Jus mii sávvat ahte ruoššat galget šaddat oassin Finnmárkku govvii, de fertet sidjiide ásahit albma vuođu man ala sáhtte hukset. 
- Na go juo mus ná fiinna guossit ges leat, de ferte biebmu nai dakkár mii sidjiide heive, logai áhkku ja rabistii gievkkanuvssa gosa lei gárvvisin láhčan beavdde ala lákcagáhku ja bruvssa. 
Lean boazosápmelaččain ožžon muhtin “čiegusvuođaid” neavvan; ahte galgá jorba hápmi maid lea vuogas noađđehearggi ala bidjat, muitala Håvard gii mánnávuođa rájes juo lea liikon málet govaid ja giehtaguššat feara maid. 
Muhto gean olggiid ala lea noađđi dál hoigaduvvon? 
Na lunta ala gii dál lea 16 jahkásaš, vaikko ii makkárge riektiásahus leat gávnnahan su sivalažžan. 
Oaiveášši dáinna listtuin lea bargagoahtit dan ovdii ahte oaččuhit boazodoallu fas olles juolggi ala - ja oaččuhit boazodoalu ollisalašvuođa dohkkehuvvo. 
Dál šattai beare ollu viehkanbargu dušše Heidi Sara ala. ¶
Eai lean makkárge eahpesihkkaris ruovttunieiddat geat bohte bána ala , ja dat dáiddii veaháš surgehan sihkkaris Ávjju. ¶
Čuorvvas ii galgan oba nohkkatge, go duháha olbmo čurvo Wimme boahtit fas lávddi ala go son ja Hedningarna áigo loahpahit iežaset konseartta. 
Wimme fertii golmma geardde jorggihit lávdde ala ja juoigat guldaleddjiide. ¶
Tekst: Bearjadat konsearta šattai miellegiddevaš go Angelite ja Huun-Huur-Tu & Moscow Art Trio ilbme lávddi ala. 
Buot arvedávggi ivnnit leabbanedje lávddi ala sin hearvas biktasiigguin. Go álge lávlut ja čuojahit, de ledje buohkaid festiválahasaid beroštumi suoladan. ¶
Go čiekčamat álge duorastaga, ledje sii olles leahtuin bidjamen oljočievrra man ala goanstarásit galget biddjojuvvot. 
Ja ii leat dušše loktet oljočievrra bána ala. 
Bildetekst bilde 5: Golbma sámi nieiddaža Olmmáivákkis, suddadedje buohkaid váimmuid go bohte lávdde ala ja lávddestedje sámegillii. 
Son ja moattes earát leat ráhkadan dego ommanačča man ala bidja gáfegievnni. 
Omman lea nu álki ahte it dárbbaš nahkehit go moadde čoskka ruovddi ala ja cahkkehit. 
- Jus stáhta unnida juolludemiid, gahččá deaddu bohccobierggu ala ja dat mearkkaša ahte ealáhusolbmuid lohku njiedjá, čilge áššejođiheaddji Jarle Jonassen. 
Gasku šilju lei cahkkehuvvon dolla ja dan ala lei heŋgestuvvon sin stuora mišunbáhtii. 
Danin áigut mii bargagoahtit dan ala ahte searválaga oččodit nissonolbmuid orrugoahtet min gilis. 
Juoga ferte olbmos leat juo riegádeamis man ala oahpu hukse. 
- Dat livččii buorre vuođđu man ala sáhttit huksegoahtit. 
- Sámi lotnolasealáhus áššis lea Sámediggi mu mielas nagodan oažžut eiseválddiid duođai ipmárdit mot dáppe davvin ferte birgejumi ásahit; ahte ii sáhte nugo máddin dušše ovtta ealáhusa ala birgejumi hukset. 
Mátkkoš nuvttá Girdisáhtostallit sáhttet ain čoaggit bonusčuoggáid bargoaddi rehket ala ja máktoštit nuvttá, ja ii dárbbaš ballat das ahte girdihámmanat dieđit dán litnetkántuvrraide. 
Dá leat sápmelaččat bisanastten jieŋa ala humadit eará mátkošteddjiiguin.
52 rávddu gessojuvvojedje jieŋa ala Čárajávrri oaggungilvvus mannan duorastaga. Oktiibuot 447 oaggu serve oaggungilvui. 
Son oaččui maid oaggungilvvu luhka, maid galgá bidjat ala boahtet jagi oaggungilvvus. ¶
Girji lei ge nubbin dain mat vuite 1996 Sámi čáppagirjjálašvuođa gilvvu gos erenoamážit deattuhuvui ahte čálli lea nagodan sámi jurddamáilmmi ja árbevieruid ala diktačoakkáldagas hukset. 
Soavlli siste Ii dat sivva gal ahte Iešjávrri jieŋa ala eai čága - dasa gal ledje čáhkat vaikko visot finnmárkulaččat. 
Na mii bat das eara ráigalit rutniid bálddalaga - dassážii čáhci dievái jieŋa ala ja olbmot šadde gálašit ja oaggut. Oaggungilvu álggii diibmu ovttas. Ja beaivi lei lávvordat. 
Son lei oainnat okta vuosttažiin mii beasai jieŋa ala ja gávnnai rutni. 
Sáhttá nuge geavvat ahte muhtun áirras easka Sámedikkis fuobmá ahte ii son gusto duoid sámi áššiin beroš maidege, son dat gal baicca bargagoahtá dan ala ahte heaittihit ovdamearkkadihte Sámedikki. 
Loahpas okta peršuvnnalaš jearaldat: Sáhtte go moai Elliin bidjat gieđa váimmu ala ja dadjat iežame badjel 80-jagi eallimis ahte ean leat goassege heahpanan??? ¶
Nohkken stohpui suffá ala. 
Šlivgejin dušše ránu iežan ala, ii lean ge dárbu eanet go lei juo geassebáhkka. 
Áhku sugadanstuollu heittii gižaideame, gođđinsákkit eai šat lihkadan ja čalbmeláset ledje njune ala finjágan. 
Dás ferte jearrat dien gažaldaga, go dat searvvit han barget ovttas dan ala ahte várjalit daid seamma elliid. 
Dán háve gal beasai bajás, muhto sus lea nu bávččas ahte velleda nohkkat bávtte ala. 
Olmmái muitala movt fanasstivrejeaddji de dájuhii su, ja guđii su meara ala. 
Vaikko diesel- ja bensiidnahattit Davvi-Norggas lassánedje sullii 50 evrriin juohke littara ala ođđajagis, de eai oro sii geat ásset davvin suorganan. 
Dat lea badjel 2 ruvnno hálbbit juohke littar ala go Norgga gávppiin. 
Son dagai dola, ja siđai eamida čohkkedit čoskka ala ja attii vel eamidii stuora niibbii. 
Sámi nuohttačeahpit eai beasa lávddi ala nu dávjá go galggaše ja nuorat eai movttiidahttojuvvo oahpahallat juoigama ja lávluma.
Ja dieđusge, nugo ávvudanbeaivái juo gullá de ledje juoigit maid gávdnan geainnu lávddi ala. 
Lea maiddái nu, ahte jus mánná báhcá akto goahtái, de bidjet máná gietkama ala girjji. 
Dainna vugiin meinejit skealmmat ahte sii sáhttet du rehkega ala riŋget. 
Viidáseappot čuožžu dieđus ahte jus oktage dutnje riŋge, ja du sihtá dieid boaluid deaddit, de galggat jáddadit telefuvnna ovttatmano, vai eai sáhte du rehkega ala riŋget. ¶
–Mun lean maid ságastallan Netcom´ain dan birra, ja sii lohke maid ahte ii leat vejolaš nuppi geavaheaddji rehkega ala riŋget, čilge Pettersen ja joatká: –Doaivumis leat muhtin skealmmat fuobmán ahte sii dál dájuhit daid oallut mobiltelefuvdna-geavaheddjiid, ja danin leat dákkár dušši dieđu bidjan internehttii. ¶
Doppe gal várra beassá vuoimmi ala fas, jus nelgon fal lei. ¶
Boazodoallit ballet maid dieđusge movt boahtteáiggis manná, ja dál sii leat hoigadan pearšuvnnalaš oainnuid eret ja buohkat geahččalit dan ala bargat mii lea buoremus ealáhussii. 
Ánná dollii Mattiasa čavgadit ja dajai: –Jos diet cizáš girdila dáppe eret de gal velledan duosa muohttaga ala jápmit. 
–Jos in gávnna cizáža šat de gal velledan duosa muohttaga ala jápmit, čierostuvai Ánná. 
Vuoššadettiin geahčadii suorbmasa ja bijai hildu ala. 
Go mális lei gárvvis ja olmmái lei borran, de attii son bussái ja beatnagii borrat; ieš velledii loidui, ja bussá goarjjui hildu ala suorbmasa gurrii. 
Kapstø muitala maid ahte sihke sávzzat ja bohccot bohtet elliidsuodjalanlága vuollái, danin sii dál gáibidit lassiguođoheami stáda rehket ala. 
- ahte guovža sáhttá guovtti juolggi ala čuoččohit? 
Joavku čállá maid preassadieđáhusastis ahte VM-Kroa gal baicca lea bargan dan ala ahte goahcat fuorrágávppašeami, go ii leat láigohan lanjaid ja hyttaid fuorráide. ¶
Nuba eamiálbmotkultuvrraid doarjun lea riikkaid hohpoleamos bargu, juos máilmmis áigut goas nu oažžut eallima bissovaš ovdáneami ala. 
Viestarmáilmmis lea nana jáhkku dieđu ala ja máŋggat leat maid dán mielas, ahte ng. rievttes diehtu lea áššedovdiid hálddus. 
De son ii maša, muhto coggá ruvnno ruvnno ala. 
Mii geahččalit gal čađat bargat dan ala ahte ásahit ođđa bargosajiid suohkanii. Dás heive namuhit nuppástuhttinprográmma. 
Vuohki movt beatnagiid hárjehallat lea ahte láhtu ala goaikalit veahá vara gokko nai, ja beatnagat galget daid varragoaikkanasaid oahppat čuovvut. 
Dalle dat manai viega gitta nieddaid ruktui ja bijai seahka boardaga ala dasa olggobeallái. 
Muhtimat ledje dušše čálistan namaset, muhto muhtimat ledje merkon báhpára ala dovdamušaideaset divtta dahje somás máidnasa hámis. 
Otne lea o.m.d. mus čielgaseappot govva teorias diehtaprográmmaid birra go ovdal, man láhkái oaivil, giella, ja dovdamušat dagahit eallinmáilmmi j.n.v., ja man viidát leat dat dieđut man ala diehta veadjá huksejuvvot iešguđetge vuođu akde, dakkár ideat dás aivve namuhuvvon. 
Son dohppe vilges oaivvi, ja nahkeha dan ala. 
Doppe nieida oažžu skuova, muhto go dan luoitila beavdde ala, bárdni dohppe skuova. 
Sus lea vilges oaivi alde ja ii oktage oainne su. 
–Šaldit galget ráhkaduvvot almmolaš láhtuid ala, danin ferte suohkan sihkarastit ahte šaldit šaddet dohkálaččat.
–Mun hálidan diehtit lea go sihkar ahte dat stoalpput eai nuoskkit luonddu, go daid bidjá njuoska eatnama ala, ja diktá das orrut guhkit áiggi. 
Skuvla lea ráđeheapmi bisseheamis olggušteami ja bidjá ovddasvástádusa váhnemiid ala maid. 
Njuovahagat šaddet máksit 22 ruvnno juohke gilu ala maid ostet Ruoššas. 
Dá leat oasit čuoggáin maid Solbakk lea báhper ala bidjan, ja doppe lea vel moadde eará čuoggá. 
Niillas lei dalle vel beassan bohccuid ala ja buot orui nu čuovgat. 
Niillas bidjá gáfegievnni ommana ala ja deaddela radio čuodjat. 
Son dohppe olgešgieđain beavderavdii ja gahčá stuolu ala čohkkut. 
Okta olmmái vulggii muhtun beaivve meara ala guoli bivdit. 
Gievrras Biera vulggii de ruoktot gonagasa báikái, ja go dohko ollii, son jorahii miehki suorbmagežiiguin, luoitilii dan ráhpá ala ja dajai: –Mun in gille dán sisa guoddit, go lean iežan mielas liikká guhkás juo guoddán dán. 
Danin áigu son dál ieš čuovvolit dán ášši, ja bargat dan ala ahte dát dilli rievdá.
–Jus mii nuorat oaidnit ahte min suohkan bargá dan ala ahte álkidit midjiide ruoktot álgit bargat, de ii gal leat midjiide váttis ruoktot fárret, lohká Hætta. 
Danin áigu son dál ieš čuovvolit dán ášši, ja bargat dan ala ahte dát dilli rievdá. 
Guovdageainnu searvegoddi ii boađe čoahkkimii mii lea biddjon plána ala vuosttaš beaivvi go bisma Steinholdt boahtá Guovdageidnui. 
Danin in doaivvo ahte bajimus boazolohku juohke dollui boahtá unnidit ealuid, čilge Johan Mihkkal, ja joatká: –Lea čielggas ahte jus alimus lohku dollui biddjo 600 boazun, de bohtet buohkat bargat dan ala joksat dan 600, ja go jurddaša man olu doalut leat dáppe, de gal jođánit rehkenastin čájeha ahte ealut eai unno. ¶
Etnalaš identitehta huksejuvvo giela ala ja lea sorjavaš gielas, mii lea luđejuvvon etnalaš mearkkašumiiguin. 
–Odne gal sáhttá viesu vaikko Atlanter-áhpái hukset, muhto de gal lea áibbas eará haddi, go dalle go albma eatnan ala hukse, dadjala Henriksen ja joatká: –Jus mii geahččat dan man olu ođđa visti sáhttá divrut jeakki geažil, de soaitá nu ahte gannaha sirdit vistti dál, ovdal beare olu ruđa lea golahan dasa. 
Son ráhkadii ráiggi muorrašlubbui nu ahte báhti heive juste dan ráiggi ala. 
Báhti duolddai árranis. Bárdni vuordigođii gonagasa. 
Go de gonagas joavddai goađi lusa, loktii bárdni báđi muorrašluppu ala mas ledje hilat vuolde. 
Luondduriggodagaid sesttolaš geavaheapmi, daid kvalitehta buorideapmi ja juobe daid meari lasiheapmi galggašii váldojuvvot maid sámipolitihkka vuođđoprinsihpan, man ala servvodat ráhkada jierpmalaš luonddu geavaheami. 
–Muhto, mii čađat bargat dan ala ahte diekkár čállimat unnot ja ahte eai dáhpáhuva, lasiha Johnsen. 
–Min mielas gal lea buorre bearráigeahčču, muhto mii bargat čađat dan ala ahte buoridit bearráigeahču, muitala Johnsen. 
–Mii leat dal addán diekkár vejolašvuođa buohkaide geain lea mobiltelefuvdna, ja mii bargat dan ala ahte vel buoret fálaldaga addit olbmuide dán oktavuođas, lohká Johnsen. 
Nuorran manai son meara ala, ja beasai oaidnit Vietnama soađi vuolde. 
Rihpaduvnni ii leat lohpi ásahit ieš, vaikko lea iežas eanan man ala dan dahká. 
Áššu doaimmaheaddji, Håkon Isak Vars, lohká iežas oainnu ahte ii oktan áviisan gal galgga ásahit Áššu ja Min Áiggi, muhto baicca bargat dan ala ahte dát guokte áviissa eaba almmuhuvo seamma beaivve. 
–Mu mielas lea deháleabbo bargat dan ala ahte áviissat eaba almmuhuvo seamma beivviid vahkus, ja dainna lágiin oažžut samegiel áviissaid juohke beaivve, lohká Håkon Issát. ¶
Ja Jan Arild Sørnes riehpu gii galggai lávddi ala maŋŋel sin. ¶
Bárdni bijai fas nuppi skálu oaivvi ala, ja álggii faskut muorrabihtáid. 
De bohte fas juovlastálut ja jerre: –Ain go leat min luotta alde? Sii dohppeje skálu bártni oaivvis ja vulge. 
Bárdni bijai goalmmát skálu oaivvi ala ja faskugođii muorrabihtái. 
Son gii duostá čohkkedit muorrafiinno ala juovlaruohttaeahkeda, galgá leat hirbmat jállu. 
Maŋŋeláses oidno unna gieđaš seavvime go Jovni báhcá rahpa ala ja sihkasta gatnjala muođus. 
Márjá oidno lávkeme biillas eret ja táksivuoddji veahkeha guoddit Liissá lávkka rahpa ala. 
Go galgá njuiket Kåre ala, náđusta Kåre ja dat stuora olmmái ravgá su badjel njunálas. 
Kåre oaidná dál Pettera stuora njuni iežas ámadaju ovddabealde ja fuomáša ahte Petter lea deaddelan su biilla ovddageaži ala. 
–Mun orun dáppe dassážii fas boahtá johka mu eatnan ala, lohká Návuonbađa boanda Gunnar S. Eriksen. 
Go de bivalda, de ii sutta dat buođđu, ja čáhci šáviha Eriksen´a gittiid ala ja viesuid birra. 
Dán girjji gielladuhkoras teoria orru leamen vuođđuduvvon oainnu ala ahte olbmot njulgestaga eai máhte eaige dáhto bajásdoallat iežaset kultuvrra. 
Juohke čavčča galgá bargat dan ala ahte giđđat šaddet lábbát. 
Go ollii jiehtanasa báikái, de manai stálja ala, ja náđui suinniid sisa mat doppe ledje. 
De ii mannan lohkki ala. 
Bargiidbellodaga Sámediggejoavkku jođiheaddji gáibida dál ahte Norga, Ruoŧŧa ja Suopma álget garraseappot ovttasbargat dan ala ahte parasihtta Gyrodactylus Salaris ii njoamo čáziide Norgga beallái. 
Soai vácciiga stuorámus luohká ala ja njeiddiiga guokte stuora soagi. ¶
Jáhkoš Pontius gobástii muora ja bijai beassi ala nu ahte gohpi ii dovdo. 
Válddát go iežat ala dan ovddasvástádusa ahte nuorat guđđet searvegotti? 
Čohkke daid dego oađáldagaid ja bija suohpala ala. 
Son čohkkii daid dego oađáldagaid ja bijai suohpala ala. 
Son válddii gáhku niesteseahkas, dojii njeallje sadjái ja njuvddii gusavuoja ala. 
De son ravge duolji ja deaddela dan olbmá ala, faŋaldahttá loavddačihkii ja gokčá olbmá loavdagiin. 
Mávnos olle fargga vári ala ja gávdná skuterluotta. 
Sii gálgalit oaraid ja bajidit buohcci bora ala. 
Go álggát gárret, de bija garaid ulluid ala ja go álggát botnit, de bija dan rulla duohkai. 
“Tovna” lea go jáfu olggiid čuohpada dahje molle oalle smávisin, ja ruovdepláhta ala bidjá láibefoarbma, de leike jáfuid ja daid jáfu olggiid forbmii, seaguha dan mađe ahte jur bissu čoahkis, ja de bidjá ommanii. 
Dan ija johtti olmmái doalvvui gávpeolbmá eamida stáljii, čanai su heastta ala ja ákšu vel bijai su gihtii. 
Boazodoallohálddahus gal bargá dan ala ahte buohkat geat áigot vihkket, dahket dan dál bievlan, lohká Pedersen. 
Danin gal lea dál áibbas sihkar ahte go dainna loattain geahččala viehkaga, de oaidná grámma ala čájeha go viehka rievttes deattu, čilge Pedersen. 
–Boazodoallohálddahus gal bargá dan ala ahte buohkat geat áigot vihkket, dahket dan dál bievlan, lohká Pedersen. 
riegádan 30.10.1915 lea dál min guođđán 06.08.1998 Hámmárfeastta buhcciidviesus oskkudettiin Beasttis ala ¶
De biddjui fylkka ala juohkit daid ruđaid viidásit suohkaniidda, ja suohkan fas galggai geavahit daid ruđaid gosa orui darbu. 
Dainna lágiin stáda biddjá ovddasvástádusa suohkaniid ala. 


Su geainnu ala lei muorra gahččan, ja go son galggai dán badjel lávket, de son darvanii dasa gitta. 
Go lea ollen Gibminjárgga ala, de gullá ahte muhtin čierru su ovddabealde. 
De son gal čohkkeda geađggi ala, ja čirro. 
De mannet ge alla vári ala beaivvádagas goardit goruideaset. ¶
Válddiimet “fjellheisen:a” vári ala ja fuomášin ge ahte nu dahket ge ollu Tromsalaččat. 
Lea maid hirbmat suddu go olu biilavuoddjit, geat leat viisat gáttis, rivdet nie sakka go čázii ala bohtet, ja álget stoahkat iežaset ja earáid heakkain, ja muđui billistit sin ovddas geat dovdet ovddasvástádusa iežas ja earáid heakka ovddas gáttis ja čázis.
Distaga ledje moadde bohcco mannan jieŋa ala ja doddjon. 
Juohke čavčča galgá bargat dan ala ahte giđđat šaddet lábbát. 
Doppe buđđojuvvo vuodjingeaidnu ja geainnu ala besset vuovdit cegget bevddiid mas fállet gálvvuideaset. ¶
Dat lea dieđusge ášši mii lasiha boazoolbmuid ja bohccobierggu golaheaddjiid luohttámuša bohccobierggu ala ja bohccobiergobuktagiid márkanastima ala. 
Oktiibuot logi juoigi ja guhtta lávlu goarbmastit Báktehárjji lávddi ala beassášlávvordaga. 
Lea guđát háve go son dál goarbmasta Sámi Grand Prix lávddi ala ja rohttesta luođi. 
Lea vuosttaš háve go goarbmula Sámi Grand Prix lávddi ala beassášlávvordaga. 
Son gii biddjo virgái ferte máhttit iešheanalaččat bargat, máhttit earáiguin ovttasbargat, bargat bohtosiid ala ja leahkit veahkkái. 
Son joatká dainna ahte diet guovttos leaba nu ovttalágan čiekčit ahte ii heive sudno oktanis šilju ala bidjat. 
Muhtimat Merano bargiin manne luotta ala čierastallat, ja govvejedje muohttaga. 
BES lei searvi mii lei huksejuvvon dan ala ahte ovddidit dan árbevirolaš eallinvuogi ja seailluhit dán, sihke kultuvran ja ealáhussan. 
Nils Petter Engstad Krf:as lea okta dain gii geahččala jienasteddjiid láidet boasttu geainnu ala. 
Jus buot buorit fámut barget dan ala ahte oažžut oidnosii duohtavuođa, de šaddet duopmostuolut bogostahkan, dahje fertejit dubmet vuoiggalaččat. 
Son bođii ruoktot ja čokkii goike bihkkáid ja riššaid, bijai daid goahtebearbmehiid ala ja bullehii dolá, viežžái stuora čoskka goahtái ja gohččui eamida dan ala hárčut čohkkedit ja attii stuora niibbi gihtii. 
Dan dihte dadjá Gutnabáđoš: -Ii han dát mihkkege ahte moai galge riidalit dasgo ean moai lean soahpan dagu ala, muhto hállan ala ja jus don it áiggo sánát doallat de in áiggo mun ge fuollat maidege das maid mun goas lohpideadjan. 
Dás maŋŋel ii šat duostan báhppa oččodit ovttage dan akorta ala nu go son lávii ovdal dahkat. 
Dat orru dainna lágiin ahte sii leat vuollánan, go eai šat hálit bargat dan ala ahte sámit ožžot árvvu ja vuoigatvuođaid maid ánssášit riikkain gosa gullet. 
Nuorra olmmái lebbii liinni beavddi ala. 
Dasa lassin eai leat Økokrim dutkit jearran lassi gažaldagaid ostiin, vai čielgasit boahtá ovdan leaba go dutki ja oasti gulahallan riekta ja lea go dat mii báhper ala bođii dat seamma maid oasti lei čilgen. ¶
Go jiehtanas ja su guossit bohtet ruoktot, de lea nieida čiehkadan dáhki ala, ja doppe son de guovlá mii dál dáhpáhuvvá. 
Bismmat ja Girkoráđđi sáhttá rievtti mielde duvdit eret ovddasvástádusa ja bidjat dan ráđđehusa ja Lilletun:a olggiid ala, ja čájehit ahte girkorievtti mielde galgá Stáhtaráđđi/ráđđehus vuođđolága § 16 mielde loahpalaččat mearridit. 
–Jorribiegga lea loktin ovtta fatnasa guovtti eará fatnasa ala, ja maiddái fáskin eret ovtta johkamohtuvrra, muitala Myrskog. ¶
Dálvit fievrridedje jieŋaid buvrái ja jieŋaid ala lebbo vel sahájáffuid vai jiekŋa bisošii suttakeahttá badjel geasi. 
-Jáhkan leat earánoamáš dehálaš oažžut oidnosii lullisámi luođi, ja oažžut sámi nuoraid lávddi ala juoigat daid, lohká Artic youth Camp prošeaktajođiheaddji Lena Susanne Gaup.
Biila mas ledje 7-jahkásaš gánddaš, su eadni ja muhtun dievdu fierai robi ala go vuodjji ii nagidan mohki. 
Grand prixDan konsearttas galga vel okta váljjenlávdegoddi váljjet juoigi ja lávlu. Dat guovttis galgaba bargat dan ala ahte servat Sámi grand prixai. 
Okta nubbi modealla cáknalii olggos lávus álásjulggiid rássecatvalka ala earet eará luhkkain mas lea skohterjáhkkaivdni, ja vuolildasbuvssaide main leat sámi ivnnat detaljat. 
Bargiidbellodaga sámediggejoavku bivdá Sámediggeráđi bargat dan ala ahte Dearvvašvuođaguvlui lasihuvvo ollu eambbo ruhta bušeahtas mii guoská dasa ahte buohcciviesuid doaimmahit. ¶
Stola (guhkes liidni) loktá báhpa čeabaha ala aiddo seammaláhkai go sámegávtti čiebige. 
Šállošahtti lea go du árvvoštallamat leat dušše jáhkuid ja dovdduid ala vuođđuduvvon. 
Duojáriid ealáhusSearvi (DeS) / Næringsorganisasjon for duodjiprodusenter váldoulbmil lea bargat dan ala ahte: ¶
«Maiddái Sámi eatnama ala leat mannan jagi luitojuvvon bombbat.» 
Govat eai leat dábalaš learrettas, muhto son geava earrálágan tekstiillaid, man ala lea njoahtan ja dasa velá geavahan árbevirolaš sámiteknihkkai. 
Min Áiggis golggotmánu 1. b. 2003 geavaha Hans Skoglund hui oahpes vuoimmástallanvuogi go nuppiid ala duvdá sániid maid olmmoš ii leatba geavahange, omd. "hui fasttes čuoččuhusat" ja "gielisságaid" . ¶
–Mii galgá gávdnat vuođđu man ala mii áigot bargat viidaseabbot sámi spábbačiekčamiiguin, lohká son. 
- Norgga eiseválddit ja sámi birrasat leat máŋggaid jagiid rahčan dan ala ahte oažžut dán ortnegii Microsofta buktagiin. 
Dohkkehan dieđus ahte Ann-Mari jáhkká dan ala maid lávlu, muhto dás maid fertejit leat rájit. 
Mu vásáhusat ja muittut márre dego bárut, mat gierragohte dovdduid ala dego bárut gátti geđggiide. 
Beaivváš-teáhter attii vásáhusaid iige boahtán lávddi ala dušše áigeájanassan ja guoimmuheaddjin suohttasa dihte.
Dát nuorra nissonolmmoš gii lea orrun Oslos, Bergenis ja maiddái Fraŋkariikkas lea válljen máhccat Finnmárkui gos sáhttá nahkehit sabehiid ala boardaga alde juo ja čuoigalit njuolgga meahccái. 
Searvi háliida bargat dan ala ahte guovllu gielalas ja kultuvrralas árbi seaillošii ja áhtanuvašii. 
Dasa lassin han ii leat milljon ruvdnu go moatte jagi dienas boazodoallái, ja dáid ruđaid han dárbbaša boazodoalli dan botta go bisána fas julggiid ala maŋŋil go lea heaitán. 
Dál dahtto Huuva SDS:a bargat dan ala ahte sámi journalisttaoahppu alida gelbbolašvuođa boahtevaš sámi journalisttaide. ¶
Dan mii diehtit ovddežis, ja jearaldat lea áigot go sosiála ala duvit olbmuid, imašta Jovnnin-Per Johanas. 
Láhkaevttohusa § 5 mielde ii galgga láhka duohtadit daid priváhta dahje kollektiivvalaš vuoigatvuođaid mat juo leat olbmuin ja mat leat vuođđuduvvon oamastus dahje guhkit áiggi geavaheami ala. 
100 kilosaš lossa seaidni gahčai ohppiid ala ¶
Lávddi ala maid galget beassat sámi juoigit juoigat, ja Mihkkal ii jáhke váttisin sin oažžut dohko. 
Ii oktage dieđihan ahte lea vielppa ala vuodján, go mii ieža gávdnaimet dan geaidnu guoras jápmán. 
oktiibuot galget dát movttidahttit nissoniid nu sakka ahte dieđihit beaivvát ala jienastuslohkui. ¶
Mii ávžžuhit sihke eiseválddiid ja girkuid bargat dan ala ahte šaddá rievttes juogadeapmi eatnamiin ja čáziin, ja ahte galggašii šaddat soabdeapmi ja háviid dálkkodeapmi dan oktavuođas mii lea iešguđetlágan čearddalaš joavkkuid gaskkas mat ellet ovttas dan guovllus. ¶
Govat eai leat dábalaš learrettas, muhto son geava earrálágan tekstiillaid, man ala lea njoahtan ja dasa velá geavahan árbevirolaš sámiteknihkkai. ¶
JOS TOGA VUOLGÁ..: -Jos vuos toga vuolgá, de fertejit álgoálbmogat dan ala njuiket ja gáibidit dan mii sidjiide gullá lunddolaččat, lea NSR jođiheaddji ávžžuhus petroleumdebáhtas. 
Njuiket toga ala jos dat manná ¶
Dovdá sivalaččan Lill Therese Holm Varsi dovdá dego muhtun gielddastivraáirasat leat suhttan su ala go gille vázzit Sirpmá skuvllas, ja ahte son lea sivalaš go gielddas lea fuones ruhtadilli. 
Divttat ledje čállojuvvon sihke báhpiriid ala ja láhttebasaldaga ala. ¶
Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala - daččaid ja sápmelaččaid. 
— Mu mielas mii galgat dál geahčastit dobbelii ja rahčat dan ala oláhit friddja ja girjás servodaga. 
Stola (guhkes liidni) loktá báhpa čeabaha ala aiddo seammaláhkai go sámegávtti čeabetge. 
Lossa máhccastat plastihkaseaidni gahččai mannan vuosargga oahpalheaddji Mattis A. Eira Meløy ja guovtti nuppiluohkkálačča ala Kárášjoga mánaidskuvllas.
Divttat ledje čállojuvvon sihke báhpiriid ala ja láhttebasaldaga ala. ¶
Govat eai leat dábálaš learrettas, muhto son geavaha earálágan tekstiillaid, man ala lea njuohtan ja dasa velá geavahan árbevirolaš sámiteknihkkaid. ¶
Láhkaevttohusa § 5 mielde ii galgga láhka duohtadit daid priváhta dahje kollektiivvalaš vuoigatvuođaid mat juo leat olbmuin ja mat leat vuođđuduvvon oamastus dahje guhkit áiggi geavaheami ala. 
Dál áiggun ávžžuhit sámi álbmotválljejuvvon orgánaid, organisašuvnnaid ja ovttaskas olbmuid bargat eambbo dan ala ahte duohtan dahkat "višuvnna" dahje jurddašit eambbo dan birra movt mii hálidit boahttevaš Sámi eatnama leahket.
Muhto son háliidii eambbo sámivuođa skuvlii, muhto dat ii lean mihkkege mii sáhtii beaivvát ala dáhpáhuvvat.
Guollebivdit lávejedje bidjat luosačoliid ja -oivviid dan ala gopmirdettiin, erenoamážit go ledje goddán vuosttas luosa giđđat. 
Duvvát borret riissaid, maid olbmot bálkot náittusbára ala -ja dat bohtanit čoavjjis ja duvvát jápmet. 
It dárbbaš bálkut riissaid mu ala. 
Joavku galgá earret eará bargat dan ala ahte Finnmárku vuosttažettin galgá šaddat olles riika kultuvrafylkan. 
Oazzun dihte ekonomija fas julggiid ala leat bidjan ruda ja navccaid cegget turistaealahusa. 
Mu mielas lea hui lunddolaš go ain juo ovttas dain almmolaš leavgabeivviin Norggas leat dearvuođat sámi álbmogii, danne go Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala – dáččaid ja sápmealaččaid, dadjá Sámedikki doaibmi presideanta Ragnhild Nystad. ¶
Ale guođe ommána ala maŋŋel go leat biepmu ráhkadan. 
-Mun balan, ahte mo geavvá jus Deanujoga ala bohtet lasi guollebivdit. Dat čuohcá luossanállái, oaivvilda Veahčat Biehtár-Ánde, Pekka Lukkari Deanu guollerivttiid čielggadeapmai. 
Báikki olbmot fertejit ieža beassat mearridat man ollu turisttat čáhket Deanu ala, árvala Biehtár-Ánde. ¶
Gieldda- ja guovlludepartemeanta áigu bargat dan ala ahte dahkat ortnega eambbo dovddusin vai dán avadahkii bohtet eambbo doaimmat, Ráđđehus preassadieđáhusas. 



Niegus sii gullojit sovkkástaddamin gaskaneaset ahte go sii sápmelaš neavttárat dohkkejit lávddi ala dákkár alladássásaš klasihkkáris. 
Luondduriggodagaid sesttolaš geavaheapmi, daid kvalitehta buorideapmi ja juobe daid meari lasiheapmi galggašiige váldojuvvot maid sámipolitihka vuođđoprinsihppan, man ala servodat ráhkada jierpmálaš luonddu geavaheami. 
Dasto dárkkilasten dán presideantaevttohasguoktá ministtaráigodagaid, registerejin ruossalasvuođa, muhto dat báhce dušše báhpára ala ja nie čálus manai deaddileapmai boastto dieđuiguin. 
Dan oarrijorri ala leat miige sámit juo áigá njuiken. ¶




Direktevra Heidi Salmi ja eará hoavddat eai gulahala bargiiguin ¶
Juohke giđa vásiha Johan Anders Bær nuoskkideami luonddus go lea giđđajohtimis. Son muitala álo gávdnat plástta mággotburkkiid ja eará ruskkaid. ¶
Prográmmahoavda Mona Solbakk heaitá beaivvát ala prográmmahoavdan ja sadjásaš sámeradiohoavdan. ¶
Beakkán TV-koahkka Frode Aga muitala gussiide iešguđet reahta birra Leavnnja hoteallas mannan lávvardaga. Beavddis su ovddabealde ruoksádit reatkkáin máistejuvvon lámas (hávron) rávdu, čiŋahuvvon sitruvdnavajahasaiguin ja saláhtalasttaiguin. ¶
Frode Aga muitala makkár elliin sii leat málestan. Leat sihke iešguđetlágan guolit ja biergošlájat, maiddái mearraeallit nugo reabbát, skálžžut ja gáranasruittut. Leaibevuona goikeguolli, Guovdageain savodeahkki ja Porsáŋggus šaddan ruonasšattut eai váillo. ¶
Aga muitala son finai ovccát luohkáid guossis ja rápmo sin njálgga reahtaid. Dahtui sin vuovdigoahtit daid skuvllaboradanbáikkis. Lea buoret borramuš go daid maid nuorat dán áigge njillet. ¶
–Dihtora áiggun geavahit rehkegiid máksit go juolggehuvan, lohká Anne Marie Teigmo, fargga 70 jagi. Muitala son lea jurddašan oastit dihtora, jus oažžu buori fálaldaga. ¶
–Čalmmit váibet go nu johtilit mannet dát govat. Áiggun oastit mášiinna jus ii leat menddo divrras, diekkár dohkálaš mášiinna. In dal áiggo mášiinnain eará go duhkoraddat áigegollun. Ja rehkegiid máksit, áviissaid lohkat ja jus Biibbala gávnnan doppe, dan maid logastit. Mus lea buorre dilli. Viesu liggen oljjuin dahje el-rávnnjiin ja in gal galbmo jus dal vajálduvašin dihtoriin duhkoraddat, lohká Kirste Ellen Nystad, 76, skealbma čalmmiiguin. ¶
Mediafitnodagat eai doala soahpamuša Ruoŧa stáhtain go guoská sáddagiidda sámiide. Eará sániiguin leat ila unnan sámi prográmmat TV:s ja radios, čállá Sámediggi ilmmuhusas Radio ja TV dárkkistanlávdegoddái, dieđiha SR Sámi radio. Anders Kråik dadjá ahte sii vuosttažettiin moitet dan go SVT unnida SVT Sámi sáddenáiggi nu ollu. Ruoŧa TV:s (SVT), Oahpahus Radios (UR) ja Ruoŧa Radios (SR) lea soahpamuš stáhtain ja das boahtá ovdan man olu sámi prográmmat galget sáddejuvvot, ja Sámediggi čujuha máŋgga paragráfii maid SVT ii čuovu Sámedikki jelgii. Sámediggi maid sihtá dárkkistanlávdegotti geahččat manin suopmelaččain lea nu ollu sáddenáigi muhto sámiin ii. ¶
– Dát leat eahpitkeahttá rasisttalaš cealkámušat, deattuha Gerhardsen ja muitala ahte dát ii leat dušše hirpmástuhttán lágideddjiid. Muhto ollu eará olbmot sihke dážat ja sápmelaččat leat garrasit reageren Bæra čuoččuhusaide. ¶
Persen ii lean vuordán ná garrasit olbmot reagerejit. Son vuige oaidnán filmma ovdalgihtii gos Johan Anders Bær muitala iežas oainnu ja erohusaid dážaid ja sámiid gaskka. ¶
– Mari Boine, Adjágas, Lars Ante Kuhmunen, Niko Valkeapää ja Alit Boazu leat joavkkut mat leat čielgasat ahte čuojahit beassášfestiválas, muitala festiválajođiheaddji Brita Triumf. Dasa lassin lea Triumf goalmmát norgalaš stuora joavkkuin šiehtadallame. ¶
Dutnje lea váttis humadit muhtimiin geasa liikot hui bures. Viidáseappot lea dus unnán máškidis guoddu ja du buriide ja ođđa jurdagiidda lea vuosteháhku. Dál dáidá buoremus jus it ovttastala dáinna olbmuin dan áiggi. Muđui livččii áigi geahčastallat eará vejolašvuođaid barggu dáfus. Ođđa hástalus ii leat guhkkin eret. ¶
Wenche Offerdal, gii bođii vuoji beatnagiiguin Reaisávuomis, muitala son ii leat goassege vásihan dákkáraš ártegis dáhpáhusa. Njoammil lei olles šattuin ja hui bahá. ¶
–In leat goassege oaidnán njoammila nie guhkás njuikeme. Dat seaivvui olggobeale beatnatrieggá ja manai suovvan geidnosis, muitala Offerdal. ¶
Lean čállán ovdamearkan dákkár olbmo giela. Son oinnii ahte čoahkkinoasseváldit ledje buohkat sámegiellagat ja dadjala ahte dalle han gal oažžu sámegillii čilget. Na, ná de lei čilgehus: ¶
– Mii gearggaimet jođáneapput áššiin go leimmet plánen. Ja son biehttala ahte Sámediggi dihtomielalaččat ovddidii Sámeálbmotfoandda ášši. ¶
– Šiehtadallamat leat ájihan, lohká filbmadahkki Nils Gaup, gii muitala maid norgalaš beakkálmasaid ja sámi beakkálmasaid ožžon rollaid filmmas. Mikkel Gaup dáidá guovddáš rollas nugo, «Aslat» -rollas. Eará sámi neavttárat geat leat ovdal neaktán filmmaid ja dáidet leat áigeguovdilat dál, leat Inga Juuso, Sverre Porsanger, Nils Utsi, Áslat Máhtte Gaup. ¶
– Girkus leat maŋemus njeallje mánu orron dat olbmot geat leat massán orrunviesuid ja ruovttuid, muitala mearraolbmáidbáhppa Ola Johannes Jordal Bud og Hilsen-namat bláđđái. ¶
Jordal muitala iežaset leamaš oktavuođas mearrajohtolatfitnodagaiguin main leat norgga olbmot bargguin dán guovllus, vai sii geavahivčče guosseviesu hoteallan go vulget fatnasii dahje bohtet fatnasis. Dán láhkái sávašedje guosselogu loktet. KPK. ¶
– Eambbo čállosat almmuhuvvojit teŋŋenráidohámis, ja eambbo dakkár oasit mas geavaheaddji beassá bargat ieš. Dán leat mánát váillahan, muitala Blaker. Son lohká «Superblinka» ulbmil lea heivehit fálaldaga mánáid eallima mielde. ¶
Nufal, lean gal veahá balus, Jokke! Ná boaris it ge leat vel gávdnan moarsi! Lea go sihkar ahte it speala lupmatennisa eará lupmain? ¶
Oppa vahku áigge lei maid govvadáiddára Osmo Rauhala čájáhus Skuvlaguovddážis. Fil. doavttir Vuokko Hirvonen gieđahalai Anders Fjellnera divtta «Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis» ja prof. Veli-Pekka Lehtola fas čielggadalai Sámi govvadáidaga ovdáneami birra. ¶
-Suohkan bargá dan ala ahte kulturskuvla šaddá bistevaš, hutkkálaš ja pedagogalaš ásahussan. ¶
Son muitala gal ahte lea leamaš Sámedikkis ovdal eará oktavuođain. ¶
Son muitala dán vuoru oaččui dieđu ja jearaldaga juo skábmamánus ja danin lea son sáhttán plánet dán mátkki Kárášjohkii. ¶
–Muhto mu barggu oktavuođas leat oalle ollu iešguđetlágan čoahkkimat, nu ahte mus ii leat leamaš vejolašvuohta oassálastit dáin čoahkkimiin, muitala Hetta. ¶
Hetta lea leamaš NSR:a olmmoš agibeaivve. Son muitala son lea árben NSR:a vuođđojurdagiid iežas áhčis Siebe Johan Máhtes, gii lei organisašuvnna vuosttas jođiheaddjin 1960-logu loahpageahčen. ¶
–Mátkki ulbmil lea leamaš oahpásmuvvat Norgga unnitloguálbmogiiguin. Lean áiggi mielde oahppan dan mađe ahte lea bohciidan miella eanet oahppat, muitala lávdegotti jođiheaddji Dag Terje Andersen. ¶
–Njukčamánu 16. beaivvi sáddet mii dieđáhusa Sámedikki 2004 doaimmaid birra departementii, mii fas doaimmaha dan Stuorradiggái. Das mii evttohit politihkalaš ealáhus- ja kulturdoaibmaplánaid, muitala son. ¶
Son muitala ahte su mielas ledje ollu miellagiddevaš áššit maid birra ságastalle sámidikkeráđiin ja parlamentáralaš jođiheddjiiguin, earret eará rittu- ja vuotnaguovllu guolástusa birra, arktalaš oljo- ja gássabohkama birra Barentsguovllus, ja lasihastá mojunjálmmiid ahte lea seamma ášši maid Sámediggi dáhpedorpmis suođai interneahtas. ¶
Loahpas son muitala ahte ságastallan Ávjovári guovlluráđi hástalusaid birra lea leamaš erenoamáš miellagiddevaš. ¶
Mannan lávvardaga gávdne Gáregasnjárgga duollárat moadde grámma hasj-nammasaš narkotihka guovtti kárášjohkalaš nuora hálddus. Nuorat ledje jođus biillain Kárášjohkii go Suoma duollárat bissehedje sin. Kárášjoga leansmánne Sverre Opdahl muitala Sámi Áigái ahte sii gávdne eanet narkotihka muhtin dálus Kárášjogas maŋŋá go ledje nuoraid gitta váldán Gáregasnjárggas. ¶
– Dát lei hui somá ja manai bures. Lei dego boares niehku mii ollašuvai. Lean iežan vieljaiguin stoahkan mánnán cowboya, ja lohkan Sølvpilen ja Tex Willer bláđiid. Mun lean maid leamaš dakkár heastanieida, hui nieiddažin, muitala Inger Anne Eira. «Ville Vesten» 10 prográmmasaš TV-ráiddus, galget oasseváldit johtit oapmeealuin heasttaiguin, dassážii go ollejit báikái gosa galget vuovdit omiid. Juohke sáddagis ferte okta oasseváldi guođđit prográmma, ja dat gii báhcá maŋemussii oažžu oapmeealu dietnasa. ¶
– Ledjen TV ovddas čohkkáme ja lonohallame kanálaid, go oidnen máidnosa, muitala Inger Anne. Go de su mánát ja ovttasássi dorjo su, searvvai son gilvui. ¶
– Lean álo mátkkoštan, muhto lei veaháš lossat go galgen nu guhká leat bearrašis eret. Lei maid lossat go eahkediid in beassan riŋget, giehtatelefovnnat eai galgan mielde, muitala Inger Anne, gii orru Álttás bearrašiinnis. Dattetge dál son muitá mátkkis buoremusat iežas heastta Jo Jo. ¶
–Ožžon hui buori oktavuođa heasttain, dat lei árgi, inge orron vel geargan hárjehallat dan suohpanii, go vulgen, muitala Inger Anne. Son oahpásnuvaige maid bures erenoamážit moatti oasseváldái, geaiguin sus ain lea ollu oktavuohta. ¶
– Mánát maid nu illudit geahččat eatni TV:s, muitala Inger Anne, gii maid rámiduvvo TV3 bealis. ¶
– Dál galget Guovdageainnus leat oktasaš vuoruheamit Álttáin, sávvat dat lea positiivvalaš Guovdageidnui. Ovdamearkka dihte lea Guovdageainnus leamaš váttisvuohta oažžut bargiid, dál sáhttá Áltá fállat álkibut resurssaid, jus lea dárbu, muitala Oarje-Finnmárkku politiijameašttir Arild Aaserød. Son ii loga rievdadeami váikkuhit olbmuide, iige loga váikkuhit sámegielat gelbbolašvuhtii dahje gillii. Virggit eai unniduvvo Guovdageainnus. ¶
2004 almmustuvai dáppe Suoma bealde, girji mii muitala Leammijoga álbmotviđavuovddi birra «Lemmenjoki-Suomen suurin kansallispuisto» (Leammijoga álbmotviđavuovdi-Suoma stuorámus álbmotviđavuovdi). Girjji lea addán olggos Suoma meahcceráđđehus ja girjji lea doaimmahan Liisa Kajala. Girjji álggus lea oanehis čálus, mas muitaluvvo Leammi álbmotviđavuovddi birra. Suoma ja eaŋgasgillii. ¶
Čállosiin leat buorit vuođđodieđut ássama birra, eatnama riegádeami historjjás, jiekŋabaji maŋimus muttu dáhpáhusain, main čuovusin oaidnit dál duoddariid, jekkiid, váriid, jogaid ja jávrriid. Ovdal jiekŋabaji eatnama siste lihkadedje imašlágan fámut, mat eatnama siste huksejedje minerálaid, eatnanvuološ čázit gaiko ja huksejedje eatnama ođđa hápmái. Dan maŋŋá go jiekŋa lei suddan, álge eatnama ala leavvat ruoná šattut ja dán maŋŋá meahccegovččas. Miellagiddevaš lea oaidnit dálkkádagas guhkesáigásaš molsašumiid; jiekŋabaji maŋŋá lei guhkesáigásaš liegga-áigodat (7000-3000 oKR), dan maŋŋá dálki čoaskkui ja Leammi duoddariid gokčan vuovddit jávke ja ordarádji sirdašuvai vulosguvlui. Girji sisdoallá na arkeologalaš ja eará dieđuid vuođul čállojuvvon muitalusa jiekŋabaji nohkamis aivve otná beaivve rádjái. Vaikko guovllus leat unnán dahkkojuvvon arkeologalaš dutkamušat, sáhttá eará guovlluin Anáris dahkkojuvvon dutkamušaid vuođul dulkot olmmošrávnnjiid golgama ja olbmuid oktavuođaid guvlui. Girjji oaidnu historjjá birra lea; fuonit ja buorit áiggit leat molsašuvvan áiggiid mielde. Girji addá buori gova guovllu elolaš luonddu ja olbmo gaskasaš vuorrováikkuhusa ovdáneamis. Vaikko girjjis eai leatge oktii čadnojuvvon arkeologalaš dieđut boares áššegirjedieđuide, sáhttá das oaidnit guovllu ovdáneami muhtin ovttaskas olbmos dálá olmmošmearrái. ¶
Buot buohkanassii girjji sisdoallu lea erenoamáš. Dat lea oaivvilduvvon stuorra servodaga olbmuide. Muhtin čállosiin dagašii miella dadjat veháš eanet. Pertti Veijola muitala Leammijoga álbmotviđavuovddi historjjás - dan vuođđudeamis (1956) gitta otná beaivve rádjái. Son muitala meahcceráđđehusa ja golleolbmáid gaskasaš riidduid birra, mat guske stuorra mášiinnaiguin goaivuma birasváikkuhusaide. Stuorra oassi su čallosis manná dan ášši gieđahallamii, muhto liikká son máhttá čehpet muitalit dan ahte vuovddi oaivil lea álgoluonddu seailluheapmi dakkárin ahte guovlu seillošii maiddái kultuvrralaččat máŋggaláganin. Petri Halinen čálus ii buvtte ođđa dieđuid dákkáriidda geat dovdet guovllu historjjá. Das fuolákeahttá su čálus lea buorre čoahkkáigeassu. Čállosat gieđahallet arkeologiija, luonddu, ássama leavvama, boazodoalu, turismma ja gollegoaivuma. Girjjis vailu dákkár čálus mi geasášii báttiid oktii. Nu ahte dakkár guorossajiid imaštallan ja muhtin ruossálasvuođaid suokkardeapmi báhcá lohkki bargun. Ilmari Mattus lea čohkken dieđuid eatnamiid ja báikkiid birra. Daid vuođul sáhttá árvaladdat guđe guovllus deike boahtán olbmot leat vuolgán. Báikenamat addet maid lasi dieđuid boares navddašanguovlluid birra. Muhtin báikenamat čujuhit oarjjás, muhto maiddái nuorta guvlui. Báikenamaid vuođul sáhttáge dadjat ahte gaska-aigge rájes gitta otnábeaivve rádjai Anár eamiálbmot-anáraččat lea ieš hábmen báikenamaid dan mielde mo eallin lea ovdánan. ¶
DÁLKI 1: Trygve Paulsen doamihii sihkkarastit fatnasa mas giddenráhkadusat ovddageahčen ledje beassan. Mu fatnasiin gal lea bures mannan dán rádjái, muhto dás gal fertiimet váldit vára, muitala son. Govven: Allan Klo ¶
–Muhto dál leat juo 2006-jagis ja stivrras ii oro dáhttu guođđit virggiid. Dál lea maiddái Finnmárkku Oahpahuslihttu sierranas reivve bokte Oahpahusdirektoráhtii bivdán nammadit ođđa stivrra sámi joatkkaskuvllaide, muitala Åge Somby. ¶
–Muhtumat eai loga sáhttit duohtan ahte bealli skuvllas galgá unniduvvot, earát ges dadjet ahte dat lea duohtavuohta man ektui sii šaddet ráhkkanit, muitala Somby. ¶
Nilsen muitala ahte ulbmil dáinna ođđasit organiseremiin lea ođasmahttit ja nannet fágalaš gelbbolašvuođa iešguđetge sámimuseaide Oarje-Finnmárkkus. ¶
Logis dain oktanuplot áirasiin geat Risttalaš álbmotbellodagas leat Stuoradikkis, leat mieldelahttun Israels Venneris. Bjørg Tørresdal ii hálit leat mieldelahttun. Son muitala Norge IDAG-aviisii ahte sus lea buoret doaivva dialogaide go sierrajoavkkuide. Magazinet dieđuid mielde leat joavkkus oktiibuot 26 stuoradiggeáirasa, ja ovdal válggaid ledje 39:s. KPK ¶
Maŋimuš jahki lea leamaš erenoamáš buorre turistajahki Kárášjohkii. Logut leat lassánan buot surggiin ja turisttat leat oidnogoahtán eambbo ja eambbo márkanis maiddái. Josef Rieser Sápmi KS:s muitala ahte márkanastin vuoruheapmi dál buktá bohtosiid. ¶
Rieser muitala ahte eambbo ja eambbosat geavahit maiddái čoahkkebáikki go galledit Kárášjoga. ¶
Hånde muitala ahte sii eai hálit mátkkošteaddjit galget fillehallat speallat automáhtain. Iige loga ovttage kundara váidalan, muhto Norsk Lotteridrift lea viggan sin ávžžuhit fas álgit. ¶
Nu muitala Kjell Holmqvist, Kristen-Norges Innkjøpsfellesskap:s (KNIF). ¶
Dál lea maiddái sámegielat Áššu-aviisa oažžugoahtán eaiggáda mii eaiggáduššá badjel vihttalogi proseantta ossosiin, ja dán eaiggátvuođa lea Altaposten aviisa váldimin badjelasas. Altapostenaviissa stivrajođiheaddji muitala mediaide ahte sii leat gergosat ovdánahttit Áššu boahtteáiggis dainna lágiin ahte ilbmadit aviissa golbmii vahkkui. ¶
Ordnejeaddji Liet lávlungilvvus Birger Winsa muitala sápmelaččat leat guktii ovdal vuoitán dáid gilvvuid. Namalassii Niko Valkeapää diibmá ja 2003 fas Transjoik. ¶
– Gilvvut leat ovdal dušše lágiduvvon Davvi Hollanddas, Frislanddas, ja dál oavvildit Frislandlágideaddjit ahte dál lea sámiid vuorru lágidit dáid gilvvuid, muitala Winsa. ¶
–Dán jagáš Sámi Grand Prix juoigan vuoiti galgá fas beassat álggahit olles šovva, muhto luohti ii beasa leat mielde gilvvus, dan leat Frisland lágideaddjit mearridan, muitala Winsa. ¶
–Eará unnitgielagat galget lagamus áiggis mearridit gean sii sáddejit dáidda gilvvuide, muitala Winsa. ¶
Winsa muitala Liet lávlungilvvut šaddet stuorrát. Álggus lei jurdda gilvvuid lágidit Gironis muhto doppe ii gávdnon dat gelbbolašvuohta mii gáibiduvvo dán mađe stuorra musihkkagilvvuide. ¶
Ráhkis Káre Raija!Hui olu lihkku beivviin mii lea ođđajagimánu 21. beaivve. Sávvamis dus šaddá somás ávvudeapmi Tromssas olbmáiguin.Sávve maid hui olu lihkku boahtteáiggiin!Letne huihui buorit dutnje!Sala dievva ávátLill Toves ja Inas.Annbjørg maid searvá dearvvuođaide. ¶
– «Alit Boazu» joavku galgá fas liggenjoavkun dán guovtti jovkui, muitala beassášfestivála jođiheaddji Sápmi KS:s Josef Rieser. ¶
Lásse Jon Piera (Per Ivar Turi) muitala ahte skábman ledje jogat dulvvis go galbmojedje, ja go coagui de šadde roavkkut (jiekŋa loktosis) ja sáissii (ceggejuvvon baldut) joga, mat leat váralaččat skohtervuddjiide. ¶
Son muitala ahte johka lea buđđon balduiguin, mii lea dagahan ahte čáhci lea duvdojuvvon eará guvlui ja šaddan gávdnat eará oali. Dál lea erenoamán váralaš go leat suttit gos ovdal eai leat leamaš suttit. Daid leaba soai ferten garvit. ¶
–Dán jagi lea leamaš hui váttis dihkkádit skohterláhtuid. Ovllá Per Niillasiin (Nils Moeng) letne ferten dihkkádit skohterláhtu gos ean ovdal leat bidjan váralaš jieŋa geažil, muitala son. ¶
Mannan vahkkoloahpa bártidii muhtin Kárášjoga almmái, gii ii hálit iežas nama almmuhuvvot, skohteriin go vujii rovkui. Son dojii oalgedávtti ja bávččagahtii erttegiid. Muitala iežas čuožžut bissut garra dálkasiid geažil. ¶
–Lei heajos jiekŋa ja geamádat. Jorggihin eret ja gahččen rovkui, muitala roasmmehuvvan almmái. ¶
Son árvala ahte jogat leat cohkon sullii mehterbeale maŋŋá go jieŋui, ja lea báhcán guoros áibmu gaskal jieŋa ja čázi. ¶
Logaldallanráidu sámeduojis Siida-museas Anáris14.3. Sámi Duodji 1975 – 2005Doaimmaheaddji Jorma Lehtola lea čállán sámi duodjesearvvi, Sámi Duodji ro 30-jagi historihka. Iežas logaldallamis Lehtola muitala idealaš searvvi duogážiin ja doaimma ivdnás muttuin.21.3. Garra duojitSámi oahpahusguovddáža lektor Ilmari Laiti muitala garra dujiid birra, daid materiálaid skáhppomis ja hervemis. Garra duojit, muorra-, dákte-, čoarve- ja metálladuojit leamašan árbevirolaččat olbmáid barggut.28.3. Duoji ođđa hástalusat ja vejolašvuođatMáŋgga suorggi kulturdovdi ja duojár Maria Sofia Aikio muitala sámi duodjeárbbis iežas duodjárhistorjjá bokte ja dasa lassin guorahallá duoji ođđa hástalusaid ja vejolašvuođaid. Aikio gieđahallá iežas logaldallamis earenoamážit sáttadieđuid, «siskkáldas kodaid» , maid gieđaiguin duddjojuvvon diŋggat sisdollet.4.4. Mo mii lohkat duoji – Sámeduoji dulkonOulun universitehta Giellagas-instituhta lektor Seija Risten Somby lea dutkan duoji ja dan mearkkašumiid sámeservodagas. Sámegákti lea navdimis dovdoseamos ja oidnoseamos oassi sámekultuvrras, muhto gáktái ja oppalohkái sámi duodjái gullevaš symbolihkka báhcá dávjá olggobeale olbmui dovdameahttumin.11.4. Sámeduoji árvvutSámi duodjeoahpaheaddji Rauna Triumf lea dutkan duodjeoahpahusa norgalaš skuvlavuogádagas. Son lea dutkamušastis guorahallan ee. dan, sáhttágo sámeduoji árvvuid sirdit skuvlla duodjeoahpahusas. Sámi kultuvrii ja duodjái mihtilmas oahpahusvuohki lea njálmmálaš ja geavatlaš – nuppeláhkai go skuvlaoahpahusas. Dasa lassin duodjeávdnasiid skáhppon lea áddjás proseassa, mii lea čatnagasas jagiáiggiide, ii oahpahusplánaide.Sisabeassan 5 € / logaldallan, olles ráidu 20 € ¶
–Ášši lea duođalaš ja mii fertet suokkardit mo sihkkarastit ahte dieđut mat eai galggaše leat almmolaččat, eai Sámedikki diehtogálduid bokte olle olgomáilbmái, muitala Sara. ¶
Dutnje lea váttisvuohtan go it hálit buot getanegasvuođaid maid du olggiid ala bidjet. Jus dus lea suollemas hálidus álgit eará bargui, de galggašit juoidá dainna bargat. Dán vahku lea vuogas jurddašit juoidá ođđasa. Ale garvve buot vejolašvuođaid mat gávdnojit du birrasis. Dutnje lihkostuvvá bearjadaga rájes. ¶
Su bargi Edvard Johansen muitala ahte sii leat iskan jiekŋaassodaga Kárášjogas. Kárášjoht šaldis vulos lea jiekŋa 50 cm ja gierdá 7000 kg oppalašdeattu. Iešjávrris lea jiekŋa 70 cm asu. ¶
SÁPMI: NRK Sámi Radio njunnožat eai gierdan go iežaset journalista Dan Robert Larsen moittii NRK Ođđasiid dási. Dan muitala Larsen Ságat aviisii, go personalhoavda Eilif Norvang lea sádden sutnje e-poastta, mas dieđiha ahte su láhttenvuohki ii dohkkehuvvo, ja dán geažil sáhttá oažžut čálalaš várrehusa. ¶
–Álggos in jáhkkán dán maila duođalažžan. Dat hoavddat geat dán duogábealde leat, eai sáhte lohkan artihkkala Ságahis ovdal álget mu áitit čievččastit eret barggus, dadjá Larsen. ¶
– Eaktun dasa lea ahte searvvi álggaheaddjit čuvvot váldoorganisašuvnna njuolggadusaid, muitala Nystad. ¶
Son maid muitala ahte nuorat áigot oassálastit NSR:a nuoraid organisašuvnna semináras Kárašjogas dán mánu loahpas. ¶
–Jus don leat ožžon biila-/mopeda-/tráktorvuodjinkoartta maŋŋá dán beaivve, de ii leat lohpi muohtaskohteriin vuodjit. Nuorain, geat leat gaskal 16-18 jagi, ii leat lohpi stuorra skohteriin vuodjit. Skohter ii sáhte leat stuorát go supmi 0,2 maid oažžu go juohká kilowahta kiloin. 18 jagis sáhttá vuodjit stuorát skohteriid nu guhká go skohteris leat galba ja lea registrerejuvvon, muitala Øvernes. ¶
– Sávvat álggahit ovttasbarggu muhtun Estteeatnama skuvllain, go dat gullet seamma giellasohkii go sámegiella, muitala Olsen ja jáhkkáge dán ávkkálažžan guovttegielalašvuođa dáfus. ¶
Báđoš-Rávdná, Rauna Korva ii leat báhcán huhttát gieđat bievddi ala ja vuordit guhte dal aitto fálašii sutnje barggu birgemii. Son eallá nugo luonddu olbmui gulláge: ligge dálu muoraiguin, bivdá rievssahiid ja geassit fas luosa, lubme ja duddjo. ¶
– Áhčči, Ándde-Jon-Jovnna, oahpahii mu gárdut, muitala Rávdná. ¶
–Geassit mun fas doalvvun sin duosa gáddái ja divttán sin doppe návddašit ráfis, muitala Rávdná áibbas jaska jienain dego ii hálidivčče dálge rihkkut jaskes ráfi. ¶
Sámedikki neahttasiiddus duođaštuvvo ahte sin poastajournala dál lea giddejuvvon. ¶
– Maŋimuš 15 jagi leamašan čottajuoigan mu váimmu lagamusas, ja mun lean maŋimuš jagiid garrasit rahčan lihkostuvvat dáinna CD-buvttademiin, muitala Vassvik. ¶
–NBR lei evttohan máŋgasa geat sihke dovdet ja beaivválaččat barget bohccuiguin, muhto eai Eanadoallodepartementtas eaige Sámedikkis ge oro vuhtiiváldimin dan ahte boazodoallostivrras han ledje galgat olbmot geat máhttet boazodoalu, beaškala NBR jođiheaddji Iskon Máhte Áslat, Aslak J. Eira. ¶
– Moai ean gal bala ahte Ávjovári eamiálbmotguovllus ii šatta mihkkege, go dás leat nu ollu positiiva váikkuhusat buohkaide, lohkaba Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther ja Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjørn Søderholm. ¶
Kárášjoga ja Porsáŋggu sátnejođiheaddjiguovttos eaba bala ahte Ávjovári eamiálbmotguovllus ii šatta mihkkege. –Mis lea leamaš interimstivrras čoahkkin gos soabaimet ahte Guovdageainnu suohkanstivra sihkku gáibádusa stivrii oažžut ovtta bargiidáirasa, muitala Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther. ¶
–Čoahkkimis soabaimet ahte Guovdageainnu suohkanstivra galgá bargat dan ala ahte suohkanstivra rievdada iežaset suohkanstivramearrádusa ja sihkkot dán gáibádusa, muitala Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther. ¶
–Ja, Anton Dahl lei čoahkkimis gos ságasteimmet dán oasi sihkkut, muitala Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther ja joatká: ¶
Ii Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjørn Søderholm iige Kjell Sæther bala ahte eamiálbmotguovllus ii šatta mihkkege. ¶
SEAGUHUS: Anne Fenger muitala son seaguha nu go dán veaskkus sámi ja ruonáeatnanlaš duodjemálliid oktii. ¶
– Earret eará galgá Elin Kåven lávlut ja dánsut. Maiddái galgá journalista Inger Elin Utsi lohkat ruonáeatnanlaš poesiija, muitala dánska-ruonáeatnanlaš Anne Fenger. ¶
Fenger muitala son lea boarrasit nissonolbmuin Ruonáeatnamis oahppan árbevirolaš goarrun- ja hervenmálliid. ¶
– Oktiibuot leat birrasit 20-30 konseartta dáid beassážiid, muitala Brita Triumf. Konsearttat leat sihke ođđa ja boares sámi artisttaiguin ja stuora norgalaš artisttaiguin. Beassášdoalut álge juo ikte, mánnodaga, ja konsearttat leat otnážis sotnabeaivái. Slincraze, Álttá joavku Cyanide ja Absint čuojahit nuoraide distat eahkeda. Norgga beakkálmas Mira Craig, gii lei lohpidan boahtit, ii sáhttán dan dihte boahtit buozalmasvuođa dihte. ¶
– Dán jagi sáhttá oastit visot musikkafestivála konsearttaide billeahtaid ovdagihtii, turistainfos, lohká Guovdageainnu beassážiid musihkkafestivála jođiheaddji Brita Triumf. Son muitala maid dán jagi guokte festiválabusse mat vudjet olbmuid konseartabáikkiid ja orrunbáikkiid gaskka, nu ahte de ii leat go lohkat buorit beassážat! ¶
Gánddaš sáddejuvvui dalá maŋŋá helikopteriin Hámmarfeastta buohccivissui. Operašuvnna jođiheaddji Lars Rune Hagen Nuorta-Finnmárkku politiijakámmaris Girkonjárggas muitala ahte gánddas ii leat heakkavárra. ¶
Son muitala ahte Mátta-Romsa dárbbaša eanet sámegiel oahpaheaddjiid ja skuvla movttiidahttá iešalddes guovllu sámenuoraid váldit oahpaheajoahpu ja searvi čujuha man dehálaš skuvla lea márkosámi ássanguovllu bisuheapmái. ¶
Bassi Vuoigŋa veahkeha min ipmirdit Biibbala sáni. Mii dárbbašit Vuoiŋŋa duddjoma jus Biibbal, Ipmila sátni, galgá rabastuvvot midjiide. Dáidá leat boasttut obage atnit ipmirdit dajaldaga go lea sáhka Ipmila jurdagiin. Dasgo Ipmila jurdagat leat mihá badjelis go min jurdagat. Oskku váldoášši, mii lea evaŋgelium Jesusa birra, eat máhte mii goassege ipmirdemiin olahit. ¶
Skum muitala ahte son lea dán ášši ságastan Eanadoallodepartementtain, muhto ii leat vel ožžon makkárge vástádusa departementta bealis. Randi Skum ii loga iežas áddet maid ja manne boanda galgá leat mielde stivremin boazodoalu ja lohpida gozihit dán beali departementta ektui. ¶
–Guovdageaidnu ferte juogo dohkkehit Ávjovári álgoálbmotguovllu njuolggadusaid dahje ii leat mielde, muitala Ávjovári interimstivrra jođiheaddji, Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta. Dál áigu son jorgalahttit suohkanstivrra mearrádusa. ¶
–Guovdageaidnu ferte dál juogo dohkkehit Ávjovári álgoálbmotguovllu njuolggadusaid dahje ii leat mielde ovttasbarggus, muitala Ávjovári interimstivrra jođiheaddji, Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta. Guovdageainnu suohkanstivra lea maŋidan Ávjováriguovllu ovttasbarggu álggaheami, mii livččii galgan juo doaimmas cuoŋománu 1. beaivvi, go ii leat dohkkehan njuolggadusaid maid ovttasbargosuohkanat Porsáŋgu ja Kárášjohka leaba dohkkehan. ¶
Geir Tore Holm áŋgiruššá ásahit Sámeakademiija ja hástala Sámemišuvnna skeŋket oasi DSF:s dán várás. – Sámekultuvra dárbbaša ođđa arena gos dáiddárat, kulturbargit ja servodatberošteaddjit besset deaivvadit ja lonohallat jurdagiid, lohká dálááigge dáiddár. ¶
HÁSTALA SKEŊKET: Dál hástala dáiddár Geir Tore Holm Sámemišuvnna skeŋket DSF viesuid Kárášjogas (govas duogábealde) sámekultuvrii. ¶
Geir Tore Holm áŋgiruššá ásahit Sámeakademiija ja hástala Sámemišuvnna skeŋket oasi DSF:s dán várás. – Sámekultuvra dárbbaša ođđa arena gos dáiddárat, kulturbargit ja servodatberošteaddjit besset deaivvadit ja lonohallat jurdagiid, lohká dálááigge dáiddár. ¶
Iešalddis Akademiija álggahuvvui dološ Grehkas muitala Holm, ja mearkkaša deaivvadanbáiki. Dán akademiijas earret eará digaštalle ja bukte ovdan jurdagiid filosofiijas ja religiovnnas, ja gos friddja sátni lei dat buot deháleamos. ¶
– Plána ásahit Sámi akademiija lea eahpitkeahttá miellagiddevaš jurdda. Jos Sámemišuvdna oažžu jearaldaga viesuid hárrái de Sámemišuvdnastivra dieđusge árvvoštallá dán duođalaččat, muitala Gamlemshaug. ¶
Gamlemshaug maid muitala Sámemišuvdna lea bidjan bargojoavkku johtui geat galget dán jagi mielde guorahallat maid sii galget dahkat DSF:a viesuin Kárášjogas. ¶
– Dán rádjái lea okta gii lea hálidan oastit olles rusttega, muhto mii eat leat vel guorahallan duođalaččat dán oasti, muitala Gamlemshaug. ¶
Dáloniid listu čuoččuha Sámedikki mielde rihkkumin ILO-169 ja Álbmotrievtti artihkkala 27, go eará áirasat eai mieđit cealkit ahte dáloniid sámi árbevierru lea vuodjit 4-juvllagiiguin meahcis. ¶
Sámi aviisadoaibma ii šatta goassege fitnodatekonomalaččat gánnáhahttin. Ii gávdno guoddevaš márkan sámi pressii. Muhto friddja ja nanu preassa lea seammas sátnefriddjavuođa ja demokratiijaovdáneami guoddi elemeantan sámi servodagas. Riskakápitala ohcá fitnodagaide main áiggi mielde sáhttá leat gánnáhahtti doaibma ja dienas, sámi aviissat gal leat áibbas sorjavaččat bistevaš ja dihto preassadoarjjaortnegis. Jus mediafoanda livččii sesam-čoavddus differensierejuvvon pressii, manne bat Stuoradiggi de ii leat áigá ásahan dákkár foandda? Juste dan dihte go aviissat dárbbašit doaibmaruđa eaige oasusinvesterenfoandda. ¶
Jáhkášii gal ahte NSR Sámedikki stuorimus bellodahkan bijašii buot návccaid oažžun dihte Norgga Bargiidbellodaga ja Stuoradikki doallat iežaset buriid lohpádusaid. Muhto maid bargá NSR? Dan sadjái go doarjut ja ovddidit barggu geahččala bellodatjođiheaddji billistit golbma sámi beaiveaviissa mihttomeari joksama go ovddida evttohusa ahte guokte sámi aviissa galgaba ovttastuvvot, ja goalmmádii ii galgga lasihuvvot preassadoarjja. ¶
Girjjis leat 18 kapihttala ja válddahallá jáhku mielde buot osiid arktalaš guovllu liegganeamis. Sihke luonddu ja olmmošlaš bealit leat bures gokčojuvvon. Álgoálbmog iin lea ges guovddáš sajádat girjji buvttadeamis ja sisdoalus. ¶
Servodatláiti neahttasiidu Tullingtoppen.com oaivvilda ahte NRK Sámi Radio doaimmahathoavda Rávdná Nilsdatter Buljo ánssáša 4. saji dan vahku jallamus olmmožin. Neahttasiidu čállá ahte Buljo lea loavkkas go ii hálit Sámi TV-ođđasiid almmolaččat digaštallojuvvot, vaikko vel Ođđasat ruhtaduvvojit ollásit almmolaš ruđaiguin, namalassii liseansaruđain. Buljo lea de nubbi sápmelaš guhte lea beassan dán baromehterii. Juste beaivvát ala guokte jagi dás ovdal, njukčamánu 31. beaivve 2004, lei Isak Mathis O. Hætta (Issán) (govas vulobealde) seamma listtas ja vuosttaš sajis. ¶
– Dat mielddisbuvttášii seamma bálkká buot oahpaheddjiide beroškeahttá makkár gelbbolašvuohta ja lassioahppu juohke oahpaheaddjis lea, muitala Støreng. ¶
–Olles Lujávrri gilli lei čoahkkanan dálveriemuide. Lassin báikki olbmuide ledje boahtán beannot- gitta guoktečuohte turistta dohko, muitala Nils Peder Eriksen, gii lei mielde Kárášjoga gieldda joavkkus. ¶
Mánáid- ja nuoraid psykologaspesialista Elisabeth Gerhardsen várre maiddái ollesolbmuid ja servodaga siva botnjamis bearraša ja soga ala. Gerhardsen muitala ahte soapmásat nieiddažiin leat beassan gullat; – Ii han dus gal sáhte vuordit eambbo, don han gulat dán ja duon sohkii. Ii han de mánná dahje nuorra šat dieđe geasa galgá jáhkkit ja iige dieđe šat mo de galgá láhttet. Soaitá gártat vel nu ahte nieiddaš de navdá iežas soga álohii ná láhtten ja dát lea rivttes láhttenvuohki. ¶
Hástala váhnemiid ja servodaga ¶
–Mun váillahan eambbo fokusa manne lea dehálaš vuordit seksuálalaš daguiguin dassá mánná ja nuorra ieš ádde makkár dahku dát lea. Juhkanvuođaseksualitehta maiddái unnán oahpahuvvo, go eanaš nieiddat gáhtet go čilget ja jovdet ollesolbmo ahkái. Gerhardsen hástalage skuvllaid sihke oahpahit ja háleštit dovdduid birra ja erenoamážit makkár dovddut bohciidit ja gullet seksualitehtii. Gerhardsen hástala maiddái váhnemiid buorebut oahpásmuvvat nuoraid máilbmái ja singuin eambbo háleštit irggástallama birra ja mo de láhtte ja makkár dovddut dán dillái leat čatnon. ¶
Deanu kulturskuvlla Shakespeare «Mihccamara ija niehku» lea šaddan dievas sukseassan. – Olbmot leat gitta Čáhcesullo rájes boahtán geahččat dán klasihkkalaš komedia, muitala kulturskuvlla rektor Dag Broch. ¶
– Muhtumat leat maid jearran lea go obba vejolašge ahte unna Deanus gávdnojit nu ollu čeahpes mánát ja nuorat geat máhttet ná bures neavttašit, muitala Broch. ¶
Dag Broch muitala 2000 juo čájehii kulturskuvla Deanus guovttegielat čájálmasa dáru- ja sámegillii. ¶
– Dat geat dalle ledje mánát leat dán bihttás boarrasepmosat ja sis leat váldorollat, muitala Broch. ¶
Broch muitala mánát ja nuorat leat geavahan luomu ja friddjaáiggi hárjehallamiidda. Son maid rámida váhnemiid Deanus go leat gillen veahkehit. ¶
– Earret eará leat muhtun váhnemat gorron biktasiid 50 «álvii» , muitala kulturskuvlla rektor. ¶
–Doppe gal ledje ráhkadan dainna lágiin ahte lei njulgestaga váralaš čierastit áiddi njeaiga jus ii nagot bisanit jođánit, muitala Mattis A. Eira. ¶
– Dieđusge sáhttet nissonolbmot Deanus, Unjárggas ja earasajiin Finnmárkkus ávkkástallat dán fálaldaga. Dál han besset olbmot friddja ieža mearridit gos sii hálidit oažžu divššu, muitala son. ¶
– Bijaimet vilgesliinni rihpaide, muitala Ellen Margrethe Skum, iige dalle lean vuos dábálaš boalloboagán konfirmánttain. ¶
– Mun konfirmerejuvvojin maŋŋil soađi. Mis lei njeallje vahkku báhpaskuvla, iige lean dalle eará skuvla, muitala Biret. Lea badjel 50 jagi áigi dan rájes go son konfirmerejuvvui. ¶
– Oruimet mehciin ja bođiimet márkanii báhpaskuvlla dihte, muitala Biret. ¶
– Báhpaskuvllas mii oahpaimet sálmmaid, katekismusa ja biibbalhistorjjá bajiloaivvi, muitala Biret, iige leat vajálduhttán juoidá maid báhppa sus jearai gažadeamis. ¶
Iige dál leat šat gažadeapmi, mas olles searvegoddi guldala maid konfirmánta máhttá. ¶
– Mis leat teavsttat maid galgat lohkat mikrofuvdnii, báberbihtás sáhttit geahččat teavstta, muitala Elena. Sii eai leat dárbbašan oahpahallat bajil teavsttaid konfirmašuvdnaskuvllas. ¶
– Mii leat bargan temáid mielde, muitala Elena ja sii lea njuohtan govaid, maid galget girkofeaskáris čájehit. Biret eahpida áhkkubis máhttit biibbalhistorjjá, dán áigáhaš oahpahusain ja jearaha: ¶
– Munnje lea eadni ordnen čiŋaid, áhkku gorron gápmagiid, ja siessaáhkku čuoldán bárggežiid, muitala Elena. ¶
– Elena lea gal ieš beassan válljet ollu maid hálida, dan in beassan mun, muitala Elena eadni Ellen Margrethe, gii konfirmerejuvvui 1973:s. Biret ráhkadii oainnat sutnje visot gárvvuid, iige jearahallan nieiddastis maid sihtá ja ii. ¶
– Buohkat eai čáhkan sisa oktanis, ja čuoččuimet čoahkis, muitala Biret. ¶
– Váhnemat eai lean astan boahtit márkanii. Okta ristváhnen, Nila Niillas, gal lei vissa girkus, muitala Biret. Áhkkut Elena lea bovden ristváhnemiid, lagamuččaid, oahppásiid ja verddiid doaluide. Buohkat leat ožžon bovdehuskoartta, muhto dan eai ožžon Elena eatni guossit. Konfirmášuvdna girkut leat dán áiggi nu dievva ahte lagamuččaide leat billeahtat. ¶
– Mii galggaimet sotnabeaivvi maŋŋil konfirmerema mannat ruoktot, doallat doaluid, ja de fas eahkes girkui, vilges liinniin rihpaide, muitala Ellen Margrethe. ¶
– Mun ožžon silbabasttiid ja riskkuid skeaŋkan, muitala Ellen Margrethe, dat dat ledje daláš skeaŋkkat. ¶
– Mun in ožžon skeaŋkkaid, muitala Biret. Iige áhkkut Elenage leat vel ožžon skeaŋkkaid, muhto nugo dán áiggi lea dábálaš, de dáidá Elena sotnabeaivái oažžut čiŋaid nugo silbbaid dahje golliid, liinniid, ruđa dahje giissá. ¶
– Lean válljen konfirmerejuvvot boaresvuogi mielde, go dat orru lunddolaš, lohká Elena. Boaresvuohki mearkkaša earret eará ahte konfirmánttat biehttalit beargala ja buot su daguid, ja addet báhppii gieđa dan nala. ¶
Juo...Dál bahkke dien burššu ala bára luhtte. ¶
– Mandela lea dovddahan mielas boahtit čiekčamiidda jos eallin ja dearvvuohta leaš, muitala Sámi spábbačiekčanpresideanta Leif Issát Nilut. ¶
Ii bala moaitámušain ¶
Nilut lohka dál áibbas sihkkarin ahte Sámi spábbačiekčanriikajoavku oassálastá dáin gilvvuin. Spábbačiekčanpresideantta ii ge bala jos dán ge háve moitet go doalut lágiduvvojit Davvi-Kyprosas. ¶
Nilut dattetge ii bala ahte eanet joavkkut eai searvva dáidda erenoamáš čiekčangilvvuide gos Mandela soaitá šaddat geiget Sápmi jovkui iežas vuoitotrofea. ¶
–Enas lei heajos beaivi. Muhto maiddái eará sámi herggiiguin ii mannan bures. Soaitá leat sivva go gilvu lei heastabánas, gos dieđusge lea heastahádja masa sámi hearggit eai leat hárjánan. Láttánat gal oainnát bibmet ealuid birra náveha, nu ahte leat hárjánan návethádjii, árvala Sara. ¶
John Isak Sara árvala ahte dat sáhttá maid váikkuhan heajos bohtosiidda. Ja sámi hearggit ledje ge heittogat, go sihke vuosttaš, nuppi ja goalmmát sadjái bohte láttán hearggit. ¶
–Mii leat gárven oktasaš strategiijaplána guvlui mii galggašii boahtit ávkin buot min golmma gildii, muitala Sæther. ¶
- Mii áigut ráhkadit oktasaš neahttasiiddu dahje portála gos ovdanbuktit buotlágan dieđuid min guovllus, muitala Sæther. ¶
–Dál galget gielddastivrrat boahtte mánus buorrindohkkehit ođđa njuolggadusaid Eamiálbmotguvlui ja strategiijaplána. Dalle doaivut ahte dán giđa mielde boahtá Eamiálbmotguovllu bargu virggálaččat johtui, muitala Sæther. ¶
Čoahkkimis muitala NČE dieđuid ohcama/lassiohcama formála meannudeami birra, ja doaibmaohccit čilgejit prošeaktaplánaid birra. ¶
Muhto su skihpáris lei áibbas eará čilgehus, ja logai ahte baicca nuorat áššáskuhtton olmmái dat goarkŋui láseráigge sisa maŋŋel go lei cuvken dan ráidalasain. Iežas logai vuordán olgotráhpa alde dassážii go skihpár luittii su sisa olgouksaráigge. Iige son lohkan geavahan makkárge veahkaválddi Henriksena vuostá, ja imaštalai manne Henriksen jámii nuppi beaivve. Son maiddái čuoččuhii iežas mannan olggos visttis buot ovddimuš, ja logai vuordán skihpára sullii 5-10 minuvtta ovdalgo bođii biilii, muitala NRK Sámi Radio dan birra mii lea daddjon dikkis. ¶
–Dan dihte mun in bala gielas, muhto baicca mo mun neavttašan, deattuha Kristin sihkkarit. ¶
Kristin lei maid ovtta áigge neavttárin Ruoŧabeale Sámi teáhteris 90 jagiin. Son muitala maid ahte lea geargan bargat NSR nuoraidpolitihkalaš lávdegottis ja lea leamaš lágideaddjin Riddu Riđđu festivála doaluin. ¶
Kristin lea riegádan Romssa gávpogis ja su eadni lea Ruŋggus Mátta-Romssas eret. Son muitala mánnán ii ožžon vejolašvuođa oahppat eatnigiela. Moadde jagi das ovdal álggii son lohkat sámegiela Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. ¶
–Dál lean nuppi lávkki ollašuhttimin Beaivvaš Sámi Teáhteris go dat lea vuosttas geardde go mun neavttašan sámegillii, muitala Kristin. ¶
–Dalle lea dikšuvdna hárjehallan hui mávssolaš. Ja mun lean hui giitevaš go neavttár Iŋgor Ántte Áilu lea gillen oahpahit mu hállat dahje hupmat rivttes láhkai, muitala Kristin. ¶
Vaikko vel dán oahpu lea ožžon de son muitala sus lea erenoamáš jietnadat dahje akseanta go hállá sámegiela. Jietnadagas lea viehka váttis eret beassat, vuige son. ¶
–Mii leat oastán iešguđet sámi gilvaleaddjái sierra asehis gilvalanbiktasiid mat leat báidi, buvssat ja gahpir. Sihke gilvaleaddjit ja kulturoassálastit ožžot skoađastuvvon assás bieggajeahkki olgguldasbiktasiid, mat leat jáhkka, buvssat ja buncegahpir, muitala son. ¶
– Du reive ođđajagimánu 15. b. 1986 lea čállon sámegillii. Rievttigiella lea dárogiella, guorahala duopmostuolu §§ 135 ja 136. Reive sáddejuvvo ruovttoluotta, danin go dan mielde galgá čuovvut dárogiel jorgalus. Ná čállá lágaduopmár Knut Sundquist Sofe Nillá Biret Márehii Kárášjogas. Hålogalándda Lávdalbmáriekti lea ovdal dohkkehan sámegiel čállosiid ja lea maid sihke vástidan ja duomuid čállán sámegillii. Dát duopmu guoská Álaheaju ákšuvnnaide. ¶
Buot dát bealit leat dehálaš áššit bivdohálddašeamis. Vuosttas lea gažaldat man ollu galget báhččot gielddaid rájáid siskkobealde. Dát lea bealli maid ealgabivdit soaitimis eai berreše dušše fal ieža beassat mearridit. Dása dárbbašit gielddat veahki olggobealde, erenoamážit guovlluin gos bures leat lihkostuvvan ealgahálddašeamis ja gos eai dušše leat huksen jáhkuid ala man stuorra earit ožžot leat vai ealganálli bissu buoremus ja dearvaseamos dásis. ¶
Jus váldit Guovdageainnu ovdamearkka dihte, de mákse bivdit bierggu ovddas badjelaš 250 000 ru. mannan jagi, mii maiddái lei ođđa olahus gildii. Dát ii leat oalle ollu ruhta go smiehttat Guovdageaidnu viidodagas lea Norgga stuorámus gielda. Dás juo oaidnit dát ii doala ekonomalaččat sin ektui go sis lea dárbu mealgat eanet ruhtii hálddašeapmái. Leago dalle gieldda bealis dáhttu dán bivddu subsidieret ja vástádus lea eahpitkeahttá ii. ¶
–Ii bala giellapolitiijain ¶
Du mielas eai oro earát váldime vuhtii du jurdagiid dan birra maid leat jurddašan bargat ruovttuinat. Earát vuosttaldit buot du evttohusaid, ja dat suhttada du. Don berrešit vuorddašit ođđa vejolašvuođaid. Baicca lea muhtin lagas olmmoš gii du geahččala dájuhit, das fertet váruhit. Dán vahku lea hui vuogas geahččaladdat bargovugiid barggustat. ¶
Dál fertet jurddašit viidát oainnus, jus dus leat stuora plánat maid sáhtát juogadit earáiguin, de manne bat ii? Olbmot gal bures vuhtii váldet du, dan dihte soaittát doaivváskat ahte sáhtát vaikko maid bargat. 


Boađe fas eatnama ala, guorahala vejolašvuođaid vuđolaččat ovdalgo álggahat maidege. 


Muđui šaddá dutnje fiinna vahkku ovttas lagamusaidatguin. ¶
NSR jođihangoddi oaivvilda ahte dát ášši, ja maid eará áššit, čájehit ahte Sámediggi ja Sámediggeráđđi fertejit bargat dan ala ahte sámi ásahusat ja eará doaimmat ovdalgihtii sáhttet diehtit makkár ruhtadeami sii ožžot Sámedikki bušeahttapoasttaid bokte. ¶
Anára gielda maid hálida bissut iehčanassan. Anár geahččala ain ovddidit ovttasbargu Ohcejoga ja Soađegili gielddaiguin. ¶
–Dáid loguid ii galggaše dárbbašit várrepresidentii čilget, muhto logut čájehit ahte Sara cealkámušat eai doala deaivása duohtavuođas, lohká Beatrice Fløystad ja lasiha: ¶
– Olbmot ožžot dieđihit girjerádjosii, jus áigot mielde kursii. Mii leat maiddái ráhkadan čohkkánsaji veaháš sierra sadjái, dakkárii gii dáppe hálida oahppat dihtoriin. Dahje váldit geahččaleami mainna oažžu duođaštusa, lohká Hætta ja muitala ahte ii dárbbaš maidege máhttit dihtoriin ovdalgo sin kurssaide searvá. Guovdageaidnulaš Inger Ellen Skum Birkely gal máhttá dihtoriin veaháš. Muhto son ii loga iežas oahppan dihtoriin dallego son váccii skuvllaid. ¶
–Dan oktavuođas čájehit čiekčit rukses goartta rasismii ovdal čiekčamiid. Mii maiddái juohkit effeavttaid mat leat ráhkaduvvon «atte rukses goartta rasismii» kampánjii, muitala Rosie Holmestrand. ¶
–Ii doala deaivása ¶
–Iige doala deaivása ahte skuvla lea geavahan studeanttaid ruđa máksit oahpaheddjiid goluid oahppomátkkis Genevii 2004:s. Sámi allaskuvla ozai ieš ja oaččui 50.000 ruvnno Olgoriikkadepartemeanttas mátkái. Eanaš oassi dán juolludeamis govččai studeanttaid mátkegoluid, ja dušše oasáš das lea geavahuvvon gokčat oahpaheddjiid goluid. Allaskuvla ii leat lihkahallan studeanttaid dietnasa, deattuha Eira preassadieđáhusastis. ¶
Oahpaheaddji Agnes Johansen ges muitala ahte mánát maid dáinna hárjehallamiin ja konsearttain ohppet eará láhttenvugiid eará dilis. ¶
– «Bisán» lávlunteaksta muitala earret eará ahte mii galgat buohkaid dohkkehit nu go dat leat. Dán teavstta dalle sáhttit geavahit givssideami váttisvuođa ektui, lohká Johansen. ¶
– Skuvla gávnnahii ahte šattai beare ollu bargu juohke jagi lágidit. Mii maid geavahat oalle ollu návccaid dán konsertii, muitala Johansen. ¶
–Mun fuomášin ahte láhka lei fámus go galgen logaldallat fáttáin: «Fra håløyghøvdingen Ottar til fiskeriminister Svein Ludvigsen. Et langtidsperspektiv på sjøsamiske rettigheter.» dahje Holeygga hoavda Ottaris gitta guolástusministtar Svein Ludvigsenii. Guhkes áigat perspektiiva mearrasámiid vuoigatvuođaid ektui, muitala dutki ja doavttir Steinar Pedersen. ¶
Son muitala ahte Danmárkku gonagas mearridii 1702 lága mii gáhttii finnmárkulaččaid mearrabivdovuoigatvuođaid ja nannii mearrádusa 1775 lágas ja mii lea ain fámus. ¶
Niiberávdi Hjalmar Strømeng lea ođđa gazirdanniibbi sádden patologaide Romssas dohkkeheapmái. –Ođđa gazirdanniibi šaddá eambbo goavrril go otná dohkkehuvvon niibi, muitala Strømeng. ¶
Porsanger muitala gávpealbmá bálvá dat lea gii viežžá Ávžži olbmuid go stuimmit álget. Sii galge veahkehit leansmánni, gávpealbmá ja báhpa heahtedilis. Danin šaddá dát rolla dego muhtunlágan Sámi Quisling, gii bargá vašálaččaid ovddas. ¶
– Ánne Ristenis han lea váldorolla ja munno rollat šaddet árvideamis gazzalagaid, dadjala Porsanger. ¶
Sverre Porsanger muitala son justa dáid áiggiid bargá giellabargin Sámi ealáhusguovddážis Deanus. Danin šaddá Porsangerii oalle hástalus fas neavttašišgoahtit. ¶
Johtui turisttaiguin. Sven Engholm gurgala jieŋa ala beanaráidduinis, guossit čuvvot su iešguđet vuojániin. Duogábealde Háldečohka. ¶
–Kárášjohka lei dasa vuogas báiki, vaikko in dovdan ovttage, muitala Sven Engholm (52) mojunjálmmiid ja mieiggasta iežas duddjon soffái. Illá astá čielggi vuoiŋŋastit, lea aiddo boahtán meahcis gussiiguin moatti beai beanavuodjinmátkkis ja lea ráhkkaneamin ihttenaš fas meahccái dollet. ¶
–In hárjehala jus lea báhkkasit go 15 lieggaceahki. Beatnagat eai gierdda báhka, čilge son. ¶
–Biepman beatnagiid guktii beaivái ferdnejuvvon biergguin. Lean geahččalan oastit bierggu njuovahatfitnodagas Kárášjogas, muhto vuvdet bázahusaid Supmii. Ieš ferten oastit beatnatbiepmu Mátta-Suomas, muitala son ja bárdá oaivvi jorggu máilmme geažil. ¶
–Lei hui somá, go lei obbamátki. Galggaimet ieža dádjadit Stuormuorkii, Sarekii ja Badjelándii ovdanmáze, muitala Sven. ¶
–Váhkargánda lea dál 19 jagi, muitala golmma máná áhčči. ¶
Magyar, guhte lei heasta-gáva, njuikii heastta čielggi ala ja riidii davágeahčái jávrri. Bođii dohko, gávnnai dušše goahtesaji boarraseamos vieljas. Vulggii ja manai oarjjabeallái jávrri ja goarkŋui seamma alla vári ala. Gávnnai seamma čuoldda mas lei njuolla. ¶
–Buot earáid lágaid divvot measta juo beaivvát ala go eai heive šat servodahkii mii dađis rievdá. Muhto mohtorjohtolatlága eai beroš divvut, vaikke dat rihkku sápmelaččaid eallima. Dat lea badjelgeahččanvuohta, lohká Johan Isak Hætta. ¶
–Dáloniid Listu lea ollu háviid geahččalan loktet dán ášši Sámedikkis, muhto ii leat ožžon doarjaga, váidala Hætta. ¶
Kárášjoga Bargiidbellodaga 'KBB) jáhkečoahkkin ávžžuha Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda bargat dan ala ahte ásahuvvo etnomusihkaguovddáš Kárášjohkii. ¶
Mearkkašan veara lea mearrasámi nieida Kristin Solberg, guhte lea ođđa ámadadju teáhteris. Duostilvuođain son nagoda neavttašit jáhkehahtti drámá. Son neavttaša «Sonja» ja lea ge áidna gii duođaid dán birrasis rahčá dan ala ahte galget eallit nu mo ovdal. ¶
–Luonddugáhttenlihtus leat mu mielas ollusat ekstremisttat geaid fylkamánni guldala beare ollu, dadjá várrepresideanta Johan Mikkel Sara. ¶
Máhtte gearggai maid almmustahttit girjji «Suonjelin Saamelaisten perintö» (sámegillii «Suonjel Sámiid árbi» ). Girjjis son hui vuohkkasit ja njuovžilit govve daid vásihusaid maid Suonjel´a siidda sámit leat gártan gillát. Girjjis čielgá, ahte nuortasámit eai leat dušše passiivvalaččat vuogáiduvvan, muhto maiddái aktiivvalaččat. Son muitala maiddái mii lea leamašan nuortasámiid servodaga rolla sosiálalaš oktavuođain. Son gieđahallá maiddái nuortalašgiliid gaskasaš rájáid ekologalaš ja politihkalaš prinsihpaid olis ja dán mo daid birra sohppojuvvui. Buotnassii Máhtte gieđahallá maiddái nuortalašgiliid riegádeapmái váikkuheaddji proseassaid, guovllu árbevieruid seailuma, olbmuid jurdagiid ja dábiid. Máhtte figgamuššan lei ipmirdit ja addit eallinvejolašvuođa smávva nuortasápmelaš álbmogii, čájehit ahte sin eallinvuohki lea árvvolaš ja maiddái heivvolaš ođđa ássanguovlluinge Čeavetjávrris ja Njellimis. Máhte girjji bokte mii sáhttit diehtit juoidá das, maid nuortasámit leat jurddašan iežaset servodaga birra ja mo ja makkár dovddut sis leat leamaš máilmmi nuppástuvvama oktavuođas. ¶
–Sámi suohkanat addet eanemus dispensašuvnnaid ja danne leat doppe eanas váidagat maiddái. Mearragátti suohkanat eai báljo atte sierra vuodjinlobiid, muitala Aarseth. ¶
–Juohke dákkáraš mátkkis gávdnat mii guovtti golmma olbmos dielkku, muitala Gaup. ¶
–Lean dákkár iskosis fitnan golmma njealje geardde, muitaleba Solveig guovttos Káriin. Solveig duođašta man dehálaš lea fitnat dákkár iskosis ja muitala iežas massán lagas olbmuid borasdávdii, muhtumat gal leat dearvvasmuvvan go árrat leat bukkiid fuomášan. ¶
–Finan oktii jagis iežan fástadoaktára luhtte ja dáhtun buot iskosiid váldit, maiddái ceallaiskosiid, muitala Káre. ¶
–In bala, láven ieš guorahaddat goas muittán, muitala Ánne mievžžadettiin. ¶
–Vuoján álggos Áltái, ja dasto Guovdageidnui ovdal boađán Kárášjohkii. Das vuoddján ges Levdnjii ja manan gálvvuiguin gitta Girkonjárgii ovdal jorggihan, muitala Berg. ¶
Kárášjoga ráđđeolmmái Jan Terje Nedrejord muitala ahte sii ostet biepmuid ja gálvvuid Finnut bokte, sihke dearvvašvuođaguovddážii ja skuvlla kantiinnai. Muhto dál leat maiddái sirdán mánáidgárddiid dan vuollái. ¶
–Muhto lea čielggas ahte gielda seastá máŋggaid čuohteduháhiid jahkái. Deavvašvuođaguovddáš lea leamaš guhkit áiggi Finnut ortnegis, go dohko oastit ollu gálvvuid, muitala Jan Terje Nedrejord. ¶
–Gálvvu lávejedje dat guokte buvdda buktit mánáigárdái, muhto lean gullan ahte Biebmobearráigeahčču gilddii buvddaid vuojihit gálvvu biillaiguin maid dasa geavahedje, muitala Thomassen. ¶
Jurddaš go 25 jagi jo lea hurggihan dan rájes go Kari ja Albrigt vieččaiga unna čáppa gánddaža Hámmarfeastta buohcceviesus!Sáddestan veahá maŋŋonan dearvvuođaid min ráhkis, veahkkás ja movttegis Roy Arild`ii du 25- jagi riegádanbeaivái man ávvudit Tromssas ođđajagimánu 12. beaivve.Sala dievva lihkkusávaldagat boahtteáigái Láillás. Eadni, áhčči ja unnavieljaš maid celket dearvvuođaid ja servet lihkkusávaldagaide. ¶
Muhto dulvadanáitta iđii juo 1960 loahpageahčen, muitala dáiddár Trygve Lund Guttormsen Mázes. Son lei dalle Máze skuvlla hoavda ja seammás lei son Guovdageainnu suohkana ovdagotti miellahttu oktan Lauri Keskitaloin ja Oddmund Sandvikain. ¶
–Mii leimmet plánemin čáhce- ja duolvačáhcevuogádaga Mázii, ja dasa dárbbašeimmet buoret kártta go dat mii lei fidnemis buvddas, muitala Trygve. ¶
–Lei muhtin Máze smávvadálolaš gii lei bajimusas vuoruhanlisttus Guovdageainnus, gii baifáhkka fuomášii ahte son lei maŋimuččaid bealis, muitala son. ¶
Industriijalávdegoddi sáddii dieđu mánu ovdal Guovdageidnui ahte sii ledje boahtimin, ja ahte sii hálidedje čoahkkinastit Mázes. Stuorradikki váldoplána mielde galggai olles Álaheaju-Guovdageainnu čázádat ávkkástallojuvvot, ja čáhci vižžojuvvot Iešjávrris ja Láhpoluobbala čázádagas. ¶
–Mun ledjen maid Savvonis bajebeal Fállejoga, caggamin ráhkadusmášiinnabarggu ovdáneami Čávžžu guvlui. Muittán, eahkeda ovdalgo politiijat bohte min veagal doalvut eret báikkis, de fitnen olgun váccašeamen mánuheahpen. Deiven guokte albmá gárvodan dábálaš biktasiiguin. Soai muitaleigga soai oruiga Janina nammašas fatnasis gos buot politiijaolbmot orrot ja leigga leamaš Álttás moadde beaivve juo. Soai muitaleaigga ahte soai leigga politiijat. Mii hálešteimmet nástealmmi birra. Lei nu imaš. Nuppe beaivve bohte sii čorragiin árrat iđida. Min čuovggat leairras čuvgejedje politiijaid bivttasšelggoniid. Lei hui suoiggus. Mun lean vásihan nuppi máilmmesoađi, ja jus leamaš makkárge vásáhus mainna soađi sáhttá bálddastit, de lea dát Sávvon dáhpáhus, muitala son. ¶
Son muitala ahte dulvvadanáitta maid Máze vásihii, goas buot servodat áššit ja olbmuid aigumušat bissehuvvojedje, lea váikkuhan olu Máze servodat dillái. Sáhttá buohtastallat Máze olbmo gorudin, go lea vásihan juoidá issorasa, de darbbaša áiggi fas buorránit ja luohttigoahtit earáide. Olbmot eai arvva áŋgiruššat stuorát bargguide ja lea ain eahpeluohtámuš eiseváldiide ja eai leat gergosat ávkkástallat daid vejolašvuođaid mat gávdnojit. Dát leat nuoraide maid njommon. Gilli lea gártan goatnilii, gosa lea láhppon ja ii beasa eret. ¶
–Biebmobearráigeahčču gáibidii dáhkádusa ahte mun in geaset ruskkaid dainna biillain eahkediid, muhto dakkár dáhkádusa in sáhttán addit go priváhta biila gal adno feara masa. Danne ii lean šat miellagiddevaš joatkit dáinna fálaldagain, go dušše dan doibmii in oastán biilla, muitala Ica-buvdda hoavda Thor-Edvard Andersen. ¶
NSR fiškala 350 000 ruvnno go vuovdá Ášu ossosiid dáčča aviisii Altapostenii. Ieš osttii NSR ossosiid Sámedikki doarjagiin, ja dine dál gávppiin moadde čuođi duháha. Nu lea dál dáčča aviisa Altaposten Áššu stuorimus eaiggát. ¶
SAULI NIINISTÖ. Niinistö deattuha nuppástusaid bokte boahtán vejolašvuođaid. Son gilvala Tarjo Halosiin presideantta báikkis nuppi jienasteamis. ¶
Olgešbellodaga presideantaevttohas ja Eurohpá investerenbáŋkku várrejođiheaddji 57-jáhkasaš Sauli Niinistö dáistala presideantta báikkis nuppi jienasteamis. Son vástida jearaldagaide ná: ¶
Heidi Hautala ¶
Ruoná lihtu presideantaevttohas ja riikkabeaiáirras 50-jahkásaš Heidi Hautala vástida ná: ¶
Dálá presideanta Tarja Halonen (62) ovddasta sosiálademokráhtaid ja gilvala nuppi jienasteamis olgešbellodaga Sauli Niinistöin. Halonen ii velge vástidan jearaldagaide. ¶
Vuosttaš bálkábargosadji mus lei Savvon skuvllas, muitala Mággá. ¶



– Go ledjen riegádahttán mánáid ja dikšon sin julggiid ala, mun mannen bargui Ohcejoga internáhttii, muitala Mággá. 


- Dohko buktojuvvojedje borramušgálvvut nu válmmasin ahte daid ii dárbbašan eará go liggestit. Dieđát don, ahte dat lei geahppa bargu dan ektui mii dat lei Savvon skuvllas. Das mun ledjen gitta dassái go bessen ealáhahkii. ¶
– Mun ohppen guobbariid borrat juo mánnán, muitala Mággá. ¶
– Šadden mun leat maid vuovdebarggus, muitala Mággá. – Dat lei dalle go moai huksegođiime dán ođđa dálu. Jovnna lei fitnan njeaidimin Čivttaváris beziid huksenávnnasin, muhto go deaivvai leat aiddo dalle gieldda ovdaolmmožin, iige astan geasehanáigge dohko, de mun šadden mannat veahkkin geasahallat daid beziid ja sahát daid fiellun ja stahpalastit daid. Dat lei lossa bargu. ¶
– Ipmeláhči fertejetne giitit dien buori ovddas, dadjala Mággá. ¶
Govas leat Ovllá Morten, Bijánaš Hejá, Lemet Ánne Juhán Lemet, Issat Niillasa Issát, Lemet Mortena Lemet, Siebe Juhán Máhte Ole Máhtte, Juffen Mihkkala Juhán Issát, Áilun Isku. ¶
SÁMEDIGGI: Sámediggeáirras Magnhild Mathisen oaivvilda Norgga Sámedikki golahit beare olu áiggi dušši áššiide. Son váillaha politihkalaš višuvnnaid. Danne árvala ásahit sierra joavkku mii galgá ráhkadit ovddidanstrategiijaid. ¶
Jalvvi Veikko, Veikko Guttorm (59) Vuolle-Jalvvis gearggai leat rádjafáktan golbmalogi jagi. – Dat maid ii leat álkimus virgi go dien barggus šaddá leat oahppásiid ja fulkkiid siste, muitala Veikko. – Muhto ii mu eallin olus buorránan go bessen ealáhahkii 50 jahkásažžan ja álgen gieldda politihkkárin. ¶
–Oaččut jáhkkit ahte mun ferten Ipmila giitit Deanu valljis, luosas. Doppe go mun sugadan, de dalle báhcet buot beaivválaš fuolat ja dalle mun sáhtán návddašit eallimistán, dadjala Veikko nannosit munnje. ¶
Veikko muitala, ahte sin geahčen fitne olluge olbmot vaikke sin dállosadji leige earotbealdi. Gussiide vuoššastuvvui gáffe, addui borrat juos deaivvai leat borranáigi ja jearahallui mii máilbmái gullui. Muhto okta lei ášši maid sápmelaš ii nuppis jearran: – Leatgo guoli goddán. Oktiige moai áhčiin guorkŋuime duon savvona bajágeahčái ja doppe lei Juhán-Hánsa gáttis gálggadeamin firpmiidis. Go moai láddiime gáddái, de Juhán-Hánsa jearrala áhčis: ¶
– Galgáhan maid nu hommát, ahte ii láittastuva ja vai dovdá ahte ii leat vel báhcán birrasa olggobeallái, muitala Veikko. ¶
– Dál go lea lagat deaddilanrusttegiid, de lea álkit dađistaga divodit dahje rievdadit aviissa ja lohkat korrektuvrra. Mii han leat ráŋŋážat Min Áiggi doaimmahusain, mii maid bardá aviissa, muitala Larsson. ¶
Larsson maid muitala ahte lagamus áiggis áigot bidjat aboneantta nummira ja nama juohke bláđđái. ¶
Min Áiggi IT-ovddasvástideaddji Per Chr. Biti muitala Min Áiggis dál lea vejolaš deaddilit A-3 formáhta aviissa. ¶
Jieŋa nala bileahta lonistan beassá nuvttá borrat biđđosa ja juhkat gáfe ¶
Aikio muitala ahte Roavvenjárgga gávpoga eiseválddit ieža leat hálidan ahte sápmelaččat galget oassálastit kultuvrraineaset. ¶
Son maid muitala dán prošektii adnojit oalle ollu ruđat, muhto ii loga vuos diehtit man ollu ruđa birra das lea sáhka. ¶
–Muhto dál bohtet gitta náveha lusa ja eai ge bala beatnagiin ge, muitala Egil Olli. Dán dálvvi leat ge ollusat maiddái oaidnán guovdu márkana álddu mii orru juo márkanis. Dat lea leamaš sihke skuvlašiljus ja ráđđedálu šiljus. ¶
Romssa ja Finnmárkku stáhtaadvokáhtta Lars Fause lea mannan vahkus guoddalan Hålogalándda lágamánnerievtti Alimusriektái. Fause čállá ahte guoddala duomu sivasgo lágamánneriekti lea boastut geavahan lága duomustis. ¶
– Dát čájeha ahte min bargui leat liikon nissonolbmot ja Sámi searvi, lohká Dievdduid searvvi Anton Dahl, gii muitala maŋemus áiggiid hui ollu beroštumi ožžon miehtá Norgga ja maid Ruoŧas. Dievdduid searvi ásahuvvuige mannan geasi, ja lea bargan rievdadit dievdduid guottuid nissoniidda, ja eastadit veahkaválddálašvuođaid nissoniid vuostá. ¶
INGA ELISE PÅVE: Son lea Ruoŧa Sámi teáhteris gulustuvvon. Dál son gilvala lávlagiin «Seavnnjaš ivdnana» Sámi Grand Prixas. ¶
– Suomabealde ja Ruoššabealde leat álo leamaš unnán oasseváldit. Lea goitge buorre go lea okta Suomabealde dál mielde. Ruoššabealde lei maid lávlla boahtán, muhto dat ii beassan mielde gilvvuide, muitala Brita Triumf. ¶
Romssa ja Finnmárkku stáhtaadvokáhtta Lars Fause lea mannan vahkus guoddalan Hålogalándda lágamánnerievtti Alimusriektái. Fause čállá ahte guoddala duomu sivasgo lágamánneriekti lea boastut geavahan lága duomustis. ¶
–Lea boastut lágamánnerievtti eanetlogus bidjat árbevieru ovddabeallái Norgga lágaid. Son ii leat árvvoštallan leago áššáskuhtton albmá bohccogoddinvuohki árbevirolaš dahje ii. Son guoddala duomu go lágamánnerievtti eanetlohku, njeallje olbmo geat eai lean fágaduopmárat, leat duomu cealkán beroškeahttá Norgga lágaid. ¶
Persenveien 10 (Gnr 36, bnr 72) lea vuvdojuvvon 17.920 r. ovddas Deanu Gielddas Ragnhild Rajala Lautzii ja Reynald Jean-Marie Fromentinii (01.02.2006) ¶
Lahmveien 11 (Gnr 36, bnr 95) lea vuvdojuvvon 27.570 r. ovddas Deanu Gielddas til Eli Katrine Rajala Lautzii (01.02.2006) ¶
• Veahki láhčit dili smávvaskala biebmobuvttadeami geahččalanbuvttadeapmái ¶
– Maiddái New Yorkas lei Boine seamma stuorra násti go Londonis, muitala Sundnes. ¶
– Mun lean maid jearahallan nástti logi jagi das ovdal. Dás beassat gullat mo Boine iežas musihka boahtteáiggi einnosta, muitala Sundnes. ¶
CD:a almmuheami oktavuođas muitala Boine sus lea oalle hušša. Mannan vahku mielde lea son addán jearahallamiid iešguđetge lágan mediaide Norggas ja olgoriikkas. ¶
Laila Dervo maiddái biehttala ahte proffavuoddji Tomi Ahmasalo buvttii njálmmálaš proteastta man ovddas ii dárbbašan máksit. Son liikká mieđiha ahte Ahmasalo čilgii mii lei geavvan, muhto son ii dan goassege ádden proteastan, muhto dábálaš čilgemin. ¶
–Mun ferten gurret vuorkká ruovttus. Mus ii leat dárbu buot daidda govaide, muitala Grimstad gii bođii loahpageahčen 1960-logu Kárášjohkii oahpaheaddjin Sámi Álbmotallaskuvlii. ¶
Henriksen muitala ahte sii áigot dáid govaid čájehit muhtin eahkediid ovdal geasi ja jus olbmuin lea beroštupmi boares govaid oaidnit, de jotket sii dákkáraš eahkediin čakčat. ¶
Lea áigi ahte Norgga eiseválddit dál lebbejit buot dieđuid beavddi ala ja nu duođaštit leatgo vákšon sámiid čearddalaččat vai eai. ¶
Gábidit buot beavddi ala dál ¶
–Dál lea áigi ahte Ráđđehus lebbe buot dieđuid beavddi ala ja nu de sáhttit loahpahit dán ášši, muhto de fertejit eiseválddit buot dieđuid buktit albmosii, ovdal ii šatta ráfálašvuohta, lohká SBB jođiheaddji Egil Olli. ¶
– Jus livččii goalmmát bargi, de livččii vejolaš mánáiguin muhtumin fitnat váccašeamin meahcis ja eará diekkáriid. Muhto go guovttá letne, de ferte nubbi gohcit mánáid olgun ja nubbi fas siste, muitala Aslaug. ¶
–Dat lea mu mielas imaš go buohkat leat oaidnán Johan Ivvára njulgemin, muhto ii okta ge leat oaidnán go Magne Biti njulgii dan mohki. Dat čuovga čađa ahte Johan Ivvár diskejuvvui dan dihte go lea guovdageaidnulaš, ja Magne Biti gehčče duopmárat suorpmaid čađa go lea kárášjohkalaš, beaškkala Nils M. Gaup. ¶
–Mun ledjen heaŋgámin dakka maŋábeale Biti go bođiime dan mohkkái, muhto fáhkka guđii mu máŋgalogi mehtera. Bážii dego njuolla ovddos go njulgii, muitala Rundhaug. ¶
– Pedagogihkas lea stuorra oassi skuvlejumis. Dán dutkosa maŋŋá lea vejolaš joatkit viidáseappot. Mánáidgárdeoahpaheaddji skuvlejumi dássi lea oalle allat, muitala Sari Inkinen. ¶
–Mii čoahkkinasttiimet Stáhta Geaidnodoaimmahagain (Statens Vegvesen) duo gieskat. Muhto sii lohke ahte sis eai leat ruđat čađahit dáid áššiid. Jus boahtá liigeruhta ja gielddas lea ođasmahttojuvvon johtolatsihkarvuođaplána, nu mo Kárášjoga gielddas dál lea, de lea doaivva oažžut ruđaid čađahit daid iežamet áššiid, muitala Sæther. ¶
Ráđđeaddi Fred Olav Gutu Stáhta Geaidnodoaimmahagas muitala ahte sin našunála johtolatplánas ja doaibmaprográmmas 2009 rádjái eai leat sierra ruđat biddjon dán riikageidnui meattá Rávdojoga. Son lohká ahte fylkkagielda lea bajimuš eiseváldi geainnuid ruhtadeami hárrái. ¶
GOLLEGIISÁ: Unjárgga sátnejođiheaddji ja lávlu Ann-Jorid Henriksen muitala sii boahtte gaskavahku guossohit historjjálaš gollegiissá go almmuhit ođđa mearrasámiid CD:a konsearttain Ceavccageađggis Unjárggas. ¶
Unjárgga sátnejođiheaddji Ann-Jorid Henriksen muitala CD almmuheami oktavuođas maid lágidit smávit lágan konsearttaža olgun. ¶
– Justa 12.00 áigge berrejit nu ollu unjárgalaččat go lea vejolaš ja earát boahtit Ceavccageađgái, hástala sátnejođiheaddji. ¶
– Dan maid dieđán lea ahte mii galgat doallat konseartta Varanger-Festiválas borgemánus dán geasi, muitala son. ¶
– Dát leat stuorimus čuoigamat Finnmárkkus earret Beaskadas-čuoigamiid, muitala Anton Dahl, okta Davvikalohtta čuoigamiid lágideddjiin. Juo 45 jagi leat skuvlamánát Eanodaga, Guovdageainnu, Gárasavvona, Sohppara, Vazáža ja Omasvuona skuvllain čoahkkanan Davvikalohtta čuoigamiidda. ¶
– Dát lea okta dain stuorimus dáhpáhusain skuvlamánáide, mis lea dát juo jahkeplánas, muitala Anton Dahl, Guovdageainnu nuoraidskuvlla oahpaheaddji. ¶
–Go mánáid álo galgá čalmmis doallat, amaset eai šatta biilla vuollai, váidala Gerd ja Biret-áhkku lea ovtta oaivilis. Geaidnu lea váralaš mánná olbmuide. ¶
– Munnje lei dát dáhpáhus hui erenoamáš somá, ja dalle han dán birra heive čálistit divtta, muitala Huuva. ¶
Huuva muitala son lea čállán diktagirjjis «mun» hámis. Dat ii mearkkaš son ieš lea buot vásihan maid lea čállán. ¶
– Dát baicca lea veahkehan mu čállinproseassas go lean geavahan dán hámi. Dáinna lágiin šattai munnje álkit ja lunddoleabbun čiekŋudit iešguđetge fáttáide. Dalle han sánit ja dovddut iešalddis gurggihedje báhpárii, muitala Huuva. ¶
Gáimmit deaivvadit. Váldogáhtas Anchorage gávpogis Alaskkas deaivvai Balto «Baltto» bácci. Seppala rohkki lei iežas čáhppes beatnaga nammadan Sámmol Báltto rohki maŋis. ¶
–Loahpas bealli iežamet mátkelávkkain velá láhppojedje. Københámmanis várra leat moiven. Buohkain mis lea oassi jávkan, muitala Petter. ¶
Sámediggi imaštallá ájahallama siva. Ruoŧas ja Norggas sámiid seammalágan kulturdállofidnut leat ovdánan johtilit. Norggas Sámedikki dállu gárvánii j. 2000 ja Ruoŧas visti válmmaštuvvá áigetávvala mielde j. 2007. ¶
Sigdala áidna sápmelaš ¶
Marit Kemi Solumsmoen (58), Kárášjogas eret, orru Flaget dálus Greenskogenis, ja das lea njeallje kilomehtera lagamus ránnjá rádjái. Son jáhkká iežas leat Sigdala áidna sápmelažžan, ja doalaha ain eamiálbmoga dološ árbevieruid. ¶
– Mun lean rievttimielde «sámiid oaivegávpogis» , Kárášjogas eret. Mu váhnemat eaba lean johttisápmelaččat, muhto dálolaččat, ja mun lean oahppan sámi vieruid ja duodjeárbevieruid unnivuođa rájes, muitala Marit Kemi Solumsmoen. ¶
– Áhkku lei johttisápmelaš ja barggai bohccuiguin, muitala Marit. 16-jahkásažžan fárrii son máttás. Bjørkenes priváhtaskuvllas Oslos gávnnadii son isidiin Thor Ole Solumsmoeniin ja šattai Sigdala sápmelažžan. Son hállá ja seailluha ain sámegiela, muhto ii dovdda ovttage eará sápmelačča dakko birrasis. ¶
– Mun riŋgen ja hálan bearrašiin vahkkosaččat. Muhto sámegiela čállingiela in oahppan mánnán, go mun han álgen skuvlii juste dáiruiduhttináiggi, muitala son. Buot stuora álbmotbeivviid ja mearkabeivviid son levge sihke norgga ja sámi leavggain, erenoamážit guovvamánu 6. beaivvi, mii lea sámi álbmotbeaivi. ¶
– Dan ohppen mánnán. Dinejin ruđa logejahkásažžan go duddjojin ja vuvden, muitala son. Erenoamáš sámi duodji lea riessat liinniid mat gullet sámi gáktái. Dat lea áddjás duodji seakka riesaldagaiguin. Unna čoarvenjuikumaččain čuoldá son maiddái čiŋaid mat gullet gáktái. Ja son máhttá maid gápmagiid goarrut. ¶
– Mun divššun ieš gápmasiid ja goarun, muitala son ja čájeha ahte dušše buorit gápmasat dohkkejit. ¶
– Ja gálluin goarun gállohiid, muitala Solumsmoen. ¶
– Muhto bivdit njuvvet nu fasttit. Dárbbašan olles gámasgottura vai leat doarvái gápmasat ovttaide gápmagiidda, dadjá son. Muitala ahte ovdal eai geavahan suohkuid gápmagiid siste, muhto suinniid maid čuhppe jekkiin. Go lea šluvgán ja goikadan suinniid de leat hui lieggasat ja njammet láktasa. ¶
–In lean logenear mehtera ealggas eret go njabbii, de ii lean go geassádit ja dállui mannat, muitala Biret Risten. ¶
Ohcejogas leat vel eallemin guoktelot almmái soahtevetarána. Boarrasamos, guhte lea vel eallimin, lea Gáregasnjárgalaš Niillas-Ovllá-Ovllá, Uula Pajuranta (90), muitala Evá-Hánsa, Hans Nuorgam. Nissonveteránain leat eallimin vel njealjis. ¶
Son muitala sii leat dál plánen ahte filbmagilli sirdojuvvo boahtte giđa ja dasto rahppo oktanaga ođđa hotellain čakčat 2007, seammás go lea premiera Guovdageainnu-filmmas. ¶
–Easka dál leat ožžon lohpái biebmanruđaid, muhto dál lea eanas dálvi juo gollan. Mii biebmat gal ovtta 400 bihtá gárddis, muhto olggobealde gárddi gal dál ii leat ealáhat go lea jikŋon, muitala Nils Aslak Eira. ¶
–Nieidamánáid njunneliinniid lean gorron čuvlan, muitala Hilde ja vilppasta seammás vilges bođuseainni guvlui, nu go doppe livččii vástádus manne son nu lea dahkan. ¶
Josef Halse bargá eanaš akriillain ja oljomálain liinnis ja geahččala álo olahit iežas govain rytmma vuostálasvuođas ja hámádagas. ¶
Son muitala son lea buot govaid njuohtan maŋŋá juovllaid. ¶
–Lean njuohtan njárbes málain vai golgá, šaddá dego govvagođus, dadjá son ja moddje go muitala ahte lea mannan ollu terpentiidna mála njárbudit. ¶
Gilvvagárdi lea eatnasiidda juoga buorre mas leat lieđit ja šattut ja gos leat buorit geassebeaivvit ja liegga čakčaeahkedat. Nu mii govahallat dálvet buollaša áiggi. Muhto gilvvagárdi mearkkaša maid barggu, maiddái biibbala ja vuoiŋŋalaš áddejumis. Gilvvagárdi lei dat vuosttaš maid Ipmil attii olbmuide, ja bivddii gilvit eatnama. Dat lei Edena gilvvagárdi. Maŋŋil bođii billašupmi ja šattai lossadin gilvit. ¶
Dát miesseáldu lea dálvvi juo leamaš giksin Kárášjoga márkanis. Áldu lea hárjánan olbmuide ahte ii šat bala ii mastege. Ealggat leat dán dálvvi guhton skuvlašiljus, ráđđeviesu ja dearvvašvuođaguovddáža olggobealde. Dál gáibidit olbmot eiseválddiid ealggaid jávkadit ovdal go olbmot sorbmašuvvet. ¶
–Buoremus livččii geasehit muhtin suoidnespáppa olggobeallái márkana ja nu siektadit ealggaid eret márkanis, árvala Somby guhte ieš lea ealggaid máŋgalot jagi bivdán. ¶
–Mii eat dieđe ovdal duorastaga eahkeda mielde leago váralaš loddeinfluensa dahje ii, muitala Aamodt. ¶
–Lávejit dalán ihtit go njurgestan, muhto eai duostta boahtit áibbas lahka mu. Dál go varris bođii, de leaba duot guokte njiŋŋelasa šaddan árggit. Geassit oidnen sudno misiin duos giettis, lei nu somá, muitala Ánne. ¶
Eai Kárášjoga leansmánnekántuvrras loga gullan áššis maidege. Politibálvá Freddy Olaussen ii loga sin gullan dáhpáhusas. Olaussen muitala sin mánu dassái veahkehan fuođđolávdegotti vuojehit ealggaid eret márkanis. –Jus gárttaš sáhka báhčit ealggaid márkanis viesuid gaskka, de sii dan dahket ovttasráđii fuođđolávdegotti olbmuiguin, loahpaha Olaussen. ¶
Manne son eiseválddit mokkárdallet eret dán áššis? Go jo dan dahket, de ferte leat juoga vákšunáššis mii ii gierdda beaivečuovgga. Jus nu leš, de ii doala ahte okta sámi bellodat okto gáibida dán guorahallama. Dalle gal ferte ovttajienalaš Sámediggi buktit dákkár gáibádusa, ja dan nu fargga go vejolaš. Dalle lea fápmu gáibádusas, ja dalle gullo ja beaggá maid dát guhkkelii go departemeantta feaskáriidda. Ja okta vel. Maiddái militearaid vákšun galgá dán oktavuođas guorahallot. Sii leat dahkan vákšumiid buohtalagaid politiijaiguin «vašálaččaid» ektui, ja soaitá sii leat dahkan ollu vuđolat barggu sápmelaččaid hárrái. ¶
Heatta muitala maiddái dáža mánáid-TV lea ferten čáhkket saji valáštallamiidda go OG-gilvvut han leat dušše juohke njealját jagi. ¶
– Son gahčai go nubbi sabet manai nu ahte son láhpii dan. De son bávččagahtii oaivvi. Son biegui niskebákčasiid, oaččui niskeguottá ja dolvojuvvui vuos skuteriin ja de biillain buohccivissui, dadjá preassaságasteaddji Tom Dahl Frøshaug VG Nettii. Son muitala maiddái hupman Klemetseniin gii orui buori ortnegis. Buohcciviesus váldet røntgeniskama, doavttir David McDonaugh čuovvu Klemetsena. Lávvordaga lea ovttastusgilvvus vuosttaš hárjehus, dábálašdistánsa. ¶
Vikiŋŋaáiggi atne spiinni ipmiliid ja oaivámušaid stáhtuseallin. Dál veddet spiinniid smávva spiinnerinddažiin, eanas spiinnit eai beasa goassege rásiid ala duolmmastit ovdal go vuojehuvvojit njuovahagaide elrávdnječaskkástagaiguin. Maid sii leat midjiide bargan go dán ánssášit? ¶
EAHPESIHKKAR: Ii loga Yle nuoraid- ja mánáid-TV hoavda Teija Rantala sihkkarin ahte šaddet go obbanassiige sámi mánáid-TV-sáddagat Suomabealde. ¶
FINAI GUOSSIN: Mannan gaskavahku finai Teija Rantala guossin NRK Sámi radios gos beasai oaidnit mo sii buvttadit mánáid-TV sáddagiid. ¶
Yle mánáid -TV hoavda Teija Rantala ii lohpit vel dál ge sihkkarit mánáid-TV sáddagiid Suomabeale sámemánaide. – Mis eai leat nu ollu ruđalaš návccat go NRK:s váidala Rantala. ¶
Yle mánáid-TV hoavda Teija Rantala ¶
Dattetge ii loga Rantala leat su hálddus mearridit ahte šaddet go obbanassiige sámi mánáid-TV sáddagat Suomabealde. –Dat lea Yle alimus hoavdda ja stivrra duohken dan mearridit. ¶
Rantala ii ge duostta dál dadjat man láhkai Yle sáhttá leat mielde oktasaš mánáid-TV buvttadanbargguin, mii dál juo lea gaskkal NRK Sámi radio ja SVT Sápmi. ¶
Son dattetge árvala jos vulget mielde dán oktasaš bargui de das fertejit leat mielde guhkit áigge, ja dat máksá ollu ruđaid. ¶
Mannan maŋŋebárgga finai Rantala Yle Sámeradio guossis ja ságasteamin áššis Yle Sámiradio hoavddain Anáris. ¶
–Mis lei konstruktiivvalaš čoahkkin NRK Sámiradio hoavddain Nils Johan Heattain, muitala Rantala. Dán čoahkkimis mii earret eará ságasteimmet vejolaš oktasaš barggu birra boahtteáiggis, lohká Rantala. ¶
–Ohcen go oidnen ON ávžžuhii nuoraid ohcat Nuoraidforumii, muitala 18 jahkásaš Karen Kristine Fredeng Bårje. Ikte dollii vuosttaš čoahkkimii Osloi. ¶
–Mun sáddejin ohcama ja čállen oanehaččat iežan birra, ja sáddejin velá čállosa globaliserema birra, man birra mun beroštan. Liikojedje várra mu čállosii, go ožžon dieđu ahte ledje mu válljen nuoraidráđđái, muitala Káre Kristine mojunjálmmiid. ¶
Karen Kristine muitala son lea 18 jagi, lea Kárášjogas ja Lulli-Romssas eret, ja fárrii Kárášjogas Romsii golbma jagi dás ovdal. Dál son lea oahppi Kongsbakken joatkkaskuvllas ja Romssa sámi searvvi-NSR stivralahttu. ¶
Oarje-Finnmárkku politiijaguovllu politiadvokáhtta Gøril Lund, muitala ahte dievdu lea áššáiduhtton nihttán nuppi olbmo niibbiin. Politiijat luite dievddu moadde diimmu maŋŋil go ledje gitta váldán. NRK Sámi Radioi muitala Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen ahte dát olmmái lei nihttán iežas eatni ja vielja. Álggos sii ožžo sutno olggos viesus. Ma ŋŋil ožžo maiddái dievddu olggos, maŋŋel go dievdu lei hupman iežas advokáhtain. ¶
–Mun in dieđe gos dieid dieđuid leat goldán, go munnje leat diet garra čuoččuhusat áibbas apmasat, go eat goasse hupman diekkár áššiid birra. Mu mielas muitala diet cealkka eambbo dalá vákšuma birra, go min birra geat áŋgirušaimet sámiid kutuvrra ja giela ovddas 1970-loguin, lohká Egil Utsi. ¶
Das muitala gáldu ahte eanaš olbmot eai leat duhtavaččat Utsiin, eai doavttirin eaige olmmožiin. Ja okta sivain dasa leat juste su doaimmat sámi ekstremisttaid searvvis. Dát gáldu čuoččuha viidasit ahte Utsi lea njunnožis ásaheamin «sierra sámeeatnama» . Utsi bargá dainna mihtuin ja gáldu muitala ahte son lea dat olmmái gii sáhttá váldit vaikke makkár vugiid vai olaha iežas mihtu. ¶
–Álggus sáhttit mii vuovdit Yle:ii mánáid-TV prográmmaid nu ahte sii sáhttet sáddegoahtit čavčča rájes. Dasto sáhttá Yle 2007 čavčča rájes leat mielde oktasaš buvttademiin, árvala Heatta. ¶
Min Áigi 7/2006 almmuhii Pentti Pieski čállin artihkkala «Go guovtti bahás galgá válljet» , man várás son lei jearahallan ohcejohkalaš Antti Katekeetta. Artihkal lei Suoma presideantaválgga evttohasaid, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö, birra. Artihkkala dieđut hirpmástuhtte mu: Tarja Halonen lei mahká leamaš olgoriikkaministtarin 1989:s ja Sauli Niinistögis ruhtaministtarin 1990-logu álggus. ¶
Ii goabbáge dáin dieđuin doala deaivása go Halonenhan lei olgoriikkaministtarin 1995–2000 ja Niinistö fas ruhtaministtarin 1996–2003. ¶
Sáddestan veahá maŋŋonan dearvvuođaid min ráhkis, veahkkás ja movttegis Roy Arild`ii du 25- jagi riegádanbeaivái man ávvudit Tromssas ođđajagimánu 12. beaivvi.Sala dievva lihkkusávaldagat boahtteáigái Láillás. Eadni, áhčči ja unnavieljaš maid celket dearvvuođaid ja servet lihkkusávaldagaide.Mii leat buohkat hui buorit dutnje! ¶
Per Tor Turi leage vuosttaš studioguossin «Árdna - sámi kulturmagasiinnas» . Jearahallamis son muitala ovttasbarggus Mari Boinein ja makkár plánat sutnos leat dás ovddosguvlui. ¶
Buollinhoavda Jorma-Pekka Haapala fidnii dieđu buollimis duorastat iđit diibmu logi badjel guhtta, ahte Ohcejoga siste Ganešjávrri máttageahčen lei buollimin dállu. ¶
– Go mii čáskadeaddjit ja bolesat bođiimet báikái, de dállu lei jo buollán gitta geađgejuolgge ráje, muitala Haapala. ¶
2. Hoavda. Ohcejoga dollabuollin čáskadanhoavda Jorma-Pekka Haapala čohkohallá beavdeguoras ja muitaladdá gulul buollimis. – Buollinalárbma dálus lea buorre dáhkádus, iige mávsse olu ja seastá máŋga vahága, deattuha Jorma-Pekka. – Alárbma galgá maid doaibmat. Nuba dan galgáge ain duollet dálle iskkastit, leago bierggas ortnegis. ¶
–Orohatjuohkin bargu lea jođus. Gal visttiid sáhttá sirdit jus čájehuvvo ahte leat huksejuvvon earáid dálveorohahkii. Muhto dakkár váttisvuođaid birra in leat gullan dan rájes go mun bohten stivrii, muitala Mathis A. Oskal. ¶
–Sámi museain eai báljo gávdno dávvirat mat leat boarrasit go 50 jagi. Álo go lea dárbu dološ árbevirolaš sámedávviriidda fertet mii gearjidit Davviriikkaid álbmotmuseain oažžut dáid luoikkasin, ja dát bargu ii leat álki, muitala Siidamusea jođiheaddji Tarmo Jomppanen. ¶
Giđđat álggahuvvo prošeakta mas galget guorrat gos dát dávvirat gávdnojit. Jomppanen muitala prošeakta galgá álggus guorrat ja viežžat dieđuid ja máhtu dološ sámedávviriin. ¶
Jomppanen muitala ovdamearkka ja lohká jos muhtun sámeduojár hálidivččii geahččat dološmállet niibeminstariid, de sii eai sáhte dan čájehit go sis eai gávdno dološmállet niibbit museas. ¶
Sámediggi norggabealde lea maid ohcan ja ožžon 160 000,- ruvnno prošeaktadoarjaga sihke Norgga kulturráđis ja Norgga stáhta musea ja bibliotehka guovddážis (AMU:s). Jomppanen muitala Siidamusea galgá jođihit prošeavtta, ja doaivumis maid ožžot interreg doarjaga lagamus áiggis. ¶
–Dalle easkka lea čielggas ahte sáhttit go bidjat johtui dán prošeavtta. Jurdda lea ahte golbma olbmo ja prošeaktajođiheaddji galget doaimmahit dán barggu, muitala Jomppanen. ¶
–Dán jagi fállat mii juoidá erenoamáža dáid gilvvuid oktavuođas. Mii leat maid mielde ovtta prošeavttas mii gohčoduvvo «Rukseskoarta rasismii» , ja dan oktavuođas lea maiddái juoga heammástus sihke gehččiide ja čikčiide. In hálit gal almmuhit, sii han oidnet go bohtet valáštallamiidda, muitala lágideaddji Berit Dagny Anti. ¶
Berit Dagny Anti muitala maiddái sis leat erenoamáš vuoittut dan jagi ja dat leat hui miellagiddevaččat čikčiide. Son lohká vuoitu boahtá gessot ovtta nieida ja gánda čiekčái. ¶
–Mii hálidit maiddái gudnejahttit hárjeheddjiid geat leat viššalat ja vulget joavkkuid čuovvut dáidda gilvvuide. Mii hálidit sidjiide skeŋket juohkehažžii mállásiid. Ii leat álo ahte hárjeheaddjit servet dákkár doaluide, leat dávjá earát geat čuvvot mánáid, muitala Anti. ¶
–Dán jagi heivešii riikačoahkkima lágidit Nuorta-Finnmárkkus dahje Mátta-Sámis, árvala NSR:a váldočálli. ¶
Nils Gaup čájeha filbmagávpot modealla. –Eai Málatvuomi alla gáissát oidno filmmas. Filbmagávpogis filbmet mii dušše daid smávva govaid. Luonddugovaid filbmet mii Guovdageainnus, muitala Nils Gaup. ¶
–Mii filbmegoahtit njukčamánu álggus, ja filbmet veaháš geassit ja čakčat. Eanaš filbmen lea dálvit. Skábmamánus finan velá Guovdageainnus filbmemin skábmagovaid, muitala Niillas ja lea doapmamin oktan filbmajoavkkuin vuoddját várrái filbmet duoddara stoarpmas beaivečuovggas. ¶
–Váldopersovdna lea Elle ja su bearaš. Duohtavuođas ledje 30 olbmo, muhto fertejin časkit oktii golbma olbmo ovtta olbmo hápmái, muđui šattašii filbma moivvas. Filbma govve dáhpáhusaid 1848-1852 áigodagas, ja loahpahuvvo krámbuvdda buollaheamin, muitala son. ¶
Bargonávccahisvuođapenšunisttaid bargagoahtima hálidit álkidahttit, danin viiddiduvvo vuoigatvuohta oažžut ruovttoluotta bargonávccahisvuođapenšuvnna, go geahččala bálkábarggu, golmma jagis viđa jahkái. Sii geat leat deavdán 60 jagi go sii bargagohtet besset doallat vuoigatvuođa dassážii go sii devdet 67 jagi. ¶
–Áhči eadni hálai njuovžilit golbma giela, suoma-, ruošša- ja sámegiela ja lei dulka soađi áigge. Ja nuorran smiehttagohten. Sápmelaš lean, muhto in máhte sámegiela, muitala son mojunjálmmiid maŋŋá doavtternággosa. ¶
Dattetge doahttala teáhterhoavda ja váldá duođas go dán vuoru Unjárggas eai boahtán dan mađe olbmot ahte sáhtte čájehit bihtá. ¶
– Unjárggas muđui lávejit oalle ollu olbmot boahtit go Beaivváš čájeha, muitala Nordlund. ¶
– Dalle dieđán, ahte mu skohter johtá bures, muhto jus lea lossa siivu dego Oulus de dalle šaddá gelddolaš, Berit Marie vihkkehallá. Dát lea nubbi jahki go son gilvala skohter drag:as. Son vujii mannan jagi Norgga meašttirin. Davviriikka meašttirgilvvut eai diibmá vuddjon. ¶
Searvvi jahkečoahkkin cealká sii leat searvamin 2007 gieldda- ja fylkkadikkeválggaide oktan SÁB:in. Searvvi miellahtut háliidit doarjut sámebellodagaid. Sii dahttot NSR:a buoridit ovttasbarggu SÁB:in vai sámi bellodagat eai vuoittahala dáža bellodagaide Sámedikkis. ¶
– Dat ii leat duohta. Moadde jagi dás ovdal oaččui Juoigiid Searvi doarjaga luohtevuorká prošektii Norgga kulturráđis, muitala Sara. ¶
Son muitala searvi lagamus áiggis áigu ohcat ruhtadoarjaga Sámedikkis ovdaprošektii mas plánejit sámemusihka gaskkusteami. ¶
Son muitala dan jagi akšuvnna fáddán lea "Nuorat eret soađis ja roasus" . Girku heahteveahkki hálida dán háve fuomášuhttit mánáid ja nuoraid dili dain riikkain gos leat leamaš guhkálmas riiddut ja garra soahtamat. ¶
Mikkelsen muitala sihke Sámi komponisttaid searvi ja Sámi dáiddárráđđi lei dán čoahkkimis. ¶
Mii oahpaimet mánnán juo goalmmát oskkuartihkala čilgehusa katekismusis, mas daddjo: ¶
Mun oskkun ahte mu iežan fámus dahje jierpmis in mun máhte oskut Kristusa ala dahje boahtit Kristusa, mu Hearrán lusa. Muhto dat Bassivuoiŋŋa dahku lea gohččun mu evaŋgeliuma bokte, čuvgen mu, bassindahkan mu ja bajásdoallá mu dan duohta oskku siste. ¶
Sámi guovlluid báhpat leat dál geatnegahtton veahkehit álbmoga bahávuoiŋŋaid vuojehit olggos viesuin. Dál lea Davvi-Hålogalándda bisma Per Oskar Kjølaas čállán girjji «Ráfehisvuohta dálus» , mii muitala movt báhpat sáhttet veahkehit olbmuid dakkár dilis. ¶
–Sus ge lei sáhka álgit ruoidnadit, muhto dan gal biehttalin. Lohken ahte nu dehálaš ii leat heargevuodjin ahte gánniha iežas dearvvašvuođa ovdii dahkat, muitala Länsman. ¶
–Son vujii gal maŋŋil, muhto ii beassan vuodjit eará laikkes nulppuid, go heargeeaiggádat dieđusge hálidit geahppaseamos kuskkaid vuodjit daid falimus herggiid. Danne ii lean sutnje šat heargegilvvohallan gelddolaš ja nu lea heaitán, muitala son. ¶
–Dat gii juo buoidu gal juo buoidu, nu ahte sidjiide šaddá váttis maiddái dan 65 kilo ráji doalahit, árvala Johan Mikkel Bueng. ¶
–Jua, mun jáhkán dát lea ođđa «Ena» , mii lea leamaš birgetmeahttun, árvala Ole Mathis Eira. ¶
– Go govat vuos almmuhuvvojit neahtas, de lea navdimis ahte govat leat geahččanláhkái neahtas buohkaide agibeaivái, ná muitala SAFT' prošeaktajođiheaddji Elisabeth Staksrud Familie&Medierii. KPK ¶
Dalle go Johan Vanhala galggai sáddejuvvot Supmii goddot: ¶
Čáhcesullo girkogirjjit čájehit ahte Johan Vanhala lei riegádan Kemis Suomas geassemánu 30. b. 1878. Son lei nuorra almmái go bođii Dážii 18 čuohtejagi loahpas. Son lei ipmilbalolaš almmái ja sárdnideaddji. Son lei maiddái giehtačeahppi – muvrrár. Son muvrrii dalle go huksejedje Hearrágoahtenjárgga (Nyborgmoen). ¶
Dyrevernallianse Live Karlsrud muitala iežaset loahpas gevrehallan eret dan gárdde luhtte gos oidne vearrámus boazogoddimiid. ¶
–Riŋgejedje vel midjiide ja lohke ahte mii eat leat šat dohko bures boahtimat, muitala Karlsrud. ¶
–Mii leat oaidnán ahte boazodoallit eai gotte ovttaláhkái bohccuid. Iešguđet siiddas orro leamin iežaset vuogit, muhto dat dábáleamos lea álggus niskái čugget. Muhto mii eat oaidnán ovttage geavaheamin moalke niskádanbuikku, muhto áibbas dábálaš oanehis buikku mii lea mus ja dus ruovttus, muitala Karlsrud. ¶
–Mii oinniimet maid ahte bohccuid baldet biilla sisa huikimiin ja ramšumiin, mii ii leat buorre go lea sáhka beallevillá elliid birra. Earáid oinniimet biilii bidjamin horsttain, ja dat doaimmai bures, muitala Karlsrud. ¶
Oda muitala ahte sus ii leat mihkkege mihttomeriid dán áigodagas, earretgo vuolgit junior-MG (Máilmme Gilvvuide) borgemánus Beijing gávpogii Kiinái. Iige son dieđe man falli son ferte leat jus galggašii beassat loahppagilvvuide guhkásnjuikemis muhto son áigu dása fal eanet deattu bidjat. ¶
–Dan válden ovdan kurssa lágideddjiin elliidbearráigeahču olis ja deattuhin ahte dat lea lobiheapmi, muitala Herdis Gaup Aamot. ¶
Váldde mearrádusat duođas, muhto divtte liikká vejolašvuođaid báhcit rabasin. Dat válljemat maid odne válljet eai soaitte leat agibeaivái. Lea vejolaš váldit ođđa válggaid maŋŋelis jus dange mearridat. Oahppu ii goassege leat duššás go gávdnojit ollu vejolašvuođat oahpuid hukset eará surggiid ala boahtteáiggis. ¶
Geavat buot ollesolbmuid iežat lahkosis ja jearahala sis bargguid ja oahpuid birra. Váldde vaikko oktavuođa singuin geain du mielas lea miellagiddevaš bargu, sii soitet sáhttit du veahkehit johtui. ¶
Jođiheaddji Rita Mari Hansen muitala ahte albmáiolbmuid fáru leat 5-jahkásaččat ovdamearkka dihtii beassan mátkkoštit, ijastit, juoŋastit, suovastuhttit biergguid dahje fitnat juovlanigá guossis Roavvenjárggas, dieđusge heivehuvvon áigodagaid mielde. ¶
Dán vahkku vikkat beare ollu fátmmastit. Don anát iežat vejolašvuođaid stuoribun go leat ja dus leat beare ollu plánat mat eai leat čađahahttit. Bohtosat eai boađe nu álkit, ja dagat jirpmet jus it hohpohala nu hirbmadit. ¶
– Maŋemus kvártala lea Porsáŋggus goitge leamaš lassaneapmi olmmošlogus. Mis leat maiddái ollu riegádahttimat, lohká Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjøn Søderholm ja čujuha ahte olmmoš ferte geahččat positiivalaš beliide. ¶
Son muitala viidaseappot ahte son oaidná nuppi lávkkas «Munchen» nammasaš mearkka. Son lohká diehtán ahte doppe lea amerihkalaččain spiovdnaskuvla. ¶
Ulbmil Davvi Nissonfierpmádagain lea giktit eanet nissonolbmuid Finnmárkkus bargagoahtit jođiheaddjivirggiin ja stivrabargguin dahje ieža ásahit fitnodaga iešguđetlágan ealáhusas. Deanus lea njukčamánus kursa, muitala Line Leistad. ¶
Line Leistad, Gaska- ja Nuortta Finnmárkku Oahppokántuvrras (OFM), muitala ahte Davvi Nissonfierpmádaga (Kvinnenett i Nord) lea ožžon 100 000 ruvdnosaš doarjaga Sámedikkis ja seamma olu Finnmárkku fylkkagielddas. ¶
Bær muitala iežas vásáhusaid ¶
–Mii leat dieđus nuorain digáštallan earret eará Bæra čuoččuhusaid ja vásáhusaid, ja maiddái leat háleštan mat guottut ja stirdon govat leat, muitala Eikjok. ¶
– Mus lei siessá bátnedikšubálvalus oahpus, lávejin su girjiid geahčadit. Maŋŋi daláš bátnedoavvtir Guovdageainnus Aslak Loso movttidahtii mu álgit ohppui, go gulai mus beroštupmi, muitala Ann-Kristine. ¶
– Mu bargui gullá maiddái nugo juohkit dieđu bátnedikšuma birra. Manan earret eará skuvllain ja boarrasiid siiddas muitaleame bátnedikšuma birra, muitala Márjá Susanne. Dát, namalassii bátnedearvvašvuođa buorideapmi leage okta hástalus manne Marja Susanne ávžžuhivčče earáid álgit bátnedikšu skuvlii. ¶
– Oahppu lei lossat dannego beivviid eat beassan lohkat. Mis ledje dego bargobeaivvit, pasienttaid maid logaldallamiid gaskkas. Šadden eahkediid lohkat, muitala Ann-Krisitne. Muhto son lea duhtavaš bargoáiggiid ektui dál. ¶
–Dat lea lossat eallit dákkár eahpečielga dilis. Mus lea stuorra vuordámuš ahte Boazodoallostivra gávdná jođánit čovdosa, vaikke Hagen biehttala loktemis ášši meannudeapmái, lohká Ole Henrik Kappfjell. ¶
Hætta muitala ahte čiekčit leat vásihan dárbbašmeahttun vuortnuheami; leago son diet čiekči sápmelaš vai ii. ¶
Isak Ole Hætta muitala ahte Odd Karl Stangnes lei Davvi-Kyprosas sihke čiekči ja veahkkehárjeheaddji dahje Hætta olgešgiehta. ¶
Son muitala ahte son álo lea čevllohallan go lea beassan ovddastit Sámi riikajoavkku. ¶
–Dát lea boađi boađi go sii han leat leamaš mielde hábmemin soahpamuša, muitala taksieaiggát Arto Pojanrinne. ¶
–Dassá go Suoma Taksilihttu lea almmolaččat dohkkehan dán davviriikkaid soahpamuša, de leat dahkan báikkálaš soahpamuša mo taksivuodjin galgá doaibmat min gaskka, muitala Kárášjoga taksieaiggádiid ovddasteaddji, Kai Åge Nedrejord. ¶
–Mun lean geahččalan deattuid bidjat julggiide, muhto dat eai láven bissut. Besset njulgestaga eret, muitala son. ¶
– Guovdageainnus duddjojit measta juohke dálus, ja erenoamážit ođđajagi rájes beassážiidda dákkár dujiid, muitala Gaup. ¶
– Jurddašin dás ferte juoidá dahkat dujiiguin, nu mun álggahin duodjegávppi, muitala Risten Rávdná. Muhto son álggahii maiddái eará, son ođasmahttigođii biktasiid. ¶
– Álgen goarrut sámi mállet biktasiid, nugo dievdduide gáktehámat biktasa, muitala Risten Rávdná. Dađistaga son álggii maiddái diŋgot fabrihkka čuoldagiid. ¶
– Mun lean gal bealkkahallan hui ollu go lean ođasmahttán sámi biktasiid, muitala Risten Rávdná, muhto dat ii leat su hehtten. ¶
– Lean 1981:s leamaš Norsk Konfeksjon tekniske instituttas beannotčuođi diibmosaš hábmenkurssas. Dan maŋŋil álgen ollu minstariid ráhkadit ja lean maiddái addán gákte-, luhkka-, ja eará minstariid ollu olbmuide, muitala Risten Rávdná, geasa álo lea hui dehálaš leamaš duodji. ¶
– Mu birra leat ovdal čállán ollu aviissat ja vahkkobláđit, muitala duojár ja čájehage aviisačállosiid, nugo VG:s, mat leat 70-logu rájes. ¶
Leatgo badjel 160 jagi boares mátkemuitalusat miellagiddevaččat? Ná leat, jos čálli čehpet muitala miellagiddevaš ja gelddolaš olbmuid ja dáhpáhusaid birra. Ollásit lihkostuvvan ii leat dattetge Matthias Alexander Castrén girji SÁMI MÁTKKIT 1838 ja 1841-42. Das muitaluvvo ollu dološ eallima birra Suoma ja Ruošša sámeguovllus, dattetge lea eanet diehtu dutki birra guhte Sámis hágai alcces árvvusadnojuvvon nama dalá akademalaš birrasiin. ¶
–Hui «coola» . Jurddaš sii besset oaidnit ja háleštit TV bokte eará oahppiiguin máddin, muitala Kristine Loso veahá hirpmáhuvvan. ¶
Thomas Hansen ges muitala iežaset oahppan sámegiela jahkebeale, muhto váillahit sámegiel girjjiid. Son ja skuvlaskihpárat Dag Henrik Nilsen ja Christoffer Isaksen Lantto muitalit iežaset johtilit vajálduhttit sámegiela luomus ja maid go ii leat sámegieloahppu birra jagi. ¶
Guovdageainnus vuossárgga fitne sii Gilišiljus, Beaivváš Sámi Teáhteris ja joatkkaskuvllas. Vaikko sin millii lea buoremusat báhcán guohpa oasttoláibbi vásáhus iežaset muitalusa mielde, de šattai sidjiide miellagiddevaš áigi maŋŋelaš go fitne Láhpoluobbala skuvllas ja sámi ásahusain Kárášjogas. ¶
–Illudan hirbmadit. Dát mearragátti mánát eai leat dovdan seamma unohisvuođa go ovdalis áigge mánát. Sii lohket sii háliidit oahppat sámegiela go sii leat sápmelaččat, ja dainna sii čevllohallet. Mánát geat eai bággejuvvo oahppat sámegiela, barget eará láhkai go eará mánát, muitala Ingunn Utsi movttegit, gean su fuolkegánda, Thomas Hansen, lea hástán mieđuštit ollesolmmožin sin skuvlamátkkis. ¶
– Danin doaivvun mun kárášjohkalaččat bohtet valvin dáidda heastariemuide, hástala doalvejođiheaddji ja heastaeaiggát Toralf Johannes Nystad. ¶
Nystad muitala heastavuodjingilvvut eai leat leamaš Kárášjogas gávcci jahkái. ¶
– Dađi bahábut eai beasa olbmot dán vuoru oassálastit heasttaspealus ja einnostit vuoiti. Muhto mii leat gal searvvis ságastan dan birra ja soaitá boahtteáiggis dan maid sáhttit dahkat, muitala Nystad. ¶
Nystad muitala ahte eanaš heasttat dán vuoru bohtet dušše Finnmárkkus muhto soames gilvaleaddjit leat Suoma Sámis lagas rádjaguovlluin. ¶
–Mii leat vuovdán oktiibuot 163 000 ruvnnu ovddas. Ja go geassit eret dábálaš goluid, de lea buhtes sisaboahtu sullii 100 000 ruvnnu, muitala Eriksen. ¶
FO vuosttas stivračoahkkin dollojuvvo Girkonjárggas 16.-17. dán mánus. Henriksen vuordá FO stivra guldala statskogbargiid oaiviliid ja gáibádusaid barggu ektui. ¶
Sámi skuvlahistorjá girjji vuosttas oassi lea dál almmuhuvvon. Girji muitala earret eará skuvlaárgabeaivvi birra Sámis, ja das leat maid artihkkalat dáruiduhttinpolitihkas ja girkuid rollas Sámi skuvlapolitihkas. ¶
– Dán in lean vuordán, go in leat ovttage sihtan iežan jienastit. Muhto dan maid olbmot leat dadjan munnje, lea ahte lea somá go oidnet vejolažžan dahkat dákkáriid, muitala Kalstad. ¶
–Omasvuonas vuvdet guokte buvdda munno báiddiid. Geasi rájes vuovdigohte biktasiid olles áigge Romssas ja dalle fertejetne eanet investeret. Dássážii letne vuovdán gálvvuid astoáiggis interneahta bokte «Huui.no» čujuhusas, muitala son. ¶
–Mun riŋgestin sutnje ja hásten su fárrui. Okto gal lea váttis fitnodaga vuođđudit. Buot munno konfirmašuvnna- ja eará sestojuvvon ruđat manne fitnodaga ruhtadit. Lea nu divrras prentehit čállosiid báiddiide go gáibidit ovdalgihtii mávssu. Ean leat vuos tinen maidege, muhto rehketdoallu čájeha dássádaga, muitala son. ¶
–Hui somá, lohke olbmot ja árvaledje eará dajaldagaid. Julevsápmelaččat ohcaledje fas čállosiid julevsámegillii, ja nu moai movttáskeimme, muitala Ragnhild moji. ¶
Son muitala ahte oallugat eai várra dieđe daid vejolašvuođaid mat leat mp3-spilláris. Dasa lassin lea oallugiin dát seammá vejolašvuohta iežaset mobiltelefovnnas, ja várra eai dieđege dan. Liikká lea NRK issoras duhtavaš iežaset podkástemiin. Oallugat leat eará radioprográmmaid viežžan neahtas. ¶
Nisu leai muitalan amas sutti birra Ohcejoga «Ursa» (Nástedieđa searvi) ságajođiheaddjái Juhani Harjunharjai. Harjunharja lei mannan geahččat sutti ja imaštallagoahtán go sutti vulogeahčen ledje geađggit jieŋa áldi. Nuba son árvališgođii ahte dasa lea bávkkihan meteora dahje guokte. Son árvala maid ahte nubbi lea bávkkihan jo ovdal go lea deaivan eatnamii. Harjunharja árvalusa duođaštit dáhpáhusat, mat aiddo daid áiggiid ledje gullojuvvon ja oidnojuvvon. Namalassii aiddo seamma áiggiid Ohcejoga báhppa Arto Seppänen lei gullan garra juziheame ja okta nubbi guhte lei vuodjimin Deatnogátte geaidnoráigge, lei oaidnán áimmus čuvges dollaspáppa, mii girddii aiddo Máttájávrri guvlui, muitala Juhani Harjunharja. – Mun lean váldán njeallje geađggi ja lean mannamin daid doalvut dutkamušaide Oului. Jus dat eai čielgga Oulus, de dát sáddejuvvojit Helssegii, son muitala. ¶
– Mo suddi loahpaloahpas šattai, dasa mus leat njeallje teoriija, muitala Harjunharja: ¶
– Čáhci lei dán jagi sullii 70 cm alleleappos dálle go guoika jiekŋugođii go maid dat dál lea, muitala Niillas. Dat geađggit mat ledje dalle čázeoaivadagas jikŋo jieŋa sisa ja báhce gitta dasa vaikke guoika coagui ja roavkuluvai. 


Ja go de bivaldii de roavku šávggehii, stilčuhii čázi gáddejieŋaid ala ja guovdalas jieŋat johtádedje oktan geđggiiguin raššon jieŋa čađa, dassái go bođii nana jieŋa ravdii ja das geađgejieŋat firre čáhceuđđasa fárus menddo nana jieŋa ala, muitala Niillas. ¶



– Dieđusge geađggit mat báhce čáhceoaivái, jiekŋugohte dakkaviđe go čáhceuđas oktan jieŋaiguin rohttii čázi ja geađggit báhce oatnelanboddui goikásii, muitala Niillas. ¶
– Diet jorba jiekŋaspáppat ledje fas šaddan go jiekŋamuohta lei doadján ovtta muorraoavssi ja dan ala jikŋon muohta lei moallanan jiekŋačoaltun ja fierran čáhcái ja nu jikŋon jorbalassan, diehtá Niillas. ¶
– Makkárašge ođđa gobi mun in gávdnan joga botnis, vaike mo livččen ohcan, muitala vel Niillas. ¶
Ohcejoga báhppa Arto Seppänen gulai garra juziheame aiddo seamma áiggiid go meteora navdui gahččan Máttájávrái. - Dat orui dego geađgejuolgi livččii bávkkihan rastá, muitala Seppänen. ¶
ENA 2 lea 11 jagi giđđat, ja lea guhtta dálvvi gilvalan. Sara muitala váttisin gávdnat ođđa, buori vuojána. ¶
– Lean jahkásaččat dámadan nulppuid, muhto in leat vel gávdnan dakkár vuojána go ENA 2, muitala Sara, gii jáhkká boares hearggis dán muohttaga roahkka nagodit gilvalit. ¶
–Mii leat hui ilolaččat go nu unnán nuorra olbmot leat duššan johtolatlihkohisvuođain 2005:s. Dušše okta ovcci jahkásaš mánná duššai go vuddjui ala mannan jagi, lohká Harborg. ¶
Mii hálideimmet dán jagi geahččalit epoasttain sáddet dearvvuođaid, ja maŋŋil árvvoštallat movt datges vuostáiváldui. Muhto sii geain ii leat epoasta, ožžot juovladearvvuođaid dábálaš málliin, muitala Norsk Misjon Nuortan diehtojuohkinhoavda Jon-Geir Dittmann. ¶
Árvala ovttastahttit risttalaš ráđiid ¶
Det Norske Baptistsamfunn árvala ovttastahttit Norges kristne råd ja Norges Frikirkeråd. Seammás sii árvalit dan ovttastahttojuvvon ráđđái namman Norges felleskristne råd. Baptistaservodaga Váldostivra oaivvilda ovttastahttima beavttalmahttit risttalaš barggu Norggas mii muđuige lea oktasaš, ja ovttastahttin geahpedivččii mieldelahttodivvadiid. Oallut oskkusearvvit Norggas leat oainnat mieldelahttun goappaš organisašuvnnain. KPK. ¶
Servodat mas ii gávdno čálakultuvra lea geafes servodat, ja dat duohtavuohta ahte dilli lea sakka vearránan maŋŋá go Sámediggi lea boahtán, lea paradoksála ja suorggahahtti, ja muitala čielgasit ahte njealji ovddit áigodagain eai leat min politihkalaš ovddasvástideaddjit atnán čálakultuvrra doarvái dehálažžan bidjat ruđaid dan ahtanuššamii. SFS evttohii mannan jahkečoahkkimis Sámediggái ráhkadit 5-jagi ovddidanplána loktet sámegiel čálakultuvrra árvvu. Dasa dárbbašuvvo eanet vel olggobeal-boahtán ruhta go dat 7 millijuvnna maid ođđa ráđđehus lea juolludan sámi kulturdoaimmaide oppalohkái. Mii muittuhit dál ođđa Sámediggái johtileamos lági mielde ruhtadit dákkár barggu, ja nu go leat ovdal ge dadjan, de áinnas searvat mii dasa. Min oaivila mielde berre ge ođđa Sámediggi šaddat čeahpit go dat ovddibut ávkin atnit dan čehppodaga mii Sámis gávdno, dan sadjái go ieža viggat hámsut badjel buot. Ovddit jođiheaddjit orro beanta ballamin dan máhtus mii servodagas gávdnui ja bátnegáskki baicce hálidedje doalahit visot iežaset gáržžes seinniid siskkobealde. Bonjastan dihtii ovddeš sátnevádjasa, sáhtášii dadjat ahte sii eai luohttán eará goahtemuoraide go daidda maid ieža ledje fearran. Mii doaivut ahte ođđa suohpalat dustet luvdestit ášši albmosii eai ge ránu vuollái. Ja duođaid mis lea dat luohttámuš olbmuide geat ieža leat vásihan girje-vátnivuođa iežaset árgabeaivvis. ¶
Bealistis SFS joatká geavahit - beanta loaktit - iežas ruđaid cegget sámi čálakultuvrralaš áigečállaga, man vuosttas nummir ilmmai dán geasi, ja dál jo goaikkiha nubbi nummir, maid maiddá addit nuvttá buot sápmelaččaide. Dieđusge mis eai leat ruhtavárit joatkit áigečállaga buvttadeami dušše iežamet buhtadusruđa geavahemiin, de dan dihtii fertejit min eiseváldit farggamusat dasa bidjat ruđa, muđui ballat ahte Sámis gártá daid eatnat sámegiel-áigečállagiid gaskii mat eai ceavzán danin go eai lean doarvái lohkkit, diŋgojeaddjit dahje ruhtadeaddjit. Jus nu geavaš, de báhcá jearaldahkan maid dat muitala sámegiela beroštumi hárrái servodagas? Min ođđa presidenta goit sihke ovdal válgga ja moanat jearahallamiin maŋŋá válgga ge, lea čuoččuhan ahte sámegiela ovdáneapmi lea okta su váimmu áššiin Sámedikkis. Mii doaivut son muitá iežas sániid go ruđat juhkkojuvvojit ja áššit vuoruhuvvojit. ¶
–Leat gal lohpidan midjiide šállobuhtadusa fargga, muhto mii eat jáhke ovdalgo buhtadus boahtá, lohká Elmine. Son muitala ahte sii leat álo leamaš movttegat maŋŋá dákkár čoahkkimiid, muhto sii leat álo behtaluvvan. ¶
Elmine muitala ahte ledje 300 máná Guovdageainnus geat eai ožžon skuvllaoahppu, dál leat dušše 182 eallimin. ¶
–Lea gal goikon veaháš ruhta Sámedikkis dáid jagiid, muitalit nuppit. Anne Margrethe muitala ahte sii eai váldde miellahttumávssu. Lea doarvái go sis lea miellahttulistu. ¶
– Leader-searvvi ruhtadeami eaktun dákkár prošeavttain lea, ahte dasa gullá dihto veardde eaktodáhtolaš bargu. Gililaččat leat leamaš viššalit fárus, mannan vahkusge ledje gávccis barggus, dalle oaččuimet olu áigái, muitala gilisearvvi ságajođiheaddji Nousuniemi. ¶
Eai doala sierra čoahkkimiid ¶
Gaskavahku čoahkkimis mearridedje dasto Sámedikki golbma áirasa Finnmárkkuopmodaga stivrras sihkkut maiddái dan oasi eret, nu ahte sii eai digaštala oktasaš joavkočoahkkimiin áššiid ovdal stivračoahkkimiid. ¶
Heidi Hautala ¶
Ruoná lihtu presideantaevttohas ja riikkabeaiáirras 50-jahkásaš Heidi Hautala ii vástidan jearaldagaide. ¶
Lea áibbas dohkketmeahttun ahte dákkár guottut ovddiduvvojit falástallandoaimmain, seammás go fallanstallansuorggis atnet nu ollu návccaid eastadit sihke nállevealaheami ja rasisma. NSR ii sáhte dohkkehit ahte NRK dákko bakte stigmatisere ovtta álbmotjoavkku dákkár dajaldagaiguin, ja ávžžuha baicca stáhtakanala ovttasbargat falastallanbirrasiin eastadeames ja bisseheames rastistala ja nállevealaheaddji guottuid. ¶
–Dan ferte dálá stivra fuomášišgoahtit farggamusat, ja čáhkket sajiid olbmuide geat háliidit bargat dan ala ahte nannet ja ođasmahttit goabbaš Sámi joatkkaskuvllaid, deattuha Lindi. ¶
– Dás vuovddán suovasbierggu, cáhpponbierggu ja deahkkebierggu. Lieggabiepmu, muhto maiddái galmmihuvvon bierggu, lohká Ulf Bergdahl. Son muitala iežas Sohppar-sápmelažžan gii lea orron Stockholmmas juo 20 jagi. Bohccobiergogávppis son lea čuččodan beannot jagi. ¶
– Slow food lea lihkadus mii lea álggahuvvon Italias, dat várjala árbevirolaš biepmu. Dat mearkkaša ahte biepmu galgá návddašit ja biepmu álgoávdnasat galget buorit. Nugo suovasbiergu. Dasa lassin lea Slow fooda somás giellaleaika, čilge Ulf Bergdahl. Duođalažžan son dattetge váldá dan. Bohccobirgui maid son viežžá Sarevuomi čearus, ii oaččo gal bruvssa dán gávppis. Lea juogo muorjejugus dahje vuola. Geasset son vuovdá maiddái luopmániid lákcajikŋii. Ja gávpotolbmot gal liikojit su njoazes bibmui. ¶
– Sii geat borret dás, bohtet fas eará háve borrat. Gávpotolbmot liikojit bohccobirgui, go bohccot ellet friddja ja go bohccobierggus lea unnán buoidi, lohká Bergdahl ja muitala kundariid geat eai bora eará bierggu, go dušše bohccobierggu. Nu son leage vuovdigoahtán maiddái eanet ahte eanet galmmihuvvon bierggu. ¶
–Mun ledjen doppe, muhto boarrásiid- ja fuolahusdálus eai hálidan ahte doalan dan sártni. Sii hálidedje vuos vuordit dassái fas váldet oktavuođa dan birra, muitala báhppa Arild Hellesøy. ¶
–Mun dadjen čielgasit justisministarii ahte Sámediggi gáibida ovddemus čielggadit mearrasámiid vuoigatvuođaid mearrariggodagaide, ja easka dalle sáhttá álgit hupmat makkár váikkuhusat das leat hálddašeapmái, muitala Keskitalo. ¶
Finnmárkkus leat gielddat ja fylkkagielda álo bargan dan ala ahte eai galgga massit bargosajiid Finnmárkkus, ja leat maid bargan ásahit ođđa bargosajiid deike. Finnmárkkus gos leat unnit go 73000 olbmo, ii galggaše ná ollu bargosajiid sirdin dáhpáhuvvat. Dat ii oro jierpmálaš ahte nu máŋggas almmolaš bargguin fertejit ohcat ođđa orrunbáikki ja ođđa bargosaji. Čáhcesullos orrot birrasiid 6000 olbmo ja Álttás birrasiid 17000. Porsáŋggus orrot birrasiid 4000 olbmo. Dábálaččat lea nu ahte hárve fárrejit stuorit báikkis smávit báikái. Finnmárkku fárrenminsttar lea leamaš nu ahte olbmot fárrejit smávva báikkážiin Finnmárkku stuorát báikkiide, ovdamearkka dihte Ákŋoluovttas Áltái dahje Hámmarfestii, muhto dađibahábut maid dávjá lulás. Maiddái historjjálaš sivaid dihte orru oalle ártet go válljejit Leavnnja ođđa bargobáikin. ¶
–Mii gal leat Guovdageainnus sádden skuvladuođaštusa mat čájehit geat leat goas vázzán skuvlla. Dan lea departemeanta dohkehan. Lea doarvái ahte mii ohcat šallošanbuhtadusa buohkaid ovddas, muitala Sara Tornensis Bongo, miellahtu Sámiid oahpováillagiid Searvvis Guovdageainnus. ¶
–Nie ii leat Kárášjogas. Ovttaskas olmmoš ferte ieš ohcat ja duođaštit ahte ii leat ožžon oahpu skuvllas. Dan dieđihii departemeanta juohke ohccii 1996:s reivviin, muitala jođiheaddji Anne Margrethe Teigmo. ¶
–Dál ii leat bohccobiergu čoggon vuorkkáide, nu ahte šaddat árvvoštallat vuđolažžat ahte galgat go luoitit bohccobierggu mas lea hálbbiduvvon duollu rastá ráji, muitala Elle Merete Omma. ¶
–Dát lea earret eará ovdamearka mo giella geavahuvvo fápmun, muitala Gunnarsson. ¶
Oskala mielas eai váldde návdehálddašeaddjit vuhtii dan ahte boazodoallu doaimmahuvvo birra jagiid olgun vaikke makkár dálkkiin ja oainnadagain. ¶
Ikte devddii dat searas nieida, geas lea namma May-Irene Anti, olles guhtta jagi, ja dat mearkkasa ahte son šaddá skuvlanieida čakčii. Mii cealkit sala dievva dearvvuođaid iežamet biigái ja sávvat lihku skuvllavázzimiin. Dearvvuođaid celket Áhčči, Anne, Lene, Anniken, Márgget áhkku, Jovnna áddjá, siessá, Stig Rune ja čeahci. ¶
Dahl mielas lea maid suddu jos Solbakken Härkonen geassáda rektorin. Dattetge atná son unohassan go rektor dán álggus muitala mediaide, ii ge stivrra jođiheaddjái. ¶
– Galgatgo njuovahaga hukset, vai oastit johttinjuovahaga, eat leat vel mearridan. Fertet gulahallat lagabui orohagaiguin makkár dárbbut sis leat, muitala Oskal, geas lea buorre doaivva ásaheapmái. ¶
Dán čoahkkimis bođii ovdan ahte dearvvašvuođabálvalussii lea dát rohcošanbiras oalle amas. Sii sáhttet muitalit ahte goittot sii eai leat nagodan fáŋget dán mii dáhpáhuvvá, eai ain juo leat sin beavdái ihtán dákkár áššit mat duođaštit ahte lea nu go mediat čállet. Leago dalle juoga mii lea boastut dearvvašvuođabálvalusa surggiin go eai leat dán fuobmán? Leago son nu ahte dán iešguđet bálvalussuorggit eai gulahala gaskaneaset? ¶
–Mun ledjen dolvon doavttirgrádačállosa duoji birra árvvoštallamii ja ledjen vuordimin maid kommišuvdna dadjá dasa. Jurdagat givssidedje mu in ge bállen oađđit. Váldofágabarggus ledjen duojáriid jearahallan, geat muitaledje ahte dolin ávkkástalle buot bázahusaid. Vuorddedettiin mearredin liibmet oktii buot smávva čoarvebihtážiid dassážiigo oaččun dieđu kommišuvnnas, muitala Gunvor mo su dán lágan dáidda bohciidii. ¶
–Go bargagohten dáinna smávva muorralihtážiin oktan lohkiin, de válden áiggi oaidnin dihtii man guhkes áiggi mun dása geavahin. Danin lean gohčodan dan «Vahkku» , muitala son movttegit. ¶
Boaresmállet gákteholbbit libardit. Neaskinfiellut devdet seaidneravdda gos áŋgiris nuorat nesket gápmasiid. Sohkareaddjás ja njálgga hádja lievllista liegga ostočázis. 


Johan Áslat Gaup (8) coahkkala čuojanasa ala, ja luođi čáppa šuoŋat borjjastit lanjas. 


Dat lea duodjebeaivi 3. ja 4. luohkás Mázes. ¶
– Neaskit ferte vai gápmasat dipmet, čilge Lill-Mari Kiil. Son muitala ahte go neaská, de jiehkuin ráhpu eret skahposa gápmasiin. ¶
– Lea hirbmat somá oahppat ođđa bargguid. Ja gápmagat leat nu fiidnát. Jus mun goassege fárren ruovttoluotta Troandimii, de mun válddán gápmagiid mielde. Daiguin lea nu somá čierastit, muitala Melissa movttegit. ¶
Kárášjoga leansmánnebálvá Freddy Olaussen muitala ahte soames lea dovddastan suoládan guokte bohcco mannan vahkus. ¶
–Mii oaččuimet cavgileami ahte lulábealde Kárášjoga galgá leat muhtun suoládan guokte bohcco. Dás vuoddjájedje boazodoallopolitiijat, geat bohte dan olbmá ovddal, gii dovddastii ahte son lea njuovvan guokte bohcco mat eai gula sutnje, muitala Olaussen. ¶
–Dat ledje gieđahallon dainna lágiin ahte leat billašuvvan, muitala Olaussen. ¶
–Mii háliidat maid čájehit dán čájáhusa Davviriikkain, ja leat dál geahččaleamen gávdnat ruđaid dan dahkat, muitala Snarby. ¶
Jurddaš dan, ahte mu unna gánddaš Nils Mikal, lea juo sturron go son han deavdá juo 8 jagi otne. Sala dievva riegádanbeaidearvvuođat dutnje eatnis. Elle áhkku searvá maiddái sávaldagaiguin. ¶
Stuorravieljaguovttos, Elfrid ja Sofe áhkku sávvet maid sala dievva dearvvuođaid du beaivái ja boahtte áigái. ¶
Rivojen Jørn Magnus muitala ahte julevsámeguovllu duojárat dego Poggats ja Pirak, leat váikkuhan olu su dán áigásaš dáidagiid ja dujiid. ¶
–Vaikke sáhteš gohčodit yatzy máilmmimeasttir gilvun, árvala Berit Alette Mienna. Son ja May-Lise Mienna leaba mielde lágideamin gilvvu dán lávvordaga Jergul Asttus, gos lea vejolaš oastit biepmu ja vaikke vel idjadit ge. Gilvu álgá lávvordaga diibmu viđas, muhto dieđihit fertet otná beaivvi mielde. ¶
Go ožžon ovdagotti čoahkkimis politiija loguid váidagiin, hirpmahuvven go das ledje dušše muhtin duođalaš rohcošanášši, lohká Hans Isak Olsen ja čujuha ollu media áššiide dan birra go Guovdageainnu dievddut galget oastán nuorra nieiddain sexa. Son muitala ožžon ipmárdussii media bokte ahte leat eanet váidojuvvon seksuálalaš rihkkosat vuolleahkáhaččaid vuostá go mii lea duohtavuohta politiija loguid mielde. ¶
EAI MÁVSSE: Mannan geasi cuvkii Elvi Rosita Norvang ADHD nuorragánda eatnis biilla dan botta go lei luomus. –Son lei gielddadivššus dalle, muhto liikká biehttala Kárášjoga gielda máksimis dáhkádusolggosgoluid, čuoččuha Norvang. ¶
Muhto Kárášjoga gielda biehttala máksimis olggosgoluid ¶
ADHD nuorragánda lei Kárášjoga gieldda divššus go cuvkii eatnis Elvi Rosita Norvang biilla 65.000,- ruvnno ovddas. Dál biehttala gielda máksimis dáhkádusolggosgoluid. –Mus ii leat šat luohttámuš gieldda njunnožiidda, dadjá Norvang. ¶
–Son sáhttá vaikko goas lovpet. Mannan geasi lei son gielddadivššus, ja dan botta go mun ledjen luomus lovpii son ja cuvkii mu biilla, muitala Norvang. ¶
ADHD nuorragánda lei Kárášjoga gieldda divššus go cuvkii eatnis biilla 65.000,- ruvnno ovddas. Dál biehttala gielda máksimis dáhkádusgoluid. –Mus ii leat šat luohttámuš gieldda njunnožiidda, dadjá váhnen Elvi Rosita Norvang. ¶
–Mun ožžon dakkár dovddu ahte eanandoallo- ja biebmoministaris lea stuorra dáhttu vuoruhit boazodoallolága vai dat meannudovvo jođáneamos lági mielde Stuorradikkis. Son dieđihii maiddái ahte son áigu ieš oassálastit nuppi konsultašuvnnas mii lea juo boahtte vahkus, muitala Skum. ¶
– Biehttala sivalažžan ¶
– Son biehttala iežas sivalažžan, muhto lea mieđihan ahte dovdá 13-jahkásaš nieidda, lohká Trond Biti, áššáiduhtton olbmá advokáhtta. Oarje-Finnmárkku politiijajurista Are Meedbye lea dieđihan ahte sii leat dutkame ášši ja leat bidjan olbmá 14 beaivái háldogiddagassii. ¶
–Já, die don leat, jienádii eadni litna jienain vávvái, go mun bukten dan boarrásiidsiidii, muitala dáiddár. ¶
–Fuomášin ahte eadni lei bardigoahtán viessočiŋaid beavddi ala dego miinu čájáhusaid ja rievdadii dan dávjá. Háliidin duođaštit su barggu, muitala dáiddár. ¶
Nuppi govvaráiddus geahččala dáiddár čalmmustahttit mo mii vajáldahttit maid mii leat govven. Čáhppes-vilges govat mat čájehuvvojit, lea govvejuvvon 1990-logu loahpageahčen ja guđđojuvvon barggakeahttá. Eanaš govve son duohtavuođa oasážiid mielde. ¶
–Go bargagohten daiguin, de jurddašišgohten gos ja manne mun ledjen daid govven. Barggadettiin buorránii iežan muitu maid, muitala mojunjálmmiid. ¶
Jus nagodat muddet iežat fáhkka hálidusaid, de sáhttá šaddat buorre vahku go guoská ruhtadillái ja gávppiide. Lea jierpmálaš ahte it stuorástala ja golat ruđa viivvuhemiid. Mávssolaš šiehtadeamit váikkuheaddji olbmuiguin sáhttet ollašuvvat. Jus dál spealat koarttaidat riekta, sáhtát rehkenastit stuora dietnasa. ¶
Guovvamánu 6. beaivvi 2006 lea 14. geardi go ávvudit Sámi álbmotbeaivvi. Dan beaivvi mii čalmmustahttit sámi álbmoga rájáhis álbmogin. Mii leat okta álbmot mii ássá máŋgga riikkas, dainna kultuvrralaš riggodagain ja girjáivuođain maid dat sisttisdoallá. Dát oktavuohta lea oadjebasvuohta man ala galgat hukset boahtteáiggi. Dat mii min earuha lea maiddái sámi servodaga nanusvuohta. Dat čájeha ealli kultuvrra mii ovdána ja rievdá. ¶
DUOGÁBEALDE: Suollagat leat duogábealde gorgŋon Šillju káfea dáhki ala ja dakko mannan dan njealječiegat latnjii gos leat speallan-automáhtat, main leat dolvon ruđaid. ¶
–Mun ledjen oadjebas go mis lea dakkár alárbma mii lea sihkkaraston billisteami vuostá. Muhto alárbma-fitnodat ii leat dađibahábut muitalan dan sáhttá sprájjet vai ii doaimma, muitala Nils Kristian Anti ja lasihastá: ¶
Lahti-gávpot ii leat beaggán sámedoaluin, muhto dál doppe lea álbmotbeai 'ruohta, sotnabeaivve Jiella-joavkku konsearta Lahti Konseartadálu Felix Krohn sáles diibmu 16. Sámegávttiin oktan S-koarttain beassá nuvttá konsertii. Sámemusihka konseartta ordnejit Asikkala Lions Club-searvvit. ¶
Wimme juoiggasta seminára johtui diibmu 10 áigge. Oula Näkkäläjärvi doallá sága árbevirolaš ofelastimis badjedilis. Vieno Länsman fas muitala mo lea leat boazoisit nissonolmmožin. Ellacarin Blind čilge Ruotabeale sápmelaš nissonjođihanvuogis - gažaldat EU:i. Veli-Pekka Lehtola muitala «Gunddáin ja gánddain» - guokte jođihanmálle sámepolitihkas. Váldosáhkavuoru «Indigenous Leadership Training» doallá Michael Yeallow Bird seminára loahpas. ¶
Roavvenjárggas álbmotbeai 'doalut leat Eanagoddegirjeráju Lappi-ossodagas. Doppe Mii-searvi muitala doaimmastis ja Sámi álbmotbeaivvis. Dan lassin servodatdiehtagiid doavttir Jarno Valkonen Lappi universiteahta sosiologiija-instituhtas doallá logaldaga Sápmelaš luondooktavuođa erenoamášvuođas. Dilálašvuođa ordnejit girjeráju Lappi-ossodat ja Roavvenjárgga sámisearvi Mii ry. Doalut leat diibmu 18.30-20.00. ¶
Dattege ii bala Sámedikki čoahkkinjođiheaddji Josef Vedhugnes oahppováillagiid dál fas boahtit okkuperet Sámedikki dievasčoahkkima. ¶
–NSR áigu ge bidjat sámi mediafondii daid ruđaid maid diniimet go vuvddiimet Ášu ja Min Áiggi ossosiid, muitala Martin Urheim. ¶
– Lea áibbas imaš ahte olbmot leat geavahan lahkke milljovnna oažžut mu finalii, lohká Marita. Jienastit máksá oainnat 5 ruvnno. Nu lea Maritas dál orrut Oslos muhtun hoteallas, mii ii leat almmuhuvvon –jus lihkku, gitta Idol-finala loahppavurrui guovtti mánu geahčen. Juo boahtte bearjadaga lea vuosttaš vuorru finalas, mas okta šadda guođđit lávddi. ¶
–Mun liikon hutkat feara maid, ja go oidnen «Soft» lákcajiekŋamášiinna kioskkas, de smiehtastin ráhkadit dahje hutkat «Lákcanjorona» muitala áidna hutki UKM gilvvuin, Eskil Oppdalh Nordland (12). ¶
Filbmadahkki Nils Gaup muitala buot sámi rollat leat čielgan Guovdageainnu stuimmiid filbmii. Dattetge ii hálit Gaup vuos almmuhit geat dát neavttárat leat. ¶
– Dat mii lea čielggas lea ahte buot sámirollat filbmii dál lea čielgasat. Sámi neavttárat leat buorrindohkkehan bálkášiehtadusaid, muitala Gaup. ¶
Maiddái muitala ahte Rubicon dál lea bargamin gárvet šiehtadusaid Ruoŧa ja Norgga neavttáriiguin. ¶
Nils Gaup muitala plánaid mielde sii álggahit filbmenbargguid njukčamánu 10. beaivve rájes. ¶
Dáinna girjjiin geahččala Statistálaš Guovddáškántuvrra addit oppalaš gova sámi servodatdilis. Sámi Ovdánahttin Foandda (SOF) guovllu ássit davábeal Sáltoduoddara, leat mielde dán statistihkas, beroškeahttá čearddalašvuođas. ¶
Gáivuona NSR hástala geavahit sámi namaid ¶
Gáivuona NSR (GNSR) hástala dál buot Davvi-Romssa gielddaid geavahišgoahtit sámegielat namaid sihke reivviin ja neahttasiidduin. ¶
Girječálli muitala son ii leat ožžon goassige vejolašvuođa oahppat čállit iežas eatnigillii ja danin fertii son čállit ruoŧagillii. ¶
Son muitala ahte lea čállimin krimromána go Birkarlat hearjidedje Sámis 1500 ja 1600 loguin. ¶
–Mun hálidan addit sápmelaččaide historjjá eará vuogi mielde ja dakko bokte oažžut stuorát beroštumi min iežamet historjái, muitala Svonni. ¶
– Adjágas konsertii eai beassan buohkat sisa ja fertejedje ráiddus čuožžut, lei spagga dievva, muitala Mogård Larsen. Adjágas lei dat beakkáneamus sámi joavku by:Larmas ja čuojahedje guovtte geardde. Oktii Riddu Riđđu lávddis ja vel nuppes stuorát lávddis ja goappašat háviid nagodii deavdit konseartabáikkiid. Muhto ii lean gal láivves beroštupmi daidda eará sámi artisttaide, go olu olbmot ledje maiddái deaivan Riddu Riđđu lávddi lusa geahččat Alit Boazu ja Slincraze. ¶
– Olbmot gal lohke liikot mu musihkkii ja lean gullan maid ahte ledje oallugat liikon konsertii. Ledje olu olgoriikalaččat geat ledje hui duhtavaččat, muitala Nils Rune, Slincraze. ¶
– Mun ledjen lávddi duogábealde, galgen viežžat Mira Craigas autográfa ja son diđii gii mun lean. Gos dan dieđu lea viežžan, dan gal in šat dieđe, muitala Nils Rune. ¶
–Lihkus gearggaimet koanstarásse spábbačiekčanšilju velggiin dán jagi. Muhto mii eat sáhte seastit ruđaid boahttevaš dárbbuide. Mun in jáhke ahte mii oažžut dan mađe ollu ruđaid ahte seasttášeimmet maidege. Ruhtasisaboahtu speallanautomáhtaid bokte doaibmá dušše 2006 njukčamánu lohppii. Das maŋŋá mun in dieđe mo mii galgat 2006 ja 2007 bušehttii háhkat ruđaid, muitala Jansen. ¶
–Mii luossabivdit fertet maiddái váikkuhit dan guvlui ahte luossanálli seailu, dán lohká Kárášjoga luossabivdi Fridtjof Berglund. Berglund muitala sin luossabivdiid leat ovttamielas unnidit bivddu. ¶
Berglund muitala ahte sutnje ja bivdiide Badje-Deanu čázádagas ii váikkut ollus jus oanidit dahje gildet bivddu borgemánus. ¶
–Dáinna čájáhusain geahčasta Geir Tore Holm ruovttoluotta dáid vássán jagiide ja árvvoštallá iežas bargguid, muitala Maaike Halbertsma, SDGa čájáhushovdejeaddji. ¶
Fylkamánni hástala ge dál guovllu bivdiid eaktodáhtolaččat unnidit luossabivddu, leaš dal vuoggabivdi dahje fierbmebivdi. Fylkamánni bovdege guovllu luossabivdiid ságastallamiidda mo gáhttet Deanu luossanáli. Earret eará dáhtošii fylkamánni digaštallat iigo livčče heivvolaš guovllu ássiid luossabivddu árat heaittihit. ¶
– Finnmárkkuopmodaga doaibma ja lágat han leat vuođđuduvvon dan ala ahte Finnmárku lea sierra fylka, ja de han livčče imaš jus Ráđđehus dál juo álgá rievdadit dáid ovdalgo Finnmárkkuopmodat lea albmaláhkai beassan doibmii, lea Finnmárkku fylkasátnejođiheaddji Kirsti Saxi dovddahan NRK:ii. Min Áigi ii fidnen Justisministaris vástádusa dán áviisii navdá go son Finnmárkkuopmodaga ásaheami sihkkarastit Finnmárkku sierra regiuvdnan. ¶
– Finnmárkku filkkadásis nuoraid kulturdeaivvadeamis gilvvohalle birrasit 300 oasseváldi. Báikkálaš dásis ledje 900 oasseváldi, muitala Dahl. Dáin nuorain válljii jury 25 oasseváldi nuoraid kulturdoaluid riikkagilvvuide mat leat Troandimis miessemánus. ¶
– Muhto mun čevllohalan go álo lean beassan oassálastit gilvvuin go lean sádden šuoŋa dahje lávlaga, muitala son. Dán jagi gilvvuin áigu Iŋgor Ántte Áilu juoiggastit Áilu Gaupa, «mohtorcross Áillu» . ¶
Son árvala iežas baicca gohčodit «Áilloš» go lea vásihan ahte Iŋgor Ántte Áilu lea menddo guhkes artistanamma erenoamážit olgoriikkas. Muhto Áddjá namma gal heive go son duođaid leage šaddan áddján. ¶
«Áilloš» dattetge ii imaštala go eará beakkán ja dovddus sámi artisttat eai searvva Sámi Grand Prix doaluide. ¶
KÁRTTAT: Musea hoavda Tarmo Jomppanen ja Leif Rantala čájeheaba Franziska Sundholm kártačoakkáldagaid maid dál besset oaidnit Siida museas Anáris. ¶
– Mis lei measta bisánan dál doaibma, go guokte mánu maŋŋil Nuoraidsiidda rahpama, ii lean šat ollu ruhta, muitala Nuoraidsiidda jođiheaddji Anne Karine Utsi. Muhto dál beassá Nuoraidsiida joatkit doaimma go Davvi-Norgga Seastinbáŋku 1 juolludii oktiibuot 150 000 Nuoraidsiidii. ¶
–Ovttas dáin sajiin lei 4 jahkásaš mánná ruovttus mii rabai uvssa. Go su áhčči bođii geahččat gii dat riŋgii uksii, lei juo okta rievváriin nuppi gearddis burgimin dálu. Áhččeolmmoš fertii polenlačča veagal olggos bálkestit, muitala Jacobsen. ¶
– Dál lean movttáskan hárjehallat. Mu mánná maid logai ahte eadni go leat Norggameašttir, de goit sáhtát sponsoriid ordnet alccesat, muitala Liv Eli Holmestrand. Son lea dál ráhkkaneame Davvi-Norgga gilvvuide Muoffái, ja Ivar Utsi lea ráhkkaneame eará Norggameašttirgilvvuide bivdobáhčimis. Muhto juoga maid soai váillaheaba lea oktasaš hárjehallamiid Guovdageainnus. ¶
Dan muitala Fritjof Berglund. Son lea hirpmahuvvan go lea oaidnán mannan gaskavahku Min Áiggis ahte sii šaddet máksit duppalit go dáhttot Kárášjoga fitnodaga, mas ii leat šiehtadus gielddain, gurret kloáhkaid. ¶
–Dál fertet gáibidit ruovttoluotta máksit jus mii leat máksán kloáhkkagurremiid maiddái Finnmark Miljøtjenestii, mii ii gurre goit mu kumma. In ge mun daid fuola dan dahkat, go eai bargga albmaláhkái. Mun láven daid gevret mannat, vaikke suhttet ge, muitala Berglund. ¶
–Dat oainnát álggos njammet kummas buot durddi táŋkii , muhto luitet fas ruovttoluotta duolvačázi. Das lei dakkár leahttu ahte dat baikačáhci bođii gitta keallárii, mii báinnii obba dálu, muitala Berglund. ¶
Dan duođašta politiijaadvokáhtta Are Meedby NRK:ii. –Son ii leat váldon gitta Guovdageainnus, muhto sus lea gullevašvuohta Guovdageidnui. Dievdu lea loahpageahčen 20-jagiin, muitala Meedby. ¶
Bealli Ruoŧas lea boazodoalloguovlu. Muhto ii leat áivve guohtumiidda sámit dárbbašit eatnamiid. Uppsala universitehta álbmotriektiprofessor, Maja Kirilova Eriksson, lohká eanan leat oassi álgoálbmot vuoiŋŋalašvuođas. Ja dát lea ágga maid goit Europaduopmostuollu Strasbourgas anášii dohkálažžan jus dohko dolvvošii sámi eananvuoigatvuođa ášši. ¶
–Oslos maid hálaimet musihkkasuorggi olbmuiguin ja sii duođaid aivve rámidedje Nils Rune. Dál lea buorre doaivva ahte son beassá farggamusat almmuhit CD:a, muitala Gaup. ¶
Dan ii leat buot áiggiid nu álki fuomášit, muhto go guldala dárkilit sin musihka, de goaikkihit ain luohtehámát goaikkanasat duos dás ain. ¶
–Čájáhusas leat maid boares filmmat, sihke čáhppes-vilges ja ivdnefilmmat, filbmejuvvon ovdal nuppi máilmmesoađi ja 1950-logus Kárášjogas, Guovdageainnus, Unjárggas ja Gilevuonas, muitala Henriksen. ¶
–Ena láve suhttat jus Miila álgá mannat meaddil ja doarrugoahtá. Dat ii liiko vuoittahallat, muitala son. ¶
–Gielddaid giellalávdegottiide maid sáhttet buktit eará evttohusaid, muhto loahpaloahpas lea Sámedikki giellaossodat mii dohkkeha dáid ođđa tearpmaid, muitala Boyne. ¶
Vuojahaga huksenbarggut Kárášjogas ovdánit dadjat juo plánaid mielde. Huksenjođiheaddji Harald Opgård muitala ahte barggut leat gal hui čavgat, muhto ii veadjemeahttun doallat plánaid. Oppanassii leat huksen barggut maŋŋonan ovttain mánuin. Bohccebarggut leat fas plánaid ovddabealde, ja seamma leat elektriskabarggut. ¶
Dát mearkkaša ahte guldaleaddjit besset dán ođđa kanála gullat miehtá jándora ja juohke sajis máilmmis, muitala Ruoŧa Sámiradio hoavda Ole-Isak Mienna. ¶
Mienna muitala ođđa Webbkánalas eai leat dušše reprisat. ¶
16. beaivve rájes dán mánus de lea maid Ruoŧa Sámiradio mielde NRK Sámiradio buorre iđit sáddagiin, ja daid sáddagiid maid beasat dieđus gullat dán kánalas, muitala son. ¶
Dán jahkái lea Ruoŧa Sámeradio ožžon gávcci proseantta eanet ressurssaid buvttadit prográmmaid. Mienna muitala ahte Sámeradio áigu lasihit diimmuin radiofálaldaga FM fierpmádagas. ¶
POLITIHKKÁR: –Vuosttas Sámi girječálli Johan Turi lei maid politihkkár, danin son hálidii čállit Sámiid birra vai eiseválddit ožžot dieđuid sin birra, muitala filbmadahkki Mai Lis Skaltje. ¶
Vuođđuskuvlla váccedettin oahpásmuvven maiddái mun dáinna girjjiin, ja girji lea maid geavahuvvon oahpahusas ollu skuvllain Sámis, muitala Skaltje. ¶
– Datmuitaluvvo ge ahte sutnos lei čiegus ráhkisvuohta vaikkovel Demant lei náitalan, ja boares bárdni Turi ieš lei badjil 50 jagi go soai vuosttas geardde deaivvadeigga toga alde, muitala Skaltje. ¶
–Dán dokumentára filmmas, mii lea ožžon nama «Guovžža bivddus eallin» , lean geavahan dološ filmmaid Sámis. Maiddái dábálaš kameragovat ovddeš áiggis leat geavahuvvon dán filmmas, muitala Skaltje. ¶
– Dát lea illudáhtti, ja muitala ahte eanas Finnmárkku suohkanat lea váldán duođalaččat dihtor-hástalusa, lohká Finnmárkku oahppodirektevra Trygg Jakola. Vaikko suohkanis oppalaččat lea lassaneapmi dihtoriin, de leat logut suohkaniid gaskkas stuorrat. Lebesby suohkanis lea 1,7 oahppi juohke dihtoris ja Guovdageainnus fertejit 8,9 oahppi juogadit ovtta dihtora, dieđiha Finnmárkku Filkkamánni. Kárášjohka vuođđoskuvllas lea oktadihtor juohke 5,6 oahppai, Porsáŋggus ja Deanus lei okta dihtor juohke 4 oahppái. ¶
Bargit berrejit dárkkistit riegádannummára ja muđui dieđuid mat leat dieđáhusas. Ságastala bargoaddiin jus ležžet boasttuvuođat dahje váilevaš dieđut. ¶
–Mearkkašahtti dán jagi lea ahte eanaš sámefilmmaid leat nissonolbmot dahkan, muitala buvttadeaddji Sari Valkonen. ¶
–Earret Maj Lis Skaltje Johan Turi filbma «Guovžža bivddus eallin» , mii vuosttas geardde čájehuvvo, de leat Stine Sand Eira filbma «Karriere Kvinnen» , Ann Krisin Haupt filbma «Iso Äitini ja Minä» ja Inger Marie Aikio Arianaick filbma «Gávdnasa goaikkanasat» mat čájehuvvojit dán jagi filbmafestiválas, muitala Valkonen. ¶
Dasa lassin čájehuvvojit Sámi oahpahusguovddáža mediaohppiid filmmat. Dán oahpus han ledje eanaš nissonolbmot geat ráhkadedje filmmaid, muitala Skábmagovat buvttadeaddji. ¶
–Dát filbma lea hui miellagiddevaš ja somás filbma gos beasat deaivvadit muhtun Botswana musihkkajoavkkuin, geat fitne Riddu Riđđu festiválas soames jagi dás ovdal. Maiddái lea NRK filbmadahkki Gard Broch Jensen sin filbmen sin ruovttu riikas Botswanas, muitala Valkonen. ¶
Sotnabeaivve ja vuossárgga čájehit dovddus «Ofelaš» filmma Avvila kinos, muitala Valkonen. ¶
Valkonen muitala olbmot dál besset oastit bileahtaid neahtas ja dáid beivviid lea maid prográmma gárvvistuvvon sámegillii. ¶
– Politijat leat dutkan nieidda ja galget farggamusat dutkat dievddu, muitala politiijaadvokáhtta Are Medbye Oarje-Finnmárkku politiijaguovllus. Mediaid mielde politiijat galget maiddái leat viežžan nieiddaža Tornensisa ruovttus. ¶
–Erenoamážit Bieskenjárgga ja Ássebávtti guovllus leat ollu ealggat, muitala Lindberg. ¶
– Bártnit gal álge hui fiidnát irgalit, njávke ja birra čeabeha dollestedje, eaige lahkonaddan rohcet, diehtá okta. Elle Márjá muitala ahte ealloravddas hal dolin irggástalle. ¶
– Bártnit ribadedje boahkániin dušše gárrenoaivvis. Vierru vulggii várra das go čielggosoaivvis dolle boahkánis go nuorat galge náittosbáraid ovdavázzin, muitala Biret Anne. ¶
–Dál váilu mis velá TV-kamera, de leat olles doaimmas. Min prošeaktajođiheaddji Liv Inger Somby lea midjiide luoikan TV-kamera Ruoŧas golmma vahkkui. Dan bottas leat geargan ráhkadit golbma sáddaga maid NRK Sámi Rádio lea sádden. Áššit ledje boazodoalováttisvuođaid birra, Guovdageainnu lunttaid birra ja Lujávrri dálveriemuid birra. Kárášjogas ledje duhtavaččat min bargguin, muitala Kirillov. ¶
Liv Inger Somby lea EU-Interreg prošeaktajođiheaddji. Son muitala dán prošeavttas leat nuppelot ruhtadeaddji njealji riikkas nu go Sámedikkit, leanastivrrat, Barentsčállingoddi ja olgoriikadepartemeanttat. ¶
Go Árdna sáddejuvvo de lea Nils Gaup ja su filbmenjoavku golbma vahku jo bargan Guovdageainnu 1852 stuimmiid filmmain. TV-prográmmas muitala Nils Gaup mo manná filbmemiin ja manne lea nu váttis go bohccot leat mielde filmmas. ¶
Mii deaivat maiddái sámi váldorollahasaid. Dasa lassin muitala historihkkár Steinar Pedersen duogaža manne dát stuimmit dáhpáhuvve dalle dolin. ¶
Mázelaš Nils Rune ”SlinCraze” Utsi lea dán áigái sámiid stuorra hiphop-doaivva. Ráppa mas lávlu dan birra mo son ieš lea givssiduvvon lea dahkan su dovddusin sihke sámi ja dá ža servodagas. Dál lea 15-jahkásaččas sierra háldejeaddji (manager), mii stivre nuorra ráppejeaddji geavatlaš áššiid. Studiojearahallamis muitala son iežas musihkas, CD-plánain ja áigomušain ovddosguvlui. ¶


Lihkus gahččá siiddu ala, iige oaivve ala mii livččii sáhttán dagahit stuorra vahágiid. ¶


–Mun geahčestin áigetávvalii go jovden mollii, ja čierastin njuolga stoalppu njeaiga. In mun gal oba oaidnán ge stoalppu ovdal beaškkehii. Muittán ahte gahččen ja lei hirbmat bávččas. In mannan galmmas, muhto veallájin guhká ovdal buohccebiila joavddai, muitala Ánne Risten Sara. ¶
–Lihkus ii oaivvi ala ¶
Su áhčči John Isak Sara muitala ahte dat lei 10 centimehter gasu gálva beahcestoalpu, mii manai njuolga gaskat. Sara árvvoštallá Ánne Ristenis leamaš leahtu sulli 55-60 kilomehtera go deaivvai stoalppu. ¶
Son muitala gávccejahkásaš lieggavarat heastta oastán golmmajagi dás ovdal máddin, mii ovdal lea vuoitán masá 40.000,- ruvnno. ¶
Birrasiid čuohte olbmo ledje boahtán johkajieŋa ala Ájogáddái Kárášjohkii go Oarje-Finnmárkku doalvesearvi lágidii doalvegilvvuid ja monte riidema mannan lávvardaga. ¶
Dattetge váidala son go Kárášjogas ii gávdno heastavuodjinbána, go dalle han sáhtášedje lágidit gilvvuid geaseáigge maid. ¶
– Mus lei silba lummas, go ledjen 7. minuhtas 800 luohkás ain nubbin, muhto billahuvai juoga ovdastellet, muitala Biti. Muhto ii dađi buorebut mannan 440 luohkásge. ¶
Ollu lea daddjon ja árvaluvvon sivvan manne ná lea šaddan Guovdageainnus. Vuosttas mii gullui lei ahte leamaš stuorra bargguhisvuohta Guovdageainnus, muhto ášši ii leat nie ovttageardán. Dása fertejit leat eará ja máŋggabealát sivat. Muhtumat ges bidjet nuoraid ala siva ja sin gárvodanvuohkái. ¶
Hástala dutkat ¶
Dál hástala sosiála jođiheaddji Guovdageainnus Sámi Allaskuvlla, Sámi instituhta dahje Romssa universitehta dutkat dáid máŋggabealat sivaid. ¶
Statskog Elin Skog muitala ahte eai leat šat galle njála Norggas. ¶
–Maŋimuš dieđuid mielde de eai soaitte go 50 heakka vel olles riikkas. Skog muitala ahte sis leat govvidanautomáhtat Lágesduoddaris, Biekkirvuona guovllus ja Čorgašis, muhto doppe eat leat nákcen duođaštit ovttage ealli; –muhto diibmá duođašteimmet njállabárra davábealde Guovdageainnu, Romssa fylkarájá lahka, muitala Elin Skog. ¶
Su mielas lea áibbas boastut divvut gažaldaga ahte ledje go ceggen stoalppuid áidegeažis maŋŋel moala beare sisa, nu ahte lei várálaš vuddjiide čierastit daid njeaiga. ¶
Dáhpáhus filmmas. Bolesbálvá Vábu Jusse (Johannes Bieska) váldá rievvára Nils Gaup gitta go geahččala báhtarit. Rievváris lea álo hirbmat stuorra sigára njálmmis. ¶
–Muittán hui bures Vábu Jussá, Lemet Áillu, Torvald ja báhpaluntta Johan Iversena, muitala son ja reašká njálgát. ¶
– Áigi gal iešalddis hurggiha hui jođánit, muhto čuoigan ja erenoamážit olguáibmu buktá munnje hirbmat buori miela ja dearvvasvuođa. Dasa lassin liikon mun lihkadit ja goruda dikšut, muitala Hánas Ándde Hánsa, Hans Nergård. ¶
Biillas vulos guvlui márkanii muitala Hánsa son ii dušše lášmmohala čuoigamin dálvveáigge. Juohke gaskavahku fitná son penšunisttaid lášmmohallamis DSF:s. ¶
In goassige vuoje biillain márkanis, dadjala Hánsa go jovde su ruktui Kárášjohkii. ¶
– Deikke manan mun duddjot niibbiid go lean geargan lášmmohallamis. Jos vel lea áigi ja astu, ja dan gal lea hui dávjá, de čállilan mun feara maid aviissaide, muitala ovddeš oahpaheaddji ja sámepolitihkkár, gii ii leat dán rádjái vel beassan vásihit čuoigat seamma ahkáhaččain. ¶
– Maiddái dán beassášlávvordaga šaddá stadioncross, vaikko vel ođđa vuojadanbáikki huksemat leat gáržžidan ovddeš vuodjinguovllu, nu muitala Kárášjoga Motorsearvvi jođiheaddji Jan Tore Aslaksen. ¶
Suoma ja Norgga buoremus scootercrossavuoddjit galget fámuid iskat beassášlávvordaga Stadioncrossas Kárášjogas. – Dán jagi šaddá láhttu veahá rievdaduvvot diimmá ektui, muhto mii lohpidit leavttu ja gealddu, dasa lassin hui lagašvuođa vuddjiid ja gehččiid gaskka, muitala Kárášjoga Motorsearvvi jođiheaddji Jan Tore Aslaksen. ¶
– Mii eat lean dán jagi lágidit stadioncrossa obage, muhto gieldda bealis ávžžuhedje min dán dahkat. Go juo vel veahki oažžut sis, leat mearredan ahte maiddái dán beassášlávvordaga besset vuoddjit gilvalit ja olbmot vásihit dán erenoamán vuodjima, čilge Aslaksen. Son muitala ahte ođđa vuojadanbáikki huksen gáržžida sin vejolašvuođaid, danin sii ráhkadit áibba ođđa vuodjinláhttu. ¶
–Sii huksejit áibba ođđa bána mii hástala dan buot buoremusa vuddjiin ja hui lagašvuođa gehččiide, muitala Kárášjoga Motorsearvvi jođiheaddji Jan Tore Aslaksen. ¶
Vuosttaš čuoigan vulggii Borjjasnjárggas Skierrevári badjel Kárášjohkii, 1969 sirde vuolgima Válljohkii. Muhto gárttai váttisin fievrredit nu ollu čuoigiid bussiiguin, válljejedje sirdit vuolgima ja moala márkanii. Dál lea vuolgga ja moalla Niitoguolbanis. Láhttu lea 33 km ja čuovvu johtingeinnodaga davás Skierrevár-vieltái ja fas ruovttoluotta. ¶
–Dat vuolgá das makkár lea siivu, muhto jáhkkimis spábbačiekčanšiljus Niitoguolbanis, árvala Klemet Amund Eira. ¶
Ledjon Don leat movttet ja suohtas, muhto dan seammas beare movttet ja du lea dál álki dájuhit. Várut vai nu ii geava. Muhtin boares ustit geahččala luoikkahit ruđa dus vai beassá juoidá oastit, muhto son ii mávsse vealggi ruovttoluotta ovttatmano. Fertet vuos oaidnit man birra lea sáhka ovdal go attát sutnje maide ge. Dál lea hui guovddážia kreátiivvalaš bargu ja dutnje boahtá ávkin du fantasiija. Du lihkkologut: 1, 2, 5, og 19 ¶
Nystø maid lohká ahte muitala oalle ollu ahte justisministtar dál unnida Fleischera raportta mearkkašumi. ¶
-Orru leamen nu ahte stáhtaráđis lea dárbu ráhkadit gaskka Fleisherii, ja dat muitala iešalddis ollu, lohká Nystø. ¶
–Oasseváldilohku lea čájehan ahte áigi lei eanet láddan dákkár lágideapmái go maid mun ledjen doivon, lohká girkobeivviid lágidanjoavkku jođiheaddji Ole Mathis Hetta. –Hui fiinna sámi rahpanipmilbálvalusa maŋŋel spagga dievva lávus measta čirrojin, muitala njuorasnuvvan Hetta. ¶
NUORTA-FINNMÁRKU: 25 jahkásaš dievdu ja 20 jahkásaš nieida, geat leaba ovttasássit, dubmehalaiga gieskat Sis-Finnmárkku diggegottis massit vuodjingoartta. Lassin sáhkohalai nieida vihtta duhát ruvnnuin ja dievdu ges bealgoalmmát duháhiin. Diibmá juovllaid áigge vuoddjái nieida gárrenoaivvvis muhtun "olgobáikki" olggobealde. Dievdu lei fárus. Soai vujiiga váldogeainnu ala gos eará biila vujii njeaiga. Eará biilla vuoddji dieđihii politiijaide. Nieiddas lei 1,10 promille. Dievdu maid dubmehalai go rievtti oainnu mielde diđii dievdu ahte ovttasássi lei gárremin go vuoddjáiga. ¶
Gunvor Guttorm lea bargan sámi duddjomiin dan rájes go gearggai joatkkaskuvllas. Sámi Allaskuvllas lea son leamaš mielde ovddideame sámi alit oahpu ja dutkama. 1993:s gárvii son váldofága duojis Statens Høyskole for lærerutdanning-skuvllas Oslos, man namma lei "Čoarvi muitala – čoarvvi ivnnit ja hámit niibeduddjomis" . Guttorm jotkkii duodjeoahpuin Romssa universitehtas ja gárvvistii doavttergrádas jagis 2003 čállosiin "Duoji bálgat – en studie i duodji – kunsthåndtverk som visuell erfaring hos et urfolk" , mas son čállá álgoálbmogiid dálá áiggi duddjoma ovdáneami birra. Lassin duodjedutkamii lea Guttorm maiddái leamaš mielde ovddideame duodjeterminologiija ja deattuhan dutkanbohtosiid almmuheami, mii maiddái boahtá ovdan su vuosttaš girjjis "Gietkka" (1991). ¶
–Lei hui somá oažžut nie buori árvosáni. Ledjen geahččalan nu olu go vejolaš bidjat sámi sisdoalu bargui, muitala Burman, gii lea čállán čearddalaš identitehta birra. Burman lea Oslo universitehta historjjálaš-filosofalaš fakultehtas brihtalaš ja amerihkalaš studiaid instituhtas váldán váldofága. Suorgi lea máinnasteapmi girjjis ja filmmas. Son lea buohtastahttán sámi konteavsttas sápmelaččaid ja eará koloniserejuvvon olbmuid dili. "Selves and Others. Narrative Technique, Characterisation and Cultural identity in A Passage to India and The English Patient" lea barggu namma. –Lean čállán guovtti romána birra. Muitalan máinnasteami birra ja lean fokusa bidjan guovtti váldopersovdnii geat goappešagat leaba Indias eret, muitala Burman, geas dál lea gráda cand.philol. Ovddit duorastaga lei universitehtas loahpahanseremoniija gos oaččui buori árvosáni duođaštusa. ¶
Burman orru dál Drammenis, muhto lea dábálaččat Ájtte museas Johkamohkis diehtojuohkinhoavdan. Son lea maid bargan Guovdageainnus eŋgelasgiela oahpaheaddjin joatkkaskuvllas. Maŋŋel go lea logi jagi bargan Sámis, de livččii sus dál miella vuolgit olgoriikii. –Mus lea miella globálalaš áššiiguin bargat. Lea dearvvašlaš ja buorre stuorát máilmmis bargat ja baicca máhccat Sápmái ođđa máhtuin lávkkas. Lea buorre go mus lea internašunála máhttu ja eksámen, vai birgen vaikko gos. Historjjálaš-filosofalaš fakultehta Ram Gupta lohká hirbmat buorren prestašuvdnan oažžut árvosáni A. –A lea hárvves prestašuvdna ja das lea hirbmat alla árvu, lohká son, ja muitala ahte A lea ovdalaš árvosátnevuogádaga mielde seamma go 1.9 dahje buoret. ¶
Muhto ii leat nu álki ahte dušše viežžalit Morten Gamst Pedersena dán čiekčamii. Sámi spábbačiekčanlihtu jođiheaddji Leif Isak Nilut ja Sámi riikajoavkku hárjeheaddji Isak Ole Hætta leaba gaskavahku leamaš Romssas TIL guossis. Nilut muitala ahte soai humaiga Per Mathias Høgmoain dán čiekčama birra. –Sámi riikajoavku lea su váibmoášši, muhto son ferte dieđusge vuoruhit TIL ovddemussii, lohká Nilut. Nilut muitala ahte ii Gamst Pedersen iige Høgmo lohkan bastánta ahte Gamst Pedersen ii čievčča Sámi riikačiekčamis. –Høgmo áinnas luoiká čikčiid, muhto dat lea maid kapasitehtagažaldat. TIL lea Gamst Pedersena ámmát, Sámi riikajoavku lea astoáiggedoaibma. TIL lea njunnožis elihtadivišuvnnas ja sis leat čiekčamat sihke juste ovdal ja juste maŋŋel min čiekčama. Høgmo háliida ahte su čiekčit galget čiekčat, muhto ii háliit váibadit sin, lohká Nilut. Son maid humai Gamst Pederseniin, gii logai ahte "fertet oaidnit" dan birra ahte čiekčá go Sámi riikajoavkku ovddas. ¶
Nils Johan Heatta lohká ipmirdit váttisvuođa. –Liikká vuorddášin ahte Høgmo luoiká Gamst Pedersena. TIL:s lea čiekčan golbma beaivvi ovdal Sámi čiekčama ja njeallje beaivvi maŋŋel, lohká Heatta, gii oaivvilda ahte de lea doarvái buorre áigi čiekčamiid gaskkas. Sus lea evttohus Høgmoi. –Høgmo sáhtášii dahkat soahpamuša Sámi riikajoavkkuin ahte Gamst Pedersen ii čievčča olles čiekčama, mahkáš ahte ovtta vuoru dušše čiekčá. Diekkár sávaldagat leat dábálaččat, go nie dahket olgoriikkalaš searvvit go luiket čikčiid Norgga riikajovkui, muitala Heatta. Liikká su mielas lea deháleamos ahte Gamst Pedersenas lea miella čiekčat sámi riikajoavkku ovddas. –Dát vuolgá das leago Gamst Pedersenas alddis hállu čiekčat Sámi riikajoavkku ovddas. ¶
FINNMÁRKU: Borramušbearraigeahčči Annveig Nordsletta ja Alf Mathis Eira iskkaiga miessemánus Leavnnja boradanbáikki Porsanger vertshus. Doppe gávnnaiga boares biergguid, guohca ruotnasiid, ruivvi, duolvva ja márffiid main ledje čurohat. Báiki giddejuvvui dakkaviđe. –Mii leat dahkan dan maid galggaimet, ja min dábit leat buoriduvvon. Dál sávvat ahte olbmot eai bala boahtimis deike borrat, lohká beaivvalaš jođiheaddji Kurt Riise Finnmark Dagbladii. ¶
FINNMÁRKU: Luomedutki Kåre Rapp muitala NRK Finnmárkui ahte dán jagi orro šaddamin luomejahki, go leat ollu luomelasttat jekkiin. Rapp árvvoštallá ahte arvves - ja liehmudálkkit leat šaddadan luomelasttaid bures. Hjelp|Mer lyd og video ¶
Justisministtar Dørum lei ovdalaš go bođii Detnui čállán reivve justislávdegoddái. Reivves maid Min Áigi lea fáhten, čálii Dørum ahte sámiid vuoigatvuođaid ferte identifiseret. Son árvala ásahit kommišuvnna mii galgá čoavdit eanan- ja čázádatsoahpameahttunvuođaid. Dasa lassin evttoha son ásahit kommišuvnna mii galgá identifiseret sámiid vuoigatvuođaid. ¶
Høgmo lea čoahkkinastán gaskavahku Sámi riikajoavkku hárjeheddjiin Isak Ole Hættain. Soai leaba šiehttan ahte Gamst Pedersen ii čievčča Sámi ovddas dán háve. –Šiehtaime ahte dat čiekčit geain lea stuorámus noađđi, eai leat áigeguovdilat Sámi riikačiekčamii. Morten Gamst Pedersen lea okta sis, lohká Høgmo. Son lohká ahte ferte geahččat oppalašvuođa. Gamst Pedersen lea TIL A-joavkkus ja lea okta Norgga buoremus čikčiin. Su vuostá lea stuora deaddu, ja Høgmo lohká fertet su suddjet dán deattu vuostá. –Mii fertet suddjet su, lohká Høgmo ja muitala ahte juste dán sivas dahke Norgga riikajoavkkuin soahpamuša ahte ii čievčča nu guhká Ruošša vuostá. Muhto dákkár soahpamuš ii dahkko Sámi riikajoavkkuin. –Dat ii leat áigeguovdil. Morten Gamst Pedersen ii čievčča Sámi ovddas dán háve. ¶
Sámi spábbačiekčanlihtu jođiheaddji Leif Isak Nilut ja Sámi riikajoavkku hárjeheaddji Isak Ole Hætta leigga geahččame TIL čiekčama Lillestrøm vuostá gaskavahku Romssas. De beasaiga čohkkát VIP-tribunas Alfheimas ovttas Manchester United-taleantaohcciin Geoff Watsoniin. Manchester United-hárjeheaddji Alex Ferguson lei sádden Watsona geahččat Morten Gamst Pedersena. Nilut muitala ahte soai Hættain čohkkáiga juste vuolábealde Watsona, gávttit badjelis. Soai humaiga Manchester Uniteda áirasiin ja muitaleigga ahte leaba sápmelaččat ja ohcame čikčiid Sámi riikajovkui. –Dat lei su mielas hui gelddolaš, muitala Nilut, gean mielas lei hui somás dáhpáhus oaidnit TIL. ¶
Sámi Radio-hoavda Nils Johan Heatta lohká Journalisten-aviisii ahte dát lea ártegis vuohki oaidnit áššiid. –Sámi Radio lea fálaldat sápmelaččaide. Dat doaibmá ulbmila mielde, lohká Heatta. Su mielas ii hehtte Sámi Radio ovttage guldaleames P2:ža. –Ii oktage hehtte olbmuid guldaleames P2 interneahta bokte. Dát lea dan birra ahte politihkkárat eai leat vuoruhan Sámi Radio nu bajás ahte mii leat ožžon sierra analoga kanála. De ii livčče dát váttisvuohta čuožžilan. Heatta lohká dán čájehit ahte ain lea gierdemeahttunvuohta amas áššiide. –Mu mielas dát muitala ahte ain lea unnán toleránsa dasa mii lea amas. ¶
Guovdageainnu suohkanstivrračoahkkima boradanbottus geigii sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta bálkkašumi oappážagaide, geat eai diehtán ovdalgihtii mii galgá dáhpáhuvvat. –Dii lehpet dehálaš bargit leamaš suohkanii ja duođai ánssášehpet medálja, logai sátnejođiheaddji sidjiide ja geigii medálja, diploma ja hearvarásiid. –Dát gal lei suohtas. Dán in lean vuordán, lohká Marit Anne Eira Min Áigái. Son lea 37,5 jagi bassan suohkanis. –Lean máŋga buolvva ovddas bassan ja ovttahat vistti čađat, muitala áhkku gii dovdá nuoraidskuvllavistti buorebut go oktage eará. Son lei 17 jagi boaris go álggii bassin suohkanii. –Nuoraidskuvla lea dego mu ruoktu leamaš. ¶
Romssa valáštallan ja olgonastin doaibmaplána áigodahkii 2004-2007 lea dál maiddái sámegillii. – Mii doaivvut ahte dat guokte eará fylkkasuohkana davvin fargga čuovvulit min, hástala duhtavaš kultur- ja dearvvašvuođa fylkkaráđđi Synnøve Søndergaard. Romssa valáštallan ja olgonastin doaibmaplána áigodahkii 2004-2007 lea plánadokumeanta mii čujuha luotta fylkkasuohkana valáštallan- ja olgonastinbargguide lagamus njeallje jagi ovddasguvlui. ¶
…muhto Ragnhild hástala ¶
Silvetnjárgga boazodoalli Isak Henrik Eira muitala mot sin orohaga hárrái leat dutkit meaddán. –Dan rapporttas daddjo ahte min orohagas leat buoremus guohtumat Silddas, muhto dat guovlu gullá ránna orohahkii. Mot dalle oba sáhttá ge jáhkkit dáid guorahallamiidda go dákkár boasttuvuođaid leat dahkan, lohká Eira. Boazodoallit leat ge moaitán ollu ja iešguđet oktavuođain boazologuid árvvoštallamiid, erenoamážit dan go Boazodoallohálddahus ii leat oba beroštan ge gulahallat ealáhusain, ja go eai leat váldán vuhtii boazodolliid iežaset oainnuid máid leat ovddidan gulaskuddamis. –Mun lea guorahallan dan. Sáhtán dadjat ahte eai leat váldán maide vuhtii, lohká Guovdageainnu Johttisápmelaččaid nubbejođiheaddji Inger Marie Gaup Eira. ¶
Boazodoalli Anders Isak Oskal doalai ge sáhkavuoru mas muitalii mot boazosámit ieža leat árvvoštallan áiggiid čađa boazologuid. –Eallu sáhttá leat beare stuoris go šaddá eará siidda eatnamiid guođohit. Dat lei maid stuorra heahpu. Eará mearka lei go oppas ii biste ja šadde geardduhit boares fieskki, muitala Oskal. Dasa gávdne Oskal dieđuid mielde čovdosiid rátkkašemiin, nu ahte šadde unnit ealut, ja maiddái ahte muhtumat rátke ja johte eará ealuide siidaguoibmin. Anders Isak Oskal muitala ahte bargofápmu duođašta maid goas eallu lea šaddan beare stuoris, vaikke dat ii dárbbaš mearkkašit ahte guohtun lea unnán. –Eallu maid lei dain beare stuoris geat maste, eai nagodan doallat, bieđganedje ja njurdojedje dávjá láhkái. Dalle sáhtii stuorra eallu dagahit duiviliid go njámastii eará ealuid. Dakkár diliin lei čoavddus váldit reaŋggaid dahje guođohit dakkár eatnamiin gos doallá ealu, ovdamearkka dihte geasseorohagas gos leat oazit. ¶
Anders Isak Oskal maid čilge ahte boazodoalli oainnu mielde eai dárbbaš leat eatnamat guorban go bohccot leat heajut. Dasa lea sivva go boazosápmelaš árvoštalla jahkodagaid mielde ahte makkár guohtumat ja dálkkit leat leamaš iešguđet áiggis, mat leat váikkuhan bohccuid dillái. –Ii galgga leat dieđus ahte boazosápmelaččat leat goasse ealuid unnidan njuovvamiin, lohká Anders Isak Oskal, gii geažuhii sátnevádjasiin "guoirras buoret gieđas go buoidi meahcis." –Dat dieđus muitala juoida, lohká Oskal. Dan oktavuođas maid lohká Oskal ahte 1978-boazodoalloláhka ramskii boazodoalu siskkaldas ipmárdusa dakkár áššiin, go bohte doalloovttadagat, doarjjaortnegat ja čakča- ja dálveeatnamiid gohčodedje oktasašguohtumin, dego eai oba livčče ge gávdnon dat čáletkeahtes rájit ja njuolggadusat siiddaid gaskkas ja siskkabealde siiddaid. Oskal maid jáhkká ahte boazologuid lassáneapmái váikkuhit dat go boazoeaiggádat ieža masse oktavuođa grossisttaiguin ja geavaheddjiiguin, go stuorra njuovagaide sirdui dat oassi. –Ii boazoodalli šat dárbbašan smiehttat makkár álššain boazu lea maid vuovdá. Danne sáhtte áldduid ealihit nu boarisin dassážii go dat rávže, go njuovahat gal liikká osttii, govvida Anders Isak Oskal. ¶
–Hupmen Gåriin geasset go Bodø/Glimt lei nubbin vuolemusas tabeallas. Son jearai mus ingo sáhte veahkehit joavkku nu ahte ii gahča vuolit divišuvdnii, muitalii Mikkel Sara Min Áigái álggugeahčen čakčamánu. Sara lohpidii olbmái ahte áigu jurdilit garrasit Bodø/Glimt birra vai Glimt ii dárbbaš čiekčat 1. divišuvnnas boahtte áigodaga... Ja dat orru ábuhan. Lávvordaga vuittii Glimt 4-0 Kongsvingera vuostá ruovttušilljus Aspmyras Bådåddjos ja gájui nu saji eliteráiddus. Kongsvinger šaddá ges joatkit čiekčat 1. divišuvnnas. –Šattai riekta nu movt mun dadjen. Glimt ii gahččan vulos, lohká duhtavaš Mikkel Sara Min Áigái maŋŋel go lea čielgan ahte Glimt beassá ain čiekčat eliteráiddus. –Lei hui gelddolaš gitta lohppii, muhto mun dihten ahte Glimt gal nagoda vuoitit, lohká son viidáseappot ja muitala iežas sádden dieđu olbmái Gårii ovdal čiekčama. ¶
–Čállen sutnje ahte ii dárbbaš ballat, Glimt vuoitá, muitala Sara. Dán duođašta Øystein Gåre maid Avisa Nordlandii. –Mihkkal Guovdageainnus sáddii dieđu munnje maiddái ovdal čiekčama. Son dajai ahte mii boahtit vuoitit. Danne dihten ahte dát boahtá mannat bures. Mihkkalis Guovdageainnus ii leat goasse boastut, dajai duhtavaš Gåre mojunjálmmiid Avisa Nordlandii dan oktavuođas go lei ožžon hui ollu lihkkosávaldagaid maŋŋel vuoittu. –Maŋŋel čiekčama sáddejin ges lihkkusávaldagaid Gårii ja son giittii daid ovddas. Dasa lassin son sáddii dieđu sotnabeaivvi ja giittii mu buot buriid jurdagiid ovddas, muitala Sara, gii lea doallan lagas oktavuođa Gåriin juohke čiekčama ovdal ja maŋŋel dán čavčča. Gåre heaitá dál Bodø/Glimt váldohárjeheaddjin ja máhccá iežas bargui čiekčiovddideaddjin joavkkus. Min Áigi ii ožžon su ságaide kommenteret ášši. ¶
Čujuhan dan digaštallamii mii lea leamaš Finnmárkkus maŋŋel go Ráđđehus badjel jagi dás ovdal bijai ovdan Finnmárkoláhkaevttohusa. Digaštallama lea earret eará ovddeš sámediggepresideanta Ole Henrik Magga njunuštan. Dan lea álki ipmirdit ahte badjána digaštallan. Movt ja gii Finnmárkku galgá hálddašit boahtteáiggis lea dehálaš servodatjearaldat mii manná vel dobbelii Finnmárkku rájiid nai. Ráđđehus lea geahččalan gulahallat. Ja nu movt juo láve ge leat gulahallamiiguin, de ii leat oktage duhtavaš bohtosiin. Dađimielde go mun lean ipmirdan de áigu Stuorradiggi dadjat juoidá dán áššái 2005 giđa. Ja go lean servodatberošteaddji olmmoš, de sávašin Stuorradikki gávnnahit dakkár čovdosa mainna buohkat sáhttet birget. Mun lean Statskog stivrrajođiheaddji, inge mun, ii stivra, ii Statskog hálddahusa eaige Statskog bargit leat searvan politihkkalaš digaštallamii Finnmárkkuopmodaga hárrái. Dien digaštallama diktit mii politihkkariidda ja iešguđet bealálaččaide áššis. Muhto dat mas Statskog stivra ja hálddahus lea beroštan - ja ain berošta - lea bargat dan barggu maid Stuorradiggi ja Ráđđehus leat midjiide addán. Dat barggut leat čállojuvvon lágaide ja njuolggadusaide. Ja go dál orru leame nu ahte Statskogas ii šat galgga leat ovddasvástádus areálain- ja Finnmárkku resursahálddašeamis, de eat leat mii oba leamaš ge dadjan iežamet oaivila politihkkalaš beliin áššis. Muhto mii leat čujuhan ahte dat gelbbolašvuohta mii dál odne lea Statskoga Finnmárkkus galggašii sirdojuvvot viidáseappot. Mun ipmirdan dán dainnalágiin ahte dat lea dakkár gelbbolašvuohta masa lea dárbu ja mii veadjá mearkkašit hui ollu maiddái Finnmárkku ođđa hálddašeddjiide. Ollu dan digaštallamis mii lea leamaš Finnmárkkuopmodaga hárrái lea čuohcán daidda bargiide mat leat Finnmárkkus. Ja biddjojuvvo jearaldat das ahte nagodit go sii leat lojála ođđa Finnmárkkuopmodaga hálddašeaddji vuostá. Mun oaivvildan ahte go Statskog bargit eai leat jietnadan maidege dan digaštallamis mii dál lea - vaikko sin leat hirbmadit rohkkahan - čájeha ahte sii leat sihke ipmirdeaddjit ja oahppan fágaolbmot iežaset suorggis. Ráđđehus lea fuobmán dan ahte go Finnmárkkuopmodaga ásaha, de dat lea dat seamma go ahte livččii doaimma sirdimin, go lea sáhka Statskog Finnmárkku bargiid birra. Ja mun orun leame hui oadjebas dan ala ahte Finnmárkkuopmodaga bargit čuovvolit dán lojálalaččat. Mearrádus Finnmárkkuopmodaga hárrái mearriduvvo árvvusge Stuoradikkis 2005 giđa. Jáhkán Finnmárkkuopmodaga ásahuvvot hui oanehis áiggi maŋŋel dan. Statskoga áigu bargat dan maid sáhttá vai sirdin šattašii nu vuogasin ja álkin go vejolaš. Sávan ahte lea vejolaš geahččat ovddos - dat mearkkaša ahte doarvái olbmot nagodit sirdit iežaset beroštumi Statskogas daidda hástalusaide mat Finnmárkkuopmodagas bohtet leat. Easka dalle sáhttá Finnmárkkuopmodaga ásaheapmi leat mielde das ahte ráhkadit buori ja gelddolaš ovdáneami Finnmárkkus. ¶
Ovddemuš árvala "Boazodoallohálddahusa bággonjuovvan lávdegotti" fallehit daid boazoeaiggádiid bohccuid geat eai deavdde geahččobohccolága. Seamma raporttas čujuhit gal dasa ahte jus mearrádusat guoddaluvvojit dikkiide, de jáhkkimis ii sáhte bággonjuovvamiid čađahit ovdal 2007 čavčča. Boazodoallohálddahus lea maid árvvoštallan gii galgá čađahit bággonjuovvamiid. Sii oidnet sihke praktihkkalaš ja persovnnalaš váttisvuohtan jus Boazodoallohálddahus galgá čađahit baggonjuovvamiid. Dan oktavuođas lea maid árvvoštallan politiveahki bivdit jus áššaskuhtton boazoeaiggádat dahje earát vuostalastet. Das čujuhit Bággoláhkii mii addá áššaskuhtii (boazodoalloeiseválddiide) vejolašvuođa bivdit veahki politiijain. Politiinstruksas daddjo maiddái ahte politiijat galget gáhttet ja veahkehit orgána bargiid jus dat áitojit ja heađuštuvvojit barggu vuolde. Boazodoallohálddahus lea maid vearidan geavahit nu gohčoduvvon ressursadivvada daidda doaluide mat eai doahttal čuovvut mearriduvvon bajimus boazologu juohke dollui. Dainna sáhttá "sáhkkohit" boazodoalli 500 ruvnnuin juohke bohcco ovddas mii lea beare ollu. ¶
Biret Elle muitofoanda ásahuvvui 1990:s. Somby Sandvik muitala ahte sii bohtet juohkit muitobálkkašumi dáid beassážiid. –Foanddas lea leamaš uhccán ruhta ja danin eat leat mii nákcen go golmmageardde juohkit dán bálkkašumi, muitala Somby Sandvik. Biret Elle bálkkašupmi addo muhtun kulturbargái, duojárii dahje dáiddárii. Earret eará lea dáiddár Thomas Marainen ožžon dán bálkkašumi ovdal, muitala son. ¶
…muhto Ragnhild hástala ¶
Kárášjoga Sámiid Searvi dat lea jearran iežaset Ragnhild Nystadas, ahte vuolgá go son presideanta evttohassan. Kárášjoga Sámiid Searvvi doaibmi jođiheaddji Egil Utsi dat muitala dan, ja mánnodat eahkeda doalai stivra čoahkkima, mas evttohedje Nystad evttohassan. ¶
DIVTASVUODNA: Mánnodaga álggii diggi Divttasvuona sátnejođiheaddji Kurt Allan Nilsena vuostá, gii lea áššáskuhtton roavva behtolašvuođa dihte. Son sivahuvvo leat vearálaš vugiin ožžon čuođi duhát ruvnno suohkanis, mas dál lea sátnejođiheaddjin. Dikkis logai Kurt-Allan Nilsen iežas sivaheapmin. Muđui son bártidii muitimis juste mii dáhpáhuvai goasii guhtta jagi dás ovdal. Nilsen sivahallo geavahan fálaldat-báhpira rehket-namas, vai oaččui čuođi duhát ruvnno iežas fitnodahkii Divttasvuona suohkanis, ovdalgo šattai sátnejođiheaddjin. Politiadvokáhtta Mona Forseth lohká ahte bábir ii čájet duohtavuođa. Diibmá, ovdalgo Nilsen válljejuvvui sátnejođiheaddjin, váiddii ráđđeolmmái su. Goitge válljejuvvui son sátnejođiheaddjin. Maŋŋelgo stádaadvokáhtta dán čavčča áššáskuhtii su, gáibidedje opposišuvnna-politihkkárat su geassádit doaimmas. Nilsen logai dalle Sámi Radioi ahte biehttala diktimis iežas dubmet ovdalgo diggi lea leamaš ja danne ii geassát. Politiijat leat jagi dutkan dán ášši. Politiijaadvokáhtta Mona Forseth lohká áššáskuhttima nu duođalažžan ahte sátnejođiheaddji teorehtalaččat sáhttá geavvat guhtta jagi čohkkát, jus dubmehallá. Dán dieđiha NRK Sámi Radio. ¶
NBR jođiheaddji Aslak J. Eira maid válddii sáhkavuoru, iige son ge bala bággonjuovvamiin. Son baicca moittii Boazodoallostivrra go eai daga maide áššiin, go sii han leat mearridan bajemus loguid, ii ge Boazodoallohálddahus. Aslak J. Eira maid lohká diehtit ahte Boazodoallohoavda lea bivdán ođđa raportta ráhkadit. Dan maid Eira jáhkká šaddat vejolažžan lea ahte boazodoalloeiseválddit "sáhkkohit" juohke bohcco ovddas mii lea bajabealde mearriduvvon logu. –Jus de ii mávsse, de sáhttet eiseválddit dan mavssihit seamma láhkái go buot máksámuš áššiin. Nu ahte ovtta láhkái sáhttá loahpas šaddat "bággonjuovvan" jus ii mávsse, dadjá Eira. ¶
Dat ii mearkkaš ahte Kesikitalo manná dál suovvan presideantan, go Kárášjoga Sámiid Searvi evttoha presideantan iežaset NSR veterána Ragnhild Nystad, geas lea viiddis ja guhkes áiggi politihkkalaš vásáhus. –Mun in bala gilvvus go lean dasa ráhkkanan, muhto gilvalit siskkobealde organisašuvnna lea eará. Das ferte maiddái sihkkarastit ovttasbarggu. Ragnhild lea hárjánan ja nagoda áššálaččat bargat, nu ahte jáhkán šaddat čorgadis gilvvu. Iige Keskitalo hálit álget muitalit manne son šattašii buoret presideanta go Ragnhild Nystad. –Dat ferte leat organisašuvnna duohken mearridit, muhto jienasteaddjit soitet hálidit ođasmahttima. Gánske hálidit oaidnit eará olbmuid Sámedikkis. Dan sáhtán goit mun fállat, lohká Keskitalo. –Seammas dieđán ahte son lea nana kandidáhtta, in ge eahpit ahte Ragnhild Nystad sáhttá leat buorre evttohas. Muhto dan ferte organisašuvdna válljet guovamánus. ¶
Osku ja eallinoaidnu lea juohke kultuvrra ruohtas ja vuođđun dasa man ala kultuvrra lea huksejuvvon. Ja go dát vuođđu ravgejuvvo eret čearddas de lea maid sin kultuvrra ja eallinoainnu álki rievdadit. Danin leage maid hui dehálaš doalahit dán oskkomolsašumi fámus. Ii leat dáhpedorpmis ahte kolonisttalaš stáhtat bálkáhit báhpaid ja eará girkolaá bargiid geat galget álgoálbmot guovlluin doalahit kristtalaš oskku fámus. Dáppe Sámis lea mis vel dasalassin sierra Sámi Girkoráđđi mii galgá doalahit kristtalaš oskku nanusin. Dáppe Sámis leat earret girkut maid skuvllat, ja media doalaheamen kristtalašvuođa nanusin. Okta daid nannoseamos kristtalašvuođa ovdideaddjin lea min Sámi Radio, sis leat muđui hui čielga njuolggadusat das ahte leahket ”objektiiva” ahte eai mana geange beallái guđege áššis, muhto doalahit iežaset frijja vuođul muitaleaddjin das mii servvodagas dáhpáhuvvá. Muhto dan seamma Sámi Radios leat golbmi vahkus kristtalaš rohkos sáddagat. Ja dasa lassin dieđusge buot dat kristtalaš sálmmat maid hui dávjá čuojahit, ja vel ođas áššit jos oktage báhppa dahje eará girkoeiseváldi maige jienáda. Media gillii sáhtášii dadjat ahte kristtalašvuođa ektui doaibmá Sámi Radio ”mikrofovdna statiivan” Min smáđahkes Norggabeale Sámi Radio hoavda gean mun doalan hui stuorra árvvus, dadjá ahte sii sáddejit radiosáddagiid maid olbmot dáhttot ja liikojit gullat, namalasii kristtalašvuođa rohkosiid ja sálmmaid. Lea dieđusge duohta ahte leat ollugat geat dáhttot gullat dákkár sáddagiid. Livččiige hui ártet jos máŋggaid čuđiid jagiid mišuneren ii livčče váikkuhan min álbmogii. Buohtalagaid kristtalaš mišuneremiin lea maid fasttášeapmi ja badjelgeahččan min iežamet árbevirolaš eallinoidnui gullevaš daguide. Luđiid juoigan lea dušše okta dáin. Luohti lea muđui veaháš álgán jo šovkkodit nugo suttolažžan. Ii šat dubmejuvvo nu stuorra suddun go ovdal jos almmolaččat juoigá, muhto ain lea juoigan okta daid stuorra suttuin, ja dieđusge lea vuot Sámi Radio gos váruhit čuojaheames nu ollu luđiid ”amas eai vuorrasit olbmuiid bávččagahttit”. Lea lunddolaš ahte eiseválddit leat geahččalan čorget eret visot mat sáhttet gullat sámi iežaset árbevirolaš eallinoidnui, muđui han sii eai livčče lihkostuvvan iežaset kulturmolsumin/dáruidahttimiin sámiid ektui. Kolonisttalaš Stáhtaid beroštupmi lea maid ahte doalahit kristtalašvuođa nanusin eará álgoálbmotguovlluin miehtá máilmmi. Heahteveahkki juolluduvvo, muhto measta álo lea dát heahteveahkki seaguhuvvon maid kristtalaš mišuvnna doaimmain. Nuppiin sániin geavaha stáhta álgoálbmogiid heahtedili dasa ahte báidnit sin eallinoainnu, vai álgoálbmogat hilgot iežaset árbevirolaš kultuvrra ruohttasa, namalasii iežaset eallinoainnu. Midjiide lagamus ovdamearkan lea heahteveahkkedoaimmat Guoládatnjárgga Sámi servvodahkii mat odne čađahuvvojit aivvefal kristtalaš mišuvnnaiin, geat ožžot almmolaš ruđa dása. Eará álgoálbmot guovlluin maid leat kristtalaš oskodoalaheapmi álgoálbmot guovlluin hui garas. Iešguđetlágan kristtalaš girkut leat vuosttažat mat čuhcet čalbmái go boađát ovdamearkka dihte Indian reserváhtii Davvi-Amerikás. Seammás go kolonisttalaš eiseválddit doalahit kristtalašvuođa fámus álgoálbmot guovlluin de lea maid sidjide dehálaš doalahit álgoálbmogiid dan oskkus ahte juohke smávva oassi iežamet árbevirolaš eallinoainnus lea dušše dološ historjá ja cukcasat. Muhtin oasit heivejit maid dohkkehuvvot dáiddan. Mii Sámit leat dáruiduhttima vahágiin beasadeamen eret. Leat juo beassan eret das ahte heahpanaddat iežamet giela hállamis ja maid čiŋadit odne njuolggo čilggiin iežamet árbevirolaš biktasiiguin. Leat maid álgán veaháš juoiggadit, muhto dát gal lea vuos áin masá dušše lávddi alde ”artistan” go earát čohkkájit konseartalanjas dego earáge girkoálbmot dahje sotnabeaiskuvlla mánát. Eat leat vel joavdan nu guhkás ahte ollásit leat nagodan čoavdit juoigama eret suttus. Eatge dieđusge dohkket luođi iežamet čearddalaš dovdomearkan (nášunál luohtin) Jos mii galgat buriin oamedovdduin sáhttit iežamet gohčodit álgoálbmogin ja gáibidit álgoálbmot vuoigatvuođaid, de eaktuda dat ahte mii ieža maid dohkkehit min álgoálbmot ruohttasiid, ja erenoamážit iežamet váldo kultuvralaš vuođu namalasii iežamet árbevirolaš eallinoainnu. Dolin dát lei váralaš go sáhtii maid dupmehaddat jápmimii dáinna, muhto dán áigge ii leat šat várálaš, iige oktage gieldde min dahkamis dan. Eatge dárbbaš makkárge eiseválddis ánuhit lobi dása. Go beasašeimmet luovus buot tabus, ain maid vierrásat dolin leat bidjan midjide, de livččii Sámis ovdáneapmi. Muhto dassá go dohko joavdat, de dohkket mi sámit áin máilmmi stuorraservvodahkii minsttar álgoálbmogin ja buorren ovdamearkan nuppid álgoálbmogiidda, go leat nu kristtalaččat ja dieđusge maid jegolaččat eiseválddiide, nugo maid dávjá gullat maid Sámeradio rohkosbottuin, ahte olmmoš galgá leat. ¶
Vuosttas siiddu designgilvu biddjo johtui dál. Kárášjoga ja Porsáŋggu gielda bovdejit fitnodagaid ja servviid leat mielde dán gilvvus. –Vuoitu lea mátkkoštan PC, muitala Fjellheim. Jaruma AS fitnodat lea ovddidan dán prošeavtta. ¶
GUOVDAGEIDNUI:Ovddeš Sámedikki presideanta Ole H. Magga árvala Guovdageainnu Finnmárkkuopmodaga hálddahusbáikin. Min Áiggi vuorkágovva. Govvamontáša ¶
Árvala Finnmárkkuopmodaga hálddahusa Guovdageidnui ¶
Vaikko vel Guovdageaidnu ii leat geográfalaččat guovddážis Finnmárkkus de ii bala ovddeš Sámedikki presideanta ja ON eamiálbmogiid foruma jođiheaddji Magga iežas ruovttusuohkana árvalit hálddahusbáikin. –Dát lea mu peršuvnnalaš oaidnu dán áššis. Muhto mun sáhtán dego sámediggeáirras maiddái árvvoštallat eará báikkiid Finnmárkkus go dat áigi lahkona, lohká Magga. ¶
–In bala ahte Guovdageidnui eat fidne oahppan olbmuid. Mis lea ovddežis buorre dutkanbiras. -Ja lea dábálaš go ođastupmi dáhpáhuvvá ahte de maid bidjet virgái aivve ođđa olbmuid, hoavdda rájes gitta dábálaš bargi rádjái, lohká Magga. ¶
Hástala gielddaid ¶
23-jahkásaš dievdu biddjui rájusgiddagassii njeallje vahkkui seamma beaivve go Sis-Finnmárkku diggegoddi goddinduopmu bođii. – Jus dievdu livččii beassan leat friddjavuođas dassážii go guoddaleapmi gieđahallo lágamánnerievttis, de dat livččii sáhttán dagahit dorvvuhisvuođa Guovdageainnu birrasis, lohká Oarje-Finnmárkku politiguovllu politiadvokáhta Steinar Langholm Min Áigái. Goddinduopmu lea guoddaluvvun lágamánneriektái. Guoddaleapmi galgá dábálaččat meannuduvvot gávcci vahku siskkobealde. – 23-jahkásaš lea vuos biddjon giddagassii njeallje vahkkui. Jus lágamánneriekti ii leat geargan meannudit guoddaleami dan áigodaga siskkobealde, de mii gáibidit guhkidit rájusgiddagasa, muitala Langholm. 23-jahkásaš dievdu ii lean ráhkkanan biddjot giddagassii ovttatmanos go Sis-Finnmárku diggegoddi almmuhii duomus. Dievdu čohkká giddagasas Čáhcesullos. ¶
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) jođiheaddji ávžžuha eiseválddiid váldit ovddasvástádusa dasa ahte Oarje-Finnmárkku boazolohku lea beliin lassánan moatti jagis ja dasa ahte dál lea márkandilli mii dahká váttisin unnidit boazologu. Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) dáhttu eanadoalloministara váldit duođalažžan iežas ovddasvástádusa dan sadjái go áitit boazodoalloealáhusa bággodoaimmaiguin. –Okta sivain boazologu lassáneapmái lea ahte diibmá lei váttis jođihit gávpebohccuid. Dán jagi orro leamen seamma dilli go diibmá. Mii diehtit ahte Boazodoallohálddáhus lea bargagoahtán dan ala ahte buoridit njuovvankapasitehta, ja dáhttut ahte ášši dál jođánepmosit vuoruhuvvo, čállá Keskitalo. ¶
Guttorm Utsi mielas livččii NVE galgan gieldit addimis huksenlobi buot guovlluin gos leat bohccot. Maiddái Čáhcesullos. – Muhto go lea gieldán ráhkadit bieggamilluid Máhkarávjui, ja ávžžuhan maŋidit eará plánaid, de dat lea buorre. Dál doaivut NVE váldit boazodolliid mielde go plánejit viidáseappot, lohká Guttorm Utsi. Son muitala NBR jahkečoahkkima leat garrasit moaitán go eiseválddit eai leat gulahallan boazodolliiguin álggu rájes juo. –Statskraft oaivvilda bieggamillohuksemiid leat stuorra tienasin. Muhto dalle eai leat árvvoštallan makkár árvvu boazodoallu massá dain guovlluin, lohká Ellinor Guttorm Utsi. ¶
Biehttala addimis lobi Máhkarávjui ¶
Ollislaš árvvoštallama vuođul biehttala NVE addimis lobi hukset bieggamillorusttega Máhkarávjui. – Huksen lea navdimis vahágin boazodollui, deattuhuvvo earret eará. Suodjalus maid ávžžuha ahte ii addo doaibmalohpi sin rusttegiid geažil, ja Suodjalus maid mearkkaša ahte bieggomillot livčče váikkuhan siviila áibmojohtolahkii. NVE navdá ahte bieggamillorusttet livččii garrasit čuohcan Suodjalusa radariidda. ¶
GOLBMA ROLLA:Neavttára Sara Margrethe Oskala beasat oaidnit dán bearjadaga Guovdageainnu Kulturviesus. Son neavttaša golbma iešguđetge nissonrolla. Dát govva lea valdon go son neavttašii váibmogiella čájálmasas 1998is. ¶
Bearjadaga beassat vásihit roavva humoristalaš komedia Guovdageainnu kulturviesu lávddis. –Dán golmma nissonolbmo eallinvuorbbi govahallá neavttár nu jorgguláhkai go juo sáhttá, ja dat lea mielahis hearvás bihttá, muitala teáhtera diehtojuohkki Silja Somby. ¶
Lávddi hápmi lea eaŋkalis láhkái hábmejuvvon. Eai bálljo galgga lávdebiergasat dahje rekvisihtat geavahuvvot. Danin šaddá dát bihttá aivve Sara Margrethe Oskala háldui. Árvideamis sutnje dát šaddá dat buot stuorámus hástalus mii sus lea leamašan teáhterlávddi alde dán rádjái. Maŋŋá vuosttas čájálmasa Guovdageainnus galgá dát bihttá smávit turneii Sámis. ¶
Ráđđehus lea dáhtton buot departemeanttaid guorahallat lágaid ja njuolggadusaid ja dasto ráhkadit jorgalahttinplána ovdal njukčamánu 1. beaivvi 2005. Ráđđehus ávžžuha maiddái vuolit etáhtaid jorgalit eambbo njuolggadusaid ja almmuhusaid. – Okta ráđđehusa dehaleamos sámepolitihkalaš nannensurggiin lea nannet sámegiela. Ráđđehussii lea dat erenoamáš dehálaš ahte sámegiela atnet aktiivvalaččat almmolašvuođas, lohká gielda- ja guovluministtar Erna Solberg. – Go jorgala lágaid ja njuolggadusaid de dat ráhkada buori vuođu dasa ahte sámegiela geavaheapmi leavvá dađistaga eambbo sajiide. Ovttasráđiid Sámedikkiin álggaha maid ráđđehus sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallama. – Eambbo doaimmat mat lasihivčče sámegiela geavaheami guorahallojuvvojit oktanaga dainna árvvoštallamiin. ¶
Guoddala duomu ¶
- Beaivvi ovdal sii čuojahit Roskilde-festiválas. Dakka maŋŋel konseartta vuoddjájit olles leavttuin girdišilljui vai jokset Skiippagurrafestivála, muitala Broch. ¶
– Dá lea čiegusvuohta mii galgá sihkkarastit munnje buoremus medálja dán jagáš festiválas, čaibmá Ándde Niillas Länsman Njuorgamis eret ja ohcala rukses wobblera. Son lea ovdalaččas olles guđa geardde kruvnniduvvon luossagonagassan. ¶
– Dán jagi lea dát lágideapmi vahku maŋŋel go dan maid láve, namalassii suoidnemánu 11. beaivvi, muitala lágideaddji ja jođiheaddji Sirbmá IL:s Monica Balto. ¶
–Lea šaddan árbevierrun lágidit olgoipmilbálvalusa Deanu Riemuid oktavuođas, muitala Hjørdis Pedersen Deanu searvegottekantuvrras. Dán jagi šaddet vel dasa lassin guokte gástta. –Mis leat ovdal maid leamaš muhtun gásttat, ja dán jagi šaddet guokte gástta. Maŋŋel ipmilbálvalusa šaddá girkogáffe. Maŋŋel girkogáfe sávvá Pedersen ahte sii nagodit muhtuma oažžut hupmat historjjálaš fáttáid birra. –Mis lea hui miella oažžut muhtuma muitalit earret eará Deanujoga vuolit oasi birra, muhto eat leat vuos gávdnan ovttage. Pedersen muitala ahte olgoipmilbálvalussii lávejit boahtit hui olu olbmot juohke jagi. –Rievddada veaháš man olu olbmot bohtet, muhto dábálaččat leat gaskal 70 ja 100 olbmo juohke jagi. Lea báhppa Tore Johnsen guhte doallá ipmilbálvalusa. ¶
1. - Oažžu dadjat ahte heasttat leat mu buoremus ustibat, danne go dat addet munnje daid buot buoremus vásáhusaid, lohká Anne Guttormsen, Deanu vuodjin- ja riidensearvvi jođiheaddji. Dá oktan heasttain Simbain. 2. Heastabeaivve besset guossit vuolgit mielde vuojašit heasttaskearruin. 3. Heasttaiguin hástala Anne iežas sihke rumašlaččat ja mentálalaččat. Deanuriemuin váldá vel eará hástalusa; namalassii háhkat eambbo dievdomiellahtuid searvái. ¶
Máilmmi buoremus freestyle motocross (FMX) vuoddji áhčči, Mikkel A. Gaup, ádde bures ahte Min Áigi ii fidne bártnis Ailo Gaup ságaide telefuvdnii. Áhčči muitala ahte Ailo Gaup johtá hui ollu valáštallama dihte. Son lea leamaš maŋemus vahkkuid vuodjimin sihke Frankriikas ja Itálias. Dán lávvordaga ges lea FMX Norgga Measttir-gilvu. ¶
Áilu lea šaddan bajás sámegilažis Mázes, mii lea gaskal Guovdageainnu ja Álttá. Gilli iežas ovttain rámbuvrrain, ovttain skuvllain, ovttain mánáidgárddiin, ovttain girkuin ja sulli 300 ássiin dáidá eanemus dovddus go Norgga eiseválddit áigo dulvadit báikki nu ahte dušše girkodoardna galggai oidnot. Sullii logi jagi dás ovdal fárrii Gaup bearaš Áltái. Áhčči Mikkel Gaup lohká áigá juo vuohttán ahte Áillus lea stuorra beroštupmi mohtorcross valáštallamii. –Lávii ovdal go álggii skuvlii sárgut mohtorsihkkeliid go njuikot. Nu ahte dasa lei beroštupmii unnoražžan juo, muitala Gaup. Vaikke Áilu dál lea hui ollu áimmus, de leat sus goappašat juolggit nannosit gitta eatnamis. Oahpu ii leat skoften vaikke lea proffa valáštalli. Vuosttaš jagiid čađahii joatkkaskuvlla Álttás, muhto maŋemus jagi lei Norges Toppidrettsgymnasas, Bærumas, gos mohtorcross-fága lea sierra suorgin. Dál lohká Áilu ekonomiija ja hálddašansuorggi Buskerud Allaskuvllas. ¶
Áilu aŋkke ii šaddan dakkaviđe freestyla motorcross valáštallin, muhto álggii dábálaš mohtorcrossain nu go ollusat dán suorggis leat dahkan. Dalle maiddái lei son Norgga njunnožiid searvvis 125-kubihkka luohkás. Son lea Norgga Measttir junior-luohkás ja lea maid leamaš máŋgii pállas senior-luohkás. Son vujii maiddái ovtta jagi skuhtercrossa. Mihkkal muitala ahte šattai beare divrras oassálastit guovttelágan mohotrocross-suorggis, nu ahte Áilu jotkkii mohtorsihkkeliin gilvalit. Dán jagi miessemánu šattai ge Áilu historjjálaš, go vuohččan lágiduvvui FMX máilmmemeasttir-gilvu Duiskkas Hamburg-gávpogis. Doppe gilvaledje dat buoremus Eurohpá-vuoddjit USA buoremusaid vuostá. Áilu vuittii ja šattai vuosttaš FMX máilmmemeasttir. ¶
Áhččeváhnen sáhttá lohpidit ahte dat lea máksán sihke ruđalaččat ja návccalaččat. –Áilu lea šaddan viššalit ja garrasit hárjehallat, muitala Mihkkal. Bearaš aŋkke lea dorjon ja veahkehan su. Mihkkal muitala ahte álgobáliid šattai ollu vuodjit ja mátkkoštit bártnis valáštallama dihte. Sponsoriid lei maid váttis oažžut, ja Mihkkel diktá čuovgat čađa ahte Áilu gárttai bárkku ja muora gaskii go lea sápmelaš ja vujii dáčča mohtorsearvvi ovddas. –Álttá fitnodagat lávejedje dadjat ahte eai go Guovdageainnus sponse, go sus lea Áilu namma ja goargu Gaup. Guovdageainnu fitnodagat ges lávejedje lohkat ahte eai go Álttá fitnodagat sponse go vuodjá Álttá mohtorsearvvi ovddas. Nie de várra lávejedje dadjat, go eai háliidan leat sponsoran, muittaša Mihkkal. Dál diehttelasat lea Áilui álkit oažžut sponsoriid, muhto Mihkkal áinnas háliidivčče ahte báikkálaš fitnodagat vulget sponsoran Áilui. –Dát lea divrras valáštallan, ja fitnodagaide livččii vejolašvuohta márkanastit iežaset, lohká Mihkkal. Dán geasi boahtá goit Skiippagura festiválii Máze lunta, gii lea eambbo "áimmus go eatnamis" . ¶
Foto: Eli Rajala Lautz ¶
- Gávtti vuolgga han ledje náhkkebiktasat. Go 1800-logus atnigohte eará ávdnasiid nu go ullu, de rievddai gákti. Ovdamearkka dihte ledje nissongávttis alla čeabehat, ja dat jávke. Šattai eambbo ja eambbo dego čuvlla sullasaš, muitala Solbakk. ¶
Eli Rajala Lautz govven ¶
Lágiduvvo maiddái mátki Gollevárrái. Gollevári guovllus leat olu bivdorokkit ja dološ ássansajit. Anette Pedersen Deanu Museas muitala das mii dološ áigge dáhpáhuvai doppe. Ovdal go ieš mátki álgá, de galgá son maiddái muitalit veaháš Gollevári arkeologalaš barggu birra. Skiippagura gilisearvi lágida mátkki 5/7 diibmu 18. 00. ¶
LUOSSAFEBER:Juohke giđa oččohallá Nils Evald Bitii luossafeberii. Dalle son ferte mannat čázii ala ja doidilastit firpmiid. ¶
Mus váilu juoga jos eai leat čieža gávcci stuorraluosa jiekŋaskáhpes badjil dálvvi, muitala Nils Evald Biti ¶
Biti muitala ahte Norga ja Suopma leat vuolláičállán ránnjáriika šiehtadusa Espos, mas geatnegahttojit Deanu čázádaga doallat buhtisin. Maiddái máilmmiviidosaš Ramsarkommišuvda lea válljen Deanu čázádaga luonddusuodjalanguovlun.–Dát čájeha man dehálaš min čázádat lea olles máilbmái, deattuha Biti. ¶
Biti diehtá muitalit ahte Deatnu ii leat dušše Europa buoremus luossajohka, muhto máilmmi buoremus atlánta luossanáli johka. –Dát luossanálli vuodjá Atlánta áhpái. Earret eará gávnnat dán Islándda ja Spánská rittuin. Doppe dat borrá iežas stuorisin ovdal go dat fas boahtá ruovttu johkii. –Juohke jogas Deanu čázádagas lea sierra luossanálli ja dat leat hui erenoamáš. Go Deanu luossa lea mehtera guhku lohket olbmot ahte dat deaddá logi kilo, muitala Biti. ¶
Juohke giđa boahtá Bitii hirbmat luossafeber. Áidna dálkkas luossabivdái dalle lea finihit doidilastimin firpmiid deanus.–Dat vuolida veahaš dán febera, goittot álgoheahtái, boagusta Biti. Son lea maid gullan boarrasit luossabivdiin ahte albmát fertejit válddestit nissona ovdal go vulget oaggut. – Ja ii goassige galgga diktit nissonolbmo hárčát firpmiid alde, dat ii buvtte guollelihku, lohká boaresbárdni Bonjákasas, guhte lohká ahte dat deatnolaš gii ii čevllohala jogas ii leat rievttes deatnulaš. ¶
Vuonccis ja mannitekst: Ben Larsen lea leamaš mielde dan rájes go dánsunjoavku vuođđuduvvui 1975:s. Son oaivvilda ahte lea árbevierru searvvis earáide ráhkadit suohttasa. –Álggii muhtin dánsunkurssain. Dađi mielde šadde sii guđet álge dánsumiin dánsunjoavkun, mii álgiimet lágidit kurssaid ja deaivvademiid earáide. Dan áigge leige ain áigeguovdil lágidit dánsuma servodatviesus, muittaša Ben. Sihke Larsen ja jođiheaddji Gisle Pettersen oaivvildeaba ahte vuonccis ii livčče gávdnon jus ii livčče guoddán maniid. –Guhkesnjárgga doaluid haga livččii gal searvi oalle jaskat. Dánsunsearvi leage odne dego gilisearvi. Mii oažžut veahki olles álbmogis Vuolle-Deanus lágidit doaluid, muitala Gisle. Randi gal ii leat áibbas ovttaoaivilis ahte dánsunjoavku ii leat dánsunjoavku, ja čujuha dasa ahte sii leat lágidan máŋga dánsundeaivvadeami dán dálvve. –Jorggáhallat gal searvvis. Mii dánsut buotlágan dánssaid, muhto eanemus swiŋgga, lohká Randi ja jorggiha. ¶
Deanu riemuid áigge beasat erenoamáš čájáhusa oaidnit Deanu museas Buolbmágis maid leat gohčodan “johkasápmelaččat” gos luossabivdu lea guovddážis. Musea jođiheaddji Anette Pedersen muitala ahte sii leat aiddo ordnen dán ođđa čájáhusa, ja sii illudit dán čájehit olbmuide riemuid áigge. ¶
Čájáhusas oahpásmuvat mo ovddešáiggiid bivde olbmot Deanus, ovdamearkka dihtii mo nođuin oggo. Maiddái ovddeš buođđubivddu ja golgadeami beasat vásihit čájáhusas. –Dát han leat leamaš ja leat ain dehálaš bivdovuogit Deanučázádagas. Mii leat maid čállán teavsttaid mat čilgejit lagabui iešguđetlágan bivdovugiid birra, muitala Pedersen. ¶
Dán čájáhusas beasat maid oaidnit firpmiid maid ieža olbmot dolin leat gođđan, ja man láhkái geđggiid birra bidje bessiid maid dasto atne fierpmis, muitala Pedersen. –Guovllu hearrát ja soames turisttat bukte álggus stággobivddu Detnui, ja ovddeš lensmánni Buolbmágis, Pærelius, lea dáid govven. Muhto sus leat maid dievva eará dološ govat luossabivddus Deanus, muitala Pedersen. ¶
- Loddeeallima dihte lea Høyholmen fiinna guovlu ornitologaide, ja mun lean ieš leamaš doppe. Doppe leat sihke čáhcelottit, čoavžžut, čarkosat ja iešguđetgelágan guškkástagat. Bižus, buvvedat ja cagan leat dat dábáleamos šlájat mat gávdnojit, muitala Grip. ¶
- Buohkat geat liikojit lávlut, čuojahit ja dánsut berrejit boahtit. Dát lea erenoamáš lágideapmi mii hástala báikkálaš musihkkáriid, ja buohkat geain lea instrumenta leat bures boahtin čuojahit musihkkáriiguin ovttas, sihke nuorat ja boarrásat, lohká Åse. ¶
Dálá hámis lea gákti 200-300 jagi boaris. Dievddogávtti dálá hápmi lea buoremuddui sajáiduvvan 1700-logu álggugeahčen juo. Nissongákti gal baicca lea 1700-logu mielde massán dan alla ja ceakko čeabeha, muitala Solbakk. ¶
Ofelaš filmba boahtá ođđajagi mánus vuodemassii DVD´an. Nils Gaup gal illuda, muhto lohká iežas veahaš dolkan dan filbmii. 1. Manne leat dolkan Ofelaš filmbii? – Dat lea nu boares ášši. Čajehuvvui vuosttaš geardde juo -87:s, ja das ii beasa goasse ge eret. Muhto lea gal somá go boahtá DVD:ii, šaddá buoret jietna ja buoret govva. Dasa lassin vel olu lassi materiála omd. movt ráhkadedje filmma jna. 2. Oasttát go don Ofelaš DVD´ filmma? –Juo dieđusge! 3. Makkár filmmaid leat geahččan maŋimus? –Gehččen Kill Bill vol.2. Dat ii lean nu buorre filbma. Muđui áiggun dál vuolgit geahččat muhtun 31 jahkásaš boares Ruoŧa filmma kinos, man namma lea "En kärleks historie" . Dat lea dálvvi mannan kinos. 4. Makkár filmmaid ávžžuhat geasset geahččat? –Dakkár galbma filmmaid. Dasa heive hui bures Ofelaš. Amadeus filmma galggat ges geahččat jus leat ođđa jietnarusttegat. Das lea hui čáppa filbmamusihkka maid Mozart lea čállán, ii leat dávja ahte musihkka heive nu bures filbmii go dás. 5. Máid dán geasi leat bargan? –Leamašan luomus Jotunheimenis. Hui čáppa báiki. Ollu várit, olu alla várit ja čáppa luondu. Doppe lea dan beakkanis Peer Gyntas ruovttobáiki. Mus lea vel veahaš luopmu ja soaittán vaikko davás vuolgit. Doppe láve hui buorre vuolgit duoddarii rávdduid bivdit. 6. Naba lubmet? –Goas bat láddet? In jáhke gal ahte asttan, muhto somá gal livččii. 7. Makkár prošeavttain dál barggat? –Mus ledje dievva prošeavttat, muhto dat eai oro menestuvvame. Muhto ii dasa dieđe dahkat maide ge, nu lea leahkit filbmadahkkin. Dál čakčii áiggun fas geahččalit álgit bargat daiguin prošeavttaiguin. 8. Máid válddášit mielde ávdin sullui? –Girjji maid beassá lohkat ja juoidá mainna čállá. 9. Lea go girji buoret go filbma? –Muhtomin ja muhtomin ii. Mun logan nu go Hemmingway; Jus girji lea vuoksá de lea filbma liepmabircu (buljongterning). 10. Ja mes nu. Movt lei go Sápmi ii nagodan vuoitit Davvi-Kypros vuosta? –Mainna vuoitit? Riikajoavku čiekčamiin? Mun in gal leat gullan maidege. In mun oainnát oaččo deike Sámi in ge Davvi aviissaid. Na movt šattai boađus ja gii bážii moala? Dássálaga ja Ásllat Sokki bážii moala go? Na dat gal lei buorre. ¶
- Vuot mis lei dálkki dáfus lihkku, lohká gilvvohallama jođiheaddji Seppo Heikkuri go muitala 10. čáhcecrossa birra. Čáhcecrossa lea šaddan nu bivnnuhin ahte boahtte geassái geahččalit lágidit Suoma cup–oassegilvvu, masa gullet Soađegili, Gihttela ja Avvila gilvvut. ¶
–Dat mii lea dahkkon lea ahte suohkan lea čállán intenšuvdnašiehtadusa fitnodagain, muitala Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta. Hætta lea ieš mázelaš ja lea hui duhtavaš go fitnodat áigu Mázii ásahit guovddáža. –Dat lea hui buorre. Gilli dárbbaša bargosajiid. De šaddá vejolaš ruovttubáikkis oažžut barggu, juoga maid ollusat leat váillahan. Sávvamis lihkostuvvat dáinna, lohká Hætta. Goahtebealji beaivválaš jođiheaddji Leif Halonen dat lea dahkan šiehtadusa fitnodagain, muhto lea ieš dál luomus. Goahtebealji bargi Kjetil Bjørn muitala ahte lea sáhka viđa-guđa bargosajis. Plánaid mielde galgá guovddáš ásahuvvot čakčat. –Fitnodat galgá Mázii ásahit vuovdin- ja bálvalusguovddáža, čilge Bjørn. Fitnodaga infoovddasvástideaddji Kjell Arild Tiltnes lohká Altaposten-aviisii ahte fitnodat háliiida ásahit guovddáža Mázii dan dihte go smávit báikkiin eai lotnahuva bargit nu ollu. ¶
WWA lea fierpmádatmárkanastinfitnodat mii ásahuvvui diibmá. Fitnodat galgá gaskkustit oasusfoanddaid, loanaid ja dáhkádusaid. Miellahttovuohta fierpmádagas addá vejolašvuođa ávkkástallat finánsabálvalusaid, ja dinenvejolašvuođat leat earret eará das ahte vuovdit foandaosiid ođđa miellahtuide. WWA:s leat 20.000 miellahtu Norggas, Ruoŧas, Danmárkkus ja Islánddas. 80 proseantta miellahtuin leat Norggas. Miellahtuide fállojuvvojit iešguđetlágan fálaldagat, nugo telefuvdna-, el-rávdnje- ja dáhkádusfálaldagat. Sis leat vihtta iešguđetlágan miellahttovuođa main lea iešguđet haddi. Norgga stuorámus ekonomiijabláđđi Dine Penger lea čállán guhkes artihkkala dán fitnodaga birra, ja dat lea hui kritihkkalaš dasa. –Min mielas orru nu ahte eatnasat geat servet miellahttun dása dahket dan dinen dihte ruđa dan bokte ahte earáid oažžu mielde. Ovdamunnepáhkka, mii galgá šaddat searvvi vuovdingálvu, ii oro nu dehálaš, čállá Dine Penger artihkkalis. Dát orru sin mielas čujuheame dan guvlui ahte fitnodat lea lobiheames pyramide mii boahtá billahuvvat goas dál de. ¶
– Ođđajagimánus šaddá Nils Gaup «Ofelaš» filbma oastinláhkái DVD skearrun. Dan muitala SF Norge ossodatjođiheaddji Svein Risberg NRK Sámi Radioi. Su mielas šaddá dat Norgga buoremus DVD-almmuheapmin. ¶
NRK Sáme Radioi muitala Risberg sin vuovdán birrasii 45.000 VHS-kopiija Ofelaš filmmas. SF Norge jáhkká ollu eambbo vuovdit go almmuhit DVD skearru. ¶
–Mis lea áigumuš leat Finnmárkku musihkkafestivála. Danne lea mis máŋggalágan musihkka - juoga juohkehažžii. Mis lea sierra pop ja rock lávdi hoteallagealláris, gos earret eará Vidar Vang, Askil Holm ja Karin Park čuojahit. Mis lea jazza ja buorre máilmmemusihkkaprográmma maid, muitala Green áŋgirit ja lohká Várjjatfestiválas sáhttit guldalit afrihkálaš, kveana, sámi ja norgga álbmotmusihka. Maiddái mánáide leat sierra doalut. ¶
Várjjatfestivála álgá odne, borgemánu 4. beaivvi, ja bistá sotnabeaivái borgemánu 8. beaivái. Green vuordá ollu olbmuid Čáhcesullui, festiválii. –Dál go lea ná čáppa dálki vel, de gal vuordit ahte bohtet hui ollu olbmot. Ikte lei measta beare báhkka, muhto odne lea buoret, boagusta duhtavaš buvttadeaddji, gii liiko go dálkeipmilat ge orrot festivála bealde dán jagi. –Šaddá fiinnis gussiide orodit festiválacampas. Várjjatfestiválas lea festiválacampa lahka gávpotguovddáža. Diibmá geahččaledje dan, ja lihkostuvve. Danne leat dán jagi márkanastán dán fálaldaga bures. –Vuordit ahte dán jagi vuovdit eanet billeahtaid go diimmá vihtta ja beali duháha. Diibmá ledje oktiibuot sullii logi duhát guossi mis, ja sávvat ahte dán jagi bohtet eanet, lohká Green ja muitala ahte gávpot jur duoldá dál festiválaáigge. –Muđui láve Čáhcesuolu hui jaskes gávpot, muhto dál dat duoldá. Dáppe lea duođai eallin dál go Čáhcesullobeaivvit maid leat oktanaga festiválain. Dakkárat geat leat oaidnán dušše jaskes gávpoga livčče suorganan jus dál livčče dáppe, reašká Green. ¶
–Leat 30 konseartta njealji beaivvis, ja okta min "headlineriin" lea Niko Valkeapää. Lea somá go son boahtá deike, sus han lea erenoamáš buorre festiválageassi leamaš go lea čuojahan juohke sajis. Sus han lea maid áibbas ođđa CD, ja jáhkkit ahte son geasuha ollu guldaleddjiid. Festivála lea maid beakkán norgga artisttaid bovden festiválii. –Diehtit ahte stuora namat geasuhit olbmuid, ja dan dihte leat bovden earret eará Sondre Lerche, Hellbillies, Karin Park ja Lill Lindfors, muitala Green ja bovde buohkaid Várjjatfestiválii. ¶
14 olbmo ballet massimis bargosajiid go Norgga Sámemišuvdna oamastišgoahtá Lujávrri áidna hotealla boahtte vahku rájes. NRK Sáme Radioi muitala Lujávrri gielddaráđđehus, ahte sii áigot geahččalit seailluhit hotealladoaimma ja bargosajiid. ¶
Gieskat lea Ovddádusbellodat ohpit suorggahan olbmuid. Dál ges lea politihkalaš guorosseahka Per Sandbergga vuorru. Son dat galgá ovddastit bellodaga vuolemusdási digaštallamiid: Almmolaš preassadieđáhusastis čuoččuha son Norgga stáhtaministtara doarjut «fundamentalisttalaš muslimaid ja terroristtaid» . Dasa lassin lea stáhtaministtara áigumuš - ain Sandbergga čuoččuhusaid vuođul - «vuollánit terroristtaide, ja diktit iežamet islamiserejuvvot» . Fundamentalisma lea oskku ideologiija mii tulko biibbala sánis sátnái. Dan sii gáibidit galgá leat servodaga politihkalaš vuođđun. ¶
Ovddádusbellodaga čuoččuhusat leat mielaheamit. Go Sandberg viggá tulkot Norgga stáhtaministara, de son baicca muitala makkár vártnuhis digaštallandási Ovddádusbellodat ovddasta. Seammás dat muitala ahte ii sáhte vuordit eará Ovddádusbellodagas válgagiččuid oktavuođas. ¶
«Ovddádusbellodaga čuoččuhusat leat mielaheamit. Go Sandberg viggá tulkot Norgga stáhtaministara de son baicca muitala makkár vártnuhis digaštallandási Ovddádusbellodat ovddasta.» ¶
1. Erik Vaarala KiMK, Yamaha ¶
DUŠŠE VUORDÁ: Varanger Laks & Vilt njuovahaga márkánhoavda ii dieđe goas ja man ollu sáhttet njuovvat bohccuid. Dál ohcala stuorra márkanastima, vuoi šaddá albma johtu. ¶
Erling Haugan lohká persovnnalaččat jáhkkit sivvan heajos bohccobierggu johtui go stuorra rámbuvraráiudduin ii oba gávdno ge márkanfievrredeapmi. Iežas gal lohká geassemánus doallan "mini-kampáŋŋa" Eurospar rámbuvrras Tromssas. –Doppe ledje bassan suovvedehkiid máid guossohedjen. Olbmot šadde áibbas jallat. Ollusat dadje ahte eai leat goasse máistán nu buori bassonbierggu ja hálidedje eambbo, muitala Haugan. ¶
SÁPMI: Unnit byrokratiija – eambbo ruđat mánáide ja nuoraide. Dan árvala Bargiidbellodaga sámediggejoavkku jođiheaddji, Egil Olli, vuoruhit Sámedikki boahttejagi bušeahtas. ¶
GEARJIDEADDJI: Sullii 1,2 miljardda olbmo ellet vuolábeale eahpedábálaš geafivuođarájá. Birgenlági dihtii olusat bággejuvvojit gearjidit ruđaid. Govva lea govvejuvvon Guatemala Citys, Gaska Amerihkas. ¶
Ailo Kemi Gjerpe lea min ođđa čálli davvisámegillii. Son lea 19 jagi boaris ja lea Kárášjogas eret. Son muitala ieš iežas birra... –Hei! Mu namma lea Ailo Kemi Gjerpe ja mus lea ovddasvástádus Infonuora ruovttusiidduin davvisámegillii. Lean Kárášjogas eret, muhto dál mun studeren Romssa Universitehtas. Ođđajagimánus bohten mun ruoktot New Zealanddas. Doppe vázzen jagi skuvlla. Lei hui somá ja jus lea jearaldagat dan birra de jeara! Sámi nuorat eai duostta doarvái johtit olgoriikkas. Liikon leat doaimmalaš ja go in studere de lean stivralahttu Sámi Studenttaid Searvvis Romssas ja AFS Tromsø. Beroštan maiddái ollu musihkas ja čuojahan rumbbuid ja maiddái gitára. Liikon oažžut e-mailaid ja vástidan álohii! Dearvuođat Aillos. ¶
Hans Guttorm gurgala maŋŋalaga dáža bellodagaid mat áigot cegget listtuid Sámediggái. Danne anášin baicca buorrin ahte čielga sámi searvvit ceggejit oktasaš listtu, nugo mahkaš Kárášjogas NSR, SáB ja johttisápmelaččaid listtu. –Dál fertejit sápmelaččat fas čoahkkanit, eai ge bieđganit iešguđet listtuide ja geanohuvvat nu ahte sápmelašvuohta návccahuvvá. Muđui balan ahte Sámedikkis šaddet dušše riiddut ja dalle áššit eai ovdán. Eat mii sámit sáhte addit Sámedikkis fámu dáža bellodagaide, várre Hans Guttorm. ¶
Kárášjoga Sámiid Searvi dat lea bovden badjeolbmuid searvvii ságastallat dan birra ahte cegget searvelisttu sámediggeválggaide. Diistaga meannudii Kárášjoga Johttisápmelaccaid Listtu NSR báikalaš searvvi bovdehusa. Boazodoallit adde stivrii lobi šiehtadallagoahtit, muhto Kárášjoga Norgga Boazosápmelačča Searvvi (NBR) olbmuin lea čielga gáibádus. –Miellahtuin lei čielga gáibádus ahte Kárášjoga Johttisápmelaččaid Searvi galgá oažžut vuostaš saji dakkar searvelisttus jus dat galgá šaddat duohtan, muitala searvvi jođiheaddji Piera Jovnna Anti. ¶
Mannan vahkkus mearredii ge SáB jahkečoahkkin ahte báikalaš searvvit oččot ieža mearridit geainna barget ovttas, muhto galget čuovvut vissis vuodjin njuolggadusaid mat leat sierranas čieža čuoggán bidjon. SáB dálá áidan sámediggeáirras Terje Tretnes, gii maid lea dál veljejuvvon SáB jođiheaddjin, ain biehttala ovttas bargat Kárášjoga NSR:ain, vaikke badjeolbmot leat álgemin šiehtadallat sámiid serviin. –In oainne eará dán dilis mii dál lea. Min stivra ja mielláhtočoahkkin lea mearridan ahte SáB cegge buhtes listtu Kárášjohkii. Ja dan mu ain doalahan, dadjá Tretnes. ¶
Kárášjoga Johttisápmelaččaid Searvvi Piera Jovnna Anti muitala ahte sii goit dál sáddejit reivve Kárášjoga Sámiid Searvái, mas dieđihit ahte sii leat gergosat ságastallagoahtit dakkar searvelisttu vejolašvuođa birra. –Dasto lea oaidnit mii das boahtá, ja boahtá go mihkege, dadjá Anti. ¶
Ii ge Egil Utsi vuollán vuos guođđit "jumeža" okto sámediggeválggaide vaikke álggahit šiehtadallamiid johttisápmelaččaiguin. –Danne áiggun gullat johttisápmelaččaid searvvi jođiheaddjis ahte sáhttá go min searvi ja sin searvi ovttas bovdet maiddái Sámi Álbmotbelloga dakkár ságastallamii, muitala Utsi ja joatká: –In leat vel vuollánan ahte SáB maid ii searvva sagastallamiidda. Mus lea ain ulbmil ahte sámejoavkkut ceggejit oktasaš listtu, lohká Egil Utsi. ¶
Čoahkkin jođiheaddji Magne Ove Varsi jearai panelas mo galggašii olahit dásseárvvu earret eará sámedikkis ja sámi gielddastivrrain. Jánoš logai son áinnas hálidivččii ahte goappeš sohkabealit ožžot seamma ollu áirasiid sámediggái ja gielddastivrraide. –Dát hástala nissoniid eanet dieđihit iežaset jienastuslohkui, ja de fertejit nominašunlávdegottit mearridit hálidit go nissoniid bajimužžii, logai Jánoš. ¶
Davviriikkaid vuosttaš Gollegiella-bálkašupmi manai Ella Holm Bullii ja Anárgiela searvái. –Čirron iluin go gullen dán, muitala Ella Holm Bull. ¶
–Ella Holm Bull oažžu bálkkašumi danin go son lea máŋga jagi viššalit bargan seailluhit ja ođasmahttit åarjelsámegiela. Nu čállá árvvoštallanlávdegoddi mas leat njeallje ovddasteaddji sámi parlamentáralaš ráđis ja golbma ráđđehusain. Lávdegotti jođiheaddji lea sámegiela professor Mikael Svonni. 75-jahkásaš Ella Holm Bull čierui iluin go beasai gullat ahte son oažžu bálkkašumi. –Buorre go ledjen akto juste dalle, go gatnjalat nu golge. Lei nu jáhkemeahttun, in leat gullan ságage dán bálkkašumi birra ovdal, muitala Holm Bull, gii aitto lea leamaš čuohpadusas julggiin. Son lei árvvoštallan bidjat eret bargguid dál go lea vuorasnuvvan. –Dát movttiidahttá mu bargat viidáseappot, lohká Holm Bull, gii áigu vuolgit Stockholmii vuostáiváldit bálkkašumi gaskavahku. Holm Bull lohká maid oažžut movtta go deaivvada mánáiguin. –Mánáin orru beroštupmi oahppat åarjelsámegiela, ja sii lohket liikot musihkkabáddái maid lean ráhkadan. Oainnán dál bohtosiid barggus ja dat addá ođđa movtta munnje. ¶
Lávdegoddi čállá mearrádusastis ahte Ella Holm Bull lea dadjat juo olles eallenagis bargan ovddidit åarjelsámegiela njámmálaš ja čálalaš giellan. –Son lea dakko bokte leamaš mielde lokteme åajelsámegiela stáhtusa, muhto son lea maid barggus bokte leamaš doarjjan maiddái eará unnit sámegielaide. Son lea čađat áŋgiruššan åarjelsámegiela ovddas, maiddái áiggis go åarjelsámegielas ii lean sadji servodagas dahje adnon árvvusin. Su barggus åarjelsámegiela oahpaheaddjin lea leamaš stuora dadjamuš ja áibbas mearrideaddjin giela seailumis ja ovddideamis. Holm Bull lea maid čállán ollu oahppogirjjiid åarjelsámegielas, mat geavahuvvojit sihke Norggas ja Ruoŧas, ja son lea maid čállán divttaid ja lávlagiid åarjelsámegillii. Holm Bull lea ovttas professor Knut Bergslandain ovddidan åarjelsámegiel čállingiela. –Mu ovdagovvan leaba eadni ja áhkku. Soai leigga hui garrasat ahte galggan oahppat sámegiela, ja soai leigga buorit pedagogat. Soai ávžžuheigga mu šaddat oahpaheaddjin, ja nu šadden maid, muitala Holm Bull. Son ii dieđe vuos masa áigu geavahit 50.000 ruvnno maid oažžu, earret go ahte áigu oastit dihtora. ¶
Ávvu Ruollarieggás dál Gosa áhkku, áddjá, goaski ja Máren-belá boahtán leat Go ovtta gintala dál bosada Ná, dat lea Jumi ¶
–Sullii 6.000 máná jápmet juohke beaivve dávddaid geažil mat bohcidit fuones čáži geažil, šálloša Kvandal, ja lasiha: – Jus galgat juksat ON mihttomeari, de gal Norga ferte lasihit juolludemiid jahkásaččat gaskkal 200-300 miljovnna ruvnnu golbma lagamus jagiin, oaivvilda Helge Kvandal. Son muittuha ahte ovddádusministtar Hilde Frafjord Johnson máŋgga oktavuođas lea lohpidan lasihit čáhcedoarjagiid, erenoamážit Afrihkas. – In imaštala vehášge jus sus dál leš fuones oamedovdu. Buorre lea go maiddái sámi nuorat dál su hástalit. Váttisvuohta sáhttá leat go goariduvvon riikkat eai vuorut háhkat čázi álgoálbmot guovlluide ja eará geafes guovlluide, vaikko vel oaččoše ge ruhtaveahki. Norga ferte bidjat eambbo searaid vai riikka eiseválddit áddejit manne lea dehálaš sihkkarastit buhtes čázi daidda guovlluide. ¶
— Mis leat guokte radio gos gullo sámegiella, muitala Aleksandra. — Guoládaga Sáme Radio, joatká son, mas lea ođđasat sámegillii, ja Lujávrri gieldda radio mas eai leat ođassáddagat, muhto eará prográmma sámegillii. — Guoládaga sameradios beassat guldalit ođđasiid sámegillii ja dat lea hui buorre. Lujávrri radios leat dušše ruoššagillii ođđasat, muhto mun jođihan prográmma sámegillii mas oahpahan olbmuide sámegiela, muitala Aleksandra gii lohká dan dahkat sihke oanehis muitalusaid bokte ja maid čállinvuogi čilgemiin. — Mun liikon radios bargat, moddjá Aleksandra. Son lohká alddis leat oahpaheaddjioahpu. Muitala vel alddis leat bártni gii lea doavttir. Su bárdni orostalai áhkus luhtte mánnán. Aleksandra lohká son livččii galgat diktit mánás guhkit orrut áhkus luhtte vai livčči oahppan ollásit sámegiela. Go jearan movt jáhkká sámegiela ceavzit de dadjá alddis leat buori doaivaga dan hárrái. — Jus mii láhttet riekta, jus hálidit ja bidjat návccaid dan seailluheapmái de dalle gal ii noga min giella, dadjá son. ¶
Pjotr ges lea agibeaivvi bargan bohccuiguin. Dál ii šat bargga ieš, muhto su bárdni Aleksej. Su bártnis lea vel šibitdoavttir oahppu ja nu máhttá dieđus bohccuid maid dálkkodit jus dasa leažžá dárbu, muitala áhčči. Pjotr guldala sámeradio álo ja hupmá sihke eamidiin ja iežas neallji mánáin sámegiela. Su mánáidmánáin leat sámegiel namat, ja okta su nieiddain orru Norggas, Deanu šaldi lahka ja son hupmá davvi-sámegiela maid. — Mu mánáidmánát gal maid hupmet sámegiela, muhto eai nu ollu, lohká Pjotr. Son lohká vel máttármáná leat alddis gean namma lea Poavl. Son muittáša nuorravuođas go lávii leat aivve duoddaris eamidiinnis. — Buot mu bártnit leat duoddaris riegádan, muitala Pjotr. Dál lea áigi rievdan ii ge son gártta šat leat nu olu duoddaris, muhto lea ain mielde boazodoalus ja son seailluha maid giellaoasi iežas kultuvrras. Dan dahká humadettiin giela ja guldalettiin sámeradio. Son atná hui mávssolažžan go beassá gullat sámegiela radios. Pjotr cealká vel Min Áiggi bokte dearvuođaid iežas olbmuide Norgga bealde. ¶
Ánddanjárgga mánáidskuvllas lea leamaš rabas beaivi gos sápmelaččat ja sámi kultuvra lei guovddážis. –Mánát leat leamaš hirbmat áŋgirat ja sin mielas dát temá lei hui gelddolaš, muitala oahpaheaddji Cathrine Jørgensen. ¶
–Rabas beaivi lea jahkásaš dáhpáhus mis, muitala Jørgensen. Diibmá lei báikkálaš historjá temán. Dán jagi lei máŋggakultuvrralaš skuvla. –Mis leat skuvllas oahppit máŋgga kultuvrras, muitala Jørgensen. Skuvlla njealját luohkás vázzá sámi nieida Ronja Loso Otterholm, geas eadni lea eret Guovdageainnus. Su luohkká háliidii oahppat eambbo mieloahppi kultuvrra birra, ja válljejedje sápmelaččaid temán. Olles guovvamánu ohppe sámi kultuvrra birra, ja boađus šattai seaidneaviisa, dohkkáteáhter stálu birra, duodji ja unna sámi siiddaš. Buot dáid čájehedje mielohppiide duorastaga. Oahppit ledje maid ráhkadan biđđosa maid olbmot besse návddašit dan botta go guldaledje sámi musihka. ¶
–Sámediggi ii gulahala sámi servodagain ¶
–Sámediggi ii gulahala sámi servodagain mii guoská sohkabealáššiide, oaivvilda servodatdutki Jorunn Eikjok. Norgga Sáráhkká jođiheaddji Torbjørg Leirbakken maid moaitá go Sámediggi viežžá gelbbolašvuođa olggobealde Sámi. ¶
–Sámediggi ii beroš mis geat bargat dáiguin áššiiguin, nissonorganisašuvnnain, servodatdutkiin ja earáin geain lea máhttu ja gelbbolašvuohta dáin áššiin. Sámediggi ii gulahala sámi servodagain mii guoská sohkabealáššiide. Sámis livččii doarvái diehtu dan birra mii galgá dahkkot, oaivvilda Eikjok. Su mielas dát váilevaš gulahallan čuohcá Sámedikki bargovugiide. –Sámediggi šaddá láivi ja strategiijat šaddet hui boastut. Nu eai nákce čoavdit dán váttisvuođa ahte uhccán nissonat ovddastit Sámedikki. Eikjok siđašii Sámedikki váldit oktavuođa olbmuiguin Sámis ja jearrat sis manne nissonat eai searvva politihkkii. –Sámediggi galggašii čohkket buohkaid geain leat vásáhusat, gelbbolašvuohta ja beroštupmi árgabeaivválaš sámi dilálašvuođain mii guoská sohkabeliide, manin nissonat eai searvva politihkkii ja mii almmáiolbmuid váttisvuohta lea sámi servodagas. Mis lea gelbbolašvuohta dás ja mis leat maid muhtinlágan čovdosat, oaivvilda Eikjok. ¶
–Mii dárbbašit dákkár searvvi. Odne ii leat makkárge searvi musihkkáriidda dáppe Kárášjogas. Maŋimuš lei Rockeklubba mii ásahuvvui Molotov Cocktail áiggi. Mii hálidit loktet musihka dáppe ja erenoamážit hálidit nuoramusaid oažžut mielde. Dáppe leat ollusat geat čuojahit, muhto eai leat vel duostan lávddi ala boahtit, lohká Somby. ¶
Behttala coggat Fleischera raportta skuffii ¶
Justislávdegotti jođiheaddji behttala váldimis vuhtii Norgga Sámi Riikkasearvvi ávžžuhusa hilgut professor dr. juris Carl August Fleischera raportta. ¶
Váikko justislávdegotti jođiheaddji áirrasta Olgeža ja ráđđehusa, de son behttala leat justisministtara bagadallama vuolde. ¶
Dál lea čielggas ahte ovddeš Buolbmát Boazosámiid Searvvi jođiheaddji Ellinor Guttorm Utsi hástala Aslak J. Eira ovdaolbmo válggas riikačoahkkimis, mii lea geassemánu 11. ja 12. beaivvi Rørosas. ¶
Dan duođašta Lulli-Trøndelaga/Hedmárkku Boazosámiid Searvvi jođiheaddji Inge Even Danielsen, gii doarju ahte Ellinor Guttorm Utsi searvá NBR jođiheaddji válgii ja nu hástala Aslak J. Eira. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Oaggungilvu Vuorašjávrris miessemánu 1. beaivvi lihkostuvai hui bures. Dalle lei beaivvádat ja moadde lieggagráda. –Oaggut orro hui duhtavaččat, muitala lágideaddji searvi Kautokeino Sportskytterklubb jođiheaddji Isak Th. Triumf, gii ieš maid lea hui duhtavaš. Earret Guovdageainnus ledje boahtán gilvaleaddjit sihke Álttás, Hámmárfeasttas, Kárášjogas, Deanus ja Suomas. 430 olbmo serve gilvui. Ivar Utsi, Guovdageainnus, oaččui stuorámus rávddu ja vuittii 10.000 ruvnno. Vuosttaš guoli oaččui Mikkel Triumf. Vuskona oaččui golbma minuvtta maŋŋel go gilvu álggii. Unnimus guoli oaččui Egil Eriksen, njáhká dettii gávcci grámma. Loaddavuorbádeamis vuittii guovdageaidnulaš Marit Sara Hætta stuorámus vuoittu, fatnasa mutuvrrain, mas lea árvu 20.000 ruvnno. ¶
–Sámediggeráđđi lea dáhtton buktit eambbo dieđuid áššis ja mii leat dál evaluereme movt kampanja galgá jođihuvvot dás duohko, muitala Sámedikki ráđđeaddi plána- ja hálddahusossodagas Mari Moen Erlandsen. Evaluerema leat bidjan johtui juste dan dihte go leat ožžon moaitámušaid sámi organisašuvnnain. –Mii váldit duođas dáid moaitámušaid. Háliidit ahte kampanja galgá lihkostuvvat, ja jus lea nu ahte dásseárvoguovddáža rolla dagaha ahte organisašuvnnat eai searvva, de váldit duođas dan. Organisašuvnnat ja bellodagat han ráhkadit listtuid, ja sii leat dehálaččat. Leat dál geahčadeame movt de organiseret, jus eat sáhte geavahit guovddáža, muitala Erlandsen. Eat ožžon presideanta, eatge várrepresideanta ságaide kommenteret moaitámušaid. ¶
- Mediat dat leat dušše fokuseren Kai ala ja vajálduhttet dávjá ahte mii leat guhtta lahttu Intrigue joavkkus, lohká Skoglund. ¶
Čorgaš lea okta dain oroahagain mas ledje mannan giđa beare ollu bohccot. Orohagas lea 5000 bajimus boazolohku, muhto mannan giđa ledje 300 bohcco beare ollu. Dan geažil dáhttu Boazodoallohálddahus čállit doalloeaiggádiid šiehtadusa mas dáhkiduvvo ahte doallu bisseha boazologu. Seammas lea ovddiduvvon várrehus boazodolliide ahte Boazodoallohálddahus dolle orohatdoarjaga jus dušše okta doallu biehttala namas čállit vuollái. –Mun divun njuolggut gažaldaga ahte leago lohpi kollektiivalaččat ráŋggáštit. Das han áigu Boazodoallohálddahus váldit oktasaš ruhtaseahka eret orohagas, dadjá Čorgaš ovdaolmmoš Nancy Porsanger. ¶
Nancy Porsanger ballá maid dákkár ráŋggaštusvugiid dagahit riidduid orohagaid siskkabeallái. Son lohká vejolažžan šaddat nimmordemiid ja riidduid, go muhtumat dagahit olles orohaga oktasaš ruhtaseahka ovdii. –Áibbas čielggas lea ahte šaddá váttis buohkaid oažžut nama čállit vuollái dakkár šiehtadussii. Danne dagaha Boazodoallohálddahus dárbbašmeahttun riidduid boazodolliid gaskii, go dollejit orohaga doarjaga jus dušše okta doallu biehttala dahkamis šiehtadusa, váruha Porsanger. ¶
Nancy Porsanger oaidná maiddái stuorra váikkuhusaid jus orohagat masset ruđaid. –Ii de orohat doaimma šat, go eai leat ressursat ovddidit áššiid. Dakkár orohagain main eai leat liigeuđat eai suitte bargat sisabáhkkemiid vuostá. Dat šaddá hui várálaš dilli, váruha Porsanger. Nancy Porsanger ii oainne alcceseaset gal nu stuorra váttisvuođa njeaidit boazologu, muhto lohká vearrábun nama čállit vuollái. –Ballu lea agibeaivái čatnat boazologu dasa. Dat lea maid boazodoalu oainnu vuostá. Dat šaddá ovdamearka dihte váttisin nuorra olbmui, gii lea viggamin bohccuid ala. Ii dat sáhte bisanit mahkáš guovtti čuohte bohccui. Ii dainna birge, árvala Porsanger. ¶
Iežaset orohaga aŋkke lohká dál dahkan orohatmearrádusa mas evttohit juohkit boazologu dan logi dollui mat leat Čorgasis. Ja orohat ovdaolbmos lea čielga diehtu eiseválddiide dan hárrái. –Jus dan eai dohhket, de in mana mun ge mielde čállit vuollái. Ii okta ge oainne vahágin jus ii čále, go daid persuvnnalaš doarjagiid ii áiggo hálddahus dollet, muitala Nancy Porsanger. Čorgaš ovdaolmmoš aŋkke ii heađastuvva dakkaviđe jus hálddahus dolleš ge sis doarjaga. –Midjiide ii liikká čuoza nu garrasit go mis leat kontos geaidnodoaimmahat ja fápmodoaimmahat ruđat, lasiha Porsanger. ¶
–Neavttašan juohke áidna replihka maid jorgalan. Dát lea neavttára ovdámunni go jorgala drámtiserejuvvon bihttá, lohká Faust bihttá jorgaleaddji, Sara Margrethe Oskal. ¶
–In dieđe dahket go eará drámabihttái jorgaleaddjit ná. Mun goitot ferten iskkastit njuokčcamis heive go, ja lea go vuogas dadjalit nu dan replihka. Lea maid nu ahte cealkagat galget leat áddehahtti ja njuovžilat, dadjala Sara Margrehte háhppilit. ¶
Beaivváš Sámi teáhter ii leat válljen dan lossa veršuvnna Faust čájálmasas. –Mii leat geavahan dánskalaš Jesper B. Karlsen veršuvnna ja muhtun sajiid lean geavahan Andre Bjerke dramatiserejuvvon Faust veršuvnna. Muhto iešalddis lea Goethe tematihkka ja muitalus bisuhuvvon, muitala Sara Margrethe. ¶
–Mun lean geahččalan geavahit hui álkis geahppa giela dán jorgalusas. – Bihttá galggašii vuosttažettiin heivet nuoraide, danin lean mun ožžon veahki nuorra guovdageaidnulaš nieiddas Ellen Margrethe Oskalis (20), muitala Sara Margrethe. ¶
Sara Margrethe muitala jorgaleaddjis lea álo váttis dramatiserejuvvon bihtain gávdnat makkár vuogi ja giela galgá válljet. –Dát lea oalle lossa proseassa, muhto go dan lean válljen de gal juo sáhttá álgit jorgalit. – Máŋgii ferte olmmoš dulkot teavsttaid iežas vuohkái ja muhtumin lean maid ožžon veahki teáhtera neavttáriin. Muhto deháleamos drámajorgaleamis lea ahte replihkat šaddet njálmmalaččat ja geahppasat dadjat, muitala Sara Margrethe. ¶
Dan muitala veahkkeboazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta. Dál lohká Hætta erenoamáš fokusis daid orohagaid main lea gorgŋen boazolohku bajabeallái daid loguid máid Boazodoallostivra mearridii 1980-vuođđologuin. Hætta čilgehusa mielde juohkasit orohagat ovtta láhkái golmma oassái. Garraseamos gáibádusaid ovddida Boazodoallohálddahus orohagaide main lea beare ollu boazu ja gos leat doalut main leat eambbo go 600 bohcco. –Doppe gáibidit orohatplánemii oassin unnidanplána. Ja buot doalloeaiggádat galget čálli nama vuollái šiehtadussii, mot unnidit orohagas boazologu mearriduvvon lohkui, muitala Hætta. ¶
Veahkkeboazodoallohoavda lohká daidda orohagaide njuolggádusa gárvvisin, mii dahka vejolažžan dollet orohatdoarjaga. Hætta lohká garran dákkár vugiid geavahit, go das lea čavga čanastat gaskkal boazodoallošiehtadusa ja boazodoallolága. Ii ge veahkkkeboazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta eahpit Boazodoallohálddahusa lobalašvuođa, go su oainnu mielde lea áibbas čielggas ahte mearriduvvon boazologut galget dollojuvvot álohii. –Mii doallat orohatdoarjaga, dain orohagain main lea boazolohku bajabealde ja doalut main leat badjel 600 bohcco, jus dušše okta doalloeaiggát biehttala čállimis nama vuollái, lohká Hætta. Son ii hálit nu ollu álgit einnostit maidege daid čuoččuhusaid hárrái ahte dagaha go dát riidduid orohagaide siste, muhto aŋkke oaidná orohagaide hástalussan vuoi bisuhit doaimmaid jođus. –Muhto daidda orohagain main lea bajabealde boazolohku lea hástalussan ráhkadit dan plána ja čájehit ahte áigot unnidit boazologu. Dat han galggašii movttidahttit, oaivvilda Hætta. ¶
Johan Ingvald Hætta lohká dál seamma bargovugiid maid geavahit Oarje-Finnmárkkus gos galgá boazolohku leat 64000 boahtte giđa juo. –Doppe dahkat seamma láhkái, muhto ain garrasat gáibádusat leat daidda orohagain main lei boazolohku bajabealde go 2002:s mearriduvvujedje alimus logut orohahagaide, muitala veahkkeboazodoallohoavda. ¶
–Luoddaneamit dálá roggamiin viidánit jođánit, muitala LKAB doaibmahoavda Karl Wikström. Dál lea hoahppu gávdnat čovdosa Gironii. ¶
Ruvkefitnodaga LKAB doaibmahoavda Karl Wikström lohká Giron-áššis guokte beali. Vuosttaš lea ahte luoddaneamit bohtet joksat gávpoga maiddái dálá roggamiid dihte. Nubbi lea ahte soitet gávdnat eanet rogganveara málmma gávpoga vuolde. Gávpot boahtá guoskkahuvvot goappešat dilálašvuođain. –Luoddaneamit dálá roggamiin leat sturron, dat viidánit jođánit. Dát boahtá váikkuhit ruovdemáđidjii, eurohpágeidnui ja osiide gávpogis. Ovdamearkka dihte girkui ja soaitá maid buohccevissui, čilge Wikström ja muitala ahte LKAB lea ráhkadan 30 jagi meroštallamiid luoddanemiide. ¶
Wikström ii loga dán ođđa áššin. –Jagi juo lea leamaš hubmu dán birra, ja gironlaččat dihtet dán birra. Lean vásihan ahte sihke álbmot ja gielda lea positiivvalaš dása, danne go gávpot dárbbaša ruvkkiid. Olles gávpot han huksejuvvui ruvkebargguid dihte, muittuha Wikström. Dassážii go dihtet leago guovlu rogganveara, de vuordá LKAB ahte gielda rievdada plánejuvvon ássanguovlluid industriijaguovlun ja ahte bisseha huksema guovllain maid birra lea sáhka. Girona gieldda kanslihoavda Ann-Catrin Fredriksson muitala ahte gielda lea virgádeame plánaingenievrra ja ahte leat geahčadeame vejolašvuođaid virgádit prošeaktabargi ovttas daiguin earáiguin geaidda dát guoská. ¶
NÁVUOTNA: North Cape Sea Food AS Buvrovuonas Návuonas lea reastaluvvan. Luossanallášuhttinfabrihkka ii ožžon eanet ruhtadoarjaga eaiggádiin ja nu reastaluvai. Oktiibuot 4,4 miljon ruvnno oasuskápitala leat massán, čállá Nordlys-aviisa. ¶
√ Kárášjoga boazosuohkanis lea maiddái jođus bajimus boazologu bargu, muhto dál juo deaivá Boazodoallohálddahus váttisvuođaid ovdal ođđa logut leat sajis. Sihke Karášjoga ja Buolbmát boazosuohkanis leat orohagat main lea boazolohku bajabealde boares loguid. √ Dál geahččala Boazodoallohálddahus bissehit bohccuid lassáneami daid nuorta orohagain. Ii ge hálddahus daga seamma láhkái go Guovdageainnus, gos geahččaledje orohagaiguin gulahallat maŋŋil go Boazodoallostivra mearridii 2002:is bajimus boazologu. √ Boazodoallohálddahus lea mannan njuolga doalloeaiggádiid lusa ja dáhtton čállit nama vuollái šiehtadussii, mas galgá dáhkidit ahte ii lasit bohccuid. Seammas lea hálddahus ovddidan ráŋggášteami jus buot doalloeaiggádat eai daga šiehtadusa. Boazodoallohálddahus áigu dollet orohatdoarjaga jus dušše okta doalloeaiggát biehttala čállimis nama vuollái. ¶
–Dál lea vuosttaš geardde go čielggadit teáhterviessogažaldaga. Mii leat bidjan bargui arkiteavtta gii galgá kártet min areáladárbbuid ja makkárlágan vistti mii dárbbašit, muitala teáhterhoavda Harriet Nordlund. Son lea ilus go viessoniehku dál orru leame lávkki lagabus ollašuvvama. Mannan bearjadaga lei teáhterhoavda ovttas stivrrain ja suohkanbargiiguin geahčadeame guovllu gosa sáhtáše oažžut viessosaji. Guovlu lea Gáhkkorčorus, NRK Sámi Radio vistti lahka. –Hui vuogas guovlu, oaivvilda Nordlund. Ovdal juovllaid galgá arkiteakta buktit čielggadeami báhpira nalde. Maŋŋel juovllaid beassá teáhter eanet aktiivvalaččat bargagoahtit viesu huksemiin. ¶
Infonuora mielbargi Ánte Siri hastala sámi nuoraid searvat gilvui gos galget árvvoštallat sámi musihka. ¶
Hástala nuoraid árvvoštallat sámi musihka ¶
www.infornuorra. no neahttassiidu hástala nuoraid árvvoštallagoahtit sámi musihka ja artisttaid, ja lágida dál sierra gilvvu dan oktavuođas. ¶
Buhtisnieida Vuoiŋŋastala veahá dál ja leage várrogas gávppašemiiguin mat sáhttet dutnje ráhkadit váttisvuođaid boahtteáiggis. Muhtin prošeavttat main lea risiko sáhttet leat dakkárat maiguin dinet, muhto it galgga gáibidit nu hirbmat ollu. Ii ge dál gánnát luohttit beare ollu muhtin njálmmlaš šiehtadussii maid oaččut muhtin hoavddas. Siđa buot báhpirii čállit. Dán vahkku fertet leat hui várrogas. Du lihkkologut: 9, 16, 17 og 23 ¶
Davvinorgga kulturráđđi lea goavdeorganisašuvdna davvinorgga dáidda- ja kulturorganisašuvnnaide ja ásahusaide. Go mis lea seamma vuolggasadji arktalaš guovllus, de dat dagaha lunddolaš vuođu stuora viiddis kultuvrii - ja dáiddaovttasbargui riikka ja riikkaidgaskasaš aktevrraiguin. Mii áigut bargat dan ala ahte sáhttit ovdanbuktit máilbmái earálágán, ođđa, olmmošlaš ja viiddis buori dáidaga - ja kulturdimenšuvnna faláštallama stuora festii. ¶
AMAS DIVRI: Dán divrri govvii Astrid Johnaskareng, go fuobmái dan loahpageahčen suoidnemánu Kárášjogas. –Doivon álggus ahte lea cizáš go lei nu stuoris, muitala Astrid. Tromssa Universitehta zoologa, Arne C. Nilssen, lea árvvoštallan dan amas divrri. Son čilge ahte dat gávdno miehtá Europa, maiddái Kárášjogas. Dan liikká oaidná hárve ja dat boktá sáhkkivuođa go lea sullii seamma láhttenvuohki go máilmmi unnimis cizážis kolibris, go njammá liđiin máihlli. Máhtun lea maiddái erenoamáš, go lea čáhppes lágán ja fiskes čuoggát ja stuorra sággi bađas. ¶
Geasset leat váldán čuomasiskosiid Deanu luosain, nu mo maid ovddit jagiid. –Ja olbmot leat maid váldán čuopmasiid Deanuvuona luosain muhtin áiggiid bivdináigodagas. Ja muhtin luossabivdit leat ožžon bivdinlobi Luossavuonas maŋŋá dábálaš bivdináigodaga, muitala Sturla Brørs. Suoma ealliid- ja guolledutkaninstituhtta (RKTL) stašuvdna Ohcejogas Deanuleagis guorahallá buot čuopmasiid. –Luossačuopmasat leat dego luosa «mátkečállit» ; go iská čuopmasiid stuorrunavádagaid de oaidná luondduluosas movt dat lea sturron geasset ja ahte dálvet ii measta oba leat ge sturron. –Dasa lassin de sáhttá oaidnit man boaris luossa lei go šattai veajehin ja manai merrii. Biebmoluossa stuorru sullii seamma meare miehtá jagi, ja das váilot čuopmasiin diet čielga "jahkelanjat" . Luondduluossa sáhttá leat sáivačázis 2 jagis gitta 8 jahkái, muhto min guovlluin šaddet eatnasat veajehin ja vudjet merrii maŋŋel go leat leamaš njeallje vihtta jagi jogas. ¶
“Sierra” hástala guldaleaddji ¶
Hástala ¶
Dattetge guoimmuha “Sierra” CD, ja ii oktage sáhte dadjat ahte Spellemannvuoiti ii máhte lávlut. Muhto dát CD maid hástala olbmo guldalit musihka earáláhkái. Ávžžuhan “Sierra” CD máŋgii, máŋgii guldalit. Oahpásmuvvamis oaččut earálágán dovdduid mat olbmo ráfodahttet beaivválaš hušas. Árvvoštallan:Ámmun Johnskareng ¶
Johan J. H. Eira lohká ahte sii váldet dán čavčča juo badjelasaset vuovdit biergguid máid miellahtut eai jođit njuovahagaide. Ii ge son bala das, ahte jođihago bohccobierggu, vaikko ii hálit dadjat gosa sii áigot vuovdit daid gorudiid máid boazodoallit eai jođit. Mihttun lea maid ráhkadit sierra gálvomearkka bohccobirgui mii dáhkida kvalitehta, ja Johan J. H. Eira oaidná erenoamáš buori vejolašvuođa dainna lihkostuvvat. –Geahča mat Amerihkas gos vuvdet "Vosswater" čáhcebohttaliid 70 ruvdnui dušše dan dihte go dat lea vižžon Norggas mii lea máilmmi ráidnaseamos guovlu. Danne in bala ahte bohccobierggu ii sáhte vuovdit seamma láhkái, go boazu han guohtu ráinnas guovlluin, dadjá Eira. Johan J. H. Eira ii gille álgit ohcat sivalaččaid manne bohccobiergu johtu lea oalát mannan endorii. Son lohká baicca váldobargun oažžut dan oidnosii. –Ii skuhtervuovdi ge jođit skuhtera jus bidjá buot uvssaid gitta nu ahte ii oktage oainne ja dieđe dan birra, govvida Eira. ¶
Gabna čearu ovdaolmmoš Johan Pingi lohká diehtit vuos hui unnán iežaset boahtteáiggi birra. –Mii eat dieđe báljo maidege. Mii leat dušše ovtta čoahkkimis leamaš dán birra, muitala Pingi. Son ii loga vuos diehtit maid sin čorru áigu dahkat viidáseappot áššis. Čearru vuordá gohččojuvvot fas čoahkkimii fargga, ja lea juo válljen olbmuid geat galget čuovvut ášši. –Mii leat stivrra bealis válljen bargojoavkku mas leat njeallje olbmo. Pingi lohká ahte sirdin boahtá guoskat sin čerrui jus sirdet luotta davábeallái gávpoga. Jus lulábeallái bidjet, de Leavas čerrui čuohcá sirdin. –Lea vuos beare árrat lohkat movt sirdin boahtá guoskat midjiide ja maid áigut dahkat. Ii leat dieđusge buorre jus min beallái sirdojuvvo. Dat boahtá čuohcit min guohtuneatnamiidda ja johtingeainnuide, lohká Pingi, gii lohká čearu de šaddat guorahallat makkár buhtadusaid sáhttet oažžut. Pingi ii dieđe vuos nu ollu eambbo dadjat áššái, go vuordá oažžut eanet dieđuid. –Dát lea guhkes prošeakta ain. Dál vuordit dušše gohččojuvvot eanet čoahkkimiidda. ¶
GUOKTE PROMILLA: –Mis lea oalle viiddis dáppe Guovdageainnus, ja vaikko bievlavuodjin guorbada, de ii eisege leat nu vearrái movt media ja luonddugáhttensearvi leat cuiggodan. Lobálaš lahtut leat dušše 0,002 proseantta dahje guokte promilla olles suohkana areálas, ja dat lea oalle unnán obbalohkái, muitala teknihkalaš hoavda Sten Olav Hætta. ¶
Dáid loguid lea teknihkalaš hoavda Sten Olav Hætta roggan, ja ollugat eai báljo jáhke ahte logut leat nie unnit. –Dihten gal ahte lei unna logoš. Dan oaidná go vánddarda meahcis. Vaikko gávdnojit fasttes luottat jeakkis, de eai leat ollu dispalahtut ja luottat suohkanis. Lobálaš lahtut lea oalle unna oasáš olles suohkana areálain, muitala Hætta Min Áigái. ¶
–Medias leat cuiggodan ahte suohkan ii váldde birasgáhttema duođas ja ahte dii addibehtet beare ollu dispaid? –Mun lean gal eddon go birasgáhttendepartemeanta ja fylkkamánni leat min vuostá, vaikko eai dieđe ášši birra eai fal maidege, šuohkeha Hætta. –Dás lea sáhka ollu lobihis vuodjimis, ja beare unnán bearráigeahčus. Mis leat golbma čuoggá maid mii lohkat dehalažžan min ođđa plánii, son lasiha ja čilge: –Vuosttažettiin lea dehálaš buoridit min lahtuid, erenoamážit jekkiin. Ja dasa galggašii eambbo ruhta stádas. Ja de fertešii bargat buoridit geavaheddjiid guottuid dan ektui movt geavahit vuojániid luonddus. Loahpas galggašii eambbo bearráigeahčču. –Movt buorida ođđa mohtorfievrridanplána dán barggu? –Min plánabargu čájeha ahte eai leat nu ollu dispalahtut. Dat buoridivččii vejolašvuođa bearráigeahččat lobálaš vuodjima sihke suohkanii ja Statskogii, go odne eai leat albma njuolggadusat dispaid ektui. Dasa lassin šaddá álkit oaidnit man ollu vuodjimat leat, čilge Hætta. –Muhto dan ii dohkket fylkkamánni ja boazodoallu? –Nu lea sáhka, inge ipmir fylkkamánni moaitámušaid. Dan dihte go dat lea stáda geahččalanortnet, ja luondduhálddašandirektoráhta lea guovddážis dán prošeavttas. De lea ártet go fylkkamánni vuosttalda min plánabarggu, muitala Sten Olav Hætta. ¶
Dál ii dohkket šat Máhkarávjju ovdaolmmoš Nils Mikkel Somby, ahte guovllustivra galgá mearridit masa orohat geavaha FATIMA-miljovnnaid. Son čilge ahte dál šaddá orohat ohcat ruđaid prošeavttaide guovollustivrras, ja jus dat ii dohkket ohcama, de eai oaččo luovvaniid ruđaid. Somby lohká iežas sihke hárdašuvvan ja suhttan dakkár njuolggadusaide mat dahket orohaga earáid giehtageahččin. –Dakkár dološ kommunistalaš njuolggadusaid in dohkket mun. Dál gáibidan dakkaviđe divvut njuolggadusaid nu ahte orohat ieš beassá hálddašit ruđaid. Dat leat min ruđat, eaige ovttage eará. Dál in dohkket šat ahte báikkálaš boazodoallokántuvra galgá orohaga badjelmearálaččat hovdet, gurgala Somby. ¶
Dan dili lohká Nils Mikkel Somby goahcat oroahaga ovdaneami, go eai beasa čađahit jođanis investeremiid dárbbu mielde. –Dál galggaimet oastit dušše 200 mehtera allaneahta njuovvangárdái, muhto ii lean ruhta. Šattaimet loanahit priváhta olbmuin ruđa. Dat ii leat dohkkalaš, in ge dohkket šat dili. Danne ferte njuolggadusaid rievdadit, beaškkala Somby. ¶
Diggi álgá Sis-Finnmárkku diggegottis Deanus dán mánu 20. beaivvi ja dasa leat biddjon vihtta beaivvi. Nu muitala Romssa ja Finnmárkku stádaadvokáhtta Lars Fause. ¶
Áššáskuhttineiseválddis leat oktiibuot 14 vihtana. –Min vihtanat leat politiijat, teknihkkárat, riektemedisiinnár, riektepsykiáhter, Kripos ja olbmot geat ledje báikkis. Biillas mainna áššáskuhtton olmmái bođii báikái ledje vel mielde guokte eará olbmo, muhto nubbi vihtan duššái geasset, muitala Fause. Sis leat maid duođaštusat maid áigot bidjat ovdan dikkis, nugo govvamáhpat ja teknihkalaš guorahallamat. Bealušteaddji Trygve Staff ii leat vuos nammadan vihtaniid, muhto lea Fause dieđuid mielde dieđihan ahte áigu eanet vihtaniid nammadit go daid maid áššáskuhttineiseváldi juo lea nammadan. ¶
- Lea go dus šiega hoavda? jearrá Ellen Njarga Sámi Ealáhusguovddáža, SEG, bargis Helene Nordsletta Aslaksenis. Helene reaškkiha ja muitala ahte jo, de lea su hoavda Steinar Pedersen hui šiega. Dan čálista Ellen blohkkii. Jane Juuso coahkkala gova. ¶
- Buohkat Unjárggas jáhkket ahte jos Guovdageainnus leat bajásšaddan, dalle gal lea bággu máhttit sámegiela. Danne jáhkán olmmoš šaddá hui rašši, ja ceahkki hállagoahtit sámegiela šaddá stuorát go olbmuide geat eai leat sápmelaččat, muitala Lena. ¶
- Sosiálabarggus lean oahppan ahte olbmot geavahit garvinstrategiijaid nu ahte eai dárbbaš iežaset baluin bargat. Dat lea leamaš veahkkin dán barggus. Jáhkán ollusat garvet hállamis sámegiela, go nu lea álkimus. Dáinna vuođuin lean álggahan dán kurssa, muitala Jane. ¶
- Ii eisege leat nu. Vearrámus lea lagamuš olbmuiguin hállagoahtit sámegiela. Orru eahpelunddolaš sámástit singuin, muitala Ellen. ¶
Duojit speadjalastet maid son vásiha duoji oktavuođas ja duoji divaštallama oktavuođas, muitala Sámiid Vuorká-Dávvirat preassadiáđáhus. ¶
– Dađi bahábut eai lean mis dán vuoro návccat váldit vuostá buot servviid mat ledje dieđihan čiekčamiidda. Danin fertiimet biehttalit 3 searvvi. Dát searvvit ledje dieđihan maŋŋá áigemeari, muitala Skjelnes. ¶
– Lean ráhkadan prográmma nu ahte olles Norga beassá oahpasnuvvat Ole Heandaragain. Son muitala mánnávuođas, Áltá-akšuvnnas ja iežas politihkalaš áiggis. Sus lea erenoamáš máhtolašvuohta ja čehppodat gulahallat olbmuiguin. Son lea buoremielat ja rohtte luođi vaikko goas, muhto son maiddái álkit njuorrasa. Ferten lohkat ahte lei stuora gudni su čuovvut, lohká Liv Iner Somby. ¶
Báktebohkká Dál dáidá šaddat hui jaskes vahkku. Eai leat nu ollu doaimmat. Barggus ii daidde leat nu ollu doaibma juste dál. Ja juste dat ii gal leat nu ártet. Du irgi dahje moarsi áinnas guldala daid áššiid mat dus leat váimmu alde. Ja lihkus lea nu danne go orru leame nu ahte šattat leat eambbo ruovttus go dan maid lávet. Dál galggat váldit áiggi leat ovttas iežat boarrasit fulkkiiguin. Du lihkkologut: 4, 19, 26 og 27 ¶
Gaskavahkku lei organisašuvnnas jođiheaddjiidčoahkkin. Das lei guovddáš ášši boazodoallošiehtadus. Anti muitala ahte sii gáibidit ruđa unnimusat vihtta njuovvanbussii ja vuovdin - ja márkanfievrredanfitnodahkii. –Dainna lágiin sáhttá sihkkarastit buoremusat ahte šaddet albma njuovvamat boahtte čavčča, go dálá njuovahagaide gal ii sáhte luohttit. Mii oaidnit dál juo ahte njuovahahkii beassat gávppečorragiin lea vearrát go bátnedoaktára lusa oažžut diimmu, govvida Anti. ¶
Kárášjoga Johttisápmelaččaid Searvvi jođiheaddji ii loga goasse vásihan dákkár njuovvandili. Iežaset siidda lohká vuosttaš háve šaddat dálvet vuovdit bohccuid, go eai ožžon saji njuovahahkii ovdal juovllaid. –Dál leat ožžon guovtti beaivái saji, muhto dan šattaimet maid stuora gearjidemiin ánuhit, muitala Piera Jovnna Anti. ¶
Hástala sámi filbmamanusčálliid ¶
Eamiálbmogiid filbmaguovddáža prošeaktajođiheaddji Liisa Holmberg Anáris hástala dál sámi filbmamanusčálliid.–Mis váilot giehtačállosat maid vuođul sáhtášii ráhkadit buriid sámi filmmaid, lohká Holmberg. ¶
EATNI GOLLI: - Son lea munnje rohtašuvvan. Oađđá njálgát ja guhká, muitala Lene Marita Jensen. ¶
Sihke sámi stuorámus aviisa, Min Áigi ja Norgga stuorámus aviissa, Verdens Gang, čálle su riegádeami birra. Su birra lei maid reportáša Norsk Ukeblad:s. Buohkaid mielas ledje su logut miellagiddevaččat. Gánddaš šattai riikkabeakkálmassan. - Mun muittán go jortamovra čálligođii báhpárii goas son riegádii. Bohkosii ja čájehii man erenomáš logut ledje, beare nullat ja guvttežat, muitala Lene Marita. – Dán ii sáhte gal plánet, soaittáhagas beare gárttai nu. Ammal Kim André ieš stivrii dien go buškkehii jo olggos Leavnnjas jođidettin Hámmarfeastta buohccivissui. Dál lea 02-02 nugo muhtimat gohčodit su, virkos ja movttegis albmáš. Dálu bussá báhtara soffá vuollái go bidjala maŋŋái. Biillaiguin maid viegada garra leavttuin. Go riegádii de lei son 48 centte guhkkosaš ja dettii 3260 grámma. ¶
Norgga Statistihkalaš Guovddášdoaimmahaga (SSB) dutki Trude Lappegård oaivvilda ahte Davvi-Norggas lea dohkkehuvvon ahte nissonat ožžot máná ovdal náittosdili. - Danin leat jáhkkimis Finnmárkkus mealgat eanet nuorra nieiddat geat ožžot máná go ovdamearkka dihtii Oarje-Norggas. Doppe han illá dohkkehuvvo ahte mánát riegádit ovdal go váhnemat leat náitalan. Davvi-Norgga ii leat dát leamaš áktánas váttisvuohtan, čállá Lappegård muhtin dutkosis. - Mun gal in vásihan ahte geatge “dubmejedje” mu, muitala Lene Marita Jensen. Son oaččui nana veahki eatnistis, muhto lea gal eanáš áiggi ieš dikšon máná vaikkovel váccii skuvla. - Soaitá ahte Finnmárkku-nieiddat šaddet árabut ollesolmmožin go máddin, dahje mii leat badjelmeari duostilat ja eat várut iežamet doarvái, dadjá Lene. ¶
23-jahkásaš Eva Jeanette Iversen lea aitto leamaš Norgga Idol-auditionis Oslos. Doppe ii mannan nu bures, go ii beassan viidáseappot gilvvus. Lei váttis beassat viidáseappot go ledje 3000 olbmo searvan auditionii, muhto dušše moaddelogis geat besse nuppi vurrui. –Duopmárat lohke ahte lávlon bures, muhto ii doarvái bures beassat viidáseappot gilvvus. Ledjen nu balus go bohten auditionlatnjii ahte ii šaddan juste nu go ledjen áigon, muitala Iversen, gii goitge lei duhtavaš. –Lei buorre vásáhus, lohká Eva Jeanette, gii dál lea dieđihan iežas sámi idol-auditionii, mii lea Guovdageainnus ihttin. ¶
Design boahtá ođđa fágan duoji joatkkakursii Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas Guovdageainnus. –Šaddá vejolaš ieš designet biktasiid ja eará diŋggaid, muitala duodjeoahpaheaddji Unni Steinfjell. ¶
Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvla Guovdageainnus álggaha čavčča rájes oahpahusa designas dahje hábmemis. Design čadno duoji joatkkakursii oassin. –Dábálaččat lea mis duodji joatkkakursa. Ođas lea designfága mii dasa boahtá lassin, muitala duodjeoahpaheaddji Unni Steinfjell. ¶
Duodji bissu duoji joatkkakurssas nu movt ovdal. Sárgun-, hápme- ja ivdneoahppu váldo eret ja dan sadjái boahtá designoahppu, mii lea oktiibuot njeallje diimmu vahkkui. –Sárgun galgá leat ain, muhto de dat lea eanet čadnon bargoprosessii. Designfágas šaddá ollu praktihkalaš bargu. –Oahppit galget ieža designet feara maid, nugo ovdamearkka dihte biktasiid dahje sistediŋggaid. Oahppit galget plánet vuođus, fuobmát buori idea, minstariid ráhkadit ja gárvet dan maid lea designen. Design ii leat dušše sierra fága, dat guoská maid duodjefágii, muitala Steinfjell. ¶
Oahpus oahppá kulturhistorjjá, makkárat borranvierut leat leamaš áiggiid čađa. Oažžu ovdamearkkaid biebmokultuvrrain eará davviguovlluin. Oahppá ealáhusvuođu ja resurssaid birra árbevirolaš perspektiivvas, movt ovdamearkka dihte dálkkádat ja luondduresurssat váikkuhit sámi biebmoráhkadeapmái. Biebmoávdnasiid nugo šattuid, murjjiid, guoli ja bierggu birra maid oahpahuvvo, ja maiddái movt árbevirolaččat leat čohkken, njuovvan ja čollon, riibadan ja ráhkadan biepmu. Galgá maid oahppat dovdat lágaid ja njuolggadusaid. –Dasa lassin geahččat makkár sosiála ja symbolalaš doaibma biepmus lea. Mii lea sámi árgabeaivebiebmu ja feastabiebmu, muitala Skals. Oahppu lea oasseáiggis guovtti lohkanbajis, ja das oažžu 30 oahppočuoggá. 10 dáin čuoggáin sáhttá válljet háliida go oahppat ealáhusovddideami birra vai fágadidaktihka birra. Jus lea oahpaheaddji, de soaitá lunddoleabbo válljet oahppat movt dán fága sáhttá skuvllas atnit. Jus lea ealáhusbargi, de soaitáges lunddoleabbo válljet oahppat buvttaovddideami, biebmobuhtisvuođa, etihka, elliiddearvvašvuođa, márkanastima ja vuovdima birra. ¶
- Luondduofelaččat galget máhttit báikenamahistorjjáid ja máhttit muitalit árbevirlolaš muitalusaid, ovdamearkka dihte luonddufenomenaid birra dego guovssahasa, muitala Munkebye. ¶
- Mii áigut geahččalit oažžut luondduofelaš fágareivve, nie mo dál sáhttá boazodoallosuorggis. Plánaid mielde galget oahpahallanáiggis leat mátkeealáhusfitnodagain, muitala Åshild Bye, muhto ii sáhte vel dáhkidit šaddá go nu. ¶
Dál leat ohcan ruđaid fylkkas ja gielddas ovdaprošeaktaplánen bargui. Mii ozaimet diibmá maid, muhto dalle hilgo ohcama, danin leat mii maŋŋonan dáinna skuvllain, lohká Josefsen. SDS lea árvvoštallan ahte sii dat galget eaiggáduššat álggus dán skuvlla, hupmu maid lea leamašan vuođđudusa ásahit. -Njukčamánus galgá SDS jahkečoahkkin guorahallat dán ášši, muitala Josefsen. ¶
Rektor Outi Korpilähte Sámi oahpahusguovddážis šálloša go NRK-sámiradio ja eará media fitnodagat norggabealde eai oasálastte dán prošektii. Son muitala ahte sihke SVT-sápmi ruoŧabealde ja YLE-sámiradio lea ruhtadan prošeavtta, ja danin leat dušše dán guovtti riikas oahppit. ¶
Korpilähte lohká sii áinnas livčče hálidan ahte norggabealde oahppit maid beasaše dán skuvlejupmái.–Dát lea EU-prošeakta ja dasa lassin dorjot Lappi-leana ja Norrbotten-leana ráđđehusat dán oahpahusa, muhto dađi bahát eai leat norggabeale eiseválddit beroštan ruhtadit dán, muitala Korpilähte. ¶
– Fálaldat šaddá heajubun go álggus leimmet plánen. Jus studeanttat livčče beassan lohkagoahtit bachelorgráda juo boahtte čavčča rájes, de livččii álkit dađistaga čiekŋudit journalistihka fáttáide. Dál ii šatta oahppu olus earálágan go mii lea leamaš ovdal, muitala Rasmussen. ¶
- Luondduofelaččat galget máhttit báikenamahistorjjáid ja máhttit muitalit árbevirlolaš muitalusaid, ovdamearkka dihte luonddufenomenaid birra dego guovssahasa, muitala Munkebye. ¶
- Mii áigut geahččalit oažžut luondduofelaš fágareivve, nie mo dál sáhttá boazodoallosuorggis, muitala Åshild Bye, muhto ii sáhte vel dáhkidit šaddá go nu. ¶
Láilá Susanne Vars lei oahppan jurista 24-jahkásažžan. Dan rájes lea bargan juristan Sámedikkis, muhto dál gollada beivviid Juridihkalaš Fakultehtas, Tromssa Universitehtas. –Mun lean čállimin doavttergráda sámi iešmearrideamis, muitala Láilá Susanne Vars. Son maiddái lea jođiheaddjin Sámi Juristtaid Searvvis, mas leat miellahttun davviriikaid sápmelaš láhkačeahpit. –Min searvvis leat odne 22 miellahtu buot dán golmma riikas, nu ahte dárbbašit eambbo sámi juristtaid, lohká Vars. ¶
Láilá Susanne Vars lohká ahte jussa studeret dieđus lea oalle lossa oahppu, ja ahte dasa gáibidduvvojit buorit árvosánit go galgá beassat sisa. Liikká ii loga beare váttisin, go vuos boahtá johtui. –Muhto dat lea boares ámmatoahppu, mii gáibida buriid árvosániid ja leat ollu amas sánit mat sáhttet baldit. Go vuos oahppá metoda, de ii vajalduhte daid goasse ge, muitala Vars. Nuorra jurista aŋkke dáhkida dan leat gelddolaš bargun. –Dalle easka oahppá go álgá bargat, lohká Láilá Susanne Vars. ¶
- Luondduofelaččat galget máhttit báikenamahistorjjáid ja máhttit muitalit árbevirlolaš muitalusaid, ovdamearkka dihte luonddufenomenaid birra dego guovssahasa, muitala Munkebye. ¶
- Mii áigut geahččalit oažžut luondduofelaš fágareivve, nie mo dál sáhttá boazodoallosuorggis, muitala Åshild Bye, muhto ii sáhte vel dáhkidit šaddá go nu. ¶
Čujuhan preassadieđáhussii Sámeálbmot Bellodaga njunnožis, Terje Tretnesas, gos son ohcala Finnmárkku fylkkagieldda rahčamuša etnomusihkka guovddáš álggaheapmái. Lea dahkkon viiddis ovttasbargošiehtadus gaskkal fylkkagieldda ja Sámedikki mii boahtá leat dehálaš gaskaoapmin olahit oktasaš mihttomeriid oassálastiid gaskii. Mun bures dieđán ahte Sámedikkis leat merkejuvvon ruđat prošektii váldobušeahtas ja fylkkadikkis vuos eai leat merkejuvvon ruđat dása. ¶
Go fylkkadiggi gieđahalai 2005 bušeahttaevttohusa juovlamánus, evttohii Sámeálbmot Bellodat ahte fylkkadiggi bidjá ruđaid ovdaprošektii Etnomusihkkaguovddáža álggaheapmái. Mii dáhpáhuvvá? Fylka biehttala bidjat ruđaid dása. Bargiidbellodat leat dat bellodat geas lea stivrejupmi doppe. Ruovttus Kárášjogas leamaš ovttamielalašvuohta gaskkal Bargiibellodaga ja Sámeálbmot Bellodaga dán áššis buot jagiid. Bargiidbellodagas lea maiddái áirras fylkkadiggis guhte lea Kárášjogas eret, nu ahte mii jáhkiimet dát lei njuolggo ášši, muhto ii fal nu. ¶
Juovlamuorravuovdi Arnolf Hansen lea ovdalaš juovllaid Guovdageainnu márkanšiljus vuovdaleame juovlamuoraid. Sus leat vuovdit sihke beazit ja guosat, eanaš guosat. Guosaid lea oainnat álkimus gávdnat, danne go daid hui ollu gilvet juovllaid váste. Muhto son ii jođit nu ollu guosaid Guovdageainnus. –Guovdageainnus háliidit beazi juovlamuorran. Beziin lea unnit bargu maŋŋel juovllaid. Guossa han luoitá hirbmat ollu goahciid, čilge Hansen. Son lea Ráissas eret, muhto orru Mieronis Guovdageainnus. Goit gávcci jagi lea Hansen Guovdageainnus vuovdán juovlamuoraid. Dán beaivvi go mii hupmat suinna, de lea nuppi beaivvi vuovdaleame muoraid. Ii vuos leat háhppehan jođihit nu ollu. –Olbmot lávejit easka daid maŋemus beivviid ovdal juovllaid oastit muoraid, muitala son. Diibmá juovlaruohta, golmma-njealji áigge beaivet, riŋgii heađis okta olmmái sutnje gii dárbbašii juovlamuora. –Dalle lei 30 buolašgráda, ja go nu buolaš lea de šaddá muorra dego lásen. Dat álkit doddjo. Muhto olmmái gal osttii liikká mus muora, muittaša Hansen ja boagusta. Son sávvá ahte olbmot dán jagi leat veahá ovdal jurddašan muora birra. ¶
Juovlamuorravuovdi Hansen vuovdá Guovdageainnus moaddelogi juovlamuora, ja lohká ahte sihkkarit livččii jođihan eambbo maid. Dábálaččat son bargá Statskogas, iige juovlamuorravuovdin leat eará go astoáiggedoaibma sus. –Ii báze nu ollu dienas munnje. Šattan skohtera atnit ja Statskogii galgá oassi dietnasis, lean oainnat sin eatnamis váldán muoraid. Muhto mun liikon dán hommái, dan dihte gillen ain čuožžut dás, čilge son. Maiddái son vuohttá ahte plastihkkamuorra lea váldán oasi márkanis. –Johtu hedjona jagis jahkái, plastihkka boahtá sadjái, muitala Hansen, geas alddis maid lea leamaš plastihkkamuorra viesus máŋggaid jagiid. –Guokte jagi dassái čiŋahišgođiimet albma muora juovllaide, das lea oainnat nu njálgga hádja. Leat ovddemusat nissonolbmot badjel 50 jagi smávit gávpogiin geat ostet plastihkkamuora. Eatnašat sis orrot Davvi-Norggas ja Trøndelágas. Dasa lassin leat gávnnahan ahte eatnašat sii geat ostet plastihkkamuoraid leat Bargiidbellodat ja Ovddádusbellodat jienasteaddjit. ¶
Sámis ii leat juovlamuorra leamaš nu dábálaš, ovdalgo maŋemus áiggiid. Hui ollu sápmelaččat leat gaskkamutto 1800-logu rájes gullan lestadiánismii. Lestadiánismmas leat muhtin muddui garra morálalaš gáibádusat, ja dainna lágiin leat markeren gii gullá lihkadussii. Dat lea dahkan digaštallamiid leago riekta atnit viesus láseliinniid, hearvarásiid, čiŋaid, TV ja juovlamuora. Guovdageidnui bođii juovlamuorra 1930-logus. Guovdageaidnulaš Edel Hætta Eriksen muittaša ahte sii mánát vuorjagohte iežaset áhči juovlamuora viežžat. –Mii leimmet oaidnán muhtin oahpaheaddjis juovlamuora. Áhčči vieččai gaskasiid ja darvehii daid soahkái maid lei viežžan vissui ja nu mis lei juovlamuorra, boagusta Eriksen. Son muitala ahte maŋŋil šattai dábálažžan oastit Bossogohpemárkaniin Álttás beazi ovdalaš juovllaid. Guosaid álge atnit juovlamuorran Guovdageainnus easka maŋŋel go bođii luodda Supmii 1961:s. –Áiggiid mielde leat stuora máilmmi árbevierut joksan min dáppe, maiddái juovlaávvudeami oktavuođas, lohká Eriksen. ¶
–Go ieš guođán dán máilmmi de báhcet ieš ráhkadan duodje skeaŋkkat muitun daidda geat ožžot daid. –Mun anán iežan barggu erenoamáš mávssolažžan sámi kultuvrii. Soaitá mu duodji movttiidahttit earáid álgit sámidujiin, árvala Jon Ole. ¶
Jon Ole lea masá eallinagi duddjon. Muhto dál go ealáhagas lea de son duddjo dušše dalle go mokta ain boahtá. Muhto juovllat leat erenoamážat duojára guovdu. Danin lea son miehtá juovlamánu duddjon guvssiid lagamuččaide. –Skeaŋkka duddjon movttiidahttá mu. Beasan smiehtadit dan olbmo birra geasa attán, dadjala Jon Ole ja čájehastá beallemutto gárvvis guvssi. ¶
Jon Ole jurdagat maid juovllaid áigge girdet olgoriikii. –Dál go lean ealáhagas de livččii mus buoret áigi mátkkoštit eará guovlluin máilmmis. –Erenoamážit livččii mus miella fitnat guossis eará álgoálbmogiid luhtte ja oahpásmuvvat sin kultuvrii, muhto mun galggašin fidnet gielalaš skihppára fárrui dákkár mátkái, vaikko juo boahtte juovllaid, árvala Jon Ole. ¶
Nuorat leat juo gávdnan báikki gosa áiggoše ráhkadit dán jiekŋaluotta. Sii leat geahčestan Mierojávrái, mii lea miilla davábealde márkana. Dohko áiggoše eanu nala ráhkadit jiekŋaluotta. Jiekŋaluodda galgá leat giddejuvvon guovllus, vai ii sáhte summal mannat dohke oktage. –Báikkis maid leat geahčadan Mieronis ii mana skohtermáđidja, ja dakko heive buoremusat bidjat dákkár luotta, muitala Holm. Son lohká iežaset juo humadan veahá olbmuiguin guovllus. Nuorat leat maid suohkanis leamaš. –Suohkanis orro hui positiivat. Muhto orru gal váddáset go lea mohtorvaláštallama birra sáhka, de lea oainnat vuojániin jearaldat, lohká Holm, gii ii áiggo vuollánit nu álkit, jus vel eai oččošege lobi ráhkadit jiekŋaluotta. –De mii gal ohcat vel okte, moddje son. ¶
Holm lea maid hupman olbmuin báikkálaš skohtercrossearvvis. Son lohká ahte soaittášii álkit oažžut lobi ráhkadit jiekŋaluotta jus ozašii mohtorsearvvi namas. –Mohtorsearvvis lohke alddiineaset plánaid ráhkadit geassecrossbána biilii Son lea maid gulahallan olbmuiguin Gáregasnjárggas. –Gáregasnjárggas lea dákkár jiekŋaluodda, ja áiggušin doppe fitnat geahččamin movt sii dahket, muitala Holm, gii diehtá ahte Gáregasnjárggas leat ráhkkanusat mat leat heivehuvvon dákkár valáštallamii, earret eará rusttet gopmáneami vuostá. Nuorat leat maid ohcan ruđa Solo-foanddas jiekŋaluddii ja vuorddašit dál dušše vástádusa suohkanis. ¶
Reaisavuotna lei ovdal čielga sámi ássanguovlu. 1865:s ledje dán gilis 72 ássi, buohkat sápmelaččat. Go Suomas boahtegohte olbmot Várjjátguvlui álggugeahčen 1860-logu, de máŋggas bisane dáppe. Muđui de lei dát báiki márkanbáiki Anárguovllu olbmuide. Álggugeahčen mannan čuohtejagi ásse olles logi proseantta SVK ássiin Reaisavuonas! Hjørdis Nilsen muitala oktii leat leamaš 4 gávppi dán gilis, ja Girkonjárggas ges lei dušše okta. Reaisavuotna lea maid sámi dáiddára, John Savio (1902-1938) ruovttubáiki. Dál odne leat dán gilis 50 ássi. Skuvla, gávpi ja poastaviessu leat jávkkodan máŋga jagi dás ovdal. ¶
Su viessu lea jur mearragáttis Reaisavuonas. Rukses čuovggat leat čikŋan boađáldagas ja buot lásiin báitet čuovggat. Muhtin čikŋa lea darvvihuvvon olgouksabeallái. Ja buot dát sávvá midjiide buresboahtima sevdnjes, juovlamánu beaivvi go vel lea hui obbadálki. Hjørdis Nilsen čohkkohallá beavdeguoras gievkkanis ja moddjá dego beaivváš dál skábman. Sus lea vel čáppa rukses ulloluhkka olggiid badjel. – Munnje lea Reaisavuotna máilmmi buoremus báiki, geardduha son ja muitala boagustettiin iežas ruovttuáibbašeami birra maŋemus njeallje beaivvi ovdal go son vulggii davas. ¶
Hjørdis Nilsen lea bargganis sámi nissonolmmoš. Son lea riegádan ja šaddan bajas mearrasámi gilážis Reaisavuonas. Ja diehttelasat de lea son bajásšaddan sámegielain. Son muitala iežas hupmat heajos dárogiela dalle go álggii skuvlii, muhto gal dat manai bures, danne go ledje jierbmás oahpaheaddjit. -Muhto muittán bures muhtin čálekeahtes njuolggadusaid mánná- ja nuorravuođaáiggis, danne go AS Sydvaranger ruvkedoaimma mielde, mii ásahuvvui gieldda guovddážii, čuvvo ollu dážat. Čálekeahtes njuolggadus lei maid dat ahte ii galgan sámastit go lei gávpogis! Ja lea imaš jurddašit ahte olmmoš muhtin diliin fertii čiegadit gii son lea. Muhto in mun gal goassege dovdan iežan heajubun go earát danne go lea sámi duogáš. Dan ovddas giittán iežan eatni. Son doarjjui min álo go muhtin čuorvvui fasttes sániid midjiide, nu go mahká "lappjævel" , biru sápmelaš. Ii eadni lohkan min galgat dain beroštit, danne go sii geat min hárde, eai diehtán maid sii dahke. Son oahpahii min čevllohallat iežamet duogážiin, muitala Hjørdis. Son muitala Reaisavuotna lei juhkkon golmma oassái dalle go son šattai bajas. Dat ledje sámi, suoma ja dáža oassi, ja nu lei ge dát smávva giláš golmmagielat. Hjørdis Nilsen jođiha Mátta-Várjját Sámesearvvi SFF (Sámi álbmotlihttu) ja son lea nubbejođiheaddji SFF váldoorganisašuvnnas. Doppe lea maid ovtta lávdegottis mielde maid gohčodit Dásseárvo-lávdegoddin. SFF:s oaivvildit sámi dievdoolbmos ja nissonolbmos leat seamma árvvu. Son lea maid Sámi arkiivva stivrras, mii lea Guovdageainnus. Muđui lea miellahttu Mátta-Várjját gieldda (SVK) Plána-, ealáhus ja biraslávdegottis, várrelahttu gielddastivrras, miellahttu Dearvvašvuođa- ja sosiallávdegottis. Ja de lea vel mielde gieldda foandastivrras, dispalávdegottis ja son lea maid jođiheaddjin Njávdáma Penšunistsearvvis ja dan 36 miellahtus. –Muhtomin lea hirbmat hoahppu mus, ja lean ferten dadjat "ii" ollu jearaldagaide, lohká son. ¶
Hjørdis Nilsen lea njeallji máná eadni, ja áhkkut gávcci mánnái. Sii leat 1 mánu rájes gitta 17 jagi rádjái boarrásat. Buohkat orrot Oslos. Ja dat lea su mielas ortnegis, go doppe lea su mánáin bargu, viessu ja sii ožžot daid bálvalusaid mat sin mielas váilot dáppe davvin. Muhto son jáhkká sin fas fárret davas, maŋŋelaš. Eatnasiidda boahtá dat áibbašeapmi, oaivvilda Hjørdis, ahte sii fertejit ruoktot, iežaset ruohttasiid lusa. -Mun jáhkán olbmot eambbo ahte eambbo fárregohtet ruovttoluotta dohko gos leat eret, lundui, iežaset ruovttubáikkiide, ruohttasiidda. Otná politihkka lea smávva báikkiid vašuhan politihkka, ja leago dalle imaš ahte nuorra olbmot válljejit fárret? Muhto jáhkán smávvabáike vašuheami rievdat. Mun jáhkán olbmuid gáibidit rievdadusaid, muhto eat mii soaitte háhppehit oaidnit dan min áiggis. Dán áiggi gullat dan ahte olbmot dovdet guorosvuođa, dego livčče vuollánan, ja diekkár dovdu ii lean ovdal. Dás soaitá maid leat sáhka das ahte olmmoš ohcala gávdnat eallimis meinega. –Go olmmoš orru ná movt mun lean orron eallinagán, luonddus, measta buiga meahcis, de dalle oaidná birrasa ja iežas dili eará čalmiiguin. Dalle álkibut oaidná eallima meinega, olmmoš ipmirda. Ja dien máhtu ja ipmárdusa ii oaččo huša siste gávpogis gos lea ollu riedja, ii ge oahppogirjjiinge gávdno dat. Eai gávpotolbmot ipmir go muitalan čáhcelotti jietnadeami fiervvas giđđat, ja go mun dainna nu iluin hirpmáhuvan. Eai sii ipmir ahte go olmmoš dušše fal lea luonddus, go čohkká dollagáttis dahje geahčada meara de dat lea dálkkasin sillui. Juo, jáhkán máŋgasa máhccat ruovttoluotta, ja duhtat mottiin šibihiin bargat, luonddu ávkkástallat, váldit atnui boares máhtu, jurddahalada Hjørdis Nilsen. ¶
Oassi Mátta-Várjjágis lea dál biddjon Sámi Ovdánahttinfoandda guovllu vuollái, ja dat lea aitto dáhpáhuvvan. - Sámesearvi SVK:s hálidii olles gieldda šaddat dan vuollái, muhto nu ii sáhttán, ii goit vuos dál. Danne gielda juhkkojuvvui nu gohčoduvvon SUF-osiide, vaikko gieldda guovddážis leat smávit guovlluid olbmot, ja maid sámi olbmot. Gal dat lea imaš jurddašit dološ áiggi go gielddas ásse aivve sámit. Ja moadde jagi dás ovdal hilgo áibbas dan jurdaga ahte Mátta-Várjjagis leat muhtin ráje sámit maid. Dál odne gal lea dohkkehuvvon dat ahte olbmuin lea sámi duogáš, lohká Hjørdis Nilsen. – Jáhkán vissasit SUF:a šaddat riggodahkan smávva guovlluide min gielddas, oaivvilda son. Hjørdis lea jođiheaddji Sámi álbmotlihtu báikkálaš searvvis Mátta-Várjjagis. SFF lea aitto álggahan studieorganisašuvnna maid SVK:a báikkálaš searvi áigu geavahit. -Sápmái gullevaš kurssat leat bivnnuhat. Dat niibekursa mii mis lei dáppe Reaisavuonas čohkkii oasálasttiid miehta gieldda, muitala son. Hjørdis Annie Nilsens stuora hálidus juste dál lea ahte Reaisavuona gilisearvi galgá beassat váldit badjelasas Giliviesu. -Jurdda ja hálidus lea ásahit giellaguovddáža deike, ja maid háhkat dakkár vistti maid sáhttá geavahit duddjomii ja kurssaide. Mii áigut goit bargat dien guvlui, ahte die lea min mihttomearri, loahpaha Hjørdis Nilsen. ¶
- Min Gáffedat lea measta juohke beaivvi rabas, ja dáppe jorret ollu olbmot. Dán láhkái beasašii dáiddár čájáhallat dáidaga, ja maiddái vuovdit, jos dan hálideaš, olbmuide. Ávžžuhan sihke guovllu dáiddáriid, muhto maiddái olggobeale dáiddáriid deike buktit dáidaga, hástala Saba. ¶
Čaŋadin manadettiinan siidaguoimmi Nilppi dálus, gos deaivvai leat maiddái Nilppi áhčči Áslat. Áddjá gieldduhii mu vuolgimis ná stuorra bassin meahccái ja rávvii mu ahte čuoigalivččen easka juovlabasiid maŋŋá. Muhto mun gii ledjen nuorra ja doavki, in dahkan oppa gullinge ádjá váruhusaid. Dahpen beljiidan eallilan olbmo jierbmás rávvagiidda. Boaran geahččalii hállat munnje, ahte man vuogas lea váldit fárrui gáfestallanbiergasiid ja niestebihtá, muhto mun in šat hálidan gullat duokkár ságaid ja nu mun hurgalin garra fárttain guorosnaga nuorravuođa movttain ridnás vuovddi sisa dainna mielain. Go bohten Máttit Lággojávrri ala čuovvolin Nikula Oskár rohke gieresluotta mielde bajit Lággojávrri guvlui. Siivu orui leamen oalle buorre ja sabet jođii bures. Jurdilin, ahte guovtte diimma geahčen beasan gazzat njalgga čielgemállása. Go ledjen nuorban obbasa čađa muhtin kilomehtera, de fuomášin, ahte rusta lei luoitán gitta eananrádjái mu birra. Buot birrasa várit jávkagohte gulul ja viimmat ii oidnon eará go dušše murku juohke bealde. Jotken goittotge ovddosguvlui. Bajit Lággojávrri alde dihten, ahte mus ii lean šat go 5-6 kilomehtera čuoiganláhkái Issáha dállui. Fáhkkestaga fuomášin, ahte Nikula Oskár gieresluodda ii šat vuhtton. Dan lei ovddit beaivve borga buot joavgadan. Čuigen goittotge ovddosguvlui. Nuba dádjon áibbas endorii muhtin jeaggeravdii, man gádden rohttet Neahkel Issáha dálu guvlui. Vaikko Issáha dállu ii boahtánge, čuigen ja čuigen máŋggaid diimmuid čiekŋaleamos Báđárskáidái. Maŋŋit eahket áibmu čielgagođii, muhto lei bihkaseavdnjat. Dál ledjen juo duođas nelgon, ledjenhan juo 10 diimmu čuoigan ovttatláhkái inge gal šat diehtán, gos mun aiddo dalle ledjen. Čielga ášši lei goittotge dat, ahte mun ledjen láhppon. Go in lean váldán niestti mielde, borren muohttaga. Bisánin viimmat stuorra jeakki gasku, gos áigon váldit ija vuostá. Measta nahkárat rohttejedje dola goardagis. Velohallen ja smihtten. Fuomášin fáhkkestaga, ahte dáppe guovdu Báđárskáiddi luondduviđamáilmmis, ruovttu, guovddáš lieggasa ja šleađgačuovgga olggobealde, mun dovden juovlla aivve earáláhkái go goassiige ovdal ledjen dovdan. Dat idja dáppe guovdo galbma jeakki orui leamen árvitmeahttun. Dat váikkuhii čiekŋaleappot mu siskkimužžii ja ciekkai fámoleappot millii go čuovgasa áigi. Fuomášin das dollagáttis, ahte dađe mielde go lei sevnnjodan, dađe mielde mu áiccut eai šat hálddašan birrasa. Beaivet nu čielga jurdagat ožžo dáppe soajaid iežaset vuollai. Ii lean nuppástuvvan dušše čuovgga mearri, muhto oppa mu čiekŋalot jurddamáilmmi ja diđolašvuođa gaskavuohta nuppástuvái. Das mun ain velohallen ja manahin veahážiid buot doaibmanávccaid, maŋážassii dušše náđđájin dollagáttis. Lihkken ovtta gaskka dasa, go gullen olbmo lahkoneamen čuoigga mu idjadansaji guvlui. Veallájin sealgi dola guvlui. Čuoigi bisánii. Jurddašin, ahte muhtin badjealmmái dat lea áican mu dola ja vuolgán geahččat gii dáppe dolastallá guovdu jeaggemáilmmi. Go mun jorgalin dohko guvlui gos čuoigi gullui, ii dihtton šat mihkkege eará go buollaša ruohčan beziid ovssiin. Guhkkin viiddis vuovddi duohken gos nu sámidálus gullui beana šáikimin. In goittot sáhttán diehtit, gos dat aiddo lei. Gullen ovssiid beaškkáhallamin buollašis, mii čavgii ja čavgii geažos áigge ija vuostá. Nahkárat ledje aiddo rohttemin, go gaggasin vuot čohkkut. Dál gullen beatnagiid loavkkisteamin, bohccuid ruovgamin ja almmaiolbmuid huhccaleamin beatnagiid láhkosa jeagi alde. Dal mun easkka movttáskin sakka ja njuikejin čuožžut. Gullen, mo jienat olles áigge lahkonedje. Orui nu ahte eallu ja ealu láidesdeaddjit ledje juo mannamin mu meattá. Nube čurvejin mašoheamet: Boahttet deike! Muhto makkárge vástádus ii gullon. Seammás muitájin Áslat ádjá. Himihin, áddjá ja su máidnasat! Dovden dál čielga jurdagiin ja čiekŋaleappo jurddamáilmmis ilu ja balu, maid sáhttá dovdat dušše dakkár, guhte lea borjjasteamin viiddis ábi alde ja lea ohcamin ođđa eatnamiid ja nannamiid. Čalmmit, maiguin sáhtten beaivit oaidnit ollu, eai veahkehan mu olusge dál dáppe ihkku. Muhto mu bealjit ohppe earuhit dáhpáhusain dušše geažihemiid almmá dievasmahtti čilgehusaid haga, ja nuba galgen eallit dáid čájálmasaid iežan dovdamušaid ja jurddagovaid vuođul dego iežan čalmmiiguin duođaštuvvon čielga dáhpáhusaid olis. Das fuolakeahttá dán ija dáhpáhusain ledje nappo ainge máŋga sevdnjes ášši. Das dollagáttis muittašin go skuvlagándan johtalin Anármárkana lahkosis mehciin okto. Ihkku dovden iežan hui eahpesihkkarin ja gullu merkii uhcimusge jienaid, mat gullojedje meahcis. Idjaloddi girddašii lahka, muhto duohtavuođas dat dusse várra jienajávohaga njuolastii muoras nubbái. Dat jávkkai seavdnjadassii, dušše oidnostii čuovgga vuostá. Ieš alddes loddi lei dego oassi ijas. Ráfehis siellu, mii ohcá idjasaji ovdalgo beaivi badjána. Ii riebange lean ihkku ruostarukses ealli ruohttamin jeaggeravdda. Go dat bárggádii joga duohken, de dat ii lean mange máhtosaš dahje hápmásaš. Dat lei dušše jietna mii gullui seavdnjadasas, mas vuhttui cealkemeahttun leabuhisvuohta ja heahti, áibbas dego livččii ballán ja háliidan njoammudit balu meahci eará sivdnadusaidege. Juovlaidja dáppe guovdo meahci lei dego beaivvis dahkkojuvvon negatiiva, mas ledje ovddes vuođđosárgosat, vaikko dovdamušat bajidedjege áibbas earálágan jurdagiid. Ballen duođas ahte borge ja danin guorragohten juo iđđes árrat luottaidan. Buolaš vuot čavgii. Nealgi gottii mu čoallemohkis ja buot lahtut ledje njuorrasat. Muhtin meahccejávrri alde oidnen moadde bohcco. Go beare sáhttášin jugistit ovdda bohccos liegga vara, de ceavzzašin buorebut ovddosguvlui, jurdilin suoli. Dađe mielde go fámut nohke mu ovdáneapmi njoazui ja njoazui ii ge siivuge deaivan dál leat buot buoremus. Ovdalgo ollejin Lággojávrái, de galgen vel mannat ovtta ádjaga rastá. Guovdo ádjaga fáhkkestaga jiekŋa mollánii mu vuolde ja nu čulkkihin galbma čáhcái. Borššuhin áigebotta jieŋaid siste. Go dáiben goikásii, de ledjen viimmat lihkolaš; bihkašguottu lei dego mu várás stellejuvvon gáddái. Roggen čiehgahpiris riššaid. Oatnelanbottas šloavai bihkašdolla, mii liggii ja goikadii mu, muhto seammás fikkai veagal gokčat mu čalmmiid. Ledjen oainnat váiban. Dihten ahte in sáhttán báhcit huhttát dollagáddái ja danin njoammugohten vuot ovddosguvlui Leammejotnjálmmi guvlui. Muhtii vaza, go mun iđitija sullii guovtti áigge rabastin Nilppi vistti uvssa, seammás gulan go radios gullo olmmoš lávlumin: "jouluyö, juhlayö" , sámegillii juovlaidja, basseidja. Seaŋgaravddas čohkohallai Áslat áddjá ja njamadii biippu. "Nu fal bohtet go bohtetge eret dan galbma meahccemáilmmis" , moddjái áddjá. Dan dáhpáhusa maŋŋá ollesommožin ellen vel hui fámolaččat, go johtalin mehciin vai oainnášin čájálmasaid, mat dáhpáhuvvet ihkku dalle go eanaš olbmot ođđet. Juohke meahccemátkki maŋŋá áddegohten ain čielgaseappot ahte idja ii leat dušše seavdnjadasa áigi, muhto jándoris dat boddu, mas leat sierra sárgosat ja dáhpáhusat, mat rivdet oppa áiggi. Inge šat ballan ijas nugo ledjen dahkan juovllaid áigge 1959:s dalle go láhppojin Báđárskáidái. Danne dan juovlaijas ledje árvitmeahttun bealit, mat leat mu ollu oahpahan. ¶
Unjárgga gielda lea okta sámi unnimus gielddain ja lea ovdal leamaš oktiičaskima biekkaid siste. Unjárgga sátnejođiheaddji Ann-Jorid Henriksen lohká ahte Unjárgga gildii dáidá leat buoremus jus bissu danin go dál lea, sierra gieldan. Henriksen muitala maŋemuš gielddaraporttas čujuhit guorahallamii mii ii ávžžut suohkaniid bidjat oktii. Guovllukommišuvnnas leat evttohan časkit oktii suohkaniid, muhto eai leat gal dadjan galli suohkanii Norgga 434 suohkanis dát čuohcá. ¶
Henriksen ii mieđit gal unna suohkanačča leat erenoamáš guovddáš oktiibidjan suohkanin. –Jus guovllukommišuvnna evttohus bidjat suohkaniid oktii šaddá eavttoheapmi, de gal eat sáhte oktage leat oadjebasat lohká Henriksen. Guovllukommišuvnna jođiheaddji Barlinghaug lea lohkán NRK:ii ahte guovllukommišuvdna evttohusain rahpá vejolašvuođa bákkolaš suohkaniid oktiibidjamii, muhto lea dehálaš doalahit oktobidjama buorren proseassan. Ann-Jorid Heriksena mielas galget gielddat ráfálaččat beassat ovttasbargat, almmá guovllukommišuvnna bággemiid haga. –Mis lea ovttasbargu earret eará Deanu, Čáhcesullo ja Várggát gielddaiguin muitala Henriksen. Sus ii leat jáhkku sirdit guovddážiid davvin. –Jus dáppe davvin šaddet fárret, de balan ahte fárrejit máttás. lohká Henriksen. ¶
Tvilling Dál lea dus hui buorre oktavuohta iežat guimmiin. Ja vásihat aivve suohttasiid ja jus dus lea hállu návddašiid buriid čalbmaravkalemiid iežat guimmiin de lea dál hui vuogas áigi dasa. Jus dus ii leat guoibmi de dáiddát liikostit muhtimii gii lea du lagas birrasis. Muhto ale fal irggástala vaikko geasa, go dalle soitet vuordemeahttun váttisvuođat čuožžilit. ¶
DÁLVADAS BOKTE: – Dálvadas báikkiolbmot leat viššalit oassálastán kártemii, muitala Pentti Pieskki. Rukses sárggis čájeha vuodjenfávlli ja ruoná ges šlivgonbáikkiid. Vilges sárgáid gaskkas ges lea suhkansadji. ¶
Prošeavtta váldoulbmil lea seailluhit Deanu luossačázádahkan. Oassi dan barggus lea maiddái ovddidit turistabivddu seammás go guovllu ássiid bivdoárbevierut gáhttejuvvojit. Prošeaktabargu bistá 2006 rádjái. Tiina Salin ja gáregasnjárgalaš Pentti Pieski leaba mannan geasi johtán deanuráigge Njuorggámis gitta Anárjohkagierragii ja merken báikenamaid kártii. Buot sámegielnamat galget merkejuvvot, sihke savvonat, guoikkat, guotnilat, njavit, gobit, geađggit jna. – Nuorat buolva ii dovdda sámegielnamaid seamma bures go boares olbmot, muitala Tiina Salin. Ieš gal ii dovdan ii ovttage nama go bargagođii áššiin. Dattetge son ii loga dan moktige heađuštan su barggu. – Baicca lean ferten eambbo dárkkistit namaid guovllu ássiin. Sii leat maiddái hui čeahpit čilget nama duogáža ja sisdoalu. Dasa lassin gávdnojit namat maiddái iešguđetlágan čállosiin, čilge Tiina Salin. Son doaivu kártema boahtit ávkin sihke turisttaide ja guovllu ássiide. – Guovllu olbmot dovdet deanu, muht dávjá dušše iežas dálu lahka. Go oaggunbáikkit merkejuvvojit kártii, de lea sidjiide dalle álkit fitnat oaggumin eará oaggunbáikkiin go dušše dáluset láhka. Maiddái turisttaide šaddá álkit gávdnat oaggunbáikkiid. Jus bivdit dárbbašit veahki bárttiid geažil, de lea álkit čilget gos leat go dihtet oaggunbáikki nama. ¶
Go guolleearit 1980-loguin doaibmagohte de šattai dat roassun mearrasámiid guolásteapmái. –Mearrasámiin ledje aivve smávit guollefatnasat. Eanaš oassi olbmuin elle lotnolasealáhusain nu go sávza- ja šibitdoaluin ja muhtomat vel meahcástemiin ge, lohká Larsen. –Eai nagodan olbmot gilvalit stuorra guollefanaseaiggádiin go buot earit ledje čadnon ruhtii, muitala Larsen. ¶
Čakčanjuovvan Finnmárkkus manná loahpa guvlui ja stuorámus bohccobiergogavppašeaddjit leat oastán sulli 15 duhát bohcco. Norgga stuorámus boazonjuovahat Aage Pedersen lea okto dán čavččas njuovvan 7-8000 bohcco, mii lea veahá eambbo go diibmá. –Mii massiimet beannot vahku njuovvama heajos dálkkiid geažil, nu ahte livččiimet njuovvan eambbo. Dál johtá goit biergu bures ja kvalitehta lea hirbmat buorre, muitala njuovahateaiggát Thor Aage Pedersen. ¶
Buot boazonjuovahagat leat njeaidán hattiid diimmá rájes, ja Pedersen jáhkká dan leat váikkuhan buori johtui. –Haddenjeaidin dieđus lea boahtán ávkin daidda geat ostet bohccobierggu, go mii vuovdit maiddái hálbbibuidda olggos, dadjá Thor Aage Pedersen. Aage Pedersen máksá ge diimmá hattiid ektui čieža ruvnno unnit kilo ovddas. –Muhto mis lea ge rávis bohccuin dušše okta haddi, namalassii ahte mii máksit buot ravis bohccuin 43 ruvnno kilos. Maiddái boares áldduin, muhto misiin gal leat golbma luohká, muitala Pedersen. ¶
Thor Aage Pedersen jáhkká dan jagáš bohccobierggu buori johtui maid siva kampaŋŋaide mat leat jođus, muhto eanaš goit hattiid gahččama. –Áidna máid sáhttá moaitit lea dat go Boalvvir stáhta ruđaiguin gilvala miiguin seamma márkanis. Mun lea ain veardideamin váidit dan, muhto in leat vel mearridan. Muhto dán jagi goit lea biergu doarvái buot njuovahagaide, dadjá Pedersen. ¶
MT-slakt njuovahat Guovdageainnus lea njuovvan 4000 bohcco dan čavččas ja lea vuovdán buot. Sii leat máksán 42 ruvnno kilos. –Mus ii leat vuorkkás ii veahá ge biergu, muhto in leat ge oastán eambbo go lei diŋgojuvvon, muitala njuovahaga eaiggát Mikkel Triumf. Triumf aŋkke livččii hálidan veahá buoret bohccuid. –Dieđus livčče sáhttán buoret bohccot, muhto ii sáhte gal láitit, lohká Mikkel Triumf. Boazoeaiggádiid iežaset vuovdin - ja márkanastin fitnodat Boalvvir lea maid oastán čorragiid dan čavčča, muhto Min Áigi ii ožžon ikte iđđes ságaide beaivválaš jođiheaddji Johan J.H. Eira. ¶
–Ozaime Sárgon Ánttiin daid, muhto ean gávdnan. Lohken sutnje ahte ii leat heahti, gal mus lea liigečoavdda biillas, muitala Ivar Utsi, gii doaivvui ahte dál gal oažžu dien čoavdaga vajálduhttit. Vahku maŋŋel lea Ivvar fas beatnagiinnis Taroin bivddus Gálániitus. –Leaikkastallen Taroin ahte galgá mannat ádjá čoavdaga ohcat, boagusta Ivvár muitalettiin. Taro jávká meahcis, iige leat boahtán go Ivvár lea vuolgime márkanii fitnat. Nu mearrida Ivvár ieš vuolgit ja son sihtá gálániitulačča Sárgon Ántte váldit beatnaga sisa jus boahtá dohko. ¶
Beaivvi maŋŋel lea Ivvár fas vuolgán Gálániitui go Sárgon Ánte riŋge. Taro lea boahtán su lusa, láhppon čoavdda vel njálmmis. –Son logai ahte dál gal lea ballán, dát ii leat albma go beana lea gávdnan čoavdaga ja buktá dan vel. Mun gal maid lohken ahte ii dat sáhte leat duohta, boagusta Ivvára eamit Risten Biret, gii humai Sárgon Ánttiin. –Taro lea gávdnan munnje sihke ealgga ja čoavdaga. Ii buoret šat sáhte, lohká Ivvár duhtavaččat. Risten Biret ja Ivvár leaba hui movttegat iežaska čeahpes beatnagiin ja leaba ovttaoaivilis ahte Taro gal lea dego olmmoš muhtomin. –Dainna oažžu hupmat, dat ipmirda visot, muitala Risten Biret ja njávkkada beatnaga. Son lohká Taro golmma geardde čirron. –Go munnos nieida fáhkkestaga buohccái, de dat holvvui ja das golge gatnjalat. Dat čierui maid go munno bárdni Máhtte fárrii lulás, muhto lea hui movttet dál go oinnii ahte Máhtte han fitná dáppe, muitala Risten Biret. –Ealgabeana lea hui viissis beana, ii muđui livčče ipmirdan ealgga ohcat ja dieđihit olbmui go gávdná ealgga. ¶
Risten Biret lohká iežas hui viššalin hupmat sihke Taroin ja sudno nuppiin beatnagiin Susiin. –Go dávjá hupmá beatnagiin de šaddá beana hui viissis, jáhkká son. Dasa lea Taro buorren ovdamearkan. Ivvár leages viššal stoahkat iežas beatnagiiguin. Susi son lea oahpahan dánsut. –Boađe Susi ádjáin dánsut, lohká son movttegit beatnagii ja manná jorggahallat gasku láhti vai journalista beassá oaidnit go Susi dánsu. Susi boahtá olles leahtuin ja čuoččaha guovtti juolggi nala Ivvára ovddabeallái. Duođas máhttá Susi dánsut. ¶
Kárášjoga nieida Aile Javo lea guđat mánus vuordimin vuosttaš háve máná. Son muitala ahte fárrii Kárášjohkii dan čavčča go hálidii ruovttobáikkis vuordit máná. Son lohká erenoamáš dehálažžan diehtit ahte jortomovra lea lahka jus geavvá mihkke ge. –In livčče fárren ruoktot jus gielddas ii livčče leamaš jortamovra váktaortnet. Dalle livččen ain orron Romsas. Munnje lea hui dehálaš diehtit ahte mis lea jortamovra go dat addá oadjebasvuođa ja sihkarvuođa, lohká Aile. ¶
– Mii leat girdán gitta Davvi-Kyprosis ja ledje vel dasa lassin váttisvuođat ollet deike, nu ahte mis ledje váiban čiekčit. Nu muitala Davvi-Kyprosa hárjeheaddji Turgam Kara. Son lohká Sámi leat gievrras joavkun mii čiekčá jođanit. Dasa miehtá maiddái kapteaidna Hüseyin Amacaog´lu, muhto lohká ahte ii lean olles givrodat sin iežaset joavkkus. – Mis eai lean buot min buoremus čiekčit dáppe, nu ahte ii lean olles givrodat min joavkkus. Dasa lassin eai ollen muhtumat ovdal 30 miuvtta ovdal go čiekčamat álge. Muhto vaikko eai vuoitan eaige vuoittahallan leigga goappašagat duhtavaččat go leat dáppe beassan čiekčat. – Mii leat lihkolaččat go beassat Sámi vuosta čiekčat. Mii eat beasa nu dávjá eará riikaid vuosta čiekčat, eanaš dušše Tyrkia joavkkuiguin, muitala Kapteaidna Amacaog´lu. Soai hástaleaba fas Sámi boahtit čiekčat Davvi-Kyprosii, vai besset albmaládje čájehit sin. ¶
– Go joavddai ruoktut, de sus ledje ollu máidnasat vásáhusa birra. Ja lei hui rámis go lei goddán Salamander nammasaš basteoaivvis maid ádjás lei ožžon. Illá mášai orrut ruovttus ovdalgo áhčiinnis dolliiga davás geahččalit ges Muorralvuona luossajogaid, muitala ead-ni Pia Henriksen Berg. ¶
Boahtte vahku lea maŋimuš gilvu Norrlandsserienis ja Guovdageainnu Ivdnenbissu joavkkus Viddas Helter leat buorit vejolašvuođat vuoitit. – Mii leat nubbin dain gilvvuin, ovtta čuoggá maŋábealde bajimusa, nu muitala Frank Ole vars gii lea miellahttu joavkkus. - Mii leat boahtán nubbin, goalmmadin ja vuosttažin dan golmma gilvvohallamis mat leat leamaš dán series, nu ahte mis gal lea jahkku vuoitit. ¶
Guovdageainnus ii leat mihkke stuora ivdnenbissubirrasiid. Eai leat eará moaddenuplogis geat ivdnebissuin falaštallet Guovdageainnus. – Mii lávet das luoddaguoras muhtin giettis hárjehallat, muitala Frank Ole. Vuosttaš geardde go Viddas Helter ledje gilvvohallame lei Váhčiris diibmá, ja dalle sii olleje gitta loahppagilvvuide. – Mii leat várrá albma taleanttat, boagusta Frank Ole go jearan movt sii leat šaddan nu čeahpit. – Dáččat lávejit lohkat min nu buorren go leat nu unnit ja snáhppasat. Šadda nu váttis min deaivat, muitala son. ¶
Idvnebissu lea divrras falaštallansuorgi. Frank Ole muitala ahte son lea dássažii golahan sulli 7-8000 ru. rustegiidda. – Na dat lea divrras, muhto soma. Mis lea lihkus sponsor Oslos ED paintball, dalle mii oažžut veaha hálbelii diŋggaid das. Go lea ollu ruhta mii manna faláštallamii de ferte maid ruhta sisa boahtit. – Mii leat dassážii vuoitán veaháš ivdnespáppaid ja ruđa, muhto dakkár stuorat gilvvohallamin gal leat arvat stuorit ruhtavuoittut. Áinnas jus olle bajimussii. ¶
ASLLAT SOKKI: Báhča Sámi vuosttaš áidna moala ¶
Goappaš joavkkut manne moala bážikeahttá molssodanlatnji maŋŋel vuosttaš vuoru. Dan rájes go duopmar bosadii 2. vuoru johtui váccii diibmu vel 15 minuvtta ovdal go Ali Oralog´lu hui čábbát viegai guoros mollii spáppain. Sámi suodjalus ii doallan, ja moallaolmmái bázii okto guvttiin Davvi-Kyprosa čikčiin. ¶
Galggai vel 10 minuvtta gollat ovdal Sápmi, 74. minuvttas nagoda spáppa oažžut mollii. Spábba čievčastuvvui moala ovddabeallái ja Asllat Sokki nagodii hoigadit spáppa stákkuid gaskii. ¶
Hárjeheaddji Issat Ole ii lean duhtavaš 1-1 bohtosiin. – Davvi-Kypros bijai iežas čikčiid maŋos ja filledje min ovddos. Mii livččimet galgan vuoitit, muhto eat diktán spáppa iežas jorrat ja geahččaleimmet bearehaga ovddos viehkat. Moala ovddabealde eat nagodan leat jierasnuvakeahtta, muitala son. Son máid rámpo čikčiid ja ii loga oaidnit erohusa čikčiin elite divišuvnnas. – Anders Eivind lea issoras buorre čiekči ja čievččai liikka bures go Jonas Johansen (TIL) ge, dadjá son. Muđui ledje čiekčamat oalle jaskadat ii ge šaddan nu leahttu go sihkkarit máŋggas ledje vuordan. –Boahtteáiggis mun sávan eanet čiekčamiid ja maiddái eanet hárjehallamiid, vaikko dál ii soaitán nu bures lihkostuvvat de lea aŋkke vuosttaš lávki lávkejuvvon, loahpaha hárjeheaddji Issat Ole Hætta. ¶
Čáppa dálki ja stuora stadion ii nagodan geasuhit olbmuid. Čiekčamiin eai lean eambbo go 419 geahčči, muhto vaikko ledje unnán geahččit de ii loga Nilut iežas beahtahallan. –Suddu go eai boahtán nu olu olbmot, muhto dasa gal sáhttet leat olu sivat. Mii leat goit álgán, muitala son. Buot teknihkka ja lágideamit doibme nu go galge ja Nilut lei hui duhtavaš maŋŋel čiekčamiid. – Dá lea dušše vuosttaš lávki ja sávvamis álgá NF-board ja Sámi riikajoavku doaibmat buorebut. Mii leat dál pláneme Sámi nissonriikajoavkku čiekčamiid ja eará riikačiekčamiid dievdduid bealis. Dat šaddá min nubbe lávki, loahpaha Nilut. ¶
Dat mii lea nu váivi lea... ahte son lea nu čáhppat. Vuoidá iežas ja guldala áhkidis musihka! ¶
Ii leat vuošttaš geardde, ahte Goahtegearrega jođiheaddji hálida ságastallat oktasaš sámi ealáhuslága birra. Min mielas lea buorre go Sámediggi dál čuovvola ášši, ja hástala Stuoradikki ja Ráđđehusa dahkat dan seamma. Min mielas lea dát dehálaš digaštallan. Oktasaš sámi ealáhusláhka ii dárbbaš vuodjut smávva áššiide dahje detáljjaide. Dat sáhttá sisttisdoallat dušše prinsihpaid mat geatnegahttet Norgga eiseválddiid sihkkarastit boahtteáiggi buot sámi ealáhusaide. ¶
– Mis leat ain rabas oahpposajit, eanas surggiin. Dušše ii oahpponeavvopedagogihkkas ja duodji sámegielas Gáivuonas. Nu muitala Anne Biret Bær gii doaibmá oahppohoavdan sámi allaskuvllas. Son ávžžuha olbmuid doapmat jus áigot oahpposaji. – Dát gal lea dábálaš juohke čavčča, muhto ferte doapmat go guoros sajit gal dievihit jođanit, lohká son. Golggotmánu 15. beaivvi lea maŋimus áigemearri studeanttaid registreret. – Mun gal ávžžuhan olbmuid ovdal ohcat, danne go sajit divvet ja sáhttá massit olu oahpu. ¶
– Muhtumat eai soaitte plánen álgit studeret ja earát ges eai dieđe maid áigot. Nu ahte čakčat lávejit ollusat fuobmat álgit studeret dáppe, muitala Anne Biret. Sámi allaskuvla maid fállá bealleáiggi studerema sidjide geat eai hálit leat ollesáiggi studeanttat. – Allaskuvla lea buorre molssaeaktun sidjiide geat leat eahpesihkkarat, dadja Anne Biret. Earenoamášvuohta sámi allaskuvllas lea go buot oahppofálaldagain lea vuođđu sámi servodagas. – Máŋggas leat dadjan munnje ahte lea leamašan ávkkálaš go besset čoavdit čuolmmaid skuvlla oktavuođas main oahpes- ja dihto servodat lea vuođđun, muitala Anne Biret. ¶
- Min statistihkaid mielde lea leamaš ollueanet olmmoš go dábálaččat. Dábálaččat leat mus ollu olgoriikalaččat, muhto dán jagi maid leamaš ollu guossit mat leat Mátta Norggas boahtán. Lea leamaš nu dievva ahte go olbmot leat baohtán ja jearahan idjadansaji, de leat ferten sin veahkehit eará saji gávdnat, muitala Aslaksen, gii jáhkká báhkaid sivvan dasa. ¶
1: (Katja Máret ja Maria Rosita). Katja Máret Norvang devddii 18 jagi 18.7, ja su uhca biiggáš, Maria Rosita ges jagi 7.7. Sala dievva dearvuođat sudnuide buohkain ruovttus. ¶
Iige Frode Fjellheim bala jus oktage moitteš. ¶
Maŋŋá boahtá noaidelágán politialmmái Vidaro gii áigu iežas goansttaid čájehit. Vidaro muitala ahte son dárbbaša mánáin veahki iežas čájálmassii ja son livččii giitevaš jos mánát veahkehivčče su. Eahkedis Vidaros lea Show:a olles olbmuide gos earret eará áigu njieljastit golmmamehter guhku baloŋgga. ¶
–Áibbás dohkketmeahttun go gielda ii doala áigemeriid hálddašanlága ektui. Danne leat váidán Kárášjoga gieldda siviláittardeaddjái, lohká Elgvin. ¶
– Lea hui somá ja illudahtti jus Sámi riikajoavkku hárjeheaddji Isak Ole Hætta vállje čikčiid Nordlysas. Lea gal šállošahtti go lohká ahte njealját divišuvnna čiekčit eai doala dási. Min čikčiin lea dássi, lohká Paulen. ¶
Kárášjoga gieldda kultur - ja ealáhusossodaga Hilda Vuolab muitala ahte dán bearjadaga meannuda dispalávdegoddi luonddugáhttenlihtu váidaga. ¶
Áddjá Per Ove Biti muitala ahte lei dušše Jonas gii gottii luosa dán bivdomátkkis mannan vahkus.-Dat čájeha ahte gánddaš lea oahppan bivdit luosa, rápmosta áddjá. ¶
Jonas muitala ahte luosa darvehii Bávttajot` njálmmis mannan maŋŋebárgga diibmu 11.00. –Mun oainnat muittán justa goas dat dohppii go lean čállimin beaivegirjji iežan luossabivdomátkkiin dáppe Sámis, muitala Jonas. ¶
Jonas gottii dán luosa Biti spesiála dolgevuokkain mainna ieš áddjá diibmá rohttii 24,8 kilosaš luosa. –Muitte fal čállit ahte lea Leif Sæther guhte leat ráhkadan dán erenoamáš dolgevuokka, dadjala áddjá Per Ove. ¶
Vaikko vel Mijjá Áiggi prošeavttain manai hejot de dattetge áigu Min Áigi fas geahččalit álggahit juvlevsámi aviissa. –Muhto dalle fertet mii oažžut ollislaš ruhtajuolludeami ovdalgihtii. Dál leat ohcan prošeaktaruđaid sihke Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin, muitala Solbakk. ¶
Min Áigi áigu viiddidit iežas oasuskapitála. Finnmark Dagblad geas ovdalis leat eanemus ossosat Min Áiggis áigu dál ain eanet ruđa bidjat. Solbakk ávžžuha dál sámi oamasteddjiid aviissas bidjat eanet ruđaid, jos mangeláhkái áigot stivret aviissa boahtteáiggi. Ii oktage celko eret Min Áigi maid ii áiggo ovttage bargi cealkit eret barggus. –Muhto jos oktage ge áigu váldit virgelobi de ii biddjo oktage dan sadjái, muitala Solbakk. ¶
GÁREGASNJÁRGA/KÁRÁŠJOHKA: Bearjadat čuovganeapmái gávnnahalle olgoriikalaččat Gáregasnjárgga ja Kárášjoga duollobáikkis go vigge fievrredit suoli moniid ja lottičivggaid olggos riikkas. siidGáregasnjárgga duollárat gávdne duiskkalačča biillas 128 moni ja 15 čivgga. –Dát lea okta dain stuorimus áššiin mii dássážii lea fuomášuvvon Norggas, lohket Stáda luonddubearráigeahčus. Moniid ja loddečivggaid suoládeapmi lea Eurohpás liikka bures organiserejuvvon go narkotihkka-fievrrideapmi, dadjá Jostein Sandvik NRK Sámi Radioi. Sandvik dadjá ahte monnesuoládeapmi Norggas ii leat máŋgga jahkái fuomášuvvon dán sturrodagas. Duiskkalaš lei ikte Sámi Rado dieđuid mielde ain Nuorta-Finnmárkku politiijaid hálddus. Politiijaadvokáhtta Ellen Katrine Hætta muitala ahte son ii biddjo rájusgiddagassii, muhto sáhkkohallá. Politiijat eai dieđe movt duiskkalaš lea gávdnan besiid meahcis. ¶
Politiijat ožžo dieđu lihkuhisvuođa birra guovtti áigge ihkku. Guokte bártni leigga vuodján badjel luotta buollán hotealla buohta Guovdageainnu márkanis. 17-jahkásaš bárdni sáddejuvvui helikopteriin Davvi-Norgga universitehta-buohccevissui Romsii, muhto jámii dohko manadettiin. 16-jahkásaš bárdni maid sáddejuvvui Romsii. Politiijat eai loga diehtit movt suinna manná. Guovdageainnu leansmánnekantuvrra politibálvá Kjell Magne Grønnli muitala ahte biila lea boahtán Biedjovákki guovllus ja ribahan olggobeallái luotta olgeš bealde. Politiijat eai vuos dieđe lea go biila loktanan ja jorran. Biilabearráigeahčču lea leamaš guorahallame lihkuhisvuođabáikki sotnabeaivvi. ¶
–Jáhkkit ahte leaktu lea sivva lihkuhisvuhtii. Muhto eat dieđe man stuora leaktu lei biillas. Dan várra biilabearráigeahču dutkan čájeha, lohká Grønnli. Politiijat leat váldán varraiskosiid, gávnnahan dihte leigo goabbáge juhkan alkohola. Bohtosat eai čielgga ovdal moatti vahku geahčen. Ii goappáge bártnis lean vuodjingoarta. Soai vujiiga ovtta fuolkki biillain. –Eat leat vuos sihkkarat movt leaba fáhten biilla, lohká Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen. Politiijat eai logage diehtit vuos áibbas sihkkarit goabbá bárdni vujii biilla. –Mis leat vihtánat maid fertet vuos dutkat, muhto min mielas orru oalle čielggas ahte dat gii jámii vujii. Mii leat gávdnan duođaštusaid mat čujuhit dan guvlui. Muhto mii leat ain dutkame ášši, deattuha Henriksen. Politiijat eai leat vuos šaddan dutkat bártni gii cevzzii lihkuhisvuođa. –Áigut dutkat 16-jahkásačča dán vahku mielde, muitala politibálvá Grønnli. ¶
Politiijat ledje sotnabeaivvi joatkkaskuvllas hupmame nuoraiguin geat ledje čoahkkanan dohko. Politiijat muitaledje nuoraide maid dassážii ledje gávnnahan lihkuhisvuođa birra. Maiddái suohkanbáhppa ja ollu váhnemat ledje boahtán muitoboddui. Skuvla muitalii nuoraide makkár vejolašvuođat sis leat oažžut veahki, jus dárbbašit hupmat. –Skuvllas orienteriimet nuoraid dan birra mii lea dáhpáhuvvan ja movt sáhttet ohcat veahki. Nuorat ožžo fálaldaga hupmat psykiáhtralaš buohccedivššáriin, PP-bálvalusain ja dearvvašvuođadivššáriin. Muđui humaimet lihkuhisvuođa birra ja politiijat ja báhppa muitaledje lihkuhisvuođa birra, muitala Lisbet Gran skuvllas. Son lohká ahte rievtti mielde lei skuvla váldán luomu, muhto ahte rabai uvssaid vai nuorat besse čoahkkanit ja moraštit ovttas. ¶
Šiehtadallamiid oktavuođas lea dábálaš ahte eai buot koarttat biddjo beavddi ala oktanaga. Dattetge suollemasvuođat eai dábálaččat buvtte makkár ge buori bargovuoiŋŋa. Jus ráđđehus ja justislávdegoddi galget nagodit ráhkadit ortnega mii deavdá álbmotrievttálaš gáibádusaid ja duhtadit buot beliid, de gal lea dárbu digaštallat áššiid eambbo rahpasit go dál dahket. ¶
John Sverre muitala ahte son maŋimuš jagiid lea álgán geavahit muorraguoli dahje Wobblera.–Dat lea issoras buorre vuogga, mun aivve dainna oakkun dál, rápmo John Sverre. ¶
Jergullaš guhte eallinagi lea bivdán luosaid mánnávuođa jogas Iešjogas, muitala ahte dán jagi ii leat leamaš fávdnát bivdu. –Lean goddán ovtta čiežakilosaš luosa geassemánu álggus, ja dat lea buot. 15 kilosačča godden Sámmolaš-sávvonis Jergula vuolábealde ja nuppi luosa fas Jergula bajábealde, muitala áŋgiris luossabivdi. ¶
–Lea vuos menddo árrat dadjat mo dán jagáš luossabivdduin manná. Jáhkán dál go lea bivaldan, de maid luossa lihkasta ja vuodjagoahtá eanet. –Mannan vahkus ledje moadde beaivve oalle ollu luosat jogas, nu vuhtten mun, muitala John Sverre. ¶
Sámi servodaga, giela ja kultuvrra berre suodjalit sierra lágain. Sámiide galgá ásahuvvot sierra álbmotválljejun orgána, Sámediggi, masa sámit ieža válljejit iežaset lahtuid. Dasa lassin berre ásahit sierra sámi lávdegottiid soames fylkkaide ja gielddaide. Nu árvala Sámi Vuoigatvuođalávdegoddi mii odne geige vuosttaš oasi čilgehusastis Norgga Justisministarii, Mona Røkkii. Lávdegoddi doaibmagođii golggotmánus 1980. Dál lea juo bargagoahtán nuppiin osiin, mas vuoigatvuođat čáziide ja eatnamiidda čilgejuvvojit. Sámi Áigi, 29 nr. bearjadat geassemánu 15. b. 1984 ¶
–Mun lean goddigoahtán hávggaid maid buođus, ja vuohtán ahte dat lassánit jagis jahkái. Dušše dan jagi lean goddán 9-10 hávgga buođus. Dat lea áibbas eahpedábálaš, muitala Berglund. ¶
Sugadettiin gottii Niila Laiti Ohcejogas ja su guolleskihpár Markku Vasama 16 kilosaš luosa.–Váibadeimme badjil diimmu ovdal go fidniime luosa fatnasii, muitala Niila. ¶
Niila ja su luossaskihpár, máttasuopmelaš Markku Vasama, leigga oaggumin Buollánguoikkas mannan duorastaga go goadjin dohppii. –Árat beaivve leimme botkehan moatte geardde nu ahte dál fertiime siivvožit váibadit stuoraha. Dát luossa maid lei oalle gievrras guolli, muhto loahpas moai fidniime dan fatnasii, muitala Niila. ¶
“Jonas” sildi, mii lea muorravuogga, lea Niila spesiálavuogga.–Dasa mun álu dorvvastan jos eará vuokkaide ii dohppe. Niila maid muitala ahte lea vuosttas luossa dán jagi vuokkas. –Mun lean gal dieđus golgadeamis giđđat govttolaččat goddán, muitala Niila. ¶
Luossabivdi Ohcejogas muitala ahte dán jagi eai leat goddán sin guovllus nu ollu luosaid. –Dál lea nu gohčoduvvon dábálaš jahki. Ovddit jagiid han leat leamaš issoras buorit luossabivddut Deanu alde. Eai dihtto nu ollu luossabivdit ge, nu ahte dán jagi gal beassá ráfis sugadit, doaivu Niila. ¶
Niila lea áŋgiris luossagilvaleaddji. 2002:s šattai son luossagonagassan Vuolle-Deanus go gottii stuorámus luosa. –Muittán mun vuiten ambassadevrra ja stákku ja dat movttiidahtii mu ain leat mielde Min Áiggi luossagilvvuin, muitala áŋgris luossabivdi Ohcejogas. ¶
Luonddugáhttenlihtu ovddas árvala Elgvin ahte buohkat, geain leat vuodjinlobit, galget dieđihit man ollu leat vuodján go áigodat nohkká. Muđui ii oaččo nuppe jagi vuodjenlobi. Bearráigeahču maiddái gáibidit nannet ruđalaččat. Ealgabivddu oktavuođas oaidná Finnmárkku Luonddugáhttenlihttu dárbbašlažžan bivdoguovlluid láhčit dakkár báikkiide gosa beassá dálá rabas láhtuid mielde dahje dábálaš biilaluottaid mielde. Lihtu oainnu mielde galget maiddái fásta gohttensajit juohke bivdinguovllus ja dat berrejit leat lahka rabas láhtuid ja luottaid. Buot suohkanat berrejit Elgvin oainnu mielde dahkat seamma láhkái go Porsáŋggu gielda, namalassii addit ealgabivdiide lobi vuodjit dušše guokte beaivvi gálvvu doalvumii ja guokte beaivvi go vižžet. ¶
Mikkel Isak Eira, gii áiggošii divvut buollán hotealla, lohká ártegin go Goahtebeallji dál oastá hoteallasaji. –Mu mielas lea ártet go Goahtebeallji doamai oastit hoteallasaji ovdal suohkanstivračoahkkima duorastaga. Dál dat ii boađe šat áššin dohko. Dát duođašta ahte ferte juoga duohken, lohká Eira. Guovdageainnu Lagas Radios logai Goahtebealji stivrajođiheaddji Evy-Ann Midttun ahte lea gullan ahte Mikkel Isak Eira lea geassádan. Dan gal biehttala Eira. –Dat ii leat duohta. Mu mielas lea ártet go Midttun ii váldde oktavuođa minguin ovdal čuoččuha ahte mii leat geassádan. Dál lea baicca min prošeakta automáhtalaččat bisánan go Goahtebeallji doaivu ahte mii leat geassádan. Dát ášši šaddá eanet ahte eanet ártet, šuohkeha Eira. ¶
Kila devddii dán mánu 14. beaivve 19 jagi. Lihkku beivviin mii lei ráhkis oabbá ja muoŧŧá! Káre Raija devddii ges 18 jagi ikte. Lihkku beivviin ristnieida ja “muoŧŧá” ! Martin sávvá vel sala dievva rásiid áhkkui geas maid leamaš riegádanbeavi dán mánus. Dearvuođaiguin Ánne Birehis ja Martinis. ¶
Ii giella leat álo ruđa duohken. Jearaldat lea dávjá baicca makkár dáhttu mis lea giella ovddideapmái. Sámi allaskuvla lea buorre ovdamearkan dasa ahte ii leat álo dušše ruhta mii mearrida galgat go geavahit dahje eat geavahit iežamet giela. Allaskuvlii lea nu lunddolaš meannudit áššiid sámegillii ahte sii eai oba jurddašge dan birra. Sámi allaskuvla meannuda áššiid dušše sámegillii ja jorgala dárogillii dušše jus dárbu lea. ¶
NSR mearridii stivračoahkkimis ahte ruhta maid ožžot go vuvdet ossosiid galgá biddjot sierra kontoi. Dasa ii liiko Audun Lona, gii barggai Davvi Medias ovdalgo dat koŋkánii ja Davvi Girji bođii sadjái. Son lea áŋgiruššan áššái dan dihte go lohká dovdat ášši nu bures. –Mu mielas lea áibbas boastut ahte organisašuvdna mii oažžu almmolaš doarjaga čielga ulbmilii, galgá muhtin áiggi maŋŋil bidjat seamma ruđaid iežas kontoi, ja geavahit dan ruđa vaikko masa. Dás lea morála birra sáhka, beaškala son. Muhto NSR bealis lohket ahte formalitehta bealli lea ortnegis. –Mis gal lea formalitehta bealli ortnegis. Lea gollan dat áigi mii lei eaktun doarjagii, eatge mii dárbbaš šat doalhit ossosiid. Audun Lona ges lohká ahte dás lea morálas sáhka, iige njuolggadusain. –NSR álggahii fitnodaga ja oaččui Davvi Girjji julggiid nala. Doarjja lei heahteveahkki, iige das lean sáhka dinemis. Go oažžu ruđa man ge doibmii, de galgá ruhta geavahuvvot dasa. Punktum finale. Jus eai dárbbaš šat ruđa, de dat galgá sáddejuvvot ruovttoluotta Sámi ovddidanfondii, vai ruhta fas manašii eará buriid doaimmaide. ¶
Inuihtain lea juo gárvves evttohas Ovttastuvvon nášuvnnaid Eamiálbmot Forumii, muitala Sámi Radio. ¶
– In mun leat šat nu falli čuoigat go nuorran. Jus galggan birgehallat, de gal lea dehálaš hárjehallat dárkilis njoarostanteknihka. Dan moai vielljan dahke 3-4 háve vahkkui miehtá jagi, muitala Oscar. ¶
Muhto maiddái Reidara bárdni, Juhán Niillas Wigelius, čájehii njoarostanteknihka. Son gilvala rabas luohkás (18-44), ja vuittii vuosttaš saji Kárášjogas. Nubbin šattai valáštallansearvvi skihpár Per Olaf Persen. ¶
Sámiráđi olmmošvuoigatvuođa ossodaga jođiheaddji Mattias Åhren lea duhtavaš go skuvla ieš dáhttu ohppiid nuollat gávtti. Odne oainnat ii leat makkárge láhka mii suodjala gávtti. ¶
Mii leat mearkkašan maŋemus áiggiid Ságat aviissa čállit unnit ja unnit dáid bajabealde namuhuvvon guovlluid birra. Nu go aviissa hálddahuslaš ja doaimmatlaš jođiheapmi dáidá diehtit de lea dát okta dain guovlluin gos orrot eanemus sápmelaččat earret Sis-Finnmárkku. Danne imaštallat daid miellaguottuid mat vuhttojit aviissas. Jus Ságat galggaš leat dárogielat aviisa sámi álbmogii de berre aviisa beroštit čállit eanemus lági mielde daid guovlluid birra gos sámi álbmot ássá. Diehttelasat daid rápmaid siskkobealde mat aviissas leat. Muhto eat jáhke daid rápmaid nu ollu rievdan fáhkkestaga dán jagi, nu movt vuohttit maŋemus almmuhuvvon aviissain. Dáin guovlluin eai bálljo leat ságat. Dat oidno erenoamážit hui čielgasit danne go maŋemus jagi leat leamaš ollu čállosat dáin guovlluin. Ja dat han dagaha eambbo aviisa lohkkiid ja dolliid. Go oaidnit dán daid cealkámušaid ektui mat leat boahtán ovdan Ságaha generalčoahkkimis gos sihke ekonomiija ja buot orru áibbas ortnegis. Buot orui nu bures ahte geažuhedje aviissa sáhttit almmuhit dávjjibut ovtta vahkus ja maid leat dakkár mii čállá olles riika birra. Mii dovdat dili leat áibbas earálágánin dál. Erenoamážit min guovllus dovdat mii (geat leat vuolláičállán dán reivve) ahte mii fáhkkestaga eat lean šat nu miellagiddevaččat. Vaikko lea ge ollu dáhpáhuvvan organisašunbargguid dáfus dán guovllus. Muhto ollu lea maid dáhpáhuvvan min ránnáiguin davvin Sáčča guovllus ja siskkit Romssas. Ságat leat odne dakkar mii čállá eanemusat Porsáŋggu, Kárášjoga ja Guovdageainnu dihte. Dalle sáhttá jearrat gosa šaddet eará sámit Norggas. Lea go Ságat dárogielat sámi aviisan olles Norgii? Dál dat lea measta báikkálaš buvtta dieidda namuhuvvon suohkaniidda ja daid lagas guovlluide. Muhtomin leat muhtin moadde artihkkala eará guovlluid birra Norggas. Ii dalle dáidde aviisa ánssášit ii ge sáhttit gohčodit iežas aviisan olles riikii? Mii jearrat ja imaštallat... Sáhttá go aviisa dainna dahkat maide ge? Ii buktaga márkanfievrrideapmi dáidde leat temán obanassii ge? Vaikko muhtin ovttaskas journalisttat sihkkarit leat ge nagodan oažžut eambbo aviisadolliid de lea dá dakkár ášši mainna aviissa márkanjođihanapparahtta berrešii bargat. Lea go aviisa o.m.d. aktiivvalaččat váldán oktavuođa iešguđetlágán servviiguin riikas vai ožžot veahki? Dat lea álki ja dat lea maid beaktilis vuohki ja dasa lassin dat gáibida veahá dan ahte preassa čállá dan birra. Ja go juo lea áidna dárogielat aviisa de livččii geatnegahttojuvvon dan dahkat. Ja jus ii leat geahččalan de ii sáhte vuordit makkár ge bohtosiid. Manne mii beroštit? Álki. Danne go aviisa lea áidna sadji mii mis lea gos gávdnat sámi ođđasiid dárogillii. Ii okta ge dárogielat báikkálaš aviisa čále dakkáriid maid mii hálidit. Dalle fertejit leat ođđasat eaige dakkár čállosat maid dáčča media lea čollen ja ovdal leamaš čállán. Aviisa galgá leat ođđabuvttan lohkkiid aviisadolliid duhtadit. Danne ávžžuhit garrasit ahte čálligohtet eambbo viidát. Ja aviisa berre buorebun dákko šaddat danne go doallanhaddi lea lassánan golbmačuođi ruvnnuin jahkái midjiide geat orrut olggobealde Finnmárkku. Na gal dat fal suige lea jearaldat man guhka aviisadoallit gillejit oastit báikkálaš Finnmárkku ođđasiid duhát ruvdnui... vai galgá go aviisa šaddat báikkálaš buvttan? Jus nu leažžá dalle dáiddášii leat áigi ahte buot sámit Norggas, ja erenoamážit sámediggepolitihkkarat bargagohtet áššiin ja geahčadit eará molssaeavttuid sihke sámegielat ja dárogielat lohkkiide. ¶
Heaika Skum mielas lea suorggahahtti oaidnit movt mohtorgeavaheapmi čuohcá lundui. –Muhto vel eat oro váldime duođas dán, lohká son. Skum mielas livččii miellagiddevaš gulaskuddat eará álgoálbmogiiguin mat duođai rahčet, movt sii oidnet dán ášši. –Ledjen Fearsulluin fitname okte ja doppe lea mohtorvuodjin olggobealde biilaluottaid oalát gildojuvvon. Jerren movt sii vánddardit meahcis, ja sii cuigo julggiide, muitala Skum. Su mielas galggašii maid dáppe šaddat nu. –Mii fertet álgit veaháš geahččat movt mohtorfievroanu galgat rievdadit. Dáppe lea dál cieggan dakkár oaidnu ahte meahccái ii beasa mohtorfievrruid haga. Su mielas ii doala ágga ahte vuoigatvuođaid massá go ii beasa vuodjit. –Lea imašlaš ákkastallan mii suorggahahttá go olbmot lohket massán vuoigatvuođaid jus eai beasa vuodjit, lohká Heaika Skum. ¶
Dan dajai ohcejohkalaš Inga Guttorm go mávssii astma dálkasiid Apotek Sámis, Kárášjogas. –Dát lei ollu hálbbit, go dat maid láven šaddat máksit Suomas. Lagamus apotehka lea Avvilis, gosa lea 17 miilla, muitala Inga Guttorm. Son čilge ahte oktii poastagoluiguin láve šaddat Suomas máksit sulli 20 euro (sulli 170 Norgga ru.), muhto badjel diská Apotek Sámis mávssii daid seamma dálkasiid ovddas 29,- Norgga ruvnno. ¶
–Mii leat heŋgestan dušše gielalaš čiŋaid iežamet mánaidgárddiide ja skuvllaide, čájehan dihte olgomáilbmái ahte dát lea sámi institušuvdna, beaškala Aikio. ¶
–Dihten ahte ledjen evttohuvvon dasa, muhto hirpmáhuvven go ožžon gollemedáljja. Lea mearihis suohtas, dieđán ahte gáibiduvvo ollu oažžut dákkár medáljja, lohká movttegis Villmo. Loyd Villmo lea measta 40 jagi bargan boazodoalu ovddas Norggas. Son váccii Norgga eanandoalloallaskuvlla ja maŋŋel go doppe gearggai, de álggii Sámefáldin Nordlándii 1960:s. –Virgái gáibiduvvui alla eanandoallooahppu ja nu álggii mu bargu boazodoalu ovddas, muitala Villmo. Son lea eret Korgenis Nordlánddas, muhto lea guhká orron Romssas. ¶
–Ollu sajiin márkanis leat várálaš ráiggit asfálttas gos olmmoš vádjola, ii dušše dakko gokko mun gopmániin, muitala Turi. Son geavaha beaivválaččat doaimmashehttejuvvon olbmuide heivehuvvon sihkkeliid go vuolgá finihit gávppis. ¶
ImaštalláDál son imaštallá manin gielddaeiseválddit eai oro berošteamen sihkarvuođas. –Sin beroštupmi orru leamen dušše čiŋahit guovddáš márkana, váidala Turi. ¶
Hámmarfeastta buohccivissui–Doavttir logai mun galggan mannat fysioterapeuta lusa ja son fas šáddii mu Hámmarfeastta buohccivissui gos gávnnahedje ahte mun ledjen doadján lađasdávttii, muitala Turi. Muhto ovdal go Hámmarfestta buohccivissui beasai, de fertii penšunista máŋga vahku gillát garra bákčasiiguin. Son muitala ahte lea ferten geavahit oađđindálkasiid ja bávččasdálkasiid go galgá nohkat. –Nu garrasat ledje bákčasat, muitala Turi, geasa dál leat biddjon ruovddit raddái. ¶
–Mii oaidnit dárbbu sámi heahtetelefuvdnii. Ii leat álki eará gielaid bokte mannat go eallin lea váttis. Lea dehálaš beassat eatnigillii muitalit historjjáid maid ovdal ii leat muitalan. Dákkár telefuvnna atná erenoamáš mávssolažžan sápmelaččaide geat leat fárren olggobeallái sámi guovlluid. –Sápmelaččain geat leat fárren eret sámi guovlluin, ii leat doarjjaapparáhtta mii dovdá sin kultuvrra ja giela. Danne lea mávssolaš ahte maiddái sis lea vejolašvuohta deaivat olbmuid geat dovdet sin giela ja kultuvrra, go dárbbašit hupmat lossa áššiid birra. Svalastog muitala ahte álggos dákkár telefuvdna galggašii leat davvisámegillii. –Juoga sajis fertet álgit, lohká son ja geažuha ahte fálaldat sáhttá viiddiduvvot áiggi mielde. ¶
Maiddái dálá gielddastivrraáirras Väinö Guttorm lea lihcohallan Guovddášbellodagas. Iige son loga máilmmi gopmánit dan dihtii. –Jáhkan dan leat mávssaheapmin danin go Guovddášbellodat luoddanii maŋimuš háve, njeallje jagi áigi, go válljeimmet gielddaráđđehusa. Eanetlohku (4) dorjo ovttasbargat Sámelisttuin. Golmmas ges vuostálaste, muitala Väinö Guttorm. Iige loga šat áigut searvat evttohassan makkárge listui. ¶
Inger Anne Pulk ii háliit šat joatkit jođiheaddjin Sámi Studeanttaid Searvvis Romssas (SSSR). Dál son hástala gávdnat ođđa jođiheaddji. ¶
Departemeanta biehttala ¶
Eai leat dábálaš ebelmuorat Márehis, muhto stoalpo ebelmuorat main leat oanehis oavssit, Iige allodat ge leat go sullii guokte mehtera. –Dábálaš ebelmuorat eai šatta ná davvin, danin lean mun válljen dán sortta. Go lea heajos dálki geasset de válddán sisa ebelmuoraid šaddadanvistái, muhto geassebahkkan gal bijan muoraid olggos, muitala Máret. ¶
Deaŧaleamos bargu giđđat lea gávjet muoraid. Dan ferte ieš Máret dahkat go luonddolaččat eai gávdno smávva uvlložat mat dan barggu muđui lávejit bargat. –Dat lea ollu bargu muhto suohtas bargu. Mun maid duođaid virkkosmuvan go oainnán ahte muorra addá buriid ebeliid, dadjala Máret. Son hálida maid deattuhit ahte ii bija mirkkuid muoraide nu go máddin lávejit dahkat. ¶
JONTI: Geahččala "slide" ¶
Eamiálbmotbeaivi ávvuduvvui New Yorkas ON-viesus iešguđetlágan seremoniijaiguin ja sártniiguin. ON váldočálli Kofi Annan lei čállán sártni mii lohkkojuvvui doaluin. ON eamiálbmotforuma jođiheaddji Ole Henrik Magga iige lean ávvudeamis New Yorkas. Sus lea luopmu juste dál. –Ledjen čállán sártni mii lohkkojuvvui ávvudeamis, muitala Magga. Su mielas lea sierra eamiálbmotbeaivi hui dárbbašlaš. –Ja lea dárbu muittuhit ahte eamiálbmogat gávdnojit. Dat lea beaivvi váldoulbmil ja dat doaibmá hui bures. Maiddái eará sajiin máilmmis leat ávvudeamit, nu ahte beaivi ii leat duššái gal, oaivvilda Magga. ¶
Ollu finnmárkolaččat eai dieđit fárrema álbmotregisterii ja vearroeiseválddiide go fárrejit eret Finnmárkkus. Nu ožžot sii Finnmárko-vearrounnideami vaikko dát ii leatge lobálaš. Nuorta-Finnmárkku litnethoavda Stein Østmo muitala Sámi Radio ahte mannan jagi fuomášedje 50 olbmo geat ná verrošit vearuin. –Dán jagi eat leat vel geargan bargat dieinna, muhto mii oaidnit ahte dát lea váttisvuohta, lohká Østmo. Finnmárkkus lea sierra vearrogeahpedanortnet, ja lea ruhtalátna maid njuolga lummii beassa bidjat jus ii dieđit fárrema. –Jos bruttobálká lea 350.000 ruvnno de gal álkit seastá 15-16.000 dušše dainna ahte ássá Finnmárkkus, rehkenastá Østmo. Norggas lea juohkehaš geatnegahtton dieđihit fárrema 8 beaivve sisa. Dál lea nuppi jagi doaibmamin vearroeiseválddiin sierra prošeakta gávdnat dákkáraš vearrobáhtareddjiid. ¶
Diibmá sirde festivála Buletjávrái. Ovdal lávii hotealla olggobealde lávdi, muhto dat šattai beare divrras. Dál livččii festivála áigumuš hukset lávddi Buletjávrri olggobeallái. –Olgun lea váttis lágidit festivála go alddis ii leat lávdi, de šaddá láigohit ja dat šaddá divrrasin. Danne áigut hukset lávddi mii lea álo das. Dán heive Buletjávrái buoremusat hukset, earret eará dan dihte go dat lea veahá meahcis, muitala Triumf. Eanemusat lea Čakčafestivála geasuhan 800 olbmo ovtta eahkedis. Dat lei dalle go lávii hotealla olggobealde. Buletjávrái čáhket eanemusat 5-600 olbmo. Diibmá lei Buletjávri spagga dievva goappešat eahkediid. Triumf sávvá ja vuordá ahte nu šaddá dán jagi maid. –Sávan ahte šaddá fiertu, oainnat lea čájehuvvon ahte dálkkis lea olu dadjamuš, vaikko leage siste. Jáhkán ahte bohtet ollusat suohtastallat, muđui lea áidna festivála mas eai leat ollu olbmot, dadjá Triumf ja čujuha dasa ahte buot eará festiválat dán geasi leat geasuhan ollu olbmuid. ¶
Čáhce-drag vuodjimat Guovdageainnus leat šaddan beakkán gilvvut. Lágideaddjit leat vuordime dán jagi golmma geardde eanet oasseváldiid go vuosttaš jagi. –Mii eat gal leat bidjan makkárge rájiid man ollusat sáhttet oasálastet. Áidna lea ahte ádjanit guhkit gilvvuiguin, muitala Nils Máhtte Hætta geas lea ovddasvástádus dáin gilvvuin. Ii soaitte nu imaš go oasseváldiid lohku lassána. Guovdageainnus oainnat lea áidna báiki Norggas gos lobálaččat oažžu čázi alde vuodjit geasset. ¶
Nils Máhtte ii gal heaitte olbmuid ávžžuheamis searvat gilvvuide. –Nu guhká go dus lea skohter, lohpi dainna vuodjit, govdun bivttas ja oaivesuodji de gal oaččut searvat. Áigemearri iežas dieđihit gilvvuide lea go gilvvut álget ja de dađistaga. Nils Máhtte muitala ahte ii leat makkárge bajit áhkemearri ge vuodjit gilvvuin. –Jus dus lea lohpi vodjit skohteriin de gal oaččut vaikko boarrásiid siiddas boahtit. Son vel lohká alddiineaset leat hárjehallama bearjadaga jus hálidat vuodjit. ¶
Diibmá vuvddii Guovdageainnu Mohtorsearvi 1200 bileahta. –Olbmot lávejit lohkat ahte sáhttet vaikko beaivvi čuožžut ja geahččat gilvvuid. Sin mielas dát lea olu suohttasit go dálvet geahččat crossa, muitala Nils Máhtte. Ja geahččit eai beahtahala dán jagi ge. Nils Máhtte lohká muhtin Általačča boahtime ja son áigu časkit Usko Sarre. Usko sárre nagodii 2 jagi dás ovdal máilmmi oláhusa go vujii measta 152 kilomehtara diimmus čázi mielde. Dán jagi hálida Áltálaš geahččalit dan časkit. Dáin gilvvuin leat maiddái gávppit gos beassá oastit biepmu ja juhkosa. –Soitet vel boahtit torga vuovdit ja sii dáidet leat šalddi luhtte, dahje márkanis. Nils Máhtte bovde buohkaid boahtit geahččat ja lohpida ahte vahkkoloahpas lea buot gearggus festiválii. ¶
Musihkka čuodjá jitnosit ja okta nubbi ain šuviha mu meatta fiellostallan šilljus báktehárjji luhtte. Lunttat leat liggeme iežaset ja hárjehallame. Bearjadat gilvu lei oassin sin 2 jagi ávvudeamis. 6. beaivvi borgemánus 2002, ledje 14 nuora čoahkkanan vuođđudit Fiellu. –Mii vuođđudeimet searvvi danne go ii lean makkárge biras skatariidda. Mii diđiimet dáppe leat olu skatariid ja hálideimmet čoahkkanit, muitala Tor Erik Somby (18) Son lea "skateguru" dahje jođiheaddji searvvis. ¶
Fiellu ii leat searvi mii láikkohalla. Buot máid olmmoš oaidná fiellostallanšiljjus báktehájjis leat sii ieža ráhkadan. –Mis lea jurdda ain eanet dan stuoradit, dat čuožžu min doaibmoplánas. Muhto juohke čavčča mii šaddat buot iežamet diŋggaid rádjat, danne livččii min boahtteáiggi jurdda oažžut olles viesu gosa sáhttit hukset daid, muitala skate guru Somby. Eai sii bargga dušše huksemiin. Ovddit vahkku ledje sii Romssas mátkkis. –Mii oruimet vahkku doppe ja fiellostalaimet. Dán dáfus lea hui buorre leat searvin, álkibut oažžut ruđaid ja lágidit mátkkiid, dadja Somby. ¶
Gilvu lea álgán ja fiellostallan "guru" čuožžu mikrofuvnnaid ja muitala movt ain feara gii gonstoša juvlačiesaniin. –Backside ollie 180, fakey ollie ja kickflip, huiká Somby. Leat várrá muhtun hui váttis goansttat go geahččit goit spežžot gieđaid ja gullo ain "wow" . Frank Ole Varsi ja "Jonti" soai oaččuiga goappašagat ođđa juvlačiesana. Sii geat bohte nubbin ja goalmmadin ožžo fiellostallan diŋggaid. Dasa lassin ožžo buot oasseváldit ISAN kaledara, ii, BUOHKAT ožžo ISAN kalendara. –Mii leat oainnat ožžon sponsoriid: ISAN, Alfreds kro, Rema, Coop, Esso ja Bygg mix, boagusta Somby. ISAN attii kaledariid. ¶
– Plána lea buvttadit oktiibuot 500 CD, muitala lávlu Ilmari Mattus. Eará artisttat leat Anja Vest, Aune Kuuva já Matti Morottaja. Vasko Jefremoff já Kari Hakala leaba jietnateknihkárat. Sudnuide Aune Kuuva addá sierranas giitosiid. ¶
–Aune Kuuva lea eret Njellima Vuoskkojávrris, muhto ássá dál Anáris. Son lea iešoahppan lávllačeahppi, guhte lávlagiinis geavaha erenomáš nuohttagiela. Son lea dahkan oktanaga sihke sániid ja nuohta. Ná son lea ožžon lávlagiin čavddes oppalašvuođa, mii lea muhtumin dovdoláđis, mystalaš, dramáhtalaš dahje leaikastalli, muitala lávlu Ilmari Mattus. ¶
JONTI: Geahččala "slide" ¶
Festivála jođiheaddjit leat liikká hirbmat duhttavaččat dan jagáš festiválain. – Jos ii livčče arvi bearjadaga ja lávvardaga de lean sihkar ahte livččii šaddan ođđa gehččiid olahus, dadjá Green. Mis leat iešguđetgelágan musihkka šlájat prográmmas ja dáinna lágiin oláhit mii viidát. –Eatnašat geat leat dán festiválas leat goittot guovllu olbmot ja ovddeš čáhcesullolaččat mat leat ruovttu guovllus luomus, muitala Green. ¶
Várjjatfestiválas lei dán jagi maid festivála banda Strindens province. Jođiheaddji dán joavkkus lea ovddeš Bissojoga olmmái Jan Daleng. Suohtas jazza joavku čuojahii iešguđetsajiin festiválas. Daleng guhte nuorran 60- jagiin váccii nuoraidskuvlla Kárašjogas muitala ahte joavku lea amatevra Dixie jazza bánda. –Mii álggiimet čuojahit ovttas go studeriimet NTH Troandimis loahpageahčen 60-jagiin. Dál ássat Oslo guovllus ja čuojahit duollet dálle ovttas, muitala Daleng. Su mielas lea leamašan hirbmat suohtas ruovttuguovllus beassat čuojahit. ¶
–Leat ilus go viimmat lea vejolašvuohta doallat albma konseartta Guovdageainnus. Ja lea ollu mii orru čájeheame ahte šaddá hui somás konsearta, jáhkká Halvard Rundberg –Mis han lea ođđa CD ja leat aitto doallan Rittu Riđus hui buori konseartta. Turdus Musicus lea hui miehttebiekkas dál. Sii leat ožžon buriid kritihkaid ja leat diŋgojuvvon čuojahit duoppil dáppil. Maŋŋel Guovdageainnu dopmet Romsii čuojahit ja de ges njuolga Osloi. –Mis lea hui buorre čuojahanfoarbma dál, duođašta Rundberg ja muitala ahte johtima lassin lea joavku ráhkadeame ođđa CD, mii boahtá ođđajagis ja CD-singela, mii boahtá čakčat. ¶
Geassi lea festivála-áigi, ja olbmot leat sihkkarit váiban go geasi leat joahtán duohkot deike festiválaid mielde. Manne galggašii boahtit Čakčafestiválii ja Turdus Musicus-konsertii? –Lea hui virkus vásáhus. Mis lea alla leahttu ja albma somá. Mii čuojahit garra rock´n rolla ja doppe sáhttá šaddat dánsun, njuikun ja suohtas, lohpida Rundberg, ja lohká iežaset čuojahit musihka mas leat ollu ritmmat ja "groove" . Virkus, garra ja šuoŋalaš rock´n roll. –Mii liikot jámas leat lávdde nalde ja de lea lunddolaš albmaládje "showet" . Turdus Musicus lea ovttasbargan Lawra Sombyain ja seaguhan luođi garra rockii. Dainna lihkostuvve bures, muhto dál lea dat ovttasbargu nohkan. –Dat lei hui gelddolaš ja somás prošeakta, muhto ii lean oaivvilduvvonge bistevažžan šaddat, muitala Rundberg. Nu ii gullo luohti gal Turdus Musicus konsearttas bearjadaga, muhto leahttu šaddá sihkkarit liikká. Turdus Musicus joavkkus leat mielde Halvard Rundberg, Carl Christian Lein Størmer, Alexander Johannsesen, Finn Fodstad ja Paolo Velasquez. Turdus Musicus čuojaha Buletjávrris bearjadaga. ¶
Ánne Risten Sara áhčči, John Isak Sara, ii leat duhtavaš mainna lágin Sámi Valáštallan Lihttu meannuda nuorra valáštalliid. –Orro dainna lágin ahte hirbmat stuorra ruhtašeahkain áigot čájehit ahte dorjot nuoraid, muhto ruđaid eai mávsse. Mii leat gulaskuddan gosa ruđat leat šaddan, muhto eat oaččo albma vástádusa, muitala Sara. ¶
SVL-nuoraidlávdegoddi álmmuhii stipeanddaid nuorra valáštaliidde ja heargevuoddji Ánne Risten Sara ozai ja oažžui. Nuoraid lávdegotti Lasse Wigelius buvttii Guovdageidnui šeahka, mii galggai duođaštit stipeannda ja dáhpáhus darvehuvvui govvii muitun. –Muhto báŋku ii atte ruđaid olggos dainna stuorra ruhtašeahkain, nu ahte dat heaŋga dušše seainnis ja muittuha ruđaid mat eai leat boahtán, muitala John Isak Sara. ¶
–Vaikke ii leat stuora ruđaid birra sáhka, de aŋkke lea prinsihpaid birra sáhka. Ánne Risten dieđus lea behtohallan, go ii oaččo daid ruđaid, muitala áhčči John Isak Sara. Ánne Risten Sara lea ge buorre čuoigi maiddái, muhto eanemus aŋkke lea beaggán iežas herggiin Enain, mainna lea ollu vuoittuid viežžan Guovdageidnui. ¶
Biehttala vástideames ¶
Go jearrat áigu go gielda váidit sávzabonddiid seamma láhkai go boazodoalliid, de son biehttala vástideames. – In dieđe leš go mus miella vástidit dien gažaldahkkii. Sávzzat leat givssidišgoahtan easkka maŋimuš áigge. Ovdal go dahkat maidige, de vuos fertet háleštit sávzabonddiiguin. Dat lea olmmošvearru. Dasto árvvoštallat maid dahkat áššiin, vástida Várggát doaibmisátnejođiheaddji. Maiddái Čáhcesullo sátnejođiheaddji Hauk Johnsen dovddaha sávccaid leat giksin čáhcesullolaččaide. Muhto iige son hálit dovddahit mo čoavdit dan ášši. ¶
Sutnos ii lean earago unna 21 tomma sturrosaš TV, videomašiidna ja moadde mánáidfilmma. –Diet lea munno stuorámus TV, ii leat stereo-TV ge, boagusteaba Suikkari ja Pettersson go kommenteren iežan fuomášumi. Sutnos lea geasseviessu Ruoŧas. Eaba loga doppege stuorát TV. Muhto DVD-mašiidna gal lea doppe, doapmaleaba muitalit. –Gal moai gehčče veahá TV, muhto ean čohkká gal njunni gitta TV:s, čilge Anitta, gii lea beassan mielde Norgga filbmanástejovkui iežas neaktima dihte "Bázos" . Amanda-bálkkašupmái evttohuvvon vel dán jagá nissonneavttárin. –Lea nu unnán TV:s mii lea geahččanveara, dadjala Lars Göran, gii lea filbmasuorggis bargan badjel 30 jagi ja ráhkadan vaikko man ollu filmmaid ja dokumentáraid. Dál maŋemus "Bázo" , mii dál lea Amada-bálkkašupmái evttohuvvon dán jagáš kinofilbman. –Munnos han lea bártnáš gii lea hárjánan oažžut munno fuomášumi eanaš áiggi, lasihastá Anitta mojunjálmmiid. Gávcci ja bealle jahkásaš Petter riegádii maŋŋel go váhnemat deaivvadeigga "Skáidi" -ráiddu filbmema oktavuođas Guovdageainnus. Lea bajásšaddan filbma- ja teáhterbirrasis, muhto áigu pingviidnadutkin šaddat go stuorru. ¶
Anitta ja Lars Göran eaba leat nu ollu ráhkkanan Haugesund-mátkái. Anitta čájeha čuvlla maid áigu coggat ja vilges liinni mii galgá sámivuođa symboliseret. Čuvllain lea juo govvejuvvon Elle-magasiinnas, gosa ledje čohkken Norgga filbmanásttiid ovtta govvii. –Čohkkájin busses 11 diimmu dán gova dihte, muhto jurddašin ahte ferten dahkat dan "Bázo" -filmma dihte, mii dávjá šaddá olggobeallái go lea sáhka Norgga filmmain. Diet maid rievddada ollu, ihttin livčče eará olbmot dien govas, dadjala Anitta, gii ii iežas mielas heive dien filbmanástejovkui. –Eatnasat dovde nubbi nuppi ovdalaččas, ja dovden dego livččen boanda gávpogis. Lars Göran maid lohká iežas dovdat hui olggobealde eará filbmabargiid searvvis. Son ii loga iežas ráhkkanit earágo mentálalaččat Amanda-doaluide. –Áiggun geahččalit geahččat meattá dan iešbuorrevuođa mii láve doppe. In áiggo váivehuvvat čeavláivuođa ja coagesvuođa dihte. Hysteralaš neavttárat geat cummástallet nubbi nuppi muođuid ii leat juste dat masa mun liikon, čilge Lars Göran. –Doppe duođai nannejit filbmanástemyhta nu ollu go nagodit ja diekko moai gahčče olggobeallái. ¶
Anitta ja Lars Göran leigga juo diibmá Haugesundas filbmafestiválas, gos vuhtiiga badjelgeahččanvuođa filmmaide mat leat ráhkaduvvon olggobealde Oslo. –Ii leat oktage dadjan maidege, muhto dan vuohttá das movt meannudit olbmuiguin. Sii eai ane min seamma profešuneallan go eará filbmaolbmuid, muitala Lars Göran vásáhusaidis birra. Dan dihte leage su mielas hui vuoitu go "Bázo" lea evttohuvvon dán jagá kinofilbman. –Lea somá čájehit ahte mii máhttit maid filmma ráhkadit, vaikko eat leat Oslos viežžan veahki obanassiige, lohkaba Anitta ja Lars Göran. "Bázo" galgá gilvalit filmmaiguin "Beutiful Country" ja "Buddy" šaddat dán jagá kinofilbman. "Bázo" lea ožžon hui buriid kritihkaid ja árvvoštallit máidno filmma go diibmá čájehuvvui Norgga kinoin. Muhto liikká ledje unnán olbmot geahččame filmma kinos. –Filbma lei hejot márkanastojuvvon. Jađe bohte "feel-good" filmmat nugo "United" , "Kvinnen i mitt liv" ja "Buddy" oktanaga kinoide. Min "feel-bad" filbma vuoittahalai gilvvus gehččiid nalde, jáhkká Lars Göran ja čilge "feel bad" -doahpaga dainna ahte "Bázo" lea oalle baskkes filbma. ¶
Váilo iežaskapitalaIi oktage oažžo ruhtaveahki jus alcces ii leat ruhta báŋkkus. – Dat leage várra váldosivva manne nu uhcán nissonolbmot ohcet ruđa mearalaš investerenfoanddas. Almmáiolbmot dat čohkkájit iežaskapitala ruhtaseahka alde. Dasa lassin leat hui uhcán nissoolbmot čatnon guolástusealáhussii. ¶
Okta nissonolmmoš riŋge Min Áigái go lea hirpmáhuvvan dainna go nissonbáhpa eai loga bures boahtimin Guovdageidnui. –Dál leat eatnašat geat dulkojit báhpa dahje sárdneolbmá nissonolbmot. Jus nissonolmmoš ii dohkke báhppan, de gal ii galgga nissonolmmoš dohkket dulkange, beaškala nissonolmmoš, gii háliida leat anonyma. Su mielas lea ártet go dan nalde lea šaddan diggi. –Mis lea juohkehaččas Ipmil min iežamet duohken, leaš dal nissonolmmoš vai dievdoolmmoš. Lea ártet go diggojit dien nalde, oaivvilda riŋgejeaddji. ¶
Čuođi jagi ávvudeapmi lea Fátmies vahkkoloahpa čakčamánu 4.-5. beivviid. Ávvuduvvo ipmilbálvalusain, semináraiguin, duodje- ja dáiddačájáhusaiguin, teáhteriin ja eará kulturlágidemiiguin. Šaddet seminárat earret eará sámi organisašuvdnahistorjjá ja boahtteáiggi birra ja sámi biebmokultuvrra birra. Seminárat leat sihke lávvordaga ja sotnabeaivvi. Fátmien Sámi Searvvi Sara Larsson muitala ahte Fátmie girkobáikkis eai oro olbmot birra jagi. Doppe leat 120 lávu ja bártta. Sámi searvi lei bovden gussiid nugo ON álgoálbmotforuma jođiheaddji Ole Henrik Magga ja Eanandoallo- ja sámeministara Ann-Kristin Nyquist, muhto ii goabbáge sutnos šatta boahtit. Nyquist lea aitto leamaš Fátmies, go Sámiid Riikkasearvi (SSR) doalai riikkačoahkkima Vilhelminas ja fitne Fátmies beaivemátkki. Fátmien Sámi Searvvi ávvudeami dihte lea Sámediggi válljen doallat dievasčoahkkima Klimpfjällas golggotmánus. Sii áigot lágidit mátkki Fátmiei sámediggeáirasiidda. ¶
EUa lágat leat imašlačča, muhto ii vearrát ahte sáhttet geavahuvvot ávkin. Jus Sámediggi, Fylkkadiggi ja Norges Fiskarlag livčče leamaš gozuid alde, de livččejit dahkan čuovvovaččat: Registreret goikeguliid ja eará árbevirolaš borramuša EU čađa. EUas leat njuolggadusat mat addet speahkastan vejolašvuođaid lágain ja njuolggadusain jus leš borramuš dahje eará biebmoávdnasat mat leat vuođđuduvvon árbevirolašvugiide ja erenoamáš kultuvrii. Reguleren (EEC) no 2082/92 deattuha ahte buktagat sáhttet suodjaluvvot árbevirolaš vuođu ala. Dát sáhttá leat geografalaš guovlu justa dán biebmoávdnasii dahje buvttadan vuohki. Oažžundihte dan konkrehtalaš TSG (Traditional Specialities Guaranteed), deattuhuvvo ahte buvtta lea buvttaduvvon árbevirolaš biebmoávdnasiin, dahje lea mihtilmasat árbevirolaš komposišuvdna. Dahje lea mihtilmasat erenoamáš buvttadanvugiin mii čujuha árbevirolaš buvttadan vuohkái. Justa dát čujuha garrasit goikeguollái. EUas lea juo máŋga dákkár buktaga, ja daid gaskas lea eanemus dovddus Mozzarella, Parmesan, Parma-čuorbealli, Roquefort ja vel ollu eará vuosttát ja buktagat (listtas leat máŋga duhtát). Ollu dáin lea speahkastagat hygienalágas justa dan dáfus go lea erenoamáš buvttadanvuohki. (Dokumeantta gávnnat dás: http://europa.eu.int/comm/agriculture/publi/gi/broch_en.pdf) Heivehit EU:i lea dehálaš, muhto lea maiddái erenoamáš dehálaš suodjalit árbevieruid ja erenoamášvuođaid maid min borramušgálddut fállet. Mii fertet oažžot suodjaluvvot goikeguoli buktagin báikkálaš árbevieruin! Justa seamma sáhttit ja berret dahkat iežamet luosain suodjalandihte dan beaggima olgoriikkas. Manin diktit mii eará riikkaid ja báikkiid vuovdit biebmoluosaid ja eará guliid dego "arctic salmon" go dan eai leat? Jus dán jorahaddá, de sáhttá oažžut sierra gálvomearkka lussii, mas lea bivdobáiki, buvttadanbáiki ja ráhkadeapmi. Dalle lea buvtta mii lea suodjaluvvon, ja dušše buktagat mat leat bivdon ja ráhkaduvvon Finnmárkkus lea lohpi geavahit dán steampala ja nama. Lohke go muhtimat lassi bargosajiid? Dákkár steamppal addá saji maŋgga bargosadjái sierra márkaniidda ja mii dalle dušše sáhttá leat Finnmárkkus! Joatket viidáseabbot luopmániiguin, bohccobiergguin ja buot eará báikkálaš erenoamášvuođaiguin. Jus ležžet erenoamášvuođat Finnmárkkus, de dat livčče áigájuo galgan registrerejuvvon danin! Ahte geavahit ILO-konvenšuvnna dása jáhkan mon šaddá váralaš. Vuohkin sáhttá šaddat ahte dušše mearrasámit besset bargat goikeguliiguin árbevirolaš vugiin. Okta ovdamearka lea inuihtat ja fállábivdu, gos dušše sii ja dušše sii leat ožžon lobi bivdit fálláid. Jus goikeguollebuvttadeapmi dáhpáhuvvá ILO-konvenšuvnnain, mo dalle buot eará ii-sámi ealáhusaktevrrain? ¶
Diibmá garre guhkilmas riiddut boazodolliid ja hammerfeastalaččaid gaskkas go bohccot guhto gilvvagárddiid ja vácce gáhtain ja baike. Gávpotbohccuid geažil lei dasto giđđat čoahkkin gaskkal Hammerfeasta suohkana, Fála orohaga, Boazodoallohálddahusa, Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvi ja eanandoalloministtara Lars Sponheima. Das sohpe earret eará cegget áiddi birra gávppoga ja geahččalit gávdnat ođđa guohtoneatnamiid muhton oassái Fálá ellui. Dán geasi aŋkke leat riiddut joatkán ja soapmásat leat maid geavvan bohccuid ala sihke áibmobissuiguin, biillaiguin ja beatnagiiguin. Politiiját leat gávdnan bahádahkkiid daid dáhpáhusain. Fálá orohat geahččalii maid oažžut Hammerfeasta suohkana geassit ruovttoluotta váidaga ja soabadit mot čoavdit váttisvuođaid mat leat čuožžilan. Politihkarat eai mieđihan geassit váidaga ja bearjadaga dieđihedje politiiját fálahasaide sáhku birra. Politiijaválddalaš Ellen Sofie Terland ii dieđe dohkkehit go boazodoallit sáhku. ¶
Dát lea duođai jearaldat maid sáhttá jearrat, muhto eai dáidde fápmoolbmot beroštit nu ollu das, nu guhká go eai leat stuorát ekonomalaš beroštumit go dat ahte álgoálbmogiidda addet rievtti ealli nu movt sii hálidit iežaset ruovttoriikain, ON olmmošvuoigatvuođajulggaštusa mielde. Muhto maid eará bat sáhttá vuordit dakkár máilmmis mas lea márkan botnjásan, mas orrot bálkesteame buot árvonorpmáid ja morála, ehtalaš ja gudni vuođđojurdagiid dušše fal danne vai besset bálvalit áidna duohta sátána: Dietnasa. Olmmoš sáhttá imaštallat goas eanas olbmot fuobmajit ahte sii leat njivlái darvánan ja de álgigohtet beassat luovosin das. Muhto dalle šaddá dat váddáseabbun go dál. Oainnán guhkkin varrarukses bustávaid maiguin lea čállojuvvon dakkár sátni man oktavuođas láve gullot riedja ja huikin; Revolušuvdna! Ja dat gal veadjá boahtit, balan mun. Danne go fápmobadjelgeahččama spižas maid lea iežas mihtiduvvon áigi, ii dat ge bistte agibeaivvi, lihkus. Fápmočoakkáldagat ja stivrejeaddjit gahččet, eai ge olbmot oro goassege oahppame iežaset historjjálaš boasttuvuođain. Dego beare ollu nuorat geat measta buohccájit go sin bivdá váldit ovddasvástádusa. Jus ulbmil eallimis lea riggut, de dalle ferte jearrat mii galgá gillát vai mun dal rikkošin, dahje eambbo riekta; gii? Juohke rikkis olbmo nammii gávdnojit ganske čuođi geafi. Jus riggát jurddahivčče duođas iežaset ovddasvástádusa servodagas de dalle sii livčče juogadan riggodaga danne vai gáhtteše iežaset gáđašvuođa vuostá. Muhtin riika buoremus suodjalus leat buorit ránnát. Jurddaš mat man ollu seasttášeimmet sihkarvuođa- ja suodjalusgoluid jus sáhtášeimmet oahppat eambbo daid álkis duohtavuođaid álgoálbmogiin? Buot historjjálaš soahtedáhpáhusaid, šlávvagávppašeami ja márkanhirbmaválddi čađa leat moattis geat leat lihkostuvvat cegget iežaset servodagaid dainna lágiin ahte dat soahpá riggodagaide, lunddolaš ráddjemiidda ja áiti birrasii mas olmmoš geahččala eanemus lági mielde ieš birget, muhto mas ii gal lea badjelmearálaččat mihkke ge, muhto mas lea eambbo lihkko ja buoredilálašvuohta go ollu eará servodagain, jáhkán mun. Ja hui máŋggas dain leat álgoálbmogat, ja dás leat maid sápmelaččat mielde. Jus geahččá otná álbmoga de eai leat álgoálbmogat bálljo oidnosis. Muhto sii leat oasálastán juohke oassái ođđaáigásaš kultuvrii miehtá máilmmi. Iešmielaid muhtin hárve háviid, muhto hirbmat heajos bohtosat leat leamaš eanaš háviid. Ollu šattut bohtet Ameriika álgoálbmogiin ja maid eará sajes. Olles diet eananoassi ja ollu eará guovllut leat rieviduvvon álgoálbmogiin, mat dušše dál min áiggis leat ožžon hupmanvearu mávssu dan ovddas. Sin geaid leat leamaš gohčodan dološáigásažžan ja dakkárin geat eai leat ollen nu guhkás (primitive), leat čájehuvvon, go eambbo iská, dakkárin geat cevzet, leat demokrahtalaččat ja geain lea doaibmi servodat obanassiige. Dát áššit leat duođaštuvvon. Muhto eai sii beassan geahččalit ge. Čalmmehuvvon fápmoolbmuid fápmobadjelgeahččan ja nealgi lei beare garas. Nie leat mii massán dálkasiid otná ja boahttevaš rohttudávddaid vuostá. Go leat billistan álgoálbmogiid kultuvrra de lea dan seammas ráhkaduvvon álgo olbmuid heavvaneapmái. Ja dál lea dušše áigejearaldat goas stuora Oarje Fápmu duššá historjjá garra duomu vuolde: Borri ja várálaš iešbuorrevuohta. Jus mat máhccat min báikkálaš diliide. Maid leat sámit oláhan Álgoálbmotlogijagis? Mii leat boahtán eambbo oidnosii ja dan seammás mii leat šaddan hearkkibut. Sámegiella áitojuvvo dál eambbo go goassege ovdal. Ja dat unnánaš mii vel leažžá báhcán sámi ruovttuguovllus ságastallojuvvo rámsun departemeantta báhpiriin, dan seammás go dat dulbmojuvvo dinema beaktilis skuterbálgáid vuollái. Romssas lea dál várregoahtán olbmuid. Moadde sápmelačča sáhttet dahkat nu ollu. Dan gal lea áibbas veadjetmeahttun ipmirdit gávpot bártniide ja - nieiddaide. Sii leat juo guhkes áiggi hárjánan sápmelaččaid atnit dakkárin maid bilkidit dahje maid birra ii galgga gullot sátni ge. Dahje maid váldá eret turistagihppagiin. Dahje geaid gohčoda birun. Muhtin aviisačállosiin čállet min galgat heahpanit eret go oba duostatge iežamet gohčodit álgoálbmogin. Diet heahpatvuođa steampil gal juo lea máŋgga sápmelaččas, ja danne dat ii leat mihkke ge ođđasiid. Muhto dat hirpmáhuhttá olbmo go diekkárat čállojuvvojit nu ođđamállet ja gávpotguovllus go jur Romssas. Rievttimielde lea diet oalle balddihahtti. Go duohtavuohta boahtá jurddašuvvon (fiktiv) máilmmi sadjái dalle máŋgasat hálidišgohtet ruovttoluotta status quo dillái ja našuvnnalaš-ovddasvástádusa-eretcealkin dillái. In áiggo garvit cuiggodeamis iežan álbmoga, muhto dál leat mii ávvudeame ahte mii gullat stuora oaidnemeahttun jovkui, na measta dego vilges joavku maid leat gevren duohkot deike ja vašuhan jahkeduháhiid mielde. Mii leat giitevaččat Ovttastuvvon Našuvnnaide go álggahedje Álgoálbmotlogijagi 1994-2004, muhto oainnán baluin dan duohtavuođa ahte árvideamis fertet mii dás duohko ieža birget almma buriid dáččaid veahki haga. Birget iežamet riggodagaidustitlaš, birasgáhtten ja dássedis guottuiguin sihke eallima ja jápmima ektui. Ii bat lean romalaš Tacitus mii čálii jagis 98 maŋŋel Kristusa nuppi appendi čállosis dan iežas monografi Germania čállosii, ahte davvin elle meahcce romes geafes fenni álbmot. Eai sii orron viesuin, muhto muhtin čoahkkejuvvon rissiid vuolde ( dat maid mii odne gohčodit goahtin ja lávvun). đ Dáppe ellet olbmot mánnávuođa rájes dassážii go boarásnuvvet, njuolgut eatnama alde. Eamit čuovvu isidis mielde bivdui ja soai juogadeaba sállaša olles bearrašiin. Eai sii rokka eatnama eai ge gávppaš ja vásit dan gelddolašvuođa mii lea vuoittu ja vuoittahallama gaskkas. Vaikko leat ge geafit de sii atnet iežaset lihkolažžan ja duhtavažžan. "Sii leat oadjebasat iežaset oktavuođain ipmiliidda, oadjebasat eará olbmuid dáfus ja nu sii leat oláhan dan buot váddásepmosa, namalassii dan ahte eai dárbbaš maidege sávvat." ¶
Svineng muitala ahte sis lea leamašan oktavuohta Beaivváš Sámiteáhtera hoavddain. –Mii hálidat juogalágan ovttasbarggu siinguin. Earret eará sáhtašii teáhter buvttadit ja hápmet čájálmasa, lohká son. Lagamus áiggis galgá Sápmi Os stivra fas deaivvadit Beaivváš teahterhaovddain ja šiehttat mo proseassa ovddasguvlui galgá doaibmat. ¶
Jurdda lea ahte teáhter álggahuvvo boahtte geasi. –Stivra ii lea velá juolludan ruđaid prošeaktii, muhto mii leat gergosat dan dahkat. Dát han lea hui deahálaš ollislaš konsepttii Sápmiparkkas. Svingeng diehtá maid muitalit ahte earret eará Nordkapp geasseteáhter geasuha ollu olbmuid. -Manne bat mii eat galgga dán vuogi geahččalit, jearrala Svineng. ¶
Son muitala ahte lea leamasán sáhka ahte Sámidáiddaguovddáš maid fárrešii Sápmiparkii, boares guossevissui. –Máŋggabealatvuohta sámikultuvrras oainnat váilu Sápmiparkkas, lohká Svineng. ¶
ROMSA: Romssa sámi vánhenfierpmádat bovde vánhemiid oktan mánáideasetguin sosialála servvoštallamiid lávvardaga Gimle mánáidgárddis. –Doppe mii beassat ságastallat geasi dáhpáhusaid birra ja gáfestallat. Mii maid humadit veháš plánaid birra ovddos guvlui, lohká jođiheaddji Maja Gran Erke. Son ávžžuha nu olusiid go vejolaš searvat lágideapmái. Jođiheaddji árvala vánhenfierpámdaga lágidit musihkka- ja juoigankurssa mánáide ja ráhkadit prošeavtta man ulbmil lea oahpahit sámegiela vánhemiidda. Dasa lassin árvala son gallestallat Romssa sámeskuvla ja Polarbad, geahččat sámegiel mánáidfilmmaid ja lágidit duodjekurssaid ja bearaš juovlabeavddi. ¶
Ovttasbargu šiehtadusas geatnegáhttá maid Sámedikki ásahit stipeandaortnega, buhtadusortnega ja oastinortnega dáiddáriidda ja duojáriidda. -Dat mearkkaša ahte Sámediggi ferte dievasčoahkkimis mearridit ja juolludit ruđaid dáidda ortnegiidda, muitala Hætta. ¶
Hætta muitala ahte dáiddáriid šiehtadallanlávdegoddi galgá earet eará čilget ja árvalit Sámediggái makkár konkrehta dárbbut dáiddáriin ain leat. –Lávdegottis lea dieđus stuorra ovttasvástádus ja dat maid geatnegahttá sin bargat buot dáiddáriid ovddas, muitala Hætta. ¶
Bievlavuodjin Sis-Finnmárkkus lea guhká leamaš guovddážis ja dál barget dan ala ahte ráhkadit seammasullásaš njuolggadusaid Finnmárkku váste. Dán ožžot beare vajálduhttit, go Sis-Finnmárkku álbmot háhka luonddus stuora oasi birgejupmái, ja muhtimat ges atnet guovlluid olgonastimii. Sáhttá geahčastit vearrodieđuid mat muitalit dietnasa leat unnin ja mat duođaštit álbmoga háhkat biepmu luonddus vai bearaš birgešii. Fylkkamánni ja stáda eaba galgga dása seaguhit, muhto váldit vuhtii álbmoga mii lea eallán luondduin máŋggaid buolvvaid. Ain galgá leat vejolaš báikkálaš álbmogii beassat doaresbeale guovlluide gosa ii mana mađidja ja rabas láhttu, vai besset háhkat luondduriggodagaid nu go murjjiid, elliid ja guliid. Mis ferte leat báikkálaš stivren dakkár eavttuid siskkobealde mat eai bija ilá stuora hehttehusaid luonddugeavaheapmái maid gilážiid olbmot leat árbevirolaččat atnán. ¶
NSR-N bovde buohkaid searválaga oažžut nuoraid sámi jienastuslohkui, go Sámediggi sádde skoviid nuoraide. NSR-N bovde erenoamážit eará nuoraidlávdegottiid ja nuoraidservviid searvat, nugo Davvi Nuora, Sámedikki nuoraidlávdegotti, Sámi Álbmotlihtu nuoraidlávdegotti ja Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvi nuoraidlávdegotti. –Ávžžuhit buohkaid sáddet SMS-dieđuid nuoraide mas nuorat muittuhuvvojit deavdit ja sáddet Sámedikki skovi ja mas ávžžuhuvvojit sáddet dieđu viidáseappot olbmáide, muitala NSR-N jođiheaddji Káre-Elle Partapuoli. Sámi jienastuslogus leat dál sullii 11 000 olbmo. Áibbas unnán dáin leat nuorat. –Soaitá ahte nuorat eai leat ovdal ožžon doarvái dieđuid ja ahte eai leat gillen ieža háhkat skoviid. Dan dihte lea buorre go Sámediggi dál sádde skoviid. Ja mii áiggošeimmet nuoraid muittuhit skoviid deavdit ja sáddet. Boahtte duhát ođđa jienasteaddji galggašedje leat nuorra čeahpes organisašunolbmot, sávvá Partapuoli. ¶
Čakčamánu 10.b. čálii Min Áigi ahte bievlavuodjin ii váikkut go 0,002 proseantta dahje 2 promille Guovdageainnu suohkanis. čállen dalle lohkkireivve, mii prentejuvvui 15.09, mas čájehin ahte dat lei áibbas boastut rehkenastin, ee. go 2 promille ii leat 0,002 proseanta, muhto 0,2 proseanta, ja danin ii sáhtte diehtit maid aviisa duođaid oaivvilda dáinna. Čállen maiddái ahte ii sáhte rehkenastit guhkkodaga proseantan areálas, ja ahte jus oppanassiige galgá rehkenastit man stuora oassi suohkanis gos vudjet bievlafievrruiguin, de ferte diehtit man govda luottat leat. Min Áigi ii leat kommenteren mu reivve, muhto 17.09. seamma journalisttat čálliba ahte bievlavuodjin "ii daga eambbo go 0,0039 proseanta dahje 0,39 promille olles Guovdageainnu suohkanis" Manná gal ovddosguovlui. 10.09. Min Áigi journalisttaid dieđu mielde 1 promille lei seamma go 0,001 proseanta. Vahku maŋŋil 1 promille lea 0,01 proseanta. Mii sáhttit dál sávvat ahte vahku geahčen gávnnahit rievttes vástádusa, nammalassii ahte 1 promille lea seamma go 0,1 proseanta. Lean gullan ahte buohkat eai lean ipmirdan maid čállen mannan háve, danin hui oanehis rávesolbmuidoahppokursa sidjiide geat (heajus matematihkaoahpaheami dihtii?) eai lean ipmirdan erohusa. Sánit proseanta ja promille bohtet latiidnagielas. Pro cent = per 100 dahje čuođioassi. Pro mille = per 1000 dahje duhátoassi. Omd. go vuodjit biilla (dahje skohtera dahje njealljejuvlaga) mis ii galgá leat badjel 0,2 promille alkohola varas. (Mii lea seamma go 0,02%) Deháleamus dáinna áššiin dattege ii leat journalisttaid matematihkamáhttu. Deháleamus lea ahte dát logut geavahuvvojit "duođáštit" ahte lea nu unnán bievlavuodjin ahte ii váhagahte luonddu. Ulbmil dáinna artihkkaliin orru leame bealuštit sihke bievlavuodjima ja Guovdageainnu suohkana hálddašeami ja dispensašunpolitihka. Dan gal sáhttá aviisa dieđusge dahkat, muhto berre addit luohttehahtti ja ipmirdahtti loguid, nu ahte mii diehtit mii lea duohtavuohta. De mii sáhttit dan vuođul digástallat dan birra, man ollu bievlavuodjin berre leat boahtteáiggis ja lea go dárbu gáržžidit dan. Min Áiggi álggii maŋimus artihkkala sániiguin "Vaikko lea beaggán ahte bievlavuodjin ii daga eambbo go 0,0039%..." Aviisa čállá nugo dát livččii logut maid buohkat dovdet ja dohkkehit. Muhto logut leat áibbas eará go dat maid aviisa geavahii vahku áiggi, ja sii eai muital gos dat leat viežžan daid. Ja, de čállet dego Luonddogáhttensearvi livččii dohkkehan dáid loguid. Mannan artihkkalis čálii aviisa ahte rabas láhtut ja dispaláhtut dahket 1900 km, dego dát livččii buot bievlavuodjin suohkanis. Dasa mus leat čuovvuvaš gažaldagat Min Áigái ja Guovdageainnu suohkanii: 1. Vudjet go buohkat dušše fal láhtus? Ii go gávdno lobihis vuodjin? 2. Lehpet go rehkenastán boazodoalu lobalaš vuodjima mielde? 3. Mo addo dispensašuvdna - lea go gáibadus ahte galget čuovvut muhtin láhtu, dahje dušše "dás dohko, buorimus lági mielde" ? ¶
Min Áigi deaivvadii Arild Hellesøyain ja su bivdoskihppáriin Leif Arne Iverseniin Statskoga vihkenbáikkis Kárášjogas mannan vahkus. Dál leaba olbmáguovttos boahtán vihkket sarvá maid páhppa ieš lea báhčán ovddit vahkus. Muhto dát ealgahistorjá álggii juo diibmá. Ealgabivdoáigge finai Hellesøy vuosttas geardde muhtun vahkkoloahpa guossin Iversena bivdojoavkku luhtte Kárášjogas. –Dalle dego fáhtehallin ealgabivdodávdii. Čađahin mannan geasi ealgabivdogeahččalemiid ja nagodin daid. Ja go Iversen bivdojoavku mu bovdii fárrui, de manne bat mun dasa in livčče galgan searvat, jearrala Hellesøy. ¶
Muhto dán jagáš ealgabivdu šattai hui erenoamáš Sis-Finnmárkku proavásii, iige son vajálduhte dan agibeaivves ge. Son muitala ahte ealga masá soaittahagas báhččui. ¶
Guoradettiin gulaiga soai juoidá meahccis, muhto eaba oaidnán maidige. Dasto bijaiga dola ja vuoššaiga káfe. –Dadjalin Pirii ahte várra ii šat gánnet eanet guorrat ja evttohin ruoktut vuolgit. Dasa ii miehtan Piera ja logai moai sáhtte vel veaháš čohkohallat ja várdát, muitala Hellesøy. ¶
Dál maŋŋá vuige Hellesøy ahte duođaid lei Pieras buorre evttohus. –Ii lean ge guhká dassažii fáhkkestaga beatnagat ruohtastedje, mu beana “Ruški” ja Piera beana “Monti” . Manaiga dego ráhkeahtat meahccái. Dasto maŋŋá gulaime beatnagiid ciellamin ja árvideimme doppe lea ealga. Dál dáhpáhuvai buot hui jođánit. Beatnagat bohte jođánit ruohta albmáguovtto guvlui. Soai goappašagat čibbe beliid ala gergosat báhčit. Ii mannan guhkesáigge ovdal ealga olles leavttus bođii meahcis. Guktot bážiiga guokte luođa 200 mehtera duohken. Ealga dasto ruohtai sullii 100 mehtera ovdal go gahčái. –Go bođiime ealgga lusa de lei dat lihkus jápmán, muitala Hellesøy. ¶
Go jearan Hellesøyas goappá luođđa njeiddii ealgga de son vástida čuođi proseantta sihkkarit ahte su luođđa dat lei. Dasto son duođaštussan roggala lupmás várrásuvvan luođđageaži. –Dán luođa gávnnaime sarvá gorudis ja dat lea mu bissu luođđageahči, dadjala bivdipáhppa ja moddje čeavládit. ¶
Bivdojoavkku jođiheaddji Leif Arne Iversen dušše rámida proavása, ja lohká son lea erenoamaš čeahpes meahcce olmmái. –Muhto vuosttažettiin son deaivá ealgga ja dat lea buot deháleamos ealgabivddus, lohká bivdojoavkku jođiheaddji. Vaikkovel sin ođđa bivdoskibir lea páhppa de ii loga Iversen su sárdnidan sidjiide. –Muhto son láve spivket muhtomin ja dadjat iežas sáhtit veahki jearrat bajábealde, dadjala Iversen mojinjálmmiid. Son lasihastá velá ahte soames eahkeda maid sáhttet bivdoskihppáraččat jugistit konjáhka, muhto ii hálit vuiget ahte válddesta go proavas. ¶
Ovdal hupmá beare ollu rievdademiid birra, de áigu Bals vuos ságastit bargiiguin. –Sii dovdet aviissa buoremusat. Sis leat sihkkarit olu jurdagat movt buoridit sáhttá aviissa. Ovttas galgat gávdnat ođđa čovdosiid. Bals lea váldán journalistaoahpu Sámi allaskuvllas. Sus lea maid almmolaš stivren oahppu ja ekonomioahppu ja stáhtadieđa vuođđofága. Bals lea bargan journalistan earret eará Sámi Radios ja maid Áššus. –Lean gaskkohagaid leamaš váldodoaimmaheaddjin Áššus. Lea somás bargu leat mielde váikkuheame movt bargat áššiiguin ja makkár ságat galget gullot. Dan dihte lea dál stuora hástalus álgit váldodoaimmaheaddjin ja geahččat man guhkás olaha iežas jurdagiiguin. Bals lea dál cealkán eret dálá barggu ja doaibmagoahtá almmolaččat Áššu jođiheaddjin skábmamánu 1. beaivvi rájes. –Soaittán moadde vahku árabut maid álgit, muitala Bals. Dan rádjai doaibmá Mikkel A. Gaup váldodoaimmaheaddjin ja Irene S. Andersen beaivválaš jođiheaddjin. Gaup álgá journalistavirgái go Bals álgá váldodoaimmaheaddjin. ¶
Son muitala ahte dat smávvafatnasiid bivdoearit, máid stáhta lea oastán, eai boađe sidjiide ávkin. Danne go "guollefanas barovnnat" ostet daid ja sis lea ollu ruhta. Matihisen lea ožžon dan dovddu ahte guovddášeiseválddit hálidivčče oalát jávkadit smávvafanas bivdiid. –Eat leat mii vuotnaguolásteaddjit geat gurret meara, muhto stuorra guollefatnasat. Dál ferte vuotnaguolásteddjiide addot friddjabivdu, nu ahte birgejupmi šaddá, dadjá Nils Einar Mathisen. ¶
Dilli máid Mathisen muitala lea oahpis Sámediggái. Kultur- ja ealáhuslávdegotti jođiheaddji Steinar Pedersena oainnu mielde leat vuotnaguolásteaddjit bálkestuvvon veadjemeahttumis dillái. –Dál orru dainna lágiin ahte mearrasápmelaččat leat šaddan Norgga siskkaldas koloniijan danne go leat massán buot vuoigatvuođaid. Eai beasa meara bivdit, eai ge leat vuoigatvuođat nannan riggodagaide, dadjá Pedersen. ¶
Saus lea dutkan mánáidsuodjalusa sámi guovlluin, ja lea leamaš Guovdageainnus ja Siskkit-Billávuonas gieddabarggus. –Mu mielas lea dehálaš ahte geahččala ráhkadit teorehtalaš ja praktihkkalaš evttohusa movt mánáidsuodjalus galgá bargat sámi guovlluin. Saus atná erenoamáš dehálažžan ahte mánáidsuodjalus oaidná báikkálaš servodaga. –Mánáidsuodjalusbargit eai ábut dušše oahpahuvvot kultuvrra birra guovllus gos barget, muhto maiddái oahppat oaidnit báikkálaš servodaga ja geavahit resurssaid mat doppe leat go galget čuovvolit áššiid. Mánáidsuodjalusa bargit fertejit beroštit das mii guovllus lea dábálaš, ja árvvoštallat leatgo fierpmádagas resurssat maid sáhttá geavahit, čilge Saus ja buktá ovtta ovdamearkka dása. –Muhtin guovlluin lea dábálaš ahte ristváhnemat geavahuvvojit mánáid bajásgeassimis, ja lea dehálaš ahte mánáidsuodjalus dan diehtá. Ristváhenmat leat hui buorit veahkit, muhto daid ii ane mánáidsuodjalus dál resursan. Dán ii fuomáš mánáidsuodjalus jus ii oainne servodaga. ¶
Bæhr čujuhii dasa ahte boazodolliin ii leat luohttámuš daidda guorahallamiidda mat leat biddjon vuođđun Guovdageainnu boazologuid mearrideamis. Per A. Bæhr fuomášuhttá ahte baozolohku lea gorgŋon maŋemus njeallji jagis, muhto seammás leat maid gávpebohccot losson dan áigodagas. Dat muitala boazodoalu politihkkara mielas ieš alddis ahte dutkamat eai doala deaivasa. ¶
Vuordámušat badjánit go lávddi ala iđstitge gávttehasat ja sámegielagat, muhto dasa nohkkáge Beaivváža Sámevuohta”. Mii oaidnit klásihkkalaš teahterbihtá maid juohke okta eurohpalaš kulturberošteaddji lea oaidnán juobe oktiige. ¶
Gieđaid speaččodettíin livket jurdagat das ahte leagoson Beaivváš lihtodan Norgga stáhtain vai besse Norgga stáhtabušeahta ala. Ahte duođas leat iežaset birra geasuheamen sámi álbmogii dáinna bihtáin. Ahte Stáhta dán bihtás leage dat čáhppes fápmu mii fille ja hástala Beaivváža beahttit iežas álbmgoa. Ja dáinnavugiin doalvut min stuorra máilmmi kultuvrii oassin. Vai miige heaittášeimmet, hoaktimen das ahte misge livčče iežamet eamiálbmot kultuvrralaš ruohttasat mat galggašedje dikšojuvvot? ¶
Odne diimu 12.00 doallá Norgga Sámiid Riikasearvi preassakonfereanssa Rica Ishavshoteallas Romssas. Doppe muitala Sven-Roald Nystø hálida go šat joatktit presideantan. – Ovdal dán áiggi in hálit dadjat maidige, vástida Nystø Min Áigái. Earret Sven-Roald Nystø searvaba maiddái NSR jođiheaddji Aili Keskitalao ja čálli Aile Jávo čoahkkimii. Nystø dovddaha Min Áigái ahte sus lea leamaš váttis árvvoštallat maid áigu dahkat. – Álo go olmmoš árvvoštalla galgá go šat searvat sámediggeválggaide, de lea dat dakkár ášši maid ferte árvvoštallat vuđolaččat. NSR stivra lea addán áigemeari vástidit dán vahku mielde. Ja Nystø lea geavahan áiggi bures. – Dieđusge leat leamaš ákkat mat leat geassán goappašat guvlui, namalassii joatkit presideantan dahje ii. Danin lean geavahan áiggi gitta otnážii, lohká Nystø. NSR jođiheaddji ii hálit kommenteret ášši ovdal maŋŋá preassakonfereanssa. ¶
Bearráigeahččan - ja vuođđudanlávdegotti jođiheaddji loahpas dasto árrui dieđihit ahte lávdegoddi geassá evttohusa ja bidjá dan mielddusin mearrádussii máid ledje dahkan Hálkavári ja Meavkki/Arvenjárgga báhčinguovllu áššis. Maŋŋil muitala Jørn Are Gaski ahte son árahalai geassit evttohusa. Son mieđiha ahte lea beahtahallan. Dasa lea sivvá go mearkašupmi ii leat nu nanus go mearrádus. –In sáhttán šat eará dahkat go guovttes lávdegottis geassádedje sálas. Álggos finai Klemet Erland Hætta (NSR) muitaleamin ahte son ii doarjjo šat evttohusa. Seammas bođii fiskeslihppu Margreta Påve Kristansenis (Bargiidbellodat) ahte son maid ii doarju sirdima. Nu báhcen okto, muitala Gaski. ¶
Aina Kemi (30) Oslos vuittii Telstra nammasaš telefundesign gilvvuid Australias.–Ožžon šohka go gullen ahte lean vuoitán, muitala Aina telefuvnnas Australias. ¶
Smiehtai eaŋkalit–Illudin issorasat, dát hirpmástuhttii mu, in jáhkkán obanassiige ahte vuoittán, muitala Aina. Son lohká ahte son smiehtai eaŋkalit ráhkadit dáid logoid dahje dovdomearkkaid. Juoga mii lea oahpis ássiide, go dát logot galget buot telefunboksaide biddjot olles Australiai ja heaŋgat das golbma jagi. -Danin válljejin mun Boomeraŋga, Cricket soappi, Vuollapohttala ja Thong šloahtanskuovaid maid akrylvuoidasiin njuhten. Dasalassin bidjalin telefunčuoggunbeavddi logoide, ja that`s it, lohká Aina. ¶
Gazzá oahpu AustraliasAina Kemi lea kárášjohkalačča Roald Kemi nieida, ja son lea beannot jagi juo lohkan gráfalaš design fága Sydney teknologalaš Universitehtas Australias. Dát skuvlejupmi bistá golbma jagi. Son muitala ahte sin luohkká Universitehtas ávžžuhuvvui leat fárus dáin gilvvuin. –Leimmet guđas min luohkás geat sáddiimet logoevttohusaid, muitala Aina. ¶
Min Áigi vuosttas gii almmuhaDán duorastaga čakčamánu 30. beaivve almmuhuvvo vuoiti Museum of Contemporary Art nammasaš museumas Sydney gávpogis. –Ii leat oktage media dáppe ii ge Norggas čállán dán birra, go dát ii leat velá almmolaččat gos ge almmuhuvvon. Nu ahte din aviisa Sámis Min Áigi lea dat vuosttaš gii čállá dán birra, muitala Aina. ¶
Lei heajos ráđđiAina muitala ahte gilvvuid vuoitu lea 10.000, Austraila dollára dahje sullii 50. 000,- ruvnno, ja dat bođii rievttes áigge. –Mun ledjen masá ruđahaga ja ledjen smiehttan jearrat áhčis loana, muhto dál in dárbbaš, lohká son. ¶
Váhnemat AustraliaiÁhčči Roald ja eadni Randi boahtiba Australiai ođđajagi mánus. –Mun áiggun dál sudnuide čájehit eanet Australias ja mátkkoštit sudnuin, muitala Aina telefuvnnas Sydney gávpogis gos dál lei giđđa ja 31 lieggagráda. ¶
Baer mielas lea buoret go NSI biddjo Norgga vuollái dan sadjáigo Ruoŧa dahje Suoma. –Norggas lea sámi dutkan ovdalis go Ruoŧa ja Suoma bealde, dan dihte jáhkán ođđa čovdosis buori vuođu boahtteáigái. Lea maid buorre go Ruoŧŧa ja Suopma dál bággejuvvojit smiehttat sámi dutkama birra ja gávdnat ruđa dasa. Baer maid lohká sirdima álgun sámi universitehtii. –Dát lokte allaskuvlla dutkan- ja oahppovejolašvuođaid ja dat lea juoga maid hukse viidáset. Lea álgu universitehtii. Dasa lassin šaddá beaktilet geavaheapmi ruđaid ja návccaid dáfus go allaskuvllas ja instituhtas lea eanet oktasaš, lohká Baer. Baer mielas lea rievdadanproseassa mannan hui jođánit. –Vikkaimet maŋidit proseassa veahá ja addit sámi servodahkii eanet áiggi smiehtastit, muhto dan eat nagodan. Proseassa galgá válmmas juo čavčča mielde, muitala Baer. Davviriikkaid Ministtarráđđi lea bovden Sámedikkiid presideanttaid čállit áigumuššiehtadusa NSI boahttevaš organiserema birra. ¶
Maiddái Norgga Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad lohká čovdosa dohkálažžan. –Dát lea dohkálaš čoavddus mainna sáhttá eallit, lohká son ja muitala ahte Sámedikkit leat guhká geahččalan oččodit nu ahte ásahus ii galgga fárrehuvvot Norgga eiseválddiid vuollái. Sin mielas livččii buoret ahte ásahus bissu Ministtarráđi vuolde dahje ahte boahtá Parlamentáralaš Ráđi vuollái. –Muhto go ii oaččo ideella čovdosa, de lea dát dohkálaš čoavddus. Dál lea dehálaš ahte NSI-bargit ožžot ráfi geahččat ovddasguvlui ja movt galget nannet dutkama, lohká Nystad. ¶
Ohcala jávreguolástandieđáhusa ¶
Sámi Instituhtta (NSI ) sirdojuvvo našunála dássái, sierra ossodahkan Sámi allaskuvlii. –NSI galgá formálalaččat ja juridihkalaččat leat Norgga ásahus. Dat čadnojuvvo Sámi allaskuvlii, fágalaččat iešheanalaš ovttadahkan. NSI oažžu sierra direktovrra ja sierra stivrra, muitala Helgason. Ođđa stivra ja ođđa njuolggadusat galget mearriduvvot maŋŋelis dán čavčča. Stivrras galget leat vihtta áirasa, mas Sámedikkit válljejit golbma, Ministtarráđđi evttoha ovtta ja NSI-bargit ovtta. Vaikko NSI šaddáge formálalaččat Norgga ásahussan, de lohká Helgason ahte dat galgá ain doaibmat davviriikkalaččat. –NSI galgá bisuhit davviriikkalaš profiilla, dat galgá bargat davviriikkalaččat ja olles Sámis. Stivrras galget leat áirasat davviriikkain ja davviriikkat galget maid leat mielde ruhtadeamis, čilge Helgason. Ministtarráđđi galgá ain leat mielde ruhtadeamis, mas Norga ruhtada beali, Ministtarráđđi 25 proseantta, Ruoŧŧa 15 proseantta ja Suopma logi proseantta. ¶
Ohcala jávreguolástandieđáhusa ¶
Juohke sajis gos Beaivváš Sámi Teáhter dán rádjái leat čájehan bihtá, lea Risten áivve rámi ožžon. –Dát dieđusge illudahttá, dadjala Risten lávddi alde Kárášjoga kulturviesus. Son lea okto hárjehallamin. Eahkedis galgá leat čájálmas ja nuorra áŋgiris neavttár lea boahtán guokte diimmu ovdal. ¶
–Ferte hárjehallat fysihkalaččat ja maiddái jiena lea dehálaš ligget ovdal čájálmasa. -Mus lea oalle lossa rolla, dadjala Risten ja rohttesta iežas fuolkki Per Hætta-rohki "Gumppe" -luođi. –Ohppen easka diibmá albmaláhkái juoigat go válden Juoigan- ja árbevirolaš muitaleami oahpu Sámi allaskuvllas, muitala Risten go geargá juoigamis. ¶
Muhto teáhterhárjáneapmi ja neavttašeapmi lea earáhuhttán Ristena. Son lea earret eará oahppan geavahit gorutgiela ja improvisašuvnna ja deattuha ahte lávddi alde sáhttá vaikko mii dáhpáhuvvat go dat han lea friddjabáiki. –Mun jáhkán ahte lean šaddan duostileabbo ja ahte neavttašeapmi lea dagahan ahte iešdovdu lea nanosmuvvan. Don dieđát, mun ledjen ovdal badjilmeare udju, muitala son. ¶
Liggedettiin jiena boahtá váldorolla Faust-bihtás "Mikka" Mikkel Gaup lávddi ala ja fátmmasta Ristena. –Dán nieiddas leat lunddolaš attáldagat, rápmu beakkálmas neavttár ja luoitila Ristena. –Sus leat máŋggalágán ámadájut, ja daid son duođaid máhttá geavahit. Ii son ballan go galggai cummestit mu, boagusta Mikka. Risten vuige maŋŋá vuoidanlanjas ahte son duođaid balai cummástallat lávddi alde, muhto balu son ii čájehan earáide. ¶
Maiddái Mary Sarre, guhte lea leamaš neavttár Beaivváš teáhteris máŋgalot jagi, áivve rámida Ristena. –Risten ii fiellat ii ge girddaš. Don dieđát, teáhtermáilmmis lea hui álki fillehallat, muitala veteránaneavttár. Soai leaba guokte nissonolbmo dán bihtás mielde, ja juogadeaba vuoidan- ja gárvodanlanja. –Risten maid vuhtii váldá moaitagiid ja lohká ahte son lea dušše oahppamin teáhteris, muitala Mary. –Nie mun jeđđen iežan, dadjala fas Risten ja álgá vuoidat ámadáju Mákredáža hámádahkii. ¶
Maŋŋá go Faust-bihtáin lea geargan, golggotmánu gaskkamuttos, de áigu Risten joatkit Sámi allaskuvllas. Áigu dalle servodat- ja boazodoallofága lohkat. Muhto boahtte giđa áigu son geahččalit beassat Norgga Teáhterallaskuvlii Oslos. –Leat garra gáibádusat, ja dieđán maid ahte dohko lea váttis beassat sisa, muhto mun ferten geahččalit, lohka Risten ovdal go vuolgá lávddi ala neavttašit "Mákredáža" . ¶
Duorastatiđida dat lei Ludvigsen hirbmadit hárdán sámediggeáirasiid go ii lohkan mearrasámiin ja eará riddoálbmogiin makkár ge erenoamáš vuoigatvuođaid mearrariggodagaide sámi guovlluin. Norgga Sámiid Riikasearvvi (NSR) áirras Geir Tommy Pedersen imašta hirmbadit manne ministarii lea nu váttis dovddastit ahte mearrasámiin leat erenoamáš vuoigatvuođat mearrariggodagaide. Pedersen mielas ferte Sámediggi veardidit Norgga stáhta váidit ILO-ásahusaide, go ministar ovddida dákkár signálaid vuoigatvuođa gažaldagaid hárrái. Dan jurdaga maiddái doarjjui Bargiidbellodaga Pedersen, gii ovddit Min Áiggis logai guolástusministar njulgetaga historjakeahtesin, go ii dovddas vuoigatvuođaid sámerittu álbmogiidda. –Muhto šaddá lossat mannat dan geainnu ja muitalit olgomáilbmái ahte mii eat gulahala iežamet riikaeiseválddiiguin, dadjá Steinar Pedersen. ¶
– Ii leat vuosttaš geardi go moitojuvvon, iige oktage leat dássážii sáhttán mu bissehit geavaheamis sániid mat čilgejit duohtavuođa. Go olbmot ohpit reagerejit, de dat muitala ahte sii váldet mu duođas, lohká Hætta. Son lohká iežas dolkan váldimis bajás meahcástanáššiid Sámedikkis. – Danin ledjen juo ovdalgihtii mearridan mo sáhtán boktit eará áirasiid. Ii ábut ferdnet ahte ferdnet seamma láhkái ášši jus eai guldal. – Muhto lea bat dan dihtii dárbu soaibmat? – Geavahan sániid dárbbu mielde. Politihkas ferte gierdat ollu. – Nu ahte don áiggut joatkit gohčodeames eará áirasiid «inkompeteanta idiotan» ? – Ná, jus dárbu. Jus eai gierdda gullat dan, de han sáhttet bálkestit mu olggos Sámedikkis. Dalle báhcet dušše dakkár olbmot geat eai ádde meahcásteamis maidige, ja geat leat dušše ovttaoaivilis. Ii dat gal speadjalastte sámi álbmoga oaivila. ¶
Anja Christensen fállá sierra juovlaprográmma turisttaide Álttás. Dat leage vuosttaš lávki ovdáneapmái maid son ieš jáhkká šaddat «big businessan» guhkit áiggi vuollái. – Mii leat juo ožžon jearaldagaid idjandanvejolašvuođaid ja fálaldagaid birra juovllaid áigge. Danne doallat Álttá Rica hotealla rabasin juovllaid áigge, muitala Christensen. Son ii jáhke dán leat vuos nu stuorra tienasin lagamuš áiggis. – Muhto go mii dás rahčagoahtit oažžut eambbo dálveturismma Finnmárkui, de jáhkán leat riekta ahte mii dál juo márkanfievrridišgoahtit juovllaid, lohká Christensen, ja doaivu olles mátkeealáhusa searvat dasa boahtteáiggis. ¶
Maŋemus áiggiid lea Sámedikki birra leamaš hui ollu hupmu ja dan mearihis ruhtagolaheami birra. Ja Dagbladet aviissa journalisttat ges gárte leat dat geat burge mátkerehkegiid jna., ja geat čálle imašlaš diliid birra ja dagahe daid almmolašvuođa oidnosii. Sámediggi ásahuvvui vuhtii váldin dihte sámi álbmoga beroštumiid ja dat gal lea hirpmus go dat ásahus lea šaddan hirbmat stuora byråkratiijan mas ii vuhtto beaktilvuohta muhto ruhtastajideapmi. Das lea 250 miljovnna sturrosaš bušeahtta. 109 bargi ja 19 direktevrra ja mátkkiin eai váldo vuhtii riikkarájit. Sámediggi eallá danne go oažžu almmolaš ruđaid. Ja das mii dál lea boahtán ovdan jáhkán mun bohtosa šaddat dan ahte Riikkarevišuvdna bidjá johtui albma rehketdoallosnuggama. Ja jus hirbmat boasttuvuođat gávdnojit de dáidá Økokrim fertet bargagoahtit. Jorret go de oaivvit? Muhto radiosáddagis aiddo de lei muhtin gii ieš čohkká Sámedikkis gii buvttii čilgehusa. Das muitalii 5 čoahkkinbeaivvis meannudit 2 ášši, ja muđui adnui čoahkkinbeaivi nágget gokko galgá rihkku čuožžut, ja čađat bohte mearkkašumit áššemeannudanvuohkái. Hámmárfeastta gáhta alde ja Álttá vázzingáhta alde hupmet dohppestit olles dan sámedikki. Álttá sátnejođiheaddji, Bakken, lea dien oktavuođas báikkálaš medias ávžžuhan olbmuid čálihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui. Nu leat maid su bargoustibat oarje-fylkkas dahkan, ja Ovddádusbellodat lea ipmirdan man birra lea sáhka, nu leat sii maid čuovvolan. Guorahala iežat soga vai gávnnahat lei go du áhkku dahje máttaráhkku dakkár gii sámastii! Ja de sáhttá jearrat šaddágo boahtte sámediggepresideanta Ovddádusbellodaga Mátta-Várjjatlaš Jan H. Fredriksen dahje muhtin eará sátnejođiheaddji? Dakkár sátnejođiheaddji gii leat fuobmán dan deaŧalepmosa. Ruhta dárbbašuvvo ja Sámediggi lea stuora ruhtaruitu. Mii leat 75 000 ássi dán fyllkas. Mii diehtit buohkat iežamet leat badjelmeare hálddašuvvon ja administrerejuvvon. Mis lea fylkkadiggi ja 19 suohkana. Ja dasa lassin de galgá vel Sámediggi min hálddašit mii lea ruhtanjielloásahus, olles 250 000 000 ruvnno. Ná ii sáhte joatkit. E-maila arne.nilsen.anthi ¶
Mannan bearjadaga doalvvui Norgga Sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø ságaid Gonagasa šlohttii: Finnmárkoláhka ášši ja oahppováillagiid buvttadusášši leat hui dehálaččat soabadanproseassii sápmelaččaiguin. Dan presideanta dagai go Gonagas lea ieš bargan olu soabadanáššiiguin, ja bivdán andagassii sámiin Norgga ovddeš dáruiduhttinpolitihka ovddas. Presidentii lei dehálaš čilget dili Gonagassii go guktut áššit leat Stuorradikki justislávdegottis gieđahallama vuolde. Erenoamážit Finnmárkolága hárrái lei Norgga ráđđehusas unnán dáhttu gulahallat sápmelaččaiguin. Sámediggi lea oalát hilgon ráđđehusa Finnmárkoláhkaevttohasa go dat ii deavdde ILO-169 gáibádusaid maid Norgga stáhta lea vuolláičállán. Dan lea Stuorradikki justislávdegoddi viggan duogŋat ráđđádallamiiguin Sámedikkiin. Dássážii leat dollon guokte ráđđádallančoahkkima, ja ságastallan lea mannan eanemusat dušše ovtta guvlui. Sámediggi muitala iežas oainnuid, muhto justislávdegoddi dušše guldala ii ge báljo vástit ge. Jus Sámediggi ja justislávdegoddi galget gulahallat, de ii sáhte justislávdegoddi dušše jaska čohkkát. Dál fertet čielgasit diehtit maid justislávdegoddi oaivvilda. Lunddolaš lea ahte Norgga eiseválddit váldet vuhtii dan maid Gonagas Harald ovdalis lea sávvan, nammalassii ahte eiseválddit soabadit sápmelaččaiguin. Easka dalle lea vejolašvuohta ovdánahttit sámi servvodaga. Jus sápmelaččat galget sáhttit dohkkehit Finnmárkoláhkaárvalusa, de ferte ollu láhkateavsttas rievdaduvvot. Sámi oamastan ja geavahanvuoigatvuođat fertejit dohkkehuvvot. Sihke Norgga ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti láhkačeahpit leat Sámedikki bealde, ja oaivvildit ráđđehusa evttohasa rihkkut riikkaidgaskasaš prinsihpaid álgoálbmot áššiid meannudeami oktavuođas. Dasa lassin sehkke ráđđehusa vuoigatvuođaid ja hálddašeami dohkkemeahttun vuogi mielde. Sápmelaččat besset gal mielde hálddašit Finnmárkku eatnamiid ja čáziid, muhto masset seammás buot vuoigatvuođaid. Mii muittuhit ahte das ii leat hállámuš unná áššáža birra mainna stáhta sáhttá dahkat lonohallangávppi nugo ieš hálida. ¶
–Geahpida min barggu go dál diehtit gos berret ohcat, lohká Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen. Son muitala ahte sii geahččaledje čázevuol govvenapparáhtain ohcat Alamattila dan báikkis gokko sahejedje eret sykkela, muhto sii eai gávdnan doppe maidege. Henriksen lohká aitto hupman politimeaštáriin, ja soai leaba mearridan ahte vurdet ođđajagemánnui ovdalgo ohcet viidáseappot. –Mii loahpahit dál juovllaide ja ohcagoahtit go veahá čuvggoda ođđajagis. Gávdnanbáiki lea sullii 300 mehtara eret Gálániitu duottarstobus, mii lea juste dan guovllus gos čakčat ohce Alamattila. Henriksen ii dieđe leatgo dalle oidnosis leamaš juvllat. Son jáhkká sykkela rievdan dán coahkásii, go čuođi mehtara badjelis lea gála gokko lávejit vánddardit njealljejuvllagiiguin. Henriksen jáhkká Alamattila galgan dákko rasttihit eanu. –Sárgon Ánte, gii orru Gálániitus, muitalii ahte son lea várra beaivvi ovdal Oiva vuodján dákko ja dakko ledje geađggit hui njalkasat, nu ahte sus maid ledje dakko váttisvuođat beassat badjel, lohká Henriksen. ¶
Dáid juovllaid lohket galgat johtit logi proseantta eambbo spiinni erttehiid go ovdal. Ja sávzza erttet maid johtá eambbo, ja dán rádjái leat mii oastán 11 proseantta eambbo goike sálte sávzza erttegiid go seamma áigodagas diibmá. - Muhto aŋkke eai dáidde šaddat guoros vuorkkát dán jagi, ja danne ii dárbbaš vuolgit ráji badjel oastit juovlabiepmuid, Endre Myhr Biergobránša Riikkalihtus. Son muitala ahte erenoamážit jagiid 2000, 2001 ja 2002 oste olbmot eambbo sávzza erttegiid go ovdal. Dál eai šat oastte nu ollu bierggu, muhto johtu lassána jagis jahkái. ¶
Bargiidbellodaga joavkojođiheaddji Olli lohká Per Solli álo lea leamašan miellahttun Bargiidbellodagas. Son lea guokte áigodaga leamašan gielddastivraáirras Narviika gielddas. Solli maid leamašan Nordlándda fylkkadiggeáirras ovtta áigodaga. 1993 válljejuvvui son vuosttasgeardde Sámediggái ja lei loahpaheamin goalmmát áigodaga. Olli muitala Per Solli lei dieđihan ahte son áigu loahpahit iežas politihkkalaš bargguid Sámedikkis. Muđui lea Per Solli bargan guhkit áigge Norgga suodjalusas ja sus lei majorgráda. Maŋimuš jagiid vujii son lákcajiekŋabiilla iežas ruovttu guovllus. ¶
Sámi Journalisttaid searvi (SJS) lea duhtavaš go Nordlys aviisa hálida oažžut johtui digaštallama sámi mediaid ja Sámedikki birra. Muhto SJS ii liiko go Nordlysjournalista Oddvard Nygård cealká aviissas juovlamánu 6. beaivvi 2004 ahte sámi journalisttat dušše miehttegulgii njávket Sámedikki, eaige cuiggot dan veahá ge. Nygårs oaivvilda Dagbladet aviisa dat lei gii álggus almmuhii vuosttaš cuiggodeaddji reportášaid Sámedikki ekonomihálddašeami birra. Dat ii doala deaivasa. Eanas áššit maid Dagbladet aviisa lea almmuhan iežas artihkkalráiddus Sámedikki birra, leat dakkárat maid sámi mediat leat muitalan ovdalgo riikkapreassa beroštišgođii dain. Sámi Journalisttaid searvi atná unohassan go sámi journalisttaid steampilastet cuiggodankeahtes journalistan, go dat ii leat duohtavuohta. SJS ferte šállošit go boasttu vuođu alde bidjet journalistajovkui (sámiide) dakkár nama. Muhto sámi journalisttat, nu movt maid eará journalisttat fertejit šaddat vel ain čeahpibut dán suorggis. SJS mielas lea muđui buorre go Dagbladet aviisa lea dagahan dáid áššiid oidnosii riikkapreassas, ja sámi- ja eará davvi-norgga mediat eai leat lihkostuvvan dainna. Sámi Juornalistasearvvi stivra Mathis Eira Jođiheaddji Tlf 995 97 043 ¶
Dán rádjái lea bargojoavku dohkkehan guokte artihkkala julggaštusas. Dat leat artihkkalat main ii mainnašuvvo sátni álbmot. Álgoálbmogat leat háddjanan dan ektui makkár bargovugiid geavahit čoahkkimis. Unna joavkku, mas leat mielde dušše moadde organisašuvnna oaivvildit ahte julggaštus galgá dohkkehuvvot justa diená mo dat lea dál. Sii eai dohkket ovtage rievdadusa tekstii. Buohkat earát lea gárvá dohkkehit rievdadusaid mat buoridivčče ja nánneše vuoigatvuođaid. Siige eai leat gárvá dohkkehit ovttage rievdadusa mii geanohahttá vuoigatvuođaid. Sámiráđđi lei guovddážis fidnet proseassa ovdánit. Jagis 2000 Sámiráđđi nuppástuhtii oaivila ahte julggáštusa sáhttá rievdadit jos vuoigatvuođat eai geanohuva. Dán álgaga čuovvoledje earát ja odne eanáš álgoálbmogat leat válljen Sámiráđi bargovuogi, ráđđádallat ja buktit ođđa evttohusaid. ¶
Okta váddáseamos áššiin leat golbma artihkkala (3,31,34) mat dovddastit álgoálbmogiid iešmearrideami. Stáhtain lea hui gáržžes oaidnu iešmearrideamis. Sii ballet, ahte juohke álgoálbmot vuođđuda iežaset stáhta, jos sii dovddastit álgoálbmogiid iešmearrideami. Álgoálbmogat leat čađa gaskka bealuštan vuoigatvuođa iešmearrideapmái. Sii oaivvildet ahte iešmearrideami haga ii leat vejolašvuohta doalahit sierra identitehta ja kultuvrra. Álgoálbmogat leat mángii buktán ovdan, ahte riikaidgaskasaš lága mielde iešstivren vuoigatvuohta ii vel atte vuoigatvuođa vuođđudit sierra stáhta. ¶
Eira dat lea čohkken joavkku gos musihkkárat, juoigi Inga Juuso ja dánssár Leammuid Biret Rávdná leat mielde. Sihke imašteapmi, ballu ja doaivva leat guovddážis bihtás. “Čuologeađgi” lea sieidi Eira geasseorohagas ja bihttá guoskkaha earet eará olbmuid badjelmearálašvuođa ja man láhkái luondu nuoskkiduvvo. Dán čájálmasas lea maiddái boahtteáiggedoaivva fárus. –Maid son min máttut livčče lohkan jus oainnaše mo mii leat hálddašan luonddu, jearrala Eira bihtás. ¶
Ovdal skilleduorastaga besset nuorat oahppat breahta hálddašit. Lea sihke vuođđo- ja joatkkakursa. Harald, Marte ja Martin áigot searvat kursii mii lágiduvvo sihke maŋŋebárgga ja gaskavahkku. –Mun áiggon dahkat buot maid nagodan šaddat buoremus skilleduorastaga, dadjala Martin. –Niehku lea šaddat proffan, lohká Harald. ¶
Wenche doaivu Rypa Pubii bohtet ollu olbmot –Jus lea vásihan ollu rieddjás musihka beassážiid, de lea buorre Rypai boahtit jaskadeappot musihka návddašit. Fálan movttegis konseartta gos lávllun sihke iežan lávlagiid ja boares sámi šlágáriid dahje evergreens. Galgá leaktu ja somá, muitala Wenche. Su váldočuojaheaddji lea Norgga Grand Prix lávlu, áltálaš Ivan Jonas. Soai leaba juo logi jagi ovttasbargan. –Dovde bures nubbi nuppi, ja gii dan diehtá maid moai sáhtte fuomášit lávddi nalde. Mu čuojaheddjiin ja mus láve leat hui somá lávddis. Wenche Marie Hætta lea almmuhan CD "Jurdagat ja niegut" diibmá. Dasa lea maid Intrigue lávlu Kai Somby oassálastán muhtin lávlagiidda. Ii leat vel čielggas searvá go son guosselávlun. –Intrigue galgá čuojahit beassášlávvordaga, ja jus Kai Sombys ii leat nohkan jietna, de soaitá lávlut maiddái mu konsearttas. Dan birra letne hupman, muitala Wenche Marie Hætta. Vuosttašbeassášbeaivvi dii 21.00 álgá konsearta Rypa Pubas. ¶
Dáža-pakistána komihkkar lea dovddus dainna go láve čaimmahit olbmuid go čájehallá oktavuođa gaskal sisafárrejeddjiid ja dážaid iežas showain. Iežas showas veahkeha son “sápmelaččaid” šaddat albma dážan. Son muitala maid galgá dahkat vai šaddá dážan. - Jáhkán máŋga sápmelaččat čaibmat mu showa poeŋŋaid. Sápmelaččain ja sisafárrejeddjiin lea oktasaš vuođđu go lea sáhka das ahte deaivvadit dážavuođain, dadjá Shabana. ¶
Ja juste dien dat jurddašii ge festiváljođiheaddji Anne Randi Solbakken go bovdii Rehmana Kárášjohkii. - Son diehtá movt lea leat unnitloguálbmot dilis. Danne jurddašeimmet dán heivet bures deike Kárášjohkii. Jáhkkit maid muđui nai leat dán buorre guoimmuheapmin, oaivvilda Solbakken. Shabana ii leat gal vuos heivehan iežas showa sámi diliide. - Minoritehtajearaldat ii dárbbaš leat čatnon muhtin sierra kultuvrii. Muhto mun láven dábálaččat heivehit iežan showa báikkálaš dillái, muitala Shabana, gii liikká jáhkká fertet bastileabbun dahkat iežas poeŋŋaid go boahtá Kárášjohkii. - Ovdalaččas lean čájehan iežan showa muhtin sámi nissonorganisašuvdnii ja dalle mearkkašin alddán leat earálágan gehččiid. Go doalan showa dážaide, dalle sii rešket álkit mu poeŋŋaid danne go geavahan ovdamearkkaid mat leat nu guhkkin eret sin árgabeaivvis. Muhto in jáhke iežan leat nu eksohtalažžan sápmelaččaid gaskkas, jáhkká Shabana. ¶
Stadioncrossa lea juoga maid ferte vásihit. Dat lea skohtercrossa guovdu márkana, mas geahččit oidnet visot dramatihka mii geavvá bánas. Dán jagi lea gehččiid sukseassa erenoamáš gelddolaš. Suoma beale sámelunta Iisko-Matti Näkkäläjärvi lea áidna vuoddji, gii sáhttá vuoitit johttipokála man čuovvu 50 000 ruvdno. Son vuittii reivvárheata vuosttaš háve jagi 2000:s. Diibmá fas vuittii. –Dasa lean ráhkkaneamin, ja boađán vuoitima nammii. Mus leat golbma skihpára, geat veahkehit skohtera doalahit ortnegis. Mii bidját ollu návccaid ahte skohter doaibmá čuođi proseantta dán gilvvus, muitala Näkkäläjärvi. ¶
Skohtercrossas leat njeallje iešguđetlágan luohká. Juniorat vudjet 380 kubihka skohteriin. Gilvvus lea maiddái 500 kubihka standard luohkká, muhto eanemus leahttu lea 440 - ja 800-luohkás. Dábálaččat servet stadioncrossii vuoddjit geat leat buoremusaid searvvis. Dát skohtergilvvut leat juohke beassážiid čohkken ollu olbmuid, makkár dálki juo leaš. Badjel duhát geahčči - mánáid rájes vuorrasit rádjái - gizzot juohke jagi muohtagoivvohagaid ala oaidnit gilvvu, mas lea ollu dramatihkka ja gelddolašvuohta. Iige guđege jagi sáhte diehtit makkár šillju lea, go dan mearredit dálkkit. Diibmá njázudii jur ovdalaš lágideami, nu ahte šattai measta "čáhcecrossa" . ¶
Dasto lea Karasjok Festivaler hutkan sierra mánáidbeaivvige. Maŋŋebárgga kulturviesus dáhpáhuvvá olu maid Kárášjoga nuoraidskuvlla 10. luohkká lágida. – Dát galgá mánáid miela mielde leat. Maŋŋebárgii leat bovden min iežamet veršuvnna Kaptein Sabeltannas. Son lea ovdal galledan Kárášjoga mánáid ja su mielde lei piráhtaš Pinky maid. Mánáide lei stuora ja hui somás vásáhus dát, ja dieđusge mii fas bovdet dovddus piráhtaguoktá deike, muitala Karasjok Festivaler stivrajođiheaddji ja koordinator Anne Randi Solbakken. ¶
Persen lea hirpmástuvvan go su bárgoskibir Hans R. Mathisen ávžžuha sin boikohttet Romssa OG. –Ii ábut ahte mii dáiddqrat iešguđetge čiegas Sámis suvrát ja láitit. Lean dolkan sápmelaččaid ágalaš váidagiidda. Mii han ieža eallit ja doaibmat juohkebeaivve kapitalismma servodagas, eat sáhte fárret eret dáppe. Mu mielas orru leame ahte muhtomin ain leat hui garra puritánalaš jurddašan vuogit, beaškala Persen. ¶
Son muitala iežas leat geahččalan bargat dan ala ahte čohkket sámi musihkkagelbbolašvuođa. Go lei Kárášjoga kulturskuvlla jođiheaddji de son oassálasttii aktiivvalaččat sámi musihkka ásahusa plánemii, muhto ii vásihan dainna lihkostuvvat obanassii ge. ¶
–Ollu filmmaid ii leat vejolaš oaidnit eará go dál, olgoriikkalaš filmmat mat eai boađe goassege Norgga kinoide, muitala festiválahoavda Ola Lund Renolen. Prográmmas leat maid moadde sámi filmma. Davviriikkalaš nuoraid filbmafestivála (NUFF) vuoitofilmmat čájehuvvojit sierra NUFF-prográmmas. Ovtta dain vuoitofilmmain, filmma "Unplugged" , leat Guovdageainnu nuorat Mihkku Tostrup Østmo, Ken Are Bongo, Ánte Siri ja Ragnhild Anette Gaino ráhkadan. NUFF-prográmma lea lávvordaga Fokus kinos diibmu 10.00. Dasa lassin čájehuvvo Flemming Christensena animašuvdnafilbma "Bjørnens sang" , mii lea ráhkaduvvon Mary A. Somby muitalusa vuođul. Dan Jåma ja Roger Sellberg noveallafilbma "Hunden" čájehuvvo maid filbmafestiválas. Filbma lea beatnaga birra mii láhppo ja ferte birget akto. Filbma lea beatnaga geahččanguovllus ráhkaduvvon. "Enda bilden av min pappa" lea ges Ruoŧa filbma maid Kine Boman lea ráhkadan. Filbma lea nieidda birra Lulli-Ruoŧas gii boahtá Sápmái ohcat áhčis. Čájehuvvo dušše gaskavahku. "Family files" lea Suoma dokumentára maid Mary Soppela lea ráhkadan. Filbma lea nissona birra gii boahtá Nederlánddas Davvi-Supmii guorahallat iežas ruohttasiid. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Šibitdoavttir Vivi Dalseng lohká elliidgáhtten lávdegotti ovttas Borramušbearraigeahču fágaolbmuiguin iskan ovtta náveha Kárášjogas. Dan dahke go ledje ožžon cavgileami. –Dás čájehuvvui ahte ii leat makkár ge elliid tragedia birra sáhka, muhto leat bidjan johtui muhtun doaimmaid máid čuovvot mielde, muitala Dalseng. Dilli orui oaidnit dramáhtalaš, go šadde dáhttut veahki politiijain beassat návehii sisa. –Dan dagaimet go eat ožžon eaiggáda ságaide, go mis ii leat vuoigatvuohta mannat sisa, čilge Dalseng. Ášši ii leat váidon politiijaide. ¶
-Allet lihkahala bassivári ¶
Sara báicco ii hálit ahte lágideaddjit duohtadit bassivári Salašoaivvi. Son dattege muđui doarju OG.–Manne bat mii galggašeimmet olggobeale iežamet doallat go juo gearddi boahtá dohko, árvala Sara. Min Áigi ii dán vuoro ožžon ságaide eará dáiddaservviid jođiheddjiid. ¶
Idjarávga radiosátta lea oppa Davvi-Norgga hárdán badjelasas. Mannan bearjadat eahkeda áhcagaste Sámi Radio telefuvnnat go eddon dážat diimmu miehtá gohččo Idjarávgga bargiid sáddagiineaset neavrái mannat. Idjarávga botkii muhtun dárogiel-prográmma maid NRK Oslos leai P2-kánalas sáddemin, ja dagahii Sámi Radio vuostá telefunstoarpma. – Eat mi heaitte Idjarávgga sáddemis vaikko vel dážat suhttet, dadja Arne Store, Sámi Radio hoavda, ja váidala go dát olbmot dahpet sin telefonlinnjaid nu ahte Idjarávgga guldaleaddjit eai beasa čáđa. Sámi Áigi, 1. nr. bearjadat ođđajagimánu 6. b. 1984 ¶
Áigečála muitala dutkiid gávdnan geađgeneavvuid, elfenčalánvearjjuid ja mammuhta, bisona, guovžža, ledjona ja njoammila dávttiid. Dáid elliid leat olbmot bivdán dien jiekŋaáiggis. ¶
-Go ledje valljis fuođđut, de lei maid valljis borramuš, muitala Julie Brigham-Grette, Massachusetts universitehtas Amherstas, Science áigečállagii. –Ii doppe lean guorba duottar, nugo olmmoš gáttážii. ¶
Dás lea sáhka inuihtaid boares dramáhtalaš ovdanbuktinvuogis, mii ain lea áimmuin. Ruonaeatnama hápmadánsumis lea balddiheapmi, suohttasa ráhkadeapmi ja seksuála oassi. Ulbmilin dás lea dagahit olbmuid jállun ja nanusmahttit olbmo vuoiŋŋa. Davvi Nuorra organisašuvdnii leat boahtán loge náre guossi. Sii leat ruonaeatnama nuorat ja sii leat mielde Inuit Youth International searvvis. Dás lea jurdda ráhkadit teáhterčájálmasa mas lea luohti ja hápmadánsun, ja mas lea fáddán "Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis" . Dát myhta muitala sápmelaččaid leat beaivváža mánáid maŋisboahttin. -Mis Davvi Nuoras lea plána vuolgit Ruonaeatnamii dán jagi. Mii galgat gárvet ja ovdanbuktit čájálmasa, muitala Lena Susanne Gaup. ¶
Prošeakta lea ožžon čuđiid EU-duháhiid Mánáid- ja nuoraiddepartemeanttas. Gaup muitala dán ulbmilin leat sámi ja ruonaeatnama nuoraid čohkkema. Mis leat nu ollu ovttaláganvuođat, earenoamážit myhtaid dáfus. -Ja dát lea hui somá! Mii oahpasnuvvat ođđa olbmuiguin ja oahppat hirbmat ollu oahpaheddjiin, dadjá Gaup. Sii leat viežžan su Áilu čeazi veahkkin oahpahit alcceseaset juoigama. Hápmadánsa-guru Elisabeth Heilmann Blind ges bagadallá ja oahpaha olbmuide oldejeaddji ruonaeatnan árbevieruid. Torill Johansen Gallanuoraid teáhteris lea váldán friddja Lolas goarrun dihte oktii buot dáid. -Mii leat ráhkadan ođđa, gelddolaš čanastaga ruonaeatnan "aj aj" -as ja luođis, ja das lea mielde teaksta ja buot, čilge Lena Susanne Gaup. ¶
Lene han dáidá oažžut buot fuomašumiid ja beroštumiid maid dáruiduvvon mearrasámenieida dárbbaša, ja buot lea ovtta aviissa artihkkala ánsu. ¶
– Vuosttažettiin de dáid plánejuvvon kulturbargiin ii leat mihkkege dahkamušaid OG:in, muhto áinnas veahkehit Tromssa jus OG goassege šaddá duohtavuohtan, beaškala Pedersen. ¶
Einnosteapmi doallá deaivasa, ja Macbeth dasto šaddá gonagassan maŋŋá go son vuos goddá dan rievttes gonagasa. Son heakkahuhttá buohkaid geat uhkkidit su. Maiddái atná son garra veahkaválddálašvuođa ja dasa lassin ballá son massit fámu.–Dát áššit leat áigiguovdilat maiddái odne, sihke lagaš birrasiin ja muđui máilmmis, árvala Scherpf. ¶
Ohcejoga searvegoddi lea goaruhan ođđa girkobiktasiid mat sulastahttet Ohcejoga gávtti. Stola (guhkes liidni) galgá báhpa čeabaha ala aiddo seammaláhkái go sámegávtti čeabetge. ¶
Kanal 24 sádde seamma sámi ođđasiid go P4. –Min mielas lea dát hui váidalahtti, ja máŋggabealátvuođa falleheapmi, lohká Stuoradikki kulturlávdegotti lahttu Torny Pedersen Finnmark Dagblad aviisii. Pedersen lohká hupman ášši birra joavkojođiheddjiin Trond Giskein. Boađus lea ahte olles Bargiidbellodaga joavkku mielas lea hui heittot ahte Kanal 24 oastá ja sádde daid seamma sámi ođđasiid go P4. –Sápmelaččat masset dáinna lágiin máŋggabealátvuođa ođasgaskkusteamis, lohká Pedersen. Bargiidbellodat áigu dál váldit oktavuođa Kulturdepartemeanttain ja čielggadit leago dát konsešuvdnaeavttuid rihkkun. –Vaikko čájehuvvošiige ahte dát ii leat konsešuvdnaeavttuid rihkkun, de ii leat dát liikká buorre. Máŋggabealátvuohta ođđasiin lea hui dehálaš, danne eat liiko ahte goappešat kommersiealla kanálat sáddeba seamma sámi ođđasiid. Pedersen muitala ahte kulturlávdegottis lei čoahkkin Kanal 24:in ovdal juovllaid, ja de ledje hui positiivat, maŋŋel go ledje oaidnán prográmmasisdoalu. –Dál gal lean beahtahallan hirbmosit, lohká Pedersen, gii áigu váldit oktavuođa Kanal 24:in ja muitalit ahte ledje vuordán sis juoidá eanet ja buoret. ¶
Suoma Sámedikki mannan čavčča válgabohtosat leat ain eahpečielgasat. Dál lea Sámediggi ožžon Suoma alimus hálddahusrievttis lasseáiggi bearjadahkii addit cealkámuša válgaváidagii, muitala Sámedikki láhkačálli Heikki Huvärinen. ¶
– Ášši lea fas guoddaluvvon ođđasit, muitala Huvärinen gii dál fas lea árvvoštallan ášši ođđasit. ¶
Kanal 24 lea válljen ovttasbargat P4:in ja Guovdageainnu Lagasradioin (GLR) das mii guoská sámegielat ođđasiid buvttadeapmái. Ovdalis buvttada GLR sámi ođđasiid P4 ovddas. Dát mearkkaša ahte Kanal 24 sámegiel ođassáddagat šaddet juste seammaláganat go P4 sámi ođđasat. Dainna ii leat Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) duhtavaš. NSR oaivvilda ahte dát lea hirbmat unohas, ja ahte dat ii ovddit mediaid máŋggabealátvuođa nu go ledje sávvan go Kanal 24 oaččui sáddenlobi. –Eanet gávpekanálaid ásaheami ággan lea leamaš buoridit mediaid máŋggabealátvuođa, ja duođas gilvalit NRK:in. Mun in oainne ahte dát čoavddus maid Kanal 24 lea válljen, ovddida sámi mediaid máŋggabealátvuođa, dadjá NSR jođiheaddji Aili Keskitalo. Kanal 24:s lei oktavuohta eará vejolaš buvttadeddjiiguin geat sáhtte ráhkadit sámegielat ođđasiid radiokanálii. –Kanal 24 válljii hálbbes čovdosa: guokte kanála seamma haddái go okta. Dát addá hirbmat heajos álgogovahallama sámi álbmogii. Mus duođaid ledje stuorát vuordámušat dan ođđa mediaásahussii. Dál ii gávdno šat luohttámuš, beaškala Keskitalo. Son oaivvilda vuot lea nu ahte sámegiella ii vuoruhuvo. NSR deattuha ahte eai leat láitimin GLR, go sii dahket hui buori barggu unnán návccaiguin. NSR ipmirda bures ahte sii leat oaidnán vejolašvuođa viiddidit iežaset doaimma. ¶
Jus mánáin maŋŋona árra giellaovdáneapmi, de lea bahá oažžut lohkan- ja čállinváttisvuođaid, oahppanváttisvuođaid ja psykososiála váttisvuođaid. Árra fuomášupmi sáhttá geahpidit dahje eastadit giellaváttisvuođaid ja eará váttisvuođaid mat das bohciidit. Dál lea álggahuvvon prošeakta mas isket mánáidgárdeagis juo mánáid giela. Prošeakta lea ožžon nama TRAS (tidlig registrering av språkutvikling dahje giellaovdáneami árra registreren). TRAS lea dárkunávnnas mii muitala máná giela ja giellaovdáneami birra. Dáid ávdnasiid vuođul lea vejolaš earret eará árvvoštallat máná giellaovdáneami mii lea dábálaš dihto agis, ja geavahuvvo mánáide 2 ja 5 jagi gaskkas. ¶
TRAS sisttisdoallá registrerenskovi ja giehtagirjji. Giehtagirjjis leat gávcci artihkkala daid surggiid birra maid skovis galget dárkut: ovttasdoaimma, gulahallama, fitmatvuođa, giellaipmárdusa, gielalaš diđolašvuođa, dadjanvuogi, sátnebuvttadeami ja cealkkabuvttadeami. Bredtvet gelbbolašvuođaguovddáš lea ráhkadan skovi mii galgá čuovvut juohke mánáidgárdemáná dan rájes go lea guovtte jahkásaš dassážii go álgá skuvlii. Ođđa ávdnasiiguin sávvet guovddážat mat leat TRAS-prošeavtta duohken ahte šaddá vejolaš identifiseret mánáid giellaváttisvuođaid ja bidjat johtui buriid doaimmaid nu ahte bearaš ja mánát eai dárbbaš akto ja guhkit áiggi badjel bártidit váttisvuođain. Dáinna lágiin sávvet garvit ollu dain váttisvuođain mat mánáin leat go álget skuvlii. ¶
Anne Lajla Utsi filbma "Árbesilbbat" lea silbačehpiid duiskalaš Regine ja dánskalaš Frank Juhls birra, geat boahtiba Guovdageidnui 1950-logus. Johtti sámi kultuvrras gávdnaba jaskatvuođa dáiddárin, guhkkin eret kontineantta trenddain. Sápmelaččat coggaba sudnuide beaskka ja sii váldet liekkusvuođain sudno vuostá. Soai álgiba silbarávdin ja divodeaba sápmelaččaid boares silbbaid. Áiggi mielde stuorru bádji ja šaddá Juhls Silver Gallery. De dovdet sápmelaččat ahte leaba rivven sis kulturdávvira. Juhls bearaš dovdá ahte dat oktii nu gussolaš álbmot jorgala sealggi sidjiide gáđašvuođas ja bahávuođas. Juhls ohcet dorvvu galmmasvuođas ja hábmejit sierra máilmmi gos ellet. ¶
Nie čilge filbmadahkki Anne Lajla Utsi filmmas birra. Son lohká filmma maiddái leat ráhkisvuođa birra. Frank ja Regine Juhls ráhkisvuođa birra dáidagii, alit dálveijaide davvin ja nieguide. Filmma temá lea maid dat go olbmot duvdašuvvojit eret servodagas. Anne Lajla Utsi muitala ahte sudno silbamáidnasis leat duos dás ain boahtán stálut, gáđašvuođa ja bahávuođa bokte. Dego hui akto dronnet lea Regine geahččan gillái iežaset šloahtas. Frank lea leamaš su gonagas. –Deaivvadeami bokte Juhls guoktáin vásihin guokte imašlaš olbmo, geain ain lea duohta ráhkisvuohta dáidagii ja sámi álbmogii, vaikko vel leabage vásihan vuostehágu. Áiggun sudno birra muitalit rámisvuođain ja dohkkehemiin, lohká filbmadahkki Anne Lajla Utsi, gii sávvá filmma boktit jurdagiid. –Sávan ahte filbma sáhttá nu váikkuhit ahte bidjá olbmuid jurddašallat jantelága birra ja movt dat hehtte máŋgasa ollašuhttimis iežas nieguid. Sáhttágoson oahppat maidege Frank ja Regine Juhlsas ja sudno nieguid ollašuhttimis, jearrá filbmadahkki. ¶
–Maiddái direktevra Rolf Nielsen guhte skeŋkii gova Sámiálbmot allaskuvlii (DSF:ii) 1971:s oavvilda ahte Aikio portreahta njuohtti lea Henrik Lund, muitala Isaksen. ¶
Isaksen muitala maid ahte muhtumat ges oaivvildit ahte Matti Aikio ieš lea njuohtan portreahta ja earát ges oavvildit ahte John Savio dat lea dán dahkan. –Dieđán Aikio ii goassige deaivvadan John Savioin. Aikio dattetge lei Henrik Lunda ustit, ja Oslo universitehta girjerájus čuoččuha ahte Lund dat njuođai portreahta 1914:s. –Dát dagaha mu eahpesihkarvuhtii. Muhto dán rádjái gal vuos duđan dasa ahte lea Henrik Lund gii lea njuohtti, mieđiha Iskasen. ¶
Luhkkár Máhtten gohčodedje olbmot Kárášjogas Matti Aikio. Son lei Else Marie Isaksena ádjá viellja, Luhkkár Jovnna. Isaksen muitala son lea guorahallan, kárten ja čohkken dieđuid fuolkkis Matti Aikio eallimis ja girjjálašvuođas 1994 rájes. –Mun dihten ahte DSF lei ožžon dán portreahttagova ja ahte sii fas adde dan viidáseappot (SVD:ii), muitala Isaksen. ¶
Muhto sii eai leat vel sádden biebmobearráigeahču váldokantuvrii gažaldaga galgágo varas biergguid heaŋgut fievrridišgoahtit. Dan mielde maid ráđđeaddi ja šibitdoavrrit Sarita Stensrud lea gullan, de ii galggaše váttis oalle jođanit gávnnahit mii lea rievttes njuolggadusdulkon biergofievrridanáššis. -Lea ášši mas lea leamaš sáhka earásajiin nai, danne ii galggaše váttis čoavdit ášši jođanit. Muhto go lea sáhka prinsihppalaš áššis, de ferte biebmobearráigeahčču iskat movt ieža sajis riikas leat seamma njuolggadusaiguin bargan. Romssa ja Finnmárkku biebmobearráigeahčču muitala ahte sii eai leat vel sádden gažaldaga viidásit Biebmobearráigeahču váldokantuvrii, muhto áigot dan dahkat farggamusat. Stensrud ii sáhte duođi eanet dadjat mii ášši boađusin sáhttá šaddat. ¶
Go Min Áigi mannan vahkus finai njuovahagas de ledje njuovvit ollesleavttus njuovvamin. Muhto doaimmaheaddjis ii lean nu álki beassat njuovvanlatnjii. Danin šattai son bidjat vilges guhkes reddjo, suodjegahpira ja juolgesujiid. –Dáppe EU-riikas leat mii várrogasat buot lágan dávddaid vuostá dadjala muhtun njuovvi. Ja duođai lei njuovvanlatnja čorgat ja buhtis. Masá menddo buhtis. Diehtemeahttun doaimmaheaddji gal doaivvui vásihit veahaš eanebuš vara ja čollosiid njuovvanlanjas. ¶
Vaikko vel Ilmaris lea hoahppu njuovvat de son dattetge astá muitalit suomabeale badjeolbmuid dili birra. –Badjeolbmuin ii leat váttisvuohta jođihit bierggu márkaniidda. Dađibahát ii leat biergohaddi dáppe suomabealde rápmunveara, dadjala Ilmari ovdal go fas rohtte ođđa goruda njuovvanbeŋkii. Son ja su njuovvanalmmái Toni Matti Valle njuovvaba ovttas. Soai earret eará čálisteaba ja botkeba julggiid. ¶
Eai njuovahagas ge beasa bálgosa olbmot njuovvat nuvttá. Vaikko vel ieža eaiggáduššet ge njuovahaga. – Dát šaddá divrrasin midjiide, lohká Ilmari, golut leat stuoribut go sisaboađut. –Juohke bohcco ovddas ferte badjeolmmoš ieš máksit 11 euro. Duolji ovddas dattetge ožžot gávcci euro, nu ahte boazoeaiggát šaddá máksit golbma euro go njuovvá njuovahagas. –Eiseválddit dat gáibidit ahte dat bohccot maid vuovdit márkaniidda galget njuovahagas njuvvojuvvot. –Muhto jos priváhta atnui njuovvat de lávejit badjealbmát ieža njuovvat olggobealde gárddi, ja dat gal lea nuvttá, muitala Ilmari. ¶
Suoma eiseválddiin leat garra njuovvangáibádusat. Juohke boazoisit ferte njuovvat 77 proseantta mannan jagi boazulogu ektui. –Dat mearkkaša ahte juohke badjealmmái ferte visot čearpmahiid vuovdit ja dasalassin vel muhtun rávis bohcco. – Jos dan eai daga de eai oaččo 20 euro doarjaga juohke ealli ovddas, muitala Ilmari. ¶
Márffit ledje stuorámus gilvoluohkká, go 147 gilvaleaddji ledje olles Norggas. Leiv Vidar bratwurst-márfi válljejuvvui Norgga njálgámus márfin. Márfeluohkás lei mielde maiddái Guovdageainnu márfeproduseanta Joachim Førster iežas salamimárffiin, mii lea ráhkaduvvon bohccobierggus. Dasa lassin lei mielde eará luohkás suovastuvvon sáltemárffiin, mii gilvalii measta čuođi eará sáltemárffiiguin. Muhto su buktagiiguin ii mannan dán háve nu bures. –Manai dušše hejot. Ii boahtán medálja. Ii vel ii "jeđđen" vuoituge, bogostallá Førster, gii lei sádden iežas buktagiid gilvui. Ieš ii šaddan vuolgit dohko. Muhto Førster ii oro vuollánan vaikko ii ožžonge medálja. –Min márfi lea bures váldon vuostá muđui, ja midjiide lea duođaštuvvon ahte das lea buorre dássi, muitala Førster, gii diibmá bálkkašuvvui iežas boazosalamimárffiin Davvi-Norgga hutkámus biebmogálvun. Førster árvvoštallá iežas márffiid erenoamáš mágu sáhttit sivvan manne ii dán háve bálkkašuvvon. Son lohká bidjat márfái eará máistagiid go mii lea dábálaš. –Das lea erenoamáš máhku, maid buohkat eai soaitte liikot, čilge Førster. Son lea máistán Mydlanda vuoitobuktaga Reinsdyr Bresaola. –Dat lea njálggat ja dat ánssášii vuoitit, lohká son. ¶
–Finnmárku lea juohke jagi leamaš bajemusas dahje bajemuččaid searvvis abortastatistihkas ja dat ii leat suohtas. Dainna háliidit eiseválddit juoidá dahkat, muitala Finnmárkku fylkkadoavttir Eystein Straume. ¶
Dan dihte lea Finnmárku dál ožžon 180.000 ruvnno eastadit abortta, čállá Š-nuoraidmagasiidna. Finnmárku lea ovdal ožžon dákkár ruđa. –Mii leat dieđusge ilus go leat ožžon ruđa dál ja sávvat ahte ain beassat ohcat eanet ruđa boahtteáiggis. Mii lávet oažžut muhtomin abortaeastadanruđa, maid lávet atnit feara makkár doaimmaide. Earret eará leat oastán prevenšuvnnaid, doallan diehtojuohkima ja dearvvašvuođastašuvnna doallan rabas, muitala Straume Min Áigái. Muhto dađi bahábut ii šatta ruhta vuos dán jagi geavahuvvot. –Son gii galggai plánet abortaeastadanprošeavtta lea váldán áhpehisvuođapermišuvnna, muitala Straume. Danne leat sii ohcan beassat boahtte jahkái sirdit ruđa. ¶
Terje Tretnes lea SáB ođđa jođiheaddji, muhto dat ii mannan áibbas álkit go su hástalii politihkkar beakkán ieš, Ole Henrik Magga. Tretnes muitala ahte jienasteapmi šattai čearggusin, go vuosttaš jienasteamis oaččuiga ovtta mađe jienaid. –Álggus jienastedje logis mu ja logis Magga, ja okta jalga. Nu ahte šattai nuppes jienastuvvot. De ožžon mun 12 jiena ja Magga ovcci. Dieđus lean giitevaš go SáB miellahtut leat addán munnje dán luohttámuša, muitala Terje Tretnes. ¶
Maŋemus vahkuid lea ge beaggán dan birra ahte SáB ja NSR berreba ovttas cegget listtuid sámediggeválggaide. Juste Terje Tretnes lea leamaš dat gii lea garrasepmosit dadjan vuostá ahte SáB ja NSR ii leat dat seamma. –Dál lea riikačoahkkin mearridan ahte SáB oažžu bargat ovttas vaikke makkar listtuin dahje cegget buhtes SáB listtu. Muhto leat seammas mearridan čieža čuoggá máid ovttasbargoguoimmit fertejit dohkkehit ovdal SáB sáhttá ovttas bargat, muitala Terje Tretnes. Terje Tretnes lea duhtavaš go ii mannan nu mot lohká Magga eaktudan, namalassii ahte SáB galgá beassat dušše NSR:ain ovttas bargat sámediggeválggain. Ikte ii astan Magga dadjat dan hárrái maide ge, go lei viehkaleame logadallamii, nu ahte ii menestuvvan sus oažžut maide ge dása. ¶
Oskal Eira muitala ahte Sámediggi lea gáibidan ortnega boazodoallošiehtadussii, mainna sáhttá oastit boazodoallonissonolbmuid luovos fástabargguin vuoi besset leat eambbo mielde boazoodoalus. -Nissonolbmot hálidit leat mielde, muhto ollusiidda lea váttis oažžut friddja barggoaddis fáhkka. Buohkat diehtit ahte boazodoallu ii mana beaive- ja diibmomeriid mielde, nu ahte lea váttis diehtit juste goas galggašii ohcat friddja, lohká Oskal Eira. Danne hálida Sámedikki boazodoalloáššiid ráđđeaddi ahte boazodoallošiehtadussii boađášedje dakkár ortnegat mat attáše nissonolbmuide vejolašvuođa ovdamearkka dihte unnidit fástabarggu 80 dahje 60 proseantta rádjái vuoi besset oassálastit boazodoalus. ¶
Brita Oskal Eira muitala ahte Sámediggi gal láve vuoruhit Sámi Ealáhusfoanddas nissonolbmuid ohcamiid. -Sámediggi lea ge ávžžuhan sihke Boazodoalu Ovdánahttin Foandda ja Boazodoalu Árvoháhkanprográmma loažžabut geahččat nissonolbmuid ohcamiid, muitala Brita Eira Oskal. Ii ge Sámedikki oainnu mielde váldde árvoháhkanprográmma doarvái bures vuhtii nissonolbmuid. Eará headjuvuohta lea ges momsa dahje lasseárvovearru máid nissonolbmot šaddet máksit vaikke leat alddineaset ávdnasat daidda dujiide máid duddjojit, nugo mahkaš gápmasat. -Momsa galggašii váldot eret gávpedujiin, mat leat ráhkaduvvon iežaset ávdnasiiguin, dadjá Brita Oska Eira. ¶
Go guorahallat dange áigodaga, maid min bláđđi lea doaibman, de fuomášit ahte sámit leat eallán máŋgii váttis áiggiid. Skuvlalágaid ja eará lágaid bokte suomaservodat lea duođas geahččalan dahkat min oassin váldoservodagas. Easkka 1970-logu álggogeahčen dilli buorránišgođii min iežamet rahčamušaid geažil. Nuorat buolva oinnii ahte dat vuolláneami dovdu, masa min vánhemat ledje juo hárjánan, lei johtilit jávkadeame sámegiela ja sápmelaš eallinvuogi máŋggain guovlluin Sámi eatnamis. Vierroolbmuid viggamušat doarjut sámiid lea máŋgii dulkojuvvon hovdemin, ja Sápmelaš lea oidnojuvvon dákkár hovdema oktan gaskaoapmin. Danin lea gáibiduvvon ahte Sápmelaš galgá leat "min sámiid iežamet bláđđi" . Bláđi dálá oaivedoaimmaheaddji Áslat Niihtovuohpi muitalage Min Áigái, ahte aiddo dasa leat geažos áigge viggamin. Son lohká, ahte mii sámit galggašeimmet veahážiid veahážiid gávdnat iežamet vuogi čoavdit áššiid, jos gearddi vierrásiid doaimmain lea leamaš menddo dákkár hovdenvuoigŋa. Áslat lohká, ahte mii sámit leat šaddan ollesolmmožin ja leat gárvásat váldit ovddasvástádusa iežamet áššiin, jos soapmásat dan eahpidit. Áslat deattuha Sápmelaš bláđi doaimma leat huksejuvvon dan vuođđojurdaga mielde ahte vuosttasin boahtá sámeolmmoš ja su kultuvra, mii gokčá sámegiela, sápmelaš jurddašanvuogi ja buot mii guoská sámeeallimii. Dan ala lea buorre vuođđudit bláđi doaimmahanpolitihka boahttevuođasge. Mis leat gárvvisvuođat ovdanbuktit sámiid dárbbuid, doaivagiid ja áddejumiid sámegillii ja ná buorebut bálvalit sámeálbmoga go ovdal. Mii berret doaimmaimet bokte addit sámiide jáhku sámeeallimii ja daidda árvvuide, mat leat leamaš ráhkkásat ovddit sámi buolvvaide. Luondu lea álo leamaš midjiide dehálaš, ja galgat dás duohkoge deattuhit dan mearkkašumi. Eallit dakkár áiggis, goas váldoservodagat leat gárvásat árpmuheamet ávkkástallat luondduin. Ávnnaslaš buorredilli lea váldojuvvon buot ovdáneami mihttun. Diehtit bures, man hohppil ja heajos vuođu alde lea ná áigái ožžojuvvon buorredilli. ¶
Doaresbeale guovllut dáhttot veagal goitge dáppe Suoma bealde guorranit dán áigge. Dat lea stuorra vahát, dasgo aiddo doppe dološ sámeeallin lea seilon buot buhttáseamos hámis. Dál go ságastallojuvvo kulturautonomiijas, de dán ášši ii oaččo vajáldahttit, dasgo boaittobeale gilážiid eallimishan lea loahpa loahpas jearaldat sámegilli čadnojuvvon kultuvrra seailumis. Jos kulturautonomiijai gullá dušše kulturruđaid juohkin, de dalle lea gal guđđojuvvon viehka gáržin sámiid vejolašvuođat áittardit kultuvrraset. Vaikko Sápmelaš ii leatge almmustuvvan Suoma sámidikki gáržžes giellapolitihka geažil moatti jáhkai, de dálá oaivedoaimmaheaddji Áslat Niihtovuohppi muitala Min Áigái, ahte bláđđi ii leat hávdáduvvon, iige dákkár mearrádusa birra leat oba ságastallojuvvonge. Áslat lohká maid ahte dákkár attášii sámiid vášuheaddjiide menddo garra vearjjuid fallehit min. ¶
Dál leat bidjan ovdan evttohusa Finnmárkku Dearvvašvuođafitnodaga stivrii heaittihit Hámmárfeastta buohcciviesu mánáidossodaga, Girkonjárgga buohcciviesu veajáiduhttinossodaga ja maid jávkadit daid bures doaibmi sajiid buohcciviesuin mat leat fylkkas. Dá lea dakkár evttohus maid fitnodatdirektevra bidjá ovdan iežas stivrra čoahkkimis 10.12.04. Son ii gohčot dán roassoráhkadeapmin dahje juonalaš vuohkin, muhto dakkár vuohkin mainna duste duohtavuođa. Dien muddui mun ádden su barggu. Mun lean ieš vásihan fitnodatstivrra bargame ja oaidnán sin oaivila dehálaš bálvalusfálaldagaid ektui álbmogii. Dalle lei sáhka Finnmárkku mánáid psyhkalaš dearvvašvuođa fálaldagaid birra. In leat goassege vásihan dakkár badjelgeahččan vuogi guđege eará stivrras go dán stivrras, gos maid ledje bargiid ovddasteaddjit, ja sin eai oba guldalan ge, eai ge váldán duohtan. Eai ge doppe guldalan obanassiige earáid oainnuid go daid maid stivrajođiheaddji lei ovdagihtii hutkan stivraovddasteddjiiguin. Dalle mearridii fitnodatstivra heaittihit Sieiddajoga mánáidpsyhkalaš dikšunruovttu. Dat dagaha ahte 01.07.2005 rájes eai leat šat sámi mánáin obanassiige fálaldagat jus fal juo ii huksejuvvo juoga ođđa. Dasa lassin de adnojit ollu ruđat addin dihte erenoamáš oahpahusa mánáidpsykiatriijas. Ja makkár ruđalaš vuoitu ges dakkár mearrádusa boađusin lea? Ja de mii vel diehtit ahte lea čierruheahti ja lassánan dárbu dakkár bálvalusaide, dan mii leat oaidnán erenoamážiid media bokte. Go mánát eai oaččo áiggemunis divššu, de sii sáhttet gártat heajos nuoraidbirrasii ja maŋŋel dan vel norgga giddagasaide ge. Dat gal lea hirpmus! Go heaittihit ossodagaid min guovtti buohcciviesus, de dat dagaha oahppan fágabargiid eahpesihkarvuhtii. Diet ges sáhttá mielddisbuktit dan ahte bargit eai nákce eallit dakkár dilis mas áitet heaittihit sin bargosaji, ja danne baicca válljejit fárret. Finnmárku fylka manaha gelbbolašvuođa alddis eret. Hámmárfeastta mánáidossodat lea áibbas dárbbašlaš fálaldat sidjiide guđet dan dárbbašit. Ieš vásihin iežan siessala 2 jahkásažžan buohccát vuoiŋŋašcuozzadávddain. Son buohccái bahuid ja sáddejuvvui buohccibiillain mánáidossodahkii. Mánáiddoavttir Berg, gii juo dalle barggai doppe, barggai hui buori barggu mainna hirpmáhuhtii váhnemiid. Son lei čađat das dan botta go lei heahtedilli. Go fertii čoahkkimii mannat, de čuojahii ossodahkii ja jearai movt unna gánddažiin lea. Dáid beivviid deavdá gánda 30 jagi ja lea nuorra, buresdoaibmi olmmái danne go oaččui divššu Hámmárfeastta mánáidossodagas. Mii sáhttit dušše jurddahallat movt suinna livččii soaitit geavvat jus vuos livččii šaddan biilla mielde mátkkoštit ja de ges girdi mielde vai joavdá Romsii. Girkonjárgga veajáiduhttinbálvalusa hárrái ges leat dieđus dat heajut bealit ahte dalle gártet buohccit vuolgit. Fylkka dearvvašvuođaguovddážiid buhcciidsajit mearkkašit hui ollu ossodaga fágaoahppan bargiide. Ja dat dagaha erenoamáš miellagiddevažžan bargat smávva dearvvašvuođaásahusain mat, dalle go ásahuvve ledje ođđasat, ja maid eará riikkaid fágaolbmot leat mearkkašan. ¶
Gáhkkorčoru mánáidgárdi rabai ođđa fanasvistti oktanaga dáiddačájáhusain. –Ovdal mis lávii fanas leat olgun, maid dálvái šattaimet gokčat. Das vulggii jurdda movt sáhttá ávkkástallat dan birra jagi, ja nu šattai fanasvisti, muitala Gáhkkorčoru mánáidgárddi jođiheaddji Lise Somby. Muhto go visti gárvanii, de ii lean nu fiinnis siskkobealde. Nu fuobmájedje hervet dan. –Mii háliideimmet hervet dan ja oaččuimet dáiddára Bjørg Monsen Varsa njuohtat luonddugovaid siskkobeallái, muitala Somby, gii lea hui duhtavaš bohtosiin. –Go mánát leat doppe, de govat bidjet johtui sin miellagovahallama. Lávejit lohkat ahte "dál mii leat fitnan Deanus fatnasiin" . Fanasvistebargu lea máŋgga jagi prošeakta leamaš masa mánáidgárdi lea ožžon doarjaga Sámedikkis. ¶
Mikkel Ailo Gaup ii loga dán skábma vuohttán guohtonriidduid, muhto lohká nákkuid siiddaid gaskkas lassánan dađi mielde go boazolohku lea gorgŋon maŋemus jagiid. Son muitala ahte 1997-2000 jagiin eai oba gullon ge guohtonriiddut siiddaid gaskkas. –Dalle lei boazolohku seamma sullii mii lea mearriduvvon Oarje-Finnmárkui. Nu ahte vuosttaš mihttu lea olahit boazologu 64 duhát bohccui. De jáhkán dáid riidduid jávkát oalát, lohká Gaup. Agronoma aŋkke lea ovttaoaivlis Ittunjárgga ovdaolbmuin ahte dál leat beare ollu bohccot dálveorohagain. –Dan lean álohii dadjan, lohká Mikkel Ailo Gaup. ¶
Dán rádjái lohká boazopolitiijaid hoavda Inger Anita Øvregård politiijaid unnán vuohttit guohtonriidduid. –Nubbe dáhpáhus lea vel Nuorta-Finnmárkkus, jus dan oba sáhttá ge gohčodit guohtonriidun. Muhto aŋkke leat leamaš dán jagi guokte dieđáhusa mas sáhtii leat sáhka gohtonriidduid birra, muhto guktot áššit leat čovdon, muitala Øvregård. ¶
Sihke su govat ja báccit leat ožžon stuorra saji dan 61 siidosaš girjjis. Girječálli John Gustavsen lea čállán álggahusartihkkala Ingunn Utsi birra. Sámi Vuorkádávviriid dáiddahistorihkkár Irene Snarby ges lea čállán Ingunn Utsi dáidaga birra. Girjjis mii oaidnit su vuosttas dáiddabargguid 25 jagi dás ovdal, muhto maiddái máŋimuš áiggi dáiddabargguid. Ingunn Utsi lea váldán oahpu Troandima dáiddaskuvllas. Sus leat leamaš badjel 50 čájáhusa Norggas ja eará riikkain. Son lea čiŋahan earret eará Longyeargávpoga buohcciviesu, «Polarlys» nammasaš riddoruvttu (hurtigrute), Skjånes skuvlla ja Byåsen joatkkaskuvlla Troandimis. Ingunn Utsi lea ožžon máŋga stipeandda, earret eará Stáhta ja Finnmárkku bargostipeanddaid. Jagi 2000 lei son Finnmárkku fylkkagieldda dáiddár, ja 2004 oaččui son Davvinjárgga gieldda kulturbálkkašumi. ¶
Stuorámus dáruiduhttinstállu Kárášjoga mánáidskuvllas lea dál politihkkariid ruhtaseastin. Kárášjoga mánáidskuvlla oahpaheaddji John Nystad muitala ahte oahpahusas vuoittahallá sámegiella eanet ahte eanet dárogillii. NEDE: Bilde av Aili Keskitalo ¶
–Organisašuvdna lea addán signálaid ahte lea áibbas ortnegis meannudit fasttit olbmuiguin go leat bidjan luohttámušdoaimmaide olbmuid geat leat mu birra čálašan fasttit interneahtas. Nu beaškala Oslo Sámiid Searvvi ovdalaš jođiheaddji Risten Ravna Hætta. ¶
Ovdalaš jođiheaddji Risten Ravna Hætta lea geassádan dál áibbas OSS bargguin. Son lea ain dábálaš miellahttu, muhto ii vuolgán makkárge luohttámušdoibmii. –Jahkečoahkkimis bohte máŋga evttohusa addit luohttámušdoaimmaid munnje, muhto in fuollan makkárge doaimma. In áiggo šat iežan astoáiggi bidjat OSS:ii, lohká Hætta. Maiddái earát geat ledje ovdalaš stivrras leat ožžon luohttámušdoaimmaid OSS lávdegottiin. Dasa ii liiko Hætta. –Organisašuvdna signalisere dáinna lágiin ahte lea áibbas dohkálaš čállit fasttit olbmuid birra interneahtas, beaškala Hætta. Son lohká iežas vásihan ahte dat geat leat geassádan stivrras leat su birra fasttit čállán interneahtas ja sádden juohkeguvlui. –Maŋemus jahkebealli lea leamaš hui garas. In munge leat eará go olmmoš. Dál áiggun geahčadit čállosiid ja čuovvolit daid juogaládje. Dát lea duođalaš ášši, lea sáhka mu integritehta birra, oaivvilda Hætta, gii lea ráhkadan OSS:ii njuolggadusaid movt OSS:s galgá sáhttit láhttet. Daid bijai ovdan jahkečoahkkimis, ja oaččui rámi daid ovddas. Dát njuolggadusat mearriduvvojedje maid čoahkkimis. Hætta mielas lei vuordimis ahte válljejuvvo áibbas ođđa stivra OSS:ii. –Ammahal dál jaskkoda. Dat lea váldoulbmil dál. ¶
OSS jahkečoahkkimii ledje boahtán badjel 40 miellahtu ja logenáres geat čuvvo čoahkkima. Jahkečoahkkin bisttii badjelaš vihtta diimmu. Riidduid birra lei hui ollu sáhka. –Buot mii guoskkai riidduide bođii ovdan, muitala NSR jođiheaddji Aili Keskitalo, gii lei čuovvume čoahkkima ovttas eará riikkastivralahtuiguin. Son lohká leamaš ollu sága dan birra maid ahte ii leat dohkálaš fasttit čállit earáid birra. –OSS leage hábmen njuolggadusaid mat galget eastadit diekkár diliid ja ahte geavahit boastut luohttámuša. Mii oaidnit ahte interneahtta ja e-boasta lea ođđa gulahallanvuohki, ja mii dárbbašit digaštallama movt geavahit daid, čilge Keskitalo. Su mielas maid lei fasti dat mii lea čállojuvvon Hætta birra. –Leat addán dieđu daidda geaidda guoská ahte fertejit bissehit dien. Dat geat diekkáriid sáddejit billistit eanet iežaset ovddas, oaivvilda Keskitalo. ¶
«Go Deanu gielddahálddahus ain dušše dárustit, de han dat juo iešalddis muitala hui čielgasit mo sámegiela dilli lea.» ¶
Sámegiela doavttergrádakandidáhta Tron Are Anti lea guorahallan mo Deanu gielda geavaha giellaruđaid maid jahkásaččat oažžu Sámedikkis. Guorahallama lea Deanu gielda ieš tiŋgon. Doavttergrádakandidáhta lea gávnnahan ahte Deanu gielddas lea unnán geahčču masa ruhta geavahuvvo. Miljovnnain maid Deanu gielda lea ožžon Sámedikkis, lea unnán boahtán ávkin giellaovdáneapmái. Ovdamearkka dihtii lea ain hui váttis gielddahálddahusas sámegillii oažžut bálvalusa. Ollu ruđain leat mannan gokčat eará goluid. Raporttaid maid leat sádden Sámediggái guovttegielalašvuođaruđaid birra, leat maiddái váilevaččat. Jagi 2000 ovddas ii oba gávdnoge raporta. 2005:s oažžu Deanu gielda badjelaš vihtta miljovnna ruvnnu Sámedikkis guovttegielalašvuhtii. Dušše 3,3 miljovnna ovddas lea bušeahtta biddjojuvvon, bealnot miljovnna báhcá friddja geavaheapmái. Sámedikki raporterennjuolggadusaid ektui eai dárbbaš gielddat buktit rehketdoalu ruđaid ovddas, dušše čilget masa ruđat leat geavahuvvon. Mii áddet go gielddat geafivuođas hálidit geavahit giellaruđaid nu friddja go vejolaš. Muhto jus ruđat galget juksat ulbmiliid, nammalassii nannet sámegiela, de min mielas galggašii Sámediggi geatnegahttit gielddaid čilget ruhtageavaheami. Dattetge ferte muhtun oassi ruđas sáhttit geavahuvvot maiddái lassigoluide maid lea váttis dokumenteret. Muhto dušše fal dakkár lassigoluide mat ovdánahttet sámegiela. Doavttergrádakandidáhta Trond Are Anti raporta duođašta dan maid mii leat ovdal čuoččuhan, nammalassii ahte dálá ortnet ii ovdánahte sámegiela nu movt livččii sáhttán. Go Deanu gielddahálddahusas ain dušše dárustit, de han dat juo iešalddis muitala hui čielgasit mo sámegiela dilli lea. Miljovnnain maid Sámediggi jahkásaččat juolluda gielddaide, livččii sáhttán oažžut ollu buoret giellaovdáneami jus gielddain duođaid livččii dáhttu ja hállu ovddidit sámegiela. Muhto dalle fertejit ráhkadit albma giellaovdánahttinplána. ¶
–Ledjen buohcci, muhto fertejin unnidit dálkasiid heajos ráđi dihte. Liikká in háliidan muitalit oktiige ahte mus lea unnán ruhta, muitala Ellen Solheim. Dalle jurddašii ahte go Ipmil attášii sutnje dearvvašvuođa, de áigu veahkehišgoahtit earáid geain lea heajos ráđđi. ¶
Ellen Solheim diehtá roahkka mii heajos ráđđi lea. Son šattai heaitit barggus go ii nagodan šat bargat. Maŋŋel dan jorggihii ruhtadilli heajut guvlui. Maŋŋel go lei buot rehkegiid máksán, de sutnje bázii duhát ruvdno. –Lean máŋgii sihkkon gatnjaliid heajos ráđi dihte, dovddaha Elle, gii liikká ii háliidan oktiige muitalit man heajos ráđđi sus duođai lea. –Unnidin baicca dálkasiid, muitala son. Golbma jagi dassái buohccái fáhkkestaga go lei rohkosčoakkámis. Sus ráigánii varrasuotna oaivvis ja sutnje bođii vuoiŋŋašvardin. Lagabui gávcci diimmu čuohpaduvvui, iige lean sihkar ahte ceavzágo obage. –In leat goassege dovdan iežan nu ávdugassan go dalle. Orron gárvvis vuolgit, in háliidan šat dáppe leat. Lohken ahte dál attán iežan dutnje, ráhkis Jesus ja šaddos du dáhtu mielde, muitala Elle. Sus lei imaš vásáhus dan botta go čuohpaduvvui. –Oidnen ruonas gietti. Ledjen badjelis ja galgen vel badjelii. Olmmoš čuoččui mu guoras, lei boahtán viežžat mu. Orui nu suohtas. Muhto de son jávkkai fáhkkestaga ja mun máhccen ruovttoluotta deike. Jáhkán ahte Ipmil lea oaidnán barggu munnje mainna in lean vuos geargan dalle. ¶
–Lean deaivvadan Ipmiliin. Ii son leat beastán mu dušše dan dihte ahte galggan stuolus čohkkát. Ipmila ráhkisvuohta lea dat mii doalvu mu ovddos, lohká Elle. Son lea vuovdigoahtán vurbbiid vai čoahkkana dan mutto ruhta dorvofondii ahte sáhttá juolludit dárbbašeddjiide. Son lea ieš oastán vuoittuid máŋggaid duháhiid ovddas. –Mii risttalaččat eat galgga doallat nu čavga ruhtaburssas. Ipmil buressivdnida máŋgga geardde ruovttoluotta. Addi gieđas ii noga, sárdnida Elle, gii dovdá dego iežas ovddasvástádussan veahkehit olbmuid. –Eat galgga nu galbmasat ahte dušše jorgalit sealggi sidjiide geain ii leat nu buorre dilli ja vajálduhttit sin. Eatge galgga jurddašit dušše "dat lea mu" ja "dat lean mun" . Galgat juobe čáppa mojige čájehit, neavvu Elle. Son lohká iežas luhtte fitnat ollu olbmuid geain ii leat nu geahppa eallin. –Geahččalan movttiidahttit sin, human singuin duođalaččat ja ávžžuhan sin buori guvlui. Lean álo dovdan ahte jus earát gillájit, de mun maid gillán, muitala Elle. Ii suge eallin leat buot áiggiid leamaš nu geahpas. Ovdalgo buohccái, de earránii isidis. –Mus leat leamaš lossa beaivvit ollu, muhto Jesus lea lohpidan mu fievrridit riđuid, dola ja čázi čađa. Mu osku lea šaddan nu nanus maŋŋel go lean buohcan. Dan maid Ipmil lohpida, dan doallá, lohká njeallje máná eadni, gii lea gávdnan iežas vuoiŋŋalaš ruovttu hellodatustibiid searvegottis. ¶
Dán geasi vuvddii Elle iežas viesu ja viessogálvvuid. Dál son orru ásodagas bártnis viesus. –In hálit eaiggáduššat maidege. Lean addán Ipmila háldui iežan ja galggan leat gárvvis vuolgit dan beaivvi go boahtá mu viežžat. Dál son lohká alddis hui buori eallima. –Mus lea hui buorre dilli dál. Mánát leat lahka ja finan rohkosčoakkániin. Mus lea ráfi váimmus ja lean hui dorvvolaš. Logan Biibbala hui ollu, dat lea mu vuoiŋŋalaš biebmu, dadjá Elle ja viežžala iežas Biibbala. Oidno bures ahte dat lea bures lohkkojuvvon, go lea rámssagan ja vearssat leat čuvgesruoksadin merkejuvvon duokkot dákko. Ohcá vearssaid ja kapihttaliid mat nevvodit veahkehit eará olbmuid. Elle lea gullan ahte muhtin olbmuin lea vuosteháhku dasa ahte son, priváhta olmmoš, áigu čoaggit ruđa olbmuide geain lea heajos ráđđi. –Dat ii oro mu bávččagahttime. Sii eai leat ieža dárbbašan vásihit heajos ráđi, dadjá son ja lohká ovttaskas olbmuid fertet gohccát ja veahkehišgoahtit vai stáhta maid álgá fuomášit. ¶
Elle ávžžuha olbmuid veahkehit nuppiid olbmuid foandda bokte. –Áiggun vuosttažettiin veahkehit olbmuid geat eai dieđe gos galget veahki oažžut. Geat leat geahččalan sosialkantuvrra, muhto geat doppe eai oaččo veahki. Jus ii nagot rehkegiid máksit, de gahččá juvllas eret ja de massá buot. Ávžžuhan olbmuit doarjut foandda. Foanddas ii leat buot vel sajis. Ii leat vuos mearriduvvon makkár eavttuid vuođul addet doarjagiid dahje man ollu galgá sáhttit oažžut. –Gal dasa boahtá ráđđi, go dál leat vuos čohkken ruđa veaháš. Ieš in hálit álgit juolludit ruđa olbmuide, muhto čohkket dan, lohká Elle. Son muitala báŋkku bearráigeahččat foandda, nu ahte ii oktage sáhte viežžat das ruđa summal. Dál son sávašii eambbogiid veahkkin čohkket ruđa. –Mus leat unnán veahkit ja ávžžuhan eambbogiid boahtit veahkkin. Dát lea buorre báikki olbmuide, lohká Elle. –Go buhcen, de jurddašin ahte go Ipmil attášii munnje dearvvašvuođa, de áiggun veahkehišgoahtit earáid geain lea heajos ráđđi. Máŋga jagi lea mu siste leamaš dat jurdda, muhto in leat diehtán movt galggašin veahkehit. Dál lean viimmat boahtán johtui, illuda Ellen Solheim. ¶
ÁLTÁ: Riddo- ja vuotnaguovllu sámemánat eai beasa oahppat sámegiela go váilot sámegieloahpaheaddjit. – Dat ii leat dohkálaš, lohká sámediggeáirras (Bb) Per Edvind Varsi, ja doaivu Sámi Allaskuvlla dustet dan hástalusa. Per Edvind Varsi lea Fálesnuori- ja Álttá sámediggeválgabiire vuosttaš evttohas. Son oaivvilda riddo- ja vuotnaguovlluin Norggas leat stuorra dárbbu sámegiela oahpaheddjiide. – Danne berre daid guovllu nuoraide leat álkit beassat ohppui Sámi Allaskuvlii, árvala Per Edvind Varsi. Son hástala allaskuvlla oažžugoahtit Romssa ja Finnmárkku riddo- ja vuotnaguovllu nuoraid ohcat oahpaheaddjiohppui. – Muhto maiddái Finnmárkku Allaskuvlla ferte vuoruhit eambbo sámegiel- ja kulturfálaldagaid. ¶
Mánát čájehit viššalit váhnemiidda maid leat ráhkadan ja juohkehaš dieđusge erenoamážit dan maid ieš lea ráhkadan. Váhnemat ges dieđusge nu govdadat go sin mánát leat nu čeahpit. –Muhtin árvalii ahte dál eat dárbbaš oastit juovlaskeaŋkkaid go mánát leat ráhkadan ná ollu čáppa diŋggaid, muhto ii hal dáid ráske goit addit, logai okta váhnen. Gáhkkorčoru mánáidgárddi jođiheaddji Lise Somby muitala ahte dáiddaprošeavtta ulbmil lea fuomášahttit mánáide dáiddasáni. –Mánát galget fuobmát ahte dáidda lea viiddis, dat lea vaikko mii, čilge Somby. ¶
–Mii šattaimet bivdit veahki boazopolitiijain go Lákkonjárga lea luoitán 15-16 duhát ealu min dálveorohahkii, muitala Ittunjárgga orohaga ovdaolmmoš Henrik H. Gaup. Nu lea fas garran guhkilmas guohtonriidu Jávrrošduoddar ja Áhkanas guovlluin Guovdageainnu nuorttabeale, ii ge Gaup jáhke dálá boazodoalu eiseválddiid nagodit čoavdit dan guhkilmas riiddu. –In vuordde Boazodoallohálddahusa goasse nagodit čoavdit guohtonriidduid, go bargiin leat beare lagas čanastagat ealáhussii, dadjá Henrik H. Gaup. ¶
Mellomtittel: Čuožžu nanu juolggi alde Tekst: Son várra čujuha ođđa stivrrajođiheaddjái, gii jođiha JARUMA konsuleantafitnodaga gii illuda ođđa hástalussii. - Lea somá ođđa suorggis áŋgiruššat ja dáinna oahpásmuvvat. Mu mielas lea Min Áigi buorre aviisa ja hálidan joatkit dan buori barggu mii dán readjai lea bargon, lohká Magne Svineng. - It don bala dan heajos ruhtadilis? - Die lea diehttelas juoga maid fertet njulget, muhto deattuhan ahte Min Áigi čuožžu nana juolggi alde. In jháke lea mihkkege mas ballat, lohká Svineng. ¶
Steinfjell maid belohahkii mieđiha ahte dat go maŋŋit almmuhedje oahpu sáhttá okta sivva dasa go leat unnán ohccit huksenfágii. –Dat sáhttá váikkuhan dasa. Muhto seammás oaivvildan mun ahte skuvla lea bures almmuhan fálaldaga, go lea leamaš oahppokatalogas ja guovllu aviissain. Son muitala ahte lei okta sivva dasa go almmuhuvvui nu maŋŋit. Stivra mearridii ovdal juovllaid ahte ii álggat oahpu šat čakčat. Dán mearrádussii ožžo váidaga Finnmárkku oahppolihtus, ja nu dolle stivračoahkkima fas guovvamánu 16. beaivvi, gos mearridedje liikká álggahit oahpu. Maŋŋel dán čoahkkima almmuhedje oahppofálaldaga, guovvamánu 20. beaivvi. Steinfjell deattuha ahte huksenfága ii leat heaittihuvvon agibeaivái. –Jáhkán ahte dat álggahuvvo fas maŋit čavčča, mii jáhkkit dassážii ruhtadili maid buorránan. Dassážii fertet vurkkodit mašiinnaid maid leat aitto oastán, lohká Steinfjell, ja lasiha ahte oahpaheaddji boahtá oažžut sis juogalágan fálaldaga. Makkár fálaldaga, ii hálit muitalit Min Áigái. ¶
Sohkabealle ja sámepolitihkka Davvi riikkain lea nisson oasálastin politihkas alimusat máilmmis. Muhto dilli sámedikkiin lea nuppeláhkái. Suomas leat 21 lahtu Sámedikkis, čiežas leat nissonat, 21%. Ruoŧas leat 23 lahtu, gávcci nissona ja 15 almmáiolbmo, badjel bealli leat almmáiolbmot. Norggas 39 lahtu, čieža nissona, dušše 12%. Dát muitala ahte sámepolitihkas ráđđejit albmát. Sámenissoniin lea váilevaš vaikkuheapmi. 2002 dagaime dutkiin Torunn Pettersenan dutkamuša sámediggeválggaid birra. Munno ráva lea válgavuogádaga rievdadit ja nissoniid bidjat bajimužžii listtuide, jos galggašii olahit stuorát nissonoasálastima. Organisašuvnnat fertešedje maid ráhkadit guhkesáigásaš rekrutteringsstrategiija oččodit eanet nissoniid searvat politihkkii. 2/3 bargiin Sámedikkis Norggas leat nissonat, ja bealli jođiheddjiin leat nissonat. Nuppeláhkái daddjon, nissonat leat hálddáhusas ja albmát fas stivrejit politihkas. Dát govve bonjuvuođa mii muđui lea sámi servodagas sohkabeliid gaskkas. Sámedikkit leat addán sámi albmáide ođđa vejolašvuođa ovdánbuktit maskulinitehtaset dahje albmávuođaset. Nissonat leat leamaš olggobealde gos detálaš mearrádusat dahkkojuvvoji. Dasa lassin lea erohus fápmojuohkimis sámi ja stuorraservodaga gaskkas. Sohkabeale erohusat Sámis lea oassin dán bonju fápmojuohkimis. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Duorastat iđida šadde dollačáskadeaddjit ja politiijat čavget Beazedievá mánáidgárdái Guovdageainnus. Doppe lei transformatora čuovgaarmaturas suddan ja dahkan suova mánáidgárdái. –Ii lean mihkke dramatihkaid, vaikko mánát soitet veahá suorganan. Ii lean rabas dolla, muhto lei gal hui buollán hádja, muitala politibálvá Kjell Magne Grønnli, gii lea čilgen mánáidgárdejođiheaddjái mii lea dáhpáhuvvan, vai mánáidgárddis besset fas mánáiguin dáhpáhusa birra hupmat. Mánáidgárdi ovttas teknihkalaš hoavddain mearridedje giddet mánáidgárddi mánnodahkii, nu ahte besset bidjat mánáidgárdái viftaid mat váldet hája eret. ¶
Anton Dahl sádde ovtta nuppi čuoigi čuoigat lahtu, muhto astá maid seammás humadit journalisttain. Son muitala ahte ulbmil dáinna čuoigamiin lea ahte oahppit ja oahpaheaddjit galget deaivvadit. –Buohkat leat nu buori mielas, ja lea nu buorre oktavuohta, rámpo son. Dán jagi leat čuoigamiin 204 oasseváldi, ja sii bohtet vuođđoskuvllain Vittangis Ruoŧas, Muonios ja Heahtás Suomas, Gárasavvonis, sihke Suoma ja Ruoŧa bealde, ja Guovdageainnus Norggas. Muhtin jagiid lea maid Omasvuotna leamaš mielde, muhto dán jagi ii leat. –Lea stuora beroštupmi čuoigamiidda, lávejit riŋgegoahtit dan birra áigá juo, muitala Dahl čuoigamiid birra. Son lea gal vuohttán ahte stuorimusaid gaskkas lea beroštupmi unnon jagiid mielde. –Sis leat nu ollu eará beroštumit mat váldet áiggi, jáhkká Dahl dasa čilgehussan. ¶
Jørn Karlsen muitala ahte eai áiggo šat geahččalit ohcat ciikku máid ribahedje mannat báhtui, go guovllus leat ollu eará geatkkit. –Ballat eará geatkki báhčit. Danne leat loahpahan dan bivddu, lohká Karlsen. Nordlánda lea ge guovllu gos leat hirbmat ollu geatkkit. Karlsen ii loga gal dábálažžan ahte sii goddet getkkiid biejuide. Nordlánddas ii leat eará guovtte háve ovdal addon dakkár lohpi. –Aniimet dehálažžan guovllus váldit geatkki, go liseansabivdu ii lihkostuvvan dán jagi. Dán guovllus leat geatkkit erenoamáš ollu vaháguhttán sávzadolliid. –Áigut vel ohcat lobi báhčit ovtta geatkki, go mii eat hálit getkkiid lassánit mearra gáttiide, muhto baicca sisteatnamii, čilge Jørn Karlsen. ¶
Eanas álgoálbmogat leat eanetlogu álbmoga duohken. Ja bohtosat leat hirpmástuhtti ovttaláganat miehtá máilmmi. Earret muhtin moatti sajis leat álgoálbmogiin váldán eatnasa sin opmodagain, jus juo oba nassinge leat nu lihkolaččat (?) ahte leat eallime. Ferte leat lohpi iežas bealuštit ja bargat dan ala ahte gávdnat buoret čovdosa. Dat mii dán rádjái lea leamaš eanemus dábálaš čoavddusin sáhttá govviduvvot čuvvovaš muitalusažiin: ¶
Dan mii beassat oaidnit dokumentáras mii sáddejuvvo TV2:žis mánnodat eahkeda. –Das čájehuvvo boaresbártniid dilli, vaikke buot ii boađe ovdán, muitala boares bártniid searvvi jođiheaddji Nils Mathis Buljo. ¶
Nils Máhtte muitala ahte prográmma leat guokte journalista studeantta ráhkadan mannan giđa. –Dat galggai dan guoktása eksamenbihttá leat, nu ahte álgoálggus ii lean plána dan čájehit goste ge. Muhto lea hui somá go boahtá aŋkke dál TV:ii, lohká Buljo. ¶
Logi boaresbártni leat dokumentáras mielde, ja muhtomat sis orrot ovttas boares etniin. –Muhtun miellahtut gal orrot ain ruovttus ovttas boares etniiguin, muhto buohkat eat dan daga, muitala Nils Mathis Buljo. Nils Máhtte lohká ahte máŋgii ii leat álki eallit okto, muhto lasihastá jođanit: –Muhto ii livčče várra álkit eallit agi beaivvi ovtta ja seamma olbmuin, nu ahte goappeš diliin leat sihke heajut ja buorit bealit, dadjala son. ¶
Nils Máhtte diehttelasaid lea oaidnán filmma, máid lohká garrasit čuohppán nu ahte buot ii boađe ovdan máid leat almmuhan. Buljo maid lohká nu maŋŋit giđa ráhkaduvvon dokumentára, ahte boazodoalu boaresbártniid ledje ribahan mannat davas. –Bealli min miellahtuin han leat boazodoallit, nu ahte ii lean buorre go sin eat beasa oaidnit. Muhto dat ledje juo johttán davas go ledje dáppe filbmemin, muitala Nils Mathis Buljo. Mánnodat eahkeda Norgga TV2:žis diibmu 22.40 beassat goit oahpasmuvvat soames daid beakkán boares bártniiguin. –Geahča fal! Nu ávžžuha boares bártniid generála Nils Máhtte. ¶
TONO lea searvi mii hálddaša musihkalaš bargguid sáddenvuoigatvuođaid Norggas. TONO viežžá sisa buhtadusaid dahje mávsssuid go musihkka čuojahuvvo almmolaččat. Dát ruđat mannet dasto daidda geain leat vuoigatvuođat daidda lávlagiidda mat leat čuojahuvvon. Go bidjá jietnafiilla musihkain internehttii, de sáhttá almmolašvuohta guldalit musihka. Jus dán áigu dahkat, de ferte viežžat lobi vuoigatvuođaeaiggádiin ja ferte maid máksit dan ovddas. TONO juridihkalaš konsuleanta Inger Elise Mey lohká ahte jus komponista lea mielde TONO:s, de ferte TONO:s jearrat lobi almmuhit musihka. –Jus komponista ii leat mielde TONO:s, de galgá musihka komponista addit lobi almmuhit musihka. Jus leat máŋga komponistta, de galgá juohke okta addit lobi. Juoigamis lea veahá earaládje. Jus don leat dahkan munnje luođi, de lean mun gii eaiggáduššan luođi, ja de galgá mus jearrat lobi almmuhit dan, muitala Mey. ¶
–Dán in diehtán, inge leat jearran lobi, lohká guovdageaidnu.com siiddu administrahtor Nils Oddvar Tornensis. Son áigu váldit eret fálaldaga maŋŋel go gullá Min Áiggis ahte lea lobiheapmi ja ahte Hermansen gáibida ahte váldá musihka eret. –Válddán odne dan eret, go juo lea lobiheapmi. Son lea ollu positiiva gullan maŋŋel go almmuhii musihka ruovttusiidui. –Dán dahken suohttas dihte, ja olbmot leat maid liikon dása ja lohkan ahte lea buorre go besset lástet musihka alcceseaset, muitala Tornensis, gii ii dieđe man ollusat leat leamaš viežžame Sámi Grand Prix musihka siiddus. ¶
Siv Hermansena mielas lea heittot go Sámi Grand Prix-finála (SGP) musihkka lea interneahtas, nu ahte olbmot sáhttet mannat viežžame dan. –Olbmot eai galggaše dan guldalit, danne go dat bádden ii leat buorre. Moai lávlo suvrát, iige lean nu buorre. Danne oaivvildan ahte olbmot baicca galget vuordit Sámi Grand Prix CD. Hermansen lohká ahte áidna olmmoš gii sus lea jearran lobi čuojahit dán musihka lea Bernt Mikkel Haglund, gii lea CD ráhkadeame. –Guovdageaidnu.com ii leat mus jearran lobi almmuhit mu musihka, ja danne gáibidan ahte váldá eret dan interneahtas. Hermansen lea mielde TONO:s, ja riŋge searvái maŋŋel go Min Áiggiin lea hupman. –Doppe lohke ahte galgá šiehtadus leat singuin ovdalgo sáhttá almmuhit musihka, ja TONO áiggui iskat ášši, muitala Hermansen maŋŋel go lea hupman TONO:in. ¶
TONO lea searvi mii hálddaša musihkalaš bargguid sáddenvuoigatvuođaid Norggas. Dat ovddasta komponisttaid, teakstačálliid ja musihkkalágádusaid ja das leat dál 12.000 miellahtu. TONO viežžá sisa buhtadusaid dahje mávsssuid go musihkka almmuhuvvo dahje čuojahuvvo almmolaččat. Dát ruđat mannet dasto daidda geain leat vuoigatvuođat daidda lávlagiidda mat leat čuojahuvvon. Vuoigŋaduodjeláhka suodjala musihka ja musihka teavstta vaikko makkár medias musihkka gullo. Eará sániiguin, de leat seamma eavttut neahttamusihkkii go ovdamearkka dihte radiomusihkkii. Go bidjá jietnafiilla musihkain internehttii, de sáhttá almmolašvuohta guldalit musihka. Jus dán áigu dahkat, de ferte viežžat lobi vuoigatvuođaeaiggádiin ja ferte maid máksit dan ovddas. ¶
Ovdalaš juovllaid gulai Ragnar Bergersen ahte skuvla lei mearridan ahte ii bija johtui huksenfága čakčat, skuvlla heajos ekonomiija dihte. –Rektor logai beare divrras oahppun dán, iige áigon bidjat oahpu johtui šat, muitala huksenfága oahpaheaddji Ragnar Bergersen. Liikká nagodii Bergersen oktan oahppolihtuin Finnmárkkus oažžut skuvlla mearridit ahte álggahit fas oahpu čakčat. –Ii lean oainnat áššálaš vuođđu loahpahit dán oahpu, oaivvilda Bergersen. Ohcanáigemearri dán ohppui lei njukčamánu 1. beaivvi. Easka guovvamánu 20. beaivvi, dušše logi beaivvi ovdal ohcanáigemeari, biddjui oahppofálaldat oahppokatalogii. Dán jagi lei oahppokataloga vuosttaš geardde interneahtas, iige ráhkaduvvon báberkataloga. Maŋŋel ohcanáigemeari čájehuvvui ahte dušše golmmas leat ohcan huksenfágaohppui Guovdageainnus. Skuvlla fidnooahpuin galget leat unnimusat vihtta oahppi ovdalgo sáhttet oahpu bidjat johtui. ¶
Maiddái ráhkadit sierra Pomormusea mii galgá muitalit pomorgávppi mearkkašumi Várggáide ja muđui Finnmárkui. Maiddái šaddá kulturbálggis Steilneset báikái, gos bolde hievssáis dolin, maiddái muhtin sápmelačča. Mii ráhkadat maid gihppu mii muitala dan birra, lohká Jonassen. ¶
EAHPÁDUSAS: Sámiráđi veahkkebargi Elise Valkeapää eahpida olmmošgoddiid gártat čohkkát giddegasas 40 jagi nie go Guatemala alimusriekti lea dupmen. ¶
– Mayyat illá jáhkket alimusrievtti dupmui. Ná garra duopmu ii leat goassige ovdal celkon Guatemala militearaid vuostá. ¶
–Son muitala iežas máttuid birra ja mo son eallá odne. Dat šaddá hui gelddolaš. Mis maiddái leat kulturlágideamet nugo teahter ja musihkka, lohká son. ¶
Boazodoallohálddahus oastala nuppásteaddjiid doaluid 125 duhát ruvdnui. Das gesset vel eret 25 duhát ruvnnu dan dihte go leat ožžon nuppástuhttin bálkká. Nu ahte ovdal vearu, mákso daid ovddas čuohte duhát ruvnnu. ¶
Dál oastala Boazodoallohálddahus maiddái inaktiivva doaluid (guoros doaluid) ja daid doaluid máid nuppásteaddjit leat váldán fas atnui. Dain fallet 125 duhát ruvnnu, vaikke nuppásteaddjit leat ožžon juo ovdalaččas sullii 500 duhát ruvnnu nuppástuhttin prográmmas. ¶
BUORRE LÁVKI: Vaikko ON eamiálbmotforuma jođiheaddji Ole Henrik Magga ii dieđe man ollu galgá luohttit Guatemala alimusriektái, de son aŋkke liikká lohká leat 40 jagi giddegas duomu leat buorre lávki demokratiija guvlui. ¶
NRK-Sámi Radio dieđuid mielde lea Guatemala alimusriekti dupmen14 militeara olbmo čohkkát 40 jagi giddegasas vearrodaguid ovddas. Goddimat dáhpáhhuvve Alta Verapas-guovllus jagis 1995:s, jagi ovdal go Guatemala čálii vuollái ráfišiehtadusa Oslos. ¶
– Guatemala dilli lea hui eahpesihkar. Dat sáhttá fas jorggihit fuonit guvlui vaikko goas. Muhto mun doaivvun duomu ollašuvvat. Duopmu duođašta ahte viimmat dáhpáhuvvá juoga, ja ahte lohpádusat eai leat dušši sánit. ¶
Ole Henrik Magga doaivu duomu nanosmahttit máya-álbmoga olmmošvuoigavuođaid. Okta offiseara ja 13 Guatemala soahteveaga soalddáha leat sivahallon goddádn vigihis maya-indiánaid. ¶
– Duopmu nanne Guatemala riektesihkkarvuođa. ¶
- Ledjen álgoálbmot čoahkkimis go Guatemala presideanta kuppii alcces buot riikka fámu. Canada indiánat ballájedje ambasadii. Mii sápmelaččat gal čađaheimmet čoahkkimiid. Dien áiggis goddojedje mayat juohke beaivvi, ja aviissain ledje dievva govat liikkain gávdnon geaidnoguoras. Govaid almmuhedje danin vai sáhtte identifiseret goddon olbmuid. Ii dát lean leaika áigi, muittaša Ole Henrik Magga. ¶
Vaikko son ON oktavuođas leat geavahan fámu veahkehit eará álbmogiid maŋimuš jagiid, de sus liikká lea ain buorre oktavuohta Guatemala maya-álbmogiin. Maiddái ráfi bálkkašumi vuoitin Rigobertha Menchú Tumain gii uhkidemiid geažil lea ferten báhtarit Mexicoi. ¶
– Jáhkan su illudit duomu ovddas. Rigobertha Menchú Tum han lea iešge váidán Guatemala eiseválddiid ovddeš njunnožiid goddimis maya-indiánaid. ¶
Boazodoallohálddáhus oastala nuppásteaddjiid doaluid čuohte duhát ruvdnui. Das gesset eret 25 duhát ruvnnu dan dihte go doallit leat ožžon nuppástuhttin bálkká. 4. ja 5. siiddus ¶
- Liikojin bures idjadanmátkái, mu nieidaskibir lei maid mielde. Ievttá konsearta ge lei somá. Dánsojeaddjit bálko melonaid maid eará dánsojeaddjit galge dustet. Maŋŋil galgat mii oahppat seamma dahkat, muhto ehppeliin, muitala Sara. ¶
- Diibmá ohppen juoigat. Dat gal lei somá. Vuolggán áinnas fas deike boahtte jagi, lohká Sara ovdal go viehkala iežas kursii. ¶
- Mis leat hui somás ja miellagiddevaš kulturárbevierut. Lea maid somá fuopmát ovttalaganvuođaid mat mis leat sápmelaččain eará álbmogiin, muitala Gaup. ¶
– Son lea viehka bivnnut koahkka go gastronomalaš borramušas lea sáhka, muitala kurssa lágideaddji Niillas A. Sombby, Hommat nammasaš fitnodagas. ¶
Guovdageainnu leansmánnekantuvrii báhcá suoidnemánu rájes dušše okta politibálvá bargui. Dát lea Dahl mielas hui duođalaš. –Guovdageaidnu lea viiddis ja mis leat máŋga gili, mat leat háddjejuvvon miehtá suohkana. Geasset maid bohtet ollu turisttat suohkanii. Dušše dát juo muitala ahte leansmánnekantuvrra dilli lea dohkkemeahttun. ¶
13. Makkár musihka guldalat? –Mus lea okta favorihtta mii lávlu ollu koarain, muitala presideanta. Nama ii fuobmá. Áigu iskat dan ja riŋget ruovttoluotta. –Sarah Brightman. Ja erenoamážit go lávlu ovttas Andrea Bochelliin, muitala go lea iskan ášši. ¶
Hálkavárri báhčinguovllu moala báiki ¶
–Hálkavári báhčinguovllus lea girdibombedettiin sihkarvuohta vuosttas vuoruhus, muitala báhčinguovlluhálddašeaddji Knut Emil Helgesen. –Mii guoská sihkarvuhtii de ii leat mihkkege seston. Doppe leat govvenapparáhtat, helikopterat, olbmot, njealljejuvllagat mat váruhit sihke olbmuid ja bohccuid boahttimis moalaguvlui bážidettiin, čilge Helgesen. ¶
Moalaguovlu vákšojuvvo maiddái kameraiguin bážidettiin vai oidnet mii doppe dáhpáhuvvá. Helgesen čilge dat lea dan sivas vai maŋŋá álkibut gávdnet bombbaid mat eai leat bávkkehan. Lea ain oalle dávjá ahte muhtin bombbat eai bávkket. –Maŋŋá juohke hárjehallama mii dáppe lea, čorgejuvvo moala guovlu, muitala Helgesen. –Vuos čorgejuvvojit eret bombbat mat eai leat bávkkehan. Das maŋŋá jávistuvvojit bombarokkit mašiinnaiguin ovdal go sadji gilvojuvvo, čilgesta Helgesen ovdal bombbat álget skádjat váriid gaskkas. ¶
Luossabivdi Pål Paulsen Jergulis lohká sivvan heajos luossabivdui leat go besset golgadit, nuohttut, buođđut ja fierpmástallat. –Deanu čázádagas galggašii leat dušše lohpi bivdit vuokkain, beaškala áŋgiris luossabivdi. ¶
Niiles Ánte ja suhkki leigga bivdimin Vierrásdabbala 12 kilmehtera bajábealde Ohcejoga go luossa dohppii.–Mun váibadasten luosaža ovdal go roahkastin, dán mađe smávva luosaid galgá hui jođánit oainnat gaikkihit fatnasii, ovdal go beasaha, muitala Niillas Ánte guhte dan háve lei bivdimin dolggiin. ¶
81 jáhkasaš muitala ahte lea leamašan issoras heajos luossabivdu dán rádjái.–Muhto nu han lávii dolin maid muhtun jagiid geavvat, jeđđe eallilan luossabivdi. Dán jagi ii leat son goddán eambbo go dan ovtta luosa, muhto ii áiggo dan dihte vuollánit.–Manan deanu ala bivdit luosa masá juohke beaivve, go dat lea munnje varrii darvánan, in obba birgežii ge dan haga, muitala Niiles Ánte. ¶
Aud Gaundal aŋkke biehttala čielgadeamis máid sisdollet dat doaimmat mat eai leat eaktodáhtolaččat. –Dan fertejit fágaolbmot ja departemeanta gávnnahit, muhto lea čielggas ahte dáinna lágiin ii sáhte šat joatkit, dadjá Gaundal. Aud Gaundal, gii ovddasta Davvi-Trøndelaga Bargiidbellodaga Stuorradikkis, dáhkida ahte dát eai leat dušše guoros áitagat máid stuorradiggeáirasat geardduhit juohke jagi. –Sihke min ráđđehus (Bargiibellodaga) ja dálá Ráđđehus lea geahččalan oažžut boazologu vulos eaktadáhtolaš doaimmaiguin, muhto nu ii leat geavvan. Dál ferte čorgejuvvot, lohká son. Gaundal maiddái imašta go boazodoallu ii hálidan boahtit muitalit dili birra Stuorradikki ealáhuslávdegoddái. ¶
Anton Dahl maid moaitá Goahtebealji go dat ii oza olggobealde ruđa. –Goahtebeallji orru dego boastut ipmirdan rolla. Mu mielas lea diehttelas ášši ahte Goahtebeallji ohcá olggobealde ruđa. Muhto dan eai daga dál, lohká Dahl, gii oaivvilda ahte lea dárbu defineret Goahtebealji rolla. –Dál lea Goahtebeallji eambbo šaddan hálddašanorgánan ruđaide maid lea ožžon sihke suohkanis ja fylkkas, iige baicca áŋgiruša oažžut eanet ruđa suohkanii, lohká Dahl. Guovdageainnu doaibmi sátnejođiheaddji Aslak Anders Tornensis (Olgešbellodat) doarju dakko su. –Goahtebeallji berre geahččat eará ruhtagálduid maid. Dan lea Goahtebealji stivra maid ieš lohkan, muitala Tornensis. Go Goahtebeallji ásahuvvui, ledje suohkanis golbma vejolašvuođa; bisuhit ealáhuskantuvrra, ásahit suohkanfitnodaga dahje ásahit oasussearvvi. Sii válljejedje ásahit suohkanfitnodaga. Dál áigot politihkkárat árvvoštallat livččiigo eará vejolašvuohta buoret. ¶
–Ferte jearrat movt galgá oažžut lihkostuvvat suohkana nuppástuhttinbarggu buoremusat. Ovdagoddi galgá buktit oainnuid dán ektui ja árvvoštallat dárbbaša go rievdadit organiserema, lohká Jan Ole Buljo. Suohkanstivra lea ovttajienalaččat mearridan ahte ovdagoddi galgá evalueret Goahtebealji čakčat, go fitnodat lea jagi leamaš doaimmas. –Jearaldat lea ahte leago Goahtebeallji rivttes ládje organiserejuvvon, lohká Aslak Anders Tornensis ja muitala ahte lassin daidda molssaeavttuide mat sis ledje juo ovdal, de lea okta molssaeaktu maiddái oastit earáin bálvalusa. De sáhttá dáhpáhuvvat ahte maŋŋel evaluerema rievdada suohkanstivra Goahtebealji organiserema suohkanfitnodagas juogo oasussearvin, ealáhuskantuvran dahje ahte ostet earáin dán bálvalusa. –Fertet oaidnit de go boađus evalueremis boahtá, movt viidáseappot šaddá, lohká Tornensis. ¶
– Dan vahku mielde čielgá áššáskuhtto go Nilsen áššis, muitala Gaska-Hålogalandda politiaguovllu Merete Hessen Sámi Radioi. ¶
– Buoremus vuohki garvit dákkár miellačájehemiid boahtteáiggis livččii, ahte Sámediggi dávjjibut sáddešii áššiidis gulaskuddamiidda. Dalle beasašii álbmot cealkit oaivilis ovdalgo áššit meannuduvvojit, árvala Frank Aarebrot. ¶
Doala njálmmi, Jokke! ¶
Davvi-Hålogalándda bismá Per Oskar Kjølaas lea NRK Sámi Radio bokte šállošan go Gálssá suohkabáhppa ii rohkadala Sámedikki ovddas. Kjølaas maid lohká ahte bassi čála dadjá ahte buot olbmuid ja njunnožiid ovddas galgá rohkadallat. Mii eat duđa dušše bisma šállošemiide. Mii gáibidit dál ahte Norgga Girku ođđasit buktá cealkámuša sámiid ektui ja ahte čorge eret dákkár ovdagáttuid sámiid ektui. ¶
Jus geahččá dušše ovtta vugiin dalle sáhttá dadjat Finnmárkku Dearvvašvuođa doaibmagoluid unnut dan dihte go heaittihit Sieiddájoga. Jus geahččá servodatekonomalaš ja sosialpolitihkkalaš rehketdollui de gal šaddá mihá divraseabbu. Doppe lea ođđa visti dikšunruktui, ođđa visti Sieiddájoga skuvlii ja máŋggaid jagiid leat huksen fierpmádaga mas leat mielde oahppan ja oahpuhis bargit, ja geat leat gávdnan sajiset báikkálaš birrasis. Dat ressursakapitála mii áiggiid čađa lea ceggejuvvon ja mas Deatnu lea vuođđun, dan šaddá váttisin cegget fas eará sajes. Eai vállje stuoridit Sieiddájoga eambbo, muhto baicca heaittihit dan dála hámis mii lea. Bargit, geavaheaddjit, sin lagamusat ja olles báikkálaš servodat báhcet dasa dakkár dovdduin ahte siiguin leat ártegit láhtten ja áibbas dan vuostá maid Stuoradiggi ja Fylkkadiggi leat mearridan. Ollu olbmuin leat leamaš stuora vuordámušat dasa ahte sii besset oažžut veahki iežaset psyhkalaš váttisvuođaid dihte hui lahka dan báikki gos sii orrot. Dál ferteše muhtin politihkkalaš bellodagat jurddašišgoahtit ja leat rehálaččat iežainis dađi mielde go dat leažžá vejolaš. Ollu politihkkalaš guovddáš jođiheaddjit berrejit dál ságastallat rahpasit. Ja sii berrejit bargat dan ala ahte hukset doaimmaid viidáseappot daid nana fágabirrasiid ala mat Finnmárkkus leat. Dás fertet mii politihkkagaskasaččat sáhttit bargat ovttas bisuhit dakkár ásahusaid nu go Sieiddájohka, eat gea njeaidit daid. Dakkár politihkkalaš bargu ii livčče gal man ge árvosaš politihkkalaččat. Dát hástalus manná fylkkasátnejođiheaddjái Helga Pedersenii gii bajemus dásis berre gávdnat čovdosiid mat dagahit ahte Sieiddájohka su guovtti ásahusainis bissu Deanus. ¶
– Vaikko iskkademiin láve veahá eahpesihkarvuohta, de goit dát heive min ovdáneapmái. Mii áigut bargat dan ala ahte oažžut eanetlogu boahtte válggain. Mannan válggain eat livčče dárbbašan go moadde jiena dain válgabiiriin gos eat ožžon áirasa, ovdalgo livččiimet stuorábut, lohká Olli. ¶
Masaia Edward Porokwa lea Afrihká eamiálbmogiid organisašuvnna (OIPA) generalčálli. Soai Gunhild Berit Buljoin oaidniba ollu sullásašvuođaid sápmelaččaid ja Afrihká eamiálbmogiid gaskka. –Afrihká eamiálbmogat leat maid massán eatnamiid. Dat leat baicca adnojuvvon álbmotmeahccin ja turistapárkan. Masaiat leat ain šaddan fárret ja leat čuožžilan riiddut go šaddet fárret earáid eatnamiidda, muitala Porokwa. Tanzanias leat 13 álbmotmeahci. 11 dain leat masaieatnamiin. Porokwa muitala maid ahte seammaládje go sápmelaččain, de leat maiddái masaiain ealut. Gussaealut. Sin birgejupmi lea ollásit elliide čadnon. Árbevirolaččat leat sii johtán ealuiguin. Muhto eiseválddiid eanapolitihka dihte leat masaiat šaddan orrugoahtit ovtta sajis ja gilvit eatnamiid, juoga mii ii leat sin kultuvra. –Masaiat leat šaddan vásihit olggušteami ja leat gohčoduvvon áddemeahttumin ja bázahallan olmmožin. Ja dat lea seamma maid lávejedje dadjat maiddái sápmelaččaide, dadjá Buljo Porokwa guvlui. ¶
Áhčči fuolaha skohtera: Vuosttaš vuoru maŋŋil buvvánaddá skohter ja áhčči ja mekanihkkár Fire Máhte Niillas geahččala gávdnat siva. Johán Ivvár bosiha skohtera alde. ¶
Speakeris šaddet váttisvuođat oažžut gilvvu gelddolažžan go 380 luohká galgá kommenteret. Son geahččala vel muitalit ahte Cato Kjellmann, gii lea maŋábealde orru measta dego duohpamin Johan Ivvára. ¶
Muhto ahte ii hárjehala ollus, ii vuhtto gal vuodjimis. Goalmmát vuorru lea aiddo nohkan. Johán Ivvára skohter lea dál seamma buorre go vuoddji, ja min olmmái lea vuot vuoitán. Muhtin dain eará nuorra vuddjiin hásttuha Johán Ivvára vuolgit váccašit, ja nu soai jávkkeheaba. ¶
Muhto ii leat nu álki dušše bidjat eret olbmuid. –Lean bargan guhkit áiggi advokáhta vehkiin bidjat eret mu doalus daid geaiguin in sáhte ovttasbargat, muhto ii leat dušše bálkestit eret. Go olbmuin lea dát riekti, de lea váttis, lohká Skum. Su mielas ii leat veahkki gávdnomis gostege. –Lean boazodoallohoavddain hupman, muhto in leat vel ožžon sus vástádusa dása. Dieđán ahte leat oalle ollusat geat leat seamma dilis go mun. Skum lea maiddái jurddašan heaitima birra vejolaš čoavddusin. –Lea buoremus heaitit jus dolloeaiggát ii beasa ieš mearridit bidjá go eret ovttage iežas vuolde. Go golbma njeallje bearraša galget ovtta doalus, de juo dat muitala iešalddis ahte dat ii sáhte mannat, lohká boazodoalli Per Jonny Skum. ¶
–Lean oahppan movt váldit gitta bohcco ja veahá lean oahppan skohteriin vuodjit. Lei hirbmat miellagiddevaš ja somás mátki ja hui, hui čáppa vásáhus. Muhto lei maid hui galbma vásáhus, muitala Porokwa boagustettiin. Edward Porokwa lea boahtán 35 lieggagrádas Tanzanias. Sámis lei 35 buolašgráda beaivvi ovdal go bođii, muhto bivaldii nupplohkái buolašgrádii. –Mu mielas gal lei nu váivi go galggai bivaldit ja Edward ii beassan vásihit albma buollaša, mojohallá Gunhild Berit Buljo, gean guossái Edward lea boahtán. Edward lea leamaš Guovdageainnus okte ovdal, beannot jagi áigi. Dalle lei čakča, iige lahkage nu čoaskkis go dál. ¶
Čáhceolmmái Ale bala jurddašeamis stuorrát. Dál lea dus vejolašvuohta dahkat juoidá mii lea jui erenoamáš. Du birrasis orrot reákšuvnnat leame buorit ja dat dáidá addit dutnje buriid vejolašvuođaid máŋgga dáfus. Dus lea gelbbolašvuohta ja maid lihkku. Ja maid eambbo vel sáhtát de gáibidit? Du lihkkologut: 1, 10, 29 og 32 ¶
Guolit Eallin orru ain leame hui buorre. Dán vahku soaittát veahá šaddat bisanit, eai ge dus leat nu ollu doaimmat juste de. Jurddašala eambbo iežat peršuvnnalaš eallima. Dat lea juste dál hui gelddolaš. Čorges eret buot hehttehusaid mat du geainnu alde soitet leat. Dainna don vuoittát ollu. Du lihkkologut: 3, 14, 25 og 30 ¶
RUHTAČOAGGIN RIDDU RIĐĐUI Riddu Riddu festivála lea álggahan ruhtačoaggima divodan festivála ruhtadili. Dássážii lea boahtán sisa olles 73.610 NOK. Dá lea listu dain olbmuin geat guokte maŋemus vahku leat dorjon festivála ja hástalan earáid maid dahkat dan. Jus hálidat doarjaga addit de sáhtát bidjat ruhtasupmi kontui 4747 07 02733. 6. beaivvi guovvamánu: Gunnar S. Østby addá 200,- ja hástala Olaug Larsena ja Torvald Østbya. Kari Andersen addá 200,-. Namahis olmmoš 200,- ja hástala Einar Eriksena, Elin Nystada ja Ardisa ja Kåre Pedersena. ¶
5. beaivvi guovvamánu: Walter Mathy addá 200,- ja hástala Nanfrid Aasmoe ja Reidar Villy Borgersena. ¶
2. beaivvi guovvamánu: Kyrill Aira addá 200,-. Rolf Seljelid addá 500,- ja hástala Professor Lars Erik Stenforsa. Ingrid Dokka addá 300,- ja hástala Anders Somby ja Milla Dokka. Elisabeth Johansen addá 200,- ja hástala Ragnhild Rossværa, Jahn-Arill Skogholta, Bjørn Nitteberga ja Marion Palmera. ¶
26. beaivvi ođđajagi mánu: Ingjerd Solhaug addá 200,-. Leif Mikkelsen addá 200,- ja hástala Helge Pedersena ja Nils Steinar Pedersena. Ragnhild Movinkel addá 200,-. Hege Marie Fossgard addá 200,- ¶
25. beaivvi ođđajagimánu: Marit Meløy Utsi addá 500,- ja hástala Anne Marie Guttorm Gravena, Jan Erik Henriksena ja Liisa-Ravna Finboga. Torun Olsen addá 200,- ja hástala Arne Mathisena, Toril Lyngstada ja Rigmor Mikkelsena. ¶
22. beaivvi ođđajagimánu: Robert Hermansen addá 500,- ja hástala Gunnar Østbya, Mia Hermansena, Håkon Karlsena ja Johan P. Barlia. Ingrid Kristine Sommerseth addá 200,-. Liv ja Øyvind Rundberg addiba 250,-. Ann Synnøve Steinfjell addá 200,-. Trond Flægstad addá 200,-. ¶
Guvttiin čájálmasain luotta nala ¶
Beaivváš Sámi Teáhter lea guokte bihtá hárjehallame. Goappešat bihtáin lea vuosttaščájálmas guovvamánu 27. beaivvi, ja bihtát galget oktasaš turneai. –Dát lea juoga ođas, go guokte čájálmasa leat oktanaga luotta nalde, muitala Beaivváža hoavda Harriet Nordlund, gii lea hui movttet go dát niehku lea šaddan duohtan. "Viellja Fránas - gos don leat das?" lea mánáid- ja bearaščájálmas. Dat lea dan birra movt mii berret eallit iežamet eallima go galgat návddašit, ráhkistit ja oskut eallimii, ja movt ovttastahttit buot fasttiid ja čábbáid iežamet siste soarddekeahttá earáid. ¶
Bihtá "Lummaid dievva geađggit" lea rievtti mielde irlándalaš bihttá, maid Marie Jones lea čállán. Bihttá lea jorgaluvvon ja heivehuvvon sámi birrasii. –Lea buorre bihttá, iige dat leat šaddan heajut heivehuhttimiin sámi birrasii. Baicca dajašin ahte dat heive buorebut deike, dannego dáppe leat máŋga giela ja čielgasit dynastiija go Irlánddas, lohká Utsi. Utsi muitala ahte bihttá lea čájehuvvon miehtá máilmmi, ja soaitá Beaivváš bovdet bihtá čálli Marie Jones iežaset vuosttaščájálmassii. –Somá livččii su oažžut deike, árvala Utsi. "Viellja Fránas - gos don leat das?" ja "Lummaid dievva geađggit" galget johtit miehtá sámi maŋŋel vuosttaščájálmasa Guovdageainnus guovvamánu 27. beaivvi. Vuosttaš geardde 20 jahkái oažžu maid Divttasvuotna teáhtera guossái. –Galgá šaddat oalle dáhpáhus go teáhter boahtá giliide, guvttiin bihtáin, lohká duhtavaš teáhterhoavda Harriet Nordlund. ¶
Mu boares gránnjá lea boahtimin guossis fitnat. Son lea vitmadis penšunista. Fargga 80 jagi, muhto lohká buot aviissaid ja gullá ođđasiid beaivvi miehta. Dárogiel ođđasiid gitta dassái go Sámi Radios morihit. Dasto guldala buot iđitođđasiid. – Vuogas lea boares olbmui go sáddejit dáid seammá ođđasiid máŋgii, láve dadjat. – De muittán goitge muhtin veardde daid. ¶
Sámegiela lea ieš oahppan lohkat aviissain. Álggus manai bures. Muhto dál váidala aviissaid ilbmat nu dávjá ahte ii geargga lohkat visot ovdal go ođđa nummir boahtá. ¶
- Don gal dáiddát leat dan oaidnán, jearrala mus. ¶
Dan in leat gullan. Ii leat eará go bidjat dihtora johtui ja geahččan maid čállá. Gránnjá čuovvu dárkilit go prográmmat rahpasit. Muitala ahte ii leat goassege geahččan mii dan “kássa” siste lea. ¶
HÁSTTALA:Sámi jienat stivrrajođiheaddji Laila Aleksandersen Guovdageainnus hásttala dál buot sámi lávlui vuolgit mielde sálbmalávlun prošeaktii. ¶
Sámi jiena koarra stivrra jođiheaddji Laila Aleksandersen muitala ahte koarra oaččui faláldaga lávlut Sámi girkobeivviin Johkamohkkis dán geasi. Danin koarrii lei luonddolaš vuoruhit sálmmai. ¶
Aleksandersen lohká ahte sápmelaččain lea leamaš erenoamáš sálbmalávlun vuohki don doložis juo. –Terje Aho lea heivehan min koarii sálmmaid, ja mii galgat geahččalit ealáskahttit dán erenoamáš lávlunvuogi, muitala Aleksandersen. Son lohká maid ahte sin sálbmalávlun repertoaras leat sálmmat ánáraš-, nuorta-, juvlev- ja máttasámegilli. –Ulbmil mis lea ahte buot sámi suopmanat galggašedje gullot, lohká son. ¶
–Dán oktavuođas lágidit smávit konseartta lávvordateahkeda ja sotnabeaivvi fas lávlu koara Girona girkus. Koara deaivvada maiddái miessemánus Ohcjogas, doppe leat guokte hárjehallama ovdal go Johkamohkkái vulget. Koara galgá doppe guktii hárjehallat ovdal go lea álgočájáhus sálbmalávlun prošeavttas, muitala Aleksandersen. Sálbmalávlun prošektii leat ožžon ruhtadoarjaga davviriikalaš kultuvrafoanddas ja ruoŧa sámedikkis.–Mii leat maiddái ohcan earasájis ruhtaveahki dán prošeaktii. ¶
Guokte jagi áigi álggaheddje Sámi jienat prošeakta koara. Aleksandersen muitala ahte eatnašat dán koaras álggos ledje Dimitri joavkkus.-Dađistaga oinniimet dárbbašlažžan stuoridit dán koara. Dál leat mis lávlut sihke suoma ja ruoŧa Sámis, dušše ruoššabeale Sámis eai leat vel mis lávlut, šalloša Aleksandersen. ¶
Sámi jienat koara lea ovdal čađahan juoigan prošeavtta, maid Frode Fjellheim jođihii. Dáinna prošeavttain koara lihkostuvai, ja gaskamearalaččat leat badjel 50 lávlu leamaš mielde. Eanemus 70 lávlu muitala Aleksandersen. ¶
Aleksandersen muitala ahte muhton lágideaddjit leat jearran mis sáhttit go mii lávlut sin doaluin. –Lea nu ahte mii leat ollusat ja lea issoras divrras min oažžut johtui, danne berrejit lágideaddjit ovddalgihtii ohcat ruđaid, lohká Aleksandersen ¶
Ida Torp lei geahččámin TV2 gaskavahkku eahkeda, danin son ii čuvvon mielde Viking lotto vuorbádeami dán eahkeda. –Badjelaš logi eahkedis riŋge Norsk tipping ja jearrá mus lean go geahččan iežan lotto kupoŋgaid. Dan in lean dahkan, ja mu elošteaddji deaddilii teaksta TV:a ja iskkai loguid. Juo, duođai ledjen 2,7 millijuvnna ruvnno riggát, muitala Ida mojonjálmmiin. ¶
Elušteaddji fertii rabastit Champagne bohttala dán eahkeda.–In lean duohtadan álkohola máŋgga jahkái, muhto dál gal fertejin válddestit glásadievva dán čázi ja duođai ávvudit. Don dieđát dat ii leat juohkebeaivválaš dáhpáhus, šuohkiha Ida. ¶
Ida ii ožžon náhkkáriid dallán duorastat čuovganeapmái. Son muitala ahte dušše guokte diimmu ijas ođii.–Muhto dat ii daga maidige, lean dušše hirbmat ilolaš dál, lohká Ida. Son ii leat vuoitán eambbo go 5 000,- ovdal. ¶
GÁRVVIS BEALUŠTIT DIKKIS: Dá lea iežas ruovttus, Máttáluobbalis, Guovdageainnus, ealgabivdi Iver Utsi, gean politiijat oaivvildit lobihuššan ealgabivddus. Distaga álgá su ja bivdoskihpariid vuostá diggeášši. Vuohččan muitala almmolaččat iežas vásahusaid maŋŋel áššaskuhttima. ¶
Nu dadjá áššaskuhtton ealgabivdi Iver Utsi bealgoalmmat jagi maŋŋel dáhpáhusa. Vuohččan muitala son almmolaččat mot vásihii politiijaid akšuvnna meahcis, go válde sin gitta, dolvo dutkalmassii ja válde eret bissuid ja meahccevuojaniid. ¶
Iver Utsi dovddai iežas dalle vearrás bahádahkkin ja láhkarihkkun, go muitá man stuorra resurssaid dása geavahedje politiiját. –Muitán ahte bohte logenáre politiiját, nu ahte Govdavuopmi čuovggai šerres ivnniiguin. Hirbmat garrasit akšunerejedje min vuostá. Ovtta mis bidje ruvddiide ja dolvo. Suorganin nu ahte buohccájin, inge gielahis - ja bealjjehisvuođain gulahallan dárogielat politiiaiguin. Eai ge fállán gal dulkkáge, muitala Iver Utsi. Su mielas ledje maiddái politiijáin aroganta bargovuogit, go burge sin tealtta ja bálko biergasiid olggos. Nu lohká Iver Utsi muitit dan beaivvi. ¶
Fierpmádat ”Kysten inn i EU”a historjjálaš reiden ágga, dađi bahábut ii doala deaivása. Dat lea dušše gaskaboddosaš ortnet. Konventas čuožžu čielgasit ahte guolástuspolitihkka galgá leat baserejuvvon friddja jođu ala. Dát ja vel dasa lassin dat ahte Norggas leat sullii 4,5 miljuvnna ássi muitala čielgasit dan ahte mis šaddá leat hui unnán dadjamuš dáin áššiin. Ii leat šat mihkke ge dadjamušaid EU guolástuspolitihkas ii ge eriid mearrideamis. ¶
Ruosti buollašis čuožžuba prográmmajođiheaddji Ronald Pulk ja su jođihanveahkki Per Inge Anthi Åsen olggobealde Sámi Radio. Lea vuosttaš beaivi go leaba studios, mas galgaba leat 13 geardde ovddosguvlui gitta miessemánnui. Juohke vahkku báddejit ovtta prográmma maid vahkku maŋŋel sáddejit. Dán lahkai besset mánát leat mielde boahtte prográmmas. - Mánát sáhttet riŋget ja gilvalit muinna. Lohppidan ahte eai leat nu váttis muhto hui somás gilvvut. It dárbbaš leat Einstein gilvalit. Ovdamearkka dihte lávlugoađan ovtta lávlaga ja de galgá gilvaleaddji lávlut loahpa dan lávlagis, hástala Ronald Pulk, gii lea váldoprográmmajođiheaddji. ¶
InteraktiivaSáhttá maŋgga láhkái váikkuhit TVprográmma. Ronald ja Per Inge sávvaba ahte mánát maiddái sáddejit govaid sudnuide maid čajeheaba TV:s. Doaimmahushoavda Mona Solbakk lohká ahte Sámi Radio geahččala áibbas ođđa konseapta, mii sulastahttá dáláš dážamánáidTV. - Interaktiiva prográmmain besset mánát searvat ja gulahallat prográmmajođiheddjiin. Mii áigut maiddái geavahit interneahta, doppe almmuhat buot sárgumiid maid mánát sáddejit, rámpo Solbakk. Sámi Radios orru leamaš sukseassa "Májjá ja Sujujujjá" ráidu. Solbakk lohká ahte sukseassa lea buorre, muhto ahte hálidit geahččalit juoga ođđa. - Dramábuvttadeamit dego dát ráidu leat divraseabbo, halidit maiddái ođđa áigai lávket ja ráhkadit interaktiiva prográmmaid. Livččiimet ráhkadan njuolggoprográmmaid, muhto tekstema geažil ii leat dat vejolaš, lohká Solbakk. ¶
Vuosttaš geardde muitala son almmolašvuhtii mo lea vásihan áiggi maŋŋel stuora politiijaákšuvnna su bivdojoavkku vuostá. ¶
1. LÁVEŽAT: Dá lea Porsáŋggu dáiddára vuošttaš govva «1. lávežiid» nammasaš prošeavttas. – Ideaid govvet oarpmeliid ja vilbeliid ožžon mun dán guokte nieidda, Mari ja Katrine, ruovttus, muitala Hanna. H. Hansen. ¶
Geahččit besset vásihit Kárášjoga erenoamáš luonddu. Kárášjohkalaš Arnulf Soleng luvsse prográmmajođiheaddji kanoin Iešjohkaráigge, ja vásihat sihke jaskes savvoniid ja vilddus guoikkaid. Mátkkis soai maiddái geahččaleaba oakkastit máilmmi buoremus luossačázádagas. Eabage soai cehkke fatnasa gáddái sállaša haga. Oakkodettiin soai maid deaivaba johkavávtta Marit Ravna Sara. Son muitala Deanučázádaga erenoamaš guolástan njuolggadusaid birra. NRK1: Norge Rundt 20.08. dii 20.00 ¶
Diggerievttiduopmár Åge Karslen biehttalii politiijaid filbmet guovllu gos deatnotlaš Svein-Eirik Utsi ja su skihpár vikkaide rievdit báŋkku, muitala Aftenposten. ¶
Áššit gos politiijat leat seaguhuvvon, galget dutkojuvvot SEFO nammasaš erenoamáš dutkanorgánas. Karlsen jođiha daid dutkamiid, ja danin lea sus gártan duppalrolla. Duppalrolla geažil son dál čuoččuhuvvo leat inhabila. Karlsen mearrádus lea suhttadan politiijaid. Dattetge biehttala leansman Morten Huse kommenteret ášši Aftenposteniii. Muhto politiijaid Oktasašsearvvi jođiheaddji Arne Johannessen dovddasta dál, ahte diggeriekteduopmer livččii galgan addit lobi filbmet nie go politiijat ledje hálidan. – Dat livččii nannen sihkkarvuođa politiijaide geat oasálaste akšuvnnas. Filmma maid livččii sáhttán geavahit duođaštussan rievttis, oaivvilda Johannessen. ¶
Sosialistalaš Gurotbellodaga stuorradiggeáirras Lena Jensen gáibida Stuorradikki bissehit Suodjalusa vuovdimis opmodagaid priváhta olbmuide dassážii go Sámi eananvuoigatvuođat leat čielggaduvvon. Son oaivvilda oasi dan opmodagas maid Suodjalus vuovdá, gullat sápmelaččaide. Iige dan galgga leat nu álki vuovdit go eará opmodagaid. Maiddái Sámi vuoigatvuođalávdegotti jođiheaddji moaitá, ja doarju Lena Jensena. Suodjalus lea stáhtalaš ásahus. Ja jus stáhta vuos vuovdá iežas opmodagaid priváhta olbmuide, de lea maŋit áiggis váddáseabbot váldit eret opmodagaid priváhta hálddus jus Sámi vuoigatvuođalávdegoddi gávnnaha dáid leat sámi opmodahkan. Min mielas lea dehálaš, ahte maiddái Suodjalus váldá vuhtii Sámi vuoigatvuođalávdegotti guorahallamiid. Sámi vuiogatvuođalávdegoddi ii leat duššiid dihtii guorahallan eanan- ja čázadatvuoigatvuođaid moaddelot jagi. Ii oktage sáhte eahpidit, ahte sápmelaččain leat sierra lágalaš vuoigatvuođat iežaset guovlluide. Maiddái Suodjalus lea geatnogahtton čuovvut riikkaidgaskasaš lágaid maid Norga lea vuolláičállán. Sámi eananvuoigatvuođa gažaldagat eai leat čovdon. Ášši galgá loahpa loahpalaččat gieđahallojuvvot Stuorradikkis. Ovdal go ášši lea loahpa loahpalaččat čielggaduvvon, de lea stáhtas eahperehálaš vuovdit eatnamiid bihtáid mielde vierro olbmuide. Maiddái nubbi eará stáhtalaš ásahus, nammalassii Statskog, áigu vuovdit opmodagaid, oktiibuot 30.000 dekara juhkkojuvvon 35 opmodahkii. Muhto Statskog árvoštallá vuovdimiid áibbas eará lahkai go Suodjalus. Mii leat ilus go Statskog nu čielgasit deattuha, ahte sii eai vuovde guovlluid maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi guorahallá. Dat muitala ahte stáhta láhtte dego guovtteoaivvat stállu. Nubbi oaivi ii dieđe, iige beroš das maid nubbi dahká. Min mielas livčče leat lunddolaš, ahte stáhtalaš ásahusain leat seamma lágan eanavuovdin politihkka. ¶
Ruvdnoprinsa lea beaivvi julevsápmelaččaid guossis. Easka guđa áigge veaigin doalvu helikopter su fas Bådåddjoi. Beaivvi maŋŋel, gaskavahku 25. beaivvi, joatká logi jagi ávvudeapmi seminárain "Gákti, interneahtta ja Caffe latte" mas temá lea earret eará sámi nuorat ja identitehta. Sámi nuorat galget logaldallat semináras, mii lea rabas buohkaide. Ávvudeami oktavuođas almmuhuvvo maid ávvugirjjáš. –Rahpama rájes logi jagi áigi leat guovddáža doaimmat hirbmosit ovdánan. Dan markeret dáinna ávvudemiin, muitala Mikkelsen. Son deattuha ahte ávvudeapmi lea olles Divttasvuona álbmogii iige dušše sápmelaččaide. –Dát lea buohkaide ávvubeaivi, maiddái dáččaide. ¶
–Huksen lea maŋŋonan asbeastta dihte. Visttis lei eanet asbeasta go maid ledje doivon, muitala Guovdageainnu skuvlafágalaš ovddasvástideaddji Dagny Sofie Aune. Njukčamánus juo álggii bargu divodit ja ráhkadit sierra smávvaskuvlla, dahje sierra ossodaga 1. gitta 4. luohká mánáide. Ovdalaš internáhttaoassi skuvllas lea divoduvvome vai šaddá áigáiheivvolažžan. Aune muitala ahte maŋemus maid son lea gullan lea ahte skuvla galgá leat gárvvis juovlamánus. Dassážii šaddet skuvlamánát leat eará luohkkálanjain. –Mii leat šaddan improviseret veaháš. Vuosttaš luohkáin dat lei luohkkálatnja dien ossodagas mii lea divoduvvome. Leat šaddan gávdnat heahtečovdosiid, muhto mii leat gávdnan buot luohkáide lanjaid. ¶
Báhčči Virggálaš prošeavttat dagahit dutnje veaháš moivvi maid don gal it livččet dál dárbbašan. Don geahččalat leat hui loŧkái ja jaskat olles áiggi, muhto smávva duskasat rievdadit du plánaid. Ii leatge oktege guhte geahččala du veahkehit dán dilis. Lihkkologut: 4, 6, 18 ja 29 ¶
Fievrruid kilorádji ja fásta traseaid mielde vuodjin leat dakkár oasit maid Aarseth oainnu mielde sáhttá soahpat boazodoaluin. –Ii leat oainnat daddjon ahte buoremus čoavddus lea ahte boazodoallit vudjet fasta sajiin, go dat sáhttá baicca eambbo bilistit eatnamiid. Soaitá ollu buoret ahte boazodoallit vudjet ganske dušše oktii juoga saji nu ahte ii báze luodda, árvala Trond Aarseth. ¶
Báŋkorievidan viiggamuš lea suorggahan Jessheimma DnB Nor bárgiid, ja lea ožžon veahkkefálaldaga. – Mis leat buorit rutiinnat mo váldit vuhtii bargiid beroštumiid dákkár dilálašvuođa oktavuođain, muitala báŋkohoavda Kenneth Andersson. Jáhkkimis ii lean oktage barggus dalle go deatnolaš ja su skihpár viggaide rievdit báŋkku. Báŋkkolanjain ledje politiijat vuordimin sutno. ¶
Nubbi lávki lea bargat Stáhta Loatnakassa ektui. –Lea dehálaš ahte min boahttevaš studeanttat ožžot loana. Maiddái boahtit mii bargat priváhtaskuvllalága ektui go gierddi dát skuvla lea priváhta, ja dan olis maid galgat oažžut stáhtadoarjaga, muitala Nyberg. ¶
Máŋimuš logi jagi leamašan sáhka ahte ásahit Sámi dáiddaskuvlla. Álggus ledje plánat álggahit skuvlla 2005:s. Nyberg muitala ahte dan leat ferten máŋidit go lea leamašan váttis ruhtadit skuvlla. Muhto doppe leat leamašan earáge váttisvuođat. SDS ovddeš stivrralahtut ruoŧa ja suoma bealde leat viggan guozahit ahte dát skuvla galgá ásahuvvot norgga beallai. –Dál goittot lea SDS stivra ovttamielas. Skuvla galgá norgga beallai Kárášjohkii. Mis maid lea dál vuođđudus gos SDS:s leat golbmaláhttu ja gos Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther lea okta sis, lohká Nyberg. ¶
41 oanehisfilmma ja 23 dokumentára galget gilvvohallat Nordisk Panorama filbmafestiválas Islánddas. Guovdageainnu nieidda Anne Lajla Utsi filbma "Árbesilbbat" lea maid válljejuvvon filbmafestiválii. "Árbesilbbat" lea silbačehpiid Regine ja Frank Juhls birra, geat boahtiba Guovdageidnui ja hukseba Juhls Silver Gallery. Maŋŋil dovdá Juhls bearaš ahte dat oktii nu smađáhkes álbmot jorgala sealggi sidjiide gáđašvuođas ja bahávuođas. ¶
–Lea hui somá erenoamážit dan dihte go dát lea davviriikkalaš filbmafestivála masa eai beasa nu ollu filmmat mielde, lohká filbmadahkki Anne Lajla Utsi. "Árbesilbbat" lea oassálastán ovdal Norgga ja Suoma filbmafestiválain. Sámi filbmafestiválas Guovdageainnus beassážiid áigge dat oaččui gehččiidbálkkašumi. "Árbesilbbat" lea okta viđa dokumentárafilmmas mat leat Norggas beassan festiválii. Utsi mielas lea buorre go sámi filbma markere iežas Norgga filbmabirrasis. –Lea buorre go maid sámi filbma oidno Norgga filmmaid gaskkas. Utsi lohká iežas áigut vuolgit Islándii filbmafestiválii. –Lea buorre vejolašvuohta oahpásnuvvat olbmuiguin, erenoamážit boahtteáiggi ja eará prošeavttaid ektui, lohká Utsi, geas dál lea eará filbmaprošeakta jođus. Son lea ohcame ruhtadeddjiid filbmii luondduoskkuid birra. –Áiggun ráhkadit filmma luondduoskkuid birra, ja erenoamážit noaidevuođa birra Sámis ja Amazonasis, muitala Utsi. Son jáhkká "Árbesilbbat" -filmma olu veahkehan su dakko ahte lea ožžon eanet luohttámuša filbmaruhtadeddjiin. ¶
Seammas deattuha čállingotti direktevra Ann Torild Min Áigái ahte ii leat vuos sihkkar ožžot go oahppováilagat makkárge buhtadusa. –Justisdepartemeanta árvala máksit buhtadusa sápmelaččaide geat leat massán skuvlla maŋimuš máilmmisoađi ja dáruiduhttima geažil. Ášši galgá loahpa loahpalaččat gieđahallot Stuorradikkis. Muhto goas, dan eat dieđe vuos. Dattetge hálida Justisčállingoddi olbmuid dál juo sáddešgoahtit ohcamušaid. – Daid mii rádjat dassážii go Stuorradiggi lea meannudan Justislávdegotti árvalusa. Olbmot sáhttet ohcat vaikko goas, ii leat makkárge ohcanáigemearri. Ohcamušas galget leat peršovnna dieđut, nugo riegádannummir, man guhkes skuvlavážžin sis leat, goas ja gos leat vázzán skuvlla, ja muđui eará ávkkálaš dieđut. ¶
Kárášjoga oahppváillagiid searvvi jođiheaddji Ann Margrethe T. Guttorm ja stivraláhttu Fridtjof Berglund duođašteaba sin ožžon ávžžuhanreivve Gieldda- ja guovlludepartemeanttas. – Buot buoremus lea sáddet ohcamušaid njuolgga Justisčállingoddái. Muhto olbmot sáhttet maid lágidit daid Oahppováilagiid searvvi jođiheaddjái, gii fas sádde ohcamušaid viidáseabbot rivttes čujuhussii, lohká Berglund. Son muitala Giellda- ja guovlludepartemeantta juo ožžon ollu ohcamušaid mas váilot adreassat. – Dalle gal lea eiseválddiide váttis gieđahallat ohcamušaid. Ja juos eiseválddit hálidit lassi dieđuid ohcciin, de han lea dehálaš diehtit gos olbmot ásset. ¶
OlgoipmilbálvalusDán sotnabeaivvI, borgemánu 22. beaivve, lágiduvvo olgoipmilbálvalus Gállogiettis Evenáššis. Lágideaddjit doivot ollu olbmuid oasálastit. – Olgoipmilbálvalus dollui vuosttaš geardde njealje jagi áigi, ja lea lágiduvvon juohke geasi das maŋŋá, muitala Evenášši kulturkonsuleanta Elin-Mari Nikolaisen. Gallogieddi lea boares sámi šillju mii dál lea šaddan musean. – Dáppe lei smávva dállodoallu loahpageačai 1800 vuođđologu. Dállodoallit ledje lestadianárat, ja lágidedje dávjá čoakkalmasaid. Min ulbmil lea váldit vára dološ árbevieruid. Danin lea lunddolaš lágidit jahkásaš olgoipmilbálvalusa Gállogiettis, čilge Nikolaisen. Ipmilbálvalus dollojuvvo sihke dáro- ja sámegillii, ja sárdnideaddjit leat báhpaguoktá Håvard Losvik ja Ole Bekkelund. Idar Reinås ges lohká sámegiel teavsttaid. ¶
Ođas dán jagá beassášfestiválas lea ahte musihkkafestivála konsearttat eai leat dušše Buletjávrris, nu movt diibmá ledje. –Mii leat válljen ovttasbargat maid earáiguin go lea sáhka dan birra leamaš, muitala Beassášfestivála diehtojuohkki Brita Triumf. Čakčat dat Alfreds Kro Jan Sætermo Min Áiggis moittii ahte musihkkafestivála suoláda buot lágidemiid ja váldá buot dietnasa. Son logai ahte musihkkafestivála bargit eai beroš ovttasbargat earáiguin geain leat eará oaivilat go sis. ¶
Buletjávrri konsearttaide leat šáŋŋera válljen juohke eahkedii. Distaga lea nuoraideahket, go Intrigue ja DJ Ánte dollet nuoraidkonseartta. Gaskavahku lea partyeahket go dovddus joavku D´Sound ja Skallergics čuojahit. Duorastaga lea rockeeahket go Intrigue, Máze joavku Sagittarius ja Čáhcesullo joavku Whateverland čuojahit. Sagittarius dahká "comeback" beassážiid ja almmuha maid ođđa CD beassážiid ovddabealde. Bearjadat lea álbmotmusihkkaeahket go Oluf Dimitri Røe romani-joavkkuin Bengaloin ja Iŋgor Ántte Áilu Gaup čuojahit, muitala Triumf. Son ii loga vuos áibbas sihkarin ahte Sofia Jannok boahtá čuojahit bearjadat eahkeda, nu movt prográmmas čuožžu. Sihke Iŋgor Ántte Áilu ja Sofia Jannok leaba almmuheame ođđa CD:id. Sotnabeaivvi lea Buletjávrris Jam-eahket. Hei Lola-vuoiti Eva Jeanette Iversen, Davás ja Sámi Grand Prix artisttat guoimmuhit. Davás lea ođđa joavku mas lea vuođđun 2xOskal. Dasa lassin oažžu juohkehaš gii háliida lávlut dahje juoigat. ¶
Beaivváš Sámi Teáhteris lea vuosttaščájálmas Veijo Länsman bihtás guhkesbearjadaga. Árbevirolaš juoigankonsearta leages sirdojuvvon duorastahkii. Mánáide lea sierra juoigankonsearta gaskavahku. –Mii leat sirdán juoigankonseartta ovdalii vai maiddái guossit besset vásihit dan, muitala Triumf. Son lea duhtavaš dán jagá prográmmain. –Min mielas lea šaddan buorre prográmma. Mii leat vuosttažettiin sámi artisttaide lávdin, danne go sis ii leat máŋgga sajis lávdi. Mis lea sihke allodat ja viidodat, sihke beakkálmasat ja dakkárat geat leat vuosttaš geardde lávddi nalde, lohká Triumf. Muđui leat Guovdageainnus nu movt dábálaččat Sámi Grand Prix, heargegilvovuodjin, oaggungilvu, klassihkalaš konsearta Juhlsas ja skohtercrossa. ¶
–Lea hirbmat buorre, lohká Gran Erke, gii lea hirpmáhuvvan man jođánit ášši mearriduvvui. –Mii leat duođai positiivvalaččat hirpmáhuvvan. "Emma ja Thomas" girjjit leat vuovdán miljovnnaid mielde dárogillii ja eará gielaide ja leat klassihkkárat. Dál lea 30 jagi áigi go almmuhuvve dárogillii ja dat leat aitto ođđasit deaddiluvvon dárogillii. "Emma ja Thomas" ráiddus leat logi girjji Emma birra ja logi girjji Thomasa birra. Davvisámegillii dat almmuhuvve vuosttaš geardde álggu geahčen 1980-logu. Dál dat leat nohkan rádjosiin, iige daid leat vejolaš oastit girjegávppiin. –Muhtin girjerádjosiin leat ain dat girjjit, muhto dat leat juo rimssagan ja gollan, muitala Gran Erke. Lullisámegillii deaddiluvvo "Emma ja Thomas" girjjit 1985:s, ja julevsámegillii ges 1999:s. ¶
Sámedikki oahpahusossodaga vuosttaškonsuleanta Anne Marit Triumf muitala ahte Sámediggi áigu deaddilit "Emma ja Thomas" girjjiid ođđasit davvisámegillii. Daidda girjjiide leat sis vuoigatvuođat. "Dielku" girjjiide leat Davvi Girjjis vuoigatvuođat. –Mii leat mearridan deaddilit "Emma ja Thomas" girjjiid dan dihte go váhnemat háliidit daid. Dat leat hui bivnnuhis girjjit, muitala Sámedikki oahpahusossodaga Triumf. Triumf ii dieđe vuos goas girjjiid oažžu fas oastit gávppiin. –Dan lea váttis dadjat, muhto sávan ahte jagi sisa oažžu daid oastit. Romssa sámi váhnenfierpmádaga jođiheaddji Maja Gran Erke illuda dassážii go váhnemat, mánáidgárdebargit ja oahpaheaddjit besset lohkagoahtit "Emma ja Thomas" girjjiid mánáide davvisámegillii. –Dát leat hirbmat buorit resursagirjjit, illuda Gran Erke. ¶
–Erenoamáš dán jagi lea ahte leat viežžan filmmaid miehtá máilmmi. Mis lea mihttu šaddat álgoálbmotfilbmafestiválan, ja dát lea vuosttaš lávki dan guvlui, muitala festivála prográmmakoordináhtor Silja Somby. 90 proseantta filmmain mat čájehuvvojit filbmafestiválas Guovdageainnus, leat álgoálbmogat ieža ráhkadan. Lars Göran Pettersona filbma "Bázo" lea okta filmmain mii čájehuvvo. Suomas leat viežžan "Bride of the 7th Heaven" , Ođđa Zealánddas "Whale Rider" , Australias "Beneath Clouds" , "The Tracker" ja "Radiance" , Canadas "The Doe Boy" ja "Bear Walker" ja USA:s "Smoke Signals" , "Skins" ja "The Business of Fancydancing" . –Máŋga dáin filmmain maid mii čájehit eai leat ovdal čájehuvvon Eurohpás, nu ahte lea hui somás boddu go beassat daid čájehit ja doaivut ahte dát sáhttá šaddat earálágan festiválan, illuda Somby. ¶
Filbmafestiválas Guovdageainnus lea maid vuosttaš čájálmas golmma filmmas. NRK Sámi Radio Thoralf Balto lea ráhkadan filmma boazoguođoheaddji Johan Hætta eallima birra boazoguođoheaddjin Ruonáeatnamis. Filmmas lea namma "Báhcán guohtuneana" . Per Ivar Jensen lea ráhkadan filmma "Taxi til Båtsfjord" . Goalmmát filbma ii leat vuos čuođi proseantta čielggas čájehuvvogo, muhto dat lea Bjarne Store Jakobsena filbma nealgudeaddji Nils Magnus Tornensis birra, mii lea nu varas ahte ii leat vuos tittel. Hei Lola-filbma ii geargga gárvanit filbmafestiválii, danne go leat ain filbmeme, muhto Somby goitge lohká juoidá čájehuvvot das. –Sii leat lohkan ahte áigot čuohppat juogalágan muitalusa das, muhto eat dieđe vuos mii šaddá, muitala Somby. Maiddái Anne Lajla Utsi filbma "Árbesilbbat" Regine ja Frank Juhls birra čájehuvvo. Dat lea okte ovdal čájehuvvon, Romssa filbmafestiválas. –Dan doaivvun ollusat Guovdageainnus bohtet geahččat, jáhkká Silja Somby. ¶
SÁMEDIGGI: –Mun in eisege dohkket Sámedikki áirasa Isak Mathis O. Hætta cealkámušaid go son badjelgeahččá ja vealaha dorvoohcciid ja minoritehtajoavkkuid Norggas, dadjá presideanta Sven-Roald Nystø preassadieđáhusastis. Sámediggi lea maid oaidnán ahte Issána oainnut leat beaggán vahku. –Mu mielas lea hui váivi go sámi álbmotváljjen ovddasteaddji dovddaha dán lagán dohkkemeahttun miellaguottuid, go sámi álbmot lea ieš guhkes áiggi badjelgehččon ja vealahuvvon, dadjá Nystø preassadieđáhusastis ja joatká: –Munnje lea dehálaš ahte Sámediggi beaivválaččat bargá dan ala ahte sámi servodagat galget leat rahpasat ja searvvahit, ja atnit árvvus sláddjivuođa mearkkašumi servodaga givrodahkii ja ovdáneapmái. Boahtte áiggi nuorain ferte leat vejolašvuohta dássásašvuhtii beroškeahttá kulturduogážis, oskkus dahje seksuálalaš sajus. Dan ovddas mii fertet ieža maid rahčat, lohká Sámedikki presideanta. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu Oahppolihttu galkada eret dakkár cealkámušaide mat leat maŋemus áiggi boahtán mediaid bokte. –Mii, geat leat oahppobargiid fágasearvi, fertet leat mielde jávkkadeamis buot guottuid mat vealahit olmmoščearddaid liikeivnni, oskku, politihkalaš jáhku, kultuvrra dahje seksuáladuogáža dihte, cealká oahppolihttu preassadieđáhusastis. Guovdageainnu Oahppolihttu fuiomašuhttá ahte buot Guovdageainnu vuođđoskuvla oasálastá Olweus prográmmas, mii bargá buot lágan givssidemiin ja vealahemiin. Das deattuha lihttu ahte sii dorjot ollislaččat dan prográmma. Danne lohpida Guovdageainnu Oahppolihttu bargat dan ala ahte buohkat galget dovdat iežaset buresboahtimin orrut suohkanis. ¶
Buljo gilvala davvinjárgalaččain Per Tore Scheldrupain jođihandoaimma alde. Dan muitala válgalávdegotti jođiheaddji Torstein Johnsen. Finnmárkku Guovddášbellodat doallá jahkáčoahkkima Njávdámis dan vahkkoloahpa. Jahkečoahkkin mearrida gii galgá šaddat ođđa jođiheaddjin. ¶
Ikte čuoččuhii Isak Mathis O. Hætta alias Issán ahte son lea maiddái ožžon erenoamáš ollu doarjaga finnmárkulaččain maŋŋil go ášši lea beaggán mediain. –Olbmot leat riŋgen ja dorjon. Hui ollusat leat dan dahkan mearragáttiin. Lean maid ožžon ollu positiiva teakstadieđuid, čuoččuha Hætta. Son aŋkke mieđiha ahte ii lean vuordán ná garra rieja buollát Min Áiggi artihkkala maŋŋil, muhto lohká liikká čuožžut dan duohken máid lea dadjan. ¶
Hástala Josef Vedhugnes ¶
Dál illuda Isak Mathis O. Hætta čilget Sámedikki čoahkkinjođihangoddái ášši birra, ja seammas hástala Josef Vedhugnes & co. –Bivddán ahte beasan almmolaččat rabas mikrofuvnnaid ovddas čilget ja muitalit nu ahte buohkat besset gullat. Dalle ii dárbbaš oktage maŋŋil mohkohallat, hástala Issán. ¶
-Buohkat leat buohkat dearvašat, vaikko vilges olbmot leat buktán olu amas dávddaid sin guvlui, muitala Jonathan Mazower, Survival International organisašuvnna dutkankoordináhtor, gii lea gieskat fitnan báikkis gosa joavku bođii. ¶
- Albmodeapmi čájeha, ahte lea dárbbašlaččat go goassege ovdal ahte Paraguaya ráđđehus albma láhkái suodjala indiánaid territoriija, dadjá Survival International hoavda, Stephen Corry. ¶
–Stáhta plánat ásahit álbmotmehciid ja luonddureserváhtaid čuhcet garrasit sámi árbevirolaš eallimii. Stuora luondduguovllut giddejuvvojit norgga ja internašunála beroštumiid geažil, ja árbevirolaš sámi ealáhusat, meahcástallan ja kultuvrralaš doaimmat adnojuvvojit áittan álbmotmehciid ulbmilii, lohká Gaup. Son muitala ahte stáhta lea plánen viiddidit earret eará Anárjoga álbmotmeahci ja ráhkadit luonddureserváhtaid Stuorajár´gáddái. Gaup oaivila mielde dát ii čuoze dušše sin árgabeaivái geaidda dát njuolga guoská. –Dát billista aktiivvalaš sámi luonddugeavaheami vuođu, nugo guolásteami, bivddu ja boazodoalu. Dáin doaimmain lea lagas oktavuohta gielain, oskkuin ja eallinvugiin. Dát fas leat vuođđun sámi giela ja kultuvrra bisuheamis. Danne leat álbmotmeahcit lobiheamit álbmotrievtti mielde. ¶
JOHKAFANASMÁTKKIT: Johkafanasmátkkit lea okta dain luondduvásáhusain maid turisttat jearahit. Foto: Karasjok Opplevelser JUO BOHCCUIDE, II SCOOTERii: – Eanas turisttat hálidit vásihit bohccuid eaige skutera go leat meahcis, muitala Karasjok Opplevelser beaivválaš jođiheaddji. Foto: Karasjok Opplevelser ¶
Geasseáigodagaid, go leat eanemus guossit, bisanit 10-15 busse beaivválaččat Kárášjogas. Eanas turisttat leat Lulli-Eurohpalaččat. – Sii guđđet ollu ruđaid Kárášjoga servodahkii, muitala Karasjok Opplevelser beaivválaš jođiheaddji Jan Helge Soleng. – Mannan geasi ledje hirbmat ollu duiska turisttat geat hálidedje diehtit soahtehistorjjá birra. Sii hálidedje boares girku oaidnit. Girku huksejedje 1807:s ja dat lea Finnmárkku boarraseamos muorragirku ja áidna visti mii bázii ceaggát maŋŋel 2. máilmmisoađi. Muhto duiskalaččat maid hálidedje oaidnit gahččan soalddáhiid muitobácci. ¶
Soleng muitala iežas gullan stuora mátkefitnodagaina ahte ii Davvi-Suopma šat leat nu bivnnut go ovdal. – Eambbo ahte eambbo turisttat hálidat albma gálvvu eai ge dakkáriid mat dahkaluddet gullat sámi kultuvrii, plastihkka addestallamiid, nu go dakkáriid mat lea ovdamearkka dihte Roavvenjárggas. Ja sii hálidit garvit dakkár báikkiid gos lea hirbmat ollu turisttat. Jan Helge Soleng muitalan dađistaga eambbo turisttaid váillahit gollebassan mátkkiid. – Muhto dakkár fálaldat ii leat mis máŋgga jahkái leamaš. Dieinna gal fertet juoidá bargat. Okta eanemus dovddus gollebassanbáikkiin lea Bassevuovdi. Dan báikki fuobmájedje 1932:s. ¶
– Jus ovdánahttá dálveturisma dalle lea stuora vejolašvuohta ásahit ođđa bargosajiid fylkkii. 80 proseantta hoteallaid lanjain leat guoros ođđajagimánus, muitala Finnmárkku fylkkavárresátnejođiheaddji, Kirsti Saxi. – Go deavddášii buot daid lanjaid de sáhtášii addit kulturbargosajiide ollu buoret vuođu ovdánahttit iežaset buktagiid. Mátkeealáhus barget garrasit ovttas dainna ahte ovdánahttit dálveturisma Finnmárkkus. Ovttas olgoriikka mátkelágideddjiiguin ja mátkekantuvrraiguin lea sii golahan 4 miljovnna ruvnno iežaset ruđain dálveturisma ovdánahttimii. Mátkeealáhus lea geatnegahttán iežas leat mielde viidáseappot barggus, muhto dárbbašit almmolašvuođas oasálastima hukset viidáseappot dan ala maid juo leat háhkan dássážii. ¶
Ovddeš Norges Turistbyrå hálddahuslaš direktevra Børre Berglund galgá dál veahkehit Guovdageainnu šaddat buoret turistabáikin. Nu muitala Lisa Haug, prošeaktajođiheaddji prošeavttas maid Goahtebeallji lea ruhtadan. ¶
-Mis lei nu lihkku ahte leat ožžon veahkkin Berglunda prošektii mas galgat ovddidit Guovdageainnu turistaealáhusa, muitala Lisa Haug. -Berglund oaidná buriid vejolašvuođaid Guovdageainnus, ja veahkeha min maiddái oaidnit daid, čilge Haug. Prošeavtta ulbmilin lea ráhkadit strategiija movt Guovdageaidnu galgá bargat turistaealáhusa ektui, čilge Lisa Haug. ¶
Prošeakta lea golmma dásis, mas Børre Berglund lea proseassajođiheaddji. Haug lohká vuosttaš dásiin geargan, mas leat čohkken olbmuid geat gullet ealáhussii ja leat hutkat. -Dássažii leat oččodan ovdan movt mii jurddašit turistaealáhusa Guovdageainnus, muitala Lisa Haug. Prošeavtta nuppi dásis galget geahčadit makkár fálaldagat Guovdageainnus dál leat, Haug čilge. Loahpalaččat galgá prošeavtta boađus šaddat vuođđun buori turistaealáhussii Guovdageainnus. ¶
ČÁHCESUOLU: –Luondduvásáhusat sihke siseatnamis ja rittus galget leat áibbas guovddážis go čalmmustahttit Finnmárkku oppalaš vásáhussan, muitala fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersen. ¶
Jagi dáfus lea ain eanemus johtolat ja stuorámus kapasitehtageavaheapmi geasset, ja dálvemánuid lea oalle olu kapasitehta. –Dáinna háliidit juoidá dahkat. Danne vuoruhišgođiimet dálveturismma guokte jagi dás ovdal. Riikkaidgaskasaš márkanis lea lassánan beroštupmi dálvevásáhusaide Finnmárkkus, muitala fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersen. Finnmark Reiseliv márkanhoavdda, Beate Juliussena mielde lea dálveturismma vuoruheapmi juo čájehišgoahtán bohtosiid. –Mii leat juo vuohttigoahtán lasi johtolaga. Muhto easka moatti jagi geahčen oažžut vuordigoahtit dálvegussiid. Min vuosttaš mihttu lei beassat mátkelágideddjiid katalogaide Lulli-Eurohpás. Dál leat mii mielde 30 katalogas Espánnjas, Fránkriikas ja Itálias. Dát lea lassáneapmi rájes 30 rádjái guovtti jagis, ja dainna leat hui duhtavaččat, muitalii Juliussen muhtun turismakonferánssas Álttás čakčamánu álggugeahčen. Son illuda maiddái go preassa lea čálligoahtán eambbo sihke sisriikalaččat ja riikkaidgaskasaččat. ¶
Forventa resultat At det er stabilt antall driftsenheter etter frivillig innløsing er gjennomført At det er god avsetning til gode priser på reinkjøtt At kvinneandel har økt blant aktive utøvere At deltakelse i nettverk og samarbeidsfora for småskala videreforedling av reinkjøtt har økt ¶
Rammebetingelsene for reindrift og jordbruk legger i liten grad til rette for økning i primærproduksjonen. Utviklingspotensialet ligger i småskala videreforedling av mat og andre produkter. Utviklingen de ti siste årene har gjort at Finnmark i stor grad er en råvareprodusent, med få arbeidsplasser tilknyttet spesialisert videreforedling. Gjennom de nasjonale verdiskapningsprogrammene for mat innen jordbruk og reindrift er rammevilkårene for satsing de siste årene blitt gode, og en utfordring ligger i å benytte mulighetene som ligger her. ¶
Lover og regelverk krever at også småskala matprodusenter har tilgang på godkjente produksjonslokaler, noe som vil kreve store investeringer dersom hver enkelt produsent skal bygge opp eget produksjonsapparat allerede i etableringsfasen. For å minske investeringsbehovet for den enkelte, vil et prøve- og produksjonskjøkken til felles bruk være en hensiktsmessig løsning. I tilknytning til dette vil en kunne tilby et solid fagmiljø med kurs, opplæring og demonstrasjoner til etablerere, produsenter, skoleelever og andre. ¶
Strategier Ved å stimulere til tettere samarbeid mellom jordbruk, reindrift og utmarksnæring for å oppnå større enighet om og tyngde bak felles mål Ved å utnytte resultatene fra prosjektet Småskala Mat i Finnmark i videre deltaking i det nasjonale verdiskapingsprogrammet for jordbruk og reindrift Ved å etablere infrastruktur innen produksjon og produktutvikling til bruk for næringsaktører Ved samordning av salgskanaler, transport og lagring ¶
Strategier Ved å styrke videregående skoles rolle som kompetansemiljøer for småskala matprodusenter Ved å etablere samarbeid mellom produsenter, markedsaktører, videreforedlingsbedrifter og offentlig forvaltning Ved å involvere næringsmiddelindustrien i verdiskapingsarbeidet i primærnæringen Ved å arbeide for å sikre kapital til investeringer i jordbruk og reindrift ¶
Forventa resultat At det er økt volum av småskala matprodukter i markedet. At større andel av bedriftsretta virkemidler er brukt til næringsmiddelindustrien ¶
Snøhvit representerer Norges første gassutvinning i Barentshavet og første storskala produksjon av LNG. Oppstart av produksjon fra Snøhvitfeltet er planlagt å komme i gang i løpet av 2006, og prosjektets levetid er beregnet til 25 år. I utbyggingsfasen vil det på det meste være 1200-1500 sysselsatte og i driftsfasen vil fabrikken sysselsette ca 180 personer. Ringvirkninger i form av norske leveranser er beregnet til ca 10 mrd kroner i utbyggingsfasen. Driftsfasen vil kunne gi lokale og regionale leveranser på 240 mill kroner pr år. Totale ringvirkninger er anslått å gi ca 300-500 arbeidsplasser. Dette omfatter underleverandører, konsumgenererte virkninger og øvrig avledet virksomhet. Utbyggingen skaper store utfordringer i å rekruttere arbeidskraft nok til etableringer i regionen. ¶
En viktig kvalitet ved Finnmark som energifylke er at vi i tillegg til å være i ferd med å utvikle oss til en energivareeksportør i stor skala ut fra nasjonale mål, har naturlige fortrinn i form av god tilgang til flere energiformer. Dette som grunnlag for ulike energiprosjekter tilpasset lokale og regionale forhold, prosjekter som samtidig er lønnsomme, gir lokal verdiskaping og gir miljøgevinster lokalt og globalt. Samlet representerer disse prosjektene en omstilling til et mer variert energisystem med større valgmuligheter. Samtidig legger fylkets aktiviteter grunnlaget for å utvikle kompetanse som går mellom og på tvers av de tradisjonelle bransjeinndelingene i energisektoren . På dette feltet har særlig det kompetansemiljøet som er i ferd med å vokse fram i Hammerfest et godt utgangspunkt for å bli et ledende nasjonalt miljø. ¶
Beroštupmi lea leamaš stuoris dan luondduoahpistan-ohppui mii álggahuvvui guokte vahku dás ovdal. Vuosttaš deaivvadeapmi lágiduvvui Svanhovd Birasguovddážis Báhčaveajis, muitala prošeaktajođiheaddji Åshild Bye. ¶
Deanu joatkkaskuvla ja Ámmát Instituhtta Soađegilis Suomas lágideaba ovttas dán jahkebeallásaš kurssa. – Mii leimmet sávvan beali dáččabeale- ja beali suomabeale oasseválddiid. 25 oasseválddis leat 12 dáččabeale oaseváldi. Eatnasat sis leat sisfinnmárkulaččat ja nuortafinnmárkulaččat, muitala Åshild Bye. Vuosttaš čoahkkaneamis ledje dušše dáččabeale oasseválddit mielde. Nubbi čoahkkaneapmi galgá leat Anáris boahtte mánu. Oktiibuot galget leat 11 čoahkkaneami. Kursa lea sidjiide geat barget, dahje hálidit bargat lunduivuođđuduvvon turismain davvi Lappileanas ja Finnmárkkus. – Lunduivuođđuduvvon turisma lea stuorrume ja Finnmárku dárbbaha eambbo oahpisteddjiid. Danne mii leat bidjan johtui dán kurssa. ¶
Sámediggeráđi Svein Peter Pedersen geas lea ovddasvástádus bušehttii biehttala ahte eanetlohku áigu lasihit olggosgoluid Sámedikki hálddahussii. –Mun in dieđe gos bargiidbellodaga Egil Olli lea viežžan dáid loguid gos čuoččuha ahte mii áigut bidjat 60 proseantta dan 9 miljovnna ruvnnos maid leat ožžon lasáhussan boahtte jagi bušehttii, lohká Pedersen. ¶
Dáid guhttaliid lea Ovddádusbellodat sádden gárvves devdon skoviid sápmelaččaide Nuorta-Finnmárkkus ja Davvi-Romssas geat leat registrerejuvvon sámi jienastuslogus. – Sii geat leat ovttaoaivilis, ahte ásahit Ovddádusbellodaga sámepolitihkalaš ossodaga ávžžuhuvvojit čálistit namaset skovi vuollái. Njuolggadusaid mielde dárbbaša Ovddádusbellodat 200 vuolláičállosa jus galgá sáhttit ásahit sámepolitihkalaš ossodaga, muitala Finnmárkku fylkkadikki joavkku jođiheaddji Jan Henrik Fredriksen. Ovddádusbellodagas ii leat oktage áirras Sámedikkis dán áigodags. – Muhto mii diehtit, ahte olusat hálidivčče jienastit Ovddádusbellodaga Sámediggái. Danin doaivut sáhttit cegget sámediggelisttuid sihke Deanu, Várjjat, Guovdageainnu ja Davvi-Romssa válgabiriin, lohká Jan Henrik Fredriksen. Son ieš ássá Mátta-Várjjagis, ja ii leat dattetge nu sihkkar ahte su báikkálaš bellodat searvá válgagiččuide. ¶
Bargiidbellodat hálidan ain bargat eambbo dáidda- ja kulturnannemiin go dan maid Bondevik-ráđđehus ja Ovddádusbellodat lea bidjan mearrin boahtte stádabušeahtas. Kulturpolitihkka lea deaŧalaš ovttaskas olbmo eallinkvalitehtii, gullevašvuhtii ja báikkálaš servodaga máŋggabealátvuhtii. Kultuvra lea mielde fuolaheame árvvuid ja vugiid mat leat deaŧalaččat servodathuksemii ja ovttaskas olbmui. Danne lea Bargiidbellodat válljen eambbo bargat kulturprošeavttaiguin Nordlánddas ja Davvi-Norggas iežamet alternatiiva kulturbušeahtas, mii lea dakkár kulturbušeahtta maid mii sávvat oažžut eanetlogu go 2005 bušeahtta mearriduvvo Stuoradikkis ovdal juovllaid. Bb alternatiiva kulturbušeahtas áigut mii áinnas addit 500 000 ruvnno Lofuohta Riikaisgaskasaš Dáiddafestiválii, 300 000 ruvnno Girkomusihkkalaš guovddážii Bodeajus ja 600 000 ruvnno hurtigrutavuorkká doibmii Stokmarkneassas. Dasa lassin de hálidit mii ahte dánssa riikaguovllu lávdi ja Davvonorgga Filbmaguovddáš Finnmárkkus ožžot 500 000 ruvnno goabbáge. Dan guvlui leat maid Davvi-Norgga feastaspealut deaŧalaččat ja dat ožžot 500 000 ruvnno. Mii geahččat buot dáid ruđaid ovttas dainna go leat evttohan lágidit olympalaš gilvvuid Romssas 2014:s. Go lean davvinorgga ovddasteaddji de lean beahtahallan go Ráđđehus ja kulturministtar Valgerd Svarstad Haugland eai doarjjo OL prošeavtta. Go ná davvin doalašeimmat olympalaš lágideami de dat šattašii mu oainnu mielde áibbas earenoamážin, arktalažžan ja hirbmat buorren. Go veahá bessen eret beahtahallan dovdduin, in ge vel oro vuoittahallan, de lean movttet go sámi kulturovdanbuktimii čájehit ollu beroštumi. Sámi kultuvra dárbbaša loktema, danne mii evttohit ollu lasihit Sámedikki bušehttii ruđaid, 10 miljovnna kulturdoaimmaide. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi kultuvrii. Čuoččuhan ahte go mis lea 200 miljovdna eambbo kulturpohttas go ráđđehusbellodagain ja Ovddádusbellodagas olles riikka ektui, de dat attášii maid min guvlui ovdamuniid. Dasa lassin de leat vel min guvlui jurddašuvvon juolludeamit stuora našuvnnalaš poasttain nu go festiválat, opera, filbmadoaimmat, instrumentfoanda, galleriijat ja čiŋahahttinfoanda, tippenruđat báikkálaš mánáid- ja nuoraiddoaimmaide, ii ge unnimusat 20 miljovnna ruvnno lasiheami ođđa museumreforbmii. Mun lean earenoamážit ilus danne go Instrumentfoanda mas lea 10 miljovdan viimmat leat šaddan duohtan. Bargiidbellodat bargá dan ala ahte ásahuvvo instrumentfoanda korpsaide danne go diehtit dat oallut riika musihkkakorpsat, ja maid min guovllus, rahčet ruđalaččat - earenoamážit dalle go galget háhkat ođđa čuojanasaid. Ja mun lean iluin hirpmáhuvvan dan movtta ja beroštumi dihte maid váhnemat čájehit háhkan dihte ruđaid korpsaide. Dál fertet vel rahčat dan ala ahte juolludeamit kulturloktemii ožžot eanetlogu Stuoradikkis. ¶
Annbjørg Hætta muitala ahte lágideapmi manai bures ja spábbáčiekčamat geasuhedje ollu olbmuid vaikko ii diehtán juste man ollu billeahtaid ledje vuovdán. –Suddu lei go muhtun joavkkut šadde geassádit ja go visot joavkkut eai čáhkan mielde, muhto lea somá go cupii lea ain stuorra beroštupmi. Lea maid hui somá go alit divišuvnna čiekčit hálidit leat mielde gilvvuin, lohká Annbjørg Hætta. Váiban gal lohká iežas, muhto ilus sáhtii Nilut joavkku jođiheaddji oaidnit ahte dan ge jagi šadde finála čiekčamat sotnabeaivve veaigin. ¶
Sáhpángillárgánddat (Alta IF čiekčit) deive ge STIL (Porsáŋggu joavku) dievdofinálas mii šattai gelddolažžan. Maŋŋil "láivves" vuosttaš vuoru lei boađus 0-0, muhto nuppi vuorus duostagohte lunttat eambbo ja moalat maid boahtegohte. Vuosttaš spáppa náhkehii STIL čiekči Nikolai "Nico" Fiskergård mollii, muhto dakka maŋŋá bijai 1-1 moala Jørn Rikard Hansen. 2-1 moala bážii STIL moallaolmmái, muhto "sáhpániid" moallaolmmái ii áigon leat heajut ja bážii ge 2-2 moala. Dán jagáš Nilut Cupa loahpahii Sáhpángillárgánddaid njunuš Tor-Mattis Kåven ja nu šadde sii dan jagáš vuoitit. Nissonfinála vuite Johkgátte searat mas leat ollu Fløya čiekčit. Sii deive Shrek joavkku, mas leat maid mielde Fløya čiekčit vuosttaš joavkku rájes goalmmat joavkku rádjái. Boađus šattái 3-2 Johkgátte searaide. ¶
Mun lean čuvvon dan digaštallama mii lea leamaš SVF/SFF birra sihke medias ja SFF neahttasiidduin. Digaštallan lea rievttimielde suohtas danne go leat nu máŋggas geat dadjet nu ollu dakkár áššiid birra maid rievttimielde galggaše buorebut diehtit. Jus olmmoš lea mielde organisašunbarggus, de galggašii nagodit čuovvut mielde buorebut go dan maid muhtin digaštallit lea dahkan dán áššis. Go eai stivramiellahtut ge dovdda lihtu njuolggadusaid gal lea mu oainnu mielde dakkár mii váivvidahttá. Tor Boland lea leamaš mielde muhtin riikkačoahkkimis 1999:s, dat gal doallá deaivasa. Son lei vel čoahkkinjođiheaddjin doppe. Son muitala muhtin mearrádusa dahkkon dan riikkačoahkkimis, ja dan muitala measta juo áibbas juste nu movt dat lei. Muhto, ii son dieđe ii maidege das mii lea dáhpáhuvvan dan riikkačoahkkima maŋŋel masa son lei searvan. Ii oro muitime ahte son ieš válljejuvvui SFF válgagižžolávdegotti jođiheaddjin. Dat lávdegoddi galggai ráhkadit evttohusa das maid galggašii bargat válgabargguin gitta válggaid rádjái 2001:s. Boland, himself, válddii badjelasasis ráhkadit evttohusa mii galggai meannuduvvot lihtu stivračoahkkimis Romssas, 1999 čavčča. Dan čoahkkimii ii boahtán ii Boland ii ge dat evttohus. Ii leat vel čielgan lea go Boland dál geargan dainna evttohusain, muhto dál aŋkke lea beare maŋŋit. Sámiid Válgalihttu heaittihuvvui 1999:s. Muhto riikkačoahkkimis 2000:s čuoldásii SVF eret SFF:s ja maŋŋel ceggejuvvui SVF samepolitihkkalaš bellodahkan earret eará 200 olbmo vehkiin geat čálle vuollái dasa ahte sii hálidit SVF leahket sámepolitihkkalaš bellodahkan/ ovttadahkan. Dát olbmot bohte olggut Várjjaga rájes gitta muhtin Oslo máttabeale báikái. Sihke Boland ja Ságaha journalista eaba leat fuobmán dan ferte gehččojuvvot danin ahte soai eaba nákce/ hálit čuovvut mielde das mii sámi servodagas dáhpáhuvvá. Mun dieđán Ságahis ledje ollu čállosat dan birra ja daid čállosiid livččii Oddgeir Johansen galgan gávdnat. Dalle ii livčče šaddan sutnje alcces, eará journalisttaide ja lohkkiide nu ollu dárbbašemeahttun bargu. Go son muhtin lávvordaga bilkidanvugiin čállá dán ášši birra "oddjo" čállosis, de lea dan seammás bilkideame iežas diehtemeahttunvuođain dain áššiin maid su iežas aviisa lea leamaš ovdal čállán. Ii hal dat galggaše leat mihkkege "bombbaid" ahte Sámi Válgalihttu lea ásahuvvon ja registrerejuvvon bellodahkan, dan diehtá Oddgeir ja eatnasat earát geat čuvvot "veahá" mielde sámepolitihkas. Duogáš dán áššái gávdno riikkačoahkkinbeaivegirjjis Kárášjogas dollojuvvon riikkačoahkkimis 2000:s. SFF lei máŋggaid jagiid ohcan beassat leat miellahttun Sámiráđis. Dat mii geavahuvvui SFF vuostá lei ahte dat lea sámepolitihkkalaš organisašuvdna. Beassan dihte eret dan váttisvuođas, de gávnnahe ahte jus SFF čuoldá iežas eret sámepolitihkas, de ii šat sáhte Sámiráđđi dan geavahit ággan SFF vuostá. Ja go juo SFF dál lea miellahttun Sámiráđis, de gal juo galggašii leat dat vástádussan eanaš jearaldagaide. Njuolggaduskomitea, mas dálá nubbejođiheaddji Hjørdis Nilssen lei jođiheaddjin, buvttii danne ovdan njuolggadusaid rievdadan evttohusa main boahtá ovdan ahte SFF lea buhtis kulturorganisašuvdna. Čorgatvuođa dihte, sidjiide geat vikkahit eará. Roger Pedersen ii váldán sáni dán áššái. Maŋŋel go njuolggadusat ovttajienalaččat dohkkehuvvoje, de meannudii riikkačoahkkin čuvvovaš evttohusa, riikkačoahkkima goalmmát beaivvi: "MIELLAHTTOVUOHTA SÁMIRÁĐIS: Roger Pedersen bijai ovdan lihttostivrra evttohusa dan hárrái ahte leat miellahttun Sámiráđis: ¶
Maŋŋel dán álggahuvvui Sámi Válgalihtu ásahanbargu. Lihtus leat sierra njuolggadusat ja sis leat njuolggadusat báikkálaš-/bire servviide. SVF lea doallan dábálaš stivračoahkkimiid ja moadde telefunčoahkkima. Ja SVF:s leat ollu oaivillonoheamit dáhpáhuvvan e-poastta bokte, go SVF:s eai lean alddiineaset ruđat. Mus lea diehttelasat diet e-poastačállosat áimmuin, nu ahte vel jođiheaddji nai, Odd Roar Strømme, sáhttá oažžut vástádusaid dakkár áššiin maid son ii oro muitime. Mun in dieđe nu ollu das mii maŋemus jagiid leažžá dáhpáhuvvan. Muhto dat lea áibbas čielggas ahte SFF:s ii leat makkárge váldi váldit badjelasas SVF, jus sii geat leat leamaš ja ain leat aktiivat SVF:s eai beasa dadjat maidege dán áššis. Dás lea sáhka demokratiijas iige sáhte dohko "háluin ja oaiviliin" . Go máŋga stivramiellahtu ja okta doaimmaheaddji eai daja SVFa sámediggeáirasiid ovddastit SVFa, de lea dat njuolgut gielis. Jus leat válljejuvvon muhtin listtus/ bellodagas, de dalle lea dan dahkan. Dás lea sáhka Sámedikki Válganjuolggadusain. Soaitá nu ahte sii geat diekkáriid dadjet, livčče galgan daid guovlat, ovdalgo dadjagohtet maidege. Áiggošin áinnas oažžut vástádusa das ahte gii bat mahkáš sáhtášii eksluderet Roger Pedersena ja Ove Johnsena lobálaš mearradusaiguin ja manne soai galggašeigga ekskluderejuvvot? Mun lean ovdal dovdan Geir Vorrena dakkár olmmožin gii lea hui čorgadis olmmoš ja gii lea politihkkar alla dásis Finnmárkkus. Mii dál ges lea dagahan su dakkárin gii ii čiekŋudahte iežas áššiide ovdalgo cealkigoahtá maidege, in dieđe mun, muhto soaitá muhtomin leat nu hállu dadjat juoidá ahte olmmoš ii váldde vuhtii reálitehtaid... Ovtta áššis gal dáidá Oddgeir Johansenis duohta, ahte dát lea moivi ja ahte áššiid ferte njulgegoahtit. Ja danne ii gal galggaše Oddgeir jur álgit ráhkadit vel eambbo moivvi go čievččasta feara man guvlui "oddjo" čállosis - go dat moivváskahttá olbmui vel eambbo. Somás ovdamearkan válddán vel dan mii soaitá buoremusat čájehit SFF-jođiheami diehtemeahttunvuođa iežas organisašuvnna ja mearrádusaid birra. SFFa neahttasiidduin lea okta guhkes ášši maid ii leat vejolaš áddet, mii muitala organisašuvnna buriid ja mii systemáhtalaččat duolbmu ovttaskas olbmuid ja Ságat aviissa. Okta dain vuosttaš cealkagiin lea: "SFF lea fátmmasteaddji organisašuvdna mas ii leat eksklušuvdnaparagráfa, ja nu lea ge sámi árbevierru." Stivra galggašii geahčastit iežaset mearrádusaid 14. paragráfa gos ekslušunparagráfa lea. Movt sáhttit váldit duođas dakkár stivrra mii ii dovdda iežas mearrádusaid??? ¶
Čoahkkimis miellahtut árvvoštalle dili nu erenoamážin ahte lea dárbu gohččut jahkečoahkkimii. Nu šaddá juovlamánu 13. beaivvi dán jagi nuppi jahkečoahkkin OSS:s. –OSS ii lágit liigejahkečoahkkima, muhto hoahpuha boahtte jagá jahkečoahkkima, nu ahte dat lágiduvvo árabut. Dat heive maiddái NSR:ii, go mis lea árabut riikkačoahkkin go láve, lohká NSR jođiheaddji Aili Keskitalo. Dassážii go jahkečoahkkin vállje ođđa stivrra, de doibmet jođiheaddji ja várrelahtut stivrras. Mátta-Norgga válgabiires NSR searvvit Oslo, Bergen ja Møre og Romsdal Sámiid Searvvit ovttasbarget ja sis lea oktasaš válgastivra. Riidduid dihte ii leat OSS šaddan nammadit lahtu válgastivrii, nugo áigá čakčat livččii galgan. –Hástalus dál lea ahte OSS ii leat válljen dán lahtu, muhto jus dál nagodit bargagoahtit, de sáhttá dát dáhpáhuvvat nugo dábálaččat, lohká Keskitalo ja muitala ahte OSS ii leat okto maŋŋonan juste dáinna bargguin, maiddái eará searvvit leat maŋŋonan. ¶
NSR:s lea dál okta áirras Mátta-Norgga válgabiires. Vaikko leatge riiddut OSS:s, de lea Keskitalo aŋkke optimista boahtte jagá válggaid ektui, iige son bala massimis dan ovtta áirasa. –In jáhke dáid riidduid čuohcit válgii. Lei buorre go dákkár čoahkkin lágiduvvui gos miellahtut besse oaiviliid ovdanbuktit. Mis lea stuora doaivva dál, ja jus buot dáhpáhuvvá plánaid mielde ja jahkečoahkkin vállje ođđa stivrra, de manná dát bures, jáhkká Keskitalo. Son mieđiha gal riidduid sáhttit čuohcit OSS beaggimii heajut guvlui, muhto ii jáhke dan billistit NSR ovddas. –Deiven čoahkkimis ođđa miellahtuid geat eai orron ballán riidduid dihte. Oslos lea stuora dárbu sámiid searvái, ja jáhkán sin nagodit čoavdit soabatmeahttunvuođaid, lohká Keskitalo, gii olles riikkastivrrain áigu vuolgit čuovvut OSS jahkečoahkkima boahtte mánu. ¶
Go Min Áigi boahtá Iisaka guossái de lea son biebmamin smávva čizážiid. Ealáhat almmái ássá Čovčjuuhâi (Čakčajogas) Anárgielddas mii lea 15 kilomehtera Gápmasis Ohcejoga guvlui. Son lea náitalan muhtun duiskalaččain, ja dál lea eamit finadeame iežas ruovttu guovllus duiskkas. –Ii oro min Anárlaččaid lihkkoloddi guovssat duostamin láhkonit go oaidná davvisápmelačča, láhttesta Iisak. Dan botta go davvisámegielat doaimmaheaddji govve, dustet dušše smávva čizážat boaibmut biepmu Iisaka gieđas. Son atná dán hommá hui mávssolažžan. –Cizážiid fertet dikšut seammaláhkái go anárašgiela, dadjala Iisak duođalaččat. 30 gráda buollašis bovde Iisak doaimmaheaddji sisa liegga hirsadállui, gos son čájehišgoahtá iežas doaimmaid anárašgiela ovddas. ¶
Vuosttaš maid Iisak čájeha leat oahppomateriálat maid ieš lea dahkan go lei oahpaheaddjin skuvllas. –Anár sámegielas eai lean mange lágan oahppomateriálat, danne fertejin mun jorgalit davvisámegielas ja ieš maid hutkat, muitala Iisak ja dohppe girjji "Eellimpäälgis" eallinbálggis. –Dán girjji lean ieš čállán, ja dás muitalan mánnávuođa vásáhusaidan eváhkkoáiggis ja muđui dáhpáhusaid iežan eallimis. Girjjis maid beasat lohkat Anárlaččaid lagaš historjjás, muitala Iisak. Iisak lea girjji geavahan lohkangirjin skuvllas. Son vásihii ahte mánát liikojedje erenoamáš bures dasa. ¶
Muhtun skuffas viežžala Iisak videokasseahta. –Don leat várra gullan Nils Holgerson muitalusa birra. Sámediggi juolludii ruđaid jorgalit dan Anárašgillii ja mun jorgalin 52 oasi dán filmmas. Skuvllat leat dán ge geavahan oahppomateriálan, lohká Iisak. Iisak maid lea leamašan áŋgiris čálli Anárašbláđis mii golbmii jahkái ilbmá. ¶
Erkke-Issát Ovllá/Ola Eriksen mojohallá luvrát go muitala iežaska vieljain Reidariin bovdejuvvon ávvudit Suoma iehčanasvuođabeaivvi presideantta šloahtas Helssegis. Dat doalut leat riikka virggálaš doalut ja seammás olles Suoma stuorámus feasttat. – Jáhkán presideantta Tarja Halonena isiidiinnis Pentti Arajärviin muitit luosa maid sáddiime. Muhto moai gal ean sádden luosa dan doaivagis, ahte beassat presideantta guossái, lohká Erkke-Issát Ovllá. ¶
Sámeráđđi bártidii go ii máhttán duođaštit masa golahii 640.000 ruvnnu Afrihkás. Eiseválddit guorahallagohtet dál ruhtageavaheami, muitala NRK Sámi Radio. Sámeráđđi oaččui oktiibuot 1.6 miljovnna ruvnnu Norgga stáhtas veahkehan dihte álgoálbmogiid Afrihkás. Sámi Radios leat dokumeanttat mat čájehit ahte Sámeráđđi ii iešge čađat diehtán dárkilit masa ruđat golle. Ruhtajuolludeaddji gáibidišgođiige danne ruđaid ruovttoluotta. NORAD ossodatjođiheaddji Ingun Klepsvik lohká buot leat dál ortnegis, muhto sii guorahallagohtet goittotge ášši. NORAD áigu dán vahkus jo dárkileappot geahčadit Sámeráđi Afrihká-prošeavtta ja sáddejit maid olbmuid guorrat prošeavtta luottaid Botswanas ja Tanzanias. Sámeráđi jođiheaddji Geir Tommy Pedersen čilge dál moivvi dainna ahte sin ovttasbargosearvvis Afrihkás ii máhte oktage lohkat, iige čállit. Pedersen čilge ahte lea váttis Afrihkás jođihit dákkár prošeavttaid Norgga ruhtajuolludeddjiid gáibádusaid mielde. NORAD dohkkehii mannan mánus Sámeráđi revišuvdnaraportta ja mávssii sidjiide dan lohpiduvvon miljonbeale, maid ledje doallan dassáigo buot báhpirat leat ortnegis. Reivves moitet vel dan, go Sámeráđđi lea atnán beare stuorra oasi doarjagis iežas searvvi hálddašeapmái, muhto dohkkehit goitge dan. Dán muitala NRK Sámi Radio. ¶
– Dalle go ledjen Sámi kristtalaš álbmotallaskuvllas, gos maiddái Jalvvi-Veikko (Veikko Guttorm) lei, de ámmátrávvejeaddji mielas mus leat attáldagat dáiddalašvuhtii. Ámmátrávvejeaddji lei juo geahččan heivvolaš báikki munnje, Tapio Wirkkala lássabossunbádjái. Dohko goittotge in beassan. ¶
– Dál ii leat šat áigi dáiddalašvuhtii, go beasan bargat miela miel barggu, giellaáššiiguin. Barggustan rádjealmmájin lei áigi buđaldit, láven barggus tevdnet olu, muitala Ilmar. ¶
- Jus muhtun eallin hálidivččen de bussán, dadjala Ilmar. – Bussá luondu han lea dakkár, ahte dat ii beroš maid earát jurddašit. Bussá ávkkástallá olbmuid. Bussá lea láiki, ii badjelmearálaččaid bargga. Mielas munge dušše goarjadivččen seaŋggas ja vuorddášin, ahte munnje ain stellejuvvo biebmu, Ilmar čilge mojunjálmmiid. ¶
Husebye biehttala vástidit Sámeradio bargái: ¶
Deanu- ja Várjjat gielddarievtti sundi, Stein Hysbye biehttala addimis vástádusaid ja čielggadusaid Thor Thranii. Thrane lea Sámeradio mielbargi Čáhcesullos. Thrane ieš muitala dán Sámi Áigái. Son atná sunddi dajaldagaid nana váidalahttin ja áigu ášši váldit ovdan Finnmárkku Journalista Searvvi jahkečoahkkimis. Sámi Áigi 12. nr. bearjadat njukčamánu 23. b. 1984 ¶
Stertná ovdaolmmoš Per Mikkelsen Buljo muitala ahte sii leat geahččalan Statskogain soabadit, muhto dat ii leat buktán bohtosiid. ¶
–Dál lea áigi ahte eananvuoigatvuođat “stáhtaeatnamiid” badjel čielggaduvvojit duopmostuoluid ovddas, go eiseválddiin ii leat leamaš goasse dahttu dan dahkat, ii vel Finnmárkolága evttohusa bokte ge. Lea čielggas ahte jus Stiertná boazodoallit vuitet, de ii dáidde ollus mihkke ge báhcit máid boahttevaš “Finnmárkku opmodat” beassa hálddašit, árvala Haugen. ¶
– Guovdageainnus berrejit seastit nu, ahte dat ii čuoza politiijabálvváid sihkarvuhti. Nu lohká Politiijaid oktasašlihttu, Oarje-Finnmárkku ossodaga jođiheaddji, Tommy Flåten NRK Sámi Radioi. Son maid muitala ahte politiijaid oktasašlihttu áigu veahkehit leansmánnebálvváid, go dál leat bálvvát botken oktavuođa lensmánni Nils Henrikseniin dán áššis. ¶
Kárášjoga boazodoallosuohkanis lea maiddái jođus bajimus boazologu heiveheapmi, muhto ii leat vuos guđe ge muttos. –Dat manná golmma suoris. Dál leat bargamin orohatjuohkimiin, ja dasto álgit boahtte čavčča guođohanáiggiiguin ja bajimus boazologu čielggademiin álggahit boahtte jagis, muitala Hætta. Maiddái maŋemus Boazodoalloođđasiin árvvoštallá Hansen ahte boazoeaiggádiin ii leat mihkke ge ákkaid njuovvat dál. Son namuhan konkrehtalaččat Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheami. -Lea lunddolaš ahte boazologut lassánit dál. Eatnasat jurddašit Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheami bonusortnega birra ja dáidet vuordit seammalágan eavttuid, jus boahtá nu guhkás ahte ferte čađahit erenoamáš doaimmaid unnidan dihte boazologu Nuorta-Finnmárkkus lohká Boazodoallohálddahusa fágabláđđái. ¶
Unna kameraš mii lea ivdnái. Dan oaččut máŋgga ivnnis ja nu movt namma muitala de lea dán Canon govvenapparáhtas 5,0 megapiksel sensor. Dainna oaččut govaid maid lea buorre govvakvalitehta gitta A3 sturrosaš govaid rádjái. Hattit lea birrasii 4000 r. ¶
Dat logut maid Min Áigi lea oaidnán čájehit Kárášjoga ealáhuseallima hirbmadit ovdáneame. Gieldda oasusfitnodagain lea ruhtajohtu lassáneapmi leamaš 66,2 mill. ruvnno, dahje badjel 40% áigodagas 2001 rájes gitta 2003 rádjái. Oktiibuot lei ruhtajorru dain gieldda fitnodagain main lea dát organisašunhápmi olles 231 057 000,- ovdal momssa 2003:s. Dat seamma logut ránnjásuohkanis Guovdageainnus čájehit heajut bohtosiid. Doppe lei lassáneapmi seamma áigodagas dušše 18,6 mill. ruvnno, dahje 11,8%. Guovdageainnu oasusfitnodagain lei ruhtajorru 2003:s 176 553 000,- ovdal momssa. Muhto deattuhit ahte Guovdageainnus lea dakkár ealáhusstruktuvra main leat olbmot geat barget earálágán organisašunhámiiguin gos eat olát viežžat rehketdoallologuid. Vaikko gielddas mannet ge olbmot gávppašit sihke Supmii, Áltái ja Levdnjii, de oaidnit ahte ollu Kárášjoga fitnodagaiguin manná hui bures juste dál. Kárášjoga gieldda oasusfitnodagat Guovdageainnu suohkana oasusfitnodagat Jahki 2003 2002 2001 Jahki 2003 2002 2001 Doaibmadietnasat 231 057 185 953 164 851 Doaibmadietnasat 176 553 145 369 157 885 Gálvogeavaheapmi 85 120 97 900 73 666 Gálvogeavaheapmi 75 006 62 330 73 416 Bálká 44 041 40 794 50 460 Bálká 46 714 43 719 39 645 Doaibma golut eará 89 476 35 250 39 095 Doaibma golut eará 41 915 30 311 32 261 Doaibmaboađus 6 043 6 961 -4 033 Doaibmaboađus 6 302 2 502 6 398 Supmi vearru 1 753 2 489 279 Supmi vearru 1 396 883 1 721 Jahkeboađus 3 009 1 136 -5 216 Jahkeboađus 1 156 -1 364 874 Dienas 6 642 5 370 4 724 Dienas 604 596 229 Buot logut olles duhát ruvnnuiguin, earret mva. Gáldu: fitnodatregisttar Min Áigi lea maid guorahallan makkár fitnodagat leat oainnus danne go daiguin orru manname bures. Danne leat mii geahččan golbmalogi dain oasusfitnodagaid geat leat eanemus dinen, ja geain lea leamaš eanemus doaibmaboađus go ovdanbukte loguid rehkedoallojagis - jagi 2003 loguid. Tohppa 30 – Dienas Topp 30 - Doaibmabohtosat KARASJOK BILJARDSERVICE AS 55 553,00 RAG AS 1 218,00 KARASJOK DAGLIGVARE AS 19 846,00 KARASJOK BILJARDSERVICE AS 1 121,00 AUTOSENTERET KARASJOK AS 18 284,00 KARASJOK HJERTESENTER AS 847 JAN HELMER OLSEN AS 13 311,00 FINO LEGESENTER AS 701 LINDSETH BYGG AS 9 592,00 KARASJOKK SLAKTEEIENDOM AS 579 DAVVI GIRJI AS 7 864,00 BYGGMESTER M PAULEN AS 578 BYGGMESTER M PAULEN AS 6 996,00 NANOS AS 538 MIN AIGI AS 6 863,00 MEDISINSK SENTER AS 492 KARASJOK KIOSK & VIDEOSENTER AS 6 709,00 JARUMA AS 441 APOTEK SAPMI AS 5 179,00 KOLOSEUM EIENDOM AS 422 BYGGCENTERET AS 4 948,00 KARASJOK DAGLIGVARE AS 383 SCOOTER OG ATV SENTERET AS 4 897,00 LINDSETH BYGG AS 366 RONALD ISAKSEN 4 390,00 KAPRO AS 312 DE SAMISKE SAMLINGER 4 051,00 DAVVI GIRJI AS 230 KARA BOK OG PAPIR AS 3 700,00 JOHN SIGV HENRIKSEN AS 223 ABC-COMPANY E-SKUVLA AS 3 376,00 JERGUL EIENDOM AS 219 KAPRO AS 3 121,00 RONALD ISAKSEN 209 FREDENG AS 3 052,00 NUORTTANASTE 189 KNIVSMED STRØMENG AS 2 882,00 KARASJOK CAMPING AS 177 KARASJOK HJERTESENTER AS 2 862,00 EIKELAND AS 176 ALMMUHEADDJI AS 2 545,00 KNIVSMED STRØMENG AS 169 JARUMA AS 2 295,00 SCOOTER OG ATV SENTERET AS 155 KARASJOK OPPLEVELSER AS 1 995,00 LAGA EIENDOM AS 143 SPORT & EL AS 1 992,00 KARA BOK OG PAPIR AS 115 VILLMARKSKROA AS 1 951,00 CONSIS KARASJOK AS 113 RAG AS 1 923,00 DUODJELOAIDU AS 110 LEAN AS 1 911,00 KARASJOK TRANSPORT SERVICE AS 109 CONSIS KARASJOK AS 1 899,00 KARASJOK KIOSK & VIDEOSENTER AS 105 JERGUL ASTTU AS 1 738,00 KARASJOK FARVESENTER AS 95 KARASJOK KROA AS 1 696,00 ARCTIC NET AS 89 Buot logut olles duhát ruvnnuiguin, earret mva. Gáldu: fitnodatregisttar Kárášjoga gieldda sátnejođiheaddji Kjell Sæther duođašta min guorahallamiid ja čujuha Telemarksforskning ásahussii mii diibmá válljii Kárášjoga Norgga 9. buoremus gieldan riikkas go lea sáhka ealáhusovdáneamis. Dutkanásahus geahčadii gánnáhahttivuođa, dienaslassáneami ja man ollu leat ođđa ásahusat. - Listtus leat min maŋábealde gielddat nu movt ovdamearkka dihte Troandin, dadjá Kjell Sæther. Sátnejođiheaddji diehtá gieldda massit gávppašeddjiid eará guovlluide danne go lea juste dakko gokko lea. - Muhto dat ii soaitte leat duššefal negatiiva. Máŋggas oarjefylkkas vulget Supmii gávppašit ja de sii bisanastet maiddái Kárášjogas. Ealáhusaid hástalus lea geavahit dan johtáleami iežas márkanfievrrideamis. Sæther maid muitala ahte almmolašvuođa bealis lea guhkitáigge ja dihtomielalaš strategiija guovllu ealáhusovdánahttima hárrái. - Ovttas Porsáŋggu gielddain álggaheimmet mii neahttavuođđuduvvon ealáhusportála dán guovtti gieldda fitnodagaide. Dát deaivvadanbáiki sáhttá guhkitáigge vuollái dagahit muhtin oktasaš bálvalusaid, ráhkadit fierpmádathuksema ja leat fárus ain eambbo loktemis ealáhuseallima gelbbolašvuođa sihke Kárášjogas ja Porsáŋggus. Kárášjoga ealáhuseallima struktuvra lea earálágán go eará Finnmárkku gielddain. Hui máŋga fitnodaga leat gealbofitnodagat. Ja dain lea dávjá iežaset márkan mihá dobbelis sihke gieldda ja fylkka rájiid, ja danne eai leat dat nu hearkkit eaige báikkálaš dili duohken, seamma ollu go dábálaš gávppit leat. Ja dien jáhkká Sæther leat okta ággan manne gieldda ealáhuseallimiin manná bures. Sátnejođiheaddji oaivvilda maid márkanšillju čiŋaheami addit bohtosiid ealáhusaide boahtteáiggis. - Bohtosat, dahje signaleffeakta das go čiŋahedje gili, lea ahte sihke ássit ja ealáhusat vásihit almmolašvuođa eambbo mieđamánasin. Boahtte jagi galgat leat geargan vuosttaš osiin dán proseassas ja dalle besset sihke báikki olbmot ja guossit oaidnit ođđa ja ealáskan Kárášjoga guovddáža. Ja sátnejođiheaddji hálida ge ain eambbo gussiid. Gielda lea bargame dainna ahte ráhkadit Kárášjoga mátkebáikeovdánahttinprošeaktan. Ulbmilin lea ráhkadit eambbo doaimmaid main lea vuođđun dálveturisma mátkeealáhusbuvttan. Kjell Sæther ii áiggo gal dasa bisánit. Son muitala ain leat eambbo hástalusaid boahtteáiggis. - Finnmárku lea áidna fylka riikkas gos ii leat dohkalaš fiberoptihkkalaš oktavuohta. dahje dihtoršávahatinfrastruktuvra, mii lea čadnojuvvon olles riikki. Dál áigut našuvnnalaš beliid oččodit dáinna bargat ja maiddái eiseválddiid vai dilli buorránivččii, dadjá sátnejođiheaddji loahpas. Govvateaksta: Sátnejođiheaddji Kjell Sæther jođiha ovtta dain gielddain gos lea buot buoremus ealáhusaiguin bargat. Govva: Min Áigi Govvateaksta: Go ođasmahttit gili guovddáža de dat čájeha ođđa ja ealáskan Kárášjoga. Govva: Kjell Sæther ¶
Ságastala minguin vai beasat eambbo diehtit. ¶
Nigás leat máŋga ássansaji Nuppiin sániiguin de italialaččat válde juovlanigá. Muhto eanas mánát máilmmis jáhkket juovlanigá orrut Skandinavias. USA mánát jáhkket mánát juovlanigá orrut Davvipolas, ja Danmárkku mánát ges leat vissásat dan ala ahte juovlanigá dálluda Ruonáeatnamis. Norggas leat mearridan Drøbak gávpoga leat nigá ruovttubáikin, ja Suomas ges orru nigá Roavvenjárggas. ¶
Juovlamánu 12. – 14. beivviid bohtet Kárášjohkii guossin deaŧalaš Italia mátkelágideaddjit. Ja Jan Helge Soleng áigu lulli-eurohpalaččaide čájehit sámi árbevieruid. - Min mihttomearri lea bargat eambbo oččodit dálveturismma dán guvlui. Olles riikkaguvlui, Kárášjohkii maid, bohtet ollu turisttat gesiid go dalle leat fálaldagat. Mii leat ásahan ollu danne vai sáhttit váldit vuostá ollu turisttaid gesiid. Ja dien infrastruktuvrra áigut mii buorebut geavahit, ráhkadettiin bivnnuhis dálvebuktagiid vai skábman maid boađáše eambbo guossit. Báikkálaš doaimmat galget ovddemustá leat ovttasbargoprošeaktan gaskal Kárášjoga Rica Hotealla ja dan johtalusealáhusfitnodaga gaskas mii lea gieldda mátkeealáhusas - namalassii Karasjok Opplevelser. - Juovlaprográmma, nu go doaimmat, lea hui jođánis gálvu Eurohpas. Roavvenjárggas Davvi-Suomas váldet vuostá lagabui 30 olgoriikka girdi ovtta beaivvis dalle go leat eanemus guossit juovlamánus. Diet muitala veahá das man stuoris diet márkan duođai lea, čilge Soleng. ¶
Adveantagintaljuolgi bođii Norgii Duiskkas ja dasa sáhttá máŋga gintala bidjat. Adveantakaleanddar ges bođii Norgii Ruoŧas. Adveantaliturgiija ivdni lea sáhppat, danne mii atnit čuvges sáhppes gintaliid adveantta áiggi. ¶
Ann-Gørlil muitala iežas rahpan buvdda geasset. Muhto dan ovdal son barggai jagi ovdal buot áššit ledje ortnegis ja dassá oaččui nugo ieš halidii ja sáhtii uvssaid rahpat. Son muitala doarjja- ja latnjaáššit válde guhkes áiggi, muhto dál gal lea duhtavaš. ¶
4you buvda vuoruha dadjat juo ollásit gálvvuid mat galget čábbudahttit olbmo. Dáppe dalle gávnnat kosmetihka, vuoktadikšunávdnasiid, njálggahájaid, ámadaju vuoidasiid ja daid mat daidda gullet ja de vel lea dearvvašvuođaborramuša. Dát gálvu lea oalle dehálaš oassi su buvdda gálvojođus. Muhto mii eanemus johtá? —Dat leat gal liikká kosmetihkka ja vuoktadikšunávdnasat mat eanemusat johtet, muhto ferte gal vel dadjat ahte almmáiolbmot maid dán áigge ostet daid, lohká Ann-Gøril. Ii 4you buvdage beasa eret márkangilvvus. Ann-Gøril muitala ahte maiddái eará buvddat Kárášjogas leat álgán vuovdit sullásašlágan gálvvuid, nugo apotehka ja Mega. ¶
– Deanu leagi olbmot goabbat beale riikkarájá fertejit oažžut eambbo váikkuhan- ja mearridanvuoigatvuođaid go dál. Oktasaš hálddašanorgána livččii buot buoremus. Muhto dan sáhttá váttis olahit. Eai han Oslo ja Helssega allahearrát gal mieđit addit alcceseaset eret fámu sápmelaččaide, árvala fanasgieddilaš Hánssa-Jon Ovllá/Olaf Hansen. ¶
–Dál eat sáhte šat dan dohkkehit. Eat mii gal áiggo bidjat turisttaid oalát gáddái, muhto mii hálidit gávdnat ortnegiid mat leat buorebut go dál. 

Báikki olbmot fertejit ieža beassat mearridat man ollu turisttat čáhket Deanu ala, árvala Biehtár-Ánde. ¶



– Doaivumis sáhttit lágidit čoahkkima juo njukčamánus. Mii hálidit buoret ortnegiid joavdelas bivdiide juo boahtte geasi. Lea dohkkemeahttun ahte guovllu bivdit galget gilvalit joavdelasbivdiiguin. Dál fertet mii čuožžut seamma ráiddus go turisttat jus hálidit fávlánit fatnasiin. Ja sii han leat ráhkadan sierra vuordinortnega jearakeahttá sápmelaččain, muitala Luobbal Sámmol Sofe. ¶
– Dálá ortnega mielde leat dušše áibbas moadde olbmo geat tinejit turisttain Deanuleagis. Sii geat goivot ruđaid leat turistafitnodaga eaiggádat. Dál leat máttaguovllu olbmot maid ásahišgoahtán turismafitnodagaid Deanuleahkái, ja dán láhkai ávkkástallet min vuoigatvuođaiguin. Turistafitnodagat láigohit nu ollu fatnasiid turisttaide ahte guovllu olbmot illá šat čáhket suhkat. Eat han mii sáhte dakkár ortnega dohkkehit. Dál lea áigi ahte báikegottit ieža besset mearridit mo ávkkástallat turisttain. Báikegottit sáhttet ovdamearkka dihtii mearridit gean ja man ollusiid luitet iešguđet sonaide, árvala Toralf Henriksen. ¶
Lean aitto lohkan Min Áiggi juovlamánu 10.b. nummira ja oainnán ahte vuosttaš siiddus dán áviissas čuožžu stuorra bustávaiguin: "Čájet iežat sápmelašvuođa, Lene Marlin" mu gova bálddas ja bajilčálus ártihkkalis áviissa siste lea: "Čájet ahte leat sápmelaš, Lene Marlin" , maid mun galggan leat dadjan. Vaikko mun váimmustan duođas sávašin ahte buohkat geat leat sámesogas čevllohalašivčče dainna, de in leat mun goassige dadjan Min Áigái diekkár sániid iige die obbanassiige leat mu vuohki ovddidit áššiid. Mus lea miella muitalit mii dáhpáhuvai go Kenneth Heatta jearahalai mu juovlamánu álggus. Muitalan dan danin vai olbmot smihttet go lohket áviissaid ja gullet radio: "man ollu dáin ođđasiin dollet deaivása ja man ollu áššit leat giellásat ja botnjon ságat, ráhkaduvvon dakkár journalisttain mat áibbašit oažžut iežaset ođđasiid tabloida-mediaide" , go vuohtán ahte oassi sámi medias maid johttá dien guvlui. Kenneth Heatta riŋgii munnje ja muitalii son lea čállimin čállosa Min Áiggi ovddas dan birra ahte unnimus guovttis Lene Marlin váhnenváhnemiin ledje sápmelaččat ja háliidii gullat mu jurdagiid dan oktavuođas. Mun dadjen, nugo Heatta ge čállá, ahte go gulan dien de čevllohalan dainna ahte Lenes lea seammalágan duogáš go mus. Mu mielas Lene Marlin lea čeahpes artista ja jálos nieida go nu rahppasit lea hállan medias maiddái iežas váttisvuođaid birra. Viidasit jearai son mus berre go Lene Marlin mu oaivila mielde almmuhit iežas sámevuođa? Dasa vástidin mun ahte dat ferte leat su iežas duohken, go mun dieđan ahte erenoamážit mearrasámi guovlluin dat ii leat álkkes ášši vel otnege, muhto dieđusge mii illudivččiimet jus son dagašii dan. Son jearahii mus vel moadde eará gažaldaga ja de dajai ahte VG maid hálidii mu oaivila dien oktavuođas. Veahá maŋŋelaš riŋgii VG-journalista ja mun vástidin sutnje dan seamma maid Heattáige ledjen. Diibmobeale maŋŋil riŋge fas Kenneth Heatta munnje ja muitala ahte VG lea mearridan ahte sii eai liikká čále ášši birra go sin mielas ii leat doarvái "riidu" dahje konflikta, (nu go dárogillii dajai), munno Lene Marlina gaskkas. "It go Mari livčče nu buorre, ahte dajat, ahte don ávžžuhat Lene Marlina čájehit sápmelašvuođas gearjidii son-" vai dat ođas boađášii VGii ihttin ". " In mun hálit dadjat dan dán oktavuođas, dadjen mun ja loahpahin munno hálešteame. Dál oainnán mo diet ilmmai Min Áiggis ja gulan maid ahte "ođas" lea joavdan Se og Hørii, - ammahal Kenneth Heatta de lea duhtavaš... Mun in vuostil dan ahte sámi media geavaha mu nama ja dovddusvuođa ovddidit positiiva ja albma áššiid, muhto riidoráhkademiin in hálit mun geavahuvvot gaskaoapmin. Muđui hálidan giitit min media daid buriid prográmmaid ovddas maid lean gullan ja oaidnán mannan jagi ja daid miellagiddevaš čállosiid ovddas maid lean beassan lohkat. Lihkus dat maid leat ja lihkus dat ain lea stuorát oassi min mediagovas. Hálidan sávvat didjiide buohkaide buori ja ráfálaš ođđa jagi gos oaivedoaimmaheaddjit eai atte riidorákadeaddji-jounalisttaide menddo ollu saji. Dearvuođat Mari Boines ¶
Bievlavuodjin lea bilidan viiddis meahcceguovlluid miehtá Norgga. Norggas lea bievlavuodjin gildon ja dat regulerejuvvo hui garrasit. Dattetge lea Finnmárkkus eanet go 3.000 km bievlamáđiijat, muitala NRK Sámi Rádio. Faktor nammasaš NRK prográmmas bođii ovdan ahte eatnasat geat ohcet vuodjinlobi ožžot dan. NRK sámi radio dieđiha ahte máŋgga gielddas Finnmárkkus lea oalle álki oažžut lobi vuodjit bievlan. Norgga Luonddudutkan instituhta, NINA, dutki, Hans Tømmervik, lohká balddihahttin go 20 jagis lea bievlavuodjin nu olu lassánan. ¶
Lea dušše Kárášjoga mánáidskuvlla beaivváškonsearta mii duođaid geasuha olbmuid Kárášjogas. Rektor Kari Skoglund giktala dán jagi konsertii muhtun beakkálmas artisttan. ¶
Skoglund muitala ahte mánát leat juo ovdal juovllaid álgán hárjehallat dán konsertii. Son lohká ahte Kárášjoga musihkkakorpsa galgá 6. luohkkálaččain ovttasbargat. –Mis lea maid musihkkárat mielde, Magnus Vuolab joavkkuinis. Boahtte vahku rájes besset mánát dáinna joavkkun hárjehallat, muitala Skoglund. Skoglund maid lohká ahte konsearttas sihkkarit mánát bohtet čájehit dramatiserejuvvon bihtáid. ¶
Dan muitala politiadvokahtta Are B. Meedby. Dán guovtti váruhuvvon boazodoalli eallu galggai bidjot gárdái ikte dahje odne, vai guossebohccuid besset rátkit. Guovllus ledje ikte golbma politipatruljja, mat geahččalit maiddái gávdnat njuovvansajiid. ¶
Are B. Meedby muitala ahte balahuvvon boazodoallit eaba leat dovddastan vearredagu. –Mii joatkit ain dutkamiin ja eat ge sáhte hilgut ahte eambbosat siktejuvvojit, dadjá Meedby. ¶
Kulturskuvllas leat dát fálaldagat musihkas:Juoigan 5-7 jáhkásaččaide, mas lihkadeapmi, ritma ja musihkka leat guovddážis. Guoros sajit leat maid juoigankurssas, 7 jagis ja bajás. Doppe besset mánát velá atnit rumbbuid oahpahusas. –Juoigankurssaide lea vejolaš addit eambbosiidda fálaldaga, muitala rektor Gunn Hagestad Kárášjoga kulturskuvllas. ¶
Maiddái govva- ja málensuorggis leat soames sajit 6 gitta 12 jáhkásaččaide, seamma go válaštallanskuvllas. Dál ávžžuha rektor Hagestad váhnemiid mánáideaset ohcat dáidda guoros sajiide. Hagestad muitala ahte kulturskuvllas lea jáhkásaš feastačájálmas cuoŋománu 24. beaivve Kárášjoga kulturviesus, gos kulturskuvlla válaštallanoahppit oasálasttet. ¶
Maiddái girjjálašvuohta ja diktačállin lea geasuhan Thomasa. Skuvlaváccidettiin1950-loguin lávii son divttažiid čállit ruoŧagillii.–Dalle mii eat beassan oahppat sámegiela. Jurdda álgo 70 loguin lei álgit “Svensk Topp” lávlagiid jorgalit sámegilli.–Lihkus bessen Deatnogáttenuoraid oaidnit ja vásihit, ja sis dasto ožžon inspirašuvnna čálligoahtit iežan eadnigillii, muitala Thomas. Dál son lea čállán ja heivehan lávlunteavsttaid sámi artisttaide nugo Lars Olof Juusui Treriksöset joavkkus, Iŋgor Ántte Áilui ja eará sámi beakkálmasaide. Thomas muitala ahte son dat lea heivehan Ulf Lundell “Öppna landskap” sámi dilálašvuhtii maid Juuso lávlu. Dán lea gohčodan “Mu ruoktu” . ¶
Earret eará čállá Thomas politihka, luonddu ja ráhkisvuođa birra, muhto sus eai leat fásta fáttát.–Dat mii ain boahtá mu jurdagii ja millii ja mii mu mielas orru leame miellagiddevaš ja dehálaš, dan bidjalan muitui. –Mus lávii fárus veahkkeneavvu, smávva báddinrusttet go lean mátkkošteame biillain. Dohko de bádden sihke ideaid ja buot mii sáhtášii geavahuvvot mu dáidagis, muitala Thomas. Oktiibuot lea Thomas čállán 60- 70 lávllateavstta. ¶
Dattetge lea duodji addán váldodietnasa Thomasii. Sus ja su eamidis Randis leat duodjebádji orrunviesu lahka vuolit Sohpparis. Son eanaš bargá garradujiin. Su eamit lea fas silbačeahppi muhto justa dál lea son duodjekonsuleantta Johkamohkis muitala Thomas. –Lean maid leamašan duodjekonsuleantan ja oahpaheaddjin duojis, sihke norggabealde ja ruoŧas, muitala Thomas. Son hálida velá namuhit ahte obba áigge lea son leamašan mielde iešguđet dáiddaservviin. Girječálliid searvvis ledjen ovdaolmmoš, muitala Thomas. ¶
Stuorámus inspirašuvdna gáldo Thomasii goittot ge lea leamašan luondu.–Dárbbašan mannat lundui jus mun galggan doaibmat dáiddáriin. Doppe mun beasan gullat biekka, lottiid civkima ja eará luonddu jienaid, dát addá munnje návccaid dáiddalaš fuomášuhttimii. Vieččan maid ávdnasiid meahcis, ja geasset ja čakčat mun lubmen ja bivddán sarvaid (ealggaid), muitala Thomas. Son šálloša gal veaháš go ii leat beassan spesialiseret iežas man ge lágan dáiddasuorggis. Dattetge lea son oahppan ollu iešguđetge dáiddabarggus, ja ieš lohká ahte dát lea riggudahttán su eallima. ¶
Su lei Guatemala ráđđehus evttohan, ja son galgá doaibmat njeallje jagi dás ovddos. Komitea áirasat eai ovddas ovttage stáhta, muhto barget bealakeahtes áššedovdin. ¶
Harald Gaski čoakkáldagat Anders Fjellner eposas “Beaivvibárdni” “Biejjien baernie” lea álmmohuvvon dál oarjel sámegillii. Fjellner diktadoahkki ja myhta muitala mo sápmelaččat leat Beaivváža máŋisboahttit. Tr.John Weinstock lea eŋgelasgilli oanehaččat čilgen sisdoalu girjji loahpageahčen. ¶
- Vaikko dál leatge ságastallan Bázo-ealligova gehččiidloguid vátnivuođas, de jáhkán filmma oažžut gehččiid. Dat lea ožžon buori kritihka, dat han lea vuosttas sápmelaš ealligovva, mii muitala dálá eallimis. Dál lea vel menddo árrat árvvoštallat gehččiidloguid. Bázo-ealligovva gierdá áiggi, eai dan vuolgge seammas vuosttas čájálmasaide geahččat, beaggin johtá njálmmis njálbmái. ¶
Beaškkehii seaidnáiLossarocka luohtebihtát "Heavyjoik" skearrus rahpe máŋga uvssa luohtečoddagii. Sii besse mannat bivnnuhis TV-prográmmaide ja konseartalanjaide stuora gávpogiin, ja máisttaše norgga showbiza stuorimus lunttaiguin ja čábbámus nieiddaiguin. Kommersiella leahtu eai ožžon dattetge duoddara garraseamos musihkkarat goassege. Kai Somby beaškkehii čakčat seaidnái. – Mii leat hui dássedat. Mis eai lean stuora vuordámušat. Siskkimusas sávaimet dieđusge. Mii sávaimet ahte juoga galggai dáhpáhuvvat. Dušše juoga, muitala Kai Somby. ¶
Politiijat dutket dál boazosuola ášši nuorta lula bealde Guovdageainnu márkana. –Mannan vahkus šadde sulli 500 bohcco ránnjá ellui. Distaga dieđihedje ahte doppe leat álgán daid bohccuid njuovadit. Dat dagai ahte politiijat akšunerejedje, muitala Boazopolitiijaid hoavda Sverre Mienna. ¶
Distat veaiggi burge politiijat muhtun dálus golbma miilla davabealde Guovdageainnu márkana. Leansmánni Nils Henriksen lohká gávdnan visttis gorudiid ja bealljehis duljiid mat nannejit váruhusa. –Mii gávnnaimet visttis 37 goruda ja 23 bealjehis duolji, muitala Henriksen. Seammás go politiijat akšunerejedje, de lei soames altalaš oastimin gorudiid. –Son lea dovddastan ahte lea oastán biergguid, ja su biillas gávnnaimet gávcci goruda, muitala Henriksen. NRK Sámi Radio dieđuid mielde leaba váruhuvvon boazodoallit vieljažagat. ¶
Guovdageainnu politiijat leat dutkame eará ášši dán guokte vieljažaga vuostá, máid Lyngen leansmánni sirddii Guovdageainnu leansmánnikántuvrii ovdalaš juovllaid. Leansmánni Nils Henriksen muitala ahte Ruoŧa beale boazodoallit leat váidán go suoladuhtte stoalppuid ja neahtaid Tromssa fylkkas. Dan váidagis leaba dát guokte vieljažagat dutkama vuolde. ¶
Filbmajoavkkus govvida Mats Mienna (16) ja Tord Åke Larsonis lea fas smávit rolla filmmas.-Mii eat áigon dán filmma ráhkadit, leimmet juo guokte eará filmma dieđihan (UKM) gilvvuide, muhto diibmobeali ovdal dieđihanáiggi fuobmaimet velá ovtta filmma ráhkadit, ja dát filbma “samer” dat vuittii daid gilvvuid, muitala John Egil. ¶
John Egil muitala ahte son fáhkkestaga iđđes oaččui issoras buori idea.–Dalle mun bidjalin Rolf Mortena lusa ja muitalin maid mun dál ledjen hutkán. –Dás ii lean dilli mangelágan giehtačállosa dáhkat, muhto moai smietasteimme ahte heivešii gohčodit programmaráiddu “Jorden rundt” ja filmma ges “samer” . Ja nu mii dagaimet filmma, mii improviseriimet filbmedettiin. Dát goittot doaimmai, olbmot goittot liikojedje, dadjala John Egil, geas dál ii oro váilomin iešdovdu. ¶
Ruovttus fas. Sullii 5 300 kosovoalbánalaččat geat besse gaskaboddosaččat orrut Norggas Kosovo soađi vuolde 1999:s leat dál fas iežaset ruovttueatnamis. Eatnasiidda lea ruoktofárren leamaš hui lossat. Dál lea sin árgebeaivi billahuvvan viesut ja luottat, bargguhisvuohta sullii 80 proseantta ja heajos ruđalaš dilli orru ain ovddosguvlui. - Ii dáppe leat mihkkege boahtteáiggiid. Min hálidus livččii fas beassat ruovttoluotta Norgii, lohká Shefqet Kllokoqi (43) Aftenposten aviisii. Sihke son ja su eamit Shemsie (39) leaba barggu haga. Soai váivahuvvaba ja heahpaneaba go eaba nagot addit iežaska mánáide Albinii (2), Fitimii (3), Gezimii (5), Medinai (8), Valmirai (10) og Ermirai (12) dan buori eallima maid sii buohkat ledje doivon oláhit. Guokte nuoramus máná leaba Norggas riegádan, Hámmárfeasttas ja Elverumas. - Juohke beaivvi mii rahčat biepmu háhkat ja dakkár biergasiid maid dárbbašit. Sivo geahmánnit geat diktet min gávppašit ja easka maŋŋel máksit leat guhká beastán min, muhto dál mis lea nu ollu vealgi sidjiide ahte dat leat álgán šaddat gierdatmeahttumat, dadjet sii. 30 mehtera eret bearraša ođđa viesus, mii geasset gárvanii, leat sii suoli iežaset goallostan el-rávdnjefierbmái allagealddakábeliin. Eai sii ráske bijahit elrávnnji lobalaš vugiin. Mánáid leaba bures gárvvohan Kosovo dálvebuollašis, muhto sis leat unnán stoahkanhearvvat. Gezimsa áidna olgostoahkanhearva lea boares billahuvvan duolbmunsihkkel mas ii leat áibmu rieggáin. - Norgalaš ustibiid veahki haga eat gal livčče birgen, muitala Shemsie. Sii rámidit earenoamážit Marie Kemi gii dássedit sádde ruđa ja biktasiid sidjiide, maŋŋel báikkálaš čohkkemiid. ¶
Dát bearaš bođii Norgii vuosttaš geardde miessemánu 25. beaivvi 1999:s ja sii orro jagi Kárášjoga dorvoohcciidvuostáiváldimis. Sii ožžo juohke bearašmiellahtu nammii 15 000 ruvnno ruovttoluottafárrenruđa ja go vulge ruovttoluotta Kosovoi miessemánu jagi 2000:s de lei sis 105 000 ruvdno. - Oinniimet ovttatmano ahte mii eat nagot dáppe leat. Mis ii lean iežamet ruoktu ja oruimet ollugat guovtti lanjas mu váhnemiid viesus. Danne mearrideimmet mii vuolgit fas Norgii, lohká Shefqet. Bárra jurddašeigga eanemus ahte boarraseamos nieida Ermira dárbbaša mánáidpsykiahtralaš divššu maŋŋel issoras vásáhusaid soahtebeivviid 1999:s. Sii orro dušše ovtta mánu Kosovos ja de máhcce fas Finnmárkui ruvttugirdiin Suoma bokte. Sii ledje de fas guokte jagi Norggas, eanemustá Hamaris dan botta go eiseválddit meannudedje dorvoohcan ohcamuša. Emira oaččui fágalaš veahki ja oidnui bures ahte ovdána. Kárášjogas bargagođii muhtin joavku báikkálaččat bearrašii veahkkin ja sátnejođiheaddji Kjell H. Sæther sáddii reivve UDI:ii mas lohpidii bearrašii orrunsaji jus fal beare besset bisanit deike. Dan seammas bohte doarjjacealkámušat psykiahtralaš fágačehpiin geat oaivvildedje ahte lea ain dárbu niedda čuovvolit. - Mii skurtnjageimmet hirbmadit go politiijat fahkkestaga iđistedje dorvoohcciidvuostáiváldimii ja dolvo min Gardermoenii, muitala Shefqet. Miessemánu 25. beaivvi 2002:s sáddejuvvojedje sii eret Norgga nuppe geardde. Áhčči dán bearrašis ii loga veahá ge gáhtat go máhcce Norgii ođđasis vaikko ollu dan ođđasishuksendoarjagis maid bearaš lei ožžon, golai mátkki máksimii. 105 000 ruvnno leat measta čieža dábálaš jahkebálkká dálá Kosovos. - Moai dagaime dan maid buot váhnemat dagaše ráhkadan dihte buoret eallima iežaset mánáide, dadjá son. Shefqet čájeha midjiide ođđa hilgumiid maid lea ožžon go lea ohcan barggu Svalbarda ruvkkiin ja dearvvašvuođasuorggis Finnmárkkus. ¶
Stuora márkanis Pristina guovddážis doaimmaheaba ovdalaš báhtareaddjit Sait Saiti (40) ja Enver Brajshri (34) goabbat ge gávppi. Goappešagat rámbboba Norgga dan áiggis go oruige doppe ja dan veahki maid oaččuiga go fárriiga ruoktot. - Álggus diniime ollu gávppiin. Buohkat dárbbaše biktasiid, ja máŋgasiin ledje ruđat, muitala Sait. 2000:s ja 2001:s finai son bussiin 10-11 geardde jahkái Tyrkias Makedonia ja Bulgaria bokte oastin dihte gálvvuid. Dál ii jođit šat nu ollu biergasiid, ii ge leat dárbu fitnat eará go guovtti-golmma gávpemátkkis jahkái. Liikká birge son, su eamit ja nieiddaš bures ekonomalaččat. Enver hupmá buori dárogiela ja sus lea vestlándda suopman maŋŋel go lea orron Skudenesas Karmøyas. Son ii goasse ge leat eahpidan ahte áigu ráhkadit alcces birgenlági Kosovos eamidiin, 10 jahkásaš nieiddažiin ja 8 jahkásaš bártnážiin. Sii ožžo 60 000 doarjjan ja dainna besse cegget ođđa viesu ja ásahit duodjeneavvogávppi márkanii. - Ii leat álki birget, muhto jus garrasit bargá dalle gal lea vejolaš dinet bures gávppiin, lohká son. ¶
VEAHKEHIT NUORAID: Noaidi Ailo Gaup árvala ahte nuorat geat ohcalit lihkahusaid galget beassat geahččalit noaiddi rumbomátkki, dan sadjái go garihuhttit iežaset nárkotihkain raveparty:ain. ¶
Manne Ailu dál lohká dan? Dat lea danne go dearvvašvuođa bargit leat evttohan geavahit noaiddi dálkkodit mirkogeavaheddjiid geat gartet psykiatriijai. Davja leat dat nuorat geat geavahit party-mirkkuid, nu go ecstasy ja amfetamiinna. Danne árvala Ailo baicca árat dásis juo váikkuhit nuoraid nu ahte eai gártta mirkogeavaheaddjin, ja nu garvet psykiatriija. ¶
Vaikko Ailo dahkida ahte vuoiŋŋalaš mátki noaiddi luhtte beasttášii máŋga nuora sorromis raveparty mirkokultuvrii, de diehtá ahte dat lávki noaiddi lusa lea ollu stuorát go lávki house- og technodoaluide. Liikká háliida son deattuhit man seammalágan vuohki rumbomátkkis ja revepartys lea, gos olmmoš geahččala oláhit dan buot bajimus dasi eallimis. ¶
– Fertejin mannat iežan siskkimus siskkimužžii gávdan dihte fámu iežan siste. Fysalas bákčasiid čađa gávdnen iežan siskkáldas olbma; oaidnetmeahttun olbma. Mus ledje muittus muitalusat maid ledjen gullan ruovttus, nu go ulddaid birra geat sáhtte ihtit eatnama nala, muitala Ailo. ¶
– Psykologiijas lea dávjá nu ahte go dohppehalat psykologalaš dávddaide, de it ipmir ieš, ii ge du biras ge, mii duinna dáhpáhuvva. Dávjá jáhkket olbmot ahte dávdá boahtá muhtun eará olmmoš, ahte lea soames gii hearjida duinna. Sámi kultuvrras lea jáhkku ahte soaitá leat muhtun bidjan baháid dahje nevrriid dutnje. Dan dilis dárbbašuvvo muhtun gii máhttá ja geas lea fápmu váldit eret bijáhusaid, muitala Ailo. ¶
Hástala váhnemiid ¶
Ja lea juste dákko gokko Ailo hástala otná váhnenbuolvva. Dan sadjái go vuordit ahte nuorat gártet psykiatriija duohkái, de árvala Ailo nuoraide vejolašvuođa árat dásis beassat oahpasnuvvat noaidevuođain. Su mielas galget nuorat oažžut vejolašvuoda geahččaladdat vuoiŋŋalaš mátkkoštemiid rumbomátkki čađa, ovdalii go narkotihkain geahččaladdat dan. ¶
Guovdageainnu ealáhushoavda ja Goahtebealji beaivválaš jođiheaddji čájeha ahte Guovdageaidnu ii vel ge oainne guhkkelii go siskkit Finnmárkku. Go čađat čuoggu ránnagieldda iežas iešvuođaid lokten dihte de dat muitala veahá suohkana dili birra. Mun jáhkán ealáhushoavdda galggašii oahppat Kárášjogas vai beasašii oaidnit márkanvejolašvuođaid máilmmis ja dan máid sii hálidit, vai nagodit vuoitit turismagilvvus Finnmárkkus. Sámediggeáirras Terje Tretnes reágere Halonena cealkámuššii go son dadjá Sapmi parka Kárášjogas muittuhit disneyworlda, ja dat gal lea vuogas go reágere. Earát maid livčče galgan dan dahkat, erenoamážit Guovdageainnus. Go stuorámus sámi suohkanat gaskaneaset nággejit iežaset diliid dihte de dat muitala máilbmái makkár vuohki mis lea jurdagis, eat jurddaš dobbelii Siskkit Finnmárkku. Diekkár cealkámušat billistit sámi servodaga eai ge ovddit oktiigullevašvuođa sámi servodagas. Investorat leat oaidnán vejolašvuođaid Kárášjogas ovdalii Guovdageainnu ja dat ii leat nu imaš go juo ealáhushoavda orru leame berošteame eambbo politihkas go iežas fágalaš barggus. Munnje maid álga šaddat čielggasin manne hoteallaovttastusa mielas ii oro miellagiddevaš investeret Guovdageainnus. Ja danne jáhkán Guovdageainnu servodaga fertet guorahallagoahtit iežaset árvvoštallan dihte makkár vuogit sis lea iežaset guovllu ealáhusovdáneamis. Jus galgat nagodit gilvalit ea. ea. ránnariikaiguin de fertet ovttasbargat dáppe Finnmárkkus vai sáhttit čájehit Finnmárkku kultuvrralaš viidodaga mas sámi kultuvra lea guovddážis. Halonen galggašii leat movttet go Kárášjohka áŋgiruššá turismain bargat ja márkanjođiha Sámi máimmis. Dat dagaha olbmuid beroštit Finnmárkkus ja geasuha eambbo turisttaid deike, ja dat fas boahtá buot Finnmárkku suohkaniidda ávkin. Buorren ovdamearkan lea bargu Davvenjárggain, Álttáin ja Kárášjogain mii lea dagahan eambbo turisttaid Finnmárkui ja mii leat boahtán buorrin eatnasiidda Finnmárkus. Guovdageaidnu, barget iežadet iešvuođaiguin ja lehket mielde lasiheame turisttaid Finnmárkui allet ge čuokko eará gielddaid. Dalle lehpet buorit bargit das ahte oláhit mihttomeari, cegget eambbo kulturbargosajiid Finnmárkui, ja nu šaddet eambbo bargosajit Sis Finnmárkku álbmogii. ¶
–Mearkkaša midjiide olu oažžut lasi ruđa, dat lea juoga maid dárbbašit. Dát bođii hui vuohkkasit go mis lea veahá vuolláibáza ovddit jagiin, lohká Triumf. Maiddái Leif Isak Nilut lea movttet. –Lea hui miellagiddevaš, erenoamážit go leat ožžon ná stuora sponsora. Sihke Triumf ja Nilut jáhkkiba sponsoršiehtadusa sáhttit dahkat álkibun maŋit áigái oažžut ođđa sponsoriid. –Jáhkán ahte dát rahpá eará uvssaid ja ahte sáhttit oažžut eará sponsoriid, maiddái báikkálaš, smávit sponsoriid. Ii boasta iige musihkkafestivála áiggo muitalit juste man ollu ruđa birra lea sáhka. –Boasttas lea vihtta miljovnna ruvnno maid atná prošeavttaide olles Norggas, oassi das manná musihkkafestiválii. Jáhkán ahte musihkkafestivála bealis leat duhtavaččat min doarjagiin, muitala Elle. Boasttas leat sullii 20-25 prošeavtta maid sponse, ja addá sullii seamma ollu ruđa buohkaide. Nu oažžu juohke prošeakta sullii 200.000-250.000 ruvnno. ¶
Beare mana....suohtastala fal! ¶
– Oasusoamasteaddjit sáhttet evttohit lahtuid, muitala válgalávdegotti jođiheaddji Sigbjørn Skåden preassadieđáhusastis. ¶
- Maiddái lean dál moatti vahkus gávnnahan, ahte hálddahusorganisašuvdna gáibidivččii veahá njuolgasut geainnuid, dasa geahččalan gávdnat čovdosiid, muitala sadjásaš gielddahoavda Pesonen. ¶
- Leader-searvvi bargovásáhusa jáhkán leat ávkin ealáhusa ovddideamis ja prošeaktabarggus, árvala Pesonen. ¶
–Duohtavuohta lea ahte mun láhppen dan čoavdaga. Muhto mu isit ii láve nagodit geahččat ”Ruvdnamoarssi” veattahallat nu guhka ja láve su luoitit olggos ja danne ráhkadii son ođđa lása “burii” , nu ahte dál mus lea ođđa čoavdda, muitala Inger Haldis ja bogostallá njálgát. ¶
–Ráhkadin dáidaga mas ledje golbma nissonipmila hámi muoras gitta. Dolvon dan boarrasiid siidii Deanus, muhto doppe ii ballen gal govva heaŋgat beare guhka seainnis. Boaresolbmot ballaje govas, dan dihte go dat bovttii sin jurdagiid ja muittuid, maid ledje baggehallan vajaldahttit. Dat šattai beare bávccas sidjiide ja dan dihte bivde váldit eret dáidaga seainnis, muitala Inger Haldis. ¶
Riste Rávdnái lea gelddolaš guldalit Inger Haldisa go muitala iežas dáidága birra. Risten Rávnná váttisuohta lea ahte son ii sáhte váldit eret dahje čiehkat homofiillaid go muhtun váidala ja ii liiko homofiliijai. ¶
Min Áigi lea čuvvon Ivar Utsi ovdal dikki ja miehtá diggeášši áigge. Ovdal lea muitalan ahte olmmošlaččat lea sivahallan čuohcán sutnje garrasit eallimis, go buohkat leat álot diehtán makkár sivahallan su badjelis lei. Ivar Utsi lohká iežas eallima ollu dál geahppánan, vaikko ii leat vel áibbas dáikkihan ahte ii šat sivahallo vearredahkkin. –Dál dovdo hui illu bearrašis. Buohkat leat hui buore mielas ja boagustit, muitala Ivar Utsi. ¶
– Sáttatčuoigamiid golli lea juo min. Dan ala gal juo lea čállon Sápmi, leaikkastallá Tonje Haanes Rensberg. ¶
Nissonat-máhttet márkanat Guovdageainnus lágiduvvojit maiddái dán jagi. –Joatkkaskuvlla duodjeoahppit áigot čájehit ođđa gáktedámpenbeavddi maid skuvllas leat ráhkadan, hástala Kaisa Rautio Helander. ¶
Báikkálaš duojárat čájehit ja vuvdet dujiid, muhto maiddái duojárat Kárášjogas ja Deanus ja Ruoŧa bealde áigot boahtit márkaniidda dujiideasetguin. –Šaddá vejolaš oastit earret eará čiŋaid, skeaŋkkaid, silbbaid, dipma- ja garraduijiid, muitala Rautio Helander. Nissoniid máhttu ja dáidu lea rukses árpun márkaniin. –Áigut čájehit, fuomášuhttit ja árvvusin atnit nissoniid máhtu ja dáiddu. Muđui lea márkaniin kafea, vuorbádeamit ja kultuvrralaš čájálmas. –Dievddut ja bártnit! Hástte eamida, nieidda dahje eatni duodjemárkaniidda ja oastte sutnje biđđosa ja gáhku, ávžžuhit lágideaddjit. ¶
Njuolggo TV-digaštallamis čuovvolii Anna Margrete Flåm ja Ii EU:ii Margareth Thatchera. Mun healkkehin stuolustan čohkkádettiin go Flåm anii Thatchera ja skohttalaš guolásteddjiid duođaštussan duohtavuhtii čájehit man vearrái lea leahket EU:s. Makkár alliánsii Ii EU:ii dál lea manname? Mii geat dovdat guolástanealáhusa diehtit bures skohttalaš guolástanealáhusa. Mii diehtit bures ahte skohttalaš guolásteaddjit leat hirbmadit vuosttildan dan go EU dál unnida guolleeriid. Dál leat skohttalaččat mielde badjelmeare oaggumis pelagiska guoli. Ii EU:s leat heađisge perfeakta guolástanhálddahus, muhto sii leat gal ovdánan buori guvlui. Go unnidit ollislašeari de leat lávkeme ovtta lávkki rievttes guvlui. Dan ahte geavahit skohttalaččaid vuosttildeami dán ovdáneami vuostá ii sáhte leat dakkár politihkka mas lea ávki. Munnje ja Riddu EU:ii lea baicca váldoáššin dat ahte mii fertet bargat dan ala ahte EU guolástanpolitihkka joatkahuvvo rievttes guvlui. Midjiide lea mihttomearrin dat ahte Norga šiehtadallamiid bokte EU:iin lea mielde buoridahttime EU guolástanpolitihka. ¶
Girječálli lea guhká vuordán ahte “Sáivomáilbmi” románaráidu jorgaluvvošii sámegilli.–Dál leat oláhan vuosttaš lávkki go vuosttaš girji ráiddus “Geaiddaniehku” dál lea ilbman, muitala Johansen. Lea girje- ja diktačálli Rauni Magga Lukkari guhte lea jorgalan girjji sámegillii. ¶
Johansen lohká ahte son oahppásmuvai Rauni Magga Lukkarin Davvi-Norgga girječálliidsearvvi čoahkkimiid oktavuođas. –Doppe bođii munnos jurdda ahte “Sáivomáilbmi” románaráiddu heivešii hui bures jorgalit sámegillii. Ja moai válddiime oktavuođa Iđut girjelágadusain, muitala Johansen. Son ja Iđut lágadusa olbmot leat justa dáid guhtaliid girjji márkanastinmátkis Kárášjogas, Guovdageainnus ja Romssas. ¶
Sáivomáilbmi -románaráidu lea čearggus ja gelddolaš girjjit lohkat, muitala girječálli. Girjeráiddus čuovvut guokte váldoolbmo Ántte ja Máreha Finnmárkkuduoddaris eret. Soai guktot manaiga Alaskai loahpageahčen 1890-loguid, go ollu sápmelaččat Finnmárkkus ožžo fálaldaga pastor Jacksonis vuolgit oahpahit inuihtaide boazodoalu. Girjeráiddus gávnnat belohahkii historjjálaš duohtavuođa, muhto eanaš lea fikšuvdna, nu go váldoolbmot ráiddus. ¶
Dag Ove Johansen muitala su mielas dát historjjálaš dáhpáhus badjelaš 100 jagi dás ovdal lea mearkkašan ollu sámiide. Eremoamážit dáidda bearrašiidda geaidda dat guoskkai. –Danin mu mielas lei miellagiddevaš ja gelddolaš čállit olles girjeráiddu dáhpáhusas. Mun lean maid ieš fitnan Alaskas guorramin dološ luottaid. Maiddái hálidin oahpásmuvvvat makkár biras ja luondu guovllus lea. Fuomášin jođánit ahte máŋggat sajit Alaskas sulastahttet Finnmárkku ja Finnmárkku duoddara, muitala Johansen. ¶
Girjelágadus Iđut jurdda lea ahte “Sáivomáilbmi” ráidu mas leat 12 girjji dál galget jorgaluvvot sámegillii. Persen muitala lea álohii ruhtadeami duohken go galgá ođđa sámegielatgirjjiid almmuhit. –Mii leat ožžon doarjaga sámedikkis vuosttaš girjái mii dál lea ilbman. Leat maid ohcan almmohandoarjaga dan nuppi girjái “Goavásmánnu” . Girjji lea juo Lukkari jorgalan. Doaivumis lágadus nagoda almmuhit guokte girjji jahkái dán ráiddus, árvalastá Persen. ¶
Muitala lesbaid ja homssaid dilis sámis ¶
Kárášjoga Mohtorsearvvi gilvvohallanbána Oalgeváris lea válmmas daid lagamuš vahkkuid. Dan muitala Kárášjoga mohtorsearvvi stivralahttu Roy Evert Guttorm. Veaháš leat gal maŋŋonan mášen-teknihkalaš váttisvuođaid dihte. –Muhto bána rahppo go duopmárat Norgga Mohtorgilvvohallansearvvis dohkkehit dán, muitala Guttorm. ¶
Gáirasguolbanis,sullii miilla Leavnnjas Kárájoht guvluid,lea geasis huksestan crossbana.Dáppe lea LMK searvvi melahttut ágirušan hukset amfi sullasa illju.Jonssotáigge njeaidigohte vuovddi,golggotmanu loahpas gárvaniid illju. Berokeahttá ahte oasit infrastruktuvrras ain vailot,lea áigi illudit,ja deadduha veahkkáidvuoa maid lea vásihango plana vuos vuoimmáskii.LMK20jage boares niehku lea olláuvvan.-Dáid beiviid ohcet Norsk Tipping dorjagiid,gos Lindbeack vuordá 2/3 oasi cross-iljju oppala ruhtadeames,mii lea 13 mill.ru.Reastta ferttejit LMK 100 mealáhttu skahppot. ¶
Lindbeack ii áne algo eahpádusaid orohatstivrras ipmaiin. Go dalá Birasgáhttenministtar,Boerge Brende geaahallaid ohcamusa 2001:as,áši rievddai min beallai.Dáistagago birasgáhtteneaiseváldit dohkkehedje ohcamuá,bohtegohte positiiva signalat boazodoallo beales.Otne son dahttu giihtit buot beliid guoski ášis,nu ahte loahpala teknihkala lohpi válmmai geassemanus 04.Máiineaiggádeaddjit geat luike maiidnaiset nuvttá , dáhke vejolažan álggahit geavatla bargguid dalánaga,ilge LMK doimmaheaddji. ¶
Sullasa falaldat ii leat gavdnamis Norggas ja lea regiunnala cross-illjun.Dáppe lea boahtte geassai fálaldagat buot ahkásažaide,via jagis ja eambbo.Gilvovuodjiidda ja astoáigge vuojaeadjiidda.Lássin skohter-,ja mohturcrossbana lea dragbana maiddái gárvvis.Boahttegease lohka doimmaheaddji ieaset gárvvistit go-cart bana.Mohturcross njuikká beare vuorddaa Ailo Gaup:a dahkat beaggán stuntaidis,hasttuha Lindbeack ja rapmosta velá illju,áidna illjun Norggas gos gávnnat ná mága suorggi mohtursporttas ¶
Dálvi dego ii gierdan gullat LMK doimmaheaddji planaid lágidit regiuvnnala skohtercross gillvui dálvái.Dego seahkasis sávdnjiluvvun,de dálvai.Lindbeack atná darbun geahčalit bana masa lea huksejuvvun, crossgilvuide.dalle easka celko duopmuá -Boahtte gease "Midnattsrock" áigge, áigut lágidit gilvvui,hásttuhit berotume dán válátallansuorgái,muitala son. ¶
Crossbiras ii leat dat stuorámus,muhto rápmo dán unna báktil biras.Oktibuot lea searvvis sulliid 100 melahttu,muhto eai buohkat leat aktiiva.LMK vuoddji guovttos,Magnus ja Bjørn Lindbeack,leavva skohtercross riikkajoavkkus.soai vuoddjiba maiddái mohturcross.Arctic Cat lea ollásit sponsen Magnusa dán dálvve,ja jos liihkostuvvá soaitá beassat Amerikai gillvohallamiidda doppe.Ie lea maiddái searvvi doimmaheaddji vuodján skohtercross,ja sáhttá ujohit 3 NM brone,golli joavkovuoddjimis e.e.Son ii eahpitge mohtursportta ovdáneames Porsággus.Dál ii leat at darbu matkotit Ruhii,gávdnandihtii bana internaunala dásis,loahpaha LMK doimmaheaddji Oeivind Lindbeack. ¶
Áidna Eurohpas Gullik Riste lea áidna olmmoš gii fievrrida riikki sihke Slednecks Outerwear ja Klim olles Eurohpas. Dál áigu son bargat dan ala ahte oažžut lobi vuovdit goappeš dáid mearkkaid Ruoŧas, nu movt Norggas beassá. Ja Leavnnja skohtermeassuide leat Gullikas mielde eambbo go dušše čáffás skohterfilmmat. Dat biktasiiguin maid son fievrrida riikii son áigu maid ráhkadit čájáhusa. ¶
Etrex:ii adnojuvvojit 2 batteriija ja dat vurke agibeaivái dieđuid. Dušše Norggas lea buvttadeaddji jođihan 10.000 dakkár apparáhta ja dat juo muitala oalle ollu. ¶
Venor AS Guovdageainnus leat ráhkadan ja buvttadišgoahtán muorraommana lávu/goađi váste. Ommanis lea lohkki maid sáhttá váldit eret ja mii dahká ahte šaddá beaktileabbo go galgá vuoššat ja bassit. Ommanrevre lea biddjon duogábeallái nu ahte ommana nala čáhká stuora báhti. Ommanis lea rista mas sáhttá heivehit allodaga nu ahte beassá válljet hálida go stuora vai unna doláža, omd. biebmoráhkadeami oktavuođas. Dat sáhttá leat vuogas báhkkan go galggá ráhkadit biepmu ii ge dárbbaš olles ommána ligget. ¶
Dálvi dego ii gierdan gullat LMK doaimmaheaddji plánaid lágidit regiunála skohtercrossgilvvuid dálvái. Dego seahkasis savdnjiluvvun, de dálvvai. Lindback atná dárbun geahččalit bána masa lea huksejuvvun, namalassii crossgilvvuide. Dalle easka celko duopmu. -Boahtte geasi "Midnattsrock" áigge áigut lágidit gilvvuid, hásttuhit beroštumi dán valáštallansuorgái, muitala son. ¶
Vaikko vel lohket olbmot ahte dán jagi lea mielahis heajos luossabivdu de dattetge godde lagabui 100 luosa golgadeami guokte maŋimuš beaivvi Ohcejoga njálmmis, nu muitala Jouni Helander Ohcejogas. ¶
Jouni lea Min Áiggi luossagilvvuid vihkkejeaddji ja son lea vuosttas gilvvu vuosttas njeallji beaivvis dušše ovtta luosa vihkken. Luossa dettii 16 kilo ja lei duovveguolli, muitala son. ¶
– Mii muitaleimmet iežamet beali áššis, ja dovddaimet ahte oaččuimet doarjaga sus. Son earret eará rávvii movt mii galgat bargat viidáseappot áššiin, muitala váhnenráđi jođiheaddji Carina Mikkelsen. ¶
Mikkelsen muitala ahte čoahkkimis hupme ollu mánáid sihkarvuođa birra jus šaddet fatnasa čuovvut guokte diimmu juohke beaivvi, vaikko makkár dálkin. ¶
Sálttu sámi váhnenfierpmádaga ovddasteaddji Ronald Urheim muitala ahte fylkkamánni bealis leat leamaš Divttasvuonas fitname. ¶
– Sara šattai guhká vázzit otnon gávttiin ovdalgo asten sutnje goarrut ođđa gávtti, muitala Aline ja boagusta. ¶
Aline viežžala dološ ave - boahkána – maid čájeha. Das lea ollu rosa ivdni ja earalágan minsttar go dain aviin mat leat oidnon maŋemus logi jagiid. ¶
Čieža jahkásaš Sara viegada eatnis birra. Go eadni čohkkeda goarrut, de dávjá Sara maid ohcala dujiid. Sus lea unna goarrunmašiinnaš mainna lea gorron bamse ja boalstariid. Son maid máhttá njuikkuhit ja lea gorron alcces sisteveaskku, maid movttegit čájeha. Eadnái son maid dohkke veahkkin. ¶
– Son lea hui čeahppi oaidnit makkár ivnnit heivejit oktii ja láven sus jearrat veahki, muitala eadni govdadit. ¶
– Muhtomin gal lean heahpanan maid go unna nieiddaš kommentere earáid dujiid, movt livččii sáhttán fiidnábun dahkat daid, boagusta Aline ja muitala vásihuvvon fearániid birra. Liikká lea son hui movttet go Saras lea stuora beroštupmi duodjái. ¶
Dán jagaš spelleman vuoiti vuige ahte lea sullii seamma sullásaš musihkašládja dán CD:s go ovddit CD:s. –Mun ja mu musihkaguoibmi Georg Buljo jotke geahččaladdi poppavugiin gos maid geahččalit elektrovnnalaš ja áibbas ákkustalaš hámii. Letne viggan doalahit gelddolašvuođa dáid vugiin. Muhto Niko maid lohká ahte dát CD ii leat dattetge justa seammalágan go ovddit CD.–Vuordetmeahttumiid ožžot olbmot vuordit, vuige Niko. Maiddái dán CD:s lea Niko ieš ge suomes nuohtaid ja teavsttaid čállán ja muitala ahte máiddái dán háve beassat gullat teavsttaid Áillohaččas. –Mun bargan dainna musihkain masa liikon, jos olbmot dasa liikojit, de lean lihkolaš, lohká son. ¶
Niko ja Georg Buljo leaba mannan čavčča rájes bargan dáinna CD:iin ja moadde vahku dassái gearggaiga soai dáinna bargguin. –Moai ja munno musihkkárat leat dán báddemii geavahan sullii mánu, dál eai leat eará go loahpabarggut nu ahte ollislažžan dahkat jietnagova, muitala Niko Niko ii hálit álggus muitalit manin CD gohčoda. Muhto vuige ahte barggu namma lea leamašan “Sierra“–Nu várra šaddá loahpalaš namma maid dan ođđa CD:ii. ¶
– 2005 sámediggeválggat leat buot dehálepmosat doaibmanáigodagas. Dasalassin áigut doaimmahit kultuvrralaš doaluid. Vuosttas doalut leat mihcamáraid oktavuođas, ovttas Kárásjoga golfasearvviin. Dasa lassin šaddet paneldigaštallamat borgemánus, muitala jođiheaddji Ravna Nystad. ¶
DAHTTOT BISSEHIT: Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvi iežas 30 delegáhtain lea NBR stuorámus báikkalaš searvi, ja sii sihte NBR bargat dan ala ahte bajimus boazologu bargu bissehuvvo dassái čielgaduvvo ealáhusa eavttuid mielde. ¶
Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvi dat ovddididii dán ášši riikačoahkkimii Rørosas mannan vahkkoloahpa. Searvvi nubbejođiheaddji Inger Marie Gaup Eira aŋkke ii leat duhtavaš daid čoahkkimiiguin máid Boazodoallohálddahus lágidii iešguđet orohagaiguin boazologu mearrádusa ráhkkananbargguiguin. –Dat ii lean gulahallan. Boazodoallit besse dušše muitalit máid oaivvildedje, ja ollusat dahke dan hui rahpasit. Muhtumat leat maid dovdan ahte sin dieđut leat geavahuvvon boazodolliid vuostá, muitala Gaup Eira. ¶
Guolit Dál fertet unnidit leahtu. Dán don dárbbašat dál! Váldde vára sihke gorudis ja sielus. It galgga álggahit ođđa áššiid ovdal go leat loahpahan ovddeš bargguid. Suohtastala baicca ráhkisvuođa áššiiguin dál. Du lihkkologut: 1, 19, 20 og 21 ¶
Ii bala suhttat ¶
Inga ii riekta dieđe maid ieža oahppováillagat dadjet dán govvii. –Mun dattege in bala ahte oahppováillagat suhttet govvii, go gearddi lean ráhkadan dán buorredahtolašvuođain. Dáidda lea dáidda ja olbmot ožžot mu bealis dulkot dan nu mo ieža hálidit, dadjala Inga. ¶
Ja dán smáđahkes altalaččas lea vel eambbo maid fállá. Son muitala muhtin japána turistajoavkku leat rievdadan iežaset luopmoáigumušaid. Sii orrot Finnmárkkus jándora guhkit go dan maid ledje áigon danne go hálidit oaidnit Mari Boine Gaskaijarockas. ¶
Buot Finnmárkku skuvlamánát galget oahppat juoigat. – Ii leat sihkar ahte buot váhnemat liikojit dasa, muhto in bala reákšuvnnain, lohká erenoamášráđđeaddi Elsa Jonassen. ¶
– Dáppe sii besset oahppat iešguđetlágan duodje- ja málendáiddu. Mis leat maiddái olgofálaldagat, nugo duhkoraddamat ja dolastaddamat. Dán jagi lea maid vejolaš dieđihit iežas teáhterbadjái. Deike čáhket logi máná. Mánát besset dasa lassin maiddái málestit, muitala Kjersti Myrnes Balto. ¶
Meahcásteaddjit organiserejedje iežaset jagi 2002:s ja ásahedje sámi riikaviidosaš meahcásteddjiid searvvi, Goahtegearrega. Dán vahkoloahpa dollet nuppi riikačoahkkima Guovdageainnus. Kárášjohkalaš Thoralf Henriksen lea jođihan searvvi álggu rájes. –Mii lea váldoášši dán jagi meahcásteddjiin? –Dat lea meahccekommišuvdna mii galgá Finnmárkolága olis boahtit. Dasa buktit searvvi oainnuid ja mot galggašii bargot. –Makkár ášši lea báhcán muitui dan rájes go válljejuvvojit jođiheaddjin? –Dat gal ferte leat bussečoahkkin eanandoalloministariin gaskal Guovdageainnu ja Kárášjoga. Das dieđihii ministar direktoráhta olbmuide ahte sámi rievssatgárdun ii gildo. Dan rájes ii leat šat gieldimis gullon mihke. –Máid jurdilat go gulat sáni "Finnmárkoláhká" ? –Mun vuorddán buot finnmárkulaččat, ja erenoamážit buot sámi gili olbmot oččot ruovttoluotta vuoigatvuođaid doaimmahit árbevirolaš ealáhusaid. –Sámediggi lea dorjon ollu ruđaiguin searvvi, muhto máŋgii leat mediain moaitán Sámedikki maiddái. Leat go goasse gáhtan máid leat dadjan? –In leat. Politihkka lea dainnalágiin ahte organisašuvnna jođiheaddjis lea geatnegasvuohta cuiggodit go eai oro bargamin dan mii lea buorre. Muhto mis lea buorre ovttasbargu eanaš sámediggeáirasiiguin. –Don it bala ge ovtta ge moaitimis jus áššit eai oro áibbas riekta. Geasa hálidit addit rámi? –Na...na, diet gal bođii hui fáhkka. Hálidan namuhit eanandoalloministara Lars Sponheima, gii lea váldán min bures vuhtii ja stuorradiggeáirasiid, erenoamážit ealáhuslávdegotti mii lea meannudan min čábbát. Maiddái justislávdegoddi lea čájehan issoras buori beroštumi min dárbbuide ja bargguide. Leat bidjan ollu áiggi minguin ságastallat. Sámediggeáirasat ánssášit maid rámi go sii barget nu bures go nákcejit, muhto dárbbašit mis muhtumin ráđiid. –Don leat meahcásteddjiid sáhkadoalvu. Galle rievssaha ja jávreguoli leat goddán dán jagi? –Na rievssahiid gal in leat šaddan bivdit, muhto jávreguliid gal lean goddán 50-60 kilo, ja luosaid sullii 100 kilo. –Na máid muđui leat bargan geasset? –Lean murren ja luosaid bivdán. Meahcci lea dálkkas. Ráhkkanan lean maid Goahtegearrega riikačoahkkimii ja muđui čoahkkimiidda Stuorradikkiin mat álget čavčča beallái. –Dárbbaša go meahcásteaddji njealljejuvlagiin vuodjit go ii birge dušše meahcástemiin? –Dieđus dárbbašit, eat mii sáhte sámeservodagas álgit muhtimiid badjelgeahččat, muhto ferte várrogasat vuodjit. Ii ábut luonddu billistit. –Maid dagašit Dag T. Elgvinain jus dainna šattašit ávdin sullui guhkkin fávlái ábis? –Dan olbmá veattášin dassážii go oaččun su áddet movt sápmelaččat leat geavahan ja ain geavahit luonddu, muhto dat soaittášii váldit hui guhkes áiggi. –Makkár hástalus lea stuorámus meahcásteddjiide? –Oažžut sadjái váldošiehtadusa buot sámi ealáhusaide, ja oktasaš sámi ealáhuslága, ja sierra departemeanta mii bargá beare sámi ealáhusaiguin. ¶
Biebmobearráigeahčču lea oktiibidjan gaskal ovdalaš Elliiddearvvašvuođabearráigeahču, Eanandoallobearráigeahču, Biebmogálvvuidbearráigeahču ja Guolástandirektorahta mearrabiebmobearráigeahču. Gaska-Finnmárkku guovllukantuvra bálvala Porsáŋggu, Davvisiidda ja Kárášjoga gielddaid. ¶
Mii eat leat fidnen ságaide daid golleroggiid mat gávdne golli mannan vahkus Anáris. Muhto sin bargoskibir Kai Rantanen muitala Min Áigái ahte son ii leat goassige ovdal oaidnán ná lihkološ olbmuid. ¶
– Dál lea 70-80 olbmuin dát fásta tienas Anárás, muitala golleroggi Kai Rantanen. ¶
Ále bala Čebu! ¶
ovtta geainna sáhtan háleštit....guhte guldala ja ádde mu... guhte ráhkista ja alo lea lihkolaš mu oaidnit... ¶
– Mii eat bala šat bággehuvvot eret Trollheimenis. Mis leat nu ollu riggodagat ja searát dáppe, ahte lea veadjemeahttun bissehit sámi boazodoalu min guovlluin. Dasa lassin ahte mis leat viiddis, rikkis guohtuneatnamat, gievrras olbmotja stuorra ealut, de lea maid doarjja olles sámi álbmogis. Dat doarjja lea nannen min vuoigatvuođaid, ja min boazodoalu boahtteáigi orru hui čuovgat. ná dadjaba Mai-Lis ja Gustav Kant Sámi Áigái maŋŋá go Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi jahkečoahkkin lea meannudan Trollheimen sámiid boazodoalu áššiid. Sámi Áigi 35. nr maŋŋebargga suoidnemánu 17. b. 1984 ¶
Fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersen muitala Finnmárkku fylkkagieldda guolástanpoltihka birra. ¶
Sadji Boazu Oamasteaddji Vuoddji Bálggus Áigi 1 Áigi 2 Loahppaboađus 1 Polte Simo Mertala Janne Alatalo Ikonen 1:19,21 1:20,87 1:18,79 2 Voitto Seppo Stenius Mika Länsman Pudasjärven Livo 1:22,07 1:22,20 1:20,02 3 Purana Juha Kaleva Hannu Lahdenperä Kiiminki-Kollaja 1:24,42 1:22,29 1:20,97 4 Tima Jonna Tuomaala Elen Anne Sara Pudasjärven Livo 1:20,28 1:21,05 1:21,10 5 Pete Kimmo Tornberg Jussi Orjasniemi Oivanki 1:21,07 1:21,90 1:21,11 6 Jykevä Marko Lehtola Janne Vähäkuopus Muddusjärvi 1:21,33 1:20,83 1:21,50 7 Kirkas JT Airisniemi Timo Mourujärvi Tolva 1:20,25 1:21,51 1:20,92 8 Hummeri Jarmo Konttaniemi Kari Ruokamo Palojärvi 1:22,69 1:20,87 1:21,04 9 Pikkunasta Juho L Mäntyranta Hannu Lahdenperä Palojärvi 1:21,03 1:21,98 1:21,06 10 Soppeli Eero Saukkoriipi Marko Tervaniemi Orajärvi 1:23,38 1:22,31 1:21,19 ¶
Ii oktage sáhte eahpidit sápmelaččaid leat Finnmárkku álgoálbmogin. ILO konvenšuvnna 14. artihkkala vuođul oamastit sápmelaččat guovlluid maid don doložis dássážii leat geavahan. Danne lea buorre go justislávdegoddi dál hálida defineret daid guovlluid. Iige dás leat sáhka addimis sápmelaččaide dakkár vuoigatvuoid mat mis eai leat leamaš ovdalis. Ulbmil lea baicca duođaštit ja arvvus atnit vuoigatvuođaid mat sápmelaččain leat leamaš agibeaivve. Iige das leat ulbmil olgguštit gean ge guovllu ássiid ovdamearkka dihtii guolástan- dahje bivdooktavuođas, nugo dávjá gullosta almmolaš digastallamiid oktavuođas. ¶
Dán vuoro maŋimuš govdu galleriija galgá govddodit Girkonjárgga ja Bergena gaskka cuoŋománu 24. b. rádjái. OVDS (Ofoten og Vesteraalens Dampskipselskap) prošeaktajođiheaddji dáiddasosiologa Kristin Josefine Wedset muitala ahte dát prošeakta MS Finnmarken alde galgá jotkot, nu ahte ođđa dáiddárat bohtet joatkit ain juo olggos čakčamánu. Wedset muitala maiddái ahte son lea bargamin viidáseappot prošeavttain dainna ulbmilin ahte dát galggašii šaddat bistevaš fálaldat rittu ássiide. ¶
Čáhceolmmái Dál lea fas dakkár vahkku goas heive ođđasis organiseret du bargobirrasa. Fertet measta rehkenastit ahte muhtin bargoustibat veahá váidalit du ala dan vuogi dihte movt don barggat. Lihkus leat don gii doaimmahat áššiid riekta. Ja du hoavda mielas guldala dan maid don dajat. Dá šaddá dakkár vahku goas buvttahat hui ollu ja oláhat bohtosiid. Du lihkkologut: 1, 19, 21 og 32 ¶
Sápmelaččat leat álo, nu go eará ge unnitlogu álbmogat fápmoolbmuid duohken ja sin vuostá geavahuvvo fápmu. Dát lea dakkár gisselstatus maid fápmoolbmot hirbmat hárve ipmirdit. Maŋŋel go leat goddán álgoálbmogiid ja váldán sin eatnamiid de dadje vilgesolbmot Davviameriikas ahte dat lei «Ipmila erenoamáš dahku - Ipmila sállehus.» Dál odne lea billisteaddji ameriika materialisme stuorámus áittan juohkediŋgii mii eallá eatnamis, nu movt máŋggas oidnet dan ášši. Dábálaš árbevierrun lea leamaš dat ahte bogostahkan dahkat sin geaid olmmoš badjelgeahččá go ii šat doaimma dat vuohki ahte sin atnit oaidnemeahttumin. Sihke báikkálaš revyat ja iešguđetlágan našunála mediaprográmmat leat vaikko man ollu čájehan unnit eambbo hejot čihkkojuvvon sámiid bilkideami. Go dat orru muhtimiid mielas fasti ja heivemeahttun, erenoamážiid vuorrasit olbmuid mielas, de lea dasa diehttelas ja historjjálaš čilgehus. Muhto lea aŋkke ovdáneapmi dan rájes go dološáigge olbmuid bolde ja suoládedje albmosiid rivttiid sis ja vuojehe sin eret. Jus orut muhtin moaddeloht jagi sápmelaččaid luhtte de dovddat daid buollinháviid mat leat sidjiide šaddan maŋŋel psyhkalaš spižain huškuma maid mii leat vásihan, sihke kollektiivvalaččat ja indivuálalaččat. Dát dieđusge ii guoskka buohkaide juohke sajis, muhto leat mearkkašahtti ollu sápmelaččat geat leat birgehallan assimilerentyranniija čađa ja geat atnet hirbmat unohassan dan ahte dainna besset joatkit komihka ja guoimmuheami bokte. Ja ain joatkit. Maŋŋel go eiseválddit ja eanetlogu álbmot nagode min juohkit guovtte sadjái várresápmelažžan ja mearrasápmelažžan de šattai álkibun assimileret daid maŋibuid. Ja odne leat dat sámi dovdomearkkat mat ovdal ledje čielga sámi majoritehtas šaddan eahpečielggasin ja maiddái jávkan. Johtisápmelaččaid lei hui vuogas doalahit eksohtalažžan ja turistageasuheaddjin danne go dies bođii ruđalaš vuoitu. Dalle jáhkke go sámiid assimilere ja ráhkada sin «albma-dáččan» de jávkada váttisvuođa agibeaivái, muhto dat gal lei boastut. Jus dáččat livčče dohkkehan sámiid leat ovttadássásažžan singuin de ii livčče lean dárbu fas álgit dáid roggat. Muhto go seamma miellaguottut ain ja ain ihtet duolvvaid siste sihke aviisadigaštallamiin ja muđui medias de eat sáhte garvit dan ahte mii fertet duođas dustet davvinorgga vealaheami vai sáhttit obanassiige viidáseappot beassat. Mun dajan dán nu garra sániiguin ahte davvinorgga kultuvra, ealáhus ja servodateallin eai oba birge ge dan dustema haga. Go dustet diekkáriid de dahkat áimmu veahá čielgaseabbun. Fuollameahttunvuohta rievdá hutkáivuohtan ovttatmano go olbmos fas álgá doaibmat iežas gudni. Go lean sátnedoalvu das maid mun anán leat vuoigameahttunvuohtan de lean máŋgii vásihan olbmuid čájeheame vuostehágu. Eai sii dušše váldde ovdan duođalaš digaštallama njálmmálaččat ja čálalaččat. Muhtin olbmuid gilvvagárddiid billistit vel. Dál lea gusto nu ahte lea eambbo dohkkehuvvon diekkár «mávssahan» vuohki sin vuostá geaiguin it leat ovttaoaivilis. Nie dahke fascisttat álggus go álge givssidit dakkár olbmuid geaidda eai liikon ja diekkár miellaguottut leat ain seamma ruškadat odne go dalle. Muhtin vuosttaldeddjiid ákkat leat dušše báikkat, maiddái duohta dilis. Mun lean máŋgii gávdnan báikkaid oalle lahka iežan olgouvssa. Maŋemus dat geavai lávvordat 13.3. čuovganeapmái. Diet lea nuoskivuohta, badjelgeahččan ja dohkkemeahttun. Mun in heađisge sáhte dohkkehit ahte «dá lea juoga maid fertet rehkenastit go juo čálán diekkáriid» . Digaštallamis fertejit leat ovttalágan vearjjut, namalassii sánit eai ge báikkat. Čuvvovaš govva lea mu kommentára digaštallamis ahte lea go dohkkehahtti jođihit hejot čihkkojuvvon sámiid bilkideami ja atnit dan guoimmuheapmin vaikko man guhká olbmot spežžot gieđaid dan dihte. Sii geat dovdet iežaset muhkiid sáhttet iežaset dieđihit politiijaide, go mun in hálit oaidnit sin in ge sin báikkaid šat. Ja go dien lean dadjan de hálidan rámpot romsalaččaid go leat dakkárat mat dohkkehit ja go čájehit rabasvuođa, beroštumi ja buori dáhtu. Eai olbmot duššiid dihte loavtte áigge eará olbmuiguin, ja maid iežainis oktovuođas. Ja go kultuvrralaš girjáivuohta adnojuvvo leat riggodahkan. Lihkus lea ain dat mii dominere ja ovttas fertet mii bargat dan ala ahte ii giige galgá dovdat iežas leat áitojuvvon, ii girjjálaš heaksaboaldima bokte ii ge ruškes terroriserema bokte. ¶
Kalstad lea hárjánan čuoigat, ja lea áigá juo ráhkkanišgoahtán mátkái. Lea ollu maid galgá jurddašit go vuolgá dákkár mátkái. Báiki gokko Nansen čuoiggai manná 2700 mehtara allodaga badjel, ja dakko sáhttá leat 45 buolašgráda. Dasa lassin leat jiehkis rágut, gosa sáhttá gahččat. –Ferte ollu hárjehallat ja ferte diehtit maid galgá váldit mielde, movt galgá láhttet buollašis ja gokko galgá čuoigat. Sáhttá maid leat heajos dálki, muitala Anne Lajla. Son lohká iežas álo hárjehallan hui ollu, ja lea maid váldán olgodaddanoahpu diibmá. Dasa lassin lohká son ollu girjjiid sullásaš mátkkiid birra. –Buoremus maid dieđán lea leahket olgun. Lean álo olgun hommeme juoidá. Soaitá maid dan dihte ahte háliidan vuolgit, lohká nieida gii lea juohkelágan valáštallamiid geahččalan. Anne Lajla lohká iežas hárjehallat juohke beaivvi dál dainna ulbmiliin ahte vuolgá Ruonáeatnamii čuoigat. –Ii ábut summal njuiket dása, ferte leat buori vuoimmis go galgá čuoigat gávcci-ovcci diimmu beaivái, sullii 20 beaivvi maŋŋálaga. ¶
Anne Lajla muitala hui áŋgirit mátkki birra masa lea ráhkkaneame. Muhto lea okta stuora váttisvuohta ovdal sáhttá duohtan dahkat niegus. Dákkár mátki ii leat hálbi. Jus galgá čuovvut ekspedišuvnna, de šaddá máksit 50.000 ruvnno. Dasa lassin boahtá gollu oastit buot diŋggaid maid dárbbaša mátkái. Danne ohcá Anne Lajla dál ruhtadeddjiid dahje sponsoriid. –Lea beare divrras munnje gii lean studeanta ieš máksit dán mátkki. Danne dárbbašan ruhtadeddjiid, muhto ii leat álki oažžut daid, lohká doavtterstudeanta, gii šattai heaitit gilvvohallamis go álggii doavtterohppui Romsii. –In astta šat mátkkoštit gilvvuid mielde. Danne fuomášin ahte dál sáhtán dán prošeavtta duohtan dahkat. Dál lea buorre ágga manne galggašin hárjehallat. Sus leat máŋga ákka manne ruhtadeaddjit galggaše su mátkki doarjut. –Lea veahá somá go mun šattan dat vuosttaš sápmelaš maŋŋel Ravna ja Balto gii čuoiggan dakko. Dat gal lea veahá tøffa. Lea maid dehálaš doarjut nuoraid go sis leat niegut ja ambišuvnnat, oaivvilda Anne Lajla. Ja áinnas háliidivččii olbmá geainna čuoigába ekspedišuvnna mielde. –Livččii somá jus vel gávnnašin čuoiganolbmá. Lean máŋga jagi geahččalan oažžut earáid mielde, muhto in leat lihkostuvvan dainna, lohká viššalis čuoigi Anne Lajla Westerfjell Kalstad. ¶
Mielkebiilavuoddji Geir Ole Fredeng Kárášjogas ii luohte ahte gielda divvu Lábbájot šaldi. –Ferte stuorát lihkohisvuohta dáhpáhuvvat ovdal go gielda reagere, beaškala Fredeng. 10.-11. siidduin TIL HØYRE: BILDE: Bilde av reinslakting ¶
Dat mii lea erenoamáš dáinna skuvlakonsearta-turneain, lea ahte musihkkárat galget johtit ja orrut orrunbiillas ja dasa lassin lávostallat. –Mis lea lávvu mielde ja buot mii dasa gullá. Eahkediid mii lávostallat ja juoiggadit. Mun maid boađán eanet čilget sudnuide sámi eallimis ja kultuvrras, muitala Sara Jr. ¶
Dán vuogi mielde jáhkká Sara Jr. musihkkár guovtto oažžut nannosat dovdduid sámi kultuvrii ja eallimii. Dát galgá váikkuhit dasa man láhkái soai dasto čuojaheaba ja mo soai ráhkadeaba jietnagova. –Dat lea muhtunlágán pedagogalaš vuohki mii mu mielas lea geahččalanveara, muitala Sara Jr. ¶
Johan Sara Jr. lea dán háve fidnen gonagaslaš vuosttas-cellistta Københápmanis musihkkárin, namalassii Eero Voik. –Suinna lea issoras miellagiddevaš ovttasbargat, muitala son. Sara Jr:s lea maid beakkán Romssa synth-musihkkár Tor Egil Bratseth fárus. ¶
Mielkebiilavuodji Geir Ole Fredeng Kárášjogas ii luohte ahte gielda divvu Lábbájot šaldi. –Ferte stuorát lihkohisvuohta dáhpáhuvvat ovdal go gielda reagere, beaškala Fredeng. ¶
Badjel guhttalogi proseanttas gründariin leat čielga plánat dahje leat álggahandásis. Gávccilogi proseantta prošeavttain leat biebmoprodukšuvnnas ja mátkkoštanealáhusas. Muđui leat prošeavttat meahcásteamis, dáiddaduojis ja heasttain. –Min vuoruhansuorggit leat smávva biebmobuvttadeapmi, giliturisma ja meahcceealáhus, muitala Larsen. Gründerat bohtet olles Finnmárkkus, sullii seamma ollu Nuorta-Finnmárkkus go Oarje-Finnmárkkus. ¶
LUOVVANIT:Lecageađggit maid ala Lábbájoht`šaldi lea huksejuvvnon leat luovvaneamin. Dál ballá geaidnodoaimmahat bearráigeahčči Ole Edvard Nedredal šaldi gahččat vaikko goas. Ámmun Johnskareng govven ¶
Min Áigi vulggii Nedredala mielde Lábbájoht` šaldi geahččat Anárjohkii mannan vahkus. Ii leat álki fuomášit šaldi vuojidettiin. Lábbájohka lea smávva jogaš ovcci kilomehtera bajábealde váldogeainnu. –Dan jogaža badjel eai livčče dárbbašan bidjat eará go čáhcebohcci, eaige kárpma nu go dál, lohká Nedredal. ¶
Nedredal lohká maid ahte šaldi lea ráhkaduvvon lobihisláhkái. –Šaldikárbmii man ala šaldi lea muvrejuvvon leat geavahan lecageđggiid, dat lea áibbas lobihisdáhku. – Šaldekárbmii galgá geavahit ruvdejuvvon betoŋgga, deattuha Nedredal. Ii loga Nedredal diehtit gii dán šaldi lea huksen, son dattetge jáhkká ahte lea Statskog dahje Kárášjoga gielda. ¶
Nedredal muitala ahte mielkebiila maid fitná moddii vahkus Iškorasjogas ja šaddá rásttildit dán šaldi. –Lea stuorra várra ahte šaldi gahččá go ná lossa biillat vudjet. Dasalassin lea Anárjoga geainnu alde stuorra johtolat erenoamážit čakčat ealgabivdoáiggi, muitala Nedredal. Dál vuordá Nedredal ahte gielda čájeha ovddasvástádusa ja divvu šaldi jođánepmosit, ovdal go stuorát lihkohisvuohta dáhpáhuvvá. ¶
Heahttái, Eanodahkii, ásahuvvo Alko-viidnagávpi boahtte jagi. Alko gávpebáikejođiheaddji Raimo Hakanen muitala Lapin Kansa-aviisii ahte gávpi livččii rahppon juo dán jagi bealde, muhto dasa ii leat gávdnon heivvolaš sadji. Sadjegažaldat čielggaduvvo ain. Alko-viidnagávppi vuođđudeapmi lea leamaš ovdan maiddái Gilbbesjávrris ja Gáregasnjárggas. Heahttá lea goit vuosttamuš báiki gosa rahppo viidnabuvda. –Heahtás leat eanet olbmot ja turisttat go Gáregasnjárggas ja Gilbbesjávrris, muitala Hakanen Sámi Radioi. ¶
Hætta mielas lei hui gudni jerrojuvvot dán bargui. –Somá go Erna Solberg čájehii luohttevašvuođa munnje, lohká Hætta, gii ii dovdda Solberg ovdalaččas. –Lean ollu Olgeš-njunnošiid deaivan, muhto Erna in leat. Šaddá somá oahpásnuvvat suinna ja sávan ahte sáhtán leat mielde váikkuheame ahte sus šaddá buorre vuođđu ovddidit sámi servodaga. Hætta lea iežas mielas hui lihkolaš. –Lean 51 jagi boaris ja mun lean beassan leat mielde olu somás doaimmain. Muhto mus lea okta vuođđooaidnu, mun in váldde mearrádusaid nu ahte in ságastala bearrašiin, lohká Hætta, gii vásihii sátnejođiheaddjin man lossat sáhtii mánáide go eará mánát atne dán doaimma su mánáid vuostá. –Galggan diehtit ahte mus lea sin doarjja, ja dál lohke ahte berren váldit dán hástalusa. ¶
Doarjaga lea Hætta ožžon maiddái boazoeaiggádiin, vaikko guođđáge boazodoalu váttis áiggis go galget unnidit boazologu. –Lea nu illudahtti go lean ožžon nu olu nuorra boazoeaiggádiin teakstadieđuid geat čuođi proseantta dorjot ja jáhkket ahte mus lea vejolašvuohta váikkuhit ođđa doaimmas. Dat movttiidahttá mu, muitala Hætta, gii maid lea gullan ahte muhtin boazoeaiggát logai su báhtareame váttis áiggis. Dan gal ii loga iežas dahkame. –Jáhkán ahte dát lea buorre vásáhus maŋit áigái oaidnit movt Ráđđehus bargá. Vaikko Hætta leage bargan boazodoaluin ja oahpahusáššiiguin maŋemus jagiid, de ii loga dušše daid iežas váibmoáššin. –Šaddá gelddolaš visot surggiiguin bargat. Regionálapolitihkka lea maid hui dehálaš. Dasa lassin áigu loahpahit ovddit stáhtačálli barggu ráhkadit buriid ortnegiid konsulteremii. –Lea iežan barggus boazodoallohoavdan vásihan man dárbbašlaš gulahallan njunuš eiseválddiid ja Sámedikki ja boazodoalu gaskkas lea. Danne šaddá konsulteren hui hástalus, jáhkká ođđa stáhtačálli Ellen Inga O. Hætta. ¶
Iige Randi Johansen Paltto bala dain váiddaáitagiin maid Maurstad lea maŋemus beivviid ovddidan gieldda vuostá, go lohká dokumentašuvnnaid gávdnot jus daidda šaddá dárbu. –Kárášjoga Gilvvagárddesearvi oaččui maid lobi atnit gilvvavistti guovddážis dassá liđiid sáhtte gilvit olggos, muitala Johansen Paltto. ¶
Johansen roaiskala Nedredala ja lohká ahte ii bat son dieđe gii dán šaldi lea huksen. Son han lea ieš ovdal bargan ovddeš Skogvesenis, geat dalle ráhkadedje Lábbájoht` šaldi. –Gieldda šaldi dat goittot ii leat, deattuha Johansen. Son ii dieđe lohkat dasa maidige ahte lea go šaldi ráhkaduvvon lobihisláhkái, go Lecageđggiid leat geavahan kárbman. ¶
Ii go gielda dovdda ovddasvástádusa go geaidnodoaimmahat bearráigeahčči Nedredal lea dovddahan várálašvuođa šaldis? In astta šat hállat go mus leat dehálat barggut dál, vástida Johansen ovdal go beaškala telefunrevrre ala. ¶
Kárášjoga gieldda teknihkálaš hoavda Hans Nystad ii doarjjo gieldda bearráigeahčči Johansena čuoččuhusaid. Johansen ii loga šaldi gahččat dán čuohtejagis ja dadjá geaidnobearráigeahčči Nedredala hállat duššiid. –Ii mihkkege leat nu sihkar ahte juoga ii sáhte dáhpáhuvvat, muittuha Nystad. Son maid lohpida fitnat geahččamin šaldi jođánepmosit. ¶
–Olbmot eai šat dieđe gokčetgo dietnasat beaivválaš goluid. Nu lohká Gálddooaivvi bálgosa boazoisit Vieno Länsman Suoma bealde sámiid garra boazodili birra. Nuppi jahkái lea Suoma bealde erenoamáš heajos haddi bohccobierggus, muitala Vieno Länsman. Diimmážis lea dán jagi haddi, mii lea birrasiid 3,50 euro, njiedjan 10 proseanttain. Dát birrasit 30 Norgga ruvdnosaš biergohaddi maid Suoma njuovahagat fállet, heajos biergojođu lassin, dahká ehpesihkkaris dili olbmuide, čilge Vieno Länsman. ¶
Ovddit vahkku ledje Suoma bálgosat čoahkkanan Suoma eana- ja meahccedoalloministeriijain. Vieno Länsman lei maiddái doppe. –Buot boazobargiin Suomas orrot seamma váttisvuođat bohccobierggu hatti ja jođiheami ektui, muitala Vieno Länsman. Suoma boazosámit gáibidedje ráđđehusasteaset erenoamáš veahki go sin boazodoalus dál lea nuppi jahkái heajos dilli. –Ráđđehusa bealis válde vuostá min moaitámušaid, muhto sii eai goassege lohpit maidege, lohká Vieno Länsman. Su mielas lea maiddái riekta geavahit vejolašvuođa váidit Suoma EU:ii, goarideaddji boazodoallopolitihkaset dihte. Vieno Länsman vuorrida eanemusat nuoraid ovddas, geat leat álggahandásis boazodoalus unnán bohccuiguin. ¶
Sámi nášunállávlla šuokŋa lea historjjálaččat hui miellagiddevaš, dat lea ealli ovdamearkan dasa mo mii sámit leat ballan ja hilgon osiid iežamet kultuvrras. Dađe bahát lea dát Sámi nášunallávlla ain geavahusas, ja lávlojuvvo Sámiide allamielat dáhpáhusaid oktavuođas. Sámisoga lávlaga teaksta lea buorre, muhto ii leat makkárge oktavuohta sámi kultuvrii, ja go gearddi lea sáhka Sámi nášunala dovdomearkkas, de gal galgá gáibiduvvot ahte sihke šuoŋas ja teavsttas lea gullevašvuohta sámi kulturárbái. Sámisogalávllaga sáhtášii buohtastahttit, sápmelaččan gii lea gárvodan vaikkoba dáža militerauniforpmain ja dadjá iežas ovddastit sámi árbevirolaš kultuvrra. Iigot dál livčče áigi ahte sámisogalávlaga šuokŋa viimmat molsojuvvo? In mun jáhke ovddeš Sámeráđi lahtuid nu bávččagit dainna. Eaihan siige lean earágo iežaset áiggi mánát geat čuvvo dalá servvodaga sevdnjes árvvuid ja meanuid, go válljejedje midjiide sámisoga lávlaga. Dalle dieđusge ii heiven luođi šuoŋa ii jurdilitge almmolaččat. Luohti han lei ain dalle stuorámus suddu Sámis. Dál han gal lea olbmuin láddan áddejupmi dasa ahte eanaš oasit min iežamet kultuvrras leat dohkálaččat ja girdet beaivvi čuovgga. Doaivvun ahte sevdnjes áigi, goas mii fertimet heahpanaddat iežamet kultuvrrain lea nohkan, ja áiggit čuvggodan. Eat mii dárbbaš šat heahpanaddat iežamet árbevirolaš šuoŋain, eatge earáge luđiin. Eatge mii galggaše dárbbašit juohke dehálaš oktavuođas čuožžut dego earáge girko searvegoddi ja lávlut sámisoga lávlaga dieinna vieris šuoŋain, seammás go dadjat iežamet leahket njunuš álgoálbmogin máilmmis. Gállimin obbasa čađa sihke kultuvrralaš ja politihkkalaš luotta nuppiid heajut álgoálbmogiidda, geat eai leat nu «lihkostuvvan» nugo mii. Dearvuođat Niillas A. Somby ¶
Viktor Trosten ii loga amasin ahte Deanus ii cegge SáB sierra listtu sámediggeválggaide, go dan dahket dušše gielddaválggaide. Dán vieru jáhkká Trosten Deanu SáB doallat. Seammás lohká Viktor Trosten iežaset ságasteamen dan birra ahte SáB ja NSR servet ovttas válggaide oktasaš listtuiguin main oidno goappašagaid namma. –Sáhttit vuorbbi geassit ahte goappá namma galgá čuožžut ovdalis, árvala Trosten. ¶
Mun lean jearahallan Gunhild Grande Pedersen gii vázzá logát luohká Leavnnja nuoraidskuvllas. Gunhild muitala maid son vásihii sámi joatkaskuvlla rabasbeaivvis. Gunhild muitalii ahte son hálida juoidá valáštallamis bargat boahtte jagi go álgá joatkaskuvlii. Son jurddaša álgit Áltái muhto ii leat vel áibbas sihkar. Son ii dovdda Kárášjoga nu bures, muhto lea ovdal fitnan dáppe. Mun čuvvon Gunhilda olles beaivve go son finai daid iešguđet doaluin skuvllas. Gunhild muitalii ahte lei hui duhtavaš dasa maid oinnii, sus lei hirbmat somá. - Mun in liikon diihtoriidda go dat eai leat dat masa mun eanemus liikon. Rabas beaivi lea hui buorre, oalle miellagiddevaš. Gunhilda mielas lei dát hirbmat vuogas skuvlla, muhto lei nu váttis fuobmát ieš guđet doaimmaid. Buot suohttaseamos Gunhilda mielas lei luonddufága, go dáppe lei nu somá geahččat hárjehusaid. Maŋŋá go lei vásihan skuvlla de dajai ahte soaitá álgit deike, muhto ii leat áibbas sihkar. Dáppe eai leat justa dat fálaldagat maidda son liiko eanemusat. ¶
–Muhtomin sáhttit atnit ávkki diŋggain ja biktasiin mat leat ovdal leamaš anus. Dainna lágiin seastá áiggi, lohká goarru Biret Rávdná Länsman. Son lea iežas viđát ja guđát čájálmassii goarrume. –Go goarrut, de mii geahččalit jurddašit ahte biktasat galget sáhttit adnot maid maŋŋil. Danne goarrut stuora sárggaldagaiguin vai lea álki rahtat ja rievdadit maŋŋil fas, muitala goarru Britt Halonen. Muhtomin ges besset luoikkahit kostymaid eará teáhteriin. Muhto eanaš áiggi gorrojuvvojit ođđa biktasat. –Mii goarrut eanaš oasi biktasiin ieža. Mii leat gorron hui ollu kostymaid maiguin lea hui ollu bargu leamaš, muitala Halonen. Kostymat maid gorrot galget jođáneamos lági mielde leat gárvásat. Dábálaččat ožžot sii 7-8 vahku goarrumii. –Muhtomin gáržu áigi, go neavttárat dárbbašit biktasiid jođáneamos lági mielde. Danne lea hušša muhtomin, erenoamážit juste ovdalaš vuosttaščájálmasa. Lea dáhpáhuvvan ahte neavttár leat fuobmán guokte beaivvi ovdal vuosttaščájálmasa ahte dárbbaša jáhka. De ii leat eará go goarrugoahtit, boagusta Halonen, gii lea 1996 rájes gorron Beaivváža ovddas. Son muitá erenoamážit diimmá "Hamlet" bihtá, mii lei Gironis. De barggai guovtti vahkus čuođi diimmu badjeláiggi. ¶
Eai leat buot háviid nu álkis biktasat maid galget ráhkadit. Danne ferte leat hutkái dán barggus. –Leat ollu hástalusat dán barggus, ii šatta goassege láittas, lohkaba Halonen ja Länsman. Teáhterii lohket aŋkke álkibun goarrut go filbmii. –Filmmas ferte buot mihá fiidnábut gorrojuvvot, go geahčči oaidná nu lahka buot. Teáhteris ii daga maidege jus lea veahá rušas, danne go geahččit leat goit vihtta mehtara eret lávddis. Filmmas maid mannet scenat jođánit. Teáhteris bissu lávdi guhká, muitala bivttashábmejeaddji Britta Marakatt Labba, gii lea hábmen biktasiid sihke filbmii ja teáhterii. Son lea "Viellja Fránas - gos don leat das?" bihttái vižžojuvvon bivttashábmejeaddjin. Su bargu lea hábmet biktasiid čájálmassii. Dábálaččat son lea tekstiiladáiddár. –Kostyma lea čalbmeravkaleami dáidda, ollu barggut leat kostymaid duogábealde, muhto dat oidnojit hui oanehaš. ¶
Teáhterkostyma galgá álki neavttárii coggalit ja nuolastit. Dat ferte leat geahpas ja galgá álki lihkadit dainna. Danne fertejit goarrut fuobmát feara makkár goansttaid. Ovdamearkka dihte lea bivttashábmejeaddji fuobmán atnit ruškes silkelágan diŋgga dan sadjái go sistti buvssaide maid lea hábmen. Eará háve leat bumbolváhtas gorron beaskkaid. –Danne go neavttáriin dávjá lea hoahppu ja galget seavdnjadasas molssodit, de atnit ollu borrelåsa. Geahččit eai oainne dan guhkkin. Eat sáhte boaluiguin álgit dádjut, dadjá Halonen. Eará goansta lea liibmet skuovaide čiŋaid, vai orrot hui erenoamážat. Halonen lohká iežas čađat oahppat juoidá ođđasa. –Lean sáhkki ja liikon geahččaladdat feara maid. Dainna lean ollu oahppan. Oahppá maid hui ollu go beassá bargat ovttas máŋggalágan bivttashábmejeddjiiguin. Halonen čájeha iežaset kostyma- ja rekvisihttarájuid. Doppe lea diŋggat máŋgalogi jagi čájálmasain. Máŋga čuođi kostyma. Golbma lanja áibbas dievva. Olles niehkobáiki dakkárii gii liiko gárvodit karnevalii. –Eat mii bálkes maidege. Fáhkkestaga soaitit dárbbašit dáid diŋggaid ja biktasiid, lohká Halonen ja muitala ahte muhtomin luoikkahit kostymaid eará teáhteriidda. –Maiddái NRK lea luoikkahan mis kostymaid iežaset produkšuvnnaide. ¶
–Eanadoallodepartemeanta lea bidjan johtui ollu doaimmaid oažžun dihte boazologu unnut. Dál fertejit dát doaimmat beassat doaibmat, lohká eanadoalloministtar Lars Sponheim. Otná boazolohku lea 100.000, muhto galgá njiedjat 64.000 bohccui. Sponheim lohká dán logu bissut ja son vuordá ahte buot bealit ealáhusas dahket maid sáhttet oažžut boazologu unnut plána mielde. Sponheim čujuha earret eará ođđa bonusortnegiidda gos boazodoallit bálkkašuvvojit go njuvvet bohccuid. Máŋga doaimma leat easka jahkemolsašumis biddjon johtui ja leat dušše moadde vahku beassan doaibmat. –Váldosivva manne unnideapmi lea bisánan lea dan dihte go lea váttis jođihit bierggu. Ovdal juovllaid bijaimet johtui bohccobiergokampánjja, ja mii leat mearridan sullasaš kampánjja bidjat johtui beassážiid áigge, muitala Sponheim. Ulbmil livččii gurret biergovuorkkáid ovdal čavčča ja ođđa njuovvanáigodaga. –Eiseválddiid ovddasvástádus lea láhčit diliid. Dan mii leat dahkan, ja dál áigut geahččat ovdáneami ovdalgo ođđa doaimmaid árvvoštallat. Dál lea boazoeaiggádiid ja njuovahagaid duohken váldit atnui ođđa gaskaomiid vai eanet bohccobiergu johtá, lohká Sponheim. ¶
Lei mánnodaga go rektor Ellen J. Sara Eira oaččui dieđu ahte muhtin oahppis lea narkotihkka mielde skuvllas. Son riŋgii politiijáide, geat bohte ja gávdne oahppis juoidá maid doivot narkotihkkan. Oahppi dieđut dolvo sin viidáset 20-jahkásačča lusa, geas maid gávdne juoidá maid doivot narkotihkkan. Dáid leat dál sádden viidáseappot guorahallamii. Maiddái rektor lea suorganan go narkotihkka gávdnui sin skuvllas. –Jurddašin ahte de bat olliige min skuvlii maid, lohká Eira, ja muitala ahte bargit leat ožžon kurssa movt fuobmát narkogeavaheami. –Mii leat álo gozuid nalde, dál go narkotihkka gullo leavvame maiddái min servodagas. Dat ii galgga beassat leavvat min skuvllas, lohká Eira ja deattuha ahte skuvllas ii leat narkobiras. –Dát lea okte dáhpáhus. Rektor lea dieđihan ášši mánáidsuodjalussii. Son vuordá oažžut čuovvoleami ja veahki sihke politiijáin ja mánáidsuodjalusas. ¶
Leansmánni Nils Henriksen muitala ahte politiiját lávejit okte jagis doallat nuoraide čoahkkima gos muitalit narkomirkkuid váikkuhusaid birra. Hætta váillaha diehtojuohkima maiddái váhnemiidda narkotihka birra. Erenoamážit movt galgá fuobmát geavaheami. –Ii leat goassege dollon diehtojuohkinčoahkkin váhnemiidda. Lean ovdal bivdán politiijáid čájehit váhnemiidda narkotihkaid ja geavaheaddjeávdnasiid, vai váhnemat dihtet maid galget geahččat. Nu go lea dál, de leat dego seahka siste. Maiddái rektor Eira lea ovttaoaivilis ahte ferte lágiduvvot diehtojuohkinčoahkkin. –Dál fertejit eastadanbarggut vuoruhuvvot. Boahtte vahku áigut sihtat politiijáid boahtit ohppiide muitalit narkotihka birra, ja lea duođai áigi doallat maiddái earáide čoahkkima. Ii dušše váhnemiidda, muhto olles álbmogii, lohká rektor Ellen J. Sara Eira. Son muitala ahte geahččaledje moadde jagi áigi doallat váhnemiidda čoahkkima, muhto dalle lei unnán beroštupmi dasa. –Ammahal dát ášši lea boktán váhnemiid, lohká rektor. ¶
Dál ballá Petra ahte Suoma Sámediggi ii ođasmahte politihka, go seamma njunnoža leat válljen. Son háliidivčče báicca ahte boarrasat politihkkárat čáhkkejit saji nuorabuidda. –Mii fertet muitit ahte sii mearridit min boahtteáiggi, ja dalle han livččii rehálaš ahte eanet nuorat leat mielde dán proseassas, árvala Petra. Dás oažžu namuhit ahte gaskamearálaš ahki Suoma Sámedikkis dál lea 53 jagi. Golbma njealjádasoasi dáin leat dievddut ja nuoramus sis lea 41 jagi ja boarraseamos fas 64 jagi. ¶
Vuosttažettin háliida Petra buot sámi nuoraid ovddas bargat Sámedikkis, muhto dieđus maiddái vuohččulaččaid ovddas.–Mis leat ollu hástalusat sihke boazoealáhusa beale ja eará sámi ealáhusaid beale. Muhto deháleamos lea ahte sámi nuorat bisanit Sápmái ja gávdnet bargosajiid, dadjala Petra. ¶
Boarraseamos čálalaš gáldut, mat namahit sámenissoniid riegádahttimiid dolin, leat báhpaid muitalusat dahje čállosat 1600-logus. Eatnašat čilgejit ahte sámi nissonolbmot riegádahttet mánáideaset hui geahppadit. Jos leat jođus go dovdagohtet ávttaid, de orustastet ja tiimmu sisa leat riegádahttán mánáset dadjat dal jo veahki haga. Muhto dábálaččat veahkeha isit su. Muhtun nissonolbmot vuoiŋŋastit dušše beaivvi riegádahttima maŋŋá, muhto dábálaččat gal vuoiŋŋastit guokte-golbma beaivve ovdal go fas doaibmagohtet. Go nissonolmmoš šaddá áhpeheapmen, de leat buohkat su lagas olbmuin hui sáhkkii diehtit šaddá go gánda- vai nieidamánná. Lea go ohki dearvvas goaŧus ja riegáda go mánná liittuid haga. Sii dalle merkejit vásedin nástti gaskka mánnui ja gokko dat lei mánu ektui. Dat galggai muitalit ceavzá go ohki vai jápmá go dat goaŧu sisa. Jos vásedin násti lea njuolgga mánu bajábealde, de dat mearkkaša ahte riegáda gándamánná. Jos násti lea njuolgga mánu vuolábealde, de riegáda nieidamánná. Jos násti vázzá mánu ovddabealde, de dat muitala ahte ogis lea buorre dilli eatni goaŧus ja riegáda dearvvasin. Jos násti vázzá mánu maŋábealde, de gal muitala dan ahte mánná riegáda liitománnán ja jápmá dalá maŋŋá riegádeami. Knud Leem (1767) dovddaha ahte sápmelaččain ledje ollu gáttut čadnon mánnaoažžumii. Áhpehis nissonolmmoš ii galgan guđđojuvvot okto. Son maid ii galgan vádjolit okto meahcis, ii ge seavdnjadin veallánit eatnama ala nohkkat. Son maid ii galgan okto oađđit ruovttus, erenoamážit go ávttat álge. Dalle son sáhtii ráimmahaddat. Hálddit oainnat atne čalmmis áhpehis nissonolbmo ja sáhtte čuohppat nissonolbmo vuolledábiid ja váldit ogi. Lei maid gáddu ahte guovža lei váralaš áhpehis nissonolbmui, man ogi dat geahččalii váldit. Jos gávnnahalai guvžii, de galggai dallán loktet helmmiid ja čájehit vuolledábiid. Dalle ballái guovža ja ruohtastii báhtui. Go nissonolmmoš dovdagođii ávttaid, de sus eai galgan badjelis biktasat main ledje čuolmmat. Dat heađuštedje riegádahttima. Riegádahtti nissonolmmoš geavahii dávjá vásedin dahje erenoamáš geađggi geahpedit riegádahttima. Dat gohčoduvvui gággageađgin, man gávdne fiervvás. Dat lea muhtunlágan heartašaddu, mii šaddá Gaska- ja Mátta-Amerihkás ja boahtá Golfrávnnji mielde Davvi-Norgga rittuide. Šaddu lea measta jorbbas dahje váimmu hápmásaš, ja dan diamehter lea 4-8 cm. Go šluvggii gággageađggi, de orui gullomin mii nu mii lihkadii siste. Gáddu lei ahte dan siste lei ealli silba, mii lei buorrin riegádahttimii. Riegádahtedettiin nissonolmmoš čárvvui geađggi čorpmas dahje čanai dan spirralii gitta dahje dettii čoavjji vuostá. Sáhtii maiddái vuoššat gággageađggi čázis ja addit dan čázi juhkat riegádahtti nissonii. Jos riegádahttin lei lossat ja ádjánii, de gádde ahte nubbi náittosguimmiin lei rassan dahje rohcošan earáiguin. Dalle sealgeeadni (jorddamovra) dáhtui dan diehtit, ja dábálaččat skuldohalai isit. ¶
Guovdageainnu suohkan lea oastán buollán hoteallasaji Norlandias. Dát dáhpáhuvai vahku áigi, ja suohkan mávssii miljon ruvnno hoteallasaji ovddas. –Suohkan osttii hoteallasaji dan dihte go oaččui dan hálbbibun go priváhta investora livččii ožžon. Ulbmil lea addit hoteallasaji dasa gii oažžu barggu hukset ođđa hotealla Guovdageidnui, ja dat šaddá min oassi prošeavttas, muitala sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta Altaposten-aviisii. Dál leat guokte áigeguovdilis kandidáhta hukset hotealla Guovdageidnui. Gullik Hansen áiggošii hukset áibbas ođđa hotealla, mas lea árvu 60 miljovnna ruvnno. Guovdageaidnulaš Mikkel Isak Eira oktan eará báikkálaš investoraiguin áiggušii divodit buollán hotealla. Dan prošeavtta jáhkká máksit sullii logi miljovnna ruvnno. Goappešat kandidáhtaid áigu suohkan bovdet ovdagoddečoahkkimii boahtte mánu álggus presenteret iežaset prošeavtta. ¶
Mikit Ivanowitz muitala mo son ja eará skoaltamánát givssiduvvodedje skuvllas dain eará sámiin: — Mii eat atnun sápmelaččan, mii leimmet dušše skoaltabirut. ¶
— Dan áinnas hálidin ja ávžžuhuvvojin ohcat barggu prošektii "Nuortasámiid museagelbbolašvuohta ovdáneapmi" . Maŋŋá lei oahpus Romssa Museas ja máŋgga eará sámi museain oažžundihte museafágalaš gelbbolašvuođa, muitala Mikit. ¶
— Mun illudin álgit ođđasit, ja bargat dainna mii váimmustan lei lágamuš, muitala son. ¶
— Ribahit barggu Njávdámis leamašan stuorra psykalaš noađđin. Mus ii leat šat oktavuohta geainnage, ja mii leat mearridan fárret Ruŧŧii, muitala Mikit. ¶
NSR:a parlameanttaralaš jođiheaddji Berit Rannveig Nilsen lohká Sámedikki lea dál geahččaleamen man láhkai gitta lávdegottičoahkkimat doibmet praktihkkálaččat. –Mii áigut geahččalit guokte vuogi , gitta ja rabas modella, ja dán háve leat mearridan giddet lávdegottičoahkkimiid, boahtte háve sáhttit rahpat dáid čoahkkimiid, muitala Nilsen ¶
Deaivvadetne su hoteallas, Villmarksentera gáfedagas Guovdageainnus, maid diibmá čakčat lea rahpan. Álgobáliid ferte ieš ollu bargat doppe, vai oažžu johtui báikki. Son lea dávjá ieš idjafáktan, ovdalgo iđđes manná bargui suohkana luondduhálddašankantuvrii. Dál sotnabeaivvi lea sus friddja juobe suohkanbarggusge. Sus leat guossit hoteallas. Olbmot bohtet ja mannet. Issán váldá áiggi humadit veahá gussiiguin. –Galgá maid astat olbmuiguin muhtun sáni váldit. Ja heive muhtomin bidjat bargat sin maid, mojohallá son. Aitto lea jearran ovtta fuolkki alddis divvut mašiinna gievkkanis. Buot hommáid dihte ii báze áigi ruovttus leat nu ollu. Danne šaddet baicca leat fárrolaga hoteallas. –Geahččalan ruoktot vuoruhit áiggi. Muhto mii leat olu ovttas dás maid. Veahkkálaga mii bargat dás, muitala son. Fargga boahtáge su eadni Inga. Veahá maŋŋil boahtá su ovttasássi Birgit ovttas sutno lunttain, golmma jahkásaš Niillasiin. Issánis ja Birgitas lea vel 14-jahkásaš nieida, Elle Márge. ¶
Issán lea hui čadnon iežas bearrašii. Son bidjá álohii bearraša ovddabeallái, muitaleaba su eadni ja oabbá Ellen Katrine. Son riŋge ja diđošta gos earát leat ja movt siiguin manná, erenoamážit jus leat mátkkis. Son lea maid hui čadnon Guovdageidnui. Su eadni jáhkká dat lea danin go Issán lea massán máŋgasa iežas lagamus olbmuin. Vuos áhku ja ádjá, de vielja Lemet Ole lihkuhisvuođas, áhči Ole Mortena ja biebmobártni Per Jonasa. –Rievdada olbmo eallima ja jurddašanmálle go šaddá vásihit eallima heajos beliid maid. Olmmoš oaidná eallima earaládje. Dahká ahte háliida gullat movt lagamusain lea dilli ja movt singuin manná. Ja jus mihkke lea, de dorvvastan lagamuččaide, muitala Issán jaskadit. Son jáhkká ahte dát váivves dáhpáhusat leat dahkan su duostileabbon. –Mánnán lávejin udju, erenoamážit go skuvllas vázzen. Go garra vásáhusaid čađa lean mannan, de lean oahppan gierdat eambbo. In beroš šat nu ollu das mii olggobealde dáhpáhuvvá ja maid earát lohket mu birra. Erenoamáš lossadit lea váldán biebmobártnis, 16-jahkásačča Per Jonasa jápmima golbma jagi dassái. Issán ja Birgit eaba leat goasse jáhkkán ahte son sorbmii iežas, nugo politiiját gávnnahedje. Soai bálkáheigga priváhta dutki ja dál leat rihkuspolitiiját dutkame ođđasit ášši. –Lea muhtunládje buorre ahte dutket ášši ođđasit go lea ollu áiggi ja resurssaid bidjan dasa ahte oažžut ođđa dutkama. Sávan ahte gávnnahit mii lea dáhpáhuvvan ja ahte ášši čielgá. ¶
Girdilihkuhisvuođas dojii dávttiid miehtá goruda ja šattai buohcceviesus leat máŋga vahku. Liikká ii leat dát balddihan su. Vaikko dál ii astta, de áinnas áigu fas girdit. Go beare oččošii áiggi dasa. Humadettiin Issán doalada lunttas askkis. Boahtá skohterberošteaddji beavdde lusa ja jearrala lunttas makkár skohter dat vuodjá. 3-jahkásaš lohká Lynxa vuodjit, muhto ii Ski-doo gal. Bures oahpahuvvon. Issán mojohallá. Bárdni orru árben su skohterberoštumi. Muitala ahte leaba diŋgon luntii unna njealljejuvllaga. Issán láve hárjehallat vielljarohki bártni ja eará nuoraid skohtercrossas, ja áigu ieš maid vuodjit boahtte jagi. –Lea buorre veahá eará sadjái muhtomin bidjat jurdagiid. Dan maid dárbbaša muhtomin. ¶
Issán ii bala dadjamis. Dan leat gullan medias go gohčodii čáhppes varat olbmuid čáhpuhin ja evttohii ahte lesbisk sámegillii lea njolon. Son váidojuvvui rasistan, muhto politiiját bidje eret ášši dan dihte go cealkinfriddjavuohta manai ovdalii. Issán gohčoduvvui maid homofoban. –In ane iežas homofoban. Ii dárbbaš leat dan, vaikko meinegat leatge áššis. Su eadni lohká su duostilis ja hearvás politihkkárin. Ieš lohká alddis veahá roavvát hupmanmálle go earáin. –Lea álo leamaš hui fokus dasa maid mun ovddidan. Dat lea dieđusge dan dihte go mu málle lea veahá roavvát go earáid. Sánit čuhcet eambbo olbmuide. Muhto go humadetne das goabbat bealde beavddi, de ii oro dego seamma olmmoš gii láve medias gullot dadjame duoid dáid. Su eadni lohkáge ahte Issán lea ruovttus álo leamaš hui jaskat, buorremielalaš ja duhtavaš. Son lohká Issána álo jurddašan olu. –Sáhttá dieđusge leahket ahte lean jaskat leamaš ja ahte ain lean jaskat go ii leat mihkke erenoamážit. Muhto earuhan politihkalaš ja beaivválaš hupmanmálle. Dat leat dego guovttelágan gielat. Ferte earaládje hupmat jus áigu fokusa juoga masa, dadjá Issán, ja lohká iežas ain jurddašit ollu maid ja mainna lágiin galgá dadjat iešguđet dilálašvuođain. Garra stoarpmas mii lei Issána birra dálvet, lei muhtin gii ávžžuhii olbmuid boikohttet Villmarksentera. –Leat muhtimat geat politihka háliidit seaguhit fitnodateallimii. Ieš in seagut daid. Mus leat guossit ja ovttasbargit geain leat eará oaivilat go mus. Jus dien dásis galgá leat, de gal lea beare vuollin dássi. ¶
Siđan Issána govvidit iežas mottiin sániin. Son lohká iežas dakkárin mii čájeha ollu dovdduid, ceaggájin, oamedovddolažžan ja gierdevažžan. –Jáhkán maid ahte lean hui siivo olmmoš vaikko ii oro dainnalágiin, mojohallá son ja jorahallá bátnesolondoasa beavdde nalde. Lohká ahte sutnje čuohcá jus lea juoga mii ii oro riekta, dego ovdamearkka dihte go oahppováillagat eai ožžon buhtadusa. Su ceaggáivuođa namuhit maid su lagamusat. Dan maid Issán mearrida, dan maid olaha, daddjo su birra. –Olaha mihtuid mihá buorebut go lea ceaggái. Muhto sáhttá heittot maid ja váttis dovddastit iežas boasttuvuođaid. Ceaggás olmmoš ii nu jođánit mieđa ahte livččii sáhttán earaládje dadjat juoidá, lohká Issán, gii liikká ii loga iežas njuolgut gáhtat maidege maid lea dadjan spontánalaččat. Ceaggáivuohta lea maid dahkan ahte nuorravuođaáiggis ii searvan juhkamiidda ja festemiidda. Dan dihte gohčoduvvui Siinnanjárgga báhppan. –Ledjen eará nuoraid fárus ollu, muhto in searvan juhkamiidda. Lea várra dan dihte go lean ceaggás olmmoš ja várra maid dat go ledje ollu eará hommegat, muitala Issán, gii ii vel dálge juga bearehaga alkohola. –Sáhtán muhtomin buori mállásii juhkat viinna. Lean válljen ahte in juga, danne go sáhttá suohtas dan haga maid. In beroš das maid earát lohket, lohká Issán. ¶
Suohkanbargin luondduhálddašankantuvrras lea álo bargan dan ovddas ahte guovdageaidnulaččat galget beassat vánddardit meahci, maiddái mohtorvuojániiguin. Áššemeannudeaddjin lea addán ollu vuodjinlobiid suohkana olbmuide, juoga mii lea boktán garra reakšuvnnaid erenoamážit eiseválddiid bealis. Sii leat sihtan unnidit bievlavuodjima. –Unnán leat dakkárat geat dovdet eallinvuogi siseatnamis. Danne lea ollu olggobealde ipmárdusa duohken, dadjala Issán. Sus lea alddis hui beroštupmi meahcástallat. Dál lea aitto loddenlobiid vuorbádan olbmuide. Ieš ii šatta gal dán jagi loddet. Meahcásteapmi lea šaddan gillát su áigevátnivuođas. –In astta ieš mannat meahcis, muhto mun barggan goit dan ovddas ahte meahcástanvejolašvuohta galgá leat sis geain lea astu. Gal mun lean ain nuorra. Muhtin jagiid geahčen várra fas asttán vuolgit meahccái, lohká 35-jahkásaš sámediggepolitihkkár, gii juste asttu dihte dál lea árvvoštallame searvágo fas sámediggeválgii boahtte jagi. –Ferten veardidit dan oasi vuđolaččat. Mus lea ollu bargu ja háliidan eanet áiggi meahccevánddardeapmái. Ii leat sihkar ahte šat searvvan válggaide. ¶
— Victoria Tauli-Corpuz Fillipinenis eret dahje Wilton Littlechild Canadas eret. Doaivvun nubbi sutnos šaddat ođđa jođiheaddjin. Guktot leaba bargan guhká eamiálbmot áiššiiguin, muitala Magga. ¶
11 miljovnna rehkenastá Kárášjoga gielda geavahit guovttegielalašvuođadoaimmaide gielddas jagis 2003:as. Sámedikkis eai ožžon go badjelaš guhtta miljon ruvnnu. Nedrejord dáhtošii eanet ruđa guovttegielalašvuođagielddaide. — Mii leat geahččalan Sámediggái čujuhit ahte mis leat stuorra golut, muhto Sámediggi ges čujuha ahte sis ii leat eanet ruhta. Mu mielas ii leat riekta ahte eat oaččo gokčojuvvot buot goluid, go eat leat vel joavdan dan dássái masa hálidivččiimet, lohká Kárášjoga ráđđeolmmái. Earret go stuorra bálkágoluid, de maid rehkenastet dan 11 miljon sisa earret eará girjerádjosa, nuoraidfálaldagaid, valáštallama ja kulturlágidemiid. Nedrejord miehtá ahte dá sáhttá leat menddo viidát dulkon guovttegielalašvuođa. — Sáhttá leat ahte muhtin saji leat lasihan, ja eará sajiin ges geassán eret. Lea váttis dadjat justa kruvnnat ala masa ruđat mannet, lohká Nedrejord. ¶
Sámeministarat ja sámediggepresideanttat leat ovttaoaivilis ahte lea dárbu stuorát davviriikkalaš ovttasbargui sámi vuođđooahpahusas. Galget ráhkaduvvot oktasaš mihtut válljejuvvon surggiin mat bohtet ovdan dan golmma riikka oahppoplánain. Sámi fágain duojis ja sámi gielain galggaše álggahit ovttasbarggu. Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddji Lars-Anders Baer boahtá konferánsii muitalit sámi oahpahusa vuoruheami birra davviriikkalaččat. Dutki Ulla Aikio-Puoskari muitala ges sámi oahpahusa birra davviriikkalaš geahččanguovllus. ¶
Muđui leat logaldallamat sámi álgooahpahusa birra, oarjelsámi oahpahusa birra Røros-guovllus ja julevsámi oahpahusa birra dáčča árgabeaivvis. Duorastaga lea sáhka sámi skuvlla birra mii lea rievdame, ja galget leat logaldallamat sihke Ruoŧas, Suomas ja Norggas. Šaddá maid sáhka dálá sámi oahppoplána birra ja makkár ođđa skuvla šaddá, go Vuokko Hirvonen logaldallá dan birra. Sámi kulturdieđu birra joatkkaskuvllas galgá maid leat logaldallan. –Vuohttit ahte sámi skuvlakonferánsa lea mielde buktime oahpahusa eambbo oidnosii. Dat váikkuha skuvlapolitihka ovddosguvlui ja dat lea mielde čatname oktavuođaid, muitala Boine, gii vuordá beannot čuođi oasseváldi konferánsii. Dat lea eanet go goassege ovdal leat leamaš jahkásaš konferánssas. Oasseváldit bohtet skuvllain iešguđet guovlluin, Ruoŧas, Norggas ja Suomas. ¶
–Mii leat 44 olbmo bargame plánain, ja mis leat ovcci bargojoavkku. Bargit leat sihke oahpaheaddjit, allaskuvlla ja universitehta olbmot, muitala Hætta. Ja joavkkus lea oalle leahttu. Juo guovvamánus boahtte jagi galgá oahppoplána gulaskuddamii. –Oahppoplána galgá guovvamánus gulaskuddamii ja boahtte čavčča mearriduvvot. 2006 galgá dat atnui váldot. Maŋemus oahppoplána ođastus lei 1997:s. Dan ovdal lei 1987:s. Dalle golle logi jagi, dál gollet ovcci jagi dassážii go fas ođđa ođastus boahtá. –Šaddá oalle stuora ođastus go boahtá ođđa oahppoplána. Muhto ii šatta assás girji dán háve. Dat galgá eaŋkileappot ja váhnemiin galgá vejolašvuohta čuovvut buorebut mielde mii gáibiduvvo oahppis. –Báikkálaččat galget skuvllat beassat eambbo mearridit. 35 proseantta diibmologus galgá geavahuvvot báikkálaš ja individuálalaš heivehupmái. ¶
Sámegiella ja kultuvra ges jávká fágan. –Sámegielas šaddet guokte kategoriija, sámegiella vuosttaš- ja nubbengiellan. Giella ja kultuvrafága ii lean čielga giellafága, iige dat gokčan vuordámušaid. Dat ii rehkenaston nubbengiellan, eaige oahppit beassan eret eará nuppigiellaoahpahusas. Dan fága eai čuvvon rievttitge. Dat lea dakkár "light" -giella fága. Nuoraidskuvlii šaddet maid bákkolažžan guokte amasgiela, muhto oahppit geain lea sámegiella lassin dárogillii eai dárbbaš go ovtta amasgielaoahpu váldit. –Dál leat dáččaohppiin guokte giela, dárogiella ja eŋgelasgiella, muhto maŋŋel ođastusa šaddet golbma, seammaládje go sámi ohppiin. Ođas lea maid ahte sámegiela galgá sáhttit válljet amasgiellan, muitala Hætta. Sámedikki prošeaktajoavku galgá maid evttohit sámi mihttomeriid Norgga oahppoplánii ja ovttasbargat našunála minoritehta joavkkuide evttohit osiid. ¶
Juohke hámas lea iežas lávlla. Dát hápma muitala Gáranasa vuoiŋŋa birra mii buktá čuovgga máilbmái. ¶
Fuomášii dáiddačiegáidFilbmedettiin Lehmuskallio oaččui buori oktavuođa guovllu inuihtaiguin ja son maid fuomášii ahte sis ledje erenoamáš tevnnegat. –Vásihin dakkár máilmmi dáin govain mii ii šat dán áiggi gávdno. Jurddašin ahte dáid dáiddačiegáid galggašii čohkket, muitala Lehmuskallio. 20 jagis čohkkii Lehmuskallio Inuihtta tevnnegiid, bácciid ja govaid Canadas, Alaskas, Ruonáeatnamis ja Ruošša-Sibirijás. ¶
Iešalddis ii leat Inuihtta dáidda 50 jagi boarrasit. Canadalaš James Houston bođii inuihtaid lusa Davvi-Canadai álgo 1950-loguin ja oinnii sin árbevirolaš duoji ja amuleahtaid mat ledje čábbát hervejuvvon. Inuihtat eai atnán dáidda doahpaga. Sin jurddamáilmmis ii lean dát mihkke ge. Sis lei árbevirolaš duddjonmáhttu mii elii buolvvas bulvii. Houston oinnii ávkki dán máhtus ja oahpahišgođii sin tevdnet báhpira ala ja ráhkadit stuorát bácciid. ¶
Lehmuskallio muitala ahte su mátkkis inuihtaid eatnamis galledii gilážiid gos ledje smávitlágan galleriijat. –Mun osten tevnnegiid dábálaš olbmuin ja soames bázzedáiddáriin, muitala Lehmuskallio. Son earret eará namuhii ja čájehii "Sassuma arnaa" , ábi eadni, mii lea deháleamos ipmil inuihtain. Bivdoolbmot oaffarušše sutnje ja sávve bivdo lihku. Muitaluvvo doložis ahte olmmoš ii galgan dušše váldit, muhto maiddái muitit addit. ¶
Amund P. Anti lohká gal stivrra geahččalan oažžut eambbo cealkinválddi dákkár áššiide, muhto dasa eai leat miehtan daid iešguđet orohagaid ovdaolbmot, geat leat 17/18 jahkečoahkkin. –Mii oinniimet dehálažžan geatnegahttit siiddaid gulahallat ránnjasiddaiin ovdal go ceggejit áiddiid, muhto nu aŋkke ii leat šaddan. Dál eai dárbbaš orohagat eará dieđihit gosa ain leat ceggemin gaskaboddosaš áiddiid, muitala Anti. Ii ge Anti loga oktasašorohagas albma hálddašanfámu vaikko njuolggadusain daddjo ahte sii galget hálddašit oktasašeatnamiid. –Eanangeavaheapmái eat beasa seaguhit iežamet, nu ahte eanaš bargat sisabáhkkemiid hárrái, gárddiid divodeapmái ja daid iešguđet boazosuohkan- ja riikarájiid ektui, lohká Anti. ¶
Muhto lágideaddjit eai vuohte nu stuorra beroštumi dán konferánsii ja dan atná stivra hui váidalahttin. –Ain lea vejolaš almmuhit konferánsii. SNF lea virggálaš bovdehusa sádden moanat almmolaš orgánii, sihke dáža ja sámi, muhto áibbas moattis leat almmuhan iežaset boahtit. Dán atnit sakka váidalahttin. –Sihke dáža ja sámi servodat berre háhkat máhtu das mo dásseárvu ja servodatovdáneapmi vázzet giehtalagaid. Konferánsa lea rabas buohkaide, muhto háliidat ahte olbmot almmuhit, vai buoremus lági mielde sáhttit plánet konferánssa, hástala SNF stivrra. ¶
Itgo bala badjelmeare buoidumis? ¶
Dá lea Ohcejoga gielddaválggaid bohtosat: • Guovddášbellodat, 7 báikki: Lahtut: Härkönen Esko, 59 jiena (ođđa), Pohjanrinne Arto, 54 (ođđa), Tapiola Uula, 42 jiena, Länsman Asko, 39, Guttorm Urho, 34 (ođđa), Niittyvuopio Aslak-Ilkka, 33 (ođđa), Punna Seppo, 33 (ođđa). • Ohcejoga sámit, 5 báikki: Lahtut: Guttorm Veikko, 61 jiena, Guttorm Raimo Esa, 40, Tapiola Ilmari, 39, Paltto Samuel, 32 (ođđa), Guttorm Väinö, 30 • Olgešbellodat, 2 báikki: Lahtut: Kannisto Kati, 45 (ođđa), Kujala Pertti, 21 • Gurutbellodat: Nordberg Aulis, 62 ¶
–Diehttelasat leat mus trendiseamos dongeribuvssat ja bieksut badjelasan, lohká sámi bivttashábmejeaddji Nils Ingvald Gaup. Son duođašta ahte bieksut leat šaddan bivnnuhis juolgesuodjin maiddái Oslos. –Lean guokte jagi vuovdán bieksuid buvddastan, ja dán jagi leat bieksut jávkkehan ramburhilduin, muitala son. Gaup oaidná maiddái ollu gávpotnuorain bieksuid, muhtumiin orrot maiddái boares bieksut, čilge son. –Nieiddain leat allaruojas bieksut ja bártnit orrot hálideame vuollegis, dipmá ruojas bieksuid, lea bivttashábmejeaddji Nils Ingvald Gaup fuomášan. ¶
Son ii loga Sámis leat buori balánssa nissoniid ja dievdduid gaskkas. –Oassi almmáiolbmuin gahččet olggobeallái servodaga. Nissonolbmot váldetges oahpu. Čálán dán heajos balánssa birra, muitala Eikojok, gii deattuha ahte lea olles sámi servodaga geahččan, maiddái Ruoŧa, Suoma ja Ruošša bealde. Eikjok mielas lea hui dehálaš fuomášuhttit álgoálbmotnissoniid ja -sohkabeali dili. –Lea hui dehálaš bidjat fuopmášumi sohkabealperspektiivii, ahte áddet sámi servodaga sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš dili ja man guvlui leat manname maiddái boahtteáiggi hárrái. Olles raporta almmuhuvvo International WorkGroup of Indigenous Affairs (IWGIA) ođasčállosis dán mánu. 700 álgoálbmotorganisašuvnna miehtá máilmmi ožžot dán čállosa. ¶
Hætta mearka sihkkujuvvui 1987:s. Čilgehusas muitala Hætta váttis dilis go massii vuoigatvuođa eaiggáduššat mearkka maid lei árben eatnis. Gitta Hålogalándda láhkamánnerievttis finai Hætta áššin ovdalgo vuollánii. Maŋŋel go vuoittahalai doalahii son bohccuid lobihis mearkkas. Hætta čilge ahte sus ledje gitta 28 bohcco. Soapmásat dáin lei su nieida ožžon konfirmašunskeaŋkan verddes mii lea su ristáhčči. ¶
–Leimme fitname Tanzanias diibmá ođđajagimánus ja dalle beasaime veahá oaidnit makkár dilli masaiain lea go finaime beaivetuvrra masaigilis, muitala Smuk ja lohká stuora erohusa sámi ja masaia kultuvrras. –Lea áibbas eará riika ja kultuvra go masa lea hárjánan. Lea stuora erohus min kultuvrrain, muhto liikká oainnán muhtin ovttaláganvuođaid. Masaiat dollet gusaid ja gáiccaid nugo mii doallat bohccuid, lohká son ovdamearkan. Diimmá mátkkis humaiga man somá livččii geahččalit orrut ja bargat Tanzanias. Dál ollašuvvá dat niehku. –Dalle deaivvaime Afrihká eamiálbmogiid organisašuvnna (OIPA) generalčálli Edward Porokwa ja son muitalii iežaset barggu birra. Orui hui miellagiddevaš ja humaime man somá livččii fárret dohko jahkái, muitala Smuk. Son lohká iežas liikot bargat olbmuiguin ja oahpásnuvvat siiguin. –Lea dehálaš ahte olmmoš johtá veaháš ja oahpásnuvvá eará olbmuiguin ja kultuvrraiguin. ¶
Vuolgga Tanzaniai šaddá suoidnemánu 12. beaivvi. Muhto dan ovdal šaddá ollu ráhkkaneapmi, go galgaba jagi orrut Afrihkás. –Galge vuovdit biilla, láigohit ásodaga ja náitalit, muitala Smuk, gii dál bargá Oslos politiijan. Heajaid šattaiga hoahpuhit golmmain vahkuin ja náitalit dušše logi beaivvi ovdalgo vuolgiba, danne go eaba diehtán ahte Anette beassá ráfibargin dalle go plánegođiiga heajaid. Smuk galgá maid ollet čuovvut golmma vahkosaš ráhkkanankurssa Bergenis ráfibargiide. –Fertejetne veahá ráhkkanit eallimii doppe, ja ferte ráhkkanit ahte sáhttá mannat guktuid guvlui, sáhttá vaikko mii dáhpáhuvvat. Ferte smiehttat kultuvrra birra ja ahte letne guossit eará riikkas. ¶
Ráđđehus lea maid čuoččuhan ahte 27 arihkal ON konvenšuvnnas sivila ja politihklaš vuoigatvuođaid birra ii guoskka sámi eanandollui. Dasa lea Sámediggi áibbas vuostá go oaivvildit artiihkkala maiddái gáhttet sámi eanandoalu. Sámediggi oainnu mielde sáhttá dasto navdepolitihkka rihkkut dan konvenšuvnna jus dan geažil šaddet sámiealáhusat heaitit. Sámediggi gáibida ahte návdepolitihkka galgá speadjalastit dán dili eará láhkái, go sámi eanandoallu lea dehálaš kulturguoddi, ja go das leat vuoigatvuođat geavahit mehciid. –Nu ahte dan stuorradiggedieđáhusas lea ollu oasit máid oaidnit dehálažžan divvut. Dan čoahkkimis lea sihke Sámedikki posišuvdna ja oposišuvdna mielde, muhto lea váttis álget einnostit rievdada go energiija - ja biralávdegoddi osiid máid Sámediggi moaitá. Liikká lea lohpi dan sávvat, lohká Skum. ¶
–Dát fiinna láhtut dagahit ahte nuorat olbmot guovllus gillejit eanet čuoigat, lohká Jon Ole. Nuppi guvlui lea álkit čuoigat, lohká son.. Son lea dán jagi čuoigan Joatkkas gitta Kárášjohkii, ja dat lea 19. geardde.–Mu eallin mihttu lea dán dahkat 20. geardde, lohká virkos penšunistta gii ii bala čuoigamis. ¶
Dál lea okta lávlungilvvu lágideddjiin, Frisa radiostašuvnna Omrop Fryslân Onno Falkena, leamaš Guovdageainnu beassášfestiválas guossin. Guovdageainnus lea ságastallan musihkkafestivála bargiiguin dan birra ahte boahtte jagi lágidit minoritehtagielaid musihkkagilvvu Guovdageainnus. –Go dál vuosttaš geardde áigot lágidit gilvvu olggobealde Nederlándda, de lea jurdda Guovdageainnus dan doallat. Leat hupman ahte heivešii doallat gilvvu dáppe boahtte čavčča, čakčafestivála oktavuođas, muitala Alex Scherpf, gii deattuha ahte dát lea ain ságastallandásis ja ahte dárbbašuvvo ollu ruhta ovdalgo dát sáhttá duohtan dahkkot. ¶
Scherpf mielas lea hui miellagiddevaš dat jurdda ahte doallat Guovdageainnus dán musihkkagilvvu. –Sávan ahte dat šattašii duohtan, sámi musihkkii dat livččii hirbmat mávssolaš. Sámi musihkka sáhttá dušše vuoitit dáinna, lohká Scherpf áŋgirit. Transjoik vuittii dáinna gilvvuin diibmá máŋga čuojahanfálaldaga stuorát festiválain Nederlánddas. Dasa lassin ráhkadii Nederlándda TV reportáša joavkku birra, ja joavku oaččui ollu positiiva fuomášumi máŋga eurohpálaš TV-stašuvnnain. Scherpf muitala ahte leat maid hupman ahte ovttasbargu sáhtášii viiddiduvvot nu ahte lonohallet artisttaid iešguđetlágan lágidemiid oktavuođas. ¶
–Dieđusge háliidit ahte sámi artisttat bohtet oidnosii, dat han leage maid ágga manne lágidit sámi musihkkafestivála, lohká Scherpf ja muitala ahte eai lean dušše minoritehtagielaid musihkkagilvvu bealis boahtán guossit Guovdageidnui geahčadit sámi artisttaid. Maiddái stuora frankriikkalaš Ile de France-festiválas ledje boahtán olbmot Guovdageidnui. –Fránskalaččat ledje hirpmáhuvvan man buorre dássi sámi musihkas lea, ja jearahedje lagabui muhtin sámi artisttaid birra, muitala Scherpf ja atná stuora gudnin go nie stuora festiválaid olbmot bohtet Guovdageidnui vaikko ožžot dievva fálaldagaid eará festiválain fitnat. –Dál lea čájehuvvon ahte kultuvra sáhttá geasuhit ollu olbmuid ja nu buoridit báikki ealáhusbirrasa. Máŋgasat doivot ahte lea dušše nuppeládje, ahte galgá leat buorre ealáhusbiras ovdalgo olbmot bohtet, lohká duhtavaš Scherpf, gii doaivvušii minoritehta Grand Prix-finála Guovdageainnus dahkat hui buori sihke sámi musihkkii ja gillái. ¶
Manin olmmoš bilkida nuppi? Iigoson dat leat nu, ahte olmmoš gii nuppi bilkida dahje givssida, háliida su mo nu soardit. Bilkideami ja givssideami ártan lea maid máŋgii earáláganvuohta omd. liikki ivdni, kultuvra dahje giella. Dát dieđusge guhkit áiggit vuollái čuohcá olbmui nu, ahte son geahččala šaddat seammaláganain go eanetlogu olbmot amas šat dárbbašit vásihit givssideami. Ná eanetlohku sáhttá guoimmuheami namas joatkit assimilerendoaimmaid, iige oktage sin kritisere, go dáthan lea "dušše leaikkastallan" . ¶
Dat mii lea dán girjji gelddolašvuohta lea gieđahallan sohkabeale birra. Mii lea almmáiolmmoš ja nissonolmmoš Guovdageainnu ja sámi servodagas? Mii lea “olmmáiduvvat” , šaddat almmáiolmmožin? Dat mii boahtá ovdán lea ahte luondu lea guovddážis “olmmáiduvvamis” , gulahallat, máhttit ja birget luonddus. Ja gullevašvuohta báikái, sohkii ja eallimii. Skuvla dagaha árvoriidduid sámi eallindili ektui. Gánddat šaddet dávjá guovttegávdnái go sis vurdo ahte galget váldit badjelasaset bearraša boazodoalu, vaikke das leat eastadeamit. Sis vurdo ahte bisuhit identitehta ja árbevirolaš birgejumi. Ja galggaše maid duhtadit ođđaáigásaš servodaga vuordámušaid, maid skuvla addá. Su cuoigun lea ahte skuvla ii leat heivehuvvon árvvuide ja vuordámušaide mat leat dáid gánddaide sin birrasis. Son ohcala vuogádagaid mat sáhtaše láktit oktii sámi máhtu ja dieđálašvuođa ja dainna maid ođđaáigásaš servodat vuordá skuvlla čáđa. Jos dát ášši ii čovdo muhtin láhkái, de šaddet ođđa sámi buolvvat vásihit váttisvuođaid gávdnat gullevašvuođa. Dát galggašii hástalit buohkaid geat barget oahpahus- ja sámiservodat áššiiguin. ¶
Ohcamuš galgá leat min hálddus maŋemustá 2004-04-30. Čujuhus: SVT, Personalfunktionen , Box 60 94, 906 03 Umeå. Čális vel kuverta nala ” Reporter – Kiruna”. ¶
–Mis leat juo nu stuora návdevahágat ahte ii gierdda šat lasihit návddiid deike. Muđui balan ahte dat lea boazodoalu loahppa, go oaidnit ahte geatkkit leat juo joavdan meara duohkai, muitala boazodoalli John Petter Gaup, Hestmannen/Strandtindene orohagas, Nordlánddas. ¶
Historjadutki ja Sámi ealáhusguovddáža (SEG) beaivvválaš jođiheaddji Steinar Pedersen muitala mo Lappekodisilla jagiin 1751 - 1859 sihkkarasttii sápmelaččaid vuoigatvuođaid guktui beal Deanu ja viidásit guovlluin. ¶
TELEFUVVNAS: - Ná čohkkán beivviid ja hálan telefuvnnas, muitala Thor Aage. ¶
Moadde minuvtta maŋŋil loažžagohtet biergoságat ja Thor Aage muitala ahte lei dušše guokteloht jahkásaš go válddii njuovahaga iežas háldui go su áhčči buohccái. Sus ii lean dalle go jahki joatkkaskuvla gávpesuorggis, muhto čieža jagi bargoduogaš áhčistis njuovahagas. ¶
Dørum čállá ahte ráđđehus ii sáhte čuovvolit raportta konklušuvnnaid, erenoamážit dan oasis mii guoská ILO 169:t konvenšuvnna 14. artihkkalii, eananvuoigatvuođaid gáhttemii. Sámi Radio muitala ahte departemeanta ii dulko dán artihkkala nugo áššečeahpiguoktá. ¶
Buohkat sámegiela oahppit fárus. - Dát lea dehálaš dáhpáhus, ná sámeguovllu oahppit besset deaivvadit. Ohcejogas bohte oktiibuot 45 oahppi, muitala sámegielat 5.-6. –luohkáid oahpaheaddji Nilla Tapiola. ¶
Ohcejoga skuvlla 4-luohkkálaččat Oula Järvensivu ja Niillas West vurddiiga beassat geahččat ealligovaid Siidda muohtateáhteris. – Lean bures gárvodan, guokte báiddige leat badjelis, máinnaša Niillas West. Ohcejohkalaččat livčče hálidan oaidnit ealligovaid olgun, muhto dat ii lihkostuvvan čavga áigetávvala dihte. Olgoealligovat čájehuvvojedje easka eahkedis ja dalle ohcejohkalaččat ledje joavdan juo ruoktot. – Oaččuimet vahku ovdal dieđu, ahte vuolgit deike. Somá lei fitnat museas ja ealligovaid geahččat. Liikojin Guovžža lávlla –animašuvdnii ja Meahcce-Vullii, muitala Oula Järvensivu. ¶
Kronerulling for Riddu Riddu - Oppdatering RIDDU RIĐĐUI RUHTAČOAGGIN Ruhtačoaggin Riddu Riđđu festiválii joatkahuvvo ain jagi 2004:s. Dássážii lea boahtás sisa olles 69.510 NOK. Dás leat sii geat guokte maŋemus vahkku leat dorjon ja geat leat hástaluvvon. Jus hálidat doarjut min ruđalaččat de sáhtát bidjat doarjaga kontui 4747 07 02733. Ođđajagimánnu19. beaivi: Einar Nilsen addá 200,-. Nils Jonny Mandal addá 300,-. Håkon Brox addá 200,- ja hástala Viggo Andreassena, Knut Slettena, Arne Robertsena ja Hans Henrik Hansena. Jarle Samuelsberg addá 200,-. Øyvind Mikalsen addá 200,-. Karin Oldervoll addá 200,- ja hástala utfordrer Åge Berga, Turida ja Sedolf Slettlia, Juditha ja Torbjørn Gundersena ja Olaf Olsborga. Ođđajagimánu 15. beaivvi : Geir Tommy Pedersen addá 250,-. Ingvild Fagerheim Fjereide addá 300,-. Mona Solbakk addá 250,-. Paul Wassman addá 300,- ja hástala Astrid Elisabat Pastalozzi, Toril Hansona ja Gunnar Pedersena. Ođđajagimánu 14. beaivvi: Ørjan Olsvik addá 500,- ja hástala Trygve Myrvanga, Rolf Seljelida, Arne Benjaminsena, Dag Eivind Opstada ja Trond Flægstada. Hermod Nilsen addá 200,-. Ođđajagimán 11. beaivvi: Wenche Cumming addá 200,- ja hástala Gerd Høgmoa, Frid Einarsdotter Fossbakka ja Ragnhild Movinkela. Heidi Grønnbakk addá 200,- ja hástala Åse Grønnbakka. Torstein Isaksen addá 500,-. Beate Larssen addá 200,- ja hástala Anne Marit Bjørnflatena, Veronika Wiika, Svein Morten Johansena, Elisabeth Steen Fattariai ja Arild Hausberga. Ođđajagimánu 9. beaivvi: Eli Berg addá 200,-. Ođđajagimánu 8. beaivvi: Gudrund Lindi Eriksen addá 250,- ja hástala buohkaid geat lohke Dáidaga- ja kulturgaskkusteami Romssa allaskuvllas maid 79 ruoššaid Kongsbakken joatkkaskuvllas. Roger Ingebrigtsen addá 500,- ja hástala Tor Lægereid, Hans Olav Karde, Ørjan Olsvik, Per Borchmann ja Jan Henry T. Olsen. Ođđajagimánu 7. beaivvi: Anders J. H. Eira ja Eirin Isaksen addiba 500,- ja hástaleaba Arne Benjaminsena, Hans Olav Karde, Ellen Inga O. Hætta, Robert Hermansena, Svein Ludvigsena, Olaf Bellika, Jusse-Niillas-Jus-Mikku ja Lákkonjárgga Lákkonjárgga boazobargi bártniid. Astrid Solhaug addá 300,- ja hástala Torbjørn Isaksena, Guri ja Heaika Skuma ja oappážagaid Solhaug Olmmáivákkis. Ođđajagimánu 6.beaivvi: Børre Sørdahl addá 200,- ja hástala Rune Mathiassena, Bjørn Erik Jansena, Odd Einar Larsena, Beate Larssena, Espen Aronsena, Rune Larsena ja Eirik Ingebrigtsena. Ođđajagimánu 5. beaivvi: Søssa Jørgensen ja Geir Tore Holm addiba 300,-. Helen Andersen addá 200,- ja hástala Inga Johnsena, Marit Holma ja Inger M. Nilsens. Inger Lise Nilsen addá 200,-. ¶
Klemet Erland Hætta muitala ieš NRK Sámi Radioi ahte lea gurutbealde gállus vardán, ja ahte vardima sturrodat lea sullii Norgga 20 ruvnno sturrodagas. Son muitala ahte ii leat daddjon ahte dárbbaša go čuohpahuvvot. Vuoiŋŋašvardin ii leat čuohcan Hætta motorihkkii, nu ahte sáhttá lihkahallat julggiid ja gieđaid. –Áidna maid doaktárat leat lohkan sáhttiy rievdat lea persovnnalašvuohta, movt olmmoš lea, lohká Hætta Sámi Radioi. Son lea giitevaš go ii oro nu bahuid buohccán. Vuoiŋŋašvardin šaddá go varrasuotna vuoiŋŋamaččain luoddana, nu ahte varra golgá vuoiŋŋamaččaide. Vardin billista vuoiŋŋamašseallaid. Lea stuora jápminvárra go lea vuoiŋŋašvardin, ja olbmot geat besset das heakkain ožžot dávjá stuorát dahje unnit sivaid nugo gáldnama, hedjonan áicuma ja muhtomin maid váttisvuođa ipmirdit, gávdnat ja dadjat sániid (gáldu: helsenytt.no ja lommelegen.no). ¶
Rigoberta searvá Guatemala ráđđehusa bargui ¶
Nobel Ráfibálkkašumi vuoiti Rigoberta Menhcu Tum searvá Guatemala ođđa ¶
gozihit ahte riika doahttala ON soabahallan ráfisoahpamuša mii bissehii ¶
Gávnnadeamis gieskat presideantta áhkáin, Wendy Widmann de Berger, Guatemala ¶
ja son johtalii dáid gaskka dassážii go Portillo válljejuvvui Guatemala ¶
Fylkkamánni lea addán njuolggadusaid albbasbivddu dáfus Finnmárkkus 2004. Bivdináigi lea guovvamánu 1. b. rájes gitta cuoŋománu 30. b. rádjái. Álttá ja Láhpi suohkaniin ii rahppojuvvo albbasbivdu. Muđui fylkkas lea bivdu earreráddjejumiid haga. Bivdit ávžžuhuvvojit seastit njiŋŋelas albasiid main leat čivggat, ja vuoruhit bivddu dakkár báikkiin gos lávejit vahágahttit sávzzaid ja bohccuid. Albbasbivdu lea stuorafuođđarbivdu, ja dasa gusket dat njuolggadusat mat gustojit dán lágán bivddus. Albbasbivddus lea maiddái lohpi geavahit bivdohiŋgala mearriduvvon bivdináiggi siskkobealde. Jus njeaidá dahje geahččala njeaidit albasa, de galgá dakkaviđe dieđihit Fylkkamánnái, telefovdna 78 95 03 59 (bargoáiggis) dahje 78 95 03 97 (telefovdnavástideaddji), ja lagamus Meahccebálvalusossodahkii. Dárkilet dieđuid oažžu Fylkkamánni birasgáhttenossodagas. Miljøvernavdelingen Birasgáhttenossodat 993 tegn ¶
Hålogalándda lágamánneriekti mearridii ikte ahte áššáiduhtton guovdageaidnulaš boazodoallit šaddaba čohkkát rájusgiddagasas. –Munnje leat dadjan ahte politiját geahččalit ohcat beljiid mat eai leat gávdnon, muitala advokáhtta Bernt Ole Rydningen. ¶
Filbmadahkki ja komilaš Aleksander Pivkin (37) gii ieš oassálasttii festiválas, muitala ahte dát filbma lea muhtun boaittobeal giláža birra jeaggeeatnamis Komis. Doppe ásset dušše 50 olbmo ja áidna ealáhus gilážis lea guolásteapmi ja meahcásteapmi. Skuvla lea gidden ja eai leat go dušše golbma mána vel gilážis. Muhto liikká eai hálit olbmot fárret eret geafivuođas ja vártnohis dilis. Nu go muhtun giliássiin dajai filmmas: –Vaikko vel eat leat ge riggát, de mis goittot lea friddjavuohta eallit nu go mii ieža hálidat. Gili olbmuin lei maid erenoamáš alkoholageavaheapmi. Sii juhke garrasit 14 beaivvi, ja nuppi 14 beaivvi fas barge čielggosoaivvis issoras garrasit. ¶
Álggos lei Mikkelsen jurddašan ráhkadit dušše dokumentašuvnna ovddeš mearrasámiid árbevieruin. Son muitala ahte go lei oanehis áiggi bargan Porsáŋggu nissoniin Ikkáldasas, de fuomášii ahte son ferte ráhkadit filmma dáinna erenoamáš olbmuin. –Dagnyiin lei álki bargat, son lea sihke humoristalaš ja sáhttá maiddái spivket. Sus lea leamaš oalle ollu dadjamuš man láhkai filbma galggai ráhkaduvvot, logai Mikkelsen maŋŋá čájálmas Anáris. ¶
Olbmot lea jearran dáid maŋimuš áiggiid ahte eai go sáhtáše dán filmma čájehit ođđasit TV:s. Lei nu ahte dát filbma mannan beassážiid čájehuvvui TV 2:s beassašlávvardaga diibmo 1300.-Gii dalle gille geahččat TV, jearrá filbmadahkki. Mikkelsen muitala ahte leat boahtán jearaldagat sihke Duiskkas ja Ránskkas filmma birra.Soaitit doppe beassat oaidnit dán erenoamáš nissonolbmo birra, gii ain atná fuola seailluhit mearrasámiid árbevieruid ja kultuvrra. ¶
– Ávvudančoahkkin ii dollojuvvo ovdal go Suoma alimus hálddahusriekti lea dohkkehan Sámedikki válgabohtosiid. Hálddahusrievtti mearrádus lea doaivumis čielggas guovvamánu mielde. Easkka dan maŋŋá sáhttit mearridit goas ávvudančoahkkin dollojuvvo, muitala Sámedikki diehtojuohkki Sulo Aikio. ¶
Nygård lea okta dain guhte lea baldán Norgga olgoriikkapolitihka instituhta professora ja dutki Daniel Heradstveit, muitala NRK Finnmárku. Heradstveit oaivvilda ahte ekstrema giellageavaheapmi debáhtain, nugo NSR web-siidduin, sáhttá buohtastahttit eará etnalaš militánta riidduiguin. ¶
Professor Daniel Heraldstveitas lea spesialiseren riikkaidgaskasaš riidosoabadeapmái ja son dovdá eanaš etnalaš riidduid máilmmis, muitala NRK Finnmárku. Norgga olgoriikkapolitihka instituhtta lea dovddus ja árvvus adnon dutkanbirrasis. Dattetge vuigii professor Sámi TV-Ođđasiin ahte ii dovdda sámi vuoigatvuođaáššiid nu bures. ¶
Bearjadat veaigin vuojehedje politiját dán guokte duhát heakka gárdái ja čađahedje rátkima. Sverre Mienna lohká rátkima mannan jaskadit, ja eai ge lean makkár ge váttisvuođat dan čađahit. Boazopolitijáid lohká maiddái ohcan njuovvansajiid. –Mii leat gávdnan dan mađe njuovvansajiid go duoguštuvvon duoljit, gorudat ja oaivvit duođaštit, muitala Mienna. ¶
Oslo sámiid searvi háliida tabuáššiid birra hupmat dálveriemuin. Sii leat bovden fágaolbmuid ja politihkkáriid gielddas, departemeanttas ja Sámedikkis. –Háliidit digaštallat áššiid maid birra earát eai duostta hállat, ja mii áigut čájehit politihkkáriidda ahte háliidit háleštit singuin dán birra, muitala Eriksen. Dan dihte lágidit ge buot semináraid beaivet. –Jáhkkit ahte eanet politihkkárat ja byrokráhtat bohtet semináraide go beaivet doallat daid. Beaivet lea oainnat sin bargoáigi, čilge Eriksen. Sis lea maid seminára eará nággobohciideaddji temás, namalassii sápmelaččat, gárrendilli ja psykiatriija Oslos. –Eat dábálaččat hála jugešvuođa ja psykiatriija birra. Dat gullet dávjá oktii, dávjá leat olbmos sihke jugešvuođa- ja psyhkalaš váttisvuođat. Háliidit loktet dán temá digaštallamii danne go fertet dohkkehit ahte mii leat girját. Seminára sápmelaččaid, gárrendili ja psykiatriija birra Oslos lea ges gaskavahku beaivet. Gunn Tove Minde logaldallá temás. Maiddái duorastaga beaivet lea seminára Oslos. De lea sámi mánáid ja nuoraid skuvladilli Oslos temán. ¶
Sámi dálveriemuin Oslos leat maid eará dáhpáhusat. Inger Haldis Halvaris lea rahpan sotnabeaivvi guovvamánu 1. beaivvi čájáhusas "Fra gudinner til misjonærer" . Son lea gorron dohkkáid ja daid bokte muitala sámi historjjá birra oanehaččat. Čájáhusas leat maid divttat. Su čájáhus bistá olles guovvamánu ja lea Markus Tranes searvegotteviesus Sankthanshaugenis. Sámi álbmotbeaivvi bearjadaga markerejit sihke beaivet ja eahkes. Eahkes lea sámi konsearta gos Torbjørn Vassvik ja Niko Valkeapää joavkkuiguin čuojahit. Sotnabeaivvi lea rabas beaivi Norgga álbmotmuseas, gos leat earret eará lullisámi muitalusat, govvačájáhus ja njorostallan. Dálveriemut loahpahuvvojit sámi ipmilbálvalusain Paulus girkus sotnabeaivvi veaigin. ¶
Dan rájes go Norgga stuorámus boazonjuovahat Reinprodukter reastaluvai, lea Guovdageainnu suohkan golahan máŋga miljovnna ruvnno dasa. Sávaldat lei ahte doppe galggašii fas álggahuvvot doaibma. Njeallje jagi maŋŋel reastaluvvama lea visttis goitge unnán doaibma, muitala NRK Sámi Radio. Guovdageainnu suohkan osttii ovddeš njuovahaga Reinproduktera njeallji miljovnna ruvdnui ja bijai vel dasa lassin 1.1 miljon ruvnnu oasuskapitálan fitnodahkii. Dan suohkan dagai baluin go dalá stuorámus boazonjuovahat Åge Pedersen, Deanus, maid háliidii oastit dan. Boazodoallit ja suohkanpolitihkkarat balle bohccobierggu hatti hedjonit, jos šaddá dušše okta stuorra boazonjuovahat. Dasa lassin osttii suohkan njuovahagas 300.000 ruvnnu ovddas ossosiid. Maŋemuš jagiid lea suohkan vel bidjan 400.000 ruvnnu láigun lanjaid ovddas, main priváhta fitnodat MT Slakt oamasta eanaš oasi, 70%. Boazonjuovahat MT Slakt lea váldán badjelasas suohkana loanaid. Oktii buot leat Guovdageainnu suohkan golahan mealgat badjel 2 miljon ruvnnu reastaluvvan njuovahahkii, man dat ii oppa eaiggádušage šat. Guovdageainnu ovdagotti lahtu, Per A. Bæhr, ii mieđit ahte suohkan dagai boastut go osttii reastaluvvan njuovahaga. –Mus lea ain doaivva ahte dát ovdána buori guvlui, lohká son Sámi Radioi. ¶
«LUHTALAŠ» MÁLIS» lea stállomáinnas ođđa áiggi hámis. Muhtun dábálaš skuvlabeaivve gártá Ándš Luhtala gaccaid gaskii guovdo márkana. Muhto son lea hutkái, iige heađástuva. Ándde čájáhalla Oula Guttorm. ¶
«Joga fápmu» muitala 10-jahkásaš Áillus, gean giđa fápmu geassá dulvi johkagáddái áhku gildosiin fuolakeahttá. Illu goittot molsašuvvá fáhkka heahtin. Lihkus Áillu skibir, 8-jahkásaš Sikká, deaivá leat hárjehallamin Sámi meašttirgilvvohallamiidda das lahkosiin ja áicá bártidan gándda. Áillu čájáhallá Oula Järvensivu, Sikká fas Sunná Länsman ja áhku Ville-Biret, Briitta Aikio. Filmma lea bagadan Ima Aikio-Arianaick, son lea čállán maid giehtačállosa. Filmma lea govven ja čuohppan Lars Anders Sikku. ¶
Go champion duođaštusa ealgabeana galgá oažžut de ferte beana máhttit guorrat ealgga luottaid. -11 ealgga guovtte beaivves gávnnai “Lihkku” ja dat leat oalle buorre. Lagamus lei 30 mehtera duohken, ja guhkimus 60-70 mehtera. –Lea maid nu ahte báddebeana ii galgga ciellat nu go luovusbeana galgá, muitala Thorvald. ¶
Čáledettiin artihkkala bođii maid diehtu ahte nubbi kárášjohkalaš, namalassii Roald Isaksen ja su ealgabeana lei fasken championa luovusbeatnat luohkás. Dát maid lea vuosttas Finnmárkkus. ¶
«Várdobáiki sámeguovddáš» dárbbaša eambbo kantuvrasaji ja árvvoštallá fárret eret Evenášši suohkanis Skánit suohkanii, muitala stivrajođiheaddji Marit Einejord. ¶
Gullik Hansen lea ožžon áigemeari ođđa jahkái gávdnat hoteallaruhtadeddjiid ja oažžut buot sadjái. Dál lea barggahan guokte olbmo hoteallatevnnegiiguin bargat. –Dan maid dássážii leat dahkan lea unnidit hotealla 103 lanjas 67 latnjii. Olggobealde ii rievdda hotealla nu ollu, muitala Hansen. Son lohká tevdnehan dakkár čoahkkinlanjaid maid álkit sáhttá dahkat oađđenlatnjan, nu ahte hotealla sáhttá váldit eanemusat 150 olbmo, jus lea dárbu. –Dát lea ođđa jurddašanmálle, čilge son. ¶
Dáinna lágiin lea Hansen ožžon vulos goluid vel 15 miljovnnain, nu ahte dálá hotealla mávssášii sullii 40 miljovnna hukset. –Dál ferte guosselohku leat dušše 35 proseanta, seamma mii Norlandias lei ovdal bulii. Ja dat lei boares hotealla vel. Dan dihte jáhkán ahte min ođđa, fiinna hoteallas šattašii alit guosselohku, lohká Hansen. Son lea humadeame ruhtadeddjiiguin, hoteallaeaiggádiiguin Rivelsrudain ja Thonain. –Goappešagat leaba positiivat, nu ahte jáhkán oažžut doarjaga. Go dat lea daddjon, de mu mielas livččii stáhta ášši ásahit hotealla Guovdageidnui. Lea dehálaš ahte doppe lea hotealla, oaivvilda Hansen. Dássážii eai leat vel šiehtadusat dahkkon. –Mus galgá buot čielggas ođđa jahkái. Dál leat guokte olbmo hoteallaprošeavttain bargame, muhto liikká ii mana nu jođánit, muitala Hansen. ¶
— Eat bala dikkis ¶
– Muhto imaštalan garrasit maid sátnejođiheaddji oaivvilda go lohká geahččalan soabadallat boazodolliiguin. Eat mii gal leat gullan maidige sis, lohká orohat jođiheaddji Nils Mikkel M. Somby. Iige son loga fuomášan makkárge riidduid Nordkáhpas. – Dá ferte leat juoga maid Oarje-Finnmárkku guovllulávdegotti rittu sátnejođiheaddjit leat hutkan. Orru leamen ahte nubbi rittugieldda sátnejođiheaddji giktala nuppi oaguhit boazodoalu, árvala Nils Mikkel M. Somby. ¶
Dattetge Somby ádde jus olbmot eai liiko, ahte bohccot bilidit sin gilvvagárddiid. – Muhto boazu gal ii ádde das maidige. Ođđa áigi rievdada olbmuid luonddu, iige bohccuid luonddu. Bohccot ellet ja láhttejit nugo agibeaivve lea dahkan. Somby šálloša garrasit jus ášši mielddisbuktá fuones gaskavuođaid Nordkáhpa ja boazodolliid gaskii. – Muhto illá jáhkán dan dahkat. Máilmmis leat ollu stuorát váttisvuođat go dát. Ja go olbmot sáhttet čoavdit stuorát váttisvuođaid, de in ádde manne mii eat galggaše gulahallat Nordkáhpas. Mis gal lea leamašan álo buorre oktavuohta Nordkáhpa ássiiguin. Jus sátnejođiheaddji guoddala ášši diggái, de gal easka jáhkan das šaddat stuora ášši. Dalle ii leat dat dušše báikkálaš ášši, muhto baicce jearaldat makkár boahtteáigi galgá leat boazodoalus guovlluin gos bohccot leat eallán agibeaivvi. Ja dat lea stuorrapolitihkka. ¶
–Álgoálbmotnissonat lea guovddáža fáddá jahkái 2004 ja dan fáddá čuovvut juohkeládje. Diđiimet diibmá juo ahte Álgoálbmotáššiid Bistevaš foruma erenoamáš temá dán jahkái lea álgoálbmotnissonat ja jurddašeimmet ahte heive bures čuovvut bistevaš foruma diekko, muitala Álgoálbmotguovddáža Kati Eriksen. Logaldallin Álgoálbmotguovddáža minisemináras gaskavahku lea dutki Jorun Eikjok, gii lea mielde álgoálbmotnissoniid ovttasbarggus. Son logaldallá álgoálbmotnissoniid vuoigatvuođaid birra Sámis ja eará guovlluin. ¶
Guovddáš lea ráhkkanahttán čilgehusa álgoálbmotnissoniid vuoigatvuođain, maid Chandra Roy lea čállán. –Chandra Roy lea Bangladesh álgoálbmotjurista. Son galggai maid boahtit logaldallat fáttás, muhto áigi ii heiven, muitala Eriksen. Maŋŋel logaldallama lea panelaságastallan. Panelii leat bovdejuvvon Gudrun Eriksen Lindi, Karen Marie Eira Buljo, Sámedikkis okta olmmoš ja Sámi Parlamentáralaš Ráđis okta olmmoš. –Seminára lea jurddahuvvon buohkaide. Doppe dulkojuvvo guovtti gillii, ja sávvat ahte maiddái olbmot olggobealde akademalaš máilmmi bohtet seminárii, dadjá Eriksen. Eriksen muitala ahte diibmá go guovddážis lei almmolaš rahpan, de rahpansemináras lei fáddán Finnmárkoláhka. Guovddážis lea jurdda juohke jagi lágidit čakčamánu 1. beaivvi-seminára. Seminára lea čakčamánu 1. beaivvi diibmu 12-16 Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. ¶
Ledjon Geahččal gulahallat veahá buorebut earáiguin. Dáidá leat buoret soabadit go diggot. It olát guhkas jus barggat aivve iežat oaivvi mielde dán vahku. Dál lea hui dehálaš jurddašit boahtteáiggi birra, ja dat guoská erenoamážit du boarsivuođa ruđaide. Galggat háhkat polise dahje dáhkádusa, jus dus juo ii leat dakkár. Jurddahala movt don galggat birget go šattat boaris. Du lihkkologut: 2, 6, 8 og 19 ¶
Nordkáhpa sátnejođiheaddji Ulf Syversen (Bb) ballá mánáid duolmmahuvvot bohccuide. – Mánát illá šat dustet vázzit gáhttaráigge. Giivás sarvát ruhttet ja baiket juohke sadjái gáhtaid alde, váidala Syversen. ¶
Ellen Sofie Terland liikká muitala ahte fáláhasat leat sáhkkohallan daid bohccuid dihte mat orrot Hámmárfeasta gávpogis ja politiijaid oainnu mielde ii leat lohpi bohccuid guođohit gávpogis. –Boazodolliin lea lohpi dušše guođohit meahcis (utmark), iige gilvojuvvon eatnamiin (innmark), lohká Terland. ¶
NSR áigu ge, Sámedikkeválggaide 2005s, ávžžuhit min organisašuvnna čeahpes nissonolbmuid vástidit ”juo” njunušsajiide min listtuin. Nu áigu ge NSR váldit ovddasvástádusa ja láhččit dili nu ahte min áirasat sámiid álbmotválljen orgánas leat ovttastahttun vai buoremusat speadjalastet sámi servodaga. Mii bidjat min buoremus olbmuid njunožii 2005 válggaide. Jienasteaddjit sáhttet ain luohttit dasa ahte NSR bargá dan ala ahte Sámedggi ovdánahttit leat sámi álbmoga duohta jietna, eanet váldiin ja ovddasvástádusain ovdánahttit dávviguovlluid. ¶
IKTE ÁLGE: Konsuleanta Johannes Mathis Anti lea mielde measta buot prošeavttain mii gullá Kárášjoga boazosuohkan njuovvan - ja áiddiid ovdabargguin. –Ihttin vuođđudat fitnodaga mii álgá cegget gárddi Liidnebeahcánii, muitala son. ¶
Nu muitala boazodoalliid konusleanta Johannes Mathis Anti. Son lohká ahte gárdi galgá sullii guokte kilomehtera eret geainnus. Das vulos galgá ceggejuvvot renne geainnu rádjái, gos fas lea gárdi mas bidjá čorragiid boazobiillaide. –Dán prošektii leat ožžon sullii 1,3 mijovnna ruvnnu Boazodoalu Ovdanahttin Foanddas. Muhto njuoggadusat leat dainna lágin ahte ii oaččo čuođi proseantta doarjaga gárddiide, ja iige ceggemiidda. Nu ahte šaddá váldit loana maid, muitala Anti. ¶
Čoahkkimii ledje bovdejuvvon sihke Kárášjoga boazosuohkana oarjejohtologa boazodoallit ja okta entreprenevra, mii galggašii cegget gárddi. –Plána lea čakčamánus stolpegoahtit, nu ahte gárdi lea gárvvis skápmii. Maiddái Jergul gárdi galgá čorgejuvvot dáid ruđaiguin eret, muitala Johannes Mathis Anti. ¶
–Dán čájálmasas beasat vásihit man láhkái Mefisto, gii lea bahádahtolaš, hástala iežas jumešvielja buorredáhttolačča Faust:a. – Dát gižžu gaskkal sudno bistá eallima čađa, riegádeamis gitta jápmiimii, muitala bagadalli ja ovddeš Beaivváš teáhter hoavda Haukur Gunnarson. ¶
Gunnarson muitala ahte Faust dáhttu buot dán eallimis, sihke suohttasiid ja buot máilmmi bákčasiid, son dáhttu ollislaččat eallit eallima. –Maiddái lihtoda Faust biruin nu ahte biru galgá Faust bálvalit ja buot su sávaldagaid ollašuhttit. – Nu ahte mii boahtit čájehit mo olmmoš vásiha eallima garra doarruma ja ráhčamusa, gos fápmu ja gudni lea guovddážis, lohká Gunnarson. ¶
Beaivváš Sámi teáhter lea jorgalan dánskalaš drámatihkkár Jesper B. Karlsen veršuvnna Faust bihtas. –Čájálmas lea oaniduvvon ja heivehuvvon nuorat buolvvaide gos maiddái giella lea heivehuvvon sin dillái, muitala Gunnarson. Čájálmasas beasat eanaš vásihit Faust nuorravuođa ráhčamuša ja doarruma. ¶
Ofelašfilmma Mikkel Gaup neavttaša váldorolla, Faust, dán bihtas. Nuppi váldorolla Mefisto fas neavttaša Iŋgor Ántte Áilu. Gunnarson muitala ahte bihttai gáibiduvvo buorre fysihkkalaš forbma. Danin lea buot neavttáriin juohke beaivve diibmosaš fysihkkalaš hárjehallan. –Dát dagaha ahte lea buorre oktavuohta neavttáriid gaskka ja sii doibmet bures ovttas, lohká Gunnarson. ¶
Moskkis bovdejedje moskilaččat ruvdnaprinssa lávvui. –Lávus muitaleimmet sámi árbevieruid birra, lávu birra ja báikkálaš vieruid birra. Mis lei hui eahpeformálalaš ságastallan, muitala Urheim. Ollu moskilaččat ledje coggan gávtti go ruvdnaprinsa bođii guossái unna sámi gilážii Moskoi Divttasvutnii. Muhtimat ledjeges čiŋadan dreassain. Šlipsa haga. Okta moskilaš čilgii ruvdnaprinsii manne muhtimiin ii leat šlipsa. –Son čilgii ruvdnaprinsii ahte oskku, læstadianismma, dihte eai ane muhtimat šlipsa. Maŋŋel dan jearai ruvdnaprinsa lea go ortnegis ahte maiddái son váldá eret šlipsa. Son nuolai šlipsa ja rabai bajemus boalu báiddis. –De gal moskilaččat spežžo gieđaid. Son čájehii gudnevuollegašvuođa min báikkálaš sámi árbevieruide, ja dat lei čáppa dahku ruvdnaprinssas, oaivvilda Urheim. ¶
Urheim lohká ruvdnaprinssa hui álbmotlažžan. –Son lei hui čeahppi eahpeformálalažžan dahkat bottu. Son maid orui duođas berošteame julevsámi kultuvrras ja Moskki servodagas ja lei viššal jearahit. Lávus guossohedje moskilaččat ruvdnaprinsii sámi gáhku bohccobiergguin ja luosain. Ruvdnaprinsa oaččui maid ollu skeaŋkkaid Divttasvuonas, sihke Ájluovttas ja Moskkis, earret eará datnegiehtabáttiid sihke alcces ja ruvdnoprinsessii. Moskilaččat nu liikojedje ruvdnaprinsii ahte bovdejedje su ruovttoluotta, oktan bearrašiin. –Mun bovdejin su bearrašiin Vuotnabahtii ja várrevázzimii, muitala Urheim. Son lea ilus go ruvdnaprinsa finai Moskkis. –Mii leat erenoamáš ilus fuomášumi dihte maid julevsámi kultuvra ja Moskki servodat dál lea ožžon. ¶
Sámediggi lea aiddo meannudan dan stuoradiggedieđáhusa mii lea buhtadusortnegiid birra vuorrasit oahppováillat sápmelaččaide ja kveanaide. Go dan digaštalle Sámedikkis de buvttiiga sámediggeáirasat Terje Tretnes ja Jánoš Trosten muhtin čuoččuhusaid. Soai dajaiga ahte dat olbmot geat ohcet ánsobuhtadusaid danne go leat massán oahpu nuppi máilmmi soađi vuolde fertejit duođaštit makkár váikkuhusat dáruiduhttinpolitihkas leat leamaš. Dat ii doala deaivása. Ráđđehus lea evttohan ahte dat sápmelaččat ja kveanat geat masse unnimusat ovtta jagi skuvlavázzima soađi dihte, ja geat eai vel máhttán dárogiela, sáhttet oažžut ánsobuhtadusaid. Dainna joavkkuin lea hui hejot leamaš mannan – sihke oahpu massima dihte ja dáruiduhttinpolitihka dihte, mii dagahii buot oahpu galgat leat dárogillii. Dat movt dáruiduhttinpolitihkka muđui lea čuohcán ovttaskas olbmui ii váikkut ánsobuhtadussii. Ja danne diehttelasat eai gáibit sin duođaštit dáruiduhttima váikkuhusaid. Eai ge gáibiduvvo eará ge duođaštusat maid ii leat vejolaš duođaštit. Baicca nuppeládje – ráđđehus dáhttu buhtadusortnega leat nu unnan byråkráhtalažžan go vejolaš. Danne leat evttohan ahte sii geat ovdal leat ohcan ánsobuhtadusa masson skuvlla ja dáruiduhttima dihte, eai dárbbat ođđasis ohcat. Jus juo eai hálit buktit lassidieđuid de doallá ahte sáddejit duođaštusa mas daddjo ahte su ohcamuš lea ain áigeguovdil. Go lea sáhka das makkár gáibádusat leat go galget duođaštit masson oahpu de deattuhuvvo makkár vejolašvuođat ovttaskas ohccis leat háhkat dárbbašlaš dieđuid. Jus ohccis eai leat alddis vejolašvuođat háhkat duođaštusaid de sáhttá Justisčállingoddi – mii meannuda ánsobuhtadusohcamušaid – dávjá háhkat relevánta báhpiriid. Ráđđehus evttoha maid ahte giellamáhtu sáhttet duođaštit ohcciid iežaset duođaštusaid vuođul. Dieđuid iešguđet guovlluid gielladili birra sáhttá maid muhtin muddui háhkat almmolaš eiseválddiin. ¶
Várdobáiki áigu ovttasbargagoahtit priváhta olbmuiguin geat vurkkodit historjjálaš materiálaid iežaset ruovttuin. – Mii áigut šiehtadit olbmuiguin beassat vurkkodit sohkahistorjjá, aviisačállosiid, dološ čoahkkingirjjiid ja eará maid olbmot leat vurkkodan. Guovddáš sihtá maid govvet ja máŋget materiálaid vai daid beassá dahkat dovddusin boahttevaš buolvvaide, muitala Einejord. Dokumentašuvdnaguovddáža čálli Kjersti Myrnes Balto muitala ahte Várdobáikki doaibmaguovllus, nammalassii Davvi Nordlánddas ja Mátta-Romssas, gávdnojit ollu priváhta arkiivvat. – Eanaš boarrasit olbmot leat čohkken ollu dološ sámi dávviriid maid lea dehálaš sihkkarastit boahtteáigái. Várdobáiki ovttasbargá Sámi arkiivvain Guovdageainnus. ¶
–Mun anán iežan lunddolažžan presideantaámmáhii, lohká Jánoš ja biehttala ahte son lea iežas evttohan presideantan. ¶
Fierca Ale bala stuorrát jurddašeamis. Don dáiddát lihkostuvvat daiguin plánaiguin mat dus leat. Olbmot soitet iešguđetládje meannudit du guovdu, ja muhtimat meannudit vel hui erenoamáš vugiin. Muhto ale bala, don nagodat bargat dan maid leat áigon jus fal juo lea jáhkku alccet, ja jus ii hejot iežat. Du lihkkologut: 5, 16, 18 og 21 ¶
Luosnjárggas Deanu gielddas oahpahuvvui mannan vahkkoloahpa mo dikšut guolenáhkiid. –Dađi bahábut eai lean boahtán go golmmas oahpu gazzat, vaikko ollugat ledje dieđihan iežaset kursii, muitala kursalágideaddji Mardoeke Boekraad Hommát-fitnodagas. Son doaivu ahte boahtte vahkkoloahpa searvvašedje eambbosat. –Dáruidahttima čuohcan lea ollu garraset go maid mii háliidivččimet dovddastit, ja árbevirolaš čehppodat ii leat vel otná sámi servodagas ge rievttes árvvus. Ollusat leat ain dan dásis ahte bilkidit iežamet árbevieruid, dadjá Hommát-lágádusa jođiheaddji Niillas A. Somby. ¶
Matleena Fofonof lea oalle okto dáinna dološ sámi árbevirolaš čehppodagain, mii lei jo masá áibbas jávkamin go oktage ii beroštan šat dás. –Ammal sápmelaččat atne guolenáhki dikšuma geafesolbmuiid bargun, ja nu hilgo ja heahpanaddagohte dainna, árvala Matleena Fofonof. Sámiráđi kulturfoanda lea ruđalaččat dorjon dán kurssa, mii dollojuvvo maiddái dán vahkkoloahpa Luosnjárggas. ¶
DUHTAVAŠ: Ráđđehus árvala addit birrasiid 35 miljovnna ruvnno eanet sámi doaimmaide. Sámi áššiid stáhtačálli Anders J.H. Eira mielas lea dá dat buoremus stáhtabušeahtta goassege sámi doaimmaid dáfus. ¶
Sámi oahpahus ja dutkan leat Ráđđehusa mielas daid deaŧaleamos sámepolitihkalaš nannensurggiid gaskkas. –Eanet ja eanet mánát ja nuorat háliidit oahpahusa sámegillii ja sámegielas. Oahpahus- ja dutkandepartementa árvala dan dihte lasihit juolludeami oahpahussii sámegielas ja sámegillii 36,9 miljovnna ruvnnos 40,3 miljovnna ruvdnui. Lassáneapmi lea 9,2 proseantta, lohká Ráđđehus preassadieđáhusas. Ráđđehus lasiha bušeahttarámma Sámi allaskuvlii 500.000 ruvnnuin. –Sihkarastin dihte alit oahpu oahppogirjjiid almmuheami, de lasihit allaskuvlla bušeahttarámma. Ráđđehus evttoha maid juolludit sullii 300.000 ruvnno Bådåddjo allaskuvlii ja Davvi-Trøndelága allaskuvlii goabbáige vai julevsámegiella ja oarjelsámegiella nannejuvvojit ja ovdánahttojuvvojit. Dasa lassin evttoha Ráđđehus lasihit juolludeami Norgga dutkanráđi sámi dutkanprográmmii ovttain miljovnna ruvnnuin. Oktii dainna juolludemiin de biddjojuvvo oktiibuot sullii 9 miljovnna ruvnno sámi dutkanprográmmii 2005:s. –Ráđđehus atná deaŧalažžan nannet sámegiela dutkangiellan, čállá Ráđđehus preassadieđáhusas. ¶
Ráđđehus evttoha 2005:s juolludit 12 miljovnna ruvnno Nuortasámiid musea viidáset prošekteremii ja huksemii. Ráđđehus evttoha maid lasihit juolludeami sámi aviissaide Kultur- ja girkodepartemeantta bušeahta bokte 11,6 miljovnna ruvnno rájes gitta 12,9 miljovnna ruvnno rádjái, lassáneapmi lea 1,3 miljovnna dahje 9,3 proseantta. –Sámegielat aviissain lea deaŧalaš bargu seailluhit ja ovdánahttit sámi čállingiela, oaivvilda Ráđđehus. Nannen dihte ovttasbarggu davviguovlluid boazodoalus, áigu Ráđđehus maid ruhtadit riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža Guovdageidnui 2005 vuosttaš jahkebealis. Sámi áššiid stáhtačálli Anders J.H. Eira lea hui duhtavaš Ráđđehusa bušeahttaárvalusain. –Dát lea buoremus stáhtabušeahtta goassege sámi doaimmaid dáfus. Sullii 35 miljovnna ruvdno lea hui stuora lassáneapmi. Diibmá lei 17 miljovnna ruvnno lassáneapmi, muitala son buohtastahttima dihte. ¶
–Guovddáš galgá sihkkarastit juohkima ja lonohallama dieđuid, ja ovddidit árktalaš guovlluid boazodoalloálbmogiid fágalaš ovttasbarggu. Bargu galgá leat boazodolliid, eiseválddiid, dutkan- ja eará fágabirrasiid ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid ja ovttasbargoorgánaid ektui, čállá Ráđđehus árvalusas. Guovddáš galgá leat buot máilmmi 24 boazoálbmogiid váste. Gielda- ja guovludepartemeanta evttoha juolludit 750.000 ruvnno guovddážii. Eará departemeanttaid bušeahtaid bokte maid juolluduvvojit ruđat dan guovddážii, mii lea áibbas ođđa ásahus. –Golbma departemeantta ruhtadit guovddáža, mas jahkásaš bušeahtta galgá leat guokte miljovnna, muitala sámi áššiid stáhtačálli Anders J.H. Eira. ¶
DEHÁLAŠ DOARJUT SÁMI FESTIVÁLAID: Davvi Nuorra nubbinjođiheaddji Stig Arne Somby ohcala eambbo rahčamušaid doarjut sámi festiválaid. ¶
Bb sámediggejoavkku jođiheaddji Egil Olli lea duhtameahttun Ráđđehusa bušeahttaárvalusain. – Dál juo olu gielddat rahčet ruđalaččat, ja bággehallet seastit. Jus galget vel eambbo seastit nie go bušeahttaárvalus geatnegahttá, de šaddá dilli ain fuonit. Smávva báikkit nie go Billávuotna, Čuđegieddi jna. bohtet gillát eanemusat. Bargguhisvuođas fertejit olbmot fárret čoahkkebáikkiide. Dat šaddá stuorra goarádussan sámi servodahkii, kultuvrii ja ealáhusaide, oaivvilda Egil Olli. Muhto son lea duhtavaš go Ráđđehus árvala eambbo ruđaid psyhkalaš dearvvašvuođa gáhttemii. Olli lea maid duhtavaš go Kvænaid guovddážii ja Nuortasámi museai lea árvaluvvon investerenruhta. Egil Olli lohká iežas áigut váldit oktavuođa Bargiidbellodaga joavkkuin, ja geahččalit oažžut eambbo juolludemiid sámi kultuvrii, gillii ja ealáhusovddideapmái. – Dasa lassin lea dárbu lasihit juolludemiid gielddaide. Egil Olli maid muittuha ahte eiseválddit leat lohpidan addit eambbo válddi Sámediggái. –Muhto bušeahttaárvalus gal ii olat dákkár mihttomeari. ¶
Lars L. Anti lea maid váidán eará áiddi Iešjohtleagis máid oaivvilda leat lobiheapmin, fastin ja vahágiin birrasii ja elliide. Dan dagai cuoŋománus. Dasa lea vástidan geassemánus Boazodoalloagronoma Arne Hansen ahte sii leat gulaskuddan dainna siiddain ja dat lohket áiddi čorgejuvvon. Seammas dieđihii Hansen ahte ášši lea loahpahuvvon. –Muhto áidi ii leat čorgejuvvon. Doppe leat streaŋggat eatnan alde. Mot Boazodoallohálddahus sáhttá luohttit dušše nuppi beallái go eai fina eai geahččamin ge, lohká Anti. Lars L. Anti lea čállán ođđa reivve Boazodoallahálddahussii geassemánus, mas muitala ahte áidi ii leat čorgejuvvon. –Dan ii leat Boazodoallohálddahus ii vástidan ge, muitala Anti. ¶
Eanaš máilmmi eamiálbmogiidda ieamearrideapmi mearkkaša daid kollektiiva vuoigatvuođaid ruovttoluotta gáibideami, mat sis ledje ovdalgo šadde stáhtaid vuložin. Dat vuoigatvuohta lea ráđđet sin iežaset servodagaid ja eatnamiid ja mearridit sidjiide guoskevaš áššiin. Dat ii leat seamma go iehčanasvuohta, dego muhtumat ballet. Máilmmis gávdnojit ovdamearkkat eamiálbmogiin, geat leat bastan ráđđádallat viiddis iešmearrideami stáhtaid siskkobealde. Ieamearrideamis ii leat nappo sáhka ođđa dahje “spesiála” vuoigatvuođaid oažžumis, muhto daid ovddeš rivttiid gáibideamis, mat sámiinge ledje ovdalgo birastahtti váldegottit válde ja juhke Sámeeatnama iežaset gaskkas beroškeahttá sámiin ja sin rivttiin. Jos eamiálbmogat eai sáhte ieža mearridit servodagaideaset boahtteáiggis, dalle oppa sin leahkin dahje eksisteansa sierranas álbmogin lea uhkiduvvon. Sáhka lea nappo oktasaš dahje kollektiiva vuoigatvuođaid birra sierra álbmogin. Dan dihtii ii leat doarvái dušše dorvvastit ovttaskas olbmuid vuoigatvuođaid gillii dahje kultuvrii. Gielalaš ja kultuvrralaš rievttit leat dehálaččat, muhto dat eai atte sámiide mearridanválddi sin iežaset eallimis ja boahtteáiggis oktasaš álbmogin. Jos eamiálbmogiin ii leat vejolašvuohta váikkuhit dasa, mo sin eatnamiiguin ávkkástallat, fargga mii leat dakkár dilis mas buot eatnamiid leat váldán atnui, mii bálvala dušše váldoservodagaid ja stáhtaid dárbbuid. ¶
Dábálaš sámiid siste ii leat álo nu stuorra luohttámuš sámi njunnožiidda ja politihkkáriidda, geat máŋgasiid mielas beare johtet birra máilmmi čoahkkimiin, main ii leat olus ávki sámiide. Iežan vásáhusaid vuođul sáhtán dadjat, ahte eanaš čoahkkimiin sáhtášii leat stuorrage ávki sámeservodahkii, sámiid diliid ja vuoigatvuođaid ovddideapmái. Buncarákkis šaddá das, ahte dehálaš diehtu áššiin, mat gusket maiddái sámiide, ii boađe iige ole dábálaš sámiide. Oktan sivvan dasa lea dálá ortnet, mii vuođđuduvvo ja deattuha guovddášhálddahusa dego sámedikkiid ja eará guovddáš ásahusaid ja servviid. Duohtavuohta man lean ieš oaidnán lea dat, ahte dain ásahusain diehtu johtá hui funet dábálaš sámiide. Vaikko mis orrot leamen eambbo searvvit (maiddái báikkálaš dásis) go ovttage eará eamiálbmogis máilmmis, liikká lea juoga boastut dan ortnegis, gos stuorra oassi dábálaš olbmuin dovdá iežas olggobealde ja gáidan sámeservodaga ja iešmearrideami huksemis. 




Sáhttágo sivvan leat dat, ahte mii leat huksen sámiid ásahusaid vieris málliid ala?




 Málliid, maid vuođđu ii leat sámekultuvrras ja das, mo sámit leat ovdal doaibman ja dikšon áššiid? Máŋggat eamiálbmogat leat deattuhan dan, ahte mii galgat hukset ja ovddidit servodagadeamet vuollin bajás ja vuođđudit dan iežamet árvvuid ja kultuvrra ala dan sadjái go áđđestallat earáid (dego váldoservodaga málliid). Dat ii livčče Sámisge veadjemeahttun – buorebutge nuppegežiid. Mis lea árbevirolaš iešmearridanmálle, namalassii siidaortnet, mii vuođđuduvvo mearrádusaid dahkamii báikkálaš dásis. Siidaortnega ođđasit atnuiváldin ii leat dušše vejolaš (mis lea diehtu ovddeš siidarájain jna.), muhto dálá ortnega ođasmahttin siidaortnega mielde buvttášii sámiide guoskevaš áššiid ruovttoluotta báikkálaš dássái. Siidaortnegii máhccan ii oaivvil dološáigái máhccama. Dego eará eamiálbmogat leat deattuhan, mii galgat áddet, mat min dološ vierut ledje ja hábmet dálá doaimmaideamet ja árvvuideamet dan árbevieru ala. Eanaš sámiide searvedoaibma lea amas ja gáidideaddji. Jos mis doaimmašii siidaortnet, olbmot sáhtášedje leat gárvásut háleštit ja mearridit áššiin vuos báikkálaččat ja de sáddet áirasa omd. Sámediggái, mii dasto sáhtášii ovddidit sámeáššiid riikkadásis. Dálá ortnegis orru váilumin buot deháleamos – báikkálaš dási ságastallan olbmuid oainnuin ja dárbbuin iešmearrideami ođđasithuksemis. ¶
Mehl evttoha eará vugiiguin goddit dihkiid. –Sávdnji lea hui buorre vuohki goddit dihkiid. Dihkit jápmet go temperatuvra boahtá badjel 60 gráda. Dihkkemonit gal eai jáme dáinna, danne fertejit dat álggos cuovkanit, muitala Mehl, gii ávžžuha sihke váhnemiid ja oahpaheddjiid váldit mielde mánáid sávdnjái dan sadjái go luohkkálanjain botnjat temperatuvrra bajás, juoga maid muhtin skuvllat leat geahččalan. –Dábálaš lanjas bajidit lieggasa ii leat ávki, danne go temperatuvra ferte lea unnimusat 60 gráda ovdalgo dihkki jápmá. Muhto dušše guoktelogi sekundda sávnnjis galgá goddit dihkiid. Mehl lohká fertet sávdnjut fas guovtti vahku geahčen jus galgá leat sihkar ahte dihkki jávká. De leat monit cuovkanan ja dihkkit jápmet ovdalgo háhppehit fas monnet. Dan gaskkas ferte viššalit čohkut dihkkečohkumiin njuoska vuovttaid. –Čohkun lea buoremus vuohki fuobmát dihkiid, lohká Mehl ja muittuha ahte juohke čohkuma maŋŋel ferte bassat sihke sihkaldaga ja čohkuma 60 grádas. ¶
Jus áiggut eambbo dieđuid dahje jus leat jearaldagat, ságastala sátnejođiheddjiin Rolf E. Mortenseniin tlf. 78 94 33 01 dahje 915 13 506. ¶
Anti muitala son lea gullan ahte nuorat olbmot geat dárbbašit veahki sosialkántuvrras dal dustet mannat dohko. –Nu ahte mu miellačájeheamis lea leamaš ávki. Sosialkántuvra ii galgga beassat láhttet olbmuiguin nu go ieža hálidit, deattuha Anti. ¶
Nils Mikkel Somby deattuha ahte dát ii leat orohaga almmolaš plána, muhto dat lea juoga máid siiddaolbmot leat álggáhan. Son lohká dieđus doarjut siidaguimmiid plánaid. –Dál gal galggašii vuos leat dušše gaskaboddosaš áidi, muitala son. Somby aŋkke lohká ahte sii leat gal ohcan lobi áidut dán guovllu alcceseaset čakčaeanan, muhto áššemeannudeaddjit nollájit ohcamiid alde. –Dat ii leat čiegus ahte min orohaga oainnu mielde lea dát vuogas čakčaeanan, go dat leat joavdelas ja guoros eatnamat máid eai geavat okta ge siida čakčat, lohká Somby. ¶
Kjell Varsi vilbealli Agnar Varsi (40) jáhkká iežas vilbeali leat čiehkadan.–Sus lei beassážiidáigge juo turistavisum mannan olggos, muitala Agnar. ¶
Agnar muitala ahte son ii vuohttán Kjelles maidige mii sáhttá dán jávkamii čadnot, go oinnii su maŋimuš. –Mu dieđuid mielde eai lean Kjelles vašálaččat dán guovllus. Son lei movtta, positiiva ja dasalassin lei son heaitán juhkamis, muitala Agnar telefuvnnas Oslos. ¶
Agnar lea dál váldán oktavuođa norgalaččaiguin geat orrot guovllus ja geat dovdet Kjell Varsi. Son lea bivdán sin ohcagoahtit iežas vilbeali. –Lei heajos lihkku go dát dažat ledje Norgii boahtán mannan geasi, muhto dál gal leat fas ruovttoluotta mannan, ja sii leat lohpidan ohcat Kjell Varsi, muitala Agnar. ¶
Ii loga Kenneth diehtit vuolgá go bearaš ohcat áhči jos guovllu politiijat eai gávnna su. –Brasil lea issoras viiddis ja stuorra riika nu ahte šaddá váttis doppe álgit ohcat, árvala Kenneth. Dál sávvá Kenneth ahte guovllupolitiijat Brasilas gávdnet su áhči. –Diehtemeahttunvuođas ii leat suohtas eallit, dadjala Kenneth. ¶
Golbma boazoeaiggáda Oarje-Finnmárkkus áigot fárret ealuiguin Nordlándii danne go Finnmárkkus leat beare ollu bohccot. Dát golbma boazodoalli bohtet Lákkonjárgga-orohagas, gos njukčamánus dán jagi ledje 10.222 bohcco. Ovdal boahtte cuoŋománu galget dáppe leat 3600 bohcco. Dát golbma boazodoalli leat ožžon mátkedoarjaga Boazodoallohálddahusas fitnat geahččame guovlluid. Sámediggeáirras Anders Urheim, gii lea Divttasvuonas Nordlánddas eret, mielas lea boastut sirdit váttisvuođa, dan sadjái go báikkálaččat čoavdit dan. –Boazodoallohoavda ja álgi stáhtačálli Ellen Inga O. Hætta láhtte fuollameahttun ja suorggahahtti vugiin olbmuiguin olggobealde Finnmárkku, beaškala Urheim, gii lohká diehttelas áššin ahte guoros sadji várrejuvvo olbmuide geain lea gullevašvuohta Nordlándii. Son gáibida ahte Eanandoallodepartemeanta ja Stuoradiggi váldet ášši dál. Ášši galgá digaštallojuvvot Boazodoallostivrras. ¶
Deanu kulturskuvllas leat mánát guđa jagis ovcci jahkái, ráhkkanan bures čájálmassii maid Deanus besse ollu olbmot geahččat mannan lávvordaga. TV-akšuvnna olis, man fáddá lei psyhkalaš dearvvašvuohta. Deanu mánát čájehedje teáhterbihtá seamma fáttás. –Teáhterbihttá maid mánát čájehedje lei dan birra movt mánáin sáhttá leat buorre dilli, muitala Ebba Joks gii lea mánáid teáhterjoavkku jođiheaddji. ¶
–Bihttá lea eantanvuolážiid birra geat álggus ellet áibbas dábálaččat, muhto de álge ovtta, gean namma lea Paa, olgguštit go sus ledje nu unna čalmmažat. Dađistaga fuobmájedje iežá eatnanvuolážat ahte vearrámus givssideaddjis Hektoris lei sivva manne hárddii. Sus ledje nu unna juolggážat. Loahpa loahpas mánát gávnnahedje ahte dáiddi buoremus jus buohkat stohket fárrolaga, muitala Ebba Joks. ¶
–Teáhter doaimmai hui bures, lohká bagadalli Ebba Joks ja rámida mánáid. Son muitala mánáid teáhtera leamaš dego rávisolbmuid teáhter. –Mánát leat vuidojuvvon ja leat hámaid ja teáhtergárvvuid atnán ja sis ledje maiddái lávdečuovggat, čilge Ebba Joks. –Dáinnalágiin šaddá mánáide teáhter stuora vásáhussan, čilge Ebba Joks, gii maiddái lei hui duhtavaš go mánáid iežaset teáhterčájálmasa ledje nu ollu olbmot boahtán geahččat Deanu birasvissui. ¶
Tangen lohká ahte Interpol Norga mat leat gaskariikalaš politieiseválddit leat váldán oktavuođa Interpoolain Brasilas. –Interpola Brasilas dasto váldet oktavuođa guovllupolitiijain dan báikkis gos navdet Varsi maŋimuš leat leamašan. –Dál galgá guovllupolitiija Na Tal guovllus Davvi Brasilas gos Varsi maŋimuš áiggiid ásai ohcagoahtit su, muitala Tangen. ¶
Lars L. Anti, geas leat dálveorohat máttabealde Iešjoga, ii loga gaskaboddosaš áiddiid váttisvuohtan dušše dákko. –Dál han leat muhtumat maid álgán áidut dálveorohagaid. Dainna lagiin orrot áigumin vuoigatvuođaid sihkkarastit ovdal orohatjuohkimat leat mearriduvvon, muitala Anti. Dál sávvá ahte áššit šaddet dovddusin almmolašvuhtii, vuoi šaddá dáid birra viiddis sáhka. –Dáid ii sáhte šat čiegadit, dadjá Lars L. Anti. ¶
–Liikon su musihkkii. Hirpmáhuvven go gullen su musihka vuosttaš geardde. Sus lea buorre skearru maid buohkat berreše oastit. Su musihkka muittuha Bjørka ja Bertine Zetlitz musihka, oaivvilda Kristensen, gii ii leat leamaš mielde skearrus čuojaheame. Son čuojahišgođii ovttas Margaret Bergeriin maŋŋel go oaččui jearaldaga Bergera produseanttas čuojahit. –Okta rumbo-čuojaheaddji gean mun dovddan oaččui jearaldaga Margareta produseanttas iigo son sáhte čohkket joavkku mii sáhttá live-čuojaheamis čuojahit. Nu mun serven dása, muitala Kristensen. Son ii loga diehtit goas galgá nuppes čuojahit Margaretain, muhto lea sáhka lágidit turnea. Go ii čuojat ovttas beakkán lávluiguin nugo Wenche Knutsoniin, Margaret Bergeriin ja Ana Johnsoniin, de čuojaha Kristensen Jack-joavkkus. Jack galggai almmuhit CD-skearru dál čakčat, muhto lea maŋidan dan maŋŋel juovllaide. –Mii leat leamaš guokte tuvrra Londonis čuojaheame, ja soaitit fas dohko vuolgit fargga. Lea maid sáhka vuolgit Floridai. Soaitá juoga olgoriikkas šaddat mis, lohká nuorra sámi gitárista Jan Ole Kristensen. ¶
Reabbá Dál dovddat ahte leat hirbmat buori mielas, ja dus leat buorit vejolašvuođat háhkat ođđa oktavuođaid. Dán vahkku oaččut dakkár fálaldaga mii lea measta jáhkemeahttun buorre. Lihkku orro čuovvume du olles dán áigodaga. Dál sáhttá visot mannat du miela mielde, muhto it berre goitge badjelmearálastit. Illodala duorastahkii, dalle oainnat beasat vásihit buolli ráhkisvuođa. Du lihkkologut: 8, 12, 10 ja 25 ¶
–Hui buorre go čájehit beroštumi dáloniid beroštumiide, dasa liikon issorasat. Lea ávki leamaš dáloniid organiseremis, lohká Hætta, gii áinnas vuolgá eará báikkiide ásahit báikkálaš servviid. Stig Hansen Leavnnjas lea okta dain geat leat riŋgen Hættai. –Mii beroštit dan politihkas maid Hætta jođiha. Mii leat čuvvon mielde das maid son oaivvilda ja leat ovttaoaivilis suinna. Son ii bargga dušše ovtta guvlui, nugo ollusat dahket. Sus lea eanet "Finnmárku buohkaide" -jurddašeapmi, lohká Hansen, gii dál lea sihtan Hætta juohkit eanet dieđuid searvvi ja bellodaga birra. Vaikko Hætta leage dahkan stuora mediastoarpma iežas kontroversiealla cealkámušaiguin, de ii leat baldán Hansena ja earáid Porsáŋggus gal. –Ii leat baldán min, guhkkin eret. Mii leat oalle ollusat dáppe geat dál geahččalit ásahit báikkálaš searvvi dáppe, muitala Hansen. ¶
Kárášjoga mánáid- ja nuoraidpsykiáhtralaš guovddáš (MNP-Sis Finnmárku) bálvala Gaska- ja Sis-Finnmárkku guovllu, mii lea multikultuvrralaš guovlu gos sámi kultuvra lea nanus. Go lea našuvnnalaš gelbbolašvuođaguovddáš sámi álbmogii mánáid- ja nuoraidpsykiátriijas, de leat dán klinihkas bagadallan- ja dikšunbarggut sámi álbmoga ektui maid muđui riikas. Guovddážis lea poliklinihkka, ovdaskuvlapedagogalaš ossodat, nuoraidpsykiáhtralaš joavku ja bearašossodat. Bearašossodat álggahuvvui čakčat. Muđui leat hutkame dutkan-, fágaovdánahttin- ja oahpahusdoaimmaid. Fágabiras lea máŋggakultuvrralaš ja fágaidgaskasaš (doaktárat, psykologat, pedagogat, sosionomat), ja das leat gelddolaš fágalaš hástalusat. Oktiibuot leat 23 fágavirggi, ja sihke erenoamášvirggiin ja oahpahusvirggiin leat olbmot barggus. ¶
6. Stand - up leaikkastalli iđistii lávddi ala burkhain. 2. Shabana bálkesta burkha mii su mielas lea nissonvealaheaddji. 3. Pakistanalaš nieida lea mahkáš ohcamin sámi irggi. 4. Shabana liikosta Hans Gunnar Guttormii, ja Guttorm orru dainna oalle duhtavaš. 5. Vai eará nissonat eai galgga oaidnit man čáppat Hans Gunnar lea, de coggá Rehman sutnje burkha. ¶
Shabana Rehman jáhkká sápmelaččaid ollu leaikkastallat iežasetguin. Danne ii bala sámi áššiiguin čaimmahit olbmuid boahtte jagi go máhccá ruovttoluotta Kárášjohkii. ¶
- Shabanai gal heive mu gákti gusto justa, dadjá Solveig ja bidjala boahkana vel, ovdal go Shabana coggá gahpira oaivái. ¶
- Sápmelaččat eai bala geavaheamis ivnniid, ammal danne leat nu movttegat. Mu eadni gal livččii liikon dáppe leat geahččat daid sámi nissoniid hearvás ja hutkás dujiid. ¶
Shabana ii veaje heajastallat nu guhká. Son lea váiban ievttá Showas Rypas, gosa lei čohkken 300 kárášjohtlačča. Norgga-pakistána nieida boahtá olmmošvallji čađa scena ala burkhain. Shabana lea beaggán danne go duostilit lávddi alde bilkida pakistánalaš vieruid mat su mielas vealahit nissoniid. Muhto maŋŋebárgga eahkeda galgá muhtin sápmelaš maid geavvat bogostahkan. ¶
Shabana bilkida sisafárrejeaddji bággoheajaid, kebab-gánddaid geat vuojašit stuorra bmw biillaiguin, ja iežaset fuones dárogiela ja buot stereotyhpaid mat gávdnojit Norggas sisafárrejeddjiid birra. Sáhttá jearrat ahte ii go son bala dáid guottuid nanosmuvvat olbmuid gaskas, go son ieš maid daid bilkida. ¶
Beassášlávvordaga lei erenoamáš fiertu. Skohtercrossa guovdu márkána čohkkii ge 1600 geahčči, geat besse vásihit leahtu ja gelddolašvuođa. IIsko-Matti ii loga goasse duostan vuoittu váldit ovdagihtii. Ja guovdageaidnulaš Jostein Biti attii ge gilvvu juo vuosttáš vuorus. Son lei njunnožis vuosttaš heatas gitta mollii. –In duostan váldet dan riska ahte hásttuhit Josteina. Danne vudjen maŋis miehtá heata, go jurddašin ahte manná bures maŋit vuodjimiin, muitala Iisko-Matti. ¶
Jostein Biti bártidii ja šattai loahpahit gilvvu. Nuppi vuorus lei ge Iisko-Matti dakkaviđe njunnožis. muhto goalmmát ja maŋemus vuorru šattái anárlaš sámelunttii aŋkke dárbbašmeahttun gelddolažžan. –Ovdalaš álggu fuobmájin ahte skuhteris lea oassi billašuvvan. Šadden luoikkahit guokte forgassára oktan bensiidnapumppain, máid hirbmat hoahpus lonuheimmet. Dasa livččii sáhttán nohkat gilvu, muhto buriid mekanihkkariid dihte ollejin vuolgagii áigemearrái, muitala Iisko-Matti. Goalmmát heata lohká Näkkäläjärvi vuodján dušše dainna lágiin vai sihkkarastá vuoittu. Rievvárheahtas vuittii Iisko-Matti (YLM searvi), nubbin bođii Jørn Tore Pettersen (NMK DEatnu) ja goalmmádin Ville Varis (Mikkeli MMK). Njealljádin bođii Vegard Blien (NMK Deatnu), gii lei oktii ovdal garkkihahtten johttipokála ¶
Láhkarihkkun lea dábálaš politihkkalaš reaidu. Stuorra stáhtat, omd USA, rihkku dávjá internašunala lágaid ja resolušuvnnaid jos dat áitet stáhta beroštumiid ja infrastruktuvrra. Maiddái Norga rihkku internašunála lágaid beaivválaččat, lágat ja konvenšuvnnat mat galget gáhttet sámiid ja álgoálbmogiid servodateallima. Stuorámus láhkarihkkun maid Norga lea dahkan maŋimus áiggis lea go Finnmárkku vuvddii Statskogii 1993:s. Dat lea stuorra ja dohkkemeahttun láhkarihkkun dasgo Finnmárku lea historjjálaš sámi eana. Manne stáhta sáhttá lágaid rihkkut ja mii sámit dan dohkkehit? Miellagiddevaš lea konstateret ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi árvalii sámiide ja sámediggái vetovuoigatvuođa luonddubáhkkemiidda, nugo ruvkedoaimmaide jnv. Ulbmilin lei dieđusge ahte sámediggi galgá sáhttit bissehit stáhta ásaheamis lágaid mat goaridit ja uhkidit sámi servodaga Vuođđolága §110a ja ILO-konvenšuvnna vuođul. Sápmelaččat fertejit rihkkugoahtit norgga lágaid, jus sámi servodateallin ja kultuvra galgá bisuhuvvot. Sámi árbevieruid fertet mii sápmelaččat gáhttet ja geavahišgoahtit beaivválaš eallimis, vaikkoba dat eai soaba norgga lágain. Maŋimus áiggiid lea beaggán mediain ahte boazodoallohoavda, Ellen Inga O.Hætta lea rihkkon norgga lága og sus leat geahččobohccot. Sami árbevieruid mielde ii leat Hætta dahkan maidege boastut. Verddevuohta lea vuđolas oassi sámi kultuvrras ja galgá gudnejahttit Hætta go ain doalaha verddevuođa árvvus. Seamma dilis leat omd sámi goahtehuksejeaddjit. Goahtehuksen lea sámi árbevierru ja dan árbevieru galgat doalahit batnegaskki. Mu dearvuođat sápmelaččaide leat čuvvovaččat: čuvvot sámi árbevieruid, allet ge beroš norgga lágain jus dat hehttejit sámi servodateallima ja kultuvrra! ¶
Shabana Rehman jáhkká sápmelaččaid ollu leaikkastallat iežaineaset. Danne ii bala sámi áššiiguin čaimmahit olbmuid boahtte jagi go máhccá ruovttoluotta Kárášjohkii. 11. - 13. siddus HOVED: ¶
Johnsen muitala su klieantta álggus dušše gáibidan šállošeami ja čuoččáldahttima Sámedikkis.Muhto go ii ožžon makkárge lagan vástádusa de maid gáibidii ruhtasupmi. –Sámediggi lea dál dovddastan ahte Anna Anita Hivand ii dárbbašan doarjjaolbmo, iige lean ágga jáhkkit su leat miellabuohccin. Dál lea mu klieantta dohkkehan sámedikki buhtadusfálaldaga lohká Johnsen. ¶
Duogaš dán áššái lea ahte Sámediggi mannan čávčča ii fuollan artihkkala iežas nissondiehtojuohkin aviisii gos Hivand dovddastii ahte son lea bifiila. Sámedikke politihkkalaš ráđđeaddi Johanne Gaup čuoččuhii dalle ja logai diehtit ahte Hivand mentálalaš dearvvašvuohta ii lean dohkálaš ja ahte son dárbbaša (verge) bearráigeahčči. ¶
–Áidna maid sáhtán dadjat dán áššis lea ahte mu ovddasvástádus lei iskat álbmaláhkái Hivand psykalaš dearvvasvuođa, muhto dan mun in dahkan, ja dál garrasit šállošan dan, dadjala politihkkalaš ráđđeaddi Sámedikkis Johanne Gaup. ¶
Áššemeannudeaddji Sámedikkis Roger Karlstad duođašta ahte sii leat fállan ruhtasupmi Hivandii ja bivdan ándagassii. Son muitala ahte Hivand ii leat vel čálalaččat dohkkehan sin buhtadusfáladaga, muhto sii leat gal ožžon njálmmálaš dieđu ahte Hivand dohkkeha faláldaga. Min Áigi ii fáhten ikte Anna Anita Hivande ságáide. ¶
Ohcámuš galgá leat min hálddus maŋimusta 2004-04-30. Čujuhus: SVT, Personalfunktionen , Box 60 94, 906 03 Umeå. Čális vel kuverta nala ” Översättare – Kiruna”. ¶
– Jus Finnmárku ásahuvvo álgoálbmotguovlun, de šaddá dat vuosttaš definerejuvvon álgoálbmotguovlun máilmmis, muitala John Bernhard Henriksen Min Áigái. ¶
– Lea fylkkadiggi ja Sámediggi geat mearridit galgat go mannat viidáseappot áššiin, muitala Kari Meløy. Son ii duostta dáhkidit goas rapporta gieđahallojuvvo. ¶
Dán háve lei debutántaid eahket. Maiddái lávlunoasi vuoiti searvvai Sámi Grand Prixii vuosttaš geardde. Iige das doarvái, lei maid vuosttaš geardde go sujjavárrilaš 30-jahkásaš Johan Kitti lávllui almmolaččat. –In lean goassege jáhkkán vuoitit, munnje lei stuora vuoitu dušše beassat finálii, logai ilus lávlunvuoiti, gii maid lea boazosápmelaš ja govvadáiddár. Johan Kitti lávllui lávlaga "Go eŋgelat lávllodit" masa lei ieš čállán teavstta ja ráhkadan šuoŋa. –Sánit bohte munnje geasset. Ledjen oaidnán máŋga dokumentára Irak-soađi skihpavuođas ja geafivuođas. Oidnen olbmuid geain ii leat nu álki eallimis, ja lávlla galggašii addit sidjiide doaivaga ja dorvvu boahtteáigái, muitala Kitti, gii lohká iežas álo liikon lávlut. Sus ledje maid fuolkkit sáles, geat bohte sávvat lihku vuoittuin go Sámi Grand Prix nogai. Maŋŋel lihkkosávaldagaid lei njuolga Sámi Grand Prix-festii ávvudit vuoittu. Nuppi sadjái lávlunoasis bođii guovdageaidnulaš Annbjørg Susanna Hætta lávlagiin "Mun dárbbašan du" ja goalmmádin šattai Ina Alexandersen, gii orru Romssas, lávlagiin "Boađe lagabui" . Lávlunoasis ledje dán jagi guhtta oasseváldi. ¶
Guovdageainnu suohkanis lea dál vuosttaš geardde guhkes áigái badjebáza rehketdoalus. –Sullii 125.000 ruvnno lea diibmá báhcán ruhta maid suohkanstivra sáhttá bidjat gosa háliida, muitala Guovdageainnu ráđđeolmmái Odd Keskitalo. ¶
Guovdageainnu suohkana rehketdoallu diimmá jagis gárvanii mánnodaga, ja dán háve eai leat šat heajos logut das. –Suohkana rehkedoalus lea vuosttaš geardde guhkes áigái badjebáza, muitala duhtavaš ráđđeolmmái Odd Keskitalo. ¶
Guovdageainnu Lagas Radioi muitala Keskitalo ahte badjebáza lea boađus máŋgga áššis. Earret eará lea suohkan mearridan seastit ollu ja dat soaitá čuohcán fálaldagaide. Reantu lea njiedjan ja dat lea mielddisbuktán ahte loanat leat hálbon. Dasa lassin ii lean diimmá bálkáloahpparehket nu stuoris go ovddit jagi. Suohkanis lea ovddit jagiin báhcán sullii 1,6 miljovdnasaš vuolláibáza. Suohkanstivra sáhttá mearridit badjebáhcaga atnit oasi das gokčat. –Suohkanstivra sáhttá bidjat ruđa gosa háliida, ja sáhttá gokčat vuolláibáhcaga ruđain, lohká Keskitalo. ¶
Olgoriikakomitéa jođiheaddji Torbjørn Jagland ja eurohpalihkadusa jođiheaddji Svein R. Hansen lea bargan dan ala ahte EU berre oažžut Nobela ráfi bálkkašumi. Dát lea hirpmáhuhtti danne go dan barggu ovddas mii dahkkui ahte bajáshukset Oarje-Eurohpa maŋŋil nuppi máilmmisoađi juo addojuvvui ráfi bálkkašupmi 1953:s. Go 1947 giđa čielggai ahte Eurohpa lea manname ekonomálaš roasu guvlui de evttohii ameriika olgoriikaministtar George Marshall ahte USA galggai addit skeaŋkkaid ja loanaid sihkkarastin dihte Eurohpa bajáshuksema, maiddái Duiskka. Olbmot guldaledje Marshall`a ja maŋŋelaš dan jagi de ceggeje 16 Oarje-Eurohpa riikka OEEC organisašuvnna (Organisašuvdna eurohpa ekonomalaš ovttasbargui) oktiiheivehit doarjaga ja bajáshuksema. Dat lei álgun njealjejagát Marshall-veahkkái mii loktii Eurohpa eret dan heajos dilis maid eai livčče sáhttán garvit. ¶
Kilomehtara eret lei Aslak Henrik Buljo viesu olggobealde bargame. Son gullagoahtá muhtima huikime, muhto jáhkká ahte ránnjámánát dat leat stoahkame. Garra biekka dihte lei váttis gullat jiena. –Go de álggii eambbo jietna gullot, de jurddašin ahte dát ii sáhte riekta, muitala Aslak Henrik Buljo. Son vuoddjái skohteriin geahččat gii huiká, ja doaivvui muhtima lápmahuvvan. –Oidnen skohtera mii lei jođus ja jurddašin ahte lea muhtin gopmánan ja lápmahuvvan. De fuobmái suttis Issáha, gii movttáskii go veahkki bođii. –Healkkehin go fuobmájin Issáha čázis. Issát ieš maid dovdui hui balus go bohten. Muhto gádjun ii lean áibbas dramatihka haga. Go Ásllat Heandarat álggus vázzilii sudderavdii ja dollii Issáha gihtii, de luovvanii fas jiekŋabihttá ja Ásllat Heandarat goasii ieš maid geavvá čáhcái. –Háhppehin lihkus dollet iežan skohterii gitta ovdalgo ieš maid jávkkehan čáhcái. Ásllat Heandarat čovddii bátti, mii sus lei skohteris gitta, ja šlivgii dan Issáhii ja gaikkui olbmá bajás suttis. Go lei beallemuddui gaikon bajás, de nagodii dollet Issáha buksaboahkánii ja oažžut olbmá bajás. ¶
- Ožžon easkka gieskat dieđu ahte mii galgat váldit nie olu leavggaid mielde. Measta panihkkaluvvat go eat diehtán nagodat go skáhpput ná ollu leavggaid. Muhto dat manai bures, muitala Sámi joavkku jođiheaddji Petter Asbjørn Balto. ¶
Sámi joavkku jođiheaddji Petter Asbjørn Balto muitala ahte nuorat leat bures ráhkkanan gilvvuide. ¶
– Dat mearkkaša ahte Sápmi ii sáhte searvat miellahttun ovdal jagis 2006, muitala Peter Asbjørn Balto. ¶
Ritva lea válljen ráhkadit iežas ustiba Anja Kaarretis birra. Anja bargá beallevirggis Anárašgiela sáddagiin YLE-sameradios, dasa lassin lea son čorgejeaddji radios. –Anjas leat duhát doaimma. Sus ii leat dušše stuora bearaš muhto friddja áiggis son geargá earret eará dánsut ja lea maiddái mielde Yoga hárjehusain ja velá ollu eará doaimmain, muitala Ritva. ¶
Ritva ii sáhte áddet man láhkái Anja nagoda ja veadjá leat mielde nu ollu doaimmain.-Danin orui mu mielas miellagiddevaš ráhkadit oanehis portreahtaža dán erenoamáš doaimmalaš nissonolbmo birra, muitala Ritva. ¶
Ritva muitala ahte oahppit leat párralágaid bargan dáinna oanehis filbmaprošeavttain. –Moai Suvi Westain barggaime ovttas. Son govvidii mu filmma ja mun fas su filmma, muhto mun bagadin gal iežan filmma. Dáinna vugiin oahppat mii eará čalmmiin bargat, go galgat nuppi olbmo filmma govvidit. Nie mii maid oahppat ovttas bargat, muitala Ritva. ¶
Aslak J. Eira maiddái muitala ahte sii plánejit ráhkadit gálvomearkka, mii sihkkarastá ahte bohccobuktagat leat luonddu ráinnas biepmut. –Mii šaddat gávnnahit makkár gáibádusat galget leat, nugo mahkaš biebmama, biilafievrredeami ja dálkkodeami hárrái. Dál leat ollusat geat bibmet bohccuid ja dálkkodit Ivomecain, nu ahte fertet guorahallat ahte sáhttá go daid bohccobiergguide bidjat gálvomearkka, mii dáhkida ahte biergu lea ekologolaš buvtta. Dasa fertejit čielga eavttut, dadjá Aslak J. Eira. ¶
– Árvalusa mielde šaddá váddáseabbu hukset visttiid guovlluide mat eai leat dohkkehuvvon huksemiid várás. Dattetge lea juohke eaŋkil olbmos liikká vejolaš ohcat lobi. Iige dat leat nu álkis proseassa. Danin fertejit olbmot bálkáhit sierra fitnodagaid dahkat dan, ja nu gártáge dat divrrasin olbmuide, gaskkal 30.000-50.000 ruvnnu, árvala Jon Erland Balto. Son ieš beaivválaččat bargá juste huksenplána áššiiguin. ¶
Musihkkár Magnus Vuolab muitala ahte lea leamašan stuorra beroštupmi dáiddá deaivvademiide.–Sihke juovla- ja ođđajági mánus ledje dát deaivvadeamit Bivdu pub:s ja dalle ledje dievva olbmot, muitala Vuolab. Dál hástala fas Vuolab buot musihkkalaš návccaid Kárášjogas boahtit duorastat dahje bearjadat eahkeda Bivdu pub:ii ¶
Sámi tv-kánala fal! ¶
Riikaviidosaš guorahallan maid Opinionen lea dahkan NRK Sámi Radio ovddas, čájeha ahte stuora oassi sámi álbmogis hálida sierra sámi tv-kánala. 66% sis geat jerrojuvvojedje, vástidedje ahte sii hálidivčče sámi tv-kánala ovdalii sámi beaiveaviissa. Gažaldat mii jerrojuvvui lei: "Jus galggašii ásahuvvot juogo sierra sámi tv-kánala mas leat beaivválaš sáddagat, dahje sámi beaiveaviissa, goappá ledjet de hálidit?" ¶
Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) dulko dán oaiviliskkadeami čielga diehtun sámi álbmogis ahte politihkkárat dál fertejit doapmat bargagoahtit sierra sámi tv-kánala huksemiin. TV lea fámoleabbu ja jođáneabbu gaskaoapmi go aviissat, ja dat soaitá leat sivvan manin ollusat hálidit vuoruhit TV-kanála ásaheami ovdalii beaiveaviissa. ¶
- Ođđa diggegotteviessu galgá leat monumentálaš, muhto ii nu monumentála go Sámedikki viessu mii lea parlamentta viessu. Seammás galgá leat heivehuvvon lundui. Duoddaris ii heive leat menddo stuorra vistige, muitala Halvorsen. ¶
Miehtá dán njuovvanáigodaga lea beaggán ahte vuorkkát leat spaggadievva bohccobiergguin. Dasa lea biddjon sivvan dat go norgalaččat borre unnit bohccobierggu ovddit jagiid ektui. Dat ii doala deaivása Eirik Reinert oainnu mielde. –Dáid čuoččuhusain leat guokte elemeantta mat dahket njuovahagaid čuoččuhusaid boastun. Vuosttaš lea ahte statistihkat čájehit norgalaččaid leat borran 8,4 proseantta eambbo bohccobierggu diibmá. Eará sániiguin; norgalaččat leat borran eambbo bierggu. Danne leat oalát jorben olbmuid ja botnjan duohtavuođa, lohká Reinert. ¶
- Sivvan dasa go leat biehttalan addimis goahtesaji Trostenii, lea go guovlu gosa Trosten lei ohcan goahtesaji lea min arealplána mielde várrejuvvon ealáhusaide, nugo boazodollui ja eanadollui, lohká Svein Ottar Helander, guhte lea hoavda gieldda ovdánahttinossodagas. - Nu mo mii defineret ealáhusaid, de ii leat Trostenis meahcásteapmi ealáhus, oaivvilda Helander. Helander lohká dál gárvásit meannudan ášši, ja doahttalan siviláittardeaddji. - Mii leat leamaš dan oskkus ahte boazodoalus lea biehttalanvuoigatvuohta. Dál leat váldán vuhtii siviláittardeaddji cuiggodemiid, muhto dat ii rievdat ášši. Mii leat sádden ášši gulaskuddamii, ja mii váldit dáid oainnuid mielde go meannudat ášši, muitala Hellander. Helander mieđiha ahte meahcástankultuvra lea dehálaš. - Meahcástankultuvra lea dehálaš oassi min kultuvrras. Trosten sáhtášii eará guvlui ohcat goađi hukset. Justa diet guovlu lea várrejuvvon ealáhusaide arealplána mielde, geardduha Helander. ¶
Go mii deaivvadit dakkár olbmuiguin geat geavahit vaikko maid oláhit ulbmiliiddaset, de gal mii fertet várjalit árvvuid maid ala mii jáhkkit. Mii galgat ain beassat vánddardit friddja ja háleštit friddjavuođas. Ja mii fertet suodjalit demokratiija, nie go spánskalaččat dahke. ¶
Ragnhild moddjesta go lohká son geahččala buoremus lági mielde doallat lohpádusas buoridit sámiid dili. ¶
– Viimmat duosttai NSR bidjat nissonolbmo fas jođiheaddjin, dadjala son dan bottas go su polithkkálaš oláhusat vihkkeduvvojit. ¶
– Go nie falleha de dat muitala iežas headjuvuođa birra, ahte hálida iežas duvdit badjelebbui. Son jáhkká ahte vealaha dušše eará nissonolbmuid, muhto son vealaha maiddái iežas eatni, eamida ja oappá. ¶
Ragnhild doaivu áššit Johan Mihkkala ja Ann-Mari gaskkas leat gergejuvvon ja čorgejuvvon. Dađi eambbo ii dáhto kommenteret iežas ráđđeláhtu bargoustiba dáguid. ¶
Várrepresideanta viežžá eambbo gáfe. Čohkkeda fas. Son lea seamma proffa dás gievkkanbeavde guoras go sárdnestuolus. Son lea hárjánan fápmui ja ahte su sániid lávejit guldalit. Son árvala moai govvejetne Sámedikkis, iige su gievkkanis mii šaddá beare priváhta. Nu moai sohpe ge. Ovdal go giittán gáfe ja ságasteami ovddas, de jearan sus jáhkká go duođaid ahte boahtteáiggis šaddet eambbo nissonolbmot Sámediggái. ¶
TekstS - Ráŋggáštanrievtti oktavuođas leat sierra njuolggadusat maid sáhttá geavahit beassat friddja jus ovdamearkka dihtii lea soardán muhtun olbmo heahtedilis, muitala Trond Biti Pedersen, Sis - Finnmarkku riekteveahkkekantuvrras. – II oktage sáhte ráŋggaštuvvot juoga man ovddas maid lea bargan heahtedilis, lohká son. Vaikko son ádde bures Viktor Trostena, de son liikka ii leat sihkar ahte sáhttá go dan njuolggadusa geavahit goahtehuksema oktavuodas. – Muhto jus gieldda mearrádus čuohcá nu garrasit ahte dat oalát bilida meahcástankultuvra, de ádden bures jus Viktor Trosten «nødvergeparagrafa”, lohká Biti Pedersen. ¶
– Buot sisaboađuid maid stáhta oažžu minerálaroggamiin dán guovllus, galget mannat boazodolliide. North Cape Minerals máksá jahkásažžat beannot miljovnna divvaga stáhtii, muitala Geir Haugen. ¶
Sámi fibmafestivála jođiheaddji Anne Lajla Utsi duođašta ahte sii áigo geassádit "Villmarkssenter" báikkis orrumis, go eaiggát ja sámepolitihkar Issán (Isak Mathis O. Hætta) lea ovddidan cealkámušaid máid olluhat leat dulkon rasistalažžan. –Mii eaktudeimmet ahte Issán suovva lágidit anti rasistalaš seminára iežas hoteallas, ja ahte son searva ieš mielde seminárii. Dasa lea miehtán, nu ahte seminára šaddá palbmasotnabeaivvi vahkoloahpa ja fibmafestivála ii geassát, muitala Anne Lajla Utsi. ¶
Anne Lajla Utsi lohká ollusat sin gussiin leat dorvoohccit ja eamiálbmogat. –Danne šattai váttisin ovttasbargat, go lea dakkár cealkámušaid ovddidan mediain, lohká Utsi. Dál lea aŋkke Utsi mielas buorre go besset doallat seminára, mii lea rasisma vuostá. –Áigut bovdet logadalli anti-rasistalaš guovddážis ja maiddái eamiálbmotguovddážis. Čoahkkin galgá leat rabasin buohkaide, muitala Anne Lajla Utsi. ¶
Issána media-stoarbma šuvvá viidaseappot Norgga riikas. Dál lesbiskkaid vuostá. Badjel guokte vahku dás ovdal gohčodii Issán homofiilaid ja lesbiskaid "njolonin" Min Áiggis. Altaposten dieđuid mielde galgá leat Hætta fas geardduhan dan ovdagottičoahkkimis, go doppe gohčodii lesbiskaid "njolonin" . Isak Mathis O. Hætta galgá maid čuoččuhan ahte son ii fuola guossin iežas hotellii, Villmarkssenterii, homofiilaid ja lesbiskaid, go ii sáhtáše oađđit seamma guotta alde. Dan gal biehttala Hætta Norgga stuorámus aviisii VG:ii. –Mii doaimmahit rámbuvrri. Ii báhppá ge bálkes homssaid olggos girkus, fuomašuhttá Issán aviisii. ¶
Sotnabeaivve njukčamánu 21. beaivvi lea ONa internašunála beaivi rasisma vuostá. Dan oktavuođas lea Guovdageainnu Sámiid Searvi/NSR lágideame doaluid Guovdageainnus. Doalut leat KaffeGallerias diibmu 20.00. Guovdageainnu Samiid Searvi lohpida luođi, lávlagiid ja apeallaid. Anne Gro Gaup, Ann Mari Andersen ja Niko Valkeapää galget lávlut. Dasa lassin lea Sámiid Searvi oččodeame maiddái eará čeahpes ja dovddus lávluid ja juigiid. Guovdageainnu Sámiid Searvi/NSR sávvá buohkaide bures boahtin. –Sávvat ahte bohtet nu ollusat go vejolaš čájehit vuostehágu rasismma vuostá, go mii diehtit ahte olbmot Guovdageainnus eai dohkket dakkár badjelgeahččama olbmuid ivnni geažil, lohká Áile Jávo. Guovdageainnu Sámiid Searvi/NSR muitala ahte buot lea nuvttá, ja ahte artisttat maid dahket dan eaktodáhtolaččat. –Eará kulturbargit dahje artisttat geat háliidit searvat dása, sáhttet váldit oktavuođa GSS ja NSR jođiheddjiin Aili Keskitaloin, lohká Jávo. ¶
Sámi filbmafestivála lea máŋga jagi jurddašan ráhkadit skohter drive-in kino. Easka dál lea dát leamaš vejolaš go leat ožžon ruhtaduvvot dán. –Lea hui lunddolaš Guovdageainnus ráhkadit dákkár kino, ja mis leat hui stuora vuordámušat. Mii leat hui rápmásat dainna go leat ruđa ožžon prošektii, lohká Utsi. Utsi ii bala buollaša baldit eret olbmuid boahtimis olgokinoi. Skábmagovat filbmafestiválas Anáris lea leamaš muohtakino, ja Utsi lohká gullan ahte doppe leat olbmot leamaš maid 40 buolašgrádas. –Mii gal leat hárjánan leat olgoáimmus. Olbmot dat gal gárvodit go dihtet ahte lea olgun, lohká Utsi. ¶
Anne Lajla Utsi muitala ahte áigot ráhkadit siidda drive-in kino lusa Buletjávrái. –Mii áigut lávuid cegget, gos sáhttá biepmu ja liegga juhkamuša oastit. Iige dárbbaš heađástuvvat jus ii leat skohter mainna vuojista drive-in kinoi. –Mii ráhkadit maid čohkkánsajiid, ja lebbet duljiid maid nalde čohkká, muitala Utsi. Son jáhkká dán šaddat stuora vásáhussan olbmuide. –Indiána ilgadis filmmaiguin seavdnjadasas gasku duoddara gal lohpidan ahte sivvu soige ja ahte oaččut filbmavásáhusa maid it vajálduhte. Sámi filbmafestiválas čájehuvvojit 80 filmma viđa kontineanttas golmma beaivvis. Filbmafestivála lea Guovdageainnus cuoŋománu 5. beaivvis 7. beaivái. Maiddái almmolaš rahpan šaddá jiekŋalávddis Buletjávrris. ¶
–Dál leat ožžon oalle ollu fuomášumi, ja dat gal lea somá, muitala Kristensen. New-punk joavku Jack lea oalle ođđa joavku, muhto lea juo háhppehan čuojahit oalle viidát Norggas. Jackas leat njeallje olbmo. Lávlu Solgunn Ivana Valstad lea eret Ålesundas, Arnfinn Stautland lea eret Sunnhordlandas, Ivar Thormodsæter lea eret Moldes ja Jan Ole Kristensen ges Guovdageainnus. Joavku lea Dum Dum Boys joavkkuin čuojahan ovttas čakčat. Beassážiid galgá Jack čuojahit Guovdageainnus, ovttas D´Soundain ja Skallergics joavkkuiguin gaskavahku cuoŋománu 7. beaivvi Buletjávrris. –Šaddá hui somá boahtit fas Guovdageidnui, lohká Kristensen. Ii leat nu guhkes áigi go Jack lei maŋemus Guovdageainnus. Čakčat dolle maid konseartta Guovdageainnus. Dál illuda Kristensen go besset ovttas D´Soundain doallat konseartta. –Šaddá somá siiguin čuojahit seamma báikkis. Sis lea buorre musihkka, ja doaivut boahtit olu olbmuid konsertii. Kristensen čuojaha maid Guovdageainnus beassážiid Tribute to Police joavkkus, mii čuojaha Police-lávlagiid. ¶
– Buot mánát hálidit buori olgobirrasa. Ja dálá mánáigárddi olgobiras gal lea menddo gárži. Erenoamáš sámi mánáide lea dehalaš beassat duhkoraddat albma luonddus. Danin livččii vuogas jus beasašeimmet hukset ođđa mánáigárddi lahka Báhpajávrri. Doppe lea viiddis meahcci ja uhcán trafihkka, muitala Hausberg. ¶
- Mii gal oažžut ollu veahki oahpaheaddjiin go bargat danne go eat leat go guđas min luohkás, lohká Morten Tobiassen, gii čiehkala spealaid ja ohcá girjjiid vai journalista beassá govvidit. ¶
–Mii galgat earret eará eŋgelasgielakurssa lágidit, mii lea dehálaš ovdamearkka dihte turistaealáhusas. Muđui leat ollu vejolašvuođat guolástanealáhusa siskkabealde loktet gelbbolašvuođa. Earret eará guollebiebmamis leat vejolašvuođat go ovdamearkka dihte Deanodagas leat máŋga dorskekonsešuvnna, muitala Pedersen, gii ieš lea Deanodatlaš. ¶
Finnmárkku siseatnamiin ii leat vel ovttas ge meahccespidnegárdi, muhto dat sáhttá fargga šaddat jus manná nu mot kárášjohkalaš Tor Atle Hansen hálida. –Oidnen ovtta boandabláđis dáid spiinniid birra. Nu álgen smiehttat daid birra, muitala Tor Atle. ¶
Tor Atle Hansen áiggošii álggahit doalu moadde logi spiinniin. –Meahccespiinnit guddet gaskal 6-7 čivgga guovtte gearde jagis ja njuovvandeaddu lea 40-60 kilo, muitala Hansen. –Gal don de goit rikkut? –He he! In mun dan gal dieđe. In jáhke, reaškkeha Tor Atle. ¶
Muđui muitala Tor Atle ahte meahccespiinnit eai bora nu ollu fuođđariid go dábálaš spiinnit, eai ge leat nu buoiddit. Tor Atle šaddá oanehaš smiehtastit jearaldahkii ahte leago borran meahccespiidnebierggu. –Jua, de máisten dalle go fitnen Álttás geahččamin meahccespiinniid. Dat lei buorre biergu, lohká son. ¶
Tor Atle smiehttá ahte mii geavvá jus doppe leat kulturmuittut. –De dáidá Sámediggi bissehit plánaid ja mun lean bálkestan ruhtalána duššái, árvala Hansen. Eará balddonas meahccespiidnedoalu álggaheapmái lea nubbe vuođđoealáhus. –Ballu lea ahte boazodoallu vuosttalda, muhto sávan ahte nu ii mana. Ii das leat nu stuorra eanagahpalagas sáhka. In leat gal oaidnán ge bohccuid dakko goasse, lohká Tor Atle Hansen. ¶
Goahtebeallji lea gaskavahku leamaš Oslos muitaleame ja čájeheame plánaid ovtta vejolaš investorii, Olav Thon-jovkui. Goahtebealji beaivválaš jođiheaddji Leif Halonen lea duhtavaš čoahkkimiin. –Mis lei buorre čoahkkin ja mii ovdánišgoahtit, muitala son. Son ii dieđe vuos searvá go Olav Thon prošektii. –Dál leimmet vuos hálešteame ja muitaleame prošeavtta birra. Olav Thon-joavku áigu joatkit oktasašbarggu minguin ja doalahit oktavuođa, muhto lea vuos beare árrat dadjat servetgo dása, lohká Halonen ja muitala ahte Goahtebeallji áigu maiddái Choice-hoteallaovttastusain doallat čoahkkima. Maiddái guovdageaidnulaš Mikkel Isak Eira ovttas earáiguin lea pláneme oastit Norlandias buollán hotealla, ja divvut dan ođasin. Ii leat vuos čielgan goabbá joavku beassá oastit buollán hotealla, ja šaddágo áibbas ođđa hotealla vai divoduvvon hotealla Guovdageidnui. ¶
Odne bearjadat diibmu 1800 rahppo govvačájáhus Marry A. Sombys Artic Galleriijas Romssa gávpugis. Dál lea nuppi geardde go sus lea govvačájáhus obbalohkái. Vuosttaš lei beannot jagi dassái. –Son lea álo hálidan maiddái govvadáidagiin bargat, muitala su nieida Katri Somby. ¶
Ráđđehus árvala ahte reanttut foanddas sáhttet geavahuvvot bargguide mat ovddidit romaniálbmoga kulturvrra, giela, historjjá ja identitehta. Min mielas lea dehálaš ahte maiddái romaniálbmot ieš galgá beassat mearridit foandda njuolggadusaid. Danin lea buorre go Ráđđehusa ulbmil lea ásahit vuođđudusa gos romaniálbmot searvvit leat mielde. Mii ávžžuhit sápmelaččaid leat ovttaráđálaččat romaniálbmogiin. ¶
Utsi lohká Ibsena Peer Gynta dráma heivešii bures sámáidahttit. Bihtás lea seamma sullásaš identitehtaváttisvuođat. Peer Gynta geahččala báhtarit iežas kultuvrras, muhto boahtá fas ruovttoluotta ja ohcá iežas identitehta. Dán leat maid ollu sápmelaččat vásihan dáruiduhttimis ja eará dilálašvuođain. ¶
Dál leat Norgga rihkkuspolitijat dutkagoahtán guovdageaidnulaš Per Jonas Kemi jápmima. Rihkkuspolitiijat leat earret eará iskamin báikki gos Kemirohkki gávdnui fargga golbma jagi dás ovdal ja sii vižže maiddái tv-bátti man NRK Sámi Radio govvii beaivvi maŋŋá go Kemi gávdnui. Dáinná áššiin galget bargat ain jo guokte vahku, muitala rihkkuspolitija inspektevra Sturla Osen NRK Sámi Radioi. Guldal Rádio T ¶
Olles 15 jagi barggai Alfa journalistan, muhto 20 jagi dassái gávnnai son ráhkisvuođa, mii doalvvui su badjedillái. Sáŋgojávrris Porsáŋggus deaivvadii Alfa badjenieiddain geainna son dasto náitalii, ja dál lei sutnje láhčon sadji badjedillái. –Mun ledjen gal ovdal juo oahpasmuvvan Iŋggos Máhtiin geas lei geasseorohat Časkilis nuorttabealde Porsáŋggu vuona. Mun bessen su soames geasi ja dálvvi reŋgot. Son maid attii munnje mearkka, ja dieđus ohppen maiddai sámegiela sus ja su fulkkiin, muitala Alfa. ¶
Alfa ii váillat journalistta huša ii veahášge. Dál lea su mánnávuođa hálidus ollašuvvan, muitala son váris máttabealde Sáŋgajávrri. Doppe lea son justa dáid guhttaliid guođuheamin ealu. Miessimánu 17. beaivi TV2 diibmo 1530 ¶
Dán giđa vuosttaš logut studeantaohcamiiguin leat čielgan. Dá giđa logut lea bisson sullii seamma dásis, go veardida ovddit jagiid ektui, muitala Sámi allaskuvla preassadieđáhusas. Allaskuvla vuordá loguid stuorrut geasi mielde. Jagis 2003 allaskuvllas ledje 285 ohcci. Miessemánu 6. beaivvi rádjai leat oktiibuot 168 ohcci. Vuosttaš loguide gullet oktasaš sisaváldima ohcamat ja ohcamat mat leat sáddejuvvon njuolga Sámi allaskuvlii. Studeantan sáhttá sisačálihit gitta čakčamánu 15. beaivái. Nu movt diibmá, de lea maiddái dán giđa bivnnuheamos oahppofálaldat sámegiella, masa dál leat 37 ohcama. Vássán jagis dasa ohce 29:s. Allaskuvla maid oaidná ahte oahpponeavvopedagogihkka maid lea šaddan bivnnuheabbon. Maiddái ođđa fálaldagaide, servodatfága mas lea boazodoallo čiekŋudeapmi ja sámi biebmokultuvra, lea stuora beroštupmi. Allaskuvlla lohká dan sáhttit muitalit ahte lea dárbu dákkár fálaldagaide. ¶
Njukčamánus ceggejuvvui lávdegoddi, man jođiha sadjásaš boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta. Muđui leaba lahttun Kárášjoga - ja Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvvi jođiheaddjit Piera Jovnna Anti ja Nils Mathis Sara. Gaskavahku lei čoahkkin Báhkkiljoga giliviesus, mas buktui ovdan mii dán rádjái lea dahkkon. Johttisápmelaččaid searvvi jođiheaddjit eaba leat duhtavaččat. –Mis lei "deadline" miessemánu vuosttaš beaivái, muhto dán rádjái ii leat mihkke dahkkon. Orro váttis geargat njuovvanáigodahkii, muitala Piera Jovnna Anti dakka maŋŋil čoahkkima. ¶
Johttisápmelaččaid searvvi jođiheaddji guovtos árvvoštallaba ahte dán guovtti stuorra boazosuohkanis galgá njuvvot 80 000 boazu boahtte njuovvanáigodaga. Nils Mathis Sara oainnu mielde lea njuovvan dilli fargga roassu Oarje-Finnmárkku boazodoalloguvlui, jus dál ii álgge mihkke válganit njuovvan - ja vuovdinplánaiguin. –Dás lea sáhka ahte dušše Oarje-Finnmárkkus galgá njuvvot 60 duhát boazu. Aage Pedersen njuovahat lea geažuhan njuovvat čakčaáigodagas gaskal 7-10 duhát bohcco. Dat ieš alddis muitala ahte njuovvanroassu sáhttá fas čuožžilit, lohká Sara. ¶
Norgga Oahpahus- ja dutkandepartemeanta ii lohpit lassiruđa Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlii Guovdageainnus. Dán muitalii departemeantta ossodatdirektevra ievttá čoahkkimis Sámi joatkaskuvllaid stivrrain. Čoahkkimis lei maid sáhka skuvllaid ruhtadilis. Oahpahus- ja dutkandepartemeantta ossodatdirektevra Dag Thomas Gisholt ii loga departemeanttas leat ruđa skuvlii. Nu muitala NRK Sámi Radio. Gieskat logai Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla rektor Mats Steinfjell ahte skuvllas váilu 970 000 ruvnno, danne ii dáidde leat vejolaš álggahit buot fálaldagaid maid leat jurddašan boahtte jahkái. Oahpahus- ja dutkandepartemeantta ossodatdirektevra ii loga iežas boahtán čoahkkimii dan dihte go skuvllas váidalit ruhtaváni. Ossodatdirektevra Gisholt lohká iežas leat dábálaš jahkásaš deaivvadeamis. Son muittuha ahte ruhtavátni lea maid buot eará joatkkaskuvllain Norggas, ii dušše Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas Guovdageainnus. Son lohká iežas ollásit luohttit Sámi joatkkaskuvllaid stivrii ja lohká stivrras nagodit čoavdit váttisvuođaid dáin skuvllain ja hutkat mo buorebut sáhttet ovttasbargat oahpaheami ektui. ¶
Hætta ii mieđit dasa ahte mihkke ge ii leat dáhpáhuvvan dan rájes go boazodoallošiehtadus dahkkui guovvamánu loahpas. –Dan rájes lea sullii guokte mánu áigi. Boazodoallohálddahus lea čohkken dieđu ja máhtu dan hárrái mii gáibiduvvo dákkár njuovvanbussiide, muitala Johan Ingvald Hætta. ¶
Hætta muitala ahte jurdda lea oastit atnon njuovvanbussiid, muhto ii duostta dadjat ahte háhppehit go ovddidit ohccamušaid Boazodoallo Ovdanahttin Fondii geassemánu 28. beaivái. –Muhto sáhttá lágiodit sierranas čoahkkima maŋŋil, dadjá Hætta. ¶
Finnmárkku sosialistalaš gurutbellodat áigu maid searvat boahtte sámediggeválggaide. Romssa Sosialistalaš gurutbellodat searvá maid válggaide, vaikko bellodaga siste leage leamaš vuosteháhku. Kirsti Saxi, gii lea Finnmárku Fylkka várresátnejođiheaddji SG ovddas, lohká ahte sidjiide lea dehálaš leat Sámedikkis, go doppe meannudit ollu dehálaš áššiid, muitala Sámi Radio. ¶
Ailo Gaup ii leat áidna garra lunta gii Skiippagurrii boahtá. Skiippaguras šaddet ollu musihkkárat geain lea garralágan guoimmuhanvuohki. Heavyjoikjaovku lea okta dain. - Oinniimet diibmá ahte Intrigue gesii ollu olbmuid Suomabealde, ja maiddái Čáhcesullos. Min mielas gal ii daga maidege ahte guokte jagi maŋŋálaga čuojahit jos jo buohkat leat duhtavaččat, oaivvilda festiválanjunuš. Nubbi rockejoavku mii boahtá, lea Silver, mii lea rockáriid gaskas hui beakkán Norggas. - Dainna gal leat hui duđavaččat. Silver galgá oainnat beaivvi ovdal čuojahit Roskilde festiválas. Dat várra juo muitala man beakkánat sii leat. Go Roskildes gerget, de njuikejit njuolga bussii ja vudjet jándoris deike Detnui, lohká Broch. Dasa lassin bohtet čuojahit beakkán Tungtvann, Deanu joavku Amnesia, ja Sagitarius, Beatless ja Furia. ¶
BIEHTTALA: Isak Mathis “Issán” O Hætta lea vuot moivvi ráhkadan Sámedikkis. Dál biehttala oasálastit lávdegotti čoahkkimiin go dat leat gitta. ¶
Sámedikki áirras Isak Mathis “Issán” O. Hætta biehttala mannamis Sámedikki lávdegotti čoahkkimidda. –In leat eahpedemokráhta, vaikko vel eanetlohku lea mearridan dáid čoahkkimiid giddet almmolašvuhtii, lohká Hætta. ¶
Vaikko vel rihkku Sámedikki njuolggadusaid, de ii bala Issán ahte Sámediggi dal ráŋggášta su mangeláhkai. Son mieđiha gal ahte ii áiggo dákkár bargovugiid dahkat dáhpin. ¶
Duodječájáhusas ledje duojit maid golbma ovdaskuvlaoahpaheaddjeluohká Sámi allaskuvllas ledje dahkan. Dasa lassin ledje moatti dábálaš oahpaheaddjestudeantta duojit maid čájáhusas. Sámi allaskuvllas lea juohke jagi čájáhus gosa olbmot bovdejuvvojit geahččat dujiid maid studeanttat leat dahkan. Seammás lea sis eksámen duojis, ja sensor árvvoštallá dujiid maŋŋel go čájáhus lea leamaš. Studeanttain leat leamaš gávcci fáttá maiguin leat bargan duojis. Dáid vuođul leat ráhkadan bargopearpma ja dan vuođul ges leat ráhkadan čájáhusa. Juohke fáddái leat ráhkadan duoji. Studeanttat leat earret eará oahppan muora, báhki ja čoarvvi, ullu, dani, sárguma, gápmasa, láiggi birra. –Min rukses árpu lea mánáidgárdi. Mii leat ráhkadan dujiid maid doppe sáhttá ráhkadit, muitala studeanta Biret Margit Hætta. Čájáhusa ledje geahččame ollu mánáidgárdemánát. ¶
– Sápmelaččat leat ieža jođihan sámeskuvlla Málagis. Beroštupmi leamašan nana buorre. Dán muitala Romssa Sámeskuvla hoavda Magne Einejord Sámi Áigái. – Giela árvu lea maid badjánan maŋŋá go skuvla álggahuvvui. Muhto lea ain váttis fidnet dohkalaš sáme oahpponeavvuid. Oahpaheaddjit ráhkadit ieža measta buot. Sámi oahpaheaddjit leat Scandinavia stuorámus ideálisttat, lohká Einejord. Sámi Áigi 23. nr. bearjadat miessemánu 11. b. 1984 ¶
Vuot šaddá dát aktiivvalaš ja gelddolaš áigodat mii du vuordá. Dakkadihte fertet oahppat bargat ovtta diŋgga háválassii. Okta du lagamuččain geahččala oaggut muhtin du jurdagiid, ja jus it várut, de sáhtat šaddat don guhte vuoittahalat. Lea issorat dehálaš ahte oahpat váldit ovtta lávkki háválassii, doalat ortenga iežat prošeavttain nu ahte ii oktage daid suolát. Vahkku loahpahuvvo ollu rámiin ja movttidahttimiin sihke du hoavddas ja du ráhkásis. ¶
–Lei hui miellagiddevaš. Dál lei vuoigŋa áibbas earaláhkai go lea leamaš. Lea leamaš váidaleapmi, dego mii livččiimet oaffarat. Dál lei vuoigŋa dakkár ahte mii leat fámolaččat, mii nákcet rievdadit ja ovddidit áššiid nu ahte min servodagat ovdánit, muitala Eikjok. Seammás leat maid álgoálbmotnissonat vealahuvvon ja badjelgehččojuvvon. –Mun nanusmuvven singuin ovttas leat. Mis lea nu olu oktasaččat ja mii áddehaddat. Mii leat dego oappážagat, muitala Eikjok. Son lohká stuora erohusaid álgoálbmotmáilmmis. –Mii munnje lei ođas, lei ahte nu olu sajiin álgoálbmotguovlluin miehtá máilmmi lea soahti. Ja olu álgoálbmogat lea maid nu garra dilis ahte illá bohtet ceavzit šat álbmogin. Álgoálbmotmáilmmis dáhpáhuvvet ollu olmmošvuoigatvuođarihkkumat, danne ráhkadeimmet sierra ávžžuhusaid ON:ii dan birra. ¶
Eikjok lohká álgoálbmotnissoniin miehtá máilmmi ollu oktasašvuođaid. –Dat mii lea oktasaš miehtá álgoálbmotmáilmmi, lea ahte nissonat váldet alit oahpu. Leat máŋga siva manne dievddut illá hálidit rievdadit iežaset dán oddaáigásaš eallimii, ja de dáhpáhuvvá ahte sii eai arvva allaoahppan nissoniiguin. Nuppeláhkai eai oba dohkke šat sidjiide. Dát buktá kultuvrralaš erohusaid nissoniid ja albmáid gaskii. Dát dáhpáhuvvá miehtá álgoálbmotmáilmmi, ja mii mearrideimmet ahte dása fertet bidjat eanet fuopmášumi. Eikjok muitala ahte su raporttas Sámis ledje erenoamáš ollu oktasašvuođat raporttain Ruonáeatnamis. –Maiddái Ruonáeatnamis hálddašit nissonat ođđa áiggi buorebut go dievddut. Doppe lea maid nu ahte albmávuohta lea čatnon bivdoservodahkii ja lundui. Albmát bázahallet ja sin sohkabeallerolla šaddá hui gárži. Ruonáeanan Ráđđehus lea garrasit bargamin buoridit nissonoassálastima ruovtturáđđehusa dikkis, sii lágidit oahpu báikkálaččat nissoniidda geat hálidit searvat politihkkii, muitala Eikjok, gii oaidná ollu oktasaš hástalusaid. ¶
Buorre ráhkkaneapmi eksámenii lea oažžut doarvái vitamiinnaid ja minerálaid. Erenoamážit E- ja B-vitamiidna namuhuvvojit muittu buorideami oktavuođas. Muđui lea mávssolaš borrat hui dearvvašlaččat. Eksámenolbmát geat leat hui viššalat lohkat leat buorit olbmát dutnje moadde vahku ovdal eksámena. Jearat nu ollu go nagodat. Dainnalágiin dagat buori maid nu ahte olbmát besset repeteret dan maid leat oahppan. Nu darvána diehtu buorebut muitui. Go logat, de galggat girjji gokčat dávjá ja geahččalit muittohallat maid leat juste lohkan. Ráhkat jurdagiin alccet gova das maid áiggut muitit. Psykologat lohket mahkáš-eksámena buorren goanstan ráhkkanit eksámenii. Váldde muhtin ovdalaš eksámenbihtá ja geavat dušše daid veahkkeneavvuid maid bihttá suovvá ja hárjehala bargat "pressa vuolde" . De ii leat eksámendilálašvuohta nu issoras eksámenbeaivvi. Oahpa bures váldoáššiid pensumis, digaštala kollokvieolbmáiguin dán birra. ¶
Distaga almmuhuvvo dárkkistuvvon našunalbušeahtta, ja de čielgá leago skuvla ožžon eanet ruđa. –Jus ii leat, de ferte juoga dahkkot. De čuovvolit ášši ja geahččat leago skuvlii vejolaš oažžut eanet ruđa. Muhto juste dál lea hui dehálaš ahte skuvllas lea ságastallan departemeanttain ja ahte muitala dárbbuidis birra, lohká Schjøtt-Pedersen. Son ii lohkan diehtit skuvlla heajos ruhtadili birra ovdalgo Kemi muitalii dán birra. Kjell Kemi moaitá Sámi joatkkaskuvllaid stivrajođiheaddji Anton Dahl dán oktavuođas. –Anton Dahl risse iežas bađa. Politihkken livččii su bargu ja ovddasvástádus, oaivvilda Kemi, gii lohká ahte bargiidbellodat šattai váldit ovddasvástádusa áššis, go earát eai oro dahkame dan. ¶
Suodjalus geahččala čoavdit ¶
— Konvenšuvnna vuođđogiella lea eaŋgalasgiella. Ja maiddái Sámi vuoigatvuođalávdegoddi, Álbmotriektejoavku ja Norgga olmmošvuoigatvuođa guovddáš leat dulkon ILO konvenšuvnna artihkkala 14.1 boastut. Sii buohkat gáddet dán artihkkala addit sápmelaččaide eaiggáduššan- ja geavahanrievtti eatnamiidda ja čáziide. Go čuoččuhit dan, de ii sisge sáhte leat nu buorre eangalasgiela máhttu. ¶
Borgemánus 2002 almmuhii «Møreforskning» nammasaš dutkanfitnodat čielggadeami mo doaibmaguovllu gaskaoamit leat doaibman. Dutkiid boađus lei čielggas: Gaskaoamit leat doaibman mihttomeari mielde. Danin árvaledje nannet doaibmaguovllu. Buorre lea go Finnmárkku Bargiidbellodat čuovvola ávžžuhusa. Fylkkabellodat árvala lasihit oahppoloana geahpedanortnega 16.000 ruvnnus 25.000 rudnui. ¶
RUOŦŦA: Ruoŧa Sámediggi bealkkahalai Ráđđehussii go deaivvadedje guokte vahku dás ovdal. ”Sámediggi ii boađe oažžut eanet eiseválddi doaimmaid jus doaibmá ná hejot”, áittii stáhtačálli Ingrid Petterson. Dán muitala Sámi Radio. Duogáš lea ahte Sámedikki jahkečilgehus oažžu heajos árvosáni ruhtadoallostivrendoaimmahagas, ESV:s. Lea beare eahpečielggas ja moivvas, oaivvilda ESV. Sámedikki stivraságadoalli Lars Anders Baer lohká leat stáhtačálli bargun moaitit stáhta ásahusaid mat eai doaimma albmaládje ja movttidahttit daid dahkat buoret barggu. –Lea politihkka bidjat veaháš deattu min ala ja mu mielas lea buorre ahte dahket dan, dan dihte go de mii fertet ođastuhttit iežamet ja ollašuhttit áššiid vai Sámediggi doaibmá buorebut. ¶
HÁMMARFEASTA: 56-jahkásaš sámi nisu juoiggai nu jitnosit gárrenoaivves, ahte su oabbá šattai riŋget politijaide. Dál lea nissona ášši leamaš Hámmárfeastta diggegottis. Dát sámi penšunistanisu lei oappás luhtte muhtin gilis Oarje-Finnmárkku rittus guokte mánu dás ovdal. Son álggii juhkat alkohola, ja šattai dađistaga go jugai eambbo, hui juoigalas. Muhto dađi mielde juoigagođii ja huikigođii son nu jitnosit ahte oabbá fertii riŋget politijaide. Nu geavai ge ášši diggái. Son áššáiduvai leat gárrenoaivvis muosehuhttán ráfi ja čorgatvuođa. Mannan bearjadaga lei ášši Hámmárfeastta diggegottis. Nissonis ii lean advokáhtta, muhto vuittii liikká. Riekti celkkii ahte ii leat eahpádusge ahte leigo nisu gárremin, go dan son ieš maid mieđihii. Muhto, ii sáhte dattetge duođaštit ahte son juoigamiinnis duođas vuorjjai earáid go iežas oappá gii lei seamma ásodagas. Ii leat diehtu lea go juoigan muosehuhttán ovdamearkka dihte ránnjáid. Jus lága mielde galggašii sáhttit dubmet vuorjama dihte, ferte son gii áššáiduvvo leat muosehuhttán earáid go iežas lagamus olbmuid. Diggegoddi ii oaidnán danne dárbbu ráŋggáštit juoigi, go ii lean earágo oappás vuorjan luđiin. Son ii dárbbaš ieš diggegoluid máksit. Dán muitala NRK Sámi Radio. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Norgga rihkuspolitiija Kripos galgá veahkkin dutkat 17-jahkásaš Per Jonas Kemi jápmima. Fargga golbma jagi dás ovdal gávdnui Kemi jápmán Guovdageainnus, ja politiijat oaivvildedje dalle ahte son lei iežas sorbmen. Muhto stádaadvokáhta lea dáhtton ođđa dutkama áššis, ja dál galgá Kripos veahkehit politiijaid dutkat ášši, muitala Oarje-Finnmárkku politiijaadvokáhta Gøril Lund NRK Sámi Radioi. Lund muitala ahte politiijat leat dáhtton veahki Kriposis vai sii sáhttet ođđa čalmmiiguin árvvoštallat ášši. Dássážii leat politiijat dutkan ovcci vihtana maŋŋel go stádaadvokáhta dáhtui ođđa dutkama áššis diibmá ovdalaš juovllaid, muhto Lund ii hálit muitalit maid sii dássážii leat gávnnahan. Fargga golbma jagi dás ovdal gávdnui 17-jahkásaš Per Jonas Kemi jápmán eatnogáttis Guovdageainnus. Politiijat oaivvildedje dalle ahte son lei iežas sorbmen, ja loahpahedje ášši. Muhto Per Jonas Kemi bearaš ii leat goassege luohttán politiijaid bohtosiidda, ja mannan čavčča bálkáhii bearaš priváhta dutki guorahallat ášši ođđasit. Dán guorahallama vuođul dáhtuige stádaadvokáhta politiijaid ođđasit dutkagoahtit ášši. ¶
DIVTASVUODNA: Ollugat sávvet julevsámi giellakurssaid váldit Divttasvuonas, ja dál ferte suohkan lasihit álggahankurssa fálaldaga. Measta 60 olbmo leat dieđihan iežaset giellakursii, ja dál fertejit Gásluovtta ja Ájluovtta kurssaid lassin álggahit kurssa vel Stuorragiettes. Divttasvuona suohkan dat lágida dáid 40 diibmosaš kurssaid, muitala Sámi Radio. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu suohkan lea čállán álgošiehtadusa AVV-fitnodagain, mii galgá addit ođđa bargosajiid Guovdageidnui. Dát lea goalmmát Lulli-Norgga fitnodat, mii áigu álggahit doaimma Guovdageainnus. Dát fitnodat lea rehkenaston olgoriikka ektui bargat. Dat boahtá vuordimis johtui boahtte geasi mielde, muitala Kjetil Bjørn Guovdageainnu ealáhuskantuvrras NRK Sámi Radioi. Dát fitnodat galgá addit sullii 20 bargosaji suohkanii. Fitnodat lea leamaš geahčadeame makkár vejolašvuodat Guovdageainnus leat. –Fitnodat lei dan meari duhtavaš, ahte áigu álggahit Interneahtta gávppašanfitnodaga Guovdageainnus, muitala sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta NRK Sámi Radioi. ¶
Gaskavahkku Min Áiggis almmuheimmet ahte Ellinor Guttorm Utsi vuot gilvala Eirain riikačoahkkimis, Rørosas, boahtte mánus. Buot báikkálaš servviin eai leat leamaš jahkečoahkkimat. Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvi, Nordlándda Boazosámiid Searvi ja Davvi-Trøndelaga Boazosámiid Searvi leat doallan jahkkečoahkkima. Nordlándda jođiheaddji John Petter Gaup ii loga jahkečoahkkima sáhttán meannudit jođiheaddji evttohusa, go dalle ledje dušše luovos ságat mat jorre. –Danne ferte riikačoahkkima vuolde sáttatolbmbuid čoahkkimis mearridit goappa doarjut. Persovnnlaččat gal doarjjun Ellinora, lohká Gaup. ¶
Nu muitala NRK Sámi Radio. ¶
Odne goivot eanaš stuorra govdábáddeaktevrrat fiberoptihka vai jukset leavttu mii dárbbašuvvo fievrridit TV, telefuvnna ja interneahtajohtolaga. Alladefinišuvnna-TV ja máŋga seammás kanala gáibidat báddegovdodaga badjel 100Mb lohket Texas Instruments. Muhto otná VDSL-standardat bissánit 50Mb:s. ¶
Muhto, maŋemus jahkebeali lea norgga telefitnodat Telio beaggán dán áššis. Miessemánus ledje sis 6000 oasti, ja áigečála Telecom muitala ahte sis leat dakkár vuordinlisttut mat muittuhit dološ stáhtalaš Televearkka vuordinlisttuid 1970-logus. ¶
– Espen ja Gøran leigga, InfoNuora vehkiin, ásahan GreIT ANS ja barggaiga dihtorgávppašemiin ruovttumárkana váste. Dađi mielde fuomášeimmet ahte gánnáha mihá buorebut ráhkadit neahttačovdosiid ja prográmmagálvvuid ja ahte baicca háliidit dainna bargagoahtit, muitala Jonas, gean bargonamahus lea vuogádatráhkadeaddji GreIT-fitnodagas. ¶
– Mii oaččuimet doarjaga Stáhta ealáhus- ja guovlluovdánahttinfoanddas ráhkadit dán prográmmačovdosa. Mii álggiimet ráhkadit Webpáhka 2002 čavčča, ja leat ain viidásit ovdánahttime dán buktaga. Eat leat gal vuos riggon dainna, muhto mii leat birgen ruđalaččat fargga guokte jagi, muitala Jonas dan birra movt sii leat ollašuhttan niegu vuovdit iežaset ráhkadan prográmmagálvvuid. ¶
Sámi dáiddár Hans Ragnar Mathisen ávžžuha buot sámi kulturbargiid ja dáiddáriid boikohttet Olympia gilvvuid Romssas jagi 2014:s. –Sápmelaččat leat dán oktavuođas šaddan gisselin stuorra gávpefámuid sirkusas, beaškala Mathisen. ¶
– Virggi bokte lea EU dál formálalaččat dohkkehan ahte sin rájá siskkobealde ásset álgoálbmogat. Dát dieđusge álkidahttá ákkastallat EU lahttuvuođa. Dattege in hálit liiggástallat. Muhto seammás fertet muitit ahte ii leat guhkes áigi go EU:as ii lean makkárge álgoálbmotpolitihkka. Dan cuiggodii «Euorohpa sámi fierpmádat» nammasaš searvi 1999:s. Ođđa virgi duođasta ahte EU guldala maiddái sápmelaččaid. De leš vel oaidnit mo de politihkka ovdána. ¶
- Dán bihtás lean miela eavttus atnán leaikkastallamiid vai Saame Siita galgá leat sihke suohtas ja dakkár mainna oahppá ollu. Muhto mun lean maid čállán dán bihta máŋgga dásis vai maiddái hástalan rávisolbmuid. Stállu, gii viggá rievidit alcces njálgáid sáhttá maid leat metoforan kapitalismii mii geahččala rievidit luonddu riggodagaid. Muhto in dieđus ge vuordde mánáid dan ipmirdit, he he. ¶
Meavrresgáris lea guovddáš oassi dán bihtas. Ja Suhayl Saadi muitala ahte afghanska kultuvrras lea rumbbus hui ollu dadjamuš maiddái odne - erenoamážit heajaid ja hávdádemiid oktavuođas. - Oidnen ovttaláganvuođaid sámi musihkas ja dan musihkas mii munnje lea oahpis iežan duogážis. ¶
Saadi muitala alcces leamaš deaŧalažžan muitit dan ahte sámit leat unnitlogus dain riikain gosa gullet. - Mun lean geahččalan nu guhkás go nagodan bargat dainna lágiin ahte in hearddohuhte gean ge. Ja lean ieš vásihan movt dat dovdo go olmmoš gullá unnit lohkui. Dieid mun jurddahallen dalle go čállen dan bihtá. ¶
Juovlamánu 29. beaivvi: Ráissa joatkkaskuvlla oahpaheaddjit addet 1500,-. Helge Matland addá 200,- ja hástala Thomas Tøllefsena, Svein Morten Johansena, Inger Præsteng Thuena, Ester Thomassena ja Unni Thomassena. Marion Palmer addá 200,-. Rigmor Moelv addá 300,- ja hástala May Mikkelsena, Paul Massmenna ja Ida Musuma. John Gustavsen addá 200,- ja hástala Elisabeth Johansena, Nina Hesselberga, Arnulf Berga ja Kåre Bjørn Kongsnesa. Vidar Eng addá 250,- ja hástala Wenche Cumminga, Salve Dahle ja Helge Tangena. Eilsabeth Johansen gir 200,- ja hástala Ann Torill Yttergårda, Inga Marja Steinfjella, Åse Mette Johansena ja Ellen Inga Eira. ¶
Juovalmánu 22. beaivvi: Nora Kiil addá 300,-. Kristin Mellem addá 200,- ja hástala Anne Dalheima ja Nils Johansena. Hans Ragnar Mathisen addá 200,-. Stein Fredriksen addá 200,-. Sauli Guttorm addá 500,- ja hástala buohkaid Goikebirggus. Eilif Larsen addá 300,- ja hástala Johanne Pedersena, Harald Furusetha, Odd Solberga, Johnny Manndala, Osvald Solhauga ja Peder Skogvanga. Finn Løkvold addá 200,- ja hástala Hege ja Lars -Erik Fossgard Nygaarda, Jarle Samuelsberga, Jan-Otto Karlsena ja Kari Andersena. Klemet Anders Sara addá 200,- ja hástala Åge Karlsena, Anders Tornensisa, Stein Berntzena, Bente Brattfjorda, Ann-Merete Thorvaldsena ja Kjell-Olaf Sebakk Norenga. ¶
Juovlamánu 19. beaivvi: Elisabeth Aspaker addá 250,- ja hástala Anders Eira, Anne Dalheima, Sylvi Ann Hjelle, Bjarne Kollstrøma ja Håkon Broxa. ¶
Árvala ovttasbarggu ¶
GUATEMALA: – Guatemala siviila servodaga ovddasteaddjit leat geatnegahttán iežaset nannet riikka demokratiija ja stáđisvuođa. Dát dáhpáhuvai oktasaš cealkámušas juovlamánu 29. 2003, čieža jagi maŋŋil go Ovttastuvvan Našuvnnaid soabahan ráfi bissehii badjel golbmalogi jagi sissoađi Gaska-Ameriikas. Dan čállá Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš. ¶
Cealkámuš ráhkaduvvui seremoniijas Guatemala Gávpogis, mii dollojuvvui ráfišiehtadusa čieža jagi ávvudeami oktavuođas. Seremoniijas ledje mielde muhtumat sis, geat vuolláičálle ráfišiehtadusa 1996, nugo ONaGuatemalasáttatgotti (MINIGUA) jođiheaddji, Tom Koenigs ja Guatemalaservodaga ovddasteaddjit árkabisma Quezada Toruŋo ja Nobel Ráfibálkkašumi vuoiti Rigoberta Menchù. ¶
Eai leat dušše ođđa telefunlinját mat leat buoridan bargovejolašvuođaid. Sii leat ožžon guokte radiostudio ja sierra tv-redigeren lanja, mii ii leat ovdal leamaš. Dál lea maid rahpasan ođđa vejolašvuohta. Ovdal šattai teknihkkár leat Kárášjogas, jus Guovdageainnus galggai mihkkege sáddejuvvot. Dál ii dárbbaš šat. –Dál mii sáhttit sáddet njuolga Guovdageainnu kantuvrras, ja dan eat leat ovdal sáhttán dahkat. Dál sáhttit vaikko buot sáddegiid sáddet dás, earret TV-ođđasiid, muitala Liv Inger Somby. Sámi Radio golmmačiegat viessu lea bisuhan olgguldas hámi vaikko leage viiddiduvvon. Badjel beliin lea viessu sturron. Dál lea sadji ovcci journalistii. Dál leat kantuvrras guhtta fásta journalistta. Sadji lea buorránan ja juohkehaš lea ožžon sierra "bargohiŋgala" . Muhto vaikko kantuvra leage ođastuvvon, de ii leat Somby mielas dat nu dehálaš. –Deháleamos lea maid fállat guldaleddjiide, ja ahte mis lea inspirašuvdna ráhkadit buriid sáddagiid. ¶
HÁSTALA:Sámi lahttu Romssa OG stivrenjoavkkus Lene Hansen hástala dál buot sámibirrasiid buktit konkrehtalaš evttohusaid sidjiide. ¶
Hansen hástala dál buot sámi birrasiid buktit iešguđetgelágan árvalusaid OG-stivren jovkui. ¶
–Dál fertet buot návccaid čohkket oktii, ja dieđán sihkkarit ahte Sámis gávdno gelbbolašvuohta iešguđetge birrasiin, lohká son. Dál hástala Hansen dáid birrasaid konkrehtalaččat doaibmagoahtit ja buktit evttohusaid ja árvalusaid OG-stivren jovkui. ¶
Berit Utsi Joks (Sámmol Biret) lea guokte jagi orron boarrásiidsiiddas. Son lea ruoktun váldán boarrásiidsiidda ja ii loga loaktit eará sajis. Dáppe son orodage juovlabasiid oktan eanaš siidda boarrásiiguin. - Mis dat gal lea buorre dilli dáppe. Juovllaid áiggi lávlut ollu sálmmaid ja fidnet valjis káfe. Dalle lávejitge fuolkkit viššalit galledit min ja muhtin juovlaskeaŋkka maid lávet oažžut, muitala Biret. ¶
Boazodoallohoavda lohká dál čielgasit čájehit ahte boazolohku lea beare badjin Oarje-Finnmárkkus, go buot orohagain leat njuovvandeattut njiedjan guokte jagi maŋáa lága, earret ovtta orohagas. Ittunjárgga ovdaolmmoš maiddái dajai gieskat Min Áiggis ahte guođohanriiddut leat šaddan garraseabbun, go siiddat eai doala rájiid. Boazodoallohoavda aŋkke ii loga vuohttit ahte obbalaččat leat nákkut guohtumiid alde. –Dán rádjái lea leamaš buorre guohtun, nu ahte bohccot leat lojit. Muhto dieđus in dieđe buot dan mii geavvá ealáhusas, dadjá Johan Ingvald Hætta. ¶
Terje Persen muitala iežaset leat leamaš lihkolačča go eai lean lávggodeamen justa dalle go bárru olahii gáddái. – Ieš ledjen velohallamin iežan seaŋggas hoteallas go muhtun bođii veaga latnjii ja dáhtui mu dallánaga báhtarit eret hoteallas. Álggos gádden dušše dádjumin munnje. Muhto go oidnen mo lei šieđđaluvvan, ja olbmuid viehkan olggobeale hotealla, de gal árvidan ahte son ii leaikkastala. Dasto rávádin mielde iežan biergasiid ja njuikejin biillii maid hotealla eaiggát lei ordnen hotealla lahkosii. Muhtomat báhtaredje maiddái mohtorsyhkkeliiguin. ¶
Terje Persen ii oaidnán ieš báru, muhto lea gal háleštan olbmuiguin geat leat dorron heakkariiddus borri báru siste. – Lean gullan ollu ilgadis muitalusaid maid birra lea váivi jurddašit. Superguovddáš gos mii finadeimmet guhtta diimmu ovdal, devdui mearračáziin, ja 45 olbmo dušše. Buot olbmot leat morrašis dáppe dál, muitala Persen. Dál lea lupmoparadiijás oalát billašuvvan. Olbmot geaid borri bárru njamistii merii, leat dál fas rievdagoahtán liikkan sáttogáttiide. Muhto liikkat gávdnojit maiddái nannámis maŋga kilomehtara eret mearragáttiin. Olusat leat ain ohcamin iežaset lagamušaid ja skihpáriid. ¶
Terje Persen moaitá Norgga ambasade ja Olgoriikkadepartemeantta. – Ambassade lohpidii boahtit hotellii, muhto ii ihtán goassige. Jándor maŋŋá fitniimmet veahki mu vieljjas Åges Ikkaldasas. Son ordnii midjiide billeahtaid ruoktut árabut go leimmet plánen, ja doaivimis mii leat ruovttus duorastaga, muitala Terje. ¶
DJ Ánte lea ieš dahkan musihka ja sániid eanaš lávlagiidda maid joavku čuojaha. Pettersen muitala ahte go Ánte buktá ovdan šuoŋa siidjiide, de álga joavku dáinna bargat ja geahččaladdat. –Mun lean maid musihkabuvttadeaddji, nu ahte mu bargu šaddá hábmet ollislašvuođa musihkas. Dieđus ge lea Ánte ieš mielde hábmeme musihka. –Son han ádde buot buoremusat iežas sámi árbevirolaš musihkkavuogi. Nu ahte dat vuohki lea čađaáigge fárus dego vuođđun ollislašvuođas, lohká Pettersen. ¶
Pettersen muitala DJ Ánte válddii suinna oktavuođa mannan giđa. –Áidna eaktu maid Ánttii bidjen lei ahte musihkka galgá leat actionpop. – Dáinna vugiin lean mun ja mu joavku ovdal bargan, ja nu šattai. DJ Ánte actionpop musihkka lea 100 proseantta ieš ráhkaduvvon musihkka. –Dát musihkka ii sulastahtte ovttage eará sámi artistta ge. Dát lea musihkkavuohki mainna mun einnostan DJ Ánte šaddat beakkánin, ii dušše Sámis, muhto maiddái olgoriikas. –Ánttes han lea nana musihkkalaš siellu, ja dat boahtá ovdan erenoamážit go son lávlu lávddi alde, lohká Pettersen. ¶
–Mun liikon actionpop vuohkái go dat ii sulastahte eará sámi artisttaid musihkkavuogi. –Sihke Mari Boines ja Orbina joavkkus lea etnovuohki. Mun hálidan geahččalit beassat eret dan vuogis. – Actionpop vuohki lea fámolaš, masa mun liikon ja sávvamis maiddái eará olbmot dasa liikojit, dadjala Ánte. ¶
Go DJ Ántiin deaivvadan Kárášjoga faláštalllan viesus lohká son ahte lei vahát go eai boahtán eambbo olbmot Karaoke šovvii Bivdu Pup:ii. –Eai dat lean várra albmaláhkái dieđihan dan šovva birrra, dadjala son. Su hámádat lea "kula" ja oaivái son lea bidjalan gaibagahpira. ¶
Ollusat leat várra gullan DJ Ánte Sámi Grand Prix lávlaga "láhppon" . Dáinna son šattai beakkánin vuosttas geardde. Maŋŋelaš ilmmai lávlla "Cummá" mii duođaid šattai dovddusin. –Buot somámus lei go maiddái smávimus mánát dán lávlagii liikojedje. Muhto mun lávllun dán áigge maid dovddus "Iešjávrre lunttaid" ja Máze nieiddain lean soames luođi luoikkahan, muitala Ánte. Son lea ožžon veahki maid imistis ráhkadit musihka, muhto eanaš lávlagiid lea olmmái ieš dahkan. ¶
Sančuari ráhkadišgođii lávlagiid, ja beasai ráhkadit musihkkavideo, mii čájehuvvui Kluss-nuoraidprográmmas 1985:s. Sii ledje filbmeme ealu luhtte ja lávlla lei bargguhisvuođa birra. Lávlaga namma lei "Atte munnje barggu" ja lei dat vuosttaš lávlla maid Sančuari ráhkadii. –20 jagi lea Sančuari addán barggu. Na áiggegollun goit lea leamaš, dadjalastá Oskal ja muitala mátkkiid birra miehtá Sámi ja Davvikalohta. Muittaša fearániid mat leat dáhpáhuvvan duoppil dáppil. –Leat aivve somás muittut. Okte lei Finnskogenis ártegis dáhpáhus. Finnskogen lea suhkkes vuovddis ja galggaimet Finnskogdagene festiválas čuojahit. Álggos vujiimet meattá ovtta lástabiilla gasku gili mas lei goallosvovdna gitta. Logaimet ieža ahte die lea várra čuojahanbáiki gos goallosvovnnas lei mikrofovdna. Manaimet boradit kafeai ja go doppe leimmet, de bođii jierásnuvvan olmmoš muitalit ahte galgat viđa minuvtta geahčen rahpat festivála. Šadden olles leahtuin molssodit, inge lean ožžon boahkána ge nala go gullojedje čuorvume. Muhto bessen goit goallosvovnna nalde juoigat, muitala Oskal. Seamma mátkkis šattai fiktiivvalaččat náitalit maid. –Leimmet ija bieđđan ja vuolgime go muhtin bođii dadjat ahte "ehpet dii sáhte vuos vuolgit, okta dis ferte vuolgit náitaleaddjin" . Mun ledjen áidna gii in lean vuolgime ja šadden searvat fiktiivvalaš heajaide. Vujiimet heasttain, finaimet girkus ja manaimet headjavissui, gos sihte juoigat. Mun juigen ja vulgen, boagusta Oskal. ¶
Dán áigge ii mátkkoš šat Sančuari nu ollu. Sis lea čuojaheaddji gii orru Ruoŧas, nu ahte lea oalle divrras čoahkkanit. Várra lea maid boarisvuohta deaddigoahtán. –Mii eat čuojat šat dávjá, muhto oažžut gal jearaldagaid. Mii leat leamaš miehtá gos sápmelaččat orrot, earret Ruoššas. Dál mii gal leat boarásnuvvan, ii dál oro šat boahtime mihkkege mátkkoštemiin. Mii geahččalit ovdánit ja muhtimiid illudahttit ođđa musihka ráhkademiin, čilge Hætta. Sančuari lea ráhkadan guokte CD, "Stállangazza" bođii 1997:s ja "Šleaŋgáčuoivvat" bođii ges 2001:s. Dál lea jurdda ráhkadit ođđa CD, ja singel mii almmuhuvvo ođđajageruohta lea oassin das. –Álgobuvtta livččii válmmas, muhto lea áddjás bargu ráhkadit CD, lohkaba Hætta ja Oskal. Sančuari vuosttaš CD:s ledje sihke lávlagat ja luođit. Nuppi CD:s leat dušše luođit. –Luohti lea dat áidna maid máhtán. Ja dušše min guovllu luđiid, moddje Oskal. Dál leat Sančuaris njealjis joavkkus, Hætta, Oskal, Johan Aslak Gaino ja Jan Dahlquist. Joavkkus leat máŋgii lotnašuvvon olbmot, muhto Oskal ja Hætta leaba čađat leamaš joavkkus ja doallan čoahkis joavkku. –Mis leat leamaš golbma áigodaga iešguđet čuojaheddjiiguin ja maiddái ollu sadjásaččat leamaš, muhto dál eat fuola šat eanet čuojaheddjiid, dadjala Hætta. ¶
Karen Siri Logjes lea jietna vullon telefuvnna geažis, go diktá muittuid girdit 60-jagi maŋos dan ilgádis soahtevásáhussii mii lea čuvvon su eallen agi. –Okta áhkku lei šaddan guođđit hearggi go darvanii, nu ahte guorbmereaga ala lei báhcán gitta beana. 


Dainna duiskalaččat višahedje, ja lei nu máilmme buorre beana ahte čohkkestii nođđun ealu jávrri ala, muitá son. 


Dasto lohká duiskalaččaid riebman báhčit bohccuid, mii lea su millii cieggan čavgadin nu ahte váivvida vel otná beaivvi ge. –Dat báhčigohte mášinbissuiguin ealu njeaiga. Gal mii heađaiskeimmet ja čieruimet go bohccot álge gahččat dego ribat. Duiskalaččat báhče visot ealu jávre ala. Oinniimet ahte juohkehaš dohppii bohcco ja de bidje daid mohtorsihkeliid ala ja vuoddjájedje. Dat lei ilgat, muitala Karen Logje Siri. ¶
Niillas oaivvilda leat beare unnán nissoolbmuid Guovdageainnus geaid gaskas sáhtášii válljet. Nieiddat dávjá vulget eret gilis studerema dihte, ja máŋggas sis bisanit stuorát gávpogiidda. Ruovttubáikái báhcet bártnit geat leat boazodoalus dahje geat gávppiid váldet badjelasaset. Son ieš barggai nu ollu nuorran ahte ii oba astan ge bearrašiin, muhto dál lea son gearggus. Vaikko ieš leage boarásnuvvame, de dat ii mearkkaš dan ahte ii leat šat doaivva: - Diet felačuojaheaddji goit oaččui máná maŋŋel go lei deavdán 60 jagi. Ja gal dalle fal lea mus maid doaivva, dadjá son leaikkas. Earránan Ii norgga-pakistána Danish Khanain ge mannan áibbas nu movt lei jurddahan. Go son lei 23 de náitalii muhtin pakistánalaš nieiddain, ja dán náitosa ledje earát mearridan. Iežas mielas orui measta beare nuorra náitalit, ja dan jáhkká ággan earráneapmái. Dál lea Danish ohcame ođđa moarssi, muhto su mielas lea váttis gávdnat rievttes nieidda su iežas birrasis. - Diehttelasat ii leat nu buorre go lean earránan. In dáidde leat jur dakkár gean pakistána váhnemat hirbmadit hálidit iežaset vivvan, dadjá Danish. Mormonar Solveig Fjermedal lea 29 jahkásaš, okto ja mormoner. Dát biras leat oalle unni Norggas, ja danne lea váttis gávdnat dakkára mii heive juste. Su olbmot vurdet su fargga bisanit ja náitalit, muhto ii Solveigas leat hoahppu. Sutnje lea deaŧaleamos gávdnat dakkára gii heive. Ii ge son eahpit gávdnamis loahpas dakkár olbmo geas lea seamma osku go sus. - Mun lean ovdal leamaš liikostan dakkár bártniide geat eai gula min oskku searvegoddái. Muhto go sii eai leat leamašan rahpasat min servodaga ektui, de lean ferten válljet girku ja bártni gaskka. Ja mun lean válljen girku, muitala son. Deaivvat Niillasiin, Danishiin ja Solveigain ođđa jagi vuosttaš Migrapolis prográmmas mii dál sáddejuvvo NRK 1:s. Prográmma čájehuvvo gaskavahku ođđajagimánu 5. beaivvi 22.30, ja dat oidno ođđasis NRK2:s 08.01 dii. 18.45 ja NRK1:s 10.01 dii. 09.30. ¶
–Álbmot ánssáša beassat vásihit sámi dáidaga ja dan historjjá. Nu go dál lea dilli, de lea uhccán vejolašvuohta oažžut ollislašgova Sámi dáidágis, lohká konserváhtor Snarby geas maid lea váldofága dáiddahistorjjás. Son muitala dattetge iežaset sáhttit váldit smávit joavkkuid magasiidnii ja čájehit soames govaid. Muhto nu guhká go ná lea dilli, de olbmot álget unnit ahte unnit beroštit dáidaga. ¶
Snarby muitala ahte Sámi dáiddamusea ii galgga dušše áimmahuššat Sámi dáidaga ja duodjedáidaga. –Maiddái eará álgoálbmogiid dáidaga galgat mii vurkkodit. Ja mii maid oaidnit ovddasvástádusa vurkkodit eará Davvi-kalohta dáidagiid, muitala Snarby. ¶
Mikkel Anders Eriksen ii dieđe eará reaškit go Min Áigi muitala ahte hálidivččiimet čállit ealgga birra maid sin bivdojoavku bážii Ásuorggebuollán válas. –Vihkkejeaddji logai ahte moddii logi jagis gal lea vihkken geahppa misiid, muhto ná unna miesáža gal ii loga goasse ovdal vihkken. Dat dáidá leat rekorda sarvvis, go dat han lei varis miessi, boagusta Mihkkal Ánte. ¶
Mihkkal Ánte muitala ahte son ja bivdojođiheaddji Gunnar Pulk bážiiga dan eatnehis miesi Cáskinjeakkis. –Heahpat gal lei vuolgit dan vihkket. Dat han measta čágai ránsela siidolummii nu ahte ávvudeapmi gal dáinna ii šaddan, lohká son. Mihkkal Ánte jáhkká dán miesi geasatmiessin, namalassii ahte dat lea riegádan aitto báliid. ¶
Ealgabivdi ballá ahte dát "sarvvis" dáidá šaddat málisin ealgabeatnagii mii lea mielde bivddus. –Munno beana lea buoidi ja stuoris, nu ahte dat deaddá beali eambbo go dát miessi, lohká Mihkkál Ánte ovdal doapmala lasihastit: –Muhto čeahppi dat gal lea bivddus. ¶
Anbjørg ja Arvid Varsi eaba gáđa go searvvaiga prošektii. – Dál juo oidne buoret bohtosiid go ovdal. Bargobiras lea buorránan sakka, ja lea ollu somát návehastit go ovdal. Áibmomolsun lea áibbas earálágán go ovdal. Ovddeš návehis lávjedje biktasat báidnot čađa návethájaiguin moatti minuvttas. Dál ii gávdno šat hádja návehis, muitala Arvid. Maiddái eará láhkái lea bargodilli šaddan buorebun. – Moai ean dárbbaš šat bahčit gusaid hiŋgaliin nu go ovdal. Dalle láviime fertet čákŋat guđa geardde juohke gusa vuollái beaivválaččat. Dat njahkaleapmi sáhtii čuohcat rupmašii. Dál ean dárbbaš šat njahkaladdat. Návehii lea huksejuvvon sierra mielkebahčinlatnja. Gusat ieža bohtet vurrolagai latjnii, ja bahčinmašiidna lea rokkis. Dál besse čuožžut rokkis ovttasajis oba áiggi go bahče gusaid. Dieđusge dat álkidahttá munno barggu, čilge Arvid. ¶
Inger Marie Guap Eira jáhkká ahte dákkár vugiid geavaha Eanadoallodepartemeanta dan dihte go doppe leat njunušvirggiide lotnahuvvon ođđa olbmot, geat eai dovdda makkár dilis baozodoallu lea. –Daidda ferte gal addit veahá áiggi jurdilit, muhto reivve dieđus lea dál čállon. Muhto dat eai oro ipmirdeame mán váttis dilli lea, dadjá son. Inger Marie Gaup Eira lohká diehtit ahte Boazodoallohálddahus geahččala bargat, ja doppe lea máhttu go sis lea oktavuohta ealáhusa rásseruohttasiin. Son njulgestaga jáhkká ahte departemeanttas eai ipmir ealáhusa mot dat doaibmá. –Mus gal lea miella bovdet dan Forsella oktan departemeantta áššemeannudeddjiiguin moatti vahkkui Guovdageidnui, sihke dálvet ja čakčat, vuoi besset oaidnit mot dilli lea dáppe. Dalle beasaše oahpásnuvvat boazodolliiguin ja fuobmát ahte dilli lea nu mot Boazodoallohálddahus lohká, dadjá Gaup Eira. ¶
Go USA presideanta áigu soahtat terrora vuostá, de dat máksá dábálaš sániiguin: "Vel eambbo terror terrora vuostá" . Ja duohtavuohta muitala midjiide ahte dat doallá deaivása. Vel eambbo terror ráhkada terrora. ¶
DOVDDUT: Sihke váivves ja somás dovddut dagahit Máret Ánne Sara njuohtat. Dán gova ráhkadii go bođii Romssas Guovdageidnui. –Mus lei nu lihkolaš dovdu ja das šattai illugovva, muitala son. Ollu áigi manná njuohtamii. Dáinna govain lea ádjánan guokte vahku. maret anne2.jpg ¶
–Árbevirolašvuohta lea beaškkehan oktii ođđaáigásaš dilálašvuođain. Dat sáhttá buktit ollu morraša, muhto liikká lea nu movt lea, lohká Máret Ánne ja muitala man váivi lea go nuorain ii leat šat nu nanus kultuvra go boarrasit olbmuin. –Eadni lávii gávttiin vázzit beaivválaččat. Mun in cokka báljo goassege gávtti, čilge Máret Ánne oktan ovdamearkan dása. Iežas mielas lea lagabus sámivuođa go beassá hábmet govaid. –Mu govat bohtet mu sámi identitehtas. Boares olbmot eai láve ipmirdit nu ollu mu govain, muhto dat han čájehage movt sámi eallin lea rievdan. ¶
Dákkár jurdagat buktet muhtomin váivves dovdduid Máret Ánnii. –Váivves áššit buktet jurdagiid. Munnje lea terapiija njuohtat. Muhto nuppi dáfus lea buorre čájehit riggodaga, čábbodaga ja dehálašvuođa mii gullá min kultuvrii. Máret Ánne lohká iežas vásihan ahte maiddái earáin leat boahtán dovddut go leat oaidnán su govaid. –Deiven ovtta nieidda gii lei oaidnán mu "Áhkku" -gova. Son čirrui ja logai ahte govva lei nu lahka sutnje. De gal ledjen hirpmáhuvvan, muitala nieida gii ieš lea oahpahallan njuohtat. Máŋggain čájáhusain lea leamaš ja oaidnán doppe movt háliida hábmet govaidis. Su leat máŋgasat ávžžuhan álgit dáiddaskuvlii. Dan ii oro háliideame. –Mu mielas lea somámus ieš oahppat. In jáhke ahte lea somá šat jus earát muitalit movt galggan dahkat. ¶
Máret Ánne lea álo liikon tevdnet. Ja go šaddá miella njuohta, de ii ábut. De ferte beare beassat njuohtat. Geasset go bođii Guovdageidnui Romssas, de lei sus nu lihkolaš dovdu. –Mus ii lean mihkkege man nala sáhtten njuohtat. De gávdnen áhkus gássebeavdeliinni dahje nu movt dárogillii dadjet, voksduk. Jerren ingo dan oaččo. Dan duogábeallái málejin gova, muitala Máret Ánne boagustettiin ja čájeha stuora gova maid lea ráhkadan. Illugova go viimmat lei fas ruovttus. Máret Ánne čájehii giđđat govaidis Guovdageainnus ovttas eará nuorra dáiddáriiguin ja duojáriiguin. Dán vahkkoloahpa leages Romssas čájeheame moadde gova, Nana-festivála oktavuođas Skáidi-báras. Sihkkarit beassat boahtteáiggis maid oaidnit nuorra dáiddára govaid. ¶
–Jáhkán ádjánit guokte-golbma jagi ovdalgo dilli buorrána ja mii leat ožžon sámegielat doaktáriid suohkanii, lohká Finnmárkku fylkkadoavttir Eystein Straume ja muitala ahte bargu lea jođus. –Suohkan lohká ahte leat geahččalan, muhto ahte lea váttis oažžut fásta doaktáriid Guovdageidnui, ja erenoamážit sámegielat doaktáriid. Muhto dilli lea juo dakko buoret go dál leat eanet doaktárat go dušše moadde jagi dás ovdal. ¶
Mánnodaga mearriduvvui ahte nubbe suohkandoavttir Guovdageainnus massá doavtterbargovuoigatvuođa. Dán doaktára leat máŋgasat váidán fylkkadoaktárii. –Mii leat ožžon 3-4 váidaga ja dat vuolggahedje ášši, muitala fylkkadoavttir. Suohkandoavttir ii leat bargan baháid ráŋggáštušlága ektui, muhto lea su dohkálašvuohta mii lea árvvoštallojuvvon. Fylkkadoavttir lohká dán doaktáris leamaš 20 jagi doavtterbargovuoigatvuođa, muhto ahte lea bargan hui máŋgga sajiin. Son lea eará báikkiin maid ožžon váidagiid. –Gávnnahuvvui ahte dát doavttir ii leat dohkálaš bargat doavttirin. Dát mearrádus biddjui fápmui dakkaviđe, nu ahte dál šaddá suohkan geavahit eanet sadjásaččaid. ¶
Moadde jagi dás ovdal bekkii ahte spábbačiekčanduopmár Mikkel Sara noaiddui Hámmárfeastta joavkku nu ahte dat gahčai vuolit divišuvdnii. Dál lea Mikkel Sara fas geahččalan máhtuidis. –Lohpidin geasset Bodø/Glimt joavkku veahkehit buori guvlui, muitala Sara. Dan maŋŋel dat vuoitigođii... ¶
Dál lea Mikkel Sara fas geahččalan máhtuidis. Son lea humadan iežas buriin olbmáin Øystein Gåriin, gii lea Bodø/Glimt hárjeheaddji. Bodø/Glimt čiekčá elihtedivišuvnnas, ja lei ovdal geasseluomu vuolemusaid searvvis tabeallas. 14 vuosttaš čiekčamiin lei nagodan oažžut dušše 12 čuoggá. –Hupmen Gåriin geasset go Bodø/Glimt lei nubbin vuolemusas tabeallas. Son jearai mus ingo sáhte veahkehit joavkku nu ahte ii gahča vuolit divišuvdnii, muitala Mikkel Sara, gii dagai nu movt olmmái hálidii. –In leat maidege erenoamážit dahkan. Dušše jurddašan ahte joavku galggašii poeaŋŋaid oažžut vai ii gahča vuolit divišuvdnii, čilge Sara. ¶
Birrasiid 10 jagi lea Gáivuotna nai leamaš sámi lágaid vuollásaš. Mannan vahkku ilmmai rapporta mas leat guorahallan movt iešguđetlágán sámi doaimmat leat čuohcán dáruiduhtton servodahkii. Olmmaivággilaš ja boanda Reidar Solberg oaivvilda ahte sámivuođa almmolaš doaimmain ii leat mihkkege heittohiid leamaš. –Muhtun olbmot leat suhtadan, muhto dakkár dovddut mannet badjel, oaivvilda Reidar. Su ovttasássi, Gerd Mikaelsen, gean maiddái deaivvan sudno árbedálus lea dasa ovttaoaivilis. Nu soai oaivvildeaba vaikko goappašagat leaba vásihan ollu vuosttehágu dan dihte go leigga vuosttažiid searvvis dain geat dovddastedje sámivuođaset. –Lean nu ollu negatiiva diŋggaid vásihan ahte váibaluvven oasálastimis sámivuođa áŋgiruššamis, muitala Gerd. Juo 1970 logus álggiiga soai bargat sámivuođa ovddidemiin Gáivuonas. –Mun mannen Čiekŋalluovttas nu gohčoduvvon fjellfinnbakkenis, ja mun lokten doppe bures, muitala Reidar. Dasto go sus jerrui searvat ásahit sámi searvvi, de sutnje lei dat diehttelas áššin. Maiddái Gerd lea Álttá ákšuvnna áigodaga atnigoahtán iežas sápmelažžan. Soai leaba goappašagat bajasšaddan Olmmáivákkis, ja sámegiela leaba álo gullan birrasis, vaikko ieža eaba oahppan dan. Danne ii lean sudnuide váttis bargagoahtit sámivuođain, čilgeba soai. ¶
Oassi Gáivuonas šattai Sámi ovddidanfoandda guovlun 1984:s. Dat lei earret eará Olmmáivákki sámi searvvi gudnin. Gudni danne go Sámi ovddidanfoanda lea leamaš ávkkálaš suohkanii. – Moai letne ožžon doarjaga sihke sávzadállui, ja Gerd duodjái, muitala Reidar. Sámi ovddidanfoandda doarjja lea veahkehan sudno ja hui ollu eará smávva oapmedáluid ceavzit. Rapporta, maid Gaivuotna aitto lea almmuhan NORUT bokte, čájeha ahte Gáivuotna lea ožžon 900 000 jahkásaččat sámi ovddidanfoanddas. Eanas leat oapemedálut ja guolasteaddjit ávkkástallan dáinna, ja oallugiidda lea dát doarjja leamaš eaktun ahte ain sáhttet joatkit árbevirolaš ealáhusaiguin boaittobeal báikkiin. Soai leaba Sámi ovddidanfoandda ruđaiguin beassan divvut ja ođastit smávvadállo doaimma. Muhto Reidar váillaha sámi eiseválddiin eanet ovddasvástádusa ealáhusaid gáhttema dáfus. - Mu mielas ii leat Sámediggi doarvái beroštan ahte olbmuin leat ealáhusdoaimmat, lohká Reidar. – Ealáhusat fertejit vuođđun sámi kultuvrra, kulturárbbi ja sámegiela ceavzimii, lasiha son. Aitto 1998:s biddjui olles Gáivuotna Sámi ovddidanfoandda guovlun. ¶
Gerd lei 17-jahkásaš go fuobmái ahte maiddái su áhčis lea sámegiella eatnigiellan. Son beahtahalai ja manai guhká ovdalgo son dohkkehii dan ákka manne su áhčči lei dán čiegadan. Reidar ja Gerd máhttiba goappašagat veahaš sámegiela, muhto dárogiella lea sudno beaivválaš giella. Mánáideaska soai dattetge leigga vuosttažat Olmmáivákkis gáibidit sámegiel oahpahusa skuvllas. Ja juo máŋga jagi ovdal go giellaláhka doaibmagođii suohkanis, álggii sudno boarrasit mánná oahppat sámegiela. Go jearan máid soai oavvildeaba das go giellaláhka doaibmagođii suohkanis de vástida Gerd ahte ii son oba ipmirdange ahte sáhtii čuožžilit gažaldat ožžotgo olbmot geavahit iežaset giela. Gáivuona suohkanis šattái hirbmat vuostálasvuohta giellalága dihte, mii bisttii 1992-1994. Ballu lei ahte suohkan galggái šaddat sámi suohkanin, ja earret eará gullui ahte suohkan bargit galge hálddašit sámegiela. Dát ášši bijai maiddái olbmuid iskat iežaset sámivuođa ja maiddái bearrašat suhtádedje dáinna. – Mu bearrašis muhtumat leat čađat čuoččuhan ahte sii eai leat sápmelaččat. Muhto dál leat muhtumat rievdadan oaivila, muitala Reidar, ja čujuha fuolkásis gii fáhkka heivehii sámeleavggain čiŋáhit headjaviesu. ¶
Ja dat ii lean mihkke ge vuordemeahttumiid. Juohkehaš oaidná dan ahte guhkit bargobeaivvit eai dagat buoret dearvvašvuođa olbmuide. Ii okta ge raža dan ala ja vácce togas ahte galggašii leat 72 diimmu bargovahkku. (Jus dál ii váldde vuhtii Jens Ulltveit-Moes oktonas toga. Muhto ii ovttain njuvččain goit šatta geassi, ii ge ovttain Ulltveit-Moeiin šatta mihkke ge togaid) ¶
Okta ráfikorpsaoasseváldi Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddážis Guovdageainnus lea masaia Navaya ole Ndaskoi, Arusha-guovllus, áibbas davágahčen Tanzania. Su olbmot vižžet unnán ávdnasiid stuoraservodagas, muhto dovdet goitge ahte ođđamállet máilmmi váikkuhusat čuhcet. Dusten dihte stuoraservodaga áitagiid leat álgoálbmogat organiseren iežaset. Ndaskoi guhte gieskat oassálasttii Ovddidanguovlluid eamiálbmotáššiid forumas, muitala dá veaháš duogážis. ¶
Okta Davvi Nuora váldoulbmiliin lea nannet oktavuođa sámi nuoraid gaskkas, ja ráhkadit deaivvadanbáikkiid sámi nuoraide. DN bargá dan ala ahte mis sámi nuorain galgá leat riekti ja geatnegasvuohta váldit vára min iežamet árbevirolaš guovlluin, iežamet birrasis, ealáhusain, gielas ja kultuvrras. ¶
Mii bargat dan ala ahte nannet ja ovdánahttit ovttasbarggu gaskal sámi nuoraid ja eará álgoálbmotnuoraid. ¶
- Mun lean oaidnán olu sajiid gos eiseválddit leat geavahan soalddáhiid ja vearjjuiid álgoalbmogiid vuostá. Jos sii leat dáhtton eatnama dahje vuoigatvuođaid, de sii leat bahččon dahje sirdojuvvon, ja ožžun dieđu ahte doppe eai oačču orrut, muitala Eva Gran ”Head of Regional office Northern Region”. ¶
Man olu álgoálbmogat gávdnojit máilmmis? – Dan eat dieđe sihkkarit, muhto sullii 300 miljovnna olbmo rehkenastojuvvojit álgoálbmogin ja sii orrot 70 riikas. Leatgo álgoálbmogat boahtán Norgii báhtareaddjin? – Odne leat unnán statistihkat mat čájehit man olu iešguđetlágán álgoálbmogat leat boahtán Norgii, dego báhtareaddjin dahje sisaboahttit. Manne jáhkát báhtareddjiid hálidit boahtit Norgii? – Mun jáhkán dat stuorámus ágga dasa ahte álgoalbmogat ja báhtareaddjit bohtet Norgii lea ahte dáppe ii leat soahti. Sii jáhkket ahte sii besset eallit ráfis ja Norga lea okta daid buoremus demokratiijan máilmmis Eatnasat geat bohtet Norgii leat báhtareaddjit, muitala Eva Gran. Sáhtát go muitalit veaháš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra? – Muhtin riikain eai leat álgoálbmogiin vuoigatvuođat obanassiige. Rikkis ja geafes riikain lea čielga erohus. – Go ledjen álgoálbmogiid konferanssas Tromssas de hállen ovtta álgoálbmotovddasteaddjin gii lei Kongos, Afrihkkás eret. Son muitalii ahte doppe eatnasat geat gullet pygmeaide dahje Kongo álgoálbmogii. Eai leat identitehtabáhpárat ja nu eai beasa skuvlla vázzit. Sis eai lean vuoigatvuođat masa ge, ja lei maiddái nu ahte jus barge juoidá boastut, de sáhtte viegahallojuvvot ja goddojuvvot. Mun lean oaidnán olu sajiin gos eiseválddit geavahit soalddáhiid ja vearjjuid álgoálbmogiid vuostá. Jos sii leat dáhtton iežaset eatnama, báikkiid dahje vuoigatvuođaid de sii leat bahččon dahje sirdojuvvon. Sii leat ožžun dieđu ahte doppe eai oačču orrut, muitala Eva váivvis. ¶
Mii leat jearahallan 5 nuora seamma gažaldagaiguin./ Vi har intervjuet 5 ungdom med de samme spørsmålene. 1. Leat go sámi nuorat čeavlát iežaset duogážiin? Manne?/ Er samisk ungdom stolt over sin egen bakgrunn? Hvorfor? 2. Mii lea erohus sápmelaččain ja dážain?/Hva er forskjellen mellom samer og nordmenn? 3. Makkárin don jáhkát sámi kultuvrra leat 20 jagi geahčen?/ Hvordan tror du den samiske kulturen er om 20 år? 4. Mo jáhkát don du áhkkui dahje áddjái lei beaivválaš eallin go leigga nuorat ?/Hvordan tror du daglilivet til besteforeldrene dine var, når de var unge? (b1) Máret Lájlá Nedrejord (14) 1. Na mii leat gal oalle čeavlát go eai gávdno nu ollu sápmelaččat. Lea dehálaš čájehit sámivuođa ja dan geavahit!/ Vi er nok ganske stolte, siden det ikke fins så mange av oss. Det er viktig å vise og bruke den samiske kulturen! 2. Sii leat hui ”fisefin”!/ Dem er veldig fisefin! 3. Jáhkán sápmelaččat leat šaddan gievrrabun seailluhit iežaset identitehta 20 jagi geahčen!/ Jeg tror at samer om 20 år har blitt flinkere til å ta vare på sin egen identitet! 4. Jáhkán dat lei hui garra dilli dan sivas go mánát fertejedje olu eanet bargat go dán áigásaš nuorat. Skuvllas maid lei váttis dilli go eai máhttán go iežaset giela./Jeg tror at det var en tøff tid fordi barn måtte jobbe mye mer enn det dem gjør nå. På skolen var det også tøft når dem bare kunne samisk. (b2) Jan Ailo Nordsletta (14) 1. Juo, danin go sii leat vealahuvvon nu olu!/ Ja, fordi dem har blitt mye tråkket på! 2. Dážat leat ”fisefin”!/ Nordmenn er så fisefin! 3. Sullii seamma go dál!/ Nesten det samme som nå! 4. In dieđe!/ Vet ikke! (b3) Biret Ravdna Eira (12) 1. Mu mielas eai leat sámi nuorat čeavlát iežaset duogážiin./ Jeg synes ikke at samisk ungdom er stolte av deres egen bakgrunn. 2. Dážat hállet eará giela ja sii leat olu guhkibut go sápmelaččat./ Nordmenn snakker et annet språk og de er mye høyere enn samene. 3. Ahte olu lea jávkan sámi kultuvrras./ Det er mye som har blitt borte fra det samiske kulturen. 4. In dieđe, sis ii lean nie materialistalaš eallin nu mo dál lea./ Vet ikke, de hadde i hvertfall ikke et så materialistisk liv som vi har nå. (b4) Geir Mikael Boine (14) 1. Eai sii gal leat čeavlát./ Dem er ikke stolte. 2. Sápmelaččat leat olu „tøffaset “, eai ge sápmelaččat bala mas ge./ Samene er mye ” tøffere”, og er ikke redd for noe. 3. In, mun gal dieđe, sihkkarit justa nu mo dál lea, ja mun lean vel veahá boarrasat šaddan!/ Vet ikke, sikkert sånn som nå, også har jeg blitt eldre. 4. Buorre dilli!/Bare bra! (b5) Malene Eriksen (15) 1. Eai leat čeavlát./ Nei, dem er ikke stolte. 2. Eai leat nu erenoamáš erohusat. Mii hállat iežamet giela. /Det er ikke så store forskjeller. Bare at vi snakker vårt eget språk. 3. Seamma dilli go dál. Várra leat vel eambbo sápmelaččat./ Jeg tror den er sånn som den er nå. Kanskje det har blitt enda flere samer. 4. Eai beassan hállat sámegiela skuvllas, ja lei váttis go eai máhttán dárogiela./ Dem fikk ikke snakke samisk på skolen, og det var vanskelig siden dem ikke kunne norsk. ¶
Operasjon dagsverk lea oktiigullevas akšuvdna nuoraide. Oahppit nuoraid- ja joatkkaskuvllas barget ovtta beaivvi oažžut ruđa buori ulbmilii. Jagis 1964 logai muhtin nuorra almmái ahte šaddá boastut bargat dan ovddas ahte buoridit dušše iežas skuvla árgabeaivvi, go nuorain eará riikkain ii oba ge leat vejolašvuohta vázzit skuvlla. "Dán jagi manná ruhta buoridit barggu veahkaváldima vuostá LulliAfrihkkas" muitala oahppiid-ráđi doaimmaheaddji Marte F. Sarre ¶
Duhátjahkeulbmilat leat geafivuoa eastadeami ja ovdánahttima ulbmilat mat mearriduvvojedje ON duhátjagi julggatusain. Duhátjahkeulbmilat leat dárkilat. Dain leat ujuhusat movt bargat olahit buoret máilmmi, maiddái buot geafimusaide. Dán gávcci ulbmila áigumu lea oodit nana berotumi daid ovdánahttinpolitihkala hástalusaide mat dál leat. Ii leat gal doarvái ahte buot ON-riikkat due leat ovttamielalaat vuohkái. Jus ulbmiliid galga olláuhttit, de eanas olbmuin buot riikkain gáibiduvvo dáhttu, berotupmi ja ipmárdus. “Riikkaidgaskasa vahkku” jurdda lea hástalit eanas norgalaaid searvat – ja dakko bakte duohtan dahkat daid vuordámuaid ja sávaldagaid mat leat duhátjahkeulbmilid vuoun. ¶
Son oahpásnuvai olu amas olbmuiguin geat dál leat oahppásat, dádju Bård. Lei somá oahpásnuvvat ođđa kultuvrraiguin maid. Finaimet márkanis maid, ja doppe lei olu maid sáhtii vásihit ovdamearkka dihtii geahččat moteshowa. Doppe ledje olu čáppa nieiddat ja biktasat. Eat lean goassege leamaš moteshowas, nu ahte mu mielas gal lei somá doppe. Bård muitala ahte mátki lei áibbas gelddolaš, ja boahtte Artic Winter Games ii leat ovdal go 2006 ja lea Alaskas. Livččet go searvat oktii vel Artic Winter Games'ii? – Dieđusge, in biehttal goassege vuolgimis diekkár mátkái. Mo lei searvat Artic Winter Games'ii oppalaččat? Lei hirbmat gelddolaš ja stuorra vásáhus oassálastit Artic Winter Games`ii, loahpaha Bård Vegard. ¶
Jánoš Trosten čuoččuha nu garrasit ahte presideanta nagodii mottiin sániid cuvket dan máid sámegiela pionerat leat rahčagoahtán juo 17-1800 loguid rájes. –Otná beaivvi ain rahčat ahte sámegiella galgá oidnot. Presideanta berrešii baicca bargat dan badjelii ahte stáhta eiseválddit addet eambbo ruđa sámegiela nannemii, iige addit dakkár signálaid eiseválddiide ahte áššebáhpiriid jorgaleapmi lea dušši bargu, roaškala Trosten. ¶
Simen ja Sander 3 jagi Simen ja Sander deavdiba olles 3 jagi otne ođđajagimánu 7.b. Sala dievva dearvuođat eatnis, áhčis, stuorra vieljas Mattiasis, gii maid lea beassan govvii. Stuorra viellja Aki maid sávvá ollu lihku unna vieljažiidda. 3 jagi beaivi ávvuduvvo lávvardaga ruovttus. ¶
Dál hástala Nystø gielddaid leat eambbo hutkájin go geavahit giellaruđaid. Son maid dáhttu giellaruđa eavttuid geahpedit. ¶
Sihke politiijat ja dollačáskadeaddjit leat oalle vissásat ahte kroa buollái vuollin, discotehka oassis. Dál vurdet teknihkariid boahtit dutkat stuorra buollima Kárášjogas. –Mun lea sádden govaid Girkonjárgii, ja jáhkkimis bohtet dán vahkku mielde teknihkarat dutkat ja geahččalit gávdnat siva buollimii, muitala politiijabálvá Freddy Olaussen. ¶
Olaussen muitala ahte politiijat eai jáhke ovtta ge buollán sisa. –Mii leat leamaš oktavuođas daid maŋemus bargiiguin geat guđđe vistti viđa áigge iđđes. Ii ge okta ge olmmoš leat dieđihuvvon jávkán, muitala Freddy Olaussen. ¶
Sotnabeaivvi iđida diibmu 08.50 dieđihuvvui ahte "kroa" lea buollime. –Orru leamin dainna lágiin ahte lei juo buollán oanehaš. Álggus oruimet vel oažžumin jáddat, muhto šattaimet sirdit veahá eará sadjái. Dan bottas šloavvagođii ja dolat álge ihtit maiddái badjin, muitala Isaksen. ¶
Oktiibuot leat čuollan 8695 sala soahkemuoraid 2003.s. Áltá suohkanis čulle eanemus muoraid. Oktiibuot 1887 sala muoraid. Deatnu lea nubbin 1383 salain, Kárášjohka goalmmádin 1245 salain. Dasto bohtet Porsáŋgu 1151 salain, Guovdageaidnu 823 salain, Mátta-Várjjat 1002 salain, Unjárga 446 salain, Čáhcesuolu 306 salain, Fálesnuorri 345 salain. Unnimus muoraid leat čuollan Davvesiiddas. 107 sala muora leat doppe čuollan. ¶
2002:s čuolaimet 7995 sala, 2001: ges 7 692 sala ja jagi 2000:s 8142 sala muoraid. Okta salla lea 2400 lihttera, dahje 40 muorraseahka (60 lihtterseahka). ¶
Guovdageainnu Lagas Radio (GLR) lea mánnodaga rájes sádden sáddagiid ođđa studios, ođđa oaivedoaimmaheddjiin ja ođđa sáddenáiggiin. GLR lea dál fárren guovdu márkana. Ovddeš Min Áiggi journalista Nils Martin Kristensen lea álgán ođđa oaivedoaimmaheaddjin, ja sáddenáigi lea rievdan, diibmu 12.00 rájes 14.00 rádjai, ja 16.30 rájes 17.00 rádjai. –Sávvat ahte olbmot fas guldališgohtet GLR nu movt ovdal lávejedje, ja ahte bonjastit radio nala min ođđa sáddenáiggiide, lohká Kristensen, gii lohpida beaivesáddagii feará makkár ságaid, ja veaigesáddagii ges ođđasiid. ¶
Mannan jagi čuolaimet 8700 sala soahkemuoraid Finnmárkkus. Dát lea seamma go 350 000 muorraseahka, mas seahkka geassá 60 lihttera. Diibmá čuolaimet 700 sala unnit. Jagi 2000:s čuolaimet 553 unnit go dál. ¶
Skábmagovaid buvttadeaddji Nina Máret West bovde olbmuid moatti vahku geahčen filbmaguoimmuheapmái Anárii.–Dán jagi leat Komiálbmoga filmmat guovddážis ja beasat maid earret eará Nenentssaid vartnuhis dili oaidnit filmmain, muitala West. ¶
Maiddái dán jagi beasat oaidnit sihke ođđa ja ovddeš sámi dokumentára filmmaid Skábmagovaid filbmafestiválas.–Ođđa dokumentára dán jagi lea filbmaneavttára Ann Risten Juuso birra. Sus lei váldorolla beakkán ruošša filmmas “Giehka” , muitala West. West lohká ahte jus olbmot eai leat oaidnán “Giehka” filmma de lea vejolaš dan dahkat dán filbmafestiválas. Maiddái dokumentára filmmat Nils Nilsson Skum ja Áilluhačča birra leat dán festivalas. ¶
Aleksander Bivkin dokumentárafilbma mii lea ožžon bálkkašumiid “Mii leat riegádan jeakkis ja bajás šaddan kanála gáttis” beassat oaidnit sotnabeaivve ođđajagimánu 25. beaivve. Lea filbma muhtun boaittobeale giláža birra gosa Keassáriidná Katarin ráhkadii kanála. –Filbmafestivála maid čájeha 10 komi dokumentára filmma, gos earret eará beasat oaidnit dánsuma birra ja mo lea eallit luonddu eavttuid mielde, muitala West. ¶
Goddui Čakčamánu loahpas goddui 29-jahkásaš Guovdageainnu bárdni. Son báhčui iežas veránda ala Mieronis, Guovdageainnus. 22-jahkásaš almmái lea áššáskuhtton mielleavttus goddán olbmo. (Golggotmánus) ¶
Go Min Áigi dál álggaha ođđa sátnevájasráiddu čilgehusaiguin ja evttohusaiguin mo daid sáhtášii odne fas geavahišgoahtit, de lea dat doaivagiin ealáskahttit njálmmálaš árbevieru mii dađebahábut lea jávkamin. Sátnevádjasiin sáhttá beaktilastit iežas ákkastallama dan dihtii go dat sisttisdoallá álbmotlaš duohtavuođa maid olbmot leat oahppan buolvvaid čađa. Eai buot sátnevádjasat dattege šat doaimma otná servodaga ektui, go vel árbevirolaš viisodat ge muhtumin boarásmuvvá, muhto máŋgga dáfus dat goit muitala midjiide juoidá das mo min máttut leat smiehtadan eallima buncaraggáid birra ovdal min. Letne válljen dadjanvugiid mat doibmet ain odne ge. Ráhkadettiin lupmagirjjáža Jođi lea buoret go oru válljiime Aagiin vuoruhit sátnevádjasiid go dain lea kulturhistorjjálaččat erenoamáš deaddu. Dat ii guoskka dušše sámi kulturhistorjái, muhto gusto riikkaidgaskasaš historjái maid. Biibbalis ge adnojit Salomo sátneláskkut viisodaga dovdomearkan. Sámi sátnevádjasat dieđus speadjalastet sápmelaš jurddašeami ja leat dan dihtii erenoamáš mávssolaččat midjiide. Go eai dáidde šat leat nu oahppásat buohkaide, de letne čilgestan sátnevádjasiid duogáža gokko dasa orru dárbu, ja eará háviid gis mo dat sáhttet leat vuolgán gitta sámi dološ oskkus dahje myhtalaš jurddašeamis. Muhtun sajiid letne vel arvan árvalit ge mo daid sáhtášii otná servodateallima hárrái atnit. Sátnevádjasat eai dušše govvit dan áiggi goas riegádedje, muhto leat áiggiid čađa nuppástuvvan ja heivehuvvon ođđa anuide. Danin eai gula sátnevádjasat dušše doložii, muhto leat baicca ealli njálmmálaš riggodat, nugo moai čálle ge girjji ovdasánis. Dan dihtii dat bissu – ”ođasmuvvá ja čatná oktii ovddeža ja dáláža, čujuhettiin ovddosguvlui seammás go muittuha midjiide gos mii boahtit.” Nomáda-álbmot oainnat ii goassige bisán, danin sápmelaš álo lea oaivvildan: Jođi lea buoret go oru! ¶
Dutkanbeaivvit lea našunála dáhpáhus olles Norggas ja lágiduvvojit dán jagi juo logát geardde. Dutkanbeivviid áigge buktet dutkanásahusat ovdan dutkama ja dutkamušaid iešguhtege vuogi mielde stuorát álbmogii. Norgga dutkanráđđi lágida doaluid ovttas universitehtaiguin, allaskuvllaiguin dutkaninstitušuvnnaiguin, girjerádjosiiguin, museaiguin, suohkaniiguin ja ealáhusaiguin. Buot doalut leat nuvttá. Sámi allaskuvla lea maid dán jagi mielde lágideame doaluid. Diibmá dutkanbeivviid ulbmiljoavkun ledje nuorat ja dán jagi ges rávisolbmot. Dán jagi bovde Sámi allaskuvla buohkaid searvat dutkankafeai Kaffegalleriijai, Guovdageainnus. –Jurdda lea ahte álbmot beassá oahpásmuvvat dutkamii ja oažžu vejolašvuođa gullat áigeguovdilis dutkanságaid, muitala allaskuvla preassadieđáhusastis. ¶
Sotnabeaivvi, čakčamánu 19. beaivvi lea Kaffegalleriijas vuosttaš dutkankafea ja de leat temán muitalusat ja máidnasat. Mai Britt Utsi muitala movt muitalusat speadjalastet min máilmmi. Son čilge veahá maid son ja eará dutkit leat gávnnahan dán fáttás ja leago erohus sámi ja earáid muitalusárbevieruin. –Allaskuvla maid bovde olbmuid muitalit ovddeš áiggi nissonbargguid, nissonfearániid ja eahpárašmuitalusaid birra. Distaga čakčamánu 21. beaivvi lea nubbi dutkankafea. De galgá Yngve Johansen muitalit sámi báikenamaid birra. Duorastaga čakčamánu 23. beaivvi lea ges duodji ja innovašuvdna prográmmas ja Gunvor Guttorm muitala dan dutkama birra. Juohke lágideami oktavuođas guossohuvvo gáffe ja gáhkku, ja lágideamit bistet diibmu 18.00 rájes 20.00 rádjai. Doalut leat rabas buohkaide. ¶
«Mátki Sámis» čájáhus rahppo ihttin. Dát čájáhus govve álbmoteallima ja luonddu Sámis ovdal ja dál. Dat lea johttičájáhus mii álggáhuvvo Sámiid Vuorká-Dávviriin. Čájáhusas leat govat maid Ivo Panaggi guovttos Jirij Havrain leaba govven. 1936:s jođii italialaš Ivo Panaggi miehtá Sámi ja govvii luonddu ja beaivválaš eallima. –Ivo Panaggi lei dovddus italialaš arktieakta, dáiddár ja čálli. Son čálii dán mátkki vuođul čállinbihtaid italialaš áigečállagii ”La Gazetta del Popolo”, maid son gohčodii ”Mátki Sámis”, muitala preassadieđáhusas. 2002 rájes leaba muhtin eará italialaččat, nammalassi Jirij Havran ja Roberta Luciania Havran, čuvvon Panaggi dološ mátkeluottaid ja govven otná dili. Maiddái soai leaba gohčodan iežaska prošeavtta ”Mátki Sámis”. Sudno ulbmil leamašan duođaštit man láhkái luondu, báikkit ja olbmot leat rievdan dan rájes go Panaggi jođii Sámis. Roberta Luciani Havranis lea čájáhusa váldoovddasvástádus. Earret eará Norgga kulturráđđi, Davviriikkaid kulturfoanda ja Sámediggi leat dorjon čájáhusa ruđain. Roberta Luciania Havran ja Jirij Havran oasálastiba rahpamis. ¶
Geafivuođarádji Norggas lea 82 000 ruvdnu jagi dienas. Eurohpa uniuvdna (EU) árvala ges ahte rikkis Norggas galggašii geafivuođarádji bajiduvvot 120 000 ruvdnui jahkái. Odná aviissas muitala kárášjohkalaš Amund Johnsen Anti mo geafivuohta su givssida. Su oadjoruhta ii olat guhkkelii go máksit gieldda láigoviesu láiggu. Go ii šat báze ruhta oastit borramuša, de son lea válljen fárret lávvui. Anti ii leat áidna Norggas gii eallá geafivuođas. Digaštallamat geafivuođa doahpaga birra šaddá ge várrá okta dain deháleamos válgaáššiin boahtte stuorradiggeválggaid oktavuođas. Dat lea buorre. Muhto mii šállošit hirbmadit go bellodagat eai oro leamen boahtimin ovttaoaivilii. Jus Norga čuovošii EU geafivuođarájá, de livčče Norggas 300 000 eambbo geafi go dálá rájá mielde. Dákkár lohku ii attášii buori gova rikkis Norggas, ja soaitá ge leat okta sivva manne eiseválddit eai hálit alidit geafivuođrájá. Dattetge ii leat ávki dušše bidjat rájá. Geafivuođadoahpagis ferte leat maiddái ulbmil. Dál rehkenastojuvvo rádjá leat 82.000 ruvnnu jagi dienas. Manne dalle ii leat Antis eambbo oadjuruhta go 4000 ruvdnu mánnui? Dat čájeha ahte geafivuođarájá doahpagis lea unnán sisdoallu. Gávdnan dihtii mii galgá leat geafivuođa sisdoallu, lea áiggiid čađa mielddisbuktán ollu dutkamuščállosiid. Dat lea fas mielddisbuktán iešguđelágan definišuvnnaid mat fas lea geavahuvvon iešguđet dutkamušain. Iskkadeamit čájehit ahte geafivuođalohku lea dađi mielde go makkár sisdoalu mii bidjat doahpagii. Sámi Ođđasiin leat gullan ja oaidnán sápmelačča birra geas lea ollu unnit jahkásaš dienas go mii almmolaččat definerejuvvo geafivuođarádján. Muhto son gal lohká iežas bures birgejeaddjin. Dat mearkkaša, ahte olbmot geain lea dienas vuolábeale geafivuođarájá, eai dan dihte soaitte leat geafit. Dattetge mii ávžžuhit politihkkariid digaštallagoahtit mo veahkehit sin geat leat vuolábeal geafivuođarájá. Easkka dalle šaddet digaštallamat ulbmilaččat. Eallit láibbi haga guhkit áiggi ii daga buori olbmuide. Kárášjoga gielda ferte johtilepmosit gávdnat mo veahkehit Anti vai ii dárbbaš goallut lávus. ¶
Anti mielas leat álo heajumusat servodagas geat šaddet gillát geafivuođas. –Mis eai leat návccat doarrut byrokratiija vuostá, eai leat ruđat láigohit advokáhtaid. Ja bealistan dajan ahte mu dilli orru šaddamin vearrát ahte vearrát, váidala Anti. ¶
Dál Ii loga Anti eará vejolašvuođa go fárret lávvui dálvvi vuostá. Son lohká válljet goallut ovdal nealgut. Lávu lea ceggen várdobáikái, musea luohká ala bajábeale ráđđeviesu. –Dás galget gieldda eiseválddit juohke beaivve beassat vásihit man láhkai sii meannudit eaŋkilolbmuid eallinvurbbiin, lohká Anti. ¶
–Luonddugáhttensearvi ja Dag T. Elgvin leat hehtten suohkana ovdáneami ja váldán ollu áiggi ja resurssaid dán unna áššážii, beaškala Guovdageainnu sátnejođiheaddji. ¶
Guovdageainnu bievlavuodjindilli lea govviduvvon boastut, suohkana oaivila mielde. Sátnejođiheaddji lohká dán duođalaš áššin. –Luonddugáhttensearvi ja Dag T. Elgvin lea ožžon olbmuid jáhkkit ahte lea nu movt sii lohket, go lea nu máŋgii geardduhan dán. Midjiide lea leamaš váttis suodjalit iežamet. Sátnejođiheaddji atná hui váidalahttin ahte suohkan lea šaddan geavahit nu ollu áiggi áššái, mii dál čájehuvvo leat mihá unnibun go maid Luonddugáhttensearvi lea vikkahan. –Mii leat šaddan geavahit ollu áiggi ja resurssaid bargat áššiin mii rievtti mielde ii leat nu stuoris. Sin bargovuogit leat dagahan ahte suohkana ovdáneapmi ii leat mannan nu jođánit ovddasguvlui, beaškala Hætta. Hætta lohká suohkana olu buoridan ja ráddjen vuodjima maŋemus jagiid. Dan čájehit suohkana logut. –Muitala veahá Dag T. Elgvin bargovugiid birra go muhtin semináras čájehii govaid maid logai govvejuvvon Guovdageainnus, vaikko eai leange. Ii leat nu stuora roassu go maid Elgvin vikkaha, dadjá Hætta. ¶
Divttasvuona sátnejođiheaddji Kurt Allan Nilsen šaddá dikki ovdii skábmamánus. Diggi Nielsena vuostá dollojuvvo Ofuohta diggegottis skábmamánu 14. ja 15. beaivvi. Nu muitala Kurt Allan Nilsena bealušteaddji Nils Aga Aviisa Nordlándii. Nilsen lea áššáskuhtton roavvát verrošan Divttasvuona gieldda vuostá ovdal go válljejuvvui sátnejođiheaddjin. Ii leat vuos mearriduvvon gos Ofuohta Diggegotti diggeášši galgá lágiduvvot. Divttasvuona suohkana opposišuvnna jođiheaddji Ann-Aashild Hansen Oktasašlisttus lohká iežas ilusin go ášši boahtá nu jođánit diggái. –Mađi árabut ášši čielggaduvvo, dađi buoret lea buohkaide. Ášši lea ja lea leamaš stuora noađđin Divttasvuona suohkanii, lohká Hansen aviisii. Son sávvá ahte sátnejođiheaddji geassáda jus dubmejuvvo, muhto jáhkká liikká ahte ii geassát. –Jus ii geassát, de lea dat issoras heittot suohkanii, oaivvilda Hansen. ¶
Sámi spábbačiekčanlihttu áigu sámi nissonjoavkku ges vuoruhit ja lea váldán oktavuođa Estteeatnama joavkkuin. Guovvamánus dahje njukčamánus soaitá Álttás riikkačiekčan. –Estteeatnama joavku lea lohkan ahte áinnas bohtet Sápmái, muitala SSL Leif Isak Nilut. ¶
–Mii leat gulaskuddan leago vejolaš sidjiide boahtit ja goas heivešii boahtit. Nilut muitala ahte áigi maid leat gávnnahan vuohkkasepmosin lea dálvet, guovva- dahje njukčamánus. –Geasset eat sáhte lágidit riikkačiekčama, dalle lea váttis luvvet čikčiid geat čikčet alla dásis. SSL ferte boahtte mánu mielde oažžut vástádusa Estteeatnama nissonjoavkkus, vai šaddá áigi plánet čiekčamiid. Jus Estteeana ii sáhte boahtit, de váldá SSL oktavuođa Fearsulluid nissonjoavkkuin. –Sii leat álo čájehan beroštumi sámi riikkajovkui, ja leat mearridan ahte áigut sis jearrat jus Estteeana ii sáhte boahtit, muitala Nilut ja lohká ahte livččii maid eará vejolašvuohta, namalassii Norgga nissonriikkajoavkku vuostá čiekčat. ¶
Riikkačiekčama lea SSL jurddašan dán háve bidjat Áltái ja sii áigot bivdit Álttá spábbačiekčanjoavkku miellágideaddjin. Dálvet ii sáhte olgun čiekčat, eaige leat galle hálla mat leat doarvái stuorrát. Dan gal lea Finnmárkkuhálla Álttás. –Nubbe sivva manne Áltái áigut bidjat čiekčama lea go Áltá lea guovddáš sadji Sámis. Dohko ii leat nu guhkki, ja eanet olbmuide soaitá vejolaš boahtit geahččat čiekčama, lohká Nilut, gii lea hui optimista vaikko riikkačiekčamii Romssas geasset bohte mihá unnit olbmot go maid ledje vuordán. Isak Ole Hætta lea lohpidan hárjehallat maiddái nissonjoavkku, ja ohcagoahtá dál čikčiid miehtá Sámi. Sihke Norgga ja Ruoŧa riikkajoavkkuin leat čiekčit mat leat áigeguovdilat jovkui. –Ovdamearkka dihte čiekčá Tone Heimlund Norgga U-21 riikkajoavkkus. Son lei mielde Samecupas ja lea buorre čiekči, muitala Nilut. Niluhis lea maid čoavddus dasa jus ii lihkostuva oažžut riikkačiekčamiid. Son áigu Finnmárkkuhállas lágidit hárjehallancupa, gosa bovde čeahpes joavkkuid nugo Fløya, Asker ja Umeå čiekčat sámi riikkajoavkku vuostá. -Jearaldat lea sáhttá go sihke dán ja riikkačiekčama lágidit, vai dušše nuppi, lohká Nilut ja vástida ieš ahte lea várra beare optimistalaš goappešat doaluid lágidit. ¶
Burru Ale doamahala nu ollu dál ja geahččal leat várrogas oastit duoid dáid. Dat sáhttet dutnje dagahit váttivuođaid boahtteáiggis. Soaittát gal beassat dinet ollu liigeruđa dakkár bargguin mat orrot veahá issorasat, muhto it galgga leat beare ruhtaváibmil. It ge galgga bearehaga luohttit muhtin njálmmálaš šiehtadussii maid oaččut muhtin hoavddas. Čále báhpirii buot. Fertet leat várrogas dán vahkku. Du lihkkologut: 9, 16, 17 og 23 ¶
Mánát ja nuorat galget beassat oahpásmuvvat eanet filbmii, stoahkamii, drámai, dánsumii, musihkkii, duodjái ja govva- ja sátnedáidagii. Petra Magga lohká su bargu lea dál ohcat ressursaolbmuid nu go dáiddáriid ja vuoras olbmuid geain lea viiddis árbevirolaš dáiddamáhttu. –Lea nu ahte mii leat jurddašan lágidit rieggákurssaid, muitala son. Magga lea aiddobeliid álgán “Sámi mánaid kulturguovddášprošeakta” bargui. Lágamusáiggis boahtá son suokkardit olbmuid geat sáhtáše doaimmahit dáid bargguid. ¶
–Dát fálaldagat mánáide ja nuoraide galget skuvllaáiggi olggobealde addot ja čađahuvvot oktii vahkui. Buohkat geat leat vuollel 18 jagi ožžot leat mielde. Son muitala ahte leat Anára, Soađegili, Enodaga ja Ohcejoga mánát ja nuorat geat ožžot dán fálaldaga.– Lean ieš geargan fitnat nuoraid ja mánáid guossis Vuohčus, gos bessen gullat makkár vuordámušat sis leat dán fálaldahkii, muitala Magga. ¶
Vuođđun dán prošektii lea Sámegiella ja kultursiidaprošeakta mii loahpahuvvui gieskat. -Dat lei suksessaprošeakta mii earret eará lasihii sámegiela geavaheami mánáid ja nuoraid gaskka Suomabeale Sámis, muitala Magga. Dál vuordá son ahte dát prošeakta maid šaddá sukseassan. ¶
Go leat buorit bealit de fertejit maiddái gávdnot heajos bealit. Väärtisuhteet (verddegaskavuođat) -girji muitala, makkár ávki Sámiide lei mátta verddiin. Dat muitala maiddái heajos beliid, namalassii viidnageavaheami birra. Nákkosgirji lea dál oažžumis suomagillii ja sámegielat jorgalus lea barggu vuolde. ¶
Nákkosdilálašvuođas Ánne-Sires jerre ahte leago dát viidnaverddestallan. – Dego dat livččii áidna verddestallama vuohki, Ánne-Sire láhttesta ja čilge duogáža: - Suopmelaš meahcceeanagirjjálašvuođas ja dutkamuša olis jearahallojuvvon suopmelaččaid mielde sámit navdojuvvojit juhkkin, geaid sáhttá dájuhit viidnaboahttaliin. Dákkár hállanvuohki steampilastá suopmelaš turisttaid bivdin ja sápmelaččaid fas dego eallin, mii dohppe seaktái – dán dáhpáhusas viidnaboahttalii. Meahcceeanagirjjálašvuođa hállanvuohki addá málliid ja dihto geahččanvuogi Sápmái boahtti turisttaide. Doppe ledje earret eará dakkár generaliseremat go ahte sápmelaš máinnasta go oažžu viinna, oažžu dego klovnahámi. 80-logu girjjiin gávdnui maid, dego rává, ahte jus áigu Deanus fatnasa oažžut, de galgá váldit viidnaboahttala fárrui. Dutkamuša mielde viinnas lea goittotge iežas rolla verddestallama oktavuođas. – Máinnašan veara lea, ahte dušše okta mu jearahallanmateriála turisttain logai, ahte lea ožžon verdde viinna haga, seammas son vuittii verdde eamida luohttámuša. Duohtavuohta han lea, ahte verddestallama okta skeaŋka lea boahtal, ainjuo dutkamušmateriála čájeha dan, Ánne-Sire čilge. Guorahallama oktavuođas son gávnnahii maid, ahte dáinna sápmelačča juhkkin steampilastimiin suopmelaš turisttat hálidedje čiehkat iežaset viidnageavaheami. - Dán dutkamuša mielde verddestallan lea dávjá almmáidolbmuid gaskasaš ja nissonat gehččet dan kritihkkalaččat, namalassii viidnageavaheapmi ii leat sin miela mielde. Lihkus odne viidnaboahttala árvu lea gahččan, Ánne-Sire máinnaša. ¶
–Jos Amund Johnsen Anti oaivvilda ahte son ii oaččo mearreáigái diimmu meannudeaddjis Sosialkántuvrras, de ferte son johttilepmosit boahtit deike ja čálistit báhppára ala ahte son ii dohkket viessobáŋkku ássándoarjaga meannudeami. –Dat mearkkaša ahte jos vel ohcan mearreáigi ássándoarjaga oažžut leat meattá, de dat ii galggašii váikkuhit Anti ássándoarjaga ohcamii, lohpida sosialjođiheaddji Kárášjogas Annlaug Maridal. ¶
Maridal lohká muđui lága bokte leat sosialbálvalusas geatnegasvuođa veahkehit buot olbmuid geain ii leat ruhta oastit borramuša ja geain muđui lea heajos ekonomiija. –Mii veardidit buot ohcamiid ja geahččat makkár ekonomija dilli lea, ovdal go addit ruhtadoarjaga, muitala Maridal. ¶
Finnmárku dárbbaša ovtta jiena mii sáhttá min beali hupmat. Go fylkka vejolašvuođaid galgá atnigoahtit de mii fertet leat vissásat dan ala ahte dainna šaddat bargosajit ja árvoháhkan báikkálaš dásis. Go lea sáhka dakkár hástalusain go ahte addit olles fylkii govdabátti dahje petroleumdoaibma Barentsábis de dat gáibida mis dakkár politihkkariid geat leat sin lahka geaidda dát guoská. ¶
Dagbladet ja Sámi mediat orrot oaivvildeamen ahte lea stájideapmi go Sámedikki áirras lea bálkáhan iežas vánhemiid boahtit 400 km duohkin mánnábiigán politihkálaš doaimma geažil. Lea maid buktojuvvon ovdan ahte Sámediggi máksá eanet mánnábiigá bálká go maid Stuorradiggi dahje Fylkadiggi. Ovdamearka maid Dagbladet lea buktán almmolašvuhtii govve mo Norgga servodat ja Sámi servodat oaidná iešguđetgelágan mánnádikšuma árvvu. Norgga almmolašvuohta ii ane máná bajásgeassima seamma árvvus go Sámi almmolašvuohta ja danin eai juollut dárbbašlaš resurssaid dán bargui. Ii leat imaš ahte Dagbladet norgalaš journalistaguovttos eaba dovdda Sámi servodaga mánáid bajásgeassinárvvuid. Soaihan vihkkehállaba áššiid iežaska servodaga dovdamuša vuođul. Mas mun lean hirpmástuvvan lea dat, ahte min iežamet Sámi journalisttat Ságahis ja NRK Sámi Radios leat vuolgán fárrui gohčodit dán máilmmi deháleamos doaimma “stájideapmin” . Doaimma man ulbmilin lea mánáid buresbirgejumis fuolaheapmi ja politihkalaš eallima vejolašvuođaid láhčin mánnáolbmuide ja nissoniidda. Dađe buoret Min Áigi ja Áššu eaba leat njuiken fárrui dáža media populismajournalistihkii. Duohtaságas dat diibmobálká maid Stuorradiggi ja Fylkadiggi mákset mánnábiiggá ovddas lea áibbas menddo vuollegis. Ii leat obbalohkáige vejolaš oažžut mánnábiiggá dáinna diibmobálkkáin maid Stuorradiggi ja Fylkadiggi leat mearridan. Ja dan mun dieđán bures, leathan mus guokte vuollel skuvlaahkásaš máná ja dárbbašan máŋgii bálkáhit mánnabiiggá. Máŋgasiidda leamašan fuollan dat go Sámedikkis leat uhccán nissonat ja nuorra olbmot. Mii galgat leat iešalddis giitevaččat das go Dagbladet lea dál muitalan unna mánáid váhnemiide mo Sámediggi láhčá sidjiide dili oassálastit politihkálaš eallimii nu ahte sii sáhtet fállat mánáidasaset buoremus vejolaš ortnega dan botta go sii ieža fertejit leat eret. Mánnábiigáášši lea maid sohkabealleášši. Dušše nissonat njámahit, mii dagaha bargo- dahje politihkalaš mátkkiid ovttas njuorat mánáin veadjemeahttumin mánnabiiggá haga. Dan lassin eanaš nissoniin lea vel otná beaivve stuorámus ovddasvástádus mánáid bajásgeassimis. Mii orro dán áššis ollásit vajálduvvamin, leat mánát ieža, geaid buresbirgejupmi lea eaktun mánnaolbmuid searvamis politihkalaš eallimii. Dagbladet, Ságat ja NRK Sámi Radio orrot diehtimen buorebut go váhnemat mat leat sin mánáid dárbbut. Mánnaolmmoš gii lea fárus politihkas ja ovddideamen buot mánnaolbmuid servodatdili, guoddá jo muđuige stuorát noađi go dat politihkkarat geain leat jo stuorra mánát dahje eai mánát obbanassiige. Man gallii lea min Sámi media čavgehan Sámedikki politihkkariid das go Sámedikkis leat nu uhccán nissonat ja nuorra olbmot. Ja de go Sámediggi geahččala láhčit dáid olbmuide vejolašvuođa politihkket, de maid dii dahkabehtet, láitibehtet Sámedikki. Orro leamen ahte oaivil rievdá dađe mielde gos biegga bossu. Iige jáhkášii ahte Dagbladet lea dat seamma aviisa mii čeavláivuođain čálii mo Norgga oljo- ja energiijaministar jođii njuoratmánáin miehtá máilmmi ja hirpmástuhtii Arabašeikkaid. Sámi Radio gohčoda dán oassin Sámedikki kriissas. Jos dát lea kriisa, de mun sávan dan joatkit agibeaivve. Giitu Sámediggi! Kati Eriksen Uhcamánáid eadni ja politihkar ¶
Maŋŋá dilihis ja miellagiddevaš vahku máhcce dat golbma ofelačča ruoktot bearjadaga. Lasseoahpuin, ja ođđa jurdagiiguin. - Manne lea du kultuvra nu deaŧalaš dutnje, jearai mus muhtun departemeanttas, muitala Inga ii ge diehtán maid galggai vástidit. Vaikke vel alccesis lea čielggas ahte kulturduogáš ja sámi identitehta lea nu deaŧalaš, de ii leat nu álki dan sániiguin dovddahit. - Dát lea juoga mainna fertet bargat, go diekkár gažaldagaid oažžut vissásit go leat mátkkošteamen, sii dadjet. Ođđajagimánus álget gierdomátkkit, ja vaikke vel fertejit ge rehkenastit oažžut dakkár gažaldagaid maidda sii eai leat ráhkkanan, de sii eai bala nu sakka. Gáldu: KRD preassadieđáhus ¶
Dat lea ge oahpis ahte Sámediggi oalát hilggui Ráđđehusa Finnámrkkoláhka evttohusa go dat ii deavdán sápmelaččaid mielas 1LO-169 maid earret eará Norga lea dohkkehan. –Dan leat Stuorradikki justislávdegoddi viggan duogŋat ráđđadallamiiguin Sámedikkiin, muhto dat ii leat leamaš buorre. Dan rádjái leat dat ságasteamit mannan dušše ovtta ovtta guvlui. Ahte Sámediggi muitala oainnuid, ja justislávdegoddi ii báljo vástit ge, lohká Nystø. Nu lea ge gulahallan šaddan heitot Sámedikki ja Norgga eiseválddiid gaskkas dán áššis ge. –Mii oaidnit geaži áššis, muhto sihtat dál eiseválddiin čielga vástádusa, lohká Sven-Roald Nystø. Sámedikki presideantta mielas lea dehálaš ahte gonagas Harald, gii lea Norgga riikka oaivámuš, diehtá ášši birra. ¶
Ovddeš NSR njunušpolitihkkar lea dál gávdnan ođđa hástalusaid, ja gilvala Bargiibellodaga albmáiguin sámediggepresidantaámmáha alde. Son lea maid Finnmark Dagblad lohkkii jiellat. ¶
Mánáidgirječálli gii gieskat almmuhii iežas vuosttaš romána mas duostilit muitala lagamuš vássánáiggi politihkalaš fearániid ja ráhkisvuođa birra. ¶
Vuosttaš geardde lea TV beassan čuovvut konservatiiva Ivgu-lestadiáneriid. 28-jahkásaš Nils Einar Samulsen lea nuoramus čieža sárdneolbmáin Ivgus, ja son muitala iežas oskku birra "Predikanten" -prográmmas. ¶
Prográmma bokte galget geahččit oahpásnuvvat liekkus ja áŋggirdeaddji olbmuin, ja maiddái fundamentalistalaš oskooainnuin. Nils Einar Samuelsen lea nuoramus čieža sárdneolbmás Ivgus. Son lea dušše 28-jahkásaš, ja lea válljen seamma doaimma go mii su áhčis ja ádjás lei. Prográmmas muitala son iežas oskku birra ja seamma dahket eará nuorra lestadiánerat. ¶
Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø lohká juo vuossárgga čoahkkimis soahpan joavkkojođiheddjjiiguin ahte dakkár liigečoahkkin dollo guovvamánus. –Dalle leat lávdegottečoahkkimat, nu ahte doallat ovtta beaivvi liige dievasčoahkkima, gos šaddá dát maiddái áššin, muitala Nystø. Dan čilgenčoahkkima olis lea maid čállon notáhta das mot buoridit ruhtageavaheami Sámedikkis, muhto Nystø lohká das veahá divvumuša ovdal dat almmustuvvá. ¶
–Mun in bala velggiin mat leat Kárášjoga gielddas. Oainnán baicca čuvges boahtteáiggi Kárášjoga servodahkii, lohká sátnejođiheaddji Kjell Sæther. ¶
Muhto Deatnogáttenuorat eai ožžon dušše moaitagiid Kárásjoga servodagas. Guttorm muitala ahte sihke ieš Jeanssa Máret lei duhtavaš go su luođi ledje juoigan, seamma lei su isit Ámmon Hánsa. –Dat movttiidahtii min ja moaitagat vajálduvvojedje. Mun maid bessen oahpásmuvvat Biret Elle Balto rohkiin, ja son oahpahii mu ollu Kárášjoga luđiid, muitala Guttorm. ¶
Vuosttaš skearru almmuhedje Deatnogáttenuorat 1974:s. Dán Skearrus ledje dat áivánat joavkkus mielde, nu go Leif Wigelius. –Mii vuvddiimet badjil 40.000 duhát skearru. Ii okta ge dáid eará Deatnogáttnuoraid skearruin johtán nu bures, muitala Guttorm. ¶
–Mu mielas orui suddu go Leifa ii joatkán. Muhto soaitá leat nu ahte áigi sutnje ii lean láddan. Son lea gal leamaš duollet dálle fárus čuojahallamin go heivii, muitala Guttorm. Guttorm dattetge dovddasta ahte Wigeliusas lei duođaid taleanta. –Son han lei áidna gii mis máhtii čuojahit juogalágan čuojanasa. Leifa lávllui ja čuojahii gitárain bures iežas ráhkaduvvon sániide, daláš dovddus "Pop" šuoŋaide, rábmo Guttorm. ¶
Ruošša beale suoma-ugralaš álbmogat háliidit lágidit čáppisvuođagilvvuid iežaset álbmogiid nieiddaide. Gilvvuid áigodat ja báiki ii leat vel mearriduvvon. Bálkkašupmin soaitá šaddat earret eará mátki duoddarii, muitala Guoládat Sámi Radio. Jurdda lei almmustuvvan Ruošša beale suoma-ugralaš álbmogiid fuolkevuođa čoahkkimis Petrozavodsk-gávpogis Gárjilis. Čoahkima oasseválddit, Gárjila eamitálbmogiid ja ruoššabeale sámiid ovddasteaddjit, čoahkkanedje ságastallat fuolkeálbmogiid ovttasbarggu boahttevuođa birra. Earret eará čoahkkimis evttohuvvui ráhkadit čáppisvuođa gilvvuid nieiddaid gaskkas, mat gullet suoma-ugralaš álbmogiidda. Dan evttohusa leat dorjon buot čoahkkima oasseváldit. Jus dát plánat ollašuvvet, de dát šaddet vuosttaš suoma-ugralaš čáppisvuođa gilvvut. ¶
Jos manaš nugo Norgga geaidnodirektoráhta dáhttu, de gáibidišgohtet fargga sierra goartta vuodjit skohtera. Dán rádjai leat beassan biilagoarttain maiddái skohtera vuodjit, muhto boahtte jagi rájes ferte čađahit sierra 30 diibmosaš skohterkurssa. Stáhta Geaidnodoaimmahaga Alf Masternes muitala NRK Sámi Radioi ahte váldoulbmil koarttain lea oahpahit ođđa skohtervuoddjiide sihkkarvuođa. ¶
–Vuosttažettiin lea dát juoigan oahppogirji jurddašuvvon gaskadássái vuođđoskuvllas. Muhto áinnas sáhttet earát ge atnit girjji geat hálidit oahppat luođi. Dáinnalágiin lea dát girji hui vuogas pedagogálaš veahkkeneavvun buohkaide, muitala Transjoik jođiheaddji Fjellheim. ¶
Fjellheim muitala ahte lea vuosttaš geardde historjjás ahte almmuhuvvo juoigan oahppogirji musihkas gos luohti geavahuvvo dego pedagogálaš veahkkeneavvun. — Hálidan ahte juoigan šaddá dábálažžan musihkaoahpahusas buot davviriikka skuvllain, lohká Fjellheim. ¶
Girjji almmuhuvvui Bakkeland skyssstášuvdna kafeas Troanddimis mannan maŋŋebárgga, gos earret eará Inga Juuso juoiggai. Fjellheim muitala ahte son ja Transjoik rumbodearpi maid rohttiiga luođi. Vuelie forlag lea girjji almmuheaddji, ja vuordimis gávnnat dan girjegávppis lagamus áiggis. ¶
Diibmá juovllaid ja ođđajagi gaskkas cábme guokte Divttasvuona nuora ovtta ruošša sisafárrejeaddji nu sakka ahte son fertii buohccivissui dikšui. Dál leaba soai sáhkkohallon áššis, goabbáge lea ožžon 4000 ruvnno sáhku, ja dán soai leaba maid dohkkehan, dieđihit Bodeajju politikámmáris. Politiijat oaivvildedje álggos, ahte njeallje nuora ledje mielde cábmimin sisafárrejeaddji, muhto ášši dan guovtti eará vuostá lea heaittihuvvon go ii leat duođaštuvvon ahte soai maid leigga mielde doaruheamis. Dát nuorat leat dutkojuvvon maiddái eará sullasaš áššiin, muhto dat leat maid heaittihuvvon. Earret eará galggai okta dan njealljásis leamaš mielde áitime olbmuid vearjolágan rusttegiiguin dušše moadde beaivve maŋŋel go doaruhedje dorvoohcci, muhto maiddái dát ášši heaittihuvvui. Nuorat čilgejedje ieža Sámi radios ođđajagimánus, ahte sivvan manne sii nu dávjá šaddet doarrumiidda lea dat ahte sii rohkkáhuvvojit juohke sajis Davvi-Sálttus dannege go leat sápmelaččat, ja áidna oadjebas báiki sidjiide leat julevsámi giláš Ájluokta. Dán muitala NRK Sámi Radio. ¶
Báktebohkká Álgovahkus ii leat mihkke ge ovdánemiid. Muhto du birrasis leat hui somás dáhpáhusat. Dus lea dál buoret mokta ja du dearvvašvuohta maid lea šaddan buorebun. Muđui lea hui ollu mokta du birrasis ja don čoavddát buot iežat váttisvuođaid ja barggat duođas dan ala ahte birgehallat. Bargu ovdána nu movt don ledjet hálidan. Ja loahpas dán vahku deaivvadat iežat stuora ráhkisvuođain. ¶
Harald Gaski ja Lars Nordstrøm girji Čiežain čáziin mii 2002:s álmmuhuvvui dávvisámegillii lea dál jorgaluvvon ruoŧagillii, “Sju slags vatten” . Girji maid oaččui dan jagaš sámiráđi girjjálašvuođa bálkkášumi. Girji muitala muhton nuorra gándda Pavva birra ja mo son fuomáša ohcagoahtit čiežaid čáziid go gullá áhčis morašmielain juoigamin ja dajahallamin dološ luođi. ¶
— Nuortalaččat Njávdámis leat leamáš eanemus radikala sámi joavkkut. Dan botta go eará sámi álbmogat leat ráhčan sihkrastimis kultuvrra ja giela, de manne nuortalaččat diggái stáhta vuostá ja gáibidedje vuoigatvuođa čáziide ja eatnamiidda. Soite sii ledje menddo árrat. Ja soite sii balde muhtumiid. ¶
—Nuortalaččat leamaš garrasit deddojuvvon historjjálaččat, muitala Niemi. ¶
Nuortalaččat - eanemus radikala ¶
SamS geahččala bidjat virgái seamma ollu dievdoolbmuid ja nissonolbmuid iežaset organisašuvdnii ja danne leat goappeš sohkabeali olbmot buresboahtimat ohcat. ¶
Nuorra duojár ja boazudoalli Patrik Marakatt (35) Ađevuomis Ruoŧas atná dehálažžan duodjemáhtu fievrridit buolvvas bulvii.–Mun lean oahppan váhnemiin ja sii fas iežaset váhnemiin, muitala Patrik. ¶
–Mánnávuođa rájes juo beroštišgohten mun duojis. Lihkku lei go mu váhnemat ja lagaš fuolkkit ledje duojárat. Sii movttiidahtte mu duodjebargui, muitala Patrik. ¶
SNF-Sámi NissonForuma stivra atná váidalahttin go sámi vástideaddji orgánat eai doarvái áŋgiruša dásseárvo- ja sohkabealáššiid ovdii. SNF doalai gieskat riikkaidgaskasaš sámi dásseárvokonferánssa Kárášjogas, mii lei rabas buohkaide ja gos dán suorggi hástalusain muhtun oassi bođii ovdan. Eearret eará ON' Bistevaš Eamiálbmotáššiid Foruma jođiheaddji Ole Henrik Magga deattuhii man dehálaš lea ahte albmát váldet ovddasvástádusa, ovttas nuppiin albmáiguin ja ovttas nissonolbmuiguin, joksat dásseárvomihttomeriid. Norgga Sámediggi lei okta moatti sámi orgánas oasálastimin konferánssa, ja nu rábmon veara. Muhto SNF ferte fuomášuhttit ahte Sámediggi ii oro čuovvulan barggu siviila sámi servodaga ektui iežas vuogádagas. Varas ovdamearkan lea Finnmárkku fylkkamánne/Dásseárvoguovddáža bovdehus kursii oahppat mo dásseárvobarggu praktihkalaččat ovddida oahpahusas. Kursa dollo Álttás skábmamánu 25.b. ja lea oaivvilduvvon oahpaheaddjiide ja oahpaheaiskuvllaohppiide. Oasseváldilisttas ii leat dattege ii oktage oahpaheaddji Kárášjoga, Guovdageainnu, Deanu, Porsáŋggu ja Unjárgga gielddain. SNF lea deaivvadettiin Norgga Sámedikkiin deattuhan man dehálaš lea ahte skuvllat bargagohtet dáid áššiiguin ja eanet áicagoahtit gánddaid ja nieiddaid sohkabealsosialiserema ja rollamodeallaid. Dás lea unnán gullon sámi skuvllain, muhto livččii hui dárbbašlaš, erenoamážit danne go sámi almmáirolla ge dárbbaša čalmmustahttit. Sámi orgánat ja eiseválddit fertejit oaidnigoahtit ahte dásseárvu lea dehálaš bealli sámi servodatovdáneamis. Danne fertešedje dás háhkat alcceseaset máhttu. SNF árvalii dásseárvopolitihkalaš strategiijaid Sámediggái, ovdal dikki guovvamánu dievasčoahkkima, ja diggi mearridii áššis 005/04 ahte dehálaš mihttojoavkun leat sámi mánáidgárddiid, vuođđoskuvllaid ja joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit. Ii go dalle livčče Sámediggi galgan váikkuhit nu ahte sámi oahpaheaddjit oassálastet kursii Álttás? Vai lea go aivve SNF guhte galgá dáiguin áššiiguin bargat? Vuordámušat SNF:ii lassánit, erenoamážit maŋŋil go álggaheimmet dásseárvoresursa-guovddáža ovdánahattinbarggu. Mii oažžut árvalusaid ja ávžžuhusaid, ja dát diehttelas leat vuođustussan guovddáža dárbui. SNF:a dálá barggu politihkalaččat ja doaibmabijuid bokte, seammás go čielggadat resursaguovddáža dárbbu, bargat almmá áktánas resursaid haga! Politihkka, árbevierut, bajásgeassin, media-, dearvvasvuođa- ja vuoigatvuođagažaldagat, historjjálaš dokumenteren, mánáid ja áhčiid dilli, gelbbolašvuođaáican - visot dásseárvo- dahje sohkabealperspektiivvas - leat suorggit maiguin SNF hástaluvvo bargagoahtit. SNF lea ieš initieren muhtun doaibmabijuid, muhto dál min organisašuvdna ii nagot váldit badjelasamet eanet bargguid. SNF:s lea 69 000 nkr jahkái doaibmadoarjjan, ii ge sáhte dán ruđa veagas ii čálli ge bálkáhit. Dattetge mis leat njealji riikkas lahtut ja riikkaidgaskasaš organisašuvdna mii doaibmá, das go olbmot barget eaktodáhtolaččat. SNF hástala golmma riikka sámedikkiid ovdanbuktit Eva Josefsena barggu "Sámediggi dásseárvopolitihkalaš lávdin" (Norut Nibr:2004), vai sámi ja regionála orgánat ja ásahusat oahpásnuvvagohtet sámi dásseárvobarggu hástalusaide. Dát ge berrešedje leat rabas čoahkkimat, nu ahte geat ihkinassii ja birrasat olggobeale sámedikkiid ge sáhttet searvat ja nu movttiidahttojuvvojit ražastit iežaset "lávddis" . Fertet ovttasráđiid oažžut áigái doaibmabijuid dan botta go plánet sámi dásseárvoresursaguovddáža. SNF:a ovdabargoraporta lea boađi boađi, ja dalle min ovdaprošeaktaohcan ge gárvvis. Bivdit sámedikkiid várret ruđa min ovdaprošektii boahtte jagi bušeahtas. Gudrun Eriksen Lindi, SNF-Sámi NissonForum, stivralahttu ¶
Ovddit ija bulii ásodat muhtun ráidodálus Ohcejogas. Ráidodálus ledje oktiibuot guhtta sierra ásodaga. Lei geažimus ásodat mii bulii ollásit siskkobealde. Ii oktage olmmoš roasmmahuvvan buollimis. Olmmoš guhte ássá ásodagas, fuomášii buollima go máhcai ruoktut. Ohcejoga ja Njuorggáma buollinčáskadeaddjit nagodedje čáskadit buollima nu ahte dat ii leavvan eará ásodagaide. Dattege čáhci váháguhtii muhtun muddui dan ásodaga, mii lea buollán ásodaga bálddas. Buollinsivva ii leat vel dieđus. Bolesat guorahallet buollima dárkileappot. Nu muitala Ohcejoga buollinhoavda Jorma Haapala NRK Sámi Radioi. ¶
Josef Vedhugnes gilvala presideantaámmáha alde ¶
Ratama muitala ahte olbmot hui ollu hállet dán ášši birra, ja lea mearkkašan ahte Bargiidbellodat ii hálidan meannudit ášši Sámedikkis sivas go ášši galgá meannuduvvot Alimusrievttis. – Muhto ii han dušše Egil Olli jienastan vuostá. Dan dagai maid Josef Vedhugnes. Manne dalle eahpeluohttámuš dušše Ollii? – Ale ádde boastut. Eahpeluohttámušas ii lean sáhka nominašunčoahkkimis. Muhto easkka maŋŋá go Sámedikki meannudeapmi almmuhuvvui. Olbmot hállet dan birra dál, iige dat ášši nanne Egil Olli gii lea Bargiidbellodaga sámediggejoavkku jođiheaddji. ¶
Ii bala bohcidit riidduid ¶
SNF-Sámi NissonForuma stivra atná váidalahttin go sámi vástideaddji orgánat eai doarvái áŋgiruša dásseárvo- ja sohkabealáššiid ovdii. SNF doalai gieskat riikkaidgaskasaš sámi dásseárvokonferánssa Kárášjogas, mii lei rabas buohkaide ja gos dán suorggi hástalusain muhtun oassi bođii ovdan. Eearret eará ON' Bistevaš Eamiálbmotáššiid Foruma jođiheaddji Ole Henrik Magga deattuhii man dehálaš lea ahte albmát váldet ovddasvástádusa, ovttas nuppiin albmáiguin ja ovttas nissonolbmuiguin, joksat dásseárvomihttomeriid. Norgga Sámediggi lei okta moatti sámi orgánas oasálastimin konferánssa, ja nu rábmon veara. Muhto SNF ferte fuomášuhttit ahte Sámediggi ii oro čuovvulan barggu siviila sámi servodaga ektui iežas vuogádagas. Varas ovdamearkan lea Finnmárkku fylkkamánne/Dásseárvoguovddáža bovdehus kursii oahppat mo dásseárvobarggu praktihkalaččat ovddida oahpahusas. Kursa dollo Álttás skábmamánu 25.b. ja lea oaivvilduvvon oahpaheaddjiide ja oahpaheaiskuvllaohppiide. Oasseváldilisttas ii leat dattege ii oktage oahpaheaddji Kárášjoga, Guovdageainnu, Deanu, Porsáŋggu ja Unjárgga gielddain. SNF lea deaivvadettiin Norgga Sámedikkiin deattuhan man dehálaš lea ahte skuvllat bargagohtet dáid áššiiguin ja eanet áicagoahtit gánddaid ja nieiddaid sohkabealsosialiserema ja rollamodeallaid. Dás lea unnán gullon sámi skuvllain, muhto livččii hui dárbbašlaš, erenoamážit danne go sámi almmáirolla ge dárbbaša čalmmustahttit. Sámi orgánat ja eiseválddit fertejit oaidnigoahtit ahte dásseárvu lea dehálaš bealli sámi servodatovdáneamis. Danne fertešedje dás háhkat alcceseaset máhttu. SNF árvalii dásseárvopolitihkalaš strategiijaid Sámediggái, ovdal dikki guovvamánu dievasčoahkkima, ja diggi mearridii áššis 005/04 ahte dehálaš mihttojoavkun leat sámi mánáidgárddiid, vuođđoskuvllaid ja joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit. Ii go dalle livččii Sámediggi galgan váikkuhit nu ahte sámi oahpaheaddjit oasálastet kursii Álttás? Vai lea go aivve SNF guhte galgá dáiguin áššiiguin bargat? Vuordámušat SNF:ii lassánit, erenoamážit maŋŋil go álggaheimmet dásseárvoresursa-guovddáža ovdánahattinbarggu. Mii oažžut árvalusaid ja ávžžuhusaid, ja dát diehttelas leat vuođustussan guovddáža dárbui. SNF:a dálá barggu politihkalaččat ja doaibmabijuid bokte, seammás go čielggadat resursaguovddáža dárbbu, bargat almmá áktánas resursaid haga! Politihkka, árbevierut, bajásgeassin, media-, dearvvasvuođa- ja vuoigatvuođagažaldagat, historjjálaš dokumenteren, mánáid ja áhčiid dilli, gelbbolašvuođaáican - visot dásseárvo- dahje sohkabealperspektiivvas - leat suorggit maiguin SNF hástaluvvo bargagoahtit. SNF lea ieš initieren muhtun doaibmabijuid, muhto dál min organisašuvdna ii nagot váldit badjelasamet eanet bargguid. SNF:s lea 69 000 nkr jahkái doaibmadoarjjan, ii ge sáhte dán ruđa veagas ii čálli ge bálkáhit. Dattetge mis leat njealji riikkas lahtut ja riikkaidgaskasaš organisašuvdna mii doaibmá, das go olbmot barget eaktodáhtolaččat. SNF hástala golmma riikka sámedikkiid ovdanbuktit Eva Josefsena barggu "Sámediggi dásseárvopolitihkalaš lávdin" (Norut Nibr:2004), vai sámi ja regionála orgánat ja ásahusat oahpásnuvvagohtet sámi dásseárvobarggu hástalusaide. Dát ge berrešedje leat rabas čoahkkimat, nu ahte geat ihkinassii ja birrasat olggobeale sámedikkiid ge sáhttet searvat ja nu movttiidahttojuvvojit ražastit iežaset "lávddis" . Fertet ovttasráđiid oažžut áigái doaibmabijuid dan botta go plánet sámi dásseárvoresursaguovddáža. SNF:a ovdabargoraporta lea boađi boađi, ja dalle min ovdaprošeaktaohcan ge gárvvis. Bivdit sámedikkiid várret ruđa min ovdaprošektii boahtte jagi bušeahtas. Gudrun Eriksen Lindi, SNF-Sámi NissonForum, stivralahttu ¶
GODDIN BÁIKI: Dása iežas viesu veránda ala jámii Samuel Aslak Henrik Kemi go 23-jahkásaš guovdageaidnulaš bážii su máŋgii. Dál lea Hålogalándda lágamánniriekti dubmen su 10 jagi giddagassii. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Juovlamánu 1. beaivve álggahii Guovdageainnu lagašradio (GLR) sierra juovlakaleandara radios. Prográmma gullo juohke árgabeaivvi diibmu 16.50 juovlaruohtta beaivái. – Radios mii juohke beaivve rahpat kaleandara «uvssa» . Uvssa duohken muitala suollemas guossi maid juovllat sutnje mearkkašit, muitaleaba prográmmalágideaddji guovttos Johan Mathis Gaup ja Isak Nils Hætta. Juovlakaleanddar doaibmá maiddái dego adveantagilvvohallan. –Juohke sáddagis galget guldaleaddjit gávdnat ovtta bustáva. Bustávain galggat loahpalaččat ráhkadit sáni. Mii mearridit vuoiti juohke vahkus. Buohkat ožžot vuoittu, lohpideaba prográmmajođiheaddji guovttos. Finála lea juovlaruohttabeaivvi. – Dalle lea mis njuolggosátta ja nana buorit vuoittut. ¶
–Mii eat doala diekkár showa dego TV:s. Mii eat kommentere du lávluma dál, lohká jurylahttu Heaika Hætta Eva Jeanette Iversenii Hei Lola auditionis, ja jurddaša Idol-jury rehálaš ja muhtomin garra kommentáraid birra. 23-jahkásaš Eva Jeanette Iversen lea juste lávlon guokte lávlaga. Ovtta gospellávlaga ja Mari Boine lávlaga "Boađán nuppe bealde" . Mari Boine lávlaga lei veaháš erenoamáš lávlut, go Svein Schultz, gii lea ráhkadan lávlaga, lea mielde jurys. ¶
LES-viesus dovdo ballu ja gealdu áimmus. Oasseváldit čohkkájit jurdagiid siste. Muhtimat lávllestit siivvožit, okta guldala musihka maid galgá lávlut unna čuojanasažiin. Vuosttaš manná sisa. Filbmejeaddjit filbmejit ja Suvi West jearahallá olbmuid Hei Lola dokumentárafilbmii, mii galgá ráhkaduvvot maŋŋil. Váhnemat vurdet ahte sin mánát galget beassat lávlut. Dađi mielde go eanebut gerget lávlume ja juoigame geahppu gealdu mii lei áimmus. Guđat manná sisa. Fargga lea Eva Jeanette vuorru lávlut. Son jugada čázi. –Dál de ballagohten, dadjá son. Son lea veahá čiŋadan. Čáhppes biktasiid lea coggan. –Jurddašin ahte in gille dušše dongeribuvssaid coggat. Ledjen álggus coggan rukses báiddi, muhto dat lei nu čalbmáičuohcci, in sáhttán dan coggat. Čáhppes biktasat eai váldde buot fuomášumi, lohká Eva Jeanette. Dál lea čihččeha vuorru. Eva Jeanette. –Vuorddán ahte duopmáriid mielas lea somá go lávllun, lohká Eva Jeanette ovdal go manná latnjii gos jury lea vuordime. ¶
Mun doivon rievtti mielde ahte lean geargan dáinna áššiin. In láve dábálaččat nu olu beroštit dákkár čálašemiin, muhto go dovddan ahte ášši lea bondjojuvvon ja mu oaivil ii oro ipmirduvvon, de in dáidde doarvái čielgasit máhttán vástidit iežan vuosttaš čállosis. Dán čállosis áiggun áššálaččat gieđahallat ášši, nuppeládje go Min Áiggi musihkkaárvvoštalli dahká, go cielaha, falleha ja njuolgut duolbmu nuppi go heađis viggá seaguhit ášši. Mu moaitámušat leat dušše oaivvilduvvon daidda árvvoštalliide geat leat árvvoštallan Ann-Mari Andersena CD-skearru "Ija hearva" sámi mediain. Mu kritihkka ii leat oaivvilduvvon sámi musihkkajournalisttaide oppalaččat. Ii ge leat mihkkege mu jearahallamis man vuođul dan sáhtášii boastut ipmirdit, eará go deskka vuolitbajilčála Altapostena ovdasiidogovas; "...Svein Schultz oaivvilda ahte sámi aviissat leat áibbas meahcis" . Dán in leat goassege dadjan in ge oaivvildan, - oaivvildan baicca ahte gávdnojit olu čeahpes musihkka- ja kulturjournalisttat Sámis. Min Áiggi musihkkaárvvoštalli dodjá iežas journalistalaš birrasii go viggá botnjat mu sániid dainnalágiin ahte mun mahkáš lean moaitán buot sámi musihkka-árvvoštalliid oppalaččat. Mun in áiggo dego muhtun psykologalaš fápmodáddju bealuštit ahte dát skearru galggašii oažžut buriid bircoárvvoštallamiid ja ahte mu oaivilat leat áidna rievttes oaivilat. Ferten maid dáguhit ahte in vikka čiehkádit daid árvvoštallamiid duohkái mat leat addán stuorát bircobálkestemiid. Mu čállosa ulbmil lea oažžut árvvoštalliid čállit čállosiid iežaset gelbbolašvuođadási mielde. Šaddá dárbbašlaš vástidit skearro-árvvoštallamii go dovdá ahte moaitámušat leat čállojuvvon dakkár dásis mii eahpevuoiggalaččat dagaha buktaga viidáset márkanfievrrideami ovdii. Danne go musihkkasuorgi lea buoremuddui musihkka-árvvoštalliid duohken, de ferte leat vissis áššistis, ja galgá leat bures dolkan, ovdal go čálligoahtá dákkár erenoamáš vástádusa. Kritihkka duođašta ahte journalisttat vissásit eai leat ipmirdan dehálaš osiid sisdoalus mat leat mávssolaččat buktaga ollislašvuođa dáfus. Omd. garvit klisjeaid ja dološmállet vugiid, dássedit geavahit vuostefakkiid, konstrásttaid, fušuvnnaid, ja buot deháleamos; addit artistii rehálaš ja persovnnalaš hámi. Dát leat dakkár bealit mat leat guovddážis ovddideame gelddolašvuođa, miellalágiid, čiekŋalisvuođa ja nanusvuođa musihkkabuvttadeamis, seammás go eastada musihka šaddamis beare dábálažžan. Min Áiggi musihkkaárvvoštalli gávasta skearru váilevaš molsašumiid dihte. Variašuvdna sáhttá leat máŋgga dásis. Variašuvdna ii dárbbaš leat dušše tempo, nuohttašládja ja čuojanasgeavaheapmi. Stuora oassi variašuvnnas lea čiekŋalet dásis, maid dán skearru dáfus áibbas čielgasit eai leat fuomášan. Seamma musihkkaárvvoštalli čállá ahte son vuohttá mu "sounda" dán buvttadeamis. Vaikko dát dáidá positiivvalaččat oaivvilduvvon ii ge leat mihkkege stuora áššiid, de orro baicca dego standardcealkka mii lea vižžon gárvves málas, ja lea dušše lonuhan namaid. Mun dađi bahábut in sáhte rámpot alddán makkárge sierra "sounda" buvttadeaddjin, muhto dát lea buorre ovdamearka das man váilevaš ja eahpedárkil árvvoštallama sisdoallu sáhttá leat. Árvvoštallamis leat nuohtat beare olu deattuhuvvon. Nuohtaid ja lávlagiid mearkkašupmi árbevirolaš ipmárdusas ii galgga badjelmeare deattuhuvvot. Liiko go nuohta vai ii, lea dieđusge subjektiivvalaš árvvoštallan. Nuohtta mii ii leat beare mihtilmas, sáhttá arrangemeanttas addit buoret ja eambbo heivvolaš hámi ollislašvuođas. Oarjemáilmmi tempererejuvvon vuogádaga guoktenuppelohkái nuohta ii sáhte šat hirpmástahtti vugiin kombineret. Dasa leat nuohtat beare olu bonjahallojuvvon áiggiid čađa. Vaikko namuhuvvon árvvoštalli lea subjektiivvalaš iežas kritihkas, de lea su subjektiivvalaš oaivil hábmejuvvon dušše unna oasáža vuođul buvttadeamis. Jus galgá dohkálaš loahppabohtosa geassit, de ferte árvvoštallat nu olu beliid buvttadeamis go sáhttá, ii ge dušše guorahallat omd. makkár tempo lávlagiin lea, lea go lávlagiin leaktu, lea go álki mielde lávlut, lea go váivves vai ilolaš lávlla, ovdanbuktojuvvo go lávlla teorehtalaš/teknihkalaš vugiin (intonašuvdna/rytmadovdu jna.) ja eará beliid mat leat dušše musihka bajáravddas. Nu go Min Áiggi árvvoštalli maiddái dáguha, de ii leat earalágánvuohta iešalddis doarvái lihkostuvvama ektui. Jus duostá guođđit oahpes rámmaid, njuolggadusaid ja dábiid kreatiivvalaš proseassas, de sáhttá dát váikkuhit dasa ahte musihkka šaddá eallaseabbo ii ge nu dábálaš. Proseassas lea maiddái dehálaš leat rabas ovttastahttit elementtaid, historjjá, kultuvrra ja vuostelas gaskaomiid vai šaddá erenoamáš, nanu, rehálaš ja sierranas hápmi. Go musihkalaš govva lea guovddážis, de sáhttá dákkár rabas proseassaiguin buvttadeamis ráhkadit musihka eambbo gelddolažžan. Nu go Min Áiggi árvvoštalli ieš dadjá, de leat árvvoštallit dehálaččat musihkkasuorggis. Dat doibmet ee. "sillin" dan bokte ahte čilgejit guldaleddjiide buktagiid daid oallut buvttademiid gaskkas mat ilbmet juohke beaivvi. Sis lea stuora fápmu dán suorggis ja sáhttet iežaset čállagiid bokte álkit dagahit artisttaid ovdii ja earáid ovdii geat leat oassin buvttadeamis. Jus guldaleaddjit galget oažžut rievttes dieđuid buktaga birra árvvoštallamiid bokte, de lea dehálaš ahte čálli lea nagodan fáhtet almmuheami mihtilmasvuođaid, ulbmila ja sisdoalu, ja dainnalágiin sáhttá govvidit musihka ollislašvuođa, elementtaid ja parameteriid iežas árvvoštallamis. Go kritihkka addo vuoiggalaš ja bures čilgejuvvon vuođuin, de lea dat seamma konstruktiivvalaš ja dehálaš musihkkamárkanii leažžá dál positiiva dahje negatiiva. Dákkár vuođuin ii leat makkárge váttisvuohta dohkkehit negatiiva kritihka. Okta ja seamma buvttadeapmi sáhttá oažžut máŋggalágán kritihkaid. Lea dehálaš ahte árvvoštallamis boahtá ovdan ahte leat journalistta subjektiivvalaš oainnut mat leat vuođđun čállosis. Danne oaivvildan mun ahte lea beare álkis ja heittot veahkkeneavvu geavahit birccu váikkuhan dihte lohkkiid. Lea dovddus ášši ahte bircu sáhttá garrasit dubmet ja váikkuhit, ja dattetge ii boađe ovdan ahte lea subjektiivvalaš oainnuin sáhka. Dieđusge lea váttis buohtastahttit persovnnalaš dovdduid ja oaiviliid ja dadjat ahte juoga lea eambbo riekta go nubbi. Danne šaddá boastut go journalisttat deattuhit iežaset dovdduid bearehaga, ovdal go leat nagodan čiekŋudit buktagii. Dalle berre árvvoštallan dušše leat informatiivvalaš. Ii leat musihkkaárvvoštalli bargu doaibmat "pedagogan" dan bokte ahte addit heajos kritihkaid vai artista bargá buoret barggu nuppe háve. Jálluvuohta ja duostilvuohta leat váilevaš bealit olu dain artisttain mat dán áigge gávdnojit. Historjjálaš ipmárdusa mielde galggašii baicca movttiidahttit artisttaid geain lea sámi duogáš, geain ii leat sámegiella vuosttašgiellan, go dustet ovdanbuktit teavsttaid sámegillii. Mun lean dieđusge áibbas ovttaoaivilis das ahte Mari Boine, Wimme Saari, Johan Sara jr. ja earát leat olahan guhkás, mihá dobbelii Sámi, World Music-suorggis, ja leat leamaš mielde gaskkusteame ja seailluheame sámi kultuvrra. Sii leat maid identitehta dáfus nanu artisttat geain lea sierranas hápmi maid ii sáhte áđestahttit. Dán ipmirda maiddái Dagbladet-árvvoštalli, gii geavaha cealkámuša ahte Ann-Mari Andersen lea boahttevaš Mari Boine, govvidussan dasa ahte su mielas dát lea gelddolaš sámi pop-buvtta. Min Áiggi musihkkaárvvoštalli lohká ahte sámi journalisttat "...sáhttet guldalit sámi musihka earaládje. Dás lea sáhka kultuvrralaš duogáža birra" . Mun lean čuođi proseantta ovttaoaivilis dás dalle go lea sáhka árbevirolaš sámi musihkas, muhto go dás lea sáhka pop-buvttadeamis, de ii leat kultuvrralaš duogážis nu olu mearkkašupmi dien dáfus. De son gal guossala jus nie viggá čilget Akersgata ja Kárášjoga erohusa... Sáhttá go leat váilevaš ipmárdus demokratiija-doahpagis jus mu atnet áittan sámi aviissaid demokráhtalaš vuogádahkii? Diekkár cealkámušat gal baicca muittuhit diktatovrralaš stivrenvugiid. Ii oktage dáidde biehttalit demokratiija mávssolašvuođa, muhto jus galgá sáhttit gohčoduvvot demokráhtalaš vuogádahkan, de lea guovttebealátvuohta eaktu. Dát mielddisbuktá ahte maiddái journalisttat fertejit gierdat kritihka. Ferte leat lohpi dieđihit go vuogádat lea reavžžeheame. Ja go juo buohtastahttit fakta ja fikšuvnna; subjektiivvalaš oaidnu mii ii váldde vuođu duohta dilis, lea lagabus fikšuvnna go fakta... Dáža, Hearrá Musihkkár Svein Schultz ¶
–Mii oaidnit eambbo ja eambbo sápmelaš nuoraid garra mirkogeavahan birrasiin Oslos. Fargga dárbbašit dat nuorat psykiatriija veahki beassat eret gárrenhelvehis, muitala Gaup. ¶
–Go veahkkebálvalus geahččala oažžut oktavuođa sápmelaš mirkogeavaheddjiiguin, de ožžot sii jávohisvuođa vástádussan. Ja go veahkkebálvalus ii ipmir mas dat jávohisvuohta boahtá, de sii gehččet sápmelaš geavaheddjiid veahá oanehit beallájin. Dainna lágiin dušše nannejit ovdagáttuid sápmelaččaid birra, lohká Minde. ¶
Ruošša hálida sihke Statoil ja Hydro oassálastit oljo- ja gassaguovlluid huksemiidda ruošša beale Barentsábis. Dat lea boahtán ovdan čoahkkimiin, mat leat leamaš oljo - ja energiijaministara Einar Steensnæs ja máŋggaid ruošša ministariid gaskkas Moskvas, čállá nrk.no –Ruoššas lea erenoamáš beroštupmi geavahit Statoilo teknologiija Snøhvit-huksemiin, go huksegohtet máilmmi stuorámus mearravuloš gassafealta, Shtokman-guovllus, muitala Steensnæs. ¶
– Muhto priváhta sivaid geažil son ii sáhttán oassálastit, muitala Mortensen. Iige son leat sihkar čuovvola go Ballo konferánssa árvalusaid. Ballo čohkká SG-Finnmárkoláhka lávdegottis mii galgá ráhkkanit loahppaevttohusa SG riikkastivrii. Maiddái stuorradiggeáirras Inga Marte Thorkildsen čohkká seamma lávdegottis. Iige son sáhte dáhkidit Olav Gunnar Ballo ja eará áirasiid čuovvolit Finnmárkko SG árvalusa. ¶
Oahpaheaddji Petter Asbjørn Balto muitala ahte dollačaskadeaddjit leat luoikan guhkes šlaŋga mainna besset čázi cirgguhit ja galmmihit luistenšilju. Dan barggu álge gánddat dakkaviđe, muhto dađi bahábut galbmui čáhci. Maŋemus máid Min Áiggi doaimmaheaddji oinnii, lei Petter Asbjørn Balto gii manai viega skuvlii. ¶
Oahppit diehttelasaid ledje hutkan maid PR-joavku, mii galgá dán fálaldaga dahkat oahpisin. Sii ledje ráhkadan plakáhtaid čuovgi ivnniiguin, máid leat dolvon márkanii. –Ulbmil lea čájehit máid muohttagis sáhttá ráhkadit. Mis eai leat nu ollu fálaldagat dáppe, muhto Sámis lea ollu muohta ja viiddis. Dan vejolašvuođa leat geavahan ráhkadit juoidá, mii sáhttá leat fálaldahkan maid smávit mánáide, muitala oahpaheaddji Anni Østby. ¶
Norgga Sámedikki kulturgáhttenossodat nagoda dál duođaštit ahte plánejuvvon Olympiagilvvuid čierastanluohkká Romssas šattašii dološ sámi bassibáikái. Mannan vahkkoloahpa jearahalai Sámediggi olbmuid, geat ieža leat bálvalan Sálašoaivvi gitta soađi rádjái. 81-jahkásaš johkamohkkilaš Ola Omma lei ieš okta sis. –Lea leamaš bassi báiki ja lea vel dál ain bassibáiki, lohká Omma NRK Sámi Radioi. –Juo doložis leat sápmelaččat, geat bohccuiguin johte, hivastan vári. De manai bures bohccuiguin eaige buohccán olbmot, eaige bohccot, muitala Omma. Norgga Sámedikki kulturgáhttenossodagas leat Sámi Radio dieđuid mielde juste dál čállimin dieđuid maid leat čoaggán, gárvvistan dihte raportta dan birra ahte berrego várri gáhttejuvvot. Sii eai hálit vuos almmuhit maid sii oaivvildit das. 81-jahkásaš Ola Omma ii jáhke buorren jos vári manná billistit. –Mu mielas gal galggašii ráfáidahttit vári, vaikko Norgga stáhtahan dan mearrida, oaivvilda Omma. ¶
Garegasnjárgga skuvla ávvuda dán jagi Sámi álbmotbeaivvi teáhterbihtážiiguin, lávlumiin ja juoigamiin. –Dán jagi galget maiddái mánát gilvvohallat diehtogilvvos sámi áššiid birra. Viessohoaiddár levge Sámileavggain diibmu 0800 iđđedis ja geassá leavgga dalle go beavváš luoitáda, muitala oahpaheaddji Toivo West. ¶
9. luohkkálaččat Garegasnjárgga skuvllas leat mielde oktasaš teáhterprošeavttas Kárášjoga nuoraidskuvllain.–Oahppit bohtet čájehit muhtun bihtáid Kárášjogas bearjadaga. Leat maid sámi mállásat skuvllas diibmu 1130, muitala West ¶
– Čalmmusteapmi šaddá hui eaŋkalin ja árvosaččan, muitala Stuorradikki direktevra Hans Brattestå. ¶
– Sámi leavggat oidnojit eanemusat. Dáža leavgga lea hui váttis oaidnit go dat leat lahka Stuorradikki. Fertet mannat šloahta lusa jus hálidat oaidnit dáža leavgga, muitala Brattestå. ¶
– Dan mii dagaimet diibmá maid. Maŋŋá levgema galget stuorradiggepresideanta, sámediggepresideanta ja Gielda- ja guovludepartemeantta stáhtaráđđi sárdnidit. Dat ii leat goassige dáhpáhuvvan ovdal. Čalmmusteapmi olggobeale Stuorradikki loahpahuvvo kulturdoaluin. Maiddái dat lea ođda dáhpáhus. Dovddus sopranolávlu Marianne Hirsti áigu ovttas sámi mánáiguin lávlut earret eará sámi soga lávlaga seammás go Oslo ráđđehusa biellut čuojahit seamma lávlaga, muitala Brattestå. ¶
MOALÁSCORÁRAT: Lásse Solbakk (g.b) čievččastii vuoitomoala go Deatnu2 dearppai Deatnu1 finálas. Ovdalis lei juo Jon Vegard Balto scoren ovtta moala. ¶
VUOITOMOALA: Dá čievččasta Lásse Solbakk vuoitmoala moadde sekundda ovdal go duopmár livččii loahpahan liigečiekčamiid Deatnu1 ja Deatnu2 gaskka. ¶
– Mii eat lean goassige ovdal vuoitán spábbačiekčamiid. Danne ledjen hui čeavlái go válden vostá pokála searvvi ovddas. Dá lea min buohkaid pokála, ja dat galgá orrut searvvi lanjas, muitala Máret Lájlá gii čiekčá Ávjju ovddas. Finálas sii časke Deanu nieiddaid 4-0:ain. ¶
– Ii dušše čiekčamiid dihtii, muhto muđui. Sin haga ii livčče šaddan mihkkege dáid spábbačiekčamin. Go sii gulle ahte mii áigguimet maŋidit čiekčamiid čakčii, de nieiddat ieža válde ovddasvástádusa ja hástaledje váhnemiid mielde. Dasto sii organiserejedje doaluid álggus lohppii ovttas váhnemiiguin, muitala Anti. ¶
– Muhto mun in leat goassige vásihan nu searalaš nieiddaid go Ávju joavkkus. Beaivvi ovdal čiekčamiid fitne nieiddat ieža goaivumin moallastatiivvaid eret muohttagis, muitala duhtavaš ja hirpmástuvvan jođiheaddji. ¶
Guokte Deanu searvvi joavkku čikče finálas boarrasit gánddaid gilvvohallamiin. Sii fertejedje čiekčat liigečiekčamiid ovdalgo duopmár válljii vuoiti. Lásse Solbakk čievččastii vuoitomoala dušše moadde sekundda ovdal go liigečiekčamat galge loahpahuvvot. Boađus: Deatnu1- Deatnu2: 1-2. ¶
Hipp, hipp hurra!!! Mu goaski ja gáibmeristeadni, Åse Márgget Holm, devddii gaskavahku 28.1.04 29 jagi. Sávan ollu lihku ja ipmilburesivdnádusa. Lean hui buorre dutnje! Govas leat mun, Biret áhkku ja Márgget risteadni. Hálidan dan seammás vel cealkit dearvuođaid Elle Márjá Shceie Antii, Badjenjárggas. Son devddii 10 jagi gaskavahku 28.1.04. Lei somá go don gillejit munnje Skihppárin áhku luhtte dan botta go eadni lei skuvllas. Lena Kristine Triumfii Guovdageainnus maid lihkkusávaldagat su 16 jagi beaivái mii maid lei gaskavahku 28.1.04. Lei kozelii go fiinaide Elle ristetniin min guossis ođđajagis! Ánde Pettersen Porsanger Hegegoahpis, devddii jagi 21.01.04, ollu lihkkusávaldagat dutnje! Hálidan vel sávvat unna Káisái bures boahtin dán máilbmái. Lei somá go ledjet nieida, besse moai giehtalagaid váccašit go veahá vuos sturro! Sávan buot fulkkiide, oahppásiidda ja earáide vel sala dievva dearvuođaid. Ollu dearvuođat Ánne Kátjá Márggehis, Holmsunddas, eadni ja áhčči maid searvaba dearvuođaide. ¶
Ođasdoaimmahat AP dieđihii gieskat ahte Rigoberta Menhcú Tum soaitá searvat Guatemala ođđa presideantta Oscar Berger ráđđehussii njunuš virgeolmmožin. Rigoberta Menhcú Tum galgá AP ođasdoaimmahaga dieđuid mielde gozihit ahte riika doahttala ON soabadallan ráfisoahpamuša mii bissehii 36 jagi sissoađi Gaska-Ameriikas. ¶
Mii sakka illudit jus AP ođasdoaimmahaga dieđut dollet deaivása. Rigoberta Menhcú Tum lea leamašan duogábealde bisseheame sissoađi iežas ruovtturiikkas Guatemalas. Álbmotsoahti bisttii 1970 rájes 1996 rádjái. Menhcú Tum lea badjel golbma jagi dás ovdal váidán Guatemala ovddeš presideantta Efrain Rios Montta duopmostullui goddimis olmmošálbmoga. Maiddái Guatemala leaskkaid searvvi njunuš, Rosalina Tuyuc, lea váidán ovddeš riikka njunnožiid seamma ášši geažil. Guatmalas leat sullii 70.000 leaskka sissoađi geažil. Maŋŋá go Menhcú Tum váiddii ovddeš presideantta, de lea son ožžon nu garra uhkádusaid ahte lea ferten báhtarit ránnjáriikii Mexicoi. ¶
Dál lea Guatemala demokráhtalaččat válljen ođđa presideantta, ja Rigoberta Menhcú Tumas lea fas doaivva fárret ruovtturiikii. AP ođasdoaimmahaga dieđuid mielde hálida ođđa presideanta nammadit Rigoberta Menhcú Tum «ráfi soahpamuša miehttemielaárvvu ambassadoran» . Jus dat diehtu lea riekta, de gal leat Guatemala eiseválddit váldán buori lávkki rievttes guvlui. Berger, gii vuittii ovddes diktatora Rios Montt ja eará evttohasaid guovtti presideantaválgavuorus, lea lohpidan ráfisoahpamuša dahkat iežas ráđđehusa oaiveáššin. Beaivvi maŋŋá go virggálaččat vihahuvvui, de bovdii son Menchú searvat ráđđehussii, vaikko vel ii leat vuos virggálaččat meroštallan Menchú doaimma. ¶
Sámi álbmotbeaivvi doalut álget juo odne gaskavahku Ráissa joatkkaskuvllas Davvi-Romssas. Gaskavahku láibot leafsaid, maid galget borrat sámi álbmotbeaivvi. Duorastaga leat máŋggat logaldallamat skuvllas. Helge Guttormsen logaldallá boares sámi historjjá birra. Ivar Bjørklund muitala mearrasámi historjjás, earret eará manne læstadianisma šattai nu nanusin. Girječálli Laila Stien lea maid skuvllas, sihke duorstaga ja bearjadaga. Bearjadaga boahtá Sámedikki ráđđelahttu Svein Pedersen muitalit historjjá manne guovvamánu 6. beaivi šattai sámi álbmotbeaivin. Ivar Bjørklund áigu ges hupmat dáruiduhttima birra. Maŋŋil šaddá ávvudeapmi lávlumiin, diktalohkamiin ja musihkain lášmmohallanlanjas. Anders Fjellnera dološ sámi muitalusaid áigu su máttar-máttarmánná lohkat. Borrat lea guhparmális, bohccobiergu, liepma ja leafsa. Olggos lea skuvla ceggen lávuid. Juoiganlávus oahppá juoigat, muitaluslávus gullá muitalusaid. Šaddá maid njoarosteapmi ja sáhttá oahppat dološ sámi stohkosiid. Muđui lea skuvllas duodječájáhus. –Jáhkán ahte šaddá somá go ná ollu áigi lea biddjon dása, lohká oahpaheaddji Ruth Larsen. Sii ožžot almmolaš gussiid suohkanis, fylkkasuohkanis ja Sámedikkis, go juo skuvla lea válljejuvvon leat Romssa fylkkasuohkana váldomarkerenbáikin. Doalut leat beaivet. ¶
Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NVE) lea ožžon konsešuvdnaohcama ja konsekveansaguorahallama Statkraft SF:s hukset ja doaimmahit Máhkarávjju bieggapárkka oktan gullevaš neahttačanastusain. Statkraft SF ohcá lobi hukset bieggamillopárkka gitta 25 bieggaturbiinnain ja 50 MW installerejuvvon effeavttain. Bieggaturbiinnaid oppalaš allodat sáhttá šaddat gitta 150 mehtera, ja das šattašii installerejuvvon beaktu gaskkal 2 ja 5 MW. Guokte bálddalas 66kV fápmojohtasa leat juo biekkapárkka plánaguovllus, ja doaimmaheaddji pláne oktiičatnat bieggapárkka dan fápmonehttii, 66kV ednenjohtasiin. Doaibmabidju gáibida maiddái ahte fápmojohtasa gaskal Smiervuona ja Skáiddi buorida 66 kV:as 132 kV gealdagassii. Bieggapárka oktan neahttačanastusain guoská Davvenjárgga gildii. NVE lágida rabas čoahkkima; Honesvági servodatviesus Turnas duorastga 12.02.04 dii. 1900. Čoahkkimis NVE muitala ohcama formálalaš meannudeami birra, ja fitnodat muitala prošeavtta ja konsekveansaguorahallama birra. Ohcamuš lea biddjon almmolaš dárkkistussii Davvenjárgga gielddas. Lagat dieđuid oaččut jus válddát oktavuođa NVE:in, Tormod Egganiin, dahje Lars Håkon Bjugan tlf. 22 95 95 95. Cealkámušaid sáhttá sáddet čujuhussii: Norges vassdrags- og energidirektorat, postboks 5091 Majorstua, 0301 Oslo ovdal 02.04.04. ¶
Oskal ii liiko ahte boazodoallit suoladit bohccuid eará boazodolliin. NBR nubbejođiheaddji árvala garra doaimmaiguin bissehit suoladeami ealáhusa siskabealde. –Jus galgá nagodot baldit boazodolliid suoládit gaskaneaset de ferte daid gieldit eret ealáhusas, lohká Per Mathis Oskal NRK Sámi Radioi. ¶
Rektor Urjö Musta Anár skuvllas muitala ahte mánát galget bearjadat iđida ráidun vázzit skuvllas Siidda museii.–0900 áigge levgejit sámi leavggain Siidda šiljjus, ja mánát galget lávlut Sámi soga lávlaga, muitala Musta. ¶
Siidda musea sálas galget mánát lávlut, čájáhallat smávva teqhter bihtážiid, ja stoahkat. Musta muitala ahte mánát dál besset oaidnit “Juovlaskálla” filmma maid NRK Sámiradio ovdal juovllaid leat ráhkadan Anáris. Diibmu 1200 leat mállásat skuvllas, gos mánát besset máistit biđđosa. ¶
Anár skuvla lea vihtta máŋimuš jagi ávvudan Sámi álbmotbeaivve.–Dál orru dát ávvubeaivi sájáiduvvon skuvlii, ja lea nu ahte eai dušše sámi mánát ávvut dán beaivvi, muhto maiddái láttemánát, muitala Musta. ¶
Guovllukantuvrra váldobarggut leat ásahit ja gozihit stáda vuostáiváldinbáikkiid dorvoohcciide dán guovllus, ovttasbargat suohkaniiguin das ahte gávdnat báhtareddjiide orrunsajiid, bargat dan ala ahte oažžut ovttadássásašvuođa gaskal sisafárrejeddjiid ja dáččaid, bargat eaktudáhtolaš ruoktotfárremiin, ja bargat diehtojuohkimiin dáččaide ja báhtareddjiide. ¶
Ii ge son bala cohkkot šiehtadallanbargguin. Earret eará danin go SDR lea ožžon Synnøve Persena mielde šiehtadallin, geas lea stuora hárjáneapmi juste šiehtadallamiin. Ja sis leat vel duogábealde čeahpes, hárjánan olbmot maid áigot geavahit veahkkin. ¶
Nilsen lea ovttaoaivilis Snarby váidalusaide.-Dáiddamusea lea heahtedilis. Danin leat mii ohcan ovdaprošektii milijovnna ruvnno. –Vuorkádávvira bargojoavku, dáiddakonserváhtor ja riikačájáhus galget dán ovdaprošeavttas vuosttažettiin guorahallat latnjadárbbuid. Dat mearkkaša man stuoris iešalddis musea galgá leat. –Dasa lassin galget dihtorčovdusat váldot mielde dán guorahallamii. Ovddit guorahallamis 1997:s eai lean dát mielde, muitala Nilsen. ¶
Joatkkaskuvllat gullet fylkkagielddaid vuollái. Romssa fylkkagieldda fylkkaráđđi Roger Ingebrigtsen ja sámepolitihkkalaš ráđđeaddi Raimo Valle doarjuba ollásit NSR gáibádusa. – Romssa fylkkagieldda ja Sámedikki ovttasbargošiehtadus geatnegahttá min čađahit diehtojuohkinprošeavttaid sápmelaččaid birra. Sámediggeválggat leat lunddolaš oassi dan oktavuođas. Dál fertet ráhkadišgoahtit vuogádagaid mo čađahit sámi skuvlaválggaid buot Romssa fylkkagieldda joatkkaskuvllain. Dan oktavuođas áigut váldit oktavuođa sihke Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkagielddain, muitala Raimo Valle. ¶
Son imaštallá manne dát jurdda ii leat bohcidan ovdal. – Jus Oahpahus- ja dutkandepartementii lea váttis ráhkadit oktasaš vuogádaga buot fylkkaide, de ferte juohke fylka dalle ieš ásahit ortnegiid vai maiddái sámi oahppit besset oassálastit skuvlaválggain. Dat lea dehálaš oassi demokratiijas. Raimo Valle jáhkká dan addit eambbo beroštumi Sámediggeválggaide. – Ráhkkaneamit sámi skuvlaválggaide fertejit leat guovtti oasis. Ovdal go oahppit besset jienastit, de fertejit vuos čálihit iežaset sámi jienastuslohkui maid skuvllat ásahit gaskaboddosaččat válggaid várás. Ná oahpásmuvvet oahppit maiddái sámi jienastuslogu vuogádahkii, árvala Raimo Valle. ¶
Deanus leat vihtta doaktára oktan turnusvirggiin. Doppe leat guhkit áiggi leamaš seamma doaktárat ja dilli lea hui buorre ja stabiila. –Mis leat buorit jođiheaddjit, stuora stabilitehta ja buorre fágabiras, lohká Deanu sátnejođiheaddji Ingrid Smuk Rolstad ja muitala ahte eatnašat sin doaktáriin leat nissonat geat leat náitalan Detnui. –Gudni maid min čeahpes albmáide. Mis lea lihkku leamaš doaktáriiguin, sii leat loaktán dáppe áiggi ja dovdet ahte sis leat fágalaš hástalusat. ¶
– Doaivumis beassat mii sáddegoahtit prográmmaid jo boahtte jagi, muhto vuos fertet rusttegiid cegget ja dat ii leat hálbi. Dán muitala Odd Ivvár Solbakk Deatnogátte Sámiid Searvvis Sámi Áigái. Mannan vahkus čielggai ahte sámesearvvit Deanus ožžot konsešuvnna dahje lobi sáddegoahtit radioprográmmaid. Solbakk muitala álgoásaheami guittot máksit badjel 400.000 ruvnnu. Birasradioguovddáš várra biddjo boares Buolbmát gildii. Sámi Áigi 41. nr. bearjadat borgemánu 24. b. 1984 ¶
SÁPMI: Bargiidbellodaga sámediggeáirras Magnhild Mathisen háliida eambbosiid čálihit iežaset sámi jienastuslohkui. Dál son hástala sámedikki gávdnat buoret vugiid. ¶
Guovdageainnu suohkan lea guhká juo bargan buoridit doavtterdili Guovdageainnus, muhto dál lea bargu eanet aktiivvalaš go ovdal. –Vuosttaš lávki ođđa barggus lea doalahit oktavuođa guovdageaidnulaš doaktáriiguin. Giđđat doalaimet čoahkkima Álttás guovdageaidnulaš doaktáriiguin makkár vuordámušat sis leat ja oaččuimet rávvagiid movt galgat bargat vai oažžut doaktáriid deike, muitala sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta. ¶
Diibmá čakčat ja mannan dálvvi doalai Høgden kurssaid mo olbmot sáhttet iežaset ruoidnadit dábálaš borramušain. –Juohke joavkkus leat árvvumielde guhtta olbmo ja mun doalan dáid kurssaid iežan ruovttus. Dasa orro kursaoasseváldit liikomin, muitala Høgden. Golggotmánus fas pláne Høgden álggahit kurssa.–Jos ležžet olbmot geat hálidit čađahit kurssa, de ii leat eará go muinna hállat, lohká Høgden. ¶
Maiddái dat go leat unnán fásta doaktárat dahká váttisin oažžut doaktáriid bargui. –Jus leat ollu sadjásaš doaktárat, de eai leat earát geaiguin juogada noađi. Šaddá lossat. Dat fas sáhttá dagahit ahte ii ceavzze barggus nu guhká. Jus máŋga fásta doaktára leat, de lea álkit. Dasa lassin lohká Usti váttisin bargat ruovttubáikkis doavttirin. –Doavttirin don leat lahka olbmuid juohke dilis. Ruovttubáikkis lea dát erenoamáš váttis, sihke olbmuide ja munnje. Čuohcá astoáigái go olles gilli leat du pasieanttat. Diet lea dábálaš sivva go doaktárat eai hálit ruovttubáikkis bargat, muitala Utsi, gii lohká ahte dát ii soaitte boahtteáiggis nu stuora váttisvuohtan sutnje. ¶
Utsi ja eará sámi doaktárat leat humadan Guovdageainnu suohkaniin ja evttohan maid suohkan sáhttá dahkat oažžun dihte doaktáriid. –Suohkan ferte geahččalit láhčit dilálašvuođaid ja ovttasbargat eará suohkaniiguin. Lea hui dehálaš geahččalit integreret sadjásaččaid mat bohtet báikái ja oažžut sin bisánit. Suohkan ferte vuos oažžut ortnega dillái ovdalgo geahččala oažžut min sámi doaktáriid bargui. Utsi evttoha fáttarortnega mas okta olmmoš veahkeha ođđa doaktára integrerejuvvot servodahkii. –Dat livččii ávkkálaš maid eará virggiin, nu go politiijavirggiin. Utsi mielas ii leat ruhta deháleamos jus su galggašii oažžut Guovdageidnui. –Alla bálká ii leat nu dehálaš, muhto baicca makkár eallima don háliidat. Dan jáhkán maid eará doaktáriid oaivvildit. Muhto dieđusge ferte leat bálká maid sáhttá buohtastahttit, ii sáhte ollu heajut go eará báikkiin. ¶
Turi lea máŋgii dovdan ahte eiseválddit geahččalit juohkeládje bissehit su doaimma. Eiseválddit leat mearridan ahte galgá bidjat sihke VHF-rusttegiid ja čuovgga fatnasii. Dasa lassin lea bidjan bensintáŋka olggobealde fatnasa ja pumppa fatnasii. Dál leages ožžon dieđu oastit ođđa ja buoret gádjunbiktasiid. Vaikko sus leat juo beannot čuođi gádjunbiktasa. –Lean háhkan rusttegiid guokte ja beali miljovnna ovddas, muhto eiseválddiin bohtet ain ođđa gáibádusat. ja njuolggadusat rivdet ovttatládje. Lean vásihan ahte direktoráhta lea nu njeallječiegat go oba sáhttáge leat, lohká Turi ja muitala ahte buot gáibádusaid dihte lea šaddan diŋgot ođđa fatnasiid mat galget gárvanit dán dálvvi. ¶
Maŋŋel go vuodjinkoartaášši lea gullon maid riikkamediain leat ollusat riŋgen sutnje. –Okta kapteaidna ealáhagas riŋgii ja áiggui veahkehit mu dan botta go gaccan oahpu. Okta eará ges riŋgii ja muitalii ahte sullásaš oahppu álggahuvvo Narviikas. Maritima birrasis leat maid riŋgen ja lohkan ahte sii leat bures boagustit beassan dál, muitala Turi. Muhto vaikko earáide lea ášši leamaš hearvái ja suohtas, de ii leat Turi seamma ollu boagustan. –Earát boagustit, muhto munnje ii leat dát suohtas. Mus lea stuora loatna ja lean ollu návccaid bidjan iežan fitnodahkii. Oaččun bahča jurdagiid go orrot geahččaleame juohkeládje bissehit mu, lohká Turi ja muitala ahte sus leat leamaš measta logi olbmo barggus geasset ja ahte lea leamaš buoret áigodat go diibmá. ¶
Dál lea masá jahki gollan. Airin lea dego ođđasit riegádan, kilot leat girdilan gorudis, ja eallinmokta lea badjánan. Ovdal son ii obbanassiige hálidan hállat iežas váivves gorudis. Dál son duostá spivket dáinna. Iešdovdu lea badjánan.–Mun ferten giitit Kari Høgdena ja su fiberborramuš guoiradankurssa, dadjala Airin. Dan haga in livčče gehppon. ¶
Airin muitala ahte go lea guoiradeamin de ferte olmmoš borrat dávjá, muhto uhccit juohke háve. –Mun maid geavahin uhccán buoiddes láibesuvlli go borren dán erenoamáš rohkaláibbi. Coca cola ja eará sohkarnjálgáid mun heiten masá álfárut. – Dál in šat lihkahatta Cola. Muhto oktii vahkui gal mu mielas orru heivemin borralit juoidá mii lea njálggat, lohká Airin. Munnje aŋkke ii leat dat váikkuhan. Son muitala go dolká rohkaláibbis de son vuoššasta hávvarrievdnasuohkada. Muđui lea son dán maŋimuš jagi eallán nu go dábálaččat. ¶
Airin ii leat dakkár olmmoš mii liiko čuoigat ja viehkat. Muhto son fitná baicca nieidaskippáriiguin vázzimin olgun ja eahkedis son hárjehallá stehppenapparáhtain go guovlá TV:a. Muhto buot somámus hárjehallan Airina mielas lea dánsun.–In lean go viđajahkásaš go ohppen eatnis Magnild Utsis dánsut. (Kárášjoga dánsun dronnet). Son lea oahpahan iešguđetge lágán dánsumiid, ja dat lea maid veahkehan mu guoirat, muitala Airin. ¶
Šibitdoavttir Søren Sofus Lundtorp Olsen muitala ahte dat guokte bohcco mat manne jámas leat báhččon roavva láttaiguin. –Láttat leat mannan njuolga čađa ja dat ii leat dábálaš bivdoláttain. Mii váruhit bissu leat juogálágán militeara bissoneavvun. Muhto Sievjjus eat dieđe makkárin lea báhččon. Lei hui unna ráiggáš nu ahte sáhttá leat juogalágán bieggabissu., muitala Sofus Olsen. ¶
–Báhččon bohccot leat garrasit gillán, go jáhkkimis leat vardán jámas, čilge Sofus Olsen. Son gohčoda dan fasttes šibit illásteapmin ja jáhkká ahte dain olbmuin geat báhče ii leat leamaš áigumuš eará go soardit bohccuid. –Leat várra olbmot geat eai jurddaš daguideaset birra, njuolgut eai váldde ovddasvástadusa, dadjá Sofus Olsen. Maiddái boazodoalli Ásllat Ánte Sara Hámmárfeasttas lohká iežaset gillat dán geažil. –Lea surgat sutnje geasa gulai boazu go massii dan. Dat han lei njiŋŋelas ja lea boazodoalu reanttu. Poltiijat Hámmárfeasttas leat ain vuordiime váidagiid boazoeaiggádis, Biebmobearráigeahčus (sis lea ovddasvástadus ovttas šibitdoaktariin geahččat bearrái ahte olbmot čuvvot šibitlága) ja boazopolitiijas. –Mii leat gal váldán gitta dan guokte nuora geat báhčaleigga bohccuid biillas soft-gun bissuin. Ja mii leat sudnos váldán bissuid eret. Dál mii leat dutkame ášši, muitala poltibálvá Bjørn Tore Svendsen Hámmárfeasta boles kántuvrras. ¶
–Báhčimiin ii leat oktavuohta nuppi nuppiin, muitala Inger Anita Øvergård gii lea boazodoalopolitiija hoavda Oarje-Finnmárkkus. Son oktain Gøril Lundain lohkaba dán leat váttis dutkamin go eai leat makkárge cavgilemiid ožžon. Sis leat maid unnan luottat maid čuvvot. Šibitdoavttir Sofus Olsen lohká leat deŧalažžan doalahit almmolaš rabasvuođa dán áššis. –Go lea rabasvuohta soaitá álkit oažžut cavgilemiid ja dan láhkái gávdnat vearredahkkiid, loahpaha son. ¶
– Tornerose ávžžuhus doaibmá, HEA? Mii bat dat lea, dan birra in gal leat goasse ge gullan. Dj Ánte čuožžu speadjala ovddas ii ge riekta ipmir man birra mun human. Son lea ráhkkaneame čuojahit Dj musihka riikačiekčamiid oktavuođas, go moai humadetne. Mun deaivvadan suinna ovdal go dohko galgá. Tornerose ávžžuhus doaibmá lea juoga maid stáda luoddabearráigeahčču lea bidjan johtui. Manne? Dan dihte go jahkásaččat jápmet ja roasmmahuvvet 70 olbmo dan dihte go ribahit nohkkat vuojidettiin. ¶
– Čakča dat lei dalle. Aiddo go lei vuosttaš muohta boahtán luotta ala ja mus dieđusge ledje geassedeahkat. Mus ledje veaha nahkarat ja jurddašin ahte ferten vuodjit veahá jođaneappot vai in ribat nohkkat go de álgen veahaš ribahit nohkestit. Oidnen ovddabealde dakkár várálaš mohkii. Mun geahččalin álgit goahcat, muhto lei beare leahttu ii ge lean buorre coakci. Ja de girden luoddaáiddi vuostá. Dan dihte Lancer lea veahá roakčanan. ¶
Rahpá láse ja guldala musihka ¶
– Ii. Dat duođai veahkeha juoigat. Oainnat de don anát čoavjji ja dehkiid ja dat veahkeha varrajođu, mii fas ealáskahttá olbmo. Mun lea máid veahaš fysiologiia studeren, muitala son. ¶
Go Ánte lea mátkkis muitala son ahte láve gal gártat olu bensingávppi biepmu borrat, muhto das ii leat nu olu, ja dáinna ii láve gal šaddat nu veajuheapmi. ¶
riegádan borgemánu 22. beaivvi 1923 nohkai jaskadit oskkus iežas beastti ala borgemánu 3. beaivvi 2004 ¶
– Juo, mus gal lea ain áŋgiris turisttat geat gal eai vuollán nu johtilit, muitala Uhca Juhán Jovnna/ Jouni Helander Áitesavvonis Ohcejogas. ¶
– Duohta lea. Áitesavu lea dego borramuškámmir. Jus eará sajis ii gotte maidige, de aŋkke dáppe lea doaivva dohppehit. Turisttat leat hui duhtavaččat go besset bivdit dan savvona. Ja sii leat hui čeahpit rápmot savvona birra eará turisttaide. Nie dat viidána sáhka, muitala Uhca Juhán Jovnna. ¶
– Álggus dušše sugahin sin. Dađistaga lean huksen gohttensaji. Muhto dál ahki gáibida loahpahit. Lean juo vuovdán muhtun barttaid, muitala 78-jahkásaš Min Áiggi vihkkejeaddji Áitesavvonis, Uhca Juhán Jovnna/Jouni Helander. ¶
–Lean hui duhtavaš čoahkkimiin. Norgga ambassáda čilgii ahte sin politihkka Kyprosa ektui ii leat rievdan ja ii lean áigumuš politihkkii sehkkehit čiekčamiid, lohká Andreas Kettis. Son muitala Kyprosa ambassáda dadjan hui čielgasit ahte dát lea deŧalaš ašši Kyprosii ja danne fertejit sii leat eanet várrogasat. –OD ii diehtán Gielda- ja guovludepertemeanta lei juolludan ruđaid. Gielda- ja guovldepartemeanta ii soaitte oaidnit ášši politihkkan, muhto dan gal dahkat mii ja OD. Juste dát ášši lea hui váttis ja viiddis ja guoská olgoriikapolitihkkii vaikko lea dušše spábbačiekčan, čilge Kettis. ¶
Leif Isak Nilut fárrolaga sámi riikajoavkkuin leat ges plánema vuolgit Davvi-Kyprosii fas sin vuostá čiekčat. –Mii gal fertet ohcat ruhtadoarjagiid gos ain oažžut ja de lea maid Gielda- ja guovldepartemeanta fárus, muitala Nilut. OD:s, Erik Bergersen ii loga sáhttit addit makkárge doarjagiid nu guhká go Davvi-Kypros adno sierra riikan, muhto muđui gal livččii ortnegis. Andreas Kettis Kypros ambassádas lohká iežaset vuordit departemeantta váldit vuhtti sin moaitagiid.–Mii gal sávašeimmet ahte eai attáše šat doarjagiid dan čiekčamii, dadjá Kettis. Ii ge son jáhke departemeantta ge dahkat dan. Anders J. H. Eira ii loga sáhttit vástidit vuos dien gažaldaga ovdal go leat ožžon ohcamuša. –Eat leat vel ožžon ohcamuša ja lea váttis diesa vástidit. Ruhtadoarjja lea čadnon min diehtojuohkinprográmmii danne fertet vuos oaidnit ohcamuša. ¶
VUOITÁN: Kárášjohkalaš Ráste Skoglund (16) lea vuoitán golfa nuppi norggacupgilvvu iežas luohkás. Lávvordaga gilvala goalmmát norggacupgilvvus. ¶
–Lei somá vuoitit, lohká Ráste, gii lea golbma jagi speallan golfa. Gilvu lei Kongsbergas Lulli-Norggas. Su luohkás, mii lei 16-jahkásaččaid luohkká, ledje 14 spealli. Ráste áhčči Jan Skoglund Paltto lea maid hui movttet. –Áhčči gal dušše moddjá dál, boagusta áhčči Jan Skoglund Paltto. Son rámida bártnis go lea viššalit hárjehallan. –Dál mii leat guokte vahku orron Tyrifjordenis, gos leat buorit hárjehallanvejolašvuođat. Son lea juohke beaivvi dáppe hárjehallan. Galgat orrut vel guokte vahku dáppe, muitala son. Ruovttus Kárášjogas eai leat nu buorit hárjehallanvejolašvuođat. Dálvi lea guhkki ja golfbána ii leat dohkkehuvvon guhtta-ráige golfabánan. Doppe beassá Ráste eanaš hárjehallat časkima dušše iige speallama. Danne lea son dálvet leamaš olgoriikkas guovtte geardde. –Leimmet Spanias dálvet guovtte geardde vai Ráste beassá hárjehallat speallama maid. Son lea časkán olu, muhto ii leat ollu speallanhárjehallan. ¶
–Mis lei konstruktiivvalaš ságastallan ja buorit logaldallit, muitala Árrana direktevra Filip Mikkelsen. Logaldallin semináras ledje sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø, Riddu Riđđu jođiheaddji Lene Hansen ja Lulli-afrihkálaš báhppa Mike Adams. Kommentáraid adde studeanta Sigbjørn Skåden, báikkálaš politihkkár Anne Kalstad Mikkelsen, Norgga girku Ingrid Vad Nilsen ja doaibmi bisma Tor Jørgensen. Mikkelsen lea hui duhtavaš konferánssain, gosa ledje boahtán sullii čuođi olbmo. –Olbmot válde hui bures vuostá temá. ¶
Marit Hætta Øverli lea dán vahkkoloahpa ovddasteame Finnmárkku Islánddas. Finnmark reiseliv, Davviriikkalaš informašuvdnakantuvra ja sámi-islándalaš verddevuođasearvi Islánddas leat dán vahkkoloahpa lágideame sámi beivviid Islánddas. Musihkkár Marit Hætta Øverli galgá juoigat ja dainna lea hui ilus. –Dát lea stuora gudni. Lean hui čeavlái iežan fylkkain ja kultuvrrain. Dieđuid dáid birra áiggun muitalit nu ollusiidda go vejolaš, lohká son movttegit Finnmark Dagblad-aviisii. Sámi-islándalaš verddevuođasearvvis leat 150 miellahtu, ja doppe lea stuora beroštupmi sámivuhtii. Hætta Øverli soaitá maid beassat TV-prográmmii mielde. Maiddái Juhls Silver Gallery oassálastá beivviin, gos earret eará galget čájehuvvot lávvu, sámi biktasat ja dáidda, ja maid guossohuvvot sámi biebmu. Dán muitala Finnmark Dagblad. ¶
Olmmoš ii sáhte leat dakkár gii du ii oainne ja dál don oidnot bures juohke dáfus. Don leat hui doaimmalaš. Eallin lea hui suohtas dál ja hálidat vásihit feara maid. Juste dál lea maid hui ollu dramatihkka ja romantihkka maid don hui álkit fuobmat. Doala fahkkestaga deaivvadandoaluid iežat lagamusaide. Dát vahkku lea maid hui vuogas juohkelágan olgoriika oktavuođaide. ¶
Oslo Universitehta geologalaš musea 1. amanuensa Tom V. Sagalstad ii dieđe man ollu alluvialaš golli lea gávdnon Finnmárkkus. 1966 muitala geologa Harald Bjørlykke muhtun čállosis, ahte dassážii lei gávdnon oktiibuot sulli 40 kilo alluvialaš golli. Eanemus golli lei gávdnon Sárgejogas mii golgá Bávttajohkii. ¶
– Muhto dá lea dat maid báktemeašttir lea registreren. Gii diehtá, sáhttet leat vaikko man ollu eambbo golli gávdnan. Eai han buohkat hálit vuovdit dan láhkái ahte registrerejuvvo almmolaččat, árvala Sagalstad. ¶
GIKTALII:Leavdnjalaš Rick Larsen giktalii deatnulačča Jan Egil Nilsena T5PC:ii. Larsen lei Finnmárkku oaivámuš pyramidafitnodagas ja dinii ieš beannot miljovnna. Stein T. Svala FD govva. ¶
Nilsen muitala ahte lei leavdnjalaš Rick Larsen guhte giktalii ja dáhtui su bidjat ruđaid dán pyramidii. Larsen lea leamašan njunuš pyramidavuogádagas Finnmárkkus, ja lei vuolábeale T5PC váldo njuonnožiid. Son lei nu gohčoduvvon G 16 joavkkus gos maiddái kárášjohkalaš Henry Somby lei. Aviisa Dagbladet dieđuid mielde leaba dát albmá guovttos dinen beannot miljovnna ruvnno. Larsen maid hástalii ja dáhtui Nilsena oažžut nu ollu olbmuid go lea vejolaš mielde dán pyramidii. –Dalle ledje buoret vejolašvuođat ain eanet dinet ruđaid muitalii Larsen munnje. ¶
Dán láhkái gárttai Nilsen G 96 jovkui mii lea G 16 joavkku vuolábealde. Nilsen muitala son oaččui árvvumielde 30 olbmo fárrui dán pyramidii, muhto su vuolábeallái gárte dásto sullii 300 olbmo. –Ledje eanaš olbmot Deanus ja Unjárggas geaid mun ožžon fárrui, muitala Nilsen. ¶
Dál lea deatnulaš gáhtán. Son ii ávžžut olbmuid iežaset sorrat pyrmidaspealuide. Son váruha ahte dakkár sullásaš fitnodagat gávnojit Norggas ja muđui máilmmis. Deatnulaš maid diehtá ahte muhtun guovdageaidnulaš lei váldán 100.000,- ruvnno loana báŋkkus vai beassá oastit ossosiid T5PC:s. –Lean sihkar ahte son dáid ruđaid lea massán, ja son han maid šaddá máksit reanttuid, muitala deatnulaš. ¶
DEATNU: Deanu gieldda sátnejođiheaddji Ingrid Smuk Rolstad lohká Báhcavuona, Bearalvági ja Deanu gaskka leat ávkkálaš ovttasbargu. Rolstad illuda go stáhta lea juolludan 4,5 miljovnna ruvnnu sihkkarastinbargguidde uđđasa vuostá Rødberg nammasaš báikkis. Ruhta galgá maiddái geavahuvvot divodit geainnu dán golmma gieldda gaskka, RV 890/891. – Ruhtajuolludeapmi duođašta, ahte ovttasbargu menestuvvá, oaivvilda Rolstad. Erenoamážit politihkalaš dási ovttasbarggu rábmo son. – Muhto seammás lea mis leamaš maiddái hálddahusaid gaskkas buorre ovttasbargu. Unnán olmmošlaš fámuid geažil lea dehálaš beaktilit bargat ovttas. Dasa lassin lea leamaš mis buorre oktavuohta Stáhta Geainnohagain, lohká Deanu sátnejođiheaddji preassadieđáhusastis ja giitala ovttasbarggu ovddas. ¶
Sámediggeáirras Isak Mathis O. Hætta lea ohpit garra dálkkiid siste, go ii vuollán dadjat ahte goddináitagat nuppi olbmo vuostá lea dohkkemeahttun. – Ii leat eahpedábálaš dadjat ahte «mun áiggun báhčit du» . Áitit goddit ii leat mihkkige ođđa fenomena Sámi servvodagas, dadjá Hætta Finnmark Dablad avisii. Ieš gal ii leat goassige áitán geange, iige loga dan leat iežas vuohkin. Isak Mathis O. Hætta kommentárat čuožžiledje maŋŋá go Heaika Skum NRK Sámi Radios ja Finnmark Dagbladas muitalii iežas ja su bearraša leat áitojuvvon goddot go sii Luonddugáhttensearvvis áŋgiruššet gáhttet luonddu. Sámeradioi čilge Hætta ahte Skum ii sáhte vuordit eará, sivas go son vuostálastá Guovdageainnu suohkana álbmoga. Midjiide lea váttis jáhkkit ahte Hætta duođaid oaivvilda dan maid lea dadjan. Jáhkkit ollusiid doivon ahte Hætta lea boastut áddejuvvon. Dađibahábut dan ii leat media dahkan. Hætta ovddasta Sámi álbmoga Sámedikkis. Erenoamážit dan dihtii mii vuordit ahte son diehtá maid dadjá. Mii gal eat leat goassige ovdal gullan dahje fuomášan ahte goddináitagat leat dábálaččat Sámis. Áitit nuppi olbmo dan dihtii go sus leat earálágan oaivilat, lea áibbas dohkkemeahttun. Maiddái Sámi servvodagas gávdnojit vuođđoárvvut, ja goddináitagat eai gula daid árvvuid sisa. Dattetge máilmmis gávdnojit riikkat gos goddináitagat leat dábálaččat politihkkalaš oainnuid geažil. Finnmark Dagblad aviisa muitala ON Eamiálbmotáššiid Bissovaš Foruma jođiheaddji Ole Henrik Magga, olbmot dáid riikkain leat dávjá sutnje muitalan iežaset ballat mii singuin sáhttá dáhpáhuvvat go ON áirasat fas guđđet sin ja vulget ruovttoluotta. Jus Isak Mathis O. Hætta goassige šaddá sámediggepresideantan, de soaitá songe deaivvadit daid uhkiduvvon olbmuiguin. Maid son dalle vástidivččii sidjiide? ¶
Plána- ja finánsalávdegoddi ii leat evttohan lassáneami Sámi NissonForumii. Dat galgá ain oažžut 69.000 ruvnno doarjjan, nugo guokte maŋemus jagi juo lea ožžon. Dainna ii leat Eriksen Lindi duhtavaš. Son lohká lassáneami hui dárbbašlažžan. –SNF:s leat ollu doaimmat ja mis lea viidodat barggus. Mii ovttasbargat sápmelaččaiguin Ruošša bealde maid. Mii dárbbašit čállingotti ja mii áiggošeimmet vuoruhit dásseárvoguovddáža ásahit, čilge Eriksen Lindi ja muitala ahte organisašuvnnas leat leamaš golbma stuora prošeavtta dán jagi, dásseárvoguovddáža ovdabargu, ON bistevaš foruma sešuvnnas oassálastin ja dásseárvokonferánssa lágideapmi Kárášjogas. –Muhtimat leat ožžon eanet ruđa, muhtimat eai leat. Ollusat livčče galgan oažžut eambbo, lohká plána- ja finánsalávdegotti jođiheaddji Nymo, ja muitala lávdegotti vuoruhan kultuvrra dán háve. Nymo baicca moaitá SNF go ii leat váldán oktavuođa lávdegottiin. ¶
Mii diehtit ahte okta sis gii lea leamaš ovddasmannin das ahte oččodit sámi viesu Osloi maiddái ovdal lea leamaš mielde čállimis vuollái láigošiehtadusa visttiide main Oslo Sámiid Searvvis lei ovddasvástádus. Ja dalle geavai nu movt dábálaččat geavvá go ii suitte máksit viessoláiggu: Bijahallojedje olggos. Eará oassi dán áššis mii lea áibbas dohkkemeahttun min oainnu mielde, lea go min joavku mii maŋemus válggain lei stuorámus jienasteaddjejoavku Sámediggái Oslos, ii leat beassan leat fárus pláneme viesu. Dán prošeavtta leat muhtin moaddása njuolgut dušše dohppen, geat leat gullan Sámi Sosialdemokráhtalaš forumii ja Sámiálbmot Bellodahkii. Diet geaid namuhan, leat dakkárat geain leat unna oktavuohta dábálaš Oslo sápmelaččaiguin. Mii diehtit ahte Oslo Sámiid Searvvi áirras dán namuhuvvon prošeavttas lea geassádan ovttasbarggus siskkaldas riidduid geažil sin iežaset báikkálaš searvvis. Ággan dasa lea dat ahte eatnasat miellahtuin vuosttaldit váldit atnui Akersgt. 34 visttiid ja atnit daid bistevaš sámi viessuin. Sámediggeráđi eanetlohku, NSR ja GB, eai ge leat beroštan ahte bođii cealkámuš mas ledje lagabui 60 vuolláičállosa sin iežaset miellahtuin ja dain olbmuin geat máŋggaid jagiid ledje bargan dan ala ahte ovddidit sámiid áššiid Oslos ja ásahit boahttevaš Sámi Viesu. Guovddáš čuokkis dán cealkámušas lea ahte visttit eai leat heivvolaččat min atnui. Láigošiehtadusa mielde beassá visttiid atnit dušše kantur- ja kursadoaimmaide. Eai Oslo sámit dárbbaš diekkár visttiid dál odne. Osloguovllu sámit dárbbašit dakkár vistti maid sáhttet atnit, feara makkár atnui, ja maid buohkat sáhttet atnit, makkár agiin de ain ležžet dahje makkár oskui de ain gullet, dahje makkár duogáš leažžá. Vistti galgá sáhttá atnit deaivvademiide, lávvordatgáfedagaide, mánáid ja nuoraid doaimmaide, iešguđetgelágan kulturlágidemiide sihke máilmmálaš ja girkolaš doaimmaide, beaivet eahkes ja iešguđet beivviid vahku miehta jagi. Nu movt dál sáhttet Akersgt. visttit adnojuvvot láigošiehtadusa mielde de dat ii govčča dan duohta dárbbu mii Osloguovllu sámiin lea leamaš ja ain lea. Sii dárbbašit namalassii ealli ja ealas viesu gos besset dovdat iežaset ruovttus ja buktit ovdan iežaset sámivuođa. Dakkár viesu gos sáhttá juoiggastit fárrolagaid ii ge dárbbaš láigoheaddjis gullat ahte dál leat "riedjame" . Galggaše sáhttit beassat ráhkadit sámi biepmu nu ahte earát eai daja haksot "unohis hája" . Dakkár viesu dat dárbbašit Osloguovllu sápmelaččat. Mii ballat ahte dábálaš sámi dievdoolbmo ja nissonolbmo geavaheddjiid guovllus eai oba leatge guldalan dán áššis. Go min ovddasteaddji sámediggeráđis, Johan Mikkel Sara, evttohii juolludit ruđaid sámi vissui Oslos, de ii leat goassege dat jurdda ahte mii sápmelaččat galggaimet máksit dan ovddas ahte beassat geavahit dan viesu. Dál orrot áigume láhčit dili nu ahte ferte oastit saji vai galgá beassat leahket doppe. Ii buot servviin leat nu buorre várri, eai ge sii sáhte dan dahkat. Ii ge dat lean ge Sámedikki áigumuš go ruđaid juolludedje Bargiidbellodaga jienaid vuostá, mii maŋŋel dohppii olles dan prošeavtta. Ságat aviissa skábmamánu 16. beaivvi dadjá May Lisbeth Myrhaug iežas sápmelažžan ja oskkolaš katolihkkarin. Son hálida digaštallama ehtalaš njuolggadusain ja makkár árvvut galget leat vuođđun ođđaáigásaš servodagas. Ii son galggaše viggat earáid oahpahit ehtalaš njuolggadusain, go mii vuos ávžžuhit su guorahallat ovddemustá iežas. Dán namuhit dan oktavuođas movt son lea meannudan namuhuvvon áššis. Son muhtin moaddásiin lea bargan áibbas okto ja dahkaluddan iežas leat buot Oslo sámiid ovddasteaddjin. Ja olmmoš álgá measta imaštallat makkár áigumuš sus lea leamaš. Dáidá áigon háhkat alcces vistti sámedikki vehkiin, iige vistti Lulli-Norgga sámiide. Mii leat oaidnán olbmuid áigut hirbmadit ávvudit dainna rahpamiin, gosa bovdejit beakkán gussiid. Didjiide geat áigubehtet searvat vistti rahpamii, áigut mii dušše fal ovtta ášši cealkit: Dát visti ii leat buot sápmelaččaide, muhto dakkár vistti mii vearrivuođain guoddá sámi nama. ¶
"OVTTAS! Sámi kulturoahpahus mánáide ja nuoraide" prošeavttas leat Sirpmá ja Ohcejotnjálmmi skuvllaid oahppit álggaheame báikenammafilbmenbargu. –Prošeakta addá Sirpmá ja Ohcejotnjálmmi skuvllaide buriid vejolašvuođaid bargat ovttas, lohká Sirpmá skuvlla Per Ove Måsø ja muitala ahte skuvllat leat juo máŋggaid jagiid bargan ovttas, ovdalgo OVTTAS!-prošeakta álggahuvvui geassemánus. ¶
Ulbmil leat ahte gárvves filmmaid báikenammaprošeavttas galget čájehit go dat leat gárvásat giđđageasi. –Áigut čájehit daid muhtin doaluid oktavuođas, muitala Måsø. Måsø muitala ahte Deanuleagi sámit leat hálidan doalahit árbevirolaš verddevuođa ja dán oktavuođas sámegiela geavaheapmi olbmuid gaskkas lassána. –OVTTAS!-prošeavtta olis lágiduvvojit ollu earáge doaimmat rastá riikkarájá ovdamearkka dihte duhkoraddanbeaivvit sámegielat bearrašiidda. Buot dát dilálašvuođat leat láhčojuvvon nu ahte sámegiella galgá leat váldo gulahallangaskaoapmin. ¶
"Ii heađisge" , vástidii ekonoma. "Buot mearrideaddji ekonomalaš modeallat čájejhit ahte diekkár hoahppo doaimmat eai leat gánnáhahtti. Buoremus lea doaladit ain ovddosguvlui." Fysihkkar ja ekonoma eaba boahtán ovttaide, ja danne geahčaiga goalmmát olbmui. Sosiologa geahčastii maŋolis, čuovgi lásaid guvlui stuora latnjii gos riggát dánseje krystálla čuovgga vuolde maŋŋel go ledje njálgga mállása borran. "Sii leat mielde muhtin deaŧalaš interakšuvnnas gos oktavuođat huksejuvvojit ja doalahuvvojit" , dajai son. "Livččii heajos dahkku jus sin muosehuhttit vuolgit olggos galbma gádjunfatnasiidda." Máilbmi vásiha dál stuorámus birashástalusa mii dán rádjái lea dáhpáhuvvan. Dat dálkkádatrievdamat maid olmmoš lea duddjon leat dál juo duođalaččat, ja dat šaddet ain vearrábun. Arktis lea suddame, ja 160 000 eatnasat aivve geafit, jápmet juohke jagi šaddovistebeavttu geažil. Máilmmi rikkis riikkat, main Norga lea ovddemusaid gaskas, lea maŋemus 150 jagi huksen iežaset riggodaga dakkár industriija ala mas leat stuora klimagássaluoitimat, ja álbmot geavaha riggodaga dakkáriidda mat lasihit daid luoitimiid vel eambbo. Riggodat dahká dan seammás ahte mii, dat riggát, nagodit dustet dálkkádatrievdamiid dainna lágiin ahte mannet unnimus lági mielde olbmo heakka. 74% goalmmát luohká fanasčuovvuin dušše. Sii ledje vuolemusas Titanic fatnasis go dat vuojui. 60% vuosttašluohká fanasmátkkošteddjiin nagodedje gádjut. Movt dán háve šaddá leat proseantajuohku? Ja sáhttiba go ekonoma ja sosiologa guođđit iežaska oskkuid ja vuolgit mielde bajqs kapteidnii dieđihit? ¶
Ohcala eambbo guldaleaddjiid ¶
Hástala eambbosiid boahtit Sámediggái ¶
Piera hástala eambbosiid boahtit guldalit Sámedikki. –Juobe kantinai gos ieš láven dávjjimusat čohkohallat. In duostta álo mannat dievasčoahkkinlatnjii. Kantinas sáhtán čuovvot digaštallamiid TV:s. Jus eambbosat boađášedje, de beasašeimmet miige jienasteaddjit háleštit gaskaneamet daid áššiid birra maid politihkkárat digaštallet. ¶
Bajándávgi lea Marry Ailonieida Somby vuosttaš romána mas son duostilit muitala lagamuš vássanáiggi politihkkalaš fearániid ja ráhkisvuođa birra. Girji lea čállon Sámi dáiddáriid ja girječálliid buvttadusfoandda stipeandda olis. Marry Ailonieida Somby lea «Gollegiella» jietnagirjelágádusa jiellat. Marry lea riegádan ja bajášaddan boazodoallobearrašis Deanuleagis. Son lei mielde vuođđudeamen Sámi Girječálliid Searvvi 1979:s. Marry lei jo dalle geargan máŋggaid jagiid leahket girječállin. Son lea čállán vuosttaš sámegielat orginála mánáidgirjji «Ammul ja Alit oarbmealle» mii almmustuvvui 1976:s. Das maŋŋá sus leat boahtán mánáidgirjjit maŋŋamaŋŋálagaid ja dan lassin guovttegielat diktagirji. Marry vuosttaš romána govve duostilit sámi nuoraid deaivvadeami eará álgoálbmogiin. Iežas studiemátkkis USA:s girjji váldopersovdna oahpásmuvvá indiánabearrašiin. Dáppe son vásiha, ahte ollu sin árgabeaivi ja eallin sulástahttá sápmelaččaid eallima. Maiddái siige, nugo sápmelaččat, rahčet vuoigatvuođaideaset ovddas. Váldopersovdna ráhkásmuvvá indiánabearraša bárdnái gii ii leat goassige ovdal oaidnán sápmelačča. Eai gávdno galle sámi romána gos anašeapmi nu duostilit máinnašuvvo. Juo vuosttaš kapihttalis beasat lohkat mo soai luoittašeaba dassážii go «násttit leat jorran oarjjás, alit sázut ihtán idjaseavdnjadassii» ja mo nieiddas «luovvana aŋkke golmma geardde dan bottas.» Romána govvida 1970-80 vuođđologu dáhpáhusaid Álttájoga dulvadeami oktavuođas. Sámenieida lea vásihan mo eiseválddit leat viggan bágget sin bearraša fárret eret vai eatnamat sáhttet geavahuvvot ođđa áiggi industriija ja soahteveaga doaimmaide. Eiseválddit maiddái áite bággonjuovvat visot bearraša ealu, jus eai jeagadan vuolgit. «– Njuvvet minge seammás» , vástidii bearaš ja biehttalii guođđimis eatnamiid. Nieida gárttai botket studiemátkki USA:s go oaččui telefaxa, ahte su áhčči lea láhppon. Ovdalis ledje maiddái guhtta bolesa jávkan seamma guovllus. Bolesat gohčodedje sámi bearraša terroristan, ja navde sin leat jávkama duogábealde. Dát leat ain áigeguovdilis fáttát. Maiddái dálge uhkiduvvojit ollu boazodoallobearrašat bákkus njuovvat iežaset bohccuid. Eaige vuoigatvuođat čáziide- ja eatnamiidda Sámis leat velge čovdojuvvon. Gieskat gulaimet radios maiddái muhtun sámidiggepolitihkkara cielaheamen terroristan olbmuid geat dorro sámi vuoigatvuođaid ovddas 1970-80 vuođđologus. Girjji tittel, nammalassii «Bajándávgi» , lea miellagiddevaš. Baján čeargu nu mo eiseválddit dávjá dahket sápmelaččaid vuostá. Dávgi sáhttá leat ivdnái, nu mo álgoálbmogat leat, ja čatnat oktavuođaid. Dattetge in dieđe leš go dat mii lea leamaš girječálli jurdagis. Bajándávgi lea oanehis romána, oktiibuot 127 siiddu, ja dan lea álki lohkat. Giella lea hui njuovžil. Aŋkke munnje lei miella lohkat girjji gitta lohppii. Dattetge lei gaskkohagaid váttis oažžut riekta sympatiija váldopersovdnii. Su mášohisvuohta sáhttá gaskalduhttit dahje muosehuhttit lohkki. Ja girjeárvvoštalli livččii hálidan eambbo diehtit mii dáhpáhuvai bolesiidda ja bearrašii. Earret eará dat livččii fáddá ođđa girjái. Aŋkke girjeárvvoštalli áinnas logašii joatkkagirjji. ¶
Ii su ala goassege bisan muohta. ¶
Namma : "Muohttagis" - Mánáid TV Sáddenbeaivi : Juovlamánu 6. beaivve (ja 8 vahku ovddosguvlui) Dii. : 17:15 Kanala : NRK1 dahje WEB ¶
Muhto dál orru Boasta gávdnan sihkkaris vuogi, go dál liikká áigu dahkat juoidá áššiin. Rasmussen lea ožžon ođđa reivve mas Boasta muitala ahte áigot bidjat áigeguovdilis sámi báikenamaid iežaset dihtorvuogádahkii. –Mis lea dat illu muitalit dutnje ahte mii leat bidjagoahtán sámi báikenamaid iežamet dihtorvuogádahkii, čállá Boasta reivves Rasmussenii. Dál áigu Boasta sámi báikenamaid "jorgalit" dáčča čálamearkkaide, čilge Boastta diehtojuohkki Per Jarl Elle. Dáinna dieđuin lea Rasmussen hui duhtavaš. –Hirbmat buorre go Boasta divvu diekkár boasttuvuođa. Dát čájeha ahte gánnáha váidalit, lohká Rasmussen. Su mielas lea lunddolaš geavahit sámi báikenamaid go dieđiha almmolaš ásahusaide juoidá. –Mus lea maid vuoigatvuohta dan dahkat. Lea áibbas endorii go boasta maŋŋona dahje ii oba ollege sámegiela dihte, oaivvilda son. ¶
Hætta muitala ahte stáhtaráđđi čájehii hui vuollegašvuođa sidjiide go čilgejedje ášši ja makkár váikkuhusat sáhttet šaddat garra njuovvamiin obba Guovdageainnu servodahkii ja ovttaskas boazodolliide. –Mii hástaleimmet rabasvuođa ja Sponheim attii iežas njuolgga telefunnummára masa suovai riŋget birra jándora jus lea dárbu, muitala Klemet Erland Hætta. Hætta lohká ge dáhtton eiseváldiid guorahallat makkár váikkuhusat leat dákkár stuorra heaitimiin maid birra lea sáhka. –Muhto dasa ii dadjan vuos maide, muitala Hætta. ¶
Guovdageaidnulaš nissonat leat álggahan ruhtačoagginakšuvnna. Ellen Solheim lea fuomášan dán ja jođiha akšuvnna. Ulbmil lea čoaggit ruđa dorvofondii, mii galgá addit ruđalaš veahki olbmuide geain lea hui heajos dilli. –Olbmot geat leat váttisvuođaid siste dárbbašit veahki, eaige sii álo oaččo veahki sosialkantuvrras nu jođánit go dárbbašivčče, muitala Solheim. Son lohká bargguhisvuođa billistan olu. –Olbmot leat náđđon, dáppe lea hui lossa miellaláhki. Gávppit gokčojuvvojit ja bargguhisvuohta billista. Min foandda bokte galget olbmot geat dárbbašit dan oažžut veahki, čilge Solheim, gii lea vuovdigoahtán loattaid. Jus daid visot vuovdá, de lea foanddas juo 60.000 ruvdno. ¶
Son jáhkká movttiidahttit mánáid go cuppas eai gávdno táhpárat. – Buohkat ožžo vuoittu, muitala Holmestrand, ja lea hui duhtavaš go Sámediggi searvvai sponsorin. – Nordlysa «čuoikkat» (5-8 jahkásaččat) čevllohalle hirpmasit go sin spábbačiekčanbáiddis lei Sámedikki logo dahje mearka. Gii diehtá, soitet čuoikkaid gaskkas leat boahtteáiggi proffačiekčit. ¶
Sámediggepresideanta lea mielas čoahkkinastit ruhtageavaheami birra nu movt Egil Olli lea dáhtton. Muhto son biehttala ahte Sámediggi geavaha ruđaid dárkkisteami haga. – Dattetge mii áigut geahčadit daid eaŋkiláššiid maid Dagbladet lea cuiggodan, vástida Sven-Roald Nystø. Iige son ádde Bargiidbellodaga čállosa eahpeluohttámuššan alcces ja eanetlohkui. ¶
Myrhaug muitala ahte sápmelaččat Oslo guovllus dovddahedje duhtavašvuođa mannan bearjadaga, go dál han leat buohkat buresboahtimat dán vissui, ležžet dal organiserejuvvon dahje eai. –Mii diehtit ahte eanaš sápmelaččat Oslo guovllus eai leat miellahtut mange ge sámi searvvis. –Dát viessu galgá maiddái leat sin várás, deattuha Myrhaug, gii ieš lea miellahttu Sámi Sosialdemokráhtalaš forumas. ¶
Oslo Sámi viesu ruhtadeaddjit leat Oslo gielda ja Sámediggi. guktot leaba juolludan 200.000,- ruvnno. Lisbeth Myrhaug muitala ahte sii leat maid ohcan ja doivot oažžut doarjaga gieldadepartemeanttas.–Jahkásaččat máksit mii 249.000,- ruvnno viessoláiggu. –Muhto boahtteáiggeplána lea ahte viessu ieš galgá nagodit máksit iežas goluid. –Mis lea jurdda láigohit kanturlanjaid ja čoahkkinlanjaid sámi gielddaide, organisašuvnnaide ja institušuvnnaide. Mii leat juo ožžon jearaldagaid dán oktavuođas, muitala Myrhaug. ¶
Myrhaug muittuha vel ahte Sámi viessu lea rabas juohke lávvardaga diibmu 11.00 -17.00. –Dađibahát ii lea viessu rabas juovllaidáigge. Mii giddet viesu juovlamánu 18. beaivvi, muitala Myrhaug. ¶
– Sámi smávimus mánaide lea duohta dárbu oažžut sihke musihka ja muitalusaid iežaset eatnigillii, lohká girječálli Astrid Johnskareng. Dán fuobmái Astrid go barggai mánáidgárddis Kárášjogas. –Doppe duođaid váilot girjjit ja lávlagat sámegilli. Bidjen millii dalle juo ahte juoga ferte dahkkot, muitala Astrid. ¶
Astrid lea girjji muitalusaid čá1lán ja Magnus fas lea ráhkadan musihka. Girjjis ja CD:s leat gávcci muitalusa ja gávcci lávlaga. –Moai letne hui čeahpes lávlu ja lohkki ožžon mielde dán prošektii. Liv Tone Boine lohká muitalusaid ja Suvi Niityvuopio lávlu, muitala Magnus. Magnus lea ieš ge lávlon muhtun lávlaga CD:s ¶
Astrid muitala vaikko vel muhtomin orui lossat go ean ožžon doarjaga de sudnos gal lea leamaš issoras suohtas girjji ja CD:a barggadettiin. –Suohttasat gádjo munno prošeavtta, ja moai jáhkke ahte dát rahčamušat velá dagahedje sisdoalu buorebun, árvalastá Astrid. ¶
Biehttala bargamis ¶
Ealáhatortnet lea dagahan riiddu gaskal bargoaddiid ja journalistaid, ja dat sáhttá mearkkašit ahte Finnmark Dagblad journalista Lars Richard Olsen nahkeha dán bátti gieđa birra odne, ja biehttala bargamis. ¶
–Ráđđehus lea árvvoštallan iešguđet joavkkuid buhtadusgáibádusaid. Boađus dán árvvoštallamis almmuhuvvo Stuoradiggedieđáhusas ovdal geasi, várra boahtte mánu, muitala Gielda- ja guovlodepartemeantta ekspedišunhoavda Petter Drefvelin. Leat máŋga joavkku geat leat ohcan Stuoradikkis buhtadusaid, earret eará oahppováillagat, mánáidruoktománát, soahtemánát ja romanit geat leat bággosteriliserejuvvon. Justisdepartemeanta dat almmuha dán Stuoradiggedieđáhusa. ¶
– Juohke háve go lean čuojahan dohko de vástidit vuos “Deanu gielda, Tana kommune” . Go nie dadjet, de dieđusge navddán sin sámástit. Muhto go hállágoađán, de oaččon álo seamma vástádusa, namalassii ahte olmmoš gii vástida telefuvnna ii hála sámegiela, muitala Saba. ¶
(1) Ruoná gárvvut ja jođihanvirgi ii lean áidna sivva manne bođii Sápmái fas. – Mearra, várit, meahcci ja bearaš dat eanemusat geasuhii. (2) Iežas kantuvrras hoide ja gohkke son gádjunbargguid. (3) Go geargá barggus de áinnas goargŋu váriin, suhká meara, buokčala dahje juo stoahka eatnis beatnagin Pippiin. – Ja go Maria ja Charlotte boahtiba, de mannat meahccái skávllimaniid čoaggit. Soai galgaba lundui ja sámi kultuvrii oahpasnuvvat albmaláhkái go boahtiba Sápmái. ¶
Dál lean dás ja in leat iešge sihkar mii vuorddáša mu. Pedersen lea suodjalusa ruoná gárvvuide gárvodan. Dattege ii oro heiveme mu majora govvii. Son ii leat stiivvis. Son moddjá hirbmasit ja dál hállá eará áššiid birra go suodjalusa doaimmain. Son muitala makkár bearrašii gullá Kárášjogas ja Billávuonas. ¶
– Muitte fal munnje hállat sámegiela vai hárjánan, dadjala son dárogillii ja njuike biilii. ¶
Sisaváldimis čohkká dievdu mas leat girdibiktasat. Annie dearvvaha su ovdalgo viežžala gáfe ja láidesta mu gáffelatnjii. ¶
Kirsten Østby lea hui duhtavaš neahttabáikkiin. –Dát lea siidu gos sámi nuorat gávdnet dieđuid mat gusket sidjiide. Dás lea álki gávdnat dieđuid ja dás ožžot sámi nuorat vejolašvuođa geavahit sámegiela maŋŋá skuvlla, muitala Østby. Rahpan lea Bådåddjos ihttin duorastaga láseviesus diibmu 13.00. Sámediggeáirras Randi Skum ja Nordlándda oahpahusa fylkkaráđđi Rolf Knoph rahpaba neahttabáikki. DJ Ánte ja Åarjel-saemien Teatere galget guoimmuhit. Rahpan loahpahuvvo njoarostangilvvvuin. Eahkes lea sámefeasta Rock kafeas, gos DJ Ánte lávlu. –Mii sávvat ahte rahpan speadjalastá doaimma interneahtas. Mii dáhkidit rieja ja gelddolaš guoimmuheami rahpamis, lohká prošeaktajođiheaddji Kirsten Østby. Neahttabáikki čujuhus lea www.infonuorra.no. ¶
Norgga boazodoallohálddahus lea moiven guovtti doalloáššis, muitala NRK Sámi Radio. Norgga riikkaadvokáhta lea dál addán doaluid guovtti Kárášjoht-divdui maŋŋelgo boazodoallohálddahus ii lean doallan áigemeari. 2001:s attii Nuorta-Finnmárkku guovllustivra doaluid dievdduide. Boazodoallostivra rievdadii mearrádusa vel seamma jagi, muhto dan dahke beare maŋŋit. ¶
Norgga Ráđđehus lea mearridan ásahit romaniálbmogii 75 miljovnna ruvnno sturrosaš foandda vearredaguid dihte maid álbmot lea šaddan gillát. Stuoradiggi ferte vuos dohkkehit mearrádusa. Dat dáhpáhuvvá boahtte mánu 18. beaivvi. Ráđđehus árvala ahte reanttut foanddas sáhttet geavahuvvot bargguide mat ovddidit romaniálbmoga kultuvrra, giela, historjjá ja identitehta. Foanda mii lea árvaluvvon romaniálbmogii lea seamma stuoris go maid Norgga álgoálbmot, sápmelaččat, lea ožžon stáhtas. ¶
Trosten oaivvilda ahte foanda maid sámi álbmot lea ožžon gullá oahppováillagiidda. –Oahppováillagiid bargu lea foandda vuođđun. Foanda lea dál šaddan 90 miljovnna ruvnno stuorisin ja stáhta julošii dál geiget 15 miljovnna foanddas oahppováillagiidda. oaivvilda Trosten ja lohká dáinna leat hoahpu dál dan dihte go ollu oahppováillagat leat juo jápmán. Trostena mielas lea foanda maid sámi álbmot lea ožžon beare unni sihke oahppováillagiidda ja dáruiduhtton olbmuide. Son árvvoštallá ahte 50-70.000 sápmelačča leat dáruiduhttojuvvon. –Dát foanda livččii galgan máŋga miljárdda ruvnno stuoris jus livččii galgan buohkaide. Máksá ruđa olbmuide addit ruovttoluotta giela ja kultuvrra. Trostena mielas galgá stáhta vuos addit iežas álgoálbmogii sápmelaččaide albma buhtadusa ovdalgo buhtada earáid gillámušaid. –Dat ahte romaniálbmot dál oažžu buhtadusa duođašta ahte Ráđđehus ii duođas váldde dáruiduhttima, go bidjet seamma árvvu romani ja sámi álbmoga gillámušaide. Sámiin lea leamaš mihá vearrát gillámuš. Dál gal oalát vealahit min álbmoga, beaškala Trosten. –Dáruiduhttin ja oahpu massin lea čáhppes oassi min historjjás mii ii goassege čuvggot, oaivvilda son. ¶
Mohtorsearvvi nubbinjođiheaddji Roy Evert Guttorm lohká vuorbi máksit 1000, - ruvnno.–Dat orru álgočálbmái divrras muhto mii eat vuovdde go 1000 vuorbbi. Dalle han leat millijuvnnaid geardde buoret vejolašvuođat vuoitit go lotto vuosttašvuoittu, giktala Guttorm. ¶
Vaikko vel vuorbi dan mađe ollu máksá de lea Guttorm vuohttán ahte dábálaš diinejeaddji olbmot dat ostet vuorbbi.–Eai riggát oro berošteame oastit, váidala Guttorm. Son muitala ahte muhtun kárášjohkalaš osttii 16 vuorbbi ja su dieđuid mielde ii leat son milljuneara. ¶
Golgadeaddji ja luossabivdi Nils Edvald Biti Boŋkasas Deanus lohká áibbas uhccán luosaid goddán Vuolle-Deanus dán giđa–Deatnu lea masá čáhppat, 33 suhppemis lean dušše goddán ovtta golmma kilosaš luosa, váidala áŋgiris luossabivdi. ¶
Biti árvvoštallá ahte leat máŋggat sivat luossa váilevuhtii.–Sáhttá lea nu ahte viđajagi dassái ii lihkostuvvan gođđimis, ja dát luosat dat livčče galgan leat dál mearas ja deanus. –Jos lea leamašan heajos temperatuvra, menddo suvrra čáhci, uhccán čáhci dahje menddo ollu čáhci de dat sáhttá váikkuhit gođđamii, árvala Biti. Son maid lohká ahte lea leamašan issoras čoaskkis olles giđa, ja luossa ii gorgŋe ovdal go čáhci lieggana. ¶
Maiddái Deanu ja Várjjatvuonas leat luossabivdit uhccán goddán luosaid dán rádjái. Eai loga mearra luossabivdit muitit ná heajos luossabivddu giđđat. –Gohppes Deanuvuonas lea juohke luossabivdi goddán dušše njeallje vihtta luosa, ja sii leat juo bivdán badjel golbma vahku., muitala Biti. Ii loga Biti luossabivdii obba gillet ge šat bivdit.–Bealli sis leat gáttis ja soames vuoggabivdi lean oaidnán, muhto eai sii ge leat darvvihan, muitala Biti, gii dál vuordá bivvalit dálkki. ¶
Badjeleappus Deanus Ohcejogas muitala eallilan luossabivdi Jouni Helander ahte vaikko leat leamaš čoaskkes dálkkit de dattetge leat luossabivdit mannan vahkus goddán sullii 30 luosa. –Mun lean ieš goddán ovtta 10 kilosačča golgadagas ja ovtta čieža kilosačča vuokkas. Muhto dieđus gal vuorddášin eanet luosaid Deanus, muitala Jouni Helander. ¶
Kárášjogas eai ge loga fierbmebivdit goddán luosaid namuhan veara. Anders Johnsen Bieskkenjárggas lohká iežas goddán guokte luosa, čieža ja gávcce kilosačča.–Mu gráŋŋá lea goddán ovtta luosa. Eai vuokkas ge gullo leat goddán luosaid dán rádjái, muitala Johnsen. ¶
Johnsen vuorddaša ahte rievdada biekka.–Olles giđa leat leamašan nuorta davve biekkat ja čoaskimat. Ferte vuordit máttabiekkaid mat loikadit sáivva, ja dalle easka luossa ealáska ja vuodjala, árvala eallilan luossabivdi Bieskkenjárggas. ¶
Das muittuha bargiidbellodat ahte 14 jagi dás ovdal hehtteje guolástaeiseválddit eanas smávvafatnasiidda dorskeeari, go mearridedje ahte vissis mearri dorskit galge leat goddon ovddit jagiid. –Dalle dahke dan vaikko dihte bures ahte vuonain eai leat leamaš dorskkit go njurjot ledje dievva vuonaid leamaš logi jagi, cealká Bargiidbellodat. Egil Olli ja su bellodat čuoččuha ahte dat seamma guolástaneiseválddit dihtet dál maid seamma bures, ahte gonagasreabbát leat bilideamin dorske - ja áhkacinccobivddu. Erenoamážit vuonaid siste. –Danne mearridit dál reabbáeriid sihke fanas guhkkodat- ja hivvodatgáibádusaid mielde, vuoi dán háve nágodit duššadit daid geat vel cibmot gitta vuotnagáttiin dáid guovlluin, beaškala Olli. ¶
–Go ovttaskas olbmot váldet muinna oktavuođa ja in ieš máhte, dahje sáhte veahkehit, de leat fylkkagielddas fágaolbmot iešguđet suorggiin, lohká Henriksen. Son namuha dás earret eará skuvlla, johtolaga ja kulturáššiid.–Maiddái sámi kulturáššiid fuolahit mii go gearddi fylkkagielddas lea ovttasbargošiehtadus Sámedikkiin, muitala Henriksen. ¶
Finnmárkku fylkka diehtojuohkki gávnnat fylkkagieldda viesus Čáhcesullos. Henriksen muitala ahte su bargu maid lea oahpahit ja neavvut man láhkái hálddáhus/fágabargit ja ollesáigge fylkka poliktihkkarat galget hálddašit mediaid. :–Mus goittot lea miellagiddevaš bargu gos ollu ođas dáhpáhuvva beaivvis beaivái, ja gos leavttus ii galgga ballat, dadjala Henriksen ovdal go doapmala muhtun čoahkkimii. ¶
Mun lean joavdan NBR jođiheaddji Aslak J. Eira bearráša dállui. Sin geasseorohahkii Gearretnjárgii. Olggobealde lea alit gálvojorri. Ollu roavččit muitalit ahte moanat guorpmit leat leamaš alde. Stuorra vuostálasvuohta dasá lea ođđalágan Nissan Kingcap 4WD, mii šealgá ruoná ivnniin boardaga alde. Guokte bolfe beatnaga goarjadit šilljus. Riehponvuotna alihastá goalki mearas. Hájas ja áimmus dovddan ahte lean mearrariikas. Manan sisa. Aslak J. Eira čuorvu loktii boahtit. –Dáppe badjin mii orrut. Vuollin leat dušše oađđenlanjat ja mus kantuvra, muitala Iskon Máhte Áilu go boađán sisa. Áilu njoarrá gáfe alcces ja munnje. Iežas lohká ain hálidit jođihit NBRa, muhto ii goasse ge leat su jođiheaddji ámmat leamaš nu eahpesihkkár go dán jagi. Ollu báikkálaš searvvit leat ávžžuhan Buolbmát Johttisápmelaččaid Searvvi ovddeš jođiheaddji Ellinor Guttorm Utsi searvat jođiheaddjiválgii. Son lea miehtan hástalit Áillu. Siđan muitalit máid lea fuobmán jođiheaddjivirggis. –Dieđán ahte jus alddán eai livčče bargit, de livččii veadjemeahttun leat jođiheaddjin. Mus leat mánát ja viellja Niillas, geat leat eanas šaddan bohccuid luhtte. Áhčči maiddái dalle lei searra go šadden jođiheaddjin, lohká Áilu. ¶
Áhčis, Iskon-Máhte, massii fáhkajápmimis giđđajohttin áiggi. Son maiddái beroštii boazodoallo áššiin eallenagi. Eadni Mihkkal Máret lea 81 jagi, ja lea ain heavskái. Áilu muitala ahte son gal vuodjá sihke biillain ja skuhteriin. Áilus lea oabbá, Risten Ánne, ja viellja Niillas eallimin. Boarrasit viellja, Juhán, duššái helikopterlihkohisvuođas 1990:s oarjjabeallái Máze. Son ja nubbe pilohta gahčaiga boazobarggus heajos dálkin. Johan J. Eira rohkki lei okta dan moatti boazodolliin geas lei helikoper girdingoarta ja iežas helikopter. Son aŋkke lea eanemus dovddus sámeservodagas go lei NBR jođiheaddji Álttá stuimmiid áiggiid. –Mus ja sus lei erohus NBR jođiheaddji ámmahis ahte Juhán lei servodatberošteaddji. Son áŋgirušai hui viidát, ja ollu áššiiguin sámi servodagas go lei jođiheaddjin. Muhtu mus lea fokusis dušše boazodoallu. Mun lean boazodoalu reaŋga, buohtastahttá Áilu. Maŋemus áiggiid lea daddjon ahte Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvi, máid su áhčči lei mielde álggaheamin, lea bargan dan ala ahte su doalahit go eará searvvit áigot Áillu bidjat eret. NBR stuorámus báikkálaš searvi ii leat goasse ge leamaš nu stuoris go dál. Dán jagáš riikačoahkkimmii bohtet 30 delegáhta, mii lea 14 eambbo diimmá ektui. Searvvi jahkečoahkkin lea ovttajienlaččat dáhtton Áillu doarjut jođiheaddjin. –Amma juo eai daga dan, vástida Áilu gažaldahkii ahte ballá go iežas searvvi delegašuvnna bieđganit ovdaolbmo válljemis. ¶
Gáffegievdni lea fargga guoros. Áigi hurgá go sáhka lea boazodoalu birra. Dovddasta ahte máŋgii lea lossat oaivvildit álohii juoidá áššiide mat gusket boazodollui. Máŋgii lohká Áilu hávren go mediat riŋgejit ja sihtet juoidá dadjat juogamassii. –Dalle láve fertet bániid gaskkestit oktii ja geahččalit vástidit nu jierpámlaččat go sáhttá, dadjá Aslak J. Eira. Soaittáhagas čuoggogoahtá báni njálmmis. –Bánis lea laigan bihttá ja dat skuhppe njuokčama go human. Lean ferten bidjat suoskangummi vai sáhtán hupmat. Gánske galggan gaccafiilluin veahá jorbet dassái beasan bátnedoaktara lusa, árvala Áilu. Maŋemus jagiid lea ge Áilu leamaš mediastoaiddaid siste. Dál lea beaggán ahte son ja eará NBR-njunnožat ovttas fulkkiiguin leat ožžon goalmmádas oasi árvoháhkánprográmma milljovnnain. –Muhtumat dat fertejit čájehit eará boazosápmelaččaide makkár vejolašvuođat leat árvoháhkanprográmmas. Dál lea maid hui dehálaš duođaštit eiseválddiide ahte prográmmii lea dárbu, go árvoháhkan ii leat mihkke ge bistevaš ásahusaid. Dat lea dáhkiduvvon dušše logi jahkái, muhto sáhttá heaittihuvvot jus boazodoallit eai oza das ruđaid. Dan lean vuohttán eiseválddiin, lohká Áilu. Su mielas lea váidalahatti go ohcamat máid Innovasjon Norge hilgu eai leat almmolaččat, go das sáhtášii oaidnit mii gáibiduvvo. ¶
Áilu čohkkáda ja humada jaskadit. Aviisasiidduin ja TV-šearpmain leat dávjá oaidnán ja gullan su duođalaččat ja šearu jienain ákkasteamin áššiid, muhto dás lea áibbas eará Áilu. Leaika ii leat goasse ge guhkkin. Nárrida maiddái mediabargiid, go galget govvet. Erenoamážit TV:ii. –Gal dat lávejit sihtat feara maid dahkat. Muhtumin galgá vuolgit. Eará háve ges boahtit. Muhto gal dat ii šatta albma. Dalle gal láven orrot dego neavttár, boagusta Áilu. Moai Áilluin vulge vuodjit biillain sin geasseorohahkii. Ii mana guhká ovdal go fiervvás ihtá návstto. Olggobealde lea guollefanas, mas lea rukses ja vilges ivdni. Mearrariika garra dálvedálkkit leat rimssagahttán dan ruoná plástihka guđjju mainna lea gokčon. –Dá dat lea áhččerohki šárka. Sus lei oainnát dás luossabáiki mas lávii bivdit luosaid. Dán jagi áigu Niillas bivdit, muhto munnos dat ii šatta nu mot áhčči lávii. Son gal lei viššal bivdit meara, muitala Áilu go vudje meaddel. Šihtte das bisanit govvet go jorgihetne. Áilu muitaladdá mearraolbmuid birra geat orrot birra jagi dán mearragáttis. –Eai leat šat báhcán galle ássi, muhto daid dovddan buohkaid. Dál leat eanas dušše bártaeaiggádat geat dáppe jorret geasset. Daid gal in dovdda. Vuojidettiin muitala Áilu maiddái mearreolbmuid birra geat eai gierdda oaidnit ge bohccuid, muhto galle dakkára ii loga vásihan. ¶
Moai vudje luotta mielde, mii manná Gearretnjárgeahčái. Varrásat leat luoitán dáluid rádjái gos lea rahttá. Áilu giikarastá ja geahčada. Ii šaddán ealu mielde dán giđa. Organisašuvnna bargguid lohká vuoruhan dan ovdalii. Nu moai jotke čievraluotta mielde mii manná njuolga rastá njárgga, badjel váriid ja legiid rastá. Áilu muitala ahte luodda lea ráhkaduvvon 70-jagiin, ja čilge ahte dát luodda lea muhtun dakkár sisabáhkken mii lea heitot boazodollui. –Luoddageažis ii leat eará okta dállu, muhto eat leat goasse ge ádden manne dát luodda galggai vári badjel mannat. Dábálaččat leat buot luottat ráhkaduvvon mearragáttiid, muhto dákko eai dahkan dan, lohká Áilu. Dán luoddaguoras lohká iežaset dávjá massán varrasiid suollagiidda. Fálesnuori suohkan lea áigumin rahpat maiddái dán guovllu bárta huksemiidda. –Dat lea dakkár heajut bealit mat álohii čuvvot dákkár sisabáhkkemiid, jurddaša Áilu. ¶
Muitet fal NRK1 bidjalit ala dán sotnabeaivvi maŋŋágaskabeaivvi. Dalle beasat earret eará oahpásmuvvat 60 jahkásaš Gunhild Sara Buljoin guhte masá eallinagi lea veahkehan geafes olbmuid Afrihkas. –Dát lea šaddan mu eallinvuorbin ahte veahkehit dáid geafimusaid gefiid gaskkas, lohká Gunhild dán prográmmas. ¶
–Gákti lea mu vearju lohká nuorra skánitlaš sámi aktivista. Son doarru sámivuođas ovddas ja geahččala Norgga eiseválddiid oažžut rievdadit finnmárkuláhkaárvalusa. NRK1 sotnabeaivvi geassemánu 13. beaivve diibmu: 15:40 Čájehuvvo nuppes:14.6 diibmu 14:05 ¶
Máttásápmelaš ja ovddeš Samefolket bláđi váldodoaimmaheaddji Olle Andersen beaškala muhtun kommentára bláđis ahte máttásámegiella ii leat šat ealli giella. Son ii loga váivin go giella lea jávkamin.–Ii giella gullo šat boazudolliid gaskkas ge šat, čállá Olle Andersen. ¶
Kárášjohkii lea dárbu ásahit sierra sámi skuvlla. Nu cealká Kárášjoga Johttisámiid Searvvi jahkečoahkkin, mii dollui mannan vahkus. Searvi moaitá Kárášjoga skuvllastivrra go ii leat bovden searvvi fárrui guorahallanbargui mii dál lea jođus. Dássažii ii leat searvi gullan maidige áššis skuvllastivrras. Badjesámiid váhnenčoahkkin lea ovdalis dorjon jurdaga álggahit sierra skuvlla badjesámimánáide. Dán cealkamuša doarju KJS ja lasiha ahte ferte ráhkadit oahppoplánaid nu ahte heive badjesámimánáide. Dáin mánáin lea seammá vuoigatvuohta go earáin oažžut dohkálaš oahpu, daddjo cealkamušas. Jahkečoahkkin ávžžuha gielddaeiseválddiid ahte go viidáseappot barget dáinna áššiin, de besset badjeolbmot lea mielde barggus. Kárášjogas leamaš bargojoavku doaimmas mannan dálvve, mii geahčadii skuvladili gielddas. Maiddái dát joavku árvala ahte vuođđuduvvo sierra badjemánáid skuvla Kárášjohkii. Dán oktavuođas berre ásahuvvot sierra hálddahus skuvlii, vai ii šatta seamma heajos dillái go odne lea badjemánáid biires. Sámi Áigi 26. nr. bearjadat geassemánu 1. b. 1984 ¶
Dán ođđa metoda maid Johnsen lea dutkan lea 35 proseantta buoret, muitala Davviriikaid Gastronomi Searvi mii geigii dán bálkkašumi mannan vahkus Oslos. –In lean ieš doppe lohká Johnsen muhto mu dutkanguoimmiguovttos válddiiga vuostá dán bálkkašumi. ¶
Fanasgieddilaš ja deatnolaš Johnsen muitala ahte davviriikkain eai bálljo leat dutkan endoskohpalaš ultrajietnageavaheami. –Eai olles máilmmis ge leat duktan namuhan veara mo dán ultrajiena galggašii geavahit buoremus vuogi mielde, muitala son. Namuhit oažžu ahte lea dušše Johnsen olles davvinorggas gii máhttá geavahit dán metoda buhcciid ektui. ¶
Johsen lea ilus ja lohká ahte orru liiggás ahte sii leat ožžon dán bálkkašumi mii lea 10 000,- ruvnno ja diploma. –Áinnas áigut mii ain joatkit dáinna bargguin viidáseappot, muitala Johnsen telefuvnnas dutkančoahkkimis Marseillas Ránskkas. ¶
– Olu politihkkáriin orru leamen uhccán gelbbolašvuohta makkár geatnegasvuohta eiseválddiin lea álgoálbmogiid ektui, árvala Saxi. ¶
– Muhto orru leame ahte duopmu ii guoddaluvvo, muitala Leistad. ¶



Hansen liikká biehttala ahte son ávžžuha dál boazodolliid cegget ealuid gáržžes eatnamiid ala, vaikko boazolohku laska nuortan. 


–In ávžžut ovttage cegget ealu, go dan ferte ovttaskas boazodoalli ieš veardidit. Das dajan dušše mii lea eanemus gánnihahtti eknomolaččat, go stáhta lea ieš ráhkadan dakkár dili, vástida Arne Hansen. Arne Hansen ii loga vuohttit ahte Nuorta-Finnmárkku boazodoallit leat ceggegoahtán ealuid vai jokset eanemus lági mielde bonusa jus dasa šaddá dárbu. ¶
Karlsen vuvddii 45 ođđa ATV mannan geasi. Njukčamánu vuosttaš beaivái dán jagi lei vuovdán 34 ođđa skohtera ges. Son vuovdá eanet skohteriid go guokte fitnodaga Norgga stuorámus skohtersuohkanis Álttás oktii vuvdet. Karlsen muitala ahte vuovdá ollu skohteriid boazodolliide čakčat ja árradálvvi, ja earáide ges guovvamánu rájes. –Polaris skohterat heivejit nu bures boazodolliide, ja dan dihte lean vuovdán nu ollu skohteriid Guovdageainnus, muitala Karlsen, gii lohká ahte lea maid hui dehálaš dahkat nu buori barggu go vejolaš. –Mii galgat leat smađáhkkat ja veahkkát. Jus muhtimis billahuvvá skohter duoddarii, de lávet vuodjit dohko veahkehit. Gánnáha fuola atnit kundariin, jáhkká Karlsen. Son lea juste čállime skohterfálaldaga leansmánnekantuvrii, ja lea hui movttet go orru jođiheame vel eambbo skohteriid. –Juste dál gal lea hirbmat ollu bargu. Dál leat maid dálu olbmot fuobmán ahte dárbbašit ođđa skohteriid, lohká duhtavaš skohtervuovdi Roy Karlsen. ¶
Lávvordaga čuovganeapmái ovdalaš njealji buollái Násti pub Guovdageainnus. –Orru nu ahte lea buollán gealláris, Násti pubas, muitala politiija vuosttašbálvá Kathrine Nilsen Guovdageainnu leansmánnekantuvrras. ¶
Vuolagávppi eaiggát Johan Henrik Buljo gal lea juo gávdnan ođđa báikki gosa rahpá vuolagávppi. Vuolagávpi lávii ovdal Loaŋkosáddus, ja dál beassá fas Loaŋkosáddui, lahka dakko gokko ovdal lávii. –Lean odne álgime fárret, ja soaittán nagodit rahpat juo bearjadaga, muitala Johan Henrik Buljo. Sus lei boahtán gálvu beaivvi ovdal buollima vuolagávpái. Dál ii beasa daid vuovdit, muhto máksit gal šaddá gálvvu ovddas ieš. –Munnje lea buollin stuora vahágin, go šattan vahku doallat gitta, ja dasa lassin leat ollu lassigolut, muitala Buljo. Sus iige lean dáhkádus nu badjin ahte gokčá visot goluid. Maiddái vuoktačuohppis Wenche Saras leat billahuvvan diŋggat suova dihte, ja son maid šaddá doallat gávppi gitta. ¶
Sámegielat ja dárogielat báikenamat, "juo/ii" versus "sihke/ja" ? Vieksabeassi dahje ii, ii oktage galggaše ballat dadjat juoidá dakkár áššiin main ii leat ovttaoaivilis. Áššálaš digaštallama bokte han servodat sáhttá buorránit. Jus de oažžu bastilis moaitagiid, de veadjá sivvan dasa iežas soamehis falleheapmi áššis, heivemeahttun cealkámušaiguin mat eai doala deaivása, leat fasttit, dahje mat ovddidit boasttu dahje dohkkemeahttun oainnuid. Jus nu, de leat ieš dasa sivalaš. Mun áiggun geahččalit vástidit lohkkiidreivii maid čálii leaibbašvuovdilaš Arnold Kronstad ( «Stedsnavn på norsk eller samisk» Tromsø 16.03.), mas son falleha mu ja mu álbmoga danne go leat sámegielat namat maiddái su lahkosiin mat leat sutnje apmasat. Ii leat fal nu ahte in ipmir su, muhto son lea ipmirdan boastut go son doaivu ahte sámegielat báikenamat galget boahtit sajáiduvvan dárogielat báikenamaid sadjái. Nu ii leat, kárttain ja galbbain lea doarvái sadji goappašagaide. Lohkkiidreive lea hui buorre ovdamearka dasa movt dovdo assimilerejuvvot, dahje kultuvrralaččat badjelgehččot. Mihtilmasvuohta das lea ahte dáččat eai dáidde lahkáge assimilerejuvvome sápmelažžan, mii fas lea áibbas nuppeládje sámiid ektui. Mu roahkkadis čuoččuhus lea ahte livčče goitge buoremus buohkaide ja iige unnimusat riikii ja lundui, jus nu goitge livččii gártan. De livččii galbma hierárkalaš gilvoservodaga, mii lea resursabillisteaddji badjelmearálašgeavahemiin, sadjái boahtán oktasaš njunuš prinsihppan egaliittalaš servodat oktiiráđálašvuođain ja báikkálašdemokráhtalašvuođain. Nugo dál lea šaddan, de leat dakkár idealat dađibahábut infiserejuvvon ja biddjon eret. (buohtastahttit ođđaáigahaš bievlavuodjin ja ii-sápmelaš nállevealaheapmi Sis-Finnmárkkus.) Go Kronstada ii láitte persovnnaid, de áiggun mun váldit ovdan muhtun osiid ja muhtun ráje boasttu čuoččuhusaid. Dan lagamusa vuosttažin: Go mun lean riegádan Narvihkas, de lean mun maiddái "viking" muhto maiddái finnmárkulaš, go mu máttut leat doppe eret. Mu sogat gárte dađibahabut dáčča ámmátálbmoga heahpadis nállevealaheami gaskaoapmin. Sis ii lean boazodoallu birgenláhkin, muhto oapmedállu ja guolásteapmi, ja sis lei sámegiella beaivválašgiellan, nugo oallugat earát min rittus ovdal. Sin bisuhedje dárbbukeahttá ja hálikeahttá gefodagas, mii fas daguhii ea.ea. ahte oallugat eai ceavzán njoammudávddain, ja jápme nugo omd. geahpesdávddain. Dat leige ágga manne mun bohten Romssa gávpogii, ja lean leamaš dáppe unnit eanet čađat dan rájes go ledjen 3,5 jagi, nu ahte eaktodáhtolaš sisfárrejeaddjin šaddá mu váttisin gohčodit. Baicca dovddan mun iežan oalle inter-davvinorgalažžan, sápmelašvuođa lassin ja maiddái interdavviriikalažžan ja internášunálan. Shizofrenan in šatta vaikko lean davvinorgalaš, finnmárkulaš, romssa gávpotlaš, sápmelaš, euro-asiahtalaš ja vel eará miellagiddevaš identitehtalaš. Dat baicca ollismahttá mu, dainna lean vásáhusrikkis, oahppoáŋgir ja hutkái. Náppo lea nu vejolaš oaivvildit áššis, oaidnit positiiva beliid máŋggageardánvuođas, ovdalii ovttageardánvuođa mii hárve lea buorre. Go lea "sáhka historjjás" , de jurddašit dávjá dušše čállojuvvon oasi. Dat lea ilá álki. Muhto maiddái čállojuvvon historjá, jus dan geahččá kritihkalaččat, vihttánuššá dat sámiid álgoálbmogin Romssa-guovllus. Mun sávan ahte historjjá dutkit geain leat dát fágan, bargagoađáše dáinna. Muhto mun ipmirdan sin go eai vuorut vástidit juohke háve go antisápmelaš suhttu deaddiluvvo. Mu kártta oktavuođas mas leat sámegiel namat Romssa-guovllus: - "Son (" Børre báhppa») ovdanbuvttii dieđuid (kártta birra) dainnalágiin ahte dat galggaše leat illu sáhkan munnje. Nu ii lean, mun hirpmáhuvven, gárten jurdagiid sisa ja ferten mieđihit ahte veahaš ballájin maiddái. " Duođaštussan dasa ahte buot nállevealaheamis lea vuolgga juste fal balus. Juo, mun lean sin gaskkas geat eai šat dohkket ahte visot mii gullá sápmelašvuhtii galgá leat čihkosis, vaikko sii leat leamaš ovdal eanas olmmošlaš doaimmain dáppe davvin. Dábálaš dilálašvuođain livčče dákkár kártta ávuin vuostáiváldán, vel oktan riggodahkan erenoamáš báikkálaš kultuvrras, muhto nu ii leat. Sii geat ain dáhttot status quo, namalassii ahte visot sápmelašvuohta galgá unniduvvot minimála dássái, boagustuvvot, badjegehččot ja jávkaduvvot jus vejolaš, sidjiide árvidan visot mii doalvvuha nuppeguvlui sihke suhttadeaddjin, hárdimin ja áittan. Muhto leago duođai dasa ágga? Mun lean diehttelasat ožžon sihke rámi ja moaitagiid. Mii gusto mu gálduide de lea dat kárttas (1986) eanas čállojuvvon gáldut ovdalaš čohkkejeddjiin. Muhtun ráje lean ieš nai čohkken, ja muhtun moadde nama lean jorgalan eahpitkeahttá jorgaluvvon namas fas sámegillii. Muhtun dilálašvuođain leat muinna maiddái váldán olbmot oktavuođa, ea. ea. Leaibbášvuovddi guovllus. Mii gusto báikenamma dutkamii, mas maiddái mun lean leamaš easkaálgi dallego namuhuvvon kárta ilmmái, dan birra sáhtán dadjat ahte lea dego sierra stuora dutkanguovlu. Dál rehkenastit báikenamaid kulturmuitun, dannego dain sáhttet mávssolaš dieđut mat muđui eai livčče boahtán dihtosii. Dálá Norgga lágas lea sámegielas ja sámi kultuvrras ovttadássásaš árvu Norgga kultuvrrain ja gielain. Dat ii leat šat mihkkege amas osiid, iige leat goassege leamaš, vaikko dakkár čuoččuhusat leat beassan ráđđádallat ila guhká. Dálá sámepolitihka ođasmahttima birra sáhttá dadjat ollu buriid. Muhto mađi eanet Norgga eiseválddit diktet billistit luonddu ja resurssaid ja nu maiddái ealáhusaid (eanadoalu, boazodoalu, guolásteami jna.) dađi eambbosat dorjot dan ahte dat lea dáčča kultuvra mii lea amas dáppe, ii ge sámi kultuvra mii dán áigái seailluhan luondduriggodagaid. - " Buot jagiid lea Leaibbášvuovdi gullán Romssa sullo girkui " Vuosttaš girku dohko ii boahtán dattege ovdalgo 1252, universa han lei ollu ovdal dan! - " Suopmelaš/ sápmelaš orrut bohte dohko 1800-logu rájes giliide Skotsæte ja Brattfjell ". (Goappašat leat doppe maid mun gohčodan Leaibbášvuovddiguovlun, muhto almmatge lahká guovddáža.) Dás dovddan maiddái eahpesihkarvuođa. Muhto " suopmelaš " lei dábálaš davvinorgalaš/danska namma " sápmelažžii ", mii Ruoŧagielas lea " lapskt ". Doaba " svenskesamer " lea davvinorgalaš doaba, seamma olbmuid ledje Ruoŧas sáhttit gohčodit " norsk-lapper ", mii ii livčče unnit riekta. Deháleamos ferte leat manin sii ieža atne iežaset. Mii gusto sámi orrumii Leaibbášvuovddis, de sáhttá leat nu ahte sii duvdojuvvoje eret sisafárrejeaddji dáččain. Dát lei dábálaš mannu muđui rittus: vai besse eret riidduin ođđa ránnáiguin, gávnnahedje eanas sámit jierpámaleamos dahkkun johtit eará guovlluide, dábálaččat dakkár báikkiide mat eai geasuhan dáččaid dalle. Siskkeliidda vuonaide, dahje sis eatnamiidda. (nugo " márkasamit"). ¶
Allet lihkahala Sieiddájoga ¶
Bargiidbellodat árvala oktiibuot ovcci áirasa opmodatstivrii. Earret ráđđehus árvaluvvon stivrra gos čohkkájit golmmas fylkkadikkis, golmmas Sámedikkis ja okta stáhtas, de galggaše ¶
–Geassái boahtá masaia bargat álgoálbmotguovddážii Guovdageainnus, muitala ilus Gunhild Berit Sara Buljo, gii ovttas masaiain ja Afrihká eamiálbmogiid organisašuvnna (OIPA) generalčálliin Edward Porokwain guovvamánus sáddii Norgga Ráfikorpsii ovttasbargoohcamuša. Dál lea Norgga Ráfikorpsa dohkkehan ohcamuša, ja nu beassá masaia boahtit Sápmái ja sápmelaš vuolgit Tanzaniai bargat. Masaia galgá bargat Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddážis Guovdageainnus, ja gazzat oahpu vai beassá leat veahkkin ásaheame resursaguovddáža Tanzaniai. Masaia galgá maid addit Álgoálbmotguovddážii dieđuid Afrihká eamiálbmogiid birra, juoga mii lea stuora resursan guovddážii. Sápmelaš gii manná Tanzaniai galgá veahkehit oažžut johtui resursaguovddáža. Son galgá maid fitnat organisašuvnnaid guossis ja veahkehit čohkket ruđa. Oahppu maid oažžu doppe leages resursan Sámeráđđái ja sápmelaččaide. Ráfikorpsa ruhtada, ráhkkanahttá ja láhčá dili nu ahte organisašuvnnat ja fitnodagat, davvin ja lullin, sáhttet lonohallat bargiid ja resursaolbmuid. Oasseváldit orrot ja barget ođđa riikain áigodagas jagi ja golmma jagi gaskka. ¶
– Buot olbmot geat hálidit, besset deavdit iešdieđihanskoviid sámegillii. Muhto dalle fertejit olbmot ieža diŋgot skoviid. Dán jagi leat dušše 60 olbmo Finnmárkkus dáhtton sámegielat skoviid. Buohkat earát ožžot dárogielat skoviid, muitala Nuorta-Finnmárkku litnethoavda Stein Østmo. ¶
– Dat čájeha ahte mii jođánepmosit fertet čađahišgoahtit miellaguoddokampánja vai olbmot ožžot eambbo positiiva oainnu sámegielas. Sámediggeráđđi lea dáid guhttaliid gárvvisteame sierra gielladieđáhusa. Dat galgá gieđahallot miessemánu dievasčoahkkimis. Dieđáhusas mii gáibidit ahte buot almmolaš skovit galget leat sihke dáro- ja sámegillii, muitala Johan Mikkel Sara. ¶
Ráđđehus lea ráđđen 1000 beaivvi. Dan oktavuođas doalai Eira sierranas preassakonferánssa, mas rámpui buot máid leat dahkan sápmelaččaide ja seammas geigii guhtta moljovdnasaš šeahka Sámediggái. –Mun lean hui movttet go mii leat dál ollislaččat ruhtadan dán dehálaš prošeavtta. Sámegiella galgá leat oidnosis ja geavahusas almmolašvuođas. Mii galgat sáhttit atnit giela ja earenoamážit danne lea dehálaš láhčit dili dainna lágiin ahte sáhttá geavahit sámegiela IKT-oktavuođas. Danne bargá Ráđđehus garrasit dan ala ahte duohtan dahkat dan, dadjá Eira. ¶
– Olbmot čuvvo mielde mo dal moai láhttejetne luosain, muitala Selma. ¶
Ánte Bals muitala dán fuomašan lágidit go geasset lea oalle láittas, vaikke leat ollu olbmot mearragáttis. –Dat lea hui buorre vuohki oahpásnuvvat gaskaneamet. Ii dušše báikkiolbmuiguin, muhto maiddái eará boazosámiiguin. Dákko leat oainnán hui ollu geasseorohagat, geat johtet guovda - ja oarjejohtolagas, lohká Ánte Bals. Oktiibuot servet ge gávcci geasseorohaga čiekčamiidda oktan sin verddiiguin. Maiddái Buvrovuotna, Ráisa ja Sandland bohtet sierra joavkkuiguin. Dán rádjái leat dieđihan 14 dievdojoavkku, muhto dušše guokte nissonjoavkku. Dat leat Buvrovuotna ja Lákkonjárga, muhto lágideaddjiid mihttu lea oažžut eambbo nissonjoavkkuid mielde. ¶
–Sápmelaččat sáhttet lea duhtavažžat dainna maid Ráđđehus lea buvttahan sámepolitihkalas, dadjá Anders J. H. Eira ja gurgala čuovvovaččat golbma suorggi: √ Ráđđehus bargá dan ala ahte sámegiella šattašii dakkarin maid sáhttá atnit ja mii lea eallime juohke dilálašvuođain, maiddái IT-oktavuođain. Mihttomearri lea ahte sámegiela galgá sáhttit atnit juohke IT-oktavuođas, dadjá Eira. √ Ráđđehus oaivvilda ahte sámi dutkan lea ollu nannejuvvon dan rájes go ovttasbargoráđđehus ásahuvvui golggotmánu 2001:s. Sierra stuoradiggedieđáhus sámi alit oahpu ja dutkama birra lea almmuhuvvon, ja boađusin das lea ahte juolludeamit sámi dutkamii leat lassánan beliin, ja dál dáidá Sámi allaskuvla beassat šaddat dieđalaš allaskuvlan. √ Ráđđehus lea ovddidan Finnmárkolága ja dahkan ahte juoga dáhpáhuvvá áššis. √ Ráđđehus maid váldá ovdan go leat evttohan čovdosa daidda sápmelaččaide geat leat massán skuvlla nuppi máilmmi soađi geažil. √ Sámi ealáhusat lea maid nannejuvvon obbalaš ealáhuspolitihka bokte. Vearut leat geahpiduvvon ja historjjálažžat vuollegis reantu dagaha vejolažžan investeremiid ja ovdáneami sámi guovlluin. √ Ráđđehusssii lea maid leamaš dehálaš buktit oidnosii man girjái sápmi lea. Dan oktavuođas lea historjjálaš dat mii dán jagi rájes galgá leat Sámiálbmot beaivvi guovvamánu 6. beaivvi. Levgen, ii ge unnimustá dat ahte dát beaivi galgá merkejuvvon buot kalendariidda, lea mielde oidnosii dahkamis ja beroštumi duddjomis sápmelaččaid ja sámi diliid birra √ Sámi spábbačiekčanlihttu lágida gaskavahku suoidnemánu 28. beaivvi vuosttaš almmolaš riikkačiekčamiid sámi dievdduid riikajoavkkus. Gielda- ja guovludepartemeanta doarju čiekčamiid čađaheami 30 000 ruvnnuin. ¶
- Mis lea stuorra beroštupmi ja áŋgiruššat ovddidit giela ja kultuvrra min musihka bokte. Hálidat ahte nuorat galget leat čeavlái das go leat maorit, muitala Wai. ¶
Dát konsearta lea okta golmma konsearttas Rittu Riđus. Sápmelaččat leat seaguhan luođi ođđaáigásaš musihkain 70-logu rájes jo, muhto Wai muitala ahte dát lea ođđa jurdda Aroteroras. ¶
- Várra leat oktiibuot vihtta joavkku geat seaguhit dán guokte suorggii, muhto ferten gal dadjat ahte leat ollusat geat lávlot Maori gillii, muitala Wai. ¶
Ii leat vuosttaš geardde ahte Norga lea bajimuččas dán ON jahkásaš eallindásse listtus. Ekspearttat oaivvildit dan sáhttit bohcidahttit sihke dearvvašlas ja dearvvašmeahttun reakšuvnnaid. Go eallit máilmmi buoremus riikkas, de dat giktala min ceaggáivuođa. Čeavlásvuođain lea álki čájehit badjelgeahččanvuođa geafes riikkaide. ON nammadeapmi duođašta ahte mii leat privilegerejuvvon álbmot, ja lea dehálaš ahte mii geavahat dán sajádaga riekta. Mo son livčče jus mii biegošeimmet ja láittašeimmet veháš uhcit go dahkat? ¶
Dáid jurdagiid lohká Reinert boahtit Italias. Borramuš Parmas lea beakkán. Dat lea oahpis máilmmi buoremus spihkebiebmun, ja doppe gávnnat maiddái ovtta máilmmi buoremus vuosttáin. Beakkán lea maid biebmogiganta Parmalat. –Konsortiet lea ovttastupmi, ja boalvvir ges lea boares sámegielsátni boazooasti birra. Namma Konsortiet Boalvvir galgá ge signaliseret dan mii lea ođas ja dat mii lea boaris, muitala Erik Renert fitnodaga nama birra. ¶
Deanu gielddastivra mearridii gaskavahku vuolgit oasálažžan A/L Indre Finnmark Avfallsselskapii, dahje jus sámegillii geahccala jorgalit, Sis-Finnmárkku Ruska ossodat searvi. Dát melddisbuktá ahjte Deanu gielda boahtte áiggis doalvu ruskkaid Kárášjohkii. Muhto dát ii mearriduvvon ovttajienalaččat. Máŋga gielddastivrralahttu eai lean mielas vuolgit oasálažžan. Sii oaivvildedje ahte ain ledje ollu gažaldagat vástitkeahttá. Sámi Áigi nr. 34 bearjadat suoidnemánu 13. b. 1984 ¶
– Olahus dassážii lei 2,2 kilosaš diddi. Dan mun godden diibmá seamma sajis, ja ledjen hirbmat duđavaš. Dát lei mu vuosttaš ja áidna luossa maid goassige lean goddán. Olles dálvvi lean muittašan mo mun rassen guliin, ja mearridin juo diibmá fas vuolgit oaggut Deanus, muitala Harri. ¶
– Maiddái munge illudin. Go gáddái joavddaime, de čomistedje bearašolbmot ja eará turisttat munno birra govvet luosa. Dat govvejuvvui vaikko makkár viŋkilis, duháhiid mielde, muitala Rytinki. ¶
–Seminára ulbmil lea bidjat fokusa veahkaválddálašvuhtii sámi báikkálaš servodagain. Mii áigut maid čájehit ahte sihke dievddut ja nissonat sáhttet illastit, muhto goabbatládje. Ulbmil lea maid čájehit movt veahkaválddálašvuohta sámi báikkálaš servodagain boahtá ovdan. Háliidit hástalit daid struktuvrraid mat doalahit ja dorjot dákkáraš veahkaválddálašvuođa, lohká Sáráhkká jođiheaddji Torbjørg H. Leirbakken. Sáráhkká lea ožžon ollu logaldalliid. Kirsten Stien hupmá veahkaválddálašvuođa máŋgga ámadaju birra. Berit Louise Utsi muitala mázelačča birra gii váidojuvvui pedofiila tendeanssaid dihte vaikko lei sivaheapmi, ja movt almmolaš Sápmi dustii dán proseassa báikkálaš birrasa ektui. Inger Elin Knutsen geahččá ges Máze-ášši juridihkalaš geahččanguovllus ja Magne Ove Varsi muitalages dan birra movt sámi mediat dahke áššiin. ¶
Inuihtat, geat fárrejit Kalaallit Nunaatas Danmárkui gávdnan dihte buoret eallima, gártet baicca heajut dillái. Københámmanis lea moatti jagis sturron inuihtaid lohku, geat gártet ássat geafivuođas gáhta alde. Golbma jagi dás ovdal elle Københámmanis sullii 15 Kalaallit Nunaata inuihta gáhta alde, ruovttu haga. Dál lea dát lohku badjelaš 200, oaivvildit bargit Kalaallit Nunaata viesus Danmárkku oaivegávpogis. –Čuohcá issorassan go sosiála váttisvuođat dušše sirdojuvvojit Kalaallit Nunaatas Danmárkui, oaivvilda Lena Jensen, gii bargá dáiguin váttisvuođaiguin Kalaallit Nunaata viesu olis. Lena Jensen muitala Kalaallit Nunaata Radioi (KNR) ahte oallugat sis elle geafivuođas ja ruovttu haga maiddái Kalaallit Nunaatas. Muhto de leat sin ruovttusuohkanat máksán sidjiide bileahta Kalaallit Nunaatas Danmárkui. Lena Jensen oaivvilda oktan sivvan dása leat go Kalaallit Nunaatas váilu máŋgga suohkanis veahkkefálaldat ja oahppan veahkkebargit sidjiide geat rahčet alkohola- ja narkotihkaváttisvuođaiguin. Jensen ávžžuha njunušpolitihkkáriid dál dahkat juoidá dáinna vai vel eanet inuihtat eai fárreše Danmárkui eallit geafivuođas. –Daid sosiálalaš váttisvuođaid ferte farggamusat eastadit doaibmabijuiguin, ávžžuha son. Dán dieđiha NRK Sámi Radio. ¶
OASTIT?: Norlandia ossodathoavda Morten Kahrs muitala ahte sis leat moadde vejolaš oasti hotellii, geaiguin leat ságastallame dál. ¶
Goit guokte joavkku leat pláneme oastit buollán hotealla Guovdageainnus. –Mii leat ságastallame vejolaš ostiiguin, ja šiehtadallan lea eanet inteansa dál go ovdal, muitala Norlandia ossodathoavda Morten Kahrs. ¶
Kahrs ii áiggo nu ollu muitalit šiehtadallamiid birra mat Norlandias leat vejolaš ostiiguin Guovdageainnu hotellii. –Mis lea proseassa jođus ja mii humadit beaivválaččat vejolaš ostiiguin, muitala Kahrs. Son maid muitala ahte eai leat dušše ovttain vejolaš ostiin hupmame. –Mii hupmat moaddásiin. Mis lea inteansa dialoga jođus, mii lea eanet inteansa dál go ovdal. Dál mii háliidit jaskatvuođa proseassa birra, inge hálit dál kommenteret šat eanet. Mii sávvat dušše ahte gávdnat buori čovdosa Guovdageidnui. Kahrs lohká vel ahte Norlandias eai leat makkárge plánat ovttasbargat ovttainge investorain oažžut johtui fas hotealla, muhto ahte eai sáhte vuos dadjat maidege sihkkarit. ¶
Altaposten aviisii muitala guovdageaidnulaš Mikkel Isak Eira ahte sii leat moadde investora Guovdageainnus ja Álttás mat leat ásaheame fitnodaga Kautokeino Eiendom AS, mii áiggušii oastit buollán hotealla Norlandias. Dát joavku áigu divvut hotealla ođasin, nu ahte boađáše johtui hotealladoaimmain juo geassái. Joavkku prošeavtta rámma lea juste dál 11 miljovnna ruvnno. Sii leat dál sáddeme doarjjaohcamiid feara gosa. Eira lea ieš boazodoalli ja son lea máŋga jagi bargan turismmain. –Mus ii leat alddán hárjáneapmi hotealla jođihit, nu ahte fertet gávdnat olbmuid geat váldet badjelasaset jođihit hotealla, puba ja resturáŋŋa. Dál rehkenastit ahte dárbbašit 15 bargi, lohká Eira Altapostenii. Dát joavku lea ožžon mielde prošektii dovddus goahka Arne Brimi ráđđeaddin go áiggoše ráhkadit resturáŋŋa mas lea sámi biebmu, muhto Brimi ii galgga plánaid mielde leat mielde beaivválaš doaimmas. Min Áigái muitala Eira ahte livččii dehálaš beassat muhtin hoteallafierpmádahkii mielde, ja ahte lea vejolaš ahte ovttasbargagoađáše Norlandiain. –Norlandia lea hui positiiva leamaš min prošektii, muitala Eira, gii lohká alddis buori doaivaga beassat oastit hotealla. ¶
Nubbi gii lea pláneme hotealla Guovdageidnui lea fálesnuorrilaš Gullik Hansen. Son muitala Guovdageainnu Lagas Radioi ahte lea oččodeame eanet investoraid mielde ja ahte lea ságastallame Olav Thonain, gii lea okta Norgga stuorámus opmodateaiggádiin. Hansen lohkáges pláneme áibbas ođđa hotealla cegget, mii galggašii hui erenoamáš. Son lohká GLR:ii ahte dat galggašii dakkár hotealla mii geasuha olbmuid boahtit Guovdageidnui. Son rehkenastá ahte dát prošeakta šattašii máksit sullii 60 miljovnna ruvnno. Min Áigi ii ožžon ságaide Gullik Hansena, gii lei olgoriikkas, iige Olav Thona, gii lei beassášluomus. ¶
Organiserejuvvon valáštallamis lea guhkes historjá Norggas. Juo 1800 vuođđologus ledje olu dáža gilážiin valáštallanbirrasat. Dás maŋŋá leat ásahuvvon ollu valáštallansearvvit mat áimmahuššet dáža valáštalliid. Sámi gilážiin bohte dákkár doalut albmaláhkái johtui easka maŋŋá nuppi máilbmesoađi. Dađibahábut sápmelaččain ii leat leamaš goassige vejolašvuohta ráhkadit seamma nana valáštallanbirrasiid go dážain. Go kulturministtar ain biehttala addimis ruhtadoarjaga Sámi Valáštallanlihttui (SVL), de son ain joatká dološ dáruiduhttin politihka. ¶
Mii doaivut sámediggepresideanta ii vuollán, ja ain geahččala láhčit dilálašvuođaid nu ahte SVL oažžu dakkár rámmaeavttuid mat bisuhit ja álggahit organiserejuvvon sámi valáštallandoaimmaid. SVL lea áidna valáštallanorganisašuvdna, mii organisere dakkár sámi valáštallamiid go heargegilvvohallamiid, njorostasteami jna. Dát leat valáštallamat, main leat guhkes árbevierut sápmelaččaid gaskkas. Min mielas lea dehálaš ahte dát valáštallamat bisuhuvvojit ja ovddiduvvujit. Muhto dalle fertejit eiseválddit doarjut sihke morálalaččat ja ruđalaččat SVL:a ja earáid geat vigget organiseret sámi valáštallamiid. ¶
– Delegašuvdna doaivu dasa lassin beassat gallestallat maiddái iešguđetlágan álgoálbmot guovlluin, muitala Justislávdegotti nubbinjođiheaddji Gunn Karin Gjul (Bb) Min Áigái. ¶
Turi muitala ahte evinki boazoálbmot lea šaddan gillát garra dili maŋŋil Sovjetuniovnna gahččama, go eai nagodan čuovvut ođđa ekonomlaš dili. ¶
Johan Mathis Turi lohká ollu bargan dan ala ahte boazoálbmogiid sajádat ja máhttu oažžu fuomášumi dain riikain gos leat boazodoalut. Boazoálbmogiid Searvi leage juo leamaš 12 jagi ja gávcci jagi lea Turi leamaš jođiheaddjin. ¶
Go pálmmaid gerget leabbumis, de joatká katekehta Wenche Holm Balto muitalus beassážiid birra, nu mo ođđa testameanttas čuožžu. Son lea oktan dulkkain Jaana Walliin távvala ovddas masa sáhttá darvehit figuraid, čilgemin manne beassášbasiin leat nu ártegis namat dego skilleduorastat ja guhkesbearjadat. ¶
–Ulbmil lea suohtastallat olgun, muitala okta plánejeddjiin, Per-Josef Idivuoma. Olgobeaivái leat plánen ollu mainna olbmot sáhttet suohtastallat. –Mis lea Nuoraid Lávdi gos nuorat rockejit. Mis leat máŋga artistta, unnimustá golbma joavkku ja artistta, geaid Sámi Grand Prix ii leat fuollan, muitala Idivuoma, ja namuha ovdamearkan iežas ja olbmás Mathias Sikku Trädgårdha. Muđui lea rabas lávdi, nu ahte vaikko gii sáhttá juoiggastit, lávllestit ja showestit. Beassášolgobeaivvi lávejit maid nuorat cegget lávuid ja lágidit stohkosiid nugo gáma- ja čoskabálkuma. ¶
–Guovtte háve leat vuodján skohterat olggobealde máđiija. Vuosttaš háve vudje ealo sisa, nu ahte midjiide dagahedje barggu fas lágidit ealu. Nuppes ges vudje fieskki čađa, nu ahte dahke luottaid ja gavdnjeje orru čorraga, muitala Eira. ¶
Dál ballá beassážiid lassanit lobihis vuodjima, muhto Anders Nils Eira aŋkke ii hálit váidit politiijaide. Son baiccá ohcala gulahallamiin čoavdit muosehuhttima. ¶
OTTAWA: Ontario provinssa álgoálbmogat dáhttot Canada oaiveministara Paul Martina nammadit historjjá vuosttaš álgoálbmotlahtu duopmárin riikka alimusriektái. Ártan lea go miehtá riikka lassánit stuora riekteáššit mat gusket álgoálbmogiidda. Canada alimusriekti (Supreme Court of Canada) lea aiddobáliid gieđahallan guokte British Colombiai gulli álgoálbmogiid vuoigatvuođaášši, ja geassemánus gieđahallá guokte ášši mat bohtet Ontarios. Dán provinssa stuorámus álgoálbmotsearvi, Iroquois ja ovttastuvvan indiánaid searvi, feaskárastá dál duopmára Harry LaForme beales, ja dáhtošii su alimusrievtti duopmárin, čállá The Ottawa Citizen aviisa. Indiánaid searvi lea movttiiduvvan justiisaministara Irwin Cotlera cealkámušain guokte mánu dás ovdal, go son logai áiggi láddan árvvoštallat bidjat álgoálbmogii gulli duopmára alimusriektái. Justiisaministtar Cotler buvttii cealkámušaidis ovdal go guokte virggi vuorddekeahttá rahpasedje maŋŋil go alismusriekteduopmárat Frank Iaobucci ja Luoise Arbour luobaiga. Ministtar ii hálit Ottawa Citizenii vástidit, galgágo nubbi dan guovtti virggis mannat álgoálbmotlahttui. Muhto son lohká “ánssu” ja “máŋggadáfotvuođa” guoktin eaktun, mat fertejit vihkkedallojuvvot válljedettiin ođđa duopmáriid. Olugat vuosttaldit almmatge evttohusa nammadit álgoálbmotlahtu, ja dadjet ahte olbmo nálli ii galgga leat mearrideaddjin go válljejit duopmára alimusriektái. –Vissásit leat máŋga gelbbolaš álgoálbmotlahtu, muhto mu mielas ii galgga nállái geahččat dákkár nammadeamis, dadjá Konservatiiva vuoigatvuođa kritihkkár Vic Toews. Dán muitala galdu.org. ¶
Olgggobealde gili leat juohke sajis huksemin báraid ja hoteallaid. Oassestáhta Cearas, gos dál leat, skierbmu ekonomija buot eanemusat olles Brasilas. Dál leat návccat cegget turistaealáhusa. Olgoriikalaččat dat leat eanaš prošeavttaid duogábealde. Muhtimiin leat máŋga prošeavtta. Niego Kjellas. Nuppe bealde gili leat guoros viessosajit. Plána mielde galget dakko leat ceagganan 14 ásodaga rikkis norgalaččaide geat hálidit golahit oasi jagis njáŋgay Canoa sáttogáttiin. Kjell ja su vilbealli Agnar Varsi jođiheaba prošeavtta. - Munnos leat juo investorat. Go buot báhpirat bohtet ortnegii, de huksegoahtit. Eanaš oassi ásodagain leat jo vuvdojuvvon, muitala businessolmmái ilus iige čiegat ahte jus lihkostuvvá de ii leat šlántiin sáhka. Ieš lohká dáža investoraid bidjan ollu ruđa dása. - Juohke ásodagas maid vuovddán oaččon oasi, muhto ii leat vel sihkar galgat go vuovdit buot ásodagaid vai láigohit muhtumiid. Ođđa proseassat stivrejit dan, lohká Kjell dego mun livččen Finansaviisa journalista. Jus livččen leamaš finanaviissa journalista, de livččii aŋkke leamaš ollu mainna deavdit aviissa dáppe. Gávpogis Forta Lezas, mii lea 20 miilla davábealde "min" gili, lea Kjelles vel okta prošeakta. Son lea muhtin Hollandalaččaid ovddas gávdnamin oasti Norggas. - Muhto das gal in leat go vuovdi, lohká Kjell, ja iige oro dainna huššaluvvan. ¶
Májjá oaidná eatnan vuolde stálubártniid ovttas nieiddažiin gean gohčodit Sujujujján. Májjá mielas son lea Sunná ládje. Son geahččala váldit oktavuođa Sujujujjáin, muhto Sujujujjá hilgu su seammás go gádju su iežas vieljain eret. Májjá fitná dávjá eatnanvuložiid luhtte. Fáhkkestaga šaddá son gievra ja hui falli viehkat. Eallin ii leat dušše gelddolaš Májjái. Dat lea maid váttis. Son ipmirda ahte Sujujujjá lea su oabbá Sunná, gean stáluáhkku lea dájuhan eatnan vuollái. Son ferte gádjut Sujujujjá ja seammás gávdnat ain ođđa vugiid ja vejolašvuođaid beassat eatnanvuložiid lusa. Májjá váhnemat ja áhkku ballagohtet su dihte, ja seammás go Májjá geahččala gádjut Sujujujjá, de leat ohcame ges Májjá. ¶
Ovttasbargoráđđehusa guovtti vuosttaš jagis lea leamaš ollu doaibma sámepolitihka ektui. Álggus namuhan juoidá mii munnje lea leamaš hui deađalaš. Sámeálbmotbeaivi guovvamánu 6. beaivi lea dál šaddan almmolaš levgenbeaivin Norggas. Dat lea duođaštussan dasa ahte Norgga stáda lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnama ala – dáččaid ja sápmelaččaid – ja ahte sámi kultuvra lea nanus, gievra ja deatalaš ¶
Ovddeš dutkamat leat čájehan ahte boazu ii ealášii badjel dálvvi dušše jeahkáliin, go das leat beare unnán proteiinnnat. Storheier čielggadeapmi nanne dálveruonas suoinnit leat erenoamáš álbmát. Daid lea álki suolbmut ja dain lea ollu proteiinnat ja minerálat. Boazu lea dan moatti smihrcehas elliid searvvis mii ávkkástallá jeahkala biebmun, masa jáhkkimis lea sivvá jeahkala erenoamáš kjemikalálaš ovttastupmi. ¶
Bohccuid guohtonlustu maiddái rievddada áigodagaid mielde. Geasset guohtu eambbo go dálvet. Čielggadeapmi dasto muitala ahte Finnmárkku bohccot guhtot dan dihte beali unnit dálvet go geasset. Bohcco guohtonunnideapmi dálvet lea dasto heiveheapmi guohtonšattuid oláheapmái ja kvalitehtii dálveáiggis. Storheier bealuštii iežas barggu dr. scient-graden fysiologas ja čielggadeami bajilčálá lei "Food intake and forage utilisation in reindeer during winter." ¶
Maiddái Sámi eatnama ala leat mannan jagi luitojuvvon bombbat. Lihkus eai seamma láhkái ja seamma ákkaiguin go Irakas. Badjel čuođi boazodoalli leat viggan áššášskuhttit Norgga Suodjalusdepartemeantta go lea viiddidan bombenhárjehallamiid Hálkaváris Porsáŋggus. Ja Norgga stáhta áigu joatkit bombemiiguin beroškeahttá maid sápmelaččat oaivvildit. ¶
«Maiddái Sámi eatnama ala leat mannan jagi luitojuvvon bombbat.» ¶
Balddonas doaškala bártnáža vulos ákšuin. Ieš boagustii: HAHAHAHA. Bártnáš čuorvvui “Veahket” . Illá gullui. ¶
– Veahá hádja gal lea vel. Ii go son biggu geasis, árvala Per Ingvar Boine. ¶
– Lea dáhálaš váldit vuhtii váruhusmearkkaid mii guoská mánáid ja nuoraid doaimmaide. Norgga mánát lihkadit dál olu uhcit go 20-30 jagi áigi. Dan duođastit dutkamat. Mánát geavahit olu áiggi juohke beaivve skuvllas ja ruovttus čohkkát jaska TV- ja pc-šearpma ovdabealde. Earret eará dan dihtii lea ovcci jahkásaččaid gaskamearalaš deaddu lea losson golmmain kiluin maŋimuš 25 jagis, muitala Álbmotdearvvašvuođa našunalsearvvi váibmo- ja karadávddaid eastadeaddjibargi Olov Belander. ¶
Stuorradiggedieđáhus nr. 30 mii almmuhuvvui cuoŋománus, geatnegahttá skuvllaid láhčit vejolašvuođa beaivválaš rumašlaš doaimmaide buot oahppiide. Namahuvvon 18 searvvi ja ráđi oaivvildit leat dárbu dárkistit ahte skuvllat galget láhčit vejolašvuođa diibmosaš rumašlaš lihkadeami juohke beaivve. Maiddái Sosiala ja dearvvašvuođadirektoráhta lea 2000:is rávven ahte skuvllain ferte leat buot luohkáin unnimus diibmosaš olgostuohkan dahje rumašlaš doaibma. ¶
– Mátkosteaddji fitnodagat leat čájehan hui stuorra beroštumi dáid kurssaide. Danin álggahit ođđa kurssaid čakčat, muitala kursahovdejeaddji Åshild Bye. ¶
– Ofelastimis lea maid dehálaš várjalit luonddu ja báikkálaš kultuvrra, muitala Bye. Su dieđu mielde lea leamaš dássážii uhcán luonddubillisteamit turisttaid geažil Finnmárkkus. ¶
Jakutija šamána noaidi buvttii buriid vuoiŋŋaid vuosttas Ijahis Idja dáhpáhussii Anárii mannan sotnabeaivve. Hutkás “Wimme” fas girdilii luđiin robi ala almmi vuolábeallai Vuosttas Ijahis Idja dáhpáhusat lihkostuvve, dál šaddá joatkka boahtte giđđaegease. ¶
Ritulá lei vuoiŋŋalaš gos šamána álggos vuos ráhkkanii. Ráhkkanettiin son gárvodii ja bijai šamánanáhkkebiktasiid mas ledje dievva divggat, biellut ja eará skilanat. Son buolláhii dola lávddi ala ja oaffaruššaid earret eará láibbi ja bolddii muhton ealli guolggai. Dásto álggii ritulá gos šamána juoiggai, dearppaid noaiderumppu ja gaskkohagaid son áddestalai oahpes lotte ja ealli jienaid. ¶
Goarkŋui robiala ¶
Máŋimuš artista, gean buohkat ledje vuordán, lei beakkán “Wimme” . Ii son hálidan dán háve juoigat lávddi alde, son báicce nugo juo dábálaččat, hirpmástuhttii olbmuid ja goarkŋui sámi duodjevistti robi ala festivála báikkis. Dás juoigagođii sihke oahpes ja amas luđiid ja birrasii 300 olbmo ledje dallánaga fárus. ¶
Historjjálaččat lea Finnmárkku ja Davvi-Romssa ealáhus vuođđuduvvon dan ala ahte ávkkástallat rikkis luondduresurssaid ja olggosfievrridit buvttagiid internašunálalaš márkaniidda. Vuođđoealáhusat guolásteapmi, eanadoallu ja boazodoallu leat ain dehálaš vuođđun otná ássanminstarii. Guovlu lea hearki rievdadusaide luonddu ektui, birrasii, márkaniidda ja olgoriikapolitihkalaš dáhpáhusaide. 1990-2002 áigodagas njiejai olmmošlohku doaibmabidjoguovllus guvttiin proseanttain. Seamma áigodagas lassánii olmmošlohku riikkas 6.4 proseanttain. Mearkkašahtti lea ahte lei riddoguovlluin gos olmmošlohku eanemusat njiejai. Barggolašvuođaovdáneapmi leamaš seamma áigodagas negatiivvalaš, seammás go muđui Norggas lea oppalaččat lassánan. Erenoamážit lea priváhta barggaheapmi mannan garrasit maŋos ja rievdadanattáldagat leat heajut. Bargguhisvuohta guovllus lea odne guokte proseantta badjelis go muđui riikkas. ¶
— Kursaoasseválddit Ráhkas leamaš hui duhtavačča go leat guokte oahpaheaddji geat gaskaneaska sámásteaba ja hásttuheaba kursaoasseváldiid mielde sámástit. Dáinna vugiin áigu Sámi giellaguovddás joatkit, go leat lihkostuvvan nu bures, muitala beaivválaš jođiheaddji Kjersti Myrnes Balto. ¶
–Mus lea konkrehta ášši Ráđđehussii, movt Norga áigu doarjut foruma. Ovdamearkka dihte áigot go luoikat nuorra bargi ja movt politihkalaččat dorjot, muitala Magga ovdal čoahkkima justisministariin. Magga lohká Norgga leamaš čeahpi doarjut foruma barggu. –Norga lea bargan buori barggu, ja sávan ahte dat joatkašuvvá. Lea deaŧalaš ahte Norga joatká doarjut foruma huksema nu ahte dat oažžu bargokapasitehta ja alit stáhtusa ON-vuogádagas. Fertet muittuhit sin dán barggu birra, vai leat gozuid nalde, lohká Magga, gii sávvá ja vuordá ahte Norga joatká doarjaga forumii ja maiddái ahte nanne dan barggu. ¶
Maŋemus ášši man birra humai justisministariin lea oahppováillagiid dilli, mii lea hui áigeguovdil dál. –Lea hoahppu čoavdit oahppováillagiid ášši. Ráđđehusa sámi stáhtačálli Anders J.H. Eira lea mannan vahku dadjan ahte jus Sámediggi bivdá Ráđđehusa ja Stuoradikki geavahit sámeálbmoga foandda oahppováillagiidda, de galgá ášši čovdojuvvot jođánit. Jus nu lea, de lea buot láhččon gárvvisin. Dál lea ášši Ráđđehusa hálddus, ja háliidan diehtit man jođánit sii áigot čoavdit ášši, muitala Magga, gii dán ášši váldá ovdan sámediggeáirrasin. Magga lohká olbmuid ožžon dakkár ipmárdusa ahte Sámediggi dat lea billistan ja goazahan ášši. Dat ii leat su mielas riekta. –Sámediggi ii galgga váldit badjelasas ovddasvástádusa dáruiduhttimii ja nuppi máilmmesoahtái. Ráđđehus ferte váldit dán ovddasvástádusa ja máksit individuála buhtadusa dáidda olbmuide. Sámediggi lea dadjan ahte jus ii gávdno eará ruhta go sámeálbmot foanda, de fertejit das váldit dan ruđa. Magga áigu čuovvut dán ášši, vai dat ii vajálduvvo. –Lea deaŧalaš čuovvut ášši, balan ahte dat muđui vajálduvvo. Sávan ahte justisministtar juo dál sáhttá duođaštit ahte áigot čoavdit ášši ja máksit dáidda olbmuide jođánit buhtadusa, lohká Magga ovdalgo manná čoahkkimii justisministariin. ¶
— Dássážii leat ožžon moadde cavgileami juohke beaivve, muitala Jensen. ¶
—Mii leat maiddái ovdal ožžon cavgilemiid. Beaivválaččat cavgilit olbmot vearroeiseválddiide lobihisvuođaid birra. Máŋga stuorra vearro- ja divvabiehtusášši Finnmarkkus leat cavgileamiid vuođul guorahallon, muitala fylkkavearrohoavda Rolf Kåre Jensen preassadieđáhusas. ¶
- Mus han ii leat go guokte jagi vuođđoskuvla. Ledjen 12 jagi go skuvlii álgen, vihtta jagi maŋŋonii mu skuvllaálgin soađi geažil. Liikká bidjen miela vuollái ahte áiggun skuvlla vázzit. Geahččalin ja dat manai bures. Stuorámus hehtehus lei ahte ii lean giella, muitala Nordsletta, gean ollu Kárášjohkalaččat maid gohčodit “Sosial-Ándin” . ¶
27-jahkásaš divttasvuotnalaš ja julevsápmelaš Silja Skjelnes ozai UD-aspirántan dálvet. Nu dahke maid sullii 700 eará olbmo. Dain besse sullii čuođis viidáset geahččalemiide, ja dain fas moaddelogis jearahallamii. Loahpas ožžo 15 ohcci ilolaš dieđu ahte leat beassan aspirántan. Go Silja Skjelnes oaččui dán somás dieđu sullii vahku áigi, de illá oaččui sániid. –Jávohuvven áibbas go riŋgejedje munnje. Šadden nu ilus. Šaddá sihke gelddolaš ja hástaleaddji, ja lea hirbmat movttidahtti, illuda Skelnes, gii dál orru Londonis gos bargá advokáhtafitnodagas. Nuorra nieida lea áigá juo fárren eret ruovttubáikkis Divttasvuonas. Maŋŋel go lei vázzán skuvlla Troanddimis, fárrii son olgoriikii. Son lea lohkan stáhtadiehtaga ja kommunikašuvnna ja bargan sihke Irlánddas, Østerriikkas ja Londonis, ja sus leat guokte mastergráda. –Galgen dušše gávcci mánu orrot olgoriikkas, muhto in ollen šat ruoktot. Lei nu miella mátkkoštit ja oaidnit máilmmi, muitala Skjelnes movttegit. ¶
Borgemánu 15. b. 2004:s lei ordinašuvdna Guovdageainnu girkus. Bergenlaš Trygve Johannes Hellesøy (66) ordinerejuvvui báhppan. Eanehat leat maŋimuš jagiid dohkkehan daid homofila-liberala bismmaid, ja leat mannan báhpavirggiide cand.teol. eksameniid haga. Dát lea dahkkon Stáhtagirkus doalahandihte dán jođus. Báhpaid vátnivuohta lea oidnosis máŋgga guovllus. Danin leage odne vejolaš viežžat olbmuid eará ámmáhiin ja dahkat sin báhppan. Doppe gos biibbaloskkolaš báhpat biddjojit eret, de sáhttet sin sadjái ordineret nissoniid ja albmáid geat sodjalit bismmalaš ođđaortnegiidda mat leat oalát Ipmila Sáni vuostá, nugo omd. homoseksuella dagut. Dolin ii lean vejolaš šaddat báhppan jus lei earránan oktii dahje guktii. Odne lea guhkkin eret nu. Báhpat leat almmolaččat dovddastan gallát náittosdilis sii dál leat. Dákkár báhpat leat eanet go mii jáhkkit. Vuođđun báhpábálvalussii eai leat šat evangelistalaš-luhtera dovddastusčállosat, muhto dál galgá vuhtiiváldit ortnegiid ja guottuid mat alo gustojit Stáhta girkus. Sii guđet oasálaste ordinašuvnnas Guovdageinnus ledje: Kappelana Lars Haugan, Kárášjohka, kappelana Jan Hanssen, Áltá, proavás Arild Hellesøy, Kárásjohka, kappelana Olav Øygard, Áltá, rektor/suohkanbáhppa Kristin Stang Meløe, Tromsa ja searvegotteráđilahttu Inger Marie Bongo Eira, Guovdageaidnu. Min davimus bisma, Per Oskar Kjølaas jođihii ordinašundáhpáhusa. Son čáđahii ordnašuvnna dan girkus gos ieš lei báhppan 7 jagi, 1986:a rádjái, dan áigge go ain lei ávkkálaš leat biibbalgieris ja "konservatiiva" ovttas dainna garra læstadialaš searvegottiin. Kjølaas fuobmái homofiila-digáštallamiid oktavuođas ahte son várra fertii molsut teologálaš geainnu vai beassá bisbmastullui. "Bellodatgirjjiin" ja "rievttes" teologálaš geainnuin, ja maŋimus sátni girkostáhtaráđis, ollašuvai Kjølaasa kabala. Bisma Kjølaas divttii dan homofiila-lesbadoaibmi kappellana Anniken Urianstada joatkit báhppan Málaha báhppasuohkanis. Su suohkanbáhppa Málahis, guhte ieš dohkkeha dákkár ovttaseallima, Kristin Stang Meløe, lei nugo namahuvvon mielde Trygve Hellesøy ordinašuvnnas. Meløe lea dál rektor Davvi oahpahusguovddážis, gos Hellesøy lea váldán iežas kurssaid šaddan dihte báhppan ođđa ortnega mielde. Dalle lea Kjølaas diktán nissonbáhpa bargat báhppan Guovdageainnus. Dát gal várra ii leat ovdal gal dáhpáhuvvan searvegottis. Ja dál lea muhtin eará nissonteologa, Kristin Astrup ohcan prošeaktabáhpá virggi seamma sajis. Bisma Kjølaas geavaha iežas goasttaid oažžun dihte ođđa guottuid dien sámi-læstadianalaš searvegoddái. Ja ođđa buolvvat orrot dohkkeheame ođđa guottuid iežaset ovddeš báhpas (bismmas). Báhpat maid boares searvegoddi ii fuollan, váldet ođđa buolvvat bures vuostá! Nie šaddá go álbmot suruhuvvá, ja girku stivrejuvvo álbmogis ja liberálalaš girkojođiheaddjiin. ¶
Lea stuorra eanetlohku Stuorradikkis geat dál dorjot rievdadusaid tomtaláigolágas. Muhto Ovddadusbellodat lea beahttán ollusiid. Jagi áigi čužžo sii Stuorradikki sárdnestuolus ja lohpidedje buot ahte tomtaláigoheaddjit galge oažžut oastinvuoigatvuođa. Dál jorggihedje sii oalát, ja jienastedje olles lága vuostá. Dáinna čájehedje sii ahte sii eanet beroštit suodjalit ruđa ja kapitala dan ektui ahte suodjalit olbmuid geat gillájit badjelmearálaš láigosoahpamušaiguin. ¶
Nystø gal imašta manin muhtumat moitet dán šiehtadusa. –Leat go sii obbanassiige lohkan dán šiehtadusa. Dáiddárráđđi ja Sámediggi galget šiehtadallat, easka dalle oaidná bohtosiid man ollu iešguđetge dáiddasuorggit ožžot ruđaid, dadjala Nystø, ja lasihastá vela ahte šiehtadus han lea stuora lávki ovddosguvlui. ¶
Ii hala ruđas ¶
Guovdageaidnulaš Jo Magne Hætta deaivvai dovddus Ane Dahl Torp maŋŋel tv-showa. –In lean vuordán dan, ja go Torp vel čájehii beroštumi Sápmái ja sápmelaččaid dillái, de gal duođai illosin, lohká Hætta Min Áigái. Dahl Torp lohká Min Áigái ahte lea soma go sámi filbma ja sámi neavttár lea nominerejuvvon, ja rámida vel Bázo-filmma. –Lea buorre filbma ja Anitta lea čeahpes neavttár. Áiggun áinnas boahtit Sápmái ja oahppat eambbo sámi kultuvrra ja eallindili birra doppe, son vel lasihastá ovdalgo doapmala festii dan somás Amanda-ija. ¶
Guokte jagi dás ovdal árvallii Sámediggi njeallje dássemándahta mat galget nannet unnán ovddastuvvon sohkabeali oasálastima. Departemeanta lea hilgon Sámedikki mearrádusa, ja árvala baicca ortnega mii ii váldde vuhtii hástalusaid sohkabealebálanssa ektui. – NSR atná dohkkemeahttumin ahte Sámedikki mearrádus dán áššiis ii leat váldon vuhtii departemeantta árvalusas. NSR oaivvilda prnisihpalaččat ahte sámi álbmot Sámedikki bokte galgá hábmet iežas boahtteáiggi, ja nu maid Sámedikki válgaortnega. - NSR lea gulaskuddanreivvestis deattuhan ahte departemeanta ii leat nagodan ákkastallat manne hilgot Sámedikki mearrádusa. Departemeanta ii leat váldán duođas daid hástalusaid mat Sámedikkis leat sohkabealebálanssa ektui, šálloša NRS pressadieđáhusastis. ¶
Golbma iešguđet nissonolbmo eallinvuorbbi galgá neavttár Sara Margrethe Oskal čájehit, “Nissonolmmoš” nammasaš monologa čájálmasas. Monologat leat humoristalaččat, ja muhtun háviid viehka roavva komediat. –Dat golbma nissonolbmo eallinvuorbbi govahallojit nu jorggu láhkái ahte dat ii sáhte šaddat go mielahis hearvái, muitala Beaivváš Sámi teáhtera diehtojuohkki Silja Somby. ¶
Monologat leat gelddolaš máidnasat nissoolbmuid dili birra, mat muhtun muddui leat heivehuvvon Sápmái. –Mii áigut njulgestaga geahččalit čájehit nissonlaš klovneriija, mii mahkká dáhpáhuvvá Sámis, muitala bagadalli Harriet Nordlund. Son háliida gal deattuhit ahte eai leat ovdal dán geahččalan. ¶
–Munnje šaddá dát stuora hástalussan go gearddi dát lea olleseahket čájálmas. Balan maid veaháš, muhto eanemusat gal illudan issorasat dahkat dáid monolgaid, muitala Sara Margrethe Oskal. Oskal lea aiddo beliid virgáduvvon neavttáraspiranttan Beaivváš Sámi Teáhterii. Muđui lea sus mastergráda teáhterneaktimis Helsset teáhter allaskuvllas. ¶
DEATNU: Deatnolaččat duohttalit borgguhanlága. Dat lea boađus iskkadeamis maid Deanu gieldda bearráigeahččit leat čađahan mannan vahkkoloahpa. Dearvvašvuođadivššár Ánne-Birgitte Henriksen ja gielddadoavttir Sigrun Winterfeldt.gallestalaige muhtun olgobáikkiid Deanu gielddas. Maiddái Bargobearráigeahčus oasálaste. – Mii geahčaimet gávdnojit go galbbat mat muitalit borgguhangildosa birra. Dasa lassin jearaheimmet gussiid mo sii doahttalit lága. Eaiggádat eai leat dárbbašan jájet olbmuid olggos borgguheame geažil dahje bidjat erenoamáš eará doaimmaid johtui, muitala gielddadoavttir Sigrun Winterfeldt. ¶
Bátnedoavttir dilli Finnmárkkus lea muđui oalle heittot, váikke lea gal veaháš buorránan máŋimuš jáhkebeale. 17 bátnedoaktár virggi ledje rábas guovvamánus, dál leat čieža virggi rábas. –Vearrámus dilli lea Čáhcesullos, Girkonjárggas, Bierralváhkis ja Hasvikas, muitala Lauritsen. ¶
–Áinnas vuolggán Ruššii. Dat han lea okta dáid stuorámus kultuvrariikkan obba máilmmis, dadjala Larsen ja leaikkastallá ahte amma dál lea son Ruššii návlejuvvon. Muhto mannan vuossárgga fas besse sápmelaččat gullat eatnigillii TV-ođđasiid. ¶
POSITIIVAT: Snåasa sátnejođiheaddji Vigdis Hjulstad Belbo muitala ahte buohkat leat positiivat dasa ahte Snåasa suohkan šaddá guovttegielat suohkanin. ¶
Snåasa suohkanis lea leamaš gulaskuddamis gažaldat galgá go suohkan ohcat beassat Sámedikki giellahálddašanguvlui. Sátnejođiheaddji Vigdis Hjulstad Belbo muitala ahte leat ožžon logi cealkámuša áššái, ja ahte buohkat leat positiivat dasa ahte Snåasa šaddá lullisámi giellahálddašanguovlun. ¶
–Buot čujuha dan guvlui ahte Snåasa suohkan sádde ohcama beassat giellahálddašanguvlui, muitala Hjulstad Belbo. Snåasa suohkanis lea lávdegoddi mii lea bargan dáinna áššiin diimmá rájes. Dán lávdegottis galgá leat čoahkkin dán mánu loahpas. Lávdegoddi galgá mearridit evttohusa ovdagoddái. Suohkanstivra mearrida loahpalaččat ášši boahtte mánu čoahkkimis. –Lea jáhkehahtti ahte suohkanstivrra eanetlohku háliida ahte Snåasa šaddá guovttegielat suohkanin, lohká sátnejođiheaddji. Min Áigi muitalii cuoŋománus ahte Snåasa Ovddadusbellodat ii leat ovttaoaivilis dasa ahte suohkan šaddá guovttegielagin, ja bellodat gáibidii álbmotjienasteami áššis. Ášši lea leamaš suohkanstivrras, muhto Ovddádusbellodat ii ožžon eanetlogu dasa. Nu ii šatta áššis álbmotjienasteapmi. ¶
Prošeakta lei ovttasbargun gaskal Reykjavika oahpistankántuvrra, Davviriikkaid Diehtojuohkinkántuvrra ja Finnmark Reiseliv fitnodaga. Juhls silbarávddi ovddasteaddji, Sunniva Juhls, čájehi iežas silbačiŋaid ja sámi duoji. Ulbmil čájáhusain lei muitalit ja čájehit oasi Sámi ja Finnmárkku kultuvrras Islándda ássiide ja eará mátkkosteaddjiide. Lávvardat eahkeda lágiduvvui sámi eahket Davviriikkaid Viesus Reykjavikas, gosa birrasiid 70 guossi ledje boahtán. Heaika Skum logaldalai sápmelaččaid birra dálá servodagas. – Olbmot ledje hui diehtoáŋgirat ja jearahedje ollu sámi áššiid ja muđui sápmelaããaid birra, muitala Skum. Marit Elisabeth H. Øverli loahpahii eahkeda doaluid smávit konsearttain. Sámi ustitvuođasearvvi jođiheaddji, Sirgurđur Helgi Gudjšnson lei earenoamáš duhtavaš doaluiguin ja go vel nie ollu olbmuid geasuhii doaluide. Seamma áiggi go sámi doalut ledje, lágiduvvojedje maid riikkaidgaskkasaš homofiila doalut, mat geasuhedje oktiibuot 40.000 guossi. ¶
Sirgurđur Helgi Gudjšnson muitala ahte go nu unnán lea áviissain, radios ja TVs sápmelaččaid birra, de dat dagaha ahte olbmuin lea hui stuora diehtoáŋgirvuohta. –Olbmot viššalit jearahedje sápmelaččaid birra, ja oassálaste sámi doaluid. Gudjšnson lei bures nagodan márkanfievrridit sámi doaluid, go TV fitnodagat ledje goappaš beiviid govvideamen doaluid ja sápmelaččaid. –Marit Elisabeth Hætta Øverli lávlun ja juoigan bures vuostáiváldui Reykjavikas, ja máŋggas jearahedje su oažžut Reykjavikii maŋŋil olles čuojahanjoavkkuin. Sirgurđur Helgi Gudjšnson lohká ahte sin áigumuš livčče boahtit Finnmárkui ja Sápmái, ja čájehit Islándda kultuvrra ja muitalit Islándda Sámi Ustitvuođasearvvi birra. Son namuha Guovdageainnu Beassášdoaluid ovdamearkan goas sáhtaše finadit Sámis. ¶
Nilsen muitala ahte biillas ledje golbma nuora 20-jagiin; guokte bártni ja nieida. Politiiját váruhit biillas leamaš oalle leahtu 60-vuodjenguovllus. –Biila lea massán coavcci ja mannan eret luottas gos deaivai čuovgastoalppu njeaiga. Muhto eat dieđe manne lea šleaŋgga ožžon, lohká Kathrine Nilsen. Nilsen muitala ahte poltiiját eai várut vuodji leamaš gárremin. ¶
Garra bátnevearkkain fertii kárášjohkalaš Sverre Somby olbmás dáhttut gáikkihit bávččasbani.–Lea veaddjemeahtton bátnedoaktára lusa beassat Kárášjogas, muitala Sverre Somby. ¶
300 olbmo gávdne geainnu Buletjávrái bearjadaga. Buletjávrái lea sadji 5-600 olbmui. Lávvordaga ledje 500 festiválaguossi. Maiddái dalle bohte eanaš olbmot easka maŋŋel gaskaija. –Leimmet rehkenastán 300 olbmo goabbat eahkedii, nu ahte obbalaččat bohte eanet go maid dárbbašeimmet ekonomalaččat, lohká Čakčafestivála Brita Triumf. Su mielas lea váivi go festiválaguossit bohtet nu maŋŋit festiválabáikái. –Lea hui váidalahtti go olbmot bohtet easka gaskaija áigge. Mii diehtit ahte láve leat nu, muhto lea unnán maid dasa sáhttit dahkat. Sáhttit dieđusge dušše guokte joavkku diŋgot čuojahit, nu ahte konsearttat eai álgge ovdal gaskaija áigge, muhto mii leat hálidan addit olbmuide musihkkavásáhusa, iige dušše feastta, čilge Triumf, gii ii dieđe movt galggašii olbmuid oažžut árabut boahtit. Vaikko ledjege unnán olbmot muhtin artisttaid konsearttain, de lohká Triumf sin liikká leamaš hui duhtavažžan. –Artisttat goit ledje hui duhtavaččat ieža, muitala Triumf. ¶
Bátnedoavttir Wiggo Isaksen guhte dál lea penšunista lohká ahte ii leat váralaš ieš gáikut báni.–Dán leat olbmot dolin dahkan, muhto dieđus lea hirbmat bávččas jámiheami haga, muitala Iskaksen. ¶
Isaksen muitala ahte dolin lei dábálaš ahte badjeolbmát gáiku bávččasbániid olbmuin. –Sii ledje hutkái ja máhtte ráhkadit sierra gáikunduoŋggaid, nu ahte ii leat miige ipmašiid ahte nu dál ge sáhttá dáhpáhuvvat, boagusta Isaksen. ¶
– Oahpu bokte doaivut mii oažžut eambbo oahppan ofelaččaid min guvlui. Turisttat hálidit vásihit guovllu erenoamášvuođaid, eaige sii boađe deikke nuppástuhttit min árbevieruid. Danin lea dehálaš áimmahuššat guovllu luonddu ja kultuvrra. – Ofelaškurssa sáhttá maid movttiidahttit guovllu turistafitnodagaid buoridit dálás fálaldagaid ja ovddidit ođđa fálaldagaid. Doaivut sin maid bargagoahtit eambbo ovttas. Oahppit galget oahpásmuvvat sihke Suoma ja Norgga beale árbevieruiguin. Čoagganeamit leat álo ođđa sajis. Ná besset oasseváldit oahpásmuvvat iešguđet guovlluin, ja sis lea maid buoret vejolašvuohta ráhkadit fierpmádaga, muitala Åshild Bye. ¶
Deanu Bearašgohttensaji eaiggát Oddmund Aslaksen jáhkká ođđa oahpu leat ávkin turistafitnodagaide. – Turisttat sáhkkestallet hirbmasit guovllu árbevieruid birra. Ja go mis šaddet eambbo oahppan ofelaččat, de dat movttidahttá ain eambbo turisttaid sáhkkivuođa. Dat fas bisseha turisttaid orustit guhkit áiggi guovllu gohttensajiin, árvala Aslaksen. Son lea fuopmán ahte ollu turisttat rábmojit guovllu luonddu. – Olusii mielas lea min luondu hui eksohtalaš. Eatge mii buohkat máhte hástalit dan turisttaide seamma láhkai go oahppan ofealččat dahket. Erenoamáš italialaččat ja spánskkánat lávejit rápmot man erenoamáš luondu mis lea. ¶
Mii lea geavvan? Na EU lea šaddan eambbo badjelnašuvnnalaš - mearrádusat eambbo ahte eambbo surggiin leat sirdojuvvon našuvnnalaš parlameanttain čiegus proseassaide Brusselii. Doppe lea buot fápmo dan kommišuvnnas mii ii oba leat ge álbmotválljejuvvon. Dat mii lea geavvan muitala midjiide mađi eambbo badjelnašuvnnalaš EU lea šaddan dađi unnit geasuheaddjin šaddá uniuvnda! Olbmot hálidat ovttasbarggu Eurohpas, muhto eai sii šat čuovvol de go elihtat diktet ovttaiduvvanbarggu (integrasjon) doaibmat iešalddis. ¶
–Letne sihkkelastán sullii logi miilla beaivái, muitala Schäfer. Suoidnemánu 25. beaivvi vulggiiga Göteborgas Lulli-Ruoŧas. Davvenjárgii lea mátki. –Háliideimme oaidnit Davvenjárgga, ja dá lea fiinna vuohki beassat dohko. Beassá oaidnit dan čáppa luonddu bures. Vaikko leaba juo sihkkelastán juo stuora oasi dan 2500 kilomehtar guhkosaš mátkkis, de eaba loga iežaskka váiban. –Ean leat váiban, sykkelaste oainnat tandema. Lea álkit ovttas sihkkelastit ja letne čađat fárrolaga duolbmume. ¶
Dan bottas go Min Áigi humada bárain, de vudjet ollu biillat meattá siivvužit ja gehččet hirbmosit imašlaš sihkkelii. –Eatnašat geat bohtet ovddal dearvvahit ustitlaččat ja muhtimat bisánit maid, muitala Schäfer. –Go bisánetne gávppošit, de ollusat jerret geat moai letne ja maid barge. Bárra lea diibmá plánegoahtán mátkki Davvenjárgii, hárjehallama guhkes mátkái leaba ožžon dakko bokte ahte sihkkelastit bargui. Go vulggiiga Göteborgas, de lei 30 lieggagráda. Sámis ii leat seamma liekkas. –Lea veahá čoaskkis juste dál, muhto lea mihá buoret sihkkelastit go ii leat nu báhkka. Mihá vearrát go čoaska dálki lea arvi. Maŋemus beivviid lea veahá arván, ja dat ii leat nu somá. ¶
Meahccebálvalus lea mannan vahkus bearraigeahččan bievlavuoddjima Lágesduoddaris. – Doppe lea leamaš hui stuorra johtolat luomejekkiide ja jávrriide. Oktiibuot leat registreren sullii čuođi fievrru. Juohkehaš lea vuodján dušše lobálaš lahttuid alde. Dat lea hui stuorra ovdáneapmi diimmá ektui, muitala Elin Skog. ¶
Mikkel Isak Eira áiggošii divvut buollán hotealla Guovdageidnui, ja lea ožžon buriid lohpádusaid sátnejođiheaddjis. Dál gullá ahte suohkan lea lohpidan Gullik Hansenii hotealla, iige dieđe šat masa galgá jáhkkit. –Mun in luohte šat sátnejođiheaddjái, beaškala son. ¶
Muđui geahččala sámediggeráđđi addit dakkár gova ahte sii leat bargan aktiivvalaččat heaittihit Rávttošvuomi suodjaleami maid eai lea leamaš hálidan. Šállošahtti go eat oaivvil dan seamma. Min mielas lea sámediggeráđđi leamaš loikkas ja sii leat belohahkii bargan, soaitá leat danne go eai leat boazosápmelaččat, muhto mearrasámit ja kveanat geat buot eanemusat gillájit Rávttošvuomis. Sámediggi ii leat bargan seamma ollu politihkkalaččat Rávttošvuomi suodjalemiin go dan maid leat bargan ovdamearkka dihte Divttasvuonas. ¶
-Galgá go Sámediggi leat ii-orgána sápmelaš hommejeddjiide sámi guovlluin? Vai galgá go Sámediggi rahčat dan ala ahte olahit ságastallama sámi vuoigatvuođaid oamasteddjiiguin? ¶
Bongo muitala ahte boazosápmelaččat geat leat geavahan dákkár lávu leat aivve rámi addán.–Dalle han mun jáhkán lávus leat buori kvalitehta ja ahte dan lea álki geavahit, go ieža “proffat” , badjeolbmot, dan dadjet. Bongo lohká lávu leat sihke geahpasin ja dakkárin mii ii váldde ollu saji.–Oažžu vaikko lávkii dan bidjalit, lohká Venora jođiheaddji. ¶
Biehttala vástidit ášši ¶
Ellinor Guttorm Utsi biehttala vástideamis Máret Sárá ášši, muhto atná dehálažžan nannet nissonolbmuid dili boazodoalus. ¶
Ovddit Min ÁIggis čáliimet ahte Inger Anita Smuk lea lahttu boazodoalu árvoháhkanprográmmas, muhto dat ii doala deaivasa. Dan meattáhusa šállošit. Stivrenjoavkkus leat NBR ovddas Aslak J. Eira ja Elin Fjellheim. Sámedikki ovddas ges Jane Juuso. Eanandoallodepartemeanta ovddas leaba Vigdis Bolås ja Geir Dalholt. ¶
Stáhta geaidnodoaimmahat árvala loahpahit vejolašvuođa váldit biilavuodjinkoartta Sis-Finnmárkkus. Ortnet sáhttá loahpahuvvot juo boahtte čavčča. Dál sáhttet olbmot vuodjit koartta Leavnnjas, Porsáŋggu gielddas. ¶
Go galggaš doalahit girjás ja máŋggabealat preassa dalle lea deaŧalaš ahte preassadoarjja ain gávdno. Finnmárkkus leat fylkka oallut aviissat dan doarjaga duohken vai oba besset ge almmuhuvvot. Fylkkas leat ollu aviissat, vedjet leat eambbo go ollugiin earáin. Ja dat lea deaŧalaš speadjalastin dihte dán girjás fylkka iešguđetlágan beliid, gielalaš kultuvrraid, bieđgguid ássama ja guhkes gaskkaid. Go doalahit doarjaga de leat maid bargame dan ala ahte doalahit girjáivuođa. Dainna lea Finnmárkku Bargiidbellodat hui duhtavaš. ¶
Go Finnmárkku fylkkadiggi deaivvada boahtte vahkus de árvala fylkkasátnejođiheaddji ortnega mo nannet priváhta dahje kollektiivalaš vuoigatvuođaid FInnmárkkus. Earret Finnmárku opmodatstivrra, de dáhttu son dál sierra lávdegotti gosa sápmelaččat ja eará finnmárkulaččat sáhttet ovddidit iežaset vuoigatvuođagáibádusaid. ¶
– Jus it leat duhtavaš otná ortnegiin ja oaivvildat alddát leat sierra vuoigatvuođaid ovtta báikái, de ovddit gáibádusat lávdegoddái gos čohkkájit fágačeahpit. Lávdegoddi muitala oaiviliiddis Finnmárkku opmodatstivrii, mii dohkkeha dahje hilgu lávdegotti árvalusa, čilge Pedersen. ¶
MANNAN AVIISA: Gaskavahku čálii Min Áigi Muosát sátnejođiheaddji Inga Lill Olsena ja guhtta eará Finnmárkku gieldda sátnejođiheaddji duhtameahttunvuođa birra. Dál illuda Olsen go fylkkasátnejođiheaddji guldala sin. – Jierpmálaččat dahkkon Pedersenis, lohká Olsen. ¶
Sii áigot váldit eret stuora stobu, headjadoallanvistti, maid ledje plánen hotellii. Dasa lassin váldet eret diskotehka, ja soitet maid 20 lanja váldit eret. –Spa-ossodat, resturáŋŋa ja lanjat main oaidná viidát leat min mielas dehálepmosat. Ja maiddái olgguldas hápmi hoteallas. Lea dehálaš oažžut designa hotellii. Ovdal galggai guosselohku leat álo 65 proseanta vai eai galgga massit ruđa. Dál lea lohku 45 proseanta. Hansen jáhkká ahte de lea álkit oažžut ruhtadeddjiid. –Lean maŋemustá odne hupman Olav Thonain ja son lea hui positiiva prošektii ja Finnmárkui maid muđui. Lean ovdal vuovdán sutnje gárvves hotealla, muitala Hansen. Sus lea stuora doaivva ahte lihkostuvvá. –Dá lea gelddolaš prošeakta. Dál barggan olles leahtuin, muhto jus in leat gávdnan ruhtadeddjiid go dát jahki nohká, de geassádan. ¶
Álbmotbivttas leksikona mas oktiibuot leat 1000 siiddu, galgá šaddat leksikona buohkaide geain lea beroštupmi álbmotbiktasiidda ja dien oassái min kultuvrras, lohká Hallvar Vik. Leksikonas galget birrasiid 450 bunáda ja dasa lassin norggabeale sámi váldogávttit govvejuvvot ja čilgejuvvot. –Juohke sámi gáktái juolluduvvo suige 2 siiddu, muitala Damms lágádusas Hallvar Vik. ¶
Dál go Sven-Roald Nystø lea dieđihan ahte ii hálit boahtte áigodagas šat joatkit presideantan, de lea šaddan NSR siskkabealde digaštallan ahte NSR berre boahtte válggaide nammadit presideanta evttohassan nissonolbmo. Dan duođašta NSR jođiheaddji AIli Keskitalo, gii ieš ii hálit šaddat presideantan boahtte áigodagas. –Dat lea duohta ahte NSR siskkaldasas lea dál sáhka ahte nissonolmmoš berre leat presideanta evttohassan, muitala Aili Keskitalo. NSR jođiheaddji mielas aŋkke lea deháleamos ahte dat buoremus kandtidáhtta nammaduvvo presideanta evttohussan. –Leaš dál nissonolmmoš dahje dievdoolmmoš, dadjá Keskitalo. ¶
Maŋemus áiggiid aŋkke lea almmolaččat okta ja nubbi beakkán ja guovddáš NSR nissonat biehttalan váldit badjelasaset presideanta ámmaha. Dan leat dahkan NSR jođiheaddji Aili Keskitalo, gii doalaha ain mearrádusa. Maiddái NSR parlamentáralaš jođiheaddji Berit Ranveig Nilssen ii hálit presideanta ámmaha, go áigu bearraša vuoruhit ovddabeallái. NSR sámediggeáirasat Randi Skum ja Ann-Mari Thomaassen eaba hálit maid presideanta ámmaha. Randi Skum ii mieđit iežas presideanta evttohassan, vaikko lea duollet dálle doaibman "luopmo-presideantan" Sven-Roald Nystø ja Ragnhild Nystad ovddas. –Dan in hálit, go mus lea oahppu máid hálidan vuoruhit ovddabeallái politihka, lohká Skum. Randi Skum lea ge studeremin jussá máid hálida gárvet lagamus boahtteáiggis. –Ii leat šat olu mii váilu, muhto oahppu lea ovtta láhkái šaddan orrut hildus politihka geažil, nu ahte dál áiggun dan vuoruhit ovddabeallái, muitala Randi Skum. ¶
NSR jođiheaddji Aili Keskitalo muitala ahte NSR guovddáš ságastii mannan vahkkoloahpa Honesvágis mot dál dahket viidásat. –Dál bivdit buot báikkálaš servviide evttohit riikkastivrii presideanta evttohasa. Mun árvidan ahte riikastivra meannuda daid juovlamánus, muitala Keskitalo. Son maiddái muitala ahte presideanta ámmáha dihte lágiduvvo NSR riikkačoahkkin juo guovvamánus, iige suoidnemánus nugo dábálaččat. PS! Janoš Trosten lea áidna politihkar gii dán rádjái lea iežas almmuhan presideanta evttohassan NSR ovddas. ¶
Čujuhan Min Áiggi reportášii ”Historjjálaš sámi gárvvuid čájáhus” golggotmánu 6. b. 2004. Aviisa muitala ahte johttičájáhusa lea historihkkár Aage Solbakk ráhkadan ovttas Katrine Trane Nilseniin ja Mihkku Solbakkain. Olles siiddu badjel lebbejuvvon govva čájeha sápmelačča man Aage Solbakk gohčoda mearrasápmelažžan Johannes Olsen. Duohtavuohta lea ahte olmmái govas lea guovdageainnu badjeolmmoš Per Mathisen Sara. Eŋgasolmmái Arthur de Capell Brookes galledii Sara bearraša dávjá orodettiin Hámmárfeasttas ja sárggui sihke Piera ja su eamida Marit Martinsdattera portreahttagovaid, ja maiddái sudno oktan ealuin ja gođiin. Brookes muitala ahte sudnos lei boazoreaŋga ja siiddas lei velá nubbi bearaš. Siidda ealus ledje su. 4 000 bohcco. Go áldduid galge bohčit, de vižže daid gárdái goađi lusa ja njoarostedje daid das gitta vai besse bohčit. Govas han oaidnitge gárddi oktan áldduiguin. ¶
Ráđđelahttu Johan Mikkel Sara muitala Min Áigái ahte Oslos lea dál vuolláičállinkampaŋŋa vistti vuostá. – Ollusat oaivvildit ahte visti maid lea láigohan, ii heive sámi doaimmaide, čuoččuha Sara. Ieš ii hálit kommenteret ášši duođi eambbo. ¶
9700 Leavdnja Ruovttusiidu: www.funkis.no Ulbmil ja doaibma: FS bargá rávsiolbmo oahpuin doaibmahehttejuvvon olbmuide ja sin lagamuččaide. Oahppolihttu hálida koordineret, nannet ja ovdánahttit dan bargu daid iešguđetlágan lihtuin mat leat doaibmahehttejuvvon olbmuide. FS ulbmilin lea buoridit dieđuid doaibmahehttema birra, dearvvašvuođa ja buresbirgema birra, ja áigu maid bargat dan ala ahte olahit ovttadássásašvuođa servodagas. Rávisolbmo oahpahus galgá dagahit olbmuid dakkárin mat nagodit dustet iežas dahje iežas mánáid fysalaš, psyhkalaš ja sosiálalaš beliid. Muđui de lea oahpahusa ulbmilin dat ahte dagahit olbmuid dihtomielalažžan das makkár návccat ja kvalitehtat ovttaskas olbmos leat, duddjot buori eallima olbmuide ja oainnusin dahkat gelbbolašvuođa oahpahusa ja bargoeallima ektui. ¶
Nobel ráfibálkkašeami vuoiti biehttala iežas álbmoga ¶
Iinna ja biras sámiid searvvi miellahttočoahkkin lea čakčamánu 27. beaivvi buktán čuovvovaš cealkámuša ”Sámedikki museadieđáhusa” olis. IBSS-NSR oaivvilda dehálažžan ásahit sierra márkosámi museasiidda mii bálvala márkosámi álbmoga dán guovllus. Sámediggi ferte gullat márkosámiid dárbbuid ja addit guvlui ovdánahttinvejolašvuođaid, maiddái museabargguid oktavuođas. Guovllu ahtanuššan lea ávkin olles Sápmái. Márkosámiid iežaset guovddážii, Várdobáikái, fertejit addjouvvot dárbbašlaš ruđalaš návccat ovdánit ja hukset gelbbolašvuođa. Miellahttočoahkkima mielas lea lunddolaš ahte guovllu iežas ásahus galgá beassat hálddašit sihke dološ ja dálá áiggi márkosámi historjjá, sierra márkosámi museasiiddas. Miellahttočoahkkin deattuha sihke geográfalaš lagašvuođa, gulahallanvejolašvuođaid, kulturhistorjjálaš beliid, gielalaš beliid ja ealáhusovdáneami. Ferte maid vuhtii váldit Mearrariikka álbmoga (Bálát-Sáččá) ja Badjeriikka álbmoga (čohkiras-Jukkasjávrri) oktasaš historjjá ja fuolkevuođaid viiddis guovllus riikkarájain beroškeahttá. Jagis 2000 juo evttohedje Davvi-Nordlándda ja Oarje-Romssa sámediggeárasat ásahit viđát museasiidda márkosámi guovllu várás. Sámedikki dievasčoahkkin mearridii maŋidit ášši. Miellahttočoahkkin mearkkaša ahte Sámedikki ođđa museadieđáhus lea ráhkaduvvon NSI čielggadeami vuođul mii ráhkaduvvui jagis 2000 ”Sámi museat Norggas. Boahtteváš organiseren ja stivrenvuogádat”. Dalá čielggadeamis evttohuvvojedje njeallje museasiidda, ja olles márkosámi guovlu Davvi-Nordlánddas ja Oarje-Romssas evttohuvvo Árran julevsámi musea vuollái Divtasvuonas. IBSS-NSR miellahttočoahkkin imašta mot sámi musebargu Davvi-Nordlánddas ja Oarje-Romssas galgá Gaska-Nordlándda museasiidda vuollásažžan šaddat. Márkosámi museaid ii galgga uhcášit, ii ge čiehkat eará museasiidda vuollái. IBSS-NSR deattuha ahte márkosámi guovddáš, Várdobáiki, jagis 2002 lea formálalaččat ásahuvvon ja áigá juo plánegoahtán hukset kulturviesu masa maiddái galgá museaoassi. Bearjadaga golggotmánu 8. beaivvi ásahuvvui márkosámi dokumentašuvdnaguovddáš Várdobáikái. Miellahttočoahkkin deattuha márkosámi nuoraid vejolašvuođaid beassat máhccat ruovttuguvlui ja geavahit oahpuset ja gelbbolašvuođaset ruovttuguovllu ávkin. Miellahttočoahkkin luohttá Sámediggái, ja sihtá Sámedikki váldit vuhtii márkosámiid dárbbu ásahit ja ovdánahttit iežaset museaid sierra márkosámi museasiiddas. ¶
Lea sihke somá ja váivi go vuosttas geardde áigu ruovttus fárret eret. Jurddaš, beassat álgit ieš mearridit iežas eallima. Gal dieđusge leat ollu jurdagat mo dál galgá šaddat go ieš beassá álgit dálostaddat. – Go bohten diehtit ahte mun gárttan fárret Kárášjohkii, de ledjen mun máilmmi movtta. Muhto go eadni guđii mu deike áibbas okto, de gal lei nu váivi ahte....... muitala Anika Andersen. ¶
Jánoš Trosten jáhkašii NSR ja SáB šaddat stuorra vuoitin válggain, jus dán guovtti beali olbmot nagodivčče mihkiid rádjat eret ja baicca mannat sallalaga válgii. –In eahpit ahte SáB ja NSR oaččošeigga dan ođđa válgaortnega olis golbma áirasa Sámediggái. Danne berre boahtte sámediggeválggain leat parola: "SáB ja NSR ovttas fápmui Sámedikkis" ! Nu árvala Trosten. Jánoš Trosten aŋkke ii háliit ahte SáB jahkečoahkkin geatnegahttá Kárášjoga SáB ovttasbargat. –Dat ii leat sápmelaš vuohki, dadjá Jánoš Trosten. ¶
–Mis lea ollu man birra hupmat ja sávvat ahte šaddá buorre ságastallan. Háliidit gullat maid suohkan áigu dahkat, ja áigut gulaskuddat maid mii sáhttit dahkat, lohká Straume. Vaikko su mielas šaddáge gelddolaš gullat mii čoahkkimis boahtá ovdan, de eai leat sus hui stuora vuordámušat čoavdit váttisvuođaid dán čoahkkimis. –In jáhke ášši rievdat áibbas dáinna čoahkkimiin, dadjala Straume, ja lohká dán čuovvolančoahkkimin. –Mis lei jagi áigi sullasaš čoahkkin gos digaštalaimet váttisvuođaid, ja dat lei hui miellagiddevaš. Danne lea lunddolaš čuovvolit čoahkkima ođđa deaivvademiin. ¶
Sáminuorra hástala juoigis dahje lávlus nuoraid dieđihit 2005 Nuoraid Lávdái. ¶
– Sáhtát várra leat okta sis gii ruovttus dávjá juoiggadalat speadjala ovddabealde. Várra niegadat čuožžut lávddi alde, muhto dattetge it duostta go lea vejolašvuohta. Sáhtát leat maid dakkár gii gáttat ahte don it máhte. Muhto Sámis gávdnojit maiddái nuorat geat leat hárjánan guoimmuhit lávddi alde. Buot Sámi nuorat leat bures boahtin, hástala Laila Labba. Nuoraid Lávddi márkaniid lágida Sáminuorra, ja márkanat leat šaddan hui bivnnuhin nuoraid gaskkas. Boahtte dálvvi lágiduvvojit doalut njealját geardde. – Diibmá eai fidnen buohkat billeahtaid. Mii dál juo illudit deaivvadit ođđasit. Dieđán bures ahte nuorat bohtet deike juohke sajis Sámis, lohká Laila Labba. Sii geat hálidit juoigat, lávlut dahje lohkat divttaid lávddi alde, sáhttet dieđihit dáid čujuhusaide: Sáminuorras Kansli tlf 0980-82147 Ann-Ristin.Fjallgren ¶
Min siivos gánda deavdá ihttin olles 6 jagi. Beaivi ávvuduvvo ihttin ruovttus, Myrgatas. Sala dievva dearvuođat oappás Maritas (govas), stuorra vieljas Jim Issáhis, áhčis ja eatnis. Mii sávvat dutnje lihku beivviin, skuvlavázzimiin ja boahtteáiggiin. ¶
Gielda- ja guovludepartemeanta juolluda ovtta miljovnna ruvnno lassin dán jahkái Norgga Dutkanráđi sámi prográmmii vai sámegiella dutkama vuođđogiellan nannejuvvo. –Fágasurggiid nugo luonddu, birrasa, dálkkádaga ja boazodoalu lea váttis dutkat almmá vuođđogiela atnima haga, lohka stáhtačálli Ellen Inga O. Hætta. Ráđđehusa ulbmil lea ahte sámegiella galga leat oidnosis ja adnot eanet, maiddai dutkamis. Eanas sámi dutkan lea dán rádjái čađahuvvon eará gielaid go sámegiela bokte. –Dutkanbirrasat ja ovttaskas dutkit berrejit movttiidahttojuvvot atnit vuođđogiela dutkamis ja baicca geavahit eará vugiid dutkanbohtosiid ovdanbuktimis sámegielagiidda. Sáhtášii omd. atnit video/DVD, filmma, semináraid, mas sámegiella lea váldogiellan, čállá departemeanta preassadieđáhusas. Dása lassin evttoha Ráđđehus 2005 stáhtabušeahtas lasihit Gielda- ja guovlodepartemeantta jahkásaš juolludeami Norgga dutkanráđi sámi dutkanprográmmaide, muitala departemeanta. ¶
HILGGUI: Kárášjoga SáB jođiheaddji Brita Kåven muitala ahte stivra lea mearridan ahte sii eai bargga ovttas NSR:in. ¶
Dán muitala Kárášjoga SáB jođiheaddji Brita Kåven maŋŋel go stivra doalai čoahkkima gaskavahkku eahkeda. ¶
–Mii leat girdis oaidnán guokte sutti ovtta láddos Ádjiha guovllos, ja leat dál doppe ohcame čáhnegiikaniin. Leat maid eanu giikanastime lunddolaš rasttildanbáikkiin, dan botta go eatnu ain lea suttis, dáhkidan dihte ahte ii leat heavvanan, muitala Klemet Klemetsen Guovdageainnu leansmánnekantuvrras. Ohccit leat dál eanet ohcame guovlluin mat leat Alamattila orrunbáikki lahka. –Dovdat ahte leat viidát ohcan, ja danne lea lunddolaš dál ohcat lagas báikkiin. Muhto mis leat ain olbmot ohcame dobbelis maid. Politiijat leat maid dál gávnnahan ahte Alamattila mobiltelefuvdna ii leat liikká leamaš anus, nugo álggos doivo. –Čájehuvvo ahte Alamattila telefuvnnas ii leat riŋgejuvvon, muhto ahte lea su telefuvdnii geahččaluvvon riŋget. ¶
–Johansen hállá ieš "bullshit" ságaid go čuoččuha ahte Lábbájot šaldi ii gahča dán čuohtejagis. Son ii leat muitalan duohtavuođa teknihkalaš hovdii šaldi heajos dili birra, beaškkala geaidnodoaimmahaga bearráigeahčči Ole Edavrd Nedredal. ¶
Guttorm muitala ahte son duddjo ieš beaivválaččat ja duddjoma bokte maid viggá lahkonit dutkama. –Mun geavahan iežan vásáhusaid duojárin go galggan teorehtalaččat čilget duoji, muitala Guttorm. Guttorm illuda dal, ja atná gudnin go oažžu dán allaárvosaš dutkanstipeandda. ¶
Dálá eaiggáda áhčči, guovdageaidnulaš Anders Bongo, válddii badjelasas fitnodaga 1988:s. Dán rájes leat Venorii gártan Norggas birrasiid 10 gilvaleaddji lávvofitnodaga, muitala Bongo. –Sáhttá dadjat ahte lávvu lea rievdan Venorin, lohká Johan Mikkel Bongo. Árbevirolaš sámi lávvu ii leat dušše šaddan geahppaseabbo, dat lea maiddái šaddan bivnnuhin viidábut go Sámis. –Jáhkán ahte maiddái Lulli-Norggas leat hui ollu meahcásteaddji bearrašiin lávut dál, lohká Johan Mikkel Bongo. Muhto ii sin fitnodat leat dattetge oktiibuot vuovdán go birrasiid 10 000 lávu, gávnnaha Bongo go rehkenastista. ¶
–Ovdal láviimet šaddat čilget ahte mii dat lávvu lea, maid mii vuovdalit. Dál eat dárbbaš šat čilget norgalaččaide mii lávvu lea, muhto manne olbmot galget oastit min lávu, muitala Bongo. –Lávvu lea šaddan oassin maiddái norgalaččaid árgabeaivvis, go hui dávjá han lávvu maiddái oidno TV:s muitala Bongo. Muhto Johan Mikkel Bongo ii bala gal billistit sámi árbevirolaš lávu vaikko dine fitnodagas lávuin 7 miljovnna jahkái. –In oainne ahte billistit lávu, go juohke diŋga hal rievdá. Bongo muitala maiddái iežaset fállat lávvukurssaid main sii muitalit earret eará movt lávu árbevirolaččat leat atnán. ¶
Vaikko Venor lei vuosttaš fitnodat mii vuovdigođii lávu, de sis ii leat oktoriekti lávvui. –Go lávvu ii leat min fuomášupmi, de eat sáhttán das oažžut earágo minsttarsuodjalusa. Danne leat eará fitnodagat sáhttán čuovvolit min fitnodaga lávvoráhkadeamis, čilge Bongo. –Minsttarsuodjalus suodjala dušše dihto málle min lávvojurdagis, čilge Bongo. Seammás son maiddái muitala ahte son liiko buoremusat fárjolávuide, ođđamállet asehisdiŋggat lávut eai daga su mielas seamma ámmáha. Dolasteami jáhkkáge Bongo maiddái ággan manne olbmot háliidit lávuid, ovdalii gehppes telttaid. –Lávuin olbmot besset dolastallat, čuoččahit, ja goikadit biktasiid, doppe lea eanet friddjavuohta. ¶
–Mii leat juo máŋgga oktavuođas bargan ovttas. Earret eará leat čakčat lágidan ovttas petroleumsseminára Hámmárfeasttas. Mii leimmet maiddái ovttamielas go gáibideimmet Sámedikki lávdegottiid rahpat uvssaid almmolašvuhtii. Dan oktavuođas ságastallagođiimet ahte lea vuogas bargat ain eambbo ovttas boahtteáiggis. Danin leat dál čállán vuollái ulbmilšiehtadusa, muitala Finnmárkku Journalisttaid Searvvi jođiheaddji Inger Elin Utsi. Ulbmilšiehtadusas daddjo earrát eará: «Buoret oktasašbargu lea ovdáneapmi servviid miellahtuide boahtteáiggis, ja dasto maiddái almmolašvuhtii nugo guldaleddjiide, gehččiide ja lohkkiide» . ¶
–Gielddas ii leat vejolašvuohta ollislaččat divvut Lábbájot šaldi dál. -Mis lea gaskaboddosaš čoavddus ja áigut geavahit dábálaš muorrastoalppuid caggin šaldi vuolábealde. Dakko gokko leca-geađggit leat billašuvvan, muitala Nystad. ¶
Vahku dassái čálii Min Áigi dán šaldi birra gos Kárášjoga gieldda bargobearráigeahču jođiheaddji Edvard Johansen čuoččuhii ahte šaldi ii gahča dán čuohtejagis. Johansen maid cielahii geaidnodoaimmahaga bearráigeahčči Ole Edvard Nedredala ja logai ahte son hállá "bullshit" ságaid. ¶
Goappešat bagadallit, Mette Brandtzæg ja Jon Tombre, leaba dárogielagat. Dat buktá hástalusaid go galget sámegillii čájehit bihtáid. –Dan dihte lea dehálaš ovttasbargat lahkalaga giellabargiin. Dat lea mannan bures ovdal. Teáhter lea hui ollu dan birra mii ii daddjo, dovdduid birra, ja dainna bargat hui ollu. Muhto lea gal nu ahte dovddan iežan veahá jallan muhtomin, dovddasta Brandtzæg, gii lohká liikká illudit bargui. Tombre maid jáhkká bures mannat. –Teáhter lea aistton eanet go dušše sánit. Go ii máhte giela, de šaddá buorebut vel geahččat neavttáriid. Jáhkán mannat bures, muhto lea hástaleaddji ja gelddolaš. Beaivváža ođđa bihtás lea dán háve hui gehppes giella. Sánit leat eaŋkilat ja dat geardduhuvvojit dávjá. –Jáhkán ahte sámi gehččiide geat eai máhte nu bures sámegiela lea mávssolaš geahččat bihtá. Giella lea eaŋkil, ja galgá álki ipmirdit, muitala teáhterhoavda Harrieth Nordlund. ¶
Dáid skuvlaverrát siidduin besset olbmot miehta Norgga ja máilmmi viežžat dieđuid earret eará sámiid historjjás, kultuvrras, ealáhusain ja geografiijas. –Skuvlaoahppit ja oahpaheaddjit leat prošeavttaid bokte ráhkadan dáid siidduid. -Áinnas ožžot maiddái earát ge buktit midjiide dieđuid sámiid birra. –Lea maid nu ahte skuvlaverrát siidduide bohtet olles áigge ođđa dieđut, nu ahte dát siiddut eai goassige gárván ollásit, muitala Somby. ¶
Somby rábmosta mo oahppit leat ráhkadan dieđuid sámi árbevirolaš golgadeami birra. Dihtoris beasat oaidnit filmmaža golgadeamis maid mánát ieža leat dahkan. –Mánát leat maid govven iešguđet sámiealáhusain, earret eará mo bohcco njuvvet ja man láhkái sápmelaččat geavahit olles goruda ávkin, muitala Somby. Filmmaide ja govaide lea maid biddjon sáme árbevirolaš musihkka maid musihkkár Magnus Vuolab lea skeŋken. ¶
Skuvlaverrát prošeakta álggahuvvui jagi 2003 ja loahpahuvvui mannan vuossárgga.. Vuosttas oassi rahpui mannan giđa ja njeallját oassi skábmamánu loahpageahčen. Somby muitala ahte Høykom. nammasaš dihtorfitnodat lea juolludan lagabui milljovnna ruvnno ja Kárášjoga gielda ges nuppi milljovnna dán prošektii. –Mii leimmet maid ohcan Sámedikkis, muhto sii eai juolludan eai evrrege, lohká Somby. ¶
- Ovtta mánás lei garra borramušallergia, ii gierdan bálljo makkárge borramuša. Muhto maŋŋil go lea Reidun divššus leamaš, de lea buorránan hui ollu, muitala Káre Biret. ¶
- Lean válljen Kárášjohkii boahtit duollet dálle, danne go mus leat nu ollu divššu dárbbašeaddjit dáppe Sis Finnmárkkus. Ovdal lávejin Álttás, muhto lean válljen baicca deike boahtit, danne go liikon dáppe olbmuide, muitala Reidun. ¶
- Mu mielas lei ávki dan divššus maid mun ožžon, ja dat lei mu mielas hui miellagiddevaš. Lean 20 buohcci válljen geain lea astma ja allergiija álgoprošektii, ja áiggun geahččat unnu go sin dálkkasgeavaheapmi maŋŋil go leat bioresonans dálkkodeami geahččalan, muitala Salomonsen. ¶
- Ovdal in gierdan buđehiid, mielkki, muhto dál gal sáhtán fas daid borrat, muitala Káre Biret. ¶
- Lea oainnat nu ahte don dađistaga fas gierdagoađát borrat daid borramušaid go seallat bohtet fas balansii, muitala Reidun. ¶
Boares áddjá gean luhtte fitnen maid logai ahte jos hálidan oahppat, de son oahpaha munnje dan. Son logai ahte mun lean dakkár olmmoš geasa son oahpaha. Son ii oainnat buohkaide lean dan oahpahan. Dalle mearridasten ahte in liikká álgge homeopáhtan, muitala Elli Sara. ¶
Helena lea bures liegganan sávnnis. Elli Sara bidjá su dálkkodanbeaŋkka ala ja ruvvegoahtá vuos veahá dakko gokko lea rašši. Ja de ohcá nu gohčoduvvon čorvviid, glásat main lea gummi bajábealde, mii bohččá eret buot áimmu, dahje ráhkada “vakum” liikii ala. ¶
Ovdal go daid gidde, de lea sus juogalágan niibbáš mainna čuollá smávva háviid liikái nu ahte liiki vardigoahtá veahá. Daid ala bidjá dasto čorvviid. Helena veallá veahá áigge geažes čiežanuppelot čorvviin sealggis ja julggiin, main sisa golgá varra. Dát reportár gal mieđiha ahte lea veahá suorggahahtti oaidnit dán. ¶
- Vakum galgá njammat eret dan heittot vara ja dat maid váikkuha siskkáldas orgánaide. In goassege golggat eammbo go 4 desilitera vara. Ja go varain bargá de ferte maid bassat čorvviid maŋŋá viđa iešguđetge čázis, muitala Elle Sárá. Ii ge Helenas oro heahti. ¶
Dan muitala Guovdageainnu elliidsuodjalan lávdegotti jođiheaddji Isak Th. Triumf, gii šálloša go olbmot dákkár dieđuid almmuhit go eai leat doallevaččat. Son lohká iežaset fertet vuolgit iskat go ožžot cavgilemiid vaikke man jáhkemeahttun dat orru. –Mun gal maiddái veaháš imaštin go gullen nie ollu bohccot leat jápmán nealgái, muhto Biebmobearráigeahčču lei ožžon cavgileami ja gohččo mu mannat iskat, muitala Triumf. ¶
Isak Th. Triumf lohká iežas deaivan boazosápmelaččaid, geat eai ge lean gullan ahte 100 bohcco leat nelgon jámás gárdái. Iežas maid lohká hupmán Orohat ovdaolbmuin geaid vuostá ledje boahtán čuoččuhusat. –Son dieđus hirpmástuvai go gulai makkár čuoččuhusat leat boahtán, ii ge diehtán dan birra maide. Son aŋkke muitalii ahte sis lei leamaš lihkohisvuohta gárddis, go okta verrat lei rahpasan nu ahte eallu báhkkegođii dakko nuppi latnjii. Dakko dieđos guhpaluvve bohccot ja duolmmahalle, muitala Triumf. Dakkár lihkohisvuođaid ii ane Guovdageainnu elliidsuodjalan lávdegotti imašin go dat sáhttá geavvat. ¶
Triumf aŋkke gávnnai Luossačaza gárddis njeallje jápmán miesi. Golbmasa dain válddii mielde, máid dasto Biebmobearráigeahčči sáddii iskkadeapmái Tromssa Veterinærinstituhttii. –Mun in dieđe geaidda dat miesi gullet, muhto lean sihtan Biebmobearráigeahču dárkkistit mearkkaid. Luosačáza gárddis leat leamaš eambbo ealut go daid geaid hárrái bođii cavgileapmi, diehtá Triumf. Son muitala maiddái ahte joris lei gávpečora, muhto daid lohká Triumf leamaš hui buori vuoimmis. –Daid bohccuid mielde eai oro goit bohccot nealgume. Boazodoallit ledje maid addán daidda suinniid, nu ahte ii lean mihkke máid sáhttá cuiggodit. Obbalaččat lea mus dakkár vásáhus ahte boazoeaiggádat leat hui čeahpit biebmat bohccuid, lohká loahpas Isak Th. Triumf. ¶
Mierona goddima guoddalanášši lea dán vahku Hålogalándda lágamánnerievttis. Áššáskuhtton 23-jahkásaš guovdageaidnulaš olbmá bealušteaddji Trygve Staff lei gohččon oktiibuot čieža vihtana boahtit lágamánneriektái čilget makkár olmmái gottahallan Samuel Aslak Henrik Kemi lei. Mánnodaga čilgii Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen ahte Kemi lei dovddus politiijaide iežas veahkaválddálašvuođa geažil ja dan ahte Kemi lea máŋgii maiddái dubmehallon čohkkát doarrumiid geažil. Henriksen logai maid ahte ollugat balle Kemis, ja dan dihte eai oba duostange váidit su politiijaide. Maiddái áššáskuhtti Lars Fause oaivvilda dán doarvái bures govvidit makkár olmmoš Kemi lei. Son lohkáge ahte ii leat šat dárbu eambbo vihtániid čilget dan. Guokte ođđa vihtána geat eaba lean Sis-Finnmárkku diggegottis, leaba maid gohččojuvvon vihtánuššat Kemi ovddeš daguid birra. Dása reágere Kemi ovttasássi veahkkeadvokáhtta Kjetil Nilsen garrasit. –Fuopmášupmi galggašii bissut das ahte mii dáhpáhuvai dan eahkeda go Samuel Aslak Henrik Kemi gottahalai. Fuopmášumi ii galggašii sirdit dasa ahte makkár olmmoš Kemi lei dahje maid son lea ovdal bargan, Kjetil Nilsen lohká NRK Sámi Radioi. Sis-Finnmárkku diggegottis dubmehalai 23-jahkásaš Guovdageainnu dievdu logi jahkái giddagassii go galggai leat mieleavttos báhčán ja goddán Samuel Aslak Henrik Kemi Guovdageainnus diibmá. Dievdu guoddalii duomu go oaivvilda iežas sivaheapmin. Dán muitala Sámi Radio. ¶
Dan muitala Oarje-Finnmárkku biebmobearráigeahčču guovlluhoavda Gudrun Ullvang. Son čilge gaskaboddosaš raportta čájehit ahte jáhkkimis ledje guokte mesi duolmmahallan. Goalmmat miessi lea nu váibbat ahte jápminsivva lea vuos eahpesihkar. Ullvang lohká dan viidaseappot iskat vai dihtet ahte jámii go dat nealgái. –Okta miessi lei hui buorre ja nubbi ges lei oalle buori álššain. Iskkadeamis boahtá ovdan ahte dat ledje varson, nu ahte árvideamis leat duolmmahallan. Dan geažil leat rusadan gubmo ja hávkan jámas, muitala Ullvang. ¶
Goalmmát miesi jápmima aŋkke lohká Ulvang vuos eahpesihkárin, nu ahte dan hálidit ain viidáseappot iskat vai leat áibbas sihkkarat manne dat jámii Luossačaza gárddis. Son lohká iskkadeami čájehit ahte dat lea maid varson, muhto dasa lassin lei čáhceváibbat. Danne sáhttá Ullvang oainnu mielde dat baicca jápmán nealgái. –Iskkadeapmi lea čájehan das ii lean sisa veahá ge buoidi, nugo čoliin ja monemaččain. Dat lei eará sániiguin čáhceváibbat, muitala Gudrun Ullvang. Danne lohká Ullvang áigut ain dárkileappot iskat jápminsiva vai dihtet áibbas vissásit mii lea leamaš sivva. –Dál leat guorahallame parasihtaid ja dat váldá veahá áiggi, muitala Ulvang. ¶
Gába "Suohppun" (doaimmaheaddji čálus) čállá ahte sámi kulturgaskkusteamis máŋga beali dárbbašivčče geahčadit. Preassadieđáhusastis muitala doaimmaheaddji Gudrun Eriksen Lindi Gába guoskkahit earret eará dáid aššiid: –Lágideaddjit leat sorjavaččat olggobeal ruhtadeamis. Doaibmabiju ferte dávjá čatnat muhtun našuvnnalaš áŋggirdeapmái, das go sámiin alddiineamet eai leat dákkár ruhtagáldut. Nu ferte mieđihit majoritehtaservodaga eavttuide, sihke jurdaga ja ruhtadeami hárrái. Gudrun E. Lindi mielas eanaš prošeavttat bisánit riikkasis prošeaktan, eai ge oppa sámi ja rájáidrasttildeaddji prošeaktan, nu go sápmelaččat ieža háliidivčče. ¶
Hástala Barents-ovttasbarggu ¶
Gába hástala Barents-ovttasbarggu vástesaš almmolaš orgánaid ja čállingottiid bargagoahtit. - Ain juo juohkigoahtit dieđuid sámi, regiuvnnalaš ja eará organisašuvnnaide ja ásahusaide, vai oččošeimmet gutnálaš eamiálbmotjagi 2005. ¶
Oarje-Finnmárkkus lea boazolohku eksploderen sullii 80 duhát bohccuin dan rájes go bajimus lohku mearriduvvui. Sámediggi aŋkke čielgasit dadjá ahte boazologu Finnmákkus lea dárbbašlaš muddet guohtuneatnamiid ektui. Berit Marie Eira ii bala ahte boazolohku ain boahtá goargŋut ja doarju olislaččat Sámedikki oainnu ahte boazologu ferte muddet. –Ealáhusas lea maiddái ovttaoaivilvuohta dasa ahte dál lea beare ollu boazu, nu ahte ealuid ferte unnidit. Muhto dat ferte dahkkot ovttas boazodolliiguin, lohká Berit Marie Eira. Son fuomašuhttá ahte orhagat leat ráhkadan boazologu unnidanplánaid, muhto daid eai leat eiseválddit dohkkehan. –Dat čájeha ealáhusas leat dáhtu unnidit ealuid, muhto ii dan mielde movt eiseválddit vikkahit, lohká Eira. ¶
Dasto šuviha kurssaoahppi Bertha Holm Min Áiggi journalistta lusa, ja guossoha njuoska doidojuvvon rievssat čoliid. – Máistte. Illá duosttan. In leat sihkkar dádju go vai maid. Lean hárjánan ahte borramušaid maid cokkan njálbmái, lea bures basson dahje vuššon. Muhto válddán ovtta čoali ja nahkihan njálbmái. – Na mo de lei, jearrala Bertha. – Áibbas amas borramuš munnje, mas binnáš lea vel čáhppesmuorje- ja reatkamuorjemáistu. – Biŋgo, vástida Bertha. Ja čilge lagabui: – Daid maid rievssat borrá, báidná čoliid. Čoliid galgá borrat ovttas cáhppojuvvon bohccočoarbbeali buiddiin mii lea galmmihuvvon. – Dán herskos lea duođaid ollu vitamiinnat ja minerálat, čilge Bertha. ¶
Go lean njielastan njuoska čoliid ja buoiddi, de Jorunn Eikjok, nubbi eará kurssaoassálasti, guossoha ges luddejuvvon rievssat čoavjeseahkaid. – Ale bala, dat lea bures buhtistuvvon, dadjala vel. Ja čilge ahte rievssahis leat guokte čoavjji. – Vuosttaš čoavjjis gávdnojit buot šattut maid rievssat borrá. Ja rievssat borrá dušše buoremus šattuid. Daid mii diktit orrut čoavjji siste go dan coggat oapmanii goikat. – Daid sáhttá seaguhit olljuin, ja geavahit saláhtaide dahje buotnjut láibbiin. Muhto sáhttá maid seaguhit spritain jus liikot garrasit jugástahkii, čilge Laila Spik. ¶
Kirkesæther lohká Sámi musihkkabuvttadeaddji galgat leat veahkkin fylkkajuoigái. –Son galgá earret eará fuolahit musihkkáriid iešguđetge buvttadeapmái. –Buvttadeaddji maid galgá dahkat šiehtadusaid lágideaddjiin ja váldit singuin oktavuođa. Son maid galgá mearridit ovttas juigiin gosa galget mátkkoštit ja maiddái ráhkadit plakáhtaid, muitala Kirkesæther. ¶
– Ferten dovddastit ahte in leat diehtán makkár borramušriggodat mis lea stohponurkki láhkosis. Šattut maid mii ii eat gátte sáhttit borrat, leat baicce dearvvašlaččat. Manne dalle ii galgga daid geavahit málesteamis, lohká Ester ja viežžala ođđa hersko. ¶
– Dáid mállásiin ii gávdno makkárge koansta seaguheapmi, dáhkida oahpaheaddji Laila Spik. Ester nivkala ja ovttamielas suinna ja duhtavaš: – Jáhkán leat ovdamunnin jus sáhttit dáhkidit gussiideamet, ahte borramušat maid guossohit leat vižžon luonddu borramušgáldus. Eaige dat leat mirkkuiguin biliduvvon, dadjala Ester. Son illá hálidii guođđit borramušbeavddi Bonjákasas, muhto fertii, go lei ieš bovden gussiid iežas restauraŋŋii Buolbmágis borrat luvttaguoli. – Sámi gastronomalaš mállásiid maŋŋá in šat dieđe mo galggan nagodit borrat luvttaguoli, bohkosa Ester. ¶
Son muitala turisttaid ohcalit guovllu árbevirolaš mállásiid. – Dađibahábut restauraŋŋat fállet eanáš dakkár borramušaid maid fidne oastit miehtá máilmmi. Mii gáddit olbmuid hálidit dušše amerihkalaš hamburgariid ja vuššon buđehiid. Ester lea ieš mielde «Arktalaš borramuš» joavkkus maid njealje davimus fylkkagieldda leat álggahan. Son šálloša go su koahkat eai astan oassálastit sámi árbevirolaš málestankurssas maid Hommát nammasaš fitnodat lágidii Bonjákasas. – Doaivvun sii lágidit dákkár kurssa maiddái maŋŋelis. ¶
-Mun balan, ahte mo geavvá jus Deanujoga ala bohtet lasi guollebivdit. Dat čuohcá luossanállái, oaivvilda Veahčat Biehtár-Ánde, Pekka Lukkari Deanu guollerivttiid čielggadeapmái. Dáinna baluin son čujuha Suoma láhkaásahussii guolástuslága rievdadeamis. Láhkaásahus lea boahtán fápmui 1998 jagi álggus ja das daddjo: Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain fásta ássi ámmátguollebivdiin lea vuoigatvuohta almmá mávssu bivdit máinnašuvvon gielddaid stáhta oamastan guollečáziin. -Mun lean gullan hállamin, ahte sii (eanodatlaččat ja anárlaččat; jour.meark.) leat dadjan, ahte besset bivdit Deanu, lohká Biehtár-Ánde. ¶
Inga-Lill šattai artic ambulánsa áššis beakkánin go dan ii fuollan, danne muhtomat navde su sámi vašálažžan .-Mun in leat sápmelaččaid vašálaš, baicca lean sin ustit, deattuha son dál. Inga-Lill lohká ahte son lea dat álbma finnmárkulaš. – Sihke kveana, dáža ja sámivarra golggada mu várrasuonain, ja mun dieđus dáinna duogážin čevllohalan. Vuosttildan dušše Finnmárkkuláhka árvalusa. Dieđusge lea nu ahte muhtomat vuosttildit levgema, muhto mun in bala ahte gieldda ássit álget mu cielahit, lohká Inga-Lill. ¶
–Midjiide lea nu lunddolaš meannudit áššiid sámegillii ahte eat oba jurddašge dan birra, lohkaba Sámi allaskuvlla direktevra Marit Breie Henriksen ja oahppohálddahusa konsuleanta Seija Logje. Sámi allaskuvla meannuda áššiid dušše sámegillii ja jorgala dárogillii dušše jus dárbu lea. ¶
Sámi allaskuvllas vásihit ahte lea amas eará ásahusaide ahte sin váldogiella lea sámegiella. –Go jearahallet notáhtaid ja oahppoplánaid, de mii lohkat ahte sáhttit sáddet, muhto ahte dat leat gal sámegillii, muitala allaskuvlla direktevra. Breie Henriksen lohká maid ahte ii leat nu álki leamaš eará allaskuvllaide buohtastahttit sin oahpu iežaset oahpuin go čállosat leat sámegillii. Son rámida bargobearráigeahču dán oktavuođas. –Bargobearráigeahčču lea eanemus sporty leamaš. Doppe lohke ahte ii leat min váttisvuohta go sii eai máhte sámegiela, ja jorgalahtte ieža čállosiid dárogillii. Lea áidna ásahus mii lea dan dahkan. Diekkár oainnu lea hui somá vásihit. ¶
Orun muitimin ahte Nystø ii hállan maidege NSR:a giellapolitihkas sárdnistis, muhto buvttii hui ártegis giella ideala beaivečuvgii. Ávžžuhan Keskitalo dárkileabbot lohkat giellaresolušuvnnaid dahkkon NSR riikkačoahkkimiin 1968 rájes otnažii ja meroštallat daid Nystø sártni ektui… ¶
Ávanuorri mánáidskuvla Muosát gielddas áigu dán jagi vuosttaš geardde ávvudit sámi álbmotbeaivvi. Rektor Roy Møller lohká vuosttaš gitta njealjját luohkkálaččain skuvllas galgát leat fáddábeaivvi sámikultuvrra ja sámi álbmotbeaivvi birra. –Skuvllas lea geatnegasvuohta muitalit ja ávvudit gielddaássiid, namalassii mearrasápmelaččaid, lohká Møller. Muhto mii eat levge go skuvla lea gielddaviesu ránná, muitala Møller. ¶
Persen muitala ahte ollusat eai ádde manne eiseválddit addet lobi hukset 15 barta suodjaluvvon guvlui, muhto báikkiolbmuid eai suova viežžat maidege iežaset eatnamiin, ja guhkkin eret hukset. –Dasalassin maiddái rahpet stuorra álbmogiid guovlluid turisma bokte, muhto guovllu ássiid hárrái leat boahtán garra garžžideamit. Dát leat dakkár prinsihpat maid ovddas soaittášii veara lágastit, lohká Sigvald Persen. ¶
Ohccala vašaneappot boazodolliid ¶
Birasgáhttenministar Børge Brende vuoruha hirbmosit ráfaiduhttit luonddu. Dat áŋgiruššan dávjá guoská maiddái boazodoalloguovlluide. Sihke Várjjagis ja Sievjjus leat plánat ásahit álbmotmehciid. Gieskat lea Oarje-Finnmárkku guovllustivra mannan vuostá ásahit álbmotmeahci Sievjui. Ráisduoddara ovdaolmmoš Peer Gaupa hástala Ságat aviissas boazodolliid vašaneappot vuosttaldit ráfáiduhttumiid. Sus lea 17 jagi vásahus, ahte moht lea doaimmahit boazodoalu álbmotmeahcis. Eaige boazodoallis leat buorit ságat dan hárrái. –Tromssa birasgáhttenossadat lohpidii njálmmalaččat midjiide 1984:s ahte Ráissa álbmotmeahci ii galgá gáržžidit boazodoalu doaimmaid. Mii jáhkiimet dasa, ja danne eat vuosttaldan ásaheami. Muhto buot mohtorfievrogeavaheapmi gildui, muitala Gaup aviisii. ¶
Peer Gaup doarju rávttošnjárgalaččaid áigumuša ahte gáibidit buhtadusa Rávttošvuomi álbmotmeahci viiddideami geažil. Seammas ohccala dan guovllu boazodoalliid. Rávttošvuomi álbmotmeahci viiddideapmi guoskai njealji geassesiidii Nuorta-Finnmárkku boazodoalloguovllus. 16C-orohaga nubbinovdaolmmoš ja Láhtin-siidda ovdaolmmoš Lars Persen Gaup lohká NRK Sámi Radioi, ahte sii eai leat vel vuohttán viiddideamis vahágiid boazodollui. –In dieđe vel mot dilli lea šaddan maŋŋá viiddideami. Mii fertet stivrras ságastallat buhtadusa birra, lohká Gaup. ¶
Dan dadjá SáB áidna sámediggeáirras Terje Tretnes, gii lea dorjon NSR fápmui Sámedikkis. Ii ge Tretnes loga goasse dáhpáhuvvat ahte Sámiálbmot Bellodat gomiha Sámedikki ja addá fámu Bargiidbellodahkii. –Dan livččen dalle dahkan go Bård A. Berg ávžžuhii iežas jienastit presideantan Bargiidbellodahkii ja sii vel fálle munnje politihkkalaš ráđđeaddevirggi, mas bálká lea gaskal 400 ja 500 duhát ruvnna jahkái. –Dalle livččen juo addán fámu Bargiidbellodahkii, jus livččen beroštan persovnnalaš ekonomalaš vuoittus, mainna livččii maiddái SáB vuoitán, muitala Tretnes. ¶
–Ássanguovllut Guovdageainnus leat ráhkaduvvon našunála standárddaid mielde, muhto dáppe leat báikkálaš erenoamášvuođat, muitala Skålnes. Guovdageainnus leat máŋga ássanguovllu dego eará báikkiinge, gos viesut leat buohtalaga ja buot viessosajit sullii seamma sturrodagas. Dat mii earuha sámi ássanguovllu dáčča ássanguovlluin lea geavaheapmi. –Sápmelaččain leat ollu diŋggat viesu olggobealde. Doppe leat dávvirat, áittit, mohtorvuojánat, lávut, beanagárddit ja vaikko mat. Doppe dáhpáhuvvá ollu. Máŋgasiid mielas sáhttá orrut moivvas, muhto diŋggain lea čielga funkšuvdna, čilge Skålnes. Son lohká guovttelágan viessosajiid dahje tomtaid. Vuosttaš lea bargoviessosadji, mii adno bargguide ja vurkkodit diŋggaid. Nubbi lea rekreašuvdnaviessosadji, mas lea stuora rássešillju ja veranda. –Guovdageainnus, dahje Sis-Finnmárkkus, lea eanaš olbmuin seaguhus dán guovtti viessosajis, go olbmuin lea sihke vuogas veranda ja bargamii sadji. Erenoamážit lea rekreašuvdnaviessosadji dábálaš nuorat olbmuid gaskkas. Nuorat deattuhit maid eanet viesu, sii háliidit earret eará stuorát viesu ja rássešillju. Sii dihtet makkár buktagat, materiálat ja viessogálvvut leat oažžumis. ¶
Guovdageainnu suohkanis leat máŋggaid jagiid heivehan ássanguovlluid sámi diliide. –1970-logu rájes lea juo leamaš juogalágan heiveheapmi, go suohkan lea addán stuorát viessosajiid boazodolliide, muitala Skålnes ja lohká maid dábálažžan dál heivehit nu ahte fulkkežagat besset lahkalaga orrut. –Dáppe lea leamaš stuora heiveheapmi dien ektui, vai bearašjoavkkut, fulkkežagat, bargoustibat dahje olbmážagat besset orrut buohtalaga. Diet lea buot deháleamos olbmuide dáppe go huksejit. Olbmot háliidit orrut eatni lahka, muitala Skålnes, ja lohká bearašlahkavuođa hui dábálaš ággan go olbmot ohcet viessosajiid. –Guokte goalmmádasoassi mu informánttain dutkosis orro ná dalle go mun čállen dutkosa, ja dat čájeha treandda dáppe, lohká Skålnes. Son lohká suohkana ráhkadan kártta dán badjel ja sii leat registreren dákkár 35-40 sohkaguovllu, vaikko leat hui gáržžes eavttut sis leamaš, go leat váldán mielde dušše báikkiid gosa váhnemat, sin mánát ja/dahje oappát/vieljat leat huksen. ¶
Viesuid Sis-Finnmárkkus lohká Skålnes oalle seammaláganin go muđui riikkas. –Leat ollu dakkár gárvvesviesut, gos ollu lea seammalágan. Muhto lea okta diŋga mii sápmelaččaide lea dehálaš ja dat lea niehku stuora gievkkana birra, mii lea sihke čoahkkanan-, bargo, ja vuoiŋŋastansadjin viesu olbmuide. Dan leat ollusat geahččalan ráhkadit vaikko ii leatge viesu stuorámus latnja, muitala Skålnes. Maiddái viesu geavaheapmi lea earalágan go muđui riikkas lea. –Sámi viesus čađahuvvojit eanet barggut go mat ledje jurddašuvvon. Sápmelaččat ovdamearkka dihte duddjojit. Geavaheapmi sihke siste ja olgun lea earálágan go muđui riikkas. Skålnes maid lohká oaidnán ahte olbmot eai háliidivčče orrut ássanguovlluin, muhto baicca das lahkosis. –Lea dakkár tendeansa ahte olbmot eai hálit orrut ássanguovlluin gárživuođa dihte, muhto liikká háliidit guovddážis orrut. Dan dihte leat mis ollu viesut juste olggobealde mearriduvvon ássanguovlluid. Dávjá lea maid nu ahte go fulkkiid lahka orru, de ii daga gárživuohta maidege. Dat mii dán áigge lea dehálaš lea ollu sadji vuodjit viesu olggobealde, bohccuide ja beatnagiidda gárdi, ahte álkit beassá meahccái ja ahte lea sadji earret eará áittiide ja muoraide, čilge Skålnes. ¶
Guovdageainnus lea hui dábálaš hukset viesu váhnemiid viesu lahka. Suohkanis leat kárttat guovlluin gos mánát leat ožžon eananbihtá váhnemiin ja huksen viesuid váhnemiid viesu lahka. Muhto nu eai dahkan Biret Sárá ja su fuolkkit. Sii leat Mázes bajásšaddan ja sii huksejedje buohkat oktanaga ja buohtalaga viesuid Guovdageidnui, ássanguvlui gosa maiddái earát leat huksen. –Lei álki suohkanis oažžut viessosajiid buohtalaga. Heivii nu ahte go suohkan almmuhii ođđa ássanguovllu, de mii leimmet guđas geain buohkain ledje huksenplánat. Mii ozaimet ovttas, muhto okta geassádii maŋŋel, muitala Biret Sárá. Nu gárttai ahte sin viesuid gaskkas lea okta viessosadji guoros. Dasa ii háliidivčče Biret Sárá amas olbmo hukset. Dál leat baicca ránnjážagat ohcan suohkanis lobi ráhkadit dasa sámi stoahkanšilju mánáide. –Lea hui oadjebasvuohta orrut lagas olbmuid lahka, loahpaha Biret Sárá Somby. ¶
–Mii leat ožžon sadjásačča, joavku mas leat čiekčit Finnmárkku allaskuvlla valáštallansuorggis, muitala Nilut Joavkku bealis Liv Karin Klemetsen. Čiekčamiid jođiheaddji Brita Triumf lohká stuora beroštumi leamaš čiekčamiidda maiddái dán jagi. Dán jagi leat liikká unnit nissonjoavkku go lávejit. –Erenoamážit nissoniid bealde lea alla dássi. Earret eará boahtá Norgga nissonriikkajoavkku čiekči Tone Heimlund, gii diibmá maid lei čiekčamiin. Dievdduid bealde leat čiekčit juohke dásis, Norgga alimus dásis ja vulos, muitala Triumf. Dađi bahábut dán jagi ii searvva sámi bárdni Morten Gamst Pedersen, gii máŋgii lea čiekčan Nilut Cupas. Son lea Eŋglánddas spábbačiekčin dál. ¶
Lassin buori valáštallandássái lohká Triumf maiddái Nilut Cupas alla dási sosiálalaččat. –Lávejit ollu geahččit ja ollu čiekčit, miehtá Sámi. Mis leat veahá kultuvrralaš dáhpáhusat maid, muitala Triumf. Earret eará lea rahpama oktavuođas odne diibmu 18.50 juogalágan čiegus kulturdáhpáhus. Sotnabeaivvi ges galgá juhkkojuvvot Guovdageainnu suohkana valáštallanstipeanda. Nugo ovdalaš jagiid, de sáhttá maiddái dán jagi čuovvut mielde mii dáhpáhuvvá Nilut Joavkku ruovttusiiddus interneahtas, gos dađistaga gávdná bohtosiid ja govaid. ¶
Sámi Girjecálliid Searvvi mielas eai leat gallis geat máhttet čállit nu buriid románaid ahte sihke sámi lohkkit ja eará álbmogat daid fuomášit. Ulbmilin seminárain lea bajidit románačállinmovtta. Fágaseminára fáddán lea: «– Buorre romána, gávdno go dat?» SGS lea ožžon dovddus girječálli Bente Pedersena ja girjjálašvuođa dutki Kikki Jernslettena fágaseminára logaldallin. Bente Pedersen muitala iežas čállima birra ja Kikki Jernsletten lea váldán ovdan románačállima girjjálaš erenoamášvuođaid. – Dál mii fertet fas ovddidišgoahtit románačállima, sihke dan mii čállo sámegillii ja dan maid mii čállojuvvo eará gielaide, muhto main fáddá lea vuolgán sámis, dadjá Sámi Girječálliid Searvvi ovdaolmmoš, Issát Sámmol Heatta preassadieđáhusastis. Son doaivu ja sávvá sihke SGS:a miellahtuid ja eará čálašeaddji sápmelaččiid beroštit dákkár fáttás. – Muhtumat lávejit cuiggodit go sámi girječállit eai čále áigeguovdilis fáttáid birra mat gullet dálá servodahkii. Dán semináras šaddá buorre vejolašvuohta bajidit dakkár fáttáid maiddái. Soaitá eanet čálliin šaddat miella ja mokta čálligoahtit románaid maŋŋel dákkár seminára, dadjá SGS:a ovdaolmmoš. ¶
Keskitalo muitala sii ovttas bagadalliin Morten Traavikain leat sámáidahttán ja heivehan bihtá sámi dilálašvuođaide. –Mii leat hutkan earret eará ođđa sámegielat báikenamaid ja earáhuhttán manusa nu ahte oahpes báikkálaš doaimmat sámis nugo scootergeavaheapmi ja meahcásteapmi boahtá oidnosii, muitala Keskitalo gii ieš neavttaša Risto Jomppanena dán bihtás. ¶
Risto Jomppanen ii hálit álggus muitalit maidege iežas birra. Muhto fáhkkestaga muhtun beaivve de leahkkasa Jomppanen. –Mun in hálit muitalit man láhkái mu almmái Jomppanen rahpasa. Sáhtán dadjat ahte Jomppanenas leat jáhkemeahttun somás vásáhusat. –Son maid muitala ahte son boahtá Ohcejogas. Muhto leaš go dat ge duohta eahpidit báikki olbmot. Geahččit goittot dovdet iežaset dán bihtás, lohpida Keskitalo. ¶
Keskitalo muitala ahte "Ohcejoga Playboy" bihtás lea ollu musihkka. –Dán báras lea "jukeboksa" skearru čuojahanrusttet. Dattetge hálidit bára guossit aivve gullat boares áigásaš internašunála dovddus musihka. Dás maid soaitá šaddat moivi, muitala Keskitalo. ¶
Klemet Erland Hætta ii čiegat ahte son lea dolkan maiddái riidui mii buollá gaskal SáB ja NSR Kárášjogas. –Soitet ieža oaidnime eará láhkái ášši, eai ge soaitte oaidnit dan váttisvuohtan. Muhto mii dáppe Guovdageainnus geahččat eará čalmmiiguin ovttasbargo váttisvuođa, muitala Klemet Erland Hætta. Dál muitala Hætta ahte son lea juo jagi árvoštallan guođđit Sámiálbmot Bellodaga ja lea ain dan dahkamin. –Dat lea čielggas ahte guođán SáB jus ovttasbargu gaskal SáB ja NSR ii buorran Sámedikkis, lohká Klemet Erland Hætta. ¶
1970-logu beakkálmas Ivnniiguin galgá dán vahkkoloahpa, bearjadaga ja lávvardaga čuojahit Alfreds kroas Guovdageainnus. Joavkku juoigi ja lávlu Iŋgor Ántte Áilu Gaup muitala ollu olbmot leat hástalan sin čuojahit. ¶
Hansá mearridii dalán ahte ii áiggo čiegadit maidige, muhto rábasvuođain eallit dávddain eará olbmuid ektui. – Danin láven mun hállat dávdda birra go olbmot ain jerret mo mus manná, muitala son. Hánsa lohká ahte jeđđehussan maid lea leamaš dat go maŋimušáiggiid eai leat doaktárat namuhan man guhká son sáhttá eallit. ¶
Hánsa vuige ahte eamidii lei buot losimus gullat son lea ožžon dán várálaš dávdda. –Muhto mun lean jeđđen su ja lohkan ahte jápmima ii dieđe oktage goas dat boahtá ja dat maid guoská munnje. Hánsa lohká ahte mánáide maid lei váivi gullat ahte áhčči lei buohccán. –Sii válde dan lossadin álggos, muhto dál leat dego dohkkehan ahte mus lea borasdávda. Dál fitnet sii dávjjebut galledeamin munno Váljogas, muitala Hánsa mojinjálmmiin. ¶
Ii bala ¶
Ovdal go eanandoalli Váljogas álgá muitalit iežas bargguid birra servodaga ovddas muittuha son ahte nuorran son reŋgui badjeolbmuid. Muhto nuorran maid beroštišgođii son politihkas ja servodatáššiin. –Oidnen váilevuođaid servodagas ja hálidin dáid buoridit. 1967 ledjen oaivámuš go vuođđudeimmet Guovddášbellodaga Kárášjohkii, muitala Hánsa. ¶
Vaikko vel Hánsa lei mielde iešguđetge servodatbargguin, de lei son vuosttažettiin eanandoalli. 1975 álggahedje njeallje báikegotte olbmo oktasaš náveha Váljohkii. Dán ásaheamis lei Hánsa njunnožis ja návet šattai Finnmárkku stuorámus šibitdoallun. –Jo, jo, mun asten leat fárus iešguđetge searvebárgguin. Muittán maŋŋá návehastima iđđedis de lávejin vuoddját Levdnjii meieri stivrra čoahkkimiidda ja eahkedis fas ruovttuluotta návehii, muitala Hánsa. Meieri stivrras son lei 16 jagi ja gávcci jagi lei son ovdaolmmoš. ¶
Muhtun eadni gean mánná lea ožžon veahki Mánáid-ja Nuoraidpsykiahtralaš guovddážis, muitalii iežas vásáhusaid birra. – Álggus fertii mánná čilget iežas dovdduid birra dárogillii dahje tulkkaid bokte. Sáhttá mannat boastut jus dovdduid galgá čilget nuppi gillii, logai eadni ja šállošii garrasit go manai vihtta jagi ovdal go mánná beasai háleštit dušše sámegielhálli fágaolbmuiguin. – Dat jagit manne duššái, logai eadni ja lea hui duhtavaš go mánát ja nuorat dál besset sámástit buot fágaolbmuiguin. Kárášjoga doavttir Frøydis Nystad Nilsen lohká leat dehálažžan ahte gávdnojit sámi dearvvašvuođa institušuvnnat gos sápmelaččat oadjebasas besset sámástit fagaolbmuiguin. – Dalle lea álkit olahit oktavuođaid. Jus eat áddehala riekta singuin geat dárbbašit veahki, de han mii sáhttit addit boasttu diagnose ja veahki, čilge Nilsen. Son lea ieš sámegielhálli ja lea spesialiseremin mánáid- ja nuoraid psykiatriijai. ¶
Teáhter lea čohkken sámi máidnasiid ja myhtaid Qvigstad girjjiin. –Mii leat dáid ráhkadahttán muitalanhápmái, nu ahte dat ii šatta dábálaš teáhter. Dasa lassin geavahit dánsára mii čájeha iešguđetgelágan sámi ipmiliid, ja luohti maid galgá gullostit máinnastanbottus, muitala bagadalli Ada Einmo Jürgensen. ¶
Leammuid Biret Rávdna lea goahteáhkku bihtás.–Son galgá geahččalit nu bures go sáhttá čájehit mo ovddešáiggiid sápmelaččat máinnastedje. –Kaia Regine Bientie lea biigá goađis ja son galgá juoigat ja lávlut. Therese Einmo Jürgensen lea fas dánsár ja son lunddolaččat iđista duollet dálle Sáráhkká ja juksáhkká hámis, muitala Jürgensen. ¶
– Dasa lea guhkes áigi go nealgudeaddji sapmelaččat ledje vuostálastime das Stuoradikki ovddabealde. Go mii odne leat čoagganan dása, de lea dat ávvudeami dihte. Sámedikki presideantta, Sven Roald Nystø sárdnida. Stuoradikkipresideanta, Jørgen Kosmo ja gieldaministtar Erna Solberg leaba juo sárdnon man dehálaš lea ahte riikka álbmot ii bala šat sápmelaččain ja ahte Norggas galgá leat sadji iežaset álgoálbmogii, oktan sin amas gielain ja earálágan kultuvrrain. ¶
Ovddal bohtet Oslo skuvllaid mánát geat bisánit valvin Issaht Áillu birra. Sii leat boahtán Stuoradikki lusa geahččat movt sápmelaččat ávvudit álbmotbeaivvi. Sis leat girjjážat mielde ja hálidit autográfaid. Issaht bisáneasta ja čállá iežas muorranama sidjiide. – He he, dál gal ledjen dego beakkálmas, bohkosa vel ieš. Liepmagohppu ligge bures galbmostan suorpmaid go jovde sámeáššiid stádačálli, Anders J.H. Eira ávvudoaluide. Ieš lohká doaluid leame dego sámi heajat lavejit leat Guovdageainnus: –Don it dieđe goassege man gallis bohtet, ja juohke háve čájehuvvo ahte buohkat bohtet. Dál ehpet galgga hohpohallat, muhto boradit gallas. Dál lea vuosttaš geardde go Gieldadepartemeantta visttis leat dan meare stuora doalut ja vuosttaš geardde go doppe lea konsearta. Simmona Máhtte rohttehii luođi, Marianne Hirsti lávlesta Áilluhaš-románssaid ja Niko Valkeapää joavkkuinis doallá konsearttaža. Issaht Áilu lea duhtavaw ávvudoaluiguin, gos dábálaš sápmlaš lea seamma beavddis boradan go gieldaministtar Erna Solberg, kulturministtar Valgerd Svarstad Haugland ja Oslo bisma Gunnar Stålseth. Go Cizaš mánáidgárddi mánát bohtet lávdái lávlut, de dadjala son: – Servodaga ovdáneapmi lea seamma go servodaga rievdan. Ja rievdan ii leat váddáseabbu go ahte okta olmmoš jápmá ja de lea dat gii su maŋis bajasšaddá gii su daguiguin rievdada servodaga. Jus mii oahpahit iežamet mánáide ahte eai galgga heahpanaddat min daguid ovddas, de mii oažžut buori boahtteáiggi. Dalle lea mus jáhkku sámi boahtteáigái. ¶
Mannan vahkus deaivvadeigga NBR ja Eanandoallodepartemeanta šiehtadit. Aslak J. Eira muitala ahte stáhta lea miehtan boazodoalu organisašuvnna gáibádussii. –Mii šiehtadallat njuovvanbussiid ja vuovdinapparahta iežamet háldui. Stáhta lea miehtan min gáibádusaide, nu ahte dál ii leat šat eará go šiehtadallat man ollu ruđa juolludit, muitala Eira. Finnmárkkus lea leamaš measta veadjemeahttun jođihit bohccuid dán čavčča ja dálvvi, ja olbmot leat šaddan ollu bohccuid luoitit dálveorohagaide. Dán jagáš boazodoallošiehtadusain lea ge okta váldogáibádus njuovvama ja vuovdima buoridit. ¶
Mannan gaskavahku lei oktasaš čoahkkin gaskkal SVL-Norga, Sámedikki ja kulturdepartemeantta. –Doppe soabaimet mii ahte lea Sámediggi guhte galgá ruhtadit min organisašuvnnna maiddái boahtteáiggis. Sámediggi galgá fas bargat depertemeantta ektui ruhtagažaldagain. Leat gal iežage bargan depertemeantta ektui muhto eat leat ožžon coavcci, muitala Somby. ¶
Jury lei hui duhtavaš buot oasseváldiiguin, ja lohke buohkaid vuoitin. –Muhto dat geat darveheigga min eanemusat leaba Eva Jeanette Iversen ja Ánte Niillas Bongo, dajai jurylahttu Sara Inga Utsi. Earát jurys ledje juoigi Kirste Máret Olsen, Sančuari lávlu Svein Egil Oskal, juoigi ja Turdus Musicus lávlu Lawra Somby ja Threesome Project lávlu Natasha Dahle. Dát jury gal lei mihá siivut go Norgga Idola jury, gos sáhtte oalle bastilis kommentárat. Hei Lola jury gal muitalii dušše dan mii lei buorre. Eva Jeanette Iversen lea hirpmáhuvvan go vuittii. –Dál gal lean veahá dizzy oaivvis, illuda Eva Jeanette. –Jurddašin ahte nie bures bat manai. Lei hui somá. Dál gal čoavji čagarduvvá. Easka dál duođaid fuomášan ahte lean vuoitán, go álgibehtet jearahallat mu. Son muitala ahte lávlludettiin ovtta sajis measta roahkkasa. –Jáhkken ahte oidnen Mari Boine sáles, muhto várra oidnen dušše oainnáhusa, muitala nieida gii beasai lávlut Mari Boine lávlaga guovtte geardde dan eahkeda. ¶
–Juohke háve lohpidit máksit go riŋget ja jearrat, muhto dán rádjái eat leat vel ožžon mávssuid, lohká orohatovdaolmmoš John Idar Anti. Dál lohká iežas sádden čálálaš máksingáibádusa Neiden Reinii. –Dieđán ahte earát leat maid dan dahkan, ja nuppit leat juo sádden inkasso-várrehusaid. Okta lea juo bidjan inkasso-fitnodaga gáibidit mávssu iežas bohccuid ovddas, muitala John Idar Anti. ¶
John Idar Anti muitala iežaset šaddan vuovdit dan čuođi varrasa Neiden Rein njuovahahkii, go Aage Pedersen AS njuovahat ii šat sáhttán njuovvat. Dábálaččat mákset njuovahagat bohccuid ovddas 3-4 vahku maŋŋil go beljiid dárkkistit. Dan leat boazodoallit juo dahkan golggotmánus. Lágesduottar ii leat vuosttaš háve vuovdán Neiden Rein njuovahahkii, mii lea Vuotnabađas. Anti lohká diibmá mannan hui bures, iige lean makkár ge váttisvuohta oažžut mávssu. –Dál in ádde manne vuorddihit, go dadjet álo ahte biergu johtá dego vuodjaláibi, imašta Anti. ¶
-Muitala movt sii jurddašit ¶
–Dát evttohusat eai veahket mu veaháge, lohká Triumf. Son lohká dáiguin čovdosiiguin juo bargan badjel mánu. –Juste dieiguin čovdosiiguin lean juo bargan guhká, nu ahte dát vejolašvuođat leat boares ođđasat munnje. SFT lea bidjan mielde listtu mas 90 proseantta báikkiin mat váldet vuostá dákkár bázahusaid leat Lulli-Norggas. –Dieppe gos sii čohkkájit Akersgatas Oslos gal soitet dát leat čovdosat, muhto munnje eai leat. Dát muitala hui ollu maid sii jurddašit, lohká beahtahallan Triumf. Son ii loga áigeguovdilin alcces sáddet bázahusaid Lulli-Norgii. –Ii mus leat ekonomiija doalvut bázahusaid nie guhkás. ¶
Su lei Guatemala ráđđehus evttohan. Komitea áirasat galget bargat bealakeahtes áššedovdin. Vaikko sii eai ovddas ovttage stáhta, de lea min mielas liikká miellagiddevaš go justa Guatemala ráđđehus lea evttohan áirasa CERD:ii. 1996 loahpahuvvui 36 jagi sissoahti Guatemalas. Dan oktavuođas rihkko ollu olmmošvuoigatvuođaid, ja erenoamáš mayat gillájedje nállevealahemiin. ¶
Muhto ii dáppe leat dušše geafivuohta, muhtumat leat hui riggát. Ja dat olbmot dat stivrejit riika, eaige sii gal leat mayat. Maiddái danin lea miellagiddevaš go Guatemala ráđđehus evttohii maya ON:a Nállevealaheami jávkadeami komiteai (CERD). ¶
Vaikko Guatemalas ain leat ollu sosiála ja ekonomalaš váttisvuođat, de lea servodat liikká šaddan eambbo rahpasin. Eambbosiin lea vejolašvuohta searvat politihkkii ja iešmearrideapmái. Go máilbmi dál gudnejahttá Guatemala sierra áirasiin ON:a Nállevealaheami jávkadeami komiteai, de dat lea stuorra lávki ovddos. Dál lea vuosttaš geardde go álgoálbmot válljejuvvo komiteai. ¶
«Go máilbmi dál gudnejahttá Guatemala sierra áirrasiin ON:a Nállevealaheami jávkadeami komiteai, de dat lea stuorra lávki ovddos.» ¶
Bearjadat Min Áiggis dat luite Kárášjoga politiijat suorggahahtti dieđuid albmosii. Narkotihka geavaheapmi lassána gielddas issorasat, ja geavaheaddjit šaddet nuorabut ja narkotihkka garraseappot. Olles 80 nama leat politiijaid narko-listtus. Nuoramus geavaheaddjit leat dušše 15-jahkásaččat. Roy Evert Guttorm mielas lea surgat, go lea vuhttogoahtán ahte nuorabut ja nuorabut álget narkotihka geavahit. –Mii leat gullan ahte narkotihka geavahit nuorabut go 15-jahkásaččat, muitala Guttorm. ¶
Ollu nissonolbmot leat measta juo duvdásan eret boazodoalus, go ruhtaáigi gáibida sin eará bargguin. Dán dili vásiha Lágesduoddara boazodoallonisu Vera Anti beaivválaččat. Eanaš áiggi bargá son Kárá Girji ja Gábir-gávppis, muhto juohke áidna friddjaáiggi vuolgá son mánáiguin ealu lusa gos lea ahčči ja isit. –Čakčat vuoján juohke vahkkoloahpa 40 miilla vai mánát besset leat mielde boazodoalus. Doppe mii áidut, mearkut misiid ja oassálastit dan beaivválaš boazodoalus, muhto dušše fal go mus lea friddja, muitala Vera Anti. ¶
–Áŋgiruššat boazodoalu ovddas lea dušše dáhtu duohken, dadjá Vera Anti dan gažaldahkii ahte movt gille ná ollu návccaid geavahit dása. Son baicca rámida iežas bargoaddi go son beassá leat mielde ealáhusas. –Dat gal láve áddet jus ii sáhte mahkáš giđđajohttimis boahtit juste daid vuosttaš árgabeivviide maŋŋel beassážiid. Dat soaitá leat dan dihte go son lea ieš nissonolmmoš, árvala Anti. –Muhto eat leat vel dán rádjái goasse joavdan gitta mearragáddái ealu mielde. Juohke jagi leat šaddan orddas jorgalit, go virgi gáibida máhccat, lasiha son. ¶
Alddis gal lohká Vera Anti hui somás barggu mas loaktá ja dasa lassin lea sus ipmirdeaddji hoavda, mii láve luoitit barggus go dárbbaša veahkkin isidii ealu luhtte. –Muhto jáhkán vearrát dili daidda nissonolbmuide geat leat barggus stáhta - ja gielddaásahusain gos gáibiduvvo ahte bargi galgá áigá juo diehtit goas hálida luomu. Priváhta fitnodagaide lea várrá álkit luoitit bargi measta dakkaviđe go dat dárbbašuvvá, árvala Vera Anti. Iežas maid lohká leamaš nu "lihkolažžan" ahte lei ovtta gaskka muhtun muddui barggu haga, nu ahte beasai eambbo leat ealu luhtte. ¶
Mannan maŋŋebárgga streikejedje mánáidgárddebargit Norggas. Evttohuvvon stáhtabušeahtas ii juolluduvvo boahtte jahkái eanet ruhta gielddaid mánáidgárddedoaimmaide go dán jahkái lei juolluduvvon. – Dát dahká mánáid dili oppa Norggas heajubun, muhto erenoamážit hedjona sámemánáid dilli go sis ii leat odnege dohkálaš dilli. Mii fertet gal moaitit eiseválddiid, go eai vel dál ge leat fuomášan ahte Norggas gávdnojit sámemánát. Ná bávkala mánáidgárddebargi Marit Kathrine Guttorm, Kárášjogas, doaladettiin stuorra plákáhta mas jerro "Ii go leat Norggas várri mánáide?" Sámi Áigi 52. nr lávvardaga golggotmánu 20. b. 1984 ¶
GIDDAGASAS?: Muhton romsalaš doaivu ahte Kjell Varsi lea biddjon giddagassii go visum lei mannan olggos.–Áhčči galledii romsalačča mannan geasi ja dalle fáhkka jávkkai, muitala su bárdni Kenneth Varsi. ¶
Kenneth muitala ahte romsalaš árvvoštalai ahte politiijat Brasilas leat áhči váldán giddagassii go su visum ii lean šat fámus. Kenneth doaivu ahte leat duođat maid romsalaš dál lea muitalan. –Lea buorre dihtit ahte muhtun jáhkká ahte son lea heakkas, lohká Kenneth. Kenneth muitala ahte sus leat oktavuođat Norgga Interpolain, ja vuordá ahte sii čovdet ášši. ¶
Interpol riikkaidgaskasaš politiijaeiseválddit Norggas eai lean gullan ahte Kjell Varsi lea biddjon giddagassii Brasilas go Min Áigi ikte riŋgii. –Mii boahtit váldit oktavuođa Interpol Brasila politiijaeiseválddiiguin ja dáhttut sin iskat leat go duođat ahte Varsi lea váldon giddagassii, muitala ossodathoavda Helge Tangen Norgga Interpolas. ¶
Guttorm Graven ii dárbbaš gođđit gieđaiguin maidege, sus lea mašiidna mii gođđá. Guttorm Graven lea ieš šaddan oahpahallat mašiinnain ja gođđit lea ruovttus oahppan. Duodji lea su beaivválaš bargu. Moai jerre ahte lea go gođđon duodji boares sámi árbevierru, ja mo oažžu sámivuođa ovdán? - Gođđon duodji lea dattege oalle boares sámi duodji, muhto leamaš eanemus dábálaš mearragáttis. Sámivuođa sáhttá čájehit sámi govastagaiguin, ivnniiguin ja hámiiguin. Sámi govastagat leat šaddan Guttorm Gravena iežas dovdomearkan. Guttorm Graven lohká sus ii leat formálalaš ovttasbargu eará duojáriiguin, earret dan maid sámi duojárat háleštit ieža gaskaneaset. Son fuobmá ieš ođđá dujiid gođđit, muhto go oastit diŋgojit ja dáhttot eará hámi duddjot de vuolgá jurdda. Loahpas muitala Guttorm Graven ahte jođiha dujiid báikki olbmuide ja son sádde maiddái dujiid eará báikkiide, sus lea maid ruovttusiidu interneahtas gos vuovdala gálvvuid. ¶
–Dan boahtit dahkat dán muohttagis ja dasto loktejuvvo ášši guovllustivrii, mii mearrida makkár áiddit galget ceaggát ja mat gissot, muitala boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta. ¶
Mánnodaga nogai gulaskuddanáigi Kárášjoga boazosuohkana orohatjuohkimis, muhto Hætta lohká doallan čoahkkimiid buot siiddaiguin. Dákkár čoahkkima aŋkke ii loga menestuvvan Máhkarávjjuin. –Máhkarávjui lea fállon golmma háve čoahkkin, muhto sidjiide ii leat goassege menestuvvan, muitala Johan Ingvald Hætta. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Dál lea Kárášjoga gielddastivra mearridan ahte huksegohtet vuojadanáldása 2005 árrageasi. Dán golut leat sullii 61 miljovnna ruvnnu. –Dát lea illusáhka buot vuojadanberošteaddjiide. Guokte ráđđeaddi leaba evttohan guokte vejolašvuođa hukset juogo stálleáldása dahje bálserávttuin (fliser) ráhkaduvvon áldása. Stálleálddis livččii hálbbit. Gielda lea juo álgán goaivut revrriid dohko dan báikái gosa vuojadanálddis galgá huksejuvvot. Kárášjoga vuojadanbirrasis lea leamaš vuojadanfálaldat guokte jagi Iŋggáguolbanis. Skuvlla oahppit ja vuojadanberošdeaddjit leat šaddan dohko johtit álo go áigot vuojadit ja hárjehallat. Muhto dat gal vajálduvvo go ođđa vuojadanálddis gárvvistuvvo 2006 geasi. Huksenálgu máksá sullii 4,5 miljovnna, muitala ráđđealmmái Jan Terje Nedrejord. ¶
Bearjadaga stuora čoahkkimis Guovdageainnus ledje guokte ášši, doavtterdilli ja oahpahus- ja gelbbolašvuođadoaimmat dikšo- ja fuollaossodagas. Čoahkkimis hubmojuvvui ahte suohkan galgá ráhkadit páhka maid fállá doaktáriidda, vai oažžu ođđa doaktáriid bisánit. –Suohkanis ferte leat juoga maid fállá doaktáriidda. Suohkan ferte ráhkadit páhkaid, ahte doavttir oažžu duon ja duon jus orru unnimusat jahkebeale, čilge Hetta ja muitala ahte fylkkadoaktáriin leat juo namat geaidda sáhtášii fállat dákkár páhka. Hetta maid lohká čoahkkimis hubmojuvvon ahte ferte kvalitehtasihkkarastit doaktáriid. –Suohkan sáhttá oažžut veahki fylkkadoaktáris ráhkadit gáibádusaid maid doaktárat fertejit deavdit. Suohkan ii gierdda šat eambbo heajos ságaid iežas birra. ¶
Hetta muitala ahte ođđajagimánu rájes boahtá Guovdageidnui turnusdoavttir. –Suohkan galggašii suinna váldit oktavuođa dál juo ja čájehit guossivuođa, lohká Hetta. Son maid lohká Guovdageidnui vejolažžan oažžut nuppi turnusdoaktára geassái, jus suohkanis leat barggus golbma fástadoaktára. –Dál leat guokte doaktára Guovdageainnus, nu ahte suohkanis lea hoahppu oažžut sadjái goalmmát doaktára. Dat ferte dahkkot moatti vahku sisa. ¶
Hetta lohká iežas garrasit vuosttildit guhkit áiggi vuollái sirdit guoros doavttervirggiid Áltái ja Kárášjohkii, nugo Sosial- ja dearvvašvuođadirektoráhta árvvoštallá. –Heahtedilis sáhttit mannat dasa mielde oanehisáiggi vuollái, muhto ii guhkitáiggi vuollái. Lea buoret ahte Álttá doavttir veahkeha min moadde mánu go ahte amas doavttir boahtá vikáran. Čoahkkima nuppi áššis gávnnahedje čoahkkimis ahte dilli fuollaossodagas ii leat buorre. –Guovdageainnu dikšo- ja fuollaossodagas leat eanemus oahppameahttun olbmot olles Norggas. Sii geat leat vuollel 50 jagi berreše váldit oahpu. Suohkan berre bargat vuđolaččat áššiin, lohká Hetta ja muitala ahte dasa gávdnošii sierra ruhta jus suohkanis livččii plána. –Go ii leat plána, de massá suohkan ruđa mii berrešii boahtit buorrin loktet gelbbolašvuođa. ¶
– Dán jagi goddojedje 116 ealgga Kárášjogas. Dán jagáš ealgabivdu manai hui bures sihke Statskoga ja ealgabivdiid mielas, muitala Statskoga bargi Oddleif Nordsletta. ¶
Moai deaivvadeimme Máret Lájlá Nedrejordain (14) ja Biret Sárá Antiin (15) skuvlla olggobealde go leigga spáppain stoahkamin. Hálideimme diehtit eambbo Ávjju birra. Man guhká leahppi spáppa čiekčan ? - Dan rájes go ledjen 6 jagi boaris, muitala Biret Sárá. Máret Lájlá ii loga iežas álgán nie árrat, muhto go lei sullii 8-9 jahkásaš. - Lea oalle somá čiekčat spáppa, muhto galggašii albma goanstasuoidneviessu. Juolggit šaddet rašit Kárášjoga lášmmohallanviesus viehkat, ja danne leat hárjehallanvejolašvuođat dálvet hui heajut. Lea váttis oažžut saji, dasa lassin lea heajos áibmu hárjehallanviesus. Mis ii leat go okta diibmu hárjehallat ja dat lea menddo unnán, muitaleaba nieiddaguovttos. Sudno mielas lea Ávjjus heajos dilli, váilevaš hárjehallit ja vel váillaheaba iežaska agi čikčiid. Muhto unnibuid gaskkas gal lea oalle stuorra beroštupmi spábbačiekčamii. - Dát jahki lea leamaš hui heittot Ávjju bealis. Ii leat mannan bures ráidočiekčamis nu go diibmá, dalle mii bođiimet nubbin, muitala Máret Lájlá. Dasa lassin váillaheaba soai hárjehalli. Mo leat vuordámušat boahtte jahkái? -Hárjehallat buorebut, oažžut ođđa hárjeheaddji, leat positiiva ja sávvamis de bohtet vel midjiide ođđa čiekčit. Moai letne maid gullan ahte dii lehpet leamaš Vaasas. Mo lei doppe? -Doppe gal lei hui somá, mii oruimet hui buori ja fiinna hoteallas. Ii lean guhkki tivoliai. Hoteallas ledje maiddái vuojadanvejolašvuođat. Manai bures čiekčamiin ja mii bođiimet goalmmádin. Vuittiimet ruoŧa nieiddaid vuostá bronsa loahppačiekčamiin. Oainnán čalmmit čuvget nieiddaguovttus go jurddašeaba Vaasa birra. Vuolgibehtet go nuppes Vaasai? - Jo, mii leat jo seastigoahtán ruđa boahtte jahkái, loahpaheaba Biret Sárá ja Máret Lájlá. ¶
Samuel John Anti ávžžuha Nuorta-Finnmárkku guovllustivrra dohkkehit Máhkarávjui bistevaš áiddi, go su mielas eai leat gaskaboddosaš báddeáiddit mahkkege go dat eai doala bohccuid ja nu šaddet liikká masttalmasat. –Doarjjun buot áideplánaid mat leat siiddain, muhto seammás gal ferte guovllustivra geatnegahttit daid siiddaid vajot johtit iežaset áiddiid sisa, vai eai álgge guođohit olggobeale áiddiid jođidettiin, lohká Anti. ¶
Thor Thranes ja mielbargis Inga Marja Steinfjellas lea maiddái ovddasvástádus buvttadit ođđa gelddolaš prográmma, nammalassii «Media digaštallama» . – Min bargu lea maiddái bidjat gažaldatmearkka mediaid vuoruheapmái ja doaimmaide. Mediat váikkuhit servodahkii ja nu fertet mii maiddái duostat ja bidjat áiggi min iežamet doaimma guorahallat ja gažadit, muitala Mona Solbakk. Prográmma lea bearjadaga dii. 07.35 ja sáddejuvvo nuppádassii dii. 13.45. Dalle morihit Sámi Radio guldaleaddjit áigeguovdilis mediafáttáide. – Lea maiddái miellagiddevaš geahčadit mo radioguldaleaddjit ja aviisalohkkit váikkuhit mediaid, lohká Thor Thrane. ¶
Guttorm Utsi mielas ožžot boazodoallonissonat hui unnán beroštumi servodagas. Son geassá ovdamearkan NIBR guorahallama "Nissonolbmot boazodoalus" man birra ii gullon balljo mihkke go dat almmuhuvvui muhtun jagiid dás ovdal. –Várra lei boasttu bajilčála. Sihkkarit livččii šaddan hui ollu sáhka jus bajilčála livččii ahte "Nissonolbmuid bohccot galget njuvvot" , árvala Gurrorm Utsi. ¶
Mannan vahkku cuvkii muhtun 40-jahkásaš dievdu Guovdageainnu sosialhoavdda viesu lásiid. Dát dievdu galgá leat sosialkantuvrra áššehas ja son lei maiddái golbma vahkku ovdal fallehan ja billistan sosialkantuvrra vuostáiváldinlanja. Dát olmmái lea áitán jahkebeale juo Guovdageainnu sosialkantuvrra, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen. Áitagat leat maiddái goddinsoaibmamat, čilge Henriksen. –Bargit ballet ahte olmmái rohkkáha sin, lohká sosialhoavda Torgeir Olsen. ¶
KÁRÁŠJOHKA: – Kárášjoga čuovgaláhtus lea dál ođđa šaldi mii gohčoduvvo «Balto šaldin» . Sivva dán nammii lea go Petter Asbjørn Balto dat ráhkadišgođii šaldi, muitala Roger Guttorm. Barggut álggahuvvojedje ovdal geasseluomu ja dalle sii vižže stoalppuid meahcis gieldda traktoriiguin ja Linseth guorbmebiillaiguin. Maiddái Kárášjoga mohtorsearvi luoikkai mašiinna. – Dasto sii ceggegohte stoalppuid, bidje cakkiid, ja dál sii leat bidjan vuođu. Oallugat leat searvan dán bargui, leat sihke čorgen vuovddi ja iežas dan šaldi ráhkadan. Earát ges leat buoridan čuoiganláhtu. Šaldi sáhttá geavahit maiddái sabetstoahkamii ja čuoigangilvvuide, loahpaha Roger Guttorm. ¶
– Mun ferten vuos veahá láhkket dán biilla, dadjala Áilu ja rokkasta čáhppes spriita-tušša. Ruston dielkkut jávket boares Suzuki jeepas. Ii das leat rohpi. Eaige dasa oro čáhkame nu ollusat. Čuolbma-čoavdin iskan ferte vuordit dassá go biila čiŋahuvvo. ¶
– Juo ja guohca maniid maid, lasiha Ina. Russat čohkkedit čippiid ala roahkkut gieđaid. ¶
– Vel juoga heittot daid njuolggadusain. Mus lea rusalihtti gos sáhttit juhkat, muhto eai dohko mis čága golmmas. Dalle eat sáhte juhkatge, váidala Piera. ¶
– Jus don oasttát guoli, na jápmán guoli dieđusge, de sáhttit dan láidet, árvala Áilu munnje. ¶
Aino Hivand muitala ahte girjji čállimii giktudahtii su mánáidmánná, gii roahkasmahtii su geavahit govvadáidaga lassin maiddái sániid. Nu riegádiige "Čoarvevieksá lieđđeriemut" nammasaš govvagirji. Aino Hivand lea dovddus govvadáiddár. Son lea maiddái ieš illustreren mánáidgirjjid fiinna akvareallagovaiguin. Dán girjjis bohtet ovdan soames áibbas ođđa lieđđe- ja divrenamahusat, maid Samuli Aikio dán girjji várás lea sámegillii dikten. Buot girjji divrrit ja lieđit gávdnojit davviguovlluin. –Girjjis leat šattut ja divrrit mat dáppe lasket ja šaddet, muhtimat leat ožžon ođđa namahusaid. Lea hui pedagogalaš girji mánáide vai ohppet maiddái sámegillii háleštit divrriid birra, muitala Rauni Magga Lukkari, gii lea hui duhtavaš girjiin. –Dat lea nu čáppat ja mii leat álfárot nu gábat girjjiin. ¶
1. 86400 sekundda (jándora) oađetkeahttá - okta čuolbma 2. 72 diimmu ( 3 jándora) oađetkeahttá - čáhppes šleifá 3. Oađđit "rundkjøringas" iđa - čuovddariekkis 5. Gálašit ovdal miessemánu 17.b. - jiekŋaseaggi 6. Juhkat kássa vuola 6 diimmus - vuollakoarka 7. Juhkat 1 bohtala viinna 20 minuvttas -viidnakoarka 8. Cummestit oahpaheaddji - krihtta 10. Beahkit ciela buvddas ja seammás gáskit eará kunddariid juolgái - beatnatkeavssat 12. Oastit kondomaid apotehkas ja seammás jearrat mo daid galgá geavahit - kondoma 14. Lohkat pornobláđe almmolaččat stuorra beroštumiin - pornogovva 15. Juogadit ovtta vuollakássa telefonbovssas golmmain eará russain, cissatkeahttá - "gule sider" bihttá 16. Páhkket oahpaheaddji viesu hivssetbáhpáriin (unnimus oktii) - hivssetbábir 17. Duođas láidet guoli, hállat dainna ja dahkaluddat ahte dat lea buozas, ja jearrat šibitdoaktára - sáltesallit 20. Stežžet dibmajieŋa muhtin vuosttasluohkálaččat njeaccái - jiekŋábábirbihttá 23. Čállit unnimus guovtte siidosaš ráhkisvuođareivve muhtin eará nissonlahtuide HS joavkkus - váibmu 24. Čuožžut olggobeal Sámedikki dábálaš biktasiin ja juohkkit russekoarttaid sámedikkeáirasiidda - russekoarta 26. 2 tampoŋŋa njálmmis seammás go šlakkasta vuola/driŋkka - tampoŋga 31. Čoaggit 10 vuolláičállaga nubbi sohkabeale sisbuvssaide - Bonbon tissebleie 32. Diktit juhkan russe iežat vuovttaid čuohppat - skierat 36. 5 russa vázzet maŋŋálagaid muhtin amas olbmo maŋis unnimus 10 minuvtta - leavga 37. Cavgilit vuolleahkásaččat muhtin olgobeaikkis - bábirkohpagivja 38. Beahkit buvdii ja ciellat 5 minuvtta beatnatborramušaid luhtte - beatnatborramuš 41. Nieida manná bensinstašuvdnii, dušše sihkaldat birra ja mascara čalmmiid vuolde, njuoska vuovttat ja jearrat shampo - shampokoarka 42. Njuoskadit ovtta vuosttas dahje nuppi luohkálačča - čuolbma duskkas 46. Idjadit skuvllatráhpás - krihtta 50. Bassat kantiinna bassi ovddas - moppabihttá 51. 0.5 l sprihta tiibmobealis - sprihtakoarka 57. Gánddat: Bealle agurka buvssaid siste - agurkaplastihkka 58. Nieiddat: Guokte ebela baskkes báiddi siste - ebelmearka 59. Gánddat: Coggat vuolppu "šørttá" - "sminka" 63. Vázzit dohkáin márkanis - "smukka" 64. Buot maid skuvllas jugat galgá juhkkot doahttobohtalis miessemánu 1.b. rájes gitta miessemánu 14.b. - doahttu ¶
Sámi Jienat koara háliida čujuhit aviisaartihkkalii Min Áiggis gaskavahkku cuoŋumánu 21. b. 2004 gos čállojuvvo Sámi Jienat koara birra go mii leat Ohcejohkii vuolgime hárjehallat ja konseartta doallat. Min Áigi čállá ahte Sámi Jienat koara ii beasa Ohcejoga girkui juoigat, ja dasa lassin lei vel oalle unohis bajilčála. Sámi Jienat koara háliida cuiggodit artihkkala gos bohte ovdan boastu dieđut. Koara lei bivdán luoikkas girku sálbmalávlumii, ja dan mii leat ožžon. Sámi Jienat koaras ii lean áigumuš juoigat Ohcejoga girkus, ja danne eat lean oba jearran ge lobi dan dahkat. Sámi Jienat lea giitevaš go Ohcejoga girkoráđđi suovai min hárjehallat girkus. ¶
- Eai leat gal makkárge konkrehta áššit maid leat smiehttan rievdadit, muhto dát láhka lea seamma go eará lágat maid duos dás ferte ođasmahttit, muitala Sara. Gielladieđáhus galgá Sámedikki ovdii dohkkeheapmái miessemánu dievasčoahkkimis. ¶
"Das lea sáhka maid elliid gáhttemis, go ii oktage sáhte ealuin johtit čiehkariid ala. Ii sáhte maid bágget eará ealuid ala johtit." 17/18 ovdaolmmoš Amund P. Anti ¶
Amund P. Anti lohká ollu beliid máid galggašii suokkardit ja čielggadit ovdal sáhttá bágget ovttage siidda johtát. –Das lea sáhka maid elliidgáhttemis, go ii oktage sáhte ealuin johtit čiehkariid ala. Ii sáhte maid bágget eará ealuid ala johttit. Dakkar beliid ferte čielggadit ovdal bágge ovttage siidda johtát. Danne livčče galgan čoahkkin dahkkot ovdal mihkke mearriduvvo, dadjá Anti. ¶
Dán mánus dupmehalaiga Sis-Finnmárkku diggegottis guokte heargevaláštalli máksit 1500,- ruvnnu sáhku, go gávnnahalaiga 960 kilo bohccofuođđarin Geađgeluobbala duollobáikkis jagi 2001:s. Riekti oavvilda ahte heargevaláštallit eai beasa buktit fuođđariid siskkobealde 5000,- ruvdnosaš mátkkošteaddji eari, go dat valáštallan čatnasa ealáhussii. ¶
Heargegilvovuodjin valáštallit maiddái čilgejedje ahte suopmelaš duollárat, erenoamážit Gáregasnjárgga duollobáikkis Kárášjoga guvlui, leat suovvan váldit rastá ráji bohccofuođđariid mátkkošteaddji eari siskkobealde, go lea heargegilvvohallama nammii. Dan duođaštii maiddái vihtan, geas maid leat gilvovuojánat. Geađgeluobbala duollár čilgii ahte dat ii leat goit dábálaš vuohki sin duollobáikkis. Riekti maid oaivvildii ahte heargegilvohallan boahtá eanandoallogálvvuid njuolggadusaid vuollái, vaikke beatnat - ja bussafuođđárat eai daga gal dan. ¶
Dáid beivviid leat ohcame neavttáriid ja statisttaid ráidui. –Lea somá filbmet Guovdageainnus, veaháš dan dihte go leat oahpásnuvvan olbmuide dáppe, muhto maiddái dan dihte go lea nu rabas ja čáppa luondu, muitala NRK ovddasteaddji Magga Fjelltun Altapostenii. NRK ovttasbargá Nordisk Filmain dán prošeavttas. Báddemat álget Guovdageainnus maŋemus vahku geassemánus. Ráidu galgá leat 3 x 25 minuvtta ja galgá čájehuvvot NRK:s, SVT:s, YLE:s ja DR:s. Kinofilbma galgáges 72 minuvtta guhku. ¶
Magga ohcala sámikonsuleantta ¶
- In ádde manne eai fuola fylkkajuoigi. Fylkkajuoigi han lea dego sámi árbevirolaš musihka ambassadøra mii johtá ja muitala luođi birra, lohká Magga, ¶
- Dáppe han šaddá joavku mii šaddá sámi musihkain bargat geat leat fágaolbmot. Amma doppe jullot mearredit maid dahket, nu ahte eat gáržžohala ovtta juoigi duohkai, lohká Gaup. ¶
Ja iežas guovllus gal lohppida odne jo čájehit juoidá, vaikko ii leat vel prográmmafuolaheaddji. - Odne galgá ovdeš prográmmajođiheaddji mu čájehit gehččiide, nu ahte oidnon odne jo. Ja mus lea juoga lávkkas gehččiide. Sáddet Norge Rundtas ihttin Karaokedronnega Magnhild Utsi birra. Dát reportáša lea oanehaš veršuvdna dan reportášas mii sápmelaš oaivilis oidnui, muitala Máret Sofe. ¶
NANA OKTAVUOHTA JUSTISMINISTTARIN: Justislávdegotti jođiheaddji Trond Helleland beahttala leat justisministtara instruvssa vuolde. — Dat ii mearkkaš ahte moai ean doala oktavuođa. ¶
– Oassi opmodagas maid Norgga Suodjalus vuovdala priváhta olbmuide, gullá sápmelaččaide. Ii ge dan sáhte nu álkit vuovdit go eará opmodagaid, oaivvilda Lena Jensen. ¶
Siw ii áigun dieđihit luosa Min Áiggi luossagilvvuide, muhto su isit Jan Jørgen Høgden/Mákká Kari Jan Jørgen, gii lea áŋgiris luossabivdi Karášjogas, dáhttui su áinnas dan dahkat. –”Don sihkkarit vuoittát”, logai mu isit dalle, muitala Siw. ¶
Siw lei Sohkkarsavvonis Kárášjogas go gottii 2,3 kilosaš ditti. Ja dáinna luosažiin son vuorbáduvvui dán jagi nubbi váldovuoitin. Báhccavuotnalaš nisu gii badjel guoktelogi jagi juo lea orron Kárášjogas lohká sus šattai dalán luossafebar go deike fárrii. –Áinnas áiggun boahtte jagi Min Áiggi luossagilvvuide searvat, dál goittot isit ii dárbbaš mu gohččut, dadjala lihkolaš lávvovuoiti. ¶
Dán mánu loahpas divvugoahtá Stáhta geaidnodoaimmahat Kárášjoga šaldi. – Biilavuoddjit fertejit čájehit gierdevašvuođa sullii mánotbotta, muitala prošeaktajođiheaddji Haile Hansen. ¶
– Divvunáigodagas fertet giddet nuppi vuodjinbána. Jus leš ollu johtolat divvunáiggis, de soaitit reguleret johtolaga johtolatčuovggain. Jus ii, de mii dirigeret johtolaga dábálaš vuogi mielde, muitala Haile Hansen. ¶
Mii háliidat olbmuid guottuiguin bargat nu ahte luonddugáhtten lihkostuvašii buorebut. Dan oktavuođas namuhan maid ahte mii eat leat vuostá ahte álbmot johtala mohtorfievrruiguin lobálaš máđeajiin. ¶
–In leat vázzán makkárge skuvllaid. Lean sogas oahppan dan maid máhtán, muitala Spiik. –Áhčči dajai ahte dološ máhtuid ferte doallat garrasit, vai eai jávkka. Ja dan lea Spiik dahkan. Dán áigge ii leat ollusiin šat dát máhttu dološ biebmoráhkadeami birra. Dan dihte johtá Spiik miehtá máilmmi. –Sápmelaččat leat fuobmán ahte dološ máhtut leat jávkame. Máilbmi háliida min biepmu go lea nu buhtis. Dađi bahábut eai gávnna dan, ja dainna háliidan juoidá dahkat. Háliidan čájehit man bures mii leat eallán ovdal ja čájehit man buorit gálvvut mis leat. Sirbmálaš Niillas A. Somby lohká ahte son háliida ávkkástallat Spiik máhtus. –Go gávdno dakkár gii máhttá árbevirolaš málesteami dáiddu, de fertet geavahit dán máhtu. Somby lágida kurssa Sirpmás bearjadaga, lávvordaga ja sotnabeaivvi. Ain leat guoros sajit kurssas. –Olbmot doivot dás lea sáhka gumpposteamis ja guoli vuoššamis, muhto nu ii leat. Dát lea máŋga lávkki dobbeleappos, gastronomalaš dásis. Dál lea olbmuide vejolaš oahppat juoidá ođđasa. ¶
Vuot lea Hámmárfeasta beaggán boazovaši dihtii. Muhtumat báhčalit bohccuid, eai ge sii beroš jus dál bohccot biinniduvvojit jámas. Maiddái biilavuoddjit vašuhit bohccuid, ja vudjet bohccuid ala iešdáhtolaččat vai sorbmašuvvet. Dát ii leat earágo mielahis olbmuid dahku maid mii doaivut politiijaid ja eiseválddiid sáhttit bissehit jođánepmosit. ¶
Go suohkanpolitihkkárat eai leat goassege gillen gávdnat boazodoalu positiiva beliid, de dat iešalddis muitala ollu sin jurddašanvuogi birra. Ii leat dušše boazodoallu ealáhussan mii lea vašuhuvvon, muhto maiddái boazodoallit leat ferten gierdat garra soaibmamiid gáhkiriid ja billašuvvan liđiid geažil. Máŋggat ávžžuhusat, maiddái politihkkáriid njuokčamiin, leat njulgestaga hásttuhan goddit bohccuid. ¶
– Go deaivvadeimme Heahtás Sámedikki rahpamis, de son jearai muittán go geas riskku lei ožžon. Dat lei sus gitta báiddis. Dieđusge muiten, muitala Aikio. ¶
- Ruoksat muitala ráhkesvuođa birra...? ¶
- Na... in muitte... Mii son dat lei...? Juo, ammes nu. Hine nammasaš Cognac poahtal. In lean goassige gullan dán Cognaca birra. Buorre aŋkke dat lei, ja lei hui čáppa poahtala siste. ¶
Lemet Maheli riegádii suoidnemánu 28. beaivvi Hámmárfeastta buohcceviesus. Vaikko leage unni, de muitala njeallje gilu mehtarbealis ahte lea albma stuora olmmái! Giite jortamovrra Inga Karen Anne Sara. Anne Gro Gaup, Guovdageaidnu, ja Thomas E. Nygård, Gállogieddi. ¶
Dutkamuš árvvoštalla dálá lahkonanvuogi, mas vuolggasadjin lea dávjá dat ahte eamiálbmotstudeanttat ja sin kultuvrrat adnojuvvojit "váttisvuohtan" , mii čovdojuvvo juogo vuođđudemiin erenoamáš oahppoprográmmaid ja bálvalusaid dahje vuordámušain ahte eamiálbmotstudeanttat sirdašuvvet iežaset kultuvrras akademalaš kultuvrii ja moderna diđolašvuhtii. Su dutkamuš deattuha ahte eamiálbmot-oahput eai čoavdde akademalaš diehttemeahttunvuođa, muhto lea vuohki mainna universitehta ja dan ovddasteaddjit sáhttet geassádit ovddasvástádusas ja nu joatkit diehttemeahttunvuođa árbbi. Kuokkanen dutkamuš evttoha ođđa rámaid dasa movt ráđđejeaddji máilmmegovat galget váldit vuhtii eamiálbmogiid vugiid ipmirdit, dovdat ja dulkot máilmmi. –Dál dilli lea dakkár ahte universitehtamáilbmi ii leat máŋgii oba gullange eamiálbmogiid máilmmeoainnuid dahje filosofiijaid birra, muitala Kuokkanen ja lohká ahte go eamiálbmogiid gullevaš olbmot geahččalit buktit ovdan oaiviliiddiset ja oainnuideaset iežaset máilmmegovaid bokte ja vuođul, de earát eai juogo ádde sin dahje dulkojit sin boastut. Áidna molssaeavttun sis lea "jorgalit" iežaset máilmmegovaid váldovuogadaga vugiide áddet máilmmi, čilge Kuokkanen ¶
Vaikko Rauna Kuokkanen dutkamuša lagaš konteaksta lea Davvi-Amerihká akademalaš máilbmi, de seammalágan váttisvuođaid vásihit maiddái sápmelaččat ja eará eamiálbmogat sihke studeredettiin ja barggadettiin universitehtain. –Nákkosgirji gieđahallá maiddái oanehaččat sámeservodaga ja dan, mo sámeservodagas leat dávjá kritihka haga oamastan váldoservodaga oainnuid ja árvvuid, mii dasto lea vuohttimis ovdamearkka dihte sámedutkamušas, muitala Kuokkanen. ¶
Selma muitala ahte son ii goassege ovdal leat goddán ná stuorra luosa.-Oaččuime veahkki mu isidis, son roahkastii luosa fatnasii. Vuoi fánten dan guoli, huikkádii son velá go oinnii goadjina. Eaba leat Selma ja Päivi borran velá luosa.–Mun lean galmmihan ja muhtun osiid lean sálten, muitala Selma. ¶
– Dán jagi váldodoaibma sáhttá šaddat ráhkadit oktasaš teáhterbihtá, masa Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllaid sámegielat mánát ja nuorat váldet oasi, muitala prošeaktajođiheaddji Ellen Ravna preassadieđáhusas. ¶
Solfrid Sara Eira isit jámii 2001:s. Dál lea goalmmát geassi go Solfrid ferte hávddi galledit sáttomeahcis. –Vuolggášin dávjjit galledit isidan hávddi jos ordnešedje girkogárddi . Nu mo dál lea, de ii leat oba miella ge vuolgit, erenoamážit geasset. Soaittášin velá boarraseamos gándda maid oažžut fárrui, dadjala Eira. ¶
Dutnje lea váttis ipmirdit iežat lagamusaid juste dál. Dus leat feara makkár áigumušat, ii ge du bearaš dohkket daid jur ovttatmano. Sáhttá maid leat nu ahte muhtin du lagamus birrasis geahččala du fillet. Barggu doaimmat šaddet mihá álkibun go dat doaimmat mat dus leat ruovttus. Dát vahkku lea maid vuogas dasa ahte álggahit ođđa vugiid barggus. Du lihkkologut: 4, 13, 21 og 26 ¶
— Buohccit muitalit ahte doaktárat leat hejot ráhkkanan eaige leat geahčadan buohcci journala ovdal go son boahtá. Sii dávjá dovdet ahte doavttir «ii beroš» doarvái buohcci dávdda/dikšuma birra. Muhtin divššohasat dadjet ahte diibmošiehtadus lea «dušši» go dat illá ábuha masage ja sin mielas lea dat duššás golahit áiggi ja ruđa. Dehálaš lea sáhttit ságastallat buohcciin áddehahtti gielain ja ahte dearvvasvuođabargit dihtet dearvvasvuođalágaid birra, čilge Krystad. ¶
NRK Sámi Radio muitala ahte Suoma vuoigatvuohtaministtar Johannes Koskinen vuordá ahte Suoma Sámediggi baicce árvvoštallá mo sáhttá buoret geavahit ruđa, go dákkár davviriikkalaš bargui. Son oainnášii dehálat vuoruhit ruđa áššiide mii boahtá ávkin sámi álbmogii. Koskinen dasto ii dáhkit juolludit ruđa mii mávssašii jođihit Sámi parlamentaralaš ráđi. ¶
69-jahkásaš nissonolmmoš roasmmahuvvui garrasit skohterlihkuhisvuođas Guovdageainnus bearjadat eahkeda. Son sáddejuvvui Davvi-Norgga Universitethtabuohccevissui, muhto ii ceavzán. Son jámii lávvordat eahkeda. Nissonolmmoš lei akto vuodjime skohteriin moadde kilomehtara davábealde Guovdageainnu márkana go vujii johkaroggái. –Skohter lei čuoggasan ja nissonolmmoš lei bálkestuvvon badjel skohtera, muitala leansmánni Nils Henriksen. Nissonolmmoš gávdnui 23-áigge eahkes skohtera guoras, roasmmahuvvan ja hirbmosit galbmon. Lávvordaga čuovganeapmái sáddejuvvui helikopteriin Romsii, gos jámii lávvordat eahkeda. ¶
GULLOGOAHTÁ: Telenor Mobil AS cegge ođđa GSM sáddenrusttegiid, nu ahte mobiltelefuvnna gulahallan buorrána mehciin Finnmárkku siseatnamis. Dan muitala gulahallandirektevra Bjørn Amundsen. ¶
Dál muitala Telenor Mobil AS gulahallandirkektevra ahte sii leat nannemin GSM gulahallama maiddái eará báikiin siseatnamis, vaikke dat ii leat vuoruhan guovlu. –Plánet maiddái nuortabeallái Máze bidját ođđa rusttega, mii gal lea guhkesgaskkasáttahat. Danne jáhkkit ahte Telenor galgá gullogoahtit bures Iešjávrri ja Šuoššjávrri guovlluin, lohká Bjørn Amundsen. ¶
Guovdageainnu gilli lea šaddán guhká eallit heajos GSM mobiltelefuvnna oktavuođain, go maiddái guovdu márkana lea duođaid heajus gulahallan. Bjørn Amundsen mieđiha ahte ii leat dohkálaš ahte Guovdageainnu gilis lea heajus oktavuohta. Dál lohpida čuovgadat dili mobiltelefuvnna geavaheaddjiide. 


–Mii galggaimet bidjat sáttahaga hotealla dáhke ala, muhto de bulii. 


Dál leat gávdnan ođđa saji bajabealde hotealla, namalassii čáhcetáŋkka, man ala áigut cegget. Nu ahte Guovdageainnus boahtá šaddat ollu buoret dilli, lohká Amundsen. Bjørn Amundsen ii dieđe goas dan dahket, muhto lohpida dán jagi mielde. ¶
Telefon-jiehtanas ii leat goasse čiegadan ahte sii eai vuorut gulahallama siseatnamii seamma áŋgirit go Finnmárkku rittuin, muhto Amundsen aŋkke oaivvilda iežaset oalle bures áŋgiruššan maiddái duottar guovlluide. Son namuha ahte Telenor Mobil lea bidján sáddenrusttegiid sihke Jotkii (Duottarstohpu gaskal Áltá ja Iešjávrri) ja Suoidneleakšái (Duottar gaskal Áltá ja Hammerfeasta). –Dađi bahábut lea Guovdageainnus davás Romssa guvlui dakkár guovlu gos Telenor Mobilas eai leat makkárge konkrehta plánat, nu ahte doppe ii dáidde buorránit gulahallan daid lagamus áiggiid, muitala Bjørn Amundsen. ¶
- Mii lágideimmet čázetgoarrunkurssa dáppe. Ovdal kurssa jearahin olbmuin leago ovttasge čázehat ruovttus, vai daid sáhttit mállin atnit. In gullan ovttasge maidege. Muhto maŋŋil kurssa riŋgejedje dat seamma olbmot ja dadje ahte sis gusto ledje čázehat. Dát čájeha várra ahte muhtimat fertejit láddat ja fuopmát ahte sámivuohta ii leat odne váralaš, muitala Emily. ¶
Suodjalus biehttala ¶
Sis-Tromssa báhčinšilju Meavki lea okta dain guovlluin gos Suodjalusa doaimmat leat nuoskkidan lossametalaiguin boazoguohtun guovllu. Suodjalusa huksendoaimma gelbbolašvuođaguovddáša bajitinšenevra, Rune Søyland, biehttala NRK Sámi Radio bokte daid lossametallaid váralažžan bohccuide. –Guovllus eai leat badjelmeare ollu metallat eaige bohccot oba guođoge dien guovllus Meavkkis, čuoččuha Søyland. Søyland ii loga maid Hálkavári báhčinšilju nuoskkideami váikkuhit mangeláhkai guohtumiidda. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Lávvordat iđida gávdnui roasmmahuvvan olmmái 30-jagiin olggobealde muhtin priváhta viesu. Olmmái lei galmmas mannan go gávdnui, ja son sáddejuvvui Davvi-Norgga Universitehtabuohccevissui. Olmmái ii leat garrasit roasmmahuvvan. Politiijat leat dutkame mii lea dáhpáhuvvan go olmmái lei roasmmahuvvan. –Mii eat dieđe mii lea dáhpáhuvvan. Mii leat dutkan olbmá, gii ii dieđe ieš maidege áššis. 


Olbmot geat ledje viesus, lohket ahte leat bidjan olbmá olggos viesus tráhpá ala, danne go olmmái lei rigeren viesus, muitala leansmánni Nils Henriksen.


 Olmmái gávdnui tráhpá vuolábealde. Henriksen lohká ahte olmmái sáhttá gahččan tráhpás vulos geđggiid nala, ja danne roasmmahuvvan. Son lohká maid ahte olmmái sáhttá cápmahallan. –Mii joatkit dutkat ášši, lohká leansmánni. ¶
– Mii leat kostateren ahte Hættas ledje lobihis bohccot ja ahte son njuovai ja vuvddii daid go álggii boazodoallohoavdan. Dat čájeha ahte son doahttala lága. Dilli livčči eará jus son ii lean njuovvan bohccuid. Departemeanta vuordá ahte buohkat čuvvot lágaid. ¶
–Gal lea dan dihte oba buorre go Klemet Erland álgá fas doaibmat, lohká Tornensis. –Lea lossa ja váttes bargu. Leat ollu čoahkkimat gosa galggašii ollet ja leat ollu báhpirat maid galgá lohkat, lohká Tornensis. Seammás lohká barggu leamaš suohtasin maid. –Lean beassan leat suohkana njunuš, ja ollu lea dáhpáhuvvan, lohká várresátnejođiheaddji, gii dál máhccá iežas bargui Sámi allaskuvllas. –Leat máŋggalágan reivvet boahtán dan rájes go lean buohccán, dadjala Klemet Erland Hætta, ja čájeha boastagoartta mii sátnejođiheaddjái lea boahtán Lulli-Norggas. Das giitala olmmoš gii goartta lea čállán go sátnejođiheaddji lea nu rehálaš olmmái ahte duostá dadjat dan maid oaivvilda čáhppes olbmuid birra. –Diet livččii várra galgan Issánii, kommentere Hætta. ¶
Hætta oaččui vuoiŋŋašvardima ođđajagimánus. Son čuohpaduvvui njukčamánus, ja sus oidno guhkes árba, mii manná bealjis bealljái. –50 sákkaldaga šadde doaktárat goarrut maŋŋel čuohpadeami. Mu mielas lei stuora čuohpadeapmi, muhto sin mielas ii lean, mojohallá Hætta. Sus lea buorre foarbma maŋŋel buohcama, ja lea sotnabeaivvi leamaš čuoigame Beaskáđđasčuoigamiid. –Dovddan gal ahte fysihkalaččat ii leat nu buorre foarbma go lea leamaš, muitala Hætta, ja lohká dasa sivvan go ii leat beassan hárjehallat nu ollu go lávii. –Orun goit dál dearvvaš, muhto ferte oaidnit ain movt manná ovddasguvlui, lohká sátnejođiheaddji. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Sis-Finnmárkku diggegoddi lea dubmen boazodoalli 40-jagiin máksit 1500,- ruvnno sáhku go ii dieđihan dullui guokte goruda mainna váldui Geađgeluobbala duollobáikkis diibmá. Boazodoalli lei mastan Suoma beallái ja ribahan guokte bohcco dohko, máid dasto njuovai alcces niesteboazun. Son čilgii dikkis ahte son ii orustan duollus go sus ii lean dárbu máksit duollodivvadiid iežas bohccuid ovddas. Riekti aŋkke oaivvilda ahte boazodoalli ii leat leamaš doarvai várrogas ja áicil go ii leat diđoštan doarvai bures duollolága. Aktor gáibidii 3500,- ruvnno sáhku ja oaivvildii galgat doallat dan guokte goruda stáhtakássii, muto riekti ii čuovvolan dan čuoččuhusa. Riekti cealká ahte boazodoalli lea rihkkon duollolága 24. parágrafa go lei geatneagahtton čájehit gálvvuid mat sus ledje mielde. Dattege ii lean rihkkun lága dan láhkái ahte lea geahččalan fievrridit gálvvu maid ovddas livččii galgan máksit duollodivvagiid. Riekti maid válddii vuhtii áššaskuhttoma čilgehusa ahte gorudat ledje niestebohccot, ja danne ii boađe biebmolága njuolggadusaid vuollái. Riekti ii miehtan doallat gorudiid go ii oaidnán ahte boazodoalli livččii vuoitán maide jus livččii dolvon gorudiid fuomaškeahttá rasta ráji. Boazodoalli ii dárbbaš máksit áššegoluid ge, go rievtti oainnu mielde ledje áššis eahpečielggas bealit. ¶
Bongo lohká ahte mátkedihtorprošeakta lea gelbbolašvuođa lokten. –Studeanttat besset geavahit dihtora movt hálidit, priváhta maid. Dáinna lágiin ii bálljo fuobmá ahte oahppá. Sin oahppu boahtá ávkin maŋŋil bargodilis. Duogášjurdda leage ráhkkanahttit studeanttaid bargodillái, vai dihtet movt sáhttet atnit dihtora oahpaheapmái, ja maiddái vai ohppet rusttegiid birra ja máhttet gáibidit albma rusttegiid, jus eai leat. Mátkedihtoriid dihte leat beassan bidjat johtui prošeavttaid. –Fuobmájin ahte oahpaheaddjestudeanttat ohppe hui teknologalaččat prográmmageavaheami. Mu mielas ii lean dat riekta. Danne bijaimet johtui prošeavtta movt duohta dilis sáhttá dihtora geavahit, ja min studeanttat bagadalle nuoraidskuvlla ohppiid. Nu ožžo studeanttat máhtu pedagogalaš dihtorgeavaheamis ja seammás teknologalaš máhtu, muitala Bongo. Studeanttat leat oahpahan nuoraidskuvlla ohppiide earret eará movt dihtora sáhttá geavahit iešguđet bargguin ja movt čatnat skuvlafágaid bargguid ektui. –Earret eará leat skohtera oastán ovtta olbmo ovddas. Sii vižže fálaldagaid skohterfitnodagain, ohce loana ja rehkenaste man ollu šaddá mánnui máksit. Dáid prošeavttaid ii lean sáhttit čađahit jus ii livčče dihtor leamaš. Allaskuvla lea maid eambbo geavahišgoahtán studeanttaid resurssaid ja leat kurssaid doallan gos leat ávkkástallan studeanttaid oahpu. ¶
Bongo lohká vuohttán ahte studeanttaid bargodábit leat rievdan maŋŋel go ožžo mátkedihtoriid. –Dál orru eambbo ovttasbargu studeanttaid gaskka. Dat sáhttá boahtit das ahte dihtor ii oro nu priváhta go giehtačálus, ja nu duostá earáide álkibut čájehit čállosa. Studeanttat leat maid mihá eambbo fleksibelat, ja sáhttet čohkkát vaikko gos dihtoriin. Mis lea oainnat siskkáldas neahtta masa studeanttat besset go fal leat skuvlaguovllu siskkobealde. Sáhttet vaikko olgun čohkkát. Bongo lohkáge fleksibilitehta hui ovdamunnin unna skuvllažis gos lea latnjaváttisvuohta. –Studeanttat sáhttet hui álkit sirdilit lanjas latnjii. Dál leat dušše ovdaskuvlaoahpaheaddje- ja oahpaheaddjestudeanttain mátkedihtorat. Dasa lassin leat oahpponeavvopedagogihkas logi mátkedihtora. Mathis Bongo sávašii ahte maiddái eará oahput oččoše mátkedihtora. –Juohke luohkás galggašii mátkedihtor. Muhto dađi bahábut lea dát ekonomiija duohken. Dán rádjái leat prošeaktaruđat ruhtadan dihtoriid jagis jahkái. Mathis Bongo lea hui čielggas das makkár mearkkašupmi dihtoriin lea allaskuvlii. –Leat hui ávkkálaččat. Daid haga eat livčče šat birgen. Departemeanta lea čađahan iskkadeami ja min studeanttat leat das vástidan ahte iežaset mielas nagodit hui bures váldit atnui dihtora. Allaskuvla scorii hui bures dan iskkadeamis, muitala duhtavaš IKT-bargi allaskuvllas Mathis Bongo. ¶
–Ovdalaš áigge gal lei hui buorre ja nanu verddevuohta mearraguovllu olbmuiguin, muitala Elle Marja. Son muittaša dalle go lávejedje giđđat johtit mearragáddai. –Dalle sii ledje ráhkadan ollu herskuid gusamilkkiin ja gáicca milkkiin ja go mii bođiimet biergguin de gal šattai gávpi, lotnolasgávpi. Son muitala maid ahte ledje dávjá mearrasápmelaččat geat ledje sin verddet, muhto dieđusge ledje muhtimin maid dáčča verddet. –Mii dárbbašeimmet guđetguimmiid, sii hálidedje bierggu ja mii ges gággása ja ránuid. Dan láhkái čatnasedje diekkár verddevuođa báttit, muitala Elle Márja. ¶
Ovdal orro sápmelaččat mehciin ja dáččat gávpogiin, lei dakkár ráfalaš govva maid ii sáhte otna diliin buohtastahttit. –Ovdal gal lei hui ráfi mehciin de eai lean beare galle olbmo maid doppe oinnii, dadjá Elle Marja. –Ledje dieđusge maid dan áigge dáččat ja eará olbmot mehciin, muhto eai lean goassege riiddut dan geažil. Elle Marja muittaša ahte sii lávejedje veahá ballat go oidne dáččaid mehciin, eai ge ságain gal fitnan, muhto meahcis lei buohkaide sadji. –Eai dalle lean vuos huksen gávpogiid várre ravddaid mielde bajas, ja luottaid duoddariid čađa. Dalle ii láven gal nu ahte bohccot vigge gávpogiidda, dalle lei dain ain sadji, muitala son. ¶
"Samehets" lei liegga sátni Elle Marjja nuorravuođas ja sápmelaččat besse dan dovdat. –Lávii hui dávjá Bossogobis ahte mánát vihke maŋis ja cuiggodedje, lávejedje maid min gohčodit "fjellfinnan" , muitala Elle Marja. Johan Somby gii čohkká guoras muitala ahte Bossogobis dat lei eanemus garas dat "samehets-a" . –Joganjálmmis eai dette láven, doppe oainnat orro eanaš sápmelaččat, muhto dál gal leat sii nai dáruiduhttojuvvon, muitala Somby ja lasiha ahte odne gal sápmelaččat besset ráfis vázzit Alttas. Allis Trondsen, 79 jáhkkasaš áhkku gii orro Honesvágis muitala ahte sápmalaččat ledje sin mielas unnitárvosaččat. –Sápmelaš atnui cielossátnin, muhto ii dasa lean mihkkege ákkaid, dat lei dušše nu, muitala son. Muhto soađi áigge gal lei buoret, dannego dalle han sis lei biergu vuovdemassii, lasihastá Allis. ¶
Guođđá SámedikkiPedersen ii šat áiggo searvat Sámediggeválggaide boahtte áigodagas. Dan lea son cealkán guovllu bellodahkii Deanus. –Mun čáhkken baicca saji nissonolbmuide ja go gearddi Sámedikkis muđui leat uhccán nissonolbmot de manne ii, dadjala Pedersen. Son dovddaha leat gal váttisin guođđit politihka fáhkkestaga–Dat han lea cieggan varrii, gii diehtá boahtteáiggi, lohká Deanu sámi politihkkálaš rieban diplomáhtalaččat. ¶
Skorpiuvdna Dát šaddá hui aktiivvalaš vahkku ja don fertet ieš diehtit mii dus vurdojuvvo. Ii leat oktage gii muitala dutnje movt don galggat meannudit juste dál. Jus geahčadat iežat váttisvuođaid earáládje dál de soaittát nagodit daid čoavdit erenoamáš buori vuogi mielde. Ja vahkkoloahppa šaddá sihke vuogas ja suohtas. Du lihkkologut: 1, 11, 19 og 21 ¶
NJUOHTÁ:Synnøve Persen muitala gova namma lea "muitalus okta" ¶
Guhkes proseassaDáiddár ja ovddeš Mázejoavkulaš Synnøve Persen lea leamašan čájáhusa prošeaktajođiheaddji. Son muitala ahte lea leamašan guhkes proseassa ordnet dán čájáhusa otná hápmái. –Mun lean bargan guokte jagi dáinna prošeavttain ja stuorámus bargu lei ráhkadit katalogagirjji joavkku dáiddáriid birra. –Kataloga gárvvisteapmái leat ožžon muhtun Ruoŧa dáiddára Ulf Carlsona ja Sámi dáiddára Geir Tore Holm mielde. Lea leamašan mávssolaš go nubbi dain oaidná eará čalmmiiguin sámi máilmmi ja dáidda, muitala Persen. ¶
Hearkkes dilisDattetge lohka Persen ahte joavku lei erenoamáš mávssolaš nuorra dáiddáriidda. –Olmmoš sáhtii lean hearkkesdilis dalá máŋŋá go leimmet geargan dáiddaoahpus ja danin šattaimet mii nannusat joavkkus. –Mii maid vuhtiimet hui jođánit ahte beroštupmi sámi dáidagii muđui sámi servodagas lassánii, muitala Persen. ¶
Lovttiimet iežametMázejoavku lei čoahkis birrasiid vihtta jagi.1983:s loahpahuvvui joavku. –Mii lovttiimet iežamet, mis ledje menddo ollu čájáhusat ja dasalassin velá eará doaimmat. –Mii leimmet gávccis náittusdilis ja dasa bohtet iešalddis váttisvuođat áiggi mielde, muhto dat goittot lei buorre álgu dáiddárii, lohká Persen. Persen muitala ahte iežas eallinstrategiijai son lea válljen dáid buriidbeliid vásáhusaid Mázejoavkkus. ¶
Dáiddalaš golgodilli dagahii ahte dáiddár Rannveig Persen (51) Bevgohpis Porsáŋggus gávnnai ođđa govvagiela.–Dihtorastin govat leat dál mu váimmu lahka, muitala Persen ¶
Masá 20 jagi lea Persen ássan dáiddalaš golgodilis Københámmanis Danmárkus.–Mus lei dalle dakkár dilli Sámis ahte fertejin gávdnat ođđa dáiddalaš vejolašvuođaid ja hástalusaid, muitala Persen. ¶
Ii loga Persen veaháš ge gáhtat go vulggii.–Dál lean oahppan earret eará grafisk, web ja multimedia design. Dat lea addán ođđa vejolašvuođaid mu dáidagii ja dagahan ođasmahttima. Doaivumis maid lean šaddan duostilat, dadjala Persen. ¶
Persen lohká son liiko vuolggahit dáidaga iešguđetge lágan dáhpáhusain. Son čájeha gova maid diibmá dagai maŋŋá iežas 50 jagi riegádanbeaivvi. –Dán govas oainnát konkrehta dáhpáhusaid mu eallimis. Mánnávuođas návetgoađis Porsáŋggus, ja govva maid čájeha ahte mun lean oahppan allateknologigiela, muitala Persen. Persenis maid leat govat máilmmi dáhpáhusain. Ja son čájeha gova das mo USA lea lea láhtten Iraka soađis. ¶
Dál hálida Persen fárret ruovttoluotta Sápmái. –Mun lean bealle eallinagi eallán urbána gávpotdilis. Deike Sápmái mu váibmu vuosttažettiin hálida. Son muitala ahte soaitá Sámi dáiddaguovddáš sutnje fállat Web hábmen prošeaktabarggu. Sis lea maid rabas sadjásaš čájáhusovddasteaddji virgi. –Muhto vuosttažettiin mun hálidan dáidagiin bargat, lohká Persen movttain. ¶
LOSSA EALLIN: Veahkkeadvokáhta Kjetil Nilsen muitala ahte Kemirohki ovttasássi rahčá ain baluin ja deprešuvnnain maŋŋá go vásihii goddinija iežas ruovttus. Diggegottis nisu muitalii dráma birra. ¶
SágastallitSemináras ságastallá earret eará dáiddadiehtaga cand.philol. Hanna H. Hansen sámi dáiddapolitihka ja dáiddalaš prošeavtta birra. Dáidda fágalaš konservahtor Irene Snarby muitala fas dáiddačiegáid birra mat leat čihkkon Sámiid Vuorká-dávvir vistti keallárii. Sámi Allaskuvlla Rektor Mai-Britt Utsi muitala strategiijaid mo ovddidit dáiddaoahpahusa. Seminára álga čakčamánu 24. beaivvi diibmu 0900 Sámiid Vuorká-Dávviri visttis Kárášjogas. ¶
–Go letne snihkkárastán ja mátkkoštan golbma jagi de ožžo duođaštusa ahte moai letne "Timbermann" nammasaš olbmát, mii mearkkaša ahte letne olles oahppan snihkkárat. Golbma jagi skuvla Muhto ovdal go olbmáguovttos beasaiga vuolgit dán golmma jagi snihkkárastin mátkái, de soai leaba čađahan golbma jagi snihkkárskuvlla ruovttu riikas. Guokte mánu Sáččásullos Min Áigi deaivvada snihkkárgándaguoktáin Sámedikkis. Soai leaba sáhkkivuođa dihte boahtán geahččat sápmelaččaid. –Moai bođiime Sáččásullui Romssa fylkii suoidnemánus ja doppe letne snihkkárastan ja divvon moadde biilavistti, muitaleaba gánddaguovttos. Dál leaba Finnmárkku rittuin johtán ja beassan vásihit guorba geađgás erenoamáš luonddu. Dološ árbevierru Gánddaguovttos leat ártegislágan čáhppes biktasat "Klufta" ja dasa lassin háhtta oaivvis ja soabbi gieđas. Lávka lea ráhkaduvvon dábálaš bombolullos. Soai muitaleaba ahte dát snihkkárastinvuohki ja dakkár biktasat leat juo gávdnon gaskkaáiggi rájes. –Dalle galge snihkkároahppit johtit gilis gillái ja veahkehit heađálaččaid geat dárbbašedje snihkkára. –Muhto dál leat áiggit rievdan nu ahte mii galgat dál sáhtit johtit vaikko birra máilmmi oahpu gazzat, lohkaba gánddaguovttos. Belggiin johtiba Gánddaguovttos leaba juo guokte ja bealle jagi johtán ja snihkkárastán. Dál leaba Helssegii Supmii jođus ja dasto ruovttuguvlui. –Munnos ii leat ráđđi girdiin dahje eará fáru mielde johtit gos šadde máksit, danne moai johte aivve belggiin, lohkaba soai. Fuobmá oahppása Sámedikki boradanlanjas fuomáša Ove muhtun oahpes amadáju ja huikkáda hei! –In got mun du oaidnán Rittu Riđu festiválas dán geasi jearrala Ove? Juo dadjala kárášjohkalaš nieida Anne Toril Balto, ja čohkkeda gándda guoktá báldii. Dasto vulget ságat juohke guvlui dain nuorain. ¶
–Mus lei 40 feber ja illá šat nagodin vázzit go veahkki bođii, muitala Rasmus gii aiddo beliid lea boahtán ruovttoluotta Kárášjohkii buohcciviesus. Son lea giitevaš go ustit Edvard Østby Kárášjogas árpmihii su, go sihke 113 heahtetelefuvdna ja doavttir Kárášjogas biehttaledje boahtimis mu lusa, lohká Nils Anders Rasmus. ¶
Rasmus ja su eamit ássaba guovttá Sohpporjogas lagabui njeallje miilla vuolábealde Kárášjoga. –Mun in sáhttán eamida ge dáhttut vuodjit go munnos ii lean eará go stuorraguorbmebiila das, muitala Rasmus. ¶
–Mun in dieđe mo mus livččii geavvan jus Østby ii livčče boahtán mu viežžat, livččen sáhttán vaikko jápmit, dadjala Rasmus. Dál son luohttá eambbo ustibiidda go norgga dearvvasvuođabálvalussii. ¶
Ádjánii veahá ovdal kvalifiserenvuodjin sáhtii lágiduvvot, danne go šattai heajos dálki ja garra biegga. Dađistaga besse vuodjit ja ovdal finála ledje golbma norgalačča golmma vuosttaš sajiin, Gaup vuosttažin, Øystein Kjørstad nubbin ja André Villa goalmmádin. Finálas manai hui bures Gaupain. –Deiven njuikestagaid hui bures maiddái finálas ja nu vuiten finála ja maid olles máilmmecupa, illuda vuoiti iežas ruovttusiiddus interneahtas. Ailo Gaup ii šaddan finálas geahččalit goanstta backflip 360, maid dušše njealjis máilmmis dahket. –Ledjen veahá árgi. Ii lean miella dáppe geahččalit dien goanstta, iige lean miella dáppe geavvat buohccevissui, muitala Gaup Laagendalspostenii. Nu lea freestylevuoddji sihke norggameašttir, máilmmemeašttir ja máilmmecupvuoiti ovtta ja seamma áigodagas. ¶
-Deanus eai leat miljovnnat mat leat boahtán gildii sámegiela ovddideapmái ávkin. Ovdamearkka dihte lea hui váttis gielddahálddahusas sámegillii oažžut bálvalusa Ollu dáid ruđain leat mannan eará goluid gokčamii, čuoččuha Deanu Sámiálbmot Bellodaga aiddo válljejuvvon jođiheaddji Ellen Kristina Saba. Deanu gielda oažžu 2005:s badjelaš vihtta miljon ruvnnu Sámedikkis guovttegielalašvuhtii. Dušše 3,3 miljovnna ovddas lea bušeahtta biddjojuvvon, bealnot miljovdna mii báhcá geavahuvvo friddja. Sámedikki rapporterennjuolggadusaid ektui eai dárbbaš gielddat buktit rehketdoalu ruđaid ovddas, dušše čilget masa ruđat leat geavahuvvon. Muhto Saba mielas ii leat dohkálaš ná friddjan geavahit ruđa. - Dál gáibidit ahte Deanu gieldda hálddahus farggamusat bidjá rehketdoalu beavddi ala gos čielgasit oidno mo guovttegielalašvuođaruđat geavahuvvojit, gáibida Saba. Saba, gii maid lea gielddastivrra áirras, ja su bellodatustibat leat “veahkehan” gielddahálddahusa ja ráhkadan bušeahttaárvalusa buot dan 5 miljovnna ruvnnus. Ihttin meannuda Deanu gielddastivra boahtte jagáš bušeahta. ¶
Čielggadus hástala gieldda buorebut geahččat ruđaid, vai čielgaseapput oidnet bohtosiid ja ovdáneami gielladilis. Deanu SáB ii gáibit dušše buorebut geahču ruđain, muhto ahte ruđat maiddái earáláhkái geavahuvvojit. - Boahtte jagi guovttegielalašvuođaruđaid bušeahtas leat evttohan eambbo vuoruhit mánáid ja nuoraid. Áigut earret eará juolludit 100.000 sámegielat mánáidgárddiid gielladoaimmaide, lohká Saba. ¶
Sámediggi galgá doaimmahit dán prošeavtta masa ollislaš bušeahtta lea 11,3 miljovnna ruvnno. Ráđđehus lea juolludan guhtta miljovnna ruvnno, Sámediggi 4,6 miljovnna ruvnno ja Davviriikkaid giellaráđđi 0.7 miljovnna ruvnno. Prošeavttas lea prošeaktajođiheaddji ja golbma giellabargi barggus ja prošeakta galgá ovttasbargat Romssa Universitehta prošeavttain "Sámi giellateknologiija" . Divvun- ja sátnejuohkinprográmma boahtá vuos davvi- ja julevsámegillii. –Lullisámegillii eai leat sátnegirjjit ja analysator mii analysere cealkagiid, muhto áigut jođáneamos lági mielde lullisámegillii maid ráhkadit divvunprográmma. Muhtimat leat dovddahan balu ahte divvunprográmma čuovvu dušše Guovdageainnu suopmana davvisámegielas. Nu ii loga Sara galgat šaddat. –Divvunprográmma ii galgga čuovvut dušše Guovdageainnu suopmana, galget geavahuvvot eará suopmanat maid. Dál han lea boahtán sátnegirji lulit guovllus davvisámegielas, mii galgá maid biddjot sisa, muitala Sara. Sámi divvun- ja sátnejuohkinprográmma lea álggos jurddašuvvon Microsoft Wordii ja dan galget buohkat sáhttit nuvttá geavahit. ¶
Mannan geasi mearridii Norgga stuorradikki eanetlohku ahte Oarje-Finnmárkku boazolohku galgá unniduvvot 64.000 rádjái. Sullii 80.000 bohcco galget dasto njuvvojuvvot ovdal cuoŋománu 2005. Dan mearrádusa lea ráđđehus ja eanadoalloministtar geatnegahtton čađahit. Jus ii, de ráđđehus ja ministtar rihkku stuorradikki mearrádusa. Muhto dál dovddaha Sponheim ášši leat váddáseabbu go maid lei jáhkkán, ja áigu juovllaid geavahit smiehttat maid son galgá dahkat. Sponheim livččii galgan smiehtastit juo ovdal. Jus son livččii buorebut gulahallan boazoealáhusain, de son ii livčče dárbbašan boahtit dan dillái mas dál lea. Dál lea ministtar bivdán Boazohálddahusa ráhkadit ođđa vuođđodokumeanttaid gitta uvssaid duohken. Vuođđodukemanttat galget árvvoštallat mo sáhttit heaittihit doaluid ja mearridit bajimuš boazologu juohke dollui Oarje-Finnmárkkus. Mii leat čađat ávžžuhan stáhtaráđi gulahallat boazoealáhusain boazologu mearrádusa ektui. Dál fertet ohpit muittuhit makkár geatnegasvuohta sus lea. Sihke ON ja ILO šiehtadusat maid Norga lea dohkkehan, geatnegahttet Norgga stáhta gulahallat bures álbmogiin geasa ášši guoská ovdal go čađahit mákkárge mearrádusaid. Muhto maiddái boazodoallit fertejit váldit Stuorradikki mearrádusa duođas. Jus eai, de mii ballat garrasit boazodolliid massit luohttámuša ii dušše eiseváldiin, muhto maiddái álbmogis. Iskkadeapmi maid Oponion lea čađahan NRK Sámi Radio ovddas, čájeha ahte eanáš olbmot jáhkket dutkiide go sii lohket Finnmárkku boazologu fertet unnidit danne go eatnamat eai gierdda dálá boazologu. Jus dál šaddá ođđa boazodoalloroassu heajos guohtumiid geažil, de dat ii buorit luohttámuša boazodollui. Maiddái boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta váruha, ja muitala muhtun orohagain Oarje-Finnmárkkus deddet njuvvon varihat gaskamearálaččat dušše veaháš badjelaš 22 kilo. Maiddái boazodoallit vuitet guhkitáiggi vuollái jus boazolohku njeidojuvvo dan rádjái maid eatnamat girdet. Maiddái Suoma boazodoallit vuostálaste garrasit go Suoma eiseválddit mearridedje vuolidit boazologu. Muhto dál sii oidnet bohtosiid. Gaskamearálaš deaddu lea gorgŋon, biergokvalitehta lea buorránan, luondu sestojuvvo ja juohke bohccos lea eambbo ruđalaš árvu go ovdal. ¶
–Dán háve ii berre Sámeálbmot Listu (SL) ráhkadit sierra listtu Stuorradikkeválgii. Mii leat ovdal geahččalan, muhto ii leat menestuvvan. Nu lohká SLa fylkadikke áirras Per Ove Biti Sámi Áigái, muhto son čuoččuha gal ahte SL ii leat vuođolaččat guorahaddan dán gažaldaga. Biti muitala maid ahte Kristtalaš Álbmotbellodat ja Olgešbellodat leat jearran sus ahte áigu go SL searvat singuin oktasaš listui Stuorradikkeválgii. Sámi Áigi, 61. nr. lávvardaga skábmanánu 24. b. 1984 ¶
Fitnodagaid namat maid áššečuoččaldahttineiseválddit oaivvildit leat geavahuvvon dájuhit olbmuid leat earret eará Norsk Teleopplysning, Telemedia, Teleopplysningen - kommunenes fellesdatabase ja Norsk Media Institutt Distriktsopplysningen. Gaup lohká dovdat máŋga dáin namain. –Máŋgasat diein leat oahpes namat munnje, šuohkeha son. Gaup muitala ahte 1990-logu gaskkamutto rájes lea girku ožžon máŋggaid rehkegiid dáin fitnodagain. –Lean máksán várra golbma rehkega, oktiibuot gánske 6-7.000 ruvnno ovddas, muitala son ja čilge ahte son doaivvui dát lea juogalágan bálvalus maid leat diŋgon ovdal go son álggii bargui. Muhto maŋemus gal imaštallagođii dáid rehkegiid, go ii oktage kantuvrras lohkan diehtit maidege diŋgojumiid birra. –Geahččalin riŋget fitnodagaide mat gáibidedje ruđa, muhto doppe eai vástidan telefuvnna. Okte bessen hupmat ovttain nissonolbmuin gii logai ahte girku lea dohkkehan katalogabálvalusšiehtadusa, ja jus girku ii mávsse, de manná rehket inkassoi, muitala Gaup. Dasa lassin áite Gaupa ja lohke ahte jus ii mávsse, de lea vearrámus sutnje danne go son persovnnalaččat dat oažžu dan mearkkastaga ahte lea heajos máksi. ¶
Nieiddat fárrejit eret Guovdageainnus ja lunttat fas bissot. Máŋggas boaresbártniin leat juo juksamin alla agi, muhto leat ain ohcamin ovtta geainna maŋimuš beivviid besset ovttas eallit. — Lunttain Guovdageainnu boaresbártniidsearvvis lea máŋga vuogi mo dán hálddašit, muhto deháleamos lea ahte sii bisuhit dan buori movtta ja ahte sis lea vuoibmi, muitala lofoahtalaš Matias Nordahl Carlsen, guhte ovttas Per Vaageiin Bergenis eret leaba ráhkadan dokumentára. ¶
Nordahl Carlsen ja Vaage logaiga Guovdageainnu boaresbártniidsearvvi birra aviissas ja šattaiga sáhkkit. Soai válddiiga oktavuođa jođiheddjiin Nils Mathis Buljoin ja nie šattaige filbma. Filmmas beassat oaidnit boarebártni áibbašeami ráhkesvuhtii. — Lea searvvi birra, muhto maiddái ovttaskas olbmuid áibbašeami ráhkesvuhtii. Lea maiddái searvvi miellahtuid oktavuođas, ja sin dáhttu nissona gávdnat. Beassat maiddái gullat veaháš mo dat lea leahket boaresbárdnin, ii dušše Guovdageainnus, muhto juohke sajis gos gávdnojit boaresbártnit, muitala Carlsen. Boaresbártnit Mikkel Aslak Bongo, Mathis Sara ja jođiheaddji Nils Mathis Buljos leat váldorollat filmmas. ¶
Veaháš "ráhkaduvvon" Dokumentára, mii bistá 28 minuvtta, čájehuvvo vuosttaš geardde sámi filbmafestiválas Guovdageainnus. Premieara šaddá ge vel dan ođđa skohter drive-in kinos, maid festivála ráhkada Buletjávrái. Lunttat leat bovdejuvvon vuodjit skohterparáda premierii. — Šaddá somá, lohká Nils Mathis Buljo. Son ii leat áibbas duhtavaš filmmain. — Mii leat oaidnán filmma, ja leage šaddan veaháš "ráhkaduvvon" , mii fertet dárustit gaskaneamet. Livččii šaddan buoret jus leimmet beassat hupmat eatnigielamet ja ahte dat livčče tekstejuvvon dárogillii. Son muitala maiddái ahte TV2 áigu sáddet dokumentára giđa mielde. ¶
Norgga politiijat galget sáhttit viiddidit vákšundoaimmaid, árvala sierra lávdegoddi justisministarii odne. Lávdegoddi lea guorahallan mo sáhtášii unnidit kriminalitehta, ja árvala, ahte vákšumiid galgá sáhttit álggahit ovdal go makkárge láhkarihkkumat lea dáhpáhuvvan. Ulbmil lea vákšumiiguin eastadit kriminalitehta ja caggat vearredaguid. Dan dieđiha NRK Sámi Radio. ¶
Hástala sámi politihkkáriid ¶
–Dál lean dolkagoahtán áššái, go mediat leat riŋgen juohke beaivvi dan rájes go ášši šattai dovddusin. Muhtun beivviid leat leamaš logenare telefuvnna. Juohke beaivvi riŋgejit goit guokte-golbma journalistta. Mus livčče oainnát eará barggut máid galggašiin bargat, muitala Isak Mathis O. Hætta. ¶
Beassášcrossa sáhttá báhcit Guovdageainnu iežas skuhtercrossa "beakkán" Jostein Biti haga. –Vuovddán skuhtera jus jođihan, muitala Ieš. ¶
Guhkesbearjadaga lea diehttelasaid Guovdageainnus beassášcrossa, muhto seamma diehttelas ii leat Guovdageainnu iežas beakkán skuhtercrossa vuoddji - diimmá eurohpameasttir - Jostein Biti oassálastin. –Mus soaitá leat oasti skuhterii, nu ahte bijan dan eret jus manná ortnegii, nu ahte bázan skuhtera haga beassážiidda. Muhto dasa ii veaje maidege, muitala Jostein Biti. ¶
Danne sáhttá beassášcrossa massit ovtta dan buoremus Norgga skuhtercross vuoddji, ja ruovttu-fansa iežaset diimmá eurohpameasttira. Dán jagi ii leat Jostein Bitiin mannan áibbas bures skuhtergilvvuin, muhto liikká ii skurdnjá. Mannan lávvoradaga bođii Jostein Biti čihččet sadjái Norgga Measttirgilvvus Lillehammeris. –Doppe lei nu gárži bána, ahte šattai bingovuodjin. Dat gii beasai ovddemužžii lei measta "heata" juo vuoitán. Bivvála dihte ledje lágideaddjit maiddái oanidan vuodjima kvárttas logi minuktii, muitala Biti. ¶
Guovdageainnu skuhtercrossa beakkálamasain ii leat hejot mannan dušše NM-gilvvus, go ii leat lihkostuvvan ii "world cupas" , iige dán jagáš "eurohpameasttir" gilvvus. –Dát áigodat lea leamaš hui ártet. Lea mannan bures dahje juo hui hejot. EM gilvvus bártidin hirbmasit skuhteriin, lohká Biti, gii ii obá eahpit ge ahte borgala mannat skuhtera jus dan jođiha. –Boahtte jahkái rivdet skuhterat, nu ahte šaddá measta oahppat ođđasit vuodjit, dadjá Ieš. Muhto mot juo leaš, de aŋkke šaddá leahttu guhkesbearjadaga diibmu 12.00 Guovdageainnu beassášcrossas. ¶
ROCKEREBELL: Veijo Länsmann lei vuosttaš sámi rocker. Ollu su teavsttain leat dan birra ahte son ohcala eará dili. ¶
Johnskarenga barggu boađusin lea musicala Veijo Länsmana birra. Čájálmasas beasat gullat Veijo lávlagiid maid muhtin eará suomabeale sámi aritsta lávlu, namalassii Niko Valkeapää. Spellemannbálkkašumi vuoiti heive juste lávlut Länsmana čiekŋalis, veahá váivves, ohcaleaddji teavsttaid. Nubbi váldorolla lea Sara Margrethe Oskalis. Johnskareng ii áiggo ovdagihtii muitalit maidege ja nu billistit beassášgehččiid vásáhusa, muhto son lohpida girjás čájálmasa. – Dán musicalas lea sihke leaika ja duođalašvuohta gudnin vuosttaš sámi "rockarii" , dadjá Johnskareng. "Veijo Länsman" Vuosttaš čájálmas guhkesbearjadaga 09.04 Báktehárjjis diibmu 19.00. ¶
Dáidá šaddat nu movt Juhán Ánde dadjá. Son galgá gilvalit earret eará nuorra ja juo dál dovddus Iŋgor Ántte Ánte Mihkkala Sara Marielle, Sara Marielle Gaup vuostá ja maid dovddus juoigiguovttos Biret Risten Sara ja Ravdna A. Guttorm vuostá. ¶
Eai leat dušše beakkálmasat Grand Prixas. Lávdi šaddá maid smávva sohkadeaivvadanbáikin máŋgga oasseváldái. Hánske Niillasa Juhána Elen Solbritt, Elen Solbritt Eira gilvala iežas áhči, Hánske Niillasa Juhána, Johan N. N. Eira vuostá, ja Sara Marielles ges lea gilvaleaddjin maid su čeahci Iŋgor Ántte Nils Pedar, Nils Peder A. Gaup. Beassášlávvordaga Báktehárjjis diibmu 19.00. ¶
Guovdageainnu sátnejođiheaddji buohccái vuoiŋŋašvardimiin ođđajagimánu 22. beaivvi. Vardin lei 5 cm x 2,5 cm sturrosaš oasis gállu bokte. Son lei Davvi-Norgga universitehtabuohcciviesus, muhto doaktárat eai leat čuohpadan vuos su. Sii eai dieđe dárbbaša go čuohpaduvvot, danne go báiki gokko varddii ii leat nu váralaš, iige lean stuora vardin. Njukčamánu 8. beaivvi lea Hætta vuolgime Romsii, ja easka de go leat ođđa govaid váldán mearriduvvo galgágo čuohpaduvvot. Klemet Erland Hætta ii oro buohcci. Son čohkkáda ja geahčada teaksta-TV go Min Áigi boahtá guossái. Čuovvu mielde mii dáhpáhuvvá. Doavttir lea addán dieđu sutnje ahte su bargu dál lea vuoiŋŋastit. Hættas alddis lea buorre mokta. Sus eai leat šat oainnat bákčasat. –Mus lea moadde beaivvi dás ovdal jávkan oaivebávččas, ja nu lea árgabeaivi šaddan geahppaseabbun. In dárbbaš šat oaivebávččasdálkasiidge borrat. Doaktárat lohket dan buorren mearkan, danne go de lea deatta unnon oaivvi siste ja sáhttá mearkkašit dan ahte lea heaitán vardimis. Klemet Erland muitala ahte vardin ii leat čuohcán fysihkalaččat moktege. –Doaimman nu movt dábálaččat, inge leat massán funkšuvnnaid, muitala son. ¶
Eiseválddit desentraliserejit dál doarjjaruđaid gieldda dássái. –Danin lea dehálaš ahte Kárášjoga boanddain ja boanddaisearvvis lea lagaš gulahallanoktavuohta gielddain. Searvi han sáhtášii buktit ovdamearkkaid man láhkái ruđaid sáhtášii geavahit eanandoalus. Doarjja ortnegat maid lassánit jagis jáhkái, muitala Losvar. ¶
Mannan vuossárgga lei oktasaš čoahkkin Kárášjogas gaskkal Finnmárkku boanddaid searvvi, fylkkeanandoalu ossodaga, Kárášjoga gieldda ja bovdejuvvon Kárášjoga boanddaid. Losvar muitala ahte čoahkkin lei mávssolaš buohkaide, ja dás geassá ovdan Kárášjoga ságadoalli Sæthera positiiva oainnu eanandollui.–Mun peršuvnnalaččat jáhkán ahte lea boahtteáigi eanandollui Kárášjogas, lohká Losvar. Čoahkkimii ledje sullii 30 boahtán, muhto dušše guđas dáiguin ledje aktiiva boanddat. ¶
Báhčči Ale bala earáládje jurddašeamis. Dál leat dus hui ollu vejolašvuođat lihkostuvvat daiguin plánaiguin mat dus leat. Olbmot soitet iešguđetgeládje reágeret ja muhtomin vel hui ártegit nai. Ale suorgan dan dihte. Don nagodat plánaidat čađahit jus it álgge iežat hejohit. Du lihkkologut: 5, 16, 18 og 21 ¶
Konstiterejuvvon direktevra sámi allaskuvllas Marit Breie Henriksen lohká stivra sádde Eirai čálalaš fálaldaga farggamusat. –Stivrajođiheaddjis lei njálmmálaš oktavuohta Eirain maŋŋebárgga. Jus dattetge Eira ii váldde virggi, de lea stivra mearridan ahte virgi almmuhuvvo ođđasis, vaikko vel ledje oktiibuot golbma ohcci dán virgái, muitala Henriksen. ¶
Torgeir lohká vuohttán ahte erenoamážit boarrasit boanddat lea hui negatiiva eanandollui dál.–Dat ii leat ártet, sii han leat hárjánan oažžut doarjagiid maid mii dál eat oaččo. –Mii birget dáinna vugiin go bargat garrasit, mu doalus lea ovdamearkka dihtii guokte ja bealli virggi, lohká Torgeir. Son oaivvilda ahte eanandoalus lea boahtteáigi Kárášjogas jus ii bala barggus. ¶
Muhto lea vuos dušše gaskavahkku, ja dassážii geargá jorgasit iežas sisa ja eanet melankolija roggat báhpira ala ja doaivumis lávlaga das ráhkadit mii min sieluide ge buvttášii seamma ráfi. ¶
Báhppa Arto Seppäsis lea badjelis fioleahtta ivdnásaš meassagákti. Dat muitala ahte lea adveantaáigi. ¶
Go manná Ohcejoga ipmilbálvalussii, de beassá oaidnit mo searvigoddi lea goaruhan girkobiktasiid seamma hápmái ja ivdnái go Ohcejoga gáktige lea. Stola (guhkes liidni) lea dego šearfa ja loktana báhpa čeabeha ala nu ahte dat muittuha sámegávtti čeabaha. Ieš meassobivttas lea fas dego luhkka. Dáid biktasiid lea plánen ortodoksalaš báhppa, arkiteakta Matti Porkka. ¶
– Kontekstualisahtta oaivvilda dan, ahte girku iská láhkonit searvigotti maid olgguldas hámis, muitala Ohcejoga girkohearra Arto Seppänen. - Mii leat dán láhkái hálidan muhttašuvvat lagabui searvigoddelaččaid, ahte goaruheimmet girkobiktasiid muittuhit guovllu čikŋabiktasiid; dán vuoru sámebiktasiid. ¶
– Girkobiktasiin leat vihtta vuođđoivnni, muitala Seppänen. ¶
Son muitala vel: ¶
– Dál mii iskagoahtit mo sáhttit fievrridit bohccuid daid boazodolliide geat funet birgejit, muitala searvvi jođiheaddji Johan Mathis Turi. Dukha nammasaš Mongolia álbmogis váilot ealihan bohccot. ¶
Sámi pasieanttat eai alo áddehala doaktáriiguin go doaktárat eai máhte sámegiela. Go doaktárat dasa lassin eai dovdda sámi kultuvrra ja servodaga, de sáhttá mannat hui funet. ¶
DEARVVAŠLAŠ: DÁt eanamuorji lea eanet dearvvašlaš go dan maid buvddas fitnet. Daid ala eai leat mirkkuid cirgguhan. ¶
- Dáid murjjiid ala in leat dárbbašan cirgguhit mirkkuid, go dáppe davvin eai šatta nu bures guobbarat ja eara organismmat mat guohcadahttet murjjiid. Danne jáhkan dáid murjiid dearvvašlažžan, lohká Hegge Guttorm ¶
Justa dat ahte eai leat eanamuorjegilvin árbevierut, ii doala gal deaivás Elisabethii. ¶
- Eadni gal lávii Sirpmás gilvit eanamurjiid, ja sus mun lean oahppan ollu. Álgen 14 jagi áigi ieš gilvit, muitala Elisabeth. 1600 eanamuorješattu lea son diibmá gilván ja rehkenastá moadde duhát kilo dán jagi čoaggit. ¶
Berit Dagny Johnsen Anti lohká plána beiset jođanepmosit Kárášjoga girku jus nagodit doarvái ruđa čoaggit. –Jurdda lea bivdit kárášjohkalaččaid veahkkin beiset. Báhppa gal lea juo lohkan iežas beiset veahkkin, muitala searvegotteráđi jođiheaddji. ¶
– 4-3-3 lea goit álggu álggus min posišuvdna, muitala Issát Ole. Son lea joavkkuinis dál moadde beaivvi geahččalan gávnnahit movt sii galgat dearpat Davvi-Kyprosa. — Mu bargu hárjeheaddjin lea diehtit gokko guhtege galgá čiekčat, movt ja oažžut joavkku doaibmat oktan. ¶
Sámi riikkajoavku deaivvadii vuottašgeardde dán jagi mánnodaga, ja lea háhppehan dušše golmma geardde hárjehallat oktasaš joavkun. — Diekkar lea leahkit Sámi riikajoavkun, hárve deaivvadit, muhto dasa mii gal leat hárjánan. Váikko Issát Ole ii bala das, de lohká aŋkke leat hui deahalažžan dan golbma hárjehallama. — Das mii beasaimet oaidnit masa guhtege lea čeahppi ja veaha rievdadallat posišuvnnaid siskobealde. Son lohká dovdat čiečkiid bures nu ahte lei juo ovdalgiiti ráhkadan strategiia gárvvisin. ¶
Issát Ole muitala ahte eai dieđe vuos maidige Davvi-Kyprosa birra. — Go eat dieđe maidige, lea dušše buorre. Dalle leat sáhttán eanet iežamet birra jurddašit. Eatge dušše movt mii galgat sin vuostá suodjalit. Issát Ole muitala ahte áidna maid diehta Kyprosa birra lea ahte doppe leat sulli 4000 spábbáčiekčii juhkkon elite, 1., 2., ja 3, divišuvnnaide. — Dat čájeha ahte gávdnojit ollu čeahpes spábbačiekčit Kyprosas. Muhto Sámis leat maid násttit, lohka Issát Ole. Jan Egil Brekke, Anders Eivind ja Aslak Sokki leat muhtomat geat leat mielde Sámi riikkajoavvkus. — Min álgomoalla almmai geassadii. Muhto mii leat gávdnan muhtun eara, čilge son. ¶
Máŋŋel go NF board juovllaid áigge diibmá vuođđuduvvui leat dá vuosttaš čiekčamat maid sii lágidit. — Dá leat historjjálaš čiekčamat, ja lea soma go Sápmi bessa das leat mielde, dadjá Issát Ole. Son mieđiha gal ahte lea stuorra noađđi olggiid alde go galget ovddastit Sámi dákkaraš čiekčamin. — Jus mii vuoitit, de gal illudit ja huikit. Jus eat vuoitte, de lihkká illudit go leat bessan čiekčat. Go leat histojjalaš čiekčamat, de lea dieđusge Sámi spábbačiekčan lihttu maid bovden earanamáš gussiid. — Mii leat bovden Sámedikki presideanta, stádačálli, filkagielddajođiheaddjiid ja sátnejođiheaddjiid, muitala Leif Isak Nilut gii lea SSL jođiheaddji. ¶
Kárášjoga gielda addá girku beisemii 2500 ruvnno. Dan muitala várresátnejođiheaddji Johanne Gaup. ¶
Várresátnejođiheaddji Johanne Gaup ii lean gullan dán ruhtačoaggin akšuvnna birra ovdal ieš oaččui poasttas girku ánuhan bláđi. –Heammástuvven go in lean gullan dán birra. Mun oainnát čohkkán ieš searvegotteráđis, muitala Johanne Gaup. Son lohpidii dakkaviđe iskat vejolašvuođa veahkehit girku. Ii mana guhká ovdal Johanne Gaup riŋge Min Áigái. –Mii leat gávdnan 2500 ruvnno girku beisa oastimii, muhto dat galgá leat doarjja. Gielda lea juolludan girkui ovdal ruđaid, nu ahte dán mađe sáhttit juolludit, muitala Gaup. ¶
– Mun dovddan iešge sihke fitnodagaid ja priváhta olbmuid geat gal eai bala rahpamis burssa dákkár oktavuođas. Golli árvu badjáná mađe stuorát čoaltu lea. Iige golli mii gávdno jogas sáhte buohtasstahttit dábálaš gollehattin mii mearriduvvo Londonis. Mađe čábbasit golli lea oaidnit olggos, dađe buoret árvu. Golli estetihkka lea hui dehálaš golleoastiide. Árvu lea maid dađimielde gii lea vuovdi ja oasti. Ja go maŋimuš Anárá gollegávnnas lea Suoma goalmmát stuorámus, de árvu ain badjána. Danin jáhkán dien 282 grámmasaš gollečoalttu sáhttit vuovdit sullii milljovnna eurui interneahtta čuorvvasgávppis. Muhto dát lea dušše mu árvvoštallan. ¶
–Dat lea dakkár skeaŋka mainna prinseassa beassá stoahkat go veahá stuorrola. Mii attiimet gánda vávvá, go dábálaččat han lávejit nieida vávváid addit, muitala Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad. ¶
Sámediggi ii leat dađi bahábut govven skeaŋkka, muhto Nystad čilge goit skeaŋkka sániiguin. –Gietkamii lea biddjon sisti birra ja lea ráhkaduvvon nu mot galgá. Gándavávvá lea gárvvohuvvon Kárášjoga gávttiin, muitala Nystad. Dán háve lohká Ragnhild Nustad čiŋahan dohkká Kárášjoga gávttiin, go son ovddastii Sámedikki. ¶
Norgga justisministtar dáhtui ráđi álbmotrievtti čehpiin Finnmárkolága oktavuođas. Dál son lea čállán reivve Stuorradikki justislávdegoddái mas son biehttala váldimis vuhtii ráđiid maid oaččui. Norgga Sámi Riikkasearvvi jođiheaddji Aili Keskitalo lea hirpmástuvvan. ¶
Juristaprofessor guovttos Hans Petter Graver ja Geir Ulfstein guorahalaiga diimmá čávčča, departemeantta dáhttu vuođul, Ráđđehusa evttohuvvon finnmárkolága. Dát dáhpáhuvai maŋŋá go Stuorradikki justislávdegoddi lei bivdán dan. Justisministtar ja ráđđehus oaivvildit ain láhkaárvalusa deavdit álbmotrievtti gáibádusaid, mii lea justa nuppegežiid maid juristaprofessor guovttus čilgiiga iežaska raporttas. Maiddái eará juristtat, earret eará professor Kirsti Strøm Bull ja jurista Laila Susanne Vars, oaivvildit ahte ráđđehusa arvalus ii doala álbmotrievttálaš dási. ¶
Dán jagá Riddu Riđđus lea fokusa dasa makkár vejolašvuođaid ođđaáigásaš teknologiija addá eamiálbmotdáiddáriidda ja -servodagaide. –Mis leat máŋga eksperimentealla artistta dán jagi geat seaguhit ođđaáigásaš ja árbevirolaš musihkkahámiid, muitala Riddu Riđđu-produseanta Henrik Olsen. ¶
San-álbmot Botswanas lea erenoamážit bovdejuvvon guossin dán jagi. Riddu Riđđu lea ovttasbargan Kirkens Nødhjelp-organisašuvnnain oažžut sin festiválii. San-álbmot čájeha dujiid ja dáidagiid, ja festivála guossit besset oahpásnuvvat sin dánsumii ja musihkkii. Muhto Riddu Riđđus eai leat dušše olgoriikkalaš artisttat. Sámi artisttain čuojahit Johan Sara, Vajas, Niko Valkeapää ja Mari Boine. Maiddái báikkálaš joavkkut Turdus Musicus ja Mara Fahd leat prográmmas. –Leat erenoamáš ilus go Mari Boine boahtá festiválii fas lávlut. Son lea artista gii čađat ovdána ja sus leat álo ođđa ja gelddolaš bealit, lohká Olsen. WAI ja Johan Sara galget doallat oktasaš konseartta, ja Olsen jáhkká dan sáhttit šaddat dán jagá stuorámus vásáhussan. DJ Ánte Guovdageainnus leages válljejuvvon dán jagá nuorra artistan. –Son lea hui máŋggabealat, gelddolaš ja hearvái, ja son lea guokte maŋemus jagi oasálastán Riddu Riđđui. Dán háve leat su hástalan ráhkadit olles konseartaprošeavtta, muitala Olsen. ¶
Riddu Riđđu lea maŋemus jagiid rahčan heajos ruhtadiliin. Dál lea ruhtadilli njulgejuvvon. –Dat mearkkaša ahte šaddá geahppaseabbo lágidit doaluid, lohká Olsen. Sii leat maid viiddidan konseartaprográmma, nu ahte dán jagi leat konsearttat maiddái duorastaga. Diibmá vuvde sii 3200 festiválapássa. Dán jagi vurdet vuovdit goit 4000 festiválapássa. Áigumuš lea šaddat álgoálbmogiid deaivvadanbáikin. –Niehku lea ahte Riddu Riđđu šattašii dat báiki máilmmis gos álgoálbmotartisttat deaivvadit ja deivet guldaleddjiid, muitala Henrik Olsen. Riddu Riđđu lea Gáivuonas suoidnemánu 14.-18. beivviid. ¶
Dál justisministtar biehttala váldimis vuhtii ekspeartaraportta maid ieš lea diŋgon. Dørum čállá Stuorradikki justislávdegoddái ahte ráđđehus ii sáhte čuovvolit raportta konklušuvnnaid, erenoamážit dan oasis mii guoská ILO konvensjuvnna nr 169 14. artihkkalii. Das daddjo ahte eamiálbmogiid vuoigatvuohta eaiggáduššat ja hálddašit eanaguovlluid gos sii árbevirolaččat orrot, galgá dohkkehuvvot. Ovdalis lea maiddái álbmotrievttálašjoavku dorjon dan oainnu, ja čujuhan ahte Sis-Finnmárku lea dákkár guovlu, nammalassii Kárášjoga ja Guovdageainnu gielda, ja boares Buolbmát gielda mii dál lea oassin Deanu gielddas. Seammás lea álbmotrievttálašjoavku čujuhan ahte sáhttet gávdnot maiddái eará guovllut maid sápmelaččat árbevirolaččat leat eaiggáduššan ja hálddašan. ¶
GIRJEGEARPMAŠ: Girjegearpmaš lea gearpmaš mii lea dahkkon bábirbihtáiguin man ala oahppit leat čállán girjiid birra veahá. Das geas guhkimus gearpmaš vuoitá. ¶
JASKAT: - Oahppit hálidivčče lohkat oba áiggi, muhto muhtimin fertet skuvlla maid doallat, muitala Stuorravuona sámegiel gaskadási oahpaheaddji Máret Iŋgá Länsman. (duogábeal čuožžumin). ¶
Oahpaheaddji Máret Iŋgá Länsman muitala ahte oahppit hálidivčče dušše fal lohkat. ¶
Seainnis heaŋgá guhkes gearpmaš mii lea dahkkon jorba báberbihtáiguin. Juohke báberbihtá ala leat oahppit čállán lohkojuvvon girjji čoahkkáigeasu. Gearpmaš ollá juo máŋggageardde latnjaluohká birra. Gilvvu maŋimuš beaivvi lohká oahpaheaddji galle jorbadasa gearbmašis leat. ¶
- Ulbmil lea dieđusge oažžut ohppiid lohkat eanet girjiid. Mii leat vuohttán girjebusses ahte mánát vázzet meattá girjehilduid dihtorspealuíd ja filmmaid lusa. Logut maid čájehit sihke min girjerádjosis ja riikaviidosaččat ahte mánát eai leat šat nu áŋgirat lohkat girjiid, muitala Betten. ¶
- Lohken ovtta girjji muhtin prinssa birra gii lei ohcamin moarsi. Go ii lihkostuvvan, de ráhkadii son noaidepeanna mainna sárggui alcces dronnega, ja go lei sárgon dan, de eallái. Dan girjái gal liikojin, muitala Ann Charlotte Hansen. ¶
–Mun riŋgejin Arto Seppänenii ja jerren luoiká go searvegottivistti dahje girku koarrahárjehallamii ja dasto konsertii. Girkus galget dušše vuoiŋŋalaš sálmmat gullot, jus luohti gullo de ehpet oaččo luoikkasin girku ehpet ge searvegottivistti, lei páhpa čielga vástádus, muitala Järvensivo. ¶
–Mii geavahit skuvlla valaštallanlanja go hárjehallat luđiid ja dieđus maid dalle go konseartta lágidit, muitala Järvensivu. ¶
Dál seamma go dalle de ii atnán páhppa Seppänen vearan kommenteret ášši lagabui. Áidna maid vástidii ovdal go beškii telefunrevrra ala lei ahte koarra ii beasa go vuoiŋŋalaš sálmmaid lávlut girkus. ¶
Odne diibmu 15.00 Akademisk Kvarteras Universitehtas Romssas almmuhuvvo girji «Om kjæresten min vil jeg joike» maid Dr. philos Ola Graff lea čállán. Girji lea jávkan mearrasámi luohteárbevieru birra Muorrala guovllus riddogielddas Muosáin Finnmárkkus. Girji muitala mo norgalaš stuorraservodat váikkuhii ja nuppástuhtii luđiid ja manne dat loahpas jávke dán guovllus. Girjjis leat boares govat. Das lea stuorát eaŋgalas čoahkkáigeassu. Luđiid sáhttá gullat interneahtas Romssa Musea ruovttusiidduin, ja teaksta ja nuohtat leat girjjis. ¶
Girječálli Dr. philos Ola Graff muitala girjji birra ja čájeha mo luđiid sáhttá gullat almmuhandilálašvuođas. ¶
Sámi musihkkabiras galgá nannejuvvot, ja dan dihte áigot ge dál ásahit sierra ossodaga Musikk i Finnmark vuollái mii galgá leat mielde ovddideame ja čalmmustahttime sámi musihka. Nu muitala Finnmárkku musihkkahoavda Harald Devold NRK Sámi Radioi. Dál ii gávdno makkárge ásahus mas lea ovddasvástádus ovddidit sámi musihka, danin hálidit ge dál ásahit sierra ossodaga Musikk i Finnmark vuollái, mas lea ovddasvástádus sámi musihkas. Dat galgá leat mielde gaskkusteame sámi musihka miehtá davvikalohta. Álggus dat ásahuvvo 3 jagi prošeaktan, ja dat galgá leat Sámedikki ja Finnmárkku fylkkasuohkana ovttasbargu. Prošeakta mávssášii 1,45 milljovnna, ja stuorámus oasi galggašii kulturdepartemeanta ruhtadit, loahpa gis Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda. –Ášši galgá ovdan Finnmárkku fylkkadikkis boahtte vahkus, ja jus fylkkadiggi dohkkeha prošeavtta, de lea kulturdepartemeantta duohken juolludit go doppe ruđa dasa, lohká Musikk i Finnmark musihkkahoavda Harald Devold Sámi Radioi. Sámi komponisttaid searvvis lohket buorren go plánejit ovddidit sámi musihka. –Dá lea buorre álgu, muhto mihttun livččii dieđusge ahte sápmelaččain livččii sierra sámi ásahus mii barggašii sámi musihka ovddas, lohká jođiheaddji Anders Somby. ¶
Mannan vahkku dat nammadii dievasčoahkkin áirasiid daid iešguđet politihkkalaš lávdegottiide, mat galget digaštallat áššiid ovdal dat ovddiduvvojit dievasčoahkkima ovdii. NSR ovttas ovttasbargoustiibiiguin mearriidedje giddet álbmoga olggobeallái lávdegottiid. –Mii diehtit bures ahte politihkkariid oainnut bohtet ovdan buoremusat áššiid digaštalladettiin, muhto dán rájes jáhkán evttohusaid leat čiŋahuvvon ovdal jovdet dievasčoahkkimii. Sámedikki dievasčoahkkimat eai šattá gal šat nu miellagiddevaččat, lohká Persen. Ságat journalista lohká mediabargiid šaddat bargat eambbo dan guvlui ahte oažžut suođđamiid siskkabealde lávdegottiid. –Dan mielde dáidá šaddat maid unnit dárkilivuohta, árvala Persen. ¶
Muhto Nikos leat stuorit čuojahanhástalusat go Ruovttubáikkis Voldas čuojahit. Georg Buljo, gii lea buvttadan skearru, šuoŋaid hutkan ja muđui lea Niko čuojaheaddji, muitala ahte sii galget čuojahit eanaš stuora festiválain Davvi-Norggas dán geasi. ¶
- Min oktavuođat Japanas ja Polenis leat liikon musihkkii ja jáhkket dan sáhttit jođihit dáid riikkain. Muhto ii leat gal daddjon ahte son šaddá máilmmebeakkán dan dihte, go olgoriikkas lea garra gilvu, muitala Gjesvik. ¶
Čoahkkimis muitala NVE dieđáhusa formála meannudeami birra ja Norsk Hydro ASA ges prošeaktaplánaid ja váikkuhusčielggadanprográmma evttohusa birra. ¶
Ruhtačoaggin - ođđaseamos dieđut Bajildgovva maŋemus vahkuid addiin ruhtačoaggimii. Dássážii lea boahtán sisa 75.460,-. Guovvamánu 20 beaivvi: Guri og Heaika Skum addiba 400,- ja hástaleaba Stein Roald Eliassena, Jon Arne Jørstada, Sven Rasmus Lunda, Nina Hermansena, Inga Berit & Reidar Johansena, Lars-Joar Halonena, Marianne Giævera, Ola Solvanga, Dan Robert Larsena ja Helge Johansena. Guovvamánu 16. beaivvi: Vigdis Stordahl addá 200,-. Skjervøykoret addá 500,-. Tor Mikalsen addá 200,- ja hástala Svein Gunnar Karlstrøma, Ragna Kvendseta, Inge Eriksena ja Jørn Henriksena. Guovvamánu 14. beaivvi: Ragnhild Rossvær addá 200,- ja hástala Ruth Elisabeth Stenvåga, Hanne Myhrvolda, Viggo Rossværa ja Selma Forøya. Amas olmmoš addá 300,-. ¶
Dáloniid Listtu sámediggeáirras Isak Mathis O. Hætta, dahje "Issán" mot eatnasat dovdet su, ii bala dieđiheamis maid oaivvilda dásseárvvu birra ja eará áššiin nugo homofiillaid ja sisafárrejeddjiid birra. –Mu oainnu mielde ii dárbbaš digaštallat dásseárvvu, go dat han lea lunddolaš oassi min beaivválaš eallimis, lohká Hætta. ¶
Dán dievasčoahkkima maŋemus beaivvi leat áirasat váibán politihkkemis. Ráđđelahtu Johan Mikkel Sara lea garraseamos biekkaid siste leamaš. Son lea sivahallon leat nissonvealaheaddjin. Sara lea fitnan sárdnestuolus lohkamin ahte son doarju ollislaččat ráđi oainnu dásseárvvus ja ahte ii leat nissonvealaheaddji nugo okta áirras lea lohkan. –Mun ádden Johan Mihkkala bures. Dieđán ahte son lea dakkár politihkkar gii sáhttá dadjalit máid oaivvilda. Ja oaivvildan ahte nissonat maid fertejit gierdat gullat vástádusaid. Ii sin ge sáhte politihkas dušše silkefáhcain njávkkadit, lohká Hætta. ¶
Issán geahčastalla muhtomin tv skjerbmii, mii heaŋgá kantiinna seainnis. Das lea njuolggosátta dievasčoahkkimis. Sáhka jorrá das man heitot dásseárvu Sámedikkis lea dan dihte go áirasiid gaskkas leat beare unnán nissonolbmot. –Mu mielas lea mus buoremus dásseárvopolitihkka. Mun geahčan makkár bohtosiid buvttada guhte ge olmmoš, inge makkár sohkabealli lea, árvala Hætta. ¶
Isak Mathis O. Hætta dovddaha maiddái ahte son ii ane beare árvvus sevdnjes varat sisafárrejeddjiid. Son árvala iežas stádačállin Ovddádusbellodaga Ráđđehusas, vaikko ii doarjjo bellodaga sámepolitihka. –Dat lea duohta ahte mun in liiko čáhpuhiidda. Dasa soaitá leat sivvan dat go mii sápmelaččat leat ieža badjelgehččojuvvon áiggiid čađa, ja dan dihte leat šaddan dakkár negatiiva oaidnu muhtun čearddaid vuostá, árvala Issán. Sámedikki dievasčoahkkin nohká ja Isak Mathis O. Hætta dolle ruoktot, nugo eará áirasat ge. Dán beaivvi leat ollu fiina sánit daddjon Sámedikki sárdnestuolus dásseárvvu birra ja politihkkariid árgabeaivi álgá. ¶
Dáloniid Listtu sámediggeáirras Isak Mathis O. Hætta ii vuollánan Sámedikkis digaštallat dásseárvvu ja homofiliija. – Dušši ášši, lohká son seammás go falleha čáhppes olbmuid maid. –Sáhtášin sámeáššiid stádačálli Ovddádusbellodaga Ráđđehusas, árvala son. ¶
– Medáljat sulastahttet chre olbmuid náhkkefaskona, muitala Solbjørg Ravna gii čuovvu lágidemiid Kanadas. ¶
HOBBYBOAZODOALLI: Hobbyboazodoalli ja skuvlaoahppi Issát Turi ii bala ahte šaddá heaitit boazodoalus, vaikko leage hobbyboazodoalli. Son gullá unna orohagažii, mii ii dárbbaš unnidit. Son oaivvilda gal ahte hobbyboazodoallit leat sii geat ovddemus fertejit guođđit ealáhusa jus šaddet geahpedit boazologu. ¶
Maiddái nuorat badjel 18 jagi geat leat oahpu váldime dahje leat eará barggus leat rehkenastojuvvon hobbyboazodoallin. Dasa lassin leat penšunisttat geat ieža eai leat doalloeaiggádat mielde dán logus. –Lea eanaš nu ahte nissonolbmot, nuorat ja penšunisttat geat ieža eai leat doalloeaiggádat dahje leat náitalan doalloeaiggádin, leat dat mat leat gohčoduvvon "hobbyboazodoallin" . Sii leat dávjá doalloeaiggádiid oappát, vieljat, mánát ja váhnemat, muitala Sara Triumf. Issát Turi (24) lea hobbyboazodoalli. Son lea skuvlaoahppi ja boazoeaiggát, muhto ii doalloeaiggát. –Munnje lea áibbas ortnegis gohčoduvvot hobbyboazodoallin, lohká huksenfágaoahppi. Sus leat bohccot Ráidná orohagas ja su áhčči lea doalloeaiggát. Su áhčči ja viellja dat bargaba beaivválaččat bohccuiguin ja Issát lea mielde de go dárbbašit eanet veahki. –In astta vuodjit ealu dál go lean skuvllas, muhto jus in livčče oahpu gazzame, de sihkkarit livččen beaivválaččat bargan bohccuiguin. ¶
Vaikko Issát Turi ieš lea hobbyboazodoalli, de oaivvilda maiddái son ahte hobbyboazodoallit dat fertejit ovddemus heaitit bohccuiguin. –Mii dat fertet ovddemus heaitit, vai sii geain lea doallu besset cegget ealu. Ieš gal ii bala biddjot eret boazodoalus. Son gullá unna orohagažii, mas lea dušše okta doallu, ja sii eai dárbbaš unnidit boazologu. –In jáhke ahte dát váikkuha munnje. Jáhkán ahte stuorát orohagain lea vearrát. Daidda geat doppe leat čuohcá unnideapmi ovddemus, jáhkká Turi. Dat orohagat maidda lea erenoamáš beroštupmi ja mat šaddet eanemusat unnidit boazologu leat Lákkonjárga, Orda, Spalca, Fávrrosorda, Joahkonjárga, Seainnus/Návggastat ja Ábborášša. Sara Triumf lohká ahte orohagat fertejit ieža soahpat movt galget boahtit alimus boazolohkui mii lea biddjon sidjiide. Bonusortnegat galget dahkat boazodolliide álkibun heaitit ja sihkkarastit sin ekonomalaš dili. ¶
"Lummaid dievva geađggit" lea irlánddalaš bihttá maid Marie Jones lea čállán. Rievtti mielde lea das namma "Stones in his pockets" . Bihttá lea čájehuvvon ja menestuvvan teáhterin miehtá máilmmi. Sara Margrethe Oskal lea jorgalan bihtá sámegillii. "Lummaid dievva geađggit" lea somás reflekšuvdna das movt stuora Hollywood-buvttadus sáhttá váikkuhit unna gilážii. Bihtás lei vuosttaščájálmas Guovdageainnus mannan bearjadaga. Ovdal bihtá lea bagadallli Nils Utsi hui balus. –Lean eambbo balus go boját. Lea vuosttaš geardde go čohkkán dás bagadallin. Bottus dadjala ahte lea buoremus čájálmas maid lea oaidnán neavttáraguoktás. Son lohká buorren go dáhpáhuvai juste vuosttaščájálmasas, iige beaivvi ovdal. Maŋŋel čájálmasa lea son hirbmat movttet. –Manai nu bures ja lei máilmmi buorre miellaláhki sáles. Mu mielas orro geahččit návddašeame bihtá, lohká Utsi ja lasiha mojunjálmmiid, –nissonolbmot boagustit erenoamáš ollu go lea boaresbártniid birra. ¶
Dábálaš bargobeaivi, maŋŋebárga guovvamánu 17. beaivi. Bargoskibir muitala jápmasága. Mari. Fáhkkestaga it leat šat min gaskkas. Beaivi rievdá ja muittut badjánit. ¶
Per A. Bæhr mielas ii leat dát doarvai buorre, go lohká buohkaid diehtit bures ahte láhkabargguiguin ádjánit ja rievssatbivdu beatnagiiguin lea váttisvuohta mainna boazodoallu bártida jahkásaččat. –Dat čielgasit čájeha ahte ráđđi ii duostta čoavdit ášši, muhto hoigá eret ja bidjá ášši láhkaárvalusaid duohkái. Mu oainnu mielde muitala dat ahte ráđis ii leat dáhttu, oaivvilda Bæhr. ¶
Dán giđa álggahit ođđa sámisearvvi, dán háve Vesterálasii Nordlándii. Vesterålen -Online:ii muitala Sámisearvvi álggaheaddji ja jođiheaddji Arild Pettersen ahte nu ollu go 4000 ássit dán guovllus sáhttet leat mieldelahttun sin searvvis. Áidna gáibádus beassat mieldelahttun searvái lea ahte máttárváhnemat hálle sámegiela, muitala Pettersen ¶
Guovdageainnu suohkan lea loneme ruđa stádas divodeapmái. Oktiibuot šaddá divodeapmi máksit gaskkal 11 ja 12 miljovnna ruvnno. –Mii atnit ávkki dan reanto- ja oassemáksinkeahtes loanas maid stáhta lea fállan, muitala Aune. Suohkan lea guhká áigon divodit skuvlla, muhto heajos ekonomiija dihte ii leat fylkkamánni ovdal dohkkehan dan. –Dát lea máŋgii maŋiduvvon, ja eat leat báljo jáhkkán ahte boahtá johtui. Danne illudit go dál viimmat boahtá johtui, ja jáhkán oahpaheddjiid eanemusat illudit. Dan dihte leatge vuosttaš luohkát ja astoáiggeortnet šaddan gaskaboddosaččat fárret eará viesuide. –Dat gal manná bures, nu guhká go dáhpáhuvvá juoga, ja go buohkat dihtet ahte besset ođđa lanjaide fas čakčat. Dát lea dego čuovga tuneallas, ja mii sávvat ahte dát huksen lea dušše álgu ja ahte olles mánáidskuvla divoduvvo. Boahtte ceahkki livččii hálddahusossodat, oahpaheddjiid bargolanjat, girjerájus ja mánáidskuvlla gaskadássi. ¶
Internáhttaoasis galget earret eará seainnit gaikojuvvot, áibmobuhtistanrusttet biddjot ja dihtorkabelat biddjot. Galget šaddat guokte luohkkálanja ja joavkolatnja juohke ceahkkái. Dasa lassin oahpaheddjiide bargolanjat ja rádjolanjat. Maiddái skuvlla astoáiggeortnet galgá leat dán ossodagas. Dušše siskkobealde divodit skuvlla, olggobealde ii dahkko mihkkege. –Šaddá ollu buoret sadji buohkaide, maiddái sidjiide geat báhcet stuora skuvlii. Dál sávvat dušše ahte bargguid vuolde ii geava mihkke ge vuordemeahttumiid. Lea oainnat oalle boares visti álggu 1960-jagiid rájes, muitala Guovdageainnu suohkana skuvlafágalaš ovddasvástideaddji Dagny Sofie Aune. ¶
–Mun lean leamaš oktavuođas Siljain ja lean muitalan ahte son ja su bearaš lea bures boahtin Guovdageidnui, muitala Tornensis. Dan dagai Tornensis mánnodateahkeda go bođii albmosii ahte Silja Sombys ii leat miella fárret Guovdageidnui, go sámedigge - ja suohkanstivrra áirras Isak Mathis O. Hætta gohčoda "čáhpuhin" dakkár ivnnát olbmuid go su isit ja mánná leaba. Silja Somby lea náitalan ghanalaččain, gii lea čáhppes olmmoš, ja sudnos lea beannot jahkásaš gánda. ¶
Silja Somby lea ožžon bargofálaldaga Beaivváš Sámi Teáhterii, Guovdageidnui, muhto maŋŋil go beakkehii Hætta "čáhput" sátnegeavaheapmi, de logai Somby NRK Sámeradioi ahte ii soaitte váldit virggi go suohkana guovddáš politihkkar ovddida dakkár rasistalaš oainnuid almmolaččat. Várresátnejođiheaddji Aslak Anders Tornensis atná ášši duođalažžan ja lea leamaš oktavuođas Siljain. –Mun lea dadjan ahte Silja su bearaš lea bures boahtin Guovdageidnui, ja celken erenoamáš dearvuođaid Silja isidii, lohká Tornensis Min Áigái. Silja Somby lohká geahpedan go várresátnejođiheaddji ieš válddii oktavuođas ja čilgii ahte dát ii leat suohkana almmolaš oaidnu čáhppes olbmuide. –Dat sáhka bođii vuohkkasit, ja Beaivváš lea maid riŋgen ja muitalan máid oavvildit áššái, muitala Silja Somby. ¶
OĐĐA GUOSSI:Boanda Helge Grønnlis Kárášjogas lea leamašan mánotbaje juo dálveguossi návehis.–Masá juohke eahkeda boahtá vuovderuoiggu miessi (Bambi) deike idjadit ja boradit, muitala Helge. ¶
Vuovderuoiggu miessi boahtá juohke eahkeda lieggasii ja oadjebassii kárášjohkalačča Helge Grønnli návehii. –Gávdnen ruoiggu bealleheakkas balkongga vuolde mánotbaje dassái, muitala boanda Spiinniidgiettis. ¶
Helge muitá beaivvát ala goas meahcceruoiggu miessi gávdnui.Guovvamánu 8. beaivvi eahkeda maŋŋá návetáiggi lei olgun ruostibuolaš, 35 buolašgráda. Váccidettiin iežas stobu guvlui de gulai Helge issoras ártegis jiena maid ovdal ii lean -Jurddašin álggus, ama hal die de lea dat eahpáraš, muitala Helge mojunjálmmiid. ¶
Jietna doalvvui Helge ránná dálu, su áhči stobu balkongga guvlui. Doppe balkongga vuolde áiccai son snorranan bealleheakkat ruoiggu miesi. Helge njágahii gieđaid dohko ja válddii ruoiggu miesi várrugasat sallii.–Dolvon ruoiggu álggus vuos návetfeaskárii, in duostan bidjat lieggasat latnjii, muitala ruoiggu gáddju. Maŋŋá son ordnii ruigui sierra liegga lanja návehis. ¶
Golbma beaivvi geahččalii Helge luoitit ruoiggu friddjavuhtii, muhto dat fas dallánaga váccii náveha lieggasii. Sullii váhku manai ovdal go ruoigu fas máhcai ruovttoluotta lundui, muhto doppe ii lean guhká. Jándura maŋŋá gávnnai Helge ruoiggu láhtošaldi vuolde. -Fertejin váldit sisa, dat orui dego ánuheamin iežas beassat lieggasii, gos nuvttá borramuša fidne, muitala ruoiggu biebmoáhčči. Dan rájes lea ruoigu masá juohke eahkeda boahtán láhtošaldi dahje muohtafresa vuollái gosa son lea láhčán saji suinniiguin. ¶
Dan maid Helge imašta lea ahte son ii fáhte ruoiggu ovdal go lea livvadeamin.–Dalle lea alfárut lodji, ii leat eará go sallii dohppet ja doalvut dan liegga latnjii. Go Min Áigi finai Spiinniidgiettis mannan bearjadaga iđida, de lei Helge jurddašan luoitit ruoiggu olggos nu go dábálaččat, muhto son lei fuobman ahte ruoiggu juolgi lei gáskkahallan. Dál lea son dikškon juolggi plásteriin.-Varra lea muhtun beana mii dan lea dáhkan, dadjala Helge. ¶
Ruoigu maid hirpmástuhtii Helge vielja Terje. Muhtun eahket ovdal návetáiggi de áiccai son ruoiggu návetuvssa olggobealde. Ruoigu čuoččastii guovtte juolggi ala ja dearpagođii uvssa.-Lei dego čuorvumin “luoitte mu sisa” , mun lean galbmon, muitala Terje ja bárdá oaivvi. ¶
OĐĐA FÁLALDAT: FFR bussevuodji Hans Ingvald Hansen čuččoda bussiin, mainna doalvvui ja vieččai vuosttaš mátkkošteddjiid gaskal Kárášjoga ja Guovdageainnu. –Fáladahkii ledje hui positiivvat, muitala son. ¶
3I SAJI: –Busses lea sadji 31 olbmui, ja dán mađe unna bussiin lea maiddái hálbbit vuodjit, muitala Hans Ingvald Hansen. ¶
Dál lea fas viimmat vejolaš mátkkoštit bussiin gaskal Guovdageainnu ja Kárášjoga. –Fálaldat váldui hui bures vuostá, muitala bussevuoddji Hans Ingvald Hansen. ¶
Bussefálaldat gaskal Kárášjoga ja Guovdageainnu lea leamaš moanat jagiid dušše niehku. Mannan vahkkoloahpa aŋkke ilmmai bussefárru dán guovtti stuorra sámesuohkana gaskii, go FFR mátkkošanfitnodat álggahii ođđa ruvttu. Bussevuoddji Hans Ingvald Hansen vujii vuosttaš háve dan ođđa ruvttu, sihke bearjadaga ja sotnabeaivvi. –Mátkkošteaddjit dovdoje duhtavaččat go lea fas dán gaskka bussefárru. Guktot beivviid ledje sullii logenare olbmo mielde, muitala Hansen. ¶
“Kysten inn i EU” váldočálli Geir Ove Ystmark lea bargamin kártet makkár sápmelaččat dál dorjot EU ja geat sáhtaše sin doarjut. Ja listu ii dárbbaš leat guhkki, muhto baicca eksklusiva. - Dás ii leat sáhka gávdnat juohke sápmelačča gii doarju EU, muhto olbmuid geain lea fápmu ja gelbbolašvuohta EU ja álgoálbmogiid birra. Sin bargu livččii oažžut sámi birrasiin boktit EU - digáštallama, muitala Ystmark, gii jáhkká listtu gárvanit giđa beallái. Fámoleamos sápmelaš Norggas ja seammás maiddái dovddus EU - ustitlaš, Sámedikke presideanta, Sven-Roald Nystø ii leat searvan dása. - Lean gal viggan hálahit su, muhto son ii vuolgge preasideantaámmáhis geažil, lohká Rindestu. ¶
–Lean ollu dámpen holbbiid ja gávttiid, muitala Elle. Go veahá boarásnuvai, de ohcagođii veahkkeávdnasiid. –Ledjen heaitán dámpeme, go in šat ieš nagodan dámpet gávttiid. De fuobmájin ráhkadit dámpenbeavddi ja dál in dárbbaš šat vuorjat nuoraid dámpemiin. Dál lea mihá geahppasit bargat, muitala hutki Sunnen-Máhte Elle. Son lea juo moadde jagi dámpen gávttiid bevddiin. Elle mielas lea suohtas go maiddái earát orrot liikome beavdái. –Lea hui stuora beroštupmi leamaš beavdái, ja dat lea hui suohtas. Duojár Risten Rávdná Hætta lea máŋga jagi luoikkahan beavddi Elles ja lea hui duhtavaš bevddiin. –Lean máŋgalogi gávtti dainna dámpen ja dat lea máilmmi buorre. Dat geahpida barggu, manná jođáneappot ja boađus šaddá čábbábut, rámpo son. ¶
Maiddái joatkkaskuvlla oahppit lohket beavdái stuora beroštumi. Sii ledje ráhkadan 25 beavddi, daid jođihedje daid vuosttaš diimmuid juo márkaniin. Ovtta beavddi vuorbádedje ja olbmot oste viššalit loattaid. –Dát lea geahččaleapmi vuos, ja Elle dat mearrida galgat go eambbo ráhkadit, muitala duodjeoahppi Anne Britt Halonen. Mekanihkalaš fága oahppit ja duodjeoahppit dat ledje ovttas ráhkadan bevddiid, maid leat gohčodan "Elle" . Sunnen-Máhte Elle lea dál ohcame pateantta dámpenbeavdái, vai suodjala minstara nu ahte earát eai sáhte ráhkadišgoahtit seammalágan bevddiid. Nissoniid máhttu ja dáidu lei rukses árpun duodjemárkaniin. Maiddái eará duojárat ja dáiddárat čájehedje ja vuvde dujiideaset. Lei vejolaš oastit sihke čiŋaid, skeaŋkkaid, silbbaid, dipma- ja garradujiid. ¶
– Dán áigodagas leat mii ásahan giellaguovddáža, mánáidgárddi ja nuoraid siidda. Mii bargat ollu erenoamážit giella-, kultuvra- ja dearvvašvuođa prošeavttaiguin, muitala Myrnes Balto. ¶
Maŋŋá Áilluhačča biilalihkohisvuođa 1990 logu gaskkamutto bođii sámi girjjlálašvuođa dutki Romssa Universitehtas Gaski ain lágat Áilluhačča. –Son logahalai divttaid ja mun dasto galgen kommenteret daid. Válddán dieđus mielde dutkosii munno peršuvnnalaš gaskavuođaid mat dalle morihedje, muitala Gaski. ¶
Dát lea vuosttaš dutkkusgirjji mii lea dahkkomin sámi girjjálašvuođas. Gaski muitala ahte girji čállo vuosttažettiin dáro- ja eŋgelasgillii. Ulbmil dáinna girjjin lea čilget Áilluhačča stuorisvuođa ja dimenšuvnna olgomáilbmái ja iešalddis čilget mii sámi girjjálašvuohta lea. – Erenoamážit davvi-riikaid akademalaš máilmmis lea sámi girjjálašvuohta adnon uhccán árvvus. Obbalohkkái lea sámikultuvra leamašan seamma dilis. –Dál eai sáhte dát seamma akademihkkárat dadjat ahte váilot dutkosat sámiid birra, lohká Gaski. Son lea maid plánen almmuhit dutkkusgirjji sámegillii, muhto das son čállá veaháš earaláhkái. ¶
– Go presideanta čájeha dákkár beroštumi, de dat muitala ahte gilvvuin lea stuorra árvu. Doaivvun Sámi Parlameantaralaš Ráđi maiddái ruđalaččat doarjut sámi valáštallamiid, rávve Veikko Guttorm. ¶
Hástala buoremus herggiid ¶
Álggus oaččui Silja Somby dieđu ahte son lea ožžon barggu Beaivváš Sámi Teahterii. Dasto beakkehii mediain ahte beakkán Guovdageainnu sámepolitihkkar Isak Mathis O. Hætta gohčoda čáhppes olbmuid "čáhpuhin." –Illu ja unohas sáhka bohte badjalaga, nu ahte šattai hui lossat. Mun in jietnadan álggus isidii dan birra, go in viššan baldit, muitala Silja Somby. ¶
PROFFA BIERGASAT: Dát kuffár mas lea láse hášša-biipu lea okta dain ollu geavahanbiergasiin máid politiijat leat duoguštan 1999 rájes. –Dát muitala ahte dáppe leat profišunealla geavaheaddjit, lohká Næss. ¶
Leansmánnibálva Arvid Næss muitala ahte narkotihka geavaheapmi šaddá garraseabbun jagis jahkái. –Mis leat máŋga konkrehta dáhpáhusa mas diehtit heroiidna geavahuvvo. Dát leat vuosttaš mearkkat dasa ahte dat garra narkotihkka lea leavvamin Kárášjogas, lohká Næss. Dán jagi leat juo Kárášjoga politiijat gávdnan heroiinna geavahanbiergasiid, go leat fáhkka burgán. Dat dahkkui 2-3 vahku dás ovdal. Mánnodaga politiijat fas akšunerejedje. –Dál gávnnaimet guokte grámma hášša ja geavahanbiergasiid, muitala Arvid Næss. ¶
Kárášjoga politiijat vuhttet ahte narko-geavaheaddjit šaddet nuorabut jagis jahkái. Dán oaidná Næss surgadin. –Diehtit ahte leat hui nuorra geavaheaddjit. Nuorámus gii dás lea čohkkán narkotihka geavaheami dihte lei dušše 15-jahkásáš, muitala Arvid Næss. Son oaidná dehálažžan oahppat dulkot signálaid. Næss lohká erenoamážit čalmmiin sáhttit oaidnit ahte geavaha juoidá. –Muhtun váhnemat leat hui čeahpit dieđihit jus vuhttet maide ge. Dađibahábut leat ollu váhnemat, geat eai obá ádde ge movt narkotihka leavvá nuoraid birrasis, várre Næss. Arvid Næss lohká iežaset leamaš skuvllas muitaleamin narkotihka várálašvuođa birra. ¶
Mannan Min Áiggis muitalii bearašterapeuta Johan M. Gaup, ahte sámi nuoraid gaskkas lea lassánan narkotihkka sakka Oslos. Arvid Næss lohká diehtit ahte dáppe geavaheddjiin leat oktavuođat daiguin narko-geavaheaddjiiguin, geat leat fárren Osloi. Politiijat dihtet maiddái ahte narkotihka fievrrdeapmi Kárášjohkii lea organiserejuvvon –Dat geat fievrredit narkotihka deike eai duostta ieža dan dahkat. Dasa lea sivvá go Gardermoen girdišiljju sihkkarvuođaiskkadeamis dovdet ja dihtet, geat sáhttet fievrredeame narkotihka, muitala Næss ja joatká: –Sii dasto fállet dábáláš mátkkošteddjiide bargun váldit mielde páhkaid davas. Jus biehttala, de fállet 1000-2000,- ruvnno fievrredeami ovddas. Dainna lágiin lea sorron maid vigihis olmmoš narkotihkka áššái, muhto liikká galggaše buohkat áddet ahte juoga lea boastut go dákkár fálaldagaid ožžot. ¶
Arvid Næss lohká bures vuohttit narkotihka lassaneami. Maŋemus jagiid leat duoguštan geavahanbiergasiid mat leat deavdán guokte stuorra kuffára. Eanaš leat háššabiergasat, ja Arvid Næss muitala ge eanaš hášša ja amfetamiinna geavaheaddjiid Kárášjogas. Muhto dál vuhttogoahtá maiddái heroiidna, mii ráfehuhttá politiijaid. –Duoguštuvvon geavahanbiergasiin oaidnit maiddái ahte Kárášjoga birrasis leat profišunealla geavaheaddjit, lohká Næss ja čájeha smávva čáhppes kuffára, mii lea skoađastuvvon alit silkkiin. Dan siste lea albma ráhkaduvvon lássebihpu. –Dáid fidne oastit Nederlánddas, ja dákkár biergasiid eaiggáduššan lea status narko-birrasis. Dat maiddái čájeha ahte dát olmmoš maiddái vuovdá narkotihka, čilge Næss. ¶
- Jáhkiimet ahte bohccot earánoamážit álggus dáhtto garvit bieggamillo. Muhto dan dat eai dahkan. Dađistaga eai beroštan obanassiige bieggamillos ja bivnnuheamos livvadansadji lei bieggamillo vuolde, muitala Reimers. ¶
Buhtisnieida Dál it dárbbaš rahčat dan ala ahte earát čuovvolit du jurdagiid. Dát áigi heive bures dasa ahte jearrat hoavddain doarjaga. Ale jeara ruđaid ja bálkká birra, go dan don sáhtát maŋŋil dahkat. Okta bearašmiellahttu mas lea eará sohkabealli lea hui veahkkái. Du lihkkologut: 4, 15, 29 og 32 ¶
Sámi álbmotbeaivvi ávvudit miehtá Norgga, ja Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Ja dat lea deaŧalaš symbolan oktasaš sámi álbmogii rájiid rastá. Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo muitin dihte vuosttaš sámi oktasaš čoahkkima Troandimis guovvamánu 6. beaivvi 1917:s. Mii Norggas, geat dál beassat ávvudit ja sávvat buresboahtima truvdno árbejeaddjái gii šaddá min vuosttaš ráđđejeaddji dronnegin 600 jahkái, galgat atnit muittus ovtta dain eanemus guovddáš sámi jođiheddjiin mii lei duogábealde vuosttaš sámi oktasaš čoahkkima, sámi nissonolbmo Elsa Laula Renberga. Son lea dagahan dan ahte mii ávvudit juste dán beaivvi sámi álbmotbeaivin. Nie biddjojuvvui vuođđu riikaviidosaš ja riikaidgaskasaš sámi ovttasbargui man ala mii beassat odne hukset ¶
Jus Høybråtenis lea seamma ulbmil go mis, namalassii ahte vuolidit abortaloguid, de berre bargat eambbo dan ala ahte juohkit dieđuid erenoamážit nuoraide, movt galgá garvit šaddamis áhpeheapmin. Jus KáB jođiheaddji dál áigu álggahit stuora aborta-vuosttildan barggu Norggas de ferte rehkenastit Bargiidbellodaga nissonlihkadusa dan vuosttildit. Dađi bahábut de ballat mii ahte die lea dat maŋemus áššii mainna son áŋgiruššá. Mii diehtit dan mii dat lea mii doaibmá. Dat lea nuoraide diehtojuohkin, buoret dearvvašvuođabálvalusat skuvllain, nuvtta kondomat ja p-pillerat. Dakkár barggut mat eastadit olbmuid šaddat áhpeheapmin, doibmet. Bb áigu vel eambbo nannet dan diehtojuohkinbarggu. ¶
Jus mii geahččat moadde ášši oktii, doarjaga abortaeastadeaddji doaimmaide, ođđa láhka mii dagaha váttisin oažžut ultralyd iskama (masa SG lea garantistan), ja evttohus mii leat ahte addit mánáidoaju áhpehis nissonolbmuide, de mii oaidnit makkár hálidus dearvvašvuođaministaris ja KáB-as lea, muhto iešmearridan aborta láhka gal bissu ain sajistis. Min mielas galggašii KáB heaitit ovdanbuktimis aborta vuosttildeaddji bargguid, ja baicca bargat dakkáriiguin mas lea ávki. Ja dat lea bargat dan ala ahte unnit olbmot šaddet áhpeheapmin, dakkarat geat eai leat hálidan dan. ¶
Bearašossodat lea vuosttažettin faláldat sámi bearrašiidda, main ovtta dahje eanet mánás (0-18 jahkásaččain) leat váttut dovdduin ja meanuin, ja go eará dearvvašmahttin doaimmat eai leat ábuhan ja go jámma goziheapmi muhtun áigái lea dárbbašlaš. Dát faláldat lea erenoamážit ásahuvvon sámi- ja sámegielat bearrašiidda miehtá riika. Dattetge lohká Laiti ahte jus sis leat návccat ossodagas de sáhttet eará bearrášiidda Finnmárkus addit dán faláldaga. Dat lea Finnmárkku dearvvašvuođa gáibadus. –Boahtte áiggis áigut maid váldit oktavuođa julev- ja máttasámiguovlluiguin ja iskat leat go sis dárbbut dán fálaldahkii, muitala Laiti. ¶
Laiti muitala ahte bearašossodat sáhttá guokte bearraša hávalassii dikšut.–Mis leat ássanviesut bearrašiidda dás bálddas. Okta stuorra ásodat ja nubbi fas veah š smávit. Nu ahte bearrašat orrot dego ruovttus. Son muittuha ahte sin fálaldat lea dušše bargoáiggis njeallji rádjái. ¶
- Čájehuvvo ahte ollu bohccot heitet guohtumis 2, 5 - 5 kilometera eret el - fápmolinjáin. Earenoamážit álddut heitet guohtumis dákkár guovlluin, muitala boazodutki. ¶
Go Ipmil lea mu mielde de masge bala in ¶
Go Ipmil lea mu mielde de masge bala in ¶
Dál lea Min Áiggi ođđa ruovttusiidu interneahtas doaimmas. Ruovttusiidu lea sámegillii. Doppe beassá earret eará lohkat maŋemus ođđasiid. –Álo go almmuhuvvo aviisa, de bidjat stuorimus ođđasiid internehttii. Doppe sáhttá maid lohkat maŋimuš 20 ođđasa, muitala Måsø. ¶
Dál hástala Ole Henrik Magga Norgga ráđđehusa geassit ruovttoluotta Finnmárkoláhka evttohusa. ¶
Diimmá čakčadálvvi finai ON álgoálbmot-olmmošvuoigatvuođa-rapportevra, Rudolfo Stavenhagen, Finnmárkkus. Dan maŋŋel lea son ráhkadan miniraportta ON' olmmošvuoigatvuođakommišuvdnii, mas maid namuha sápmelaččaid dili kapihttalis mas muitala iežas boahttevaš doaimmaid birra. ¶
Minirapporttas muitala Stavenhagen earret eará mo Norgga Sámediggi moaitá Norgga ráđđehusa. Sámedikki mielas ii leat ráđđehus iežas Finmárkoláhka evttohusas oba váldán ge vuhtii Sámi vuoigatvuođalávdegotti 23 jagi barggu. Riikkaidgaskasaš lágaid mielde lea sápmelaččain oamastanvuoigatvuohta muhtun guovlluide Finnmárkkus. Dat ii oba namahuvvo ge Ráđđehusa evttohusas. Maiddái dat moitojuvvo Stavenhagen rapporttas. ¶
– Oktanubbi láhkačeahppi ja rapporta duođašta ahte evttohus ii doala dási. Nu leage ráđđehus váldon nalasbuvssaid. Jus ráđđehus livččii gávnnahallan nalasbuvssaid eará riikkaidgaskašas áššiin, de gal sihkkarit livččii šaddan oalle heahti dahje kriisa. Go ráđđehus ain čohkká jaska dainna áššiin, de dat ohpit čájeha man funet ráđđehus vuoruha dan vuioigatvuođaáššiid. ¶
Áhčči ja hárjeheaddji John Isak Sara muitala ahte Ena guvttežii sorrui vuolgagis reklámaplakáhtta ovdajulggiide, nu ahte bázii nuppi falis sámehearggis S-gappas, man eaiggáda Mathis Áilu Eira Meløy. –Dalle gal jurddašin ahte dat manna endorii ja gilvu lea nohkan. Suhtten maiddái, muhto heargi dego hárjanii plakáhtii ja duobai S-gappa ja vuitii. Lei dušše 1/100 sekunda mii earuhii, nu ahte Ena II lei jur beallenjunneguhkkodaga ovdal moallasázu rasta, čilge John Isak Sara dramatihklaš njealljádasfinála. ¶
Danne muitala son odne iežas prošeavttas, máŋggageavatplánas Deanu Ráđđeviesus. Dan dahket maiddái “Laks i Nord” dutkanprošeavtta jođiheaddjit. Dát dutkanprošeakta lea seammaláhkái go máŋggageavatplána ovttasbargoprošeakta Suoman, dasa lassin lea maid Ruošša dutkit dás mielde. ¶
Gielda ieš maid muitala veaháš Joddu - luossagelbbolašvuođa prošeavttas. ¶
– Ovdal juovllaid hilggui Sámediggi Hivand bifila historjjá Sámedikki nissonaviissas. Go Hivand áiggui mediaide muitalit iežas duogáža birra, de geahččalii ráđi politihkalaš ráđđeaddi hehttet su. Vaikko Sámediggepresideanta lea lohpidan bivdit ándagassii, de ii leat dahkan maidege dássážii. Manne ráđđi ii bargga čorget iežaset fasttes daguid. Mu mielas vuhtto ahte ráđđi lea homofoba, go ii leat vel bivdán ádagassii Hivandas. Okta ráđđeláhttu Johan Mikkel Sara han leamaš gazzalagaid homofiillain ovdal ja dat muitala veahá, lohká Gaski. ¶
Ráđđeláhttu Johan Mikkel Sara biehttala iežas leat homofoban vaikko moadde jagi dás ovdal dubmehalai rievttis go bálkestii pizza ovtta homofiila maŋŋái. ¶
Eaba Lill Therese ja Åsege bala lávddi alde čuožžumis. Áidna mas veahá ballaba leat váldot gitta politijaide. ¶
- Luohte politijat leat dakkár boarrasit olbmot geat bohtet ja dadjet “Nie ii galgga dien luođi juoigat” , muitala Åse. ¶
- Láven dušše smiehttat ahte Leila lea unni ja jođán, ja de dan mielde lean bidjan nuohta, muitala unna juoigáš. ¶
Dáloniid Listtu beakkán politihkkar Isak Mathis O. Hætta riikaviidosaš "čáhput-riedja" ii leat mannan meaddil Stuoradikki feaskáriid. Ovddádusbellodaga stuoradiggeáirras Jan Arild Ellingsen sáddii mannan vahkus seamma bures maila iežas bellodatustibii Nils Mathis O. Hættai. –Juo, Ellingsen doaivvui mun dat lean cealkámušaid duogabealde, go lei oainnestan tv:s dušše "Mathis O. Hætta" . Danne sáddii munnje dan maila, muitala Isak Mathis O. Hætta gáibmi Nils Mathis O. Hætta. ¶
Guokte riika, guokte hálddašanvuogi Danne leage dáid njealji gielddaid bargit leamaš semináras gos leat oahppan nuppi riikka hálddašanvuogi birra. Prošeavtta ulbmil lea maid fuobmat makkár hehttehusat guovtti riika iešguđetge vugádagat dagahit Deanu čázádaga hálddašeamis. Lode lohká iežas oahppan ollu man guovtteláganat dát guokte riika leat. – Máŋgii dáhpáhuvvet hálddahuslaš proseassat iešguđetge dásiin. Ovdamearkka dihte jus maidege galgá hukset johkagáddái, de lea plána- ja huksenláhka mii gielddadásis meannuduvvo. Seammalágan proseassa dáhpáhuvva Suomas guovllulaš dásis, leana dásis. Muhto ovttasbargu ii leat gal dan dihte veadjemeahttun, muitala Lode. ¶
Justisministtar Odd Einar Dørum ii sáhttán lohpidit maidege Ole Henrik Maggai go čoahkkinasttiiga distaga. –Muhto Dørum čájehii beroštumi áššiide maid hárve lean oaidnán stáhtaráđiin, ja mus lea buorre dovdu, muitala Magga čoahkkima birra. ¶
ON eamiálbmotforuma jođiheaddji ja Dørum humaiga maid foruma birra. Ii dasge sáhttán Dørum lohpidit maidege. –Sihke Danmárku ja Suopma dorjot foruma ekonomalaččat. Dan berre maid Norga dahkat. Sáhtášii maid bálkáhit nuorra bargiid čállingoddái New Yorkii, lohká Magga, ja muitala ahte dán birra logai Dørum ahte dat ii gula su departementii. –Muhto jáhkán ahte Ráđđehusas lea buorre vuoigŋa ja doarjja dan guvlui, lohká Magga, gii lea positiivvalaččat hirpmáhuvvan go justisministtar čájehii nu stuora beroštumi áššiide, iige hohpohallan gosage. Váldosiidu Davvi Julev Åa ¶
–Ferten gal mieđihit ahte muhtomin go lea lossat, de lea leamaš miella heaitit skuvlla, mojohallá Johan Mikael Buljo. –Muhto go juo vuos lea álgán, de gal ii heaitte šat, lasiha su olmmái. Soai gal áiguba čavggadit oahpu dassážii go geargaba. Sudno mielas lea ávki go oahpuin maidda leaba álgán, lea ollu praksis. –Dat gal veahkeha olu, de ii šatta nu lossat ja guhkki áigi, lohká boazodoalloskuvllaoahppi Johan Mikael Buljo. Son álggii dábálaš fága lohkat, go álggii joatkkaskuvlii. Jođánit molssui oahpu, go fuobmái ahte dábálaš fága ii lean sutnje rievttes oahppu. –Muđui gal livččen várra heaitán, jáhkká son. Mihkkal Niillas Oskala mielas galggašii skuvllas leat vel eanet praksis ja eanet doaimmat mas beassá lihkadit. –Galggašii ovdamearkka dihte eanet lášmmohallan ja eanet prošeavttat, evttoha son ja jáhkká ahte diekkár doaimmat oččoše eanebuid bissut skuvllas. ¶
Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla rektor Mats Steinfjell lohká skuvllas dán jagi heaitán dušše vihtta oahppi. Son lea duhtavaš dainna loguin, go dain manne njealjis viidáset eará skuvlii, oahpuide mat sis ledje vuosttaš sávaldahkan. Dušše okta heittii áibbas skuvllas. –Heaitinproseanta rievddada hirbmosit jagis jahkái, lohká Finnmárkku fylkkagieldda oahpahushoavda Jarl O. Store. Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas lei ovdamearkka dihte skuvlajagis 2001/2002 heaitinproseanta 8,8. Maŋit jagi dat lei 16,5 proseanta. –Galgá unnán ovdalgo proseanta njuike hirbmosit dakkár smávva skuvllain, muitala Store. Son lohká sámi joatkkaskuvllain gaskamearálaččat maŋemus jagiid seamma heaitinproseantta go muđui fylkka joatkkaskuvllain. ¶
Burru Ovddit vahkus it čájehan gal menddo ollu beroštumi earáide. Dál leat don measta guorus beroštumiid ektui. Du dovdu muitala mii eará olbmuid siskkobealde lihkada, ja gokko buoremusat sáhtat veahkehit. Okta du lagamusain dárbbaša du veahki beassat viidáseabbot, ja dál sáhtat veahkehastit, mii maiddái čájeha du duohta iežat. ¶
HÁŠTÁ: NSR nuoraidlávdegoddi lágida nissonkonferánssa sámi nuoraide geassemánu 17. beaivvi. Konferánsa lea Háštás beaivvi ovdal NSR riikkačoahkkima. NSR nuoraidlávdegoddi lohká doarjut barggu maid sihke Sámediggi ja NSR leat juo álgán bargat dan ala ahte eambbo nuorat ja nissonat servet politihkkii ja organisašuvdnaeallimii. NSR nuoraidlávdegotti mielas lea dehálaš ahte maiddái nuorat ja nissonat oasálastet digaštallamii nissoniid ja nuoraid dili birra ovdal sámediggeválggaid boahtte jagi, ja ahte muitalit iežaset višuvnnaid ja vásáhusaid birra dán konferánssa bokte. Logaldallin galget leat dušše nissonolbmot, muhto nuoraidlávdegoddi deattuha ahte vaikko nu leage, de ii leat dát konferána čadnon sohkabeallái. Logaldallit galget hupmat iešguđetge beliid nissoniid ja nuoraid višuvnnaid ja sajádaga birra sámi servodagas. ¶
10. Irggástallan: Doala vejolašvuođaid rabasin. Ale irggástala dušše ovttain, sámi nieiddat ja gánddat liikojit irggástallat, ii ge oktage vávjje du jus máŋgasiin irggástalat oktanaga. Jus dus lea moarsi dahje irgi, de gal fertet dieđusge geahččalit nu ahte it irggástala, vaikko dat sáhttá leat geahččalus. ¶
–Mii dárbbašit Álbmotviesu, doalloviesu. Dasa leat buohkat ovttaoaivilis, muhto ii ovdan nu jođánit. Dan dihte geahččalit mii ođđa vugiin olahit beroštumi, muitala álbmotviesu stivra jođiheaddji Ellen Aina Eira bokte preassadieđáhusas. ¶
Vázzimiin doarju Álbmotviesu searvanmávssu bokte. –Searvannummariin sáhttá dieđus vuoitit juoidá, nugo buot eará lášmmohallamiin láve dáppe, muitala stivra. Logi proseantta sisaboađuin manná ruhtavuoitun. Leat muđui ollu eará vuoittut, mat vuorbáduvvojit searvannummariid mielde. Vázzin lea márkanis, Báktehárjji ja SIVA-viesu gaskka. Vuolgin lea vaikko goappá guovllus. –Mii ávžžuhit buohkaid searvat, doarjun dihte alcceseamet Álbmotviesu. Ulbmilin lea dahkat dan jahkásaš dáhpáhussan, ja doaivva lea oažžut oppa gili vázzigoahtit. ¶
Lars Andreassen speallá Sámi šáhkkasearvvi namas. Dan leat sámi šáhkkaspeallit ásahan dan dihte vai oažžut stuorát beroštumi šáhkkii sámi guovlluin. Sis lea áigumuš ásahit sámi našuvdnajoavkku, mii sáhttá searvat stuorát gilvvuide, vaikko OG:ii. –Hálidivččiimet maid oažžut johtui eamiálbmotgilvvu šáhkas. Šáhkka han lea valáštallan mii heive arktalaš guovlluide bures, jáhkká Lars Andreassen. Dasa lassin áigu Sámi šáhkkasearvi evttohit ahte lágiduvvo Davvi-Norgga gilvu šáhkas Guovdageainnus dahje Kárášjogas. –Šáhkkaberoštupmi lea stuorrume, ollu dan dihte go okta máilmmi buoremusain lea norgalaš, 13-jahkásaš bárdni, muitala Andreassen, geas boahtte hástalus lea Barentsgilvu Álttás dán mánu 18.-20 beivviid. –Dat lea bivnnuhis gilvu ja dohko bohtet Norgga buoremusat. Maid Ruoššas bohtet speallit. Šaddá garra gilvu, jáhkká Davvi-Norgga jođánisšáhkkameašttir Lars Andreassen. ¶
— Olbmot eai vuolgge luomostallat danin ahte čohkkát hotealla lanjain dahje gohttensajiin. Danin ferte mis leat eará fálaldagat. Ja daid ferte álki leat gávdnat, muitala Saue Nilsen. ¶
Dušše 53,5 proseantta Romssa skuvlanuorain čađahit joatkkaskuvlaoahpu. Dat mearkkaša ahte dušše bealli ohppiin čađahit oahpu. Gelbbolašvuođa ja ovddideami fylkkaráđđi Roger Ingebrigtsen bidjá dál johtui barggu mii galgá buoridit dili. Son čohkkii distaga fylkka joatkkaskuvllaid ja rektoriid digaštallat maid konkrehta sáhttá dahkat áššiin. –Mii eat sáhte eallit dainna ahte dušše bealli ohppiin čađahit oahpu rievttes áigái ja cevzet, lohká Ingebrigtsen. Eai muđui riikkasge leat nu nu hirbmat buorit logut. Riikka gaskamearri lea 57 proseantta. Muhto Davvi-Norggas lea vearrás dilli. Nordlánddas čađahit badjelaš 50 proseantta ohppiin oahpuset. Finnmárkkus lea vearrámus lohku olles Norggas, gos dušše 38 proseantta ohppiin čađahit oahpu. –Dát muitala ahte fertet ražastit davvinorgalaš nuoraid ovddas, lohká Ingebrigtsen. ¶
Finnmárkkus lea vearrámus dilli olles Norggas. Finnmárkku fylkkagieldda oahpahushoavda Jarl O. Store lohká historjjálaš, kultuvrralaš ja geográfalaš sivaid dasa go Finnmárkkus nu ollusat heitet skuvllas. Son namuha earret eará boazodoalu ja guolásteami, guhkes gaskkaid fylkkas ja vuolit oahppodási váhnemiid gaskkas go muđui Norggas, sivvan skuvlaheaitimii. Dehálaš sivvan maid lohká go ollu nuorat šaddet fárret ruovttus eret. –35-40 proseantta Finnmárkku nuorain fertejit fárret eret ruovttus hui nuorran, juo 15-16-jahkásažžan. Sis ii leat de beaivválaččat oktavuohta rávisolbmuiguin, geat sáhttet movttiidahttit sin vázzit skuvlla, muitala Store. Heajos loguid dihte dihte leage Finnmárkku fylkkagielda bidjan johtui geahččalanprošeavtta mii galggašii oažžut eambbosiid gárvvistit joatkkaskuvlla. ¶
Honesvágis orrot dál vuođđokurssaid oahppit olbmuid ruovttuin, gos rávisolbmot čuovvolit sin skuvlavázzima. Sii boktojuvvojit iđđes, ožžot mállásiid ja veahki ruovttubargguiguin. Dál čájehuvvo ahte dát prošeakta lea hui bures lihkostuvvan. Ii oktage sis geat leat mielde prošeavttas, leat heaitán skuvllas. Store lea hui duhtavaš prošeavttain. –Dát muitala munnje áibbas čielgasit ahte go nuorat čuovvoluvvojit, de álkibut čađahit skuvlla. Nu duhtavaš lea fylkagieldda oahpahusossodat ahte áigu viiddidit prošeavtta. –Áigut viiddidit dán ortnega, nu ahte dat geain lea stuorámus dárbu, ožžot dán fálaldaga. Mus lea duođai jáhkku dása, erenoamážit nuoramusaide, jáhkká Store, gii maid lohká sin bidjan johtui doaimmaid nugo birasoahpaheddjiid skuvllaide ja ohppiidruovttu ohppiide. Store jáhkká ahte dilli livččii vel vearrát jus dát doaimmat eai livčče jođus. ¶
— Das beasat lohkat earret eará mo olbmuide leat leamaš eallit oahpahusa haga, ja mo sii leat rahčan oažžut buhtadusa. Girjjis čállit maid oahpaheddjiid vásáhusaid birra dáruiduhttin politihkas, 60 vuođđologu giellasoahtama birra, internáhta eallima birra ja makkár rolla girkus lea leamaš dáruiduhttimis ja sámegiela oahpahusas, muitala girjeráiddu váldodoaimmaheaddji Svein Lund. Doaimmahusas leat maiddái mielde Siri Broch Johansen ja Elfrid Boine. Siri lea Sámi Ealáhusguovddážá giellabargi ja Boine lea Fylkkamánni oahpahusossodaga ráđđeaddi. ¶
— Sápmelaččaid skuvlavázzin lea Norgga skuvlahistorjjá sevdnjadeamos kapihtal. Dat lea historjá skuvlla birra, mii galggai addit gelbbolašvuođa, áddejumi ja ovdáneami. Dan sadjái geavahuvvui skuvla baicca danin ahte váldit sámi mánáin eret giela, kultuvrra ja jáhku ahte sii leat olbmot. Dáruiduhttima bohtosiid geažil lea dát historjá uhcán duođaštuvvon. Svein Lund muitala ahte lea čállon ollu sámi skuvlahistorjjá birra, muhto dieđut leat bieđgguid ja daid lea váttis gávdnat. Dát dieđut eai leat goassige ovdal čoggon girjin. ¶
—Girjeráiddu duogábealde lea Davvi Girji. Jurdda lea ahte sámi skuvlahistorjjá girjeráiddus galget oktiibuot leat vihtta 350-400 siidosaš girjji. Girjjit galget čállot sámegillii ja dárogillii, ja juohke girjjis galget leat sullii 100 gova dahje illustrašuvnna. Stuorra oassi girjjiin galget maid biddjot internehttii, muitala Davvi Girjji pedagogálaš ráđđeaddi Seija Guttorm. ¶
– Easka go čielgá šaddet go riikkačiekčamat de váldit oktašvuođa suinna ja eará beakkálmasaiguin sihke Norggas ja Ruoŧas. Ipmirdan bures go Gamst Pedersen mediaide biehttala ahte áigu searvat. Sus lea olu bargu dál ja oalle preassa. Muhto go visot čielgá, de váldá Sámi riikkajoavku hárjeheaddji oktavuođa suinna. Maid son de vástida lea loahpalaš vástádus. Ádden ahte dál hálida veahá ráfi ja jaskatvuođa. ¶
Ođasneahttafierpmádat álgoálbmogiidda galgá Sámiradio Nils Johan Heatta dieđuid mielde doaibmagoahtit boahtejagi rájes. Golbma máŋimuš jagi lea Sámiradios leamašan lagaš oktasašbargu Inuihtaradion Ruonáeatnamis. –Dál lea áigi geahččastit dobbeleabbui máilbmái ja plánat leat viiddididit dán neahttafierpmádaga gos maiddái Maorit, Aborigiinnat ja indiánarat ja inuihttat Canadas leat mielde, muitala Heatta. ¶
–Mii sápmelaččat eat galgga jáhkkit ahte mii dat leat dušše álgoálbmogat dán máilmmis. Dieđus lea ođaslonohallan iešguđet álgoálbmogiin dehálaš dán oktavuođas. Boahtteáiggis maid leat plánat ahte TV filmmaid galgat sáhtit lonohallat, muhto dat leat váddásat go dasa ferte váldit vuhtii vuoigŋaduodjelága, lohká Heatta. Son maid deattuha ahte gelbbalašvuođahahkan álgoálbmogiid áššid birra lea deáhlaš dán oktavuođas, ja Heatta muitala ahte dán prošeaktii lea Sámiradio virgándan ovtta olbmo. ¶
Ihttin duorastaga vuolgiba Yle-Sámiradio hoavda Juhani Nousuniemi ja NRK Sámiradio hoavda Nils J. Heatta ođđa Selándii dahje Aotearoai Maori TV guossin Heatta muitala dát guovtteváhkosaš mákti nubbibeallái máilmmi vuosttažettin lea oahppásmuvvan- ja gelbbolašvuođaháhkanmátki. ¶
Nu lea ášši gullon beaivvi miehtá NRK Sámi Radios, go Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Særher váldá Min Áiggi vuostá Niitoguolbanis, kárášjohkalaččaid iežaset valáštallan eldorados. Dán beaivvi orrot vel dálkeipmilat ge sátnejođoheaddji bealde, go maŋimuš vahkuid galbma dálkkit leat jorggihan beaivvadahkan. Sæther čevllohallá suojis beahcevuovddis jalges guolbanis, maid gielda lea sihkarastán dušše valáštallamii. Dás leat golbma spábbáčiekčanšilju, guokte gieddebána ja okta áibbas ođđa goanstarássešillju. Maiddái čuovgaláhttu. Buot dát leat birra valáštallanhálla. –Dieđán ahte deike leat maiddái plánat ráhkadit luođđovaláštállan rusttegiid. Duon spábbačiekčanšilju birra galgá viehkanbána. Maiddái dálvevaláštallamii leat plánat. Dohko galgá ges čuoiganbáhčinšillju. Duon guvlui lea sprintašillju plánejuvvon, muitala Sæther ja cuoigu duohkot deike. ¶
Moai jorahetne fas sága spáppáčiekčamii, go dat galggašii munnos leat fokusis. Muhto Sæther ii maša hupmamis maiddái dálvevaláštallama birra. –Boahtte dálvái leat diŋgon guokte muohtakánuvnna, nu ahte čuoigat sáhttá álgit árrát juo. Kárášjohkii galggašii ásahit Sámi váldovaláštallan báikki, sihke dálve - ja geassevaláštallamiid várás, árvala Sæther fáhkka. –Muhto Fjell Skilag han lea juo árvalan iežaset guvlui sámi čuoiganarena? –Dáppe ii leat goasse biegga, go lea nu suojis báiki. Kárášjogas lea maid čoaskkis ja muohta. Muohtakánuvnnaiguin sáhttá maid juo áigá ráhkadit láhttuid, vástida Sæther. ¶
Sæther aŋkke ii liiko ahte Tromsii vuoruhuvvo Sámi riikajoavkku čiekčamat. –Dat ii leat riekta ahte Sámi riikačiekčamiid lágidit Tromssas, Oslos, Troandimis ja eará stuorra gávpogiin, vaikke doppe leat eambbo olbmot. Muhto čiekčamat fertejit lágidiuvvot sámi guovddášbáikkiin, go dákkár lágideamit leat ávkin ealáhusaide, lohká Sæther. Ja Kjell Sæther gal ii eahpit ahte Kárášjohka lea garra kandidahttá šaddat sámi váldovaláštallan báikin, sihke dálve - ja geassevalášttamiidda ja spábbačiekčanriikajovkui. –Dáppe lea infrastruktuvra, gárvves plánat ja čeahpes lágideaddjit. Norgga goalmmát stuorámus girdišillju lea Leavnjjas, gosa ii ádjan eará diimmu vuodjit. Mis leat hotealla, motealla ja gohttensajit. Nu ahte Kárášjogas sáhttá lágidit stuorra valáštallan doaluid, gurgala Sæther ovdamuniid. Kjell Sæther aŋkke mieđiha ahte buot sámi valáštallamiid ii sáhte dušše Kárášjogas lágidit. –Dat dieđus fertejit lonahallat sámi báikiid mielde, dadjá son. ¶
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta mielas gal ii leat Kárášjohka rievttes báiki dán riikajoavkku ruovttušilju oktavuođas. –Ruovttušillju ferte leat ruovttus. Dat lea Guovdageaidnu. Mis lea juo buot infrastruktuvra sajis. Dáppe leat juo čohkkánsajit main lea dáhkki, nu ahte geahččit eai dárbbáš njuoskat. Buorre rássešillju ja buorit supportarat. Lahka Ruŧŧii, gos leat ollu buorit sámi čiekčit. Mis lea maid buorre oktavuohta singuin, gurgala Hætta. Klemet Erland Hætta, gii ieš lea moanat háviid čuččodan Máze IL moallastákkuid gaskkas, fuomašuhttá ahte Báktehárjjis besset čiekčit viehkat njuolga šilljui. –Ii leat nu mot Kárášjogas, gos čiekčit šaddet viehkat "kilomehtera" ovdal ollejit šilljui. Dáppe mis lea seamma láhkái go lávet tv:s oaidnit, go čiekčit bohtet njuolga šilljui. Dasa lassin leat mis áibbas ođđa molssodanlanjat. Deháleamos leage buorre šillju ja buorre dilli čikčiide, lohká Klemet Erland Hætta. ¶
Gielda- ja guovludepartemeantta ekspedišuvdnahoavda Petter Drefvelin muitala ahte departemeanta áigu hui fargga almmuhit dáid stipeandaruđaid golmma nuorra olbmui, geat sáhttet bargat iešguđet báikkiin riikkas. –Jáhkán ahte stipeandaruđat almmuhuvvojit vuosttaš geardde Riddu Riđu almmuhusaviissa oktavuođas dál oalle fargga, muitala Drefvelin ja lohká ahte maŋŋel dan biddjojuvvo proseassa johtui válljet olbmuid. –Sávan ahte čakčat besset dát nuorat bargagoahtit ja muitališgoahtit sápmelaččaid birra. Nuorat geat ožžot stipeandaruđaid galget leat hálddahuslaččat čadnon Sámi allaskuvlii Guovdageainnus. Allaskuvllas lea fágalaš ovddasvástádus ja dat galgá maid doaibmat gaskkustanguovddážin iešguđet bargguin. Departemeanttas lea maid dasa lassin jurdda rekrutteret eará nuoraid fierpmádahkii. Dat nuorat sáhttet leat eaktudáhtolaš báikkálaš ofelažžan dain báikkiin gos sii orrot. ¶
Wilson Production produseanta Håkon Vilberg muitala ahte searvi lea dál áigume ráhkadit filmma muhtin dološ sámi sáŋggára birra. Filbma galgá leat fiktiiva, eará sániiguin dat ii galgga leat váldon duohtavuođas. –Áigut ráhkadit guhkesfilmma, mii galggašii čájehuvvot Norgga kinoin, muitala Vilberg. Vilberg lea álggahan filbmasearvvi ovttas guovdageaidnulaččain Tor Erik Laaksonenain, gii lea fárren Osloi ja álgán teáhterskuvlii. Laaksonen maid bargá filbmadahkkin, ja lea bargan teáhterčájálmasaiguin Finnmárkkus. –Gávnnaheimme ahte háliidetne ásahit dán filbmasearvvi Guovdageidnui dan dihte go háliidetne muitalit historjjáid Finnmárkkus. Háliidetne čájehit veahá sámi kultuvrras. ¶
Dan dihte go eaba ieža dovdda nu bures sámi historjjá, de háliideaba oažžut muhtima gii duođai máhttá dan čállit historjjá iežaskka ođđa filbmii. –Ean sáhte ieža čállit historjjá dan dihte go munnos ii leat dat gelbbolašvuohta mii dárbbašuvvo. Háliidetne historjjá dološ sámi sáŋggára birra, muđui historjjá beassá čálli ieš mearridit, lohká Vilberg, gii sávvá ahte hui ollusat sáddešivčče historjjá sutnuide. Soai válljeba de buoremus historjjá. –Vaikko gii sáhttá čállit historjjá munnuide. Ii dárbbaš leat gárvves mánus, beare lea gárvves historjá, muitala Vilberg, gii lohpida mávssu sutnje gii ráhkada dan čállosa man vuođul filbma ráhkaduvvo. ¶
Henriksen ii vel dieđe boahtá go alcces váldit dán biilla.–Mus han lea juo vuoján, lea gal boares biilla, muhto dál gal vuos in duostta vástidit maid mon boađán dáhkat dáinna Mercedesin. –Oažžu nu dadjat ahte in mon goassige leat nu liikon dán “duiskalažžii” , mun goitot lean issoras ilus dál gal, dadjala Henriksen ja vuolgá geahččalit miljonbeallesaš luksus vuojána. ¶
ATSIC:a doaibmi stivrajođiheaddji, Lionel Quartermaine, lohká oaiveministara dodjit aborigiinna orgána ala siva váttisvuođaid ovddas maid álgoálbmot gillá Austrálias. ¶
–Biktasiid mielde leat masá áibbas sihkkarat ahte mánát leat gávdnan Walter Eriksena guhte diibmá borgemánus láhppui Kárášjogas. Dál lea liika sáddejuovvon obdukšuvdnii, gos isket olbmá identidehta. Diehtit maid ahte Kárášjogas ii leat oktage láhppun dán áigodagas. Maiddá su lagamuččat leat ožžon dieđu, muitala politiija vuosttašbálvá Frank Nilsen. ¶
Kati Kannisto lea boahttevaš gielddastivrra áidna nissonlahttu. 11 jagi Njuorggámis ássán Kati ii goittotge doala dán nu unohas dillin, vaikke livččiige sávvan eambbo nissoniid gielddastivrii. ¶
Mátta-Suomas, Pori-gávpoga lahka Kullaa gielddas bajásšaddan Kati Kannisto (31) lea dálá gielddastivrra várrelahttu ja lea čohkkán gielddaráđđehusas guokte jagi. Kati lea ássan 11 jagi Nuorggámis, ja lea rabaslihtus ja 9-jahkásaš nieidda eadni. Son bargá vuovdin Njuorggáma viidnagávppis. Olgešbellodaga Kati Kannisto atná deháleamosin gieldda ruhtadili ja dan veajuiduhttima. –Dehálaš ášši lea maid mánnábearrašiid dilli ja skuvllaáššit. Ja eandalit dál Ohcejogas lea váttis doavttirdilli ja dan čoavdin lea hástalus boahttevuhtii. Ohcejoga váttisvuohtan Kati máinnaša boahttevuođa einnošteami váiluma gieldda ekonomiijas ja johtolahkii guoskevaš áššiid, eandalit Njuorggáma ja Ohcejoga geainnu dilli. Kati Kannisto lea boahttevaš gielddastivrra áidna nissonolmmoš. – Dieđusge lea suddu go eai leat eambbo nissonolbmot, dásseárvvu beales livččii lean buorre, muhto jáhkán goittotge eará gielddastivrra lahtuide, inge bala dili. Juohke lahttu doaibmá jienasteaddjiid luohttámušain, leaš dál nissonolmmoš dahje almmáiolmmoš, son dadjá. ¶
Nuortariikkalaš Ludwig Hauser jámii diibmá 91 jagi boarisin. De lei orron Lulli-Ruoŧas soađi rájes. Son ii hupman goassege iežas daguid birra soađi áigge. Easka go su testamenta lohkkui, bođii duohtavuohta ovdan. Doppe muitalaii Hauser ahte son lei daid soalddáhiid searvvis geat bolde Finnmárkku 1944 dálvvi. Hauser dovddasta iežas maid cáhkkehan viesuid Guovdageainnus, ja dat lea várra váivvidan su maŋŋel. –Testamenttas, mii lea čállojuvvon 1982:s, čuoččui ahte logi proseantta su árbbis galgá mannat Guovdageainnu suohkanii buhtadussan daid vahágiid ovddas maid son lei mielde dahkame, muitala Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta, gii aitto lea ožžon dieđu dán birra. Su mielas lei hui erenoamáš oažžut dán reivve. –Dát muittuha min dan surgadis dáhpáhusa birra ja dat čájeha ahte son lei dušše soahtebálvá, gii ii soaitán hálidit bargat dan maid šattai dahkat. Dát orru čuohcán su oamedovdui. Hætta ii dieđe vuos man ollu ruđa birra lea sáhka, muhto árvvoštallá ahte lea birrasiid 20.000 ruvnno. –Ii leat ollu, muhto ruđas lea symbolalaččat stuora mearkkašupmi, lohká Hætta. Son iige vuos dieđe masa dát ruhta galggašii mannat. ¶
Eai bala ¶
Min Áigi jearrá dasto ahte eaigo boazodoallit bala boazodoalloeiseválddiid bággonjuovvanplánain ja ráŋgumiin jus sii eai čuovvol plánaid. –Jus eai atte šat doarjagiid, de fertet dieđusge lasihit ealu, bogostallet sii. –Galget oalle nearvvat das gii boahtá ealu bákkuin njuovvat. Livččii seamma go ahte muhtun livččii ruhtaburssa rivveme, oaivvilda Ante Buljo. –Eallu han lea priváhta opmodat, lohká Issat Buljo gii lea ovttaoaivilis Niillas Mihkkaliin ahte soai eaba gal leat fillemis eret boazodoalus, vaikko sudnos ii leat iežaska doallu. –In hálit heaitit boazodoalus, ruhta ii leat dehálaš, lohká Issat Buljo. –Jus nuorat eai beasa álgit boazodollui, de han ii leat boazodoalus boahtteáigi, lohká Ánte. Dattetge leaikkastallet njeallje Joahkohasa ahte jus livččii sáhka miljovnnain, de sii gal soaittáše dan coggalit lummii ja ealuset sáddet rámburhilduide. ¶
Dál 100 jagi maŋŋá go vuosstaš girji "Náhkehasat" almmuhuvvui, lágida ČálliidLágadus ja Sámi joatkkaskuvla Matti Aikio-seminára Kárášjoga kulturviesus maŋŋebárgga dán mánu 16. beaivve. Dohko boahtá earret eará fágagirječálli Gunnar Gjengseth guhte lea čállán biografiija Matti Aikio birra. Girji maid almmuhuvvo dán semináras. Semináras maid ságasta 1. amanueansa girjjálašvuođas, Harald Gaski, sámegielat girječálliid birra Matti Aikio áigge. Cand. philol. ja dokumentarista John T. Solbakk fas muitala mo Sápmi ja Kárášjohka lei 100 jagi dás ovdal. ¶
Infonuora Gula Gula-vuoiti, Maria Sunna Mikkelsen, lea 17 jagi boaris ja vázzá dábálašsuorggis Knut Hamsun joatkkaskuvllas Hábmiris. Go Infonuorra riŋgii muitalit ahte son lea vuoitán, de lei ruovttus Ájluovttas. Maria hirpmástuvai: – Ollu giitu! Dát lei duođai somá, dadjá movttegis vuoiti. Maria muitala ahte dát lei vuosttas geardi go son čálii CD-árvvoštallama. Su mielas ii lean nu váttis, son dušše logai árvvoštallanráđiid. Dubmengoddi aŋkke liikui su čállimii. Maria árvvoštalai Ulla Pirttijärvvi skearru “Máttaráhku askái” ja fargga boahtá son gávdnat digitála govvenáberáhta poasttas. Dá lea oassi Maria árvvoštallamis: “Mun in leat gullan Ulla Pirttijärvi musihka ovdal, ja gáđan go in leat. Son lea nagodan ráhkadit fiinna musihka, ja lea okta dain sámi artisttain gii gullá bajimus ildui.” Loga olles árvvoštallama Infonuora neahttasiiddus. ¶
Matti Aikio, dahje Luhkkár-Máhtte, lei Astrid ádjá Luhkkár-Jovsseha viellja. Astrid muitala son ii leat goassige gullan eatnistis ahte Matti Aikio namuhii dáid áššiid birra. Go Matti Aikio finai galledeamen Kárášjoga 1912:s de son finai vieljas Jovsseha luhtte. –Ii son ságastan Kárášjoga olbmuiguin sámi áššiid birra, lohká Astrid. Son lea baicca gullan ahte Matti Aikio lei dáruiduvvan, muhto doarjjui sámi áššiid jos lei dárbu. ¶
Astrid muitala ahte eanaš olbmot Kárášjogas dihte ahte Matti Aikio lei girječálli. –Muhto in jáhke ovttage diehtán makkár sámepolitihkalaš jurdagat girječállis ja fuolkkis ledje. ¶
Deaivvadeami lágideaddjt ledje Barentsguovllu nuoraidráđđi, Barentsčállingoddi ja Murmánskka fylkka Nuoraidlávdegoddi. Norggas oassálaste 40 nuora golmma davimus fylkkagielddas. Murmánskkas sii besse čilget iežaset bargguid birra. – Iešguđet doaimmaiguin hástaleimmet nuoraid boahtit min standii. Mii duhppiimet ulluid, ráhkadeimmet čoavddaháŋkkaid ja lágideimmet njoarostangilvvuid, muitala Romssa 4H-bargi Anne Kari Eliassen. Deaivvadeami ulbmil lei earret eará oažžut eambbo rájákeahtes ovttasbarggu nuoraid gaskii. Dál juo ráhkkanit ođđa deaivvademiide boahtte jagi. Dalle galgá deaivvadeamis leat álgoálbmotprofiila. Deaivvadeami bokte sii doivot nuoraid oahpásmuvvat riikkaid iešguđetlágan kultuvrraiguin ja árbevieruiguin. Ovdamearkka dihtii árbevirolaš musihkka, dánsumat, biktasat, eallinvuohki ja humora. – Muhto maiddái ovttaláganvuođaid lea dehálaš deattuhit, muitalit nuorat. ¶
Hotealla šaddá unnit ja hálbbit go maid álggos ledje plánen. Šaddet 52 lanja, muhto galgá leat vejolaš čáhkkehit ollu eanet olbmuid. –Mii rahpat vejolašvuođa ahte konferánsalanjaid galgá sáhttit ráhkadit oađđenlatnjan. Nu sáhttit oažžut 12 lassilanja. Dasa lassin galgá auditoriuma maid sáhttit atnit oađđensálan, jus lea dárbu, muitaleigga Hansen ja arkiteakta Jørgen Thorkelsen. Soai logaiga maid saji geallárii ráhkadit 12 oađđenlanja, jus lea dárbu stuoridit hotealla. Hansen áigu maid čáhkkehit hotellii lávgunlanja, gos guossit besset vuoiŋŋastit. –Dán áigásaš gussiin leat eará gáibádusat hotellii go ovdal ledje, lohká Hansen ja muitala lávgunossodaga birra, mas galgá lásedáhkki vai sáhttá almmi oaidnit. ¶
Tretnes aŋkke ii hálit namaid namuhit, muhto ballá duođaid ahte nu sáhttá geavvat. Maŋemus áiggiid leat ge sihke Guovdageainnu ja Deanu SáB ovddasteaddjit dadjan ahte SáB ii berre cegget sierra listtuid sámediggeválgii. Dán rádjái lea Kárášjoga SáB garrasit mannan dan vuostá, eai ge leat gillen eai ságastit ge dan birra Kárášjoga Sámiid Servviin (NSR). –Dat lea dušše dat maid SáB jahkečoahkkin lea mearridan, namalassii ahte SáB galgá buot válggaide searvat, sihke gieldda-, fylkka-, sámedigge-, ja stuoradiggeválggaide, lohká Terje Tretnes. Maŋŋebárgga lei maiddái Kárášjoga SáB:s miellahttočoahkkin gos ságastedje earret eará NSR-SáB-ovttasteami. –Stuorra eanetlohku dajai ahte SáB galgá Kárášjogas cegget sierra listtu, muitala Tretnes. ¶
Nils Adolf Balto lea Kárášjoga penušnisttaid searvvi jođiheaddji. Son muitala ránná suohkana vuoras olbmuid leamaš sidjiide čuojahastan muitalit ahte sii leat dán guvlui mátkkis, ja nu sin searvi bovdii gussiid gáfeguossái. Vuoššastedje gáfe ja gáhkkestedje vai besset gussiid váldit vuostá. Gaskavahku bohte guossit ja nu sii humadedje, suohtastalle ja vuvde vurbbiid maiguin máŋggas vuite čáppa skeaŋkkaid. Guovdageainnu vuoras olbmot ledje leamaš sámedikkis ovdal go bohte ovddeš Sámi álbmotallaskuvlla vistái gáfestallat. Ja nu Min Áiggi bargi fuobmái ge sin go jur seamma vistái skuvihedje. Maŋŋel gáfestallama galge finadit Suoma bealde, Gáregasnjárggas gávppašeame. Ja go doppe bohtet de ges Kárášjoga hotellii mállásiid borrat ja de fas ruoktot. Go jearan Kárášjoga penšunisttaid searvvi jođiheaddjis lávejit go dávjá deaivvadit ránná suohkanlaččaiguin de ii loga nu dávjá dan gártat dahkat. Eai sii šatta nu dávjá finadit ránná suohkaniin, muhto sii leat finadan Gárasavvonis muhtin mánuid das ovdal ja dalle dieđus vudje Guovdageainnu bokte, lohká Nils Adolf Balto. Mis leat ollu movttegis, heavskás vuoras sápmelaččat geat áinnas humadit nuorat olbmuiguin, ja geas mii nuorabut sáhttit ollu oahppat. Eai ge sii orro goasse ge leame badjelmeare hoahpuid siste ja dakkárat galggašeimmet mii nagodit leat. ¶
Utsi muitala dasa vuođđun go sin searvi lea miellahttočoahkkimis háleštan boahtte jagi sámedikkeválggaid birra. –Miellahtut ledje sakka dan mielas ahte livččii buorre jus sáhtašii cegget oktasašlisttu Sámeálbmot Bellodagain ja Johttisápmelaččaid Servviin dan sivas go mii oaidnit ahte mis buohkain lea sullii seamma sullasaš politihkka, muitala Egil Utsi. ¶
– Ruđahisvuohta lea váldosivva manne mii eat Veijo Länsman-bihtáin gallestala Unjárgga. Go ruhta lea vátni, de fertet garra gieđaiguin vuoruhit. Nie álki lea diet ášši. ¶
Vaikko vel sámi girku searvegottit eai goassege leat dohkkehan juoigama girkus, de dattetge ii bala Fjellheim læstadialaččaid searvegottiin. –In bilkit guhkkin eret risttalaš oskku dainna CD:iin, muhto mun barggan dan mii mu mielas lea miellagiddevaš dego komponistan ja musihkkárin, dasa lassin in hálit iežan seaguhit maid earát oaivvildit, lohká Fjellheim. ¶
Fjellheim muitala ahte sus lea guhká leamašan jurdda ollašuhttit dán lágan musihka. Jagi 2000 lei son Davvi-Norgga riemuid komponista, ja dan olis son rahkadii dán musihka ja beasai maiddái ovdanbuktit dan. –Messe lea miellagiddevaš musihkkavuohki maid eará beakkán klasihkkalaš komponisttat, nu go Bach, leat geavahan. –Teaksta messas lea glorie ja kyrie gos matta sámi girku litturgia ja luohti lea vuođđun. CD:s earret eará juoigá ja messe Ulla Pirttijärvi, muitala Fjellheim. Son hálida maid deattuhit ahte dát lea girkomusihkka gos dábálaš dieđut teavsttas ovdanbuktojit. ¶
Davvi-Norgga riemuid oktavuođas jagi 2000 ledje sihke geahččit ja mediat hirbmat duhtavaččat messain.–Dál lean fas ieš hui duhtavaš go viimmat dát gávdno CD:s. Mu boahtte prošeakta lea almmuhit dan nuohtaiguin vai girkut Sámis besset geavahit dan, muitala Fjellheim. ¶
Stig Rune lei ovddit bearjadaga helikoptergirdiin barggus Čoaigedanvuovddis Davvi-Romssas Omasvuonas. Son lei fielluid ja ruvddiid fievrrideamen. Gaskkal suohppunbáikki ja boltunbáikki deaividii lihkohisvuohta. Dát gaska lei sullii gávcci kilomehtera. –Ledjen girdimin ruovttoluotta suohppunbáikái vári badjel go fáhkka gullui hirbmat beaškkas. In háhppehan reageret ja ballát ovdal go ledjen eatnamis, muitala Stig Rune. ¶
Helikopter fierralii siiddu ala go beaškkehii eatnamii alla leavttuin. Dál Stig Rune automáhtalaččat álggii bargat dan maid galgá dahkat go lihkohisvuohta deaivida. –Mun fertejin mannat johtti uksaráigge olggos ja goargŋut vulos. Go bohten olggos, de fuomášin ahte helikopter lei buollimin maŋábealde. Mun fas sisa helikopterii gos čáskadanrusttet lei. –Go ledjen čáskadan, de mannen fas sisa ja isken lei go heahtečujuhus helikopteris doaibman, dat lei lihkus časkon ala, muitala Stig Rune telefuvnnas. ¶
Stig Rune muitala ahte suohppunbáikkis ledje olbmot dál álgan su ohcat, go ii lean joavdan mearriduvvon áigái. –Várra lei sullii njeallje kilomehtera eret dán báikkis gosa helikopter gahčai. Mun goittot hui jođánit fuomášin ahte in lean roasmmahuvvan dađi eanet. –Dasto mun vázzilin vulos guvlui ja in lean go kilomehtera vázzán leagi vulos ovdal go abmát suohppunbáikkis bohte ovddal. Sii dieđus imaštalle mii lei dáhpáhuvvan, muitala son. ¶
Seammás go Stig Rune joavddai albmáid lusa, seaivvui ambulánsahelikopter. Dat girddii su njuolgga Romssa universitehtabuohccivissui gos su iske. –Lei rutiidnaiskkus, go mus eai dattetge gávdnan eará go moadde bas háváža. Dasto válde mus varraiskosa maid politiiját gáibidedje, muitala Stig Rune. ¶
Stig Rune ii muitte juste galli áiggi lihkohisvuohta dáhpáhuvai. –Diibmo lei dego bisánan. Dat maid muittán lea ahte mun girdiliin diibmu 14.20 suohppunbáikkis ja go nuppes guovllastin diibmui, de ledjen Romssa buohcciviesus ja dalle lei diibmu 16.00, muitala son. ¶
Stig Rune lea Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæthera áidna gánda. –Healkkehin álggos go Marklund muitalii telefovnnas ahte Stig Rune lea gahččan helikopteriin, muhto go de muitalii ahte suinna lea mannan bures, de šadden dušše hirbmat, hirbmat lihkolaš. –Marklund muitalii munnje ahte Stig Rune lei dahkan juste dan maid galgá bargat go lihkohisvuohta deaivida, muitala Kárášjoga sátnejođiheaddji. ¶
Káffebáras lea namma Káfegoiku. Dan nama lea Elle várra fuobmán go dat jurdda vulggiige das go sus lei káfegoiku. –Mus lea vuoktačuohppanbáiki dáppe Deanus. Smihtten ahte livččii vuogas ásahit káfemašiinna dohko, danne go lean ieš váillahan dákkár fálaldaga. Beasašii vuovdit olbmuide káfe, go doppe eai leat álo seamma ollu olbmot. Muhto de reastaluvai káfestallanbáiki dáppe, ja de fuobmájin ahte dál mun gal álggahan káfea, muitala Elle Ristiinna. Son lea dál bálkáhan ovtta bargi dohko, vai ieš bálle vuovttaid čuohppat vuoktačuohppanbáikkis maid lea fárrehan káfea báldii. ¶
Máŋggaid jagiid rahčama maŋŋel beasai Gonagas Harald boahtit rahpat julevsámi guovddáža 1994:s. Árrana direktevra Filip Mikkelsen muitala ahte guovddáža ulbmil lea sihkkarastit, ovddidit ja viidáset fievrridit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima julevsámi guovllus. - Julevsápmelaččat leat árbevirolaččat orron vuonain. Go deike Ájluktii jođiimet, de leimmet dego seahkas, dáččaservodagas. Jus galggaimet iežamet giela, identitehta, kultuvrra ja sámi servodaga birgehit ja ovddidit, de dárbbašeimmet guovddáža. Nu ahte mii lea 25-30 jagi dassái juo oaidnán dárbbu dákkár guovddážii. ¶
Árranis leat ollu doaimmat. Guovtte geardde leat logi jagis šaddan viiddidit viesu. Dál lea guovddáš guokte ja beali duhát njealjádasmehtara stuoris. Árranis lea giella- ja oahpahusossodat, dutkan- ja dávvirvuorkáossodat ja hálddahus. Dasa lassin láigoha Árran lanjaid Sámediggái, NRK Sámi Radioi, Bådåddjo allaskuvlii ja Divttasvuona suohkanii. Guovddážis lea maid julevsámi mánáidgárdi. Muhto vaikko leat ge olahan ollu dán logi jagis, de lea ollu ain báhcán. - Mii bargat ain áššiiguin maiguin álggiimet logi jagi dassái. Eat leat ovdamearkka dihte vel geargan vuođđočájáhusain dávvirvuorkkás. Muhto nuppe dáfus de leat dán áiggis boahtán ođđa doaimmat maiguin leat bargan ja lihkostuvvan, nugo gáiddusoahpahus ja Ungárna-prošeakta, muitala Mikkelsen. ¶
Logi jagi ávvudeapmái dán geasi boahtá Norgga ruvdnoprinsa Haakon. Son šaddá dat njealját gonagaslaš gii fitná Divttasvuonas. Prinseassa Märtha ja dronnet Sonja leigga Árrana vuođđogeađggi bidjame 1992:s. Gonagas Harald rabai Árrana suoidnemánus 1994:s. Haakon ges boahtá Divttasvutnii borgemánu 24. beaivvi. - Šaddá stuora ávvubeaivi julevsápmelaččaide. Dát čájeha ahte goangasbearaš berošta sámi servodagas ja sámi áššiin. Mikkelsen lohká ruvdnoprinssa galgat beaivvi leat sin luhtte, ja soaitá maid ruvdnaprinsa astat fitnat unna julevsámi gilážis Moskkis. Maŋŋel dán beaivvi joatká logi jagi ávvudeapmi semináraiguin mas temá lea earret eará nuorat ja sámi identitehta. Almmuhuvvo maid ávvugirjjáš. - Rahpama rájes leat guovddáža doaimmat hirbmosit ovdánan. Dan markeret dáinna ávvudemiin, muitala Árrana direktevra Filip Mikkelsen. ¶
– Golbma - njealje maŋimuš jagi lei ollu guolli Deanus. Muhto dán jagi gal in leat goddán go áibbas moadde guoli. Dušše ovtta stuorra luosa, muitala Lemet. ¶
– Maiddái vuotnabivdu galggašii gáržžiduvvot. Vuotnabivdit goddet menddo ollu stuorra luosaid giđđat, muitala Niemelä. ¶
– Sii geat bivdet dáin jogain ja eará johkagierragiin, bivdet eanáš dušše šelges luosa. Eai sii fuola čáhppes luosas. Deanu čáhcádaga váldojogas gal bivdet olbmot maiddái čáhppes luosa, čuoččuha Niemelä, ja árvala luossabivddu loahpahuvvot árabut go dál. ¶
Mediefága fállojuvvo Finnmárkku allaskuvllas Álttás. Doppe oahpahuvvo earret eará radio, video ja TV birra. Maŋemus jagiid leat oaidnán ahte studeantalohku unnu. Eanemusat leat jahkásaš fágas leamaš 30 studeantta. Diibmá álge 14 studeantta. –Studeantalohku min mediefágas unnui maŋŋel go bekkii ahte produserejuvvojit badjelmeare olu medie- ja IT-bargit, muitala Mortensen. ¶
Dán lea Finnmárkku allaskuvla váldán duođas. Dan dihte leat sádden mediefágaoahpaheaddji mátkái dovddusin dahkama dihte skuvlla ja mediefága. Son lea vuodján miehtá Finnmárkku rittu ja maid Sis-Finnmárkku. –Kvalitehtaođastus attii maid midjiide stuorát ovddasvástádusa iežamet márkanastit, muitala Mortensen. Son lohká mediefága leat erenoamáš fágan. –Dat lea váldon eret sihke Bådåddjos ja Romssas, nu ahte olbmot berreše ohcat dasa dan botta go dat ain gávdno Finnmárkkus. Jus studeantalohku unnu vel eanet, de ii leat dáiga man guhká mis lea dat. ¶
Sus leat vaikko man ollu ákkat manne galggašii álgit mediefága lohkat sin lusa. Son muitala ovdalaš studeanttaid birra geat leat lihkostuvvan bargguin. Son maid muitala studeanttaid birra geat leat ožžon máŋggaid bálkkašumiid ja buriid sajiid filbmafestiválain. Čájeha aviisačállosiid oahpu birra. –Dán jagi mis okta sámi studeanta oaččui buoremus árvosáni erenoamáš čáppa lyrihkkačoakkáldaga ovddas, rámpo Mortensen. Mortensen lohká sis juohke jagi leamaš sámi studeanttaid. Earret eará lea Johan Ánte "DJ Ánte" Utsi vázzán oahpu ja ráhkadan musihkkavideo iežas lávlagii "Láhppon" . –Lea buorre go mis leat maiddái sámi studeanttat. Oaidnit ahte lea erohus muitalanvuogis ja duohtavuohtaipmárdusas dain studeanttain geat bohtet lullin ja Finnmárkku studeanttain, muitala Mortensen ja bivdá vejolaš studeanttaid doapmat ohcat ohppui. –In leat gullan ovttage gii lea gáhtan dán jagi. ¶
Kaurna lei okta dain moadde čuođi álbmogiin mat elle Australias ovdal go eŋglánddalaččat bohte 200 jagi dás ovdal ja koloniserejedje sin eatnama. 1820-jagiin bohte kolonisttat ja mišonearat kaurna-álbmoga eatnamii. 30-40 jagi maŋŋil muitaledje kolonisttat kaurna-álbmoga birra ahte «dát čearda ii gávdno šat» . Ollu kaurnaolbmot ledje jápmán dávddain maid kolonisttat ledje buktán mielde. Earát vuojahuvvojedje eret eatnamis, biđgejuvvojedje ja seaguhuvvojedje eará álgoálbmogiiguin ja maiddái kolonisttaiguin. Eŋgelasgiella šattai sin beaivválaš giellan, ja kaurnagiella ii fievrriduvvon boahtte buolvvaide. Muhto ain elle álgoálbmogat geat dihte ahte sii gulle kaurnaálbmogii ja 1980-jagiin sii čoahkkanedje ja jerre: Gosa bat jávkkai giellamet? Ovttas kolonisttaiguin bohte maiddái mišonearat ja sin gaskkas ledje olbmot geat beroštedje álgoálbmogiid gielain. Moadde duiskkalaš mišoneara ráhkadedje kaurnagiel sátnelisttu ja grammatihka ja álggahedje skuvlla gos kaurnamánát ožžo oahpu iežaset gillii. Muhto ii mannan go moadde jagi ovdal go eŋglanddalaš guvernevra gilddii oahpu álgoálbmogiid gielain ja mearridii ahte buot oahppu galggai leat eŋgelasgillii. Buot originála čálalaš gálddut kaurnagiela birra leat čállon 1827 ja 1857 gaskkas. Maŋimus olmmoš gii máhtii hupmat kaurnagiela jámii 1929:s, ja ii mihkkege lea dokumenterejuvvon jietnabáttis. Min giella ii leat jápmán, celke kaurnat. Dat lea dušše oađđán ja mii galgat ealáskahttit dan fas. Sullii logi jagi sii leat dál dutkan boares čállosiid, oahppan ja oahpahan ja ovddidan giela. Mánát leat oahppame giela skuvllas, sii lávlot kaurnagillii ja kaurnagiella lea muhtin muddui ožžon almmolaš dohkkeheami. Boares báikenamat leat váldon átnui fas, máŋga searvvi ja ásahusa leat ožžon kaurnagiel nama. Ii ovttasge leat vel kaurnagiella vuosttašgiellan, muhto sis lea doaivva ahte farga šaddet mánát geat ohppet kaurnagiela riegádeami rájes. Son gii lea čállán girjji kaurnagiela ja dan ealáskahttima birra ii gula ieš kaurnaálbmogii ii ge eará álgoálbmogii. Su namma lea Rob Amery ja son lea giellačeahppi gii lea searvan olles prosessii dutkat ja ovdánahttit kaurnagiela. Son lea dutkan giela grammatihka ja struktuvrra ja bargá ovttas kaurnaálbmoga jođiheddjiiguin go fertejit ráhkadit ođđa sániid mat sáhttet čilget dálá máilmmi. Amery čilge dutkan ja ealáskahttinproseassa hui bures, erenoamažit makkár čuolmmat leat go dávjá eai dieđe sihkkarit mo giella lea leamaš. Maiddái čilge bures iežas rolla; maid son, olggobealde giellačeahppin, sáhttá dahkat ja ii berre dahkat. Su váldojurdda lea ahte álbmot oamasta iežas giela, ja danin álbmot ferte mearridit. Lea go dakkár girjjis mihkkege muitalit midjiide nuppi geahčen máilmmis? Mu mielas das lea hui ollu muitalit. Dat muitala man dehálaš giella lea álbmoga identitehtii ja kultuvrii, ahte álgoálbmogat eai sáhte ceavzit jus sis ii leat eará giela go kolonisttaid giela. Girji čájeha ahte ollu mii orru leame veadjetmeahttun aŋkke sáhttá leat vejolaš, jus álbmogis lea doarvái mokta. Ii oktage hupman kaurnagiela šat go ealáskahttinbargu álggii. Australias ráhčet álgoálbmogat maiddái seastit dan sullii 50 giela mat ain hupmojuvvojit. Dán geahčen máilmmis leat maiddái máŋga giela jávkame, nugo upmesámegiella, biŧunsámegiella, áhkkilsámegiella, dárjesámegiella ja romani (tatergiella). Nuortasámegielas, anársámegielas, gielddasámegielas, kveanagielas/durtnussuomagielas, julevsámegielas ja lullisámegielas leat hui unnán nuorra giellageavaheaddji. Davvisámegiel guovllus jávket ollu suopmanat. Jus juohke gielas ja suopmanis livččii dakkár movttegis joavku nugo kaurnaálbmogis lea ja dakkár movttegis giellačeahppi nugo Rob Amery, de livččii boahtteáigi vehá čuovggadeabbo. Muhto buorre álgu livččii ahte olbmot geat beroštit sámegielas ja eará unnitlogugielain lohket dán girjji ja de jerret: Maid bat mii fertet dahkat? Girji lea oassin girjeráiddus «Multilingualism and Linguistic Diversity» , maid dovddus guovttegielatvuođadutki Tove Skutnabb-Kangas lea redigereme. Girjji ii soaitte vel oažžut oastit girjegávppiin Sámis, muhto sáhtát diŋgot dan lágádusas: Swets&Zetlinger, P.O.Box 825, NL2160 SZ Lisse, Nederland, orders ¶
Sámeradio hoavda Nils Johan Heatta lea duđavaš dáinna čovdosiin, danin go su stuorámus marerihtta lei ahte sii eai sáhte álgit TV-ođđasiiguin obage, dahje ii ovdal moatti jagi geahčen. Dát mearkkaša ahte Heatta beassá doalahit sin ođđa bargiid geat lea ožžon virggi árabut dán čavčča. –Lean ilus odne, go stivra lea váldán vuhtii sihke kulturpolitihkalaš beliid, muhto sin vuostá lea maiddái leamaš oalle ollu deaddu sámiid bealis dán áššis, muitala Nils Johan Heatta Min Áigái. –Dál lea váibmu boahtán sadjái, lohká son. Heatta lea hupman muhtimiin iežas bargiiguin, ja doppe lea maiddái illu. ¶
Muhto dát ii leat álkes barggu. Bierna muitala ahte son ja su veahkit fertejedje álgit álggu rájes 1978:s. – Mii fertiimet álgit álggu álggus hábmet sámi sisdoalu. Ollu lei jávkan, nugo ovdamearkka dihte girkolaš giella, ja fertiimet álgit áibbas álkes diŋggaiguin, muitala Bierna. – Álggus jorgaleimmet liturgiija ja sálmmaid njuolgut dárogielas sámegillii. Muhto fuobmáimet jođánit ahte dat ii heiven. Dasto gávnnaimet sierra sámi sálmmaid, ja dat heivii buorebut. Dál mii bargat hábmet ieš ipmilbálvalusa sisdoalu, lohká son ja čilge ahte dása gullá ovdamearkka dihte movt galgá čohkkát girkus. Bierna jurdda lea ahte galggalii čohkkát jorbba siste, dego goađis. ¶
Bierna lea maid šaddan dovddosin go lea geavahan luođi vuođđun sálmmain. Son lea oktan Frode Fjellheimain ráhkadan nuohtaid sálmmaide mat čuvvot sullii seamma vuogi go luohti. Lullisápmelaččat ieža leat buori ládje dohkehan dán geavaheami, muhto eai buot sápmelaččat leat seamma mielas. Bierna muitala ahte son okte galledii Divttasvuona, gos lædadianalašvuohta lea nanus. Doppe áiggui earet eará doallat skuvlaipmilbálvalusa. Muhto eai buohkat liikon go gulle ahte Bierna galggai sárdnidit sin mánáide, ja gilde mánáideaset mannamis su ipmilbálvalussii. Ággan atne ahte ledje muhtin bláđis lohkan su birra ja movt son geavaha luođi ipmilbálvalusain. Bierna dieđusge atná váivin go buohkat eai dohket su vugiid, muhto seammas maid ipmirda sin. – Sii leat áiggiid čađa oahpahuvvon ahte juoigan lea suddu, čilge Bierna. – Muhto sávvamis bohtet maiddái davvin áiggiid mielde hárjánit fas luohtái, ja ráhppasit ođđa jurdagiidda. Seammaládje han lei maid dáččaid gaskas go lohke ahte fioliidna lei neavrri čuojanas. Juohke diŋgga dieđusge sáhttá geavahit boastut, nu maiddái biibbala jus dáhttu. Muhto dat han lea olbmuid duohken. ¶
VUITTII JOHTTIVUOITTU: Ovdalaš beassážiid vuittii Klemet L. Gaup herggiin Šielain goalmmát geardde Gárggoluobbala heargegilvovuodjimiin rabas luohká, muhto vuoittu ii leat vel oaidnán. ¶
Klemet L. Gaup vuittii Gárggoluobbala heargegilvovuodjimiin oamastussii johttivuoittu, muhto vuoitu lea ain johtimin gos leaš. Seamma sullii lea dáhpáhuvvan maiddái Suoma bealde. ¶
Klemet L. Gaupas lea čielga diehtu lágideddjiide ahte daidda gilvvuide ii vuolgge dađi eambbo. Son muitala ahte lágideaddjit leat gal lohpidan máksit vuoittu go lea jearran, muhto dasto ii gullo šat mihkkege. Klemet L. Gaup mielas lea hui váralaš jus šaddá dáhpin ahte lágideaddjt eai mávsse vuoittuid, go dalle sáhttet maiddái earát fuomášit dahkat dan seamma. –Dákkár dáhpáhusat billistit ollu, ja sáhttá maiddái dahkat earáid ovdii, váruha gilvovuojániid eaiggát. ¶
Hawai’i sulluin lea maid álgoálbmot. Dát álbmot leat dego sámit, gáibidišgoahtán eananvuoigatvuođaid ja iešstivrejumi. Sin kultuvra lea máŋgga dáfus šaddan turistagálvun. Hula-dánsun lea dovddus miehtá máilmmi, ja čájehuvvo turisttaide juohkelágan oktavuođain. Goit ge lohket ahte dan duohta hula-dánsuma mii sidjiide lea divrras, doalahit sierra turismmas. Nu muitala Oddbjørg Hætta johttinreivvestis álgoálbmotkonferánssas, man guovllu álgoálbmot doalai. ¶
Sihke Kárášjoga ja Guovdageainnu boazodoallohálddahusat leat juo ožžon dieđuid ahte guohtumat leat jiekŋugoahtán dálveorohagain. Nuorta-Finnmárkku boazodoallohálddahusa agronoma Anny Sara lohká ožžon dieđu ahte buot Kárášjoga dálveorohagain leat jikŋon guohtumat, nu ahte lea dušše bieđggus guohtun. Son árvvoštallá ahte vulget geahččat basiid gaskkas. Oarje-Finnmárkku Boazodoallohálddahusa agronoma Johan Ingvald Hætta muitala ožžon dieđuid ahte nuortimus dálveorohagat leat jikŋon. Hálddahus lea vuolgemin geahččat ja oaivil lea geahčadit buot Oarje-Finnmárkku dálveorohagaid. –Mii dahkat dan álot go bohtet dakkar signálat vai duođaštat duohtavuođa. Dalle ráhkkanišgoahtit jus lea dárbu erenoamáš doaimmaide giđabeallái, lohká Johan Ingvald Hætta. Diibmá bijai Boazodoalu Ovdánahttinfoanda miljon ruvnna geaseheapmái ja biebmamii. Hætta ii loga gal vuos várrejuvvon dál ruđaid doaimmaide, muhto liikká álget dál juo atnit čalmmis movt guohtun ain ovdána ovddasguvlui. ¶
Sátnejođiheaddji Kjell Sæther ádde psykologahoavdda ákkaid, muhto lohká iežaset fertet smiehtat ollislaččat dili birra masa boazodoallu lea boahtán. Son muitala ahte sosiálakantuvra galgá váldit oktavuođa sihke Mánáid- ja nuoraid psykiáhtralaš poliklinihkain ja bearašsuodjaluskantuvrrain, mii dasto šaddá vuođđun movt sáhttet bargat viidáseappot báikkálaččat. Son lohká maiddái váldán oktavuođa proavasiin váttisvuođaid birra, nu ahte girku maiddái diehtá dili birra. Sæther ii loga gielddas ruhtaresurssaid doarvái, nu ahte šaddet smiehttat viidát. ¶
Čoahkkima árvala moatti vahku geahčen juo. Ulbmil čoahkkimiin lea ságastit makkár doaimmaid lea vejolaš čađahit. –Go vejolaš doaimmat leat áigeguovdilat boahtte boazodoalošiehtadallamiidda, de dáhtun čoahkkima ovdal šiehtadallan bargoproseassa álggáhuvvo, čállá Anny Sara reivves. ¶
Klemet M. Eira ii leat johtán vel čakčaorohahkii áigemearrái maid diibmá bijai Boazodoallostivra. Boazodoallohálddahusas leat dál juristtat veardideamin movt čađahit bággoakšuvnna Klemet M. Eira vuostá, gii siiddastallá Porsáŋggu gielddas. Dan muitala Nuorta-Finnmárkku doaibmi boazodoalloagronoma Ingolf Balto Min Áigái. Ingolf Balto ii loga vel váilut eará formalitehtaid ovdal sáhttet bidjat johtui doaimmaid. Mannan duorastaga álge juo juristtat guorahallat movt čađahit Boazodoallostivrra mearrádusa lágalaččat. Dál lea láhkadovdiid duohken mii dáhpáhuvvá áššiin. Balto liikká háliida fuomášuhttit ahte áiggoše álggos oažžut Eira johtit eaktodáhtolaččat lobálaš guohtumiidda. ¶
Boazodoallostivra lea mearridan diibmá juovlamánus ahte Eira galgá dán jagi johtit lobálaš čakča- ja dálveguohtumiidda. Jus son ii jođe ovdal 15. beaivvi dán mánu oktasašguohtumii, de biddjojit bággonjuovvandoaimmat johtui boazodoallolága vuođul. Ingolf Balto deattuha ahte juristtat galget guorahallat leago Boazodoallohálddahusas váldi čađahit dákkár akšuvnnaid, vai ferte go Guovllustivra dahkat sierra mearrádusa mii addá hálddahussii dan válddi. –Dasto ferte Eanandoallodepartemeantta dohkkehit dan. Sáhttá maiddái ahte hálddahusas lea juo dakkár váldi boazodoallostivrra mearrádusa vuođul. Dan galget maid juristtat dál čielggadit, muitala Ingolf Balto. ¶
Diibmá jorragođii boazodoallostivrenorgánain Eirra-Máhte Lemeha ášši, go ii jođe lobálaš čakča- ja dálveguohtumiidda. Nuorta-Finnmárkku Guovllustivra mearridii diibmá ahte Klemet M. Eira galgá johtit oktasaš guohtumiidda ovdal skábmamánu 30. beaivvi. Geahčadeapmi juovlamánus čájeha ahte son ii leat johtán. Guovllustivra árvvoštallá ođđasit ášši ja gávnnahit ahte boazodoallolága olis lea vuođđu bákkus vuojehit su ealu. Klemet M. Eira guoddala mearrádusa, maid Guovllustivra meannuda njukčamánus. Guovllustivra doalaha mearrádusa, muhto heaittiha bággodoaimmaid dan jahkái. ¶
Min Áiggis nr. 95 čáliimet ahte Boazodoallostivra lea diibmá mearridan njuovahit bákkus Klemet M. Eira ealu, muhto Boazodoallostivra mannan geasi doarjjui Guovllustivrra diimmá mearrádusa ahte Eira galgá johtit lobálaš guohtumiidda. Jus dat ii dahkko, de dieđihii Boazodoallostivra seammás ahte dalle biddjojit johtui doaimmat boazodoalolágain, mii sáhttá eiseváldiide addit vejolažžan čađahit bággonjuovvamiid. Dasa lassin sáhtii seamma áššis ipmirduvvot ahte Klemet M. Eira guoddala Boazodoallostivrra mearrádusa riektái, muhto dan maid boahtá guoddalit lea jus šaddá akšuvdna su vuostá. Mii šállošat go dát bealit eai boahtán čielgaseappot ovdan. ¶
Simma muitala ahte álggii filmmaid ráhkadit 15 jagi dás ovdal. Dalle atne oalle ártegin ahte sápmelaččaide galggai sierra filbma. Muhtin TV hoavda Ruoŧas logai ge ahte "Jus sápmelaččaide galgá sierra filbma, de galgá gusaide maid" . Son ii ipmirdan manne sápmelaččaide galggai sierra filbma. Simma lohká ahte dan 15 jagis lea sámi filbma ovdánan nu issorasat. Lea šaddan mihá eambbo positiiva go lei, ja bohtosat leat buorit. –Jus seamma fárttain manná ovddos, de in duostta jurddašit ge movt de šaddá, lohká Simma. Simma muitala maid ahte erenoamážit TV 2:is lea leamaš stuora beroštupmi čájehit sámi filmmaid, ja TV 2:s maid bidjá eanet ruđa filbmaprošeavttaide. –Lea stuora erohus NRK:s ja TV 2:is, TV 2 maksá mihá eanet filmmaid ovddas go NRK. ¶
1957:s álggii John Guttorm girkodulkan. Oktiibuot lei girkodulkan 34 jagi. Go heittii 1996:s, de oaččui Gonagasa ánsomedálja silbbas. Son lea oskkáldasat leamaš lagamuš mielbargi searvegotti báhpaide, ja sihke báhpat ja searvegoddi leat hui duhtavaččat su dulkomiin. Son dovdá Biibala ja vuoiŋŋalaš giela sámegillii hui bures. Dan dihte lea sáhttán dulkot iešguđet báhpaid ja sárdneolbmáid stuora oadjebasvuođain. ¶
Ikte juovlamánu 14. beaivvi devddii mu šiega kránnjá 15 jagi! Gal moai dán vahkkoloahpa besse veaháš ávvudit... Lihkku beivviin ja boahtteáiggiin, ja maiddái ráhkisvuođain, HeHe. Sala dievva dearvuođat bohtet Kila`s ¶
Son deattuha ahte ráđđehus ii ovddas makkárge erenoamáš áŋgiruššamiid Norgga Sámepolitihkas, muhto oaivvilda liikká ahte lea buorre go rámmajuolludus Sámediggái lassána 98 miljovnnas 100,7 miljovdnii. Gieldda- ja regionálaministtar Odd Roger Enoksen lohká NRK-Sámi Radioi ahte ráđđehus geahččala čađagaskka buoridit Sámedikki ruhtadili nu ahte oažžu buoret doaibmanvejolašvuođaid. ¶
Bivdosiidda áigge lei noaidi dearvvašvuođa badjeliigeahčči ja dávddaid buorideaddji, muhto 1700-logu mielde mišuvdna geahččalii - ja buorre muddui nagadii - goaridit noaiddi vuoiŋŋalaš fámu: noaidevuođa, mii lei buorideami vuođđun. Noaidevuohta gildojuvvui, ja noaidi šattai de balddonas- ja cielussátnin. Muhto noaidevuohtajáhku datte eai nagadan sihkkut álfárot buot sámiid mielain ja jurdagiin. Noaiddi dáidu seaillui eambbo čihkosis ja eará hámis, omd. dávddaid buorideami dáidun mii lea seilon gitta otnážii. Son lea dalle gohčoduvvon siseatnamis guvhllárin ja mearrarittus lávvin. Eará ja eambbo ođđaáigásaš namahusat leat dikšár ja buorideaddji. Otne gohčodit dákkár seilon dáiddu ja máhtu álbmotmedisiidnan. Lea váttis diehtit man vuđolaš dieđuid báhpat ožžo noiddiin sámiid ovdalkristtalašvuođa dálkkodandáiddu birra. Orru vuhttomin ahte báhpat ožžo dušše oana dálkkodandáiddus. Schefferusa informánta Samuel Rheen (s. 1615-1680), gii barggai báhppan Julevu Sámis, vásihii dan ahte sápmelaččat eai buohcan feber- ja rohttudávddain, dušše olgguldasdávddain. Dakkár sáhtii lean čalbmedávda, man ožžo guhká čohkkádettiin árransuovas ja sáhtte boarásman beaivái šaddat čalmmeheapmin. Go eai dovdda váttes dávddaid, de sii sáhttet šaddat hui boarisin, 70, 80, 90, na 100 jahkásažžan ja velá eambbo. Velá dalle ge sii leat dávgasat ja barget bargguideaset viehka johtilit. Sii hárve čurggodit. Su nubbi informánta Nicolaus Lundius, gii lei sápmelaš ja báhppa, gal čilge ahte sápmelaččat ge buhce sisdávddain ja daid vuostá geavahedje mádjitbávšša vuššon buolleviinnis. Sisdávddat bohte váimmus, lasiha Schefferus. Daid dálkkodedje maid vuššon jeahkáliin dahje stáluboskkain, man nađđa vuššojuvvui bohccomielkkis. Háviid dálkkodeapmái geavahuvvui gáhčči ja šuvččageapmái bohccovuostá. Bohccovuostá vuššon mielkkis geavahuvvui maid dálkkodit gosahaga ja nurvo. Leasmedávdda vuostá geavahuvvui nivssat man duvlo bávččassaji. Duovluma namaha maiddái Finnmárkku ámtamánni Sommerfeldt (1753-1821) 1700-logu loahpas. Jos juolgi dahje giehta vealččehii, dahje olmmoš oaččui eará bistevaš, rumašlaš bákčasiid, de lei buorre geavahit boaldinvieru. Lei vierrun duovlut bávččassaji. Bidje duovlli (mii lei ráhkaduvvon nivssahis mii fas lei váldon čánás) liikki ala ja cahkkehedje. De liiki skoavhllahasttii. Dikšunvuohki jávkadahtii dábálaččat bákčasa. Buoledettiin duovli dollui sajistis bessiin dahje bárkkuin mii lei ráiggastuvvon. Maiddái veaikeriekkis geavahuvvui doallat sajis duovlli. Knud Leem (1696/97-1774) oaččui dan áddejumi ahte sápmelaččat, geat ledje sitkadis luondduolbmot, gal eai lean hárjánan dálkkodit, medicinere. Danne sii geavahedje dušše oktageardánis gaskaomiid bákčasiid vuostá, diekkáriid go bihpporiid, veaháš duhpáha ja guolevuoja man áhpehis nissonolbmot juhke ollu geahpedit riegádahttima. Dan lei son ieš vásihan: Den barmhiertige Gud hielper ved smaa Ting paa de Steder, hvor de større ikke ere at bekomme: ellers maatte de arme Folk crepere. Imaštahtti lea ahte ii Schefferus eai ge su informánttat namat varraluoitima ja guhppema mat leat leamaš hui dábálaš dálkkodanvierut Sámis gitta ođđa áigái. Lea eahpečielggas man boarrásat dát dálkkodeamit leat leamaš sámiid gaskkas. Easkka 1700-logu loahpageahčen oažžugoahtit dieđuid dáid dálkkodemiid birra, ee. Samuel Bugge Budde bokte, gii lei Guovdageainnu-Ávjovári báhppan 1786-1791. Son ge namaha dálkkodanvieruid mat ledje dovdosat Schefferusa áigge. Dasa lassin son čilge velá dáid dálkkodanvieruid: Guhppen ja varraluoitin geavahuvvojedje buotlágan dávddaid vuostá oažžut olggos buohcci vara. Goikaduvvon mádjitbákša seaguhuvvui snuvsii nurvo vuostá. Čuhppon háviid dálkkodedje goikaduvvon stáluseahkain ja guččain mii lei duldestuvvon sálttiin. Buollán háviide geavahuvvojedje fas goike moallanan sávzzabaikkat. Gužža adnojuvvui deaŧalaš dálkkasin. Dat juhkkojuvvui febera vuostá. Jos amadadju šuvččagii, de basastedje dan guččas. Luhčadávdda vuostá lei muhtunlágan suohkat masa ledje seaguhuvvon boldon bohccočoarvvi dahje -dáktemoalut, jáffut ja čáhci maid de vušše ja borre. Fredrik Rode, gii lei Álaheaju báhppan 1827-34, dovddaha ahte álbmot dorvvastii ovdal buoskáriidda, kvaksalveriidda, go doaktáriidda, danne go lei váttis fidnet doavtterveahki, ja doavttermedisiinnat ledje divrasat. Muhto álbmot ii heađástuvvan dan dihtii. Sii ledje hárjánan geavahit dálkunvehkiid ja dálkasiid mat ledje čadnon luonddujáhkkui ja mat sáhtte lean seamma buorit go bitter ja mixtur. Sisbákčasiid vuostá ledje ráđit, erenoamážit varraluoitin ja guhppen. Guhppema birra čállá čuovvovačča: Jos lei oaivebávččas, de sáhtii muhtuma oažžut guhppet dakko oaivvis gokko bávččastii, dassá go varra čoagganii liikki vuollái. Dalle oaivebávččas dábálaččat nogai. Oaivebákčasa sáhtte maid dálkkodit dán láhkai: Veahkki giesasta buohccis vuoktačalmmi suorpmas birra ja rohtte fáhkkestaga, muhto ii nu sakka ahte gaikkeha eret vuovtta. Jos gullui beaškkeheamen, de lei bávččas luovvanan ja guođđán rupmaša ja buohcci dearvvašmuvai. Muhto jos ii beaškkehan, de gal sáhtii vearáskit. Dalle sáhtii váidudit bákčasa ruvvedettiin bávččassaji. Jos gosahat lei leamaš hui guhká, de spatni sáhtii guhkkut. Dat hehttii njiellama. Dalle ii lean eará go oanidastit dan niibbiin. Eallisilba lei buorre obbondávdda vuostá. Dan sáhtte maid geavahit jos giehta dahje juolgi lei doddjon. Dalle jugistii veaháš eallisilbba. Silba dalle gávnnai geainnu doddjonsadjái ja savvudahtii dávtti. Nissonolbmot sáhtte maid jugistit veaháš eallisilbba, jos eai háliidan eambbo mánáid. Kárášjogas ja Guovdageainnus lei maid vierrun bidjalit veaháš eallisilbba buolleviidnii ja addit áhpehis nissonolbmui geahpedit riegádahttima. Maiddái liegga bohccovarra addui áhpehis nissonolbmui. Dat attii searaid ja dasa lassin hehttii maid nissonolbmo oažžumis mánnaoažžunfebera. Gáldu: Aage Solbakk: Ávjovári-Kárášjoga historjá 1553-1900, mii almmustuvvá girjin lagas áiggis. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sámediggeráđđi doarju ásahit sierra duopmostuolu Sis-Finnmárkui ja maiddái ahte duopmostuolu doaibmabáiki lea Kárášjogas. Lávdegoddi lea árvvoštallan Norgga dálá gieldda- ja gávpotrivttiid. Dat árvala ásahit sierra duopmostuolu Sis-Finnmárkui vuhtiiváldit sámi riekteárvevieruid ja sámegiela. Sámediggeráđi lahttu Isak Mathis O. Hætta ii doarjjo Kárášjoga doaibmabáikin ja evttoha baicce ásahit duopmostuolu Guovdageidnui. ¶
Finnmárkku fylkagielda ii oro leame gearggus geavahit ruđaid buoridit Finnmárkku klinihka. Otná Min Áiggis dadjá fylkka dearvvašvuođahoavda Arnt Uchermann čielgasit ahte ii hálit seaguhit iežas gárrenmirkogeavaheami eastadanistitušuvnna dálkkodanvugiide. Min mielas lea oalle balddihahtti go Finnmárkku klinihkka beassá joatkit iežas bargguin almma lagat guorahallama, vaikko dat áidna bohtosat mat leat duođaštuvvon muitalit ahte klinihkka ii olat iežas ulbmiliid. Golbma maŋemuš jagis leat dušše ovcci klieantta čielgan, vaikko leat čađahuvvon 112 dálkkodeami seamma áigodagas. Go fylkka dearvvašvuođahoavda dalle ii hálit iskat lagabui mii lea boastut Finnmárkku klinihkas, de muitala dat áibbas čielgasit ahte son ii hálit buoridit Finnmárkku klinihka dili. Áidna masa Uchermann čujuha, lea dearvvašvuođadepartemeantta plánaide gártet buot gárrenmirkoeastadan institušuvnnaid Norggas. Muhto fylka ieš ii hálit lasihit doaimma klinihka ektui. Lea go dalle nu ahte fylkka dásis maid dihtet ja dohkkehit ahte gielddat geavahit Finnmárkku klinihka dušše dakkár "bisánanbáikin" iežaset klieanttaide, dassái go sii ožžot saji buoret klinihkaide? Golbma gieldda leat dan duođaštan Min Áigái, ja oažžu dalle árvvoštallat ahte muhtun dain eará gielddain maid lea seamma oaidnu Finnmárkku klinihkkii. Dábálaččat vuorddášii olmmoš ahte ovddasvástideaddjit isket lagabuidda mii klinihkas ii doaimma, go ná heittot bohtosat leat. Dan dihte čájehuvvo áibbas čielgasit ahte eai fylkka dásis, eai ge departemeantta dásis beroš áŋgiruššat iskat Finnmárkku klinihka. Muhto mii galggašeimmet áinnas diehtit manne sii eai hálit buoridit Finnmárkku klinihka. Čielga váikkuhus goitge lea, ahte sii geat šaddet gillát leat gárrenmirkogeavaheaddjit. Jurddaš dál gárrenmirkogeavaheddjiid geat šaddet ovtta ja nuppi geardde Finnmárkku klinihkkii, muhto eai oaččo dan veahki maid ohcet. Jurddaš maid dát olbmot šaddet gillát. Okta klieanta lei leamaš loge geardde klinihkas. Áššái gullá vel ahte gielddaid sosiálkantuvrraid áššemeannudanvuohki dávjá dagaha máilmme guhkes vuordináiggi klieanttaide beassat ruovttoluotta. Lea balddihahtti jurddašit ahte Finnmárkku fylka dohkkeha ahte sin gieldda gárrenmirkogeavaheaddjit galget joatkit dálkkoduvvot dákkár heittot buoridanortnega siste. Manne ii galgga Finnmárkkus maid sáhttit jođihit gárrenmirkoeastadan institušuvnna mii duođaid čielgadahttá geavaheddjiid. Lea go nu ahte fylka ii luohte iežas fágaolbmuide? Heijjá Irene ¶
–Ovddadusbellodagas ja Olgešbellodagas eai leat doarvái áirasat rievdadit dálá politihka. Livččii olu vearrát jos Borgárbellodagat livčče beassan čađahit iežas sámepolitihka, čuoččuha Arne Pedersen. –Buohkat muitit sihkkarit maid ovdamearkka dihte sin várresátnejođiheaddji evttohas olgešbellodaga Birger Westlund lea dadjan sámepolitihka birra, dadjala Pedersen. ¶
Reinprodukteris lea leamaš ollu hubmu effektivitehta ja seastima birra. Olli lohká sii leat seastán ollu ruđa giđa rájes, muhto sii fertejit seastit eambbo. –Mii fertet maiddái nannet effektivitehta. Mii čuovvut dárkilit mielde gos sáhttit unnidit goluid, ja maiddái leat mii guorahallamin movt sáhttit unnidit buozanvuođa fitnodagas. –Lea dávjá nu ahte olbmot šaddet buohccit danne go sis lea beare ollu ovttabeallásaš bargu, ja mii oktain doaktáriiguin bargat olu dan ala ahte unnidit dakkár váttisvuođaid. ¶
–Dan logi jagis go lean dás orron lean juhkan oppa áigge. Oktii nagodin leat čielggus guokte vahku, muitala Sámmul Piera. Deive Sámmul Piera ghettos Hans Karl "Kalle" Sollien, luhtte. Das leaba iđitgáfe jugadeamen. Kalle lea movttegis almmái, muitala buori historjjáid ja čilge albmás ja iežas dili, dalle go maiddái son lei sorron viidnái. Sámmul Piera lea gomáiguin, ii leat buorre álgu beaivvis. –Livččin galgat logi áigge leat sosialkántuvrras, muhto in mun sáhte dohko vuolgit. Leat nu gomát, iige doppe leat Annlauga (journ.čilgehus: Maridal, Kárášjoga sosialhoavda), čilgesta Sámmul Piera ja cahkkeha duhppáha. Gieđat doarggistit. ¶
Sámmul Piera eallinvuohki lea čuohcan garrasit rupmašii. Sus lea leamaš "šlága" ja gurot beal gorut ii doaimma álbmaládje, lámisvuođa geažil. Sus maiddái lea epilepsiija ja buohcá dávddain máŋgii vahkkui. Su ásodat lea eará historjá, maiddái dát seamma surgadis historjá. Duolvvaid siste orru. Moatti beaivve áigge gáhčai glassa eatnamii. Dál lea dušše gidden ruoná plastihkaseahkaid glasa ovdii. –Lean viggan máŋgii ohcat veahki, muhto in oačču veahki. Lean vuollánan, váidala Sámmul Piera. Son ja su skihppárat ghettos ballet eai birge dálvvi badjel jus veahkki i boađe. "Kalle" jeđđegoahtá albmás. ¶
Son rámidii váhnemiid go sii ieža fuobmáje ahte fertejit dahkat juoidá vai julevsámegiella galgá johtit dan ođđa bulvii. Ja váhnemat eai bisánan dušše mánáidgárddiin. Sii áŋgirušše julevsámegiela vuođđoskuvllii ja leat ain viidáseappot bargame. –Muhtun min mánáin leat dál joatkkaskuvllas ja mii leat geahččaleame oažžut sámegiela váldogieloahpahussan skuvlii. Dál lea sámgieloahpaheapmi dušše B-giela dásis, muitala Solvår Knutsen Turi. Son lea movttet go namuha ahte sihke fylka ja Hápmira joatkkaskuvla leat bargame sámegieloahpahus áššiin. ¶
Álggos lei jođanisdánsun maid mánát besse oahppat. Irina Dubovskaya muitala ahte dat dánsun lea musikálalaš jođanisdánsun maid dábálaččat nuorat dánsot. –Ovddeš áiggi lei dát áidna vuohki nuorra nieiddain oahpásnuvvat bártniiguin, muitala son. Dan dánsumis galge ge álggos čuožžut riekkisin, ja dasto manná okta rieggái ja vállje dánsunguoimmi. Dasto jotko nu dassážii go buohkat leat joradeamen láhttis. ¶
–Fuobmájin álggos mánáid luotta nalde ja imaštallen manne eai leat skuvlii mannan. Dalle fuomášin luottaid ja ipmirdin ahte lea johtolatlihkuhisvuohta dáhpáhuvvan. Go de vudjen vel oanehažžii, de fuobmájin ge busse jogas. Dát boddu leat dat ilgadeamos boddu maid goassege lean vásihan ja lea váttis gávdnat sániid maiguin čilgen iežan dovdduid, muitala Terje Grønnli. ¶
Son viehkala de johkagáddái ja oaidná golbma máná veallámin gáttis. Son iská dáid heakka ja oaidná ahte leat jápmán. Eilif Aslaksen lei vuosttaš gii ollii lihkuhisvuođa sadjái. Son muitala Finnmárkku Dagbláđđái ahte su ránnjá Tordis Gaup riŋgii sutnje ja muitalii ahte muhtun lei vuodján badjel geainnu moadde čuođi mehtara su viesus eret. Aslaksen vuoddjái dakkaviđe lihkuhisvuođa sadjái ja oinnii ilgadis lihkuhisvuođa. –In leat goassege oaidnán vearrábu, lohká son. Busse lei čážis ja buot láset nuppi gilggas ledje cuovkanan. Lea váttis dadjat man galle máná ledje ollen gáddái. Sáhttet leat leamaš logenár máná. –Golbma máná vealláje johkagáttis. Roasmmahuvvan bussevuoddji lei sin bálddas. Isken ja dovden ahte mánáin ii lean heagga. Eará mánát bárgo ja čurvo. Das maŋŋel barge sii veahkkálagaid oažžut mánáid biillaide ja vuojihit sin buohccevissui. Mánát ledje galbmon ja suorganan. ¶
Teigmo hálida rámidit iežas bargiid ja buohkaid geat leat leamaš mielde heahteveahkke joavkkus. Seammás dovddaha son ahte lea leamaš lossat doaibmat. –Máŋgii lei nu lossat vázzit meattá sin lagamuččaid geat ledje fárus lihkuhisvuođas, muhto dákkár dilálašvuođas lea bággu garrasit vuođuhit ja sii geat leat roasmmahuvvan fertejit vuosttažettiin oažžut veahki. Máŋgii lei mus nu miella bisáneastit ja dollestit sin geat čohkkáje morrašis, muhto min bargu lei buoridit sin geat ledje roasmmahuvvan, muitala Teigmo. –Dearvvašvuođa guovddážis ledje máŋggat čuođi olbmot olggos sisa lihkuhisvuođa beaivvi, ja lean lihkolaš go mii nu jođánit oaččuimet dilálašvuođa stivrra vuollái. Seammás ráhkkana doavttir bargat viidáseappot morašteddjiiguin. –Gollet áiggit ovdal go moráš luoitá ja mii fertet váldit áiggi veahkkin, lohká Amund Peder Teigmo. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Muhtin olmmái Guovdageainnus eret doddjui Stuorajávrris lávvordaga. Son lei skohteriin vuodjime, muhto jiekŋa lei beare asehaš. Dakko gokko doddjui lei sullii mehtara čieŋal, ja olmmái sáhtii riŋget heahtetelefuvdnii mobiltelefuvnnain. Ovdal go politiiját ja Rukses Ruossa bohte, de ledje olbmá fuolkkit boahtán su veahkehit, go son lei maiddái riŋgen sidjiide ja bivdán veahki. Olmmái ii roasmmahuvvan. Guovdageainnu leansmánnebálvá Anette Smuk muitala Min Áigái ahte heahtetelefuvnna olbmot eai lean ipmirdan maidege gos olmmái lei. –Vaikko son muitalii sidjiide gos son lei, de sii muitaledje dušše munnje ahte dat lea juogasajes Guovdageain´ guovllus...!, muitala Smuk. ¶
Lihkuhisvuohta dáhpáhuvai gaskal golmma ja njealji ihkku Mázes. Olmmái lea vuodján badjel luotta ja deaivan čuovgastoalppu. Son jámii dakkaviđe, muitala politiijainspektevra Morten Daae. Ambulánsa oaččui dieđu lihkuhisvuođa birra viđa áigge, go muhtin Máze-nisson lei oaidnán skohtera luotta guoras ja olbmá vealláme birrasit 10-20 mehtara skohteris eret. Morten Daae muitala ahte luodda gos lihkuhisvuohta dáhpáhuvai lei erenoamáš njalkkas. Leansmánnebálvá Anette Smuk muitala ahte sii eai dieđe lea go bárdni geavahan alkohola ovdal vuodjima, go dát bohtosat eai leat gárvásat ovdal moatti vahku geahčen. ¶
Daid bargguid lohká Asheim juo jođus, go rahppo geatkebivdu, boazodolliin lea vejolaš ohcat báhčinlobi ja Láhtinsiidda guotteteatnamiin lea diibmá goddon geatkeciiku ja vielppis, muitala Magne Asheim. Fylkámánni Birasgáhttenossodat lea diehtán váttisvuođa birra, muhto gažaldat lea leamaš leago dahkkon doarvai 16C-orohaga ektui. Magne Asheim ii dieđe áibbas sihkkárit man ollu boranávddit leat guovllus, muhto árvvoštallá guokte geatkki mat leaba guoddán 16C-orahat guovllus. ¶
–In imaštala veaháge go NIBR-rapportas boahtá ovdan ahte boazodolliin ii leat luohttamuš Boazodoallohálddahussii, go boazodoallohoavddas leat diekkáraš oainnut, humešta Eira. NBR ovdaolbmo hárdá garrasit boazodoallohoavda go lea dadjan ahte lea beare álki bidjat dušše borriid ala siva miesehisvuhtii. –Dat čájeha dušše dan ahte sus lea seamma oaidnu go boranávddiid ja lottiid bealušteaddjiin. Lea nana duođaštus ahte boazoodoallohoavda oaidná stuorra ávkin atnit boranávddiid gaskaoapmin unnidit boazologu, beaškala Eira. –Movt orru NBR ovdaolbmo mielas go boazodoallohoavda áitá guođđit virggistis? –Vare muittašii váldit readjosis fárrui, rávve oanehaččat Aslak J. Eira. ¶
Elisabeth Gerhardsen lohká Mánáid- ja nuoraid psykiáhtralaš poliklinihka (MNP) dovdat váttisvuođaid boazodoalus ja lohká sáhttit addit veahki mánáide ja nuoraide, ja maiddái sin bearrašiidda. –Mis eai leat vuordinlisttut ja leat gergosat váldit vuostá ovttatmanus buohkaid Sis-Finnmárkkus ja Davvi-Tromssas. Dáppe leat terapeuvttat geat hupmet ja hálddašit sámegiela ja ovtta terapeuvttas lea maiddái boazodoalo duogáš, muitala psykologahoavda Elisabeth Gerhardsen. ¶
–Mun doaivvun ahte šaddá stuorra beroštupmi min doaluin, lohká Bergen Sámiid Searvvi jođiheaddji Olav Osvald Sara Nikkinen. Sii dollet ávvočájáhusa, ávvokonseartta ja ávvomállásiid vahkuloahpa golggotmánu 22.-24. beivviid. Čájáhusas beassá oaidnit Mathis Nango dáidagiid ja Inga Hornnes dujiid. Ávvokonsearttas čuojaha Guovdageainnu joavku Sančuari, ja ávvomállásiidda lassin fállá maiddái juoigan-jam ja eará guoimmuhemiid. Dasto sárdnida Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji Jánoš Trosten. Bergen Sámiid Searvvis leat ávvojagis 42 lahtu, ja jođiheaddji Olav Osvald Sara Nikkinen muitala lahttologu leat bures lassánan maŋimuš guokte jagi. ¶
–Lean rievdadeamin otná mánusa, muitala Ole Rune Hætta go boađán su jearahallat. –Rievdadeamin? jearralan. –Fuobmájin otne rievdadit olles mánusa, vástida son ja himiha. –Maid don de leat rievdadeamin? –Na, buot. Ožžon mihá buoret idea otne ja danne ferten buot rievdadit, čilge Ole Rune. Ii leat guhkit go njeallje diimmu dassá go galgá studioi geahččaladdat manusa, muhto olbmás ii oro hoahppu gal. ¶
Mii leat snuoggamin NRK Sámi Radio feaskáriin, geahččaleamin oaggut dieđuid dan ođđa Kakaos TV-šovva birra. Ja kakaos TV-šovva šaddá "ođđa" šovvan, ođđa hámiin. Buvttadeapmi lea NRK guoimmuhan ossodaga vuollái beassan ja Kakaos TV-šovva ii leat šat dušše nuoraidprográmma. –Dál leat mii guoimmuhan prográmma, muitala Ole Rune ja fanahallá vel guoimmuhan sáni. Juste dalle skuvvá Anna Anita Hivand sisa. Son lea Kakaosa nubbi prográmma jođiheaddji. Ja son lea hui áŋgir čilget mii, movt ja manne, ja čeahppi rámppot iežas olbmá Ole Rune. Ja de buollá Ole Rune mokta maid. ¶
"Midjiide lea váttis ipmirdit manne NSR ii bargagoađe dan ala ahte jođihit iežas politihka Sámi álbmotbellodahkii, go dat de šattašii čielga politihkalaš suorgi NSR:s." ¶
Kárášjoga Sámiid Searvvi válgabargojoavkku vuostálastin NSR vuostá, lea boktán ollu beroštumi ja mobiliserema NSR bealde. Guovdageainnu Sámiid Searvi cealká čielgasit ahte dorjot Sven-Roald Nystø presideantan NSR bealis ja gohčodit Sámi Álbmotbellodaga čielga gilvaleaddjin NSR:ii. Kárášjogas fas lea vuođđudan ođđa NSR nuoraid searvvi. Odd Mathis Hætta gohčoda roassun dan mii dál dáhpáhuvvá NSR:s. Son árvvoštallá NSR boahtteáiggi kulturorganisašuvdnan ja Sámi Álbmotbellodaga fas politihkalaš suorgin NSR:ii. Ja sus lea riekta, go sii geat leat bargan Sámi Álbmotbellodaga vuođđudemiin, leat dat seamma olbmot geat leat sámi servviin mielde, namalassii NSR olbmot. Dan dihte eai galggaše makkárge váttisvuođat NSR:s sirdit iežas politihka Sámi Álbmotbellodaga vuollái. Jos dál de leažža ge veahá roassu šaddan NSR:s, de lea Kárášjoga Sámiid Searvvi válgabargojoavku goitge bidjan johtui dehálaš digaštallama NSR:s. Lea leamaš čielga geanohisvuohtan NSR:ii dan rájes go álggii politihkalaččat maid doaibmat. Kárášjoga Sámiid Searvvi jođiheaddjis Hans Solbakkenis lea hui riekta go cuiggoda ahte NSR njunušpolitihkkárat ja sámediggeáirasat eai gulahala iežaset ja eará báikkálaš servviiguin. Son lokte oidnosii dan maid buohkat dihtet, namalassii ahte NSR:s leat hirbmat stuora gulahallanváttisvuođat siskkáldasat. Mii ipmirdit manne báikkálaš searvvi jođiheddjis lea frustrašuvdna iežaset politihkalaš ovddasteddjiide. Miellahtut geat servet sámeservviide, eai searvva buohkat vuosttažettiin NSR politihka geažil, muhto dan dihte go gehččet sámeservviid kulturorganisašuvdnan. Dan dihte šaddá ge maid losit sámeservviid jođiheddjiide jođihit dan politihkalaš beali sámeservviin. Gaska báikkálaččat šáddá beare eahpečielggas ja gaska NSR njunnožiidda šaddá fas beare guhkki. Midjiide lea váttis ipmirdit manne NSR ii bargagoađe dan ala ahte jođihit iežas politihka Sámi álbmotbellodahkii, go dat de šattašii čielga politihkalaš suorgi NSR:s. Kárášjoga Sámiid Searvvi válgabargojoavku evttohii dán vuoru botket válgaovttasbarggu NSR:in. Dalle šattašii politihkalaš gilvaleapmi NSR ja Sámi Álbmotbellodaga gaskkas, ja NSR jienasteaddjit livčče háddjanan guovtte guvlui. Muhto jearaldat šaddá ahte ii go NSR leat dál juo nu rášes dilis, ahte sáhttá fáhkka boahtit stuorra earráneapmi. Dan dihte berre NSR lagamus boahtteáiggis gieđahallat ja čoavdit iežas siskkáldas gulahallanváttisvuođaid ja maid čielggadit gažaldaga galgá go NSR sirrejuvvot kultur- ja politihkalaš organisašuvdnan. Mii jáhkkit NSR ja sámi lihkadus vuoittášii dákkár čorgemiin. Heijá Irene ¶
Boasta-Issáht lea nuppes mielde. Alddis lohká stuora beroštumi valáštallan diehtogilvui, muhto imáštallá manne ii leat stuorát beroštupmi gilvui. –Dan dihte lea ge suohtas go nuorat nu go Fiervva Gándda guoktá, Lasse Wigelius ja Tom Henrik Ellingsen gilleba searvat gilvui. Issáht mieđiha ahte ahke erehus sihkarit váikkuha gii vuoitá gilvvu, go Muitil ja čeahpi gilvvus lea ollu gažaldagat mat leat máŋggaid jagii ovdal ovdamearkka dihte Lasse ja Tom Henrika áiggi. –Galggaše eambbo nuorat searvat, go dán rádjái leat ollu dat seamma aht´seamma olbmot juohke jagi. Nu árvala ge Boasta-Issáht ahte Muitil ja Čeahppi gilvu sáhtášii viidát beroštumi oažžut jos sáddešuvvošii buoret áiggis go lávvordat eahkeda. ¶
Gonagasa ja Dronnega luođit sistti nala ¶
Nils Viktor Holmberg (57) vásihii mánnávuođas seksuálalaš illásteami go orui internáhtas. Dál háliida son muitalit iežas bákčasiid birra. Ingjerd Tjelle girjjis "Bortsendt og internert" muitala son ja máŋga eará internáhtamáná iežaset vásihusaid birra internáhta eallimis, maid sii gohčodit helvehin. ¶
Mannan Muitil ja Čeahpi guldaleddjiid gažaldat lei: "Mii leai namma norgalaš nissonis gii bážii vuoitomoala Olympia Geassegilvvuid spábbačiekčanfinálas dán čavčča Sidneys?" Rievttes vástádus mannan vahku gažaldahkii: DAGNY MELLGREN Inger Marie Jansen, Guovdageainnus lei oktas sis geat dihte vástádusa ja vuorbáduvvui vuoitit Muitil ja Čeahpes báiddi. ¶
Isan-skohtergávppi eaiggát, John Isak Sara, muitala Min Áigái ahte eanaš dienas boahtá boazodoalus. Son lohká iežaset vuovdit olles 95 proseantta boazodollui. –Sáhttá dainna lágiin dadjat ahte boazodoalu dihte nagodan barggahit vihtta olbmo fitnodagas, lohká John Isak Sara. ¶
GEAHČČALA DOVDAT: Ánde Ásllat Kemi Varsi lea leamaš guovžan ja geahččala dovdat Tom Andreas Strømeng gean lea fáhten gittá. Hans Petter Guttorm Johnsen, Jon Arild Strømeng ja Anja Sofie Hansen gehččet ahte dovdá go áitto. ¶
Ivar Isaksen muitala ahte nuoskkideapmi lea boahtán nu guhkás, ahte váldá hui guhkes áiggi jorgalahttit buoret guvlui. Dasa lea sivva go klimavuogádat lea hui njoahci rievdat. Dan dihte lea váttis boahtte 10-20 jagiid buoridit ovdáneami vaikko unnidivččii klimagássa luoitimiid. Dan dihte oažžu vuordit ahte seamma guvlui mannet dálkerievdamat boahtteáiggis, muhto ferte jurddašit guhkás boahtteáigái. Ivar Isaksen lohká ahte ON klimapanela raporttas lea nana diehta vuođđu - ollu garraseappot go goasse ovdal, ja raporttas boahtá konkluderejuvvot ahte máilbmi lea mearkkašan mađe liegganan nuoskkideami geažil. ¶
Sámeálbmot Bellodat ovddida garra sániid dáčča eiseválddiide, go geahččalit báhtarit eret váttisvuođain boazodoalus maid eiseváldi ieš lea leamaš mielde dahkamin. –Ovdamearkan dasa lea go geahččala sivahallat ahte Sámediggi ii váldde ovddasvástádusa čoavdit ealáhusa váttisvuođaid. Sámediggi orru eiseválddiid mielas vuogas gaskaoapmin veahkehit eiseválddiid čáskadit dolaid masa ieža leat sivalaččat, muhto čáskadangaskaomiid gal eai leat gearggus sirdit Sámediggái, lohká Sámeálbmot Bellodaga stivraláhttu Brita. ¶
Oktasašorohaga ovdaolmmoš Johan Áilu Logje ii dohkket suohkana mearrádusa. –Mii boahtit váidit mearrádusa, lohká son Min Áigái. Son muitala ahte Telegoahti, mii lea Gaup konsuleanta dán áššis, ii mieđihan sirdit báikki. –Mii leat moadde beaivvi dás ovdal leamaš geahčadeame eará sajiid gos mii evttuheimmet ahte filbmejuvvo. Dat lea veahá lagabut márkana, Jávrrehašmohki lulábealde. Doppe livččiimet mii sáhttán dohkkehit filbmema dakkaviđe, muhto Telegoahti ii mieđihan sirdit báikki, lohká son. ¶
Norgga gielddadepartemeanta lea maiddái bidjan čielga eavttuid Sis-Finnmárkku suohkaniidda ja Finnmárkku fylkii ovdal go sii sáhttet gieđahallat ohcama ásahit sierra Sis-Finnmárkku ovddidanfitnodaga. Sii leat čállán kritihkalaš reivve dan birra fylkagildii, earret eará ahte hálddašangolut lea máilmmi alladat, ja sii gáibidit čielggadeami movt lea plánejuvvon ruhtadit dan. Sii gáibidit ahte eará vuogit dahje modeallat veardiduvvojit ealáhusovddideami ektui, gávnnahit lea go dát modealla rievttes vuohki ovddidit ealáhusaid. Dakkár veardádallan ii leat Min Áiggi dieđuid mielde dahkkon obanassiige. Gieldadepartemeantta Eli Nygaard duođašta ahte sin mielas leat hálddašangolut oalle alladat, ja ahte gáibidit čielggadeami. –Departemeanta gáibida čielggadeami. Lea lunddolaš ahte mii jearrat dan birra, go dat vihtta suohkana leat ohcan mis ruđa dan prošektii, namalassii njeallje miljovnna jahkásaččat, lohká son. –Lean ovdal cuiggodan ahte golut leat beare alladat. Nygaard biehttala kommenteret dan ahte Guovdageainnu suohkana ovdagoddi ii áiggo searvat fitnodahkii. –Dan mun in áiggo kommenteret ovdal go lean ožžon visot báhpiriid áššis. ¶
–Makkár duppalrollas? Ahte mun lean sámi mediamáilmmis guovddáš olmmoš? jearrá fas John Trygve Solbakk. –Mu mediavásáshusat ja mu oassálastin sámi mediamáilmmis lea baicce ovdamunni ja gelbbolašvuohta, beaškala Solbakk. Son lohká iežas lei vuordán ahte dán raportta geažil buollá digaštallan. Muhto ii oainne iežas leat bargan maidege boastut. –Duppalrolla sáhtášii leat jos livččen evttohan bidjat nuoraidbláđi almmuheami Min Áigái. Dán in leat evttohan. Lean dušše muitalan makkár mediaásahusain lea doaimmahus. ¶
Beaškala ¶
Eallinvásáhusaidis ja doaimmaid birra muitala duojár Jon Ole Andersen iežas muitalusas. Su muitalusa lea Synnøve Persen - gii ieš lea dáiddár ja diktačálli - hui poehtalaččat ja sátnegirját čállán. ¶
Alf Johansen gáibida ahte nuoraide rahppojit ođđa doalut Nuorta-Finnmárkku baozodoalloguvlui go dál eai šat doala ovddeš ákkat. Son gáibida ahte guovllustivra guorahallagoahtá gosa heive addit ođđa doaluid. ¶
Ii bala boazologu gorgŋet ¶
Su mielas eai doala dakkar ákkat buot orohagaide, go ollusat leat heaitán bohccuiguin iešguđetlágán heaittihanortnegiiguin ja dasa lassin lea boazolohku niedjan. Alf Johansen lohká maiddái soames orohagain dakkár dili ahte ii leat šat bargofápmu nu ahte nagodit hálddašit beaivválaš boazobarggu. Alf Johansen ii loga balahahttin boazologu fas gorgŋet Nuorta-Finnmárkkus jus attášivččii eambbo doaluid, go nu ollusat leat guođđán ealáhusa ja soames orohagat leat guorraneamin. Son lohká maiddái dehálažžan muitit ahte doallobuolva lea boarásnuvvamin nu ahte lea dehálaš eambbo nuoraide addit vejolašvuođa bargagoahtit bohccuiguin. ¶
Johan Mikkel Bueng sivahallá maiddai Sámi Válaštallan Lihtu (SVL), go 1997:s jerre doarjaga Gárggoluobbala heargegilvovuodjimiidda. –Dalle áigo dušše johttipokála addit, muhto de galge gilvvut čuovvut SVL-njuolggadusaid. Dasa eat sáhttán mieđihit, ahte buktet midjiide pokála ja SVL galgá stivret gilvvuid. Johan Mikkel lohká gal váidalahttin go eai leat suitán máksit dan 10 000 ruvnno maid Klemet M. Gaup vuittii iežas herggiin Šielain. ¶
Vihtta mánu leat juo bargan ođđa njuovvahatrusttegiin Guovdageainnus. Bargu lea mannan plánaid mielde ja boahtte čakčii lohpida huksejeaddji Kivijervi njuovahaga gárvvisin. Doaimmahaga ovdaolmmoš Ernst Nilsen muitala ahte dál leat bargit doabmamin oažžut njuovahaga seinniid ja robi ovdal buollašiid. Ođđa betoŋŋa huksenvuohki geahppeda barggu ja dassa lassin leat bures oahppanolbmot barggus. Huksenbarggus leat sullii 30 olbmo barggus ja bealli sis leat guovdageaidnolaččat. –Ođđa njuovahgas eai áiggu dušše bohccuid njuovvat, muhto maiddái viidaseabbot ráhkadeapmái. Áiddo maid ja man ollu sáhttet rusttegis dahkat, ii leat vel áibbas čielggas, muitala njuovahaga stivrraovdaolmmoe Klemet O. Hætta. Bierggu áigot cábadit, muhto leat ain guorahallamin maid duljjiiguin sáhttet dahkat. Maiddái guollehoidui fertejit gávnnahit makkár vejolašvuođat leat. Sámi Áigi, bearjadat 7. beaivvi skábmamánus 1980 ¶
Oahpaheaddji Piera Jouni Somby jáhkká dán sága čuožžilan márkanis diehtomeahttunvuođa geažil. Son čilge ahte fáláladat lea buohkaide nuoraidskuvlla ahkásaččaide geat eai loavtte skuvllas nu bures iešguđet sivaid geažil. Danin lea Kárášjoga nuoraidskuvla ráhkadan molsaeavttolaš oahppofálaldaga. Siiddas čađahit oahpahusa masa oahppi liiko ja máid ieš lea fárus plánemin. Piera Jouni Somby muitala ahte nuorat ohppet praktihkalaš bargguid bokte teoriija oasi. Oahpahusa ožžot buot fágain, ja čađahit seammá loahppageahččalemiid go eará nuoraskuvllaid oahppit. Buot oahpahus lea huksejuvvon dohkkehuvvon oahppoplána vuođul ja oahpus ožžot seamma loahppaduođaštusa máid muđui. ¶
Ole Máhtte muitala ahte dát bargu lea doaibman hui bures, ja lea leamaš hui miellagiddevaš bargu. Ole Máhtte lea leamaš guokte jagi ohppiid ráđis. Son lea maid leamaš Girkonjarggas akšuvdnalávdegotti kurssas. Dán jagi leigga Ailo Gjerpe ja Kristina Sara kurssas. Sii ohppe mo ruđaid galget oažžut sisa, ja fáddá lei "OD" . Muhtimat geat eai háliidan searvat ODbeaivái, ožžo bargat skuvllas. Sii galge ráhkadit seaidneaviissa OD birra, gosa ruđat mannet. ¶
Randi J. Paltto muitala ahte dán jagáš akšuvnna lea Amnesty International Norge ožžon. Akšuvnna namma lea Du rahčamuš -earáid friddjavuohta. Ruhta manná sin bargui olbmorivttiiguin. Amnesty International bargá omd. biinnideami, jávkama, illasteami ja goddima vuostá. Akšuvdnabeaivi šaddá golggotmánu 24. beaivvi. Ovdagoddi lea nammadan lávdegotti mii galgá organiseret báikkálaš barggu. Lávdegottis leat mielde olbmot iešguđetlágán servviin ja okta ovdagottis. Mihttomearri lea ahte juohke viesus galget fitnat akšuvdnabeaivvi. Dan dihte dárbbašit ge ollusiid veahkkin geat sáhttet čoaggit ruđa. Akšuvdna-lávdegoddi liikošii jus olbmot fuobmáše eará vugiid oažžut sisa ruđa akšuvdnii. Lea dušše olbmuid hutkáivuohta mii ráddje. Skuvllain lávejit doaimmat, mánáidgárddit lávejiid vuovdit diŋggaid maid leat ráhkadan ja vaffeliid, searvvit lávejit vuovdit gálvvuid ja doallat kafeja, ja fitnodagat lávejit addit ruhtadoarjagiid iežaset ráđi mielde. Jus oktage háliida bargat dahje fuobmá juoidá ođđasa, de sáhttá dieđihit kulturkantuvrii Hilda Vuolab:ii dahje akšuvdnajođiheaddjái Randi J. Paltto: ii. ¶
Dat nubbi nieida gii maid galggai dán dállui,ii lean dan beaivve skuvllas. Nu šattai dat nubbi neida akto vuolgit bargui. Danne oaččui son muhtun oahpaheaddji sahtustit su dán privahta dállui gos galggai bargat OD-beaivvi. Go soai bođiiga dállui, de gávnnaiga guokte ádjá juhkan, ja nubbi lei oađđenbiktasiiguin ain vázzimin. Oahpaheddji nirvvui ja ii suovvan oahppi báhcit dohko. Nieidda mielas lei váivi go lei ožžon dákkár barggu. Su mielas lea dáhoáhus maid hehpat ja ii hálit muitalit ežas nama. Oahpaheaddji válddii oktavuođa bargoaddin, go su mielas ii lean dat dohkálaš. Bargoaddi ii diehtán ahte son gean lusa lei ordnet OD-bargiid lei juhkan. Bargoaddi maid muitala Min Áigái ahte lei fitnan beaivvi ovdal lohkamin ahte galgá leat čielggus go bargit bohtet ja juhkan olmmoš lei lohpidan leat čielggus go nieiddat bohtet čorget. -Dat lei heitot dahku addit nuorra olbmuide dákkár barggu, dadjá OD jođiheaddji, Erik Solbakken. gii sávvá ahte eai dárbbat dákkár dilálašvuođaid vásihit boahtteáiggis. ¶
SÁMEGIELA ÁHKKU: Aleksandra Andreevna Antonova doaimmaha Lujávrri sámegiel sáddagiid, dat oahpaha gielddasámegiela, jorgala girjjiid ja ráhkada oahpponeavvuid. –Áiggun guođđit nu olu sámegielat ávdnasiid iežan maŋis go vejolaš. ¶
KURSE ÁLBMOGA: Larisa P. Avdejeva muitala beroštumi oahppat gielddasámegiela leat lassánan mearkkašan veara. ¶
–Lujávrris ásset máŋgga siidda olbmot. Sii leat boahtán sihke Terber, Kordok, Lujávrri ja Tušjávrri siiddain. –Leatge uhca erohusat hállanvuogis. Veaháš spiehkastit sátnegehčosat, muitala Lujávrri Sámi Radio jietna - gielddasámegiela áhkku - Aleksandra A. Antonova. Sus lea geasseluopmu radiobarggus go deaivvan su. Álggus muitala ahte geavaha luomu ráhkadit oahppoprográmma mánáide geat muđui eai oččoše sámegieloahpahusa. Dasto lohká: «Ovdalgo don beasat jearahit mu, de áiggun jearahit du» . De viežžá báddemášena, ja dihtoštallá manin mun lean guorahallamin sin gielladili. ¶
Oahpaheddji nirvvui ja ii suovvan oahppi báhcit dohko. Nieidda mielas lei váivi go lei ožžon dákkár barggu. Su mielas lea dáhpáhus maid heahpat ja ii hálit muitalit iežas nama. Oahpaheaddji válddii oktavuođa bargoaddin, go su mielas ii lean dát dohkálaš. Bargoaddi ii diehtán ahte son gean lusa lei ordnen OD-bargiid lei juhkan. Bargoaddi maid muitala Min Áigái ahte lei fitnan beaivvi ovdal lohkamin ahte galgá leat čielggus go bargit bohtet ja juhkan olmmoš lei lohpidan leat čielggus go nieiddat boahtiba čorget. –Lei heitot dahku addit nuorra olbmuide dákkár barggu, dadjá OD jođiheaddji, Erik Solbakken, gii sávvá ahte eai dárbbat dákkár dilálašvuođaid vásihit boahtteáiggis. ¶
Giellaráđi prošeaktajođiheaddji Berit Karen Paulsen muitala ahte sii leat máŋgii addán doarjaga sullasašlagan prošeavttaide, muhto ii leat álo doaibman nu bures. –Mii leat ovdal addán smávva ruhtasummiid iešguđelagan giellaprošeavttaide olggobealde doaibmaguovllu. Muhto mii vásihit ahte leat leamaš váttis diehtit movt daid prošeavttaid leat čađahan. Soaitá leat nu ahte suohkanat eai doarjjo dákkár prošeavttaid, ja maiddái ahte váhnemat eai máhte sámegiela. –Dán dihte mii áigut leat mielde álggu rájes. Dainnalagin mii sáhttit čuovvut mielde nu guhká go prošeakta bistá, lohká Paulsen. –Mii áigut geahččat lea go dát rievttes bargovuohki boahtteáiggis. ¶
–Dat ii leat riekta, muitala nuoraidjoavkku psykiáhtralaš terapeuta Gunn Heatta Min Áigái. –Ášši lea ahte Guovdageainnus leat gávcci olbmot geat leat dikšumis juste dál, muhto lea boastut ahte buohkat leat sáddejuvvon ovtta vahkkus. Ja muhtumiin sis geain dás lea sáhka, leat maiddái alkoholaváttisvuođat, nu ahte šaddá boastut bidjat narkomirkkuide olles sivva, lohká son. Čuoččuhusaid duogáš lea prošeaktaraporta maid joatkkaskuvlla oahppit leat ráhkadan, ja gos dát dieđut bohtet ovdan. Raporttas leat máŋga eahpeduođaštuvvon čuoččuhusa, mat eai soaitte addit rievttes gova Guovdageainnu narkomirkogeavaheamis. ¶
Gunn Heatta muitala Min Áigái ahte maiddái Guovdageainnus lea narkomirkogeavaheapmi lassánan, muhto deattuha garrasit ahte lea nuoraid alkoholageavaheapmi mii lea várálaš. –Alkohola lea mihá, mihá vearrát nuoraid gaskkas go narkotihkka, lohká son. –Jus mii háliidit dahkat maidege nuoraid ektui, de mii fertet váldit alkohola duođalaččabut, eat ge ovddemusat narkotihka, danne go leat mihá eambbo nuorat geain leat váttisvuođat alkoholain go narkotihkain, lohká son. –Nuorat dahket juste seamma go maid oidnet rávisolbmuid dahkame, lohká son. ¶
Heatta muitala ahte hui máŋga nuora geahččalit narkotihka, muhto ii son oainne dan nu hirbmat stuora váttisvuohtan. –Dainna eai šatta narkomirkováttisvuođat. Nuorravuođaáiggis lea lunddolaš geahččalit sihke narkotihka ja alkohola. Máŋga nuora geahččalit háššá moatte geardde, ja soaitimis maiddái amfetamiinna, muhto sii eai joatkke. –Liikká eat ábut vajálduhttit ahte Guovdageainnus gávdnojit maiddái nuorat geat leat šaddan geavaheaddjin ja dárbbašit veahki. ¶
OLLESOLMMOŽIIN OKTII: Vieljaš- ja oappášguovttos, Jovnna Antti Helander ja Mággá Helander Mattus (94) leaba ollesolbmo agis fas deaivvadan ja fárren oktii. Sutno historjá muitala movt oarbbisvuohta earuhii sutno. ¶
–Mii muitalit dávjá daid stuora bearrašiid birra geat váldet vára mánáin ja dikšot sin jos gártet oarbbisin, čilge Liv Inger Somby. Dán vuoru muitala son tv-dokumentárain eará historjjá sámi mánáid bajásgeassimis. Elsa Maria ii šat nagodan dikšut mánnálána maŋŋil go bázii leaskan. Dalá Sámis han lei oarbásiin vártnuhis dilli. Elsa Maria attii nuoramus nieidda Detnui, Norgii. Jovnna gárttai bajásšaddat mánáidruovttus Suomas ja Mággá ja dat eará oappát fas báhce biigán Sápmái. ¶
Jovnna ja Mákká historjá lea maid historjá sutno bajásšaddama birra. Jovnna lei 5 jahkásaš go biddjui mánáidruktui Rivdolii. Ii son beassan guhká leat dán ruovttus, go mearreduvvui ahte su bidjet lámis-ja miellabuhcciid mánáid lusa. Jovnna ii dieđe vel dálge manne son dokko šattai. Lámis- ja miellabuhcciid mánáidruovttus Jovnna huškkohalai dávjá. –Lei ahkit bajásšaddat dákkár ruovttus, danne ránggáštanvuogit ledje nu garras. Jos giige bártidii, de gal rissejedje ja huško min. Mii leimmet oaidnit dego fánggat, vuovttaid ledje álo beaskidan, muitala Jovnna. Otnáš beaivvi lea Jovnna čeahpes snihkkár ja rámis iežas giehtačehppodagain. ¶
Márgget lea čuožžumin feaskáris go mun čákŋalan su dállui. –Don bohtet juovlaságaid dihte, hoahkala Márgget ja sirddáša manjis máná biktasiid, maid mánná lea bálkon guovdu feaskerláhtti go lea boahtán olgun. Son heangu daid ja sirddáša gápmagiid seaidnegurrii. –Vai guossi čáhká sisa, na maid, čaimmiha Márgget. Mu njunnái girdá bohccobiergohádja. Uvnna alde lea duoldamin biergomálli. –Ihttin mun lean vuot áibbas okto, muitalastá Márgget. Mannji lea oainnat ihttenaš fárremin eará vistái, čilge son. Heikkiarmas Lukkari lea Min Áiggi ovddas galledan olbmuid ja čoaggán juovlavásáhusaid. ¶
–Lean máŋga jagi ráhčan ja nuvttá bargan GLR ovddas, vai Oslo sápmelaččat besset gullat sin. Muhto dál in šat dieđe mii dáhpáhuvaš gal, go eai leat gullon jahkái šat dáppe, lohká Latin Amerika Radio váldodoaimmaheaddji Hans Dahle. Sivvan manne GLR hilggui sin ovttasbarggu jáhkká Dahle P4:š "bandihtat" duogážin. –GLR vuvddii iežas P4:žii dušši supmii, 100.000 ruvdnui ja hilggui min. Lea jallamus šiehtadus mii goassege lea dahkun, oaivvilda Dahle. GLR váldodoaimmaheaddji Svein Ole Sandvik ii gille gullatge Dahle ja bávkala ruovttoluotta: –Hans Dahle ii galgga duššiid hupmat min P4:š šiehtadusa birra. Ii son gal dieđe šiehtadusas maidege. P4:š lea buoret šiehtadus go maid Latin Amerika goassege šaddá. ¶
Vieljašguovttos Guovdageainnus, Dáibal Lunttat Adam Klemet Hætta ja Isak Ole Hætta fas leaba movttegat dušše dainna go beassaba leat fárus Muitil ja Čeahpi gilvvus. –Moai geahččaletne muittu mielde gilvalit. Ulbmil lea suohtas dihte leat fárus, muitala Isak Ole. –Lea váttis ráhkkanit go dasa ii leat dilli. Moai geahččaletne muitit valáštallanbohtosiid ja jos ii muitte, de ii leat ávki. Dáibal Luntta guovttos eaba leat sihkkarat beassaba go semifinálai, go soai maid galgaba Åge Helander ja Trygve Guttorm vuostá gilvalit boahtte háve. –Dieđán soai leaba čeahpit, lohká Isak Ole. ¶
ISSORAS: Hirpmáhuvvan gili olbmot lohkame reivve mii muitala ahte dárkkisteaddji lea boahtime sin gilážii. ¶
II LIIKO GOHČČUT: Ailo lea gal váldodoaimmaheaddji, muhto ii son liiko gal nu gohččut skihpáriid bargat. Journalista Kajsa Elise Kvernmo guldala hoavddas. ¶
Diibmá eai boahtán go čiežas maŋŋeljuovllaid-deaivvadeapmái maid Info-Nuorra Kárášjogas lei lágidan Kárášjoht nuoraide geat eai oro ruovttobáikkis. –Dán jagi leat plánen deaivvadeami áibbas earáláhkai. Ii galgga leat nu formálalaš deaivvadeapmi, go čájehuvvui diibmá ahte eai gillen boahtit, muitala Roy Guttorm Info-nuoras. ¶
Altapostenis skábmamánu 22. beaivvi lei lohkkiidreive Guovdageainnu sátnejođiheaddji alkoholaváttisvuođaid birra. Muhtun nuorra guovdageaidnulaš lei čállán bihtá, ja sus ledje nu jierpmálaš ságat ahte mun maid viimmáskin čállit iežan oaiviliid. Go mun dá mannan vahkku lohken aviissaid, de gal orron jur suhttame. In mun dábálaččat váldde bearehaga vuhtii politihkkáriid go diggojit, dasa mun lean hárjánan. Muhto dál lea mu mielas áigi dieđihit politihkkáriidda ahte jus eai heaitte riidaleames dego beatnagat, de berrejit árvvoštallat heaitit politihkain. Mus lea álo leamaš Anton Dahl ovdagovvan ja lean su jienastan dan rájes go bessen jienastišgoahtit vihtta jagi dás ovdal. Dál mun heahpanan su badjel! Go oidnen maid son lea háliidan dahkat min sátnejođiheaddji juhkanváttisvuođaid áššiin, de gal buollái vašši mus. Gean hearrá mielas gullá diet ášši suohkanstivrra čoahkkimii?! Makkár ulbmil lea Antonis dan váldit bajás doppe? Sávvá go son ieš fas beassat fámu nala, ja geahččala go son diennalágiin ráhkadit heittot gova min sátnejođiheaddjis? Oaivvildat go, Anton, ahte sátnejođiheaddji ii bargga iežas barggu? Ja ii bat mis leat várresátnejođiheaddji? Vai ii go son ge bargga iežas barggu du mielas? Jus leat áššit nie, ahte dan rukses viesus gasku márkana ogohallet nubbi nuppi peršovnnalaččat eai ge baicca bargga áššiiguin mat gullet buot márkanolbmuide, de eat ábut vuordit ge ahte min suohkandilli buorránivččii. Eat ge mii beasa eret suohkana stuorimus oaivebákčasis, namalassii heittot ruhtadilis. Mu mielas lea duođai váivi go ovdagovva billahuvvá nie, Anton. Lea maiddái váivi oaidnit ahte dis dan rukses viesus ii leat eambbo olmmošvuohta ja beroštupmi earáide. In leat goit gullan ovttage dis bealušteame min sátnejođiheaddji maŋŋel Antona cealkámušaid. Ii bat mis livčče dál buohkain ovddasvástádus veahkehit iežamet sátnejođiheaddji ja su bearraša, ii ge vázzit ja humeštit duššiid? Dearvuođat nuorra jienasteaddjis ¶
Skjeldal ii hálit dál dadjat man muddui dákkár bealátlašvuođagažaldat váikkuha raportta geavaheapmái. –Mii leat bidjan olu návccaid gávdnat olbmo guhte sáhttá dán barggu dahkat. Eat mii leat diehtán ahte Solbakk mahkáš galggašii leat bealátlaš áššis maid son čielggada. –Solbakk ieš ii árvvoštala ášši nu ahte son leat bealátlaš áššis? –Eat mii leat diŋgomisge árvvoštallan dákkár váttisvuođa. Danin ferte ášši geahčastit go gieđahallá raportta, vástida Skjeldal. ¶
Hawai’i lea beakkán maiddai surfema geažil. Doppe lea surfen dego Norggas lea čuoigan, dat lea juoga maid "buohkat" dovdet. Go Hawai’i:as fitná, de ii baljo beasa nu ahte ii muhtunládje oahpásnuva dasa. Mun čađahin surfengurssa juo vuosttaš beaivve go ledjen Waikiki Beach:as. Bissut surfen "lávddi" nalde ii lean nu hirbmat váttis, muhto beassat dan nala rievttes áiggis gal lei váddáset. Jus ii háhppehan "báru čuovvolit" , de gal ii bisson lávddi nalde. Waikiki Beach:as ledje ollu čeahpes surfejeaddjit. Sii earet eará hárjehalle gilvvohallamiidda. čeahpemusat hárjehalle tandemsurfema. Dalle lea guovttes lávdde nalde, ja surfedettiin nubbi lokte nuppi áibmui. Snorklen lea maid juoga maid earenoamážit turisttat liikojit hommet. Dasa dárbbašat vuojadančalbmelásiid, vuodjanskuovaid, ja revrre man čađa vuoigŋá. Nu de vuojada ja govddoda gopmut ja geahčada guliid. Guliin ledje juohkelágan ivnnit, ja dakkáriid ii leat oaidnán eara go govain ja TV:s. Mun maid bessen oaidnit galbarihcci (skilpadde), ja dat gal lei earenoamáš. ¶
"Vilddas" -joavku lea aitto almmuhan iežas vuosttaš CD, mas maid lea namma "Vilddas" . Sis lea sámi musihkka mas lea tyrkialaš ritma. –Lea ráfálaš musihkka maid lea álki guldalit, muitala joavkku lávlu Annukka Hirvasvuopio. ¶
"Vilddas" -joavku lea sámi musihkkajoavku mas leat suoma bealde olbmot mielde. Annukka Hirvasvuopio, Marko Jouste, Mikko Vanhanen ja Karo Sampela deaivvadedje Tamperes gos buohkat vázze skuvlla. Sii čuojahišgohte ovttas ja nu álggahuvvui ge sin joavku. "Vilddas" nama oaččui joavku dan dihte go galggai leat dakkár namma mii suopmelažžii lea álki dadjat. –Marko háliidii ahte "Vilddas" sátni galggai leat namas, ja vilddas sátni han maid dárkkusta maid nu, muitala "Vilddas" -joavkku lávlu Annukka Hirvasvuopio. Son boagusta ge ja muitala ahte juohkehaš jearrá manne joavkku namma lea juste "Vilddas" . ¶
Sii leat čuojahan ovttas golbma jagi ja doallan máŋggaid konsearttaid, ja viimmat bođii sis maid CD. CD:s lea sihke lávlagat ja luođit, ja lea oalle máilmmemusihkka. Sii leat geavahan tyrkialaš čuojanasaid ja ođđaáigásaš musihkkateknologiija. Tyrkialaš čuojanasaid fuobmájedje geavahit dan dihte go Marko Jouste lea dutkan tyrkialaš álbmotmusihka ja máhtii čuojahit dáid čuojanasaid. –Fuobmáimet ahte tyrkialaš čuojanasat heivejit hirbmat bures sámi musihkkii. Ja olbmot leat maid hui bures váldán vuostá min musihka. Annukka Hirvasvuopio muitala ahte sin musihkka lea hui ráfálaš, muhto ii máhte muđui čilget makkár sin musihkka lea. –Lea buorre musihkka, lea su konklušuvdna. ¶
Gieskat moittii Boazodoalohoavda boazodoalu stivrenorgánaid go eai leat váldán boazologu geahpedeapmái ovddasvástádusa. –Boazodoallohoavda váidala duššiid, go alddis leat dan ektui stuorra bealálaš váttisvuođat ja hoigá dan dihte alddis eret ovddasvástádusa, beaškkala ruovttoluotta Guovllustivrralahtu Iver M. Eira. ¶
Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Anton Dahl, dovddaha Guovdageainnu álbmoga bealis oassádallama morrašis dan lihkuhisvuođa geažil mii lea deaivilan Kárášjogas, mas golbma máná jápme ja ollusat roasmmuhuvve. –Ii oktage galggaše dárbbahit vásihit dákkár tragedija iežaset mánáiguin, lohká Dahl, gii bearjadaga humai Kárášjoga sátnejođiheddjiin, Kjell Sætheriin, ja dovddahii oassádallama morašolbmuiguin. Dahl mielas lea buorre go oapmahaččat ja sii geat leat roasmmuhuvvon leat ožžon nu buori veahki. –Kárášjogas leat suorganan das mii lea dáhpáhuvvan, ja mii Guovdageainnus oassádallat morrášis, dadjá Dahl. Dahl muitala ahte sis lei ossodathoavdačoahkkin go gulle mii lei dáhpáhuvvan, ja čoahkkin dieđusge báinnahalai das mii lei dáhpáhuvvan. –Lea nu jáhkehahtti, lohká Dahl. –Mii gullat dákkár lihkuhisvuođaid birra eará báikkiin, guhkkin eret, ja fáhkka dáhpáhuvvá dát min guovlluin maid, ja dat guoská midjiide maid. ¶
Leat ain ollu ealggat Finnmárkkus ja lassáneapmi joatká. Danne lea dárbbašlaš báhčit eambbo ealggaid, muitala Eirik Johan Karlsen Statskog:as Čáhcesullos. ¶
Dan mii guoská Porsáŋgui, de lea jurdda bissehit moatti vahkkui ealgabivddu, ja de joatkit guhkiduvvon ealgabivdui. Dát dan dihte go ealggat bohtet Porsáŋggu bivdoguovlluide hui maŋŋit čakčat. Guovdageainnus lei earri 50 ealgga ja doppe eai leat báhččon go 24 ealgga. –Bivdiid bealis muitaluvvo ahte ollu ealggat hahppehit vuolgit ovdal go ealgabivdu álgá danne go Guovdageainnus leat ollu johtti ealggat. Dan dihte sáhttá dát earri leat beare stuoris dan ektui maid lea vejolaš bivdit Guovdageainnus, árvala Henrik I. Eira, Statskog:as Guovdageainnus. Muhto son lasiha ahte dálki lea maid váikkuhan bivdobohtosiidda ja sávvá ahte sii besset bargagoahtit kártendoaimmaiguin mat galget addit ollislaš gova ealgabivddus. ¶
–Lean ožžon hui ollu doarjaga maŋŋel mu mearrádusa. Ollu miellahtut ja maiddái báikkálaš searvvit lea čielgasit dadjan munnje ahte sii measta gáibidit ahte mun joatkkán. Maiddái olbmot geat eai leat miellahtut NSR:s leat dadjan munnje ahte mun berren joatkit, lohká son Min Áigái. Trosten čuoččuha ahte jus son jorgala ja searvá válgii, de son dahká dan sámi álbmoga ovddas. –Muhtimat fertejit čuožžut barrikadaid alde sámi rivttiid ovddas. Lea dehálaš dán dilis, go mii lea ovddidan hui ollu áššiid mat gusket sámi rivttiide gos mun lean leamaš guovddážis, ja oainnán ávkkálažžan ahte mun lean mielde bargat viidáseappot daid áššiid ovddas eiseválddiid ektui. ¶
Lea árrat dan čavčča leamaš čielga gáibádus earret eará Deanu Sámiid Searvvis ja Deatnogátte Sámiid Searvvis ahte Trosten joatká. Maiddái Kárášjoga Sámiid Searvi lea ánuhan Trostena joatkit. Deatnogátte Sámiid Searvvi ovdaolmmoš John Trygve Solbakk muitala Min Áigái ahte sii áibbas sihkkarit bohtet árvalit Trostena jođiheaddjin. Áigemearri das lea juovlamánu 12. beaivvi. ¶
Guovdageainnus leat gal hui duđavaččat Finnmárkku klinihkain go oaivvildit doppe leat čeahpit ja alla gelbbolašvuohta. Dattege sáhttet Guovdageainnus ge muitalit ahte geavahit Finnmárkku klinihka oanehišáiggedálkkodeapmái ja guorahallan dihte gárrenmirkkogeavaheaddji. –Geavahat klinihka kártet klientta, vai diehtit makkár dálkkodeapmi heive buoremusat, muitala Guovdageainnu sosiáljođiheaddji Torgeir Olsen. ¶
Turi Gaup muitala logenáre olbmo riŋgen sutnje ja bivdán su čállit reivve ášši birra Sámediggái. Reivves čállá Turi Gaup ahte risttalašvuođa kultuvrra eat galgga bálkestit alddiineamet eret, ja erenoamážit dál go dákkár hirbmat stuora bargoásahus lea ceggejuvvon. –Maiddái risttalašvuođa árbi gullá min kultuvrii. Min mielas livččii Gonagas galgan gudnejahttojuvvot Ipmila sániin Gonagas lávlaga bokte, mii lea ráhkaduvvon juo dan váste. Min mielas eai ge lean juoigamat heivvolaččat dán oktavuođas, lohká Turi Gaup, gii deattuha ahte dát eai leat dušše su oaivilat, muhto buot daid olbmuid geat leat váldán oktavuođa suinna. ¶
Turi Gaup muitala ahte ernoamážit váillahedje Ipmila sáni go Gonagas, Sámediggi ja Stuoradiggi leat mielde girkorohkosis, mii rohkadallo juohke Ipmilbálvalusas girkus. Searvegotteráđđi sávvá ahte Sámediggi vuhtiiváldá sin oaiviliid boahtte háve go Gonagas boahtá guossástallat Sámi guovlluid, ja ahte Gonagassii addo dan mađe alla árvu. –Dát lea čáppa olmmošvierru min riikkas, maid dološ sámit leat atnán hui árvvus, oaivvilda Guovdageainnu searvegotteráđđi. ¶
Bihttá lea dan birra go skohtalaš generála Macbeth, geasa heaksát niegus muitalit ahte galgá šaddat gonagas. Dán muitala iežas eamidii Lady Macbethii, gii fille su goddit gonagasa, oainnat de šaddá dronnegin. Makkár nissonolmmoš dan ii hálit? Macbeth goddá gonagasa, muhto ii leat duhtavaš go oaidná Banquo vašálažžan, danne go Banquo einnostusas galgá šaddat gonagasaid áhččin. Danne oažžu mafiágorillaid Macbingo ja Macbongo goddit su. Muhto Macbeth álgá gáhtat ja oažžu heajos oamedovddu, ja das ii beasa šat eret. Eatnasat leat gullan dákkár váttisvuođaid birra ovdal, daid oaidná TVs juohkebeaivve... ¶
Min ráhkis eadni/vuoni/áhkku ja máttaráhkku Ásllat Káre devddii 75 jagi ikte juovlamánu 7. beaivve. Mii giitit du nu ollu maid don leat midjiide addán iežat eallimis, oahpahan bargguid midjiide iežamet bargguid bokte, buriid rávvagiid addán j.n.a. Mii leat nu ilus juohke beaivve oaidnit nu dearvvašin ja searran, okta nuppe gámapárra šaddá beaivvis. Ja dan mii sávvat ain ollu jagiid ovddasguvlui. Otne bearjadaga mii ávvudat du stuorra beaivvi ja sávvat ahte soames guossi maid finada. Sávvat lihku beivviin ja Ipmil buressivdnádusa boahtteáiggis. Dievva sala dearvvuođaid celket: Mánát, vivat, manjit, mánáidmánát ja okta máttarmánná Mats Áilu. ¶
Árvalus ii mannan Sámi Válgalihtu ja Guovddášbellodaga meattá. Bellodat guoktá dáhtuiga cealkaga ná: "500 000 ruvnnu várrejuvvo nannet opposišuvnna bargodili Sámedikkis" . Rievdadusa presideanta Sven-Roald Nystø dohkkehii juo maŋŋebárgga eahkedis čohkkimis Måsøiin, namalassii guokte beaivve ovdal bušeahtta meannudeami. –Jus livččii bissut nugo ráđđi árvalii, de livččii NSR váldit olu das, go dát ruhta juhkkojuvvo dan mielde galle áirasa leat joavkkus, muitala Måsø juogadanortnegis. NSR lea stuorámus Sámedikkejoavku 19 áirasiin ja eanetlohku Sámediggeráđis. Muđuid leat 12 áirasa Bargiidbellodagas, golbma Sámi Válgalihtus, guokte Guovddášbellodagas, okta Dáloniid listtus ja okta Guovdageainnu Johtti Sámiid Searvvis. ¶
Nuorta-Finnmárkku doaibmi boazodoalloagronoma Ingolf Balto lohká golbmasis iežaset kantuvrras geain lea eambbo oahppu sámegielas go joatkkaskuvlla dásis. Dušše guoktásis lohká headjun čálálaš sámegiela gelbbolašvuođa. Balto duođašta ahte eanaš čállosat mannet dárogillii olggos sin kantuvrras. –Ohcamat mat bohtet dárogillii vástidit dárogillii ja áššemeannudeapmi manná eanaš dárogillii, muhto sámegielat ohcamiid vástidit sámegillii, muitala Ingolf Balto. ¶
–Dasa lassin berrešii dál leat buohkaid dieđus ahte dáppe guovllus leat boraspirevahágat erenoamáš stuorra váttisvuohta. Dat galggašii iešalddis juo doarvái ágga ahte dat boahtá Kárášjohkii, lohká KJJS ovdaolmmoš. Nils Anders Eira mielas lea čielggas ahte "rábbetelefuvdna" biddjo Kárášjohkii, go juo boraspirekonsuleanta lea dadjan ahte eaktun virgái lea dovdat Kárášjoga eatnamiid ja boazodoalu. –Dat maiddái juo muitala gosa telefuvdna galgá, ja jus ii šatta nu go KJJS lea gáibidan, de boađán garrasit behtohallat, lohká son. ¶
Issát Sámmol Hætta dadjá ahte juohkehaš ferte ieš dulkot teavstta. Son ii hálit dahkat minstara movt galgá dulkot. Son lohká ahte álggos soaitá orrut álki dulkot lávlagiid, muhto lávlagiid sáhttá máŋggaládje dulkot. Okta sátni sáhttá máŋggaládje ipmirduvvot. Issát Sámmol dattetge muitala "Daja juoidá" birra ahte gávdnojit ollu dilálašvuođat mas berrešii dadjat juoidá. –Muhto mii garvit, eat jietnat maidege. Mii eat ábut álohit dušše dohkkehit jávohaga, lohká Issát Sámmol. ¶
NRK galgá stuora vuolláibáhcagiid dihte seastit 200 miljovnna boahtte jagi. Seastit Sámi Radio TV-doaimmaid 20 miljovnna lea evttohuvvon NRK stivrii mii galgá doallat čoahkkima 20. beaivvi dán mánu. Dan stivračoahkkimis galget boahtit signálat makkár mearrádussii NRK stivra geassása. Easka go mearriduvvo boahtte jagi bušeahtta juovlamánus, de čielgá juolluduvvo go ruhta Sámi Radio TV-ođassáddagiidda. Nu guhká go direktevrraid seastinevttohus árvala ahte ii galgga juolluduvvot ruhta sámi TV-ođđasiidda, de maid ii sáhte Sámi Radio makkár ge TV-ođassátta ovddidanplánaid ovddidit stivrra ovdii. –Dat iešalddis lea hui dramáhtalaš bargodilli midjiide, lohká Sámi Radio hálddahushoavda Nils Johan Gaup. ¶
Sámi Radio journalistasearvvi jođiheaddji Dan Robert Larsen muitala Min Áigái ahte leat ožžon dieđu iežas hálddáhusas ahte gaskal 13 ja 16 bargi masset bargguideaset. Son árvvoštallá ahte dat leat vuosttamužžan sii geat leat biddjon virgái TV-sáddagiid dihte. –Dát lea heahpat NRK:i ja min mielas lea áibbas dohkketmeahttun ahte NRK sámi divišuvdna galgá seastit dan maid eará divišuvnnat leat golahan, lohká son. Searvi áigu reageret ja ovddidit čálalaččat stivrra ovdii gos eai dohkket NRK seastinplána. ¶
–Sápmelaččat lea bázahallan ja heajos, degenererejuvvon álbmot, čálii daláš parlamentáralaš skuvlakommišuvdna biehttalanreivves go 30-jagiin ohccojuvvui sámi álbmotallaskuvla Guovdageidnui. Dán muitalii journalista ja čálli Reidar Hirsti kåseriijas. –Go ledjen mielde álggaheame vuosttaš sámi organisašuvnna Oslos, Oslo Samiske selskap, lei dakkár oaidnu ahte sápmelaš lea eksohtalaš ivdnedielku mii fargga boahtá jávkat eatnamis. Vel humanisttat maid geaiguin mun dovden vuoiŋŋalaš fuolkevuođa oaivvildedje dán, dadjá Hirsti. –Ii leat ártet ge ahte oallugat leat veaháš hearddohuvvan, dadjá son ja muitala muhtun davviriikkalačča birra gii iežas 80 jagi beaivvi muitalii bárdnásis sin duogáža birra: –Mii leat sápmelaččat, muhto ále fal muital oktiige. ¶
Dát čilgehus lea menddo oktageardán. In jáhke ahte sápmelaččat háliidit beare geahččat iežaset náhpečoallái. Jáhkán olu olbmot háliidit diehtit mii dáhpáhuvvá sámepolitihkas, sámi ásahusain ja maiddái lohkat/guldalit dáhpáhusaid eará sámi guovlluin go iežaset ássanguovllus. Skogerbø namuha oainnat válgabiiriid mat leat vásihan mealgat stuorra giellamolsumiid - Várjjat, Deatnu ja Porsáŋgu. Dušše muhtin muddui leat nagadan jorgalit dili. Muđui lea gielladilli oalle suorggehahtti dain guovlluin maid. Buot dáin válgabiiriin leat eanaš ollesolbmot dáruiduhttán iežaset mánáid. Sámi giellaráđi giellaiskkadeapmi (2000) čájeha ahte uhccán olbmot máhttet lohkat sámegiela, stuorra oassi ii ane hui dehálažžan ahte mánát ohppet sámegiela, ja dušše sii geat atnet giela hui dehálažžan, leat oahpahan giela viidáseappot. Dušše Kárášjogas, Guovdageainnus ja boares Buolbmágis atnet eatnašat giela dehálažžan, ja dušše dáppe leat eanaš sápmelaččat oahppan sámegiela iežaset mánáide. Mu mielas sáhttet leat čielga giellasosiologalaš sivat dasa ahte dát olbmot eai beroš sámegielat mediain. Veadjemeahttun lea oainnat vuovdit aviissa olbmuide geat eai máhte lohkat, ja seamma váttis lea vuovdit daidda geat eai ane giela dehálažžan. Ii dárbbaš leat mihkkege boastut mediaid sisdoalus. Sápmelaš galgá ain leat giellaberošteaddji ovdalgo doallagoahtá sámegielat aviissa dahje guldala Sámi Radio. ¶
Per Mathis Oskal muitala ahte NBR boraspirelávdegoddi sádde goddinohcamiid dan vuođul maid báikkálašservviid ovddasteaddjit leat buktán. Per Mathis Oskalis lea buorre doaivva oažžut báhčinlobiid, vaikko ii duostta áibbas sihkkarit einnostit man ollu boazoborriid besset goddit iešguđet guovlluin. –Boazodollui ii leat nu dehálaš man galle galgá báhčit, muhto lea deháleabbo unnidit vahágiid boazodoalus ávkiláhkái, lohká Per Mathis Oskal. ¶
Son ii loga dáid ohcamiid makkárge dábálaš bivdun, muhto dat leat boraspirevahágiid eastadandoaimmat, nu ahte ealáhus ferte ovttas eiseválddiiguin gávnnahit movt daid goddit. Helikopter lea Oskala mielas beaktilis vuohki unnidit boazoborriid ávkiláhkái. –Mun jáhkán direktoráhtas oažžut doarjaga, jus juo áigot čuovvut dan maid Stuoradiggi lea dadjan ja maid Norga lea geatnegahtton konvenšuvnnaid ektui, lohká Per Mathis Oskal. Son jáhkká ahte Luondduhálddašandirektoráhta lea gearggus čorgegoahtit dili ealáhussii veahkkin. ¶
Filmmain geahččala boktalit olbmuid, čájehit ahte alkoholváttisvuohta lea dávda mas lea váttis beassat eret. –Alkoholain ja eará gárrenmirkkuiguin ii galgga duhkoraddat. Lea dehálaš olbmuid bovttuhit, erenoamážit nuoraid. Lea dehálaš čájehit man garas lea jus soraha iežas. Jus nagodan veahkehit ovtta dahje guokte olbmo, de lea maiddái dat buorre. ¶
Vahku áigi fuobmái Jergul Lemet/Klemet Holmestrand mii lei dáhpáhuvvan. Son árvvoštallá ahte lea stuorra mášeniin, soaitá «juvla-lástejeddjiin» , njeaidán geađggi. –Ii livčče nagadan dien lihkahallat ovdamearkka dihte njealljejuvllagiin. –Mun smihtten ahte «leago diet maid nu ovddas ceggámin. Amma´al dat ceaggá das gos lea» , muitala Lemet. Son čilge olu turisttat fitnet geađggi geahččamin. –Hui mihtilmas geađgi dat lea daid olbmuide geat johtalit dáppe. ¶
Stuora oassi sámegieláššebáhpiriin manná njulgestaga njuolga rihpalihttái. Sivvan dasa lea go nu máŋga Sámediggeáirasa eai hálddaš sámegiela. Willy Ørnebakk (Bb) árvala Sámedikkeráđi dál geahčadit sáhttá go seastit ruđa jos Sámediggi máŋgešii unnit sámegieláššebáhpiriid. ¶
Maiddái Duottar Gándda guoktá Lasse Wigelius ja Tom Henrik Ellingsen, lohkaba iežaskka fertet eambbo lohkat. –Ii leat gal ávki ná logatkeahttá vuolgit gilvalit nuppes. Fertejetne eambbo lohkat boahtte vurrui, muitala Lasse. Boahtte háve galgaba soai deaivvadit Nilut joavkkuin, Isak Nils "Boasta-Issáht" Hættain ja Ole Morten Klemetsenain, maŋŋel go Iešjoht´ searat leaba geahččalan návccaideaskka sutno vuostá. –Moai sávve goit ahte ožžo eambbo čuoggáid go vuosttaš vuorus, boagusta Lasse, gii ii loga alddis gal mihttomearrin vuoitit Muitil ja Čeahpi-gilvvu. Muhto dat ii leat nu váralaš go juohke gilvaleaddji han oažžu Muitil ja Čeahpi-báiddi. –Dat lea doarvái movttiidahtti munnje searvat gilvui, lohká Lasse. ¶
Ii bala manahit bargiid ¶
Maiddái NRK Sámi Radio journalisttat leat váldán oktavuođa P4:žiin, muhto Nils Johan Heatta ii bala ahte sii masset ovttage journalistta. –Jus duođaid leš nu ahte ollusat ohcet dieid virggiide, de in sáhte jáhkkit ahte sii leat kvalifisert ohccit. Lean oaidnán almmuhusa ja sii eai bija gal nu stuorra gáibádusaid juornalisttaide, oaivvilda Heatta. Almmuhusas boahtá ovdan ahte journalista galgá bures máhttit hállat ja čállit sámegiela, ja galgá leat buorre radiojietna. –Jáhkán ahte juohkehaš olggobealde min ásahusa sáhttá ohcat virggi, dadjá Heatta guhte boahtte čavčča áiggušii álggahit beaivválaš TV-sáddagiid, ja dárbbaša ain eanet journalisttaid. ¶
–Mii leat giitevaččat go priváhta dálut leat fárus veahkeheamin ruhtačoaggimin maid skuvllat čađahit, muhto seammás lea dieđusge váivi go dát oahppi šattai vásihit dákkár dáhpáhusa, lohká Soleng. Soleng deattuha ahte dán háve ii dáhpáhuvvan mihkkege várálašvuođaid, muhto lohká seammás ahte skuvllas lea ovddasvástádus ohppiin go leat skuvlla oktavuođas bargguin. –Muhto mii eat hálit bidjat váhnemiid nala ovddasvástádusa ahte sii galget OD-beaivvi doallat mánáideaset ruovttus ja ieža máksit ruhtačoaggima, lohká rektor. Dan dihte árvala son ahte skuvllat boahtteáiggis doalahit iežaset eambbo fitnodagaide, ahte oahppit eai šat bargga priváhta dáluin, eará go jos iežaset ruovttuin áigot bargat. –Dalle ferte maid čálalaš duođaštus ruovttuin ahte ožžot lobi bargat priváhta dáluin dahje ruovttuin, lohká Soleng. Son loahpaha dainna ahte lei buorre go ii dáhpáhuvvan mihkkege eambbo issorasaid dán vuoro, ja lei maid buorre go oahpaheaddji deaivvai leat fárus. Muhto hálida vel deattuhit ahte lei unohisvuohta dán áššis. ¶
Sámediggi lea ožžon Sámedikkevistti, mii media čilgehusa mielde lea čáppa ja gutnálaš visti Sámedikki demokráhtalaš doaimma várás. Gonagas lei mielde rahpandoaluin stáhta alimus eiseváldin. Sihke Gonagasa ja Dronnega luođit gullojedje doaluin. Gonagasa searvan duođaštii ahte sápmelaččat leat ovttaárvosaš politihkalaš doaimmaheaddjit ja fápmoovddasteaddjit norgga servodagas. Sámedikkevisttis besset buot sápmelaččat geat dovddástit iežaset sápmelažžan, doaimmahit demokráhtalaš ja politihkalaš proseassaid. Lea lunddolaš jáhkkit ahte sápmelaš politihkkáriin ja hálddahusbargiin leat iešguđetlágan politihkalaš oaivilat, iešguđetlágan guottut ja árvvut, seammaládje go politihkka muđui ge speadjalastá Norgga máŋggabealát servodahkan. Olmmošvuoigatvuođaid mielde lea juohkehaččas riekti oaivvildit, oskut dahje jáhkkit maid háliida. Ellen Marja Turi Gaup, Guovdageainnu searvegottejođiheaddji, moaitá garrasit Sámedikkevistti rahpama Min Áiggi aviissas skábmamánu 8. beaivvi dán jagi, ja gohčoda doaluid "báhkinin" . Son čuoččuha sámi álbmoga bealis ahte eat háliit báhkinvuođa "sámi álbmogii" . Son gáibida risttalaš sisdoalu dákkár oktavuođain, ja su mielas lei erenoamáš unohas go Gonagaslávlla ii lávlojuvvon. Dát lei báhkinvuohta. Dát dáidá mearkkašit ahte luohti ii leat su mielas doarvái buorre Gonagassii. Ferte dattetge jearrat mii govvida sámi identitehta buoremusat, luohti vai ipmilsátni. Lea ipmirdahtti ahte son guhte lea girku luohttámušolmmoš, háliida risttalaš sisdoalu dákkár doaluin. Stáhtagirku han bágge ge hui dávjá rohkosa ja "ipmilsáni" earáide almmolaš oktavuođain. Dat hui hárve doahttala earáid oainnuid. Son seaguha Gonagasa doaimma politihkalaš oaivámuššan ja stáhtagirku oaivámuššan. Vaikko lávejit ge dadjat ahte sápmelaččat leat erenoamáš oskkolaš olbmot geain lea garra biibbalosku, ja seammás nanu gonagasosku, de dáidet sápmelaččain leat liikka olu oskkut ja oaivilat go eará ge olbmuin. Girku iežas miellahttoiskkadeapmi mii aittoládje almmuhuvvui, duođaštii buoremuddui ahte Girku lea árbevierru ja doallobáiki gos gásttat, konfirmašuvnnat, viháheamit ja hávdádeamit dollojuvvojit. Dušše 51 % Stáhtagirku miellahtuin atnet iežaset risttalažžan, ja dušše 11,7 % sis leat "dovddastuvvon risttalaččat" . Dušše 44 % háliida doalahit Stáhtagirku nu movt dat lea, ja 40 % háliida sirret stáhta ja girku. Obanassiige leat dušše moadde proseantta stáhtagirkomiellahtuin geat jienastit searvegotteráđi válggain. Lea almmolaččat dovddus ahte eai leat gallis geat geavahit daid oallut girkovisttiid dábálaš ipmilbálvalus-searvamiidda. Dát duođašta ahte dušše hui moaddásis lea persovnnalaš osku. Sámedikkedirektevra Klemetsen muitala jearahallama kommentáras ahte rahpandoaluid oktavuođas lei maiddái ipmilbálvalus, mas soapmasat ledje fárus. Risttalaččaid dárbbut leat dalle doahttaluvvon. Manne galgá Sámediggi vuoruhit muhtun oskkujoavkkuid ovdalii earáid iežas politihkalaš doaimmas? Danne ii soaittáše Sámedikkedirektevra galgat nu álkit bággehallat lohpidit Gonagaslávlaga boahtte Sámedikki rahpandoaluid oktavuođas. ¶
Min Áiggis nr 98:s lei jearahallan muinna sámedikkeválggaid birra. Áviisa lei beaškalan bajilčallagin «Bargiidbellodat ii gula Sámediggái» . Čállosis sáhtii áddet dan guvlui ahte mun lean goađđán bargiidbellodaga, muhto dat dieđusge ii leat man ge láhkai riekta. Dan birra maid viggen čilget lei ahte Norggas leat otne guokte politihkalaš vuogádaga, dačča ja sámi. Dáža vuogádahkii gullet gielddastivrrat, fylkedikkit ja stuorradiggi. Mun lean válljejuvvon Kárášjoga gielddastivrii dáža bellodaga bokte, ja dan mun anán hun lunddolažžan go dien vuogádahkii gullet ge dáža bellodagat. Muhto de lea sámi politihkalaš vuogádat mas sámediggi lea guovddáš ásahus. Dohko mu mielas eai gula dáža bellodagat. Mii fertešeimmet ieža rahčat dan ala ahte oažžut sámi politihkalaš vuogádaga doaibmat min iežamet álbmoga eavttuid mielde. Sivva go mun dál oainnán áiggi váldit dán fáddá digáštallama vuollái lea go mii easkabáliid leat vihahan min iežamet parlameantaviesu, ja dalle lea maid lunddolaš prinsihppabealiid eambbo deattuhit. Go ieš lean bargiidbellodagas de lea mu geatnegasvuohta dán bellodaga earenomážit goarahallat ja geahččat deavdá go dat mu prinsihpaeavttuid bidjat listu sámedikkeválgii. Mun čilgen dasto oanehaččat mo dáža bargiidbellodat lea organiserejuvvon dustet «sámepolitihkalaš barggu» . Guovddážis lea «Sámepolitihkalaš ráđđi» maid guovddášstivra nammada. Dasto lea «Sámepolitihkalaš konfereansa» mii dollojuvvo juohke nuppi jagi ja mii buktá árvalusa «Sámepolitihkalaš manifestii» maid bargiidbellodaga Riikkačoahkkin dasto meannuda ja dahká loahpalaš mearrádusa. Sámepolitihkalaš konfereansa ráhkada maid iežas sámedikkeválgaprográmma, ja dát biddjo vuođđun go Riikkačoahkkin mearrida iežas sámepolitihkalaš mihttomeriid. Organiseremii gullet maid «sámepolitihkalaš forumat» mat dasto lágiidit listtuid sámedikkeválgii. Jienastuslihpus čuožžu ná: «Det norske arbeiderparti / Norgga bargiidbellodat. Sámedikkeválga/Sametingsvalget» . Mun sáhtan gal miehtat ahte bargiidbellodaga sápmelaččain lea oalle friddjavuohta, muhto sii almmat ge leat formalalaččat čadnojuvvon Norgga bargiidbellodahkii, ja Riikkačoahkkin bidjá ge premissaid maid alde sámepolitihkárat galget doarrut. Bielastan lea dát mu prinsihpaoainnu vuostá. Mun hálidivččen áibbas friijja sámi bellodagaid, ovda mearkka dihtii «sámi bargiidbellodaga» . Dál go sámediggi lea mearridan ahte gáibiduvvojit 200 vuolláičálli cegget riikkaviidosaš sámi bellodaga, livččii bargiidbellodaga sápmelaččain ge buorre liiba cegget iežaset bellodaga mii manná sámedikkeválgii sámi namahusain, muhto mun bealistan balan sakka ahte boahtte ge válgii geavahit dáža bellodaga namahusa. Bargiidbellodaga sápmelaččat - nugo eará ge dáža bellodagaid sápmelaččat - oainnat eai oru velá ge láddan dan muddui ahte čuožžut iežaset julggiiid alde sámepolitihkalaš vuogádaga siskkobealde. Nuppi dáfus anán hui deahálažžan ahte dáža bargiidbellodagas lea sámi ossodat, muhto dát ossodat galggašii duhtat dasa masa dat lea oaivvilduvvon, namalassii addit ráđi sámepolitihkalaš áššiin, ja ii ge viggat seaguhit iežas sámedikkeválggaide, mii mu oainnu mielde lea «sámi siskkáldas ášši» . Egil Utsi ¶
Gudrun Eriksen Lindi lea dolkan dasa ahte bláđđi ii oaččo fásta doarjaga. –Ii leat dan veara ahte lea bláđđi mii boahtá goas nu jus juo boađeš obanassiige. Su mielas lea lossat bargat bláđiin go ii dieđe movt ruhtadeapmi šaddá. Son lohká maid bláđi massit hui ollu diŋgojeddjiid go ii boađe fásta. –Juohke háve go Gába boahtá, de šaddat ođđasit álgit márkanfievrridit bláđi danne go olbmot leat "vajálduhttán" Gába. Lea hui lossat, muitala Gudrun Eriksen Lindi. Su mielas loktanivččii bláđi stáhtus go boahtá dávjjit ja fásta. ¶
Gába lea dehálaš sihke nissoniidda ja servodahkii, oaivvilda Gudrun Eriksen Lindi. Gába buktá ovdan sámenissoniid čehppodaga ja oaiviliid. –50 proseanta álbmogis leat nissonat. Sin lea váttis oažžut cealkit oaiviliid. Nissonolmmoš háliida smiehttat ovdalgo dadjá maidege. Gábai beassá nissonolmmoš ieš čállit maid oaivvilda. Son ii dárbbaš ballat jus ii máhte čállit nu bures, mii veahkehit gielain, muitala Eriksen Lindi. Gudrun Eriksen Lindi maid muitala ahte ii leat leamaš váttisvuohta gávdnat čálliid bláđđái. Oktiibuot dan viđa jagis leat 120 nissona čállán Gábai. Eriksen Lindi jáhkká ahte 75 proseantta dáin nissoniin eai livčče almmuhan iežaset čállosiid jus Gábas eai livčče almmuhan daid. Ja nissonat leat eret olles Sámis. Juohkehaš čállá iežas gillii. Gába ii jorgalahte teavsttaid ovdamearkka dihte julev- ja lullisámegillii. ¶
Gába mihttomearri lea leahket bláđđi mii olaha buot sámi nissoniid, iige dušše Sis-Finnmárkku nissoniid. –Lea dehálaš oaidnit makkár dilli lea eará sajis Sámis. Olles Sámis leat ollu čeahpes nissonat geat čállet ja geaid mii hástalit čállit. Juohkehaš gii háliida galgá beassat buktit oaiviliid. Boađus lea de ahte bláđđi šaddá hui girjái ja das leat máŋga perspektiivva, muitala Gudrun Eriksen Lindi, gii ii loga goassege iežas lohkan ovttage čállái ahte duoid ja dáid oaiviliid ii heivešii ovdanbuktit Gábas. Su mielas lea leamaš hui somá bargat Gábain ja son lea hui duhtavaš go leat nagodan oažžut nu oallugiid mielde, ja go leat govvidan sámeeatnama hui viidát. –Girjáivuohta lea hui buorre. Dat nanne toleránssa, ja bidjá min áddet ja smiehttat man gievrras álbmot ja našuvdna sámit leat leamaš ja ain leat. Álbmoga leat viggan háddjet, muhto sámi oabbávuohta gal eallá, máttasámis davvisápmái, riikka- ja suopmanrájáid rastá, oaivvilda Eriksen Lindi. ¶
Vuosttaš jagiid lei bláđi ilbman idealismma duohken. Nissonat šadde bargat nuvttá. Dál eai šat dárbbaš bargat nuvttá. –Dál mii gal oažžut bálkká buohkat. Nissonat barget muđui nu ollu nuvttá, nu ahte dán barggus gal galget oažžut mávssu. Idealisma lea ahte eat leat vel vuollánan ja ahte gillet márkanfievrridit bláđi ja oahpásmahttit olbmuid dasa. Bláđi nama birra muitala Eriksen Lindi ahte dat sus lei jurdagiin guhká ovdalgo vuosttaš nummira plánegohte. –Lean álo diehtán Gába sáni birra. Heivii hui bures dán bláđđái. Dat govvida nissonolbmo gii lea čeahppi, searra ja iešbirgejeaddji - ja dat heivii hui bures bláđi ulbmilii, muitala Gába váldodoaimmaheaddji Gudrun Eriksen Lindi. ¶
Áššit leat muhtimin jorgut. Áššus barggai geasset sámepolitihkkár journalistan ja čállá iežas gilvaleaddjiid birra. Dál čakčat čállá Áššu buori kritihkkalaš artihkkala NRK Sámi Radio prográmmadoaimmaheaddjis guhte lei Kárášjoga gielddaválgga listtas. Livččii somá gullat Áššu oaivedoaimmaheaddji čilgehusa dán doaimmahuslaš schizofrenias. Geasset čállá Suoma Sámedikki evttohas Pentti Peski artihkkala Sámedikki válggaid birra. «Sámedikki evttohasat válljejit jienasteaddjiid» čuoččuhii Pieski bajilčállagis. Artihkkalis čálii fas Pieski iežas gilvaleaddjiid birra ja jearahalai ovttas dáin - Nils-Henrik Valkeapää. Mun in váldde beali das ahte lei go dehálaš ášši ja riekta dan oažžut ovdan. Baicce moaittán dan ahte politihkkár čállá politihkalaš áššis mas ieš čielgasit lei bealátlaš. Go lohkki ii dieđe - iige Áššu muital - ahte journalista lea politihkkár, de dat fille olbmuid. Go diehtá ahte journalista maiddái lea politihkkár, de massá journalista ja su artihkkal luohttámuša. Mas dieđán mun - lohkkin - ahte artihkkal lea bealáhis journalistihkka iige politihkkára válgapropagánda? Mun jearan dás sihke politihkkáris Pentti Pieski ja Áššu oaivedoaimmaheaddjis Håkon Isak Vars. Olmmoš guhte diehtá veaháš eanebuš Suoma beale sámepolitihkas diehtá maiddái ahte visot ii boahtán ovdan Pentti Peski artihkkalis. Asllak P. Niittyvuopio lei artihkkala váldogáldun. Dat moittii go Sámedikki evttohasat leat válgalávdegottis ja dien bokte mielde válljejit iežaset jienasteaddjiid. Niittyvuopio lea sámediggeáirras, Sámi kulturlávdegotti jođiheaddji ja Sápmelaš bláđi guottihansearvvi jođiheaddji. Suomebeale sámepolitihkas leat nu go dábálaš politihkas guokte joavkku mat leat vuostálága. Asllak P. Niittyvuopio ja Sápmelaš ovddeš oaivedoaimmaheaddji Jouni Kitti gullaba nuppi jovkui. Pentti Peski lea fas Sápmelaš bláđi ođđa oaivedoaimmaheaddji, ja gullá čielgasit seammá jovkui. Dalle sáhttá ášši baicce leat nu: Dálá sámediggeáirras (Niittyvuopio) moaitá muhtin olbmo (Valkeapää) geainna leamašan gaccalága politihkas. Dainna Niittyvuopio veahkeha iežas maŋisboahtti politihkas (Peski) beassat posišuvdnii. Ášši ii soaitte leat ná groavis. Muhto daningo Peski ii leat bealáheapmi go bargá journalistan, de sáhttá lohkki oažžut dákkár áddejumi áššis. Mo Peski lea jurddašan bargat oaivedoaimmaheaddjin ja doaibmat Sámedikki politihkkárin livččii maid miellagiddevaš gullat. Dađibahábut orru Sápmelaš joatkkiheamen iežas heajos bargovieru namalassii bidjat gumppe guođuhit ealu. Torkel Rasmussen ¶
–Finnmárkku Klinihkas ledje beaivvit nu seammaláganat. Dálkkodanvuohki lei nu ovttageardán, muitala Trond Berglund, geas alddis leat jugešvuođaváttisvuođat. Son ii hálit klinihka bargiid láitit, go sii leat hui fiinna olbmot. ¶
Trond lea guktii dahje golbmii leamaš Finnmárkku klinihkas mii lea su mánnávuođa báikkis Kárášjogas. Dán jagi vikkai máŋgii ohcat saji dohko, muhto gielda ii goassege addán máksindáhkádusa. –Sosiálkantuvra cakkai mu. Doppe lohke mun galggan vuos sin luhtte johtit, muitala Trond iežas rahčamis čielgat. Maŋŋel dálkkodeame klinihkas, de lea iežas ja gieldda duohken bohtosiid juksat. –Čuovvuleamiin inge leat duđavaš. Jođát moadde vahku ságastallamiin. Doppe jerret movt manná, ja makkár jurdagat dus leat. Go jearan dovdá go ollusiid geat leat beassan gárrenmirkováttisvuođain maŋŋel go leat leamaš Finnmárkku klinihkas, de guhká smiehttá ovdalgo vástida ná: -Eatnašat sis leat jápmán. ¶
Dán čavčča lea leamaš ollu sáhka narkotihka birra medias, earenoamážit nuoraid gaskkas Guovdageainnus. Dát lea ášši maid buohkat fertejit váldit duođalažžan. Maŋemus jagiid lea narkomirkko-fievrrideapmi šaddán álkit ja álkit. Mii leat ovdamearkka dihte gullan ahte muhtumat ožžot narkotihka poastta mielde, maiddái Guovdageidnui. Vaikko narkotihkkageavaheapmi lea lassáneamen, maiddái dáppe Sis-Finnmarkkus, de berrejit olbmot oaidnit ášši veahá stuorát perspektiivvas. Otná Min Áiggis muitala terapeuta Gunn Heatta ahte narkogeavaheapmi nuoraid gaskkas Guovdageainnus lea lassáneamen, muhto sus lea eará fokus áššái mii su mielas lea seamma duođalaš. Son oaivvilda ahte vaikko narkotihkka lea ilgat ja váraláš min nuoraide, de lea alkohola dát vearráseamos mirku nuoraide. Son oaivvilda ahte jus servodat áigu dahkat maidege nuoraiguin váttisvuođaid ektui, de fertet mii váldit alkohola nuoraid gaskkas mihá duođaleabbon go dán rádjái leat dahkan. Mihá eanet nuorat Guovdageainnus leat váttivuođaid siste alkohola dihte go maid leat nárkotihka dihte, muhto mii eat gula dán birra beare dávjá medias. Lea nuorat geat dávjá juhket gárremaččaide alkoholain, ja geat dárbbašit divššu. Daid gaskkas leat sihkkarit muhtimat geat das maŋŋel šaddet narkomanan. Heatta deattuha maiddái ahte nuorat oidnet maid rávisolbmut dahket, ja ohppet sis. Okta váttisvuohta dikšuma ektui, lea ahte Guovdageainnus ii gávdno bistevaš fágabiras gos nuorat sáhttet oažžut veahki daid váttisvuođaiguin dalle go sii dárbbašit dan. Mii ferte jearrat; ii go leat áigi ahte ovdamearkkadihte nuoraidpsykalaš joavku Kárášjogas ásahivčče bisteváš kantuvrra Guovdageidnui. Sii vásihit ahte leat nu ollu nuorat Guovdageainnus geat dárbbašit sis veahki, ahte sis leat lassánan kánturbeaivvit Guovdageainnus 50 proseanttain. Muhto jus mii duođaid hálidit goahcat rievdama nuoraidváttisvuođaid ektui, de mii dárbbašit áibbas bisteváš fálaldaga. Sihke narkotihkageavaheapmi, alkoholaváttisvuođat, ja iešsoardinváttisvuođat nuoraid gaskkas leat lassáneamen Guovdageainnus. Mii eat sáhte vuordit dassážii go dat váttisvuođat šaddet nu stuorisin ahte mii eat šat birge daiguin váttisvuođaiguin. Mortena Márehá Nils Martin ¶
Jus eamit dine badjel 150.000 ruvnno jahkái olggobealde boazodoalu, de ii olat náittosguoibmedoarjaga. Dál gáibidit máŋga boazosápmelašeamida rievdadusaid. –Min árvu ja bargu boazodoalus ii boađe ovdan dálá servodagas, beaškala Berit Marie Vars Kemi. ¶
–100.000 ruvdnosaš dienas ii leat mihkkege dálá servodagas. In jáhke ollusiid oba olahitge doarjaga dáiguin rájáiguin, beaškala boazosápmelaš nissonolmmoš Berit Marie Vars Kemi. Son lea okta dan máŋgasis geat eai leat goassege olahan náittosguoibmedoarjaga mii livččii muhtinlágan bálká, ja mii livččii lokten sin árvvu ja barggu boazodoalus. Dál lea unnidan bargguid vai boahtte jahkái soaittášii fidnet doarjaga. ¶
Dát čájeha ahte doalloovttodagat davabeal´ Nordlándda vižžet gaskamearálaččat stuora oasi dállodoalu dietnasis olggobealde ealáhusa. Boazodoalu obbalaš rehketdoallu čájeha ahte eamidatdat leat geat leat dienasbargguin olggobealde ealáhusa. Dát sáhttá duođaštit ahte eamidat leat veahkkin máksime stuora oasi ealáhusa goluid. Muhto dát ii buvtte makkárge buori dili doalloovttadagaid bearrášiidda nissoniid dili ektui. –Vuosttažettiin nissonat manahit náittusguoimmi lasáhusa go dinejit badjel 100.000 ruvnno, muitala boazodoallohálddahusa nissonkonsuleanta Máret Sárá. Son árvvoštallá ahte stuora oassi boazodoallopolitihka váikkuhandoaibmabijuin eai menestuva nu guhká go nissonolbmot eai váldo mielde ealáhussii iešheanalaččat seammá dásis go dievddut. –Boazodoallošiehtadusa doaimmat mat leat oaivvilduvvon nissonolbmo dili buoridit leat moanat, muhto seammáš leat gáržžidusat mat dahket ahte sii liiká eai oaččo doarjagiid, lohká Sárá. 353 doalladoarjaga leat diibmá mákson. Daid gaskkas leat dušše 80:s fidnejedje náittusguoibmedoarjaga . ¶
Anne Marie Måsø lea riŋgen Min Áigái ja buktán lassi dieđuid dán govvii. Govva lea govvejuvvon Fáškojohkagáttis, Itnetváris. Diet stuorra stohpu mii oidno govas lea dál Anára museas. Govas leaba Stuorra-Kátjá/Kaisa Mattus ja su isit Vesko-Ransu mánáineaskka. –Stuorra-Kátjá gohčodedje Stuorra-Kátján go su nieiddaža namma maid lei Kátjá. Muhto son lei muđuige stuora nisu. Stuorra-Kátjá lei áhččerohki oarbmealli ja mii láviimet su gohčodit Kátjá siessán, muitala Anne Marie. Stuorra-Kátjá isit lei fas Anárjávregáttes eret, muhtun njárggas man namma lea Veskoniemi. Anne Marie árvvoštallá ahte son válddii báikki nama sohkanamman go su namma han lei Ransu Veskoniemi. Su láveje gohčodit Vesko-Ransun. Sutno nieiddaš lea Uhca-Kátjá/Katja Veskoniemi, gii lea ain eallime ja ássá leaskan ruovttubáikkis Itnetváris. Son lea fargga 90 jagi boaris. Stuorra-Kátjá ja Vesko-Ransu gánddaš fas lei Ranssu-Hánsa/Hansa Veskoniemi. Son jámii moadde jagi áigi. Min Áigi giitá Anne Marie Måsø dieđuid ovddas. ¶
Muhto Karasjoklast mielas ii leat mihkkege váttisuođaid álggahit trumf -bonuskoartta geavahan fálaldaga, go juo kundarat háliidit dan. Maiddái su hoavda Byggmakkeris ávžžuha dan. –Mii áigut ávžžuhit Karasjoklast álggahit trumfkoartta geavaheami dábálaš vuogi mielde, ja ahte heitet diskka badjel luoitimis dan ovtta proseantta maid trumfkundarat galget oažžut juohke gálvvu nammii, lohká guovddáš Byggmakker márkankoordinahtor Lars Kvestad. –Mii leat leamaš oktavuođas Byggmakkeriin, ja áigut álggahit trumf-koartageavaheami, muitala Hansen. ¶
Ruoŧa Sámediggi lea oktii vel čájehan ahte sii eai nagot doaimmahit iežaset doaimma. Dievasčoahkkimis lea dievas moivi. Juohke háves gullo dat seamma iešmoaitin, ahte dákkár nákkáhallan bargovugiin eai sáhte joatkit. Muhto dán rádjái ii leat vel Ruoŧa Sámediggi dahkan maidege iežaset váttisvuođain. Dál lea Ruoŧa Sámediggi fas čoagganan dievasčoahkkimii, muhto orru čájeheamin ahte Sámediggi lea vel unnit čoahkis go ovdal. Dikkis leat njeallje luovosáirasa, geat leat guođđán iežaset bellodagaid. Diggi gáibida stivrra geassádit, muhto stivra vástida gáibádusain. Sii fas gáibidit ahte luovosáirasat galget guođđit dikki ja sin bellodagaid áirasat boahtit sisa ovdal go jeagadit geassádit. Dál lea Ruoŧa Sámediggi nu guhkás jođihan iežaset siskkáldas riidduid, ahte olggobeal olbmot maid gáibidišgohtet Sámedikki čorget iežaset dili. Norgga Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø gohčoda Ruoŧa Sámedikki heahtedillin ja lohká iežas suorganan go álbmotválljejuvvon orgána sáhttá iežas bidjat dákkár dillái. Ja sáhttá leat nu ahte Ruoŧa Sámediggi dárbbaša cuiggodemiid olggobealde jos galget duođas bargat juoidá iežaset siskkáldas riidduin. Mii leat gullan maid Ruoŧa Sámediggi ieš čielgá riidduid sivvan. Stivrra bealis lea oalle asehis ákkastallan. Sii bidjet siva lágaid ja njuolggadusaide. Stivrra bealis boahtá ovdan ahte eai leat doarvái lágat mat stivrejit Sámedikki barggu. Dát dan dihte go eai leat sierra lágat ráhkaduvvon Sámediggái, earret dan movt válga galgá dahkkojuvvot. Dasa mii guoská juste dan movt áššiid gieđahallat ja movt sámediggi galgá doaibmat, das ii leat stivrra bealis makkárge láhka mii suodjala parlameantta stivrema. Dieđusge ii leat doarvái sivahallat lágaid ja njuolggadusaid ja dainna ákkastallat go sámediggi ii doaimma. Dás lea čielggas ahte leat gullahallan- ja ovttasbargováttisvuođat mat bissehit Sámedikki doaibmama. Jus diggelahtut eai soabat, de ii sáhte sivahallat lágaid. Ruoŧa Sámediggi ferte dál lávket ovddasguvlui ja geahččalit soabadit. Gii galgá dán lávkki lávket, dahje goabbá bealli, vuostebellodagat vai stivra, galget dan vuosttaš áŋgiruššama dahkat vai diggi álgá doaibmat. Dán vahku dievasčoahkkimis ii oro vel dát áŋgiruššan dovdomin. Sámediggi lea doallan gitta čoahkkimiid, stivra áitán bálkestit lahtuid olggos ja diggi lea ožžon garra moaitámušaid eará Sámedikki jođiheddjiin. Ieža Ruoŧa Sámedikkis gohčodit dán ollen dan muddui ahte sii leat dál álgán ráđđedallat. Čielggas lea ahte jus boahtte čoahkkimii ii leat dilli rievdan, de ii leat čoavddus eambbo go ođđa válga. Heijjá Irene ¶
Gieldda bealis leat kulturvahkus guovddážis girku, go sotnabeaivvi álggahit girkus ja boahtte sotnabeaivvi loahpahuvvo girkus. Kulturkantuvrras muitala John Aslak Johansen iežaset hálidan geassit girku ovdan go dat addá olbmuide oadjebasvuođa. –Kulturvahkku dego leahkastuvvo sotnabeaivvi Álttá Motettkoarain girkus, muitala John Aslak Johansen. ¶
Kulturvahkus dáhpáhuvvá maiddái ollu eará. Ruoššas boahtá Irina Dubovskajatii doallat árbevirolaš álbmotstohkosiid ja dánsuma. Maŋŋebárgga muitala Arvid Pettersen veaháš Kárášjoga ja Porsáŋggu oktasaš historjjás. Duorastaga lea viiddis prográmma kulturvahkus. Dalle lohká John Aslak Johansen maiddái oaidnin láhkái makkár Kárášjoga márkan lei ovdal soađi. ¶
"Allet sivahala Eli Skogerbø. Buot lea Nystø sivva!" ¶
"Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (...)." ¶
Juoga lea boastut mannan. Guohtunguorahallamat maid NORUT lea dahkan, muitala juoidá dan birra: ¶
Jahki: Moderáhta guođohuvvon Garrasit guođohuvvon Ii guođohuvvon 1973 85 % 15 % % 1980 68 % 32 % % 1988 15 % 56 % 29 % 1996 8 % 42 % 50 % Mii dása sáhttá leat sivvan? Boazodoalu bealis dahkko dat poeaŋgan ahte dát guorahallamat dušše leat registreremat ja eai muital maide sivaid birra. De mii vuordit gullat maid NBR oaivvilda leat sivvan. Mii eat jáhke klimáhtalaš dilálašvuođaid dahje suvra njuoskkadaga sivvan. Áidojuvvon geahččalanguovlluin šaddá jeagil hui bures. Midjiide leat golbma siva diehttelasat: badjelmeare guohtun, doldan ja mohtorjohtolat. Dilli lea vearrát go tállat dás ovddabealde muitalit, guovtti siva dihte. Oassi stuora, fiinna jeahkális lea rokkiin gos lea ollu muohta, nu ahte boazu ii olat biepmu. Ii leat báhcán šat ii 8 proseanta ge mas lea jovssahahtti fiinna jeagil. Nubbi lea fas šaddan. Guovlluin gos lea moderáhta jeagelguohtun sáhttá šaddat 60-70 gilu goikeávdnasat juohke dekaris. Doldašuvvan jeagil buvttada vuollel 2 gilu. Maŋemus 25 jagi leat doldan dan mii galggai leat buvttadanvuođđu boahtteáigái. Dát leat sivat manne mii oaivvildit boazolohku ferte njiedjat vel eanet. Maiddái statistihkka boazodolliidlogus ja bohccologus dadjá juoidá ealáhusa birra mas ii leat balánsa: 1973 rájes 1988 rádjái lassánii olmmošlohku boazodoalus 82 proseanttain, ja boazolohku lassánii 230 proseanttain. Dát muitala juoidá dan birra ahte boazodoallu lea leamaš geasuheaddji ealáhus, ja ahte alla boazolohku lea leamaš dehálaš máŋga boazodoallái. Váttisvuohta lea dušše ahte duottar ii leat sturron seammaládje. ¶
1992:s bođii stuoradiggedieđáhus boazodoalu birra. Ulbmil lei álkit daddjon: Ealáhus mii lea nanus sihke ekologalaččat ja ekonomalaččat. Mii fertet sáhttit lohkat ahte nu ii leat šaddan. Vegetašuvdnakárttat leat čielgasat vuosttaža birra, ođas ahte 75 proseantta Kárášjoga boazoeaiggádiin leat áitojuvvon ekonomalaš heahtedilis dadjá juoidá nuppi birra. Váldoovddasvástádus ferte leat stáhtahálddašeamis, ja dan dihte ferte stáhta váldit ovddasvástádusa dan roasu ovddas mii lea šaddan. Go eai leat ovdal doarvái čavgen, de lea Eanadoallodepartemeanta ja Boazodoallostivra ja boazodoallohálddahus dagahan dán mihá vearrábun go oba lei ge. Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (buohtastahte maŋemus NIBR-raportta). Muhto go dát lea sáhttán joatkit, de ii leat ealáhus dušše saheme dan oavssi mas ieža čohkkájit - dat billista maiddái muora mii galgá leat vuođđun boahttevaš buolvvaid duoddara luondduriggodagaid ávkkástallamii. Lea go boazodoallu vajálduhttán buot luondduálbmogiid vuođđocealkaga: Eatnama it leat árben iežat máttuin - dan leat luoikkahan iežat mánáin. 1993:s manai Luonddugáhttensearvi oktan dalá Sámediggepresideanttain boazodoallostivrra ja hálddahusa vuostá. Váldovuosteákkat ledje alla boazolohku, bievlavuodjin ja áideprošeavttat. Áiddiid ceggen lea joatkán. Bievlavuodjin lea lassánan. Boazolohku lea njiedjan, muhto ii doarvái.Stuoradiggedieđáhusa "Nanu boazodoallu" intenšuvnnat eai leat ollašuvvan 10 jagi maŋŋil go bođii. Stáhta ii oro bargame maidege, ja stuora vuoittahalli lea Finnmárkkuluondu. ¶
Varsi lohká sámi nuoraidbláđi almmuheamis galget leat čielga juksanmearit. –Leago juksanmearri dušše diet ahte mii áigut ráhkadit juoidá sámegillii sámenuoraide. Dakkár juksanmearri lea mu mielas beare álki. –Dieđusge lea sámegiella váldoulbmil, muhto lea seammá dehálaš ahte sámenuorain galgá leat kvalititiiva buorre lohkamuš. Lohkámuš mii hásttala nuoraid jurddašemiid ja dovdduid. ¶
Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji Jánoš Trosten lea cealkán garrasit iežas listoáirasiid vuostá Sámi duopmostuolu ásahan áššis. Sámedikki ráđđi lea cealkán ahte Sámi duopmostuollu galgá ásahuvvot Kárášjohkii. Jánoš fas oaivvilda ahte dán mearrádusas doaibmá NSR iežas ulbmiliid vuostá. NSR lea mearridan ahte prisihpalaččat galget sámi ásahusaid ásahit miehtá Sámi. Lea dehálaš juohkit sámi ásahusaid iešguđet guovlluide, vai sámevuohta nanusmuvvá miehtá Sámi. Dál oaivvilda Jánoš ahte sámi ásahusat ásahuvvojit menddo ollu dušše guovlluide gos leat juo sámi ásahusat ovdalaččas, nu go ovdamearkka dihte ahte Sámi duopmostuollu evttohuvvo Kárášjohkii. Muhto mii lea jierpmálaš ásaheapmi Sámi ásahusain? Galgá go NSR dan prinsihpa čuovvut vearditkeahttá makkár ásahusa lea ságas ásahit, vai galgá go leat vejolašvuohta árvvoštallat iešguđet ge ásahusa ásaheami? Lea várra vuosttaš geardde go Sápmi lea boahtán dákkár bártái ahte Sámi ásahusaid ásaheapmi orru čoahkkaneamin seamma sadjái. Mii dovdat ovdalaččas ahte NSR riikkastivra lea mearridan iežas doaimmaid sirdit Guovdageainnus Kárášjohkii, dan dihte go doaimmatlaččat lea dat buoret dan sivas go Sámediggi lea ásahuvvon Kárášjohkii. Seamma ákkastallama geavaha Sámedikkeráđđi go árvala Sámi duopmostuolu ásaheami Kárášjohkii. Dás lea geográfalaš bealli árvvoštallon ja maiddái duopmostuolu biras lea árvvoštallon. Lea álki ipmirdit ráđi geográfalaš ákka. Kárášjohka lea dieđusge oalle guovddážis. Jos galgá máhttit ipmirdit biras ákka, de ferte dulkot dan dainna lágiin ahte Kárášjogas lea juo Sis-Finnmárkku riekteveahkkekantuvra ja Sámediggi. Ja juste diet maŋit bealli lea ge várra dat mii dagaha ahte sámi ásahusat sáhttet álgit čohkkejuvvot ovtta sadjái. Eai Sámis gal leat nu ollu ásahusat ahte sáhttá bidjat birrasa eaktun go árvvoštallá muhtun ásahusa ásaheami. Jos biras, mii ráhkaduvvo das makkár ásahusat ovdalaččas leat báikkiin, galgá leat eaktun viidásit ásaheapmái, de gal gártá leat dat ásahusaid čohkken ovtta sadjái mas Jánoš dal váruha iežas listoáirasiid. Mii geahččat juo Guovdageainnu ja Kárášjoga, dego guovddáš sámi báikin. Seammás oaidnit mii movt sámevuohta rahčá eará sámi báikkiin, ja seammás maid ealáskahttet dan rahčama čađa. Muhto eai sii birge akto. Sii dárbbašit veahki dain guovlluin maid mii dál juo sáhttit gohčodit sámi guovddáš báikin. Dan dihte lea oalle čielggas ahte báikkit, nu go ovdamearkka dihte Deatnu, dárbbaša maid sámi ásahusa jos galget nákcet ráhkadit birrasa sámevuhtii. Heijjá Irene ¶
–Dat lei oalle dárki, gii makkáraš ge skeaŋkka oaččui, muitala Márgget. – Mis go ledje dievva nieiddat, miihan gal gáđašteimmet juos nubbi oaččui čábbásut ullobáiddi dahje maid nu eará skeaŋkka. Danne mun álgen ge oastit gánddaide ovttalágan biktasiid, vai eai riidališgoađe. –Dat mus lea báhcán juovllain millii mo moai Ánniin iskkaime suoli fidnet čielgasa juo ovdalgihtii makkáraš skeaŋkkaid guhtege oažžu. Min ránnján lei Pikku-Hánno-Ingá. Soai láviiga etniin suomastišgoahtit dalle go mii eat galgan áddet maid soai hállaba. Inggás lei nieida, Káre-Márjjá, guhte lei juo oahppan suomagiela, ja son dat ain lávii munnuide Ánniin oahpahit muhtin sániid. Ja nuba moai ge oahpaime áddet muhtinláhkai suomagiela ovdal go manaime skuvlii. Muhto eadni ja Ingá eaba dan diehtán. Nu moai láviime mannat suoli guldalit maid dal dat guovttos háleštallaba. Soai han eaba diehtán ahte moai leimme juo oahppan dan meare giela ahte áddiime sudno háleštallama. Ráidalasas moai dál guldaletne ja moai dedde gieđaid njálmmi ovdii go nu čaimmaha. Muhtimin go issorasat čaimmahišgođii, de fertiime mannat gopmut seŋgii ja deaddit muođuid guottá vuostá vai eaba gula mo moai boagustetne. ¶
Dál Rolf Olsen gii bargá Sámedikkis giellačeahppin, áigu veahkehit min vuohkasit ja lunddolaččat geavahišgoahtit fas sámegiel sániid mat álu leat leamaš masá juo njunevuol, muhto maid eat leat geargan dahje beroštan ohcat. –Sánit leat geavahusas leamaš ovdal, dan čájehit dološ sátnegirjjin nugo maid Konrad Nilsen ja Friis lea čállán, čilgesta Olsen. –Lean máŋgii ieš ohcan sániid maid dárbbašan. Maiddái leat máŋgasat váldán oktavuođa munnje, jearrat mo dán ja duon sáni jorgala sámegillii, mo sániid sáhttá vuohkasit geavahit. Dasto fuomášin čoaggigoahtit sániid ja dájáhusaid mat eai leat anus otne, muhto mat heivešit otná dillái. ¶
Teáhterhoavdá Alex Scherpf lea ilus sudno dáfus. –Lean čeavlái go soai oaččuiga dan bálkkašumi, lohká Scherpf. –Dat lea hui buorre ja dehálaš ahte sámi teáhter lea fuomášuvvon. Scherpf leamaš bagadallin Vølundda muitalusas, ja lohká ahte son dovdá ahte bálkkašupmi lea rápmin maiddái sutnje, ja buohkat earát geat ledje mielde buvttadeamis. –Bente Erichsen, gii geigii bálkkašumi Aageii ja Biret Márehii, muitalii ahte ledje erenoamáš praktihkálaš váttisvuođat čáđahit bihtá. Son logai ahte dát addá vel eanet deattu vuoiti guoktái. –Dat lea dieđusge go lei olgun ja lei dálvi ja scena lei nu erenoamáš stuoris. Maiddái biktasiid fertii ráhkadit hui erenoamáš vuogi mielde, go lei nu čoaskkis, muitala Scherpf. ¶
Hedda lea statueahtta Hedda Gabler-hámis mii lea sullii 40 cm alu. Scherpf muitala ahte go lea dušše okta statueahtta, de leat sii gávnnahan ahte bálkkašupmi berre čuoččut Beaivváža foajéas Guovdageainnu kulturviesus. –Mii áigut ráhkadit láse-montera gosa "Hedda" biddjo. Dainna lágiin sáhttet buohkat oaidnit dan, loahpaha ilus Sámi Teáhter hoavda Alex Scherpf. Aage Gaup ja Biret Máret leaba áin Lulli-Norggas, ja Min Áigi ii fáhten sudno telefuvdnii ovdal deaddileami. ¶
–Báhtarin bohttala sisa. Dat lea hui várálaš, ja dál lea lihtti dievvan, dovddásta son. Jan Ole Buljo válljejuvvuui sátnejođiheaddjin diibma, dan vuođul go lohppidii almmolaččat ahte áigu heaitit juhkamis. Buljos leat máŋga jagi leamaš alkoholaváttisvuođat. Dan čavčča lea su dilli šaddan váddáseabbon go ovdal. –Juo. Mieđihan dál ahte mus leat alkoholaváttisvuođat. Ja mun bivddán ándagassii go lean buktán váttisvuođaid earáide, erenoamážit iežan bearrašii, lohká son. Diibmá son muitalii válgasáddagis GLRs ahte háliida alkoholas eret. Son álggahii divššu dan dihte, ja manai hui bures. –Muhto mun in ipmirdan dalle man várálaš bohtal lei. Doivon ahte mus lei kontrolla das, ja botkejin divššu beare árrat. De mun álgen veahá máistit, muhto jáhkken ain ahte mus lei kontrolla. Dát lea hui várálaš jurdda, lohká Buljo. ¶
Go geahčastit gielddaid gaskas Finnmárkkus, de lea Kárášjogas gos bivdit besset njeaidit eanemus ealggaid. Kárášjogas lea dán jagi báhčinlohpi lasihuvvon 20 ealggaiguin, nu ahte bivdit sáhttet beaškalit 150 ealgga. Muhto statestihkka muitala maiddái ahte eai Kárášjoga bivdit nagot báhčit go badjelaš 60 proseantta earis. Sáhttit vuordit ahte lagabui 100 ealgga gal mannet ruitui dán čavčča. Guovdageainnus lea maid earri lassánan maŋimuš jagi 50 elgii maŋŋá go mannan giđa čađahuvvojedje ealgalohkamat. Lohkamat čájehedje ahte suohkanis ledje 50 dálveealgga, mii maid lea buorre lassáneapmi. Sivvan manne earri lea biddjon ná bajás Guovdageainnus lea dat ahte čakčat soitet leat ollu eanet ealggat mat eai oro dálvit suohkanis, muhto baicce orrot Anárjoga suodjaluvvonguovllus ja gos juo leat menddo ollu ealggat dálvet. Porsángu lea daid maŋimuš jagiid šaddan nubbin stuorámus ealgagieldan Finnmárkkus. Doppe lea dál lohpi báhčit 113 ealgga, mii lea mealgat unnit go diibmá lei, vaikke dalle ge eai nagodan báhčit go veaháš badjelaš beali earis. Deanus ja Unjárggas fas lea lohpi njeaidit oktiibuot 171 ealgga, mii lea sullii dat seamma go ovddit jagi. Unjárga lea Finnmárkkus go dábálaččat báhččojit eanemus ealggat earis go geahčasta proseanttaid. Doppe báhččojit dávjá badjil 90 proseantta earis. ¶
–Mii diehtit ahte girku boahtá leat áibbas dievva. Mii leat maid čohkken lassi stuoluid ja geahččalit ordnet girku nu ahte galget čáhkat eanemus olbmot girku sisa, muitala proavas Per Oskar Kjølaas. ¶
Kjølaas galgá ovttas gieldda báhpain Arild Hellesøy:ain čađahit oktasaš hávdádeami gos hávdádit dan golbmasa geat jápme busselihkohisvuođas mannan bearjadaga. Kjølaas muitala ahte galget leat dábálaš hávdádeamit. Juohkehačča nammii galget leat muitosánit, muhto oktasaš sárdni fal báhpa bealis. Buot dearvvuođat mat gullet daidda ovttaskas mánáide, fertejit dáhpáhuvvat muitosáni oktavuođas. Minddár lea sadji oktasaš dearvvuođaide ja liđiide. –Sii geat leat lagasolbmot dáidda mánáide leat cealkán ahte eai hálit earenoamáš guhkes hávdádeami, lohká Kjølaas. Son muitala ahte lagamuš olbmuide leat ráddjen čohkkánsajiid girkus, muhto earáide ii loga sáhttit lohpidit čohkkánsaji. –In sáhte lohkat eambbo go ahte fertebehtet leat árrat jođus. Maiddái skuvla áigu čuovvut hávdádeami. ¶
Juovllat galgá leat bassi goas bearrašat čoahkkanit. Muhtun bearrašiidda sáhttá geavvat nuppeládje - bearašearru. Beđar-Ánne vásihii isida massit ja juovlabasit šadde morašáigin. –Dalle gal orui, dego livččen lean áibbas okto dán máilmmes, muitala Ánne. ¶
Beđar-Ánne eallinvuorbi ii leat lemaš mihkkege álkes vurbbiid. Golmma geardde gávnnai son eallinustiba, muhto juohke golmma geardde lea eallin maid rivven su ustibiid. Vuosttaš isit Ovllá heavvanii Badje-Geavgŋái go lei bargomátkkis máhccamin. Ánde jámii luoddagurrii go lei mannan boastta ovddal ja Piera fas jámii geahpesborrasiin Ánne sallii. Muhto Ánne lea nana oskkus. –Dat lea buot Ipmil dáhtus. Ferten duhtat dan dillái maid lean ožžon, hoahkala son. ¶
Ánne lea riegádan Sirpmás, muhto lei náitalan Ándde-Jon-Ovllán Nuvvosii ja dasto ceggen dálu Báđošii, gosa leigga dasto ásaiduvvan. –Ovllá lei huksemin Gávás, go galmmii dan muddui, ahte son ii šat sáhttán joatkit barggu ja fertii vuolgit ruoktot, muhto dohko son ii goassige joavdan, muittaša Ánne. –Ánde heavvanii Badje-Geavgŋái. Munnos ledje dalle golbma máná, Márjá, Raili ja njeallje mánnosaš Máret. –Mun ledjen dal das beaivválaš doaluid siste, de boahtá Gunnán-Jovsset-Ánde muitalit ahkidis sága munnje, ahte Ánde gul lea heavvanan, šuohkeha Ánne. –Naa. Maid bat dal mun. Mun vuos čohkkedin. Ii olmmoš vuos dalán ádde, iige dohket alcces diekkáraš sága. Dat orui leamen beare deattaldas niehku dahje duohta fuones cukca. –Viimmat mun dohkkehin alccesan dan ja don dat gal árvidat, mo dalle olmmoš suorganišgoahtá ja de loktana losses moraš, muittaša Ánne dieid áiggiid ja geahččá olggos dego oainnášii dan bottu fas ođđasit. –Dalle gal orui, dego livččen lean áibbas okto dán máilmmes. Olbmot iske ohcat Ovllá, muhto eai sii gávdnan su, muitala Ánne. –Ándde-Jon-Jovnna, Ovllá viellja, guhte lei dalle vel rádjasoalddáhin ozai vieljastis Ovlla vel suosaid siste gitta dassái go Deatnu galbmui oalát. ¶
Ovllá gávdnui easkka maŋŋit geasi. Somby-gánddat ledje galbmostan jieŋa alde veajehiid bivdaleamen, go áice olbmo jieŋa vuoldi. Sii manne ja muitaledje ollesolbmuide ja go dat manne geahččat, sii dovdájedje, ahte Ovllá dat lea. –De viimmat mun bessen doalvut su Ohcejoga hávdeeatnamiid sivdniduvvon muoldui, muitala Ánne. –Ja dieđátgo mo vel lei, son hoahkala. –Doppe eai lean earátgo mun ja moadde soalddátalbmá. –Dat leat leamaš mus buot losimus juovllat guovttebeali áiggiid, dadjala vel Ánne ja leikesta munnuide gáfe. Go mun vuolggán, Ánne báhcá ráhpá luvdet muohttagis. Áilegas várrái eai šat báitte beaivváža suotnjarat. Muittán vel daid sániid, maid Ánne dajái: "Dat lea buot Ipmilis. Ferten duhtat dan dillái, maid lean ožžon." ¶
MÁHTTE EAMBBO: –Semifinálas gal ferte duođaleappot gilvalit, go moai máhtte eambbo go maid dál čájeheimme, muitala Nilut Joavkku Boasta-Issáht. Nubbi Nilut-čeahppi lea Ole Morten Klemetsen. ¶
–Moai ribaheimme boasttu vástádusa moatti gažaldagas, muitala Iešjoht Searra Jens Åge Holmestrand ja oaivvilda ahte livččiiga berren nákcet moadde čuoggá vel. Dán vuoru čohkkáiga soai Nils Olav Miennain goabbat studios ja Jens Åge lohká dan dahkan váddáseabbon go leaba hárjánan ovtta sajis čohkkát. Sihke čihččet a ja b gažaldaga lohkaba Iešjoht seara guovttos slurva boasttuvuohtan go eaba máhttán. "Galládin šadde Norgga nissonat spábbabálkumis Olympia Geassegilvvuin 1996:s?" lei gažaldat ja soai vástideigga goalmmádin, vaikko rievttes gažaldat lei njealljádin. "Norgalaš Knut Holmann leai mielde sihke 500 m ja 1000 m meallumis Olympia Geassegilvvuin 1996:s. Goappás vuittii son golli?" lei b gažaldat ja das vástideigga 500 mehtar, vaikko rievttes lei 1000 mehtar. –Diđiime rievttes vástádusa ja leimme čállán dan báhpira nala, muhto de árvaleimme boasttu vástádusa, muitala Jens Åge. ¶
Sihke Golgolaččat ja Časkil 04 leaba garra gilvaleaddjit. –Letne hállan miehtá čavčča ahte galggašeimme lohkat, muhto ean leat vel šaddan dan dahkat, muitala Iešjoht Searra Jens Åge. –Vaikko vel galge ge dan joavkku vuostá mii vuoittahallá nuppi ossodagas, de ii leat daddjon ahte dat leat álkit dan dihte. Leat gažaldagat mat mearridit goabbá vuoitá. Jens Åges ja Nils Olavis lea čielga mihttomearri vuoitit muitil ja čeahpi. –Go juo letne searvan, de lea ulbmil beassat finálii. Dál leat gal moadde juovlabasi, ja ferte oaidnit olle go lohkat ovdal go šaddet fas árgabeaivvit, loahpaha Jens Åge. ¶
Váivi, moraš, heahti, suivat, váigat, suhttu, eddon, hárpman, vašši, surgat, ruojus, ballu, soaiggus, ilgat, vuollánan leat soames sánit maiguin muitala makkár dillái leat borriid geažil šaddan buohkat Láhtinsiiddas - oktiibuot gávcci doalu. -Mii gillát garrasit sihke pyskálaččat ja ekonomalaččat goaskiniid ja getkiid dihte mat spedjet min siidda bohccuid, lohká Láhtinsiidda olmmoš Berit Kirsten Gaup Min Áigái. Son lohká ahte sis ii leat eará ráđđi go heaitit bohccuiguin jus eiseváldit eai válddegoađe duođalaččat dili. ¶
Láhtinsiida lea nammadan bargojoavkku mii bargá boranávdeváttisvuođain. Joavkku jođiheaddji lea Kirsen Berit Gaup. Bargojoavku lea čállán buot guoski departemeantaide, Boazodoallohálddahussii, Boazodoallostivrii, Sámediggái ja fylkamánnái reivve, mas huikkadit veahki go ain lea áigi. Norgga eiseváldit leat čállán vuollái sihke ILO-konvenšuvnna mii geatnegahttá várjalit boazosápmelaččaid boazodoalu. Láhtinsiida čujuha maiddái Norgga vuođđoláhkii ja olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdnii. –Go boranávddit áitigohtet eamiálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid, de rihkku Norgga stáda olmmošvuoigatvuođaid mat leat ON:a olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnas, beaškkala Kirsten Berit Gaup. ¶
-Vaikke eat guođašege ealáhusa eaktodáhtolaččat, de áiggi vuollái loktet borrit min, nu ahte lea seamma bures heaitit dan bále go lea mainna heaitá, fuomašuhttá Berit Kirsten Gaup. Hágas boazodoallonissonis lea čielga diehtu Norgga njunuš eiseváldiide, ahte ráfáiduhttin borriid laskama dihte lea boahtán boazodoallu vártnuhis dillái. -Boazodoalu ii gáju eará go fállet maid boazodoallit ieža gáibidit ja dáhttot, ja ii ge máid sii fállet. Dán rádjái eai leat fállán earágo boraspiriid mat loaktin láhkai gottašit buot lágan bohccuid mehciide, beaškkala suhttan Berit Kirsten Gaup. ¶
Solbakk evttoha maid ahte Š bláđi almmuheaddji lea Sámi mediafitnodat dahje ahte Gielddadepartemeanta dahje Sámi kulturráđđi lea formála almmuheaddji mii barggaha Sámi mediafitnodaga ráhkadit bláđi maŋŋá go Sámi mediafitnodagat friddja leat gilvalan barggu oažžumis. Árvala maid ahte barggu oažžu fitnodat mas lea juo doaimmahus ja eanebuš bargit. Dálá dilis leat dušše golbma dákkár sámi mediafitnodaga - Áššu, Min Áigi ja Davvi Girji. ¶
EANET MÁNÁT:Dutki Kamil Øzerk muitala iežas niegus, ahte sáhttá oastit sámegielat gálvvuid. Dasa lassin oaivvilda ahte sámi nissonat galget riegádahttit eanet mánáid. ¶
Erkke-Máret muitala mánnávuođa juovllaid ¶
–Dat ledje muhtin min gili, Roavvesavvona, gánddat geat ledje fuobmán balddáhallat min uhccibuid. Lei jo veahá seavdnjat, de bođii uvssas sisa olbmolágan ja álggii hállat apmasit. Mun in oaidnán gii dat bođii. Dalle mun čuovggastin lupmalámppáin ja oidnen hirbmat romis seamoádjá, muitala Erkke-Máret. ¶
De fas Máret muitališgoahtá daid stáluid birra. –Muhto dat ii vel lean das galle. Dan eahket bohte vel guokte eará stálu. Dál dat leigga guoktin. Ammal dat vuosttaš stállu lei nu suorganan, ahte vieččai alccesis skihpára, árvala Máret. –Min geahčen láve ijastallat Puhakka-nammasaš sárdnealmmái ja son lei jo boahtán min geahčai čoakkalmasstovus, go dát guokte stálu bođiiga. Puhakka válddii mu askáses ja gohčui mu ballatastit hálgguin daid stáluid. Mun gehččen gal hálggu guvlui, muhto in mun duostan goittotge ballatastit go ledjen nu ballán. –Das maŋŋá mun ballen guhká stáluin, easkka skuvllas hárjánin diehtit, ahte dat eai leange mahkke albma stálut. ¶
Buot buoremus juovlaskeaŋka, maid mánnán ožžon lei solju, muitala Máret. –Mun láven fitnat Elle-Karii, min lagamus ránnjái, muitaleamen ja čájeheamen buot maid ožžon. Dalle maid viehkalin vuos su geahčai rápmostit maid mun aiddo dál ledjen ožžon. Gal dat jo Elle-Káre rápmui mu solju ja mus lei hirbmat somá. –Nubbi juovlaskeaŋka, mii lea báhcán millii, lei uhca gohpuš. Dan lei addán munnje Pikká-Ovllá. Das mun láven juhkat gáfe ja buotnjut Marie-geavssaid. Daid mun ožžon juovllaid borrat nu ollu go háliidin. O hirbmat go dat ledje njálgát. Go letne geargan háleštallamis, de mun doalvulan vel Máreha guossástallat ovdalgo earránetne. –Na diekkáraččat dat de ledje mu mánnávuođa juovllat. Makkáraččat ležžet boahttevaš juovllat? ¶
Girjjis "Máhtte" , gii otne lea ressursagievra muhtin báikkis Finnmárkkus, muitala iežas surgadis dáhpáhusa internáhta eallimis Guovdageainnus 70-loguin. Issoras dáhpáhusaid ii vajáldahte goassege. Muittus lea internáhta mánáid helvet. Jagi badjel geavahuvvoi "Máhtte" seksuálalaš stohkosin stuorát gánddaide geat orru seamma lanjas. Son maid muitala movt maiddái nuorabut gánddat go son bággehalle čađahit seksuálalaš daguid. Internáhtas ledje unnán bargit. Váldosiva bidjá "Máhtte" Norgga eiseváldiid ala. –Sii čohkkejedje buot mánáid ovtta sádjai. Mánát ja nuorat šadde ovtta latnji, muitala son Ingjerd Tjelle girjái. ¶
Øyvind Ravna lea ovttas nenetseriin Zoia Vylkan ráhkadan dokumentára justa dán álbmoga váttisvuođaid birra. "Mørke skyer over Nestsjang" lea klassihkalaš riiddu birra Ruošša vuvddiin, gos álgoálbmot rahčá ja doarru stuorraservodaga vuostá. Vaikko ođđaáigásaš demokráhtalaš Ruoššas leat lágat mat suddjejit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, de ekonomalaš beroštumit bohtet ovdalii riikkas, gos duođaid gillájit ekonomalaččat. Vuovdenenetsariid eatnamiin leat gávdnan stuorámus oljogáivuid obba Ruoššas. Dát dahká netsariid dili áibbas veadjemeahttumin. –Viđa jagi geahčen ii gávdno šat min álbmot, váidala Ëjntu Ajvaseda, siidda boarraseamos dokumentárafilmmas. "Mørke skyer over Nestsjang" prográmma čájehuvvo NRK 1:žis Sámi Magasiinnas sotnabeaivve diibmu 17.00. ¶
Ja Shell:as lei reaškkas ja mokta rahpanbeaivvi. Ollu olbmot ledje boahtán, muhtumat sáhkkivuođain ja earát fas gávppošan dihte. –Ožžon liđiid go ledjen vuosttaš kunddar, muitala Veijo Turunen movttain. Son lea leamaš ovdal Shell kunddar ja áigu dál gávppošisgoahtit Shell:as. –Mii gal dovdat dáid "Ándde gánddaid" , bohkosa son ja lohká suohtasin gávppošit smađahkes bargiin. "Ándde gánddaiguin" oaivvilda Shell buvda ođđa bargiid geat leat ovdal bargan ovdalaš Samvirkelag:as man jođihii Lindd-Ándde Ánde. Sihkke beaivválaš jođiheaddji Leif Andreassen ja bargiguovttos Jørn Samuelsen, Rune Guttorm ja Per Iver Utsi leat sirdán Mega buvddas rastá luotta ođđa Shell buvdii. –Lea suohtas geahččalit veahá earalágan buvdabarggu ja lea hástalussan go fertet máhttit eambbo gávppošeami birra mii guoská biillaide, lohket ođđa bargiid. ¶
Shell ođđa eaiggát lea Bjørn Olav Paulen, M. Paulen A/S viessohuksenfitnodagas, Kárášjogas. Son diehtá ahte šaddá garra gilvu Statoil:ain ja Esso:in, muhto lea gearggus čájehit fámuid. –Mii fertet gilvalit čehppodagain ja fitnodatgilvvuin. Bensiidnagávpi lea áibbas ođđa gávpesuorgi midjiide ja šaddá suohtas oaidnit man garrasit nagodit gilvalit, lohká Paulen. Shell lea guhká leamaš gitta ja kundarat leat čadnon eará bensiidnagávppiide. –Mii áigut bargat garrasit dan nala ahte oažžut Shell kundariid ruovttoluotta, deattuha Bjørn Olav Paulen. ¶
SBR:s ii beasa eret vaikko leage johkafanas registrerejuvvon Deanučáhcádaga johkafanasregisterii. Juohkehaš ferte liikká johkafatnasa maiddái registeret ođđa registerii. Dan muitala Tromssa ja Finnmárkku duolloguovllu kanttorhoavda Atle Joakim Ságat aviisii. ¶
Mexico ii leat Bireha vuosttaš deaivvadeapmi Latin-Amerihkáin. Son lei vuosttaš geardde dan ivdnás máilmmeoasis mas leat nu stuora vuostálasvuođat 1997:s, go lei lonohallanstudeanta Ecuadoras. Maŋŋel go lei geargan joatkkaskuvllain ja jagi lei vázzán álbmotallaskuvllas, de nu váillahii latinamerihkálaš kultuvrra ja spánskalaš giela ahte mearridii álggahit norgga universitehtaoahpu pittoreska gávpogis Guanajuatos Mexico váimmus. –Lea stuora dáhpáhus leat Mexicos. Lassin hui buriide oahppodilálašvuođaide Ex-philas, de lea mis hui buorre vejolašvuohta oahpásnuvvat kultuvrrain mii lea dáppe, muitala Biret movttegit. ¶
Loahpas borgemánu rájes lea Birehis ja su mielstudeanttain Norggas eret leamaš njeallje diimmu Ex-phil logaldallan beaivválaččat mexicána skuvllas. Norgga oahppoguovddáža (Norsk Studiesenter) jođihemiin, ja guvttiin norgalaš filosofiijalogaldalliin, čuvvot norgalaččat logaldallamiid ja kollokvie-joavkkuid buot temáosiin maid fertejit čađahit ovdal sáhttet váldit eksámena Ex-philas ja Ex-phacas. –Dan ovddas go finadit muhtin auditoriumas gos leat máŋga čuođi studeantta, de oažžut dáppe buori čuovvoleami. Studeanttaid gaskkas lea erenoamáš buorre oktavuohta, ja lea lagas ovttasbargu logaldalli ja studeantta gaskkas. Lea maid álki jearahallat jus lea juoga masa háliida vástádusa. Jáhkán ahte das lea dadjamuš go mii galagt váldit eksámena Norggas skábmamánu loahpas, muitala Biret. ¶
DUOSTTA: Olof ii bala dieđiheames oaiviliidis. Ruoŧa gonagassii dieđihii njuolgut maid oaivvildii luođđobivddu birra. –Mun logan maid oaivvildan beroškeahttá geainna ságastan. Mun in vikka leat vuollegaš, nugo sápmelaččat álo leat geahččalan láhttet historjja čađa. ¶
Son ii bala ovddideames oaiviliidis dahje cuiggodit. Son geavaha earenoamaš bargovugiid, ja bargá rájakeahtta. Muhto ii son mahkkege teroristtaid gal leat. Olof T. Johanson geavaha buot návccaidis sámi áššiid ovddideapmái. ¶
Olof T. Johanson šattai beakkánin miehtá Sámi, ja oaččui Ruoŧa mediijain gohčodusa «Sámiid láidesteaddjin» , go mannan dálvvi balahuvvui bávkalan el-rávdnjestoalppu Jämtlanddas Lullisámis. Muhto politiijaid duođaštusat eai bastán, ja fertejedje su luoitit giddagasas. Ášši ii leat vuos loahpahuvvon, ja Olof ii hálit ášši birra dađi eambbo lohkat. Ii son árvádala maidege, ii sivahala geange, dušše imaštallá. Goitge jáhkká ahte vuoittašii jus ášši boađalii diggái bajás, ja soames ládje maid sávašii ahte nu dáhpáhuvvo. – Jus ášši boađalii diggái, de ii goit livččii šat sáhttán mu balahit áššis. ¶
–Mun vuohtán stuora beroštumi Eurohpas sámi áššiid hárrái, muitala Olof. –Olgoriikain leat čeahppibut bidjat áššiid stuorat perspektivii go dáppe Ruoŧas. Sii gehččet sámi áššiid álgoálbmot-perspektiivvas. Son jáhkká leat njulgestaga bággu bargat gaskariikalaččat jus sámi áššit galget ovdánit. –Buot álgoálbmogiin lea bággu ohcat doarjaga olgoriikain. Iežaset riikaid olbmot leat beare čadnon dološ kolonistajurddašeapmái ja riekteipmárdussii. Dan dihte ii gávnna ipmárdusa sis. ¶
Ieš oainnat bargá dakkár vugiiguin. Geavaha buot iežas áiggi ja návccaid sámi áššiide, iige bala barggus. Go Ruoŧa Sámediggi ráhppojuvvui 1993:s, lei Gonagas Carl Gustaw Gironis ráhpame dikki. Juste ovdalaš ráhpama, almmohuvvui ahte buot ruoŧelaččat besset searvat luođđobivdui. Ovdal lei dát bivdu leamaš sápmelaččaid hálddus. Olof lei áirrasiin dikkis, ja beasai dalle buorastahttit gonagasa. Go de šattai su vuorru buorastahttit, son njuolgut dieđihii maid oaivvildii ášši birra. Gonagas lei ieš maid manname bivdui, ja Olof celkkii man bahá son dasa lei. Eai buot sápmelaččat liikon ahte Olof nu garrasit dieđihii jur gonagassii. Muhto ieš ii beroš gean ovddas son ovddida iežas oaiviliid. ¶
Anders J.H. Eira lohká sidjiide - SeastinBáŋku 1 Davvi-Norga, Guovdageainnu ossodahkii, maiddái dehálažžan boazodoalu. Dasa lea nu álkis ágga, ahte stuorra oassi kundariin leat boazodoalus. –Boazodoallu lea stuorra kundarjoavku, jus juo ii leaš stuorámus, árvala Anders J.H. Eira. ¶
Báŋkohoavda ii loga báŋkui ávkin boazodoalu dušše dego eaŋkil kundarin, muhto maiddái obbalaččat. –Boazodoalu olis boahtá ruhta máŋgga láhkái, nugo orohagaid ruhtadoallu, iešguđet lágan boazodoalu foanddat ja hálddašanorgánaid. Leat máŋga ja ollu kundarat boazodoalu birra mat leat dehálaččat Guovdageainnu Seastinbáŋkui, muitala Anders J.H. Eira. ¶
BodneČáhci valjit sámeguovllus Sámi guovllu stuorra jávrriin lea Čáhci dovdomassii eanet go dábálaČČat ja bodneČáhci lea maid dábála3 dási bajábealde. Anarjávrri Čáhci lei ikte 38 cm ja Lokka-Porttipahta buo¤¤ojávrri Čáhceoaivi 67 cm dábála3 dási bajábealde. Hydrologa Heikki Hautala jáhkká bodneČázi leat dábála3 ollu maiddái leana lulliosiin. Gaska- ja Nuorta-Suomas lea boadneČáhcedilli hui heittot ja stuorra jávrriin lea unnán cáhci. ¶
–Bargiidbellodat lea álo bandihttošan sámi giellapolitihkain, beaškala NSR jođiheaddji Jánoš Trosten. Son lea sihke suhttan ja eddon maŋŋel go lea lohkan NRK Sámi Radio teaksta-TV:s Willy Ørnebakk árvalusa, ja oaivvilda ahte dat hukse áibbas boasttu guottu go sámegieláššebáhpirat gohčoduvvojit ruhtagolaheapmin. –Válddán Jánoža cealkámuša duođalažžan, muhto dán oktavuođas lea son áibbas boastut ipmirdan Ørnebakka árvalusa. –Ja jos Jánoš oaivvilda ahte Bargiidbellodaga giellapolitihkka lea bandihttošeapmi, de gal ferte son buorebut čuovvut mielde min giellapolitihka, lohká bellodaga joavkojođiheaddji Egil Olli. Willy Ørnebakk atná unohassan go dulkojit su árvalusa boastut. Son ii vuostálastte sámegieláššebáhpiriid sidjiide geat hálddašit sámegiela ja háliidit áššebáhpiriid sámegillii. –Muittuhan Jánoža ahte leat máŋggas NSR siskkobealde geat maid oaivvildit dan seamma go mun, loahpaha Ørnebakk. ¶
–Mánnán jo oahpaimet bivastatgálluid bargat birgejupmái, muitala Ánne Sofe Holmestrand (75) eallinvásáhusaidis birra Jergulis girjjis maid Anna Anita Hivand ja Hanna H. Hansen leaba čállán. "Áigi ii mana - dat boahtá" lea golmma sápmelaš nissona birra, iešguđetge buolvvas, iešguđetge árvvuiguin. Girjji mii áiddobeliid lea almmuhuvvon, lea álki ja miellagiddevaš lohkat. Čálliguovttos doalvuba min golmma iešguđetge nissona eallimiidda. Mii dovddiidat sin rahčamušaiguin doalahit sápmelašvuođaset. Reportáša lea huksejuvvon girjjis "Áigi ii mana - dat boahtá" . ¶
Kirste Biret Gaupas (57), gii lea buolvva maŋŋelis, lea okta juolgi boazodoalus, nubbi lea ođđaáigásaš eallinvuogis. Son oroda Rávdojogas Kárášjogas. Son turiste eallinlági ovddas. Son maiddái politihkke. Doarru badjenissoniidda oččodit eambbo vuoigatvuođaid. Go isit heavvanii 1966:s, de bázii okto golmma mánnosaš nieiddažiin, Ánne Rávnnáin. Kirste Biret lei 23-jahkásaš ja leaska. Nisu ii háliidan vuollánit boazodoalus, dat lei áidna eallin maid dovddai. Garra eallin álggii. –Bilkidedje, erenoamážit olmmáiolbmot. Eai lohkan leaskanissonolbmo nákcet dáid bargguid. Go badjelgeahččanvuođain eai bastán, de vuojehalle mu ealu, muitala son rahčamis dohkkehuvvot nissonolmmožin ja boazodoallin. Loahpas oidne ahte ii vuollánan, ja dohkkehišgohte su siiddaeamidin. ¶
–Boarrasat buolva oahpahii nuorat bulvii sámi eallinvuogi. Dál fertejit mánáidgárddit ja skuvllat fuolahit dan. Ieš in máhtáše oahpahit mánnásan duoji. Ii ge mus leat šibitdállu, ii fanas, eaige bohccot. In murje, in ge bivdde. Málesbierggu ja guoli vieččan Samvirkelágas galmmihuvvon, muitala Synnøve Solbakk (35). Fanasgiettis lea bajásšaddan. –Ledjen uhca nieiddaš go áhččán lei Čávžžus vuosttildeamen Álttá-Guovdageain`eanu dulvadeami. Álttá-ákšuvnnat bokte duháhiid soahtat sámi vuoigatvuođaid ovdii. Moriheimmet álbmogin, gáibidišgođiimet ruovttoluotta dološ rivttiideamet. Nu vuolggahuvvui Sámediggi, doppe gos Synnøve bargá dál. Vaikko son garrasit berošta sámepolitihkas ja oaččui sámegiel oahpahusa, de dovdá son ahte lea láhppán juoidá. Synnøve lea johtán miehtá. Lea maid orron Oslos urbána sápmelažžan. –Lean bajásšaddan sámi birrasis, muhto mii earuha mu seamma ahkásaččain Oslos? Synnøve lea dušše okta sis gii ii eale kultuvrra. Kirste Biret ja Ánne Sofe ballu ii leat dušši ballu. ¶
Jovnna-áddjá lávii hui dávjá fitnat min geahčen. Ledjen dalle nuppelot jahkásaš gándabunci. Moai leimme hui viššalat fitnat guossástallamin ránnjáid geahčen ja nuba vuot oktii moai leimme máhccamin min ránnjá Ándaras-Ovllá geahčen. Lei jo juovlaáigi álgán. Viehka buolaš dálki vel lei ja násttit šleđgo dievva čáhppes almmi ja mánnu maid jorbái várreravdda bajábealdi. –Doid násttiid bajábealdi go Jesus dál geahččá, go moai vázze ruovttu guvlui, mun jearralin ádjás. Áddjá oidnostii moddjesteame ja vilppodii almmi guvlui. Dalle dat geahčai munnje ja álggahii: –Gulaban áddjobaš. Don leat gullan skuvllas ja máŋgga eará sajes, ahte Jesus manai albmái helloduorastaga. Nuhan dat dáhpáhuvai. Muhto munba muitalan dutnje áddjobaš ovtta muitalusa muhtin Ivvára birra. Son lei hui rikkes almmái. Oktii dat bovdii guossin Jesusa, muhto son ii dovdan su. Mus dat gal sáhkkesvuohta loktanii. Mun liikojin ádjá muitalusaide. Mu mielas son lei hui čeahppi muitalit buotlágan dakkáraš muitalusaid maidda mun liikojin. Mášohisvuohta fallehii mu ja danne gohččonge ádjá: –De muital, vaikko áddjá leige juo lohpidan munnje dan muitalit. –Na, álggaha áddjá ja galggasta vel čoddaga. –Dat dáhpáhuvai dan áigge, go Jesus vel lei olmmošin dán máilmmes, son ii lean vel gillán ja jápmán ja bajuduvvon albmái. Na mo de, mun jearralan ahte fal áddjá ii heaittášii muitaleame. Lei muhtin beaivi, lahka juovllaid, Jesusa riegádanbeaivvi. Olbmot ledje ráhkadan ollu herskuid vai besset de borrat daid ovttas bearrašiinneset Jesusa gutnin. De lei Ivvár vuot váccašeame olgun olbmuid siste ja áicá Jesusa sin gaskkas. Son ii lean ovdal beassan ná lahka Jesusa ja nuba son roahkkadii váimmuses ja latnjalastii daid ollu olbmuid gaskka Jesusa lusa. Ja go son lei beassan su lusa, son dajai Jesusii: - Mun lean gullan du birra ollu buriid ja lean gullan maid du árbmu daguid birra ja danne mun háliidan dál, ahte don boađášit mu lusa otne ja boradivččet muinna ja mu bearrašiin ovttas. Jesus geahčai Ivvárii guhká ja celkkii: –Mun oainnán du duohta ja njuoras váimmu ja danne mun lohpidan, ahte otne mun boađán du geahčai ja boran ovttas duinna ja du bearrašiin. –O dán illu beaivvi maid mun ja mu bearaš galge otne beassat vásihit, movttiidii Ivvár. Ja nu Ivvár ilus latnjalastii vuot dan olmmoš eatnavuođa čađa ja viegai ruktoses ja muitalii bearrašiiddes, ahte Jesus lea lohpidan boahtit sin geahčai ja borrat singuin ovttas. –Ále jo fille, hoahkalii eamit. Muhto seammás son doapmagođii čorget ja stellet ain eanet ja rávvii mánáideaska láhttet čábbát go Jesus lea sin luhtte. Go buot ledje gárvát sii čohkkededje vuordit alla guossi. Sii čohkkájedje ja ain fitná juogo Ivvár dahje su eamit guovlaleame juogo Jesus boađášii. Golai áigi, iige Jesus ihtán. Soai álggiiga juo eahpidit, bođešgo Jesus ollenge. Áddjá bottoša ovdago joatká. Mun dat guldalan dárkket ádjá muitalusa ja mađe guhkelebbui áddjá dat ovdánii, dađe eanet orro almmi násttit ravkimin ja dađe šearradeabbon maid mánnu báittii. Guovssahasatge vel ihte ja šlieđggatalle dego livčče datge illudan muinna ovttas ádjá muitalusas. –Na nu, dadjala áddjá: –Ivvár gázzi dat vurddii ja vurddii. De viimmat skoalkalii muhtin uvssa duohken. Ivvár dadjalastá vel ovdalgo viehkala leahkkut uvssa: –De bođii Jesus. Muhto maid galggaš, uvssa olggobealde čuožžu unna gándamánáš smávva seahkaš vel gieđas. Go Ivvár dovdá su ránnjá geafes bearraša mánnán Ivvár rogáda: –Na maid don ges leat vuolgán ánuhit. Gánddaš veaháš healkkeha Ivvára garra jienas, muhto liikká son sáhttá jearrat: –Eadni áiggošii láibut midjiide varas láibbi, muhto mis eai leat jáffut doarvái, attášiigo čeahci midjiide veaháš dán seahka sisa? –In atte dál maidege, midjiide lea boahtimin alla guossi. Mana duon nuppi ránnjá lusa ja bivdde das, logai Ivvár, ja seammás son beaškalii uvssa gitta. –Iigo lean vel min guossi? jearrala eamit go isit boahtá bosu sisa. –Ii. Duon dálu duolva gánda lei vuot ánuheamen jáffuid, belkkii Ivvár. –In addán, inge atte. Ovtto lea vuorjamin. Áddjá doallá vuot bottoša ovdal go fas joatká: –Na golai vuot áiggáš, de vuot gullosta uvssa duohken muhtin boahtemin. Go Ivvár leahkasta uvssa, de doppe čuožžu muhtin boares áhkku ja ánuha veaháš láibebihtá, go ii nagot šat ieš láibut, iige sus leat gal jáffutge. Seammaláhkai geavai áhkkui go gándiige. Son bijahalai mannat ja fitnii vel garuid Ivváris. Eahket lea juo joavdan guhkás, iige guossi Jesus iđe. Eamit árvaladdá juo, ahte Jesus lea vajáldahttán sin ollásit. Ja go eamit dan lei dadjan, dalle skoalkalii vuot uksii. Ain Ivvár riepmalii rahpat uvssa. Dál doppe čuoččui raso biktasiidda gárvodan almmái, guhte lei juo oalát galbmomin ja nelgon hirbmosit. –Iigo dálus livččii munnje veaháš borramuš, mun lean hirbmosit nelgon ja galbmon, inge leat fitnen máŋgga beaivái earágo čázi ádjagis. Dalle Ivvár moaráhuvvá ollásit ja garrudišgoahtá: –O neavre nelgon gumppet. De čáhpot mu ráhpá aldi eret ja dalán. Dát dállu ii leat din láhkašaččaid várás. Ja nu vuot bijahalai mannat okta dan beaivve riggá uvssas dohko gos lei ihtán. Áddjá vuot bisseta muitalusa ja geahčadallá almmi go das leat čuovggat dievva. Áddjá dadjá munnje: –Ammat de illut albmi. Mun mieđihan. Na bođiigo Jesus Rikkes-Ivvára geahčai? mun jearralan, dasgo háliidan diehtit mo aitto geavai. Ii boahtán. Muhtin earát vel fitne dan eahket sutno geahčen, muhto buohkaide geavai seammaláhkai go lei geavvan gándii, áhkkui ja ráso áddjái. Mátkái lei bidjan Ivvár buohkaid attekeahttá maidige sidjiide. –De bođii juo maŋŋit eahket. Iige šat ihtán oktage uvssa duohkái. Sii váibe vuordit Jesusa ja nu sii fertejedje viimmat mannat nohkkat. –Nuppe beaivve Rikkes-Ivvár manná vuot olggos olbmuid sisa ja oaidná doppe Jesusa. Dalle son vuot latnjii iežas Jesusa lusa. Ja go son bođii Su lusa, son jearralii veaháš moaitin suopmaniin Jesusis: –Don it boahtánge min geahčai ikte, vaikko ledjet lohpidan. Dalle Jesus geahčai Ivvárii guhket ja celkii: –Mun fitnen ikte du uvssa duohken máŋgii, muhto don it luoitán mu sisa. Dalle Ivvar hirpmástuvai ja jearahišgođii: –Goas? Mun in du oaidnán. Min geahčen fitne dušše gearjideaddjit ja šlárvvat, muhto du mun in oaidnán. Dalle Jesus geahčai sutnje guhká ja celkkii: –Don it dovdan mu. Mun ledjen dat gánda, guhte bivden sehkkidan jáffuid, muhto don bidjet mu eret. Mun ledjen maid dat boares áhkku, guhte bivden dus láibebihtá go mus lei nu nealgi, inge šat ieš veadján láibut. Dallege don bidjet mu mannat. Mun ledjen maid ráso, galbmon ja nelgon almmái ja gean maid bidjet eret iežat geahčen ja garuhit vel mu. Ja mun ledjen vel dat earátge geat fitne ikte eahkedis du geahčen ja it goassege don luoitán mu sisa. Don it dovdda vel mu. Don leat gullan: –Buot maid don dagat mu uhcimusaidan ja lagamuččaidan, dan don leat dahkan munnje. De mana, álege šat eahpit. Borat mu go mus lea nealgi, bivdde mu lieggasii go mun lean galbmomin. Atte munnje čázi go mus lea goiku ja jeđđe mu go mus lea moraš. Dalle Ivvár áddii ja nu son dovdagođii Jesusa. Ja nu geavai, ahte das maŋŋá Ivvár ii goassege bidjan ovttage eret iežas geahčen. Dalle Jovnna-áddjá jaskkodii. Muhto go moai bođiime min šilljui, de Jovnna-áddjá geahčai munnje ja dajai: –Don áddjobaš maid galggat vádjolit Jesusa rávvaga mieldi. Dalle don leat sivdniduvvon Ipmeláhči čalmmiid ovddas. ¶
Buljo oaččui logi jiena. Anton Dahl ja su joavku ožžo dušše ovcci jiena maŋŋil go Čoahkkanan Risttalaččaid áirras Aslak P. Bals jorggihii maŋemus diimmuid ovdal válgga. Ovdditbeaivve ledje maŋemus čoahkkimat politihkáriid gaskka goappašat joavkkuin. Buljo joavku ii geargan čoahkkimiin ovdal beal-viđas duorastaga čuovganeapmái. Dalle lei Aslak P. Bals jorgalan fas Buljo-jovkui, muhto dan ii diehtán Dahl-joavku. Sii hirpmástuvve go Bals fáhkkestaga attii doarjaga Jan Ole Buljo:ii. Lea leamaš stuorra eahpesihkarvuohta movt Bals áigu jienastit. Son lea ovdal čállán vuollái šiehtadusa mii attii Buljo:ii sátnejođiheaddjistuolu, muhto maŋŋil son doarjjui Anton Dahla sátnejođiheaddjin. Leat leamaš hui ollu čoahkkimat, telefuvnnat, ja garra deaddu Bals:a vuostá, vai son fas jorgala boares šiehtadussii. ¶
Festivála-ovdaolmmoš, Mohd Tuah Jais hálida viežžat festiválii iežaset musihkáriid riikka siskkožis ja seaguhit sin daid internášunala musihkáriiguin mat leat festiválas mielde. Ná han kretaivitehta badjána, ja sáhttá dalle iskat sáhttá go iežas musihka seaguhit eará joavkkuid musihkain. Festiválas musihkárat Sarawakas ja Latin-Amerihkás čuojahedje ovttas bargojoavkkuin, ja sáhttá ilbmat CD:a dáinna musihkain, dadjá Mohd. Sihke Mohd ja Raine-Beusch jáhkiba ahte árbevirolaš sarawakalaš gitára, sape, šaddá dat boahte ii-oarje čuojanas masa musihkkamáilbmi oalát liiko. Dán streaŋga-čuojanasa geavahit olbmot guovddáš Borneo guovddáš guovlluin, ja geavhuvvo sihke lávlun ja dánsu oktavuođas. ¶
Go joavddan stuora studioi, čohkohallet mánát jaskadit stuoluideases, guldalit Leif Petter Grønmo litna jiena. Son muitala dan áiggis go Jesus riegádii. Sii cahkkehit njealját gintala. Vuordináigi lea badjel. Mii ávvudat Jesus riegádanbeaivvi ja juovllaid. ¶
Beavddi alde lea stállja, krubba, Jovsset, Márjá ja golbma viisá. Maiddái sávzzat ja eará eallit leat stálja sis. Go Jesus riegáda, bidjet mánát máná kruppa sis. Márjá ja Jovsset leaba movttegis váhnemat. Sávzzat ja gusat geahčadit dan almmi máná. Dađi mielde bohtet dat golbma viisá, maid maiddái dovdat ovdalaččas. Mánát roahkkadit sirddašit ja bidjalit Márjjá ja Jovsseha ja earáid dohko gosa gullet, dađistaga go Leif Petter muitala dáhpáhusas mii geavai 2000 jagi áigi. Jesus mánná oažžu skeaŋkkaid, golli, suovvasa ja myrra. ¶
OLLUSAT DÁHTTOT VEAHKI: Kárášjoga sátnejođiheaddji muitala ahte measta buot doalut leat čálalaččat dáhtton veahki. ¶
Dronnet Sonja dat lea ieš háliidan iežas luođi čállojuvvot nuohtaiguin. –Ii orron heiveme dušše báhpira addit Gonagassii ja Dronnegii. Danne fuobmájin sistepearpma, muitala Sara Marielle. ¶
Bajásšaddan luđiinSara Marielle lea bajásšaddan luđiin. –Lávejin juoiggadit áhčán go son lávii jávkat mátkkiin. Luohti han lea muittašanvuohki ja rámponvuohki, muitala son. Dál vázzá Sara Marielle joatkkaskuvlla Moldes, muhto rievtti mielde livččii háliidan musihkkasuorggi vázzit. Son lea ovdalaččas dovddus Riddu Riđđu festiválas ja juoiggai maid Sámi duhátjagi ávvudeamis Njávdámis. Sara Marielle čuojaha fioliinna luohtái ja muitala alddis beroštumi bargat dainna musihkkavugiin viidáseappot. ¶
Nystø ii mieđit ahte raporta ii leat dohkálaš ja ávkin masage. –Mun in oainne iešalddis ahte raporta nu stuorrát váikkuha ieš dasa mii guoská sámegiel aviissaid ruhtadeapmái, muhto dat nanne min ákkastallama, go čujuha hui bures ahte konklušuvdna masa Beaivepreassalávdegoddi lea joavdan ii doala deaivása ge. Lea buorre go lea okta olggobeal instánsa mii fágalaš vuođu alde buktá dán konklušuvnna Beaivepreassalávdegotti vuostá, deattuha son. ¶
SÁPMI: Sámedikki válgalávdegoddi árvala čuovvovaččat nammaduvvojit Sámedikki doarjjastivrra lahttun ja persovnnalaš várrelahttun 3. válgaáigodaga lohppii: Lahttun: 1. Jarle Jonassen, NSR, jođiheaddji 2. Marie Therese N. Aslaksen, Barggiidbellodat, nubbinjođiheaddji 3. Tone Amundsen, Friija joavku 4. Per A, Bæhr, Friija joavku 5. Nils Henrik Måsø, Guovddášbellodat 6. Randi A. Skum, NSR 7. Willy Ørnebakk, Bargiidbellodat Persovnnalaš várrelahttun: 1. Olav Dikkanen, NSR 2. Randi Solli Pedersen, Bargiidbellodat 3. Amund Eriksen, Friija joavku 4. Marit Kristine Hætta Sara, Friija joavku 5. Ove Johnsen, Sámi válgalihttu 6. Tore Bongo, NSR 7. Josef Vedhugnes, Bargiidbellodat ¶
SÁPMI: Sámedikki válgalávdegoddi árvala čuovvovaččat nammaduvvojit Sámedikki válgalávdegotti lahttun ja persovnnalaš várrelahttun 3. válgaáigodaga lohppii: Lahttun: 1. Ole Henrik Magga, NSR, jođiheaddji 2. Margreta Påve Kristiansen, Bargiidbellodat, nubbinjođiheaddji 3. Asbjørg Skåden, NSR 4. Amund Eriksen, Friija joavku 5. Geir Liland, Sámi válgalihttu Persovnnalaš várrelahttun: 1. Birger Nymo, NSR 2. Per Solli, Bargiidbellodat 3. Laila Gunilla Wilks, NSR 4. Áile Javo, NSR 5. Roger Pedersen, Sámi válgalihttu ¶
Nilut Joavkku jođiheaddji Brita Triumf muitala ahte sii leat plánen cupa issorasat maŋemus áiggi. –Dán vahkkoloahpa galgat čađahit olles 72 čiekčama. Oktiibuot 26 diimmu effektiivvalaš čiekčan. Visot ferte doaibmat albmaládje, lohká Brita. Britas lea maiddái erenoamáš dáhpáhus otná rahpamis Báktehárjjis. –Mis lea somás dáhpáhus. In hálit muitalit juste mii dat lea, muhto lea okta nuorra sámi nieida gii galgá lávlut rahpama oktavuođas. Son ii leat dovddus, muhto lea hui čeahppi lávlut, muitala Brita. ¶
–Sotnabeaivvi lea maiddái falástallan-stipeandda geigejupmi. Dat dáhpáhuvvá finálaid gaskkas. In muital gal gii dan oažžu, lohká Brita. Nilut Cupas leat dieđusge olu spábbačiekčamat, muhto dan oktavuođas leat maiddái eará doalut Guovdageainnus. Lea ealli musihkka goappašat pubain Guovdageainnus, ja maiddái Guovdageainnu hoteallas. Brita muitala ahte nuoraidklubba lea rabas sihke bearjadaga ja lávvordaga. Dát lea fálaldat 14-18-jahkásaččaide. Brita muitala ahte dađi bahábut ii leat Kárášjoga joavku Ávju mielde dán jagáš cupas. –Sii leat leamaš mielde juohke jagi ovdal, ja mun in dieđe manne sii eai leat mielde dán jagi, lohká son. –Muhto háliidan deattuhit ahte lean hui duhtávaš dán jagáš nissonjoavkkuiguin mat leat mielde, sis lea hui alla dássi. Máŋggas sis leat Norgga buoremus čikčiid searvvis. ¶
Buljo lohká ahte suohkan ii berre stuoridit dan doaimma mii dal lea Náranaččas ja Riebanváris, ovdal go lea čielggadan ahte muohkadeami šadda suohkana rájiid siskobealde. Buljo muitala ahte sin joavkkus ii leat šiehtan čálalaš politihkalaš šiehtadusa, muhto lohká ahte lea leamaš hui stuorra soabalašvuođa joavkku siste polithlkalaš aššiide man birra sii leat hupman. ¶
–Vuosttaš ulbmil prográmmas lea ahte oahppit ohppet amasgielaid lunddolaš birrasis geavaheami bokte, muitala giellaoahpaheaddji Martin Pope. –Eaŋgalsgiella lea oahppiid oktasaš bargogiellan. Muhtimat ohppet maiddái duiskkagiela ja besset dan geavahit ovttasbarggus Nuorttariikka oahppiiguin. Oahppit geat fitne Kárášjogas giđđat, geahčadedje ovttas Kárášjoga oahppiiguin Kárášjoga servodaga máŋggaid beliid. Das lea ráhkadan čáháhusaid maid leat čájehan ruovttuguovllus. ¶
Andorfas gehččet fas Kárášjoga oahppit servodaga ja beaivválaš eallima olgobeale olbmuid čalmmiiguin, ja Andorfa oahppit oahpes olbmuid čalmmiiguin. Boađus dán guorahallamis čájehuvvo fas Kárášjogas dálvet, dasto geahččala Sámi joatkkaskuvla fidnet čájáhusa Kárášjoga birra Kárášjohkii. –Guokte vahku barget oahppit joavkkus ráhkadit juoidá maid váldet fárrui ruoktot. Mii dáidit čájehit bohtosiid Rabas skuvlla oktavuođas ođđajagemánus, soaitit juo ovdal, čilge Martin Pope. ¶
Ole Máhtte muitala ahte dát bargu lea doaibman hui bures, ja lea leamaš hui miellagiddevaš bargu. Ole Máhtte lea leamaš guokte jagi oahppiid ráđis. Son lea maid leamaš Girkonjarggas ákšuvdnalávdegotti kursas. Dán jagi leigga Ailo Gjerpe ja Kristina Sara leamaš kursas. Dán jagi sii ohppe mo ruđaid galget oažžut sisa, ja fáddá lei "OD" . Muhtimat geat eai hálit searvat ODbeaivái, oččot bargat skuvllas. Sii galget rahkadit seaidneáviisa OD birra, gosa ruđat mannet. ¶
Ekonomálaš lávdegotti logut čájehit ahte Guovdageainnus leat jeagoheamos boazodoallit. Doppe leat dušše 43 % čuvvon gáibádusaid. Kárášjogas leat 66 % deavdán njuovvangáibádusaid ja ožžon doarjaga. Tromssa boazodoalliid gaskkas leat 65 % ožžon doarjaga. Muhto vaikko Guovdageainnu boazosápmelaččat eai oaččo stádas doarjaga, de orrot goitge birgeme. Sosialhoavda Eli Synnøve Hansen muitala ahte sii eai leat maŋemus viđa jagis vuohttán lassáneami boazodoalliid gaskkas geat ohcet sis veahki. ¶
Juohke boazodoallis Norggas lei diibmá gaskamearálaččat vuollel 100.000 ruvnno dienas. Juohke doalloovttadagas lei seamma lohku birrasit 165.000 ruvnno, čájehit boazodoallohálddahusa logut. Bargomárkankántuvrras lohket seammá go sosialossodagas. Boazodoallit eai dorvvas stádas ohcat veahki. Sii eai leat vuohttán ahte boazodoallit dieđihit iežaset barggoheapmin go manná hejot. –Eanaš boazodoallit dinejit nu hejot ahte ii gártta beaiveruhta sidjiide, muitala Geir Larsen, Áltta guovllubargokánturvrra hoavda. ¶
Ođđa girji muitala kaurnaálbmoga birra mii lea boktán gielaset 70 jagi maŋŋel go giella jávkkai. 8. siiddus ¶
–Poitiijat leat ožžon váidaga, mas boazoeaiggát čuoččuha siidaguoimmi áitán jámas časkit, mii mearkkaša ahte nubbi lea áitán nuppi goddit, muitala Boazopolitiijaid hoavda Sverre Mienna Min Áigái. Mienna muitala orohaga galgan vuojahit ealu nannamii, muhto soames seamma orohatolmmoš áiggui luoitit ealu fas geasseorohahkii. –Son gávnnahalai siidaguoibmái, go lei njeaidimin vuojahangárddi masa ledje ealu čohkken. ¶
Sverre Miennas lei ikte maid leamaš oktavuohta bálvváiguin. –Bargu manna bures dál doppe, muhto dálki lea heitot, muitala Mienna. Son diehtá ahte boaozoeaiggádat fertejit helikopteriin čohkket ja vuojehit fas gárdái daid bohccuid maid ribahedje olggos gárddis dáhpáhusa geažil, muitala Mienna. Son lohká soames háve dáhpáhuvvot, ahte boazopolitiiját fertejit čorget go čuožžilit riiddut boazodoalus. ¶
Leansmánneámmát navdá ahte Kárášjotalmmái lei vuovdimin godena. Iige dieđe vuos leigo son vuovdimin hášša maid dahje lei go gávdnon hášša su iežas atnui. Robin Lindberg lohká iežas bissehan albmá rutiidnakontrollas sotnabeaivvi čuovganeapmái márkanis. Almmái 30 jagiin lei vácci, ja jugai godena buohkaid oidnosis almmolaš báikkis. –Easkka go bijaimet su giddagassii gávnnaimet hášša, muitala Lindberg. Leansmánne lea sádden sihke hášša ja godena analysii. Háššaalmmái sáhttá fas vuordit ráŋggáštusa áššáskuhtti eiseválddiin. ¶
Dađe mielde go lean ádden NSR:a otnáš njunnošiid, go lean njuolgga jearran sihke presideanttas ja stivraovdaolbmos, de lea organisašuvnna oaivil ain dat ahte sámi servodaga ásahusat/organisašuvnnat, eai ge dáža, galget oamastit ja stivret sámi aviissaid. Ammal dalle boahtte giđđii čielgá Sámedikki evttohus dasa man láhkai dát galgá ollašuvvat. Dán rádjái gal eai leat sámi njunuš politihkkáriid dagut leamaš sin sárdnuma mielde. Geavai han omd. nu go muhtin sámi organisašuvdna mannan dálvvi dáhtui Min Áiggi ossosiid oastimii ruhtadoarjaga Sámediggeráđis, mas NSR:s leat njeallje lahtu viđa lahtus, de biehttalii ráđđi bidjamis Sámi ovddidanfoanddas dasa ruđa. Diet foanda han lea áidna mas Sámediggeráđđi lea sáhttán váldit ruđa go ráđi mielas leat leamaš erenoamáš polithkalaš sivat dasa. Ráđđi omd. diđii bures dan ahte sámi organisašuvnna ossosiid oastin lei danin ahte eastadit Finnmark Dagblad šaddamis sámi aviissa stuorámus oamasteaddjin. Maid diet muitala Sámediggeráđi mediapolitihkalaš áigumušain? Ahte ii áiggo maidige ovdal go plána lea gárvvis? ¶
–1924 oaččui ođđa lága man mielde sáhtii gieldit boazodoalu guovlluin gos áiggui seastit beahccevuvddiid. –Lága ovdabarggus namahuvvo sihke 1901 boazoguohtunlávdegoddi ja Urbye čielggadus, muhto ii boađe mokte ovdan maid Urbye-gázzi oaivvildii boazodoalu vuoigatvuođaid birra, čilge Kirsti Strøm Bull. Son muitala ahte Urbye maid árvvoštallá makkár buhtadusaid ferte boazodollui máksit jos ráfáidahttášii vuvddiid. Eará sániiguin son dohkkehii ahte boazodoalus lei suodjalus geavahangáržžidemiid ektui. ¶
Inga Guttorm lea 19 jagi boaris ja vázzá Kárášjoga joatkkaskuvllas 3A:as. Son lei barggus OD-beaivvi Essos Kárášjogas, ja lei ieš ohcan dán barggu. Son bargá maiddái vahkkoloahpaid Essos. Su bargu lea čuožžut kassas ja buot maid buvddas galgá bargat. –Lea hui ollu bargu jus ollu olbmot fitnet, muitala Inga. Su mielas ii leat dát gal boahtteáigge bargu sutnje. Su mielas gal lea buorre go Kárášjoga joatkkaskuvla lea searvan čoaggit ruđaid nieiddaide geaiguin ii leat ráđđi vázzit skuvlla. ¶
Sámi Áigi čuovui akšuvnna Eidsvoll giettis olggobealde Norgga parlameantadálu beaivvis beaivái. Mii fas prentet ođđasit sin artihkkala dovddus akšuvnnas. Čálus lea veaháš oaniduvvon. ¶
Sámi joavku vástida Nordli:ai ahte sii álget nealgudit iežaset. –Ráđđehusa vástádus gáibádusaseamet lea negatiiva, ráđđehus ii mieđa bissehit Á/G eanu dulvadeami. Dat lea hirbmat šállošahtti, ja mii eat oainne eará čovdosa go álggahit nealgudanstreaikka. Joavku muitala viidáseappot ahte olu organisašuvnnat sihke olgoriikkain ja Davviriikkain leat sidjiide sádden doarjjatelegrámmaid ja breavaid. Diibmu 13.00: Politiveahka boahtá Eidsvoll gieddái ja politimeašttir gevre sámi joavkku čáhpodit oktan gođiineaset eret dás ovdal beal viđa áiggi. Politeaddjit addet lobi cegget goađi nuppe beale gáhta asfáltta ala. Viidáseappot gáibidit politeaddjit ahte joavku ii galgga demonstreret eambbo go diibmu 09.00-21.00. Sámi joavku ii dohkket goappáge dáin gáibádusain, ja bissu ain Eidsvoll giettis go lea justisministtar Andreas Cappelenas vuordimin vástádusa gos galget beassat demonstreret. Olbmot čoahkkanit dađistaga ja čuvvot sápmelaččaid nealgudanstreaikka ijatbeaivvi. Earret eará boahtá doarjja WCIP:s, IWGIA:s, Survival International:s, NSR:s, Sámiid Servviin ja muhtun gaskariikkalaš luonddugáhttenlihtus mas leat badjel 10 miljon lahtu. Sámi Ædnamsærvi (SLF) lea vuostá akšuvnna, ja dadjá ahte eai leat sápmelaččat duogábealde. Sámi joavku vástida dieđáhusain mas celket SLF:s eai leat eanet go golbma báikkálaš searvvi. –Sin ulbmilparagráfa mielde eai sáhte vuostálastit ovttage Stuorradikki mearrádusa. Muđui eai leat praktihkalaččat ovddidan sámi áššiid. Oaivegávpoga áviissat čállet dáid dáhpáhusaid maŋŋá ahte stuorra máilbmi lea fuomášan sápmelaččaid. Áviissat muitalit maiddái ahte politeaddjit eai leat vel čorgen Eidsvoll gietti. Eahket:Politeaddjit eai leat vel čorgen sápmelaččaid eret. Moadde duhát olbmo leat čoahkkanan goađi birra. Nealgudeaddji joavku ávžžuha olbmuid bissut ráfálažžan, eaige vuostálastit jos politeaddjit bohtet. ¶
Videofilbma lea boađus prošeavttas maid Internašunála instituhtta nanu ovdáneamis Canadas lea čađahan. Dat duođašta daid rievdamiid maid inuihttaálbmot Sachs Harbouras lea vásihan maŋemus jagiuid. Globálalaš liekkadeapmi lea mielddisbuktán ahte permabuolaš suddá. Inuihtat geat orrot Sachs Harbouras, mii lea arktiska sullos Canadas, leat dovdan hui bures váikkuhusaid dás. Sii muitalit ahte ahte eana viesuid vuolde "jávká" danne go jikŋon eana suddá. Sidjiide lea maid šaddan hui váttis bivdit cariboua (gotti) ja jiekŋaguovžža danne go jiekŋa mii lávii sullo birra geasi áigge lea eanaš suddan. Dát lea mielddisbuktán ahte jiekŋaguovžžat ja njurjot mannet guhkelebbui meara nala jiekŋabalduid mielde ja šaddá váddáseabbon bivdit daid. –Mii eat dieđe goas sáhttit mannat jieŋa nala ja bibmu manná dobbelebbui ja dobbelebbui. Min eallinvuohki lea rievdame, muitala Rosemarie Kuptana, gii maid orru Sachs Harbouras. ¶
Rosemarie Kuptana eadni, Sarah Kuptana, muitala ahte ollu lea rievdan dan rájes go son lei nuorra. –Dál ii gávdno báljo šat cariboua sullos. Jiekŋaguovža manná guhkkelebbui, ja guvlui bohtet dakkár riebanat mat eai leat ovdal goassege leamaš guovllus. Ovdal lávii nu galmmas ahte boaldinolju lávii galbmot ja šaddan dego dildi. Leat maid boahtán guollešlájat mat eai leat ovdal oidnon, earret eará luossa ja sallit, mat eai láve boahtit nu davás. Geasset leat eanet divrrit go ovdal lávejedje. Báikki álbmot jáhkká dasa sivvan guhkit gesiid ja eanet čázi gos divrrit besset lassánit. ¶
Ii goassege ovdal leat P4 sádden sámegielat sáddagiid ovdal, vaikko leat ge álggu rájes leamaš geatnegahtton sáddet sámegielat sáddagiid. Dál leat mearridan ahte ovttasbarget GLR:ain sáddet sámegiel sáddagiid. –Dát lea positiivvalaš ja gelddolaš sihke midjiide GLR:as ja suohkanii, lea hui buorre ahte vuoruhit báikkálaš fitnodaga, lohká Johan Mathis Gaup, ja lasiha ahte sidjiide GLR:as lea hui stuora árvu go besset ovttasbargat P4:žiin. –Dál fertet gávdnat olbmuid geat sáhttet lohkat dáid ođđasiid radios. Mii čállit ođđasiid ieža, muhto dárbbašit lohkkiid. Mis leat GLR:as máŋgasat geat sáhtášivččii lohkat ođđasiid, muhto mii ohcat maid ođđa jienaid. Ferte leat buorre radiojietna, ja buorre sámegiella, lohká Johan Mathis Gaup. P4:š lei almmuhan journalista-virggi Tromsii, muhto das ii šatta dál mihkke. Johan Mathis Gaup muitala maid ahte sis lea dál šiehtadus mainna sihke GLR ja P4:š lea duhtavaš. Muhto son maid deattuha ahte lea álggos dušše geahččalanprošeakta miessemánu rádjái. –P4 de árvvoštallá movt lea mannan, ja movt viidáset dahket. Gaup muitala ahte soahpamuš P4:žiin lea dehálaš GLRa ekonomiijai ovddasguvlui, ovttas eará miellagiddevaš prošeavttaiguin maiguin GLR lea bargame. ¶
–Mun ledjen áibbas unna nieiddaš go mun oidnen vuosttaš háve juovlastálu, muitala Máret, go álge háleštallat su čáppa čorges visttis juovllaid birra. Go mun boađán Máreha geahčai son muitala munnje, ahte son lei aiddo vuolgaleamen guossástallat muhtin oahppása ja danne son lea nu čiŋadan rukses luhkain, vuolbbiin ja láđđegahpiriin. Dat muge mielas čiŋahit Máreha čábbát. Heikkiarmas Lukkari lea Min Áiggi ovddas galledan olbmuid ja čoaggán juovlavásáhusaid. ¶
Åge mielas lea oalle álki go Muitil ja Čeahppi gilvu lea muhtun muddui ráddjejuvvon čuoigamiidda, luistemiidda ja spábbačiekčamiidda. –Jos diein surggiin dovddat bohtosiid, de birget bures gilvvus. Nu lohká ge iežas eanas lohkat namuhuvvon valáštallansurggiid birra 20 jagi maŋos. –Muhto livččii eambbo hásttuheaddji jos Muitil ja Čeahppi jearašii maid eará valáštallan surggiin. Dalle šattašii vel gelddoleabbo. –Váillahan dakkár kuriøsitehtaid, lohká Åge. Iežas muitala searvat Muitil ja Čeahppái go su mielas lea buorre gilvu, ja maiddái buorit vuoittut. –In jáhke ahte livččen searvan sullasaš gilvvuide ovdamearkka dihte Finnmárkku radios, lohká Åge ja deattuha ahte lea mávssolaš go Sámi Radio lágida valáštallan diehtogilvvu. ¶
–Mun háliidan ahte dál galgá beassat min lohkkiidreive ráfis čuožžut boahtte aviissas. Nu ahte ii ákkastala dán vuostá doaimmahuslaš sajis, lohká Persen. Son lohká iežas sáhttit kommenteret ášši maŋŋá go Min Áigi lea prenten lohkkiidreivve. Sihke Persen ja Anne Lajla Utsi, guhte lei Š:a vuosttaš oaivedoaimmaheaddji, oaivvildeaba ahte Min Áigi garrasit meddii prentet ášši Š-bláđi birra almmá vieččatkeahttá sudno oainnuid áššis. Min Áigi ii leat lihkostuvvan oažžut Š:a nuppi jođiheaddji Elle Márjá Vars ságaide. ¶
Ándde muitala áiggiid go álge cegget boazoáiddi Norgga vuostá. –Dalle ledje olu olbmot barggus, čuđiid ja sáhtte juobe duhát olbmonai leat barggus guovtte beale ráji, sihke Suoma ja Norgga bealde. Mun šadden ieš measta virgeolmmájin áidunbarggus. Itkonen, dološ leansmánne, válddii mu luohttámušolmmožin dán bargui, soabalašvuohta oainnat galggai leat Suoma ja Norgga olbmuid gaskkas. Ándde lohká, ahte bargu lei olu. –Galggai stoalppuid geasehit, bargoolbmuid dárbašiid háhkat, hirbmat olu bargu – ruhta lihkadii olu dien barggus. –Bohccuiguin mii geasehalaimet diŋggaid, dat ledje min vuojánat áidunbarggus. Dalle ledje buorit hearggit. Almmá bohccuid haga ii livčče šaddan mihkkege. Adnojehan gal heasttatnai, muhto hearggit ledje sávrribut. Ándde gal duođain orru atnime árvvus eallinvuogis boazodilis. ¶
Ándde muitala, ahte ovdal go lei rádjeáidi, bohccot maste Norgga beallái. Sii šadde čohkket don bealde Guovdageainnu. Guovdageainnu sogain son máinnaša Gálaniittu Fimppaid, geat ledje ráji nuppe bealde sin buohta. –Gal dat ledje singe bohccot minnai bealde, mihan leimmet soabalaš sámit. Mastan lei dábálaš ovdal rádjeáiddi. –Gal dat manne Giehtaruohttasa guvlui ja Ruoŧa bealláinai. Muhto gal dat masttai muhtimin min guvluinai. Galhan dat muhtimin bođiinai jos manainai, muhto bures mii leat birgen, sámi olbmot, ii mis lean soahti goassige. Ándde muitala gal veahaš bahčamielain go okte sii gesse Ruoŧa bealde 800 iežaset bohcco ja dohko vel báhcenai 500 heakka. –Ledje huhpan beljiid nu, ahte ii lean báljo báhcán iežá go bealljeráigi. Ándde lohká leamaš ovtta jagi boazoreaŋgan Bevron-Joavnnái Ruoŧa bealde. Su eallu lei dálvet Gárasavvonis ja sii rátke badjeduoddariin Suolooaivvis. –Bevron-Joavnna lei rehálaš olmmái ja mávssii gal bálkká roahkka. Gal mus oalle čora lei go bohten doppe fas iežan eatnamiidda. Ándde lohká bohccuid gal mastán Jávrre¡duoddara bealláinai. Doppe gal oaččui iežas bohccuid eret, vaikko livčče leamaš doppe guhkánai. –Boazu lea dakkár, ahte dat golgá guovtte guvlui, manná ja boahtá, himáhallá Ándde. –Das lea buorre bealli dat, ahte oahppá bargat bohccuiguin. Juohkehaš ferte ieš gohcit iežas riggodaga. Dan dihte mis leage maid ráfi. Jávrrešduottarlaččain son muitá Heaikka Nigá, gean maid juoigá. –Nigá dat gal lei veaháš čeavlás olmmái, muhto gal son liikká lei buorre olmmoš. Bozolaččathan soai leigga Iisku Juhániin. Heaikalaččain eai leat leamaš heajos olbmot oktage. Su buorre verdde lei Heaikka Josát. Bures orro Ándde dovdame heaikalaččaid ja son juoiggada jearahalli báddái Heaikka Ovllá, Josába ja Juhána luođi, nugo maid Iisku Juhána ja Ándde luođi. Jurddahallen mielastan, ahte gal munnje čoggui oalle árbeseahkka go guossástallen Jundde Ándde. ¶
Eanodaga guovllus son namuha Vilgona earenoamáš olmmožin. Ándde lohká, ahte Vilgona lágán olbmát eai boađe šat. –Sus lei boazu dego duorga, rikkis olmmái. Ii son beroštan, jos sus njuvve niestebohcco. Son lávii lohkat, ahte gal dat ádjás liigu unna bohccoš meahcceolbmuide borrat. Ándde lohká, ahte Vilgonis lei oba mihá olu boazu, máŋggaid duháhiid mielde ja sus ledje eatnamat maid. Vilgon lei hirbmat viissis olmmái, muittaša Ándde. Ándde muitala ovtta dáhpáhusa Vilgona birra go Eanodahkii ledje huksen girku ja galge dasa oažžut biellu. Dehan de álge čoaggit ruđaid. De bohte Vilgonis maid jearrat. Vilgon logai, gal dat son oastá dien biellu iežas ruđaiguin, son risttahaš olmmoš, gal son veahkeha geafes searvegotti. Diekkár dat lei Vilgon, veahkkás sápmelaš. ¶
–Ovttatmanos go mii oažžut formálalaš mearrádusa, de mii váidalit ášši, lohká beaivválaš jođiheaddji Runar Green. Son leat suhttan go kulturráđđi lea dušše addán 40 proseantta das maid sii ledje ohcan. –Dát ii leat dohkálaš obanassiige. Mis ledje stuora vuordámušat kulturráđđái, go ovddit jagiid lea Rikskonsertene hálddašan festiváladoarjagiid. Ja sii eai váldde min duođas. Ja dál go Norgga kulturráđđi lea váldán badjelasas dán ruhtasupmi, de mii oaidnit ahte eai sii ge váldde min duođas, beaškala son. Green oaivvilda ahte sámi festiválat ain leat bázahallan eará festiválaid ektui. –Mis ii leat dat stáhtus mii lea dárbbašlaš Norgga kultureallimis, jus galgá oažžut ruđa. Son lohká leat ipmirmeahttun ahte sii eai oaččo eambbo ruđa. Sámi Musihkkafestivála lea ohcan 500 000 ruvnno. Dát mearkkaša ahte sin bušeahtta juo lea gopmanan go árvvoštallon sisaboađut 300 000 ruvnno ovddas eai boađe. Boahtte jagáš bušeahtta lea 2,1 miljovnna ruvnno. –Vaikko mii boahtte jagi rájes oažžut 350 000 ruvnno Sámedikkis, de mii leat rehkenastán miljovdnabeali kulturráđis min bušehttii. Oktiibuot leat plánejuvvon lagabui golbmalogi konseartta Guovdageidnui musihkkafestivála oktavuođas. Stuorámus konsearta lea Áillohačča giitokonsearta mii lágiduvvo Báktehárjjis guhkesbearjadaga. ¶
–Vuoi fasti, logai Kárášjot almmái go nisttihii godenboahtala leansmánne sállii. –Ii gal berre gahčahit diekkáriid leansmánnekántuvrras, lohká leansmánnebálva Freddy Olaussen. ¶
Almmái, 30 -jagiin, lei gaskavahku áibbas lobalaš earánis Kárášjoga leansmánnekántuvrras go ribahii boahtala. Son áiggui pássa ohcat. –Lei muhtin «báikkálaš sáŋggár» . Gal dat lei veaháš oaivvis, muhto beasai liikká ohcat, muitala Freddy Olaussen. ¶
SÁPMI: Sámediggi geassádii ovttasbargat Norgga eiseváldiiguin dán jagáš Ovttastuvvon Našuvnnaid álgoálbmotjulggaštus šiehtadallamiin Genevas. Vuođđun geassádeapmái leat dat digaštallamat mat leat leamaš julggaštusa artihkala 3 iešmearrideami birra. Sámedikki oainnu mielde lea Norga dohkkehan sámiide iešmearrideami go lea dohkehan riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja olmmošvuoigatvuođaid ges lága mielde. Sámediggi deattuha golbma čuoggá iešmearrideami hárrái. Vuoigatvuohta iešmearrideapmái ferte gullat buot álgoálbmogiidda. Iešmearrideapmi ferte leat buot servodaga surggiin, maiddái luondduresurssat. Sámediggi dáhttu dál addit čielgasit diehtevassii ahte ráđđádallamat leat iešmearrideami doaibmama deháleamos oassi. Bargiidbellodaga Sámediggejoavku lea jurdagiid siste go Sámedikki njunnožat leat geassádan ráđđehusa ovttasbarggus. –Mis lea áddejupmi go Ráđđehus háliida čielggadit mii lea iešmearrideapmi, go Sámedikki eanetlohku lea sámediggeplána oktavuođas dadjan: Leat sápmelaččat ieža, ja iige stáhta, geat mearridit makkár guovlluin sámi álbmogís galgá leat stivrejupmi ja hálddašeapmi, cealká Bargiidbellodat preassadieđáhusastis. ¶
Eva Josefsen lea sámediggeáirras Álttás eret. Son lea guhká juo leamaš hui kritihkalaš vuohkái man ládje sihke presideanta Nystø ja earát guovddáš NSR jođiheamis leat stivren NSR. Earret eará lea son garrasit kritiseren dan ahte kommunikašuvdna jođihanjoavkkus miellahtuide ii leat leamaš buorre. –Oainnán ahte dát lea maiddái sivva man dihte KSS lea botken ovttasbarggu. Josefsen muitala ahte Álttá sámiid searvi lea ovdal dan čavčča mearridan ahte sii ovttasbarget NSR:in maiddái boahtte áigodagas. –Muhto dat dilli mii lea čuožžilan Kárášjogas dál mielddisbuktá ahte čuolbma fas šaddá áigeguovdilin. Son mieđiha ahte ii leat veadjemeahttun ahte Álttá sámiid searvi rievdada oainnu ja čuovvu Kárášjoga dán áššis. –Dat lea mu iežan veardideapmi, muhto ášši sáhttá dál šaddat hui miellegiddevaš ja gelddolaš maiddái midjiide Álttás. Olles NSR lea ođđa dilis. Lea sáhka NSR boahtteáiggi birra, lohká Eva Josefsen. ¶
Sverre Pavel Statskog:as lohká ahte ealgabivdu ii leat divrras. Finnmárkkus lea hálbbimus bivdit olles Norggas. Son mieđiha ahte ealgabivdu šaddá divrrasin go rehkenastá visot goluid oktii, muhto lohká ahte ii ealgabivdu leat earágo rekreašuvdna. Bivdin ii leat bákkolaš, oaivvilda son. Statskog ii meine vuolidit hattiid. Pavel muitala ahte eará sajiin lohket ahte Finnmárkkus lea beare hálbi bivdit, muhto Pavel lohká ahte ii Statskog meine bajidit ge hattiid. –Min bealis leat geargan hadde-digáštallamiin, lohká son. Pavel lohká Statskog:a veahá diinet, muhto lohká ahte eanaš oassi maid diinejit manná fas praktihkalaš ealgahálddašeapmái. Son lohká maid ahte go helikopteriin girdet de sáhttet leat eará doaimmain. –Ii dárbbaš leahket bearráigeahččan go mii girdit, deattuha Pavel. ¶
Hánsa álggii iežas politihkalaš áŋgiruššamiin Norgga oaivegávpogis, Oslos 1948:s. Dalle lei son fárus vuođđudeame Oslo Sámiid Searvvi. –50-jagiin leimmet Stockholmma Riikkabeaivvičoahkkimiin. Mii leimmet njeallje áirasa Oslo Sámiid Searvvis. Doppe ledje maid áirasat Suoma ja Ruoŧa bealde, muhto ii oktage lean boahtán Davvi-Norggas, muitala Hánsa. Su mielas govvida dat hui bures dan vuostemiela mii lei sámiid vuostá davvin dan áigge. ¶
Hánsa lea govdat go muitala ahte Sámi Álbmot Listu searvvai guovtte geardde Stuoradiggeválggaide. –Vuosttaš jagi ledjen mun vuosttaš áirasin Stuoradiggái ja guovdageaidnulaš Edel Hætta Eriksen nuppi sajis listtus. Go nuppes searvvaimet Stuoradiggeválggaide, de lonohalaime sajiid. –Mii háliideimmet searvat Stuoradiggeválggaide čájehan dihte ahte sápmelaččat gávdnojit. –Diđiimet ahte eat oaččo nu ollu jienaid, muhto min mihttu lei loktet sámepolitihka oidnosii maiddái riikkadásis, muitala Hánsa. ¶
Muhto eai buot hevddedat (høvdinger) duostta šat eambu váttisvuođaid sisa. Bernd Christmas, gii ráđđádallá Nova Scotia mi´kmaq-hevddediid ovddas, dadjá ahte guovllu iešguđetge álgoálbmogiid hevddedat árvvoštallet galget go ain čuovvut resolušuvnna maid sii mearridedje čakcamánus ahte joatkit guollebivdduin. Alexa McDunnough, New Democratic Party jođiheaddji, dadjá ahte mi´kmaq-guollebivdiin lea juridihkalaš vuoigatvuohta bivdit ja Kanada eiseváldit berrjeit buhtadit sin massojuvvon guolástanbiergasiid ja guliid. Ken Clark, Miramichi New Brunswick gielddastivrraáirras, dovddasta ahte son leai mielde plánemin bilidit indiánariid bivdoneavvuid maŋŋá go federála eisevalddit biehttaledje caggat mi´kmaq-guollebivdiid bivdimis hummeriid gođđanáiggis. Som muitala ahte ahte eai-indiánarguollebivdit suhtte issorasat go guorbmebiillat álge buktit hummer-teineriid duháhii mielde reserváhtaide. Som maid dadjá ahte álgoalbmogiin ii leat gáhttenberoštumit, lea ruhta mii mearrida, ja ahte álgoálbmogat eai beroš bilidit go ealáhusa vai eai. Okta Burnt Church vuosttaš guollebivdiin gii duosttai meara ala fas maŋŋá go vuosttaš háve fállehedje indiánariid, muitala ahte son oinnii go su. 38.500 ruvnnu teinnat biliduvvojedje ovdalaš go son bággehalai gáddái. Son dadjá maid ahte eiseválddit dušše čužžo ja gehčče go rusttegat biliduvvojedje. Son dadjá viidáseabbut ahte sis lea riektiduopmu rievdadit dili, ja sii dušše barge dat mii lea sin vuoigatvuohta. Sii eai rihkkon lága, muhto duot han manne dokko ja sii han rihkko lága, lohká son. Dat han láhtejit dego sii livčči leat borgáriidsuodjalus. Lea go sii lága bajábealde? jearrá son. SÁMÁS:MIN ÁIGI ¶
Triumf muitala ahte suohkan válddii sus eret dehálaš eatnama dalle go huksejedje ođđa dearvvašvuođaguovddáža Guovdageidnui. –Mun in sáhte dohkkehit vel eanet eretváldima, lohká son. Son muitala ahte lea mannan bures suinna maŋemus jagiid. –Vaikko máŋggas leat massán olu bohccuid heajos guohtuma dihte, de in leat mun massán ovttage, go mus lea leamaš buorre guohtun. Triumf lea positiiva Gaupa filbmii, go filbma lea su máttuid birra. –Hui positiiva. Muhto fertet gávdnat saji mii ii guoskka boazodollui nu garrasit go dát báiki, lohká son. Lea maiddái leamaš sáhka ahte Gaup áiggošii hukset albma viesuid maid eai gaikkot maŋŋel go lea filbmemin geargan, ja mat sáhttet geavahuvvot ovdamearkka dihte turistaealáhusas. –Dehálaš dás lea ahte jus gávnnašedje báikki mii soahpá buohkaide, de ii leat makkárge váttisvuohta hukset bistevaš márkanbáikki mii sáhttá adnot maŋŋel, oaivvilda Triumf. Min Áigi ii fidnen Nils Gaup ságaide dán birra ovdal deaddileami. ¶
Sámedikki direktevra Per Edvard Klemetsen muitala ahte sii vihkkedalle galge go lávlut Gonagaslávlaga, muhto gávnnahedje ahte vistevihaheapmi ii leat doarvái allaáiggálaš dáhpáhus lávlut Gonagas lávlaga. –Mii buohtastahtiimet Sámedikkevistti rahpama Rikshopitála rahpamiin, ja doppe eai lávlon Gonagas lávlaga. Mii geavaheimmet seamma minstara, muitala Klemetsen Min Áigái. Son lohká ahte dán háve ii lean lunddolaš lávlut Gonagas lávlaga, muhto Gonagas lávlaga bohtet dieđusge lávlut, nu go lávejit, go lea lunddolaš. –Sámedikki rahpamis boahtte jagi boahtit lávlut Gonagas lávlaga. Dat lea allaáiggálaš dáhpáhus, ja Gonagasas lea dalle unifoarbma nalde. Dál ii lean go čáhppes dreassa, ja dat čájeha ge ahte dáin doaluin ii lean nu alla stáhtus, oaivvilda Klemetsen. Son maid muittuha ahte Sámedikki njeallje-beaivásaš prográmmas maiddái lei ipmilbálvalus Kárášjogas, mas máŋga Sámedikkeáirasa ledje fárus. ¶
–Lean bargan oalle maŋŋidii ikte, muitala Mikká go son boahtá viega uksaráiggi sisa Beaivvážis. –Dán vahku mis lea leamaš čađaheapmi juohke eahkeda. Mikkel Gaup lea leamaš neavttár 15 jagi, muhto son ain ballá ovdalaš vuosttaščájálmasa. –Dat ii jávkka goassege, ja dat lea buorre, go dat oažžu mu dahkat nu bures go oba sáhtán ge lávdde nalde, muitala son. Mikká lea eallán neavttárin máŋga jagi, ja lea leamaš mielde teáhteris ja filmmain vaikko man ollu. –Lean giitevaš go lean ožžon vejolašvuođa dahkat dan maid mun lean dahkan. Lean vuoruhan neavttárbarggu. Ja dat mearkkaša ahte lean johtán olu, bargan olu. Mikká muitala ahte sus lea stuorra dáhpáhus vuordimis moatti mánu geahčen. –Mun gal ferten unnidit barggu veaháš dás maŋos, go mun ja mu moarsi Nina galge oažžut máná, muitala Mikká ja mojohallá movttegit. –De livččii vuogas jus mun sáhtášin gávdnat barggu mii lea veahá bistevaš nu ahte in dárbbaš johtit ja bargat nu ollu go lean bargan dássážii. ¶
In dieđe olu lasihit dieđuid dán govvii, mii lei Min Áiggis nr 71/00, muhto dieđán muitalit veaháš Jovsset-ádjá birra. Son elii okto boares bárdnin dan smávva visttážis Vuovdaguoikkas, Báršis. Namahin juo bajilčállagis "čoaggiid gonagassan" , dan nama attii sutnje Antti Hämäläinen girjjistis "Tunturien mailta" (duoddarii eatnamiiguin). Nugo govasge oidno, de leat olu lamporat jo stobu olggobealde, muhto siskkobealde dat easka ledjege. Girječálli muitala, ahte luonit ja duobbarat ledje láhtis nu ollu ahte Jovsseha seaŋga lei jo roggái šaddan. Son goittotge gávnnai máŋga miellagiddevaš biergasa ádjá lamboriid siste, nu ahte son lei bivdán Ohcejoga leansmánni oastit sutnje buot luovos opmodaga alcces jápmima maŋŋá. Das goitge ii boahtán mihkkege. Soahti dan sotkkii. Áddjá jámii eváhkkomátkkis Alavieskái, iige Sámis lean oktage dan áigge gii livččii gávppašan ádjá lamporiid. Nu čálii girječálli, muhto mus leat alddánge muittut Dorte-Jovssehis. Dainna namain su buoremusat dovde. Stobu birra ja láhtis ledje gámasuoinnit ja luonit, muhto maiddái ollu earáge diŋggat ja lamporat. Mánnávuođas lei dat stohpu midjiide mánáide gávnnus báiki. Doppe ledje ollu biergasat maid sáhtiimet geavahit duhkorassan. Lei mealgadii jáhketmeahttun man ollu muhtin sáhttá čoaggit anotkeahtes lamporiid. Movt áddjá jurddašii buhttevuođas čilge buoremusat okta uhca jearran maid čállá Saimi Lindroos girjjistis "Sairaanhoitajana tunturii pitäjässä" (buohccidikšun duoddarsuohkanis). Son muitala ná: Go okta boares nieida buohccái ja šattai Ohcejoga dearvvašvuođa vissui, de son lávgojuvvui ja bassojuvvui bures, muhto jámii fargga dan maŋŋá. Go Dorte-Jovsset dan gulai, de son dajai: –Biggá han gal várra jámii, go basse su. Dalle han leahkastit buot liikeráiggiid ja álgá bieggat olbmo čađa. Ádjás lei maiddái fápmu sániides duohken. Go son bivddii vieljas bártni veahkehit buđehiid gilvit, de gánda skealbmavuođain goaivvui rokki ja hávdadii roggái buđehiid. Go áddjá dan gulai, de son dajai gáibmásis: –Dammahat (lei ruovvásammos sátni maid ádjá gievahii), go nie gal viššet dahkat boares olbmuin, de eai galgga dutnje ge goasse ge šat buđehat šaddat. Muitalusa mielde nu maid geavai gánddain. Dá lei oanehaččat "Čezá" birra, nugo maiddái gohčodedje. Ráhkis mánás leat máŋga nama. Stohpu, mii lea govas, lea velá odnege ceaggámin Bárššis, muhto ii goittotge seamma sajis. Vuos dat leai stálljan ja das maŋŋá badjin. Jovsset Laiti lei originála olmmoš ja su birra leat ollu muitalusat báhcán. Dearvuođat Olavi Laiti, "Čezá" vielja bártni bárdni Mii deaddilit daid dieđuid ođđasit, go ledje muhtun dieđut jávkan dan ovddit čállosis. ¶
Nancy (21) jorgala sealggi skuvlii ¶
Cizášat leat mu bealljái savkalan ahte Nancy lea earenoamáš skuvllačeahppi. Liikká ii leat skuvllabeaŋka ja alit oahppu su goassege geasuhan.-Lea ollu eanet gelddoleabbo bohccuiguin bargat. Eai mu mielas gal oro diet allaskuvlla čuoggát nu geasuheamen. Vázzen boazodoalloskuvlii vai beasan nu ollu váris bohccuid luhte go vejolaš, lohká movttegis Sirpmánieida. Lea gal dan dihte veahá smiehttan Sámi Allaskuvllas juoigan ja muitalanoahpu mannat. Lea áhčis čuvodan mánnávuođa rájes jo váris. Su nuorat oabbá Camilla (18) muitala ahte lávii heahpanaddat skuvlii mannat go Nancy nu ollu jávkkai váris.–Oktii fertejin measta bágget oappán čieručalbmái boahtit skuvlii go lei golbma mánu jo jávkan ja šaddagođii heahpat muitalit oahpaheaddjiide ahte Nancy ii vel boađe. ¶
ÁRVVOHEAMES GUORAHALLAN: Magne Ove Varsi gáibida ođđa guorahallama, ja atná preassalávdegotti barggu árvvoheames bargun, go sii eai guorahala sámi preassa erenoamážit. ¶
Jens Olav Simensen lea leamaš čálli dan lávdegottis. Go Min Áigi jearrá sus ahte manne sii eai guorahallan sámi preassa seamma dásis go Norgga preassa, de son vástida: –Lávdegottis ii leat dat mandáhta. Mandáhtas lei dušše dat ahte veardidit olles Norgga mediadili ja gávdnat oktasaš vuođu man ala Norgga stáhta hukse boahtteáiggi mediapolitihka. –Muhto ii go sámi preassa berrešii guorahallet erenoamážit go leat earálágán hástalusat go Norgga medias leat? –Dát lea vejolaš, muhto nu lea ášši, go lávdegotti mandáhtas ii čuoččo mihkkege erenoamážit sámi preassa birra, earret go dat ahte lávdegoddi galggai veardidit dan sámi preassadoarjaga mii lea juo dál, lohká Simensen. –Lea departemeanta gii leat addán midjiide mandáhta. Sis lea ovddasvástádus das, lohká son. ¶
Sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø doarju Varsi. –Lean ovttaoaivilis ahte dát guorahallan ii doaimma sámi preassa oktavuođas. Mii dárbbašit ođđa NOU mii gieđahallá sámi preassa, lohká son. Beaivepreassalávdegoddi ii leat beroštan maide sápmelaččain, oaivvilda Nystø. –Dát lea juste nu go lea álo leamaš, lohká eddon presideanta Min Áigái. –Min servodat ii leat boahtán guhkibut, beaškala son. Su mielas dát lea dološ vuohki sápmelaččaid vuostá go eai hálit váldit ovddasvástádusa. Ja su mielas sii livčče sáhttán dahkat áibbas earáládje. –Jus ii leat mandáhta, de livčče sáhttán váldit mandáhta, lohká son čielgasit. Sámediggi meannudii beaivepreassalávdegotti guorahallama ikte maŋŋel go Min Áigi deaddiluvvui. Maiddái Sámediggeráđi cealkámuš Sámediggái lea hui kritihkalaš lávdegotti bargui. ¶
Mathis Bongo Sámi Oahpahusráđis lea hui movttet go viimmat oidnet geaži njeallje jagi barggus. –Mii álggiimet 1995:s ja prošeakta livččii galgan gárvánit jagi sisa, lohká Mathis Bongo. Son muitala ahte sivva go ádjánii nu guhká lea ahte sámi datastandard lea lonohuvvon nu máŋgii. Sii leat njeallje háve heivehan njealji iešguđetlágán čovdosii. –Muhto dál lea boahtán oktasaš davviriikkalaš čoavddus, ja mii sávvat ahte ii lonohuvvo fas de čoavddus. Šaddá nu ollu lassibargu, duššibargu, lohká Bongo. Son muitala maid ahte tearbmabargu maid lea ájihan, go leat šaddan gávdnat dahje heivehit sániid. ¶
Dáid ja eará gažaldagaid geahččalit UNESCO vástidit iskkademiin mii dál lea jođus. Iskkadeapmi guoská sámiide ja inuihtaide, ja álgoálbmogiidda Ruoššas, Thailánddas, Filipiinnain, Aoteoroas (New Zealand) ja gávcci riikka Ameriikkas. 1997:s lágidii UNESCO máilbmekonferánsa Hamburggas rávesolbmuidoahpu birra. Konferánssas ledje ráđđehusáirasat ja oahppoorganisašuvnnat lassin maiddái sullii 40 álgoálbmotáirasa. Doppe mearriduvvui cealkámuš ( "Hamburg Declaration on Adult Learning" ), mas ea.ea. celkojuvvui "Rávesolbmuid oahppan galgá speadjalastit kultuvrralaš máŋggaidvuođa rikkisvuođa ja vuhtii váldit árbevieruid ja álgoálbmogiid máhtu ja oahppanvugiid; sin vuoigatvuohta oahppat eatnigillii galggašii dohkkehuvvot ja čađahuvvot." Konferánssas lei delegašuvdna Norgga oahpahusdepartemeanttas, ja sii čálle raportta konferánssas, mas ii namahuvvo oppanassiige ahte lei leamaš sáhka álgoálbmogiid birra. Muhto vaikko UNESCO lei mearridan dehálaš prinsihpaid, de sii dihte hui unnán duohta dili birra. Go iskkadišgohte gávnnahedje ahte ii ovttage riikkas dahje álgoálbmogis leat buorre diehtu dan birra mo rávesolbmuidoahppu doaibmá álgoálbmoga várás. Danin UNESCO oahpahuskantuvra (Institute for EducationUIE) Hamburggas álggahii iskkadeami. Sii bivde 14 dutkanásahusa miehtá máilmmi guorahallat guđege álgoálbmoga dili. Dáid ásahusaid gaskkas lea Sámi Instituhtta. - Min ulbmil lei gávdnat dutkiid geat ieža gullet álgoálbmogiidda, muitala UIE nubbinjođiheaddji, Linda King, gii lea jođihan iskkadeami. - Muhto dađe bahábut dat ii leat lihkostuvvan nu bures. Dušše viđas 14 dutkis gullet ieža álgoálbmogiidda. Dat čájeha ea.ea. ahte máŋgga riikkas álgoálbmogiin lea ollu vuolit oahppodássi go sii geat gullet stáhtaid váldokultuvrii ja váldogillii. Miehtá máilmmis badjel 300 miljovnna olbmo, sullii 70 riikkas, gullet eamiálbmogiidda ja sis leat máŋga čuođi giela. Omd. leat dušše Mexicos 62 álgoálbmotgiela. Danin dákkár iskkadeapmi ii sáhte gohččut go unna oasáža dáin. Dattetge dutkanbarggut mat leat jođus čájehit nu ollu oktasašvuođaid ahte lea vejolaš dadjat oalle ollu obbalaččat mo álgoálbmogiid oahppodilli lea. Dutkit 13 riikkas ledje mielde konferánssas Parisas, ja sis lei iežas čoahkkin gos presenterejedje bohtosiid ja ráhkadedje plána mo gárvvistit barggu. Boahtte jagi, guovvamánu álggus, galget iskkadeamit leat gárvásat ja almmuhuvvot, vuos interneahta bokte. Dáid iskkademiid vuođul, mat dán rádjái leat čađahuvvon, celke dutkit mat sin mielas berrejit dahkkojuvvot, ea.ea.: - Rávesolbmuidoahppu ferte huksejuvvot álgoálbmogiid kultuvrra, gielaid ja oahppavugiid vuođul. - Buot ráđđehusain galggašedje sierra prográmmat álgoálbmogiidda, mas lea sierra juolludeapmi. Dakkár prográmmat galget erenoamážit váldit vuhtii álbmogiid geat ellet moadde riikkas. ¶
Stádaministara kántuvra lea gohččon Eanandoallodepartemeanta koordineret viidasat meannudeami boazodoalloheahtedili, go dat guoská máŋggaid departemeanttaide. Liikká biehttala Eanandoalodepartemeanta direktevra Almar Sagelvmo hupmat konkrehta ruhtasturrodagaid birra, jus gávnnahuvvo ahte lea dárbu juolludit veahki boazodollui. ¶
Sæther lohká ahte go stádaministara kantuvra lea gohččon Eanadoallodepartemeantta koordineret viidáset meannudeami dán áššis, de mearkkaša ahte ášši váldo duođas. Čoahkkima guovddášeiseváldiiguin, mas lei fárus maiddái Guovdageainnu sátnejođiheaddji ja Finnmárkku fylkamánni, lohká Kjell Sæther leamaš buori. –Eanandoalloministtar Bjarne Håkon Hanssen logai čoahkkimis maŋemus aŋkke, ahte olles Ráđđehus galgá diehtit dili bira. Dábálaččat dat ii dáhpáhuva earágo leat stuora áššit, muitala Kjell Sæther. ¶
–Gielda ii váldde ovddasvástádusa ja ii leat goasse dan dahkan boazodoalu ektui, beaškala Sámiálbmot Bellodaga Brita Kåven. Son lohká ahte gielda ii daga maide vaikko ieža maiddái leat mieđihan ahte sis ii leat boazodoalu gelbbolašvuohta. Kåven geassá ovdan nuppástuhttin miljovnnaid mat eai boahtán ávkin boazodollui. Son lohká daid ruđaid dušše geavahan vaikko man ollu konsuleanta virggiide. ¶
Bivdokárta Kárášjoga gielddas. Dás oainnát mo bivdosunat leat juhkkon gielddas. Nummar muitala makkár namma sunas lea ja tabeallas fas oainnát geat iešguđet sunas leat bivddus. ¶
Dan vahkkoloahpas ledje fas nuorat jugadeamen skuvlainternáhtas Guovdageainnus. Lei feasta muhtin lanjas gos gávcci nuora ledje čoahkkanan. Leansmánne Nils Henriksen muitala Min Áigái ahte guokte láse leat cuovkanan internáhtas. Politiijat ledje doppe, muhto nuorat ledje jávkan go sii bohte dohko. Lei muhtin eará nuorra olmmoš gii čuojahii politiijaide cuovkaneami birra. Lei muhtin bárdni gii lei suhttan issorasat, ja de son cuvkii láse nuppi etášas ja manai vulos. Doppe son cuvkii eará láse. Min dieđu mielde son ieš ii muitte maide dáhpáhusas. ¶
Nu muitala Magnar Mikkelsen. Son lea guokte girjji čállán Álttá ja Guovdageainnu eanu dulvadeami birra. Vuosttaš girji bođii 1970:s ja gohčoduvvui "Masi, Norge" . Nubbe girji ilmmai 1980:s ja dan namma lei "Elva skal leve" . Dál lea girječálli Magnar Mikkelsen čállimin goalmmát girjji mas viežžá sisdoalu Álttá áššis. Girji galgá ilbmat jagis 2000. Dás galgá girječálli geahčadit mii lea sámi duohtavuohta. –Girjji huksen peršuvnnalaš vuogi mielde, ii priváhta, ii journalistalaš, iige dieđatlašvuogi mielde, muhto njulgestaga daid vásihusaid vuođul maid lean eallima čađa čoaggán sámevuođa vásihusas Finnmárkkus. –Nealgudanákšuvdna galgá leat girjji siskkoš ja geavahan daid dáhpáhusaid ja čájehan dan maid nealgudeaddjit barge ja vásihedje. Das galgá leat realitehta dan ektui mii dáhpáhuvvá vuoigatvuođa gažaldagas. ¶
Magnar Mikkelsen gohčoda Álttá ášši nealgudanákšuvnna jorgaleapmin dan ođđaáiggi sámi historjjás. –Sii ledje dat vuosttaš sápmelaččat geat olahedje gáibádusaid ja dahke sámi vuoigatvuođa áššiid oidnosii. Lea daddjon ahte dát geat nealgudedje iežaset leat dahkan ollu eambbo sámevuođa ovddas go oktage eará lea nagodan 20 jagis. Ii oktage diehtán makkár bohtosiid sáhtte vuordit olahit go álggahedje nealgudanákšuvnna. Sii bidje heakkaideaset ákšuvdnii ja lei áibbas čielggas ahte eai áigon loahpahit nealgudeami vaikko jápmin galggai áitit. –Dát ákšuvdna ii leat mihkkege leaikkaid. Lei duohtavuohta álggu álggus ja čađat gitta lohppii, čilge Magnar Mikkelsen. Lea váttis čilget mii addá olbmuide návccaid dahkat dákkár mearrádusa, muhto Magnar Mikkelsen gii čuovui dán ákšuvnna hui lahka, lohká nealgudeddjiid peršuvnnalaš vásihusaid movttiidahttán mearrádusa. Sii ledje vásihan nu garra vealaheami ja duolbmama iežaset sámi identitehta geažil, ahte ledje gergosat vuolgit jápmimii vuoigatvuođaideaset ovddas. –Beali áiggis nealgudeami vuolde hupme buohkat ollu dan boastuvuođa birra mii sidjiide lei geavvan eallimis gitta dassá go álge nealgudit, muitala Magnar. Eai sis lean makkárge peršuvnnalaš mihtut vuoitit dán ákšuvnnas, eai ge sii lean goassege sihkkarat dan ala ahte galgá olahit makkárge vuoittu nealgudemiin. Ahte nealgudemiin olahedje ráđđehusa bissehit dulvadandoaimma bargguid guđa vahkkui, lei stuora vuoitun ákšunisttaide. ¶
Nealgudanákšuvdna lei máilmme stuora lávki ovddas sámi áššiid bargguiguin. Lei vuosttaš sámi miellačájáhus ođđaáigge historjjás, earret ovtta jaskes vuostálastima mii lei čađahuvvon Mázes. Norgga álbmot ii dovdan sámiid dili, eambbo go eksohtalaš ja romatihkkalaš govas. Nealgudanákšuvnna čađa oidne buohkat ahte dás ii lean mihkkege romantihkaid. –Lei čielggas olles álbmogii ahte dát lei juoga maid sápmelaččat duođas barge, lohká Magnar. Fáhkkestaga šattai olles riikkas ja maiddái olgomáilmmis dovddusin geat sápmelaččat leat ja ahte sis leat vuoigatvuođat iežaset eallimii, gillii ja kultuvrii. Vuostálastin čađahuvvui olmmošlaš dásis ja buohkat ipmirdedje man birra lei sáhka. Riidu sápmelaččaid ja eiseválddiid gaskkas lei čielggas. Eiseválddit ledje rivven sámiin vuoigatvuođaid. Sámit gáibidedje vuoigatvuođaideaset ruovttoluotta. –Sápmelaččaid vuoigatvuođa gáibideapmi šattai ealli áššin Oslo álbmogii. Lei mearehis beroštupmi dáhpáhussii. Ákšuvdna dáhpáhuvai guovdu Norgga oaivegávpoga ja mediai lei álki olahit dáhpáhusa. Beroštupmi stuorui ja šattai dovddusin miehtá máilmmi. Sáhttá lohkat ahte dát lea okta dain positiiva áššiin mii lea ožžon eanemus beroštumi, muitala Magnar go muittaša Oslo golggotmánu 1979:s. ¶
Jurdda álggahit nealgudanákšuvnna dahkkui duohtan oalle jođánit. 1979 geasi lei ráđđehus mearridan dulvadeami ja álggahan luoddabarggu Čávžui. Luonddugáhttejeaddjit geahččaledje caggat luoddabargguid, muhto vuostálastin ii lihkostuvvan. Dán vuostálastimis álge muhtumat dovddahit ahte sápmelašvuohta dán áššis láhppui. –Golggotmánu vuosttaš beaivvi čoagganedje moattes Čávžžus ja plánegohte nealgudeami. Sii mearridedje čađahit ákšuvnna. Ii oktage diehtán man gallis vulge fárrui. Golggotmánu njealját beaivvi vuoddjájit guvttiin biillain Mázes ja ollejit Osloi guđat beaivvi, muitala Magnar. Ovccát beaivvi álggii nealgudeapmi. Ákšuvdna oaččui stuora beroštumi ja go politiijat vižže nealgudeddjiid giddagassii, de lei nu stuora sympatiija álbmogis, ahte dat suhttu mii badjánii go eiseválddit geahččaledje bissehit ákšuvnna lei birgetmeahttun. Dát reakšuvnnat njulgestaga bággeje Odvar Nordli ráđđehusa mearridit bissehit dulvadandoaimma bargguid guđa vahkkui. Finnmárkkus ii lean sympatiija seamma stuoris. Finnmárkkus dovdui stuora vuosteháhku nealgudeddjiid vuostá. –Earenoamažit aviissain ledje reportášat ja lohkkiid čállosat main lei áibbas čielga vuostemiella nealgudeddjiid vuostá. Nealgudeddjiid iežaset ruovttubáikkis ledje čeahpimusat dubmet sin boalgan, muitala Magnar. ¶
–TONO ii sáhte dahkat maidege dás. Dan muitala Berit Kolstad TONO:s maŋŋel juoiganseminára gos fáddá lei geasa luohti gullá. Gažaldat lei makkár rievttit luođi eaiggádis leat iežas luohtái. Dál ii leat makkárge vuogádat Norggas ja internašunálalaččat mii váldá vára persuvnnalaš luđiid vuoigatvuođain. –Luohtedahkki ja luođi eaiggát sáhttiba juohkit rivttiid. Dainna lágiin juogadeaba ruđa mii boahtá go luohti čuojahuvvo radios dahje go bádde CD:ii, lohká Kolstad. Son lohká ahte sii eai sáhte maidege dahkat dán áššis, go sis leat njuolggadusat maid sii čuvvot. –Mii leat hálddašanorgána, eat mii ráhkat lága, lohká son. ¶
Sámekultuvrra ja eará davvikultuvrraid oahppooppalašvuohta čađahuvvo golmma jagi periodas. - Geahččalan hábmet juohke lohkanbadjái iežas temá, muitala Lehtola. Son máinnaša guokte ulbmila: Vuosttažettiin lea oaivil addit almmolaš dieđuid dutkiide, oahpaheddjiide ja eiseválddiide ja nubbin fas geahččalit boktit beroštumiid dutkanbargui. - Dat lea mávssolaš maiddái oahpahusa dáfus ja dehálaš livččii oažžut sápmelaš sámi kulturdutkiid, Lehtola dadjá ja lasiha ahte: - Suopma lea bázahallan sámekultuvrra dutkamis buohtastettiin Norgii ja Ruŧŧii, ee. Romssa universitehtas leat áibbas eará dásis metodaid ja oppalohkái dutkančárvváid ja -bohtosiid ektui. Lehtola deattuha, man dehálaš dutkamis livččii oažžut máŋgga sierra diehtaga oainnuid mielde. - Ulbmilin livččii doallat semináraid, main leat máŋggaid diehtagiid oasseváldit smiehttamin seamma ášši, máinnaša Lehtola. ¶
Bargiidbellodat árvala foandda oahppováillagiidda ¶
Sara lohká ahte vaikko ii leat Sámedikki sivva ahte oahppováillagat ja nealgudeaddjit leat šaddan dan dillái go leat, de lea goitge Sámedikki ovddasvástádus dahkan buori sidjiide. –Nu guhká go Sámediggi lea álbmotválljejuvvon orgána, de ferte Sámediggi váldit ovddasvástádusa dán guovtti áššis. Jos Sámediggi ii daga dan, de dan ii daga oktage, lohká Sara. Johan Mikkel Sara bellodaga jođiheaddji Egil Olli doarju iežas bellodatustiba. –Mun oainnán Johan Mihkkala poeaŋŋa, lohká Olli ja ii loga dan jallas jurddan. Dat mainna Olli lea veahá várrogas, lea ahte vuosttaš jagi foandda dietnasis ii gártta nu ollu. ¶
Min dieđuid mielde lea Anton ain bargamin dan ala ahte son joatká sátnejođiheaddjin Guovdageainnus. De son ferte hukset eara konstellašuvnna, muhto lea eahpečielggas movt son áigu čohkket eanetlogu. Dat mii lea čielggas, lea ahte ollu sáhttá dáhpáhuvvat ovdal vuođđudeami mii lea golggotmánu 28. beaivvi. ¶
Dálá skuvla ii leat šat sadji gos oahppat, muhto sadji gos mii orrut beivviid. Sii geat háliidit oahppat maidege, eai beasa, danin go sii geat eai hálit oahppat, birostit earáid ovddas. Iige oahpaheaddji sáhte oahpahit, lea menddo riedja. Lea go oahpahus menddo láittas? Lea go danin go oahppit eai čuovo mielde? Vuoi eai go oahppit beroš oahpahusas? Váttis lea dadjat, muhto moai jáhkke ahte lea goappašagat. Oahpahus lea gal buorre, muhto fertejetne dadjat ahte sáhttá muhtomin leat hui láittas. Beroštupmi lea maid dehálaš. Jus beroštupmi ii leat de ii leat vearage geahččalit sin oahpahit maidege. Joatkkaskuvllas maid dadjet dan seamma; ahte lea šaddan seamma dilli go nuoraidskuvllas. Livččii measta sáhttit dadjat ahte livččii galgan oažžut ieš válljet háliidago vázzit nuoraidskuvlla. Muhto ii dan gal dušše sáhte bargat. Dieđusge, eat mii sáhte álo leat seamma čeahpit bargat, muhto moai jáhkke ahte sáhttá oaidnit erohusa nuorain dán áigge; sii geat háliidit oahpat, ja dat geat eai beroš skuvllas. Dál lea boahtán válljenvejolašvuohta daidda geat háliidit earalágan skuvlla vázzit. "Siida" . Dán aviissas oažžut diehtit eanet dan birra. Sii geat leat doppe leat ieža čállán artihkkala dan birra. Ailo Kemi Gjerpe ja Kristin Norbye Moai sávve ahte nuorain šaddet buoret jurdagat skuvlla birra boahtteáiggis.... ¶
Šillju lea sullii 2 kilomehtara guhku ja leat moadde mohki, leahttu boahtá sullii 100 km/d. Sii vudjet dassážii bensiidna nohká, dahje biillat bieđganit. Ferte leat duostil vuodjit, ja máhttit biillaid divvut, jus áigu boares biillain vuodjit rally. Sii vudjet rally danin go lea hálbbit go skohteriin. Sii áigot ráhkadit šilju jávrri ala maid, go dat jiekŋu. ¶
Interneahtta lea fálaldat mii geasuha nuoraid, ja livččii hui suohtas dan oažžut nuoraidklubbii, lohká Karen Bær Eira, jođiheaddji nuoraidklubbas Kárášjogas. Sis leat gal juo guokte dihtora, muhto livčče gal dárbbašit eanet mašiinnaid. Dat mii váilo lea "sperrenprográmma" , ja čájehuvvo ahte dat máksá 10 000 ruvnno. "Sperrenprográmma" lea prográmma mii ferte leat buot almmolaš interneahtta dihtoriin. –Eat diehtán ahte dákkár prográmma dárbbašuvvo ja ahte dat máksá ná ollu, ovdal go dál, muitala Káre. ¶
–Nuorat galget beassat nuvttá geavahit interneahtta-kafea. Jus ollu nuorat bohtet fertejit muhtinlágan čovdosa gávdnat, dego áigemeari bidjat, muitala vel Káre loahpas. ¶
Deike bohtet olbmot Ruoŧas, Suomas ja veaháš Norggas ge. Juohke joavku ferte leat SVL (Sámi Válaštallan Lihttu) miellahttu jus áigot searvat Nilut Cupii. Dat lea ođđa mearrádus dán jagi rájes. Mis leat logi nissonjoavkku ja guoktelot almmáiolbmojoavkku, muitala Triumf. Sii dahket guoktečuohte olbmo oktiibuot. Min "hálla" láve áibbas dievva. Ii leat vel dán rádjái leamaš nu ahte seamma joavku vuoitá juohke jagi. Lea suohttasit geahččat čiekčamiid go eai leat dat seamma joavkkut mat dominerejit. ¶
Brita biehttala ahte juhkan lassána Nilut Cup oktavuođas. Son čilge ahte sii eai luoitte olbmuid geat leat návddašan alkohola čiekčanhállii. ¶
Oahpaheaddji Toivo Vest lea bargan hui ollu vai Gáregasnjárgga skuvla oažžu lášmmohallanlanja. Lea mannan oktanuppelohkái jagi ja gielda ii leat vel maidege bargan áššiin. –Dalle goit lei mis lášmmohallanlatnja, ja dat lei buoret go ii mihkkege. Lášmmohallanlanja divodedje ja ráhkadedje dábálaš luohkkálatnjan gos nuoraidskuvlla oahppit dál ohppet eaŋgalasgiela ja kjemia, muitala son. Váhnemat galggašedje čájehit eanet beroštumi. Galggašedje demonstreret, eanet buktit ovdan ahte sii háliidit lášmmohallanlanja, media bokte, dahje streaikkaid lágidit ja eai ge bidjat mánáid skuvlii go lea lášmmohallan. ¶
Siida lea molssaeavttolaš fálaldat Kárášjoga nuoraidskuvllas. Siiddas ožžot oahppit vejolašvuođa čađahit nuoraidskuvlla earaláhkai go dábálaš nuoraidskuvllas, muitala Piera Jouni Somby. ¶
Suoládeapme lea šaddan hui stuorra váttisvuohtan Gáregasnjárgga buvddain. Sihke Spar ja Shell buvddas suoládit ollu. 0.5 proseanta gálvvuin suoláduvvojit, dadjá Seppo Härkönen, Spar buvddas. –Suoládeapme lea vearáskan giđa maŋŋil, muitala Paivi Pohjanrinne, Shell buvddas. –Sáhttá leat danne go sihke nuorat ja mánát leat borgguhišgoahtán, ja duhpát lea ge dat mii eanemus suoláduvvo, muitaleaba Seppo Härkönen ja Paivi Pohjanrinne. Hui ollu suoládit maid smávva elrávnjje biergasiid maid lea hui álki náhkehit lupmii. Kárášjogas leat buvddain bidjan diskka maŋábeallái duhpáhiid, muhto Gáregasnjárgga buvddain lea duhpát dakkár sajiin gos lea álki suoládit. Buvddaide leat bidjan gozihankameraid dan doaivvus ahte váldit eanemus dain geat suoládit. Sii geahččalit fuobmát ahte mo olbmut suoládit, nu ahte sáhttet bissehit sin. Sihke Shellas ja Spar buvddas leat gozihankamerat. ¶
–Vuosttaš háve go válddahallá suoládeamis ferte kantuvrii vuolgit háleštit. Jus lea rehálaš, dovddasta ja čábbát láhtte, dalle eai dárbbaš čuojahit bolesii. Jus de váldo vel oktii suoladeamen, de čuojahit Avvil bolesii dahje tuollirstašuvdnii. Dalle šaddá ášši bolesa báhpáriidda ja čállet raportta, muitala Seppo Härkönen. Paivin lohká ahte son láve suhttat ja bealkit. Dán rádjái ii leat vel čuojahan bolesii dahje tuollirstašuvdnii, muhto dás duohko son dieđiha daidda. ¶
Olbmot dadjet muhtun ráje biergasiin mannet maŋŋe-uvssas olggos. Dat mearkkaša dan ahte bargit dolvot biergasiid, muitala Seppo Härkönen. Sii eai leat bures boahtin Gáregasnjárgii, jus suoládeapme lassána. ¶
Gáregasnjárgga skuvllas leat 64 oahppi. Skuvla álgá 07.55 Norgga áiggi ja doppe leat čieža sámegielhálli oahpaheaddji. Sullii 75 proseanta oahppiin hállet suomagiela skuvllas ja ruovttus, muhto skihpáriiguin hállet suomagiela. Suomagiella gal dieđusge vuoitá. Skuvllas leat sihke sámegielat ja suomagielat luohkát, muhto sáhtát válljet sámegiela eret, dahje sámegiela válljenfágan, jus háliidat čiekŋalat oahpu, lassi oahpu, sámegielas. Oahppiin geat álget sámegielluohkkái, ii leat sámegiel oahpahus ovdal goalmmát luohkás. Lea ávki oahppat sámegiela, go giella lea riggodat. Sáhttá leat álkit oažžut barggu boahtteáiggis, ja oahppit ožžot guokte kultuvrra, sámegiela ja suomagiela. Elle Máret Valle (14), Iris Harlin (14) ja Helga Vest (14) hállet sámegiela skuvllas ja ruovttus. Helga ja Elle Máret hállaba sámegiela áhčiin ja Iris hálešta sámegiela etniin. Sii áigot buohkat vázzit skuvllaid maŋŋil vuođđoskuvlla, ja livččii vejolašvuohta fárret Kárášjohkii ja vázzit joatkkaskuvlla muhto lea ávki sámegielas liikká, jus orut sámeguovlluin. De áddehalat eará sápmelaččaiguin. Muhto nuoraidskuvllas ii leat eanet go guokte diimmu sámegiella vahkus, (go eai leat doarvái oahpaheaddjit, geat máhttet sámegiela). Mikko Heikkurainen (15) vázzá maŋimuš jagi vuođđoskuvllas. Son háliida fárret Roavvenjárgii vázzit skuvlla. Mikko muitala ahte son láve fitnat Kárášjoga nuoraidbáikkis go doppe leat sierralágan doalut. Son doallá oktavuođa skihpáriiguin geat orrot Kárášjogas telefuvnnain ja fitná galledeamin sin. Su mielas livččii hui buorre jus buoriduvvo oktavuohta Kárášjoga ja Gáregasnjárgga nuoraid gaskkas. Son lohká ahte skuvllas sáhttet bargat maid nu ovttas, nugo mátkkoštit, dahje doallat doaluid ovttas. ¶
–Dasto mus leat guokte oappá, dadjala Vladimir. –Nubbi lea 13 jagi ja hállá sámegiela. Nubbi lea áibbas unni, ii leat velá álgán hállat. –Muđui sámástan iežan olbmuiguin; fulkkiiguin ja ustibiiguin geat máhttet. Dalle go lohken sámegiela skuvllas ožžon aivve buoremus arvosániid, daningo máhtten juo giela, čilge Vladimir. Son lohká iežas doaivut ahte olbmot hállet gielddasámegiela maiddái boahtte áiggis. Iige loga mangelágan heahpadin sámástit. –Mii hállat maiddái go ruoššat guldalit, deattuha nuorra badjegánda. ¶
Telegoađi beaivválaš jođiheaddji Nils Thomas Utsi muitala ahte sis lea dialoga boazodoaluin dán áššis, muhto mieđiha ahte ášši ii leat čovdojuvvon. –Mii leat bargame aktiivvalaččat dan vuođul ahte gávdnat čovdosa mii lea dohkálaš buohkaide. Doaivvun ahte dat dáhpáhuvvá jođáneamos lági mielde, lohká son. Utsi ii hálit muitalit dađi eambbo šiehtadallama birra. –Mii leat bargamin áššiin. Ja min doaivva lea dieđusge ahte mii Guovdageainnu siskkobealde gávdnat filbmenbáikki, muitala Utsi Min Áigái. ¶
Buljo lohká ahte suohkan ii berre stuoridit dan doaimma mii dal lea Náranaččas ja Riebanváris, ovdal go lea čielggadan ahte muohkadeapmi šaddá suohkana rájiid siskkobealde. Buljo muitala ahte sin joavkkus eai leat šiehttan čálalaš politihkalaš šiehtadusa, muhto lohká ahte lea leamaš hui stuorra soabatlašvuohta joavkku siste politihkalaš áššiide man birra sii leat hupman. ¶
–Okta sivva manin indiánat barget dákkár váttis dilálašvuođain lea ahte indiánat leat vázzán unnán skuvllaid, čilge Tuirán. Iskan muitala ahte 62 proseanta ekonomalaš aktiiva eamiálbmogiin eai leat čađahan vuođđoskuvlla. Iskan duođašta dan maid eará iskamat leat geažidan; Ahte Mexico 12 miljovnna indiánat leat geafimusat geafimusain. Maŋisboahttit guovllu dološ riggáin ja allagit ovddiduvvon kultuvrrain ovdalkolombiánalaš áiggis leat dál oaffarat "apartheid:ii" , oaivvildit Eamiálbmogiid našuvnnalaš čoakkáldat autonomiijai. 803 mexicana báikkálašservodagain mas leat eanaš indiána ássit, lea 35 proseanttas "hui alla" geafivuođadássi, 48 proseanttas lea "alla" geafivuođadássi, 12 proseanttas lea "gaskageardánis" geafivuođadássi ja njeallje proseanttas lea "vuollegis" geafivuođadássi. Dušše 0,12 proseantta ii sáhte gohčodit geafin, muitalit almmolaš iskamat. ¶
Klemet L. Gaup ii leat vel ožžon dan 10 000 ruvnno maid vuittii mannan beassážiid, go leŋgii Šiela heargegilvvuide. Gárggoluobbala heargegilvovuodjimiid lágideddjiin Jot´gátte Searain ii leat ruhta máksit vuoittu. Gilvovuojána eaiggát ii áiggo dađi eambbo searvat gilvvuide. Suoma bealde heargegilvvut maid eai leat máksán vuoittuid. 5. siiddus ¶
–Várra livččii seamma láhkái dalle maid jus livčče sápmelaččat geat jođihit suodjalusdoaimmaid boazodoaloguovlluin. Jus ruvki ja báhčaleamit galget meaddel mannat sámi vuođđoealáhusaid, de eai doala sánit mat lea daddjon sárdnestuolus, fuomášuhttá Per A. Bæhr. Son geardduhii ahte Náranašgeađgi ii livčče goasse galgan Sámedikki lanjain ovdal sámi vuoigatvuođabarggut leat loahpahuvvon Stuoradikkis ja Náranaš áššis galggašii Sámediggi leat liikká čielggas go muđui eará eanangáržžidemiid oktavuođas. ¶
Bohccobierggus manná olggos 40% RuoǦǦela3 ja norgala3 biergoválbme jeaddjit ostet dán baji measta beali Sámi leana bohccobierggus. Bálgosiid ovttastumi mielde Supmii báhcá 3at 60% bierggus. Olggos manná joba miljovdna kilo. Haddegilvu lea bajidan maid bohccobierggu buvttadanhatti, muitala Jouni Filppa Bálgosiid ovttastumis. Ovdamearkan Anáris suopmela3 oasti lea máksán joba badjel 34 márkki kilos Oppa boazodoalloguovllus bohccobierggu vearuhis gaskahaddi lea divron 32 márkái kilos. Dát sáhttá divrudit bohccobierggu hatti maid gávpehilduin. ¶
Kárášjoga badjenissonolbmuid fierpmádaga Máhte Máret/Marit M. Anti lohká bures dorjon kárášjohkalaččaid nammačoaggima. –Eai leat dušše badjeolbmot geat leat dorjon, muhto maiddái eará ássit Kárášjogas, muitala Máhte Máret. Máhte Máret doarju ollislaččat fierpmádaga oainnu ahte eiseválddit leat vajáldahttán olmmošvuoigatvuođaid ja bidjan boraspiriid ovddabeallái. Kárášjoga ja Porsáŋggu boazodoallonissonolbmuid fierpmádagat fuomášuhttet ahte dán dili maŋŋá maid dál vásihit, badjána vašši eiseválddiide go eai jáhke boazodoalu vahágiidda ja bidjet sin giellásin ja krimineallan. ¶
Sámedikki Bargiidbellodat árvala njulgestaga addit buot vuosttašjagi dáruiduhttinfoandda dietnasa oahppováillagiidda buhtadussan. –Sámedikkis lea bággu váldit ovddasvástádusa čorget oahppováillagiid dili, lohká Johan Mikkel Sara. 5. siiddus ¶
INTERNÁHTAS ORRUN: Nils Viktor Holmberg (57) Hillaguras eret diehtá man bávččas sáhttá leat eallit internáhtas mánnán. Masá vihttalot jagi maŋŋel son muitala iežas váivves vásáhusaid birra. ¶
Dál lea Nils Viktor 57 jagi boaris. Son ássá Kárášjogas. Su dávda dehkiin hehtte su olu bargamis. Olu áigi manná smiehtadit dan birra maid ieš gohčoda ealli marerihttan. –Dávjá niegadan Buolbmát internáhta jođiheaddji birra. Nisu boahtá mu seaŋgga lusa. Mun lean álás veallámin teahpa vuolde. Son doallá mu oalggis ja ruvve mu. Go morihan de lean buot čáhcun, doarggistan ja illá sáhtán oba vuoigŋatge, muitala son iežas marerihtas. ¶
Go moriha fuomáša ahte lei dušše niehku. Muhto dát ii leat álu leamaš niehku. Nils Viktor muitá hui bures báhča vásáhusa mii geavai go lei dušše 5. luohkás. Dá oasáš girjjis "Bortsendt og iternert" : –Mus ledje "rødehunder" nammasaš ihtalanvihki. Internáhta viessoeadni galggai vuoidat mu, ja bággii nuoladit áibbas. Veallájin álás iežan seaŋggas. Loahpas joavddai vuolledábiid rádjái. Son vuoiddai ja ruvvedii mu vuolledábi, vulos ja bajás. Loahpas ceaggánii mus, ja dovden lei nu váivi ja suorggahahtti. Fáhkka rahpasii uksa, ja gándačora bođii sisa. Gánddat oidne mii dáhpáhuvai. –Lei duođaid heahpat ja váivi. Gánddat reške. Ain sáhtán gullat go reške. Viessoeadni doapmalii jorgalit mu čoavjji ala ja jotkkii vuoidat mu. Maŋŋel dán dáhpáhusa hárde mánát su vel eambbo. Ja viessoeadni iige vuollánan. Geahččalii máŋgga háve vuoidat su. Nils Viktor biehttalii. Son lei ožžon doarvái. ¶
15 jagi áigi ii nákcen son šat psyhkalččat. Dáppedorpmis oaččui psykologalaš veahki. Dalle nagodii muitalit bávččas dáhpáhusaid birra maid ii lean geasage muitalan ovdal. –In leat váidán geange. Jáhkan viessoeadni lea jápmán dál. Lean addán andagassii buohkaide, loahpaha Nils Viktor masá vihttalot jagi maŋŋel. Min Áigái muitala historjjá moadde beaivvi ovdalgo almmuhuvvo girjjis internáhta eallima birra man journalista Ingjer Tjelle lea čállán. ¶
Lei ieš Eanandoallodepartementa mii diŋgui dán raportta, mas eai lean eará go garra moaitámušat sin iežaset ektui, ja erenoamážit Boazodoallohálddahussii ja Kárášjoga ja Guovdageainnu boazodoalokántuvrraide. Raporta muitala ahte boazodoalliid mielas ii leat Boazodoallohálddahusas doarvái gelbbbolašvuohta, dat meannuda áššiid olbmuid mielde ja máŋgii leat ieža ge gullevaččat áššiide. Beroškeahttá raporttas álggaha Siviláittardeaddji Arne Fliflet dutkama Boazodoallohálddahusas. Váidalusat leat nu ollu ahte ii leat šat oba lohku ge. Liikká lohká gal ahte NIBR raporta dieđusge boahtá ávkin. –Lea oalle erenoamáš go ná ollusat váidalit go ealáhus lea dan meare unni servodagas. Mis lea dál sierra olmmoš biddjon dáidda áššiide, lohká Fliflet Finnmark Dagbladii. ¶
Dan ii leat vejolaš reguleret otná lágaid ja njuolggadusaid mielde, muitala TONO ovddasteaddji Berit Kolstad. TONO lea Norgga riekteorganisašuvdna mii váldá vára komponisttaid rivttiid. –Luohti lea hui persuvnnalaš, ja sámi máilmmis galgá maiddái son geasa luohti lea biddjon sáhttit mearridit galgá go luohti adnot ovdamearkadihte CD-skearrus. Muhto dat ii leat vejolaš min njuolggadusaid mielde, lohká son. Kolstad mieđihá ahte sin njuolggadusat eai leat váldán vuhti dan erenoamáš dili ja árbevirolaš vugiid mat leat sámi máilmmis. Dat máksá ahte vaikko makkár skearrolágádus máilmmis oažžu ráhkadit CD mas lea vaikko makkár árbevirolaš luohti mielde, vaikko son geasa luohti gulášii ii háliidivčče dan. –Dasa in dieđe lea go vejolaš dahkat maidege, lohká son. ¶
Dáid ja eará gážaldagaid geahččalit UNESCO vástidit iskademiin mii dál lea jođus. Iskadeapmi guoská sámiide ja inuihtaide, ja álgoálbmogiidda Ruoššas, Thailandas, Filipiinnain, Aoteoroas (New Zealand) ja 8 riikka Ameriikkas. 1997 lágiidii UNESCO máilbmekonferánsa Hámburggas rávesolbmuidoahpu birra. Konferánssas ledje ráđđehusáirasiid ja oahppoorganisašuvnnaid lássin maiddái sullii 40 álgoálbmotáirasa. Doppe mearriduvvui cealkámuša ( "Hamburg Declaration on Adult Learning" ), mas ea.ea. celkkojuvvui "Rávesolbmuid oahppan galgá speadjálit kultuvralaš máŋggaidvuođa rikkisvuođa ja vuhtii váldit árbeviruid ja álgoálbmogiid máhtu ja oahppanvugiid; sin vuoigatvuohta oahppat eatnigillii galggašii dohkkehuvvot ja čađahuvvot." Konferánssas ledje delegašuvdna Norgga oahpahusdepartemeanttas, ja sii čálle raportta konferánssas, mas ii namahuvvo oppanassiige ahte lei leamaš sáhka álgoálbmogiid birra. Muhto vaikko UNESCO lei mearridan dehálaš prinsihpaid, de sii dihte hui unnán duohta dili birra. Go iskadišgohte gávdne ahte ii ovttage riikkas dahje álgoálbmogis lei buorre diehtu dan birra mo rávesolbmuidoahppu doibmii álgoálbmoga várás. Danin UNESCO:a oahpahuskántuvra (Institute for EducationUIE) Hamburggas álggahii iskadeami. Sii bivde 14 dutkanásahusa miehtá máilmmi guorahallat guđege álgoálbmoga dili. Dáid ásahusaid gaskkas lea Sámi Instituhta. - Min ulbmil lei gávdnat dutkiid geat ieža gullet álgoálbmogiidda, muitala UIE nuppi jođiheaddji, Linda King, gii lea jođihan iskadeami. - Muhto dađe bahábut dat ii leat lihkkostuvvan nu bures. Dušše viđas 14 dutkis gullet ieža álgoálbmogiidda. Dat čájehá ea.ea. ahte máŋga riikkas álgoálbmogiin lea ollu vuolit oahppodássi go sii geat gullet stáhtaid váldokultuvrii ja váldogillii. Miehtá máilmmis badjel 300 miljovna olbmo, sullii 70 riikkas, gullet eamiálbmogiidda ja sis leat máŋga čuođi giela. Omd. leat dušše Mexicos 62 álgoálbmotgiela. Danin dákkár iskadeapmi ii sáhte gohččut go unna oasáža dáin. Dattetge dutkanbargguid mat leat jođus čájehit nu ollu oktasašvuođaid ahte lea vejolaš dadjat oalle ollu obbalaččat mo álgoálbmogiid oahppodilli lea. Dutkit 13 riikkas ledje mielde konferánssas Parisas, ja sis lei iežas čoahkkin gos presenterejedje bohtosiid ja ráhkadedje plána mo gárvvistit barggu. Boahtte jagi, guovvamánu álggos, galget iskadeamit leat gávvis ja álmmuhuvvot, vuos interneahta bokte. Dáid iskademiid vuođul, mat dán rádjái leat čađahuvvon, celke dutkit maid sin mielas berre dahkkojuvvot, ea.ea.: - Rávesolbmuidoahppu ferte huksejuvvot álgoálbmogiid kultuvrra, gielaid ja oahppahvugiid vuođul. - Buot ráđđehusain galggašedje sierra prográmmat álgoálbmogiidda, mas lea sierra juolludeapmi. Dakkár prográmmat galget erenoamážit váldit vuhtii álbmogiid geat ellet moadde riikkas. ¶
–Sámi Parlameantta vuoigatvuohtajuogus ii sáhte Suoma ođđa boazodoallolága stáhta lávdegotti evttohuvvon hámis dohkkehit. Sivva dasa lea go juhkosa oaivil mielde eai leat sámiid vuoigatvuođat dutkojuvvon ja čilgejuvvon. Dán muitala sátnejođiheaddji Nils Henrik Valkeapää čoahkkimis maid juogus doalai boazodoalliide Ohcejogas mannan lávvardaga. Čoahkkima sáhkan lei ođđa boazodoalloláhka Suomas, ja maid juogus dán jagi bealde lea bargan. 47. ja 48. Sámi Áigi, juovlamánu 19. beaivve 1980 ¶
"Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (...)." ¶
Juoga lea boastut mannan. Guohtunguorahallamat maid NORUT lea dahkan, muitala juoidá dan birra: ¶
Jahki: Moderáhta guođohuvvon Garrasit guođohuvvon Ii guođohuvvon 1973 85 % 15 % % 1980 68 % 32 % % 1988 15 % 56 % 29 % 1996 8 % 42 % 50 % Mii dása sáhttá leat sivvan? Boazodoalu bealis dahkko dat poeaŋgan ahte dát guorahallamat dušše leat registreremat ja eai muital maide sivaid birra. De mii vuordit gullat maid NBR oaivvilda leat sivvan. Mii eat jáhke klimáhtalaš dilálašvuođaid dahje suvra njuoskkadaga sivvan. Áidojuvvon geahččalanguovlluin šaddá jeagil hui bures. Midjiide leat golbma siva diehttelasat: badjelmeare guohtun, doldan ja mohtorjohtolat. Dilli lea vearrát go tállat dás ovddabealde muitalit, guovtti siva dihte. Oassi stuora, fiinna jeahkális lea rokkiin gos lea ollu muohta, nu ahte boazu ii olat biepmu. Ii leat báhcán šat ii 8 proseanta ge mas lea jovssahahtti fiinna jeagil. Nubbi lea fas šaddan. Guovlluin gos lea moderáhta jeagelguohtun sáhttá šaddat 60-70 gilu goikeávdnasat juohke dekaris. Doldašuvvan jeagil buvttada vuollel 2 gilu. Maŋemus 25 jagi leat doldan dan mii galggai leat buvttadanvuođđu boahtteáigái. Dát leat sivat manne mii oaivvildit boazolohku ferte njiedjat vel eanet. Maiddái statistihkka boazodolliidlogus ja bohccologus dadjá juoidá ealáhusa birra mas ii leat balánsa: 1973 rájes 1988 rádjái lassánii olmmošlohku boazodoalus 82 proseanttain, ja boazolohku lassánii 230 proseanttain. Dát muitala juoidá dan birra ahte boazodoallu lea leamaš geasuheaddji ealáhus, ja ahte alla boazolohku lea leamaš dehálaš máŋga boazodoallái. Váttisvuohta lea dušše ahte duottar ii leat sturron seammaládje. ¶
1992:s bođii stuoradiggedieđáhus boazodoalu birra. Ulbmil lei álkit daddjon: Ealáhus mii lea nanus sihke ekologalaččat ja ekonomalaččat. Mii fertet sáhttit lohkat ahte nu ii leat šaddan. Vegetašuvdnakárttat leat čielgasat vuosttaža birra, ođas ahte 75 proseantta Kárášjoga boazoeaiggádiin leat áitojuvvon ekonomalaš heahtedilis dadjá juoidá nuppi birra. Váldoovddasvástádus ferte leat stáhtahálddašeamis, ja dan dihte ferte stáhta váldit ovddasvástádusa dan roasu ovddas mii lea šaddan. Go eai leat ovdal doarvái čavgen, de lea Eanadoallodepartemeanta ja Boazodoallostivra ja boazodoallohálddahus dagahan dán mihá vearrábun go oba lei ge. Ahte muhtin boazodoallit leat oaidnán vejolašvuođa nannet iežaset posišuvnna - boazologu loktemiin ja guohtoneatnamiid viiddidemiin - lea áddehahtti, go solidaritehta ii sisttisdoala buot boazosápmelaččaid, muhto lea dušše iežas soga siskkobealde (buohtastahte maŋemus NIBR-raportta). Muhto go dát lea sáhttán joatkit, de ii leat ealáhus dušše saheme dan oavssi mas ieža čohkkájit - dat billista maiddái muora mii galgá leat vuođđun boahttevaš buolvvaid duoddara luondduriggodagaid ávkkástallamii. Lea go boazodoallu vajálduhttán buot luondduálbmogiid vuođđocealkaga: Eatnama it leat árben iežat máttuin - dan leat luoikkahan iežat mánáin. 1993:s manai Luonddugáhttensearvi oktan dalá Sámediggepresideanttain boazodoallostivrra ja hálddahusa vuostá. Váldovuosteákkat ledje alla boazolohku, bievlavuodjin ja áideprošeavttat. Áiddiid ceggen lea joatkán. Bievlavuodjin lea lassánan. Boazolohku lea njiedjan, muhto ii doarvái.Stuoradiggedieđáhusa "Nanu boazodoallu" intenšuvnnat eai leat ollašuvvan 10 jagi maŋŋil go bođii. Stáhta ii oro bargame maidege, ja stuora vuoittahalli lea Finnmárkkuluondu. ¶
Earenoamážit guoská dat Gaska- ja Mátta-Amerihkái. Tribunala moaitá riikkaid mat rihkkot olmmošvuoigatvuođaid, ja ávžžuha oppa máilmmi ja earenoamážit organisašuvnnaid mat ledje Tribunalas ovddastuvvon, vel dárkileappot gozihit álgoálbmogid áššiid ja cuiggodit boasttuvuođaid. Irokeser-álbmot (Six-nation) New-York guovlluin USA:s oaččui Indiánaid Riikkaidgaskasaš Ráđiin (International Indian Treaty Council) ja Máttá-Amerihká Indiánaid Ráđiin ovttasráđđiid bargun dáid áššiid dárkileappot čuovvut ja ovddidit. ¶
Gullik Hansen muitala Finansavisenii ahte sus lea stuorra doaivva ahte sin fitnodat sáhttá dahkat erenoamáš buriid filmmaid. Dat lea maiddái dárbbašlaš, go ođđa árvalus stádabušeahtas filbmadoarjaga oktavuođas árvala ahte stádadoarjja filmmaide berre leat 50 proseanta. Dát mearkkaša ahte priváhta ruhtadeaddjit gáibidit ahte filmmat mat ráhkaduvvojit fertejit leat nu buorit ahte šaddet geahččisukseassan. Dan dihte háliida Hansen ahte sin fitnodat berre børsnoterejuvvot. Dainna lágiin šaddá álkibut oažžut priváhta ruđa filmmaide. ¶
Filbmii Guovdageainnu stuimmiid birra leat bušehterejuvvon 50 miljovnna ruvnno. Filmmas leat buot dat oasit mat dahket filmma buorren. Dramatihkka ja action, goddaleapmi ja stuora niibbit, duolbman ja stuibmi. Hansen muitala áŋgirit man buorre filbma sáhttá šaddat: –Jurddaš man buorit scenat sáhttet šaddat; ollu varra ja doarrun, erenoamážit Mons Somby ja Aslak Jacobsen Hætta steavlideamis, muitala son Finansavisenii. Borealis Productions lea fitnodaga namma, ja maŋŋel dán filmma sii áigot ráhkadit golbma eará filmma. Buohkain galgá sámi kultuvra vuođđun. Boahtte filbma sis lea ođđa veršuvdna dovddus "Laila" -filmmas, maid J.A. Friis čálii. Gullik Hansen ii bala ahte sámegielat filmmat eai apellerer earáide geat eai ipmir sámegiela. –Sámegiella lea dakkár giella ahte ii dárbbaš ipmirdit giela, go ipmirda liikká man birra lea hupmu, lohká Hansen. –Dárogiella ii leat diekkár giella, lohká son. ¶
Nu go várra eatnašat leat fuobmán de ferte Guovdageainnu suohkan garrasit unnidit iežas bušeahta boahttevaš jagiid. Dan oktavuođas jearrat mii mánáidgárddiin alddámet: "Leat go mii dahkan alcceseamet vahágiid?" Mii leat juohke jagi leamaš "čeahpimusat luohkás" ja leat unnidan iežamet bušeahta muhtin duháhiin duokkot dákko juohke háve go leat gohččon seastit. Leat nu čeahpit leamaš ahte dál ii leat šat mihkkege maid sáhttá seastit. Dán leat mii dahkan vaikko leat šaddan guođđit ollu das mii guoská pedagogalaš plána vuohkái, plánaide ja prošeavttaide. Mii leat maŋemus jagiid vásihan stuora bušeahttaunnidemiid ja árrat leat boahtán oastinbisseheamit - vaikko eat leat geavahan eanet ruđa go bušeahtas lea. Go oastinbisseheapmi boahtá juohke čavčča - dán jagi čakčamánus - de eat beasa geavahit ruđaid mat leat biddjon mátkkiide, pedagogalaš ávdnasiidda, kurssaide, diŋggaide jna. Ii leat sadjásašbušeahtta ge!!!! Olggobealde olbmot soitet de dadjat ahte de han sáhttá geavahit Sierra sámi doarjaga ja Boazodoalloruđaid - muhto dáid ii galgga geavahit gokčat mánáidgárddiid dábálaš goluid - dat bohtet lassin mánáidgárddiid doibmii. Stuorát njiedjan mánáidgárddi bušeahtas mielddisbuktá heajut fálaldaga min deháleamos geavaheddjiide - namalassii mánáide. Leat go suohkana politihkkárat jurddašan makkár čuozahusaid dát mielddisbuktá bajásšaddi generašuvdnii? Mii lea suohkana plána viidáset? Mii geat bargat mánáidgárddiin eat beasa diehtit bearehaga maidege das mii dáhpáhuvvá suohkanis. Min hoavddat lohket: Mánáidgárddit leat suohkana hálbbimus bargosajit! Suohkanis ii leat makkárge mánáidgárdeplána (nu go livččii geatnegahtton). Ii leat suohkanis vel sierra mánáidgárdekonsuleanta ge gii livččii sáhttán koordineret ollu gaskal suohkana ja mánáidgárddiid. Baicca manná sáhka ahte 15-20 virggi kultur- ja bajásšaddanossodagas galget eret. Mánáidgárdi ii leat lága bokte geatnegahtton nu ahte jus mánáidgárddiide čuohcá dát de dadjá dat iešalddis ahte dat oažžu stuora váikkuhusaid. Ollislaš bargoveahka suohkana mánáidgárddiin lea dál 23 olbmo 100 proseanta virggiin ja 7 olbmo 35-70 proseanta virggiin. Norgga oahpaheddjiidsearvi Guovdageainnus ovdaskuvlaossodat váillaha ovttasbargoplána ossodatjođiheddjiid, fágasearvvi ja bargiid gaskkas mas geahččala gávdnat čovdosiid mat eai mielddisbuvtte eretcealkimiid ja kvalitehta heajosmahttima mánáidgárddi barggus. Midjiide geat bargat mánáidgárddiin lea kvalitehta guovddážis. Stuoradikkedieđáhus mánáidgárddiide deattuha maid kvalitehta pedagogalaš fálaladagas. Mii ain gullat ahte danne go mánáidgárddit eai leat lága bokte geatnegahtton, de lea álkkimus dákko unnidit bušeahta. Seammás lasihuvvojit stáhtalaš doarjagat vai eanebut ožžot mánáidgárdefálaldaga. Ráđđehusas lea ulbmil oažžut ollislaš mánáidgárdegokčama - maid dahká Guovdageainnu suohkan?? Nugo mii ovdaskuvlaoahpaheaddjit oaidnit, de ii vuoitte suohkan beare ollu das ahte unnidit bargiid mánáidgárddiin. Mii leat suorganan go politihkkáriin ja earáin váilu áibbas ipmárdus. Ii go sis leat ipmárdus mánáidgárddi mearkkašumis mánáid ovdánahttimii ja dan bargui maid mii fágaolbmot dahkat mánáidgárddiin? Erenoamážit jurddašit daid mánáid birra geat eai oaččo dan čuovvoleami ja movttiidahttima maid dárbbašit ruovttuin, ja mánáid birra geat soitet gáibidit eanet go dábálaš lea. Min čuoččuhus lea ahte suohkana ekonomiija ii buorrán bearehaga dainna ahte cealkit eret bargiid mánáidgárddiin. Mat sáhttet šaddat duohta čuozahusat jus celket eret mánáidgárdebargiid? Geavaheaddjit (mánát ja váhnemat) masset dan fálaldaga mii sis lea. Šaddá váddáset oažžut mánáidgárdesaji. Váhnemat soitet šaddat heaitit bargguin dahje maŋidit oahpuid maid áigot váldit. Mánát ožžot heajut pedagogalaš fálaldaga. Mánát geain leat erenoamáš dárbbut eai oaččo dan veahki maid dárbbašit. Bearrašat fertejit fárret eret suohkanis oažžun dihte mánáidgárdesajiid. Bargit masset bargguid ja šaddet barggu haga. Dát sáhttá mielddisbuktit eanet sosiálalaš váttisvuođaid mat fas mielddisbuktet lassi goluid suohkanii. Olbmot geain eai leat barggut fertejit fárret vai ožžot barggu. Suohkan massá gelbbolaš bargiid - ii dušše mánáidgárddiin? Eanet eretfárredeapmi suohkanis. Unnit vearrosisaboađut. Eat olat ráđđehusa ulbmila oažžut ollislaš mánáidgárdegokčama. Mii ávžžuhit suohkana politihkkáriid váldit oktavuođa miiguin nu ahte mii sáhttit veahkehit sin čielggadit suohkana duohta mánáidgárdegoluid. Mii jáhkkit ahte mánáidgárddit leat eanet positiivat go maid suohkan signalisere. Norgga oahpaheddjiidsearvi Guovdageaidnu ovdaskuvlaossodat ¶
Dure mielas ráđđi ii váldde vuhtii ahte muhtun suohkaniin lea váddáseabbo oažžut suohkaniid fárrui sámi áššiiguin. –Mii illá oaččuimet viessosaji "Álttá Siidii" , muitala son ja lohká Álttá suohkana njulgesta vuostálastit sámi áššiid. Sámediggi lea hárjánan ahte Sis-Finnmárkku suohkanat, muhtun suohkanat Tromssas ja Nordlánddas servet ovddidit sámi áššiid. –Muhtun suohkanis, nu go Álttás, lea dat veadjemeahttun. Dan dihte dahká Sámediggi sámi áššiid váddáseabbon vuojihit dakkár báikkiin, lohká Dure. Go Álttá Sámiid searvi dál bivdá ođđa čoahkkima Álttá suohkaniin, de váldá sámedikki fárrui. Son bovde Sámedikki fárrui. Jos ii menestuva, de gávdno goitge okta vejolašvuohta vel jos ráđđi gávdná prošeavtta dohkálažžan. –Jus ealáhusráđđi árvvoštallá prošeavttaid leat buorren, de oassálastá ráđđi áibbas friddjadit maiddái báikkálaš oassálastima haga. Muhto buoremussan atnit jus lea báikkálaš oassálastin, jur juste danne vai eastada suohkana hilgumis ovddasvástádusas, lohká ráđđi. ¶
Álbmotregistara mielde lea son Maret Sara. Muhto ceaggás nisu biehttala jeagadit dan nama. –Mun lean Máret Sárá. Dat dat lea mu namma, lohká son gean Álbmotregisttar ii nagot hálddašit. ¶
Abya Yala lágádus Ecuadora oaivegávpogis Quito:s deaddilit hui ollu girjjiid mat čájehit indiánaid kultuvrra ja historjjá. ¶
23 jagis lea Abya Yala almmuhan 2000 iešguđetlágán girjji. Dát lea rekorda Latin-Ameriikkas dákkár girjjiid almmuheamis. Prošeavtta álggaheaddji lea katolalaš báhppa Juan Bottasso, gii máŋggaid jagiid lea čoaggán dieđuid shuar-indiánaid birra. Beroštupmi shuaraide lei álgga Abya Yala lágádussii. Álggos vuoruhii lágádus antropologiija, muhto maŋŋil viiddidii maiddái sosiologiijai, historjái, álbmotohppui, ekologiijai, giellaohppui, girjjálašvuođahistorjái, arkeologiijai ja árbevirolaš dálkkodeapmái. Prošeakta lihkostuvai hui bures ja attii badjebáhcaga rehketdoalus. –Čájehuvvui ahte eamiálbmotáššit ledje buorit áššit, lohká lágádusa beaivválaš jođiheaddji José Juncosa. Juncosa muitala ahte leat geahččalan oažžut hatti girjjiin vulos vai šaddá jovssahahtti nu ollu olbmuide go vejolaš seammás go leat doalahan kvaliteahta girjjiin. ¶
Abya Yala lea jagiid mielde geavahan 2.200 čálli máŋggaid riikkain. Daid gaskkas lea badjel 350 olbmos eamiálbmot duogáš. Lágádus lea dovddus buorre lágádus ja lea ožžon máŋga bálkášumi rahčamušaid dihte. Lágádus maiddái bargá dan ovddas ahte eamiálbmogat eai galgga olgguštuvvat politihkas ja bargoeallimis. 1988:s álggahii lágádus instituhta mii galgá jođihit oahpu olbmuid gaskka boaittobealbáikkiin, erenoamážit indiánaid gaskka. 1990-logus huksejuvvui Amazonasdávvirvuorká, sierra girjerájus, ja sierra rambuvrriid mat vuvdet lágádusa almmuhusaid. ¶
Bisma Bottasso bođii Ecuadorii 1959:s veahkehit indiánaid ja bargat dan ovddas ahte indiánat ožžot seamma vuoigatvuođaid go eará ecuadoralaččat. 15 jagis lea Bottasso oahpásnuvvan erenoamáš bures indiánaid religiuvnnain ja beaivválaš eallimiin. Son čuoččuha ahte ovdalaš sosiologalaš dutkamat dán guovllu olbmuin eai doala deaivása. –Ovdalaš áigge ii lean oktage geafi ii ge rikkis, dalle ledje olbmot čadnon lundui eaige diŋggaide, vuostálasvuođat bohte easkka go vilges olmmoš bođii. –Mii fertet oahppat dohkkehit ja ipmirdit indiánalaš kultuvrra, jus eamiálbmot galgá ceavzit, loahpaha Bottasso. ¶
Oslo-sápmelaččain leagal NRK Sámi Radio maid sáhttet gullat, muhto go GLR váldodoaimmaheaddji biehttala gullot Oslos, de mearkkaša dat okta unnit fáláldat. –Dat šaddá okta unnit fálaldat midjiide Oslos. Go Sandvik lohká ahte sáddet Oslos GLR ii leat ávkin masaga, de ožžot dat leat su sánit. Muhto mii váldit vuhtii dan, ja geahččalat baicce ieža gávnnahit juoga, lohká Nymo. ¶
EARÁ SIVAT: –Lea menddo álki bidjat dušše boraspiriid ala siva vahágiidda maid boazodoallu Finnmárkkus gillá, lohká boazodoallohoavda Jon Meløy. ¶
Boazologu niedjamii Finnmárkkus lea boazodoallohoavddas áibbas eará oaidnu, vaikko lohká soames boazoeaiggádiid plánalaččat unnidan bohccuid. –Váldosivva manne boazolohku lea njiedjan Finnmárkkus lea boranávddit, ja heajosealáhat dálvvit ja guorbaeatnan kombinašuvdna, lohká Boazodoallohoavda Jon Meløy. Boazodoallohoavdda mielas fertejit dál boahtit ortnegat maiguin unnida boazologu orohagain gos leat ain beare ollu bohcco, ja dasa lassin lea dehálaš gaskaomiide maiguin doalaha boazologu vuollin orohagain gos dál lea dohkálaš boazolohku. Jon Meløyas lea čielga oaidnu ahte dálá boazologu Finnmárkkus eai guotte vuos eatnamat. –NBR lea hirpmástahttán go eai eambbo ságastala dáid váttisvuođaid birra, lohká son. ¶
–Boranávddiid váttisvuođa sáhttá jurddašit dainna lágin, ahte dađi eambbo lea borus - dađi eambbo dat lasket, lohká son. Boazodoallohoavda lohká diehttelasat stuorra ekonomalaš váikkuhusaid boraspiriid vahágiin. Stuorra jearaldat liikká lea ahte mii dasa lea sivalaš. Dáid beliid ferte su oainnu mielde čielgasit dutkat ovdal sáhttá makkárge konklukšuvnna cealkit. –Miesehisvuhtii ii dáidde hálddahus, eai boazoeaiggádat ja eaige dutkit diehtit man stuorra oassái lea ráfáiduhtton miesseborrit sivalaččat. Lea menddo álki bidjat dušše boraspiriid ala siva, lohká Boazodoallohoavda Jon Meløy. Son mieđiha ahte boranávddit leat leamaš veahkkin geahpedit bohccuid maŋemus áiggiid Finnmárkkus. ¶
–Min deháleamos ovddasvástádus dákkár dilis lea addit mánáide oadjebasvuođa, lohket mánáidskuvlla rektor Kari Skoglund Sara, Oahpahusossodaga jođiheaddji Petter Henriksen ja pedagogalaš konsuleanta Lars Nils Gaup. Skuvla ii čuovo dábálaš diibmoplánaid ja juohke luohkás galget leat máŋga oahpaheaddji čađat. Golbma guoros skuvlabeaŋkka lea garra vásáhus mánáide ja buohkat jerret manne sáhtii dát dáhpáhuvvat. Lars Nils Gaup dorvvasta báhpa sániide ja lohká dehálažžan jeđđet mánáid. –Báhppa logai skuvlamánáide muitobottus ahte vaikko lea váivi ja moraš go golbma skuvlaskihpára leat jápmán, de leat mii movttegat go dii lehpet ain min gaskkas. –Lea dehálaš ahte mánát eai oaččo heajos oamedovddu ja sivahala iežaset dan dihte go earát leat jápmán, lohká Gaup. ¶
Jos stivra oažžu miellahtuid fárrui, de sáhttá Sámi Álbmotbellodat váldit buot golbma áirrassaji Kárášjoga válgabires. –Mii leat dolkan NSR Sámedikkepresideantta Sven-Roald Nystø kabineahttagažaldat-jođihanvuohkái, mainna son stivre sihke Sámedikki, Sámediggeráđi ja NSR Riikkačoahkkima, muitala Kárášjoga Sámiid Searvvi (KSS) jođiheaddji Hans Solbakken. ¶
SÁB gilvala NSR:ain ¶
Somby váruha garrasit eará politihkkáriid ahte álge oainnosmahttit áššiid iešsoardimiiguin ja dakkár váttisvuođaiguin. Dan son jáhkká dušše sátnejođiheaddjis (Bargiidbellodagas) leamaš ulbmilin. –Dákkár cealkagat sáhttet baicca leat maŋemus čievččasteapmi, ahte soames gii lea veardideamin iežas heakkahuhttet dahká dan, beaškala nuorra politihkkár. ¶
–Álggos vuodjá garrasit sátnejođiheaddji guovddášeiseváldiid vuostá gáibádusaiguin, muhto jienasta vuostá árvalusaid ahte gielda maiddái veahkeha boazodoalu. Obba su speallu hakso. In jáhke eará go iežas profileremin, beaškala Somby. Liikká háliida son rámidit sátnejođiheaddji barggu guovddášeiseváldiid vuostá, muhto dan maid bargá badjeolbmuide gielddadásis ii leat Stig Arne Somby mielas fávdnát. Min Áigi ii ožžon ságaide Kjell Sæthere ovdal aviisa manai deaddileapmái, go son lei čoahkkimis. ¶
Thor Thrane lea veterána Sámeradios. Son ii dohkket dan mii dál dáhpáhuvvá su bargosajis. Son muitala siskkáldas nákkáhallama birra, go muhtumat vigget ráhkadit riiddu hoavdda Nils Johan Heatta dihte. ¶
–Sii jáhkket ahte sis leat buot bargit sin bealde, muhto dan mun dieđán ahte dat gal ii leat duohta, beaškala Thrane. –Mis lea dohkketmeahttumis dilli Sámeradios dál. Olbmot eai dieđe gean galget doarjut; fágasearvvi vai hoavdda. Dát lea áibbas dohkketmeahttun. Mis lea álo leamaš buorre bargobiras dáppe, ja mis lea buorre hoavda. Thrane gáibida ahte Sámi Radio fágasearvvit bissehit dan riiddu ovttatmanos. –Gáibidan rabas siskkáldas čoahkkima gos mii sáhttit digaštallat ášši ja geargat dainna. Dat ferte dáhpáhuvvat dál, oaivvilda Thor Thrane. –Lea áidna vuohki čoavdit riiddu. ¶
- Dálá máilmmis McDonalds ja Microsoft lea uhkádus sihke álgoálbmogiidda ja ollu stuorát kultuvrraid, celkii Colin Power, UNESCO nuppi oahpahusdirektevra. Son muitalii ahte UNESCO bargá dan dáfus ahte buot gielaid ja kultuvrraid jienat galget gullot seamma dásis máilmmis. Muhto dát lea váttis, go eanaš miellahtoriikkat háliidit dušše našunala giela oahpahusas, eai ge beroš unnitlohkokultuvrrain. Lea 1990-jagis leamaš ollu sáhka biologalaš máŋggaidvuođas. 21. čuohtejagis kultuvralaš máŋggaidvuohta šaddá seammá dehálaš. ¶
Maŋemus áiggi lea leamaš dialoga gaskal Førstera ja suohkana opmodatfitnodaga. Poeŋga lea leamaš gávdnat čovdosa mii lea dohkálaš sihke Førsterii ja opmodatfitnodaga stivrii viessoláiggu ektui. Lea hupmu ahte Førster oažžu láigohit vistti viđa jahkái ovddasguvlui. Dál láigoha son vistti mánnui ain hávális. Opmodatfitnodaga stivralahttu Isak Mathis O. Hætta muitala ahte sii leat dál šiehtadallame áššis. –Orru manname rivttes guvlui dál, muhto lea hui váttis dadjat juste goas šiehtadus lea gárvvis, lohká son. Son lohká ahte okta váttisvuohta lea leamaš ahte Førster ii áiggo láigohit olles vistti, dušše oasi. –Visti lea oalle stuoris, ja mii eat hálit ahte visti muđui ferte leat guoros. Mii fertet oažžut čovdosa gos mii maiddái sáhttit láigohit earáide. Hætta muitala ahte sihke guollebiebmanfitnodat ja Alfred Larsena biergobuvttadeapmi leat eará fitnodagat mat lea čájehan beroštumi láigohit lanjaid visttis. Hætta ii biehttal ahte eará, stuorát fitnodagat leat čájehan beroštumi láigohit reasta visttis, muhto son ii hálit eambbo dies dadjat. ¶
Buljo lohká áhte vuosttaš maid ferte buoridit, lea suohkanbargiid bargobirrasa. –Dat ii doaimma dál, ja jus bargobiras lea nu heitot go lea dál, de ii mihkkege doaimma nu go galgá, lohká Buljo. Son lohká áhte leat nu ollu frustrašuvnnat máŋgga sajiin suohkanis iešguđetlágan ossodagas, ahte sáhttá measta gohčodit dan heahtedillin. –Dát dilli ii leat dohkálaš, ja ferte dasa geavahit ollu návccaid buoridit dili. Buljo deattuha ahte son ja su joavku áigu bargat dan ala ahte šaddá eambbo rabasvuohta maid suohkan bargá. –Dat ii lea dohkálaš go suohkana álbmot ii dieđe maid suohkana politihkkárat leat bargamin, ja maiddái lea dehálaš ahte mis ii leat politihkalaš čiegusvuohta min barggus. –Min joavku áigu bargat dan ala ahte šaddá rabasvuohta suohkanis, juohke oktavuođas. Son čuoččuha ahte lea vejolaš dan dahkat vaikko lea posišuvnnas. ¶
EARÁ SIVAT: –Lea menddo álki bidjat dušše boraspiriid ala siva vahágiidda maid boazodoallu Finnmárkkus gillá, lohká boazodoallohoavda Jon Meløy. ¶
Boazologu niedjamii Finnmárkkus lea boazodoallohoavddas áibbas eará oaidnu, vaikko lohká soames boazoeaiggádiid plánalaččat unnidan bohccuid. –Váldosivva manne boazolohku lea njiedjan Finnmárkkus lea boranávddit, ja heajosealáhat dálvvit ja guorbaeatnan kombinašuvdna, lohká Boazodoallohoavda Jon Meløy. Boazodoallohoavdda mielas fertejit dál boahtit ortnegat maiguin unnida boazologu orohagain gos leat ain beare ollu bohcco, ja dasa lassin lea dehálaš gaskaomiide maiguin doalaha boazologu vuollin orohagain gos dál lea dohkálaš boazolohku. Jon Meløyas lea čielga oaidnu ahte dálá boazologu Finnmárkkus eai guotte vuos eatnamat. –NBR lea hirpmástahttán go eai eambbo ságastala dáid váttisvuođaid birra, lohká son. ¶
–Boranávddiid váttisvuođa sáhttá jurddašit dainna lágin, ahte dađi eambbo lea borus - dađi eambbo dat lasket, lohká son. Boazodoallohoavda lohká diehttelasat stuorra ekonomalaš váikkuhusaid boraspiriid vahágiin. Stuorra jearaldat liikká lea ahte mii dasa lea sivalaš. Dáid beliid ferte su oainnu mielde čielgasit dutkat ovdal sáhttá makkárge konklukšuvnna cealkit. –Miesehisvuhtii ii dáidde hálddahus, eai boazoeaiggádat ja eaige dutkit diehtit man stuorra oassái lea ráfáiduhtton miesseborrit sivalaččat. Lea menddo álki bidjat dušše boraspiriid ala siva, lohká Boazodoallohoavda Jon Meløy. Son mieđiha ahte boranávddit leat leamaš veahkkin geahpedit bohccuid maŋemus áiggiid Finnmárkkus. ¶
Maiddái giitosártnis čájehii stipeandavuoiti iežas roahkkatvuođa. –Lea suddu go min guovllu albmát eai fidne nissonolbmuid. Almmáiolbmuin leat oainnat nu garra hiimmut. Muhto ii oktage galgga roahcut sin nieiddaiguin. Dat galget boahtit eará sajiin. –Finnmárkkus leat nissonat gávpegálvun, muhto leat Ruošša nissonat eaige min nissonat. Dattetge ii leat mis eanet árvu go sis, ja albmát dihtet evrre ala man stuorra árvu nissonis lea; 500:s gitta duhát ruvdnui, beaškalii Smuk Solbakk. ¶
Finnmárkku fylkamánni Gunnar Kjønnøy árvala addit smáva fatnasiidda sin ovdalis bivdovuoigatvuođaid ruovttoluotta. –Sámediggi lea álo čujuhan ahte dálá guolleeari ortnet ii leat heivehuvvon Sámi riddo- ja vuotnaguovlluide, lohká Berit Ranveig Nilssen. ¶
Juvvin Lemeha Elle/Ellen Ragnhild Guttorm vuittii Min Áiggi lihkkoluossagilvvu ja vatnasa. 230 luosas vuorbáduvvui áidna guolli maid son lei dieđihan gilvvuide - guovtte kilosaš diddi. –In leat astan nu olu bivdit dán geasi, muitala veaháš hirpmástuvvan, muhto lihkolaš lihkkoluossavuoiti. Luossaságat 6., 10. ja 11. siidduin ¶
Sii leat dutkit oahpu vuolde. Leat antropologat, ekonomat, arkeologat, sosiologat ja ekologat. Sii áigot čatnat oktavuođa boazodoaluin ja eamiálbmogiiguin, dan dihte sii mátkkoštit miehtá Sámi. Sii leat earret eará leamaš Álttás, Lujávrris, Roavvenjárggas ja Ohcejogas dán mátkkis. –Mii háliidit ahte min oahppit galget diehtit movt boazodoallu doaibmá, muitala sin ofelaš Jan Åge Riseth. –Fáttát leat ovdamearkkadihte siida-ortnet, teknihkalaš ovdáneapmi, dieđalaš diehtu ja praktihkalaš diehtu, lohká son. ¶
Dutkit bohtet olles máilmmis, 12 iešguđet riikkas. Okta dáin lea Robert Weladji. Son lea Kamerunas Afrihkas eret, ja lea bargan doppe luonddusuodjalemiin ja našunalguovlluiguin. –Oainnán ollu seammalágan váttisvuođaid dáppe ja doppe. Lean ožžon buori ipmárdusa erenoamážit guohtunváttisvuođaid birra. Guohtuneatnamat lea oainnat unniduvvon maiddái doppe, muitala son. Sus lea buorre vástádus manne son lea deike boahtán dutkat boazodoalu birra: –Álot leat boahtán ollu eurohpálaččat Afrihkii dutkandihte min. Ii go dál lea áigi ahte mii deike boahtit dutkat sin? ¶
Váldorolladoalli Nikolaj Coster Waldau dulko Espen Arnakke viehka bures. Son addá duohta ja dovduičuohcci gova čađa filmma. Okta ovdamearka: Go nuorra nissonolmmoš geahččala su dájuhit dan láhkai ahte váldá albmá gieđa ja bidjá iežas čičči ala, de almmái čájeha dakkár ámadaju ja dasto maŋŋá dakkár reakšuvnna mii mu dahká aibbas sihkkarin ahte dát dánska neavttir ii goassige leamašan nissonolbmuin fárrolagaid ovdal. Nu duohta leai dat. Erling Thurmann-Andersen govvideami birra sáhtán dadjat ahte ii leat ártet ahte Nils Gaup lea su válljen govvideaddjin Ofelaš filmma rájes. Son dahká rievttes buori barggu maid earát fuomášit. Buorre kamerageavaheapme miehtá filmma. Leat maiddái buori bidjamat ja áiggegovat leat áibbas riekta. Hupmanjietna lea buorre, dás ii leat mihkkege váttisvuođaid gullat mii filmmas daddjo. Dát leamaš váttisvuohtan ollu norgga filmmain. Surround-bidjamat šaddet duollet dálle ártegat ja boasttu sajiin. Sáhttá leat go dát leat nu hárve, ja go de bohtet, de suorggahit. Dat gal lea suddu, go filmmas livčče vuođđu surround-bidjamiidda mealgat eanet go dál. Nils Gauppa regias lea dušše dovddastit ahte ii leat dušiid dihtii son lea dien dilis gos son lea regišeuran. ¶
Guovdageainnu hárjeheaddji, Isak Ole Hætta, lohká leat hui buorren go nu nagodit ráhkadit nu olu moalaid, ja go váldet golbma čuoggá nuppi báikkis. Son rámpo lunttaid, muhto ii leat áibbas duđavaš spealuin. –Eat čievčča nu bures go ovddit čiekčamiin ruovttušiljus. Mii máhttit buorebut, muhto šluđastallat ja diktit sin dahkat moala, muitala Hætta. Čorgaš ii leat beare buorre joavku, ja Hætta oaivvilda ahte Guovdageaidnu lei sáhttit vuoitit vel eambbo. –Mii leat vuoittubealde njeljiin moalain go mannat boddui, ja diehtit ahte leat vuoitán čiekčamiid. De leage váttis joatkit bargat nu buori barggu go vejolaš, lohká Hætta. ¶
ČIEGUSIN: Sámedikki áirras Nils Henrik Måsø ohcala eambbo rabasvuođa Njeavdan - ja Deanu čázadagaid luossabivddu šiehtadallamiin gaskal Norgga ja Suoma. ¶
–Dan dihtet buohkat siskkobealde boazodoalu, muhto dan birra ii hála oktage. Dat lea áibbas čiegus ja rašes ášši siskkobealde boazodoalu, man birra ii galgga hupmat ja guhkkin eret cuiggodit, lohká Karen Marit Utsi. Su mielas lea áigi ahte daid beliid birra maid šaddá ságastallan. Roncen-Nigá Káre mielas leat nieidamánáin buoret rievttit, nu guhká go leat váhnemiid boazodoalus fárus. Dalle lea alddis mearka ja bohccot, maiguin diehtá maid dahká. Muhto dasto go náitala badjebártniin, de dihtet ollusat ahte sáhttá manahit vuoigatvuođaid isidii. ¶
Hætta lohká ahte son gal sávašii Per Oddvar Holmen, gii mannan vahkkoloahpa ráhkadii 5 moala Ráissa ovddas, ja Joar Eira Rasdahl, gii maiddái lea Ráissas, boahtá ruovttoluotta Guovdageidnui boahtte jagi. Son lea hupman dainna guvttuin dan birra, ja goappašagat lohkaba ahte dat ii leat veadjemeahttun, earenoamážit jus Guovdageainnu joavku boahtá nuppi divišuvdnii boahtte jahkái. ¶
Luondduhálddašan doaibmi sekšuvdnajođiheadji Eirik J. Karlsen muitala iežaset ovttaráđálaččat gielddaiguin guorahallan guđe láhtuid sáhttet rahpat mohtorfievro johtolepmái. Kárášjoga gieldda ráđđeolmmái Jan Terje Nedrejord muitala Finnmárkku fylkamánni leamaš oktavuođas suinna. –Fylkamánni árvalii guđiid láhtuid sáhtášii rahpat ja mii dohkkeheimmet sin árvalusaid, lohká Nedrejord. ¶
Bondevik guldala sámi rivttiid ¶
Searvi «Oahppováile olbmot soađi geažil» lea Sis-Finnmárkku Riekteveahkkekántuvrra bokte dáhtton čoahkkima stáhtaministtariin. Muhto ii leat vuos čielggas deaivá go Bondevik daid. –Stáhtaministara prográmma ii leat vuos čielggas, iige leat mearriduvvon geaid Bondevik muđui áigu deaivat Kárášjogas, muitala Ninni Kate Rognli - Gieldda ja guovlludepartemeantta vuolitdirektevra. ¶
Dál leat ilbman bealit ráhkkananbarggus mat áitet TV-sáddagiid álggaheami boahtte čavčča. Leaba Suoma ja Ruoŧa TV hoavddat geat geažuheaba ahte sin riikkaid TV ii soaitte gearggus álgit sámi TV-sáddagiid boahtte čakčii. Go Min Áigi humai Suoma TV-hoavddain Arne Vessbergain ovdal čoahkkima, de ii sáhttán son dáhkidit ahte Suopma geargá boahtte čakčii bidjat johtui sámi TV-doaimmahusa ja sáddagiid. –Mii fertet veahážiid mielde bargat ovddasguvlui, muitala Vessberg ja čilge. –Leat eará áššit maid mat váikkuhit sámi TV-sáddagiid álggaheami. Mii fertet maid geahččaladdat guovllusáddagiid. Vassberg dáhkida ahte sis lea dáhttu rahpat vejolašvuođaid sámi TV-ođas sáddagiidda, ja lasiha: –Dieđusge lea dát maid bušeahttagažaldat maid geahčadit dán čavčča. ¶
Eanas beroštupmi manai sidjiide geat stáda dáruduhttinpolitihka ja soađi geažil leat massán oahpu. Das ledje Sis-Finnmárkku Riekteveahkekántuvrra Ingar Nikolaisenis ođđa dieđut. Son lea ohcan ođđa gáldduid mat duođaštit váilevaš oahpaheami. –Dieđut vuosttažettiin duođaštit ahte ii leat soahti akto sivvan sámiid oahppomanaheapmái. Dat lea baicce vearrábun vel dahkan dalá oahppodilálašvuođa. Dat muitala man iešguđetlágan oahppofálaldat ledje soađi áigge, ja ahte eiseválddit eai sáhte dušše soađi geavahit ággan massan ohppui. Dát boarrásat leat symbolan dan dáruiduhttimii ja vearredahkui maid stáda lea bargan sin vuostá. Dan dihte lea stádas váttis dohkkehit ášši ja eai mieđit buhtadusa. Dát lea váivves ášši eiseváldiide go dáččat atnet iežaset feaillakeahtes olmmožin, geain eai galgga leat sevdnjes bealit, logai Nikolaisen. ¶
–Mis leat badjel čuođi girjji mat eai leat ruhtaduvvon ja mat livčče dan meare buorit ahte dat ruhtaduvvojit. Ja bohtet jámma ođđa ja ođđa. Nu ahte ii leat dan duohken ahte mis eai leat manusat ja girječállit, muhto dat lea ruhta mii gáržžida buot dien hommá. Álo leat mis čuođi gárvves mánusa vuordimin, muitala Kåven gii áigu eambbo girjelágadus doarjaga viežžat Davvi Girjji girjelágádussii. ¶
Boktala boares politihkkáriid ¶
Nieida vuollel 16-jagi lea veagalváldon Guovdageainnus duorastat ija muhtun orrunviesus Guovdageainnu suohkana siskkobealde. Okta Guovdageainbárdni vuollel 18 jagi lea váldon giddagassii dán áššis. Politiijat eai hálit muitalit man boaris son lea, muhtu lohket su veaha boarrasat go nieidda. Leansmánnebálva Øystein Håkonsund muitala ahte dáhpáhusa váide nieidda váhnemat politiijái. Olmmoš gii galgá leat veagalváldán lei dutkamis bearjadat iđit. Lea eahpesihkar movt veagalváldin dáhpáhuvai, muhtu Min Áigi vásiha politiijaid dieđuid vuođul ahte nieida lei finadeamen guossis dan olbmá luhtte dan ija, ja de bárdni ribai su. Deaivvadeapmi ii galgga leat mihkkege earenoámaš dilálalšvuođaid. –Ii leat leamašan feasta dan viessus, lohká Øystein Håkonsund Min Áigái. ¶
Finnmárkku fylkamánni Gunnar Kjønnøy árvala addit smáva fatnasiidda sin ovdalis bivdovuoigatvuođaid ruovttoluotta. –Sámediggi lea álo čujuhan ahte dálá guolleeari ortnet ii leat heivehuvvon Sámi riddo- ja vuotnaguovlluide, lohká Berit Ranveig Nilssen. ¶
–Leat áin golbma saji maidda Kárášjoht´ ássit sáhttet ohcat, muitala Hjørdis Lishagen Rasmus. Rasmus bargá Kárášjoga gieldda beales ollesolbmo oahpuin. Son muitala ahte áidna gáibádus beassat sámegiel vuođđoohppui lea ahte galgá leat sámegiella eatnigiellan ja ii galgga leat ožžon dán oahpu ovdal. Oahpaheapmi lea beaiveguovdil ja bistá vihtta mánu. –Mii ávžžuhit olbmuid ohcat gielddas bálkábuhtadusa dahje stipeandda vai suitet álgit ohppui, lohká Rasmus. Son muitala ahte oahppu lea dihtomielalaččat heivehuvvon sidjiide geat eai leat skuvlaáiggis ožžon sámegiel´ vuođđooahpu. –Maiddái oahpaheami biras lea heivehuvvon dakkár birrasii ahte ii galgga addit unohis dovddu. Ii oktage galgga dovdat ahte boahtá galbma vilges báljes klássalatnjii. Mis galgá leat liegga biras, deattuha Rasmus, gii sávvá ahte eambbosat bohtet vuođđoohppui. Sámegiel vuođđooahpus lea maid vejolaš dohkkehit formálalaš oahppun. –Sii geat hálidit sáhttet čađahit eksameniid sihke joatkkaskuvlla ja allaskuvlla dásis, muitala oahpaheaddji Máret Guttorm. ¶
Uhkideami fenomena eallá valáštallamis - Hárjehalli geahččala čoavdit uhkideami ¶
ROMSA: 1973:s ráhpui čájáhus "Sámikultuvra" Romssa Museas. Čájáhus čájehuvvoi šaddat beakkáneamos čájáhusan. Dál viiddidit ain go dássážii leat dušše čájehan spámelaččaid historjja gitta 1900 rádji. Sotnabeaivve rahpet ollislaš čájáhusa mii muitala olles sámi historjjá, álggus gitta otnážii. ¶
Hástala nuoraid fas ¶
Searvvi otná jođiheaddji Vieno Länsman muitala searvvi geahččalan oažžut nuorra olbmo fas jođiheaddjin. Sii eai leat vel lihkostuvvan gávdnat nuoraid gii hálida jođihit searvvi, muhto lohká iežaset bargat dainna vuoiŋŋain ahte nuorat galget searvái fárrui. –Lean smiehttan leait go mii nu kievrrat bargat ahte nuorat smihttet sis ii leat máhttu. Muhto in jáhke ahte sis váilu máhttu. Lean smiehttan ahte eat galgga šat mannat stivrra jođiheapmái, vai nuorat álget dohko, lohká Vieno. Sámi Siiddas lea leamaš máŋga jagi ságastallon ahte áigot oažžut oktii sámi nuoraid goabbatbeal riikkarájiid. –Mii leat doallat čoahkkima Deanu Searaiguin, Norgga bealde ja doppe bođii ovdan ahte nuorat hálidivčče doaibmat ovttas juoidá. Dán čavčča juo áigut doallat juoidá dáhpáhusa nuoraide. Ávžžuhan nuoraid searvat go sis leat eambbo fámut go mis, lohká Vieno ja muitala Deanu Searaiguin ráhkadeamin prošeavtta maid áigot ruhtadit Inerreg bokte. –Mis lea Sámešaldi symbolihkkan dasa ahte riikaráját eai galgga caggat. Muhto leat eará šaldit maid min gaskkas mat eai oidno, ja daid galgat váldit eambbo atnui, logai Sirpmá gilisearvvi jođiheaddji Nils Henrik Måsø gii lei boahtán ávvudit Sámi Siidda 40 jagi beaivvi. Vieno ii loga ballat ahte sámevuođačalmmostuhttin boarrásnuvvá oktan singguin. Son lohká nuoraid gaskkas stuorá beroštumiid gáhttet ja ovddidit sámevuođa ja lohká dan eandalii vuohttit das go eambbosat šaddet viššaleappot čiŋadit gávttiiguin. ¶
Dán jagi ávvuda Sámi Allaskuvla 10 jagi. Ávvudeapmi lea biddjon skábmamánu vuosttaš vahkkui. Dalle doallá Sámi Allaskuvla ávvukonferánsa gos fáddá lea sámi kultuvrra ja giela ealáskuhttin. Sámi Allaskuvla bovde erenoamážit gussiid dain guovlluin gos giella ja kultuvra lea ealáskuhtton. Sii besset muitalit mii lea dáhpáhuvvan. Sámi Allaskuvla muitala ges movt sii leat leamašan mielde dan barggus. Ávvukonferánsas galget maid leat kultuvrralaš dáhpáhusat. Asta Balto lea leamašan Sámi Allaskuvlla rektorin 1996 rájes. Son lohká ahte stuorámus dáhpáhus dán logi jagis lea ahte dál sáhttet oahpaheddjiid gárvet sámi skuvllaide, geat leat beassan sámegillii oahppat buot.– Sámi oahpaheaddjeoahppu lea nu máilmmi dehálaš sámegillii, lohká Balto. ¶
Balto lohká ahte mii galggašivččiimet šaddat čeahpibut movttiidahttit studeanttaid lohkat sámegillii. Sii barget hui dehálaš barggu sámi servodahkii. Son muitala ahte Hawaiias dollet stuora seremoniija daidda geat leat čađahan joatkkaskuvlla eamiálbmot gillii. Juohke studeanta gii geargá lea hui stuora dáhpáhus. Doppe nákcejit dan positiiva beali buktit oidnosii. –Ja maid mii bargat go mis gerget studeanttat dáppe allaskuvllas? Makkár bálkášumi dáppe ožžot? Balto mielas fokusere media hui ollu dasa mii lea heitot. O.m.d. dasa geat eai leat ceavzán sámegielas. Das ráhkadit hirbmat stuora ášši. –Sámi aviissat čuvvot dáža málle, sii čađahit kritihkalaš journalistihka. Sámi aviissat dárbbašivččii eará eamiálbmogiiguin doallat oktavuođa ja dárbbašivččii dan inspirašuvnna maid dat buktá, lohká Balto. ¶
Boazodoallošiehtadusas lea ulbmil ahte lassáneapmi galgá vuvdot, ja gáibádus oažžut doarjaga šiehtadusas lea ahte 9,5 kg juohke giđđa bohcco vuostá galgá vuvdot Kárášjogas, Guovdageainnus ja Buolbmágis, ja 11,5 kg gos šaddu lea badjelis (Várjjagis, Tromssas, Nordlánddas, Davvi-Trøndelagas ja Lulli-Trøndelagas). Buhtaduvvon boraspirevahágiid ja 20 heakka iežas adnui oažžu geassit eret njuovvangáibádusas. Ja jus oažžu buhtaduvvot buot boraspirevahágiid, de eai leat njuovvangáibádusat nu garrasat. Boazodoallostivra, maid Eanandoallodepartemeanta ja Sámediggi leaba nammadan, lea mearridan eallibohcco deattuid 67 kg rávis njinnjelasaide ja 53 kg vuodnjaliidda. Ii dán jagi šiehtadus ge gáibit njuovvat ovttage eambbo go 40 % njinnjelasain, vaikko vel ličče ge eambbo vulobealde daid deaddomeriid, ja eaiggát oažžu ieš válljet makkár njinnjelasaid vuovdá. Dađimielde go bohccot buorránit, galget maid dat liigenjuovvangáibádusat mannat eret. Daidda nu gohčoduvvon «tiltaksorohagaide» Finnmárkkus lea šiehtadusas dál nu ahte eaiggádat galget sáhttit ieža juogadit daid njuovvangáibádusaid gaskaneaset nu movt guđege orohahkii dehege siidii heive. Njuovvangáibádusat leat garrasat daidda orohagaide gos eai leat nu miessáid, ja gos leat geahppa bohccot, muhto dat eai leat ođđa gáibádusat eai ge garraseappot go diibmá, nugo sáhttá ipmirdit go lohká muhtun áviisaid. Áviissat maid vikkahit ahte NBR`a lea mieđihan bággo-ortnegiidda ja bággonjuovvamiidda. Dat gal ii leat duohta. Jus NBR`a ii livčče nu garrasit vuosttildan daid bággo-ortnegiid, de gal balan ahte bággonjuovvamat ledje dán jagi jo boahtit. NBR`a han oaččui šiehtadussii dán jagi, vaikko orui measta vuodjetmeahttun, ahte siiddat ieža galget beassat geahččalit soahpat, iige adnit bákku. Mihttu lea buoridit bohccuid doppe gos leat heittohat, ja buoridit gánniheami daidda geat bohccuiguin galget birget. Vaikko leatge mieđihan lága atnit daid vuostá geat eai mieđit heivehit boazologu dain doaibmaorohagain, de ii mávsse dat dan seamma ahte bággonjuovvamat dakkaviđe biddjojit johtui. Bággonjuovvan ii oba leat ge ságastallon šiehtadallamiid vuolde dainna ipmárdusain ahte eiseválddit galget boahtit siidii ja mearridit maid guhtege galgá vuovdit. Ja dan gal in jáhke eiseváldiid dahkat, nu guhká go gávdnojit eará vejolašvuođat lágas. NBR`a bargá dan ala ahte Stáhta ii galgga nu ollu stivret, ja dan ala ahte siiddat ja orohagat ieža galget heivehit diliseaset siskkobealde, ja maiddái eará siiddaiguin ja orohagaiguin ovttasráđiid čoavdit váttisvuođaid. NBR`a ulbmilpáragráfa nuppi čuoggás čuožžu ná: «Riikkasearvi galgá bargat dan ala ahte boazosápmelaččat bissot ovttas ja ahte boazosápmelaččat galget stivret ealáhusa ovdáneami vai dat dahkko boazosápmelaččaid árbevirolaš rievttiipmárdusa ja vuođđojurdagiid vuođul» . Dán jagáš boazodoallošiehtadus lea okta lávki dan guvlui, erenoamážit daidda siiddaide ja orohagaide gos leat geahppa bohccot, dainna go šiehtadus ávžžuha iežaset juogadit dan noađi dainna lágiin ahte sohpet vuovdimin. Ovddit šiehtadusat leat leamaš dušše «driftsenhetaid» ektui, iige lean vejolaš soahpat juogademiid siskkáldasat, vaikko dat lea leamaš hui dábálaš boazodoalus. Boahtte jagi šiehtadallamiin áigut mii NBR`as geahččalit oažžut dakkár ortnegiid buot siiddaide ja orohagaide. Dat lea hui ollu duhtameahttunvuohta ja moaitá vihkkemiidda ja deaddomeriide, earret eará go «bismmarat» eai leat dárkilat eaige heive eallibohccuid vihkkemii. Dál lohká Boazodoallohálddahus čoavdán dien váttisvuođa go leat háhkan ođđa vihkkenráhkkanusaid maid Justervesen lea dohkkehan. NBR`a lea dohkkehan vihkkemiid dainna jurdagiin ahte deattut muhtun muddui sáhttet muitalit eatnamiid birra. NBR`a lea deattuhan ahte vihkkemat ja deattut galget atnot dušše veahkkeávnnasin, iige galgga dat leat dat mihttu, dainna go deattut iešalddis guhkin eret muitalit buot maid dárbbaša diehtit bohccuid ja eatnamiid birra. Muhto dál ii leat eará dohkkehuvvon vuohki mis, muhto dan ala mii gal bargat. Mii gal buohkat diehtit ahte lossa njinnjelas ii dárbbat máksit dan seamma ahte dat lea buorre njinnjelas, muhto mii diehtit maiddái ahte dat gávdnojit ollu heittot bohccot ja dalle sáhttá deattuid mielde rehkenastit ollu galgá vuovdit vuoi buorránit bohccot, muhto seammás ferte boazodoallu čuovvut dárkilit mielde sihke vihkkenmálliid ja vihkkenráhkanusaid vuoi daidda sáhttá luohtit, ja eat ge ribat earáide eambbo stivrejumi. NBR`a áigu maiddái geahččat eambbo nissonolbmuid dili birra boazodoalus. Mii fertet oažžut nissonolbmuid eambbo mielde sihke ságastallamiin ja bargguin. Dat lea dárbu ipmirdišgoahtit gokko liehpa unohastá. Mii galgat gáhttet ahte njuovvangáibádusat eai čuoza nu garrasit nissonolbmuid ja nuoraid bohccuid ala. Mun lean árvalan NRL`as ahte nissonolbmuid bohccuin ii galgga leat nu garra njuovvangáibádus. Mii guorahallat maid eará árvalusaid nugo dan ahte buoridit vejolašvuođaid váldit friddja eará bargguin vuoi besset eambbo mielde boazobargguide. Ovttas SSR`ain guorahallat maiddá vejolašvuođaid ráhkadit diehto-ja gávpefierpmádaga nissonolbmuide boazodoalus. Earret boraspireášši leat diet moadde ášši maid NBR´a dál oaidná dárbbu deattuhit. Áviissain ja radios gal gullojit eará áššit maid birra áiggon dadjat juoidá. Dakkár bajilčállágiid vuolde go: «Suohkan ja boazodoallu biinniduvvo» ja «Guovdageaidnu álgá šaddat nealgeriikan» manná Guovdageainnu sátnejođiheaddji olggos áviissain boazodoalu vuostá, ja lohká veadjetmeahttumin deavdit njuovvangáibádusaid, ja ahte 120 doalloovttadaga ja 700 olbmo soitet šaddat gillát bággonjuovvamiid geažil. Sus ii leat eará čoavddus boazonákkisvuhtii go diktit beare mannat mo manaš, ja lasihit turisttaid ja ruvkkiid mehciide ja addit eambbo fámu suohkanii. Dat lea dat maid son gohčoda jurddašit ođđasat. NBR`a mielas lea dat ahte várjalit guohtoneatnamiid min maŋisboahttiide buot dárbbašlaččamus, ja skohterturisttat ja ruvkeroggit galget heivehuvvot boazodoalu eavttuid mielde, iige nuppeládje. Dan mii rahčat oažžut suohkaniid ja stuoraservvodaga ipmirdit, ja mii oaidnit dárbbu lága bokte sihkkarastit eatnamiid jus boahtteáigi midjiide galgá sihkkarastot. «Issoras áittan» gohčoda doavttir Mikkel Johan Oskal otná njuovvangáibádusaid ja boazodoallopolitihka, ja lohká doalvut boazoeaiggádiid morrašii. Son ballá ahte dat áitá joavkkuid ja sogaid boahtteáiggi, ja lohká leat veadjetmeahttumin birget go šaddá njuovvat 40 % njinnjelasain. Mu oainnu mielde gal lea eambbo movttidahtti ja dearvvašlaš go mis leat buorit bohccot ja go ii oktage sáhte min ciellat «barbáran» ja ealliid ja eananbillisteaddjin. Ja go muđui guoská moktii ja dearvvašvuhtii, de gal dáidá dat boraspireváttisvuohta dat mii čuohčá buot garrasepmosit boazodoalloeaiggádiidda dál. 1996`s borre meahcceeallit 30 % produkšuvnnas, 1997`s 40 % gaskamearálaččat! Ja iige oro oktage váldimin min vuhtii boraspirepolitihkas. Dat lea dat mii sáhttá čuohcat moktii ja dearvvašvuhtii. Mii muđui guoská dan doaktára analysii, de válddán dan nu duođalažžan ahte áiggun guorahallat bidjat johtui iskamiid oaidnit makkár váikkuhusaid buktá otná boazodoallopolitihkka ja boraspirepolitihkka. Jus mii galgat birget dan olggobeale máilmmi vuostá, ja nagodit čoavdit váttisvuođaid, de fertet beassat dan dahkat iežamet málle mielde ja siskkáldas ságastallamiin gulahallat. ¶
Sámi Allaskuvllas lohket ovdaskuvlaoahpaheaddji studeanttat matematihka fágatearpmaid sámegillii. Go álget bargui geavahit internašunala tearpmaid. –Áibbas endorii, oaivvildit studeanttat ja gáibidit allaskuvlla heaitit sámegiela tearpmaid geavaheames. ¶
Jos it dieđáše ahte Jan Richardas ii leat go vihtta proseanta oaidnu, de it fuobmáše dan go oainnát su fárrolagaid eará mánáiguin. Lea vuosttaš geardde go son báhčá dábálaš bissuin masa geavaha luođa. Ovdal lea son báhčán jietnabissuin. Jietnabissu muitala jienain báhčči beljiide deaivvat go guovddáža. Norgga Valáštalandiggi dat lea mearridan dál oažžut doaimmashehttehjuvvon mánáid fárrui valáštallamiidda. Ulbmil lea ahte sii galget beassat valáštallat fárrolagaid eará mánáiguin. ¶
–In muitte mánnávuođa nieguin nu ollu, muitala Risten. –Ii lean dan áigge nu ahte guhkás sáhttá smiehttat ovddasguvlui. Ledjen gitta dállodoalus. Ii oba sáhttán ge jurddašit movt ain ovddas, ahte boahtte jagi vuolggán skuvllaide dahje bargui. Dálus ledje moadde gusa ja lei mu ovddavástádus bargat dáluin. In beassan gosage. Go čohkkán Ristena dálus Mearešjávrris ja ságastalle su mánnávuođa birra, de bisáneastá Risten ja jaskkoda oanehis boddui. Dalle dadjala: –Lea gal imaš movt mii leat birgen dan áiggi. Risten muittašišgoahtá garra dálvviid. Buollášiin dárbbahedje ollu muoraid doallat lieggasa dolastemin. Muhto čuvges bealit sin dilis bohtet maidovdan. Gánddat láveje rievssahiid gárdut. Ja geassit láveje suohttasat. Dalle beasai guolastallat ja murjet. Dies bođii dienas maid, mii lei stuora ávkin go ruhta ii lean badjel meari. Ledje maid áiggit goas sin áhčis ii lean bargu ja nu maid ii lean dienas. –Lávii hávski go beasai vuovdit luopmániid, go das bođii ruhta, lohká Risten ja lasiheastá: –Muhto buot ruhta manai dieđusge niestti oastimii. ¶
–Sieiddis ii leat mihkkege dahkamuš uhkidemiin. Ii leat ávki oaffaruššat sieidái dan jáhkus ahte beassat eret uhkideamis. Ferte gávdnat olbmo gii máhttá čoavdit dan, muitala Káren Elle Gaup. Nubbi vejolašvuohta lea átnut ándagassii dan boasttuvuođa ovddas mainna lea soardán ja suhttadan nuppi. Karen Elle Gaup lea váldofágain bargamin Álbmot árbevirolaš dieđuid nammasaš fágain dahje dárogillii "folklorestikk" , Oslo Universitehtas. Gaup geahčada movt dáčča ja sámi álbmot gieđahallá fenomenaid maid vásihit Silisávččis, Guovdageainnu ja Álttá suohkaniid ráje nálde. Gaup ii leat uhkideami váikkuhusaid dutkan, muhto lea gieđahallan fáttá iežas bargguin. Dakko bokte lea son leamaš oktavuođas olbmuiguin geat áibbas sihkkarit lohket jáhkkit ja vásihan uhkideami, muhto lea váttis dadjat man stuora oassi álbmogis lea dát jáhkku nu garas. Uhkideapmi lea leamaš oassi kultuvrras, dakko bokte go lea adnon birgejupmái. Dat lea oassi sámi jurddašanmáilmmis - mainna lágiin sáhttá vearrodaguid ja unohasaid vuostá vuoitit. –Uhkideapmi dáhpáhuvvá go muhtun olmmoš ihcalas soardahuvvá ja garra suhtuiguin uhkida su gii lea soardán, muitala Gaup. Dákkár fenomenat eai leat juohkebeaivválaččat, eai ge dábálaččat otná eallimis ja nu gártet earenoamážin. –Nu guhká go muhtun fenomena lea eahpečielggas, de ballet olbmot das ja nu čadnojit ollu jáhkut dasa, čilge Gaup. Uhkideapmi, nugo fenomena, ii dárbbat čatnat dušše sámi kultuvrii. Dat gávdno maid eará álbmotkultuvrrain, maiddái dáčča árbeviroalaš álbmotkultuvrras. ¶
Kristtalaš Álbmotbellodaga ovddit áirras Johan Bakken Sandvik lea leamaš dehálaš doarjjan Bargiid bellodahkii ovddit áigodagas. Son lea boahtte áigodahkkii maid seamma dehálaš doarjjan Kjell Sæhtera bisuhit sátnejođiheddjin. –Ii leat vel mihkkege áibbas sihkkarit mearriduvvon, muitala Sandvik ja lohká iežas áigut guldalit maid earát fállet. Muhto seammas deattuha son ahte lea eambbo ávkin sutnje bargat ovttas Bargiidbellodagain. –Álggán boarásnuvvat ja hálidivččen oaidnit bohtosiid, lohká Sandvik, gii čujuha earenoamážit vuojadanvissui maid háliida hukset Bargiidbellodagain ovttas. ¶
Boahtte jagi galgá Davviriikkalaš filbmafestivála lágiduvvot Guovdageainnus, lea Scandinavian films mearridan. Filbmafestivála lágiduvvo cuoŋománu 4. beaivvis 8. beaivvi rádjái, juste ovdalaš go beassášfestivála ges álgá. Davviriikkalaš filbmafestivála lea dakkár mii johtá báikkis báikái, diibmá lei Nuukas Ruonáeatnamis. Sámi Filbmabargiid Searvi ja Stiftelsen "Samisk filmfestival" leat ovttas bargan oažžut festivála Guovdageidnui. Mikal Mienna, gii lea Stiftelsen "Samisk Filmfestival" stivrras, muitala ahte álggos lei ulbmil lágidit sámi filbmafestivála, muhto go bođii ovdan ahte sáhtte oažžut 13. Davviriikkalaš filbmafestivála, de bargagohte dan oažžut Guovdageidnui. ¶
Sámi filbmafestivála-vuođđudusa stivrajođiheaddji, Runar Green, muitala ahte lea jurdda čájehit birrasit 30 kinofilmma dán njealji beaivvis. Váldo kinosála leat plánen galgá leat Báktehárjjis, ja unnit kinosálat fas kulturviesus ja LES-visttis. Lea maid plána ahte hoteallas čájehit oanehis filmmaid videos. –Go ná olu filmmat čájehuvvojit oanehis áiggis, de ferte dieđusge vuoruhit makkár filmmaid háliida geahččat. Ii leat vejolaš oaidnit visot filmmaid danne go čájehuvvojit máŋga filmma oktanaga, lohká Green. ¶
EAKTODÁHTOLAČČAT: –Traktuvrra suoidnegáffal basttii čađa gummegápmaga, go soames vujii eaktodáhtolaččat mu njeaiga traktuvrrain iežan šiljus, muitala Per Edvard Johnsen, Vuolit-Molležis Kárášjoga gielddas. ¶
Per Edvard Johnsen muitala ahte son lei iežas šiljus, go soames bođii vuoji traktuvrrain. Son dáhtui traktorvuoddji garvit, go sii leat huksemin dálu ja leat ollu ávdnasat ja biergasat šiljus. Dan ii doahttalan vuoddji, go oaivvildii sus rievtti dakko vuodjit. –Dasto murddihii traktuvrrain maŋos ja vujii mielleavttos mu njeaiga, nu ahte suoidnegáffal, mii lea traktuvrras ovddabealde, basttii čađa gummegápmaga ja suohku, muitala Per Edvard Johnsen ja čájeha guokte ráiggi gámaaldagis, gokko beannot mehtara guhkosaš ruovdi lea bastán čađa. ¶
–Dan vuođul dajašin, ahte joksat ideala iešmearridandili lea proseassa. Barggut leat álggahuvvon juo áiga, muhto maid mii sáhttit jáhkkit joksat lagaš áiggis, lea olu das, maid min njunnožat (Sámedikkiid) basttet olahit, lohká Aikio go lea čilgen ahte jos sámit galget hálddašit ja ieža ráđđet, de dasa dárbbašit dieđu ja máhtu. –Ii bastte hálddasit iežas eatnamiid, jos olbmuin ii leat doarvái dáidu ja luohttamuš alcces. –Juos lea dušše Samedikkiid doaimmas gitta, de sin dálá byrokrahtalaš vuogadaga mielde eat olle guhkás. Dáidit darbbasit "aktivisttaid" , beaškala son. ¶
Su mielas lea sámiid iešmearrideami ideala dilli oamastit Sámi ja hálddašit dan. –Sámit leat nannosat ja čeahpit doalahit oktasaš ulbmiliid nu go politihkkemis ja kultuvrra ovddideamis. –Jos Sápmi galgá bissut Sápmin vaikke makkar dillái gárttašii, de ferte leat nánu sámi dahje álgoalbmot oahppu, diehtu ja dáidu. –Sámis sáhttá maid orrut ja eallit dat sápmi. Dat mearkkaša, ahte eallineavttut šaddet positiivvalažžan sápmelaččaide, eaige dárbbaš buohkat fárret eret Sámis. Sápmái eai galggašivčče beassat vierrasat ássat jos eai čađat dihto gáibádusaid, vaikkeba giella- ja kulturoahpuid. ¶
Daerpies Dieries lea oalle mihá viiddis sisdoallu. Das sáhtát lohkat seminára náittusbáraid birra gos nubbi lea sápmelaš ja nubbi lea dáččá. Dat gieđahallá man dehálaš oassi rumbu ja luohti lea sámi kutuvrras ja makkár sadji guovččas lea sámi mytologiijas. Das lea diehtojuohkin mii muitala ovdamearkka dihte sámi girjebusse birra, muitala Finnmárkku eanadigáštallama birra ja sámepolitihkkáriid birra. Das lea sierra sadji gos geahčadit iešguđetlágan čállosiid sámiid birra ironiija vuogi mielde. Dát čállosat lea vižžon feara gos ja leat dávjá lohkkit geat sáddejit evttohusaid čállosiidda mat sin mielas leat ártegit čállon sápmelaččaid dahje sámi áššiid birra. Eric-Oscar lea ge maid ieš ráhkadeamin girjjálašvuođa listtu ieš guđet girjjiid badjel ja eará čállosiid badjel mat leat sámiid birra. –Lea nu ollu girjjálašvuohta mii addá boasttu ipmárdusa sápmelaččaid birra. Danne hálidan ráhkadit girjji mas juohkehaš sáhttá viežžat dieđuid guđe girjjiin leat duohta albma dieđut Sámi birra ja guđe guovllu sámiid birra lea sáhká iešguđet ge girjjiin, muitala Eric-Oscar. ¶
Álggos coggalii Svein Kristian Anti vuosttaš spáppa Sørøy Glimt mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán Niitoguolban stadionas. Logi minuvtta maŋŋel nagodii Sørøy Glimt čiekči Stig Martinsen dulbet bohtosa ovttain moalain. Dan maŋŋá ii lean šat áhpu. Kárášjoht´ gánddat nagodedje ovtta nuppi moala báhčit mollii. Boađus šattai 4-1. Moallalisttus leat Svein Kristian Anti guvttiin moalain, Ronny Persen ja Roy Arild Rasmussen. ¶
Gosa lea šaddan sámegiella válgagiččus. Mii gullat ahte sámepolitihkkarat politihkkejit sámegiela ja guovttegielalašvuođa birra. Muhto manne ii oidno sámegiella? Duohtavuohta lea nu čáhppes vielgat, go ahte dán rádjái ii leat go Sámeálbmot Listu gii juohke háves čállá dieđuid sámegillii, dieđuid maid earret eará sádde sámegiel aviisii. Dakko bokte čájeha Sámeálbmot Listu ahte lea eambbo nannosit sámepolitihkalaččat go eará bellodagat ja listtut. Na, sáhttá jearrat ii go sisdoallu leat deháleabbot, čuččoš dál vaikko makkár gillii. Muhto ii leat nu álki. Sisdoalu maid fertet duohtandahkat ja gii bat livččii dat gii vuosttažettiin galggašii čađahit dan politihka maid lohppida. Dieđusge son ieš gii lohppida dan. Danne lea nu čielggas ahte dat makkár giela don vuoruhat beaivválaš dilis, muitala ollu eambbo du doaimma birra go maid eará ládje vikkat čuožžuhit. Dá lea čielga ávžžuhus sámepolitihkkáriidda ahte duođas vuoruhit sámegiela, jos lea dat oaivil ahte sámegielas galgá leat sádji otná sámi servvodagas. Allet dušše huma dan birra, muhto čađahehpet maid gieladehpet. Guovttegielalašvuohta lea namuhuvvon válgagiččus. Eat áiggo gieđahallat ovttaskas ášši, muhto lea dárbu čielggadit mii guovttegielalašvuođain oaivvilduvvo. Dávjá boahtá ovdan dan ipmárdus ahte guovttegielalašvuohta doaibmá dainna lágiin ahte dárogielat galgá birget dárogielain ja sámegielat sámegielain. Várra lea ge diet ipmárdus mii dagaha min servvodaga nu čáhppes vielgadin. Guovttegielašvuohta lea go guokte giela galget doaibmat ovttas. Dat mearkkaša dan ahte goappašat bealit ferteba leat rahpasat váldit vuostá goappašiid gielaid. Dárogielat ja sámegielat galgaba gulahallat, go nubbi hupmá dárogiela ja nubbi fas sámegiela. Jos dát vuođđu ii leat čielggas guovttegielalašvuođas, de lea balahahttii ahte dárogiella vuoitá. Dat dan sivas go dárogiella lea nu ollu miehtá servvodagas. Ole Heandarat Magga logai oktii muhtun logaldallamis. "Go norgalaš kulturovdáneames leat sin iežaset universitehtat, lágádusat, radiot ja TV:at, čakčačájáhusat ja vel " Se og Hør " nai, de lea sámi kultuvra ain vuođđuduvvon ealáhusaide. Norgalaš kultuvrra várás leat ásahuvvon ollu kulturinstitušuvnnat. Eat sáhte rehkenastit ahte sámi kultuvra oažžu dán lágan institušuvnnaid seamma viidodagas." Diet sánit galggaše nákcet duođaštit manne lea nu dehálaš vuoruhit sámegiela juohke ovdamearkkas. Dál lea sámi politihkkariid nalde dát ovddasvástádus, earenoamážit válgagiččus. Heijjá Irene ¶
NSR-jođiheaddji Jánoš Trostena maŋemus cealkámušat soitet leat dat jierbmásepmosat mat dán rádjái leat gullon vuoigatvuođaid digáštallamis. Trosten lohká Finnmárkkus fertet álgit guorahallat makkár vuoigatvuođat norgalaččain leat Finnmárkkus, dan sadjái go guorahallat makkár vuoigatvuođat sámiin leat, geat leat álgoálbmogat iežaset guovllus. Son oaivvilda ahte álgoálbmogat eai galgga dárbbašit duođaštit iežaset vuoigatvuođaid, muhto baicce kolonisttat fertejit guorahallat iežaset saji álgoálbmogiid guovlluin. Dalle jorgala NSR jođiheaddji vuoigatvuođa digáštallama vulos oaivválas. Dattege ii buvtte nu jallas fuomášumiid, earenoamážit dasa man geanuheamit kolonisttaid berošteaddjiid vuosteákkastallamat leat. Earret eará hirpmástuhttá Jánoš Muosát gieldda sátnejođiheaddji Inga-Lill Olsena. Olsena oainnu mielde lea János jallošeamin. Jánoš lea oktii ovdal šaddan gierdat cielaheami. Dat lei go loktii luondduriggodagaid ságastallama ja logai ahte Snøhvit-gássa lundolaččat gullá sámiide. Dalle čálii Finnmárkku stuorámus aviisa, Finnmark Dagblad, garralágan kommentára mas geažuhii Jánoža heahpatmeahttumin go nu oaivemoziid oaivvilda. Go ákkastallit álget geavahit nie geanuheamis ákkaid go galget bealuštit áššiid, de sáhttá jearrat gávdnojit go sis albma ákkat. Dan rájes go nuppi lohket mielahuddamin ja jallošeamin, de eai oro šat dohkálaš bealušteamit áššis. Ja lea go nu ahte go okta duostá duohtavuođa veahá jitnoseappot ja bastileappot dadjat, de galgá son ráŋgáštuvvot. Su ráŋggášteapmi lea gohčoduvvot dakkár sisdoaluin mii ráhkada dakkár govva sus ahte son ii huma duohtavuođa áššis ja ahte sus ii leat duođalaš áigumuš áššiin. Eará bealli movt Jánoš lea šaddan vásihit ráŋggašteami, lea go rittuguovllu politihkkárat gáibidit su boahtit čilget maid oaivvilda. Muhtunládje doaibmá dát dego áittan NSR jođiheaddji vuostá. Dál ferte son mahkáš čuožžut iežas daguid ovddas dego galggašii muhtuma ovddas suttuidis dovddastit. Dál ferte čielgat ahte dieinna vugiin ii galgga sáhttit balddihit olbmuid ovddideamis oainnuset. Dát ovdamearka lea vel máŋggageardán balddihahtti, go Jánoš ovddasta sámi organisašuvnna. Son lea NSR jođiheaddji. Movt sáhttet de almmolaš olbmot gohčodišgoahtit su unohasat? Nu guhká go mii dohkkehit dákkár gohčodemiid, de leat mii maid fárus doarjumin dan jávohis njeaidima mii dán oktavuođas jođihuvvo sámiid vuostá. Buori lihkus diehtit ahte eat gopmir jur vuosttaš ráŋggaštemiin. Heijjá Irene ¶
Fylkkagieldda hálddahus ii leat Sámegiela hálddašanguovllus. Muhto fylkkagielda bálvala hálddašanguovllu ássiid. Danin lea bággu čuovvut giellalága. –Eatgo mii leat čuvvon giellalága, imašta Fylkkagieldda kulturossodaga ossodatjođiheaddji Marianne Pedersen go Min Áigi váldá oktavuođa suinna. –Ferte leat bargolihkohisvuođa garra bargodeattu dihte. Soaitá danin go háliideimmet vástidit reivve nu johtilit go vejolaš. Pedersen lohká alddis leat njuolggadusat das maid fylkkas barget jos olbmot čállet sámegillii. Njuolggadusaid mielde galgá jorgalit vástádusa ovdalgo dan sádde olbmui. ¶
Áittardeaddji, dahje álbmoga suodjaleaddji, Eduardo Cifuentes, lea bivdán riikka eiseválddiid ovttas suodjališgoahtit hearkkes indiánaservodagaid. Mannan vahkku godde Colombia ovttastuvvon iešvárjaleami (AUC) miellahtut njeallje indiána, ja rivvo mielde 36 eará olbmo. Colombia našunála eamiálbmotorganisašuvnna, ONIC, dieđuid mielde dolvo Paramiliteara ovddasteaddjit Rio Verde-reserváhta dearvvašvuođabargi Januario Cabrera nuppebeallái eanu, gos godde su. Goddit lohke iežaset AUC-miellahttun, muhto vihtánat muitalit ahte soite baicca leamaš geriljásoalddáhat dannego sivahalle Carbrera doarjut AUC. Seamma beaivvi rievdidedje muhtun indiánain sihke fatnasiid ja biepmu, maid ledje vuolggahan ruovttuidasaset. Nuppi beaivvi goddui áhčči oktan bártniin olbmuide geain ledje AUC-mearkkat, ja muhtun láhppon olbmos gávdnui vel liika. Ođđajagimánu rájes leat paramiliteara- ja geriljájoavkkut goddán čieža indiána, ja soahteveagaid joavkkut leat givssidan ja biinnidan indiánaid maŋŋel go vuos leat sivahallan sin ovttasbargat vuosttildeddjiiguin, muitala indiánajođiheaddji Alberto Achito. ¶
Skeaŋka geigejuvvo ihttin gielddastivrra čoahkkima oktavuođas Kulturviesus diibmo 12.00. Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther boahtá dan dahkat. Sátnejođiheaddji Sæther muitala ahte duhátjagimánná oažžu Kárášjoga gielddas ruhtaskeaŋkka ja vel juoidá eará maid ii vuos hálit almmuhit. –Dan besset buohkat vásihit ihttin Kulturviesus gielddastivrra čoahkkimis, lohká Kjell Sæther. ¶
Guovdageain` nieida Káren Ánná Gaup, liikui nu bures bargat Adam`s Mat og Vinhus, ahte loahpas osttii resturáŋŋa. –Lean ieš maid ferten jearrat alddán, lea go dát duohta. Muhtunládje orru leamin dego livčče luomus, muitala Káren Ánná movttegit go Min Áigi jearrá movt nie nuorra nieida lea šaddan resturáŋŋa eaiggádin. Dakkaviđe go Káren Ánná Gaup (25) gearggai vuođđuskuvllas, guđii son ruovttubáikki, Mierojávrri Guovdageainnu suohkanis. Álggos lei Álttás joatkkaskuvllavázzimiin. Das maŋŋel háhppehii bargat buohccedivššárin, ovdal go čavgii Osloi. Doppe vázzii oahpu turismmasuorggis. Das maŋŋel lei mearridan jagi orrut Hønefossas, muhto… ¶
Káren Ánná ja Christine eaba leat vel rievdadan resturáŋŋa hámi. Leaba mearridan ahte eaba áiggu nama rievdadišgoahtit, mii lea ovddiid eaiggáda maŋis. Son lei Sveitsas eret ja ráhkadii sveitsalaš biepumu. Káren Ánne ja Christine eaba leat vel rievdadan resturáŋŋa biepmu. Ain leat sveitsalaš biepmui guovddáš sadji menyas, muhto boahtteáiggi mielde leat máŋga jurdaga. –Lean jurddašan fievrredit iežan biebmomáhtu ruovttubirrasis resturáŋŋii, muitala Káren Ánná. Seammas lohká son váttisin válljet makkár sámi biepmuid galgá vuovdigoahtit. Lohká maid ahte ii leat vel astan nu vuđđolaččat plánet dien oasi, go miessemánu rájes lea ollu bargu mannan oažžut resturáŋŋa álgodoaimmaid johtui. ¶
Henny ja Georg Halvorsen guhte jođiheaba stašuvnna leaba hui lihkolaččat go leaba ožžon dán bálkkašumi. –Leimme kongreassas, Barcelonas ovddit vahku gos visot Norgga Esso-stašuvnnaid hoavddat ledje. Doppe juogadedje bálkkašumiid. Fáhkkestaga gulaime mudno nama, ean ipmirdan ean maidege, muitala Henny. Esso Guovdageainus oaččui guokte bálkkašumi Barcelonas. –Lei jáhkemeahttun ahte min unna ja boares stašuvdna šattai Norgga buoremus. Lei measta vel eanet jáhkemeahttun ahte min stašuvdna maiddái šattai buoremus Esso-stašuvdna obbalaččat dávabeal Bergena, lohká son. –Dien ektui sii maiddái gehčče movt lea olggobealde stašuvnna; lea go ráinnas, movt lea bensiidna-pumppaid guoras ja nu ain viidáseabbot. Lea vuosttáš geardde dákkár bálkašupmi lea boahtán Davvi-Norgii, lohká Henny. ¶
Esso olbmot leat johtán visot stašuvnnaid mielde miehtá Norgga dán geassi, nugohččoduvvon inkognitos, dahje čihkkosis. Sii leat leamaš dego dábálaš oastit, ja leat oaidnán makkár service earáin lea, ja movt rámbuvrras lea siskabealde; lea go ráinnas, ja movt gálvvuid leat čohkken ja nu ain viidáseabbot. Henny ja su isit Georg leaba diibmá váldán badjelasas Esso Guovdgaeainnus. –Ii leat gal makkárge golleruvkkiid dat, muhto buktá biebmu beavdái, muitala Georg. –Guđas bargat dás, ja dákkár bálkkašupmi addá mávssolaš inspirašuvnna buohkaide, lohká son. Dál bovdejuvvojit buot bargit buoret mállásiidda ávvudandihte bálkkašumi. –Bálkkašupmi lea buot bargiide. Lea erenoamážit sin bálkkašupmi, loahpaheaba Henny ja Georg. ¶
Ruoššaovttasbargu, Storvik & Co ovddasta Britt H. Rustad. Sus lea fárus Trude Pettersen, Máttá-Várjjaggis. Báhccevuonas vuolgá Hilja Bjerk. Son ovddasta Gaskaijabeaivve nissončuoigamiid. Álttás vuolgá Irene Ojala ovddastit turisma suorggi. Dát oasseváldit besse vuolgit maŋŋel go ledje ohcan. Lea sierra stivra ceggejuvvon prošeavtta ruhtasdanfoanddain ja dát stivra vállje oassálastiid deaivvadeapmái. ¶
HISTORJJÁLAŠ: Sámi GalleriCafé eaiggát Kjell Varsi beaškala johtui ođđa fálaldaga Oslo-sápmelaččaide. –Bearjadaga rájes lea Gumppusklubba ođđa fálaldat, lohká Varsi. ¶
Guovdageainnu Rukses Válgalihttu (RV) oaivvilda ahte beatnagat mat geavahuvvojit bivddus boazodoalloguovlluin berrejit leat dárkkistuvvon ahte dat eai rohkkát bohccuid. -Seamma láhkai go leat dárkkistuvvon ahte eai rohkkát sávzzaid, lohká Heaika Skum. -Sii leat ságastallan boazoeaiggádiiguin geat oidnet stuorra váttisvuohtan ealáhussii beatnagiid maid bivdit geavahit. Boazodoalliid dieđuid vuođul árvala maiddái Guovageainnu RV:a, ahte bivdit eai galgga beassat eará go ovtta beatnaga geavahit bivddus. ¶
Stáhta eatnamiin Mátta-Norggas leat sajáiduvvon giliolbmot jagiid mielde dorrun ja ožžon vuoigatvuođaid šibitdoalu oktavuođas - maiddái meahcceguovlluide. Meahcceealáhusat addet vuoigatvuođaid Mátta-Norggas, muhto sámit gal eai goassige ožžon dán vuoigatvuođa. Sii eai lean sajáiduvvon seamma láhkai, juoga mii lea geavahuvvon sin vuostá. Go dat maid čállojuvvui1902 eanaláhkii ahte sii geat áigo oastit eatnamiid Finnmárkkus berrejedje leat "være af norsk Herkomst" . Paragráfat dán lágas ledje mielde gitta jagi 1965 rádjái. Min čuohtejahkái leavai garra negatiivvalaš oaidnu boazodollui ja dan gullevaš vuoigatvuođaide, erenoamážit enadoaloguovlluin. 1897 Lappekommišuvnnas dáddjo at boazu bilida vuvddiid, ja ahte berre gieldit boazodoalu. Eará lágat čuovvoledje dán, nugo beahcevuvddiid ráfáidahttin (1924), mii maid attii viiddis lobi gieldit boazogoahtuma. –1897 Lappekommišuvdna geahčai boazodoalu dádjat jo seamma lahkai go roahttogiksi, ja danin juoga maid ferte duššadit. Dasa lassin leai dat oaidnu ahte boazosápmelaččat ledje vuolit ovdánahttindásis go eanašaddadeami álbmot, lohká Kirsti Strøm Bull. Strøm Bull muitala viidáseabbut ahte boazodoallu berrešii oažžut vuoigatvuođa seamma láhkai go šibitdoallu. Ii boazu jođe duohkot deikke, muhto das lea dihto johtolagat. Olmmoš lea čuvvon návddiid maŋis ja ásahan orohagaid ja njuovvanáiddiid gokko boazu johtá. Doppe leamaš sápmálaččain sin ruoktu. Boazodoallu lea muhtun muddui ožžon doarjaga go leat massán goahtuneatnamiid. Muhto jos massá daid eatnamiid - ležžet dal stuorra dahje unna - mat leat guoddinguovllut dahje geasseguohtumat, de dát sáhttá issorasat čuohcat olles boazodollui. Dasa lassin ii gusto massán eatnamiid guohtunvuoigatvuođat ja buhtadusgeatnegasvuođat gittiide. Boazodoallu ii oaččo buhtadusa čoahkkebáikkiid ja bartasajiid viiddidemiid oktavuođas. Boazoeaiggádat fertejit duođaid ieža máksit buhtadusa jos boazu beassá gittiide, maiddái daid guovlluin gos jo boazu lea hárjánan johtit. Dasa lassin sáhtet boazoeaiggádat maiddái ráŋggáštuvvot. –Boazoeaiggádat leat geatnegahtton dan measta jo dádjat váttis barggu doalahit iežaset bohccuid eret áiddehis gittiin. In dovdda ovttage eará ealáhusa vuostá ná láhtet. Mun duođaid hirpmástuvvin go ledjen bargamin boazodoaluvuoigatvuođaiguin ja fuopmájin dán vealaheami lágain, deattuha Kirsti Strøm Bull. Eanadoalus leamašan historjálaččat oppa áigge stuorát politihkalaš vaikkuheapmi go boazodoalus, mii ain manná maŋos, liikká vaikke vel lassánage beroštupmi sámiid vuoigatvuođaide Beroštupmi mii rievtti mielde orru leamen áibbas jávkan olggobealde Finnmárkku. Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad, dadjá ná: "Jos ii dahkko mihkkige dál, de ii leat guhká ovdal go sámi kulturvra lea áibbas jávkan" . ¶
Golai 20 minuvtta ovdal go Ávju fitnii vuosttaš moala. Ánne Máddji Heatta bážii guhkin Snøgg-moala guvlui. Spábba guoskkai ovtta Snøgga čiekčai ja manai mollii. Nuppi vuoru goalmmát minuvttas Anette Guldbjørnsen nivkalii čiehkačievččastaga čábbát njuolga molli ja nu leai 2-0 Ávjui. Silje Moen lasihii 3-0 nuppi vuoru 14. minuvttas ja ovdalaš loahpa coggalii vel Gunhild Andersen Ávjju 4. moala. Ávju leai surgehan Snøgga ja časkan sin 4-0. ¶
Nieiddat orro váibagoahtán og duorastaga deaivvadedje Davvi-Møre joavkkuin Hjelset-Kleivein. Ii lean šat seamma čiekčanmokta og duoin ovddit čiekčamiin ja dán beaivve ii menestuvvan spáppa jorahit nugo spábbačiekčamis ferte jus galggaš lihkostuvvat. Hjelset-Kleives lihkostuvai oažžut moala vuosttaš vuoru maŋemus minuvttas. Okta Hjelset-Kleive čiekčiin bážii mealgadis mollii. Duopmár dohkkehii moala vaikko okta Hjelset-Kleive čiekčiin leai báittohagas. Duopmár oaivvildii ahte čiekči ii hehtten moallafávtta ja dohkkehii moala. Golbma minuvtta ovdal loahpa ožžo vel Hjelset-Kleive nieiddat moala ja nu sii vuite 2-0. Ávju leai bastehuvvan ja dan vuoru ii lihkostuvvan man ge láhkái. Olles joavkkus leai heajos čiekčanbeaivi ja dalle gárttai eret Norway Cup:s dán jagi. Hjelset-Kleive deaivvadii 1/8-finalas Vålerenga:in ja časkkahalle sidjiide 3-0. ¶
Jos bivdis ii leat buot njuolggadusaid mielde, de fertejit bivdit ipmirdit ahte guoddaluvvojit politiijaide. Nu muitala boazopolitiija jođiheaddji Sverre Mienna. Bivdi ferte leat 16 jahkásaš jos áigu fuođđobivdui. Jos leat deavdán 15 jagi, de sáhtát leat fárus oahppame bivddu. Muhto dalle ferte leat ožžon lobi váhnemiin ja "oahpaheaddji" ferte leat 20 jahkásaš ja čájehit stáđisvuođa bivddus. Sus ferte leat maid dohkkehuvvon bivdogeahččaleapmi ja galgá bivdán badjel golbma jagi. Jos leat deavdán 16 jagi, de it beasa šat "oahpahallin" bivddu vuolde. Dalle fertet čađahan bivdingeahččaleami. ¶
Nils Mikael muitala ollu somás dáhpáhusaid birra heasttadoalu oktavuođas. Maŋŋel guokte vahkosaš kurssa galge ieža máhttit birget, jade dieđusge sáhttet váttisvuođat čuožžilit. Álggos lei hui váttis go ii dovdan heasttas. Heasta ii hálidan borrat, ja lei ollu skiibas. Muhto dađistaga lea mannan buorebut ja buorebut, vaikko bárttit maid leat leamaš. Son muitala háviid birra go son lea heasttain vudjon jeaggái, ja go heastta lea váiban ja livvun. Álggos Nils Mikael ii ipmirdan manne heasta fáhkkestaga livui, ja jurddašii ahte dál gal lea heastta jámas riiden. Muhto go lei sullii kvártta livvudan, de čuožžilii heasta, ja Nils Mikael beasai joatkit. Ránnjáorohagat dieđusge leat boagustan dáid dáhpahusain ja eai oba ipmirge manne heasttain galgá dádjut, muhto dat lea nugo Nils Mikael dadjá: – Mii leat goit geahččalan. ¶
–Ledje ollu buorit manusat, ja lea aibbas sihkar ahte unnimusat moadde dáin šaddet filbman boahtteáiggis, muitala Niillas. Son leat árvvoštallan buot gávcci manusa, ja lea hui duhttavaš. –Mun dieđán hui bures man váttis dat lea čállit filbmamanusa, ja mu mielas sii leat dahkan issoras buori barggu, lohká son. Manusa hámis ledje sihke novealla- ja oanehisfilmma. –Sisdoalut ledje maiddái sámiid birra; sihke siseatnama ja ridduguovllu sámiid birra, muitala son. ¶
Arthur Johansen lea leamaš kursajođiheaddji, ja lea ieš manusčálli. Son muitala ahte lea leamaš hui miellegiddevaš leat mielde dán kurssas. Johansen lea dáža, muhto láve mátkoštit ollu davvi-Norggas. –Dan dihte mun dovddan dávvi-Norgga ja sápmelaččaid hui bures. Dáppe leat hui ollu buorit muitalusat ja muitalánvuogit. Ja olbmot dáppe liikojit issorasat muitalit muitalusaid, dát lea mu mielas hui erenoamaš. Lea áigi ahte olbmot eara sajiin oaččuše gullat din fearániid, deattuha son. ¶
Guovdageaidnu álggii hui bures čiekčamiin Bákteváris gaskavahku. Joavku doaimmai bures, ja nu bođii ge čiekčamiid vuosttaš moalla, man Per Otto Pulk bážii. Dát lei maŋŋil go lunttat ledje čiekčan earenoamáš čábbát, ja čájehan máhtuset. Maŋŋil vuosttaš moala, orro čiekčit dego vuoiŋŋasteme, ja nu hedjoni ge speallu. Guovdageaidnu lei gal vuoittu bealde, muhto eai nagodan moalaid báhčit. Maiddái máŋabealde orro oađestuvvame. Guovdageainnu hárjeheaddji Isak Ole Hætta lohká ge ahte ii doaibman dohkálaččat maŋŋil vuosttaš moala. –Maŋŋil vuosttáš moala eat nagodan nuppi spáppa vuoitit gasku šillju, ja nu beasai Fállejohka ovddosguvlui, čilge Hætta. ¶
Isak Ole Hætta orui hui jurdagiid siste go manne boddui. Son muitala ge ahte ledje moadde diŋgga maid deattuhii go humai čikčiiguin bottus. –Deattuhin ahte eat dárbbat álo nu doapmat ovddosguvlui, muhto baicce atnit áiggi vai juolggit maid háhppehit čuovvut, lohká Hætta. Bottus orui ávki, go maŋŋil bottu lei dego livčče ođđa joavku šiljus. Ii lean gollan go ovcci minuvtta nuppi vuorus, go Mathis Mienna beasai coggalit nuppi moala, maŋŋil go Nils Peder Gaup čábbát beasai Fállejoga čikčiid meattá. Maŋŋil nuppi moala orui ge Fállejohka vuollánan, ja nu bážii Per Inge Eira goalmmát moala, ovdal go Per Otto Pulk loahpahii čiekčamiid go bážii iežas nuppi moala maŋemuš minuvttas. Fállejoga moalas barggai Eirik Kivijervi buori barggu, ja nu gájui ge Fállejoga embbo vuoittahallamis. ¶
-hástala Norgga ¶
Theo Samuel lohká ovdalaččas oahpisin vásáhusaid maid sámi vuorrásiid geardi leat muitalan semináras. Son lohká ollu sullasaš rasismma sámi álbmoga vuostá, go maid eará álbmogat vásihit geaid stuorátservodagat stivrejit. Goitge namuha son ovdamearkkaid mat veahá surgehit su ja dan dihte lea sus dárbu muittuhit ja ráđđet sámiid. –Go nuorat lohket ahte sii vealahuvvojit go eai beasa Sámi Allaskuvlii sámegielgáibádusa dihte, de fertejit nuorat muitit ahte ii leat Sámi Allaskuvla mii vealahii sin, muhto dat systema mii livččii galgan ráhkkanahttit din dassá go ollebehtet allaskuvlla rádjai, lohká Theo Samuel. –Nuorat fertejit jearrat manne eai leat mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain oahppan sámegiela. Nu geahččala Samuel čilget ahte sámi álbmot ii ábut vajálduhttit maid dáruidihttin lea dagahan sidjiide. ¶
OSLO/NJEAVDAN: Riikkaantikvara árvala ráfáiduhttit stuorra guovllu Njeavdámis mii gohčoduvvo Nuortalaččaidsiidan (Skoltebyen). Dat lea viidaseamos guovlu mii goassege ovdal lea Norggas árvaluvvon ráfáidahttot. Nuortalaččaidsiida lea dehálaš kulturmuitoguovlu Norgga nuortalaččaid kultuvrras. -Nuortalaččaidsiida lea erenoamáš ja das lea stuorra nasjonála mearkkašupmi, lohká ossodathoavda Oddvar Bjørkvik, Riksantikvaras. Nuortalaččaidsiida lea leamaš don dolin Njeavdansámiid geasseorohat, ja doppe leat ollu kulturmuittut. -Nuortalaččat leat unnán Norggas, ja sin kultuvra lea jávkamin. Danne lea dehálaš gáhttet bázahusaid sin kultuvrras, lohká Bjørkvik pressadieđáhusas. ¶
Guovdageainnu suohkan ohcala departemeantta bealis ovddasvástádusa dustet váikkuhusaid mat bohtet boazoealáhusa bággonjuovvama geažil. –Dál sáhttá lohkat ahte Guovdageaidnu álgá sulastahttit geafesriikkaid, lohká Dahl. 4. siiddus ¶
Saari muitala ahte máŋgasat háliidit bivdit, muhto eai nagot. Erenoamážit olbmuide geain ii leat bargu lea hui heittot. Sis lea ovdalaččas vuollin iešdovdu. Máŋgasiin ii leat ráđđi bivdit, jađe eai beasa bivdui vuolgit. Dat čuohcá. Iešdovdu šaddá vel vearrát go ii beasa bivdui. ¶
Ealgabivddu oktavuođas leat hui ollu olggosgolut. Galgá fievru, beana, bissu ja friddja barggus. Ovdal bivddu galgá máksit vuođđodivvada, sullii 4000 ruvnnu. Go lea geargan bivddus ja báhčán lea ealgga, de galgá dan máksit. Dat máksá 12-50 ruvnnu gilus. Go lea máksán ealgga, de gesset vuođđodivvada eret giluhattis. Jus ii oaččo ealgga šaddá goitge máksit vuođđodivvada. Jađe boahtá vel njeaidindivat, moadde čuođi ruvnnu juohke ealgga ovddas. –Jus njeaiddát moadde stuora ealgga, de ferte loana ohcat ovdal go nagoda lonistit. Ealgabivdu lea rikkisolbmuide bivdu, lohká Saari. Saari muitala ahte Suomas mákset sullii 1000 ruvnnu juohke ealgga ovddas maid báhčet, doppe eai mávsse giluhatti. Lassin dasa mákset vel liseanssa sullii 60-100 ruvnnu. Eará eai mávsse. ¶
Duorastat iđit vulget 20 kosovoalbánalačča ruovttuguvlui Kárášjogas. Leat báhtareaddjit vuosttaš joavkkus mii bođii Kárášjohkii cuoŋumánu 20. beaivve geat dál leat ráhkkaneame vuolgit. Dán muitala báhtareaddjiiddusttehusa beaivválaš jođiheaddji Helge Borud. –Min eahketkáfeas odne diibmu 20.00 mii áigut dán earenoamážit deattuhit. Mii sávvat ahte sii geat leat oahpásnuvvan báhtareddjiiguin dáppe Kárášjogas lea vejolašvuohta boahtit, lohká Borud. Lea jurdda čájehit govaid earet eará gonagasguossástallamis dán loahpahan eahketkáfeas. ¶
Justa dál orru Vars muhtin skihpára luhtte, muhto son dárbbaša juoga mii lea dušše su. Kárášjogas leat gal olu ásodagat láigomassii. Áidna váttisvuohta lea láigohattit. –Mus ii oba leatge ráđđi máksit olu. Lea hárjehallanbálká, ja dat muitala juo iešalddis ahte in nagot máksit olus, čilge Karen Inga Vars. ¶
Gaskavahku lei vuosttas čoahkkin gos bargit deaivvadedje Kárášjok Produktera loahpahanstivrrain. Fitnodaga 16 bargiin lea čielga gáibádus. –Bargobirasgáhtten láhka ii luoitte fitnodaga loahpahit otná fitnodaga ja ásahit ođđa fitnodaga sadjái, jos eai sáhte midjiide fállat barggu dahje buhtadusa dan ovddas. Dán rádjái ii leat boahtán makkárge fálaldat Karasjok Produkteriid eaiggádiin, Kárášjoga gielddas ja Finnmárkku fylkagielddas, muitala Karasjok Produktera bargiid ovddasteaddji Terje Grønli. ¶
OSLO/NJEAVDAN: Riikkaantikvara árvala ráfáiduhttit stuorra guovllu Njeavdqmis mii gohčoduvvo Nuortalaččaidsiidan (Skoltebyen). Dat lea viidaseamos guovlu mii goassege ovdal lea Norggas árvaluvvon ráfáidahttot. Nuortalaččaidsiida lea dehálaš kulturmuitoguovlu Norgga nuortalaččaid kultuvrras. -Nuortalaččaidsiida lea erenoamáš ja das lea stuorra nasjonála mearkkašupmi, lohká ossodathoavda Oddvar Bjørkvik, Riksantikvaras. Nuortalaččaidsiida lea leamaš don dolin Njeavdansámiid geasseorohat, ja doppe leat ollu kulturmuittut. -Nuortalaččat leat unnán Norggas, ja sin kultuvra lea jávkamin. Danne lea dehálaš gáhttet bázahusaid sin kultuvrras, lohká Bjørkvik pressadieđáhusas. ¶
Ledje sakka liikon váldorolladoalli Nikolaj Coster Waldaus bargguin. Dán muitala Åge Hoffart Europafilm filbmajuohkinfitnodagas Oslos. Son muitala ahte filbma lea dán rádjái lihkostuvvan oalle bures, ja lea viehka duhtavaš go 9000 olbmo lea oaidnán filmma vihtta vuosttaš beaivve maŋŋá álgočájálmasa. Saga kino Oslos lea riikka bivnnumus kino, ja doppe filbma jorrá dievva visttis. –Máŋga čájálmasa leat dievvan, muitala Hoffart. Son lohká ahte olgoriikas lea stuorra beroštupmi filbmii, ja golggotmánus oažžut diehtit galle riikii filbma vuvdojuvvo, go dalle galgá filbma stuorra filbma-meassui Italias gos olles máilmmi filbmaoastit čoagganit. ¶
–Min suohkanis lea bargguhisvuohta. Danne heive min politihkka, go dat nanne boazoealáhusa dego bearášealáhussan ja nu šaddet eambbo bistevaš bargosajit, lohká Eira. Sus eai leat evttohusat geainna sii hálidivčče stivret suohkana ovttas, muhto deattuha ahte ferte leat muhtun gii lea lahká sin politihka. BES politihkka lea vuosttamužžan boazoelahusa nannen. Beare garra njuovvangáibádusat goaridit ealáhusa. Resursadivat mii lea 200 ruvnnu njinnelasa nala mii lea vuolábeal deaddomeari lea veahkkin goarideamin. Eat dohkket njuovvangáibádusaid ja eallibohccuid vihkkema. –Eat sáhte vuovdit áldobohccuid, mat leat nuorra eallit. Mii de báhcá dietnasin, jearrá Máret. Son árvala privahta bearášmánáidgárddiid sáhttit nannet ealáhusoahpu. Minddár galgá skuvla heivehuvvot buorebut ealáhusa ektui. ¶
Mannan giđđagease vuođđuduvui lihttu Orre Praedtieh. Dát lihttu galgá bargat lulli sámi kultuvrra seailluhemiin. Dál lihttu hástala olbmuid šaddat bohccuid fáttarin. Ruđat maid dás ožžot galget mannat orohagaide mat leat dikkiin doarrume boazoguohtunrivttiideaset ovddas. ¶
Kjerstin Valkeapää lea lihttu jođiheaddji. Son muitala ahte Orre Praedtieh váldomihttomearri lea bargat lullisámi kultuvrra seailluhemiin, ja dása gullá lunddolaččat boazodoalu rivttiid doarjut, go boazodoallu lea lullisámi kultuvrra váldoguoddi. –Maŋimuš áiggiid leat earenoamážit ruoŧabeale lullisámiguovlluin jođihuvvon ollu diggeáššit. Leat eananeaiggádat geat leat vuoigatvuođagažaldaga vuolggahan diggái, go oaivvildit ahte sámit eai leat orron guovlluin nu guhká ahte sis leat árbevirolaš rievttit guovlluide, lohká Kjerstin. ¶
Oažžundihte eambbo ruđaid vuoigatvuođabargui, lea ge lihttu vuovdigoahtán fáddarbohccuid. Dát máksá ahte olbmot sáhttet šaddat bohcco fáttarin mávssu ovddas. Ieš beasat mearridit háliidat go fáttarin miessái, áldui, vai sarvái. Dain leat iešguđet ge hattit. Miessái lea hálbbimus leat fáttarin go máksá 100 ruvnnu. Áldui máksá 500, ja sarvái 10 000 ruvnnu. –Lea mearri das man ollu sáhttit vuovdit fáddarbohccuid. Eat sáhte vuovdit eambbo go orohagain leat bohccot, muhto jus nu ge olu nagodit vuovdit, de lea dat stuora ávkin midjiide, muitala Kjerstin. ¶
Nikolaisen mieđiha ahte šaddá stuorra rievdadus. Riekteviehkkebargin son lea vuosttažettiin veahkehan olbmuid. Čáhcesullos son šaddá dubmet. –Dát šaddá áibbas eará rolla. Muhto go bargá juristan, de lea dehálaš oaidnit ahte dus lea dihto funkšuvdna dihto vuogádagas. Ná lea sihke dálá ja boahttevaš barggus. Vaikko Nikolaisen atná dubmema duođalaš bargun, de ii bala dás. –Mun dieđán alddán leat čielga áddejupmi das mii lea boastut ja riekta. –Olmmoš ferte diehtit ahte ii mihkkege leat čáhppat/vielgat. Lea bággu vihkkedallat buot áššiid, vuoiggalaš boađus gáibida dakkár áttaldagaid ahte oaidná áššiid máŋga beali. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Beaivet mánnodaga dieđihuvvui Kárášjoga leansmánnikántuvrii ahte muhtin áitá niibbiin nuppi. -Son váldui gittá, ja mii leat dutkan su, muitala leansmánnibálvá Tom Strømeng. Strømeng muitala ahte almmái lea dovddastan dáhpáhusa, ja ahte son lea boares oahpis politijáide. ¶
Mus lea leamaš miella guhkit áiggi leat sápmelaččaid fárus johtimin ealuin davás geasseorohahkii. –Mus lea hállu leat mielde go johttájit dálveorohagas mearragáddái davás. Sápmelaččaid fárus leat giđđajohtimis lea buorre vejolašvuohta beassat oanehaš áigái eret gávpotservodagas. –Go lihkostuvašii gávdnat siidda mii fuollá mu fárrui, de lea jurdda eambbo go dušše leat mielde johtimis, muitala Alf Andersen, Troanddin gávppogis. ¶
Alf Andersen lohká otná gávpotolbmuid diehtit hui unnán sápmelaččaid ja boazodoalu birra. Dan vásáhusa ja oahpu áiggušii dasto Alf Andersen geavahit logadallamiidda skuvllain. –Mu mielas lea dehálaš oahpahit ja muitalit mánáide sápmelaččaid birra, go ollu gávpotmánáide ii leat sápmelaš eará soames gii čuožžu olggobealde lávu, lohká son. Beaivválaččat bargá Alf Andersen geaidnodivodan fitnodagas. Son muitala ahte su áhkku lei sápmelaš ja iežas lohká hárjánan leat olgun dálvviáiggi. Gálbmoma ii loga gal váttisvuohtan. ¶
Ja Ávju fallehii dakkaviđe Overhalla moala. Álggu rajes juo leai Ávju ollu bastileabbot go Overhalla ja leige áibbas riekta go Anette Guldbjørnsen nivkalii spábba mollii go leai gollan vihtta minuvtta vuosttaš vuorus. Ávju oaččui garra fallehemiin čiehkačievččasteami Overhalla gurut čiegas. Ánne Máddji Heatta loktii spábba badjel Overhalla suodjalusa ja doppe buot bajimusas leai Anette Guldbjørnsen oivviinis ja nivkala hui čábbát mollii. Viimmat oaččui Overhalla maid spábba ja beasai moatte gearddi gaskasárga rastá, muhto eai nagodan lahkanit Ávjju moala albmaláhkái. Danin leaige masa juo dáhpedorbmi go Overhalla fáhkkestaga oaččui spábba man Ávjju moallavákta rihpahii Overhalla falleheadji julggiide. Muhto moala maŋŋil leai fas Ávju bastil ja ledje ge juohke háve ovddabealde Overhalla nieiddaid geat dieđuid mielde galge leat oalle buorit. Overhalla lea njunnožis nieiddaid ráido-čiekčamiin Davvi-Trøndelágas ja leage vuoitán buot iežas čiekčamiid. Muhto ii dat gal Ávjju nieiddaid baldán. ¶
Sihke Os/Nansen-nieiddaid vuostá (1-1) ja Gol-nieiddaid vuostá (Ávju vuittii 5-0) ledje Ávjju nieiddat bastteheamit moala ovddabealde. Eai ožžon moalaid vaikko ledje ollu buorebut. Ja nu oruige maiddái Overhalla vuostá šaddamen. Ávju leai ollu buoret ja dominerii ollásit gaskašiljus, muhto ii leat ávki go moalat eai boađe. Ávjju falis njunoščiekči Silje Moen ii lean lihkostuvvan duoin vuosttaš čiekčamiin ja leaige movtta massimen go ii nagohan jorahit spáppa mollii. Muhto de ealáska Silje ja guođđila Overhalla váŋkkás nieiddaid. Nuppi vuorus leat vihtta minuvtta gollán go Silje bidjá spábba Overhalla mollii ja Ávju lea vuoittu bealde 2-1. Ja vel njeallje minuvtta maŋŋil Silje Moen viegaha spábba Overhalla mollii ja Ávjju-nieiddat áddegohte ahte dál gal menestuvvá vuoitit. Sis leai mokta ja searat ja orui ge juste nu go galggai go Anette Guldbjørnsen vel bidjá Ávjju njealját moala vihtta minuvtta ovdal loahpa. ¶
In dieđe olu lasihit dieđuid dán govvii, mii lei Min Áiggis nr 71/00, muhto dieđán muitalit veaháš Jovsset-ádjá birra. Son elii okto boares bárdnin dan smávva visttážis Vuovdaguoikkas, Báršis. Namahin juo bajilčállagis "čoaggiid gonagassan" , dan nama attii sutnje Antti Hämäläinen girjjistis "Tunturien mailta" (duoddarii eatnamiiguin). Nugo govasge oidno, de leat olu lamporat jo stobu olggobealde, muhto siskkobealde dat easka ledjege. Girječálli muitala, ahte luonit ja duobbarat ledje láhtis nu ollu ahte Jovsseha seaŋga lei jo roggái šaddan. Son goittotge gávnnai máŋga miellagiddevaš biergasa ádjá lamboriid siste, nu ahte son lei bivdán Ohcejoga leansmánni oastit sutnje buot luovos opmodaga alcces jápmima maŋŋá. Das goitge ii boahtán mihkkege. Soahti dan sotkkii. Áddjá jámii eváhkkomátkkis Alavieskái, iige Sámis lean oktage dan áigge gii livččii gávppašan ádjá lamporiid. Nu čálii girječálli, muhto mus leat alddánge muittut Dorfe-Jovssehis. Dainna namain su buoremusat dovde. Stobu birra ja láhtis ledje gámasuoinnit ja luonit, muhto maiddái ollu earáge diŋggat ja lamporat. Mánnávuođas lei dat stohpu midjiide mánáide gávnnus báiki. Doppe ledje ollu biergasat maid sáhtiimet geavahit duhkorassan. Lei mealgadii jáhketmeahttun man ollu muhtin sáhttá čoaggit anotkeahtes lamporiid. Movt áddjá jurddašii boahttevuođas čolge buoremusat okta uhca jearran maid čállá Saimi Lindroos girjjistis "Sairuaanhoitajuna tunturii pitäjässä" . Son muitala ná: Go okta boares nieida buohccái ja šattai Ohcejoga dearvvašvuođa vissui, de son lávgojuvvui ja bassojuvvui bures, muhto jámii fargga dan maŋŋá. Go Dorfe-Jovsset dan gulai, de son dajai: –Biggá han gal várra jámii, go basse su. Dalle han leahkastit buot liikeráiggiid ja álgá bieggat olbmo čađa. Ádjás lei maiddái fápmu sániides duohken. Go son bivddii vieljas bártni veahkehit buđehiid gilvit, de gánda skealbmavuođain goaivvui rokki ja hávdadii roggái buđehiid. Go áddjá dan gulai, de son dajai gáibmásis: –Dammahat (duohtavuođas geavahii roavvásat sáni), go nie gal viššet dahkat boares olbmuin, de eai galgga dutnje ge goasse ge šat buđehat šaddat. Muitalusa mielde nu maid geavai gánddain. Dá lei oanehaččat "Čezá" birra, nugo maiddái gohčodedje. Ráhkis mánás leat máŋga nama. Stohpu, mii lea govas, lea velá odnege ceaggámin Bárššis, muhto ii goittotge seamma sajis. Vuos dat leai stálljan ja das maŋŋá badjin. Jovsset Laiti lei orginála olmmoš ja su birra leat ollu muitalusat báhcán. Dearvuođat Olavi Laiti, "Čezá" vielja bártni bárdni ¶
Gielda lea bidjan olu álgagiid buoridit dili. Stuorra plána lea maiddái Sámi Etnihkalaš Musihkaguovddáš (SEM), mii oassin stuorát oppalašvuođas galgá ovddidit ja seailluhit sámi kulturolbmuid ámmátlaš dási. Muhto SEM:s ii sisdoala mangelágan pedagogalaš dimenšuvnna, ja fertet ovddimusat rekrutteret dálá ásaiduvvan artisttaid dahje olbmuid geat leat oahpu gazzan eará sajis. Lea maid veara jearrat lea go dál ávkin sámi servodahkii jos bidjá ovddasvástádusa sámi kulturvugiid ovdáneamis uhcán olmmošjovkkožii. Ruhtalatna maid SEM čatnašii iežas doaimmaide, šaddá effektiivvalaččat bissehit doarjjaortnegiid eará sámi kulturdoaimmaide. Soitet gávdnot eará geainnut hukset čoaggananbáikkiid sámi kulturvugiide? Geainnut mat leat buorrin maiddái gilážiidda, eaige dušše oaivegávpogii, mat fátmastit viidábut eaige dušše njunnošiidda, mat buorebut vuhtiiváldet árgabeivviid ja kultureallima guhkit áiggi eallima? ¶
–Álgen huikit, muhto ii ealga gal ballán. Ii leango viehkalit báhtui go oidnen ahte ealggas ledje bealjit maŋosguvlui go ruohtastii maŋŋái, muitala ealgabivdi Leif Arne Iversen. Suorggahahtti vásáhus dáhpáhuvai vahkku áigi, Ruokteruovus. Leif Arne lei aiddo báhčán sarvá ja vulggii lávkka viežžat maid lei guođđán dobbeleabbui. ¶
–Mu isit lea áigá juo vánddardišgoahtán mehciin gávttehassan. Gákti lea geahpas ja vuogas, iige njuoskka nu go čohkkát. Deháleamos lea várra sámevuohta. Ii leat nu imaš ahte sápmelaččat háliidit čájehit iežas sámevuođa, maiddái meahcis, lohká Kirsten Turi. Dán jagi fuomášii sudno bárdni Paul Inge ahte maiddái son hálidii árbevirolaš sápmelažžan gárvodit go meahccái čavge. Dáhtui eatni sutnje ge goarostit gávtti. –Ja nu loahpas háliidedje maid eará bivdoskihpárat seamma searvvis gávtti. Lean dál gorron bivdogávtti isidii, bárdnái, Åge Olsenii ja John J Boinii, muitala Per Ivera duojáris eamit Kirste. ¶
SÁPMI: Boazodolliid máilmmičoahkkin lea Anáris boahtte geasi. Máilmmi boazočoahkkima oktavuođas lea ovdáneapmi, go ruhtadeapmi lea čielgamin. Dán muitala čálli Juha Magga Radio Sápmái. –Ruhtadoarjjalohpádusat leat boahtán sihke Davviriikkaid ministaris ja Suoma eanandoalloministeriijás, dieđiha Radio Sápmi. Liikká lea váttis gávdnat mátkeruđa Sibiriija boazodolliide, go sis ii leat ruhta. Čoahkkimii leat boahtimin sáttajoavkkut miehtá máilmmi, oktiibuot 200 boazodoalli. Dasa lassin bohtet eará guossit, erenoamážit Davviriikkain. ¶
"Murredettiin massen suorpmaid" ja "Máttáráhku lusa dieđusge!" leat guokte radioprográmma maid Sámi Radio lea ráhkadan. –Liikon muitalit máidnasa mas lea juoga earenoamáš, muitala radiodoaimmaheaddji Liv Inger Somby. ¶
"Máttáráhku lusa dieđusge!" lea nubbi radioprográmma maid Liv Inger Somby lea ráhkadan. Das oahpasnuvat golmma mánnái Guovdageainnus, geat juohke beaivvi mannet áhku ja máttáráhku lusa. Dát golbma máná eai ohcal mánáidgárddi. Máttáráhku luhtte besset sii ákšuin čuollat, skohteriin vuodjit, duddjot ja njuovvat. –Máttáráhkku lea siivui! Sus leat njálgat bumbbás, ná govve 6-jakásaš Mihkkal Juhán Heandarat Mihkkalabárdni Nilut šiega máttáráhkus, Gáren Márjá Gaino, 77 jagi. –Mun oahpahan mánáide movt galget njuovvat, sáltet duljiid ja muhtumin mannat geallárii duddjot. Gal mis leat barggut, dás viesu birra, muitala máttáráhkku. Áittáš prográmma gulat gaskavahku 22.09, maŋŋel sámeradio njealji ođđasiid. Dalle muitalit Mihkkal Juhán Heandarat (6 jagi), Risten Marianne (4 jagi) ja Ánte Ovllá (1 1/2 jagi) maid barget áhku ja máttáráhku luhtte. ¶
Davvi-Norgga stuorámus nuoraid dihtordeaivvadeapmi hástala nuoraid vuojadandicotehkain ja birra-jándor kinočájálmasaiguin. Goitge lea lágideddjiid dihtorfierpmádaga sturrodat mii ánssašahttá nama "stuorámus deaivvádeapmi" . ¶
Seammas leat lágideaddjit bidjan deattu sosiála beallái maid. Deaivvadeapmi lea Leavnnja mánáidskuvllas ja valáštallan viesus. Dás leat buorit vejoalšvuođat ovttastahttit deaivvadeami eahketfálaldagaid. Discotehka vuojadanlanjas galggašii geasuhit ollu nuoraid. Kino birra jándora lea nubbi geasudheaddji, muhto maiddái dan sosiála bealis jáhká lágideaddji ahte gilvvohallamat dihtorsuorggis geasuhit áŋgiris dihtornuoraid. –Son gii vuoitá gilvvu PC huksemis, vuoitá PC mas lea 30 000 ruvnnu árvu, muitala Brynjar S. Larssen, gii ávžžuha berošteadji nuoraid dieđihit čujuhussii http://party.lavvu.no, jos áigot mielde. ¶
Guovdageainnu joavku lei ollu buoret go Lakselv-PFK. Vuosttaš vuorus PFKas Guovdageainnus ledje olu vejolašvuođat mat eat šaddan moallan. Guovdageainnu suodjalus doaimmai hui bures. Mikkel Ailo Gaup ja Per Otto Pulk ráhkadeigga ovtta moala goabbáge vuosttaš vuorus. Nuppi vuorus PFK bođii eambbo mielde, ja de šattaige veaháš váralaš Guovdageainnu moala ovddabealde, muhtu PFK ii ožžun moala liikká. John Einar Eira jr. bijai goalmmát ja maŋimuš moala čiekčamis. Go lei moadde minuvtta vel čiekčamis, okta PFK-čiekči njeiddii Per Otto Pulk siskkobealde 16-mehtera sázu. Per Otto ii ožžun ráŋggaštus-čievččasteame, oaččui baicce fiskes goartta. Doapmár Frode Guldbjørnsen oaivvildii ahte Per Otto lei neaktimin. Guovdageaidnu čájii maid dán čiekčamis ahte joavku lea šaddan hui buorre, ja ii leat imaš ahte sii vuitet buot čiekčamiid. Mii vuordit ahte dat šaddá miellegiddevaš boahtte gaskaváhku go Guovdageaidnu gálga deaivvadit BULain, geat lea tabealla njunnožis. ¶
Stáhta Geaidnodoaimmahat lea geavahan 160 000 ruvnnu galbbaid molsut Gáivuonas. Sivvan stuora olggosgoluide lea go sámi vuostálastit eai suova sámegiel báikenammagalbbaid ráfis. Dábálaččat galbbat bistet 12 jagi. Gáivuonas eai bistte go golbma beaivve. Vuostálastit leat báhčalan ja málen galbbaid main leat sámegiel báikenamat dego Gáivuotna. Kåfjord galba beassá leat áibbas ráfis. Menddo stuorra olggosgolut, lohká Stáhta Geaidnodoaimmahat ja biehttala geavahit eambbo ruđaid galbbaid molsumii. Dasto leat sápmelaččat vuoittohallan. Máŋgga jagáš riiddu Gáivuonas leat sámi vuostálastit vuoitán. Stáda čájeha man ollu beroštit iežaset álgoálbmogis, ja ahte dorjot rasistalaš bargguid, go leat vuollánan ráhkadit ođđa sámegiel galbbaid. Dán mearrádusa sáhttá maid dulkot stuorra vuoitun unnit álbmogiid vuostálastiide. Stáda mearrádusa lea min mielas hui váttis dohkkehit. Min mielas lea vel eambbo šállošahttii go sámepolitihkkárat ja politihkalaš organisašuvnnat eai leat garraseappot bargan Gáivuon-sápmelaččaid ovddas gáhttet sámelága giellanjuolggadusaid, go mii diehtit man dehálaš dáid sápmelaččaide lea oainnusin dahkat iežaset sámi duogáža. Sámi njunnožat leat dušše dohkkehastán stáda mearrádusa ja dáinna lágiin vajálduhttán man nammii ieža leat agibeaivve bargan, ahte Sámelága giellanjuolggadusat galget doaibmat ainjuo buot sámi gielddain. Dat mii dál lea dáhpáhuvvan Gáivuonas maiddái čuohcá miehtá Sápmái. Sámi vuostálastit oidnet makkár vugiiguin nagodit sámivuođa billistit, jus dušše fal gillejit bargat dan nammii. Stáhta Geaidnodoaimmahaga mearrádus lea vuosttaš lávki fas maŋosguvlui, garra dáruiduhttin áigái. Gáivuotna ii gávdno šat almmolašvuođas. Nammagalbbain lea dušše Kåfjord. Báhččon sámegielgalbbat gevvet museai, čájehan dihte movt Kåfjordas lei dolin, dalle go sámegiella maid lei fámolaš. Ámmuna Ánne Biret ¶
Ruošša bealde sámiid serviid dilit eai leat makkárge álkis diliin. Son gii eanemus jođihii feaskárastima dan ođđa searvvi miellahttovuođa dohkkeheamis, lea ieš miellahttun Nina Afanasjeva searvvis Guoládaga Sámiid Searvvis. Anna Prakhova vuittii jođiheaddji saji jienasteamis 1995:s, muhto ii beassan searvvi jođiheaddjin go Afanasjeva ii addán eret iežas saji. Anna Prakhova ii hálit nu olus muitalit dán dili birra, muhto dadjá čielgasit ahte ii doarjjo Afanasjeva jođihanmálle, vaikko deattuha ahte lea ain Afanasjeva searvvi miellahttu. –Nina (Afanasjeva) eallá dološ áiggi oainnus gos sáhttá stivret nuppi olbmo beroškeahttá maid dat oaivvilda. Son ii ipmir ahte áigi rievdá ja ahte olbmuin leat iežaset oainnut. Mii hukset iežamet jođanmálle demokratiija nala ja ráhkadit buriid čoahkkimiid min miellahttuide, lohká Prakhova. ¶
–Mis ii leat nu stuorra erehus iežamet vuođđooainnus. Risttalaš Álbmotbellodat lea eambbo liberala go mii, muhto mun sávašin ahte dát guokte bellodaga sáhttašeigga čoahkkanit fas oktii. ¶
Politiijaadjudanta Mari Lygre Čáhcesullo politiijaguovllus duođašta ahte guokte olbmá leaba váldon gitta. -Soai leaba rájusgittagassii biddjon, go váruhuvvoba vurkkodan narkotihka, muitala Lygre. Marie Lygre muitala ahte sii leat gávdnan dán ášši oktavuođas stuorra hivvodaga haššanarkotihka. -Dan oktavuođas leaba olbmá guovttus biddjon rájusgiddagassii guovtti vahkkui, lohká Lygre. ¶
Marie Lygre muitala ahte goappašagat leaba Norgga stádaássit. -Soai eabá leat váruhuvvon narkotihka vuovdimin ja eaba ge geavaheamin, muhto soai váruhuvvoba vurkkodan narkotihka, muitala son. Marie Lygre Čáhcesullo Politiijaguovllus ii loga vuos sáhttit eambbo ášši birra muitalit go ášši leat dutkamin. -Muhto vuosttaš vuorus leaba biddjon guovtti vahkkui rájusgiddagassii. ¶
Biret Nystad lea NRK Sámi Radio tv-ossodaga jođiheaddji. Son lohká dán festivála leat buorre vejolašvuohtan čájehit bargguid ja oaidnit maid earát leat ráhkadan. –Midjiide lea mávssolaš čájehit iežamet bargguid, ja oaidnit maid ja mo earát leat bargan. Nu mii vuolgit maid oahppandihte, muitala Nystad. NRK Sámi Radio lei diibmá maid mielde festiválas. Dalle sii vuite buot. Dán jagi leat sii mielde golmma luohkás. Dokumentára luohkás lea mielde Johs. Kalvemo bargu "Ádjá oaiveskálžu - Til jord skal du bli" . Mánáid- ja nuoraidprográmmaid luohkás čájehit Nils John Porsangera "Juovlanigá hearggit" . Sara Kristine Eira lea mielde ođas luohkás bargguin "Den samiske folkedagen" . ¶
BUL gal čievččai buorebut go Guovdageaidnu, earenoamážit BUL:a moallaolmmái lei hui buorre, muhtu 6-0 ii atte rievttes gova mii dáhpáhuvai šiljus. Guovdageaidnu doarui hui bures, ja vel loahpas go Guovdageainnu lunttat ledje dušše 9:s šiljus, de sis ledje máŋga buori vejolašvuođa BUL:a moala ovddabealde. Dál Guovdageainnus ii leat šat praktihkalaš vejolašvuohta vuoitit 3. divišuvnna. Dat lea dušše vejolaš teorijas. Muhto Guovdageaidnu lea čájehan ahte lea vejolaš mannat vuolemuččas bajimužžii. ¶
DEATNU: Ovcci ođđa sámegielat oahpaheaddji ja daid lassin15:sis alit oahppu sámegielas. Dát šattašii boađus lávdaoahpahusfálaldagas maid Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš (SEG) ja Deanu gielda lágidit ovttasráđiid Sámi allaskuvllain dán čavčča rájes. Ovcci olbmo leat ožžon saji oahpaheaddjioahpus ja ovttas lasi 15:s lohkagohtet sii sámegiela ihttin. –Oahppu lea ollesáiggi oahppu, njeallje jagi. Vuosttaš jagi fállat sámegiela lohkanbajioahpu juovllaid rádjái ja maŋŋá juovllaid joatkit sámegiela ovttain mii lea oassi sámegiela vuođđofágas, muitala SEG:a áššemeannudeaddji Trond Are Anti. Oahpaheaddji oahpu vuosttaš guokte jagi lágiduvvo Deanušalddis. Maŋimuš guokte jagi loahpahuvvojit Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. ¶
Altaposten almmuha dieđuid ovtta gáldu vuođul maid aviisa atná luohtehattin. –Gávdno čálálaš bargu mii muitala ahte galgá organiserejuvvot oktasaš njuovahat Kárášjohkii. Das lea relativvalaččat detaljaid mielde dieđut fievrredan gaskkaid ja áiggiid birra, árvvoštallamat fitnodatekonomiija birra, kapasitehta ja práktihkkalaš čovdosiid birra. Boađus lea loahpahit Nord Norges Salgslag (NNS) nammasaš njuovvahagaid Álttas ja Čáhcesullos, muitala gáldu Altapostenii. ¶
Sihke NNSas ja departemeanttas šiitet dáid plánaid mat digaštallojuvvojit Davvi Norgga biebmobuvttadanindustriijaid guovddáš bargiid ja eanadoallodepartemantta politihkkalaš jođiheddjiid gaskkas. NNS sadjásaš direkteuvra Stig Karlsen lohká alddiset jahkečoahkkin mearrádusa cealkán ahte Áltta ja Čáhcesullo njuovahagat galget bisuhuvvot. Seammás ii sáhte oktage šiitit ahte sihke NNS ja departemeanta leat hupman oktasaš njuovahaga Kárášjohkii. –Njuovvanstuktuvra lea hirbmat dehálaš sihke boazoeaiggádiidda ja šibitdoalliide. Dát lea ášši mii vuosttažettiin guoskkaha buvttadeaddji ja su sin ekonomiija, muhto dieđusge váldit vuhtii bargosajiid sihke Álttas ja Čáhcesullos, lohká eanadoalloministara stádačálli Dag Lenvik Altapostenii. Son maid mieđiha Altapostenii ahte jurdda njuovvat omiid ja bohccuid Kárášjogas ii leat ođđa jurdda departemeanttas. Departemeantta ja NNS gulahallan čoahkkimiid maŋŋel lea NNS čállán reivve departementii mas árvala nammadit lávdegotti mii guorahallá "oktavuođaid čadnon oapme- ja boazonjuovvamiidda Finnmárkkus" . ¶
–In muitte mánnávuođa nieguin nu ollu, muitala Risten. –Ii lean dan áigge nu ahte guhkás sáhttá smiehttat ovddasguvlui. Ledjen gitta dállodoalus. Ii oba sáhttán ge jurddašit movt ain ovddas, ahte boahtte jagi vuolggán skuvllaide dahje bargui. Dálus ledje moadde gusa ja lei mu ovddavástádus bargat dáluin. In beassan gosage. Go čohkkán Ristena dálus Mearešjávrris ja ságastalle su mánnávuođa birra, de bisáneastá Risten ja jaskkoda oanehis boddui. Dalle dadjala: –Lea gal imaš movt mii leat birgen dan áiggi. Risten muittašišgoahtá garra dálvviid. Buollášiin dárbbahedje ollu muoraid doallat lieggasa dolastemin. Muhto čuvges bealit sin dilis bohtet maidovdan. Gánddat láveje rievssahiid gárdut. Ja geassit láveje suohttasat. Dalle beasai guolastallat ja murjet. Dies bođii dienas maid, mii lei stuora ávkin go ruhta ii lean badjel meari. Ledje maid áiggit goas sin áhčis ii lean bargu ja nu maid ii lean dienas. –Lávii hávski go beasai vuovdit luopmániid, go das bođii ruhta, lohká Risten ja lasiheastá: –Muhto buot ruhta manai dieđusge niestti oastimii. ¶
Ovdal lea eanaš Deanu bellodagain leamaš eahpečielggas sámepolitihkka. Sihke vuostálastit ja čielga bealušteaddjit leat leamašan seahkalága seammá bellodagas. Dál lea dilli rievdan. Eanaš bellodagat leat čilgen iežas sámepolitihka, juoidá mii lea mielddisbuktán stuorra váikkuhusaid . Bargiidbellodagas ja Guovddášbellodagas leat čielgaset pro-sámi politihka, Olgešbellodaga čielgaset vuosttáldanpolitihkka. Ovddeš Bb-boját Bjørnar Johansen ja Birger Dervo, ja Olgešbellodaga Randi Tennefoss leat guođđán bellodagaideaset, álggahan Ovddadusbellodaga ja vigget garra anti-sámi profiillain vuoitit jienasteaddjiid. Symbola-áššin leat Ovddadusbellodat válljen Buolbmát Sámeskuvlla. Dan áigu heaittihit ja baicce ásahit sámegielat luohkáid eará skuvllaide. Lea dieđusge Ovddadusbellodaga oainnu vuostá obbanassiige addit almmolaš fálaldaga sámegillii. Muhto das ii beroš listanjunuš Randi Tennefoss dán háve. Maiddái eará bellodagain lea Sámeskuvla bahkka buđet ja njunuš ášši válgagiččus. Earát eai áiggo heaittihit skuvlla - ii oppa Olgešbellodatge mii muđui vuovdala iežas dienna ahte sámevuohta ii galgga boahtit menddo olu oidnosii. Eará bellodagaid váttisvuohta lea gosa hukset ođđa sámeskuvlla. Buolbmágii/Fanasgieddái dahje Deanušaldái. Kristtalaš Álbmotbellodat ja Guovddášbellodat dadjet Deanušaldái. Bargiidbellodaga ja Sámealbmotlista eai leat mearridan. Olgešbellodat ja Gurutbellodat orruba állaneamen Badje-Deanu guvlui. Sámeáššit leat čabo čielgasit sirren Deanu álbmoga. Sihkkarit leat maid ahte sámeáššit mearridit gielddaválggaid. Dán láhkai šaddá válga dego oaiviliskkadeapmi das man garrasit Deanu álbmot háliida ovddidit dahje hedjonahttit sámi áššiid, ja eandalit gieldda álbmoga sámegielat bálvalusaid. Ovddadusbellodaga njunnošat - mas Hans Eriksen mojohallá vuoiŋŋalaš jođiheaddjin gielddalistta njealjádin - geasuhit sihkkarit olu jienasteaddjiid. Seammá dahká olggešbellodat ja Kåre Breivik polithkka. Stuorra, buorre ja dehálaš gažaldat lea man ollogat njielastit anti-sámi seavtti? In dieđe vástádusa. Dan mii oaidnit easkka boahtte vahkus. Okta realisttalaš válgaboađus lea ahte Olgešbellodaga Kåre Breivik lea Deanu boahtte sátnejođiheaddji ja ahte Ovddadusbellodat lea su ovttasbargoguoibmi. Norggas lea Ovddadusbellodat sakka ahtanuššan. Maiddái Finnmárkku fylkkadásis lea sáhppes-alihiin doarjja lagabui 20 proseantta álbmogis. Danin lea duođalaš ballu ahte bohtet valvin Deanu gielddastivrii. Dalle leat sierranas sámegielat fálaldagat áitejuvvon. Muhto garra vuostálastin lea ovdal boktán Deanu sámiid. Sámi oahppoplána vuostálastima dihte riegádii maiddái Sámi oahppoplána doarjjajoavku. Eai goassege leat nu ollu váhnemat válljen sámegiela mánáide. Lea dál gelddolaš oaidnit man bures pro-sámi bellodagat nagadit geavahit dán positiivva beali alcceset ávkin ja mobiliseret iežaset jienasteaddjiid. Leat oainnat maiddái guokte eará realisttalaš bohtosa Deanu válggas: Pro-sámi bellodagat vuitet válggaid ja Deanu ođđa sátnejođiheaddji namma lea Ingrid Smuk Rollstad dahje Sámelistta Marianne Balto Henriksen. Bargiidbellodat lea dál stuorámus bellodat Deanu gielddastivrras. Bb dáidá manahit olbmuid olgešbellodagaide siskkáldas riiddu geažil sámeáššiin. Iige Smuk Rollstad soaitte vuordit logi Bb-áirasa dán háve nu go dál. Marianne Balto Henriksen lea fas hárjánan politihkkár, guhte maŋimuš áigodaga ii leat leamaš gielddastivrras. Mannan válgga rájes leat jávkan guokte listta Deanus - Sámedemokráhtat ja Sosiálisttalaš Gurutbellodat. Ollogat dáid jienasteaddjiin soitet jienastit Sámelistta. Guovddášbellodat lea maid pro-sámi bellodat Deanus. Nuorra badjeolmmoš Magne Ballovara njunnošis. Muhto moadde hárjánan njunnoša eai leat šat listtas. Iige listtas lea duođalaš sátnejođiheaddji-evttohas. Danin ii dáidde čoaggit nu olu jienaid go ovdal. Maiddái Gurutbellodat ferte dán válggas birget iežas njunnoša, Børre St. Børrensen, haga. Ii bellodat soaitte beassat oppa gielddastivrii ge. Vaikko mo ain juo leaš. Deanu bellodagain lea garra beaivvit ovddasguvlui. Guktut bealit - vuostálastit ja bealušteaddjit - dáidet viggat oažžut iežaset olbmuid jienastit. De lea báikkálaš «demokratiija» hálddus makkár ovdánanvejolašvuođat sámegielas galget leat Deanus. ¶
-hástala Norgga ¶
Go geahčastit gielddaid gaskas Finnmárkkus, de lea Kárášjogas gos bivdit besset njeaidit eanemus ealggaid. Kárášjogas lea dán jagi báhčinlohpi lasihuvvon 20 ealggaiguin, nu ahte bivdit sáhttet beaškalit 150 ealgga. Muhto statestihkka muitala maiddái ahte eai Kárášjoga bivdit nagot báhčit go badjelaš 60 proseantta earis. Sáhttit vuordit ahte lagabui 100 ealgga gal mannet ruitui dán čavčča. Guovdageainnus lea maid earri lassánan maŋimuš jagi 50 elgii maŋŋá go mannan giđa čađahuvvojedje ealgalohkamat. Lohkamat čájehedje ahte suohkanis ledje 50 dálveealgga, mii maid lea buorre lassáneapmi. Sivvan manne earri lea biddjon ná bajás Guovdageainnus lea dat ahte čakčat soitet leat ollu eanet ealggat mat eai oro dálvit suohkanis, muhto baicce orrot Anárjoga suodjaluvvonguovllus ja gos juo leat menddo ollu ealggat dálvet. Porsángu lea daid maŋimuš jagiid šaddan nubbin stuorámus ealgagieldan Finnmárkkus. Doppe lea dál lohpi báhčit 113 ealgga, mii lea mealgat unnit go diibmá lei, vaikke dalle ge eai nagodan báhčit go veaháš badjelaš beali earis. Deanus ja Unjárggas fas lea lohpi njeaidit oktiibuot 171 ealgga, mii lea sullii dat seamma go ovddit jagi. Unjárga lea Finnmárkkus go dábálaččat báhččojit eanemus ealggat earis go geahčasta proseanttaid. Doppe báhččojit dávjá badjil 90 proseantta earis. ¶
Kárášjohkalaš Hjalmar Strømeng lea álgán vuovdit bivdoradioid mainna meahcásteaddjit besset ráfis hállat. -Radios lea ođas ahte boazodollui lea addon sierra frekveansa, muitala Strømeng. ¶
Radio ii leat stuorát go NMT - 450 mátketelefuvnnat ja deaddu lea maid seamma sullii. Muhto dán radios lea dieđos ovdamunni ahte geavaheaddjit eai dárbbaš máksit geavaheami ovddas. Strømeng muitala ahte ovddeš walkie - talkieguin ii beassan ráfis hupmat, muhto dainna radioin maid son vuovdá, sáhttá hehttet ahte earát eai beasa sága searvái. -Dat lea maid šurakeahttá ja das lea čielga jietna, muitala son ¶
Bivddus ferte leat jaskat, ja danne lea buorre go radio lea jaskat. -Dasa fitne maiddái bealjeskielttu, maid bijat bealji duohkái. Readjočeabehii bijat oasi masa humat. Dalle beasat bivdoskihpáriin jaskat ságastallat ja ii dárbbaš gieđas doallat go radio nahkehat ohcii, muitala Hjalmar. ¶
Hjalmar Strømeng muitala ahte radios lea ođas go boazodollui lea addon sierra frekveansa. Seamma go bivdiin lea sierra frekveansa. -Dat lea dieđos buorre go earát eai beasa muosehuhttit ságastallama. Son muitala ahte go mahká okta boazoeaiggát oastá radio, de rahppo sutnje boazodoallofrekveansa. -Dasa eai beasa eará radiogeavheaddjit sága searvái, muitala Strømeng. Loahpas muitala Strømeng Knivsmed AS jođiheaddji Hjalmar Strømeng ahte sin fitnodat lea áidna geat vuvdet dáid radioid Davvi - Tromsas ja Finnmárkkus. ¶
Go Sandra bođii mannan vahkus Sápmái, de dát min guovlu buvttii sutnje muittut iežas mánnávuođa guovllus Alaskas. –Dan maŋŋá go vulggiimet Avvila girdihammanis, de oidnen vuosttas geardde bohcco ja dát boazu láidestii min mátkái, iežan máttuid ruoktobáikái, muitala Sandra. Sandra áigu leat dáppe guokte vahku ja dan áiggis áigu vásihit nu ollu go vejolaš. Sandra nieida Genevieve gal ii astan leat go moadde beaivvi Sámis ja dál son lea juo ruoktomátkkis. ¶
Lemmo Máhtte váikkuhii amerihkkálaččaid juovlastálu oidnui. –Áddjá lea jakkečuođi álggus leamašan juovlastállun, vuodján herggiiguin ja gárvodan dego juovlastállu, muitala Sandra. Sandra ii leat áibbas sihkkar, ahte buvttiigo Lemmo Máhtte dien jurdaga, ahte juovlastállu vuodjá herggiiguin, vai hutkkaigo amerihkkálaš gávpi dan. –Son lei goittotge mielde dien hommás, dadjá Sandra. ¶
Juohke bivdojoavkkus galgá leat dohkkehuvvon ealgabeana. Terje Lindi bivdojoavkkus lea beana Terjes. Sus lea čieža jahkásaš ránes ealgabeana Pelle. Son muitala ahte go luoitá beatnaga bivddus, de lea muhtumin váttis diehtit justa gos beana lea go manná jávkkohahkii. -Erenoamážit go leat garra ramádatbiekkat, de lea váttis gullat beatnaga. Máŋgii šaddá árvádaddat. ¶
Beatnaga čeabetbáttis lea boksa, mii addá golmma lágan radiojienaid čujuhanrustegii. Ruohtadettiin lea sierra lágan jietna, ja go jaska čuožžu, de lea fas eará jietna. Cieladettiin lea maid eará jietna. Ealgábeana dábálaččat ciellá go gávdná ealgga ja cakkada dassá go eaiggát boahtá. Dávjá lea beana mannan nu guhkás ahte ii leat eaiggáda gulamuttos. Dalle lohká Terje buori beatnatčujuhanrusttega. Dainna sáhtat ohcat guđe guovllus beana lea, ja maid dat dahká. Čuožžu go jaska vai lea go ciellamin, muitala son. ¶
Terje Lindi muitala ahte muhtumat leat geahččalan man guhkes gaskka beatnaga sáhttá gullat čujuhanrusttegiin. -Sii ledje gullan beatnaga gitta 10 kilomehtera duohkai, muhto dalle ledje mihttidan johkaleahkeráigge. Dakko oainnat eai boađe alla eatnamat ovdii. Muhto son lohká rámššobáikkiin muhtumin fertet goargŋut alla eatnamiidda ovdal fáhte radiojienaid, mat sáddejuuvojit beatnaga čeabetbáttis. -Muhto obbalaččat lean hui duđavaš, lohká son. ¶
Terje muitala ahte sii ledje oktii Beaivvašgietti meahccedálus idjadan. -Iđđes luoitilin dieđus beatnaga olggos. Ii mannan guhká ovdal čujuhanrustet álggii beavdde alde civkit, rusttet muitalii ahte beana čuožžu ja ciellá. De árvideimmet ahte beana lea gávdnan ealggaid. Muhto eat geargan doarvái jođánit gárvodit ja vuolgit. Go bohten olggos, de ii gullon beana. Son muitala iežas dalle čujuhanrustegiin ohcan guđe guovllus beana lei. ¶
-Go čujuhanrusttet fáhtii jienaid, de vulgen dohko. Aitto leige ealgabeana Pelle caggan ealggaid davábeallái Burkonvári. Terje Lindi muitala iežas dalle fitnen ealggaid. Maŋŋel leaikkastalle bivdoskihpárat, ahte galggašii beatnagis maiddái video mas sáhtašii oaidnit maid beana lea gávdnan. In máššan jearralit Terjes, ahte leat go dakkáraš meahcásteaddji geas leat buot ođđaáigásaš meahccerusttegat, nugo GPS:a?. –Ii eisege. Mun in geavat in giikara ge meahcis, lohká ealgabivdi Terje Lindi dasa. ¶
Orru čájeheamin ahte Arne Skoglund šaddá gielddariektái go ii dohkket sáhkkoheami. Sihke meahccebálvalusa eiseválddit ja politiija eiseválddit lohket nana vuođu nalde dubmen ja sáhkkohahttan Arne Skoglunda. Meahccebálvalus ii hálit muitalit mii čuožžu raporttas man vuođul leat váidán Skoglunda "Viltloven § 56, jfr. 52,2. ledd" lága vuođu go lea diktán beatnaga ruohttat luovos. –Leat geahčadan raportta maid meahccebálvalusa bargi lea čállán ja gávnnaimet vuođu váidit olbmá áššaskuhtti eiseválddiide, muitala meahccebálvalusa Sverre Pavel Statskogas. Čáhcesullo politiijaguovlu maid ii loga sáhttit dadjat olus eambbo ášši birra go ášši ii leat vel loahpahuvvon. –Árvvoštalaimet raportta man vuođul Statskog lea váidán olbmá, ja gáivnnaimet nana vuođu dubmet ja sáhkkohahttit olbmá, lohká Maria Lygre gii bargá áššiin. Son čilge ahte ášši manná njuolga Gielddariektái go olmmái ii mávsse sáhku. Ovdal dan de dutkkahallá olmmái politiijaide. Lygre ii hálit dadjat maide dasa ahte rievdada go dutkan ášši moktege, muhto geahččá dieđusge ášši ollislaččat sihke raporttain ja dainna maid olmmái lea dutkama vuolde muitalan. ¶
Boahtte vahku deaivvada Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad Suodjalusministtar Godalain. –Lea go ráđđehus oalát alvvahuvvan, jearrá Nystad ja čujuha čielga eahpeluohttámuša Godala lohpádusaide suodjalusáššiin. ¶
Skjerven ii sáhte maidege čilget luoddahuksema birra Hálkaváris, mii ii leat dieđihuvvon boazodollui, iige Sámediggái. Spiertagáissá orohat, 14 A, lea váidalan huksema Nammariektái. Advokáhta John Bernhard Henriksen muitala Nammarievtti buktit duomu duorastaga. –Ráđđehusadvokáhta lea čálalaččat dovddahan 1999:s ahte jos Suodjalusa doaimmat galget jotkot Hálkaváris, de ferte Suodjalus gulahallat boazodoaluin dahje mearridit eksproprierema, lohká Henriksen. Nu áigu Spiertagáissá orohat gáibidit otná eksproprierema lágaheapmin. Suodjalus ii leat ođđasit šiehtadallan boazodoaluin maŋŋel go ovddit šiehtadus heittii doaibmame 1996:s. Nu guhká go ii gávdno soahpamuš, de eai sáhte Suodjalusa doaimmat dáhpáhuvvat dakkár guovlluin gos leat bohccot. ¶
Sámi girkoráđi liturgiijalávdegoddi lea fas heivehan dan ođđa dárogiel allameassoliturgiija sámegillii. Sis lea dál gárvvis gaskaboddosaš sámi allameassoliturgiija maid galget geahččaladdat guokte jagi Sis-Finnmárkku ja eará searvegottiin Finnmárkkus, ovdal go loahpalaš liturgiija mearriduvvo. –Dan heiveheamis leat ferten váldit vuhtii sámi sálbmalávlun árbevieru ja sámi ipmilbálvalus vieruid, muitala lávdegotti jođiheaddji proavas Kåre Kvammen. Allameassoliturgiijas galget nuohtat ja sánit heivet oktii nu ahte lea álki dan lávlut. Lávdegottis leat golbma giellakonsuleantta, Nils Øyvind Helander, Alf Isak Keskitalo ja Molleš Biret/Berit Alette Anti. Kárášjohkalaš Halvdan Nedrejord lea fas musihkkakonsuleanta. Lassin proavas Kvammenii lea proavas Per Oskar Kjølaas hálddašan dan teologalaš beali liturgiijabarggus. ¶
- "Lávllagirji 1999" lea maid geahččaleapmi mas sálbmagirjelávdegoddii galgá iskat makkár sálmmat lávlojuvvojit eanemus. Dat de galget fárrui ođđa sálbmagirjái, muitala jođiheaddji Berit Frøydis S. Johnsen Semináras galget dáid sálmmaid oahpahallat. Ovdalávlu lea Sárá Máret A. Gaup. Inga Rávdná Eira ja Ragnhild S. Turi fas logaldallaba fáttás "Movt čállit sálmmaid - movt jorgalit sálmmaid" Semináras lea ain sadji jos lea oktage gii hálidivččii searvat. ¶
Muhto čielggas lea ahte nubbin maŋemuš vahkku luossagonagassan Badje - Deanus šattai Niillas Ovllá Guttorm, dahje Bárš - Ovllá mot eatnasat su dovdet. Vuoitoluosa gottii son Čulloveiguoikkas ja dat dettii 9,1 kilo. Bárš - Ovllá muitala ahte son vulggii gaskavateahkeda suhkat Detnui. -Mun čatnen vuokkaid maid dán geasi in lean vel geavahan, mutala son. ¶
Ovllá muitala ahte Deatnu lei cohkon, ja vuokkaid ii sáhttán luoitit ovdal guoikaoaivvis. -Mun ledjen luoitán guokte vuokka ja goalmmada ledje luoitimin, go luossa dohppii, muitala son. Ovllá muitala hirbmat biekka dalle. -Gurredettiin rivden biekka mielde gitta Bárššisullo rádjái ovdal luossa váibbai. De mun gal roahkastin luosa fatnasii, muitala Ovllá. ¶
Ottar Guttotm muitala iežas maid ovddeš áiggiid bivdán rievssahiid beatnaga haga. -Dalle in láven bivdigoahtit ovdal lasta gahččá, muitala son. Logi jagi dás ovdal mearridii Ottar oastit rievssatbeatnaga. Dan rájes lea geavahan beatnaga rievssatbivddus. Dál beassá álgit bivdit go lohpi álgá. -Nu leange guhkkidan bivdoáiggi go beasan árat álgit bivdit, lohká Guttorm. Son muitala ahte beana ruohttá rievssatbivddus ovddas maŋás ovddabealde iežas. -Go fuopmá rievssaha, de čuoččasta. De oažžu árvidit dakko leat rievssahat lahkosis, muitala Ottar Guttorm. ¶
Son muitala ahte oahppan beana čuočču áibbas jaskat dassá go eaiggát suovvá lihkastit. -De gavdnje rievssahiid máid lea fuopmán. Dalle ii loga Ottar Guttorm eará go roaškalit rievssahiid. Son lohká muhtumin rievssaha mannat bážas. Daid lohká ollu váddát gávdnat go ii leat beana. Erenoamážit mat mannet guhkás. ¶
–Mii dárbbašit veahki dál, ja jus mii eat fidne veahki dál, de šaddet garra čuohcamušat Guovdageainnu servodahkii, lohká Buljo. Jus suohkan oažžu ruđa, de leat golbma suorggi gos galget geavahit dan ruđa. –Mii áigut ráhkadit ealáhuspárkka ovddeš Reinproduktera vistái. Dohko mii hálidit ásahit guovddáža gos lea guollevuostáiváldin, bohccobierggu muohkadeapmi, vuskon- ja hávgabiebman ja vel boazonjuovahat, muitala Buljo. –Mii fertet maiddái ovddidit mátkkoštanealáhusa Guovdageainnus. Dan dihte mii áigut bidjat virgái nu gohčoduvvon mátkkoštankoordináhtora. ¶
1000-jagi geađgeprošektii galggai juohke deatnulaš buktit čáppa jorba geađggi. Geđggiiguin áigut hukset geađgeura Ráđđeviesu olggobeallái. Dál ohcala Deanu kulturossodat eambbo geđggiid. ¶
–Dássážii leat gal olbmot buktán olu fiinna geđggiid deike kulturkantuvrii. Muhtimin lean vel šaddan bivdit viessohoaiddára veahkkin doalvut lossa geđggiid Birasviesu lusa, muitala kulturjođiheaddji Kjell Munkeby. Munkeby, guhte lea dovddus fuomášit prošeavttaid mat eai leat nu árbevirolaččat ja dábálaččat, illuda hirbmosit go muhtin skuviha geđggiin kantuvrii, ja illuda juohke háve go šaddá guoddit gehppes ja lossá geđggiid "rádjosii" olggobeallái Birasviesu. –Maŋŋoneami dihte lea ain áigi buktit geđggiid. Skuvllat, mánáidgárddit ja searvvit sáhttet buktit stuorát geđggiid jus háliidit leat eambbo oidnosis. Jus dárbbašit veahki geđggiid fievrridit, de han sáhttet veahki bivdit báikkálaš mašineaiggádiin. Vaikko man stuoris geađgi leaš, de gávdnat rádjansaji dasa, lohpida Munkeby. ¶
Teáhter ja musea leat bargan viiddis ovdabarggu juoigankonsearttas. Govat ledje čohkkejuvvon ja čájehuvvoje seammás go juoigit juige. –Jurddašan juoigi birra go ráhkkanin konseartta, muhto háliidan juoidá muitalit luođi birra. Lean háliidan čilget movt luohti lea doaibman sámi servodagas. Luođi sáhttá čilget hui viidát, muhto konseartta vuolde ferte álkibut vuogi mielde čilget, muitala Maj Lis ja joatká. –Govat galge muitlait juigiid birrra ja luđiid birra. Dovddaimet stuora ovddasvástádusa go ráhkadeimmet árbevirolaš luođiid konseartan. Olbmot eai galgan behtohala go bohtet guldalit. Ja olbmot ledje guhkin eret behtoahallan. Hárjanan juoigit nu bo Mari Boine ja Niilas A. Somby leigga guoktediibmosaš konseartta niktán (lea go rievttes saátni?) juohke áidna vuoinnadaga. –Dá lea okta vuohki loktet árvvu dan árbevirolaš juoigamis, logai Niillas ja čujuhii bures ráhkkanan konseartta. ¶
Luondduhálddašan doaibmi sekšuvdnajođiheadji Eirik J. Karlsen muitala iežaset ovttaráđálaččat gielddaiguin guorahallan guđe láhtuid sáhttet rahpat mohtorfievro johtolepmái. ¶
BUL gal čievččai buorebut go Guovdageaidnu, earenoamážit BUL:a moallaolmmái lei hui buorre, muhtu 6-0 ii atte rievttes gova mii dáhpáhuvai šiljus. Guovdageaidnu doarui hui bures, ja vel loahpas go Guovdageainnu lunttat ledje dušše 9:s šiljus, de sis ledje máŋga buori vejolašvuođa BUL:a moala ovddabealde. Dál Guovdageainnus ii leat šat praktihkalaš vejolašvuohta vuoitit 3. divišuvnna. Dat lea dušše vejolaš teorijas. Muhto Guovdageaidnu lea čájehan ahte lea vejolaš mannat vuolemuččas bajimužžii. ¶
Jon lohká dál juo illudeamin luossaid bivdit boahttegeasi. Árvideames geahččala maiddái ođđa stákku ja rulla. Son lei hui duđavaš vuoittuin ja illudii go lei vuoitán. Jon Aurebekk muitala iežas dán geasi goddán badjel 40 luosa, muhto son ii lean dieđihan eará dan stuorámusa luossagilvui. ¶
Triumf muitala ahte teáhter earenoamážit hálidivččii olahit nuoraid dáinna bihtáin. –Skuvlamánát šaddet lohkat Shakespeare:a álgočállosiid mat leat hui láitasat. Min bihtás galgá lea hui movttegis giella mii dahká ahte nuorat besset oahpásnuvvat klásihkariiguin eará vugiin go skuvllas dahket. Beaivváš hálidii čájehit teáhterklasihkkára ja ledje máŋga beali mat dagahedje ahte válljeje "Macbeth" bihtá ráhkadit komediijan. –Maŋŋel giđa stuora doaimmaid eat sáhte otná ekonomalaš dilis bidjat bajás orginála klasihkkara. Dasa livčče ollu neavttárat adnon ja kloavdnaveršuvnnas neaktá juohke kloavdna máŋga rolla. Dát bihttá lei juo mis ruovttus go lei gárvvisin jorgaluvvon, ja dakko sesttiimet jorgaleami maid, muitala Triumf. ¶
Solbakken mieđiha ahte sus ii leat makkárge sámi duogaš, muhto lohká son dovdá ovddeš vuoigatvuođalávdegotti barggu hui bures. –Jáhkán ahte mii šaddat bargat mihá jođáneappot go ovddeš lávdegoddi, mii barggai 17 jagi, lohká son. Son ii leat dovddus sámi servodagas, muhto jáhkká aŋkke ahte boahtá dahkat buori barggu. –Lean ollu leamaš Finnmárkkus, erenoamážit go ledjen stádačálli, muitala son. ¶
Justisdepartemeantta láhkaráđđeaddi Tonje Meinick muitala Min Áigái ahte ii leat vel áibbas čielgan gii šaddá lávdegotti jođiheaddji, muhto duodašta ahte Bjørn Solbakken lea sin evttohus. –Mii leat evttohan su, ja jus Sámediggepresideanttas ii leat hui stuorra vuosteháhku dasa, de son nammaduvvo, lohká Meinick. –Lea go Sámediggi ieš evttohan ovttage jođiheaddjin? –Ii leat. –Dieđát go don manne? –Jáhkán ahte sii livčče evttohan muhtin olbmo jus sis livččii leamaš evttohus, lohká son. ¶
Biret Ánne Magga lea Vuohčus eret ja riŋgii Min Áigái buktit dieđuid ovddit govvamuittu birra. Govas lea su mánnávuođa bearaš. Gurut ravddas leat Biret Ánne vieljat Paulus Aikio, Juhani Aikio, sin áhččerohkki Aslak Aikio/Gáppe-Áslaga Ásllat, oabbá Marianna Aikio, eadni Iŋgá Márjá Näkkäläjärvi Aikio, ieš Biret Ánne Magga ja oabbá Ingeri West. Gova lea Paulusa ristáhčči Arvo Ruonaniemi govven Leammis, Áivetjávrris, birrasit 1959-60-loguin. Son lei girječálli ja čálii meahccemáidnasiid ja govvii lasttaid. Biret Ánne muitala ahte sii ledje nággárat go ferteje gávttiid coggat badjelii govvema dihte. –Paulus illá gárru govvii, lei báhkka geassebeaivi ja vel galggaimet báhkka gávttiid coggat, muittaša son. Dan áiggi ii lean dábálaš coggat gávtti eará go girkomárkaniidda ja eará márkandoaluide. ¶
–Ulbmil kurssain lea oahpásnuvvat nuoraiguin, ja gullat sin oainnuid, muitala Mikal Mienna gii lei mielde lágideame kurssa. Meahcásteapmi lei rievtti mielde dušše oasáš fitnodatálggahankurssas, maid suohkan lágidii. Guovdageainnu suohkan lea Infonuora bokte dán geasi lágidan iešguđetlágan doaluid nuoraide. Infonuorra lea earet háhkan bargguid nuoraide, maiddái doallan dihtorlanja rabasiin maid nuorat leat beassan geavahit ja doallan dihtorkurssa. Čávčča mielde ges lea Deanus konferánsa gos Sis Finnmárkku nuorat besset deaivvádit. Infonuorra juohká dasa lassin nuoraide dieđuid skuvlafálaldagaid birra. ¶
Thoralf Henriksen lei gáttis šlivgumin go luosa dohppehii. -Mun oidnen go dat iđistii moddii čáhčegierragii ahte dát luossa ii leat dohkogežiid, muitala Thoralf. Luossa vulggii vulos. Son muitala ahte das šattai hoahppu, ja ii lean eará go maŋŋái viehkalit. -Gáttis leat stuorra geađggit, muhto dohko mun ravggadin geđggiid siste luosa maŋis, muitala son. ¶
Thoralf muitala ahte son lei mearridan ahte Badje-Geavgŋá ráigge ii ábut ribahit. Badje-Geavgŋás leat golbma oasi maid gohčodit Bajimus -, Gaskkamus ja Vuolimus-Bihttán. Gasku Bajimus-Bihttá lea lásis. –Dákko ii beasa šat gáttemielde ja de ii livčče eará go njuiket Detnui luosa maŋŋái. ¶
Luosa lohká dohppen bastevuggii máid Kárášjogas ráhkadit. -Dat lea ráhkaduvvon ovddeš Hval Sluk nammasaš bastevuoggaid mielde. Thoralf mutala luosa leamaš dan mađe lossat ahte guoddimis ii lean. -Dohko mun dal gessen skierpmu rissegeažis, lohká son. Jearralan ahte gal dál beassá reahttadit stuorra luosa. Dasa vástida ahte lea gávppalan luosa muhtin láttanii. ¶
Jođiheaddji ii loga erenoamáš heajos ruhtadili dihte čoaggimin ávdnasiid olbmuin. –Go beaiveruoktu lei bearašbeaiveruoktun ovdal, de leat dál fárren ođđa vistái. Dan oktavuođas leat oastán nu go opmániid, lihtebassan mášiinna ja galmmihan skáhpaid. Eanaš oastinruhta lea adnon dáidda gávppiide. Dasa lassin leat mii oastán lávu maid geavahit mánáidgárddis, muitala Marketta. Dál šaddá beaiveruoktu vuordit boahtte jahkái ovdal go beassá maidege stuorát diŋggaid oastit. Danne leat sii mannan almmolaččat ja hástuhan olbmuid buktit ávdnasiid ja diŋggaid maid ráskejit addit beaiveruktui. –Min sávaldat lea ahte oaččušeimet eambbo diŋggaid mat čájehit sámivuođa ja kultuvrra, nu go duljiid, lohká Marketta. Su stuorámus bargu lea ge ráhkadit beaiveruovttu sámi beaivruoktun. –Galggašin nagodit sámáiduhtti beaiveruovttu jođiheami. Smávva áššit nu go govažat seainnis mat čájehit gávttiid leat fárus dán proseassas, lohká son. ¶
Fas čakčafestivala Guovdageainnus. ¶
Čakčafestivála prošeaktajođiheaddji Runar Green lohká ahte dan jagáš festivala ii šatta nu go mannan jagi. Dat lea mearriduvvon ahte dán jagáš festivála galgá leat dušše spabbačiekčan-gilvu. Sivvan dasa lea ahte suohkanis eai leat ruđat stuorit doaluide, ja ii leat leamaš vejolaš oažžut eará ruhtadangáldduid mielde ruhtadit dákkár doaluid. ¶
Sámi Allaskuvlla oahppokonsuleanta, Inger Eline Eira Buljo, muitala ahte ášši galgá meannuduvvot fágastivračoahkkimis skábmamánus. Jus doppe mearridit ahte galget geavahuvvot internašunála tearpmat, de manná goitge guhkes áigi ovdal go sáhttet geavahuvvogoahtit oahpahusas. Fágaplána galgá dohkkehuvvot unnimusat jahkebeali ovdal eksámena. Oahpaheaddjestudeanttain lea matematihkkaeksámen juovlamánu, moadde vahku maŋŋel fágastivračoahkkima, nu ahte Eira Buljo lohká vátnásin áiggi dahkat maidege áššis ovdal go sis lea eksámen. Eira Buljo lohká ahte sáhttá leat maid prinsihpalaš ášši ja sáhka giellagáhttemis, go oahpaheaddjestudeanttat ohppet sámegiel matematihkkatearpmaid. ¶
Dasto guldaleigga Wimme musihka, ja gulahalaiga Wimmiin maid son oaivvildii. –Wimme suovai munno ieža válljet luođi, ja movt hálideimme ráhkadit video, muitala nuorra videodahki. Go leigga válljen "Irasis" , "Gieras" - skearrus, ráhkadit video, álggii ádjás ovdabargu. Soai fertiiga vuos dulkot man birra luohti lea. Dasto šattaiga plánet movt ieš video galgá hábmet. Moanaid diimmuid leaba geahččan eará sámi musihkkavideoid, earet eará Mari Boine, ja MTV guovlladan. ¶
OĐĐA NJUOVAHAT: Mánnodaga rájes leat dát lanjat rievdan ráinnas njuovvan latnjan. Aage Pedersen A/S njuovahagas šaddet 13 ođđa njuovvi Kárášjohkii, muitala eaiggát Thor-Aage Pedersen. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Dál go leat skuvllat álgán, de lea politiiját maiddái čavgen bearráigeahčču johtolagas. Kárášjoga leansmánnibálvá Strømeng muitala ahte sii bearráigehččet johtolaga oadjebas skuvlageainnu oktavuođas. -Mii vuoruhit biilageainnuid rasttildanbáikkiid, boagángeavaheami ja ahte mánát leat sihkkarasttojuvvon biillas, muitala Strømeng. Ieavttá iđit lei johtolatvákšun Kárášjoga márkánis. Das bissehedje sullii 80 biilla. -Boađus dan vákšumis ii lean nu vearrái, muitala Tom Strømeng Kárášjoga leansmánnikántuvrras. Golmmas ožžo dan vákšumis sáhku. ¶
DEATNU: Deanu leansmánni muitala leamašan narkotihka ášši Deanu gielddas. Muhto sii eai hálidan vuos dadjat ášši birra dađi eambbo. Marie Lygre geas lei vaktavuorru Čáhcesullu politiijákammáris maid ii hálidan ášši birra muitalit lagabuid, go son iige dovdan ášši vuos doarvái bures. ¶
«Misery Harbour» vuođđun lea sihke girječálli Aksel Sandemose eallin, ja dasto romána «En sjømann går i land» , mas Espen Arnakke guođđá ruovttugili Jante. Doppe doaibmá Janteláhka mii muitala ahte; «It don galgga jahkkit ahte don leat mihkkege» . Arnakke ii beasa ovdánit dán birrasis ja ádde ahte lea bággu vuolgit eret. Gaup lohká Min Áigái ahte son lea ráhkadan filmma dás daningo liikui muitalussii hui bures. –Lea buorre, story ja mun orron ipmirdeamen dan story. –Leatgo don ieš vásihan Jante-lága? –Dán mun jáhkán juohke áidna lea dovdan, Gaup vástida johtilit. ¶
Boahtte mánu galget mearridit gii šaddá sámi beaiveruovttu jođiheaddjin. –Diehtit ahte leat sámegielat ohccit sámi beaiveruovttu jođiheaddjevirgái, muitala Esa Guttorm. Son čilge ahte sámegielat ohcciin ii leat juste seamma oahppu go suomagielat ohcciin, muhto oaivvilda liikká ahte sámegielat ohcci galgá vuoruhuvvot. –Go juo lea sámi beaiveruoktu, de ferte maiddái sámegielat jođiheaddji. Dán virgáibidjanáššis ferte geahččat bearrái ahte sámi ulbmil ollašuvvá. Sámegielat ohcciin lea bargovásihus mii sáhttá lohkkot seamma oahppun go suomagielat ohcciin, lohká Guttorm. Vuođđodorvolávdegoddi bidjá sámi beaiveruovttu jođiheaddji virgái boahtte mánus. Gielddastivrra áirasat eai guoskka dán virgáibidjamii, muhto Guttorm lohká iežaset váldit bajás ášši jos šaddá suomagielat jođiheaddji. –Doalvut ášši vaikko gielddastivrii, lohká áirras Esa Guttorm. ¶
Altaposten almmuha dieđuid ovtta gáldu vuođul maid aviisa atná luohtehattin. –Gávdno čálálaš bargu mii muitala ahte galgá organiserejuvvot oktasaš njuovahat Kárášjohkii. Das lea relativvalaččat detaljaid mielde dieđut fievrredan gaskkaid ja áiggiid birra, árvvoštallamat fitnodatekonomiija birra, kapasitehta ja práktihkkalaš čovdosiid birra. Boađus lea loahpahit Nord Norges Salgslag (NNS) nammasaš njuovvahagaid Álttas ja Čáhcesullos, muitala gáldu Altapostenii. ¶
Sihke NNSas ja departemeanttas šiitet dáid plánaid mat digaštallojuvvojit Davvi Norgga biebmobuvttadanindustriijaid guovddáš bargiid ja eanadoallodepartemantta politihkkalaš jođiheddjiid gaskkas. NNS sadjásaš direkteuvra Stig Karlsen lohká alddiset jahkečoahkkin mearrádusa cealkán ahte Áltta ja Čáhcesullo njuovahagat galget bisuhuvvot. Seammás ii sáhte oktage šiitit ahte sihke NNS ja departemeanta leat hupman oktasaš njuovahaga Kárášjohkii. –Njuovvanstuktuvra lea hirbmat dehálaš sihke boazoeaiggádiidda ja šibitdoalliide. Dát lea ášši mii vuosttažettiin guoskkaha buvttadeaddji ja su sin ekonomiija, muhto dieđusge váldit vuhtii bargosajiid sihke Álttas ja Čáhcesullos, lohká eanadoalloministara stádačálli Dag Lenvik Altapostenii. Son maid mieđiha Altapostenii ahte jurdda njuovvat omiid ja bohccuid Kárášjogas ii leat ođđa jurdda departemeanttas. Departemeantta ja NNS gulahallan čoahkkimiid maŋŋel lea NNS čállán reivve departementii mas árvala nammadit lávdegotti mii guorahallá "oktavuođaid čadnon oapme- ja boazonjuovvamiidda Finnmárkkus" . ¶
29:is čoahkkána fas fylkka Oahpahus- ja kulturstivra earret eará mearridit juoigivirggi ásaheami. –Maid mii bargat viidáset dienna áššiin lea Oahpahus- ja kulturstivrra gieđahallama duohken, muitala Finnmárkku fylkka kulturossoda ossodatjođiheaddji Marianne Pedersen. ¶
Dasto lea YLE1:ža dahje YLE2:ža bušeahttašiehtadallamiid duohken ahte bidjá go ruđa Sámi TV-sáddagiidda. YLE ráđđehus mearrida bušeahta skábmamánu 16. beaivvi. Sáddenviidodaga ektui lea maid rabas gažaldagat. Johanni Nousoniemi muitala ahte sáhttá geavvat nu ahte Sámi TV-ođđasat sáddejuvvojit dušše Davvi-Suomas álggus. Davvi-Suopma lea dán oktavuođas Lappi leatna dahje Lappi sihke Oulu leatna. Easkka maŋŋá - go Suopma lea álggahan digitála birra jándora ođaskanála - de sáddejuvvojit sámi ođđasat miehtá riikka. ¶
Skum jearrá leat go boazosápmelaččat gárvásat ohcat eará barggu go šaddet heaitit boazodoalus. –Ovddadusbellodat han ollislaččat doarju ahte ruhtarikkis fitnodagat galget beassat ávkkástallat sámi guovllu luondduvalljodagaid, lohká Skum. –Ovddadusbellodat ii dohkket ahte sápmelaččat geat eai leat oahppan dárogiela eaige sámegiela skuvllas, galget beassat jienastit válggain. Nuppiin sániguin atnet sii sámgielagiid heajubun, eai ge bija olmmošárvvu midjiide. Atnet min heajubun go golgobeatnagin, beaškala Skum. ¶
Heaika Skum čujuha dovddus teáhter- ja filbmaráhkadeaddji Ingmar Bergman dovddastemiide nasimma birra. –Go Bergman lei nuorra, de son doarjjui nasimma ja "ráhkistii Hitlera" . Son lei fárus nasima ruossaid sárgumiin eará olbmuid dáluide, ja lei movttet go Duiska válddii Danmárkku ja Norgga. – "In áŋgiruššan nu earenoamážit politihkkalaččat, muhto dikten geasuhuvvot duiska idealismmas" , lea son dadjan. Muhto go duohtavuođas bođii ovdan ja olmmošbiinnideamit ja fáŋgaleairrat bohte oidnosii, de suoirggahahtti dat Bergmana. Dalle son fuobmái maid son lei dorjon ja dalle orui dat jáhkihahtti sutnje, muitala Skum. –Ingmar Bergman eallivásihusas soaittášii juoga midjiide oahpahit, loahpaha Heaika Skum. ¶
Suohkan- ja fylkaválgagiččus digáštallet politihkkarat máŋggaid áššiid, sihke báikkálaš ja riikadási politihkkalaš sisdoaluin. Muhto ii goassege ovdal leat boahtán nu garrasit ovdan ahte riikapolitihkka nu garrasit báidná báikkálašpolitihka. Ovdalaččas leat váillahan erohusaid daid iešguđet bellodagaid ja listtuid konkrehtalaš politihkka áššiin. Dál orrot válgálohpádusain maid váilugoahtimin erohusat, go lohpádusat leat šaddagoahtán seamma stuorrat ja eahpejáhkihahttit. Finnmárkkus mii vásihit Sámeálbmot Listtu lohpádusaid mat šaddet máŋggaid čuđiid miljovnnaid máksit go rehkenasta dáid otná olggosgoluid. Gáibádusat leat nuvttá doaktárbálvalusat Finnmárkkus, lassi luomu ja luopmomátkkiid penšunisttaide. Nuppi dáfus sáhttášii lohkat ahte ii sáhte dákkár rievdamiid rehkenastit dieinna lágiin. Áŋkke lea dán válgalohpádusa váttis jáhkkit ahte šaddá goassege duohtan. Guovdageainnu válgagižžu lea fas jorran eambbo dan guvlui ahte gii ii leat bargan doarvái buori barggu. Gurutbellodaga sátnejođiheaddje evttohus ja suohkana gieldda dálá sátnejođiheaddji, Anton Dahl lea duvle garrasit rohkkáhan sámi áššiid stádačálli Johanne Gaup, go oaivvildii ahte stádačálli ii lean láhčan ruđaid boazonjuovahahkii. Das maŋŋel čuovui Bargiid bellodaga Brita Carina Hætta ja cuiggodii ahte sátnejođiheaddji ii leat čađahan iežas ámmaha doarvái bures. Válgagižžu lea ipmirdeamis gilvu, ja gilvvus ferte oasseváldi beassat ovddemužžii. Muhto juohke gilvvus leat maid njuolggadusat ja jos daid ii čuovo, de ii sáhte joatkkit gilvvus. Dan fertejit politihkkarat dál fuobmát. Ii leat ávki dušše čuorvut jitnosepmosit. Politihkkar ferte maid buktit ovdan iežas politihkka nu ahte jienasteaddji oažžu luohttamuša ja ipmirda mii lea lohpádusaid sisdoallu. Aistton gal daid Bargiid bellodaga nuoraid - "Fucking lavmål" . Vaikko vel leat ge sii válljen čájehit movt Ovddadusbellodat olggušta ja badjelgeahččá unnit joavkkuid servvodagas, dakko bokte ahte leat čohkken gihppagii osiid maid Ovddadusbellodat leat dadjan unnit joavkkuid birra, de sin bargovuohki goitge čielgasit muitala jienasteaddjiide mii sin áigumuš lea. Dá lea čielgá ávžžuhus buot sámi politihkkariidda ahte sii jođihit válgagičču dakkár vugiid mielde main jienasteaddjit ožžot ipmárdusa daid iešguđet ge politihkkalaš oainnuin, muhto maiddái ahte sámi jienasteaddjit ožžot luohttámuša sámi politihkkariid válgalohpádusaide. Dis - sámi politihkkáriin - lea vejolašvuohta čájehit ahte politihka sáhttá jođihit dohkkálaš dásis, ehpet ge dárbbat diktit báidnahuvvat nu gohčoduvvon Amerihkálaš válgagiččuide. Heijjá Irene ¶
Geassebeaivváš, lieggajiella ja guhkes eahkedat dahket juoidá olbmuin nu ahte olmmoš láhtte veahá earáláhkai go muđui lávii. Ursula Länsmannii dahke dán geasi lieggabiekkat ahte hálidit veaháš gáigošit. Danne son hástá oahppásiid vuolgit Anárjávrri ala luoittihit fatnasiin jus de doppe dáhpáhuvvá mihkkige; ja jus ii dáhpáhuvá, eai go son de ieža hutkka. Ja ammal Anárjávregáttiin olbmot gávdnojit? Nuorra bártnit ja nuorra nieiddat ovttas, das soitet váimmut maiddái julkagoahtit. Muhto menestuvvá go, vai manaha go nubbái dan gean hálidivččii. Prográmma lea Nils John Porsanger ráhkadan. Son lea vuosttas vuoittuid vuoitán Barentsguovllu TV-festiválas. Sámegillii TV-prográmma NRK1 sotnabeaivvi 29.08.99 dii: 1700 ¶
Ellen R. Guttorm/Juvvin Lemeha Elle muitala ahte son ii leat dán geasi astan bivdit beare haga. -Dábálaččat lean gesiid Iešjogas oaggumin luosaid, muhto dán geasi leat leamašan barggut maid lean ferten vuoruhit ovdda beallái luossabivddu, muitala son. Muhto Elle lei goit álggogeahčen suoidnemánu mannan oaggut Iešjohkii. Eahkedis dohppehii ditti. -Dan gal dušše rohttejin gáddái, lohká Elle, gii lea eallinagi luosaid oggun. Stuorámusa luosa maid lea goddán lea 13 kilosaš. ¶
Su čuoččuhusaid leat lihkus earát cuiggodan, ja báhcet njuolggo boasttuvuohtan. Lea čielggas ahte ulbmil lea fallehit ja giebahuhttit sátnejođiheaddji, ja bargovuohki lea gal moaitinveara. Go váilot duohta dilit máid sáhttá cuiggodit, dohppe dušše juoidá, iige beroš albmaláhkai geahčadit áššiid. Dát muitala ollu allapolitihkara duođalašvuođas, ja bargovuohki lea gal ožžon muhtin jienasteddjiid imaštallat. ¶
–Lea leamaš bahča go eat oaččo báhppára ala dan maid hállat gal máhttit ja dat mii galggašii leat min iežamet giella, lohká Állet-Lemet Máret. –Muhtun ládje šaddá dego heahpat go ii máhte čállit iežas giela, joatká Jánssa-Iŋggá-Ándde Ánne. –Go boahtit oktii, de fuobmát ahte leat earát maid geat dovdet dan seamma ja eat leat mahkke jallaid vaikko eat máhte čállit. Dál han mii galgat oahppat dan, go mis ii leat leamaš dat vejolašvuohta ovdal, lasiha Ásllat Iŋgá Rávná. Buohkat lohket diehtit ahte máŋggas leat arvvahuvvan eaige arvva álgit ohppui. –Šaddá dovddasit ahte ii máhte ja dan dihte lea buorre boahtit oktii earaiguin ja dovdat ahte earát leat maid seamma dásis, lohket sii. –Diehtit ahte ii leat dušše álgit eatnigiela vuođđoohppui, muhto diehtit seammas ahte máŋggas dovdet ahte duođai dárbbahuvvo dát oahppu. Dan dihte ávžžuhit mii earáid maid searvat dán ohppui, lohket movttegis oahppit. ¶
–Meahccebálvalusa olmmái muitalii gii son lei ja jearai manne mus lea luovos beana. Geahččalin čilget sutnje ahte ledjen nisttihan beatanga go šadden fatnasiin gáddái, muitala Skoglund. Skoglund vikkai čilget movt lei geavvan ja manne ii sáhte guoikajogas čatnat beatanagas gitta fatnasii, nu movt meahccebálvalus gáibidii. Maŋŋelaš seamma eahkeda geavvá nu ahte Skoglund guođđá beatnaga tealtta sisa. Beana beassá telttas olggos ja lea nu luovos leairras. Dán fuobmá meahccebálvalus ja raportere dan vuođul ahte beanaeaiggát lea máŋggageardde áicojuvvon luovos diktimin beatnaga ruohttat. –Muhto dus han lea lemaš luovos beana. Manne it dohkket sáhku? –Lea veadjemahttun čatnat beatnaga gitta fatnasii. Dasa lassin lea nuppe háve beassan beana luovos. Beana ii dagahan maidege boasttuvuođaid. Mu mielas ii leat meahccebálvalus dohkálaččat veardádallan dilalašvuođa go váiddii mu. Orru leamin ahte geahččala čájehit fámu dáinna bargovugiin ja dan in dohkket mun, lohká Arne Skoglund. ¶
" -dasgo eallin gáibida min soahtái ja mii boahtit - mii boahtit dállán!" lea guhkes girjenamma, muhto muitala ge oalle olu go veahá diehtá cealkaga duogážis. Cealkka muitala eanaš das man dilis Sápmelaččat ledje jahkečuođi álggus, ja mo sii dovde diliset go eisevalddit mearehis dáruiduhttin čuohcaguođii álbmogi. Sánit gullet sámi lihkadusa álgoáiggi albmái gean birra uhcán lea čállon, namalassi Piera-Jovssehii, Josef Baukopii, gii lei Samalbmug aviissa olggosaddi ja doaimmaheaddji (1921-22), aviisa mii gárttai lean sápmelaččaid maŋemuš oktasaš stuorát rahčamuš ovdal go dáruiduhttima seavdnjavuohta vuos hávkadii sámi doaimmaid. Girjji lea ráhkadan gudnin sidjiide geat dán jahkečuođi álggus čuožžiledje álbmoga ovddas, ja geat sin garra rahčamušaiguin ja olu doaimmaiguin vurkejedje midjiide bálgáid. Nu sáhttit ge dadjat ahte sii leat dán jahkečuođi sámi lihkadusa eatnit ja ahčit. Olggusaddi lea nonprofit lágideaddji "Čálliid lágádus" . John T. Solbakk lea girjji doaimmaheaddji. ¶
SUHTAI: Kjell Sæther suhtai go Anti muitala mo gielda lea čurbbošan, iige háliidan hállat bargiidášši birra. ¶
SUOLÁDII VUOITTU: Minuvttaid ovdalaš loahpa suoládii Hámmerfeastta 2. joavku Nordlysa vuoittu, go náhkehedje moala ja boađus šattai 2-2. ¶
Nordlys ii birgen Hámmerfeastta 2. joavkkuin. Njeallje minuvtta ovdal go čiekčamat nohke, de oaččui Hámmerfeasta moala mii dagahii čiekčama ovttadássásaččan. Ná nagodii Hámmerfeasta suoladit Nordlysa vuoittu. ¶
–Mun lean leamaš Álttás geahččamin eará vistti gos mun sáhtan buvttadit márffiid ja eara biebmuid bohccobierggus. Jus in oačču láiguhit vistti Guovdageainnus, de ferten fárret. Dán muitala Joachim Førster, gii lea eddon go Guovdagaeainnu suohkana opmodat fitnodat ii áiggu láiguhit Reinproduktera vistti sunnje, earet go beaivvis beaivái. –Ii leat vejolaš čállit šiehtadusa dan vuođul, lohká son Min Áigái. ¶
Førster ii jáhke ahte šaddat váttisvuohtan jus sihke su fitnodat ja dábalaš njuovahat álggahuvvo ovddeš Reinprodukteris. –Lea buorre sadji doppe. Mun in dárbbaš eambbo go sullii viđádasoasi visttis. Doppe lea maiddái sadji máŋgga eará fitnodahkii. Førster lea čállime reivve suohkanii gos árvala čovdosiid. Son ii hálit fárret eret Guovdageainnus, vaikko buot livččii juo láhččejuvvon gearggusin Álttás. –Mun in áiggu nágget. Lea mihá buoret leat konstruktiiva dán áššis. Mii leat gidden uvssaid beare máŋgga háve ovdal. Dát ii leat buorre midjiide. Dál mii fertet gávdnat čuovdosa. Ii lean vejolaš oažžut kommentára dán áššái stivrajođiheaddjis Morten O. Hættas, dahje stivraláhttuiguin, ii ge sátnejođiheaddji Jan Ole Buljos. ¶
JUVLA FÁDDÁN: Birgitte Resænen (12) geahččala juvlastuolu go valáštallanleairras lea juvlavaláštallan fáddán. ¶
–Totto ja Odd Kristian guovttus bážiiga ealggaid, muitala Halvdan Næss. Son lea válljejuvvon preassahoavdan spivkesta joavku.¨ Báhččiguoktá leaba dieđusge hirbmat čeavlá, muhto eaba eisege hálit gutni gal ieža váldit. –Beannot jahkásaš Pia, min prinseassa dat gávnnai ealggaid. Leimmet vuoiga hui duođas vuolgán káfestallat go Pia ciellagođii. Jáhkiimet rievssaha dat ciellá, ja huikkiimet boahtit ruovttoluotta. De ciellagođii fas, ja Totto logai vuolgit geahččat. Pia lei gávndnan meahci gonagasa Ruvvárorddas, lohká Halvdan. ¶
Ealgga bážiiga nugo ovdalge čállojuvvon: Tor Georg Næss ja Odd Kristian Aune. Halvdanis lei vel guokte ealgga maid livččii sáhttit báhčit veahá dobbeleappos. –Šadden heaitit go gullen golbma ealgga juo gahččan. Eatge eisege ožžon eambbo hivvodagaid dies, muitala Halvdan. Dalle bivduskihppárat vulge márkanii ohcat lobi eambbo ealggaid báhčit. Ikte ledje ge gearggus vuolgit fas, ožžo lobi báhčit guokte ealgga vel; sarvvá ja nuorraealli. –Mii riŋget fas eahkedis, spivkestedje albmát ovdalgo dollejedje ikte. Ealgaválle 31:s, Allamarrasis gávnnat: Preassahoavda Halvdan Næss, Trond P. Biti, Anders Utsi, bivdojođiheaddji Tor Georg Næss, Arvid Næss ja álttálaš Odd Kristian Aune. Guokte beatnaga leat mielde. Piain báhče ealggaid vuossárgga iđđedis Allamarrasis, Iškuraš lulábeal. ¶
SÁPMI: Norgga Boazosápmelaččaid Nuoraidlávdegoddi (NBRn) gáibida ahte suodjalus bisseha soahtehárjehallamiid Hálkaváris, Spiertagáissa orohagas. –Suodjalus ii leat dieđihan boazodolliide hárjehallama. Duomu vuođul mii celkui1982:s lea suodjalus geatnegahtton dieđihit njuolgga boazodolliide, ja iige mediaid bokte, nu movt dál leat dahkan, čállá NBRn preassadieđáhusastis. NBRn cuiggoda maiddái geaidnohuksema máid suodjalus lei álggahan Hálkavári guovllus. Suodjalus ii leat šiehtan boazoeaiggádiin ja ii leat maid ekspropieren guovllu boazodolliin. Lea áibbas čielggas ahte ekspropiasašuvdna galgá dahkkut dákkár oktavuođain. NBRn mielas eai leat suodjalusa bargovuogit dohkkálačča, go boazodolliin váldu buot riektesihkkarvuohta. Suodjalus láhtte badjelgeahččanvuođain sámi rivttiid ektui. Dasa lassin go suodjalus bargá dego eai livčče eará eanageavheaddjit guovllus, de mannet maiddái guora nášunala lágaid. ¶
Hætta oaivvilda ahte giđđalodden lea deahalaš midjiide Guovdageainnus, ja lohpida ahte son áigu bargat dan ala ahte árbevirolaš giđđalodden šaddá lobálaš dáppe Guovdageainnus. ¶
Sverre Pavel Statskog:as lohká ahte ealgabivdu ii leat divrras. Finnmárkkus lea hálbbimus bivdit olles Norggas. Son mieđiha ahte ealgabivdu šaddá divrrasin go rehkenastá visot goluid oktii, muhto lohká ahte ii ealgabivdu leat earágo rekreašuvdna. Bivdin ii leat bákkolaš, oaivvilda son. Statskog ii meine vuolidit hattiid. Pavel muitala ahte eará sajiin lohket ahte Finnmárkkus lea beare hálbi bivdit, muhto Pavel lohká ahte ii Statskog meine bajidit ge hattiid. –Min bealis leat geargan hadde-digáštallamiin, lohká son. Pavel lohká Statskog:a veahá diinet, muhto lohká ahte eanaš oassi maid diinejit manná fas praktihkalaš ealgahálddašeapmái. Son lohká maid ahte go helikopteriin girdet de sáhttet leat eará doaimmain. –Ii dárbbaš leahket bearráigeahččan go mii girdit, deattuha Pavel. ¶
Obbalohkái lea váttis jođihit lagasradioid. Gávdnojit olu eará mediat, ja ruhtadilli lea váttis. Dán oktavuođas leat fitnodagaid radiomáidnosat dehálaččat. –Mis lea áigumuš buoridit dán beali, ja dan dihte lea ge okta olmmoš mii bargá justte dainna, muitala Johan Máhtte. Johan Máhtes lea ge buorre doaivva buoridit ruhtadili. –Sávvat diehttelas ahte fitnodagat ja maid suohkan dorjot min, ja jurdagiiddamet, lohká Johan Máhtte. ¶
Bivdokárta Kárášjoga gielddas. Dás oainnát mo bivdosunat leat juhkkon gielddas. Nummar muitala makkár namma sunas lea ja tabeallas fas oainnát geat iešguđet sunas leat bivddus. ¶
Sis-Finnmárkkus lea leamašan hui heajos geassi; arvi measta juohke beaivve suoidnemánu rájes. Dál ii leat dálvi nu guhkkin eret, ja mii ánssášeimmet veahá báhkaid ovdal buolaš čákŋala Sápmái. ¶
Kárášjoga gielddaválggas orru miellagiddevažžan goabbá šaddá sátnejođiheaddjin - háliidit go jienasteaddjit Kjell Sæther joatkit dahje válljejit go Brita Kåven? Bargiidbellodat geasuhii olu jienasteaddjiid mannan válggas. Dalle lei Kjell Sæther hui bivnnut. Eanaš ovddeš jienasteaddjit dorjo su, ja daningo jorgalii bellodaga sámepolitihka rivttes guvlui, de basttii bures gilvvus Sámeálbmot Listtain. Dál lea Sæther doaibman 12 jagi, ja olu áššit leat maŋimuš áiggi dagahan Bargiidbellodaga ovdii. Nominašuvnnas gárttai Kjell Sæthera gierdat ahte lahtut evttohedje eará sátnejođiheaddjin. Sæther vuittii dán riiddu. Várresátnejođiheaddjái - Randi Johansen Palttoi - geavai fuonibut. Dat manahii sajis nuoraidáirasii Turid I Turunen. Dál lea Turunen fárren eret Kárášjogas, iige sáhte šat válljejuvvot njunuš doaimmaide. Iige bellodat geasut nuoraid šat seammáláhkai. Siskkáldas riiddut bilidit dávjá. Iige leat buorre diehtit mo dát riiddut váikkuhit olbmuid miela go beannot vahku geahččen válljejit jienastanlihpu. Dasa lassin leat gielddas olu čoavddikeahtes áššit maid Sæther lohpidii čoavdit mannan válgagiččus. Olbmot leat ain vuordimin vuojadansálle ja cross-šilju. Gielddalaš geainnut leat nohkamin, seammá leat skuvllat. Sámevuohta ii leat vuos boahtán nu bures oidnosii, ja doaktárat orrot váilumin. Dieđusge sáhttá Sæther maiddái čujuhit buriid beliide. Bargguhisvuohta lea vuollin vaikko olmmošlohku lassána. Sosiálagolut geahpánit seammás go gieldda vearrodienas stuorru. Dat sáhttá dieđusge adnot sátnejođiheaddjii gudnin. Sámeálbmot Listtas lea fas leamaš uhcán fápmu maŋimuš áigodagas. Dattetge lea leamaš stuorámus ja deháleamos vuostebellodat gielddastivrras. Lista geahččala goalmmát geardde vuovdalit Brita Kåven jienasteaddjiide. Kåven lea guktii vuoittahallan Sæthera vuostá. Kåven deattuha válgagiččus listta árbevirolaš áššiid, loktet sámevuođa oidnosii Kárášjogas, buoridit sámegiel fálaldagaid gieldda ássiide ja skuvllamánáide ja fállat nuvttá sámegiel oahpahusa buot rávesolbmuide. Leaš oaidnit atnet go Kárášjoga jienasteaddjit dáid áššiid dehálažžan dahje jáhkket go ahte eará bellodagat dahket dán barggu seamma bures go Sámeálbmot Lista? Ii oro leamen nu ahte oktage eará lista bihtá Bargiidbellodagas ja Sámeálbmot Listtas sátnejođiheaddji gilvvus. Eará listtain leat juogo varas njunnožat, dahje listtat eai geasut dábálaččat nu olu jienasteaddjiid ahte sáhttet fidnet njunušdoaimma. Ođđasat politihkas leat sihke Guovddášbellodaga Rita Boine, Olgešbellodaga Knut Isaksen ja Sosialisttalaš joavkku Tina C. Øwre. Gurutbellodat fas ii beassan mannan válggas obba gieldastivrii ge, ja galggašii leat duhtavaš jos Vera Lysklætt beassá fárrui dán háve. Kristtalaš Álbmotbellodat soaitá šaddat dáid válggaid joker. Dat lea ovddit áigodagas ovttasbargan Bargiidbellodagain ja fuolahan ahte Kjell Sæthera lea beassan čohkkát sátnejođiheaddjin. Dán háve doalahit iežas váibmoáššiid, muhto geahččala bastilis nuorra nuppiin evttohasain maiddái geasuhit nuoraid. Soitet kristtalaččat mearridit dán válgga njunušriiddu maid? Torkel Rasmussen, doaimmaheaddji ¶
Giliid ovdánahttinfoanda addá bálkkašumi álggaheddjiide maiddái jagi 2000:s. Jus leat álggahan sierra doaimma GO-foandda doarjagiin, de leat buresboahtin searvat. Fylkkabálkkašupmi lea kr. 25.000,-. Juohke fylkka vuoiti gilvala dasto našunalbálkkašumi nalde mii lea kr. 50.000,-. GO-bálkkašumi fylkkavuoiti válljejuvvo čuovvovaš eavttuid vuođul: - álggaheaddji lea duođaštan erenoamáš ođasmahttinnávccaid - doaibma ávkkástallá báikkálaš resurssaiguin - doaimmas lea positiivalaš váikkuhus báikkálaš servodaga ovdáneapmái - doaibma addá buriid bargobuhtadusaid - doaimmat mat háhket bargosajiid nissonolbmuide ja nuoraide, vuoruhuvvojit - unnit prošeavttat leat liikka buorit go stuora prošeavttat Háliidat go searvat? Sádde doarvái dieđuid iežat ja doaimmat birra ovdal skábmamánu 1. b. vai mii beassat árvvoštallat doaimma eavttuid ektui: SND Finnmark, Poastaboksa 607, 9811 Čáhcesuolu. Jus it leačča ieš álggahan doaimma, muhto dovddat soapmása gii ánssášivččii dákkár bálkkašumi, de dieđusge sáhtát čállit midjiide ja evttohit vuoiti. Olbmot geat leat ovdal evttohuvvon, sáhttet ođđasit evttohuvvot. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Boahtte sotnabeaivvi, čakčamánu 24. beaivvi, vuođđuduvvo filbmasearvi Guovdageidnui. Dát searvi galgá bargat dan ovddas ahte oažžut dávjjibut kinofilmmaid čájehuvvot, oahpahit kinobargiid ja oažžut filbmabirrasa Guovdageidnui. Buohkat leat bures boahtimat čoahkkimii mii lea kulturviesus diibmu 18.00:s, maŋŋel čoahkkima, diibmu 20.00, čájehuvvo filbma kulturviesus, muitala Runar Green. ¶
Anton Dahl muitala ahte sus lea dávjá oktavuohta boazosápmelaččaiguin geat bivdet sus veahki váttis dilis. Sii bohtet su kántuvrii, ja Dahl váillaha suohkanis virggi gii sáhtalii váldit sin vuostá. – Dál ii gávdno sadji suohkanis gosa boazosápmelaččat sáhttet mannat bivdime veahki, cealká son. – Sosialkántuvra šaddá dávjá áidna sadji gos sáhttet oažžut veahki. ¶
Siri Broch Johansen lea okta dain geat leat leamaš mielde dán kurssas, mii álggii ođđajagimánus. Siri orru Gáivuonas, son lea 33 jagi boaris ja son lea čállán ovtta bihtá pendlema birra. –Bihttá lea muhtin nieidda birra gii orru Gáivuonas. Su áhčči bargá Tromssas ja boahtá ruoktot dušše vahkkoloahpaid. Nieiddaš hálidivččii ahte áhčči livččii boahtán ruoktot juohke beaivvi, muitala Siri. –Dát lea muitalus mii lea hui guovddážis dan dihte go Gáivuotna lea čielga pendlerservodat, nu go maiddái eará smávva gilit ja suohkanat dáppe Davvi-Tromssas. –Mis lea áibbas eará álbmot vahkus go vahkkoloahpas, ja dát lea maid mun áiggun čájehit dan bihtás. ¶
-Lean čállán ovdal maid. Lean čállán noveallaid, divttaid, artihkkaliid ja nu ain. Go dát vejolašvuohta bođii, de serven, ja lea dieđusge somá go sii válde mu jurdaga mielde. Golggotmánu gaskkamuttos lea dat nu gohčoduvvon "pitching" gos mii galgat ovdanbuktit min manusaid filbmadahkkiide ja tv-fitnodagaide. Dát šaddá hui gelddolaš, boagusta Siri. –In leat goassege leamaš dákkár dáhpáhusas mielde. Lea issoras, lea duođas balddihahtti, lohká Siri. –In dieđe movt mun galggan dahkat. Dieđán ahte ferten gal hárjehallat bures ovdalgihtii. Siri muitala ahte sus lea niehku maiddái boahtteáigái. –Láven lohkat ahte go mun deavddán 50 jagi, de galggan eallit čállimis, Siri boagusta. –Dainnalágiin mus lea buorre áigi, lohká son. ¶
Jovsset Laiti muitala ahte soai leigga hárriid bivdimin. -Mun láven hárriid bivdit, muhto dán háve dohppii luossa hárrevuggii, muitala Jovsset. Son muitala ahte luossa dohppii Vuovdáguoikka oaivvis. Luossa bijai Vuovdáguoikaráigge vulos. -Mun ledje áirruiguin ja gánda gurrehalai, muitala Jovsset Laiti. ¶
Jovsset muitala ahte soai manaiga luosa maŋis guoikkaráiggei vulos sullii bealle kilomehtera ovdal luossa lei váiban. -De moai roahkasteimme luossa, ja nu oažžuime luosa fatnasii. -Dat meinnestuvai bures ja goadjin lei buorre guolli. Čuobma lei ruvssodišgoahtán, muhto cuohppa lei liikká ruoksat. ¶
Sotnabeaivvi čuovganeapmái diibmu njealjis lei eanandoarggástus Mázes. Dat lea vuosttaš geardde dan rájes go lei doarggástus doppe ođđajagi mánus 1996:s. Oaivedoarggástus lei Stuorraguras Máze lahká, ja dat lea seamma sajis go dalle lei. Seismologa Kuvved Atakan Seismologalaš Instituhtas Bergenis muitalá áhte Richtera skala mielde dát doarggástus mihtiduvvui sullii 3´ rádjai. Atakan lohká ahte dat lea unna doarggástus. Doarggástus 1996:s mihtiduvvui 3,8 Richter skalas. Doarggástus mii lea garraseabbo go vihtta Richter skalas, sáhtta leat váralaš. Mázes ii leat dáhpáhuvvan mihkkege lihkohisvuođaid dahje bilideamit doarggástusa dihte, muhtu leat gal dovdan hui bures doarggástusa. Maiddái eará sájis Guovdageainnus leat olbmut dovdan guhpuid ja lihtiid doarggisteamen. ¶
Johansen muitala ahte busse vuodjá gálvvu maid. Son vuodjá gálvvu sihke Kárášjohkii, Áltái ja Levdnjii. Johansen lohká ahte Álttá, Kárášjoga, Leavnnja ja Guovdageainnu gaskka jorrá hui ollu gálvu. –Dušše olbmuid fievrredit gal ii gánnát ekonomalaččat, muhto go gálvu maid lea de gal gánnáha. Johansen muitala ahte juohkehaš sáhttá bivdit su fievrredit gálvvu. ¶
Dál leat golbma vuoddji. Okta fásta, ieš Manuel Johansen ja okta gii vuodjá muhtomin. –Mis lea nuvttá gáffe, deadja, šukuláde ja varas aviissat mátkkošteddjiide, siektada Johansen vel ovdalgo doapmala fas bargui. ¶
Isak Thomas Triumf muitala ahte Norgga Meašttirgilvvuin leat hávlárbáhččit unnon badjel beliin dan rájes go gilvvuin šaddai bággu báhčit stállehávllaiguin. -Jagi 1988:s ledje NM - gilvvuin badjel duhát báhččit ja maŋemuš eai lean eará sulli 400 báhčči, muitala Isak Tohmas Triumf. Son árvala dasa oaivesiva leamin go stállehávllat leat beali divraseabbot go ladjohávllat. Isak Thomas Triumf lohká maid stállehávllaid ollu heajut gilvvuin go ladjohávllat. ¶
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Dahl čohkká dan lávdegottis. Son lohká suohkana ovtta láhkai juo bidjan johtui doaimmaid maidguin dustet "boarrásiidbáru" . -Ovdamearkka dihte leat huksen logi boarrásiidorohaga, ja nuppi logi galget vel huksejuvvot, muitala Anton Dahl. ¶
Guovdageainnu suohkan lea huksemin ođđa boarrásiidsiidda. -Dat boahtá maid ávkin logi jagi geahčen, go ollusat suohkanis jovdet boares olbmuid ahkái, lohká Dahl. Son muitala maid, ahte Máze gillái galgá huksejuvvot boarrásiid siida boahtteáiggis. Dat maid dieđus lea doaibma mii gullá "boarrásiidbáru" ráhkkanandoaimmaide. ¶
OĐĐA NJUOVAHAT: Mánnodaga rájes leat dát lanjat rievdan ráinnas njuovvan latnjan. Aage Pedersen A/S njuovahagas šaddet 13 ođđa njuovvi Kárášjohkii, muitala eaiggát Thor-Aage Pedersen. ¶
Sámi vuođđohálddašanorgána galgá doaibmat guovlluin Finnmárkkus gos sámi geavaheapmi lea nannoseamos. Sámedikki riektejoavku árvala ahte Sámi vuođđohálddašanorgána galgá doaibmat Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu (vejolaččat boares Buolbmat gielddas), Unjárgga ja Porsáŋggu gielddain. Eará gielddat fertjeit ieža ohcat beassat Sámi vuođđohálddašanorgána vuollái. Sámedikki riektejoavku gáibida Ráđđehusa ja Sámedikki ovttas cegget komišuvnna mii guorahallá sámi guovlluid lagabuidda ja čielggada guđe gielddain Sámi vuođđohálddašanorgána galgá doaibmat. Komišuvdna galgá earenoamážit guorahallat mearrasámiid árbevirolaš rivttiid ja geavaheami earáid beroštumiid ektui. Sámi vuođđohálddašanorgánas galget leat čieža miellahtu. Vihtta miellahtu galgá Sámediggi nammadit ja Finnmárkku fylkadiggi galgá nammadit guokte. Guoski guovlluid gielddat berrejit Sámedikki riektejoavkku mielas oažžut vuoigatvuođa evttohit stivramiellahtuid. Boazoealáhusas galgá leat sihkkaraston sadji stivrras. Nu evttohuvvo ahte galget guokte stivralahtu geat ovddasteaba ealáhusa, okta Oarje-Finnmárkkus ja okta Nuorta-Finnmárkkus. Sámi vuođđohálddašanorgána bajimus mearrideaddji galgá leat váldočoahkkin mas lea okta ovddasteaddji, juogo stádas dahje Finnmárkku fylkadikkis. Sámedikkis galget leat guokte ovddasteaddji. Dát lea ákkastallon dan vuođul ahte sámiin galgá leat ollislaš mearrideapmi dán orgánas buot dásiin jos galgá deavdit ILO-konvenšuvnna eavttuid. Riektejoavku ii guorral evttohussii mii lohká iešguđet gielddat iešheanalaččat galget sáhttit searvat Sámi vuođđohálddašanorgánai. Sámediggi galgá leat bajimus váidinorgánan Sámi vuođđohálddašanorgánas. Sámedikkis galgá leat loahpa loahpas mearridanváldi. Sámi vuođđohálddašanorgána galgá eaiggádit eatanmiid maid hálddaša. ¶
Ja mánáin ii váillo sáhkkiivuohta go besset geahčadit ja geahččaladdat Haralda golmmajuvllat-stuolu. Son muitala ahte ruovttus Oslos vánddarda son iežas juvlafievrruin barggu ja ruovttu gaskkas. Maiddái lea son leamas olbmáiguin fárrolaga sihkkelluomus. Miessemánu rájes lea son vánddardan 70 miilla. –Dieđán ahte dákkár juvlastuollu veahkeha ráhkadit eambbo lihkkadeaddji gova doaimmashehttejuvvon olbmos ja dainna sáhttit ge čájehit ahte mii leat maid riggodahkan servodahkii seamma dásis eará olbmuiguin, lohká Harald. ¶
Harald lei 17-jahkásaš go buohcciidviesus su divššodedje suotnjariiguin. Das oaččui suotnaváttuid ja dál ii goastta vázzit soppiid haga. Son lei ovdalaččas viššal valáštallat ja attii sutnje movtta joatkkit maŋŋel go šattai doaimmashehttejuvvon. Muhto Harald muittuha ahte lea leamaš guhkes mátkki dan rájes go buohcciidviessu válddii su suonaid boasttu buorádallama dihte, gitta otnážii go son gilvvohallá miehtá máilmmi. Valáštallandikki ulbmil oažžut doaimmashehttejuvvon mánáid fárui valáštallamii, ii oro Haralda mielas vel lihkostuvvan. Eai sii leat vel ihttán. Su mielas lea skuvllain ja báikkálaš servviin stuora ovddasvástádus bargat ulbmila guvlui. –Lea dehálaš fuomášuhttit doaimmashehttejuvvon olbmuid man dehálaš lea gievrudahttit lihkadeami, dadjala Harald ovdal go čuoibmuleaba gilvočuigiin, Toralf Baltoin, beannotdiibmosáš hárjehallanmátkái. ¶
–Dál go válgaáiggiid leat lohppádaddet feara maid, gielastallan ja čurvon, de soaitá leat buorre bosihastit válgariejas, árvala Kárášjoga Musihkkasearvi. Nu hasttuhit sii buohkaid geat leat Kárášjogas boahtte gaskavahku, boahtit Rypa nammasaš pub:ii, gos Boknakaran čuojaha. ¶
Johansen oaivvilda ahte váhnemat ja ásodatguovllu ássit fertejit dál ieža váldit ovddasvástádusa. Son muitala ahte guokte jagi áigi ledje Niitojogas báhčalan áibmobiissuin 11 čuovgastoalppu. –Leat nuoraid guottut mat dagahit bilidemiid. Danne sávan ahte váhnemat leat fárus váikkuheame ja hállame mánáideasetguin ahte eai galgga šat bilidit geaidnočuovggaid, lohká Johansen. Gieldda bargit vuhttet ahte čuovggat leat biliduvvon geđggiiguin. –Jos nuorat eai heaitte dáinna vugiin, de balle ahte jos vel divvut ge čuovggaid boahtte jagi, de billašuvvet ođđa čuovggat seamma jođánit, loahkaba Johansen ja Utsi. ¶
Guovdageainnu searvegotteráđi jođiheaddji Ellen Marie Turi Gaup lea garrasit reageren dan ođđa sámi allameassoliturgiijai. Son áitá iežas searvegotti ráđi bokte hilgut Sámi girkoráđi barggu. Turi Gaup ovddida čuoččuhusa vaikko ii leat vel gullan dan ođđa liturgiijja. Vuosttažettiin lea váivi gullat ná garra čuoččuhusa go son ii leat vel guldalan liturgiija. Dat buktá jearaldaga dasa man duođalažžan sáhttit váldit searvegotte ráđi moaitámuša, eat ge jurddašit ahte searvegotte ráđđi lea nu konsearvatiiva ahte moaitá liturgiija dušše dan dihte go lea ođđa liturgiija. Min mielas lea dákkár moatinvuohki hui šállošahtti, eandalii dan dihte go Sámi girkoráđđi lea dál buktán evttohusa mii galgá geahččaluvvot ovtta áiggi ovdal go mearridit dan loahpalaš hámi. Turi Gaup váldoákkat leat dat ahte heivehuvvon liturgiija sulastahttá bearehaga luođi. Son maid dadjá ahte liturgiija lea bearehaga rievdaduvvon ja dan dihte ii dohkket dan. Mii ballat ahte lea Guovdageainnu searvegotte ráđi miellahtut ballet duššiid dán oktavuođas. Min čilgehus dasa lea ahte dološ cieggan ovdagáttut leat báidnán sin ipmárdusa. Mii diehtit ahte Guovdgeainnu searvegotteráđis ja muhtun eará searvegottiid olbmot čuoččuhit luođi suddun, vaikko mii eat sáhte dohkkehit luođi eambbo suddun go eará ge lávlunvugiid. Juohkehaš gii manná Guovdageainnu girkui muhtun sotnabeaivvi čuovvut Ipmilbálvalusa, eai dárbbat eai eahpidit ge ahte searvegotte olbmuid lávlunárbevierru boahtá luođis. Norgga girku liturgiija nuohtat jávket áibbas Guovdageainnu searvegotti lávlunvuohkái, mii lea doložis vuolgán luođis. Ii oktage Ipmilbálvalusas čuovo dan musihkalaš nuohta sálmmain ja litturgiijas, muhto leat máŋga nuohta maŋŋeleappos. Dát earenoamáš lávlunvuohki lea cieggan juo sámi guovllu girkuide, goit Guovdageainnu girkus. Ii oktage guovlluolbmuin imaštala dan, dan dihte go sidjiide ii leat dat Norgga girku lávlunvuohki lunddolažžan, muhto sámi lávlunárbevierru. Dan dihte sáhttit lohkat ahte Guovdageainnu searvegotteráđđi ja searvogoddi otná beaivvi juo "juiget" girkus. Mii leat máilmme duhtavaččat go Sámi girkoráđđi lea dál bidjan návccaid dasa ahte heivehit girku liturgiija ja sálmmaid sámegillii ja kultuvrii. Dat ođđa sámi allameassoliturgiija addá dál vejolašvuođa sámi searvegottiide oažžut nuohtaid maid mielde heive sin (sámi) lávlunárbevierru. Sámi girkoráđi bargu ođđa liturgiijain lea oassi kultuvrra ja giela gáhttemis ja ovdánahttimis. Heijjá Irene ¶
Gaskavahku lei vuosttas čoahkkin gos bargit deaivvadedje Kárášjok Produktera loahpahanstivrrain. Bargiin lea čielga gáibádus. –Bargobirasgáhtten láhka ii luoitte fitnodaga loahpahit otná fitnodaga ja ásahit ođđa fitnodaga sádjái, jos eai sáhte midjiide fállát barggu dahje buhtadusa dan ovddas. Dán rádjái ii leat boahtán makkárge fálaldat Karasjok Produkteridd eaiggádiin, Kárášjoga gielddas ja Finnmárkku fylkagielddas, muitala Karasjok Produktera bargiid ovddasteadji Terje Grønli. ¶
Sii huksejit iežaset musihka Altay árbevirolaš jietna- ja šuokŋageavaheami nala. Sin musihkkavuohki lea nannosit čadnon lundui. Lávlagiid váldosisdoallu muitala guhkes historjjášiid dakko bokte ahte áđestallet movt eallit jietnadallet. Nu geavahit Aiaiym joavku máŋgga lágan jietnageavaheami. Go dan ovttastit iešguđet lágan stráŋgačuojanasaiguin, de šaddet viiddis ja hearvás šuoŋat. ¶
Sámedikki riektejoavku lea evttohan ahte Finnmárkkus galget leat guokte hálddašanorgána. Sámi vuođđohálddašanorgána galgá Guovdageainnu, Kárášjoga, Unjárgga ja Porsáŋggu gielddaide. Finnmárkku vuođđohálddašanorgána fas galgá daid eará gielddain doaibmat. Sámedikki riektejoavkkus, mii lea doarespolitihkkalaš bargojoavku, lea leamaš stuora ovttamielalašvuohta barggus. Finnmárkku fylkadikki hilgun vejolaš sámi váikkuhusa Finnmárkku hálddašan gažaldagas, lea eanemus váikkuhan ovttamielalašvuhtii. Ja várra ferte ge nu ahte du lagamus ferte álggos garrasit beahttit ovdal go fuopmát. Finnmárkku fylkasátnejođiheaddji Evy-Ann Midtun ii loga dohkálažžan go riektejoavku "juohká" fylkka guovttesadjái. Finnmárkku leat čađat geahččan dego bassieanan, man ii galgga oktage duohtadit. Muhto dán bassieatnamis ásset guokte álbmoga. Go lea celkon ahte eanariekti gullá sámiide, sihke oamastan- ja geavahanriekti, de ferte dađibahábut duohtadišgoahtit dan bassi eatnama ja oažžut vuoigatvuođaid ruovttoluotta. Fylkasátnejođiheaddji geahččala geavahit Finnmárkku oamasteaddjiid ja geavaheaddjiid ággan dasa ahte ii galgga "juohkit" Finnmárkku. Son čujuha dasa ahte boazodollui šaddá váddáseappot jos galget guokte hálddašanorgána fylkkas. Diet ákkastallan lea láivi ja ii leat doallevaš, go boazodoalu vuoigatvuođat leat earenoamážit nannejuvvon eanageavaheami oktavuođas. Dál galgá kommišuvdna geahčadit gos lea guovddáš sámi ássan. Dát lei soabadeapmi das go Bargiid bellodat ja Guovddášbellodat hálideigga ahte sámi gielddat galget ieža beassat válljet hálidit go Sámi Vuođđohálddašanorgána. Muhto, lea riekta nu movt riektejoavkku jođiheaddji Ole Henrik Magga lohká, ahte dán ovddasvástádusa ii ábut hoigadit gielddaid nala. Lea čielggas ahte lea stáhta geatnegasvuohta árvvoštallat álbmotrivttiid vuođul movt gielddat galget hálddašit vuoigatvuođaideaset. Sámedikki riektejoavkku ovttamielalašvuohta veahkeha nannet vuoigatvuođaid hálddašangažaldagaid. Go geahččá maid sámi gielddat leat cealkán sámi vuoigatvuođalávdegotti hálddašan evttohusaide, de sáhttá jođánit mannat dan guvlui ahte dát gielddat dorjot Sámi vuođđohálddašanorgána. Sii leat eaktudan ahte hálddašanorgánas galgá leat seamma lohku Sámedikki ja fylkadikki áirasiin. Ja fylkadiggi lea čilegasit cealkán ahte dan eai hálit. Danne boahtit nu guhkás ahte sámi gielddat doarjugohtet Sámi vuođđohálddašanorgána. Čielggas lea maid dalle ahte mannat dan geainnu mii addá Sámediggái eambbo fámu Finnmárkku hálddašeamis. Heijjá Irene ¶
HFK hárjeheaddji Terje Hansen lea álgoálggos dovddahan ahte ii liikon go Sara leaikkastallá uhkidemiin, eandalii go Sara lea duopmár. –Hálidan geargat dáinna áššiin, go lea leamaš measta beare ollu beroštupmi áššis, earenoamážit medias. Ja Sara livččii berren diehtit makkár váikkuhusat leat go ná manná almmolaččat leaikkastallat. –Muhto don leat ieš maid váikkuhan media beroštumii go logat iežas oaffarruššan sáiddiid sieidái? –Mii leat čađat lohkan ahte eat váldde duođas Sara uhkideami, muhto dieđusge lea dát veahá váikkuhan midjiide go eat vuoitte, lea juoga mii jorrá oaivvis. Danne ferten geahččalit buot maid sáhtán dán áššis. Dattege ii hálit Hansen kommenteret áigu go váldit oktavuođa, vai lea go váldán oktavuođa ovttainge gii máhttá váldit eret uhkideami. –Leat máŋggas cavgilan olbmuid geat máhtáše dán goanstta, muitala Hansen. ¶
Dávjá leat oidnosii boahtán čuoččuhusat ahte Sámi politihkkárat eai beroš láddelaččain. Dat ii riekta doala deaivása ja Sámeálbmot Listtu dálá fylkkadikkeáirras lea goit máŋgii namuhan láddelaččaid dehe kveanaid fylkka čoahkkimiin ja maid buktán evttohusaid gos láddelaččat leat namuhuvvon. Mii fertet beroštit láddelaččain go daiguin leat ollu seamma váttisvuođat go mis. Diehtu ja máhttu láddelaččaid birra ii leat nu buorre go máŋggalágan dieđut almmuhuvvojit ja danne lea dárbu oahppat eambbo. Ráissás Tromssas lágiduvvo ge dáid beivviid stuora čoahkkin láddelaččaid birra ja mun áigon dohko searvat, muhto skuvlaválljejumiid geažil in sáhttán. Sámiálbmot Listu Finnmárkkus Dure Iŋggá Dure 1. evttohus Finnmárkku fylkkadikkelisttus ¶
Sámi Girkoráđđi doallá čoahkkima golmma vahkku geahččen Guovdageainnus. Čoahkkimis geahčadit man muddui Norgga Girkočoahkkima lohpádusat leat čađahuvvon. –Sámi Girkoráđđi áigu muittuhit Norgga girkoráđi iežaset lohpádusaid. Lea gollan guokte jagi čoahkkima rájes ja mii eat leat ožžon eambbo go ovtta virggi. Dál ii leat šat eambbo go guokte jagi vel mas galgá ollet olahit mihttomeriid maid Girkoráđđi mearridii njealjejagi plánii, muitala Brevik. Son lohká Sámi Girkoráđi geahččat bearrái ovdáneami ja nu lea ráđđi fárus dahkamin sámiid nanu olmmožin, nu ahte eai dohkket vealaheami. ¶
Boahtte mánu, golggotmánu 18. beaivvi, boahtá dovddus álgoálbmotartista Buffy Sainte-Marie Tromsii. Tromssas galgá Nana internašunála álgoálbmotfestivála oktavuođas doallat konseartta. Nana-festivála lea máŋga jagi bargan oažžut Buffy Sainte-Marie boahtit festiválii lávlut, ja viimmat lihkostuvai. –Lea hui somá go viimmat oaččuimet Buffy Sainte-Marie boahtit Tromsii ja nana-festiválii. Mis luovvanii ruhta go eará festiválalágideapmi ii šaddan, ja nu de bijaimet dán konsertii baicca dan ruđa go Buffy Sainte-Marie sáhtii boahtit, muitala Hans Ragnar Mathisen, gii lea nana-festivála jođiheaddji. Buffy Sainte-Marie lea ovdal maid leamaš Sámis. Son doalai konseartta Tromssas1985:s, ja lei Davvi Šuvvá-festiválas Gárasavvonis 1993:s. ¶
–Seamma beaivvi go gullui Tromssas ahte Buffy Sainte-Marie boahtá, de ledje vuvdon visot su CD:at Tromssa musihkkagávppiin, nu ahte son lea hui bivnnut dáppe Tromssas, muitala Mathisen. Tromssas galgá Buffy Sainte-Marie Driv-studeantaviesus doallat konseartta. Maŋŋil go lea Tromssas leamaš, de vuolgá Lulli-Norgii doallat golmma sajis konseartta, namalassii Sandnesii, Drammenii ja Ålii Hallingdalas. Mathisen muitala ahte Driv-studeantaviesus lea sadji 400-500 guldaleddjiide, ja konseartabilleahtaid sáhttá diŋgot Dihtosis e-boastta bokte, dihtosis ¶
Su bargu šattai dehálažžan ođđa buolvvaide. –Lea hirpmáhuhtti man duostil lei, ja man olu son gearggai dahkat dan seammás go gohkkii bearraša ja boazodoalo. Son lei njunnožis oažžumin áigái vuosttaš oktasaš čoagganeami guovvamánus 1917 Troanddimis, mii dál lea vuođđodan guovvamánu 6. beaivve Sámi Álbmotbeaivin. –Mii dárbbašat eambbo dákkár nissonolbmuid go Ealsá. Son ii dohkkehan vealaheami. Ii viggan oktovuođas árbevirolaš "nissonolbmuid bargguid" dili buoridit. Son manai njuolgga njunnožiidda ja gáibidii, muitala Sámi Nisson Forum stivrra várrelahttu Gudrun Eriksen Lindi. ¶
–Ballen veahá Unjárggas, go gilvvohalaimet, muitala Tor Alfred. Go Unjárga lea maid oktii ovdal vuoitán vandrepokála. Unjárgga vuostá gilvvohalle semifinálas ja vuite ovttain čuoggáin sin vuostá. Finálas gilvvohalle Mátta-Várjjaga 5. joavkku vuostá. Maiddái finálas vuite ovttain čuoggáin. Olles vahkkoloahpa leat gánddat leamašan Svanvik:as. Sii leat beassan vuojadit, fanastallat, bassit márffiid ja sii leat beassan ráiddus vázzit iežaset dovdoleavggain, juste dego eará ge stuora gilvvuin lávejit. Suohttaseamos aŋkke dáiddi leat dánsun eahkdit. Buohkat boagustit njálgat go jearrat dan birra. ¶
Máná eadni May Britt Hansen muitala ahte soai álgománuid vuorddašeigga gal skeaŋkka, muhto dál leigga dego vajáldahttán dan. Liikká lohká son somán go May Irene dál viimmat oaččui duhátjagiskeaŋkka, go dat lea muitun sihke mánnái ja sutnuide boahtteáigggis. May Britt Hansen ja Leif Ole Anti eaba loga gal plánen, ahte sutnuide galgá riegádit duhátjagimánná. Eaba loga dan eará soaitahahkan. Ikte geigii dasto Kárášjoga sátnejođiheaddji 2000 ruvnna ja silbabaste skeaŋkan Kárášjoga gieldda duhtájagi mánnái May Irenii. ¶
Son muitala ahte Ohcejoga gieldda olbmuin lea lohppi vuodjit geassemáđi mielde mii manna Skáidejávrri guvlui, muhto Skáidejávrái ferte ohcat vuodjenlobi. Leansmánni Heikki Karo ii loga vuos diehtit lei go dán meahccebiillas vuodjenlohpi Skáidejávrái, go dakkár lobiid juohká Suoma meahcceráđđehus. -Dan ferte dutkan čájehit, go Ohcejoga bolesat leat dutkamin ášši, muitala Karo. Son muitala ahte biillaeaiggát lea ožžon gohččosa biilla gaikut eret jávrris. ¶
Heikki Karo dieđuid mielde lea biilláeaiggát biehttalan iežas vuodján meahccebiilla jávrái. Karo ii loga maiddái vuos áibbas vissisin gii biilla lea vuodján geassemáđi mielde Skáidejár gáddái. Heikki Karo diehtá maiddái ahte guovllu olbmuin lea lohppi bivdit stákkuin Skáidejávrris, muhto sáimmain ii leat lohpi. -Ii leat mu dieđus ahte leago lobihisbivdu leamašan gieskat Skáidejávrris, muitala loahpas Anára leansmánni Heikki Karo. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Ievttá iđit doalai Kárášjogaleansmánnikántuvra johtolat vákšuma márkanis. Moadde logi biilla bissehuvvojedje. -Dán háve eat addán eará go njálmmálaš váruhusa muhtumiidda go eai lean buot dokumeanttat otnegis mat galget, muitala leansmánnibálvá Lindberg. Son lohká dán rájes čavget bearráigeahču ja de sáhttá sáhku oažžut. ¶
Survival gáibida maid reivves Venezuela presidentii, Rafael Caldera, ahte oljobohkan bissehuvvo ja ahte fitnodagat mat doibmet guovllus galget eret. «Eiseválddit adde fitnodagaide bohkanlobi almmá jearakeahttá rávvagiid 25.000 ássis geat gullet warao-álbmogii» , čállá Survival iežas reivviin. «British Petroleum álggahit viiddis ohcandoaimmaid čáhcádagas veahá áigge dassái. Dát lea nuoskkidan čázi. Warao-álbmoga eallinvuođđu ja biras lea dáinna áitojuvvon» , váruha Survival. –Guollehivvodat lea áitojuvvon ja báikkiolbmuid dearvvasvuohta lea heittot, muitala Orinoco gielddadoavttir. –Váttuid duogáš lea šattuid ja ealliid nuoskkideapmi. Johka lea áidna čáhcegáldu maid ássit geavahit ja dat lea nuoskkiduvvon, váruha Survival searvvi ovddasteaddji. ¶
–Lei fiidna vuovdi. Maŋŋá go jávkkai mannagođii fuonet mis, Shanti Lal (38) muitala. Son lea eanandoalli, guovtti máná áhčči ja gilážis okta njunuš barggus bissehit sáttomeahci. Shanti Lal muitala goiku leamaš lossa áigi giláža olbmuide. Gáivvuin nogai čáhci moatti mánnui ja giettit eai addán go ovtta šattu jagis. –Mii boraimet dušše oktii beaivvis. Ii leat olu, muhto mis ii lean eanet borramuš. Goiku lea heahtedilli ja dáppe mis lei heahti máŋgga jagi. Badáŋggas lea rivttiid mielde doarvái čáhci. Váttisvuohtan lea dušše, ahte buot arvi gahččá guovtti, golmma mánus. Vuovdi giláža birra doalahii čázi, muhto go vuovdi jávkkai arvi maid golggai dalán eret ja válddii vel muoldda mielde. Sáttomeahcci leavai. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sámi Dihtorlávdegoddi lea čoahkkimisttis Levitunturis Suomas mearredan álggahit ráđđádallamiid Ove Kåveniin Kárášjogas ja Michael Eversoniin Dublinas, PC- ja Mac-vástesaš dihtorsystemaid dihtorčovdosiid friddjaoastimis. –Dáinna várašumiin, ahte mii fidnet ruhtadeami dáidda čovdosiidda viehka fargga, de lea doaivva, ahte sii, guđet čállet sámegillii dihtoriin, galget oažžut dáid prográmmaid nuvttá čavčča mielde, nu dadjá Sámi Dihtorlávdegotti hoavda, Audon Lona. –Ovdal eai leat leamaš bissovaš boallolávdestanddárddat guđetge sámegiela várás, muhto dál lea datge ášši čovdojuvvon, muitala Lona. Ođđa prográmmain šaddet maid rátkinvejolašvuođat, ja beivviid, vahkuid ja mánuid namat guđetge sámegillii. Sámi prográmmačovdosat mákset odne 1000 ruvnnus 5000 ruvdnui. ¶
Bargiidbellodaga Jørn Aslaksena vásáhusat juoŋasteamis eai dorjon gieldit giđđajuoŋasteami. –Mii, geat juoŋastat Sabetvuomis, eat beasa jávrriid ala ovdalgo ođđajagi bealde. Olles guovlu lea skábman giddejuvvon skohtervuoddjimis. Maid go mii diehtit, ahte juohke dálvi álgá Buolpmátvuomis skohtergildosiin, de mearrádus mearkkaša min guovllu juoŋasteaddjiide juoŋastusa ollásit heaittiheami, čilgii son. Sámelisttu Jan Øyvind Trosten evttohii iežas bealis bidjat sáibmagildosa gođđoáigái. –Guollehivvodat ii leat vátnon juoŋastusa geažil, sivvan dasa lea badjemearálaš sáibmabivdin gođu áigge. Dat berrešii gildojuvvot, buvttii son iežas oaivilá ákkastallamii giđđajuoŋastusa bealis. ¶
Guovddášbellodaga Ottar Wigelius ii fas jáhkán Harvik Hansena juoŋasteami leat earágo duhtadit su hálu vuodjit skohteriin. –Dalle, go Hartvik oaččui skohtera bađa vuollái, de šattai son meahcásteaddjin. Sáimmat galbmojit giđđat jikŋii ja sivvan dasa lea go olbmot geavahit mašiinnaid. Leat geassit gávdnan sáimmaid, mat leat báhcán dálvit jieŋa vuollái. Dat eai darván gitta čakčat asehas jikŋii go luoitimis geavahuvvo stággu. Kristalašbellodaga Hjørdis Pedersen lei bealistis háleštan boarrasut olbmuiguin. –Sii leat muitalan munnje, ahte juoŋasteapmi dáhpáhuvai dolin skábman. Dát ágga ii dohkken Hartvik Hansenii. –Hjørdis Pedersen buktá ovdan vilges giellása. Olmmoš ii sáhte otne duhkoraddat bámbustákkuin dego dahkkojuvvui badjel guoktelot jagi dassái. Ja dat maid ii doala deaivása, ahte juokŋasat galbmojit gitta giđđat, loahpahuvvui girjját ákkastallan. ¶
Lassin dasa, ahte áfrihkkálaččat eambbo investerejit iežaset kontineanttas, vásiha duovdda maiddái lassánan kapitálarávnnji máttaasialaš riikkain, erenoamážit Malaysias. «Buot áfrihkkálaš riikkat, gos lea vejolaš oažžut dieđuid, leat maŋimuš logijagi vásihan investerenlassáneami, juoga mii čájeha ahte eambbo fitnodagat leat ásahuvvon eanet riikkain duovdagis» , muitala rápporta. Dan rájes go apartheid (sirrenpolitihkka) loahpahuvvui jagis 1990 leat máttaáfrihkkálaš gávperáiddut, juhkamušbuvttadeaddjit, tv-fitnodagat ja mátkedoaimmahagat investeren riikkain nugo Botswana, Lesoto, Swazieana, Tanzania ja Zambia. Jagiin 1990 gitta 1994 johte jahkásaččat gaskamearálaččat 1,37 miljárdda ruvnnu njuolggainvesteremiid bokte Mátta-Áfrihkkás. Seammá áigodagas lei kapitálarávdnji Mátta-Áfrihkkái dušše 440 miljon ruvnnu jahkái. ¶
Gieđahállanplána sisdoallu lea konkrehtalaš ja das lea ollu evttohusat mo buoridit nuoraid ja mánáid dili Deanu gielddas. Tone Orvik, Kjell Arne Steira ja ovdaolmmoš Børre Steinar Børresen leat juovllaid rájes válmmaštallan plána. –Gulasguddanáigi nohká miessemánu 23. beaivve. Mis lea leamašan oalle uhccán áigi plána ráhkadeapmái. Mii háliidit oažžut nu ollu go vejolaš evttohusaid ja gáibádusaid. Ášši boahtá gielddastivrra beavddi ala geassemánu 17. beaivve danin vai mis leat muhtin doaimmat gárvát álggahit jo dán čavčča, čilge Børresen. ¶
«Sámediggi lea hirpmástuvvan go departemeanta hápme ja bidja doibmii sámi áviissaid doarjjanjuolggadusaid almmá jearakeahttá rávvagiid Sámedikkis. Sámediggi vuordá, ahte Ráđđehus ovddida Sámedikki ovdii buot áššiid mat gusket sápmelaš álbmogii, veardádala sámelága § 2-1. Min oainnu mielde ii leat duollevaš ásahit ođđa njuolggadusaid sámi áviissaide dušše Stáhta mediahálddahusa ráhkadan árvvoštallanrápporta vuođul. Mii oaivvildat departemeanta rihkku bargovuogi (praksis) mii lea ásahuvvon Sámedikki ja Ráđđehusa gaskkas njuolggadusaid ráhkadeamis, ja dán oktavuođas dát iige soaba buori hálddašanvieruin.» , čállá Sámedikki presideanta. ¶
«Mii dáhttut maid deattuhit dan, ahte Sámediggi ii sáhte adnojuvvot áššebealálažžan iešguđetlágan sámepolitihkalaš áššiin. Sámediggi lea ovddasteaddji (representativt) álbmotválljen orgána sámiide, ja lea danne šállošahtti go departemeanta navdá ja gieđahallá Sámedikki dego berošteaddjiorganisašuvdnan. Sámediggeráđđi šálloša maid dan oainnu maid departemeanta lea válljen sámi áviissaid preassadoarjjaortnega oktavuođas. Mii čujuhat earret eará njuolggadusaid sámi áviisadefinišuvdnii: ...oaivvilduvvo dás áviisa mas lea sámi álbmot ulbmiljoavkun. Sámediggái lea čielga ulbmil dáhkidit sámegiel áviissaid doaimmaid ja ahtanuššama, dát sihke kultur- ja giellapolitihkalaš ákkaid geažil, veardádala dikki mearrádusa áššis 24/95. Dákkár láivves definišuvnnain (prioriteremiin) nugo čilgejuvvon njuolggadusain, leat máŋga dárogiel áviissa dakkár dilis ahte galget oažžut doarjaga» , cuiggoda Magga. ¶
«Mii geardduhat gáibádusa, ahte sápmelaččat galget hálddašit preassadoarjjaortnega. Lassin dasa, ahte Sámedikkis lea gelbbolašvuohta ja dovdamuš sámi servodaga dárbbuide, de lea dikkis dat prinsihpalaš oaidnu ahte buot sámi ortnegat galget hálddašuvvot Sámedikki bealis. Dát lea maid Stuorradikki ja Ráđđehusa dáhtu mielde, veardádala St. m. nr. 52 (1992-93) ja dan aiddo ovddiduvvon St. m. 41 (1996-97), gos dát deattuhuvvo máŋgii. Sámediggi gáibida, ahte sámi áviissaid doarjjanjuolggadusat sáddejuvvojit gulaskuddamiidda daidda geat guoskkahuvvojit, ja dasto rievdaduvvojit vai julggáštuvvon mihttomearit sámegiela doarjagii duohtan dahkkojuvvojit» , ávžžuha Sámedikki presideanta. ¶
Dat golbma illásteaddji, 16, 18 ja 19 jahkásaččat, dovddastedje seammá beaivve go váldojedje gitta, ahte sii mieleavttus leat goddán dos Santosa. Guovtti nuora áhčit ledje duopmárat. Nuorat eai addán makkárge čilgehusa manne dos Santos goddojuvvui. –Áigguimet dušše stoahkat, dovddahit illásteaddjit, –Ja mii navddiimet almmái (dos Santos) lei gáhttagearjideaddji, lasihastá nubbi. –Nuorat vudje biilla go oidne indiana veallámin beaŋkka alde bussestášuvnnas. Sii dišku su ala dakkár čázi mii álkit buollá, cahkkehedje su ja manne dasto báhtui, čilge Roberto Aguilar ilgadis olmmošgoddima. ¶
–Máddin ledje russat baikán olbmuid dáluid olggobeallái, mo dát orro din mielas? –Diet ii leat min vuohki, muhto «gánda» gal láve. –Maid lehket bargan maŋimuš guokte vahku? –Russaáiggis leat muhtimin festen ja moiven ja muhtimin leamaš jaskat. Mii leat maiddái fitnan Leavnjjas. Dáppe eai leat oranša russat danne vulggiimet doppe fitnat. Oranša russat eai orron berošteamin mis go bođiimet, čužžo dušše valvin šilljus. «Gánda» njuoskadii ovtta oranša russa, muhto russa ii beroštan vaikko njuoskkaige, muhtin sis čilgesta. –Vahát lei go eat šaddan Porsáŋggus bisánit soalddáhii luhtte dien mátkkis, nubbi lasihastá, ja muitala ahte sii leat miessemánu 16. beaivve fas Levdnjii dollemin. –Otne vuolgit Levdnjii go Nordlys galgá spáppa čiekčat. Sis lea mannan nu heittogit daid maŋimuš čiekčamiin, de mii fertet vuolgit geahččat sin, dihtet sii. –Mii lea olu háhppehan bargat miessemánus, vaikko eat leat smiehttan nu olu loahpageahččalemiid birra. Dán jagáš fána lea veaháš politihkalaš, mii leat ožžon buori veahki tevdnejeaddjis Runar Baltos. ¶
Viđa seahtat droššebiillas lea hydraulihkka heaisa mii dahká, ahte jorrestuollogeavaheaddjit besset álkit sisa. Almmustahttinbeaivi ja dan guovtti biilla haddi leat dollojuvvon čiegusin, muhto berošteaddjit navdet ahte ii mana nu guhkes áigi ovdalgo gássabiillat jorret Kuala Lumpura gáhtain. Malaysias leat odne 1.000 biilla mat johtet luonddugássain, dihtet áššedovdit. Máilmmis leat dán áigái sullii miljon biilla mat eai šat geavat bensiinna, muhto gássa. Teknihkalaččat leat gássabiillat duođaštuvvon nanusin, dakkárat mat bistet guhká, muhto dat eai leat vel šaddan stuorra vuovdingálvun. Danne leat Petronas ja Proton ovttasráđiid mearridan ovdánahttit biilašlája mas gássa lea boaldámuššan. Petronas almmustahtii jo jagis 1984, ahte fitnodat lea árvvoštallagoahtán geavahišgoahtit luonddugássa. Guokte jagi maŋŋá rievdadii fitnodat 21 iežas biillain gássabiilan. ¶
Boahtteáigge gávpeovttasbargit leat vuohttán, ahte USA:s lea beroštupmi ja ahte riika geahččala bágget eret tuolloveađuid kontineanttas ja ahte áššis galgá johtilit mearriduvvot. «Gávpe-alliánsa Máddin (Mercosur) lea ovttaoaivilis, eambbo danne go ballet USA:s go galggašii leat oktasaš áddejupmi ja solidaritehta» , čállá árgentiinnálaš girječálli Jorge Luis Borges Mercosur birra. Láhten-Amerihkkálaš gávpeministtarat áigot loahpalaččat mearridit makkár oktasaš oaidnu sis galgá leat friijagávppašanguvlui amerihkkálaš kontineanttas. USA lea evttohan rahpat gávppašeami tuollohis guovlun. Evttohus ovddiduvvui kontinentála njunuščoahkkimis Miamis 1995. Dalle dovddahedje 34 oasseválddi dárbbu rahčat ásahit friijagávppašanguovllu kontineanttas ovdal jagi 2005. Muhto gávpeintegrašuvnna leaktu šiehtadallamiin lea bohciidahttán eahpádusaid ja guovttemielatvuođa. ¶
Muhtimin ferte bisánastit ja jurddašallat manne ná geavvá. Eatgo buohkat bala apmasis ja rasismmas veaháš goit? Dát ii leat dušše Deanu váttisvuohta, muhto servodatváttisvuohta! Eat galgga vuoittahallot go geahččalat gáhttet vigihemiid. Servodahkii lea heittot jos ná dahkat. Mis šaddá ođđa vuolitjoavku.. ¶
OPEC-riikkaid registreremiid mielde lea dál soabaduvvon vuovdit oljju 19 dollara fárpala ovddas gitta geassemánu lohppii. Dát lea čieža cent eambbo go vuovdinhaddi Londonis lei mannan bearjadaga. Nugohčoduvvon West Texas Intermediate, mii gullá USA:i, lea luohpahan geassemánu vuovdimiid haddái mii lea 20,43 dollara fárpalis. ¶
Go Guovdgeainnu báhppa, Olav Barg Lyngmo čuoččuha ahte son čuovvu Ipmilsáni, iige politihka Børre Knudsena áššis, de orro mu mielas retorihkka šaddamin badjelmearálaččan. Muhtin Norgga girkuid politihkka lea dupmet homofiillaid, erenoamážit homofiilabáhpaid vihaheami ektui. Dát rievdada čuoččuhusa ahte olmmoš dohkkeha ii praktiserejuvvon báhpaid. Dát «dohkkeheapmi» lea albma retorihkka ja muitala ahte ain lea soabatmeahttunvuohta homofiillaide, ja ahte lea vuoigatvuohta gieldit earáid dovdduid ja luonddu, daningo ráđđejeaddji politihkka ja maid ain goas almmuha Ipmila sátnin, dohkkeha iežas ovdagáttu! Dasa lassin lea soabatmeahttunvuohta abortagažaldahkii! Abortagažaldat lea mearreduvvon politihka maid mii čuoččuhat Biibbala deattuha. Guovdageaidnu lea okta daid báikkiin maid lei váddámus dáruiduhttit ja ahte dakkár ekstremakristalaš osku nugo leastadianisma lea ceavzán gilis, duođašta ahte kristalaččat fertejedje geavahit garra vugiid vuoi ožžot fámu álbmoga badjel. Leastadianisma lea okta kristalašvuođa gievrrat osiin, mu oaivila mielde. Kristalašvuođa stuorámus ekstrema balddonas vuostálastimiin. Dat ahte lea nu váttis jearrat kritihkalaš gažaldagaid oskkoldatvuogi birra, duođašta ahte otná beaivve balddonasvuohki ain geavahuvvo. Itgo jáhke mun dieđán man stuorra fábmu ovtta gažaldagas lea?... Lea várálaš jearrat gažaldaga, ja vai olbmot jienajávohaga galgá dohkkehit buot maid báhpat ja sárdnideaddjit celke (loga; politihkka), de lei dábálaš ahte ii daga váralažžan buot daid kritihkalaš jienaid, ahte jietnademiin muitala geat leat «báhkinat» dahje Ipmila bilkideaddjit. Lea vel eambbo dehalaš fáddá, gii jearai gažaldaga, go mii gažaldat lei. Mu «sátni» dahje; mu galžaldagat, šaddá gažaldahkan mu persovnna birra. Ja dan gal áiggun gierdat! ¶
NSR`a jahkečoahkkimis Álttás mun mearredin nannet 2. ossehusa «religiuvnna» oasis Válgaprográmmas, earret eará danin go válden dan dego provokašuvndan iežan ja mu jáhkku vuostá, seammás go olles ossehus lei vuostálastima bidjan! Ossehus lea prográmmii biddjon, ja das dadjojuvvo ná (Lei dušše okta gii evttohii sihkkut eret ossuhusa, mun lean NSR`a riikkastivrras ja mus ii lean jienastanvuoigatvuohta Riikačoahkkimis): «ILO-soahpamuš ja Norgga láhka friddja oskkoldatcealkámuššii, áigu NSR deattuhit man dehálaš lea ahte servodat ii doarjjo, ja addá saji daid árbevirolaš sámi kristalaš árvvuide: Dat lea dehálaš oassi go lea sáhka váldit vára sámi gielas ja kultuvrras.» Mu oaivil lea ahte olles dat vuosttaš cealkka lea vuostálasbidjan go dás deattuhuvvo logihkalaš čirran go vuođđun lea friddja oskkoldatcealkámuš seamma heakkarohttehagas go ii doarjju, ja addá saji «árbevirolaš sámi kritalaš árvvuide» . Mii lea ulbmil mearredit friddja religiuvndadoaimma seammás go galgá váldit vára daid kristalaš árvvuin? Mii eallit kristalaš servodagas man vuođđun lea kristalaš dogmatihkka ja kirstalaš vuođđooasit buot oktavuođain. Friddja oskkoldatgeavahus Norggas lea ahte galgá leat vuoigatvuohta friddjandahkat iežas dan oskkoldatgeavahusas mii dál lea, ja Norggas lea kristalašvuohta bistevaš oskkoldat! Makkár dásis leat dát árbevirolaččat ja makkár dásis dáid sáhttá gohčodit dego čielga sámi árvun lea mu gažaldat. Naba dat Norgga kristalaš árvvut? Dahje eaŋgalaš kristalaš árvvut? Kristalašvuohta deattuha iežas máilmmeoskkoldahkan dego dát lea vuostálasbidjan čuoččuhit ahte dát lea erenoamášvuohta álbmogis álbmogii. Dát han duođašta ahte Jesus dajai iežas máhttájeaddjiide, ahte sii galge mannat máilbmái ja dahkat buot olbmuid su máhttájeaddjin (oahppin)! Go gullen ahte ossehus galggai nannejuvvot ja dát lei duođaštuvvon sárdnestuolus, de šattai áirasiin gilvu sárdnestullui, mii orui hysterálaš. Sii eai orrun dovdamin ášši, sihke danin go olmmoš čilge kritalašvuođa, erenoamážit leastadianismma, dego beasti eŋgelat dan ektui ahte sámekultuvra lea ceavzán, ja danin go olmmoš lea balus ahte olmmoš galgá jáhkkit ii-kristalaš oaivilii jos sihkastivččii dien ossosa. Manne ii oktage jearran gii áittii dan sámi kultuvrra, ja manne sámekultuvra lei áitojuvvon, sivvan dasa jáhkan leat sihke ovdagáttut ja unnán dieđut dán birra. Mu mielas kritalašvuohta bođii dego áittan sámi kultuvrii. Ahte kristalašvuohta mahkáš galggai bisuhit sámekultuvrra vai dat ii luottahuva kristalašvuođas lea áibbas jallas váttisvuođabidjan... Duppalmorala lea dovdomearkan sihke kritalašvuhtii ja dan praktiseremii. Danin lean válljen iežan kritihkalaš oaiviliid čilget iežan. Ahte dát gárttai stuorra kamelan maid eatnašat eai nagadan njealastit, buogustahttá váttisvuođa. Kristalaččat álggahedje sáni báhkkin, besse gohčodit buohkaid geat eai leat kristalačča báhkkinin, ja earuhit kristalaččaid daid earáin geaid gohčodit «báhkkinin» . Báhkkin mearkkaša otne ahte ii gula dan buori oktavuhtii. Leastadianalaš čilgehus lea «sis geain ii leat kristalašvuođa máhttu» , ja dat mearkkaša ahte mun in sáhte leat báhkkin dán čilgehusa vuođul. Ja dat lea riekta, go mus lea dát máhttu, muhto in leat vuosttažettiin Biibbala sániid láitimin go lean báhkkin, muhto kristalašdogmatihka ja kristalaččaid praktiserema iežaset oskkoldagas ja daid kristalaš legaliseremii iežaset ovdagáttuin čilgejuvvon (baskkes) kristalaš dulkomiid Biibbalis ja eará kristalaš gálduin. ¶
Maŋŋá dán dáhpáhusa Riikačoahkkimis gullen máŋggalágan reakšuvnnaid. Earret eará buriid rávvagiid «jaskkodit» dákkár gažaldagain. Erenoamážit dál go lea válgagilvoáigi. Jáhkan rehálašvuohta maiddái politihkkarin, nu guhká go lea áibbas nuorra ja oktgeardán, ja ain jáhkan fatala govvidusaide. Ja jos mu oskkolašvuohta oaivil galgá mearredit mu saji Sámedikkis, de jáhkan mus ii leat mihkkige dahkamušaid vaikke mii de leaš. Ja dát ii leat ii eisege soahtejulggaštus ii kristalaččaid iige dákkár juohkebeaivválaš kristalašvuođa vuostá. Muhto orro leamen nu, ahte ii leat lohpi rabastit čalmmiid historjjálaš duohtavuođaide álkitvuođas! Mun lean báhkkin, muhto mun gal lean rehálaš! Sihke iežan ja historjjá vuostá... Charlotte Persen Porsáŋggu Sámiid Searvvi 1. evttohas Sámás: Min Áigi ¶
Vuoigatvuođat - nášunala ášši ¶
Joavku oaivvilda maid ahte unnit- ja álgoálbmogažaldagat leat nášunala áššit mat eai galgga mearreduvvot vuolit dásis, riikaosiin dahje fylkkain. –Dieđut Finnmárkkus dieđusge šaddet hui dehálaččat guovddáš eiseválddiide, Stuorradiggái ja ráđđehussii. Ii ovttage organas leat vuoigatvuohta čatnat bargiidbellodaga, ráđđehusa ja Stuorradikki loahpalaš mearrádusa, čállá sámedikkejoavku. Sii dáhttot seammás buot bellodagaid, ja erenoamážit Finnmárkku bargiidbellodaga doalahit áššálaš digaštallama vuoigatvuođaáššis. ¶
Eahketgáfe oktavuođas Sámi Álbmotallaskuvlla hoavda Lars Johnsen čilgii ságastis, man erenoamáš dát skuvlajahki lea leamaš. –Álggos náitaleigga guokte oahpaheaddji. Duo gieskat fas guokte oahppi. Go dál fas galge leat heajat skuvllas, de lei várra lunddolaš, ahte lei oahppi ja oahpaheaddji geat náitaleaba, árvala Lars Johnsen. ¶
–Sohkabealrollat ja dásseárvoáššit sámi servodagas eai báljo dihtto medias, unohastala Kárášjoga gieldda nissonprošeavtta stivrrajođiheaddji Vigdis Stordahl. Dán oaivilii son lea boahtán go mediat nu uhccán beroštedje čuovvut seminára «Sohkabealit ja kultuvra» cuoŋománus. ¶
Beaivváš teáhtera bargit ja neavttárat leat olles leavttuin bargamin ođđa Cabaret-čájálmasain go Min Áiggi ovttaolbmo reportášajoavku finadastá moadde gova šloahkkaleamen. Teáhtera duojár Bernt Morten Bongo lea sahájáffosuova siste barggadeamen. Son lea dárkil. Diŋggat (rekvisihtat) mat teáhteris galget geavahuvvot, eai galgga dušše muittuhit daid diŋggaid, mat duohtaeallimis geavahuvvojit, muhto dat galget jo leat masá buorebut vel go origináladávvirat. –Don várra oainnát, mii dá lea? árvala son ja loktesta bismasoappi mu čalmmiid ovdii. ¶
Doapmalan viidáset. Feaskáris Beaivváža hárjehallanvisttis mojohallá lávdebargi Leif Isak «Guiffen» Eide. Sus leat doarvái barggut, mat galget gárvvistuvvot ovdal maŋŋebárgga. Muhto son astá liikká háleštit huššaluvvan journalisttain, gii lea finiheamen teáhteris, muhto «Guiffena» jurdagat leat dál liikká várra eanemusat jorramin ovtta guovllos: Dán máno loahpageahčen son viimmat náitala Márehiinnis, geainna son nu guhká lea jo fárrudan. Neavttárat ja musihkkárat maid bohtet. Sii leat báikkálaš boradanbáikkis leamaš beaivemállásiid leaicideamen. Gulul sii šloahtalit hárjehallanlatnjii. ¶
Egil «Keski» Keskitalo čohkkeda keyboardda duohkái. Deaddigoahtá hárjánan suorpmaiguin boaluid. Kenneth Hætta čuovvola rumbbuidisguin. Fargga lea Klemet Anders Buljo gitára maid fárus dievasmahttimin jietnagova. Svein Birger Olsen, Marie K. Valkeapää, Mikkel Gaup ja Iŋgor Ántte Áilo lávlugohtet. Dahje lávlun lea várra binnánaš boastutgeavaheapmi dien čáppa vearbbas. Deavsttaid dajahallan musihkkii čilge vuohkkaseappot dán musihkalaš vásáhusa. Gávcci beaivve ovdal vuosttaš čájáhusa gal dieđusge lávlun ii leat vel dan dásis mo galggašii. Cabaret-deavsttat leat dađistaga riegádan, danne várra lea áibbas lunddolaš, ahte lávlagat álggus heivešedje buorebut riššui go álbmoga ovddas čájehuvvot. Lávlagat eai leat almmatge nu nuohttaguora, ahte in višaše gullat, ahte lávlla, maid ledje hárjehallamin, lei Norgga Grand Prix vuoitolávlla «La det swinge» . Dušše deaksta lea rievdaduvvon. Dat muitala man suohtas Sámi Grand Prix Guovdageainnus sáhttá leat. ¶
Nordlys orui masá nagadeamen vuosttaš geardde dán giđa doallat nolla olles 90 minuhta. Golbma minuhta ovdal loahpa dáhpáhuvai dat, mii dán jagi masá jo galgá dáhpáhuvvat: Nordlys suodjalus nisttiha luoitit moala iežas vuostá. ¶
Vuosttaš áigebealli lea várra suivadeamos, maid dát reportár lea oaidnán spábbačiekčanšiljus. Eanaš spábba jorildii gaskugietti, iige goappáge joavkkus lean rievtti mielde oktage buorre vejolašvuohta moala ovddabealde. Sáhttá dohkkehit, jus lea šiega joavkkuid vuostá, ahte ledje moadde nu gohčoduvvon «lahkkevejolašvuođa» . Dat geat dáid čiekčamiid vuosttaš 45 minuhta leat ádden videofilbmet, sii eai dárbbaš gal šat ballat, ahte eai fidne nahkáriid: Jus mihkkege eará ii ábut, dalle sáhttá geahččat dán videobátti. ¶
–Bargu lea rehkenaston ovtta jahkái, eatge galgga 17 jagi nollát, čilge Somby. Sutnje orru leamen dehálaš, ahte bargu sámi kulturplánain ii galgga bistit seamma guhká go Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggut guorahallat vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide Finnmárkkus. Erenoamáš dehálaš lea guorahallat kulturfoanddaid. Dál galgá gehččojuvvot, masa ruhta geavahuvvo ja das čalmmustuhttit, mii leat duođalaš diliid. –Suoma bealde manná goalmmát oassi sámi kulturruđain Sápmelaš-bláđđái. Dál lea liiba geahččat, ahte gullágo dat (Sápmelaš-bláđđi) duođaid kulturfoandda vuollái, vai galggašiigo baicce ásahit sierra foandda mas mediafitnodagat sáhttet ohcat doarjaga. Ruoŧas fas leat eanaš kulturruđat čadnon dutkistipeanddaide. Lea čielggas, ahte ledje vissa olu dutkit fárus lávdegottis, mii dán fondii ráhkadii njuolggadusaid, árvala Somby. ¶
Guorahallamis galgá maid gehččojuvvot, leago duođaid dárbu njealji kulturráđđái; golbma leat Sámedikkiin ja okta lea Sámiráđi kulturráđđi. Somby oaivvilda, ahte okta kulturráđđi lea doarvái. –Nugo dilli lea dál, de eat ávkkástala daid ruđaiguin, mat juolluduvvojit sámi kulturdoaimmaide. Olu manná biepmat ráđđelahtuid ja jávká hálddašeapmái. Dát orru mu mielas liiggás. Eará sajiin servodagas geahččalit rašonaliseret, manne miige eat galgga dan sáhttit dahkat? Nubbi vuoitu lea dat, ahte oaidná duođalaš dárbbuid. Dál sáhttá leat nu, ahte iešguđet riikkas juolluduvvojit ruđat justa daid seammá doaimmaide. Danne ferte gehččojuvvot, ahte sáhttágo ásahit oktasaš sámi kulturfoandda. ¶
–Go mediain lea sáhka, de lea etermediain (rádio/tv) otne ordnejuvvon dilli. Stáhta lea váldán ovddavástádusa fuolahit dán suorggi. Čálalaš mediaid dilli gal lea hiluid háluid. Áviissaide lea Norgga bealde sierra doarjja, muhto nugo mánáid- ja nuoraidbláđiide ii leat gal dáhkiduvvon doarjja. –Sámi álbmot lea jo guhká geahččalan oažžut áviissaid doaibmat miehtá Sámi, muhto dat ii leat vel lihkostuvvan. Gaskkat dat leat cakka, muhto ekonomiija. Jus njeaiddášii dieid rájáid, de sáhtášii ohcat ruđa. Áviissaid váttisvuohta lea maid, ahte preantolohku lea nu uhci. Oktasaš kulturhálddašanguovllus lea vejolaš gávdnat čovdosiid. Ovdal dáid leat goazahan Davviriikkaid ráját, muhto dál EU dego njeaidá dáid rájáid, árvala Niillas A. Somby, Sámi Dáiddárráđi jođiheaddji. ¶
Dalle go sihkkeltrimma vuosttaš geardde lágiduvvui, de galge oassálastit sihkkelastit miilla Álttá guvlui. Dan áigge ledje 170 oasálasti. Jagi maŋŋá lágideaddjit mearrededje, ahte oassálastit galget sihkkelastit 14 kilomehtera Biedjovákki guvlui. Diibmá mearreduvvui, ahte maiddái vázzi olbmot sáhttet oassálastit vuoittuid vuorbádeapmái, jos vázzet gávcci kilomehtera. –Mii leat juohkán 308 sihkkela ja vuoittuid, main lea árvu badjel 800.000 ruvnnu das rájes go leat álggahan sihkkeltrimma. Dasa lassin leat dáid jagiid vuovdán vaikke man eatnat márffiid, máŋga bruvssaboahtala ja gáfegohpu maid leat guorranan sihkkeltrimmaid oktavuođas. –Sihkkeltrimmas lea šaddan álbmotfeasta. Dalle deaivvadit sihke nuorat ja boarrásat. Diibmá boarráseamos sihkkelasti lei 85 jagi ja mánu boaris. Nuoramus lei fas muhtin mánáidvovnnas, ja son maid lei mielde vuorbádeamis, Triumf rámpo. ¶
Ná muitala Martin Henriksen, Vuolle-Geavgŋás, iežas dán jagáš vuosttaš luosa birra. Dát ii almmatge lean vuosttaš luossa Deanus dán geassái. Dán jagi vuosttaš luosa gottii Timo Laiti, muhto son almmuhii dan Min Áigái beaivvi maŋŋelet go Henriksen. Diibmá vuosttaš luosa Deanus cehkkii gáddái aiddo fal Martin Henriksen. Dat luossa dettii 16 kilo ja dainna Martin fidnii Min Áiggis rulla vuoitun. Ja oalle muitalus, nugo dábálaččatge luossabivddus, lea maid Martina dán jagi vuosttaš luosa váibadeapmi - Vuolle-Geavgŋás gáddejieŋaid gaskkas doddjon stákkuin. ¶
Veahkkedivššároahppit eai leat dušše skuvlabeaŋkkas golahan. Golmma jagis sii leamaš oktiibuot 27 vahku bargohárjehallamis. –Mii leat beassan oaidnit Finnmárkku, oahppat sámi kultuvrra ja oaidnit iešguđege smávva báikki erenoamášvuođa. Mii leat bargan Unjárggas, Buolbmágis, Deanus, Girkonjárggas ja Leavnnjas, muitala okta sis, gii ii leat eret dálveguovllus. –Fertet vel rábmostit, ahte leat fitnan skuvlamátkkis Romssas geahččamin sihke buohcciviesu, universitehta ja buohccidivššárskuvlla, go juo vuos leat hállamin mátkkoštemiid birra, muhtin lasihastá. ¶
Johanne Gaup (Gb): Áiggon jearrat čuovvovaš gažaldaga eanadoalloministaris: Maŋŋá go Norga ratifiserii (dohkkehii) ILO-konvenšuvnna nr. 169 ásahuvvui Statskog SF, ja stáhtaeatnamat Finnmárkkus luohpaduvvojedje Statskog SF:i. Árvvoštallojuvvuigo oppanassiige, ahte suohpágo luohpadeapmi ILO-konvenšuvnna nr. 169 sisdoaluin, ja dalle erenoamážit 14. artihkkaliin? Stáhtaráđđi Dag Terje Andersen: Buot árvvoštallamat mat dahkkojuvvojedje dien áigge go luohpadeapmi Statskog SF:i dáhpáhuvai, in sáhte mun čilget dál. Muhto mun lean vissis das, ahte dat oamastanvuohki mii mis otne lea - namalassii dat ahte mii buohkat Statskog SF bokte oamastat - ii sáhte rihkkut dán ILO-konvenšuvnna, mii namalassii guoská álgoálbmogiid beroštumiide. Muđui lea Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ovddidan čielggadeami, mas vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide lea okta guovddáš fáddá. Das mis galgá leat viiddis digáštallan, nu ahte mii oažžut valjis liibbaid máhccat dán áššái sihke Stuorradikkis ja eará digáštallansajiin. Mu mielas ii leat dárbbašlaš dál jo dadjagoahtit dán digáštallama konklušuvnnaid dás, go máŋgasiin galgá leat lohpi dadjat oaiviliiddiset ovdalgo mii dás geassit konklušuvnnaideamet. Johanne Gaup (Gb): Mun registreren vástádusa. Muhto maŋŋá go lean árvvoštallan Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami, dás maiddái riektejoavkku cealkámuša das mii guoská sápmelaččaid mearridanváldái eatnama hálddašeamis, geavahanrievttis, oamastanrievttis, lean gávnnahan ahte Finnmárkku eatnamiid luohpan Statskog SF:i ii soaba dainna, mii daddjo ILO-konvenšuvnnas nr. 169 artihkal 14. Ja mun dáhton oktii vel jearrat stáhtaráđis, ahte oaivvildago son dan maid dál dadjá, ahte Statskog SF ásaheapmi lea ILO-konvenšuvnna 14. artihkkala mielde? Stáhtaráđđi Dag Terje Andersen: Dát lea rievtti mielde viehka erenoamáš, go dás mun bovdejuvvon ovddalgihtii buktit konklušuvnna áššis, mii lea gieđahallojuvvomin áibbas eará departemeanttas, namalassii vuoigatvuođadepartemeanttas, go dát gažaldathan lea mannan njuolgga váibmosii dan digáštallamis, mii lea vuođđun Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmái. Ja jus áirasa ulbmil lea mu oažžut dás dadjat dan, ahte ahte eat mii buohkat geat ássat Norggas oamas dáid eatnamiid Statskog SF bokte, muhto galget luohpaduvvot nuppi orgánii dahje oamastuvvot etnihkalašvuođa vuođu alde, na dalle mun gal in eisege áiggo dan dahkat. ¶
–Go hupmá dievdoolbmuiguin, geat doaimmahit dákkár (prostitušuvdna) doaimmaid, de čilgejit, ahte siihan leat doarjumin dáid nissonolbmuid. Dalle imaštan, ahte manne sii baicce eai gurre báŋkokontoset ja dan láhkai baicce doarjjo nissoniid. Eaihan sii (nissonat) mieleavttus leat vuovdigoahtán iežaset goruda, deattuha Heaika Skum. Son muitala dihto dálu birra Guovdageainnus, gos nissongávppašeapmi doaimmahuvvo. –Leat náitalanolbmot ja áhčit, geat ostet. Lea nu ilgat, ahte in dieđe maid dasa dadjat. ¶
Viimmat lea kárášjohkalačča, Magnus Vuolaba, gándavuođaniehku ollašuvvan. Su kealláris lea dál jietnastudio mas leat dat ođđaseamos ođđaáigásaš jietnarusttegat maid dán áigái fidne ruđain oastit. –Mus leat jo máŋga prošeavtta mat álggahuvvojit jo dáid beivviid, muitala movttegis Magnus Vuolab. ¶
Magnus Vuolab navdá, ahte musihkkárat viiddis guovllus sáhttet geavahit su jietnastudio. –Guovdageaidnu, Deatnu, Kárášjohka ja lagašbáikkit Suoma bealde leat lunddolaš báikkit dán studioi. Ovdamearkka dihtii Mázes leat jo čuojaheaddjit geat leat hállan, ahte sii háliidit dahkat masterbargguid (čájánasbáddenbargguid) dáppe. In dieđe, sáhttet dieđusge maid boahtit ártisttat eará guovlluin. Guhki vuollái jáhkán, ahte studio sáhttá leat mielde ealáskahttimin musihkkabirrasa dáppe min ássanguovlluin. Erenoamážit juoigiide lea dát studio mávssolaš. Dál sii eai dárbbaš mannat máttás, ja dat dieđusge geahppuda bargguid, árvala áŋgiris musihkkabargi, Magnus Vuolab. ¶
Gurotbellodaga stivra evttoha, ahte paneala olbmot sáhttet ovdamearkka dihte leat sátnejođiheaddji, báhppa, leansmánne ja earát geain lea máhttu maŋggakultuvrralašvuođa birra. Ovdamearkan namahuvvoba Ulf Balto ja Oskar Varsi. –Čoahkkima ášševuorru berre leat «maŋggakultuvrralaš Deatnu» . Ulbmilin galgá leat ráhkadit ságastallama das, mo gielda sáhttá buktit iešguđet sierra kultuvrii áddejumi ja doaimmaheame dego seamma dássásažžan. Gielddagalbba golbma deatnofatnasa symboliserit sámi, suoma/kvæna ja daža kultuvrra seamma dássásažžan. Dán positiivva maŋggakultuvrralašvuođa berre Deanu gielda bisuhit, ávžžuha jođiheaddji Fred Johnsen, Deanu Gurotbellodaga stivrajođiheaddji. Seammás si dahttot geahččat maiddái gieldda ruoššaálbmoga kultuvrra dovdomearkkaid, go gildii leat maiddái dát álbmotjoavku lassáneamen. ¶
–Fertejit ásahuvvot positiivvalaš oktavuođat gaskkal dážaid ja ruoššaid. Dát lea dehálaš vai ruoššat oppalaččat eai dárbbaš sivahallojuvvot «ruoššajohtolaga» geažil. Mii fertet geahččalit fidnet ruoššaid, geat orrot Finnmárkkus, searvat organisašuvdnabargguide ja eará sosiálalaš doaimmaide. Dán oktavuođas livččii maiddái buorre evttohus ásahit ruošša-norgga bálvalus- ja fierbmádatkántuvrra, jáhká Stærk. –Fylkkagieldda ja nášunala ovttasbarggut ruoššain, earret eará Barentsovttasbarggu oktavuođas, fertejit dahkkot eambbo dovddusin. Mii fertet deattuhit eambbo, makkár vejolašvuođaid ránnjávuohta Ruoššain addá, ja dan láhkái bissehit negatiivvalaš guottuid ruoššaid ektui. Moadde jagi geažis berrešii Bartestnsprográmma bokte systemahtálaččat ovddidit valáštallan-ja kulturovdánahttima báikkálaččat. Seammás galggašii leat diehtojuohkkindoaibma, mii muitala daid konkrehta ovttasbargguid birra mat leat rastá rájáid. ¶
Alkoholaproseantta sáhttá lasihitAlkobruvssas lea 2,4% alkohola. Lágalaččat ii leat lohpi lasihit sohkkara boahtalii. Muhto liikká čuožžu čállon ahte jos bidjala vel desilihttera sohkkara, de goargŋu alkoholproseanta viđa rádjái. Dábálaš vuollagis lea 4 % alkohola ja don fertet leat 18 jagi boaris ovdal go oaččot dan oastit. Jos lasihat bulvariidda vel eanet sohkkara, de goargŋu alkoholsisdoallu. ¶
Kari Margrete Hætta bargá ealáhuskonsuleantan ealáhuskántuvrras. Son sáhttá muitalit ahte diibmá bohte 172 ohcama. Sii sáhttet fállat bargguid kánturbarggus gitta boazodollui.–Diibmá ledje ohcamat váikke makkár bargguide. Dat mii dán jagi lea ođas, lea ahte mii sáhttit fállat bargguid maiddái boazudoalus ja eanadoalus, muitala Hætta. ¶
«Mii leat ain dás» lea servodatoahppogirji davviguovlluid eamiálbmogiid birra. Čálli geahččá áššiid eamiálbmogiid perspektiivvas, go muitala njenecaid, sámiid ja inuhkaid eallimis ja historjjás. Ollu govat ja kárttat. Oahppiide leat hárjehusat. Girjji loahpas lea oahpaheaddjái rávvagat. Girjjis lea bálddalagaid davvisámegiella ja dárogiella. Dat heive vuođđoskuvlla gaskádássái. Girjji čálli lea deatnolaš Siri Broch Johansen (30). Davvi Girji o.s. lea álmmuhan girjji. Dat máksá 295 ruvnno ja lea áiddo almmuhuvvon. ¶
«Boazoguohtoneatnamiid šattut» lea viehka čáppa girji. Dat váldá vuođu bohcco máilmmes ja girji heive hui bures boazodoallobargiide. Muhto maiddái earáide dat lea ávkkálaš. Girjjis leat olu govat, ja don oainnát šattuid dáppe du iežat máilmmes degomat niitoullu ja boskka (olbmoborranrássi). Girjjis leat oktiibuot 60 gova ja tevnneda bohccuid guohtonšattuin. Girjji guokte vuosttas kapihttala boktalit lohki beruštumi. Sáhttá gohčodit geasuhankapihttalin. «Boazoguohtoneatnamiid šattut» -girjjis leat 112 siiddu, ja Landbruksforlaget ja NOR leaba álmmuhan girjji. Njealje artihkkala čálliin Eldar Gaare lea eret Norggas, Christina Warenberg ja Oje Danell eret Ruoŧas ja Mauri Nieminen Suomas. Girjji doaimmaheadjiin leamašan Bengt Ekendahl (Ruoŧŧa) ja Karstein Bye (Norga). Girji gávdno njealje gillii: norgga-, davvisáme,-, ruoŧa-, ja suomagilli ja máksá 194 ruvnno. ¶
Ráđđehusa sámepolitihkalaš ráđđeaddi, Barbro Lill Hætta ohcala oppalaš sámi kulturplána. ¶
Ráđđehusa sámepolitihkalaš ráđđeaddi, Barbro Lill Hætta ohcala oppalaš sámi kulturplána. –Sámepolitihkalaš ráđđeaddái lea váttis diehtit, makkár áššiid justa galggašii goas vuoruhit, go in dieđe maid áššiid Sámediggi dáhtošii vuoruhit, dovddaha Hætta. ¶
Sámi filbmabargiid searvvi (SFS) jođiheaddji, Bjarne Store Jakobsen váidala dan go sápmelaš filbmabargit gártet «guovtti stuolu gaskii» ozadettiineaset ruđa. –Norgga filbmainstituhtta sádde ohcamušaid Davvi-Norgga filbmafondii, gos fas dušše davvi-norgalaš filbmadahkkit ožžot doarjaga. ¶
–SFS lea háleštan Norsk Filminstituhta birra. Dohko galggašii ásahuvvot sierra sámevirgi. Dássái lea leamaš dan láhkai, ahte buiga dáža jođiha prošeavtta. Sus lea dan muttos unnán áddejupmi sámi kultuvrii, ahte ii dange leat ádden ahte guovtte jahkásaš mánná ii máhte lohkat, danne ii ábut tekstet filmmaid mat leat jurddašuvvon smávvamánáide. Dákkár filmmain ferte sámegiella gullot. Dát lea mu mielas njuolgut badjelgeahččanvuohta, beaškala Store Jakobsen. ¶
Bjarne Store Jakobsen muittuha, ahte Stuorradiggi ieš lea addán ákkáid maid sáhttá geavahit go ákkastallojuvvo áššis. Dát prinsihppa lea gieđahallojuvvon Stuorradiggedieđáhusas nummar 61 (1991-92) «Kultuvra áiggis» (Kultur i tiden): «Filmmas lea mearrideaddji doaibma ovdánahttimis dan, maid mii gohčodat govvagiellan. Dat lea sierra dáiddalaš giella. Filbma lea - go lea govvadáidaga seaguhus - okta dain eanemus čoahkkáibiddjon dáiddalaš gielain mat mis leat» ... «Filbmabargguin lea movttidahttindoaibma olles min dáiddalaš ja kultuvrralaš birrasii, earret eará danin go filbma addá barggu kulturbargiide iešguđet birrasiin, nugo girječálliide, neavttáriidda, govvadáiddáriidda, dánsuide, lávluide ja eará ártisttaide. Filmma váikkohus našonála ja riikkaidgaskasaš kulturgilvin, dan váikkohus govvagillii ja eará dáiddavugiide, ja dan rolla olles min dáidda- ja kultureallima movttidahttin mielddisbuktá, ahte ain galgá aktiivvalaččat joatkit norgalaš norgalaš filbmabuvttadeami doarjuma» . –Dás ii leatge lonohit norgalaš-sáni sápmelaš-sániin, árvala Bjarne Store Jakobsen. ¶
Sámedikki presideanta Ole Henrik Magga lei okta ságastalliin Sámedikki kultursemináras mannan gaskavahku. Ságastallamistis son sárggui sevdnjes gova sámekultuvrra dilis. –Mii lea sivva? Magga árvala ieš vástádusa gažaldahkii. ¶
- Politihkkárat eai duostta váldit ovddasvástádusa, ja lea hoigadan min ala dán ášši. Iežan mielas in leat dohkálaš dahkat dán dehálaš áššis mearrádusa, cealká Kjell Ballari, oahpaheaddji ja Bovccá ovttasbargolávdegotti lahttu. ¶
–Juo, dál mii leat duhtavaččat, dadjá Samvirkelaga jođiheaddji Vidar Gusdal. Son álggii Samvirkelaga hoavdan diimmá juovlamánus ja jurdda ovttasbarggus láibbohagain lei ieš alddes čielga ášši, muitala son. Guktot fitnodagat leaba duhtavaččat. Ovttasbargu sáhttá mearkkašit lasi bargosajiid Kárášjohkii. –Dál lean álggaheamen vuos báhkkárconditora virggi. Gaskaváhko nogai ohcanáigi ja mis leat olu buorre kandidahtat, muitala fas Marit Guttorm, Bakeriet Karasjok AS beaivválaš jođiheaddji. ¶
Kundárat Samvirkelagas eai boađe fuopmát stuorra erohusa ovddežis go buvda vieččai láibbohanbuvttahagaid Leavnnjas. –Juo, mii boahtit addit seamma fálaldaga go mii ovdal lei. Dat mearkkaša ahte láibbohat buktá midjiide láibbiid, bulláid, wienerláibbiid ja nu ain, muitala Gusdal. ¶
Láibbohat ja Samvirkelag áiguba dás ovddasguvlui guorahallat mo ovddidit buvttadagaid. –Mii áigut dieđusge geahččat, makkár gálvvuide lea beroštupmi. Ja das viidásit bargat, čilgeba hoavddaguovttos. Bakeriet Karasjok AS álggahuvvui golbma jagi dassái ja Marit Guttorm muitala ahte dát šiehtadus mearkkaša olu láibbohahkii. –Mun šadden nu illui, go Vidar riŋgii munje, dadjá son. Vidar fas čuoččuha, ahte lea dehálaš geavahit báikkálaš fitnodagaid nu olu go vejolaš. –Dan láhkai mii bisuhit bargosajiid dáppe, čilge son. ¶
SÁMEDIGGI: Sámedikki eahpeformála ávvumállásiin ovddetbeaivve geahččalii Sámedikki presideanta Ole Henrik Magga buktit iežas oanehis árvvoštallama das, maid Sámediggi lea dahkan dan gávcci jagi maid lea doaibman. –Ii leat nu álki diehtit, maid mii duođaid leat dahkan ja makkár áigumušaid Sámediggi duođaid lea ollašuhttán, árvala Magga. Magga muitalii baicce liekkus dáhpáhusas, mii bures govvida Sámedikki barggu ja menestusa. –Ledjen Skániin go deiven vuoras nissonolbmo. 82 jahkásaš nisu bođii mu lusa, buorastahtii mu ja giittii dan barggu ovddas maid Sámediggi lea dahkan. Sámediggi lea dahkan, ahte lea oadjebas leat sápmelaš, čilgii nisu Sámedikki presidentii. Ole Henrik Magga mielas dát duođašta doarvái dan, ahte Sámediggi lea dahkan mávssolaš barggu. ¶
•• Sámedikki dievasčoahkkin Kárášjogas dán vahku lea čájehan, dan maid historjá ovdal jo lea nu máŋgii čájehan, ahte vealáheapmi ja čielga oktasaš vašálaš čohkke. Dat lea nu nannosit čohkken Sámedikki iešguđet joavkkuid, ahte jo njulgestaga addá sámi álbmogii buori doaivaga boahtte sámediggeáigodahkii. •• Dán vahku dievasčoahkkin ii leat leamaš seammálágan go buot eará deivasčoahkkimat lávejit leat. Dábálaš málle lea, ahte Bargiidbellodaga sámediggejoavku dáža áviissain dieđihan juogalágan eahpeluohttámuša Sámediggeráđi bargui. Áviissat almmustahttet čuoččuhusaid stuorra bustávaiguin ja bohtet valvin Sámediggái geahččat mo de loahpas manná eahpeluohttámušain. •• Dán vahku čoahkkimis ii leat dáža journalistavalvi gávdnan geainnu Kárášjohkii. Preassabeaŋkkas (kafejás) čohkkájit dán áigái dušše daid dieđihangaskaomiid olbmot mat jo dábálaččat lávejit čuovvut sámeáššiid. «Buohkat earát» leat baicce gávdnan eará áššiid ja dáhpáhusaid, mat sidjiide ja lohkkiide leat sihke deháleappot ja eambbo áigeguovdilat. •• Sámedikki sárdnestuolus dáhpáhuvvá fas dat imaš, ahte Norgga Sámiid Riikkasearvvi párlamentára jođiheaddji Ragnhild Nystad rámida Bargiidbellodaga sámediggejoavkku jođiheaddji Magnhild Mathisena buori evttohusaid. Nubbi vástida seammá vugiin, rámiin. Sullasaš liekkus dáhpáhusaid sáhtášii vaikko man olu gávdnat dán čoahkkimis. Buot orro leamen «áibbas vulosoivviid» . •• Sámedikki dievasčoahkkin ii leat goassege gal njuolgot doallan heajos dási, muhto dát čoahkkin orro Min Áiggi mielas leamaš erenoamáš áššálaš. Politihkken ii leat dušše vuostebeali rápmon, liikká leat cuiggodeamit maid dán čoahkkimis ovddiduvvon erenoamáš várrugasat ja áššálaččat. Áššit orrot olu buoret vuođuštuvvon go dábálaččat, eaige šlivgejuvvon áibmui dego viivvuhis čuoččuhussan. •• Min Áiggi áican sáhttá leat boastut, muhto eat mii dan gal jáhke. Mii diehtit baicce, ahte «Nei til Sameland» ja eará sápmelaš vuostálastit dat berrejit oažžut oasi «gudnis» go dilli lea šaddan nu mo dat otne lea. Vaikko vuostálastiid ulbmil leage álgoálggu rájes leamaš láivodahttit ja vaikkoba njeaidit sámi lihkadusa, de leat liikká dát áigomušat oalat eahpelihkostuvvan. Vuostálastin orro baicce čohkkemin sápmelaččaid ja nanosmahttimin politihkalaš rahčamušaideamet. •• Dát dilli ii dárbbaš leat ovttaskas dáhpáhus. Mii navdit ja doaivut, ahte ođđa vuoigŋa lea boahtán norgalaš sámepolitihkii. Áviisa navdá maid, ahte NSR:a presideantaevttohasa julggáštusat NRK Sámi Radios gieskat šaddet duohtan: –Mii eat bala das go sámevuostálastit vigget Sámediggái. Dáppe mii gal viehka johtilit skuvlet sin politihkalaččat, lohpida Nystø. ¶
JUOVLAVUOTNA:–Ii leat vejolaš geavahit sihke dárogielat ja sámegielat oahppoplána, danne válddiimet dárogielat L-97 oahppoplána, muitala Børresen. –Ii leat gal vuosteháhku sámiide. Muhto orru vuhttomin ahte plána lea ráhkaduvvon Guovdageainnus, ja dat ii heive min servodahkii. Dáppe leat ollu dáža ja Suoma sisafárrejeadjit, ja eat sáhte sámásmahtit oahppiid geat eai leat sámi sogalaččat, čilge Børresen. –Dát fágaplána ii leat heivehuvvon báikkálaš servodahkii. Muhto eat boađe gal ollásit hilgut sámi fágaplána. Geavahat osiid dás, nugo jo ovdal leat dahkan, ja heivvehat dán báikkálaš servodahkii, luohpaha Juovlavuona skuvlla rektor Kirsten Børresen. ¶
Ráđđehusa sámepolitihkalaš ráđđeaddi Barbro Lill Hætta ohcala Sámi oppalaš kulturplána. –Sámepolitihkalaš ráđđeaddái lea váttis diehtit, makkár áššiid justa galggašii goas vuoruhit, go in dieđe maid áššiid Sámediggi dáhtošii vuoruhit, dovddaha Hætta. Siidu 2 ¶
Sámedikki presideanta Ole Henrik Magga lei okta ságastalliin Sámedikki kultursemináras mannan gaskavahku. Ságastis son sárggui sevdnjes gova sámekultuvrra dilis. –Mii lea sivva? Magga árvala ieš vástádusa gažaldahkii. Gaskasiiddut ¶
–Mánát ja nuorat, geat bajásšaddet guovlluin gos dákkár prostitušuvdna čađahuvvo, ožžot hui heittot váikkohusaid ja olmmošoainnu, mii guhkit áiggi vuollái ii duddjo buori. Sihke oktonasolbmot, bearrašat, ránnját ja olles ássanguovllut ožžot heajos váikkohusaid dákkár doaimmain, mat dahket maid heittot oktavuođaid min nuorttabeale ránnjáriikii. Dát čuohcá erenoamáš garrasit min ođđa ránnjáide geat leat ásaiduvvan Norgii, ja buktá maid heittot váikkohusaid Barentsguovllu ovttasbargui, čilge Balto Henriksen. Su evttohus lea: «Sámediggi doarju daid vuostálastinbargguid, maid Deanu nissonolbmot čađahit prostitušuvnna vuostá. Lea dehálaš, ahte Norgga eiseválddit álggahit doaimmaid mat bissehit dán gávppašeami. Eiseválddit fertejit maid juolludit ruđa maiguin ruhtadit prostitušuvnna eastadandoaimmaid» . P.S.: Bargiidbellodaga Johan Mikkel Saras lei suohttaseamos sáhkavuorru dán duođalaš fáttás: –Ferten deattuhit, ahte mun in leat oastán nissona. Evttohan, ahte galgat suodjalit daid nissonolbmuid geat eai vuovdde nissona, árvala Sara. ¶
–Dál mun beasan váldit luomu. Lea deháláš beassat váldit luomu ahte jurdagiid fas jorahišgoahtit. Dál mus lea diktagirji gárvvis ja maŋŋá ođđajagi galgá fas ođđa noveallagirji leat gárvvis, muitala Kirste go Sámediggi lea juohkán Kirsti Palttoi kulturbálkkašumi, ja dát mearkkaša 20 000 Suoma márkki. ¶
Buot stuorámus sáhka Deatnogáttis lea dál: Johttágo jiekŋa? Ohcejogas leat veahtalan fatnasa dan ala gii vuosttašin árvida johttáma. Eará sajiin fas guovlladit luonddumearkkaid, ahte juogo son váhkkašivččii. ¶
DEATNU: Odne ja ihttin lágiduvvo sámi málestangurse Deanus. Gursejođiheaddjin lea ruoŧabeale sámenisu Kristina Sarri. Álbmotakademiija lágida gursse Sieiddá skuvllas diibmu 16.00 gitta 22.00 rádjái. Gurse lágiduvvui ikte ja ovddetbeaivve Unjárggas ja doppe ledje 19is dieđihan gursii. Deanus maid lea stuorra beroštupmi gursii, go doppe leat gis dieđihuvvon ovddalgihtii 16 oasseváldi. Dát gal leat oallugat, muitala Ragnhild Ravna álbmotakademiijas. Gursse fáddán leat mo gohkket bohcco- ja ealgabierggu, dápmoha ja luosa. Sarri boahta oahpahit maid šattuid, omdamearkkadihtii jomu birra. ¶
–Biireválgastivrra jođiheaddji, Odd Mathis Hætta ii leat čuvvon njuolggadusaid Sámedikkeválgga listtu dohkkeheamis, váidala Sámi Rukses Válgalihtu jođiheaddji Heaika Skum (govas). ¶
Čorgaša čiekčit vuite hui dávjá vuosttaš ja nuppi spáppa. Sii nagodedje dustet ja doallat spáppa mihá buorebut go ruovttučiekčit. Danin ánssašedje sii vuosttaš moala go ledje čiekčan sullii 17 minuhta. Čorgaša suodjalusčiekči čievččastii spáppa meaddel Guovdageainnu suodjalusčiekčiid, ja nu beasai ge Frode Nilsen loktet spáppa njuolga mollii badjel Guovdageainnu moallaolbmá. Guossit livččii ge sáhttán oažžut vel eambbo moalaid jos Guovdageainnu moallaolmmái ii livčče lean nu fitmat go son lei. Go ledje gollan 25 minuvtta, de Per Otto Pulk coggalii spáppa čábbát Čorgaša mollii. Boađus lei ge 1-1 go vuosttaš vuorru nogai. ¶
–Indiánat gillájit dál bárbáralaš veahkaválddi, dadjá Eduardo Villanueva. Son lea stáhtaadvokáhta ja sus lea ovddasvástádus eamiálbmotáššiin. –Jáhkán lei plánejuvvon álggahit skihkahisvuođaid ja riidduid dáid álbmotjoavkkuid gaskii. Mii oaidnit čielgasit ahte indiánaid organisašuvnnat geahččaluvvojit bilidit, muitala Villaneuva. Máŋŋá go indiánat ledje vázzán ráiddus Tegucigalpai, de sii lihkostuvve bágget eiseválddiid lohpidit ahte galget oažžut vuoigatvuođaid eatnamiidda. Eiseválddit maid adde čilgejumi manne guokte jođiheaddji godduiga cuoŋománus, ja manne 40 indiána biddjojedje giddagassii. Eamiálbmogat leat massán uhcimus njeallje jođiheaddji fasttes olmmošgoddimiin dan maŋŋá go joavkkut golbma jagi dassái álggahedje ráfálaš ráidovázzimiid oaivegávpogii. ¶
–Rukses Ruossa lea geahččalan áibbas ođđa veahkehanvuogi Tsjetsjenias. Dát vuohki doaibmá dan láhkái ahte guoktelogis min mielbargiin barget gránjárepublihkas Kabardino-Balkarskayas. Sii plánejit veahki buohcceviesus Graznys. Ieš barggu dahket min báikkálaš mielbargit, muitala Rukses Ruossa ovddasteaddji Susanne Berger. ¶
Kuttab, gii diibmá vuittii preassafriddjavuođa riikkaidgaskkasaš bálkkašumi, váldui giddagassii ruovttustis Nuorata-Jerusalemis ovddit maŋŋebárgga. Ramallah nammasaš báikki hoavda válddii Kuttaba giddagassii. Kuttab lea ain giddagasaš vaikko ii leat sivahallojuvvon. Dán muitala journalistta viellja, Jonathan Kuttab. –Daoud Kuttab lea direktevra Ođđaáigásaš mediaid Instituhtas Al Quds universitehtas. Sus lea priváhta šiehtadallan muhtin USA organisašuvnnain, ahte galget sáddet njuolggo tv-sáddagiid palestiinalaš láhkaaddi čoahkkimiin Ramaallahis. Maŋimuš vahkuid muhtimat leat hehtten su dán bargamis. ¶
–Vielljan biddjui giddagassii go láittii palestiinalaš eiseváldiid, go eai hálidan ahte parlameantačoahkkimat galget sirdojuvvot TV bokte. Muhtimat palestiinalaš iešstivrenválddis eai liiko njuolggo TV-sáddagiidda, oaivvilda viellja Jonathan. –Daoud sáddii parlameantta vihtta vuosttaš TV-sáddaga váttisvuođaid haga. De čuožžiledje váttisvuođat, muitala Raid Andoni, gii bargá buhtadanfidnodagas Al-Quds`as. –Daoud Kuttab muitalii muhtin Washington Post bláđi journalistii váttisvuođaidis birra. Beaivvi maŋŋá son váldui giddagassii. ¶
–Kampanja «Nissonat Sámediggái» lea lihkostuvvan viehka bures, vaikke eanaš listtuin leat almmáiolbmot válljejuvvon vuosttaš sajiide. Sámediggi lea bures lihkostuvvan bargat nissoniid ektui, geat sii leat leamaš áktiivvalaččat searvat mielde listtuide. Kampanja boađus maiddái muitala ahte mii fertet boahtte háve bargat eambbo bellodagaid bokte fidnet nissoniid njunoš sajiide. Gažaldat lea, leago Sámedikki vai bellodagaid ovddasvástádus eambbo nissoniid fidnet Sámediggái. Mii sáhttit dieđusge leat mielde váikkoheamin. Eat sáhte menddo ollu ge bellodagaid bokte bargat. Nissongažaldagat sáhttet maiddái dolkadahttit ja čuohcat negatiivalaččat, diehtá Sámedikki nissonprošeaktajođiheaddji Janne Hansen. ¶
Kárášjoga mánáid- ja nuoraidpsykiatrálaš poliklinihkka galgá šaddat nášunala guovddážiin sámi álbmogii. ¶
Šaddet nášunala guovddážiin sámi álbmogii ¶
Ráđđehus evttoha dahkat Leavnnja rávisolbmuid poliklinihkas ja Kárášjoga mánáid- ja nuoraidpsykiatrálaš poliklinihkas nášunala guovddážiid sámi álbmogii. Finnmárkku fylkkagielda lea duhtavaš dása. ¶
Heivehus ja ovddideapmi dan guovtti psykiatrálaš poliklinihkain galgá dáhpáhuvvat ovttasbargun Romssa Universitehtain ja Åsgårda buohcceviesuin. Dát bálvalus galgá ovttasbargguin ovddiduvvot oahpahussan ja dutkan- ja ovddidandoaimmain, ja das vurdojuvvo buoret psykiátralaš bálvalus olles Finnmárkku álbmogii. –Finnmárkku fylkagielda lea prinsihpalaččat dorjon, ahte dearvvasvuođabálvalus sámi álbmogii galgá gehččot ovttas dearvvasvuođabálvalussan olles riikka álbmogii. Go bidjet evttohusa nášunala psykiátriija dieđáhussii, de ráđđehus čuovvu Finnmárkku fylkkadikki ávžžuhusaid, dieđiha Erik Fjellstad. ¶
–Suhtte mu ala ¶
–Fidnen S-Lag gávppis, doppe dušše suhtte mu ala go ávžžuhin sin čorget gávppi olggobeale. Ieš hoavda ii lean barggus, muhto hállen doppe golmmain albmáin. Sii eai váldán mu duođas. Áiggon čállit reivve S-Lag stivrii ja muitalit oaiviliiddán ruskačorgema birra. De lea oaidnit mii dáhpáhuvvá. Fuonun gieldda teknihkalaš ossodaga maiddái, go eai bija gáibádusaid dahje ráhkat ortnegiid doallat márkana čorgadin. Šiljju gáhttagievkkana olggobealde maid leat ruskkat, justa nugo S-lag olggobealde. Sihkkelasttán juohke beaivve márkanis, ja dalle oainnán ja váivašuvan go márkanis leat nu ollu ruskkat, Anti lohká. ¶
–Ferten rámidit Esso ja Fakta. Dien guovtti fidnodaga šiljjuin ii gávdno ruska. Sii leat viššalat čorget gávppiid olggobeale. Ávžžuhan earáid gávppašišgoahtit Faktas, jos S-Lag ii čorgegoađe šiljju dávjjit. Dieđán ahte earát maiddái leat seamma oaivilis go mun, ja ahte sii áinnas čuovvolit mu árvalusa. –Gieskat fitnen stuorra gávpogis Roanddimis, doppe ii gávdnon bábirbihttá šiljjus. Justa dát muitala veahá sámi ekologálaš oainnu birra, ja ahte dáppe eai beroš šiljjuid čorgemis, Rávdná Anti logai ja hásttii Min Áiggi fitnat geahččamin šiljju gos ledje ruskkat ja ráigánan «vajálduvvon» ruskaseahkka. ¶
Villagarcia muitala, ahte dutkkit leat doaimmahan náliid máŋgema Eanadoalloallaskuvllas jo guhkit áigge. Vásáhusat dahkkojuvvojit dovddusin eanadoalliide vai buoret šaddošlájat sáhttet šaddaduvvot. –Dan maid mii váillahat lea dušše galba váldouvssas masa lea čállojuvvon «Náliid máŋgemat vuovdemassii» . Gii beare sáhttá alcces skáhppot buđeha- dahje eará máŋgejuvvon náliid njeallje ruvnnu ovddas, muitala profeassor Villagarcia. Inkat dahke buđeha borahahtti ruohttasšaddun ja gávnnahedje maid mo galge buoridit eará šattuid maid šaddadedje. Seammás buoridedje kiidnálaččat riisašlájaid. Sii válljejedje dárkilit buoremus riisagortniid giettis. ¶
Šaddet nášunala guovddážiin sámi álbmogii ¶
Ráđđehus evttoha dahkat Leavnjja rávisolbmuid poliklinihkas ja Kárášjoga mánáid- ja nuoraidpsykiatrálaš poliklinihkas nášunala guovddážiid sámi álbmogii. Finnmárkku fylkkagielda lea duhtavaš dása. Siidu 5 ¶
–Buolbmát, Álletnjárga, Horbmá, Hillágurra, Fanasgieddi ja Njuorggán doibmet ja berrejit ain eanet doaibmat oktasaš giliservodahkan. Deatnu, mii lei, lea ja lea dás duohkoge, šaddá leat sivdnádussan ja eallinvuođđun dáid gilážiide, muhto lea seammás maiddái bissehussan ođđaáigásaš kommunikašuvnnaoktavuođas. Šaldi dán guovllus čatná dáid gilážiid oktii buot oktavuođain: šaddá normala johtolat beassat skuvlii, eará johtolat ja oktavuođat buorránit ja buktet áibbas ođđa ovddidanpotentiála, čállá DGSS. Sii oaivvildit ahte dát mearkkaša hui olu namahuvvon giliide ja sihke huksen ja ealáhus buorránit dalle. ¶
Dán muitala Maria Luisa Buch. Son jođiha kubalaš prográmma čižžeborasdávdda árra registreremii ja dikšumii. Oktiibuot leat 37 nissona juohke 100.000 nissona gaskkas geat gillájit čižžeborasdávdda, ja lohku lassána. Áššedovdit navdet, ahte ovdal jagi 2000 čižžeborasdávda goddá 2.000 nissona jahkásaččat - ja eatnašat dáin Havanna gávpogis. Kubalaš čižžeborasdávdaprográmma geavaha golbma vuogi fuobmát dávdda nu árrat go vejolaš: báikkálaš doaktára dutkamušat, iežas dutkan ja mammografiija. Kubalaš eiseválddit oaivvildit olbmot váldet čižžeborasdávdda menddo unnán duođasin, vaikko dearvvasvuođabálvalusat leatge nuvttá. Jos buot nissonat risikojoavkkus divttašedje iežaset dutkojuvvot báikkálaš primearadearvvasvuođaguovddážis, livččii 85 proseantta čižžeborasdávdadilálašvuođain sáhttán fuobmájuvvot árra dásis. Dábálaš borasdávda lea goalmmádin dábáleamos jápminsivva Kuba 11 miljon ássi gaskkas, nubbin dábáleamos lea váibmovihki. Jagis 1995 jápme masá 8.500 albmá ja eambbo go 6.000 nissona borasdávdii. Vurdojuvvon eallináigi Kubas lea 76,8 jagi nissoniidda ja 72,8 jagi albmáide, čájeha Kubalaš jahkegirji jagi 1996 ovddas. ¶
Duogážin lea go Exxon, Shell ja Elf oljofitnodagat leat buktán fálaldaga bohkat 900 miljon fárpala oljju, mii buktá sullii 42 miljárdda ruvnnu jahkásaččat dietnasin Tchadi stáhtii. Golmma fitnodagas leat áigumušat bidjat sullii 21 miljárdda ruvnnu ovdánahttit golbma oljoguovllu Doba-duovdagis Tcadi máttaguovlluin. Muhto lihkostuvvágo dat vai ii, lea dan duohken maid Máilmmebáŋkku dadjá. Máilmmebáŋku lea mielas máksit sullii miljárdda ruvnnu hukset 1.000 kilomehter guhkkosaš revrrebohcci guovlluide kamerunalaš hápmangávpogis Kribi, mii šaddá oljju hápmanbáikin. ¶
Báŋku ávžžuha, ahte čađahuvvojit birasanalysat ja ráđđádallamat báikki olbmuiguin ovdalgo ruhtadanlohpi addojuvvo, ja lea jo ásahan biraspánelačča mii galgá doaimmahit dan. Liikká birasgáhttenorganisašuvnnat eai leat duhtavaččat. –Plánejuvvo vejolaš biraslaš ja sosiala roassu Guovddáš-Áfrihkkái, ja dan ruhtadit belohahkii vearromáksit, váruha Tony Juniper, Eatnama ustibiid biraslihkadusa kampánjajođiheaddji. Máilmmebáŋkku oassálastin lea eaktun olles prošektii, go dat mielddisbuktá dáhkádusaid politihkalaš risikoi ja dasa lassin váikkuha, ahte eará ruhtadeaddjit servet. Báŋkku stivra galgá geahčadit ášši go birasráporta almmuhuvvo geassemánus, ja vuosttaš olju vurdojuvvo golgat revrrebohcciid čađa jagi 2000, jos buot manná áigumušaid mielde. ¶
PERU: –Okta goddojuvvon lotnofáŋggain Jáhpána ambassadevra ássodagas lei perua ráđđehusa vuostálasti. Son jámii eahpečielga dilálašvuođaid vuolde. Carlos Ernesto Giusti Acuna vuostálasttii presideantta Fujimori áigomušaid rievdadit Perua juridihkalaš vuogádaga, muitala Ámerihkkálaš juristasearvvi jođiheadji, José Felipe Ledur. (IPS) ¶
–Stáhta berre veahkehit boazodoalu, okta vuohki lea vuolidit boazobiepmi tuollugoluid, árvala Johanne Gaup. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Dál lea kárášjotnissona, Inga Ravna Eira diktagirji «Lieđážan» ilbman. Dáinna girjjiin son vuittii Sámi čáppagirjjálašvuođa 1996 gilvvu, maid juogadii Rauna Magga Lukkari:in. Čállingilvvus ledje guokte vuoiti. Davvi Girji o.s. lea dál nuppi vuoitogirjji «Lieđážan» almmuhan. Girjjis leat divttat, unnán sániiguin govvejuvvon máná vuordin ja riegádeapmi. Dát lea fáddá, mii ii leat ovdal nu rahpasit ja čiekŋalis dovdduiguin gieđahallon sámi girjjálašvuođas. Ođđa eallima álgu lea dás erenoamáš čábbát ja poehtalaččat govvejuvvon ja olles čoakkáldagat lea sámi jurddamáilmmi ja árbevieruid ala huksejuvvon. Čálli lea lihkostuvvan ráhkadit ráddjejuvvon fáttá, minimála áššis, stuorra nana muitalusa mii čuohcá lohkkái. ¶
Ábo ii dohkkehan, ahte Liisas ledje olbmát. Son heajuštii sin buohkaid ja jus bohte guossái, de lei son álo nu bahánmielas. Su bearaš lei álo heajut go su. Ja nu olbmát heite boahtimis. Goitge sii eai luoitán su, muhto dorjo su čađat. Ii son sáhttán lunddolaččat láhttet ge, go maŋŋel son álo dajái manne don nie dadjet ja maid bat dieinna oaivvildit. Liisa lea olbmáidis soardán máŋgii, máŋgii šaddan gielistit. Oktii son háliidii vuolgit olbmáidis fárrui ja lei guhká bargan dan ovdii, ahte beassá. Son lei čiŋadan, illudii, muhto Ábo ii háliidan ahte son vuolgá, go balai ahte son dádju eará bártniiguin. Fáhkkestaga čorbmadii su ámadadjui. Stuora hávvi šattai ja vilges báidi varahuvai. Son ii viššan doaktára lusa vuolgit, go de han buohkat livčče ipmirdan mii lea dáhpáhuvvan. Nu ahte son teippii čiekŋalis hávi gitta. Ja cuige árbba mii ii leat čábbát savvon. Ábo lea čađat áitán goddit, hoigan su seainne vuostá, čárven su čoddagii, ii dieđe man máŋgii. Son lea máŋga biktasa billistan. Okte leigga ruovttus go dikkáskeigga. Dalle huškkui su muvraseainni vuostá, nu ahte oaččui vuoiŋŋašsparggeheami (hjernerystelse). Son meanahuvai ja maŋŋel vuovssadii. Soames eará háve fas čohkkedii su ala ja áiggui niibbiin goddit su. Álo go juoga dáhpáhuvai, de Lisa náđui iežas sisa. Jurddašii ahte ferte eret, muhto ii leat gosa mannat, eai ge lean šat fámut. Orui bieđáskeame. Muhtin olmmái bođii ja oinnii su hávi ja ipmirdii visot. Lei heahpat, muhto goitge lei buorre. ¶
–Min vásáhus lea, ahte sámi nissonat vurdet hui guhká ovdal go váldet oktavuođa ovdamearkka dihtii minguin, dadjá Kari Høgden. Lea ain nu, ahte lea heahpat nissonolbmui mieđihit, ahte son eallá dakkár dilis gos dievdu illásta su. Sámi servodagas orru leamen nu, ahte lea váttis hupmat dákkár áššiid birra, go min servodat lea nu čađačuovgi ja váttisvuođat galget čovdojuvvot ruovttus. Lea heahpat jus dát boahtá álbmosii. Oallugat geahččalit maid dahkat duššin iežaset dili ja jurddašit, ahte mu dilli ii leat nu vearrái, ja orru nu váttis beassat das eret. Dávjá lea maid nu, ahte nissonolbmot jurddašit, ahte gal dievdu goit almma rievdá, maid dávjjimusat ii daga. Min vásáhus lea baicce dat, ahte áiggi vuollái lassána illásteapmi ja šaddá eambbo systemáhtalaš. Nissonolbmot geat ellet dákkár dilis leat maid nu vuoliduvvon, ahte sis dávjá eai leat fámut dahkat maidege rievdadit dili, muitala Kari Høgden. ¶
* Geahččala ráddjet du sosiálalaš birrasa, olbmáid, bearraša ja kollegaid láitá * Dahká go bogostahkan du juogo ruovttus dahje earáid gullut? * Lohká go du beallálaš, ahte su balahahkesvuohta lea garra ráhkisvuohta dutnje? * Áigu go beallálaš álo diehtit maid dagat? * Háliida go beallálaš seksa maid diehtá, ahte it liiko? * Dovddat go goassege áitojuvvon beallálaččas? * Billista go goassege du diŋggaid? * Lea go goassege huškon du? ¶
–Mis lea nubbi ášši maid buohkat earát leat vajálduhttán. Buohkat hállet mánáidgárddiid, skuvllaid ja kultuvrra birra, muhto ii oktage hála boarrásiid birra. Oainnán dárbbu ásahit sierra buohcciviessoossodaga deikke Osloi, gosa čohkket sámi gelbbolašvuođa. Dovddus ášši lea, ahte go olmmoš hirbmasit boarásmuvvá, de son sáhttá muittohuvvat nu, ahte ii šat muitte iežas nuppi dahje jo goalmmát giela. Sámegiella lea dalle áidna maid muitet. Danne lea dehálaš ráhkkanit sin váldit vuostá, rávve Helander. Son navdá, ahte Sámedemokráhtat fidnejit goit ovtta áirasa Sámediggái boahtte áigodaga. –Mu árvvoštallamiid mielde mii sullii čuođi jienain fidnet dán válgabiire goalmmát áirasa. In hirpmásuva jus fidnet eambbo vel jienaid. Mii leat sakka mobiliseren ja fidnen olu ođđa olbmuid sámi jienastuslohkui. Olu dakkárat geat ledje vuollánan sápmelašvuođas, leat dál searvamin sámediggeválgii. Sishan eai leat vuoigatvuođat sápmelažžan, muitala Arne Helander. Gean doarjjut presideantan jus beasat Sámediggái? –Vuosttažettiin doarjut Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR:a). Sin politihkka lea lagamus min politihka, muhto liikká ii sáhte vel maidege dadjat vissásit ovdalgo válga lea leamaš. Oaidnit leš gii midjiide addá buoremus eavttuid, vástida Helander. ¶
Boazodoallohálddahus bargá dainna, ahte heivehit boazologu luondduvuđđui njuovvama bokte ja ii dakko bokte, ahte luondu ieš regulere elliid logu. Boazodoallohálddahusa analysa lea, ahte dán jagi roassu boahtá das go guohtoneatnamat leat lohkkaduvvon ekstrema dálkkádaga geažil. Dasa lassin lea menddo alla boazolohku jagiin 1985-1994 dahkan luondduvuođu heajubun. Dát leat dahkan, ahte ealáhus mii lea vuođđoduvvan luondduealáha ala lea gillán guohtunroasu ja ealliid jápmima ja misiid manaheami. Ovttaskas boazodoallái dát buktá mielddis váttis doaimmahan- ja ekonomalaš dili. Dát lea Boazodoallohálddahusa mielas unohis dilli. ¶
Bovrret ráiggi aiddo justa dakko, gokko báddi lea jieŋa vuolde ii leat álki. Logi ráiggi bálddabáldda ja báddi ii dihtto. Sreaŋga sojahuvvo ja juohke ráiggis skurbojuvvo, muhto ii. Viimmat ii leat earágo mannat njoammelbuvdii gávppašit, gávdnat njulges muora ja hutkagoahtit mo fáhtet lahppon bátti jieŋa vuolde. Muorra botkejuvvo, gaskku ráhkaduvvo báddegižaldat ja geahččái dearppastuvvojit njealje dumá spigir. Dát ođđa "instrumeanta" galgá gávdnat bátti. Buohkat leat jaska go Boris čugge suoppi ráigái. Várrogasat jorahišgoahtá son stakku ja sáhttit gullat spikára ráhppumin jieŋa. Go soabbi lea jorggihan, de huikkáda Vasilij rutnogeažis bátti lihkastan. Dalle jorgala Boris "instrumeanttas" oktii birra ja lokte bátti bajás. Boris čanasta gasit bátti guolladatbáddái ja Vasilij rohte bátti ruovttoluotta rutnui. Fiellu bidjaluvvo rehkii ja vuosttas sáibma luoitojuvvo oivošii bivdit dápmohiid mat leat ollu dán jávrris. Iđđedis mannat joavkkuin geahččat mat leat ijas sáibmii darvánan. Rissit ja muorat gal leat, muhto ii oktage guolli leat čákŋan juokŋasii. Sivvan dasa árvala Boris leamen galbma dálkki ja garra biekka. –Gal dálkkit vel jorgalit ja guolit lihkadišgohtet ja borragohtet. Munnos lea buorre áigi dan vuordit. Dolvo juokŋasiid maid Nieidajávrái mii ii leat nu stuoris. Godden ovtta dápmoha doppe oaggu, ja jáhkán doppe leat buoret juoŋastit, árvvoštalla Boris Sorvanov dálá bivdodili Bádjejávrri birrasis. Ja Áiggi árvvoštallama mieldi leaba soai dál sáltemin Nieidajávrri dápmohiid fárppaliidda mat sudnos ledje fárus. ¶
Davvi-nuorta Nicaragua gohčoduvvo «Iešstivrejeaddji Davvi-Atlántalaš duovdda» . Duovdaga stivre sierra párlameanta, masa duovdaga ássit válljejit oktiibuot 48 áirasa. –Dán párlameantta sáhttá buohtastahttit Sámedikkiin, árvala Fidel Wilson. ¶
–Guovttegielalašvuohta lea buoremus vuohki gazzat oahpu, muhto liikká Nicaragua ráđđehus geahččala dahkat nu unnán go sáhttá veahkehit guovttegielalašvuođa. Veahki dasa mii oažžut olgoriikkain. Tromssa ja Nordlándda Oahpaheaddjiidlihttu (Lærerforbundet) lea dorjon vai leat sáhttán hukset vistti oahpaheaddjiide. Visttis mii doallat fágasearvečoahkkimiid, doppe lea maid girjerádju. Lea maid vuogas sadji go áigut plánet oahpahusa, visttis lea vejolaš luoikkahit oahppomateriálaid. ¶
Listanjunuš Antar Zoubaris organisašuvdna GIA lea goddán 59 journalistta dan vihtta jagis go lea soahtan algerialaš militearadorjojuvvon ráđđehusa. GIA mielas lea erenoamáš dehálaš soahtat preassaolbmuid ja intelektueallaid vuostá, čállá CPJ. –Organisašuvnna njuolggadusain daddjo, ahte «sii geat ellet peannain, galget jápmit sveardda bokte» , diehtá CPJ. Jiang Zemin boahtá nubbin danne go gieskat áittii bissehit goalmmátoasi Kiinná publikašuvnnain, dát lea oassin kampánjas mediaid vuostá mat spiehkastit kommunistabellodaga njuolggadusain. «Jiang, gii gozihii olmmošgoddimiid Almmilaš Ráfi sajis, lea jo dovddahan ahte preassafriijavuohta Honkongas galgá sakka gáržžiduvvot go Kiinná váldá badjelasas stivrejumi suoidnemánu 1. beaivvi rájes» , muitala CPJ jahkerápportastis. ¶
Schengen-soahpamuššii gullet logi ártihkkala mat máinnašit soahpamuššii iešguđet guoski beliid, goas soahpamuš boahtá fápmui ja mo soahpamuša heaittihit. ¶
1. artihkkal oktasašbargosoahpamušas nanne dan, ahte Norga ja Islánda dohkkehit doaibmi njuolggadusaid ja mearrádusaid Schengen-oktasašbarggus. Mielddus oktasašbargosoahpamuššii čájeha makkár njuolggadusat leat dan beaivemearrái go soahpamuša vuolláičállo. 2. artihkkala mielde galget Norga ja Islánda oassálastit buot čoahkkimiin Schengen-oktasašbarggu forumain, maiddái nu gohčoduvvon Eksekutiivakomiteas, Guovddášjoavkkus ja SIS dárkkástusorgánas. Norga ja Islánda eai oassálastte jienastemiin, muhto sáhttet leat fárus ságastallamiin ja ovddideamen evttohusaid. Ásahuvvo gulahallanortnet (konsultasjonsordning) gažaldagaide mat digáštallojuvvojit EU-oktavuođas, ja mat gusket (relevánttat) Schengen-oktasašbargui. 3. artihkkal mudde (reguler) mo Norga ja Islánda sáhttet dohkkehit mearrádusaid Schengen-orgánain, ja EU-mearrádusaid, mat gusket Schengen-oktasašbargui. Norga ja Islánda mearridit iešmearrideaddji vuđđosa alde áigotgo dohkkehit dáid mearrádusaid. Ártihkkal mearrida maid, ahte Schengen-riikkat galget árvvoštallat Norgga ja Islándda oainnu sierra jos bohciida dilli mas sáhttá navdit, ahte okta dahje guktot riikkat eai sáhte dohkkehit Schengen-mearrádusa. 4. artihkkal nanne, ahte davviriikkalaš pássauniovnna barggu galgá joatkit. Ráđđehus ja eará davviriikkat deattuhedje šiehtadaladettiin, ahte davviriikkalaš pássauniovdna galggai joatkašuvvat. 5. artihkkal nanne, ahte oktasašbargosoahpamuš ii guoskka Svalbárdii. 6. artihkkala mielde eai galgga Schengen-konvenšuvnna mearrádusat gálvvuid dárkkástusa birra gullat oktasašbargosoahpamuššii. Dás leat EU-njuolggadusat boahtán Schengen-njuolggadusaid sadjái. Norga ja Islánda eai oassálastte EU tuollouniovdnii ja divadatoktasašbargui. Dat mearkkaša, ahte tuollodárkkástus gálvvuin, mat fievrriduvvojit Norgii, joatkašuvvá. Dát guoská sihke gálvvuide, mat fievrriduvvojit sisa oassin ealáhusdoaimmain ja gálvvuide maid mátkkošteaddjit buktet fárusteaset. 7. artihkkal guoská dasa makkár virgeolbmot ja eiseválddit Norggas ja Islánddas galget dieđihuvvot daid dilálašvuođain, mas Scengen-konvenšuvdna addá njuolggadusaid dákkár dieđiheamis. 8. ja 9. artihkkalat addet mearrádusaid ratifiseremis ja dohkkeheamis, ja oktasašbargosoahpamuša doaibmagoahtimis. Vai soahpamuš galgá sáhttit doaibmagoahtit, galget Norga, Islánda ja Schengen-riikkat leat ratifiseren ja dohkkehan soahpamuša. Danmárkku, Suoma ja Ruoŧa searvansoahpamušat galget leat doaibmagoahtán. 10. artihkkal mudde (regulere) eretcealkima oktasašbargosoahpamuša. Jos bohciida duođalaš guovttemielašvuohta Norgga ja/dahje Islándda ja Schengen-riikkaid gaskkas, sáhttá soahpamuš eretcelkojuvvot Norgga ja/dahje Islándda beales dahje Schengen-riikkaid beales oktasaččat. Norgga ja/dahje Islándda bealde lea eretcealkin, jos okta dahje guktot riikkat eai dohkket mearrádusa Eksekutivkomiteas Schengen-mearrádusas dahje Schengen-relevánta EU-mearrádusas. Oktasašbargu lea dalle celkojuvvon eret guhtta mánotbaji maŋŋá dan beallái gii guođđá soahpamuša. ¶
–Lean goddán dál sullii 35 luosa, ja ovddit vahko godden fas gávcci luosa, muitala Stáhpogietti Niillas Gohpis Deanuvuonas. –Muhto lea ain árrat dadjat dán jagáš luossavalji birra. ¶
Nils Johansen Gohpis darvvihii luosaid nuohttái ivddit gaskavahku. –Dán rádjai gal lea luossabivdu bures álgán, muitala son. Diibmá in lean ná ollu gal goddán dán muttos áigge nu. Muhto luosat sáhttet leat valjis ovtta háve ja de sáhttet gollat vahkut ovdal go de fas gullat maidege. Buot lea čáziid, biekkaid ja rávnnjiid duohken. Muhto dat čájeha eambo go diibmá ja ovddit jagi, dan gal dahká. Nils Johansen Gohpis bivdá ovttas iežas oappás gánddain Frode Gunderseniin. ¶
–Ieš mun gal bivddán kiilanuhtiin. Bivdolohpi firpmiin ii álgge ovdal go geassemánu 1. beaivve, dadjá Niillas. –Earát eai leat vel álgán bivdit, mun lean okto dáppe Gohpis bivdimin. –Vuovddán eanaš luosa T. Aa. Pedersenii, ja mun gal jođihan bures. Soamishan vel finadastá priváhta mus oastimin, muitala Niillas. ¶
-Finnmárkku fylkkadiggi bivdá Norgga ráđđehusa johtileamos lági mielde rievdadit daid mearihis divrras seaivundivadiid, maiguin Banak girdihamman gillá. Divadiid geažil ii leat vejolašvuohta ásahit ođđa bargosajiid, mat leat fylkka johtalusealáhusdoaimmas. Fylkkadiggi ii sáhte dohkkehit dan stuorra seaivundivaterohusa, mii lea Norgga ja Suoma gaskkas. Goappašiid riikkain lea Nordkáhppa deháleamos turistaulbmil. Alla divadiid geažil Norggas lea Suopma bivnnut. Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas livčče mearihis olu vejolašvuođat charter johtalusa buoredit. Fylkkain lea maiddái vejolašvuođat ásahit ođđa bargosajiid, jos turistajohtalus lassána. Girdibileahtta Norggas sáhttá hálbut go eambbosat johtigohtet girdiin. Ii Luftfartsverket (áibmojohtalus) iige Norgga stáhta vuoittahala jos Banak girdihámman šaddá lagamus EU-riikka gilvaleaddjin, Finnmárkku Olgešbellodat fuopmášuhttá reivvestis F innmárkku fylkkasátnejođiheaddjái. ¶
–Leat oastán sullii 600 kilo luosa dán rádjai, muitala Erling Holmberg fitnodagas A. Pedersen. -Dán jagi leat beassan bures álgui, muhto lea ain árrat dadját, ahte šaddágo buorre jahki. –Eanaš luosaid leat oastán oarjjabeal vuona, nuorttabealde gal lea leamaš jaskat. Dán jagi máksit 55 ruvnnu kilos 5-7-kilosaš luosas. 61,50 ruvnnu 7-9-kilosaččas ja 67,50 luosas, mii deaddá badjel 9 kilo, dieđiha Holberg. –Eanaš luosaid mii jođihat Fránkaariikii. Doppe sii suovastit luosaid, ja danne dáhttot stuorra luosaid, diehtá Erling Holberg A. Pedersena fitnodagas Deanus. ¶
ILO-konvenšuvdna suodjala sámi álbmoga vuoigatvuođa caggat sisabahkkemiid. –Mii galgat juohke áššis sáhttit geahččat, leatgo dat ILO-konvenšuvnna mielde, jus orru dárbu. Dáthan geatnegahttá ráđđehusa čuovvut, ahte leago ILO-konvenšuvnna mielde. Dál mahkáš diet Mievki/Blåtind-ášši go jerren, ahte man stuorra areála galgá ovdalgo sáhttá dadjat, ahte juoga lea dan vuostá, muittuha Johanne Gaup. Son lea jo dál ovdalgo dát Stuorradiggi loahpahuvvo ovddideamen gažaldaga dán áššis Stuorradikki gažadanbottus. ¶
–Mii leimmet gal positiivvat dán ášši dáfus, muhto dáhtuimet vuos čielggadit juridihkalaš beliid, muitala Olav Johansen, Deanu skuvllahoavda. ¶
–Dovddan homoseksuála pára, geat ásaiga ovttas 21 jagi ja huksiiga oktasaš dálu. Go nubbi jámii, de gáibidii su bearaš, ahte leaska ii galgga árbet maidige. Bearaš oaivvildii iežas árbbolažžan ja bijai leaskka olggos sudno oktasaš dálus. Oamehas ii lean čállán testameantta ovttasássái iige bearrašii, muitala Oscar Reinoso, gii lea homssaid ja lesbbaid boargárvuoigatvuođaid jođiheaddji. ¶
Basson biergohádja badjána, njáhkala ja čagálduhttá njuni. Reaškkas skajaida oktan ruitoriejan olles Sieiddá gili. Lávkkiid cáhpet, ruotnasiid, biergguid, guliid ja ollu eará imašlaš šattuid. Guovdo ruoja viegada unna áhkoš gehppes lávkkiiguin ja bagadallá duon ja dán. Njealljenuppelot oahppi geahččalit čuovvut nu bures go sáhttet. ¶
Viimmat duste Guovdageainnu lunttat čiekčat nu movt mii diehtit sin máhttit. Álkis čovdosiiguin ja ruovttugehččiid buriin doarjagiin bođii dán jagi vuosttaš vuoitu Bákteváris. 4 - 1 lei boađus, go duopmár Mikkel Sara loahpahii čiekčamiid. Nu movt lunttat čikče lávvordaga, de sii duođaid ánssášedje vuoittu. Ovddit ruovttučiekčamiid ektui, de lei dál dego ođđa Guovdageainnu joavku, mii čievččai Bákteváris. Spáppa jođihedje bures olbmás olbmái, ja guossit šadde vigadit lunttaid gaskkas. Dainna leige áibbas vuoiggalaš, ahte Guovdageaidnu oaččui guokte čáppa moala ovdal go ledje gollan 30 minuhta. Vuosttaš vuoru loahpas adde lunttat gussiide eanet vejolašvuođaid coggat spáppa fierbmái, ja nu sii ožžoge moala moadde minuhta ovdal go vuosttaš vuorru nogai. Nuppi vuoru álggus čiekčagohte guossit buorebut go ruovttujoavku. Muhto Guovdageainnu maŋŋečiekčit čikče sihkkarit ja bures, maid čiekči hárjeheaddji, Raymond Jacobsen, hovdii. Son áiccai bures ja čielggadii nannosit Guovdageainnu maŋábealde. Dađi mielde go čiekčamat joatkašuvve, de dovdui, ahte Guovdageaidnu lei mihá buoret go Áváhki. Muhto dat oallut fasttes falleheamit botkejedje čiekčama. Ovcci čiekči ožžoge dan geažil fiskes koartta, ja nuppi vuoru gaskkamuttos oaččui Guovdageain čiekči Mikal Mienna rukses koartta. Dát gal orui dego moarihuhttime ruovttu čikčiid. Sii viimmáske ja duvdiigohte spáppa eanet ja eanet gussiid šilju beallái. Moatti minuhtas ožžoge guokte moala, nu, ahte loahppaboađusin šattai 4 -1. Hárjeheaddji Isak Ole Hætta lohká ahte ruovttujoavku sáhttá šaddat ain buorebun go dál lei. Otná čiekčamiin eai sádden lunttat nu dárkilit spáppa nuppis nubbái nu, movt livčče galgan. Sáddenkválitehta ja dárkilisvuohta čiekčamiin ferte buorránit. Duopmár Mikkel Sara lei dieđusge čiekčamiin guovddážis, go attii olles ovcci fiskes ja ovtta rukses koartta. Liikká birge son dubmedettiin oalle bures, garra ja váttis čiekčamiin. ¶
Ii sámi oahppoplána geatnegahte sámegiela geavaheami. Maiddái dárogielagat sáhttet dan geavahit. Sámi oahppoplána lea heivehuvvon min guovlluide ja váldá vuhtii, ahte eai buohkat máhte sámegiela ja ahte muhtimat várra dáhttot oahppat suomagiela. Muhto orru ahte sátni »sámi» dat boktá garra dovdduid. Porsáŋggus goit dáhtošedje ođđasit gásttašit oahppoplána ja dan navdit: «Læreplan for ti-årig grunnskole, med lokal tilpasning for indre Finnmark» . Váhnemat ožžot boastu áddejumi namain. Dat lea sivvan, manne dáhtošeimmet molsut nama, muitala Geir Aarskog Porsáŋggus. ¶
–Soames guoli lean goddán, muitala luossabivdi Viggo Larsen Deanodagas. –Vuolle-Deanus gal leat goddán golgadagain, muhto guolit leat iešguđet sturrodagas. Dál leat maid ollu ruoššanjurjot vuonas ja dat baldet luosa nu, ahte luosat eai čoaggan spierrun ovtta fáro. Njuorjju lea dego gumpe boazoealus. –Vánit jáhkán, ahte dán jagi lea nu ollu luossa, einnosta deanodatlaš Viggo Larsen. Badje-Deanus maid beaggá muhtun fidnen guoli, muhto lea váttis golgadit go johka lea dulvvis. –Dán áigge in leat goddán šat nu ollu, danne go luossabivdu lea hoigaduvvon mánuin geassemánu 1. beaivái. ¶
Dál leat viimmat ihtigoahtán ođđa galbbat Deanu gieldda geaidnoguoraide. Galbbat leat oassin ođđa máđis, E-75, mii manná Roavvegiettis Várggáide. –Dán oktavuođas vel beassat bidjat sámegiel namaid, muitala Gunnar Pettersen Čáhcesullo geaidnobarggahagas. Siidu 5 ¶
Duorastaga čájehuvvo «Ut i naturen» nammasaš luondduprográmmas logibeaivásaš luossabivdomátki Kárášjoga gierragiin. Deaddil NRK TV ala ihttin eahkedis, beasat oaidnit luonddu fámuid ja seammás oahpat luossabivddu birra. ¶
Prográmmas njeallje bivdi vulget Šurbmos, mii lea nu guhkkin badjin go luossa sáhttá gorgŋet Kárášjogas. Kárášjohka golggiida Finnmárkku duoddariid máttageahčen lahka Suoma ráji. Doppe gos Kárášjohka ja Anárjohka deaivvadeaba, álgá Kárášjohka: Norgga stuorámus luossačázádat, mii oktan oalgejogaiguin lea guokteduhát kilomehtera. Dáppe goddojuvvo golmma geardde eambbo luossa go eará jogain ja deanuin, maid doppe olbmot atnet árvvus. Bivdiid gárbbisin leat gummekanuat ja gummefatnasat, mat girdet garra guoikkat ja šuvget loaččes sávvoniin. Luondu ii álo čájet buoremus beliidis. NRK Sámi Radio Johnny Edvard Kemi lea okta bivdomátkki oasseváldiin. Son váldá min fárrosis logibeaivásaš mátkái. Min Áigi finai Sámi Radios suoli geahččamin prográmma, ja roahkkadit ávžžuhat deaddilit NRK TV ala duorastaga eahket diibmu 19.35, ja návddašit čáppa ja ealla luonddugovaid, mat leat filmejuvvon badjejogas diimmá giđa. ¶
–Álggus go álgen, de in fidnen leahtu. Muhto dál gal go vahkku lean juo hárjehallan, muitala Tor Erling. Orru leamen oalle váttis bissut ceaggut dáiguin ja sáhttá leat váralaš jus gahččá? árvala mun. –Ii leat, álggos gal bártádadden, muhto in leat bávččagan. Čippiin ja gardnjiliin fertejit leahket assás liigesuojit amas bávččagit jus gahččá, máhttá Tor Erling čilget. Galggašii vel leahkit buorit náhkkegistát, son lasihastá. ¶
–FBb ii leat gal vel mearridan, makkár juohku galgá leat fylkkadikki ja sámedikki áirasiid gaskkas. Dábálaš demokráhtalaš jurddašeami vuođul lea dát dieđusge dehálaš gažaldat, muhto liikká ii nu mearrideaddji, ahte dat gáibidivččii konklušuvnnaid almmá geahčakeahttá vuđolaččat daid vuođđodieđuid, mat leat Sámi Vuoigatvuođalávdegotti čielggadeamis, árvala Mathisen. –Go lávdegottis maŋŋá go lea bargan 16-17 jagi, siskkáldasat lávdegottis leat iešguđetlágan oainnut áirrasjuogus, berrešii dát iešalddis leat doarvái buorre ágga dasa, ahte politihkalaš bellodagat geavahit áiggi geahččat duogáža dán disensii. Dahje nuppiiguin sániiguin: Mii lea dán vuđolaš vuođđomateriálas, mii dahká, ahte guovtti áirasa unnitlohku háliida bonju juogu ja 14 eará áirasa oaivvildit, ahte Sámediggi ja fylkkadiggi oažžuba seammá olu áirasiid. Politihkalaš bellodagaid geatnegasvuohta lea erenoamážit gávnnahit áššálaš ákkastallama dasa ja eará dehálaš gažaldagaide, maid čielggadeapmi guoskkaha ovdalgo dahkkojit bellodatlaš konlušuvnnat, Magnhild Mathisen cealká. ¶
Dál leat viimmat ihtigoahtán ođđa galbbat Deanu gieldda geaidnoguoraide. Galbbat leat oassin ođđa máđis, E-75, mii manná Roavvegiettis Várggáide. –Dán oktavuođas vel beassat bidjat sámegiel namaid, muitala Gunnar Pettersen Čáhcesullo geaidnobarggahagas. ¶
–Muhto lea gal maid duohta, ahte mii leat ádjánan buktit rivttes čállinvuogi báikenamain. Dál almmatge lea eanaš báikkiin Deanus mearriduvvon rivttes čállinvuohki, muitala Hansen. –Geaidnobarggahaga ággan dasa, ahte eai galggašii bidjat galbbaid sámegillii, lea ahte biilavuoddjit jorbbodit ja masset fuopmášumi vuodjimii. Ovdamearkan sis lei johtalusriekkis Kárášjogas, gos álgoáiggiid dáhpáhuvve ollu bárttit. Sin ágga lei ahte bárttit dáhpáhuvve galbbaid guovttegielalašvuođa geažil. –Gieldda bealis leat gal maid unnán ressursat bargat báikenammaáššiin, muhto dán jagi mielde galggašii rahppot virgi nuppi giellabargái vel. Dasa leat ruđat, muitala Deanu gieldda giellabargi Hartvik Hansen. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Finnmárku fylkkamánni lea sádden evttohusa gulaskuddamii, mas árvala lobálaš geatkebivdima. Liseansabivdu galgá čađahuvvot olles fylkkas, beroškeahttá suohkanrájiin. Logu man galle geatkki oažžu báhčit, galgá Luondduhálddašandirektoráhta mearridit. Gulaskuddan bistš suoidnemánu 20. beaivái. ¶
–Indiánat leat oaidnán, man láhkai bávkaladdamat čuhcet sin guovlluide, ja sii leat cuiggodan oljofitnodagaid «nuoskivuođa» . Fitnodagathan ledje lohpidan, ahte iskkadeamit eai buvtte makkárge birasvahágiid, váidala Francisco Grefa, OPIP nubbi jođiheaddji. OPIP lea ovttastus, masa gullet 240 báikkálaš quechua-servodaga Pataza-provinssas, 24 miilla davvinuortta bealde Ecudarora oaivegávpoga Quito. Quechuánat leat okta čieža indiánálbmogis, geat ellet ecuadoralaš Amazonasis. Eará álbmogat leat: achuár, cofan, huaroani, secoya, siona ja shuár. –Dát ii leat veahkaváldi dahje áitta. Viegaldoalvun sáhttá heaittihuvvot vaikko goas maŋŋá go ruđat leat máksojuvvon, muitala teknihkkár Franklin Parades. Su dolle indiána aktivisttat gitta 48 diimmu. ¶
Hálidan dás joatkit divaštallama mii guoská Beaivváš Sámi Teáhterii. Lohken stuorra beroštumiin Utsi vuosttaš kronihka, mii lei mu mielas hui miellagiddevaš ja buorre. Danne ii lean nu somá šat lohkat Brantzeg:a vástádusa, mii lei nubbi kronihkka. Ledjen duođai doaivut teáhtera bealis oažžut dássálaš vástádusa dássálaš čállosii, iige dakkár "báhččinsuodje" vástádusa, mii čađat viggá duolbmut olbmo gii lea čállán bihtá, dan sajis go divaštallat ášši mas lea sáhka. Dat lea váldosivva manne mun čálán pseudonyman dán vuoro. Ii go son suige de leat vejolaš oažžut duođalaš divaštállama dasa mas lea sáhka, namalassii Beaivváš Sámi Teáhteris, iige guorahallama olbmos gii lea čállán? Mis lea geatnegasvuohta čuovvut Beaivváš Sámi Teáhtera Hálidan álgit iežan divaštallama Beaivváš Sámi Teáhteris geardduhit jearaldaga, lehket go dii duođai sámi teáhter? Bargogiella dis han lea dárogiella, ja njunuš posišuvnnat gokčojuvvojit dážain. Ja dat vuhtto. Dat vuhtto das ahte mo Beaivváš Sámi Teáhter ráhkada teáhtera midjiide geat čohkkát ja galggašeimmet dan návddašit ja árvvoštallat. Mun in hálit dás konkrehtalaččat kommenteret ovttage bihtá, go soaittán dalle bávččagahttit rašis juolgesuorpmaid. Ii leat mu dáhttu ovttage persuvnnalaččat soardit, go orru ahte kritihkka teáhtera vuostá valdo hui persuvnnalaččat iešguđetge olbmuin geat leat leamaš mielde bihtáin. Jos BST:ii bohtet moaitagat, de sii galggaše leahket nu giitevaččat, go dát leat moaitagat mat bohtet váimmu beroštumis. Jos mii eat beroštivčče, de mii leimmet leamaš áibbas jávoheamit, ja eat ge livččii jienadit eat sáni ge. Muhto mus lea seamma stuorra geatnegasvuohta bajidit jiena go dis lea munnje ráhkadan čiŋadeamen? Dovdá go oarjemáilmmi olmmoš dan semmá geatnegasvuođa áhku veahkehit birrabassat dálu? Naba nubbin oarpmeale heajain veahkehit borramučča guossohit, nuvttá? Maid oarjemáilmmi olmmoš diehtá das ahte mo lea bajásšaddat unnitálbmogin servvodagas, mii moadde čuohte jagi juo lea geahččalan dan duolbmat buot unnimussan? Maid diehtá oarjemáilmmi olmmoš dan bákčasis go gullá ahte giella goarrána beaivvis beaivái? Ja lea go oarjemáilmmi olmmoš goassige vásihan dan ahte váhnenguovttos čiegadeaba kultuvrra dušše fal danne go gáddiba ahte soai dán lahkai nagodeaba du gáhttet vásiheames dan bakčasa maid ieža leaba gillán? Mun in leat dás geahččaleamen álggahit gillámušgilvvu, muhto mun geahččalan dan bajásčuvget ahte leat soames áššit maid okta olmmoš oarjemáilmmis ii sáhte goassige áddet, vaikko vel buot buoremus dáhtun geahččalivččiige dan dahkat, danne go son ii leat bajásšaddan daid seammá vásáhusaiguin ja birrasiin go unnitálbmot olmmoš lea. Ja dat lea das mas dás lea sáhka, iige mihkkige "vuortnuhemiid" dážain ja rivguin. Demokratiija ja preassafriddjavuohta? Hálidan vel dás bajásčuvgehit erohusa munnos Brantzeg:as. Brantzeg čállá ahte son almmuha dán bihtá demokratiija ja preassafriddjavuođa namas. Son oaivvilda ahte sus lea riekti dadjat maid dáhttu, danne go son jáhkká oarjemáilmmi prinsihpaid ala, nugo demokratiija ja preassafriddjavuođa. Dat ii leat dađe bahábut mu duohtavuohta. Demokratiija ii leat go majoritehta tyranniija minoritehta badjel. Mun gii gulan minoritehtii in boađe goassige oažžut dan friddjavuođa mii Brantzeg:as lea. Ja vaikko mo de huikkán ja fáippun, de ii boađe mus leahket preassafriddjavuohta, danne go mu oaivilat eai heive norpmaide mat leat definerejuvvon majoritehtaálbmogis. Mu oaivilat eai boađe goassige deaddiluvvot makkárge majoritehta ovddasteaddji áviissaide, danne go dat eai heive dan iešgovvii maid demokratiija majoritehta álbmot dáhttu alccesis doalahit, beroškeahttá makkár gillámušaid mun de vásihan. Ohppihii dáhtun deattuhit ahte in leat bivdimen sympatiija sápmelaččaid bealis, muhto mun dáhtun dušše ahte Brantzeg čugge gieđa eatnamiid ja iskkadišgoahtá gos son lea; namalassii Sámis. Sámi dološ vuohki lea leamašan siiddastallan ja soahpanráđđi. Dát lei ollislaš ovttajienalaš mearrideapmi, mii ollašuvai vuđolaš digaštallama bokte. Mu stuorámus sávaldat lea ahte otne ain sáhtášeimmet dáinna vuoiŋŋan doaimmahit min politihka. BST:is leat geatnegasvuođat sámi álbmogii Ja mii geat leat jurddašeaddji sápmelaččat, mis maid lea vuoigatvuohta gáibidit teáhteris ahte sii produserejit bihtáid man birra sáhttá jurddašit ja digaštallat. Go dat han lea teáhtera ulbmil, čuovvut servvodaga ja áinnas provoseret. Juo, juohke áidna bihttá mii dál produserejuvvo BST bokte, boktá digaštallama. Dušše ahte dát digaštallan juohke áidna háve boktá gažaldaga, ahte lea go BST sámi teáhter vai ii! Dat ii leat mu mielas riekta. Teáhteris lea stuorát ovddasvástádus go dát. BST lea otne min buot stuorámus kulturinstitušuvdna Sámis 9 miljuvnna ruvnnuin jahkásaččat. Olles sámi kulturráđi bušeahtta lea 5 miljuvnna ruvnnu. Dušše dat geatnegahttá BST oalle ollu sámi álbmoga ektui, muhto dađe bahábut orrut sii eanet geatnegáhtton Norgga stuorraservvodaga ektui go sámi unnitálbmoga ektui. Hálidan fas máhccat dasa ahte lea erohus dološ Beaivvážis ja dálá Beaivváš Sámi Teáhteris. Eandalii go lea sáhka das ahte gii lea teáhterhoavda. Sámi teáhterhoavddat gávdnojit! Lea oalle fuomášuhtti ahte makkár ákkaid Brantzeg geavaha sivvan, go otne ii leat sámi teáhterhoavda, muhto dáru. Lea go son duođai dutkan sámi teáhterhoavddaid historjjá, nugo ieš čuoččuha? Ii oro gal nu, go jos dan lei dahkan, de lei oaidnit ahte eai leat leamaš nu beare galle dakkára. Ja jos dál lei mannat daid olbmuiguin ságastit geat leat leamašan dákkáraš virggis, de lei várra oažžut vástádusa ahte manne otne ii gávdno sámi teáhterhoavda. Ii beana ge čáŋa dakkár sadjái gos garrasit doaruhuvvo ja rissejuvvo. Orru leamen dego teáhteris lea dakkár siskkáldas vuoigŋa, ahte doppe galgá leahket dáža jođiheaddji, ja jos fal beare lea sápmelaš, de sus galgá čielggi doadjit. Beaivváš Sámi Teáhter dárbbašivččii rievtti mielde albma birrabassama, ja bajásčuvgejumi dasa ahte maid sii áigot ja maid sii eai áiggo. Varra dalle maid gávdnet sivaid manne bargit eai biso teáhteris? Gávdnojit máŋga vuogi mo gávdnat ja virgáibidjat teáhterhoavdda, čuovokeahttá buot eará teáhteriid málliid. Go sámi teáhter han ii dárbbaš leahket kopiija eará teáhteriin. Mo jus BST omd. "headhunte" šivččii teáhterhoavdda? Lea go dat nu veadjemeahttun? Ja jearralan vel seammás manne eai gávdno sámi bagadallit? Eai suige sii ge váiloše, jos beare ohcá! Sámi teáhterbargit gávdnojit go beare ohcá! Beaivváš Sámi Teáhter doalai auditiona duvle, gosa fal bohte guokte nissona. Ja guktot leaba hárjánan lávdeovddasteaddjit, muhto ii suige sunnos ge leat goabbáge ovdal oidnon Beaivváš Sámi Teáhter lávddi alde. Manne? Ja nuorain gal ii boahtán ii oktage. Manne? Fuomášan maid ahte Brantzeg geavaha seammá ákkastallanvuogi dasa ahte manne eai gávdno sápmelaš teáhterhoavddat go teáhterhoavda geavaha dasa ahte manne eai leat eanet nissonat teáhteris, namalassii ahte dat eai gávdno. Seammás diehtit ahte rekrutteringsmokta gal ii váilo, muhto leat beare dievddut geat rekrutterejuvvojit. Lean čuvvon mielde nuoraid go sii teáhtera nektet feara gos ge, ja ferten dadjat ahte lean doppe oaidnán máŋga taleantta, namukeahtá namaid, geat ledje sáhttit šaddat čeahpes neavttárat. BST lea guhkit áigge fuikon ahte eai gávnna olbmuid, muhto mu oaivila mielde gal dat gávdnojit, go fal beare veaháš daid ohcala. Lea áibbas čielggas ahte nuoraid gaskkas ferte viežžat návccaid, geaid de dasto hárjeha. Ii sáhte vuordit ahte fáhkkestaga ihtá neavttár, gárvvisin hárjehallojuvvon stáhta teáhterskuvllas, gárvvis bálvalit BST:a. Dat lea fal beare utopiija. Mu mielas maid lea duššái geavahit searaid gáibidit sierra sámi teáhterskuvlla. Manne ii sáhte váldit moadde nuora jahkásaččat teáhterii, maid de hárjehallá iešguđetge doaimmaide? Rekrutteringspolitihkka ii doaimma Mu čuoččuhus dás lea ahte Beaivváš Sámi Teahter ferte álggahit eanet aktiivválaš rekrutteringspolitihkka, ja eandalii nissoniid ektui. Go BST gal lea duođaštan ahte sii leat čeahpit rekrutteret dievdduid gaskkas. Ii ábut čohkkát dego gonagas dievá alde ja lohkat ahte; "gal sii geat dáhttot teáhteriin bargat, bohtet min lusa" go dievá vuolde ii gávdno ii siellu ge. Ja oppanassiige de lea sápmelaččas dakkáraš vuoigŋa ahte su galgá veaháš ohcalit ja oaguhallat. De ii ábut su presset dakkáraš oarjemáilmmi forpma sisa, ja dadjat ahte "don ozat min - mii eat oza du" . Dalle lea boađus ahte ii oktage boađe teáhterii, aŋkke ii sápmelaš. Ja go doarvái guhká lea ná "ohcan" sápmelaččaid, de teáhter dolká ja álgá rekrutteret olggobeale olbmuid, ja dalle lea ággan ahte sápmelaččat eai beroš teáhteriin bargat, danne go teáhtera rekrutteringspolitihkka ii leat doaibman! Lea go veara bidjat presterenlisttu dan mađe bajás, ahte dohko ii olat oktage sápmelaš, gii ii leat bajásšaddan dakkár servodagas mii movttiidahttá ja addá vejolašvuođaid teáhteriin bargat? In dieđe boahtá go mu oaivil dás čielgasit ovdan, mun geardduhasttán vel, vai áddehaddat; Sámi teáhtera ferte ásahit sámi vuoiŋŋa ja sámi jurddašanvuogi mielde. Go dán lea dahkan de lea teáhter ollu nannoseappot, ja gierdá vel oarjemáilmmi ovddasteaddjiid ge, jus ain leaš dáhttu dakkáriidda. Háddjen ja ráđđen? Mus lea vel miella divaštallat "splitt og hersk" (háddjen ja ráđđen) vuogi, mii lea badjánan ja boastut geavahuvvon dán debáhtas. "Splitt og hersk" geavahuvvo áinnas dakkár jođiheaddji olbmos, gii čohkká makkár nu posišuvnnas, ja son áinnas dán geavaha iežas saji nannema várás. Sámi álbmot lea čuđiid jagiid mielde vásihan dán politihka, ja lea maid bures dáinna oahpásmuvvan. Liikká lea otná sámi servodagas dat politihkka ain oalle eallinaga bissumin, muhto lea varra váttis dan garvit go juo leat nu jur eallime oarjemáilmmi servvodaga alde. Lea hui dehálaš ahte buot unnit oasit álbmogis dorjot nuppi nuppi. Nu go omd. nissonovddasteaddjit dorjot sámi politihkkáriid jna. Danne lea ge omd. teáhtera bealis hui dehálaš maiddái váldit vára nissoniin, iige sin olgguštit. Go sin olggušteapmi lea ovdamearka "splitt og hersk" politihkas, maid stuorraservodat álohii viggá hoigat buot unnitlogubealušteaddjiide. Vuolgá go BST Snoasai? Beaivváš Sámi Teáhter lea davvi sámi teáhter, man váldogiella lea davvi sámegiella. Mun gal bealistan sávašivččen ahte lei sáhttit olahit maiddái Divttasvuona dahje Snoasa, BST bihtáiguin, muhto de lea ge giellaváttisvuohta. Danne lea ge mu mielas boastut bidjat sáni guovddážii sámi teáhtera ráhkadeamis, nugo teáhterhoavda Alex Scherpf lea cealkán. Eandalii jus juo leat nu stuorra giellaváttisvuođat go Brantzeg čuoččuha. Lea dehálaš geavahit dakkár váikkuhanvejolašvuođaid, mat olahit dobbelii go guhkes monologat. Dasa lei Beaivváš oalle čeahppi oktii. Go mu mielas juološii maiddái fitnat Divttasvuonas dahje Snoasas turneas. Etnalaš ráinnasvuohta? Brantzeg čállá ahte etnalaš ráinnasvuohta orru leamen gáibádus Utsi bealis. Muhto jos de geahčasta Norgga teáhterii, ii bat baicce doppe ge leat dakkár gáibádus? Omd. galle čáhppes olbmo don oainnát neaktimen dáža teáhteriin? Manne de galgá sápmelaš gii bajida jiena automáhtalaččat dubmejuvvot "ekstremistan" ja linjjáid gaskkas buohtastahttojuvvot Milosovican? Brantzeg čállá: "Muhto dáid áiggiid, juo juste daid áiggiid, lea veara čujuhit ahte lea hui bisohallamuš gaskkal dan go doarju ovtta eallinvuogi ja kultuvrra, ja go falleha fundamentalisttalaš vearjjuiguin." Mu áddejumi mielde ii leat Utsi bealis leamašan sáhka etnalaš ráinnasvuođas, muhto gielalaš buhtisvuođas, mii goittot lea norgga teáhteriin hui čielga eaktun neavttáriidda. Hálidan vel deattuhit Brantzeg:ii ahte sámi duohta vuigŋii ii leat goassige gullan olggušteapmi. Čuoččo čeavládit, Beaivváš! Lea go BST:as nu fuones iešdovdu ahte ii duostta čájehit iežas etnalaš beali? Jos dat lea juoga sámi servodagas mii dagaha ahte BST baicce dorvvasta dáža julggiidde, dan sajis go ieš čeavládit čuoččodit, manne dalle eai ráhkat teáhterbihttá das, dan sajis go čiehkádit? Orru dego ágga ahte oasit sámi kultuvrras gullet museumii, ja dat oasit eai dohkke teáhterlávddi ala. Ja jos oaidnit teáhtera oarjemáilmmi ovddasteaddjin, de mii sápmelaččat eat sáhte goassige dainna gilvalit, go mis ii leat kultuvra mii lea dakkáraš dáidaga suorggidahttán. Goittot ii teáhtera, nugo oarjemáilmmis lea ovddastuvvon. Danne bohtet álohii olggobeale ja áinnas oarjemáilmmi ovddasteaddjit vuoitit sámi ovddasteaddjiid badjel máhtu ja dáiddu dáfus, go lea sáhka sámi teáhteris. Danne ii ábut gilvalit ja geahččalit duođaštit ahte sápmelaččat maid "máhttet" teáhtera. Go dán gilvvus sápmelaš ii boađe goassege vuoitit. Ja juste danne lea ge dehálaš ahte min teáhter čuovvola min árbevieruid ja daid ala hukse máhtu ja dáiddu. Go mis maid lea muitalanárbevierru ja maiddái máŋga beali, maiguin sáhttá hukset dohkálaš teáhtera, jos ii juste numo lea vurdojuvvon govva teáhteris. Mu dieđu mielde ii leat vel ii luohti iige duollji vel kvalifiseren museumagálvun. Guktot bealit leat ain anus ealli sámi servodagas, mii ii leat vel láddan vuorkadávviriidda. Ja iige Beaivváš Sámi Teáhter dárbbaš leahket ofelaš dákkár teáhtera ođđajurddašemiin. Gal suige máilmmis gávdnojit eará sajit gos sáhttá oahppat álgoálbmotteáhtera birra, earet go oarjemáilmmi birrasiin numo London, vai maid? Dat lea fal beare dáhtu ja beroštumi duohken dákkár birrasiid ohcalit ja gávdnat. Máŋggas leat duođaštan, ja eandalii dáidaga bealis, ahte sáhttá čájehit čehppodaga, muhto dát hárve dáhpáhuvvá daid premissaid alde maid oarjemáilbmi lea láhčán. Dáidda ohcá ja gávdná ođđa čájáhallanvugiid maiguin leat stuorra vejolašvuođat ja mat gal baicce sáhttet olahit dobbelii go Osloi. Maid teáhter áigu, fertejit teáhtera bealis mearridit ja dasto dohko huksegoahtit geainnu. Vai seammat dal lea áigi guorragoahtit savvon bálgáid, Beaivváš Sámi Teáhter? ¶
Meksiko presideanta, Zedillo, ja su guatemalalaš bargoskibir, Arzu, leaba dál loahpaheamen barggu máhcahit dan 45 duhát olbmo, geat Guatemala varra, siskkáldas riiddus báhtaredje. ¶
Vaikko vuoittáhallan lea heittot álguráidočiekčamiidda, de lei dát čiekčan Nordlys hárjeheaddji mielas buorre čiekčan. Sis ledje doarvái vejolašvuođat nahkehit spáppa fierbmái, muhto spábba ii mannan ovddas 16 ja 20 mehtara siskkobealde. –Fallehančikčiide šadde garra vuordámušat nagodit moala oažžut. Dát vuordámušat sáhttet hehtten fallehančiekčiid nagodit čievččastit spáppa mollii, čilge Lindseth. Lindseth lohká iežaset fertet buorebut hárjehallat jođihit spáppa 16 mehtara siskkobealde, ja hárjehallat báhčigoahtit dan siskkobealde. Nordlysas leat buorit skuohttarat, mii dovdo go eai leat fárus čiekčamiin. –Dovdui bures ahte Øyvind Paulen váilui čiekčamis, lohká Lindseth. ¶
Xavier muitala ahte Kataluniijagiela árvu álbmogis lea sakka loktanan maŋemus jagiid. Franco-áiggi lei stuorát árvu hupmat Espánjjagiela go Kataluniijagiela. Espánjjagiela atne riggáid giellan, danin go eiseválddiid dan hupme, ja Kataluniijagiella ges lei bargiid giella. Dál lea dilli áibbas rievdan. Návccat leat biddjon gáhtten dihte giela ja kultuvrra. Mánát fas ohppet Kataluniijagiela skuvllain, ja giella lea šaddan "státus-giellan" maiddái riggáid gaskkas. Čielga mearkan dása lea ahte sisafárrejeddjit maid leat oahppagoahtán Kataluniijagiela. Franco-áiggi eai atnan giela dárbbašlažžan, go ii lean goitge almmolaš. Dál oidnet maiddái sii giela anolažžan go hálidit šaddat oassin Kataluniijas. Sihke sisafárrejeaddjit eará guovlluin Espánjjas, ja olgoriikka sisafárrejeaddjit atnet dehálažžan šaddat oassin kultuvrras mas lea leamaš stuora ovdaneapmi maŋemus jagiid. Earet eará 1992 olympiijagilvvut Barcelonas duođaštedje dán ovdáneami. ¶
–Mun lean guovttegielat, muitala Xavier. Eanaš Kataluniijalaččat leat oahppan sihke Espánjjagiela ja Kataluniijagiela skuvllas. Bealli oahpahusas lea goappage gillii, ja olbmot šaddet nu guovttegielagat. Kataluniijagiella lea muhtinlagan seagohus Frankriika-, Italia-, ja Espánjjagielain, muhto adno sierra giellan. –Mun humán gal goappašiid gielaid, muhto jurddašan ja niegadan Kataluniijagillii. Dál ii dárbbaš Xavier šat dušše niegadit Kataluniijagillii. Gielas lea dál dan mađe stuora árvu iežas ruovttugávpogis, Barcelonas, ahte sáhtta roahkkadit čevllohallat dainna. ¶
Anne Lajla Utsis lei kronihkka Min Áiggis (19.03.99) bajilčállágiin «Beaivváš hovkkiidan ja čielggehuvvon?» Kronihkas boahtá ovdan dorvvohisvuohta ja maiddái beroštupmi sámi álbmoga áidna stáhtadoarjjat teáhterii. Muhto de gal ferte hui buriin dáhtuin lohkat : Son váldá ovdan teáhtera giela-, repertoara- ja bargiid geavahusa, ulbmiliid vuođul mat Teáhteris ledje 1983:s. Utsi kritisere mihá árpmuheamet. Son ráhkada háddjen ja ráđđen (splitt og hersk) dilálašvuođa sápmelaččaid ja sin geat eai leat sápmelaččat gaskii, sii geat barget Beaivvážis ja muđui. Dat boahtá čielgasit ovdan su moaitámušain dálá teáhterhoavdda Alex Scherpf:a repertoara ja bargiidpolitihkkii. Utsi orro gáibideame čearddalaš ráinnasvuođa ja árbevirolaš teáhterbihtáid. Utsi čállosis, sihke čielgasit ja linjjáid gaskkas, sáhtta lohkat ahte su mielas leat dáččat ja ollu earát geat eai leat sápmelaččat stálut, geat leat váralaččat sámi kultuvrii ja sámi árbevieruide. Mu mielas son bargá stuorra boastuvuođa go identifisere buot dáiddáriid geat eai leat sápmelaččat, stuorraservodaga ovddasteddjiiguin. Utsi jáhkká vissa maid ahte jus seailluhivččii árbevieru bohtala sisa - ja gorke čavga, de gáhtte sámi kultuvrra ja árbevieru buoremusat. Die lea dakkár kulturoaidnu mii buot eará oktavuođain, maiddái Sámis, gullá museai, ja teáhter ii leat, nugo diehtit, musea. Jearaldat lea: Movt ávkkuha teáhtera otná dillái go geavaha háddjen ja ráđđen politihka? Ja movt ávkkuha sámi álbmoga ahte sis lea nisson-ovddasteaddji mii ná garrasit deattuha kulturpolitihkka dakkár čearddalaš olgguštanvuoiŋŋain? Go mii diehtit ahte stuorra oassi teáhtera gehččiin - sámi álbmot - eai máhte čállit eaige hupmat sámegiela - ja ahte suopmanerehusat sámegielas leat ollu ja váddásat - de diehtit maiddai ahte Anne Lajla Utsi ii sáhte leat njunuš álbmogii gean ovddasta dás. Ja dan berrešii várra deattuhit - danne dát čálus. ¶
Lea goitge hirpmástuhtti movt Utsi botnjá Stáloburssa šuokŋaráhkademiid dáčča álbmotmusihkkan. Orro leame dego son guldala čearddalaš bealjetelefuvnnaiguin , sihke dego guldala musihka ja go «guorahallá» Beaivváža. Son bealjehuvvaladdá sihke politihikalaš ja kultuvrralaš molsašuvvamiidda. Sámi álbmogis lea historjá mii dahká kultuvrra hui ráššin, ja de leage dehálaš leahket gozuid alde, ja bures dovdat iežas váikkuhanvejolašvuođaid nannen dihte sihke eallinlági, giela ja kultuvrra. Muhto daid áiggiid, juo juste daid áiggiid, lea veara čujuhit ahte lea hui bisohallamuš gaskkal dan go doarju ovtta eallinvuogi ja kultuvrra, ja go falleha fundamentalisttalaš vearjjuiguin. Ii oktage hálit oaidnit bohtosiid dan maŋibus. Teáhter berre ain bissut ealli ja doaimmalaš ovddasteaddjin sámi identitehtii. Dehálaš politihkalaš mearrádusat fertejit dahkkojuvvot, ovdal go ovdánan/šaddan vejolašvuođat leat sihkarasttojuvvon. Ja dassážii gal soaitá leat jierpmálaš dahku ahte ii ráhkat beare ollu vašálašgovaid go Beaivváža birra lea sáhka. Sámás: Britt Inga Vars ja Brita Triumf ¶
Namma: Nils Joavnna Nango Ahki: 51 Áigeguovdil: Jođiheaddji Møre ja Romsdala sámi searvvis Orru: Moldes. Orron doppe 11 jagi. Bargu: Vuođđoskuvlla oahpaheaddji. Eret: Váhnemat eret Mázes. Ieš bajásšaddan Fielvuonas Álttás. Orui Álttás ovdalgo fárrii Moldii. Náitalan. Golbma máná. 22, 20 ja 17 jahkásaččat. ¶
IPS-Roma: Italia erenoamáš veahkkeprošeakta ovdánahttinriikkain, lea doarjut riikka kulturárbbi divvuma dahje fas huksema. Badjel 420 miljon ruvnnu leat várrejuvvon justa dákkár veahkái, ja sullii 32 miljon ruvnnu fas studieprošeavttaide máddin. Italia veahkeha Guatemala fas ásahit Antigua gávpoga ja ovttasbargá brasilalaš eiseválddiin Amazonas birra lohkat. ¶
Guatemala eiseválddit šiitet ¶
IPS-Guatemala gávpot: Dokumeanta mii válddahallá leat illastan ja goddán 182 olbmo, almmuhuvvui mannan vahkus. Dál čuoččuha suodjalusministtar ahte dieđut leat boastut. ¶
–Utsi bargui gullá jođihit prošeavtta, mii galgá válbmet davviriikkalaš sámeradiokanála maŋemustá jagis 2003. Boahtte čavčča juo lea áigumuš álggahit geahččalansáddagiid, mat galget gullot riikkarájiid rastá. Dán muitala Ruoŧa Sámeradiohoavda Nils Henrik Sikku preassadieđáhusastis. ¶
–Sápmelaččain lea liika stuorá geatnegasvuohta jápmit sápmelažžan, go eallit sápmelažžan. Dan dieđiha prošeaktajođiheaddji Ristenrávna Magga, gii muitala ahte Suoma beal sámegielddain eai leat sámegielat dearvvašvuođa- ja sosialfálaldagat. ¶
Raporta muitala olmmošgoddimis ¶
IPS-Washington: Guatemala jábminskavdronat merko olmmošgoddimiid. Girjjis leat oaffariin bienalaš válddahallamat ja govat. 53 siidosaš girji almmuhuvvui ja lea 1983-85 áigodagas, Oscar Mejia Victoria stivrejumi áiggi. ¶
Audun Lona muitala iežas deaivvadan Eli Skogerbø:ain UNESCO semináras čakčamánus diibmá. Go gulai ahte Sámi mediaplánabargu álggahuvvo, de válddii Lona oktavuođa Skogerbø:ain jearrat sus beroštivččiigo dán barggus. ¶
–Son logai «juo dieđusge» , muitala Lona. Dasto sáddii Lona evttohusa Sámedikki presidentii, ahte Skogerbø livččii rivttes olmmoš dán bargui. –Mus ledje áibbas rehálaš áigumušat, lohká Lona. Su mielas eai leat Sámis fágačeahpes olbmot, geat sáhttet dánlágan barggu dahkat. Lona maid jáhkká ahte eiseválddit livčče lehkkon ruhtaseahka, jos muhtin olggobealde Sámi servodaga čielggadivččii sámi mediaid dili. ¶
Lona biehttala muitaleames makkár oktavuohta sus lea dán olbmui maid evttohii bargui. –In dieđe dan birra maidege, lohká Lona go Min Áigi jearrá: «Leago Skogerbø du moarsi?» –Inge háliit iežan priváhta eallimis muitalit maidege. Dat ii gula Min Áigái, iige earáide. Dat ii leat almmolaš ášši. Skogerbø maid hirpmástuvvá gažaldahkii, ja vástida sullii seammáláhkai. ¶
–Ean lean oba vuolage váldán, muitala Ellen Risten fearanis birra, mii lea surgehan sudno hui sakka. –Máŋgii finai seammá almmái min beavddi luhtte. Ean ádden su álggus albmaláhkai, danin go lei nu alla musihkka ja riedja. Muhto liikká bahkkii munno lusa. –De loahpas bahkkii báldii, deškkii ruđa beavddi ala ja čujuhii uvssa guvlui. Dalle áddiime maid son oaivvildii. ¶
Ráfišiehtadallamat gaskanDas rájes go EZLN lea ođđajagi 1994 rájes álggahuvvon ja soahtan soahteveaga vuostá, lea luonddureserváhtas leamaš eahpesihkkaris vearjobisseheapmi oktan 40 duhát soalddáhiin, geat birastahttet stuimmálaččaid sin báhtaranguovlluin juŋgelis lahka Guatemala rájá. Ráfišiehtadallamat báhce gaskan 1996:s. Soahteveahka, mii ráhkada luottaid ja hukse ođđa gozihanbáikkiid, bivdá dierbet njoamuhasaid, ábegáhtuid ja eará náhkkeealliid, cealká lacandona-indiánaid hálli. ¶
Jus de guorahallat iežamet ja lohkat maid dutkan muitala min láhttemis skandinavalaš turistan lieggariikkain. Turismahivvodaga lassáneamis ja viidáneamis 60-jagiin leat lieggeriikamátkkit, 1987-92 dutkanávdnasiid mielde, nuppástuvvon leat sieiva kulturmihtus turistan, ja šaddan sieiva fuorra- ja sexmátkkiide, mas davvi nissoniid beallái eanemus fuomášupmi giddejuvvo, dákkár eahpidahtti turismmas. Jus galggaš dulkot áigeguovdilis ja duođalaš nissondutki dieđuid máŋgga báikkálaš "beaivvášgáttiin" (loga sex-gáttiin), de dát govvejuvvo issoras furrošemiin, gos "gádde-gigoloat" ja eará ruskaolbmot birostit nu olu go gerget sin báikkálaš nissonássiiguin, ja man boađus lea earráneapmi ja veahkaváldin. Davviriikkaid nissonat, čállá dát duostilis nissondutki váldofágabarggustis, dihtet bures man funet sii láhttejit, báikkálaš nissoniid irggiid ja isidiid ektui, ja main lunddolaš boađus lea bearrašiid earráneamit. Muhto nuorat ja náitalanheađis ja náitalan davviriikkalaš nissonat, eai beroš veahášge earránemiin maid dagahit, go dát ii šat gula sidjiide go vulget fas ruoktot Norgii ja sin irggiide, elošteaddjiide ja isidiidda geat eai dieđe das maidige. Dušše muittuhan ahte leat vuot lahkonišgoahtán Lieggamátke-áiggi. ¶
Seamma eahpidahtti "turisttat" leat maŋimus jagiid sivahallan ruoššaid fuorrán ja juhkkin, ja ahte ruoššanissonat mahkáš galggašedje leat jurddašan bahkket norgga ja suoma ruovttuide ja isidiidda, ja áinnas min ráhkis ruovtturiikii Norgii dahje Supmii, masa nu bures liikot. Buot duođalaš norgga ja davviriikkalaš lieggariikadutkan min lieggariikamátkkiin, muitala ahte duohtavuohta lea nuppeláhkai. Mii dat baicce, davviriikkaid turisttat, geat boltasat chartergirdiin, baldit duháhiid ássiid ruovttuid Mátta-Eurohpas. Vodkaturisttaid gohčodit min. Gažaldat vel báhcá: Goas Mátta-Eurohpa gidde rájáid dahje ainjuo álggaha garra duollomearrádusain davviriikkalaš lieggariikaturisttaide, ja dán láhkai sihkkarastá iežas ássiid bilidemiid ja sávakeahtes servodatovdáneami maid vodkaturisttat ovddastit? Nils Anti, Romsa/Oulu Sámás: Min Áigi ¶
Nie cealká Sáráhkká Sámi nissonorganisašuvnna báikkálaš searvi Kárášjogas. –Mii ávžžuhit olbmuid heaitit mannamis VM-kroai Kárášjogas. VM-kroa lea maŋimuš áiggiid máŋgii lágidan strippeshowa ja sisbivttasshowa, ja leat nugo mii diehtit ain eanet dákkáriid plánemin, muitala searvi. Dán lágan showat leat Sáráhká oainnu mielde dohkálažžan dahkamin fuorragávppašeami, mii lea šaddamin stuorát ja stuorát servodatváttisvuohtan Kárášjogas ge, lassin dasa ahte leat mielde ovddideamin sogabeliid ja sexa gávpegálvun. Showat leat mielde nannemin miellaguottuid maid mielde nissoniid sáhttá oastit. Sáráhkká lohká miessemánu 19. beaivvi ávžžuhan Per Grønnvoll VM-kroas heaitit čájeheamis eanet showaid. Grønvoll biehttalii doahttaleames ávžžuhusa ja danne cealká searvi čuvvovaččat. –Danne - nuorra ja boares nissonat ja albmát Kárášjogas, allot divtte dákkár doaimmaid nuoskkidit min birrasa! Allot mana šat VM-kroai! ¶
"DGT-Deatnu 99" lea vuosttažettiin jurddašuvvon almmolaš politihkalaš ja almmolaš hálddahussii gulahallanforuman, movt čoavdit sin gaskaneaset teknologiija hástalusaid. Earret eará lea earenoamážit geahčaduvvon movt heivehit sámi diehtojuohkinteknologiija almmolaš diehtojuohkimii, ja movt ásahit bistevaš bargosajiid dáid hástalusain. –Dan dihte háliidan cuggodit Sámedikki go ii leat dieđihan iežas konferánsii. Oppalohkái lea unnán beroštupmi leamaš Sis-Finnmárkkus. Fylkagielddas eai ge leat dieđihan eambbo go moattis, ja fylkamánni bargiin dušše okta. Dát lea beare unnán beroštupmi go justa dát orgánat lea badjel jagi ohcalan dákkár DJ-konferánssa, lohká Hovden, gii geahččala dieđihanáiggi maŋidit maŋŋelii beassážiid dainna sávaldagain ahte dalle dieđihit eambbosat. Sámedikki bealis galget maŋŋel beassážiid árvvoštallat servet go konferánsii, dieđiha vuosttaškonsuleanta Nils Ingvald Somby. ¶
Lujávrelaš Jakov Juškov geargá dán giđa universitehtas Biehtáris. Doppe son lea váldán alit oahppu alit hálddašansuorggis. Dán lassin lea son lohkan ránskagiela ja dál son lea ožžon saji Ránskkas váldit geavatlaš oahpu gielas. Ránska stáhta lea dáhkidan sutnje sihke ássansaji ja borramuša. Jakovis lea goitge veadjemeahttun beassat Ránskii gessemánu 22. beaivve girdis, go sus váilot mátkeruđat. Mátki Biehtáris Ránskii máksá 400 dollara ovdán ruoktut ja son ohcala Min Áiggi bokte olbmuid dahje ásahusaid geat sáhtásivčče su veahkehit. ¶
II BALA: Guovdageainnu Falástallan Searvi, dá John Einar Eira bokte, ii bala lágidit Sámi Cup, vaikko leat Sámi stuorámus čiekčamat. ¶
GFS ii bala ¶
GFS lágidii ovddit jagi maid Sámi Cup čiekčamiid. Dál sávvá John Einar Eira ja Guovdageainnu Falástallan Searvi fas beassat lágidit sámi stuorámus čiekčamiid. Ja guovdageaindulaččat eai bala lágideami sturrodagas. –Ii dat leat goit mihkkege miidjiide, lohká John Einar Eira. –Mii leat nu ollu diekkáraččaid lágidan. Ovddit jagi lei veaháš váttisvuohtan ahte Guovdageainnus ii lean go okta šillju. Muhto dál leat Guovdageainnus guokte spábbačiekčanšillju bálddalagaid - nubbi rássešillju ja nubbi dáhkonrássešillju. GFS sávvá ahte goappašat šiljut sáhtale geavahuvvot boahtte geasi. ¶
Muhto SVL hálida goitge vuordit eambbo ohcamiid. Brita Triumf muitala ahte jus eará guovllus boahtá ohcan, de dat manná Guovdageainnu ohcama ovdalii. Son ii gal muital maid SVL bargá, jus dattege ii boađe eará ohcan. Mii goitge lea čielggas, lea ahte dán rádjai ii leat boahtán eará ohcan, ja Guovdageainnu Falástallan Searvvis lea dan dihte buorre doaivva oažžut lágideami. Ja John Einar Eira imaštallá jus SVL ii juollut Guovdageidnui lágideami, jus sin ohcan gártá áidna ohccin. Son oaivvilda ahte Guovdageaidnu galga beassat lágidit Sámi Cup, vaikko dát čiekčamat ledje Guovdageainnus ovddit jagi nai. –Orru veahaš ártet, jus eat oačču dan. Deanu Searat goit lea beassan maŋŋálagaid lágidit Sámi Cup. ¶
Stáhtačálli Bjørn Solbakken muitala Justisdepartemeantta láhkaossodaga gieđahallat Sámi vuoigatvuođa ášši ráđđehusa beales. –Láhkaossodat manná vuos buot evttohusaid ja gulaskuddancealkámušaid čađa. Dasto eará departemeanttat besset buktit oaivviliiddiset. –Dihto áigodagas šaddá maid stáhtačálliid lávdegoddi gieđahallat ášši. Dasto ráđđehus dáidá fertet dađistaga mearridit iešguđetge gažaldagaid, ovdalgo ovddida ášši Stuorradiggái, Solbakken čilge. ¶
Gielddadálus leat suoládan dihtorrustegiid, ii lean ikte vuos čielggas man stuorra árvvu ovddas. Ráđđealmmái Jan Terje Nedrejord muitala suollagat leat maiddái fitnan su kántuvrras. Doppe ja eará kántuvrrain leat gáikon skuffaid, ja Nedrejord arvala sin leat leamaš ruđaid maŋis. Suollagat leat gáikon gielddadálu uvssa rabas, skuvllas leat fas cuvken glásaid. Doppe leat fas olu bilidan. Kárášjoga leansmánne Svein Hanssen lohká iežas návdit gean/geaid leat vearredagu duohken. Muhto ii háliit duođe eanet muitalit go ahte sii leat dutkamin ášši. ¶
DEATNU: Luossabivdu lea álgán buorebut dán geasis diimmá ektui. Luossa ii goitge leat vel juksan oastiid. Vuolle-Deanus leat buot golgadeaddjit vuohttán luosa, muhto vuosttas guolit mannet iežaset geavahussii. Deatnu lea maid cohkon ja lea dál dábálaš dásis áiggi ektui, mii buorida bivdovejolašvuođaid. –Mii leat dán rádjai oastán moadde čuohte kilo vuotnaluosa. Johkaluossa ii leat vel deavdigoahtán galmmihanlanjaid, muitala Erling Holberg Aage Pedersen fitnodagas Deanus. Vuolle-Geavgŋás leat vuosttas luosat gessojuvvon gáddái. –Dáppe leat goddán luosaid. Dan duođašta dat go sii buktet luosaid jo midjiide. Leat geassán vuoggaguliid geavgŋás ja fierpmástallit leat beassan maid luosa borrat, almmuha Inger Länsman Tenon Luonnontuottees Boratbokcás. ¶
–Eat leat searvan Guovdageainnu beassášmárkana lágidemiide, eará ládje go ahte geavahit rusttegiid ovttas, nu go visttii, lávddi ja čuovggaid. Dát hálbuda min buvttademiid, čilge Scherpf. Dan dihte ii loga teáhterhoavda moktege vuoruhit Guovdageainnu ovdalii Kárášjoga beassášmárkaniid áiggi. Kárášjoga gieldda ovdanáhttinhoavda Hilda Vuolab čilge mannan čavčča teáhtera váldán telefunoktavuođa singuin, ja son bivddii formalalaččat buktit dieđuid teáhtera áigumusaid beassážiidda: –Dalle lohpiduvvui teáhtera bealis ahte galge váldit fas oktavuođa minguin. Jos teáhter ii sáhte duođaštit leatgo leamaš oktavuođas minguin, de in dohkket ahte teáhter vikkaha min nala siva, ahte mii eat leat fuollan teahtera Kárášjohkii. Dien gohčodan čáhppes gielisin, lohka Vuolab. ¶
MEGA rabai iežas varasgálvoossodaga logi mánu áigge, ja hoavda Vidar Gusdal lea oalle duhtavaš go dál juo lea fidnen meašttirgalbba. Son maid doaivu iežas vuovdit dál vel eanet varas guliid ja bierggu. –Lea garra gilvu Suoma beale buvddaiguin, muhto mii vuovdit liikká bures. Lea oainnat nu ahte bohtet Suoma bealde deikke oastit guliid. Varasgálvohoavda Niclas Lilja fas muitala kunddáriid leat váldán fálaldaga bures vuostá. –Orrotgo olbmot oaivvildeamen ahte dus leat doarvái gálvvut? –Nja-a. Lea masá eanet go maid sii dustet geahččalit. ¶
–Buot luondduealáhusaid dilit mannet álo bajás vulos. Ja juste dál lea boazodoallu gobis, čuoččuha Iskon Máhte Áilu ja oaivvilda dán lea áibbas lunddolažžan. –Šaddá boastut go huiket ahte dál lea boazodoalus heahti, go rievtti mielde ii leat go heajos áigi. Son lea maid hirpmástuvvan go Finnmark Dagblad aviisa guovvamánu 12. beaivvi čállá ahte Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkanrája nala leat ferten bidjat politiijáveagaid. –Dát áibbas boastut govve boazodoalu. Sii geat dovdet duohta dilli, gal várra dušše boagustit dás, go dihtet ahte lea áibbas boastut. Boazosápmelaččat berrele várra reageret, muhto mii leat nu hárjánan dákkáriidda, lohká Iskon Máhte Áilu - gii maiddái lea hirpmástuvvan go politiiját mannet mediaide dákkariiguin. ¶
Bihttá váldá ovdan dálá servodatváttisvuođaid. Máŋggas maid buohtastahttet bihtá 1852 Guovdageainnu stuimmiiguin. Alex Scherpf ii goitge bala suohtastallat váivves áššiiguin. –Ferte ipmirdit ahte eat geahččal duohtavuođa govvidit, muhto máinnastit, cealká Scherpf. Okta ulbmil filmmain lea baicca leaikkastallat virgeolbmuiguin ja alla hearráiguin, geat áiggiid čađa leat dulbmon sápmelaččaid. Nu ahte filmmas lea ulbmil, iige leat dušše suohttasa dihte. ¶
–Midjiide lea hui dehálaš ja erenoamáš, go čatnat álo giela báikkálaš kultuvrii. Okta oassi lea vuotnaguolásteami sánit, muitala Lene Antonsen. Su máttut leat Gáivuonas. Maŋŋá go olles olmmožin oahpai sámegiela, lea son fárren «ruoktot» , ja jođiha dehálaš oasi guovllu giellaealáskahttimis. –Giellaguovddážis leat guokte váldodoaimma. Galgat nannet sámegiela geavaheami juohke fálaldaga bokte. Nubbi doaibma lea giela dokumenteren. Čoaggit sániid, vurket ja čájehit daid. Seainnis oidnojit ovdamearkkat. Guolásteami sánit leat boahtán oidnosii. ¶
Báikkálaš giela ovdáneapmi lea dehálaš oassi kurssain ja ealáskahttinstrategiijas. Giellabargit geavahitge olu návccaid ráhkadit oahppoávdnasiid Gáivuona suopmanis. –Viehka dehálaš lea ahte sámegiella lea min giella. Álggus ledje buot oahppoávdnasat Guovdageainnu ja Kárášjoga birra. Dáppe olbmuide lea dehálaš ahte oahppoávdnasat lea báikkálaš dilis. Kurssaide lea buorre beroštupmi. Seammá lea leamaš Sámi allaskuvlla gáiddusoahpu fálaldahkiige. –Maŋŋá go Sámi allaskuvla fállagođii sámegiela dáppe, de lea árvu loktanan ja ollugat fidnen gelbbolašvuođa sámegielas, muitala Lene Antonsen. ¶
SÁPMI: Dán gease leat Lujávrri geassemárkanat sirdojuvvon geassemánu 12. -13. beaivái. Geassemárkanat sirdojuvvojit suoidnemánus geassemánnui danin go Lujávri ávvuda seammás iežas riegádanbeaivve. Hálddahus árvala ovttastahtton Lujávrre 425 jagi beaivi oktan geassemárkaniin oažžut eanet olbmuid čoahkkanit miehtá Sámi Lujávrre ávvubeivvide. ¶
–Áibbas hárve bohtet sámegillii čállon áššit suohkanstivrii ja ovdagoddái, muitala suohkana giellabargi Maja Hætta. Dattetge ii atte dát čállingiela dilis ollislaš gova. –Dábálaččabut lea ahte áššemeannudeaddjit ieža leat čállán sámegillii áššiid mat galget váldolávdegottiide, muitala Hætta. Ovdamearkka dihte doaibmá ieš skuvlaossodat guovtti gillii. Suohkankássas ja ealáhuskantuvrrasge čállet bargit olu sámegillii. –Ossodagatge main lea olu oktavuohta ássiiguin, fuomášuhttá giellabargi Maja Hætta. ¶
Visot maid čállet sámegillii suohkanii vástidit suohkana dábálaš bargit ieža sámegillii. –Dearvvašvuođa- ja sosiálsuorggis ja doavtterbálvalusas maiddái bohtet áibbas unnán deikke jorgaleapmái. Ležžetgo nu ollugat geat čállet dáidda, in dieđe. Jáhkán baicce ahte olbmot eanet fitnet doppe. Hætta ii loga iežas mielas leat earágo teknihka atnit áššemeannudangálggaid sámegillii. Son vel árvala ahte olbmot atnit váttisin čállit sámegillii, daningo eai beasa mohkásaddat seammáláhkai go dárogillii. –Sámegillii lea goaivu goaivu, iige rogganveahkkeneavvu. ¶
Sara Sokkis lea fas vuođđofága sámegielas, muhto čállá eanemusat dárogiela suohkana ealáhuskantuvrras. –Dárogiela lea hui álki čállit. Dajaldagat leat juo. Sámegiela váldá eanet áiggi. Muhto jos oaččun ohcama sámegillii, de meannudan maiddái sámegillii. Sámegielat ohcamušaid mearri dáidá muitalit juoidá álbmoga čállingiel máhtuinge. –200 áššis jagis eai leat go vihtta ohcama sámegillii, muitala Sara Sokki. Leago sámi hálddahusgiella váttis? –Dat dat leage. Go ohcan lea dárogillii, de lea váttis meanddudit ášši sámegillii, daningo ohcan lea vuođđun ja das mii váldit daid sániid maid geavahit. Muhto go lea ráhkkaneamen ášši politihkalaš lávdegoddái, de jorgalan maid áššiid ieš. ¶
Tøffa rádio lei duhkorasrádio plastihkas, mas ledje olu cooles ivnni ja feikamikrofovdna vel, masa min čivggat lávejedje lávlut "I am a Sami Boy" justa dego karaokes de flohtta beibssaide ja muitaladdat goike vitssaid ja beundret iežamet báška alit sveissa ja tøffa solbrilláid speadjala ovddas. Coola, heah? Okta suola, vai ledjego olles heaššli jeaŋŋa suollagat, lea ikte snihkin uksaráigge sisa justa dallego mii leimmet dievva njálmmiid tuggemin eatni njuvdán njálgga láibevajahasaid, main lei Nugatti vel alde, ja šluhkemin liegga kákao stålter mosas ja funderemin galle sáni mii dán háve kláret huikkádit Kákaosa ievttá sáddagis discomusihka gaskkas. Ja de lea dan botta duot suola čivga, vai ledjego en helt gjeng, livkkihan min sealggeduoge ja freahkka tiŋggat iežaset duolva gaccaiguin duhkoraddan doppe min liegga stoahkanlanjas, man mii gohčodit studion, mealgat ovdalgo lea olles fárttas stihkken ja vahágis dohppen fárrui ivdnás duhkorasrádio, mii lea measta dego albma sámerádio lea tøffa rádio, nuhan leage. Min Márkana bultišeaffa Hánsin, geas lea olu tøffaset uniforbma ja politigahpir go Kautošeriffas, lohká iežaset odne Barne-TV áigge ohcat dan tøffa rádio, nuhan leage, vai min čivggat fas besset stoahkat Kákaosa ja čuojahit VGs Topp 40 ja veahá vel "I am a Sámi Boy" iežamet beibssaide. Sáddes tektsmelliŋŋa jus gulat dahje oainnát gosge min tøffa rádio. Oainnat, jus mii gávdnat dan fas, de beasat fas hui alla discomusihkkii vrikket ja gullat go huikit ja rohkut tøffa Karaokasis. Mun gal gullen ovtta máná, son ii gávdnan goassege iežas tøffa rádio, son gal čieeeeeruuuui. ¶
SÁPMI: Sámediggepresideantta ja Davvi-Trøndelága fylkkasátnejođiheaddji gaskašas čoahkkin dollui duorastaga guovvamánu 4. beaivve. Sámedikki presideantta Sven-Roald Nystø muitala iežas bures gulahallan fylkkasátnejođiheaddji Merethe Storødegård:ain sámi áššiid hárrái. –Mii ságastalaimet boazodoalu, boraspireváttisvuođaid, joatkaoahpahusa birra máttasápmelaččaide, máttasámegiela dili birra, Snoasa sámi kultturguovddáža birra ja sierra máttasámi doaibmaplána ja Davvi-Trøndelága fylkkaplána birra. Fylkkagielddas lea positiivvalaš oaidnu sámi áššiide. Lea stuorra hástalussan sihke fylkkagildii ja Sámediggái boahtteáiggis nagodit ovttastahttit sámi áššiid barggu rastá fylkkarájiid, viiddis máttasámi guovllus, dadjá Sámedikki presideantta Sven-Roald Nystø. ¶
Tøffa rádio lei duhkorasrádio plastihkas, mas ledje olu cooles ivnni ja bigges feikamikrofovdna vel, masa min søøhta mánnáriebut lávejedje lávlut "I am a Sámi Boy" measta dego karaokes de flohtta beibssaide ja muitaladdat goike vitssaid ja beundret iežamet báška alit sveissa ja tøffa solbrilláid speadjala ovddas. Coola, heah? Okta suola, vai ledjego olles heaššlig buncha suollagat, lea ikte snihkin uksaráigge sisa aiddo dallego mii leimmet dievva njálmmiid tuggemin eatni njuvdán njálgga láibevajahasaid, main lei Nugatti vel alde, ja šlurpemin liegga kákao stålter mosas ja funderemin galle sáni mii dán háve kláret huikkádit Kákaosa ievttá sáddagis discomusihka gaskkas. Ja de lea dan botta duot fasttes suola, vai ledjego en helt gjeng, livkkihan min sealggeduoge ja freahkka tiŋggat iežaset duolva gaccaiguin duhkoraddan doppe min liegga stoahkanlanjas, man mii gohčodit studion, mealgat ovdalgo lea olles fárttas stihkken ja vahágis dohppen fárrui ivdnás duhkorasrádio, mii lea measta dego albma sámerádio lea tøffa rádio, nuhan leage. Min Márkana bultišeaffa Hánsin, geas lea olu tøffaset uniforbma ja politigahpir go Kautošeriffas, lohká iežaset odne Barne-TV áigge ohcat dan tøffa rádio, nuhan leage, vai min søøhta mánnáriebut fas besset stoahkat Kákaosa ja čuojahit VGs Topp 40 ja veahá vel "I am a Sámi Boy" iežamet beibssaide. Sáddes tektsmelliŋŋa jus gulat dahje oainnát gosge min tøffa rádio. Oainnat, jus mii gávdnat dan fas, de beasat fas hui alla discomusihkkii vrikket ja dánset ja gullat go huikit ja rohkut tøffa Karaokasis. Mun gal gullen ovtta máná, son ii gávdnan goassege iežas tøffa rádio, son gal čieeeeeruuuui. ¶
OHCEJOHKA: Ohcejoga searvegottis lea válljejuvvon ođđa girkostivra 1999-2002 áigodahkii. Girkostivrii besse vuosttas listtus: Guttorm Piera, Paltto Samuel, Laiti Selma, Laiti Marjut, Guttorm Elli, Guttorm Kirsti ja Guttorm Elsa. Nuppi listtus: Guttorm Väinö, Aikio Riitta, Halonen Tarja, Nuorgam Anna-Liisa, Saijets Sulo, Länsman Tarja, Alaraudanjoki Arja ja Somby Sirpa. Sátnejođiheaddjin válljejuvvui ovttamielalaččat Piera Guttorm ja su várás Arja Alaraudanjoki. Várrelahtut leat Kujala Pertti, Haataja Ritva, Tapiola Meeri ja Kantola Kyösti. Girkoráđđi: Guttorm Piera, sátnejođiheaddji, Halonen Tarja, várresátnejođiheaddji, Länsman Vieno, Valle Kaisa, Saijets Sulo, Laiti Reino ja Haimi Kaarin Maria. Várrelahtut: Guttorm Väinö, Halonen Irma, Aikio Joosef A, Nuorgam Anneli, Kantola Kyösti ja Guttorm Lahja. Diakoniija sáttabarggu lávdegoddi: Laiti Selma, jođiheaddji, Niityvuopio Hans Ilkka, Lukkari Aino, Länsman Inga, Harlin Rauna. Várres. Rytineva Arja, Niemi Anna Katri, Niittyvuopio Aino, Kähkönen Taina ja Kantola Kyösti. ¶
Dán jagi álbmotbeaivve ávvudeami Mázes, ii sáhte gohčodit earágo girkogáfestallamin. Sullii vihttanuppelohkái boares olbmo ledje čoagganan Máze gilivissui maŋŋil girkostallama borrat biđđosa. Mannan jagi ledje boahtán 50-60 olbmo doaluide, muitala Máze Sámi Searvvi ovdaolmmoš Anne Marie Gaup Eira. Son sivahallá eanaš -30 C go eai gártan doalut mat ledje galgan.–Eai várra gille boahtit njoarostallat ná buolašin. Galbmagrádat goazahedje beakkán juoigi Lásse Ovlláge boahtimis Mázii, lohká Gaup Eira. Lágideaddjit ledje vel plánen čájehit oasážiid Máze čeavlás árbevierus, Máze Cabareas. Ii dasge vuolgán mihkkege, go Guovdageainnu suohkana jietnarusttegat maid ledje áigon luoikkahit, eai doaibman. Eaige juo dihtton neavttáratge. Áidna mas vulggii mihkkege, lei girkostallamis. Girkui ledje boahtán moaddelot olbmo, muhto dušše oasáš dáin ledje boahtán gilivissui. ¶
Howard lea hirbmat bivnnuhis olmmoš, leaš dál sápmelaččaid dahje dáččaid gaskkas. Diimmá giđa álggaheigga soai Áššu doaimmaheddjin, Håkon Isak Vars:ain, sámegielkurssa radios. Kursa šattai dakkaviđe sukseassan. –Lei dego sámi bárru leavvaneamen radio badjel, muitala Howard. –Go dál kursa lea loahpahuvvon, olbmot leat munnje riŋgen ja váillahan sámegielkurssa. Sii leat ohcalan dan interneahtas, ja vuhtto ahte leat váldán oahpaheami oalle duođalaččat. Jáhkán ahte sámegiella sáhtálii "kult-giellan" šaddat, jus joatkašeimmet kurssain. Kurssa ulbmil lei loktet sámi kultuvrra árvvu nuoraid gaskkas. –Sámi kultuvra lea dávjá hui áhkidis diŋga. Dáppe lullin jurddašit sápmelaččaid birra, ahte sii aivve demonstrerejit ja hohket vuoigatvuođaid birra. Mii hálideimmet čajehit veahaš "kuulat" beali kultuvrras, čilge Howard. ¶
Pieraš-Per-Pierre lea dušše váhku orron oaivegávpogis, muhto lohká iežas máttuid sápmelažžan. –Go Nordkáppa girdišilljui bohten ja oidnen báktesárgumiid, de muitájin fáhkka ahte ovddit eallimis ledjen sápmelaš. Lean roggan muhtin dánska vuorká-dávviris gávtti maid máttut leat geavahan dolin. Dainna áiggon čiŋadit bassibeaivvi, lohká Pierre garra vilgeslávkevuoiŋŋanasain. Ii dušše Pierre lávu olggobeal libar leavgá. Miehtá Sámi leat áhkut jo láibon gáhkuid ja ádját bassan leavgastákkuid. Suoma bealde maiddái, vaikko doppe leat lappalaččat hilgon dieid albma sápmelaččaid čedelis leavgga. Sin ovddasteaddji, Terve Koskenkorva, lohká Min Áigái ahte sii leat ođđa leavgga designemin, mas lea vilges ja alit ivdni. Mohkajohkkis maid ii mana ávvudeapmi guosakeahttá. Doppe leat Sámedikkis garra nákkástalladettin ribahan gáikkodit leavgga, muhto dál leat gávdnan čovdosa. –Min áiguoh bitsah gumpperáru soabbegehcai. Gumppe leh ieza lobi haga goddán ovttasráriid, nu ahte ii aktage fuomásan, dadjá Folke Dag Labbaepáá, gii ii aibbas vissásit dieđe, muhto navdá iežas leat Sámedikki sátnedoallin. Lujávrris ges raporterejit sádden vel Moskvas leavgga, muhto de fuopmái poastaolmmái rávki ahte die han lea gusto litna páhkka, ja de ii máššan, goarostii alddes buvssaid leavggas. Luftenjogas gal lohkaba Neil T. Lappland ja su jođiheaddji Hei Hitler ahte soai nekteba heiset sámi leavgga, muhto baicce Norgga ja mohkkeruossaleavgga bálddalaga. Juohke sajes lohket iežaset gávtti nahkehit ja doamihit doaluide. Hipp H.R Hætta orru lulit Bohtalluohkás. Lohká áinnas coggat gávtti, muhto muđui ii loga iežas astat ávvudit. –Friddjabeaivvi áiggon geavahit geahččat ođđa parapula -TV. Sádden mánáid Báktehárjái stoahkat, vai bállen. Justen-Fal-Niga Guoiradápmotjogas, drabantsiiddaš olggobeal sámi oaivegávpoga, lea suhttan ja biehttala ávvudeames beaivvi. –Diet beaivi gal lea vissa vel helt fornorsket, dieđiha son. Fjord Fiskes, dáppe vuolit Vuolit Vuollavuonbađas, dárogillii Fjorholl, gal lea maid dulden (guolle) ruitu. –Diet beaivi ii leat go siskit-finmárkolaččaide geat máhttet sámegiela ja geain leat bohccot. Mii fertet ráhkadit oktasaš beaivvi buot sápmelaččaide, utenom beitesesongen, oaivvilda Fiske. Pieraš-Per-Pierre gal lea juo gazzagoahtán viinna (ribahii viidnageallára buolašin gálbmot) ja orro dovdomin jo veahá állanišgoahtan, beaivvi ovdal álbmotallahbeaivvi. ¶
Urho Guttorm Nuvvosis muitala bohccuid dán dálvve boahtán vuosttas háve bealdduide juovllaid sulai. –Álggos bohte bohccot ovttaid mielde, muhto maŋimuš áiggiid leat leamašan čorragat jođus, eanemusat lean rehkenastán badjel 50 bohcco oktanaga bealddus stobu luhtte, muitala son. Ovddit háve lei boazováivi Nuvvosis 1994:as, ja dalle vuojehedje eanadoallit bohccuid ruovttoluotta Norgii, goas lohpiduvvui maid máksu. –Dalle fertejin doalvut bohccuid nuppi beallái beaivválaččat. Das ii lean ollu ávkin. Go ledjen eahkedis dolvon bohccuid, de seamma bohccot ledje iđđedis ohpihii guohtumin bealddus. –Dál in leat viššan ollásiige álgit dán hommáin, go ovddit háve hommát leat vel mávssekeahttá, čilge Urho Guttorm Nuvvosis. ¶
Jagis -94 ledje čuođit Norgga bohccot guohtumin Suomas ja rehket, 294-duhát márkki, sáddejuvvui Norgii. Supmi čoggui dalle njealje eanadoalli bealdduid bilideamis, ja Suoma badjeolbmuid goluin bohccuid geahččus. –Lappi leanaráđđehus lea leamašan soames geardde sádden jearahállama ruđain Čáhcesullui, muhto gažaldahkii ii leat ollásiige vástiduvvon, váidala Guttorm. ¶
Deanoleagi eanadoallit dolke vuordimis ruđaid 1997:as, ja dalle sáddejedje sii ášši Suoma olgoministeriijai Tarja Halosii. Seamma rehkega nubbi čálus vulggii Helssegii, Deanuleagi eanadoalliid ovddastusas guovvamánus 1998. –Guktot reivvet orrot jávkan ministeriijái, go dáidda ii leat vel vástiduvvon, váidala Urho Guttorm. ¶
Deatnulaš Hans Ragnar Mathisen lágidii govvačájáhusa John Savio museas Sámeálbmoga beaivve. Dohko ledje sullii 50 olbmo čoahkkanan geahččat su dáidagiid. –Ieš liikon John Savio dáidagii, ja dovddastan ahte go lean dutkan máttuidan, de lean fuobmán su leat mu fuolkin. Jos dal ii nu lagas fuolki, čilge Hans Ragnar Mathisen. Mathisen muitala vel ahte son geahččala bargat muorravadjosiiguin, mii lei John Savio dáidaga bargovuohkige. Son dáhttu vel lasihit ahte geahččala vuhtiiváldit su sámi máttuid barggadettiin dáiddárin. ¶
Šovhos Tundras lea máŋga juolggi maid alde ceaggájit, ja sin mearredanváldi uhca Lujávrri birrasis lea oalle stuoris. Tundra maid mearreda hatti, mii biergokilos máksojuvvo sámiide. –Dál leat sii mearredan midjiide haddin 45 rubela kilos. Dat ii lea haddin ii mihkkige, go seammás leat gullan, ahte sii vuvdet bierggu olgoriikkaide duppal haddái, muitala boazodoalli. Son cealká ollu dearvvuođaid Norga beali ustibiidda, geat buorreváimmuin leat sádden veahki sidjiide. –Lea buorre diehtit, ahte eará riikkaid sápmelaččatge jurddašit min váttisvuođain Ruošša boazodoalus, cealká namahis boazodoalli Lujávrris. ¶
"Sámi web" lea namahus prošeavttas gaskkal Norgga ja Ruoŧa sámi radioid. Dán interneahttasiiddus gávdnojit sihke ođđasat ja eará áigeguovdilis áššit, nu go kultuvra, nuoraidsiidu ja valáštallan. Siidu lea sihke sáme-, dáro-, ruoŧa-, suoma-, eŋgelas- ja espánjjagillii. Prošeakta lea doaibman badjelaš jagi, ja bistá geassemánu rádjai. Muhto NRK Sámi Radio hoavda, Nils Johan Heatta, muitala ahte interneahttasiidu boahtá joatkašuvvat maiddái dan maŋŋel. Davviriikaid ministarráđis lea juolludan birrasit miljovnna prošektii. Dasa lea bálkáhuvvon okta virgi, ja sámi radio iežaset journalisttat devdet siiddu. ¶
Prošeaktajođiheaddji Ole Isak Mienna lohká ahte lea somá ráhkadit interneahtta ođđasiid. –Dat addá buriid vejolašvuođaid, ja olaha miehtá máilmmi, oaivvilda Mienna. Ulbmil siidduin lea vuosttažettiin márkanastit sámeradio fálaldagaid. Siiddu bokte čájehit makkár ođđasat ja prográmmafálaldagat sis leat. Iige Mienna bala ahte radio ja TV ođđasat áiggi mielde šaddet badjelmearálaččat, go interneahtas sáhttá daid oažžut. –In jáhke. Iežan bealis anán interneahta hui buorrin jus ieš in leat astan guldalit radio. ¶
Sámegielat áviissat eai leat vuos interneahtta hábmái ilbman. Muhto sihke Min Áigi ja Áššu áigot dál geahččalit ilbmat interneahtas. Min Áiggi hoavda, Svein Nordsletta, muitala ahte sii geahččalit vuos luvvet návccaid ja ruđa dása. Son oaivvilda ahte go vuos siidu álggahuvvo, de lea oalle hálbi ja álki jođihit dákkáraš siiddu. Jagi mielde, soaitá juo geasi rájes, sávvá son ahte maiddá Min Áigi boahtá internehttii. Áššu doaimmaheaddji, Håkon Isak Vars, ges lohká Áššu bártidit telefuvdna oktavuođain. Muhto miessemánus fárre áviisa ođđa vistái, ja de ráhppojuvvojit vejolašvuođat beassat internehttii. Sii maid sávvet geasi rájes interneahtas leat. ¶
Bagadalli Mette muitala ollu hástalusaid leamaš. -Vuostažettin heivehit logi máidnasa oktii nu ahte lunddolaččat láktasit oktii. Lea maid váttis logi iešguđetgelágan bihtá oktii heivehit. Maiddái neavttáriiguin lea stuorra hástalusat. –Lea oalle sáđđámuš njuikut ovtta máidnasis nubbái. Leat ollu rollat, leahttu, ja ferte jođánit molssastit biktasiid, muitala Anitta Suikkari, gii máinnasta Ovllážii. ¶
Gonagasláš šloahta kabineahttačálli, Magne Hagen, muitala ahte dán Finnmárkku-mátki oktavuođas lea čađat leamašan jurdda, ahte Gonagas galgá idjadit Kárášjogas. –Go ná šattai, de lea Gonagas ieš dahtton beassat buorástahttit báhtareddjiid, ja dát heivii vuohkkasit su mátkeprográmmii, lohká Hagen. ¶
John Maddison ja su eamit Danielle bođiiga Guovdageidnui distaga ovdal beassážiid, eabage mannan ovdal vuosttaš beassášbeaivvi. Dan áiggis ollii EO ambassadevra galledit earet eará iešguđet sámi ásahusaid ja fitnodagaid, heajastallat, ealu luhtte fitnat, beassášmárkaniid vásihit ja girkostallat. –Hirbmat somá lea leamaš, muitala Maddison iežas mátkki birra. –Mun lean oahppan hui ollu oanehis áiggis, ja lean beassan oahpasnuvvat sámi kultuvrrain ja servodagain. Maddison lea EO ambassadevra Oslos, ja bálvala sihke Islándda ja Norgga. ¶
NÁSTI: Brasilalaš Rivaldo lea dál FC Barcelona stuorámus násti. Zagaroza vuostá čajehii manne, go cogggalii guokte moala ja lei šilju buot buoremus. ¶
Dát 70.000 olbmo leat stadionas vuordán čiekčamiid álgit juo máŋga diimmu, sihkarvuođa dihte, ja viimmat álggahuvvo. Eatnasat hálidit oaidnit ahte Barcelona dearpá Zaragoza, eaige dárbbaš guhká vuordit. Barcelona ii ádján čájehit sturrodaga. 7. minuvttas šaddá Barcelonai čiehkačievččasteapmi. Rivaldo čievččesta spáppa, ja spábba loktana moallagárdái. Doppe šaddá oalát moivi. Zaragoza ii nagot oaččohit spáppa eret, ja moivvi geažil sáhttá hollándalaš Phillipe Cocu bidjat spáppa mollii. 1-0. Dan rajes čiekčá "Barca" dego livččii ieš okto šiljus. Zaragozas ii leat vuosttaš golbmalogi minuvttas vejolašvuohtage Barcelona moala ovddabeal - buot dáhpáhuvvá sin šilju bealde. ¶
Barcelona čikčiin lea dakkár teknihkka mii ii leat juolluduvvon gallásii dán máilmmis. Sii mannet Zaragoza čikčiid meattá, dego livččii áibmu daid sajis. Sii váldet vuostá spáppa, dego livččii luomi luomejeakkis, iige almmis boahtime olles leavttuin. Skoahtat lea dego Guovdageainnu giđđaloddemis vižžon. Odne lea Barcelona birgetmeahttun. 11 minuvtta leat gollan nuppi vuorus. Lea fas čiehkačievččasteapmi. Moallagárddis vuordá Rivaldo, gii njuike ja nivkala spáppa mollii. 2-0, oalle álkit. Logi minuvtta maŋŋel nagoda Zaragoza oažžut moala. Muhto dat ii daga maidege, dasgo sii eai oaččo eambbo vejolašvuođaid dán čiekčamis. Njeallje minuvtta ovdal loahpa čájeha Rivaldo fas ahte son lea máilmmi buoremusaid searvvis. Son oažžu spáppa 16-mehtera gárddi čiegas, jorgala moala guvlui ja báhčá njuolga mollii. Lean TV:as oaidnán diekkáraš moalaid. Dál in báljo ipmir movt lea vejolaš. ¶
Leif Rantala lea jorgalan muitalusa davvisámegillii. Govaid girjái lea sárgon Jakov Jakovlev, gii orru Lujávrris seammá go Elvira Galkinage. Muitalusas oktonas Vuonsem-áddjá gávdná nieidamáná. Mánás šaddá čáppa nieida. Muhto son ii leat mii fal dábálaš olbmuid. Son láve ihkku čuožžilit ja goargŋut albmái násttiiguin dánsut. Dát dáhpi dagaha váttisvuođaid dábálaš olbmuid gaskavuođas. Mo de geavvá, dan muitala dát čáppa girji. ¶
Lea ain eahpesihkar ahte leago Kovykta-guovllu gássa doarvái stuoris ahte ráhkadahttit gássabohci. RUSIA fitnodat mii eaiggáduvvo 60 proseanttain SIDANKO joavkkus lea liseansa Kovykta-gássa guovllus. Muhto dál orru Sidanko fitnodat heajos juolggi alde daid heajos oljohattiid geažil ja daid heajos ekonomálaš dilálašvuođaid geažil Ruoššas. Miessemánu 18.b dán jagi celkii Moskva riekti ahte Sidanko, riikká guđát stuorámus oljofitnodat, lea konkursa ja bijaid seammás fitnodaga sierralaš hálddašeami vuollái 12 mánnui suoidnemánu rájes. Fitnodat doaivu kreditorain boahtit soahpamuššii ja fitnodaga sátnealmmái Denis Davydov lohká ahte mii Kovykta-prošektii gullá, de «eai oru min oktavuođat kiinnálaš ovttasbargiin váikkuhuvvon konkurssas» . Dutkit oaivvildit ahte Kovykta-prošeavttas leat buorit vejolašvuođat jus eat geahča dáidda ekonomálaš váttisvuođaide. —Kovykta-prošeakta lea vuogas sajis go galgá buvttadit gássa asiahtalaš márkaniidda, erenoamážit Kiinnái, lohká Amoco BP sátnealmmái Moskvas, Howard Chase. —Lea ain erenoamáš aktiivvalaš prošeakta, lasiha Chase ja biehttala čuožžuhusaid ahte huksenplánat fertejit heaittihuvvot Sidanko konkurssa geažil. ¶
Eli Skogerbø lea mediadiehtaga 1. amanuensa. Dán suorggis lea son bargan iešguđetlágan mediaprošeavttaiguin 10-12 jagi. Olu mediapolitihka birra, mas lea doavttirgráda. Dasa lassin lea bargan prošeavttaiguin mat gusket kultuvrii, mediaide ja identitehttii. Stáhtadiehtti mediadutkama iešguđetlágan osiin. Sámediggi válddii oktavuođa suinna. Dat dáhttui su čállit notáhta, nu ahte Sámediggi sáhtii árvvoštallat mo dákkár barggu sáhttá dahkat. Mo lei Sámediggi gullan du birra? Jáhkán ahte gii nu lei muitalan mu birra. Manne? Mun lean gullan ahte Audun Lona evttohii du? Nu bat, dalle lea diet sihkkarit áibbas riekta. Mun háliidivččen diehtit makkár oktavuohta lea dudno gaska? Lean gullan ahte lea du irgi? Itgo háliit vástidit gažaldaga? In oainne makkár vástádusa mun attášin. Juogo it vástit dahje don vástidat in leat dahje leat. Don jearat dakkáriid mat gusket áibbas čielgasit mu priváhta eallimii. Gažaldagaid mat gusket mu priváhta eallimii, in vástit dieđusge goassege. It go sáhte vástidit dovddatgo don su? Gean mun dovddan ja geat leat mu ustibat, mu bearaš geaiguin bargan ovttas, buot lea mu priváhta eallin. Nu álki lea. Ferte áddet ahte dát ii leat beroštumi haga. Sámediggeráđi vuostá leat čuoččuhusat, das ahte sii leat heajos barggu dahkan. Mun guorahalan manin sii leat dutnje fállan dan barggu jearakeahttá eará olbmuin. Dás boahtá ovdan ahte muhtin olggobeale olmmoš Audun Lona lea evttohan du. Dalle lea dieđusge miellagiddevaš mo don dovddat su, ja manin son evttoha du, ja manin Sámediggi ii guorahala eará vejolašvuođaid maŋŋá go lea ožžon dán árvalusa. Dát leat munnje ođđa dieđut. Ahte Sámediggi ii leat iskan eará vejolašvuođaid. Ii leat mihkkege maid mun sáhtán árvvoštallat. In sáhte. Leat dieđut mat mus eai leat. Diet lea ášši. Maid mun dieđán das lea dat mii lea boahtán ovdan mediain. ¶
Kárášjoga ráigespábbasearvi lea giksan guovtti jagis dán dássái, ahte iežaset mielas leat láddan vuolgit iskat gilvalit "ámmátjoavkkuid" vuostái Suoločielgái. Joavku lea buorre ovdamearkan ovttasbarggus rájáid rastá, leathan joavkkus fárus maid Gáregasnjárgga lunttat, geat servet fárrui Suoločielggis. Mátkeruđat leat čoggojuvvon iešguđet oasálasti burssas, muhto sii jáhkket iežaset birget bures ja ekonomalaš váttisvuođat báhce historjái. Joavku lea jo guktii vuoitán Leavnnja gilvoráiddu, ja danin sii jáhkket iežaset leat jo buorre dásis suopmelaččaid ektui. –Leavnnjas ledje maid vuosttas divišuvnna kusttat, muhte sii eai luvden min eret, mii vuittiimet, čilge spihčá Jo Morten Kåven. Son muitala mátki Suoločielgái leat maid oahppomátkin ja gásttašanmátkin. –Doppe hutkat jovkui nama ja dát namma galgá leat boahtte áigges čiŋaheamen Norgga nuppi divišuvnna ráigespáppas, dieđiha Jo Morten. ¶
Dimitri Joavkkus lei menestus Guovdageainnus mannan beassážiid. Dalle doalai joavku konseartta mas lávlo Sámi Grand Prix lávlagiid. Dalá beroštupmi konsertii lei nu stuoris ahte Dimitri Joavku lea válljen eambbo gerddiid doallat seamma konseartta. Dán vuoru vuolgá koara smávva lávlunmátkái maid. Maŋŋel go leat lávlon Guovdageainnus, de fitnet vel Kárášjogas. –Mii gulaimet ahte máŋggas eai beassan fitnat min konsearttas beassážiid. Dál giđabeallái sávvat ahte eambbosiin lea vejolaš fitnat konsearttas, muitala Dimitri Joavkku jođiheaddji Laila Aleksandersen. Dán vuoru eai leat konsearttat olgobáikkiin, muhto kulturviesuin. –Konsearta heive bearaškonseartan ja danne hálideimmet doallat dakkár visttiin gosa olbmot sáhttet váldit fárrui olles bearraša, muitala Laila. Guovdageainnus lea konsearta kulturviesus lávvordaga miessemánu 29. beaivvi ja Kárášjogas beaivvi maŋŋel, sotnabeaivvi 30. beaivvi. Goappašiid báikkiin álgá konsearta guđa áiggi eahkedis. ¶
–Váttis lea doalahit mánáid giela, dovddasta ovdaskuvlaoahpaheaddji Marie Mathisen. –Buot mánáin ii leat nu buorre sámegiel biras go galggašii leat. Jos veahá ii leat konsekveanta hállamis, de jorgala mánáidge dárogillii. –Vissis áiggis álget mánát geahččaladdat giela, ja dávjá vigget de joatkit dušše dárogillii. Earenoamážit jos eadni ii leat sámegielat, de orro leamen nu ahte mánát eanebut vigget lonuhit giela. –Jos diktit mánáid dáppe iehčanassii stoahkat , de gullo dušše dárogiella. Ollesolmmoš ferte álo leat mielde stoahkamis, go gullá ahte dárustišgohtet, čilge Mathisen. ¶
Giellaláhka doaibmá gal muhtinláhkai Unjárggas. Eanaš almmolaš bargosajiin sáhttá geavahit sámegiela njálmmálaččat, ja jos gii nu čállá sámegillii, de galggašii oažžut vástádusa sámegillii. Earret eará gielddas lea viehka buorre njálmmálaš giellamáhttu. –70 proseantta gieldabargiin máhttet sámegiela, mii gal speadjalastá viehka bures gieldda gielladili muđuige, muitala giellakonsuleanta Ann Jorid Henriksen. Son lasihastá ahte orro leamen nu, ahte mađe unnit skuvllalaš oahpu virgi gáibida, dađe buoret sámegielmáhttu lea bargis. Hoavdadásis lea measta heajumus dilli. ¶
Henriksen duođašta vel ahte heajumus giellamáhttu lea 25-50 jagi ahkejoavkkus. –Diet han lea dat sevdnjes oassi. Badjel 30 jahkásaččat beroštitge uhccán oahppat sámegiela. In dieđe mo mii sin sáhttit movttidahttit. Son maid muitala ahte ollu «dárogielagiin» lea passiiva giella. –Dávjá ii boađe giellamáhttu ovdan ovdalgo go álggaha ja oažžu máná sámegielagiin. Dalle álgá sámástit maiddái dat guhte mahkaš ii leat máhttán sámegiela. ¶
Gieldadálusge lea sámegiellageavaheapmi lassánan, maŋŋá go Sámi giellaláhka doaibmagođii 1992:as. –Dađistaga leat hárjanan hállat sámegiela almmolaš báikkis, muitala Henriksen. Son maid oaivvilda áššebáhpáriid jorgaleamis leat ávkin. Hárjánit lohkamiin, gávdnet sániid maid dárbbašit ášši ovddideamis ja hállet eanet ahte eanet sámegiela čoahkkimiin. Sátnejođiheaddji Jarle Andreassen lea fas lohkan sámegiela c-giellan, ja olu eará bargit leat kurssaid bokte lokten sámegiela máhtuset. Liikká leat gielddas muhtin váttisvuođat beassat viidáset. Diibmá eai dollon sámegiel kurssat. Dasa ii leat leamaš ruhta. ¶
Giellaguovddáš gal lei ovdalis jo plánen gudnejahttit beaivvi, ja danne eai lean sis váttisvuođat váldit dán ovddasvástádusa. In dieđe leago sis makkáraš "gimmick" , muhto dán jagi leat bovden duojáriid vuovdit dujiideaset. Dan botta go eadni oastá náhkkeveasku dahje duolji, de sáhttá junior herggiiguin vuodjit. Ovdalaš jagiid leat eanaš oasi oasseváldiin leamaš vuođđoskuvlla oahppit maid oahpaheaddjit leat dohko meađuštan, muhto Magga ii bala gal olbmuid jávkamis, vaikko álbmotbeaivi dán jagi deaivá leat lávvordaga. –Diibmáhan ledje čuođenear málesguossi darfegoađis, rápmo Magga. ¶
SÁPMI: Lea ráhkadan alcces giehtagirjji, mii lea ođđa miellahtuide ja stivrra bargui ávkkálažžan. Searvi dáhtošii searvat riikkaidgaskasaš nissonkonferánsii Women´s Worlds, Romssas 20.-26.06.99. Sin seminára fáddán lea "dihtor čanastahkan ja gulahallamii, njealje riikka sámenissonat" . Sámi Nissonforum ofelastá guatemala indiánanissona ja politihkkára Femina Lopez, go galleda davviguovlluid miessemánu loahpas. Son dáhtošii deaivvadit Sámedikkiin ja sámi nissonorganisašuvnnaiguin. ¶
ČIEGUS ORGANISEREJEADDJI?: Min Áigái gal biehttala Hans Eriksen ahte son lea mielde organiseremin Deanu ovddádusbellodaga gielddaválgalisttu. ¶
Randi ohcala čielga oaiviliid ¶
Svein Jentoft lea oktiiheivehan norgga MAB - prošeavtta dutkamiid ja su girjjis "Allmenningens komedie" , sáhttá dáid dutkamiid čoahkkáigeasu lohkat. Jentoft lea dr.philos. ja Tromssa Universitehta plánema ja báikkálaš servodatdutkama professor. "Allmenningens komedie" gieđahallá movt garvit guolásteami ja boazodoalu riggodatvuođu billahuvvamis. Girji maid gieđahallá makkár bohtosat leat maŋŋel go eiseválddit leat geahččalan juste dán bargat. Girji ii atte makkárge vástádusa dáidda áššiide. Baicca guoskkaha movt hálddašanortnegat mat dán rádjái leat vuođđuduvvon, eai leat nagodan ovddidit ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš gánnáhahtti hálddašeami. Ollu orru čájeheamen ahte doaibmabijut baicca leat bilidan dili. Dáid čuoččuhusat girjji árvala ja ákkastallá dain dárbbašit ovddidit hálddašanvugiid mat váldet vuhtii riggodagaid geavaheddjiid ja sin luonddu- ja servodatmáhtu. Dáin hálddasánvugiin fertešii eambbo nannet geavaheaddji váikkuhanvejolašvuođaid ja ráhkadit hálddašanvugiid, main geavaheaddjit leat fárus mearrideamen hálddašeami. Dát ferte geavvat dakkár vuogi mielde mii váldá vuhtii báikkálaš beroštumiid ja dárbbuid ja deattuha sámi kultuvrra. ¶
IPS-Guatemala:Máskkat leat leamaš Guatemala historjjá ja kultuvrra oassin, gitta olu ovdal espánnja vuollásteaddjit bohte amerihkálaš kontinentii. ¶
Geas lei máska, sáhtii leat oainnemeahttumin máilmmálaš máilmmis, ja atnui leat dan olmmožin maid máska ovddastii, Guatemala árbevirolaš máskkaid ja dánssaid čeahpi mielde. ¶
Ragnar Nilsen lea vuosttaš amanuensis ja jođiha Tromssa Universitehta plánen- ja báikkalašservvodatdutkama instituhta. Son lea čállán nuppi dán guovtti ođđa girjjiin dán ráiddus. "Fjordfiskere og ressursbruk i nord" lea Davvi-Norgga mearra- ja vuotnaguolásteddjiid birra, geat várrogasat hálddašit mearrariggodagaid. Girjjiis muitala ahte áigodatguolásteapmi (sesongfiske) ja bivdin vuonain ii dagat stuorát álbmotvahágiid. Sihke dat erenoamáš oktavuohta mearrariggodagaid ja dan álbmoga gaskkas, ja dan sosiála oktavuođat main dát guolásteaddjit leat, gehččojuvvo vuođđun dan gánnáhahtti hálddašeapmái mii gávdno dán viiddis davvinorgga riddo- ja vuotnabivddus. Riddolagaš bivdu, mearrasámiid ássan, lotnolasealáhusat ja guoli gullevašvuohta bibmui ja lagasbirrasii, čilgejuvvo sivvan dasa ahte norgga davimus guovlluid mearraálbmot ja olggobealálbmot hálddašit mearrariggodagaid buorebut, maiddái guhkit áigái, go dat mii minddár dáhpáhuvvá guolásteamis. Vaikko vel sámi ja dáčča mearraálbmoga hálddašeápmi lea gánnahatti hálddašanvuohki, de goitge šaddá mearraálbmoga oktasašárbbi dávjjit stuorát berošteddjiid gieđaid sisa, geain lea ruđalaš fápmu. Berošteaddjiide geat eai leat dábáláš guolásteddjit. Dálá guolástanpolitihkka jorra eambbo ealáhusa fápmoberoštumiid birra, go dan birra movt riddoálbmot atná ovddasvástádusa hálddašit riggodagaid guhkitáiggis. ¶
–Gal Sámi Allaskuvla várra livčči buorre skuvla, go dáppe han lea eanas sámegillii. Čeahpit ledje gal rámpot fálaldagaid mat sis leat, muhto datte eai leat nu ollu fálaldagat dán skuvllas, earret oahpaheaddjioahpu, dadjá Ellen Anne Sara, Avvila logahagas. Dáppe orru gal leamen buorre vuoigŋa go skuvllas lea sámi biras. Mun soaittášin álgit journalistaohppui jus dat boađášii, in dieđe vel, muhto ferte goit leahket oahppu mainna lea sihkar maŋŋil oažžut barggu dáppe davvin, go dáppe háliidan orrut boahtteáiggis, muitala Ellen Anne Sara. ¶
–Jus in livčče álgime lulás skuvlii, de gal livččii dát miellagiddevaš skuvla. Mii dáppe lea buorre, lea go biras lea unni ja buot lea sámegilli, buot dieđut ja galbbat ja visot, dadjá fas Siv T.R Kalvik. Son vázzá skuvlla Álttás ja lohká sámegiela nubbingiellan. Oahpaheaddji Brita Inga Hætta muitala ahte Álttás dál guđas lohket sámegiela C-giellan, geat maid leat leamaš mielde rabas beaivvis Sámi Allaskuvllas. Victoria Forsberga mielas livččii fas miellagiddevaš vázzit drámaoahpu jus dat fal álggahuvvošii boahtteáiggis. Dasa lohká iežas álgit ovttatmanos. ¶
Go dákkáraš viesut leat váilevaččat Guovdageainnus, leat olbmot dál hálidan ásahit álbmotviesu. Josef Per Buljo lea njunnušis joavkkus, mii čoaggá ruđa dán ásaheapmái. Joavku lea ráhkadan foandda - ja leat dán rádjai čoaggan gaskal 20 ja 30.000 ruvnnu, muitala Buljo. Mihttomearrin lea čoaggit 200. 000 ruvnnu, go de sáhttet ásahit almmolaš foandda ja nu oažžut doarjaga almmolaš ásahusain. Buljo muitala ahte guovdageaidnulaččat leat guhká váillahan álbmotviesu, mii lea oalle dábálaš eará báikkiin. Son oaivvilda ahte Buletjávri šadda beare divrrasin priváhta doaluide, seammás go lea doaresbealde. Goitge ii mieđit ahte dál leat ásaheame viesu gilvalan dihte. Viessu lea oaivvilduvvon heajaide, konfirmašuvnnaide ja eará doaluide. Vissui eai leat oaivvilduvvon seamma garra njuolggadusat go kulturviesus. ¶
Kárášjoga Sámeálbmot Listu lea geahččalan maŋimuš áiggi čoavdit nuoraid crossašilju gáibádusaid. Sin mielas lea duššii dihtii vanahallon áššis, ja dán livčče sáhttán čoavdit jo "dolin" . Seammás muittuhit sii, ahte gieldda bealis ii livčče dárbbašan eará, go geassit evttohusas Dilljogas dalle, go boazodoallu manai dan vuostái. –Jos gielda livččii dalle jorggihan, de mis livčče lean jo áigá crossašillju. Lea váivi, go dán ášši čoavdimii lea geavahuvvon olles 16 jagi. Dál čájehii, ahte ii dárbbašan sátnejođiheaddji bealis go dáhttu, go ášši lea čovdojuvvon. Muitit vel ahte dál lea válgajahki. –Lea váidalahtti, go áigi lea geargan bilidit nu ollu nuoraid ovddas geaid beroštumit leat mohtorgilvvuin, váidala Sámeálbmot Listtu Brita Kåven. Son lea goitge oalle duđavaš, go viimmat besset Kárášjoga mohtornuorat geahččagoahtit čuovgadeabbot boahtteáigái. ¶
–Gielddapolitihkkárat eai divššo gieldda oktasaš áššiid. Eai sii válde ovddasvástádusa gieldda dilis, beaškkala Krogerus. Son lea badjedási rektor ja doaibmá maid gieldda skuvladoaimmahaga jođiheaddjin - dahje skuvlahoavdan. Beaivválaččat son dovdá politihkkáriid sealggahisvuođa. ¶
Krogerus oainnu mielde čuohcá politihkkáriid mearridanballu sámegiela dillái skuvllas. –Jos dáin ii livččii nu váttis mearridit áššiid, de livččii álkit oažžut johtui eanet ja buoret oahpahusa sámegielas ja sámegillii, čilge Krogerus. Son muitala maid ahte muhtin olbmot eai sádde mánáid sámegielat oahpahussii giellariidduid geažil. –Go eai luohte skuvlii, de lea álki joatkašuvvat dovddus dilis. Dalle sáddejit mánáid suomagielat oahpahussii, šálloša Rogerus. –Lea dehálaš ahte olbmot luhttet sihke skuvlii, oahpaheaddjiide ja politihkkáriidda maiddái. Lea dákkár luohtámuš mii váilu Ohcejogas, lohká Krogerus. ¶
Politihkkárat leat máŋga jagi ságastallan ovddos maŋos man olu rektorat galget leat Ohcejoga skuvlaguovddážis. Eaige mearridan eará go gaskaboddosaš čovdosa. Krogerus dieđu mielde dáhpáhuvvá maid ahte politihkkárat sáhttet logakeahttá báhpáriid digaštallat ášši birra njeallje, vihtta diimmu. De easkka fuobmájit ahte eai sii háliit mearridit maidege. Dasto sáddejit áššiid ruovttoluotta virgeolbmuide. –Sii orrot ballamin boasttu mearrádusa váldimis, sii orrot njulgestaga ballamin ovddasvástádusas. Jurddašit čađat ahte áigi dikšu ášši, árvala Marjatta Krogerus. ¶
Vaikko solidaritehta akšudvna loahpahuvvui ovdal go beassášdoalut álge, de lea akšuvdna goitege váikkuhan beassášmárkanráhkkananbarggu. Terje Tretnes bargá dan jagáš prográmmain ja muitala muhtun valáštallanservviid doalahan solidaritehta akšuvnna ja beahttán searvamis lágideaddjin doaluide. Nordlys:a spábbačiekčanservvi jođiheaddji Svein Hanssen duođašta ahte eai sáhttán lohpidit lágideaddjin: –KOAS jearai mis ovdal go Nordlys valástallansearvi lei loahpahan solidaritehta akšuvnna, eatge danne sáhttán lohpidit maidege. Dál áigut geahččat velgo sáhttá beassat lágideaddjin. Searvi bargá maiddái Kárášjot čuoigamiiguin. Solidaritehta akšuvdna ii leat váikkuhan prográmmafálaldahkii namuhanveara. Áidna rievdadeapmi lea ahte muhtun doalut maid searvvit lávejit lágidit, dál gielda lágida. ¶
Gaskavahku njukčamánu maŋemus beaivvi álggaha Sámi musihkkafeastivála Beaivváš Sámi Teáhtera beassáškonsearttain. Skilleduorastaga joatká feastivála "rave-party:iin" ja guhkesbearajadga doallá beakkán Bel Canto konseartta Báktehárjjis. –Dieđusge lea buoret fálaldat go dákkár dovddus joavku boahtá čuojahit Guovdgeainnu beassášmárkaniidda, lohká muitala Runar Green, suohkana beassášmárkankoordinahtor ja konseartta buvttadeaddji. ¶
–Skuvllas ii máhte oktage mánná sámegiela eatnigiellan. Ná lea dilli vaikko eanaš mánát orrot guovttegielat bearrašiin, gos suomagiella lea váldogiellan ja boarrásiin lea sámegiella beaivválaš váldogiellan, muitala Čeavetjávrri oahpaheaddji Seija Sivertsen. Vaikko eanaš mánát leat golttát, de eai loga eanet go bealli skuvlla 40 mánás sámegiella fágan. Buori beallái gullá, ahte gávcci máná ožžot oasi oahpahusas goltágillii. –Muhtin mánát áddejit bures go oahpahan sámegillii, muhto lea dattetge bággu jorgalit suomagillii, čilge Sivertsen. ¶
Sivertsen lea oahpaheamen gávccát ja ovccát luohkkálaččaid go áviisaguossit bohtet fitnat. Tiina Sanila, oabbá Natalia, ja Nea Lintula leat geahččamin filmma. Čeavetjávrelaččat leat finadeamen dološ orohagas Suonjelis dálá Ruoššas. Tiina ja Nea lohkaba iežaska ádden visot. Logi oahppis dušše dát golmmas lohket sámegiela. –Earát eai gille lohkat. Sii leat mielas rivguluvvan, beaškala Tiina. Oahpaheaddji Seija fas muitala eanaš mánáid álgit oahppat giela, muhto heitet go álget badjedássái - nuoraidskuvlii. ¶
Vaikke vel leatge olu váttisvuođat, de Seija Sivertsen lea maid vávján buorideami. –Guottut leat rievdaduvvon. Gielladilli lei hui váttis, go álgen deikke logi jagi áigge. Bargen álggus olu oččodit váhnemiid áddet man dehálaš lea oahpahit sámegiela mánáide ja lohkat giela skuvllas. –Dál in vávjje vuostemiela váhnemiid beales. Sii háliidit mánáid oahppat goltágiela. Seija muitala alddis maiddái leamaš garra rahcamuš háhkat giela ruovttoluotta. Internáhtas ii galgan namalassii čájehit sápmelašvuođa. –Mii leimmet nu badjelgehččon, ahte measta heaitán álfárot sámásteames. ¶
Mánát hállet suomagiela gaskaneaset stoagadettiin, muhto vástidit sámegillii go Katri hállá daidda. –Ulbmil lea ahte sii ohppet hállat sámegiela ovdalgo álget skuvlii. Leange fuobmán ahte mánát dál geavahit sámegiela veaháš gaskaneaset, muitala Katri. Dat čilge eanaš mánáid boahtit dákkár ruovttuin gos nubbi váhnen lea sápmelaš ja nubbi láttán. Muhtimat maiddái bohtet bearrašis gos lea sámegielat áhkku dahje áddjá. –Muhtin bearrašis ii gávdno šat vejolašvuohta oahpahit giela mánáide. Sidjiide lea giellabeassi áidna oahppandoaivva. ¶
Mo sáhttibehtet dohkkehit dákkár áššegieđahallama hálddahusa beales ahte buktá dušše ovtta árvalusa? –Dál jearat don mo Sámediggeráđđi valmmašta iežas ášši. Dat lea siskkáldas ášši maid mun in sáhte kommenteret. Jos livččiidet gáiobidan eambbo evttohusaid dalle livččiidet go maŋidan plána barggu? –Lea nu. Dalle go mii vearddidalaimet ášši mii gávnnaheimmet dan fálaldaga dan mađe buorrin ahte mii sáhtiimet dan dohkkehit. Mii lea erenoamáš daettuhuvvon nu go mun lea ovdal dadjan lei mediafágalaš čeahpodat. Muhto ii go lea nu ahte jos dii livččiidet sádden dien ášši ruovttuluotta hálddahussii de livččii nu maŋit jagis ahte ruhta livččii mannan ruovttuluotta departementii dii livččii det gartan ohcat ođđasit ja plánabargu livččii maŋiduvvon vaikko hui guhká? –Jos Sámediggeráđđi ii livččii dahkan mearrádusa nu ahte prošeakta livččii boahtán johtui dán jagi, de dieđusge mearkkašan ahte ruhta livččii mannan ruovttuluotta kulturdepartementii. Sáhtát go dadjat lei go hálddahus dahkan menddo uhccán suokkárdallamiid dán barggus? –Maid hálddahus bargá daid eará orgánaid mat leat presideanta ja sámediggeráđi vuollásaččat, dat ovttasbargu lea presideanta ovddasvástádus. ja son ferte vástidit daid buriid beliid ja daid ii nu buriid beliid ovddas. Muhto dan gal mieđihan ahte soaitá dat lea nu ahte áššemeannudeapmi ii lean áibbas dievaslaš go eat lea addán jearaldaga eará institušuvnnaide. Dat gal sáhttá. Dattetge ii áiggo gieđahallat ášši ođđasit. –Lea nu ahte prošeaktabargu lea jođus. Dat kárten lea álgguhuvvan. Mii áigut doallat mediaseminára, ja dastanaga maŋŋá bidjat johtui mediaplána barggu. Leago šat dát dutki nøytrala dutkat go ieš lea šaddan aktøran sámi mediain? –Dal in ipmir gažaldaga. Sáhttá go dát dutki árvvoštallat sámi mediaid sorjjameahttumit go ieš lea aktøra sámi mediain? Oslo universitheta ossodat lea ožžon barggu ja šiehtadusa lea universitehta direktevra čállán vuollái. Mii vuordit ahte bargu válbmejuvvo ja easkka maŋŋá go bargu lea dahkkon sáhttit mii vearddidallat barggu mii lea dahkkon. ¶
Reidar Erke, Guovdageainnu suohkanis, muitala ahte sii leat iskame makkár váttisvuođaid molsašupmi sáhttá mielddisbuktit. Buot dihtorrusttegat fertejit geahččaluvvot, ja dáhkiduvvot ahte doibmet maiddái maŋŋel jahkemolsašumi. Buot suohkana ossodagat galget geahčadit ja kártet váttisvuođaid mat sáhttet čuožžilit. Ja dát ii guoska dušše Guovdageainnu suohkanii. Buot Norgga suohkanat leat geatnegáhtton geahčadit ja iskat dákkáraš váttisvuođaid, ja dasto ráhkadit plána movt čoavdit daid. ¶
Vaikko Måsø ja Bæhr eaba ožžon Sámedikki áirasiid čuovvolit iežaska evttohusaid, de goitge ii loga Bæhr behtohallan. Son čujuha Sámedikki boazodoallolávdegoddái. –Lean lokten dán jurdaga deike Sámediggái maid, ja dál sáddejuvvojit dat Sámedikki boazodoallolávdegoddái, lohká son. Ealáhusa dán bealit gusket juste daidda rahčamiidda, maiguin boazododoallu lea bargamin ja maid geahččala divvut. Sámediggi lea 1993:s dadjan šiehtadaladettiin dan, ahte boazolohku galgá mearriduvvot doaluid mielde. Bæhr ulbmil lea rievdadit doallodoahpaga, nu ahte olles orohat šaddá oktan doallun. Son oaivvilda ahte dan sisa sáhttá heivehit buot. –Logut čájehit ahte doppe gos leat eambbo bohccot, doppe leat maid eambbo eaiggádat, lohká Bæhr. ¶
Máze Cabaret hástala eambbosiid searvat ¶
Máze Cabaret lea leamaš oalle earenoamáš dáhpáhus Sámis. Dat lea áidna sámi giláš, mii lea iežas eahpeámmátlaš teáhtera nagodan dahkat nu dovddusin go dat dál lea. Go geahččá riddoguovlluid, de máŋggat revyat ožžot buori beorštumi mediijas, dasa lassin go leat beakkánat lagasbirrasis. Sámis lea Máze Cabaret áidna eahpeámmátlaš teáhter mii ná stuora álbmotberoštumi lea ožžon. Máze Cabareta jurdda riegádii Tromssas, gos muhtun nuorra studeanta árvalii veahá boarrasit olbmái ráhkadit teáhtera, mas geassit máinnasmáilmmi lávdde nala ja ráhkadit suohttasiid duođalaš servvodatlaš dáhpáhusain. Mázelaččat válde bures vuostá cabareta jurdaga ja measta olles gilli searvvai neaktit lávdde nalde. ¶
Máze earenoamášvuohta maid gávdná 300 ássiid sturrosaš gilážis, lea Máze Cabareta lágideaddjiid mielas beare divrras massit, ja dan dihte rahčet sii doalahit cabareta jođus. Gilis lea hirbmat ealli sámi biras, maid ii gávnna šat nu máŋgga eará giliin. Gilis ii leat go okta čoahkkananbáiki guovdu giláža, gos lea rámbuvri, boasta ja girku. Doppe gávnnadit buot ahkásaččat, ja nu ealláge álbmotkultuvra ovttas buolvvaid gaskkas beroškeahttá agis. Dát earenoamáš oktavuohta sáhttá ge leat stuorámus movttiideapmin mázelaččaide searvat cabaretai. Lávdde nalde deaivvadit buot ági neavttárat. Nu nagodit fievrredit servvodaga máŋggabealatvuođa lávdde nala ja cabareta riggu dainna. –Dát lea okta vuohki movt fievrredit álbmotkultuvrra lávdde nala. Olbmot ožžot lagas oktavuođa cabaretai go oidnet ahte sii geat leat lávdde nalde leat seammáláganat go sii ieža. Ja diet lagasvuohta lea báikkálaččat hui dehálaš, deattuha Issát Sámmol Heatta, gii lea fárus dán jagáš cabareta hárjehallamiin. Otne eahkedis bovde son vel eambbosiid boahtit neavttárin dahje earaládje veahkkin dán duhátjagi maŋemus Máze Cabaretai. ¶
Leat njeallje gilvvohallanluohká. Stuorimus luohkát leat 750-racing ja 440-racing. Dasa lassin lea 380-nuoraidluohká. Ođas dán jagi lea 380-vuorrasiid luohká. Dát lea luohká masa dávjá servet sii geat ovdal leat leamašan gilvovuoddjit, muhto eai šat gilvvohala stuorimus luohkáin. ¶
Dál lei Nordlys hárjehallan deaivat spáppa mollii. Olles vihtta moala ovtta čiekčamis, čájehii ahte Nordlysa skoahtat leat sajis. Dakko gokko Hámmarfeasta ribahii spáppas, lei Nordlys dan dohppesteamen. Nu leai ge Nordlys hárjeheaddji hibmat duhtavaš go nagodedje vihtta moala oažžut. Nuppi bealis ii lean Hámmarfeastta hárjeheaddji liikká movttet. Su joavkkus ii leat vel čuokkis, ja lea ribahan čieža moala. Vaikko sii leat čeahpit jođihit spáppa, de oaivvilda hárjeheaddji ahte leat beare heittogat moala ovddabealde, menddo ollu boasttudagut nagodahttet nuppi joavkku oažžut moala. ¶
Easkka dalle go Romssa nieida Kikki Jernsletten oaččui njealját máná, lea ieš oahppan nu olu sámegiela ahte sáhttá mánnái oahpahit. Mánná - guovtte jahkásaš Anja - lea fas ealáskahttán olles stuorrabearraša giela. –Go mun sámástišgohten mánnái álge earát maiddái, muitala Kikki. –Mu boarráseamos gánda vázzá dál 6. luohkás. Son lohká iežas dál oahppat eanet sámegiela ruovttus, go skuvlla oahpahusas. ¶
Ii bala ¶
Leatgo Beaivvažis dasto olahan áigumušaideaset maid dalle nu duođas čálle? Leago Beaivváš šaddan sámi teáhterin ja manne? Go Beaivváža álggahedje maŋŋel Álttá ášši, de čájehedje 1981:as: "Min Duoddarat" , 1982:is "Čuožžil" , 1983:as: "Min Duoddarat II" , 1985:as: "Vaikko Čuođi Stálu" . Go buohtastahttá Beaivváža maŋemus jagiid reportoára, de dat lea fas dákkárat: 1998:is: "Jeagge Jussá" , "Giđđadulvi" (cabarea), "Prinsen av Lappland, Nicolaus Ørn" , "Romeo ja Julie" , 1999: Duste Dievddu (cabarea), "Stálubursa" . Beaivváš lea rievdan mearkkašahtti dán 16 jagis. Dán oaidná hui čielgasit teáhtera reportoára rievdamis. Beaivváža álgobihtáin duostilit cuiggodedje sámi dili. Dál orru Beaivváš oalát gáidan iežas álgoáigumušain. Gos lea dalá vuođđojurdda ja áigumuš teáhteriin? Ii vuhtto goit bihtáin maid Beaivváš maŋemus jagiid lea válljen ráhkadit. Mii lea dasto sivvan dán rievdamii? Dieđusge leat áiggit rievdan ja oallugiin ii leat šat nu garra servodatberošupmi, go dan áigge lei. Ii leat šat nu áigeguovdil leahket politihkalaš, go dalle lei. Muhto gii mearrida makkár bihtáid teáhter galgá čájehit? Teáhtera hoavda. Mun jáhkán ahte okta sivain teáhtera rievdamii lea, ahte Beaivváža hoavddat eanas leat leamaš dáččat ja nu lea dál ge. Nu sii eai oainne, eai ipmir, eai ge dovdda dáid sámi áigumušaid. Eai máhte giela, eai dovdda servodaga man ovddas galget bargat, ja nu eai oainne sámi servodaga riggodagaid. Nu sii de vižžet čehppodaga ja gelbbolašvuođa teáhterii, olggobeal sámi servodaga, iežaset birrasiin maid dovdet buoremusat. In oaivvil ahte dálá teáhterhoavda ii máhte ja dovdda teáhterdáidaga, go dan son gal lea čájehan ahte dahká. Son dovdá bures buot norgga ja olgomáilmmi klasihkkáriid ja lea buktán dáid sámi teáhterii. Son lea bures báidnán teáhterá iežas dáidagiin ja čehppodagain, muhto ii sáhte dušše jorgalit klasihkkáriid sámegillii ja dadjat ahte dá lea sámi teáhter. Vuođus ferte leat eambbo go dát. Sámi vuođđofilosofiija man birra Beaivváš humai dalle álggos. Gažaldat lea ge: šaddá go dát sámi teáhterin manin Beaivváš áiggui šaddat? Beaivváža maŋemus bihttá "Stálubursa" čájehii sámi muitalusaid. Viimmat orui Beaivváš fas lávkeme rivttes guvlui. Viimmat fas bihttá dego omd. "Johan Turi, Giegat Guhket" . Dađi bahábut šattai "Stálubursa" bihttá seaguhus sámi ja dáčča kulturárbbis. Sámi muitalusat ja luođážat hávke beakkánis Annbjørg Liena čáppa norgga álbmotmusihka nuohtaide. Leaččaigo dát Beaivváža jurdda bihtáin? In dieđe. Ja vaikko jurdda iešalddis dieđusge lea hui miellagiddevaš, váldit buoremusa ja čábbámusa iešguđet kultuvrrain ja daid sotket oktii, de lea gažaldat, mii dás šaddá boađusin? Šaddágo sámi teáhter? "Lea dehálaš doalahit árbevieru ja maid ráhkadit ođđa luđiid, ođđa musihka…" Beaivváš 1983 Mii diehtit ahte sámi musihkkárat eai leat nu oallugat go earát, ja ahte sáhttá váttis álo oažžut seammahat olbmuid mielde. Leat goitge oallugat geain berre jearrat, ovdal go olggobealde viežžá čehpiid. Namuhan dušše dáid; Áilluhaš, John Persen, Mari, Roger Ludvigsen, Wimme Saari, Frode Fjellheim, Halvdan Nedrejord, Johan Sara jr., Klemet Ante Buljo, Ulla Pirttajärvi, Sancuari, Sagittarius, Kai Somby, Sáve ja vel buohkaid sin geat juoigat máhttet, eaige sii leat nu moattis, ja buot eará sámi musihkkáriid geaid dás in leat namuhan. Mii diehtit bures ahte sámi kultuvra lea unni ja máŋgga dáfus stuoraservodat árvvuidisguin báidná min čađat. Danne lea unnitálbmoga doarrun várjalit kultuvrras, ollu váddásit go stuoraservodaga. Sámi servodagas ii leat go okta teáhter maid Norgga stáda doarju ekonomalaččat. Doaivumis ii dát ruhtagáldu hehtte Beaivváža ráhkadeames duostilis bihtáid. Dáččain leat nu ollu fálaldagat iežaset gillii, sihke teáhterat ja eará. Nu ii leat dilli sámi servodagas. Ja danne lea dán ovtta teáhtera doaibma nu deahálaš kulturguoddi. Nu maid sin geatnegasvuohta gehččiidasas, sápmelaččaide, go mis eai gávdno dát oallut válljenvejolašvuođat iežamet gillii. Dát okta teáhter ii leat nu gievra ja nanus ahte nagoda sámáiduhttit dáčča ja olgomáilmmi bihtáid, nugo omd. Romeo ja Julie. Ii šatta "sámi" go dan dušše jorgala sámegillii, ii ge jurddaš mii sisdoallu lea. Ja leago dá oba rivttes geaidnu ge? Go juohke álbmoga kulturárbi báidná su dáidaga juogaládje. Dan berrešii sáhttit vuohttit buorebut maiddái sámi teáhteris. Nu guhká go čielgasit oaidná ahte juoga dahkko dáčča vugiin, de lea álki dan váldit danin. Muhto go dáčča jurddašanmállet ja vuogit bohtet sámi hámis, de dan ii šat oainne nu čielgasit. Manná gal sámi namas, muhto lea dáru, amas sisdoallu. Nu mii rievdat ja siivvožit suddat stuoraservodahkii ja maŋemus eai leat šat erohusat maid viggat várjalit. Beaivváš atná iežas sámi teáhterin. Nu dahket maiddái geahččit, muhto Beaivváža barggus váilu sámi vuođđojurdda, mii sis lei dalle go álge. Geahččit besset gal oaidnit stuora klasihkkáriid sámegillii. Lea ártet oaidnit man árvvus norgga teáhterat atnet gielaset. Eanas oassi norgga institušuvdnateáhteriin gáibidit ahte neavttárat leat vázzán teáhterallaskuvlla, ovdal go addet sidjiide fásta barggu. Teáhterallaskuvlla giellapolitihkka lea álo leamaš garas, oahppit galget oahppat "Oslo-vest" dárogiela. Vaikko dát lea rievdagoahtán maŋemus jagiid, de lea dát árbevierru norgga teáhteriin ain nanus. Oahppit galget maid oahppat ovtta suopmana earret suopmaneaset. Teáhterallaskuvllas dadjet ahte sin vásáhus lea ahte lea váttis hupmat ovtta giela ruovttus ja molsut giela ollasit lávdde alde. Ja jerret movt sáhttá amasgilli máhttit neaktit bures. Norgga teáhterin vásihit ahte ođđa-dárogielagat eai dohkket oslolaččaid eahpelunddolaš ođđadárogiela. Geahččit lohket ahte neavttáriid heajos ođđadárogiella billista sin teáhtervásáhusa. Dás lea sáhka suopmaniid birra! Norgga teáhteriin leat unnán neavttárat geain dárogiella ii leat eatnigiellan. Geat eai máhte dárogiela, eai oaččo bargguid norgga teáhteriidda. Dákkár giellapolitihkka lea norgga teáhteriin. Naba dan ovtta sámi teáhteris, makkár giellapolitihkka doppe lea? Beaivváža neavttáriin eai máhte muhtimat sámegiela. Sii eai máhte sámegiela vuođđogrammatihka, goitge galget leat neavttárat áidna sámi teáhteris. Dávjá gullojit álkkes meattáhusat. Beaivváš berrešii dán váldit duođas, mieđïhit ahte dilli lea nu ja čájehit ahte sii duođai atnet eambbo árvvus sámegiela. Sii geat eai máhte giela, berrejit lohkat eambbo sámegiela go Davvin 1 ja 2, ovdal go besset lávdde ala. Soaitá leat nu nai go teáhterallaskuvllas dadjet ahte lea váttis bures neaktit amasgillii. Oahppágo goassege amasgiela nu bures ahte lunddolaččat dan giela dadjánvugiiguin nagoda govvidit dovdduid ja jurdagiid lávdde alde? Vaikko man čeahpes neavttár gal de livčče. Teáhterhoavda ii ge várra gula makkár giella muhtimiin lea, go ieš ii máhte sámegiela, ja váttis de ferte leat oaidnit bihtá ollislašvuođa ja cuiggodit giela. Višašiigo oktage "gebrokken" dárogielain neaktit Ibsena bihtáid Nathionalteáhteris, ja beasašiigo oba dahkat ge dán? Jurddaš mis, jus omd. Mor Åse dadjá Peer Gyntii: "Beer, du luver!" In dieđe, dušše jearan. In dainna oaivvil ahte Beaivváža neavttárat eai máhte iežaset dáidaga! Dan leat nu máŋgii čájehan ahte sii dahket, muhto sin heajos giella hehtte min oaidnimis sin čehppodaga. Sin giellameattáhusat billistit gulahallama gehččiiguin. Geahčči čohkká imaštaladettiin manne eai goasse sáhte oahppat sojahit sániid riekta, eai ge gula maid neavttár viggá čajehit. Ja dát lea vahát! Mis ferte leat riekti cuiggodit dán ja gáibidit buoret gielladási sámi teáhtera lávddis, almmá soarddekeahttá ovttage persuvnnalaččat. Ii leat dan dásis dát sáhka. Ná go Beaivváš duođas áigu ovddidit sámegiela? Sámegielas berrejit maid leahket juogalágan almmolaš giellanjuolggádusat, jus eai leat, na makkár sámegiella de šaddá loahpalaččat? Jus Beaivvaš olgoriikkas čájehivččii bihtáidis, de livčče váttis vuohttit gii dán háve ges lea dulkon Shakespeara Romeo ja Julie bihtá. Beaivváža kulturduogáš ii boađe doarvái bures ovdan sin barggus. Dáidaga ja sielu giella lea universála ja dan galgá juohkehaš sáhttit ipmirdit, vaikko gos leažžá máilmmis. Dieđusge! Muhto ii dát hehtte Beaivváža doalaheames sámi iešvuođa. Juohke dáiddár han berre iešvuođainis báidnit dáidagis. Gos dál de bođeš. Manne mis galgá leat sámi teáhter? Jus Beaivváš galgá leahket seammálágan go buot eará teáhterat máilmmis, de sáhttet dát teáhterat addit midjiide maid Beaivváš addá. Gean ovddasvástádus lea váldit vára sámi muitalanárbevieruin dálá mediamáilmmis? TV, filbma ja teáhter leat dálá áiggi muitalanvuogit. Teáhter lea eambbo njuolggo gulahallan gehččiiguin go TV ja filbma lea. Ja lea imaš jus sámi teáhter ii ane rikkis sámi njálmmálaš muitalanárbevieru gáldun barggustis. Sámi árbevierus gávdnojit klasihkkárat, muhto ovdal go juoga šaddá klasihkkárin, de dat ferte fuomášuvvot ja nu atnot árvvus. Min klasihkkáriid eaba leat Asbjørnsen ja Moe čállán, eai ge leat ge čállon assás girjjiide ja almmuhuvvon álbmogii. Danne ferte sámi servodat, ja erenoamáš ovddasvástádus berre leahket sámi kulturásahusain ohcat čálekeahtes árbevierus "sámi klasihkkáriid" ja čajehit ahte dat maid gávdnojit. Ii oktage daga dan min ovddas. Ii sámi teáhter leat nu boaris ahte lea ollen dolkadit olbmuid sámi servodat guoski bihtáiguin. Dan beaivvi go dan lea dahkan, de sáhttá álgit olgomáilmmi bihtáid jorgalit sámegillii ja oahpahišgoahtit sápmelaččaide "høykultur" . Olgomáilmmi báidnin lea juo nu garas ahte jus ieža vel dan galgat bargagoahtit, ii de báze šat mihkke mis. Mis lea luohteárbevierru mii lea poesiija. Dajahusat ja mohkit mat eai gullo šat nu dávjá min mediamáilmmis. Eai soaitte gal Spellemannsprisena ožžon. Eat dárbbaš kvalitehta dainna lágiin mihtidit. Eat galggaše áđestallat buot olgomáilmmi vugiid, ja dušše daid atnit árvvus, baicca geahččat makkár riggodagat min lagasguovlluin gávdnojit. Doppe livčče olbmot miehtá sámi, mearragáttiin, Ruošša bealde, gávpogiin ja duoddariin, geain leat iešguđetge eallinvásáhusat. Gávdnojit ain boarrásat, geat leat erenoamaš čeahpit muitalit dološ ja dálá fearániid, muitalusaid, geat máhttet rohttehit dološ, dološ luđiid. Sii leat ealli gáldut árbbiide, maid eat gula, eat ge oainne šat nu dávjá. Eat ge várra beroš ge gullat. Beaivváš ii oro berošteame sin searvvis ohcat čehppodaga. Eai sin muitalusat ja čáppa luođit gullo sámi teáhteris, eai vel eai dalle ge go sámi muitalusaid áiggoše midjiide muitalit. Amas vuoiŋŋain dahket dán. Gal dat veadjá juo nu amas midjiide duot luohti nai ahte dat šaddá midjiide apmaseabbon go Annbjørg Liena fidjolmusihkka. Duon mii goit juobe TV:as ge leat gullan ja oaidnán. Máŋgii. Lea áigi ahte Beaivváš mieđiha ahte ii leat ávki áđestallat olgomáilmmi teáhteriid, čájehan dihte ahte sii leat buorre ja čeahpes teáhter, seamma dásis ja hámis go buot eará máilmmi teáhterat. Lea áigi ahte Beaivváš duođas atnigoahtá árvvus sámi iešvuođa. Ja ohcá teáhtera bihtáid ja sisdoalu doppe gos berre, jus áigu leahket sámi teáhter, namalassi sámi čehpiid searvvis - maid. Go sii gávdnojit jus sin oainnáše, jus gilleše sin ohcat. Nu go Beaivváš ieš dajai 16 jagi dás ovdal: "Gáldut gávdnojit doarvái gos ohcat. Giela-, servodat-, kulturerohusat, eallimat álbmogis mat orrot njealji riikas, sáhttet ealihit teáhtera. Ja iežamet myhtain, ipmárdusain ja máinnasmáilmmis gávdnojit gáldut main goaivut." "Muhto go mii leat našuvdna dulbmojun dilis, de fertet maid politihkalaččat bargat" Beaivváš 1983 Gos lea Beaivváža ovddeš servodatberoštupmi ja duostilvuohta? Dat ii vuhtto eará go dalle go teáhter galgá bogostahttit olbmuid cabareaiguin. Ii eambbo dalle go sámi servodat dahkko komediijan, de Beaivváš das berošta. Humor lea ge dat mainna buot áššiid lobálaččat sáhttá bilkidit, go dat ii leat go leaika. Hálbbes leaikkaiguin go ferte Beaivváš irggástallat gehččiide? Lea áigi ahte Beaivváš earáládje maid čájehišgoahtá beroštumi dasa mii sámi servodagas dál dáhpáhuvvá. In oaivvil ahte leaika ii leat cuiggodanvuohki. Beaivváža birra oažžo dáhpáhuvvat vaikko mii, ii dat oainne, vai ii go duostta šat duođalaš dásis cuiggodit servodaga. Gos lea gal Beaivváš go sápmelaččaid riektegažaldat dál galgá mearriduvvot? Ii go leat politihkalaš aspeakta maid Beaivváš álggos deattuhii dehálaš šat? Sámi servodat lea várra ollen nu guhkás ahte dan oažžu ollásit guođđit… Gosa leat šaddan sii geat Beaivváža nu duostilit álggahedje dalle maŋŋel Álttá ášši? Leatgo sii oalát hovkkiidan ja čielggehuvvan? Leatgo sii vuollánan, jávohuvvan ja vajálduhttán buot maid dalle dadje ja áigo? Vai leatgo áiggit nu rievdan ahte diet áigumušat eai leat dán áigge šat oba vejolaččat ge? Beaivváš orru oaivvildeame ahte dási dal dahká. Maid dál hoahkat daid agálaš sámi politihkalaš gáibádusaid, luđiid, sámi duot ja dát. Álkit lea čuojahit movttegis norgga álbmotmusihka, dánsut polkka ja leahket movttet. Vai movt Beaivváš? Na dan mun dušše imaštallen, jus leažžá lohpi, mii dahká din sámi teáhterin - Beaivváš? "Áigut čájehit ahte eat leat šaddan stuoraservodaga jegolaš sápmelaččat, vaikko leat veahá cápmahallan….mis lea juoga váimmus" Beaivváš 1983 Na vare beasašeimmet oaidnit ahte dis ain lea juoga juoga váimmus. ¶
Lea bearjadat eahket, ja gávpi nu go dábálaš Luossnjárgga šiljus. Almmái guhte muitala ahte eanaš rivgot leat juo mannan, lea guhká čuvvon doaimmaid Luossnjárggas Deanuleagis. Ieš son lea čielggus ja lohká iežas fitnan dušše geahččamin. Albmát bohtet viežžat maŋilgaskabeavvi. Muhtimat ostet seammá nissonolbmo olles vahkuloahpa. Earát buktet fas iđđes. Muhtimat maid fitnet lonuheamen. –3000 márkki mannet muhtimin vahkuloahpas, muitala muhtin almmái. Son lea sápmelaš, juhkan ja suibboda fas bartaguvlui. Golmma bartta láigguha Reidar Varsi Luossnjárggas. Uhcán earát go ruošša «turisttat» orrot dáppe. Go Min Áigi fitná gaskaija áiggi mannan bearjadaga, de orrot ruoššat buot barttain. Leage eallin guovtti barttas. Njeallje, vihtta ruošša rivgu leat kohkkemin vuosttaš barttas. Glássa čađa oidno bárra dánsumin. Čakŋalan sisa. Bartta lieggasis sávvá rivgu bures boahtin, dahttot čohkkedit ja fáluhit juhkamuša vuovdemassii. –Leatgo don vuoji, jearrá mus go in fuola. Mun duođastan. Nuorra ruošša almmái boahtá sisa ja gaskalduhttá munno. Barttas leat maiddái njeallje gaskaahkásaš albmát. Juhkan ja sallálága ruoššarivguiguin. Dat rešket, carvot čiččiid ja cummestallet nieiddaid geat eatnašat leat sin mánáid ágis. Beavdde ala leat vuolla- ja viidneboahttalat. –Jugas veahá eambbo, rivgu dadjá albmái guhte baggá balddas náhkkegahpir vel oaivvis. –Oasttes ovtta munnje maid, gullo nubbi dadjamin iežas «irgái» . Mun guođán bartta ja sirdestan šalkka mielde nuppi bartii. Dáppe leat guokte albmá. Nubbi dáža ja nubbi suomabeale sápmelaš. Seammá váimmolaš bures boahtin ja fálaldat oastit juhkamuša. Albmát sallálága rivguiguin, juhkamuš beavdde alde. Rivgu guhte lea okto čohkkámin borragoahtá mu čalmmiiguin ja moddjá čábbáset ahte čábbáset. Mun lea doarvái oaidnán ja guođán dálu. Busse, mii buktá rivguid Sápmái, ii leat dán háve oidnon Luossnjárggas. Dan gávdnan vuollelis Deanuleagis muhtin priváhta dálu olgobealde. –Doppe orru vuoddji dál vahkuloahpaid ja doppe fitnet sii geat háliidit veahá eanet čihkosis hommet, muitalit moadde gáldu geat dovdet prostitušuvdnabirrasa bures. ¶
–Veahaš lean vuollánan dál, go fertet lullin orrut beassážiid, mieđiha Anne Karine. –Earenoamážit mánát leat vuollánan. Sii ledje illudan vuolgit Kárášjohkii. Dál soaitit geassái vuolgit dohko, muhto in dieđe dan vuos. Karasjok Opplevelser jođiheaddji, Terje Tretnes, muitala vel guokte bearraša birra geat eaige beasa Kárášjohkii. Ovttas livččii fálaldat, muhto dušše mátki livččii máksan 14.600 ruvnno. Dan haddái livčče ovdal beassan Hawai:ai mannat. ¶
Tretnes rehkenastá Kárášjoga dán ládje massit birrasiid 25 guossi, ja 80- 100.000 ruvnno. Ja logut dáidet vel stuorát. Tretnesii leat boahtán ollu jearaldagat idjadansadjái, muhto go árvideames eai fidne sáhtu, de ii šat gullo sis eambbo. Dál lea Terje Tretnes eddon go girdifálaldat lea nu heittot. –Mii dat dáppe davvin subsidieret hálbbes girdinbileahtaid doppe máddin, oaivvilda son, ja imaštallá go girdifitnodagat eai leat eambbo veahkkái. – Levdnjii livččii sáhttán bidjat DC-9 girdi. Olles Finnmárku livččii dan nala vuoitit. Dál áigu son ovttastit eará turistafitnodagaiguin, ja čállit reivve eiseválddiide gos gáibidit fálaldaga buoriduvvot. ¶
1. Eveliina Aikio ja Ia-Mari Rantamäki Čeavejávrri skuvla 2. 0-6. sámeluohká oahppit Ohcejoga skuvla 3. Njuorggáma skuvlla joavku Lávlaga vuoitit 1. Inga-Marit Gaup-Juuso Beaivvášeana Gáresavvon skuvla 2. Kaisa West Goahtoeanan Gáresnjárgga skuvla 3. Tiina Sanila Pái Maainást Sáá´mi Čeavetjávrri skuvla Juoigama vuoitit 1. Inker-Anne ja Magreta Sara Anára Badjedássi 2. Marjo Kiviniemi Dearpmáža Vuolledássi 3. Aslak Paltto ja Keijo Pirttijärvi Anára badjedássi Duoji vuoitit 1. Tiina Sanila Lávka Čeavetjávrre skuvla 2. Jarno Mäki Niibi Čeavetjávrre skuvla 3. Anni Helena Ruotsala Liidni Gárasavvona skuvla Gova vuoitit 1. Elle Maarit Valle Lappi Gáregasnjárgga skuvla 2. Nils Heikki Paltto Porolla Ajaza Merešjávrri skuvla 3. Marja Kalttopää Gilu Gárasavvon skuvla Gudnemáidnu Ia-Mari Rantamäki Sisteseahkka Čeavetjávrri skuvla Minna Sanila Guksi Čeavetjávrri skuvla Antti Magga Diibmu Avvila vuolledássi Sammeli West Gáregasnjárgga skuvla Pentti Johnsen Nuorgama skuvla ¶
–Deanu turisttain juohke goalmmát boahtá Oulu leanas, danin lea dehálas bidjat deattu dáiddá meassuide, muitala Heikki Niittyvuopio. Maiddái eará Sámi guovlluide, Oulu lea dehálaš vuovdalanbáikin. ¶
Ohcejohkalaččat ledje jođus giehtaduodjeprošeavtta olis. Oulu meassuide ledje boahtán joavkun, mas leat golbma sierra orgána: Ohcejoga gielda, giehtaduodjárat ja turismafitnodagat. Ohcejoga ealáhusáššealmmái ja giehtaduodjeprošeavtta jođiheaddji Heikki Niittyvuopio lei oalle duđavaš meassuide ja son deattuhii Oulu guovllu oalle mearkkašahttin Ohcejoga ealáhusdoaimmaide. –Dakkár turismii, mii guoská guolásteapmai ja meahccejohtimii, de juohke goalmmát turista boahtá Oulu leanas, muitala Niillas-Ovllá Heaikka Heaika. Son lasiha vel, ahte dál galgá fállát bálvalusaid, dasgo Suoma ekonomalaš dilli lea dál buorráneamen. –Dál galgá bargat vuovdalan- ja buvttadanbárggu jagiide 2000-2007, daningo einnosteamis turismajohtolat lassána dáid jagiin, deattuha Heaika. Maiddái dakkár ášši galgá váldit vuhtii, ahte ain eanet lassánit dakkár turisttat mat leat vázzán skuvllaid, ja addet árvvu earenomáš ja árbevirolaš áššiide. Lohppii Heaika dadjá vel: –Bálvalusaid galgá ráhkadit turisttaid miela mielde, iige nu mo iežas mielas livččii vuogas. ¶
Dan dihte lea Siv mearridan searvat Sáráhkka nissonorganisašuvnna kursii, mii galgá háhkat gulahallama nissonjođiheddjiid gaskkas. –Ollu lea dieđusge olbmos olbmui, muhto dávjá badjána dat dovdu ahte dievdojođiheddjiin lea nannosdit iešdovdu ja dan dihte nektet eambbo mearrideaddjin nissonjođiheddjiid ektui, čilge Siv. Son maid geažuha ahte nissonat dávjá álggahit jođihandoaimmaideaset smávit fitnodagain, dávjá fitnodagain maid ieža ásahit. Dan dihte máŋgga nissonjođiheaddjiin ii leat earenoamáš jođihangelbbolašvuohta ovdalaččas. Siv muitala iežas vásihusa movt álggii jođihanvirgái. –Ledjen barggu haga, muhto liikká in ohcan Narvesen jođihanvirggi go dat almmuhuvvui. Easka maŋŋil, go son gii lei ožžon virggi, árvalii mu dohkálaš evttohussan virgái, go ieš ii álgán dasa, ja Narvesen bivddii mu ohcat virggi, dusten váldit hástalusa ohcat jođihanvirggi, muitala Siv. Son ii loga jáhkkit dákkár nissonealáhusfierpmádaga ráhkadit gova ahte sii geassádit ealáhusservodagas, go ásahit iežaset gelbbolašvuođa deaivvademiid. Baicca jáhkká Siv ávkkálažžan nissoniidda oažžut vejolašvuođa lonuhallat jođihanvásihusaid. ¶
Veslemøy Skoglund jođiha Sáráhkka nissonjođiheaddji deaivvadeami ráhkkananbarggu. Son čilge ealáhusaid gaskkas vuohttán dárbbu ovttastahttit nissonjođiheddjiid, vai sii sáhttet lonuhallat dieđuid, máhtu ja vásihusaid. Ovdalaččas diehtit guorahallamiid leat čájehan ahte virgáibidjanáššiin válljejit dievddut dievdduid ovdalii nissoolbmuid. Dat sáhttá mearkkašit ahte nissonolbmot eai leat doarvái čeahpit "fállat" iežaset. Muhto nissonjođiheddjiid ealáhusfierpmádat galgá vuosttažettiin buktit oidnosii daid resurssaid mat nissonolbmuin leat ealáhusain, doarjut ovdáneami ja ođđajurddašami, ja doaibmat gelbbolašvuođa lonuhallamiin. Dasa lassin lea deaivvadeamis sosialalaš bealli seamma dehálaš go fágalaš bealli. Ihttin lea vel vejolašvuohta dieđihit searvat deaivvadeapmái. Veslemøy Skoglund hástala dalle nissonjođiheddjiid riŋgestit 78 46 68 60. ¶
Skuvlla mihttomearri fállat estehtalaš ja dáiddalaš fágaid 2000 čavčča rájes. Fágaid vuođđu galgá leat sámi giella ja kultuvra. Dan dihte lea otná bargojoavkku hástalaus geahčadit vejolašvuođaid spiehkastit otná estehtalaš- ja dáiddafága rámmaeavttuin go fágaplánat mat leat husejuvvon sámi sisdoalu ala šaddet ipmirdeamis ollu earaláganat go dat plánat mat leat otná joatkkaskuvllain. Solbakken-Härkönen maid deattuha ovttasbarggu dáiddariiguin ja báikkálaš kulturskuvllain vuođđun iežaset ráhkkananbarggus. ¶
Sámi oahpuhusráđđi lea huksemin ođđa fágafálaldaga joatkkaskuvllaide. Fága sámi kulturdiehtu galgá boahtte čavčča rájes doaibmagoahtit. –Sámi kulturdiehtu galgá válljenfágan miehtá riikka ja suorgeoahppofágan Sámi joatkkaskuvllain, lohká fágaplánajoavkku Sámi Oapahusráđi konsuleanta, Jon Eldar Einejord. Rektor Solbakken-Härkönen muitala juste dán ođđa fága vuođđun sin bargui. –Sámi kulturdiehtofága lea teorehtalaš suorgefága mii šaddá lunddolaš vuođđun praktihkalaš estehtalaš fágaide. Dáid vuollái gullet earret eará musihkka, duodji, dráma ja girjjálašvuohta. Fálaldat addá viiddis ipmárdusa servvodagas ja kultuvrras ja dan gaskavuođas. Solbakken-Härkönen lohká maid iežaset fálaldaga ráhkkanahttit nuoraid boahttevaš dáidda allaskuvlii ja jáhkká viiddis beroštumi dáiddafágaide sámi servvodagas. ¶
Iŋgos Máhte Joavnna/John Henrik Eira, Brita Eriksen Kåven, Nils Henrik Måsø, Gunnvor Balto, Mari Boine, Ruth Persen ja dálá rektor Synnøve Solbakken-Härkönena ledje muhtumat skuvlla vuosttaš ohppiin. Piera Joavnna álggii oahpahit sámegiela1969 čavčča "Kárášjoga gymnasklássas" , mii lei skuvlla dalá namma. Ráđđehus lei addán lobi oahpahit sámegiela, muhto eará sámi sisdollui oahpahusas gal ferteje oahpaheaddjit "suoládit" saji eará diimmuin, nugo geografiijja diimmuin. Eilif Norvang lei gávccenuppelot jahkásaš go álggii "Kárášjoga gymnasklássii" . Sutnje lea dát skuvla mearkkašan ollu ja deattuha kultuvrralaš mearkkašumi maid skuvla váikkuhii dalá ohppiide. –Olggobeal servvodat anii sámegiela várálažžan, muhto min gaskkas ii lean dat mihkege várálaččaid, baicca lei dehálaš oassi oahpus. Sámegielas ledje garra gáibádusat ja ii galgan leat dušši, muitala Eilif. Čilge sin áigge oahppiid buorebut beroštan servvodagas ja lohká oahpu váikkuhan sihke politihkalaččat ja loahpalaččat joatkit alit oahpu. Sámevuođa ja -giela nannen lei dalle guovddážin ja Eilif lohká dovdat sullásaš vuoiŋŋa otná vuoigatvuođa digáštallamis. Piera Joavnna čilge otná servvodagas maid gávdnat sámevuođa áŋgiruššama, nugo Sámi Allaskuvllas ja guovddáš sámi mediaásahusain, muhto čilge áŋgiruššama eambbo čadnon iešguđet fágaid siskkobeallái. –Sámi joatkkaskuvlla álgu lei sámevuođa nannema vuolggaheapmi ja dál doaibmá sámevuođa áŋgiruššan eambbo dainna vuoiŋŋain ahte movt ain sámáiduhttit birrasa, loahpaha sámi joatkkaskuvlla historjjá vuosttaš sámegieloahpaheaddji Per Jernsletten. ¶
Dát dilli lea ge stuorámus hástalus sámi ásahusaide geat oažžot sámegielat čállosiid dihtoriid bokte. Sámi stuorámus lágádus, Davvi Girji, lea earenoamáš gelbbolašvuođa huksen dán váttisvuhtii. Sin IT-ovddasvástideaddji, Michael Aase ráhkada juohke háve go ožžot teavstta maid sin prográmmat eai máhte lohkat, ođđa konverterenprográmma mii jorgala teavstta logahahttin. Dát mielddisbuktá Aase ollu ádjánit ráhkadeames ođđa konverteren prográmmaid. Muhto ii leat vejolaš eambbo go lea dihtormáhttu ja go dábálaš dihtorgeavaheaddji ii nákce dakkár barggu. Dan dihte atná Aase Sámedikki dihtorlávdegotti barggu aibbas dohkkemeahttumin. Maid Aase áiggošii deattuhit, lea go vaikko man buorit iešguđet kodatabealla ležžet ráhkaduvvon PC:ai ja Mac:ai, de ii veahkehivčče dábálaš dihtorgeavaheddjiid jos dán guovtti mášiinna geavaheaddjit eai gulahala gaskaneaset. – Hui álkit dajašin váilot konverterenprográmma, mii dagašii PC čállosa logahahttin Mac mášiinnas. Lea sakká váidalahtti dábálaš dihtorgeavaheddjiide go Sámedikki dihtorlávdegoddi ii nágot dákkár konverterenprográmma gárvvistit, lohká Aase. Dan vuođul oaivvilda Aase ahte dihtorlávdegoddi ii čájet ovddasvástádusa iežas geavaheddjiide, go bealledagat čovdosa fállá dábálaš dihtorgeavaheddjiide. Maiddái cuiggoda lávdegotti heittogit diehtojuohká iežaset doaimma birra. ¶
Prográmma lea hui miellagiddevaš. Ovdamearkka dihtii muitala Johan Jernsletten ahte galgá dollot historjjá seminára, man fáddán lea čoahkkima áššit: dáruiduhttin, sámegiela dilli ja nu ain. Galgá ráhkaduvvot stuorát fotočájáhus, ovdamearkka dihtii olbmuid birra geat ledje čoahkkimis. Maiddái plánejuvvo stuorebuš duodječájáhus mii govve miehtá Sámi dujiid. Ja dieđusge konsearta sámi násttiiguin ja teahterčájálmas čoahkkima birra. ¶
Neavttár Nils Reidar Utsi lea jo biddjon bargui dramatiseret 1919 čoahkkima. Dán čállinbarggu lea ruhtadan Sámi fagagirjjálaš foanda. Nils Reidar Utsi dovddasta leamen erenoamaš somá bargat dáinna teahterčájálmasain go lea dáhpáhuvvan ruovttu gielddas. –Mun šattan geavahit historjjálašgálduid ja maiddái njálmmálaš gálduid. Válddán gal dan friddjavuođa maiddái diktet beaivválaš dáhpáhusaid čoahkkin áigge, muhto čájálmas gal galgá leat viehka duođalaš, muitala Nils Reidar Utsi. Son maiddái lohká ahte teahterčájálmasas šaddet leat sullii njeallje-vihtta váldorolla, ja ollu statisttat. –Hálidan geavahit deatnolaččaid dáid rollain go Deanus leat ollu čeahpes neavttárat. Čájálmas šaddá várra dáhpáhuvvot olgoáimmu ovddas Bonjákasas, Deanuriemuid áigge, muitala neavttár ja drámačálli Nils Reidar Utsi. ¶
Sámi Allaskuvllla rektora ráđit eai ole mo čoavdit heittogis diehtojuohkkima. Muitala dávjá sin diehtomeahttomat dan beaivái go skuvla álgá šattaš go doarvái oahppit. –Lea dáhpáhuvvan oahppiid, geat eai leat oba ohcange, leat álgán gurssaide váhku maŋŋil go gurssa leat álggahan. Mis ii leat go váldit daid mielde, go mii han gal maid hálidit nu ollu ohppiid go vejolaš. Lea maiddái nu ahte sii ožžot ruđa iešguđetge ruhtagálduin, nugo departemeanttas ja skuvlladirektevrras, dan mielde go oahppit beroštit gursii álgit. Mieđiha dieđuid addán ohcciide go gurssain ii šatta mihkkege ja mii gal ii leamaš buoremus. –Šállošan dan, muhto min diehtojuohkkinbušeahttamet lea nu gárži ja lea váttis ovdamearkka dihte mediaid bokte dan almmuhit. ¶
Elin ii leat ruovttus hállan sámegiela. Muhto lohká sutnje dehálaš oahppat sámegiela vai oktii su boahttevaš mánát oahpašedje sámegiela. Son lohkká sutnje ge dehálažžan áddehallat fulkkiiguin go johtá meahci. Sin bearaš lea okta daid moaddásis geat bohccuiguin barget Mátta-Várjjat guovllus. Elin muitala váhnemiiddis soahtan skuvllaeiseválddiiguin oččohit sámegieloahpu dan rájes go Elin váccii vuođđoskuvlla. –Go diibmá fálai Allaskuvla ovtta lohkanbaji sámegiela de jurddašin viimmat beassat sámegiela oahppat dakkár birrasis gos sámegiela beaivválaččat hállet, muitala Magga. ¶
Danne šattai son válljet dáčča árbevirolaš máidnasiid dáčča vávváteáhtera bokte. –Otná sámi mánáid-TV dilis eai leat doarvái návccat álgit buvttadit TV-bihtáid vuođu rájes nu oanehis áiggis, lohká Holmestrand. Vaikko vel leage návccahisvuohta, de goitge váruha Holmetrand ahte mánáid-TV:s livččii čielga ovddasvástádus gozihit ahte sámi árbevirolaš máidnasat gullojit. –Oainnán dehálažžan otná servodagas fievrredit árbevorolaš máidnasiid ođđa mállet gulahallanvugiid mielde. Árbevirolaš muitalanvuohki unnu beaivvis beaivái, ja loahpas amásmuvvet min mánát dáidda muitalusaide maid bokte sii doalahivčče iešdovddu, deattuha Holmestrand. Dás čujuha son ovdamearkan movt "Ofelaš" filbma movttidahtii sámiid. Son muittuha TV-media sáji servodagas ja lohká mánáid-TV leat vuođđun gillii ja kultuvrii. Dakko bokte jearrá son leat go Sámi mánáid-TV ja eará guovddáš gaskaoamit doarvái vuoruhan árbevirolaš máidnasiid iežaset bargguin. Dalle son seammás hástala maiddái teáhteriid, girječálliid, dáiddariid, skuvllaid ja váhnemiid searvat gáhttet máidnasiid nu ahte dat eai vajálduvvo. –Galle máná dovdet "Čakkalagga" dahje "Gieddegeašáhku" máidnasa? jearrá Holmestrand. Son hástala olbmuid geat barget máidnasiiguin, váldit oktavuođa NRK Sámi Radioin jos sis leat muitalusat maid sáhttá heivehit nu ahte šaddet vejolašvuođat buvttadit mánáid-TV daid vuođul. ¶
Sámi girjjálašvuođa profeassordutki Harald Gaski čilge servodaga miehtá máilmmi rievdamin olles leavttuin, muhto váruha seammás ahte dát ovdáneapmi ii goit galggaše nu jođánit dáhpáhuvvat álgoálbmot servodagas. –Sáhtášii vuordit ahte Sámis lea stuorát ovddasvástádus beroštit árbevieruin ja váruhit dan jávkamis, go doppe mii sáhttit speadjalastit iežamet filosofiija ja jurddašanvuogi, lohká Gaski. Son ii hálit maidege dadjat dasa movt galggašii máidnasiid jođihit otná dilis, muhto hástala TV gávdnat ođđa presentašunvugiid mat sáhttet deavdit árbevirolaš máinnastanvugiid. Girjjalašvuođa oktavuođas sáhttá Gaski muitalit Davvi Girjji prošeavtta birra, mas leat golbma olbmo buvttadeamin girjji masa čogget árbevirolaš máidnasiid, sihke "Quigstad" girjjiin ja njálmmálaččat. Dán deattuha Gaski leat dehálažžan ođasmahttinbargun árbevirolaš muitalusaid fievrredeamis. Girji galgá ilbmat 2000 čavčča. ¶
Sáhttá go oažžut bearrala go lihkahallá skálžžu? ¶
Gárjil guovllu suomagielat aviissain lea heajos dilli, máŋggat aviissat leat heaittihuvvon. Karjala Sanomat oaivedoaimmaheaddji Robert Manner mielas maiddái gárjillaš kultuvrra lea dál uhki vuolde, eai dušše aviissat. Manner geigiige gieđa Barents Pressa guvlui doarjaga oažžuma dihtii, vai suomagiella seaillošii Gárjila mediain. ¶
• Sámi filbmaoahpahus • Loga sámegiel girjjiid (Sámeráđđi) • Fágaidgaskasaš teáhtersymposium • Seminára sámi kultuvrra birra (Sámeráđđi) • Sámi vuoigatvuođat (Uppsala universitet) • Julevsámi bibliotehka Oalle moalkás geaidnu lea oažžut doarjaga. Ovdal go sáhttá ohcat EU-ruđa, ferte vuos oažžut ruđaid stáhtain, fylkkain dahje eará gálduin. Juohke ášši dárbbaša unnimusat 4 ohcama ja 5 mearrádusa. Boađus dan birokrahtiijas lea ahte go 2/3 oassi áigodagas lei mannan, ii lean geavahuvvon go 1/5 oassi ealáhusruđas. ¶
MÁZE: Mihttumearrin lea doarrut bajemušaid gaskas, muitala hárjeheaddji Ole Einar Hætta. ¶
NRK Sámi Radio ođasdoaimmahusa vuorrohoavda Roger Østby muitala teaksta-tv siidduid gávdnat 595 siiddus gitta 598 siiddu rádjái. 595. siidu lea álgosiidu mas oaidná dán njeallje siiddu sisdoalu. 596. siiddus leat Sámi Radio ođđasat dárogillii. 597. siiddus leat julev- ja lullisámi ođđasat ja dan maŋemus siiddus lea NRK Sámi Radio diehtojuohkin. Østby deattuha ahte julev- ja lullisámi siiddut leat ođasfáláldat dan guovllu olbmuide ja dan dihte leat vuosttažettiin guovlluođđasat máid guovllu doaimmaheaddjit čállet siidduide. Lassiin dasa bohtet Sámi Radio ođđasat maid árvvoštallet dehálažžan váldit fárrui. Sámi Radio diehtojuohkin siidu buktá ođđa vejolašvuođa mediaásahussii juohkit lassi dieđuid iežas doaimmaid birra. Dás sáhttá gávdnat dieđuid prográmmaid ja virggiid birra ja eará dieđuid almmolašvuhtii. ¶
Raul muitala nuoraid dávjá hállat vuolgit eará riikkii. Ustibat dovdet earáid, geat fas sáhttet sin veahkehit rasttildit rájáid. Stuorámus sávaldat lea vuolgit Venezuelai dahje USA:ii. Váhnemiid sosioeknomolaš árvu dat mearrida galgágo niehku šaddat duohtan. Rikkis váhnemat gal diktet mánáidasat mannat olgoriikii oahppostipeanddain. Nuorat geain eai leat jábálaš váhnemat, fertejit ustibiid ustibiid bokte beassat eará riikkaide. Jus ii datge mana, fertejit lobiheamit geahččalit rasttildit rájáid. ¶
Justisdepartementta lávdegoddi lea guorahallamin dárbbu ásahit sierra duopmostuolu Sis-Finnmárkui. Dát duopmostuollu galgá earenoamážit bargat sámi guoski áššiiguin. Miessemánu vuosttaš beaivvi rádjái galgá lávdegoddi ovddidit árvalusa ja leat boahtán ovdan dieđut mat muitalit ahte leat buorit vejolašvuođat dasa ahte lávdegoddi evttoha sámi duopmostuolu. Jos ná dáhpáhuvvá, de dalle lea máŋgalot jagi gáibádus ollašuvvamin. Ja mii ii livčče eambbo vuoiggalaš sámi servvodahkii go ahte sápmelaččat oažžugohtet riektedoaimmaid iežaset gillii ja birrasis mii dovdá dilálašvuođaid? Finnmárkku sunddiin ii leat dat seamma jurdda. Sii oidnet máŋga hehttehusa mat sin mielas cagget sámi duopmostuolu ásaheami. Sii eai oainne ávkki dán ásaheamis, go dikkiid goitege sin oainnu mielde eai sáhte jođihit sámegillii. Sin oainnu mielde oainnat váilu sámi servvodagas dát gelbbolašvuohta jođihit dikkiid. Stuorámus ággan orru leamen ahte eai leat doarvái sámegielat advokahtat. Dán čilge sámi jurista Roger Kalstad hui lunddolaččat Finnmárkku Dagbláđis, ahte sámi advokahtat eai váillo gal, muhto sii eai hálit fárret riddobáikkiide bargagoahtit Finnmárkku diggeáššiiguin. Dan dihte ásaiduvvojit sii eará bargguide Sis-Finnmárkui. Jos galggašii juohke ođđa ásahusa ásaheami árvvoštallat dan ektui man viiddis otná fágagelbbolašvuohta lea juohke guoski ásahussii, de ii várra livčče oktage almmolaš ásahus Sámis. Mii leat "agálaš" ovdáneamis juohke dáfus servvodagas, ja dan dihte ii leat ávki lávkut maŋosguvlui. Dieđusge lea mis gelbbolašvuohta doaimmahit sámi duopmostuolu. Ja mis leat buorit vejolašvuođat ovdánahttit iežamet gelbbolašvuođa dan ektui. Ja buot deháleamos lea ahte mis han lea okta daid guovddášeamos gelbbolašvuođain, nammalassii máhttu ja ipmárdus iežamet gielas ja kultuvrras. Dan dihte lea ge hearvái gullat olbmo gii lea vásihan duopmostuolu váilevaš ipmárdusa sámi riekteášši jođiheamis, deattuheamen ahte politiijádutkan galggašii lunddolaččat čađahuvvot sámegillii. Son deattuha dan vuđolaš dárbbu ahte ášši álggu rájes jođihuvvo sámegillii, ja dakko bokte geahččala garvit dulkomiid. Muhto jus son dat áidna sámi áirras justisdepartementta guđánuppelogi lávdegotti áirasiin, nagoda buktit sierra sámi duopmostuolu, de áinnas illudit dan vuoittu nalde. Heijjá Irene ¶
–Rabas beaivi lea okta min vugiin juohkit dieđuid skuvlla birra ja dán bokte oččodit eanet ohcciid skuvlii. Rabas beavvi bokte leat maid vejolaš buoridit oktavuođaid ja ovttasbarggu eará ásahusaiguin, lohká skuvlla rektor Synnøve Solbakken-Härkönen. Son muitala viidáseappot ahte joatkkaskuvla lea bovden earenoamážit Kárášjoga ja ránnjágielddaid 10. luohkalaččaid ja iešguđetlágan ásahusaid ja organisašuvnnaid ovddasteaddjiid galledit skuvlla oaidnit movt oahpahus čađahuvvo ja maid skuvla jurddaša boahtteáiggi birra. ¶
Olgobeal Kohanga Reo vilges dálu leat vihtta, guhtta máná stoahkamin sáttokássas. Gaskaneaset hállet sihke maori ja eaŋgalsgiela. –Sii vigget beare hállat eaŋgalsgiela midjiide ollesolbmuide, muhto gaskaneaset hállet olu maori, muitala áhkku. Dattetge lohká váttisin oažžut mánáid hállat maori. –Jos ii oktage váhnen dahje máttarváhnen máhte maori, de lea hui váttis oažžut mánáid hállagoahtit giela. Eanaš mánát eai hála olu maori go gerget dáppe ja álget skuvlii. –Mákkár metodat leat dis oahpahit maori sidjiide? –Eai mis leat nu olu metodat. Mii bargit hállat dušše maori sidjiide. Go mánná lea juoidá dadjan, de sáhttit muhtimin jearrat sus; «mo don livččet dán dadjat maorigillii?» –Muđuid mii lávet olu lávlut. Maori mánát ehccet lávlut. Lávlagiin ohppet ođđa sániid, ja de láven maŋŋá čájehit sidjiide daid diŋggaid maid birra mii leat lávlon. ¶
GLR:as lea 1,1 mijovdnasaš bušeahtta. Eanaš dietnasat bohtet biŋgovuovdimis ja almmuhusvuovdimis. Lagasradios leat sáddagat, earet Guovdageainnus, vel Kárašjogas ja Oslos. Sis leat guokte ollesáigge- ja okta bealleáigge bálkáhuvvon bargi, ja 15 eaktodáhtolaš bargi. Lagasradios beroštit sakka, muitala Kristensen. Earenoamážit vuhttui dát juovlaruohta, go telefuvnnat eai báljo jaskodange oba eahkeda. ¶
Hartvik Hansen Deanus oaivvilda, ahte Njuorggáma jávki sámebirrasa galggašii veahkehit. Danin livččii buorre čatnat oktavuođaid rastá rájá juohke dásis, buoridan ja gáhtten dihte sámegiela ja -kultuvrra ii dušše Njuorggámis, muhto dán oktavuođas maid guktuid beal rájá. –Dát ii soaba guovddáš riikkaid áigumušaiguin, ahte sámegiella ja kultuvra galgá ahtanuššat, cealká Harvik Hansen. –Lea áibbas čielggas, ahte mis lea ovdalge leamašan Suoma beale mánát Deatnogátti mánáidgárddis, mii lea leamašan stuorra ávkin Norgga mánáidege. –Dát lea nannen dan, ahte sámegiella lea vel eanet šaddan gulahallangiellan mánáidgarddis. –Gulahallangiellan šaddá sámegiella, daningo sin mánát eai hálddaš dárogiela ja min mánat eai hálddaš suomagiela. –Go jurddaša viidáseabbot, de manin dát ii sáhtášii leat buorre vuođđun máŋggakultuvrralaš skuvlii, man birra lea hállojuvvon jo guhkit áiggi, jearrala Harvik Hansen. ¶
Nuorat besset čállit juogo sámegillii, dahje dárogillii. Prošeaktajođiheaddji Skåden ávžžuha dieđusge nuoraid čállit sámegillii, muhto seammás diehtá dáidit máŋgasa buvttadit girjjálašvuođa duoji dárogillii. Álkimusat dajašii sáhttá čállit váikko man birra. Sihke čáppa- ja fágagirjjálašvuođa šáŋeriid gaskkas lea vejolaš válljet justa dan suorggi maid háliida. Noveallat, divttat, historjját, muitalusat, vásihusat, essayat ja fágalaš čállosat gielaid, suopmániid, ealáhusaid ja historjjálaš dieđuid birra váldojit bures vuostá. Áidná gáibadus nuoraidantologiija searvamii, lea ahte čállis lea gullevašvuohta Durdnosa Sápmái, maid ráddje Efjordas Sáčča rádjái. Skåden árvala ahte jos nuorat leat riegádan ja bajásšaddan guovllus, de besset searvat, vaikko vel dál orrotge eará báikkiin máilmmis. ¶
–Dál sáhttit hástalit olbmuid guoktenuppelot kurssaiguin mat álget ođđajagis, muitala Sámi Álbmotallaskuvlla hálddahusjođiheaddji Ánte Jávo. Son lea movttet go beassá rápmut ahte máŋga dáin guoktenuppelot kurssain leat ođđa kurssa. ¶
Jos hálidat sámi čiŋaid ieš oahppat goarrut, de šáhtát čiŋahit iežat dán dálvvi mielde. Sáhtát oahppat gávtti goarrut, čuoldit ja njuikkohit ja bittuid ja gálssohit goarrut. Sámi Álbmotallaskuvllas leat ovdalaččas buorit vásihusat muhtun kurssain ja dan dihte lea skuvllas buorre doaivva lihkostuvvat dáin kurssaiguin maid. –Dasa lassin go mis lea hárjaneapmi ovdalaččas, de leat maid váldán vuhtii dan maid báikki olbmot hálidit oahppat, muitala Jávo. Son sávvá ahte olbmot geat háliivčče dáid bargguiguin bargat, válddáše oktavuođa Sámi Álbmotallaskuvllain. ¶
–Modealla suodjala ¶
–Modealla suodjala vuoigatvuođaid maid ii sáhte čállit Vuođđoláhkii. Senáhtta mearrádus bidjá politihkalaš deattu parlamentii. Dasto mearrádus addá lága vuostálastiide vejolašvuođa čohkket searaid vuostálastit, árvvoštallo girku dokumeanttas. –Dattetge, dihtomielalaš politihkalaš eanetlohku sáhttá duššindahkat senáhta maori ovddasteaddjiid dáhtu, buot áššiin earret go áššiin mat leat erenoamážit suodjaluvvon Vuođđalágas. ¶
Linnjábiillas iđitrohkosa maŋŋá dukkorallojuvvui autobingoin ja vuoiti bálkkašuvvui. Mátkkis bissáneimmet Tervola hávdeeatnamis, gos soapmásat háliidedje fitnat oahpmahaččaid hávddi luhtte. Kemieatnama girkohearrá Yrjö Haapala vurddii movttegis mátkkálaččaid oktan Nikolaus Rungius mumian boares geađgegirkus. Beasaimet gullat katolihkalaš áiggi bácciid ja govaid, juolgemuora ja nissoniid heahpananbeaŋkka historjjá, sihke mo oskkubuhtadusa áigge govaid geahpededje ja pietisma luottat báhce Stuorra Kemi searvegoddái. Nikolaus Rungius lei Kemi girkohearrá 300 jagi dassái ja son lei cealkán; jos su sánit leat duođat, su rumaš ii galgga guohcagit. Ja nu geavai, su rumaš šattai mumian ja lea ainge oaidnimis Kemieatnama boares girkus. Go leimmet dahkan dearvvuođaid Rungiusain servvoš johttái Oulu Diakonissalágádussii beaivemállásiidda, mális njálggidii ja boradettiin lágádusa njunuš muitalii ságaid dálu birra ja dálkkodanbálvalusain ja oahpahusbarggus. Oassái mátkkálaččaide lágádusa dikšunvuogit ledje oahppásat. Beaivi lei juo viehka muttos, muhto nissonat fertejit finadit buvddain vuos ja Kempeles álge vuosttamuš gálvoseahkat rávnjjastit biilla rupmii, pianoge gárttai dohko, man muhtun lei diŋgon Ohcejogas, seammás, go geardde reaissus leimmet. ¶
ČATNÁ GIELAID: Eŋgelas lohkangirjjit main lea oahpes sámi sisdoallu buktá lagasvuođa eŋgelas- ja sámegiela gaskkas. "Fox Has His Day" muitala sámi árbevirolaš muitalusaid eŋgelasgillii. ¶
Mira Bartok lea Amerihkás eret. Go son oaččui stipeandda, de šattai sutnje vejolažžan vuolgit Sápmái oahpasnuvvat davvi-guovlluin. Sámi Oahpahusráđi bealis lea Kristine Nystad leamaš dán girjji bargojoavkkus. Son muitala Mira Bartoka deaivvadeami skábmamáilmmiin earenoamážiin, go girječálli lei doivon ahte skábma lea dušše sevdjnesáigi. Son fuobmái daid ollu ivnniid mat leat skábman ja dát muosáhus lea váikkuhan su girječállimii. ¶
Gweru aids-eastadeaddji nissonsearvi (GWAPA) lea veahkehan ollu nissoniid fas servodahkii. Okta lea Brenda, gii muitala iežas guođđán juhkkis ja doarrolas isida. Go de vuvddii buot opmodagas, fertii vuovdigoahtit iežas vel, vai bearrašii bođii sisaboahtu. Son de juhkagođii, mii maid lasihahtii su váttisvuođaid. - Go nieidan rihppui go ieš ledjen juhkamin, mearredin GWAPA:s ohcat veahki, muitala Brenda. Dál son bargá searvvi ovddas ovttas 300 eará nissoniiguin, ja veahkeha earáid molsumis eallinvuogi vai eai njoammuduvvo hiv:ii. ¶
Divttasvuona suohkanstivra lea mearridan heaittihit Moski mánáidgárddi. Mánáidgárdi lea doaibman 1997 rájes, ja lea leamaš dehálaš giellafálaldat mánáide. 5 máná leat mánáidgárddis, mii lea seamma visttis go gili skuvla, gos leat 17 oahppi. Skuvlla rektor, Oddbjørn Whøni, muitala ahte Moskkis leat máŋga gielladoaimma álggahuvvon. Skuvlamánát ohppet julevsámegiela, ja gilis leat vel kurssat ollesolbmuid várás. Mánaidgárdi lea dehálaš oassi giellabarggus. ¶
Jus nu dáhpáhuvvá, de fertejit váhnemat ieža váldit ovddasvástádusa sámegiela oahpahit mánáidasaset. Whøni sávvá sámegiela fas ealáskit ruovttuin, váhnemiid fas sámástišgoahtit mánáideasetguin. Son muitala eanaš váhnemiid máhttit sámegiela, muhto eai hála dan beaivválaččat. Mihttomearrin lea dieđusge, ahte sámegiella fas gullo beaivválaččat Moskkis. ¶
–Mis váilot nuorra girječállit ja otná girječállit eai leat girjjálašgiela geažil riegádan. Sis lea leamaš dárbu čállit etnalaš bákčasiid, čilge girječálli Rauni Magga Lukkari. Su čilgehus juo muitala iešalddis manne girječállit eai leat válljen stuorebuš mánáide čállit. ¶
Dan dihte árvvoštallá Rauna ahte jietnagirjjit livčče soaitán leat buoremusat. Seammáš oaidná Rauna buriid beliid dainna go sámi girjjálašvuohta ii leat vel ollen nu guhkás. Girjjálašvuođa giella leat háhppehan billašuvvat. Sámegielas eai leat "klišeat" . Dasa lassin lea muitalangiella eallimin ja leat buorit vejolašvuođat seailluhit giela, ja Rauna ii loga sámiid manahan gielaset. Rauna lea golbma jagi jođihan Sámi girječáliid searvvi. Son muitala eanaš návccaid geavahan sámi girjjalašvuođa obbalaččat loktet oidnosii, eandalii Ruoŧa ja Suoma bealde. Searvi lea maid bargan oažžut girjerájus ja kopiija buhtadusa sámi girječálli buktagiidda. Maiddái Raunas lea jáhkku ahte čállingilvu buvttašii ođđa girjjiid, eandalii mánáide ja nuoraide. ¶
** Eanet resurssaid bolesiidda sihke dutkamiidda ja vákšumiidda ** Gáržžidit visumnjuolggadusat ** Lasihit ovttasbargu Ruošša eiseválddiiguin Dát leat doaimmat maid ráđđehus álggaha prostitušuvnna Finnmárkkus bisseheamis, muitala justisdepartemeantta stáhtačálli Bjørn Solbakken TV2:žii. Justisministtar šaddá ieš vástidit gažaldagaid prostitušuvnna birra Stuorradikkis dán mánu loahpas. Olggešbellodat lea jearaheamen ministaris maid ráđđehus bargá easttadit prostitušuvnna davvin. ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavku lea dál girjjis Sámediggeráđđái čielgasit imaštan manne sámi dutkanásahusat orrot leamen guđđon dan oktavuođas go ráđđi lea ožžon áigái dutkanbarggu sámi mediaplána ráhkadeami oktavuođas. Joavku gáibida ahte Sámediggeráđđi čilge dán ášši Sámedikki dievasčoahkkimis dán vahkus. Sámi journalistasearvái čujuhettiin, go dat lea dás máŋga beali cuiggodan, čállá AP-joavku ee. ahte dehálaš gažaldat lea, leago Sámediggejoavku njulgestaga garván sámi dutkanásahusaid, ja čállá dasto: "Dán barggu mihtilmasvuođas, ee. analyseret sámegielalaš mediaid sisdoalu, livččii vuolggasajis leat lunddolaš dán bargui bálkáhit sámegielat dutkiid. Min mielas lea hui unohas ja olu divrasat go jorgala dárogillii, ja de dasto atnit jorgaleami analysaoktavuođas" . Go dán barggu geahččá máhttolasihanoktavuođas berrešii Sámediggi leat dat orgána mii ovddabeal buot earáid, deattuha sámi dutkanásahusaid atnima ja nannema. Sámi nuoraide geat alit oahpu gazzet, lea dát heajos signála ahte sámiid iežaset álbmotválljen orgána ii vuorut iežas máhtu, go galgá sámi servodatdiliid dutkat. Mii eat dieđe bienasta bitnii mii áššis lea dahkkon, ja manne Sámediggeráđđi lea sámi ásahusaid garván. Mii datte bivdit čilget mo lea dulkon Kulturdepartementta girjji Sámediggái, čállon 06.07.98, mas departementa eaktuda ahte guorahallat galgá "sorjjasmeahttun dutkan-/guorahallanguovddáš." Bealistan doaivvun duođai ahte Kulturdepartementta girjjis ii geažiduvvo ahte sámi dutkanásahusat galget leat unnit sorjjasmeahttumat - dahje ahte Sámediggeráđđi lea nu dulkon namuhuvvon hábmema". Garvin dihtii boasttoáddejumiid, aiddostahttá joavku ahte dán oktavuođas ii leat mange lágan fágalaš dahje eará eahpeluohttámuš ásahussii mii lea badjelasas váldán guorahallat sámi mediaplána vuođu, muhto dás lea sáhka dušše Sámediggeráđi dán ášši meannudeamis. Bargiidbellodaga sámediggejoavku Sámás: Min Áigi ¶
Leavnnja leansmánnekantuvra dat guorahallá lihkohisvuođa. Leansmánnehoavda Willy Pedersen muitala dábálaš vuogi mielde iskat, manne lihkohisvuohta deaividii. –Mii váruhit alla leavttu dagahan ahte biilla vujii badjel luotta. Mii maid iskat leatgo gárrenvuođas vuodján, muitala Pedersen. Politiiját eai dieđe vel gii vujii biillain. Dan maid dihtet, lea ahte biilla lea skieivvadan luottas eret, árvideamis alla leavttu geažil. Dan rájes árvádallet movt biila lea fas ollen luotta nala, muhto árvideamis lea njuiken ja fierran, čilge Pedersen. ¶
Ja gárrenvuodjima váikkuhusat leat čielgasat. Johan Mathis Gaup muitala ahte son maŋemus áiggiid lea guorahallan aviissaid, ja gávnnahan ahte unnimusat goalmmádasoassi biila- dahje eará muhturlihkohisvuođat dáhpáhuvvet gárrenvuodjima geažil. Prošeavttas leat nuorat oahppan mii dáhpáhuvvá. Gárrenolmmoš šaddá jálut vuodjit, ja luohttá bearehaga iežas nala. Muhto duohtavuohta lea nuppelágan. Ii leat eisege šat nu čeahppi vuodjit maŋŋel go lea juhkan, iige šat jurddaš čielgasit. Dan dihte ávžžuheaba sihke Johan Máhtte ja Geir Jøran guođđit skuterčoavdagiid go lea jugistan. –Okta áidna vuola sáhttá dagahit eallinagi vearrámus oaivebákčasa. Lea ollu "tøffat" geavahit oaivvi! ¶
Busse, mii buktá rivguid Sápmái, ii oro šat vahkkoloahpaid Luossnjárggas. Muhtin kilomehtera vuollelis Deanuleagis, oidno busse muhtin priváhta dálu šiljus. –Doppe orru vuoddji vahkkoloahpaid, ja doppe fitnet sii geat háliidit veahá eanet čihkosis hommet, muitalit moadde gáldu geat dovdet prostitušunbirrasa bures. Eará gáldu fas ii loga leat duohtan, ahte dálus lea prostitušuvdna. –Bussevuoddji ja muhtin ruoššarivgu leaba guokte jagi juo orron vahkkoloahpaid doppe. Rivgu lea son guhte jođiha prostitušundoaimma ja lobihis viidnevuovdima, čilge almmái guhte dovdá dili bures. –Juohke nieida ferte dán rivgui máksit 200 ruvnnu, vai beassá fárrui Murmánskkas, lohká almmái. Son maid muitala ahte vuoddji ii viššan šat Luossnjárggas orrut, danne go ii bállen ijaid oađđit. Ii leat leamaš vejolaš fidnet dálu eaiggáda ságaide. ¶
Maiddái mánáidgárdeossodagas vuohttu lassánan beroštumi sámegielas. Sámegielat ossodagain eai leat guoros sajit. Dasa lassin lea gielda fállan sámegiel «oahpahusa» dárogielat mánáide. Badjelaš bealli váhnemiin leat váldán vuostá fálaldaga. Dan leat maiddái dahkan Juovlavuonas gos sámegiela vuostálastit leat fuoikán hui jitnosit. –Mii geahččalat vuosttažettiin ráhkkanahttit mánáid skuvlla nubbin giel oahpahussii, muitala mánáidgárdeoaivadalli Hilly Sarre. –Muhtin dárogielagat dáhttot vel eanet sámegiela mánáide. Sii leat valbmas bidjat mánáid guovttegielat ossodahkii. Sieiddás lea juo ossodat gos dárogielat mánát ožžot beaivválaš divššu sámegillii, ja Deanušaldái soaitá ásahit vel ovtta dakkára čávčča rájes. ¶
Min Áigi čálii ovdalaš beassážiid ahte Guovdageainnus váilu viessu, mii dohkke heajaide ja eará stuora doaluide, ja man seammás ii leat mearihis divrras láigohit. Dál leat guovdageaidnulaččat čoaggán váile 70.000 ruvnno álbmotvissui. Dákkáraš viesu hukset máksá unnimusat 2,5 mijovnna, árvala áŋgirdeaddji Josef Per Buljo. Dán ruđa eai sáhte heađisge dušše ieža háhkat. Dan ferte doarjagiid ja loanaid bokte ohcat. Muhto ieža dárbbašit vuođđoruđa čoaggit, birrasiid 300.000 ruvnno. –Viessu ii šatta goit unnit go 600 njealjadasmehtera, lohká Jovsset Biera viesu sturrodaga birra. Dat galgá dohkket stuorát doaluide, ja gokčat dárbbuid mat guhká leat givssidan guovdageaidnulaččaid. Sii sávvet dál viimmat oažžut vuogas doalloviesu, masa čáhket guossit ja seammás lea vuogas geavahit. ¶
Mannan vahku álbmotčoahkkimis muitala Sovkina iežas vásáhusain, mo son bargá mánáiguin. Deháleamos oassin atná son ahte váhnemat váldet vára mánáin ja bajásgesset sin nu bures ahte garvet dakkár váttisvuođaid go prostitušuvnna. Dasto muitalii Lujávrri gieldda dilis. Earret eará buvttii ovdan statestihkalaš dieđuid. –Mu jurdda lei ahte jos lea prostitušuvdna, de sáhttá sivvan leat heajos dilli. In mun lohkan ahte lea sivvan. –Inge leat dadjan ahte Norgga beale sámealbmát vulget furrošit. Lohken dušše ahte olggoriikkain bohtet olbmot. In leat eisege lohkan ahte sámealbmát láhttejit ná. ¶
Jagis 1992 bođii stuorra rievdadus Ruŋggu gielladilis. Vuosttaš sámegiel luohkká ásahuvvui Deanjái, gos mánát vázzet skuvlla. Dál servet masá buot Ruŋggu mánát sámi luohkáide. Maiddái Ruŋgogierragis ja Deanjás leat muhtin sámemánát mielde ođđa fálaldagas. Hans Espen Nordberg (16) lea vuosttaš Ruŋggu oahppi, guhte dán giđa geargá skuvllas sámegielain vuosttaš giellan. –Ii lean nu váttis álgit čuovvut oahpahusa sámegillii, muitala Hans Espen. –Mun áddejin álggus juo measta visot. Dattetge son ii sámás muinna jearahallamis, ja dovddasta ahte luohkás oahppit eai hála goassege sámegiela gaskaneaset. Oppanassiige hállet mánát ja nuorat uhccán sámegiela, vaikko leat áddešgoahtán. ¶
–Mánát ipmirdit olu, muhto sámegiella ii leat oahppiid beaivválaš hupmangiellan, muitala sámegiel oahpaheaddji Magne Einejord. Suinna deaivvada Deanjá guovddášskuvllas. Doppe deaivvada maid nuppi oahpaheaddjiin Sari Niemelä. Son lohká mánáid giellamáhtu leat sakka buorránan sámegielat oahpahusa dihte. –Dál ipmirdit oahppit goitge buorebut. Muhtin mánáin lea duođaid buorre mokta oahppat sámegiela, ja sii leat veaháš hupmagoahtán. Jáhkán maiddái ahte ruovttuin geavahit eanet sámegiela dál go čakčat, lohká Niemelä. Son lea ieš boahtán Suoma beale Eanodagas bargat Loabágis, ja oahpaha measta dušše sámegillii go ieš ii máhte olu dárogiela. ¶
–Mun lean beare sámástan gándii, muitala fas Hans Espen Nordberg áhkku Helma Pedersen. Son lea guossis iežas nieidda - Hildur - dálus, go Min Áigi čakŋala sisa. Ieš orru badjelappos vákkis, moadde čuohte mehtera eret. Dan botta go lean guossis, hállá áhkku beare sámegiela buohkain dálus. Vaikko Hildur ja mánát eanaš vástidit dárogillii, de joatká áhkku sámegillii. –Mánát maid vástidit sámegillii go leat iehčanassii, Helma Pedersen čilge. ¶
Hástala sámi nuoraid ¶
Hans Petter Boyne lohká tearbmaráhkadeami lei stuora hástalussan go jorgalii lága. Láhkateaksta lea vuđolaš, namuha juohke diŋgga ja ferte váruhit govvádusaid geavaheamis. Dasa lassin lea suodjalusa hierarkiija sámiide amas. Boyne muitala fearána mii čilge váttisvuođa: –Muhtun olmmái lei muitaleamen fearána suodjalusas ná: "Lei aŋkke militeara hearrá, muhto in muitte leigo generála vai korporála." Stuora gaska lea dán guovtti dási gaskkas, go generála lea bajimus dássi ja korporála fas vuolimus dássi. Mis eai leat árvodásit sámegielas . Loahpas deattuha Boyne ahte dušše dárogielat lága lea Stuoradiggi dohkkehan, nu ahte jos čuožžilit váttisvuođat lága ektui, de árvvoštallo dárogiel lága mielde. ¶
Ovdal čiekčama lei Guovdageaidnu buot vuolemusas. Njealji čiekčamis lei okta čuokkis boahtán, ja ledje vel vuoittáhallan golmma geardde maŋŋálaga. Čorgaš ges lei goalmmádin dán jagáš guolástusráiddus. Muhto go duopmár álggahii čiekčama, orui leame juste nuppe ládje. Guovdageaidnu ii orron leame ráiddu heajomus joavkun, ja Čorgaš goit jobe ii orron gullame buoremusaid searvái. Go Guovdageainnu lunttat viimmat fas fuobmájedje movt galgá čiekčat, de ledje birgetmeahttumat Bákteváris. Sii eai bisánan ovdal go ledje coggalan čieža moala Čorgaša mollii. ¶
Ja ledjege "boaranat" geat orro dagaheame earohusa. Ieš áddjá, Nils Peder "Rambo" Gaup coggalii njeallje moala. Maŋemus diibmobeali dagai maid háliidii Čorgasa suodjalusain. Nuppi vuoros son bážii buot njeallje moala, golbma daiguin maŋemus diibmobealis. Veahkkin sus lei eará "boaran" , Mikkel Aslak "Vinšen" Logje, gii dán háve lei vižžon Guovdageainnu nuppi joavkkus. Son lei rievtti mielde heaitán a-joavkkus, muhto Isak Ole Hætta bivddii sus veahki go dárbbašii hárjánan čikčiid. Lávvordaga dájuhii son Čorgaša čikčiid olgeš ravddas. Čorgaša čiekčit šadde máŋgii beare geahččat Vinšena sealggi, go lei áigá guođđán sin ja olles leavttuin manname Čorgaša moala guvlui. ¶
Guovddáš šiljus mearridii Anders Eivind Eira. Dorvvolaš teknihkain beasai čađat meattá Čorgaša guovddáš čikčiid, geat maŋemus ledje buori ládje jorbbodan. Dárkilit sáddii dasto spáppa ovddos, ja oalát biđgii Čorgaša suodjaleami. Ovddabealde dagaheigga Nils Peder Gaup ja Per Otto Pulk stuora váttisvuođaid Čorgašii. Nils Peder Gaup bijai njeallje moala - vaikko sus ii leange muđui beare buorre beaivi. Per Otto ges coggalii guokte, ja njulgestaga bieguhii Čorgaša čikčiid iežas stuora leahtuin. ¶
Ruoŧas leat láhkabearráigeahčči eiseváldit guovtte geardde oanehis áiggis váldán guovddáš sámi politihkkariid giddagassii. Goappašagaid leat politiijat váldán gitta go soai leaba láhkarihkkut. Nuppi balahedje garra akšuvnnaid čađahan ja bilidan el-fápmo rusttegiid. Nuppi fas lobihis boraspire goddima dihte. Eai goappáge oktavuođas lean bearráigeahččaneiseváldin doarvái duođaštusat doalahit vearredahkkiid giddagasas. Makkár gova ráhkada dát sápmelaččain ja sámepolitihkkariin Ruoŧas? Amas čalmmiguin sáhttá geahččat ahte sámediggeáirasat eai leat luohtehahtti olbmot. Ahte sii geavahit bargovugiid mat eai leat lobalaččat ja maid vuođul bearráigeahččan eiseváldit fertejit váldit sin giddagassii, go leat várálaččat servodahkii. Olmmoš gii lea veahá oahppaseabbo dan dillái movt sámepolitihkka ja sámi vuoigatvuođa áššit leat Ruoŧas, nagoda dieđusge earaládje dáid dáhpáhusaid dulkot. Muhto seammás ferte imaštallat makkár vuoigatvuođaiguin eiseváldit sáhttet guokte ná roavva dagu dahkat. Lea oalle mihá várálaš dáhpáhus go guovddáš politihkkariid váldet giddagassii váikko eai leai doarvái duođaštusat. Dieđusge leat dát dagut fárus váikkuheamin Ruoŧa sámepolitihkkariid luohttamuša. Muhto mii fertet atnit muittus gii dat eahpida sin daguid ja gii dat lea gii geahččala gilvit eahpeluohttamuša. Ruoŧa politiijaeiseváldit leat oalle čielgasit čájehan ahte leat láhtten boastut. Dušše balaheami vuođul leat sii sivahallan sápmelaččaid čađaheamin bargovugiid mat eai leat lobalaččat. Fertet maid atnit muittus dáid olbmuid geat šaddet gillát eiseváldiid boastudaguid geažil. Sáhttit ieža jurddašit makkár balddihahtti dáhpáhusat dát fertejit leat sutnuide. Dán rádjai eai oro eiseváldit nagodan baldit sámepolitihkkariid rahčamušaid oažžut sámiid vuoigatvuođaid Ruoŧas. Nu eai galggaše ge nagodit baldit ja hádjet dábálaš olbmo duostilvuođa bargat iežas čeardda áššiguin. Eai sápmelaččat galgga dárbbašit eahpidit iežaset vuoigatvuođaid ja ballat goas dál ráŋggaštuvvojit bargguideaset geažil. Mii jáhkkit ahte sámi álbmot nagoda oaidnit Ruoŧa sámiid dili ja ahte addá dan doarjaga sidjiide maid sii ánssašit. Jáhkkit maid ahte Ruoŧa eiseváldiid stivrenvuogit sáhttet maiddái stuora máilmmis čájehit movt eiseváldit geahččalit sámiid vuoigatvuođa bargguid bissehit roavva illastemiiguin guovddáš politihkkariid vuostá. Mii jáhkkit iežamet álbmotiešdovddu nannosmuvvan dan meare ahte eat luoitte dákkát dáhpáhusaid hádjet min luohttamuša sámepolitihkas. Heijjá Irene ¶
OHPPET OVTTAS: 8-A nieiddaguovttos Marianne Bongo ja Lene Monica Gaino beassaba seammá luohkás vázzit maŋŋá go bidje oktii sáme- ja dárogiel luohkáid. –In ipmir visot sámegielas, muhto Lene láve jorgalit, muitala Marianne. ¶
8-A luohká oahppiin hupmet dál 20 sámegiela eatnigiellan, golmmas fas dárogiela. 8-B luohkásge lea giellajuohku sullii seammaláhkai. –Oahppit ožžot sullii beali oahpahusas sámegillii ja beali dárogillii. Eaige oahppit leat goassege dadjan ahte eai ádde jos hálan sámegiela, muitala 8-A oahpaheaddji Jan Henrik Biti. –Manne liikká oahpahat beali dárogillii? –Girjjiid dihte. In gille álgit jorgalit oahppogirjjiid, čilge Biti. Son maid muitala sivvan ovttagielat oahpaheaddjiid oahpahit muhtin fágaid. Dušše sámegiel fágas geavahuvvojit sámegiel girjjit. Dalle leat vuosttaš ja nubbingiel oahppit sirrejuvvon guovtti jovkui. ¶
–Dušše dárogiel oahppogirjjit leat fas hui váddásat daidda geat eai máhte dárogiela nu bures, muitala oahpaheaddjistudeanta Ann Synnøve Steinfjell. Son lea bargohárjehallamis 8-A luohkás go Min Áigi fitná Guovdageainnu nuoraidskuvllas. Mii beassat su ja studeantta Sara Irene Eira fárrui muhtin servodatfága diibmui. Diimmu fáddán lea olmmošvuoigatvuođat. Buot lohkamuš lea dárogillii, muhto studeantaguovttos čađaheaba oahpahusa sámegillii. Dušše moadde váttis sáni dadjaba maiddái dárogillii. Oahppiid gaskka masá ii gullo eará go sámegiella. ¶
Okta dain gii dušše maŋimuš jahkebeale lea oahpahuvvon sámegillii, lea Marianne Bongo. Son lohká iežas leat oahppan dál olu eanet sámegiela. –Muhtimin hállá oahpaheaddji sihke dáro- ja sámegiela. Studeanttat hállet fas beare sámegiela ja dalle gal ferten áddet, muitala Marianne. Skuvlaoabbá Lene Monica Gaino veahkehastá dulkot jos Marianne ii ádde. Goappašagat lohkaba dálá ortnega buorrin ja leaba duhtavaččat go beassaba vázzit seammá luohkás. ¶
Buolbmát dálvemárkanat lea juo lágiduvvon njealje jagi. Buolbmátlaš Ester Utsi lohká alcces leat dehálaš doalahit árbevieru, ja danin son álggahii dálvemárkaniid Buolbmágii. Jáhkán dáid márkanaiid mearkkašit ollu smávva gilážii nugo Buolbmágii, lohká Ester. Moai letne čohkohallamin ovtta daid boarraseamos dáluin Buolbmágis, maid su áhkku, Báhppa-Elle jođihii guossedállun dán čuohte jagi álggus. Dat guossedállu lei dušše báhpaid ja ámmátolbmuid várás. Dál beassá váikko gii ijastallat dan seamma dálus. Ester muitala ahte dološ dálvemárkaniidda bohte heastavuoji jiekŋaráigge ja seammás ledje maid stuorra girkodoalut. Ester lohká alcces leat dehálaš jođihit áhkus árbbi. Váldodállu ii leat rievdan olus. Sii geat čákŋalit dán dállui, besset vásihit dološ Buolbmát guossedálu, muhto dieđusge soames biergasat muittuhit ođđa áiggi ge, nugo bassaladdanmašiidna ja ođđaáigásaš čáhcekránat... Lean geahččalan ovttastahttit dološ biergasiid ođđaáigásaš ávdnasiiguin, ja dien láhkai čájehit sihke sámi kultuvrra ja guossebáikki iešvuođaid, čilge Utsi. ¶
Váikko vel dán jagi eai lean boahtán nu ollu olbmot go dábálaččat, de lea aŋkke Ester Utsi duđavaš maiddái dán jagáš doaluiguin. Eanas fitnet beassášturisttat dálvedoaluin Buolbmágis. Erenoamáš ollu Nuorta-Finnmárkku olbmot leat viššal gallestaddat dálvemárkana, muitala duđavaš lágideaddji. Seamma guossit bohte dávjá fas ruovttoluotta. Son fuomášuhttá maid ahte márkanat beassážiid áigge leat dássážii leamašan eanet dábálaš Guovdageainnus ja Kárášjogas, ja son doaivu ge Buolbmát dálvemárkaniid geasuhit eanet olbmuid boahtte áiggis. Olbmot leat duđavaččat, go maiddái min guovllus lea dán áigge beassášmárkanat, lohká Utsi. ¶
–Orru boastut jus eadni galgá ruđaid váldit, ovdalgo bártni boahtteáiggi birra jurddašit, dadjá Berit Karen Utsi Gaup. Njeallje jagi dás ovdal searvvai nuppástuhttinprográmmii, iige son loga sáhttit iežas váldit vuostá dáid ruđaid, go su mielde čuvvot su lagasolbmot. Son válljii searvat juste danne go ii dárbbašan heaittihit doalu, ja nu lei bártnis válljenvejolašvuohta go nuppastuhttináigodat nohká, muitala son. ¶
Go mánát leat ain 14-jahkásažžan ovdánahttimin giela, de muitala dat ahte giella rievdá. Sihke sánit ja dadjanvuogit rivdet, muitala Mikael. Girjjálašvuohta ja girjelohkan livččii deháleamos oahpponeavvun ovdánahttit giela. Mikael čilge ahte girjjiin geavahuvvo váddásit giella go njálmmálaš gulahallamis lea. Girjelohkan gáibida giellamáhtu ja danne lea dehálaš oahpponeavvu giellaovdáneamis. Jos 10 - 14 jahkásaččain eai leat sámegielat girjjit maid lohket, de lea das čielga váikkuhus giela ovdáneamis. Maiddái lea das čielga váikkuhus girjelohkamii go šaddet ollesolmmožin. –Jos nuorat eai hárján lohkat girjiid, de eai joatkke lohkat girjjiid rávisolmmožinge ja dat váikkuha giela dillái, lohká Mikael. ¶
Oastala nuppástuhttinbálkkáin ealáhusa árvvuid ¶
Dušše badjelaš mánu maŋŋel go Olof T. Johansson beasai giddagasas, biddjui ges eará Ruoŧa sámediggepolitihkkar, Lars Jon Allas, giddagassii go lea balahuvvon goddán golbma guovžža Davvi Ruoŧas. Allas beasai gal giddagasas ovddit gaskavahku, muhto son ja nubbi olmmái leaba ain balahuvvon vearredagu bargan, muitala áššaskuhtti Bertil Isaksson. Lars Jon Allas hálidii namas almmohuvvot go biddjui giddagassii vai olbmot eai galgga dárbbašit duššiid smiehttat. Goappešagat šiihtiba goddán guovžžaid, ja Allas dieđihii ahte son nealgudii iežas dassažii go beasai eret giddagasas. Dál leat politiijat iskame varaid ja guovžžas eará bázahusaid. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Distaga miessemánu 18. beaivvi nogai áigemearri ohcat barggu Ungjobb bokte. Ungjobb lea prošeakta mii galgá veahkehit nuoraid gávdnat barggu. Mihttun dán jagi lea gávdnat barggu 95 nuoraide gaskal 16 ja 25 jagi. Bargguid sávvá Guovdageainnu suohkan gávdnat suohkana iešguđet ealáhusain ja suohkana ossodagain ja kántuvrrain. Prošeaktajođiheaddji, Mikkel Anders Kemi, muitala ahte sii eai leat vuos ollen lohkat buot ohcamiid, muhto árvida ahte leat boahtán sullii seamma ollu ohcamat go diibmá - birrasii 200:s. ¶
DEATNU: Okta nissonolmmoš fertii bosádit bolesiid áibmospáppa Sáttováris, maŋŋilgo bolesat ledje bissehan su ja eahpádus oaivvesvuodjimis basttii bolesiid njunnái. Nissona mátki joatkkašuvai dearvvasvuođaguovddážii goaikalit vara duođaštussan vuodjenmátkkis, muitala Deanu leansmánne. ¶
Lahore:IPS:Pakistana stuorimus aviisaovttastus, Jang, gižžuda dál riikka eiseválddin. Jang lei mannan vahkkoloahpa váidalan alimusriektái go ráđđehus geahččala duolbmat aviissa, maŋŋil go ledje garrasit moaitán ráđđehusa. Eiseválddit ledje earet eará geahččalan bálkestit 16 journalista, geai ráđđehus geahččá áitagin, eret barggus. Alimusriekti guorahallá dál ášši, ja lea kevren ráđđehusa addit aviisabáhppira Aviisa-jovkui. ¶
Kiinnás eai čále mediat, maid ráđđehus mearridan, ahte juohke 100 nissonolbmo namas leat 120 albmá. Ná váidala Kiinná olmmošvuoigatvuođaorganisašuvdna rapportastis Ovttastahtton Nášuvnnaide. Medijat eai čále ovdamearkka dihte ahte nieidamánáid goddet dahje ahte olbmot válljejit nieidamánáid aborteret.–Logi miljon niedda leat jávkan dán láhkai, lohká Yu Piug, gii lea okta dain gii lea čállán rapportta. ¶
Eatnamat Canadas eai leat heivehuvvon ná ollu lottiide ja olles guovllut Hudson Baylahka, leat billašuvvan go lottit gaikot rásiid ruohttasa duohken. Juohke gease jápmet lottečivggat duháhiid mielde go eai oaččo doarvái biepmu. Vaikko dál šaddáge lohpi eanetlahkai čuotnágiid bivdit, de ii jáhke Saskatschewwan provinssa birasgáhttenministar Lorne Scott lottiid jávkat. –Dien guovllu olbmot eai bivdde nu olu čuotnjágiid. In ge jáhke bivddu leat rivttes čoavddusin. Boraspiret ja dávddat dásidahttet logu lunddolaš vuohkái. Muhtin indiánnášuvnnat davágeahčen Canada ballet ahte jus Ovttastahtton stáhtain ja máttabealde Canada bivdet lottiid, de bilida dat sin árbevirolaš bivddu. Bill Erasmus, Dene indiánaid hoavda, váidala reivvestis eiseválddiide ahte ii oktage leat sis gulaskuddan maidige dán váttisvuođas. ¶
Son maid lohká sutnje ođasin ahte čuotnjágat bilidit eatnamiid. –Dán eai leat albmalahkai duođaštan eaige dutkan. Muhtin dutkit ja birasgáhttejeaddjit dorjot Erasmusa. Biologa Vernon Thomas ii loga guovllu leat billašuvvan. Muhto David Duncan, ovdaolmmoš Canadialaš muohtačuonjálávdegottes, árvala goalmmádasoasi guovllus agibeaivái billašuvvan. -Doppe gos ovdal lei jeaggi, ii leat báhcán go láirá vel, lohká Duncan. ¶
Semináras digaštalle eanemusat man dehaláš lea sámegielat girjjálašvuođa jorgalit eará gielaide. Go teavsttaid ja sierra girjjiid jorgala eará gielaide, de lassánit ja levvet sámiid kultuvrras ja eallimis dieđut . Go diehtu sámiin lassána, de nanne dát čálliid saji, buorida sámegielat jorgaleaddjiid dili ja lasiha jorgaleadjjiid barggu. Oasi sámegielat čáppagirjjálaš teavsttain leat jo jorgalan dárogillii. Muhto livččii ain eanet jorgaluvvon sámi čáppagirjjálašvuhtii dárbu, eandalitge Suoma bealde, gos eai balljo gávdno sámegielat girjjit suomagillii jorgaluvvon. Jos suomagillii jorgaluvvon sámegirjjiid livčče leamaš álkkit fitnet, de nanosmuvašii maiddái daid sámiid kulturidentitehta, geaid eatnigiella ii leat sámegiella,lohke semináras. Ruoŧagillii jorgaluvvon girjjiide maiddái livčče dárbu . Eará mi livččii dehaláš, Norgga ja Ruoŧa beale sámiid teavsttaid jorgalit suomagillii ja seammaláhkai maiddái Suoma sámiid teavsttaid norgga- ja ruoŧagillii. ¶
gal leat ovdal ge gullan ja oaidnán, muhto dás leat dat biddjon ođđa oktavuođaide mas gohččun ja dovdu ahte juoga mearrida su dahkat dan maid dahká, lea oalle mearkkašahtti. Dát ođđa girji fállá dárkilis lohkkiide vejolašvuođaid čiekŋudahttit iežaset eará oaidninsajiin Áillohačča ovddeš čállosiidda ge, seammás go dát girji johtá áiggis gitta otnášbeaivvi rádjái. Loahpageahčen lea ge čálus mii earrána hámi dáfus duoid eará divttain, go das muitala čálli iežas vásáhusaid maŋŋá biillalihkuhisvuođa 1996 dálvvi. Dát oassi lea muitalus áiggi birra maŋŋá lihkuhisvuođa, ja dasa lassin sisttisdoallá dat dan sártni maid livččii lean galgat doallat Suoma Sámedikki rahpandilálašvuođas, muhto mas ii boahtán mihkkige lihkuhisvuođa geažil. ¶
"–Møre ja Romsdala sámi searvi lea ceggejuvvon kultuvrra ja sosiála dárbbuid vuođul, nu sápmelaččat besset deaivvadit ja nannet identitehta" . David Anti. ¶
SÁPMELAŠ GÁISSÁID SISTE: -Mii leat sápmelaččat alla gáissáid gaskkas, lohká Møre ja Romsdala sámi searvvi jođiheaddji Nils Joavnna Nango. Son lea eret Mázes, muhto orru dál Moldes. ¶
David Anti muitala ahte lea leamaš váttis oažžut olbmuid searvat searvái, go eai liiko NSR:a politihkkii ja nimmordit dan dihte. –Hui mielas leat searvat sosiálas doaluide, muhto miellahttun eai vuolgge. Gii ii hálit leat mielde politihkkemis, oažžu searvat doarjjamiellahttun. Dalle beassá searvat min sosiála doaluide, lohká son. –Møre ja Romsdala sámi searvi lea ceggejuvvon kultuvrra ja sosiála dárbbuid vuođul, nu sápmelaččat besset deaivvadit ja nannet identitehta. Hui dehálaš lea oažžut nuoraid doalahit kultuvrra ja giela, oaivvilda Anti. ¶
Sápmelaš lea amas Vestlándda olbmuide. Sii jearahit feara man birra, muhto sápmelaš beassá vázzit ráfis. Ii dárbbaš gullat ahte cillet olbmo duogáža dihte. Nango muitala ahte manná guhkes áigi ain, go šaddá gullat ahte sápmi lea heittot. –Vestlándda olbmot leat hui postiivva sápmelaččaide, muhto jallat gal gávdnojit vaikko gos. Nu maid dáppe. Soames gal viggá ciellat, muhto lea hui hárve go šattan dakkáriid gullat, muitala son. Álggos go searvi vuođđuduvai, de čuoččui báikkálaš aviissas ahte "sámit organiserejit" . Vuosttaš gažaldat maid ođđa jođiheaddji oaččui journalisttas lei, "áigobehtet go váldit min eatnamiid ja čáziid? –Gážaldat muitala veahá dan birra ahte olbmot ballet das maid eai dovdda. Mii bidjatge dan dihte ollu návccaid muitalit sápmelaččaid birra, čilge searvvi jođiheaddi Nils Joavnna Nango. David Anti bearaš muitala maid ahte ciellan ii báljo gullo. Álggos go fárreje Vestlándii, cille ja hupme olbmot veahá, muhto leat áigá heaitán. Olbmot jerre ja jerret hui ollu, go unnán dihtet min birra. Dáppe lea hui fiinnis orrut. Geassi boahtá árrat, ja bistá guhká, oaivvilda David Anti. Áidna mii lea heittot lea go sámegiella ii gullo nu dávjá, sihke radios ja beaivválaččat, lohká son. ¶
Ii Møre ja Romsdala sámi searvi ii bargga stuorámus ja deháleamos áššiiguin. Sii geahččalit čuovvut mielde mii dáhpáhuvvá sámi politihkas ja lágidit sosiála doaluid. Jođiheaddji Nils Joavnna Nango muitala ahte geahččalit juohkit dieđuid sápmelaččaid birra. Searvi veahkeha maiddái sámebearrašiid jus fárrejit Møre ja Romsdalai. –Čakčat mii áigot lágidit sámegielgurssa, SOL lea lohpidan doarjaga, muitala Nils Joavnna Nango. ¶
Altapostena oaivedoaimmaheaddji čállá cuoŋománu 16. b. Norgga Oahpaheaddjisearvvi almmuhuskampánjja birra, mii muitala manne mánáide lea buorre leat mánáidgárddis. Doaimmaheaddji gal gohčoda almmuhusaid baldinpropagandan, daid váhnemiidda geat eai leat válljen mánáidgárdái bidjat mánáid. Norgga Oapaheaddjisearvi maid moitojuvvo go mahkáš lea okta daid heajomus vuoittáhalliin reaidadoarjaga digaštallamis. Čuovvovačča ferte čilget: Kampánja ii fallet váhnemiid Kampánja lea politihkariid ektui Dát ii leat reaidadoarjaga birra Norgga Oahpaheaddjisearvvi almmuhuskampánja galggašii ovdanbuktit ahte mánáidgárddit leat mánáide buorit. Mánáidgárdi lea hui dehálaš máná iežas ja sosiála ahtanuššamis, ja bidjá árvosaš vuođu maŋŋelis oahppamii. Jus galggaš duođai sáhttit válljet, ferte mánáidgárdefálaldat leat nu buorre ahte váhnemat dan sáhttet válljet. Almmuhusain lea Norgga Oahpaheaddjisearvi viggan digaštallat. Muhtumin ferte ášši dárkilit čilget vai oažžu oppa sáni sajige. Dán háve lea dan dárbbašan, vai digaštallogoahtá mánáidgárddi sajis servodagas. Nugo almmuhusteavsttasge čielgasit boahtá ovdan, lea dieđusge váhnemiin váldoovddasvástádus mánáideaset bajásšaddamis ja ahtanuššamis. Ii oktage sáhte buhttet váhnemiid mávssolašvuođa mánáide, ja deháleamos bajásgeassin lea ruovttus. Muhto mánáidgárdi lea buorre fálaldat, lassin ja lagas ovttasbargguin váhnemiiguin. Norgga Oahpaheaddjisearvi oaivvilda ahte mánáidgárddit leat buorit mánáide, go mánáidgárdi lea oassin ánso- ja oahppovuogádagas. Oahppat lea eallimii ráhkkanit. Stoahkama, fuola ja earáiguin leat ovttas, ohppet mánát čađat. Sosiála galggaid maid mánát ohppet mánáidgárddis, sáhttá ee. leat hui mávssolaš eastadeamis, maŋit váttis meanuide. Mánát ohppet ovttas bargat ja doahttalit guđet guoibmáset, čearddas, liikeivnnis dahje liittus beroškeahttá. (Dát ii mearkkaš ahte mánát šaddet rasisttat dahje vearredahkkit go eai leat mánáidgárddiin.) Mánáidgárddis lea hutkáivuohta ja illu. Mánáide leat vaikko makkár vejolašvuođat ja buorrevuođat árgabeaivvis, ja sii ožžot alcceseaset ustibiid beaivválaš stoahkanoktavuođas. Mánáidgárdi áimmahuššá mánnávuođa iešárvvu, dasa lassin go dat lea ráhkkanahttimin eallima joatkagii. Mánáidgárdi lea pedagogalaš fálaldat, masa máná ahtanuššan-, fuolla-, oadjebasvuođa-, stoahkan- ja oahppodárbu lea guovddážis. Ovdaskuvlaoahpaheaddjit leat čeahpes fidnobargit, geat dihtet dáid dárbbuid birra, ja geat máhttet máná ahtanuššamis ja mo dat joavkkus doibmet. Ovdaskuvlaoahpaheaddjit dihtet mii váhnemiid ovddasvástádus lea, ja ahte dárbbašuvvo buorre ovttasbargu váhnemiiguin. Mánáidgárdi ja váhnemat ii leat válljet duon vai dán, muhto sihke-ja. Mánáidgárdi ii galgga iige berre buhttet váhnemiid. Norgga Oahpaheaddjisearvi dáhtošii digaštallama mánáidgárddis mánáid dihte. Almmolaš, politihkalaš digaštallan mii bidjá mánáid guovddážii, ja ahte mánáidgárdi lea nu olu eanetgo áigegolladansadjin. Vai mánáidgárdi galggašii šaddat duohta válljenmolssaeaktun, fertejit doarvái mánáidgárddit huksejuvvot, nu ahte buohkat geat dan dáhttot, ožžot mánáidgárdesaji mánáidasaset, ja dakkár haddái mii buohkaide lea govttolaš. Norgga Oahpaheaddjisearvi Finnmárku Helene Thomassen Ovdaskuvlaoahpaheaddjiid ossodaga jođiheaddji ¶
Molsašuddi dálkkiid geažil ledje unnán olbmot olgodoaluin. Dát guoskkai earenoamážit heargevuodjimiidda gaskavahkku ja Skilleduorastaga. Almmatge ledje buohkat duhtavažžat čađahemiiguin. KOAS:a Magne Svineng muitala leat boahtán mátkkošteaddjit miehtá máilmmi, gitta Duiskka ja Australia rájes, ávvudit Kárášjoga beassašmárkaniid. Olgoriikalaččain gal lea eksohtalaččat oaidnu Sápmái, nu ahte beroštit eambbo hearge- ja beanavuodjimiin. ¶
Ná it leat goassege ovdal oaidnán Shakespeare bihtá. Mac Beth lea tomáhta, ja tomáhtanjuvddus-boksa lea Gonagas Duncan. Varranaga niibi lea dábálaš márfi. Eará rollain oaidnit earret eará vuolabohttala ja termosa. Bihtá dáhpáhus lea dieđusge borranbeavdde alde go Åkerlund lea boradeamen. Ja ná oažžuge neavttár maid hui buori oktavuođa gehččiiguin. ¶
Dasa lassin lea Kárášjohka áidna veahkkedivššároahppobáiki mii lea sámi birrasis ja gos leat sámegielat oahpaheaddjit ja dan vuođul lea ohppiide váttis dohkkehit skuvlla mearrádusa. Mannan čavčča álge dearvvašvuođa ja sosialfága vuođđokurssaoahppit Sámi joatkkaskuvlii, Kárášjohkii. Sin mihttomearri lei vázzit golmmajagi veahkkedivššároahpu. Dál leat máŋgasa sis geat eai dieđe sihkkarit olahit go iežaset mihttomeari maŋŋel go skuvla lea mearridan heaittihit veahkkedivššároahpu. Dál šaddet vihtta sámi veahkkedivššároahppi fárret dáčča skuvllaide joatkkit iežaset oahpu. Sidjiide maid eai leat sihkkaraston oahpposajit, go šaddet dábálaš skuvlasaji ohcama bokte gilvalit oahpposajiid alde. Dát baldala maŋgasa go eai mat oaččoše oahpposaji ja nu šattaše loahpahit oahpuset. –Dovdat ahte skuvla lea dájuhan min go álggos fállá midjiide máŋgajagi oahpu ja go de álgit dasa, de heaittihastá oahpu ovdal go leat geargan, dadjet oahppit. Min Áigi lea humadan guhttasiiguin. Sii leat Brita Anita Saua, Monica Kaumar, Marita Johnsen, Marit Bueng, Brita Inga Sara ja Anne Lise Saua. ¶
Maŋemus jagiid lea veahkkedivššársuorggi ohppiidlohku njiedjan jagis jahkái. Dan dihte lea skuvla mearridan geahččalit fállat mánáid- ja nuoraidbargiid suorggi dainna sávaldagain ahte dat geasuha eambbo ohppiid. Šattaimet mannan čavčča loahpahit veahkkedivššároahpu nuppi joatkkajagi go eai lean eambbo go golbma ohcci dasa, muitala skuvlla rektor Synnøve Solbakk-Härkönen. Stuorámus sivvan dasa go veahkkedivššárohppui lea unnon beroštupmi, lea joatkkaskuvlla ođastus-94. Solbakk-Häkönen čilge ahte maŋŋel go oahppu guhkui jagiin, guovtti jagis golmma jahkái, de leat máŋga ollesolbmo geat eai suitte álgit ná guhkes ohppui. Dasa lassin buvttii ođastus-94 ollu nuoraid vuođđokursii ja dávjá eai dieđe nuorat sihkkarit makkár ohppui jotket maŋŋel vuođđokurssa ja máŋggas maid heitet vuođđokurssa. –Mii geavaheimmet diibmá ollu ruđaid ja návccaid juohkit dieđuid veahkkedivššár oahpu birra, muhto go dat ii buktán eambbo ohcciid, de fertimet geahččalit eará fáladaga álggahit, lohká Solbakk-Härkönen. ¶
Venezuala gieldá ruovttus veahkaválddi ¶
Luondduhálddahus jođiheaddji John Anders Solbakken muitala Min Áigái ahte dát lea juo viđát ealga mii lea vuddjon geainnuid alde gielddas dán dálvvi, ja dat lea ollu. Eanaš ealggat mat deaivvahallet biillaide leat sisriikkageainnu alde. Sivvan dása lea soaitimis go dán geainnus lea stuorámus johtolat ja dan seammás ollu dálveealggat. ¶
–Go mánaguovttos ealliba guovttegielat servodagas, de lea dehálaš ahte soai máhttiba guktuid gielaid maid, árvvoštallaba Piera guovttos Iviin. –Mu beales lea maid dehálaš nannet sámegiela seailluhan dihte sámi kultuvrra. Dalle lea mánát mielde guoddimin sámi kulturárbbi, lohká fas Piera. Son deattuha ahte mánaguovttos eahpitkeahttá birgeba buorebut beaivválaš dilis Kárášjogas, go máhttiba sámegielage. –Soai šaddaba álo deaivvadit sámegielat mánáiguin. Dáppe eai leat gitta seainnit dárogiela ja sámegiela mánáid gaskka. Dán ferte mánná oahppat hálddašit. –Sudnos leat dál juo sihke dárogielat ja sámegielat ustibat. Kárášjogas eai leat šat eanet go čieža, gávcci máná juohke jagi geat leat ovttagielat dárogielat. Dát muitala iešalddis ahte mánáin lea bággu oahppat sámegiela. ¶
Olu dárogiel váhnemat Kárášjogas leat dáruiduhtton sápmelaččat, Kárášjogas eret dahje eará sámi guovlluin. Ive guovttos Pierain lea goappašagain nubbi váhnen sámegielat. Piera lea bajásšaddan máddin, ja Ive fas Kárášjogas. Guktut leaba hui duđavaččat dasa mo skuvllas dál bargojuvvo oahpahit mánáide sámegiela. –Manná hui bures. Oda vuordá iluin sámegieldiimmuid, čilge Ive. Son sáhttá juo muitalit máŋga ovdamearkka gos mánná lea álgán geavahit sámegiela. –Eskil ii leat ovdal beroštan oahppat sámegiela. Muhto dál go Oda lea skuvlii álgán ja muitala ruovttus maid son lea oahppan, de lea gándda beroštupmi maid bohciidan. Dál háliida son maid oahppat. Mánáidgárddis lea fas su ossodagas okta sámegiel bargi guhte sutnje hállá sámegiela. ¶
Sylvia Sollien lea virgelobi ohcama doarruma čađa dovdagoahtán vuolláneami. –Eanemus imaš lea sin ákkastallan ressurssaákkaiguin vaikko eai leat árvvoštallan sámegielgelbbolašvuođa dárbbu bargosajis, lohká Sollien. Dasa lassin imaštallá movt siviilaáittardeaddji sáhttá garvit Sámelága giellanjuolggadusaid. –Mu mielas gilvá dakkár áššemeannudeapmi boasttu ipmárdusa sámegielat vuoigatvuođaide mat gusket Sámeláhkii ja munnje lea váikkuhan ášši boađus ahte massán bargomovtta. Muhto eanemus váidalahtti lea go ášši váikkuha daidda olbmuide geat dárbbahit min barggu, go sis livččii eanemus vuoigatvuohta beassat hupmat sámegillii. Sollien geažida siviilaáittardeaddjis heittot ipmárdusa Sámelága ektui ja árvala livččii buoremussan jos livččii sámi siviilaáittardeaddji. Son maid imaštallá manne siviilaáittardeaddji ii leat viežžan cealkámuša dili birra ovdamearkka dihte Sámedikkis. ¶
Go ehtalaččat geahččá prostitušuvnna, de lea dat áibbas dohkketmeahttun ja ii heive daidda árvvuide man ala min servvodat lea huksejuvvon. Nie cealká ovttamielalaš Deanu gielddastivra. Deanus leat maid leamaš máŋggat stuorát miellačájáhusat mat čájehit čielga vuostálastima prostitušuvnna vuostá. Dattege leavvá prostitušuvdna. Dál diehtit ahte priváhta dálut čađahit prostitušuvnna. Sivas go idjadallanbáikkiid barttain dáhpáhuvvá prostitušuvna nu rabas, de leat muhtumat geat eai hálit ahte galget oainnahallat go vulget oastit nissoniid, ja nu leat ásahuvvon priváhta viesuide nissongávppošeapmi vai oastit eai dárbbat oainnehallat álbmogii. Deanu álbmogii lea priváhta visttiid prostitušuvnda leamaš dovddus áššiin guhkit áiggi. Dál lohket searvvit čađahišgoahtit ákšuvnnaid dáid dáluid vuostá. Man guhká galgá Deatnu akto rahčat prostitušuvnna vuostá? Vuostálasttimat álge eaktodahtolaččat servviid bokte ja gieldda njunnožat leat čájehan ovddasvástádusa ja cealkán prostitušuvnna vuostá. Dál berreše sii oažžut eanet veahki bajit dásis nu ahte nagodit bissehit nissongášvppošeami. Lea suorggahahtti go njuolggadusat leat nu basttoheamit ahte lobihis nissongávppošeapmi, nakotihka ja viidnevuovdin sáhttá dáhpáhuvvat. Min Áigi diehtá ahte nissongávppšeapmi dáhpáhuvvá Kárášjogas máid. Man čielga duođáštusaid dárbbašit Kárášjoga gielda ovdal go moriha? Eandalii livčče gieldda politihkkariid symbolalaš vuostálastin dehálaš jos áigut bissehit prostitušuvnna ovdáneami ovdal go dat leavvana miehtá. Kárášjoga servvodat maid lea huksejuvvon áibbas eará árvvuid ala go mii nissongávppošeapmi lea. Dan dihte ferte čájehit ahte eat dohkket dan. Bearrašat billašuvvet, nuorat ožžot boasttu gáttuid ja kriminalitehta lassána. Vuostálastin ferte oažžut buoret saji ja deattu. Deanu ja Ohcejoga ássit leat buori barggu dahkan. Muhto njunnožiid vuostálastin, mearkkaša ollu dán oktavuođas ja lea dehálaš symbola prostitušuvnna vuostálastimii. Maiddái sin váikkuhemiide bajit dásiide leat dehálaččat dán oktavuođas. Lea čielggas ahte njuolggadusat ja lágat mat stivrejit prostitušuvnna, berrejit nannejuvvot go čájehuvvo ahte álbmoga vuostálastin ii leat doarvái akto bissehit prostitušuvnna leavvamin. Heijjá Irene ¶
–Mannen kantuvrii ja riŋgedaddagohten olbmuide, muitala fas Kjell Sæther. –Válden oktavuođa buot ovdagoddelahtuiguin ja buohkat ledje positiiva dasa. Čuojahin maid vejolaš orrunbáikkiide. Máŋgga sajis livččii vejolašvuohta váldit vuostá dáid olbmuid. Earret eará livčče sáhttán orrut gohttensajiin dahje suodjalusa ovddeš dáluin. ¶
–Hui maŋŋit ievtt`eahket dollui čoahkkin Sámi Álbmotallaskuvllas, gos čielggai ahte sis leat 11 guoros lanja ja guokte bearašásodaga. Dáppe šaddá válddu vuostáiváldinbáiki, muitala Kjell Sæther. Ievtt` iđit doalai fas ovdagoddi čoahkkima, mas gieđahalle ášši hoahppoparagráfa mielde. Ovttajienalaš mearrádusas daddjo ahte Kárášjohka dán vuoros váldá vuostá 40 báhtareaddji. ¶
EANODAT: Heahtá guovllu sámegielat mánát eai dattetge masse beaivedikšunfálaldaga, nu go čáliimet ođđajagemánu. Eanodaga sosiálalávdegoddi lea dán mánu mearridan doalahit beaivedivššu jahkái ovddosguvlui. –Mii leat hui duhtavaččat, muitala váhnen Elle Näkkäläjärvi. Son diehtá maid muitalit ahte ovttamanu go čielggai ahte fálaldat lea sihkkaraston dán jagi, de leat guokte máná vel boahtimin sámegielat dikšui. ¶
-Barents Pressa lea hui buorre fierpmádat, mii sihkkarit veahkeha buohkaid, geat das leat mielde, ja dat lea olu ovdánan álgoáiggiin, goas olbmuin ledje stuorra ovdagáttut ja dušše moattis dovde nuppiideaset, muitala Timo Sipola, Barents Pressa ođđa ságajođiheaddji. Sipola lea maŋimuš logi jagi leamašan Lapin Radios doaimmaheaddjin ja dan ovdal lea bargan ee. Ruoŧa lagašradios ja Gøteborgga universitehta dieđihančállin ja maiddái Oulu Yleisradios ovtta jagi. ¶
Gárjila kultuvra lea áittavulošin. Gárjila guovllus hállet golmma earálágan gárjilgiela. Gárjla álbmogis logátoassi hállá gárjilgielaid. -Gárjilgiela lea váigat oažžut nubbin virggálaš giellan, jus ii leat vuosttažettiin oktasaš gárjila giella, dán dihte livččii dehálaš doarjut suomagielat mediaid, dasgo dat veahkehivččii gárjila giela ja kultuvrra ovddideamis, muitala Robert Manner, Karjala Sanomat -áviissa oaivedoaimmaheaddji. Suomagielat mediaid doarjun ii leat Mannera mielas Gárjila dásseváldái ruđalaččat veadjemeahttun, muhto doarjun lea eamboge hálus gitta. Álbmotlaš áviissaid seailluheami dihtii Gárjilis leat vuođđudan Karjalan lehtimies-nammasaš organisašuvnna, mas leat 26 lahttu. Dát ášši guoskkaha Gárjila hálddahusa, namalassii jus dat hálida ahte Gárjil bissu Gárjilin, iige muhtašuva aivve Ruošša guovlun, de lea dehálaš doarjut álbmotlaš media, kultuvrra ja gielaid seailluheaddjin. Barents Press attii almmolaš cealkámuša, mas dat guoddá fuola Gárjila suomagielat mediaid dilis ja dan bokte gárjilgiela ja gárjillaš kultuvrra seailumis. ¶
Elena Larionova, guhte bargá Barents Pressa Murmánskka doaimmahagas, rámidii lágideaddjiid seminára ordnemis. -Máŋgasat sihkkarit bohtet vel fitnat Oulus, son lohká. Ruošša beale oasseváldit ledje mátkkoštan guhkes mátkki seminárii. -Mii čohkkáimet vuos 17 diimma Álahedjui ja das logi diimma Oului, muhto in goittotge gullan ovttage nimmoreamen mátkki guhkkodagas, muitala Larionova. Son muittaša mo Barents Pressa álgoáiggiin Ruoššat ledje vehá olggobealde doaimmas, várra giellaváigatvuođaid dihtii. -Olu lea lihkkus rievdan daid áiggiin ja dál manná bures ja eai leat šat ovdagáttut, illuda Elena Larionova. Barents Pressa čállingotti bargin Elena muitala, ahte mannan jagi doaimmahahkii ledje 250 oktavuođaváldima, máŋgga eará riikkas. -Sávašin, ahte min doaimmahat sáhtášii sáddet journalisttaid olgoriikkaide muitalit Ruošša dilis, dadjá Larionova. -Dákkáraš seminárat lea muhtumiidda áidna báiki deaivvadit kollegain ja doaivu oaidnit buohkaid boahtte jagi semináras Ruoŧa bealde, Árjjatluovis, Larionova lohká sáhkavuorus loahpas. ¶
Tihttela čilgehus, Divttat jagiáiggiid ja oktovuođa birra, muitala olu girjji sisdoalus. Luondu, ráhkisvuohta, servodat ja olles máilmmi guoski gažaldagat ráhkadit dán girjji oppalaččat návddašahtti logusin. Jyri Tynkkynen lea riegádan 1964 Jyväskyläs ja orru dál Roavvenjárgga,s gos bargá tv-journalistan. Son lea lohkan davvisámegiela ovddeš Anára álbmotallaskuvllas 1990-logu álggus. ¶
Guovdageainnu suohkan lea sádden suohkanplána areáloasi gulaskuddamii. Dán oasis leat earret eará evttohusat, mo suohkana iešguđetge guovlluid galgá hálddašit. Plána ulbmilin lea galgat leat bargoneavvun politihkkariidda. Goahteluoppal lea árvaluvvon suodjaluvvot álbmotmeahccin. Dát mielddisbuktá ahte hálddašeapmi sirdojuvvo suohkanis nášunalstáhtii. Goahteluobbala álbmotmeahcci šaddá seammás viiddideapmi Ráissa álbmotmeahcis. ¶
Peer Gaup lea Badjineanu Gilisearvvi ovdaolmmoš. Son lohká leat dehálažžan ahte searvvit, ja maiddai earát, buktet gulaskuddancealkámušaid. Son háliida fuomášuhttit ahte buohkain lea vejolašvuohta buktit oaiviliiddiset ovdan. –Sii geat eai leat vásihan maid álbmomeahcci buktá, eai soaitte ipmirdit váttisvuođaid, muhto čielggas lea ahte dáčča mihttomearit álbmotmehciin ja gáhttemiin, ii leat seamma go dat maid mii oaivvildit gáhttemiin, lohká Gaup. –Dát ášši ii leat dehálaš dušše badjineanu olbmuide, muhto olles suohkana álbmogii. Dás lea oainnat sáhka min rivttiid birra, rievttit maid eat ábut manahit. Son ii aŋkke bala ahte suohkana politihkkarat eai ipmir Badjineanu Gilisearvvi balu. –Mun gal doaivvun suohkana doarjut gilisearvvi cealkámušaid, loahpaha Gaup. ¶
Dál lea ságastallan Sámevuoigatvuođa lávdegotti čilgehusa birra. Dán oktavuođas lea fylkkanamma “Finnmark” dehálaš, danin go dat muitala ahte dát eana lea sámiid eana ja ahte sámiin galgá danin leat oamastanvuoigatvuohta eatnamii. Ii go dát lea deháleabbu go bealkkehit buohkaid geat dárogillii geavahit dárogiel sáni sámiid birra? ¶
Lujávrri guovllu guohtuneatnamiidda leat álggaheamin ruvkedooaimmaid. Áigumušat leat ohcat metállaid, golli, veaikki, molideana ja árvideamis ávkkastallat dáid maŋŋá go leat gávdnan. Lujávrri guovllu sápmelaččat leat heađastuvvan dan dihte go ruvkkedoaimmat galget álggahuvvot guohtuneatnamiidda. Ballet boazodoallu nohkagoahtit. Jus metállat gávdnožit ja ruvkebarggut álggahuvvošit, de lea balahahtti šaddat stuora vejolašvuođat guovllu šaddat Mončegorska lágán jápmaguovlun. Jelena Sergejeva lea Lujávrri finadettiin háleštan ollu báikkálaš sápmelaččaiguin. Son muitala olbmuid geahččalan máŋggaládje váikkuhit ášši, muhto guovllu ráđđehus ii hálit guldalit sin. ¶
Lávvordaga 30. beaivvi dán mánu čájeha Tromssa Riikkaidgaskasaš Filbma Feastivála Paul-Ánte Simma dokumentárafilmma "Gi oss skjelettene våre!/ " Máhcahehket min dákterikkiid!" (doaim.h. jorgalan). Filbma muitala guokte oaiveskálžžu birra mat leat Anatomálaš instituhtas Oslos. Sii leat vurkkodan Mons Sombby ja Ásllat Hætta oaiveskalžžuid maŋŋel go sudno steavlidedje 1852 Guovdageainnu vuostálastimiid oktavuođas. Jearaldat livččii leat go guovtti olmmošgoddi oaiveskálžžu, vai guovtti olbmo oaiveskálžžu geat leaba vuostálastán servvodaga vealaheami ja badjelgeahččama. Maiddái skálžžuid oamastanrievttin nákkáhallet ja filbma govvida instituhta vuostehágu máhcahit skálžžuid máŋisbohttiide. ¶
Lujávrri guovllu almmolaš organisašuvnniad rabas reive almmuhstuvvon Lujávrri guovllu áviisas Lovoserskaja pravda 10.11.1998 jorgala ruoššagielas ja heivehan davvisámegillii Jelena Sergejeva Ruošša Federsašuvnna Stahta Duma jođiheaddji G. N. Seleznjov Ruošša Federsašuvnna Rđi jođiheaddji J. S. Strojev «Sovjetskaja Rossija» , ja «Veteran» , «Min Áigi» ja «Áššu» -áviisaide Murmánskka leana Lujávrri guovllu almmolaš organisašuvnnat - dakkár go Murmánskka guovllu sámiid searvi, «Izvatas» komi-ižmálaš searvvi lujávrrelaš juogus, Soahte- ja borgoveteránaid lujávrrelaš searvi, Lujávrri guovllu nissonráđđi sihke Ruošša Federašuvnna Kommunisttalaš bellodaga lujávrrelaš juogus - bivdet politihkkalaš veahkki. Mii bivdit váikkuhit Murmánskka leana hoavdda J. A. Jevdokimov:a mearrádussii, mii guoská Lujávrre guovllu guohttoeatnamiid geavaheapmái. Mii gáibidit bissehit geologalaš iskkademiid, maid gilvvu vuoitán fitnodat lea álggahan Lujávrri guovllu guohttoeatnamiin. Geologálaš iskkademiid maŋŋá álggahuvvo ruvkebargu. Ulbmil lea goaivut golli, molibdena, veaikki sihke vehásulfida- ja platinamálbma. Dan jahkečuođi álggogeahčen bivdoálbmogat (sámit, komit, nenetsat, pomorat jna.) elle miehtá Guoládatnjárgga. Muhto áiggi mielde badjeolbmot ledje sirddašuvvan Guoládatnjárggas siseatnamii. Dat lea mielddisbuktán dan ahte siseatnamiin ealut leat šaddan menddo stuorát guohttoeatnamiid ektui. Stuorámus oassi Guoládatnjárggas ii šat geavahuvvo boazodollui. Guoládatnjárgii leat huksejuvvon gávpogat, gilit, fabrihkkát, geainnut; dohko leat maiddái vuođđoráhkaduvvon militarbásat, báhčinguovllut, militára hárjehallanguovllut. Maŋimuš áiggiid meahccit Guoládatnjárggas leat čullojuvvon oalle garrasit. Boazu lea dušše belohahkii dápmojuvvon eallli. Dat ii sáhte eallit dan sajis gosa olmmoš lea boahtán. Dasa lassin johtolagat Guoládagas leat gáržžiduvvon. Dan sivas juohke aidna mehter goahttoneatnamis lea hui divrras badjeolbmuide. Dakka dalle go gilvu (ruvkedoaimma oktavuođas) lei almmuhuvvon Lujávrri guovllu almmolaš organisašuvnnat čájehedje vuostehágu. Mii sáddiimet proteastta Murmánskka leana hovdii ja vel Dumai (Murmánskka guovllu ráđđehussii). Dasa ii goittotge boahtán miige vástádusaid. Dalle mii šattaimet bivdit doarjaga dábálaš olbmuin. Guovtti beaivvis mii čohkkiimet oktiibuot 750 vuolláičállosa beare Lujávrri guovllu guovddáš báikkis Lujávrris. Olbmot čálle vuollái oktasaš cealkaga bissehit gilvvu lágideami. Mii fas čáliimet Murmánskka leana hovdii, muhto ii boahtán dallege vástádus min gáibádussii. Dasto mii bovdiimet iežamet guovllu ovddasteaddji Murmánskka Dumas Lujávrái. Mii čilgiimet sudnje min jurdagid gilvvu hárrái. Son čálii dasto čilgehusa Murmánskka leana hovdii sihke Murmánskka leana ráđđehussii. Muhto sii eai leat čájehan dasa beroštumi. 12. beaivve geassemánu jagi 1998 dollojuvvui Murmánskka guovllu sámiid searvvi konferánssa (dalle go vuođđuduvvui Guoládaga sámiid ođđa organisašuvnnaide). Sámiid ovddasteaddjit dan konferánssas sáddejedje telegrámma Murmánskka leana hovdii sihke Murmánskka leana ráđđehusa jođiheaddjái. Telegrámmas deattuhuvvui seamma gáibádus (geologálaš iskademiid bisseheapmi). Muhto ii dallege lean gullon miige guovllu eiseváldiin. Mii leat máŋgii čállán «Murmanskij vestnik» - áviisa doaimmahussii, muhto dat ii ábuhan. Easkka borgemánus 1998 Murmánskka leana várrejođiheaddji J. N. Mjasnikov bođæii Lujávrái. Son vikkai čilget ahte leana hoavddas lea leamaš riekta (ahte gilvu galgá joatkašuvvot). Mii atnit Murmánskka leana ráđđehusa doaimma unohassan: dat badjelgeahččá sihke báikkálaš olbmuid oaiviliid ja buot Lujávrri guovllu almmolaš organisašuvnnaid doaimma. Dan láhkái sáhttet láhttet beare dakkár olbmot, geat eai ádde doarvái bures mii leat stánddalašvuohta ja oamedovdu. Mii diehtit bures ahte danlágán váttisvuođain gánneha dieđihit almimus áisseváldiide. Muhto duođalaš eallin lea máŋgii čájehan ahte lea beare dušši čállit reivviid Ruošša presidentii dahje Ruošša ráđđehusa jođiheaddjái. Mii leat jo ovdal bivdán dan dásis veahkki sierralágan sosiála váttisvuođaimet geažil, muhto dat lei beare dušši. Dan sivas mii bivdit dál din veahkki (Norgga, Suoma ja Ruoŧa sámit) váikkuhit Murmánskka leana eisseválddiide ja bealuštit davviguovllu vehátdatálbmogiid. Dađi bahábut dát ii leat áidna váttisvuohtamet. Moadde jagi dás ovdal Lujávrri guovllu luossajogas ledje láiguhuvvon olgoriikalaš fitnodagaide 25 jahkái. Áššemeannudeaddjit eai jearran maidige báikkálaš olbmuin eaige váldán vuhtii almmolaš organisašuvnnaid. Dat luossajogas galgetčađa min guohtoneatnamiid. Dál dohko leat vel huksegoahtán turistabáikkiid olgoriikkalaš meahccásteaddjiid várás. Bivdoálbmogiid beršotumit badjelgehččojuvvojit. Dakkár politihkka lea buktán negatiiva bohtosiid. Lujávrri guovllu báikkálaš olbmot eai ádde, manin muhtin ruoššalaš dahje olgoriikalaš fitnodagaid buresbirgejupmi galgá čuohcat báikkálaš álbmogii? Manin sis ii leat jerrojuvvon? Olgoriikalaččat dahket justa nu mo sii háliidit min eatnamiin maid ieža. Leana ráđđeus diktá sin bargat dan.Goas nohká dat rájehis moivi? Leatgo oppanassiige dakkár fámut, mat sáhtašedje čoavdit daid váttisvuođaid? Lujávrri guovllu almmolaš organisašuvnnaid bealis leat čállán vuollái: A. KObelev. Murmánskka guovllu sámiid searvi O. Andrejeva, «Izvatas» komi-imžmalaš searvi N. Grošev, Soahte- ja bargoveteránaid searvi N. Dodonova, báikkálaš nissonráđđi J. Budylev, RFKB ¶
Quebeca huksii 600 olbmo sturrosaš giláža muhtin báljes vári vuollái. Eai doppe gávdno bálljo oktage bargosadji earret go almmolaš sajit. Sosiála váttut, eremoamážit olmmošeatnatvuohta, čuožžiledje inuihta oaivámuččaid mielas danin go olbmuid fárrehedje buiga doaresbeal guovlluin gilážiidda. Guovllu dálkkit ge leat garrasat. Dan govvida vel olbmuid hávdádeapmi man fertejedje guktii maŋidit muohtaguolddu dihtii. Ássandilli sivahallo go gilážiidda lassánit dearvvasvuođa váttut, erenoamážit tuberkulosa. –Muhtin viesuin orrot 14 olbmos gitta 18 olbmui, muitala Pia Ataami, Makivika searvvi presideanta, guhte goziha inuihtaid ja Quebeca eiseválddiid gaskasaš soahpamuša. Son muitala moanaid vuoigŋan ja tuberkulosa dávddaid gáržžet orruma geažil. ¶
Ataami mielas lea dállánaga dárbu uhcimusat 425 vissui duoidda 14 báikegottiide Nunavihkii, nugo inuihtat gohčodit guovlluset árbevirolaččat. 55% guovllus leat nuorat go 20 jagi, muhto eai leat lihkká plánejuvvon ođđa viesut vaikko olbmot lasketge. –Ožžon maŋimuš ikte telefuvnna muhtin guovttemánat eatnis. Son čierostuvai telefuvnnas muitalettiin dolkkástuvvan fárredallat guovtti viesu gaskkas viessováni geažil. Son sávašii alccesis albma ruovttu, muitala Michael Gordon, Kuujjuaq borgermeasttir, mii lea lagamus giláš Kangiqsaulujjuagii. Ii ge dilli gal buorránišgoađe go Kanada guovddáš eiseválddit ja Quebeca ráđđehus riidaleaba ja nákkáhallaba goabbá galgá ovddasvástidit inuihtaid viessopolitihka. ¶
OĐASMAHTTIN: Ester Utsi lea duhtavaš go oaččui Giliovddidan bálkkašumi. –Báikki olbmot lea movttidan go Buolbmát lea fas ealáskan, muitala Ester Utsi. ¶
–Jos galgá oažžut giliovddidan bálkkašumi, de lea eaktun ahte asaheaddji duođaid čájeha ođasmahttin doaimmaid. Dát doaimmat galget leat huksejuvvon guovllu attáldagaid vuođul. Lea hui somá go Finnmárkku giliovddidanfoandda stivra mearridii addit Esterii dán bálkkášumii, čilge finnmárkku eanadoalohoavda Øystein Ballari. –Ester lea duođaid geavahan guovllu ressursaid ávkin iežas fitnodahkii. Ovdamearkka dihtii málesta ja fállá son guovllu borramušaid. Son lea maiddái huksen ođđaáigásaš gođiid idjadanbáikin. Ja mii maid lea hui dehálaš, lea ahte Ester ovttasbárgá guovllu ealáhusolbmuiguin. Ovdamearkka dihtii boazodoaluiguin, luossabivdiiguin ja nu ain. Ester lea guovllu rášenis nisu go son han searvá Deanu dálve- ja geasseriemuide, muitala Øystein Ballari. ¶
Ester lea hui duhtavaš go oaččui Giliovddidan bálkkašumi. Son lea leamaš hui čeahppi vuovdit iežas doaimmaid. Esteris leat erenoamaš páhkkafáláldat almmolaš asahusaide ja fitnodagaide. Dát mearkkaša dan ahte sii ožžot erenoamaš divššu go leat su guossis. –Ulbmilin lea ahte olbmot galget dovdat iežas "ruovttus" go leat dáppe. Otne leat olbmuin hui stressaeallin, ja danne olbmot dárbbašit ovdamearkka dihtii dákkár fáláldagaid mat mus leat, ja danin mun maid fálán guvlláruššama, mii lea maiddái šaddan hui bivnnuhin, muitala Ester. ¶
Guovdageainnu leansmánne lea sirddašan ealuid dađistaga go váidaluvvo bohccuid orustan earáid guohtoneatnamiidda. Dálvvi mielde leat leansmánnebálvvát gártan vuojehit siiddaid iešguđet orohahkii. Riidu, gos bohccot galget leat, ii leat das goitge nohkan, dat lea dušše vearránan. –Mannan vuossárgga bođii okta 50-jahkásaš olmmái váidit heajos badjedili, ja sus ledje guktot čalmmit bohtanan siidastallamis. –Gaskavahku bođii midjiide diehtu, ahte guovllus ledje álgán geavahit maid bážániid, ja dal dutkat ášši. –Olmmái, gii lei báhtaran siiddastallamis, lei gullan bissu beaškkeheamin duogábealde. Dán lea goitge váttis čilget, go nuppeláhkai muitaluvvo, ahte dat lei skohter, mii beaškkehii, árvala Nils Henriksen. ¶
BUOĐGGÁN: Eáhpiduvvo luossadávdda ILA njummon Buođggáid fitnodaga Arctic Products luossagárdái Reaisavuona njálmmis. Fylkkašibitdoavttir lea bissehan gárddi ođđajagimánu 15. beaivve rájes. Bisseheapmi mearkkaša guliid gárdiin eai sirdašuva, vuvdojuvvo dahje addojuvvo. Luossadávda ILA ii sáhte duođaštuvvot ovdal go iskosat leat čađahuvvon dán vahku loahpas. –Dás ii leat goitge vára dávdda njuommumis Juvravutnii mii lea 25 kilomehtera oarjjás, muitala Einar Karlsen Finmárkku ja Romssa fylkkašibitdoaktáris. ¶
Bertta Katekeetta lea riegádan Nuvvosis ja otne ássá son Dálvadasas gos son isidiinis Niiloin doallaba šibihiid. Guovlu lea otne ávdiluvvamin ja nuorat leat fárren eret njálgasat láibbiid maŋŋái. Berttas ásset vilbealet ja oarmbealit nubbebeal joga ja sin galledeapmi otne lea váttis. –Mii lávet gal fitnat nubbebeal joga gallestallamin fulkkiid, muhto dat ii leat ovtto nui álki. Mii fertet guođđit skohteriid Deanu ala ja gállit stobuid lusa. –Livčče oalle vuogas jos beasašii vuodjit gitta šilljui, dalle šaddašii vuolgit dávjjit ságastallat siidaguimmiiguin, muitala Katekeetta. ¶
Ghana presideanta, Jerry Rawlings, lea almmolaččat čuočuhan liberia presideantta Charles Teylora doarjumin stuibmejeaddjiid Sierra Leones go soađáskedje oarjeafriikka ráfi soahteveagain (ECOMOG). Liberia beahttala seaguheames riidui, muhto sidjiide eai jáhke. ¶
Dihtorlávdegoddi lea ovdalaččas vástidan Min Áigái ráhkadeamin gihppaga mii muitala movt geavahit prográmma. Muhto seammas leat sii loahpahan barggustis mii dagaha ahte eai rievdat šat prográmma. –Leat ođđa dieđut ahte konverteren ii doaimma PC ja Mac gaskka, vástida Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø. Nystø luohttá ollislaččat sámi dihtorlávdegoddái, man lohká fágalávdegoddin dohkalaš dihtorgelbbolašvuođain. Muhto seammas imaštallá go konverteren ii doaimma. Nystø ii sáhte dadjat gii galggašii divodit prográmma go álggos galgá Sámediggi árvvostallat lávdegotti doaimma ja veardidit movt doaimmahit sámi dihtorčovdosa barggu ovddasguvlui. ¶
Lea dego muhtin báifáhkká iđisteapmi dál go Hålogalaándda Teáhterii máilmmis vuosttasin lea mieđihuvvon drámatiseret Karen Blixena romána. Sivvan dasa veadjá leamen go čájálmaš ráhkaduvvo seammá riikkabealde mas muitaluvvo? Muhto Karen Blixas ii lean goassige mannan Davvi-Norggas, luondu mas muitala livččii govvidan juoga mii livččii menddo guhkkinl. Su Davvi-Norga lea siskkáldas luondu. Hålogaland Teáhteris leamaš vuođđojurddan bissut riikkaoasistis, ja dáinna čájálmasain teáhter de ođasmahttá. Karen Blixa muitalus speadjalastá Davvi-Norgga ja davviássiid čiegusmuitalusa, geahččon olgguldasas. Hålogaland Teáhtera Karen Blixa "Babehta mállásat" nammasaš romána lea Thea Stabell ja Halldis Hoaas drámatiseren. Soapmásat dáidet muitit dánskka filmmaža, muhto dálde easkka muitalusas gártá teáhterin. Buot bargoveáhka lea mielde, lassin vel soames olggobeale neavttár ge. Buohkanassii čuččodit 14 neaktára lávddis, ja lassin lea teáhter luoikkahan komponistta, koreográfa, vávváduojára ... vuoi gáfat go geahččit galget beassat movttáskit! ¶
Lea 20 jagi áigi go Sámi Áigi ilmmai vuosttaš aviissain. Govva muitala movt Sámi Áigi šattai rahččat ruhtadilliin. Boktá veahá olbmo jurdagiid go govvamuittuin sáhttá otná aviissa dili maid govvidit. ¶
Ii bala dálkkiid ¶
Muohtašloahtas lea logi olbmo bajásdoallanjoavku, mii doallá šloahta ortnegis. Šloahtta ii bala borggas ja gierdá giđđabeaivváža, goittotge moadde mánu. Muohtašloahtas ferte muhtumin maid hoigat badjelmearálaš muohttagiid eret. Johttinsajiid geahččalit doallat ortnegis almmá sáddo haga, jiknon sajiid čuvgejit ja roavasmahttet, amaset olbmot girdit selggolassii. Bosuhvvon muohta lea olu nannosut go luonddumuohta ja bosuhemiin ja fuorpmain lea álki ráhkadit deahtis ja dássidis ávdnasiid. Otnábeaivvi huksenmáhtuin livčče muohttagis vejolaš hukset vaikke čuohtemehtera allosaš ráhkadusaid. ¶
Sámi Grand Prix Guovdageainnus berre heaittihuvvot. Dan árvala lágideaddji Per Ivar Oskal. Dáinna árvalusain son várra lea hásttuheamen digaštallamii? ¶
Sámi Grand Prix Guovdageainnus lágiduvvo dán jagi logát geardde. Musihkkagilvu lei jo álggu rájes bivnnut digaštallanfáddá; «Buohkain» lea juogalágán oaivil Sámi Grand Prix:a birra. Dat lea heittot, buorre, dohkketmeahttun, ja feara mii. Mu vuolggasadji go čálán dán čállosa lea ahte Sámi Grand Prix duohtaságas lea buorre jurdda, muhto ahte dat ii leat vel geargan láddat, giksat dahje rávásmuvvat. Guovdageainnu Sámiid Searvi ja Guovdageainnu Sámenuoraid Searvi hutke buori jurdaga go logi jagi dassái álggahedje musihkkagilvvu dainna ulbmiliin, ahte movttidahttit sápmelaččaid ráhkadit eambbo musihka ja luđiid. Dát cuiggodeamit geavahuvvojit Sámi Grand Prix vuostá: 1. Dušše báikkálaš musihkkagilvu, «Máze Grand Prix» ! 2. Artisttat eai doala dási, menddo eahpeámmátlaš dássi! 3. Gilvvut eai galgga leat Guovdageainnus álo! 1. Jus geahččá SGP historjjá, de ii leat nu váttis duođaštit ahte eanaš oasseválddit bohtet ovtta gielddas, namalassii Guovdageainnus. Máze lea eahpitkeahttá dat gilli gos eanemus artisttat dássái leat searvan. - Váttisvuohta álggus lei menddo heajos diehtojuohkin lágideaddjiid bealis, ja go álgojagiid eai sáhttán máksit mátke- ja orrongoluid. Go dát ordnašuvai, de eai leat lágideaddjit almmatge nagodan márkanastit fálaldagaset. 2. Artisttaid dássi lea duohtaságas leamaš nuo ja ná. Leago bat dat nu ártet? 




Makkár eará vejolašvuođat leat ođđa sámi artisttain beassat stuorát lávddi ala? 





Ii bat SGP ovttaláhkái govvit artisttalaš dási mii lea duon moadde sápmelaš máilmmenásti vuolábealde? 3. Olmmoš sáhtášii sihke navdit, jáhkkit ja oskut dasa ahte gilvvuid sáhtášii sirdit báikkis nubbái jagis jahkái, muhto dat ráhkadivččii eambbo váttisvuođaid go čoavddášii. Guovdageainnu lágideaddjit geavahedje máŋga jagi joksat dan mađi gelbbolašvuođa mii sis odne lea. Mo dalle galget báikkálaš lágideaddjit eará giliin Sámis nagodit dákkár gelbbolašvuođa háhkat oanehis áiggis? Leatgo bat nu galli sajis Sámis nu dohkálaš konseartabáikkit go Báktehárji, gosa čáhket lagabuid 2.000 geahčči? Liikká ii leat nu jallas jurdda geahččalit SGP dahkat miehtá Sámi gilvun. Muhto dan sadjái go sirddašit loahppagilvvuid báikegottis nubbái, de sáhtášii baicce doallat rátkkagilvvuid golmma sajis Sámis ja loahppagilvvuid Guovdageainnus. Vuosttaš rátkkagilvu sáhttá leat Ruoŧa beale Johkamohkis Johkamohki márkaniid oktavuođas. Nubbi rátkkagilvu sáhttá leat Suoma beale Heahtás Márjjabeivviid oktavuođas. Goalmmát rátkkagilvu fas Ruošša beale Lujávrris Giđđamárkaniid oktavuođas (njukčamánu gaskamuttos). Dáthan šaddá mearihis divrras? Nu šaddáge. Muhto jus ii duostta jurddašit doarvái stuorrát dás, na dalle várra SGP:s ii leat ráhpa boahtteáigi. Ruoŧŧa ja Suopma leat Eurohpá Uniovnna lahtut ja Norga fas lea EEO-riika. EU-vuogádagas berre gávdnot ruhtagáldu mii justa lea heivehuvvon dákkár eamiálbmotkultuvrralaš doaluide. - Eaktun berre almmatge leat dat, ahte SGP musihkalaš hámádat rievdá sakka. Dan sadjái go artisttaid ávžžuhit áddestallat Eurovišuvnna násttiid, de berre sin hásttuhit ráhkadit musihka mas sámevuohta sakka buorebut boahtá ovdan. Dan Robert Larsen NRK Sámi Radio journalista ¶
IPS-Guatemala: 50 vuođđoláhkanuppástusa ovddidedje álbmotjienasteamis, ii oktage dohkkehuvvon. Jus dat baicce livčče dohkkehuvvon, livččii Guatemalavuođđoláhka evttohan áibbas ođđa vuoigatvuođaid eanaš Guatemala ássiide: mayaálbmogii ja eará eamiálbmotjoavkkuide. Muhto go nu unnán olbmot bohte jienastit, ii šaddan dás mihkkege. ¶
Buohccidivššároahpaheaddji, Berit Bongo, muitala ahte sámi suohkanat leat leamaš čuorbbit váldit oktavuođa sámi buohccidivššáriiguin geat gerge mannan giđa, ja namuha ahte Guovdageainnu suohkan ii leat čeahpimusaid searvvis leamaš. Sámi buohccidivššárat leat hirbmat bivnnuhat bargomárkanis. Sin jearahit čađat juohke sajes. Earenoamážit leat sámegielat buohccidivššárat váilevaččat buohcciviesuin ja eará dearvvašvuođa ásahusain gos lea sámegielagiidda dárbu. ¶
SORBMI: Bolesat vižže sotnabeaivvi skohtera báikkis, gos 14-jahkásaš Keme Mihkkala Biera Máhtte/Per Mathis Mikkelsen Kemi massii heakka. ¶
Guovdageainnu badjegánda Keme-Mihkkala Biera Máhtte/Per Mathis Mikkelsen Kemi lei giđđajohtimis go lihkohisvuohta dáhpáhuvai. Ovttas 24-jahkásaččain vujii skohtera Arctic Cat 440 gorsii. Biera Máhtte roašmmahuvai garrasit ja dáiddii leat jápmán dallánaga. 24-jahkásaš almmái maiddái roašmmahuvai, muhto ii nu garrasit. ¶
Ii leat vuos čielggas mo ja manne lihkohisvuohta dáhpáhuvai. –Guovddáš gažaldat lea goabbá sudnos vujii skohtera, muitala Oarje-Finnmárkku bolesguovllu bolesinspektevra Kurt Sandvik. –In sáhte dadjat nu olu min barggu bohtosiid birra, joatkkadutkama dihte. Dutkamiid ulbmilin dál lea oažžut duohtadili ovdan, ja govahallat mii lea dáhpáhuvvan. Dutkat álggus goabbá lea vuodján skohtera. Ášši dutkamis atnet bolesat 24-jahkásaš albmá vejolaš láhkarihkkun. ¶
– "Miss Blondie" lea fikšuvdna filbma ja lea diekkár jallas čuvgesvuovttat nieidda birra gii lea bárdneguossi vuordimin. Buot maid son bargá šaddá boastut. Son galgá gáhkket iežas guossái gean lea vuordimin, muhto dat ii mana nu bures, muitala Ellen Sofie Henriksen. Filbmasráhkadeapmi lea skuvlaprošeakta bargu. Eanaš bargu lea skuvlaáiggis dáhpáhuvvan. Nieiddaid vásihusat filbmabarggus leat iešguđetláganat. Muhtumat leat fuobmán ahte eai liikon nu bures filbmabargui go ieža ledje álggos doivon. Earát fas leat áibbas sihkkarat ahte filbmabargu lea juoga maid hálidit boahtteáiggis bargat. –Ohppen hui ollu movt filmma ráhkadit ja hálidan eambbo filmmaid ráhkadit, lohká Ellen Sofie. Son árvvoštallá iežas logi jagi geahččen ráhkadeamin stuorát spillefilmma. Ellen Sofie diehtá juo sullii man birra filbma galgá leat, muhto ii hálit vel almmuhit sisdoalu. –Filbma galgá leat veahá komediija, dráma ja "action" , lohká son. Nieddat leat eanáš barggu ieža bargan. Sii eai dieđe manne sin filmma leat válljen nammadit bálkkašupmái, muhto muitalit ahte sii leat bures čuohppan ja oktii bidjan filmma. Dasa leat sii ožžon veahki ovddeš mediijabaji oahpaheaddji Mikael Miennas. ¶
Káre Brita jas Risten Gutnel leaba leamas márkanis vázzimin go leaba fuobmán guokte gándda. Dát gánddaguovttis leaba viehkalan sutno maŋŋái ja dalle viegaiga Káre Brita ja Risten Gutnel ruoktot. –Mun ledjen jámas suorganan, muitala Káre Brita. ¶
Sámi NissonForum ohcala dál ovttasbargoguimmiid vuostálastit lobihis ja vahátlaš gávppašeami Kárášjogas. –Dákkár johtalus lea deikkege cieggan. Lassin daid lobihis beliide, de dat čájeha ahte muhtin birrasiin leat morálaárvvut njiedjamin vel dákkár sámi servodagasge mii olgguldasas čájehuvvot leat jábálaš ja ahtanušši gieldan, cealká Sámi NissonFuruma báikkálaš lahtut preassadieđáhusas. ¶
TROANDIN: Tråandten Saemiej Stuvdenti Noeri Saervis, lea vuođđudančoahkkin Troandima gávpogis mánnodaga cuoŋumánu 19. beaivvi dii 1900 Studentersamfundetis. Troandima sámi studeanttaid searvvi ulbmil lea fállat sosiálalaš deaivvademiid nuoraide, geain lea sámi gullevašvuohta. Sámi studeantta searvi áigu bargat sámi studeanta- ja oahppigažaldagaiguin sihke universitehta, allaskuvlla ja joatkkaskuvlla dásis. Sii geat hálidit miellahttun berrejit leahket gaskkal 16-30 jagi, muitala Sigbjørn Skåden, gii lea gaskaboddosaš stivrra lahttu. ¶
–Mii leat vuos nu nuorra skuvla, eat leat go logi jagi doaibman, ja mii leat dárbbašan dán áiggi ásahit skuvlla vuos dan ala maid ieža máhttit, mii lea oahpaheaddjiámmát, dadjá Asta Balto. Dál orru áigi láddagoahtán ja mii leat plánegoahtán ođđa fágasurggiid ja maid dutkanbargguid. Jurdda lea álggahit sihke journalista-, juoigan- ja muitalan-, ja teáhteroahpuid, dadjá son. ¶
–Váttisvuohta lea goitge ahte sámi servodat lea ain dan dásis ahte váilu akademihkalaš čehppodat ja dán duohkái bisánit maid ollu plánat. Jus galgat birget diehtogilvvus, de fertejit mis leat doarvái váldofága- ja doavttergrádahasat. Danne lea ge Sámi Allaskuvla issorasat bargame dainna ahte bajidit akademihkalaš dási. Váldo- ja doavttergrádaid lohkkiid proseanta lea ge ollu alit Sámi Allaskuvllas go eará allaskuvllain Norggas. Ruhtage dieđus hehtte min álggahit maidege ođđasa. Dál leat goitge 2000 čavčča álggaheame journalistaoahpu, jus dása oažžut ruđa stádas, muitala Asta Balto. ¶
Bjørn Amundsen lea jođihan barggu Telenora ovddas. –Sihke norgga ja suoma mobiltelefunfitnodagat leaba guhká hálidan bargat ovttas deanuleagi bokte, go dat addá buoremus mobilfálaldaga min kundariidda, muitala Amundsen. Ovdal šattai riŋgejeaddji riŋget suoma stášuvnna čađa go lei vánddardeamin deanuleagis ja ii olahan norgga stášuvnna. Dál go goappašat riikka stášuvnnat gullet oktii ja GSM-oktavuohta doaibmá miehtá leagi, de eai dárbbat norgga riŋgejeaddjit máksit olgoriikka riŋgenlasáhusa ja nu šaddá ge mobiltelefunfálaldat hálbbit kundariidda. Maiddái go seste huksengoluid go eai dárbbašan hukset ođđa stášuvnnaid lea veahkehan čađahit GSM-fierpmádaga viiddideami hálbbibun. Ovttasbargo šiehtadus bistá njeallje jagi. ¶
Ánte muitala ahte son lei 6-7 jahkásaš, go vuohččan lei ádjás mielde loddemis. Son ii čiegat ahte lea dan maŋŋel maid lodden, dieđusge lobiheamit. Muhto seammás deattuha ahte ii leat leamaš nu beare vuogas loddet, go ii leat leamaš lohpi. Son lei buot viššalebmos bivdit nuorran, ja beroštupmi unnui sakka go bearráigeahčču lei garrasebmos dásis, sullii vihtta jagi áigi. ¶
Dalle lei nu garra bearráigeahčču, ahte ii lean dáiga obanassiige vánddardit mehciin. Ánte muitala fearána birra go ieš lei vázzime meahcis, ja politiiját bissehedje su, jearahan dihte maid lei meahcis bargame. Son lei beare váccašeame. –Ii lean nu beare somá meahccái mannat dalle, muitala áiggiid birra. –Dál šaddá hui buorre mannat meahccái, go ii dárbbaš balahuvvot. ¶
Vaikko leage lobálaš bivdit, de ii jáhke Ánte iežas goitge bivdit eambbo go ovdal. –Láven okte jagis bivdit, lohká ja muitala ahte deattuha bivddu sosiálalaš beliid eanemusat. –Mii buot suohtasebmos lea, lea bidjat firpmiid jávrái ja dollagáttis šluppardit ja hupmat jallaid. Dán háve vuolgá Min Áigi maid mielde gullat dáid ságaid. ¶
Leavdnja/Porsáŋgu ja Guovdageaidnu nagodedje goabbáge ovtta moala mannan čiekčamis. Dát ledje vuosttaš čiekčamat Guovdageainnu joavkkus, ii ge čájehan maidege nu stuorrát. ¶
Vuosttaš vuorus čájehii Leavdnja/Porsáŋgu návccaid ja loahpageahčen bođii ge moalla, maid Thomas Pettersen bážii. Muhto dattege árvvoštallet Guovdageainnu buoremussan dán čiekčamis. Dat ii oaččo gal moala ovdal go Leavnnja/Porsáŋggu čiekči njeaidá Guovdageainnu čiekči ja Guovdgeaidnu beassá čievččastit ráŋggáštančievččasteami. Dalle nahkeha Anders Eira spáppa mollii. ¶
Valkeapää muitala válgaproseantta šaddamin uhccin ja danin son ávžžuha geavahit vuoigatvuođas fitnat jienasteamen. –Fitnet jienastemen, dalle beassabehtet váikkuhit válgabohtosa. Oppalašvuođas dás sáhttá leat stuorra váikkuhus, árvvoštalla EU-parlameantta válggaid sápmelaš evttohas, Niko-Mihkal Valkeapää. ¶
–Válgalávdegoddi lea áššálaččat hilgon láddelaččaid jienastanlohkui beassamis, inge bala Sámedikki rievdadit mearrádusaid vaikko láddelaččat leat váidán, lohká válgalávdegotti jođiheaddji Nils Henrik Välkeapää. ¶
–Maŋemuš ovdamearka mii boahtá ovdan mannan Min Áiggis Jouni Eira bealis, duođašta ahte láddelaččat hálidit leat sápmelažžan, lohká Välkeapää. Son árvala ahte láddelaččat oaidnet vejolašvuođa siskaldasat bissehit ja jávohuhttit sámevuođa áŋgiruššama. Son čilge ahte Jouni Eira ja su máttut leat álo leamaš láttit ja sis ii leat makkárge fuolkevuohta Norgga Eira sohkii. Stuoraservodat lea báidnán láddelaččaid jurddagiid, nu ahte sii leat doaivugoahtán ahte sápmelaččat ožžot buotlágan buriid dakko bokte ahte rivvejit buot meahcástan- ja bivdinvuoigatvuođaid láddelaččain. Stuorámus oassi dáin badjel duháha olbmuin, geat leat ohcan beassat jienastanlohkui, muhto eai leat beassan, leat ohcan dan vuođul ahte sin máttut leat máksán vearu dain guovlluin gos sámit leat ássan. Sin leat gohčodan duottar-, guolásteaddji- ja vuovdeláhppelažžan ja oaivvilduvvojit sii geat mákse láhppevearu ja geat merkejuvvoje duottar-, guolásteaddji- ja vuovdeláhppelažžan stáhta eiseválddiid logahallamiidda. Logahallamat ledje 1695-1875 áiggi eanagirjjit, 1898 vearroguoddinlogahallamat ja jagiid 1860-1923 heaggagirjjit . Geat mákse vearu merkejuvvoje duottar-, guolásteaddji- ja vuovdeláhppelažžan, beroškeahttá ledje go etnalaččat sápmelaččat. –Mis leat sámegillii váttisvuođat gávdnat sániid mat čilgejit "läpplainen" ja das erehusa "samelainen" sánis, lohká Välkeapää. Leat gávdnan ahte láppelaš dárkkuha "läpplainen" . ¶
MKO 46 500 miellahtuin váilot 4 500 viesu, ja reserváhtaid badjel guokte goalmmádatoasis eai leat čáhce eaige duolvačáhcebohccit biddjon. - Min ráđđehus luoitá miljárddaid dollariid goalmmát máilmmi vealggis, muhto min álbmot ferte eallit seamma dilis go goalmmát máilmmis, dadjá Flett. -Álo go ON geahččala moaitit kanadalaš eiseválddiid vuosttasnáššuvnnaid eallindiliin, čuoččuha ráđđehus ahte ON čujuha boares statestihkaide. Dál ferte čájehit máilbmái mo lea eallit davimus Manitoba reseváhtain, joatká Flett. ¶
–Vaikko juohke jagi álgit ráhkkanit márkaniid easka moadde mánu ovdal beassážiid, de leat goitge buot doalut sajis, lohká Terje Tretnes. Prográmma ektui leat buot doalut gergosat. Karasjok Opplevelser turistakantuvra lea gieldda ovddas ráhkkanahttán beassášmárkaniid ja Tretnes lea bivastat gállui dáid beassážiid maid ožžon buot doaluid prográmma nala. Stuorámus hástalus juohke jagi lea, go ráhkkaneamit eai álgge goassege ovdal go ovdalaš beassážiid. KOAS:a jođiheaddji Magne Svineng muitala dán váttisvuođa ollu goahcat beassášmárkaniid: –Kulturlágideamit livčče dan meare stuorrat ja ollu, ahte sáhtášii plánet birra jagi feastiváldoaimma, mii maid seammás livččii fárus nannemin beassášmárkaniid. Dál šaddá seamma ráhkkaneapmi jagis jahkái, juoga mii doalvu ollu návccaid juohke jagi. ¶
–Báhpat veagalválde ja illastedje 21 sámegándda seksualalaččat. Visot dáhpáhuvai Ipmila namas, muitala "Landsforeningen Rettferd for Taperne" searvvi váldočálli Ola Ødegaard. ¶
Veahkaváldit gullet fas kristtalaš birrasiidda Finnmárkkus. Sii ledje luhkkárat, diakonat ja báhpat Norgga girkus ja lestidiánalaš searvegottiid albmát. –Seksuálalaš veahkaválddalašvuođat ja roahcamat leat leamaš oassin das mo girku olbmát leat veahkehan ja divššudan gánddaid ja nuorra olbmáid, muitala Ødegaard. ¶
Birrasiid 20 boaresnieidda bohte Guovdageidnui galledit 15 boaresbártni. Guovdageainnu boaresbártniid searvvi stivralahttu, Anders Tornensis, muitala ahte sii ledje 21 jagis boarraset, muhto eanaš 40- jahkásačča. Sii bohte miehtá Norggas, ja guovttis leigga Nederlánddas eret. Nieiddat ledje Guovdageainnus 4 beaivvi, gos earet eará lávostalle ovtta ija. Dasa lassin leat nieiddat beassan vásihit Guovdageainnu beassášmárkaniid. Gažaldahkii gávdnego boaresbártnit morssiid, vástida Anders Tornensis boagustemiin: –Juo, buohkat gávdne moarssi. Son dáhkida ahte buot nieiddat ledje duhtavaččat beassážiiguin, vaikko eai buohkain lean buot buoremus vuordámušat ovddalgihtii. Guokte nederlándda nieidda, geat vázziba Álttás skuvlla, leigga gullan ahte Guovdageidnui ii berre mannat dasgo doppe eai leat fávdnadis bártnit - sii sáhttet vaikko máid bargat. Muhto eaba soaige gáhtan Guovdageainnus ávvudit beassážiid, muitala duhtavaš boaresbárdni. ¶
Konsearttas ja eará doaimmain boahtán ruđat leat leamašan jo anus. Ja dieđusge leat báhtareaddjiin maid oahppásat boahtán seamma dili dihtii Norgii. –Finaimet dán basiid gallestallamin báhtareaddjiid Skáiddis, ja mátki lihkostuvai oalle bures. –Doppe besse sii deaivvadit oahpesolbmuiguin ja ruovttuguovllu ságat orro leamen sidjiide dehálaččat, muitala Gulbjørnsen. ¶
Kárášjogas orru báhtareddjiin leat oassi mánát, geaidda ferte láhčit fálaldagaid, nu ahte besset geavahit áiggis dasa mii sin ahkosaččaide lea dábálaš. Guldbjørnsen lei áican gánddaid geahčadeamen sihkkeliid, ja okta lei maid iskan láidestit fievrru. Dalle jurdilii son geavahišgoahtit čoggon ruđaid dasa masa dat leat oaivvilduvvon. –Fitnen gávppis viežžamin sihkkeliid mas ledje doarjjajuvllat, lohkkadin sihkkeliid ja adden čoavdaga Blodinii. –Su čalmmit ledje dego násttit ja modji dego beaivváš, iige mannan go moadde beaivvi go bođii mu lusa, ja bivddii vuolgit olggos. Dalle bessen váldit doarjjajuvllaid eret ja dál oainnát, ahte sihkkelat leat áŋgirit geavahusas. –Sihkkelat lea addán sutnje stuorra ilu ja dorvvolašvuođa. Ruđat leat dárbbašlaččat ja dat geavahuvvojit buoridit dili, giitala Frode Guldbjørnsen. ¶
Sámi álbmot, lihku álbmotbeivviin, guovvamánu 6. beaivvi. Ihttin galgat mii čoahkkanit, čájehan dihte ahte mii leat okta álbmot, njealjii riikarájiin guđege bealde. Álbmotbeaivi galgá vuosttažettiin muittuhit iežamet gullevašvuođa iežamet kultuvrrii ja gillii. Dat galgá addit midjiide dovddu, ahte leat sierra álbmot, ja ahte mis leat vuoigatvuođat nannet iešdovddumet. Sámi álbmotbeaivi lea muittuhus vuosttaš organiserejuvvon deaivvadeami birra. Sámi nisu, Elsa Laula, jođiha čoahkkima Troanddimis 1907, gos bukte sámiid dili álbmosii ja boahttevaš mihttomerit galge jođihit sámi álbmoga ovddasguvlui. Dat ulbmilat leat čohkken sámi álbmoga ovtta sadjái, ovttas bargagoahtti organisašuvnnat, sihke fágalaš ja kultuvrralaš, lea ásaiduvvon miehtá Sámi. Sámi bellodagat ja politihkkárat leat rahpan geainnu riikkaid eiseválddiide. Mis leat sámedikkit ja dál fargga Sámi parlamentaralaš ráđđi. Juo, sámi álbmot lea organiseregoahtán. Muhto stuorámus hástalus álbmogii lea ge leamaš guođđit árbevirolaš organiserenvuogi, ja heivehit riikkaid politihkalaš organiserenvugiide. Dan rájes go organiseren gáibidii sirret kultuvrra ja politihka, de dat sirrii maid álbmoga. Muhto dát sirren lei dárbbašlaš vai sámi álbmot galggai nagodit oažžut saji riikkaid stivrendásis. Dattege leat bealit sámi servvodagas, mat rahčet ain dáinna organiseremiin. Vuoigatvuođa gažaldat Finnmárkkus, lea buorre ovdamearka mii čájeha movt sámi álbmot bieđgana guovtti beallái ovtta ráji. Dát rádji mii sirre vuoigatvuođaeaiggáduššama ja hálddašeami, mii «agi beaivvi» lea gullan sámiide. Nubbi ovdamearka boahtá čielgasit ovdan boazodoalloealáhusas. Olles ealáhus lea stivrejuvvon eiseválddiid bealis, ja dán rádjai ii leat vel leamaš gánnáhahtti hálddašanvuohki boazoealáhusas. Ealáhusa fágaorganisašuvdna geahččala buoremus lági mielde ovddidit ealáhusa iežas oainnu ealáhusa hálddašeamis. Dan dihte lea ge Sámi álbmotbeaivi buorre vejolašvuohtan čuožžilit ovttasráđiid ja čájehit oktasaš fámu. Gosa lea šaddan dat oktasaš vuoigŋa mii elii ovdamearkka dihte Álttá ášši áiggi. Vuoigatvuođagažaldat lea seamma dehálaš ášši dálá áiggiid, ja galggašii seamma searaiguin čohkket sámi álbmoga, go Álttá ášši dagai. Sámi álbmotbeaivi lea buorre vejolašvuohta mannat ruovttoluotta árbevirolaš organiserenvuohkái, ja diktit álbmotgullevašvuođa čájehit oktasaš vuoiŋŋa stuora servodahkii. Heijjá Irene ¶
Dán jagi áigot sámit čájehit solidaritehta Tibehta álbmogii. 1950:s válddii Kina veahkaválddi Tibehta iežas stivrra vuollái. Stuorámus ballu lea kultuvrra ja giela massit. Tibehta álbmot geahččala vuosttaldit ráfálaš vuogi mielde. Dát deattuhuvvui go Tibehta bajimuš jođiheaddji Dalai Lama oaččui Nobel ráfibálkkašumi 1989:s. Diehtojuohkin olgomáilmmi birra, ii leat lobálaš Tibehtas. Jos gávnnahallá dakkáraš dieđuiguin, de ráŋggáštuvvo. Golbma organisašuvnna Norggas leat fárrolágaid ásahan «kortbølge» radiostašuvnna, mii sádde ođđasiid Tibehtas. Dán radio «Voice of Tibet» doarju Sámi dálveriemut iežas doaluiguin. «Kortbølge» radio ii leat álki fuomášit, ja lea dan dihte buorre diehtojuohkingaskaoapmin Tibehta álbmogii. ¶
IMAŠTALLÁ: –In dieđe duođalaš sivaid, manin sii eai atte ruđaid oktašas prošektii, árvala Pekka Aikio. ¶
Sámedikki čoahkkin árvvoštalai sakka giellaprošeavtta ovdáneami. Irja Seurujärvi-Kari ii doallan ollásiige dohkálažžan prošeavtta bargovuogi, go 90-duhát márkki ledje báhcán fieradit bursii. Su mielas giellaruđaide livčče lean nu ollu dievddekeahtes ráiggit, ahte dárbu sirdit ruđaid nuppi jahkái lei dárbbašmeahttun. Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid "vealgi" Suoma sámediggái lea dál buidon prošeavtta dihtii, oktiibuot 195-duhát márkái. Prošeavtta ovdáneapmi lea leamaš seamma hiđis go ruhtajohtu. Pekka Aikio muitala iežaset ásahan giellaprošeavtta nu, ahte sis lea okta čálli ollesáiggebarggus prošeavttain, gii bargá áiddo nannet davviriikkalaš ovttasbarggu sámegielas. Dán jagi galgá golahit giellaruđaide 785-duhát márkki. ¶
Ida lea Sirpmá skuvlla maŋemuš jagi oahppi. Su mielas lea somát ávvudit sámi álbmotbeaivvi go "17 mai" . –Manne ávvudit Sámi álbmotbeaivvi? – Guovvamánu 6. beaivve 1917 lei erenoamáš čoahkkin Troandimis. Muhto in muitte daid detáljaid, go lea nu guhkes áigi dassái go mii oahpaimet dán birra skuvllas. –Mo ávvuda Ida Sámi álbmotbeaivvi? –Sámi álbmotbeaivvi láven gal ávvudit. Lean fitnan sihke Ohcejogas, Sirpmás ja Deanušalddis ávvudeamen dán beaivvi. Dán jagi in dieđe vel gos šattan ávvudit, ja oppanassii áiggun go ávvudit ge. Dábálaččat lean skuvllas dan beaivvi. Ávvudan dieđusge dán jagi ge, jos mu vánhemat áigot ávvudit. Skuvllas go leat, de lávet lávlut ja leavgga bidjat stággui, muitala Ida. Muhto Ida lohká ahte Sámi álbmotbeaivi lea somát go "17. mai" . "17. mai" mii lávet álo bargat dan seammá, ovdamearkka dihtii togas vázzit, girkostallat, seammá gilvvohallamat, geahččat govaid. Dat lea nu oktageardán. Dalle gal lea somát Sámi álbmotbeaivvi, go dalle leat áibbas earálágan doalut. ¶
Finnmarken aviisa čálii guovvamánu 18. beaivve eará guovlluin boahtán guolásteaddjiid girjás márkanmátkkis. Dán oktavuođas deaddilii aviisa leansmannebálvá Jonny Kristensena árvvoštallama Skiippagura dálá dilis. –Sáhttá vuordit veháš maid, go juhkaluvvá Skiippaguras. Dát cealkámuš lea Skiippagura gilisearvvi mielas dohkkemeahttun ja sáhttá áddejuvvot, ahte skiippagurralaččat leat eahpidahtti olbmot. Seamma čallosis muitala maid leansmánnebálvá vel vejolaš ruđaid suoládeami birra. Dát lea vel okta ovdamearka guhkes ráiddus, mo media lea jagiid mielde almmolaččat duolbman skiippagurralaččaid. Ášši šaddá vel vearrábun go almmolaš virgeolbmát buktet ovdan cealkámušaid, mat duođaštit Skiippagura leamen eahperehálaččaid ássansadjin. Gilisearvvi čállosis Deanu leansmánnii ja Čáhcesullo bolesmeaštárii deattuhuvvo, mo dánlágan cealkámušat leat oalle unohasat ja bilidit garrasit gilážiid gudni. ¶
Guoddala hilguma ¶
GARAS: Go vuohččan oaidná Tatjana Oelze, de ii njuolgut imaštala ahte lea modealla. Go eambbo suinna oahpásnuvat, de fuobmát ahte modeallainge leat eará bealit go čábbodat. ¶
Tatjana (dál 29-jahkásaš) fárrii Osloi 20- jahkásažžan, ja šattai modeallan. Dál bargá luohtobargin (freelance) Norgga oaivegávpogis. Son ráhkada eanaš máidnosiid TV:as iešguđetlágan gálvvuid ovddas (jus muittát Tine Biola, son gii jorrá stuolus) ja vuovdala vel govaid bokte bláđiiguin jna. Muhto buot eanemusat hálida filbmaneaktárin šaddat. Dán rádjai leat sus leamaš moadde unnit rolla "Hamsun:as" ja Nils Gaup filmmas "Tatsjunga:s" . Dasa lassin lea leamaš mielde muhtin TVráidduin. Dál geahččala beassat mielde guovtti filbmii, main lea ollu "action" , muhto maid birra ii dađi eambbo muital. ¶
Tatjana Oelze muitala ollu nuorra nieiddaid njulgestaga fillejuvvon modeallamáilmmis. Álki lea oažžut 14- 15-jahkásaš nieiddaid bargat juoga, masa rievtti mielde eai leat nu miellasat. Ovdamearkka dihte hui duostilis govaid váldit, dahje eará. Dán barggus lea garra gilvu, ja lea álo sáhka rasttildit ođđa rájáid. Nu dovdet nuorra nieiddat nai muhtinládje bággejuvvon jeagadit - gilvvu dihte. Son deattuha ahte olgoriikkas lea ollu vearrát go Norggas. –Norgga modealladoaimmaheaddjit leat čeahpibut čuovvulit modeallaideaset, oaivvilda sámi modealla. ¶
Ieš ii álgán ovdal go lei 20- jahkásaš. Dalle diđii juste máid hálidii, ja sáhtii álkit dan vuođul maid bargat. Son lea ieš leamaš hui áŋgir váldit oktavuođa ja fállat bargonávccaidis. Dan ládje lea ieš beassan mearridit makkár bargguid váldá, ja movt daid bargá. –Vuosttaš máid ferte dahkat, lea čohkket govaidis girjái, vai lea juoga máid vuoseha, muitala son nuorra nieiddaide geat hálidit dán geainnu mannat. –Alddán eai leat seamma hámit go dábálaš modeallain. Mun lean oalle oanehaš sin ektui, eaige eará mihtutge leat seammaláganat. Goitge lean ákkastallan ja čájehan iežan máhtuid modealladoaimmaheaddjiide, ja nu beassan ovddos. Lea dehálaš leat rehálaš. ¶
Oidnen duorastaga (22.4.) iđit diibmu 8.20, ahte okta skuvllanieiddaš vuddjui. Lihkus ii roasmmahuvvan nieiddaš, go rasttildii sihkkeliiguin geainnu «Gilišillju» bokte Kárášjoga guovddážis. Nieiddažis lei sihkkeljealbma oaivvis. Son beasai julggiid ala ovttatmanus. Ovddit beaivve ledjen háleštan ovttain etniin, gii balai mo mánáiguin manná go mátkkoštit skuvlii. Oainnán ahte lea hirbmat biilajohtolat maŋŋil gávcci iđđedis, ja fas maŋŋilgaskabeaivve. Jearaldat lea ahte, leatgo skuvllamánát doarvái suddjejuvvon biilajohtolagas Kárášjoga márkanis? In dieđe geasa gulaš diet ášši, muhto ávžžuhan sin lagabui guorahallat ja geahčadit mo sáhttá buoridit skuvllamánáid ja eará mánáid dilálašvuođa go leat mátkkošteamen trafihkas. Marie Kemi ¶
Guovdu Romsasullo čuvvot čieža, gávcci sámemáná oahpahusa oasi sámegillii, dán jagi čieža diimmu vahkus. Muđui leat dábálaš luohkáin ovttas eará mánáiguin. Muhto eanaš áigge lea sámegielat oahpaheaddji das fárus. –Váhnemin, mii leat sihtan dákkár čovdosa, mas mánát leat muhtin diimmuid sierra ja muđui dábálaš luohkáin. Ná leat háliidan, daningo mánát galget doaibmat sihke Sámi ja Norgga máilmmis, lohká váhnenovddasteaddji Else Grete Broderstad. Son lohká dehálažžan ahte olbmot dihtet dán fálaldagas. –Jos galgá orrut oanehis áiggi gávpogis, de berre gávdnat orrunsaji nu lahka ahte sáhttá sáddet mánáid Báhppajávrái. Romssa skuvlahoavda Sigmund Sørensen fas muitala ahte logi máná servet sámegielat oahpahussii boahtte skuvlajagi. Dalle lea sámegielat fálaldat vuosttaš gitta njealját luohkkálaččaide. ¶
Norgga bealde leat lágideaddjit ožžon maid áigái stuorra gilvvuid. Stuorámussan lea šaddan Iešjávrri gilvvut, gos diibmá lei skohter váldovuoitun. Dán jagi besset olbmot fárrui vuorbádeapmái, mas vuoitu ii leat unnit go ođđa biila. Dan ii dieđusge sáhte oažžut gal báikki alde, go mátki geainnus lea guhkki. Dát muitala goitge midjiide, ahte Finnmárkku stuorámus jávri guovdo duoddara, čoaggá ollu skohterastiid ja dáppe beassá sihkkarit ii dušše oaidnit guliid, muhto maid earálágan vuojániid ja reagaid. Dáhpáhus soaitá leatge stuorámus skohtermeassu mii dál lea Finmárkkus. ¶
Kalohttameašttirvuohta ii leat ovddalgihtii juhkkojuvvon, man dáhkidit sihke Norgga- ja Suoma beal hearggit. Nilut Lásse Lemeha Šiella vuittii rabasluohká Sallas ja Anne Risten Sara Giste ruohttai iežas báhkka luohká loahppagilvvuide Ohcejogas. Suomas bohtet maid garra namat doahput alimus cearkki. Tapio Aarnipuro Köllis leat vejolašvuođat, go dat lei nubbin Suoma kuhpas. Juha Mikkola Hessulainen lei 4:din seamma gilvvuin, iige sáhte dán oktavuođas vajáldahttit Eino Länsmana hearggi Sukkala mii lei 5:din kuhpas. ¶
–Álgu šattai dalle go bargen Beaivváš Sámi Teáhtera "Varraheajat" -čájálmasain logi jagi dassái. Das aniimet flamenco musihka, ja Johan lei mielde das. Dalle jurddahin ahte flamenco ja sámi musihkka galggašii ovttastahttot, muitala Harriet Nordlund Min Áigái. Nu son bovdii Iŋggá ja Juhána Stockholbmii diibmá, ja konsearta báddejuvvui. Maŋŋil dollui vel nubbe konsearta, ja dien guovtti konseattas lea dál šaddan olles CD. ¶
DAT-lágádusa ovddasteaddji Elisabeth Utsi Gaup lea hui duhtavaš ođđa CD:ain. Son muitala ahte sin lágádus ii bargga vuosttažettiin jođánis dietnasa oanehis áiggis, nu go dábálaš lea pop-musihka dáfus. –Mii bargat vuđolaš árvvuiguin ja árbevieruin. Muhto seammás fertet vuhtiiváldit ja dohkkehit áiggi rievdama ja iešguđetlágán musihkkamálliid. Musihkkarat fertejit beassat ohcat ođđa ravddaid iežaset dáidagis, oaivvilda Elisabeth. Son deattuha ahte lea hui duhtavaš Juhániin ja su musihkkajoavkkuin. –Juhán lea čeahppi ja dárkil, ii bargga roahtát, danin lea suinna álki bargat ovttas. ¶
–Dihte juo ovdalaččas ahte lea buorre beroštupmi dákkár lávluinfálaldahkii, lohká Issát Sámmol. Son muitala movt lea vásihan maŋŋel konsearttaidm ahte olbmot bohtet ja jearahallet lávllateavsttaid go hálidivčče lávlut lávlagiid. ¶
Karaoke lea maŋemus áiggiid šaddan bivnnuhis fálaldahkan ja čohkke ollu olbmuid. Karaoke lea go čuojaha lávlaga šuoŋa, ja lávlun jietna lea váldon eret nu ahte guhte háliida sáhttá lávlut lávlaga. Čájehuvvo ahte ollusat liikojit lávlut karaoke. –Lean oaidnán sámi nuoraid viššalit lávlomin dáro-, suoma- ja eŋgelasgiela lávlagiid, ja dan dihte hálidetne ahte sii galget beassat sámegiel lávlagiid maid lávlut, muitala Issát Sámmol. –Mii diehtit sámis čudjet ollu čáppa lávlagat ja manne eat galgga olbmot daid beassat lávlut, jearrá Issát Sámmol. Son ja Per William leaba ohcan sámi kulturráđi doarjut sámegiel karaoke. Dán rádjái lea sudnos buorre doaivva oažžut ruhtadeami go kulturráđis lea leamaš positiiva oaidnu sudno karaoke plánaide. ¶
ISSORAS DIEĐUT: Mannan Min máilmmi ságain muitaleimmet Guatemala duohtavuohtakommišuvnna raportta birra mii duođaštii duháhiid veahkaváldimiid. ¶
Guatemala borgársoađi raporta goddimiid ja illastemiid birra, ii dáhkit ovttage ráŋggášteamis beassat. ¶
Liikká oaivvilda okta miellahttu, ahte okta gal ainjuo galggašii dovdat ovddasvástádusa. Ii daddjo gal su namma, muhto ii eahpiduvvo ahte son jurddaša dalle ovddeš presideantta Efrain Rios Montt birra. 1981-83 áiggis ii lean šat ráđđehusa soahti gerilja vuostá, muhto systemáhtalaš falleheapmi Guatemala indiánaid vuostá. Raporttas vel máinnašuvvojit dieđut mat lea eará riikkaide, áinnas USA:ii, unohasat. USA doarjjui Rios Montt ja su ráđđhusa, nugo sin su ovdalge. 1954 lei USA seaguhuvvon kuppii, man boađus lei dalá presideantta Jacobo Arbensa lihcun. USA doarjjui regima, man ovddasvástádus lei okta daid vearrámus olmmošgoddimiid Guatemala historjjás, deattuha Tomuschat. ¶
SÁMEGIELAT SKUVLA: Buolbmát sámeskuvllas lea sámegiella váldogiellan, muhto oahppiid gielladuogáš molsašuvvá, muitala rektor Solbjørg Ravna. ¶
–Álgojagiin oaččuimet oahppiid geat bohte čielga sámegielat ruovttuin, ja gos guktut váhnemat hálaiga sámegiela. Dál lea mánáin vuollel bealli dákkár ruovttuin, muitala Ravna. Bealli mánáin lea fas guovttegielat ruovttuin, gos nubbi váhnen sámásta ja nubbi dárusta dahje suomasta singuin. Mađe nuorat mánát, dađe dábálet leat guovttegielat ruovttut. –Guovttegielat joavku lea dađistaga stuorrumin. Dasa lassin leat mis muhtin mánáin dárogielat ruovttut. Eai sii leat velá nu ollogat, muhto dát joavku lea maid lassáneamen. –Deanus lea okta buolva, muhtin báikkiin guokte, manahan sámegiela. Dál sii leat ollesolbmot ja váhnenagis. Hui ollugat sis háliidit oahpahit sámegiela mánáidasaset, vaikko ieža eai ožžon vejolašvuođa. Ravna lohká dáid mánáid doaibmat bures sámegielat skuvlabirrasis. –Jos dát mánát ožžot veahki mánáidgárddis ja giellalávgumiin, de sii ohppet sámegiela. Dalle lea mánás juo vuođđu, eanet oahppat skuvllas. ¶
Suomabeal sámemánáid jahkásaš dáiddadáhpáhus galgá boahttejagi rájes davviriikkalaš dáhpáhussan. –Miessemánu galgat deaivvadit plánegoahtit dáhpáhusa, muitala Hannu Kangasniemi. ¶
Ulla Pirttijärvi lea dovddus Áŋŋel nieiddaid joavkkuin ja lea ilbmadan sierra CD maid. Son lei guossejuoigin dán jagáš dáhpáhusas, man lea ieš oktii ovdal vuoitán. Maiddái Ulla rámidii dáhpáhusa ja logai dan sturron daid maŋemus jagiid. Dán jagi dáiddadáhpáhusas Ohcejogas, ledje badjel golbmalogi oasseváldi. Gulaimet divttaid, lávlagiid ja luđiid. Dasa lassin ledje vel máŋggas ráhkadan duodječájáhusa. Dákkár dáhpáhus čatná oktii sámemánáid ja nanne sin iešdovddu. Boahttejagi rájes lea vejolaš ahte buot davviriikkaid sámemánát besset deaivvadit. –Stuorámus hástálus lea gávdnat ruhtadeddjiid, muitala Hannu Kangasnieimi, gii dán mánu galgá deaivvadit Norgga ja Suoma beal lágidedjjiguin. Dán rádjái lea Suoma oahpahusministtar, Sámediggi ja Sáme oahpaheddjiid searvi ruhtadan kulturdeaivvadeami. ¶
SÁPMI/KOSOVO: Sámediggeráđđi lea mearridan doarjut Norgga Rukses Ruossa veahkkebargguid Kosovo báhtareaddjiid guovdu ja juolludan 10000 ruvnnu organisašuvdnii, muitala presideanta Sven-Roald Nystø. ¶
Biibbala girji ¶
SÁPMI: Ođđa girji biibbala birra lea almmustuvvan sámegillii, dieđiha Suoma Sámedikkis Anáris. Kristtalaččaid bassi girji lea vuosttaš girji girjeráiddus Stuorra oskkoldagat. Girjjis muitaluvvo biibbala riegádeami historjjas, struktuvrras ja sisdoalus, ja biibbala oahpahusa birra. Girjeráidu lea oaivvilduvvon badjedási/nuoraidskuvlla luteralaš oskkudovddastusa mielde ordnejuvvon oahpahusa várás. Lea jorgaluvvon suomagielat WSOY/Weilin&Göös buvttadan girjeráiddus. Maŋŋeleappos almmustuvvet oasit «Girkodiehtu» ja «Oskkoldatdiehtu» . ¶
KÁRÁŠJOHKA: Logi oahppi Sámi Álbmotállaskuvllas johttájedje ikte Kárášjogas Máhkarávjui. –Mii illudit mátkái, muitala oahpaheaddji Bikku-Áillu Lemet/Klemet John Sara preassadieđáhusas. Son lea ovttas Álbmotallaskuvllain ráhkadan sierra oahppofálaldaga mas olgoeallin oktan boazodoaluin lea guovddážis. 16 beaivvi galget oahppit leat fárus muhtin Kárášjoga siidda giđđajohtimis geasseorohahkii Máhkarávjjus. ¶
Muhto Máhtte ii loga váttisin ortnega doallat, vaikko vel šaddá nu dievva. Sii leat bures ráhkkanan. Leat eambbo bearráigehččit barggus go dábálaččat, ja sii dihtet čielgasit mii lea vuordimis. Diibmá ii lean go okta fastes dáhpáhus Ádjaga olggobeal. Siste eai lean namuhanveara dáhpáhusat. Máhtte muitala ahte ovdal lei ollu vearrát, muhto maŋemus jagiid leat olbmot jaskkodan. –Álggos fertejin hui garas leat, muhto dán áiggi leat olbmot measta juo dadjat heaitán doarrumis. In dieđe gal mii dasa leš sivva. Ležžet go olbmot jierbman, vai mii dat lea. –Muhto jus dál dáhpáhuvvá juoga, ja don fertet soapmása šlivget olggos. Movt su lea deaivat maŋŋel go lea čielgan? –Ii diet gal leat goassege leamaš váttisvuohtan. Jáhkan ahte olbmot dan gal ipmirdit. ¶
Nordlys ražai nannosit lávvardaga Ánnejoga vuostá. Muhto go spábba ii deaivva fierbmái, de ii vuoitte. Ánnejohka náhkehii vuosttaš vuorus spáppa mollii masa juo juohke háve go lei moala luhtte. Nordlysas luovvanii loahpas, muhto ii lihkostuvvan. ¶
Vuosttaš vuorru lei oalle bahča Nordlysii. Ánnejoga vuosttaš moalla bođii go Ánnejohka beasai ráŋggaštančievččasteami čievččastit. Nubbi ja goalmmat moala bohte áibbas loahpas vuosttas vuoru. Go Ánnejohka ja Nordlys manaiga boddui, de lei Ánnejohka vuoittubealde olles golmmain moalain. ¶
Ánnejohka dovdui hárjánan joavkun Nordlysa ektui. Vaikko Nordlys ražai ja guhkit áiggi jođihii čiekčama iežas beallái, de goite ii nagodan Nordlys báhčit moalaid vuosttas vuorus. Ánnejohka fas čájehii oadjebasvuođa moala ovddabealde ja náhkehíi spáppa duosttilvuođain mollii go ain lei vejolaš. Vuosttaš vuorru lei oalle veadjemeahttun Nordlys ektui. Dovdui ahte joavku vikkai ja vikkai, muhto ii menestuvvan. Juohke háve go Nordlys bođii guossejoavkku moala lusa, de girddii spábba boasttu guvlui, moallastákku vuostá ja badjel moala. ¶
Go nubbi vuorru álggii, de álggii Nordlys ođđa searaiguin. Ánnejohka orui duhtavaš dainna golmmain moalain maid ledje ožžon, iige orro šat nu garrasit viggamin jođihit čiekčama. Nordlys baicca ii lean vuollánan ja ođđa searaiguin jođihii garrasit gilvvu. Muhto nealječiegat moallakássa ii gávdnon ovdal áibbas loahpas čiekčama. Dát vuosttaš moalla dovdui garrasit movttideamin Nordlys ja nu ii ádjánan ge guhká ovdal go nubbi moalla bođii. Máŋggas doivo vel moatti máŋemus minuvttain ahte Nordlys galggai nagodit goalmmát moala coggalit fierbámi, muhto buohkat ferteje vuollánit go duopmár loahpahii čiekčama. ¶
Nordlysas leat máŋga nuorra seara ja orru ge leamin ahte váilu okta guovddáš čiekči gii láide sin čiekčama čađa. Máŋggas dáin eai duostta mannat doarvái garrasit ovddas juste ovddabeal moala. Maiddái váikkuha garrasit go eai leat čielga skuhttara Nordlysas. Minddár lea oalle moivi juste ovddabeal moala go spábba galggašii sisa. Alla leavttus eai olle organiseret ovddabeal moala. Dát vuhttui bures go earret eará oinnii man oadjebas ja hárjánan Ánnejohka lei moala ovddabealde. Liikká lea Nordlys gievra mannat ovddasguvlui ja jođiha čiekčama bures. Vaikko Nordlys geahččalii geavahit čiekčanšilju rávddaid, de goitge geavai eanaš čiekčan hui ollu gasku ja doppe lea gárži. ¶
–Mii leat hui vuovdnát dáinna fylkajuoigi virggiin maid Romssa fylkkagielda dál lea mearridan nammadit, muitala Romssa Fylkkagieldda sámikonsuleanta Raimo Valle. ¶
Buolbmága girkosuohkana girkodulka, John Helander dahje Máre-Jovnna, deavdá 80 jagi cuoŋománu 9. beaivvi. Sis Finnmárkku proavassuohkan sávvat sutnje lihku ávvubeivviin. Mii giitit guhkes ja oskkáldas bálvalusain girkodulkan ja mielbargin, ja sávvat sutnje Ipmila rikkis buressivdnádusa boahttevaš beivviide. John Helander lea leamaš girkodulkan 1946 rájes. Dalle gohčui suohkanbáhppa su girkobeaŋkkas boahtit, ja bijai su dulkot. Dat soittit leat danne go báhppa oinnii makkár attáldagat Jovnnas ledje. Dan rájes lea Jovnnas atnán girkolaš gohččuma leat girkodulkan. Muhto sus leat maid leamaš eará doaimmat ja ámmáhat girkus ja searvegottis. 1949 rájes lei son Buolbmága girku luhkkárin. Son lea leamaš searvegodderáđis, máŋga áigodaga jođiheaddjin, ja lea maid leamaš báikkálaš čoahkkalmasovttastumis jođiheaddjin. Go Leavvajoga girkoguovddáš huksejuvvui, lei Jovnna okta daid viššaleamos dán barggus. Jovnna lea bargan Unjárgga báhpasuohkanis čieza suohkanbáhpa ovddas. Go Deanu ja Unjárgga báhpasuohkanat gieskat ovttastahttojuvvo oktan báhpasuohkanin, lei Jovnna okta sis gii doarjjui ovttastahttima. Son lea leamaš čeahpes dulkan, doarjjan ja giellaoaivadeaddjin báhpaide geat bohte ja manne. Sii eai livčče birgen Jovnna báikkálaš ja gielalaš máhtu haga. Girkodulkkaid bálká lea gitta dássážii leamaš viehka fuotni. Jovnna muitala veaháš leaikkas vuosttas jagiin go lei girkodulkan. Go lei girkui sáhtu máksán, lei sus unnánat báhcán go maid bálkán oaččui! Son lea garrasit bargan dan ovdii ahte girkodulkon galggašii máksot dohkálaččat, ja dás oaidnit dál bohtosiid. Jagis 1989 oaččui John Helander Gonagasa ánsomedálja girkolaš ja kultuvrralaš daguidis ovddas. Muhto ii heaitán girkodulkan ja berošteaddji servodatolmmožin vaikko penšunistan šattai. Bismagoddi bálkáhii su ain girkodulkan, maid lea čehpet bargan gitta dássážii. Dál lea bivdán beassat heaitit, maŋŋil 53 jagi girkodulka doaimmas, ja son loahpáge dán gease. Vaikko Jovnna dál lea juo 80 jahkásaš, de ahki ii su deatte. Son álo guldala rabasvuođain, muhto diehtáge maid ieš oaivvilda go dange dárbbaša. Liegga váimmuin oaidnit makkár fuolla Jovnnas lea iežas searvegoddái ja Deanuleagi girkolaš doaimmaide, erenoamážit nuoraide. Su garraseamos sávaldat lea ahte sii galget seamma ilu gávndat Kristusis go mii sus alddes lea leamaš. Lihku beivviin Sis Finnmárkku proavassuohkanis! Per Oskar Kjølås proavas ¶
Fermina lea politihkalaččat aktiiva Guatemalas. Son lea nubbejođiheaddji Conavigua nammasaš leaskaorganisašuvnnas. Dán jagi lea Fermina maiddái áirras Guatemala ráđđehussii. Son ovddasta UNGR bellodaga, ja sii leat njeallje bellodaga searvan, vai olahit áirasa. ¶
Guatemala lea máŋggaid jagiid gillán soađi. Dál lea ráfišiehtadus addán ođđa doaivaga Guatemala álbmogii. 1954 rájes gitta 1996 rádjái lea ráđđehus illastan álgoálbmogiid. Beaivválaš dáhpáhusast láveje nugo nissoniid rievidit ja sin isidiid goddit. Dál leat diet vearredagut nohkan, muhto ain rahčet álgoálbmogat oažžut ráđđehusa ánssu. ¶
Oabbá ja viellja, Marjatta ja Veli Holmberg leaba ráhkkanan váldit vuostái gussiid ollásit ođasmahtton visttis Njuorggáma luopmoguovddážis. Beaivi lea sudnuide lihkkubeaivin, go dál šaddá márkanastin álkibun. –Mii leat jagiid rahčan beassat rasttildit rájá, ja áidna neavvu lea leamašan doalvut skohteriid biillain dán moadde kilomehtera, ovdalgo turisttat leat vuot beassan ieža joatkit mátkki. –Dása nohke min beaivválaš Čáhcesullo mátkkit, giđđat vuodjinlobiid maŋis. Dál beassat vuovdit mátkkiid gitta mearragáddái, giitu sidjiide geat leat áŋgiruššan dáinna bargguin, giitala Marjatta Holmberg. ¶
Diibmá juovlamánu 19. beaivvi vuittiiga Per Sara ja Johan Mikkel Bongo Min Áiggi ja NRK Sámi Radio gilvvus - "Muitil ja čeahppi" eŋlándii mátki. Dakka maŋŋel dieđihii maid Juhán Mihkkala vilbealli ja Biera neahpi, Mihkkal Ovlla Sara, ahte son maid hálidii mielde. Nu ledje golmmás geat miessemánu 13. beaivvi čavgejedje Eŋlándii geahččat Manchester United maŋemus čiekčama Tottenham vuostá. Eatnašat dieđusge dihtet ahte Manchester United vuittii sihke čiekčama ja Premier League (Eŋlándda alimus divišuvdna). ¶
–Vuos ovdal čiekčama leimmet pub:as. Doppe lávlo issorasat. Seammaládje dahke stádionas nai, muitala Juhán Mihkkal. –Peter Schmeichel (Man. Utd. moallaolmmái, red.) logáige maŋŋel čiekčama ahte dát lei dat čiekčan mas lea leamaš buot eanemus riedja. ¶
Jan-Terje Nedrejord muitalii ikte beaivet čuovvovačča vuostáiváldinplánas: –Go báhtareaddjit seivot Levdnjii, de lea busse vuordimin doalvut sin Kárášjohkii. Leavnnjas leaba várresátnejođiheaddji Randi Johansen Paltto ja Sámi Álbmotallaskuvlla rektor Lars Johnsen váldimin vuostá. Dan guoktá lassin leat vel njealjis Rukses Ruoššas fárus mátkkis Kárášjohkii. –Go busse olle Kárášjohkii, de dat manná njuolgga Sámi Álbmotallaskuvlii. Doppe besset vuos boradit, ovdalgo juohket daidda lanjaid, muitala Kárášjoga ráđđealmmái ja vuostáiváldima jođiheaddji Jan Terje Nedrejord. ¶
Son muitala guokte dearvvasvuođa buohccidivššára ja Rukses Ruošša veaga leat Álbmotallaskuvllas álgoáiggis. –Dahkat dan vai leat nu sihkkarat go vejolaš, ahte báhtareaddjit ožžot dan vuostáiváldima ja veahki maid dárbbašit, Nedrejord čilge. Kárášjohka galgá váldit vuostá gitta 40 báhtareaddji. ¶
Laila Somby Sandvik:as ledje garra sánit. –Mánát cielahuvvojit go váhnemat furrošit ja nu šaddet guoddit heapada ollesolbmuid ovddas, čilgii son. Smávva birrasis ii lean su oaivvila mielde váttis diehtit jos hálida diehtit geat ostet nissoniid. Márkankafejain sáhtát gullat sullasaš cealkagiid: "Dál lea buorre áigi go lea ruhta, ii dárbbat ánuhit nissona, muhto sáhttá oastit dan!" , muitala Somby Sandvik. Somby Sandvik ii dohkket ákkaid nu go "in leat oaidnán fuorragávppošeami" . Maiddái Máret Sárá muitalii bienasta bitnii movt ja gos dáhpáhuvvá fuorragávppošeapmi Káršjogas ja logai juohkahačča sáhttit mannat geahččat gávpejohtolaga jos dárbbašit duođaštusaid. –Lea balddihahtti movt bargoaddit dohkkehit ahte dievddut bargosajiin jođihit nissongávppošeami, logai Somy Sandvik, muhto ii namuhan guđe bargosajiide dát guoská. ¶
Sámegiel ođassátta ferte gárvvistuvvot árabuš seammá beaivvi, go galgá sáddejuvvot jiena bidjama ja tekstema dihte. Dattetge sáhttá boahtteáiggis leat vejolaš sáddet njuolga stuorat dáhpáhusain tekstemiin! –BBC geahččala tekstet njuolgasáddaga. Nubbi olmmoš dulko ja čállá teavstta, seammás go earát hállet. Mii soaitit geavahit dákkár vuogi, muitala NRK Sámi Radio doaimmahushoavda Piera Balto. –TV-teaksta lea iešalddis dákkár mii oaneda dan mii daddjo. Njuolgateksten vel eanet oaniduvvo. Sisdoallu geardduhuvvo áibbas mottiin sániiguin, čilge Balto. ¶
IPS-Dakar: Senegala boarrásat leat massimin ráđđeaddi ja buotdiehtti saji nuoraid ektui, ja dál badjelgeahččet mediat ge boarrásiid. ¶
Kárášjoga Sámiid Searvi (KSS) lea fuomášan ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ii leat deavdán mandáhtas ja čilgen sápmelaččaid eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda ja čáziide. Dát mearkkaša ahte vuođđodilálašvuođat ain leat čielggakeahttá, muhto ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti mielde galggašedje ásahuvvot hálddašanortnegat mat galget áimmahuššat sápmelaččaid mearredanvuoigatvuođaid iežaset guovlluin. KSS maid šálloša go vierro- ja riekteáddejumi joavkku bargu ii leat gulaskuddanvuđđosa oassin, ja doalaha danne vuoigatvuođa fas máhccat áššái go dát bargu galgá gulaskuddamii. KSS oaivvilda ahte sápmelaččain eamiálbmogin leat álgovuolggalaš ja historjjálaš vuoigatvuođat árbevirolaš ássan- ja adnoguovlluineaset, ja ahte dáid vuoigatvuođaid eai leat sápmelaččat álbmogin, goassige addán earáide. Sámi eanahálddašeapmi áigu nu bures go sáhttá, láhčit dilálašvuođa nu ahte sámit ieža hálddašit eana- ja luondduburiid dehálaš sámi ássanguovlluin. Dát ortnet heive buoremusat Sámi vuoigatvuođalávdegotti mandáhtii, dáža eiseválddiid sámepolitihkalaš cealkámušaide, Vuođđolága § 110a geatnegasvuhtii ja sámelága ulbmilii. Sámi eanahálddašeapmi lea dat ortnet mii čielgaseamosat deavdá Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ja mii buoremusat heive maŋimus jagiid riikkaidgaskasaš álbmotvuoigatvuođaid ovdáneapmái. Stáhta geatnegasvuođat fertejit konkretiserejuvvot, ja Sámi vuoigatvuođalávdegottis dat dahkko, go Sámi eanahálddašeapmi ásahuvvo. Finnmárkku osiin lea sámi geavaheapmi ja ráđđen leamaš ja lea ain, dan láhkai ahte sápmelaččain ILO-konv. art. 14. nr. 1 mielde, lea oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođaid gáibádus. Nie lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti álbmotriektejoavku maid konkluderen. Sápmelaččaid árvu sierra álbmogin ja eamiálbmogin geatnegahttá stáhta láhčit dilálašvuođaid nu ahte sáhttit sosiálalaččat ja kultuvrralaččat ovdánit sápmelaččaid eavttuid mielde. Sámedikkis, sápmelaččaid álbmotválljen orgánas, galgá leat mearredeaddji váikkuhus áššin main dan mielas dárbbašuvvo. Sápmelaččaid oktasaš eana- ja čáhcevuoigatvuohta lea okta daid deháleamos áššiin main Sámediggi galgá leat guovddážis goziheamen, sámi álbmoga bealis. Sápmelaččat ieža, iige dušše stáhta galgga mearredit makkár servodatsurggiin sápmelaččain galgá leat stivrejupmi, kontrolla ja hálddašeapmi. Dát gáibádusat eai galgga áddejuvvot ođđa juolludemiin, go sápmelaččat eai leat goassige addán eatnamiiddáset stáhtii, eaige vuovdán dan Statskogii. Go Gonagas, Alimusriektejustitiarus ja norgga eiseválddit leat mieđihan ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda, dážaid ja sápmelaččaid, čuovvu iešmearredanvuoigatvuohta sápmelaččaide okta álbmogin - eamiálbmogin Norggas. Eana- ja čáhcedigaštallan lea máilmmi álbmogiid gaskasaš huvdda ja ovttaárvosašvuođa birra. Seammago juohkehaččas leat muhtun rihkokeahtes vuoigatvuođat, olmmošvuoigatvuođat, leat juohke álbmogisge dákkár vuođđovuoigatvuođat. Dál sáhttá «iešmearredeami» áddet eanet ovddidanláhkai, mii iešalddes ii dárbbaš leat áitagin náššunstáhtii sturrodahkan. Nállevealaheami jávkadahttima ON-komitea, lea iešmearredandoktrina maid bidjan gustot gaskavuođaide gaskal dan stáhta álbmogiid ja stáhtafámu. Dáinna dulkomin soaittášii dobbelii joavdat iige bisánit dan máŋgga láhkai stáhta rájáid ja boahtteáiggi ráhkaduvvon ballui. Kárášjoga Sámiid Searvi doarju Sámi vuoigatvuođalávdegotti unnitlogu evttohusa, ásahit Sámi eanahálddašeami, ILO 169, 14.2. artihkkala mielde ja identifiseret sámi duovdagiid. Sámi eanahálddašeamis galgá Sámediggi leat eanetlogus, ja miehtá Finnmárkku galgá leat Sámi eanahálddašeapmi. Vaikko mearredanváldi ii leat boahttevuođas seamma orgánain, ii mearkkaš dát ahte oktage dárbbaša ballat ahte demokráhtalaš proseassat ja mearrádusat láivuduvvojit jus sámi álbmogii viimmat oskkilduvvo hálddašit guovlluidis. Demokráhtalaš mearrádusat mearkkašit maid ahte eamiálbmogiidda mieđihuvvo vuoigatvuohta duođas ovddidit kultuvrraset, gielaset, ealáhusaideaset ja stivrenvugiideaset guovlluineaset. Kárášjoga Sámiid Searvi Áile Jávo ¶
-Suopmelaš dutkit eai iskan gávnnahit dan, ahte suopmelaččat ja sápmelaččat eai leat seamma rása álbmogat, muhto dan sii atne juo iešalddes čielggasin, ahte eai gula seamma rássii, muitala Pekka Isaksson. Eurohpas ledje golmmalágan teoriijat sápmelaččaid nális. Vuosttaš lei Turánalaš teoriija. Turánat ledje gielladiehtagis ja maiddái rássadutkamušas dat joavku, geain ledje eará go indo-eurohpalaš dahje indo-germánalaš ruohttasat. Dáidda turánaide gulle suopmelaš-ugralaš álbmogat, turkiijalaččat, baskit, muhtumin maiddái bretannalaččat ja sáhttá dáidda lohkat vel suopmelaš-šlávalaš álbmogiid. Sápmelaččaid lohke turánalaš álbmogin, geaid gievrrat álbmogat ledje duvdán davás. Nuppi teoriija ráhkadii duiskalaš Rudolp Virchow. Dán teoriija mielde sápmelaččat ledje patologalaččat guorránan álbmot. Dát teoriija lei garrasit politihkalaš, dasgo dan ruohttasat ledje duiskka ja fránskka soađis 1870-logus. Dalle fránskalaččat čilgejedje, ahte duiskalaččat leat suopmelaččaid fuolkkit ja dan bokte sis lea fuolkevuohta maiddái moŋgolaide. Dát jurdda gulai soahtepropagándii, dasgo muđuid eai duiskalaččaid varradagut ja barbáralašvuođat lean čilgemis. ¶
Goalmmát teoriija (protomorfalaš dahje primitiivvalaš teoriija) mielde fas sápmelaččat ledje muhtunlágan bázahusnálli, geaid ovdáneapmi lei bissánan. -Dán teoriija mielde sápmelaččat ledje vuoittáhallan earáide ja gártan boaittobeale guovlluide, gos sin ovdáneapmi lei bissánan, čilge Isaksson. -Dáid teoriijaid suopmelaš rássadutkit smiehtadalle ja iske heivehallat, ahte čielggasii sápmelaččaid nálleiešvuođat, dát teoriijat ledje vurrolagaid fámus, ja loahpas bázii čielggakeahttá, ahte guđe rássii sápmelaččat gulle, ja dat danin go 30-logus rássadutkamuššii bohte váigatvuođat guovtti sivas: teoriija, man mielde olbmuid sáhtii juohkit sierra rásaide, ii lean šat jáhkehahtti ođđasut bohtosiid mielde ja nubbin sivvan lei populašuvdnagenetihkká, mii dutkkai olbmuid máŋggabealátvuođaid, iige dan jurddan lean juohkit olbmuid sierra iešvuođaid dihte, muitala Isaksson. ¶
Suopmelaš dutkit leat geahččalan maid gávnnahit, ahte guđe guovllu sápmelaččat ovddastit albma ja originála sápmalaččaid. Ovdamearkan dutki J. E. Rosberg mielas duottarsámit leat albma ja eakti sámit. -Esko Näätänen fas juohká sámiid golmma jovkui: Anára sámiide, Ohcejoga sámiide ja Eanodaga sámiide, muitala Isaksson, ja joatká: Näätänen mielas Eanodaga ja Ohcejoga sápmelaččat, namalassii oarjjabeale sámit spiehkkasit muhtun veardde Anára sámiin, dát oarjjabeale sámit leat su mielas guhkkit go anárlaččat. -Dutkiid bohtosat goittotge eai gahča oktii, nuba Rosberg mielas duottarsámit leat unnimusat ja sis leat buot eanemus moŋgolaš iešvuođat, ja dan mielde Rosberg oinnii, ahte duottarsámit leat albma ja originála sámit, čilge Pekka Isaksson. ¶
Historjačállosiin vuhtto, ahte sápmelaččat báhce olggobeallái Suoma álbmogis sihke sosiálalaš ja politihkalaš joavkun. -Dát danin go 1800-logus suopmelaččat huksejedje iežaset identitehta eaige lohkan sápmelaččaid iežaset álbmogii gullevažžan, juogaládje dohkkehedje, ahte Suoma lágat suodjaledje sámiid, muhto suopmelašvuhtii ja Suoma álbmogii sámit eai gullan, muitala Isaksson. Nuba suopmelaččaid ja sápmelaččaid vierisvuohta lea riegádan juo dalle. ¶
Terje Aho dat dál jođiha Dimitri Joavkku. Son lei čakčat juo álgán heivehit lávlagiid koarai, mainna ádjánii badjel vihtta mánu. Son muitala dan áddjás barggu, muhto go lea suohtas bargu, de manná áigi jođánit su mielas. Aho mielas leat SGP:as leamaš ollu buorit lávlagat ja lohká iežas jáhkit dákkár geardduheami lávlagiin go dát konsearta lei, boktit vel eambbo beroštumii SGP:ai, sihke sis geat servet lávlagiiguin ja sis geat liikojit guldalit gilvvu. Aho ii hálit árvvoštallat movt sáhtášii ovdánahttit SGP:a, muhto lohká dárbbašit lávlagiid buktit eambbo "oidnosii" , go son jáhkká olbmuid beroštit guldalit SGP-lávlagiid. Lei ge čielga apealla Dimitri Joavkku bealis SGP-lágideddjiide ahte lávlungilvu ii galggaše heaittihuvvot. –Gullabehtetgo lágideaddjit, allet heaittit Sámi Grand Prix, lávlestii vel láidesteaddji. Na, dalle ii sáhte Guovdageainnu Sámi Searvi dadjat earágo dološ sátnevádjasa: "Lohkan dat gal ožžot, muhto eai leat ge vel lávlon dan.............." . ¶
II LOAKTÁN ÁIGGI: Inga-Maj ii gal liiko stuoragávpoteallimii, gos earet eará ferte doapmat t-bánaid mielde. –Hujja! Dáppe lea váivi, muitala Stockholmma birra. ¶
–Láven jurddašit jos gahčan, de gahčan. Ii dainna ábut, lohká 11-jahkásaš Ánne Risten Sara. Son gilvala juniorluohká heargegilvvu ja vuojeha iežas unná oappáža Máret Áile Sara hearggi. Hearggi namma lea Mummi. ¶
–Láven gal álggus veahá balus go galggan vuoddját herggiin gilvvu, muhto dalle ferten jurddašii ahte jos gahčan, de gahčan. ii dainna ábut šat maidege, dadjá Ánne Risten go muitala movt su mielas lea gilvalit herggiiguin. Guovdageainnu nieiddaš Ánne Risten gilvališgođii sabehiid nalde heargegilvvuin diimmá dálvvi. Son láve čierastallat, čuoigat ja skohter maŋis gessot sabehiid nalde go hárjehallá. Ánne Risten ii leat vel vuoitán stuorát gilvvu, muhto diehtá ahte sus leat buorit vejolašvuođat, go son bargá ieš herggiiguin. ¶
Nieiddat eai leat ovdal nu hirbmat ollu bargan radios. Máret Iŋga muitala iežas leat veaháš bargan GLR nieiddaidradios. Christina ges lea leamaš mielde ráhkadeame radiomáidnosiid. Muhto soai lohpideaba iežaska jienaid eambbo gullojit boahtteáiggis. –Mun hálidan bargat radiojournalisttan, muitala Christina. Máret Iŋga maid hálidivččii bargat journalisttan - radios dahje TV:as. Goappešiid mielas lea hirbmat suohtas bargat radios, vaikko lea ollu bargu. ¶
Okta sivvan manin eiseválddit leat ávžžuhan Kárášjoga váldit vuostá báhtareaddjiid, leat báikki buori dearvvašvuođafálaldagat. –Johanne Gaup namuhii min buori gelbbolašvuođa go Kárášjogas leat olu doaktárat, psykologat ja diekkár fálaldagat, muitala Sæther. Sus lea juo leamaš oktavuođa Finnmárkku fylkkagielddain, masa gullet olu dearvvašvuođa fálaldagat mat leat Kárášjogas. –Fylkkasátnejođiheaddji - Evy Ann Middtun - lea juo lohpidan ahte sii bidjet dárbbašlaš resurssaid veahkkin. ¶
–Bargojoavku lea áigá juo geargan, muitala fas Kjetil Haukaas. Son lea Mátta-Várjjat bolesmeašttir, ja lea jođihan bargojoavkku maid Talén lea vuordimin. –Ođđajagemánu sáddiimet ohcamuša justisdepartementii. Mii leat ohcan ruđa sierranas doaimmaide guđege guovllu várás Finnmárkkus, ja maiddái vuoruhan doaimmaid. Dál mii leat vuordimin vástádusa. ¶
Gárggoluobbala heargegilvvuid stuorra namman šattai Šiella, mii vuittii gonagasvuođa njuovččamuttuin. Seamma heargi rievidii maid gilvvuid rievvárruittu čiŋahit oamasteaddjis vuoitohildu. ¶
Lávvardaga ja sotnabeaivve duolmmadedje gilvohearggit maŋimuš geardde dán dálvve muohttagiid, Gárggoluobbala Kalohttameašttirgilvvuin lágideaddjin Johgátte searat. Lávvardaga vuddjui rátkin, mas sirrejuvvojedje buoremusat sotnabeaivve loahppagilvvuide. Gárggoluobbalis juhkkojuvvui maid Kalohttameaštira árvonamma, sihke guhkkodatnjoarosteamis ja áige- ja dáidonjoarosteamis. Eanet gilvvuid birra Min Áiggi bearjadatnummiris. ¶
VALLJI: Bákteváris ledje valjit moalat ja fiskes koarttat. Honnesváhki birgii golmmain moalain Guovdageainnu guovtti moala vuostá. ¶
Hárjeheaddji Isak Ole Hætta lohká iežas lunttaid bures čiekčan vuosttaš vuorus, vaikko lei váivi ruovttubáikkis vuoittáhallat. Son lea duhtavaš dainna movt lunttat čikčet ovddasguvlui. –Ledje vuoittu bealde ja guokte moala livčče galgan doallat vuoitun, lohká Hætta. Stuorámus váttisvuohta Guovdageainnus lea ahte sis lea beare goavkut maŋabealde, ja nu besset nuppi joavkku čiekčit beare lahka moala báhčit moalaid. Hætta árvvoštallá ahte dat nuorra čiekčit eai leat vel láddan ja dárbbahit áiggi dasa. Ollu čiekčamat mannet vulos bajás ja váilu hárjánan čiekčan. Maŋŋel njeallje čiekčama eai leat vel Guovdageainnu lunttat nagodan oažžut čuoggáid, muhto Hætta ii loga iežaset vuollánan. –Mis leat máŋggat čiekčamat vel ja buorit vejolašvuođat čoaggit čuoggáid. Muhto mii fertet šaddat buorebut giddet maŋábeali. Guovdageaidnu váillaha hárjánan čikčiid. Sávvamis lea ahte Per Inge Eira čiekčagoahtá fargga. Hárjeheaddji čilge ahte dárbbašit ovtta guovddáš čiekči, gii jođiha olles joavkku. Ja dakko jáhkká hárjeheaddji ahte Per Inge livččii stuora ávkin. –Son lea hárjánan čiekči ja jáhkán su nagodit čohkket čikčiid. ¶
Anára badjedási nuorat maid eai lean gal váivvis go šadde goalmmádin. –Mii bártideimmet boasttuvuođaiguin mat eai livčče galgan. Vaikko ledje álkis gažaldagat, de eat vástidan riekta. Ii lean álki go hoahpus galgá vástidit, lohke Anára nuorat. Anára nuoraid mielas ledje gažaldagat máŋgga dásis, muhtumat hui álkki ja earát fas hui váddásat. Lágideaddji guovttus leigga duhtavaččat gilvvu čađahemiin. Ellinor Guttorm Utsi jođihii gilvvu ja Roald Sanvik lei fas duopmárin. –Vuhttui ahte oahppit doamus vástidedje, muhto nu lea álo loahppagilvvuin, lohká Ellinor. Son maid logai fuopmán rehket bihtat ledje váddásat nuoraide. Duopmár maid logai čađaheami dohkálažžan ja ii lean ožžon daid stuorámus váidagiid. Goappašagaid mielas lea Dieđát go? gilvu buorre moktan nuoraid fuomášuhttit man dehálaš lea go sámegiella lea čielggas ja oažžut beroštumii sámi fáttáide. –Leat sámi fáttát mat orrot váddáseamos nuoraide vástidit, lohkaba lágideaddji guovttos geat eaba bala dákkár gilvvu bilidit movtta oahppat sámegiela ja sámi fáttáid birra vaikko nuorat rahčet daiggguin osiiguin. –Jáhkke dát gilvu addá ipmárdusa nuoraide man dehálaš lea dovdat dáid áššiid ja dakko bokte movttidahttá nuoraid eambbo beroštit sámegielas, kultuvrras, historjjás ja minddár sámi servvodat áššiin. ¶
Ulrika Tapio lea 1992:i rájes leamaš ollesáigge dáiddarin. Son ássá Gársavvonis, gos su bargobáiki maid lea. –Go álgen govaiguin, de válden vuhtii man seavdnjadat skuvlla feaskarat ledje ja dat váikkuhii ahte hálidin geavahit ollu ivnniid, muitala Ulrika. Viđa ivdnás govainguin ja čieža relieff nammasaš skulptuvrrain lea Ulrika deavdán Sámi joatkkaskuvlla, Kárášjogas. Ulrika čilge dáiddabarggus leat ollu dovddut maid dáiddar hálida muitalit. Okta su govain riegadii muhtun iđida go Ulrika bođii iežas dáiddabadjái ja oinnii guhtalogi njuvčča girdileamin jogas. Dát attii fámolaš dovddu munnje maid hálidin muitalit ovtta govas, lohká Urika. Dál lea son bargamin viđa mehtar guhku govain mii galgá Ájtte musea, Johkamohkkái, bissovaš čájáhussii. ¶
Eará háviid ges Finnmárkku allaskuvla ja Sámi allskuvla eai gulahala gaskaneaset, nu ahte plánat eai heive oktii. Buohccidivššár oahppit leat maŋemuš áiggiid máŋgii vásihan ahte lanjat dahje rusttegat leat eará doaimmaide várrejuvvon, eaige soaba dalle oahpahusa oažžut. Maŋemus vahkuid leat sii massán 10 oahpahusdiimmu. Dáid ožžot gal ruovttoluotta, muhto dat ges gárččida oahppiid lohkanáiggi eksámena ovdal. –Galggalit fitnat dáppe dalle go lei buolaš, oaivvilda oahppi Johan Turi. –Dalle leimmet oba suhttan go skuvlii fertiimet boahtit, iige goitge šaddan skuvla. ¶
Oahppit eai goitge bala ahte dát galgá čuohcat bohtosiidda, muhto mieđihit ahte lea losibut váldit oahpu go dilli lea ná. –Buoremus gal livččii jus dáppe livččii ollislaš oahppofálaldat, lohká Risten Somby. –Muhto lea goit buorre go eat dárbbaš Hammarfestii fárret. Buohccidivššároahpaheaddji Berit Bongo, gii bargá Guovdageainnus, lohká ahte lea veadjetmeahttun dál ásahit ollislaš oahpahusfálaldaga Guovdageidnui go váilot fágalaš návccat. Son goitge oaivvilda ahte Guovdageainnus lea doarvái buorre fálaldat. Dan čajehit jobe mannan giđa bohtosat. Dalle gerge 9 sámi buohccidivššára geat dál buohkat leat barggus. ¶
Almmái guhte muitala ahte eanaš rivgut leat juo mannan, lea guhká čuvvon doaimmaid Luossnjárggas Deanuleagis. Ieš son lea čielggus ja lohká iežas fitnan dušše geahččamin. Son ja eará gáldut muitalit sullii ná: Albmát bohtet viežžat nieiddaid maŋŋilgaskabeaivvi. Muhtimat ostet seammá nissonolbmo olles vahkkolohppii. Earát buktet fas su iđđes. Muhtimat maid fitnet lonuheamen lávvardaga. Máŋgasat dollet seammá rivgu guhkes áiggi, gitta dassái go dolket ja de lonuhit. –3000 márkki mannet muhtimin vahkkoloahpas, muitala muhtin almmái. Son lea sápmelaš, juhkan ja suibboda fas bartta guvlui. ¶
Nuorra ruošša almmái boahtá sisa ja gaskalduhttá munno. Dat ii geahča gussiide, addá beare dieđu ja manná. Guossit leat njeallje gaskaahkásaš albmá. Juhkan ja sallalaga ruoššarivguiguin. Dat rešket, čarvot čiččiid ja cummestallet nieiddaid geat eatnašat leat sin mánáid agis. Beavdde ala leat vuolla- ja viidneboahtalat. –Jugas veahá eambbo, rivgu dadjá albmái guhte baggá bálddas, náhkkegahpir vel oaivvis. –Oasttes ovtta munnje maid, gullo nubbi dadjamin iežas «irgái» . ¶
Dálá Deanu gielda lea eahpelunddolaš hutkkus. Boares Buolbmát ja Deanu gielddat ovttastuvve oktan gieldan 1964 ja Deanušaldi huksejuvvui gieldda guovddážin. Ollogat lonuhedje giela go fárrejedje guovddážii. Sámi mánátge šadde gielaheapmin guovddážis. Sii geat báhce Badje-Detnui fas doalahedje giela, muhto Deanušaldi gárttai «dáža» báikin. Dien láhkai lei. Mo lea dál? Mun finan Rema buvddas Deanušalddis. Feaskaris hásttuhit muhtin nuorat mu oastit vurbbiid dárogillii. Mun oasttán moadde ja manan sisa. Buvdda bargi hállá vuorolága sáme- ja dárogiela gávppašeaddjiiguin. Maiddái márkanis, kafeas ja eará buvddain gullo jámma sámegiella. Iskkadeapmi lea čájehan ahte eanaš priváhta fitnodagain ja buvddain Deanušalddis leat sámegielat bargit. –Das rájes go sámi mánáidgárdi ásahuvvui Deanušaldái, de lea sámegiella dohkkehuvvon. Dál gullojit álo sihke mánát ja olles olbmot hállamin sámegiela, muitala Solbjørg Ravna. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Báhtareaddjiid kafeá dollo dás duohko rabasin guktii vahkus - gaskavahku ja sotnabeaivvi. Dán muitala báhtareaddjiid báikki fuolahusjođiheaddji Frode Guldbjørnsen. Son lohká iežaset leat árvvoštallan kafeáortnega ovttas báhtareaddjiiguin ja gávnnahan ahte kafeá galgá leat rabas dušše guktii vahkus.. –Dan rájes go bohte deikke Kosovos cuoŋománu 20. beaivvi, leat vásihan kafeá buorrin čálgofálaldahkan - ja sii háliidit dan joatkkašuvvat. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Frode Guldbjørnsen muitala iežaset dárbbašit eanet ruđa lágidit fálaldaga Kosovo báhtareaddjiide. –Báhtareaddjit dárbbašit maiddái eará fálaldagaid go kafeá. Earret eará leat fitnan Hámmarfeasttas deaivvadeamen eará báhtareaddjiiguin Skáiddis. –Mii leat maiddái lágidan skohtermátkki Rukses Ruossa bartii Kárášjogas, juoidá maid sii atne somán. –Áinnas lágidit eanet dákkár fálaldagaid, muitala báhtareaddjiid báikki fuolahusjođiheaddji Frode Guldbjørnsen. –Danin dárbbašivččiimet ruhtaskeaŋkkaid. Jos háliidivččii doarjut báhtareaddjiid čálgofálaldagaid Kárášjogas, de sáhttá bidjat ruđa kontui 7593.05.04459 (DnB) dahje 4901.11.65442 (SeastinBáŋku1 Davvi-Norga) ¶
SJS´ ovdaolmmoš Magne Ove Varsi muitala leat golbma váldoákka dasa go dán mearridedje mannan sotnabeaivve, njukčamánu 7. beaivve. Vuosttaš lea ahte háliidit viežžat návccaid eará mediain go sámi, veahkkin sámi mediaide. Majoritehtagielat mediain barget sámi journalisttat geain leat vásáhusat ja gelbbolašvuohta man veagas sáhttet loktet sámi mediaid fágalaš dási. Dasa lassin sáhttet maid journalisttat sámi mediain veahkehit gažaldagaigun maiguin majoritehtamedia journalisttat rahčet iežaset bargoaddiid ektui sámi guoskevaš áššiin. Nu ráhkaduvvo foruma. ¶
Searvvis ledje jahkemolsašumis 32 miellahtu iešguđet sámegielat mediain. Dál go njuolggadusaid leat rievdadan, Varsi jáhkká ahte eambbogat dieđihit iežaset mielde. Min Áigi lea riŋgen muhtun journalisttaide dárogielat mediain. Eatnasat oaivvildit ahte lei riekta rievdadit njuolggadusaid, muhto eai leat vissásat servet go. –Mus ii leat beroštupmi searvat dien searvái. Inge leat mielde Norgga Journalisttaid Searvvis ge, muitala Oddgeir Johansen, Ságat áviisas. Gustaw Heaika, Samefolket:s, ges lea mielde Ruoŧa Journalisttaid Searvvis, ja oaivvilda ahte ii leat dárbu leat mielde guovtti searvvis, muhto: –Lea riekta rievdadit njuolggadusaid. Su doaimmaheaddji, Gustaw Jilker, ges ii leat mearridan vuolgá go mielde. ¶
Presideanta lohká iežas leat deattuhan fágačehppodaga. Son čilge fálaldaga maid Sámediggi oaččui Oslo universitehtas, nu buorrin ahte ii atnán vearan gulaskuddat áššis sámi ásahusain. Nystø lohká leat universitehta hálddus háhkat dárbbašlaš sámegiela ja sámi servodatmáhtu. Nystø maid lohká iežas diehtit Sámedikki váldán oktavuođa Eli Skogerbø:ain Audun Lona cavgileami geažil, dattege biehttala kommenteret Lona ákkastallama. Lona lea čilgen Skogerbø heivet bargui, daningo lea olggobeale olmmoš ja bealátkeahttá. –Lona ii leat leamaš mielde árvvoštallamin ášši. Mii leat fas deattuhan fágalaš čehppodaga, Sven–Roald Nystø čilge. ¶
–Nuppástuhttit, geain leat mánát, eai dohkket ahte stáda gáibida sin hilgut buot boazodoallorivttiid, jus galget ain oažžut nuppástuhttinbálkká, muitala nuppástuhttinkonsuleantta Agnete Eriksen. ¶
Sullii 40 nuppástuhtti leat Nuorta- ja OarjeFinnmárkkus, badjel 55 jahkásačča, geaidda dát ortnet guoská. Geain leat mánát, leat dál hui eahpádusas. Sii lohket ahte lea duođalaš ášši, go stáda dál gáibida sin hilgut buot boazodoallorivttiid, jus galget beassat dán ortnegii. Máŋggas sis leat juo mearridan ahte eai searvva dán ortnegii, muhto áigot baicca váldit ruovttoluotta doaluideaset, muitala Eriksen. –Jus beaiveruđaid ožžot, de dát ii leat go 5000 ru. mánnui ja dás vel gesso vearru. Ja go eambbo ii leat, de balan oallugiid sis šaddat ohcat veahki sosiálkantuvrras, dadjá Eriksen. ¶
Eai oaččo beaiveruđaid –Go nuppástuhttit váldet ruovttoluotta doaluset, de sis njuolggadusaid mielde ii leat riekti oažžut beaiveruđaid, go sii leat de boazodoallit ollesáigge. Sii eai sáhte vuolgit vaikko gosa, vaikko goas ja dát lea okta váldonjuolggádusain, jus galggat oažžut bargguhisvuođaruđaid, muitala 1. konsuleanta fylkabargokantuvrra Ole Gangåssæther. –Sii sáhttet dieđusge geahččalit ohcat beaiveruđaid goitge ja bargokantuvra árvvoštallá juohke ášši. Nuppastuhttiin eai leat erenoamáš rievttit dán oktavuođas ja leat bargoohccit seamma dásis go buohkat earát, dadjá Gangåssæther. ¶
Altapostena oaivedoaimmaheaddji čállá cuoŋománu 16. b. Norgga Oahpaheaddjisearvvi almmuhuskampánjja birra, mii muitala manne mánáide lea buorre leat mánáidgárddis. Doaimmaheaddji gal gohčoda almmuhusaid baldinpropagandan, daid váhnemiidda geat eai leat válljen mánáidgárdái bidjat mánáid. Norgga Oapaheaddjisearvi maid moitojuvvo go mahkáš lea okta daid heajomus vuoittáhalliin reaidadoarjaga digaštallamis. Čuovvovačča ferte čilget: Kampánja ii fallet váhnemiid Kampánja lea politihkariid ektui Dát ii leat reaidadoarjaga birra Norgga Oahpaheaddjisearvvi almmuhuskampánja galggašii ovdanbuktit ahte mánáidgárddit leat mánáide buorit. Mánáidgárdi lea hui dehálaš máná iežas ja sosiála ahtanuššamis, ja bidjá árvosaš vuođu maŋŋelis oahppamii. Jus galggaš duođai sáhttit válljet, ferte mánáidgárdefálaldat leat nu buorre ahte váhnemat dan sáhttet válljet. Almmuhusain lea Norgga Oahpaheaddjisearvi viggan digaštallat. Muhtumin ferte ášši dárkilit čilget vai oažžu oppa sáni sajige. Dán háve lea dan dárbbašan, vai digaštallogoahtá mánáidgárddi sajis servodagas. Nugo almmuhusteavsttasge čielgasit boahtá ovdan, lea dieđusge váhnemiin váldoovddasvástádus mánáideaset bajásšaddamis ja ahtanuššamis. Ii oktage sáhte buhttet váhnemiid mávssolašvuođa mánáide, ja deháleamos bajásgeassin lea ruovttus. Muhto mánáidgárdi lea buorre fálaldat, lassin ja lagas ovttasbargguin váhnemiiguin. Norgga Oahpaheaddjisearvi oaivvilda ahte mánáidgárddit leat buorit mánáide, go mánáidgárdi lea oassin ánso- ja oahppovuogádagas. Oahppat lea eallimii ráhkkanit. Stoahkama, fuola ja earáiguin leat ovttas, ohppet mánát čađat. Sosiála galggaid maid mánát ohppet mánáidgárddis, sáhttá ee. leat hui mávssolaš eastadeamis, maŋit váttis meanuide. Mánát ohppet ovttas bargat ja doahttalit guđet guoibmáset, čearddas, liikeivnnis dahje liittus beroškeahttá. (Dát ii mearkkaš ahte mánát šaddet rasisttat dahje vearredahkkit go eai leat mánáidgárddiin.) Mánáidgárddis lea hutkáivuohta ja illu. Mánáide leat vaikko makkár vejolašvuođat ja buorrevuođat árgabeaivvis, ja sii ožžot alcceseaset ustibiid beaivválaš stoahkanoktavuođas. Mánáidgárdi áimmahuššá mánnávuođa iešárvvu, dasa lassin go dat lea ráhkkanahttimin eallima joatkagii. Mánáidgárdi lea pedagogalaš fálaldat, masa máná ahtanuššan-, fuolla-, oadjebasvuođa-, stoahkan- ja oahppodárbu lea guovddážis. Ovdaskuvlaoahpaheaddjit leat čeahpes fidnobargit, geat dihtet dáid dárbbuid birra, ja geat máhttet máná ahtanuššamis ja mo dat joavkkus doibmet. Ovdaskuvlaoahpaheaddjit dihtet mii váhnemiid ovddasvástádus lea, ja ahte dárbbašuvvo buorre ovttasbargu váhnemiiguin. Mánáidgárdi ja váhnemat ii leat válljet duon vai dán, muhto sihke-ja. Mánáidgárdi ii galgga iige berre buhttet váhnemiid. Norgga Oahpaheaddjisearvi dáhtošii digaštallama mánáidgárddis mánáid dihte. Almmolaš, politihkalaš digaštallan mii bidjá mánáid guovddážii, ja ahte mánáidgárdi lea nu olu eanetgo áigegolladansadjin. Vai mánáidgárdi galggašii šaddat duohta válljenmolssaeaktun, fertejit doarvái mánáidgárddit huksejuvvot, nu ahte buohkat geat dan dáhttot, ožžot mánáidgárdesaji mánáidasaset, ja dakkár haddái mii buohkaide lea govttolaš. Norgga Oahpaheaddjisearvi Finnmárku Helene Thomassen Ovdaskuvlaoahpaheaddjiid ossodaga jođiheaddji ¶
Guokte cubanalaš nissona leat dovdosat goappáge suorggis, muitala maid historjjás. Nubbi lea valáštallannásti Ana Fidelo Quirot, nubbi fas lávlu Gloria Estefan. Ana Fidelo doarju garrasit Castro, ii sáhte goassige jurddašit guođđit Cuba, ja Gloria Estefan:as lea fas áibbas eará oaidnu ruovtturiikkas ektui. -Cubas leat muhtumat giddagassii šaddan go mu lávlagiid leat guldalan. In goassige šat máhca dohko, dadjá Estefan. -Girjjis lea vel dovddus govvaráidonisu Mafalda. Son lea váikkuhan latenamerihkálaš nissonoainnu, ja vel mo nissonat iežaset oidnet. Mafalda lea roahkkat ja sorjjasmeahttun. Son dadjá maid oaivvilda, iige beroš maid albmát dasa dadjet, dadjá Bottero. ¶
Sámi Álbmotallaskuvlla ođđa álgoálbmotsuorggis galgá duoji lassin maid oahpahuvvot internašunála álgoálbmotgažaldagaid birra. –Prošeakta ii leat vuos ollásit ruhtaduvvon, muhto mii leat gullan dan mađe buriid ságaid ahte jáhkkit vejolažžan álggahit ođđa álgoálbmotsuorggi juo čavčča rájes, muitala skuvlla rektor Lars Johnsen. ¶
Badjineanu gilisearvvi ovdaolmmoš, Peer Gaup, deattuhiige ahte badjineatnolaččat leat ferten duhtat gullat sieiddi birra, eaige sis leat leamaš čálalaš gáldut dan birra. Dan dihte fertege luohttit njálmmálaš gálduide, go galgá bidjat sieiddi sadjái. Okta gii máhttá muitalit dološ olbmuid vieruid birra, lea Sárgon Ánte. Son muitala earet eará ahte sieddi galgá vuoidat guollevuojain, ja sieiddi "čalmmit" ges galget beassat geahččat nuorttas, iđitbeaivvi guvlui. Muhto ollu dán dieđalašvuođas soaitá leat jávkan. Dološ olbmot eai dáidán nu bearehaga liikot hupmat sieiddiid, ja sápmelaččaid dološ oskku birra. –Eat mii gal gullan bearehaga dán sieiddi birra, muitala Karen Marie Gaino, gii lea bajasšaddan guovllus. –Easka sullii 20 jagi áigi álggii smávvat gullot veaháš. ¶
Seamma áigges go gávpotláččat ja turisttat leat jo olles bivddus, de leat Lujávrelaččat gilvaleamin iežaset bivdinlobis ja go vel "vuorbádeapmi" lea dego lea, de Galkin ii sáhte rámidit ovdalgihtii vuolgit guovžabivdui. –Dán moatti lobis ldáppe Lujávrres leat soapmásat gilvaleamin ja danin jáhkan iežan dál govssohallan guovžabierggus. –Mii leat báhcán maid dán áššis maŋimužžan. Loahpas midjiide ii leat báhcán sát earágo giella, árvala Vladimir Galkin Lujávrres. ¶
Dahl lea ieš rehkenastán ahte jus mánná galgá riegáduvvot juste dalle, de lea buoremus ahte ráhkaduvvo cuoŋománu 9. beaivve gaskal diimmu 7 ja 12. Anton Dahl muitala Min Áigái ahte son hálidivččii máná Guovdageidnui. Vuosttažettiin dat dagalii Guovdageainnu birra sága máilmmis. Nubbi lea ahte sátnejođiheaddji hálida vuoitit gilvvu máid dát boahttevaš mánná lea dagahan guovlluid gaskka. Muhtun bargoaddit leat juo addán friddja bargiideaset, vai lea stuorát vejolašvuohta oažžut dán máná. ¶
–In bala Sámedikki rievdadit válgalávdegotti mearrádusa go hilgo láddelaččaid, lohká válgalávdegotti jođiheaddji Nils Henrik Valkeapää. 4. siiddus ¶
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi galggalii nannet sámi rivttiid, muhto boazosápmelaččat ballet goitge iežaset dál massit rivttiid. –Mu mielas dat (vuoigatvuođalávdegotti cealkamuš, red.) orro ráhkaduvvon dan nala ahte rivvet mis rivttiid, iige daid nannet, ballá NBR ovdaolmmoš. –Balatgo ahte dálonat ja meronat dáinna lágiin rivvejit boazodoalus rivttiid? –Ná. Meronat ja dálonat leat goit gilvaleaddjit luondduriggodagain. ¶
–Go váillahat vel dange maid eanemus vášuhit, de lea mearehis áibbašapmi. Ja dakkár dovdduin jurddašit iežamet ruovttubáikki, muitala Driton Krasniqi (23). ¶
RÁŊGGÁŠTIT: Bozodoallit geat earáid orohaga guođohit sáhkohallet, muitala boazodoallohoavda Meløy. ¶
Logan dán bláđi duollet dálle, muhto in doala gal dan. Manne dát bláđđi ii leat munnje nu miellagiddevaš, lea go das ii čállo áššiid birra main mun beroštan. Bláđđi lea menddo oktageardán, go čállá dušše sámi nissoniid birra. Sávašin baicce ahte livččii sámi bláđđi, mii čállá sámi servodaga birra oppalaččat. Dalle gal logan baicce Š bláđi, mii lea gal nuoraid várás. Mu mielas Gába heive baicce allaoahppan gaskaahkásaš nissonolbmuide. Uhccán jáhkán ahte nuorra nieiddat lohket dán bláđi. Muhto bláđis lea buorre layout ja buorit govat, earret vuosttaš siiddu, mii orro mu mielas hui ivnneheapme. ¶
Dál lea sámi, várra seavdnjadeamos historjjá bealli, boahtán čuovgga ovdii. Filbma muitala Mons Somby ja Aslak Hætta oaiveskálžžuid máhcaheamis, maŋŋel go eiseválddit sudno steavllidit. Dáhpáhusat 1852-vuostálastimiid birra Guovdageainnus, eai leat ovdalaččas čilgejuvvon ná vuoiggalaččat sámiid ektui. Sámi servodat lea rahpagoahtán sevdnjes historjjás, ja ieš muitališgoahtán dan. Viimmat bessá sámiid nuorat buolva oahppat mii lea geavvan sin máttuiguin, ja oažžut ipmárdusa manne sin kulturduogáš lea nu bieđganan. Sis ii leat leamaš dát vejolašvuohta ja dát oktavuohtá "humadit" váhnemiiguin, ádjáiguin dahje áhkuiguin. Sin vuoiŋŋalaš oktavuohta lea áibbas botkejuvvon ja min beaivválaš ovddasvástádus lea nanosmahttit árvvuid mat deavddaše min nuoraid buriin iešluohttámušain. Juo, muitaletnot historjjámet! Sáhttá várra ovtta gieđas lohkat galle ádjá bláđedit Áillohačča girjji "Beaivi Áhčážan" ja čájehit áddjubiiddaset movt dáččat leat illastan sápmelaččaid. Buori lihkus gávdno juobe soames ge! Dan fuomášat go geahččat Simma dokumentára. Dađi bahábut, nu máŋggas eai leat ožžon dan vejolašvuođa oahppat iežaset historjjálaš duogáža. Dieđusge leat gullan dievva beljiid movt sámi álbmot lea duolmmahallon, muhto lea nu dehálaš daid iešguđetge dáhpáhusaide oahpasnuvvat, mat lea váikkuhan sámi servodaga. Dáid dáhpáhusaid bokte mii duostat dovddastišgoahtit movt min dilli lea. Go ollu lea iežamet iesdovddu duohken ahte duostat dan. Gullat otnábeaivvi ain sámi nuoraid heahpanaddamin, go gullet riikkamediijain eará sámi nuoraid dárusteamen "heittogis" dárogiela. Dan dihte ávžžuhuvvojitge sámi oahpaheddjit maid. Dál lea Sámi oahppoplána vuođul buorre vejolašvuohta bidjat iežamet sisdoalu dasa maid oahpahit mánáideamet. Manne dalle ii govket dán beali iežamet historjjás, man birra min máttut eai leat duostan hupmat, muhto baluiguin doallan njálmmi ja maiddái šiggon hupmamis go lea leamaš sáhka vuostálastimiid birra. Ipmárdusa bokte hukset oainnumet eallimii, ja "nuorra" servodat dárbbaša dan go galgá nagodit iežas vuoigatvuođaid gáibidit. Imáštallat makkár árvvut otná servodagas leat ja makkár beroštupmi vuoigatvuođa digaštallamis lea. Fertešeimmet álggos muitališgoahtit historjjámet ovdal go dan imaštallat. Heijjá Irene ¶
Buolaš lea bissehan measta buot fievrruid Kárášjogas. Eai dušše busset ja poastabiila lea bissánan, muhto beali Kárášjoga priváhtabiillainge lea bissehan, árvvoštallá Karasjok Servicesenter hoavda Erik Olsen. Son muitala sidjiide čuojahit oruskeahttá, sin geat dáhttot gádjunbiilla boahtet viežžat, ja dasto máizadit biilla stašuvnnas. Eará bensinstašuvnnainge lohket ollugiid čuojahit seamma earánin. Nu mo earátge, de doaivu Esso Erik bivaldit. Sidjiide eai oainnat gille Romssas buktit gálvvuid ovdal go "liehmuda" birrasii -40 C. Kárášjoga MEGAs gal dieđihit ahte gálvvut leat boahtan nu mo dábálaččat. ¶
Leaskanissoniid dilli boazodoalus lea nubbi ášši dán mánu ČSV:as. Guovdageainnisu Inger Marie Sokki Hætta lea muosáhan garra dili maŋŋá go isit jámii 16 jagi dás ovdal. Su leat áitán, leat geavvan su ala ja lohká iežas leat badjegehččon danne go lea nissonolmmoš. Sokki Hætta lea báhtaran geasseorohagas áitagiid geažil. Boazodoalloeiseválddit eai doarjjo Sokki Hætta ja leat dieđihan ahte su eallu galgá bákkus njuvvot, jus ii johtigoađe fas geasseorohakii. ČSV prográmmaid lea Liv Inger Somby doaimmahan. ¶
Šilljui galbmon biila lea bidjan máŋgasiid iđđedis bargui, manadettin čuojahit táksii. Vuossárgga rájes eai táksit leat darbbašan geavahit rávnjji biilla liggemii. –Vuossárgga rájes lea biila jorran ovttatláhkai. Olbmot válljejit buollašin geavahit min fálaldagaid bargui manadettin, ja soapmásat leat ferten báhcit ruoktut go eathan miige geargga juohke sadjái oktanaga, muitala Esa Guttorm Bárššis. ¶
Avvilis boatkanii rávdnji maŋŋebáreahket logi áiggi. Rávnnjehaga bázii measta olles Anára gielda ja buolaš beškii vihttalogis. Oanehis áiggis bođii rávdnji ruovttoluotta Suoločielgái ja Avvilii. Davimuš Anár bázii rávnnjehaga, bargit ohce váttu 55 gráda buollašis. –Livčče mannan vel beannot diimmu ohcamii, muhto mis lei lihkku, go deaivvaimet geahččalit linjjá Guovžžabeasi luhtte. –Váddu lei mekanalaš, masa lei sivvan mendo garra rávnjji geavaheapmi, muitala Markku Nivakoski Inergias, Avvilis. ¶
Avvila bolesiidda lea leamašan buolaš vuoiŋŋastanboddu. –Mis lea leamašan oalle ráfálaš beaivvit buollašiid áiggis. Dán guovllu olbmot leat hárjánan buollašiidda, ja sis leat biktasiid lassin maid buolláhagat fárus, jos biila orusta, muitala Erkki Marttiini Avvil bolesis. ¶
Makkár fámut stivrejit dál Sámi Ædnam Særvi (SLF), go dál vuostálastá daddjot juo visot maid ovdal lea gáibidan mii guoská ressursahálddašeamis Finnmárkkus? SLF:a váldogáibádus lea leamaš ahte eana- ja čáhcehálddašeapmi addo ruovttoluotta giliide ja gielddaide (SLF:a jahkečoahkkinmearrádus 1991). Seammá logai jođiheaddji Hans Eriksen iežas rahpansártnis seamma jahkečoahkkimis. «Hálddašeapmi galgá fievrriduvvot ruovttoluotta giliide dološáiggi geavaheami, árbevieruid ja historjjá mielde. Dieinna boahtá hálddašeapmi lagat geavaheaddjiid, nu ahte geavaheaddjiid beroštupmi gáhttet ja kultiveret luonddu lassána» . SLF:a 1992´ riikkačoahkkin fas mearridii ahte galgá oččodit ruovttoluotta ruovttuguolásteami vuoigatvuođa. Dál go Sámi vuoigatvuođalávdegoddi evttoha juste ná, de SLF hilgu dan. Gávdnojit mealgat eanet ovdamearkkat Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusain mat leat SLF:a gáibádusaid čuovvoleamit. Danne lea imaš ja ártet gullat SLF:a váldočálli Hans Eriksen - garra sániiguin - SLF:a ovddasteaddjin, gáibidit Sámi vuoigatvuođalávdegotti olles árvalusa hilgojuvvon. Leago duođaid nu ahte SLF dál bargá vuostá buot maid sii ovdal leat viggan ovddidit, eaige sii beroš šat uhca giliservodagažiin, vuotnaráfáiduhttimis ja dien diekkáriin, mat maiddái leat fárus Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusain? Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus mii leat dávjá leamaš ovttaoaivilis SLF:in resursahálddašangažaldagain. Earret eará leamaš ovttaoaivvilis sávaldagas buorebut hukset hálddašeami ekologiijas, árbevieruin ja árbevirolaš vuoigatvuođain. Iežamet barggus Sámedikkis sihke luossabivdduin, vuotnabivdduin ja meahcástemiin leat mii atnán buorrin doarjjan ahte SLF:s leat leamaš nu praktihkalaš ja oktageardánis oainnut. Jos leaš nu ahte SLF hilggošii buot ovddeš riikkastivramearrádusaid, prográmmaid ja diekkáriid, de dát lea áddetmeahttun daningo mearkkašivččii ahte SLF jorgala álfárot dáid áššiin maid leat garraseapmosit ovddidan. Mu gažaldat SLF:a jođiheaddjái lea: Man guvlui manná Sámi Ædnam Særvi? Egil Olli Sámás: Min Áigi ¶
Diibmá Øyvind Paulen cokkai eanemus moalaid Guolástanráiddus, dalle son bissánii 28 moalain. Nagodago son maid Fred Jøran Johansen, Eivind Eriksen ja Sigurd Rushfeldt lea nagodan, coggat badjel 30 moala ovtta áigodagas. Sus lea gal dán jagi golbma čiekčama unnit, go son oaččui rukses koartta diimmá maŋimus čiekčamis. Gal son várra gáhtá maid son dalle dagai. 28 moala 22 ciekčamiin diimmá muitala ahte Øyvind Paulen cokkai 1,27 moala juohke čiekčamis, gal dat lea bures dahkkon. Dán jagi ferte son coggat 1,77 moala juohke čiekčamis, jus son áigu juksat dán 30-moalajoavkku. Eai sus leat go 17 čiekčama dán jagi, ja dalle oažžu áiggi čájehit mo manná. Gii lea? Hárjeheaddjit: Frank Steve Lindseth ja Jan Arthur Hansen Joavkku jođiheaddji: Asgeir Samuelsen Dikšu: Rune Guttorm Čiekčit: Moallaolbmát: Ronny Utsi, Johan Anders Biti ja Nils Gunnar Grønmo Maŋŋečiekčit: Kjell Magne Rasmussen, Stein Ivar Sørengen, Brynjar Isaksen, Svein Holmestrand, Leif Anders Somby, Roy Arild Rasmussen, Marvin Pope, Mikkel Gaino ja Ronny Persen Guovddáščiekčit: Arnt Severin Pedersen, Tord Morten Peltopærä Moen, Morten Jørgensen, Bjørn Olav Paulen, Martin Kristian Norbye, Lars Oddmund Sandvik, Lásse Johnsen Kværnmo ja Tom Erik Biti Njunuščiekčit: Jimmy Utsi, Øyvind Paulen ja Jan Arthur Hansen Ođđa čiekčit: Bjørn Olav Paulen Porsáŋggus, Mikkel Gaino Mázes, Brynjar Isaksen TUILas, Nils Gunnar Grønmo iežas ja Tom Erik Biti iežas. Guođđán čiekčit: Pål Even Thomassen Hámmarfestii, Roger Strømeng BULii, Per Einar Grønmo skuvlii ja Magne Persen skuvlii Čoavddačiekčit: Ii oktage erenomáš Joavkku váldoruhtadeaddji: Kárášjohka VVS Joavkku mihttomearit: šaddat 3-4 buoremussan ráiddus Diimmá sadji ráiddus/joavkku topscorer: 7.sadjis / Øyvind Paulen Dán jagi áigumušat: Garas, hui ollu kondišuvnna hárjehaddan Mo lea mannan hárjehallančiekčamiiguin? Bures, vuoitán 2 , ovtta ii goabbáge vuoitán ja ovtta vuoittáhallon Árvit geat bohtet 5 bajimus ja 3 vuolimus sajiide: 1. Áváhkki 2. Norild 3. Nordlys 4. Guovdageaidnu 5. Bossegohppi 10. Sállán/Glimt 11. Hámmarfeasta 2 12. Guvžajávri Min Áigi doaivu ahte Nordlys boahtá 2. sadjái divišuvnnas Quiz! 1. Topscorer ráiddus diibmá? Øyvind Paulen 2. Gii vuittii diibmá? Girkunjárga 3.Geat manne vulos diibmá? Leavdnja "Drillo" -gažaldagat! 1. ? 2. ? 3. ? 4. ? ¶
Vuoddji lei vuojedettiin fuobmán speadjalis ahte jorri juvla suovasta. Nu bisánii ge ja fuobmái ahte juvla lei buollán. Guvttiin jáddadan apparáhtain geahččalii jáddadit dola. –Jáddadan pulvvarapparáhtat ledje dego dušši. Ii lean vejolaš jáddadit dola vaikko gurrejin goappašagaid, muitala Dahl. Son lea ovdal geasehan gurpmiid mat sáhttet bávkkehit. Ii leat ovdal vásihan ahte biila buollá ja lohká iežas lihkolažžan go ledje dušše guorosbohttalat guorbmin. –In duostta jurddahit ge mii livččii dáhpáhuvvan jos livčče dakkár guorbmit maid ovdal lávejin geasehallat. ¶
Son ii goitge báze áiddi ala čohkohállat, son nammalassii áigu dál mannat čiekŋaleabbot áššiide maidda sus lea stuorra beroštupmi ja maid ovdáneapmi su mielas ii leat johtán nugo galggašii. –Mii eat leat bastán oažžut eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid čielggaduvvot ja dat lea maid mielddisbuktán, ahte Suopma ii leat vuolláičallan ILO 169. –Dán háve lea kulturbealle ovdánan, muhto eanan- ja čáhcevuoigatvuođat báhcet nugo leat, čilge Palonoja. ¶
–Spábbačiekčan oanida orruma Kárášjogas, muitala kosovolaš, Ahmet Pireva. Ahmet lea báhtaran Priština-gávpogis Kosovos. Ovdal soađi čievččai son Flamurtari joavkku ovddas, muhto dál lea Kárášjohkii ferten báhtarit. Kárášjogas muitala ahte lávejit čiekčat dadjatjuo juohke beaivvi. Nordlys vuosttaš čiekčamiid lei son guovttilogi eará kosovolaččain boahtán geahččat. Ahmet lea smáđahkái ja rámpo Nordlys joavkku, muhto goitge ii beassan gal buot buoremus spealu oaidnit Niitoguolbanis dán háve. ¶
Duššindagai moala ¶
PFK/Leavdnja álggahii čiekčama vuosttaš logi minuvtta buoremusat. Sii čájehedje juo árrat makkar áigumušat sis ledje Kárášjogas. Garra čiekčamiin čájehedje ahte ledje boahtán vuoitit. 10 minuvtta maŋŋel nagodii juo PFK/Leavdnja coggalit moala, muhto duopmár duššindagai moala, go sin čiekčit ledje eahperehálaččat moala ovddabeal. ¶
Dan rájes gal lei Nordlys mielde, ja mearridii spealu vuosttaš diibmobeali. Stuorámus vejolašvuohta lei go Tord Morten Peltopära beasai akto deaivvadit PFK/Leavnnja moallaolbmáin. Dađi bahábut bážii son spáppa moaddelogi centimehtera eret moalas. Ii livččii imaš jus Nordlys bážášii moala vuosttaš diibmobealis. Muhto de beasai PFK/Leavdnja fas mielde. Nordlysas váilo 6 čiekči, geat ledje bávččagahtton dahje skuvlageahččalemiide lohkame, ja dat vuhttui bures. PFK/Leavdnja beasai dađisdaga eambbo aht` eambbo mielde. ¶
–Ii go geava nu ahte fárgga buot mánát dušše suomastit? –Dat lea nu ahte ii leat vuogas, muhto maid mii ruđahisvuođas sáhttit, jearrala Guttorm. Son lasihastá ahte beaivedivššuid ovttastahttin ii šatta dáhpáhuvvat dán jagi. –Leago dis lohpi heaittihit sámegielat divššu? –In dieđe nu dárkilit. In sáhte vástidit lobálašvuođa. Guttorm dadjá sosiála ja dearvvasvuođa váldolávdegotti šaddat čielggadit ášši ja maiddái guorahallat lobálašvuođa. Loahpaloahpas mearrida gieldastivra ášši. ¶
–Mu sámi duogáš lea dahkan ahte álkit máhtán heivehit iežan eará diliide, muitala Nils Johan Jacobsen. Son lea okta, duhát sápmelaččaid searvvis, gii lea sajáiduvvan Norgga stuorámus gávpogii - Osloi. Gávpotsápmelaččat eai oro leame dego eará gávpotolbmot, muhto leatgo dego eará sápmelaččatge? ¶
Nils Johan čilge ahte deháleamos sivvan go orru Oslos, lea su bargodilli. Son bargá soames stuora olgoriikalaš dihtorfitnodagas. Virggis lea ollu bargu, ja muitala ahte son johtá ollu olgoriikain. Dihtoroahpu lea váldán USA:s. –Mu sámi duogáš lea dahkan ahte álkit máhtán heivehit iežan eará dilalašvuođaide, oaivvilda Nils Johan. –Mun in dovdda iežan dábálaš "Ola Dunk:an" (gohčodus "dábalaš dáččaide" , red.). Lean oalle riikkaidgaskasaš. Earret bargat olgoriikka fitnodagas ja olgoriikkas váldán oahpu, lea sus maid olgoriikkalaš eamit. Marizete Ferreira lea Brasilas eret, ja Nils Johan lea oahppan dovdat dán kultuvrrage. Sudno guokte máná leaba sihke sámi, dáčča ja brasila varas. ¶
Kárášjoga-Sáráhkká hástala ovttasbargui ¶
IPS-Roma: Italia erenoamáš veahkkeprošeakta ovdánahttinriikkain, lea doarjut riikka kulturárbbi divvuma dahje fas huksema. Badjel 420 miljon ruvnnu leat várrejuvvon justa dákkár veahkái, ja sullii 32 miljon ruvnnu fas studieprošeavttaide máddin. Italia veahkeha Guatemala fas ásahit Antigua gávpoga ja ovttasbargá brasilalaš eiseválddiin Amazonas birra lohkat. ¶
–II JÁVKKA: Raini Kitti (18) ja Mari Sujala eaba jáhke sámegiela jávkat Ohcejogas, eabage dieđe leago sudnuide bargovejolašvuođat ruovttugielddas. ¶
Ohcejoga buoremus gielladilli lea leamaš badjin, Kárášjoga rájá guvlui. Gáregasnjárgga skuvllas vázzet oahppit earret eará Roavvesávvonis, Nuvvosis ja Vuovdeguoikkas. Birrasiid 40:s skuvlla 60 oahppis máhttet sámegiela. Muhto skuvlašiljus ja mánáid gaskka illá gullo eará go suomagiella. –Unnán mánát máhttet sámegiela go álget skuvlii. Diimmuin dušše gullet sámegiela. Diimmuid gaskka ja ruovttus suomastit, muitala sámegiel oahpaheaddji Toivo West. Iige leat dilli buorráneamen, baicce vearráneamen. Dáppe guovllu nuorra váhnemat, eai oahpat sámegiela mánáide. Dušše okta mánáš Gáregasnjárgga guovllus oahppá sámegiela ruovttus. Eará váhnemat dušše suomastit mánáiguin, vaikko goitge nubbi váhnen máhttá sámegiela. Sámegielat beaivedikšu ii gávdno. Suomagielat beaivedivššus galgá fas okta bargi hállat sámegiela buot mánáide. ¶
Mari Sujala vázzá maid goalmmát jagi sámi logahagas Ohcejogas. Son lea easkka skuvllas oahppan sámegiela, iige hála nu olu. –Hálan muhtimin áhčiin, muhto geavvá dávjá nu ahte son vajálduhttá hállamis sámegiela. Nu álki suomastit go álo lea dan dahkan. Mari lohká iežas hállat eanet sámegiela boahtteáiggis. –Mu mielas lea hirbmat soma uhca mánážiiguin hállat sámegiela, ja jos lea vejolaš de háliidan oahpahit mánáidasan sámegiela. ¶
–Ain váilot muhtin govat, muitala oahpaheaddji Siv Rasmussen. Danin dáhttu olbmuid luoikat skuvlii boares govaid jagiin 1951/52, 1952/53, 1966/67, 1970/71 ja 1980 -logu. –Mii massiimet buot boares skuvlagovaid 1988 buollimis, muitala Rasmussen. –Skuvla lea maŋimuš jagiid ožžon ruovttoluotta eanaš govaid gitta 1930 -jagiid rájes. Govaid lea ovddeš oahppit ja bargit addán dahje luoikan skuvlii, ja leat dál glássa ja rámmáid siste seinniin. Dattetge váilot ain muhtin govat, mat sihkkarit leat ovddeš oahppiid hálddus. –Mii govvedit govaid maid luoikkahit, nu ahte olbmot ožžot daid johtilit ruovttoluotta, lohpida Rasmussen, guhte doaivu ahte sis fargga leat buot skuvlagovat iežaset čoakkáldagas. ¶
Stolla girji "Rigoberta Menchu ja buot geafes guatemalalaččaid historjá" , ilmmai ođđajagemánu, ja Menchu oaivvildii áigi lei válljejuvvon vai son galggai leat bargamin iežas bealuštandoaimmain, iige danne šat galgan astat daid ilgadis diliid birra muitalit mat ledje Guatemala duolva soađis. Vaikko soahti loahpahuvvui 1996 ráfišiehtadusain, oaivvildii son riikka ráfiproseassa leat áitojuvvon, go duopmostuollu ii dohkket álbmotjienasteami ráfišiehtadusa nannema. ¶
Brita Pollan muitala iežas beroštumi leat barggu vuođđun. Son lea barggu čađa ožžon ollu dieđuid ja vuđolaš ipmárdusa sámi máinnasteamis. –Mus ii leat leamaš vejolašvuohta gullat sámi máidnasiid ja dát bargu lea addán munnje vejolašvuođa oahpasnuvvat áibbas ođđa kultuvrrain, mii lea nu earálágan go sáhttá, dáčča kultuvrras, lohká Pollan. Son lea muosáhan ođđa sisdoalu máidnasiin maid ii leat gávdnan iežas kultuvrras, namalassii oktavuođa noidošeami ja duohtadili ipmirdeamis. Sámi máidnasiin lea oktavuohta daid gaskkas geat ellet ja geat leat jápmán. –Sámi máidnasiin lea nu vuđolaš sisdoallu ahte dat váikkuhii mu eallindovdduide, dovdduide maid mus lei dárbu deavdit, čilge Pollan ja čujuha eallindieđuide mat muitaluvvojit máidnasiin. Pollan muitala muhtun Guovdageain sápmelačča birra 1930-loguin, gean birra Erik Therman muitala čállosiin. Dát lei čilgen girječállái ahte noidošeapmi vulggii das go garra birgendilis sámit fuobmáje goanstta movt dájuhit čuđiid, geat ledje čielga vašálaččat, doarrát gaskaneaset. Oppalohkai muitala Pollan sámi máidnasiid leat eanaš áibbas dábálaš olbmuid birra. Máidnasat gáidet áibbas dain eurohpalaš muitalusain, main ráhkisvuohta ovtta olbmui lea dat deháleamos. –Gohčodan dieid muitalusaid baicca eahpelihkostuvvan dilálášvuođaid máidnasin. Dat ii lean sámi máidnasiid guovdddážis, go sidjiide lei eambbo hástalussan bargat ovttas vai birgejit beaivválaš dilis, ja dat gáibidii áibbas eará go oažžut gonagasnieidda ja beali gonagasa opmodagas, loahpaha Brita Pollan. ¶
Suoma bealde Ohcejohas leat baicce ollu vuostálastit boahtán. Okta dain lea Máret Länsman (54). Son lea álggu rájes leamaš mielde vuostálastimin prostitušuvnna. Eará áššiid dihte ii leat goassege searvan miellačájáhusaide. Ná son čilge manin son šattai demonstrántan: –Mu váivvidii nu, go gullen buotlágan náitalan albmáid ja mánáid áhčiid fitnamin dáid báikkiin. De vulgen ieš geahččat mo doppe orru. Dat maid Máret lea oaidnán, oaččui su searvat miellačájáhusaide. Dattetge ii dieđe sihkkarit man olu dat váikkuha. –Bođii eske veahá unohis dovdu, ahte in dieđe go oidnen daid rivguid vázzimin doppe badjin, lohká ja jorgala oaivvi gohttenbáikki guvlui. –Muhto doaivvun oppa áiggi ahte ábuha. ¶
Filbma lea Aslak Hætta oaiveskálžžu máhcaheami ja hávdádeami birra. Guovdageainnu historjásearvi dat lágida filbmačájeheami, Guovdageainnu kulturviesus ihttin, duorastaga 25. b. Searvvi jođiheaddji Edel Hætta Eriksen lohká lunddolažžan doallat álbmotčoahkkima filmma čájeheami oktavuođas, go dát lea lunddolaš oassin sin historjjás. Sámi kulturmuitoráđi ovddit čálli, Audhild Skancke, lei guovddáš olmmoš Aslak Hætta oaiveskálžžu máhcaheamis ja searvá álbmotčoahkkimii. –Hálidin Aslak Hætta máŋisbohttiide čájehit filmma, ovdalgo NRK sádde dan Norgga álbmogii, muitala Johs. Kalvemo gii ii loga filmmastis gilvit eahpádusa das ahte leago rievttes oaiveskálžu máhcahuvvon. Aslak Hætta lei Sunnen Ristena/Risten Hætta Pentha áddjá, ja dieđán makkár árbbi son ja su maŋisboahttit leat ožžon ráhčamušain gávdnat ádjáset oaiveskálžžu. Guovdageainnu historjasearvi lea ovdalaččas doallan álbmotčoahkkima gos filbmaráhkadeaddji Nils Gaup ja manusčálli Nils Isak Eira leigga guovddážis iežaska áigumušain ráhkadit filmma 1852 vuostálastimiid birra. ¶
Veikko Holmberg muitala ahte lea dovddus áššin sidjiide ahte stuorebušmánáide váilu čáppagirjjálašvuohta. –10 ja 13-jahkásaččat leat váttis joavku gávdnat fádda maid gillejit lohkat, dadjá Veikko. Dát ahkásaččat leat ieža lohkagoahtán girjjiid ja nu válljejit maid ieža maid lohket. Váhnemiin ii leat stuora váikkuheapmi dasa. Sis leat maid ollu eará áigeájanasat mat gilvalit nuoraid beroštumi nalde. –Ođđa teknologiija lea buktán interneahta, spealuid ja TV- ja videofáláldagaid. Lohkan ii geasut vuosttamužžan, muitala Veikko. ¶
Nubbi almmolaš olmmoš maid moaitá dili. Skuvlahoavda Marjatta Krogerus dieđiha albmaláhkai sealggahis politihkkáriidda Min Áiggi jearahallamis . «Eai sii nagat mearridit maidege. Sii orrot ballamin ovddasvástádusas» , beaškala Krogerus. Su árvvoštallamis lea okta miellagiddevaš loahppaboađus. Sámegielat oahpahus ja oahpahus sámegielas gillá. Bealistis oaidná ahte Ohcejoga politihkkárat eai leat mearridan makkár skuvla sin mielas dárbbašuvvo sámi guovllus. Eaige leat dadjan goassege ahte olles skuvla - sihke suomagielat ja sámegielat oahpahusas - galgá ovddidit sámegiela ja sápmelašvuođa. ¶
Osvald Guttorm lea ieš viššalis heastavuoddji, ja beasange oaidnit go son gilvala Jan Skoglundain. Osvald muitala ahte su mielas nuorat gal beroštit heasttain, muhto loahpaha ahte lea váidalahtti go Kárášjoga gielda ii doarjjo sin, nu go eará servviid. ¶
Ođđa gielddaministtar Odd Roger Enoksen doalaha sámi áššiid stádačálli sajistis. Enoksen dovddaha diehtemeahttunvuođa sámi áššiin ja luohttá sámi áššiid stádačállái gullevaš gažaldagain, lagas ovttasbarggu bokte. Muhto Enoksen soaitá massit Gaup:a sátnejođiheaddjin Guovdageaidnui. –Leat bivdán su listui, muitala Risten Sárá Gaup Bongo, gii lohká Gaup:a dovddahan mielalašvuođa. ¶
Enoksen lohká maid doallat lagas oktavuođa Sámedikkiin ja deattuha ahte joatká seammá ulbmiliiguin go ovddit ministtar Ragnhild Queseth Haarstad. –Sámediggi lea dehálaš orgána olahit ja jođihit sámi áššiid, lohká Enoksen. Muhto son dáhttu veahá áiggi oahpásnuvvat sámi áššiiguin ja gulahallat suinna gii ovddasvástida dán oasi, ovdal go vástida makkár hástalusaid jáhkká šaddat sámeministtarbarggus. Muhto dálá sámi áššiid stádačálli Johanne Gaup soaitá guođđit stádačálli virggi. Risten Sárá Gaup Bongo muitala Min Áigái ahte leat jearran Johanne Gaup vuolgit sátnejođiheaddjeevttohassan suohkanválgii. Bongo deattuha ahte Gaup ii leat vel loahpalaččat vástidan vuolgá go, muhto ii leat biehttalan gal vuolgimis. –Johanne Gaup lea dovddahan ahte livččii mielas searvat suohkanválgii, lohká Bongo. Dađi bahábut ii leat Min Áigi ožžon Johanne Gaup ságaide, vástidit Bongo čuoččuhusaid. ¶
Iskamis sáhttá ipmirdit ahte boahtte lohkanbuolvvas eai gávdno girjjálaš hástalusat sámegillii. Iskadeapmi čájeha ahte mánát lohket čáppagirjjálašvuođa, muhto dieđusge dárogillii. –Ieš alddis leat mánát vástidan iskamis ahte jos livčče miellegiddevaš girjjit sámegillii, de sii logaše daid. Muhtun mánát máid leat vástidan ahte sámegiel girjjiid lea váttáis lohkat ja nu dulkojit mánát girjjiid unnán miellegiddevažžan, muitala Anna Solveig. Olbmát váikkuhit ollu maid guhtege mánná lohká, go seamma birrasis lohket dávjá seamma girjjiid. Dalle go Anna Solveig čađahii iskama, lei muhtun "populær" girjjálašvuođa girjeráidu "Grøsserne" jođus ja maid eatnašat ledje lohkan. Dušše okta mánná iskadeamis logai beare sámegiel girjjiid ja geahčadii dárogiel govvaráidduid. Son lei dieđusge nuoramus dán iskadeamis. –Dát govvida hui čielgasit dán váilevašvuođa mii Sámis lea mánáid ja nuoraid lohkamis, go dát mánná livččii sihkkarit joatkán lohkat sámegiel girjjiid jos livččiii dat fáláldat mii heive su lohkanmáhttui ja beroštupmái, lohká Anna Solveig. ¶
–Iskadeapmi ii leat iešalddis nu stuoris, muitala Annika, muhto bealušta iežas barggu čujuhemiin riikaviidosaš lohkaniskademiide main sáhttá bálddastahttit bohtosiid: –Vaikko mun in leat jearahallan eambbo go 14 olbmo, de čájeha mu iskan maid ahte leat lagabui bealli sis geat lohket ollu girjjiid. Dát lea seamma boađus go stuorát iskadeamiin. Dasa lassiin lea son válljen olbmuid iešguđetge birrasis servodagas. Annika lohká váttisin loguid mielde dadjat man galle girjji sii lohket, ja árvvoštallá ahte gaskkal ovtta girjji mánus ja vihtta girjji jahkái galgá gokčat sáni "ollu" . ¶
Jan Arthur Hansenis čuvget vel čalmmit, go muitala maid sáhttá vásihit Jergulis guhkesbearjadaga. Beaivet čuoigat, njuiket, čierastallat ja dolastit lávus gos vuššet biđđosa ja mállása. Son muitala historjjá Jergula doaluide: –70-loguin lávii Issát Østmo rohkki lágidit valáštallandoaluid Jergulis. Jan Arthur muittaša dan áiggi, ja čilge ahte dál leat sii geat dalle ledje mánát, šaddan ollesolmmožin ja váhnemiin, ja hálidit ávvudit beassážiid ruovttu gilážis. Dá lea ge várra movttiideapmi čoahkkanit Jergulii beassážiid. ¶
Gárggoluobbala kalohttameašttirgilvvuid maŋimuš vuolgga, bijai čuoggá dálvvi heargegilvvuide. Oanehis ja gárra jahkodaga maŋŋá, besset hearggit ja vuoddjit vuoiŋŋastit boahttejagi guovvamánnui. ¶
Suoma-, kuhppa-, gollediibmu-, gonagas-, biire-, máilmme-, gili- ja vaikke guđeláganat leat meašttirgilvvut. Lágideaddjiid bealis lea leamaš gilvu gástašit iešguđet guovlluid gilvvuid meašttirgilvun. Muhtin gilvvuide servet uhccit, nuppit čohkkejit eanet oasseváldiid, vaikke daid árvu ii kalendariid mielde leat nu stuoris. Gárggoluobbala gilvvut leat čohkken juo ovdal ollu dálvvis váibaduvvon herggiid ja dolkan vuoddjiid. Dál, go lágideaddjit leat gávdnan gilvvuide lassin kalohttameašttirgilvvuid árvvu, de gilvvut leat maid badjánan boazo-oamasteaddjiid ja vuoddjiid gaskkas. Livččii somá boahteáiggis oaidnit maid Ruošša ja Ruoŧa beale bohccuid gilvvohallamin dán árvonamas. Gilvvut leat leamaš ja šaddet leat maid boahtteáiggis giđa maŋimuččat ja danin gilvvuin lea okta ovdamunni mii eará gilvvuin ii leat. Dábálaš lea, ahte olmmoš muitá masá ovtto buoremusat dan mii dáhpáhuvai maŋimuš. Dálki ii lean dán háve buot buoremus, muhto loahppagilvvuid viiddis prográmma čađahuvvui sotnabeaivve stuorát váttisvuođaid haga. ¶
–Máŋga searvvi leat searvan lágidit dán feastta, muitala Ragnhild Vassvik Kalstad. Son ovddasta Kárášjoga musihkkasearvvi ja muitala ahte dušše sidjiide livččii dát šaddan beare divrrasin. ¶
–Giehtabargu lea dávjá áddjái ja de šaddá dábálaččat divrras oastit. Manne bat don sáhtát vuovdit hálbbibui go earát? –Giehtabargun duojit šaddet divraseappot go mašiidnaduojit. Danin ii leat ge duojár sáhttán rehkenastit nu stuora diibmobálkká iežas duoji ovddas, go dábálaš bálkáhuvvon bargi oažžu. Jus duojis galgá oažžut dohkálaš dietnasa, gánnáhahttin , de ferte geahččalit barggu oažžut jođáneabbun ja álkibun. Danin lean álgán atnit ođđa teknologiija ja ođđa bargovugiid, go ráhkadan reaga osiid. De oaččun hálbbibun iežan gálvvu. Mun ráhkadan maid olu ávdnasiid gárvvisin, ovdal go álggán daid reahkan ráhkadit. Mielgasiid, čazaid ja julggiid dagan oktanaga. Čaza ja juolggi ráhkadan seamma bargoproseassas. Nu lea jođáneabbu bargat. Danin lea ge mus vejolaš gilvalit vaikko geainna hatti ektui, lasihastá vel. –Gos don barggat? –Dál go lean eambbo dego geahččaladdame, de gal barggan iežan gealláris, muhto dat ii leat dohkálaš. Geallir lea gárži, ja go muorain bargá viesus, de ii eamit liiko dasa buot áiggiid. Heajos sadji ájihahttá barggu. Mun doaivvun oažžut buoret bargolanjaid, ovdal go stuorit buvttademiin álggán. Sáhtán vaikko Mázii fárrehit produkšuvnna, dadjala Ragnar. –Guovdageainnu suohkanis han lea stuora bargguhisvuohta, lasiha vel. ¶
Váidala ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavku lea dál girjjis Sámediggeráđđái čielgasit imaštan manne sámi dutkanásahusat orrot leamen guđđon dan oktavuođas go ráđđi lea ožžon áigái dutkanbarggu sámi mediaplána ráhkadeami oktavuođas. Joavku gáibida ahte Sámediggeráđđi čilge dán ášši Sámedikki dievasčoahkkimis dán vahkus. Sámi journalistasearvái čujuhettiin, go dat lea dás máŋga beali cuiggodan, čállá AP-joavku ee. ahte dehálaš gažaldat lea, leago Sámediggeráđđi njulgestaga garván sámi dutkanásahusaid, ja čállá dasto: "Dán barggu mihtilmasvuođas, ee. analyseret sámegielalaš mediaid sisdoalu, livččii vuolggasajis leat lunddolaš dán bargui bálkáhit sámegielat dutkiid. Min mielas lea hui unohas ja olu divrasat go jorgala dárogillii, ja de dasto atnit jorgaleami analysaoktavuođas" . Go dán barggu geahččá máhttolasihanoktavuođas, berrešii Sámediggi leat dat orgána mii ovddabeal buot earáid, deattuha sámi dutkanásahusaid atnima ja nannema. Sámi nuoraide geat alit oahpu gazzet, lea dát heajos signála, ahte sámiid iežaset álbmotválljen orgána ii vuorut iežas máhtu, go galgá sámi servodatdiliid dutkat. Mii eat dieđe bienasta bitnii mii áššis lea dahkkon, ja manne Sámediggeráđđi lea sámi ásahusaid garván. Mii datte bivdit čilget mo lea dulkon Kulturdepartementta girjji Sámediggái, čállon 06.07.98, mas departementa eaktuda ahte guorahallat galgá "sorjjasmeahttun dutkan-/guorahallanguovddáš." Bealistan doaivvun duođai ahte Kulturdepartementta girjjis ii geažiduvvo ahte sámi dutkanásahusat galget leat unnit sorjjasmeahttumat - dahje ahte Sámediggeráđđi lea nu dulkon namuhuvvon hábmema". Garvin dihtii boasttoáddejumiid, aiddostahttá joavku ahte dán oktavuođas ii leat mange lágan fágalaš dahje eará eahpeluohttámuš ásahussii, mii lea badjelasas váldán guorahallat sámi mediaplána vuođu, muhto dás lea sáhka dušše Sámediggeráđi dán ášši meannudeamis. Bargiidbellodaga sámediggejoavku Sámás: Min Áigi ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárášjoga gielda lea šiehtadan NRK teaksta-TV:in ráhkadit sierra diehtojuohkinsiidduid teaksta-TV:s. –Ulbmilin lea čuvget áššiid mat álbmogii sáhttet leat miellagiddevaččat diehtit, muitala organisašunhoavda Gunn-Helene Turi. Teakstasiidduid gávdnabehtet NRK teaksta-TV 885. siiddus. Siidduid galggašii ođasmahttit unnimus oktii vahkus. ¶
Ovttastumi presideanta, Freed, muitala reserváhta buot almmái čearddamiellahtuid girdán su ala, go lei kanada dearvvasvuođaministtarii dieđihan ahte reserváhta duolvačáhcegolgan duolvvida gáivuid. Albmát áite su lihccut reserváhtas ja áššáskuhttit su gudnerihkkumis. Indiánnissonat dávjá bággejuvvojit reserváhtain fárret eret, earráneami maŋŋil. Sii eaige sáhte árbeoasiset váldit, go masá buot opmodagat reserváhtain leat oktasaččat. Nissonat masset buot man ovddas leat bargan, ja buot go máŋgga reserváhtas lea albmáin dušše fápmu. ¶
Tundra sovhoosa lea fitnodat mii mearreda buot Lujávrri boazodoalus. Fitnodat oamasta maid oasi Lujávrri áidna njuovahagas, ovttas ruoŧŧelaččaiguin. Tundra barggaha boazogeahččiid, geat seammás gehččet iežaset bohccuid ja danin leat gáibádusat Tundra bealis čielgasat. –Dát lea lunddolaš. Boazodoallit geavahit min eatnamiid, sin bohccot johtet min bohccuid fárus, de manin sii eaige galgga máksit dan ovddas, jearrala son. Boazodoalliid dáfus vuhttet, ahte Tundra lea goitge oalle johtil ieš váldit olbmuid bohccuid njuovvančorraga mielde, ja oamasteaddjit fertejit fáktet, amaset bohccot láhppo njuovahahkii. –Sáhttá geavvat nu, ahte olles boazu dollojuvvo goluide maid ieš ii leat ovddalgihtii diehtán, muitaluvvo Lujávrris. ¶
Min Áiggi lohkki Audun Lona lea cuiggodan boasttuvuoda MÁ 38. nummáris. Mii leimmet čállán ahte Lars Wilhelm Svonni lea Ruoŧa sámediggeráđi jođiheaddji. Muhto Audun Lona muitala e-reivve bokte, ahte nu son ii gal leat, son lea Sámedikki čoahkkinjođiheaddji. Min Áigi giitá cuiggodeami ovddas, ja divvu. ¶
1996:s čálii Badjineanu gilisearvi vuohččan reivve Sámi kulturmuituráđđái, gos bivde veahki máhcahit Gárgovári sieiddi. Gilisearvvi ovdaolmmoš, Peer Gaup, muitala ahte sii dakkaviđe ožžo veahki, ja 1997:s bođii sieidi Guovdageidnui. Doppe lea leamaš Sámi allaskuvlla vuorkkás, gos oahppit ja earát leat beassan oaidnit ja oahppat sieiddi birra. Mannan dálvvi dolvojuvvui ges Badjinetnui, ja doppe vurkejedje gili olbmot sieiddi dassážii go sotnabeaivvi máhcahedje geađggi Gárgovárrái. ¶
Sámi dáiddár Johanne Losoa Larsson lea riegádan ja bajásšaddan Nuorta-Finnmárkkus. Dál son ássá Lillehammeris. Son lea málegoahtán mánnán juo, muhto ii álgán dáiddaskuvlii ovdalgo šattai 41 jagi boarisin. –Juste dál beroštan rytmmas ja lihkastagaiguin. Mu govaid hábme luondu, muhtun govat šaddet eambbo abstrákta go earát. Álggán málet njuolgga diŋgga ala ja govva ovdána veahážiid mielde, čilge Johanne iežas dáidaga birra. ¶
Dán mánu vuosttaš beaivvi heittii FFR busse vuodjimin Guovdageainnu ja Kárášjoga gaskka. Dalle ii leat šat makkárge sáhttu dán guovtti gieldda gaskka, gos máŋggat oahppit vázzet skuvllaid goabbatge báikkis. Ole Máhte vielljá, Jon Iver muitala árabut beaivet heŋgen dieđu buvdda seaidnái, mas bivddii sáhtu. Dál lei veiggodan ii ge oktage lean vel váldán oktavuođa suinna. –Dál ferten vuolgit luoddagurrii čuožžut ja "haiket" , lohká Jon Iver. Son ii hálit vel vuollánit ohcamis sáhtu, go lohká alddis dan meare ollu doaimma leamen ruovttus Guovdageainnus, ahte ferte beassat ruoktot. Ruovttus Guovdageainnus čohkká sutno áhčči Ole Bjørn Tellefsen. Son lea máŋga diimmu geavahan iežas bargobeaivvis riŋgedallat fulkkiide ja eará oahppásiidda Kárášjogas jearahallan dihte, dihtetgo ovttage gii livččii mátkkošteamin Guovdageidnui. –Dát lea áibbas dohkketmeahttun dilli inge ipmir movt sáhttet joatkkaskuvlla ohppiid ráŋggáštit ná, lohká son Min Áigái lossadit telefungeažis. Dán bearjadaga ii leat lihkostuvvan gávdnat lágašge sáhtu. –Buot vearrámus dovdu váhnemii lea jurddašit ahte mánát šaddet čuovvut amas olbmuid, go ii dieđe goassege mii sáhttá dáhpáhuvvat, dadjá váhnen. ¶
It go bala bajánis? ¶
Buljo lea dieđusge duhtavaš ášši bohtosiin, go Min Áigi deaivvada suinna ruovttustis Jávrrášmohkis Guovdageainnus. Son muitala ahte lea čađa dolkan dán áššái, ja lea dál dohkkehan buhtadusa. Muhto ášši lea garrasit čuohcan sutnje. –Dat lea čuohcan issoras garrasit sihke priváhtaeallimii ja bargodillái. Ášši bisttii váile guokte jagi, ja Buljo muitala ahte dán bottas lea sihke čovjjiin bártidan ja leat leamaš psykalaš váttisvuođat. –Movt don oba nagoditge mannat bargui, go dus báhpiriid mielde ii lean bargu? –Mus lei NKF hui buorre doarjja, doppe lei dieđusge advokáhtta. De ledje muhtin politihkkarat doarjjan. Muhto maŋemus mun gal fertejin váldit oktavuođa bearašsuodjalankantuvrrain Kárášjogas, lohka Buljo. Son čilge ahte son máŋgii lea leamaš vuolláneami bealde, iige leat báljo diehtán maid galggaš bargat. ¶
Arja Alaraudanjoki muitala sullii seammá muitalusa. Su nieiddaguovttos leaba dál gávcci ja logi jahkásaččat. –Viggen sámástišgoahtit vuosttaš mánain. Muhto mu birrasis hálle beare suomagiela. Ii ge isit lean nu movtta dasa ahte hállen sámegiela ja nu bázii… –In jáhke sudno šaddat goassege giitit mu dan ovddas. Arja lea Njuorggáma skuvlla rektor ja galggašii beaivválaččat sámegiela ovddidit. –Veahá heahpat orro leamen. Mun guhte lean oahppan olmmoš ja galggašin diehtit. Mun jurddašan ahte livččen galgan leat gievrrat. Lean giela rievidan mánáin. Eará kulturárbbiid lean dieđusge sirdimin, muhto giela in sirdde. ¶
Sámediggi doalai gieskat gulaskuddančoahkkima Heahtás giellalága birra. Čoahkkimis bođii čielgasit ovdan ahte guovllu sápmelaččat oaivvildit suopmelaččain leat ovdagáttut. Nils Henrik ii eahpit daid ságaid. –Gal dain leat. Dat eai dovdda sápmelašvuođa, ja go eai ipmir, de ballet. Go eai hálddaš dili, de ballet. Nils Henrik muitala iežas suomagielat ustibiid maid atnit unohassan, jos soai eamidiin lonuheaba gaskaneaskka muhtin sámegiel sániid. Juoidá mii sudnuide lea áibbas lunddolaš. –Lea dehálaš ahte mii sámit nagodit hupmat sámegiela suomagielagiid gaskkas. Dan galgá dahkat eanebut. Eará sajis máilmmis hállet iežaset gielaid, oktage ii boađe dadjat ahte don it oaččo hupmat iežat giela. ¶
Dattetge gávdnojit muhtin movttiidahtti áššit maiddái Heahtá guovllus. –Maŋimuš áiggi lea dattetge nuorra olbmot, geat eai leat ožžon sámegiela ruovttus, liikká oahpahallan sámegiela ja oahpahit vel iežaset mánáide. Dien láhkai lea dilli binnánaš buorránan. –Muhto jos geahččá otná dili ja mo livččii buorre leahkit… Nils Henrik smiehttá veaháš ja lohká ahte galggašii ealáskahttit sámegiela dain bearrašiin mat leat massán giela. –Dál gahččá skuvlla ala dat bargu mii livččii galgan ruovttus. Skuvla galggašii oahpahit sámegiela nu ahte mánát basttale beaivválaččat birgehallat sámegielain. ¶
Cuoŋománu 28. beaivve Áššu áviissas oaidnit, ahte gávccis Lákkonjárgga orohagas eai leat ožžon lobi johtit eará orohagaide. Čiežas sis ledje ohcan lobi johtit geasseorohagaide, mat gullet Oarje-Finnmárkku boazodoalloguovllu nuortajohtolahkii. Okta dan gávccásis lei Mihkkala Joavnna Juhán Mihkkal, gean Áššu lei jearahallan. Das orro maid leamen sáhka dološ sámi árbevieruid birra, go álggus siterejuvvo Mihkkala Joavnna Juhán Mihkkala ná: -Ovdal gal lávii beassat eará geasseorohahkii johtit, muhto dál ferte orrut biddjon rájiid siskkobealde. Muhto leago nu ovttageardán leamašan, ahte siiddat lea ovddeš áiggiid johtalan summal beroškeahttá eará siidda rájiin? In jáhke ahte nu álkis vástádus lea dasa. ¶
Dat eai leat makkárge ođđaáigásaš fenomenat. Seamma sullasaš dáhpáhusat leat vásihuvvon juo j. 1800-logus. Aage Solbakk čállá Sámi Historjá 2:žis, ahte nuortalaš Beahcánsiida oamastii beali Giehkirnjárggas. Beahcánsiida oažžugođii vuosttas váttisvuođaid 1820-logus, go davvisámi badjeolbmot duođas bahkkegohte 6000-10 000 sturrosaš ealuiguin Beahcánsiidda guovlluide. Nuortalaččat ja davvisámit mastadedje. Dađistaga unnui nuortalaččaid boazolohku (sii 209). Nu nogai nuortalaččaid boazodoallu oalát. Dat dieđus čájeha, ahte ovddeš áiggi leat badjeolbmot beassan johtit gosa juo hálidedje. Muhto sáhttá, go lohkat ahte dát johttimat ledje "lobálaččat" ja dál dego Jugoslavias, nu mot Mihkkalaa Joavnna Juhán Mihkkal árvala Áššu áviisii. ¶
Sii eai leat nu dovddus máilmmes, go vel sin iežaset riikkas leat ollusat geat eai dovdda sin čeardda. Lea dušše moadde jagi dassá go Japána ráđđehus dohkkehii ainu álbmoga sierra álbmogin, muhto datge eai oačču ainolaččat ruovttoluotta iežaset eatnamiid maid Japána rivvii sis 1898:s. –Ollu japánalaččat eai dieđe ahte sin riikas orrot álgoálbmogat, muitala Chikap Mieku. –Vearrámusat leat vuorrasat japánalaččat geain lea ollu ovdagáttut ainolaččaid birra. Nuorat leat eanet sáhkki ja eambbo rahpasat ođđa dieđuide, čilge son. ¶
Dál leat logi ainolačča fitnamin Sámis –Ulbmil dáinna mátkkiin lea doalahit kultuvrralaš oktavuođa Sámiin, oahppat sámiid kultuvrra, giela ja servodaga birra ja mo sámit leat nágodan hukset iežaset servodaga ja ásahan sámedikki, muitala Chikkap Mieko. Ainolaččat eai máhte eará go japána giela. Eai eaŋgalasgiela ja eaige iežaset giela - ainogiela. Sii gulahallet dulkka čađa ja Kannako Uzawa čilge buoremus lági mielde eaŋgalas gillii. Son lea ieš ainolaš. ¶
Otne lea áinu álbmogiid giella jávkan. Japána eiseváldit leat garra assimileren politihka čađa bággen áinolaččaid hállat Japana giela. Ii oktage dieđe sihkkarit gallis hálddašit áinogiela, muhto dat lea dušše unna oasáš álbmogis. Otne ii leat vejolaš oahppat ainu giela almmolaš skuvllain ja ásahusain. Muhto ainulaččat leat ieža ásahan priváhta skuvllaid gos vigget fas ealáskahttit iežaset giela. –Leat dušše moadde linjá otná skuvlla girjjiin gos čilgejit ainu kultuvrra birra ja dat lea menddo fuotni, fuomášahttá Kannako. Dál leat ainolaččat ásahan sierra organisašuvnna «The association of Hokkaido» gos ulbmil lea ealáskahttit iežaset giela ja kultuvrra, nugo árbevirolaš duddjoma, árbevirolaš ealáhusaid ja nu ain. Dasa lassin lea «The association of Hokkaido» searvvis 17 vuollásaš searvvi. Ulbmil lea oččodit ainogiela oahpahusa almmolaš skuvllaide, lassin priváhta skuvllaide maid ieža leat ásahan, muitala Kannako. ¶
Anonymitehta lea buorri, maid dáža preassa fállá sidjiide geat muhtun ákkaid geažil eai duostta oaiviliideaset almmuhit. Vahát, duođai, - go buorredáhtolaš ja deaivi moaitta lea juoga maid buot hutkás olbmot dáhtošedje, iige Nilut joavku ge das spiehkas. Muhto mo nagodivččii ávkkálaččat ságastallat singuin geat čiehkádallet? Nu galggašii jávohagas diktit "Eahpideaddji" ságaid Nilut Cup birra, máŋgga aviissas duvle. Muhto, go juo leat sihke čuoččuhusat ja navdimat main leat belohahkii eahpečielga áigumušat anonymitehta duogábealde, ferte muhtun čielga fakta seaguhit dán hui bealle-priváhta gáddo-seaguhussii. Nilut Cup lea vuosttamužžan ja maŋimužžan spábbačiekčangilvu viesus. Dat vuovdala vuosttamužžan iežas. Dasto dat veahkeha dan vihttalogi ealáhusdoalli geat gillejit almmuhit Cupa prográmmas. Mo dán galggašii gohčodit vuovdalit "muhtumiid geat leat fulkkežat" lea váddásat áddet, jus juo ii áddeš dan nu ahte jus muhtunláhkai oažžu aviisii gova, galggašii dat leat eahpedemokráhtalaš ovdavuoigatvuođa. Čálli mielas lea dasto muhtun ákkaid geažil imaš ahte lágideaddjit rápmojit doaluideaset. Galggašiigo baicce heahpanaddat? Buohkat geat beroštit lágidit juoidá, leat prinsihpas rámis das maid ožžot áigái? Nugo diehtit, galgat bajásgeassit mánáideamet ráhkesvuođas, muđui de manná singuin funet. Iige dákkár lágideapmi iešalddes boađe. Mii ássat gal riikkas gos gáđašvuohta lea garrasat go himut, muhto lihkus leat eará návccatge muhtun birrasiin. Mahkáš bilidit muhtun muddui joavdoáiggis, vai čuohtenáres besset jorahit spáppa gaskaneaset ovtta vahkkoloahpa jagis. Linjjáid gaskkas maid dovdo ahte sátnejođiheaddji Anton Dahl iige leat ádden man vuđolaččat lea dájuhuvvon, go sávvá bures boahtima lágideapmái mii duođai geasuha dan mađe vuovdima ja eallima su suohkanii, ja ahte son diehtemeahttunvuođas gudnejahttá soames gáddálasa, geat valástallama namas ná unohasat láhttejit. Ipmil árpmit! Mii gal vuollegaččat giitit go sulastahttot Bislett Mobil Games:ain, muhto Nilut nama ii gal várra sáhte atnit bensiinna dahje eará dárbašiid vuovdaleamis. Danne ferte birget dan bovdejumi hagage, ahte galggašeimmet molsut lágideami "Báktehárji Nilut Games" nammii. Ferte gal mearri ge.... Muhto duođas. Dás lea sáhka das ahte gillego maidege bargat. Guovdageaidnui, guvlui, mánáid ja ollesolbmuide geat liikojit spábbačiekčamii. Ferte duođai leat rápmin boahttevaš čiekčiide oahppat juoidá beakkán Dennis Schilleris. Dahje čohkkát ja movttiidahttit čurvosiiguin iežas oiddohiid, ležžet dal "baikačivggat" dahje rávvásat olbmot. Eai buohkat nákce deavdit Báktehárjji, maid maŋimus lágideamit ovdal ja maŋŋil juovllaid leat čájehan. Muhto sii han galggašedje gudnjejahttot go geahččalitge. Vai fertego dutkat fuolkevuođa, go galggaš prošeavtta duođas sáhttit árvvoštallat? De orro gal ráhkaduvvon váttisvuohtan ja dábálaš gáđašvuohta, geahččalit ávvudit iežas heivemeahttun buorrevuođa valástallanlágideami namas? "Bearrašii lea riegádan, muhto ustibiid sáhttá válljet" daddjo. Dál lea velá geavvan nu ahte dávjá fuolkevuođa oktavuođas maid lea ustitvuohta. Mii gal lea buorre - almmá nepotistalaš dimenšuvnnaid dárbbu haga? Ja guhkin eret sicilianalaš...? Ja dan ektui: Mafia referánsa soaitá leat veaháš badjelmeari, ainjuo jus son gii bures máhttá Sandemose dan dadjá, ja gean galggašii vuordit buorebut metaforaid máhttit. Leago gaskavuohta gaskal Sandemose dovddus lágaid ja Nilut joavkku doaimmaid, sáhttit 7 čuoggás čuvget čuovvovačča: Ii dárbbaš máhttit maidege jus galggaš beassat Nilut jovkui, áidna mii gáibiduvvo lea "buorre mokta ja rabas miella" . Soaittášii juoga man birra jurddaša, anonyma profiillat ja čihkkojuvvon motiivvat heajosmielat eahpideaddjiide? Go diehtit ahte lea buoret cahkkehit čuovgga go garuhit seavdnjadasa, maid áinnas Finnmárku galggašii muitit. Dáppe oainnat lea seavdnjat beali jagis.... Mii loahpahit giitimin buot sponsoraid, almmuheaddjiid, doaimmaheaddjiid, geahččiid ja buot vehkiid buori doarjagis ja viššalvuođas jagáš čupas, ja hui buori ođđa jagi sávvat buohkaide. Guovdageaidnu 18.01.99 Nilut Joavkku stivra ¶
Indiánanjunuša ja nobelbálkkašumi vuoiti moitojuvvui, maŋŋilgo davviamerihkalaš antropologa David Stoll jearai man duohta 1983 girji "Mun, Rigoberta Mench" lea. Mench mielas leat Stoll čuoččuhusat vuot ain ovdamearkan mo vigget indiánaid duolbmat. –Eat leat dušše bázahallon, dál leat giellásatge, dajai son preassakonferánssas gieskat Meksiko oaivegávpogis. Indiánaaktivista bealuštii iežas muitalusa mo Guatemalas indiánaid jávkadit, illastit, biinnidit ja goddet. Ráfišiehtadus gaskal ráđđehusa ja gerilja 1997 juovlamánus, bissehii dán guhkes ja varra riikkavulošsoađi. –Bealuštan iežan historjjálaš muittu vuoigatvuođa - nissonin, indiánan ja guatemálalažžan, dajai Mench. Lasihii vel ahte ii sáhte álkidit dan mii riikkas geavai; illasteamiin, biinnidemiin ja goddimiin ii beasa Guatemala historjjás. ¶
Suoma Sámiid Guovddášsearvi geahččala bissehit válggaid ¶
Táŋkabiila lei fievrredeamen Gáregasnjárggas Ohcejoga guvlui 14-duhát lihtera geahppa boaldinoljju go dat ovtta olgeš mohkis manahii stivrema ja jođii geainnu gurotbeallái. Earot bealde iskkai vuoddji oažžut vuojánis ruovttoluotta geidnui, muhto mátki nogai gaskan ja biila fierralii siiddu ala ceakko vieltái. Go biila vuos lei siiddu alde, de billašuvai maid muhtin rusttet nu ahte olju beasai golgagoahtit eatnamii. Lihkus Ohcejogas lei aiddo dalle eará firpmá táŋkabiila, mii mearreduvvui gurret gopmánan vuojána. Ná bázii oljovahát ollu uhcibun. ¶
Go Min Áigi jearrá dehálašvuođa vuoitimis, de buollá miellagiddevaš ságastallan. –Sátnevájas dadjá ahte ii leat deháleamos vuoitit, muhto searvat gilvui. Dát ii doala šat otná valáštallamis, dadjá okta nieida gii muitala iežas čállimin stiilla dán fáttás ja oaivvilda ahte valáštallansurggiin lea deháleamos vuoitit. Muhto eai buohkat čuovvul su oaivila. –Jos oažžu buori dovddu dušše das go lea fárus muhtun valáštallamis, de ii mearkkaš nu ollu jos vel ii vuoittege, dadjá okta nieiddain. Go oanehaš leat digáštallan man dehálaš lea vuoitit, de eai máša rápmosteamen ahte eai muitte movt lea vuoittahallat, go sii leat vuoitán Beaivváš-čiekčamiid nu máŋgga geardde, maiddái diibmá. Go čilgejit movt dovdet vuoittahallat, de muitalit iežaset suhttat jos áibbas loahpas čiekčama vuoittahallet. ¶
–Eat sáhte go doaivut dili buorránit, go dálveeatnamiid geargat juogadeamen. Dassážii ii leat go šállošit go boazodoallit vigget váldit lága iežaset háldui. Hætta muitala orohatjuohkinlávdegotti farggamusat geassemánus geargat, muhto dalle ges lea báhpiriid gulaskuddamii sáddet. Áramusat gerget bargguin jagi 2000 álgogeahčen, ja dalle lea fas gažaldat lea go boahtte dálvái ge menddo maŋŋit. ¶
DUŠŠADA SÁPMELAČČAID: Suoma stádaministtar Lipponen geahččala iešdáhtos hávkadit sámi kultuvrra, go dán lága lea dohkkehan, lohká Marja Sofia Aikio. ¶
–Eai leat duođe eanet sámegielat mánát dán guovllus go munno guokte. Earát leat juo suomagielat divššus dahje ruovttus váhnemiid luhtte, muitala nubbi váhnen Ellen Näkkäläjärvi. Son ii moaitte eará sámegielat váhnemiid, muhto gieldda, daningo lea ordnen fálaldaga nu heittogit. –Ádden váhnemiid. Daningo beaivedikšu ii leat bistevaš fálaldat, de eai duostta buktit mánáid deikke. Eai dieđe lea go boahtte mánu fálaldat, ja dát hehtte maiddái vejolaš bargiid nu ahte eai oza virggi. ¶
Geat leat sivalaččat dakkár vártnuhis dillái? Sivalaččat leat sii geat jitnosit leat cealkán ahte homofiliija lea suddu, ja ahte sii geat ráhkistit seamma sohkabeali olbmo galget boldojuvvot helvehis. Dáppe lea leamašan Norgga garraseamus kampánja homofiillaid vuostá, maid ovddeš suohkanbáhpa Olav Berg Lyngmo ja su "bisma" Børre Knutsen leaba jođihan, ja maid Guovdageainnu báikkálaš aviisa, Áššu, lea dorjon. Sii lohket ahte sis lea "ráhkisvuođa evangelium" , muhto maid sii buktet ovdan lea vašši evangelium, mii muitala ahte muhtin olbmuin eai leat olmmošvuoigatvuođat. ¶
Sotnabeaivvi čuovganeamis dolvo Guovdageainnu leansmánnebálvvát sullii guoktelogi ruošša eret Kautokeino Camping & Motell:as. Ruoššat ledje boahtán bearjadaga, ja dolvojuvvoje go idjadansaji eaiggádat eai šat háliidan sin dohko. Leansmánnekantuvra oaččui váidaga idjadansajis, ahte ruoššat muosehuhtte earáid ja dasa lassin vuvde viinni. Dan sivas dolvo leansmánnebálvvát ruoššaid eret sajis, ja leansmánni Nils Henriksen muitala ahte sii oidnoje manname nuorttas. Dát eai lean gal dat seamma ruoššat, geat mannan vahkus bissehuvvoje Geađgeluobbala duollustašuvnnas, boahtime Suomas. Henriksen dieđuid mielde lea Kautokeino Camping & Motell:as leamaš stuora johtolat mannan vahkkoloahpa. Eanaš dievddut fitne ruoššaid guossis, ja sii ledje juohke agis. Vaikko Henriksen gal gevrii ruoššaid eret muosehuhttima ja viidnevuovdima geažil, de lohká goitge Min Áigái ahte orru leame nu ahte Guovdageidnui dál ásahuvvo fuorragávppašeapmi. –Dat orru gal leame nu, vuohttá Henriksen. ¶
Henriksen muitala ahte sii leat plánen maid áigot bargat, jus ruoššat fas bohtet Guovdageidnui seammaládje gávppašit, muhto ii sáhte Min Áigái muitalit juste maid leat jurddašan bargat. Gunn Elisabet Kristensen, Kautokeino Camping & Motell:as, muitala ahte sii gal eai dáidde šat suovvat sullasaš gussiid boahtit sin idjadansadjái. –Ballá veaháš dákkáraččain, vaikko eatnašat gal várra leat albmalágan turisttat. Son gal ii loga johtolaga leamaš nu hirbmat stuorisin, ja jáhkká ahte eanaš oassi beare ledje sáhkkii oaidnit mii dát lei. ¶
Kárášjoga báikkálaš searvi lea doaibman 20 jagi. Searvi lea maid bargan ollu diehtojuohkimiin váibmo- ja geahpesdávddaid birra. Searvi maid lágida deaivvademiid ja hárjehallamiid, muitala Kristine Nedrejord. Dán jagi lea riikaorganisašuvnnas earenoamáš doaibma jođus. Sii leat sádden sáttasoappi. 350 gielddain leat sátnejođiheaddjit váldán vuostá sáttasoappi, ja dákko bokte geatnegahttán iežaset bargat veajuidahttinbargguin. Veajuidahttinbarggu váldoulbmil lea veahkehit olbmuid fas julggiid nala, maŋŋel buozalmasvuođa ja oahpahit olbmuid birget vaikko lea garra váibmo- ja geahpessivva. Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther maid váldá vuostá dán hástalusa. Son lea LHL busse luhtte guoktenuppelogi áiggi. Viđa vahku sisa maŋŋel go lea váldán vuostá sáttasoappi, de galgá gielda doallat čoahkkima gos háleštit veajuidahttima birra. ¶
Nordlys manná Čorggašnjárgga vuostá čiekčat lávvordaga miessemánu 1. beaivvi. Hárjeheaddjis, Frank Lindseth, lea buorre doaivva vuoitit dán čiekčama. –Mii lávet dábálaččat vuoitit Čorggasnjárggas, ja Kárášjogas ges vuoittáhallat. Nu ahte mis lea buorre doaivva dán háve. Buot Nordlysa čiekčit leat dearvašat. Buohkat earet Øyvind Paulen ja Svein Holmestrand, geat eaba beasa čiekčat ráŋggastemiid geažil, leat gergosat álggahit ráidočiekčamiid. Lindseth muitala ahte sin joavkkus lea buorre dássi, nu ahte Nordlys berre birget maiddái sudno haga. –Ii daga nu ollu jus okta dahje moattis eai sáhte čiekčat, mis leat čiekčit geat sáhttet hui álkit sin sáji deavdit. Dat lea miidjiide stuora ovdamunnin. ¶
Guovdageaidnu galgá sotnabeaivvi čiekčat Norilda vuostá Bákteváris. Norild boahtá 4. divišuvnnas, ja lea váttis árvvoštallat movt sin joavku lea. Hætta lea gullan ahte sii leat ožžon čikčiid Polarstjernenis, iige badjelgeahča sin. Muhto doaivva jobe lea buorre. –Mun logan nu go láven dadjat; mun in mana goassege šilju nala nu ahte ii leat jáhkku vuoitit. Earet Ole Morten Sara, gii lea ráŋggaštuvvon, besset buot Guovdageainnu čiekčit čiekčat. Min Áiggis beasat maŋŋel lohkat eambbo iešguđet joavkkuid birra. ¶
Stáda váldá Goahteluobbala ¶
Guovdgeaidnu lea massimin Goahteluobbala álbmotmeahccin. Guovdageainnu Badjineanu Gilisearvi geahččala bissehit dán dáhpáhuvvamis. Ovdaolmmoš Peer Gaup imašta manne Guovdageainnu suohkan addá Goahteluobbala stáda hálddašeapmái. 4. siiddus ¶
Sámedikki dievasčoahkkimis nákkáhalle vuostebellodagaid áirasát garrasit Sámediggeráđi vuostá, go eai doala sámi vuoigatvuođa gulaskuddama áigemeari. Earret eará dajai Steinar Pedersen ahte Sámediggi addá boasttu gova sámi álbmogis, go rihkkot gulaskuddanáigemeari boahttemánu vuosttaš beaivvi. Son maid čujuhii ráđi imašlaš prioriteremii, go sii easkka golbma gitta njeallje mánu maŋŋel go departemeanttain lei oktavuohta gulaskuddanáiggi guhkideami birra, ohce guhkideami ja manahedje vejolašvuođa maŋŋit ohcama geažil. Ole Henrik Magga ja presideanta Sven-Roald Nystø vástideigga ráđis buori ákka maŋidit gieđahallama čakčii. –Eat ábut vajáldahttit daid čuđiid jagiid vuostálastimiid sámiid vuostá, logai Magga. Su oainnu mielde ii dárbbašan Sámedikkis alddis bargagoahtit vuostá Sámi vuoigatvuođa bargguid jođiheami. Son čujuhii maid ráđđehusadvokáht cealkámuššii ahte Sámediggi ii galgga leat fárus mearredeamin vuoigatvuođa ášši, čájehit ahte ráđđehus ii veahket Sámedikki ja sámi álbmoga. Muittuhii vel justisdepartemeantta iežas maŋidahttán sámi árbevieruid ja riekteáddejumi dutkama. Sámediggi galgá čakčamánu gieđahallat vuoigatvuođa árvalusaid dievasčoahkkimis. Magga ii lohkan ballat bázahallat departemeantta bargguin ja logai ahte –Justisdepartemeanta ii láve vuoddját seamma beaivvi go leŋke vuojána. ¶
Eanaš govaid lea dáiddár viežžan sámi historjjás ja ovdahistorjjás. Son lea viežžan boarraseamos govvahámiin mat leat báktesárgumat ja meavrresgári hámit. Mathisen hálida ieš vádjolit dán govva- ja symbolamáilbmái dakko bokte ahte ieš ráhkada seammalágan motiivvaid, ii fal sárggo geađgái gal, ii ge báinne sisttái, muhto fuollá muoras hámiid maiguin deaddila gova báhpira ala. Dáiddar bálddastahttá dán bargovuogi seamma proseassain go muhtun teavstta čállit ođđasit eará gillii, ja nu geahččala ge Mathisen ođđasit muitalit dološ sámi govvahámiid ja čájáhushámiid. Seammás go čájáhusas oaidná gráfalaš govaid maid min áigásaš dáiddár lea ráhkadan, de beassat geahčastit maŋos dološ árbevirrui. Čájáhus bistá Várjjat Sámi Museas gitta cuoŋománu 15. beaivái. ¶
Maiddái oahpaheddjiide lei dát sáhka buorre sáhkan, go skuvla doalaha veahkkedivššársuorggi. –Jos veahkkedivššársuorgi livččii heaittihan, de livččii skuvllas šaddan okta luohká unnit. Mánáid- ja nuoraidbargiid suorggis ii leat eambbo go ovtta jagi oahppu, dan ektui go veahkkdivššarsuorgi lea guovtti jagi badjel, čilge dearvvašvuođa ja sosiálossodaga váldooahpaheaddji Kari Meyer Grønnvoll. Dasa lassin lohket oahpaheaddjit dehálažžan namuhit ahte dát veahkkedivššár oahppit geat vázzet Sámi Joatkkaskuvlla, ožžot lassi gelbbolašvuođa. Oahpaheapmi lea huksejuvvon sámi ja máŋggaservvolašvuođa ipmárdusa ala ja nu buktá dat máŋggakultuvrralaš ipmárdusa mii máŋgga geardde lea dehálaš ipmirdit veahkkedivššár barggus. ¶
Dát sánit gullet Hans Hansen Lilienskioldii. Dat čállojedje Čáhcesullus 1695 gos son lei Finnmárkku ámmtamánnin. Originala lea čállojuvvon giehtačállon mánusii maid son gohčodii «Finnmarks beskrivelse» dahje sámegillii «Finnmárkku govvehus» . Dajahus lea gávdnamis álgosánis nu gohčoduvvon noaidevuođakapihttalis mii dán čavčča lea ilbman girjin maid mun ja Rune Hagen letne redigeren ja ođđasit čállán. Girjji namma lea «Trolldom og ugudelighet i 1600-tallets Finnmark» ja Romssa Universitehta Girjerájus lea addán olggos. Dat gohččun masa Lilienskiold čujuha, lei addon lenshearrái Claus Gaggei. Dat mii gohččumis oaivvilduvvo "dákkár biruiguin" leat noaidegoansttat. Šámanat galge jávkaduvvot dan gohččuma geažil. Gohččun čuožžu sánis sátnái Lilienskiold giehtačállosis, sámegillii jorgaluvvon čuvvovaččat: ¶
"Nugo vásáhusat čájehit, lea nu gohčoduvvon «fiinnát» ja sápmelaččat doložis jo geavahan noaiddásteame. Dan sivas eai duostta, eai dážat dahje eará alla olbmot orrut sin lahka, ja guhkin eret ásaiduvvat vuonaide gos ollu «fiinnát» orrot. Danin dárbbašit sii garra geahču vuolde leat, nu ahte dat geat gávnnahallojit geavahan noaiddásteame, galget dupmojuvvot, ráŋggáštuvvot árpmukeahttá jápmimii. Jus gáddet ovttage máhttit dakkár dáidda, váikko ii sáhte duođaštuvvot, de gal šaddet eret jágejuvvot leenastis, ja eai goassige šat beasa ásaiduvvot dohko gos «fiinnát» orrot, eai leenastis eaige Nordlánddas. Dán fertet don hui vuollegaččat čuovvut. Ipmil gohču du. Čállojuvvon Skanderborg šloahtas, guovvamánu 20. beaivve 1609. Vuolláičállon Christian" Gohččun čuvvojuvvui. Daid moadde noaidevuođaášši mat ledje Finnmárkkus gitta 1620 rádjái guske eanaš sámi olbmáide. Muhto dalle lei maid boahtán okta ođđa Gonagaslaš ordnet man áigumuš lei čorget buot daid heavssáid daguid, noaide- ja biruvuođaid, ja vuosttažin daid daguid maid dat rivttes noaiddásteaddjit de dahke, nammalassii sii geat ledje Biruin šiehttan. Šámana gal ii gullan dieid duohpagiidda. Son dat gal geahčai iežas daguid dego diehtán ( «vitenskap» ) ja eiseválddit fas su dego eahpeoskkolažžan. Jos galggai šiehtadusa Biruin dahkat, de fertii oainnat mánnávuođaoahppu leat kristalašvuohta. Eiseválddit gávdne dákkáriid rivgguid gaskkas. Muhto 1609-cealkámuš lei ain fámus. Máŋgga šámana boldojuvvoje jámas dađistaga. Vuosttaš dáhpáhus mii dan muitala dárkilit dáhpáhuvai 1627:s. ¶
Son celkkii go oktage hálidii meavrrestit, dalle geavahedje meavrresgári mii lei dahkkon beahceruohttasis. Olggobeale lei nanus sarvá sisti. Vuođus lei biddjon muorra mas dolle go geavahedje gári, ja birra háŋgáhedje gazzat iešguđet ge eallis mat gávdnojedje dáppe min riikkas. Ala lei sárgojuvvon bessiin ovcci sárgá, nu go stoalloguottát leat sárgojuvvon. Vuosttaš sárggis mearkkaša sin Ipmil, nubbi beaivváša ja dat goalbmát mánu. Earát fas mearkkašit buot lágan ealliid mat addet lihku, ja vašivuođa bilidit iešguđetge ovddas. Go guokte guvllára goabbá lei gievrras, de soai sárguba guokte sarvá gárrái. Dat guovttos galggaiba doarrut ja čájehit goabbá lea gievrrat go de ruohttaba oktii. Su isit lea dalle gievrramus ja du dáidda lea buoremus. Go sii jerret juoga iežaset apostteliid, de heŋgejit smávva veaikebihtáid veaikelottii suojáid ala maid fas giddejit gárrái. De ruohttá loddi birrat birra gári ja čuohčasta muhtun sárgá ala. Danin sáhttá su isit dakkaviđe diehtit makkár vástádusa addá. Ja de hušku gári viehččiriin vai ii oktage lihkohisvuhtii boađe. Dan gean lusa loddi gahčá gári alde, ii šat galgga eallit. Dán noaiddásteame lea oahppan ovtta eará «fiinnás» . ¶
Barbro-Lill muitala ahte sus livččii hui miella máhccat ruovttoluotta. Muhto seammás lohká ahte lea doktáriidda váttis bisánit Guovdageidnui, earet eará go váilu fágalaš biras. –Guovdageidnui ferte ráhkadit fágalaš birrása doaktáriidda. Son oaivvilda ahte jus suohkan nagodivččii oažžut vuos muhtun nuoraid ruoktut, de lea earáide álkit čuovvulit, ja áiggi mielde šattalii fágalaš birás. Muhto suohkan ferte šaddat čeahpibun hástit nuoraid ruoktot ja doallat oktavuođa singuin. Dát čoahkkin lea buorre álgu dan dáfus, son oaivvilda. ¶
Guatemala lea ožžon ruovttoluotta 334 arkeologalaš dávvira Fránkariikkas. Doppe dat leat leamaš masá 500 jagi divodeamis ja iskkadeamis. ¶
Dávvirat leat ee. hávdádanlihtit, cearkkit, gollediimmut, dáiddadávvirat, ja bálseduodji. Dáid máhcahišgohte 1998 skábmamánus go Fránkariikka presideanta Jacques Chirac galledii Guatemala. Dál lea Guatemala arkeologa ja etnologa musea bidjan oidnosii buot 334 dávvira, mat gulle álggos pocomanaid Mixco Vieji guvlui 500 jagi dás ovdal. Dáid dávviriin lea dat buorrevuohta ahte muitalit guatemalalaččaide sin kulturárbbis. ¶
Ovddit čuohtejagi loahpas duiska geologa Karl Sepper iskkadii Mixco Viejo guovllu hámádaga, mii 1525:as lei ealli gávpot Guatemala allaváriin. Dát guovlu biliduvvui golmma mánus, go espánnjalaččat bahkkegohte dohko. Bázahasaid fuobmájedje ja rogge 1952-57 áigodagas. Eanaš dávviriid guđđe Guatemalai, muhto maid fertejedje divodit ja analyseret válde Fránkariikii go doppe lei dasa čehppodat. Dál leat dávvirat fas ruovttoluotta, ja museahoavda navdá badjel 4 duhát olbmo fidnat daid geahččamen. ¶
Bearjadaga álget Siiddas ealligovvadáhpáhusat. Vuosttas sáhkavuorus muitala australialaš Walter Saunders sin ealligovva- ja tv-buvttadusaid eavttuid ja seammás son muitala australialaš ealligovaid birra, mat čájehuvvojit Siiddas. Lávvardat lea vuot oamastuvvon ođđa sápmelaš ealligovaide. Beaivvi leahkasta NRK Sámi Radio hoavda Nils-Johan Hætta. Beaivvi várra eanemusat vuordojuvvon ealligovva lea Paul-Anders Simma duodji "Máhcahehket oaiveskálčču" . Ealligovva lea dokumeantta mii gieđahallá Nils A. Somby mátki Osloi viežžat máttarádjás Mons Sombbi oaiveskálžžu. NRK-Sámi Radio ii leat vajáldahttán máináid ja sidjiide čájehuvvojit "Karenina" ráidduid sihke "Birjá ja Mirjá" . Beaivvi lohppii leat šiehtaduvvon njeallje ođđa NRK-Sámi Radio dokumeantabuvttadusa, okta dáin lea Johs Kalvemo "Báhpa eamit" . Sotnabeaivve čájehuvvojit njeallje australialaš ollesguhkkosaš ealligova. Ovdal ealligovaid muitaleaba sihke Walter Saunders ja Richard Frankland ealligovaideaska birra. Skábmagovat dáhpáhusaid leat lágidan Sámedáidda doarjunovttastus, Sámi Musea Siida, Bajit-Sámi luondoguovddaš ja Sámi Radio. ¶
Sámeservodaga dilli lea sakka rievdan maŋemuš 20 jagis. Mis leat dál sámedikkit golmma riikkas. Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiin lea otne fásta oktasašbargu Sámi parlamentaralaš ráđi bokte. Dát dilli, nugo ovdalis lea dán čállagis namuhuvvon, lea rievdadan Sámiráđi doaimma sakka. Murmánskka konfereanssas bođii čielgasit oidnosii, ahte ferte sirret sámiid álbmotválljen orgánaid ja oktasašbarggu ja friddja sámi organisašuvnnaid oktasašbarggu. Ságat, ahte oktasašbargu sámi organisauvnnaid gaskka ii leat dárbbašlaš danin go gávdno oktasašbargu sámedikkiid gaskkas, eai doala deaivása. Oktasašbargu rájáid rastá sámi organisašuvnnaid ja ovttaskas sámiid gaskkas lea dehálat dál go goassige ovdal. ¶
Gilisearvi Váljoht` Biras almmuha muitalusgilvvu ja hástala muitaleddjiid sihke Norgga ja Suoma beale searvat muitalit fearaniid ja máidnasiid iežaset guovllus. ¶
Sihke Guovdageainnus ja Nordlys:as lea dán jagi nuorra joavku. Juste dát čiekčamat gal čájehedje ahte Nordlys:a čiekčit ledje veaháš "lossadat" go ruovttujoavkku "smávva-gánddat." Go Nordlys čiekčii Bjørn Olav Paulen dán háve čievččai gasku suodjalusas, válddii son measta visot spáppaid mat bohte sihke šilju nalde ja vel áimmus. Guovdagein` lunttat ealáskedje fas maŋemus guoktelot minuvtta, muhto eai nagodan coggat go ovtta geardde. Anders Eivind Eira roaiskalii spáppa njuolgga bajemus čihkii 25 mehteriis, mii lei oalle mihá fiinna skoahtta. Muhto das ii lean avki, dan dáfus go Nordlys lei jo deaivan mollii njealje háve. Ja nu vuittiige dán háve duoddara gilvvu, go sis han lei dat nu gohčoduvvon fápmu! FUOM: Soaitá mannat nu movt láve, ahte Guovdageaidnu fas dearpala Nordlys:a Niittoguolbanis! Čiekčanfákta: 3. div. dievddut Báktevári dahkurássešillju Guovdageaidnu - Nordlys 2 - 4 (1 -1) 1 - 33. min Mathis Mienna 1 - 1 45. min Jimmy Utsi 1 - 2 46. min Jan A. Hansen 1 - 3 49. min Øyvind Paulen 1 - 4 70. min Paulen Fiskes koarta: Jan A. Hansen, Nordlys Duopmár: Torbjørn Johnsen, Ákšovuotna Geahččit: 159 ¶
Ruošša geofysalaš instituhta hálli, Jevgenij Barkovskij, oaivvilda seismográfalaš mihtidemiid lihkohisvuođa áiggi cuoŋománu 26. b. 1986, čájehit ahte leat leamaš nu stuorra lihkadusat eanagaras, ahte dát leat reaktoraide čuohcan. Atomfápmorusttega njunnošat ledje maid váidalan go beivviid ovdal lihkohisvuođa ledje smávit doarggástusat. - Dát dieđut galget leat dollon čihkosis dássážii, muitala Barkovskij. Eahpečielggas lea manne dát leat čiegusin dollon. Geat eai jáhke teoriaide, oaivvildit fas ahte doarggástus iešalddes ii livčče goassige ráhkadan váttisvuođaid reaktoraide. Atomfápmorusttet lei sin oaivila mielde huksejuvvon justa nu, ahte galgá gierdat eanagara doarggástusaid. ¶
II ÁLKI:Valáštalliid eallin sáhtá orrut álkin, muhto nu ii leat. –Kombinerta gáibida mus juoidá 24 diimmu jándoris, muitala Guovdageainnu bárdni Håvard Klemetsen, gii ii dieđe leago dát hommá mainna háliida joatkit. ¶
Maŋŋelgo Guovdageainnu bárdni, Håvard Klemetsen, vuittii goasi buot mii lea vuoitinládje Norggas ovddit jagi, de lea diibmá ja dán jagi rahčan kombinertgilvvuin. –Ferten árvvoštallat máid galggan bargat boahtteáiggis, muitala son Min Áigái. ¶
Muhto vaikko orruge Oslos, de goitge ovddasta Guovdageainnu Falástallan Searvvi. Son muitala ahte ii livčče váttis molsut searvvi, gos leat arvat buorebut ekonomalaš eavttut, muhto ieš hálida ovddastit ruovttubáikki. –Nu guhká go dorjot mu ekonomalaččat áiggon Guovdageainnu ovddastit, lohká. –Muhto dieđán ahte searvvis ii leat máilmmi buoremus ekonomiija, nu ahte in hálit beare ollu gáibidit. ¶
Mona Pedersen lea ieš leamaš miellahttun riikkaviidosaš oktováhnensearvvis 12 jagi. Dál doaibmá son searvvi gulahallanolmmožin Finnmárkkus ja geahččala báikkálaš servviid álggahit. ¶
-Ieš lean Ruonaeatnamis eret ja mis lea maid sullasaš kulturfestivála, muitala Elisabeth Heilmann Blind. Min festivála lea deaivvadanbáiki ja erenoamáš ollu nuorat bohtet, mii gal lea deahálaš, go de beassá suohtastallat ja humadit boahtteáiggi birra. Máilmmi álgoálbmogiin dávjá eai leat fámut ja ruđat lágidit ná stuora doaluid, nu ahte mis lea lihkku, go Sámis lea dákkár festivála, oaivvilda Elisabeth Heilmann Blind. ¶
1992 - čieža jagi áigge - lei Gáivuona suohkanis sámegiella heajos dilis. –Mis lei heajumus vuođđu buot giellaguovllu guđa suohkanis, muitala Gáivuona giellaguovddáža jođiheaddji Lene Antonsen. Go árvvoštallá dalá dili, de lea bures ovdánan dán čieža jagis. Dalle gádde eatnašat ahte sámegiella lei jávkamin. Álbmot ieža ledje sakka dáruiduvvan. Eanaš boarrásat gal máhtte sámegiela, muhto dušše moadde máná ja nuora sámástedje. ¶
Mary Mikalsen Trollvik muittaša manin geavai nu: –Maŋŋá soađi oaččui dáruiduhttin coavcci, muitala Olmmáivákki nisu, guhte guhká lei fárus sihke suohkanpolitihkas ja sámepolitihkas. –40 jagi dáruiduhttima eat jorgal moatti jagis. Dasa ferte áigi. Jos geahččat ruovttoluotta vahkus vahkkui ja mánus mánnui, de ii oro mihkkege dáhpáhuvvamin. Muhto lea veahá dan duohken makkár perspektiivvas geahččat. Mary Mikalsen Trollvik ii eahpit ahte lei riekta oažžut Gáivuona giellalága vuollái. Vaikko muhtimat vuostálastet buot sámegiela ovdánemiid. –Muđui ii livččii dálá ovdáneapmi boahtán, son čilge. ¶
Mánáidgárddis lea Lars Nilsen ossodatjođiheaddjin. Eanaš mánát bohtetge sámegielat ruovttuin. Go Min Áigi fitná, de beassá gullat ahte mánát sárdnot sámegiela sihke gaskaneaset ja bargiinge. –Muhto dalán go dárogielat mánná boahtá sin searvái, sárdnugohtet buohkat dárogiela, muitala Lars. –Álggus ii lean eaktun ahte mánná galgá máhttit sámegiela, go álggii mánáidgárdái. Dál ferte boahtit deikke ovdal go leat deavdan 2 1/2 jagi, jos ii leat juo sámegielat. –Mii leat maid ožžon mánáid deikke, daningo eará mánáidgárddiin ii lean sadji. Lea dieđusge leamaš bahá gielladillái, go váhnemat eai leat sihtan mánáid sámegielat dikšui, Lars Nilsen šálloša. Su oainnu mielde livččii buoret jos sámi mánáidgárdi livččii áibbas sierra. –Giellaoahpa strategiija galgá leat olu buoret go dál. Muhto suohkan mearrida mo dat galgá leat. Čájeha ahte sis ii leat leamaš máhttu dákkár áššiin, Lars čuoččuha. ¶
Juo, muhtin fálaldagat leat boahtán sadjái. Dattetge váilu ain olu. Eanaš báikenamat leat ain dušše dárogillii. Birtavárri giláš lea fas dušše sámegillii, muhto boastut čállon. Olmmáivákki buvddas fuobmán golbma almmolaš dieđu sámegillii. Sáme- ja dárogiel galbbat oidnojit bálddalága gieldadálusge. Dáppe deaivvadan dearvvašvuođa- ja sosiálhoavddain Elling Vatne. Go gullá ahte journalista boahtá Min Áiggis, álgá almmái sárdnut sámegillii. Muhto dat dorvvasta dárogillii, go hállagohte su suorggi gielladilis. Eai leat sámegielat doaktárat ja buohccedivššárat Gáivuonas. Dat dilli ii dáidde buorránit buoril. –Mii leat geavahan olu resurssaid sámegielkurssaide. Ollugat máhttet veahá, muhto dušše moattis máhttet albmaláhkai, muitala Vatne. ¶
Dál beassá Janna duldehastit gáfe vel aviisa lohkanboddui. Ieš muitala viššalit johtit meahci ja lohká ávkki atnit gáfegievnnis. –Dál lea vel lassi ágga vuolgit meahcái dolastit, go beasan ođđa gievnni geahččalit, movttaskaddá Janna Hagelin. Janna muitala iežas lohkat eanaš čállosiid mat čužžot Min Áiggis. Ja son liiko geahčadit govaid, go govat muitalit man birra lea sáhka: –Dávjá fuobmán miellagiddevaš gova, ja de šaddá miella lohkat man birra čuožžu. Boahtte vuoru soaittát don vuoitit skeaŋkkaža Min Áiggis, aŋkke jos leat diŋgon Min Áiggi jahkái. Jos ovdalaččas leat diŋgon Min Áiggi jahkái, ja joatkan doallat aviissa, de leat maid fárus vuorbadeamis. Ja jos hálidat dál diŋgot Min Áiggi jahkái, de šattat fárrui vuorbadeamis. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu Ealáhussearvi lea koŋkánan. Bearjadaga dieđihii searvi ahte fertejit vuovdit kanturávdnasiid ja eará biergasiid. Mánnodaga mielde lei eanaš oassi juo vuvdon. Stivrajođiheaddji Willy Hansen lohká ahte doaibma ferte unniduvvot garrasit, muhto ii gal oalát heaittihuvvot. Hansen muitala Min Áigái ahte sivvan dasa go servviin lea dán mađe hejot mannan, lea vuosttažettiin go eai leat nagodan Guovdageainnu suohkaniin soabadit gánnáhahtti šiehtadusa. Dasa lassin leat gávpemárkanat maid ealáhussearvi lea doallan, maid mannan hejot. Mannan háve go dolle márkaniid, eai searvan Guovdageainnu stuorámus fitnodagat, ja ealáhussearvi ii dinen láhkage nu ollu go lei doivon. ¶
VUOIŊŊASTA: Runar Green beassá roahkkadit vuoiŋŋastit ja beare vuordit filbmafestiivala álggu. Buot filmmat leat boahtán, ja suohkana ođđa filbmajietnarusttegat leat maid ođasmáhttojuvvon. ¶
Diibmá lágiduvvui Sámi filbmafestiivala vuohččan. Dalle čájehuvvoje sihke dološ ja ođđaset sámi filmmat, mat bukte oalle stuora beroštumi. Dán jagi lea Guovdageainnu suohkan váldán badjelasas lágideami, man Sámi filbmasearvi lágidii diibmá, ja festivala lea maid viiddiduvvon. Dán jagi šaddá álgoálbmogiid filbmafestivala, mas leat filmmat iešguđet álgoálbmogiid birra. ¶
Runar Green, geas lea ovddasvástádus lágideamis, muitala ahte lei dárbu viididit festivala go lea beare váttis gávdnat doarvái ollu sámi filmmaid. Festiivala oktavuođas lea jurddašuvvon golahit 280.000 ruvnnu. Dán ruđas leat ožžon 100.000 ruvnnu go leat beassan duhátjagi molsašumi-prošeavtta vuollái. Green muitala ahte filbmafestiivala ii leat vuos olahan mihttumeriid maid leat bidjan. Muhto dál go festiivala galgánuppes lágiduvvot, diehtá gal Green ahte festiivala lea sturron. Ja áiggi mielde lea jurdda ahte galget eambbo filmmat mielde, ja sávvet maid beassat čájehit eambbo premieraid. –Mis lea ain ollu olahit ovdal go leat duhtavaččat, muhto dál orrot goit rievttes geainnu nalde, oaivvilda Green. ¶
–Mun oidnen guokte rivgu váccašeame luoddaguoras, muitala Marie Utsi Eira, gii iežas viesus soahpá oaidnit Masi Camping. –Nuppis lei oalle oanehis vuolpu. Son lei bearjadatija vuojašeame, ja vujii gili áidna idjadansaji meattá geahččat ruošša gussiid. Dát guossit ledje vuovdaleame iežaset, oaivvilda son. –Na, maid gal eará leigga bargame? jearrá Márja, ja vástida ieš: –Árvideames leigga oakkudeame kundariid. Lávvordaga oinnii son ges gihkanis ahte olmmoš lei váccašeame luoddaráigge. Bealovttas gitta bealgolmma rádjai oinnii olbmo váccašeame luoddaguoras. ¶
Lea go BST:as nu fuones iešdovdu ahte ii duostta čájehit iežas etnalaš beali? Jos dat lea juoga sámi servodagas mii dagaha ahte BST baicce dorvvasta dáža julggiidde, dan sajis go ieš čeavládit čuoččodit, manne dalle eai ráhkat teáhterbihttá das, dan sajis go čiehkádit? Orru dego ágga ahte oasit sámi kultuvrras gullet museumii, ja dat oasit eai dohkke teáhterlávddi ala. Ja jos oaidnit teáhtera oarjemáilmmi ovddasteaddjin, de mii sápmelaččat eat sáhte goassige dainna gilvalit, go mis ii leat kultuvra mii lea dakkáraš dáidaga suorggidahttán. Goittot ii teáhtera, nugo oarjemáilmmis lea ovddastuvvon. Danne bohtet álohii olggobeale ja áinnas oarjemáilmmi ovddasteaddjit vuoitit sámi ovddasteaddjiid badjel máhtu ja dáiddu dáfus, go lea sáhka sámi teáhteris. Danne ii ábut gilvalit ja geahččalit duođaštit ahte sápmelaččat maid "máhttet" teáhtera. Go dán gilvvus sápmelaš ii boađe goassege vuoitit. Ja juste danne lea ge dehálaš ahte min teáhter čuovvola min árbevieruid ja daid ala hukse máhtu ja dáiddu. Go mis maid lea muitalanárbevierru ja maiddái máŋga beali, maiguin sáhttá hukset dohkálaš teáhtera, jos ii juste numo lea vurdojuvvon govva teáhteris. Mu dieđu mielde ii leat vel ii luohti iige duollji vel kvalifiseren museumagálvun. Guktot bealit leat ain anus ealli sámi servodagas, mii ii leat vel láddan vuorkadávviriidda. Ja iige Beaivváš Sámi Teáhter dárbbaš leahket ofelaš dákkár teáhtera ođđajurddašemiin. Gal suige máilmmis gávdnojit eará sajit gos sáhttá oahppat álgoálbmotteáhtera birra, earet go oarjemáilmmi birrasiin numo London, vai maid? Dat lea fal beare dáhtu ja beroštumi duohken dákkár birrasiid ohcalit ja gávdnat. Máŋggas leat duođaštan, ja eandalii dáidaga bealis, ahte sáhttá čájehit čehppodaga, muhto dát hárve dáhpáhuvvá daid premissaid alde maid oarjemáilbmi lea láhčán. Dáidda ohcá ja gávdná ođđa čájáhallanvugiid maiguin leat stuorra vejolašvuođat ja mat gal baicce sáhttet olahit dobbelii go Osloi. Maid teáhter áigu, fertejit teáhtera bealis mearridit ja dasto dohko huksegoahtit geainnu. Vai seammat dal lea áigi guorragoahtit savvon bálgáid, Beaivváš Sámi Teáhter? ¶
Rektor árvala maiddái viežžat ruđaid dearvvašvuođa bušeahtas, go ohppiidkantiidna maid doaibmá dearvvašvuođa nannemii. –Dál lea skuvla ja dearvvašvuohta ovttastuvvon gieldda organiseremis, ja danne lea lunddolaš ahte sáhttit viežžat ruđa dearvvašvuođa oasis, lohká Lysklætt. Rávdná Anti deattuha ahte lea dehálaš muitit daid olmmošlaš návccaid dán áššis, ii ge dušše jurddašit ruđa birra. –Nuorat leat min boahtteáigi ja go sis lea buorre biras gos loktet ja ožžot oahpu, de šahttá dat veahkehit gárrenmirkku geavaheami ja bilidemiid vuostá, lohká váhneráđi jođiheaddji Rávdná Anti. ¶
Ledjen moadde diimmu bivdán gáttis go de duovvi dohppii, muitala Tretnes. ¶
–Johka lea coagis, ja leat maiddái leamaš báhkat. Čáhci šaddá nu liekkas ahte luossa ohcala ciekŋalat báikkiide, oaivvilda Tretnes. ¶
-Dán guovllus lea buot unnumusat ovddežis čohkkejuvvon, bajit oasis Deanus gal lea sihke Frette ja Quigstad ovddežis čohkken báikenamai, muitala Aikio. ¶
-Leat smiehttan dan láhkai ahte dihtorprogrammas galget gávdnot liŋkkat vuoi álkkebuot gávdná dáid namaid, muitala Aikio. ¶
Gielladutki Aikio lohká báikenamaid dihtorprográmmas maid galget olbmot beassat ohcat ja gávdnat iešguđetge báikenamaid mearkkašumiid. –Juohke báikenamas han leat sierralágan mearkkašumit, muitala Aikio. ¶
-Dát báikenamma čohkkebargu galgá šaddat ávkin sihke gielddaide, kártalágadusaide, giellaolbmuide, dutkiide ja muđuid álbmogiid, muitala Aikio. ¶
–Dán guovllus ásset sullii 50 olbmo, ja dát gilvvut leat min stuorámus doalut, muitala Leammi giligotte jođiheaddji Margetta Jompan Tiainen. ¶
–Dáid golledoidindoaluin leat 20-30 olbmo boahtán min veahkehit, na sihke ráhkadit buot rusttegiid ja lágideamis. Bealli lea giláža olbmot ja nuppi bealli fas golledoidit geat bohtet golleeatnamis ovtta guovtte idjii min veahkehit. Muhtumat goivot sadduid spánnjaide maid juohke gilvohalli galgá doidit. Nuppit fas bidjet vissis meare golli spánnjaide maid gilvaleaddjit galggašedje gávdnat. Bargojoavku boahtá dál viđa áigge, muitala Margetta. ¶
–Sáhtášitgo mu veahkehastit eret váldit lihtiid go gerget borramis ja daid bidjat bassanláhkaid, jearrala son. Muitalettiin ain doapmala bálvalit olbmuid geat bohtet oastit káfe ja borramuša. ¶
–Na, lei 1986 go dalle ain elii mu áhčči, Juhán Jomppanen. Boahtte jagi lea 20 jagi dassážii. Dan rájes mii leatge lágidan dáid golledoidingilvvuid juohke jagi, muitala son buđet garredettiin. ¶
-- Ii goassege. Na skábma- ja juovlamánus lea buoret áigi, dalle beasan vuoiŋŋastit. Turisttat boahtegohtet juo njukčamánus deike čuoigat, muhto eai leat nu ollu go ovdal. Suoločielggi gárvves láhtut geasuhit eanet. Geassit bohtet eanemus turisttat ja dalle mii bargat ijat beaivái. Čakčat bohtet ollusat vánddardit álbmotmeahcis, bohtet oaidnit daid čáppa čakčaivnniid, muitala son ja sávašii eanet olbmuid boahtit Leammái. ¶
Tiina Kettinen lea ovcci jahkásaš nieiddaš ja ássá Leammis. Diibmá oaččui golbma miesi muhtin badjolbmuin. Muhto dađebáhábut speajai guovža goalmmát čearpmaha ihkku beannot váhku dás ovdal sin šiljus, muitala son. ¶
–Mun láven čearpmahiiguin stoahkat. Láven dáppe fitnat gos turisttat bohtet beaivválaččat vai sii besset oaidnit bohccuid ja njávkat dáid. Mánáid mielas lea hui somá mu čearpmahiid oaidnit, muitala Tiina. Amasolbmuid lea beanta imaš oaidnit man giehtaloji dát guokte ealli duođaid leat. ¶
–Mii leamašan váhku Norggas luomus ja leat velá dáppe váhku ovdalgo dollet máttás ruoktot, muitala Crista. ¶
Kursajođiheaddji Erik Nilsen Broderstad čilge ahte soabbegilvohallan lea Filipiinnalaš gilvalanvuohki gos olmmoš várjala iežas earáid vuostta rusttegiiguin maid gávdna eatnamis. Ieš son máhttá Taekwondo, mii lea Asiatalaš doarrunvuohki. ¶
– Dál leat dušše shov-vuodjimat, muhto boahtte jagi leat maiddái gilvvohallamat. Lean nubbi jođiheaddji Kirkonjárgga skohtersearvvis ja mii leat smiehttan maiddái čáhcecrossa. Várra boahtte jagi Kirkonjárggasge gilvalit čázi alde, árvala Nordgaard. ¶
–Mii leat ožžon vaikko makkár gažaldagaid, nu movt makkár ruhtaovttodat lea sámiin ja lea go nu ahte sámit eai sahtte borrat Grandiosa pizza, muhto dušše joikaboller biepmu, muitala Ante Siri. ¶
Ofelaš prošeaktajođiheaddji Sissel Ann Mikkelsen muitala ahte ledje moaddelohkai ohccit dán jagi, ja válljenproseassa lei hui váttis. Son lea hirpmahuvvan go oaidná man allá máhttu dálá sámi nuorain lea iežaset kultuvrra ja historjjá birra. ¶
–Dánin lei ge mis hui hástaleaddji ja miellegiddevaš bargu válljet ođđa ofelaččaid, muitala Mikkelsen. ¶
Várresátnejođiheaddji Johanne Gaup biehttala Kárášjoga gieldda addimis vuodjinlobi váikko gosa nu movt Finnmárkku luonddugáhttensearvi oaivvilda. ¶
Einnostandáiddu ja Pythagorasa vuođul Laberg lea ráhkadan installašuvnna mas lea namma «Mearkkašumit» ja mas leat guokte barggu: «Sánit I» lea videoprojekšuvdna mas leat animašuvnnat ja jietna. «Sánit II» lea dego ráidu tevnnegiiguin. - Mun lean ráhkadan vuogádaga mas sánis dahje cealkagis sáhttá dahkat gráfalaš figuran ja dien ládje guorahallojuvvot. Dan vuođul govt gráfa lea oaidnit, de sáhttá dan analyseret ja muitalit maid sátni dahje cealkka mielddisbuktá, muitala Laberg. Dáinna lágiin bohtet oidnosii erohusat gielas ja mearkkašumiin. Omd. dáru «kjærlighet» ii leat seammá go eaŋgelas «love» . - Ii leat vejolaš jorgalit, deattuha Laberg. Unn-Kristin Labergas lea máŋggabealálaš duogáš. Sus lea oahppu Bergena Dáiddaallaskuvllas ja Nordlándda dáidda- ja filbmaskuvllas, muhto son lea maid lohkan filosofiija ja matematihka. Su barggut leat leamaš čájahusain máŋgga báikkis, ee. Grieghállas Bergena Feastaspealuin ja Santiago de Compostelas, Espánnjas. ¶
Ovddit vahku lea ge Boazodoallohálddahus guohtumiid, mii čájehii ahte ealáhat ii leat Kárášjoga boazosuohkanis nu buorre go daid ovddit jagiid. Sivva lea go muorraeatnamat leat čeargan. Nuorta-Finnmárkku boazodoallohálddahusa agronoma Arne Hansen lohká guovllustivrra iskkadeami olis addán lobi johttát daid siiddaid go guohtun lea nohkan Anárjohtleagis. –Obbalaččat sáhttá dadjat ahte ii leat vel roassu, muhto guovllustivra lea addán sierralobi munnje ja guovllustivrra ovdaolbmui dahkat mearrádusaid dárbbu mielde, muitala Hansen. ¶
Son lohká ahte sis lea roassodustehus dál jođus, go leat oahppan heajos guohtonjagiid ahte ferte leat ráhkkanan ja gearggus ovdal bohccot álget jápmit. –Muhto dan rádjái ii leat okta ge vel ohcan roassofoanddas ruđaid boazobiebmamii, muitala Arne Hansen. ¶
-Vaikko in ádden justa mas lei sáhka, de áddejin ahte lei duođalaš ášši, go juo nu máŋggas nissoniin čirro ja lávlo beaktilis sálmmaid. Sis han ledje lagašolbmot nealgudeamin iežaset, muitala Ellen Kristine. ¶
- Dušše dan ahte sápmelaččat bohte Osloi gávttiiguin lei iešalddis erenoamáš. Ja go sii álge lávuid caggat ja nealgudit iežaset, de ožžo sii issoras ollu beroštumi. Akšuvdna guoskkahii rašes ášši, namalassii Norgga dulbmojuvvon álgoálbmoga, muitala Eide. ¶
- Dalle celkkiimet ahte bisánit kantuvrii dassážii go čoavddus boahtá, nu go leimmet ovdagihtii šiehttan, muitala Inger Anne. ¶
Inger Anne Sarai váikkuhii dáhpáhus guhká. Son muitala dan seamma go ollu eará demonstranttat, namalassii ahte olbmot ruovttus moite su. ¶
ILLUDII:Olles suohkan ja sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta illudedje Håvard Klemetsena golliin.–Eat goassige leat levgen nu jođánit go mannan gaskavahku, muitala movttegis sátnejođiheaddji. FD-govva Tore Eriksen ¶
Guovdageainnu faláštallansearvvi čuoiganjođiheaddji Ole Einar Hætta lohká Håvarda gollemedálja dagahan beroštumi faláštallamii ja erenoamážit njuikenčuoigamii stuorábun. –Muittán go Berit Anne Hætta šattai norggameašttirin sáttačuoigamis 1984:s. Dalle lassánedje gilvočuoigit Guovdageainnus, muitala čuoiganjođiheaddji Hætta. Faláštallansearvi maid árvvoštallá dál lagamus áiggis ordnet ja rahpat unnit njuikehagaid Sandlias. ¶
Håvard váhnemat Lasse ja Vesla lohkaba Håvarda ja joavkku golli leai jáhkkemeahttun illudahtti vásáhussan. Soai, sudno ustibat ja fuolkkit čuvvo MM-gilvvuid Oberstdorffa gávpogis Duiskkas olles vahku. –Veslas lea massán jiena, muitala Lassá telefuvnnas togas gaskal Oberstdorffa ja Münchena. Joavku lea dál máhccamin ruovttoluotta Norgii. ¶
TV govain beasaimet oaidnit ahte Håvarda váhnemiin lei sámi leavga fárus. –Dat lea lunddolaš ahte mii maid atnit sámi leavgga ja čájehit gullevašvuođa Sápmái, dan lea Håvard ieš álo hálidan. Buot norgalaččat geaiguin deaivvadin dáppe oidne Sámileavgga, ja sii atne dan positiivvalažžan. Muhto soames olgoriikalačča gal jerre makkár leavgga mun geavahan, muitala Lasse. ¶
Kárášjoga Ovttastahtton Našuvnnaid (ON) soalddát Toralf Balto leamašan dál juo golbma mánu Libanonas. – Nu go mediat leat govven Libanona, de leat sii guhte mannet Libanonii mannamin njuolgga jápmimii. Mediat leat beanta seagis ja muitalit álo dan vearrámusa. Muhto ii dat leat nu, lohká Toralf. Son muitala leat áibbas unnán iežaset gártat báhčalit doppe, ja muđui leat guovllu olbmot hui olmmošlaččat. Barggu dáfus lea Toralfa hui duhtavaš. – Ii sáhte lohkat mus leat oktageardánis barggu. Eanaš oassi lea idjabargu. Muhto ihkku han leage dieppe guovlluin goas juoga sáhttá dáhpáhuvvat, muitala Toralf. Toralfa eamit, Biret Elle, lohká ges iežas measta veaháš gáđaštit isidis gii lea beassan vuolgit Libanonii, iige son. Biret Elle lohká ii dáidde mannat oktage beaivi nu ahte son ii geahča ođđasiid, ammal juo ii leat mihkkege issorasaid dáhpáhuvvan Libanonas. Sámi Áigi nr 16, guovvamánu 27.b. 1985. ¶
Romssa semináras oassálastá maiddái ON olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmotvuoigatvuođaid sierradieđiheaddji Rodolfo Stavenhagen. Son galgá ovttas Sámi allaskuvlla professoriin Ole Henrik Maggain ovdanbuktit makkár vuordámušat riikkaidgaskasaš servodagas ja eamiálbmogiin leat norgga sámepolitihkkii. – Dasto čalmmustahttit fágalaččat bargovugiid ja šiehtadallamiid veahkkeneavvun fuolahit eamiálbmotvuoigatvuođaid. Muhtun eamiálbmotoktavuođain leat šiehtadallamat ja soahpamušat veahkkeneavvut eamiálbmogiid ja stáhta ovttasdoaibmamis, ja proseassat bohciidahttet mohkkás čuolmmaid, muitala seminára lágideaddji ja Sámi dutkamiid guovddáš nubbinjođiheaddji Per Hætta. ¶
Historjjálaš dáhpáhusas go golbma Sámedikki vuosttaš geardde deaivvadedje, šattai ollu sáhka Sámedikkiid ovttastahttimis. –Sámepolitihkalaččat lea ovttastahttin rievttes jurdda, muhto dat dárbbaša láddanáiggi ja dat hástala sámi álbmoga olu, oaivvilda Norgga Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø. 4.-7. siiddus ¶
Ii loga teáhterhoavda gullan ovttas ge fásta bargiin teáhteris, ahte sii háliidivčče fárret gosa ge, eai goittot Kárášjohkii. Ammahal Nils Utsis, gii ii leat fástabargi teáhteris, leat eará jurdagat dáinna evttohusain. – Soaitá su eamit hálidit bargat ovttas muhtun skuvllain mii galgá ásahuvvot Kárášjohkii, ja dainna lágiin áigu son láhčit alcces saji, árvala Nordlund. ¶
Dan dovddahii Sponhein go deaivvadii ealáhusain dán gaskavahku Guovdageainnus, muhto son deattuhii ahte Stuorradikki 64 300 bajimus boazolohku mearrádus Oarje-Finnmárkku hárrái ferte čuvvojuvvot. Sponheim ieš liikká ii beroš ahte boazolohku galgá jur heakkat ala dan maid Stuorradiggi dáhttu, muhto son aŋkke oaivvilda boazodolliid fertet garrasit unnidit ovdal son sáhttá mannat Stuorradikki sárdnestullui bealuštit ealáhusa. ¶
Historjjálaš dáhpáhusas go golbma Sámedikki vuosttaš geardde deaivvadedje, šattai ollu sáhka Sámedikkiid ovttastahttimis. –Sámepolitihkalaččat lea ovttastahttin rievttes jurdda, muhto dat dárbbaša láddanáiggi ja dat hástala sámi álbmoga olu, oaivvilda Norgga Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø. ¶
–Fápmu ii galgga iešalddis leat ovdun. Fápmu ferte leat dakkár ovdu mainna ollašuhttá ráfálaš, kultuvrralaš máŋggabealátvuođa, árvohábmejeaddji ja oadjebas čálgoservodaga. Go dán galgá juksat de ferte fámu maiddái riikkarájiid siskkobealde lávdadit buorebut go dál dahkkojuvvo. Jus mii áigut duođas váldit daid čáppa sániid sámi kultuvrra ja sámi iešmearrideami birra, de fertet dál ražastit, logai Nystø sáhkavuorustit. Son lohká Sámedikkiid ovttastahttima sámepolitihkalaččat rievttes jurddan. –Dát lea sámepolitihkalaččat rievttes jurdda, muhto dat dárbbaša láddanáiggi ja dat hástala sámi álbmoga olu. Dan gaskkas fertet Sámi Parlamentáralaš Ráđi ovddidit oktasaš orgánan, oaivvilda Nystø ja lohká ovttasbarggus eanet beliid. –Min oktasaš orgána ceggen lea dušše okta oassi min ovttasbarggus. Seamma dehálaš ja ain deháleabbo lea movt dat siviila sámi servodat organiserejuvvo ja movt olbmot nagodit bargat riikkarájáid rastá iešguđege servodatsuorggis. Dat lea dehálaš ja fertet fuolahit guktuid osiid oktan. ¶
FITUR Madridas lea dat stuorámus mátkeealáhus fága- ja gehččiidmeassu spánska- ja latin-ameriikkalaš márkanis, ja dat lea okta dain deaŧaleamos mátkeealáhusain gaskariikkalaččat. Oktiibuot de ledje eambbo go 200.000 guossi dán jagi ja doppe ledje hui ollu preassaolbmot. - Dat ulbmiljoavku maid mii sávvat olahit leat ovddemustá spánsak mátkeealáhusbargit, mátkeealáhusbyråráiddut ja eaŋkil mátkebyråat, ja maid dat deaŧaleamos aktevrrat MICE-segmeanttas ja preassa. Diehttelasat de mii háldit olahit maid daid ollut spánskalaččaid geat ásset Madrid-guovllus, gos olbmot leat gievrrat gávppašit, muitala Juliussen. Son lasihastá vel ahte Norgga Lappaland, dahje spánskagillii; Laponia Noruega lea jur álgán šaddat dovddus doaban Eurohpas. Árbevirolaččat leat buohkat leamaš geahččan Supmii, ja Suoma Lapplándii ja danne fertet bargat garrasit márkanjođihit gilvaleaddji, mii lea Norga. ¶
–Dađibahábut in šaddan ieš vuorbbi oastit, muitala Paulus Aikio. ¶
–Ii leat eará go guhtta jagi boaris, ja lea vuosttaš háve go vuoitá, muitala Aikio. ¶
Son muitala iežas šaddan guovtti hearggi gaskii mohkis, nu ahte vuoján šattai gaikut su oktan eará herggiin. ¶
Hánssa Káre doaladeamen moala guvlui. 83 jagi eai oro deaddimin julggiin. Son dassalii guktii spáppa mollii. Moalas Boles-Ovllá Káre (Kaarina Suomenrinne). ¶
Suodjala boazodoalu ¶
–Boazodoalloláhka suodjala luođu boazodoalu. Lága mielde ¶
Hætta muitala ahte lassin dán čuođi duhát ruvdnui maid dássážii, moatti vahkus, leat čohkken, leat ožžon lohpái eanet ruđa. ¶
– Maŋŋel viehkama dajai Henrik dan leat álkimus viehkamin mas son lea leamaš mielde, vaikko lei dieđusge veahá váiban, muitala Hætta ja boagusta. ¶
– Leat ožžon ollu skeaŋkkaid, ja eanaš olbmot leat positiivat dása. Muhto lea dieđusge maid nu ahte eatnašat mis boahtit dárbbašit buhcciidruovttu muhtomin, ja jus eat ieža, de goit lagas fuolkkit, lohká Hætta, ja muitala suohkana leat áigon boahtte ovdagoddečoahkkimis digaštallat juolludit go ruđa. ¶
–Dan dihte leat bissehan vuovdečuohppamiid, go ii okta ge šat oastte beziid, muitala Jääskö. ¶
It go bala jus šattat bovret? Oainnat gal don fal maid fertet bátnedoaktárii? ¶
Son muitala sámeradioi ahte Finnmárkku guolástusallaskuvlla rapporta, maid ožžo guokte vahku dás ovdal, čájeha ahte 20 % dorskis maid trålárat dál besset bivdit olggobealde Finnmarkku, dahket Finnmárkui 250 bargosaji. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sámiid Vuorká-Dávvirat rahpá dáiddačájáhusa njukčamánu 4. beaivvi 2005, ja čájáhusas leat vuorkká iežas dáiddabarggut. Čájáhus bistá gitta miessemánu 23. beaivái 2005. –Das mii čájehit eanaš dáiddabargguid maid leat Sámedikki dáiddaoastinlávdegottis oastán áigodagas 2001- 2003, ja dat mearkkaša ahte ságas leat odđaáigásaš govvadáidagat ja duodji, muitala konservator Irene Snarby preassadieđáhusastis. ¶
–Mun han álggus serven NSR listui, muhto vuoittahallen nominašuvnnas. Maŋŋil leat maiddái dáža bellodagaid listtut mu jearran listui, muhto daidda in leat searvan. Go dat jearaldat bođii SáB:s, de jurddašin dan birra vuđolaččat, muitala Birger Nymo. ¶
–Muhto eahpitkeahttá lei dál áigi almmáihoavda valvvis lávket eret Sámi Radios. Ii daga maidige jus mii nissonat dál stivret boahtte 20 jagi, dadjala Solbakk. ¶
Justus Mertala Simo Janne Alatalo Ikonen ¶
– Dat gal lei hui somá. Ballen ahte in nagot vuoitit, go lea nuorvu dán vahku leamaš, inge leat dan dihte beassan lihkadit, muitala Wigelius, gii dan dihte ii searvan bearjadatčuoigamiidda. Boazovázzingilvvus ledje 10 njoarosteami. Wigelius deaivvai dušše vihtta ja šattai čuoigat vihtta lassiminuvtta. Liikká nagodii vuoitit iežas luohká 11 eará gilvaleaddji vuostá. ¶
– Dalle mun ravgen go ledjen lahtuid iskame ja dodjen čoarbbealnorrasa, muitala Wigelius ja čilge manne son oassálastá juohke jagi. ¶
Čuoigamiid jođiheaddji Ole Einar Hætta muitala leamaš hui stuora beroštumi gilvvuide. Son muitala ovdalaš jagiid beroštumi dušše njiedjan jagis jahkái. Diimmá gilvvuin ledje 120 oasseváldi, muhto dán jagi goarpmui lohku 180 oasseváldái. Son jáhkká Arctic Winter Games sivvan dasa. ¶
– Šattaimet sirdit lahtu bearjadaga go muohta suttai, muhto go leimmet ožžon Álttás lahttomašiinna luoikkas, de nagodeimmet gádjut lahtuid bures, muitala Hætta. Son lohká oasseváldiid maid hui duhtavažžan gilvvuiguin. ¶
–Muhto mis NSR parlamentáralaš jođihangottis (Berit Ranveig Nilssen, Sven-Roald Nystø ja Aili Keskitalo) lávejit duollet dálle čoahkkimat ja dát dieđus šaddá mis áššin boahtte čoahkkimis, muitala Nilssen. ¶
Vai finnmárkoláhka heivešii álbmotriektái de evttoha Bargiidbellodat ásahit kommišuvnna mii galgá sihkkarastit identifikašunproseassa riikka ja čáhcevuoigatvuođaide Finnmárkkus. Sámiid ja earáid oamastan- ja geavahanrievttit fertejit čielggaduvvot. Muđui mii evttohit bidjat láhkii ahte sámit ja earát leat ožžon oamastan- ja geavahanrivttiid máŋggaid jagiid geavaheami dihte. Dasa lassin evttohit mii ođđa stivrrahámi mii sihkkarastá sámiide eanetlogu go galget mearridit dakkár áššiin mat gusket sámi giellalágaguvlui. Dain guovlluin, mat leat olggobealde, de jienasta dakkár stivra mas leat eanetlogus dat áirasat maid fylkkadiggi lea evttohan. Mii evttohit maid dakkár mearrádusa mii addá sidjiide geain leat vuoigatvuođat rivttiid ovdamearkka dihte dokumeanttaid beassat geahččat, ovdagihtii dieđihit ja oažžut cealkinrievtti vai devdojuvvojit dat gáibádusat mat leat ON konvenšuvnnas sosiala ja politihkkalaš vuoigatvuođaid birra. Mii oaivvildit maid Finnmárkkuopmodagas galgat leat rievtti oažžut ollislaš buhtadusa jus earát bákkuin váldet eatnamiid dahje eksproprierejit daid. ¶
«Čábbámus iđitguovssu» lea 15 jahkásaš nieidda Liná birra geas leat lohkan- ja čállinváttisvuođat. Eará mánát hárdet su dan dihtii. Sus lea dušše okta skibir, Ajlin, muhtoLinás lea bussá masa muitala visot iežas váivviid. Liná ii liiko matematihkkii iige dárogillii. Sus lea dávjá čoavjebávččas go lea skuvllas. Liná liiko tevdnet. Muhtumin deaivvada son Urbániin. Urbán lea eret Bosnias ja orru okto meahcis Linágácce lahka. Son lea govvadáiddár. Urbán oahpaha Liná málet. Liná fitná dávjá Urbána geahčen ja soai máleba. Urbán rábmo Liná. Dasa liiko Liná. Urbán veahkeha maid Liná luohká ráhkadit čájálmasa. Dán čájálmasa maŋŋil oažžu Liná ollu rámi. Liná liikosta Urbánii, muhto Urbán lea ollu boarrasit go Liná. ¶
Loahppagilvvus gilvala Mari Boine eará stuora norgalaččaiguin. Dat earát geat leat loahppagilvui beassan leat Gonagas Haakon 7, Gonagas Olav 5, Einar Gerhardsen, Fridtjof Nansen, Christian Michelsen, Thor Heyerdahl, Erik Bye, Gro Harlem Brundtland ja Kim Friele. ¶
Ráđđehus árvala ovtta miljon ruvnno doarjjan ásahit guovddáža. Sámediggi oažžu ovddasvástádusa ásahit guovddáža. ¶
Allet bala sis geat goddet rupmaša, muhto eai sáhte goddit sielu. Ballet baicca sus gii sáhttá heavahit sihke sielu ja rupmaša helvehii. Eai go guokte cizaža vuvdojuvvo ovtta skillegii? Muhto ii oktage dain gahča eatnamii almma Áhčádet dieđikeahttá. (Matt. 10, 28-29) ¶
Dattetge ii bala Keskitalo ahte ii galgga nagodit doaimmahit barggus. Muhto son muitala ahte dáid álgovahkuid lea vuos beallevirggis, mii mearkkaša ahte dát vahkut leat dego geahččaladdan áigi. ¶
Mun geahččalattan dáid vahkuid iežan bargonávccaid ja dasto oainnán mo de manná, muitala optimisttalaš Keskitalo. ¶
Lagabui 40 mehtera alla másttas čuččodit Luostejoga el-fápmodoaimmahaga bargit go ordnejit dihtoršávahatfierpmádaga rusttegiid olbmuide. –Dát albmát eai bala mangeláhkai allodagas, lohká Sam Arild Johnsen. ¶
Johnsen muitala allamastta barggut leat šaddan dábálaččat maiddái sidjiide ja dat eai leat mangeláhkai váralaččat. ¶
–Dážaservodagas lea nu ahte olmmoš galgá garrasit čuoččuhit iežas vuoigatvuođaid, jus dan ii daga, de ii leat beroštan das. Árbeáššis geavahuvvui dát dáža vuohki dan olbmo vuostá, go ii lean fuolahan iežas vuoigatvuođaid doarvái bures. Duopmár áddii su nu ahte son ii lean duođas vuhtiiváldán iežas beroštumiid, muitala Biti. ¶
Son muitala ahte muhtin dutki lea lohkan sámit leat massán oamastanvuoigatvuođaideaset go eai leat doarvái rahčan dan bisuhit. Sámi kultuvrra sáhttá boahtastahttit mahkáš gávpekultuvrrain servodagas. ¶
Mu oabbá, nieida Merita Kërnja, barggai hálddašeaddji veahkkebargin Norgga Rukses Ruossa kántuvrras álggus gitta lohppii, muitala dattetge ahte Norgga Rukses Ruossa veahkehii dán Miellabuohcci Hospitála hui ollu. ¶
Dán govas leat Mihkkel Issáha Mihkkila Elle Márgredá, Lemet Mortena Susánná, Heandarat Mihkkala Elle Máret ja Juffen Rávnná Biret Ánne čuoldimin. ¶
Mun lean ieš, Infonuorra Kárásjoga oktavuođas, čađahan nuoraidlonohallama Kyprosa ovttasbargoguimmiiguin. Mis leat ustibat Kyprosis, geat nu go lunddolaš lea, vásihit váivin go orru nu ahte Sápmi jorgala sidjiide sealggi ja dorjot okkuperejeddjiid. ¶
–Earret tearbma- dahje gielladoahpagabargit, de leamaš maid mielde fágajoavku ja stivrenjoavku. Mii leat geavahan suomagiela vuođđogiellan, dasgo suomagiella lea fuolkegiella. Dat lea leamaš hui mávssolaš, muitala Ravna. ¶
–Lea leamaš hirbmat somá bargat dáinna prošeavttain. Ollu čeahpes olbmot leat leamaš čatnon bargui.Leat ollu reaškán, go galggaimet leat hutkát. Moddii maid leamaš garra ságastallan, muitala son mojunjálmmiid. ¶
Ravna muitala dárogiel sánit «regel, forskrift ja vedtekt» ovdamearkan, maid sámegielas leat jorgalan «njuolggadus» sániin. Dál lea mearreduvvon ahte sátni «regel» mii boahtá láhtengielas galgá leat regel maiddái sámegillii ja mearkkašit dan seammago dárogillii, go dán sáni mearkkašupmi ii gávdno sámegielas. Sátni «forskrift» galgá leat láhkaásahus ja «vedtekt» galgá leat njuolggadus. ¶
–Mis lei bággu earuhit dáid sániid sámegielas maid, nu mo dáža juridihkalaš gielas ge dahket. Nu mo dát golbma sáni čájehit, de lea leamaš seamma láhkai eará sániiguinge. Muhtumin ii leat fágajoavku miehtan evttohuvvon sátnái go ii gokčan ollislaččat dan sisdoalu mas lei sáhka, muitala son. ¶
Politiinspektevra ja stáhtaadvokáhtta Ellen Kathrine Hætta muitala son lea ráŋggáštusáššis ákkastallan. ¶
–Muittán ášši Lágamánnedikkis gos Biti lei bealušteaddji ja mun ledjen áššáskuhtti. Tulka lei nu heitot, šattaime goappat vuoru mielde, njulget su. Diet boasttu tulkojupmi livččii sáhttán buvttihit ollu boastuvuođaid dan olbmui, muitala son. ¶
–Sáččá sámeviessu lea ođđa poasta bušeahtas masa juolludit 150 duhát ruvnno, muitala Terje Tretnes. Eará kulturviesut eai oaččo makkár ge lasahusaid. ¶
–Olgeža Ánte čuoččuhus lea endorii. Son geahččala botnjat johttisápmelaččaid listtu sániid ja dainna lágin suhkat gáddái go lea čuoččuhan boazosápmelaččain vuoigatvuođa vuodjit balssas balsii luopmániid mielde. Dakkár vuoigatvuohta ii leat ealáhusas, ja dan dihtet buohkat geat barget beaivválaččat bohccuiguin, beaškkala Anders S. Buljo. ¶
–Mii fuomášeimmet ahte sin biillas lei varra, ja nu gávnnaimet bierggu, ja de jearahišgođiimet gos biergu boahtá. Olbmá guovttos dovddasteigga ahte leigga meahcis báhčán, njuovvan ja rihtten bohcco, muitala leansmánnebálvá Yngvar Joensen. Nu leage ášši measta čoavdašuvvan. ¶
–Geassi dáppe davvin lea menddo oanehaš, eat geargga doarvái golffa hárjehallat ovdalgo buolašta, muitala Kirsi Paltto. ¶
–Mii fárret Rojales gilážii, mii lea 50 km Alicante gávpoga olggobealde. Letne jahkái láigohan ráidoviesu. Ráste guovttos Saijain galgaba skuvlla vázzit dáža skuvllas, «Den norske skole» , dás lahka. Máhtte veaháš spánskkagiela, muitala son. ¶
–Mun lean dál dáža skuvllas, lea vuosttaš skuvlabeaivi. Joavddaimet ikte. Lea hui báhkka, muhto čoskkiida eahketbeallái. Leat dušše geargan borramuša oasttestit. Leat fitnalan golfašilju geahčesteamen, muitala son telefuvnnas. ¶
–In mun dieđe vuos mo mii loaktit áiggi, mánu geahčen sáhtte dan vástidit. Dál letne bijaheamen datašaváhaga ja telefuvnna vistái, muitala son loahpas. ¶
–Olles beaivvi leat doalut, muitala Anita Lervoll gii lea Romssa Sámiid Searvvi jođiheaddji, ja jođiha bargojoavkku mii lea plánen diehtobeaivvi ovttas Romssa suohkaniin ja eará sámi servviiguin. ¶
–Ollu olbmot leat muitalan munnje man duhtavaččat sii ledje mu guoimmuheamis. Mun ledjenge geahččalan heivehit musihka mu lávlunvuohkái, ledje sihke jaskes balladat ja johtilit lávlagat. Olbmot orro hui duhtavaččat, muitala son ilus maŋŋá konseartta. ¶
–Statsbygg lea lohkan ahte ihttážii (odne) galgat mearridan ahte dohkkehit go fálaldaga, muđui bidjá stáhta johtui eatnamiid ekpropišuvnna, muitala Tore Oskal. ¶
–Mis dahje Kárášjoga gielddas ii livččii lean ráđđi skáhpput ođđa dihtoriid. Mis leat dál áivve boares dihtorat maid nuorat dadjet eai gille šat geavahit, danin lei dát skeaŋka mávssolaš midjiide, muitala Somby. ¶
Mannan giđa fuobmái Kárášjoga nuoraidskuvla Telenora fálaldaga. Rektor Arnulf Soleng muitala ahte sii sáddejedje ohcama mas ákkastalle dihtordárbbuid. ¶
–Mun lean e-poasta ožžon mas signaliserejuvvo ahte eat beasa šat searvat Gonagasgilvvuide, muitala Meløy. ¶
–Dallego báddejin «Ija Hearva» CD:a, de láigohin Oslos studiomusihkkáriid. Válljejin sin lávlagiid mielde. Boahtte CD skerrui hálidan geavahit sámi musihkáriid. Gávdnojit ollu čeahpes čuojaheaddjit Finnmárkkus, muitala son. ¶
–Čakčafestiválas bearjadaga lávlon golbma ođđa lávlaga, guokte ledjen ieš čállán ja Kari Lisbeth Hermansen gii čállá Áššus, lei čállán ovtta. Son lea hui čeahpes teakstačálli ja lea eanáš lávlunteavsttaid «Ija hearva» Cd:ii čállán, muitala son rámis. ¶
Gieldda- ja guovlludepartemeanta lea ráhkadan rapportta dan birra mot Norga doahttala ON:a nállevealahankonvenšuvnna ICERD geatnagasvuođaid. ¶
–Fitnodagas barget olbmot geain ovdal ledje alkoholváttisvuođat ja lea Sámemišuvdna mii lea veahkehan dán gávppi julggiid ala, muitala Anne Christine M. Hansen gii lei eaktodáhtolaš bargi ja dulka márkaniin. ¶
Nu muitala boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta dasa go John Anders Anti lea váillahan vástádusa váidagii máid ovddidii juo diimmá čavčča. Hætta aŋkke ii hálit almmolaččat muitalit máid Boazodoallohálddahus lea vástidan. –Ii leat riekta maide ge dadjat ovdal Anti lea ieš oaidnán ja lohkan vástádusa, lohká Johan Ingvald Hætta. ¶
Mika Länsman ii bala lossumis ¶
NM-measttir Ánne Risten Sara dat dajai ovddit Min Áiggis ahte heargevuoddjit áráhallet iežaset ruoidnadit, go vuddjiid deaddorádji lea beare vuollin. Das daddjo ahte heargevuoddji sáhttá deaddit unnimusat 60 kilo oktan sabehiiguin ja vuodjinbiergasiiguin. Dat lea boktán anorexiadávdda balu. Mika Länsman liikká ii doarjjo deaddoráji lasiheami, go dainna ballá ollu vuddjiid šaddat heaitit. –Dieđán heargevuddjiid geat eai deatte eará go badjelaš 50 kilo. Daidda nieiddažiidda šaddá veadjemeahttun lossudit iežaset 15 kiloin. Gal sii dáiddáše šaddat heaitit, lohká Länsman. Iežas ge lohká Mika Länsman nu geahpasin ahte šaddá vuodjit skirvehallan sabehiiguin vai boahtá 60 kilo rádjái. –Dan dagan vai lean losit, muhto dieđán Ánne Ristena maiddái vuodjit seammalágán sabehiiguin. Son sáhtášii vuodjit seakka sabehiiguin mat leat geahppaseapput, árvala Länsman. ¶
Mathis Ailu Eira Meløy maiddái atná dehálažžan ahte heargevuodjimis leat ovttalágan njuolggadusat. –Dat fertejit jus ovttasbargu galgá Suoma beallái menestuvvat, nugo oktasaš cupaid lágideapmi, fuomašuhttá Mathis Ailu Eira Meløy. Su mielas aŋkke lea dehálaš ahte dán birra šaddá vuđolaš digaštallan ja guorahallan, sihke Norgga ja Suoma bealde. –Dieđán ahte Suoma bealde leat ain guorahallamin dán njuolggadusa vaikke diibmá hilgo, muiala Meløy. ¶
Guttorm lohká čuigiid muosehuhttit seamma ollu ja vel eanet go Skohterjohtolaga. Muhto Guttorm ii áiggo lága vuostá mannat ja sihtat maiddái gildosa čuigiide guovllus. –Dán guovllus lihkus dán rádjái eai leat čuoigit oidnon, muitala Guttorm. ¶
–Dispalávdegoddi Kárášjogas lea Fylkkamánni ja guovddášeiseváldii guhkkeduvvon giehta. –Sis lea dakkár oaidnu ahte mii dálonat eat galgga beassat ávkkástallat luonddu. –Dál dovddan iežan gáržžuhallan ovtta čihkki, ja mun lea suohttan byrokráhtaid ala geat ráhkadit heivetmeahtton njuolggadusaid, lohká eddon Turi. ¶
9-jahkásaččas Christer Persen Dørmænenas gaikásii giehta eret lihkushisvuođas ruovttus Ikkaldasas Porsáŋggus. Su áhčči lei juste geargan muohtarussunmašiinnain čorget muohttaga go Christer coggala gieđa rusonii ja olgeš giehta gaikása eret giehtalađđasa bokte. Son sáddejuvvui olles leahtuin Rikshospitalet-buohccevissui Osloi, gos doaktárat gávcci diimmu maŋŋel gorro gieđa fas gitta. Dát dáhpáhuvai mánu dás ovdal. ¶
Fred Persen lohká dán mánus leamaš máŋgga hearkkes ja váttis dilálašvuođa ja áigodaga, ja vaikko Christer leage juo guovtti čuohpadeamis leamaš, de lea vuos beare árrat dadjat movt suinna manná. –Nu go lea dál, de válljen jáhkkit ahte sus leat nagodan gádut sihke gieđa ja guokte suorpma. Lea vuos beare árrat dadjat maidege dan golmma eará suorpma birra. Medisiinnalaš prognosat eai leat optimistalaččat dáid suorpmaid ektui, go suorpmat orrot jápmán, muhto mis lea ain doaivva, lohká Persen. Son lea dál ruovttus, muhto lea leamaš measta juohke vahkkoloahpa bártnis luhtte Oslos. Son lohká Christera buori vuoimmis, vaikko leage nu ollu šaddan gillát. –Rikshospitála lea buoremus buohcceviessu riikkas, ja buot lea nu bures láhčojuvvon sihke sutnje ja su lagamusaide, muitala Persen. Christer ii masse oahpuge vaikko lea buohcceviesus, go son oažžu oahpu buohcceviesu skuvllas máŋga diimmu beaivái. ¶
Min Áigi lea dál fas stuorámus sámegielat aviisa. –Movttiidahttá ain buorebut rahčat ráhkadit buoret aviissa. Ovddimuččas lea álo somá leat. Muhto ii diet gal leat álo jurdagis, mii smiehttat baicca mii lea buorre ášši, lohká Måsø. Son jáhkká ođasvuoruheami váldosivvan ovdáneapmái. –Lohkkit gávdnet Min Áiggis áššiid mat eai leat eará sajes ovdal almmuhuvvon. Ja lea hástalussan gávdnat dakkár ođđasiid go ilbmat dušše guovtte geardde vahkkui, muhto mii geahččalit gávdnat "Min Áiggi ođđasiid" , vaikko eat sáhte dušše daidge ráhkadit. Måsø lohká hástalussan nagodit doalahit buot lohkkiid ja vel eambbo ovdánit. –Mii leat dál rievttes geainnu alde, muhto lea hástalus doalahit buot lohkkiid ja ain eambbo ovdánit. Mii diehtit ahte leat ollu olbmot geat eai hálddaš čálalaš sámegiela ja lea hástalus oažžut sin lohkagoahtit sámegiela. Okta vuohki lea álkidahttit giela aviissas, vai aviisa ii heive dušše akademihkkáriidda, árvala Måsø. Son maid áiggošii nannet doaimmahusa eanet journalisttaiguin. Min Áigi ovdána maiddái neahtas. 200 olbmo fitnet beaivválaččat Min Áiggi ruovttusiiddus interneahtas lohkame ođđasiid. ¶
Jus leat bohccot guovllus de ii loga Anti gean ge oažžut lobi vuodjit skohteriin. – Dan prinsihpa čuovvu lávdegoddi nannosit. Doppe gosa Turi lei ohcan vuodjinlobi leat dispalávdegotti dieđuid mielde njeallje siidda, ja danne son ii leat ožžon skohtervuodjinlobi dan guovllus, deattuha Anti. Anti muitala njeallje eará olbmo maid ledje ohcan seamma guvlui, ii sisge ožžon oktage vuodjinlobi. ¶
Omma, riegádan 1922:s lea okta dain gii vel lea eallime dain johttisápmelaččain geain lei Sálašvággi geasseorohahkan dan áiggi go sii láveje johtit Gárasavvonis Geaggánvuomis Stuoranjárgii ja Sálašvággái. – Maŋemus dábálaš johttin lei juste ovdalaš go soahti buollái. Ja vaikko sii ledje ge doppe moadde jagi maŋŋel viežžame báhcán bohccuid mat ledje mannan iežaset divrras guohtuneatnamiidda mearragáddái, nu go juo lei daid dáhpi, de lei rádji giddejuvvon ja deaŧalaš áigodat sámi boazodoalus lei nohkan. Ja maiddái Romssa gávpoga historjjás. Fáhkkestaga sii masse čanastumi bohccui mii lea gávpotgalbbas govvan, muitala Hans Ragnar Mathisen. Guovvamánu 2004:s bivde su muhtin jearahallamis váldit mielde daid govaid ja bidjat daid čájáhussii Romssa kulturvissui. ¶
Čorgas boazodoalli John Anders Antis lea eallu badjel 600, muhto boazodoallošiehtadusa njuolggadusat leat dainna lágiin ahte liikká oažžu doarjaga go orohagas lea boazolohku vuollel mearriduvvon logu. Čorgasas lei 2003 giđđaeallu vulobealde mearriduvvon logu, muhto orohagaide lea váttis diehtit man ollu orohagas leat bohccot nuppi giđa. Dasa váikkuha miessáivuohta, boranávdevahágat, guohtumat ja man garrasit iešguđet doalut njuvvet čavčča ja dálvvi mielde. –Danne riŋgejin 2003 čavčča Kárášjoga boazodoallohálddahussii, ja maiddái váldokántuvrii Áltái, gulaskuddat dan birra. Guktot kantuvrrat dáhkidedje mu oažžut doarjaga go orohagas leat vuollel mearriduvvon logu bohccot, muitala John Anders Anti. ¶
Ii ge su mielas leat 311 bohcco beare olu badjel mearriduvvon logu go orohagas lea bajimus lohku 5000 bohcco. John Anders Anti mielas lea dakkár smávva spiehkastemiid veadjemeahttun orohagaide heivehit jur heakkat ala rievttes lohkui. Anti lohká massán doarjagiid badjel 200 duhát ruvnno ovddas dan geažil. –Muhto lean mielas oažžut unniduvvot doarjaga go juo orohagas ledje mannan giđa veahá eambbo bohcco go dan máid leat mearridan, dadjá John Anders Anti. Iežas lohká gáibidit vástádusa váldoákkaide maid lea čállán borgemánus diibmá. Seammás atná ášši nu duođalažžan ahte boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta berre geavahit sierralobi vejolašvuođa dan boasttuvuođa njulgemii, go Anti mielas lea Boazodoallohálddahus eanemusa sivalaš go son lea massán ollu ruđaid. ¶
Čájáhus lea hui bures lihkostuvvan. Ollu olbmot leat čájáhusa geahččame ja čájáhus lea ožžon ollu rámi. –Dáppe leat hirbmat olu olbmot leamaš ja mii leat vuovdán juo hirbmat olu, muitala Päiviö. Seammás boahtá muhtin nissonolmmoš gii háliidivččii oastit seammalágan duoji mii lea juo vuvdojuvvon. Päiviö muitala ahte sáhttá váldit oktavuođa njuolga duojáriin ja diŋgot sus. Ollu olbmot leat maid geahčadeame dološ dujiid. Priváhta čohkkejeaddjit Birger Nordin, Sundsvallas eret, ja Bertil Eriksson, Bodenis eret, leaba čohkken sámi dujiid máŋgalot jagi. Birger Nordin eaiggáduššá badjel 1000 diŋgga mat leat dahkkon ovdal 1950, ja son čájeha dávjá diŋggaidis čájáhusain, vai duojárat ja eará berošteaddjit besset oaidnit dujiid. –Soai leaba oastán boares sámi dujiid miehtá máilmmi, earret eará aukšuvnnain. Boarraseamos diŋggat leat várra 1600-logu rájes, muitala Päiviö. ¶
– Jus leat ovdal evttohan kandidáhtaid geat eai leat ožžon bálkkašumi, de sáhtát daid evttohit ođđasit. Buohkat sáhttet evttohit kandidáhtaid, muitala diehtojuohkinhoavda Kari Meløy. ¶
Katalogas čájehuvvojit dat dáidda ja kultuvrabuvttadeamit mat Romssa skuvllaide fállojuvvojit 2005-06 skuvlajagi. Gaskkustanfálaldaga Kultur i Troms bokte áigu fylkkasuohkan gaskkustit buvttademiid main lea alla dáiddalaš kvalitehta, muitala Eirin Gjelsås kulturossodagas. ¶
–Na diet gal ferte leat áttániin seamma boaris, dadjala boanda Johannes Varsi ja čuovvu dárkilit mielde go stártejit tráktora kulturmuitobeaivvis Sirpmás. Lanz Bulldog nammasaš 1941 modealla tráktora leat gávdnan fiervvás Sárranjárggas Máhkarávjjus. ¶
–Mis lea duođaid heahti. Vuođđoskuvla galgá fállat mánáide oahpu sámegillii buot fágain. Muhto dán ii leat vejolaš čađahit, go oahpponeavvut váilot. Servodatfágas, kristtalašvuođas ja eallinoainnus ja musihkas eai gávdno girjjit sámegillii. Oahpaheaddjit fertejit buot ieža jorgalit, muitala son. ¶
–Muhto jurddaš dál 2005:s ain váilot girjjit nuppi, goalmmát ja njeallját luohkkái čállon oahppoplána mielde. Nuppi luohkás ii gávdno čielga oahppogirji álgooahpaheapmái, dušše «AÁBC» , mas lea heajos bargogirji, váidala son. ¶
–Muhto mis lea dušše okta girji gos viežžat dieđuid, nu ahte mii eat nagot nu bargat go ulbmil lea. Ovttain girjjiin fertet mii duhtat. Matematihkas eai leat liige girjjit addit daidda mánáide geat gerget ovdal earáid dahje dárbbašit veahkkeoahppu, muitala son. ¶
– Lea lossa giella luonddu- ja birasfágas, iige leat dábálaš ruovttugiella. Sámegielat doahpagiid galggašedje mánát oahppat, go hárvvit gullet dan servodagas, muitala Sissel. ¶
–Unnán oahpponeavvut – ieš alddis juo hástala dárogielhállama. Dárogiella ovdána, sámegiella báhcá.Njealji jagis lea ráđđehus geargan geahpedit doarjagiid ovddidan dihtii sámegiela sámegielohppiide oktan dárogielohppiide go sámegiela ohppet, dadjá son. ¶
–Jus gilvu ii mana nu mo geahččit hálidit, de lea álkimus fallehit duopmára. Inge leat bealalaččat dupmet. Sihke videobáddi, duopmáralbmát ja inspektevra sáhttet dan duođaštit. BULa hárjehalli Granerud logai ieš maŋŋá spábbačiekčama ahte sii eai lean čeahpit go eai nákcen spáppa čievččastit mollii. BULas in annuleren ovttage moala dan dihtii go mun ledjen juo bosadan ovdal go sii báhče moala doaresmurrii, muitala son. ¶
–Vuoi árpmit dan vuojána. Na diet gal ferte leat áttániin seamma boaris, jearrala muhtun. Sieiddálaš Inge Fred Dervo lea buktán tráktora Sirbmái čájáhussan. Dan son gávnnai mearragáttis go lei geaidnobarggus Sárranjárggas Máhkarávjjus 1997. ¶
–Oasit ledje fađustuvvon kájá vuollai, muitala Inge Fred. Ieš lea mánnávuođa rájes juo beroštan váldit vára boares biergasiin. ¶
Inge Fred diehtá ahte Stáhta Geaidnodoaimmahagas ledje máŋga Lanz Bulldog nammasaš tráktora dala maŋŋá soađi. ¶
Inge Fred Dervo viežžala gássabohtala. ¶
–Árvidehket masa áiggun geavahit dán, jearrá Inge Fred seammás go cahkkeha gássa. Ii oktage vástit. Dušše imaštallet. Dasto Inge Freda njáhkala tráktornjuni ovddabeallái ja liggegoahtá muhtun sylinddarruovddi. ¶
Dasto hoigada áhcahannađa muhtun geahččái ja dáhttu su joatkit liggemis áhcagastinoaivvi. Ieš njuike tráktora ala ja luvvesta eret stivrrana. ¶
–Joatkke fal liggemis áhcagastinoaivvi, dajdala Inge Fred albmái gii lea tráktora ovddabealde. ¶
–Oi go lea somá gullat jiena, dadjala Hege Persen gii lea tráktoreaiggáda áddjut. Hege ii lean goassige ovdal gullan ádjás tráktora jiena. Illugatnjaliid vel sihkasta go riŋgesta mobiilatelefuvnnain iežas áhččái. ¶
–Vaikko mohtoris ii leat dál justa seamma jietna go ovdal, de gal ferten rápmot Inge Freda ja earáid geat leat divvon tráktora. Tráktoriin mii geaseheimmet fatnasiid gáddái, fievrrideimmet guliid heaŋgun sajiide, plogiimet já hárviimet gittiid. Muhto maiddái geaidnočievrra vuojeheimmet dainna, muitala Egil Olsen telefuvnna geažes. ¶
– Dákko hukset olgopaviljonga gos sáhttá čohkkát go fitná kroas dahje Maras Pubas. Uksa paviljongai vuolgá juogo kroas dahje tráhpás mii huksejuvvo pubas, muitala Alfred. ¶
– Guovdageainnus lea suohtas bargat dán suorggis. Olbmot leat smađáhkkat, beroštit biepmuin ja musihkas ja dihtet maid daid árvvus atnit, ja deháleamos lea aŋkke ahte olbmot leat duhtavaččat ja movttegat, muitala son. ¶
– Ii dan gal leat. Mus leat leamaš fiinna jagit somás olbmuiguin. Na, veahá váivi gal lea, oaččut čállit, dadjala son boagustettiin. ¶
– Mun áiggun ain vuoruhit buori ruovttudahkkon biepmu ja sámi biepmu dáru ja olgoriikka menyai, muhto vuohki movt dan dagan lea áibbas ođas finnmárkku oktavuođas, muitala son suollemasat. Sus leat maiddái eará čiegusvuođat. ¶
– Go Maras Pub rahpasa fas bearjadaga, besset sii geat bohtet dohko oaidnit máilmmesensašuvnna, dahje juoidá hui erenoamáža, muitala son seamma suollemasat. Son ii muital dađi eambbo dan birra, baicca čilge áŋgirit ođđa olgopaviljonga birra. ¶
– Dát gal mu mielas lei hui illudahtti, ja ovtta gaskka ledje measta beare ollu mánát stašuvnnas, muitala buollinhoavda Sten Olav Hætta mojunjálmmiid. ¶
– Mánát dihte hui ollu buollinsuodjaleami birra, ja nagodedje álkit vástidit gažaldagaid. Dát čájeha man dehálaš lea mánáide oahpahit dán birra, ja ahte dákkár lágideamit leat dehálaččat buollineastadanbarggus, muitala Hætta. ¶
–Fitnodagaid searvvis, geat eai leat 2004-rehkedoalu buktán rehketdoalloregistarii, leat máŋggas geain leat stuora ekonomalaš váttisvuođat, muitala Lindorff Decision hálddašeaddji direktevra Tore Andresen. ¶
– Mii oaidnit ahte máŋga fitnodaga rahčet velggiid máksimiin. Buorre bealli dain fitnodagain mat dál eai leat jahkerehkedoalu buktán, leat klassifiserejuvvon fiskes dahje rukses sonas Lindorffas. Dát leat fitnodagat main lea várra bidjegii šaddat, muitala Andresen. ¶
–Statistihkalaččat lea stuorát vejolašvuohta ahte easkka álggahuvvon fitnodagat eai buvtte jahkerehketdoalu. Fitnodagaid gaskka geat eai buktán 2004 rehketdoalu, leat golmmas logi fitnodagas unnit go njeallje jagi doaibman, muitala Andresen. ¶
–Ulbmilin lea gávdnat Sámediggái dovddalmasa, logo, man lea vejolaš geavahit viidát Sámedikki doaimmain. Logo galgá govvidit Sámedikki sajádaga Suoma sámiid iešráđđenorgánan, muitala Sámedikki diehtojuohkki Ulla Aikio-Puoskari. ¶
Avvila boles Heimo Kyrö muitala Kaleva-aviissas, ahte lihkohisvuođa sivva lei stivrenfeaila. ¶
– Girdi árvvoštallá mášiinna boahtán čáhčái 100 km diibmofárttain. Juohkehaš sáhttá govahallat, ahte livččii sáhttán geavvat vearrábut, girdis lei lihkku mielde, go ii lábmen iežas. Dálki ii dagahan bártti, dalle ii bieggan, muitala Heimo Kyrö. ¶
ÁRVVOŠTALLI: Dagbladet aviissa dáiddaárvvoštalli ja kritihkkár Harald Flor muitala mo son árvvoštallá sámedáidaga. ¶
–Dáid geassemánuid galgat mii doallat badjelaš 50 konseartta. Dat gal šaddá erenoamáš, dadjá son dan seammás go muitala iežas illudit vuolgit johtit Sambandet joavkkuin. ¶
Romssa joavku mas lea dát erenoamáš namma – eallá – ja čuojaha rocka. Ahte joavkkus leat politihkalaš oaivilat, dan muitala joavkonamma oalle čielgasit. Sin diehtu lea ahte galgá vuostálastit buot dan mii badjelgeahččá ja mii dahká máilmmi unohas báikin. Sin image lea bohciidahttán goddináitagiid, muhto joavku doalaha iežas sága. Dát skávžá dievddut eai njávgga ”peace and love”, muhto čurvot ”kill the man in the white house”. ¶
–Dat konsearta mii Leavnnjas galgá leat, lea okta Wig Wam 60 geassekonsearttain. Dan rájes go joavkun šattaimet, de eat leat leamaš Namsosa davvelis. Danne mii hirbmadit illudit boahtit «Finnmarsk» fylkii, dadjá Glama jođiheaddji ja geahččala dieinna lágiin áđđestallat finnmárkku suopmana. Ii ge dan máhte ge eará go albma østfold olmmoš. ¶
–Juste dál mis lea Norga guovddážis, muhto geasset mis leat muhtin čuojahanbarggut Suomas, Ruoŧas, Danmárkkus ja Islánddas, muitala Glam ja lohká sin ferten maid dadjat muhtimiidda ahte sii eai sáhte boahtit. ¶
–Mii leat dál šaddan nu bivnnuhat ja dat čájeha áiggi leame láddan dasa ahte muhtin coggala spandexa badjelii ja álgá fas rocket, jáhkká Glam. Son sávvá sis leat dili vásihit maiddái veahá kultuvrra ovdal go fas guđđet Leavnnja ja Finnmárkku. ¶
Albma rock´n rolláriid birra leat álo bealleálás nissonolbmot. Helene Rask t-báidi muitala čielgasit ahte son digge Wig Wam. ¶
– Mun gal dađi bahábut in šatta dán jagi rockefestiválii. Ovdal dan áiggi lean oainnat háhppehan fárret lulás, lohká Gjermundsen, ja muitala ahte son lea guovtte geardde ovdal leamaš festiválas- ¶
– Ja de eat mannan ruoktot ovdal go beaivváš báittii lullin, muitala son ja guođđá dan eará jurddaguovahallamii. ¶
Ole I´Dole guobbala fas lávdái ¶
Idol-duopmár Ole Evenrud – dolo š popnásti Ole I´Dole – guobbala maid lávdái dán geasi. TV2 diehtojuohkinossodagas muitalii Bjarne Laastad jr. ahte stuorámus erohus ovddeš jagiid turneaid ektui lea ahte okta Idol-duopmáriin maid galgá lávlut lávddi nalde. ¶
- Jurdda ráhkadit filmma láttai diibmá go festivála válddii oktavuođa min luohkáin skuvllas. Sii háliidedje ráhkadahttit filmma festivála birra maid sáhttet bidjat iežaset ruovttusiidui, muitala Roy-Arthur Myrheim. ¶
- Dán jagáš filbmen galgá gokčat buot beliid festiválalágideamis. Mun čuovun festiválakantuvrra bargiid máŋga mánu ovdal go Lavttajohtnjárga dievvá gitáračuojaiguin, daid jándoriid čađa go «visot» dáhpáhuvvá ja dassážii go visot lea nohkan. Dassážii go artisttat leat mannan ja njárga lea fas dábálaš njárgan šaddan ja go lágideaddjit viimmat besset bosihit, muitala Myrheim. ¶
Go Min Áigi muitala ahte lihkkoluosagilvvus badjána vuoitinvejolašvuohta dáđi eambbo guliid bivdi vihkke, ii loga son diehtit dan. ¶
MJØNDALEN MOALA: Dát govva čájeha mo dadjat juo olles čiekčan 16-finalas lei, deaddu Mjøndalena moala vuostá. ¶
Sámenieiddaid joavku, Máze ja Ávjju nieiddat, jovde oalle guhkás dán jagaš Norway Cup:a čiekčamiin. Hárjehalli Ándde Niillas Eira muitala sis lei ulbmil beassat čiekčat njeallje čiekčama, muhto sii han olahedje ceahki guhkelii. Viđát čiekčamiin deavvadedje sii Mjøndalen nieiddaiguin. ¶
–Dušše nama lei juo issorat gullat. Mjøndalen han lea dovddus joavku sihke spábbačiekčamis ja eará valáštallamiin, muitala Eira telefuvnnas Oslos. ¶
Hárjehalli muitala ahte nieiddat ledje gal oalle balus ovdal čiekčamat álge. ¶
Čiekčamat álge dadjat nugo diet eará čiekčamat. Máze nieiddat čikče bures ja speallu lei ollu Mjøndalena moala ovddabealde. ¶
Máze ja Ávjju nieiddat coggaledje gal ollu moalaid dan botta go besse čiekčat. Dán viđa čiekčamiin báhče sii olles 18 moala ja luite fal dušše sisa njeallje. ¶
Joavkkus ledje olles gávccis geat moala ožžo ja daid gaskkas lei Ann Solbritt Logje Eira guhte bážii eanemus, olles 8. ¶
AMERIHKÁLAŠ OPERA SÁMEGILLII: Komponista Paul Siskind guldala luođi vai boahtá rivttes millii dan botta go čállá ođđa operabihtá. ¶
–Mun lean dego buđet NRK Sámi Radio áigeguovdilisdoaimmahagas. Eanáš olbmot dovdet mu dušše sámi TV-ođđasiid fuolaheaddjin, muhto lean bargan ođasreporttárin ja videojournalistan, ja muhtimin lean maid fuolahan rádioođđasiid dahje čállán ođđasiid teaksta-TV:ii, muitala Dan Robert. ¶
–Muhto iežan eallima stuorámus dáhpáhus lea eahpitkeahttá go mu dássái áidna mánná, Daniel Robertovich, riegádii Murmánskkas diimmá giđa, muitala son ilus. ¶
Maiddái ILO-konvenšuvnna nr. 169 ”Eamiálbmogat ja čearddalaš álbmogat iešmearrideaddji riikkain” 27. artihkkala 3. čuoggás leat eiseválddiide dihto njuolggadusat: ¶
Stáhta sámi joatkkaskuvllaid Kárášjogas ja Guovdageainnus sáhttit odne oanehaččat govvet dábálaš dáža skuvlan main leat muhtun sámi oasit ja heiveheamit. Sámi joatkkaskuvllain ii leat seamma čielga gielalaš ja kultuvrralaš geađgejuolgi go sámi hálddašanguovllu vuođđoskuvllain. Sámi oahppiin ii leat danne leamaš ollislaš 13-jahkásaš skuvlafálaldat nu go mihttomearri lei skuvlaođastusain mat bohte 1994:s ja 1997:s. Sámi joatkkaoahpahus lea huksejuvvon našunála dáža oahppoplánaid ala main leat hui unnán sámi fáttát. Sierra sámi oahppoplánat gávdnojit dušše sámegielas, dárogielas, duojis ja boazodoalus. Oahpponeavvut sámegillii ja sámi fáttáid birra eai báljo gávdno, ja sámi árbevirolaš máhttu lea unnán oidnosis. Dasa lassin čađahuvvo stuorra oassi oahpahusas dušše dárogillii danne go skuvllain ii leat várri oahpahit guovtti gillii dahje juohkit luohkáid oahpahusgiela mielde. Dát dieđut bohte maiddái ovdan Ođastus 94 árvvoštallamis maid Sámi Instituhtta ja NIBR čađaheigga Oahpahus- ja dutkandepartementta ovddas 1999-2000. ¶
Mášuhis vahkku mas lea ollu čoavddekeahtes váttisvuođat. Erenoamážit lea ollu moivi du ráhkisvuođaeallimis, lea áigi dál vuoruhit beroštumi dán dehálaš oassái du eallimis. Buozalmasvuohta sáhttá maid fallehit du jus it fuolat iežat. Fertet juoidá dahkat iežat biebmodiliin, ja dieđusge fertet veaháš lášmmohallat. Ollusat leat álgán lášmohallat Tai Chi dahje Yoga vuogi mielde, soitet dákkáráš litna lihkastagat veahkehit du buorebut vuimmiid ala beassat. ¶
–Mu mielas gal berrešedje maid báikkálaš bellodagat smávit báikkiin gáibidit njunušpolitihkáriid galledit sin guovlluide maid. Eai muđui nákce sii čohkket doarvái jienaid bellodagaideaset, árvala Skum. ¶
Dáid áššiid lohká Helander geavvan ovdal su áiggi ja lea stuorra bargu burgit dala mearrádusaid vuorkkás. Muhto son ge lea dan oainnus ahte okta barta lea gohččojuvvon gaikojuvvot ja nubbái eai leat eanandoalloeiseválddit addán lobi addit eanandoalloeatnamis mihtu bartii. ¶
–Dasa in leat gávdnan mearrádusa, muhto áiggun ain ohcat, lohpida Helander. Son ii loga diehtit manne dala mearrádusat eai leat čuovvoluvvon. ¶
–Mus lea čálalaš šiehtadus dálá eananeaiggádiin (Villmarkstue AS) láigohit eatnama bartii, muitala Dag Smith Meyer. ¶
Ohcala regulerenplána ¶
Girkonjárgalaš Oddbjørn Danielsen lea vuosttaš priváhta olmmoš, gii ceggii bartta Leavvajohkii sulli 30 jagi dás ovdal. Son lohká gulastan ahte Henriksen lea čállán reivve Deanu gildii. Danielsen maid biehttala ahte su barta lea lobihis visti, go sus lea šiehtadus ovddeš duottarstobu eaiggádiin. ¶
Transjoik, mas lullisápmelaš Frode Fjellheim lea guovddážis, eai bala musihkalaš rádjárasttildemiin. Dál leat fokusa bidjan nuortamusihkkii gos joavkku eletrovnnalaš máilmmemusihkka deaivvada Pakistánalaš qawwali árbevirolaš musihkain. ¶
ÁŊGIRAT: Oahpaheaddji ja dáiddár Rannveig Persen čilge Ingrid Elise Nystadii mo galgá giehtadallat digigovaid dihtoris. –Nuorat leat nu áŋgirat eai báljo fihtte bottostallat, muitala Persen. ¶
Nuorat dustet geahččaladdat eaige bala boastut bargat. Dasa lassin leat sis dievva iešguđetgelágan ideat, ja dan dihte jáhkán mun bohtosiid šaddat buorrin, rápmosta oahpaheaddji Persen. ¶
Áigi livkkiha hui jođánit, eat báljo fuomáš bottostallat. Mii maid beassat ieža válljet maid mii áigut govvet digikamerain, ja mun lean válljen sámi mánáid fáddán, muitala gávccát luohkkálaš Anja. ¶
Anja čájehastá jođánit mo son bargá go giehtadallá govaid «fotoshoppas» . Son lea válljen váldogova ja dan ala de bardá eará govaid maid lea govvidan. ¶
Persen muitala nuoraidskuvlla ohppiid dál oažžut guovttevahkosaš intensiivvalaš skuvlejumi.Juohke beaivvi dán guovtti vahkus leat sis golbma skuvladiimmu. ¶
–Go leat geargan bargguin, de válljet mii daid buoremus govaid. Dasto deaddilit dáid báhpára ala ja rámmet. ¶
Dát govat galget čájehuvvot Sámi dáiddaguovddážis Kárášjogas skábmamánu 4. beaivve dáiddáriid stipeandačájáhusa oktavuođas, muitala Persen. ¶
HEAHTEDILLI: San-álbmogis lea vártnuhis dilli maŋŋá go vuojehuvvojedje eret iežaset árbevirolaš guovllus, muitala sanlaš Collin Tshima. ¶
–Sii ledje jođus iežaset árbevirolaš guvlui, «Central Kalahari Game Reserve» nammasaš reserváhttii. Dat lea guovdu Kalahari sáttomáilmmi Botsowanas Afrihkás. Muhto politiijat bissehedje sin ja bidje sin giddagassii, muitala san-álbmoga olmmoš Collin Tshima. ¶
–Go vel čázi eai beasa sanlaččat doalvut reserváhttii, muitala sátneguoddi Collin Tshima. ¶
–Olusat buhcet aids dávddain. Sanlaččaide lea váttis fáhtet bargguid, ja dáppe leat ollu veahkaváldimat ja kriminalitehta, muitala Sámiráđi lahttu Geir Tommy Pedersen. Son lea ieš fitnan guovllus maŋŋá go Sámiráđđi moralalaččat ja ruđalaččat doarjugođii san-álbmoga dikki eiseválddiid vuostá. ¶
IHKKU HEŊGII: Mannan bearjadaga ija heŋgii Sæther galleriija galbba. –Dahken dan vai olbmot eai fuomáš. Ii mus lean almmolaš rahpan ge, muitala galleriija eaiggát. ¶
–Mun dieđán sidjiide lea váttis oažžut saji čájehit dáidagiiddiset almmolaččat, dát galleriija galgá leat sin arena, dadjá son. Sæther muitala muhtun dáiddárat ja govvadahkkit Kárášjogas leat juo váldán suinna oktavuođa. ¶
vuogi mielde maid ilbmet, muitala son. ¶
Mannan vahkus oaččuimit surgadis dieđu. «Stan» nammasaš orkána lea ráhkadan roasu Gaska-Amerihkás, ja Guatemala maya álbmogat gillájit eanemusat. Váilevaš veahki geažil olbmot fertejit roggat giehtafámuiguin olbmuid bajás, geat leat šaddan láirauđđasa vuollái. Dássážii leat badjel 1500 olbmo duođaštuvvon duššan. ¶
Dan rájes go Elise Valkeapää beroštišgođii Guatemala álgoálbmogiin, de son ii leat goassige heaitán rahčamis sin ovddas. Muhto eai buot eiseválddiid njunnožat leat liikon go son veahkeha mayaid. Lea maid áitagiid ožžon, lihkká son ii leat vuollánan. ¶
Eaktodáhtolaš veahkeheaddjit ohcet ja rogget giehtafámuiguin heavvanan olbmuid stánželáirras Guatemala mayagilážis Panabaj golggotmánu čihččet beaivve. Dáppe sii gávdne 64 jápmán olbmo. Oktiibuot leat badjel beannot duhát olbmo jávkan. Dál leat sámit čoaggigoahtán ruđaid mayaide. ¶
DOARJU SAN-ÁBMOGA: Sámeráđi lahttu Geir Tommy Pedersen doarju san-álbmoga eananvuoigatvuođa rahčamušaid. –Dál sii ellet vártnuhis dilis, muitala Pedersen gii ieš lea galledan san-álbmoga Botsowanas. ¶
–Alehttá livččii galgan fuolahusvistái, muhto mis ii lean sadji, danne fertiimet su bidjat boarrásiid ásodahkii, muitala Kárášjoga dearvvašvuođa- ja sosiála hoavda Svein Persen. ¶
Kárášjoga dearvvašvuođa- ja sosiála hoavda Svein Persen muitala vuoiggalaččat ahte giđa rájes ii leat sis leamaš sadji fuolahusvisttiin. ¶
Aage Hegge ja Roald Renmælmo leaba čárven timbbarskieraid timbarii vai bihtiba njuoska beazi rundit. Anders Nilsen muitala ahte dolin lávejedje olbmot lávžžiin muora rundit. Jahkelanjat muitalit dán beazi leat 200 jagi boarisin. ¶
–Mii leat viežžan beziid Háldeguolbanis, oaččuimet lobi Statskogas dan dahkat, ja saháimet daid guhkes vearvasaháin, muitala Thorolf Bjørnback. ¶
Eaktodáhtolaš veahkeheaddjit ohcet ja rogget giehtafámuiguin heavvanan olbmuid stánželáirras Guatemala mayagilážis Panabaj golggotmánu čihččet beaivve. ¶
–Sii sáddejit sáddagiid mayagillii, ja dál lea hui dehálaš ahte olbmot ožžot dieđuid duon dán birra, mahkáš gos biepmu ožžot ja nu ain. Felix lea okta min rádiobargiin. Son lohká vuosttaš heahtái dárbbašit 50.000 ruvnno oastin dihtii biepmu, čázi ja ránuid. Muhto dát gokčá dušše moatte beaivve dárbbu, muitala Elise. ¶
Elise muitala ahte son lea stivralahttu dán organisašuvnna stivrras. Ann Kristin Håkanson lea maid stivralahttu ja de leat velá golbma mayat. Sii guđet leat stivrras leat bargan máŋga jagi buoridit mayaid dili. ¶
–Ávvudeamit ja illu lea álo báidnán min festivála, ja dan mii hálidit deattuhit vel eanet dán jagi go čalmmustahttit máŋggalágan ávvudanvugiid, muitala Lene Hansen Riddu Riđđu ruovttusiidduin. ¶
–Fáddá lea min iežamet guovlu - iige dat leat boaittebealguovlu, muhto baicca guovddážis min eallimis. Danin gohčodat konseartta «Guovdu máilmmi» , mii maiddái lea muhtun lávlaga namma. Lávlagat lávlojuvvojit iešguđet Finnmárkku suopmaniin, muitala buvttadeaddji ja musihkkár Asbjørn Ruud. ¶
–Muhto mun in bija nu ollu deattu Norgga riikajovkui. Ferte vuoruhit medisiinna oahpahallama ja Asker joavkku, go ii nissončiekčamiin boađe dienas. Čievččan spáppa nu guhká go lea somá, muitala Hætta. ¶
Norgga nissoniid riikajoavkku hárjeheaddji Bjarne Berntsen muitala su dán dálvvi ožžon hui positiivvalaš dieđuid Elle Márjja dási birra. ¶
–Gaskaboddosaš bohtosat rumašiskkadeamis ja dutkan lea dagahan dan ahte leat viiddidan ášši. Loahpalaš bohtosat rumašiskkadeamis eai leat válbmasat ovdal moatti vahku geahčen, muitala Ove Akselsen. ¶
K-extra jođiheaddji Jari Pohjanrinne dieđiha son lea viiddideamen borramušgálvooasi sullii 100 njealjehas mehteriin ja eanaš dán viiddideamis lea borramušaid várás. Pohjanrinne muitala sii leat bidjamin ođđa gálbmahildduid ođđa oassái nu ahte gávppašeaddjit ožžot dušše fal váras borramušaid. ¶
Greenpeace lea heaittihan iežaset leairra Nellimis Anáris. –Dan mii dahkat go eiseválddit leat guldališgoahtán min ja boazodolliid gáibádusaid, muitala Greenpeace mielbargi Matti Liimatainen. ¶
Vaikko Sámiráđđi doarju boazodolliid gáibádusaid, de sii eai liiko Greenpeace bargovugiide. Muhtun Greenpeace mielbargi lea mai čuoččuhan iežas ožžon goddináitagiid. Muhto Liimatainen biehttala leat heaittihan Greenpeace leairra dáid moaitámušaid geažil. ¶
Sápmi ii gierdda dragshow dáidaga, mii lea guovddážis kárášjohkačča Lasse Risvika (23) eallimis. –Mun fertejin fárret Osloi vai beasan bargat dáinna erenoamáš dáidagiin, muitala Lasse Risvik. ¶
–Kárášjogas maid oainnán álo nuppástusaid go finan, sihke olbmot ja gilli rievdá. Dasalassin leat mus skihppárat dáppe geaiguin liikon leat fárrolagaid, muitala Lásse. ¶
–Min dearvva lea ahte jus galgá johtit hirpmat ollu olggobeallái daid guovlluid mat leat geavahuvvon maŋemus áiggiid, de lea lunddolaš gulahallat álggos singuin geat dál leat doppe. Mii leat ávžžuhan iežamet čearuid garvit riidduid nu guhkás go dan lea vejolaš, muitala Idivuoma. ¶
–Muhto dat lea riiddut leat leamaš geažos áiggi. Ja dan rádjái leat boahtán nášunala beroštumit ovddabeallái boazodoalu beroštumiid, ii ge leat čihkosis ahte Norgga eiseváldit oidnet Ruoŧa boazodoalu dušše hehtehussan. Buohkat muitit maiddái mot Norgga stáhtačálli dalle 1972 rámpostalai ahte Norga vuitii 5-0, lohká Idivuoma. ¶
–Dán áigut čoavdit dan láhkai ahte gielda pláne gokko ja man galle viesu beassá hukset muitala Ohcejoga sátnejođiheaddji Antti Kateketta, gii ieš čohkká plánenlávdegottis. ¶
Muhto dát mearrádus gahččá eret dál go gielda pláne eanaoamasteaddjiid ovddas galle viesu ožžot eatnamiiddáset ala cegget. Dalle ii dárbbaš eanaeaiggát go gieldda plána čuovvut. ¶
–Das maid dádjá dutki ahte guollevuostáiváldin ferte ásahuvvot jus jávri galgá bissut ortnegis, muitala Klemet Erland Hætta. ¶
Muhto áinnas lei suohtas jorgalit ja mus han maid lei bárdni Johanas gii lea čeahppi dárogielas ja sus maid ožžon ollu veahki dán bargui, muitala Lukkari. ¶
Lukkari girjelágadus Gollegiella ii leat ožžon mangelágan doarjaga almmuhit bihtáid girjin. Muhto son muitala ahte teáhter lea máksán jorgalusa ovddas ja son maid oaččui govttolaš vuoigatvuođašiehtadusa Jon Fosse lágadusain Samlaget. ¶
–Go máhccen álgo 90-logus, de oidnen ahte buot lea duššan. Buot lei jávkan. Buot dat dávvirat mat mis ledje. Ii leat báhcán go plastihkka, muitala olmmái guhte ieš lea ceggen dávvirvuorkká. ¶
–Go vulgen dáppe, de orro vihttalogi olbmo dáppe. Olbmot bivde meara, muhto go ođđa áigi bođii, de fárrejedje buot nuorat. Earenoamážit nieiddat. Ii sidjiide lean bargu. Mun ge fárrejin máttás ja bargagohten biilamekanihkkárin, muitala Helmer. Sus lea ollu muitalit. Illá astá oba vuoiŋŋahaga ge geassit. ¶
–Jon Fosse bihtát gáibidit issoras ollu siskáldas návccaid, nu lea maid «Dálvi» bihtás gos mun neavttašan muhtun fuorá. Mun lean maid dán rollii bidjan erenoamáš ollu návccaid hárjehallanáiggis, muitala Mary. ¶
Suodjala rolla ¶
–Mun maid máŋimuš váhku ovdal premieara ellen álfárut rollii, šadden jaskat ja julbmi, muitala Mary. ¶
– Duohtavuođa ferte maiddái sámibiras gierdat oaidnit. Makkár teáhter de livččii šaddan jos duohtavuođa eat duostta čájehit, jearrala Mary. ¶
Šadden dego muhtoulágan transii, ja mun in šat smiehttan ahte dát lea fuorrá maid galggan neavttašit, muitala Mary, guhte lea okta dáid neavttáriin gii guhkemus lea bargan Beaivváš Sámiteáhteris. ¶
-Mun fertejin 40-50 háve jaskadit lohkat teavstta vai ádden sisdoalu. Maŋŋá dan de easkka dađistaga leavvagođii teaksta iešaldddis gorudii, ja dasto dat ealligođii, muitala Mary. ¶
Siri muitala ahte Stuorrajávrri davágeahčen leat guolit buorránan ja daid sáhtašii vuovdigoahtit, muhto ii gávdno guollevuostáiváldin masa vuovdá guliid. Dat lea šaddamin roassun guolásteaddjiide ja jávrái. ¶
Siri muitala ahte golbma jagi dás ovdal juo lohpiduvvui guollevuostáiváldin, muhto dán rádjái ii leat mihkke vel dáhpáhuvvan. Das ballá Per Mathis Siri stuorra váikkuhusaid jus bivdu bisána. ¶
Buvdda sturrodat lea olles 300m2, mii lea stuoris Finnmárkkus dákkár buvddaide. Buvdabargi Jan Somby muitala ahte maiddái gálvohivvodat šaddá stuoris. –Dáppe galgá juohkehaččas leat vejolašvuohta gávdnat maid dárbbašat, muital Jan Somby, –ja jus it gávnna, de lea vejolašvuohta min čađa diŋgot maid mis it gávnna. ¶
Go mii finadeimmet buvddas eai lean oaggunbiergasat ollen vel hildduide. Jan Somby muitala sidjiide leat gálvvut jođus nu ahte šaddá ain garra bargu daid bidjat rivttes sajiide ovdal rahpama maŋŋebárgga. ¶
–Ulbmil lea oažžut bissovaš musihkkadáhpáhusa Anárii ja ovdanbuktit sámi ja maiddái eará álgoálbmogiid musihka ja eará kultuvrra. Dán jagi fáddán leat sámenuorat ja nenetsaid kultuvra. Nenetsat leat boazodoalliálbmot ja okta Ruošša álgoálbmogiin, muitala Sámedikki Sámemusihka oahpahusa ovddidanprošeavtta prošeaktahoavda Annukka Hirvasvuopio preassadieđáhusas. Dáhpáhusa ordnejeaddijt leat Anára Sámi Searvi, Sámediggi, Sámioahpahusguovddáš, Siida ja Anára gielda. ¶
Lávvardaga 28.5. dollojuvvo Sámemuseas Siiddas musihkaseminára, mas hállaba guokte suopmelaš musihkadutki Jarkko Niemi ja Marko Jouste Tampere universiteahtas. Jarkko Niemi lea badjel logi jagi bargan ovttas Anastasia Lapsuiniin ja dutkán nenetsaid musihkkaárbbi. Logaldallama oktavuođas leage vejolaš beassat gullat hárvenaš musihkaovdamearkkaid. Marko Jouste fas muitala sámemusihka ja luđiid dutkamis Suomas. ¶
–Kurssa oasálasttiin lea vejolašvuohta beassat maid lávddi ala čájehit maid leat oahppan. Mánáid stoahkan- ja musihkkaboddu álgá festivalatealttás lávvardaga diibmu 14 ja dán maŋŋá ges nuoraidkonsearta, mas lea vejolaš gullat nuorra sápmelaš musihkkáriid. Konsearttas leat mielde ee. rap-artisttat Amoc ja Aziz, nieidajoavku Sombio, Jiella-joavku ja Sámi Grand Prix – vuoiti Pop-Poo. Konseartta maŋŋá nuoraide ordnejuvvo vel disco Anára badjedásis. ¶
Dan oaivvilda Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiid searvvi (SFS) jahkečoahkkin. SFS lohká áinnas searvat dákkár plána ásaheapmái ja čađaheapmái, ja hástala Sámedikki johtileamos lági mielde álggahit ja ruhtadit barggu. ¶
–Ja dat duohtavuohta ahte dilli lea sakka vearránan maŋŋá go Sámediggi lea boahtán, lea paradoksála ja suorggahahtti. Dat muitala čielgasit ahte min politihkalaš ovddasvástideaddjit eai ane čálakultuvrra dehálažžan. ¶
Biehttala ¶
Vuovdebargiid luohttámušolmmoš, Seppo Huovinen, biehttala NRK Sámi Radioi ahte Ku Klux Klan vuogit livčče Anáris geavahuvvon. ¶
Vaikko Greenpeace interneahttasiidduin dál leatge govat, mat orrot duo đašteame movt vuovdebargit áitet Greenpeace-olbmuid geat leat vuolgán bissehit vuovdečuollamiid, de biehttala Huovinen govaid duođaštit maidege. ¶
Eanetlohku árvala erenoamáš jienastan njuolggadusaid dakkár áššiide mat nuppástahttet luonddugeavaheami. Go Finnmárkoopmodat gieđahallá Sis-Finnmárkku guoskevaš áššiid, de okta fylkkadikkeáirras guođđá čoahkkima. Okta sámediggeáirras ges guođđá čoahkkima go stivra gieđahallá mearraguovllu áššiid. Dat mearkkaša ahte Sámedikkis lea eanetlohku go gieđahallet Sis-Finnmárkku áššiid. Fylkkadikkis ges lea eanetlohku go gieđahallet áššiid mat eai gula Sis-Finnmárkui. ¶
Justislávdegotti eanetlohku árvala maid ásahit sierra kommišuvnna mii galgá kártet eananvuoigatvuođaid, ja sierra duopmostuolu mii ges galgá identifiseret dálá vuiogatvuođaid Finnmárkkus. ¶
Soarvestobu eaiggát muitala ahte suomas dán áigge lea áibbas dábálaš ahte maiddái smávit báikkiin lea streptease. ¶
Kárášjoga NSR:a vuosttaš evttohas Synnøve Solbakken-Härkönen hástala Guovdageainnu válgabiire jienastuslohkogilvui. ¶
Hástala sámi nuoraid váldit teologalaš oahpu ¶
Son muitala ahte Sámi kirkoráđđi lea ovttas Sámi allaskuvllain árvvoštallamin mo sámit sáhttaše hukset iežaset kirkolaš gelbbolašvuođa. ¶
JOHTÁN OLLU: Tom E. Brudvik (Svein Krogstad) muitala Marit Synnøve Bergii (Marianne Halvorsen) vásáhusaid birra go galledii Kárášjoga Riikkateáhteriin. - Ledje nu smáđáhkes olbmot doppe, njuolga áššái, njuolggalaččat. ¶
– Anne lea mu ustit. Lean álgguálggus Kárášjogas eret. Orun Oslos, ja barggan ollu kelnnárin Hotel Cesæris. Mun dat lean gis skáhppon gávttehasaid, muitala son. ¶
– Mun serven statistan dannego háliidin oaidnit mo doaibma lávddi duohken. Go bohte deikke, de dovdui dego mun dovden buohkaid ovddežis, muhto ii leat nu imaš - in leat manahan nu galle episoda. Mii hirpmastuhtii mu, lei baicce ahte buohkat láhttejedje mu vuostá dego sii maid dovde mu. Dego mii livččiimet boares ustibat, muitala Sunniva. ¶
–Oahppu lea oassi oahpaheaioahpus Levangeris, ja sámegielkurssat okta ja guokte addet oktiibuot 60 lohkančuoggá, muitala Terje Veimo. ¶
Allaskuvlalektor Terje Veimo muitala skuvla oaččui ovddasvástádusa 25 jagi dás ovdal, muhto unnán ruđat čuvvo. Skuvla bálkáha rámmaruđaiguin stipendiáhta gii dutká máttasámebázáhusaid ja oahpaha veahá sámegiela. ¶
Nuorta-Finnmárkku boazodoallohálddahus biehttala máksimis Anne Line Antii beali doarjagiin, vaikko njuolggadusat addet vejolašvuođa juogadit doarjagiid guovtti sadjái náittusbáraide geain lea oktasaš doallu. ¶
–Dalle biehttaledje mu geahččamis mu ja mánáid boazologuid. In beassan diehtit in iežan boazologu ge. Boazolohkkit dadjet ahte agronoma Arne Hansen lea biehttalan munnje čájeheamis lohkantávvaliid. Maŋit áiggis aŋkke čájehuvvui ahte dat lei boasttu mearrádus, muitala son. ¶
Loga eambbo www.aetat.no, dahje ságastala Aetat serviceguovddážiin tlf. 800 33 166 (dii. 8.00-15.30 suoidnemánu) dahje e-poastta bokte aetat.apost@aetat.no ¶
Multimediafitnodat Minimedia as áiggušii ráhkadit dihtorspealu sámi áššiid vuođul. – Mii háliidit sihke jorgalit dárogielat spealu ja ođđa spealu ráhkadit sámi kultuvrra vuođul, muitala beaivválaš jođiheaddji Kari Hovda. ¶
Hovda muitala ahte fitnodaga ođđaseamos speallu ”Ungene i gata” lea dábálaš ássanguovllu birra mii mánáide lea hui oahpis. Dál háliidivččii ráhkadit sámi veršuvnna dán spealus. ¶
– Háliidit juoidá ođđasa ráhkadit. Mii leat jurddašan makkár kultuvrrat leat Norggas. Leimmet áigon Norgga álbmotmuitalusaid vuođul ráhkadit spealu, muhto dan leat earát ráhkadeame. De fuobmáimet sámi kultuvrra. Min dieđuid mielde ii leat ovdal ráhkaduvvon dákkár sámi speallu mánáide, muitala Hovda. Son háliidivččii dákkár spealu huksejuvvot sámi kultuvrra nala, ovdamearkka dihte sámi muitalusaid, máidnasiid dahje musihka nala. ¶
Stáhta lea divoduvvon stáhtabušeahtas juolludan 40 miljovnna gelbbolašvuođaloktemii dahje «Kunnskapsløftet» doibmii. Sámi Fierpmádat lea dál ohcamin vihtta miljovnna sámegielgelbbolašvuođaloktemii, muitala rektor Mai Britt Utsi. ¶
–Dan supmis lea juo Stuoradiggi vuoruhan 10 miljovnna kristtalašvuođafágii, muhto ii leat vuos mearriduvvon masa dat 30 miljovnna galget geavahuvvot. Ohcamušas dáhttut mii gelbbolašvuođaloktemii vihtta milljovnna sámegillii. Bealli dáid ruđain galgá mannat davvisámegillii ja bealli gis julevsámegillii ja máttasámegillii, muitala rektor Mai Britt Utsi. Dáinna ruđain sáhtášedje mahkáš allaskuvllat bálkáhit eanet oahpaheaddjiid. ¶
–Sámi Allaskuvllas lea dál jođus 5 jahkásaš giela ealáskahttinprošeakta Svahken Sijtes dahje «Elgå» Davvi Hedmark fylkkas vuođđoskuvllas. Sii ledje maid ohcan ruđaid Sámedikkis sullásaš prošektii ollesolbmuid várás, muhto dasa ii juolludan Sámediggi ruđaid, go giela galggai oahppat duddjoma bokte, muitala Sámi Allaskuvlla rektor Mai Britt Utsi loahpas. ¶
– Olmmoš sáddejuvvui buohccevissui go lei psyhkalaččat veahá seagis, muitala Nuorta-Finnmárkku operašuvdnajođiheaddji Espen Kirkesæther. ¶
Mánnodaga vujii mohtorsykkelvuoddji badjel luotta Leaibevuotna-luoddaearus Porsáŋggus. Son geavai Hámmárfeastta buohccivissui Seaking-helikopteriin, eaige politiijat dieđe man garrasit son roasmmohuvai. Dan muitala Oarje-Finnmárkku operašuvdnajođiheaddji. ¶
SÁPMI: –Stáhtas lea čielga ovddasvástádus doalahit buriid fálaldagaid sámiid joatkkaskuvllain. Ráđđehus árvala váldit eret doarjagiid daidda skuvllaide, ja dat lea čielga rihkkun daid geatnegasvuođaid doalaheamis mat leat sámi giela ja kultuvrra ektui, dadjá Bargiidbellodaga sámediggeáirras evttohas Guovdageainnus Berit Kristine Hætta. ¶
–Sámi kultuvrra boahtteáiggi áibbas guovddáš eaktu lea álbmoga vejolašvuohta geavahit iežaset giela. Lea olmmošvuoigatvuohta oažžut oahpu sámegielas ja sámegillii. Dan dihte áigu bargiidbellodat bargat dan ala ahte buoridit buot ahkásaččaid vejolašvuođa oažžut sámegieloahpahusa. ¶
Jan Jørgen muitala iežaska álgojagiid birra náittusdilis. Dalle ii beroštan Siv duođi eanet luossabivddus. Muhto go vuos Báhcavuona nisu álggii bivdit ja goddigođii, de son duođai fáhtehalai luossafeberii. ¶
–Go juo beachparty lea, dalle han ferte beaivvádat ja báhkka maid. Itgo bala ahte arvigoahtá bearjadaga? ¶
Kárášjoga leansmánnibálvá Frank Nilsen muitala ahte stuorra biila galggai vuodjit sisa bisananbáikái ja bonjastii ovddabeallái biilla mii bođii lulil ja manai Leavnnja guvlui. ¶
–Mii, mun ja eará studeanttat, leat dál vuolgimin studeret eatnigiela Ruoŧas, Uppsala Universitehtas. Doppe gáibidit dušše dábálaš lohkanbajidivvaga nu mo eará fágainge. Muhto Troandimis fertet mii beanta sáhku máksit, muitala son. ¶
Ohcala skuvllas oahppoplánaid ¶
–Mii áigut seastit su go čiekčat Sámi riikajoavkku vuostá. Eat áiggo geavahit su ovdal sotnabeaivve go fas ráidočiekčamat Ruoŧas álget, muitala Arnquist. ¶
–Gaskamearálaččat ruovttušilljus leat mis 3000 geahčči ja eanemustá leat leamašan 9000 geahčči, muitala Arnquist. ¶
– Dovden vájut ahte ledjen darvvihan albma ádjá, ja jurddašin dien ferte gal sivvadit váibadit, ja mun geavahin masá diibmobeali dasa, muitala Roy. ¶
Roy muitala ahte diibmá ii goddán go guokte smávit luosa nu ahte dán jagáš álgu orru ollu buoret go diimmá bivdu oktiibuot. ¶
Dušše moatte geardde lei Evind Måsø geargan jorggihit fatnasiin mannan bearjadaga ovdal go 15 kilosaš goadjin dohppii vuggii. – Váibadin hui jođanit aiddo gorgŋon šelges luosa, muitala Eivind. ¶
–In geavahan go váile 10 minuvtta fidnet stuoraha fatnasii. Goadjin oainnat finai njellji čáhceoaivvis ja dalle oainnat váibbai hui jođánit go ii ožžon dan rivttes áimmu, muitala Eivind. ¶
–Mun maid beasahin stuorát luosa ovddit beaivve go veahá maŋŋelaš godde muhtun láttánat 18 kilosaš luosa. Dát luossa lei ihttaladdan máŋggaid beivviid min bokte, muitala Eivind. ¶
Eivind muitala son aivve bivdá mánnávuođa ruovttuguovllus Deanus, gos dovdá juohke smávva gobáža. Dál son lea vuosttas Vuolle-Deanu vahkosaš luossagonagas dán jagi, ja smávitlágan vuoittuid maid oažžo son fargga. ¶
Skiippagurrafestiválas sáhttá dán jagi oahppat ráhkadit guollenáhki, go Hommát lágida kurssa. – Mii leat fuomášan ahte dasa lea stuora beroštupmi, muitala Hommát jođiheaddji Niillas A. Somby. ¶
– Olles proseassain ádjána guokte vahku, muhto áigut dattetge dan moatti diimmus čájehit makkár dát proseassa lea. Jus orru stuora beroštupmi, de sáhttit lágidit sierra kurssa gos olles proseassa vuđolaččat oahpahuvvo, lohká Hommát jođiheaddji Niillas A. Somby ja muitala ahte guollenáhkkeráhkadeapmi ii leat nu olu earalágan go sisteráhkadeapmi. ¶
– Guollenáhkki lea árbevirolaš materiála mii geavahuvvo sihke čikŋan ja atnu ávnnasin. Das sáhttá olu fiinna dujiid ráhkadit, nugo smávva lávkkaid ja hearvvaid boahkániidda, gahpiriidda, veaskkuide ja biktasiidda, muitala Somby. Kurssas šaddá maid vejolašvuohta oažžut jurdagiid maid sáhttá ráhkadit náhkis. ¶
Aage Solbakk lea čohkken Deanuleagi sohkagirjji ja oalle viidát Guttorm soga. Son muitala sogaid duogážiid historjjádutki viŋkelis. ¶
Ovddeš Saemien Sijte konserváhtor ja jođiheaddji, Sverre Fjellheim, lea cuigon ollu osiid čoakkáldagas mat eai doala deaivása. ¶
Vaikko vel Sámediggi dál lea buktán čielga signálaid dán ođđa FO stivrii, de ii duostta Porsáŋggu sátnejođiheaddji vel loktet Champagnebohttala ja jugistit. ¶
111 árvaluvvon Sámedikki visttis leat dál válljen vihtta evttohusa maid gaskkas galgá šaddat Ruoŧa Sámediggi. Vihtta finála evttohusa leat válljejuvvon go dain lea ođđaáigásaš muorrahuksen, olggos oaidnin mii muitala sámi identitehtas ja go heivejit báikái gosa galgá huksejuvvot. ¶
Ráhkis Annbjørg!Hui olu lihkku 25 jagi beivviin mii lea juovlamánu 10. beaivvi. Suddu go mii eat beasa ávvudit du beaivvi duinna, muhto sávvamis dus šaddá somás ávvudeapmi Tromssas olbmáiguin. Gal mii ávvudit go boađát ruoktot.Mii leat huihui buorit dutnje!!Sala dievva liegga kleammatRávnnás, Inger Anettes ja Inas. ¶
Du mielas eai oro earát váldime vuhtii du evttohusaid juogamasa maid hálidat ruovttuinat bargat. Earát vuosttaldit buot du evttohusaid, ja dat suhttada du. Don soaittát fertet vuordit eará hávvái. Muhtin du lagas olbmuin, geahččala dájuhit du, dál fertet leat váraid alde. Dán vahkku lea hui buorre geahččaladdat ođđa bargovugiid barggustat. ¶
Dál fertet jurddašit viidát perspektiivvas. Jus dus leat stuorra plánat maid sáhtát juogadit earáiguin, de manne bat ii? Olbmot hui sihkkarit bures doahttalit daid, muhto soaittát doaivugoahtit ahte sáhtát vaikko maid bargat. Bisut fal julggiidat eatnamis ja guorahala vejolašvuođaid ovdal go álggahat maidege. Dán vahkku lea buorre leat lagamusaidatguin ovttas. ¶
Govas oaidnit Goskamo-Olli - Olli Koskamo (1850-1931), dovddus leastadialaš sárdnideaddji. Son lei eret Gihttelis Suomas. Son fárrii Ánnejohkii Finnmárkui 1870-logus ja Sieiddái Detnui 1880:s. Maŋŋá fárrii Máskejohkii gos orui dassážii go jámii 1931:s. Koskamo lei čeahpes, muhto riidduvuloš sárdnideaddji. Son čohkkii stuora olmmošjoavkkuid go sárdnidii čoakkalmasain ee. Deanuleagis. Son lei oaidnit dego patriárka guhkes, vilges skávžžáin. Solža muitala maid dan ahte sus lei dávjá nuorra biigá mielde sárdnidanmátkkiin. Su bargun lei ee. ligget Olli seaŋgga, vai áddjá ii dárbbaš nohkkat galbma seŋgii - maŋŋá guhkes ja beaktilis sártniid. ¶
Olli lei kvena ja sárdnidii suomagillii, ja su čeahpes dulkkat dulkojedje su sártniid sámegillii. Muhto oktii gal geavai dulkomiin funet, muitala solža. Dulka lei bealljevánat ja dulkui buot boastut. Fearán lea vissa dáhpáhuvvan Badje-Deanus viehka áigá: ¶
– Store Norske oastala sámiid ¶
SÁPMI: Store Norske Grubekompani oastala buorredáhtu sámiin go duos dás doarju sápmelaččaid ru đ alaččat. Dan oaivvilda Stig Arne Somby. ¶
– Fargga leat dáppe roggame olles leahtuin sámiid buressivdnádusain, čuoččuha Sámeálbmot bellodat njunuš, Stig Arne Somby, NRK Sámi Radioi. Son oaivvilda ahte ruvkefitnodat Store Norske Grubekompani oastala buorredáhtu sámiin go dorjot sápmelaččaid ru đalaččat. ¶
–Dat lei beare stuorra gaskka dan 11 miljovnna ruvnnos maid stáhta fálla ja dan buhtadusas maid mii gáibidit. Dan dihte eat dohkkehan fálaldaga, muhto mii leat bivdán goalmmát beali, mii ráđđádallá min ja Suodjalusa gaskkas, muitala orohaga ovdaolmmoš Tore Oskal. ¶
–Mii leat maiddái gáibidan ahte soahpamuš ii leat bistevaš, muhto galgá sáhttit rievdadit soahpamuša Suodjalusain jus dasa lea dárbu. Muhto Statsbygg šiehtadallit eai leat dasa miehtan, muitala Tore Oskal. ¶
Mikkel Oskal ja Eva Isaksen leaba Oskal-bearraša nuoramus miellahtuid váhnemat. Čieža mánnosaš Mia ii ádde vel mot su bearaš geahččala dáid beivviid sihkkarastit su boahtteáiggi. ¶
ON eamiálbmoga bistevaš foruma jođiheaddji, Victoria Tauli Corpus. Son doarju ollásit Oskala bearraša rahčama gáhttet iežaset dálveguohtuneatnama Meavkkis/Arvenjárggas. ¶
–Dát lea hui buorre ovdamearka mo eamiálbmogat rahčet go stáhta geahččala sis eatnamiid rivvet, lohká son. ¶
–Ášši čájeha duođaid eamiálbmogiid dili birra máilbmi. Ja Oskala bearraša rahčamuš nanne eará eamiálbmogiid rahčamušaid sullasaš áššiin. Geafit riikkain ii leat eamiálbmogis seammalágan vejolašvuohta go dáppe Norggas. Fillipiinnas gos mun ieš lean eret, duvdá militeara olbmuid eret bissuiguin. Ii geafes olbmuide leat nu álki ná rahčat go bissonjunit čujuhit sin guvlui, muitala son. ¶
–Jus Oskala bearaš doalvu eatnanášši alimus riektái ja vuoittahallet, de leat sis golbma vejolašvuođa. Sii sáhttet váidit Norgga olmmošvuoigatvuođakommišuvdnii go Norga vealaha eamiálbmoga. Nubbi vejolašvuohta lea váidit Norgga ILO-konvenšuvdnii go Norga han lea ratifiseren ja vuolláičállán dan. Goalmmát vejolašvuohta leat Norgga váidit CERD nammasaš olmmošvuoigatvuođa kommišuvdna, ávžžuha son. ¶
–Mun ávžžuhan maid Oskala bearraša joatkit ráhčamušainis doalahit iežaset guohtuneatnama. Váldet oktavuođa sihke Sámedikkiin ja Sámiráđiin ja rávket sis veahki ja doarjaga, rávve son. ¶
–Dii lehpet symbolat buot eamiálbmogiidda dán eatnanášši hárrái. Dii movttiidahttibehtet eará álbmogiid seammaláhkai dahkat, lohká Victoria Tauli Oskala bearrašii. ¶
Mii maid gáibidit guhkidit vázzin ja sihkkelastinbálgá gitta Suohpatluohkkái ja ahte guvlui biddjojit geaidnočoavggat, muitala Guovdageainnu suohkana teknihkalaš ingenevra Nils Ole Turi. ¶
–Dan ferte geaidnodoaimmahat vástidit. Muhto geaidnodoaimmahaga olbmot leat fitnan geahččamin geainnu maŋŋá lihkohisvuođa, ja sii dihtet ahte geaidnu lea váralaš. Suohkan maid áigu ođđasit geahčadit ja guorahallat suohkana geaidnojohtolat plána gosa ovttaskas olbmot maid besset buktit oainnuid ja evttohusaid, muitala Turi. ¶
–Mis lea buorre doaivva dan dahkat, go son han lea rasttildan rájá maŋŋebárggaeahkeda, ja tuollus han registrerejit buot stuorát guorbmebiillaid, muitala Henriksen. ¶
Dasto oaččui son veahki dearvvašvuođaguovddážis Guovdageainnus. Gasko vahku beasai almmái vuolgit ruoktot Áltái, doppe lea maid ožžon roassuveahki dearvvašvuođaguovddážis go lihkohisvuohta sutnje ge lea čuohcan oalle garrasit, muitala Henriksen. ¶
Bargiidebellodagas leat máŋga dehálaš suorggi maid ala áigut bargat boahtte njeallje jagi Sámedikkis, earret eará buoridit dearvvašvuođa- ja sosiálpolitihka sámi álbmoga guovdu. ¶
Bargiidbellodaga ulbmilin lea ovddidit buori dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalusaid mat buoremus lági mielde leat heivehuvvon sámi álbmogii. Danne áigut bargat dan ala ahte sihkkarastit seammaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalusaid go riikka álbmogis lea muđui. Mánáidsuodjalusas ferte leat dárbbašlaš gelbbolašvuohta addit sámi mánáide rievttes veahki rievttes áigái. Danne lea dehálaš áŋgiruššat ovdánahttit ja dutkat sámi mánáid dili mánáidsuodjalusa oktavuođas. Dat máksá ahte dutkan sáhttá buktit máhtu sámi mánáid iešguđetlágán váttisvuođaid birra, ja áiggi mielde sáhttá sihkkarastit buoret ja rievttat veahkkedoaimma mánádsuodjalanbálvalusas. ¶
Bargiidebellodat áigu bargat aktiivvalaččat dan ala ahte dearvvašvuođa- ja sosiálbargit ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela ja sámi kulturipmárdusaid birra. Lea erenoamážit mearrasámi guovlluin hirbmat stuorra dárbu oažžut eanet dearvvašvuođa- ja sosiálbargiid geat máhttet sámegiela ja geain lea sámi kulturipmárdus. Danne fertejit riddogielddat sihkkarastit ahte gávdnojit bargit dearvvašvuođa- ja sosiálsuorggis geat máhttet sámegiela ja geain lea sámi kulturipmárdus. Bargovuorroortnet ja organiseren ferte leat dan láhkai ahte ásaha oadjebas dili buot geavaheddjiide. Danne áigu Bargiidbellodat bargat dan ala ahte bargit diein institušuvnnain ožžot nuvttá oahppofálaldaga sámegielas ja kultuvrras. ¶
Dál lea áigi geahččalit juoidá ođđasa, ja du gapmu muitala dutnje ollu. Psykologiija ja einnosteapmi lea dutnje guovddážis dán vahkku, muhto fertet gal doalahit juggiidat eatnamis. Barggu dáfus lea nuo ja ná go it riekta beroš das, dasa fertet čohkket jurdagiiddat. ¶
Áltta sátnejođiheaddji Geir Ove Bakken, gii gieskat lea dieđihan iežas sámi jienastuslohkui, ángiruššá dál dan ala ahte Norgga bargiidbellodat galggašii váldit badjelasas stivret Sámedikki. Su oainnu mielde eai leat NSR:s doarvái njuolgga oktavuođat Norgga Stuorradiggái ja ráđđehussii, ja dan dihtii leat sii návccaheamit Norgga bargiidbellodaga ektui, geas gal leat diet oktavuođat. NSR dahkko sivalažžan dasa ahte olbmot fárrejit boaittobeal guovlluin eret, ja dasa lassin baldala son vel jienasteddjiid dainna čuoččuhusain ahte NSR háliida cegget sámi stáhta, mii dieđusge lea dušše dušši sáhka. ¶
«Min mielas eiseválddit bidjet ášši oaivvi ala go ráhkadit dakkár gova ahte sápmelaččat dagahit bargosajiid ovdii. Mii bat boazodoallu lea? Ii bat dat atte bargosajiid?» ¶
Boazodoallit leat guhká dorron eiseválddiid vuostá, ja geahččalan gáhttet eatnamiid. Muhto sihke gieldda ja riikka eiseválddit leat gidden beljiid, ja baicce čuožžuhit boazodolliid heađuštit ásaheames ođđa bargosajiid. Min mielas eiseválddit bidjet ášši oaivvi ala go ráhkadit dakkár gova ahte sápmelaččat dagahit bargosajiid ovdii. Mii bat boazodoallu lea? Ii bat dat atte bargosajiid? ¶
Dáhkádus báŋkkus – fina iežat báikkálaš báŋkkus dahje ságastala minguin telefuvnnas 02244. ¶
Hætta muitala ahte surgadis roassu lea garrasit čuohcan ássiide lihkohisvuođaguovllus. ¶
Jus dus dál leat ruđalaš váttisvuođat, de dáiddát gártat hupmat iežat báŋkkuin. Muital iežat váttisvuođaid birra hui áššálaččat. Dalle báŋku guldala du albmaládje ja dan bargit leat smáđahkkasat. Buot ordnašuvvá nu movt don ledjet sávvan. Ja dát vahkku heive bures romantihkkii. Muhtin ođđa bárraoktavuohta sáhttá leat dakkár mainna manná hui bures. ¶
Dán vahku leat dus hui ollu doaimmat. Dutnje bohtet bovdejumit dego muohtačalmmit, ja njuolga askái. Jurddahala dárkilit guđe bovdejumi hálidat váldit vuostá ja guđemučča it. Daidda olbmuide, geaid lusa gosa it vuolgge, fertet čábbát dadjat ahte it sáhte boahtit. Sis geain lea dakkár bargu ahte earáid guoimmuhit, sáhttet oažžut heajos ođđasiid dán vahku. ¶
–Vuosttaš deaivvadeapmi lea cuoŋománu 19. beaivve, muitala dearvvašvuođadivššár Nina Nedrejord. Mánát ja nuorat juohkášuvvojit guovtti jovkui. Nuppi joavkkus leat 10-12 jahkásaš mánát mielde, nuppis ges 13-17 jahkásaš nuorat. ¶
Oktiibuot leat gávcci máná ja 12 nuora ožžon bovdehusa. Nedrejord muitala iežaset leat juo ožžon jearaldagaid muhtun mánáin ja nuorain geat hálidit oassálastit morašjoavkkuin. ¶
Dagmar Moeng Karagirjjis muitala dát lea nuppe geardde sii lágidit dákkár beivvi. Diibmá lei vuosttas geardde ja dat lei oalle sukseassa, báhce dušše fal moadde girjji mat nuvttá ledje. Moeng muitala sii eai dušše juoge girjjiid Kárášjohkii, muhto sii sáddejit maddái nuvttá girjjiid Deanu Sámeskuvlii ja Sirpmá skuvlii. ¶
Moeng muitala maiddái dán beaivve leat sis erenoamáš buorit fáláldagat buohkaide. Sii fállet dán beaivvi ollu girjjiid vuoliduvvon hattiide. ¶
Støfring muitala ahte jus dán galget diehtit sihkkarit, de fertejit oažžut bohtosiid unnimusat guokte gáldus. Gáldut sáhttet leat lágideddjiid merkejuvvon bohtosat, TV, radio, aviissat ja duopmárat. ¶
Eira Meløy muitala ahte heajos gulahallan háhppehii juo bissehit ovtta speallama. Mannan vahkkoloahpa lei maŋemus cup-vuodjin Guovdageainnus, ja Norsk Tipping ii sáhttán váldit mielde Oddsenii dán dan dihte go doaivvui bissehuvvon. Dál Eira Meløy illuda boahtte dálvái ja áigu dahkat gilvvuid vel buorebun. ¶
– Mii fertet lágidemiid loktet profešunealla dássái ja buorebun dahkat daid, lohká son ja muitala ahte vuosttaš lávki lea juo dahkkon dan guvlui. ¶
Dagmar Moeng Karagirjjis muitala dát lea nuppe geardde go sii lágidit dákkár beivviid. Diibmá lei vuosttas geardde ja dat lei oalle sukseassa, báhce dušše fal moadde girjji mat nuvttá ledje. Moeng muitala sii eai dušše juoge girjjiid Kárášjohkii, muhto sii sáddejit maddái nuvttá girjjiid Deanu Sámeskuvlii ja Sirpmá skuvlii. ¶
Moeng muitala maiddái dán beaivvi leat sis erenoamáš buorit fáláldagat buohkaide. Sii fállet dán beaivvi ollu girjjiid vuoliduvvon hattiide. ¶
–Mii leat mearridan levget sámeleavggain ráđđeviesu olggobealde, muitala lávdegotti jođiheaddji nubbinjođiheaddji Tor Kjelsberg Aftenposten nammasaš aviisai. Ii ge loga leat leamaš makkárge digaštallamiid sámeleavgga birra. Su mielas lea Oslos dušši digaštallan. ¶
Oktii lei son journalista Oslos. Son lea almmuhan čáppagirjjálašvuođa girjjiid, nu og «Joiken og kniven» , «Under dobbel stjernehimmel» og «Trommereisen» . Dál lea sus gárvvis ođđa girji iežas girjelágádusas. Son lohká dan leat vuosttaš girjin šamanisma birra oppanassiige, «Sjamansonen» . Ja muitala dan leat girjin mii lea máilmmi árbbi, šamanisma birra mas sámi árbevierut leat vuođđun. ¶
Sielu viežžama čilgejit dainna lágiin ahte olmmoš viežžá ruovttoluotta dan siellovuoimmi maid lea láhppán dalle go juogo gorut dahje siellu lea leamaš roasmmahuvvan, erenoamážit nuorran dahje mánnán. Dat lea dego muhtin oassi du dovdduin leat láhppon. Dego oassi dus livččii doppe iežat olggobealde juogasajis. Ja diet sáhttá dagahit du dakkárin mii it oassálastte iežat eallimii, muhto leat dušše fal geahččin dasa mii dáhpáhuvvá, muitala Ailo. ¶
«Sjamansonen» almmuhuvvo dárogillii ja eŋgelasgillii, almmolaš doarjagiid haga. Ailo áigu bargat dan ala ahte dat jorgaluvvošii sámegillii, muhto dat ii leat vuoruhuvvon vaikko son oaivvilda dat measta livččii galgan bákkolaš oassin go oahpahit sámi kultuvrra birra. ¶
–Prográmmajođiheaddji Heidi lea hui diehtoáŋgir ja háliida diehtit maid eallit dahket, gos ja mo dat ellet, ja erenoamážit mo mánát vásihit ealliid. Son doalvu du dohko gos eallit leat, muitala sámeradio preassadieđáhusastis. ¶
Hætta mielas leat mediat beahttán álbmoga go eai čilge dárkileappot. Mediain gullo ja oidno dušše fal ahte muhtin lohká dát šaddá ná, ja nubbi fas dan biehttala. Su oaivil mielde gal livčče aviissat galgan čeahpit čilget dán lága birra. –Dábálaš olbmos gal ii leat vejolašvuohta lohkat máŋga duhát siiddu mii sihkkarit dán lága birra lea čállon. Livčče galgan čállot čielgasit ja oanehaččat makkár váikkuhusat midjiide šaddet geat dáppe orrut, ja geat leat jurddašan dáppe orrut, beaškala Bernt Olav. ¶
– Mii leat Carsten Smitha bovden sámekonvenšuvdnabarggu oktavuođas, vai beassá geahčadit movt mii leat bidjan eret hehttehusaid ja rájá badjel ovttasbargat, muitala Balto. ¶
Jon Erland Balto muitala sirbmálaččaid ja ohcejohkalaččaid ovttasbargan erenoamážit giella- ja skuvlabargguid oktavuođas. ¶
– Das lea ulbmil nannet giela ja oktavuođa rájáid badjel mat doloža rájes leat leamaš, lohká Balto ja muitala ahte oahppit dáid prošeavttaid bokte bággehallet sámegiela hupmat vai gulahallet. ¶
Balto maid muitala sin leamaš Ruošša bealde oktasaš mátkkis. ¶
– Ovddit čavčča leimmet Lujávrris oktasaš mátkkis geahčadeame sápmelaččaid dili doppe, muitala Balto, gii lea hui duhtavaš ovttasbargguin. ¶
– Son giittii bovdehusa ovddas ja áiggui boahtit fitnat, muitala Balto, gii dál áigu váldit fas oktavuođa Smithain gullan dihte guđe áigge sutnje heive boahtit. Son lea ilus go Smith lea áigon boahtit Sirbmái. ¶
– 2002:s hálideimme moai Tone Hellbækkmoain čuojahit árbevirlaš Norgga vuoiŋŋalaš nuohtaid Guovdageainnu girkus, muhto servegoddi biehttalii, muitala Fjellheim, guhte mannan vahkkoloahpa vuitii Spellemannii rabasluohkká. ¶
Dál hástala son sihke Guovdageainnu ja Kárášjoga servegottiid dohkkehit su girkomeassu, vai olbmot dán guovtti stuorámus sámi searvegottis besset gullat dán musihka girkus. ¶
”Májjá gávppaša” bihttá muitala movt Májjá hálida iežas áhku ovddas gávppašit ja movt de suinna dáhpáhuvvá gávppašettiiin. Bihttá lea ovttasbargoprošeakta Beaivváš Sámi Teáhtera ja Musikk i Troms gaskkas, ja bihtás lea musihkka guovddážis. Dat lea oaivvilduvvon mánáidgárdemánáide ja nuoramusaide mánáidskuvllas. ¶
ČUOVVUGOAHTÁ SÁMI BEROŠTUMIID: Direktevra Lars E. Hanssen muitala Dearvvašvuođabearráigeahču áigut gozihit dárkileappot sámi beroštumiid. ¶
–Mii leat ožžon váidalusaid, ja lea váivi gullat ahte sápmelaččat eai álo áddehala buoccidivššáriin ja doaktáriin, lohká Dearvvašvuođabearráigeahču direktevra Lars E. Hanssen. Ja lasihastá: ¶
Bearráigeahču direktevra Lars E. Hanssen muitala ahte sii leat digaštallan ášši maiddái davviriikkalaš dearvvašvuođačoahkkimiin. ¶
Mannan jagi dearvvašvuođaraporttas leat mielde guokte artihkkala gos Rogalándda fylkkadoavttir Ole Mathis Hætta ja ovddeš Sámi oahpahusráđi direktevra ja Árvokommišuvnna lahttu Edel Hætta Eriksen leaba jearahallon. ¶
–Assimilerenáigodagas galge sápmelaččat dáruiduhttojuvvot. Dážaide lei áibbas veadjemeahttun jurddašit ahte lei dárbu sámegielat dearvvašvuođafálaldagaide. Dat dagahii ahte olbmot eai duostan leat rabas. Boarraset buolvvaide lea dát ain váttisvuohtan. Go dárbbašedje veahki, de fertejedje dorvvastit earáide go almmolaš ásahusaide, muitala Edel Hætta Eriksen. ¶
Rogalándda fylkkadoavttir Ole Mathis Hætta muitala iežas mánnávuođas juo gullan ahte «ean hal moai gal gulahallan» . Dat sáhtii leat jus muhtun čuojahii telefuvnnaguovddážis ja telefuvnna geažes lei muhtun dárogiel hálli, dahje go vuoras almmái bođii olggos doaktárkantuvrras. ¶
–Dáppe lei bargu, danne fárriime ovttasássiin deike. Moai ovttasássiin lokte guktot dáppe, muitala Karin, gii ii hálit muitalit áigu go eanet lasihit olmmošlogu. ¶
– Ollusat čohkkájit ja spillejit, ja dat ii leat ártet, go mis han leat oktiibuot 18.000 ruvnno ovddas vuoittut, ja 10.00 lea stuorámus vuoitun dasa gii vuoitá spillema. Muhto dihtordeaivvadeamis maid ráhkadit ollusat ruovttusiiddu ja muhtumat musihka ge, muitala Jens Petter, mii maiddái dihtorbirrasiin gohčoduvvo "Silvercatan" . ¶
Dalle go dát sámigirjjiid sisaoastin ortnet doaimmai de bohte girjjit automáhtalaččat bibliotehkii, muitala Somby. ¶
ČÁHCESUOLU: Bredbånd Finnmark stivrajođiheaddji ja fylkkavárresátnejođiheaddji Kirsti Saxi muitala ahte rukses-ruoná ráđđehusmolssaeaktu leat boahtán ovttaide das ahte galget vuoruhit govdabáddehuksema Finmmárkkus. ¶
Áppá-Hánssa máttaráddjá, ruoŧŧelaš-suopmelaš Anders Abraham Hellander bođii Ohcejohkii 1740-logu álggus hovdet Ohcejoga girku divudeami. Son galgá leat ráhkadan girku toartna. Dan hárrái lea ge ráhkaduvvon máinnas, mii muitala man láhkai dát sohka šattai sámi sohkan. Sámi árbevierrun han lea leamaš ráhkadit máidnasiid sogaid máttuid birra - mo duot ja dát sohka bestojuvvui sámi sohkan. Oainnat biro ja ipmeláhčči - bahá ja buorri - leaba dolin gilvalan mo dáid sieluid galggai fidnet sudno háldui. Ja álo vuittii ipmeláhčči, ja nu sámi sogat riegádedje. Dán láhkai dát sohka bestojuvvui sámi sohkan, muitala máinnas: ¶
Dutnje šaddá fas gelddolaš áigodat, ja dus leat ođđa ja addevaš barggut vuordimis. Muhto fertet gal oahpahallat ovttain áššiin ain hávális bargat. Okta du lagamus birrasis geahččala oččodit du ođđa hutkosiid alcces gudnin, ja das fertet váruhit. Lea maid hui dehálaš ahte lávket ovtta lávkki hávális, ja ane ávvira iežat prošeavttain amat suoláduhttit daid. Dus šaddá buorre vahkkoloahppa, ja oaččut ollu rámi sihke hoavddas ja du ráhkkásis. ¶
– Mus lea unna mánáš ja heivii vuohkkasepmosit ahte čoahkkanit mu ruovttubáikái hárjehallat, muitala Sara Marielle. Stobožii sii de leatge čáhkkehan rumbbuid, gitáraid ja ieža juoigi guovttos čohkkádeaba soffas, go juoiggasteaba Min Áigái dan luođi mo de dovdá go geasset lea čáppa dálki. ¶
– Dan maid oallugat leat dadjan lea ahte sii liikojit go leat sihke movttegis, váivves, jaskkes ja veaháš suhttan dovddut musihkas, muitala Sara Marielle. ¶
– Mis lea dál leamaš produseanta dáppe ja son lei duhtavaš, logai ahte luohti galggai vuođđun, iige musihkka, dasa goit mun liikojin, muitala Sara Marielle. ¶
Leahttovuolideamis okto, ii jáhke suohkan stuora ja jođanis ávkki, muhto evttoha goitge maiddái dán Statens Vegvesenii. Guovdageainnu suohkan čujuha maiddái ahte guovllus dáidá 2010 radjái lassanit johtolat, ođđa viessohuksemiid geažil. Suohkan čujuha ahte dáhttot vástádusa ja áinnas gulahallama áššis. Statens vegvesen ii sáhttán addit vuos vástádusa reivii, muhto muitala iežaset dán vahkku lihkuhisvuođajoavkku iskame guovllu Guovdageainnus, gos lihkuhisvuohta deaividii. ¶
Bissehuvvogo viimmat áhpegolgadeapmi oppa Norggas? Nu orru goittot čájeheamen maŋŋá go iešguđetlágan organisašvnnat, searvvit ja ráđit leat buktán cealkámušaid bivddu birra. Biras- ja suodjalusdepartemeantta doaimmadathoavda, Jarl Mysen muitala Sámi Áigái ahte dušše moadde organisašuvnna hálidit seailluhit áhpegolgadeami. ¶
– FGDL lea 30 jagi áige váldán čuopmaiskosiid oktiibuot 90 000 luosas. Ja ovdal dán gease leat gávnnahan 5 jagi njuolgut mearas leamašan luosaid dušše 23 ja dán gease leat gávnnahan juo 4-5 ja dat gal muitala dán geasi erenomášvuođa, Niemelä čilge. ¶
– Luossa dohppii 10 áigge violehtta-veaike muorraguollái. Logi minuvtta gurrehallama maŋŋá golggaime rávnnji mielde Áiteguikii ja iskkaime duvdit guoli ovtta gárgo lusa vai beassá roahkastit. Luossa goittotge jorgalii ja vuodjalii munno fatnasa guvlui, mii golggai doarrás guoikkaoaivves. Iđitbeaivváša goardagis mun oidnen man stuoris duot luossa duođaid leage. Mun luoitilin čippiid ala ja faŋuhišgohten roahkastit. Roahkan deaivvai luosa čielgái ja dasa dat ii dáidán liikot ja girddihii miehterávdnjái fatnasa vuoli. Mus ledje guokte vejolašvuođa: luoitilit luovus dahje mannat luosa maŋis, válljejin maŋimučča ja nu 80-kilosaš almmái lei geahpas go goadjin rohttii mu fatnasa vuoli. Fanas állanii ja maiddái vielja buokčalii johkii. Mun báhcen čuožžut guovdu guoikka stuorra virkos luossa vel salas. Markku fas garrudii áigebotta ja de čievččastii gummegápmagiid eret ja vuodjalii fatnasa maŋŋái. Mun dollejin luosa čavga ratti vuostá ja gálligohten gátti guvlui. Gáttis guolli luovvanii roahkanis ja botnjasisgođii ja Markku njuikii dan ala, amas šat gárgidit dán hearvás gurrehallama maŋŋá, Matti Eestilä muitala. ¶
Mii áigut ain bargat dan ala ahte Romsa livččii buorre gávpot buot sámiide, ja ovddidit Romssa eamiálbmotgávpogin. Jos Universitehta maid rahčá seammá guvlui, de jáhkkit ahte sihke fágaolbmot ja studeanttat lassánit, ja ahte alla dási sámegieloahppu Romssas ahtanuššá. ¶
–Álggos in luohttán Trond Hellelandii, inge ráđđehussii. Muhto Helleland lea dahkan ihánan buori barggu. Son ja bargiidbellodaga Knut Storberget leaba leamaš buorit láidesteaddjit, ii dušše iežaska bellodagaide, muhto maiddái eará justislávdegotti lahtuide. Dat muitala ahte jus olbmot viššet iežaset čiekŋudit áššái, de áddešgohtet ahte Sámedikki ákkát leat jierpmálaččat. Ja eaige sii sáhte garvit olmmošvuoigatvuođaid ja riikkaidgaskaš álbmotrievttálaš lágaid maid Norga lea dohkkehan. Dain lea stuorra fápmu. ¶
Hálidat go leat fárus ovdánahttimis Norgga stuorámus sámegielat aviissa? Ságastala beaivválaš jođiheddjiin/ ovddasvástideaddji doaimmaheddjiin Nils Henrik Måsøain, de oaččut eambbo dieđuid, telefuvdna 78 46 97 00 dahje nils.henrik@minaigi.no. ¶
–Mii leat dál čielggadeamen ruhtadanvejolašvuođaid, doaibmabáikki ja vejolaš sámegielat bargiid, muitala Roavvenjárgga sámi searvvi preassadieđáhusastis. Sámegielat dikšui leat almmuhan sámesearvái 5-10 máná. ¶
- Mun gávnnahan ollu ipmašiid sápmelaččaid birra, dadjá Oslo-jenta Astri Dankertsen (22) ja rádjala eret iežas sámi leavgga vai beassá jieŋa borrat. Son dutká sápmelaččaid ja dat lea oassin su mastergrádabarggus, ja sus leat sámi máttut. ¶
Geahččal veahá vuoiŋŋastaladit ja leage várrogas nu ahte it oasttástala duon dán. Dat sáhttet dutnje dagahit váttisvuođaid boahtteáiggis. Muhtin prošeavttat mat eai leat nu sihkkarat sáhttet aŋkke dagahit du dinet bures, muhto it galgga leat beare ruhtaáŋgir. Ii ge dál gánnát luohttit bearehaga dušše njálmmálaš šiehtadussii maid oaččut muhtin hoavddas. Bija fal buot báhpira ala. Galggat leat gozuid alde dán vahku. ¶
–Danne mun loavttán hui bures, lohká Helleland. Son dovddasta iežas áiggi eanáš gollat politihkkii, muhto geahččala maid duollet dálle návddašit Buskeruda luonddu. ¶
Áidna spábbá mii náhkihuvvui fierbmái Niitoguolbanis mannan vuossárgga lei go Jan Ivar Buljo bidjalii moala vuosttas vuoru 30. minuvttas. ¶
Muhto moala gal eai deaivan vaikko ledje moadde buori vejolašvuođa. ¶
–Jurddašan eanáš Olav Gunnar Ballo. Son ja su bellodat, Sosialistalaš Gurutbellodat (SG), ii leat beroštan searvat láhkabargguide. Sii baicce nohkastedje guokte jagi, ja morránedje easka maŋŋá go justislávdegoddi lei gárvvistan láhkaárvalusa. Raymond Robertsenas lea leamaš álo čielga oaidnu. Muhto maiddái son livččii berren doarjut láhkaárvalusa. Dattetge in bala ahte oaččun doarjaga iežan bellodagas, Olgežis, Stuorradikkis. Áidna bellodatustit gii spiehkasta lea Raymond Robertsen. Muhto illudan garrasit go dieđán Stuorradikkis lea stuorra eanetlohku justislávdegotti láhkaárvalussii. Rámi maid ožžon Sámedikkis, váldán vuostá vuollegašvuođain. ¶
Lassidieđuid muitala Juhani Nousuniemi tel. 016-6757500, mátketel. 040-5287086, e-mail: juhani.nousuniemi@yle.fi ¶
–Ollu dálkemearkkat leat dovdosat, muhto sáhtát vel eambbo oahppat – gávdnojit badjel duhát árbevirolaš dálkemearkka, mat muitalit makkár dálki šaddá sihke guhkit áigái ja maid lagaš boahtte áigái, muitala Hommát jođiheaddji Niillas A. Somby preassadieđáhusastis. ¶
–Olles giláš Ravrvihke dahje Røyrvik Davvi-Trøndelagas lea juoga nu láhkai mielde dán oktasaš teáhterprošeavttas gaskkal Åarjelsaemien teáhter, Davvi-Trøndelaga teáhtera ja Luvlie Nåamesjen Davje, muitala bagadalli Liv Hege Nylund. ¶
Dattetge galgá dát čájálmas nannet áddejumi goabbatge kultuvrraid gaskka, muitala Nylund. ¶
Bihtás son muitala earret eará mánáide jávrri birra mii dulvaduvvui ja dagahii roasu guovllu boazudollui. ¶
-Earret eará mánát Snoasa sámiskuvllas ja mánat Ravrvihkes leat mis fárus ja maid neavttár Davvi-Trøndelága teáhteris ja 25 olbmo sturrosaš lávlunkoara, muitala Nylund. ¶
Katja lea riegádan ja bajásšaddan Roavvenjárggas. Son muitala ahte ii ožžon vejolašvuođa oahppat nuortalašgiela. –Mun lean ieš vásihan mo lea go olmmoš ii máhte iežas čeardda giela. Dat lea mu váimmu bávččagahttán isssorasat, ja dieđán ahte maiddái eará nuortalaš nuorraolbmot dan vásihit beaivválaččat. -Danin dovddan mun váimmustan ahte mus lea geatnegasvuohta filmmaid bokte čájehit ja fuomášahttit nuortalaš sámiid historjjá ja otná dili, lohká Katja. ¶
Katja gearggai ovdal juovllaid Tampere Allaskuvllas gos son logai dáidaga ja media. Ovdalis lea son bargan vihtta jagi Helssegis, Suoma filbmaindustriijas gos lea beassan oahppat ja oahpásmuvvat iešguđetlágan filbmabargguide. Justa dál bargá Katja "October Film" nammasaš filbmafitnodagas Tamperes Máttá-Suomas. –Dán fitnodagas barget dušše golmmas, ja mun lean oamasteaddji, muitala Katja. ¶
– Lean ilus go ožžon skeaŋkka gonagasas. Dát lea dat stuorámus maid goassege lean vásihan, illuda Vild-Hasse, gii beasai olu humadit gonagasain. Vuos go oaččui bálkkašumi. Maŋŋil go gonagas ja dronnet leigga vuolgime, de bissehii son sudno ja giittii vel okte. Vild-Hasse lea Malungas Lulli-Ruoŧas eret. Muhto juohke jagi boahtá dálvemárkaniidda. Vaikko makkár dálkkis vuovdala bohccomárffiid márkangussiide. Iige dušše Johkamohkis gávppaš, go son johtá miehtá Ruoŧa márkaniid mielde. – Mun lean stuora PR-olmmái leamaš bohccobirgui. Maŋŋel Tjernobyl-lihkuhisvuođa márkanasten bohccobierggu Lulli-Ruoŧas. Lean dovddusin dahkan bohccobierggu doppe, rámposta giehmánni. Johkamohkis lea šaddan dovddusin go alla jienain fállá márffiid olbmuide. Dasa lassin lea erenoamážit gárvodan, beaskalágan biktasiin ja náhkkegahpiriin mas lea seaibi vel. Nu son geasuha gávppošeddjiid. ¶
–Heargevuodjin boahtá oidnosii go gasku gávpoga lágida gilvvu. Min váldoulbmil leage ovddidit dán valáštallama, mii sápmelaččaid gaskkas lea nohkame. Sávvat ahte dát movttiidahtášii eambbosiid álgit heargevuodjimiin, lohká Eira Meløy ja muitala ahte lágideapmi lea boktán stuora beroštumi, go stuora TV-kanálat áigot boahtit filbmet dáhpáhusa. Su mielas heive hui vuohkkasit doallat heargevuodjima juste Sámi álbmotbeaivvi, vaikko dat ii lean álgojurdda dalle go plánegohte lágideami. Maŋŋel heargegilvovuodjima juhkkojuvvojit vuoittut seamma sajis. ¶
Kjell Sæther muitá bures go 1999:s manai el-rávdnji 50 gráda ruostibuollašis. Dalle lohká gearggusvuođaplána boahtán ávkin. –Mis ledje agregahtát maiguin sáhtiimet boanddaid veahkehit. Boarrásiidda doalvvuimet muoraid vai eai galbmo. Dán geažil álggii gielda sihkkarastit el-rávnnji fievrredeami márkanii. Dan barggu olis leat dál hukseme ođđa linjá Leavnnjas Kárášjohkii, muitala Sæther. Dat linjá galgá Sæthera dieđuid mielde doaimmas dán jagis. –De šaddet guokte el-rávdnjelinjá Kárášjohkii, dadjá Sæther. ¶
Kjell Sæther maiddái lohká gielda kártema vuođđočázi dili Kárášjogas, vai sáhttet gieldda čáhcerevrriide bidjat ájačáziid jus dálá čáhci nuoskkiduvvo. –Dan galgá sáhttit dahkat jus táŋkkabiila mahkáš gopmana Rávdojohkii ja mirkkot golget juhkančáhcái. Maiddái lea jurdda vuođđočázi geavahit giđđat go čahci šaddá bruvnna muohtasuddamis, čilge Sæther. Sátnejođiheaddji ii dieđe goas dat lea áramusat gárvvis, go dan mearrida teknihkka ja ruhta. –Muhto gielda lea goit dainna bargamin ja dasa leat bidjan ruđa bušeahtas, muitala Kjell Særher. ¶
ROMSA: Romssa Universitehta doavttergrádadutki Láilá Susanne Vars lea ohpit válljejuvvon Sámi Juristtaid Searvvi jođiheaddjin. Jahkečoahkkin lea muđui válljen dáid olbmuid stivrii 2005-2007 áigodahkii: Uppsala Universitehta doavvtergrádadutki Nils Johan Päiviä, Norgga Alimusrievtti guorahalli Susann Funderud Skogvang ja Ánde Aikio, studeantalahtu, Suomas. ¶
Mánáid beaiviAVVIL: Avvilis ávvudit álbmotbeaivvi ja sámemánáiddikšuma doaimma 10 jagi beaivvi. Aslakit ry. (Avvila sámemánáid gielladoarjjasearvi) ordne Álbmotbeaidoaluid bovdejuvvon gussiide Sisna-gáffedagas. Beaivi álggahuvvo leavgga geassimiin ja dan maŋŋá muitalit álbmotbeaivvis ja Aslakit ry. doaimmas. Dasto mánát besset lávddi ala lávlestit. Dilálašvuođas fállet gumposiid ja gáhkkokáfiid. ¶
- Sámemánáid beaiveruoktu lea doaibman Avvilis logi jagi ja Aslakit-searvi lea leamaš das álggu rájes mielde, muitala Päivikki Nillukka-Rauhala. Son jáhkká álbmotbeaidilálašvuođas leat suláid 50 olbmo. ¶
Mánáide lea olggobealde heasta mainna besset vuojašit. –Dál lea vuohččan go mis lea heasta. Mii geahččalit juohke jagi lágidit olgodoaluid sámi álbmotbeaivvi ávvudeamis. Ovdal lea leamaš heargevuodjin ja diibmá lei beanavuodjin. Dán jagi ges heasta, muitala Máret Álehttá Utsi, giellaguovddážis. ¶
Maŋŋel mállásiid lea line-dance, mii lea mas mánát dánsot buohtalaga countrymusihkkii. Beaivesártni doallá ges mearrasápmelaš Herman Klemetsen. Son dáidá leat eanemus oahpis dološ beakkán Báktegájánas joavkkus. Muđui guoimmuha lávlunjoavku lávlagiin. –Dat leat mearrasámi nissonolbmot ja okta dievdu gii easkaláhkái lea álgán lávlut. Sis ii leat vel namma ja sámi álbmotbeaivvi doaluin lávlot nuppe háve almmolaččat, muitala Máret Álehttá. Mánáide lea civkkas, mii lea máinnasboddu. –Das lea vuođđun dat girjji ja CD máid Astrid Johnskareng ja Magnus Vuolab leaba ráhkadan. ¶
Mánnodaga guovvamnáu 7. beaivvi joatká ávvudeapmi Árranis. Buot 5. luohká mánát Divttasvuonas bovdejuvvojit muitalusboddui ja dáiddačájáhussii Árranis. Árranis lea čájáhus "Lisbeth & Lena - duodji ja govat" , gos čájehuvvojit duojit ja govat boazodoalus. Čálli ja dállodoalli Harald Lindbach muitala skuvlaohppiide sámi muitalusaid ja historjjáid. Árran guossoha maid mánáide sámi biepmu. Fálaldat 5. luohká mánáide lea oassi "kultuvrralaš skuvlaseahkas" ja šaddá bistevaš ortnegin juohke jagi. ¶
–Min oahppit čájehit stuorra beroštumi dákkár kursii. Dáppe galget mánát oahppat vuosttažettiin ritma ja juoigama, muitalii luohkkájođiheaddji Biret Astrid Rasmus. Son maid muitala kurssa leat integrerejuvvon skuvlla musihkkaoahpahussii, ja dakkár sullásaš kurssat maid leat ovdal lágiduvvon Kárášjoga nuoraidskuvllas. ¶
Niiles Kitti, oahppásit «Boston» namain, šođba rohpat boarrasit almmáiolmmoš, vázzá veaháš ovddosnjagil Ohcejoga buvdii báberossa njálmmis, gáibi veaháš loktosis vai duhpátsuovva ii mana njunneráiggiide ja jearrala mus: –Maid gándašluppot? Reaškkiha, ii ge šat das eambbo jearage. ¶
Su adreassa dahje čujuhus lea "Ohcejohka" . Miljoneara vuoddji. Ovddeš geaidnobargi. Boaresbárdni. Dán áigge vuojáhallá verddiidis áiggegollun bensenruđa ovddas ja joavdelas gándašluppohiid, geat eai suitte taxiiguin johtalit, dohko gosa ain sin «suddan oaivvit» goas ge dagaš miela: Njuorggámii, Gáregasnjárgii, Avvilii... ja buktá fas sin ruoktot, nealgečoavjjit dušše luilot go «goden lea nohkan, ja nisu lea mannan ja oaivi nu bávččás...» Ieš son ii juga. Eallá beaivvi hávil, ii háhpohala dán máilmmi riggodagaid - lea lihkolaš almmái. Ieš manná lagamus verdde dállui, jugista gáfe ja ovdalaš go vellesta giesasta vel Betterosa. - Manne ii soizal šat Bostona? ¶
Čohkkájetne mu geahčen ja jugadetne gáfe ja ain suoskkastetne nisoláibebihtá ja seammás Niillás muitaladdá: - Dat lei dan láhkái ahte dalle nuorran mun bolden dušše Boston sigareahtaid. Ja de muhtimin bohte deike Helssegis duhpátfitnodaga hearrát lustta doallat ja geahčadit Sámi geasi. Sii ledje gullan, ahte muhtin ohcejohkalačča gohčodedje Bostonin. Fitnodatolmmožin sii fuobmájedje dalán, ahte dán albmás lea garra reklámaárvu sin buktagii. Nu ba sii ohce Niillasa ja gávdne su Kihttel Tepasto gilis. - Mun ledjen dalle doppe geaidnobarggus. Nu han sii diŋgostedje mu boahtit Anárii hirsebiillain ba dieđusge, dego man ge stuorra hearrá. - Du gohčodit Bostonin, sii jearraledje dego sihkkarastin dihte go dearvvahalaimet. - Nuhan dat lávijit olbmot mu gohčodit, vaikko lea mus gal albma ge namma, mii lea Niillas, vástidii Niillas. Na mii duos. Mun ledjen beassan hearráid gudniguossin. Suopmelaš dábi mielde mii vuos sávnnodeimmet ja dieđusge juhkamužžan vuos goaikkui vuolla ja das maŋŋá viidna riemuide. Riemut biste dieđusge gitta iđitidjii. - Na go das maŋit beaivve hearrát fas gulul vuoimmáskuvve, de sii jerre, ahte vuolggášin go mun Amerihkkái geahččat mo sigareahtat ráhkaduvvojit. Sii mákset. - Mun han gal ledjen gárvvis. Muhto dan reaissus ii boahtán goassege mihkkege. Muhto duhpáhiid sii adde munnje dievva sala ja vel ruđa ja báiddi mas lei sealggebealde Boston. Mun han birgejin dainna duhpáhiin várra jagi. Ja mun lean garas boaldit. m.titt:Geaidnobarggut ja speallakoarttat ¶
Barents Spektakel festivála fállá ollu filmmaid Barentsguovlluin áŋgiris filbmagehččiide. Muhto maiddái sidjiide geat eai leat áŋgirat viehkat kinosálas kinosálii, lea festivála láhčán filbmačájáhusaid. Oktiibuot logi filmma leat biddjon miehtá gávppiide ja ulbmil lea ahte gávppašeaddjit bisánastet veahá geahččat filmmaid oanehis boddui. - Midjiide lea dehálaš ahte juohke sajis gávpogis dihtto ahte lea festivála ja ahte festivála ii leat dušše moatti čihkkon lanjas gávpogis, danne leat válljen ná dahkat, muitala festivála lágideaddji Hilde Methi. ¶
Lágideaddjit sáhttet maid fállat filbmapremiere. Eilif Aslaksen ja Nils John Porsanger portreahtta John André Eiras "Mun liikon ruoná ivdnái" čájehuvvo Norggas vuosttaš geardde. Skábmagovat filbmafestiválas Suomas čájehuvvui dat aitto vuosttaš geardde, ja filbma rámiduvvui doppe. –Dat lea vissa hui buorre ja erenoamáš filbma, lohká Henriksen ja muitala ahte sii leat bovden John André filbmapremierii. Sámi álbmotbeaivvi čájehuvvo vel nubbe filbma kultursáles. Lágideaddjit áigot čájehit dološ filmma, muhto eai leat vuos mearridan makkár filbma galgá leat. –Suohkanis leat dološ filmmat nugo "Lajla" ja "Same Jakki" , muhto ii leat čielggas vuos makkár filmma čájehit, čilge oahppi Risten Iŋgá Henriksen. 10B-luohkká lea čohkkeme ruđa go leat vuolgime skuvlamátkái Lulli-Ruŧŧii ja Danmárkui. ¶
–Mii leat boahtán konferensii oažžut veahki ja dieđuid mo buoridit skuvlla dili sámi ohppiide Oslos. Mis leat ollu hástalusat, muitala Berit Johnskareng. ¶
Porsáŋggu báhpasuohkan Leavnnja girku dii. 11.00. Ipmilbálvalus. Sb. Arne Gjestland. Mii cahkkehat gintala buot maŋimuš jagi jápmiid ovdas. Borramuš ja gáffe guossohuvvo maŋŋil ipmilbálvalusa. Oaffar: Searvegotte bargui. Porsanger prestegjeld Lakselv kirke kl. 11.00. Gudstjeneste. Spr. Arne Gjestland. Vi tenner lys for alle som er gått bort siden siste allehelgensdag. Mat og kaffe serveres etter gudstjenesten. Offer: Menighetsarbeidet. ¶
Sámi spábbačiekčanlihtu presideanta Leif Isak Nilut váillaha Sis-Finnmárkku politihkkáriin ja valáštallan ovddasteddjiin beroštumi Sámi riikaarena ásaheapmái. –In leat gullan civkkanasage ovttasge, váidala Nilut. ¶
– Mis lea dat čielga ipmárdus ahte jus láhččojuvvo dilli fápmobuvttadeapmái main ođasmahtti resurssat leat vuođđun, de dáid lassáneapmi duvdá eret molssaeavttuid nu go čitna-, gássa- ja atomfámu. Dát lea dan dihte go eahpeođasmahtti energiijabuvttadeamis leat stuorát buvttadangolut, muitala Pedersen preassadieđáhusas. ¶
– Leatgo sii ollen Davvi-Kyprosii, mii lea? Nu jearrala telefongeažis Oslo universitehta pedagogihka professor, Kamil Øzerk, gii lea Davvi-Kyprosis eret ja maiddái Sámi allaskuvllas professor II. Son árvida bures ahte Min Áigi riŋge Sápmi - Davvi-Kyprosa spábbačiekčamiid dihte. Son muitala iežas nai veahkkin ordnen sápmelaš čikčiid johtui Davvi-Kyprosii. ¶
– Nuorra turkalaš-kyproslaččaid atne vašálažžan. Mu válde giddagassii. Ledjen sullii 25 diimmu giddagasas ovdalgo canadalaš ON soalddáhat gádjo mu. Nu muitala davvi-kyproslaš ja sámi ustit, professor Kamil Øzerk, gii doallá sihke Áššu ja Min Áiggi. ¶
– 1974 gitta 2004 rádjái eai ožžon turkalaš-kyproslaččat pássaid, mii leimmet isolerejuvvon ja min geahččaledje duššin dahkat, muitala Øzerk. Ieš son lei buori lihkus jagi ovdal soađi ráhkadahttán pássa, mainna beasai olgoriikkii. ¶
– Olgoriikkas beasaimet deaivvadit oahppásiiguin Lulli-Kyprosas, muitala Øzerk. 2004:is lei Ovttastuvvon Našuvnnain Kyprosa ovttastahttin plána, maid 65 % turkalaš-kyproslaččat dorjo, muhto maid 76 % greika-kyproslaččat hilgo. 1960 šattai Kypros sierra republihkkan ja 1983:as šattai Davvi-Kypros sierra republihkkan, maid ii leat earágo Tyrkia dohkkehan. ¶
Muhto jos dáid njuolggadusaid rievdadivčče, de jahkan livččii doaivva fidnet ruđaid ráhkadit arena, árvala Eriksen. ¶
Eanas áiggi jagis vuorddašeaba, Nils Roald Siri (60) ja John Sletteng/Sire Jovnna (67), Kárášjogas. 40 vahku jagis vuorddašeaba dan 12 vahku jagis go de beassaba sutno váldoeallima eallit. Daid vahkuid go beassaba fas joga ala luosaid bivdit. ¶
Nilsen muitala ahte gielda lea ráhkadin sierra plána mo ovdánahttit sámi giela ja kultuvrra. ¶
Sámi spábbačiekčanlihtu presideanta Leif Isak Nilut váillaha Sis-Finnmárkku politihkkáriin ja valáštallan ovddasteddjiin beroštumi Sámi riikaarena ásaheapmái. –In leat gullan civkkanasage ovttasge, váidala Nilut. ¶
Ii imaštala BUL ja Alta IF áigumušaid ¶
–Mun in imaštala veahášge go sihke BUL ja Alta IF lohkaba ahte ođđa spábbačiekčanšillju livččii arena Sámi riikajovkui. ¶
VÁIDÁN: Lágesduoddara ovdaolmmoš Amund P. Anti ii dohkket go boazodoallohoavda biehttala sin orohahkii doarjaga vaikke sii leat seamma dilis go Várnjárga masa gal lea máksán olles orohatdoarjaga. ¶
Sápmi vuoittahalai olles 1-4 Kosovo vuostá ivttáš čiekčamiin Kosovo vuostá, Davvi-Kyprosis. Dát lei hui imaš, go Kosovos lei dát, Sámi radio dieđuid mielde nubbi riikkačiekčan obanassinge, ja sámi joavkkus diehtit ges muhtin alit dási čikčiid. Imaš dahje ii, sámi áidna moala coggalii Jonas Johansen aitto maŋŋil Kosovo njeallját moala nuppivuoru loahpageahčen. ¶
Maŋŋil 38 minuhta vuosttaš vuoru, coggalii Kosovo čiekči Hasani vuosttaš moala. Aitto nuppi vuorus bohte eará moalat. Eudugan Bran coggalii Kosovo nuppi moala 11 minuhtas nuppi vuorus. Goalmmát moalla bođii gaskkamuttos nuppi vuoru ja vel njeallját moala nai háhppehii Kosovo coggalit, ovdalgo viimmat Sápmi čájehii searaid. ¶
–Diibmá go galggaimet logahit ealu, de eai dohkkehan veahá maŋideami. Kárášjoga kántuvra gáibidii mánotbajis čohkket, buktit gárdái ja logahit ealu, vaikke Várnjárggas lei bievla ja jogain ii lean geaidnu. Vikkaimet čilget, muhto hálddahus ii čájehan beroštumi. Čujuhedje dušše dasa ahte Kárášjoga badjeolbmot goit nákcejit dahkat dan, muitala Inger Anita Smuk. ¶
–Dáppe lea mis áibbas eará lágan boazodoallu, eatnamat ja hástalusat go Sis-Finnmárkkus, muhto dan eai ádde. Dušše áigo bágget gárdái vaikke ii lean muohta ja jogat ledje suossan. Mun fertejin dáhttut boahtit geahččat go eai jáhke, muitala Smuk. ¶
–Boazodoallokántuvra sáddii ášši gulaskuddamii boasttu orohahkii, ii ge Várnjárgii gosa ášši gulai. Dál leat bargamin buhtadusgáibádusain dan hárrái, muitala Várnjárgga orohaga ovdaolmmoš. ¶
–Mii doaivut dan addit buoret áddejumi dasa ahte sápmelaččat leat Norgga álgoálbmot ja sis leat erenoamáš dárbbut ja hástalusat skuvlaeallimis. Go njunuš eiseválddit eai boađe min lusa, de boahtit mii sin lusa, deattuha Elfrid Boine ja muitala seammás ahte dán konfereanssa oktavuođas ahte sii áigot earret eará čoahkkinastit departemeanttain. ¶
–Sápmelaččain galgá leat oktagaslaš riekti oahppat sámegiela, orroset dal boaittobealguovlluin, gos lea unnán sápmelaččat dahje guovddáš sámi báikkiin, logai stáhtačálli. Čakčat 2006 galggašii maid leat vejolašvuohta válljet sámegiela čiekŋudanfágan. Našunala Gelbbolašvuođabajideapmi galga maid guoskat sámiálbmogii. Dán oktavuođas lea son juo dialogas sámedikkeáirasiin Jarle Jonasseniin. ¶
–Plánenbárggus sáhtášeimmet hállat man láhkai mii juogadit bargguid, árvala Sæther. ¶
Gáivuona sátnejođiheaddji, Bjørn Inge Mo, gii ieš ii lean čoahkkimis, muitala NRK Sámi Radioi ahte ledje garra nákkáhallamat, go fitnodaga bargit eai ávžžuhan ná olu oasusdietnasa juohkit eaiggádiidda. ¶
Vaikko váldo dál 50 miljovnna ruvnno Nord-Troms Kraftlaga ruđas, de jáhkká Gáivuona sátnejođiheaddji Bjørn Inge Mo fitnodaga dan dihte bures ceavzit go fitnodat gullá daid buoremus birgejeaddji elrávdnjefitnodagaide Norggas dál. Dan muitala Sámi Radio. ¶
Dattetge ledje Porsáŋgolaččain eanet searat. Sii eai nagodan gal lihkká moala deaivat, vaikko máŋgii lei garra vejolašvuohta. Nu gártege čiekčamiid loahpahit ráŋggáštusčiekčamiid maid PIL/STIL vuittii. ¶
Muhto PIL/STIL čiekčit šadde várra menddo unni Girunvári stuorra, falis nieiddaid vuostá ja nu vuittii Girunvárri loahppačiekčama. Girunváre nieiddat maid sáhttet giitit moallavávtta Jeanette Jørgensena go nu bures dustii PIL/STIL garra čievččastemiid moala vuostá. Namuhit sáhttá dás ahte Jørgensen lea ieš Porsáŋggus eret ja nu son šattai ovddeš čiekčanustibiid vuostá čiekčat loahppačiekčamis. ¶
–Mun in gille unna luosažiid vihkket. Muhto dát maid dál godden lei goadjin, ja dalle gal fertejin vihkkestit. Liikká ii lean nu lossat go ledjen jáhkkán , muitala Næss iežas vuoittoluosa birra. ¶
Mun gal in láve gillet duššit bargat, nu ahte 5 minuhttas mun gal rohttejin goadjina fatnasii, muitala Næss. ¶
Mun maid liikon sámi musihkkii ja mus lea Áŋŋel nieddaid ja Áillohačča CD skearrut. Moatte jagi dassái viggen mun lohkat sámegiela muhto dainna ii mannan nu bures, muitala Eveliina guhte muđuid lohká Arkiteaktan Helsset Universitehtas. ¶
–Mun hálidan cegget ođđa gulahallanbáikki, gos olbmot sáhttet háleštit, gos eai sivahala nubbi nuppi, gos buohkat leat ovtta dásis. Gulahallamis bohciida ođđa áddejupmi, lohká Kristin Tårnesvik loahpas. ¶
–Eat dieđe justa galle olbmo ledje márkaniin go eat vuovdde bileahtaid main leat nummirat. Muhto go parkerema geahččat, de jáhkkit ahte ledje 3500 olbmo, sullii seammá lohku go diibmá, muitala márkanhoavda Heidi Wilsgård ¶
Henrik Ravn lei luomus leavvajogas iežas skihppariiguin. Ravn lea boahtan gitta Dánmarkus. Lea Levajok ride- og leirsenter geassebargi, Hege Breidalen gii muitala dan. ¶
II ATTE ÁIDDI: Máhkarávjju ovdaolmmoš Nils Mikkel Somby biehttala addimis Iešjotááiddi orohat-16:žii, nu mot Nuorta-Finnmárkku Guovllustivra lea mearrádusas dadjan. ¶
Ale guođe Várggáha ovdal go leat galledan daid ollu fotočájáhusaid. Jođiheaddji Are Olaussen muitala ahte fotokurssat mákset veahá. Válddes suinna oktavuođa jus hálidat diehtit eambbo. ¶
–Mii beanta hirpmástuvaimet go oidniimet dan issoras stuorra divrri lávvardaga eahkeda. Divri girddii suokkanteltii eahkedis ovcci aigge. Ailu, su gánda, áiccai dan vuosttažettiin. Deaivai lean stobus unnačalmmat divrehoavva mainna mii fitniimet dan gitta, muitala Aage Hegge. Lei issoras stuoris ja diekkaračča eat leat eat goassege oaidnán. Eat ge mii dieđe lea go dat váralas, lohká son. ¶
–Mis eai leat goassege leamaš ná ollu kurssat maidda olbmot sáhttet oasálastit. Juoigankursa, Davvi-Norgga Urtta kursa ja Meanulas dánsun kursa leat soames dain máŋga kurssain, muitala Hansen. ¶
– Ávvudeapmi ja illu lea álo báidnán min festivála, ja dan mii hálidit deattuhit vel eanet dán jagi go čalmmustahttit máŋggalágan ávvudanvugiid, muitala festiválajođiheaddji Lene Hansen. ¶
– Øystein Kjørstad lea lohpidan maŋosguvlui salto dan sáttogáttis čájehit mii lea festivála báikki lahka. Ja nie mis vissásit šaddá gelddolaš ja Skiippagurrafestivála rahpan mas lea ollu leahttu, muitala Broch. ¶
–Vári alde oaidná buot Deanuvuona. Dan gaskkas geahččat maiddái boares guovžabieju, muitala Randi Lille. ¶
Aage Solbakk lea guorahallan Ibbárgirku máidnasiid. Son muitala ahte Ibbár lei noaidi, gii ásai eamidiin Máinnasgálgguin, ja golmmain bártniin Ibbárgirku guovllus. Dan birra lohká čállán Jacob Felmann, gii lei báhppán Ohcejogas 1820-1836 jagiid. ¶
–Sihke Ibbár ja Máinnasgálgu leigga guktot noaiddit, ja sutno bártnit ledje hirbmat gievrrat sihke fysálaččat ja vuoiŋŋalaččat, muitala Solbakk. ¶
Ieš lea son juohke jagi Sirpmás iežas valáštallanservviin bargame veahkkin dan ala ahte Guhkesnjárgga márkan šattašii nu buorren go vejolaš. Ja olbmot čužžot ráidun beassat máisttestit varas bassojuvvon Deanu luosa. ¶
Markángenerála Heidi Wilgsgård muitala iežaset ožžot hirbmat ollu rámi, sihke olbmuin ja gávppašeddjiin. ¶
–Deike máhccet fas sii geat liikojit deatnogáttis čohkohallat čuvges geasseijaid. Ja dávjá gullosta sihke lávlla, luohti, gitáračuojaheapmi ja reaškkas. Go gullat olbmuid loaktime áiggi buori dilis, de vajálduhttit buot rahčama, muitala Heidi ja mieđiha Guhkesnjárgga márkana dál váldit buot sin fámuid. ¶
–Buot min 60 miellahtu dihtet geas lea ovddasvástádus mas. Ja maiddái earát barget dan ala vai mii lihkostuvašeimmet dáinna lágidemiin. ¶
–Sihke báhppa, leansmánni ja riggát orro dáppe. Muhto 1960-logus álggii sentraliseren. Álggus vuos Ruostafielmmás, ja maŋŋel Deanu šalddis, muitala Randi Iversen Betten. Son lea lihkostan Guhkesnjárgii ja moadde jagi dás ovdal fárrii son bearrašiinnis heaittihuvvon báhpagárdimii. ¶
Niillas muitala ahte sus leat sullii golbmačuohte iešguđetlágán vuoggahámi, maid ieš lea gárgen ja mat máilmmis johtalit su nama vuolde. Ii oktage vuogga leat áibbas seammalágán go nubbi, muhto váldohápmi lea seamma. ¶
Niillas muitala ahte eanemus dolgevuokkat rávrojuvvojit čáhcelottiid dego snártaliid, vuojážiid, duorššuid ja čođggiid dolggiin. Muđui geavahuvvojit mandariidnasnártaliin, fasániin, strutsain dolggit. Irlánddas bohtet maid njuvččaid dolggit, mat leat báidnojuvvon. Ulloláiggit, silkeárpput ja syntehtalaš láiggit maid leat ávdnasat. ¶
Niillas maid muitala ahte dolgevuokkatge rivdet. ¶
– Luossaságaid lassin mis lea juohke vahkkoloahpa čuojaheaddji, maiddái sámeartisttat, dego Jiella ja Eero Magga, muitala restoráŋŋahoavda Tuomo Määttä. ¶
–Borramuša dáfus mii fállat báikkálaš herskuid, dego luosa, rievssaha, čuovžža, bohcco ja dan lassin Jiekŋameara buktagiid, busságuoli ja gonagasreappa. Geasi áigge mis leat maiddái guokte terássa, muitala Tuomo Määttä. ¶
Čilgehus: Govva muitala johkafatnasa mearkkašumi árbevirolaš fievrun Deanus. ¶
–Dáppe čuojahit bisankeahttá daid čuvges geasseijaid. Mis lea álbmotfeasta ja eahpehámolaš deaivvadanbáiki mas galgá leat ovttasčuojaheapmi ja dastanaga fáhkkestaga illodallan. Dáppe lea buorre sadji gohttemii, muitala festivalgenerála Åse Larsen. ¶
– Sirbmá lea mu friddjabáiki gosa báhtaran go dolkkan gávpogii. Mun manan dohko oažžun dihte árbevirolaš vuoiŋŋalaš biepmu iežan áhkus, muitala Lawra gii lea Romssas šaddan bajás. ¶
–Vaikko Lawra ii soaitte leat nu dovddus Deanus, de lea son okta dain eanemus gelddolaš artisttain Norggas. Su manager lea By:Larm lágideaddji. Ja son galgá rahpat Glastonburryfestivála Eŋglánddas mas leat 160.000 geahčči. Diet muitala veahá das man stuoris son lea. ¶
– Mun lean maid hupman suohkana teknihkalaš ossodagain, ja sii eai loga ovttage earás go mus lobi viežžat čievrra Ákšomuotkkis, muitala son. ¶
Kárášjoga mánáidskuvlla jođiheaddji Kari Skoglund Sara lea aiddo dáid beivviid álgán bargui. Go Min Áigi finada gallesteamen su barggus, de lea son oaivvi ruohkadeamen ja geahččala gávnnahit mo galggašii bušeahta ruksesloguid njulget. ¶
Son čilge ahte stuora hávggat borret smavvá hávggaid, nu ahte hávganálli ii laskka. Borgstrøm muitala alddineaset leat buori ovdamearkan Årungen nammasaš jávrri Akerhusas Mátta-Norggas. ¶
–Doppe bivde garrasit stuora hávggaid, ja moadde jagi maŋŋá ledje olu eanet hávggat go goassege ovdal ledje leamaš dán jávrris, seammás go eará guolit geahppánedje, muitala Borgstrøm. ¶
guliid. Baicca lea váttis buvttadit nu ollu máid jođihivččii, muitala Lysne. ¶
–Daid veajehiid bivdit rusaiguin ja teainnaiguin maid dasto biebmagoahtit. Muhto buot ii mana bárttiid haga. Dat veajehat maid diibmá biebmagođiimet leat hui njozet sturron, muhto dan jagáš veajehat ges jođaneappot go dábálaš. Lea váttis diehtit manne nu lea, go šaddet dušše árvideamit, muitala Lysne. ¶
NSR lea gáidamin eret álbmogis go árvala časkit gielddaid oktii, oaivvilda Bargiidbellodaga várrepresideanta evttohas Marianne Balto Henriksen. ¶
– Jus Nils Thomas Utsi lea sádden ohcama ja regulerenplána, de lea sus muhtin muddui lohppii várjalit Ákšomuotkki čievravieččahaga, muitala Henriksen. ¶
Henriksen muitala ahte eará seammalágan áššiin leat sii addán muddejuvvon rievtti barggaheddjide geat áigot viežžat čievrra. Das son oaivvilda ahte barggaheaddjit ožžot unna bihtaža čievravieččahagas maid háldejit. Gáute Henriksen lohká dán áššis maid sáhttit nu dahkat. ¶
Dán ságastallamis lea sáhka definišuvdnafámus. Njunušpolitihkkárat, dutkit ja hálddahusbargit, mat seammá guvlui vikkahit, dahket balddihahtti konstellašuvnna. Boahttevaš ovdáneamis lea áibbas dehálaš ahte mii, geat ássat Várjjagis, beassat searvat premissabidjanbargui, ja searvat guolástuspolitihka hábmemii. Olbmuid vásáhusmáhttu lea loahpaloahpas deháleamos go áššiid galgá mearridit. Sihke departemeanta, Stuorradiggefeaskárat ja Romssa universitehta leat guhkkin eret vásihuvvon duohtavuođas, man ala dáppe olbmot vuođđudit oskkuset ja máhtuset. Min mielas Sámediggi lea hui dehálaš dál go min smávva riddoservodagat galget ceavzit. ¶
Dán lávvardaga 13. beaivve rahpá Galleri F15 čájáhusa «ČSV – Sámi visualiseret» , mii bistá golggotmánu ovccát beaivái. Galleriija kurator, sámi dáiddár Geir Tore Holm, muitala sii hálidedje čalmmustahttit sápmelaččaid vártnuhis dili, dan sadjái go rámidit mo Norga lea ahtanuššan ráfálaš servodahkan. ¶
–Dá lea vuosttaš geardi go sámiid dálá áigásaš visuála kultuvra čájehuvvo ná govdadit, muitala kurator Holm. ¶
–Geahččit besset oaidnit iešguđetlágan dáidagiid, huksenvieruid, bivttasvugiid, gráfalaš hábmemiid, dánssaid, teáhtera ja filmmaid ja maid gullat musihka. Dás leat Mari Boine, Jon Ole Andersena, Nils Aslak Valkeapää ja eará beakkán sámi dáiddáriid barggut oktan Beaivváš Teáhtera ja Rittu Riđu muittogovat, muitala son rámis. ¶
Oaččot velá buorre vahku, ovdánat ain barggustat. Muhto ale čevllohala menddo olu vaikko dus lea miehtebiegga dál. Muhtin gelddolaš hástalusat vurdet du, muhto leage várrugas iežat ruđaiguin, go muhtin figgá du dájuhit. Soaitá leat muhtin lagaš skihpár gii geahččala juoidá háhkat moivvečážis. ¶
Šaddá fas doaimmalaš áigodat ja ollu gelddolaš barggut vurdet du. Muhto fertet oahppat ovtta ášši ain háválassii bargat. Okta du lagamus birrasis geahččala du ideaid alcces háhkat, ja jus it várut, de šattat oalát oaseheapmin. Lea maid dehálaš dutnje oahppat ovtta lávkki ain háválassii lávket ja dárkkistit dárkilit iežat prošeavttaid vai earát eai suolát daid. Vahku loahpas oaččut ollu rámi ja movttiidahttima sihke hoavddas ja iežat guoimmis. ¶
–Bivdigohten luosa áhčiinan ovdal sođiid, sullii logejahkásažžan. Álggos mii láviimet earret eará nuohttut geavŋŋá vuolde, muhto dat gildojuvvui soađi maŋŋá dasto. Giđđat gis láviimet golgadit. Go coagui, de buođđugođiimet. Buođđobivdu lea leamaš munnje dehálaš bivdovuohki. Vel dálge láven buođđut ovttas iežan bártniiguin, muitala Tapiola-Jovnna Min Áiggi lohkiide. ¶
–Ii dat mihkkege hearsku lean dalle dan áigái eallin. Eat lean eat appelsiinnage oaidnán. Guolit sáltejuvvojedje dan láhkai ahte seilo badjel dálvvi. Jus geasi áigge ledje dulvvit ja buođđobivdu dan sivas ii lihkostuvvan, de lei dálvet guollevátni. Dalle galggai geahččalit birget earáláhkai. Mis ledje moadde gusa ja soames sávza. Ja muhtin boazu lei mis maiddai, sullii čuođe veardde, muitala Jovnna. ¶
Tapiola-Jovnna dadjá luossa ainge gávdno Deanus. Guolásteaddjit dušše leat vátnon ja orru maiddái nu ahte luosatge leat vátnon. Jovnna mielas maiddái luosatge leat nuppástuvvan. Sivvan son árvala ahte mearas leat bivdojuvvon menddo ollu reahkat. Reahka lea luosa deháleamos borramuš. ¶
Jovnna muitala ahte 1970-logu álggus luosas mákse 70-80 márkki kilos ja bensenkanister mávssii 28 márkki. Dál gávppit mákset luosas várra 5 euro kilos ja bensenkanister máksá badjel 20 euro. Muhto dákko bokte turista lea leamaš stuorra ávkin guolásteddjiide. Sii ostet mielas luosa njuolgga bivdiin ja buoret haddái. ¶
–Bessen fas julggiid ala. Muhto dalle iđistii goalmmát olmmoš gii bissehii mu ja čiekčagođii mu čoavjji ja čippiid. Vearredahkkit ledje viđalotjagiin, muitala Idivuoma. ¶
Merete Skarhol Gran, Leavnnja Mišunsearvvi jođiheaddji, muitala ahte dalle go sii álggahedje dáid jahkásaš lahpámárkaniid 1970-logu gaskamuttos, de ledje dát márkanat stuorrát. ¶
–Ruđaid maid mii tinet dás, ruhttejit Karalaks dálu maid Leavnnja Mišunsearvi ceggii 1960-logu loahpageahčen. Álggu rájes lei maid jurdda heivehit dálu doaimmashehttejuvvon olbmuide vai iežas veagain sáhttet birget go deike bohtet, sihke olgun ja siste, muitala son. ¶
–Manne mun deike boađán? Na dáppe sáhtán gávdnat fiinna hálbbes tiŋggaid dállui ja bartii. In buot gal vuolggat, láven oastit stohpogálvvuid ja messettiŋggaid hui hálbái, muitala son. ¶
Vai olbmot jienastit boahtte mánus, čakčamánu 12. beaivve, de áigu gielda- ja guovluministtar Erna Solberg váldit atnui leaikkastallamiid. Dovddus leaikkastalli Harald Eia galgá TV:s, radios ja kinos dahkaluddat «Thomas Andreain» gean ulbmil lea juohkit dieđuid válggaid birra nu ahte dat hástala olbmuid jienastit. Dát lea miellagiddevaš hutkkus maid gánneha doarjut. ¶
–Muhto Suomas lea meinestuvvan bures čuovžžaid biebmat. Dakkár prošeavtta álggahit maiddái dál Norggas, muitala Jensen. ¶
– Stuora stáhtalaš, almmolaš vuoruheapmi Guovdageidnui turistabáikin lea jođus, muitala Innovasjon Norge Finnmárkku jođiheaddji Stein Mathisen. ¶
Boazodoallit vudjet 4-juvllagiiguin luomejekkiide dispaid haga vaikko bohccot leat mearragáttiin. Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta ohcala buoret bearráigeahču, muhto Olgeža Anders J.H. Eira bealušta boazodolliid vuodjima. ¶
1. Jan Helge Beck KMK Yamaha 15,53, 2. Jari Joki Et MK Enontekio Lynx 15,91, 3. Aslak Niittyvuopia Karigasniemi Ski Doo 16,64, 4. Reidar Fyhn Nordreisa Ski Doo 17,04, 5. Erik Vaarala Kittilä Ski Doo 17,21, 6. Henning Furnes Skibotn Polaris 17,66, 7. Hannu Kongas Tornio Polaris 17,78, 8. Kenneth Vangen Nordreisa Ski Doo 18,45, 9. Bård Kaasen Burfjord Polaris 18,46, 10. Erlend Johansen Skibotn Ski Doo 18,95, 11. Michael Bogstrand Burfjord Lynx 18,99, 12. Daniel Jakobsen Alta Ski Doo 19,25, 13. Jan Steve Sørensen Hammerfest Polaris 19,29, 14. Trygve Ramberg Kirkenes Polaris 19,59, 15. Tor Even B Heitman Alta Polaris 19,94, 16. Are Moksnes Kirkenes Polaris 20,41, 17. Morten Iversen Kirkenes Ski Doo 20,52, 18. Tom Ørjan Magnussen Alta Ski Doo 20,65, 19. Øyvind Digre Sandvik Alta Ski Doo 20,76, Tor Håkon Olsen Alta SSF Artic Cat ¶
–Ja buot buoremus lea ahte sámi prográmmaid dál sáddet gaskal dii. 17.10 ja 18.00. Jus muittát TV rahpat dii. 17.10, de oainnát min viiddis fálaldaga dan golmma vahku áigodaga badjel, muitala prográmmahoavda Mona Solbakk preassadieđáhusastis. ¶
–Dál lei maŋemuš luopmu Ođđasiin, boahtte jagi sáddegoahtit birra jagi, muitala NRK Sámi Radio prográmmahoavda Mona Solbakk. ¶
– Mii sáddet 2-3 válgasáddaga vahkkui gitta válgabeaivvi rádjái, muitala válgasáddagiid redaktevra Roger Østby. Válgasáddagiid oainnát NRK1:žis dalá maŋŋá Ođđasiid dii. 17.25 ja dat leat guktii golbmii vahkus dassái go válggat nohket. ¶
–Diibmá gádden diet spábbačiekčamat ledje mu maŋimuš gilvvut, ja dasa lassin váillui joavkkus okta almmái. Dán jagi leat guokte Nordlysa čiežaalbmát joavkku (superoldboys) iežaset dieđihan gilvvuide. Gilvvuide bohtet 26 joavkku ja leat sihke almmái ja nissonjoavkkut, muitala son. ¶
–In bala in ovttasge. Spábba lea jorbbas buohkaide, deattuha son go jearan. ¶
–Gierdočiekčamiidda serven dallego ledjen geargan suodjalusbálvalusain 1966:s. Muittán gilvvohallamiid Sohppara vuostá 1970-logu álggus. In muitte gii vuittii. Jagi maŋŋá ledje fas spábbačiekčangilvvut Sohppara vuostá. Sohpparis ledje čohkken iežaset Ruoŧabeal buoremus čikčiid ja mis ledje Kárášjoga ja Guovdageainnu buoremus čiekčit. Šattai dego vuosttaš Sámeeatnan spábbačiekčangilvu. Čiekčamat ledje čievrašilljus mánáidskuvlla lahka, dies márkanis, muitala son. ¶
–Ruošša bealde ii gullo mihkkege. Ruošša ortodoksalaš girku ii oaguhan sápmelaččaid. Ruošša cáras ledje noaiddit hoavas, dasgo son árvvoštalai sin einnostanattáldagaid, muitala Rune Blix Hagen. ¶
–Bealistan addá dákkár konferánsa munnje vejolašvuođa divaštallat earáiguin. Ollu miellagiddevaš jurdagat. Lea maid lunddolaš bidjat dákkár heavssáidkonferánssa Várggáide go dan báikkis leatge ollu olbmot dubmehallojuvvon jápmimii ja boldojuvvon dolas, muitala son. ¶
–Ruoŧa bealde eai ráŋggáštuvvon nu garrasit. Stevlenbáikkit Norggas ledje riddoguovllus gos eanáš dážat ásse dan áigge, muitala son. ¶
– Mun lean mánnávuođas liikon mohtorvuojániidda, ja skuterii mun liikostiin dakkaviđe, lohká son movttegit, ja muitala iežas eaiggáduššat mohtorsihkkela ja cross sihkkela. ¶
Son muitala olbmuid maid leat riŋgen ja lohkan sii eai beasa oassálastet gilvvuide go fertejit vuolgit čiekčamiidda. ¶
Lágideaddjit bohtet cegget lávuid iešguđet sajiide valáštallan guovllus. Dáppe áigot fállat sámi mállasiid, bassonbiergguid ja eará herskkuid sihke gehččiide ja čikčiide. Nils Máhtte muitala ahte várra bohtet maiddái muhtin gávpejasa dáidda čiekčamiidda, muhto lágideaddjit gal eai leat moktege erenoamážit sin várás láhčán guovllus. ¶
–Lean bargamin iežan CD-skearruin, muitala Amoc, Mihkkal Ánde Morottaja. Sus lea šiehtadus CD-skearrofitnodagain Tupa Records. ¶
–Dál lean ráhkadeamen teavstta ja musihka CD:ii mii válbmana ođđajagimánus. Lean ožžon šiehtadusa Tupa Records fitnodagain. Lean jurddašan almmuhit dan sámealbmotbeaivve, muitala Amoc. ¶
–Mun rappen hui «aggressiivvalaččat» . Mu ovdagovat leat earret eará Eminem USA:s go sis lea hui «aggressiiva» musihkka ja Ramstein Duiskkas go sis lea erenoamáš rytma, muitala Amoc. ¶
–Rappegohten 16 jahkásažžan vuos suomagillii. 17-jahkásažžan rappegohten anárašgillii go okta rávvii mu nu dahkat. Logai mu johtileappot beaggit, muitala Mihkkal Ánde Morottaja (20) skealbma mojiin. ¶
–Lean bajásšaddán Anáris. Áhčči, Matti Morottaja, oahpahii min golmma vieljažii anárašgiela. Mii golmmas hállat velá anárašgiela nuoraid gaskkas, muitala Mihkkal Ánde. ¶
Bargiidbellodaga politihkka válgabiires 5:s- Porsáŋggus, Muosáhis, Davvenjárggas ja Davvesiiddas lea earret eará bargat dan ala ahte báikki álbmogii addo stuorát ráđđenvuoigatvuohta luondduressurssaid geavaheamis. Dán oktavuođas ferte Fylkkamánni váldit vuhtii báikki álbmoga beroštumiid. Gielddaid cealkámušaide dán oktavuođas ferte biddjot mearrideaddji deaddu. Muhto ii leat daddjon ahte Fylkkamánni váldá vuhtii gulaskuddancealkámušaid. ¶
NRK sámeradio lea geasi mátkkoštan guvttiin joavkkuin sihke Mátta- ja Davvi-Norggas ja filbmen mánáid iešguđetlágan doaimmain, muitala Mánáid Magasiinna prošeaktajođiheaddji Káre Lehtá Eira (Karen Alette Eira). ¶
–Guokte máná, Lemet Áilo Boine ja Máret Hildur Stueng, leaba balddonasbivdit ja oaguheaba balddonasaid ja jávkkodahttiba daid láserbissuiguin, muitala beakkán mánáid-TV násti Ronald Pulk. ¶
Kárášjoga Kulturskuvlla rektor Gunn Hagestad muitala ahte sii eai oppanassiige eahpidan gean sii galge evttohit. Sii ledje dalle hárjehallamin «Jiekŋa háitásat» čájálmassii dán jagáš beassášmárkaniidda Kárášjogas. Marthe galggai dánsut Ave Maria dánssa, maid dánsunoahpaheaddji Angelica Kemi lei koreográferen dahje hábmen Norgga opera musihkkii. Davidsen ja Østby filbmiiga Marthe dánssudettiin, ja DVD-filbma sáddejuvvui juryii Troandimii. ¶
Marthe muitala ahte son ii lean gal vuordán vuoitit, ja hálida giitit buohkaid geat su ledje veahkehan. Dál lea son 15 jagi ja geargá 10. luohkás. Son muitala ahte son joatká dánsuma Álttá joatkkaskuvlla musihkka-, dánsun- ja dráma suorggis. Dánsun buktá su eallimii nu stuorra ilu, sihke vuoiŋŋalaččat ja rumašlaččat ahte son hálida eambbo oahppat. Son muitala ahte son vajáldahttá buot go dánsu. Musihkka hástala su musihkka dovdduid dánsut. ¶
Kárášjoga Kulturskuvlla rektor Gunn Hagestad muitala ahte sidjiide leat erenoamáš beaivi go Marthe vuittii. Son lohká Marthe lea multidáiddár. Mánnán juo čájehii Marthe sierralágan attáldagaid. Marthe oassálastii iežas málejuvvon govaiguin mánáid čájáhussii, ja diibmá son čuojahišgođii bássagitara ja lávlugođii čuojahanjoavkkus. ¶
Go gearggai luoibmamis de váibbai ja velledii Mihkkala ratti vuostá. «Ale šat... ale šat.. In šat nagot.» dajai son. Muhto soai diđiiga ahte dat ii leat duohta, eaba ge soai geargan ovdal go iđit šattai. ¶
Máhte-Máret, guhte lea Kárášjogas eret, muitala sii lea kurssain álgán juo guovvamánus ja dán áiggis leamaš sis guokte vahkkoloahpa deaivvadeami. Muđui gal leat sii ruovttus gorron roavggu gárvvisin. ¶
–Muhto dát gal ii leat mihkkege hálbbes bivuid. Dušše náhkit mákset sullii duhát ruvnnu bihttá ja de easka boahtá buot dat bargu mii dasa manná goarrut olles roavggu oktan čiŋahemiin, muitala Máhte-Máret telefun geažis Leavnnjas, gos sii leat aiddo loahpaheamen kurssa. ¶
- Muhto dán čoahkkimis eat gal ságastallan erenoamážit dan ahte Norga šattai sierra riikan go ovttastat dahje uniovdna gaskal Ruoŧa ja Norga loahpahuvvui, muitala Nystø. ¶
-Mun váillahan sámi oainnu ja perspektiivva dán áššis go juohke Norgga medias leat dážat ja Norgga eiseválddit rábmon mo sii leat ovdánan dán máŋimuš 100 jagis, geafivuođas máilmmi riggámus álbmogin, muitala Eikjok. ¶
Ikte geassemánu 7. beaivve lei beaivvát ala 100 jahki dassái go Norga šattai sierra riikan ja loahpahii uniovnna Ruoŧain. ¶
"Sámediggi rihkku ILO-169 ja Álbmotrievtti artihkkala 27, go leat mielde goahcamin dáloniid vuodjima meahcis. ¶
Son bivddii Sámedikki cealkit ahte fylkkamánni ii galgga biehttalit báikkálaš olbmuid geavaheamis mohtorfievrruid árbevirolaš meahcásteami oktavuođas, go Sámediggi dulko sin dalle leat rihkkumin ILO-169:ža ja Albmotrievtti artihkkala 27. ¶
Isak Mathis O. Hætta muitala ahte Finnmárkku Fylkkamánni lea biehttalan buohkaide Guovdageainnus addimis vuodjenlobiid meahccái áigodagas miessemánu 5. beaivvis gitta geassemánu 30. beaivvi rádjái. Dan dihte livččii su mielas leamaš govttolaš ahte Sámediggi muittuha dáčča eiseválddiide, ahte ILO-169 mielde lea sápmelaččain internášunálalaš ja nášunálalaš vuoigatvuohta ávkkástallat iežaset árbevirolaš guovlluin ođđa áigásaš veahkkeneavvuiguin. ¶
MOALLABAHČČI:Sarek IF falis njunuščiekči Thomas Kuoljok (alit ja ránes báidi) bidjalii guokte moala Finálas ¶
–Munnje lea stuorra gudni beassat oassálastit máilmmeviidosaš HIV/AIDS eastadan konseartaprošeavttas mii dál lea ollen Romsii, muitala Ádjagasa juoigi Lawra Somby. Son, Sara Marielle Gaup ja Stian Einemo leat mielde dán joavkkus. ¶
Somby muitala ahte moadde vahku dás ovdal bođii su mánagerii jearaldat ahte sáhttá go Ádjagas-joavku oassálastit dán konsearttas. ¶
–Ii lean oktage joavkkus gii ii hálidan leat mielde dán konsearttas, gosa máilmmebeakkálmasat ja Norgga buoremus artisttat bohtet, muitala Somby. ¶
– Ádjagas-joavku lea oktii ovdal čuojahan, By-Larm nammasaš festiválas mannan čavčča Stavangeris. Mii leat ieža ráhkadan luđiid mat sulastahttet árbevirolaš luohtehámi, muitala juoigi. ¶
Somby muitala ahte joavkkus lea erenoamáš čeahpes multimusihkkár, Stian Einemo, gii hálddaša buotlágan čuojanasaid ja son jáhkká dáinna musihkan lihkostuvvat dán konsearttas. ¶
Lágideaddji Morten Thoresen muitala ahte konseartaprošeakta gohčoduvvo 46664, go dát han lei Nelson Mandela fáŋganummir go čohkkái giddagasas Robin Iceland nammasaš sullos. ¶
Sierra sátta spábbačiekčamis SÁPMI: Sámi nissonriikkajoavku čiekčá Ålándda vuostá geassemánu 8.b (08.06.05) Ålánddas. Dán oktavuođas lea NRK Sámi Radios liigesátta P2 guovllufierpmádagas ja Digitálafierpmádagas, nu gohčoduvvon DAB;s. Sátta álgá diibmu 17.15 ja loahpahuvvo dii. 19.30. Čiekčán álgá diibmu 17.30. –Dán sáddagis fállat jearahallamiid čikčiiguin, hárjeheddjiguin ja gehččiiguin, muitala NRK Sámi Radio preassadieđáhusastis. Leif Åge Hætta ja Nils Johan Heatta kommentereba sáddaga. ¶
– Mun lean šaddan čohkkedit ja duođai jurddašallat áššiid birra ja feara maid lean maiddái fuomášan, earret eará man dehálaš lea váldit vára sámi kultuvrras. Lean maid šaddan jurddašallat mii lea leahket sápmelaš vai nákcen earáide čilget dan, muitala ájluoktalaš Inga Mikkelsen, gii lea hirbmosit liikon dán bargui. – Lea gelddolaš leamaš. Suohttaseamos lei dan beaivvi go mis lei turneaálgin Oslos. ¶
– Lean šaddan siskkáldasat guorahallat iežan, mii mu dahká earaláganin go dáčča nuoraid. Deaivvadeamis earáiguin lean šaddan vihkket makkár gaskavuohta sis lea sámivuhtii ja movt sápmelašvuohta doaibmá earáide. Lean oahppan sápmelaččaid stáhtusa birra Norggas ja bargu lea buktán buori ipmárdusa gii mun lean ja mat sápmelaččat leat, muitala guovdageaidnulaš Ánte Siri. Son maid lohká iežas olu oahppan sámi áššiid birra ja ožžon buori hárjáneami logaldallat. ¶
– Mii leat leamaš Leavnnjas, Romssas, Oslos, Stavangeris, Grongas, Hønefossas, Bergenis, Ráissas, Bodøs ja New Yorkas. Fargga galgat Göteborgii, muitala Ánte Siri ja jurddašallá leago vajálduhttán ovttage báikki. ¶
– Ii leat miella heaitit, dál mii leat viimmat šaddan čeahpibut vástidit ja mii oaidnit mii doaibmá ja mii ii doaimma. Olles prošeakta lea šaddan dego min mánnán. Muhto soaitá dearvvašlaš oažžut ođđa olbmuid ođđa jurdagiiguin dán bargui. Diibmá válljejedje nuoraid guovddáš sámi báikkiin eret. Jáhkán livččii miellagiddevaš jus dál álggáše olbmot geat leat eret olggobealde guovddáš sámi báikkiid, árvala Ánte Siri. ¶
–Mii leat vuollánan Sámedikki gáibádusaid dihte, ahte maiddái smávvafatnasat vuollil čieža mehtera galget beassat bivdit reabbá, muitala guolástusministtar Svein Ludvigsen preassadieđáhusastis. ¶
Guolástusministtar Svein Ludvigsen muitala maid ahte bivdu rahppo árat dán jagi go diibmá, ja galget leat čakčamánu 19. beaivve rájes juovlámánu 31. beaivve rádjai. ¶
Ođđa kursafálaldat geasuha du. Don čiekŋudat fáttáide nu go eallinfilosofiija ja eksistensialisma, ja ságastallamat earáiguin leat mávssolaččat buot beliide. Muhtin soaitá beahtahallat, go don it doala dan maid lohpidat. Ieš don it gal dan báljo fuomáš ge. Nu ahte várut amat váttis dilálašvuhtii geavvat. ¶
Dán vahkku vaháguvat jus bearehaga luohtát dihto olbmui. Jus áibmošloahta ala hukset vuordámušaid, de gal eai ollášuva, ja boađus šaddá divrrasin. Sáhttet menddo čáppa lohpádusat mat eai doala deaivása. Sáhttá maid čuožžilit nággu lágain dahje eiseválddiiguin dán áigodagas, ja don fertet šiehtadallat siiguin sin gáibádusaid birra. ¶
–Diibmá bođii sin gihpa maid sámegillii, muitala Ingá Rávdná ja čájeha gihppaga «Mii lea demensa?» , maid soai juohkiba olbmuide. ¶
…dál ferte Ellen Inga O. Hætta guođđit ráđđehuskvartala ¶
Beaivvát ala jagi áigi dan rájes go nammaduvvui, de ferte Ellen Inga O. Hætta váldit ulloliinnis mielde ja guođđit sámi áššiid stáhtačálli virggi. ¶
Válggas luoddanii alit balloŋga ja ruksesruoná balvvat oidnostallet almmis. Departemeantta jođihangoddái gal beaivvit leat nu go dábálaččat, muitala 52-jahkásaš Hætta. Son lea juste boahtán oktasaš tv-jearahallamis justisministtar Dørumain Finnmárkkulága birra. ¶
Dál lea áigi čoahkkáigeassit, ii ge plánet politihka. Bondevikráđđehus luohpá golggotmánu 14. beaivvi dán jagi, beaivvát ala jagi áigi dan rájes go Ellen Inga O. Hætta álggii stáhtačállin. ¶
Maŋŋá go mearrádusat leat dahkkon ja čuovga čoahkkinlanjas jáddaduvvon, de Hætta manná orrunbáikái, ásodahkii St. Hanshaugenis Oslos. Son ii hálidan stuora luksus-ásodaga oarjjabealde, muitala son. ¶
Ieš hálidii orrut ráđđehuskvartala lahka, nu ahte beassá vázzit bargui. Earret vahkkoloahpaid, de son dábálaččat girdá Guovdageidnui. ¶
Guovdageainnu musihkkáriid searvi (GMS) dárbbaša ođđa logo dahje dovdomearkka searvái. GMS mearridii jahkeplánas almmuhit dákkár gilvvu iežas miellahtuid gaskkas, muitala jođiheaddji Heaika Hætta. ¶
Dán 25 jagis lea Rávdojot Dearvvašvuođaruoktu rievdadan nama golbmii, Rávdojot Dikšunguovddážis 1986 ja Finnmárkku klinihkkii/Finnmarksklinikken (FK) 1994, muitala FK jođiheaddji Inger Lise L. Bjerknes. ¶
–Lea hui somá go mis vuosttaš geardde leat guokte sámegielhálli terapevtta geat guktot leaba almmáiolbmot, muitala son ilus. ¶
Billávuona skuvlamánát Porsáŋggus leat dán čavčča beassan oahppat man láhkái goađi galget cegget. –Dát goahti galgá boahteáiggis earret eará geavahuvvot meahcástan- ja luonddufágain, muitala oahpaheaddji Edith Påve. ¶
–Olles skuvla, vuosttaš gitta logát luohká rádjái, lea leamaš mielde dán goahteprošeavttas. Buohkat orrot buriin mielain leamaš mielde goahtehuksemis, sihke oahpaheaddjit, váhnemat ja mánát, muitala Påve. ¶
Påve muitala ahte skuvla lea juo giđđat álgán dáinna goahteprošeavttain. ¶
–Dalle mánát ja Jon Ole Andersen ávnnastedje. Dán čavčča leat ceggegoahtán bealljegoađi ja mánát leat beassan mielde olles proseassas nu go earret eará lavdnjemis ja bessemis, muitala Billávuona skuvlla oahpaheaddji. ¶
–Juoiganopera lea leamaš mu jurdagiin ja niegus máŋggaid jagiid. Mannan giđa muitalii Beaivváš teáhterhoavda Harriet Nordlund ahte sus lea teaksta ja idea gárvvis. Dán čávčča ožžon gárvves jorgaluvvon liberetto sámegillii, ja juste dál lean loahpaheamin musihkkabargguid iežan musihkkastudios Mázes, muitala Sara jr. ¶
–Juoiganopera musihkkii lea vuosttažettin luohti vuođđun. Muhto maiddái Sámi musihkas lea leamaš árbevierrun geavahit njurggonasaid, rumbbuid ja maŋimuš čuohtejagiid lea maid sálbmalávlun šaddan árbevierrun sápmelaččaid gaskka, muitala Sara jr. ¶
–Mun anán gudnin go lean beassan dahkat musihka dán bihttái. In leat ráhkadan dakkár musihka masa lean geavahan luođi vuođđun, muhto musihkka lea heivehuvvon bihttá dramaturgiijai, muitala son. ¶
–Lea suohtas go Rikskonsertene atná fuola sámemusihkas. Dán turnea leat ge Rikskonsertene, jietna ja govvafoanda ja Finnmárkku fylkkagielda dorjon, muitala Sara jr. ¶
– Dál jurddan lea, ahte studeren Suoma bealde ja dasto ozan bargui Norgii. Dieđusge dál lea vel árrat dadjat. Davás goittotge livččii jurdda dasto go oahpu lean váldán, muitala Gánddaš-Sámmol-Sulo Joni. ¶
–Prinsihpalaččat galgat mii čuovvut mearriduvvon bargovuogi. Go ohccojuvvo mis veahkki, de galgá mearrádus leat čálalaš. Ja juohke geavaheaddji galgá oažžut čálalaš šiehtadusa, muitala Svein Persen. ¶
–Ruovttudivššár bargagođii guokte vahku dás ovdal. Sus lea nammalistu maid čuovvu. Ii oktage vuoruhuvvo ovdalii nuppi, muitala son. ¶
–Mus lea garra ástmá. Gieldda ruovttudivššár gii láve mu ásodaga láhttiid bassat ja gávnniid molsut, ii leat fitnan dáppe geassemánu loahpa rájes, muitala Rasmussen. ¶
Samis eai gavdno dán áigge noaiddit dahje šamánat, oaivvilda dutki Rune Blix Hagen. Dálá noaiddit dušše dahkaluddet dadjala son NRK Sámi Radioi. ¶
Samis eai gavdno dán áigge noaiddit dahje šamánat, oaivvilda dutki Rune Blix Hagen. Dálá noaiddit dušše dahkaluddet dadjala son NRK Sámi Radioi. ¶
Kárášjohkalaš Inga Berit Rasmussen ássá Kárášjoga gieldda fuolahusdálus. Son čohkká juvlastuolus ja muitala iežas čoarbbeallađđasiid nu luovos ja raššin ahte juolggit eai suvdde su. ¶
–Mus lea garra ástmá. Gieldda ruovttudivššár gii láve mu ásodaga láhttiid bassat ja gávnniid molsut, ii leat fitnan dáppe geassemánu loahpa rájes. In mun gal leat ožžon makkárge dieđu gielddas ahte ii oktage fina dáppe geasis čorgesteamen láhttiid ja gávnniid, muitala Iŋgá. ¶
–Birgešin bures jus sáhtášin albmaláhkái vuoigŋat. Muhto go leat čoagganan nu ollu gavjjat, de lea šaddan munnje nu lossat vuoigŋat. Erenomážit go jorgalan seaŋggas, de badjánit ollu gavjjat, váidala son. ¶
–Dalle go fárrejin deike, de ordnii gielda munnje veahkeneavvuid basadanlatnjii. Mun gal lohken gildii ahte mun in fuola dušše jápma biergasiid alccen veahkin. Gáibidin ealli olbmo, ja nu mun ožžon lávggodanveahki, muitala son. ¶
–Sotnabeaivve 12.00 áigge rájes vuossárgga eahkedii diibmu 18.00 rádjái ii galggaše leat lohpi bivdit makkárge bivdosiin, árvala Sæther. ¶
–Ja jierpmi gal máhttet boazodoallit geavahit iežaset rivttiid dáfus, vaikke eai čohkká ge Sámedikkis, nugo Bæhr dahká, beaškala Anders J.H. Eira. ¶
VUOLGÁ MAŊŊÁI: Cecile Hansen geahččala guorrat Johanne Gaup luottaid návehis olggos Stuorradiggái Guovddášbellodaga ovddas. ¶
–Hálidan čájehit ahte in bala barggus, lohká Cecilie Hansen, gii lea nahkehan ala dovddus "Felleskjøp" ruona biktasiid ja gaibagahpira. ¶
–Maiddái boranávdepolitihkka lea dehálaš, go ovdamearkka dihte in hálit "duvdneguovžžaid" šiljus mat eai bala olbmuin. Guovddášbellodat gáibida liseansabivddu boranávddiide, lohká Hansen. ¶
– Moai oaččuime hui buori oktavuođa, moai Sonjain. Moai han leimme ovttaahkáhaččat ja munnos ledje olu ságat, muitala Gáren Ánná. ¶
– Dat lei issoras losat. Mun dovden ahte galggašin leat sihke ruovttus ja ealo luhtte oktanis, muitala son. ¶
SOAITIBA GÁVNNADIT: –Dál fertet geahčadišgoahtet gokko válgaprográmmat earuhit Guovddášbellodaga ja Bargiidbellodaga, árvala Josef Vedhugnes (Bb) Olaf Eliassenii (Gb). ¶
– Juo, hui ollusat leat riŋgen ja čállán teakstadieđuid, sihke bearaš, olbmát ja journalisttat. Hui ollusat leat čuvvon munno čuoiggadettiin munno ruovttusiiddu bokte ja dat lea hui somá, lohká Arvid Dahl. Son muitala ahte maŋemus 3-4 beaivvi ekspedišuvnnas ledje buot losimusat. De lei ceakkus ja jiehkis ledje olu rágut, ja mátki ovdánii dušše miillain beaivái, vaikko čuoiggaiga 14 diimmu. ¶
– De lei dušše dáhttu mii jođihii munno, muitala Dahl. Son čilge makkár dovdu lei ollet. ¶
– Letne eallán hui bures goikebiergguin. DryTec biepmuin šattai jođánit fas borranmiella, muitala Anne Lajla Kalstad. Son lea maid hui giitevaš go muhtin eallilan boazodoalli neavvui gisttaid váldit fárrui. ¶
– In galbmon daiguin veaháge. Daid haga in vuolgge goassege šat meahccái. Go buolaš bođii, de ledje sámi biktasat buoremusat. Divrras Goretex biktasat eai lean lahkage nu buorit, muitala Kalstad, geas ledje mielde gápmagat, náhkkegahpir, gisttat, luhkka ja stuora ulloliidni. ¶
– Dat lea addán nu olu ahte ii sáhte čilget ge. Lean olu iežan birra oahppan. Lean geavahan olu fámuid maid in diehtán ahte mus ledje. Lean čuoigan bártniin, gii lea 30 cm guhkit ja gievrrat go mun, ja iežan mielas lean leamaš seamma gievra. Lei stuora hástalus nagodit iežas motiveret viidáseappot mannat go biktasat, oađđinseahkka ja buot eará diŋggat leat njuoskasat ja galbmasat. Dan in lean ovdalgihtii vuordán, ja dat lei hui lossat, muitala Kalstad. Son lohká iežas máŋgii jurddašan ahte dát ii lean dušše čuoiganreaisu, muhto seamma olu reaisu iežas sisa. ¶
–Ja jierpmi gal mahttet boazodoallit geavahit iežaset rivttiide, vaikke eai čohkká ge Sámedikkis, nugo Bæhr dahká, beaškkala Anders J.H Eira. ¶
Tordis Olsenis (73) lea maid fuolahusásodat Kárášjogas ja muitala iežas dás guokte jagi ássan. ¶
– Šiehtadus gielddain lea ahte ruovttudivššár galgá fitnat juohke nuppi vahkus mu ruovttu čorgemin ja bargat daid bargguid maid mun dáhtun, muitala son. ¶
–Mun in nagot duolva dálus orrut. Mun váivašuvan hirbmadit go lávllit ja gavjjat čoagganit látnan čiegaide, ja láhtti lea dego olgošillju, váidala son. ¶
Tordis muitala alddis julggiid čuohpppan eret moadde jagi dás ovdal dávdda geažil. Son čohkká dál juvlastuolus. Sus leat gal bođu juolggit maiguin galggašii hárjehaddat vázzit. Muhto dat ii leat vejolaš, go son dárbbaša nuppis veahkki bođu julggiid darvvihit juolgelahkiide. ¶
–Mu mielas lea dehálaš ahte gávnniid geasset unnimusat guktii mánnui ainge molsu, dalle han olmmoš bivastuvvá eambbo go dálvit. Mun lean nu giitevaš go fuolkkit ja skihpárat ain fitnet mu guossis ja seammás mu veahkehit. Muhtumin váldet maid mu fárrui márkanii vai beasan gávppašit, muitala Tordis. ¶
GIVSSIDUVVON: Susanne Hætta Eidhammer muitala iežas givssiduvvon maŋŋá go guđii NSR ja dieđihii iežas lahttun Ovddádusbellodahkii golmma jagi áigi. ¶
– Vuoiti beassá mu mielde vuolgit vahku maŋŋel Mallorcai vahkkui, muitala Buljo ja deattuha ahte ii leat nu ahte guovttá galgaba vuolgit, go earát maid leat dalle dohko. ¶
– Lean olu návccaid bidjan dása, ja sávan lihkostuvvat. Jus manná bures, de šaddá boahtte jagi maid festivála, lohpida Buljo ja muitala ahte suohkan lea dorjon festivála 25.000 ruvnnuin. ¶
– Mus lea garra bargu in ge šatta nu olu searvat doaluide. Muhto ii go boađáše dakkár nieida mii máhttá bargat veahá veahkkin, árvala son ja reašká. ¶
Samis eai gavdno dán áigge noaiddit dahje šamánat, oaivvilda dutki Rune Blix Hagen. Dálá noaiddit dušše dahkaluddet dadjala son NRK Sámi Radioi. ¶
Elle muitala ahte dalle lei Buolbmát girkobáiki nuoraid deaivvadanbáiki. Mielleravddas lei bráhkka gos lágiduvvojedje feasttat ja dánsumat. Dálvit lágidedje dákkár márkaniid Buolbmát heastasearvi ja valáštallansearvi. Elle-guovttos Margrehtiin láviiga maiddái searvat čuoigangilvvohallamiidda. ¶
– Dušše čađa mannit lohket vásihan juoidá Silisávžžis. Sii leat oaidnán čuovggaid, biillaid, máná, olbmuid ja muhtumii lea biilii boahtán olmmoš, muitala Karen Elle Gaup. ¶
BARGÁ BUOT: Elle Máret muitala son bargá buot boazodoalus. Dás oainnát go Elle Máret njuovvagoahtá bohcco. ¶
ČIŊAT:Gabbagirjjat gápmasat leat duođaid čiŋat ja leat maid hárve.—Dáin gápmasiin goarun gápmagiid iežan konfirmántii, muitala Elle Máret. ¶
–Heajos jagit gitta 1997 rádjái dagahedje ahte hárve šadde gabbagirjjat bohccot. Dál gal lea veaháš buorránan ja gabbagirjjagat maid leat lassánan, muitala Elle Máret. ¶
Dušše Báhčaveajes Máttá-Várjjagis leat sihkkaris logut ja leat gávnnahan ahte leat 35 guovžža, muhto dát guovžžat maid sáhttet gullat sihke Ruššii ja Supmii. Dat mearkkaša mii leat árvvoštallan 15 guovžža eará guovlluin, muitala Aarseth. ¶
Aarseth duvdá dál politihkkáriid ala váldit mearrádusa guovžabivdui. ¶
Dattetge leat guovddáš boraspireeiseválddit mearridan ahte galget gávdnot unnimusat guhtta guovžža main leat čivggat guovllus, ovdal go besset bivdit, muitala son. ¶
–Dál besset dušše čákčat bivdit moadde guovžža, ovdal besse maiddái giđđat bivdit, muitala Finnmárkku fylkka birasossodaga jođiheaddji. ¶
Dan muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Tor Arild Strømeng, gii lea johkabearráigeahču jođiheaddji. ¶
–Firpmiid gaska galgá leat 60 mehtera, muhto nu ii lean dan olbmás gii lei bivdimin Deanus. Son lea váidon, muitala Strømeng. ¶
Muđui lohká dán geasi unnán lobihisvuođaid geavvan. –Eai leat leamaš eará smávva áššit fierbme- ja buođđobivddus main bivdit leat ožžon njálmmálaš cuiggodeami, muitala Strømeng. ¶
Jouni Esa lea Gáregasnjárggas eret ja muitala olbmuid ohcalit Magnhilda karaokeeahkediid. Lávlesta ieš dávjá «Volga» dahje «Rinta Rottingilla» . ¶
–Go karaoke lávlu, de oažžu «kicka» , measta dego livččii oaivvis. Ii dárbbaš máhttit lávlut, lea somá šovva ráhkadit. Lea buorre jus duostá veahá jallošit iige váldde iežas nu duođasin, muitala son. ¶
Ieš eaiggát Hans Rasmus muitala iežaset fállagoahtán karaoke 1996:as. ¶
– Áigi lea čájehan karaoke bistevažžan ja karaokeskearrut iešguđet gillii leat lassánan jagis jahkái, vaikko muhtimat dalle eahpidedje. Juhkanvuođas háliidit ollusat lávlut dahje juoigat. Karaokein ordnejuvvo dat vuohkaseappot ja olbmot ožžot lobi lávlut. Karaokes lea musihkka ja teaksta gárvvis, ja dalle šaddá juogalágan skihkka lávlumis, muitala son. ¶
– Ieš gal in leat astan earágo bargat, muitala Buljo. Dattetge bođii juoga eará buriid festiválas, Leavnnja gussiin. ¶
– Áiggun velohallat beaivvádagas, parasolla drinkain, muitala Elise ja lohká alddis galgat sierra lanja Mallorcas. ¶
Orruge smávvabellodagaid duohken, movt loahpalaš boađus šaddá boahtte áigodaga Sámedikkis. Dássažii ii leat guđege smávvabellodagas earágo okta áirras gártan Sámediggái. Smávvabellodagaid gaskkas leat maiddái ođđa bellodagat dego Finnmárkobellodat, ja Åarjel læstoe. Dattetge Sámeálbmot Bellodat lea laktasan sihke Várjjagis ja Deanus NSR:ain ja dat iešalddis muitala politihkalaš fuolkevuođa birra. Dán vahkku mielde goitge dáidá čielgat guđet áirasat leat boahtte áigodaga Sámedikkis, ja vuosttaš dievas čoahkkin lea golggotmánu 19. beaivvi. ¶
– Mu oappát hohkahedje mu vuolgit skuvlii, muhto das dat gal ii boahtán mihkkige, muitala Eetu. ¶
Kárášjoga váibmospesialista Egil Utsi muitala ahte lei spesialistadoavttirguovddáš guhte 1989:s skeŋkii Iver Jåks dáidaga Kárášjoga gildii. ¶
–Kárášjoga gielddas lea ovddasvástádus Iver Jåks skulptuvrii. Sivvan go mii eat ovdal leat divvon dáidaga, lea go dáiddár ieš ii vástidan min reivve ovdal go dán mánu álggus, muitala gieldda kultur- ja ealáhusjođiheaddji Hilda Vuolab. ¶
5. Artihkkala loahpas čállá Min Áigi ahte Reinås lea ráhkadan reportáša iežas luopmomátkkis ja bidjan eamida gova aviisii. Min Áigi orru dáinna gežiideamen ahte Reinås ja Ságat lea rihkkon etihkkalaš njuolggadusaid. In oainne ahte dát livččii duohta. Lea lohpi čállit iežas luopmomátkki birra, ja dan oktavuođas bidjat eamida gova aviisii. Lean ieš čállán artihkkaliid iežan luopmomátkkiin Svalbárddas ja Ruonáeatnamis. In ge ane dan etihkkanjuolggadusaid rihkkumin. Jos Min Áiggis lea eará oaidnu áššis, de ávžžuhan sin vuođuštit dán čuoččuhusa. ¶
6. Min Áigi čállá maid čiegus gálduid vuođul ahte Mátta-Romssa sápmelaččat moitet go Reinås áivve vuoruha ovtta organisašuvnna. Orru leamen áibbas dárbbašmeahttun geavahit čiegus gálduid dákkár áššis. Čiegus gálduid sáhttá geavahit dehálaš áššiin go lea áidna vejolašvuohta fidnet dieđuid. Dasa ii oro leamen dárbu dán áššis. Čiegus gáldut baicce heajudit artihkkala luohttehahttivuođa. ¶
Daid loguid vuođul maid Alliance Apotekene preassakantuvra lea háhkan Našovnnalaš álbmotdearvvašvuođainstituhtas, de geavahedje finnmárkulaččat 20,4 jándormeari oađđindálkasiid juohke 1000 olbmo nammii juohke jándora jagi 2003:s. — 2004 logut eai leat vel áibbas gárvásat, muhto logut eai oro nu olu earálágánat go dat logut mat ledje jagi ovdal. Olbmot orrot unnidan geavaheamis boarraseamos šlájat oađđindálkasiid, muhto ođđasit dálkasiid geavaheapmi gal lea nu movt láve leat. Obbalaččat lea geavaheapmi veahá unnon, muitala Elisabeth Eriksen Našovnnalaš álbmotdearvvašvuođainstituhtas Alliance Apotekene preassakantuvrii. ¶
Eamičearddat gudnejahttet almmatge maiddái dieđuid mat galggašedje čabočielgasat muđuige mearramáilmmis. – Sii eai leat Gaska-Andamansulluide ceggen orohagaid lagabui mearragátti go logi kilomehtera, muitala Kumar. Dán vuođđonjuolggadusa riddui huksemis leat muđui riikkas albmosii badjelgeahččan, go leat huksen viesuid ja hoteallaid gitta čáhceravdii. Gáldu: www.gáldu.org ............................................................................................................................................................... ¶
Dákkár čoahkkin gal lea juo dollon vuosttas geardde 1993:s. Ulbmil lei juo dalle ahte gielddat ja bivdosearvvit livčče galgan bargat eambbo ovttas. Dán vuoru gal lea maiddái Statskog váldán vuosttas lávkki. Oddleif Nordsletta Statskogas Kárášjogas lohká gal dát ii livčče gal oba sin barguge, muhto sii liikká dovdet ovddasvástádusa oažžut dákkár ovttasbargguid johtui. Son ja su kollega suomabealde, Esa Vuomajoki, suoma meahccebálvalusas, leabage váldán dán ovddasvástádusa vai ovttasbargu duođaid álggahuvvo. Nordsletta muitala maiddái sii leat dovdan ahte dáhttu leamašan goappašiid bealde rájá dákkár ovttasbargui, ja sii buohkat oidnet dán dárbbu. Váldosivvan dása lea go dáid guovlluin lea dadjat juo oktasaš ealganálli ja dalle leage oktasaš hálddašeapmi dehálaš. ¶
Vaikko vel Sverre ii loga ballat mo son lihkostuvvá, de son dattetge dovdá ahte mađi boarrasit son šaddá dađi eanet vuordá alddis. –Olmmoš šaddá eanet kritihkkalaš iežas bargui ja ferten gal maid dovddastit ahte nearvvat maid šaddet vearrát ahte vearrát barggu ektui. –Ferten jeđđet iežan ja lohkat nu mo Oalgejogas Kárášjogas mu mánnávuođa guovllus lávejit dadjat: "Amma dal juo oaivvi eai časkke eret" , dadjala Sverre. ¶
Lill-Tove Labahå Magga muitala ahte sii - Bargiidbellodagas - hálidit váldit ovdan boazodoallopolitihkkalaš hástalusaid. Danne lágida bellodat boazodoalloseminára ihttin Kárášjogas, gosa bohtet maiddái stuorradiggeáirasat. ¶
Lill-Tove Labahå Magga muitala ahte sii hálidit váldit ovdan boazodoallopolitihkkalaš hástalusaid. Semináras šaddá ge fáddán boazodoalu demokráhtalaš stivrejupmi, boazodoallopolitihkka, boazodoalu ruhtadienas, bistevaš boazodoallu ja ealáhusa eanandárbbut. –Hástalus lea ahte mot odne gálgá hábmet buori boazodoallopolitihka boahtteáigái, dadjá Magga. ¶
Ii oktage nagot vuosttildit du geasuheaddjivuođa. Geavat dan, danne go dál don dárbbašat dan vai beasat ovddosguvlui oallut olbmuid siste. Muđui de lea šaddá dál hui romantalaš áigi goas beasat gullat ollu rámi ja čáppá sániid danne go meannudat nu vuohkkasit juste dál. Jus oktage geahččala dus loanahit ruđa de galggat dárkilit jurddahallat ovdalgo vástidat juo. ¶
Muhtin gii du dovdá bures, geahččala du fillet. Fertet váruhit, eai buot šealgu biergasat leat gollit. Jus it leat duhtavaš iežat diliin de dalle lea deaŧalaš geahččalit rievdadit iežat dili nu johtilit go vejolaš. Juohke eahpesihkkaris bargu dagaha dušše fal váttisvuođaid dutnje guhkit áiggi vuollái. ¶
Gii dál sáhttá bissehit go don dagat buot maid sáhtát beassan dihte ovddosguvlui. Vuogas vejolašvuohta sáhttá boahtit du geainnu ala ja dat dagaha du oaidnit áššiid veahá earáládje. Don gávnnat eambbo ustibiid ja dus šaddá oalle hoahppu boahttevaš áiggi. Ovttasbargu barggus manná bures, eai ge leat stuorát váttisvuođat. Don dáiddát oažžut doarjaga juohke guovllus. Erenoamážit de lea hoavda mieđamánas bargat ođđa áššiid. Ane dán vejolašvuođa ja čájet maid máhtát. ¶
Dál leat don iežat jávrris, lahka gátti oalle guhká juo vuodjan ja dál lea áigi vuodjalit veahá fávlelebbui. Ođđa barggut leat vuordime du, it ge don bala geahččaleamis ođđa áššiid. Ja dál oaččut doarjaga ja ipmárdusa iežat lagamusain. Muhtin ustit almmuha dutnje ođđa jurdaga ja galggat beare čohkkedit ovdánahttit dan jurdaga ovttas iežat ustibiin. Muđui de dáidá vahkkoloahppa šaddat hui buorre. Don servvoštalat iežat lagamusaiguin. ¶
–Buorre go Boasta guhkida šiehtadusa, lohká Sámi Musihkkafestivála Brita Triumf. –Dat lea ollu ruhta midjiide, vaikko Bostii ii leat. Dainna ruđain máksit máŋga joavkku, muitala Triumf. Šiehtadus ii daga beare ollu lassibarggu ge festiválii. –Boastta logo galgá leat oidnosis, muhto muđui ii leat ollu eará bargu. Boasta lea maiddái spábbačiekčanlágideami Altaturneringa váldosponsor ja guhkida maiddái dán šiehtadusa. ¶
ÁVKIN ÁLGOÁLBMOGIIDDA: Nobel ráfibálkkašumi vuoiti Rigobertha Menchu doaivu leat ávkkálažžan álgoálbmogiidda jus son šaddá Amerihká Stáhtaid Organisašuvnna váldočállin. Dá son ságastalla Guatemala ovddeš kultuministtariin. ¶
MEXICO CITY: Guatemala maya nisu ja Nobel ráfibálkkašumi vuoiti Rigobertha Menchu lea evttohassan Amerihká Stáhtaid Organisašuvnna (OAS) váldočálli virgái. Ole Henrik Magga illuda, ja doarju Menchu. Nils Henrik Måsø ¶
Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža dieđuid mielde almmuhii Rigoberta Menchu Mexico oaivegávpogis ođđajagimánu 11. beaivve iežas hálidit jođihit organisašuvnna. – Áiggun atnit buot iežan návccaid ja hárjaneami dán bargui. Amerihká nannámis leat áibmadas vejolašvuođat, ja dain háliidan ávkkástallat, dajai Menchu mediaide gelbbolašvuođaguovddáža dieđuid mielde. Rigobertha Menchu gudnejahttojuvvui Nobel ráfibálkkašumiin jagis 1992 iežas barggu ovddas Guatemala veahkaválddálaš badjelgeahččama vuostálastin ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddjin. Son oahppalattaid bálkkašumi geigema oktavuođas sápmelaččaid Sámedikki guossin. ¶
Menchu lohká ahte vejolašvuohta gilvalit Amerihká Stáhtaid Organisašuvnna váldočállivirggi alde deavddášii su čiekŋalis rámiin dan gudni dihtii maid dat buvttášii Guatemalai. - Mun lean olmmoš gii dovddan Amerihká nannáma ja boaittobealguovlluid issoras stuora dárbbuid, earenoamážit eamiálbmogiid ja goariduvvon sosiála surggiid dárbbuid, dadjá Menchu. Vaikko Guatemala ráđđehus ii leat virggálaččat duvdán Menchu OAS:a váldočálli evttohassan, de lea riikka presideanta lohkan mediaide ahte son dorjjošii mayanissona virgái. ¶
Rigobertha Menchu lea Guatemala maŋemus válggaid rájes doaibman ráđđehusa áššedovdin. Amerihká Stáhtaid Organisašuvdna (Organization of American States, OAS) lea buot Davvi- ja Lulli-Amerihká riikkaid ovttastus, ja bargá earret eará olmmošvuoigatvuođaid ja ekonomalaš gárgedusa bealis. ¶
Roassu mii čuožžilii Asias maŋŋá goarveskávvala, lea várra stuorámus ođasdáhpáhus maŋŋá nuppi máilmmesoađi. Hárve gerddiid lea leamaš okta dáhpáhus nu ollu medias go Asia roassu. Sihke aviissat, radio ja TV kanálat leat juohke beaivve čájehan dáhpáhusa ja daid váikkuhusaid. Maiddái sámi mediat leat dárkilit čuvvon dáhpáhusa mielde. Jus mediat eai livčče gozuid alde ovttamánus go goarveskávval dagahii roasu Asias, de ii leat sihkar ahte máilmmi álbmot livččii rabihan nu movt dagai. Go olbmot miehtá máilmmi beaivves beaivái besse oaidnit makkár vártnuhis dili roassu buvttii, de dat bullehii movtta veahkehit. Mediaid haga eai livčče olbmot ádden makkár váikkuhusat goarveskávvalis leat. Dat duođašta makkár fápmu medias lea. Goarveskávvala roassu lea luvven ruhtahivvodaga heahteveahkkin. Oktiibuot 29 miljárdda ruvnnu lea lohpiduvvon. Nu johtilit go mediat fuomášedje roasu dimenšuvnna, de sirde fokusa eret báikkálaš doaimmain. Ovttamánu sáddejedje gievrras ođasjoavkkuid roasu guovlluide. Nu dat ferte leat. Bárru lei nu stuoris ahte buot eará áššit šadde smávisin. Roasujournalastihkka ii leat álkis bargu. Dat galgá govvádallat oppalašvuođa, muhto maiddái eaŋkilolbmuid vásáhusaid. Dalle lea dárbu lahkanit buot vártnuhisvuođaide maid roassu dagaha, sihke gillámušaid, heđiid, morrašiid ja veahkkedoaimmaid. Dan oktavuođas sáhttá leat álki mannat menddo ollu priváhta dássái. Áŋgirvuođas lea álki dahkat boasttuvuođaid, ja sihkkarit leat maiddáid dan roasu oktavuođas journalisttat duolbman boasttu beale rájá. Muhto mediat maid mii leat beassan čuovvut, leat dattetge dássážii doalahan iežaset rievttes beale sárgá. Go árgabeaivi fas boahtá ruovttoluotta, de lea dehálaš ahte maiddái mediaid rollat árvvoštallojuvvojit. Dan árvvoštallamis ii sáhte dušše media ieš leat mielde, muhto dat ferte gehččot maiddái olggobeale čalmmiiguin. ¶
SÁPMI: Juovllaid áigge ilmmai Gába 2004 maŋimuš nummir. –Sihke dán ja ovddit Gábas geahčadit dáidda- ja kulturgaskkusteamis beliid, muitala váldodoaimmaheaddji Gudrun Eriksen Lindi. ¶
– Mii čállit sámi mánáidsuodjalusas dehálaš bealis - ja čállit maiddái suoma beale vuosttaš sápmelaš nissonolbmos guhte vihahuvvo báhppan. –Dasto Gába muitala dán jagi Sámi NissonForuma ovddidanbálkkašumi oažžus. Ja fállat velá buriid borramušárbevieruid Davvi-Tromssa Gáivuonvákkis. Lassin, nu go láve: Divttat ja novealla/muitalusat, ja čáppa govvadáidda ge, muitala Gába doaimmaheaddji Gudrun Eriksen Lindi. ¶
NRK Finnmárkkus ođđajagimánu 11. beaivvi 2005 dadjá Gáŋgaviika Bargiidbellodaga jođiheaddji, Olav Nordstrand, Bargiidbellodaga áigut álggahit organiserejuvvon boazobivddu Finnmárkkus. Ii dáidde leat guorahallan beare ollu ovdal go dien evttohii, muhto veadjá leat nu ahte Finnmárkku bohccuid bivdu lea oassin Finnmárkku Bargiidbellodaga ulbmilis ahte ráhkadit eambbo kultuvrii vuođđuduvvon bargosajiid Finnmárkui ovdal 2014. Ja dat lea čalbmáičuohcci go Bargiidbellodat áigu ásahit bivddu mas galgá sáhttit bivdit boazosápmelaččaid bohccuid. Bargiidbellodaga evttohus dagaha stuora vahágiid dakkár ealáhussii mii juo lea deattu vuolde. Dan seammás muitala dát evttohus Bargiidbellodaga hirbmat unnán máhttit boazodoallo ealáhusa birra. ¶
Go Min Áigi mannan maŋŋebárgga guovlladii Inggášguolbana vuojadanáldásis ledje albmát juo olles leavttus vuodjamin jiena jávuhaga. Dušše stužas ja soames guorsan gullui áldásis. Dá go dat lei ge dat sosiála vuojadandeaivvadeapmi bođii álggos millii. Easka maŋŋá bessen gullat ovddeš gilvovuoddjiin ahte dán eahkeda sii ledje mearridan vuodjat bisánkeahttá guhká, ja dat lea sullii 2000 mehtera, muitaledje albmát. Danin eai bálljo astan háleštit ja muhtumat ille aste áiggi bidjat oktasaš govvii. – Go oanehis gaskkaid, 50 dahje 100 mehtera vuodjat, de gal astat háleštit ja neavvut guđetguimmiid, muitala Petter Kemi. ¶
Kemi muitala ahte sii ieža mearridit forpma mielde man guhkas sii ain vudjet. – Jus lea buorre forbma de gal eahketbottas nagudit lagabui 3000 mehtera vuodjat. – Muhto dál maŋŋá juovllaid ii oro mis ovttas ge vel nu buorre forbma. –Dás moatti vahku geahčen jáhkán mun iežamet nagudit guhkit mátkki vuodjat, árvala Kemi. ¶
Maŋimuš jagiid lea vuoddjis boaraniin šaddan vierrun deaivvadit hotealla báras. Muhtun vuoddji vuige ahte maŋŋá vuojadeami boares gorut álgá loktanaddat ja ealáskit. Dat movttidahttá sin leat sosiálan. –Mis lea hirbmat suohtas dáid eahkediid. Muitte fal čállit ahte mii eat goassige guoskkat alkohola. Dat lea gáruhuvvon jugus maŋŋá vuojadeami, deattuha Klemet Turi. –Alkohola mii sáhttit juhkat eará oktavuođain, dadjala ges Kemi. –Dáppe ii máisto go čáhppes káffe ja čáhci, doapmalit albmát oktiinjálmmiid dadjalit. ¶
–Muittán munnos Kemiin lei plána buokčansertifikáhta háhkat go álggaheimme joavkku 80-loguin. – Easka 1998:s, 15 jagi maŋŋá, válden mun dán sertifikáhta. In dieđe leaš go Kemi vel háhkan dán sertifikahta, leaikkastallá Turi ja guovllala vuojadanskihpárii. ¶
Eai gilvvohala ¶
Hotealla báras albmát dávjá muittašit ovddeš vuojadanfearániid. Klemet Turi muitala mo sii oktii Johs:in skelbmošedje. –Johs. doaivvui ahte son galggai vuodjat 400 mehtera Norggamaster gilvvuin 2001:s. – Muhto mii leimmet su dieđihan 1500 mehtera crawle vuodjamii. Nu son gárttai bákkus vuodjat dan buot guhkimus mátkki. –Mun han faskejin ge gollemedalja, muittuha Johs. albmáide, muhto gallis dan gilvvus ledje, dat gal bissu čiegusin. ¶
–Lea buoret šiehtadallat go joavku oažžu guokte čuojahanbarggu davvin, lohká Triumf ja muitala ahte dákkár stuora joavkkut leat oalle divrasat. Dat váldet unnimusat čuođi duhát ruvnno jus galget čuojahit, ja dat dieđus sáhttá šaddat beare divrrasin. –Dan dihte go Gåte čuojaha sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas, de mii nagodit váldit deike stuora artisttaid. Livččii šaddan beare divrras dušše ovtta lágideapmái sin diŋgot, lohká Triumf. Maiddái Kárášjoga festiválaid vuođđudus lea duhtavaš ovttasbargguin. –Lea máilmme buorre go Gåte boahtá deike maid, vai min guossit maid besset gullat joavkku. Mis lea buorre ovttasbargu Guovdageainnu musihkkafestiválain, lohká vuođđudusa stivralahttu Magne Svineng. Son oaivvilda ahte ovttasbargu lea riggodahkan festiválaide, danne go eai gilval seamma gussiid nalde. –Eai mis leat dat seamma guldaleaddjit, deike baicca lávejit boahtit guossit Leavnnja ja Deanu guovllus. Gåte čuojaha Guovdageainnus guhkesbearjadaga ja beassášlávvordaga Kárášjogas. Festiválat leat ovdal maid ovttasbargan dáinna lágiin ja juogadan joavkkuid. Diibmá lei Čuologeađgi-čájálmas ja Inga Juuso goappeš sajiin. Dán jagi galgá maid Niko Valkeapää čuojahit sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas beassážiid. ¶
Kárášjogas eai leat vel ollen nu guhkás beassášfestivála plánemiin, dássážii leat čállán šiehtadusa Gåte joavkkuin ja Niko Valkeapääain. Guovdageainnus leat eanet namat čielgasat. Earret Gåte, de besset beassášfestivála guossit gullat earret eará Bådåddjo rap-joavkku Tungtvann. Tungtvann galgá seamma eahkeda čuojahit go sámi rap-artista Amoc. –Tungtvann čuojahii Skiippagura festiválas diibmá ja háliidii boahtit Guovdageidnui, muitala Triumf. Sihke Tungtvann ja Gåte leat almmuhan ođđa CD:id diibmá ja leat evttohuvvon Spellemannsbálkkašupmái ja Alarm-bálkkašupmái dán jagi. Pop-joavku Dadafon čuojaha maid Guovdageainnus beassážiid. Maiddái Dadafon lea diibmá almmuhan CD, mii lea ožžon hui buriid árvosániid. Jazz-joavku Hallgeir Pedersen Trio ja sámi joavku Vajas leat maid čállán šiehtadusaid Guovdageainnu musihkkafestiválain. –Mis leat máŋga eará artistta ja joavkku geaiguin humadit, erenoamážit sámi artisttat. Jáhkán ahte maiddái dán jagi šaddet mis 30 konseartta, muitala Triumf. Norgga várra beakkáneamos rapparat, Jaa9 & OnklP leaba maid dovddahan Finnmark Dagblad-aviisii ahte hálidivččiiga Guovdageidnui beassážiid, vai beassaba skohteriin vuodjit. –Mii eat leat váldán oktavuođa sudnuin, muitala Triumf, gii deattuha ahte prográmma ii leat vuos lahkage čielgan. ¶
Gaskavahku eahkeda doalai Bb sámepolitihkkalaš ráđđi sierra telefuvnnačoahkkin gos sii árvvoštalle jienastangažaldaga. Ovddalgihtii ledje ožžon garra ávžžuhusaid miellahtuin rievdadit dálá njuolggadusaid. – Sámepolitihkkalaš ráđđi lea ovttajienalaččat árvalan addit jienastanvuoigatvuođa maiddái iešguđet válgabiriid vuosttaš evttohasaide. Loahpaloahpalaš mearrádus mearriduvvo nominašunčoahkkimis sotnabeaivve, muitala Per Ivar Henriksen. Jus árvalus dohkkehuvvo, de ožžot maiddái sii jieanastit geat dál eai leat Sámedikkis, oktiibuot njealljis. Dat leat Marianne Balto Henriksen (Deanu válgabiire), Bjarne Store-Jakobsen (Gaska-Romssa válgabiire), Per Edvind Varsi (Álttá-Fálesnuori válgabiire) ja Berit Kristine Hætta (Guovdageainnu) gean ovddas jáhkkimis boahtá Inge Marit Bongo nominašunčoahkkimii. ¶
RASTTILDIT: Jimmie Durham hástala min rasttildit dan kultuvrralaš fierpmádaga guottuid ja ovdagáttuid dáfus mat mearridit movt mii oaidnit ja vásihit áššiid. ¶
Durham hástala ¶
Jimmie Durham lea dáiddár, čálli ja ovddeš olmmošvuoigatvuođaáŋggirdeaddji amerihkalaš indiánalihkadusas. Son lei maiddái FN "International Indian Treaty Committee" jođiheaddji, man boađus lei FN Álgoálbmotvuoigatvuođaid resolušuvdna. 2004:s čiŋahii Jimmie Durham Sis-Finnmárkku Diggegotti Utsmykkingsfondet for Offentlige Bygg jođiheami vuolde. Áibbas guovddážis Durhama dáidagis lea dat movt son geavaha iežas indiánalaš duogáža deattuhit gullešvašvuođa badjelgeahččama vuostálastimis, ja iežas kritihkalaš oainnu oarjemáilmmi globálalaš hegemoniija ja geavaheaddjikultuvrra ektui. Durham oaivvilda ahte mii háliidit dušše "diehtit dan maid juo diehtit" . Danne hástala son min rasttildit dan kultuvrralaš fierpmádaga guottuid ja ovdagáttuid dáfus mat mearridit movt mii oaidnit ja vásihit áššiid, ja ođđasis árvvoštallat "oaidnima" ja "ipmirdeami" erohusa. ¶
Aikio muitala dán jagi áigut juolludit 400 euro Asia rossui. Muhto dat ii leat eará go smávva oasáš álbmotbeaivvi ávvugoluin. Jagi 2003:s geavahedje sullii 2500,- euro dáidda doaluide. Aikio dattetge deattuha Asia roassu ii leat váldo sivva go Sámediggi ii ávvut Sámi álbmotbeaivvi. ¶
Guovvamánus leat oalle ollu čoahkkimat gos Sámediggi oassálastá. Earret eará lea oktasaš Sámedikkiid čoahkkin Johkamohkis. Dan oktavuođas maid dollo Sámi parlamentáralaš čoahkkin. – Jus livččiimet juolludan ruđaid álbmotbeaivvi ávvudemiide nu go ovddit jagiid, de eat livčče suitán oassálasttit dáidda čoahkkimiidda, muitala Aikio. ¶
Wimme Saari juoigá dego friddja siellu, muhto liikká atná árbevieruid vuođđun ja doahttala daid. Wimme Saari seaguha árbevieru ja modernitehta hearvás ja dovdduidlaš inteansa jietnagovvan, ođđamállet ja nanu luohteođasmahttimin. ¶
FJORTIS FATALE Báiki: Luggen Egil Pedersen 2004, 7 min dvd Oasseváldit: Hanne Mathisen Haga, Magnus Holm Slettebø, Gøran Østerbøl ja e. Fjortis Fatale lea 18 jahkásaš Mihkkala birra guhte áigu ordnet báikki čábbaseamos fjortissa. Muhto muhtin báikkálaš doantá cakkada Mihkkala plánaid...... ¶
Govva -Ieš-Govva Báiki: Fretex Matti Aikio ja Minna Siirtola, Kari Finstad ja Torfinn Iversen, Johan Nordberg. Man ollu mas mii leat, definerejuvvo gos mii leat eret? Man ollu biras lea hápmen min identitehta? Govva-Ieš-Govva, okta Davvikalohtaprošeakta, geahččala dutkat ja soaitimis maiddái vástidit dáid vuđolaš gažaldagaid. ¶
Dii. 18:00-21:00 / KAFEA-SEMINÁRA Báiki: Malmklang, black-boxen Jimmie Durham muitala iežas dáidagis ja aktivismmas . Rana Zincir fas prošeavttas ”A Brigde, a River and a Dead Zone” (Kypros/ Tyrkia). ¶
Dii. 21:00-02:30 / MALMKLANGFEASTA Konsearta: PAAL FLAATA ja joavku, EMI MAEDA solo ja jam! Báiki: Malmklang Haddi: kr. 150,- Viimmat ruovttoluotta! Dán vuoro ovttas Gøran Grinin ja Lars Beckstrømain. Mii beassat gullat Paala buoremus lávlagiid. Lassin čuojaha Erlend Gimse ustibiinis ja Spektakel galleda gitta miettá gaskaija! Emi Maeda čuojaha elektruvnnalaš musihka. ¶
Flaata, guhte lea mielde ráhkadeame Barents Spektakela, lea oahpis eatnasiidda Girkonjárggas maŋŋel go lea máŋgii fitnan čuojaheame. Lávvordat eahkeda čuojaha son buoremus lávlagiid iežas vuosttaš soloskearrus, iežas dulkojumiid dain olu Midnight Choir-klassihkariin, ja fállá seammás oasážiid iežas ođđa soloskearrus. Paal Flaata lea ovddidan Midnight Choir. Dáin jagiin lea Midnight Choir háhppehan almmuhit vihtta skearru ja vel čoakkáldatskearru. Kritihkkárat leat aivve viđežiid ja guđežiid bálkestan. Juohke árvvoštallamis lea Paal leamaš guovddážis, ja čuoččuhuvvo ahte su lávlumat leat buot čábbámus ja eanemus erenoamáš vokáladaguin mat goassege leat gullon. Dát golmmas ožžot olbmáid lávddi nala eahkeda mielde, maŋŋel lágiduvvo oainnat maiddái jam session báikkálaš ja guhkilmas artisttaiguin. Ii ge das galli. Dán eahkeda lea maid erenoamáš vejolašvuohta vásihit solokonseartta Emi Maedain. ¶
–Johkamohkkilaččat rehkenastet áiggi "ovdal" ja "maŋŋel" márkaniid. Dat lea min ođđajahki. Nu muitala Birgitta Nilsson, gii lea mielde lágideame daid stuorámus dálvemárkaniid Johkamohkis goassege. Márkanat ávvudit dán jagi 400 jagi ja dat galgá dovdot. ¶
–Buot galgá šaddat veahá stuorát ja buoret go dábálaččat. Áigut golleravdda bidjat doaluide, lohká Nilsson ja muitala ahte hui ollusat leat dál bargame dáinna. –Measta buot johkamohkkilaččat leat juogaládje mielde ráhkkanemiin. Lea olu mii galgá sadjái go ná stuora márkanat galget lágiduvvot. Dábálaččat lávejit dálvemárkaniin leat golmma beaivvis sullii 40-45.000 olbmo. Dán jagi vurdet lágideaddjit unnimusat 60.000 olbmo, dál go márkanat bistet njeallje beaivvi. –Beroštupmi lea hirbmat stuoris. Ollusat ohcet orrunsaji, muhto almmolaš idjadanbáikkit leat áigá juo leamaš dievva. Ollusat šaddet orrut eará báikkiin leanas, muitala Nilsson. Johkamohkis leat šaddan duođas kreatiivvalaččat jurddašit gosa galget čáhkkehit buot olbmuid. Dan dihte leat maid togavovnnat váldon atnui. –Jáhkán measta juohke dálus Johkamohkis leat idjaguossit márkaniid áigge. Ná stuoris ii leat beroštupmi goassege ovdal leamaš, lohká hirpmáhuvvan lágideaddji. ¶
–Dán čoahkkimis juo bohte positiiva signálat Norgga kulturráđis min festiválii. – Earret eará rámiidedje sii ahte mis maid leat fálaldagat mánaide festivalbáikkis ja dat leat beaivet. – Kulturráđi ovddasteaddjit maid liikojedje báikái, mii lea erenoamáš fiinna sáttogáddi Deatnogáttis, muitala Broch Johansen. ¶
Ovdalaš juovllaid lei Broch Johansen Amsterdamas Hollanddas. –Go ledjen doppe ožžon illudahtti telefuvnna muhtun eará festivála ustibis. Son lei áican neahtas kulturráđi leat juolludan 100.000,- ruvnno Skiippagura festiválii. –Dalle livččet galgan gullat ja oaidnit man láhkai festivaljođiheaddji illudii, muitala son. ¶
Broch Johansen lohká sii ohcet maiddái boahtte jagi ruhtadoarjaga kulturráđis. –Dat mii lea mearkkašan veara lea ahte dat festiválat, mat aiddo beliid leat asáhuvvon, ožžo doarjaga kulturráđis. Earret eará ii ožžon beakkán Quart festivála Kristiansandas doarjaga dán jagi, muitala Broch Johansen. Skiippagurrafestivála lea ovdal ožžon doarjaga sihke Finnmárkku fylkkagielddas ja Sámedikkis. ¶
Skiipagura festivála lágiduvvo maiddái dán jagi vuosttas vahku suoidnemánu. –Vuosttažettiin lea dát festivála "rock" festivála. Muhto mii maid hálidit čájehit máŋggakultuvrralaš beliid iežamet servodagas Deanus. –Dalle lea lunddolaš ahte mii čájehit juoidá Sámi, Suoma ja Ruošša kultuvrras. – Mii áigut lágidit earret eará juoiganbáji mánáide ja ollesolbmuide, muitala Broch Johansen. Muđui ii leat dán jagi Skiippagura festivalprográmma vel áibbas gárvvis, muhto Broch Johansen lohpida dan válbmet beassážiid rádjái. ¶
- Mii bijaimet Barents Spektakela sisdoalu vuođđun go válljiimet filmmaid, muitala Margrethe Alnes Mátta-Várjjaga filbmasearvvis. Ovttas kinohoavddain Kirsti Dahlbergain lea son ráhkadan prográmma. Maiddái dán jagi čuvge festivála Barentsáššiid, ja álgoálbmotáššit leat ožžon guovddáš saji prográmmas. - Danne válljiimet čájehit filmmaid dan njealji Barentsriikkas, ja filmmaid main lea minoritehtafáddá. Nappo fállat sihke Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa filmmaid. Mii leat erenoamáš movttegat go leat ožžon ođđa, Ruoŧa filmma "Armbryterskan från Ensamheten" prográmmii. ¶
Åsa Sonjasdotter lea okta njealji guossedáiddáris geat orrot ja barget Girkonjárggas festivála ovdal ja vuolde. Sus lea mielde rátnu mii muitala historjjá dáiddára Asif Mufeed birra, guhte bággejuvvui báhtarit Afghanistánas ja ohcat dorvvu Danmárkkus. Soai ráhkadeigga ránu ovttas Egetæpperiin Herningas. Dat lea ráhkaduvvon dánskka sisafárrenministara kantuvrahámi mielde, ja lea ráhkaduvvon máŋgga gáhppálagas. Ovtta dain lea sisafárrenministtar ožžon. Sonjasdotter ii dieđe gosa ministtar lea bidjan ránu. –Muhto symbolihkka lea liikka miellagiddevaš leaš dál bidjan dan buori ja oinnolaš báikái dahje giessan čoahkkái skábii, oaivvilda dáiddár. ¶
– Šállošan go válgastivra ii leat ovttaoaivilis, ja doaivvun ahte das ii buollá riidu, lohká válgastivrra jođiheaddji Mildri Pedersen. - Eat miige hálit riiddu, lohká Terje Lilleng gii lea válgastivrra unnitlogus. – Dattetge lea dehálaš, ahte nominašunčoahkkin doahttala báikkálaš servviid ja miellahtuid sávaldagaid. Gaska-Romssa válgabiires leat eanemus jienasteaddjit dan guovllus maid Romssa sámiid searvi ovddasta. Sullii 80 proseantta sis geat leat čálihan iežaset jienastuslohkui, gullet Romssa suohkanii, ákkastallá Lilleng. ¶
Historjjálaččat leat davviguovllut adnojuvvon territorian. Dakkár guovlun maid eará báikkiid njunnožat oamastit. Resursan. Našunalstáhtat ja industriijat leat geavahan duovdagiid, muhto historjá muitala maiddái luonddu oktasašguovlun mii lea juhkkojuvvon. ¶
Seminára, mii lea ovttasbargun Mátta-Várjjat Museain, háliida čuvget dáid jearaldagaid ja buoridit máhtu. Našuvdnarasttildeaddji oktavuođat ja álgoálbmothistorjá leat áššit mat leat dehálaččat jus galgá ipmirdit dán guovllu mii nu johtilit rievdá ja lihkada. Einar Niemi, professor Romssa universitehtas, muitala našunalstáhtaid, guovlluid ja minoritehtaid birra davit rádjeguovlluin historjjálaš geahčastagas. Sigrun Rasmussen, kurator Mátta-Várjjat Museas, doallá logaldallama dáidaga ja arkitektuvrra birra našuvnnalaš symbolan. Viidáseappot hupmá Zoia Ravna, master-studeanta Romssa universitehtas ja freelance filbmadahkki, báikkálaš álbmoga ja Nenets autonoma okrug oljoindustriija ovttasbarggu birra. Loahpas hupmá Ole Henrik Magga Barentguovllu dán áigásaš álgoálbmotdili birra ja movt son jáhkká dili leat logi jagi geahčen. Ole Henrik Magga lea professor Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. ¶
Stáda maiddái áigu unnidit garrasit njuolggodoarjagiid, nugo árranjuovvandoarjaga beliin, doallodoarjaga (25 duháhis 10 duháhii), miessenjuovvandoarjaga (150 ruvnnos čuohte ruvdnui). Seammás gáibida stáda ahte doalloeaiggát galgá vuovdit unnimusat bierggu 50 000 ruvnno ovddas, ii ge dušše 30 duhát ovddas mot dán rádjái lea leamaš. –Midjiide geain lea juo báikedoallu ii dovdo dat, muhto daidda geat leat beassame ealuid ala čuohcá dat garrasit. 15 duhát ruvdno lea daid olbmuide stuorra ruhta massit, lohká Aslak J. Eira. Su mielas livčče baicca galgan loktet buvttadandoarjaga badjeli go dálá 25 proseantta. ¶
Jåma lea maid hupman sámegiela studeanttaiguin. Sii eai leat nu duhtavaččat oahpuin. –Sii geat váldet fága oaivvildit ahte lea unnán oahpaheapmi ja heajos oahppolágideapmi. Sii dihtet maid áiggoše buoridit, muitala Jåma. Earret eará háliidit studeanttat rievdadit struktuvrra fakultehtas. –Dál lea fakultehta juhkkojuvvon guovtti oassái, giella ja girjjálašvuohta. Sámegiella lea nu unni ahte dan ii heiveše juohkit guovtti sadjái. Sii oaivvildit ahte dan galggašii geahččat oktan, muitala Jåma. Son lohká váttisin studeanttaide joksat jođihangoddái iežaset árvalusaiguin. –Studeanttat dovdet ahte dáppe lea moalkás systema man duohkái čiehkádit. Ii leat álki olahit árvalusaiguin. Eat dieđe maid galgat konkrehta bargat vai oažžut jođihangotti ipmirdit maid mii oaivvildit. ¶
«Báikegullevašvuohta, historjjálaš vuoigatvuođat ja lagasvuohta» addet rievtti. Diet doahpagat geavahuvvojit go lea sáhka guollebivdin vuoigatvuođain. Báikegullevašvuohta lea dohkkehuvvon vuođđojurdda riikkaidgaskasaččat go olbmot šiehtadallet guolleriggodagaid juogadeami. Dat doaba sisttisdoallá rehketbihta mas leat geahččan man ollu lea biomassa, namalassii guolli, muhtin vissis báikkis muhtin vissis áiggi. Doaba lea čanastuvvon dan cealkagii ahte lagasvuohta addá vuoigatvuođaid. Dat ges muitala dás ahte go leat lahka dan báikki dahje riggodaga de dalle dus lea riekti viežžat daid riggodagaid. Historjjálaš rievttit ges lea dat go muhtin riika dahje guovlu guhkit áiggi lea bivdán muhtin vissis guollešlája de dat galgá dábálaččat deattuhuvvot go obbalaš earri juhkkojuvvo. Olbmot geavahit buot dieid doahpagiid go šiehtadallet vuoigatvuođaid našuvnnaid gaskka, muhto maid dalle go lea sáhka guovlluid gaskkas juogadit vuoigatvuođaid. Dat mii lea oktasaš buot dain doahpagiin lea ahte dat gusket dasa go olbmuin lea riekti bivdit guoli muhtin vissis báikkis. Dat mii dain doahpagiin lea erenoamáš lea ahte dain orru leame iešguđetlágan lobalašvuohta go dat leat geavahusas šiehtadaladettiin riggodagaid guovlluid gaskkas, ja šiehtadaladettiin našuvnnaid gaskkas riggodagaid. Badjelaš guokte vahku dás ovdal ledjen mun fárrolagaid min olgoriikkaministtariin Jan Peterseniin Murmanskas. Doppe moai deaivvadeimme earret eará Murmanska guvernevrrain. Ságastaladettiin Jevdokimov guvernevrrain lei okta fáddá Norgga sajádat Norgga giđđagođđin sallihiin (NVG-sallit) šiehtadallamiin. Petersen dajai Norgga hálidit stuorát oasi obbalaš NVG-sallit earis. Olgoriikkaministtar vuođustii dán historjjálaš vuoigatvuođaiguin ja báikegullevašvuođaprinsihpain. Almmolaččat dadjá Olgoriikkadepartemeanta: "Maŋemus jagiid lea Norggas leamaš 61% ja 57% earis. Dat ii heive oktii báikegullevašvuođaprinsihpain mii lea badjel 89%" . Mun lean ovttaoaivilis Jan Petersena gáibádusain. Norga ferte oažžut sallit eriid gitta 89% rádjái. Seammaládje go Finnmárku ferte oažžut iežas oasi guolleriggodagain báikegullevašvuođaprinsihpa vuođul. Mii lea erohus Norgga NVG sallit báikegullevašvuođas ja Finnmárkku dorski, diksu, sáiddi ja šákša báikegullevašvuođas? Mii geat leat politihkkarat fertet cealkit ahte dat riggodagat mat leat jur min gáttiid lahkosiin galget buktojuvvot min guovllu gáddái vai das šaddá viidaseappot árvoháhkan. Dalle bohtet lassiváikkuhusat árvosázu vuosttaš lađđasis ávkin daidda guovlluide mat leat lagamus riggodagaid. Dainna lágiin sáhttit hukset ealli ja gelddolaš riddoservodaga. Diet guoská sihke guollái ja oljui mat leat našuvnnalaš riggodagat, muhto dat galget maid addit positiivvalaš lassiváikkuhusaid regiuvnnalaš dásis. Seammaládje go Davvemeara oljodoaimma vuosttaš lassiváikkuhusat bohtet ávkin Rogalandii ja Hordalandii, de berre maid árvoháhkan dan guolis maid bivdet Finnmárkku rittu olggobealde boahtit Finnmárkku riddoservodagaide ávkin. ¶
Unjárgga gielda giktala dál suoma turisttaid boahtit Várjjagii vásihit mearrasámikultuvrra. Dasa lea ožžon veahki Suoma čeahpimus turista márkanfievrrideaddjis. ¶
Doavttir gii ruvve maŋŋečoali buoridan dihtii čielgevigiid lea šaddan báikkálaš sáŋggárin. Maŋŋel go mediat leat muitalan dan birra, de lea maŋŋečoalleruvven buoridan dihtii čielgevigiid šaddan hirbmat bivnnuhin. Miehtá Norggas čuojahit olbmot Guovdageainnu dearvvašvuođaguovddážii. –Oalle olu telefuvnnat leat leamaš dán vahkus. Telefuvdna riŋge oppaáigge. Leat olbmot Guovdageainnus, eará suohkaniin ja maiddái máddin geat riŋgejit. Sii dáhttot dán sadjásaš doaktára lusa, muitala Anne Ristiinna Steinfjell, gii bargá doavttirguovddážis, NRK Sámi Radioi. Doavttir Mikael Nordfors váidojuvvui dearvvašvuođabearráigehččui sihke Norggas ja Ruoŧas iežas erenoamáš dálkkodanvuogi dihte ovdalgo bođii Guovdageidnui. Muhto das eai leat olbmot beroštan ja hálidit liikká beassat su lusa. –Maŋŋel go buohccit leat measta bággen mu, de lean dálkkodan sin dáinna vugiin, lohká Nordfors ieš. Odne lea su maŋemus bargobeaivi Guovdageainnu doavtterguovddážis. Maŋŋel go suohkan gulai su ášši birra Dearvvašvuođabearráigeahčus, de ii lean dáhttu šat guhkidit bargosoahpamuša suinna. Ieš gal áinnas ain finada Guovdageainnus dálkkodit čilggiid, go báikkálaš olbmot leat nu dorjon su, muitala NRK Sámi Radio. ¶
Baer mielas livččii lunddolaš ahte Sámedikkit dán rájes čoahkkanit goit okte juohke Sámediggeáigodaga siskkobealde. Leago son ulbmil ovttastahttit Sámedikkiid? –Ovttastahttit dainna lágiin ahte oažžut lagat ovttasbarggu. Mii fertet váldit ain ovtta lávkki hávális, mii leat njealji riikkas ja mis leat golbma Sámedikki. Mii fertet geahččalit nannet ovttasbarggu sámekonvenšuvnna bokte, dat lea guovddážis boahtteáiggis, lohká Baer ja muitala ahte Carsten Smith boahtá Johkamohkkái sámekonvenšuvnna barggu birra muitalit. Baer lohká Sámedikkiid fertet bágget stáhtaid ovttasbargat. –Go midjiide lea hástalus ovttasbargat, de lea sidjiide vel stuorát hástalus. Mii fertet goarrut oktii davviriikkalaš stáhtaid ja oažžut stáhtaid dohkkehit sámiin leat vuoigatvuođaid. Mii fertet bágget stáhtaid ovttasbargat. ¶
Mannan mánnodaga geahččalii ges Utsi & co vel soahpat Kárášjoga Sámiálbmot Bellodagain (SáB) ahte dat guokte searvvi ceggejit oktasaš listtu. Kárášjoga SáB jođiheaddji Brita Kåven muitala das ii boahtán mihkke ge. –Mii leat dulkon dainna lágin ahte NSR lei maid ultimata vuosttaš sadjái listtus, go leat juo Raghild Nystad evttohan presideantta evttohassan. De ii lean min bealis mihkke ge šat šiehtadallat, nu ahte dat lea nohkan dan hávvái, lohká Kåven. Dat dieđus mearkkaša ahte dát searvvit servet sierra listtuiguin sámediggeválgii. ¶
Sámi mediat leat čállán áššehis ođđasiid Ohcejoga luohttámušolbmuid válljejumiid birra. Veikko Guttormas lea dahkkojuvvon politihkalas oaffar, gean badjel lea šlohtojuvvon duolva gápmagiiguin, nu mo son ieš muitala mannan Min Áiggis. Dadjanvuohki dan maid duohkái guođát don ovddas gávnnat... dáidá máŋgga áššis doallat vel odnege deaivása... Namalassii ovddit válgabajis Veikko Guttorm, guovddášbellodaga gielddaorgána (kunnallisjärjestö) ságadoallin, ieš guđii bellodaga, go ii beassan soahpamuššii juohkit gielddaráđđehusa ságadoalli báikki guovtti jahkái. Son hálidii dasa baicce okto, ii ge háliidan dahkat soahpamušaid ja kompromissaid. Gielddaráđđehusa ságadoalli ii leat eallinagi bisti virgi, muhto baicce luohttámušdoaibma, mii válljejuvvo ja mihtiduvvo álo ođđa válggain. Lešgo dánge válgabajis válddihállu dagahan dan, ahte dál lei sámelisttu ges vuorru juohkásit ja báhcit opposišuvdnii? ¶
Njuovahagat MT-slakt, Guovdageainnus, ja Aage Pedersen, Kárášjogas, dat galgaba njuovvat daid bohccuid ja vuovdit Norsk Kjøttii. Boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta muitala ahte dan njuovvama maid stivrejit dat guokte njuovahaga hattiid dáfus ja geas ostet bohccuid. –Dat lea áibbas dábálaš njuovvan mii gula mokte ge eiseválddiide. Njuovvandoarjagat maid čuvvot dan mii lea boazodoallošiehtadusas, lohká Hætta. ¶
Guovdageainnu lášmmohallanjoavku lea viiddidan fálaldaga ja álggahan gievrudanlášmmohallama sidjiide geat eai hálit dahje nagot aerobicas leat mielde. Lášmmohallan lea Les-viesus gaskavahkuid diibmu 19.00 rájes 20.00 rádjai. Bagadalli lea Lill Tove Lindi. –Dát lea buorre lášmmohallan sidjiide geat háliidit gievrudit dehkiid olles rupmašis. Mii deattuhit erenoamážit čoavjji ja čielggi. Lášmmohallan lea ii leat garas, muhto lohpidit ahte beasat bivastuvvat, lohká Liv AS Pedersen, gii jođiha lášmmohallanjoavkku. Son lohká lášmmohallama heivet buot ahkáhaččaide ja ávžžuha olbmuid searvat. –Cokka viessoskuovaid ja asehis lášmmohallanbiktasiid ja váldde mielde čáhcebohttala ja dipmá vuođu man alde lášmmohalat ja boađe, ávžžuha Pedersen. ¶
Dan vahkkoloahpa geahččala Ragnhild Nystad beassat NSR presideanta evttohassan, muhto dovdá iežas oaguhuvvomin eret Sámedikkis. –Vearrámus lea go lagasolbmot NSR:as gilvet dušši ságaid ja šluččaid mu birra, lohká Nystad. ¶
Sámedikki sadjásaš presideanta Raghild Nystad jáhkká dainnalágin muhtun bellodatustibiid su oččodeamin eret Sámedikkis. –Dát lea šallošahtti go lagamusat NSR:as gilvet báikaságaid ja giellásiid mu birra. Muhto mun in boađe das beroštit. –Dat muitala eambbo sin birra go mu birra. Sin agenda lea varra bilidit mu vejolašvuođaid válljejuvvot NSR:a presideantta evttohassan, jáhkká Nystad. ¶
Ja dán lávvárdaga de mearriduvvo Nystad politihkkalaš boahtteáigi. NSR:a riikačoahkkimis Álttás dán váhkoloahpa gilvala son Áile Keskitalon váljjejuvvot bellodaga presideantta evttohassan. –Jos eai vállje mu de mun árvvoštalan guođđit politihka. Muhto jos báikkalaš Sámisearvi Kárášjogas hálida mu Sámediggái áirasin de ferten mun dan maid árvvoštallat, lohká Nystad. ¶
Nystad ii bala gilvaleamis váikko vel NSR:a 23 searvvis leat dušše okta searvi, Kárášjoga Sámisearvi gii lea dorjun su álmmolaččat. Min Áiggi dieđuid mielde dorjut 12 NSR:a searvvi almmolaččat Áile Keskitalo. –Mun vuolggán presideantta evttohassan danin go mu báikkalaš searvi lea jearran. Sii maid leat riikastivrii mu kanditatuvrra evttohan. –Mun in sáhte ballat gilvvus go dieđán sihkkarit ollusat riíkačoahkkimis lávvardaga dorjut mu, lohká Nystad offansiivalaččat. ¶
Ii loga Nystad ballat ahte siskáldas riidu galgá buollát NSR:s vaikko vel son vuolgá gilvalit Áile Keskitalon. –Mii oaidnit ahte Bargiidbellodagas ledje vihtta presideanta evttohasa. Jos NSR:a ii gierdda gilvaleami, mii mu mielas lea luonddolaš, de gal lea organisašuvnnas gáržžes oaidnu, deattuha Nystad. Son maid ii bala ahte su gilvaleapmi galgá váikkohit NSR:a válgabohtosiidda boahte Sámedikkeválggain. ¶
–Mun barggan seakka vettiiguin ja mus leat dološ minstarat maid mielde duddjon. Mu isit Bertil ráhkada ges čoarvvis boaluid ja eará hearvvaid maiguin herven dujiid. Go bargá veaddedujiin, de ferte leat buorre áigi. Ja várra maid gierdevašvuohta. –In láve rehkenastit man guhká barggan, muhto jáhkán ahte dáinna lean máŋga mánu ádjánan, dan rájes go leat leamaš válmmas ávdnasat, muitala Ellen Kitok-Andersson go jearan man guhká lea ádjánan stuora giissáin. –Dát lea guhkesáiggibargu, dadjala su oabbá Margit. Jearan man olu máksá giisá. –Unna giissáš máksá 25.000 ruvnno, muitala Ellen. Sáltebohttala lohkaba ges máksit 18.000 ruvnno. Vaikko dan mutto máksá, de liikká vuovdiba olu. –Leat nu unnánat geat ráhkadit dákkár dujiid, dan dihte leat dat bivnnuhat, ja moai letne olu vuovdán. ¶
76.500 olbmo fitne Johkamohkemárkaniin distagas guovvamánu 1. beaivvis sotnabeaivái guovvamánu 6. beaivái. Dat lea ođđa olahus. Jus váldá mielde loguid vahkkoloahpas ja mánnodagas, de lahkona lohku 80.000 olbmo. Maŋemus golbma jagi leat leamaš 40.000 - 47.000 guossi márkaniin. –Eará sániiguin, de leat dát olahusmárkan, lohká Johkamohki turistadoaimmahaga Birgitta Nilsson. Márkangávppašeaddjit leat jođihan olu gálvvuid ja čájálmasat ja konsearttat leat leamaš áibbas dievva, ja lágideaddjit leat maid šaddan lassikonsearttaid lágidit. Dálki sáhttá olu váikkuhan olahussii, go temperatuvrrat ledje birrasii nulla gráda ja minus logi gráda gaskkas. –Dán jagá márkan lei okta dain bivvalepmosin máŋgga jahkái, ja muhtin guhkilmas guossit beahtahalle go eai beassan vásihit albma buollaša. Nilsson maid muitala ahte márkanlávvordaga riegádii maid Johkamohkis mánná, unna bártnáš, gii nu šattai ávvumánnán. Politiijat ja gádjunbálvalus lohket Johkamohkis leamaš hui jaskadin, vaikko ollu olbmot čoahkkanedje. ¶
SÁPMI: Artic Winter Games doaluide 2006 galget 5-7 nuora gaskal 13-18 jagi leat mielde Alaskai Sápmi kulturjovkui. –Kulturjoavku galgá rahkadit sámi kulturčájálmasa min arktalaš oappá- ja vielljaálbmogii, muitala kulturprográmma jođiheaddji Dag Broch. Son ávžžuha nuorra sámi neavttáriid, ovttatolbmuid ja dahje joavkkuid sáddet reivve mas sii čilgejit manne sii berrejit válljejuvvot dása mielde. ¶
Vuoiŋŋastala dán vahku ale ge doamahala nu movt lávet. Jurdilastte ovdal go maide ge doaimmahat, danne go dál ii gánnát maide ge bargat jurdilkeahttá. Bija alccet dakkár mihttomeriid maid sáhtát nagodit joksat, go dál ii gánnát viggat beare ollu bargat. Ane áiggi iežat bearrašii dán vahkkoloahpa. Dalle oaččut ođđa fámuid. ¶
Hástalit SMS:ain sámi jienastuslohkui SÁPMI: Sámediggi lea sádden 300 000 jienastusloguskovi nuorra jienasteddjiide ja dáluide Finnmárkkus, Romssas ja Davvi Nordlándda válgabiires. NSR-nuorat sáddehit SMS NSR-ustibiidda ja oahppásiidda muittuhusain dieđihit iežaset jienastuslohkui. –Mii ávžžuhit buohkaid sáddet SMS viidáseappot, muitala nuoraid ovddasteaddji Káre-Elle Partapuoli. ¶
– In sáhte láitit vuovdima, in lean gáddán ná olu vuovdit. Ollusat leat maid jorahan dán silkki, muitala Olsen ja čájeha silkeliinni maid lea váldán mielde vuovdit muhtin eará ovddas. ¶
– Bargen 1955:s internáhtas. Hui somá lea deaivvadit oahppásiiguin, muitala Hilda Olsen ovdalgo šaddá báhkkegoahtit dujiid. Sirpmá duojárat leat beaivvi viehkan duodjegávppiin, ovdalgo ieža vuovdigohte dujiid. Dál lea áigi fas vuoddját ruoktot. ¶
–Leat eanaš sámegiela geavahan filbmabuvttadettiin. Filbma lea maid sámegillii, muitala Hendá Smuk, geas lea váldorolla. ¶
–Sámediggepresideanta gilvá dušši ságaid, oaivvilda eddon Álttá sátnejođiheaddji Geir Ove Bakken. Son muitala eanáš riddoguovlluid sátnejođiheaddjiid váldán oktavuođa suinna. ¶
Sámedikki áirras Magnhild Mathisen vázzila sárdnestullui. Lea hárjehallan máŋga beaivvi. Ii sártni gal. Hárjánan politihkkár ii bala sátnevuorustis iige sárdnestuolus. Ballá gatnjaliid fierragoahtit sárdnidettiin. Muhto eai leat illugatnjalat maid doalaha. ¶
–Reappát bilidit firpmiid ja mis manná ollu áigi daid gálgat. Midjiide lea reabbá goarádussan. Iige mis leat buohkain vuoigatvuohta bivdit dan, muitala Jan ja čoavdá stuorra reappá mas leat measta mehterbeale gaccat. ¶
– Muhtun almmái guhte aiddobeliid lei čuohpahan oalggi, bođii gieskat garra bákčasiiguin mu lusa. Vuosttas geardde divššus juo šattai almmái bákčasiid haga ja son illudii fas álgit bargui, muitala Balto. ¶
Balto muitala ahte dál eai dárbbaš olbmot váldit oktavuođa doaktáriin jos áigot divššu fysioterapeutas. Ožžot njuolgga sutnje riŋget. ¶
– Mun lean hállan fysoterapeutaiguin máddin geat leat geavahan apparáhta divššus. Sii aivve rápmojit bohtosiid ja hui ollu olbmot leat álgán geavahit dán divššu, muitala Balto. ¶
– Vaikko vel leat gávnnahan ahte Gáregasnjárgga skuvllas veahaš vátnot oahppit boahtte viđa jagis, de sáhtášii sámegielat lektor maid oahpahit Ohcejotnjálmmi skuvllas vai sutnje leat doarvái diimmut gokčat lektorvirggi, árvala Alaraudajoki. ¶
Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø lea coggan fiidnámus gávtti nala ja dušše bogostalada duhtavaččat. ¶
Nuorra boazodoalli Mickel Iver Sara muitala ahte gieskat lei guođoheamen luovasealu go fuobmái njeallje ealli lulábealde Šuoššjávrri gili, mii lea Guovdageainnu ja Kárášjoga suohkaniid ráji alde. ¶
– Mun doivvon álggus ahte leat bohccot, nu ahte vulgen geahččat. Jođánit fuobmájin ahte eai leat bohccot, muhto guovža mas leat golbma čivgga. Dan in eahpit go giikarasten dušše moadde čuohte mehtara duohken, muitala Mickel Iver Sara. ¶
Son muitala ahte lei idja dalle go geahččalii govvet MMS-telefuvnnain, muhto eai šaddan buorit govat. Ii ge son háliidan mannat lagabuidda. ¶
–Mun goit geassádin das eret ja mannen fas ealu lusa. Ii boahtán goit maŋis, muitala Mickel Iver Sara mobiltelefuvnna badjel. Luovasealuin lea joavdan rastá riikageainnu, muhto mátki lea vuos guhkki geasseorohahkii Fálesnuori suohkanii. ¶
GIKSI: Reappáid ádjána gálgat ja dat bilidit firpmiid. Jan Larsen muitala ahte muhtimin gálget lagabui duhát reappá beaivái. ¶
Fylkkavuovdemeašttir Helge Molvik, Finnmárkku Fylkkamánni kantuvrras, muitala ahte dákkár falleheamit bistet sullii golmma gitta viđa jagi rádjái ovdal go fas gáidet. ¶
Dálkkit váikkuhit maiddái dasa mo máđut levvet. Dábálaččat leat siseatnamiin galbma dálvvit ja dalle eai birge lastamáđu manit badjel dálvvi. Molvit muitala ahte jus lea vuollel 36 buolašgráda, de gal eai birge manit ja dieđusge eai šatta ođđa máđut ge. ¶
–Dáid maŋimuš jagiid leat leamaš bivvalis dálvvit sisguovlluin, ja dalle leat ge monit birgen badjel dálvvi, nu ahte sáhttá gal vuordit ahte maiddái dán jagi viidot guovllut maid máđut bohtet fallehit, muitala Helge Molvik. ¶
Ollusat jerret lea go mihkkege maid sáhttá bargat mahkáš várjalit soahkemuora mii du stobu olggobealde lea. Dasa muitala zoologiprofessor Arne Nilssen, Romssa Museas, ahte lea uhcán maid sáhttá dahkat. "Idjalottit" guddet maniideaset njuolga murrii, smávva beasselanjaide ja eará čiegus sajiide. Go bivalda ja geassugoahtá, de álget monit stuorrut ja šaddat máhtun, ja dalle leat juo muoras. ¶
– Áidna maid sáhttá dahkat lea bassat dahje cirgguhit muora vai máđut eret gahččet, muitala Nilssen. ¶
–Orun vuos ain hoteallas. Lea ordnemin munnje buoret saji juovlamánnui. Šaddá buorre go beasan boltut koaffara iežan ruvttožis, muitala Oskal Unit Ántte Biret dahje Berit Oskal Eira. ¶
–Dál in astta maidege eará go lohkat buot báhpáriid vai oahpásmuvan daid áššiiguin maid mun galggan fuolahit. Lassin bohtet velá munnje ođđa áššit, muitala son ja lea doapmamin dollet girdiin Helssegii sámekonvenšuvnna čoahkkimii. ¶
–Ásan Loabágis isidiin Johan Anders Eirain. Munnos lea golbma máná, Ántte Ovllá, Ásllat Niillas ja Risten Ingá. Juohke vahkoloahpa geahččalan fitnat ruovttus Loabágis. Mu nuoramus nieida lea dál 14 jagi ja dárbbaša eatnis oaidnit, muitala Biret. ¶
Sámi stáhtačálli muitala sutnos isidiin lea eallu Lulli-Romssas. ¶
POLITIIJA: MP5 bissu ja jealbma leat oassin politiija barggus, čájeha politiijabálvá Klemet Klemetsen boahttevaš politiijastudeanttaide. – Jahkásaččat fertet báhčingeahččaleami čađahit, muhto lean hárve dárbbašan dán bissu atnit barggus, muitala son. ¶
– Loahpa loahpas lea sápmelaččaide heittot go eai leat sámegielat politiijat, lohká Klemetsen ja muitala ovdamearkan ahte dáčča ja sápmelaš boazopolitiijat dáiddašeigga goabbatládje sáhttit vásihit diliid meahcis. ¶
Ohcala stuorát báikki ¶
Dán oktavuođas mun áiggun jearrat lea go vejolaš nuppástuhttit mearrádusa, muitala YLE Sámiradio hoavda. ¶
Min Áigi šálloša go nr. 96:s attii boasttu dieđu áššis mas almmuheimmet ođđa njuolggadusaid skohtervuodjinkortii. Ođđa njuolggadusaid galgá Johtalusdepartementa aitto mearridit, ja Stáhta geaidnodoaimmahat Álttás muitala ahte sii leat dál sihkkarat ahte njuolggadusat eai háhppet boahtit johtui ođđajagimánus 2006. Skohtervuodjinkoartta njuolggadusat eai rievdda nu dán dálvvi vuos, muhto dábálaš lea ahte ođđa njuolggadusat bohtet johtui maiddái suoidnemánu 1. beaivvi. ¶
–Mun oidnen ja vásihin go viessohoaiddár mánáidruovttus huškkui muhtun máná návetseainni vuostá. Dalle mearridin heaitit, muitala Somby Sandvik. Muhto dat maid dagahii ahte son ii ožžon Sámemišuvnnas duođaštusa barggu ovddas. ¶
Somby Sandvik guhte dál bargá divššáriin Sis-Finnmárkku bearašsuodjalanguovddážis Kárášjogas muitala son lei čállán jávohisvuođašiehtadusa Sámemišuvnnain. ¶
Dát maid dagahii mu orrut jienajávohaga, ja nuorra nieiddažis várra ii lean stuorát áddejupmi servodatáššiide dalle, árvala Somby Sandvik. ¶
Riikkarevišuvnna cuiggodeapmi guovddážii lea váilevaš dokumentašuvdna obligatovrralaš rehketdoallobáhpiriin, nugo ruhtajohttoraporta ja journala bilaga dáhtona ja vuolláičállaga haga. Váilevaš dokumenteren olggosmanni balánssas 2003:s ja sisamanni balánssas 2004:s ja váilevaš ja eai ollislaš obligatovrralaš loahppalogut. Álgoálbmotguovddaš lea oastán Sámi allaskuvllas rehketdoalu bálvalusaid 2004 jahkái. ¶
– Mii leat váldán hui duođas riikkarevišuvnna ja bidjan doaibmabijuid johtui, lohká Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža jođiheaddji Magne Ove Varsi. Son muitala leat lonuhan rehketdoallobálvalusa Stáhta ekonomalaš hálddašeami guovddážii Hamaris, lasihan gelbbolašvuođa siskkáldasat ja iežaset bušeahtas čáhkken saji rehketdoalu jođiheapmái 2006 jahkái. ¶
Kjelsberg muitala Min Áigái ahte sus lea guhkit áigge leamaš miella ođđasit dahkat dáid lávlagiid CD:ii go dát lávlagat han leat leamaš dušše kaseahtain ja skearruin. ¶
Mun lean dieđus duhtavaš dáinna buvttademiin, muitala Kjelsberg. ¶
Ovddeš proletára lávlu Kjelsberg ii loga dál justa astat doallat konsearttaid, muhto soaitá maŋit áiggi dan astat, árvala Kjelsberg. ¶
Árvala Ragnhild Nystad Finnmárkkuopmodaga stivrii ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárášjoga NSR árvala ahte Sámediggi vállješii Ragnhild Nystada Finnmárkkuopmodaga stivrii, ja áinnas ovdaolmmožin. ¶
Ievttá sámi mánáid-TV sátta (14.11.05) balddii sakka. Nu issorasat balddii, ahte mun váhnemin ferten veardidit lea go ehtalaččat riekta oba diktitge máná geahččat mánáid-TV. Go ievttá sáddagis ii gávdnon morála, dahje baicce daddjon: ievttá sátta hástala mánáid hilbošit ja jallošit, ja čájehii ahte hilbošeamis ii leat konsekvensa. ¶
Lohken miellagiddevaččat du čállosa "Sámioskku ja kristtalašvuođa" birra. Jus áddejin riekta, de don anát kristtalašvuođa sivalažžan fuones iešdovdduide min álbmoga siste ja kánske maiddái sivalažžan váttisvuođaide. Leat dieđusge riektagis, ahte buot earálágan oskkut geavahuvvojit obba máilmmis máilmmálašválddi gaskaoapmin. Dat guoská buot oskkoldagaide (religiuvnnaide). Muhto daid (kolonistáhtat) olbmothan leat iežage massán dološ oskkoset ja árbevieruideaset kristtalašvuođa dihtii. Dan geažil in jáhke ahte jearaldagas lea dušše máilmmálašváldi ja unnit álbmogiid soardin oskku bokte. Mun gáttán ahte lea eambboge jearaldat ovttaskas olbmuid hálus ohcaladdat ja gávdnat dárkkuhusa iežas eallimii. Nugo iešge čálát, de ii oktage gieldde min gopmárdallamis geađggi dahje earáge ipmiliid. Dat orru leamen nu ahte olbmuin lea dárbu oskut juoga nu masa. Sáhtášii maid dadjat ahte kristtalašvuohta gullá min eallinvuohkái go dat leamašan juo nu guhkes áiggi min servodagas. Ii ge dat hehtte mangeláhkái min hárjeheamis iežamet árbevirolaš vieruideamet, muhto mii leat juo hilgon nu ollu máiddái dábálaš árbevirolaš árgaeallin vieruideamet. Áibbas menddo ollu, muhto nu lea sihkkarit maiddái (kolonisttalaš) stáhtaid olbmot hilgon sin árbevieruideaset. Ii kristtalašvuohta leat dán áiggi sámeservodaga stuorámus váttisvuohta ja problema. Dat lea jugešvuohta ja buot dat maid dat mielddisbuktá. Doarrumiid, bearrašiid háddjema, veahkaválddálaš daguid nissoniid ja mánáid vuostá, olmmošgoddimiid ja dan dihtii šaddat leaskkat ja oarbásat. Olmmošgoddimat eai juo oba dovdojuvvonge sámi servodagas, muhto dán áiggi dat orru gullame mealgadii juohkebeaivválaš áššin. Dat buot boahtá das go mii leat iežamet luoitán luovos kristtalašvuođa morála čadnosiin. Friddjavuohta lea sihkkarit buorre, jus mii máhttit dan rievttuid válttardit. Muhto iežamet dagut čájehit ahte eat máhte. Lehkos dál man mielas iešguhtege leaš Leastadius-oamehasas, muhto son besttii sámi álbmoga duššamis alkoholai 1800-vuođđologus. Kánske sámi servodat dárbbašivččii ođđa Lars Levi moridahttima iešduššan bálgá alde eret. In dárkkut ahte galggašii sárdnealbmá bokte boahtit morálalaš čuožžileapmi, muhto juoidá dat servodat dárbbašivččii. Doppe lea bargosuorgi olbmuide geain leat návccat ja hállu bargat servodaga buorrin. Maiddái servodat dárbbašivččii ovdagáttuid vuostá seammalágan moriheami. Buorre (dahje rievttuid daddjojuvvon fuones) ovdamearka lea "Guovdageainnu Issan" , ja su oaivilat báhtareddjiid ja gámis olbmui vuostá. Buot báhamus lea go son measta jienastuvvui "jagi sápmelažžan" . Ii go dat leat suorggahahtti? Sealgi galmmista go jurddaše ge min álbmoga rasisttalaš rávnnjiid. Naba ovdagáttut homofiilaid vuostá? (Omd Ohcejoga dáhpáhus diibmá). Ahaa, čurve Niillas dál. Bohte han dat girku báhadagut ge oidnosii! Dat lea dieđusge áhkidis dáhpáhus báhpa ja girkoráđi dáfus, muhto doppege livččii ollu bargu gierdavašvuođa (toleranse) ja iešguđetge lágan olbmuid áddejupmái. Gosa vajálduvvai Biibbala ávžžuhus ráhkisvuhtii? (Lagamusa ráhkisvuođabáhkkon ferte leat stuorát go boares testameantta duopmu dan lágan olbmuid badjel). ¶
Mun gal gáttán iežan ipmirdit "boares rebella" jurdaga ja dárkkuhusa dán áššis. Boktin dihtii ságastallama servodagas ja kánská maiddái hárddestan dihtii nu daddjon oskkolaš olbmuid. Buorre ná, muhto mu mielas son vuoruha boasttu ášši. Juoigamis dajašin dušše dan ahte leat han ollu buorit luođit, maid lea somá gullat radios. muhto ollu leat dakkáraš luođit, mat eai oba galggaše ge beassat almmolaš mediai (radioi, tv:ii). Eambbo ieškritihkka maiddái sámi musihkkabargiide ja artisttaide. Seamma doivvošin maid radio doaimmaheaddjiide. Dat lea beallji mii muitala man luođi sáhttá guldalit ja man fas ii. Ii galggaše sápmelašvuođa namas bágget guldaleaddjiid guldalit buot lágán "holvvahusaid" . Ii ge das leat gažaldagas leago dat suddu dahje ii. ¶
–Ođđa duktaháddjevuogádat NDI (Njuolggo Dukta-Injekšun-vuogádat) geavaha buorebut elliid báikka, danne go dalle dat biddjo eatnamii šattuid vuolábeallái. Dábálaš duktaháddjemiin biddjo muhkki eatnama ala, muhto dáinna vugiin dat cirgejuvvo eatnamii. Dát dagaha njeallje geardán buoret Nitrogen geavaheami, mii lea elliid báikkas, ja dat ges dagaha unnit goanstadukta geavaheami, muitala prošeaktajođiheaddji Jørn Ola Engdal Deanu joatkkaskuvllas muhtin preassadieđáhusas. ¶
- Dovddan iežan oarbbisin dáppe buohcceviesus. Lea dego vieris máilbmi go ii oktage dáppe hála sámegiela. Ii leat dáppe dulka gii sáhttá dulkot maid logan, ja lean ieš ferten birget vaikko giella lea vánis, muitala Karen Somby. ¶
Erenoamáš máinnasfaláldat lei Liv Tone Boines dáid unnimusaide. Son čohkkii manáid lávdde ala rieggái ja muitalii ja nevttii nu čehpet ahte mánáin lei bággu čuovvut mielde, vel olles olbmot sálas čuovvoledje Liv Tone máinnasmáilbmái. Jurddašin maŋŋá ahte nuorra Boine heivešii Sámi mánáid TV:ii. ¶
Mikkelsen lea geavahan dološ arkiivafilmmaid boazodoalus go áhkku muitala dan dili birra. Filbmadahkki lea dihtomielas seađasmahttán filmma go lea filbmen Ann Helene dážamáilmmi astoáiggebargguid. ¶
Lei erenoamáš vásáhus gullat stuoradiggeáirasa Olav Gunnar Ballo ságastallame NRK Finnmárkku iđitsáddagis fáttás "finnmárkkoidentitehta mollana" . Ballo váivahuvvá dainna go finnmárkkoidentitehta lea áitojuvvon, go manná nu bures Oarje-Finnmárkkus ja nu hejot Nuorta-Finnmárkkus. Stuoradiggeáirasa guorahallama mielde lea Finnmárkku fylkkagielda mii ferte guoddit siva. Mun lean ovttaoaivilis Olav Gunnar Balloin das ahte Finnmárkkus leat stuora erohusat. Dattetge lea beare eaŋkil juohkit dán nuorta-oarji-váttisvuohtan. Mii diehtit ahte Oarje-Finnmárkkus gávdnojit riddogielddat mat rahčet, ja lea maiddái nu ahte Nuorta-Finnmárkkus leat muhtun gielddat maiguin manná hirbmat bures. Snøhvit-beaktu lea váldosivva dasa go manná nu bures Oarje-Finnmárkku šaddogielddaiguin. Oktasaš politihkalaš Finnmárku ražai ovttas oččodit Snøhvit-prošeavtta. Spiehkastus lei Sosialistalaš Gurutbellodat, mas Olav Gunnar Ballo lei njunnožis. Son biehttalii Snøhvita. Ballo muitala čielgasit ahte fylkkas leat stuora erohusat ja beroštumiriiddut, muhto son ii govvit makkárge čovdosiid dasa movt dáid galggašii dustet. Ii son muital dan ge movt su mielas galggašii muđui fylkkas oažžut seammalágán positiivvalaš ovdáneami go ovdamearkka dihte Hámmarfeasttas lea leamaš. Ii sáhte vuordit ahte nu stuora fylka go Finnmárku galgá leat ovttaoaivilis buot áššiin. Mun háliidan dattetge deattuhit ahte Nuorta-Finnmárku ja Oarje-Finnmárku ja riddu ja siseanan dárbbašit nubbi nuppi. Ovdamearkka dihte: Dat ahte Áltá sáhttá fállat sihke almmolaš ja priváhta servicefálaldagaid main lea buorre kvalitehta, lea dehálaš birasbáikkiide. Seammás lea Álttá ovdáneapmi olu dan duohken ahte fylkkas muđui manná bures. Mannan duorastaga oassálasten semináras man namma lei "Olju ja gássa Barentsábis - vuođđun lassi doaimmaide Nuorta-Finnmárkkus?" ja maid Girkonjárgga Ealáhusgárdi lágidii. Seminára čohkkii 170 oasseváldi miehtá fylkka. Mus leat guokte konklušuvnna seminára maŋŋel. Vuosttažettiin lea Nuorta-Finnmárkkus olu optimisma lassi petroleumsdoaimma dáfus Barentsábis. Dasto oainnán vel ahte olles fylkkas, beroškeahttá geografiijas, háliidit eambbo ohcandoaimmaid ja sávvet boahttevaš buvttadeapmái bures boahtima. Jus ain nuortaleappos ilbmet dákkár gávdnosat de sáhttá Nuorta-Finnmárkkus maid šaddat seamma ovdáneapmi go Hámmarfeasttas ja Álttás lea leamaš maŋemus jagiid. Seammás attášii lassi petroleumdoaibma Barentsábis ođđa vejolašvuođaid daidda fitnodagaide ja birrasiidda Hámmarfeastta-guovllus mat leat huksen ođđa gelbbolašvuođa ja hárjánemiid Snøhvit bokte. Dáid vejolašvuođaid áigu Olav Gunnar Ballo caggat. Dehálaš surggiin nu go mátkkošteamis ja guolásteamis in ge oainne daid stuora beroštumiriidduid nuortti ja oarjji gaskka. In govdabátti dáfus ge, gos stuoradiggeáirras Ballo oaivvilda ahte fylkkagielda lea čurbošan. Fylkkagielda lea čoahkkinastán buot fylkka elfápmoservviiguin soahpan dihte movt galggašii hukset johtofierpmádaga fylkii. Mii leat váldán badjelasamet barggu ovttastit govdabádde-Finnmárkku, ja mii leat vuolláičállán ovttasbargošiehtadusa Govdabáddefylkkain Romssain. Lea fylkkavárresátnejođiheaddji Kirsti Saxi (SG) geas lea váldoovddasvástádus govdabátti dáfus fylkkagieldda politihkalaš jođiheamis, ja mu mielas lea son bargan buori barggu. Jus fylkii galgá boahtit johtofierpmádat, de leat mii dattetge dan duohken ahte Stuoradiggi čuovvola iežas mearrádusa ahte juolludit stáhtalaš ruđaid guovlluide gos márkan ii sáhte ieš fuolahit ášši. Mun evttohan ahte Olav Gunnar Ballo bargagoađášii dán barggu, dan sadjái go ovddidit eahpečielga ja eahpeduođaštuvvon čuoččuhusaid Finnmárkku fylkkagieldda čurbošemiid birra. Buot buorit fámut berrejit ovttas geassit Finnmárkku noađi. Dalle berret maiddái mii geat leat válljejuvvon finnmárkolaččaid luohttámušolmmožin doalahit konstruktiivvalaš dialoga boahttevaš geainnu birra. Mun sávan ahte maiddái stuoradiggeáirras Ballo lea ovttamielas dása. ¶
Go Min Áigi váldá oktavuođa klinihkkahoavddain, de son ii loga dovdat ášši, ja lohpida guorahallat dan. – Buohcciviesus lea čielga ovddasvástádus láhčit seamma vejolašvuođa buot buhcciide. Ii ge buohcci galgga dárbbašit dovdat ahte son ii gulahala doaktáriin ja divššáriin. Mis leat dihto bargit geat máhttet sámegiela ja geat sáhttet tulkot jus lea dárbu. – Muhto manne dalle Ivvár Káre ii leat ožžon tulkka? – Nugo juo lean muitalan, de in dovdda dien ášši, ja áiggun lagabui iskat mii lea dáhpáhuvvan. – Leat go din tulkkain maiddái eará doaimmat, nu ahte sii eai álo astta tulkot go lea dárbu? – Na, nu maid sáhttá. Duohta lea ahte mis eai leat virgái biddjon tulkkat ollesáiggis. Dáin olbmuin, geat lávejit tulkot, lea áibbas eará váldobargu go tulkot. – Áddet go ahte Ivvár Káre dovdá iežas oarbbisin Girkonjárgga buohcciviesus? – De ádden, ja ferten šállošit. Ii dat leat dohkálaš mu mielas. – Gii mearrida goas buohcci dárbbaša tulkka? – Doaktárat ja buohccidivššárat. Buohccit galget álo oažžut ovttaárvosaš vejolašvuođa gulahallat. Ja šállošan go nu ii leat dáhpáhuvvan dán áššis. – Lea go du mielas dohkálaš ahte lagamušat fertejit leat tulkan? – Ii leat. Dattetge dáhpáhuvvá ahte buohccit eai fuola earáid go lagamušaid tulkot. Earát ges eai hálit lagamušaid mielde. Jávohisvuođabákku geažil ii obage leat álo seamma lunddolaš geavahit lagamušaid tulkomiidda. Dalle lea dehálaš ahte bealátkeahtes olmmoš tulko, vástida Girkonjárgga buohcciviesu klinihkkahoavda Anita Brekken. ¶
–Máŋgasat válde oktavuođa, muhto dát golbma bára dat diŋgojedje vihaheami, muitala Elg. Son lea aitto geargan vihaheamis dán golbma bára, ja lea njoarran champagne ja máistán singuin ovttas. Sin birra čužžot vaikko man ollu olbmot, dákkár dáhpáhus boktá olbmuid fuomášumi. Olbmot čužžot rieggán báraid birra ja govvejit hirbmosit. Okta gii maid čuožžu olmmošjoavkku siste lea Cathrin Albinssona eadni Anne May Kuoljok Albinsson. Sutnje lea dát hávskis beaivi. –Dát lea hui hávski, lea dego dološ áigge go bárat náitaledje dálvemárkaniid áigge, lohká son ja geahččá niidii ja vivvii. Su mielas heive bures ahte soai válljiiga náitalit juste Johkamohki márkaniin. –Dát lea min dološ máddariid guovlu, ja mis lea olu sohka dáppe. Heive maid bures dál go lea 400 jagi ávvudeapmi márkaniin. ¶
Náitaleaddjit Cathrin Albinsson ja Pär Eriksson leaba čieža jagi leamaš bárran, ja soai orruba Luvlielusppies (Østersund) oktan iežaska njelljiin mánáin. Eaba leat gal márkaniin deaivvadan. Sudno mielas dušše heivii hui bures náitalit márkaniin. –Mus leat ruohttasat dáppe ja jurddašeimme ahte livččii hui somá dáinna lágiin náitalit. Ja lei duođai hirbmat somá, muitala Cathrin Albinsson lihkolaččat ja dolle boatnji. –Dál mii gal mannat ruoktot ávvudit, lohká su eadni Anne May Kuoljok Albinsson ja muitala ahte bohtet sullii 30 guossi sudno vissui, gos heajat galget dollojuvvot. ¶
Nikolaus Kitok čuožžu gasku márkanguovllu. Son lea dáiddár ja vuovdá govaid maid ieš lea njuohtan. Son lea čiŋadan gávttiin ja ollusat háliidit govvet su. Nikolaus Kitok lea eret Sjisjkas, Girona lulábealde, muhto boahtá juohke jagi márkaniidda gávppašit. Nu lea dahkan maŋemus 55 jagi. –Dáppe lea vuogas čuččodit. Oaidná ollu oahpes olbmuid, muitala Kitok ja lohká Johkamohkkemárkaniid buoremus márkanin olles Ruoŧas. ¶
–Dat leat olu čalgan 50 jagis. Ovdal lávejedje olu dánskalaččat. Dál bohtet guhkkin ja lahka juohke guovllus. In ipmir movt nagodit vuolgit guhkkin márkaniid dihte, mun goit in vuolggáše, lohká son ja boagusta. Son lea ožžon olu oahppásiid juohke guovllus, ja su gávppi buohta leat čađat dievva olbmot. Dán jagi lea bivval Johkamohkis, muhto Kitok lea juohkelágan dálkkis gávppašan. –Buollašeamos lei go šattai 43 gráda ja bivvaleamos lea leamaš gávcci lieggagráda. De mus gal navváledje nuvttohat ja šadden skuovaid oastit, reaškkeha son. Sus leat olu muittut Johkamohki márkaniin, sihke somás ja váivves. –Jagis 1980:s gávdnen nieidaolbmá dáppe, muitala Kitok ja čilge lagabui. –Son bođii govvet mu ja mun ceggejin gieđa. De bođii mu lusa ja jearai in go suova govvet. Mun dieđusge suvven, iige son mannan dan rájes gostege šat. Son čuoččui dás olles márkaniid. Ledjen nu váiban maŋŋel márkaniid go in astan oađđit, muittaša Kitok ja boagusta. Muhto eaba soai beassan guhká leat ovttas. –Šattai ráhkisvuohta, muhto son sorbmánii guokte jagi maŋŋel, muitala Kitok. ¶
Nikolaus Kitoka gávppi guoras čuožžu ges 83-jahkásaš Inga Idivuoma iežas vehkiin, gii lea su nieiddanieida Inga Victoria Påve. Soai vuovdiba dujiid maid Inga Idivuoma lea gorron, earret eará gápmagiid, gahpiriid, dohkáid, veaskkuid ja fáhcaid. –Láven bures jođihit, eanemusat gápmagiid, muitala Idivuoma. Son lea gávppašan márkaniin dan rájes go lei mánná. –Dákko lea min sohkabáiki, lohká son ja nivkala lávu guvlui mii lea das bálddas. –Die lea mu belá goahti, ja dákko mun lean álo čužžon, muitala Idivuoma, gii lea Johkamohkis bajásšaddan. Dál son orru Lávdnjevuomis, Gárasavvona lahka. Son lea hárjánan gávppašeaddji, go lea searvan márkaniidda eanaš jagiid dan rájes go lei mánná. –In beroštan searvat dalle go mánát ledje unnit, lohká Idivuoma, ovdalgo muhtin fas háliida govvet su. –Ollusat govvejit mu. Lean vissa juohke aviissas leamaš, mojohallá son. ¶
- Go min olbmot sáddejedje eiseválddiide ohcama guođđit kollektiivva, de áitigohte eiseválddit mánáid bidjat eret skuvllas ja biehttalit sidjiide addimis dearvvašvuođafálaldagaid. Muhto sii eai guldalan eiseválddiid ja álggahedje liikká iežaset boazosiidda, muitala Zoya. ¶
- Vaikko dinejit go vuvdet biergguid oljofitnodagaide, de leat oljobohkamat stuorra áittan olles sin eallinvuohkái. Nuorta-Nenetsaguovllus leat juo massán 40.000 hektára guohtoneatnamiid, muitala Zoya. ¶
Skábmagovat filbmadáiddalaš jođiheaddji Jorma Lehtola muitala ahte dát filmmat eai dárbbaš leat ámmátdahkkon filmmat. –Áibbas dábálaš priváhtafilmmat bearrášiin dahje dáhpáhusain ja nu ain Sámis hálidivččiimet fidnet. Eai dárbbaš olbmot ballat kvalitehta dihte, lohká Lehtola. ¶
Lehtola muitala lohká sii áigot digitaliseret dáid filmmaid maŋŋá go leat ožžon ruđaid dán prošektii. –Dát lea dehálaš bargu vai eai filmmat billašuva. Mii dieđus addit ruovttoluotta boares filmmaid eaiggádiidda, lohpida Lehtola. ¶
–Jurdda lea ahte njuorju vuot galgá šaddat gánnáhahtti riggodahkan ja kulturguoddin mearrasámi servodagain, ja muđui maid rittu- ja vuotnaguovlluin, muitala prošeaktajođiheaddji. ¶
– Jođiime Tuijain geassit 2002 Veahčajávrri gáttiid lahka kájahkain ja geahččaleaimme gávdnat vejolaš gáddesárggisbáikkiid. Eanáš goittotge gávnnaime báikkiid buolžžaid alde. Ovtta báikkis ledje oalle olu geađgeávdnasat, attiime báikái namman Sujala, dan sivas go dat lea Eero Sujala bartta lahka. Jurdileimme dalle, ahte dát gávdnosat gullet Komsa-kulturbirii, dasgo lagamus Komsa ássanbáikkit leat sullii 60 km duohken Várjjatvuona rittus, arkeologa, fil. dr. Jarmo Kankaanpää muitala. ¶
Sujala-ássangiettis leat gávdnon čujuheamit, ahte dáid olbmuin leat leamaš goittotge oktavuođat maiddái Komsa guvlui, rittuide, Sujala gávdnosiid ávnnas lea viehka sihkkarit boahtán Norggas, kánske Várjjatvuonas. ¶
Dáid dieđuid vuođul ferte árvvoštallat ođđasit ovddit Suoma beale Sámi gávdnosiid, maid leat doallán Komsa-kultuvrii gullevažžan, muitala Kankaanpää ja máinnaša, ahte dán nuorttabeale immigrášuvnnas sáhttá leat juoga rolla sámi álbmoga šaddamis, muhto dát gáibidivčče vel ođđa dutkamiid ovdalgo sáhttá váldit beali. ¶
Muhto dalle berrešii biddjot olmmoš dán doibmii mas lea duppal gelbbolašvuohta, mii mearkkaša ahte das lea diehtu ja máhttu sámekultuvrras. Dasa lassin ferte dán doaimmas leat sierra budšeahtta, árvala Nordlund. ¶
–Miellahtut válljejedje ahte NBR šiehtadallanjoavku vuoruha dan ahte njulggodoarjagat eai unniduvvo ja dan mii dagaimet, muitala Aslak J. Eira. ¶
–Muhto dat lea ipmirduvvon áibbas boastut, go stáhta lea čielgasit dadjan ahte jus árvoháhkanprográmma heaittihuvvo, de unniduvvo boazodoallošiehtadusa rámma seamma mađe ruđain, muitala Eira. ¶
– Dáppe leat hirbmat ollu vejolašvuođat jieŋain, nu hástala Guovdageainnu okta máilmmi njunuš jiekŋadáiddár, Tjåsa Gusfors, gii lea Guovdageainnus muohtakino ráhkadišgoahtime. ¶
Sámi Allaskuvlla rektor Mai Britt Utsi muitala sii oktan oljobohkanfitnodagain Statoilain leat čoahkkinastimis háleštan davviguovlluid fágalaš hástalusaid birra, ja mo eamiálbmogat berrejit oasálastit oljobohkamiid ja birasgáhtten gažaldat hástalusaiguin. ¶
Guovdageainnu eanetlogujoavku dat lea dál mearridan ahte oahppit Guovdageainnu, Láhpoluobbala ja Máze vuođđoskuvllain ožžot mátkedihtora, oahpahusloktema dihte. Dása lea biddjon 1 miljovnna ruvdno. Dainna lágiin lea Guovdageaidnu njunnožis Finnmárkkus ođđa áigahaš veahkkeneavvuiguin skuvllas. Lea muhtun raporta mas boahtá ovdan ahte dihtorveahkkeneavvut skuvllas movttidit ohppiid 80 proseanttain skuvlabargui, dieđiha Guovdageainnu suohkan. ¶
Boazodoallit Anders Nils Utsi ja Grethe Elen Anne Utsi, gean guovttos leat guokte smávva máná, eaba oaččo doarjaga hukset bearrašii viesu geasseorohahkii go BOF:s lea nohkan ruhta. Mannan bearjadaga oaččuiga dieđu ahte Boazodoallohálddahus biehttala doarjaga go dákkár doaimmaide ii leat šat ruhta. ¶
–Munnos dieđus lea dállu hoidát maid márkanis ja ealáhusas alddis leat juo stuora golut. In oainne eará ráđi eará cegget eambbo bohccuid vai šaddet eambbo gávpebohccot maid beassá vuovdit. Mot eará láhkái sáhttá dahkat go doarjjaortnegat hedjonit, árvala Utsi. ¶
Boazodoallohálddahusa Helge Mathilassi muitala ahte dađi bahábut ii leat dušše Utsi-bearaš dan dilis, muhto sullii 60 eará boazodoalli. Eanaš dain leat Finnmárkku boazodoallit. Boazodoallohálddahus lea šaddan álgit biehttalit doarjagiid guođohanbarttaide, go dál leat gártan beare ollu ohccit geat vurdet doarjagiid. ¶
– Dasa lassin leat ohcamat áiddiide ja ealáhanbohccuid oastimii, muhto Boazodoallohálddahus lea šaddan álgit biehttalit doarjagiid go ii leat ruhta daidda doaimmaide, muitala Helge Mathilassi. ¶
variatortuning lea «standárda» dákkár huksehusas. Bušeahtta ii ge leat jur baháge. Veahá vuollel njealjádas miljovnna olles ráhkkanusa ovddas. Ollu vuollel duhát ruvnno juohke heasttafámu ovddas ii leat baháge. Ja gávppi ala lea vel ožžon goallosfakki. Soaittášii buorre jus dus lea bahás vuoni gean fertet veahá lodjudit? Riŋge Jørnii luoikkahit RX-1:a. Reaga gal fertet ieš skáhppot. ¶
Go Ipmil lea lohpidan leahket oskkáldas min vuostái, de sáhttit mii luohttit su sátnái. Ja oallugat sáhttet duođaštit ahte nu sii leat muosáhan Ipmila, ja nu maiddái mii muosáhit Ipmila dálnai. Ipmil hálida midjiide buori. Son dáhttu min beastit čađa buot váttuid máilmmis. Jesus fertii jápmit min dihtii vai mii gáddjojuvvošeimmet. Dát dahku muitala Ipmila ráhkisvuođa olbmuide. – Mun dorvvastan du oskkáldasvuhtii. KPK ¶
–Dát lea dušše geahččalanprošeakta mii galgá bistit golbma jagi. In mun bala MiF dáinna vugiin háliida stivret sámemusihka boahtteáiggi. ¶
–Jáhkán Beaivváš teáhter dáinna vugiin áigu alcces háhkat eanet ruđaid, árvalastá Nedrejord, ja hástala baicca Beaivváš teáhtera bargat dáid fágalaš áššiiguin main sis lea gelbbolašvuohta, namalassii teáhteriin. ¶
Gaup muitala ahte Finnmárkku luonddugáhttenlihttu lea váidán ovcci dispaohcamuša dušše Unjárgga gielddas dán geasi. ¶
–Juste dát váidda lea áibbas endorii. Dán čuoiganláhttu han geavahit máŋga duhát olbmo dálvet ja lea hui mávssolaš ja mearkkaša ollu Várjjaga ja Deanu guovllu ássiide, muitala Gaup. ¶
–Issán čuoččuha ahte Goahtebeallji KF lea foandaruđaiguin máksán fitnodaga vuolláibáhcaga. Dat han lea dat seamma go mu sivahit suolan, beaškala son. ¶
–Eat mii gal leat maidege boastut dahkan. Politihkkárat han ieža mearridedje rievdadit Goahtebeallji KF fitnodaga ulbmila, hálddašanfitnodagas ovdánahttinfitnodahkan. Sivva dasa lei go fitnodat ii sáhttán gieđahallat strategalaš ealáhusplána ruhtavátnivuođa geažil, muitala Evy-Ann Midttun. ¶
– Lei hui somá. Ledjen gal veahá balus ovdalgihtii. Lei mu vuosttaš albma čuorvvasgávpi. Dollen smávva čuorvvasgávppi Guhkesnjárgga márkandoaluin hárjehallan dihtii. Lean fitnan ollu čuorvvasgávppiin ovdal dárkilit geahččamin ja oahppamin, muitala son mojunálmmiid. ¶
– In mun dinen nu ollu go ledjen doivon. Muhto eatnašat geat čurvo alcceseaset biergasiid, ožžo daid hálbái. Eai olbmot dahkan heajos gávppiid. Stohpogálvvut manne govttolaš haddái, muhto ođđaset stohpogálvvuin lei stuorát leaktu, muitala son. ¶
– Álggus veahkehin eatni su oapme- ja antihkkabuvddas beavžžabeal Porsáŋgguvuona. Álgen gávppašit ovccát luohkás ja dál lea mus alddán buvda guovdu Leavnnja. Loftet Brukt og Antikk lea namma, muitala nuorra almmái, ieš veahá čeavlái. ¶
Sosiolingvista Elisabeth Scheller Umeå Universitehtas muitala Ruoŧa radioi man dehálaš lea čohkket dieđuid sámegielaid birra ovdal go dat jávket. ¶
Son muitala ahte sámit leat ássan dáppe gaskaáiggi rájes, muhto márkogilit sturro 1600 áigodagas go boazosápmelaččat, geat johte Ruoŧa ja Norgga gaskka, ásaiduvve Norgga beallái. Sii álge eanandoaluin maid, ja ásahedje bistevaš orohagaid Skániid ja Evenášši vuvddiide, moadde kilomehtera eret rittus. Nie badjánedje márkosámi gilit gielddain. Márko-sátni boahtá dárogiel sánis "marka" , mii mearkkaša meahcci. ¶
Thomas Ole Andersen muitala ahte márkosámi gilit leat báikkit mat leat ridduguovlluin. Goitge eai leat gilit áibbas mearragáttis, muhto badjelis, vuovdebáikkiin. ¶
Son muitala ahte ollusat su váhnenbuolvvas biehttaledje sámi gullevašvuođa, ja vel dál ođđa áiggis maid. ¶
Vuoddagiin ja luđiin giktala turisttaid ¶
Sápmi Park márkanjođiheaddji ja generála Josef Rieser Kárášjogas giktala turisttaid sámi historjjáin ja luđiin. –Turisttat eai beasa guođđit párkka ovdal go leat oahppan juoiggastit, lohká Rieser ja rohttesta luođi. ¶
Go Min Áigi čáknjala Sápmi Park kantuvrii, de lea Rieser hoahpuid siste. Son lea vuordimin muhtun turistajoavkku. ¶
Rieser ii leat dušše márkanfievrrideaddji turistafitnodagas, son maiddái oahpista ja muitala turisttaide sámi historjjás, ja dalle son maid juoiggasta. ¶
HÁSTALA OVTTASBARGUI: Fanasgieddilaš ja historihkkár Aage Solbakk hástala luossnjárgalaččaid, sirbmálaččaid, fanasgieddilaččaid ja hillágurralaččaid ovttas hábmegoahtit oktasaš hálddašanorgána. ¶
–Badje-Deatnu ii leat Finnmárkoopmodaga opmodat, muhto guovllu olbmuid opmodat, oaivvilda fanasgieddilaš ja historihkkár Aage Solbakk. Dál son hástala guovllu báikegottiid ovttas hábmegoahtit oktasaš hálddašanorgána. ¶
–Álggos fertet čielggadit lea go obanassiige vuođđu ja dáhttu bargat ovttas. Nubbi lávki ges lea bovdet buot báikegotti ássiid oktasaš čoahkkimii, árvala Solbakk. ¶
–Dáinna evttohusain sihkkarastit nu jođánis ovdáneami go vejolaš, seammás go barggu dahket vuđolaččat, stáhtačálli Ellen Inga O. Hætta dadjala preassadieđáhusas. ¶
–Ártet. Suohkanstivra jearai manne sii nu ledje dahkan, muhto eat mii ožžon makkárge vástádusa Evy-Ann Midttunas, muitala Issán. ¶
Suohkanstivra lea garrasit moaitán Goahtebeallji KF go eai leat beroštan vástidit. muitala Issán. ¶
Filbmen dáhpáhuvvá golmma oasis, muitala Gaup: dálvet, geasset ja vel dakko studios gaskkohagaid. ¶
– Váldoohcan manná dieđusge Norsk Filmfondii, muhto mii maiddái dieđusge geahččalit ohcat ruđa eará institušuvnnain ja priváhta buvttadeaddjiin, maiddái eará riikkain, muitala Gaup. ¶
18000 ruvnno mávssii Bente noaide másiidna, mii fille čuoikkaid iežas lusa, ja dasto njamista daid eret. Másiidna gohčoduvvo mygg-magnehtan ja lea mirkkokeahtes. Go jearan mo mášiidna doaibmá, de muitala Bente, ahte mášiidna bossu olggos CO2 (seamma go olbmo vuoiŋŋahat) ja maiddái olbmo hája, man sáhttá oastit tábleahta hámis. Nu fillehallá čuoika mášiinna lusa, mii dasto njamista čuoikka, ja muhtun áiggis goikada dan jámas. ¶
- Suddu go lea nu biegga. Jus livččet leamaš dáppe goalkin, de livččet beassan oaidnit dan čáhppes čuoikabalvva, mii dákko birrá láve leat, dadjala Bente, ja sihtá vuolgit sisá, geahččat čuoikkaid máid mášiidna lea čohkken golmma beaivvis. ¶
- Máŋga jagi dás ovdal lei muhtun turista leaikkastallan, ahte jus giige nagodeaš čoaggit kilo dáid gehppes čuoikkaid, de gal mávssašii daid ovddas miljovnna, muitala Marit Kristensen, guhte jođiha Camping-báikki Guovdageainnus. ¶
–Mu mielas lea dat čoakkaldat hui miellagieddevaš ja hui dehálaš musea dáiddačoakkáldahkii. SVDas ja Iver Jåksas leamaš álo lagaš oktavuohta. Iver Jåksa han lea hápmen ja čiŋahan musea siskkabeale, sihke vuostáiváldinlanja ja čájáhuslanjaid. Erenomaš dovddus lea su messet uksagivjjat ja monumentála «Ipmiliid dánsun» latnjagovva betoŋŋas vuostáiváldinlanjas. Dál sáhttit gussiide, oahppiide ja dutkiide čájehit buorebut mo Iver Jåksa álggii bargat dáiddárin, muitala son. ¶
Suoma eana- ja meahccedoalloministeriija lea addán mearrádusa, mainna geahččala ráddjet ealli guliid ja meađđemiid sirdima čázádagas nubbái. Mearrádusa mielde ealli guoli ii oaččo buktit eará guovlluin Deanu, Njávdánjoga, Báhčaveaijoga ja Lohtujoga čáziide. Mearrádus gieldá maiddái guollesirdimiid máinnašuvvon čázádagaid gaskkas. ¶
Man láhkái dat stuorra evttohusat mat dál leat boahtán bevddiid ala geavahuvvojit eiseválddiid bealis, šaddet leat mearkan man láhkái boahtteáigi šaddá. Eai leat geahččaluvvon ráhkaduvvot váttisvuođat eiseválddiid vuostá, vaikke vel dat geahpadin nu livččiige gártan. Speallannjuolggadusat leat čuvvojuvvon, dál vurdojuvvo vuoitu. Moadde jagi dás ovdal lei boahtteáigi ovddabealde, dál leat boahtán dan muddui ahte boahtteáigi lea DÁL. Dál galget gávdnot prinsihpalaš čovdosat mat galget čájehit man lágáš ovddasvástádus Norggas lea sámeálbmogii. Sámi kultuvra lea áidna kultuvra dáža kultuvrra bálddas man eallin lea dan duohkin maid eiseválddit dahket. Mii oaidnit dán ovddasvástádusa ja lea doaivumis ahte eiseváldditge oidnet dan seammá, nu dajai Ole Henrik Magga rabadetiinis NSRa riikkačoahkkimis mannan vahkus Oslo gávpogis. ¶
–Dán gease oasálastit mii eanaš márkaniidda ja festiválaide Finnmárkkus. Boahttevaš márkanat leat Hammerfeastabeaivvit ja Gladlakselv beaivvit. Dákkár mátki máksá 350 ruvnnu 7-8 minuvtta ovddas, muitala Heidi Buljo ¶
Girdi muitala ahte helikopter mávssii 2,5 miljovnna ruvnnu ja orru leamen dego ođas, go aiddo lea ođasmahttojuvvon ja divvojuvvon. ¶
Politiijat lohket dál botken ohcanbarggu iežaset bealis, muhto áigot joaktit jus ožžot makkárge doallevaš dieđuid áššis. Dán muitala Guovdageainnu Lagasradio. ¶
Ohcejoga gieldda ovddeš sátnejođiheaddji Veikko Guttorm muitala luossabivddu birra rádjajogas. Jorgaleaddji Veikko Holmberg muitala movt lea go ássá don bealde go bargoaddi lea dán bealde. Boazodoalli Lars Mattis Gaup muitala boazodoalu birra ráji nalde ja rektor Reidun A. Måsø ja prošeaktajođiheaddji Ellen Ravna muitaleaba Sirpmá- ja Ohcejohtnjálmmi skuvllaid oktasaš prošeakta ”Ovttas” birra. Loahpas lea sadji gažaldagaide. ¶
– Mii leat sin bovden sámekonvenšuvdnabarggu oktavuođas, vai besset geahčadit movt mii leat bidjan eret hehttehusaid ja ráji badjel ovttasbargat, muitala Balto. ¶
Lávvordaga vuolgá heastaparade Rema-gávppis Kulturvissui diibmu 12.00. Kulturviesu luhtte leat feara makkár dáhpáhusat. Earret eará muitala heastasearvvi Bjørn Tostrup mii lunddolaš heastadoallu lea ja maid heasta galgá máhttit. Son muitala maid skuovahis heasttat-prošeavtta birra ja čájeha osiid iežaset oahpahallanprográmmas. ¶
– Mus lea guhká leamaš niehku lágidit dákkár beivviid gos beassat čájehit iežamet heasttaid ja masa daid sáhttá geavahit, lohká Tostrup. Son muitala ahte heastasearvi lea leamaš mielde skuovahis heasttat-prošeavttas, gos áŋgiruššet lunddolaš heastadoalu ovddas. ¶
– Dát lea buorre vuohki hárjehallat heasttaid. Mánát leat maid leamaš hui áŋgirat ja mii leat máŋga mánu hárjehallan. Orru álki oaidnit, muhto nu ii leat. Muhto dál heasttat dovdet lihkastagaid dánssas, muitala Tostrup, gii fállá sihke tango, rocka ja sigøynerlávlagii dánsuma. ¶
Čállosis Sámediggeráđđi árvala ođđa njuolggadusaid man láhkai reguleret reabbábivddu. ¶
– Lea buoret áigi hárjehallamii dál go ovddit háve, muitala Hætta. ¶
Oahpaheaddjiid ovddasteaddji John Nystad muitala sii dáinna miellačájehemiin geahččalit váikkuhit politihkkariid. Nystad čilge sii leat sádden čállosa ráđđealbmái, bajásšaddonhovdii, skuvllajođiheaddjái, gielddastivrraáirasiidda ja vánhemiidda. ¶
-Munnje lei stuorra illun ja gudnin beassat dahkat dokumentára filmma ohcejohkalaččain Alfred Holmberggain (66). Sus lea duođaid eallin mokta vaikko eallin ii leat njávkan su miehttegulgii, muitala filbmadahkki Inger Marie (IMA). ¶
IMA muitala son guhká lei smiehttan dahkat filmma Alfreda birra. –Mun dovddan su ovddežis YLE-sámiradiobarggu čađa. ¶
Alfred lea mielahis smáđahkes ja váibmoláđis olmmoš. Vaikko vel buot ii leat sus mannan nu bures dán eallimis de son ii báze smiehttat váivves diŋggaid birra. Ieš Alfred lávii dadjat ahte váivves jurdagat mannet badjel seamma jođánit go bajándálki. Son maid gávdná ilu iežas ustibiin, ja danin mun hálidin justa su birra dahkat filmma, muitala IMA. ¶
Njáŋggofierbmi dat lea mu bivddus, muitala Ánde. ¶
– Ammal juo dákkáraš giđaid lean jo dán ahkái oaidnán, dadjala Ánde go jearan, ahte geassugo šat dál ollenge. ¶
–Badjegeavŋŋis lea buorre luossabáiki, muitala Ánde. ¶
–Álgogiđa šávihit badjedeatnulaččat golgadit. Lean munge golgadan, muhto eanaš mun bivddán njaŋggofirpmiin ja oakku. Mus leat guokte fierbmesaji, main mun gottan dálvvi guoli ja báhcá das muhtin geasi vel veaháš vuovdin várásge. Ánde bárddesta oaivvi ja loktesta juolggi nuppi ala ja hoahkala: ¶
–Guhtta olbmo mu eallin áigge leat heavvanan diesa geavgŋii, muitala Ánde. ¶
GULAHALLÁ: Dá čađahuvvo bággonjuovvan Oarje-Finnmárkkus 1980-logu loahpas, muhto Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheamis eai biddjo bággonjuovvamat ja eará bággodoaimmat johtui ovdal go eiseválddit leat čađahan konsultašuvnnaid Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikaservviin (NBR). Dan muitala stáhtačálli Leif Helge Kongshaug (unna govažis). ¶
Ráđđehus ii áiggo bidjat bággonjuovvamiid johtui ovdal leat gulahallan Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikaservviin. Dan muitala Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta stáhtačálli Leig Helge Kongshaug. ¶
–Sámediggi ja NBR leat garrasit moaitán go oaivvildit Ráđđehusa rihkkon konsultašuvnna geatnegasvuođa. Danne leat mearridan ahte bággodoaimmat eai biddjo johtui ovdal leat čađahuvvon konsultašuvnnat sihke Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikaservviin, muitala Kongshaug. ¶
Dan dadjá NBR jođiheaddji Aslak J. Eira, gii lohká dál organisašuvnna dáhtton Stuorradikki ealáhuslávdegottiin gulahallan čoahkkima dan birra. –Mii bargat dál dainna áššiin juohke beaivvi, muitala Eira. ¶
–Boazodoallostivra lea dál lohpidan ođđasit guorahallat boazologuid Oarje-Finnmárkkus, muitala Eira. ¶
–Dál leat juo oastán dihtora Gáregasnjárgii, muitala Sámi sosiála ja dearvvašvuođa searvvi (Samisoster) prošeaktajođiheaddji Risten Rauna Magga. ¶
Prošeaktjođiheaddji Risten Rauna Magga muitala ahte maiddái báŋkkut leat lohpidan searvat ruhtadeapmái. ¶
Orui dego Tina Turner guhte lei guivásan lávddi ala Ijahis Idja konsertii Anáriii. ¶
–Mun hálidan leat nuoraid musihkkár ja danne anán mun dehálažžan lávlut iežan eatnigillii, namalassii nuortalašgilli. Min gielas eai leat ođđaáigasaš sánit ja danne lei stuorra hástalus čállit teavsttaid musihkkii, muitala Tiina. ¶
Tiina muitala ahte musihkkár «rock» joavkkus Jussi Isokoski dat ea dahkan musihka ođđa CD:ii. «Sää`mjânnam rocks» ¶
Eamit muitala ahte son ii oppanassiige diehtán maidege johkafanasmátki birra Kárášjogas Roavvesávvonii Suoma beallái geassemánu 24. beaivve. ¶
–In lean gal niegadan ge ahte isit lei dákkáraš doaluid lágidan. Dihten dušše buressivdnideami birra Kárášjoga girkus ja ahte mii boradit Roavesávvona boradanbáikkis Suomas. Čiŋadit gal galgen. Buot somámus gal lei go buot guossit ledje nu ilus ja movtta, muitala Supatra mojunjálmmiid. ¶
Isit Anders Henriksen, bajásšaddan sihke Roavvesávvonis ja Leavnnjas, muitala soai náitaleaigga fálddi luhtte Bankokas Thai eatnamis diimmá čakčamánu guđát beaivvi. Buressivdnidanipmilbálvalusain Kárášjoga girkus hálidii ovttastahttit eamida sámi náittosvieruide. ¶
–Munnje lei maid dehálaš ahte eamit, fuolkkit ja skihpárat oahpásmuvvet guđetguimmiidasaset. Lea maid dehálaš ahte son oahpásmuvvá sámi árbevirolaš eallimii. Danne ledjege headjadoalut mu máttuid árbeeatnamis Roavvesávvonis. Mu eamit Supatra lea dál oahpamin dárogiela ja barggus gis oahpásmuvvá gulul sámegielain, muitala Ánde ja moddjá čábbát. ¶
– Buot dáid positiivvalaš dáhpáhusaid dihte leat dál vuosttaš geardde champagne juhkame, muitala rektor Mai Britt Utsi ja mojohallá. Son lea dieđusge hui duhtavaš go nu olu positiiva lea dáhpáhuvvan allaskuvlii. ¶
– Bođii dakkár stoarbma nu ahte rahpamis ii boahtán mihkke ge, muitala Sara Marielle telefungeažis Deanus, oktanaga go boraha iežas gávcce mánnosaš nieiddaža Máret Áile Susanna. ¶
– Idolan, go? Muhto Intro-álbmot han lea álbmotmusihkkagilvu, iige Idol-gilvu, lohká Sara Marielle ovdalgo mieđiha ahte das leat veahá sullásašvuođat Idol-gilvvuin. Earret eará ahte leat nuorra olbmot geat gilvalit musihkas. – Sávan ahte Intro-álbmot gilvvus eai árvvoštala seammaládje go Idolas. In oainnat máhte dánsut.... ¶
– Nuorat barget ja leat searvan eaktodáhtolaš bargojovkui. Muhtimat sis galget maid leat mielde lávvardaga beaivet guoimmuheame. Earret dan ahte sii barget, ožžot sii maid vásihit eará kultuvrraid ja oahpásmuvvat eará riikkaid olbmuiguin, muitala Dag Broch. ¶
–Mii iskkaimet mot galgá oalgedávtti gálgat, vai dutkit sáhttet árvvoštallat hávgga agi. Maiddái geahčaimet máid hávggat ledje borran ja gávnnaimet ge luossaveajehiid daid čovjjiin, muitala fylkamánni guollehálddašeaddji Sturla Brørs. ¶
–Loahpas gal luovvanii 1.3 miljovnna oahpahusdirektoráhtas, muitala Dahl. Reasta ruhta boahtá departemeantta diimmá lassijuolludeamis ja skuvlla effektiviseremis. ¶
ILLUDEIGGA: –Ii livčče leamaš somá fárret eará sadjái, ja huiken Yippi go eadni logai ahte eat dárbbaš fárret, muitala Iris Kemi. Su eadni Turid Turunen lei ráhkkanan fárret Áltái go Sámi Joatkkaskuvla fáhkka loahpahii oahppofálaldaga Kárášjogas. ¶
–Ledjen Álttás juo biddjon vuordinlistui, ja ledjen skihpáriid bidjan veahkkin ohcat orrunsaji Álttás, muitala Turid, gii lei ballan ahte olles geassi manná ordnet fárrema. ¶
Sámi áššiid stáhtačálli Ellen Inga O. Hætta muitala ahte sii leat bivdán Klemetsenas dán domenenama sullii vahku dás ovdal. ¶
Čoahkkinjođihangotti jođiheaddji Josef Vedhugnes biehttala ahte Sámedikkis ii leat dáhttu čorget dili. ¶
– Lea leamaš viiddis bargu ja nállošalbmi baski. Mis leat leamaš hui olu sálmmat maid gaskkas válljet, muitala lávdegotti boarraseamos miellahttu Inger Seierstad Vårt Land-aviisii. ¶
–This is definitely not Florida, dadjala nubbi – ja guovlá vulos Honnesvági Storgata visttiide mat leat huksejuvvon maŋŋel soađi... ¶
Olbmot bohtet miehtá Nuorta- Finnmárkku vásihit Guhkesnjárgga márkaniid. Ja Heidi maid muitala ahte muhtin Deatnulaččaide leat márkanat nu dehálaččat ahte heivehit luomu dáidda márkaniidda. ¶
–Lean gullan ahte Deatnulaččat mat leat fárren eret Deanus heivehit luomu nu ahte besset boahtit deike Guhkesnjárgii deaivvadit oahppásiiguin. Ollusat vulget oainnat dušše márkanastit min gáfestallanbáiikkiin, muitala Wilsgård. ¶
–Juhán Ánde lea ráhkadan áibbas ođđa luođi spábbačikčiide ja addá Porsáŋggu Valáštallansearvái guokte CDa maid mii čuojahit Sámecupas dán vahkkoloahpa. Jurdda lea ahte luohti addojuvvo Sámi Spábbačiekčanlihttui (SSL) vai dat geavahuvvo sámi spábbačiekčamiid oktavuođas, muitala Porsáŋggu Valáštallan Searvvi (PIL) hálddáhusalávdegotti diehtojuohkki Helena Orti Olsen. ¶
–Lágideddjiid bealis leat stuora vuordámušat dán sámecupii. Mis leat buorit spábbačiekčit ja –joavkkut. Dáid spábbačikčiin lea alla dássi, erenoamážit nissoniin, muitala Helena Orti Olsen. ¶
–Juohke olmmoš máhttá juoida. Mun in máhte TV guovlat ja eará diekkár astoáiggehommaid. Mun ferten čállit vai ovdánan, muitala son. Son leage álo sárgon ja čállán. ¶
Naa, hehe, juo dieđus beassabehtet dii dan, dadjala son mojunjálmmiid. ¶
Jus dieinna lihkostuvvat de sáhtáše unnit rederiijat fállat 7-5 beaivásaš cruise mátkki arktalaš guovllus. Ja das sáhttit fállat Davvinjárgga, vuonaid ja sámi vásáhusaid, muitala Steinar Hansen. ¶
Jus dán vahku it leat váruheame, de dalle gal soaittát dájuhuvvot. Muhtin du bargosajis geahččala billistit du ovdii. Dan maid leat leamaš dadjan muhtin gávppašan guoibmái, dan gal fertet guorahallat. Dus soaitá muhtin bargoustit gii hálida du heahpanit hoavddaid čalmmiid ovddas? Nie lea danne go earát veahá gáđaštit du. ¶
Dan geardde min mátki Anára ala vuolgá Avviljohkanjálmmis, Goahppila gilis. Goahppilis hálle olbmot muhtin dieđuid mielde sámegiela vel 1900-logu álgobealdi. Muhto go Suoma skuvla ásahusat álge doaibmat dáppege de sámegiela geavaheapmi vátnugođii. Go gilis jearahin mu ahkásaš olbmuid, de máŋggat muite ahte dalle go sii vázze skuvlla, máŋggat ádjat ja áhkut hálle sámegiela. Nuppebealde Avviljohkanjálmmi lea Veskonjárga, gos leat dolin ássan dakkár sámisogat go Morottaja, Sarre ja Kuuva. Geaidnogeažis lea stuorra fanashámman, gos olbmot vulget jávrri ala fatnasiiguin. Min mátki johtá bures merkejuvvon linjadávvaliid mielde. Go vuoddját Avviljohkanjálmmis de álgomátkkis fávli basku hui seaggin ja muhtimin orru dego fatnasa vuođus dovdošii geađggi faskkastat. ¶
Fylkkasátnejođiheaddji Pedersen muitala sii leat šiehttan Sámedikkiin ahte vuosttaš jagi lea fylkkadikkis stivrajođiheaddji. ¶
–Mis lea kapasitehta buvttadit olu oahppogirjjiid. Dán jagi ozaimet ruđa buvttadit 40 girjji, muhto oaččuimet dušše doarjaga 11 girjái, muitala Davvi Girjji jođiheaddji, Brita Kåven. ¶
Jođiheaddji, Brita Kåven, muitala ahte sii dán rádjái 2005:s leat geargan buvttadit njeallje oahppogirjji vuođđoskuvlii. ¶
–Dán jagi leat buvttadan servodatoahppogirjji 9. luohkkái, álkes lohkangirjji 1.-3. luohkkái, teáhtera birra 4.-5. luohkkái ja velá «Searvva fal» girjji 9. luohká sámegiella nubbin giellan, muitala son. ¶
–Sámediggi lei doivon ahte dát ruhtasupmi maid juolluduvvo 2005:s. Muhto dát ruđat eai leat vuos boahtán vaikko mii leat daid ohcalan, muitala son. ¶
Suoma Meahcceráđđehus muitala preassadieđáhusastis ahte sii leat dievasmahttán luondduslihkadeaddji fierbmesiidduid «Lundui.fi» nuortalašgielat siidduiguin. Siiddut leat maid davvi-, suoma-, ruoŧa ja eaŋgalasgillii. ¶
SÁPMI: Romssa suohkana kulturlávdegoddi árvala juolludit miljon ruvnno searvái mii oččoda Olympia gilvvuid Romsii jagis 2018. Searvi oččošii dalle 250.000 ruvnno jahkái, njealji jagi badjel. Ášši galgá loahpa loahpas mearriduvvot Romssa suohkanstivrras. ¶
Árvala 200.000 euro kulturguovddážii ¶
NJÁVDÁN: Nuortasámiid searvi biehttala boahtimis Sámedikki almmolaš rahpamii boahtte mánu 19. beaivve. ¶
Norgga Suodjalus lea dolkan šiehtadallamis boazodolliiguin ja ávžžuha stáhta bákkuin rivvet Ole Mathis Oskala ja su orohaga eatnamiid Meavkkis. Guohtuneatnamiid hálidit geavahit soahtešilljun. Dál Oskal doaivu rukses-ruoná ráđđehusa bissehit plánaid. ¶
– Munnje čuojai vuosttaš telefuvdna dakká maŋŋá diibmu 16.30. Dalle ledjen mearkkašan garra biekka maiddái dakko gos ieš orun, miilla eret Skiippagura stašuvnnas. In sáhttán liikkáge govahallat ahte dat báikkálaš stoarbma sáhtii dákkár billistemiid dagahit. Lei measta jáhketmeahttun maid oidnen go ollejin stašuvdnii, muitala Idar Store, okta Mesta bargiin, Finnmarken aviisii. ¶
Meavkki orohat áigu maiddái oččodit áššiset ođđasit Stuoradiggái. Nu gohčoduvvon priváhta evttohusa, dahje dokumenta 8 evttohusa, bokte geahččala Meavkki orohat oažžut muhtun áirasa ovddidit ášši Stuoradiggái. ¶
– Giellafestivala ulbmilin lei oainnusmáhttit sámegiela servodagas, lohká Gaup Eira. Son lea hui duhtavaš festiválain, mii lei mánnodagas duorastahkii, earret eará olu beroštumi dihte. Ovttas Guovdageainnu suohkaniin lea Sámi allaskuvla čohkken olles Guovdageainnu giellabirrasa bargat sámegielain veaháš earaládje. Studeanttat, oahpaheaddjit, journalisttat ja maiddái mánáidgárddit - lávlagiid ovdanbuktima bokte, leat leamaš mielde festiválas. ¶
– Mii leat Giellafestiválas rahkadan kompendiuma, aviissa, mis leat logaldallamat leamaš ja leat giela čatnan teknologiijai, čilge Gaup Eira. Son muitala ovdamearkan studeanttaid geat logiin sániin guhtege ráhkadedje digitála oahpponeavvu ja ledje vuordetmeahttun duhtavaččat bargguin. ¶
– Mun hálidan sápmelačča mielde filbmii čájehan dihte ahte sápmelaččat leat albma olbmot. Filmmas šaddaba sámi rollakaraktera ja ameriikká indiána ustibaččat ja soai humadeaba dan birra man okto olmmoš minoritehtaduogážiin lea dan rávdnjelinjjáhámat máilmmis mas mii buohkat eallit, muitala Geboe. ¶
– Čájáhus lea oassin guovttebealat kulturšiehtadusas Murmansk oblast ja Finnmárkku fylkkagieldda gaskka 2005 jahkái. Barentsčállingoddi ja fylkkagielda leaba dorjon čájáhusa, muitala spesialráđđeaddi Elsa Jonassen Finnmárkku fylkkagieldda kultuvraossodagas. ¶
LÁHPOLUOPPAL: Finn Arild Selnes beasat gullat go lávlesta Láhpoluobbala nieidda birra ođđa revyas. Govva lea váldon mannan giđa Kárášjogas. ¶
Dán ge vuoru áigu Honningsvågrevya bilkidit sápmelaččaid dahje leaikkastallat sápmelaččaid birra. Selnes muitala sii leat ráhkadan bihttáža gos muhtun sápmelaš manná doaktára lusa. ¶
Revya generála maid vuige ahte son lea ráhkadan lávlaga, Láhpoluobbala nieidda birra. Buot čábbámus dárogielsuopman Selnes mielas lea go sápmelaččat hállet dárogiela. ¶
–Dát hámádat lei álggus vuos securitasvákta, mannan háve lei son politiija ja dál son lea militeara almmái, muitala Selnes. ¶
–Šaddá intiima akustihkalaš konsearta mas lea sihke ođđa ja boarrasit musihkka. Oskuhistorihkkár Brita Pollan muitala lávlagiid gaskka sámi kultuvrra ja noaidevuođa birra, ja Mari bidjá jienaid dasa juoigamiin. Mii čuojahit čuojanasaiguin maid mun lean ráhkadan, maiddái worldstickain mas leat golbma stráŋgga. Intiima vásáhus masa guldaleaddjit liikojit, leat gullan eará sullasaš konsearttaid maŋŋá, čilge Ross Glomdalen aviisii. ¶
– Mii leat hui movttegat go Mari Boine boahtá deike Kongsvingerii. Bileahtaid sáhttá dál diŋgot, ja jus buot bileahtat vuvdojuvvojit, de šaddá liigekonsearta, muitala Stella Münster Kvinnemuseas. ¶
–Lei hui buorre čoahkkin, muitala Ovlin Biera. Iige hálit nu ollu suođđat maid sii háleštedje. ¶
Son imaštallá go sin njuovvankapasitehta ii leat devdon, go diibmá boazodoallit eai beassan buktit gávpebohccuid njuovahagaide. Pedersen doalaha boazodoallohálddahusa statistihkaide: Leat ain menddo ollu bohccot duoddaris, muhto boazodoallit eai hohpohala njuovahahkii dan dihte. ¶
Pedersen lea importalávdegottis, mii doallá boahtte čoahkkima juovlamánu loahpas. Son muitala ahte NBR ipmirdišgoahtá ahte importta haga lea váttis ja sáhttet heittot váikkuhusat Norgga boazodollui. ¶
Dat ii doala Leavvajoga ja Rástegáissa sámesiidda isida Thoralf Henriksen mielas, gii lea leamaš guovllus. Son lea govven goađi sihke olggobealde ja siskkabealde, maid Min Áigi lea deaddilan. Henriksen lea ge álgán iskat buot huksemiid maid lohká sin siidda guovlluid siskkabealde. ¶
Lill Hege Simonsen gii dál vázzá ovccát b luohkás muitala ahte su mielas lei álki čállit. ¶
–Devden ovtta njealjádas siiddu teavsttain. Muhto mun in gal gávdnan iežan teavstta girjjis. Čállen dárogillii, vaikko mii oaččuimet sámegilli maid čállit, muitala son. ¶
–Mun lean fitnan dáppe ovdal oahpásmuvvamin lundui, ja geahččalan govahallat mii livččii heivvolaš. Fáddá lea sámeálbmot, muhto galgen garvit daid maid turisttat ohcalit, nu mo duolji ja lávu, muitala son. ¶
San-álbmot ásset Kalahari sáttoábis mii dán áigge gullá golmma riikkii, oarji Namibiai, máddin Lulli Afrihkái ja davvin Botswanai. Sáttoáhpái golgá maid beakkán Okavangojohka mii jávká eatnamii juohke jagi. Dát goike máilbmi lea duháhiid jagiid ealihan san-álbmoga. Leat čieža san-álbmotjoavkku, oktiibuot sullii 120.000, ja hállet iešguđet san-gielaid. Collin Tsima Kederitse muitala iežas leat davvi Botswanas eret. Son lea Buga Khwe San ja hállá Khwedam giela, mii lea gildojuvvon giella. ¶
–Lea dušše lohpi hállat Setswana maid eanetlogu álbmot hállá dahje eaŋgalasgiela, muitala Collin. ¶
–Go min bággejedje fárret báikkiide gos leat skuvllat, čáhci ja eará bálvalusat, de lohket dál eiseválddit ahte mii eat beasa máhccat ruovttoluotta, muitala son. ¶
Dál leat mii álggahan kultuvrralaš kártema, duođaštit iežamet vuoigatvuođaid eatnamii. Lea hirbmat stuorra guovlu ja mii leat dál bidjamin kárttaide buot luonddu riggodagaid, lehkoset dal šattut nu mo dálkkasšattut, eallit, čáhcegálddut, stohpoávdnasat ja buot maid birgejupmái dárbbaša. Boares olbmot veahkehit oahpistit min daidda báikkiide ja muitalit báikki birra. Skuvlamánát geain lea teknihkalaš áddejupmi ja sáhttet geavahit GPSa, veahkehit min daid dieđuid bidjat kárttaide, muitala Collin. ¶
LOHKALAS: – Vuoiŋŋastan go beasan lohkat, ja logan vaikko maid, muitala Aili Keskitalo. Dán govas soitte eanet áŋgir geahčadit girjji go lohkat. ¶
– Gal mun dan fertejin hui bures árvvoštallat. Vuosttažettiin beroštan sámi servodaga boahtteáiggis ja politihkka hástala ja geasuha. Dasto bargen ieš válgalávdegottis ja viggen nissonolbmuid oažžut searvat presideanta evttohassan, buriiguin ákkaiguin. De jerre sii naba mun ieš, manne mun in searvva, ja mu ákkat bohte munnje ruovttoluotta. Go de čájehuvvui ahte searvvis lea luohttámuš munnje, de válljejin searvat go munnje orui heiveme searvat dál. Mun oaivvildan nissoniid sáhttit ja máhttit ja mus lea juste dál dáhttu ja bargonávccat, čilge náitalan áhkku ja guovttimáná eatni, Aili Keskitalo, iežas válljemuša birra. ¶
– Iđđes beaivvi mun jugan ollu gáfe, muitala Keskitalo geasa olbmot leat oahpásnuvvan moadde maŋemuš jagi. 2003as son goldasii NSRa jođiheaddjin. ¶
– Dat lei hui somás bargu, šadden olbmuiguin bargat ja ohppen olbmuid ovddas hupmat, lohká Keskitalo. Son ii bala girdit Norggas, go diehtá buori sihkkarvuođa. ¶
– Oktii ballen, go lei hui dálki. Šadden aivve čohkkát ja girdi lihkadii stuora lihkastagaiguin. Muhto mátki lei oanehaš ja manai bures, muitala Keskitalo. Dál son čájeha iežas ođđa čáhppes náhkke suorbmafáhcaid. Son atnigođii suorbmafáhcaid girdibiigá barggu rájes, dál son áinnas lohká aviissa daiguin ja vuodjá biilla. Dálge bláđeda aviissaid kántuvrra gáfelanjas, juolludii gal ođđaseamos aviissa bargoránnái, gii guovlladii. Suorbmafáhcat eai leat gal dán háve gieđain, muhto stuolus reddjo nalde. ¶
Nubbi dán vahku dáhpáhus lei lahka Kárášjoga márkana, olbmuid luonddubálgás. – In leat goassege viehkan nu jođánit, muitala kárášjotnisu Anita Nordsletta sámeradioi. Son lei iežas isidiin fárrolaga vázzime luonddubálgá, go isidiinnis gulaiga imaš jienaid, jáhkkimis guovžža jienaid. ¶
Rosalina Tuyuc, Guatemala ¶
Danin ii lean munnje váttis válljet hálddáhusbargiid ja teknihkáriid koarralávlun teáhtera juoiganoperai, muitala teáhterhoavda ja bagadalli Harriet Nordlund. Maiddái ferte namuhit ahte Nordlund iešge lávlu koaras. ¶
Bernt Morten muitala son lea ovdal lávlun «Dimintri» lávlun koaras ja buohkat dovdet sihkkarit Svein Egila Sančuari lávlun ja čuojaheaddjin. ¶
Das rájes lea proseassa ovdánan juoiganoperan, gos mu teavsttat leat heivehuvvon Sara musihkkii, muitala Nordlund. ¶
Dán deaivvadeamis dieđus šaddet váttisvuođat ja hástalusat, ja goabbátge bealit fertejit ráhčat, muitala Nordlund. ¶
–Mii hálidat intimitehta juoiganoperas. Mii eat boađe atnit mangelágan elektronálaš musihka dušše fal ákusttálaš rumppu ja njuorgganasa. Teáhter maid áigu dušše fal geavahit nu guhkás go lea vejolaš ealli čuovggaid. Dát gaskaoamit galget buktit lagašvuođa gehččiid ja čájáhallii gaskka, muitala Nordlund. ¶
Bargosaji biras ii leat dál nu buorre - soaitá dan dihte go muhtin gii jođiha geahččala čájehit fámus. Jus hálddašat ášši ollesolbmo vugiin, de birget bures dilis. Don fertet diehtit gokko bijat rájiid, ja seammás čájehit ahte don leat diplomáhtalaš olmmoš gii láhttet olmmošlaččat ja buriin vugiin. ¶
Oahpaheaddji Åge Somby muitala dát fága lea áibbas ođđa fágafálaldat sis Kárášjoga joatkkaskuvllas. Dán vuosttas jagi leat sis ovcci oahppi geat leat válljen dán oahpu. Oahppu lea láhččon hui praktihkalaččat. Olles čiežaloht proseantta lea praktihkalaš bargu ja reasta teoriija. ¶
–Jagis galget oahppit leat guoskkahan osiid nugo luonddugeavaheapmi, vuovde-ekologiija ja dábálaš meahcástallan, muitala oahpaheaddji Åge Somby. ¶
Kárášjohkalaš Fridtjof Berglund muitala soai Johanas Máhtte Antiin leigga ealgabivddus mannan lávvardaga Njoammelváris 5,5 miilla máttabeale Kárášjoga. Soai leigga sullii beannot kilomehtera eret leairras marasvuovddis, go váccidettiin áiccaiga miinu vielgámin miestagiid siste, maid biegga šluvggašii. ¶
–Johanas Máhtte dat fuomášii dan vuos, muitala Fridtjof ja joatká: Lei biegga dálki dan beaivve. Na, moai šattaime sáhkkii ja lei lunddolaš vuolgit dan lagabui guorahallat. Gávnnaime 6 balloŋŋa oktan gilkoriin darvánan rissiide. ¶
–Go moai máhcaime fas leirii, de lei goalmmát almmái dasa boahtán. Easkka dalle buollái sáhkkiivuohta dan imašlaš gávdnosis go ii oktage mis ádden mii lei čállon gilkorii, muitala Fridtjof. ¶
Gurutlihttu: Aulis Nordberg sátnejođiheaddji Guovddášbellodat: Seppo Punna 1. várresátnejođiheaddji Urho Guttorm/ Káre-Ánne Urho Esko Härkönen Asko Länsman/ Ándde-Niillas Asko Aslak-Ilkka Niittyvuopio/ Hans-Ilkka Ásllat Arto Pohjanrinne Uula Tapiola/ Gáva-Ovllá Sámelistu: Raimo Esa Guttorm/ Báršši-Ovllá Esa 2. várresátnejođiheaddji Veikko Guttorm/ Jalvvi-Veikko Väinö Guttorm/ Oahpateai Jovsset Väinö Samuel Paltto/ Bikká Ándde Sámmol Ilmari Tapiola/ Gáva-Ilmar Olgeš: Kati Kannisto Pertti Kujala ¶
Beaivváš Sámi teáhterstivrra jođiheaddji Evy-Ann Midttun lohká Nils Utsi jurdda fárrehit teáhtera Kárášjohkii lea eahpe reástilalaš.–Dat ii dahkko nu guhká go mun lea stivrajođiheaddji, beaškala Midttun. ¶
OBERSTDORF:– Ferten dovddastit ahte soames illugatnjala moai gal letne sihkkon, lohká Kristina áhčči Kjell Arne Størmer. ¶
– Vaikko mus lea leamaš álo jáhkku Kristinai, de in lean jurddašan su váldit guokte MM-medáljja. In jáhke goassige vajáldahttit dán vásáhusa. Vuoitojuohkimiin lei hirbmat riedja ja issoras somá, muitala Kjell Arne Steira. – In leat goassige ovdal vásihan nu ollu beroštumi journalisttain. Mikrofuvnnat leat leamaš njuni ovddabealde gosa dal juo vilppasta. – Mo lehpet ávvudan medáljjaid? – Oi, ávvudan mii leat. Dat lea okta mii lea sihkar. Champagnekoarkkat leat dušše báhccán táhkii. Amma donge oaivvildat min ánssášit champagne, reašká Kjell Arne ovdal go ferte eará journalisttain háleštit. ¶
– Áhčči ja eadni leaba oahpahan min stoahkat sábehiiguin mánnávuođarájes, čilge Nina. Go Kristin váldii bronšša, de lei son ruovttus Sieiddás. Dáppe soai nuoramus oappáin Bentiin (15) čuovuiga Kristina TV:as. – Maŋŋá moai rohttesteimme leavgga leavgastággui. Ja telefuvdna čuojai ovttatláhkái. Ja okta nubbi lieđđevitku dearahii ruoktut olbmuin geat illudedje Kristina geažil, muitala Nina. Ja vuossárgga go Kristin válddii golli, de bohte ain eambbo dearvuođat. ¶
Maŋimuš geardde go gielda ávvudii Kristin Størmer Steira, lei dalle go son oaččui vuosttaš NM medálja. – Dalle mii geigiimet 3000 ruvnno skeaŋkan sutnje, muitala Ingila. Muhto dál son ii vuos hálit hállat ruhtasumi birra. – Vuos fertet digaštallat ášši ovdagottis, vástida várresátnejođiheaddji. – Na Kristin gal ánssáša stuorát ruhtasumi go 3.000 ruvnno, dadjá ges sátnejođheaddji Ingrid Smuk Rolstad. Son muitala Deanus leat nana buori čuoiganbirrasa. – Jáhkán don hirpmástuvašit jus finanšit čuoiganskuvllas maid IL Forsøk lágida. Dáppe leat issoras olu mánát mielde. Ja Kristin lea buorre ovdagovva sidjiide. Dál jáhkán mánáid ain eambbo movttáskit. ¶
Portreahttanjuohtan Kárášjohkalaččas Matti Aikios čuoččaldahttá ollu ipmaša. –Mii leat máŋga jagi geahččalan gávnnahit gii lea duođai njuohtan gova ja goas, muitala Sámii Vuorká-Dávvirat prošeaktajođiheaddji. – Almmái gii skeŋkii dáiddabarggu Sámi Álbmotallaskuvlii 1971:s muitalii ahte dáža govvačeahppi Henrik Lund njuohtai gova 1920-logu álggus. Universitehta girjeráju govvavuorkkás oaivvildit Henrik Lunda leat dahkan oljomaleriija, muhto 1914:s. Goas nu 1990-logus skeŋkii fas DSFa dan stuorra maleriija Sámiid Vuorká-Dávvirii. Dáiddaossodagas ovddeš prošeaktajođiheaddji doaivu ahte Luhkkár Máhtte lea njuohtan iežas. Albmá agi mielde anii son vejolažžan dáiddabarggu dahkkojuvvon sullii 1925:s. Muhtumat fas smiehtadit, ja jearaldat lea maid: ”Lea go son John Savio málen dán portreahta?” ¶
SÁPMI: Guovddášbellodaga Nissonfierpmádat gáibida ahte 50% listtu bajemusain Sámedikki Guovddášbellodaga listtuin galget leat nissonolbmot. Guovddášbellodaga sámi nissonat leat čoahkkimis Kárášjogas guovvamánu 12. ja 13. beaivvi ásahan nissonfierpmádaga mii galgá bargat dan ala ahte eambbo nissonat nominerejuvvojit vuosttaš sadjái Guovddášbellodaga listtuin sámediggeválgii. Fierpmádat galgá maid bargat dan ala ahte eambbo nissonolbmot dieđihit iežaset jienastuslohkui. Guovddášbellodaga sámi nissonfierpmádat čujuha dasa ahte Guovddášbellodaga listtuin stuoradiggeválgii leat 50% nissonolbmo listtuid bajemusas ja oaivvildit ahte vuosttaš sajit Guovddášbellodaga listtuin sámediggeválgii de galget leat 50% goappáge sohkabealis. ¶
Ságastala minguin eambbo dieđuid oažžun dihte! Ohcanskovi oaččut mis dahje Altta suohkanis, www.alta.kommune.no. ¶
Aspelund Hætta ii loga vuos rehkenastán man olu ruđa dárbbašit vai ožžon ođđa viessogálvvuid. Son lea juo álgán ruhtačoaggimiin ja lea riŋgen fitnodagaide ja priváhta olbmuide, geat leat juo addán máŋggaid duháhiid ruvnnuid. –Okta olmmoš attii akto 3000 ruvnno. Guovdageainnus lea albma addinmokta, illuda son ja muitala ahte maiddái suohkan lea lohpidan doarjut veahá. Suohkanpolitihkkár Anton Dahl lea maid mielde plánenjoavkkus, dan dihte go sus lea eadni buhcciidruovttus. Su mielas lea buorre jurdda čohkket ruđa. –Dušše dat áŋgiruššan lea rámidanveara. Dát gal ferte boktit suohkana, vai doppe maid boahtá veahá ruhta. Suohkan ii galgga nu álkit beassat dás, lohká Dahl ja geahčada billahuvvan soffaid. ¶
SÁPMI: Cuoŋománu 1. beaivvi nuppástuhttá Sámi Radio iežas siskkaldas organiserema. Mona Solbakk (33), Rávdná Nilsdatter Buljo (38), Jan Roger Østby (37) ja Eilif Norvang (53) leat ođđa hoavddat. – Ođđa organisašuvdna galggašii šaddat sodjileabbun ja dahkat ahte journalisttat sáhtášedje álkibut sirddašit ja bargat veaháš iešguđetlágan journalisttalaš bargguid, muitala sámeradiohoavda Nils Johan Hætta preassadieđáhusasttis. – Galggašii leat álkit bargat muhtomin ođđasiiguin ja nuppe vuoru fas earálágan prográmmaiguin. Ja ođđa organisašuvdna galggašii maid nannet prográmmaplánema ja beaktileappot vuovdalit prográmmaid riikkaradioi ja TV:ii. Organisašuvnna nuppástuhttin mielddisbuktá ođđa olbmuid ođđa hoavdavirggiide. ¶
Nystad mieđiha iežas dál leat beahtahallan vaikko vel diđiige alddis leat uhccán vejolašvuođaid birget Aili Keskitaloin. Nystad ii vel dieđe áigu go son dadjat juo dahje ii, jus Kárášjoga Sámi searvi sus jearrá vuolgit bajimužžan sámediggeválggaid listtu ala čakčii. –Searvi oažžu mus fargga dieđu dan birra, lohpida Nystad. ¶
Ánná Lydia Johansen 65 j. gii lea Sirbmái náitalan ja geas lea mánnávuođaruoktu Luhkkárbáikkis Suomabealde, čuojahasttii Min Áigai ja muitalii dán gova birra. Dás leat gusaid geahčadeame Njuorggámis Gurut ravddas lea Fredereht Ánná (Anna Suomenrinne) ja su bálddas lea muhtin suoma rivgu. Gávttehas lea Jovnna Gutnel (Gunhild Maria Tenoranta), ja son lea mu eadni. Son lea dán govas sullii 16 jahkásaš ja dalle ferte govva govvejun 1928 suláid. Eatnis mun lean ge gullan dán gova birra, muitala Ánná Lydia. Mu eatni bálddas čuožžu muhtin gussakonsuleanta. Olgešravddás lea mu eanu, mánná salas. Su namma lea Jovnna Piehtár, Petteri Guttorm ja son lei eanandoallokonsuleanta ja lei riegádan 1897:s. Mánná dáidá leat sudno Fredereht Ánnáin boarraseamos mánná. Ja dát govva soaitá leat govvejun Fredereht šilljus, loahpa Ánná Lydia. ¶
Golle goppat seivot du ala danne go bahta sakŋida. ¶
Dattetge lei justa dat mii dáhpáhuvai. Dál Steira čeabet birra heaŋgájit guokte medálja, bronša ja golli. Ja iige mana guhkes áigi reaškasiid gaskka. – Gal dát lei somá, ja mus lei dušše áidna okta ášši oaivvis, nammalassii juksat Ruošša ovdal go attán sáttatsákki Marit Bjørgenii, muitala Steira. Ja go Marit Bjørgen joavddai mollii, de Steira mojahalai ain eambbo go bearjadaga, dalle go son vuittii bronšamedálja. – Jáhkán mu moddji manai birra oaivvi, leaikkastallá Kristin. ¶
Sáttačuoigan lei su maŋimuš gilvvohallan dán jagáš Máilmmemeašttirgilvvuin, ja odne son vuolgá ruoktut. Muhto ovdal go vulggii, de son ávvudii ovttas váhnemiiguin ja skihpáriiguin Oberstdorffas. Ja dan son álggii juo vuossárgga. Vuos soames buoriin champagniin. Maŋŋá ges ledje buorit mállásat ja moadde viinnaglása menyas. – Na in mun gal biehttal juhkamis buori viinna. Ja lean duođaid čeahppi ávvudit, reašká Steira. – Ja go eará nieiddain ain leat eanet čuoigamat, de mun ávvudin buot nieiddaid ovddas, lasihastá Stiera. – Illudan hirbmasit boahtit ruoktut ja deaivvadit skihpáriiguin. Inge áiggo jurddašit sabehiid birra máŋgga beaivái. Kristin muitala iežas guhká árvvoštallan oassálastit maiddái golbma miilla árbevirolaš čuoigamiidda lávvardaga. – Muhto go mus leat eará dehálaš čuoigamat maŋŋá, de loahpahin dien jurdaga. Dál lea Kristin láddemin báhtteriid Lahti gilvvuide gos son áigu čuoigat 10 kilomehtera. ¶
HÁLIDA ÁIDDI: Báišduoddara boazoisit doarju Norgga beale boazosápmelaččaid áigumuša, ahte áiddi cegget Norgga beallái vai eai ribat bohccuid boahtit sin eatnamiid ala Suomabeallái. ¶
Ánarjoga leagis ii gávdno boazoáidi Norgga bealde. Dat dagaha Norgga beale boazodolliid ribahit bohccuid rasta riikaráji Suoma beallái. Dan dálvvi lea dat dáhpáhuvvon ollu. Báišduoddara boazoisit Antti Piera Valle gáibida ahte Norgga beallái ceggejuvvo áidi vai boazodoallit dollet bohccuideaset rievttes bealde ráji. –Dat lea šaddan midjiide giksin, go šaddat vuojahallat Norgga beale bohccuid, muitala Antti Piera Valle. ¶
Báišduoddara isit muitala ahte dán ge jagi leat Norgga bohccot guhton Guolnnas ja Rantilas, mii lea 2-3 miilla Gárigasnjárggas eret. –Doppe leat juohke iđida šaddan caggat bohccuid. Boazu lea dakkár mii haksá jeahkala. Go oktii leat fitnan, de dat bohtet juohke ija. Danne galggašii Norgga bealde maiddái boazoáidi, vai eai ribat bohccuid min beallái, lohká Valle. ¶
–Gielda ferte dalle dovdat iežas ovddasvástádusa ja árvvoštallat leago dilli nu heittot ahte buohcci dárbbaša fuollaviesus saji, muitala Hindal. ¶
–Dál leat golbma njeallje bartta ja smávva visttáš maid muhtun ruoŧelaš eaiggáda, muitala Thoralf Henriksen. ¶
Henriksen muitala ahte bartaeaiggádat leat aivve «alla hearrát» , nugo ovddeš vuosttaš leansmánnibálvá, stuorra girkonjárgalaš giehmánni, drosjeeaiggát, direktevra ja advokáhtta. Sis leat ge barttat, hivssegat, skuhtervisttit ja fiellogoađit barttaid luhtte, oktiibuot 28 vistti. ¶
–Imaštan go eiseválddit oaguhit sápmelaččaid geat ceggejit buvrráža, muhto eai beroš barttain maid dážat leat huksen. Geahča movt oaguhut Miennajár-gámme eaiggáda, lohká Henriksen ja gurgala nuppi ovdamearkka: ¶
–Seamma láhkái maiddái Rožis, Porsáŋggus, gosa sápmelaš lea iežas eatnama ala ceggen guođohanbartta masa gielda lea addán lobi. Dan sápmelačča lea Statskog oaguhan riektevuogádaga čađa gitta Alimusriektái. Mu mielas orro dát fasttes vealaheapmi. ¶
–Mus lei boazodollui beroštupmi ja hálidin oahppat eanet boazodoalu bargguid. Ii lean miella skuvliige álgit, muitala Lajla. ¶
– Mii vuoruhit nieiddaid jos šaddá gilvu galgá go nieida vai gánda oažžut oahpahalli saji. Sivvan dasa lea go boazodoalus obbalaččat leat unnán nissonat, muitala boazodoallofága- ja duodjefága oahpahuskantuvrra jođiheaddji Inger Anita Smuk. ¶
Smuk muitala ahte ovddit oahpahalliáigodaga rápmojedje oahpaheaddjit, mat dábálaččat leat olbmát, nieiddaid. ¶
–Olbmát leat hirpmástuvvan man bures nieiddat leat birgen barggus. Muhtimat muitalit vel ahte nieiddat leat vel čeahpibut go gánddat, danne go leat dárkileappot ja jeagadit buorebut go gánddat, muitala Smuk. ¶
–Mun lean maid dadjan teknihkalaš ossodahkii ahte eai galgga vuoruhit ášši eai ge hállat dan birra, muitala Aslaksen. ¶
Dat ii doala deaivása NBR jođiheaddji Aslak J. Eira mielas, go son lea baicca vásihan áibbas eará riikačoahkkimiin. ¶
–Ollusat bohtet dušše suohtastallat riikačoahkkimii, eai ge váldde sáni sárdnestuolus ja jienastit dušše báikkálaš servviid mielde. Das oaidnit ahte organisašuvnnas eai leat dat stuorra digaštallamat boazodoallopolitihkas. Báikkálaš servviin lea nu ovttaoaivilvuohta áššiin, ahte oččošedje measta sáddet dušše ovtta olbmo riikačoahkkimii, gurgala NBR jođiheaddji Aslak J. Eira. ¶
–Mun in dohkket dán dili, válddán fylkkadoaktáriin oktavuođa. Lea áibbas dohkketmeahttun ahte son galgá ná eallit. Dát lea vearrát go beatnaga eallin, beaškala Lilly Varsi telefuvnnas. ¶
– Son lea maid juolggehuvvan ja buohcá dávjá čielgeváttuin. Ii leat ávki eadnái addit alárpma, ii son gal ádde dan geavahit. Ii son gal sáhte doaktárii riŋget go leat bákčasat. Vaikko muhtin beivviid goastá veahá vázzit jorriin, de ii lihkus duostta guhkás vuolgit iige bahkke olggos mannat, muitala Lilly. ¶
–Eadni ii lean boradan, iige lean oktage su lihpariid molson guhkes áigái, go dat dedde juo mealgat, muitala Elle Kirste. ¶
Bohccobierggu márkanastinkampánja maid stáhta maŋimuš jagiid lea ruhtadan lea eahpitkeahttá buktán buriid bohtosiid. –Boazodoallu ja biergofitnodagat ledje ge hálidan eanet dážaid borrat bohccobierggu, muitala sadjásaš boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta. ¶
–Vaikko vel ii leat ge leamaš nu miessás jahki soames boazodoalloguovlluin, de dattetge lea boazolohku oalle allin Finnmárkkus. Dat mearkkaša jos boazoeaiggádat nagodivčče njuovvat badjirádjái dán čavčča, de lea vejolašvuohta nagodit gokčat bohccobiergomárkana Norggas, dasa lassin njiejašii boazolohku fylkkas, árvala Hætta. ¶
Oktiibuot leat girjjis ovcci artihkkala mat muitalit iešguđetlágan osiid das movt bivdoservodat lea rievdan boazodoalloservodahkan. Dáinnalágiin artihkkalat addet lohkkiide vejolašvuođa háhkat dárbbašlaš lassi dieđuid sámi servodagas. Artihkkalat leat váldán vuođu semináras mii lei Árran julevsámi guovddážis čakčamánus 2004:is. ¶
–Dan goit dieđán ahte maŋŋel 1995 eai leat huksejuvvon barttat daid eatnamiid ala lobihemiid. Mii leat maiddái geahččalan ohcat daid barttaid huksenlobiid mat leat Villmarkstue eatnamiid alde, muhto dat eai gávdno. Buot lea dahkkon nu moivvasin ahte lea veadjetmeahttun áddet, lohká Smuk. ¶
Son muitala diibmá njuovvan badjelaš 30 000 bohcco, muhto sus lea mealgat stuorát kapasitehta dán jagi njuovvat. ¶
–Mun áddešin jos gálvojohtu livččii heajot, de maid lunddolaččat gahččet biergohattit, ii bat dat leat dábálaš gávpemárkanastin jurddašanvuogis, jearrala Anti. ¶
Son muitala ahte ruhta ii gálgga geavahuvvot hálddašeapmai, iige amatevrra kulturdoaimmaide. ¶
Pål Jakobsen muitala ahte olbmot eai čále nu ollu reivviid go ovdal, dál sáddejit dáid eambbo e-poasttain dahje SMS:ain. Muhto poastakoartačállin lea bisson seamma dásis máŋga jagi. ¶
–Guokte jagi dás ovdal dagaimet iskosa. Dalle fitne dás beaivválaččat 2.700 olbmo. Measta dat seamma go Kárášjoga olmmošlohku. Dán logus lea maid báikkálaš johtolat. Iskosis leat buot olbmot lohkojuvvon sihke geassemánus, suoidnemánus ja borgemánus. Min iskosa mielde fitne 60.000 olbmo dás geasis, muitala son. ¶
Mátkkoštanealáhusbargi Elle Rávdná Guttorm muitala ahte sii vuvdet sullii 25.000 poastakoarta geasis. ¶
–Poastakoarttat mat eanemus johtet, čájehit Kárášjoga, Sámedikki, Stuorrabuvrri, Davvikáhppa ja velá Merja Alette Rantilla dáiddakoarttat, muitala Guttorma. ¶
DOKUMENTÁRA:Roy-Arthur Myrheim ráhkada dokumentárafilmma riikkaoasi boarraseamos rockafestivala birra. ¶
–Filbmajurdda bohcidii diibmá go min luohkáin válde oktavuođa ja jerre sáhttit go mii ráhkadit filmma maid sáhttet bidjat neahttasiidduide, muitala Roy Arthur Myrheim. ¶
–Materiála mii juo lea čohkkejuvvon, ja loahpabuvttadusa dáhkat dán jagi. Boađus šaddá 20 minuvtta dokumentára festivála birra. Dát šaddá máinnus riikkaoasi boarraseamos rockefestivála ja dan 20 jagi historjjá birra, muitala Roy-Arhur. ¶
–Dán jagáš filbmen boahtá gokčat buot beliid festivala bargguin. Mon boađán čuovvut buot beliid festivala doaimmain, máŋga mánu plánenbargguid ovdal festivalakantuvrras, ovdal go Lávttejohnjárga dievvá, jándoriid čađa go buot dáhpáhuvvá dassái go visot lea jaskkodan. Go artisttat leat guođđán, njárga fas lea nugo lei ja lágideaddjit leat ožžon ánssášuvvon vuoiŋŋasteami, lohká Myrheim. ¶
Ailigas Market OY Gárigasnjárggas Suomas muitala iežaset vuovdit boaldámuša biillaide hálbbibut go Norggas. ¶
Aina Borch muitala dán jagi leat eanet dieđihuvvon gávpejasa go goasge ovdal. ¶
Aina Borch muitala dán jagi lea ođđa oláhus dieđihuvvon gávpejasaid ektui "Márkanbeivviide" Leavnnjas. Lagabuid 70 gávpejasa leat dieđihan iežaset Levdnjii. ¶
–Minguin leat fitnodagat váldán oktavuođa geat ovdal eai leat dáppe fitnan, ja dat lea issoras somá, muitala Aina Borch Porsanger i Vekst. ¶
–Dii. 1100:s rahppojit márkanbeaivvit dánsunšovvain. Das maŋŋá rahpá doaibmi sátnejođiheaddji Kjetil Hansen beivviid almmolaččat. Dan seammás almmuha maiddái guhte lea "Poršaŋggu čorgaseamos fitnodat" , muitala Borch. ¶
–Idolkonseartta geažil doallat mii márkanbeaivvi maiddái sotnabeaivve, juoga mii lea áibbas ođas, muitala Borch. ¶
Skániid girjielágádus jođiheaddji Aslaug Skåden muitala ahte sii leat máŋga jagi čohkken ja dutkan sámegielat báikenamaid Stuornjárggas (Skånlandshalvøya), gos Skánit ja Evenášši lea. Vuossárgga ja máŋŋebárgga almmustahttet sii báikegotteolbmuide kárttaid mat čájehit dološ sámegielat báikenamaid. Kárttaid čájehit Loabátáiddi (Lavangseidet) ja Duorgga (Snubba) giliviesuin. ¶
Magne Einejord, okta daid ollu báikenammagiellabarggiin, muitala muhtin somás ovdamearkkaid. ¶
–Šlieddajávri šattai Latvatn dárogillii. Šliedda máksá láiki. Muhto álggus gal lei namma Šleaddajávri. Namma muitala ahte eana allana veahá ja guovllus ládjejedje ovdal. Mahkáš Skivdnjástak lea jorgaluvvon Skinnstakk namman. Sámenamma muitala luonddu birra, báiki lea váriid gaskas gobis, hui čáppa báiki, muhto váttis dohko beassat. Kvitnes lea Guitanášši sámegillii, mii muitala stuorra myhtologálaš skuolffi birra, ii fal litnu. Jus skuolfi oaguha du, de galgat golbmii viehkat gaskasa dahje reaŧká birra, lohká son. ¶
–Mii ohcat sihke huksenfitnodagaid geat sáhttet cegget gárvves barttaid, ja maiddái priváhta olbmuid geat ostet viessosaji ja ceggejit ieža barttaid, hástala Kristiansen. ¶
–Bartasajit leat stuorrát, ja dasa čáhket máŋga bartta. Sáhtašedje máŋggas oastit ovtta bartasaji, hástala son. ¶
–Leansmánnebálvvát ledje eará earánis viesus, go fuobmájedje cannabis-šattu. Dasto ohce politijuristtas lobi burgit dálu, muitala Samuelsen. ¶
Wiggo Isaksen lea bargan eallinagi bátnedoavttirin. Sutnje ii leat eallisilba maidege váikkuhan, muitala son. Muhtin olbmot geat leat ihttodahkkát, eai gierdda amalgama guoskat njálbmecuzzii ovdal go rubbot. ¶
Kárášjoga giehmánni Einar Isaksen rohki bárdni, Wiggo Isaksen, muitala iežas bargan bátnedoavttirin 30 jagi. Dál lea son ealahatahkái ollen. ¶
–Muittán ártegis dáhpáhusa. Bođii nisu gii čuoččuhii sus lei oral galvanisma ja čájehii dievva girjjiid mat galge duođaštit dan, muitala son moji. ¶
–Sámediggi lea mearridan dievasčoahkkimis oaivešiehtadusa, mii lea vuođđu dán jahkásaš ealáhus šiehtadussii. Áššebáhpárat leat ráhkaduvvon ráđđeaddi Jaruma as fitnodaga rapporta, maid Sámediggi lei tiŋgon, ja eará gálduid vuođul, muitala Meløy. ¶
SÁVZZABIERGU BUOREMUS: –Lean boahtán deike sávzzabierggu gállás borrat, muitala Birgitta Dervo gii lea vuodján Rustafielmmás herskostallat. ¶
–Leat go eanemus dávttit guollebálluin vai rievssahiin? jearrala unjárgalaš. ¶
–Olbmot bohtet diimmu ovdal amas govssohallat. Jáhkan ahte olbmot eanet ahte eanet beroštit borramušas ja erenoamáš báikkálaš borramušárbevieruin. Dát beaivi lea dehálaš borramušárbevieruid seailluheapmái, muitala Olsen. ¶
–Hirbmat buorre rupmašii. Dieđán ahte oktii vahkus šattan hárjehallat. Lean hárjehallan dás 11 jagi. Go olmmoš boarásmuvvá, de ii šatta nu ollu vázzit dahje lihkadit, muitala Kristiina (80). ¶
Jođiheaddji muitala ahte dákkáraš hárjehallan lea buoremus vuohki dávddaid eastadeapmái. Lea dearvvašlaš jus lihkadivčče beaivválaččat nu ollu ahte váibmu ravkkašii johtileappot go 100 geardde minuhtas. ¶
Dattege biehttala STAMI (Stáhta bargobiras instituhta) dán dutkanraportta duođas váldimis, ja lohket dutkama menddo unnin das beroštit. Bátnedoavttirvehkiid Searvi lea hirpmástuvvan go STAMI, geat galggašedje bearráigeahččat álbmoga dearvvašvuođa, eai beroš bátnedoavttirvehkiid bargobirrasis. ¶
Norgga álbmoga balu lea álki bohciidahttit: ballu loddeinfluenssas, gussamielahisvuođas, boahtti asteroidain ja dihtoriid čoahkkáigahččamis. Nuppe guvlui mii eat bala norgga ja riikkaidgaskasaš petroleumsbuvttadeami váikkuhusain birrasii dahje dan obbalaš, hávskis lassáneaddji badjelmeare geavaheamis maid máilmmi alitgeardi ovddasta. Atomvearjjuid lassáneapmi ii ge leat seamma balddihahtti mediaođas go virus. ¶
– Earret eará lohpidit norgga valáštallaneiseválddit ruđaid maiddái stuorát valáštallanrusttegiidda nugo arenaide. Nu ahte dál livčče buoret vejolašvuođat huksegoahtit guovddáš Sámi riikaarena, árvala Balto. ¶
– Geassit lea lunddolaš viehkamiidda ja njoarostallamiidda geavahit rusttega. Dálvit fas čuoigamiidda ja eará lunddolaš dálvegilvvohallamiidda, árvala Balto. ¶
–Álgobáliid 1990-logus fuomášin ahte mun muittohuvvagohten. Mun lean álo leamaš hui čeahppi olbmuid namaid ja telefuvdnanummiriid muitit. Vávjigohten ahte juoga ii leat riekta. Dihten ahte mu bargobirrasis leat olu mirkoávdnasat, maiguin lean bargan. Ohcen buot dieđuid daid birra ja válden daid fárrui doaktárii, muitala son. ¶
–Lihkus ii oro mu mánnái mihkkege geavvan, go bargen das go ledjen mánáidláhkai, muitala son. ¶
–Bargen vuos Deanus jagi. Go ásahedje bátnedoavttirkántuvrra Kárášjohkii ja ohce bátnedoavttirveahki, de riŋgestin seammás ja ožžon dalán barggu, muitala son. ¶
–Eat mii gal dahkan maidege eastadit eallisilbba váralašvuođa. Lei čiegus ášši ja in gátte bátnedoaktárat ge dihte maidege dan birra. Mii geavaheimmet gal njálbme- ja njunnesuoji maŋážassii, muitala son. ¶
-Mii leat čállán reivviid Suoma oahpahusministeriijai, Lappi-leana eiseválddiide, Anára gildii ja Sámediggái gos lea ákkastallan skuvlla dárbbu Menesjávrái, muitala Aikio. ¶
Diibmá golggotmánus rieviduvvui muhtin vuoras áddjá, gii lea Porsanger ránnjá, dan olbmái. Vaikko politijat dihtet ahte dat olmmái lea vearrodahkki, de lea son dan rájes vázzán friddjan. Porsanger muitala ahte son lea aivve lohkkauvssa duohken eallán dan rájes. ¶
Boine muitala ahte Davvi Girji áigu guossuhit herskui mánáide, dasalassin oažžu juohke mánná «Mellet» mánáidgirjji maid Inga Ravna Eira lea čállán. ¶
Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen muitala ahte politiijat leat sullii vahku áigi bidjan áiddiid guvlui, ovdalaš plánaid mielde. Henriksen čilge ahte sii leat áidon báikkiin gokko eatnu lea rabas. Politiijat leat maid bidjan biikastráŋgga bodnái. ¶
Ballá ahte eai doala ¶
Henriksen ballá ahte áiddit eai doala guhká. ¶
– Jus jiekŋa johtigoahtá ja baldot šaddet, de eai doala min áiddit, muitala son ja sávvá ahte jiekŋa suddá njozet, vai eai šatta nu olu baldot. ¶
-Manne bat luođis ii galggašii sáhtit dahkat opera. Mii han diehtit ahte juohke luohti muitala historjjá man nu birra. Sápmelaččat leat álu atnán luođi go dovddahit morraša dahje ráhkisvuođa. ¶
Seamma lea operas. Danne lea heivvolaš juoigama geavahit vuođđun dán operai, muitala Fjellheim. Son muittuha gal ahte operaprošeakta dál vuos lea smiehttama dásis. ¶
Fjellheim muitala ahte lea åarjel sámi nisu ja neavttár Cecilie Persson guhte dan galgá čállit. ¶
Fjellheim guhte muđui lea dovddus musihkkár Transjoik joavkkus ja dán jagi Spelemann vuoiti, muitala dán doaimma leat vuolggahuvvon Ruoŧa-Norgga interreg-prošeavttas mas luohti galgá leat guovddážis. ¶
–Soaitá leat danne go nuorat divrrášit hattiid, vaikko mu mielas mis lea hui fuođđes (hálbbes) fálaldat. Dieđus de mun jáhkán nuorain soaitá leat eará biebmokultuvra. Bollat ja sohkkarjugus dáidá geasuhit eambbo go dearvvašlaš biebmu, árvala jođiheaddji Soleng. ¶
Rune Gerhardsen cealkka ferte suorggahit maiddái gonagas Harald V. 1997:s han son celkkii ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala – sámiid ja dážaid eatnamiid ala. Son maiddái ánui ándagassii dan ovddas movt stáhta áiggiid čađa lea meannudan sámiiguin: – Mii fertet dál šállošit dan vearrivuođa maid Norgga stáhta ovdal lea dahkan sámi álbmogii garra dáruiduhttinpolitihka bokte, dajai gonagas Harald V 1997:s. ¶
Gurrejedje njáskkahagaid eiseválddiid tráhpa ala ¶
Sámediggepresideanta deattuha ahte Norgga sámepolitihkka lea vuođđuduvvon dan ala ahte Norga lea ceggejuvvon guovtti álbmoga guovllu ala, sámiid ja dážaid. ¶
Evakkodálvvi 1944/45 ii lean skuvla, muhto čakčat 1945:s bođii skuvla johtui. Márkanis lei skuvla Klemet Klemetsen Hætta /Lemet Lemeha bráhkás, Mázes lei skuvla Klemet Nilsen Turi viesus, ja de lei skuvla Láhpoluobbala duottarstobus. ¶
Britt Eli Svineng astoáiggefálaldagas muitala sii leat ferten bidjat dán akšuvnna doibmii. –Dáhpáhuvvá ahte biillat bohtet stuorra leavttuin gitta astoáiggefálaldaga uksii. Mis leat dáppe ollu mánát ja eai buohkat leat nu čeahpi iežaset váruhit biillaid ovddas, lohká Britt Eli Svineng guhte dovddasta sis leamašan measta lihkohisvuođaid biilajohtolaga geažil olggobealde astoáiggefálaldaga. ¶
–Maŋŋá go leat álgán juohkit rukses báhpiriid biillaide mat bohtet skuvllaáiddi siskkobeallái, de gal leat vuoddjit álgán doahttalit gildosgalbbaid ja bohtet vácci mánáideaset viežžat astoáiggefálaldagas, muitala Britt Eli Svineng ja lasiha, -Dál mis gal lea buorre dilli ja eat dárbbaš šat ballat ahte galget dáhpáhuvvat lihkohisvuođat aiddo johtolaga geažil iežamet uvssaid olggobealde. ¶
Dán vahku leat dakkár gii movttegit barggat dan ala ahte lihkostuvvat. Bijat ollu iežat beroštumi praktihkkalaš bargguide ja rievdadusat mat leat buori guvlui bohtet almma váttisvuođaid haga. Dál leat garra dovddut dus ja romantihkkalaš vásáhusat addet dutnje ođđa jurdagiid. ¶
Singuin geainguin it gulahala jur nu bures, singuin lea buoremus geahččalit jierpmálaččat hupmat. Vaikko vikkat ge áššálaččat hupmat, de muhtimat eai guldal du. Dan gal fertet rehkenastit. Don sáhtát iežat rehalašvuođain čoavdit gulahallanváttisvuođaid almma vuosttaldeami haga. ¶
– Soai leaba goappešagat jámma dubmejuvvon, maŋemus duopmu lea oalle ođas, diimmážis, muitala Akselsen. ¶
– Son lohká iežas leamaš jápmán deatnulačča ruovttus mánnodaga, muhto biehttala ahte sus lea leamaš fysalaš oktavuohta jápmán olbmáin, čilge Johannessen ja muitala ahte áššáskuhttima ektui, de lea su klieanta dovddastan sisagaikuma, muhto ii rievidemiid. ¶
– Mii leat ovdal ohcan ruđa darfegoahtái, muhto eat leat ožžon. Go váhnemat dál gáibidedje darfegoađi, oinniimet ahte dan lei vejolaš cegget measta áibbas ruhtadeami haga, muitala Olsen ja giitá váhnemiid go bidje doaimma johtui. ¶
– Oahppit, oahpaheaddjit, viessobearráigeahččit, Statskoga bargi ja Det grønne hus bargit leat buohkat juoidá veahkehan darfegođiin. Áidna gean leat bálkáhan lea Mathis A. Skum, gii lea ceggen goađi, muitala Olsen gii orru hui čeavlái, erenoamážit ohppiideasetguin. ¶
– Min oahppit leat viššalvuođaineaset čájehan ahte sii duođas hálidit darfegoađi, lohká Olsen ja muitala goahtemuoraid ceagganan issoras jođanit. ¶
– Dát vovdna vuittii dán jagi norggameašttirgilvvuid. Das lea 125ccm mohtor mas bajimus jorranlohku lea 17000 rpm., ja dainna sáhttá olahit eambbo go 170 km/d min rusttegis dáppe Leavnnjas, muitala Ulriksen - geahččalettiin unna alit fivrroža. ¶
2005 giđa botkkii Suoma stáhtalaš meahccefitnodat, Meahcceráđđehus, šiehtadallamiid sámi boazodolliiguin boares vuvddiid čuohppama birra čuoččuhuvvon stáhta vuvddiin Anára gielddas. Dan vuođul váljii Sámiráđđi čoahkkimis borgemánus 2005 álggahit dialoga Stora Ensoin sin ovddasvástádusa birra guovllu muoraid oastin. Stora Enso lea iešguđetládje dáhkidan ahte sin doaimmat eai galgga rihkkut earret eará olmmošvuoigatvuođaid. Sámiráđđi vuođđudii dialoga dan duohtadili ala ahte Suopma lea iešguđet dilálašvuođain moaittahallan ON-orgánii go galgá leat rihkkon olmmošvuoigatvuođaid stuora vuovdečuohppamiin jearakeahttá guovllu sápmelaččain, ja eará sámiid vealaheami dihte. Stora Enso lea Sámiráđi mielas mielde das go oastá guovllu muoraid. Dát reivestallan lea almmolaš ja lea maid almmuhuvvon YLE Sámi Radioi. ¶
Mun sávan mii oažžut buori stivrra ja dakkár stivrra mii čohkke fylkka ja mii bálvala álbmoga beroštumiid Finnmárkku fylkkas. ¶
Jens Åge Holmestrand, IL Ávju, muitala dát lea nubbi jahki go sii oktan Byggtorget fitnodagain Kárášjogas lágidit dákkáraš spábbačiekčamiid unnimus spábbačikčiide. Ulbmil lea lágidit dákkáraš doaluid jahkásaččat vuosttaš vahkkoloahpa juovlamánus. ¶
–Mun in bala ahte njeallje jahkásaččat dulmmohallet gávcci jahkásaččaide, go leaktu ii leat nu stuoris, modjesta son. ¶
Porsáŋggu skohtersearvvi jođiheaddji Magne Grøtte beassá viimmat bosihastit. Dán jagi skohtermárkanat leat nohkan, ja lágideaddjit leat duhtavaččat gussiid loguin. Birrasiid 2000 olbmo fitne skohtermárkaniin mannan vahkkoloahpa. Erenoamážit lávvardaga ledje ollu olbmot, muitala duhtavaš Magne Grøtte. ¶
OHCAN RUĐAID: –Mii leat aiddobealiid sádden ruhtaohcama Sámediggái ja fylkkagildii guovddáža ásaheapmái, muitala Kárášjoga ráđđealmmái Jan Terje Nedrejord. ¶
Nubbi lea su erenoamáš čehppodat, sihke musihkkalaččat ja dan maid son iežas teavsttaid bokte cealká ja muitala guldaleddjiide. Su erenoamáš musihkka lea juoga gaskkal sámi árbevirolaš luođi ja eará álbmotmusihka, rocka ja jazza. Dáinna vuođuin lea son ráhkadan juoidá mii dušše lea Mari musihkka ja dáinna lea son olahan miehtá máilmme. ¶
– Meahcceráđđehus geahččala dál gávdnat meahccebargiide eará guovlluin čuollanbarggu. Dán muttus ii sáhte vel dadjat, leago vejolaš dorvvastit buot meahccebargiide barggolašvuođa, lohká Meahcceráđđehusa vuovdedoalu jođiheaddji Hannu Jokinen. ¶
SVT Sápmi hoavda Per-Johannes Marainen muitala ahte Ruoŧa bealde lea TV-ođasprográmma «Ođđasat» gehččiid lohku sakka lassánan diimmá rájes. Ovddit vahkus gehčče unnimusat 150.000 olbmo sáddagiid. ¶
Per-Johannes Marainen, SVT Sápmi hoavda, muitala ahte Ruoŧa bealde leamaš gaskamearalaččat čuohte- gitta moatte čuohteduhát geahčči. Diimmá dálvve oidne eanemusat 160-170.000 olbmo «Ođđasiid» . ¶
–Diibmá ráhkadii NRK Dagsrevyen ja «Ođđasat» ođđasiid Nenetsguovllu oljobohkamiid birra Ruoššas. NRK Dagsrevyen muitalii man guhkás dát oljobohkamat leat ollen ja man čeahppi Norga lea leamaš sin veahkehit. «Ođđasiin» lei álgoálbmot oaidninsadji ja čájehii makkár vártnuhis dilli nenetsain lei. Oljobohkama geažil lei sin dilli hedjonan. Sihke NRK Dagsrevyen ja «Ođđasat» čájehedje duohtavuođa, muhto oidne ášši guovtte láhkai, muitala son ja deattuha ahte servodat dárbbaša oaidnit áššiid máŋggaid beliid. ¶
–Mun lea viggan badjel 20 jagi jearahallat, sihke dalá boazodoallohoavddas ja maiddái agronomas, ahte maid leat boazodoalloeiseválddit geavahan vuođđun boazologu árvvoštallamis. Muhto in goasse leat ožžon albma vástádusa, vaikke oktii lea agronoma geažuhan ahte leat jurdagiid mielde árvvoštallan bajimus boazologu. Muhto dál dieđán dan maid lean álot ballan, muitala Samuel John N. Anti. ¶
Skábmamánu 2005 vuhtiimet luovosbussáid Kárášjogas. Viggo Isaksen lea suoidnemánu rájes biebman bussáid. Son muitala ahte lea 8 dahje eanet luovosbussá ránjá birrasis. Golbma nieidda oidne guhtta bussá ICA olggobealde, ja dolvo daid Levdnjii. Leavnnjas sáhttet bussát oažžut ođđa ruovttu. ¶
Sii ledje nuorra olbmot. Nuoramus lei 7 jagi ja boarraseamos lei 27 jagi, Katia. Ja lei jođiheaddji joavkkus. Katia muitala ahte sii leat badjel 70 olbmo olles joavkkus, muhto dušše 8 leat boahtán Kárášjoga kulturvissui. ¶
Alkohola nuoraid gaskkas lea lassánan hirbmadit daid vihtta maŋimuš jagiid. Mánát gitta 12-jahkásaččaide leat vuhtton juhkan. Dat ii leat lohpi vuovdit alkohola nuoraide geat leat vuollel 18 jagi. Ja jos dát dáhpáhuvvá, ja politiija oažžu dieđu dan birra, de gal lea divrras. Soaittát šaddat máksit 2500,- ruvnnu juohke bohttala ovddas dahje čohkkát giddagasas. Lilja SkljarovaHansen lohká ahte lea ollesolmmoš jos váldá ovddasvástádusa iežas daguin. Dat lea lohpi lohkat «ii» , ja don it masse buriid ustibiid jos logat «ii» . ¶
Leat ollu sivat manne nuorat álget juhkat. Skljarova Hansen muitala ahte nuorat vuollil 18 jagi berreše leat siste ovdal 22:00. ¶
Sus lea ovddasvástádus bajásšaddamii ja oahpahuspolitihkkii. Sii barget dál dan ala ahte giela ja kulturáddejumi nannet. Muhto maid dan ahte oahpahusláhka rievdaduvvo oalát, nu ahte oahppobirrasat galget váldit badjelasaset ovddasvástádusa sámi oahppoplánáide. Oahppoplánat galget rievdaduvvot nu buori ládje go vejolaš ja galgá eanemus lági mielde leat sámi sisdoallu. ¶
–Dál leat ožžon Telenoras 15 ođđa laptopa (5 juohke ceahkkái), muitala media oahppaheaddji Knut Davidsen. ¶
–Mánáidskuvllas leat muhtin buorit dihtorat, mat galggaše nuoraidskuvllas leat. Nuoraidskuvla dárbbaša daid dihtoriid eanet go mánáidskuvla, go mii han dárbbašit buriid dihtoriid vai sáhttit ovdanbuktit prošeavttaid PowerPointain e.e, muitala 10. luohkkálaš Jan Ailo Nordsletta. ¶
Skuvlla rektor Arnulf Soleng muitala ahte gielda lea bidjan ođđa johtasa ja telefuvdna soaitá boahtit geavahussii dán vahkkoloahpa. ¶
Helge Nystad, geas lea ovddasvástádus Kárásjoga valáštallanvisttis, muitala ahte dat ii leat nu stuorra vejolašvuohta ahte Kárášjohkii huksejuvvo ođđa valáštallanvisti. ¶
–Muhto boazolohku vuoliduvvui maiddái Várnjárgga orohagas, vaikke dan orohaga lohku ii lean oba váidon ge. Dasa lassin dahkkui dat ákkastallama haga, muitala Hætta. ¶
–Ehpet dii fal áiggo indiánareserváhtaid oaidnit? Dat eai leat čájehan veara. Dat leat dego earáge báikkit, muhto doppe lea stuora sosiála heahti, muitala turistaealáhusa ovddasteaddji. ¶
–Midjiide leat lassánan turisttat Eurohpas ja Japanis eret, muitala Tom Phillips, Léyah Hózióni Monument Valley Tours eaiggát Arizonas, navajofitnodat mii fállá mátkkiid guovllu birrasis oktan oahpistemiin. ¶
ČUOLDIMIN: Dát nisu ges čohkkái selggiid earáide. Tuula Lujala lei čuoldimin hearvabátti mánáide vai besset čoavdagiid heŋget čeabehii. Mállen sus lea hearvabáddi, man oaččui 40 jagi dás ovdal muitun muhtun johkamohkkilaš nieiddas. ¶
Gaskan duddjoma giehtaduodjeoahpaheaddji Sigga-Marja Magga muitala suona geavaheamis sistti goarrumis. Measta oppa áigge kursalaččat fitnet jearramin Siggas, ahte mo dálges galgá ovdánit. Soarbmagoađi duddjon lea máŋgga kursalačča vuosttas duodji ja dan maŋŋá easkka sáhttá goarrugoahtit sistti. ¶
Sigga-Marja ii doala sierra maidige duodjeteoriija- dahje historjádiimmuid, muhto dat boahtá dađistaga duddjoma mielde. ¶
Tuula Lujala lei rávisolbmuid skuvllas Hamina gávpogis 16-jahkásažžan, dahjege 40 jagi das ovdal. ¶
– Doppe ledje moadde Johkamohki rávisolbmuid skuvlla oahppi guossin. Ledjen mis áidna, guhte máhtten albmaláhkai ruoŧagiela ja oahpásmuvven dáidda Ruoŧa-Sámi nieiddaide. Vuolggedettiin ožžon nuppi nieiddas hearvabátti muitun. Ja dat báddi lea ain mus, das mus leat duottarbarttaid čoavdagat. Dan seammá bátti málle mielde lean dál čuoldimin hearvabátti alccesan ja mánáide, Tuula Lujala muitala. ¶
BALLÁ GIELLA JÁVKÁ: Ovccát luohkkálaš Lemet Ánde Stueng Kárášjogas ballá sámegiela dál jávkat go skuvllas váilot fágagirjjit sámegillii. –Sámi skuvlanuorat leat maid álgán gaskaneaset hállat dušše dárogiela, muitala Lemet Ánde. ¶
–Mun vásihan beaivválaččat váilevaš oahpu sámegillii skuvllas. Uhccán gávdnojit oahppogirjjit sámegielas, fágain nugo matematihkas ja servodatoahpus eai obba gávdnoge girjjit sámegillii, muitala ovccátluohkkálaš Lemet Ánde Stueng. ¶
–Dál beasan deaivvadit seamma ahkáhaččaiguin geat beroštit sámegielas. Kursii han bohtet oahppit sihke Ruoŧas ja Suomas, muitala Lemet Ánde. ¶
–Mun dieđán matematihkka girjjit sámegillii gávdnojit suomabeale sámiskuvllain gitta 10. luohká rádjái, muhto mii eat leat mearridan dahje hállan ahte galgat go álgit dáid girjjiid geavahit, muitala Utsi Rasmus. ¶
Lemet Ánde logai son hálidivččii dán kursii ja nu šattai son áidna oahppin Kárášjoga nuoraidskuvllas vuolgit dán kursii, muitala Berit A. Utsi Rasmus. ¶
–Mun lean hirbmasit beahtahallan min ođđa várrepresidentii. Son geahččala dahkat almmolaš šállošeami ruđalaš gažaldahkan, mii ii leat goasse leamaš ovtta ge ulbmil, lohká Anders Urheim. ¶
–Go lohká dán raportta, de galggašii jáhkkit ahte leat nazisttat čállán, ii ge Norgga politiijaveahka, geat ledje nøytrala Ruoŧas. Dát roavva rasisttalaš sivahallamat leat čuvvon guovllu sápmelaččaid gitta mannan mánu 19. beaivvi rádjái, lohká Urheim. ¶
Niillas lei maid mu vuosttas sámegielat oahpaheaddji go vázzen gymnása Oslos 1966:s, muitala vuosttas Sámedikkepresideanta. ¶
Maiddái doaimmahii son sámi tearbmabargguid Sámiráđi ovddas, ja son lea maid bargan sámegielat suopmaniiguin ja hállangielain, muitala Magga. ¶
Várnjárga ieš čuoččuha guohtumiid guoddit 11000 bohcco. Dalá boazodoallohoavda lokte Boazodoallostivrii mearrádusevttohusa mas árvala Várnjárgii 8000 bohcco bajimus lohkun. Muhto Boazodoallostivra mearreda Várnjárgii 11000 bohcco bajimus lohkun, nu movt orohat ieš lea árvvoštallan. ¶
Birkely muitala ahte lei muhtun ránnjá gii dieđihii billistemiid birra. Son lei oaidnán ja gullan nuorra olbmuid Nordlys kioskkaid olggobealde Niitoguolbanis. ¶
Davvi Girji maid lea almmuhan Øyvind Finne girjji «Krigen» dárogillii, mas girječálli muitala mii dáhpáhuvai Finnmárkkus 60 jagi dás ovdal. ¶
Árbbolaččat lea aivve earálágan go oktage dán rádjai sámegillii čállojuvvon girji. Máŋggat áššit maid birra gáibmi čállá, eai leat vejolaččat eará go Badje-Deanu sámegiel servodagas. Gáibmi muitala álbmogis, mii ii leat vel manahan iežas jáhku sápmelašvuhtii. Čálli lea lihkostuvvan iežas mánná- ja nuorravuođa vásehusaidis suddadit su dán áigge vásehusaide nu bures, ahte lea riegádan erenoamáš buorre čappagirjjálašvuhtii gullevaš girjeráidu Árbbolaččat. Veardádallan ii leat vejolaš, go dán rádjai eai leat čállojuvvon dakkár girjjit maidda sáhtášii veardádallat. ¶
–Dat mearkkaša ahte juohke oahppái lea 7,6 oahpaheaddji. Dál berre skuvlastivra vuoruhit oahppogirjjiid ii ge bargosajiid oahpaheddjiide, beaškkala Gaup. ¶
Ole Máhte stuorra nieida, Ánne Marie Therese, devddii 18 jagi mannan bearjadaga ja mis sala dievva lihkkusávaldagat riegadanbeaivái ja ovddosguvlui eallimis. Dearvvuođat du siesáin, mágas ja máhkasásain. Áhkus ja ádjás Áidejávrris maid olu dearvvuođat. ¶
–Mus lea gurot giehta doŋgon, lean massán návccaid gieđas. Go čálán dihtoriin, de vuohtán ahte giehta lea njohcon, muitala son. ¶
–Seamma vahku go Sámedikkerahpan lei, de doaŋggui gurot giehta moddii. Mun dieđusge ballagohten ja fitnen doaktára luhtte Kárášjogas, muhto son ii gávdnan siva, muitala son. ¶
–Dál leat miige viimmat ožžon seamma vejolašvuođa go smávit dáža valáštallanlihtut Norggas. Vaikko mis leat badjel 3.000 miellahtu, de leat heajos ruhtadili geažil badjel guoktelot jagi nuvttá bargan ja iežamet kánturdoaibma lea leamaš golgosis. Dál go mii leat ožžon Sámedikkis kr. 175.000, de sáhttit mii bálkáhit jođiheaddji fásta virgebáikái vuos golmma mánnui. Bistevaš virgi lea ruđa duohken, muitala Mikkel Per Sara, Norgga Sámiid Valáštallanlihtu stivrajođiheaddji geassemánu 2005 rájes. ¶
– Mun lean oahppan oahpaheaddji, muhto in leat ovdal dákkáraš hálddahusáššiiguin bargan. Lean vuodján herggiiguin ja lean maid leamaš jođiheaddji heargevuodjinlávdegottis, muitala ieš. ¶
–Mun galggan stivrra bálvalit, sáddet dieđuid servviide ja doaimmahit juohkebeaivválaš áššiid. Lean maid jurddašan ráhkadit juogalágan prošeavtta skuvllaid várás. Dán hárrái leat sámi oahppoplánat ja SVLa ulbmilat ovtta oaivilis, sámi kultuvrra ja giela nannet ja ovdánahttit. Sámegiella lea oktasaš giella riikkaidgaskasaš gilvvuin, muitala Máhtte. ¶
Lei dovddus ášši ahte badjeolbmot oaguhedje su. Oktii go Niljas lei meahcástallamin, de son gávnnahalai goddán bohcco, muitala solža. Lei mahkáš muhtun badjealmmái, gean namma lei Máhte-Piera, gii fuomášii Niljasa njuovvan suolabohcco. Niljas lei jo coggan biergguid lávkii ja čanastan velá bissu lávkii gitta. Piera viehkalii vulos váidit Niljasa leansmanii. ¶
Dáiddár ja diktačálli Synnøve Persen lea beahtahallan Sámedikki ruhtajuolludanpolitihkkii. Dál ruhtada son ieš girjjis Sámedikki doarjaga haga. –Dáinna vugiinhálidan čalmmustahttit sámi girječálliid ja girjjálašvuođa vártnuhis dili, muitala Persen. ¶
HÁSTALA: Jovnna Ásllat Johansen, Kárášjoga gieldda kulturkántuvrras, hástala olbmuid viššalit geavahit vázzinbálgáid maid leat ráhkadan ovttas Statskogain. ¶
–Das fállat nuvttá gáfe ja gáhkuid, muitala Kárášjoga gieldda kulturkántuvrra John Aslak Johansen. ¶
Oktii buot leat golbma bálgá maid leat ráhkadan. Vuosttaš manná Oalgevári ala čierastanluohká bajás duhátsaji báikái. ¶
–Doppe lea nu várddus ahte oainnát miehtá Kárášjoga, ja leat ráhkadan dollasáji masa čáhket moaddelogi olbmo čohkkát, muitala Johansen. ¶
–Dat leat dološ duiska bálgát. Danne ávžžuhan ahte olbmot eai dolastala olggobealde bálgá, go doppe sáhttet báhcán bávkkanasat, rávve Jovnna Ásllat. ¶
–Na das besset smiehttat ja vástidit gažaldagaid. Muhtumat leat álkit ja earát fas váddábut. Dat lea goit juogalágan lassifálaldat olbmuide, árvala Jovnna Ásllat. ¶
Dáiddár ja girječálli Synnve Persen almmuha diktagirjjis almmá Sámedikki doarjaga haga. –Dáinna vugiinhálidan čalmmustahttit sámi girječálliid ja girjjálašvuođa vártnuhis dili. Látna gárvves giehtačállosat vurdet deaddiluvvot, muitala Persen. ¶
–Muhto bellodaga (Olgeža) siskkobealde ságastallat ahte galggašii go boazodoalu sirdit eará departemeantta vuollái, muitala Hætta. ¶
Sámeálbmotbellodat válgabiire 3 Kárášjogas ii lohpit jienasteddjiide ruđa mii mis ii leat. Muhto mun lohpidan dan, ahte jus mii beassat fas nuppes Sámediggái, de áiguit bargat dan ala ahte juolludeamit stáhtas Sámediggái galget čuovvut stáhtabušeahta. Jus stáhtabušeahtta lasihuvvo, de lassána maid Sámedikkebušeahtta, jus čuhppojuvvo, de ferte Sámediggi maid unnidit bušeahta. De ii leat Sámediggi sorjavaš das makkár ráđđehus stivre (rukses/ruoná dahje juo alit/fiskat), ja de ii dárbbat Sámediggi čuččodit ja vuorddašit "skeaŋkka" dego uhca mánáš juovlaruohta. Jus muhtin promille stáhtabušeahtas juolluduvvo Sámediggái juohke jagi, de sáhtášii Sámediggi bargat ollášuhttit daid stuora hástalusaid ja vuordámušaid mat sámi servodagas leat Sámediggái. Dalle lea sáhka 550-700 miljon ruvdnosaš juolludeamis jahkái. ¶
Mii lohpidit bargat dan ala ahte oahppováillagat johtilit ožžot buhtadusa. Mii lohpidit bargat dan ala ahte dikšui ruovttus mákso doarjja penšunčuoggáiguin. Maiddái ahte dáiddaallskuvla ásahuvvo, ja riikaviidosaš giellakampanja ja ahte ásahuvvo sierra riegádahttinvisti Sis-Finnmárkui. Dáid lohpádusaid fertet sáhttit ruhtadit máŋgga jagi badjel. Maiddái bargat stáhtain ja fylkkagielddain, geaiguin mis lea ovttasbargošiehtadus. ¶
Dán oinniimet maŋimus geasi Álttávuonas go 95000 luosa báhtaredje. Bivdu lei oalle heittot. Bođii vuos maŋŋit johtui, maŋŋel go luossaspierrut juo ledje bieđganan. Buot dát muitala ahte lea heajos gearggusvuođadoaibma báhtaran biebmoluosaid bivddu hárrái. Gorgŋejit go son muhtumat dain 95000 báhtaran biebmoluosain Álttájohkii? ¶
–Boahtte háve sáhttit vuoruhit earaláhkai. Earret eará mánáid ja nuoraid girjjiid, čáppagirjjálašvuođa dahje fágagirjjálašvuođa, muitala Utsi. ¶
Muitala vuodjinminstara ¶
–Buot reabbábivdofatnasat galget dohkkehuvvot reabbábivdui, ja dan leat mii direktoráhta bealis geat dahkat. Reabbábivdofatnasis galgá maid leat sierra nummar mii muitala ahte dát fanas oassálastá reabbábivddus. Mii maiddái dohkkehit rusttegiid mat galget fatnasis leat, nugo rusttet mainna teainna fidne 100 mehteris bajás, lohká sekšuvdnahoavda Tobiassen Guolástusdirektoráhtas Čáhcesullos. ¶
Dasa lassin ii lohpit Nystad olgohivssega máhcahit ruovttoluotta ovdal čávčča rájes. Dás son ii hala beaivvis ii ge mánus. ¶
–Bb baldala jienasteddjiid fasttes vugiin ¶
– Juo boahtte vahku loahpas lea jurdda deaivvadit, muitala Hætta, gii lohká juo ožžon doarjaga Álttá, Kárášjoga ja Porsáŋggu sátnejođiheddjiin. ¶
Grete Gunneng muitala ahte go son govvii čoalledáidaga, de iđii dát eana govas. ¶
–Inuihtat leat doloža rájes biktasiid gorron čoliin. Go rievttesláhkai daid gieđahallá, de jehket buorebut čázi go eará bivttasávdnasat. Dáinna čoallenáhkiin gorro maid noiddiide biktasiid, go dakkár biktasiiguin sáhtii buorebut oažžut oktavuođa nuppi máilmmi vuoiŋŋaiguin. Olbmot gohčodedje daid ipmiliid bivttasin, muitala Grete. ¶
Nuppi lanjas leat fas govat mat govvejit almmáiolbmo máilbmi. Fotogovvejeaddji Eva Aalmo Bertelsen muitala iežas fuobmán jearragoahtit almmáiolbmuin «Mo lea leahkit almmáiolmmožin» interneahtas. Nu son oaččui ollu vástádusaid. ¶
Dán vahkus beasat vuoiŋŋastit, návccaid ala beassat ja jurddašit. Dál oaččot vejolašvuođa plánet boahttevaš vahkuide barggu dáfus ja maiddái mii guoská iežat oktavuhtii earáide. Dán vahkus ii muosehuhtte ii oktage du. Dán vahkus beasat duođaid vuoiŋŋastit. ¶
NSR presideantaevttohas Aili Keskitalo ohcala nissonolbmuid oainnuid bievlavuodjindigaštallamis. ¶
– Lei iešalddis buorre čoahkkin, oaččuimet dieđuid filbmema birra ja sii muitaledje makkár jurdagat sis leat, muitala Hætta čoahkkima birra. ¶
Sámiradio einnosta válgabohtosa juohke áidna válgabiires, ja muitala dan guovllu sierranas kandidáhtaid ja eanemus miellagiddevaš fáttaid birra. Juohke iđida 22.8 rájes beasat gullat 10 minuvtta iešguđetge válgabiires. ¶
Dan čájehii Gámasmohki Jovnna/Jouni Helander mannan lávvardaga. Son náitalii 82-jahkásažžan. –Gal dás gaskkas leat máŋga beaivebáitaga ja arvvi boahtán ja mannan, go lean vuorddašan gávdnat heivvolaš eamida, muitala son. ¶
– Mun lean nu gohčoduvvon «executive producer» ja de mus ii leat báljo makkárge dahkamušaid filmmain, čilge Jacobsen Min Áigái. Son muitala ahte filbmadahkkit leat doallan oktavuođa suinna, jearran ráđiid sus ja sádden giehtačálusevttohusaid sutnje. Earret dan ii leat sus bargu dáinna filmmain. ¶
Jacobsen muitala ahte filbmadahkkit leat guhká bargan «Pathfinder» -filmmain. Álggos lei vel jurdda ráhkadit science fiction-filmma, mas dáhpáhusat galge leat jiekŋaplanehta nalde. Muhto nu ii šaddan. ¶
Lávvordaga 20.08 dii. 12-16 Máttaluobbalis Oskala Dánela luhtte. Doppe vuvdojuvvo ea. ea. oađđisofa, galbmaskábe, seaŋga, mánáidvovnnat, mánáidbiktasat, stoahkanhearvvat jna. ¶
Iversen muitala sis leat buori ja čeahpes kursadolliid. Kristian Vole lea hárjánan beana- ja bivdogeahččalanduopmár. Nubbi lea Hans Petter Klokkerengen. Sus lea stuorra máhtolašvuohta bivdobeatnagiid birra. Son lea čállán girjjiid ealgabivddu ja ealgabeatnagiid geavaheamis bivddus, ja erenoamážit mo luovosbeatnagiid hárjehit. Klokkerengen lea maiddái bargan ollu bivdoorganisašuvnnaid siskkobealde ja lea dan sivas ollu čehppodat dán bealis. ¶
Iversen muitala sis soaitá leat vel sadji ovtta berošteaddjái jus lea jođán váldit singuin oktavuođa. Kursadivat lea 600.- miellahtuide ja 1000 ru. jus it leat miellahttu. ¶
–Diet čáhppes Citroen lea mu biila, muitala šlundon Jacques Bescond ja čujuha guorbmebiilasteallái gosa su reakčanan oktii máinnolmas čáppa biila lea garcojuvvon gitta. ¶
Filbmagoahti lea 1852-filmma co-produseanta, ja lea bargan filmmain máŋggaid jagiid. Nils Thomas Utsi muitala ahte čađat leat plánen filbmemiid Guovdageidnui. Danne ii leat Filbmagoahti mielas fáhkkestaga sirdit filbmemiid eará sadjái. ¶
Nubbe ágga, ahte Guovdageainnus ii leat gul hotealla, iige doala Utsi mielas. ¶
–Gal dás gaskkas leat máŋga beaivebáitaga ja arvvi boahtán ja mannan, go lean vuorddašan gávdnat heivvolaš eamida, muitala son. ¶
–Dát gákti geigejuvvo dutnje skeaŋkan olles sámi servodagas Romssas, erenoamážit Moskovuona sámiin, muitala Inger Anne Pulk. ¶
–Moskovuona gákti galgá doaibmat sihke báikkálaš gáktin ja fylkka gáktin. Šattai sáhka Sámi Giellaguovddáža riggodatnávccajoavkku čoahkkimis Moskovuonas (Ullsfjord), Romssa ráđđevistirahpama birra. Mun ledjen geassebarggus Moskovuonas dán jagi, ja ledjen maid mielde dan joavkkus, muitala Inger Anne Pulk, Guovdageainnus eret, mo son sorrui dán bargui. ¶
– Lean álo smiehttan ahte Sámis dat gal leat dievva ođđa artisttat, ii mus gal de šatta mihkke, muitala Kåven iežas smiehttamušaid birra máŋggaid jagiid dás ovdal. Muhto de su oambealli Eva Jeanette Iversen nagodii su humahit searvat Hei Lolai. Doppe manai nu bures ahte beasai gilvalit Hei Lola-finálas. Dat rabai Kåvena uvssaid artistamáilbmái. ¶
– Lea hirbmat speanta almmuhit iežas lávlagiid, muitala Kåven, gii moadde jagi dás ovdal sámegillii álggii čállit lávlagiid. Son čállá iežas ja earáid eallima birra. ¶
– Čálán dovdduid birra, teavsttat leat hui persovnnalaččat. Muhtumat leat moaitán ahte orun beare čielggas, beare njuolggočoalát, muitala Kåven. ¶
Fotoseallat leat biddjon 30-50 cm eatnama bajábeallái láhttui ja moala luhtte ges 15-50 cm eatnama bajábeallai. ¶
Mollii boahtin Moala luhtte galgá leat okta fotosealla juohke láhtu várás. Dasa lassin de galgá vel čájehit čuovggain dahje leavggain guhtemuš láhtu vuoddji vuittii. Jus mollii boahtin galgá dohkkehuvvot, de fertet mollii ollet ovdalgo 30 sekunda lea gollan dan rájes go ruoná čuovgga cáhkkehit. ¶
Juovlamuorra (juletre.eps) Čuovga pre-stage: Muitala vuoddjái ahte muohtagielka lea measta "stag-as" . Čuovga stage: Muitala vuoddjái muohtagielkka leat vuolginládje ja ahte dat galgá bissut sajistis dassážii go ruoná čuovgga cahkkehit. Čuovga pre-vuolginsajis: Fiskes lámppát, cahkkehuvvojit 1-5 sekundda maŋŋel go goappáš vuoddjit leat stag-as. Čuovga vuolginsajis: Ruoná čuovgga cahkkehit 0,4 - 0,5 sekundda maŋŋel maŋemus fiskes pre-vuolginsaji čuovgga ja dat muitala ahte dál lea áigi vuoddját. ¶
Dál leat lagabui 70 olbmo dieđihan iežaset mielde. Lágideddjiid mihttomearri lea olahit gaskal 75-100 vuoddji ja mašiinna stártasázu ala. — Maŋemus našuvnnlaš meašttirgilvvut lágiduvvojedje Árbordes Lulli-Nordlánddas. Dalle ledje 42 vuolggasajis. Danne mii leat hui duhtavaččat go mis leat juo badjel 70 sisadieđihuvvon. Ja dađimielde go mii leat vásihan de lávejit hui máŋggas iežaset dieđihit mielde maŋemus vahkku, dadjá Ann-Kristin. Vihtta nieidda maid leat vuolggasajis, ja diibmá ledje guokte. Machosporta, mas loktana ollu adrenaliidna, dievva heastafámut, alla desibel, oljo suorpmat ja báhkka eksospohttat geasuhit maid gusto nieiddaid. Norgga olahus buot buoremus bána alde? 2004 NM:s lei eanemus leahttu, 201,8 mehtera maŋŋel vuolgima, badjelaš 180 km/d. Dát áibbas ođđamállet bána Leavnnja olggobealde leat divodan nu dárkilit go oba leage vejolaš. — Alismus leahtu measta 200 km/d Open Fuel-luohkás ii leat veadjemeahttun olahit min NM:s, ja dalle šattašii Norgga olahus, moddjá Bjørn-Ivar. Paul Tore Kristensenis Álttá SSf:s lea Norgga ja Davviriikkaid olahus, ja dat áigi lea 4,492 sekundda. Dat G-fámut maid vuoddjit šaddet gierdat leat hirbmat garrasat. Open Fuel lea namalassii dat alimus luohkká. Buot vearrámus mašiidna mii vuddjiidlisttus lea, dáidá leat okta Harstad Arctic Cat. 1300 ccm mohtor mas lea twin-turbo, muitala buot sidjiide geat dieid birra dihtet. Romssas ges boahtá Eskil Ottesen ja Geir Albertsen iežas Ski-Doo:ain 1500 ccm Crankshop mohoraiguin. Maiddái Finnmárkku ovddastit killer-mašiinnaiguin. Kim Johansen Ski-Doo mas lea "dušše" 1050 ccm lea gusto hirbmat falli. Bissojoga lunta beassá viimmat vuodjit lobalaččat Porsáŋggus 200 km/d. leahtuin. —Dat mii dán jagi lea ođas lea ahte Open Mod ja Open Fuel luohkát leat biddjon oktii oktan luohkkán, dadjá Bjørn-Ivar. Mii nivkkuhi, moddját ja dahkaluddat iežamet ipmirdit daid ameriikkalaš doahpagiid. Bjørn-Ivar hirbmadit berošta dan sporttas masa ieš lea oassálastán álggugeahčen ovcciloht-logu. Ii son loga olbmos dárbbašit leat viššalis lášmmoahallin, ii ge sis dárbbaš leat assás guoddá gosá lea čiehkan ollu ruđa, jus galgá sáhttit leat somá dán sporttas. — Jus lea beroštupmi, liikot adrenaliidna-kickii, gelddolašvuhtii ja jus dus lea oalle fales skuter, itge bala suorpmaid šaddat oljonaga - dalle heive dát sporta dutnje, lohká son. Buohkat leat vásihan nu gohčoduvvon "aks-testing" duoddaris. Dál beasan dan geahččalit oadjebas dilis, buot buoremus sihkarvuođa doaimmaiguin. Ja de lea vel lobalaš dát - deattuha son. ¶
GIHTE SOHKA: Gihte soga searvi vuođđuduvvui 1998. –Ulbmil lea earret eará gáhttet sihke sápmelašvuođa ja sámegiela árbbi, muitala kronihkkačálli Jouni Kitti. Son lea maid searvvi jođiheaddji. ¶
Sara Marielle Gaup Adjagas-joavkkus muitala ahte su áhčči Ánte Mihkkal Gaup dat lea bidjan luođi Nelson Mandelai. Preassakonferánssas beasaiga juoiggastit Mandelai su luođi, go juohke joavku beasai deaivvadit suinna. ¶
– Mun juigen su ovdalgo mannen buorástahttime su. Son orui liikome dasa, muitala Sara Marielle Gaup. Maŋŋil gulai ahte Afrihkás lea ges dábálaš addit bures boahtin lávlaga nubbái, nu ahte Mandela lea dovdan ahte orui dego ruovttus go seammaládje Romssas dahke. Gaup lohká erenoamážin deaivvadit Mandelain. ¶
– Lei hui erenoamáš. Ii lean issoras dan dihte go Mandela lea nu liekkus ja jaskes olmmoš. Go oainnát su, de dušše it bala, čilge Gaup ja muitala ahte sutno Lawra Sombyin čuojaheaddji čirrui go deaivvadii Mandelain. ¶
Gaup muitala ahte máilmmenásttit nugo Peter Gabriel ja Led Zeppelin-joavkku lávlu Robert Plant ledje hui sáhkkit gullat sápmelaččaid birra. ¶
– Robert Plant muitalii ovdal ožžon luođi, go lei Davvenjárggas fitnan. Son lei hui smađáhkes. Peter Gabriel maid logai liikot luohtái ja logai fiinna lávlunvuohkin dan, muitala Gaup. Son lohká eanemus erenoamážin leamaš ilmmi dan beaivvi. ¶
– Eanemus erenoamáš lei lávdde nalde leat go nie olu olbmot ledje doppe ja go nu máŋgga riikkas sáddjejuvvui konsearta, muitala Nilut. Sámi Jienat juige Sámi eatnan duoddariid ja lávlo maid lulli-afrihká našunálalávlaga, muhto juste dan eai beassan TV-geahččit oaidnit. Maŋŋel konseartta juoiggaidahtte beakkán máilmmenásttiid. ¶
Sávzzaboanda Margit Mathiesen Lavttejogas Porsáŋggus eret, muitala ahte sii eai leat vuos oskkildan luoitit sávzzaid meahccái, go geassi lea nu maŋŋonan ja danne ii gávdno doarvái guohtun. ¶
Dál leaba Eibulaš vieljašguovttos, Álttás, Arnfinn ja Ingolf Nilsen ráhkadan dadjat juo áibbas ođđa johkafatnasa. Ingolf Nilsen muitala soai leaba 10 jagi geavahan smiehtadit mo ráhkadit fatnasa maid lea álki duddjot, mii lea suvdil, mainna galgá leat álki suhkat ja mii maiddái gierdá stuora mohtora. ¶
Ovdal lei nu ahte golgadeaddji beasai bivdit gos heivii čázi ja dulvvi ektui, muitala Varsi. ¶
Ollu golgadeaddji eai leat obbanassiige beroštan bivdit dulvečázi dihte. Dušše Varsi ja su bárdni Martin leigga atnán vearan geahččalit golgadit. Varsi muitala eatnašat leat gáttis go eai ane vearan iežaset bivdinbáikkis bivdit. ¶
Son muitala ahte ovtta stuoraha gal lea goddán mannan váhkus. Muhto dat leat buot, ja dat su mielas hui heitot ovddit jagiid ektui. ¶
Muhto jos earát dahje mun manan su sonai bivdit de sáhkohallat ja dasa lassin vel massit buot bivdosii, muitala Sávcaboanda Varsi. ¶
Varsi muitala 10 jagi dás ovdal besse golgadeaddjit ieža mearridit dulvvi ektui gos ain suhppejeddje golgadaga. ¶
-Dát lea eiseváldii beales varra mearriduvvon politihka vai golgadeapmi Deanus alfárut nohká. Birasjođiheaddji Finnmárkkufylkkas leage dovddahan ahte su virgi áigudagas galgá buot fierbmebivdu loahpahuvvot Deanučáhcadagas, muitala Varsi. ¶
Varsi muitala ovdal duođaid ledje márkanat guovlluolbmuin golgadanáigodagas. ¶
Lea maid evttohuvvon heaittihit oahpaheaddjiid konventerenressurssa boahtte skuvlajagi rájes. Dalle min mánát eai oaččo seamma buori fálaldaga sámegillii eará fágain nugo luonddufágas, risttalašvuođafágas jna. Mii diehtit ahte eai gávdno báljo sámegillii girjjit dáin fágain. Dalle lea jearaldat lea go jurdda ahte min mánát galget oažžut oahpahusa dárogillii ja geavahit dárogiel girjjiid. Dii gieldda politihkkárat lehpet mearridan Kárášjoga gielda galgá leat guovttegielat gielda ja lea maid ráhkaduvvon guovttegielatplána vuođđoskuvllaide maid oahpaheaddjit GALGET čuovvut. Muhto maid lehpet dii Kárášjoga politihkkárat dál mearrideamen? Ovttain gieđain mearridehpet ahte vuođđoskuvla galgá čuovvut guovttegielatplána ja nuppiin gieđain de áigubehtet mearridit ahte oahpaheaddjiin ii leat vejolašvuohta čađahit din mearrádusaid go eai oaččo šat áiggi ráhkkanit sámegillii. Giella han šaddá viehka heittot jus mánná ferte lohkat dárogillii dan botta go oahpaheaddji geahččala buoremus láhkai oahpahit sámegillii. Ii dáidde oahpaheaddjái álo álki iešguđet fága oahpahit dáinna lágiin. Mánát šaddet dalle beallegielagat sihke sámegielas ja dárogielas. Eai oahpa goappáge giela ollásit. Dát fas čuohcá min nuoraide geat galget fas viidáseappot váldit oahpu. Eiseválddit leat dál juo cuiggodan ahte sámenuorat heitet skuvllas árabut go eará nuorat. Sáhttá go giella leat okta sivva dasa? Dahje heajos iešdovdu go ii hálddaš goappáge giela albmaláhkai. ¶
– Lea áibbas jáhkemeahttun ahte Sámediggeráđđi galgá leat mielde maŋideame ášši nu ahte vel okta buolva ferte váldit dán bahčavuođa mielde hávdái. Áibbas jallodat, beaškala Urheim, gii ii áiggoše sehkkehit Sámedikki ¶
– Ávžžuhan Sámediggeráđi bures jurddašit rávvaga birra maid áigot addit stáhtaministarii. Soaittán fas ieš čállit stáhtaministarii reivve ja fuomášuhttit su ahte lea hoahppu ja ahte Sámediggi ii leat bargan maidege áššiin. In leat čielggadeami vuostá, muhto juoga ferte dahkkot jođánit. Čielggadeapmi ádjána máŋga jagi. Olbmot soitet jápmit dan botta go vurdet ja bahčavuohta manná de viidáset ođđa buolvvaide. Lea endorii ahte Sámediggeráđđi geahččala maŋidit ášši čovdosa, lohká Urheim ja fuomášuhttá ahte buot dárbbašlaš duođaštusat han gávdnojit juo arkiivvain. ¶
Son aŋkke biehttala ahte Sámediggi ii vuorut seamma ollu jávrebivddu go mahkáš boazodoalu ja mearraguolásteami ovddas leat dahkan. ¶
Ieš moallabáhčinšillju ii leat stuorát go 800-900 mehtera, ja lea birastahttojuvvon stuorra sihkarvuođaguovlluin. Lea maid unnán siviila girdinjohtolat dán guovllus mii dahká álkibun oktiiordnet hárjehallama Avinorain. Duođalaš áimmus-eatnamiid-hárjehallamiidda heive danne Hálkavárri buoremusat. Vurdojuvvo maid ahte NATO miellahtus, Norggas, lea alladásat suodjalus, ja dan ii oaččo jus ii hárjehala dávjá, deattuha Olafsen. ¶
– Go gullen ahte muhtin lea diibmá sykkelastán 10-11 geardde, de mearridin geahččalit časkit dan olahusa. Ledjen áigon 15 geardde sykkelastit, muhto sykkel billašuvai, muitala Wigelius. Son lovttii guokte sykkela, nuppis ráigánii juvla ja nuppis botnjasii ges juvla. ¶
–Ráhkisvuohta lea álo mu geasuhan go das maid lean álo ballan, muitala Suvi. – Danin orui mu mielas álkit dahkat filmma dán fáttás iežan lagamuččain. Ledjen dieđus eanet oadjebas, muitalii Suvi maŋŋá filmma. Dán filmmas maid beasat vásihit iešguđetgelágan olmmošlaš gaskavuođaid mat hárve bohtet oidnosii sámi dokumentára filmmain. ¶
Anne Lanto filbma maid geasuhii. Filmmas son muitala iežas dávddas ja veadjemeahttun áibbašeami boazudollui. Filmma lea son ieš ollásit buvttadan ja dat maid lea oalle mearkkašahtti. Beasaimet maid oaidnit oanehis dokumentárá filmmaid Ritva Torikka-Gelenceris, Ánne -Kirste Aikios, Anita Lervollas, Inger M. Aikios ja nuortalaš nieiddas Katja Gauriloffas. ¶
Dán dálvvi lea muohttán ahte muohttán. Dál leat sihke boazodoallit ja eiseválddit álgán ráhkkanit dustet boazonealggi. Dan muitala Oarje-Finnmárkku boazodoallohálddahusa agronoma Mikkel Ailo Gaup. ¶
Maiddái Biebmobearráigeahču lea balus ahte gassa muohta sáhttá čuožžilahttit boazonealggi. –Dál go doallá dákkár dálkkiid, de ballat ahte bohccot sáhttet nealgugoahtit. Danne čuovvut mielde mot guohtundilli ain ovdana, muitala Tromssa ja Finnmárkku Biebmobearráigeahču bearráigeahččojođiheaddji Herdis Gaup Aamot. Dál ii loga Herdis Gaup Aamot vel makkár ge heahtedili dasa mii guoská elliid dearvvašvuhtii. –Mii diehtit njuovvandeattut leat njiedjan ovddit jagiid ektui, de fertet ráhkkanišgoahtit dasa ahte nealgi sáhttá šaddat, lohká Gaup Aamot. ¶
Ánne Rávdná Gaup lohká máŋga logi jagi iežas bearraša guođohan turistta herggiid Oalgeváris, muhto dan jagi leat leamaš dávjá luovos beatnagat ogohallame. –Álo leat beatnagat oaguhan, muhto dan ferte dušše vuordit lahka márkana. Muhto dan dálvvi leat nu dávjá ahte lea šaddan bártin. Ollu eambbo go goasse ovdal, muiala Ánne Rávdná Gaup. Danne ávžžuha son dál kárášjohkalaččaid atnit iežaset beatnagiid čalmmis. –In dieđe geaid beatnagat leat. Oidnen duvle maiddái guokte beatnaga mat márkanis dolliige njuolga Oalgevárrái, lohká Ánne Rávdná Gaup. ¶
Ánne Rávdna Gaup lea váldán badjelasastis eadnerohkis doaimma mii lea herggiiguin vuojáhallat turisttaid. Dál lea oahpaheamin iežas mánáide hearggástallama. Dan lohká šaddán eallinvuohkin, muhto su oainnu mielde lea dat maid kulturguoddi. –Min bearaš lea áidna geat guođohit hergčorroga sierra luovos eatnamis, nugo áiggiid čađa leat sápmelaččat dahkan. Muhto dál lean šaddan viežžat herggiid vieso lusa go beatnagat álge speadjat, muitala Ánne Rávdná Gaup. ¶
Moana muitala ahte nissonolbmot Aoteroas dahje Ođđa Selánddas váldet ovddasvástádusa servodatbargguin, ja dan leat sii oahpahuvvon mánnávuođa rájes. Son vuige gal ahte maiddái Maori almmáiobmot váldet ovddasvástádusa, ja namuha ahte lei muhtun almmái guhte ásahii vuosttas Maori politihkkalaš bellodaga. ¶
Moana lea beakkán ja dohkkehuvvon musihkkar ja filbmadahkki Ođđa Selánddas, maiddái vilgesálbmot liiko erenoamážit su musihkkii. Muhto eanemus beakkán son dattetge lea Eurohpas.–Mus leat konsearttat sihke Duiskkas ja Ránskkas ja dovddan dáid riikain ahte mu ođđaáigásaš Maorivuogádat musihkka lea dohkkehuvvon, muitala Moana. ¶
Annukka Hirvasvuopio-Laiti muitala Voice Out -prográmmas sámemusihkas ja dan ovdáneamis. ¶
Prográmma govvejuvvui vuossárgga. Annukka Hirvasvuopio-Laiti muitala prográmmas iežas oainnuid sámemusihkas ja dan ovdáneamis. - Prográmmadahkkiid ulbmil lea, áhte guossit lávlot gean nu eará bihttá. Mun lávlon beakkán suopmelaš pop-artistta Jonna Tervomaa bihtá, Annukka lohká. Mikkâll Morottaja fas lea prográmma artistaguossin ja sonhan ovddasta dálá áiggi sámemusihkas ja ráppe anárašgillii. Geahča lasi odne Suoma TV2:is. Suoma TV diibmu 20.30 (Suoma áigi) ¶
Dokumentára "Liikon ruoná ivdnái" čájehuvvui vuosttas geardde Skábmagovat filbmafestiválas mannan lávvardaga. Dán filmmas beassat oaidnit Máze luntta John André (10) beaivválaš rahčamušaid. Son lea riegádan čalmmeheapmin boazodoalu bearrašis. Filmmas muitala son ahte ii dieđe oaidni olbmuid máilmmis dađieanet ja danin son ii áibbaš ge dan mailbmái. Filbma maid čájeha John André erenoamáš movtta birget eallimisttis, ja man láhkái su beroštumit loktejit eallima dási seamma dássái go oaidni olbmuid eallin lea. ¶
Musihkka ja juoigan lea John André eallima guovddážis. Son muitalii gieskat Min Áigái ahte máhttá gaskkal 700-800 luođi. Dán filmmas maid árvala John André ahte livččii somá leat badjeolmmožin, muhto son dattetge dovddahii ahte dát sáhttá leat veadjemeahttun. ¶
Ii loga Kalvemo iežas jáhkkit duostat ráhkadit filmma iežas dahje iežas eatni dahje áhku birra. –Muhto dáidda ođđa filbmadahkkiide orru dát áibbas lunddolaš ja dat čájeha ahte sii eai bala dovdduin, deattuha eallilan filbmadahkki. ¶
–Somá. Okta dain stuorámus dáhpáhusain maid lean vásihan, lohká Håvard Klemetsen, gii maŋŋel vuoittu lea ožžon hui ollu fuomášumi. Ollusat leat riŋgen ja buktán hearvarásiid, sihke sutnje ja su váhnemiidda Guovdageainnus. –Dáppe ii leat telefuvdna orron jaskat, boagusta eadni Vesla Klemetsen ja čájeha hearvarásiid maid Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersen lea sádden. Dan seammás olle maid Håvarda čeahci, gii lea leamaš Lillehammeris. Sus leat mielde hearvarásit maid Håvard oaččui go vuittii. Daid galgá eadni goikadit. Vesla lea movttet bártnis olahusaiguin. –Son lea čeahppi, dan gal ferten dadjat. Erenoamážit njuikemis. Moai letne hui govdadat suinna, ean sáhte eará. Šaddá gelddolaš oaidnit movt ain ovdána ovddosguvlui, lohká Vesla ja muitala ahte Håvardis álo leat leamaš alla gáibádusat alcces. –Son bidjá mihtuid main ain galgá joksat, ja orru lihkostuvvan dainna. ¶
Håvard Klemetsena boahtte váldomihttu lea Máilmmemeašttirgilvu Oberstdorfas, mii álgá guovvamánu 16. beaivvi. Mihttu lea beassat logi buoremusa searvái ja oažžut medálja joavkogilvvus. Son bidjá dál buot návccaid Máilmmemeašttirgilvui. –Dál vuoruhan máilmmemeašttirgilvvuid. Livčče guokte Máilmmecupgilvvu ovdal, muhto dat leat nu lahka máilmmemeašttirgilvvuid ahte válljen daid guođđit. Munnje šaddá dát oaniduvvon Máilmmecup-áigodat, muhto mus leat buorit ovttaskas bohtosat, muitala Håvard. Håvard Klemetsen lea válljen čađat ovddastit Guovdageainnu Valáštallan Searvvi, vaikko leage áigá fárren eret Guovdageainnus. Son lohká dan hui lunddolažžan alcces. –Doppe han mun lean eret, ja doppe lea mu identitehta. Dovddan ahte lea munnje riekta ovddastit Guovdageainnu. Maiddái su eadni lea movttet dainna. ¶
–Lea sus áibbas riekta nu dahkat. Son han lea Guovdageainnus riegádan ja son lea buorre iežas ruovttubáikái. Dáppe leat ollusat geat čuvvot su, ja dan dihte lea maid buorre go ovddasta Guovdageainnu. Håvard Klemetsen boahtá beassážiidda ruoktot Guovdageidnui. Dasa illuda. –Illudan boahtit ruoktot, dál áiggun leat guhká ruovttus ja vuoiŋŋastit, lohká son. Muhto dan ovdal leat Máilmmemeašttirvuođagilvvut. Dohko leaba maid su váhnemat vuolgime. –Letne leamaš máŋggain gilvvuin gos Håvard lea gilvalan, ja dál áigo Oberstdorfai, muitala Vesla Klemetsen. Soai leaba isidiinnis Lássiin ollu áiggi, návccaid ja ruđa bidjan bártnis valáštallamii. –Oinniime ahte sus leat dat attáldagat mat dárbbašuvvojit šaddat buorren. Håvard lea guhká leamaš gierdevaš, ja orru dál lihkostuvvame. Sotnabeaivvi lei sprint-ovttastusgilvu. Dalle njuikii Håvard buoremusat, muhto čuoigamis ii mannan seamma bures. Liikká son šattai goalmmádin dán gilvvus. ¶
Boahtte čavčča digi-tv oidno oppa Suomas. - Dalle sámegielat mánáid- ja nuoraidprográmmaid oidnon lea dušše YLE dáhtus gitta, Juhani Nousuniemi deattuha. Dan lassin son muitala dán giđa stuorra beroštumiin čuovvut, mo Suoma ovdagoddi dohkkeha parlamentáralaš bargojoavkku evttohusaid almmolaš bálvalusaide. - Daiguin ođđa áššin lea evttohuvvon mánáidprogámmat ja dásseárvu, dan lassin árvalusa mielde YLE galggašii maid fuolahit máŋggakultuvrralašvuođas. Jus dát manná, nugo lea evttohuvvon, de dalle YLE:s livččii bággu bidjat resurssaid sámegielat mánáid-tv -prográmmaide, Nousuniemi lohká ja vuordá dán áššái maiddái sámepolitihkáriid aktiivvalašvuođa. ¶
Doaimmaheaddji Ritva Torikka lea 4- ja 6-jahkásaš mánáguoktá eadni. - Mis lea ruoktogiellan sámegiella. Nuorat lea sámegielat beaiveruovttus ja boarrasut fas sámegielat ovdaskuvllas, vaikke soai eaba prinsihpas galggašii máhttit suomagiela, se liikkáge soai duollet dálle huikiba nuppiidasaska dahje munnje "tollo, " tomppeli ", " typerys" (doavki, soallju). Justa dáid sániid soai oahppaba suomagielat mánáid-tv -prográmmain ja dan lassin mánát duhkoraddet gaskaneaset suomagillii, vaikke vel leatge sámegielat mánáidruovttuin dahje skuvllain, muitala Ritva Torikka. Dát oaivvilda, ahte mánáide livččii dehálaš nannet sámegiela almmolaš sajádaga. - Sámegielat mánáidprográmmain livččii hui dehálaš rolla mánáid identitehta nannemis, Ritva Torikka deattuha. ¶
Doahttala ávžžuhusa ¶
Maiddái gánddaid finála mearriduvvui easka liigevuoru čiekčamiin. – Árpmit go lei buorre dovdu go keeper ii fáhten spáppa, lohká Jan Christir Hansen gii bážii vuoitomoala Nordlysa ovddas. Sii časke TVP 3-2. TVP lea Deanu, Unjárgga ja Ánnejoga oktasaš joavku. Smávvagánddaid finálas vuittii Polarstjerne 3-2 Máze joavkku badjel. Nieiddaid smávvajoavkku finála vuittii ges Ávju1 2-1 Ávju2 badjel. ¶
Oktiibuot 17 joavkku oassálaste čiekčamiin mat biste guokte beaivve. TBK (Deanu spábbačiekčanjoavkku smávvagánddaid joavkojođiheaddji Nils Erik Trosten lea hui duhtavaš Beaivváščiekčamiin. – Go eai leat menddo ollu joavkkut, de dat lokte čiekčamiid dási, oaivvilda Trosten. Son muitala TBK joavkkuid ollu oahppan Kárášjoga čiekčamiin. – Mánát ja nuorat leat ožžon buori vásáhusaid. Go besset gilvalit eará joavkkuiguin, de sii movttáskit ain eambbo hárjehallat. Maiddái sosiála bealli lea dehálaš. Mánát hárjánit láhttet ovttas earáiguin, ja ohppet maid olmmošvieruid. Jus eai láhtte riekta earáiguin, de mii joavkujođiheaddjit fertet rávvet, Trosten. ¶
–Stivrenjoavku lea árvalan fáttáid gos dáhtošeimmet diehtit eanet : soađiáiggis internáhtaeallimis, irggástallan/soakŋostallan, diiddat/dalkkodeapmi ja feara makkár fearániin, muitala Eriksen. ¶
–Ovdal go álggahat prošeavtta, de bovdet mii buolvvaid gaskasaš deaivvadeapmái, gos boarrasat olbmot galget beassat deaivvadit nuoraiguin, muitala Brita Kåven. ¶
Stivrenjoavku hástala dál gieldda boarrásiid oasálastit prošektii, ja dieđus ge hálidit ahte maiddái nuoratolbmot čájehit beroštumi dán miellagiddeváš prošektii. ¶
Kåven muitala ahte prošeakta lea ožžon buolvvaidgaskasaš ruhtadoarjaga Sámedikkis mii lea 100. 000, - ruvnnu. ¶
ANÁR: Suoma Sámediggi árvala duppalastit ruhtadoarjaga sámi kulturdoaimmaide boahtte jagi stáhta bušeahtas. ¶
–Dárbu lea ollu stuorát. Jahkásaččat mii fertet hilgut ollu buriid ohcamušaid. Ovdamearkka dihtii eat sáhte juolludit stuorát bargostipeanddaid sámi dáiddáriidda ja kulturbargiide. Maiddái almmusdoaimmaide lea dárbu juolludit eanet ruđa. Ruđahisvuohta čuohcá maiddái sámegiela dikšumii. Dálá dilis eat sáhte doarvái bures deattuhit anáraš- ja nuortalašgiel prošeavttaid, muitala Suoma Sámedikki kulturčálli Inker-Anni Sara. ¶
Sámediggi árvala ahte kulturdoarjja lassánivččii 460.000 euro rádjai boahtte jagi. ¶
Jieŋa nala bileahta lonistan beassá nuvttá borrat biđđosa ja juhkat gáfe. ¶
Biehta-Niljasa birra muitaluvvo ahte son lávii álkit addit ándagassii, ii ge liikon dubmejeaddji guottuide. Sus lei sierranas vuohki oažžut oktavuođa olbmuiguin, ja oaivvildii ahte maiddái vuorasolbmot galge beassat čiŋadit ja veaháš hervvohallat. Muhtumat vigge buođđut su ja dadje: «Leat go don seamma Biehta-Niljas go ovdal?» «Dieđusge» , vástidii son, «muhto mu albmi lea stuorát ja viidát go dalle go ledjen nuorra. Mun dieđán ahte Ipmil beastá sihke dáččaid, sápmelaččaid ja mu rávkki, buohkaid geat oskot Hearrá Jesusii.» Muhtun eará háve jerre sus: «Lea go suddu juoigat?» . Niljas vástidii: «Go juiget gárrenoaivvis ja vašiin, de gal lea sihkkarit suddu, muhto sáhttá maiddái ráhkisvuođain juoigat soapmása. Dalle in jáhke suddun.» 1950:s ceggejuvvui muitobázzi Biehta-Niljasa nammii su hávddi ala Kárášjohkii. ¶
–Dat cupa mearrida makkár hearggit besset boahtte jagi mielde heargegilvui Romssas, muitala Meløy. ¶
Mathis Ailo Eira Meløy muitala ahte sin cupas lea maid sierra cup vuoddjiide ja servviide dahje orohagaide. Dat mearkkaša ahte cupas lea vuoitu maid vuoddjái gii čoaggá eanemus čuoggáid ja seamma maid orohahkii dahje searvái. ¶
SIIDII MANNAMIN:Fuolki Máret Rávdná jearrá gosa Alf W. lea mannamin. –Mun lean mannamin siidii vástida badjealmmái Alf W. Soagŋoalmmái Ráikku Niillas muitala ahte soagŋobeaivve náitaleaddji ii galgga hállat njuolgga. ¶
– DJ:at Silverlávus galget doallat showa ja sáhtán lohpidit dan galgat šaddat dat buoremus showan mii goassege lea lágiduvvon Kárášjoga nuoraide, dadjá John Henrik Guttorm. Son muitala Silverlávu leat lágidan buot nuoraidlágidemiid maŋemus jagiid. ¶
Ieš namma «Nostalgi Gánddat» juo muitala ahte lea sáhka dološ beakkániid birra, geat guoimmuhit daid dološ sámi beakkán lávlagiiguin. ¶
Son muitala iežaset heivehan daid ovddeš lávlagiid Pub-vuohkái. ¶
Balto muitala mohtorsearvvi leat geavahan ollu návccaid ođđa crossašiljju ráhkadeapmái, muhto Kara-Crossen lágiduvvo guovdu márkana nugo álohii ovdal. ¶
–Mii leat mearridan ahte dan jagi ii goit leat johttipokála, muhto dieđus leat ruhtavuoittut ja pokálat, muitala Balto. ¶
MÁNÁID BEAIVI: Dán jagi fas lágidit Mánáid Beaivvi beassážiid. – Mánáid Beaivi lea lihkostuvvan hui bures daid jagiid go lea leamaš, muitala Astrid Kvammen, gii dán jagi lea mielde lágideamis dán beaivvi. ¶
– Mánáid Beaivi lea lihkostuvvan hui bures, ja olbmot lea hirbmadit rámpon go mis leat dakkár doalut mat heivejit maid mánáide, muitala Astrid Kvammen, gii lea leamaš mielde lágideamis Mánáid Beaivvi ovdal maid. Dán jagi galgá 10 B luohkká lágidit dán beaivvi. ¶
– Mis galgá leat doaibmaláhttu, čiegá ohcan, heargevuodjin ja muitalusboddu, muitala Kvammen ja dadjalastá vel ahte doaibmaláhtus lea ollu maid mánát sáhttet bargat, ovdamearkka dihte njoarostit ja spárkkain vuodjit. ¶
–Son maid hálai sámegiela, muhto ii hálidan munnje dan oahpahit, muitala Finn Aril Selnes. ¶
– DJ Jan Vegard Anti jorahallá skearruid, muitala Margrethe Johnsen Infonuoras, gii lohpida dakkár diskoeahkeda mas lea ollu dánsen ja suohtastallan. Sihke mánát ja nuorat besset nuvttá sisa. ¶
–Jurddan lei álggus čuovvut dološ johtingeainnuid, maid deatnogátte ássit geavahedje sihke čavččaid ja giđaid go galge viežžat gálvvuid Kárášjogas. Dalle lágidedje daid čuoigamiid dainna lágiin ahte dat álge Váljogas, sullii 50 km eret Kárášjoga guovddážis. Maŋŋel sirde daid čuoigamiid sajádaga máŋgga geardde, dassážii go ásahedje sierra saji Kárášjoga šaldi lusa. 1997:s lágiduvvojedje čuoigamat nu ahte álgu ja moalla lei valáštallanvistti luhtte, muitala álggaheaddji Hans Skoglund. ¶
–Moai letne ovttas keyboard čuojaheaddjiin ráhkadan musihka ja dáidda lean čállán teavsttaid sáme- ja eŋgelasgillii.Gohčodan dán sámi poprock musihkkan, muitala Eva Jeanette. ¶
Eva Jeanette maid muitala ahte sus dál lea guokte jagi ovttasbargošiehtadus Northpool nammasaš taleantafitnodagan. ¶
–Fitnodat galgá bargat min ovddas ja doarjut nu ahte taleanttat bohtet oidnosii. Earret eará bargá beakkán Norgga artista Jørn Hoel dan fitnodagas, muitala Eva Jeanette. ¶
Biret Elle rohki nieida Laila Somby Sandvik muitala ahte dat geat sáhttet oažžut bálkkašumi galget leat bargan iešguđetgelágan kultur- dahje dáiddasuorggis. ¶
Hámmárfeastta sátnejođiheaddji Alf E. Jakobsen lea ilus soabadallančoahkkimiin Fálá boazodolliiguin, muhto dattetge ii geasa váidaga Fálá orohaga vuostá. Son lohká Sámi Radioi ahte ii doala dušše áidut. Jakobsen lohká boazodolliid fertet maid unnidit boazologu orohagas ja iskat leatgo doarvái guohtuneatnamat sarváide mat báhkkejit gávpogii. Jakobsen jáhkká dát ovttas áidumiin sáhttá čoavdit gávpoga boazováttisvuođaid. ¶
Sosiálistala š Gurutbellodat (SG) Lulli-Norggas lea evttohan Oslo sámiid searvvi ovddeš jođiheaddji Risten Rávna Hætta bajimužžii Sámediggeválggaide. Nubbin lea ges Gro Johansen, ja goalmmádin ges artista Laara Stinnerbom, dieđiha NRK Sámi Radio. ¶
Olav Gunnar Ballo geahččala bilkidit ja duššin dahkat min barggu Finnmárkolága ektui. ¶
Eino Guttorma girjjiin ge ii leat Deatnu guovddážis, muhto sus lea gal okta novealla – Bearralat Deatnugáttis -čoakkáldagas – mii muitala báhpa luossabivddu birra. ¶
Son lea erenoamážit vudjon muitalanárbevieru ealáskahttimii ja dasa mo geavahit dan bajásgeassimis. Su girjjis Čeppari Čáráhus – mii muitala kultuvrraid deaivvadeamis, ¶
GUODDALA: Sven-Eirik Utsi dubmejuvvui 6 ½ jahkái giddagassii, muhto guoddala dál duomu. ¶
Utsi guoddala duomu ¶
Deatnulaš Sven-Eirik Utsi dubmejuvvui guđa ja bealle jahkái giddagassii roavva rievidemiid ovddas, muhto guoddala dál duomu. ¶
Utsi advokáhta Morten Furuholmen muitala Min Áigái ahte ášši boahtá guoddaluvvot. ¶
–Vuovdaguoikkas lei Oahpaheai` Hánsa, Hans Aslak Guttorm rohkki, gii álggii oahpaheaddjin Vuovdaguoikka skuvlii jagi 1939. Vuolle-Deanus Veahčahis ges čálli ja movttiidahttii Pekka Lukkari, muitala Hirvonen. ¶
Dutki Hirvonen muitala ahte Deanuleagis Suoma bealde leat boahtán eambbo girječállit go Norgga bealde. Vuosttas suomabeale girječálli gii čálii sámegillii lei jalvilaš Pedar Jalvi Ohcejogas. ¶
- Ohcejogas lea sámegiella adnon guhká árvvus. Oahpaheaddjit leat duostan oahpahit sámegillii ja sis lea leamaš nana sámi identitehta. Dan dili ruohttasat leat juo 1740-logus, go Ohcejoga vuosttas skuvla, Ohcejoga pedagogiija álggahuvvui, muitala Hirvonen. ¶
–Ohcejoga katekehtat ledje ge sámegielagat 1751 rájes gitta 1950-logu rádjái. Sii oahpahedje mánáid sámegillii, muhto sii oahpahedje maiddai Ohcejoga báhpaide sámegiela. Báhpaid sogat sámáiduvve, ja sámegiella bisui beaivválaš giellan sihke gielddas ja girkus, muitala Hirvonen. ¶
–Finnmárkku Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš konferánsa sávva ahte eará Stuorradikki bellodagat maiddái dorjot Bargiidbellodaga árvalusa Finnmárkoláhkii. Dát láhka lea mielde nannemin ássama mearragáttiin ja nu maid birgejumi vuođu mearrasámiid kultuvrrii, muitala Egil Olli. ¶
Bargiidbellodaga dásseárvopolitihkka bissu, ja mii rahčat dan ala ahte buoredit dásseárvvu sohkabeliid gaskka. ¶
–Mii áigut muitalit makkár ovdamunit leat ássat ja bargat Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Dan oktavuođas juohkit «eventyrlysten» nammasaš gihppagiid, gos muitalit makkár erenoamášvuođaid sáhttá vásihit riikka 26 davimus gielddain, muitala Finnmárkku fylkkagieldda Stine Larsen. ¶
Dasa lassin moaitá Ballo stuorradikki justislávdegotti go eai doala rabas čoahkkimiid gos Finnmárkoláhka loahppa árvalus dál guorahallo. ¶
Bagadalli ja drámaturga čuđiid máinnasbihtás Beaivváš Sámi teáhtera Svein Birger Olsen muitala čuđiid máinnas lea oahpes máinnas Máttá-Várjjat guovllus. ¶
-Oanehaččat daddjun, čuđit bohtet ja dasto jápmet, muitala neavttár Olsen. ¶
Mánáid mielas lea leamašan hui suohtas bargat dáinna prošeavttain, muitala Olsen ja sii illudedje beassat čájehit bihtá guovllu olbmuide. ¶
Guhkes giđđa lea dagahan ahte njuvččat eai leat vel beassan iežaset lállinbáikkiide mehciide. Dál fertejit bisánaddat jogaid ala gos gávdno rabas čáhci ja maiddái guohtun. ¶
–Jus in muitteš áibbas boastut, de lea govva váldon geassit 1971 sámi nuoraid čoahkkimis. Čoahkkimis oassálaste sámi nuorat Norggas, Ruoŧas ja Suomas, muitala Johs. Kalvemo. ¶
Geahččal gulahallat earáiguin. Mihá buoret lea gulahallat go dat ahte nágget viidáseappot. It olle gosage jus barggat dušše nu movt ieš hálidat. Ja dál lea hui deaŧalaš jurddašit boahtteáiggi, erenoamážit jus lea sáhka penšuvnna birra. Jus dus ii leat polise, de fertet háhkat dakkára. Ja jurddahala movt birget ruđalaččat go boarásnuvat. ¶
Don it ábut dál oidnot nu ollu almmolašvuođas. Muhtin čieguslágan šiehtadusat sáhttet dagahit du dinet oalle bures juste dál. Ja lea hui deaŧálaš ahte it vuige earáide mainna áššiin don leat bargame juste dál. Olbmot du birrasis hupmet duohkot deike ja muhtin geahččala du oažžut muitalit duoid dáid. Gulahallan reivviid bokte lea hui deaŧalaš dán vahku. Ale vajálduhte dan. ¶
Ane fal iežat fantasiija. Ja eanemusat galggat bargat dakkár doaimmaiguin mat addet dutnje dietnasa dainna lágiin ahte beasat vásihit dáidaga. Ale servvoštala nu ollu iežat hoavddaiguin dál. Hoavdalágan olbmuiguin lea váttis gulahallat juste dál. Ja dán vahku ii gánnát gosage vuolgit mátkkoštit. ¶
–Eanaš leat dábálaš barggut. Muhto oktii muhtun áhkku riŋgii mu boahtit bargui. Go jovden dohko, de áhkku jorgalahtii seammas uvssas ja gohčui mu Deanu ala oaggut. Mii bat gal duos, jurddašin ja dohppejin vuoggabumbbá biillas ja dollejin suhkat. Iige áigige go rulla šnijirii ja fargga girddihin stohpui 12-kilosaš luosain. Áhkku lei movtta ja das dat loahppa beaivi manai guoli sáltemiin ja rádjamiin, Lemet čilge mojunjálmmiid. ¶
«Vaikko Deanu gieldda sátnejođiheaddji biehttala gieldda geavaheamis boastut giellaruđaid, de mii goittot eat leat fuomášan ahte sámegiella dal livččii ovdánan Deanu gielddas.» ¶
Vaikko Deanu gieldda sátnejođiheaddji biehttala gieldda geavaheamis boastut giellaruđaid, de mii goittot eat leat fuomášan ahte sámegiella dal livččii ovdánan Deanu gielddas. Go juo eai telefuvnna vástideaddjit ge máhte sámegillii vástidit. Áidna gii máhttá, lea «automáhta telefuvnna vástideaddji» , muhto suinna gal ii ábut háleštit. Dát duođašta, ahte gielda gal fuollá giellaruđaid, muhto sámegielas gal eai beroš. Eaige sihkas gal makkárge bivastagaid, ahte juksat mihttomeari šaddat guovttegielalaš gieldan. ¶
Boahtte gaskavahku seminára čájeha, ahte barggus lea leamaš ávki ja dasa lea beroštupmi. Giellagasa hoavda Tuomas Magga vuordá buori seminára. Universitehta rektora rahpandearvvahusaid maŋŋá lektor Tuomas Magga ja sámegiela professor Pekka Sammallahti muitaleaba mo Giellagas-instituhta bálvala sámi servodaga ja mo gielladutkamis ja giellaoahpahusas manná. ¶
Eahketbeaivvi lávket rájáid duohkai Johkamohkkái ja Guovdageidnui, dalle Gunvor Guttorm muitala guovtti álbmotjoavkku dujiin ja duojáriin ja Vuokko Hirvonen gis sámi máŋggadáiddolaš girječálliin. Dáid ságaid maŋŋá gullat vel Giellagasa sámekultuvrra professora Veli-Pekka Lehtola sága sámi ealligovas ja girjjálašvuođas. ¶
Go ságat leat nohkan de lea áigi juoiggastit. Dalle lávddi ala gorgŋe leanadáiddar Ulla Pirttijärvi-Länsman. Su sáhttá gullat vel eahkedis olgobáikkis. Dalle lávddi alde leat maiddái Frode Fjellheim ja Dj Amoc. ¶
Guldaleaddjin beasat oahpásmuvvat earet eará 16 jahkkásaš Aprionon, gii lea massán iežas váhnemiid ja guokte oappá dulvebárrui. Son geahččala nu bures go vejolaš birget báhtareaddjileairras ovttas iežas stuorravielljain gii ain lea eallemen. ¶
Naha! Don dat málejit mu sihkkala čuvgesruoksadin? ¶
–Manne akšunistta ja gielddstivrraáirasaguovttos eaba baicca bargga dan ala ahte nuorat olbmot ožžot buoret fálaldagaid Kárášjogas. ¶
–Mu favorihttabláđđi lea muhtun dánskalaš erohtalaš bláđđi maid nissonat doaimmahit. Dađibahát dan in fidne Kárášjogas nu ahte mun álo oasttán dan go finan Romssa gávpogis, muitala Eikjok. ¶
Oddleif Nordsletta muitala sin áigut lasihit goziheami. Muhto resursavátni dagaha ahte sii eai nákce doarvái gozihit. Danne lohká son dárbbahit álbmogis veahki fáhtet monnerievideddjiid. ¶
SAMINOR – Dearvvašvuohta- ja eallinvuohkedutkamuš dain guovlluin gos ásset sámit ja dážat. Dutkamuš geahččala čohkket sámi servodaga dearvvašvuohta- ja eallinvuohkehástalusaid. ¶
Golbma dievddu (45-, 53- ja 58-jahkásaš) váldoje gitta ja politiijat giddeje dálu. Buot golmmas leat áššáiduhtton ráŋggaštuslága § 242 mielde, go leat guođđán olbmo heahtái nu ahte jámii. –58-jahkásaš lea luiton luovos sotnabeaivvi ja 53-jahkásaš ges mánnodaga. 45-jahkásaš lea biddjon rájusgiddagassii ovtta vahkkui, nu movt mii siđaimet, muitala politiadvokáhtta Magne Nyborg, Nuorta-Finnmárkku politiijaguovllus. ¶
Mánnodaga lei siviila politibiila olggobealde dálu ja boardaga leat gidden politibáttiin. –Sáhtán duođaštit ahte báikkis leat ain politiijat dutkamin, muitala Magne Nyborg. Son ii loga politiijaid bivdán veahki Ođđa Kriposis (rihkuspolitiijat). ¶
Eallilan badjeolmmoš Lásse Biret (70) oaivvilda ealggaid nu ollu lassánan ahte dat leat šaddan váralažžan johtolotgeainnuid alde. Danin ávžžuha eiseválddiid addit sierra bivdinlobi boazodoalliide. – Juohke dálvesiida berre oažžut njuovvat unnimusat guokte ealgga, árvala 70-jahkásaš badjenisu. Maiddái ealgabivdi Fridtjof Berglund lea mielas njuovvagoahtit ealggaid dálvet, muhto dan su mielas berrejit badjeolbmot ja ealgabivdit ovttasráđiid dahkat. Sii geat mátkkoštit geaidnoráiggiid, erenoamážit Deanuleagi ráigge, eai leat várra gallis geat eai leat oaidnán ealgga. Ealggaluottat vuhttojit ruossut doarrás geaidnoguoraid, ja ealggat leat njulgestaga váralaččat biilavuoddjiide. Danin rámidit mii Lásse Bireha go jumaha eiseválddiide. Dieđusge ferte leat sadji maiddái ealggaide Sámis. Eatge mii sáhte goddit ealggaid nu ollu ahte dat oalát jávket. Ii leat dat maid Lásse Biret ja Fridtjof Berglund oaivvildeaba. Jearaldat lea baicce mo sáhttit jávkadit ealggaid eret biilaluottaid alde. Ollu olbmot illá šat dustet vuodjit biillain erenoamážit seavdnjadasas. Seavdnjadis lea váttis fuomášit ealggaid ovdal go lea menddo maŋŋit. Erenomážit boarraset olbmot ballet deaivvahallat lihkohisvuođaide. Dál eat sáhte šat dohkkehit dan dili. Eiseválddit fertejit johtileamos lági mielde váldit ášši duođas ja árvvoštallat mo oažžut ealggaid eret geaidnoguorain. Jus eai, de mii ballat garrasit lihkohisvuođaid ain lassánit. Eiseválddit čuoččuhit iežaset diehtit man ollu ealggat gávdnojit, ja man ollu ealggaid sáhttet bealuštit goddit jahkásaččat. Dan mis lea váttis jáhkkit go oaidnit mo ealggat lasket jagis jahkái. Go mii vásihit eanet ahte eanet ealggaid boahtit gitta ássanviesuid lásaid vuollái, de mii maid imaštallat mo guohtumat leat. Ealggat mat guhtot ássanviesuid nurkkiid birra, baldet vuorraset olbmuid mannamis olggos. Maiddái dan fertejit eiseválddit váldit duođas hálddašeami oktavuođas. ¶
Lávvordaga lágiduvvui ohcan mas politiijat ja Rukses Ruossa bohke ja stiibmejedje 10 x 15 mehtara sturrosaš guovllu, muhto Alamattila ii gávdnon. –Dán guovllus goit sáhttit lohkat sihkkarit ahte ii leat mihkkege, muitala leansmánni Nils Henriksen. Ohcanveahka lea olles dán guovllu gokko beana čujuhii liegga áimmuin liggen ja bohkan jieŋa suokkisin. Álggos ledje áigon čázevuolkamerain ohcat, muhto guovllus lea nu coagis ahte baicca válljejedje stiibmenrusttegiin ohcat. Go ii gávdnon mihkkege ohcamis, de lea mearriduvvon bissehit almmolaš ohcama. –Almmolaš ohcan bisána dál, muhto jáhkán ahte Rukses Ruossa áigu joatkit ohcama, lohká Henriksen. ¶
Ii leat vuosttaš geardde go Statoil vajálduhttá sámi álbmotbeaivvi. Diibmá fuobmájedje Statoila rusttegis Snøhvitas Hámmárfeasttas jur sámi álbmotbeaivvi ahte gusto lea almmolaš leavgabeaivi, sámi álbmotbeaivvi dihte. Sis ii leat sámi leavga ja nu álge riŋgedit miehtá Oarje-Finnmárkku, go háliidedje sámi leavggain levget. Guovdageainnu suohkanis ožžo telefuvnna sámi álbmotbeaivvi iđida Snøhvitas jearaldagain leago suohkanis sámi leavga mii ii leat anus. Per Mathis Siri vástidii suohkanis telefuvnna dalle ja doaivvui ahte muhtin lea leaikkastallame suinna, muhto nu ii lean. Guovdageainnu suohkan nagodii skáhpput sámi leavgga Statoilii, muhto de lei jearaldat movt dan galggai oažžut dan seammás Hámmárfestii. Statoil siđai drošše mielde sáddet leavgga. Drošševuoddji ii jáhkkán diŋgojupmái ovdalgo oaččui fáxa Snøhvitas. De gal vuoddjái dan 28 miilla guhkosaš mátkái Hámmárfestii doalvut leavgga. –Ii lean várra beare guhká šat leavgabeaivi maŋŋel go leavga ollii, muhto lean gullan ahte ledje ožžon bajás leavgga ja doaluid doallan, muitala Per Mathis Siri. –Leavga bođii maŋŋil ruovttoluotta, ammahal dat dál leat oastán alcceseaset ođđa sámi leavgga, árvvoštallá Per Mathis Siri. ¶
II MIELDE: Guovvamánu 6. beaivvi ii leat earágo fástoláskkásotnabeaivi, stáhtala oljofitnodaga Statoila kalendara mielde. Almmola leavgabeaivvi, sámi álbmotbeaivvi, eai leat muitán merket, vaikko leat buot eará leavgabeivviid merken. ¶
Buot Norgga leavgabeivviid lea stáhtala oljofitnodat Statoil váldán mielde ieas kalendarii. Earret sámi álbmotbeaivvi. ¶
Ii vuostta geardde Ii leat vuostta geardde go Statoil vajálduhttá sámi álbmotbeaivvi. Diibmá fuobmájedje Statoila rusttegis Snøhvitas Hámmárfeasttas jur sámi álbmotbeaivvi ahte gusto lea almmola leavgabeaivi, sámi álbmotbeaivvi dihte. Sis ii leat sámi leavga ja nu álge rigedit miehtá Oarje-Finnmárkku, go háliidedje sámi leavggain levget. Guovdageainnu suohkanis oo telefuvnna sámi álbmotbeaivvi iida Snøhvitas jearaldagain leago suohkanis sámi leavga mii ii leat anus. Per Mathis Siri vástidii suohkanis telefuvnna dalle ja doaivvui ahte muhtin lea leaikkastallame suinna, muhto nu ii lean. Guovdageainnu suohkan nagodii skáhpput sámi leavgga Statoilii, muhto de lei jearaldat movt dan galggai oaut dan seammás Hámmárfestii. Statoil siai droe mielde sáddet leavgga. Droevuoddji ii jáhkkán digojupmái ovdalgo oaui fáxa Snøhvitas. De gal vuoddjái dan 28 miilla guhkosa mátkái Hámmárfestii doalvut leavgga. –Ii lean várra beare guhká at leavgabeaivi mael go leavga ollii, muhto lean gullan ahte ledje oon bajás leavgga ja doaluid doallan, muitala Per Mathis Siri. –Leavga boii mail ruovttoluotta, ammahal dat dál leat oastán alcceseaset oa sámi leavgga, árvvotallá Per Mathis Siri. ¶
Mannan čavčča leat Guovdageainnu leansmánnis leamaš guokte veagalváldinášši. Vuosttaš ášši lei go 14-jahkásaš nieiddaš čakčamánus galggai leat veagalváldon. Dát veagalváldin galgá maiddái leat filbmejuvvon mátketelefovnnain. Politiijat dutke dán áššis golbma olbmo, guokte 20-jagiin ja ovtta 16-jahkásačča. Nubbi ášši lei ovdalaš juovllaid go 30-jahkásaš nissonolmmoš galggai leat veagalváldon iežas ruovttus oađidettiin. Politiijat dutke dan áššis 24-jahkásaš dievddu. Politiijat leat geargan dutkamis vuosttaš ášši. –Dan leat sádden áššečuoččaldahttineiseválddiide, muitala leansmánni. Politiadvokáhtta Are Meedby muitala ahte áššáskuhttinmearrádus ii leat dahkkon vuos dán áššis. Nuppi áššis eai leat politiijat vuos ožžon bohtosiid iskosiin maid leat sádden riektemedisiinnalaš instituhttii. ¶
Leansmánni Nils Henriksen muitala ođđaseamos veagalváldinášši birra ahte álggos lei hupmu ahte guokte nieiddaža leaba veagalváldon. Dál lea čielgan ahte lea okta nieiddaš gii galgá veagalváldon. Dán nieiddaža váhnemat dat leaba váidán ášši. –Mii eat leat geargan dutkamis ášši vuos, lohká leansmánni Nils Henriksen. Son lohká váldán guokte dievddu gitta áššis, nubbi lea 17-jahkásaš ja nubbi 18-jahkásaš. –Mii leat váldán iskosiid sudnos ja nieiddažis, mat galget čájehit leago dáhpáhuvvan rohcošeapmi. Dáid iskosiid leat sádden riektemedisiinnalaš guorahallamiidda. Leansmánni muitala maid sin dutkan vihtániid áššis. Son ii áiggo muitalit mii galgá dáhpáhuvvan. –In hálit dan almmuhit danne go leat ain dutkame ášši, lohká Henriksen. Son lohká gal alkohola seahkánan áššái. ¶
Ovddit jagiid leat Guovdageainnu leansmánnis leamaš okta dahje guokte veagalváldinášši jagis, muhtomin ii oktage. Moatti mánus dál lea dutkan golbma ášši. –Dát áššit leat billistan buori statistihka, lohká leansmánni. Son ii mieđit gal Guovdageainnu nuoraid vearrábun go eará báikki nuoraid. –Dáidda áššiide eai leat dušše Guovdageainnu nuorat seahkánan. Maiddái nuorat eará guovlluin, nugo Ruoŧa bealde ja Kárášjogas leat seahkánan dáidda áššiide. Liikká son lohká dáid áššiid sáhttit muitalit ahte nuoraidbiras Guovdageainnus ii leat nu buorre go doaivut. –Dát čájeha veahá heajut beali sámi kultuvrras, dilli ii leat nu buorre go doaivut. Sámi Radioi árvala Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihka psykiáhter Mikkel Oskal ahte Guovdageainnus galggašii lágiduvvot álbmotčoahkkin mas digaštallet veagalváldimiid. Dása áinnas searvvašii leansmánni. –Mii leat álo gergosat searvat čoahkkimiidda, jus dainna lágiin nagodivččiimet bissehit dákkár daguid. ¶
1970-loguin ii báljo gullon sámi musihkka radios. Áidna skearru mii lei almmohuvvon, lei Nils Aslak Valkeapää, Áillohačča juoiganskearru 1968:s. Nedrejord lohká ahte erenoamážit NRK Sámi Radio anii ávkin go viimmat almmuhuvvui nu gohčoduvvon "populærmusihkka" dahje ođđaáigasaš mállet sámi musihkka, ja dat lei easka 1975:s. Dás ferte namuhit ahte maiddái Áillohaččas jagi ovdal ilmmai ođđaáigásaš sámi musihkkaskearru. –Dát lei ovdáneapmi, erenoamážit radioi. Dál ii dárbbašan ovddeš Sámi Radio eadni Katrine Johnsen-rohkki čuojahit dušše risttalaš sálmmaid ja soames luođi mat ledje ilbman EP-skearruin, muitala Nedrejord. ¶
Maiddái Gárigasnjárgga tuollus dollet rabasin tuollostašuvnna olbmuid várás. Gárigasnjárgalaš tuollár Sampo Asllat Niittyvuopio muitala ahte sii bohtet earre eará muitalit man láhkai tuollostašuvdna doaibmá. –Erenoamážit nuoraide sáhttá tuolludoaimmahat buktit bargosajiid, muitala Niittyvuopio.. Rabasbeaivvi oktavuođas maid guossihit káfe, gáhkuid ja sáftta mánáide. ¶
Sara Margrethe, guhte neaktá "Mikko Bijjá" čájálmasas, muitala ahte sis neavttáriin lea leamaš issoras suohtas olles hárjehallanáiggis. –Mii leat reaškán ja boagustan nu ahte goittot min beales doibmet čoavjedeahkkit oalle bures, lohká son. Sara Margrethe várre dál gehččiid ja lohká ahte sii galget rabasvuođain fal boahtit geahččat dán bihtá. Son maid ávžžuha olbmuid buotlágan váivviid guođđit ruoktut, go dáppe han galgá gullot reaškkas. ¶
Ohcejoga Playboy bihttá lea hui erenoamáš čájálmas. Dáhpáhusat leat biddjon ja heivehuvvon bárii muhtun báikái Sápmái. Dáppe dán unna gilážis ellet olbmot nu go dábálaččat ja sin deaivvadanbáiki lea dát bára, gos maiddái "Mikko Bijjá" bargá ja su áhčči "Jumeš Mihkku" (Ánte Niillas Eira) –Son lea nissonolmmoš mii doallá stivrra. Son lea maid garra lunddot olmmoš, muhto sáhttá maid ráhkkásmuvvat, muitala Sara Margrethe. ¶
Go Risto Jompanen dahje Ohcejoga Playboy boahtá gilážii, de sin árgabeaivi rievdá álfárut. Olbmot gilážis eai leat goassige oaidnán dákkáraš hámadaga. Muhto go Playboya áhčči (Nils Utsi) vel ihtá gilážii, de gal šaddá dievas ealli moivi gilis ja báras. Sara Margrethe muitala ahte čájálmasas maid lea ollu čáppa musihkka. ¶
Ievttá eahket čájehii teáhter bihtá vuosttas geardde olbmuide. Sara Margrethe lohká ahte šaddá suohtas ja gelddolaš oaidnit man láhkái olbmot váldet vuostá dán bihtá. –Mis lea ain moadde beaivvi áigi rievdadit duokkot dákko jos leš dárbu, muitala son. ¶
Jerren mo Siv Anja gii lea nu vuollegaš ja njáigu sáhttá leat mielde dákkár faláštallamis. Hárjeheaddji guovttos muitaleaba ahte Siv Anja rabasta sámivuođa go manná láhttái gilvvohallat, danin go ii bala ovttasge, lea snáhppil, psyhkalaččat ja fysalaččat gievra ja dahká justa dan maid lea mearridan ovttas hárjeheddjiiguin. Olbmát ja hárjeheaddjit gohčoditge su «eksplosiiva Mienna» . Lasihastiba vel ahte Eksplosiiva Mienna ii daga persovnnalaš meattáhusaid gilvvuin. ¶
Ellen Marie Eira lea diibmá leamaš mielde sámi Idolas, Hei Lolas. Doppe lávllui iežas dahkan lávlaga "Biiggážan" ja oaččui rámi. Duopmárat lohke ahte vaikko lea ge unni, de šaddá eará olmmožin go dolle mikrofuvdnii, ja ahte lávlu ráidnasit ja čábbát. –Hei Lola lei hui positiiva dáhpáhusa. Ovdal ledjen njáigu, maŋŋel Hei Lola rahpasin ja dál čálán ieš lávlagiid ja bijan nuohtaid akto. Hei Lolas lei lávki Idolii. Auditionas lei issoras lávlut. –Buohkat gehčče munnje duođalaččat ja lei áibbas jaska. Geahččalin čađahit bures ja ieš eahpidin garrasit ja fállen eŋgelasgielat lávlaga lávlut go ii oktage álggos jietnadan maidege, muitala Elle Márjá. Muhto son ii dárbbašan šat lávlut, iige livčče dárbbašan ballat, go maiddái Idola jurys oaččui Elle Márjá aivve rámi ja buohkat ledje ovttaoaivilis ahte galgá Osloi. –Sii lohke ahte lávllun čábbát ja ráidnasit, ja sii ledje hirpmáhuvvan go ieš ledjen ráhkadan lávlaga maid lávlon, muitala Elle Márjá, gii maiddái lea dat vuosttaš gii leat beassan viidáseappot maŋŋel go lea sámegielat lávlaga lávlon. –Munnje lei lunddolaš lávlut sámegillii, go dat lea mu eatnigiella, čilge Elle Márjá. ¶
Eambbo dieđuid virggi birra oaččut erenoamášráđđeaddis Evald Solbakkenis VINN:as, telefunnummar 76 96 72 00 dahje 906 45 247. Buot ságastallamat VINN:ain virggi hárrái eai gullo gosage ja jus hálidat de ii dárbbaš bargoaddi ge dan diehtit. Buot ohcamušaid mii maid meannudit suollemasat, eatge mii ságastala ovttainge referánsain ovdalgo leat lagabui šiehttan dan. Ohcamuš CV:ain sáddejuvvo ovddemustá e-poastan firmapost@vinn.no dahje VINN v/Bones, 8512 Narvik, ovdal guovvamánu 1. beaivvi 2005. ¶
Dievdu gii lea dubmejuvvon báhčán Samuel Aslak Henrik Kemi, ii oaččo áššis Alimusriektái. Dievdu lea dubmejuvvon 10 jagi giddagassii, ja dan duomu lea son guoddalan Alimusriektái. Go Alimusriekti hilggui ášši, bissu duopmu 10 jagi giddagasas. 23 jahkásaš dievdu dubmehalai mannan čavčča go bážii Samuel Aslak Henrik Kemi Mieronis, Guovdageainnus. Dán muitala NRK Sámi Radio. ¶
– Dat mearkkaša ahte mii eat dárbbaš geahpidit ruovttuveahki fálaldagaid boarrásiidda. Bondevik-ráđđehusa árvalusain livččiimet bággehallan heaittihit dahje geahpedit muhtun bálvalusaid. Earret eará eai livčče boarrásat ožžon ruovttuveahki eambbo go ovtta geardde mánus, muitala Sæther. ¶
–Soai vikkaiga giddet mu njálmmi, muhto geahččalin čilget ahte searvvi njuolggadusaid mielde eai sáhte A-miellahttun eará go dat duojárat geat leat vuovdán dujiid 50 duhát ruvnno ovddas jahkái. Muhto jođiheddjiin ii lean dáhttu čorget dili, muitala Mienna. ¶
–Son dajai ahte mun in galgga doaivut iežan buoret duojáriin, vaikke dan birra ii lean oba sáhka ge. Dovden obba čoahkkima persuvnnalaš falleheapmin ja guđđen čoahkkima go digaštallan gahčai dákkár vuollegis dássái, muitala Inger Anne Mienna. ¶
Torhild Bertheussen (55) vásihii čieža jagi roavva illástemiid ja veahkaválddi Sámemišuvnna mánáidruovttus Deanus 50 ja 60-loguin. Dat boahtá ovdan ođđa girjjis. –Vearrámusat ledje huškkastagat ámadáju vuostá, vel otná dan beaivvi giksašuvan mun oaivebákčasiin, muitala Mehámmana nisu. ¶
BUORRE SÁGASTIT: Girječálli Tjelle muitala ovddeš mánáidruovttu mánát dovddahedje leat buorre ságastit váivves áššiid birra. ¶
Ovddeš mánáidruovttu mánát maid dovddahedje ahte lei buorre ságastit váivves áššiid birra maid sii ledje vásihan, muitala Tjelle. ¶
Son cuiggodii mánáid vártnuhis dili birra Sámemišuvnna ovddasteddjiide, muhto sii eai beroštan cuiggodemiin. Danin Somby Sandvik ii nákcen guhká bargat dán mánáidruovttus, muitala Tjelle. ¶
Sámemišuvnna generálačálli muitala son lea geargan lohkat Tjelle girjji. Son ii loga veahášge eahpidit gillájeddjiid čuoččuhusaid duohtavuođa. ¶
–Ođđa sálbmagirjjis leat olu ođđa jorgaluvvon sálmmat ja buorre oassi dain boares sálmmain leat ožžon earálágan nuohttamálle. Sálbmagirjelávdegoddi lea maiddái bures bargan oažžut mielde sálmmaid mánáide ja nuoraide, muitala Sámi girkoráđi jođiheaddji Oddvar Andersen. Son lea ilus go julevsámi sálbmagirji olggosaddojuvvo oktanaga davvisámi sálbmagirjjiin. ¶
Dábálaš girdifitnodagain ii leat leamaš vejolašvuohta ijas dan dahkat. Bálvalusa buoridan dihtii ja oanidan dihtii poastafievrredanáiggi Finnmárkku áššehasaide, de bidjá Poasta sierra poastagirdiruvttu johtui, muitala Posten Norge AS diehtojuohkinhoavda Pål Jakobsen. ¶
Rektor Synnøve Solbakken-Härkönen Sámi Joatkkaskuvllas muitala sis leat guokte beaivvi dán mánus várrejuvvon iešguđet doaluide. ¶
–Gaskavahku 16. beaivve lea mis «Eamiálbmotbeaivi» . Ulbmil beivviin lea čohkket sámi nuoraid huksen dihtii máhtu ja diđolašvuođa eamiálbmogiid eallinvugiid ja árbevieruid birra. Kantiinnas diibmu guovttis njeallji rádjái lea olbmuide vejolaš boahtit geahččat maid oahppit oktan gussiiguin leat oahppan beaivvis, muitala son. ¶
–Dán jagi háliidit čalmmustahttit árktalaš eamiálbmogiid. Čeahpes olbmot jođihit 15 iešguđetlágan bargobáji. Oasseváldit leat min iežamet oahppit ja Kárášjoga gieldda ja kránnjágielddaid nuoraidskuvlaoahppit, muitala rektor. ¶
Historjá maid objiway-indiánat muitalit, čuvgejit sevdnjes beliid Canada ođđasit eamiálbmothistorjjás, muitala Riddu Riđu festiválajođiheaddji Camilla Brattland. ¶
Sulaid 40 aktivistta giddejedje gummefatnasiiguin dámppa siidui banderolla ja heaŋgájedje šaldis. Antares-dámpa gárttai jorgalit meara ala ja geahččalii fas ođđasit beassat hámmanii. Miellačájeheaddjit geahččalit maiddái eastit lástta burgima kájas. ¶
– Aktivisttat este dámppa mannama hámmanii, sii earret eará heaŋgájedje báttiin Lübecka šaldis, muitala Greenpeace dieđiheaddji Mikael Sjövall. ¶
–2004 duopmu lea midjiide váikkuhan ollu. Eat dušše massán guohtoneatnamiiddámet, muhto Härjedalen gielda sihkastii boazodoalloealáhusa eret ovdánahttinplánas, vaikko min ealáhus lea nubbin stuorámus vearromáksi gielddas 30%ain. Dan láhkai muitala gielda ahte min ealáhusas ii leat mihkkege boahtte áiggiid. Lea dego mii eat livčče guovllus. Mii leat bidjan advokáhta dán ášši guorahallat, muitala Ann Ristin Fjällgren (26), gii lea badjenisu Mittådalen čearus Härjedalenis Ruoŧas. 15 jagi lea su čearru dorron dikkis eananeaiggádiiguin iežaset árbevirolaš guohtoneatnamiid alde. 2004 duomu maŋŋá guoddalii Mittådalen čearru ášši Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostullui Hagii. ¶
–Sámefoanda lea midjiide lonen dán supmi, reanttuid haga. Mii leat ráhkadan loatnamáksinplána, muitala son. ¶
GILLÁN: –Eanaš oassi Sámemišuvnna mánáidruovttu mánáin Deanus gillájedje veahkaválddi ja badjilgeahččanvuođa, muitala Torhild Bertheussen, gii ieš vásihii roavva illástemiid. ¶
Torhild Bertheussen (55) vásihii čieža jagi roavva illástemiid ja veahkaválddi Sámemišuvnna mánáidruovttus Deanus 50 ja 60-loguin. –Vearrámusat ledje huškkastagat ámadáju vuostá, vel otná dan beaivvi giksašuvan mun oaivebákčasiin, muitala Mehámmana nisu. ¶
Olbmot odne eai báljo sáhte fihttet ahte mišuvdnabargit sáhtte leat nu bahánihkkánat vigihis mánáid vuostá, muhtumat sis ledje njulgestaga rosvut, muitala Torhild. ¶
Dattetge lei mánáidruovttu jođiheaddji šiega nissonolmmoš, muhto son lei boaris ja skihppaolmmoš ja son ii nagodan bearráigeahččat doarvái bures mánáidruovttu, muitala Torhild. ¶
Torhild maid muitala ahte doppe lei bargi, kárášjohkalaš nisu Laila Somby Sandvik, gii vikkai bargat mánáid beali. ¶
Eará háviid go jerren plástera háviide, de son čorbmadii ovttatmánu. Sealgái ožžon masá buot gažaldagaide maid mun jerren, maŋážassii heiten jearahallamis, muitala Torhild. ¶
–Dat lei Biti bearaš, muitala Torhild. Sii eai mangeláhkai badjilgeahččan mánáidruovttu mánáid. Sii válde buriin mielain mu vuostá ja ledje váibmoláđis olbmot. ¶
–Lihkkus lei muhtun almmái fuobmán makkár dilis mun ledjen. Son čuovui mu, ja justa ovdalaš go áigon njuiket goržái de son dohppii ja šluvgilii mu garrasit ja logai ahte in galgga sivahallat iežan ja dakko bokte diktit sin bilidit mu eallima, muitala Torhild. ¶
– Dieđán sihkkarit eará mánát sealgáduvvojedje ain garraseappot. Dán mánáidruovttus maid vásihedje muhtun mánát seksuálalaš illástemiid ja muhtun bargit váruhuvvojedje leat pedofiilan, muitala Torhild. ¶
–Mun lean dohkkehan ahte lean lobihuššan, ja dan rihkkuma ovddas lean máksán sáhku. In leat goasse čuoččuhan lobálaččat vuodján ja hoigen fievrru ruoktot go politiijat eai suovvan šat vuodjit, muitala Johsen. ¶
–Mu leat jienastan botnái, muhto njuoggadusaid mielde galgá stivra dohkkehit A-miellahtuid. Danne leat rihkkon njuolggadusaid go miellahttuvuođaid ii leat stivra meannudan. Mun lean ieš A-miellahttu listtus, muhto dieđán ahte mii stivrras eat leat dohkkehan mu ge miellahttuvuođa, eat ge ovtta ge eará A-miellahttuvuođa, muitala Anti. ¶
– Váldobargu lea dihtoris, gos ráhkadit modealla. Modealla sirdit lasermašiidnii, mainna boaldit motiivva láse sisa. Laser billista láse, ja dat dagaha motiivva boahtit oidnosii, čilge Rust ja muitala ahte sii leat vuosttažat Norggas mat ráhkadit dákkáriid. Son čájeha čuoikka mii lea boldojuvvon láse sisa. ¶
– Čuoika han lea juoga mii lea Guovdageainnu dovdomearka. Mis lea jurdda maiddái olu eará motiivvaid ráhkadit, muitala Rust, gii lea hui ilus go maid unna gilážis Guovdageainnus sáhttá dákkár allateknologiija váldit atnui. ¶
–Mun dovden buohkaid trohpas geat dušše ja roasmmehuvve. Erenoamáš oahppasat leigga befálat geat maid duššaiga, go sudnuin ledjen ollu fárrolaga hárjehallan, muitala Dokke. ¶
Son muitala ahte dát trohppa galggai Skuvvánváre guvlui čorget miinnaid, muhto dainna lágiin ii šaddan. ¶
–Buohkat diđiimet ahte dát oaidnemeahttun vašálaččat eatnanvuolde áite buohkaid, maiddái siviila olbmuid ja elliid. Eai ge dalle gávdnon makkár ge kárttat ja eará gaskaoamit mat ledje ávkin čorgenbarggus, muitala Ole Dokke. ¶
Honesvági oahpaheaddji Marit Tjernstad muitala ahte soai Guovdageainnu oahpaheddjiin Christer Helanderiin dat leaba hutkan jurdaga ráhkadit filmma ja ruđa leat ožžon dainna eavttuin ahte filbma lea soađi birra. Nuorat ráhkadit filmma nuoraide ja dat lea ovttasbargu siseatnama ja rittu gaskkas. ¶
– Filmma dahkat lea hui somá ja miellagiddevaš, lohká Jon Morten Nordang, gii lea válljejuvvon bagadallin. Son muitala iežaset juo olu oahppan filmma birra dan guovtti beaivvis go leat oahppan filbmaráhkadeami birra. ¶
– Filmmas ferte leat juoga mii dáhpáhuvvá ja das ferte leat rukses árpu mii čuovvu, čilge son ja muitala ahte sin filmma rukses árpu lea ”dalle ja dál”. ¶
Berit Brekke, Kárášjogas eret, muitala ahte buot su mánát leat konfirmerejuvvon Kárášjogas. Dál orrot sii Romssas ja nuoramus mánná hálidii maid doallat konfirmašuvnna Kárášjogas beassážiid áigge. Son váccii gal rihppaskuvlla Romssas. Biret lea viđa máná eadni, ja eatnašat leat beakkán sámi spábbačiekčit. ¶
Son muitala soai konfirmánttain finaiga Kárášjogas vuoji gažadanbeaivve ja konfirmašundoalut ledje doppe maid. Lei nu vuogas go Biret vielljas maid lei dan jagi konfirmánta, nu ahte sii dolle konfirmašuvnna ovttas. ¶
–Ágildávttis ges gehččet hávggaid agi, muitala Henriksen. ¶
Mii oakkuimet luosa ja dieđus bessen guossis fitnat eará fulkkiid guovllus, muitala movttegis Eveliina guhte muđui čiekčá suodjalusas Suoma riikkajoavkkus ja HJK joavkkus Suoma oaivegávpogis. ¶
DÁPPE HÁVGGAT: Dan garra guikii Goržái, Kárášjoga siste, leat dievva hávggat boahtán. Dan muitala luossabivdi Per Ove Biti (skohttasis). ¶
–Muhto guokte neavrri stuorra hávgga. Mun lean johtán Kárášjotgierraga eallenagi, muhto ovddeš áiggiid ii goddán garra guoikkain hávggaid nugo dál lea álgán dahkat, muitala Biti. ¶
–Doppe lei ovdal hárri dievva, muhto dál lea áibbas čáhppát. Ii bánját ge guolli, muitala Per Ove Biti. ¶
Álggugeahčen miessemánu galgá 28-jahkásaš Porsáŋggu nieida veagalváldon njealji olbmái meahcis Láhpoluobbala ja Gárggoluobbala gaskkas. Nisson čuoččuha dievdduid suoli gárihuhttán ja maŋŋil veagalváldán su. Navdon veagalváldin lea filbmejuvvon mátketelefuvnnaiguin ja lea maŋŋil sáddejuvvon duohkot deike telefuvnnas telefuvdnii. Politiijat leat dál dutkame ášši. Sii leat dutkan golbma dievddu geat orrot Guovdageainnu suohkanis ja ovtta gii orru Álttá suohkanis. Ii oktage galgga mieđihan veagalváldán nissona. ¶
Sálašvákke lávdedáidda fágaguovddáža jođiheaddji, Rebekka Brox Liabø, muitala leat vuosttaš geardde go Romssa gielddas lea fálaldat sámegielat mánáide. Sis leat njeallje čeahpes teáhterbargi guovtti jovkui várrejuvvon, smávit ja stuorát mánáide, namalassii Anita Lervoll, Kristin Solberg, Torill Johansen ja Berit Lovise Utsi. Viidáseappot lohká son ahte sámi juoiganteáhter lea guovtte jahkásaš geahččalanprošeakta. ¶
Sámi Váhnenfierpmádaga (SVF) jođiheaddji, Inger Marie Pulk, muitala ahte Nana-festivála 2004 lei sámi váhnemiidda buorre inspirašuvdnan, ja go Anita Lervoll, geas lea Riddu Riđđu ja mánáidfestivála duogáš, fárrii Romsii, de heivii dat hui bures. Dalle sii hutke juoiganteáhterfálaldaga mánáide Kulttain ovttasráđii. ¶
– Internáhtaid huksejedje dego konsentrasjonsleairraid. Sámivuohta galggai cápmahallat eret. Dalle lean massán iešdovddu. Leat olu dáhpáhusat mat eai gierdda beaivečuovgga, lohká Utsi ja muitala ahte nuppát geardde lea cápmahallan. Máŋgii lea šaddan sevdnjes buđetgealláris galbmot biktasiid haga, go lei skelbmošan. Son lea garrasit gillán dáid vásáhusaid dihte. Issoras niegut leat čuvvodan su ja ballu vilgesbivttasolbmuide, go daiguin lea balddihuvvon. ¶
– Jus hilbadat leimmet, de čatne muhtinlágan juvlii gitta maid jorahalle nu ahte oaivi ain finadii čáhcestámppas. Das sáhtte maid diktit oanehaš, nu ahte measta heavvana, muitala mázelaš Mikkel Nilsen Buljo ja šluvgá oaivvi. ¶
GIĐA BUKTÁ:Dallán go bievlá giđđat de bidjala Sverre Nikkinen Harleya johtui ja olbmot leat su dadjan bárbmoloddin gii giđa buktá. ¶
– Dát eallin addá sihke «kicka» ja buktá nana oktavuođaid earáide seamma birrasis, muitala gaskaahkásaš mohtorsyhkkelvuoddji. ¶
Ja go Sverre bidjala johtui stuoraha de šáviha jupmá olles gillái ja dalle lohket olbmot ahte giđđa lea boahtán Kárášjohkii. – Mun lea šaddan dego giđđamearka ja olbmuid bárbmoloddi, dadjala Sverre. ¶
– Mun lean fitnan MC-deaivvademiin sihke Duiskkas, Espánnjas, Italias ja muđui Davviriikain. Maiddái Brasilas nuppe bealde ábi lean fitnan dakkár deaivvademiin, muhto doppe gal ledjen láigohan mohtorsyhkkeliid, muitala Sverre. ¶
– Olmmoš boahtá lagabui luonddu ja olmmoš maid háksá buot hájaid luonddus. Mun oktii vásihin haksit makkár parfyma muhtun rivgu lei geavahan, muitala Sverre mojunjálmmiin. ¶
– Lihkus lea mus dakkár eamit gii maid liiko ja atná árvvus dán eallima. Maid letne fitnan gitta Duiskkas ja Danmárkku rájes vuodjimin, muitala Sverre. ¶
– Mun lean geargan sihke viessoloanain ja eará loanaiguin nu ahte dál mun buori oamedovdduin beasan ealiit dan eallima maid álo lean háliidan, muitala Sverre, gii muđui geavaha hui uhcán iežas biilla. ¶
Ohcala álgoálbmot perspektiivva ¶
Globala liegganeamis leat eanemus váikkuhusat arktalaš guvlui. Arktalaš Dálkádatčuozahat Árvvoštallama (ÁDČÁ) raporta dat lea boađusin njealje maŋemus jagi dálkkádatrievdama dutkamis, mii lea gávcci arktalaš riikka gaskasaš. Dál joatká dutkan ÁDČÁ 2: iin. Dát raporta ovddasta maiddái Norgga njunuš dálkkádatrievdan dutkama. Norggas jođiha Birasgáhttendepartmeanta stivrenjoavkku ja dutkama doaimmahit dutkanásahusat. Min Áigi ii ožžon ságaide ÁDČÁ stivrenjoavkku jođiheaddji Håvard Toresen ovdal deaddileami. ¶
Skohtervuovdima álgu lea leamaš hui buorre. Mii leat vuovdán 20 ođđa skohtera ovdal go muhtii, muitala vuovdi Frode Nilsen. ¶
Nilsen muitala ahte gávppis lea maid okta juolgi biilagávpesuorggis. Mis lea lagas ovttasbargu stuorra adnonbiilavuvdiiguin lullinorgga nuorttabeale-guovlluin, ja sáhttit skáhppot finnmárkulaččaide ođđasit adnonbiillaid buriid dáhkádusortnegiiguin Oslo-hattiide, čilge Nilsen – gii lea vihtta jagi bargan biilavuovdin Oslos. ¶
Bargu lea biddjon ččč ččč, muhto muhtin áigge maid sáhttá biddjot bargat davvi riikkaid arkiivainstitušuvnnaide. Musea geahččala doalahit dássedis sohkabealjuohkáseami iežas organisašuvnnas ja sávvá sihke nissoniid ja albmáid ohcat. ¶
– Mii rievdadeimmet nama, go áiggi mielde leat oaidnán ahte márkaniin leat vuovdaleaddjit geain lea eará gálvu go skohtergálvu. Leat máŋga gávppašeaddji geat vuvdet mátke- ja astoáiggeneavvuid. Dan dihte dovdat ahte «Scooter og Fritidsmesse» namma muitala sisdoalu dárkileappot, čilge Porsáŋggu skohtersearvvi jođiheaddji Magne Grøtte. ¶
–Olbmot vuohttigohtet dan giela ja kultuvrra bokte go dilli buorrána. Dát váikkuha ollu sámi ohppui ođđa vuoigatvuođaid dihtii. Iežan logaldallamis Helssegis namuhin skuvlla ovttasbarggu Ohcejoga ja Sirpmá gaskka, nannen dihtii mánáid sámegiela ja identitehta. Dát lea buorre ovttasbargo ovdamearka, vaikko ledje ollu hehttehusat dan čađahit, nugo iešguđet bargoaddit, sierra oahppoplánat, iešguđet áiggi luopmu ja golbma giela. Hirbmat buorre ja rápmonveara. Sáhtán maid namuhastit máttasámeovttasbarggu Deardná ja Arbortte gaskka maid, muitala son. ¶
–Maiddái hálidivččiimet deaivvadit Yle-hoavddain ja Beaivi Kärkkäiniin gii jođiha Yle mánáid-TV ossodaga, muitala Valkonen. ¶
Valkonen muitala dán rádjái Suoma sámimánát leat dušše oktii jahkai beassan geahččat mánáidprográmmaid sámegillii. Namalassii Skábmagovaid filbmafestiválas Anáris. ¶
–Dát ii leat doarvái buorre fálaldat ja sáhttá mannat vaikko man guhkes áigi ovdal Yle álgá oastit dáid prográmmaid, árvala Valkonen. ¶
–Mii diehtit ahte dán háve lea buollán iešalddis robi vuolde. Doppe leat sáhajáffut, maid siste lea leamaš váttis fuobmát dola. Dan diehtit áibbas sihkkarit go mannan ija lea borgan, ja eai ge vuhtton luottat. Mii leimmet dálu luhtte ovdal go dollačáskadeaddjit, nu ahte dan beasaimet časkilit, muitala leansmánni Svein Hansen. ¶
–Muhto buollima ledje juo earát dieđihan, muitala son. ¶
DIVVU SKOHTERA: Skohteris Hánsa goavddis áibmoráiggiid bidjala gitta teippain vai muohta ii boađe nu sákka mohtorii. ¶
«Jesus-teipa» lea Áŋŋela badjeolbmo Hansa Länsman lagamus veahkki, mii dahká beaivválaš ipmašiid. –Mus lea álo dát teipa fárus, gos dal juo jođán, dieđán sihkkarit dasa šaddá dárbu, muitala Hánsa. ¶
–Dáinna teippain sáhttá divvut dadjat dal juo buot, skohteriid rájis biktasiid rádjái, muitala Hánsa. ¶
Ja dat ii leat ártet, go teipa han dahká ipmašiid, seamma go Jesus, dadjala Hánsa. ¶
Skohteris son goavddis áibmoráiggiid bidjala gitta teippain vai muohta ii boađe nu sákka mohtorii. Dán teippa maid sáhttá geavahit feara masa nu go divvu skohtera, dadjala Hánsa ja lohká sus álo lea dát teipa mielde gárdde luhtte. ¶
–Doppe de easkka lea atnu dasa, biktasat dávjá ráigánit barggadettiin. Mun maid láven gummegápmagiid duokŋastit, muitala Hánsa. ¶
–Danne ferte boahtit fargga johtui ođđa boazologuid bargu Nuorta-Finnmárkkus. Dan dahkat boahtte jagi mielde, muitala Hætta. ¶
Ann Helen Brekke ii lean báhčán moala spábbačiekčangilvvuin, muhto finála čiekčamiin son bážii olles njeallje moala. Brekke šattai spábbačiekčangilvvuid buoremus nissončiekčin. ¶
Vegard Bråten coahkkalii olles 14 moala ovtta čiekčamis. Son bážii eanemus moalaid dievdduin, oktiibuot son bážii 29 moala. ¶
Finálas lei Sámi riikajoavkku- ja Johk`gátte searaid čiekči Ann Helen Brekke vuorru čájehit leahtu. Son bážii 4 moala ja sihkkarastii oadjebas vuoittu 7-1 Gironvári Nieiddaid vuostá. ¶
–Mu lei bággu báhčit moala finálas, ja dat lei hui somá. Lei hirbmat buorre vuoitit, lohka Brekke. ¶
–Dál orru leame buorre doaivva ahte filbma ráhkaduvvo go sihke giehtačálus ja ruhtadeapmi lea ortnegis, muitala prográmmajođiheaddji Dan Robert Larsen. ¶
–Duddjon maid stuorábuid jus dáhttot. Stuorámus lei 5 m guhku ja 1,5 m govddu, gosa šihtte golbma olbmo rattát čohkkát, muitala son. ¶
Reaga ovda- ja maŋŋegeaži ala bidjá lava guorpmi várás dahje čohkkánkássa olbmuid várás. ¶
EANET BORGA: Boađusin globala rievdamii lea earret eará eanet borga ja arvi. Sis-Finnmárkkus jáhkket dutkit vihtta vahkku oanehit dálvvi šaddat muhtun logi jagiid geahčen. ¶
Ottesenas lea Norgga leaktoolahus Dragbánas. 204km/d 201 mehteris muitala juo eatnasa. Romssa olmmái ii áiggo gal dan dihte vuoiŋŋastallat. Dál lea su mekanihkkár bidjame čoahkkái mašiinna mainna eatnasat masset vuoiŋŋahagaid. ¶
– Diibmá čakčat moai gulaskuttaime Larry Audettes Vermontas, sáhttet go ráhkadit 2000ccm 4 sylinddar Crankshop mašiinna mii galggašii buoret go maid skohtermáilmmis dássážii leat oaidnán. Mohtor galggái nu gievra, ahte amerihkalaččat dárbbašedje moadde vahku jurddašanáiggi, ovdal lohpidedje ráhkadit mohtora, muitala Kim Johansen mojunjálmmiid. ¶
Bargobáiki lea Ájtte, SIIDA Sámi musea ja Juoigiid Searvi, muhto muhtin áigge maid sáhttá bargobáiki leat davviriikkaid arkiivainstitušuvnnain. Musea geahččala doalahit dássedis sohkabealjuohkáseami iežas organisašuvnnas ja sávvá sihke nissoniid ja dievdduid ohcat. ¶
Son muitala ahte dan seamma mearrádusa lea ránnjágielda Porsáŋggu maid dahkan ja olbmot dieđusge reagerejedje issorasat. ¶
– Mun vásihan muhtin musihkkáriin lea juogalágan musihkkalaš ballu ja sii eai dette dohkket amas šlájaid. Mun in bala musihkas ja geahččalan garvit bidjamis rájiid. Mu oainnu mielde sáhttá «Motorsagmassakren» leat seamma guoimmuheaddji go Benoni og Rosa. Go juo barggan iešheanalaččat, de barggan sihke valsain ja elektronihkain. Miellagiddevaš han lea dat movt ollislaš boađus váikkuha olbmuid dovdduide - movt guldaleaddjit váldet vuostá dan maid gullet ja movt dat čuohcá sidjiide, dadjá Ludvigsen. ¶
– Eai leat beare máŋggas geat leat mis ohcan veahki ruhtaspeallansorjjasvuođa dihte. Mun jáhkán sivva lea ahte olbmot eai dieđe sii sáhttet oažžut veahki buozanvuhtii, árvala prošeavtta jođiheaddji, doavttir Anna Rita Spein. Dál vuorddaša son oaidnit čuovvolit go olbmot dán ođđa fálaldaga. ¶
–Jáhkat go jugešvuođa jávkat jus eiseválddit álget jođihit olgobáikkiid, jearrala Tretnes ja sihtá olbmuid iežaset smiehttat. ¶
Davvi Girji čállá ná ohcamušastis: « (…) Eamit maid hipmosišgoahtá nuorra gándda ja geahččala lágidit nu, ahte soai beasašeigga muhtimin guovttá. Čálli lea čeahppi govvidit áššiid suohttasit, nu ahte lohkki beassá mojohallat dávjá. Fáddá lea oalle hearki, go váldopersovnna guovttos nu roavvát rihkkuba servodaga njuolggadusaid» . ¶
Doaibmaovddasteaddji Mestas Knut Busk muitala ahte dál lea divodanbargu álggahuvvon Kárášjoht šaldis. Šaldis galget nu gohčoduvvon lágerat molsojuvvot. Dát mearkkaša ahte bargu ferte dahkkot sihke šaldi vuolábealde ja bajábealde ja šaddet sihke muvra- ja stállebarggut. ¶
Mesta doaibmaovddasteaddji Knut Busk muitala sii gaskkohagaid fertejit oalát giddet nuppi vuodjingeainnu ja duollet dálle olles šaldi. Olles gidden gal ii boađe bistit guhkes áiggi, soaitá dušše logi minuvtta háválassii. ¶
Bihttá muitala muhtun pára birra geat leaba oastán dálu ávdin sajis mearragáttis. Soai illudeaba issorasat go viimmat beassaba iehčanassii orrut. ¶
–Speallansorjjasvuođa gávdna juohke agis ja juohke fidnojoavkus. Muhto nu guhka go eiseválddit eai váldde ovddasvástádusa loktet sorjjasvuođa almmolašvuhtii, de olbmot oidnet speallanváttisvuođa stuora heahpadin man birra ii galgga hupmat, muitala Lill-Tove Bergmo, ja oaivvilda ahte Finnmárku suohkanat beroštit beare unnan. ¶
–Lea šaddan árbevierrun doallat oktasaš ipmilbálvalusa Leavvajogas Sis-Finnmárkku searvegottiide Kristusa albmáimannanbeaivvi, muitala Sis-Finnmárkku searvegoddi preassadieđáhusas. Seammás deattuhit ahte dát lea eambbo go ipmilbálvalus. ¶
–Sámediggi lea hui ilus go dál boahtá Stuorradiggedieđáhus mii geahččala addit čoahkis ja ollislaš čatnasa boahtteáigái čujuheaddji kulturmuitopolitihkkii. Illudahttá oaidnit ahte suorggit nugo báktedáidda, huksensuodjalus ja fanasduddjon árbevierut mat čatnasit sámi kultuvrii ja historjii galget vuoruhuvvot. Liikká ferte eanet ulbmillaččat áŋgiruššat dassážii go bargu sámi kulturárbbiin lea dássásaš norgalaš kulturárbbiin, loahpaha Johan Mikkel Sara. ¶
Dan muitala Sis-Tromssa Forsvarsbygg Utvikling prošeaktadirektevra Espen Robertsen. Mannan vahkkus dat almmuhii Suodjalus ahte sii leat oastán njealje doalu Sokki-bearrašis 3,5 miljovnna ruvdnii. ¶
–Mu mielas orui somás bargu. Mu mielas lea somá olbmuid veahkehit, ja ollusat han dárbbašit veahki go leat fuones bánit, muitala Aili. ¶
– Gullen das lei sámegielat earri ja ohcen ovttatmanu dasa. Smihtten heaitit farmasiija lohkamiin jus beasan dohko, vaikko ledjen juo guokte jagi dan lohkan. Bátnedoavttirin han mun hálidin šaddat, muitala Aili. Muhto Romssa Universitehta meannudii ášši boastut, ja Aili ii beassan álgit borgemánus dego earát. ¶
– Bátnedoavttiroahppu lea aiddo álgán, ja mannan jagi válddiimet dušše 20 oahppi sisa. 2007:s váldit 40 oahppi sisa, ja dalle várret guokte saji fas, muitala Romssa Universitehta Bátnedoavttiroahpu konsuleanta Vibeke Lunde. ¶
–Mii leat šiehtadallamin Statskogain geavahanvuoigatvuođa ja láigohanšiehtadusa konsešuvnnaáigodahkii. Mii áigut geahččalit oažžut šiehtadusa gárvvisin cuoŋománus, muitala Saksgård. ¶
Statskog stivrajođiheaddji Kirsti Kolle Grøndahl geahččala láivudit iežas fitnodaga rolla dán áššis. ¶
– Skilleduorastaga rádjai šaddá unnán arvi dahje borga ja gaskkohagaid beaivvádat. Skilleduorastaga šaddá dáid beassážiid heajumus dálki Finnmárkkus, go de buktá vuolledeatta borgga duoddarii, muitala Korneliussen. Muhto dát borgadálki ii galgga bistit, go juo guhkesbearjadaga galgá dálki buorránit. ¶
– Dál sáhttá leat beali guhkit beaivváža ovddas, go cuoŋománus sáhttá. Jus ii leat beaivvádat, de ii leat stuora várra boaldit liikki go lea olgun, muitala Storm Weather Centera meteorologa Frode Håvik Korneliussen. ¶
Daningo ain leat muttu mielde unnán giehtačállosat, fertejit lágádusat maid geavahit jorgaluvvon giehtačállosiid. Muhtumat leat vuosttaldan dan, e.e. sámi ođasmediain, ahte lágádusat golahit badjelmeare ruđa jorgaleapmái, ruđaid maid livčče sáhttán geavahit ođđa sámi giehtačállosiidda. Oanehis iskkadeapmi čájeha ahte dat čuoččuhus ii doala deaivása. Ruđat mat leat addon originála sámi giehtačállosiidda, eai sáhte golahuvvot jorgalemiide. Rehketdoaluid ja doaimmaid dárkkisteapmi livččii čájehan ahte lágádusat leat geavahan ruđaid boastut, ja dat ii leat dáhpáhuvvan SGS dieđuid mielde. Danin sáhttá dadjat ahte eai čállo eanet sámi giehtačállosat go dárbu, muhto maiddái dan ahte leat ain unnán ruđat almmuhit sámi originála giehtačállosiid girjin. Sámi lágádusain leat badjel 80 giehtačállosa maid eai beasa addit girjin go sis eai leat ruđat dasa. Dát lea boahtán ovdan Norgga Sámedikki gaskaboddosaš dieđuin. ¶
OSKU JA EALLINÁDDEJUPMI: Sámi allaskuvlla ođđa oahppofálaldat lea osku ja eallináddejupmi Sámis. – Čájehuvvo ahte lea dárbu dákkár ohppui, muitala Sámi allaskuvlla Ann-Synnøve Steinfjell. ¶
– Oahppu álggahuvvo dainna eavttuin ahte ruhtaduvvo. Ruhtadeapmi ii leat vuos áibbas čielggas, muitala Steinfjell. Oahppu lea oasseáiggis ja bistá jagi ja dat addá 30 oahppočuoggá. Sisaváldingáibádusat leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje realgelbbolašvuohta. Ovdal go oahppu álgá fállojuvvo guovtte vahkkosaš álggahankursa risttalašvuođamáhtus. Álggahanoassi addá logi lasi oahppočuoggá. ¶
– Sávvat olbmuid juohke guovllus Sámis bures boahtima lohkat oskku ja eallináddejuvmi Sámis, ja sávan ahte oažžut máŋggabealálaš joavkku, dadjá Steinfjell ja muitala ahte leat juo vásihan stuora beroštumi ohppui. ¶
–Ovdal dat lávii dakkár mii murdila go eará hearggit bohtet ja luoitá daid meaddel. Muhto dan ii leat dahkan dán dálvvi, muitala Bueng. ¶
–Earret Liehuri, de leat fárus áddjuba Sandra (5) heargi "Kate" ja mu iežan heargi "Ebo." Juniorluohkás vuodjá neahpi Per Helge Mannsverk "Uno" nammasaš herggiin, muitala Johan Mikkel Bueng. ¶
Arne Store heaitá hoavdan Sámi Radios. Sámi Radio lea dasto badjelaš gávcci jagis nagodan «loaktit» njeallje hoavdda. Arne Store gal ii imaštala dan. – Sámi Radios leat menddo uhccán bargit barggu ektui. Hovdii dego earáge bargiide čuohcá dákkár bargodilli hui garrasit. Ádden gal dieđusge olbmuid geat váidet go mii eat ráhkat prográmmaid sin guovlluin, muhto mis eai leat doarvái bargonávccat. Nu šaddáge Sámi Radio dego Kárášjoga guovlluradion, lohká Sámi Radio hoavda, Arne Store. ¶
Maŋemus vahkuid lea riikka stuorámus alimus mátkeealáhusoahppu bargan garrasit dan ala ahte oččodit unnut stuora ohcanbáberčomá mii lea boahtán čavčča sisaváldimii. Norgga Mátkeealáhusallaskuvlla (NRH) rektor Bård Tronvoll muitala báberčomá leat sturron 90 proseanttain seamma áiggi dimmá ektui. ¶
– Olbmot leat hálidišgoahtán eambbo ahte eambbo mátkeealáhusas oččodit karriere. Ovdal atne máŋggas mátkeealáhussuorggi dušše bisanansadjin go ledje jođus muhtin eará barggu guvlui, muhto maŋemus jagiid leat vásihan olbmuid miellaguottuid leat rievdan, lohká Tronvoll gii muitala ahte viđa ohccis leat njeallje ohcci nissonolbmot. ¶
–Mii leat huksen iežamet fálaldagaid máŋggaid jagiid badjel ja dál mii leat bajemusas riikkas go lea sáhka fálaldagain studeanttaide. Nu movt eará studerenbáikkit de eai leat mis goasse ge leamaš beare unnán viesut eai ge mánáidgárdesajit, ja danne sáhttit fállat studeanttaide sierra viesso- ja mánáidgárdegarantiija, muitala Nárviika Studeantaovttastusa direktevra Lars Skjønnås. ¶
LOAKTÁ ÁIGGI: –Disipliidna ja aktiivvalaš filofaks geavaheapmi leat deaŧalaš eavttut go galgá lihkostuvvat lohkamiin, jus lea vel bargu lassin lohkamii, muitala váldofágastudeanta Grethe Karslen. Su mielas šaddá riggát eallin go sihke bargá ja lohká dan seammás. ¶
–Ágga dasa manne olmmoš vállje nie dahkat lea máŋggabealát. Muhto munnje lea ekononomiija leamaš deaŧaleamos, muitala Karlsen. ¶
Guovddábellodat áigu bargat dan ala ahte loanaheaddjit geat ásset Finnmárkkus ja muhtin báikkiin Romssas ain galget oažžut sihkkojuvvot muhtin oasi iežaset oahppoloanas daid láhkii vuođđuduvvon njuolggadusaid mielde mat ain galget leat fámus, dadjá Skjælaaen. ¶
Dál lea áigi bargat juoidá, it ge don galgga ballat geahččaleamis. Soaitá leat sáhka muhtin buori vejolašvuođa birra mii dutnje boahtá man bokte beasat šiehttat hui buori karriere šiehtadusa. Dasa lassin de olbmot hirbmadit liikojit dutnje juste dál. Ja earát atnet árvvus buot maid don barggat. Muhto loahpas dán áigodagas soitet čuožžilit váttisvuođat maiguin don it sáhte maidege dahkat, ja mat sáhttet gártat lossadin. Geassát iežat veahá eret earáin ja guorahala dili ovdalgo fas álggát maidege doaimmahit. Muhtin mearrádusaid duohken ferte leat ollu árvvoštallan ovdalgo maidege mearridat. ¶
Mannan čavčča dievai 60 jagi das go Sámi guovlluide bođii soahti ja olbmot gárte vuolgit soađi dihte bahtui. Dan ovdalge leat addojuvvon olggos evakkoáiggi birra girjjit dego Jorma Etto "Evakkotaival" 1975 (sámegillii Evakkobálggis) ja Veli Arrela doaimmahan girji "Tuhkasta nousi Lappi 1983 (gunas badjánii Sápmi). Maiddái Veli Pekka Lehtola ja Niilo Áikio leaba čállán girjjiid, mainna soai muitaleaba Anár ja Ohcejoga sámiid evakkobálga birra Gaska-Supmii. Dál olggosaddojuvvon girjji buorre bealli lea evakkobálgá vázzán olbmuid muitalusat, maid dievasmahttet vel áššegirjedieđut manne olbmot gárte guođđit sidjiide ráhkis ruoktoguovlluid. Girjji teavstta lea álki čuovvut ja dat njulgestaga njámasta lohkki fárrosis. Girjji disposišuvdna ja sisdoallu ánssašit rámi. Okta girjji buoremus osiin lea dan álgu: dan vuosttas kapihttalis muitaluvvo mo ja manin Sápmi gárttai stuorra riikkaid váldepolitihka gaskaoapmin. Nugo diehtit dagai Suopma Ruoššain čakčat 1944 gaskaboddosaš ráfisoahpamuša, masa gulai maid duiskalaš soalddáhiid eretvuojeheapmi Suoma bealde. Aiddo dan geažil bohte stuorra nuppástusat olbmuid eallimii. Áššiid ovdanbuktin lea logalaš ja njuovžil ja dan geažil lohkki buorebut ádde manne Sámi guovllu olbmot gárte vuolgit evakkoi olggobeallái iežaset guovllu, Ruŧŧii ja Gaska-Supmii. Girjjis leat maid ođđa dieđut; das muitaluvvo hui dárkilit, manne soahti čakčat 1944 buollái, mo olbmuid evakkovuolgin ordnejuvvui. Oaivedeaddu girjjis lea olbmuid heađi ja eahpesihkarvuođa govven dalle go sii ožžo dieđu, man oanehis áiggis sii galge guođđit ássanguovlluset ja vuolggidettiin ii ožžon váldit mielde olus maidige. Moatti beaivvis olbmot fievrriduvvojedje Ruoŧabeallái ja Gaska-Supmii. Buotnassii badjel 100.000 olbmo gárte guođđit Lappiguovllu. Eanodaga ja Lismma ja Guhtura sámit evakoerejuvvojedje Ruoŧabeallái ja Anár, Ohcejoga ja Soađegili sámit Gaska-Supmii. Mun ieš ledjen duiskalašsoađi áigge Ylivieska nammasaš gilis Gaska-Suomas. Girjjis lea obba evakkoáigi govvejuvvon muttuid mielde; dat mo olbmot gárte oalle jođanit ráhkkanit vuolgit báhtui aivve ođđa ja dovdameahttun guovlluide, boahtima amas guvlui, doppe vuostáiváldima, iešguđet bearraša sájáiduvvama ja dasto áiggi golaheami ja vuordima goas buot dat visot gillámušat nohket. Dakkár áššiid ovdanbuktimis čállit leat lihkostuvvan bures, daningo girji lea ieš alddis systemáhtalaš govvejupmi obba duon váile jagi guhkkosaš áigodaga birra, goas olbmot gárte leat eará sajis go ruovttuguovllus. Girjjis sáhttá lohkki maid fuobmát, maid obba duot áigi mearkkašii nuorra ja vuoras olbmuide. Vuoras olbmuide dat lei garra geahččalus, muhto nuorabuidda dat lei buorebutge garra hástalus. Máŋggat sámi lunttat ja nieiddat ohppe ruoŧa- ja suomagiela. Evakkoáigi čájehii, ahte eallin lea maiddái sin guovllu olggobealde, muhto aivve earálágan go sámi eallin. Ovdan boahtán váttisvuođaid sivvan sáhttá navdit earálágan ovdagáttuid ja diehtemeahttunvuođa. Girji sisttisdoallá maiddái ollu muitalusaid sierralágan olbmuid deaivvademiid ja olmmošvurbbiid birra, evakkomátkái guoskevaš baluid ja vuordámušaid birra. Máŋggat vuorasolbmot eai šat máhccán ruovttoluodda. Juohkehaččas, gii gárttai leat evakkos, leat muittut iežasláganat áidnalunddosaččat. Nube oažžuge dadjat, ahte evakkobálgá vázzán eallinvásáhusat ovdanbuktojuvvojit hui miellagiddevaš hámis. «Davviguovlluid báhtareaddjit» girji sisttisdoallá oalle ollu máŋggadását ja máŋggalágan ávdnasiid. Girji čuvge evakkoáiggi sierrabeliid dego skuvlavázzima ja girkolaš manuid. Obbanaslinnja leage na bures lihkostuvvan. Sámi evakkobálgás lea ollu buotlágan ivnnit ja olmmošvuorbbit, mat livčče várra báhcán čihkosii, muhto mat dan girjjis buktojuvvojit ovdan hui ealli vugiin. Girji rahpá teavsttainnis boarttaid dákkár máilmmiide, maidda evakkoáiggi maŋŋá riegádan olbmuin ii leat mángelágan iežas heakkalaš šaldi. Danin girjji olggosaddin lea mu mielas kulturhistorjjálaččat hui árvvolaš dahkku. Oalle hárvet lea ovdanbukton dat, man hoahpus eiseválddit bággejedje Lappiguovllu olbmuid guođđit guovllu. Das fuolakeahttá lea váttis jáhkkit ahte iigo soahti livčče buollán. Ruoššat oainnat dedde geažosáigge suopmelaččaid ala ja gáibidedje ahte jus suopmelaččat eai sáhte vuojehit duiskalaččaid eret, de ruošša boahtá sin beallái ieš dan dahkat. Earálágan molseavttut eai lean. Go ovddeš doaimmaheaddjin lohken girjji, movttiidin sakka. Eandalit olbmuid eallima dilálašvuođaid govvideamis čállit máhttet čájehit mo olbmuid jurddamáilbmi nuppástuvvá ođđa guovlluin. Dat oidno bures rásseruohtasdásis olbmuid vuorrováikkuhusproseassáid govvemis. Dat oassi gulláge girjji áđamus osiide. Muitalusaid stiillain ja duohtavuođain lea dan oktavuođas dehálaš sadji. Girji heive bures giehtagirjin, daningo Lappiguovllu evakkoeren lea muitaluvvon čehpet ja njuovžilit. Lohkanilu lasiha čálliid ráfálaš stiila. " Davviguovlluid báhtareaddjit " girjji lea jođán lohkalit, muhto dat gierdá nuppige lohkama. Geasuheaddji lea girjjis dat, ahte čállit eai geahččal hábmet dán lossa áigodaga dušše bearašmuitalusaid bokte, muhto duogážis oidno maid máilmmipolitihkkálaččat eahpesihkkaris dilli ja geasge ii leat sihkkaris diehtu goas duiskalaččaid vuojeheapmi eret Lappiguovllus nohká ja goas sii besset máhccat ruovttuguovlluide. Áhkitvuohta amas guovllus vieris olbmuid luhtte lea stuoris.Vieris guovlluide sirdojuvvon boares ja nuorra olbmot áibbašit juohke beaivve ruovttuguovlluide. Mu mielas lea erenoamáš buorre ášši ahte dakkár girjjit almmuhuvvojit. Dakkár ávdnasiid bokte váldoálbmogis lea vejolaš oažžut gova, mii vuođđuduvvá duohtavuhtii. Čállit leat mu mielas lihkostuvvan bures buktit ovdán áššáigullevaš temaid. Girjji olgguldas hápmi áddá doaibmi foruma girjji sisdollui. Vaikko " Davviguovlluid báhtareaddjit" lea viđát dan temai gullevaš girji dáppe Suoma bealde, lean dan mielas ahte dat ii leat vel maŋimuš girji, mii dan temas lea olggosaddojuvvon. Girji lea govvejuvvon oaiveáššis dakkár olbmuid govain, geat ieža leat vásihan evakkoáiggi. Girji lea maid gudničájáhus roahkkadis ja viššalis sohkabulvii, gii garra vásáhusaid maŋŋáge imaš johtilit nagodii ođđasit hukset Lappiguovllu. ¶
Fierca Dán vahku áiggut suohtastallat, itge fal bargat. Ii dus leat nu hállu bargat deaŧalaš, geavatlaš bargguid. Ja de gal sáhttá oalle boastut geavvat. Doala čalmmis iežat ruhtadili! Dat vahkku šaddá buorren danne go johtilit fuobmat maid fertet bargat divvun dihte dan mii lea boastut. Lihkkologut: 3, 10, 20 ja 26 ¶
Svein Holmestrand lea leamaš doaibmahehttejuvvon dan rájes go dohppehalai garra vuoiŋŋašvihkái 2000 jagis. Kárášjoga gielda lea sutnje bálkáhan 22 diimmu vahkkui veahki, muhto diibmá golggotmánus massii veahki. –Mun lean leamaš veahki haga badjel guokte mánu. Oktii lea fitnan ruovttuveahkki dáppe čorgemin, muhto dan ge ovddas sáddii gielda rehkega, muitala Svein Holmestrand. ¶
Son vuoššá gáfe ja guossoha ovdal čohkkeda suffái. Sus lea gurut bealde heajos hoalda, muhto goasta soppiin vázzit. Ovddeš Nordlys čiekči lea čájehan ahte harjehallamiin lea nagodan čuoččastit ja guođđit juvlastuolu. Son šálloša go dállu lea ruivvas go doaimmaheaddji geahččagoahtá birra. Oađđenlatnjii leat čoggon duolvabiktasat guhpán čihkii. Dál lohká fulkkiid ja skihpariid iežas veahkehit. –Guktii leat skihparat maiddái bassan lahtiid, go eai lohkan šat storret fitnat guossis duolva dálus, muitala Svein Holmestrand. ¶
Ii ge son loga somán vuorjat olbmáid ja fulkkiid, nu ahte su mielas berre baicca gielda heahpanit do dákkár dillái leat su dagahan. –Mun dárbbašan veahki juohke diŋgii masa darbbašivččen guktot gieđaid, go nuppi gieđas ii leat rahpa hoalda. Muhto liikká gielda ii atte dan veahki máid mun dárbbašan, šálloša Holmestrand. Son hálida ieš birget ja dálostallat, muhto lohká iežas šaddat geavahit ollu návccaid gieldda byrokráhtaiguin. Dat su mielas maid čuohcá su bargui Uni-Regas. –Álo smiehtan maid dál galggan ain dahkat vai oaččun dan veahki maid dárbbašan, ja nu bazahallá bargu, muitala son. ¶
Son lohká oalle láhkái iežas heađaskan go Kárášjoga gielda ii beroš reivviid ge vástidit, vaikko hálddašanlága mielde galget dan dahkat golmma vahku sisa. –Mun lean golggotmánus čállán reivve dán dili birra, muhto in leat ožžon vástádusa. Lean maid ohcan sosialkántuvrras ruhtaveahki oastit ergomehtersihkkkela, muhto in dasa ge leat ožžon vástádusa, muitala Svein Holmestrand. Su mielas lea gielddas boastut váldit eret fálaldagaid dain heajumusain nu mot lea beaggán mediain maŋemus áiggi. –Ovddemuš galggašii čorget dili gielddaviesus, go dat njiellá ollu ruđa gielddas, oaivvilda Holmestrand. ¶
SÁPMI: Norgga Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda leaba ovttas ásahan Geografálaš diehtojuohkinvuogádaga kulturmuittuid ja arealplánaid áššemeannudeami ja hálddašeami oktavuođas. - Dat vuogádat galgá maid ovddidit gelbbolašvuođa, muitala Sámedikki biras- ja kulturmuitoossodaga ossodatdirektevra Synnøve Solbakk. Son doaivu ođđa diehtojuohkinvuogádaga buoridit sihke siskkáldas rutiinnaid ja diehtojuohkima álbmogii. Lagamus áiggis galgá virgái biddjojuvvot sierra prošeaktajođiheaddji. Kanturbáiki šaddá sihke Čáhcesuolu ja Vuotnabahta. ¶
Skábmagova filbmafestivála buvttadeaddji Sari Valkonen bovde olbmuid Anárii viđa beaivásaš filbma návddašeapmái. Dán jagi ordnet mii sierra filbmabeivviid sihke mánáide ja nuoraide, muitala Valkonen. ¶
Buvttadeaddji Sari Valkonen muitala duorastaga 27. beaivvi lea sis sierra mánáid filbmabeaivi. Dalle bohtet sámimánat miehtá Suoma Sámi Anárii -Miehtá beaivvi iđđedis gitta maŋŋágaskabeaivái čájehit mánáidfilmmaid Siida museas sálas, muitala Valkonen. Son namuha maid ahte sotnabeaivvi čájehit NRK sámiradio filmma "Májjá ja Sujujujjá" mii lea bearašfilbma. ¶
Skábmagovaid filbmafestivála lea dán vuoru válljen Maori filmmaid. Sivvan dasa lea ahte Maoriálbmot lea dat eamiálbmot máilmmis geat eanemusat leat buvttadan fikšunfilmmaid. Valkonen ávžžuha olbmuid geahččat earret eará fikšunfilmma "Ngati" dahje čeavláivuohta ja ovdagáttut. – Dát filbma lea vuosttas Maori iešdahkkon fikšenfilbma, ja dat lea mearkkašan ja nannen Aotearoa eamiálbmoga iešdovddu. –Festiválas beassat maid geahččat sin dokumentára filmmaid ja guokte filbmadahkki, Moani Maniboti ja su isit Toby Mills boahtiba nuppebealde máilmmi guossin festiválii, muitala Valkonen. ¶
Valkonen muitala ahte maiddái dán jagi bohtet čájehit áibbas ođđa sámi dokumentára filmmaid. Son namuha dás "Liikon ruoná ivdnái" maid "Ninne" filma AS lea ráhkadan. Dán filmma birra maid beasat eanet lohkat otná Min Áiggi gaskasiidduin. Arnstein Mikkelsen ja Alf Johansen leaba ges ráhkadan filmma "boazudollui vai máilbmái" . Dán filmmas čuovvut Johansena nieidda Ann-Helena ja gullat su oainnu boazudollui ja muđui servodahkii. Maiddái Anne Lajla Utsi fibma "Árbesilbbat" čájehuvvo. Dat filbma lea ovdal čájehuvvon norggabeale festiválain ja TV:s. ¶
– Jus mearragáttiguovlluin galgá leat boahtteáigi, de eat sáhte stajidit Guovdageidnui dan 75 miljovnna ruvnnus maid ráđđehus lea juolludan heahtedoarjjan Finnmárkui, dadjá fylkkaráđđi Hans Ellingsen. Su mielas stáhtčálli Ellen Inga O. Hætta giktala riidduide. ¶
«– Ellen Inga O. Hætta giktala riidduide» Fylkkaráđđi Hans M. Ellingsen ¶
Giktala riidduide ¶
Lásse Birehis lea siida moadde miilla nuorttabealde Kárášjoga márkana Deanu leagi guovllus. Son lohká ealggaid easka laskagoahtán garrasit dan rájes go son juo lei šaddan boares olmmožin. –Ovddeš áiggiid ii bálljo vuohttán ge ealgga, muhto dál dat vuhttojit ja oidnojit juohke sajis, muitala son. ¶
Ii ge Lásse Biret logá dušše geaidnoguorain ealggaid, muhto maiddái badjin váris. Eai ge ealggat lea su dieđu mielde ovttaid mielde, muhto olles čoran fárrolaga. –Duvle vuohttájin čorraga mii manai Biellovárrái. Doivon mis dat manne bohccot, muhto dat han ledje ealggat. Luottaid mielde orro moadde logi, muitala son. ¶
Guovlu mas ohcet Oiva Alamattila lea moadde miilla lulábealde Guovdageainnu márkana, Gálániitu lahka. Sii leat ohcan Guovdageainnu eanus, ja vázzán beatnagiin 400 mehtara guhkes guovllus. Beana čujuhii juo distaga ovtta báikki eanus mii lea sullii 30 mehtara bajábealde báikki gokko sykkel gávdnui, muhto nuppe bealde eanu. Gaskavahku čujuhii nuppes juste seamma báikki. Ii ovttage eará báikki leat Sakke čujuhan olles guovllus. Hynynen lea áibbas sihkar ahte beana lea haksán liikahája dakko. –Lea čuođi proseantta sihkar ahte báikkis juogo lea dahje lea leamaš liika. Dat ii čujut duššiid, lohká son Min Áigái. Son muitala ahte beana gazzugoahtá ja ráhpugoahtá eatnama go haksigoahtá maidege. Go ciellagoahtá, de lea gávdnan juoidá. Hynynen sávvá ahte politiijat dál gávdnet Alamattila. –Sávan ahte gávdnet su, lagas olbmuide lea buorre go gávdnošii, lohká Hynynen. Su mielas lea miellagiddevaš gullat mii boađus šaddá ohcamis, erenoamážit go ieš lea oahpahan beatnaga gávdnat jápmán olbmuid. Son muitala ahte beana lea orron su luhtte juo dan rájes go lei vielppis ja son lea dan oahpahan dainna lágiin ahte lea diktán beatnaga haksit beaskiduvvon vuovttaid ja čuhppojuvvon gaccaid. –Dat han leat jápmán go daid čuohppá, ja nu oažžu beana hája. ¶
Leansmánni Nils Henriksenas lea buorre doaivva dál gávdnat Alamattila. –Mus lea buorre doaivva ahte gávdnat Oiva diekko. Beana lea ovddidan ohcanbarggu ollu ja lea čielggas ahte lea unnidan ohcanguovllu hui ollu. Šaddá geahppasit midjiide. Leansmánni lea ožžon 50.000 ruvnno ohcandoarjjan. Leansmánni ja Rukses Ruossa áigot ohcagoahtit Alamattila lávvordaga. Sii áigot rutni ráhkadit ja luoitit čázevuolkamera vulos. –Mii konsentreret 10-15 mehtara viidosaš guovllus ohcat. Guovlu sáhttá veahá viidábut jus hádja boahtá dobbelis, čilge Henriksen. Báiki gokko beana čujuhii lea hui coagis, muhto lea veahá čáhci gal dakko. Jus eai gávnna Alamattila dán ohcamis, de lea maŋemus molssaeaktu steŋget eanu áiddiin, vai ii beasa golggiidit go jiekŋa suddá. –Porsáŋggus ledje nie dahkan ja sii ožžo gitta jápmán olbmá, muitala Henriksen. Maŋŋel go Sakke lei Guovdageainnus leamaš, de manai beana ja eaiggát Áltái ges bargui. Doppe galgá Sakke ges ohcat 20-jahkásaš Magnus Dyrseth Schanche, gii jáhkkimis lea heavvanan Álttá etnui. ¶
Guovdageainnu ráđđeolmmái Odd Keskitalo lei ráhkadan ovdagoddái evttohusa maid sáhttá čuohppat vai nagoda seastit 4,8 miljovnna 2008 rádjái. Ráđđeolmmái lei evttohan heaittihit earret eará Láhpoluobbala skuvlla, ovtta mánáidgárdeossodaga ja boarrásiid doaibmaguovddáža, ja oktiičaskit mánáid- ja nuoraidskuvlla. Buot dáid evttohusaid sihkastii ovdagoddi iežas evttohusas suohkanstivrii. ¶
Ovdagoddi šattai liikká mearridit iežas evttohusas suohkanstivrii muhtin unnideami. Earret eará galget skuvllat, ruovttubálvalus ja kultuvra ja mánáidgárddit seastit oktiibuot 350.000 ruvnno. Skuvllas maid evttoha ovdagoddi erenoamáš oahpus seastit 200.000 ruvnno. Ovdagoddi evttoha maid rievdadit doaimma boarrásiid doaibmaguovddážis, mainna galget seastit 100.000 ruvnno dán jagi ja 157.000 ruvnno boahtte jagi. Vuojadanálddit galget leat rabas dušše njeallje mánu skuvlajagis. Dás suohkan seastá 100.000 ruvnno. Ovdagoddi árvala maid heaittihit ortnega mas suohkan lea máksán boazosámiid mánáid orruma dan botta go sin vánhemat johtet bohccuiguin. Dás suohkan seastá 200.000 ruvnno. Dasa lassin evttoha ovdagoddi heaitit doallamis ortnegis muhtin oasi suohkana luottain, mainna galgá seastit 50.000 ruvnno dán jagi ja 50.000 ruvnno boahtte jagi. Jagiide 2006 ja 2007 leat maid evttohan seastimiid. Earret eará galget suohkanbargiid ealáhatšiehtadusaid sirdimiin seastit 500.000 ruvnno boahtte jagi, ja buhtisteaddji/viessohoaiddárbálvalusas seastit 500.000 ruvnno. Árvalusa mielde seastá suohkan miljovnna ruvnno dán jagi, 1,3 miljovnna ruvnno boahtte jagi ja 773.000 ruvnno 2007:s. –Lea váttis unnidit goluid ja heaittihit doaimmaid fáhkka, lohká Keskitalo. Son muitala ahte suohkan galgá áigodagas 2009 rádjái seastit birrasii 4 miljovnna ruvnno, danne go bálkágolut lassánit. ¶
Filbmadahkki ja journalista Eilif Aslaksen lohká sus bođii beroštupmi filmma dahkat suinna, go son oahpásmuvai John Andréain journalistalašbarggu bokte. –Vuosttažettiin son hirpmástuhtii mu go son máhtii nu issoras ollu luđiid, dasa lassin vuhtten mun ahte suinna lea álki bargat ovttas. - John André lea maid hui somás ja positiivvalaš olmmoš, ii čalmmehisvuohta oro su hehttemin mangeláhkai, muitala Aslaksen. ¶
Aslaksen muitala filbmedettiin John André fuomášii ahte livččii miella beassat deaivvadit Deanu juigiin Ivvár Niillasiin, Nils Porsangeriin. -Mii ordniimet dakkár deaivvadeami John André ruovttus Mázes. Dát šattai viehka erenoamáš deaivvadeapmi gaskkal nuorat ja boarrasit buolvva juoigi, muitala Aslaksen. ¶
Dát čuozai Ivvár Niillasa váibmui go almmatge boarásmuvvanbeivviin beasai deaivvadit nuorakaččain gii duođaid beroštii juoigamis. –Mun masá njuorrasin, ja soames ganjal gal maid goaikkehii. Dasa in lean hárjánan. Dáppe mu ruovttuguovllus in gula mánáid ja nuoraid juoigamin, muitala boares beakkkálmas juoigi Gárdahis Deanus. ¶
Filbmadahkkiguovttos maid leaba leamašan ovdal vuosttasfilbma čájáhusat Skábmagova filbmafestiválas. Moatti jagi dassái čájehuvvui "Rivvejuvvon" dokumentára ja ovdal dan ges "Lesba Guovdageainnus" . Nils John Porsanger muitala ahte justa "Lesba Guovdageainnus" lea čájehuvvon miehtá máilmmi iešguđetge filbmafestiválain. ¶
Ástoáiggefálaldaga jođiheaddji Britt Eli Svineng lei dieđus hirbmat ilus go dakkár skeaŋkka ožžo. –Bođii diehtu dá gieskat Nordlysa čuoigansearvvi Jan Terje Nedrejordas dán skeaŋkka birra, muitala Svingeng. ¶
Balto geigii čieža pára sabehiid oktan soppiiguin ja dasa lassin ledje mátkeseahkat lassin skeaŋkan. Ovddeš gilvočuoigi Balto muitala ahte sis Kárášjogas leat erenoamáš buorit čuoiganláhtut buot geavaheaddjiide. –Mii dieđus dáinna skeaŋkkain doaivut ahte mánát movttiidahttojuvvojit čuoigagoahtit eanet ja geavahit dáid vejolašvuođaid maid válaštallansearvi leat láhčán, muitala Balto gii ieš áŋgirit beaivválaččat čuoigá dáid láhtuid. ¶
Eva Joly dadjala 13.01.05 sámi etniide iežas oaivila, ja dan bidjá ovdamearkan dasa mii lea boastut norgga servodagas. Eva Joly geažuha sámi etniid váldit mávssu dainna go hupmet iežaset mánáiguin. Su čuoččuhusat leat dađi bahábuot vuot oktan ovdamearkan olbmuid sámi servodagaid birra máhtu váilevašvuhtii. Go čuoččuha sámi nissonolbmuid oažžut ruđalaš doarjaga danne go hupmet iežaset mánáiguin de dat lea njuolgut boastut. Dat masa Eva Joly čujuha dáidá leat nissonolbmuide jurddašuvvon doaibmabidju boazodoallošiehtadusas, mii lea šiehtadus gaskkal Eanandoallodepartemeantta ja ealáhusorganisašuvnna NBR. Agderforskning árvvoštalai dán doaibmabiju easka. ¶
Lei váhnemiid gohčus mannat juovlabeivviid ipmilbálvalussii girkui ovdalgaskabeaivve ja čoakkalmassii eahkedis. Biret Jovnna muitala ahte sárdnideaddjit sárdnidedje juohke beaivve juovlabeaivvis badjel ođđajagibeaivvi. ¶
–Muittán murrema ovdal juovlabasiid. Lei guovtti olbmui bargu máŋgga beaivái. Moai Nilláin, gii lei golbma jage boarrasut, vieččaime meahcis heasttain muoraid, saháime ja luottuime hálgguid, ovdalgo guttiime sisa. Ii lean lohpi murret juovlabasiid. Muorat galge ainge bistit guokte beaivve, muitala son. ¶
Juohke juovllaid lágida Ohcejoga searvegotteráđđi juovlalávlumiid gielddas. Kantur dahje orgelčuojaheaddji Janne Aikio muitala dát lágideamit leat šaddan hui bivnnuhat maŋimuš jagiid. ¶
Searvegotteráđđi lea maid lágidan juovlalávlumiid Njuorggámis ja Ohcejoga girkogilis. Aikio muitala lea vuohttán ahte olbmot geat eai nu dávjá fina girkus bohtet dáidda juovlalávlundilálašvuođaide. ¶
Vaikko gávppašeapmi juovllaid áiggi lea lassánan jagis jahkái, de ii doala dat deaivása rakeahtaid dáfus dán jagi. Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga importalogut čájehit ahte dán jagi leat Norgii ostojuvvon «dušše» vuollil 2 tonna rakeahtat, mat mákse lagabui 24 miljovnna ruvnno. Dát lea 12 proseantta unnit go 2004 jagis. Kinas bohtet eanemus rakeahtat ja nubbin eanemus Hong Kongas. ¶
A: 1 ja 3, 2 ja 6, 4 ja 5. Jus bijat guokte ja guokte sabeha bálddalagaid, de heivejit minstarat. B: Alit máksá 8. Fiskes máksá 13-8=5. Rukses máksá 17-10=7. Danne máksá ránes 23-7-5=11. C: BH bokte. Bija juohke gielkká bustáva lohkun alfabehta nummariin. (B lea 2. Ja H lea 8. bustávva). D: Fiellu nr. 3. Buot diein eará fielluin lea «HOT» seamma ivdni go stuorra násttis ja unna golmmačiegagis seamma ivdni go unna násttážis. E: 4. Fiskes bustávaid lohku muitala galle beaivve koarta bistá. F: Balvvat nr. 4. Diet eará balvvat gokčet badjálagaid nuppiid, okta ja okta. ¶
Nuorta-Finnmárkkus dieđihit maid ráfálaš juovllaid birra. Leamaš veaháš riidaleamit ruovttufeasttain, muhto ii eará. –Mii leat maid ožžon dieđu ahte olbmot leat elliid njeaiga vuodján, muitala Nuorta-Finnmárkku operašuvdnajođiheaddji Svein-Erik Jacobsen. ¶
Ollu lea dáhpáhuvvan du eallimis maŋemus áiggiid, ii ge oro šaddame jaskadeabbu lagamus boahtteáiggis ge. Go fal liikot alla lektui, de lea dat buorre, muhto ale bala bivdimis earáin veahki dalle go dan dárbbašat. Almmatge fertet vuđolaččat jurddašit ovddasvástádusa juogadeami birra máŋgga suorggis. Ale dohkket ahte muhtimat du atnet diehttelassan, dasa leat don beare divrras. Jagis, ja erenoamážit geasset, leat ollu heammástusat, nu ahte ii leat ávki ollu návccaid atnit plánemii. Dus leat fámut ja ¶
Lávlunoasis gilvaledje guhtta lávlaga. Ohcejohkalaš Áile Holmberg (12), guovdageaidnulaš Mikkel Rasmus Logje (13), ohcejohkalaš Niillas Holmberg (14) ja ohcejohkalaš Titta Rasmus (14) ledje SGP nuoramus oasseváldit goassege. Sii lávlo lávlaga ”Giella ii leat jáddan”, masa Niilo Rasmus lea bidjan šuoŋa. Niillas Holmberg lea čállán teavstta, mii muitala man somá lea orrut Sámis. ¶
– Seasttán vuoittu geassái, go galggan vuolgit mátkái, muitala Áile. ¶
– Ledje fiinna doalut. Olbmot muitaledje man olu mearkkaša gillái go dáppe olmmoš nagoda šaddat máilmmemeasttirin. Håvardii orui suohtas ja son orui duhtavaš go nu ollusat dorjot ja čájehit beroštumi, muitala Hætta. ¶
Guttorm muitala iežaset deaivat Kristalaš Álbmotbellodaga Justislávdegotti lahtu Finn Kristian Marthinsena ovdal go Stuorradiggi meannuda ášši. ¶
Pettersen njulgestaga njuikii meaddel garraseamos gilvaleddjiid Jostein Biti ja Magnus Lindbäck. Erenoamáš lei go 800-luohká nuppi vuorus njuikii Lindbäck meaddel ovdalaš moala ja vuittii dan ge «heata» . ¶
–Maiddái olgodoaluide nu go Jergulii ledje ollu olbmot boahtán, muitala Rieser. ¶
Fjellheim Sarre muitala ahte stáhta- ja girkolávdegoddi galgá čielggadit jurddašahtti rievdadusaid boahttevaš stáhtagirkus. ¶
–Muhto dábálaš jurdda Davvi-Norgga ja maiddái sámi searvegottiin leamašan eahpesihkarvuohta mo girku ekonomalaččat galgá birget jus geassádit álfarut eret stáhtas, muitala Fjellheim Sarre. ¶
–Jus áigut juoidá dadjat dán hárrái de eandalit berrejit boahtit álbmotčoahkkimii sotnabeaivvi diibmu 13.00 Kárášjoga kulturvissui, hástala Fjellheim Sarre. ¶
Searvegoddi Kárášjogas lea áŋgirit bargan dan ala ahte dát čoahkkin šaddá duohtan. ¶
Čájáhusovddasvástideaddji Máret Ánne Bongo muitala čájáhusas leamaš olu olbmuid. ¶
– Mii geahččalit juohke jagi váldit ođđa dáiddáriid ja duojáriid mielde, vai ođđa nuorra sámi dáiddárat bohtet oidnosii. Dat leage min ulbmil, muitala Bongo. ¶
– Beassážat ledje hui fiidnát. Lei olu bargu, muhto manai hui bures, muitala Triumf, gii dál lea ovttas earáiguin jođihangottis lohkame vuvdon billeahtaid ja ruđaid. Son ii vuos dieđe man olu olbmot fitne musihkkafestivála doaluin, muhto lohká goit olu olbmuid leamaš. ¶
Son muitala konsearttaid čohkken hui olu olbmuid, ja Gåte konsearttas bearjadaga lei Buletjávri spagga dievva. Alfreds Kro čohkkii bures juohke eahkeda. Son lea maid duhtavaš go Buletjávri gaskavahku juo lei measta dievva, vaikko nu árrat beassážiid eai láve vuos nu olu olbmot. ¶
VÁSIHAN OLLU VÁIVVIID: Nobelráfibálkkašumi vuoiti Rigoberta Menchu lea vásihan ollu vealaheami Guatemala njunušpolitihkáriin. ¶
–Mana márkanii ja vuovdde tomáhtaid, indiána, huike politihkkarat Menhcui. Son gullá maya álbmogii. Mayat gártet 60 proseantta Guatemala 12 miljovnna veahkadagas ja ellet geafivuođas guhkilmas badjelgeahččama geažil. ¶
Ovttastuvvan Našuvnnaid ovddasteaddji muitalii diibmá, ahte Guatemala rasisma lea «čieŋal ja duođalaš» . Muhto gitta jagi 2002 rádjai ii lean riikkas láhka mii gieldá vealaheaddji meannudeami. ¶
Menchu vuosttaldii Rios Montt presideantaevttohassan, generála gii stivrii Guatemala 36-jagi guhkkosaš sissoađi veahkaválddálaččamus áigge goas 200.000 maya gottáhalle dahje jávke. ¶
– Mii leat ovttaoaivilis ahte rabasvuohta lea dehálaš. Mis ii leat mihkkege maid čiegadit, eatge bala almmolašvuođas, lohká Helleland. ¶
–Dán guoli gottii Gunnar čeahci Idjajávrris mannan sotnabeaivvi, muitala Julius ¶
–Juo moadde beaivve maŋŋá go mii leimmet rahpan siidduid de oaččuimet oktavuođa olbmuiguin máddin geat ledje min siidduid gávdnan interneahtas, muitala webbasiidduid ovddasvástideaddji Ranveig Persen, Dáiddaguovddážis. –Hui somá lea go dál juo leat oaidnigoahtán ávkki siidduin. Doppe han besset olbmot ieža geahčadit iešguđet dáidagiid ja de váldit oktavuođa justa dáinna miellahtuin mis geainna hálida, dahje minguin, leš dal lassi dieđuid háhkat min dahje dáiddára birra. ¶
–Min áigumuš lea bidjat oasi internehttii juohke čájáhusas mii rahppo, ain juo unnimusat moadde beaivvi ovdal. Dán bearjadaga rahppo omd. ođđa čájáhus, ja mii áigut dál geahččalit vuosttas geardde, muitala Persen ja lasihastá, –Mii jáhkkit dát šaddá lassin buorre rekláman min čájáhusaide. Persen muitala maiddái ahte dát gal šaddá boahttevaš dáhpin sidjiide. Sii áigot juohke mánus oasi čájáhusain almmuhit neahtas ja son garrasit doaivu loktet beroštumi sin mánnosaš čájáhusaide. ¶
”Májjá gávppaša” bihttá muitala viđa-jahkásaš Májjá birra, gii hálida iežas áhku ovddas gávppašit, ja movt Májjáin dáhpáhuvvá gávppašettiin. Bihtás oaidnit go viđa-jahkásaš oastá boasttu gálvvu dan dihte go ii muitte maid galgá oastit ja go láhppá burssa. Nu šaddá Májjái heahti, muhto loahpas manná liikká bures. ¶
Lágideaddjit leat ceggen lávuid jávrri ala gos vuvdet márffiid, káfiid ja gáhkožiid. Lagabui 200 čuohte olbmo leat juo olles leavttus oaggumin iešguđetge rulláin. ¶
–Mu mielas lea somá oasálastit guollegilvvuin, ja čájeha guollesállaša guokte bas murttoža. Tapiola muitala ahte Ohcejogas ledje maŋidan guollegilvvuid ja danne son deike lei boahtán. ¶
Billeahtain sáhttá vuoitit Venor gámme. Ruhtavuoittuid vuoitá sihke losimus guliin ja geahppaseamos guliin. Maiddái son gii vuosttaš guoli rohtte jieŋa ala vuoitá ruđa. Oaggungilvvus lea maid gámabálkungilvu. Lágideaddji lea Mierona gilisearvi. ¶
Oslo sámi searvvi njunnožat muittuhit ahte Norgga Vuođđoláhka lea maiddái sápmelaččaid vuođđoláhka. Dasa lassin leat njunuš eiseválddit sin bealde. 2003:s šattai Sámi leavga dássálágan Norgga leavggain. Moadde vahku das ovdal sáddii gielddaministtar Erna Solberg sierra reivve ášši birra Stuorradiggái. Reivves muitala ahte ráđđehus lea ávžžuhan buot gieldda ja stáhtalaš ásahusaid geavahit Sámi leavgga rápmin sámi gillii, kultuvrii ja historjii. ¶
–Muhto leat mánát geat dadjet ahte «mii suopmelaččat» dahje «mii norgalaččat» , nu ahte sámevuohta ii leat šat nu nanus, muitala Reidun Måsø. ¶
–Jurdda lea oktasaš oahpahus mattematihkas, mas leat buorit bohtosat Suoma bealde, ja eaŋgalasas, mas lohket ges min leat buorebun, muitala Reidun Måsø. ¶
Suodjalusa áittagovva davvin lea rievdan. Norggas lea liikká stuora ovddasvástádus fuolahit dássetvuođa ja sihkarvuođa iežaset guovllus. Norga ferte doalahit luohtehahtti ja relevánta suodjalusa, mii muitala olgomáilbmai mas Norga berošta ja maid dat vuoruha, ja dat leat maid duođaštussan dasa ahte mii váldit iežamet geatnegasvuođaid duohtan go lea sáhka guovllu sihkarvuođa suodjalusas. ¶
Lindeberg muitala ahte Norgga stáhtaministara ja Suoma presideantta gaskkas galgá leat čoahkkin Girkonjárggas dán geasi. ¶
–Dál lea Bondeviika gohččon iešguđet stáhtaráđiid nammadit departemeanttaidgaskasaš lávdegotti, mii galgá bargat rádjeváttisvuođaiguin davvin, ja stáhtaministar lea sihtan iešguđet departemeanttaid aktiivvalaččat oassálastit dan bargui, muitala Lindeberg. ¶
Son maiddái muitala ahte departemeanta áigu nammadit «suomaáittardeaddji» gean bargu šaddá veahkehit olbmuid geat deaividit váttisvuođaid Norgga/Suoma riikaráji geažil. ¶
Guovdu Kárášjoga márkana iđii mannan bearjadaga skulptuvrralaš dollasadji mii lea ráhkaduvvon Náranašgeađggis. – Dán sajis galget olbmot beassat vuovdit feara maid, árvala Kárášjoga gieldda márkančiŋaheami prošeaktajođiheaddji Hans Gunnar Guttorm. ¶
Guttorm muitala leat eananarkiteavtta Helge Bakke guhte lea hábmen dán skulptuvrra. Skulptuvra galgá symboliseret dollasaji ja sulastahttá sámigoađi. ¶
–Gieldda bealis jurddašeimmet mii guovllu geađgeávdnasa geavahit dán skulptuvrii. Danin válljiimet Mázeguovllu Náranašgeađggi, muitala Guttorm. ¶
–Njealját mis lea dakko eará oainnus, muhto jáhkán boahtit ovttaoaiviliii, muitala Terje Tretnes. ¶
Terje Tretnes gal biehttala ahte sii njealjis leat juogadan gaskaneaset posišuvnnaid maid gáibidit dan bellodagas maid dorjot fápmui. ¶
Vaikke Terje Tretnes biehttala ahte sii njealjis áigot gáibidit sajiid Sámedikki ráđđái, de lohká lunddolažžan ahte ráđđái hálidit buohkat. ¶
–Konverteren áigi lea regulerejuvvon sierrašiehtadus stáhta ja bargiid gaskka. Jus eaba soabat, de manná nággu lávdegottegieđahallamii gos goappáge bealit leat. Lávdegottis lea maid bealatkeahtes olmmoš, gii mearrida loahpa loahpas gii oažžu su jiena jus jienasteamis leat seamma ollu jienat. Danin ferte dán bealatkeahtes olbmo hálahit nu ahte son doarju su beali. Dát olmmoš lea gii juolluda ruđa maid, ja lea dábálaččat hui várrogas go dan dahká, muitala Kristensen, Oahpahuslihtu bálkká ja bargoeavttuid konsuleanta. ¶
Heaika Skum lea ge Norgga Luonddugáhttenlihttu olis máŋggain oktavuođain moaitán bievlavuodjima Sis-Finnmárkku suohkaniin. Moadde vahkku das ovdal lei Skum vuodjimin táksi go muhtun kunddár fallehii su. Heaika Skum muitala Altaposten aviisii ahte falleheaddji cuvkii sus čalbmelásiid ja sus lea hávvi njálmmis. ¶
–Olmmái lea leamaš siste jearahallamis. Dađi eambbo in sáhte dadjat mii áššis boahtá, muitala Nils Henriksen. Min Áigi ii ožžon ságaide Heaika Skum. ¶
Kárášjoga skuvlahoavda Petter Henriksen muitala Kárášjoga gielda lea ožžon 250.000 ruvnno gelbbolašvuođaloktenbargui dahje gelbbolašvuođalokten strategiijai vuođđooahpahusas Finnmárkkus. ¶
–Mii ovttasbargat viđain gielddain ja leat ovttas vihtta kurssa lágidan. Maŋimuš kursa lei mannan vahkus duojis. Mii leat bálkáhan Region Midt Finnmark ráhkadit strategiija miidjiide. Mii leat dán háve vuoruhan duoji, muitala son. ¶
–Lean eallán hui anonymalaš eallima. Dál lea áigi juo oidnogoahtit, mojohallá Rauni, go muitala iežas eallima birra. ¶
Rauni čilge ahte stuorra govaid son mále akrylmálain, go das leat eambbo vejolašvuođat rievdadit govaid. Jos ii liikoge ivdnái maid lea málen, de ala sáhttá málet eará ivnni. Unnit govaid son lea málen oljepasteallain ja goikepasteallain. ¶
• Dán jahkái ozai Davvi Girji Sámedikkis doarjaga buvttadit 40 oahppogirjji, muhto ožžo dušše doarjaga 11 girjái, muitala jođiheaddji Brita Kåven (30.09.05). ¶
Politiijat leat maiddái dál gávnnahan ahte vuoddji, gii vujii 27 jahkásaš eatni ja máná nala Guovdageainnus, vujii gaskamearalaččat 120 km/dii. Dán leat politiijat gávnnahan go olmmái lea govvejuvvon Kolaris, govas lei áigi dihtosis ja sáhtte de rehkenastit leavttu guhkkodaga ektui. Politiijat dihtet olbmá maiddái sihkkarit bisánan Kolari ja Guovdageainnu gaskkas okte. Dát mearkkaša ahte ii leat eahpádus ahte olmmái lea vuodján garrasit, dieđiha Guovdageainnu leansmánni Guovdageainnu lagasradioi. ¶
Gielddastivrra loahpalaš mearrádusa sáhttá Phl/Pbl §§ 27-3 ja 15 vuođul, vrd. hálddahuslága kapihttala IV, guoddalit departementii. Vejolaš guoddaleamit galget leat čálalaččat ja sáddejuvvot Kárášjoga gildii, Plánalávdegoddi, 9730 Kárášjohka, ovdal juovlamánu 30. beaivvi 2005. ¶
Kárášjoga Mánáidskuvlla rektor, Kari Skoglund, muitala ahte konverteren áigi rievddai dan rájes go oahpaheaddjit geat ledje stáhta bargit, ožžo gieldda bargoaddin. Konverteren áigi mii lei 16 %, geahpeduvvui 85%. ¶
–Diet njuolggadus lea dál rievdan. Dál lohket liige áigi galgá mannat daidda oahpaheddjiide geain lea hui lossa bargodilli, muitala Skoglund. ¶
GIITEVAČČAT: Govva lea váldon Sámi álbmotallaskuvllas Kárášjogas gos báhtareaddjit besse oahppat dárogiela. – Ieš muittán ain ollu sihke dáro- ja sámegielat sániid muitala artihkkalčálli Flutura Kernja. ¶
Dá lea goalmmát oassi ráiddus maid báhtareaddji Flutura Kernja čállá iežas vásáhusaid birra máŋŋá go su ruovtturiikkas Kosovas buollái soahti 1999. Vuosttaš oasis son muitalii iežas dovdduid birra go paramilitearat dáhtto su ja su bearraša báhtarit. Nuppi oasis čálii mo lei eallit báhtareaddjin Kárášjogas gos son gáttii dušše guovžžaid birget. Goalmmát oasis artihkkalčálli ges muitala mo lei máhccat ruovttoluotta Kosovoi go ráfi fas bođii. Iige su ruovttugávpot lean šat nu movt ovdal. ¶
–Unjárgga dearvvašvuođaguovddáš lea dieđihan eambbo dárbbu go dan maid dássážii leat sáhttán fállat. Danin áigut farggamusat almmuhit sierra virggi rabas. Jus oažžut ohcci, de fálaldat doaibmagoahtá ođđajagi mánu rájes guovtti jagi geahččalanprošeaktan, muitala sátnejođiheaddji Ann-Jorid Henriksen (Bb). ¶
Charlotte devddii 3 jagi juovlamánu 11. beaivve ja su siessá Åse Kathrin fas deavdá 18 jagi dál sotnabeaivve (18.12).Dievva sala nieraid dan guovtti movttegis Tromssa gávpot niidii áhkus / eatnis. ¶
–Odne mii eat oba dieđe ge geaid Goahtegearret bálvala ja ovddasta. Searvvis orru eambbo beroštupmi ealihit searvvi ovdalii go ealihit ja bálvalit meahcásteddjiid ja lotnolasealáhusaid, beaškkala Jánoš Trosten. ¶
–Goahtegearregis ii leat doaibmaplána, eai ge leat báikkálaš searvvis. Dasa lassin leat miellahtut áibbas eahpesihkkarat. Ii ge searvi leat bargan maide dainna ahte čájehit geaid sii ovddastit. Dan berrejit dahkat ovdal beasaše Sámedikkiin álgit šiehtadallat, gurgala Jánoš Trosten. ¶
Muhtimat ballet seavdnjadin. Jus it bala šat dál, de goit nuorabun ballet seavdnjadin. Dáidit mii eanemusat ballat báhcimis okto go lea seavdnjat. ¶
Juovlaevaŋgelium muitala muhtimiid birra geat eai ballan seavdnjadis, muhto nuppeládje – sii ledje sávzageahččit Betlehema meahcis. Sii balle čuovgasis! ¶
Finnmárkkulága ásaheapmi álggaha ođđa historjjálaš kapihttala Finnmárkku hálddašeamis, go Statskog SF nammasaš hálddašanovttadat jávká ja dan sadjái boahtá Finnmárkkuopmodat. Dan sivas lea buorre čalmmustit čielga earuhusa ovddit hálddahussii. Dan olis čájehivčče dán buori ja dárbbašlaš vuogi mielde go bidjá hálddahusa áibbas ođđa báikái. ¶
Veikko dadjala ahte dál go okta jahki lea vuot noga noga ja ođđa lea ovddabealdi, mu mielas orru ahte dál lea vuogas geahčadit maŋás ja vihkkedallat mo eallin lea mannan. – Mun lean liikkáge aiddo dál nu lihkolaš go lean eallimis doivon, muitaladdá Uhca-Hánssa-Veikko, Veikko Laiti (63). ¶
– Dat ledje vuohten ovttat juovlabasit. Min geahčenhan lea girkui sullii 7 kilomehtera. Na de muhtin juovlaruohta eahkes mii leimmet juo ráhkkanan vuolgit juovlagirkui árra iđit. Dan áigge álge girkomeanut jo čieža áigge iđđes. Árraiđit mii boltaseimmet nagirčalmmiiguin borastit iđitláibbi ja jugistit dan ala maid nu. Áhčči lei juo mannan geassastit heastta ja láhčit roavgguid ja suinniid vuodjenrehkii. Don dieđát go mii dal vulggiimet, dat reahka lei vel dalle dievva. Áhčči fertii čohkkát rišlaravddas geasojulggiid. Golbma ledje vel liehku maŋábealdi, okta goappáge jálása alde ja leahkofiellu alde vel heaŋgái okta. Mun náđđádin eatni bálddas roavggu vuoldi ja geahčadin almmi násttiid, mo dat ravke čáhppesalit almmis. Orron mun gullamin vel go eadni huradii «Čáppis alit albmi lei» ja dalle mu čalmmit giddanedje. ¶
– Jurddaš mat, Heaika! dadjala Veikko munnje. – Mun ledjen dan háve beannot vahku okto dieppe diein duoddariin ovttatmano. In imaštala šat, man dihtii ollu gávpotlaččat bohtet deike Sápmái ja vádjoladdet duoin duoddariin ruossut doarrás vahkkoviissaid. ¶
–Das álggán vuovdit bohccobierggu mii lea ráhkaduvvon iešguđet láhkái, go oaččun johtui biergobuvttadeami, muitala Ásllat Niittyvuopio. ¶
Eanemus moalat, nieiddat: Tone Heimlund ja Ann-Iren Trosten, 11 moala ¶
Eanemus moalat, gánddat: Tor Mathis Kåven, 16 moala ¶
–Eat mii gal ollus mávsse, muhto mii geatnegahttit iežamet iskat vissis ruhtasupmi ovddas muhtin jagiid, muitala IGE jođiheaddji Reuterii. Guorahallan álggahuvvo vuos guovllus bohkamiin. ¶
Nuppi oasis deattuheaba čálliguovttos Sámeárbevierut - doložis dálážii. Solbakk muitala ahte gielladoahpagiid bokte bohtet sámeárbevierut albmosii. ¶
–Dihtet go don mis ahte miššunearat leat suoládan Ipmila nama dološ sámi oskkus, jearrala Solbakk. Ipmila namma lea váldon noaidevuođa oskkus ja miššunearat ledje dan mađe juonalaččat go álge dán doahpaga geavahit go risttalašvuođas sárdnidedje, muitala Solbakk. ¶
Mis leat dá sala dievva dearvvuođat Ánne Márjái! Dál de lea du stuora beaivi ja mii illudit du ávvudit! Sávvat dutnje hui ollu lihku ja máilmmi somás ávvudeami. Seammas maid sávvat buriid juovllaid ja ilolaš ođđa jagi. ¶
Dásseárvvu bohtosiin geahččala Statistihkalaš Guovddášdoaimmahat čájehit meriin man ollu nisson- ja almmáiolbmot oassálastet politihkas, oahpus ja bargoeallimis juohke gielddas. ¶
– Dát lea unna oasáš biergovuovdimis maid min boazoeaiggádat vuvdet. Potensiála lea ollu eanet, lohká Eira, gii muitala huksendásis vuos várrogasat álgit. Boalvvir BA lea ráhkadan biergobuktagii nama ja logo, mainna vuvdet bierggu. ¶
Beaivválaččat lea Jaakonsaari riikabeaivveáirras ja son lea guhkit áigge juo rahčan dán áššis. Son muitala stivračoahkkimis gieskat lei buorre vuoigŋa čoavdit dán váttis ášši. ¶
Mii maid áigot joavkku bidjat johtui geat galget guorahallat mo organiserenbargu dás ovddosguvlui galgá dáhpáhuvvat. Dán joavkkus leat maid sápmelaččat mielde ja dainna bargguin geargat boahtte giđa, muitala Jaakonsaari. ¶
–Lei somá vuoitit, muitala Kirsi telefungeažes Spanias, –ja somát lei vel go sisaboahtu dán gilvvus manai ásahit skuvlla geafes mánáide Indias. Lea hui buorre go earát maid ožžot ávkki sin valáštallamis. Lei oalle ollu ruhta mii čoggui dán skuvlla várás. ¶
Kirsi muitala dán gilvvus ledje 70 oasseváldi nissonluohkás ja dát lea vuosttas geardde go ná bures lea mannan. ¶
–Dan fertejit bearraigeahču eiseválddit čavget, go dál lea álkit vuoitit Lottos čieža riekta go váldot lobihit vuodjimis. Munnje leat maiddái dadjan muhtun dáččat ahte sii mákset hui álkit sáhku goas de váldojit, go lea measta veadjetmeahttun váldot lobihis vuodjimis, muitala Hætta. ¶
Jergul Asttu beaivválaš jođiheaddji, Toralf Holmestrand, muitala ahte sis lea ulbmil čohkket bargiid bargosajis dainna lágiin ahte buot bargit galget fuolahit gussiid seamma láhkái. ¶
– Mis lea álo dárbu fokusa bidjat fuolahussii ja kvalitehtii. Ja dát váldooasit galget oppaáigge leat muittus go mii hálddašit gussiid, dušše dainna vugiin lea mis vejolaš váldit ain buorebut vára iežamet gussiin, muitala Holmestrand. ¶
SOS Rasisme oaivvilda ahte lea hirbmat váidalahtti go muhtun guovddáš politihkkárat Finnmárkkus leat vuostálastán finnmárkolága daid ákkaid vuođul ahte láhka addá beare olu válddi sápmelaččaide. Mii gal baicca eat bala ahte unnit vealaheapmi stáhta bealis bohciidahttá eambbo vealaheami álbmogis muđui. ¶
Kárásjoht nisu Elvi Rosita Balto dovddasta ahte lea lossat eallit ADHD-mánáin. - Losimus goittot lea go mánná jearrá sáhttá go oaivvi lonuhit, go doppe lea dievas moivi obbaáigge ja jurdagat jorret juohke guvlui, muitala Kárášjoht nisu. ¶
–Eat ávkkástala ¶
– Buoridan dihte beroštumi SM Sámecupii áigut maiddái lágidit kultuvrralaš doaluid dán jagáš spábbačiekčamiid oktavuođas. Ruošša lea stuora kulturnašuvdna ja mii bargat oažžut ee. Ruošša musihkkáriid Porsáŋgui dán vahkkoloahpa, muitala Tone-Merete Orti Olsen áŋgirit. ¶
–Lihkus, Magga dadjala mojonjálmmiid. ¶
Ráđđelahtu Sara čuoččuhus ahte Deatnu lea heajumus ”giellagielda” lea imašlaš. Mii lea vuođđun dieid čuoččuhusaide? Makkár evalueren lea dahkkon eará gielddain, ja lea go dáid čielggademiid vejolaš buohtastahttit? Leat maid boahtán ovdan čuoččuhusat ahte Deanu gielda ii gulahala Sámedikkiin. Mun in dovdda áššiid gos Sámediggi lea viggan gulahallat gielddain, ja maidda mii eat leat searvan. Min hálidat baicce nannet sámegiela árvvu ja ahte šattašii ovttaárvosažžan dárogielain. ¶
Ohcala dáhtu ¶
MÁŊGGALÁGANAT: Psykiáhter Mikkel Oskal muitala ahte ADHD-mánáin leat máŋggalágan symptomat. –Muhtun symptomaid leat álki fuobmát, earáid fas váddáset. ¶
Maiddái čuovvu epilepsiija ja eará dávddat ja dat vearáskahttet dieđusge ADHD-dávdda, ja sis lea maid váttisvuohta sajáiduvvat min máilbmái, muitala Oskal. ¶
Oskal muitala ahte muhtun mánáin fas lea váttis fuobmát ADHD-dávdda. Olgguldasat ii oidno ahte sis lea dát dávda, sii leat áibbas dábálaš mánát. ¶
Danin lea dálkkodeapmi mánnávuođa rájes juo dehálaš, dalle eai boađe dát mánát gillát nu ollu psyhkalaččat, muitala Oskal. ¶
Oskal muitala ahte ADHD-dávda maiddái lea áibbas dábálaš dávda Sámis. Gaskal golbma ja vihtta proseantta buot Norgga mánáin lea dákkár dávda. ¶
–Olbmot leat navdán sin jálobeavrin, dahje badjelmeare jállun. Muhtun mánáid fas lohke ahte dies leat sákkit bađas, mat eai jurdilan ovdal go dahke juoidá, muitala Oskal. ¶
Olli muitala ahte Finnmárkoláhka váfista álbmoga vuoigatvuođa bivdit rievssahiid, guolástit jogain ja jávrriin, ja čoaggit luopmániid. Son muittuha maiddái ahte lubmenvejolašvuohta lea viiddideapmi dálá ortnega ektui, dássážii lea lubmen leamaš várrejuvvon dušše finnmárkulaččaide. ¶
– Dat lei erenoamáš dáhpáhus man birra in gille báljo muitalit, muittaša Somby ja muitala aŋkke dáhpáhusa birra mii dagahii su gieđa ja čalmmi haga. ¶
– Lei dego časkojuvvot garrasit, muhto mus lei liikká máilmmi buorre dovdu. Oidnen fiinna ivnniid ja balvva mii lei dego olmmoš mii doallá mu gieđas. Mu olbmát gulluiga huikime ja John Reier bođii šluvgit mu. Sihten su mannat eret, danne go son baldá čáppa balvva. Son čanai šearffa mu gieđa birra ja loktii mu gielkái, muitala Somby. ¶
– En skapsame, gullojit muhtimat kommentereme gávttehasa go govvejuvvo. – En same som har skapt noe, dadjala Niillas A. Somby humoristalaččat ja boagusta. Sápmelaš gii lea olahan juoidá. ¶
LOSSAT EALLIT: Kárášjoga nisu Elvi Rosita Norvang muitala ahte lea lossat ja muhtomin vel veadjetmeahttun eallit ADHD-mánáin. ¶
Ii agibeaivves ge sáhttán váhnen ja eadni Elvi Rosita Norvang smiehttat mo lea dálostallat ADHD-mánáin. –Losimus goittot lea go mánná jearrá sáhttá go oaivvi lonuhit go doppe lea dievas moivi obbaáigge ja jurdagat jorret juohke guvlui, muitala Kárášjoga nisu. ¶
– Dát govve hui bures ahte dákkár mánát dihtet ieža ahte sii eai doaimma nu mo galggašedje, ja dáinna lágiin sii váivašuvvet issorasat dilis, muitala Elvi Rosita, geas lea 16 ½ jahkásaš gánda geas lea diagnosa ADHD. ¶
Viđa máná eadni Elvi muitala ahte ADHD-gánddaš muhtomin ráhkada olles helveha ruovttus. Sáhttá njulgestaga mielahuvvat. Moatti sekunddas gomiha olles dálu, erenoamážit jos gáržžohallá ja jos su šiggugoahtá. ¶
– Son sáhttá cuovkut ja bálkut diŋggaid vaikko gosa, ja dalle eai berre olbmot leat su lahka. Ja jos son duođai áigu cábmit mu de sáhttá dan dahkat, son lea dál dan mađe stuoris ja gievra, muitala Elvi. ¶
– Gánda gáibida oahpes birrasa gos lea oadjebas, ja dat lea ruoktu. Amas birrasis sáhttá vaikko mii dáhpáhuvvat ja mun balan ahte gánda bilida olbmuid biergasiid ja dávviriid, muitala Elvi. ¶
– Muhtomin sáhttá leat duođaid suohtas, ferten njulgestaga čaibmat. Son dadjala hui vuohkkasit ja suohttasit vaikko man birra, ii ge gávdno sensura. Buot maid dahká lea hui somá jurddašit ja muittašit maŋŋil, muhto ii juste dalle gal go dáhpáhuvvá. ¶
– Lea nu ahte jos mu gánda fuobmá čoavdagiid biilla, skohtera dahje eará mohtorvuojániid ovddas, de lea masa áibbas sihkar ahte son vuoddjá dainna. Dan lean mun vásihan máŋgii ruovttus ja eará sajis, muitala Elvi. ¶
Elvi muitala maid ahte gánda lea čađahan vuođđoskuvlla gos oahpahus lei heivehuvvon su várás. Dattetge ii máhte son lohkat iige čállit. ¶
–Doppe leat maiddái busset man sisa bidjá čoavjji ja ágildávtti. Luossabivdi galgá váldit iskosiid ja deavdit skovi mas muitala gos lea goddán hávgga. Dan galgá dahkat vai iskosat eai seahkan, jus goddá ollu hávggaid, čilge Henriksen. ¶
– Čakčat álga ođđa golmma jagi prošeakta. Ulbmil lea loktet bargiid gelbbolašvuođa, ja buoridit interneahta vai eará mediafitnodagat sáhttet oastit áššiid, muitala Marainen. Son lohká jurddan leat ahte golmma jagi geahčen galgá Guoládaga sámiradio leat iešbirgejeaddji ekonomalaččat ja gelbbolašvuođa ektui. ¶
Kárášjoga ja Guovdageainnu sámi joatkkaskuvllat ballet dál massit olles 60 oahpposaji čavčča rájes. –Jus oahpahusdirektoráhta ii doala lohpádusaid ja juollut gávcci milljuvnna ruvnno lassidoarjaga de šaddá roassun goappeš skuvllaide, lohká stivrajođiheaddji Anton Dahl. ¶
–Maiddái bovdet olbmuid geat sáhttet bivdit hávggaid, go Luondduhálddašandirektoráhta lea addán lobi sáimmaiguin bivdit hávggaid, muitala Sturla Brørs, ¶
– Maŋimuš áiggiid leat suollagat leamaš jođus bartaguovlluin ja báikkiin Kárášjogas, Porsáŋggus ja Deanus, muitala Nilsen. ¶
– Ovdal leat dáppe bajásgeassán nieiddaid dadjat ”ii”, vaikko rievtti mielde oaivvilda ”juo”, muitala Guovdageainnu pedagogalaš-psykologalaš bálvalusa jođiheaddji Marit Triumf. Su mielas lea dát boasttu bajásgeassinvuohki. ¶
Triumf lea álbmotčoahkkimis veagalváldimiid vuostá. Maŋŋel čoahkkima muitala veahá Min Áigái movt Guovdageainnus leat mánáid, ja erenoamážit nieiddaid, bajásgeassán ovdal. ¶
– Nieida galggai fiinnohallat ja vurdojuvvui ahte álggus dadjá ”ii”, vaikko leige mielas dasa mii dáhpáhuvai. Mii bajásgessojuvvuimet maid dasa ahte ii galgga nu guhkás mannat ahte dievddus himut badjánit. Dadje ahte ii galgga fillet dievddu, de lea maiddái nieidda ovddasvástádus jus dievdu rihpá. Iige de daddjon ahte lea veagalváldon, go ovddasvástádus lei nieiddas maid, muitala Triumf, gii lea áibbas vuostá dán bajásgeassinvuohkái. ¶
– Mun oaivvildan ahte dát bajásgeassinvuohki lea boastut, go dievddut ohppet de ahte eai galgga beroštit vaikko nieida dadjáge ”ii”. Muhto diet vierru lei dábálaš ovdalaš áigge. Nie leat nieidamánáid bajásgeassán, muitala Triumf. ¶
Dán vahku soitet bohcidit váttisvuođat du ja guoimmi gaskii. Várut vai it leat dakkár gii dájuhat. Muđui de heive dát vahkku hui bures ruovttu bargguid gárvemii. Soaittášit galgat álgit ođastit iežat viesu? Ságastala iežat guimmiin diekkár jurdagiid birra. Álkimus lea ovttas čoavdit áššiid. ¶
– Sii vuoruhit min oahpahusa ja mii beassat ráhkadit gelddolaš prošeavttaid. Dán jagi leat mii earret eará leamaš Kárášjoga ja oahppit besse ráhkadit govaid smáhkuiguin Sámi Dáiddaguovddážis. Giehtaduodjedáiddára John Ole Andersena luhtte ávnnasteimmet guvssiid. Oahppit leat maid duhppen ullus gámavuđđui sujiid ja gorron siste giehtabáttiid mearrasámi vugiin, muitala sámegiel oahpaheaddji. ¶
–Dákkár bázáhusat leat várálaččat luonddu ealliide maiddái, ii ge daid dušše leat fasti oaidnit, lohká Somby. Son muitala sii mannan čavčča ohce ealgga mas leai čuohte mehtera áidestreaŋga maŋis. ¶
–Ja dát streaŋga lei guhkkin meahcis ja lea čielggas ahte dat maid lea leamašan muhtin gaskaboddosaš boazoáiddis anus, muitala Somby. ¶
Nuorta-Finnmárkku Guovllustivrra ovdaolmmoš Elisabeth Hegge Guttorm muitala sii leat mannamin lagamus áiggis geahčadit dáid gaskaboddosaš áiddiid Kárášjoga mátta- ja davábealde. Das maŋŋá galgá guovllustivra mearridit maid dáiguin galgá dahkat. ¶
Boazodoalloagronoma Arne Hansen Nuorta-Finnmárkku Boazodoallohálddahusas muitala sis leat čielga plánat gaskaboddosaš áideáššiiguin Kárášjoga gielddas. –Maŋŋá go guovllustivra lea dahkan mearrádusa áššis, ovdamearkka dihte ahte gullevaččat leat ožžon gaikungohččuma, de mii gozihit áigemeari. Jus dan maŋŋá eai leat áiddit gaikojuvvon, de bidjat mii áideeaiggádiid rehkega ala olbmuid daid čorget, čilge Arne Hansen oanehaččat. ¶
– Dát bargu ferte álgit ruovttuin ja joatkit skuvllas. Skuvlabártniid guottut balddihit mu, lohká Dahl ja muitala vuohttán ahte bártnit eai doahttal oahpaheddjiidge nu go ovdal. ¶
Sámi allaskuvlla stivra lea nammadan 52-jahkásaš guovdageaidnulačča Nils Oskala filosofiija professorin Sámi allaskuvlii. ¶
–Hálidivččetgo vuolgit Harstai ja Davvi-Norgga riemuide? Vai álgoálbmotmusihkka Riddu Riđus dat livččii du miela mielde? Vai vuolggášitgo baicca Bihtánii, dalle go Sámi nissonriikajoavku čiekčá Eurohpa buoremus klubbajoavkku vuostá? Vai áibbašatgo Oului dahje Porsáŋgui geasselieggasis? Dán čállá NRK Sámi Radio preassadieđáhusastis, ja hástala olbmuid guldalit Geasseradio. ¶
–Festiválas davvin dollet Suoma beallái, Oului, ovdalgo Geasseradio oahppaladdá Finnmárkku stuorimus gávpoga Álttá. Go albmenahkki muitala ahte lea borgemánnu, de vuolgit lulás, Åarjel Sápmái, Røyrvikai ja Grongai. Dán jagi sámimeašttir geassegilvvut leat Váhčiris Ruoŧa bealde, ja diehttelasat mii leat doppe. Geasseradio geassi loahpahuvvá Unjárggas, mearrasámiid duovdagiin Nuorta-Finnmárkkus. ¶
Skum lohká ahte sámi dáidda lea vuosttažettiin guovddáš eiseválddiid ovddasvástádus. Son váidala ahte kulturdepartemeanta ii leat maŋimuš jagiid atnán fuola juolludit eanet ruđaid Sámediggái mat galggašedje sámi dáidagii. ¶
Jáhkán maid sin smiehttan ahte galget geargat ovdal dán sámediggeáigodaga, ja dat čájeha ahte sii eai leat dán barggu váldán duođalaččat go eai dán ge vuoro vuoruhan sámi dáidaga, beaškala Persen. ¶
JOĐIHAN OLU: Alle Tiders gávppi bargi Fatima Benattou muitala Kirsti Guvsámii ahte lea jođihan erenoamáš olu sámi leavggaid dan rájes go leavgaášši beaggigođii. ¶
– Eadni veahá hárdašuvai ja válddii iežas nieidavuođa goarggu alcces gaskagoargun. Ipmirdan ahte son maid háliida juoidá sierra, dan dihte go son han lea integrerejuvvon sámivuhtii. Son goarru gávttiid ja lea oččodan sámi oahpahusa mánáidasas. Son háliida ahte mii galgat šaddat lunddolaš oassin sámi servodagas, muitala Guvsám ja lohká maiddái gávtti dehálaš symbolan iežas sámivuhtii. ¶
– Logan buoremusat kafeas gávpogis, muhto dat gal lea várra dan dihte go mus leat vihtta oappá ja okta viellja ja lean hárjánan ridjii. Muhto muhtomin gal áibbašan váriide ja jaskatvuhtii, lohká Guvsám ja muitala ahte Oslos lea hui buorre sámi biras. ¶
– Luodda gárvana váccidettiin. Mun lean beassan máŋga beali alddán ovddidit, muhto dál muitala čoavjedovdu ahte lean gávdnan rivttes oahpu. ¶
– Religiuvdna lea dehálaš oassi mus. Mun beroštan eará olbmuin ja maid eará kultuvrraiguin deaivvadit. Osku lea máilmmegovva ja dehálaš fundameanta olbmos, muitala Kirsti, gii politihka lea ožžon varrii juo mánnán. Su áddjá lei oainnat Risttalaš Álbmotbellodat-politihkkár suohkanstivrras. ¶
Váccašetne Kirstiin Karl Johan-gáhta mielde Oslos. Fuobmájetne rámbuvrri mii vuovdá sámi leavggaid ja manne dohko. Bargi Fatima Benattou muitala ahte lea vuovdán hui olu sámi leavggaid maŋemus áiggiid. ¶
– Dušše odne lean vuovdán njeallje. Eatnašat geat ostet sámi leavggaid leat sápmelaččat, muitala Benattou. Rambuvri válddii sámi leavggaid suohttas dihte sisa. Vuosttaš beivviid eai jođihan olu leavggaid, muhto fáhkkestaga šattai leavga hirbmat bivnnut, mánu ovdal miessemánu 17. beaivvi. Sullii oktanaga go Oslo gávpotstivra mearridii ahte eai fuola sámi leavggaid almmolaš leavgastákkuide. Sii jođihedje buot leavggaid ja šadde diŋgot vel eanet leavggaid. ¶
– Mu mielas gal lea heittot go eai fuola sámi leavggaid almmolaš leavgastákkuide. Dat han lea nu fiinnis, rámpo Benattou ja geahčada sámi leavgga. Kirsti Guvsám maid muitala vásihan ahte olbmot liikot sámi levgii. ¶
– Lei somá debuteret dieinna lágiin. Son ii goit nagodan njeaidit mu, nu ahte dat lei dego vuoitun munnje. Muhto in nagodan rievdadit su oaiviliid, šálloša Kirsti ja muitala ahte son oaččui buori oktavuođa Gerhardseniin ja lea bovden su sámi vissui. ¶
– Sávan dan, muhto in dieđe movt jienasteaddjit jurddašit. Dát lea goit álgu, muhto olbmos dat gal fertejit leat eanet jierpmálaš ságat jus áigu beassat Sámediggái, boagusta Kirsti Guvsám. Son muitala ahte háliidivččii bargat sámi mánáid ja nuoraid doaimmaid ovddas, erenoamážit dáidaga, musihka ja teáhtera siskkobealde. ¶
...ja de loktii prinsa nieidda heastta nala ja doalvvui su čáppa šlohttii doppe guhkkin... ¶
Jus son náitala ovdal 30 de goit ii leat mu sivva. ¶
Eira lohká oaidnán dan notáhta man vuođul sámi stuorámus mediaásahus muitala ášši, muhto dan ii loga oba doallat ge deaivasa. Dan lohká suorggahan ja hirpmahuhttán. ¶
–Dat maid departemeanta lea ovddidan, sihke dan 200-bohcco ja ráŋggaštanlágaid birra, lea juste dat seamma maid mii láhkalávdegottis leat evttohan. Ii ge dat leat mihkkege ođđa ságaid, go mii leat viežžan dan "Tillæggslappeloven av 1897" -lágas, muitala Eira. ¶
Gaskavahku ledje Guovdageainnu márkanis girddášeame guokte dielkoduvvá. Dat lea hui hárve guossit Sis-Finnmárkkus, muitala loddečeahppi. ¶
– Dát leat dielkoduvvát, Columba palumbus latiidnagillii, muitala loddečeahppi, ornitologa Morten Günther, go oaidná govaid. Son bargá Svanhovd birasguovddážis Girkonjárgga lahka ja dovdá Finnmárkku loddeeallima bures. Son lohká dielkoduvváid hárve guossin davvin. Dielkoduvvát leat dábálaččat Lulli-Norgga mehciin ja párkkain. ¶
Ohcejoga girkus suoládedje guhtta silbadiŋgga. Fiinna ginttaljulggiid lea skeŋken Jacob Fellman, go doaimmai Anáris ja Ohcejogas báhppan 1820-1831. Silbbaid lassin suoládedje badjel 20 boahttala rihppaviinni. Avvila boles fáhtii suola guoktá ja buot opmodat, earret guokte rihppaviidneboahttala, ožžojuvvui ruovttoluotta. ¶
Historjjálaš silbbat ja badjel 20 boahttala girkoviidni gárte suollagiid háldui maŋŋebárgga čuovganeapmái. Avvila boles fáhtii suollagiid Avvilis maŋŋebárgga, dan lassin vuoddji lei juhkanvuođas. ¶
Suollagat dolvo Ohcejoga girkus historjjálaš silbadiŋggaid ja badjel 20 boahttala rihppaviinni. Avvila boles fáhtii suola guoktá johtolatkontrollas. Vuoddji bosádii alkomihttárii roavva gárrenvuodjima loguid. Seammás boles gávnnai biillas Ohcejoga girkus suoláduvvon opmodaga. Suoláduvvon opmodaga árvu lea sullii moadde duhát euro, muhto ohcejohkalaččaide dáid diŋggaid historjjálaš árvu lea olu stuorát. ¶
Suollagat cuvgiiga girku lása, gaikkuiga sáhkáha uvssa ja gávnnaiga vuorkágeavlli čoavdaga, ja silbadiŋggaid geavlli siste. Ohcejoga girkoverdde Janne Aikio fuobmái gaikuma go lei fitnamin girku luhtte maŋŋebárgga iđđedis. Ohcejoga bolesa badjekonstábel Mauno Ahvonen muitala gaskavahku Kaleva-aviissas, ahte buot suoláduvvon biergasat gávdnojedje ja suollagat leaba olgobáikegoddilaččat. Avvila boles Seppo Liimatainen ges muitala, ahte suola guoktá biillas gávdnojedje earáge biergasat, mat vejolaččat leat suoláduvvon davvi Suomas. Ohcejogas suoláduvvon girkoviinniin váilo guokte boahttala. Jáhkkimis vuoddji promille lea boahtán dáid viinniid bokte. ¶
NRK Sámi Radio ođashoavda Rávdná Buljo dovddasta iežaset meaddán go leat mannan bearjadaga rájes muitalan ahte Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta árvala juohke dollui mearridit dušše 200 bohcco. ¶
–Ovdal go ráđđi sáddii árvalusa, de mis lei sierra čoahkkin guolástusministariin. Dan čoahkkimis oassálasttii maiddái Steinar Pedersen, ja mii lohpideimmet buktit konkrehta árvalusa movt reguleret reabbábivddu, muitala Svein Peter Pedersen. ¶
– Dat orrot nu bivvalat, dadjala son ja rámpo sin geat leat addán ruđa. ¶
– Go álggaheimmet čielggadanbarggu 1993:s, de Dearvvašvuođadirektoráhtas dahje departemeanttas eai lean gallis geat obanassiige áddejedje ahte lei dárbu ráhkadit dákkár čielggadeami. Eai sii ádden ahte sámi guovlluin leat earálágan hástalusat go Norggas muđui, muitala Brenna. ¶
BISSEHAN LÁGA: Stuorradikki ealáhuslávdegotti nubbi nubbejođiheaddji Ivar Kristiansen (Olgeš) muitala ahte sin lávdegoddi lea bissehan Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta bággonjuovvamiid Oarje-Finnmárkkus. ¶
Stuorradikki ealáhuslávdegoddi lea bissehan ođđa boazodoallolága mainna eiseválddit áigo čađahit bággonjuovvamiid Guovdageainnus. Dan muitala lávdegotti lahttu Ivar Kristiansen (Olgeš). ¶
Sámi boazodoalus leat máhtut omd. eatnamiid hárrái, maid odne eai bija vuođđun go mearrádusat dahkkojit boazodoalu geahpideami hárrái. Karen Marie Eira Buljo lea čállán artihkkala Sámi instituhta Dieđutis nr 1/2002, mas leat govat mat čájehit johtolagaid. Son čállá mo eiseválddit garvet dehálaš boazoeatnamiid: ¶
”Govas oaidnit ahte lea alla ráššaguovlu, gos lea áibbas unnán eanan. Ja lea mearkkašanveara dál, go hupmet boazodoalu áitágiid birra ja guorahallat sihke eatnamiid ja guohtumiid, ahte dákkár eatnamat eai oba leatge guorahallamiin. Dákkár báikkiide šaddá rássi maŋŋit maid boazu guohtu loahpageahčen geasi ja gosa bálgala báhkaid áigge. Dákkár eatnamiid eai váldde vuhtii ja girjjiide čállojuvvo ahte dákkár eatnamat leat joavdelas eatnamat mat eai leat adnon, eaige adno masage”. ¶
Doaluid oktavuođas muitala searvi olbmuide eambbo sin doaimmaid birra, makkár kurssaid lágidit dán geasi ja makkár mánáiddoaimmaid sáhttet fállat. Kurssažat ja gilvvut leat nuvttá. Doalut leat Márkannjárggas, golfgiettis, mii lea dál rahppon speallamii. Fargga bidjá searvi maid johtui kurssaid nu ahte nu ollusat go vejolaš besset ávkkástallat bánas, maid searvi lea ráhkadan. Kárášjogas leat guhtta golfráiggi, iige leat sáhka oanehisráigebánas, nu mo ovdamearkka dihte lea Leavnnjas. ¶
–Midjiide doalai logaldallama earret eará Áltá museum mii lea mielde UNESCO máilmmi árbbi listtus ja Sigurd Hausa Interkulturealla gulahallan guovddážis doalai logaladallama máŋggakultuvrrat ipmárdusas ja gulahallamis, muitala prošeaktajođiheaddji Ole Erik Elsruda. ¶
Bente Hætta muitala ahte álggos lei hui somá go šaddet fatnasiin vuoddját go vulget iđđes ruovttus. ¶
– Gal mii boagusteimmet hirbmosit vuosttaš háve. Nuppi nieidda mielas lei jalla somá, muhto boarrasit gal veahá heahpanii. Lea vuosttaš geardde go soai vásiheaba dákkár dulvii, muitala Bente, gii ovdal maid lea vásihan stuora dulvviid. 1973:s lei viđa jahkásaš ja jur muitá ahte sis lei fanas čadnojuvvon tráhppái gitta. Maiddái muhtin maŋit jagiid lea Nilutluodda gártan čázi vuollái, muhto ii nu ollu go dál. ¶
Bente muitala ahte soai leaba oastán materiálaid aitto mat leat viesu luhtte. ¶
– Dál lea cohkon sullii sentti iđida ektui. Mannan ija lei dulvan guokte sentti, muitala son. ¶
– Dál ii leat gullon mihkkege fylkkamánnis lassi gearggusvuođa birra, muitala Hætta. ¶
Muhtumin gal olmmoš beahtahallá sámi mediaide. Nu geavai dán vuoro Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvvi (SFS) jahkečoahkkin-cealkámuša giellaruđaid geavaheami hárrái. Buorre lea go mediat čuovvulit áššiid, muhto váivi lea go sámi mediat nu hárve oidnet prinsihpalaš beliid man ge áššis. Menddo dávjá báhcet áššit dušše sivahalli šurnalistihkkan, mii ii buvtte čielgasa áššis ii ge atte lohkkái dahje guldaleaddjái čiekŋalet áddejumi das maid ášši duođaid muitala min servodaga birra. ¶
–Nuppi vuoru álggus dettii Ålánda veahá go lonuhii golbma falleheaddji, muhto ii goasse lean eahpádus ahte Sápmi lea buoret, muitala Nils Johan Heatta. ¶
Son muitala ahte Sápmi lonuhii čikčiid loahpageahčen čiekčamiid, mii dagai ahte Ålánda šattai veahá buoret. ¶
Oarje-Finnmárkku boazodoalloguovllus leat 30 orohaga. Boazologuheivahan prošeaktakántuvrras muitala Berit Anne S. Triumf ahte eanaš orohagain lea dál boazolohhku bajabealde mearrádusaid. Dušše gávcci smávva orohagas leat logut ain vulobealde mearriduvvon loguid. ¶
– Gielddas vástidedje ahte kummat leat biddjon njuolggadusaid ektui ja ahte sii leat čuvvon lága, muitala Solbakken. Son lea maid eddon go gulai vástádusa dasa go jearai gii galgá vahágiid ovddas máksit. ¶
Sámeáššiid stáhtačálli Ellen Inga O. Hætta muitala ahte oahppováillagat galget ieža sáddet buhtadusohcamuša Osloi, Justisčállingoddái. ¶
Son muitala viidaseappot ahte sullii 100 ohcama leat juo boahtán. Hætta maid ii loga sin, geat leat ovdal ohcan, dárbbašit fas ođđasit ohcat, go dat ohcamušat leat juo siste. ¶
Kárášjoga gieldda teknihkalaš ossodaga hoavda Hans Nystad muitala ahte sii sihkkarastet dán guokte kummalohkki dán dahje boahtte vahkus. ¶
Nystad muitala ahte sii eai leat diehtán ovdal man várálaččat dát guokte kumma leamašan. ¶
– Ovdalaš áigge eai lean makkárge gáibádusat dáid sihkkarastit. Áidna gáibádus leamašan kummalohkiid geainnuid alde sihkkarastit vai girdet johtolaga, čilge Nystad ja muitala ahte gielda ii mávsse buhtadusa geasage, jus vieris olbmot leat sin rusttegiid bilidan dahje boastut geavahan. ¶
Innovašuvdna Norga ii leat vuos geargan meannudeamis Kauto AS ruhtaohcama ođđa hotellii Guovdageidnui. Dan muitala Kauto AS stivralahttu Sunniva Juhls. ¶
Ruvkefitnodaga doaibmageologa Jørgen Stenvold muitala sii diibmá iske geofysáhlaš mihtidemiid bokte ájárođu Mánnevári ja Badjevuohppevári gaskka. Báiki lea 3 kilomehtera nuorttabeal Kárášjoga márkanguovddáža, 600 mehtera bajábeal geainnu. Báktešladja dan váris lea magmahtalaš dahje vulkánalaš, mas lea doaivva gávdnat eanemus nihkela. Soitet maid gávdnat veahá veaikki ja golli. ¶
Diibmá Bjørn Kåre vihkkehii eanemus luosaid gilvvus, dál son hástala earái dahkat dan seamma ¶
Bjørn Kåre lea dakkár mii aivve bivdá dolgestákkuin, ii son báljo lihkahala dábálaš vuoggastákku. ¶
-Dolgestággobivdo addá stuorát «kicka» go darvviha stuoraha. Guolásteaddji dego boahtá lagabui luosa ja beasat maid váibadit guhkit áigge go dábálaš vuoggastákkuin, muitala Bjørn Kåre. ¶
Dan mađe ollu ruđaid gal ferte geavahit go masá juohkebeaivve geassit oaggu, dadjala Bjørn Kåre ja čájeha mo galgá šlivget dolggi guhkkelepmosii. ¶
–Mu mielas dat ii daga maidige jus dal vel ii gotte luosa. Iešalddis vásáhus beassat leat johkagáttis ja káfestallat ja ságastallat guolleskihppáriiguin lea suohtas. Danin boađán mun dávjá ruoktot luosa haga, muitala Bjørn Kåre. ¶
–Mus lea guhká leamaš miella eará luossajogaid Norggas geahččalit bivdit, ja dál heivii bures go dáppe vuos lea nu dulvi, muitala Bjørn Kåre. ¶
Hástala oassálastit gilvvuin ¶
Dál áŋgris luossabivdi hástala buot stággooagguid Deanus, Kárášjogas ja Ohcejogas dieđihit guliid Min Áiggi luossagilvvuide. ¶
Veagalváldin galgá dáhpáhuvvan miessemánu álggugeahčen meahcis Gárggoluobbala ja Láhpoluobbala gaskkas Guovdageainnu suohkanis. Nisson čuoččuha dievdduid suoli gárihuhttán ja maŋŋil veagalváldán su. Navdon veagalváldin lea filbmejuvvon mátketelefuvnnaiguin ja lea maŋŋil sáddejuvvon duohkot deike telefuvnnas telefuvdnii. Dan muitala aviisa Finnmark Dagblad. ¶
OĐĐA NJUOLGGADUSAT: SVL stivračálli Peder Birkely muitala diggi earret eará áigu guorahallat ođđa njuolggadusaid valáštallamiidda dán vahkkoloahpa Kárášjogas. ¶
SVL: a stivrra čálli Peder Birkely muitala valáštallandiggi áigu guorahallat ja heivehit ođđa njuolggadusaid čuoigamiidda, heargevuodjimiidda, njoarosteapmái ja viehkamiidda go čoahkkanit Kárášjohkii dán vahkkoloahpa. ¶
–Dát ođđa vuohki lea šaddan hui bivnnut erenoamážit nuoraid gaskkas, muitala Birkely. ¶
Kárášjoga Biviidsearvvi ovdaolmmoš Leif Arne Iversen muitala sis leat maiddái eará doaimmat searvvi olis dán gease. Vuosttas lea ealgabeatnagiid varraluottaid geahččaleamit mat álget dán váhku loahpas ja bistet sullii mihcamáráide. Dan seammás jotkojit láiraduvváhárjehallamat suoidnemánu álgui. Dát hárjehallamat álggahuvvojit fas borgemánus. ¶
Iversen muitala searvi áigu buktit ođđa fálaldaga ealgabivdiide Finnmárkui. Sii áigot čađahit luovos ealgabeanakurssa mii galgá bistit ovtta vahkkoloahpa. Sivvan dasa lea go eanet ahte eanet ealgabivdit leat álgán geavahit luovosbeatnagiid ealgabivddus. –Dát gáibida earálágan beanadoalu go báddebeana, ja čájehuvvo olbmot dárbbašit lasi máhtu das, lohká Iversen ja sávvá ollusiid geavahit sin fálaldagaid dán geasi. ¶
Dát vahkku heive čiekŋalis jurddašallamiidda. Guorahala maid don leat oahppan ovdalaš boasttuvuođain. Dus lea buorre dilli ja nagodat rahčat oalle ollu vai áššit ordnahuvvet. Du bargoustibat soitet dárbbašit du veahki. Ja dál dáidet váhnenolbmot geavahit eambbo áiggi iežaset mánáide go muđui. ¶
Diibmu 17.00 rahpá sáhkadoalli muitobottu sártniin. Sátnejođiheaddji váldá maid sáni. Čuojaheapmi. Soahteveteránain lea sáhkavuorru. Loahpas muitala Hans Guttorm vuosttaš soahtejagiid birra. John Guttorm gis joatká ja muitala evákko ja boaldima birra. Ellen Berit Gaup muitala miidnalihkohisvuođa birra maid šattai oaidnit. ¶
– Sheila Watt-Cloutier muitala álkis ipmirdahtti vugiin jieŋa suddame sin julggiid vuolde guđet doppe ellet. Son čállá dán fáttá birra jierpmálaš vugiin ja doalaha iežas ášši. Danne máilbmi guldala su, dadjá Jurymiellahttu Torbjørn Morvik Min Áigái. - Iežas barggu bokte čájeha maid oktavuođa gaskkal birasbillisteami ja olmmošvuoigatvuođaid rihkkuma. ¶
-Mun in áiggo iešalddis lohkat, muhto juoga nu láhkai ođđahámis áiggun muitalit ja čájehallat sisdoalu diktagirjjis «Skuovvededdjiid gonagas» , muitala Skåden. Dat girji lea Skådena vuosttas čáppagirjjálašvuođa girji ja dat ilmmai diibmá. ¶
–Dát addá ođđa vejolašvuođaid ja mii nuorra girje- ja diktačállit beassat čalmmustahttit iežamet dáidaga dán erenoamáš arenas gosa čoagganit oalle ollu olbmot, muitala Skánit sápmelaš. ¶
–Mun lean mánnávuođa rájes liikon girjjálašvuhtii. Áhčči lea girjerájusbargi ja min eatnis lea girjegávpi Skániin ja sus lea maid uhca girjelágádusaš, muitala Skåden. ¶
Poehta muitala ahte biras dieđus lea báidnán su, muhto ii dušše dat gal leat dagahan ahte son berošta girjjálašvuođas. ¶
–Sii ledje miidnačorgentrohppa ja sin hoavda lei čájeheamin táŋksamiinnaid go bávkkehii. Eanaš trohppa duššai ovttatmanos. Logis roasmmohuvve garrasit. Dušše okta soalddát, gii náđustii roggái, beasai áibbas dearvan dies, muitala John Aslak Johansen. ¶
–Soai attiiga daidda soalddáhiidda vuosttaš veahki dassái doavtterjoavku joavddai moadde jándora maŋŋil, muitala Johansen. ¶
–Dáid sáddagiid galggašedje nu máŋga julevsápmelačča go vejolaččat sáhttit gullat. Danin vuoruhit julevsámi radiosáddaga riikkafierpmái. Dii. 13.45 sáhtát gullat sáddaga gos beare Norggas, go dat sáddejuvvo P2 riikkafierpmis, muitala prográmmahoavda Mona Solbakk. ¶
– Dat lea alla rádji sihke duodjeoahpahalliide ja duojáriidda geat alcceseaset maid duddjojit. Oahpahallit eai leat nu jođánat duddjot go oahppan duojár. Duojárat han galget maid čiŋahit iežaset báraid, konfirmánttaid, ristamánáid ja earáid bearrašis ja de ii olle šat olu gávpeduoji goarrut. Mun maid láven doallat kurssaid vai nuorat ohppet duddjot, ja de in dan dihtege olle nu olu gávpeduoji goarrut. Ja jus ii oktage šatta oahpahit iige iežas olbmuide goarrut duodjeregistara garra eavttuid dihte, de goarrána sámi kultuvra. De šaddat oainnat dáččabiktasiiguin čiŋadit, beaškala Buljo. ¶
–Dáiddačájáhus lea dušše vahkku Kárášjogas, muitala SVDa diehtojuohkinkonsuleanta Anders Henriksen ¶
Ii leat áibbas sihkar ahte dákkár prošeavttat lihkostuvvet, muhto dutki Tove Skutnabb Kangas ii bala gal Olmmáivákkis dán mannat boastut. ¶
Sara muitala ahte sii leat šiehtadallan ahte organisašuvnnat juhket dieđuid duodjeregistara birra iežaset miellahtuide reivve bokte. ¶
Árbevirolaš musihka kategoriijas lea TONO evttohan golbma musihkkaásaheaddji bálkkašupmái. Kristin Mellema ja Iŋgor Ántte Áilu Gaupa bihtáin ”Jeđđehus”, Steinar Ofsdala bihtáin ”Suite for fløyter, hardingfele og strykekvartett” ja Jorun Marie Kvernberga bihtáin ”Då kom du”. ¶
Solža muitala ahte Márroš-gánddat ledje hui bivnnuhat irgidanšiljus. Máŋga sámenieidda ležžet báhcán čirodit, go eai nagadan fasket sudno gitta. Dan dahke loahpas rivgonieiddat. ¶
Dáhkádus báŋkkus – fina iežat báikkálaš báŋkkus dahje ságastala minguin telefuvnnas 02244. ¶
Dan rájes go Rávdná oktan bearrášiin fárrii Kárášjohkii 1970-logu álggogeahčen Čuovddatmohkis, de lea son measta buot gilvvuid čuvvon, earret daid háviid go leamaš mátkkis, muitala ieš go jearan. ¶
–Mun in čuovo geassevaláštallamiid, inge heasta- ja biilagilvvuid. In mun daidda liiko. Mu mielas lea somámus čuovvut dálvevaláštallamiid, nu go báhčimiid, njuikemiid ja čuoigamiid. Daid mun gal láven buot čuovvut, muitala Rávdná mojunjálmmiid. ¶
Rávdná lea maid máttaráhkku, muhto máttaráhkubat eai leat joavdan vuos spábbačiekčangilvvu ahkái, muitala munnje moji. ¶
–Nubbi fas jearai mus, gii dat Korner lea, go jurddašii muhtin lea ožžon buddestatnama. Orui nu hearvái, muitala Rávdná njálgga mojiin. ¶
–Jus geasge šaddá murrenmokta, de lea dies soahttu, saháreŋkko ja dollasadji. Árrandáloš dahje grillavisttáš lea juo dás ovdalis, muitala son. ¶
Jane Juuso muitala iežas ohcan ruđaid Sámedikkis dán prošektii. ¶
– Mii joatkit dutkanbargguid beaivvi mielde, muitala Gaska-Hålogalándda politiijaguovllu operašuvdnahoavda Kjell Arvid Andersen NRK Sámi Radioi. ¶
–Jos it guldal Sámi Radio iđđes ja veaigin, de galggat dovdat ahte leat massán olu, dadjala Buljo Diibmobeallásaš ođassátta dii. 16.00 galgá dagahit ahte sápmelaččat ožžot viidát ja ollislaččabut ođasgova, muitala son. ¶
–Guldaleaddji galgá dás duohko nákcet muitit goas makkár prográmmaid sáddet. Ii leat go mieđihit ahte min sáddenmálle lea leamaš veaháš moalkkas, ja dál geahččalit buoridit dan, muitala Rávdná Nilsdatter Buljo. ¶
Son muitala sámi lágádusaid ja girječálliid johtit viidát máilmmes girjeriemuin. ¶
Sámedikki kultur- ja ealáhusossodaga hoavda Jon Meløy muitala ahte leat olu ohcamat boahtán duodjeregistarii beassat. ¶
Dan muitala NRK Sámi Radio. Norgga Sámediggi lea garra dálkki siste leamaš maŋemus áigge, maŋŋel go Dagbladet-aviisa čálii artihkalráiddu boasttuvuođaid birra ruhtageavaheamis, maid Sámedikki hálddahus galgá dahkan. Earret eará čállojuvvui badjeláiggemávssuid birra maid direktorat eai lean galgat oažžut, muhto liikká ožžo, ja ártegis mátkerehkegiid birra, maid Sámedikki hálddahus lea dohkkehan. ¶
Sámedikki direktora Heidi Salmi biehttala muitaleamis árvvoštallágo son dál geassádit virggistis daid boasttuvuođaid geažil maid Sámedikki hálddahus lea dahkan ja sivahuvvo leat dahkan. –Mus ii leat kommentára dása, earret go ahte mis ii leat guovtteoaivilvuohta makkár ovddasvástádusjuogus lea. Ferte geahččat man láhkai mis lea systema, mus lea operatiiva ovddasvástádus ja presideanttas lea earalágan ovddasvástádus go son lea doaibmajođiheaddji, lohká Salmi Min Áigái. Maiddái Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø nanne dán. –Sámedikki dievasčoahkkin lea mearridan čuovvut ekonomalaš njuolggadusaid mat leat stáhta ekonomiijahálddašeami vuođul ráhkaduvvon. Das daddjo ahte presideanttas lea alimus ovddasvástádus. Direktoras lea johtuibidjan ovddasvástádus, čilge Nystø ja lohká ahte ii leat áigeguovdilis ságastallan ahte direktora galggašii guođđit virggis. –Dát ságastallan lea bohciidan media bokte, iige Sámedikkis. Mun in oainne makkárge sivaid dasa ahte direktora galggašii geassádit. In obanassiige, deattuha Nystø. ¶
ALMMUHA: Kárášjoga Sámiid Searvvi doaibmi jođiheaddji muitala ahte Nystad áigu geassádit bajimuččas KSS sámediggeválgga listtus, jus ii šatta NSR presideanta evttohassan. ¶
Dan muitala Kárášjoga Sámiid Searvvi (KSS) doaibmi jođiheaddji Egil Utsi, muhto dađi eambbo ii hálit son dadjat dan birra. –Dan ferte Raghild Nystad ieš čilget lagabut, lohká Utsi. ¶
Dál ohcala Balto govda digaštallama goahtepolitihkas, muhto ii dušše Deanu gielddas. Ii ge son ane veadjemeahttumin ášši loktet Sámediggái. Son atná dálá "goahtenjuolggadusa" nu dološáigásažžan ahte ii oba heive ge dán áigái. –Goahtehuksemat leat ealli sámekultuvra mat eai gula museumaide, nu ahte ávdnasiid geavaheapmi ferte čuovvut áiggi dan mielde go servodat muđui ovdána. Ii ge sámekultuvrras leat goasse leamaš vierrun ahte goahti ii galgga stuorát go logi kvadratmehter, dadjá John Erland Balto. ¶
Gilvala iežainis ¶
Ii beahtahala ¶
NEMI Ale bala bargojearahallamis. Boares goansta lea jearahalli govahallat álásin. Dalle muittát son lea áibbas dábálaš olmmoš. ¶
Son lea sihke ovddit jagi ja diibmá almmuhan CD skearruid. Dál vurdet ollusat goas fas boahtá ođđa skearru Nikos. –Ođđa CD lea jurdagiin. Ráhkadan lávlagiid ja čavčča mielde galggašii báddegoahtit, muitala Niko Valkeapää. Muđui leat sus konsearttat dieđusge giđđat, várra maid Guovdageainnus beassážiid. –Giđa ektui leat ožžon bovdehusaid konsearttaid doallat feara gos, muhto dat eai leat vuos sihkkarat. Sihkar lea goit ahte duorastaga vuolgá ges Nederlándii čuojahit Eurosonic-festiválas, mii lea stuora popmusihkkafestivála up-and-coming joavkkuide ja artisttaide. ¶
Oarje-Finnmárkku politimeašttir Arild Aaserød lei lávvordaga fitname Guovdageainnus geahččame guovllu gos jávkan Oiva Alamattila njealljejuvllatsykkel gávdnui ovdalaš juovllaid. Son lei háhkame eanet dieđuid ohcama birra. Aaserød muitala Áššui ahte leat atnán 400.000 ruvnno dássážii ohcanakšuvnnas ja ahte áigot ohcat vel 600.000 ruvnno vai besset joatkit ohcama. Ohcanakšuvdna ii galgga váikkuhit Guovdageainnu leansmánnekantuvrra bušehttii, go ruhta galgá váldojuvvot gádjunguovddážis Sálttu politiguovllus Bådåddjos. Politiijat áigot bidjat johtui fas ohcama dakkaviđe go eanet čuvggoda ja beaivvit guhkkot. Aaserød árvvoštallá geavahit čázevuolkamera viidásit ohcamis. 58-jahkásaš Oiva Alamattila jávkkai golggotmánu 16. beaivvi ja su sykkel gávdnui juovlamánu 18. beaivvi Gálániitu lahka, moadde miilla lulábealde Guovdageainnu márkana. ¶
Ráđđehus almmatge ii mieđit nuppástuhttit politihkas, man mielde dat ii luoitte riikkaidgaskasaš veahkkejoavkkuid doaresbeale sulluide. New Delhi ággan hehttet veahkkejoavkkuid mannamis sulluide lea deasta eamičearddain geat ellet doppe ja militearabása sihkarvuođas, muitala Associated Press ođasdoaimmahat. Mannan vahku áigge leat duháhiid mielde suolohasat suvdojuvvon meara badjel ja áimmu mielde arkipelagos (suoloráiddus) Port Blair nammasaš báikái, gos biddjojuvvojedje veahkkegohttensajiide. Port Blair lea guovllu oaivegávpot, muhto federála ráđđehus New Delhis, India oaivegávpogis, stivre dán guovllu. ¶
Kárášjogas lea Girku Heahteveahkki čohkken ruđa heahteolbmuide Nuortalulli-Asias, iige Rukses Ruossa, nu movt Min Áigi lea čállán. Diakona Leif Petter Grønmo Kárášjogas muitala ahte Girku Heahteveahkki lea ain čohkkeme ruđa, go sis leat bøssat ain olgun. Dássážii lea Girku Heahteveahkki Kárášjogas čohkken 61.050 ruvnno Nuortalulli-Asiai. ¶
Keksitalo lohká jagi 2004 gáibidan ollu alddis. –Lea maid ollu maid in leat nagodan bargat. Go lean válljen politihka, de eai leat nu ollu návccat bidjat eará doaimmaide. In leat ovdamearkka dihte astan nu ollu fulkkiid galledit. Muhto seammás lean politihkkema bokte oahpásnuvvan eará olbmuiguin ja ožžon ođđa vejolašvuođaid, dadjá Keskitalo. Son muitala ahte erenoamážit jurddašii ollu dán birra go su áhkku buozai ja jámii čakčat. –Go áhkku buozai, de ledjen Sámedikki dievasčoahkkimis. In ollen Hámmárfestii ovdalgo jámii. Dalle smihtten olu vuoruheami birra, muitala Keskitalo. Jahki 2005 galgá buktit sutnje stuora hástalusaid. Goit jus galgá jáhkkit su horoskohpa. –Lohken muhtin vahkkobláđi horoskohpas ahte dán jagi galggan alla várrái goarbmut, muhto loahpageahčen jagi čohkkán váre nalde ja návddašan dan maid oainnán, muitala Keskitalo reaškkidettiin. –Olmmoš ferte válljet dulkot buot positiivvalaččat, vai oažžu bargomovtta, lasihastá son. ¶
Keskitalo lohká alcces stuora dáhpáhussan diibmá dat go mearridii vuolgit presideantaevttohassan. Liikká lohká vel stuorát dáhpáhussan iežas Ruonáeatnan-mátkki diibmá. –Ledjen Ruonáeatnamis gieddebarggus diibmá. Dilli doppe lei nu erenoamáš ahte ožžon inspirašuvnna sihke fágalaččat ja politihkalaččat, muitala Keskitalo, gii lohká iežas olu oahppan iešmearrideami birra doppe. –Doppe šaddá álbmot váldit ovddasvástádusa buot surggiin, ja dat gáibida olu sis. Ruonáeatnamis ii leat buot nu movt galgá, muhto liikká leat nagodan váldit olu badjelasas oanehis áiggis ja leat lihkostuvvan dainna. Dat lei positiiva vásáhus ja addá inspirašuvnna. Min ulbmil han lea maid váldit badjelasamet eanet ovddasvástádusa servodatovdáneamis. Keskitalo lea ilus go Niko Valkeapää šattai "Dán jagáš sápmelaš dievdun" . –Niko lea stuora barggu bargan. Lean stuora fánsa sus, lohká "Dán jagáš sápmelaš nisu" Aili Keskitalo. ¶
Ovdal čoahkkima muitalii Trosten Min Áigái, ahte su jienasteaddjit ledje eddon go nominašunlávdegoddi ii lean bidjan su vuosttaš sadjái ovttatmano. Garraseamos gilvaleaddji Ellen Kristine Saba biehttala dan leat sivvan manne son ii hálidan gilvalit Jánožiin. – Go in leat politihkken eambbo go beannot jagi, de in dovdda iežan vuos láddan gilvalit Jánožiin. Ellen Kristine Saba vuittii nuppi saji alde 25 jienain ja 23 jiena vuostá mat manne Ingrid Nordahlii. Golmmas blánkejedje. Ingrid Nordahl fertii gilvalit maiddái goalmmát saji alde, muhto oaččui eanetlogu iežas beallái. ¶
26-jahkásaš guovdageaidnulaš dievdu áššehuvvui čuggenáššis Sis-Finnmárkku diggegottis. Son lei áššáskuhtton čuggen nuppi guovdageaidnulaš dievddu Kárášjogas diibmá geasset. Diggi gávnnahii ahte ii leat duođaštuvvon ahte áššáskuhtton dievdu miellaeavttus fallehii ja čuggii dievddu, danne go dát dievdu lei ieš njuiken áššáškuhtton olbmá nala ja nu šattai doarrun, mas son čukkohalai. Duopmár áššis lei Anne Marit Pedersen. ¶
–Rektor ii leat okto sivalaš váttisvuođaide, vai dat lea daddjon. Dál aŋkke álgá sierra joavku bargat skuvlla ođasmahttimiin ja dan joavkkus lea maid mielde Steinfjell. Ođđajagimánu 20. beaivvi doallat dasto čoahkkima, mas geahčadit dan barggu bohtosa, muitala Dahl. ¶
–Ovdal ipmilbálvalusa vuojehedje «Nissonguođoheaddjit» biruid olggos girkus. Vázze girkobeaŋkkaid mielde huikkedettiin «Jesus Kristi Nasarealačča nammii. Gáidda mus eret Sáhtán» . Dasto álggii ipmilbálvalus ovddasrohkosiin nugo dábálaččat, muitala Gunhild Paulen, Kárášjoga Miššunsearvvi ovdaolmmoš. ¶
–Bessen guokte ipmilbálvalusa vásihit go isidiin bođiime ovcci áigge. Olbmot devde olles girku. Loahpas lei mánnágásta nugo Kárášjogasge, muitala son. ¶
–Vaikko ii leat leamaš áktánas miššunvuoigŋa dáppe, de gávdno okto spiehkastat. Lei leastadialaš sárdnideaddji Biehtte Niillas (Nils Persen Biti) Kárášogas eret, gii elii 1869 nuppe máilmmesoađi lohppii, muitala Gutnil. ¶
–Gávpogiin Madagaskaris gos eanaš turisttat johtet, doppe ledje eanemus gearjideaddjit. Dan maid mun buoremusat muittán ja mii munnje hirbmadit čuozai, lei muhtin eadni mas lei mánná sealggis, ja ánuhii ruđaid. Muiten mátkeofelačča rávvaga. Muhto nisu čuovui mu ja loahpas son dohppii mu gihtii ja čájehii mánás julggiid. Mánná lei oažžái rubbon eksemain. Dalle gal fertejin addit, muitala Gutnil. ¶
–Mu joavkkus čokkiimet ruđaid gaskaneaset ja ostiimet maid son logai sin dárbbašit. Báhcán ruđaiguin áiggui son oastit presennegiid vai beasai mánáid visožiid suoidnerobiid gokčat amaset njoaskat arveáigodagas dál juovllaidáigge, muitala son. ¶
– Jerre dávjá ahte gos isit lea, vaikko báhpirat gulle liikka munnje, muitala Eira Buljo. Son muitala dan geažil hui ollu rahčan oččodit nissonolbmuid, mánáid ja nuoraid árbevirolaš árvvu fas ruovttoluotta ealáhussii. Dan dihte lea su mielas erenoamáš dárbu dál ja livččii juo ovdal leamaš, oažžut oahpahusguovddáža. ¶
SEMINÁRAT: Borramušfestivála ovddasteaddji Sápmi AS:s Jan Helge Soleng muitala ahte ulbmil festiválain lea čalmmustahttit bohccobierggu viidát máilbmái. ¶
Vuosttas borramušfestivala plánejuvvo lágiduvvot boahtte čavčča Sápmiparkkas Kárášjogas. ¶
Soleng muitala sii áigot bovdet beakkán koahkaid Norggas mat galget čájehit ođđa málestanvugiid. Muhto árbevirolaš bohccobiergokohkken galgá maid čájehuvvot festiválas. ¶
Maiddái galget leat eará gálvovuovdinbuvrrit gos báikkálašfitnodagat ja eará fitnodagat galget beassat vuovdit gálvvuset, muitala Soleng. ¶
Soleng muitala fesivála ii čalmmustahte dušše bohccobierggu. ¶
OVDDIDII ÁŠŠI: Sámedikkeráđđi bivddii sámi stáhtaráđi Bjarne Håkon Hanssenis veahki oažžut jođáneappot meannudeami oahppováillagiid áššiin, muitala Sámedikki várrepresideanta Johan Mikkel Sara. ¶
– Midjiide lea dehálaš ahte daidda boares olbmuide dál álget máksit buhtadusaid jođánepmosit, lohká Sámedikki várrepresideanta Johan Mikkel Sara. Son muitala iežaset gáibidan jođáneappot áššemeannudeami šállobuhtadus ohcamušain ja ásahusa mii sáhtášii veahkehit sámi oahppováillagiid čállit ohcamušaid. ¶
Ieš almmái ii diehtán ahte son ja su joavku lei ožžon dáid ruđaid. Finnmark Dagbladii (FD:ii) muitala Sara Jr. ahte dát lei illudahtti diehtu, muhto vuige sii ledje gal stuorát supmi ohcan. ¶
Viđa-jahkásaš Adrian Jacobsen lei okta dan 275 olbmos geat ledje Kriposa láhppon-listtus mánnodaga. Muhto Adrian lea dearvan ruovttus Guovdageainnus. –Hui ollusat leat riŋgen midjiide, muitala Adriana eadni Mari-Ann Oskal Karlsen. ¶
–Mun in leat láhppon, dadjá lunta movttegit go Min Áigi fitná su luhtte. Son lea baicca aitto ollen ruoktot Guovdageidnui eatnis ja áhčis mielde. Sii bohte mánnodaga Hua Hin nammasaš báikkis Thailánddas, gos ledje dalle go tsunami deaivvai Nuortalulli-Asia. Hua Hin lea oaivegávpoga Bangkok lahka, iige roassu dovdon dohko. –Ožžon dieđu gos muhtin čálii "Please vástit! Leago buot ortnegis?" . Riŋgejin jearrat mii lea dáhpáhuvven ja gullen su bokte de roasu birra. Mii eat mearkkašan Hua Hinas maidege, muitala Mari-Ann Oskal Karlsen. Liikká sutnje persovnnalaččat váikkuhii roassu nu ahte ii duostan mánás luoitit čalmmis. –Lei hui váivi ja mis lei hui moraš, in duostan luoitit máná čalmmis ja son fertii leat lahka čađat. Mari-Ann joavku lei Phuketas gitta juovlamánu 23. beaivvi rádjái ovdalgo manne Hua Hinii. Phuket deaivvahalai bárrui ja ollusat jápme doppe. –Dalle go diŋguimet billeahtaid háliidin mun álggos Hua Hinii ja maŋŋel Phuketii. Dál lean ilus go nu ii šaddan. ¶
Joavku lei boahtime ruoktot go gulai ahte bártnáš lea šaddan Kriposa listui. Mari-Ann oabbá riŋgii ja muitalii. –Dovden jienas ahte lei juoga, suorganin ja doivon ahte ruovttus lea juoga dáhpáhuvvan. Danne lei buorre gullat ahte ii lean earágo dat ahte Adrian lei dien listtus, lohká Mari-Ann. Son muitala hui ollusiid riŋgen. –Erenoamážit ollu mediat leat riŋgen ja TV lei vuordime min go olliimet, muitala son. Adrian ieš ii beroš maidege das ahte lei gártan Kripos-listui. Son baicca hálidivččii ruovttoluotta Thailándii, go Guovdageainnus lea nu galmmas. –Doppe lei nu suohtas! Doppe lei báhkka ja bessen vuojadit ja riidet elefánttain ja heasttain, muitala son áŋgirit. Ođđa Kriposa listtus ledje disdaga beaivet 91 olbmo, muhto VG-aviissa dieđuid mielde ledje ain boasttuvuođat listtus. Sii ledje gávdnan vihtta olbmo geat ledje dearvan ja geat ain ledje listtus. Eiseválddit leat ožžon garra kritihka heajos barggu dihte, go ledje nu stuora boasttuvuođat listtus. ¶
Dal go dáppe Suoma bealde lea leamašan juo moanaid jagiid garra nággu das gii lea sápmelaš, de lea gal dárbu gáibidit, ahte sápmelačča meroštallan aŋkorastojuvvošii nu fargga go vejolaš ruovttoluotta sámegielalaš ruohttasiidda. Mu mielas lei boastut ahte sámdiggelága valmmaštallamis sehkkejuvvojedje sápmelačča merostallamii eanavuoigatvuođat. Dan dihte maid sápmelačča meroštallan lea eahpelihkostuvvan. Čuovvovaččas čilgen veaháš iežan vásáhusaid vuođul maid sámegiella munnje lea mearkkašan ja mearkkaša ainge. Ellen jagiin 1946-1950 Deatnogeažis Áŋŋel smavva sámegilážis, gos olbmot gaskaneaset dušše sámástedje. Áŋŋel sápmelaččain munge ohppen dovdat ahkidis ja ilolaš áššiid sámegiela bokte. Sámegielain lei mus vejolaš lunddoleamos ja buoremus vuogi mielde buktit ovdan iežan jurdagiid maid stoagadettiin John Boine mánáin Dáža bealde. Ja go gárten Anár markanii álbmotskuvlii de doppe hálle beaivválaččat beare suomagiela ja oahpahus skuvllas dáhpáhuvai ollásit suomagillii. Das čuovui dat ahte máŋggaid sámegielvánhemiid mánát eai duostan sámástit. Skuvlaáigi lei midjiide sámemánáide maid baluid áigi. Dal leat sápmelažžan figgamin maid dákkár olbmot geat ovdal bilkidedje sámegiela ja sápmelašvuođa. Dasa addá vejolašvuođa dálá sápmelačča meroštallan. Vai sámegiella ja sápmelašvuohta Suomas ovdánivččii rievttes guvlui, berre sápmelačča meroštallama čatnat ruovttoluotta dasa mii lei ovdal: sápmelaš lea dat gii ieš dahje su vánhemiin dahje máddariin goabbá nu lea hállan eatnigiellan sámegiela. Mu iežan váhnemat ledje riegádan 1800-logu loahpas, áhčči Buolbmágis 1872 ja eadni Menešjávrris 1898. Áhči beale váhnemat ledje riegádán 1830-logus Porsanggus ja eatni beale máddarat 1860-logus Lismmás. Eatnerohkis ožžon dieđuid mielde mu máttarvánhemat goappage bealde leat leamašan giela mielde sieiva sápmelaččat. Lean eallán árramánnávuođa (1943-44) Roggejávrri meahccedálus 15 kilomehtera máttásguvlui Anár márkanis ja soađi maŋŋá Áŋŋelis 1950 rádjái. Máŋgga meahccegiláža sámemánnái sámegiela bokte lunddolaččat hápmášuvvan máilmmigovva šattai dasto geahččalusa vuollái go bohten láddelaš máilbmái. Giella jus mii lea maid sápmelaš mánáide dovdduid giella. Dan bokte son sáhttá lunddoleamos vuogi mielde ovdanbuktit iežas jurdagiiddes. Mun oainnán ahte min sámegiela duogážis, man mii leat lunddolaš vuogi mielde ožžon iežamet váhnemiin, oidno sámimáilmmigovva guhkes ja rikkis árbbiinnes. Dat speadjalastá maid hálliid dieđu birrasisttis ja vassánáiggis. Na oažžuge dadjat ahte midjiide sámegielalaččaide lea čoahkkanan mearkkašahtti diehtomearri min iežamet historjjás, eananvuođus, dálkkádagas, šattuin ja ealliin ja juoba olmmošrupmaša ollisvuođa dovdamušge lea iežamet sámegielat árbedieđus ja min árbevirolaš kultuvrras. Nu guhká go sámegiella lea lunddolaš gulahallangaskaoapmi, sáhttit dan mearkkašahtti diehtokapitála sirdit buolvvas nubbái. Mu mielas sámegiella galgá ovddastit jotkkolašvuođa midjiide sámiide. Sámegiella maid seailluha eallima joatkašuvvamii mearkkašahtti ekologalaš dássedeattu daningo dat muitala ahte mis lea maid máhttu guoddit ovddasvástádusa iežamet birrasis. Stuorát servvodagas dáhpáhuvvi nuppástusat mat soađi maŋŋá leat dáppe Suomabeale sáme-eatnamis dáhpáhuvvan, leat váikkuhan máŋggaláhkái sápmelaččaid ja eará olbmuid gaskavuođaide ja olbmuid árvomáilbmái sihke oba sámiservodaga sosiala gođđosii. Dan dajan danin ahte mii eat galgga vajálduhttit maid sámegiella duođaid midjiide mearkkaša. Sámegiella ii galgga leat midjiide dušše operatiivvalaš giella, muhto ollu eambbo. Sámegiella ja sámi ealáhusat galget beassat leat lunddolaš vuorrováikkuhusas, mas lea ávki goabbat guvlui. Lean 1800-logu loahpageahčen riegádan váhnemiin ožžon sámegiela, man bokte eadnerohkki lea munnje čilgen ja muitalan makkár sámesohka lea ovddit buolvvaid áigge leamašan, mo sámit leat eallán ja háhkan alcceseaset ealáhusa. Munnje sámegielas ellet sámikultuvra, historjá ja dálá áigi. Sámegiela haga ii leat sámi kultuvra. Go min giella seailu, de seailu maid min iežamet árvvu dovdamuš ja álbmotlaš iežas gudnejahttin. Sámidiggi berre leat ovdavuojánin berošteamen iežamet gielas ja addit dasa doaivagiid ceavzit ja ovdánit. Sámediggi galgá oaguheaddjiide čájehit, ahte dat hálida duođas ovddidit sámiid gielalaš rivttiid. ¶
Deanu gieldda ovdánahttinossadaga jođiheaddji Svein Ottar Helander muitala ahte sii leat dáhtton bissehit goađi huksema, go sin mielas ii leat huksenlobi mielde dat lohpi maid politihkkárat adde ovdalaš juovllaid. Meahccebálvalus dat lea leamaš juovlabasiid gaskkas geahččame guovllus. Sin raporttas boahtá ovdan ahte doppe lei Holm-bearaš juo buoremuddui huksen goađi. Dasa lassin lea Meahccebálvalusa mihtuid mielde goahti 49 kvadratmehtara. ¶
Eanandoarggástus lei Sumatra olggobealde 2. juovlabeaivvi, ja lei 9,0 Richters skala mielde. Eanandoarggástus ráhkadii jiehtanasbáru mii muhtin sajiin lei 10 mehtara alu. Ikte ledje dieđihuvvon jápmán 144.970 olbmo roasus. Dáin ledje birrasii 94.081 Indonesias, 30.196 Sri Lankas, 15.160 Indias, 5.187 Thailánddas, 59 Burmas, 74 Maldiveniin, 74 Malaysias, 2 Bangladeshas ja Nuorta-Afrihkas 137. 16 norgalačča leat duođaštuvvon jápmán ja 91 norgalačča leat láhppon. Láhppon olbmuin ii leat oktage Finnmárkkus eret. Romssas leat golmmas ain láhppon-listtus ja Nordlánddas leat maid golmmas listtus. Ruoŧas leat 52 olbmo jápmán ja lagabui 827 ruoŧalačča leat láhppon. Suomas leat 15 olbmo jápmán ja 153 leat ain láhppon. ¶
26-jahkásaš muitala iežas leat válljen dakkár barggu mii sisttisdoallá dan ahte olbmos galgá leat buorre dilli astoáiggis. Son barggai ollu go lei oahppin Čáhcesullo joatkkaskuvllas ja maŋŋel válddii friddja girjjiin ja sániin. Son vulggii au-pair bargin Sveitsii ja beasai doppe hárjehallat iežas duiskagiela St. Moritz báikkis gos olbmot hupme sveitsa duiskagiela. Ja son gárttai Bergenii vuolgit studeret bátnedoavttirin. Studeanttat fertejit hárjehallat ja gesiid sii fertejit dinet ruđa. Hege ja su studeantaustit Gaute Sivertsen Čáhcesullos beasaiga hárjehallanáiggis ja juohke geassebarggu bargat Čáhcesullos klinihkas. — Moai lihkkoheimme oažžut Merethe Berga bagadallin. Son ánssáša rámi iežas rekrutterenbarggu dihte. Eai nu gallis beassan geasset bargat doppe gos hálidedje; moai beasaime veahkkin leat, beasaime doaibmat bátnedivššárin ja maid leat bátnedoavttirin! — Oahpaime hui ollu. Moai oaččuime vejolašvuođa ja maid buori bargovásáhusa, ja beasaime maid oaidnit movt albma dilis doaimmai dat maid universitehtas leimme oahppan. Ja diet bargohárjehallan gárttai hirbmat ovdamunnin. Studerenbáikkis hárjehallet studeanttat daiguin seamma olbmuiguin - eará ohppiiguin, muhto Čáhcesullos beasai Hege albma bargodilis bargat. ¶
Bargit berrejit dárkkistit riegádannummira ja muđui dieđuid mat leat dieđáhusas. Ságastala bargoaddiin juš ležžet boasttuvuođat dahje váilevaš dieđut. ¶
Linnjábiillain vuodjin ii leat Karii, ođđa 1+9 olbmo smávva linnjábiillaeaiggadiit, moge ođđa ášši. Kari lea vuodján linnjábiillain earret eará Helssegis. Dan lassin son lea vuodján maid davvin ja moadde jagi dassái son vujii beannot jagi Girjebusse. Jovkojohtolaga lassin son joatká vel táksivuodjima. Kari ii dieđus sáhte vuodjit guvttiin biillain oktanaga, nuba su eamit vuodjá táksiin ja muhtumin vahkkoloahpaid áigge bálkáha reaŋgga. - Mus leamas juo militeara rájes niehkun šaddat ámmátbiilavuoddjin. Vuos vudjen guorbmebiillain ja dasto reŋgojin táksi, dassáigo hommájin ieš táksilobi, muitala Kari. Táksilobi háhkama maŋŋá sus leamašange garra fárta, jagi maŋŋá son ordnii guorbmebiillalobi ja dál fas linnjábiillalobi. ¶
–Soai leigga lihkus ruovttus, nu ahte in dárbbašan jurddašit movt sudnuin manai, muitala Inga Skarvik, Rogera eadni ja Per Sandera eamit. Sii leat ovdal orron Guovdageainnus, gos Inga lea eret, muhto orrot dál Hábmiris Nordlánddas. Juovlamánu 28. beaivvi, guokte beaivvi maŋŋel go jiehtanasbárru lei deaivan Sri Lanka, leigga Roger ja Per Sander fas ruovttoluotta Sri Lankas barggus. Dábálaččat soai bargaba Erik Solheim prošeavttas gozihit vearjoluoitaga tamiltigeriid ja eiseválddiid gaskka, muhto dál leaba veahkehan veahkkebargguin. Roger lea Ampara nammasaš báikkis, maid bárru lea visot billistan, ja Per Sander lea davvin Jaffna-sullos. –Soai eaba leat njuolgut veahkkebargin dál, muhto leaba veahkehan nu ahte leat čoahkkimiid doallan ja biillaid luoikkahan. Dieđán ahte Roger maid lea vuodján Rukses Ruossain dáin guovlluin, čilge Inga. Son lei ieš diibmá fitname Sri Lankas ja lohká dovdat báikkiid maid dál oaidná TV:s leat visot billahuvvan. –Lea ártet jurddašit dan birra. Doppe leat olbmot nu ollu duššan, ja dáppe hupmat eanaš norgalaččaid birra geat leat duššan. Ilgat leat jurddašit man ollusat leat jápmán. ¶
Sri Lanka lea hui ráfehis riika, doppe lea guhká leamaš sisriikkasoahti. Inga ii loga iežas ballat vaikko sihke isit ja bárdni leaba barggus doppe. –In sáhte ballat, jus ballat livččii galgan čađat, de ii livčče sáhttán maidege eará dahkat. Jurddašan gal ahte Roger lea vuosttaš geardde dákkár barggus ja soai sihkkarit šaddaba oaidnit ollu váivvi ja dat ii sáhte leat álki, lohká Inga. Per Sander gal lea mátkkoštan ráfibargin miehtá ja lea leamaš maid Irakas. Diibmá Sri Lankas son geavai merrii njuiket go cáhkkehedje fatnasa mas son lei ja fanas bávkkehii. –Dalle riŋgii Per Sander ahte lea dearvan, muhto mun in lean oaidnán ođđasiid in ge diehtánge mii lei dáhpáhuvvan. Nu ahte de in šat suorganan, muitala Inga Skarvik ja boagusta. Min Áigi geahččalii riŋget maid Roger Skarvikii, muhto ii ožžon su ságaide. ¶
Survival International muitala eatnašiid birgehan heakka ¶
India riddogeahčči helikopter lea girdán Sentinel sullo badjel, gos ássá buot eanemusat isolerejuvvon joavku, sentinela čearda, ja riddogeahčči muitala oaidnán olbmuid mearragáttis. Helikopterveahka lohká dáid olbmuid báhčalan njuolaiguin ja bállahastán geđggiiguin go helikopter luittii borramušpáhkaid eatnamii, Survival organisašuvnna ja Reuters ođasdoaimmadaga muitalusaid mielde. Muhto Survival oaivvilda indialaš eiseválddiid dáhkádusaid buot sentinelaid birgemis tsunamiroasus boahtit beare árrat. Sentinel sullui ii sáhte helikopteriin seaivut, ii ge oktage dieđe vissásit man eatnat olbmot čerdii leat báhcán maŋŋil eanandoarggástusbáru bilidemiid. Árvádusaid mielde sii leat ovdal roasu leamaš 50-250 olbmo. ¶
Jarawat, onget, sentinelet ja stuora-andamanlaččat leat jáhku mielde boahtán Andaman sulluide Afrihkás 60.000 jagi dás ovdal. Dát njeallje čeardda eai áddehala gielalaččat gaskaneaset, ja giellaerohusat čujuhit dan guvlui ahte sii leat eallán sierranassii maŋŋil go ollejedje sulluide. Sin eallinláhki lea almmatge ovttalágan. Buohkat leat nomádat geat ealihit iežaset bivdduin ja čoaggimiin meahcis ja guolástemiin riddomearas. Sii leat sakkarat gillán das rájes go vierrásat vuollástedje sulluid. Vuosttas koloniijaváldi leai Stuora-Británnia ja das maŋŋá válddii India sulluid vuollásis. Gáldu: www.galdu.org ¶
– In leat goassege ovdal bargan metállain Suoma árbevirolaš barganvuogi mielde. Hálidin niibbi ráhkadit málesteapmái. In hálidan dakkár sámeniibbi mainna sáhttá bargat vaikko maid, muitala son, ja joatká ruovdedearpamiin. ¶
–Dá lea mu nubbi rávdejuššan kursa, muitala Kirsi. ¶
–Jáhkán mun gearggan niibbiin dán vahkus. Dál váccán Kuopion Muotoilu Akatemiija vuosttaš jagi. Oahppu bistá 3 jagi. Ja go gearggan skuvllas, de lean oahppan silba-, golle- ja čikŋageađgehábmejeaddji. Mun gal ohppen sámeniibbiid duddjot Anáris logi jagi dás ovdal go vázzen doppe skuvlla, muitala Jakonaho. ¶
–Jus birasgáhttenministtar áigu caggat min gieldda ássiid vejolašvuođaid luondduriggodagaid ávkkástallamis, de fertejit gal sáddet soalddáhiid min vuostá, beaškala Kjell Sæther. ¶
Govas oaidnit su joavdan Sieiddái Detnui, čohkkámin fatnasis deikke čalmmiid militeara uniforbma badjelis. Ollu olbmot ledje čoahkkanan deatnogáddái oaidnit riikka ođđa gonagasa. Stuorra gudnin lei maiddái sudnuide, geat beasaiga sugahit Gonagasa: Jovnna-Ásllat ja Jonne-Jon Piera. Solža muitala ahte soai goaruheigga ođđa gávttiid dán deaŧalaš dáhpáhusa várás. ¶
–Álggus mun doivon šušmesuotna manai gaskat. Mun borren dievva dálkasiid bákčasiid vuostá ja suodjalin juolggi teippain vai nagodan gilvalit, lohká Ailo Gaup iežas ruovttusiidduin. Son muitala ahte hárjehallamis maŋŋel lihkohisvuođa geavahii son áiggi dušše gávdnat movt galggai čuožžut sihkkela alde vai juolgi ii bávččat. ¶
RÁBMO JÁNOŠ TROSTENA : NSR njunuševttohas Lulli-Romssas, Ann-Mari Thomassen, rábmo bellodatustiba go dat hástala ovttastit sámi gielddaid stuorra gieldan. ¶
Son rábmo Trostena go hástala sámepolitihkkáriid digaštallagoahtit gielddaid ovttastahttima. ¶
–Mii leat hutkan vuogádaga mainna addit rissi ja rási buohkaide, dadjá Geir Vorren, gii biehttala friddjabivddu goaridit guollenáli vuonain. ¶
–Mii oaččuimet 2.000 euro plánenruđaid Suoma Dáiddafoanddas ja kurssadoallanruđaide oaččuimet Suoma Kulturfoanddas 20.000 euro, muitala Ilmari. ¶
Miehtá Suoma leat hábmenoahppit boahtán dán vahkkosaš kursii. Martti Malonen, okta daid njeallje oahpaheddjiin, muitala ahte dáid kursaohppiin leat stuorra attáldagat hábmemis ja duojis. ¶
«Go guollešaddadeapmi lassána, de uhkideamit maiddái lassánit. Guollešaddadeaddjit stuoridit dađistaga bivdorusttegiid ja geahpedit goluid» , muitala Niemelä. Ja lasiha: ¶
bargat dan ala ahte sámi girjjit leat gávdnamis buot girjerájuin, ¶
Dan muitala Nils Mathis Hætta, geas lea ovddasvástádus čáhce-drag vuodjimii mii lágiduvvo Guovdageainnus dán lávvardaga ja sotnabeaivvi. Son vuordá moaddeduhat olbmo galgat fitnat geahččame gilvvuid mat lágiduvvojit guovdu márkana. ¶
–Čáhce-drag leat šaddan stuora beaiveriemut olles suohkanii. Mánát ja boaresolbmot čohkkájit bálddalaga ja gehččet gilvvuid beaivvi miehta, muitala Hætta. ¶
Skoglund Paltto lohká son lea maid bovden Norgga ovddeš buoremus spábbačiekči Jahn Ivar "Mini" Jackobsena dán jiekŋagolfa-gilvui. – "Mini" han lea dakkáraš gii maid sihkkarit geasuha earáid dáidda gilvvuide. –Norggas áiggun velá bovdet earret eará golfabuoremusaid nugo Susann Pettersena ja Per Haugsruda, muitala son. ¶
Skoglund Paltto muitala ahte Kárášjoga golfasearvvis leat buorit vuoittut sihke proffaide ja amatevrraide. Vuosttas vuoitu proffaide lea boazu ja 25 000,- ruvnno, nubbi vuoitu ges 12 500.- ruvnno ja goalmmát ges 6 225,- ruvnno. Amatevrraide maid lea boazu vuosttas vuoitun, dasto nubbi vuoitu lea sámeniibi ja goalmmát vuoitu ges náhkkegahpir. ¶
Jumežat Don leat hui áŋgir dán vahkku. Dál geahččalat juohkeládje čájehit iežat buriid beliid ja máhtuid. Dattetge fertet váruhit ahte it doamáhala nu bearehaga ahte ieš vel seahkánat. Vahkku mielde oaččut reivve, fáksa dahje e-boastta mas sáhttá šaddat stuora mearkkašupmi dutnje čuovvovaš áiggis. Lihkkologut: 6, 11, 22 ja 29 ¶
Lill-Therese muitala sihke nuoraid ja eará guldaleaddjiid váldán bures su vuostá. – Doppe ledje hui ollusat geat eai diehtán maidige luđiid birra, ja sii ledje hui sáhkkit. Munnje gal lei dušše somá čilget daid birra. Muhtun nuorat dáhtto vel ráhkadit luođi sidjiide, ja oahpahit sin juoigat. Hui somá go beroštit, ja dat duođašta ahte min kultuvrra ii leat geaidagasas. ¶
Guovdageainnu suohkan ii doala šat aviissaid ¶
Suohkanbargi ja -politihkkára Anton Dahl mielas maid lea heittot go suohkan ii nagot doallat aviissaid šat. –Dat gal lea hui vahát. Mun barggan oahpaheaddjin, ja mii dárbbašit dávjá aviissaid oahpahusas, muitala son. Dan dihte šaddá son váldit ruovttus mielde aviissaid skuvlii maŋŋel go lea lohkan daid. –Politihkkárin lean dohkkehan ahte šaddat seastit, ja nu baicca sponsen aviissaid skuvlii. Muhto mu mielas livččii riekta suohkana bealis doalahit juobe sámi aviissaid ge, go mu mielas lea dárbu doarjut sámi aviissaid, lohká Dahl. Suohkana giellalávdegotti jođiheaddji Mikkel Magnus Utsi árvvoštallá dál dán bidjat áššin lávdegoddái. –Dát ii leat buorre. Sámegiela bisuheami dáfus lea dehálaš beassat lohkat sámegiela. Háliidan ahte sámegiella nannejuvvo ja ovdána suohkanis ja ahte čálalaš giella boahtá oidnosii. Dat lea hui mávssolaš, ja danne fertet doarjut sámegielat aviissaid, oaivvilda Utsi, gii deattuha ahte ii leat digaštallan dán vuos lávdegottis, nu ahte dát lea su iežas priváhta oaidnu. ¶
Jurdda lágidit dán doarjjakonseartta bođii muhtun Sámi Radio-journalisttas dán vahkus. Son evttohii teakstadieđu bokte Kárášjoga musihkkáriid siidda čohkket sámi artisttaid Kárášjogas. –Dát lei hirbmat buorre evttohus, ja stivra čoahkkanii dalánaga ja doppe mearrideimmet lágidit doarjjakonseartta, muitala musihkkáriid siidda jođiheaddji Per Kjetil Somby. ¶
Per Kjetil Somby muitala sii leat juo hállan ovcciin artisttain Kárášjogas, geat leat lohpidan boahtit lávlut, juoigat ja čuojahit. –Mii leat maid ožžon girječálli Inga Rávdná Eira lohkat divttaid. Son lea dán oktavuhtii čállán sierra divtta maid áigu lohkat, muitala Somby. ¶
Son muitala ahte leat ožžon Kárášjoga nuoraidskuvlla 10. luohkkálaččaid veahkehit lágidit dán konseartta. –Dássážii eat leat vel fidnen konseartajođiheaddji, muhto doaivumis mii dan ge oažžut lagamus áiggis, lohká somby. ¶
Finnmárkku Rukses Ruossa Tarja Klimenko muitala ahte máŋga báikkálaš searvvi Finnmárkkus servet akšuvdnii. Álttás, Mehámmánis, Mátta-Várjjagis, Čáhcesullos, Várggáin, Gilivuonas, Deanus ja Unjárggas vázzet ruhtačoaggit bearjadaga. Davvenjárggas leat gaskavahku vázzán ja Ákŋoluovttas vázzet sotnabeaivvi. Guovdageainnu Rukses Ruossas lea maid kampánja jođus, muhto Bjørn Malin ii vuos dieđe guđe beaivvi vázzet viesus vissui. –Midjiide leat riŋgen hui ollusat, sihke priváhta olbmot, skuvlaluohkát ja searvvit, geat háliidivčče ruđa čohkket. Mii soaitit searvat ja ovttas vázzit, muitala Malin. Muhtin Rukses Ruossa báikkálaš searvvit, ovdamearkka dihte Kárášjoga ja Leavnnja searvvit, leat juo lágidan ruhtačoagginakšuvnna ja vázzán viesus vissui. –Leavnnjas leat hui kreatiivvat leamaš go leat earret eará bidjan bøssaid maiddái bohtalpántenrusttegiid báldii, vai olbmot attáše daid ruđaid Rukses Russii, muitala Klimenko. Ruhtačoaggin Finnmárkkus lea juo addán buriid bohtosiid, dássážii lea Finnmárkkus čohkkejuvvon 383.615 ruvnno. Kárášjogas čohkkejedje dulveoaffariidda 61.050 ruvnno guovtti beaivvis. –Mánnodaga áigut čohkket buot bøssaid mat ain leat miehtá Finnmárkku ja lohkat man ollu gárttai, muitala Klimenko, gii lea hui duhtavaš olbmuid áŋgirvuođain. –Lea hui hirbmat áŋgirvuohta leamaš, olbmot vihket ruhtačoggiid maŋis. Lea hirbmat buorre go olbmot beroštit. Ávžžuhit maid olbmuid searvat ruhtačohkkemii bøssaguoddin. ¶
Bondevik ráđđehus árvala ođđa boraspirebuhtadusortnega boahtte jahkái. Boazodoallit ja sávzadoallit galget evttohusa mielde boahtte jagi rájes oažžut ovdagihtii buhtadusa, mainna galget eastadit boraspiriid vahágahttimiid, guovlluin gos dihtet boraspiriid. 77 miljovnna lea biddjon dien doibmii, ja ealáhusat sáhttet vel ohcat buhtadusa boraspirevahágahttimiid ovddas maid eai sáhte duođaštit. ¶
Junssá-Erke lei ieš iežas oahpahan, ja lei dovddus dainna go dovddai Biibbala ja luhterlaš dovddastusčállagiid nu bures. Lea gásta- ja searvegotteoaidnu mii earuha Junssá-Erkke eará leastadialaš árbevieruin. Son deattuhii erenoamážit man dárbbašlaš mánágásta lea, mii dagahii ahte Ivgu-suorgi oaččui lagat oktavuođa girkuin go eará leastadialaš suorggit. Dat mielddisbuvttii ahte áiggi mielde šattai dábálaččat lohkat Luther sártniid čoakkalmasain go Læstadiusa sárdnečoakkáldaga. (Gáldu: Roald E. Kristiansen: Leastadianisma. ČálliidLágádus 2004). ¶
Lill Hege Simonsen gii dál vázzá ovccát b luohkás muitala ahte su mielas lei álki čállit. ¶
–Devden ovtta njealljadas siidu teavsttain. Muhto mun in gal gávdnan iežan teavstta girjjis. Čállen dárogillii, vaikko mii oaččuimet sámegilli maid čállit, muitala son. ¶
Ealgabivdi Mikkel Anders Eriksen (33) goasii borrui ovddit bearjadaga guovžžaide, go lei ealggaid njuovvamin. –Náste gájui mu heakka, go doarrái stuorámus guovžžain, muitala ealgabivdi. ¶
–Mus lei okta luođđa vel bissus. Dan dikten bissus go jurddašin ahte jus datte lea guovttemiesát áldu. De beasan báhčit dan nuppi miesi maiddái jus de ihtá, muitala son. ¶
–Dušše čielgečorut oidnojit. Doivon riebaniid boahtime, muhto de čuoččastedje ja njunnejit. De fuobmájin ahte leat guovžžat. Olles golbma, muitala Eriksen. ¶
–Mun viehkalin daid guvlui ja geahččalin guovžžaid jorgalahttit guššalemiin ja ramšumiin, vai fuobmájit ahte dakko lea olmmoš. Muhto eai dat ballán. Guovžžat baicca jorggihedje njuolga mu vuostá, muitala Mihkkal Ánte. Dalle lohkan šaddan heaggaballui, go bissu lei báhcán murrii heaŋgát. ¶
–Mun vihken dassái meanahuvvon, nu ahte mannen galmmas. In dieđe man guhká lean das veallán, muhto lei seavdnjat go gullájin. Váibmu lei ain garrasit julkimin ja oaivi bávkkeheamin. Čalmmit orro buljágeamin olggos. Mun ledjen joavdan bajil Josa-Bier vári. Beana lei ain cakkadeamin guovžža, muitala son ja joatká: ¶
–Girddii njuolga vuojána ala. Mun gal maid vuoddjájin ovttatmanu go bessen guđajuvllaga ala, muhto in vuodján eará veahá gaskka go beana fas njuikii eret vuojánis. Bisanin ja gullen ahte fas doarrái guovžžain, muitala Mikkel Anders Eriksen. Muhto dalle gal lohká beatnaga leamaš hui jegolažžan. Bođii dakkaviđe go čurvii. ¶
–Muhto ealggaid ledje guovžžat borran buot. Miesis eai gávdnon eará golbma báni. Álddu ledje nu borran ahte ii lean báhcán eará duollji ja moadde dávtti, maid ledje buot sohpan. Ii lean báhcán biergobihttá ge. Go vel vara ge ledje njollon buot eret dávttiin, muitala Mikkel Anders Eriksen. ¶
Ale speala «myst» vahkkui. ¶
Larsen muitala sii leat manahan gánnehahtti dorskeeriid go eai leat leamaš doarvái stuorra fatnasat. Dáid eriid galggašii sis leat vuosttasvuoigatvuohta oastit ruovttoluotta. ¶
SNF oaidná ahte ovttasbargošiehtadus NSR ja njealji dievddu joavkku gaskkas ii sisttisdoala maide dásseárvobarggu vuoruheami birra. Dat lei gal nu go vurdojuvvon, go šiehtadallamiid aktiivvalaš bealit leat guhká leamaš Sámedikkis, ja doppe lea dásseárvokonsuleantta virgi dán jagi váldon eret - jaskadit. Dán ipmirda SNF nu ahte dásseárvu ii leat mihkke mii vuoruhuvvo sámi servodatovdáneamis. ¶
–Mun lean boarraseamos, ja de lea Andersrohkki, Adele, Sylvia ja Nils Jørgen lea nuoramus, muitala son. ¶
–Jogosiiddas mun ohppen dárogiela. In mun muitte leigo váttis vai ii. Dat lei beare nu. Dárogiella lei skuvlagiella, ja das ii lean jearaldat hálidit go oahppat vai eat, muitala son ii ge hálit dan birra hállat. ¶
Aili Keskitalo viegada maid duohkot deike. Badjelasas lea Guovdageainnu láđđegákti ja gahpir. Son viehkala Sámedikki loktii. Doppe lea ge presideanta kántuvra gosa ihttin fárre. Dalle ii guotte šat presideantaevttohasa nama, muhto namahusa Sámedikki presideanta Aili Keskitalo. ¶
Bb doarju Guatemala heađálaččaid ¶
KÁRÁŠJOHKA: Bargiidbellodaga sámediggejoavku ja Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš ráđđi ávžžuhit sámi ásahusaid, organisašuvnnaid, politihkalaš bellodagaid ja priváhta olbmuid addit doarjaga Guatemala katastrofai. ¶
Mátkkošteaddjit dovdet ahte Joavnna lea vuodjime, oaivvilda son. Son muitala ahte sii dovdet su jiena ja vuodjinmálle. ¶
– Eat sáhte dohkkehit unnidit areala Nuorta sámi museai, ja vuorddán ahte ođđa sámediggi oččoda eanet ruđa sihke dáláš ja lassi árealaide, lohká Nuorta sámi musea stivrrajođiheaddji Øystein Nilsen. ¶
–Mii leat dál plánemin gudnijahttit Iver Jåks sierra čájáhusain boahtte giđa sálas mii nammaduvvo su namain, muitala Irene Snarby, dáiddakonserváhtor Sámiid Vuorká Dávviriin. ¶
–Náste gájui mu heakka go doarrái stuorámus guovžžain, muitala ealgabivdi Mikkel Anders Eriksen (33). Ovddit bearjadaga son goasii borrui guovžžaide go lei ealggaid njuovvamin. ¶
Gilvala stáhtačálli virggi alde ¶
Guatemala dilli ¶
Tuyuc lea leaskkaidorganisašuvnna Conavigua jođiheaddji Guatemalas, mii álggahuvvui 1988. Son lea vuosttaš indiánanisu gii lea Guatamala parlamentii válljejuvvon. Dál son jođiha veahkaválddálašbuhtadusa riikaráđi. Son lea ožžon sihke nášuvnnalaš ja riikaidgaskasaš bálkkašumiid, erenoamážit čeahpes jođiheami ovddas. Conavigua searvi lea eamiálbmogiid nissonolbmuid stuorámus organisašuvdna Guatemalas. Sin ulbmil lea olmmošvuoigatvuođat, heaittihit soahteveagaguovlluid ja hehttet nissonolbmuid ja mayaálbmoga vealaheami. ¶
Muđui besset olbmot gullat mo eamiálbmotnissoniid dilli sihke priváhta ja eaktudáhtolaš veahkaváldin čihkkojuvvo. Mikal Mienna muitala mo almmáiolbmot Guovdageainnus leat váldán ovddasvástádusa dán ášši hárrái. ¶
–Dát sápmelaččat gohčodit iežaset šlavan, go measta nuvttá šaddet guođohit kollektiiva ealuid, muitala Olav Mathis Eira. ¶
Olav Mathis Eira muitala ahte sii leat šaddan hui suoli bargat dainna áššiin, go Ruoššas ii doaimma visot buot nu movt galggašii doaivut. ¶
–Dat dološ kommunisma vuoigŋa ain eallá, ahte mii-prošeavtta-ruhtadeaddjit-dat galgat dahkat mearrádusaid. Muhto mii leat dušše veahkeheamin sin boahtit johtui. Danne šaddá dávjá čilget movt doibmet demokratiija njuolggadusat ja mii fertet maid čuovvut mielde, muitala Olav Mathis Eira. ¶
–Dál juo oaidnit ahte sii ožžot gitta 70 ruvnno biergokilos, go Ruoššas leat álgán buot dat stuorra restoráŋggat vuovdit bohccobierggus ráhkaduvvon biepmuid, muitala Olav Mathis Eira. ¶
Eira muitala ahte eará boazosámit leat maid bivdán sis veahki, ja son atná dehálažžan maiddái eará bearrašiidda cegget ealuid. ¶
–Plána lei maiddái addit fálaldaga dáidda geat eai goastta čuoigat Rávdojávrái, muitala Iversen. ¶
–Mun lean maid sádden guoddaleami máŋgosiid sihke fylkkamánni birasossodahkii ja Norges jeger og fiskeforbundii, muitala Iversen. ¶
Kárášjoga dispalávdegotti jođiheaddji Ravdna Anti biehttala ahte bivdo- ja guolástan searvi lei ohcan guovtti skohtera ovddas golmmabeaivve vuodjinlobi. –Jus searvi sádde albma ohcama ja čilge dárbbuid, de sii ožžot disppa, lohpida Anti. ¶
Árvala heaittihit Deanu joatkkaskuvlla ¶
Seastima geažil árvala Finnmárkku fylkkáráđđealmmái heaittihit Deanu joatkkaskuvlla. Fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersen gii ieš lea Deanus eret, vuostálastá garrasit heaittihanárvalusa. ¶
–Buot Deanu joatkkaskuvlla bargit leat ožžon dieđu heaittihanplánaid birra, muitala veahkke-oahppohoavda Gerdhild Nilsen. ¶
Deanu sátnejođiheaddji Ingrid Smuk Rolstad šálloša go fylkkaráđđealmmái ohpit árvala heaittihit Deanu joatkkaskuvlla. ¶
–Muhto jus eai doala lohpádusaid, de dat čuohcá garrasit boaittobeale báikkiide. Deanu joatkkaskuvla lea áidna skuvla mii addá oahppofálaldaga eanandoalus, ja movttidahttá nuoraid geat ásset boaittobeale guovlluin. ¶
Hætta muitala ollu olbmuid čuojahan sutnje ja giitalan veahki ovddas. ¶
Ballo geahččala ráhkadit nákku Finnmárkku siseatnama ja rittu gaskii. Mun sávan eanas olbmuid fuobmát makkár áigumušat Ballos leat. SG lea dál vuosttaš geardde bidjame listtu sámediggeválgii. Danne hástalan mun SG listanjunnošiid Sámediggeválgii dadjat movt sii ipmirdit iežaset Finnmárkku stuoradiggeevttohasa go lohká galgat leat álbmotjienasteami. Nuppiin sániiguin daddjon Ballo hálida Finnmárkku álbmoga galgat jienastit ahte galgá go našunalstáhta doalahit iežaset geatnegasvuođaid ja čuovvut álbmotrievtti. ¶
Guoddala duomu ¶
Bealušteaddji Hjallis Bakke imaštallá go stáhtaadvokáhta guoddala ášši. ¶
Dál lea áigi albmaládje bosihit. Jus leaččat muhtin lossa valáštallansurggiin bargame, de it oro nagodeame leat mielde das. Ane dán vahku vuoiŋŋastallamii, ale ge váibadala iežat áibbas. Dá lea buorre áigodat romantihkkii. Ja dát vahkku sáhttá šaddat hui gelddolažžan go leat seamma sajes go muhtin geasa liikot. ¶
Ii dál gánnát gurut gieđain bargat. Guorahala dárkilit buot maid leat bargat ja oza boasttuvuođaid. Dál dáiddát fertet bargat garraseappot iežat beaivválaš láibbi dihte, muhto jus doaimmahat iežat bargguid buriin vugiin, de oaččut hui ollu ruovttoluotta dainna. ¶
Seastima geažil árvala Finnmárkku fylkkáráđđealmmái heaittihit Deanu joatkkaskuvlla. Fylkkasátnejođiheaddji Helga Pedersen gii ieš lea Deanus eret, vuostálastá heaittihanárvalusa. –Heaittihanplánat uhkidit boaittobeale ássama, dadjá ges Deanu sátnejođiheaddji. ¶
Buohkat geat dán beaivvi fitnet bassinfeasttas leat maiddái vuorbádeamis mielde. Áidna maid don fertet dahkat lea deavdit skovi masa čálát namat ja dalle leat automáhtalaččat vuorbádeamis mielde. Vuoittut lea 15 000 ruvnnu ovddas. Härkönen muitala sii geavahit bolesa dahje tuollárá čađahit vuorbegeassima. –Dalle ii dárbbaš oktage jurddašit mii vuoruhit iežamet kunddariid, lohká vel Härkönen ja sávvá buohkaide buresboahtima bassinfestii. ¶
–Mis leat dál 26 ruhtačoaggi, geat vázzet uvssas uksii olles Kárášjogas. Sii leat čoaggán ruđaid Šuoššjávrre rájes gitta Dorvonjárgii, Badjenjárggas gitta Kárášjoga joganjálbmái, muitala Johanne Gaup. ¶
–Ná bures ii leat mannan goassege ovdal. Dál ii gullon oktage nimmoreamen «manin olgoriikii» . Ášši lea buorre. Juohkehaš dovdá gean nu gii lea dovdan veahkaváldima. Olbmuin geain ii lean ruhta fárus, jerre báŋkokontonummirbáhpára vai besset sáddet, muitala Jovnna duđavaččat. ¶
Dan bottago Jovnna muitala mo su ruhtačoaggin manai, de luoitá Karin sisačoggojuvvon ruđaid ruhtalohkanmášiidnii, mii oatnelan bottas logasta sihke smávva- ja bábirruđaid. ¶
–Go deaddu biddjojuvvo TV sáddagiidda dákkáráš fáttá birra, de ollu olbmuide badjána dárbu dan birra háleštit, muitala Johanne. ¶
– Rottweiler lei sálvan oabbái, ja mu beana ges rottweilerii, muitala suorganan May Ragnhild Vasara dáhpáhusa birra ovddetbeaivvi Guovdageainnus. Son ballá ahte oabbá livččii sorbmahuvvan jus son ii livčče boahtán. ¶
–Dat lea duohta soames spábbačiekčit riŋgejedje, muhto sii jerre galget go boahkuhit, ovdal go vulget Kyprosii, ja dan eai dárbbaš, muitala Nilut. ¶
–Čoavddusin lea webas ođas-gáldu, mas eamiálbmogiid áibmomediat johtilit sáhttet lonohallat ođđasiid gaskaneaset miehtá máilmmi, muitala proseaktajođiheaddji Jan Henrik Hætta NRK Sámi Radios preassadieđáhusas. ¶
Vaikko vel dát riiddut otná dan beaivve eai leat čovdon, de ii bala Nilut sámi spábbačikčiid sihkkarvuođas Davvi-Kyprosas. ¶
–Máttasáme Teáhter čalmmustahttá máttasámi kultuvrra dáinna vugiin, muitala Larsen. ¶
Prográmmajođiheaddji Dan Robert Larsen muitala ahte geahččit besset dál buorebut oahpásmuvvat máttasámi musihkajoavkku Transjoik gelddolaš ođđa CDain. Joavku lea ovttasbargan pakistana beakkán qawwali-lávlun Sher Miandad Khan. ¶
Maid Kampen skuvlla 5A-luohká oahpaheaddji Thorbjørn Labråthen lei ilus go dákkár fálaldat gahčai nugo skeaŋkan almmis. Son muitala ahte dán lágán doaimmat heivejit hui bures oahpahussii. ¶
–Mus lea juo luohti, muitala njealjátluohkkálaš Anna Sara Bakkehaug Oskal. Muhto ii dán háve hálit dan gal juoiggastit. ¶
Elle-Hánsa ávvuda 60 jagi dáiddačájáhusain ja muitala ahte lea vejolaš oastit su dáidagiid. Sámediggi lea dorjon čájáhusa. ¶
Møbelrådet diehtojuohkinhoavda, Knut Skoe, muitala ahte norgalaččat atnet eambbo ruđa stohpogálvvuide go goassege ovdal. ¶
–Čoavddusin lea webas ođas-gáldu, mas eamiálbmogiid áibmomediat johtilit sáhttet lonohallat ođđasiid gaskaneaset miehtá máilmmi, muitala proseaktajođiheaddji Jan Henrik Hætta NRK Sámi Radios preassadieđáhusas. ¶
BIRGIIGA: Ná čuoččuiga soai biilauksagaskkas ovdalgo beasaiga rottweileris báhtui, muitala May Ragnhild Vasara, oabbá 14- jahkásažžii gii gáskkahalai rottweilerii. ¶
– Rottweiler lei sálvan oabbái, ja mu beana rottweilerii, nu muitala suorganan May Ragnhild Vasara dáhpáhusa birra ovddetbeaivvi. Son ballá ahte oabbá livččii sorbmahuvvan jus son ii livčče boahtán. ¶
– In oro jáhkkime ahte dát oba leage dáhpáhuvvan, dat lea dakkár ášši maid oaidná filmmas. Nu muitala May Ragnhild Vasara ovddetbeaivvi dáhpáhusa birra, go rottweiler rohkkáhii ja gáskkašii su oappá, Leila Kristine Vasara, Gártnetluohkás Guovdageainnus. ¶
– Rottweiler lei sálvan oabbái, ja mu beana rottweilera seaibái. Oabbá čuorvvui mu vuodjit biillain rottweilera nala, ja viggen dan, muhto fertejin oappá váruhit, muitala May Ragnhild. Son oinnii oappás gieđa heaŋggagan ja báiddi gaikodan. De son lávkii uksagaskii ja čeargugođii nu ollu go nagodii. Rottweiler de luoitilii oappá ja ruohtastii May Ragnhilda guvluiges. Muhto de gaskkalduhtii sin beana rottweilera ja oappášguovttos beasaiga goappašagat biilauksagaskii. ¶
– Rottweiler rohkkáhii fas munno, guovttegeardde dat hámssádii mu gihtii, ovdalgo fas rohkkáhii mu beatnaga. De beasaime biilii, muitala May Ragnhild. ¶
– Mun bisanasten beanaeaiggádiid viesu luhtte ja deaddelin biilanjurggona ja čurvon ahte sii galget beatnaga váldit sisa, muhto de rottweiler fas boahtegođii mu guvlui, muitala May Ragnhild. Dearvvašvuođaguovddážis oabbá de beasai doaktárii ja sáddejuvvui Romssa Universitehtabuohccivissui. ¶
– Mun de riŋgedin politiijaide dieđihit dáhpáhusa, ránnáide gos mu mánná lei stoahkame olggobealde, ja dieđihin beanaeaiggádiidda maid sin beana lea dahkan, muitala May Ragnhild Vasara. Oappás lei nubbi giehta doddjon guovtte saji, ja nuppi gieđas ledje gáskkašan mearkkat. ¶
Dáhpáhus lea suorggahan May Ragnhild Vasara. Son imaštalla go galget ná ilgadis dáhpáhusat geavvat ovdalgo oktage reagere luovosbeatnat váttisvuođas. Son lea ieš beana eaiggát ja ohcala olbmuin ovddasvástádusa. ¶
Presideanttas lei gurot giehta gáldnan, dál lea son iskosiid vuolde nevrologalaš ossodagas ja boahtá leat doppe dán vahku, muitala Romssa Universitehtabuohcciviesu diehtojuohkinhoavda Tor Øydrin. ¶
–Dás leat ollu vejolašvuođat ja danin leage son iskosis. Ferten dadjat ahte presideanta dattetge lea buriid vuimmiin, muitala Øydrin. ¶
Randi A. Skum guhte galgá doaibmat presideantan nu guhká go Aili lea buohcci, muitala son suorganii sotnabeaivve go gulai ahte presideanta lea sáddejuvvon buohccivissui. ¶
– Dasto ferte ráđđi válljet ođđa sadjásašpresideantta. Muhto nu mo dilli dál lea, de eat dárbbaš hoahpuhit dáid válljemiid. Mu dieđu mielde Aili galgá boahtit bargui boahtte dahje maŋit vahkus, muitala Vedhugnes. ¶
Go jurddaša dan máŋgasa Hápmiris ja Divttasvuođas, ja máttasámi guovlluin, geat galggaše beassat ohcat obbalaš šállobuhtadusa, de lea šlunddohahtti ahte namuhuvvon St. dieđáhusat eai gieđahala olbmuid geat oahpu leat massán struktuvrralaš vealaheami geažil. Mun sávan ahte dát dieđut váikkuhit dasa ahte ovddasvástideaddji eiseválddit bargagohtet dáinna. ¶
–Čoavddusin lea webas ođas-gáldu, mas eamiálbmogiid áibmomediat johtilit sáhttet lonohallat ođđasiid gaskaneaset miehtá máilmmi, muitala proseaktajođiheaddji Jan Henrik Hætta NRK Sámi Radios preassadieđáhusas. ¶
–Čoavddusin lea webas ođas-gáldu, mas eamiálbmogiid áibmomediat johtilit sáhttet lonohallat ođđasiid gaskaneaset miehtá máilmmi, muitala proseaktajođiheaddji Jan Henrik Hætta NRK Sámi Radios preassadieđáhusas. ¶
–Juo dat lea min filosofiija, muitala Alta Hooker. Seammás álgoálbmogiid servodagain gávdno ollu vuosteháhku skuvlaoahpu vuostá. ¶
– Mannan geasi ásaheimmet Guovssu teáhtera, lohká Eira. Dál sis lea Elle muitalus prošeaktan, mainna leat johttime Kárášjogas, Deanus, Álttás ja Guovdageainnus. Beaivvát nala 153 jagi maŋŋil Guovdageainnu stuimmiid, skábmamánu 8. beaivvi, čájehit bihtá Guovdageainnus. Sis lea maiddái bagadallin Beaivvaš Sámi Teáhtera neavttár Anita Suikkari, teknihkkárin Morten Sara ja jiena stivre Guovssu teáhtera stivrajođiheaddji Anne Vuolab. ¶
Dán vahku lea dus dárbu oahppat juoidá ođđasa. Miellagiddevaš kursafálaldat hástala du, muhto maiddái mátki amas kultuvrii sáhttá duhtadit du diehtoáŋgirvuođa. Ii leat veadjetmeahttun ahte dieđihat vahkkoloahppakursii mas beasat mátkkoštit guhkás nuorttas. Don fáhkka beroštišgoađát einnosteamis ja eallinfilosofiijas. ¶
Olufsen muitala ahte ii leat gal nu ollu biergu go galggašii jáhkkit. ¶
–Mii leat eanaš báhčán misiid ja nuorra elliid, nu ahte biergohivvodat ii gal šatta nu stuoris iige biergu šatta nu divrrasin. Biergguid maid eat nagot ieža, daid leat vuovdán fulkkiide ja oahppásiidda, muitala Bjørn Kåre ja lasihastá: Mis leat buohkain stuorra bearrašat, nu ahte ii daga maidege ahte lea valjis biergodáigi ja biergogáhkut. ¶
Bjørn Kåre muitala ahte vaikke vel Uhca Gállováráš lea buorre bivdoguovlu, de lea su oainnu mielde ealga garrasit laskamin olles Kárášjogas. ¶
–Min joavkkus gal dábálaččat báhčet buohkat, ja maiddái dán jagi besse buohkat báhčit vaikke buohkain ii leat beana. Jus bivdu galgá bures lihkostuvvat, de lea dárbbašlaš ahte beatnagat doibmet. Dán jagi gal lei mis erenoamáš lihkku go mis ledje nu «šiega» ealggat, dat eai ruohttagoahtán beatnagiin báhtui, muitala Olufsen. ¶
– Dákkár parlameanta lea eamiálbmogiidda stuorra ovdaneapmi. Mátta- ja Gaska-Amerihkás lea dákkáraš diggi dušše niehku. Ráfi sajis lea mis vealaheapmi ja olggušteapmi, muitala Rosalina Tuyuc. ¶
Gaskavahku lei Rosalina Tuyuc (50) bovdejuvvon Sámedikki rahpanoktavuhtii dievasčoahkkinlatnjii oktan eará gussiiguin. Son muitala mo son njuorasmuvai rahpandoaluin. ¶
–Mii rahčat garrasit gullot Guatemalas. Eamiálbmot maya lea vealahuvvon ja badjelgehččojuvvon. Politihkalaš bellodagaide eai beasa mayat searvat. Dan dihtii geahččaledje mayat ásahit iežaset parlameantta, muhto maiddái politihkáriid baldit, muitala son. ¶
Mayat leat eanetlogus Guatemalas, muitala Rosalina Tuyuc, Conavigua leaskkaid organisašuvnna jođiheaddji. ¶
Conavigua árvvoštallá 40.000-60.000 olbmo leat jávkan dáid jagiid. Dušše 2-3.000 leat gávdnon, muitala Rosalina. ¶
–Muhtin háve ádjánit gitta golbma jagi ášši meannudit ovdal go mii oažžut lobi rahpat hávddi. Eiseválddiid riektedoaktárat jođihit barggu ja dutket jábmi. Sii váldet maid DNA-geahččaleami das. Oapmahaččat čuvvot dán roggama go doivot gávdnat iežaset jávkan olbmuid dain hávddiin, muitala son duođas. ¶
Diibmá čájehii Gáivuotnalaš Stein Erik Wouthi iežas ealgganáhkedáidaga Sámi Dáiddaguovddážis Kárášjogas. Oassin čájáhusas lei maid dán dáidaga boaldin bajábeal márkanšalddi. Romsa fitnodaga Originalfilm bargi,Trond Brede Andersen, filbmii dán boaldima. Dát oanehis filbma sáddejuvvui Kølnii tuiskaeatnamii ja lea beassan mielde Kunstfilmbiennala gilvui. ¶
–Mii eat oastte dáid biktasiid buvddas. Mu oabbá čuoldá munnje dáid gárvvuid, go mus ii leat šat dilli go barggan nu ollu politihkalaš áššiiguin, muitala Rosa eatni, Rosalina Tuyuc. ¶
–Ruovttus leat mánáin kaniinnat, vuoncáčivggat, kalkunat ja oarrit. Bearrašiin leat sávzzat, gusat ja spiinnit, muitala Rosa. ¶
Ale heađástuva. Son sihkkarit náitala vel eambbo háviid. ¶
– Ovddit konferánssain leat nuorat váillahan ságastallama giela birra, ja nu leatge dán jagi válljen fáddán giela, giellagáhttema, giella historjjá ja movt dat čatnasa identitehtii, muitala Laila Nystad, Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegottis. ¶
– Mis lea fáddán sámegielat rap ja sámegielat musihkka, muitala Laila Nystad. Lea Guovdageainnu rap-joavku BWA mii galgá logaldallat fáttás ja maiddái doallat konseartta eahkedis. Guovtti sámegielat Karen Monica Paulsen galgá logaldallat movt lea leat sihke davvi sámegielat ja julevsámegielat. ¶
Kárášjoga Boarrásiidsearvvi ovdaolmmoš, Nils Adolf Balto, muitala iežaset ohcan ruđaid Sosiáldepartemeanttas «Friluftslivets år» dahje olgonastin jagi oktavuhtii, nuoraid ja vuorrasiid ovttastallandollui. Diibmá ráhkkanišgohte ja bovdejedje Kárášjoga mánáidskuvlla viđát luohkáid guossin oktan oahpaheddjiiguin. ¶
–Ikte finaimet dáppe muoraid čuollamin, leimmet ožžon lobi dan dahkat, muitala Nils Adolf. ¶
–Dás dola lahka čájehit mo ullu káre, batná dorttiin láigin ja maid dainna sáhttá dudjot. Muhto arvvestuttai go bargagođiimet ulluin, muitala Kirsten Nystad. ¶
–Ii njuovžan ullu go batnigohten, muitala Inga Hansen Jergulis eret, gii lei fievrredan dortte, ulluid ja kárahiid dollui. ¶
OSLO: Sámedikki gárdin Kárášjogas lea evttohuvvon gilvui, mas mearriduvvo guhtemuš šaddá Davvi-Norgga čuođijagi huksehussan. Sámediggi gilvala njeljiin eará čáppa huksehusain riikkaoasis, čállá gáldu.org. ¶
Dalá maŋŋá go válgabohtosat ledje čielgan Kárášjogas, de maiddái Marie Therese Nordsletta Gaup ge čákŋala huikki válgakafeai. Orru čielggas ahte son oažžu nugohčoduvvon dássenmandáhta saji. Dalle leat Kárášjoga Bb:as guokte áirasa Sámedikkis. ¶
Maiddái Kárášjoga sátnejođiheaddji, Kjell Sæther, illuda. Go čákŋala sisa, de son salluda buohkaid geat leat válgakafeas. Doašku gieđaid, ja reašká. ¶
–In dieđe galle čuohte telefuvnna lean gártan vástidit. Go de vel Beginas lea čuojahan, Sæther muitala reaškki. ¶
Árbevirolašvuohta ii doala ¶
–Dieđus lean duhtavaš go dahkat ná buori válgga. Dieđán ahte mii livččiimet sáhttán dahkat vel buoret válgga, muhto mii eat leat ožžon nuoraid boahtit jienastit. Dakko leat mii politihkkarat, mun ja earát, dahkan beare heajos barggu go eat leat olahan nuoraid, gurgala Terje Tretnes. ¶
–T9 sátnegirji gávdno juo dárogillii ja galggašii áigá juo sámegillii boahtán. Gielladilli šaddá vearrát ja vearrát, ja mii gal leat massimin giela go eat sáhte «chattet» sámi bustávaiguin. Máŋga sámegielaga čállet dárogillii danne go lea álkkit čállit SMS-dieđu go lea T9 dárogiel sátnegirji. NSR-N hástala mobiilafitnodagaid ja politihkkáriid bargat áššiin juoidá. Mis ii leat šat gierdevašvuohta vuordit, ja mis lea vuordámuš ahte ášši čoavdašuvvá jođaneamos lági mielde. Golut eai berre leat vuosteággan go lea sáhka sámegiela seailluheamis. Mii gáibidit ahte politihkkárat váldet ovddasvástádusa mis ja min nuoraid boahtteáiggis. ¶
Mu girjjiid sisdoallu earret Kapteinna Ruvsu(1991) ja Eallin bihttát(1992) lea čatnon Sápmái, lagabui sáhtán nu dadjat ahte lean geavahan ruovttuguovllu Badje-Deanu birrasa dáin eará girjjiin, muitala son. ¶
Sáhtán dan mađe vuiget ahte lea jurdda čállit muhtun boares hovkkehuvvan nissonolbmo vásáhusaid birra gos su čađa govven eallima, muitala Jovnna Ánde. Lohkkiide jaskes girječálli lohpida dán girjji moatti jagi siste. ¶
– Lea dehálaš ahte dáin kulturárbbiin váldo vára. Ulbmil ráfáiduhttinplánain lea sihke duođaštit ja divodit visttiid mat leat automáhtalaččat ráfáiduhtton. Dasalassin áigut iskat movt sáhttit ruhtadit divodemiid, muitala Deanu museahoavda Anette Pedersen. ¶
–Kárášjoga dáiddár, Aslaug Juliussen áigu ráhkadit dáidaga mii lea erenoamážit dán čájálmassii, muitala Blodgett čeavlájit. ¶
Guovdageainnu suohkan ii oaččo ruhtadoarjaga Finnmárkku fylkkagielddas hukset fiberkabel oktavuo đa Supmii. Suohkan lei oččodeame govdafierpmádaga Suoma bokte juo dán jagi, muhto Finnmárkku fylkkagielda ii ruhtat prošeavtta. Dán muitala NRK Sámi Radio. ¶
Johs. muitala ahte 1500 mehtera vuodjamis son maid asttai juoiggastit ja smiehtadit. ¶
Poava Johannes Paul II lea guođđán vádjolansoappis. Su jápmin ii boahtán fáhkkestaga. Máŋggaid jagiid leat mii oaidnán movt son jalusvuođain ražai buozanvuođa ja boarisvuođa vuostá. Son lei 27 jagi romalaš-katolalaš bajemus girkojođiheaddji ja dan áigodagas šattai dovddusin ja dakkárin geasa olbmot ledje buorit ja gean sii atne árvvus. Son lea leamaš okta dain ovddemusain oskkolaččaid gaskkas geat leat sárdnon ráfi, olmmošárvvu ja váibmoláđisvuođa birra. Doaimmastis lea son geahččalan ráhkadit bálgáid iešguđet girkoservodagaid gaskii. Son lea geahččalan leat mielde bargamis dan ala ahte juvddalaččat ja muslimat gulahalaše, ja sus lea maid mearkkašan hui ollu Nuorta-Eurohpa politihkalaš ovdaneami oktavuođas, mii ges dagahii ruovdeseainni gahččat. Son sártnui hui čielgasit Irak-soađi vuostá. Jođiheamistis lea sus leamaš guovddážis osku Ipmilii, religiuvdna ja morálalaš jearaldagat. ¶
Guovdageainnu bargiidbellodat árvala ahte: ¶
– Lean mearridan dadjat ”ii”, muitala Inger Helene. – Ja muitalit jus olbmái geavvá mihkke, lasiha Ine Theresa. Sudno mielas lei musikála hui buorre. Soai jáhkkiba musikálas stuora ávkki. ¶
Musikálajoavkku dánsunbagadalli Marthe Mossum muitala ahte álbmotallaskuvlaoahppit hárjehallet bihtá guokte mánu ovdalgo dollejit logi mánnosaš mátkái. Gávcci jagi lea joavku vánddardan miehtá Norgga ja bargan eastadandoaimmaiguin. Musikála ja joavkolahtut leat ođđa juohke jagi. ¶
– Mii geahččalit oažžut nuoraid váldit rivttes válljejumiid ja jurddašit manne váldet daid mearrádusaid maid váldet. Mii háliidit boktit dovdduid ja oažžut nuoraid govahallat mii sáhttá dáhpáhuvvat dan sadjái go dadjat ”daja ii narkotihkkii”, čilge Mossum ja muitala sin ožžon hirbmat buori responsa juohke sajis gos leat fitname. Lassin musikálii, de lea joavkkus maid konsearta báikkiin gos fitnet. Gaskavahku lea joavku Leavnnjas, ovdalgo vulget Girkonjárgii. ¶
Ohcala Boazodoallohálddahusa ¶
Oskal ohcala eambbo ráhkkaneami Boazodoallohálddahusas, go dákkár áitagiid šaddet Norgga beale boazodoallit vásihit moadde vahku ovdal go 1972-konvenšuvdna nohká. ¶
–Dain lea várrá giđđa eallu 15000 bohcco ja ollu olbmot. Gal dat muitala juoidá jus dakkár ealuin johtet smávva ealuid ala main leat unnán olbmot, dadjá Per Mathis Oskal. ¶
–Dasa lassin dovddan mun John Tombre ja Mette Brantzega geat bagadeaba dán guokte bihtá, muitala beakkálmas dramatihkkár telefuvnna geažes Bergenis gos son muđui ássá. ¶
–Mun váccán sullii nuppelot kilomehtera juohke beaivve, muitala Veikko. ¶
Son ii jođege šloađa ja vilppodala duohkut deike muhto luoitá mannat njuolgga ja johtilit. ¶
–Mun lean vázzán ovddosguvlui 10 km 52 minuvttas, muitala Veikko. Murdi leaktu lea sullii 7-7,5 kilomehtera diimmus. ¶
–Lean mun dáppe Ohcejogasge hypnotiseren, muitala Veikko. ¶
– Jus eaba leat ožžon oahpahusa iežaska gillii jahkebeallái, de ii leat skuvla oahpahuslága čuvvon, lohká Jakola NRK Sámi Radioi. Son ii loga dán dohkálažžan oahpahuslága vuođul ja son buohtastahttá dán sámegielat ohppiid ektui geat eai oaččo oahpahusa sámegillii. Oahpahuslága vuođul lea skuvla geatnogahtton čoavdit ášši ja dál orru Máze skuvla ožžon dárogielat oahpaheaddji. Dán muitala Sámi Radio. ¶
Vare lágideaddjit fuobmájit ahte gilvvuide ráhkkanan áigi lea ovtto goit okta jahki. Dalle ii livčče dárbu ordnet njoarostančorvviid dan beaivvi iđđedis go lea gilvu. Dalle ii dárbbaše maŋidit gilvvuid álgima vuos diibmobeali ja vel dan ala 15 minuvtta. Gilvaleaddjit leat maiddái SM-gilvvuin oaiverollas iige sin heiveše vuorddihit ja diktit galbmot máŋgii ovdal gilvalemiid. Go bearjadaga «spikerbuas» almmuhedje ahte ihttin de gilvvut álget dii. 11 ja ahte dat ii duohta iige máinnas, masá juo dasa jáhkkit. Nuhan dieđus ii mannan. - Man nu sujas in ollenge liiko ahte almmolaččat almmuhuvvon álgináiggiin ii leat geavahusas mearkkašupmi! Dakkár vuohki bilida dilálašvuođas oasi. ¶
–Go idjarávggat leat jođus, sii ovddidit oadjebasvuođa ja eastadit lihkosvuođaid, billistemiid ja olmmošlaš vahágiid, dadjala Vesta hálddahushoavda Erik Gjellestad. Son jáhkká ahte ovddalgihtii eastademiin lea buoremus ovddidit oadjebasvuođa, ja sii áŋgiruššet dál nannosit veahkaválddálašvuođa vuostálastimiin. ¶
Sihke nissonjoavkkus ja dievdduid joavkkus lei garra gilvu loahppavuorus. Gautsa nieiddat nagodedje ovtta moala bidjat dán mearehis gelddolaš loahpagilvvus. Dássálaš joavkkut Gauts ja Sarek 1 besse čehppodagaset čájehit ja geahččit vásihedje alla leavttu ja movtta. Maŋŋá garra gilvvu vuittii loahpas Gauts 1-0. ¶
Lei maid garra gilvu ja áŋgirisvuohta dievdduid vuosttaš loahppavuorus go Gauts ja Sarek deaivvadeigga. Gilvu lei dássálagaid ja nu manai ge liigevurrui gos Gauts bijai moala 15 sekunddas. Boađus šattai 4-3. Loahppavuorus deaivvadeigga Gauts ja Ubmi Sámesearvi gos Gauts duođai čájehii čehpodagas ja vuittii 3-1. ¶
Márjá muitala ahte eai lean álggos dieđihan gilvvuide. Muhto go gulle man unnán nissonjoavkkut ledje dieđihuvvon de sii čohkkestedje nieiddaid ja vulge gilvalit. Ja manai ge bures. Son hástala maid eará sámi nissonjoavkkuid searvat hávskis gilvvuide boahte jagi. ¶
– Lean máŋgii ovdal smiehttan searvat SGP:ii. Dál go lean ožžon joavkku ja mii leat skearru dahkame, de heiviige searvat dasa, muitala Sanila, gii skearrus áigu nuortalašsámegillii lávlut. Son lea čieža jagi lávlon ja lea earret eará lávlon Riddu Riđđu-festiválas. Sus lea nuortalašsámegiella áhčigiella ja áiguge maid SGP:s lávlut iežas sámegillii. ¶
– In gille muitalit nu ollu lávlaga birra, earret go ahte lea ođđaáigásaš lávlla. Lávlla mas lea mokta ja mii lea nuoraide čállon. Ii lávlla dárbbaš álo nu duođalaš leat, lohká Sanila ja muitala iežas ollu guldalan ovdalaš SGP-skearruid ja ráhkadan lávlaga mii lea veahá earalágan. Dál sávvá dušše ahte beassá nuorvvus maid lea ožžon. ¶
– Buletjávrris leat buorit ”live”-joavkkut juohke eahkeda, ja Alfreds Kroas leat ges eanaš sámi artisttat čoahkkanan, muitala Triumf, gii erenoamážit illuda Sámi Grand Prixii. ¶
– Álgoálbmotfáttát eai leat olu filbmasuorggis, nu ahte dál lea olbmuin eksklusiiva ja erenoamáš vejolašvuohta oaidnit filmmaid main leat álgoálbmotfáttát. Jáhkán dáid miellagiddevažžan sámi gehččiide, go dat fáttát leat min fáttáid lahka, lohká Utsi ja muitala ahte sis leat filmmat earret eará Australias, Fijis, Mongolias ja Tuvas. ¶
–Cuoŋománu 1. beaivvi rájes rievdá sáddenáigi. Dál álggaha Sámi Radio riikkaviidosaš ođđasiid dárogielođđasiiguin nannen dihte falaldaga sidjiide geat eai ipmir sámegiela, muhto háliidit gullat sámi ođđasiid, muitala ođashoavda Rávdná Nilsdatter Buljo. ¶
Guovdageainnu suohkanbáhppa Trygve Hellesøy bovde girkokonsertii beassážiid. – Máŋgasat leat váillahan ja háliidit dákkár fálaldaga. Munnje lea dát vuohki gaskkustit risttalašvuođa, muitala báhppa. ¶
– Máŋgasat leat váillahan ja háliidit dákkár fálaldaga. Munnje lea dát vuohki gaskkustit risttalašvuođa, muitala báhppa. ¶
Suohkanbáhppa muitala sudno Andersenain geahččalan oažžut eambbogiid searvat konsertii, nugo Dimitri Joavkku, muhto sidjiide ii dán háve heiven searvat. ¶
ÁIGOT NANNET:–Suoma ja ruoŧa sámedikkit áigot bargat dan ala ahte nannet Sámi čáppagirjjálašvuođa, lohpideaba sadjásaš presideanta Anne Nuorgam ja ruoŧa sámediggepresidenta Lars Anders Baer ¶
Suoma ja Ruoŧa Sámedikkit lohpidit bargat dan ala ahte Sámi čappagirjjálašvuohta nannejuvvošii. –Suoma Sámediggi lea dál evttohan oahpahusministerijii bajidit doarjaga sámi girjjálašvuhtii, lohká sadjásaš presideanta Ánne Nuorgam. ¶
Vuosttaš mii ihtá šilljus Hedegohpis Deanus lea Ski-Doo gilvoskohter mas lea nummar pansergilggas. Go dien skohtera ala čohkkeda dálu eaiggát, de ii ložže gása ovdal go vuoitá. Muhto ieš gal ii dihtto. Dobbelis šilljus leat eanet skohterat. Ovttas lea goavdi rabas. Dan duohken gullojit jienat. Smiehtan ahte lean jalla go in ádde ahte skohtergilvovuoddji Jørn Tore Pettersena in gávnna eará go skohter lahka. ¶
–Lean agibeaivve beroštan skohteriin. Gilvvohallagohten 13-jahkásažžan, muitala ieš ovdal go moai vissui vázziletne. ¶
–Lean gievrudan iežan ja muđui dovddan iežan sávrribun go goassege ovdal. Lean maiddái ollu gilvvohallan dán jagi, muitala Jørn Tore. ¶
Bodil Hagebrink lea Romssas ráhkadeamen TV-filmma iežas girjjis, «Máret Iŋgá duoddaris» vuođul. Son lea dovddus miehta máilmmi earret eará go lea čállán guokte girjji sámi árgabeaivvis. Son lea dáinna vugiin oahpistan mánáid birra máilmmi sámi mánáid dillái. Bodil hegebrink muitala ahte son lea áhčistis árben beroštumi máidnasiidda ja girjjiide. – Áhčči jođii hui ollu miehtá máilmmi ja sus ledje álo girjjit mielde go bođii, lohká Hagebrink. ¶
Mii fertet ohpit geardduhit, nammalassii ahte lea vealtameahttun gáibádus ahte Finnmárkoláhka doahttala vuođđolága ja álbmotrievtti eavttuid. Norgga stáhtas lea leamaš guovddáš ja positiiva doaibma riikkaidgaskasaš álgoálbmotovdánahttimis. Dál lea Norggas vejolašvuohta doalahit ja nannet dán posišuvnna. Dan sáhttá dahkat jus láhkačovdosat leat láidesteaddjiin maiddái eará guovlluid álgoálbmogiidda. ¶
– Ráhkadetne čađat ođđa musihka ja konsearta lea vuogas báiki geahččaladdat daid. Muhto áigo dieđusge maid čuojahit daid lávlagiid maid olbmot dovdet ovdalaččas, muitala Poppa-Lars. Muhto rap´a sápmelaččaid diliid birra eat beasa sudnos gal gullat. ¶
Poppa-Lars muitala galgat beassat vásihit maid eanet go dušše konseartalávddi Guovdageainnus. ¶
–Ii leat vel mearriduvvon ahte ásahuvvo go sierra bálkkašupmi deaddilanmedia čálliid varas, go lágádusossodat ii leat meannudan ášši. Danne diehttelasaid ii leat dieđus man ollu ruhta biddjo dan ođđa bálkkašupmái, muitala Olaug Larsson. ¶
Maŋimuš Sámedikki dievasčoahkkimis daddjui sárdnestuolus ahte dál oažžu cegget muitogeađggi Statskog SF maŋis mii muitala dál lea dáža koloniserenáigi nohkan Finnmárkkus. ¶
Norgalaččaide vuovdala bartasajiid ¶
–Muhto maiddái norgalaččat sáhttet áiggi mielde ásaiduvvat báikái go šaddet penšunistan, árvala Aulis Nordberg. ¶
–Ulbmil lea iskat man stuorra beroštupmi norgalaččain lea dáidda bartasajiide, go sága vuolde lea juo vuovdigoahtit dáid huksensajiid boahtte geasi. Danne sávan ollusiid boahtit gullat ja jearahallat dán birra, muitala Gården. ¶
–Dál lea lohpi skohteriin maid boahtit rastá ráji. Danne jáhkán ahte norgalaččaide heivešii bures barta Suoma bealde, árvala Gården. ¶
Girjjis lea divttaš mas muhtun muitala iežas ferten mohkastit ahte lea čalbmelásiid vajálduhttán, go lea galgan lohkat, muhto ii leat oahppan dan. ¶
Riddu Riđđu festivála lea álgán jurddašit boahtte geasi birra, dál vuovdala bileahtaid máŋgačuođi ruvnno hálbbibui. ¶
Ollu nissonolbmot vásihit alkoholismma bearrašis, vel eanet čiegadit dan. Dál lea girječálli Rauni Magga Lukkari jorgalan Märta Tikkanen diktagirjji «Čuohtelogu ráhkesvuođacuvccas» sámegillii, mas diktačálli muitala iežas vásáhusaid. ¶
–Mun jáhkán ollu nissonolbmot dovdet iežaset ja sáhttet maid buohtastahttit girječálliid vásáhusaid. Son muitala ahte Suoma ruoŧŧelaš girječálli Märta Tikkanen vásihii guhká iežas isidis alkoholismma. ¶
Lukkari muitala son ii leat háleštan girječálliin, muhto Tikkanen diehtá ahte su girji dál lea jorgaluvvon maiddái sámegillii. Dán giđa boahtá sámegirječálli deaivvadit suinna Romssas. ¶
–Doppe lea stuorát girjemeassu ja mun illudan beassat suinna ságastit ja muitalit mo su girji dáppe Sámis lea váldojuvvon vuostá, muitala Lukkari. ¶
bidjá gieđas mu ala ¶
Cupp, cupp gullo go miessi čuohká mielkki doahttobohttalis, čilge miesi eaiggát, Per Porsanger, nama. Son muitala miesi liikot stobus orrut, geahččat TV ja dálu gomihit. Rahpá ieš uvssaid, dolle njálmmiin uksagivjja ja šluvgila. ¶
–Dál ii raba šat olgouvssa. Várra buolaš lea boalddestan njuokčama go ruovdái darvánii, árvala Piera. ¶
–Moai Kirste Májáin leimme Pieredno geasseorohagas go bođii váris ja logai oaidnán ovtta miesi ja varas geatkeluottaid. Várra lei baldán álddu miesi guođđit, muitala Máret Elle (10). ¶
Piera muitala miesi ceavzit guokte golbma beaivvi, jus ii leat váibbat álddu miessi. ¶
–Mun njamahin miesi bohttaliin juohke goalmmát tiimmu ja Kirste Májá ruvvii fas njuoska, liegga livskkuin miesi bađa ja čoavjjevuole vai baika ja gužža luovvana, amas jápmit, muitala Máret Elle. ¶
Nuppe beaivvi manai lávvu biekka fáru ja sii fárrejedje sisa. Muitala miesis česse juolggit goappáge guvlui, ovdalgo gaccat dulbo ja bissugođii čuoččat. ¶
–Fertejin. Miessi han gurre čoavjji dalámaŋŋá borrama. Gáhkirastá jus lea jeahkáliid borran, ja luhčče njuoska dilseláŋggá jus lea eará borran, muitala Piera ja nirvá go muitá dan guohca hája mii civccui njuni. ¶
Máret Elle muitala Cupp oađđit Piera lanjas. Dál livvu seaŋgga báldii, go ii šiehta šat dohko. ¶
Máret Elle muitala iežas áddet Cupp buorebut ja muitala: ¶
SAHÁJÁFFUT: Akšonisttat leikot dá Anárvuovddi sáhájáffuid Roma gata ala ON kantuvrra uksakurrii. ¶
–Meahcceboazu lea sámi kultuvrra vuođđu, muhto dan boahtteáigi lea eahpesihkkar go ráđđehus biehttala gávdnat bissovaš čovdosiid, lohká Sjövall. ¶
– Anán dan hui gudnin ja sáhtán áinnas ”luoikat iežan ámadaju” jus dat sáhttá joavkku veahkehit mangeládje, boagusta Nilsen ja muitala ahte Farmen-beroštupmi lea unnon hui ollu čavčča rájes ¶
–Maŋŋil guhkes ja miellagiddevaš digaštallama vuosttas saji hárrái, de ii lean váttis deavdit buriid áirasiiguin daid eará sajiidge, muitala SáB jođiheaddji Terje Tretnes. ¶
–In ádde manin Jarle Jonassen ii doala lohpádusaid, go son lei ovdal geažuhan ahte ii áiggo vuosttassáji váldit NSR:a Mátta-Sámi Sámedikke valgalisttus, lohká beahtahallan Davvi-Trøndelaga NSR:a jođiheaddji Grete Dunfjell. ¶
Jonassen maid ii bala ođđa listtu Máttá-Sámis galggašii váikkohit NSR:a válgabohtosiidda. ¶
–Trones čoahkkin Davvi-Trøndelagas mearridii bargat dan ala ahte listu šaddá duohtan, muitala Susanne Gællok gii maid lei dan čoahkkimis. ¶
– Dát šaddet čuoldinvuodjimat gos njeallje hearggi gilvalit 201 mehtara guhkes gaskkas. Manná hui johtilit, sullii 15 sekundda juohke heat´a. Lea álki čuovvut mielde gilvvus, lohká Sara ja muitala gilvvus golbma luohká, elite- dahje báhkkaluohkká, rabas luohkká ja mánáid- ja nuoraidluohkká. MM-gilvu galgá maid leat čuoldingilvun boahtte jagá Norggameašttirgilvui sprintas. ¶
– Leat bovden gonagasbearrašis muhtima boahtit gilvvuide, muhto eat leat vuos ožžon vástádusa. Háliidit maid oažžut Anja Pärssona ja Håvard Klemetsena boahtit gilvalit, muitala Sara. Maiddái stuora muohtaarena lea ráhkaduvvome. ¶
– Mii leat goivon čohkkánsajiid 1500 olbmui, olbmot besset čohkkát gitta bána duohken ja hearggit galget ruohttat jur olbmuid julggiid vuolde, muitala Sara, gii ávžžuha olbmuid coggat gávtti. ¶
– Vai šaddet fiinna govat TV-govvejeddjiide ja earáide, de háliidit ahte olbmot cogget gávtti, lohká Sara ja lohpida loattaid sidjiide fillehussan. Son muitala maid galgat geigejuvvot Golleheargi 2005 gudnibálkkašupmi guokte dološ vuoddjái. ¶
sáhttá dat veahkehit dan ceavzima. Mátki áigge ožžon dákkár gova ahte buohkain álbmogiin lea seamma váttisvuohta, mii lea geafivuohta. Gonagas geahččala juohkeláhkai doarjut ja buoridit duoddarálbmogiid eallima. Gonagasa álgui biddjon prošeavttat leat buktán mieldddis doaibmabijuid, mat mearkkašit lasi sisaboađuid, okta dakkár prošeakta lea ahte ovtta akha gili nissonat mannet gili áidna betoŋggas huksejuvvon vissui sorteret šattuid, mat dasto fievrriduvvojit Davve-Thailándda hoteallaide ja Thailándda girdi fitnodahkii Thai Airwaysíi. Nube garra rahčamusaid maŋŋá gilli leage oažžumin ođđa muođuid. ¶
–Gáŋgaviika nuorat leat dán iskkadeamis vearrámusat, go doppe ledje olles 18,7 proseanta gieldda ássiin vuollel 25 jagi geat eai mávsse velggiid, muitala Andresen. ¶
– Mun lean náitalan boazosámibearrašii ja ožžon áigá juo oktavuođa Gáren Ánnain, muitala filbmadahkki Stine Sand Eira, gii ovttas iežas isidiin Juhániin jođiha buvttadanfitnodaga Polarfilm og TV. Son fuobmái ahte Gáren Ánna lea hui erenoamáš olmmoš. ¶
– Gáren Ánnain lea álki humadit vaikko man birra. Son lea hui rabas olmmoš ja áidna nissonolmmoš maid mun dieđán gii dahká boazodoalus juste seamma go dievdoolmmoš. Son lea lihkostuvvan boazodoalus ja lea ožžon alla stáhtusa siiddas, čilge Eira ja muitala iežas háliidit dokumenteret dákkár eallima mii Gáren Ánnas, lea ovdalgo dat jávká. ¶
– Dás ii leat nu olu hupman, muhto baicca dáhpáhuvvá olu. Mu isit lea leamaš govvejeaddjin ja moai letne čuvvon Gáren Ánna su bargguin, muitala Eira. Govvemiin álggiiga 2003 čavčča. Soai leaba Gáren Ánna čuvvon earret eará gárddástallamiin Ártni-sullos, ruovttus Guovdageainnus ja giđđajohtimis. Boađus lea šaddan diibmobeallásaš prográmma, mii ii leat jur áibbas gárvvis vel. ¶
– Lean vuordán vuorkagovaid inge leat vuos áibbas geargan, muhto dál lean gárveme filmma, muitala Eira. Son lohká leamaš váttisin válljet maid váldá mielde, go livččii nu ollu buorre materiála. Son sávvá olu olbmuid boahtit vuosttaščájálmassii. ¶
– Áiggun muitalit olbmuid gussolasvuođa birra, man čáppat dáppe lea ja muđui iežan mátkki birra, muitala Laufer, gii illuda beassášfestivála atmosfeara vásihit. Son soaitá maid Kárášjogas finadit, jus lihkostuvvá gávdnat láigobiilla. ¶
Ida Alatalo rámida oahpaheaddjiid ja muitala eanaš Ruoŧilaš mánáid searvan duddjomii ja hui unnan sámi mánát. Su mielas lea buorre go ruoŧilaš mánát besset oahpásmuvvat sámi duodjeávdnasiidda. ¶
Alatalo muitala ollu mánáid vuosttaš geardde bargamin dákkar luondduávdnasiiguin go servet duodjebádjái. ¶
Kultuvra ja dáidda ii vuoruhuvvo Sámedikkis, dat lea baicca šaddan dakkár poastan gos vižžet ruđaid fearamasa. –Jus váilot ruđat eará doaimmaide de sámedikki politihkkárat mearridit váldit ruđaid kulturfoanddas, beaškala dáiddár Synnøve Persen. ¶
–Eanaš politihkkárat Sámedikkis hálidit bargat vuođđuealáhus áššiin, dego dáidda ja kultuvra mahkáš ii livčče ealáhus, beaškala Persen. ¶
Olav Mathis Eira hástala Sámedikkid ja Sámi parlamentáralaš ráđi áŋgiruššagoahtit Suoma Sámi vuovdesuodjalemiin. Dat gal dieđusge lea buorre jos dát namahuvvon ásahusat dan dagašedje, muhto balan ahte dát ásahusat eai leat doarvái bastilat ahte sáhtášedje maidege váikkuhit áššái. ¶
MEDÁLJJAT: Veteránasearvvi čálli Pertti Kujala čájeha friijavuođamedálja ja duiskalaš ruovderuossa, maid mánotbadji dassái besttii ruskabáikái mannamis. - Sámi soađi muitu bođii duođalažžan millii. Nuppi medáljja báttiin lei vel luođđaráigi, medálja lea gullan muhtun ohcejohkalažžii, guhte gahčai soađis, Kujala lohká. ¶
Ohcejoga soahteveteránasearvvi čálli Pertti Kujala muitala muitodilálašvuođas guovddáš áššiid Sámi soađi birra. - Suopma lei soahtan lagabuid vihtta jagi Ruošša vuostá ja de viimmat bođii ráfi áigi. 5.9.1944 gaskaboddásaš ráfi soahpamuša mielde suopmelaččat galge vuojehit duiskalaččaid eret Suomas. Sámi soahtái báhce eanaš nuorra soalddáhat, jagiid 1924 ja 1925 riegádan nuorra albmát ja vuosttabealde ledje hárjánan duiskalaš soalddáhat. Gilbbešjávrres stuimmit joatkašuvve vel vihtta mánu maŋŋá go duiskalaččat guđđe Ohcejoga, Pertti Kujala muitala. ¶
–Suojalas mun gávdnen stállaid duohken dego cowboyfilmmaid heastavovnna. Dat lei doaimmahatvovdna ja siste lei ruvdejun bumbá. Mun dearppastin ákšuin lohka rabas ja siste gávdnen gámakássa dievva duhpáhiid, čieža boahtala kohjáhka ja vel hirbmat nihpo ruoššarubeliid. Ruđaid mun juhken skihpáriidda. Ovdal Tervola mun bessen lupmui ja mushan ledje čieža boahttala konjáhka rehpo siste, Niillas-Ánde muitala mojunjálmmiid. ¶
Hástala olbmuid oastit DAB-radio ¶
Lea maid evttohuvvon heaittihit oahpaheaddjiid konventerenressurssa boahtte skuvlajagi rájes. Dalle min mánát eai oaččo seamma buori fálaldaga sámegillii eará fágain nugo luonddufágas, risttalašvuođafágas jna. Mii diehtit ahte eai gávdno báljo sámegillii girjjit dáin fágain. Dalle lea jearaldat lea go jurdda ahte min mánát galget oažžut oahpahusa dárogillii ja geavahit dárogiel girjjiid. Dii gieldda politihkkárat lehpet mearridan Kárášjoga gielda galgá leat guovttegielat gielda ja lea maid ráhkaduvvon guovttegielatplána vuođđoskuvllaide maid oahpaheaddjit GALGET čuovvut. Muhto maid lehpet dii Kárášjoga politihkkárat dál mearrideamen? Ovttain gieđain mearridehpet ahte vuođđoskuvla galgá čuovvut guovttegielatplána ja nuppiin gieđain de áigubehtet mearridit ahte oahpaheaddjiin ii leat vejolašvuohta čađahit din mearrádusaid go eai oaččo šat áiggi ráhkkanit sámegillii. Giella han šaddá viehka heitot jus mánná ferte lohkat dárogillii dan botta go oahpaheaddji geahččala buoremus láhkai oahpahit sámegillii. Ii dáidde oahpaheaddjái álo álki iešguđet fága oahpahit dáinna lágiin. Mánát šaddet dalle beallegielagat sihke sámegielas ja dárogielas. Eai oahpa goappáge giela ollásit. Dát fas čuohcá min nuoraide geat galget fas viidáseappot váldit oahpu. Eiseváldit leat dál jo cuiggodan ahte sámenuorat heitet skuvllas árat go eará nuorat. Sáhttá go giella leat okta sivva dasa? Dahje heajos iešdovdu go ii hálddaš goappáge giela albmaláhkai. ¶
–Juohke riikka ambassadat, mátkebyråat dahje interneahtta leat gáldut gos dieđuid oaččut njuolggadusaid hárrái, muitala son. ¶
–Sáhtát maiddái sáddestit SMS-dieđu bokte jus eai leat rievdadusat dieđáhussii, dáhje telefuvnna bokte jus áiggut dušše mátkegoluid rievdadit, muitala son. Buot dieđuid maid dárbbašat jus elektruvnalaččat sáddet čužžot vearrodieđáhusbáhpiris. ¶
Østmo lohká leat áibbas sihkarin sáddet elektruvnalaččat. Go leat sádden, de oaččut ruovttoluotta čujuhannummira mii muitala vearrodieđáhusa leat boahtán vearrokantuvrii. ¶
Somby ii hálit ahte huksejuvvo stuorra monumeantala viessu dán guovddážii Sápmái. Son ii hálit dadjat dasa maidige ahte gosa dakkár guovddáš galggašii ásahuvvot. Dattege dovddaha son ahte berrešii desentraliseret guovddáža doaimmaid. ¶
In ge mun viša gullat ge dien ákka! Juo - mii sápmelaččat han máhttit iežaineamet leaikkastallat, vaikko mii eat ane dieid automáhtalaččat suohtasin, go muhtin dáčča coggala šávkká, ja guhkkin eret vel dan go báhčigoahtá sápmelačča. ¶
Kárášjoga gielddastivra meannudii ikte ahte leago sin ovddit mearrádus lobalaš mas leat miehtán cegget 45 kilomehter guhku áiddi Anárjotleahkái vai Norgga boazodoallit eai šat ribahala bohccuid rastá riikaráji. ¶
–Mii dárbbašit álbmotviesu Guovdageainnus. Vázzima bokte mii doaivut boktit beroštumi áššái, muitala Álbmotviesu stivralahttu Berit Karen Paulsen. ¶
Berit Karen Paulsen muitala iežaset viggat boktit beroštumi áššái iešguđet lágidemiid bokte. Juohke giđa leat lágidan álbmotvázzima. Dán jági šaddá dat geassemánu 19. beaivve. Muhto dan ovdal leat vahkkovázzimat juohke maŋŋebárgga dii 18.00 – 20.00 girdišilljoluoddaráigge. Vuolgga lea OL-viesu luhtte. ¶
–Mii leat ráhkkaneamin vuoigatvuođaid kártemiin dassái Finnmárkolága kommišuvdna boahtá johtui, muitala Viktor Tosten. ¶
DEATNU: Badje-Deanu Siida lea máŋga jagi bargan dan ala ahte Deanučázádat sirdojuvvo guovllu hálddašeapmái. Dál atná siida vejolažžan dan ásahit go Finnmárkoláhka lea ilbmamin. ¶
Niillas muitala son lea ožžon veahki sis geat leat čađahan iskkademiid dákkár dáluin ja deike váldán daid osiid mat deike heivejit buoremusat. Muhto son gal lea geavahan sápmelaš dállohábmejeaddji gal, nu ahte ii buot gal leat boahtán máddin. ¶
• Ávkkástala beaivvášlieggasa. Bija lanjaid mat dárbbašit lieggasa máttabeallái, ja davábeallái lanjaid mat eai galgga leat nu lieggasat. ¶
Ingvald lea maiddái hui čeahpes muitaleaddji ja máinnasteaddji, ja doaivumis muhtun čohkkešii dáid muitalusaid ja lágidivčče girjin nu ahte boahttevaš buolvvat maid beasašedje daid návddašit. Dá lea muhtun «duohta» muitalus maid gieskat gullen: «Leigga guokte nuorra bártni bargamin eatnama, njáskamin ja boaldimin gudduid. Eana lei veaháš meahcebealde, ii lean nu lahka dáluid. Go leigga geargga geargga, de bidjaleigga váso dahje kluŋkka geavvat, vai beassaba feastta válddestit. Rokkaiga ráiggi eatnamii gosa bijaiga kluŋkafárpala. Govččaiga dan vel rissiiguin ja dakŋasiiguin. Dađebahábut nuppi bártni eatni gusat ja gálbbit hakse váso ja juhke das. Dat bohte suoibbu ruoktot. Gánddaguovttos oinniiga dan ja doapmaleigga áimmahuššat kluŋkafárpala. Lei vel báhcán dan mađe ahte fidniiga spánnja dievva, jugaiga veaháš das ja manaiga áitái nohkkat. Áhkku dutkagođii ášši, gávnnai kluŋkafárpala mii lei guorus, ja vigui gánddaguoktá áššin. Manai iđđes áitái rávkat gánddaid. Oinnii láhttis spánnja, mii lei lahkis, ja sárdnidišgođii gánddaguoktái: Vai guokte suruteame. Leahkki jugatan mu luonddugáhppálagaid dainna beargalaga čáziin mii dá lea spánnja siste guovdu láhtti, kluŋka vuolde ja goden bajil!» ¶
Dikkis mearkkašuvvo ahte áššáskuhtton almmái lei ollu juhkan alkohola dien beaivve. Go lei vuodján muhtun oahppása luhte ja boahtán riikageainnu ala de son geaidnoearus lei gopmánan mopedain. ¶
–Dát lea dat rievttes luonddu- ja birasgáhttendoaibma, dasa lassin šaddet dát ruskkat vuoibmin mat dasto geavahuvvojit liekkasin, muitala Sandvik. ¶
Mii diehtit maid ahte dábálaš olbmot sáhtet šaddat ain čeahpibun sirret ruskkaid. Mis leat maid leamaš váttisvuođat go olbmot bidjet tekstiillaid ruksesseahkaide, dat bisseha min rusttegiid, muitala Finnmark miljøvarme bargi Tor Hasselberg. ¶
Sandvik muitala sis ledje smávit váttisvuođat go álggahedje brikeahtta boaldinrusttega Klubbui. ¶
Mis leat maid gaskaáigásaš bargit geat kohkkejit uvnnaid dáin namahuvvon gielddain, muitala Sandvik. ¶
–Mun gal áiggun oahppat sámegiela ovdal go cokkan sámegávtti, muitala Hilde Nyvoll Vangen, guovtti gándda eadni. Sus lea Davvi-Romssa bunádalágan bivttas badjelis ja ovddasta Davvi-Romssa Bargiidbellodaga. Son ássá dál Stuorragiettis Ivguvuonas. ¶
–Bunáda ožžon dalle go konfirmerejuvvojin. Dát bivttas čájeha golmma čeardda deaivvadeami. Dáppe Ráissas leat sápmelaččat áigá juo dáruiduhtton ja massán sihke giela ja gávtti. Ii leat dábálaš oaidnit gávtti dáppe, muitala son. ¶
–Lean geahččalan oahppat veahá sámegiela, muhto manná njozet. Áiggun dál oastit alccesan Davvin1 jietnagirjji vai sáhtán hárjehallat go vuoján ovdan ruoktot ruovttus Svartfossenis bargui Stuorragieddái, muitala son moji. ¶
–Mii leat sápmelaččat, muhto eat hála sámegiela. Bunáda lea symbola ahte mii leat dáruiduhtton, iige mihkkege vuostemiela čájehemiid. Mun lean mearrasápmelaš ja gákti lea áigá mis jávkan. Eadni lea sihke kveana ja rivgu ja sus mun lean árben bunáda konfirmašuvdnii. Geavahan gáktesoljju bunádii, muhto muhtimat leat dan cuiggodan unohassan, muitala son. ¶
–Lean maid bijahan fotosealla mii jáddada ja cahkkeha olgočuovgga, muitala son. ¶
• Geahpet lieggasa báhkkačáhcerusttetlihtis 65 liekkas ceahkkái. Bakterat lasket jus lieggačáhci ii doala go 65 liekkasceahki dahje eanet. ¶
Maiddái gielddabargit suorganedje go gulle ahte okta sis lea váldon roavva njihtamis. Ráđđealmmái muitala sis lea leamaš čoahkkin gielddabargiiguin, gos leat čilgen mii lea dáhpáhuvvan. ¶
Politiijat eai bala albmá váikkuhit vihtaniid ja dáinna vugiin billistit duođaštusaid, danin luite politiijat albmá luovus maŋŋebárgga eahkeda. ¶
Leansmánni maid muitala ahte albmás ii leat vel advokáhtta. ¶
Dál stuorru vuovdi 25 miljovnna guđahasmehtera jahkái. Go nu unnán muorat njeidojuvvojit ja unnán vuovdi ávkkástallo, de mielddisbuktá dat ahte dál lea 715 guđahasmehtera vuovdi Norggas, muitala professor Kåre Hobbelstad NIJOS:is. ¶
–Norggas lea el-rávdnje geavaheapmi lassánan 50% daid maŋimuš 25 jagiid. Eanemus el-rávdnji manná lanjaid liggemiidda. Lassánan lea maiddái čuovga- ja el-rávdnje rusttegiid geavaheapmi, muitala Enova. ¶
Joatkkaskuvla oahppit ožžot ieža mearridit halidit go oassálastit akšuvdnii, ja veahkkin čoaggit ruđa buori áššái. Min Áigi lea maid humadan maiddái Guovdageainnu nuoraidskuvlla oahppiiguin. Iselin Helen Hætta muitala ahte son bargá skuovvarámbuvrris ja dan ruđa maid son oažžu, addá son OD-lávdegoddái, geat leat lágidan dán ákšuvnna. Sus ii leat beare olu dadjamuš maid son jurddaša OD-beaivvi birra, muhto son ii liiko ahte birrasit 90% almmái olbmot ostet “sex:a” Brasiillas. ¶
Buohkat várra muitet go el-rávdnjehattit gorgŋo issorasat jagi 2003:s. Dalle mearridii Kárášjoga gielda oastigoahtit lieggasa maid Finnmárkku miljøvarme buvttada, ja maid Ishavskraft vuovdá, muitala duhtavaš Nystad. ¶
–Dalle liikká doaibmá dát liekkas maid mii oažžut lieggačáhcin bohcciid čađa boaldinrusttegis. Muhto jos rivttes buolaš lea, de fertet gal sihke oljju ja el-rávnnji veahkkin geavahit. Muhto dat gal lea hui hárve, muitala Nystad. ¶
Sirbmálaš Ronny Andre Lukkari lohká máŋgga gearddi ožžon nihttináitaga, SMS-dieđuid bokte, Fylkkadikki ja Sámedikki politihkkáris Janoš Trostenis. Lukkari muitala ovtta SMS-dieđu maid oaččui Trostenis, mas čuoččui ahte «Uhca gánda has it duostta deaivat mu Sirpmás» . Lukkari lohká Sámi radioi Trostena jurddašan huškut su. Janoš Trosten ii kommentere ášši Min Áigái. Finnmarken-aviisii lohká son ahte lea geargan áššiin. Trosten lohká maid Finnmarken-aviisii ahte ieš lea vurjojuvvon ja dánne ferte vástidit. Ronny Andre Lukkari ii loga ášši váidán politiijaide. ¶
Dán jagi Sámi Grand Prixii lea stuorra beroštupmi. Lágideaddjit illudit go oallugat háliidit searvat gilvvuide. Geográfalaš viidodat ii leat dán jagi nu stuoris. Nu muitala Brita Triumf, Sámi musihkkafestiválain NRK Sámi Radioi. Dán mánu vuosttas beaivve lei áigemearri sáddet luđiid ja lávlagiid árvvoštallamii beassat Sámi Grand Prix-gilvvuide. Oktiibuot sáddejuvvojedje gilvui 17 luođi ja 14 lávlaga. Dán jagi ii leat oktage Ruoššabeale sámi juoigi dahje lávlu sádden luođi dahje lávlaga Sámi musihkkafestiválaide. Brita Triumf illuda go Suomas maid leat sádden lávlaga. ¶
Borramušgirjjis beasat earret eará oahppat man láhkái guliid mearas ja sáivačázis sáhtát ráhkadit. Dás leat maid iešguđetge vuogit man láhkái bohccobierggu sáhttá ráhkadit. Nu ahte girjji namma "Mearragáttis duoddarii" juo muitala ahte borramušat bohtet dáid guovlluin. ¶
- Dán ruđa leat gohčodan ruhtagiisán. Vaikko dat ii šatta nu ollu ruhta, de aŋkke sáhttá leat veahkkin fitnodagaide mat áiggošedje ovdamearkka dihte galbet sámegillii. Dan láhkái oažžut sámegiela eanet oidnosii, muitala Juuso. ¶
Duogáš Gaski čorbmadeapmái lei Sámediggeráđi čilgehus Sámedikki ekonomihálddašeami birra. – Sámediggeráđđi biehttala dohkkeheamis daid čuoččuhusaid ahte Sámedikki doaimmas váilu ekonomistivren, logai Sámediggeráđi áššedovdi Svein Peter Pedersen (Gb). Seammás árvalii guhtta siidosaš árvalusa mas Sámediggeráđđi garrasit láitá bearráigeahččanlávdegotti jođiheaddji. ¶
DUHTAVAŠ: Máre Helander muitala iežaset leat máŋga mánu rahčan lágideamiin ja lea ilus go dákkár ipmilbálvalus duođai šattai duohtan. ¶
Sámi Girkoráđi generalčálli Synnøve Brevik ovdanbuvttii dearvuođaid Oslo sámiide Álbmotbeaivvi oktavuođas. - Ipmilbálvalus lei stuorra historjjálaš dáhpáhus ja lea dehálaš čájehit sámi álbmoga dohkkeheami. Girku lea johtime gulahallama guvlui sámi álbmogiin, dajai Synnøve Brevik. Oslo sápmelaččat adde árvvu ahte Sámedikke presideanta Sven Roald Nystø oassálastii singuin girkostallamiidda ja sávai sidjiide buorre álbmotbeaivvi. –Lea movttiidahtti ahte nu máŋggas earátge oassálastet minguin sámiiguin dán ipmilbálvalussii. Leat mearkkašan Norgga girku bargá áŋgirit dan ala ahte sámiid vuoigatvuođat galget leat oassin Norgga lágain boahtteáiggis. ¶
Sámi ressursajoavkku jođiheaddji Máre Helander giitá bisma Gunnar Stålsetta ja eáráid bargiid Oslo bismalávdegottis, sihke Sámi Girkoráđi Oslos ja buohkaid geat leat ossálastán ipmilbálvalusa ráhkkaneapmái. Máre Helander muitala ahte sii lea máŋga mánu rahčan lágidemiin ja lea ilus go dákkár ipmilbalvalus duođai šattai duohtan. - Ipmilbálvalus allameassu áigge lea stuorra ja dehálaš dáhpáhus sámi girkoeallima boahtteáiggi hárrái Oslos, deattuha son. – Kristtalaš osku lea leamašan dehálaš ja divrras oassi sámi kultuvrras, ja sámi iešdovddu ja identitehta oktavuođas jo máŋggaid čuđiid jagiid. Sámi ressursajoavkku mielas galggašedje sámi ipmilbálvalusat mánáide ja ollesolbmuide leat lunddolaš oassi Sámi Álbmotbeaivvi ávvudeamis boahtteáiggis. Lea dehálaš ahte ávvudeapmi ii háddje, muhto čohkke álbmoga, loahpaha Máre Helander. ¶
Mannan aviissas čáliimet 84-jahkásaš Ivvár Káre/Karen Somby birra gii lei vahku orron Girkonjárgga buohcciviesus tulkka haga. Juohke beaivve lei son ballan boastut šaddat go lea vánis dárogiella ja go lea veahá bealljeheapmi. Son dovddai iežas oarbbisin buohcciviesus. Go Girkonjárgga buohcciviesu eaiggádat eai velge čuovo Norgga lágaid, de dat suorggaha ja suhttada. Sámegiella lea dohkkehuvvon almmolašgiellan Norggas maid almmolaš ásahusat aŋkke sámiguovlluin leat geatnegahtton čuovvut. Ii das galle, Girkonjárgga buohcciviessu rihkku maiddái vuđolaš olmmošvuoigatvuođaid go eai atte sápmelaččaide vejolašvuođa hállat eatnisgielasat. Lea buorre go Sámediggeráđi Johan Mikkel Sara nu johtilit rabiha ja čálalaččat áigu gáibidit buohcciviesu eaiggádiid čilget manne sii eai doahttal giellalága. Ii dán áiggi leat šat nu váttis go ovdal, fáhtet ja virgái bidjat tulkkaid geain lea doarvái buorre gelbbolašvuohta. Buohccit eai galgga dárbbašit ballat ahte sii eai áddehala doaktáriiguin ja divššáriiguin. Olu buohccit dovdet iežaset dego vuoittahallan go ieža fertejit gáibidit tulkka. Stuorraservvodat ain vuordá buot sápmelaččaid hálddašit dárogiela. Dan čájeha muhtun iskkadeapmi maid Sámi dearvvašvuođaguovddáš lea čađahan. Goalmmádas oassi sámegielhálliin geat ledje mielde iskkadeamis, vástidedje iežaset leat duhtvažžan doavtterbálvalusain. Giellaváttisvuođat ja unnán sámi kultuvrralaš gelbbolašvuohta leat váldosivat. Mii vuordit Girkonjárgga buohcciviesu dakkaviđe ráhkadit tulkonortnegiid mat doibmet ulbmitlaččat. Dál eai leat buohcciviesus fásta virgái biddjon tulkkat, ja danne lea tulkon hui soaittáhagas. Muhto ii tulkon leat buoremus ortnet. Tulkon lea dušše heahteortnet nu guhká go buohcciviesuin eai gávdno doaktárát ja divššárat geat hálddašit riikka álbmoga gielaid. Váldoulbmil ferte leat háhkat doarvái sámegielat doaktáriid ja dearvvašvuođabargiid geain maiddái lea sámi kultur- ja servvodatgelbbolašvuohta. ¶
Vaikko vel hip-hop boját eai leat almmolaččat ovdal čuojahan de gal eai loga ballat. –Mis leat nearvvat dan mađe nannosat ahte eat nagut eatge beroš ballat. Vuigen ahte leat veaháš speanttat. –Don dieđát mii leat golbma jagi hárjehallan ovttas ja juoidá mii gal máhttit, dadjala Johan Anders "HotDogg" Pølsen ii fal nu, muhto Paulsen. ¶
Johan Anders muitala ahte sis leat okta "hit´a" man leat gohčodan "Máistte" . –Jáhkán olbmot beassážiid áigge Buletjávrris bohtet liikot dán "beat:ii" . –Dás mii lávlut ja hástalit olbmuid vel ain eanet juhkat alkohola. Muđui mun in áiggo muitalit eanet min "showa" sisdoalu birra, dat lea čiegus ášši, lohká Johan Anders. ¶
Njukčamánu 23. beaivve lea dievas "hip-hop" eahket Buletjávrris. Dalle maid boahtá Suoma sámi stuorámus rap-artista Amoc Guovdageaidnui. Muđui han galgá Tungtvann čuojahit dan seamma eahkeda. –Muhto mii boahtit juo beaivvi ovdal, 22. beaivvi, čuojahit nuoraideahkedis Guovdageainnu márkanis, muitala ođđa hip-hop násti Guovdageainnus Johan Anders Paulsen. ¶
– Maŋemus maid muittán lei go čárvejin gása jávrre nalde. Nu muitala Isak Mathis O. Hætta lihkuhisvuođa birra mikrogirdiin mas measta duššá. Jurdagat manne ruovttoluotta gávcci jagi go gulai lihkushisvuođa birra Porsáŋggus. ¶
– Galgen dakka maŋŋelaš Osloi, muhto dat healbbai, lohká Issán ja muitala ahte lea okte maŋŋel leamaš mielde girdime. Son ii dieđe movt livččii ieš girdit fas. ¶
–Gal ferte leamaš hirbmat lossat, vuojadettiin gáddái doarridit goadjina, árvala luossavihkkejeaddji Jouni Helander. ¶
Ollusat várra suorganit go lohket otná Min Áiggi. Sápmelaččaid hávdádedje látnan hávddiide Nordlánddas, go sidjiide eai jullon hávddit. Namma dán hávddis muitala ollu. «Lappholla» , dahje sápmelaččaid ráigi lei roggi gosa bálkestedje sápmelaččaid go jápme. Máŋgasat sis ledje jápmán šlávabargguin riššegiiseruvkkis. ¶
Olmmoš oažžu assosiašuvnnaid Ameriikkái gos vilges olbmot láhttejedje gámis šlávaiguin olmmošmeahttumit, danne go eai atnán sin oba olmmožin ge. Dát issoras nállevealaheapmi dihtto doppe otná dán beaivvi. Dihtto go son dát ain Nordlánddas ja eará Sámi guovlluin? Juo, dađe bahát muitala nuorra nieida gii lágida Sámi Cup Min Áigái ahte son hálida sámivuođa oidnosii dannego lea bilkiduvvon sámivuođas dihte. ¶
–Lei Salto Bihtesámiid Searvvi jođiheaddji Knut Sundsfjord gii fuomášahtii min dán heahpatlaš hávdádanvuohkái Olssot doaluid ráhkkanančoahkkimis. Muitalusa lei son gullan áhkustis mánnán, muitala Oarjeli-Báidára dahje Gildeskål suohkanbáhppa Gunnar Kristiansen Avisa Nordlandii. ¶
–1700-logus álggahuvvui riššagiiseruvke Oarjeli-Báidárii. Sámi nuorat bággejuvvojedje ruvkebargui. Jus eai boahtán, de steavlijuvvojedje. Ii Ruoŧasge lean buoret dilli, go sápmelaččat doppe barge šlávvan Náššaváre silbaruvkkes, muitala suohkanbáhppa. ¶
Báhppa muitala ahte bággejuvvon sámi nuorat lástejedje riiššagiise skiippaide. Muhto mirkkogássa mii loktanii go riiššagiise bođii áimmu ovdii, gottii ollusiid. 1839 rádjái jápme nuppelot nuora juohke jagi. ¶
–Muitán mo lei dalle nuorran, mo dážat válde min vuostá buvddas. Go mii bođiimet buvdii, de cielahedje ja bilkidedje min duon dán namain. Lea gal buorránan dán áigái. Lea hui somá go nuorat leat beroštišgoahtán iežaset duogážis, boarrasut olbmot eai hálit. Sávašin sierra Sámeeatnama, vai eat dárbbašiivčče čiehkádit, muitala son. ¶
BIRGEMEAHTTUN: Brasilialaš nieida ja Upmi joavkku Marta lei birgemeahttun. Govas oainnát go son nivkala 2-0 Upmái. ¶
Vuosttaš vuorus Sámi joavku ii báljo fitnan Upmi moala láhka. Moalat bohte maŋŋá-maŋŋálagaid. 20 minuvttas nahkehedje lášmadis Upmiproffat njeallje moala ja geat earát vel go Brasilialaččat nahkeheigga golbma moala. ¶
Loahpageahčen vuosttaš vuoru dattetge nagodii Sámi áidna elitajoavkku čiekči Eleviina Sarapää bidjalit moala. Muhto Upmi joavku gearggai vel beaškalit ovtta moala ovdal go nubbi vuorru nogai. Dallege leigga Brasilialaš nieiddaguovttos moalladahkkit. Marta bidjalii Elainii čábbádit spáppa ja Elaine roiskii dan fierbmái. ¶
Muhto ii Sámi joavku dan dihtii nákcen suodjalit moala. Upmi joavku bidjalii vel golbma moala dán vuorus. Nu šattaige loahppaboađus 8-1. ¶
–Nieiddat besse vásihit ja oahppat mo lea čiekčat elitadásis. Muhtin láhkai lei dát dego vuoitu nieiddaide go juobe ovttage moala ožžo, lohká hárjehalli Isak Ole Hætta. ¶
Mannan gaskavahku duššaiga guokte dievddu go leigga mikrogirdiin girdime olggobealde Leavnnja. Okta vihtan lei oaidnán ahte girdis gahčai nubbe soadji. Porsáŋggu politikantuvra lea ožžon veahki Kripos teknihkkáriin, Álttá dutkiin ja mikrogirdiid havarikommišuvnnas dutkat lihkuhisvuođa. Porsáŋggu leansmánni muitala ahte sii leat dál loahpahan dutkamiid. ¶
Ja viimmat. Láidesteaddji, dahje muitaleaddji árvala ahte amma dál lea áigi backflipii, ja olbmot jierásmuvvet duođas. Øystein Kjørstad boahtá vuoji sáddo čađa, ollá rámpii mii lei ráhkaduvvon, ja fáhkka lea vulosoivviid áimmus. Son seaivu sáddo ala fas, ja olbmot huiket ja njurgot. ¶
NRK suodjalushoavda Reid Downey muitala ahte dán áššis ii sáhte NRK lágalaččat váidit dievddu go boastta lea sáddejuvvon TV-fuolaheddjiide, iige Sámiradioi. ¶
Unnimusat 15.000 ruvnno galggašedje olbmot geat vudjet lobihaga meahcis, gártat máksit sáhkuid. Dán oaivvilda vuosttaš stáhtaadvokáhtta Hans Tore Høviskeland. Son lea bajimuš birasrihkus politijaeiseváldi Norggas. Dát mearkkaša ahte muhtin politijaguovlluin sáhttet sáhkut lasihuvvot vi đageardásaččat. Nu muitala NRK Sámi Radio. ¶
Hui movttidahtti lea go alimus divišuvnnaid čiekčit maid servet sámi joavkkuide. Ja erenoamáš suohtas lea oaidnit go juohke jagi servet máŋga nissonjoavkku turneremii. Diet muitala ahte dađistaga eambbo nissonolbmot čiekčagohtet buori birrasis mii dađistaga lea ovdáneame. ¶
Nilut lohká ahte lihttu, dan rájes go ásahuvvui 2003:s, lea bargan dan ala ahte sámi spábbačiekčan ferte duođas váldot. ¶
– Lea hirbmat dehálaš ahte sámi spábbačiekčan váldo duođas. Norgga, Suoma ja Ruoŧa spábbačiekčanlihtut goit leat čájehan ahte váldet min duođas, ja ahte beroštit čuovvut mielde das maid mii sámi spábbačiekčanlihtus bargat, muitala son. ¶
Leavnnja Valáštallansearvi ja Porsáŋggu Spábbačiekčansearvi šadde dán jagi oktan searvin. Mii bargat dan ala ahte mis galgá leat viidodat ja mánáidvaláštallan dan seammás go mii čalmmustahttit givssideami ja ovttasdoaibmama valáštallamis. Dat lea dakkár vuođđu mii ráhkada buriid árvvuid olbmuide ja addá sidjiide, geat dan háliidit, návccaid searvat alit dási valáštallamiidda. Min jurdda ovddasguvlui lea ásahit dakkár valáštallansearvvi mii lea ávkin gildii ja dan ássiide. Mii áigut fállat valáštallama buohkaide! ¶
Dát lea leamaš Finnmárkku fylkkagirjeráju girjeprošeakta «Kultuvrralaš skuvlalávkkas» . Girječálli Endre Lund Eriksen čálii vuosttaš kapihttala ja mánát jotke čállosa. Oahppit dáin skuvllain lea oassálastán: Leirbotn oppvekstsenter, Båtsfjord skole, Mehamn skole, Fuglenes skole, Hasvik skole, Breivikbotn skole, Havøysund skole, Honningsvåg skole, Karlebotn skole, Lakselv barneskole, Skogfoss skole. ¶
Dan muitala Nuorta-Finnmárkku politiinspektevra Ellen Katrine Hætta. Son ii loga dál sáhttit muitalit leago dievdu dovddastan dahkan makkárge vearredagu. ¶
– Lea leamaš garra bargu álggu rájes. Aitto go bohccobierggu álge márkanastit, nugo TV:es, dovden beroštumi lassáneami birgui, muitala Førster. Son vuovdá 10 tonnasaš jahkebuvttadeamis birrasit beali turistafatnasiin ja girdiin. ¶
– In dieđe maid dát mearkkaša márffiid johtui. Diehttelasat lea dat buorre márkanastin, lohká Førster dasa go stuora fatnasiin ja girdiin dál leat su márffit vuovdimassii, ja muitala iežas grossista ovddidan márffiid dohko. ¶
– Stuora báikkiin livččii gal álkit, muhto smávvabáikkiin lea maiddái vejolaš. Inge bala gilvvus, dat lea beare buorre, lohká Førster. Son muitalastá vel ahte jus juovllaid leat mátkkošteame Norwegian girdiin, de galget su bohccobiergomárffit leat juovlapáhkain mat leat girdis oažžumis. ¶
–Buot mánáid mielas lei mielahis somá Gárdinis juovlamánu álggus, earret ovttas, gii čierui vuosttaš eahkeda go fuomášii su adveantakaleanddar lei ruoktot báhcán, muitala Olaug Eriksen. ¶
–Ledje boahtán gávcci máná ja njeallje ollesolbmo. Oskar vieččai min meahccevuojániin váldogeainnus ja mii leimmet ovddeš návehis gosa lea čáppa orrunstoboža huksen. Rabas uvdna gáttis lokte buohkat bures, muitala Olauga. ¶
Filbma gárvánii jagi dás ovdal ja čájehuvvo vuosttaš geardde TV:s. Anstein Mikkelsen muitala Finnmark Dagbladii ahte sii leat čuvvon su olles boazodoallojagi Rávttošnjárggas gitta Sáŋgojávrái, mearrarittus duoddarii. ¶
–Mii eat ožžon ságaide fuođđolávdegotti, nu ahte šadden báhčit ealgga das bealjevuollái, muitala Arvid Næss. ¶
–Mun oidnen fáhkka ealgga ovddabealde biilla ovdal go beaškkehii. Buot dáhpáhuvvui čalbmeravkaleamis. Ealga bođii čađa ovdaláse, dušše lásemoalut rišihedje guovtte beale oaivvi. Dalle doivon ahte loahppa lea boahtán, muitala Tore Skoglund, gii lea gitarista beakkán sámi joavkkus Intrigues. ¶
–Maŋŋejuolggit ledje mu badjel, go fuobmájin ahte ealga lea heakkas. Dalle bat álggii čievččadit. Jurdilin ahte dás in leat vel beassan heakkas, go lean gullan ahte ealga roahkka nagoda čievččastit olbmo jámas jus oaivái deaivá, muitala Skoglund daid dramatihkalaš sekunddaid ovdal ja maŋŋel go deaividii ealggain. ¶
–Áibbas vuordekeahttá njulihedje guokte ealgga ovddabeallái biilla. Buot dáhpáhuvvui moatti sekunddas. In háhppehan ollus maide dahkat ovdal ealga lei biilla siste, muitala Skoglund. ¶
–Dat lei čohkkámin biilla siste ja nu geahččá midjiide. Ii ge orron mihkke heđiid, muitala Irene Pettersen. ¶
–Dat gal lea vissis ahte Tore oaččui heakka juovlaskeaŋkan. Son lei buori vuoimmis. Ii lean eará uhca mearkkaš gállus ja gieđat veahá varran, muitala Irene Pettersen. ¶
Ja nu lea ja leamašan Ipmil álo su ságainis, - son buktá čielga ságaid olbmuide, leaš dal dat eŋgeliid bokte, profehtaid bokte dahje Biibala čađa. ¶
–Mun oidnen fáhkka ealgga ovddabealde biilla ovdal go beaškkehii. Buot dáhpáhuvai čalbmeravkaleamis, muitala Tore Skoglund. ¶
Nuppebealde jávrri loktana Mattájávrris measta sneakta Áiligasvárri, duogábealde dán fas dološ olbmuid márkanbáikki suodjala nugohčoduvvon Girkobákti. Gasku bávtti fas ceaggá 1800-logus huksejuvvon geađgegirku, mas sámeálbmot lea ožžon suddadallat galbmon sieluideaset, guldalit jeđđehusa sániid ja lohpádusa agálaš eallimis. ¶
Dát stobut leat ordnejuvvon. Girkostohpošillju lea šaddan muittašaddan, olles musea báikin. Oppa geasseáiggi dan duhát olbmo, eanaš geasseturisttat, joreštit Máttajávrri čáppa dearpmi ala oaidnit ja gullat mo dološ sámit márkanaste. ¶
Muhto oppa geasi leat visttit rahpasat turisttaide. Ovtta vistái leat báikkálaš searat ráhkadan buvdda, mas sii fáluhit turisttaide gálvvuideaset maid leat dálvvi guhkodaga guovzan. Nuppi vistái lea ges girku lágidan gáffestobu, mas sii vuvdet gáfe, sávtta, deaja ja vaffelgáhkuid. Ná girku čoaggá ruđa girku olgoriika vuolggahan barggu várás. Geađgegirku uvssat leat rabas. Doppe sáhttá geahčadit girku siskkobeale, dahje čohkkedit girkobeaŋkka ala ja bisanastit vuoiŋŋastit mátkeváibasiid eret, bissehit dan agálaš hoahpu. ¶
Dál lea čakča, lottit čoahkkanit ja fárregohtet bárbmui. Nuorat vulget skuvllaide, geasseluomus olbmot fas sin bargguidasaset. Ohcejohka lea eallán geassebotta. Guovlu guorrana ja guovllu olbmot fas máhccet bargat dábálaš dállodoalu bargguid; čogget murjjiid, rádjet suinniid šibihiid várás, manadit jávrebivdduide vilges jávreguoli mielas. Guhkes dálvvi badjel boahtte geassái ii ole vuos oppa jurddage. Muhto juo duos ođđajagimánus, go beaivváš fas guovlala ja báitá girkoráhpii, ealáskišgoahtá guovlu ja válmmaštallamat geasi gussiid várás álget. Sii dihtet ahte geassi ja guossit fas bohtet. Lastamuoraide fas šaddet ođđa ruotnasit lasttat. ¶
Sihke Oslos, Bergenis, Troandimis ja Stavangeris galget lagamuš áiggis dollojuvvot konseartabeaivvit lagamus áiggis. Muhto maiddái Romssas, Hamaris, Sarpsborggas ja Fredrikstadas, ja smávit guovlluin, leat musihkkárat mearridan lágidit doarjjakonsearttaid. Stuorra namat nu go Thomas Dybdahl, Magnet, Bigbang, Morten Abel ja Madrugada leat buohkat lohpidan oassálastit nuvttá. – Mis leat juo lagabui vihttalot prográmma gárvá. Stuorámus konsearta lea juo dollojuvvon, nammalassii Rockefelleris ođđajagi 13. beaivve. Konsearta sáddejuvvui njuolgga NRK P3:is, muitala John Edvard Karlsrud. ¶
Finnmárkku fylkkagielda hástala gielddaid searvat mielde fysalaš lihkadallanprošektii, dahje nugohčuduvvon FYÁŠŠI-prošektii. SÁPMI: Nils Henrik Måsø ¶
– Unnán ruđa geažil eai sáhte dál searvat eambbo go oktiibuot 9 gieldda prošektii. Muhto mihttomearri lea sajáidahttit lihkadandoaimmaid bistevažžan ja dat galget leat iešguđetlágánat, muitala Tom Johansen. Finnmárkku fylkkagielda lea ásahan sierra joavkku mii galgá mearridit guđet gielddat galget beassat searvat prošektii. – Gielddat mat servet, fertejit máksit oasi hálddahusgoluin, oktiibuot 20 %. ¶
Dáid beivviid mielde boahtá Suoma politiija Guovdageidnui, geas lea mielde liikabeana. Dainna galget politiijat ohcagoahtit jávkan guovdageaidnulačča Oiva Alamattila, gii golggotmánu 16. beaivvi jávkkai. Dan čállá Áššu. Dát beana lea dat seamma beana mii gieskat čájehii gokko Buolbmátjávrris Suomas galge ohcat heavvanan olbmo. Dát olmmoš gávdnui maŋŋel go beana lei čájehan báikki. Alamattila njealjejuvllat sykkel gávdnui ovdal juovllaid jikŋon gitta etnui moadde miilla lulábealde Guovdageainnu márkana. Politiijat ohce dalle Alamattila maid seamma sajis, muhto eai gávdnan su. Go eanet čuvggoda, de áigot politiijat ođđasit ohcagoahtit Alamattila jieŋa vuolde. –Jus mii leat ožžon ruđa boahtte vahkkoloahpa rádjái, de mii ohcagoahtit su lávvordaga, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen Áššui. ¶
SUORGANAN: Fred Persen lea dieđusge suorganan go Christeris gaikásii giehta eret. –In dalle háhppehan jurddašit nu ollu, muhto maŋŋil leat dovddut mannan vulos bajás, muitala son. ¶
Lihkuhisvuohta dáhpáhuvai Ikkaldasas Porsáŋggus lávvordat eahkeda ovcci-áigge. Fred Persen lei muohttaga čorgen muohtarussunmašiinnain. Juste go son lea geargan ja áigu jáddadit mutuvrra, boahtá Christer viega ja coggala gieđa bosonii. Fred geahččala bissehit bártni, muhto lea beare maŋŋit. Olgeš giehta gaikása eret giehtalađđasa bokte ja bálkestuvvo máŋgalot mehtara eret. Maŋŋil Fred gávdná bártnis gieđa fáhca siste. ¶
SVL-N heargegilvovuodjinlávdegotti jođiheaddji Mathis Ailu Eira Meløy dáhkida ahte NM heargevuodjin Romssas lágiduvvo Sámi álbmotbeaivvi. –Dan mii lágidit vaikko šattašiige vuolláibáza. Go okte lágiduvvo dákkár vuodjin, de ii leat seamma váttisvuohta boahtte jagi, jáhkká Eira Meløy gávpotgilvvu birra maid leat áigon dahkat jahkásaš dáhpáhussan. –Muhto in jáhke váttisvuohtan gávdnat buot ruđa maid dárbbašit, lasihastá son ja muitala ahte lea ohccon ruhta feara gos ja ahte ožžot almmuhussisaboađuid sierra aviissas maid leat dáhpáhusa oktavuođas almmuheame. ¶
Beroštupmi orru stuoris gávpotgilvovuodjimii. –Stuora TV-kanálat NRK ja TV 2 áigot boahtit filbmet, dasa lassin lea Destinašuvdna Romsa geahččaleame oažžut olgoriikka kanálaid boahtit, muitala Eira Meløy. Gilvu šaddá sámi álbmotbeaivvi, mii dán jagi lea sotnabeaivvi nalde. Lei veahá dáhpedorpmis go nu šattai. –Juste dát beaivi lei veahá dáhpedorpmis, muhto lea vuogas ovttasit Sámi álbmotbeaivvi ja dán heargegilvovuodjima, jáhkká heargegilvovuodjinlávdegotti jođiheaddji ja muitala ahte Romssa gielda ja politiijat dat eai lean mielas dasa ahte gilvu lágiduvvo eará beaivvi go sotnabeaivvi. Romssa giehmánnit gal leat baicca hui positiivat heargegilvui, vaikko galgá ge leat sotnabeaivvi. Hearggit mat galget gilvvohallat leat dat gávcci hearggi mat diibmá olahedje buoremus áiggiid. –Buohkat leat vástidan ahte áigot searvat gilvui, muitala Eira Meløy, gii ieš maid searvá herggiin man namma lea S Gabba. ¶
Gaundal mielas berre dál jávkadit rieja maid boazologu heiveheapmi Finnmárkkus lea boktán, ja son ohcala buoret gulahallama ealáhusain. Aud Gaundal lohká vásihan mannan čavčča go Stuorradikki ealáhuslávdegoddi lei Finnmárkkus, ahte boazodoalus lea unnán dáhttu čilget manne lea váttis olahit boazologu heiveheami. –Ealáhus anii soahtejulggaštussan go dajaimet ahte boazolohku ferte vulos, lohká Gaundal. ¶
Ii ge Aud Gaundal loga ožžon ipmárdussii mii lea duohtavuohta boazologu heiveheami váttisvuođain go juohke láhkái lea gullan. –Muhtumat dadjet ahte dárbbašuvvojit smávvanjuovahagat, muhto stuorra njuovahagat ges dadjet ahte sis lea kapasitehta njuovvat. Oainnán ahte lea dárbu eambbo máhttui daid birra, lohká Aud Gaundal. Stuorradiggeáirras Aud Gaundal ohcala ge buoret gulahallama boazodoalloáššiid birra. ¶
Tove-Lill Labahå Magga (Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš ráđi ovddasteaddji) oainnu mielde leat beare unnán arenat gos gulahallá boazodoalu birra. Iežas lohká maid vasihan ahte Guovdageainnu servodahkii čuohcá garrasit riedja mii lea boazologuid birra. –Mun lean oaidnán barggus Guovdageainnus ahte dat riedja čuohcá mánáide ja dat deaddá olbmuid, muitala Magga. Su mielas lea ge dehálaš earuhit boazologu riejas dan mii lea duohtavuohta áššis. ¶
Sámi meahcásteaddjiid ja lotnolasealáhusa, Goahtegearrega, jođiheaddji Toralf Henriksen muitala ahte sii áigot bidjat johtui prošeavtta gos báikkálaš olbmot galget beassat bivdit sihke hávggaid, vuskoniid ja čuovžžaid giđđat firpmiin. ¶
–Mun lean gullan olbmuin geat ásset Deanu-čázádaga johkagierragiin, ahte hávga, vuoskku ja čuovža lea issorasat laskan dáid maŋimuš jagiid. –Mii maid sihkkarit diehtit ahte hávga borrá luossaveajehiid, ja sihkkareamos mearka hávgalassáneapmái lea go olbmot daid leat goddán guoikkain ja maiddái soames hávga lea goddon goržžiin, muitala Henriksen. ¶
Henriksen lohká ahte lea maid movttiidahtti go guolledutkit Romssa universiteahtas leat čájehan beroštumi prošektii. –Sii leat lohpidan guokte váldofágastudeantta geat galgaba guokte jagi čuovvut prošeavtta, muitala Henriksen. ¶
–Ohcala buoret gulahallama boazodolliiguin ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavkku jođiheaddji Egil Olli ohcala gos Sámediggi galgá leat jus dákkár lávdegoddi ásahuvvo. –Boazodoalu bealis eat lea vuostá ahte Sámediggi maid lea mielde dan lávdegottis, dadjá Anders Somby jr. ¶
BALLABA: Per Ove Biti (olgeš) ja su áddjut Jonas ballaba ahte soai eaba beasa dákkár stuorahiid goddit boahtteáiggis Bávttatjogas. – Hávga uhkida ja borrá luossaveajehiid, muitala Biti. Per Ove Biti priváhta govva ¶
Ja Biti diehtá maid hállá hávga- ja čuovžalaskamis. Su mánnávuođaruoktu lei Bávttajohka. Sus lea barta doppe ja son maid bivdá doppe juohke geasi. –Mun lean bivdán Bávttajoga mánnávuođa rájes ja in leat goassige oaidnán nu valjis hávggaid, čuovžžaid ja vuskoniid go mannan geasi . –Maiddái eará sajis jogas nu go Ráittis ja Šurbmos leat dát guolit lassánan, muitala Biti. ¶
Biti lea ieš oaidnán ahte hávga borrá luossaveajehiid. –Dávja go gottán hávgga, de gávnnan dievva luossaveajehiid hávgga čoavjjis. –Boarrasat olbmot maid lávejit dadjat ahte čuovža borrá luossameađđemiid, muitala Biti. ¶
Eanadoallodepartemeanta lea mearridan ahte Oddvar Sara ja Inger Biret Wasara-Hammare Sara eaba masse miljovnna ruvnno heaittihandoarjaga vaikko vel leaba johtán ealuin Ruoŧa beallái, eabage njuovvan bohccuid. –Departemeanta ii leat goittotge ovttaoaivilis boazodoallohálddahusa mearrádusain, go ulbmil heaittihanortnegiin lea njuovvat Oarje-Finnmárkku bohccuid, lohká departemeantta ossodatdirektora Marit Myklevold NRK Sámi Radioi. Eanadoallodepartemeanta lea mearridan ahte juohke Oarje-Finnmárkku boazodoalli guhte oažžu heaittihandoarjaga ferte njuovvat bohccuidis. Sis ii leat šat dás duohko lohpi johtit eará riikii iige guvlui bohccuiguin, dieđiha Eanadoallodepartemeanta. Guovdageainnu boazodoalliguovttos Oddvar Sara ja Inger Biret Wasara-Hammare Sara dat leaba heaitán bohccuiguin Norgga bealde. Bozodoallohálddahus lea dohkkehan ahte johtiba Ruoŧa beallái, ja nu oažžuba ge birrasii miljon ruvnno doarjaga go leaba johtán bohccuiguin eret Oarje-Finnmárkkus. Dán muitala Sámi Radio. ¶
Son lea maid áŋgirit geavahan sámi mytologiija gáldon "Čomisdeaddjit" drámabihttái. Dat mii maid lea erenoamáš dáinna drámain lea ahte buot lea čállon diktahámis. Bihtá maid sáhttá sulástahttit earret eará Suoma Kalevala eposiin. ¶
Vuolab muitala ahte rollat bihtás leat dološ sámi ipmilat ja máinnashamádagat. Maiddái iešguđetgelágán eallit nu go gumpe ja gáranas leat mielde. Dás son námuha erenoamážit "rohttu" mii boahtá gárjjáhámis ja buktá jápmima, dávddaid, suolavuođa ja dasa lassin lea dát hámadat vuovdnái. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu leansmánni lea geargan dutkamis ášši mas Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta lea váidán golbma Guovdageainnu boazodoalli čiehkan bohccuid, nu ahte leat ožžon doarjagiid máid eai livčče galgan. Politiadvokáhtta Are Medby muitala Finnmark Dagbladii ahte dál lea árvvoštallamin ahte galgá go áššáskuhttit boazodolliid verrošeamis. –Ovtta ášši dutká Áltá leansmánnikántuvra. Mun lean geargan dutkamis dan guokte eará ášši mat mus leat leamaš ja dat leat sáddejuvvon viidasit guorahallamii politiijaguvlui, lohká Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen aviisii. ¶
FINNMÁRKU: Stuorra bohccobierggu TV-áŋggirdeapmi lea váikkuhan buori jođu bohccobirgui. Dan muitala Norgga stuorámus boazonjuovahaga eaiggát Thor Aage Pedersen ievttá Finnmark Dagbladis. Muhto Pedersen maid lohká haddenjeaidima dahkan bohccobierggu johtit bures. Son jáhkká dan njuovvanáigodagas njuovvat 35 duhát bohcco, mii lea gávcci duhát heakka eambbo go diimmá njuovvan. ¶
Gironlaš Lars-Ante Kuhmunen(27) guhte dál almmuha vuosttas CD:a, muitala son ii daga luđiid, muhto dat iešalddis juo ilbmet. Oaivádeami šuoŋaide viežžá boazuvácci iežas lagasbirrasis, danin leage gohččodan CD:a «Birrasis» . ¶
–Luođit ilbmet eallima lihkastagain, leaš dal olmmoš váivvis, ilus, dahje ráhkesvuođas. Dat mii dáhpáhuvvá mu guovdu ja makkár dovddut mus ain leat, dagaha luođi riegádeami, dadjala Lars Ante filosofálaččat. ¶
Sámi Grand Prix vuoiti juogamis jagi 2000:s muitala lei ođđa vásáhus beassat bargat luđiin álbma musihka studios Oslos. ¶
–Dá gulat muhtun bihttáža mu ođđa CD:s, dadjala Lars-Ante ovdal go bisseha biilla kafea šilljui. ¶
Gábmačearu boazusápmelaš muitala son lea luđiin riegádan bajás. Ii loga muitit goas son vuosttasgeardde rohttehii luođi, muhto muitaluvvo ahte luohti ja vuosstas sánit oktanagas gullogohte. ¶
–Muittán goittot go ledjen viđajáhkásaš, dalle juoiggastin luođi áhččái go son vuodjái skohteriin meahccái. Dát dáhpáhus lea munnje báhcán muitui, muitala son. ¶
Lars-Ante muitala jos oktage hálida dál lagamus áiggis su gullat, de berrejit boahtit Johkamohke márkaniidda boahtte jagi guovvamánu álggus. ¶
Ii loga Lars-Ante šat astat Min Áiggiin ságastit ja muitala sus seamma beaivve leat earán Álttas, gos galgá deaivvadit Finnmark Dagbladiin ja TV-Nord journalisttaiguin. Das maŋŋá galgá son Áššun ságastit, ja go Ruŧŧii fas olle, de lea Ruoŧa media vuorru. ¶
Ohcejoga čuvgehusdoaimmahoavda/rektor Arja Alaraudanjoki muitala ohppiid meari geahppánan veahá maŋimuš jagiid. ¶
Gáibadusreivve geiget Yle-hoavddaide maŋŋebárgga 13. beaivve Helssegis, muitala ákšuvnnanjunoš Sari Valkonen Anáris. ¶
Tretnes muitala ahte Sámediggi mannan giđa juo meannudii etnomusihkaguovddáš ásaheami. ¶
–Bargiidbellodat hálida baicca oasáža dáid ruđain vuoruhit mánáide, kultuvrrii, gillii, ealáhusaide ja valáštallamii. Riikagaskasaš barggu postii evttohat lasihit 800 duhát ruvnno. Buot dát galggašii mannat Arctic Winter Games oasálastimii, muitala Egil Olli. ¶
–Girji almmuhuvvo eaŋgalas gillii. Jurdda lea maid sámegillii almmuhit, muhto ruhta váilu. Leksikona lea 500 siiddot girjji čállon unna bustávaiguin. Girjjis leat 50 artihkala oktan ođđasamos čállosiiguin mat eai gávdno elektrovnnalaš siidduin interneahtas, muitala Irja Seurujärvi-Kari. ¶
Irja Seurajärvi-Kari muitala ahte sis leamaš ovttasbargu sihke Mikael Svonniin (prošeavtta álggus) ja Olavi Korhosiin Upmi Universitehtas ja Jelena Porsangeriin Romssa Universitehtas. Čállit leat sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja maiddái Ruoššas eret ja ollusiin lea moadde čállosa. ¶
BURKE GITTA: Burkket pressejuvvojit gitta ja dalle dat leat deahttásat ja dasto dat vuššojuvvojit. Burkke siste guolit seilot máŋggaid jagiid. Willikala lohpida daidda 4 jagi seailunáiggi. ¶
– Das fas ferte leat várrugas go guoli spihke, dávjá biddjo menddo ollu sálti ja diktojuvvo sáltut menddo guhká, ja dalle dat duođaid lea sálteguolli, sáltesmáhkka vuoitá guoli smáhka, Päivi muitala ja rávve, ahte kilosaš dápmoha njealjádas giksá bealle jándoris, jus lea rivttes mearri sálti. Sii geavahit beare roavvasáltti ja son láve sihkastit liigesálttiid eret go guolli lea giksan, ná sáltun nohká. Guoli ii ge galggaše diktit leat sálteliemas, mii bahčása guolis, dalle oassi sáhttá sáltut menddo olu. Sii geavahit sáltemii lihtiid, maid vuođus lea ráigepláhta, man ala guolli biddjo vai sálteliepma beassá golgat lihti vuđđui. Päivi liiko eanemus spihkečuvžii, dasto boahtá rávdu ja maŋimužžan, muhto ii fuonimužžan lea dápmot. ¶
Sara muitala ahte SVL-N ledje plánat viiddidit valáštallan bargguid maiddái Romssas luksa, muhto dan bargui boahtá čuohcat garrasit go SVL-N:ii ii leat evttohuvvon lassaneapmi. ¶
–Dalle go skuvla oaččui bovdejumi, de leimmet viđas goalmmát luohkás dábálaš fágasuorggis geat hálideimmet dasa searvat. Fáddá maid mii oaččuimet, lei mo hálddaša riiddugažaldaga Barentsábis gaskal guolástusa ja oljo- ja gássabohkamiid. Čálisteimmet beaivvis čállosa maid mii sáddiimet, muitala Malene Balto. ¶
–Bealuštančállosiidda ožžo buohkat veahki. Mii leimmet duđavaččat iežamet bealuštančállosiin ja min veahkki rápmui dan buorre sárdnin. Muhto mii eat lean ráhkkanan dan garra gažadanboddui. Mii leimmet, oainnát, čállán ahte mii doarjut oljo- ja gássabohkama Barentsábis. Birasgáhttenberošteaddjit vuostálaste dieđusge garrasit ja bukte váttis gážaldagaid, muitala Malene moji. ¶
–Dieđán ahte dáid beivviid bidjá ovdan čilgehusa, muhto mun in leat vel dan oaidnán, muitala Johnson. ¶
GUOVTTI JUOLGGI ALA:Guovža njuikii guovtti juolggi ala go áiccai bivdi guoktá. ¶
II LEAT BALLÁN: Ii loga Tore Lindi mange láhkai ballán dán vásáhusas. –Muhto guovžžain gal lihkká galgá leat várrogas, árvala hárjánan ealgabivdi. ¶
–Dát lea buot stuorámus oainnáhus maid mun dán rádjái lean vásihan luonddus, muitala Lindi. Hárjánan ealgabivdi ii loga mange láhkai suorganan, vaikko vel ii leat juohkebeaivválaš vásáhus beassat guovžžaid oaidnit. ¶
–Leimme alážiš go mu almmái Waldemar áiccai juoidá mii lihkadii moadde čuohtemehtera vuolábealde orddas. Jáhkiime álggos dat lei ealga, muhto fáhkka iđistii stuorra guovža. Dalle moai čohkkedeimme, muhto dasttán fas iđii nubbi, goalmmát ja nealját guovža, muitala Lindi. ¶
Dien beaivve lei oalle garra biegga ja moai leimme mieđabeale, ja danin mun jáhkán ahte guovžžat eai áican munno, árvala Lindi. ¶
–Čalbmeravkaleamis buohkat jorgaledje bađa munnuide ja dasto vulge buohkat ollesleavttus, muitala Lindi. ¶
–Min bivdoguovllus leat vissa dát guovžžat baldán buot ealggaid, go dán rádjái eat leat vel goddán ja oaidnán ovttage ealgga, muitala Lindi. ¶
–Dakkár dutkama galggašii čađahit ovtta dahje guokte jagi. Muhto mun áiggun goit leat guovllus gitta golggotmánu rádjái, ja dalle han leat bohccot boahtán fas daidda guovlluide, muitala son. ¶
–Eat diehtán ovdal dat badjeolmmoš, mii lea mielde dutkamis, riŋgii ja muitalii ahte soai Colmaniin leaba boahtimin, muitala Nancy Porsanger. ¶
–Dat bođii oalle fáhkka ja jođanit. Muhto mii leat goit dál ožžon dutkan čilgehusa, ja mis leat muhtun mearkkašumit dasa, muitala Per Erik Bjørnstad, Boazodoallohálddahusas. ¶
–Mun lean máŋga jagi juo smiehttan mo oažžut mánáid ja nuoraid lášmmohallat. Gilvvut leat eanet hárjehallandásis, nu ahte juohkehaš sáhttá gilvalit iežas ektui, iige dárbbaš nuppiin buohtastaddat. Ođđa hárjehallamiin mii leat geahččalan boktit sáhkkivuođa geahččalit eará láhkai hárjehallat, muitala Nils P. Eriksen. ¶
–Olbmot eai lášmmohala dál šat nu mo dolin, goas mii iehčanassii gilvvohalaimet, almmá gilvvohallanšiljuid haga. Dáin gilvvuin ožžot oasálastit ođđa jurdagiid mo sii sáhttet hárjehallat, alcceseaset buorrin, čilge son. ¶
LIHKKU: North Cape rein BA johttinjuovahaga stivrrajođiheaddji Dávvet Mihkkal, Mikkel Sara logai Gabbavarit galgá buktit lihkku njuovahahkii ja badjeolbmuide. – –Danin váljiimet juste dán bohcco njuovvat vuosttamužžan, muitala Mihkkal. ¶
SÁLTEJIT DULJIID:Dán siste sáltejit duljiid, muitala Mikkel Sara. ¶
Mikkel Sara guhte lea Skuohtanjárga siidda olmmoš muitala lei Ánddása Ánde, Anders Jr. Somby guhte álggahii johttinjuovahaga prošeavtta. ¶
–Dáinna galgá dál leat vejolaš njuovvat iešguđet ge gárddiin. Eaktun dasa lea ahte gárdesadji lea heivehuvvon njuovahahkii. Dan mii boahtit iskat juohke gárddis, muitala biebmobearráigeahču Elin Risten Nergård. ¶
–Moai letne áŋgiris bivdit, ja suhke birrasit 50-60 diimmu vahkkui ja bivde, muitala Anja Remes. Dássážii leaba soai goddán oktiibuot 16 luosa, muhto soai áiguba bivdit gitta čakčamánnui. ¶
–Mus lea gaskal 15-20 mielkegusa ja mielkeearri lea 96.000 lihtera jahkásaččat. Ealihan guigogálbbiid, muhto vuovddán burrogálbbiid biergobuvttadeaddjiide. Sávzzabierggu oasttán, muitala Erlandsen. ¶
–Eanadoallu buktá servodahkii 2,5 bargosaji. Meieriija addá bargosajiid Detnui ja Áltái. Lihkus oaččuimet njoavahaga Kárášjohkii. Lea maid dehálaš maid gielda bargá. Porsáŋgu ja Davvesiida dorjot eandoalu. Deanus lea fas ealáhusfoanda, mas mielkeboanddat sáhtet oažžut 3 ru. juohke lihter ovddas go oastet mielkeeari. Kárášjogas eai doarjjo eará go njálmmiin, muitala Erlandsen. ¶
-Stáhtas oažžut mii doarjaga go min eanadoallu – lea nummira ovdal Davvipola. Álttás lea buoret dálkádat, doppe álget giđđabargguiguin guokte vahku ovdal min, muitala son. ¶
–Mus leat maid oalle ollu suomabeale oastit, giđđat lávejit earret eará Ohcjejoga konfirmanttat mus diŋgot silbačiŋaid ja dieđus ge lávejit doppe maid náittospárat hui dávjá diŋgot čiŋaid, muitala Alwin. ¶
–Dáid soljjuin mun čevllohalan, mun lean ieš dáid hápmen ja ráhkadan ja ieš maid vuovddán dáid, muitala aAwin. ¶
Vuosttas vuoitu han lea beassat čuojahit CD:a dahje guhkit olgoriika-turnea, muitala Somby. Son ja Sara Marielle Gaup leaba juoigit ja lávut Ádjagas joavkkus. ¶
Dán váhku loahpas de beassat oaidnit geat INTRO folk musihkagilvvuid finala vuitet. Loahpagilvvut lágiduvvojit Valdreasas Mátta-Norggas. ¶
Per Tor Turi lea ráhkadan stuorradikkepresidenttii Jørgen Kosmoi luođi. Turi muitala ahte lei Sámiradio Johs. Kalvemo guhte riŋgii sutnje ovdalaš Telemárkku-festivála ja árvalii ii go son sáhtašii ráhkadit luođi Kosmoi. ¶
Mari Boine lei dáhttun juoigi Per Tor Turi leat mielde musihkkabihtás maid Telemárkku-festivala máilmmenásttis lei diŋgon. –Munnje lei stuorra gudnin bessat juoigat iežan luđiid beakkálmasan, lohká Turi. ¶
Mun maid jahkan ahte dát vásáhus lei ávkin mu musihkálalaš boahtteáigái, muitala Turi. ¶
Turi ii dieđe vástidit manin Mari su váljii juoigin iežas musihkkabihttái maid festiválala lei diŋgon. –Dan fertet jearrat Maris, muhto mun guittot hirpmástuvven go máilmmenásti mannan dálvve jearai vuolgit mielde dán prošektii. ¶
Turi muitala Mari musihkkabihttá šattai suksessan dán festiválas. –Mun maid dovden iežan beales ahte lihkostuvven, ja dat vásáhus addá munnje inspirašuvnna ja vejolašvuođaid joatkit musihka barggun. ¶
Nordsletta muitala Iešjohka orui áibbas čáhppat go son mannan vuossárgga lei bivdime. ¶
–Go mun molson romis ránes dolgevuggii, de gal luossa ravgestii. Ja measta dakká maŋŋá dohppii 8 kilosaš duovvi, muitala Nordsletta, ja rámpostallá iežas ránes dolgevuokka. ¶
Son imaštallá gal go duovvi vuodjalii bajás guoikka, sihkarit golbmalogi mehtera, go dat gal ii leat nu dábálaš. Nordsletta muitala ahte dábálaččat vuodjála luossa vulos guoikka go dohppe vuggii. ¶
Dutkanrapporta mii muitala man dehálaš eanadoallu lea Finnmárkui ja man gánnáhahtti stuorra doalut leat, ii muital maidige mo dát stuorra doalut guoridit mearrasámekultuvrra. ¶
Son muitala dehálažžain molsut ofelaččaid juohke jagi vai nu ollu nuorat go vejolaš ožžot vejolašvuođa vásihit dán erenoamáš barggu. ¶
Márkomeannu muitala iežaš ruovttusiidduin ahte stádačálli Ellen Inga O. Hætta boahtá Márkomeannui almmuhit ođđa ofelaččaid. ¶
Sámi Parlamentaralaš Ráđđi áigu oččodit oasi Davviriikkaid veahkkeruđain vai ieš geavaha daid sámi veahkkedoaimmaide. Sámi Ráđđi lea juo guhkit áiggi doaimmahan ovddidanprošeavttaid iešguđet máilmmi guovllus. Muhto prošeavttaid vuoruheamit leat leamaš guovddáš eiseválddiid dahje riikkaid veahkkeorganisašuvnnaid duohken. Dál sáhttá Sámi Ráđđi čađahit Sámis mearriduvvon veahkkeprošeavttaid –Sámi Ráđi posišuvdna sáhttá nannejuvvot. Šaddá ođđa prinsihppa. Sápmelaččat čađahit veahkkedoaimmaid erenoamážit eará álgoálbmogiidda, muitala Nils Thomas Utsi. ¶
Boazopolitiijá Finn-Erik Gausdal lei okta sis geat ledje Čuollojávrris iskame johtolaga. –Dien guovllus lei oaggungilvu ja dohko lávejit hui ollu olbmot čoahkkanit, sihke guovdageainolaččat ja ráisálaččat. Mii lávet juohke jagi vuolgit dohko iskat johtolaga, ja dán jagi lei ollu bargu. –Doalaimet dábálaš iskkadeami gos bissehit skohteriid. Guhtta guovdageaidnolačča bossuma čájehe ahte sis leai alkohola rupmašis ja šattaimet sis váldit vara ja vuodjingoarttaid. Mis lei doavttir mielde, nu ahte eat dárbbaš gárrenolbmuid fievrridišgoahtit vulos. –Nuoramus lei sulli 22-jagi ja boarraseamos birrasiid 40-jagi. Buot manai hui fiidnat, ii oktage geahččalan báhtarit, muitala Gausdal. ¶
Ragnhild Aas lei ges iskame johtolaga Čárajávrris. –Iskaimet sulli 30 skohtera. Doppe lei hui jaskat ja vudje hui unnán skohteriiguin. Earret dan ovtta gii gávnnahalai vuodjimen gárrenoaivvis, eai lean go njálmmálaš dieđut olbmuide. –Oaggungilvvus lei hui jaskat, unnán gárrenolbmot. Finaimet maiddái Iešjávrris, doppe gal ledje ollu gárrenolbmot, nu ahte diekko lei erohus, muitala leansmánnibálvá. ¶
Ohcamat rabas droššelobiide sáddejuvvojit mearriduvvon skoviide johtolathovdii, Henry Karlsenspl. 1, 9800 Čáhcesuolu, suoidnemánu 31.b. rádjai d.j. Doaibmi vuodjinkoartta ja vuodjinseddala kopija biddjo ohcamii mielddusin. ¶
Gonagasluohká vuoittu ledje suopmelaččat ja earát addán ovddalgihtii Roavvenjárga Tomi Ahmasaloi. Son ii goitge gierdan dán garra deattu ja vuodjenmeattáhusat čuvvo su beaivvi. Lars Johan Edh ii ieš vuordán nu buorre bohtosiid go dálvi lea sutnje leamašan oalle váttis. Guokte gilvvu lea son čađahan váttisvuođaid hága. –Mus gal lea leamašan ollu váttisvuođat miehtá dán dálvvi. Variáhtorruomat leat boatkanaddan, láhkkit leat ruoškkihan, lean sorron ja lohkkašuvvan earáide. –Oktiibeaškkeheamit gilvoskihppáriiguin leat leamašan dábálaččat mu dálvái. Guokte gilvvu leat lihkostuvvan, dát ja ruoŧameašttirloahppagilvvut, muitala son. ¶
Min Áiggi goalmmát siiddus oidno áviissa alimus hoavdda virgenamahus, oaivedoaimmaheaddji. Dasto go geahcastat 15. siiddus, de oainnát ahte dán hoavddas han lea áibbas eará namma, namalassii váldodoaimmaheaddji. Seamma siiddus oainnát, ahte doaimmahusa jođiheaddji lea gohčoduvvon doaimmahushoavda. Seammás lea vidát siiddus almmuhus mas áviisa ohcá ođđa journalistta, dás doaimmahusa jođiheaddji lea gohčoduvvon redakšunhoavda. Maid muitala dát midjiide lohkkiide? Juo, dat muitala ahte áviisa ii oro vissásit diehtimin manin galggašii hoavddaidis gohčodit. Doahpagiid dáfus lea dievaslaš moivi. Gažaldat lea: Mo sáhttit mii lohkkit luohttit dán áviisii jus doaimmahusas eai dieđe dange, ahte manin galget hoavddaideaset gohčodit? Min Áiggi ođđa lohkki ¶
KÁRÁSJOHKA: Ovddit bearjadatija bulii hirsavisti mii gullá Karasjok Villmarks Kro og Motell AS:i (VM-kroa) billisin. Visti mii lea kroa ja discoteka bálddas, bulii áibbas billisin ja doppe eai lean olbmot. Dušše seainnit báhce. –Jáhkkit buollima várra álgán gievkkana bealde, muhto leat dál dan dutkamin, dadjá buollinhoavda Alf Isaksen. Hirsavistti bálddas fertejedje sirdit moadde biilla ja skohtera. –Geavaheimmet maid traktora mii lei visti bálddas geasehit eret billaid, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Arvid Næss. ¶
Diehtu buollima birra bođi Hámmarfeastta110 guovddášnummira bokte ja dieđihuvvui Kárášjoga buollinsuodjalussii diibmu 03.01. Dán muitala Sture Vold guhte ovddasvástida 110 vuogádaga Hámmarfeasttas. Kárášjoga buollinhoavda Alf Isaksen muitala iežaset ožžon dieđu sulli 10 minuvtta ovdal go ledje doppe časkadeamen dola diibmu 03.04. Kárášjoga leansmánnebálvá Arvid Næss gii lei barggus dien ija, fas dadjá ahte buollinsuodjalus ii lean doppe ovdalgo 03.25. ¶
Ođđa registrerennummirat Buot registrerenbákkolaš fatnasat galget oažžut ođđa nummiriid mat galget čuovvut fatnasa nu guhká go dat gávdno. Dán nummiris lea golbma bukstáva ja golbma logu gos vuosttas bukstáva muitala fylkkagullevašvuođa ja loahppa nummiris juhkojuvvo dađimielde - omd. T AA012 ¶
Diibmá ledje badjel 140 ohcci «UNG JOBB» prošektii Deanus, ja birrasii 100 bargosaji iešguđetge surggiin. Dán jagi leat eanet bargosaji go ohcci. –Čájehuvvo ahte bargoaddit leat fuobmán makkár resursa nuorat leat, muitala Deanu prošeaktakoordinator Rune Seim. ¶
Kari Margrethe Hættas ovddasvástida dál prošeavttas Guovdageainnus. Son muitala ahte Guovdageainnus sáhttet sii dieđihit ohcciid badjelaš 80 bargosajiide. –In leat ohcciid áibbas dárkilit lohkan, muhto navddán leat sullii seamma olu go diibmá, 200 ohcci. Dán jagi sáhttit lágidit nuoraid 20 bargosadjái boazodollui, 12 eanadollui, 32 priváhta ealáhusaide ja 17 gieldda ossodagaide, muitala Kari Margrethe Hætta. ¶
Kárášjogas lea Stig Arne Somby «UNG JOBB» prošeaktakoordinator. Son muitala ahte sis leat birrasii 110 ohcci dán jagi, sulli seamma olu go diibmá. –Mii dieđusge maid dáhtošeimmet buohkaid bargui, muhto navdit sáhttit juolludit doarjaortnega 67 bargosajiide: Muhto dieđusge váldet muhtimat maid nuoraid bargui vaikkevel eai oačču doarjjaortnega, muitala Stig Arne Somby. ¶
Porsáŋggus ovddasvástida Gry Jensen »UNG JOBB» prošeaktakoordinatorin. Son muitala sis dál leat birrasii 80 ohcci. –Lei vuos biddjon ruhta 67 bargosadjái, muhto mii leat juolludan lassi ruđa ealáhusfoanddas. Danne sáhttit ruhtadit buot bargosajiid vuoi buot 80 ohcci besset bargguide, čilge Jensen Min Áigái. ¶
Odd Mathis Hætta lea čállán guhkes kronihkaráiddu muhtin dárogiel áviissain. Kronihkainis son geavaha iežas 1. amanuenssa namahusa, ja geahččala čilget fágalaččat mo Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) lea rievdan hámi. Oanehaččat daddjon čállá Hætta ahte: –Ovdal ražai NSR oččodit sápmelaččaide sosiála-, kultuvra- ja giellavuoigatvuođaid. Dál leat lahtuin našunalisttalaš gáibádusat. Fágaolbmot sáhttet čilget man unohasat ja boastut Hætta geavaha kultur- ja našunalista-doahpagiid. Mun áiggun baicce geahčadit lagabui mo Hætta čilge NSR:a hápmerievdeami. ¶
MURMANSKA: Guoládaga Sámiid Searvvi ovdaolmmoš Nina Afanasjeva dieđiha 20 sámenuora lihkostuvvan beassat universitehtaide miehtá Ruošša. –Stuorámus oassi sis beassá lohkagohtet Biehtáris ja Moskovas. Okta nieida manná gitta Esteeatnamii Tarto universitehtii, muitala Afanasjeva Murmánskkas. ¶
KÁRÁŠJOHKA/ČÁHCESUOLU: Jonar Rushfelt, Kárášjogas eret, álgá skábman bargat politiadjutantan Čáhcesullo politiguovlui. Rushfelt lea oahppan jurista - láhkadovdi - ja galgá ain juo vuos jagi bargat politijadjutantan, muitala politimeašttir Odd M. Nymoen. ¶
EAHPEČIELGGAS:– KRIPOS ii leat vel geargan analyseret muhtin biergasit, maid letnet váldan jápmin sajis, muitala Deanuleansmánnibálva Johnny Kristensen (govažis). ¶
–Mii áigut doallat čoakkalmasaid, čakčamánu loahpageahčen dahje golggotmánu álggus. Álggos Kárášjogas ja várra doallat maŋŋelaš nuorttabealde. –Sivvan go dan dahkat, lea go sápmelaččat eai astta dál maidige ávvudit luomečoaggin-, bivdin- ja meahccástan áigge. Øytunas ledje ollu olbmot, muhto unnán sápmelaččat, muitala Ann Solveig Nystad. –Mii leat bovden Gustav F. Lund maŋisboahttiid deikke. Gustav F. Lund lei Nuorttanaste vuosttaš váldodoaimmaheaddji jagiid 1898- 1911, ja mii leat gávdnan sus golbma maŋisboahtti, geat bohtet deikke čoakkalmasaide 100 jagi ávvudeapmái, loahpaha Ann Solveig Nystad. ¶
Várggáid Kristalaš álbmotbellodaga politihkkálaš diehtojuohkki Per Olsen bálkkesta buolli spáppa Sámediggái ja buot politihkkálaš bellodagaide Tromssas ja Finnmarkkus álgit veahkehit njuolgga Lujávrre gieldda olbmuid. –Mii fertet dál dovddastit dan duohtavuođa, ahte čoahkkimastima ja veahkkeruđaid sáddema bohtosin ii leat earágo stuorra šjámpanjafeastta Moskovas. –Mun ávžžuhan buohkaid Finnmárkkus ja Tromssas searvat veahkehit njuolgga sin geat dán duođalaččat dárbbašit, beaškkala son. ¶
Čuoigagahpir soaitá leat ávkin daidda geat eai girdda cuoikkaid ja muohkkáriid. Gahpir lea ráhkaduvvon bommul-twillas. Gáhpira ala sáhttá bidjat láđđebihtá mii jeaga čázi. Suohkka lea nu fiinnis ahte ii muogirge beasa firpmi čađa. Suokka sáhttá jorahit bajás ja vulos dárbbu mielde. Haddi 89,- ruvnnu ¶
Mannan vahku leimmet muhtin ođasáššis čállán ahte: «–Báhčamuš gaskalduhtte mu lubmema.» Min giellageavaheami cuiggoda Kárášjoga skuvlaossodaga giellakonsuleanta Hans Petter Boyne. –Ođđa Sámi-dáru sátnegirjjis lea báhčamuš boastut jorgaluvvon skyting. Báhčamuš lea fas mu gielladovddu mielde dat man ala báhčá dego borramuš lea dan maid borrá, čilge Boyne. Konrad Nielsen sátnegirjjis lea báhčamuš čilgejuvvon dán láhkai: 1. Det å skulle skyte. (Dahku go áigu báhčit) 2. Noget å skyte. (Juoidá báhčit) Livččii várra buoret čállit: Báhčimat, báhčaleamit dahje báhčaladdamat gaskalduhtte mu lubmema. ¶
Lauri lea bajáš šaddan unnit eanet Latvia riikkas. Dál ásset sii Helssegis. Su eadni lea oainnat náitalan Supmii ja nu lea Lauri maid ásaiduvvon Supmii. Dál lea son Suoma stádaássi ja hálla suomagiela njuovžilit ja máhttá dan olles muddui. Lauri lea vahku vel davvin, ovdal máhccá fas lulás Helssegii. Árvideames geahččala son unnimis oktii vel guollelihkku, ovdal dolle mátta balvvaid vuollái. ¶
Nu bat Alpo galggai bivdigoahtit vuokka luovus, muhto fuomáša ahte vuogga ii leat šat geađgegaskkas. Dat lea johtán bajábeallai geđggiid. Dalán árvidii ahte guolli dat ferte leamin gitta. Dan botta go giesai nuppi vuokka sisa, de lea luossa nuorban eret geađgegaskas. Luossa orui áigebotta ovttahat sajes. Muhto de vulggii gulul bajás ja dastto de jorggihii vulos guvlui. Guovdu jorai ieš áiggiid, ii ge gáro gátte guvlui.–Mun lei jurdda oažžut dan gátte guvlui, go johka lea ollui dakko. Gáttis lea álkit váibadit geađggas báikkis, muitala Alpo Aikio. ¶
Poasta geigii vuossárgga Kárášjoht-nieiddaid spábbačiekčansearvái Ávjui áibbas ođđa spábbačiekčanbiktasiid. Ávju lea dál dahkan sponsoršiehtadusa Poasttain. Dát šiehtadus mielddisbuktá ahte Ávju oažžu nuvttá spábbačiekčanbiktasiid ovtta ahkemearreduvvonjovkui guovtti jahkái. Nubbi lea ahte dán áigodagas Ávjju nieiddat fertejit de čiekčat Poastta logoin. –Justa diet gal ii daga maidege, go min ala eai leat gal aiddo bahkkin gal sponsorat goassege, dadjá joavkku hárjeheaddji Nils Johannes Somby. Šiehtadusa ruhtaárvu lea sullii ovcci-logi duhát ruvnnu, ja čiekčanbiktasat leat oaivvilduvvon ahkemearreduvvonjovkui gaskkal 13 ja 16 jagi. ¶
Vihtta minuvttas guokte moala ¶
Juo álggu rájes ledje goappašiid joavkkuin máŋga moallabáhčinvejolašvuođa. Go lea mannan 14 minuvtta de oažžu Guovdageaidnu friddjačievččasteami olgeš ravddas iežas gietti bealde. Kai Ante Hætta dat lokte spáppa buot Porsáŋggu čiekčiid badjel, maŋimuš stolpui, gos Per Oddvar Holmen čuožžu áibbas okto ja nivkala spáppa mollii. 1-0. Dušše njeallje minuvtta maŋŋil de oažžu Porsáŋgu moala. Rune Brekke nagoda gurut ravddas spáppa loktet sisaguvlui gieddái, nu ahte suotnjala Guovdageainnu várjaledjiid gaskka, ja deaivá Glenn Hansena. Son čievččasta spáppa sulli 20 mehtaris mollii. Boađus lea 1-1. ¶
Go lea čikčojuvvon sullii 24 minuvtta de oažžu Guovdageaidnu fas moala. Sis lea čiehkačievččasteapmi. Spábba girddiha moallagárdái, muhto Porsáŋggu čiekčit eai nákce oažžut spáppa doppe eret. Nie spábba galká ovddas maŋos moatti geardde, ovdal go deaivá Per Otto Pulk juolggi ja manná mollii. 2-1. Dás ovddasguvlui ledje Porsáŋggu čiekčiin máŋga moallabáhčinvejolašvuođa, muhto lei Guovdageaidnu gii fas oaččui moala. Joar Eira Rasdal loktii spáppa friddjačievččasteamis olgeš ravddas maŋimuš stolpui, gos Per Otto Pulk bođii viega ja deaddilii spáppa julggiin njuolga mollii. Su nuppi moala ja Guovdageainnu goalmmát. Ja Guovdageainnu čiekčit ánssášedje leat ovddabeal guvttiin moalain, oainnat sii barge buorebut ja ledje olu garraseabbut čiekčat go Porsáŋgu. Boađus bottus lei 3-1 Guovdageidnui. ¶
Nuppi vuorus Porsáŋgu čiekčá buoremusat álggus. Muhto nugo vuosttaš vuorus, de leat Guovdageainnu čiekčit olu beaktilat. Sullii logát minuvtta nuppi vuorus sii fas ožžot moala. Joar Eira Rasdal lokte spáppa olgeš beale gaskasárgás Porsáŋggu moala guvlui. Porsáŋggu moallaolmmái huikkáda ahte son áigu spáppa dustet, muhto dan ii oro várjáleaddji Tom Turi gullamin, dasgo spábba deaivá su oaivvi ja galká mollii. 4-1 Guovdageidnui. Ja go vel Per Otto Pulk bidjá Guovdageainnu viđát moala dušše vihtta minuvtta maŋŋil, de gal orui buot mannamin čáhppadin Porsáŋggu ovddas. Ja Per Otto Pulk leige Guovdageainnu ja čiekčamiid buoremus čiekči. ¶
Davviriikkat oktan Danmárkkuin leat čeahppimusat eahpeformálalaš árvvoštallamis, muitala Helen Corbett. –Eat leat ráhkadan mange almmolaš listta. Muhto mii leat árvvoštallan geat leat čeahpit ja čuorbbit dan mielde maid sii ovddidit ON álgoálbmot deklarašuvnna oktavuođas. –Eahpealmmolaš áddejupmi lea das, ahte muhtin riikkain sáhttet álgoálbmogat oažžut veahki eaige earáin. Davviriikkat leat badjin dán listtas. Ollu riikkat eai leat velá cealkán oainnuideaset deklašašuvnna birra. Muhto USA ja Brasil leat fas badjin nuppi listtas. Dain ii abut jearrat veahki, čilge Corbett. –Kanáda, Australia ja Ođđa Selándda gohčodit fas borasdávdablohkkan. Eai leat viššal doarjut álgoálbmogiid oainnuid deklarašuvnna barggus. ¶
–Moallaolmmái Johan Søderholm (Angeholms FF, elite), suodjalusčiekčit Tor Even Stamnes (Áltá, 2.div.), Odd Karl Stangnes (Budeadju, elite) ja Jan Egil Brekke (Tromsa, elite) leat sihkkarat joavkkus. Gaskašiljus leat Ulf Heikki (Gimonas CK, 2.div) ja Roger Hammari (Áltá, 2.div.) sihkkarat. Leif Arne Brekke maid álgá. Joavkkus báhcet vel njeallje rabas saji, muitala Ole Isak Mienna. ¶
–Mii čiekčat sihkkarit, álggos časkigoahtit spáppaid guhkás. Álggos maid diktit sin boahtit go bidjat vuollin deattu. Fertet oaidnit movt Esteeana čiekčá ja oahpásnuvvat. Dađi mielde geahččalat eambbo čiekčat gaskašilju čađa. Go vuoitit spáppa, mii jođánit fallehit ja jođanit galgat boahtit moallabáhčinvejolašvuođaide, čilge Mienna. Ole Isak Mienna muitala ahte sámi riikkajoavkku čiekčit eai galgga seastit attástallamiin go sii bohtet garrasit čiekčat, vai čájehit ahte Esteeana ii oaččo maidege nuvttá sápmelaččain. ¶
–Muhtin guovlluin oainnán nana ovdáneami. Muhto iežan riikkas - Australias lea dilli fas hedjonan. Lea heajos ekonomalaš dilli, ja vilges ássit jáhkket iežaineaset mannat buorebut jos rivvejit álgoálbmogiin vuoigatvuođaid. Juste dál lea Australia ráđđehus rievdadeamen álgoálbmogiid vuoigatvuođadili nu ahte šaddá fas seammá heittot go guokte buolvva dassái. –Riika lea hádjanan čearddalašvuođa gažaldagas ja dáidet šaddat ollu riiddut, ballá Helen Corbett. Son muitala ahte dilli lea headjonan Chiles ja USA:sge gos ráđđehusat eai dohkket álgoálbmogiid vuoigatvuođaid vaikko leat šiehtadusain dohkkehuvvon. ¶
Per Otto Pulk (govas) lei čiekčamiid buoremus čiekči ja báži golbma moala go Guovdageaidnu časkkii ráidonjunnoša Porsáŋggu dán vahku. Siidu 5 ¶
Máilmmi álgoálbmogiin lea mannan jagi muhtin guovlluin buorránan dilli ja earáin fas hedjonan, muitala álgoálbmot njunuš Helen Corbett. Son atná álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš barggu hui dehálažžan álgoálbmogiid áššiid ovddideames. Siiddut 6 ja 7 ¶
Kristiina muitala iežas agibeaivve leat bivdán luosaid ja dál livččii áigi nuorat bulvii oahppat daid bargguid. Nieiddas Marianne Heikkorainen:a lohká álgán hui viššalit bivdit. Son bivdá fárrolaga suinna ja manaidisguin. Duorastateahket leigga etnešguovttos mannan suhkat Águikii. Ovdalgo vulggiiga, de lei Marianne lohkan eadnásis, ahte ii várra suova su gurrehallat jus stuorebuš luossa dohppe. ¶
Kristiina lei bidjan millii, ahte dál galgá Marianne váibadit luosa geažusgeahčái oahppan dihte. –Veahá gal ledjen váldán stággui vihken dihte. Dovden bures ahte lea sulli 20 kilosaš luossa, muitala Kristiina. Soai leigga dál sullii ovtta kilomehtara vulobealde Águoikka, lahka Vuovdeguoikka skuvlla. Luossa lei váibagoahtán ja álggiiga luosa geassit coaganii. Dál leigga Marianne gánddaguovttos maid boahtán nuppi fatnasiin. ¶
Marianne boarrásat gánda Jukka válddii áirruide, vuoi áhkku beassá roahkkastit. Balai ahte roahkan ii soaite gierdat dan luosa, go ii leat ievttáš roahkan. - Roahkastettiin fuomašin ahte siibma manná áibbas eará guvlui go gos luosa áiggošin roahkastit. Kristiina muitala ahte bessen vihtanin dasa maid in leat oaidnán inge gullán ovdal. Dan luosa, mii lei gitta, čuvodii seamma sturrosaš luossa. Dat čuovui nuppi luosa coaganii ja jorggihii čiekŋalii. Vuoggageašluossa gaikkihii dan maŋŋái. Dat dáhpáhuvai guovtte geardde. –Dákkáračča ii leat goasse ovdal vásihan, muitala Kristiina. ¶
Loahpadettiin muitala Kristiina ahte stuorámus luosa maid eallenagis lea goddán vuokkain dettii 27,4 kilo. Dainna soai isidiin vuittiiga 1974 divrras rulla, go dat lei dan jagi stuorámus luossa, mii goddui vuokkain Deanus. Son muitala ahte ovdal son lea goddán badjel 20 kilosaš luosaid vuokkain ja nuorran lávii dábálaš nuhtiin geassit 30 kilosaččaid. ¶
Avvila orohagas lea oktasaš rádjá Ruoššain sullii 80 kilomehtera. Orohaga boazoisit Viljo Huru doallá Brošina evttohusa oalle vuogasin ja bođii vel rivttes áigge. Son lea ieš geahččalan bargat áššin 15 jagi, muhto ii leat ovdánan veháge. Birrajagát guođohusa son ii leat gal jurddašan, muhto su oaiviliin livččii lean viiddidit dálveguohtoneatnamiid nuorttas. Geassit son ii hálidivčče geavahit eatnamid go dalle lea buorre guohtun maid Suoma bealde. –Mu oaiviliin livččii eatnamiid geavahit daid dálveguohtumii, sullii golmma njealje mánu áigge. Guovllu sáhtášii juohkit uhccit osiide nu ahte beasašeimmet johtit ealuin ja ná beasášii eana ođasmuvvat. –Geassit eat dárbbasivčče geavahit ja duolbmat eatnamiid go mis lea geassit doarvái biebmu bohccuide, muitala Viljo Huru. ¶
Viljo Huru lea 80-logu álgogeahččen fitnan geahččamin eatnamiid rájá nuorttabealde. –Rájá mielde lea gárvves áidi, dan huksemii ii mana ruhta. Ja eatnamat leat oalle buorit dálveatnui, doppe leat viiddis jeageleatnamat. –Livččii vuogas álggos oažžut sullii 10 kilomehtera govdosaš bálsttá, dan sáhtášii juohkit dego hiŋgaliidda ja johtit hiŋgalis nubbái nu ahte eat guođohivčče liiggás. Jeagil beasašii ná šaddat ráfis ja moadde jagi geahčen livččii álgit ođđasit seamma rieggá, árvala son. ¶
Stein Pedersen, Norgga Spábbačiekčanlihttu, muitala ahte ođđa njuolggadusat bohtet mearriduvvot njukčamánus, muhto eai álgge doaibmat ovdal maŋŋil boahtte spábbačiekčanjagi. Ođđa njuolggadusat leat váikkuhus dan gullon «Bosman-duomus» . –Odne gullá okta čiekči jovkui gean ovddas čiekčá, vaikko čiekčis ii leat šiehtadus joavkkuin. Jus ođđa joavku áigu čiekči, de ođđa joavku galgá váldit oktavuođa «boares» joavkkuin ja dieđihit ahte hálidit sis ovtta čiekčii. «Boares» joavku sáhttá gáibidit mávssu ođđa joavkkus čiekčii ovddas, dahje bidjat gáibádusa ahte sii ožžot oasi jus čiekči vuvdo viidasit. Jus joavkkut eaba gulahala, čiekči ii beasa ođđa jovkui. Odne lea maid dainna lágiin ahte jus čiekči háliida ođđa jovkui, muhto ođđa joavku ii mávsse maid boares joavku gáibida, de sáhttá boares joavku bidjat jagi «karantena» čiekčái. Čiekčii ii beasa čiekčat ođđa joavkkus ovdal jagi geahčen, muhto de manná ge nuvttá. Diet billista čikčiid ovddas, ja dan dihte rievdá. Go ođđa njuolggadusat álget doaibmat, de besset čiekčit geain ii leat šiehtadus mannat nuvttá eará joavkkuide jus háliidit. –Go čiekčis lea šiehtadus, de lea bággu ođđa joavku gulahallat boares joavkkuin, ovdal go čiekči beassá čiekčat sin ovddas, čilgii Stein Pedersen. ¶
Suoma sámiid guovddášsearvi (SSG) oassálastá Eurohpá geafivuođa ja olgguštuvvama vuostálasti fierpmádaga bargui. Bargu lea organiserejuvvon European Anti Poverty Network (EAPN) nammasaš searvvi vuollái. –Dát rahpá midjiide ođđa ruhtagálduid, maid bokte sáhttit bargat rasismma vuostá, árvala SSG:a ságadoalli. ¶
Márjá Sofe Aikio muittuha, ahte rasmismmas leat Suomas buorit eallineavttut. –Rasisma ii oidno nu bures, ja dat šiitojuvvo. Olbmot geat badjelgehččet ja olgguštit sápmelaččaid, šiitet iežaset dahkamin dan. Sápmelaččat vásihit menddo olu oktavuođain, ahte giella ii dohkkehuvvo, sápmelaččaid árvomálle iige dohkkehuvvo, čilge Aikio. –Mii eat vásit gal nu stuorra geafivuođa, muhto mun jáhkán ahte sápmelaččain leat olu dehálaš vásáhusat maid sáhttit juogadit singuin geat gillájit geafivuođa. Min vásáhusat sáhttet leat buorre veahkkin sidjiide geat gillájit, árvala Aikio. ¶
Mii dáhpáhuvvo «back stage» maŋimuš diimmu ovdalgo Beaivváš Sámi Teáhter neavttárat galget lávddi ala Jeagge Jussá čájálamasan? Min Áigi vulggii roggat sin čiegusvuođaid ja dollii Unjárgii čuovvut teáhterjoavkku. Diibmu 18.00: Buot orru leamen gárvvis go čákŋalan sisa Unjárgga kulturvissui. Lávddi leat juo ceggegoahtán diibmu 12.00 rájes, de dál lea buot badjin. Sihke várit maid gaskkas Jeagge Jussá viehká, muhkkeduvdnii guovdu láhti ja Niibe Nillá viidnabuvdage lea sajis. Lávddi alde dáhpáhuvvo gusto juoidá dál juo. Okta neavttáriin Sara Margrethe Oskal lea liggemen. Son rahčá sihke «push ups» ja luvve maŋŋá olggiid. –Duođai in sáhte mannat lávddi ala jus in leat bures liggen. Mun dušše ferten ligget, dadjá son čábbámus mojiin munnje. De ihtá maid Anitta Suikkari, velleda lávdái ja láhttegoahtá imašlaččat. –Hrrr, brrr, hrrrrrr, trento, trinto, tronto. Árpmobeales jurdilan, ja illá duosttan govve su ovdal jávkkihan albmáid molssodanlatnjii geahččat mii doppeges. Diibmu 18.15: Dáppe čohkohallet gánddat. Nils Utsi, dahje Jeagge Jussá ieš lea aiddobáliid geargan vuoidamen ámadaju. Go geahčastan, de leat buohkat čáhppadat birra čalmmiid. –Ii fal geavahit blitza go leat lávddi alde. Ikte lei muhtin fánen Čáhcesullos guhte oppa áigge geavahii blitza govvedettiin. Dat ii leat buorre midjiide lávddis, dadjá Svein Birger Olsen guhte neaktá Niibe Nillá. –Muitte fal dan, muđui fertet dutnje addit spižáid nugo Čáhcesullos dagaimet blitzaalbmáin maŋŋágo gearggaimet. Dalle buohkat reaškigohtet issorasat go mun vuollegasat lohpidan ahte in fal daga. Diibmu 18.30: Moai báhce vel Nils Utsiin čohkohallat molssodanlatnji maŋŋá go Nils Henrik Buljo (Nikko) ja Toivo Lukkari leaba soavastan gárvvisin ja jávkkiheaba gosanu. –Leatgo nearvvat dál diibmobeale ovdal? –Dál leat nearvvat áibbas jávkan. Lean dušše áibbas konsentrerejuvvon ja jaskat rupmašis. In darbbaš ligget nugo máŋggas eará neavttárat, čilge Nils Utsi. –Jurddašatgo geahččiid dál? –Joo..Máŋgii. Hui dehálaš lea ahte leat buorit geahččit. Jus beare leat 7, 10 dahje 15 geahčči geat duođaid leat mielde, de lea dat hui buorre midjiide neavttáriidda. Mii dovdat dan nu bures, vástida Nils Utsii guhte liikká ii oru nu rahčamen molsut identitehtas Jeagge Jussái nugo eará neavttárat. Fuobmán ahte Nils Utsi ain juoiggasta vuollegasat ja hommáda suopmaniin. –It loga alddes leat nearvvaid ovdalgo manat lávdái. Iigo bala maidege mannat boastut? –Don dieđát ahte go dás lea leamaš mielde nu guhkká go mun dál, de ii leat duođaid šat mastege mas ballat. Okta ášši lei juste dán Jeagge Jussá bihtás álggus. In lean nu čielggas dáid luđiin. Nugo lávlagiid go leat dárogilli, de lea hui álki muitit sániid ja daid deattuhit. Šuokŋa boahtá iešalddes go daid muitá. Muhto luohti ja juoigat, dalle oainnat ii leat mihkkege masa šuoŋa darvviha, čilge Nils Utsi. Diibmu 18.50: Dalle divttán Nils Utsi ráfis šaddat Jeagge Jussán ja manan teáhtersálii ja ovdalatnjii gos bileahtaid vuvdet. Olbmot háleštit ja orui buorre vuoigŋa buohkain ovdalgo teáhtersálii čohkkánišgohtet. Teáhterveterána Ann Jorid Henriksen dieđusge lei vuosttasin doppe. Diibmu18.55: Dál ii leat go vihtta minuhta ovdalgo diibmu lea čieža ja teáhterbihttá galggašii álgit. Manan fas «back stage» ja dál leat buot neavttárat čohkohallamin birra beavddi justa lávddi duohken. Lea áibbas seavdnjat ja jaskat. Mun dovddan iežan du viessogáikun guhte lean leansmánni vistái gáikon boastut. Ja jus dajašin ahte áibmu dušše doarggista jaskesvuođas, de inba gielisge. Muhto sálas gal gullojit šluppardeamen. Diibmu 19.00:Dál galggašii teáhterbihttá álgit ja mun ain «klumsen» lávddi duogábeal neavttáriid sealggeduohken. De boahtá gohcci geas lea ovddasvástádus dadjat goas sii lávdái galget gergosat. –Fertebehtet vel vihtta minuhta vuordit go 12 ruoššaoahpaheaddji bohtet veahá maŋŋit. Neavttár Svein Birger lea áidna gii juoidá dahká. Son viehká ovddas maŋos dego čuggejuvvon spiidni. Son datte oaivvilda ahte vuordit ii daga maidege, go oahpaheaddjit leat buohkat nissonat. Muhto liikká: minuhtat gollet nu mearehis njozet dassážii go fáhkkestaga gullogoahtá musihkka ja sevnnjoda. Jeagge Jussá vázzila lávddi ala ja gávastallá nagirčalmmiiguin. De gullo helvehis nissonsuopman: «Jeagge Jussááá» . ¶
DEATNU: Guolástanpolitiijá lea váidán njealljása Vuolle-Deanus. –Vuossárgga gávnnahalle golmmas geain ii lean bivdogoarta. Sii leat váidojuvvon ja ožžot vuordimis sáhkuid. Okta olmmoš fas lei golgadeamen luossareivve haga. Son čuoččuhii ahte son golgadii vieljas ovddas, muhto lea nu ahte dan dálu olbmuin gosa bivdovuoigatvuohta gullá, sis lea vuoigatvuohta bivdit, muitala badjeliigehččiid jođiheaddji Deanu čázadagas Arne Rollstad. ¶
Gerresgánddat:Gal aiddo ná eai gal čierastala Jarre Lásse Helander (12), Roar Wigelius (10), Asbjørn Aslaksen (12). Dolin gesse hearggit gerresiid maid dievva ledje olbmot ja ávdnasat. Olbmut iežage gesse daid. ¶
Birrasii 100 olbmo ledje čoahkkanan sotnabeaivve go Deanu Searat lágidedje sámi árbevirolaš čierastallanbeaivvi mánáide ja nuoraide. –Máilmme somá. Otne lean duljiin geahččalan čierastallat. Muhto veahá buolaš gal lea, de das lei hui heajos johtu. Fertejin lávvui ligget iežan, muitala Márjá Elina Ballovara Varsi (6) Geavŋŋás eret. Dalle son čeavládit čájeha galssohiid maid eatni lea ordnen sutnje. Otne lea sus dat vuosttas háve badjelis. Galssohat maid gullet dasa go galgá gárvodit «sápmelažžan» nugo Deanu Searat ledje ávžžuhan dán beaivve. ¶
Čierastallanbeaivi lea oassi prošeavttas maid Deanu Searat lea álggahan diimmá čavčča. Prošeavttas sii čohkkejit dieđuid sámi mánáid ja nuoraid duhkoraddamiid ja doaimmaid birra. –Dákkár čierastallanbeivviin mii háliidat dahkat dološ čierastallamiid duohta dilis. Dás mánát leat beassan geahččalit sihke bessodatsabehiid, gerresa, gielkká, gálssohiid ja duolji. Buot dát leat dološ sámi čierastallanvuogit. Mii dieđusge vel geahččalat atnit rivttes doahpagiid dása, muitala ovdaolmmoš Arthur Partapuoli. Muhto ovddasguvluige sáhttá Arthur Partapuoli lohpidit čalmmustahttit dieđuid maid searvi nagoda čohkket árbevirolaš dukkoraddamiid ja hommáid birra.. –Dán dálvvi lea jurdda lágidit oktii mánnui dukkoraddanbeaivvi olgun. Giđa beallái fas oktii vahkkui. Ja nugo oaidnit, gal mii veahá buollašis gal eat bala, reašká Partapuoli. ¶
–Olu parlameantalahtut leatge ieža unnitlogu gielaide gullevaččat. Sii leatge álggahan eahpeformála unnitlohkoálbmoga joavkku, mii geahččala váikkuhit EU:a minoritehtapolitihka. –Dat joavku lea gieskat leamaš čoahkkimis Eurohpa kommišuvnna presideanttain. Diehtu sutnje lei čuovvovaš. «EU stuorru go Nuorta-Eurohpa riikkat servet. Daid riikkaide leat bidjan garra gáibádusaid minoritehtapolitihka ektui. Muhto EU siskkobealde eai leat bidjan seammá gáibádusaid riikkaid minoritehtapolitihkkii.» ¶
Ávžži-šála vuođđoivnnit lea ruoksat ja ruoná. Odne oažžu daid eará ivnnis maid, ja maiddái veahá eará minsttaris. Muhtin šálas leat stuorebuš ruvttut. –Odná oastit háliidit eambbo áliida šálii, nu dain lea eambbo alit go ruoná, muitala Inger Marie. ¶
Inger Marie M. Pentha(73) lohká gođđán iežas mánnávuođa rájes. Son lohká ahte máhtii gođđit ovdal go álggii skuvlii. –Lei mu eadni gii oahpahii mu gođđit. Muittán ahte ohppen álggos gággása gođđit, muhto dál gođán ránuid, láhtteránuid, fáhcaid ja liinniid. Dovddumus lea Ávžži-šála maid ieš lean fuomášan. Ávžži-fáhcat leat ovdal mu áiggi, lea hui dološ minsttar. Lean eahpesihkár gos minsttar lea vuolgán. –Šála fuomašin 1953:s, muittán bures. Gullen ahte olbmot gođđet liinniid. Láveje Guovdageainnus gođđit liinniid, muhto Ávžži-šála vuođđu lea liidni mii gohčoduvvui «Ruoŧa-liidni» . Gehččen dan liinnis movt minstara ja movt galgá gođđit. Álggos lei oalle jurddašeamos movt galgá bargat, mainna lágiin álgit. Hupmen ja jearahállen olbmuiguin, ja de geahččalin. Ráhkadin ieš minstara «Ruoŧa-liinni» minstara vuođul. Osten láiggi maid báidnen. Gođđen šála, ja lihkostuvven gođđiimin oalle bures. Vuosttaš šála lea ain áimmuin, vaikko lea juo fargga 45 jagi boaris. In leat rásken vuovdit. –Šála lea šaddán beakkánin, lean vuovdán šálaid miehtá Norgga. Olbmot leat jearáhan šála čađát gaskka. Álge ovttatmanos jearahallat go vuosttaš šála ledjen gođđán. –In dieđe galle šála lean gođđán ja vuovdán. Lean gođđán 45 jagii, nu ahte čuđiid mielde gal leat, muitala Inger Marie Pentha. ¶
Inger Marie muitala ahte álggos eai lean nu govda gođđinstuolut, álggos šattái gođđit liidnebeliid ovdal go goaruid daid oktii. –Mu viellja Máhtte snihkkii ja ráhkadii gođđinstuolu mainna sáhttá beannot mehtara gođđit. Dál in gille váldit stuolu vissui earágo geasset, go gáibida ollu sajii. In gillá šat dálvet gođđit šálaid. –Fáhcaid gal gođán dálvet. Gođán guokte sorttá, sihke Ávžži minstara ja eará minstara. Lea jođánis gálvu, go mánnet oalle ollu fáhcat. ¶
–In dovdda dán ášši nu bures, muhto orru dán áššis riekta geavahit gonagaslaš resolušuvnna dahkkon cuoŋománu 1.b 1911. Dat mearkkaša ahte ášši galggašii luossadiggái. Muhto lea maid nu ahte muhtumin ferte leansmánne mearridit dákkár áššiin. Ja dás dáidá leansmánne veardidan ahte nu ferte dahkkot, árvala Moen. Moen čujuha §7:i, gos boahtá ovdan ahte juohke njealját jagi sáhttet rádjamearkkat bivdoguovlluin muhttašuvvot jus sávaldagat ja dárbbut čájehit dan. Muhto dát ii sáhte dahkkot luossadikki haga, mii galgá dollojuvvot ovdalgo ráját sirdojuvvojit. ¶
SÁMI CUP: Min sámecupa reportášas mannan vahkkoloahpa ledje moadde meattáhusa. Liv Eli Holmestrand ii dahkan Niluha goalmmát moala finálas, nu go leat čállán. Goalmmát moala dagai Biret Ánne Reinås guokte, golbma minuhta ovdalgo čiekčamat nohke. Iige lean riekta ahte Nilut lei deaivvadan Divttasvuonain semifinálas, dain deaivvadedje álgočiekčamiin. Ii das galle maiddái boađuslisttus ledje meattáhusat. Álgočiekčamiin Nilut2 vuittii Nilut1 12-1, ja Ávju fas Gáivuona 5-2. eaige nuppeláhkai. ¶
•• Maid oaivvilda Norgga Sámemiššuvdna Guovdageainnu girkoriiddu birra, ja erenoamážit Olav Berg Lyngmo eretcealkimis? Miššuvnna jođiheaddji Helmer Persen geaččala čilget dán ášši gaskavahku Finnmark Dagblad -áviissas. Lohkkiidreivves ii čielgga mihkkege Norgga Sámemiššuvnna oainnu birra. •• Ii leat nu imaš ahte ii mihkkege čielgan go Persen viggá juste čilget ahte Sámemiššuvdna ii oaivvil maidege riiddu birra. «Mu oainnu mielde lea riekta deattuhit ahte dát lea riidu Norgga girkus muhtin báhpaid ja stáhta gaskka. Norgga Sámemiššuvdna lea friddja evangelialaš luhteránalaš miššunorganisašuvdna, ja dákkárin galgá bissut gitta dassái go eará lea mearriduvvon» •• Viidáset šiitá Persen ahte Sámemiššuvdna goassege lea digaštallan galgágo doarjut «Strandebarm» -proavassuohkana gosa riidaleaddji báhpat gullet. «Jos Sámi miššuvdna dorjjošii Strandebarma, de livččiimet massán iežamet friddja árvvu» , čuoččuha Persen. •• Lea miellagiddevaš lohkat Persena dieđuid ja oaidnit su jurdagiid. Go diehtit maid miššuvnna bargit, earret eará váldočálli Magne Gamlemshaug lea dadjan dán áššis, de lea áibbas čielggas ahte Sámemiššuvnna alimus jođiheaddji ii stivre iežas bargiid iige miššuvnna vuoiŋŋalaš ovddasteaddjiid. •• Persen dáhttu ráfi ja jaskesvuođa vai sámemiššuvdna beassá dahkat dan barggu maid miššuvdna dieđusge háliida. Dákkár ráfi son ii sáhte dál vuordit. Sus lea vuos hirbmát bargu čorget iežas viesu. Dan eat jáhke su nagodit. •• «Orru leamen dego muhtimat háliidit geassit Sámi Miššuvnna fárrui dáid riidduide» čállá Persen ja oaivvilda dieđusge Guovdageainnu girkostuimmiide. Mii fertet jearrat Persenis iigo dieđe ahte su bargit juo guhká leat áŋgirit ja viššalit searvan dáid stuimmiide Olav Berg Lyngmo bealde. Dát ii leat hutkojuvvon duohtavuohta, muhto duohta dilli. •• Radio DSF oaivedoaimmaheaddji, Alf Tellefsen, doarju Berg Lyngmo Sámemiššuvnna namas. Magne Gamlemshaug lea ollásit dorjon Lyngmo Sámemiššuvnna namas. Son lea earret eará lohkan ahte livččii buorre jurdda luoikkahit Sámemiššuvnna dáluid Berg Lyngmoii. Goalmmát almmái dás lea bisma Per Kørner. Songe gullá Sámemiššuvdnii ja lea okta njunnošiin Strandebarm -proavassuohkanis. •• Mii sávvat Persenii ja eará sámi ovddasteaddjiide lihku bargguin jos geahččalit čorget Sámemiššuvnna siskkobealde. Muhto eat jáhke din sáhttit rivvet suittehiid miššuvnna fámolaš dážain. Torkel Rasmussen ¶
PORSÁŊGU: Aiddo Leavnnja olgobealde lea suola gággan bartta vuossárgga dahje maŋŋebárgga. Bartaeaiggádat fuobmájedje ieža ášši ja dieđihedje leansmánnii. Suola lea beassan bartta sisa cuvkemin uksaglása. Sii leat dolvon stereorusttegiid. –Mii veaháš vihkkot dihto olbmo áššis, muhto leat ain dan dutkamin, muitala Porsáŋggus leansmánnebálvá Ingrid Mikkelsen. ¶
PORSÁŊGUS: Ovddet beaivvi buollegohte dakŋasat Porsáŋggus, guokte miilla eret Leavnnjas Bissojoga guvlui. –Sii geat ledje barttas lahkosis čáskadišgohte buollima ja gádjo dienna lágiin bartta. Go dollačáskadeaddjit bohte čáskadedje sii johtilit guovllu gos ain lei buollimin, muitala leansmánnebálvá Ingrid Mikkelsen. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Guokte ruošša geahččaleigga gaskavahku rasttilidit Suoma-Norgga rájá Gáregasnjárggas visuma haga. Duollárat fuobmájedje dan ja gohččo Kárášjoga leansmánne boahtit čoavdit ášši. Ruoššat, almmáiolmmoš ja nissonolmmoš, biddjuiga dušše eret riikkas danne go sudnos lei visum Supmii. Eabage sáhkohallon. –Soai čilgiiga iežaska lean vuodján Norgii danne go lei ruoná čuovga rádjastášuvnnas, muitala leansmánnebálvá Britt Solveig Siri. ¶
–Girjji heive maiddái geavahit servodatoahpus ja sámegieloahpus vuođđoskuvlla gaskadásis, máinnašuvvo girjji birra Davvi Girjji -lágádusa preassadieđáhusas. –Girji heive dieđusge maid lohkangirjin buot sámegiel ruovttuin, ja livččii mánáide govttolaš ja somás riegádanbeaivvi ja/dahje earálágan skeaŋkan. –Girji muitala dološ áiggi eallindili birra Billávuonas Porsáŋggu gielddas. Das muitaluvvo earret eará verddestallama ja mánáid dili birra dan áigge, dalá sohkabealrollaid birra, ja girjji logadettiin oahppá vel ođđa sániid ja dadjanvugiid. Girječálli lea máhttán muitalit juohkebeaivválaš eallima birra nu eallásit ahte dahká miela eambbo diehtit dalá olbmuid eallindili birra. Kari Ludvigsen lea sárgon buriid čilgejeaddji govaid. ¶
Veteránat vuite Sámi cupa. Muhto moaddečuohte mehtera eret čiekčanšiljus leat Sállan Lunttat lávostaddamin golmma lávus. Sii ledje vuosttaš geardde mielde. Joavkojođiheaddji Gisle Losoa lea vuoššamin bierggu gánddaide go čáŋan lávvui. Son lea boazosápmelaš Sállanis, ja muitala iežaset lávet muhtimin hárjehallat ovttas Sørøy Glimt čiekčiiguin. –Dalle hupmagođiimet searvat Sámi cupii. Lea hui dehálaš midjiide. Eará čiekčit leat mearrasápmelaččat. Oainnat Sállanis orrot juohke vuonas mearrasámit, čilge Losoa. ¶
–In dieđe leatgo gullan njoammila birra, jearrá Unjárgga leansmánnebálvá Lars D. Myhre go riŋgen gulaskuddat leago Unjárggas dáhpáhuvvan mihkkege maŋimuš guokte beaivvi. In leat gullan ja dáhton su čilget. –Maŋŋebárgga finai muhtin vuoras almmái muitaleamen ahte njoammil lei roasmmuhuvvan Vuonnabáđas. Leansmánnebálvá Torbjørn Holm dollii dohko njoammila geahččat. Ii lean nu garrasit roasmmuhuvvan, ja Torbjørn válddii su fárrui kántuvrii. Dáppe lea beassan orrut bábirkássas. Lei roasmmuhuhttán olgeš ovdajuolggi. –Leigo vuddjon? –Aa, doppe ledje muhtinlágan huksenbarggut, ja njoammil lei várra duolbman spiikára. Dáthan lea várra diekkár ášši maid dii gohčodehpet illosáhkan, dahje agurkaođasin, jearrala Myhre. –Várra sihke agurka ja illosáhkan, muhto mo manná njoammiliin dál? –Dat ii leat biddjon giddagassii, muhto mii doallat su ain iežamet hálddus. Dat lea Torbjørna váhnemiid barttas, dál go Torbjørn lea luomus. Fitnen ikte geahččamin ja dat orru dearvvasnuvvamin, reašká leansmánnebálvá. –Njoammilriehpuhan várra fargga beassá luovus? –Juo, dathan leage min ulbmil. Lei jagi boaris čivga, orui leamen viehka lodji, muhto veahá jorbbodan go dan gávnnaimet. ¶
Sala dievva ođđa girjjit ¶
Romssa Sámi Searvvi jođiheaddji Else Grete Broderstad lohká iežaset ovddidan prisihppagáibadusa. –Ollu sámi mánát eai beasa leat dakkár mánáidgárddis gos sin kultuvra ja giella biddjo guovddážii. Mii deattuhat dan dihte suohkana ovddasvástadusa ráhkadit alcceseaset bargovugiid mo vuhtiiváldit sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima iežaset doaimmain. Dan ferte geahččat sihke sisriikka ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid oktavuođas. Dáinna áššiin mii boahtit ovttasbargat Tromssa Sámi váhnenservviin, muitala son. ¶
Lise Edel Berg ja Didrik Johannesen bearaš oktan mánáiguin lei okta bearrašiin mii bijai áiggi finadit Buolbmágis. –Mii letnet luoikkahan mu oappás badjel beassášiid bártta doppe Lišmajogas. Iđđes ii lean dálki nu buorre, de jurdileimmet vuoiŋŋastit čuoigames ja baicce dollet deikke Buolbmágii. Mánáidguoktái lea leamaš máilbme somá go dál soai leaba beassan vuodjit sihke beatnaráidduin, herggiin ja skohteriin, muitala eatni Lise Edel Berg. Báikeolbmut gal unnán dihttojedje dáid beassášmárkaniid mii lágiduvvui goalmmát jagi Buolbmágis. –Sii ledje várra gávdnamis váris, go dálki han šattai buorre iđit mielde. Dan gal ádden bures, muitala Polmak Gjestegård doalli Ester Utsi. ¶
Leansmánnibálvá Bendik Hætta rámida mánáid váhnemiid, go ožžo sis buori veahki mánáidgárdeáššis. –Váhnemat dieđihedje go bohte diehtit maid sin mánát leat bargan. Dat leage hui dehálaš dákkár áššiin. Ii galgga goassege viggat čiehkat mánáid vearrodaguid, go dat billista eambbo mánáid ovddas go dahká buori. Háliidan rámidit váhnemiid go eai viggan čiehkat. –Mii leat hupman goappeš mánáin, ja soai leaba dovddastan, muitala Bendik Hætta. ¶
Ohcci Biret Máret Kallio váidala virgenammadeami: ¶
Ohcci Biret Máret Kallio lea váidalan fylkkamánnii go ovddeš rektor Sieiddá skuvllas Kjell Munkebye lea nammaduvvon kulturjođiheadji virgái Deanu gielddas. Munkebye álgá dan ođđa virgái dán mánu 19. beaivve. Kallio ii leange evttohuvvon daid vuosttas golbma sajiide, muhto váidala prinsihplaš sivaid geažil. Evttohuvvon ledje ná: 1. Kjell Ballari, 2. Kjell Munkebye, ja 3. Erna Fjelldahl. Kjell Ballari gesii iežas ohcama. ¶
Kallio čujuha §3-11 sámelága giellanjuolggadusaide ja maiddái gieldda virgenammadanjuolggadusaide go váidala Fylkkamánnii. Biret Máret Kallio oaivvilda ahte su máŋggagielalašvuohta ja máŋggakultuvrrálašvuohta ii leat doarvái bures váldon vuhtii. –Mus lea máhtolašvuohta sámegielas, suomagielas, ruoŧagielas ja eaŋgalasgielas. Mus lea maiddái máhtolašvuohta ruoššagielas, čállá son Fylkkamánnii. ¶
Ásllat lea váldán dutkamušas álggahusáigin jagi 1731, dasgo dan rájes leat čielga girkogirjjit Anáris ja dan maŋŋá earáge gielddain. –Dađi boarrásot náittoslihtuid lea measta veadjemeahttun guorahallat, muitala Aslak Aikio. ¶
Ásllat lea váldán dutkamušas álggahusáigin jagi 1731, dasgo dan rájes leat čielga girkogirjjit Anáris ja dan maŋŋá earáge gielddain. –Dađi boarrásot náittoslihtuid lea measta veadjemeahttun guorahallat, muitala Aslak Aikio. Áigodaga guhkkodahkii váikkuha maid náittoslihtuid smávva mearri. –Ja go gieđahallan lea statistihkalaš, de mearri ferte leat stuoris, dadjá Ásllat. ¶
Anáris interetnalaš naittoslihtuid mearri stuorru fáhkká 1800-logu loahpas. –Sivvan sáhttá leat ekonomalaš dilli, Sámit náite nieiddaidis láttániidda, geain ledje omd. ođđadálut, árvala Ásllat. Anaris ledje maiddái olu náitaleahkes bárat. –Anáris lei ovtta gaskka dakkár bahppage, guhte ii lean náitalan ja eamit lei juo nuppi máná vuostá, máinnaša Ásllat. Muhtun gaskkaid Anaris ledje 25 proseantta almmá sivdnideami. Dása váikkohii, ahte ovtta gaskka ii lean bahppa máŋgga jahkái ja ovtta gaskka lei fas dakkár báhppa, guhte ii liikon sápmelaččain. –Son sáhkohii vánhemiid, jus hálle mánáideaset sámegiela, dat báhpa sápmelašvuostálašvuohta vuhtto maiddái girkostallamiin, muitala Ásllat. Ohcejogas leamašan buot garraseamos assimilašuvdna, suddan. Buot dohko boahtán suopmelaččat leat sámáiduvvan, náitalan sápmelaččain, ja sin maŋisboahtit leamašan sápmelaččat. Sivvan lea ahte doppe leamašan hui unnán suopmelaččat. Dohko eai leat beassan šaddat suopmelaččaid servodagat. ¶
Dál Ásllat lea barggustis guorahallan boares Lapin Kansa -áviissaid. –Stiila lea garrasit nuppástuvvan 50 jagis, áššit leat gal bisson viehká guhkás seamman, Muitala Ásllat. –40-logus Lapin Kansa lea čállán čábbát sápmelaččain, leat earret eará geavahan namaid saamilainen, samet ja samit sápmelaččain, dál stiila lea garrasit nuppástuvvan, čielgasit sápmelašvuostásaš publikašuvdna, cuiggoda Ásllat Aikio. ¶
Soai bođiiga Ohcejogas mátkkis suoidnemánu vuosttáš beaivve. Dalán manaiga joga ala geahččalit guollelihku. Masa nu mot bođiiga joga ala soai rohttiiga 10 kilosaš luosa, mainna šattaiga mannan vahku Badje-Deanu luossagonagassan. ¶
Eará stuorra erohus lea ahte GSM lea digitála ja NMT analoga. GSM sáhttá ovdamearkka dihte gulahallat interneahtain. –Go ledjen vuordemin girdi Romssas deikke manadettiin, de kobelasten internehtii ja lohken iežan E-poastta ja VG telefovnna bokte, muitala máilmmi áidna gokčandirektevra movttegit. ¶
Ođđa rabasáiggiid lea váigat muitit. –Olbmot dadjet, ahte lea álo gitta, lohká Pirjo Pieski. –Kundáriid bálvaleapmi ođđa sajiid ja biergasiid mielde buorránivččii, muhto eai beasa geavahit daid go "uvssat leat gitta" , muitala Pieski. Ođđa sajit ja biergasat eai boađe leat olles geavahusas. Gielddaplána mielde girjerádju galgá birget 1999:s ovddosguvlui ovttain bargiin? ¶
Hilkka lohká sámegielat bálvalusaid leat su váimmu guovdu. –Mun láven girjeráju oktavuođas doallat sámegielat máinnastanbottuid, muitala Hilkka. Dasto son muitala ovdamearkan, mo su stuorát gánda lei eddon ruoktut boađedettiin ja logai, mii lea dát máilmmiid, go sámegiella ii leat ii gosge, TV:asge bohtet dušše suoma- ja dárogielat prográmmat ja skihpáratge dušše bilkidit sámegiela ja vel givssidit jus hállá sámegiela. ¶
SÁPMI: Bala bala -ráiddus šaddet leat guhtta oasi, maid sádde ođđajagemánu rájes NRK1:is. Ráidu sáddejuvvo sámi mánáid-TV prográmman ja galggašii heivet sihke mánáide ja nuoraide. ¶
Sámedikki barggut lea huksejuvvon dan ala ahte dat barget riikka dásis. Goitge dáppe Suoma beale Sámedikkis leat ressurssat dušše riikka dásis bargat. Dat ii oba sáhte ge bargat riikkaidgaskasaš dásis. Lea ohccon dáid bargguide 6,7 miljon ruvnnu. Lea go vejolaš fidnet nu olu buhtes ruđa dáid doaimmaide. Dahje geavvá go nu ahte ferte sirdit muhtin doaimmaid ressurssaid ja olbmuid dálá Sámedikkiin ođđa parlamentaralaš ráđđái? Na, orru dieđusge nu ahte lea oalle stuorra supmi álggus oažžut jos gos nu eará sajis ii luvve. Suoma bealde leat hui heittot addit ođđa virgiide ruđa. Muhto goitge lea čielggas dat mii lea boahtán ovdán eiseválddiid bealis Sámedikkit leat geat ovddastit virggálaččat sámit ja Sámi Parlamentaralaš Ráđđi lea buorre ulbmil dasa ahte dorjot dan ulbmila ja lea dadjan ahte lea erenoamáš buorre oktasašbargovuohki. Muhto mo gávnnahit dan davviriikkalaš sámi ovttasbarggu ii leat velá loahpahuvvon Ministtárráđis ii uhtes Sámiráđisge. ¶
OĐĐA TV-RÁIDU: Gáica «Lillemor» lea okta násttiin NRK Sámi Radio ođđa TV-ráiddus «Bala bala» . ¶
Olles Unjárga lea biddjon vulosoivviid go NRK veagainis lea filbmeme "Bala bala TV ráiddu. Ja dasa gii ii leat ovdal vásihan dákkár filbmenhommáid, na de gal leat ollu ipmašat mat doppe dáhpáhuvvet. ¶
Rissebávtti kája lea fáhkkestaga rievddihan filbmalávdin go NRK Sámi TV lea govveme Bala Bala TV ráiddu. Lea jur dan alde ahte olles NRK filbmenjoavkku ii bosát merrii garra austán biekkas Unjárggas, dán čáppá geassebeaivvi. Guollebivdi riebut, geat leat geavvan neavttárin, šaddet logeháve lovttohallat duon ovttahat guollekássa ovdal go filbmejeaddjit duhtet. ¶
–Bálkot vuoivasiid merrii vai skávllit leat govas! Nie fal, vel eambbo, vel eambbo!! čuorvu bagadalli Svein Birger Olsen duhtavaččat. –Guolit leat goikame, diškot čázii vai orrot dego aitto livčče bivdon, dadjala fas produseanta Frode Grønmo. –Gosa turistta guovttos láhppuiga, huiká fas báddenjođiheaddji Siljá Somby olles čoddagiin, boahtti dál deike!! seavvila son. –Lehpet go gergosat báddet? jearrala báddenjođiheaddji. –Kamera jorrá, vástida govvejeaddji Lasse Østmo. –Jietna lea maid ok, vástida fas Tor Egil Johansen –OK, jaskat!! Muhtimat eai gula báddenjođiheaddji ja buljardit ain. –JAASKAAAAAT!!! čuorvu Siljá Somby duođas. ¶
–Gos lea Lillemor? Manne ii leat oktage viežžan Lillemora?! šuohkká báddenjođiheaddji riehpu bivastatgálluin. Gii bat Lillemor ges lea, imaštalan. Die boahtá Lillemor... báddegeažis! Lillemor lea GÁICA. Muhto Lillemor ii galgan gusto vel dán govvii. Lillemor šaddá vuordit. –HUFF datte, Lillemor šaddá nu mášoheapmi go galgá vuordit ná guhká, láitá gáicafákta ja geahččala stivrra doallat gáicca badjel, gii ii heađisge áiggo jeagadit su. ¶
Bala Bala lea gáicca namma filmmas, ja son lea dakkár imaš ealli mii boahtá ja manná nu go sutnje heive. Son lea issoras hilbat ja hilboša buohkaiguin. Máinnas lea muhtin nieiddaža birra gii fuobmá ahte son oaidná ja gullá dakkáriid maid earát eai daga. Son álgá dutkat dien ja deaivá ge muhtin imašlágan áhku, geas lea gáica. –Muitalus lea gelddolaš ja somá, ja lea dakkár fámuid birra mat gávdnojit, muhto maid birra eat jurddaš, muitala bagadalli Svein Birger Olsen, gii maid lea heivehan vuođđočállosa TVii. ¶
SÁPMI: Suomas leat johttibolesat deaivamis birra jándora geainnuid alde beassážiid áigge. –Eai leat goitge almmuhuvvon eanet johtolatdárkkistusat go mat dábálaččat leat beassážiid áigge, muitala Matti Suhonen Avvil bolesis. Norgga bealde leat maid johttibolesat beassážiid áigge geainnuid alde dárkkisteamen johtolaga dorvvolašvuođa. Sii isket leat doppe gos johtolat vuordimis lea stuorámus. –Muđuid leat mis gádjonbeatnagat birra jándora vuolginláhkai jus oktage čuoigá ollu doaresbealde láhtuid gos sáhttá leat uđasvárra, muitala Sølve Johansen Čáhcesullos. ¶
Ihtá vuođđudančoahkkimis Guovdageainnus ságastallet boazodoallonuorat geain ii leat iežaset doallovttadat vuosttažettiin vásáhusaideaset, rivttiideaset ja vuoigatvuođaideaset birra. Vuođđun dása lea go dál leat buot vuoigatvuođat čadnon doalloovttadaga eaiggádii. –Juo, riekta lea ahte máŋgasat dovdet iežaset báhcán áibbas oarbbisin, sihke rivttiid ja doarjjaortnegiid ektui, muitala Johan Henrik A. Skum, gii lea interimstivrra ovdaolmmoš. ¶
Áššis mas vissásit ságastallet lea boazodoallomearis oažžut stáhtadoarjaga. Ovdal máksojuvvui stáhtadoarjja boazonjuovvamis boazoeaiggádii, muhto dálá boazodoallošiehtadusa mielde, mii doaibmagoahtá 1.4.1998, lea dát čadnon doalloovttodaga boazolohkui man bajimus mearri lea 600 bohcco jus galggaš oažžut stáhtadoarjaga. Dát galggašii oalgguhit vuolidit boazologu. –Dát dieđusge sáhttá mearkkašit ahte jus doalloovttadagas leat badjel 600 bohcco, sii vuoridimis dáhtošedje vuolidit boazologu vai ožžot stáhtadoarjaga. Dát soaitá hoigadahttit máŋgasiid geat agibeaivve leat bargan boazodoalus earáid doalloovttadagas, eret go sidjiide ii leat sadji, árvala Johan Henrik A. Skum. ¶
Min Áigi lea mu oaivila birra čállán (24. ja 27.3.98) maŋŋil go dadjen dán Áššui: «Nuortanástte sáhtášii heaittihit go sis lea nu hedjonan dilli dan ektui go ovdal lei,... dainna ahte bláđđi ii šat doala dási. Nuortanáste lea doaimmahan iežas oasi doalaheamis sámi giela ja kultuvrra badjin, muhto dál eai leat šat bláđis návccat doallat dási» . (Áššu 18.3.98). Mun lean doallan Nuortanástte maŋemuš 34 jagi, ja ovdal lohken mu vánhemiid ruovttus. Mun lean vurken buot nummiriid, – ja daid vuosttaš moaddelogi jagi nummariid lean maid čanahan girjin. Go lean doallan ja lohkan nu guhká, de maiddái dieđán movt bláđđi lea rievddadan áiggi čađa. Dainna oaivvildan ge dan maid Áššu čálii. Mun árvidan bures Min Áigi geavaha risttalašvuođa mu vuostá, ja lea dupmen mu gáđohussii dál juo. Odd Mathis Hætta ¶
SSSR:a ulbmil lea ovdánahttit Sámi studeanttaid dili, sihke ekonomalaččat, sosiálalaččat ja fágalaččat. Sin váldoulbmil lea maid ovttasbargat eará sámi ja álgoálbmogiid oahppoorgánišašuvnnaiguin ja servviiguin. –Min miellahtut leat sámi studeanttat Tromssas, oktiibuot sulli 50 miellahtu. Stivrras leat viđas, njeallje nuorra nieidda ja okta bárdni. Govve várra bures sámi studeanttaid. –Dehalaš bargun lea čuovvut mielde ahte universitehta doallá lohpadusaidis. Dávjá profilere ahte lea sápmelaččaid universitehta, muhto leago fágain sámi sisdoallu? Dál lea álggahuvvon prošeakta ráhkadit «sámi strategiplána» . Galgá suokkardallot leatgo universitehta vuhtii váldan sámi beliid doppe gos, ja fágain gos lea lunddolaš, muitala SSSR:s nuorra jođiheaddji. –Min searvi lágida maid sosiála eahkediid, sámegielgurssaid. Mis lea spábbačiekčanjoavku ja lea nanu ovttasbargu sámi studeanttaid servviiguin Oulus ja Ubmis. ¶
–Doaivvun fas fárret Guovdageidnui go gearggan studereme. Guovdageaidnolažži lea biras hui mávssolaš. Ii leat nu dehálaš maid doppe bargá, beare lea iežas olbmuid ja olbmáid siste. Guovdageainnus lea buorre orrut. –Man dávjá lea sámi studeanttas gákti badjelis? –Ii leat gal beare dávjá. Galggašii dávjjibut. Mus lea várra guovtti jagis gákti leamaš sulli 10 geardde badjelis. Dáppe ii šatta nu beare dávjá gávttiin váccašit, muitala Odbbjørg Hætta. ¶
Mikál Mienna lea ovddasvástideaddji jođiheaddji dáin doaluin. –Joavkkut leat ovdal hárjehallan. Mis lea leamaš čoahkkin joavkkuiguin, ja muhtimat háliidedje veahki bagadeaddjis. Kulturkántuvra ordnii bagadeaddji sidjiide geat háliidedje. –Filmmaid lea kulturskuvlla «mediabadji» prošeakta mii lea veahkehan ráhkadit. Doppe leat ožžon ráđiid ja rávvagiid, muitala Mienna. ¶
Jávo joatká jođiheaddjin maŋŋil Kárášjoga sámepolitihka «Grand Old Man» Hans Guttorm, gii lea jagi leamaš KSS ovdaolmmožin. Áile Jávo vázzá maŋimuš jagi Sámi Joatkkaskuvllas Kárášjogas. Son lea vuosttas sadjásaš Sámeálbmot Lista/NSR:a sámediggeválgalisttas, ja leage jo finadan Sámedikkis čakčačoahkkimis, gos čájehii ahte ii bala sárdnestuolus ja sus leat maid áššiide oaivilat. Áile lea Kárášjogas nuoraidkluppas leamaš jođiheaddjin ja maid guktii leamaš mielde lágideamen Operašuvdna Beaivebarggu doaimmaid joatkkaskuvllas. Áile beroštišgođii politihkas go ruovttus álo lea oahpahuvvon čuovvut mielde mii servodagas dáhpáhuvvá, ja mánnán lei jo váhnemiidis fárus sámečoahkkimiin. Ovdagovvan lohká Áile alddis leat risteatni Máret Guhttora. ¶
Deanu Psykiatri- ja kriseteam lea juo vuohttán prostitušuvnna váttisvuođa fámuid. Bearašlahtut geat leat gillán dan sivasgo albmát leat oastán sexuala bálvalusaid leat juo váldán singuin oktavuođa ¶
Buot sosiala birrasat ¶
26 jagi leat vássán das rájes go Trygve Wilsgård áibbas soaittáhagas gárttai Norgga oaivegávpoga ássin. Jagiin 1970 gitta 1972 son barggai mearraalmmájin. –Bohten meara alde. Ledjen dušše čađa johtimin, muhto bursa guorranii ja mun fertejin bargagoahtit. Ja mun lean ain johtimin čađa, árvala son ja bohkosa. Trygve lea bajásšaddan Čulovuonas, ja sus leat guokte oappá ja čieža vielja. Iežas mielas son lea ráfálaš olmmoš. –Lean dábálaš ráfálaš olmmoš. In dábálaččat iežan amadáju bija ovddemužžii, muhto mun válddán ovddasvástádusa. In liiko leat ovddimuččas, čoahkkimiin háliidan baicce ahte earát hállet sárdnestuoluin. Sáhtán eaddut maid garrasit, jus olbmot geahččalit earáid duolbmut dahje badjelgeahččat. Dalle gal dieđihan, seamma gii leš das lahkosii. Mun lean várra gávpotluvvan, várra birgen dákkár guovllus buoret go iežan ruovttuguovllus gos lean šaddan bajás. Liikon ráfivuhtii, guldalit maid olbmot dadjet, inge dušše okto jurddašit, deattuha Trygve Wilsgård. ¶
Oslo sámedállu lea leamaš stuorra riidoášši Oslo-sápmelaččaid gaskkas. Iigot dat leat binnánaš ipmašit gieđahallojuvvon? –Várra go maŋŋá geahččá de lea imaš. Lei ráhkaduvvon šiehtadus, ja dihto lanjat ledje jo válljejuvvon ja váldojuvvon atnui. Muhto, nu guhká go mis eai lean ruđat doalahit dálu. Vuolláičállit navde ruđaid oažžut Sámedikkis ja gieldda departemeanttas, muhto ruđat eai boahtán. Mii loahpas dáhpáhuvai lea váttis čilget. Várra politihkalaš erohusat leat nu stuorrát, ahte eai nákcen ovttas bargat, árvala Wilsgård. Oslo Sámiid Searvi lea iežas sámedáluprošeavttain masá mannan koŋkursii ja dis eai leat šat kánturlanjat. Mo dál? –In dieđe. Ii leat vel leamaš stivrračoahkkin. Mis galgá leat ruhta láigohit unnit dálu, gos sáhttit čoagganit ja doallat stivrračoahkkimiid. Mis livčče fálaldat, dál vuorddašan telefovnna. Dat lea dáppe Grünerløkka guovllus, čilge Wilsgård. Mii lea searvvi deháleamos doaibma ovddosguvlui? –Searvvi 50 jagi ávvudeapmi čakčat. Stivra ja kulturlávdegoddi galgá dan ráhkkanahttit. Mun čuovun jahkečoahkkima mearrádusaid. ¶
Guovdageainnu girku ja Láhpoluobbala kapeálla ledje áibbas dievva mannan sotnabeaivve iđitbeaivve, muhto bisma čohkkii eanemus olbmuid. ¶
Láhpoluobbala kapellii ledje sullii 80 olbmo čoagganan ipmilbálvalussii sotnabeaivve. Dát lei nu olu go suohkanbáhppa Olav Berg Lyngmo ovddalgihtii lei vuordán. Ovdalgo ipmilbálvalus álggahuvvui logai Berg Lyngmo sárdnestuolus njealját kapihttala Bávlosa nuppi girjjis Korintalaččaide, mas earret eará čállojuvvo «Mii hilgut buot suollemas ja heahpatlaš daguid. Eat geavat gávvilvuođa eatge nuppástuhte Ipmila sánige» . Guovdageainnu suohkanbáhppa, Olav Berg Lynmo julggaštii sártnistis, ahte son atná dán riiddu bassisoahtin. ¶
Guovdageainnu girkuge lei áibbas dievva sotnabeaivve iđitbeaivve. Sullii 400 olbmo čuvvo bismma visitaslogaldallama. Go jo vearjoviesus ge čohkájedje ja čužžo sii geat háliidedje čuovvut bismma Ola Steinholta ipmilbálvalusa. Árvokommišuvnna lahtu, Edel Hætta Eriksen, lei vuosttaš geardde guhkes áigái girkus. Su mielas lei buorre fas boahtit ruovttolutta. –Dilálašvuođat Guovdageainnus leat dohkketmeahttumat, ja vuorddán johtilis mearrádusa vai gilli fas sáhttá oažžut ođđa báhpa. Go son ii oassálastte ii visitasasge, de lea son boastut láhtten iežas ámmátgeatnegasvuođaid vuostá, lohká Eriksen Aftenposten áviisii. Ovddeš livnnethoavda, Johan M. Klemetsen lea fas áibbas eará oaivilis. Su mielas báhppa doaibmá bures ja lea buorre skibir. –Galgá leat lohpi šiggut sin geat eai eale Čállaga mielde. Mun vuosttaldan sihke homofiliija ja abortta, muhto lean maid báhpa ákšuvnna vuostá. Ferte čuovvut norgalaš lága ja daid njuolggadusaid, árvala son. ¶
Gilvala ¶
Sámi Cupii bohtet sullii 550 čiekči geat galget čiekčat oktiibuot 46 čiekčama. Lágideaddji Klemet Anders Sara muitala ráhkkaneames manná bures. ¶
Klemet Anders muitala ahte lea leamášan ollu bargu ja unnán váttisvuođat. Áidna váttisvuohta lea leamašan ahte sii geat lágidit Sámi Cup:a, sis leat leamašan ollu plánat mo sii háliidit doalut galget leat. Ja de lea fáhkkestaga Sámi Válaštallanlihttu mearridan juoga eará. Lea maid leamašan váttis gávdnat duopmáriid Davvi-Romssas. Sii leat gal fidnen ovtta FIFA-duopmára, namalassii Bente Skogvang. Son lea Olmmáivákkis eret ja lea dubmen earret eará nissoniid máilmmegilvvohallamiin. Liikká sii dárbbašit eambbo duopmáriid. Duopmárat geat dássážii leat dieđihan ahte sáhttet dubmet, sii leat nu moattes, ahte juohkehaš ferte hui ollu čiekčamiid dubmet. ¶
1. Antti ja Niiles Katekeetta, 8,832 kg. 2. Arvi ja Nilla Pieski, 4,498 kg. 3. Eero Sujala ja Ossi Pursiheimo, 4,452 kg. 4. Aslak ja Hans Järvensivu, 3.024 kg. 5.Pasi Nillukka, 2,550. 6. Nilla Nuorgam ja Esa Guttorm, 2,228 kg. 7. Riikka Rasmussen ja Kari Guttorm, 1,980. 8. Máhtte Helander ja Ragnvald Balto, 1,752. 9. Veikko Ylisuvanto ja Ossi Guttorm, 1,708 kg. 10. Anita Moilanen ja Heikki Guttorm, 1,686 kg. 11. Kimmo ja Hans Kitti, 1,502 kg. 12. Toivo West, 1,390 kg. 13. Isak Guttorm, 1,360 kg. 14. Oula Vuolab ja Jukka Heikurainen, 1,266 kg.15. Jani Guttorm ja Marianna Heikurainen, 1,220 kg. 16. Hánsa Rasmus ja Markku Outakivi, 1,018 kg. ¶
Ánde ja Niillas Katekeetta vuoddjáiga vuos vulos oaggut. Dat leige buorre strategiija, dasgo golbma kvártta gilvvuid álgimis luossa snelkii sudno basteoaivái Sieiddesavvona bajágeahčen. Dalle soai gurrehallat. –Válddiime gulul, ammas ii beassat, muitala Erkke-Niillas, Niiles Katekeetta. –Maŋŋá vel dohppestii, go ledjen okto suhkamin, dadjá Ánde. Su viellja Niillas finai gilvvuid gaskkas návehastimin. ¶
–Fertejit nie árrat dieđihit čiekčiid prográmma dihte, muitala Klemet Anders Sara, gii lea mielde lágiideamen Sámi Cup:a. Programmas čuožžu earret eará makkár čiekčit čikčet juohke joavkkus. Lea juo ovdalis mearehis ollu bargu Sáme Cup:ain, nu ahte sii eai sáhte buot maŋihit. Eará sivva lea ahte Sámi Cup:as dávjá lea hui ollu juksen. Lemet Ánde muitala ahte ollu čiekčit čužžot máŋgga iešguđetgelágan listtuin. Eai sii dalle buohkat sáhte válljet beaivvi ovdal makkár joavkkus áigot čiekčat. Dalle šaddá menddo ollu moivi. ¶
Honesvági gánddát álge buorebut ja dedde garrasit Nordlys joavkku. Go lea gollan badjelis bealleáigi vuosttašvuorus, de Nordlys ribaha spáppá ieažas gieddebealis ja dan coggala Sigve Isaksen mollii. Moadde minuvtta maŋŋel boahtá Honesváhkečieči alla leahtuin olgeš ravdda ja časka spáppá Nordlysa moala ovddabeallai. Doppe lea eará Honesvági čiekči, gii adda spáppá Nordlys moala guvlui, muhto spábbá lihkus beaškkeha doaresstággui. ¶
Loahpageahčen vuosttašvuoru boahtá guhkes spáppá gasku gietti Nordlys moala guvlui. Dan váldá Honesvági čiekči čábbaid vuostá olggobeal16 mehtarsázu ja vuolgá guovtti Nordlysa čiekči gaska. Soai váldiba su garrasit vulos ja duopmár dubme ráŋggaštusčievččasteame Honesváhkái. Dan bidjá Raymond Johansen mollii, stággui ja sisa. ¶
Nordlys deaddá garrasit Honesvági logi čiekči. Jimmy Utsi vuolgá leahtuin gasku gietti ja jorbe moadde Honesvági čiekči. Časka spáppá Stig Arne Somby:ii. Son roaivala spáppá moala guvlui, muhto skuohtta lea beare loažža. Honesvági moalláolmmai váldá dan álkit. Go lea gollan badjel bealli nuppi vuorus, de boahtá Nordlys olgešravdda ja časká spáppá Honesvági moala ovddabeallái. Dákko lei Lasse Johansen, muhto son báhčá badjel moala. ¶
–Davvi-Suoma báikki Posio, namma lea rievtti mielde sámi namma mii lea vuolgán "boaššu" sánis. Posio lei maid álgoálggus sámi guovlu ja mis leat ain odne ollu sámi báikenamat, muitala Veijo Nykänen, Posio suohkana ealáhuskonsuleanta. –Ustitvuođasuohkanortnega leat ásahan veahkehan dihte guhtet guoibmáseamet. Sihke ealáhusa ja kultuvrra dáfus lea stuora ávkin dákkár ortnegis, gos sáhttit lonohallat vásáhusaid ja čehppodaga, joatká Nykänen. ¶
–Mii oaidnit stuora vejolašvuođaid ovttasbargat Unjárggain ja ovdal go mii dollet fas ruoktot, de galget mis leat konkrehta prošeavttat maiguin bargagoahtit, muitala Nykänen. –Guolásteapmi lea deahálaš ealáhus sihke dáppe Unjárggas ja Posios ja dá lea suorgi gos sáhttit bures ovttasbargat, dadjá Nykänen. –Muđui oainnán ollu riggodagaid dán guovllus kultuvrralaččat ja luonddu dáfus, maid turisttaide sáhtášii fállat. Diekko sáhttit mii doarjut Unjárgga, go min suohkanis lea turisma hui deahálaš, ja bures lihkostuvvan ealáhussuorgi, dadjá Nykänen. ¶
–Lea jagi áigi go ásaheimmet ustitvuođasuohkanortnega Posioin, muitala Unjárgga sátnejođiheaddji Jarle Andreassen. Dat muitala ahte ulbmil dáinna lea buot dásiin lonohallat vásáhusaid ja nu ásahit lagas ovttasbarggu juste Posio suohkanin. –Ledje muhtin Posio studeanttat geat fitne Unjárggas ja nu ráhkásmuvve dán guvlui ahte go bohte ruoktot, de árvaledje Unjárgga ustitvuođasuohkanin alcceseaset, ja nu šattai ge, muitala sátnejođiheaddji. ¶
Mannan čavčča finadii Palestiinna Nášunalteáhter Norggas čájálmasain «Job Girji» mas sii čájehedje oasáža. Dan oktavuođas fitne sii maiddái Guovdageainnus, gos earret eará fitne Beaivváža guossis. –Sin mielas sii vuostáiváldojedje nu bures ahte leat bovden minges iežaset guossái, muitala Beaivváža diehtojuohkinjođiheaddji Brita Triumf preassadieđáhusas. ¶
Gávpogis gos muhtimat háhpohaddet ođđa vugiid čájehit buresbirgema, leat «čoavjjis» ruoškádat šaddan buot deaháleamos mainna fáipu ja man birra hállá. –Dás lea sáhka eallinstiillas, lohká gávpijas Cheta Seth. Son lea India áidna dohkkehuvvon sigáravuovdi. Son muitala dán buktagis gávdno uhca erenoamáš márkan rikkis indialaččaid gaskka. –Lean vuovdán eanet ahte eanet vahkus vahkkui dán rájes go álgen buktit sigaraid Indiai ođđajagemánus. ¶
Eará Afrihká riikkain nugo Zambias leat jápminlogut ollesolbmuid gaskka lassánan guovtte- dahje golmmageardde dávdda dihte. HIV njoammuda maiddái johtilit Asias. –India ja Kiinná hirbmat olmmošloguid dihte lea dávdda boahtteáiggi čadnon dasa mii dáhpáhuvvá dán guovllus, lohká UNAIDS direktevra. Ieš son árvala ahte HIV-dávdá lassána hui garrasit lagamus jagiid. ¶
Su mielas orro dát bargu hui somá. –Mu mielas lea somá johtit, báddet ja deaivvadit lávluiguin miehtá Sámi. –Lean jo leamaš Johkamohkis báddemin julevsámi lávlaga girkus gos lea hirbmat buorre akustihkka. Guovdageainnus báddiimet Dimitri-joavkku davvisámegiel lávlaga kulturviesus. Anáris geavaheimmet Sámi Radio studio, gosa ledjen buktán báddenrusttegiiddan. Doppe báddejuvvui sihke anáraš- ja nuortalaš lávlla. –Mátta-sámi guovllus lean ožžon veahki Frode Fjellheimas. Ella Holm Bull lávlonjovkui lei olu álkibut dahkat bargguid Troanddimis go mahkáš deikke davás dollet, muitala Magnus Vuolab. ¶
Masi Kvartsitt A/S lea máŋgga lávkki ovdalis náláštuhttinbarggus go Juššan-Lemet. Sii leat juo ohcan huksensaji sáhenvissui ja suohkan lea juo báikki čujuhan ja evttohan. –Áibmosuodjalusa steallis davás lea vuogas báiki hukset dákkár viesu. Dieppe lea juo infrastruktuvra (čáhci, el-rávdnji ja kloahkka). Sáhtášii maid hukset dákkár sahenviesu Mázii, muhto gáibádus lea infrastruktuvra ja de lea diet báiki hui lunddolaš. Mii leat fállan báikki Mineralutvikling A/S:i, muitala Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Leier Dahl. –Sii fertejit čakčat viežžat geađggi ja bargat dainna dálvvi mielde. Dákkár fitnodat dárbbaša viiddis báikki gos náláštuhttá ja vurke geđggiid. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Njealljejuvllat vuoján buolligođii vuoddji báđa vuolde vuojedettiin. Ná geavai ovddet beaivvi geainnu alde miilla oarjjabeal Kárášjoga. –Vuoddjis ii lean eará go njuiket eret vuojánis. Visot bulii, doppe ii lean mihkkege mainna časkadit, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Arvid Næss. ¶
Isak Mathis Hætta ii loga vuos diehtit nu ollu dán fitnodaga birra, go easka lea nammaduvvon stivrii.–Muhto sis lea borgemánu loahpageahčen čoahkkin ja ammal hal de diehtigoahtá eambbo das mii doppe galga dáhpáhuvvat, lohká son. Son muitala maid ahte dát fitnodat galgá doaibmat gitta 2005 jagi rádjai ovdal loahpahuvvo. –Juste dál in dieđe lea go oktii dušše juolluduvvon dat 100 miljon ruvnnu, vuoi juolluduvvogo dat jahkásaččat, loahpaha Issát Máhtte. ¶
Kárášjohkalaš Magnhild Utsi mielas lea njulgestaga heahpat leat Kárášjoga vearrumáksin. Son váidala go gielda ii leat gillen ásfalteret Oalgevári ássanguovllu, gos son orru, máŋganuppelotjahkái. Lohkkiidreivves Finnmark Dagbladii son lea bivdán sátnejođiheaddji, Kjell Sæthera, leat nu šiega ahte heaittášii sin badjelgeahččamis ja dahkat juoga dáinna áššiin. Guovtte beaivvo maŋŋil Magnhild beasai ieš háleštit sátnejođiheaddjin. Min Áigi bovdii oainnat Kjell Sæthera mielde Magnhilda geahčai. Sæther dajai "jo" ovttatmánu ja kvártta maŋŋil mii čohkohalaimet Magnhild Utsi geahčen. ¶
Magnhild guldala áŋgirit. Orru háliideamen dadjat juoga. Jugista gáfe. Ii Magnhild gal leat jaskes nisu, nu ahte ovttatmánu go oažžu vejolašvuođa, de son boahtá jienastit. Kjelle bisána hállamis. –Na goas bat dii álgibehtet dáppe divvut, Magnhild jearrá. Kjell muitala boahte giđa jáhkkit buot formála áššiid leat gárvásat, nu ahte dalle sii sáhttet álgit. Magnhild nivkkuha hirbmadit ja orro duhtavaš. –Ii galgga gal vuordit ahte buot dahkko beaivvi maŋŋil. Dál lea dáhpáhuvvan nie go háliidin go čállen lohkkireivve. Ožžon gieldda ja eatnašiis morihit ja ožžon vástádusa dasa maid háliidin. Dalle lean duhtavaš. Inge sáhte muitalit man gallis leat fitnan mu buvddas giitiimin dán reivve ovddas. Dadjan ahte viimmat okta duostai dán ášši namuhit, Magnhild čeavládit muitala. ¶
GÁIVUOTNA: Bolesat iske leahtu biilajohtolagas gaskal Birtavári ja Leaibevuovddi. Muhtin biila girddihii 141 km/d dakko gokko ii leat lohpi vuodjit go 80 km/d. –Biila ii beroštan ii veaháge ložžet leahtu, dušše deaddilii. Son livčče galgan njuolga giddagassii jus livččii bisanan, muitala leansmánnebálvá Johnny Olsborg. –Mii mihttideimmet laseriiguin ja sáhtán lohpidit ahte ii leat maŋemus geardde go dáppe fitnat iskame. Ovdalaččas leat ožžon ollu dieđuid ahte dáppe vudjet hui alla leahtus. ¶
DEATNU: Deanu leansmánne válddii bearjadateahkeda gitta birrasiid 40 -jahkásaš albmá guhte Sieiddás lei vuodjimin juhkanvuođas. Almmái bosádii ruoksada ja leansmánne válddii sihke varraiskkadeami ja vuodjinkoartta. –Muhtin lei almmá muitaleamen nama cavgilan vejolaš juhkanvuodjima leansmánnii, muitala leansmánnebálvá Lisbeth Sjøbrend. –Mii leat maiddái ožžon moadde eará dákkár cavgileami, muhto dalle eai lean dattetge vuodjimin oaivesnaga, lohká Sjøbrend. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Láhppon leavdnjalaš gávnnai ieš ruovttoluotta geidnui sotnabeaivvi aiddo ovdal go Sea King helikopter lei girdileamen su ohcat. 70 -jahkásaš almmái lei láhppon miilla davábeal Kárášjoga. Leansmánne oaččui dieđu láhppon albmá birra oktanuppelot áiggi eahkedis. Rukses Ruossa, meahccebálvalus ja leansmánneolbmot ohcagohte su vajot. –Almmái lei leamaš viehka guhkás mannan, ja joavddai fas geidnui guhkkin eret doppe gos álggii mátkki, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Vidar Åsvang. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Leasmánne doallá johtolatvávššuid miehtá dán vahku, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Vidar Åsvang. –Dál leat váruhuvvon. Mii áigut bearráigeahččat ahte bisánit vázziid ovdii doppe gos leat geatnegahtton dan dahkat, ahte eai vuoje geainnuin gos ii leat lohpi vuodjit ja ahte geavahit biilaboahkániid. Dasto áigu geahčadit ahte lea vuodjinkoarta mii lea fárus. Åsvang ii loga leat maidege erenoamáš sivvan dasa ahte muitalit vávššuid birra ovdalgihtii earret go ahte lea johtolatvahkku. ¶
Dávjá letnet gullan ja oaidnán ahte Máze dovdomearka lea rahčan. Dat ii goit oidnon dan háve. Máze moalla bođii go ožžo bálkesteami gurutbeale ravddas. Spábba sáddejuvvui moala ovddabeallái, Billávuona moallaolmmái ii nagodan čorbmadit olggos, Mikal Mienna bážii stolpui mehtara duohken ja Nils Jørgen Utsi bijai spáppa mollii. Veahá maŋŋelaš oažžo Máze buori vejolašvuođa. Nils Jørgen Utsi sádde spáppa jozzagiin Mikkel K. Gainoi. Gaino lei Máze buoremus go vuittii eanas attástallamiid. Son manná moallaolbmá meaddel, muhto ii deaivva spáppa nahkehit mollii. Spábba manná Nils Isak Eirai gii bidjá spábba olggobeali. Juste ovdalaš go duopmár loahpaha čiekčama, Billávuotna oažžu buori vejolašvuođa go Karsten Thunestvedt nivkala badjel. ¶
MOALLABÁHČČI: Øyvind Paulen lea dássážii báhčán 14 moala 13 čiekčamiin, mii čájeha man bures son lea čiekčan dán jagi. ¶
Moattii minuvttas guokte moala ¶
Nuppi vuorus Nordlys álggii buoremusat. Ii mannan go vihtta minuvtta ovdal Nordlys fas oaččui moala. Lei Gidni gii dettii Nordlysa hui garrasit. Nordlys čiekči fáhtii spáppa ja sáddii dan gaskašilljui gos Jimmy Utsi lei viehkalan. Son bijai leavttu Gidni moala guvlui. Viega maŋágeahčen bođii fas Øyvind Paulen, gii oaččui Jimmys spáppa, ja beasai álkidit spáppa čievččastit mollii. 0-2. Nordlysa goalmmát moala bođii dušše vihtta minuvtta maŋŋil. Spábba loktejuvvoi olgeš ravddas moallagárdái, gos Jan Arthur Hansen lei ja bijai spáppa oivviin mollii. ¶
Muhto ii Gidni lean jurddašan vuollánit. Nordlysas njiejai dássi ja leaktu hedjonii. 30 minuvttas lei fáhkkestaga Gidni ollen báhčit guokte moala ja boađus lei 2-3. –Dalle mun gal ballágohten, Frank Lindseth mieđiha. –Muhto de álge gánddat fas bargat ja mun sirden Roy Arild Rasmussena ovddasguvlui, oainnat mun dihten son sáhtii dán čiekčama "punkteret" . Ja dan son dagai go bijai Nordlysa njealját ja maiddái čiekčama maŋimuš moala, mii sihkkarasttii Nordlysa nagodit golbma čuoggá váldit mielde ruoktut. Ja dat leige oalle bures dahkkon, oainnat Gidni lea njealje jagis dušše vihtta čiekčamiin vuoittohallan ruovttušiljus! ¶
Statsbygg lei bissehan sámediggedálu prošeavtta daningo orui šaddamin olu divrraset go álggos jáhkke. Dál lea Finansdepartemeanta lohpidan juolludit eanet ruđa. –Huksemat dáidet álggahuvvot árračavčča, muitala Statsbygg prošeaktajođiheaddji Per Alseen. –Visti lei dán jagi miessemánus árvvoštallon máksit 98,9 miljon ruvnnu. Vuosttaš huksenfálaldagat čájehedje ahte dušše vuođđo- ja beatoŋgabarggut šattašedje máksit golbma miljon eanet go leimmet jáhkkán. ¶
–Lea erenoamáš stuorra haddelassáneapmi. Mii leat rehkenastán ahte lassáneapmi lea 13-15 proseantta olles prošeavttas. Danne ii doala min bušeahtta, lohká Per Alseen. Son árvala lassáneami boahtit Sis-Finnmárkku earenoamáš márkandilis. Soitet vejolaš huksejeaddjiin leat ollu eará barggut. –Okta fitnodat mas lea leamaš stuorra beroštupmi huksemii, geassádii gieskat go leat doarvái barggut eaige návccat eanet bargguid váldit. ¶
"Lea dohkálaš goddit sápmelačča" ja "Mii ráhkistit Vidkun Quisling" čuožžu siiddus maid Samefolket lea gávdnan interneahtas. -Gávdno ollu interneahtas, mii bilkida sápmelaččaid ja earáid, muitala Aanta Forsgren guhte gávnnai siiddu. ¶
Interneahtas lea hirbmat ollu fasttes čállosat, mat earet eará bilkidit sápmelaččaid ja eará čearddaid. Muhto daid sáhttá leat váttis gávdnat ja gieldit. Namuhuvvon siidu lei Scandinavian Online serváris (sadji gosa bidjá interneahttasiidduid). Samefolket journalista ja interneahtta čeahppi, Aanta Forsgren, dat gávnnai dán siiddu. Son lea gávnnahan vuogi movt gávdnat iežas govaid mat geavahuvvojit lobikeahtta interneahtas. Ieš muitala dávjá gávdnat siidduid mat bilkidit sápmelaččaid, ja geavahit su govaid lobikeahtta. Muhto ii leat ovdal dain beroštan, ovdal go gávnnai dán siiddu. –Dát lea vearrámus siidu maid lean goassege oaidnán, cealká Forsgren. ¶
Siiddus, man Min Áigi lea beassan lohkat, čuožžu earet eará ahte lea dohkálaš goddit sápmelačča, ja "Mii ráhkistit Vidkun Quisling" . Interneahttasiiddu čálli, čuoččuha iežas leat Kárášjogas eret. Muhto Min Áiggi guorahallamiid vuođul, ii doala dát deaivása. Dát olmmoš gal dieđusge gávdno - Sogn og Fjordanis! Dát olmmoš lohká iežas gullat jovkui geat gohčodit iežaset "Anti Same Klubben" . ¶
Aztecalaččat ledje oainnat máŋgga dáfus joavdan ollu guhkkelii diehttagiin go astronomijan, fysihkain ja matematihkain go vilges olbmot. Ovdamearka dihtii dihte sii ahte jagis ledje justa 365,29 beaivvi máŋga duhát jagi ovdal go Newtona oaivai gahčai ehppel. Dan seamma leat odda áigásaš mašiinnat dán jahkečuodi easka rehkenuštán. Teotihaucan huksejuvvui sulii jagi 700 ovdal kristusa, ja doppe orro jo veahá maŋŋelaš badjelaš 100.000 olbmo. Sullii seamma ollu go europealaš metropolain Londonis ja Parisas ledje dan áigge go Espanjalaččat jovde Amerihkkái. Ii das galle. Teotihuacangávpigis lei sihke girjerájus, go sis lei sierra čállingiella, ja maiddai riškonat (duššat). Dán muitala čeavlájit min ofelaš, aztecaindianalaš Gabriel Avila , guhte lea arkeologija lohkan ja logi jagi jo bargan ofelažžan Teotihuacanas. ¶
Turistajodiheaddji čájeaha midjiide šattu mas sáhttá vaikko maid ráhkadit, ovdalaš go geahččala jugahit min. ¶
–Livčče oahppan sámegielat nuorat Anáris eret, muhto eai boađe ruovttoluotta Anárii, váidala Avaskari. –Dieđán ahte ollugat eai liikko dán evttohussii, moddjesta Avaskari ja buktá ovdan jurdaga mii sáhttá čoavdit Anára giellaváttisvuođaid: –Sámi nuoraid galggašii geatnegahttit boahtit ruoktot, muhtin áiggi bálvalit iežaset álbmoga jos leat ožžon lohkanbáikki skuvllas sámegiel máhtuid dihte. –Dál livččii áigi smiehttat bálvalit ja ovddidit iežas kultuvrra, nanne Anára gieldda bajimus hoavda. Son lea ieš anárašsápmelaš, muhto ii hála iežas giela. ¶
Harald Kåven leage ollu guorahallan Matti Aikio. Son lea dál jorgaleamen "I Dyreskinn" ja logai jitnosit vuosttaš oasi sámegillii čájáhusa rahpamis. Eanas guossit ledje Matti Aikio maŋisboahtti ja beroštit hirbmadit oahpasnuvvat su bargguide. Harald Kåven muitalii ahte Matti Aikio lei hui guovddážis Oslo bohémaid searvvis. –In dieđe eará čilgehusa dasa go ahte nu bures liikojedje sutnje bohémabirrasis, go Matti Aikio ferte leat leamaš viššal čohkkát dain kafejáin ja šurrat olbmuiguin, lohká son skálkkas. Harald čilge Matti Aikio hirbmat čeahpes čállin. –Son ii liikon skuvlenbargui, heittii oahpaheaddjin ja čálligođii. 1912 barggai son journalistan "I Tidens Tegn" aviissas, dálá "Verdens Gang" (VG), muitala Harald Kåven, gii háliida čállit ja čilget iežas ipmárdusa vuođul Matti Aikio eallima ja bargguid birra. ¶
1 a) Báhččinčuoigan lei vuosttaš gearddi olympiagilvvuin 1960:s. Okta ruoŧŧelaš vuittii dievdduid 20 km. Gii son lei? DL: Ii vástádus RS: Lestander Rievttes: Klas Lestander 1 b) Goas gilvaledje nissonat báhčinčuoigamis vuosttaš gearddi olympiagilvvuin? DL: 1992:s RS: 1992:s Rievttes: 1992:s 2 a) Gii šattai máilmmemeašttirin nissoniid luistemis 1971:s? DL: Natalia Kulakova RS: Statkevitsj Rievttes: Gianni Romme 2 b) Gii šattai olympiameašttirin dievdduid 5 000 luistemis 1998:s? DL: Gianni Romme RS: Gianni Romme Rievttes: Gianni Romme 3 a) Gos lágiduvvojit bođovaláštallamiid Máilmmegilvvohallamat boahtte jagi? DL: USA:s RS: Brüsselis Rievttes: Sevillas 3 b) Gii válljejuvvoi dievdduin dán jagi Eurohpa buoremus bođovaláštallin? DL: Jürgen Thomas RS: Wilson Kipketer Rievttes: Jonathan Edwards 4 a) Fránska, Saudi-Árabia ja Dánmárku ledje seamma ossodagas dahje puljes Máilmmi Spábbačiekčamiin dán geasi. Mii lei dat njealját riikkaid dien ossodagas? DL: Meksiko RS: Lulli-Afrihká Rievttes: Lulli-Afrihká 4 b) Gii vuittii spábbačiekčamiid UEFA-cup 1997:s? DL: Parma RS: Schalke 04 Rievttes: Schalke 04 5 a) Man ollu deaddá kurling-geađgi? DL: 21 kg RS: 14 kg Rievttes: 19 kg 5 b) Makkár valáštallamii gullá sátni «daffy» ? DL: Judoi RS: Borjjasteapmái Rievttes: Friddja čierasteapmái (freestyle) 6 a) Gii šattai olympiameašttirin nissoniid 100 m riddaviehkamis Olympia Geassegilvvuin 1996:s Atlantas? DL: Ludmilla Engquist RS: Ludmilla Engquist Rievttes: Ludmilla Engquist 6 b) Galládin šattai norgalaš Jim Svenøy 3 000 m eastaviehkamis dien seamma olympiagilvvuin? DL: Gávccádin RS: Gávccádin Rievttes: Gávccádin 7 a) Guđe riika šattai olympiameašttirin jiekŋaskearrus 1994:s? DL: Ruoŧŧa RS: Ruoŧŧa Rievttes: Ruoŧŧa 7 b) Gii šattai olymiameašttirin nissoniid stuorraslalom čierasteamis 1992:s? DL: Katja Seizinger RS: Pernilla Wiberg Rievttes: Pernilla Wiberg 8 a) Makkár riika šattai Afrihkámeašttirin spábbačiekčamis dán jagi? DL: Lulli-Afrihká RS: Egypta Rievttes: Egypta 8 b) Gii bážii Brasila moala Norgga vuosttaš Máilmmi Spábbačiekčamiin dán geasi? DL: Bebeto RS: Bebeto Rievttes: Bebeto ¶
DEATNU: Deatnolaš olmmái báhtarii bolesiid promilladárkkistusas sotnabeaičuovganeapmai lahka Deanušaldi. Olmmái gávnnahalai maŋŋelaš ja beasai dearvvasvuođaguovddážii goaikalit vara. Ášši ii buorit veháge, go olbmás ii lean vuodjengoarta ja biilas váilojedje sihke galbbat ja báhpárat. –Biila lea váldon rádjui, amas olmmái ii ohpihii vuolgge jođašit fievrruinis, muitala Johnny Kristensen Deanu leansmánnis. ¶
MEANNUDA SÁMEGILLII: Suoma Sámedikki bargit gieđahallet ieža áššiid sámegillii, muitala Sámedikki hálddahushoavda Juha Guttorm. ¶
Suoma beale Sámedikkis lea fas dilli áibbas earáláhkai. Buot áššemeannudeaddjit čállet sámegillii ja seamma maid áššegieđahallamis. –18 bargis dušše okta ii ollenge hála sámegiela. Goitge gávccis čállet nu bures ahte sáhttá sin čállosiid geavahit dárkkiskeahttá, muitala Sámedikki hálddahushoavda Juha Guttorm. Suoma Sámedikkis ii leat sierra giellabargi. Áššemeannudeaddjit čállet ieža áššebáhpáriid ja čoahkkinmearrádusaid sihke suoma ja sámegillii. –Báhpárat leat viehka muddui guovtti gillii, lohká Guttorm. ¶
Vaikko eurohpalaččat eai ane álgoálbmogiid muđui gal beare árvvus, de leat fuopmán ahte sii han diinejit vuovdaleamen indiánaid turisttaide. Mátkkošteaddjiide čájehit mátkegihppagiid mas leat ivdnás indiánaid ja dološ pyramidaid govaid, ja mat gulle bures ovdánahttojuvvon servodahkii, čuoččuha Nek-the-ha, indiánnieida gii studere Guanajuato gávpogis. –Muhto eai eisege min burssat dieva turismadoaimmain, muitala Nek-the-ha. Ja lea várra duohta. Juohke sajes oidnojit indiánáhkut duddjomin mátkemuittuid gáhta alde. Muhtimat vuvdet dujiideaset gávppiide, geat fas vuvdet daid máŋggageardášas haddái. Earát ges vuvdet čáppa, giehtaduddjouvvon dujiideaset turistaide hálbái. ¶
SÁPMI: Ráđđehus lea ásaheamen nissonoaivadeaddji virggi boazodoallonissoniidda. –Ii leat vuos mearriduvvon galgágo virgi biddjot boazodoallohálddahusa vuollái vai muhtin boazodoallokantuvrii, muitala stáhtačálli Johanne Gaup. –Nissonoaivadeaddji galgá veahkehit boazodoallonissoniid ja livččii buorre jos sáhtášii vel bargat boazodoallonuoraid ektui. Bargoviidodat čielgá go bargočilgehus gárvvasmuvvá hui fargga, lohká Gaup. Son jáhkká ođđa oaivadeaddji lea barggus boahtte jagi álggus. ¶
–Lea hui dehálaš ahte boazoeaiggát dieđiha lagamus meahccebálvalussii (fjelltjenesten), jus meahcceealli goddá bohccuid. Meahccebálvalusas dieđihuvvojit galgetgo váldit ráppi vulos vai boahtágo meahccebálvalus geahččat. Maŋŋelgo lea duođaštuvvon ahte lea meahcceealli mii gottaša bohccuid, de dohkkehuvvo ahte dušše dieđiha. Ii dárbbaš geasehit juohke ráppi vulos. –Ođđa buhtadusnjuolggadusaid mielde sáhttá maid máksit stuorát buhtadusa vaikko visot ráppit eai leat gávdnon. Danne leage dehálaš ahte juohke boazoeaiggát dieđiha jus boraspire goddá bohccuid, jus oaidná, vuohttá boraspiriid ja erenoamážit jus vuohttá ahte boraspiret lea čivgan. Duođaštuvvon čivgamat geavahuvvojit maid mearridit boraspiriid «unnimus» logu. «Unnimus» lohku geavahuvvo go addá goddinlobiid, muitala Magne Asheim. ¶
Teknihkkalaš kántuvrra Aslak Anders Eira muitala ahte skuvla ii lean basson birra 1989 rájes. –Dán geasi mii oaččuimet guokte nuora «UNG-JOBB» prošeavtta čađa, ja soai basaiga birra skuvlla buori muddui. Mis ii leat ráđđi láigohit fitnodaga mii galggášii bassat, go ii leat goasse biddjon bušehttii. Ii leat dan dahkkon boahtte jahkái ge, lohká Eira. ¶
Dán vahkkoloahpa lágiduvvojit Sámemeašttirgilvvut 1998 Ohcejogas. –Vuordit sullii 130-140 oasseváldi boahtit Ohcejohkii, muitala okta lágideaddjiin Merja Nillukka Duottar Searain. ¶
–Vuordit oasseváldiid sihke Norgga ja Ruoŧa bealde, ja dieđusge maiddái Suomas, muitala Merja Nillukka Duottar Searain geat leat dán jagáš lágideaddjit. Bearjadat njuolggočuoigamiin leat eanemus oasseváldit, oktiibuot sulli 120 olbmo galget dalle láhtuide. Sihke Deanu, Unjárgga, Kárášjoga, Ohcejoga, Anára, Heahtá, Girona ja Sohppara valáštallansearvvit leat dalle mielde. ¶
Govadas lea suoma-ja sámegielat multiaediaduodji sámi govvadáidaga bira. Cd-rom muitala ovcci guovddáš sápmelaš dáiddaga birra Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas ja ovtta njeneca dáiddára birra Ob-joga gáttis Jamalnjárggas. Sii leat iežaset ruovtturiikkain dahjege buot Davviriikkain beakkán ja dovddastuvvon dáiddárat, máŋgasat maiddái eará surggiiguin go govvadáidagis. Vaikko govvadáidda leage guovddážis dán duojis, de das muitaluvvo dáiddáriid eallingerddiid, sámi kultuvrra ja mytologija ovdanbuktimiin ja dáidaga dulkoma bokte maiddái sámi servodaga rievdamis soađi maŋŋá. Vaikko dán duojis ovdanbuktojuvvojitge sápmelaš dáiddárat, de sámi dáidda ii ipmirduvvo oktan ollisvuohtan, muhto juohke dáiddár oidnojuvvo individan, sihke olmmošin ja dáiddárin. Dáiddáriid dáiddalaš ulbmilat leat iešguđetláganat, dušše oktasaš vásihusat davviguovlluid álgoálbmotčearddaid lahttun čatnet sin oktii. Davviguovlluid jienaid vuođul ráhkaduvvon cd-roma jietnamáilbmi, sámi luođit ja leuddit dievasmahttet gova sámi dáidagis. Dán duojis leat mielde sihke mánáidgirjjiid čállin ja biruid málejeaddjin dovddusin šaddan Merja Aletta Ranttila ja máŋgga dáiddasuorggis dáidduidis čájehan Áillohaš, Nils Aslak Valkeapää Suoma Sámis. Humoristtalaš ja servodatgažaldagaid kommenterejeaddji govain dovddus Britt Marakatt-Labba ja easkka rávisin dáiddárin álgán sámi duodjeárbbi ođasmahtti Maj Lis Skaltje leaba eret Ruoŧa Sámis. Norgga sápmelaččain lea mielde dieđusge vuos ovttalágan áhččeháppma Iver Jåks, gii lea šaddan beakkánin erenoamážit čullosiidisguin. Kárášjohkalaš Aage Gaup, gean govaid sáhttá oaidnit e.e. almmolaš visttiin Davvi-Norggas lea maid mielde. Nana nissonolbmot Davvi-Norgga rittus Ingunn Utsi ja Synnøve Persen, geaid dáidagii mearra lea sakka váikkuhan, leaba maid eret Norgga Sámis. Ruošša álgoálbmogiid dilli lea sakka earálágan go Davviriikkaid sámiid. Lujávrri sápmelaš Ivan Galkin lea iešoahppan duovdagiid govvideaddji. Jamalnjárgga duoddariin riegádan njenecadáiddár Igor Hudi bargá dán áigge oahpaheaddjin Salehardes. ¶
Ovddit lávvordaga guldaleddjiid gažaldat lei: Vel ovtta brasialalaš spábbačiekči birra. Namma Pele lea oahpis ja beakkán. Muhto mii lea Pele olles namma? Rievttes vástádus lea: Edson Arantes do Nascimento. Mannan lávvordaga lei čuvvovaš gažaldat: Makkár riika ii ožžon ovttage moala Máilmmi Spábbačiekčamiin 1994:s USA:s? Vástádusa dieđihat NRK Sámi Radioi. ¶
Vuosttaš oassi lea seaguhit čázi ja mollejun máltta. Čáhci galgá «njammat» máltta sohkarávdnasiid. Lea dábálaš čáhci ja temperatuvra lea gaskal 4-76 gráđa. «Sohkarnjammanproseassa» álgá go lea 63 gráđa. Oanehis áigi manná, de skruve bajas temperatuvrra vai proseassa bisána. Proseassa bistá oktiibuot sullii 6 diimmu. Seaguhus biddjo eará lihttái, ja sirre «dráva» . Dráva leat máltta loahpat ja dat šaddá eallibiebmun. Seaguhus, mii de gohčoduvvo «vørterin» , biddjo fas eará lihttái masa biddjo vel humbil. Humbil biddjo vuoi vuolla šaddá rihča. Mađi eambbo humbala bijat, dađi rihčabut šaddá. Vørter vuššo iige vel leat alkohola. Maŋŋel go lea vuššon, de seaguhus sentrifugerejuvvo ja galmmihuvvo 80 gráđa rádjai. Muhtumat dáidet juhkan vørtervuola, mas ii leat alkohola. Vørter sáddejuvvo ruovderevrriid mielde jearenlihttái. Jeara biddjo vørterii juste ovdalaš go dohko olle. Vørter čuožžu ja geavvá 8-10 beaivvi, de lea proseassa gárvvis ja alkohola lea ráhkaduvvan. Jeara lea «borran» visot vørtera sohkarávdnasiid. Vuolla lea ráhkaduvvon ja vurkejuvvo vuoi láddá, golmma vahkus gitta golmma mánnui. «Bokøl» vurkejuvvo guhkimus. Temperatuvra lea vuollel gráđa go vurkejuvvo. Go vuolla lea láddan, vuolla filterejuvvo. Váldá eret jeara ja proteinbázahusaid vai vuolla šaddá čielggas. Ovdal go golgada vuollaga, de ferte dan steriliseret. Go dan lea bargan de vuolla golgaduvvo bohtaliidda dahje fárpaliidda. Dán áiggi stivrejit mášiinnat visot proseassaid. ¶
–Vuollagis leat hui ollu ávdnasat mat bidjet vuollagii máisttu, numo málta ja čáhci. Humbil mearrida man rihča vuolla šaddá ja jearas leat maid máistoávdnasat. Vuollaga máistu lea visot ávdnasiid ja proseassaid seaguhus. Dološ áiggis, jus vuollabijahagas lea heajos vuollageallir, de bijai datge máisttu. –Vuollabuvttadeaddji váttisvuohtan ja hástalussan lea ráhkadit juste seammalágan vuollaga juohke jagi. Váldoávdnasat rivdet dálkki geažil. Gordni ii leat seammalágán juohke jagi, vuollajuhkki goitge gáibida vuollaga leat seammaláganin. Viinabuvttadeaddjis ii leat seamma váttisvuohta. «Buori» jagis šaddá njálgát viidna, ja heajos jagi sáhttá viidnabuvttadeaddji sivahallat dálkki. –Macka vuollabijahaga nanu bealli lea ahte čáhci ja jeara álo leat seammaláganat. Mii ordnet dainna lágiin ahte humbilge lea seammalágan. Gos sáhttá rievdat, lea máltta gortnis. Mack viežžá máltta Suoma bealde, Lahti lahka ja bijahatmeašttir čuovvu dálkkis mielde. Humbila viežžá Duiskkas, muitala Johansen. ¶
SKIERVA: Muhtin áddjá, 60-jagiin, lei bihkkaluvvan Skiervvá hotellii mannan bearjadaga ja álggii rigeret. Olmmái čearggui sihke eará gussiiguin ja áittii maid hotealla bargiid. Dasa gal dieđusge ii oktage liikon ja riŋgestedje politijai. –Mii šattaimet viežžat olbmá ja son šattai idjadit ja oađđit giddagasas dassá go čielggai. Dál son šaddá vuorddašit sáhku go nie ges manná láhttet, muitala Skiervvá 1. lensmánnibálvá Hans Ilstad. ¶
Finnmárkku vearroeiseválddit duođaštit ahte fitnodagat eai soaitte beassat geassit eret gávppašanvearu (momssa) meassoláiggus jos leat dan máksán Hammerfest Eldre og Uføres Forbundii. Håvard Geving, guhte lea Finnmárkku fylkavearrokantuvrra divatossodaga ossodathoavda, ii kommentere dán dihto ášši. Muhto čilge ná mo ášši dábálaččat lea: –Jos fitnodat diehtá ahte eará fitnodat ii leat registrerejuvvon divatregistaris Brønnøysundas, de ii beasa geassit ruđa maid lea máksán dán fitnodahkii gávppašanvearrun. –Seammáláhkai lea jos fitnodat lea čájehan groava fuollameahttunvuođa áššái, muitala Geving. Hammerfest Eldre og Uføres Forbund ii leat registrerejuvvon Brønnøysundas. Geving lohká maid ahte sáhttá leat lobiheapme geavahit eará fitnodaga organisašunnummira. –Goitge ii sáhte leat lohpi gáibidit gávppašanvearu go ii leat registrerejuvvon. –Jos fitnodat lea geatnegahtton registreret iežas iige daga dan ja dan bokte beassá máksimis divada stáhtii, de dáidá leat rihkkon lága, čilge Geving. –Leago fitnodat dahje organisašuvdna álo geatnegáhtton registreret iežas? –Aa. Mis leat dasa njuolggadusat. Eaktodahtolaš organisašuvdna ii dárbbaš registreret iežas ovdal go ruhtajorru lea badjel 140000 ruvnnu jagis. ¶
Stig Arne lea ieš geargan sihke joatkkaskuvllain ja soahtebálvalusain. Son lea diehttelasat iešge ohcamin skuvllaide. –Mus lea miella lohkat eaŋgalasgiela, go mun liikon bures gielaide. Dasto han sáhtán dán ala hukset eará fágaid. Mun lean ohcamin iešguđetlágan oahpuide, čilge Stig Arne. Ole Kristian maid lea geargan joatkkaskuvllas. –Diehttalasat áiggon munge ohcat skuvllaide. In dieđe justa makkár oahpuide, várra fysioterapiijai dahje dihtorohpui. –Moai ávžžuhedno nuoraid váldit mudnuin oktavuođa, jus dovdet ahte dárbbašit veahki. Munno sáhttá deaivat márkanis dahje gielddaviesus (ealáhuskántuvrras), čilgeba nuoraguovttos. ¶
Kárášjoga ja Guovdageainnu kantuvrraid ulbmil, lea ahte galget doaibmat sullii seammaláhkai. Porsáŋggus ja Deanusge ásahuvvojit nuoraidbálvaluskantuvrrat mat doibmet sullii seammaláhkai geasi/čavčča mielde. –Dát lea gielddaidgaskasaš guovtte jahkásaš prošeakta. Dál juo leat sullasaš kantuvrrat máŋgga sajis Finnmárkkus. Dán láhkai galggašedje nuorat sáhttit dovdat iežaset oadjebassan vaikke makkár báikkis de ležžet. Sii álo gávdnet sullii seammalágan nuoraidbálvalusa, muitala Kari Margrete Hætta Info-nuorra kantuvrras Guovdageainnus. ¶
Sáhttá dadjat ahte Deanu Searat gal doaibmagođii bures juo vuosttas jagi 1988:s. Sii dalle juo válde badjelasaset lágidit Sámemeašttirgilvvuid loahppačiekčamiid. –Dát juo čájeha ahte mii duođai háliideimmet valáštallanasearvvi doaibmat. Mis lea čađat leamaš olu áŋgiris olbmot, muitala Jarle Tobiassen. Son maid oaččui sierra seaidneskeaŋkka, buori barggu ovddas maid son lea bargan jagiid mielde. Jarle lea leamaš Deanu Searaid ovdaolmmoš 1991-96 áiggis. Muđui lea ovdaolbmot leamaš dát: Oiva Johansen 88/89, Andreas Njárga -90, ja fas Arthur Partapuoli -97 rájes. ¶
Máze valáštallansearvvi spábbačiekčanjoavkku vuorbeskohter manai Kárášjohkii, Rájá gilážii. Jouni Helander beasai gaskavahku čohkkedit stobu olggobealde áibbas ođđa vuoitoskohtera ala . –Dál gal beasan eamidan váldit beassášmátkái, lohká lihkolaš Jouni Helander. ¶
Politiat ohcalit oktiibuot 185.000 ruvnnu mat leat juolluduvvon guovtti prošektii. –Ii mihkkege leat máksojuvvon organisašuvdnii. Dattetge daddjo Ruošša sápmelaččaid veahkkeprográmmas ahte sii leat juo máksán ruđaid. Veahkkeprográmma leaba Nina Afanasjeva ja Leif Rantala vuolláičállán, ØKOKRIM fuomášuhttá. ØKOKRIM lea dáhtton veahki Sámedikkis čielggadit ášši. ¶
Vaikko vánhemat ledje gáibidan čovdosa miessemánu vuosttas beaivái, ii lean Romssa suohkana hálddahus gárvvistan ášši odná bajasšaddanlávdegotti čoahkkimii. Dán dovddaha Romssa fylkasuohkana pedagogalaš konsuleanta Emil Berg. Son muitala suohkana oahpahushoavdda, Sigmund Sørensen, leat sádden áššečállosa Romssa oahpahusdirektorii. Berg ii dáhto muitalit maid das lea árvalan. Son datte deattuha dán leat ođđa fálaldahkan mii vuosttažettiin lea jurddašuvvon sámegielat ohppiide vuosttas gitta njealját luohkkái. Dán áššis gulahallet suohkan ja vánhemat bures ja sii geahččalit dasa gávdnat buoremus čovdosa, lohká Emil Berg. ¶
Jus fálaldat álggahuvvo čakčii lea vuosttaš geardde sámegielat mánát ožžot eatnigieloahpahusa Romssa skuvllain. Dađi bahábut ii leat ođas maid sámi vánhemat Romssas dál gáibidit. Romssa suohkan lea čađat dorjon ášši njálmmálaččat, muhto eanet ii dáhpáhuvvo suohkana bealis. Sámi vanhemat álge birrasii 20 jagi dassái bargat áššiin, iige leat vel otná dan beaivái das válganan mihkkege. Nu muitala sámi vánhensearvvi bargolávdegotti áirras Erling Ravna. -Ii leat ávki dušše čáppa sániiguin doarjut ášši, go eai bargga maidege vánhemiid gáibádusaid ollašuhttimis. Nu cealká Erling Ravna, ja lohká vánhemiid čoahkkaneamen boahtte vahku ságastallat ášši birrá ¶
Romssa Rukses Válgalihtu áirras, Jon Arne Jørstad lohká ovddidit ášši politihkalaš ságastallamii go bajasšaddanlávdegoddi odne čoahkkana. Jørstad lohká vel iežas váldán oktavuođa sámi vánhenservviin, ja ávžžuhan sin searvat čoahkkimii gos njuolga besset gažadit suohkanpolitihkáriid ášši birra. Vánhensearvvi áirras Erling Ravna muitala Báhpajávrri (Prestvannet) skuvllas leat čavča rájes vihtta máná sámegielain vuosttašgiellan ja gaskal 8 ja 10 máná sámegielain nubbingiellan. Ravna deattuha ahte mánát sámegielain nubbingiellan maid sáhttet sirdit Báhpajávrri skuvlli, gos fállojuvvo sámegieloahpahus. Jus dát oahppofálaldat álggahuvvo čakčii šattašii dat ávkin sihke mánáide ja skuvlii, lohká Erling Ravna. ¶
Áiddiide ja gárddiide mat galget ceaggát badjel jagi, dárbbašuvvo gonagasa lohpi. Jus dákkár lohpi váilu, boazodoallolága § 12 mielde, sáhttá guovllustivra mearridit ahte áiddit galget gissot. Giessamii biddjo áigemearri, ja jus áidi ii leat áigemeari siste njeidon, galgá boazodoalloagronoma álggahit áidenjeaidinproseassa. Christian Lindmann lea jurista boazodoallohálddahusas Álttás. -Ođđa boazodoalloláhka doaibmagođii suoidnemánu 1. beaivvi 1996. Láhka attii dien vejolašvuođa guovllustivrii. «Dološ» boazodoallolága mielde galggai leat dubmejuvvon duopmostuolus ovdalgo sáhtii njeaiddihit áiddi. Guovllustivra ii sáhttán mearridit áiddi njeaidima, ja guoddalit ášši. Máŋga lobihis áiddi leat gisson eaktodáhtus, muhto dán rádjai ii leat vel oktage lobihis áidi bákkuin gisson, muitala Lindmann. ¶
–Áideáššiid sáhttá buohtastahttit dainna ahte suohkan áiggošii bidjat olggos muhtuma gii orru suohkana viesuin iige leat máksan láiggu. –Eai suohkana olbmot sáhte mannat ja šlivget sin olggos. Suohkan ferte guoddalit ášši leansmánnái, gii álggos geahččala eaktodáhtolaččat bidjat olbmo olggos. Jus son ii fárre olggos, leansmánni šaddá bákkuin bidjat su olggos. Seamma lea boazodoallohálddahusasge. Sii eai sáhte bágget boazosápmelaččaid njeaidit lobihis áiddiid, muhto sáhttet guoddalit ášši leansmánnái gii álggaha proseassa, čilge Guovdageainnu leansmánni Nils H. Henriksen. ¶
–Čužžon moala luhtte geahčesázu álde, Návuona moallaolbmá maŋábealde. Oidnen hui bures go Nils Jørgen Utsi čievččastii čiehkačievččasteami. Spábba finadii geahčesázu buohta, iige lean sázu alde. In ipmir movt Nils Jørgen lea geahččan. Son ferte geahččan viđamehtar sázu ja doivon dan leat geahčesáhcun hoahpuid siste. Spábba bođii mu guvlui, njuikejin, muhto oidnen in olat. In duostan guoskkehit spábbii, go dihten Bongo lea mu maŋábealde. Spábba manai mu oaivvi ja Návuona moallaolbmá gieđaid gaska ja Bongo nivkalii spáppa mollii, muitala Nils Isak Eira. –Šattai issoras huikkas ja ávvudeapmi, ja muhtimat doivo mu nivkalan moala. Lea leamaš eahpesihkkarvuohta dan birra go áviisa Áššu lei čállán ahte ledjen olmmái gii deaddelii moala. ¶
–Mihkkal Biera moalla lei oba suohtás dáhpáhus. Lea váttis čilget dovdduid, go lei nu somá. Leimmet juo máŋga jagi niegadan beassat njealját divišuvdnii. Jagi ovdal ledje joavkus «buoret» čiekčit báhpira alde. Leimmet ožžon máŋga čiekči Guovdageainnus. Eat nágodan beassat njealjádii goitge, muhto dán jagi beasaimet, vaikko massiimet «buoremusaid» , muitala Nils Isak Eira. ¶
Oarje-Finnmárkku mearkalávdegottis lei čoahkkin mannan vahku. Sis ledje 38 ášši, 26 ođđa mearkka ohcama ja 12 váidaga. 24 olbmo ožžo mearkka, muhtun áššiin doalahuvvui boares mearrádus. –Seammás mearkalávdegottis lei historjjálaš dáhpahus. Buot ođđa áššit ledje čállon dušše fal sámegillii, ja mii áigut geahččalit dohkkehuvvo go ná lágalaččat. –Mearkalávdegotti miellahtut ledje duhtavaččat iige boahtán oktage váidda, muitala Oarje-Finnmárkku boazodoalloágronoma Johan Ingvald Hætta, gii maid lea čálli mearkalávdegottis. ¶
Oažžut mearkka ii leat álkkes proseassa. Guokte ohccanáiggi, ođđajagemánu 1. b. ja geassemánu 1. b. Ohcamat mannet gulaskuddamii orohagaide, Supmii ja ránnjá boazodoalloguovlluide. Áššit bohtet de bajás mearkalávdegoddái ja jahkásaččat meannuda mearkalávdegoddi sullii 70 ođđa mearkaohcama. –Mearkalávdegotti vállje oktasašorohaga jahkečoahkkin, ja mearkalávdegottis čohkkájit vitmadis boazoeaiggádat, muitala boazodoalloágronoma. Mearkalávdegoddi gieđahallá ohcamiid ja váidagiid ja mearrida gii sáhttá oažžut mearkka ja gii ii oaččo. –Muhto ii dat bisan diesa. Go mearkalávdegoddi lea buktán iežas oaiviliid, mearkkat sáddejuvvojit vuot gulaskuddamii guovtti mánnui. Olbmuin ja orohagain lea ain vejolaš váidit. –Bohccuid ii leat lohpi merket dan botta, muhto jus dan guovtti mánnui eai leat boahtán váidagat, de máksá 500 ruvnnu ja sáhttá váldit mearkka atnui, čilge Hætta. ¶
–Mearkalávdegoddii galgá geahččalit doalahit mearkaoliid ja leat hui várrogas addit ođđa mearkaoliid sogaide. Sáhttá oainnat dagahit váttisvuođa jus muhtun oažžu mearkka mii lea eará soga mearkaoali vuolde. Dál lea humus ráhkadit mearkaoali registtara, muitala Johan Ingvald Hætta. ¶
Cohkolat orohagas lávejit njealje dálvesiidda. Dál leat buohkat masttadan ja eanaš eallu lea giđđa/ čakčaorohagas, veahá lea geasseorohagas. Čakča ja geasseorohagas lea heittot go doppe lea heajos ealát. Muhtin sájes lea jiekŋa ja bohccot bohtet guoirat ja dat mielddisbuktá ahte sáhttá šaddat miesehis jahki. Geasseorohagain leat dieđusge eambbo boraspiret. Eará lea vel ahte orohat sáhttá váidot politijaide go eai doala mearriduvvon áigemeriid. Orohagas lea eahpesihkárvuohta movt dálvvi birget. ¶
Orohat 36 Cohkolat dieđihe ovttatmanos hálddahussii go bohte diehtit ahte Ábbonat leat áidumen lobihis áiddi. Dál lea juo mannan fargga 15 jagi ja lobihis áidi lea ain ceaggamen. Cohkolat lei vuordán ahte boazodoallohálddahus reagere áššis, muhto ii leat mihkke dáhpáhuvvan. –Áidi lea boazodoalloeisevaldiid iežaset gárttas, ja dat čájeha juo ahte ii leat jurdda dahkat maidege áššis. Orro beare álki go orohagat ceggejit lobihis áiddiid, manná oanehaš áigi de leat áiddit lobálaččat, oaivvilda Peer Gaup. –Boazodoalloeiseválddit eai sáhte doaibmat, go eai daga maide dákkár áššiin. –Dieđán ahte lea ráhkaduvvon soahpamuš ahte diet áidi galgá legaliserejuvvot, gaskal orohaga 34 Ábborašša ja 35A Fávrrosorda. Ii doala ahte dušše guokte orohaga leat mielde dákkár soahpamis, go áidi buktá ahte sin boazodoallu hoigaduvvo earáid ala. ¶
–Dál ferte boahtit láhkarievdadus mii suodjala dálveorohagaid. Galggášii leat čielga rájit maiddái čakča ja dálveorohagain. Gokko juohkehačča dálveorohat lea, goas galgá eret. Galggášii maid čuožžut man jođánit galgá johttit ovtta dálveorohaga čađa, nu eai guođot earáid dálveorohagaid, dieđiha Peer Gaup. –Mii leat geavahan guovlluid sullii 150 jagi. Láhkaaddi lea dagahan ahte dát dološ siidavuogádat lea hoigaduvvon eret, ja sii geat čuvvot árbevirolaš bargovuogi leat vuoittahallit. ¶
Strømeng niiberávdi leat dál váldimin nuppi stuorra lávkki márkaniidda. –G-Sport nammašas gávpperáidduin leat dál ráhkadeamen soahpamuša mas ii váilo earágo buresivdnádus beassat dasa fárrui. Dát mielddisbuktá vel barggu eará Sis-Finmárkku fitnodahki, muitala Hjalmar Strømeng. Son deattuha dábálaččat sámefitnodagain leamen váttisvuođaid váldit dán lávkki. –Sámis jođážii ollu gálvu, muhto hehttehussan lea go min fitnodagat leat nu smávvát, ahte mis ii leat vejolaš ráhkadit jos diŋgojuvvo stuorát mearri. –Sáhttá gal goarrut guoktelot gámapára, muhto go boahtá okta gii hálida 200 pára, de ferte bálkestit fáhcaid go min sámi fitnodagain eai leat návccat váldit vuostái nu stuorra barggu. –Fertet geahččalit ráhkadit fitnodagaid nu stuorisin, ahte sáhttá váldit vuostái stuorát bargguidge. Mii ráhkadat jagis sullii 20-duhát niibbi, beaivvis riegádit sullii čuođi ja meari sáhttá lasihit, čilge Strømeng. ¶
Vuossárgga álggahuvvojit bivttasčoaggimat mat bistet gitta miessemánu 8. beaivvi. –Mii vuorkát biktasiid girkui, ja olbmot sáhttet buktit biktasiid njuolga dohko, muitala Áile Javo, Kárášjoga Sámiid Searvi jođiheaddji. Girkus váldet biktasiid vuostá juohke maŋilgaskabeaivvi gitta eahkedis diimmu ovcci rádjai. Kárášjoga ustibat Ruošša bealde dárbbašit buotlágan biktasiid buotlágan sturrodagain. –Áinnas galggašedje leat liegga biktasat ja gápmagat, muhto dárbbašuvvojit maiddái eará biktasat, Javo muitala. Son fuomášuhttá ahte eai sii háliit duolva, ráiskobiktasiid. Galget leat buhtá ja muđui ordnegis. –Jos olbmot leat eahpesihkkarat, de sáhttet doalvut biktasiid ja mii geahččat ovttasráđiid. Kárášjoga searvvit ovttasbarget bivttasčoaggimis Kirkens Nødhjelp (Girku Heahteveahkki) organisašuvnnain. Dat han láigoha guorbmebiilla ja doalvu biktasiid Lujávrái. ¶
Ravna Nystad lea studeanta ja muitala iežaset leat ovttas ožžon bargobihttán ráhkadit čájáhusa. –Mii leat oktiibuot 13 oahppi ja leat duddjon dujiid viđa iešguđet ávdnasis. Ávdnasat leat čoarvi, muorra (soahki), ullu, duollji ja datni ja visot ávdnasiid leat viežžan luonddus. –Čájáhus lea almmolaš, dáppe leat fitnan ollu guossit ja leatge ožžon ollu rámi dujiin, muitala Nystad. ¶
•• Sámiid álbmotbeaivi galgá leamen sámi álbmoga illubeaivi. Dán beaivve mii galgat geassit ovdan iežamet oktasaš árvvuid ja daid čeavládit čájehit sihke nuppiidasamet ja iežamet báikegotti eará ássiide. Dážat, kveanat ja earát galget seamma lunddolaččat sáhttit oassálastit min illobeaivái go sápmelaččat ieža. •• Álbmotbeaivái ii gula dušše illu, maiddái jurdagat gullet dasa. Dán beaivvi heive muittašit, vaikkoba doložiid. Heive geasset ovdan iežamet dološ sáŋggáriid ja ságastallat das maid mii sis sáhttit oahppat. Seammás ferte maid muitit sihke smiehttat dálá áiggi ja ovddasguvlui. Guovddáš gažaldagat sáhttet leat: Gos leat boahtán? Gos mii dál leat? Gosa leat jođus? •• Sámiid ávvubeaivi ii galgga beare iežamet ala sentrerejuvvot. Jus mii dušše fokuseret iežamet álbmoga ala, de sáhttit vajálduhttit daid eará álbmogiid, geain maiddái lea vuoigatvuohta ássat ja eallit sámiid árbevirolaš ássanguovlluin. Fertet geahčadit man láhkai mii buoremusat galgat guhtetguimmiineamet iešvuođaid ja attáldagaid sihke áddet ja ávkkástallat. •• Sámi álbmoga árbevierru lea «álo» leamaš erenoamáš bures dikšut vierrásiid geat bohtet álbmoga guossái. Dolin guossit besse máisttašit lávu dahje goađi valljodagas. Diehttelasat sáhttá dadjat, ahte muhtin láhkai dát váibmoláđisvuohta manai binnánaš menddo guhkás, go vierrásat han eai duhtan dušše leat sápmelaččaid málesguossin, sii gáibidišgohte eambbo ja eambbo ja loahpas sii válde visot eatnamiid ja čáziid. •• Liikká lea dološ árbevierru Min Áiggi mielas buorre. Olgomáilmmis lea dakkár govva, ahte sámi álbmot lea váibmoláđis álbmot. Guossit leat buresboahttimat goas beare. Dát govva lea dađibahábut maŋimuš áiggiid oalát billašuvvagoahtán. Mii eat leat šat nu smáđáhkásat, muhto baicce seamma galbmasat go máŋga eará álbmoga máilmmis. •• Kárášjohkii leat maŋŋá go Sovjetlihttu ja kommunistavuogádat gahčai jagis 1991 boahtegoahtán olu guossit Ruoššas, eanaš sámenuorat geat leat oaidnán vejolašvuođa beassat oahppat sáme- ja dárogiela ja oahppásmuvvat sámi ja oarjemáilmmi kultuvrii ja árbevieruide. Dasa lassin leat moattis earát fas boahtán deikke danne go leat gávdnan guoimmi dán beali rájá. Moattis leat dáppe leamaš jo nu guhká, ahte jo leat ásaiduvvan ja šaddan riggodahkan gillái. •• Dákkár studeantalonohallamat ja náitaladdamat rájáid badjel dáhpáhuvvet miehtá máilmmi, ja danne ii galggašii dát leat miige imaš. Liikká dáhpáhuvvá, ahte sámi álbmot ii váldde gussiidis albmaláhkai vuostái. Ruošša beale guossit gohčoduvvojit feara manin ja gieđahallojuvvojit dego eaiba livččege olbmot. Stereotiipagovva lea ahte ruoššat leat váralaččat, geafit ja doavkkit mearrida min daguid. Lea imaš, ahte justa min álbmot, mii nu mearihis guhká lea rahčan stuorraservodaga stereotiippaid vuostá, sáhttá dohkkehit dákkár láhttema. ¶
Okta olmmái ii goitge njeaidde ovttasbarggu. –Ovttasbargu ferte joatkkašuvvat. Buot áššit leat doaibman dego mii leat soahpan, ii sáhte addit ovttage sáni láitámuššan mo Falewitch lea bargan minguin. Ovttasbargu lea čadnojuvvon Barentsa ovttasbargun. Das leat fárus Gárjil-, Nenetsa-, Murmánska- ja Árkaŋggala guovllut. Mis leat soahpamušat skuvllain ja bargu joatkkašuvvá dego ovdal. –Boahtte vahkus bohtet Joná oahppit deikke Anárii, dát ovttasbargu doaibmá bures. Seamma mielas lea maid rektor Lassi Valkeapää. Mis lea leamašan buorre ovttasbargu iige mikkige leat jávkan, buot lea doaibman dego galgá, geardduha Marja Suojoki. Lassi Valkeapää ii lean duorastaga deaivamis ságaide. ¶
–Mii vuolgit juo duorastaga, go galgat Álttás deaivvadit singuin geat vulget Finnmárkkus. Vuosttaš eahkeda orrut hoteallas ja dalle galgá leat «oahpásnuvvan-eahket» . Finnmárkku fylka máksá visot, muitala Anne-Karine Utsi. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Leansmánnibálvvát gávdne suoladuvvon skohtera Ája olggobealde sotnabeai čuvggodettiin. –Leimmet vuodjimen márkanis (patrulje), go gávnnaimet suoladuvvon skohtera Ája olggobealde. Skohteris eai lean galbbat, muitala leansmánnibálvá Klemet K. Klemetsen. ¶
–Stáhta lea válljen min guhtta gieldda hálddašit ja ovddidit sámi áššiid. Skuvla lea dán oktavuođas deháleamos. Stáhta ferte dan geažil juolludit dan maid dárbbaša, nu ahte šaddá vejolažžan čađahit doaimmaid, čállá sátnejođiheaddji Leif Kristian Sundelin. –Ferten deattuhit ahte dán supmii ii berre áddet nu ahte máksá 21 miljon ruvnnu eanet čađahit sámi oahppoplána go nášunala oahppoplána. Ođasmahttin máksá olu goabbá plána de leš. Dát lea sávaldat mii ráhkaduvvui stáhtaráđi galledeami oktavuođas Leavnnjas gieskat, gos sámi gielddat bukte ovdan dárbbuid ođasmahttima oktavuođas, deattuha fas oahpahusjođiheaddji Geir Tvare Min Áigái. ¶
Álbmoga beales válde fas olu čeahpit sániid. Sihke Máret Sara, Asta Balto ja Odd Ivvár Solbakk dolle albma skuvladiimmuid diehtemeahttun mediabargiide. Solbakk muitala earret eará cukcasa. Ii oktage guhte guldalii dulkka boagustii. Earát fas reške. Dát lei seammá buorre oahppu go máŋgga diibmosaš ságastallan. ¶
Vuoitu ii guođe Jørn Tore velohallat suffás. –Dál mus leat oalle buorit návccat. In lean veháge váiban go bohten lohppii. Ledjen sáhttit vuoddját ođđasit. Vávjján goitge iežan leat fuonit go diimmá njuikemis. Ferten geassit vuodjit crossa, mii buorida teknihka ja jáhkán dan muđuidge leat buorrin ovddidit skohtervuodjima, árvvoštalla Jørn Tore. Dál beasai Hugo Hætta vuodjit ráfis dodjon sabehiin gitta lohppii, dán geažil manahii Jørn Tore meašttirvuođa Guovdageainnus1996. – Su sabehis lei olles njunni láhppon, mus lei dušše plastihkka luovvanan. Lea buorre go jierbmi lea viimmat vuoitán, eaige vuoittut juhkkojuvvo čoahkkimastimin. Livččii vearrát, jos ruovdesabet doddjošii, dalle sáhtášii bissehit, muhte plastihkka ii leat váraláš. Njuolggadusat leat seamma, muhto áiggit ja duopmáriid čalmmit leat lihkus nuppástuvvon, giitala norggameašttir. Su áigumuššan lea gorgŋet bajimuš vuoitolávdái 440-luohkás maid Davviriikkaid meašttirgilvvuin Avvilis cuoŋománu 25. beaivve. ¶
«Radio islama» sáddenlohpi nogai ođđajagimánu loahpas ja stášuvdna rahčá dál sáddenlobi ođasmahttimin. Ággan dasa geavahuvvo Vuođđolága oskkufriijavuohtadáhkádus. Muhto Vuođđoláhka dáhkida sohkabuolvvaid gaskassaš ovttadássásašvuođage, ja dás čuožžilitge váttisvuođat go «Radio islamas» lei čakčamánus diibmá diibmobeallasaš prográmma, mas máinnašuvvui goas ja mo eamidiid sáhtii huškut. Stášuvdna biehttala maid addimis nissoniidda sánisaji sáddagiin. Sii geat jođihit Radio islam eai háliit digaštallat oskkuset. ¶
Riikkas leat njeallje eará muslima rádiostášuvnna, muhto Radio islam lea áidna mii gáibida ahte dušše albmát galget beassat radios hállat. –Maid mii oaidnit dás lea minoritehtaoainnu, árvala šeika Seraj Hendricks, Azzawia-moskea jođiheaddji Cape Townas. –Islama dulkomis leat erohusast. Badjelmearálaš oaivilat nugo dát gullet eambbo kultuvrii go oskui, lasiha son. Máŋga eará islama oahppanolbmo leat maid vuostálastán Radio islama sohkabuolvavealaheami. Vahát lea jo liikká dahkkojuvvon ja báikkálašradio guottut nannejit daid stereotiipa oainnuid mat navdet islama leamen nissonvealaheaddjin. –Lea ceggagoahtán dat áddejupmi ahte buot muslimat dorjot dán nissonvealaheami, lohká Zayne Marimuthu, gii ovddasta organisašuvnna «Nuorat islamalaš čuvgehusas, jođiheamis ja ovdáneamis» (YIELD). Dát organisašuvdna leige mii moittii Radio islama Sorjakeahtes sáddehateiseváldái (IBA), mii mudde Mátta-Afrihká etermediaid. ¶
Ruoktut máhccán Kárášjohkii mii hállat «Konglegutteniin» Aslak Guttorm. Dat lea moaddelot jagi leamaš meahccebargi ja meahccefákta párkkas. –Gollevári guovža láhtte álo seammáláhkai, muitala Guttorm. –Go moriha de vázzila guktii Gollevári birra. Dasto dolle Gurmmešii. Doppe goliha veahá áiggi ovdal go dolle moddenuppelot kilomehtera máttás Cáskinčohkkái gos orru giđa. ¶
Radioprográmma buvttadeamis lea álo hušša. Hohppos olbmot dopmet duohkut deikke. Prográmmadoaimmaheaddji logada bátnegáskki maŋimuš geardde iežas giehtačállosiid, seammásgo teknihkkár maŋimuš geardde iskkada doibmet go buot boalut nu mo galget. Dá lea dan maid ledjen vuordán oaidnit ovdalgo bohten «Muitil ja čeahppi» finála báddemii. In leat várra goassige nu fastit meaddán. Nuppelohkái minuhta ovdalgo bádden álgá lea áibbas jaskat Sámi Radio studiolanjas. Dušše teknihkkár Thore Herulf Skoglund oidno buđaldallamin jietnabeavddi duohken. Son mojohallá go oaidná mu boahtimin ja jearrala leango munge studioi. Dan mun duođaštan, seammás jearahan sus gean navdá vuoitit. –Jáhkán Oslo Skihpárat vuitet. Go lean leamaš teknihkkárin dán prográmmas, de leaba soai álo álkit vuoitán, árvvoštallá Skoglund. ¶
Buot orro mannamin nu mo galgá. Sámi Radio hoavda, Nils Johan Heatta boahtá moadde minuhta ovdalgo bádden galgá álgit. Sihkkaris lávkkiiguin son vázzá njuolgga kantuvrasis, viežžala giehtačállosis ja manná studioi čohkkát. Goappá gáttat vuoitit? dáhton diehtit. –Dás sáhttá mannat guktuid guvlui. In dieđe lešgo ba riekta mus almmolaččat árvádallat, go dallehan sáhttet navdit mu leat bealálažžan jus árvidan riekta, vástida Heatta jorbasit ja diplomáhtalaččat. Astrid Aslaksen, prográmmajođiheaddji olgešgiehta, lassi jierbmi ja dárkkisteaddji lea maid boahtán dan botta go Heattain ledne háleštan. Son smiehtada moadde sekundda ovdalgo vástida goappá son navdá vuoitit. –Riehponjoga Searat, go soai orruba hui sihkkarat, ákkastallá Aslaksen. Oaidnit leš, ihttin diehtá olles Sápmi goabbá joavku beassá ollašuhttit nieguidis. Beassabago Oslo Skihpárat dollet Anfield Roadii geahččat iežaska Liverpool, vai Riehponjoga Searat Old Traffordii návddašit iežaska jiellahiid, Manchester United? ¶
Jovnna muitala ahte soai áiduba, čorgeba, máleba, njuoskadeaba rásiid ja divvuba iešguđetgelágan diŋggaid. -Moai áigo bargat golbma vahku ja de munnos lea luopmu. Lea ollu suohtasat bargat go skuvlla vázzit gos ferte čohkkát ja guldalit maid oahpaheaddji dadjá, Alf Henry jienáda. Goappašagat leaba duhtavaččat "Nuorra Bargu" prošeavttain. Ruđaid maid Jovnna dine áigu son vuodjingortii geavahit. Alf Henry ii leat vuos mearridan masa ruđat mannet. -Munnje ii leat nu dehálaš man ollu mun dinen. Livččii gal dehálaš jus galggašin jagi bargat, muhto dál go lea dušše golbma vahku de gal lea olu deháleabbu ahte oahpan juoidá ja ahte mus lea somá, loahpaha Jovnna. Lars Oddmund Sandvik lea fas eará nuorra bargi. Son bargá "Gunn´s Rammeverkstedas" guovdu Kárášjoga márkana. Son gal dadjá iežas hui duhtavažžan "Nuorra Bargu" prošeavttain. ¶
–Leimme suhkamin Miljonsávvon vulogeahčen, munnos ledje golbma stákku, okta lei gándda gieđas, muitala Rauno Raappana (36). Gándda stákku siimmageažes buovččadalai Tiker-Joonas-muorraguolli. Ja dasahan dat giesastii gitta. –Dohppii nu loččet, ahte jáhkken leat ditti, ii olus rávggodallan, easkka go finadii čázeoaivves, de fuobmájin, ahte lea stuorát, jurdilin 10-kilosažžan, dadjá Rauno Raappana. ¶
–Dat lei oalle lojis guolli, bážii ain dušše moaddelot mehtera ja de náđui bodnái, muitala Raappana. Son áiccai easkka fatnasis, ahte guolli leige oalle stuoris. Gurrehallamii ii mannan áigi go sullii 20 minuhta. ¶
Eará ulbmil girjjiin lea ahte skeŋket lagashistorjjá maŋisboahttiide. –Mun ledjen guhtta jagi boaris evakuerenáiggi. Dovddan ahte lean velggolažžan báhcán sidjiide geaid luhtte oruimet Alavieskas, gasku Suoma. Dáinna girjjiin veahá gudnijahtten Alavieska olbmuid. –Ovdal go duiskalaččat ja suopmelaččat álge doarrut, dolvojuvvuimet Alavieskai. Doppe oruimet dálvvi ja muhtimat jagi, muitala Jávrri Juhán Niillas/Nilo Aikio. ¶
Jus áigu čázis vuodjit, de muhtun skohteriin dat lihkostuvvá eambbo ohcat vuojána dálveseaillus ja vuoddját. Muhto gilvvohallamiidda ferte gal sruvedallat ja stellet vuojána, nu ahte dat vuolgá ja johtá bures. Vuojánis galgá leat maiddái fápmu doarvái, vai gielká bissu čázeoaivves –Dán gielkká mohtoris leat 164 heastafámu, dat lea totaltek-crossamohtor, maid lean vel trimmen, dasa sáhttá geavahit "garrasut" bensiinna, muitala Usko. ¶
Vaikke Davvi-Átlantta bivdomearri lea geahppánan, de luossahivvodat ii leat lassánan dan dihtii ja luosat eai leat lassánan ovdamearkka dihtii Deanus. –Ášši ii leat nu oktageardán. Átlantta bajoščázit leat čoskon ja eahpiduvvo, ahte dat váikkoha luossaveajehiid bibmui ja danin veajehat eai ceavcce mearas, árvala Niemelä. ¶
Dutkit fitne diimmá čavčča ovtta vahku geahčadeamin báikkiid Deanus leago vejolaš ráhkkadit dánlágan "luossarehkenastin mášiinna" Detnui. –Dalle oinniimet Suolobohki oalle vuogasin go rávdnji ii leat garas. Rávdnjás čáhci biđge rádiobaruid ja eat oaččo doarvái dárkilis dieđuid, muitala Balk. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Miessemánu 16. beaivve ávvudeapmi lei hui ráfálaš Guovdageainnus. –Eai leat leamaš makkárge stuorát váttisvuođaid. Eai lean nu beare ollu gárrenolbmot ja oránše- ja eará ruoššat láhtteje olbmo láhkai, muitala duhtavaš leansmánnebálvá Bendik Hætta. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Miessemánu 17. beaivvi eahkeda dieđihuvvui leansmánnii ahte johkafanas lei golgame eatnoráigge márkan čađa. Johkafanas lei oalle stuoris ja oalle boaris, ja das leat vilges ánjut. Ánjuin lea rukses fiellu maŋosguvlui, ivdni gollan. –Fatnasa doaivut čuvvon dulvvi mielde, muhto eat ožžon dan gitta go lei jieŋaid siste. Jus oktage váillaha fatnasa, de lea fanas golgame eatnoráigge vulos, muitala Benrik Hætta. ¶
Suolade biilaspeadjala ¶
GUOVDAGEAIDNU: Miessemánu 16. beaivvi čuovganeapmái idjadii okta olmmái Gievdneguoikkas. Son lei stuora biilageasehanbiillain jođus. Ija mielde leat skealmmat finadan ja váldán ovtta speadjala ovtta biillas. Biilavuoddji galgá leat váidán ášši. ¶
RÁISA: Ráissá leansmánne muitala Ráissás ge leat leamaš ráfálaš basiid. –Eai leat guhkes áigái leamaš ná fiinna ja siivos "ruoššat" mis dáppe. Unnán gárrenolbmot ja unnán rigearra. Miessemánu 17. beaivvi lei hui čáppa dálki ja ledje ollu olbmot vázzime márkanis, muitala Ráissá leansmánne Iver A. Olsen. ¶
RÁISÁ: 40-jahkásaš Ráissá-olmmái duššai merrii go gopmánii gummefatnasiin. Son lei suhkamin gáddái stuorát fatnasis. Stuorát fatnasis (cabincruiser) sus guokte olbmá eaba sáhttán dahkat maidege earágo geahččat. Dát dáhpáhuvai Straumfjorden-nammasaš báikkis. –Mii váruhit olbmá leat leamaš gárremin. Lei hui fiertu, muhto dien báikkis lea garra rávdnji, muitala Ráissá leansmánne. –Olmmái gávdnui čieža-gávcci diimmu maŋŋil go jávkkai čáhcái, sullii golbma km eret doppe gos fanas gopmánii. Mii geavaheimmet helikoptera ja olmmái gávdnui čáhcegierragis. ¶
Ášši duogaš lea ahte Jagland ráđđehus ovddidii Stuoradiggedieđahusa nr 41 sulli jagi áigi dassái. Dieđahusas bođii ovdan ahte Sámi Oahpahusráđi oahpposuorgi galgá Sámedikki vuollái. Oahpahusráđđi ja Sámediggi ráhkkanišgohte, go galggašii sirdot Sámediggái 1999` jahkemolsumis. –Bargojoavku nammaduvvui geahčadit movt geavatlaččat lea buoremus ordnet, čilget geavatlaš organiserenminstara. Bargojoavkkus ledjen mun Sámedikki bealis, Oahpahusráđi bealis Ellen Inga O. Hætta ja Berit Anne Sara Triumf, muitala Sámedikki direktora Per Edvart Klemetsen. ¶
Modeallat beavdde ala ¶
Go bargojoavku oaččui dien barggu, sihte Giellaráđis áirasiid bargojovkui. Giellaráđi Anne Dagmar Biti Mikalsen ja Inger Marie Gaup Eira bođiiga jovkui. –Mii galgat čilget movt sáhttá ovttastahttit hálddahusaid, ja evttohit máŋga modealla. Plána mielde galgat geargat sulli geassemánu gasku. Go modeallat leat beavdde alde, oasálaččat besset ovddidit oainnuid ovdalgo Sámediggi loahpaloahpas vállje modealla, muitala Klemetsen. ¶
Muhto dan botta go vuordit bisána buot sámegiel dataovdánahttinbargu, go buohkat vurdet ođđa čovdosa. Sii geat ledje luohttán ahte ođđa čoavddus lei boađi-boađi, fertejit vuorddedettin čállit aivvefal dárogillii. Dáid gaskkas lea Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla. Skuvla lei oastán ođđa dihtoriid álggahan dihte datakursa rávesolbmuide. Sii ledje válljen operatiivavuogádaga Windows NT, dainna lohpádusain ahte sámegiel čoavddus Window NT várás galggai boahtit guovvamánus. Muhto miessemánus oahppit sáhttet ain čállit dušše dárogillii. –Dilli lea áibbas dohketmeahttun, cealká skuvlla EDB-jođiheaddji John Arne Øxseth. –Dál fertet atnit ollu ruđa ja barggu oastit ja installeret eará operatiivavuogádaga, mainna lea vejolaš čállit sámegillii. Øxseth muitala ahte son lea čállán stáhtačálli Johanne Gaupii dán ášši birra, go su mielas sámi čállingiela boahtteáigi lea guovddaš eiseválddiid ovddasvástádus. Jus galgá nagodit váikkuhit Microsofta nu ahte sii váldet sámegiela oassin sin boahttevaš prográmmaide, de ferte Norgga stáhtage cealkit dán leat dehálažžan. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárášjoga leansmánni muitala ahte lei skohtelihkohisvuohta Iešjávrris miessemánu vuosttaš beaivvi. Lei olmmái gii roasmmahuvai, ja leansmánni ii diehtán movt olbmáin manná. Seamma vahkkoloahpa bulii skohter seamma guovllus. ¶
Mázelaččat leat riiddáskan moala geažil ¶
Áššu áviissa stivrrajođiheaddji, Odd Mathis Hætta julggaštii mannan gaskavahku Áššus, ahte su mielas lea buoremus heaittihit kristtalaš sámegiel bláđi, Nuorttanástte. Dán láhkai luvvejuvvošii eanet ruhta eará sámegiel áviissaide: «Nuorttanástte sáhtášii heaittihit go sis lea nu hedjonan dilli dan ektui go ovdal lei, dadjá son ja ákkastallá cealkámuša dainna ahte bláđđi ii šat doala dási. Nuorttanáste lea doaimmahan oasis doalaheamis sámi giela ja kultuvrra badjin, muhto dál eai leat šat bláđis návccat doallat dási» , cealká Hætta. Telefonjearahallamis Min Áiggiin váldodoaimmaheaddji Håkon Isak Vars dovddaha, ahte dán jurdagii son ii gal guorras. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskavateahket ožžo Guovdageainnu bolesat dieđu ahte olmmái 40-jagiin muosehuhtii moarssis. Moarsi lea maid 40-jagiin ja lei šaddan báhtarit ruovttus vuoi ii cápmahala. Son manai ránjjavissui ja riŋgestii bolesii. –Olmmái lei mannan eará sádjai go manaimet viežžat. Son lei baika bihkka juhkan ja šattai idjadit giddagasas, muitala leansmánnebálvá Klemet Klemetsen. ¶
Dáid beivviid son lea fárrestallamin Čáhcesullui bearrašiin, gos son miessemánu 21. beaivve galgá vihahuvvot proavasin Máttá Várjjat, Várggát, Čáhcesullo, Báhcavuona, Bearralvági ja Gáŋgaviikka proavasguovllus. –Šaddá miellagiddevaš bargu gosa dál manan. Galggan jođihit olles báhppabálvalusa died guovlluin. Dát mearkkaša maid ahte mus lea lassin dábálaš báhpa bárgguide maiddái fuolahit muhtin osiid bismma Steinholt bargguin, muitala Stein Ovesen. ¶
–Eallu lei ruvgalan Njállaávžži rastá, soai leigga ávžži gihkanastimen go fuobmáiga ávževuođu leat visot varran. Dan seammás fuobmáiga jápmán bohcco geađge guoras. –Fáhkka lihkkasii sággegeađgi, soai fuomašeigga ahte guovža leige. Guovža borragođii jápmán bohcco. Boazovázzit eai dieđe galle bohcco lea goddán, go dohko ii beasa earágo čuoigga. Ii dohko leat dušše vuolgit, guovžžas soitet čivggat ja de sáhttá leat váralaš. Odne galgá meahccebálvalus mannát geahččat, muitala Johan Aslak Logje. ¶
Iskon Máhte Niillas, Nils J. Eira, lea Gearretnjárgga orohaga ovdaolmmoš. Son ii leat gal ieš leamaš ealu luhtte, muhto son lea maid gullan guovžža birra giehtatelefuvnnas. Su áhčči Iskon-Máhtte (77), Johan Mathis I. Eira, lea vuohttán guovžža. Min Áigi ii ožžon iskon-Máhte ságaide, go ii susge lean giehtatelefuvdna alde. Guovža lea vuhtton Ruvžaváris, Ánarjohkgáttis. Báiki lea sulli 10-miilla nuortabealde Guovdageainnu. –Áhčči vuhtii guovžža mánnodaga. Guovža lea leamaš ealu siste ja ogohallan, muhto ii lean vel gávdnan ráppiid. Bieju gal gávnnai, muhto lei eahpesihkar leatgo guovžžas čivggat. Doppe lea leamaš hui murku, nu lei váttis oaidnit. Sihkar goitge lea ahte guovža ii leat vel fieskkes mannan olggos, muitala Iskon-Máhte Niillas. ¶
Heajos bivdu: Dán jagi lea leamaš beanta heajos bivdu. –Eai leat go vihtta sáiddi. Ean deaivan dán háve, muitala Kjell Thrane gii bivdá Torgeir Olseniin. ¶
Govdu-kaija: Mávssii juste miljon ruvnnu ráhkadit dán govdu-kaija masa lea sadji 17 stuorát fatnasiidda. Dát bođii meara ala diibmá. ¶
–Muittán bures álgu 90 logu. Dalle eai lean galle fatnasa dás. Geahča dál, láhttesta čeavlás sátnejođiheaddji Jarle Andreassen. Bálddas čuččoda eahpeformalalaš bivdugonagas Odd Ingvald Lam ja nivkala oivviiin ovttaoaivilvuođain. Son muitá bures go dušše su fanas bivddii dáppe. ¶
Guovtti beaivvis mannan vahku jápme 21 olbmo ja máŋgačuohte šibiha davvinuorta Kenyas. –Mii eat nagat muddet dávdda, eat šat nákce dan stivret. Unnit gilit leat ollásit giddejuvvon dulvvi geažil. Dál ballet Riikkaidgaskasaš Ruksesruossa ja Rukses Lahkkemánnu go eai beasa giliide, gos galggašedje gozihit ássiid ja juohkit dieđuid dávddas, muitala John Sparrow, duovdaga Ruksesruossa sáhkaolmmoš. ¶
Ruksesruossa bargá dávjá dainna, ahte eastadit dávddaid, ii dušše hehttet daid leavvamis. Danne lea váttis veahkkeorganisašuvdnii bargat dálá dilálašvuođain. Dulvvi geažil lea maid váttis diehtit man láhkai dávda lea viidánan. Dr. Saade Abdallah ovddasvástida ordnet vuostedoaimmaid febara vuostá, ja son lea eahpevissis man vuostá sii leat soahtamin. –Mis eat dieđe čielgasit makkár dásis epidemiija lea, dasa lassin eat dieđe áibbas vissásit mii dat goddá olbmuid. Diehtit gal áibbas vissásit, ahte lea Rift Valley-febar, muhto leago dat visot? Leat áicojuvvon ártegis fenomenat ja sáhttáge leat nu ahte doppe lea juoga nu eará. Eambbosat go dárbbašuvvojit sáhttet vaháguvvot, váruha son. Dávda bohciidii vuosttaš geardde diimmá juovlamánu, ja lea duođaštuvvon ahte lea sáhka bahágat febaris. –Eatnašat leat njoammuduvvon go leat ealliiguin bargan, muitala Abdallah. –Febar njoammu moskitoid bokte ja sáhttá njoammut šibihis olbmui, čilge son. Njoamu dovdomearkkat (symptomat) leat oaivebávččas, vuoksin, lučadávda ja vardimat. ¶
Lea vissa dat vuosttas čoahkkin maid Deanu gieldda sámit leat áigon otne doallat. Mun oainnán ahte sámi olbmot leat boahtán čoahkkái stuorra viššalvuođain dán vissui. Ovdal leat juo dollon sámečoahkkimat min eatnamis Mátta-Norggas. Nuvt muitaluvvo dollui dat vuosttas čoakkalmas Troandimis 10. februar 1917. Dat illudahttá mu sakka ahte mun oainnán boazodoallobearráigeahčči Kristin Nissen, Kristianias, lea min gaskkas. Mun gittán su dan ustitvuođa ovddas ahte son lea áigon boahtit dasa. Mun lean lohkan avissain ahte son lea velá dat áŋgireamos sámi bealušteaddji dán áigge. Ja mun áiggun oktanaga dáinna álbmogiiin sávvat sutnje buoresboahtima dása min gaskii, ja ahte son guhká oččošii eallit, nuvtgo mun maiddái ávžžuhan dán čoahkkima oktanaga muinna čuožžilastit bajás buorástit sutnje gudnin. Mun lean jurddašan oanehaččat sárdnut sámegiela birra, ja maiddái namahit sin, guđet leat bargan oažžut Ipmil sáni oahpu eatnigillii oahpahuvvot sámiide. Mii dáhttut guhká muitit sin iluin ja guhká galget sii bissut giittusin min muittus. Vuosttas lei báhpa Thomas von Westen, guhte álggahii dán barggu 1717, árvvu mielde 200 jagi dás ovdal. Son ráhkistii sámiid nuvt sakka ahte son guđii buoret báikki máddin ja vulggii Sámeeatnamii, gos eai gávdnon geainnut eai ge dámppat. Son juolgguštii badjel Sámeeatnana duoddariid ja sártnodii sámiide Ipmil sáni sin eatnigillii. Son lei rikkis go deikke bođii, muhto son jámii geafin. Sámi eatnigillii galggai evangelium sárdniduvvot, dat lei su dáhttu. Ja son gávnnai ráđđehusa bealis mieđamánasvuođas dasa. Muhto sus ledje ollu vuostáičuožžut, geaid gaskkas ledje báhpat ja bisppat. Dattege okta dainna bispain, namalassii Gunnerus, guhte elii jagiin 1758-73, oaivvildii ahte jos fal bargu sámiid hárrái galgá ovdánit, de ferte evangelium buktojuvvot sin gaskii eatnigillii. Su maŋis bohte eará bisppat, geain lei earálágan oaivil. Soapmásat sis badjelgehčče sámiid ja sin eatnigiela. Viehka áigge maŋŋil bohte bisppat Hvoslef, Skaar ja Bøckman, guđet gávdne vuoigatlažžan dan maid Gunnerus lei ovdandoallan. In áiggo meaddelmannat daid olbmuid, guđet maŋit áigge leat stuorra váivvi čađa bargan sámiid ovddas ja sin giela bajásdoalahan dihtii, nuvtgo báhppa Nils Vibe Stockfleth, professor Friis, rektor Qvigstad, guđet leat jorgalan ollu girjjiid sámegillii. Ja erenoamážit dáhtun mun namahit dan eretjápmán báhpa Tandberg, ja maiddái Jens Otterbech, guhte dál lea eretbidjan su virggis bargan dihtii sámiid ovddas. Dát namahuvvon olbmát leat min ovddas viggan gáibidit dan mii min váimmolaš sávaldat leamaš: kristtalašvuođa oahpu eatnigillii skuvllain. Dát gáibádus leamaš guhká sámiid gaskkas, maid maiddái muhtun oassi dárolaččain leat gávnnahan vuoigatlažžan ja earát fas vuostálastán. Mii sámit leat okta hui uhca čearda (nation) dán min eatnanaluođa alde, guđet leamaš riiddu gaskaoapmin. Dat lea láittas oaidnit ahte muhtun oassi dárolaččain dáhttot eretrievidit min dan min divraseamos ja ráhkkáseamos eaiggádusa, min eatnigiela. Gaskkohaga lea dat gal duohta ahte mii sámit berret oahppat riikka giela, jos mii galgat sáhttit čuovvut áiggi mielde ja ovddidit min áiggálaš dilálášvuođaid dađemielde. Dieđosge galgat mii oahppat dárogiela buorremielas, muhto ii garra áŋgiris bággejumiin (tvangsfornorskning). Dat garra dáruiduhttin skuvllain ii leat buktán beare buressivdnádusa, muhto maiddái garrudusa. Erenoamážit oaidnit mii dan badjesámiin, man uhčán skuvllat leat ovddidan sin. Sin dilli manná maŋás, dainnago eatnigillii álgobáliid vuos eai šatta oahpahuvvot. Maiddái sin boazodoallu gillá dan vuolde. Mun in dáhto eambbo sárdnut dan birra. Mun doaivvun boazodoallobearráigeahčči Nissen muitala midjiide su oaiviliiddis dan hárrái. Muhto dat mii mis erenoamáš lea jearaldaga vuolde, lea dat: Man láhkai mii sámit sáhtašeimmet oktasaččat ovddidit min sogamet gáibádusaid? Man láhkai mii oččoseimmet min vuoigatvuođaideamet ruoktot? Ja movt dat galggašii lágiduvvot ahte kristtalašvuođa oahppu fievrriduvvo eatnigillii skuvllaide? Mii galggašiemmet otne sáddet gáibádusa dan Gonagaslaš dárolaš ráđđehussii dan hárrái ahte eatnigiella buot religion-diimmuin fievrriduvvošii ja bisuhuvvošii skuvllas Sámeeatnamis dassášiigo mánná geargá (olggosčállojuvvo) skuvllas. Ja ahte sámegiella galgá let 3 vuosttamuš jagiin máná skuvlavázzimis oahpahusgiellan. Gaskkohaga lea mus vuosttažettiin hállu gullat maid ráđiid min ustit (Nissen) gii dás min gakksas čohkká, addá. Okta diŋga lea goit vissis: mii ieža eat sáhte olus maidige ovddidit, go mii leat nuvt fámoheamet ja geafit. Muhto almmá stáhta áiggošii čájehit das mieđamanasvuođa min vuostái. ¶
Nils Ole Pulk mieđiha gal ahte bargobáikkis lea «veahá» snoallan. –Dološ njuovvit ledje hui snoallalasat, mii nuorat njuovvit árbiimet vieru. Okta sivva lea maid go leat ollu dievddut geat bargat dáppe, ja go lea vel dákkár bargu. Lea diehttelas ahte šaddá veaha garrasit biras, boagusta son. –Okte bohte suoma njuovvit geahččat makkár «njuovvanlinjá» mis lea dáppe. Mo letnet organiseren njuovvama, goas bargá guđege barggu. Sii manne jorbačalmmiiguin olggos, go ledje hirpmahuvvan movt ná jođánit sáhttá njuovvat. Eará njuovahagat leat maid leamaš geahččame. Lea gal veahá duohta maid lávejit lohkat, ahte mis šaddá erenoamáš leahttu go guossit bohtet geahččat. Čakčat mii lávet johtit olgonjuovahagaid mielde. Lean finadan juohkelágan báikkis ja njuovvan juohkelágan bohccuid. Ruošša bohccuidge lean njuovvan. Dat leat ollu stuorábut go dáppe bohccot, muhto mihá gurbmábut. Bohccot leat guhkibut ja juolgábut. Lulimusas lean finadan Nordlánddas, Glomvuonas ja Sálteduoddáris. Doppe ledje hui buorit bohccot, sarvvis dettii badjel čuođi gilu. Losimus boazu maid muittán njuovvan, lea 107 gilu. Orun muitime ahte lei Sáččás, muitala Nils Ole Pulk. ¶
–Dasa lassin leat ieža álggaheamen prošeavttaid earret eará árbevirolaš doaimmaid mánáide mat galget nannet mánáid iešdovddu. Leat maiddái lágideamen kurssa Sis-Finnmárkku gielddaid nissonjođiheaddjiide. Searvi lea mannan doaibmajagi lágidan iešguđetlágan fáddadeaivvademiid. Dát deaivvadeamit joatkašuvvet. –Lea buorre vejolašvuohta loktet ja digáštallat áššiid. Boahtte čávčča fáttát šaddet leat: Sámi árvvut - nissonárvvut, sohkabealperspektiiva sámi mediain ja sámi mánáid bajásšaddandilli otná geatnegahtton skuvllas, muitala Vassvik Kalstad Kárášjoga Sáráhká bargguid birra ovddosguvlui. ¶
Willy Rollstad ja Reidar Johnsen leaba miehtan váldit Min Áiggi journalistta fárrui Deanu ala suhppestit ja háleštastit. Sáhtan maid ieš leat nu vuoiggalaš ahte dovddastit ahte várra lean munge olmmái guhte gulan «dan eará áigái» . Áistton dat nuoraid sohka mii ii gártta Deanu ala masá dal juo dadjat goassege. Muhto dallánaga go Willy lei geargan suohppumis fierpmi, ja Reidar gulul vuohppádišgoahtán doaladit fátnasa rivttes láhkai, de dovddan juste dan seammá dovddu go nuoraidskuvllas vázzen. Dallego munge lávejedjen golgadit áhči mielde. Gelddolaš, ja varra vel issoras vuordámuš. Olmmoš oppaáigge guoraha goarkkaid čázis. Iigo čaŋa fárgga. ¶
Veahá dobbelis oidnoba Kjell R. Johansen ja boares sieiddá oahpaheaddji Hans Olav Aagesen. Mo son sudnos lea mannan otne imaštan mun. Veahá maŋŋelaš go leat geassán fierpmi ja dollen bajásguvlui, de beasan diehtit dán go bisánastit Kjell sátkkus Skiippagurgáttis. Odd Tobiassen ja Jarle Tobiassen, vieljašguovttos dat seavviba min gáddái, ja Kjell guovttos fas boahtiba dalán maŋŋá. –Na moai dal letne goddán dán jagi birrasii 10 guoli, muhto mun gal godden stákkus ovdalgo golgadagas, muitala Kjell –Dalle gal it šat boađe goddit maidege dán jagi šat, go dál leat geavahan iežas lihku go juo stákkus goddet ovdal go golgadagas, láhttestit dat earát. ¶
–It sáhte jáhkkit mo doppe lea, lohká republihka luonddugáhttenministtar Vasuly Alexejev. –Olles gávpogiin leat stobut jávkan ja duháhiid mielde govddodit eallit čázis. Buot šattut leat billašuvvan, muitala ministtar. –Ollusiin dulveguovlluin váilu makkárge suodji, borramuš dahje biktasat, lohká son. ¶
•• Oslo universitehta stuorra hávderievidanskandála lea čoavdinláhkai. Universitehta Anatomalaš Instituhta vuorkkás leat unnimus 300 soitet eanet go duhát sápmelačča oaiveskálžžu ja dákterikki. Dál sáhttá Sámediggi beassat mearridit maid daiguin bargá. •• Dutkit ja sin bálvvat rahpe hávddiid miehtá Sámi mannan jahkečuođi loahpageahčen ja dán jahkečuođi álggogeahčen. Báikeolbmuid vuostemielalašvuohta ii ábuhan, earretgo Njávdámis gos greaikka ortodoksa báhppá julggaštii hávderievideaddjiid bánnehaššii. Ná son nagadiige bissehit sin. Muđui ii lean máilmmálaš iige girkolaš eiseválddiin vuostemiella rievidemiide. Nu han dáiddii lean daningo ledje dušše sápmelaččaid dávttiid maŋis ja dasto dieđalašvuođa namas. •• Dološ historjá juollu leat historján. Oslo universitehtta lea háliidan čorget ášši. Danin ásahiige lávdegotti mii dál evttoha čovdosa. Min mielas lea universitehta stivrejeaddjit láhtten rehálaččat ja vuoiggalaččat maŋŋá go sidjiide fuomašuvai makkár ovddeš áiggi bázáhus sin gealláris lea. •• Evttohuvvon čoavddus leage nana buorre. Sámediggi beassá mearridit binnásta bitnii maid dál viidáset bargá. Jos Sámediggi gáibida ahte dávttit galget hávdáduvvot, de dat hávdáduvvojit. Jos dutkit háldiidit geavahit daid, de ferte ohcat Sámedikkis lobi. •• Sámi ovddasteaddjit universitehta lávdegottis leat leamaš Máret Guhtor ja Audhild Schanche. Mii giitit sudno buori barggu ovddas. Guhtor maid muitala ahte lea leamaš buorre áddejupmi lávdegotti eará lahtuin sámi oidnui áššis. Danin leage loahppaboađus nu buorre, ja mii doaivut universitehta bajimus stivrenorgána čuovvula lávdegotti árvalusaid. •• Go dán lea dahkan lea fas sámediggeáirasiid duohken loahpahit ášši seammá allaárvvosaš vuogi ja dovddu mielde go lei dalle go fuolkkit hávdádedje Mons Somby ja Aslak Hætta rohki oaiveskálžžuid čakčat. •• Mii leat fas áigá juo cealkán ahte máttuideamet dáktebázáhusat galget ruoktot. Buot visot galgetge fas ođđasit hávdáduvvot. Ahte dutkit manahit iežas čájánasaid lea dieđusge váigat - sidjiide. Mii soaitit maid manahit dieđuid ovddeš áiggi eallimis, dávddain ja dien diekkáriid. Muhto lea bággu buoridit dutkiid heahpatmeahtun daguid ja diktit háviid sávvot. •• Danin berre dát ášši loahpahuvvot dienna ahte Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallá ášši, cealká ahte; «mii háliidit hávdádit Anatomija Instituhta sámi dáktečoakkáldaga» . Dasto hávdáduvvojit oaiveskálžžut ja dákterikkit doppe gos leat vižžon. Torkel Rasmussen ¶
–Ii leat nu somá vuolgit, go doppe leat ovttat nieiddat geat givssidit, dadjá Mika oabbá Minna Heikurainen (9). Minna mielas Sávvonis lei duođaid buorre, doppe ii givssiduvvo. –In veajašii čohkkát taksis juohke beaivve Gáregasnjárgii ja fas ruoktot, muhto doppe gal dieđusge leat eambbo skihpárat, muitala Minna. ¶
Lávdegoddi maid Oslo Universitehtta lea ásahan, árvala giddet dahje loahpahit universitehta Anatomalaš Instituhta sámi dáktečoakkáldaga, diehtá NRK Sámi Radio. ¶
Ullas lea jurdda joatkit oahpuid, muhto ii leat vel mearredan maidige. –Lean eadneolmmoš ja dat doalvu áiggi, ii leat nu álki vuodjut bargguide, muitala Ulla. Son lea plánen lisensiáhtabarggu servodatdiehtagiid skuvlenpolitihkká suorggis, erenomáš fáddán sámegiela ja sámegielat oahpahus Suomas. ¶
–Virgealbmát morihedje njealje mánu maŋŋá smiehttat beallemiljon seastimiid, álkimus lei evttohit Sávvona skuvlla heaittiheami, eaige leat viššan váldit čielgasa, man olu duođaid oppa boahtage seastu vai bohtetgo skuvla heaittiheamis baicce lassegolut, árvala Samuel Paltto. ¶
Bušeahttačoahkkimis jagi1997 loahpas dahkkui mearrádus, ahte skuvlladoaimmas galgá seastit 500 000 márkki. –Muhto go geahččá bušeahttagirjji, de doppe ii oidno mearrádus, ahte Sávvona skuvlla galggašii heaittihit, muhto baicce oppa Ohcejoga gieldda skuvlendoaimmas galggašii seastit miljonbeale, deattuha Bikká-Ándde Sámmol, Samuel Paltto. –Dasto manai njeallje mánu, ovdalgo virgealbmát morihedje bargat makkárge evttohusa ja de dahke álkes evttohusa, heaittihit Sávvona skuvlla, muitala Sámmol. –Dušše leat bidjalan loguid báhpára ala, vai fidnešedje mannat gielddastivra mearrádusa mielde, eai oppa dieđege duođalaš seasttu sturrodaga skuvla heaittiheamis, cuiggoda Samuel Paltto. Eará seastinevttohusat leat čuohppamat diibmorámáin, bálkácehkiid dárkkisteapmi liigediimmuid ja dáidda- ja čehppodatávdnasiid lassebálkácehkiid bealde. Dasto oanehaš virgelobiid áigge geahččalit garvit sadjásaččaid bálkáheami. –Orru vuohttimis oaguheapmi sápmelaččaid vuostá, sápmelaš skuvllaid heaittihemiin ja bálkácehkiid vuolidemiin, ammas eai boađašii oahppan oahpaheaddjit, árvala Sámuel Paltto. ¶
Seastindárbu lea boahtán joavdelas virggiin ja čurbošemiin. –Leat earuhan bargiid ja dan bokte gártan máksit máŋgga olbmui bálkká ovtta olbmo barggus, dasto leat joavdelas virgealbmát, ovdamearkka dihte skuvlladoaimmahoavda ii dárbbašuvvošii, das lea boahtán máŋgga čuođiduháha lassegolut. –Ja de lea bálkáhuvvon dállodoallo- ja hálddahusčálli, mii maid ii bárgga iežas bálkká ovdii, dasge badjel guoktečuohteduháha dáhpa, dieguin de lea boahtán seastindárbu, čilge Sámmol. –Dasto lea vel bálkáhan ovtta konsultta organiseret skuvlladoaimma, muhto gieldda virgealbmát eai dohkkehange evttohusa man son dagai, dasgo dat lei seammalágan go maid sámelista lei nuvttá dahkan, diesge bođii badjel viđalotduháha dušši gollu, muitala Sámmol. ¶
Vuovdaguoikka skuvlla divvojuvvui stáhtavehkiin 80-logu álggus, seammas dohko huksejuvvui doaibmaguovddaš, mas lea valaštallansále, duodjelatnja ja feara mii. –Virgealbmát eai leat viššan váldit čielgasa, ahte boahtágo das seastu, jus heaittihit skuvlla, mo leš stáhta beales go lea bidjan miljovnnaid dohko, ahte álgágo bearrat ruovttoluotta ruđaid, seasttus sáhttetge boahtit stuorra golut, muittuha Sámmol. Ovdamearkan Sámmol muitala ovtta smávva gieldda Suomas, gos skuvla lei divvojuvvon aiddobáliid stáhtavehkiin ja de heaittihedje skuvlla seastinmielas. Stáhta ii liikon dasa ja álggii gáibidit ruđaidis ruovttoluotta, de fertejetje gieldda njunnošat rievdadit mearrádusa ja álggahit skuvlla ođđasit. –Bođii smávva dáhpedorbmi go eai diehtán, eai lean váldán čielgasa, boagusta Sámmol. ¶
2. beallefinála «Oslo Skihpárat» - «Skudi 1» 10-1 (4-1) Oslo Skihpárat lea oaniduvvon OS. Skudi 1 lea oaniduvvon S1. Dá leat gažaldagat ja vástádusat. Roađuid siste leat čuoggát. 1a) Gii vuittii dievdduid 15 km friddjačuoigama Máilmmi Čuoigangilvvuin 1989:s Lahtis? OS: Gunde Svan (1 č.) S1 Gunde Svan (1 č.) Rivttes: Gunde Svan 1b) Gii vuittii duiska-nuortariika njuikenvahku 1991/92:? OS: Toni Nieminen (1 č.) S1: Weissflog (0 č.) Rivttes: Toni Nieminen, Suopma 2a) Gii šattai máilmmimeašttirin nissoniid 1.500 m viehkamis 1983:s? OS: Mary-Drecker Slaney (1 č.) S1: Kasankina (0 č.) Rivttes: Mary Drecker, USA 2b) Gii šattai máilmmimeašttirin dievdduid 3.000 m eastaviehkamis 1987:s OS: Julius Karjuka (0 č.) S1: - (0 č.) Rivttes: Francesko Panetta, Italia 3a) Dát riika šattai olympijameašttirin sihke nissoniid ja dievdduid spábbabálkumis 1976:s. Guđe riika? OS: Romania (0 č.) S1: DDR (0 č.) Rivttes: Sovjetlihttu 3b) Gii vuittii nissoniid Máilmmi Cupa friddjačierasteamis (freestyle) 1995/96:s? OS: Donna Weinbrecht (0 č.) S1: Stine Lise Hattestad (0 č.) Rivttes: Katherina Kubenk, Kanada 4a) Mo šattai boađus Oarje-Duiska čiekčamis Algeria vuostá Máilmmi Spábbačiekčamiin 1982:s? OS: 1-2 (1 č.) S1: 1-1 (0 č.) Rivttes: Oarje-Duiska - Algeria 1-2 4b) Galle gearddi lea Danmárku leamaš mielde Máilmmi Spábbačiekčamiin? OS: njeallje gearddi (0 č.) S1: guokte gearddi (0 č.) Rivttes: oktii 5a) Gii šattai vuosttaš olympijameašttirin dievdduid 1.000 m luistemis? OS: Peter Mueller (1 č.) S1: Eric Heiden (0 č.) Rivttes: Peter Mueller, USA (1976/Innsbruck/1.19,32) 5b) Gii šattai olympijameašttirin nissoniid 1.000 m luistemis 1984:s? OS: Christa Rothenburger (0 č.) S1: Atje Keulendelstra (0 č.) Rivttes: Karin Enke, Nuorta-Duiska (1.21,61) 6a) Gii šattai máilmmimeašttir dievdduid meahcceviehkamis 1996:s Mátta-Áfrihkkás? OS: Paul Tergat (1 č.) S1: - (0 č.) Rivttes: Paul Tergat, Kenya 6b) Nuortaduiskalaš vuittii njeallje oktogaslaš (individualalaš) golli Olympija Geassegilvvuin 1988:s. Gii? OS: Kristin Otto (1 č.) S1: - (0 č.) Rivttes: Kristin Otto, Nuorta-Duiska 7a) Gii šattai olympijameašttirin nissoniid 7,5 km báhčinčuoigamis 1992:s? OS: Anfissa Retsova (1 č.) S1: Anne Briand (0 č.) Rivttes: Anfissa Retsova, Sorjakeahtes Stáhtat 7b) Gii šattai olympijameašttirin nissoniid njuolggočierasteamis 1992:s? OS: Katty Pace (0 č.) S1: - (0 č.) Rivttes: Kerrin Lee-Gartner, Kanada 8a) Galle moala bážii Pelé Máilmmi Spábbačiekčama finálas 1958:s? OS: guokte moala (1 č.) S1: njeallje moala (0 č.) Rivttes: guokte moala 8b) Makkár Asia-riika lei dat vuosttaš mii ollii njealjádasfinálii Máilmmi Spábbačiekčamiin? OS: Davvi-Korea (1 č.) S1: Kiinná (0 č.) Rivttes: Davvi-Korea (1966:s), časkkahalai Portugalii 5-3 ¶
Guovdageainnu leansmánni 1. bálva Kjell Arne Hætta muitala leat guhkes áiggi go politiain lea leamaš ná ollu bargu ovtta vahkkoloahpa. Bargu álggii juo bearjadateahkeda. ¶
Sotnabeaivve dieđiihe ahte muhtin báhčala bissuin ásodatguovllus. Politiat mánne báikái, doppe ledje olbmát geat bávkkuhe bávkkanasaid ( «knallskudd» ). Go leansmánnibálvvát jerre manne nu barget, sii vástiide ahte doivo lei ođđajagieahkedin. ¶
Dakko ledje turisttat gáttis ja eará suhkki lei maid oaidninmuttus. –De sii gal oidne buohkat, ahte dat lea stuorra luosa, muitala NIls A. Holmberg. Go gánda lei váibadan sullii 45 minuvtta, de lei luossa roahkastanmuttus. –De mun roahkastin luosa. Siibma loaččehii roahkastettiin ja beasahin luosa, muhto de ledjen juo roahkastan. Go luosa loktejin fatnasii fertejin ieš njuiket ala, amas gišvvardit fatnasis eret. De moai gal manaime gáddái vuoiŋŋastit, go leimme váiban. Gáttis soai iskadeigga gokko luossa lei leamaš gittá. Oinniime, ahte dolgevuogga lei leamaš masa njielus. Nannosit lei gitta, muhto roahkasdettiin várra beasai, go siibma loaččehii, muitala NIls A. Holmberg Njuorggámis. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Leansmánnebálvát čálle sáhku viđa olbmui ja roŋgo lohkása go bearráigehčče biillaid suodjalanrusttegiid ja dokumeanttaid ovddet beaivvi. Leansmánnebálvvát iske oktiibuot 39 biilla ja gávdne ollu smávit meattáhusaid. –Mii iskaimet sihke mánáid ja ollesolbmuid suodjalanrusttegiid, biilaboahkániid, mánáidseahtaid ja dokumeanttaid, muitala leansmánnebálvá Robin Lindberg. Viđas ožžo sáhku go eai geavahan biilaboahkána dahje daningo eai lean sihkkarastán mánáid. Njálmmálaš váruhusa besse fas logis gullat. –Dát ledje diekkár áššiid dihte go váilevaš dokumeanttat, čuovggat, ja eará smávit meattáhusat maid sáhttá divvut almmá sáhkohallama haga, muitala geassebottu leansmánnebálvá Lindberg. ¶
Sámi valáštallanlihttu lea bovden UEFA-presideantta Lennart Johanssona riikačiekčamiidda, mat galget leat Stockholmmas borgemánu 7. beaivvi. –Eat dieđe vuos boahtágo, muitala Kourak. ¶
–Dát lea máilmmi váraleamos atomruskaduvdni. Dušše čohkohaddat jávregáttis sáhttá leat heaggaváralaš, lohká Thomas Nilsen IPS:i. Son lea birasgáhttenorganisašuvnna Bellona ruoššajoavkku fágabargi. 1980 ja -90 loguin goikkai oassi jávrris. Ruskkat šadde leat nu ahte dálki ja biegga lovttii daid. Radioaktiivvalaš isotohpat čuovvogohte biekka mielde lagamus ássanguovlluide. Dalle álge Ruošša eiseválddit deavdit betoŋgga ruskkaid ala ja dien láhkai deaddit goikemirkku fas ruovttuluotta čáhcái. Ođđa váttisvuođaiguin deaividit go betoŋga dettii ruskkaid vuođđočáhcái. Dál sáhttá mirku čuovvogoahtit čázi davás gitta Kara-merrii mii lea nuortabeale Barentsábi. ¶
Karachai guovllus leat jeakkit ja eará njuoskaeatnamat. Bellona almmái Thomas Nilsen muitala ahte guovlu ruskaduvnni birra lea nu ahte mirku álkit viidu eará guovlluide. Juohke jagi vudjot mirkoruskkat 80 mehtera. Jos dát suođđagoahtá lagaš guovlluide, de dat sáhttá dagahit garrasit Sibiriija arktalaš guovlluid ovdii, soaitá vel stuorát guovlu lea áitojuvvon. Dáthan dáidá leat máibmeviidosaš roassu, dovddasta Yuri Vishnevskij. Son lea hoavda joavkkus mii bearráigeahččá Ruošša atomruskkaid Gosatomnadzor. ¶
Bellona lohká Norgga stáhta leat maŋosbargin go geahččala veahkkehit Ruošša dienna birasgáhttenroasuin Karachai guovllus. –Ráđđehus hirpmástuhttá go mearrida geavahit ruđa mihtidit suonjárdeami guovllus. Radioaktivitehta lea juo mihtiduvvon nu máŋgii ahte ii ovttasge lea váttisvuohta áddet man duođalaš dilli lea, lohká Nilsen. –Mii fertet geavahit ruđaid gádjunakšuvdnii ja fárrehit eret guovllu olbmuid. Duháhat olbmot guovllu gilážiin váldet juohke beaivve vuostá menddo olu mirkkuid. ¶
•• Sápmi riikkajoavku mielde spábbačiekčamis, ii dušše ustitvuođa, muhto Eurohpameašttirvuođa ja Máilmmimeašttirvuođa gilvvuin. Sámi nieiddat ja gánddat gilvvohallamin eará álbmogiiguin, sámeleavga vel ráttis. Dát orru leamen dego niehku, muhto sáhttá šaddat duohtavuohtan boahtte áiggis. •• Sámi Valástallan Lihttu (SVL) lea álggahan feaskárastinbarggu beassat čiekčat rátkačiekčamiid stuorra riikkaidgaskasaš gilvvuin. Jos lihkostuvvá de sáhttá geavvat nu ahte Sápmi deaivvada máilmmi falimus ja dovdoseamos čiekčanriikkain. Dá livččii ihána somá. SVL:s lea njulgestaga hui miellagiddevaš jurdda maid dál viggá ollašuhttit. •• Sámi Valástallan Lihtus ii leat áigumuššan ásahit dušše spábbačiekčamis riikkajoavkku. Eará falástallansurggiinge livččii doaivva ásahit riikkajoavkku, muitala Sámi riikkajoavkku prošeaktajođiheaddji Håkan Kourak jearahallamis. Sihke Sisbándy Lihttu ja Riikkaidgaskasaš Čuoiganlihttu (FIS) leat valástallanorgánat maidda searvvašeimmet lahttun. •• Ja mii bat livččii heiven buorebut go ahte álbmot mii ráhkadii vuosttaš sabehiid maiddái gilvvohallá sierra álbmogin ovttadásis eará álbmogiiguin riikkaidgaskasaš dásis máilmmis? •• Geaidnu lea sihkkarit guhkki, eatge vuordde ahte buot uvssat dalán leahkasit go sámi valástallama njunnošat ovddidit iežaset áigumušaid. Muhto sis leat buorit ákkat ja mii jáhkkit ahte sáhttá oažžut vejolašvuođa loktet sámi valástallama bajimus dássái. •• Ii leat nu ahte dušše našunálstáhtat gilvvohallet riikkaidgaskasaš dásis. Skottlánda, Wales ja Davvi-Irlánda leat oassin Stuorra-Britannias, liikká leat sis iežaset riikkajoavkkut. Fearsullos ja Ruonáeatnamis lea riikkaoktasašvuohta Danmárkkuin. Liikká besset sii ásahit riikkajoavkkuid. Danne lea sápmelaččain maiddái vejolašvuohta. •• Eará gažaldat lea suititgo mii doalahit riikkajoavkkuid. Muhto dákkár dehálaš doaibma lea duođaid juoidá maid min golbma Sámedikki berrejit vuoruhit go ásahit Sámi Parlameantaralaš Ráđi boahtte jagi. Ovddidit dán ášši ja ordnet ruđa dása sáhttá šaddat vuosttaš sámi kultur- ja valástallanministara vuosttaš bargu. •• Oktii hállen muhtin boares sámepolitihkkáriin guhte logai ahte livčče galgan leat sierra sámi ossodagat soahteveagas mas sámi gánddat besset maššeret sámi leavggain oalggis. Su oainnu mielde livččii dát buorre sámi nášunáldovdui. Diet almmái lei veahá láhppon. •• Sámi valástallanlihttu viggamuš ásahit sierra sámi riikkajoavkkuid lea nana buorre jurdda. Lea áigumuš mii sáhttá loktet sápmelaččaid álbmogin áibbas ođđa dássái. Lihku joatkkabargguin. Torkel Rasmussen ¶
Rieban- ja Gaskabeaivárrai, gos barggut galget, ii leat biilageaidnu, muhto fertejit vánddardit traktormáđiija mielde. -Sii leat veahá maŋŋonan bargguiguin, go eana lea leamaš beare njuoskkas. Boahte vahkku álget barggut. Dát barggut barggahit 20 olbmo. Dáin olbmuin leat sullii bealli boazosámi nuorat. Buot bargit leat eret Guovdageainnu suohkanis, muitala Klemet J.K. Hætta, gii jođiha Náranaša barggu. ¶
Bearjadaga prográmmas lea reaisu Čuovža-áitái, man searvvi olbmot leat divodan. Čuovža-áitti šillju leamaš Guhttor Magga (r. 1843) bearraša goahtesadji 1800-logu loahpas. Guhttora bártniin Nilla (r. 1866) ásaiduvai dálá Guhttorii ja Piera (r.1871) dálá Vuohččui. Su mielda Elsa-Maria (r. 1874) ásaiduvai Korvanen -gillái, mii bázii 1960-logu loahpas dulvaduvvon Lokka-jávrri vuollái. Searvi julggašta Čuovža-áittis muitogalbba. Báikki ala vurdojuvvojit earenoamážit Magga -soga maŋisboahttit. ¶
Sohkkarin maŋimužžan bohtet lávddi ala Ruohttasat sámi šuoŋain-konseartta násttit iežas gilis ja Guovdageainnus. Mázelaš Issát Sámmot Hætta lávlu iežas lávlagiid nugo maiddái Vuohču boazoeamit Tiina Aikio. Ándde Mihkkal Gaup buktá luđiin dearvvahusa Guovdageainnu duoddariin. Annukka Hirvasvuopio, gii lea šaddan dovddusin ee. Velho- ja Riekko-operaid bokte, lávlu ovttas čuojaheaddji Marko Joustein. Sámi Grand Prix-gilvvuid guovttegeardásaš vuoiti Niko Valkeapää lávlu. Ođđa nástin lávddi ala boahtá Vuohču nieida Maija Hetta. Bures boahtin. ¶
Go Esa ja Selma leaba joga alde leamaš, de lohkaba oaidnán eará olbmuid goddimin luosaid dakko lahkosis maid. Selma Guttorm lohká iežas ovdal geassán ollu luosaid Čulloveiguoikkas. Sihke dittiid, luosjulggiid ja luosaid. Ollu 8-9 kilosaš luosaid lea goddán dán guoikkas ovdal. Selma lei fas mannamin joga ala ja loahpahii vel:–stuorámus luosa maid dán guoikkas lean goddán lea 12 kilosačča moanat áiggiid ovdal. ¶
Ii oktage gárremin KÁRÁŠJOHKA: Kárášjoga leansmánnebálvvát iske sotnabeaičuvggodettiin ahte vujiigo oktage gárrenoaivvis biillain. – Ii oktage bosson fiskes dahje rukses čuovgga. Hui buorre. Mii iskaimet sullii 30 biilla, muhto šattaimet heaitit go lei nu mierká, muitala leansmánnebálvá Vidar Aasvangen. ¶
ja Ole Johan Henriksen, Skiervá, leaba beassan Sámi riikajovkui. Brekke čiekčá gaskašiljus ja Henriksen lea fas fallehančiekči. –Mis váilot vel guokte olbmá ovdalgo riikajoavku lea čielggas. Fallehančikčiiguin leat geargan. Guoktása maid vel válljet, leaba gaskošilljučiekči ja suodjalusčiekči, muitala riikajoavkku hárjeheaddji Ole Isak Mienna. Fred Jøran Johansen ii áigon leat mielde riikajovkui go lea beare hejot hárjehallan. Ii son leat giđas spáppa čiekčan. ¶
4. divišuvnnas eai álgge čiekčamat ovdalgo maŋit vahkkoloahpa. IL Nordlysa hárjeheaddji Jan Arthur Hansenis lea doaivva váldit ollu čuoggáid maŋŋel luomu. –Eanas lunttat leat leamaš Sámi cupas čiekčame. Maŋemus vahku letnet hárjehallan ja čiekčan boares lunttaid vuostá, nu letnet oalle bures ráhkkanan. Dál letnet ožžon guokte ođđa čiekči. Tord M. Peltoperä ja okta čiekči Moskavuonas (Ullsfjord) (red.Tromssas 4. divišuvnnas) joavkkus leaba boahtán ja soai nanneba dieđusge joavkku, muitala Hansen. Eanas Guovdageainnu čikčiin leat maid čiekčan Sámi cupas ja Guovdageaidnu lea maid leamaš hárjehallame ja čiekčame eará cupa Ráissas. Mázes leat maid čiekčit leamaš mielde Sámi cupas ja joavku álga hárjehallat boahtte vahku. ¶
Sámi riikkajoavku lea vuoitán guokte čiekčama ja viđa čiekčama lea vuoittahallan. Guovdageainnus 1986:s časke min lunttat Ålándda 2-0. Moallabáhččit leigga Kalle Tjæder ja Anders Logje. Sulli 2500 olbmo oidne stuora dáhpáhusa. 1991:s čievččai Sápmi Eslándda vuostt Kárášjogas. Boađus šattái 2-1 Sápmái, ja moallabáhččit leigga Skiervvá Stig Tore Karlsen ja Yngve Mikalsen. Buoremus moallabáhčči áiggiid čađa lea Kalle Tjæder. Son lea báhčán golbma moala sámiid ovddas, oktibuot lea Sápmi báhčán čieža moala. ¶
SÁMI RIIKAJOAVKKU VETERÁNA:Kalle Tjæder lea čiekčan visot sámi riikkačiekčamiid ja lea buoremus moallabáhčči go lea deaddilan golbma moala. –Lei hirbmat buorre dovdu go deaddilin sámi vuosttaš moala Ålánddas. ¶
Sámi riikajoavkku veterána Kalle Tjæder (33) lea leamaš mielde álggu rájes. Son muitala ahte dássi lea áiggi mielde loktanan sakka, sihke organisašuvnna ja čikčiid dáfus. ¶
Kalle Tjæder muittaša iežas vuosttaš moala Sámi ovddas. –Dovdui olles gorudis go bidjen sámi vuosttaš moala. Váikko vuoittahalaimet, ii oktage joavkkus nu beare ollu beroštan das. Mii leimmet čađahan sámi vuosttaš čiekčamiid ja buohkaide lei dat hui stuora dáhpáhus, muittaša Kalle Tjæder. ¶
Moai Fridtjofain vulggiime gaskavahku eahket oahppat buođu. Dalle lei hirbmat biegga, muhto beaivvadat. Fridtjof lei viežžalan iđđes luosa buođus. Munnos lei buorre doaivva dálge fitnet luosa. Son muitala ládjoluosa gal leat goddán dán jagige, nu mot ovddeš áigge dadje. Stuorámus dán rádjai lea 18 kilosaš goadjin. Dan lei oalle doarrumuš fatnasii.–Ieš ledjen njuoskan badjeloivviid go heakka ožžon das eret. Šadden ieš njuiket ala ja dearpat dasságo jámii. Dasa lassin vel váruhit eará luosaid mat ledje buođus, čaibmá Fridtjof. –Go juo lean muitalan dan stuorámus luosa, de ferten dan unnimis luosa maid muitalit mii dettii 1,2 kilo, lasiha son. Son muittaša dan stuorámus luosa maid eallenagis lea goddán bođus. –Mun ledjen dalle nuorra gánda. Mii leimmet geassesajis Kárášjot siste. Dalle godden buođus 26 kilosačča. Dat lea stuorámus maid okto lean goddán. ¶
Dáppe geavahit ruovdečuolddaid man mielde bidjet fierpmi. Muhto ovddeš áigge gal leat geavahan muorráčuolddaid. Daiguin lei hirbmat bargu ja eai dasa dohkken earágo vállju beazit. Dat fertii dakkár mii ii sáigan go časká botnai gitta. Čuoldda gaska lágalaččat ii galgga badjel golbma mehtera. Ovddeš áigge leat dáppe maid geavahan maid gohčodedje oadjejuolgin. Vuollin Deanu gal geavahit daid ain. Dat lea goađas, masa bidjet geđggiid deaddun. -Buođđu galggašii bidjot árbevieru mielde, ii ge nu mot muhtimat dahket. Bidjet 3-4 čuoldda ja dasa čavgejit fierpmi. Dan mun in gohčot buođđun. Dat ii leat earágo sihkkárastimin goatnjila, muitala Fridtjof Berglund. ¶
Fridtjof muitala ahte buođuin lea hui ollu bargu. Dálvet ferte juo álgit ráhkkanit, nugo čiktit ja moardit firpmiid. Daid ferte áiggemunis gergehit vai leat gárvat go bivdu álgá. Son muitala maid ahte buođuin šaddá olmmoš hui gitta, go dan ferte doalahit ortnegis áigges áigai. Olbmos fertejit maid leat dan mađe fierpmit, ahte lea lonuhanmunni jus dárbbašuvvo. Dát lea divrras bargu gal, go dárbbašuvvojit fanas, mohtor, fierpmit ja eará biergasat. Dát hommát šaddet jođanit máksit 10-15 000 ruvnnu jahkásaččat. ¶
Toni Ahmasalo bávččagahtii čippis Amerihkás giddat ja dál son ferte geavahit čavgenliinni čippis, ammas juolgi áibbas láhppo. –Liidni ii hehtte mu vuodjima, muhtimin gal čugge vehá ja juolgi sodjala, muhto dasa in veaje maidige. Go sesoŋŋa nohká, áigot doaktárat guossohit niibbi čibbái ja jáhkán dan leat boahtte jahkái seamma buorre go ovdalge. Haikonen lei otne buoret, muhto ii leat birgetmeahttun. Imaštalan goitge go moai vujiime rieggáid sullii guokte sekundda johtilabbot go earát. In jáhke sin šaddan fuonit, muhto baicce moai letne šaddan buorebut, árvala silbaáddjá Tomi Ahmasalo. ¶
JEARAHALLAN: Kárášjoga mánáidgárdekonsuleanta Marta Nordsletta muitala ahte Kárášjogas leat beare oahppan sámegielat ovdaskuvlaoahpaheaddjit buot ossodagain. ¶
-Mii doallat dákkár smávva konsertta nuppi geardde, vuosttaš geardde mii leimmet dáppe ovdal beassážiid. Doaivvun, ahte dat lea duođái miellagiddevaš sidjiide maid mii dahkat, go dieđán, ahte lea hui váivi dušše čohkkát hui guhká ovtta sajis, gos ii dáhpáhuva mihkkege. Dieđán, daningo eadnán lea leamaš dáppe ja mun lávejin boahtit deike oalle dávjá, muitala Hjørdis Lishagen Rasmus, Kárášjoga gieldda giellakonsuleanta. -Ann Katrin ja Malle, Sámi Álbmotallaskuvlla oahppit, vuolgiba ruoktut fargga go skuvla nohká ja moai Anna Baltoin fertejetne viežžat munno lusa vel olbmuid, vai lávlunbottut joaŧkašuvvet, lasiha Hjørdis. Servvoštalladettiin boarrásiiguin, mii sáhttit oaidnit, ahte mearkkaša hui ollu, ahte buot deháleamos sidjiide, lea servvoštallan. ¶
Áššus lei 250000 ruvdnosaš vuollebáza diibmá. Lassánan produkšuvdna lea váldosivvan dasa, muitala áviissa ođđa stivrajođiheaddji Ingebrigt Pedersen. Son váldá jođihandoaimma badjelasas Odd Mathis Hætta maŋŋá. ¶
Boazoeaiggát Mathis Andreas Sarage muitala leat leamaš buorre jahkin boazodollui go geahččá olles jagi ollislaččat. –Heajut giđđa muhto buorre čakča, oaivvilda boazoeaiggát gii bargá bohccuiguin Spalccas. ¶
Máhte-Juhána MáhtteAndreas, Mathis Andreas Sara, gullá Spalcca orohahkii. Boazodoallu lea su beaivválaš bargun, mánnávuođa rájes lea leamaš ealáhusas, muhto sus ii leat doalloovttadat ( «driftsenhet» ). Son čoahkkáigeassá mannan boazodoallojagi. –Mannan giđđa lei goavvi. Oassi heajut bohccuin gahčče eret ja muhtin njiŋŋelasat gudde jápma misiid. Miesseproseanta lei mihá heajut go dábalaš. Go diehtit makkár ovddit dálvi lei, lean goitge duhtavaš misiid dáfus, muitala Sara. ¶
Márkan Kafea soaitá leat ožžon guovddáža buorremus saji. Lea nuppi gearddis várddus báikkis. Stuorra glássaid čađa oaidná márkanšillju, girku ja veahá jogas goappatge bealde. –Mii leat bargan ovtta rádjái ija gárvvistit dáppe, muitala kafeaeaiggát Kari Høgden. Sus leat guokte olbmo barggus ja fállá liegga borramušaid, láibbi ja gáhkuid, gáffe ja eará juhkamušaid. Dasto sáhttá lágidit konfirmašuvnnaid, mánáristtaid ja eará suohttastallandoaluid. –Oainnán olbmuid leat vuordán dán báikki. Ollugat leat oainnat jearran goas ráhppo. Høgdenis leage buorre oahppu jođihit boradanbáikki. Son lea vázzán Stuorradállodoalu suorggi, ja maiddái bargan goahkkan lagabui 20 jagi. ¶
Mun lean easkabáliid ožžon giehtasan JOHTOLATGIELLA sátnelisttu maid muhtun johtolattearbmajoavku lea dahkan. Sámi giellaráđđi lea dohkkehan listtu čakčamánus mannan jagi. Lea dieđusge buorre midjiide jorgaleaddjjiide ahte gávdno sátnelistu mii muitala mo jorgalit johtolatsániid dárogielas sámegillii, MUHTO: leatgo dušše oarjánat leamašan mielde dán lávdegottis? Manne mun nie jearan? Danin go sii leat aivvefal geavahan luodda-sáni go lea jorgalan dárogielsáni veg. Mun lean deavdán 60 jagi, inge goassege leat gullan ahte olbmot barge luottaid! Mu áhčči lei geaidnobargin nuorran. Mun lean ássan Porsáŋggus, Kárášjogas, Deanus, Čáhcesullos, ja jagi maid Guovdageainnus, muhto in leat gullan luoddabargiid birra. Konrad Nielsen sátnegirjjit leat leamaš ja leat ain vuđoleamos sámegielsániid čilgejeaddjit. Eahpitkeahttá berre dáid girjjiid geahčadit go háliida diehtit mo sámegiel doahpagat leat geavahuvvon. Konrad Nielsen lea hui vuđolaččat čilgen luotta ja geainnu: Luodda: Luodda mii ii leat ráhkaduvvon, omd. dálveluodda jieŋa mielde, luodda mii šaddá gos heasttain leat vuodján (nu maid skohterluodda dán áigge), luodda šaddá maid gos olmmoš lea vázzán. Nu čuovvut maid «vánhemiid luottaid mielde» . Geaidnu: ráhkaduvvon geaidnu (geainnu ráhkadit). Dát mearkkaša ahte geaidnu lea ráhkaduvvon. Bealistan, go jorgalin Johtolatdorvvolašvuođaplána Stáda geaidnodoaimmahaga ovddas, gal heahpadin. In sáhttán jorgalit dárogielsáni veg luoddan. Doarjjan roahkkatvuhtii garvit dohkkehuvvon sátnelisttu lei ahte lavdegoddi lei diktán ovdal jorgaluvvon nama Statens vegvesen leat Stáda geaidnodoaimmahat. Bivddán dán oktavuođas lavdegotti oktii vel geahččat luodda sáni geavaheami. Harald Kåven Olggut Breannja ¶
Veli-Pekka Lehtola geahččala girjjistis addit dálá gova sámiin. –Suomas leat velge stereotiippalaš govat sámiin, geat ásset gođiin, muitala Lehtola. Suomagielat girjjiin dát heive suopmelaččaide, geain lea beroštupmi sámiide ja sámiid historjái. –Ja gal dát heive bures sápmelažžiige, sáhttá veardádallat iežas dovdduid girjji ektui, ahte mo dat leat earáláganat dahje sulastahttet, dadjá Veli-Pekka. ¶
Máze váldohárjeheaddji Aslak Anders Tornensis lea oalle duhtavaš mannan vahkkoloahpa čiekčamiin. –Okta čuokkis lea buorre go leat eará sájes čiekčame. Dáinna ferte leat álo duhtavaš, vaikko mis ledje eambbo moallabáhčinvejolašvuođat go Nordkáhpas. Dál mii fertet hárjehallat eambbo moala ovddabealde, ja šaddat dákko čeahpibut, lohká son. ¶
–Mii leat leamaš hui eahpesihkkarat movt galgat álgit, go eat leat diehtán dási. Dan dihte bijaimet deattu vuollin, sullii gaskašillju bokte. Manai bures ja čievččaimet bures vuosttaš vuoru. –Nordkáhpas ii lean oktáge moallabáhčinvejolašvuohta, ja mis fas ledje máŋga. Ole M. Sara bážii olggobeallai go lei akto moallaolbmáin. Ovtta čiehkačievččesteamis gáhčai spábba 5-mehtar sázu ala, muhtin bážii, muhto spábba bissehuvvui moallasázu ala. Ledje vel máŋga eará vejolašvuođat, muitala Tornensis. –Dien vuorus eat nagodan oažžut ravddaid mielde ovddas, juoga mii šattai buoret nuppi vuorus. ¶
Sámiid searvi vuođđuduvai suoidnemánus 1972. Searvvi ulbmil lea ovddidit ja seailluhit sámegiela ja kultuvrra iežas guovllus. Nubbijođiheaddji, Päivi Magga mielas báikkálašdoaimmat leat searvvi deháleamos áššit. –Lea dehálaš oažžut iežaset gili olbmuid bargat ovttas. Measta buot min gili olbmot gullet dán searvái, muitala Magga. Ovdalis jagiid lea searvvis leamaš eanaš dušše okta dehálaš doaibma, namalassii lágidit heargegilvvuid. Dát lea diehttelasat ain dehálaš doaibma, heargegilvvut ja boazorodeo lágiduvvojit Vuohčus dán jagi cuoŋománu 11. ja 12. beaivve. ¶
Dán jagi suoidnemánu Soađegili Sámiid Searvi ávvuda 25 jagi. –Eat vel áibbas vissásit dieđe mii galgá dáhpáhuvvat. Leat smiehttan doallat seminára, ahte mo lea eallit guovtti kultuvrra gaskkas, muitala searvvi nubbijođiheaddji Päivi Magga. ¶
–Narkotihkka lea gárihuvvanmirkko. Dat leat visot ávdnasat ja goansttat mat čužžot narkotihkkalisttus maid Kriminalpolitiguovddaš (KRIPOS) lea ráhkadan. Máilmmis gávdnojit máŋggalágán narkoávdnasat ja leat juhkkon joavkkuide; -Cannabis ávdnasat (Marihuana, hašš, cannabis ja THC-olju) -Opiater (Opium, morfin, heroin, petedin, metadon, ketogan, ecstasy) -Guovddašmovttidahttet (sentralstimulerende) ávdnasat (kokain, amfetamin) - «Hallusinogener» (LSD, «fleinsopp» ) -Dálkasat (lobalaččat go daid doavttir addá, muhto lobiheamit jus geavaha boastut) Klemet Klemetsen lohká narkotihka lea dakkár gálvun mas lea jođanis ovdaneapmi. –Geavaheaddjit leat álo min ovddabealde ovdáneamis. Máilmmis fuomášuvvojit čađat ođđa narkotihkkaávdnasat, mii čuovvut ja oahppat ođđa ávdnasiid birra mat bohtet márkanii. Lea váttis ja stuora bargu. Dat lea maid okta sivain go dárbbašit dieđuid, muitala Klemet Klemetsen. ¶
–Jus oktage diehtá muhtima geavahit narkotihka, de ii ábut orrut jávohaga. Leago geavaheaddji amas olmmoš, de fertet dieđihit jođánit politiijái. It dárbbaš muitalit gii don leat, vaikko livčče gal hui vuogas midjiide. Juohkehaš sáhttá veahkehit min barggu go čájeha vuostehágu narkotihkkai. Fertet maid leat moaitálas iežat alkohola geavaheapmái, go boasttugeavaheapmi álgá hui dávjá alkohola oktavuođas. –Lágas olbmo boasttogeavaheami ii ábut čiehkat. Fertet váldit oktavuođa suohkana gárrenmirkkobagadeddjiin ja politiijáin. Jus čiegat váttisvuođa, áiggi mielde dat stuorru. Mađi jođaneappot bargagoahtá beassat mirkkos, dađi buoret, muitala Klemetsen. ¶
Beaivi čalmmoštuvvo Árran Julevsámi Guovddážis Ájluovttas. Dohko bohtet sámegiel skuvlaluohkát ja mánáidgárdi. –Mii juohkit veahá dieđuid das manin mii ávvudit beaivvi ja doallat smávva márkerema, muitala Lars Andreassen guovddážis. Álbmotbeaivvis rahppo maid sámi dáiddár Ulrikka Tapio govvačájáhus Árranis. ¶
Jearan Tor Mikkelis gii lea leamašan nu čeahppi. Áŋgirit som muitala ahte olles bearáš lea leamašan mielde ráhkadeamen diŋggaid. Eadni, Anne Kirsten Eira, lea gorron káffeseahkaid, dohkkáid main leat gávttit badjelis, gieŧkkaid ja goikkehiid. Áhčči, Nils Nilsen Eira, lea ges guvsiid, niibbiid ja feará lágan diŋggaid bohcodávttis dudjon. Ieš fas lea Tor Mikkel smávva lávuid ráhkadan. Jearan lea go su mielas váttis dudjot ? Tor Mikkel mieđiha ahte son lea Suomas oahppan mo galgá dieid lávuid ráhkadit. Dadjala ahte sus maid leat guokte oappáža geat veahkeheaba dudjot. Mun čálán ja geahčan birra. Nu ollu diŋggat. Jus mun livččen leamašan turista mun livččen duoljji oasttán. Muhto turisttat eai oidno. Lea jaska. Biillat dušše gullojit olggobeal lávu vuodjemin. Ii leat ge nu ártet; moai han letne guovdu márkana. ¶
Lea ollu bargu buot dáid mátkemuittuid gárvvistit ovdal geasi, Tor Mikkel namuha. Cahkkeha duhpáha. Borggudettiin son muitala man ollu áiggi sii geavahit ráhkkanit geassái. Lea ollu bargu. –Muhto jagiid mielde mii leat hárjánan johttileabbut bargat. Mii han álggiimet dudjot ja vuovdit sulli 15 jagi áigge, son áŋgirit muitala. Gulan jienaid olggobealde. Moadde sekundda maŋŋá boahteba guokte olbmo lávvui. Dieđusge turisttat. Lea náittospárra Haldenis eret. Soai ohcaba muittu Kárášjogas ja leaba jo mearridan ovdagihtii ahte ferte čuožžut "Karasjok" dávvira alde. Soai muitaleaba čeavládit ahte go jo soai leaba gávdnan geainnu gitta Haldenis Kárášjohkii, de soai ferteba gávdnat dávvira mii sáhtá duođaštit ahte leaba Kárášjogas fitnan. Tor Mikkel fállá reivverahpanniibbi mii lea ráhkaduvvun bohcodávttis ja gázzagápmasis. Nisu haksá dan ja sluvgá oaivvi ja dádjá: "Æsj !" Ii son dien gal fuola. Tor Mikkel geahččala muitalit ahte gázzagámas lea goikaduvvon, muhto turisttat leat turisttat, ii ábot šat dan muitalit. Soai oastiba loahpas ovtta reivverahpanniibbi ráhkaduvvon dušše bohccodávttis. ¶
Eira bearrašis lea vel okta lávvu gos sii vuvdet dujiid. Dat buvda ii leat vuos rahpan, muhto rahpo vissa boahte mánu. Dat lávvu lea nuppe beal Lávkkajávrre, Leavnnja gielddas. Tor Mikkel muitala ahte doppe sii eai gal nagot vuovdit nu ollu go Kárášjogas. Oaččun vel visittkoartta ovdal manan; "EIRAS´S DUODJI." Dát gal lea albma bearašgávpi mun smiehtan ja vázzilan olggos beaivvadahki. ¶
Birrasiid miljon australialačča geavahedje miessemánu 26. beaivvi átnut ándagassii riikka álgoálbmogiin. Stáhtaministtar John Howard fas biehttala átnut ándagassii riikka ássiid ovddas. ¶
Riikka stáhtaministtar John Howard biehttala átnumis almmolaččat ándagassii ráđđehusa beales. Son ii loga dálá buolvvas lea ovddasvástádusa ovddeš áiggi daguin. Muhto Howard lea fas peršuvnnalaččat átnun ándagassii. ¶
Mákká-Kirste lei vuosttas geasa geigejuvvui rássi. Son ii lean vuordán olggobealde go moadde minuvtta ja su oasttašeapmi lei jo ovddalgihtii mearreduvvon varasdiskii. –Dát lea oalle buorre. Dál beassá dáppe viežžalit gárvves sáláhta ja das čájeha leamin maid buorre válljenmunni. Lea buorre go dáppe beassá oastit maid gárvvisin vuššojuvvon biergguid, dát heive bures dálá hohppos olbmuide, dadjala Mákká-Kirste váccedettiin máksit gálvvuid. ¶
Áigi ii goitge orron leamin heivvolaš lussii. Lomakylä Riesti sátku lahkonii ja dolkan suhkki Elle-Heaikka mielas dás ii lean earágo heaitit otnážii. –Ii lean min luossa jođus, árvalii son. Okta vuogga rullejuvvui eret ja stávdni lahkonii gátti. Juhani álggii rullet nuppi vuokka ovdalgo fanas skuoriha gáddái. Muorraguolli šattai doarrás vuodjat gádde guvlui ja fákkestaga, go ii lean šat go 6-7 mehtera duorgu, de dohppii luossa. –Mannen njuolgga gáddái ja álgen gurrehallat. Álggos gádden leamin dušše ditti heaŋgámin vuokkas, muhto go luossa vuos fuomášii mu gáttis, de jorggihii dat ja vuodjalii fámuin fávlái. –Gurrehallen sullii 20 minuvtta ovdalgo Báršše-Pier bođii ruohkastit, son han lea dása hárjánan. Mun láven dábálaččat oaggut dolggiin gáttis ja dát lei munnje ođđa vásáhus, muitala lihkolaš Juhani Misinkangas. ¶
Okta mii áššis lea oalle erenomáš lea dat, ahte Elle-Heaika lei dál vuosttas gearddi oaggumin viđa jahkái. Son ii leat ožžon juolggi ásaravdda badjel buohcuvuođa dihtii. Lei duođalaš lihkkun goddit luosa vuosttas bivdobeaivvis. Dát lei dego máinnas go mihkkige ii lean ovdagihtii sohppojuvvon. Dat beare šattai nu, giitala Elle-Heaika. Dás ovddos guvlui son árvala iežas beassat bivdigoahtit ráhkis luosas dego ovdal ja jáhkimis lea, ahte son oidno dávjá geassemin vuokkaides suga luosa njunnái. ¶
Lei Fállejohka gii álggii čiekčama buoremusat. Sii ledje hui čeahpit spáppa oažžut siidduide ja časke spáppa ovddabeal moala justa nu ahte ii Nordlysa moallaolmmái ollán spáppa. Dalle šattai hui váttis maid várjaleddjiide, dasgo sii eai oaidnán Fállejoga čiekčiid geat bohte viega sealggebeale. Nie ge bođii Fállejoga vuosttaš moala dušše 11 minuvtta maŋŋil. Lei okta Fállejoga čiekči gii oaččui spáppa gasku šilju. Son sáddii guhkes spáppa gurutbeallai ovtta čiekčii gii bođii viega. Dat čiekči fas sáddii alla spáppa maŋit stoalppu guvlui gos Ørjan Bakken bođii viega ja dearpalii spáppa garrasit oivviin mollii. Dušše njeallje minuvtta maŋŋá oaččui Fállejohka fas moala. Lei justa seammalágan moala go dat vuosttaš, muhto dál ges geavai olgešbealde. Lei fas Ørjan Bakken gii maŋit stoalppus bijai spáppa oivviin mollii. 2-0. ¶
Nuppi áigodagas bođii dego ođđa Nordlysa joavku gieddái. Čiekčit várra bealkkahalle bottus go dál sii barge garrasit. Ii beare okta, muhto buohkat. Ja dat ábohii. Logi minuvtta lei mannan nuppi vuorus go Roy Arild Rasmussen justa olai spáppa geahčesáhcus ja bážii spáppa moalagárdái. Lei hui garra biegga, nu ahte spabba gávai hirbmadit moala guvlui, mii fas mielddisbuvttii ahte Fállejoga moalaolmmái ii nagodan spáppa doallat. Nordlysa čiekči Øyvind Paulen lei dakkaviđe doppe ja bidjalii spáppa molllii. Dás ja olggosguvlui lei dušše Nordlys. Sii dedde ja dedde Fállejoga, muhto eai nagodan báhčit moala. Muhto de 24. minuvttas roaiskali Per Einar Grønmo spáppa stolpui ja árvidehkket gii dalle lei ja bijai nuppi spáppa oivviin mollii ? Lei fas Øyvind Paulen. 2-2. Nordlys lei nagodan dan maid ii oktage lean jáhkán. Ja dál sii hálidedje vuoitit. Ja ii lean nu guhkin eret ahte sii dan nagodedje, muhto eai návccat lean šat ovtta moala vel ráhkadit. Daid gerddiid go Fállejohka bođii Nordlysa moala ovdii de doppe lei Nordlysa moallaolmmái, Ronny Utsi, gii čievččai hui bures. Nordlys nagodii 2-2 danne go sii barge bures nuppi vuorus. Ja dan gal gudnijahttit ! ¶
Go bohten Buođđobohkkái (Patoniva), gosa leimme soahpan deaivvadeami, de Ilmara vuoján ii álggos čuohcan moge čalbmái. Vuoddjáime ohcat coages guoikkaid, de fuobmájin, ahte mohtoris orru uhcit jietna go dábálaš propeallavuojánis. Čáhci dušše rišai go vujiime. –Dát váldá čázi áibbas čázeoaivvis ja cirgguha dan áibmui, ja dainna čáhcecirgguin dat johtá ovddosguvlui, muitala Vuolab. ¶
–Dát mohtorat leat boahtán Davviriikkaide easkka dál, Amerihkás gal leamašan juo guhká anus, muhto doppe leat dušše stuorát mohtorat, go jogat leat báikkuid nu stuorrát, muitala Ilmari Vuolab. Ilmari Vuolab vuovdá ieš mohtoriid, skohteriid ja feara maid. Son maiddái divoda vuojániid. –In leat govahallan vuovdit stuorra meriid dáid čáhcecirggasvuojaniid, go haddi lea nu garas, dovddasta Ilmar. ¶
Nuppi vahkus Jukka álggahii oagguma dalán go diibmu addii dasa lobi. Iige lean guhká go duorgu čavggehii ja diddi bánccardii siessis. Dát lei oalle buorre álgu ja son ii jurddašan vuolgit gáddái go dál orui luossa dohppemin. Máŋga rieggá ja diimmu manne goitge ovdalgo stággogeahčči sojihii ja dál gal jo Jukka mielas orui leamin veháš losit guolli mii vuojadii duorggu nuppegeažis. Stuorát dat leige, ii áiddo vel dakkáraš maid sáhtii rápmot ustibiidda. Sluppot oaivái, mohtor johtui ja vuot ođđasit čárvát guovtte muora gaskii. Diimmut manne ja gávvasat álge juo juksagoahtit áŋgiris oaggu. –Geahčastin gáddái ja ledjen áiddo Lomakeskusa sávnni bokte. Gullájin rulla lávlumin ja rábádin stákku gihtii. Dovden dalán luosa leamin losit. Nahkárat nohke dasa ja álgen váibadit. –Luossa váibbai jođánit ja dat lei maid bures gitta. Bessen ruohkastit ja go luossa lei jo luossa, de gehččen buoremussan cehkket fatnasa ja mannat vihkket luosa, muitala Juhani gii ii dárbbaš šat mannat gávpái márffiid maŋis. ¶
–Lea čáhppes gielis ahte geatki, gumpe, albbas, guovža ja goaskin leat eallit mat leat nohkkame. Gávdnojit váikko man ollu máilmmis, erenoamážit ruoššas. –Odne gávdnojit fámut Norgga servodagas geat hálidit boazodoalu eret. Boazodoalu hoigadit eret go ieža čiehkkádit Bern-konvenšuvnna duogabeallai. Bernkonvenšuvdna suodjala elliid mat leat nohkame, lohká boazoeaiggát Per Olof Blind. ¶
–Ovtta demokráhtalaš riikkas lea álbmotriekti suodjalit iežas opmodaga. –Galggašii eambbo vuhtiiváldit boazodoalu iežas vásáhusaid movt hálddašit boraspiriid ovdal go Bernkonvenšuvdna álggii doaibmat. Dien rievtti ala lea boazodoallu ásahuvvan, lea luonddu riekti. Odne lea boazosápmelaš vearredahkki go suodjala iežas opmodaga, dieđiha Blind. ¶
–Álbmotriekti lea váldon eret, ja lea čielga vealaheapmi sápmelažžii. Boazosápmelaš ferte beassat goddit eret boraspire, go dat lea vuođđo man ala boazodoallu lea ásahuvvan ja boazosápmelaš ferte beassat suodjalit iežas opmodaga, oaivvilda Per Olof Blind. ¶
Gaskavahku (18.3.98) Áššus stivrrajođiheaddji Hætta buktá oaiviliidis sápmelaš áviissaid ovttastahttimis. «Nuorttanástte sáhtášii heaittihit go sis lea nu hedjonan dilli dan ektui go ovdal lei, dadjá son ja ákkastallá cealkámuša dainna ahte bláđđi ii šat doala dási. Nuorttanáste lea doaimmahan oasis doalaheamis sámi giela ja kultuvrra badjin, muhto dál eai leat šat bláđis návccat doallat dási» . ¶
Nuorttanástte doaimmaheaddji, Ann Solveig Nystad lea hirpmástuvvan go Min Áigi sutnje muitala maid Áššu stivrrajođiheaddji cealká iežas áviissas. –Ojá nie, odná Áššus? Odná Áššus fal! –Hmm, dadjá Nystad ovdalgo šuohkkihemin cealká: –Na, vuos jearan makkár dási birra son hállá. Leago gielalaš dássi? Leago earálágan dássi mas dás lea sáhka? Nuortanástte gal ii sáhte heaittihit! Manne? –Dan dihtii go kristtalaš oassi iiba leatge šat dalle sámi mediain. Die lea deháleamos ágga ain bisuhit Nuortanástte. Jus dál gáibidišgohtet Nuortanástte heaittihuvvot, de leat váldimin stuorra oasi sámi kultuvrras eret, deattuha Nystad. ¶
SÁPMI: Sámiid Álbmotlihtus (SÁL:a) lea ođđa jođiheaddji maŋŋágo Per-Olav Porsanger stivrračoahkkimis Tromssas ođđajagimánu 31. beaivvi dieđihii váldostivrii ahte son beaivvát ala guđii doaimmas SÁL:a jođiheaddjin. –Ii leat miige dramatihkaid Per-Olav Porsangera geassádeamis, lagat čilgehusat bohtet maŋŋelaš, čállá searvi preassadieđáhusas. Ođđa jođiheaddji jagi ´98 jahkečoahkkima rádjai lea Roger Pedersen, dasgo riikkačoahkkimis válljejuvvon nubbi jođiheaddji ii lean mielas váldit vuostá jođiheaddjidoaimma. ¶
AVVIL: Dán dálvvi leat johttibolesiid skohterjoavkkut leamaš viššalit Anár gielddas dárkkisteamin skohterjohtolaga. Sii leat bosuhan ja dutkan sihke vuojániid ja vuoddjiid gávnnakeahttá viidnasuova dahje ráiskoluvvan vuojániid. –Min dieđus eai leat boahtán lihkohisvuođat mii lea ilolaš ášši. Dálkkiid liegganeami mielde orru johtolat lassáneamen, muhto dat ii leat dan dásis go ovddit jagiin. Dása sáhttá maid váikkuhit alla bensinhaddi, muitala Tapio Olli Avvil bolesis. ¶
AVVIL: Borgadádálkki ja muohttasoicca ii leat heađustan geaidnojohtolaga davimuš Suomas. –Mis bođii muohtta jándoris sullii 35 sentte ja geainnut šadde oalle heittot ortnegii. Min dihtuu ii goitge leat boahttan oktage likkuhisvuohta eaige spellekke leat regčon. Dábbe olmot máhttet bures jođasit geainnuid alde heittot dálkkis, dasa sin ii dárbaš oahppahit, giitala Tapio Mikkola Avvil bolesis gean bearráigeahččoguovllut leat Anár- ja Ohcejoga gielddat. ¶
Son čilge lunddolašvuođa dainna go suohkana searvegotti olbmot leat rievttes oskkolaččat ja leat duođaštan dan dainna go searvegotteráđđi earránii Davvi-Hålogalándda bismmain Ola Steinholt:ain. Finnmark Dagblad (FD) fas muitala Steinholta lohkat ahte Strandebarmma báhpat hárdet dáinna áššin. Ovdalaččas leaba suohkabáhpaguovttos Berg Lyngmo ja Thorsen lihccojuvvon báhpavirggisteaskka maŋŋel go vihaheigga Børre Knutsena bisman Guovdageainnu girkus diibmá cuoŋománu 6. beaivvi. –Steinholt lea gulahallan áššis Sis-Finnmárkku proavasiin Per Oskar Kjølaas:ain ja Guovdageainnu sadjásaš báhpain, ja mearridan ahte eai áiggo luoikat girku. Eat áiggo mainnage lágiin suovvat Børre Knutsena ja lihccojuvvon báhpaid sárdnidit Guovdageainnu girkus. Dakkár mearrádus attášii boasttu gova áššis, dieđiha Steinholt FD áviisii. ¶
Láttiid ja sápmelaččaid gaskkas leat garra gaskavuođat. Laara muitala ahte sin guohtuneatnamat gáržžiduvvojit beaivvis beaivái. Eatnamat várrejuvvojit eanadolliide dahje eará doaimmaide, nugo buođđudemiide. -Jus sápmelaččat eai oaččo čielgaseabbo rivttiid, de dilli vearrána, lohká Laara. -Sápmelaččat jierásnuvvat ja de hedjonit gaskavuođat vel eambbo. Son ii bala gal ahte gáđašvuohta galga lassánit jus sápmelaččat ožžot eambbo vuoigatvuođaid, muhto oaivvilda baicca ahte dát áiggi mielde eastadivččii rasismma. ¶
Sámegiel professor dovddaha garrá moaitámuša Sámedikki hálddahussii go eai geavat sámegiela beaivválaččat. Sus leat buot vuoigatvuođat cuiggodit Sámedikki hálddahusa go čájehuvvo ahte ii báljo oktage geavat sámegiela čálalaččat. Hálddahusa bargit čilgejit ahte lea beare váttis čađahit hálddašlaš ja čoahkkináššiid sámegillii. Nu šaddá Sámedikki politihkalaš mearrádus hálddahusa noađđin. Politihkkárat mearridit nannet sámegiela. Ii doarvái das, muhto buot bargit galget hupmágoahtit sámegiela. Diehttelas lea áibbas dohkálaš mearrádus. Giela ferte geavahit jos galgá eallit. Dat mii lea váidalahtti lea go eat olat mearrádusaid ulbmiliid ja dan eat galggaše dohkkehit. Gielladilli lea buorránan go guovttegielat ruđat dagahit nana giellapolitihka sámi guovlluide. Dál lea áigi árvvoštallágoahtit ruhtageavaheamis. Mii diehtit ovdalaččas ahte stuorámus oassi guovttegielalašvuođa ruđain mannet giellabargi virggiide. Eanaš sámi ásahusat leat dorvvastan giellabargiide. Sii čohkkájit iežaset kántuvrrain ja jorgaladdet čoahkkinbáhpiriid. Maiddái Sámediggi, mii galggašii leat ovdamearkan buot sámi ásahusaide, jođiha čálalaš sámegiela beaivválaččat giellabargiid čađa. Bargit barget dárogillii ja giellabargi jorgala bargguid sámegillii. Dalle sáhttá duođaid geahčadišgoahtit virgaibidjanpolitihka, nu movt giellaprofessor árvala. Sámi guovddáš ásahusain ferte šaddat sámegiela geavaheapmi eaktun, iige dušše makkár dásis leat formálalaš giellaoahppu. Ferte čielgat ahte ásáhusain, nu go Sámedikkis, galgá sámegillii jođihit beaivválaš barggu. Dán rádjái lea sámegielpolitihkka doaibman guovtte guvlui. Ipmirdeamis lea dat dárbbašlaš ovdaneapmi go geahččá historjjá. Danne ferte historjjá maiddái geahččat ovddasguvlui. Buorrevuohta lea go sámegiella ovdána ja geatnegahttá geavaheami. Giella lea dál ožžon nana saji servodahkii ja Sámelága giellanjuolggadusat addet nana vuoigatvuođaid ovddidit giela. Muhto mis leat ollu prinsihpalaš mearrádusat vel čađahit. Čielga evttohus lea vuoruhit sámgiela sámegielat ásahusain. Ii galggaše dárbbašlaš ráhkadit plána movt geavahit sámegiela ásahusain gos váldogiella lea sámegiella. Jáhkán iežamet bures diehtit ahte ollu lea juste min iežamet duohken. Čájehit go mii ieža doarvái ovddasvástádusa dahkamis sámegiela ealli giellan? Dát ovddasvástádus galggašii eaktun sámi servvodaga bargamis. Heijjá Irene ¶
Dánsuma ulbmil lea baldit mánáid, vai sii hárjánit fasttes diŋggaide. Árbevirolaš inuihta eallimis lea dehálaš leat duostil ja gierdil. Elisabeth vuoiddada ámadeajus iešguđet ivnniguin, cogga sákki njálbmái ja dagaha iežas albma ropmin. Dasto son njuikkoda ja ráhkada iešguđetlágan jienaid. Fáhkkestaga son njuike njuolga mánáid njuniid ovdii, ja mánát biškkádit. Dákkáriida sii eai leat hárjánan. Soapmásat vel oidnojit čakŋame eatniset sallii. Muhto maŋŋel čájálmasa dat issoras diŋga bassala ámadeaju, ja mánát oidnet ahte ii han dat leat eara go... Elisabeth. ¶
SÁPMI: Kárášjogas lágiduvvo fitnodatdeaivvadeapmi skábmámánu 19. ja 20 beaivvi, Rica Hoteallas. Deaivvadeapmi lea oasiin barggus mii galgá ovddidit fitnodatovttasbarggu riikarájiid rastá. Fitnodagat mat leat bovdejuvvon oassálastit deaivvadeamis leat Davvi-kalohta fitnodagat mat barget dujiin, mátkkoštemiinja/dahje bálvalusdoaimmain. Fitnodatdeaivvadanprošeakta lea norgga-suoma bargojoavku Davvi-kalohta Interreg IIprográmma bargojoavku "Sápmi Servvolaš 98" . Deaivvadeami ulbmil lea addit fitnodagaide vejolašvuođa jođihit iežaset prošeaktajurdagiid, jođihit buktagiid vejolaš kundariidda ja ovttasbargiide mat gullet seammá fitnodatsuorgái. Dát addá vejolašvuođa fitnodahkii oažžut oktavuođaid ja ráhkadit buktagiid dahje ovttasbargovugiid ja sáhttá mielddisbuktit ovttasbargoprošeavttaid maidda sáhttá oažžut ruhtadoarjaga Interreg-prográmmas. Ovdalgo fitnodatdeaivvadeapmi lágiduvvo, de galgá prentejuvvot fitnodatkatalaoga mii čilge juohke fitnodaga birra geat oassálastet Sápmi Servvolaš 98:ii. Håvald Hansen, gii bargá Sámi Ealáhus- ja Guorahallan guovddážis (SEG) Deanus, jođiha deaivvadeami. Son muitala lagabui 50 fitnodaga dieđihan iežaset searvat deaivvadeapmái. Eanemus dáin leat mátkkoštanfitnodagat. ¶
Rivveje moala ¶
Romssa suohkan ii geargga ieš bargat maidege áššin. Danin fertet mii vánhemat ieža váldit ovddasvástádusa. Nu muitala vánhensearvvi ovddasteaddji Marit Einejord. Nu mo dál lea dilli maŋŋilgo guktut ohcci leaba geassádan, ii oro vejolažžan álggahit sámegiel oahpahusa Báhpajávrris, lohká Einejord. Vánhemat leat lagamus áiggis deaivvadeamen Romssa suohkaniin ságastallat oahpaheaddji váilli birra. Vejolaš čoavddus lea ahte vánhemat bivdet suohkana fállat lassi bálkká sámegielat oahpaheaddjai. Nubbi vejolašvuohta lea ahte Romssa suohkan almmuha ohcamuša sámegielat áviissain. Jos dainna eat lihkostuva, fertet duhtat dálá ortnegiin mas diibmo-oahpaheaddji johtá skuvllaid mielde. Vánhemat sávvet jođánis čovdosa vai besset ráhkanahttit mánáid ođđa skuvlii. Marit Einejord deattuha ahte sii leat válljen Báhpajávrri skuvlla danne go skuvla guhkit áigge lea doaimmahan integrerejuvvon oahpahusa. Dása lassin leat skuvllas dál máŋgga kultuvrra gullevaš mánát. ¶
Ándde-Jon Risten váillahii go vahkkovuoittu oktavuođas ii lean ožžon guokte gahppira. –Ii goadjin livčče livvadan fatnasis su haga, árvala son. Dalle ledje vel luossagilvvut jođus ja Risten ii lean sihkar leago su goadjin geasi stuorámus badjin go ledje vel moadde bivdobeavvi geavakeahttá. Go gilvvut nohke ja buot skobit ledje joavdan doaimmahussii, de Risten čuojahii doaimmahussii ja gulaskuddai leigo vuoitu ruovttus. Doaimmaheaddji ii diehtán, muhto lohpidii goitge buktit nuppi snuibba vai Mariannege beassá čiŋahit iežas MIn Áigge luossagonagasa gahppiriin. ¶
Vuosttasin bonjasta Risten rulla šnirguma ala ja go jorralattá nađa, de lea nuohtta dohkkehuvvon. –Mun doaivvun ahte dán rulla lávllaga gal besset vel moanat gullat boahtteáiggis. Ja stágguge lea oalle heivvolaš geavahit ceaggut guovdo fatnasa. In dieđe gal jos dohppe badjel guvttelotkilosaš mo stággui geavvá, árvala Risten. Dan maŋŋá rádjala Risten Marianne snuibagahppira ja heiveha Min Áiggi luossagonagasruvnnu oaivásis, káfeboddu sáhttá álgit. ¶
Geainnu boahtin váikkuhii vuos Áhkojoga golgamii. Ođđa šaldi ráhkaduvvui menddo gáržin, das čuovvu, ahte dulvvi áigge šaldi bajábeale ja vulobeale allodaterohus lea badjel mehtera. Dalle johka doalvu eatnama šaldi vulobealde ja dát eana manná joganjálbmái ja Detnui. –Go šaldi ráhkaduvvui, de eai plánejeaddjit jáhkkán, ahte lea menddo gárži, oainnat joga čáhcemearri šaddá dulvin ainjuo badjel čuohtegeardásažžan, jus juo ii duhátgeardásažžan, muitala geaidnolágádusa guovllu ovdaoolmmoš Antti Katekeetta. ¶
Maŋŋebárgga deaivvadeamid olbmot ledje ovttaoaivilis johkarokki sajis, dál ii livčče earágo dorvvastit máttabeale vieltti ja divodit vehá buođuid, mat stivrejit čázi. Aulis Norberg cuiggodii, ahte bajimuš buođđu lea ráhkaduvvon menddo stuorisin. –Bajimuš buođđu galggašii leat dakkár, ahte dulvečáhci oktan jieŋain beassa golgat dan badjel, dalle dat ii bilit buođu iige dat stivre dulvečáziid, ná geasseoalli bissu seamma sajis, čilge Norberg. Dál deaivvadeamis bođii vel okta buorre ášši ovdan, mii luonddujogain leage, namalassii stuorra geađggit johkarokkis. –Stuorra geđggiid go bidjá johkaroggái, de dalle dat ii aškkaš ja seammás johka ieš čiekŋuda johkarokki, muitala Erkke-Ánde. ¶
–Guolledutkit leat lohkan, ahte jus Luovdejot´goržžis livčče luossaráhpat, de bajábeal goržži livččii gođđansajit luosaide máŋggaidlot´ kilomehteriid, muitala Aulis Norberg. ¶
Lean vuolgán Fanasgieddái gullat luossaságaid. Jearralan gos dien stuorra luosa gottii. –Dán gal godden Bildanaguoikkas. Ledjen suhkamin gaskabeaiáigge dán mánu 11. beaivve. Vuogga fáhkka roahkkasii. Mun fertejin fatnasiin luoitilit ala ovdal go luossa sirddestii. Fertejin váibbahit luosa. Mun rivden fatnasiin sullii kilomehtera. Dalle ledjen jo tiibmobeale heibon luosain. De easkka luossa váibagođii ja sáhtten gáddái mannat ja roahkastit. –Mun sugan eanáš Bildanaguoikka. Dušše dalle go Deatnu lea dulvvis, láven finastit vuollelis sugasteamen, lohká Eldor. ¶
Vuođđodančoak´kin dål´lujuvvui Norgga Sámi miššovna kantuvras, Schwensensgt. 12, Oslo. Čoak´kimii leddje boattán 10 peršovna, nammalassii: Sara Hetta, Guov´dagæinos, Ole Henriksen, Guov´dagæinos, Torleif Berg, Buol´bmagis, Hjalmar Pavelsen, Dænos, Reidar Pavelsen, Dænos, Anders Guttormsen, Dænos, Hans Guttorm, Kárášjågas, Thor Frette, Kárášjågas, Samuel J. Balto, Kárášjågas, Jon Østerbøl, Kárášjågas. Buokkat leddje ovtamielas dan hárrái atte sábmilaččat Oslos galgašeddje ásahit alcisæset særvi. Mærreduvvui atte særvi namma galgai læt: Sámii Sær´vi. Thor Frette lei rákkadan lákka-evtuhusa, ja dat evtuhus mærreduvvui Sámiid Særvi lákkan: § 1. Særvi namma gal´gá læt Sámiid Sær´vi. § 2. Sámiid Sær´vi dátto čåk´ket buot sábmilaččaid - gæt Oslos dahje lakka Oslo ásset åvdidan dittii sin åk´tasaš interessaid. Vii´dásæb´bot gal´gá Sámiid Sær´vi bar´gat dan ala atte sæilohit sámegiela ja sábmilaš kultuvra. Nu buris gå vejulaš galgá maidái Sámi Sær´vi gæž´žalit ad´dit Mádda-Norga ás´siide duođalaš dieđoid sábmilažžaid diliid birra. § 3. Sámiid Sær´vi ii galga sær´vat politikkálaš bar´gui. § 4. Miellat´ton besset Sámiid Sær´vái buot sábmilažžat, mutto maidái ærrásat, jås stiv´ra dasa mieđiha. § 5. Sti´vra mærreda miellat´toruđaid sturrudaga. § 6. Sámiid Særvi stivras gal´gá læt: a. åvdasalmai, b. saddjásaš åvdasalmai, c. čál´li, d. ruđaidbærráigæč´či, e. stivramiellat´to ja dasa lassin 3 saddjásaš stivramiellatto. Stiv´ra galgá vál´ljijuvvot juokke jagi jakkičoak´kimis. § 7. Jakkičoak´kin gal´gá dål´lujuvvut åk´tii jagis. Jås sti´vra dahje 1/3 oasse miellattoin dan gái´bida, sát´tá maidái baddjilmærálaš jakkičoak´kin dål´lujuvvut. Jakkičoak´kin (dahje baddjilmærálaš jakkičoak´kin) gal´gá miellattuide dieđihuvvut unnimusat 14 bæive åv´dal gå dål´lujuvvu. § 8. Jakkičoak´kimis gal´gá: a. vál´ljijuvvut stiv´ra, b. vál´ljijuvvot dár´kilgæčči, c. åv´danbuk´tujuvvut dár´kilgæčči jakkásaš rekked. § 9. Jås Sámiid Sær´vi biđ´gujuvvu, gal´get ruđat ja ærá åbmudagat mat gullet Særvái, gævahuvvut sábmilažžide buorrin. § 10. Dušše jakkečoahkkin sát´tá æruhut´tit dáid lágaid. Vuostas åvdasalmajin vál´ljijuvvui Hjalmar Pavelsen, saddjásaš åvdasalmajin Anders Guttormsen, čál´lin Thor Frette, ruđaidbærráigæč´čin Hans Guttorm, stivvramiellat´ton Sara Hetta. Saddjásaš stivramiellat´ton S.J. Balto, Thorleif Berg, Reidar Pavelsen. Dár´kilbearráigæč´čin šaddai Reidar Pavelsen vál´ljijuvvot. ¶
Soai muitaleaba, ahte luossa lei hirbmat nággár ja lei váttis oažžut fatnasii. Marte áhčči Rolf lei áirruiguin, muhto soai oaččuiga ieža luosa goikásii. Marte dat gurrehii ja nu luossa váibbai dan mađe, ahte beasaiga rohttet luosa fatnasii. Malene lohká iežas gieskat leamaš Molležis. Doppe son lea maid geahččalan guollelihku. –Oanehis bottas rohttejin guokte hávgga, muitala Malene. Iešjávrris maid lohká leat leamaš bivdimin, muhto doppe ii lihkostuvvan guollebivdu beare bures. ¶
Filmma váldoolmmoš lea bivdi Rasmus Lynge, gii ii nagat skáhppot borramuša iežas bearrašii ja gii geahččala juhkat iežas eret váttisvuođain ja gii gillá persovnnalaš roasu (tragediija), go su nubbi bárdni soardá iežas ja go nubbi bárdni fas ii háliit šat dovdat su. Lynge dolle bivdui ja konfronterejuvvo mátkkis iežas ovddeš eallimiin ja iežas váilevaš iešdovdduin. Son biehttala almmatge váldimis vuostá veahki helikopteris, ja rahčagoahtá baicce iežainis. Dá lea gižžu mii gáibida, ahte geahčči ferte áddet ruonáeatnanlaš luonddu ja ruonáeatnanlaš myhtaid ja máidnasiid. ¶
Sápmelaš neavttár, Sara Margrethe Oskal lea nominerejuvvon nissonváldorola bálkkašupmái. Das son gilvala guvttiin suopmelaš nissoniin. –Munnje lea stuorra gudnin ja vuoitun nominerejuvvot dákkár bálkkašupmái. Mu mielas lea hirbmat suohtas suopmelaš neavttáriiguin gilvvohallat ja dasto birget, dovddaha Sara Margrethe Oskal. Maid don dieđát suopmelaš filmmaid birra –In olus maidege, muhto áiggon geahččalit alccen háhkat veahá dieđuid ovdalgo vuolggán Helssegii. Mu mielas šaddá somá dohko vuolgit, lea vuosttaš geardde mun beasan leat fárus dákkár gálladilálašvuođain, lohká Sara Margrethe gii dán áigái lea neavttárin Beaivváš Sámi Teáhtera čájálmasas «Jeagge-Jussá» . ¶
Suoma ja Norgga bealde sámegiella orru vehá gáidmin. Gullen duvle, ahte Norgga bealde lea kántuvra, man namma sámegillii lea «ovdamoraškántuvrra» ja Egil Utsi dearvvasvuođasátnegirjjis lea tearbma «ovddasmorašteaddji» . Juos mii dáppe Suoma bealde lohkat teavsttaid main geavahuvvojit ovdal máinnašuvvon sánit dat orru vehá hervii: ovdamoraškántuvrras boahtá dakkár áddejupmi ahte dan kántuvrras olbmot moraštit ovddalgihtii buot lágan áššiid geažil... (ja biibalishan daddjo ahte ii galgga ovddalgihtii moraštit mange áššis...). Tearpmas «ovddasmorašteaddji» munnje boahtá fas dakkár jurdda ahte go mus lea moraš mun eambbo go manan «ovddasmorašteaddji» lusa ja siđan su moraštit mu ovddas dan morraša mii mus lea go mun ieš in gille šat... Na maid mii dás oahppat... jorgalanbarggus galggašii eambbo viggat davviriikkalaš oktasašbargui ... muđui mii eat šat gulahala buot áššiin dahje sáhttet áddet nuppiideamet boastut. Okta buorre vuohki livččii álo go ođđa terminologiijjat ráhkaduvvojit geavahit iešguđege riikka olbmuid referansajoavkkuin. Nubbi lea dat ahte sánit čoggojuvvošedje vaikkoba Norgga giellaráđi internet - siidui, gos olbmot sáhtášedje ohcat sániid iežaset jorgalanbargguid várás. Buorre livččii, juos giellaráđis livčče nu ollu resurssat ahte dat basttášii bálkáhit «čeahpes áššedovdiid» iešguđetge riikkas geaid oaivebargun livččii čohkket sátnelisttuid, ráhkadit ođđa sániid ja veahkehit jorgaleaddjiin sin bargguiguin. Dearvvuođaiguin Hannu Kangasniemi ¶
–Mii leat šaddan rievdadit mihttomeari boahtte spábbačiekčanjahkái go leat leamaš nu moattis hárjehallamin maŋemus mánuid. Álggos lei dahkat buorebut go diibma, dál lea mihttomearrin doalahit saji. –Juovla/ ođđajagimánus ledje hui ollusat, juohkehaš lei 70 % hárjehallamiin. Guovva/ njukča/ cuoŋumánu šattai mihá heajut. Njukčamánus eai lean go 38% geat finade, muhto dál lea fas buorránisgoahtán, muitala hárjeheaddji. –Diehtit ahte beassáš áigge ja giđđat leat álo váttisvuođat Guovdageainnu spábbačiekčanjoavkkus. Álo lea váttis oažžot olbmuid hárjehallamiidda. ¶
Indialaš áššedovdi Shanti Sadiq Ali gohčoda čoahkkáibidjama «roassun» go Riikkaidgaskaš soahpamuš jávkadit buotlágan rasisttalaš vealaheami, nanne ahte lávdegottis galget leat áirasat buot kultuvrrain. –Muhto Áfrihkkás ii leat áirras ja Eurohpá dominere lávdegotti, cuiggoda Sadiq Ali, ja lasiha ahte lahttoriikkat eai leat evttohan nissonolbmuid danne go oaivvildit, ahte áššit maid lávdegoddi galgá gieđahllat «eai guoskka nissonolbmuide» . Lávdegotti ovdaolmmoš, brihttalaš Nichael Parker Banton, oaivvilda bealistis ahte sajiid juohkin ásaha «hirbmat duođalaš panoráma» váttisvuođaid badjel. Lávdegotti lahttut leat sorjjakeahtes, muhto leat evttohuvvon iežaset ruoktoriikka bealis. Heajos áfrihkkálaš ovddasteapmi boahtá das go áfrihkkálaš riikkaid gaskkas lea nu heajos ovttasbargu, oaivvilda olmmošvuoigatvuohtaáššedovdi Enrique Ter Horst. –Áfrihkkás leat máŋga ja hirbmat čeahpes fágaolbmot dán suorggis, muhto gaskaneaset sii eai boahtán ovttaoaivilii, lohká Theodor van Boven Hollánddas. Egyptalaš áirras Abdoul-Nasr, gii guhká ražai beasadeamis lávdegottis, árvala ahte heajos ovddasteapmi áfrihkkálaččaid ja asialaččaid beales lea stuorra kontrásta daidda áššiide mat leat vuođđun bargguide - balánsa sivilašuvnnaid, kultuvrraid ja riektevuogádagaid gaskkas. Van Boven lea ovttaoaivilis dasa, ahte lávdegoddi lea heittogit čoahkkáibiddjon, muhto ii mieđa dasa ahte lahtut «ovddastit oarjemáilmmi beroštumiid» . ¶
Boazodoalloagronoma muitala ahte leat leamaš riiddut go siiddat eai soabat guohtuneatnamiid alde. –Ođđa orohatjuohkin galgá čilget dakkár riidduid. Oskut giđasgease mielde orohatjuohkima vuosttaš oasit meannuduvvojit stivrenjoavkkuin. Vuosttaš oasit leat guovddaš oasit johtolagaid gaskkas, rájit ja guohtunáiggit. –Go ođđa orohatjuohkin sajáiduvva, de ožžot orohagat ieža eambbo hálddašit guohtuneatnamiid. Vuođđojurdda lea oainnat ahte juohke orohat galgá hálddašit iežas eatnamiid. Dál dárbbaša guohtunáiggiiguin ráfáiduhttit guovlluid muhtin áigái, go eat sáhte čalmmiid čárvut go oaidnit ahte eatnamat goariduvvojit, čilge Hætta. ¶
Áili Skum lea 3.jagi ovdaskuvlaoahpaheaddjistudeantta. –Dat lei hirbmat somá. Álggos ballen mannat lávddi ala, go ledje ollu geahččit. Muhto nu hal galgá ge ja manai badjel. Go juo álggiimet juoigat, livččiimet juoigan vaikko man guhká, muitala son. ¶
Guovdageainnu moallabáhčči Nils Peder «Rambo» Gaup ja hárjeheaddji Svein Ole Sandvik beasaiga ávvudit maŋŋelgo Guovdageaidnu dearppai Bossegohpi 4-1. «Rambo» bijai ovtta moala ja lea dál báhčán oktiibuot vihtta. ¶
–Nuppi vuorus deaddigođii Bossegohppi garrasit. Ožžo moala go leimmet čiekčan 6 minuvtta. Min moallaolmmái ja gaskacakkit eai gulahallan ja Bossegohpii čiekči beasai viehkat čađa ja báhčit moala, maŋŋelgo muhtin bossegohppelaš lei nivkalan spáppa viidásit. –Bossegohppi nagodii deaddit 15 minuvtta, de gal suođiihe. Mii jotkkiimet, «Rambo» beasai čađa ja loktestii čehpet spáppa mollii Bossegohpii stuora moallaolbmá badjel. Dan rájes ii nagodan Bossegohppi šat nu beareha bargat, čilge Svein Ole Sandvik. –Joar Eira Rasdal bođii go lei vel sullii 20 minuvtta. Oaččuimet friddjačievččasteami ja Joar loktii spáppa doppit stolpui. Manai buohkaid badjel, muhto doppe lei Raymond Jakobsen gii beasai álkit nivkalit spáppa molliii. –Dan rajes mii gal dušše sihkkarasttiimet vuoittu ja golbma čuoggá. ¶
Cuoŋománu 15. b. IL Nordlys valáštallansearvi doalai čuoigangilvvuid, masa bohte sii geain lei beroštupmi čoahkkanit ja searvat gilvvohallamis, mánát ja rávis olbmot. Buohkat geat bidjet joavkku besset oassálastit. Jus fitnodat ii sáhte okto dan dahkat, de sáhttá eará fitnodagaid vehkiin ná cegget ovttas joavkku mii de beassá gilvvohallat, muitala Thoralf Balto gii gulla Ishavspels jovkui ja bođii gávccát sadjái. Ieš láven hárjehallat oalle dávjá, cealká Balto. Oktiibuot ledje 16 joavkku searvan sáttačuoigamiidda Kárášjogas, nu ahte beroštupmi orru oalle stuoris. ¶
Gávdnosat atnojuvvojit duođaštussan dasa ahte birobálvaleaddji joavkkut lassánit. Gávdnon dákterikkit ledje bardon riekkisin geađggi birra. Geađggi alde lei velá oaiveskálžu, masa lei sárgojuvvon «Gárri 14 Sabadur» . Gávdne maiddái viidnaboahtaliid, pornobláđiid ja nissonolbmuid vuolbiktasiid. Politiiját ledje guorramin guokte olbmo geaid návde bahádahkkin, go gávdne oaffaruššanbáikki. Sii oaivvildit báikkis leat čađahuvvon oskkolaš meanuid. Dán lágan meanuid leat maŋimuš áiggi fuobmán maiddái eará sajiin riikkas. Mexico katolalaš girku lohká sáhtánbálvaleami lassáneamen riikkas. Dát baldala dannego visot dáhpáhuvvá čihkosis ja báhkkinat leat dávjá čatnon maiddái narkotihkkanávddašemmide ja eará lobáhuššamiidda. Áviissaid kriminálasiidduin muitalit olu raporttat ahte liikkain vuhttojit oskkolaš bahádagut. Ovttas liikkaiguin galget maid leat gávdnan seahkaid sis olbmovuovttaid, gaccaid dahje jápmán elliid. ¶
Toni Haikonen ii jáhkkán iežas vejolašvuhtii ja su mielas Eurohpa vuoddjit leat báhcan duolbmat boares dovddus bálgáid. Sin ovdáneapmi lea orustan, masa sivvan su mielas lea menddo garra nurkkástallama ja čiegusvuođa. –Gilvvuid lágideamis ii oppa leatge ovttasbargu, beaškala son. ¶
Roavvenjárgga EM gilvvut leat báhcán Chriss Hugo muitui oahppomátkin. –Ii ábut vuodjit dušše ovtta vuolgada. Dássidis vuodjimin livččii sáhttán beassat goalmmádin. Badjelabbui ii ábut vel oppa jurdašitge, dásse-earru lea ain stuoris, muittaša son. Sus lea maid leamaš váttisvuođat mašiinnain ja aiddo Roavvenjárgga gilvošiljus bohte ođđa heittotvuođat ovdan, mat dál leat divvojuvvon. –Nuppi vuolgadis beasai stivrrastággu mii fas bilidii áibmorusttegiid ja mašin lohppii dasa. Ođđa ja buoret boalttut leat biddjon ja go Álttáshan lea buorre bána ,de dál gal in bala mastige, árvala Nilsen. ¶
Boratbokcá Tenon Luonnontuote ii leat duorastatiđđedii oastán go golbma 12-kilosaš luosa. Badjel 7-kilosaš luosas máksá fitnodat 50 márkki. –Mis lea dál haddi 50 márkki mii lea sullii seamma go diibmáge. Midjiide eai láve buktit unnit guliid ja danin mis ii leat haddi daidda. –In dieđe vel gosa haddi johtá go fertet gilvalit norgga gárdeluosaid seamma márkaniiguin. Juos luossahivvodat stuorru de dalle láve mis haddi maid njiedjalit, muitala Pentti Länsman Boratbokcás. ¶
–Mis leamaš máŋggaid jagiid vuordinlista gaskal 10-15 máná. Midjiide leamaš dieđusge váivi go eat leat sáhttán váldit buohkaid sisa go ii leat kapasitehta. Dál orru ahte gielda lea buriid geainnu alde go leat nagodan oažžut johtui guitot ovtta sámegielat mánáidgárddi. Leat dovdan nu guhká ahte ovddasvástádus addit sámegiel oahppu mánáidgárddis lea gahččan min idealisttaid ala, muitala jođiheaddji May Britt Tobiassen. ¶
Ii bala bohtosis ¶
–Norgga dearvvasvuođasuorgi maŋŋá nuppi máilmmisoađi orru leamen vuođđuduvvon olmmošoainnus mii ii doallan fágalaš, iige etihkalaš, iige moralalaš dási, Nystø beaškala. Dál háliida buot dieđuid ovdan. –Ferte guorahallat mo registtar lea geavahuvvon, ja makkár doaimmaid ovdalis áiggis lea álggahan dán oktavuođas. –Maid jáhkát dahje balat dákkár guorahallamis sáhttit boahtit ovdan . –In bala mastege. In obanassiige. Mii lea dahkkon lea dahkkon. Mii lea dáhpáhuvvan lea dáhpáhuvvon. –Muhto jos leš nu ahte Norgga dearvvasvuođasuorggi barggu muhtin oasit leat leamaš vuođđuduvvon dakkár dološlágan jurddašanmálles, ahte gávdno nálli mii lea buoret go nubbi, de lea dát oassi mii berre boahtit ovdan nu ahte dálá almmolašvuohta beassá ságastallat dán historjjálaš dáhpáhusas. ¶
–Állet bala váldit oktavuođa munnoin gal. Moai ean leat byrokratat, muhto dábálaš olbmut geat dál letne virggis veahkehit din gávdnat dan mii orru heivemen juste didjiide. Eai munnos leat buot vástádusat, muhto moai sáhttá veahkehit daid gávdnat, modjába nieiddaguoktá Merete Amble ja Anna Laila Bjørkås. Soai leaba bidjun bargui Deanu gielddas, ja dál lea njealjját jahki ahte dát prošeakta čađahuvvo Nuppástuhttiprográmma ovttasbargguin. Kárášjogas ja Guovdageainnus lea seammá prošeakta. ¶
Mikkel Gaup, Boazodoallohálddáhusas Álttás, lohká ahte lea oba guhkes áigi go gumpe gottii bohccuid Finnmárkus. –Lea gullon ahte Finnmárkku duoddariin leat gumppet finadan, muhto eai leat goddán bohccuid. Dál lea vuosttáš geardde dat dáhpáhuvvá máŋggalot jahkái. Máŋemus go leat gullan duođalaš sága gumppe birra, lea 1974:s. Dalle gottii 4-Máhtte, Mathis M.M.M Sara gumppe. Máŋŋil dan eat leat gullan dan birra, muitala Gaup. ¶
Johan Áilu Logje fuomašii gumppiid go lei vuodjimen ealu birra. –Ledjen čorraga maŋis, mii lei finadan Njállaávžžis. Njállaávži lea sullii njealje miilla oarjjadavábealde Guovdageainnu, Ráissa suohkana siskobealde. Čora lei boahtán ávžžis eret, muhto fuomašin vel guokte ealli mat orro dego bohccot. Ledjen sullii 100-150 mehtara eret. Doivon álggos ahte ledje guokte luosttat nulppu, go leigga oalle stuorrát. Gihkaniin oidnen ahte elliiguin lei guhkes seaibi, ja de jurddášin ahte die leat vissa dat gumppet. In leat goasse oidnán eallináiggis, muhto leat vuohttán elliid. Ovdal go oidnen ealli, gávnnaimet gumppe luottaid ja golbma rávis njiŋŋelas maid gumpe lei goddán. Mus lea vel okta nulpu viesoluhtte mii lea seammaláge goddon go dat golbma njiŋŋelasa. Gumppet leat dál oktiibuot goddán njeallje bohcco, muitala Logje. ¶
Sámiid Álbmotlihtu ovddeš jođiheaddji Per Olav Porsanger (64) jápmin lávvardaga miessemánu 9. beaivve Luosnjárggas dutkojuvvo dál dego eahpidahtti jápmin. –Mii leimmet dáhttun Kripos (Norgga Kriminalpolitiijáguovddáš) veahkkin, muhto sis eai lean liigeolbmot dán dutkamii. Oktiibuot leat golmmas Čáhcesullo politikámmáris ja golmmas min kántuvrras mielde dutkamin. Leamaš maid politiiját ja politibeana Tromssas guorahallamin lagaš guovllu, muitala Deanu leansmánne Sverre Mienna. Son čilge ahte sii ohcet diŋggaid ja luottaid maid bidjet jápmima oktavuhtii. ¶
–Mu mielas orru bargu hui unohis láhkai álggahuvvon. Ledje galgat váldit oktavuođa Giellaráđi politihkkáriiguin, vuoi livččiimet beassan leat mielde hábmeme barggu vuođđoprinsihpaid, beaškkala Vedhugnes. ¶
–Ášši galgá gieđahallot bajásšaddan- ja fuolahuslávdegottis vuossárgga, mii dasto ovddida ášši gielddastivrii, sis de lea Deanu gieldda bealis loahpalaš dadjamuš gulaskuddama ektui, čilge Erlandsen. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta dat lea gulaskuddama bidjan áigái. Erlandsen mielas livččii lunddolaš ahte politihkkárat gehččet daid buriid beliid priváhtaskuvlla ásaheamis, eaige dušše heajos beliid. –Mii leat guođđán oahppoplánariiddu. Leat ovdal deattuhan ahte eat leat vuostá sámi oahppoplána, muhto hálidat beassat geavahit nášunala oahppoplána. ¶
Priváhtaskuvlla ásaheami váhnenjoavku, lea mihttomearrin bidjan ásahit guokte priváhta skuvlla: Deanušaldái ja Juovlavutnii. «Tana Montesorriforeninga» mihttomearrin lea ahte Deanušaldis eai galgga badjel 90 oahppi, eaige Juovlavuonas badjel 30 oahppi. –Jáhkkit dieid loguid leat olahahtti duohtaloguin, oaivvilda Erlandsen guhte muitala sin leat dahkan márkaniskkadeami. ¶
GUOVDAGEAIDNU: (Johan J.H. Eira). Oarje-Finnmárku boazodoalloagronoma Johan Ingvald Hætta lohká galgat ovddidit prinsihppa dokumeantta bajimus boazologu áššái. Ášši galgá bajás Oarje-Finnmárku guovluustivrras geassemánu 20. beaivvi. –Prinsihppa dokumeanttas galgá boahtit ovdan ahte makkár vuogi mielde galgá mearridit bájimus boazologu, ja sáhttá go dan oba mearriditge, muitala Hætta. ¶
Finálas sii deaivvade Guovdageainnu A-joavkkuin, ja vuite 3-0. Jan Arthur Hansen šattái finála searamus čiekči, go deaddelii guokte moala. Vuosttaš vuoitu lei 4000 ruvnna. Spábbačiekčangilvvohallamis ledje 16 dievdo-, ja 3 nissonjoavkku mielde. Guovdageaidnu vuitii nieiddaid finála ja doppe lei Liv Eli Holmestrand ihán buorre. Son báži njealje moala finálas ja Guovdageaidnu časki Johkgátte nieiddaid 5-1. Guovdageainnu nieiddat ledje sierra dásis. Iešjoga joavku deaivvadii Máziin njealjádas finálas. Máze manai jođánit vuoittu beallái 2-0, muhto Iešjoga lunttat gal leat ovdal čiekčan spáppa. Bohte garrasit ruovttoluotta, ja go lei vel moadde minuvtta čiekčamis, deaddele goalmmat moala ja boađus šattai 3-2 Iešjohkii. Seammá dáhpáhuvai semifinálas. Doppe deaivvadedje Nilut joavkkuin, ja easka čiekčama loahpas bidje Iešjoga oahppan olbmát spihkkara giisái. ¶
Semifinála gaskal Guovdageainnu ja Johkgátte searaid šattai gelddolaš. Go čiekčan nogai, boađus lei 3-3. Lágideaddjit šadde bidjat lassiáiggi, ja juohke minuvttas váldit ovtta čiekči eret. Loahpas ledje vel báhcán Johkgatte searaid Bjørn Olav Paulen ja Ronny Utsi, ja Guovdageainnu Per Inge Eira ja Johan Ailu Pulk. Čiekčit ledje issorasat váiban. Pulk beasai máŋgii akto Utsiin, muhto Utsi lea erenoamáš buorre moalas. Son ii luoitán moala ja loahpas leigga Pauleniin rivven guovdageaidnolaččain spáppa. Paulen geahččalii mannát boares, gávvilis Per Inge Eira meaddel, muhto ii dat leat álkimus. Eira rivvii spáppa ja beasai gaskasázu alde báhčit spáppa molli ja Guovdageainnu finálai. ¶
Buoremus moallabáhččit ledje Per Inge Eira, oktanuppelot moala ja Liv Eli Holmestrand, čieža moala. ¶
SÁPMI: Guhtta vahku lea soabadallanjoavku ádjánan bargat soahpamušain. Čoahkkimat leat leamaš Guovdageainnus, Álttás, Tromssas ja telefovnna bokte. Dohkkehuvvon soahpamuš lea kompromissasoahpamuš. –Váddáseamos lei nagadit Berg Lyngmo oažžut oppanassiige dohkkehit doallagoahtit dialoga Ola Steinholtain. Dat lea leamaš lossat, muitala Min Áiggi gáldu. ¶
FINNMÁRKU: AUF, bargiidbellodaga nuoraidorganisašuvnna ii doarjjo eadniorganisašuvnna Bargiidbellodaga nissonjoavkku. Sii mielas ii leat buorre mearrádus mii dá gieskat dahkkui, namalassii kriminaliseret nissoniidge geat vuvdet sexuala bálvalusaid. Dát headjuda sin dili, oaivvilda AUF. Muhto AUF gal lea duhtavaš go bargiidbellodaga nissonjoavku dáhttu kriminaliseret sin geat ostet sexuala bálvalusaid. –Finnmárkku AUF ii goassege heaitte vuostálastimin prostitušuvnna, čállet sii preassadieđáhusas. ¶
Kárášjoga gieldda giellabargit ožžo mannan gaskavahku ođđa, fiinna bargobiktasiid. –Jurdda gávttis bargobivttasin lea juo viehka boaris, nugo Guovdageainnus leat muhtun giellabargit geavahan gávtti beaivválaččat barggus, ainjuo ovdal, in dieđe dál, lohká Ámmun Nergård. –Bargobivttasin gákti, ainjuo dát min gákti, lea vuogas ja geahpas, gákkis vuoikŋá bures ja dan sáhttá bassat bassanmášeniin ja dat ii doahpašuva, muitala Hans Petter Boyne. ¶
Eldor lohká ahte dát luossa lea dat stuorámus maid lea goddán iežat eallimis. Golbmi lean ovdal goddán luosaid mat leat deaddán justa19,6 kilo. Dat ledje losiimusat gitta godden dán luosa. - Dán luosa mun godden Bildama guoikkas. Mun ledjen suhkamin guovdobeaivve 11. beaivve dán mánus, vuogga fáhkka roahkasii. Mun fertin fatnasin boahtit ala ovdal go luossa sirddestii. Fertin váibbahit luosa, ovdal go gáddái sáhtten mannat ja gáddái oažžut. Mánnán jo álgánbivdit luosa -Mu eatni logai ahte mun šadden stakkuin geađas. Lean álo leamaš Deanu alde bivdimin stákkuin. Aidna gease goas illá bessen bivdit lei soahtebálvalusa geažil. Mus lea maiddái njuolggofierbmi Geavdnjás. -Mun ledje gávcci, ovcci jagi go godden vuosttaš luosa. - Touristtat eai leat giksin Touristtai in oainne heahttin Detnui. Sii eai dovdda Deanu ja sii eai dieđe gos guollii lea. Sii illábe goddet, nu lean mun vásiihan go sugan bildamis. Touristtat baicce jerret luosa oastit. Sii fertejit ollu mákset jándora ovddas bivdit, muhto dattge eai gotte. Sii oainnat eai dieđe gos luossa lea. Ja sii fertejit measta doarrut bivde sajii alde. ¶
Go Arne guđii Lujávrri de soai soabaiga geassit deavvadit Norggas ja dalle geahččat sutnje ođđa bissu. Go Andrej joavddai Detnui de Arne lei duottaris ja bođii ruoktut easkka nuppi beaivve. –Lei lihkku go Sveina lei luomus. Son bođii dalán viežžat Andreja ja ortnegođiige buot ja vulggii vel doalvut Andreja bissuinis ruoktot, giitala Arne Nilsen Sieiddás. ¶
UNJÁRGA:Mannan vahkkoloahppa doalai Unjárgga leansmánnikántuvra leahttovákšuma Deanu - ja Unjárgga gielddas. Sis lei leahttovákšun Skiippaguras ja Unjárggas, gos eanemus lea lobálaš vuodjit 60 kilomehtera diibmu. Sii dolle maid leahttovákšuma Suohpatnjárgga jalggas, gos lea lohpi vuodjit 80 kilomehtera diibmui. Unjárgga leansmánnibálvá Torbjørn Holm muitala sii mihtidedje leahtu sullii 100 biillas. Sis sáhkohalle ovccis. Leansmánnibálvá muitala dalle go sii mihtideje leahtuid lei hirbmat árvi. Dat soaitá dagahan, ahte ollusat ledje vuoledan leahtu. –Liikká letnet duhtavaččat, go eai lean ollusat geat vuddjet beare leahtun, lohká leansmánnibálvá Torbjørn Holm. Dáis vákšumiid oktavuođas lei eanemus leahttu 100 Km/d, mii mihtiduvvui Suohatnjárggas. ¶
Mannan vahkkoloahpa šadde Unjárgga leansmánnibálvvát mannat muhtin viesus Unjárggas bissehit rigeremiid. Das ii dárbbašuvvon oktage váldot mielde. Okta eara gárren olmmoš váidojuvvui, go alkohola návddašii álmmolaš báikkis lobiheamit, muitala leansmánnibálvá Torbjørn Holm Unjárgga leansmánnikántuvrras. ¶
Ruvkeáššis lea leamaš hui jaskat. Eai leat dieđihan maidige Suoma beallái. Eai eiseválddit eaige dutkit dieđe maidige. Daža áviissainge leamašan unnan čállosat dien áššis. Guolledutki Eero Niemelä jáhkká, ahte son lea áidna eiseváldi Suomas, guhte diehtá rogganáigumušain. –Lea hui ártet ahte Norga ii leat dieđihan áššis maidige Suoma eiseválddiide. Mannan čavčča dahkkui Espoo-gávpogis soahpamuš, mas sohppojuvvui ahte ii oaččo álgit doaimmaide mat sáhttet čuohčat ránnjáriikii, muitala Eero Niemelä. Ruvkedoaimmas son máinnaša, ahte ruvkedoaibma dagaha dávjá váikkuhusaid birrasii. –Juovlavuona ruvkki biras lea áibbas vielgadin, dát vilges ávnnas sáhttá dagahit rievdadusaid oanehis mátkái Deanujoga čázi smáhkkii ja kvalitehtii. Dás fas sáhttet leat váikkuhusat luosa johkii goargŋumii, dadjá Niemelä. –Riikkaidgaskasaš vieru mielde Norga galggašii leat oktavuođas suomain dákkár áššiiguin, cuigesta Niemelä. ¶
Deanu gieldda ságajođiheaddji Leif Sundelin lea hui miehtemielalaš ruvkeplánii. –Dat buktá ollu ruđa gildii, 40-50 ođđa bargosaji, badjel miljon ruvnnu vearroruđa Elkem fitnodagas, muitala Leif Sundelin. Son ii jáhke ruvkedoaimmas leat olus váikkuhusat birrasii. Son mieđiha ahte guovlu doppe lea čáppis, muhto lea guhkin eret jogas ja vuonas. Sundelin ii jáhke duolvačáziid mannat vutnii. Iige son bala ahte dámppain boađašedje duolvačázit. –Norggas han lea boahtimin ja lea juo oassái boahtan lahka. Mii guoská dámppaid sáivačáziide, daid galget lonuhit ovdalgo bohtet hámmanii, čilge Sundelin. Dál leat dahkamin čuovvumušanalysa ja Deanu gieldda ságájođiheadji mielde mannet 2-3 jagi ovdalgo fitnodat sáhttá roggagoahtit vári. ¶
Suoma ja Norgga rádjačáhcekomiššuvnna čálli, Marjaleena Nenonen lohká, ahte guovluhan lea obban Norgga bealde, iige leat rádjaguovlu, muhto jus das leat váikkuhusat lussii, de dalle dat ášši gullá midjiide. Son ii leat leamašan vel oktavuođas Finmárkku eiseválddiide. –Golggotmánus lea čuovvovaš čoahkkin, de dalle ruvkeášši váldojuvvo ovdan, jus ii juo leat norgalaččaid áššelistus, muitala Marjaleena Nenonen. ¶
Ii dieđe velDeanujoga guollehoavda Kjell Moen ii loga vel máhttit árvvoštallat, ahte mo Gávešluovttá ruvkedoaibma váikkuha Deanujoga luossanállái. –Mu dieđu mielde ruvkedoaibma boahtá nuppe beallái vári, ahte dat lea guhkkin eret Deanus, muitala Kjell Moen, guhte bargá Finmárkku birasgáhttenossodagas. –Dain geain leat plánat, fertejit dasto sáddet daid gulaskuddamii, dalle áiggun guorahallat ja buktit iežan oaiviliid, lohká Moen. Juovlavuona ruvkki váikkuhusain Moen lohká čuovvovaččat: –Juovlavuona ruvkkis eai leat leamašan mu dieđu mielde váikkuhusat lussii, leat dieđusge dámppat, mat johtet lahka Deanunjálmmmi, ja oktii lea olju beassan vutnii. Dasto váris lea ollu gavja, mii boahtá bohkamiin, muhto dat lea nu guhkkin Deanus, ahte ii váikkut, čilge Kjell Moen. ¶
Marko Marjomaa lei maiddái mielde Pärnu semináras. Son čuovui seminára ja doalai iešge ovdasága, das maid son lea dutkan. Marko lea dutkan Guovdageainnu suopmana diftoŋggaid. Diftoŋggat leat sániin vuosttas dahje goalmmat stávvalis guovtti sierra vokála čoahkki, sámegielas leat dát njeallje: /ea/, /ie/, /oa/, /uo/. Guovdageainnu suopmanis son lea vuohttán, ahte muhtun sánit sáhttet leat seammaláganat, muhto dain lea sierra mearkkašupmi. Dain lea seammalágan álgu, diftoŋga, konsonántaguovddáš ja nuppi stávvala vokála (soggi). Dalle sániid ii sáhte sirret dušše diftoŋggain, muhto ferte dutkat diftoŋgga deattu, leago álgodettolaš vai loahppadettolaš? Dákkár ovdamearkabárra lea: manai duokko ja ii duokko. Ovddit sánis mearkkašupmi lea duon bokte, duoppe ja maŋit sánis fas duoggut. –Dáid ovdamearkkain, manai duokko, diftoŋggas lea álgodeaddu, /u/ jietnadaga oassi lea guhkit go /o/ jietnadagas ja ii duokko, das lea fas loahppadeaddu, čilge Marjomaa. Marko ovdasáhka váldui semináralaččain bures vuostá. –Dat orui viehka gelddolaš vuolgit hállat dien suorggi áššedovdiide, in lean sin goassege oaidnán, lohkan dušše sin girjjiid, de čielbmá ovdasága doallamii lei viehka allat, muitala Marko. Sus manai sáhka goittoge bures ja dilálašvuohta lei lotkes, eaige doppe geahččalan dubmet geange. Guovddáš dutkit ledje movtta go gulle, ahte sámegielage dutket fonetihkkálaččat. ¶
Marko dutkanmateriálan lea Tuomas Magga Guovdageainnus jagiin 1981 ja -82 báddemat, mat ledje Magga nákkosgirjji várás. –Lean ohcan doppe dutkansániid ja rievdadan daid visuála hápmái, dalle lea vejolaš dutkat dihtorprográmmain sániin vaikko makkár iešvuođaid, muitala Marko Marjomaa. Dutkanbohtosiin Marko doaivu leat ávkki ee. sámegiela oahpaheamis vierrogiellagiidda. ¶
Pärnu semináras lei maiddái nubbi sáhkavuorru sámegiela dutkamis. Dan doalai Taisto Määttä, Oulu universiteahta fonetihka lektor. Sáhkavuorustis son hálai Kárášjoga hállángielas. Guokte nieidda (Anna-Liisa Väyrynen ja Maarit Välitalo) Oulu universiteahtas leaba dutkan Kárášjoga suopmana vuosttas stávvala /á/ jietnadagaid, man láhkai dasa váikkuhit nuppi stávvala vokálat. Earru vuhtto go sánis nuppi stávvalis lea ovdavokála dahje maŋŋevokála. Ovdavokálat leat á, e dahje i ja maŋŋevokálat fas a, o ja u. Vokálat earuhuvvojit njuokčama sajádaga mielde, leago dat njálbmeoali ovddageahčen vai maŋŋegeahčen. ¶
–Maid mearkkaša dutnje báhppavihaheapmi? –Álkket daddjon dat mearkkaša ahte mun lohpidan almmolaččat eallit bippala mielde, sárdnidit bippala mielde ja leat sielumorašteaddjin. Go vihahuvvo báhppan, de lea olmmoš agibeaivái báhppan, vaikko álggeš ge áibbas eará virgái go mat suohkkanbáhppan. Lean gulastan ahte son lea bárdneolmmoš. Danne jearralan loahpas leago náitalan. Son mojunjálmmiid dovddasta: –Lean bárdneolmmoš. ¶
–Buorre go muitaleaba–Mu mielas lea hui buorre ahte nieiddaguovttos muitaleaba mo skuvllas lea. Ja lea dieđusge hui somá go bođiiga aiddo mu lusa veahki dáhttut. Lea gal seammá geainna soai álggos váldiba oktavuođa, go lea ollesolmmoš gii sáhttá sudno veahkehit ja lágidit ášši rivttes eiseváldái. Mun gal áinnas geahččalan veahkehit sudno. Dál vuosttamužžan riŋget skuvllahoavdda Petter Henriksen bivdit fárrui geahččat skuvllašilju, lohká Ragnhild Nystad ovdal go viehkala mánáidskuvlii. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu leansmánnibálvá Bendik Hætta muitala ahte leat leamaš jaskes beaivvit dán vahkkoloahpa Guovdageainnus. –Unnán telefuvnnat ja ii mihkke stuorráid dáhpáhuvvan, muitala son. Skiervva leansmánnikantuvra dieđiha maid seamma. –Mis lea fáktenovttasbargu Ráissa leansmánniin ja dien guovtti báikkis ii dáhpáhuvvange ollu, muitalit doppe. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskavahkueahkeda ožžo politijat dieđu ahte muhtin olmmái 20-jagiin, lei mannán ránnjá vissui guossái ja álgán rigeret. Viesu eaiggádat dolke sutnje ja ferteje riŋgestit politijaide. Politijat vižže olbmá ja dolvo su ruoktot go šattái fáhkka hui siivui, muitala leansmánnibálvá Bendik Hætta. ¶
OMASVUOTNA:Beaivet gaskavahkko, bávkkehe Omasvuonas guokte biilla oktii. Nuppi biillas ledje guokte olbmá ja soai veahá roasmmohuvaiga, dan mađe ahte sáddejuvvuiga RITØ:i. Ii leat heakka birra sáhka ja olbmáiguin manná bures. Luodda lei leamaš erenoamáš njalkkas, ja biila mas lei okta olmmoš, lei skirvanan. Ii olmmái lean várra jurdilan ahte ii ábut doapmat go lea dakkár siivu, muitala leansmánnibálva Johnny Olsborg. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Mánnodaga čuvggodettiin gaiko suollagat Maras pub:a Guovdageainnus, gaskal diibmu 2230 ja 0800 mánnodat iđida. Politiiját háliidit diehtit leago oktage oaidnán maidege. Suollagat billistedje olgouvssa vuoi besse sisa. Siste gaiko ovtta speallanmášiinna ja válde das visot ruđaid. Eará eai leat duohtadan. Sii leat leamaš dušše speallanmášiinna maŋis, muitala leansmánnebálvá Bendik Hætta. ¶
Vuosttažettiin leat mánát geat ellet gáhtaid alde geat gártet mánnáprostitušuvdnii ja -pornografiijai. Almmolaš dokumeanta mii almmustuvai gieskat nanne ahte doaimmas lea «mearihis stuorra márkanat, eambbogo ollesolbmuid gaskkas, ja lea maid gánnáhahtti» . Vuolleahkohaččat ožžot nuoskkesdávddaid mat dagahit sin sahkuheapmin, dahje ahte nieiddat šaddet áhpeheapmin. Ollugat bággejuvvojit váldit aborta, ja máŋggas leat hiv-njuommuduvvon. Buohkat gillájit duođalaš psykalaš váttisvuođaid. Gávdnojit «fámolaš ávkkástalli» fierpmádagat čadnon mánáid seksuala geavaheapmái. Dát fierpmádagat doibmet dego «fitnodagat» , čujuha almmolaš dokumeanta. Dokumeanta geigejuvvui ON:a mánnáprostitušuvnna ja -vuovdima sierraraportevrii. ¶
Teologalaš bagadalli Per Oskar Kjølaas, sámegiela professor Nils Jernsletten ja jorgaleaddji Britt Rajala leat leamaš njunužis jorgaleamen Ođđa Testamentta 1979 dohkkehuvvon davvisámegillii. Gurutravddas lea Biibbalsearvvi Anne-Lisbeth Lagset Engh. ¶
Ođđa davvisámegiel Ođđa Testamenta almmustuvai gieskat. Norgga Biibbalsearvi lei válljen doallat guokte čalmmustuhttima dán oktavuođas. Nubbi lei sámiid álbmotbeaivve Tromssas ja nubbi fas Kárášjogas mannan vahkuloahpa. Dat golmmas geat jorgalanbarggus leat leamaš njunužis, teologalaš bagadalli Per Oskar Kjølaas, sámegiela professor Nils Jernsletten ja jorgaleaddji Britt Rajala ledje buohkat fárus čalmmustuhttimis Kárášjogas. ¶
Cuoŋománus diibmá lágiduvvui 52 jahkásaš šveicalaš gávpealmmái Victor Baumann eret riikkas maŋŋ go šveicalaš bolesat ledje dutkan su gánddaža jápmimis šveiccas. Dutkamat čájehedje ahte Baumann lei pedofiila, ja son lágiduvvui dasto eret riikkas. –Koloniijaáiggi mentalitehta geažil adnojuvvojit vilges almmáiolbmot priviligerejuvvon guossin. Danne eai duostta moaitit go dákkárat atnet geafes mánáid, čilge advokáhta Arun Tampoe. Son lea hirbmat viššalit vuosttildan pedofiilla. Nubbi ovdamearka lea beakkán girječálli Arthur C. Clarke. Son geahččala šiitit ahte lea pedofiila. Áššáskuhttimat ovddiduvvo brihtalaš áviissas «Sunday Mirror» dan oktavuođas go Stuorrabritannia prinsa Charles galggai namahit Clarke riddárin. Clarke lea ássan Sri Lankas jagi 1956 rájes. Son lea máilmmebeakkán tekno-guru ja sus lea iežas tv-prográmmat ja lea čállán moanaid science-fiction girjjiid. Clarke áigu dál áššáskuhttit áviissa, muhto lea bivdán maŋidit riddárnamaheami vai «seastá prinsa Charlesa» . ¶
–Olles Sirbmá lea leamaš mielde doarjut maori-bearraša. Sii leat olu buriid dahkan birrasii. Sis leat olu árvvut, ja fuobmájit olu eambbo dahkat go čohkkájit TV:a ovddas. Dasto leat dáppe nuorat oahppan eaŋgalsgiela hállat ja dovdat eará kultuvrra, muitala Ragnhild Måsø. Ragnhild isit ja searvegotti njunuš Arild Måsø lohká fas iežaš guhká dovdan dehálažžan bargat ovttas eará álgoálbmogiiguin. –Miššonearat leat guhká leamaš min guovllus ja njulgestaga duolbman sámi kultuvrra. Maorit dihtet juo mo mii jurddašit. Sii bohte deikke fárrui loktet sápmelaččaid, sámi kultuvrra ja kristtalašvuođa, Arild Måsø čilge. ¶
–Ferten dovddastit ahte vuođđorávvaga jurdda vulggii Buolbmágis Norgga bealde. Doppe lea mus skihpár gii láibu hirbmat njálgga láibbiid. Mu mielas ledje láibbit nu njálgat ahte jerren maid bijai dáigái, ja dasto lean ieš geahččaladdan ja heivehan nugo mu mielas lea buoremus, čilge Taina. Gilvvohallamis galge sii geat sáddejedje láiberávvaga heivehit láibbi ođđa 200 lihtter láibunmášiidnii. –Dat gal lei áibbas ortnegis. Dušše rehkenasten ođđasit buot ávdnasiid vuoi šaddá dáigi mii heivii 200 lihtterii, muitala Taina. ¶
Detnui ásahuvvojit 6 UNIREG bargusaji nuppástuhttinprográmma oktavuođas. Registrerenbargit galget leat doaimmas áramus maŋŋá beassážiid. –Bealli šaddá registrerenbargu ja nubbi bealli fas studiehommát, muitala prošeaktajođiheaddji Anne Grete Dahl Johansen. ¶
Oktiibuot álggahuvvojit 36 bargusaji UNIREG, Universitehtaid registrerenguovddáža oktavuođas Guovdageidnui, Kárášjohkii, Porsáŋgui ja Detnui. Guovdageainnus ja Kárášjogas leat juo 24 registrerenbargi leamaš doaimmas ovdalaš juovllaid. Porsáŋggus galget 6 bargosaji álggahuvvot juo boahtte vuossárgga. –Deanus fas 6 bargosaji dalá maŋŋá beassážiid, muitala prošeaktajođiheaddji Anne Grete Dahl Johansen. ¶
Bargomárkanetáhta dat vállje geat galget UNIREG ohppui. Earret eará go dušše registrerenbargguide, galgá bealli bargiin oažžut IT-čehppodagage. –Dát lea golmmajagi prošeakta ja juohke ohcci ferte ohcat juohke badjái. Deanus gártet registreret matrikkelnummiriid ja guovllunummiriid. Borgemánus fas registreregohtet sámi ja kveana áššiid. Earret registrerema, de nubbi bealli galgá stuđeret, mii mearkkaša ahte buot guovddážat fállojit váldit dihtorsertifikáhta. Dát addá IT-čehppodaga. Sáhttá dadjat ahte dál dáhttot buot stuorát fitnodagat dákkár sertifikáhta, muitala Dahl Johansen. Kárášjogas ja Guovdageainnus ledje bargosajiide guktuid sajiin badjel 30 ohcci. ¶
Son muitala ahte miehtá máilmmi álgoálbmogiid eatnamat leat uhkiduvvon. Máŋggas masset dađistaga eambbo iežaset eatnamiin, ovdamearkka dihtii minerálohcamiidda riikkaidgaskasaš ja máŋggariikkalaš fitnodagaide, turismii, soahteveaga doaimmaide ja dien diekkáriidda. –Eatnamiid massin ii leat áittan dušše čielga fysalaš eallimii, muhto eallima vuoiŋŋalaš dimenšuvdniige. Line Merethe Skumas lea sosionoma ja diakona oahpu. Son oaivvilda ahte girkusge lea dehálaš searvat ságastallamiidda ná dehálaš áššis mii váikkuha álgoálbmogiidda nu garrasit. –Min norgalaš áddejumis ii leat vuoiŋŋalaš bealli leamaš nu garrasit fárus eatnan- ja čáhcedigaštallamis, dan ektui mo dilli lea eará sajiin máilmmis, oaivvilda Line Merethe. Konfereansa, mii lágiduvvo Sámi Álbmotallaskuvllas Kárášjogas guovvamánu 18.-22. beaivve, lea oassin Girkuid Máilmmeráđi 8. váldočoahkkima ráhkkaneamis. ¶
Manne nu beroštat dán áššis? –Barggan dán áigái Girkuid Máilmmeráđi Álgoálbmotprográmmas, ja mu ássanbáiki lea Geneves Šveiccas. Go fáddá «Eana ja vuoiŋŋalašvuohta» lea nu guovddážis min prográmmas, de lean sáhttán geahččat ja oahppat eambbo mo dilli lea máilmmi eará guovlluin. Line Merethe muitala vásáhusas mii nannosit lea darvánan su muitui: –Justa ovdalaš juovllaid oassálasten sullasaš ságastallamiin Filippiinnain. Doppe manaimet maid olbmuid lusa geahččat konkrehta ovdamearkkaid dasa mo eana lea doppe áitojuvvon. Máŋggariikkalaš fitnodagaid meanut gollegoaivuma ja ruhtadietnasa namas, lea garrasin čuohcan mu muitui. Igorot-álbmoga hávdebáiki ja bassibáiki lei ollásit billašuvvan. Oaiveskálžžut ja dákterikkit jorre vulos várrevieltti go muhtin jagiid dassá álggahedje gollegoaivumiid. Dákkár vánhurskismeahttun vuogi mielde gaikojuvvojedje eadni, bártni, ádjá dahje nieidda bázahusat eret sin maŋimuš vuoiŋŋastansajis, šuohká Line Merethe Skum, gii lea bajásšaddan boazodoallobearrašis Sáččás. ¶
Engebretsen biehttala hállamis konkrehta ášši birra. Muhto ii loga Greaves bearraša bargan- ja ássanlobi álkks áššin. –Ii go dát lea čábočielga ášši. Bearrašis lea bargu, dállu ja máksá ieš sosiála goluid ja mánáid skuvlavázzima. –Ii leat. Olgoritdirektoráhttahan lea juo hilgun ášši. Doppe eai leat oaidnán doarvái ákkaid addit bargolobi, muittuha Engebretsen. ¶
CHILE: «U2» rockjoavku lea čuojahanmátkis Mátta-Ámerihkas, muhto joavku ii beroš dušše musihkas. Sihke Argentiinnás ja Chiles deaivvada joavku olbmuin geaid lagamusat leat jávkan ovddeš diktarurstivrraid vuolde. U2 konsearttas Buenos Airesis gieskat, bovdii joavku «Edniid Miessemánubáikkis» jođiheaddjiid lávddi ala ja sii gudnejahtte sin ovttain lávlagiin. (IPS) ¶
Son čuvgii ahte sáttagoddi lei ságastallan nissoniiguin geat muitaledje iežaset leat áitojuvvon massimis borramušveahki jus eai diktán iežaset steriliserejuvvot. Joavku lea maid duođaštan čuoččuhusaid ahte guokte nissona Piura nammasaš báikkis jámiiga kirurgalaš steriliserema geažil. Ziedler muitala ahte sáttagoddi fargga áigu dovddusin dahkat iskkademiid Washingtonas, ja ahte USA kongreassa bivdojuvvo deattuhit Peru ráđđehusa vuostá vai bággosteriliseren loahpahuvvo. Jus Peru ii čuovvol, de sáhttá leat vejolaš botket ekonomalaš ovttasbarggu USA ja Peru gaskkas, oaivvilda Ziedler. ¶
A-joavkku «Ekonomilávdegottis» leat Nils Henriksen, Nils J. Logje, Isak Mathis O. Hætta ja Isak Th. Triumf. Sii muitalit ahte vuosttažettiin áigot oažžot busse fas johtui, go dainna sestet ollu ruđa. Lávdegoddi maid geahččala Báktevári dahkat geasuheaddjibun go leat ruovttučiekčamat. Ollu doaimmaid álggahit: 1. Bussii galget libmejuvvot máidnosat, Finnmárkku fitnodagat ožžot oastit máinnossaji. Fitnodagaide lea reive sáddejuvvon. 2. Jagibileahtta. Buohkat ožžot oastit jagibileahta. Bileahtta máksá 250 ruvnnu, ja de beassá fidnat visot ruovttučiekčamiin. Jagibileahtain gesso «imášbáhkka» . Báhka siste sáhttá leat appelsiinnas gitta lieggariikamátkái, boahtá das maid ain ožžot. 3. Tihppen. Juohke dálveráidočiekčamiin, ruovttučiekčamiin ja eará sajiid čiekčamiin, galget beassat tihppet bohtosa ja gii ovddemus moala báhčá. Dát lea leamaš ovdal, muhto dál áigot buorebut ordnet. Dastá maŋŋel čiekčama almmuhuvvá tihppema vuoiti GLR:as. 4. Video. Juohke čiekčan filbmejuvvo. Gafejá rahppo guokte diimmu ovdal juohke ruovttučiekčama. Buohkat galget beassat borrat mállásiid Báktehárjjis ja geahččat videos maŋemus eretčiekčama. Eretčiekčanvideo jurddašit čájehit «Maras» pub:sge juohke disdaga dahje gaskavahku. Geat háliidit, besset de mannat geahččat čiekčamiid. 5. Mállásat. Báktehárjjis galget guossejoavkkut beassat oastit mállásiid maŋŋil čiekčama. Duopmárat galget muhtin Guovdageainnu fitnodagas oažžot nuvtta mállásiid. 6. Sis galget leat ollu eará doaimmat, nugo lágidit oaggungilvvuge geasset. Sii álggahit fearalágan vuorbevuovdimiid, maid čiekčit galget vuovdit. ¶
Vuosttaš geardde 103 jahkái sáhttet davvisámegiel mánát, nuorat ja rávisolbmot lohkat Biibbala iežaset eatnigillii. ¶
«Det Norske Bibelselskap» (Norgalaš Biibbalsearvi) stivra mearridii jagis 1986 álggahit bargguid jorgalit Ođđa Testamentta davvisámegillii. Biibbalsearvái lea leamaš dehálaš fuolahit, ahte sápmelaš álbmot beassá lohkat Biibbala ođđaáigásaš davvisámegillii. Ođđa Testamentta gárvvisteapmi lea stuorra dáhpáhus Biibbalsearvái, muhto jorgaleapmi lea maid stuorra gielalaš ja kulturhistorjjálaš dáhpáhus. Jorgalanbarggut leat organiserejuvvon prošeaktajoavkku, bargojoavkku ja refereansajoavkku bokte. Prošeaktajoavkku lea jođihan sámegiela profeassor, Nils Jernsletten, ovttasráđiid jorgaleaddjiid Britt Rajala ja teologalaš konsuleanttain Per Oskar Kjølaas. Buohkat ásset Tromssas. Bargojoavkkus leat leamaš čoahkkimat guktii gitta njeljii jagis. Sin bargun lea leamaš geahčadit giehtačállosiid ja ságastallat gielalaš ja teologalaš gažaldagain. Refereansajovkui leat gullan 20-25 olbmo Norggas, Suomas ja Ruoŧas. Sidjiide leat sáddejuvvon giehtačállosat, maidda sii dasto leat buktán oaiviliiddiset. Jorgalanbargu lea leamaš oktasašbargu Davvi-Hålogalándda bismagottiin, Romssa universitehtain ja suopmelaš ja ruoŧŧelaš biibbalservviin. Jorgalanbarggut Boares Testameanttain álggahuvvojit dán jagi. ¶
Boazodoallit ásset dávjá doaresbeal báikkiin, eaige sáhte doppe bargat eará bargguid go bohccuiguin. –Dálá nissonolbmuin lea maid iehčanasvuohta ideálan. Dieđusge. Jos eai beasa boazodollui, de eai leat olu eará dinenvejolašvuođat. –Eaige bargosajit boazodoalus lassán, muhto ferte bargat dan ala ahte bargosajit mat leat, seillošedje. Muhto jos ii smiehta vuđolaččat nissoniid bargodili, de sáhttá mannat nu ahte nissoniid bargosajit boazodoalus jávket. De sáhttá váikkuhit boahtte sohkabulvii nie ahte nieiddat eai báze dohko. Vulget eará guovlluide skuvllaid vázzit, ja dušše gánddat báhcet ja dalle nohkáge boazodoallu. ¶
–Mii vuolláneimmet go Sveine ii deaivan ráŋggáštus čievččesteami. Lunttat eai nágodan šat čuovvut mielde mii dáhpáhuvvá, ja Bossegohpi beasái de mearridit. Livččiimet galgan árrat mearridit, muhto go dan eat nágodan, Bossegohpi beasái váldit visot čuoggáid, muitala hárjeheaddji Jan Arthur Hansen. ¶
–Go čiekčan álggii, Bossegohpi oaččui moala vuosttaš minuvttas. Min suodjalus lei oađđimen, Bossegohpi čáskii guhkes spáppa, vihke suodjalusa meaddel ja báhče spáppa mollii. Čađat ledje garra attástallamat ja joavkkut ledje sulli ovtta buori. Sullii gasku vuosttaš vuoru, beasai Paulen čađa ja deaddelii moala. Go boddu šattai, boađus lei 1-1, muitala Hansen. ¶
–Nuppi vuorus duosttuimet álkit Bossegobi fallehemiid, ja sis eai lean galle moallabáhčinvejolašvuođa. Go lei mannan sullii 70 minuvtta, de njeide Pål Even Thomassena ja mii oaččuimet ráŋggáštusčievččesteami. Paulen bážii dan mollii. –Mii dettiimet vel oanehaš, muhto de álggiimet ložžet. Bossegohppi beasái fas mielde, bohte olgešbealde čađa ja báhče moala. Das viidasit čievččaimet dássedit ja min moallaolmmái Ronny Utsi bissehii visot Bossegobi geahččalemiid. –Go lei vel vuollel logi minuvtta, oaččuimet fas ráŋggáštusčievččesteami go njeide Øivind Paulena. De ii deaivan ge Holmestrand moala ja mii gáhčaimet čoahkkái. Veahá máŋŋelaš beasái Bossegohpi min olgešbealde čađa ja čáskii sisa. Spábba manái njuolga mollii. Sii ožžo vel ovtta moala máŋemus minuvttas, muitala Hansen. ¶
Moaddečuođis ledje sotnabeaivve duođašteamen Nordlysa vuoittu Niittoguolbana čiekčanšiljus Kárášjogas. Čiekčamiid áidna moala bážii 74. minuvttas ruovttojoavkku nuorra boahtteáiggi doaivva Roy Arild Rasmussen. ¶
Moadde minuvtta rukses goartta maŋŋá buolláhii Kárášjoga nuorra Roy Arild Rasmussen vuorddekeahttá beallegiettis girkonjárlaččaid moala guvlui. Son jođii spáppainis dego rieban gurutbealde, dájuhii ollásit Girkonjárgga suodjalusa ja fákkestága bážii spáppa luođaleavttuin moallavávtta sealggobeallái fierbmái. Dás elii čiekčama áidna moala ja Kárášjohka nagadii bures doallat iežas verráha gitta maŋimuš váktadiimmu logiin olbmáin, vaikko Girkonjárga iskai garrasit oažžut spáppa fierbmái. Loahppaboađus 1-0 Kárášjohkii lea dego čiekčamiid ovdáneamis lei vuordimis. ¶
Politiinspektora Christine Fossen Gangåsseter muitala konfereanssas bolesa barggus ja ášši juridihkalaš beliid. Deanu gieldda ovddasteaddji válddahallá fáttá: Prostitušuvnna, dearvvasvuođa ja eastadeaddji barggut. Eará fáttát leat «váikkuhusat sámi servodahkii ja eará álgoálbmotservodagaide» ja «Prostitušuvdna lea válddálašvuohta nissonolbmuid vuostá» . Daid áššiid lassin beassá gullat Ruoŧa ođđa lága birra mii dahká fuorraoastima lobiheapmin. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Nu go láve Guovdageainnus lávvordateahkediid, muhtimat eai leat álo ovttaoaivilis. Olmmái 40-jagiin, čorpmahalai sotnbeaičuvggodettiin nuppi olbmái gii lea 20-jagiin ,Guovdageainnu hoteallas diibmu 0330. –Olmmái gii čorpmahalai riŋgestii ja dieđihii, vearrodahkki lei mannan ja mii eat de vuolgán dohko, muitala leansmánnebálvá Bendik Hætta. ¶
-Golbma kantuvrra galget bargat nuoraid ektui, ja okta eambbo ges boarrásiid. Mis lea stuora vejolašvuohta ovdánahttit ovttasbarggu. Info-nuorra lea ođas, dal lea nuorain báiki mainna váldet oktavuođa, eaige dárbbaš viehkat máŋgga kantuvrra mielde. Čuovvolanabálvalusat leat juo ovdal leamaš, muitala Kari M. Hætta. –Nuorat fertejit leat ieža mielde ovdanahttii Info-nuorra prošeavtta. Doaivumis šadda dá báiki gos nuorat deaivvadit. Jus galgat diehtit movt veahkehit nuoraid, de dárbbašit sis dieđuid. Nuorat fertejit váldit oktavuođa, ii oktage gažaldat lea beare gáigi. Jus eai oaččo veahki vuosttaš minuvttas, gal vástádusa gal ožžot. –Info-nuorra galgá maid leat sadji gos bargoaddi ja nuorat deaivvadit. Jus oktage dárbbaša oanehis áigái veahki, váldde oktavuođa Info-nuorain. Seamma nuppe guvlui, jus nuorat dárbbašit barggu oanehis áigái, soaitit sáhttit veahkehit, čilge Hætta. ¶
Dábálaččat leat sii Esso dahje Shella šiljus. Lávvardaga ledje gávdnan oalle vuogas báikki, nammalassii Sámedikki šilju. Doppe ledje ruskafiellut mat johtilit hábmejuvvojedje njuikkeháhkan, ruovdebohccebihtás šattai dorjjohat man ala lei váttis bisánit. Ruskkat, maid leat bálkestan ledje vuot anus. –Hukset veahá, gávdnat ávdnasiid ja go geargat de čorgestat guovllu. Dáid mii rádjat dása lahkosii vai beassat geavahit nuppádaššii, deattuha Per Arne Dahl. ¶
Per Arne dahl muitala iežaset iskan oažžut hárjehállansaji, muhto politihkkárat eai leat guldalan sin. –Livčče buorre beassat dálvit sisa, muhto ii oktage beroš. Ii oktage beroš mis go eat čuoigga eatge čievčča spáppa. Min mielas min astoáiggedoaimmat leat seamma dehálaččat. Gii dan árvvoštallá fuonibun ja mo? –Lean oaidnán joavkku lassáneami ja jo dat fertešii leat doarvái, cealká Per Arne. ¶
Go beaivváš ráhkadišgoahtá guhkes suoivvaniid, de nuoramus guorahallit áiddi alde árvvoštallet beaivvi čájáhusa. –Mun gal áiggon oastit alccen diekkáraš fiellu. Lean oktii iskan ja lea hui váttis. Ferte leat buorre teknihkka go njuike, ammas fiellu ii báze eatnamii, láhttesta Ken Even Berg ovdalgo duolbmala sikkeliinis ovdajuvlla áimmus ruovttu guvlui. ¶
Otne lea ovdagottečoahkkin gos ráđđealmmái ovddida bargojoavkku evttohusa mo berrešii ođđasit organiseren. Dán bargojoavkkus leat leamaš ráđđealmmái ieš ja velá guovttis bargoaddi bealis, ja golmmas bargiid bealis. Evttohus mii otne boahtá beavddi ala lea: vihtta virggiin mat dál gullet etáhtahoavddajovkui, galget guokte sihkkojuvvot. ¶
Áillohačča dállu galggai huksejuvvot mearragáddái - čáppa báikái gos lei várddus. –Áillohaš lea ieš ožžon arkitevtta tevdnet dálu nu mo ieš hálidii dan. Das galggai leat stuorra bargobáikki nu gohčoduvvon ateliea ja uhcit ássanoassi - oktiibuot lagabui 200 njealjehasmehtera. –Haddi lea árvvoštallon 3,8 miljon ruvdnui, muitala Anne Dalheim. –Mii leimmet dál ordnemin ruđa. Anne Dalheim lohká iežas jáhkkit ahte Áillohaš pláne hukset alcces uhcit priváhta ássandálu dál. ¶
Bálgosiid ovttastusa doaibmajođiheaddji Jouni Filppa Roavvenjárggas muitala ovttastusa bargan áššin 1991 rájes. Dál lea goitge Filppa mielas ášši ovdáneapmi Viktor Brošhin:a duohkin. Son ferte vuos čilget Ruošša rádjagozáhusain leago guođoheapmi ollásiige vejolaš. ¶
Bálgosiid ovttastusa doaibmajođiheaddji Jouni Filppa Roavvenjárggas muitala ášši goikan Ruošša eiseválddiid hiđis áššiid gieđahallamii. Ovttastus lea evttohan dálveguođoheami rádjaáiddiid gaskkas jo 1991 vuođđalogus. –Doppe eai leat dál bohccot inge jáhke doppe leamen dávddaid njoammunvára go šaddat geavahit eatnamiid dušše dálvit. Lean bargan dáinna áššin jo 1991 vuođđalogu rájes, muhto ášši ii leat ovdánan. Sivvan dasa lea Ruošša beali rádjagozáhus, gosa ášši lea goikan. Eat sáhte meannudišgoahtit ovdalgo johtinlobit leat vuos čielgan, lohká Filppa. ¶
Rádjaboazodoalloguovlluin Ruošša vuostá lea 700 kilomehtera guhki ja áiddiid gaska lea 2-10 kilomehtera. Dán eatnama livčče álki geavahit, go doppe ii dárbbašivčče bidjat earágo geahppa gárdeáiddi man sáhtášii sirdit dárbbu mielde. –Min jurdda lei bidjat bohccuid Ruššii dálvit njuovvamiid maŋŋá ja boahtit ruovttoluotta giđđat ovdalgo muohta suddá. –Jáhkán Brošin:a čilgegoahtit dál ášši iežaset rádjagozáhusain, muhto in goitge jáhke iežamet leamen njoammil sealggis áššiid ovdáneami dáfus, árvala Jouni Filppa Roavvenjárggas. ¶
Álgoálbmogiin lea dál vuoigatvuohta oassálastit riikkaviidosaš politihkalaš mearrádusaide álgoálbmotguovlluid ođasmahtekeahtes resurssaid dáfus. –Ruvkedoaimmat ja oljobohkamat eai sáhte šat álggahuvvot jos álgoálbmogat eai leat ožžon dieđu, muitala Antonio Vargas. Vargas lea Conei - álgoálbmogiid ovttastumi - presideanta. Conei -nammasaš ovttastumis leat logi álbmotčeardda fárus. Indiána servodagain lea dál buoret vejolašvuohta árvvoštallat čuohcágo roggan- dahje bohkanprošeakta sin kultuvrii dahje birrasii. Sii sáhttet maiddái vuostálastit dakkár prošeavttaid. ¶
Dábálaš juovla- ja ođđajagi ávvudeamit, muitala Kárášjoga leansmánne Svein Hanssen. Dat mearkkaša ahte leansmánnekántuvrra bargiin ledje doarvái barggut. ¶
Muhtin mearihis juhkan olbmot, smávva buollin, vuddjon ealga, luovus beatnagat ja lobihis skohtervuodjin. –Kárášjoga juovla- ja ođđajahkebasit lea leamaš sullii nugo lávejit, muitala Kárášjoga leansmánne Svein Hanssen. ¶
Golmma skohtervuoddjái ođđajahki ii álgán nu beare bures. Nubbi beaivvi - mannan bearjadaga - sii gávnnahalle go leansmánne doalai skohtervávššu Kárášjoga márkanis. Nubbi vujii vázzinluotta, nubbi geainnu alde ja goalmmát olggobealde lobálaš lahtu márkanis. –Sáhkku dán lágan lágahisvuođas leat 1000 ja 3.000 ruvvnu gaskka, leansmánne Svein Hanssen čilge. 45 jahkásaš almmái gávdnui fas jápmán vuosttaš juovlabeaivvi. Maŋŋá go doaktárat leat dárkilit guorahallan albmá, lea čielggas ahte eai lean láhkarihkkumat sivvan su jápmimii, muitala Hanssen. ¶
Åsen ii loga gávpesuođđama stuorisin. Kárášjohkalaččat ostet ovddimusat skohteriid Kárášjogas. –Veahá gávpesuođđan lea, muhto lea geahppanan go dihtet ahte servica ožžot iežaset báikkis, árvala Yamaha-vuovdi Ingvald Åsen. ¶
Ovdalaš juovllaid diibmá moaráskedje sámimediadovdit ja journalisttat go dáža journalisttat eai ádde maidige sámi áššiid birra. Duogáš dása lei NRK1 Redaksjon 21 ášši gos Mikkel Eira earret eará gáibidii sámi stáhta. Okta nubbi sámi mediaovddasteaddji garuhii dán ášši endorii. Dál sáhttá baicce jearrat: Man bures dihtet ja máhttet sámi journalisttat sámi servvodaga birra, ja man láhkái muitalit sii dán álbmogii? Sámi Allaskuvla journalistihkkastipediáhta, Magne Ove Varsi logai Redaksjon 21 ášši birra: «Bihttá rihkku buot journalisttalaš prinsihpaid» (Min Áigi 12.12.97). Seammá oažžu roahkkat dadjat Áššu bihttá sámi duoji birra (Áššu 21.1.98). Go muhtin sámi áviisa muitala duoji birra, mii lea čielgaseamos «sámi ášši» mii várra gávdno - de galggašii vuordit dárkileabbo barggu. Áššu journalisttalaš bargu lea erenoamáš vuolledássásaš. Orui muitimin ahte áviissa váldodoaimmaheaddji maid čuorvvui man funet dáža journalisttat govvidit sámi áššiid. Muhto gii dál «huikkáda» ja cuiggoda Áššu «vuđolaš ja dárkilis» journalisttalaš barggu? Gos dál leat sámi mediadovdit go oidnet Áššu barggu? Sivva manne reageren Áššu áššái, leago dieđán duogáža dasa. Doaimmaheaddjin Thor Thraniin letne earret eará guorahallan ruhtageavaheami riikkasearvvis Sámiid Duojis ja Duodjeinstituhtas. Áššit leat almmuhuvvon ođas- ja magasiidna sáddagiin ođđajagimánus. Áššu lea viggan «čuovvolit» min áššiid. Ja dás boahtá oidnosii man heajot ja vuolledássásaččat journalistalaš barggu sáhttá dahkat. Dá leat moadde ovdamearkka: - Okta gáldu. «Mii eat leat ožžon milljuvnnaid goassige» , lohká Sámiid Duoji (SD) ovddeš beaivválaš jođiheaddji, Johannes Utsi. Mo diehtá Áššu dán? Gii lea Áššu gáldu dasa ahte SD ii mahkkáš leat ožžon miljovnnaid? Jus Áššu váldodoaimmaheaddji lei gillát bargat logimat minuvtta vel ja smiehtastit vihtta minuvtta vel, de lei diehtit ahte ovcci jagis lea SD ožžon 10,5 mill. doaibmadoarjaga. Muhto dát ii leat várra nu dehálaš, Áššu? «Maiddái lea boastut ahte mis leat dušše 29 lahtu Sámi Duojis.» Jus Áššu lei viššalit háleštit SD ovdaolbmuin, de lei oažžut duođaštuvvot ahte SD:s leat 29 miellahttu. Sámi Radios leat muitalan ahte dáid miellahttuid duohken leat várra eanet olbmot go maiddái báikkálaš searvvit leat mielde. Muhto mo dal juo leš; SD ii loga báikkálaš servviid miellahttuid eaŋkil miellahttun nugo ovdamearkkadihtii eará sámi organisašuvnnat dahket. - Fákta meattáhusat Seammá nummaris jearahallo Jon Ole Andersen. «Jon Ole Andersen ii leat oba beroštan ge ohcat ruhtadoarjagiid Sámi Duojis.» Jus Áššu journalista lei viššan bargat 15 minuvtta vel, de lei fuomášit ahte SD:s ii leat ávki ohcat ruhtadoarjaga. «Muhto Sámi Instiuhtta njámai dáid ruđaid....» Jus Sámi journalisttat máhttet sámi servvodaga birra, de dihtet ahte lea erohus «Sámi Instituhtas» ja «Duodjeinstituhtas» . Ja loahpas vel unna detaljjaš: SD čállá namas «Sámiid Duodji» ja iige «Sámi Duodji» . Leago riekta ovdamearkkadihtii konsekventa čállit «Håkon Isak Vas» go su namma lea «Håkon Isak Vars» . Várra lea muhtimin áigi smiehtastit min iežamet jounalisttalaš gelbbolašvuođa ja máhtu birra ovdal go fallehat eará journalisttaid ja dubmet sin čuorbin sámi áššiid ektui. Lihkku ain beaktilis ja bastilis journalistihkain, Áššu! Eilif Aslaksen journalista NRK-Sámi Radios ¶
SÁPMI:Boahtte gaskkavahku guovvamánu 4. beaivve čoahkkana Suoma sámediggi ollesčoahkkimii Rivdola Nuoraidguovddážis Anáris. Beaivvi mielde ságastallojuvvojit cealkámušat rogganlobiin, meahccerájá lágaš mehcciid gieđahallanrávvagiin ja cealkámuš sámiid sosiála- ja dearvvašvuođaprošeavtta loahpparáporttas. Beavddi ala boahtá maid Sámedikki čilgehus stáhtaráđđái jagis 1997:s. Jagi 1998 bušeahtta, jagi 1999 ekonomijaplána ja evttohus Sámedikki stáhtadoarjagis 1999 jahkái gieđahallojuvvojit čoahkkimis. Áššelisttus leat maid ovddasteaddjjiid, lahtuid ja várrelahtuid namaheapmi servviide ja lávdegottiide. Loahpas ásahuvvo bargojoavku Sámiid kulturiešhálddáhusa ovddideapmái skuvla- ja oahpahussuorggis. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Gaskavahku beaivit buollái traktor vuojedettin Badjenjárggas lahka niiberávddi. –Almmái lei vuodjimin traktoriin go fuobmái ahte buollái mohtora ja hyhtá gaskka gokko čohkoda. Son gearggai bisánit ja viehkat stobu lusa viežžalit bulvarapparáhta ja jaddadit buollima ovdalgo albmaláhkai buollái, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Arvid Næss. ¶
-In dieđe juste, lea go seamma soahpamuš maiddái Sámi oahpahusguovddáža ja Lujávrri gaskkas, muhto mun lean dáppe seamma ášši dihtii, muitala Vjačeslav (Slava) Medvedev (24) Ruošša beale sápmelaš. Slava lea riegádan ja bajásšaddan Lujávrris ja maŋŋel skuvlla, čieža jagi barggai Lujávrri boazodoalus, duoddaris. Diimmá giđa Slavai fállui sadji Sámi oahpahusguovddážii, ja bođiige Supmii borgemánus oahppat ja ovdánahttit iežas máhtolašvuođa. Bargat bohccuiguin, oahppásmuvvat teknologiijain, njuovvat bohccuid ja bierggu čuohppat, oanehaččat; oahppat oktasašmálliid, vai beassá eurohpalaš gávpái. ¶
–85 proseantta máilmmi juhkančázis rasttilda riikkarájáid, mii mearkkaša ahte seamma čáhcegáldu juogaduvvo guokte dahje eambbo riikkaid gaskkas, čuvge ekonomiprofeassor Atif Kubursi, čáhcekonflivttaid áššedovdi Gaskanuortás. –Eanemus fertejit geafesriikkat juogadit čáhcegálduset eará riikkaiguin. Liikká leat geafesriikkat unnit mielas go industririikkat lágidit oktasaš kommišuvnnaid hálddašit čázi, muitala Ashok Swain, ruoŧŧelaš profeassor ráfigažaldagain ja riidočoavdimiin. ¶
Orohat 36 Cohkolat lea dál jo šaddan johttát giđđa- ja geasseorohahkii go eará siiddat leat guođohan visot sin dálveorohaga. Geasseorohagas vurdet boraspiiret ja heajos ealát. Dán geažil sii sáhttet maid váidojuvvot politiijáide go eai doala mearriduvvon áigemeriid. –Dál ferte boahttit láhkarievdadus mii suodjala dálveorohagaid. Galggašedje leat čielga rájit mat čájehit gokko juohkehačča dálveorohat lea, ja mii mielddisbuvttášii ahte earát eai sáhte guođohit doppe, lohká orohaga ovdaolmmoš Peer Gaup (govas). Siidu 6 ¶
Kárášjoga kulturhoavda Hilda Vuolab lea beahtahallan go Beaivváš Sámi Teáhter ii doala beassáščájálmasa Kárášjogas dán jagi. Beaivváš ákkastallá, ahte sii fertejit vuoruhit Guovdageainnu beassášmárkaniid. Siidu 2 ¶
Johan Henrik Skum lohká ahte son lea agibeaivve bargan boazodoalus. Sus ii leat doalloovttadat, muhto son lea náitalan ja leat mánát. –Boazodoallu lea mu boahtteáigi, ja mun háliidan dainna ealáhusain bargat. –Odne lea dainna lágiin ahte mii oažžut bargat bohccuiguin su vuolde gean namas lea doalloovttadat. Ovtta doalloovttadagas sáhttet leat vaikko moaddelogi miellahtu. Sáhttá leat áhči namás doalloovttadat, ja sus leat omd. golbma bártni geat barget boazodoalus. Bártniin sáhttet leat joavkkut. Mis geain ii leat doalloovttadat ii leat makkárge riektii oažžut stáhtadoarjaga, muhto sáhttit veaháš oažžut buhtadusa jus boráspire goddá mis bohccuid. Buhtadus lea hui unnán, nu daiguin ii boađe goabbeliige. –Dál lea ordnejuvvon ahte bájimus boazolohku jus galgá oažžut stáhtadoarjaga, lea 600 bohcco. Dál galgá vel boahtit ahte gean namas lea doalloovttadat, sus galgá leat 51% eallu. Jus eamidin bargá ovttas, de galgá sudnos oktiibuot leat 75 % ealus. Die lea oba suorggahahtti. Doallovttadaga eará miellahtut eai beasa atnit go 25 % ealus. Mii bággehallat heaitit, go eat beasa lága mielde geavahit nu ollu bohccuid ahte birget. –Lea issoras suorggahahttii go boazodoallohoavda logai semináras ahte son sáhttá bágget min heaitit bohccuiguin, jus olmmoš gean vuolde mii bargat, ii fuola šat min iežas vuollái. Boazodoallohoavda logái sáhttit min viežžat politiveagain duoddáris vulos, muitala Skum –Seminára sisdoalus orui ovdalis juo plánejuvvon ahte go boazodoallohoavda čievččesta min eret boazodoalus, de čárve suohkan min niskái ja fállá oahppovejolašvuođa. ¶
Olbmát leat nu suorganan ahte sii eai oainne eará vejolašvuođa go álggahit searvvi mii galgá fuolahit ja gozihit sin rievttiid ja beroštumiid. Mathis Andreas Sara lohká ahte leat válljen nu gullon interimstivrra. Stivrras leat mielde Johan Henrik Skum (jođiheaddji), Mikkel Isaksen Buljo, Isak Henrik Eira (Čálli), Nils Isak Eira, ja Johan Isak Eira. Stivra galgá doaibmat dasságo searvi vuođđuduvvo. Mikkel Isaksen Buljo lohká ahte sis leat sullii 110 namá báhpira alde geaiguin áigot váldit oktavuođa. –Dat 110 nama leat dušše Guovdageainnus dievdduid namat. Čájeha man ollus mii leat. Mii boahtit maid geahččalit oažžut nissonolbmuid mielde searvái ja maid geahččalit oažžut Kárášjogabealde olbmuid mielde. Searvái ožžot buohkat mielde geat leat boazodoalus ja geat dorjot min barggu. Searvi lea gal jurddašuvvon sidjiide geain ii leat doalloovttadat, muitala Mikkel Isaksen Buljo. ¶
ÁLGGAHA RIIKKABELLODAGA: Sámeálbmot Lista álggaha barggu šaddat riikkaviidosaš bellodahkan, muitala fylkastivrrajođiheaddji John Nystad. ¶
Logaldallamis son humai veahá3 dan birra mo galgá bargat mánáidguin vai 3addet guovttegielalaČČa. Sus lei mielde sihke girjji ja artihkala man gal gánnáha námuhit. Girjji namma lea: Vygotsky i pedagogikken ja lea Øzerka mielas "máilmmi buoremus girji" . Olggusaddi lea Cappelens akademiske forlag. Artihkala namma lea Guovttegielatvuohta ja kognitiiva ovdaneapmi pedagogala3 perspektiivas. Dat lea Čállejuvvon sihke sámegillii ja dárugilllii. Kamil lea Čállán dán artihkala earenoamaŧit váhnemiidda ja oahpaheaddjiide geat beaivalaČČat vásihit guovttegielala3vuođa. ¶
–Mii leat geargan dál buot ovdabargguiguin ja vuordit dál sáddet birrasii 100 čuoiganbáhčingilvaleaddji láhtuide, muitala Tana Skiskytterlaga Otto Daniloff. Otne álget davvi-norgga čuoiganbáhčinmeašttirgilvvut Deanu Šaldis. ¶
Ruošša beale sámeguovlluin váilot sámi duojárat. Danin lágiduvvo dát oahpahus sin várás, muitala Ingman. Son lea ieš fitnan Ruošša beale Sámis, ja lea oaidnán ahte dákkáraš prošeakta dárbbašuvvu. –Oahppit galget leat Unjárggas njeallje vahku ja Ruoŧa bealde fas 16 vahku. Oahppit galget dalle čađahit maiddái dábálaš oahpahusa, nugo ovdamearkka dihtii sámegielas, rehketdoalus, kultuvrras ja nu ain. –Go oahppit máhccet ruovttoluotta Rušša Sápmái guovvamánu gaskkamuttos , de sii leat guovtte jahkái čadnon sámi duodjekonsuleantan. Sii galget dalle geahččalit loktet ja nannet sin guovllu duodjeárvvu. Dát lea prošeavtta váldoulbmil, lohká Lennart Ingman. ¶
Marit Triumf Nilut Spar rámbuvrras Guovdageainnus, muitala ahte Min Áigi lea dán čavčča rájes boahtegoahtán juohke gaskavahku ja bearjadaga iđđes árrat. Ovdal ii láven boahtit ovdal maŋŋel gaskabeaivve. Son diehtá ahte Min Áigi boahtá muhtin guorbmebiilla mielde, mii vuodjá juohke iđida Guovdageainnu meaddel. Dalle boahtá maid Finnmark Dagblad. –Nuppe sámegiel áviisa Áššu gal ii joavdda min rámbuvrii ovdal maŋŋel gaskabeaivve, muitala Marit Triumf Nilut, Guovdageainnu Spar rámbuvrras. ¶
Pärnus leat dievva boares dálut 1600-, 1700-loguin ja boarraseamos dállobázahus lea 1400-logus, rukses toardna, doaibman fáŋgatoardnan. –Pärnu lea oalle ráfálaš ja buhtes báiki, eai leat olus ruoššat. Dat lea beakkán boarrásut olbmuid luopmobáiki, muitala Ken Veltson, guhte ássá Pärnus ja vuovdá giehtatelefuvnnaid. Son lea agis ássán Pärnus. Tallinnalaččat eai ane suopmelaččaid stuorra árvvus, dan sivas go máŋggaide Tallinnareaissut leat beare festentuvrrat. Pärnus ášši lea áibbas nuppeláhkai, dat lea juo dan veardde guhkeleabbos ja lea smávva gávpot, de doppe fidnet "albma" turisttat. –Pärnulaččat juobe liikojit suopmelaččaide, dáppe fidnet somás suopmelaččat, Tallinnas lea eará ášši, čilge Ken Veltson. ¶
Estteeana fidnii iehčanasvuođa čieža jagi dassái, 20.8.1991. Iehčanasvuođabeaivi lea goittotge guovvamánu 24:s Doppe hállojuvvo esttegiela ja ruoššagiela, muhto esttegiella lea virggálas giellan. Estteeana Eu:ai? –Ii fal EU:ai, dat ii oro leamen buorre, aiddo leat beassan iehčanassan, dadjá Ken Veltson. Go Ken muittaša áiggiid ovdal iehčanasvuođa, de son bárdá oaivvi. –Okta mii lea báhcán millii lei go olbmot eai hállán goassige ruđas, go mun vuosttas geardde fidnen Suomas, ja fuolkkit geigejedje munnje 500 márkki lubmaruđa, de in mun diehtán ollugo dat lei, muitala Ken. ¶
Olenogorska tuollu rádjosis leat dál guokte Kárášjogas sáddejuvvon heahtteveahkkeguorpmi. Vuosttas guorpmi, mas ledje biktasat, geasehii Edvard Johansen Olenogorskii guokte váhku dassái. Borramušguorbmái ledje sáddejeaddjit ráhkkanan buorebut go ovdal. Lujávrre ustitvuođagielda Kárášjohka lei ráhkadahttán báhpáriid Girkkonjárggas fitnodagas geat beaivválaččat gávppašit ruoššaiguin. Dát ii goitge veahkehan go borramušat bohte Olenogorsgii bearjadaga. Tuollárat geahččadedje beaivvi báhpáriid ja váillahedje báhpára mii muitala ahte borramušat leat duođaid olbmuide oaivvilduvvon. Biilavuoddji Edvard Johansenis ii lean earágo guođđit borramušaid ovddit bivttasguorpmi báldii mii maid vuorddašii mátkkoštanlobi Lujávrái. ¶
Ikte veaiggebeallai vuoddjái Konstantin Kušnir Lujávrris Murmanskii čoavdit čuolmmaid mat leat šaddan oalle váivválaččat sihke Lujávrre háldáhussii ja Murmánskka fylkka hoavddaide. –Mu mielas orru, ahte Kárjoga gielda ja Lujávrre hálddáhus eaba leat áddehallan ja danin leat gálvvut vel otnege Olenogorskkas. –Dál ferten mun álgit bargat gielddaid gaskkas veahkkebargguid kordináhtorin ja jáhkán dan leat ávkin go ii leat go okta olmmoš gii veahkkesáddagiid bearráigeahččá, árvala son. ¶
Kárášjoga gielda bovde gieldda ássiid boahtit álbmočoahkkimii gos ságastallet makkár Kárášjoga márkanbáikki hápmi galgá boahtteáiggis. Eanadatarkitakta fitnodat Feste AS galgá guorahallat makkár visttiid ja birrasa heive hukset Kárášjohkii. Otná álbmočoahkkimis muitala ge arkiteakta fitnodat makkár eanadat ja luondu lea Kárášjogas ja movt dan ektui lea otná Kárášjoga márkan. Gielda bovde álbmoga veahkkin gávnnahit makkár kvalitehta ja iešvuohta lea márkanis ja maid ferte váldit vuhtii go jurddaša makkár hápmái galgá hukset márkana boahtteáiggis. Otná čoahkkin lea vuosttáš dan guovtti čoahkkimis mas báikki olbmot galget aktiivvalaččat beassat váikkuhit márkanbáikki. Šaddá vejolaš bargat iešguđet bargojoavkkuiguin. Nubbi álbmotčoahkkin lea boahtte mánus. ¶
Geainnu boahtin váikkuhii vuos Áhkojoga golgamii. Ođđa šaldi ráhkaduvvui menddo gáržin, das čuovvu, ahte dulvvi áigge šaldi bajábeale ja vulobeale allodaterohus lea badjel mehtera. Dalle johka doalvu eatnama šaldi vulobealde ja dát eana manná joganjálbmái ja Detnui. –Go šaldi ráhkaduvvui, de eai plánejeaddjit jáhkkán, ahte lea menddo gárži, oainnat joga čáhcemearri šaddá dulvin ainjuo badjel čuohtegeardásažžan, jus juo ii duhátgeardásažžan, muitala geaidnolágádusa guovllu ovdaoolmmoš Antti Katekeetta. ¶
Maŋŋebárgga deaivvadeamid olbmot ledje ovtta oaivilis johkarokki sajis, dál ii livčče earágo dorvvastit máttabeale vieltti ja divodit vehá boađuid, mat stivrejit čázi. Aulis Norberg cuiggodii, ahte bajimuš buođđu lea ráhkaduvvon menddo stuorisin. –Bajimuš buođđu galggašii leat dakkár, ahte dulvečáhci oktan jieŋain beassá golgat dan badjel, dalle dat ii bilit boađu iige dat stivre dulvečáziid, ná geasseoalli bissu seamma sajis, čilge Norberg. Dál deaivvadeamis bođii vel okta buorre ášši ovdan, mii luonddujoagain leage, namalassii stuorra geađggit johkarokkis. –Stuorra geđggiid go bidjá johkaroggái, de dalle dat ii aškkaš ja seammás johka ieš čiekŋuda johkarokki, muitala Erkke-Ánde. ¶
Leif Andre Nordsletta, Carl-Gøran Larsson, Jon Iver E. Tellefsen ja Martin Norbye šadde norggameašttirin sáttaviehkamis. Lunttat leat Sámi Joatkkaskuvlla oahppit Kárášjogas ja ovddastedje ge iežaset skuvlla go serve norggameašttir friddjagilvvohallan gilvvuide Florø:as. Dalle časke sii skuvlla ovdalaš bohtosa mii lei bronšamedálja 80-loguin. Kárášjoga lunttaid eai lean daid gaskkas geaid vurde beassat ovddimuččaid gaskii dáin viehkamiin. Sáttaviehkamis ledje viehkanguhkodagat 100m, 200m, 300m ja 400m. Álggus eai leange njunnošiid gaskkas, muhto go viehkan boahtigođii lohppii, de ledje juo lunttat nuppi sajis. Martin Norbye viegai maŋimuš gaskka mii lei 400 mehtera. Go lei vel 100 mehter, de guđii son njunušgilvaleaddji ja nagodii maiddái doalahit vuosttas saji gitta lohppii. Oahpaheaddji Geir Karlsen muitala ahte sii ledje gal duođas ilus ja illudedje maŋgá minuvtta maŋŋá go moallii ledje joavdan. Sii ožžo rámi vuoittu ovddas ja erenoamážit go ledje ná guhkin boahtán dáidda gilvvuide. ¶
–Guolledutkit leat lohkan ahte jus Luovdejot´goržžis livčče luossaráhpat, de bajábeal goržži livčče gođđansajit luosaide máŋgalot kilomehtera, muitala Aulis Norberg. ¶
Guovddáža leat gohčodan Utmarrkssentralen. Dát lea álggahuvvon ruhtadoarjagiin, maid SUFUR juolludii mannan dálvvi. Beaivválašjođiheaddji lea Johan Isak Siri. Son lei meahcceveahkkebargikurššas veahkkeoahpaheaddjin. Johan Isak Siri lohká ahte ásahus Utmarksentralen ii váldde vuos bargguid badjelassii, muhto veahkeha meahceveahkkebargiid bargui. Guovddáža doaibma lea veahkehit meahceveahkkebargiid gávdnat bargguid ja maid veahkehit báberbargguid, nugo mahká ohccamiid čállit. Guovddáš galgá maid geahččalit meaccheveahkkebargiid dahkat dovddusin. Earret eará galgá ráhkaduvvot diehtojuohkin - gihpa. Ulbmil livčče ahte dát guovddáš galgá dán jagi mielde ásahuvvot ossodatfitnodahkan Utmarkssentralen A/S:n.– Dál leage maid dehálaš bargu ohcat ruhtadoarjagiid, vuoi dat meinnestus ollašuvva, muitala Johan Isak Siri. ¶
–Duvle beasaimet nuppástuhttinstivrii muitalit veahá guovddáža birra ja mii das lea ulbmil, go sii ledje johtimin nuppástuhttinsuohkaniin. Mii leimmet ceggen lávu ja bovdiimet buohkaid geat ledje johtimin nuppástuhttinstivrra mielde gáfeguossái, muitala Johan Issát. Sii ledje hui positiivvat min áigumušaide. –Nuppástuhttinstivrra fáru mielde lei maid Per Ofstad, gii ovddastii Eanandoallodepartemeantta. Suinna ságastallaimet earret eará, ahte dán jagáš boazolohkamiidda ja vihkkemiidda eai leat beassan meahceveahkkebargiin eará guovttes liigebargin. Dasa lassin eai leat daidda bargguide beassan eará guhtta nuppásteaddji. Ofstad logai dan oalle imašin ja lohpidii dan geahččat lagabui, diehtá Johan Isak Siri. Son lohká maid Utmarkssentralen:is máŋga prošeavtta jođus, muhto ii hálit vuos muitalit daid birra ovdal lea áibbas čielggas, mii dain šaddá. ¶
Kárášjoga gieldda márkanplánejeaddji Hans Gunnar Guttorm, teknihkalaš ossodagas, muitala ahte gielda ii leat ovdal guhkit áiggi vuollái plánen márkanbáikki vistehuksemiid. Dan dihte leat visttiid huksen soaittahagas, muitala son ja lohká márkana olles moivin go geahččá dan obbalaččat. Dat maŋemus stuorá visti mii lea ceggejuvvon ja mii ii heive dan huksenbirrasii, lea Márkan Šaldi rámbuvrevisti. ¶
Ođđa márkanplána galgá ge hehttet juste dákkar huksemiid dáhpáhuvvat, dadjá Guttorm. Sus ii leat vel vástádus mii leat dat rievttes márkanhápmi ja sávvá ahte juste sii geat ásset gielddas galget veahkehit dan ođđa márkana mearridit. -Ii leat vel oktage defineren sámi márkana, makkár dat sámi viessomállet ja huksenvuogit leat, dadjá Guttorm. Son árvvoštallá ahte sámimállet visttit soaittáše, go lunddolaččat jurddaša, visttit maid leat huksen guovllu ávdnasiiguin. Guttorm namuha dán oktavuođas omd. lavnji ja geađggi. Aŋkke lea plána ulbmil oažžut sámi hámi márkanii, nu ahte almmolaš visttit ja eará guovddáš visttiid galget ráhkadit birrasa mii muitala ahte boađát "sámi oaivegávpogii" go ollet Kárášjohkii. ¶
OVDAL VEARRÁT: –Gal mii birget maid dán váttis dili ge, ovdal lei ollu vearrát, árvala Andrej lossagit. ¶
Mannan vahkus válddii Andrej čuorvvi ja álggii skurbat eatnama gosa giđđat lei gokčan buđehiid ja son ii jáhkkán čalmiides. –Go ruohkkasttin vuosttas geardde, muolddas boltasii stuorra buđet. Juohke geardde go guokkastin, de bolttasedje buđehat ja ii ádjánan ovdalgo gievnnit ledje dievvan, muitala son. Go Andrej lei fievrredan buđehiiddes stohpui goikat ja oinnii iežas riggon dán geasis, de jurdilii son rehkenastit man ollu son lea dinestan. –Mus ledje oktiibuot 1873 buđeha. Go livččen vel gávdnan guokte, de livččii juohke buđehis šaddan 15 buđeha. Mii lea dábálaš, in dieđe, muhto mu mielas dát lei oalle vallji, duođašta lihkolaš Andrej Gavrilov Lujávrres. ¶
MIS LEA HEAHTI: Byrokráhtaid ja min gaska lea mendo guhki. Veahkki ii juvssa goassige min go oktage ii oro dáppe áddemin min heađi, váidala Tamara Turkova Lujávrres. ¶
Ovdal ožžo buot mánát sihke biktasiid ja biepmu. Otne lea dilálašvuohta áibbas eará. Borramušaid leat váhnemat geadnegahtton máksit ja biktasiid ii sáhte ollásitge jurddašit addit skuvlla bealis. –Otne ferte váhnen máksit skuvlii 400 rubela jos son dine badjel 350 rubela mánus. Sii geat eai juvssa dán besset nuvttá skuvlet mánáides, muitala rektor. ¶
Prošeavtta ulbmilin lea bargagoahtit álbmotdásis nu ahte veahkki juksá sin geat dan dárbbašit. –Mii fertet čatnat oktavuođaid vuolit dásis ja dutkagoahtit daid dárbbuid mat sin mielas leat dehálaččat. Danin leat stivrenjoavkku áirasat ruoššas válljejuvvon dego leat, muitala stivrenjoavkku lahttu Hege Fjellheim Sarre Kárášjogas. ¶
Prošeakta guoská dálkkodeapmái, dearvvašvuhtii ja kultuvrii. Dát lea oalle viiddis ja ovttasbarggu sáhttá lágidit máŋggaláhkai. –Dán oktavuođas eat galgga vajáldahttit dan duohtavuođa, ahte sis lea ovdamearkkadihtii rikkis kulturárbi mas mii sáhttit oahppat ollu. –Seammás min jurdda lea hukset ovttasbarggu dan geađgejuolggi ala mii sis juo lea. Mii eat sáhte vuolgit dohko ásahit ođđa organisašuvnnaid, muhto iskat ovttasráđiid divodit daid dan guvlui, ahte das lea ávki olbmuide, deattuha Fjellheim Sarre. ¶
Pärnus leat dievva boares dálut 1600-, 1700-loguin ja boarraseamos dállobázahus lea 1400-logus, rukses toardna, doaibman fáŋgatoardnan. –Pärnu lea oalle ráfálaš ja buhtes báiki, eai leat olus ruoššat. Dat lea beakkán boarrásut olbmuid luopmobáiki, muitala Ken Veltson, guhte ássá Pärnus ja vuovdá giehtatelefuvnnaid. Son lea agis ássán Pärnus. Tallinnalaččat eai ane suopmelaččaid stuorra árvvus, dan sivas go máŋggaide Tallinnareaissut leat beare festentuvrrat. Pärnus ášši lea áibbas nuppeláhkai, dat lea juo dan veardde guhkeleabbos ja lea smávva gávpot, de doppe fidnet "albma" turisttat. –Pärnulaččat juobe liikojit suopmelaččaide, dáppe fidnet somás suopmelaččat, Tallinnas lea eará ášši, čilge Ken Veltson. ¶
Estteeana fidnii iehčanasvuođa čieža jagi dassái, 20.8.1991. Iehčanasvuođabeaivi lea goittotge guovvamánu 24:s Doppe hállojuvvo esttegiela ja ruoššagiela, muhto esttegiella lea virggálas giellan. Estteeana Eu:ai? –Ii fal EU:ai, dat ii oro leamen buorre, aiddo leat beassan iehčanassan, dadjá Ken Veltson. Go Ken muittaša áiggiid ovdal iehčanasvuođa, de son bárdá oaivvi. –Okta mii lea báhcán millii lei go olbmot eai hállán goassige ruđas, go mun vuosttas geardde fidnen Suomas, ja fuolkkit geigejedje munnje 500 márkki lubmaruđa, de in mun diehtán ollugo dat lei, muitala Ken. ¶
Maŋŋebárgga iđida bulii stohppu Vuolle-Deanus, Skuvggis. Ii oktage lean dan stobus go dat buollái. Vuonnabađa leansmánne balvaleaddji John Fiksdalstrang muitala ahte sis lei vákta go ožžo dieđu árrát iđit buollima birra Deanus. Go Leansmánne kántuvrras bohte buollima sadjái diibmu 06:00, lei go Deanu buollinčáskadanstášuvdna boahtán jáddadit buollima. Muhto eanaš lei jo buollán gutnan. Eaiggát, deatnolaš, muhto orro Čáhcesullos, geavahii stobu dušše bartan. Siidaguoimmit lohket ahte eaiggát ii lean fitnan stobus máŋgga vahkkui. Leansmánne kántuvrras eai loga vel diehtit siva buollimii, muhto Deanu leansmánne kántuvra galgá guorahallat dán buollima, lohká Vuonnabađa leansmánne bálvaleaddji John Fiksdalstrang ¶
Oahppobagadeaddji Johan Anders Somby muitala ges ahte SOL fállá buotlágan gurssaid, earret faláštallangurssaid ja dánsun gurssaid. –Mii leat čađahan gurssaid universitehta dásis gitta heargedápmangurssa rádjai. Eanas fállat duodje ja giellagurssaid. –Guovdageainnus ja Kárášjogas eallá sámi duodji. Okta sivain lea SOL. Árbevirolaččat ohppet olbmot duddjot váhnemiin ja fulkkiiguin go leat mánát. Dán áigge lea baicce nu ahte olbmot ohppet duddjot go šaddet rávisolmmošiin. Dákko boahtit ge mii sisa ja ollu olbmot leat oahppan min čađa duddjot, oaivvilda Somby. –Mannan jagi doalaimet sullii 200 gurssa obbalaččat miehtá Norgga. Mii bálkáheimmet sullii 150 oahpaheaddji, ledje oktiibuot 15381 oahppodiimmu. Mii lágidit eanaš gurssaid mat leat Guovdageainnu suohkanis, muhto ii min namma gullo nu dávjá. Lea sávaldat ahte doaimmat (gurssat) lassánivčče eará báikkiin. Dál leat eanas gurssat Guovdageainnu suohkanis. ¶
Sámi oahppolávdegoddi lea vuođđuduvvon 1980:s. Álggos lei hálddahus Romssas ja de sirdojuvvui Kárášjohkii. Mázii sirdojuvvui 1984:s, ja Guovdageidnui fas 1987:s. SOL lea Finnmárku stuorámus rávisolbmo oahppoorgánisašuvdna, ja lea fálaldat čieža fylkkas ja lea juhkkon 27 báikkálašjovkui. SOL lea čadnon orgánisašuvdnii Norgga Sámiid riikasearvái (NSR). Ovdal lei maid Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi (NBR) mielde, muhto sii leat geassádan. Báikkalašjoavkkut leat NSR:a báikkálašsearvvit. –Báikkálašsearvvit ožžot ruđa SOL:a čađa lágidit gurssaid. Lea hálddahus gii juohká ruđa, muitala Heaika Hætta. ¶
Lea stáda mii addá ruđa doallat rávisolbmuidgurssaid. –Stáda ruhtada ovtta oasi gurssain maid lágidit, muhto oasseváldit šaddet máksit ovtta oasi. Mis lea bušeahtta sullii 2 miljovnna. Stáda adda sullii miljovnna doarjaga oahpahussii, ja hálddahussii sullii 300.000 ruvnnu. Fylkkain oažžut sullii 100.000 ruvnnu. Mis leat guokte ja bealle virggi hálddahusas, ja šaddat vuovdit gurssaid vai doallat bajás hálddahusa. Leat vuovdán gurssaid ovdamearkadihte nuppastuhttinprográmmii, muitala oahpporektor Heaika Hætta. ¶
Eai bala gávtti atnit beaivválaččat ¶
Minoritehtagiella-lávdegotti čálli Marie B. Hagsgård muitala makkár eará doaimmain lea sáhka.–Nubbi doaibma lea addit sámi giellaguovllu mánáide vuoigatvuođa oažžut sámegielat mánáidgárdefálaldaga. Sámi giellaguovlu lea definerejuvvion leat Girona, Vahčira, Johkamohki ja Arjjatluovvi gielda. Dáppe galgá lea eiseválddiid geatnegasvuohta lágidit sámegielat mánáidgárdefálaldaga go váhnemat dan sihtet. ¶
Carola Magnusson lei lágidemiid hoavda. Son muitala ahte leamaš ollu bargu sihke gilvvohallamiid ovddabealde ja vuolde. –Gal dat lea ollu bargu. Čađat lea juoga maid hommá, muhtomin lea veahá «kaos» , logai son ja bohkosii. –Oktiibuot leat 20 olbmo lágidanjoavkkus, dasa lassin bohtet vel gaskkal 50-100 olbmo geat barget. Manná hui bures, buorebut go leimmet doivon, logai son ovdal go šattai bidjat. ¶
Sámi valáštallanlihttu (SVL) lea duhtavaš lágidemiin. –Hui somá lea go lágiduvvui stuora gilvvohallanbáikkis. Davviriikkaid sámemeašttirgilvvut lágiduvvojit juohke jagi, ja manná riikkaid mielde. Dán jagi lei Ruoŧa sápmelaččaid vuorru lágidit. Ná ollu oasseválddit eai leat goassege leamaš, muitala SVL:a jođiheaddji Brita Triumf. –Eanaš leat lullisámijoavkkut mielde, lunddolaš go gilvvohallan lea lulde. Davvin eai lean boahtán nu ollu oasseválddit, vaikko Deanus lei boahtán stuora joavku. Somá goitge lei go suomabealde ledje boahtán olbmot, muitala Triumf. ¶
Ságastallama váldoášši lei 7. artihkkala mearkkašupmi. Dat doallá sisttistis olggobealolbmuide guoski guolástusráddjehusaid riikkarádjaguovllus. Dáid mearrádusaide sáhttiba Finnmárkku Fylkkamánni ja Lappi Leanastivra dahkat rievdadusaid beroškeahttá Deanu guolástannjuolggadusain. Čihččet artihkkalis leat mearrádusat sierra guolástangoartahattiide, stággo-ja nođđoduorgobivdoáiggiide, jándora stággolohkui, dolgevuogga ja/dahje bastevuoggabivdoguovlluide gáttis dahje fatnasis, jándora bivdofanaslohkui ja suhkki ássanbáikegáibádussii. ¶
Ságastallamis lei maiddái njuolggadusa ođasmahttindárbu. –Dálá njuolggadus lea leamašan anus logemat jagi ja lea doaibman viehka bures, ođasmahttindárbu lea ee. lustabivddu hárrái, muitala lahkaalmmái Aimo Guttorm. –Dál go EU maid lea dás oassin, de dat orru leamen vehá balahahtti, in jáhke dan beare doarjut, sáhttá čuohcit báikkálaččaid ovdduide, namalassii fierbmebivdui, čilge Guttorm. –Jus njuolggadusa galgá ođasmahttit, de das galgá báikkálaččaid váldit vuhtii ja gullat sin, deattuha Aimo Guttorm. Son máinnaša njeallje ášši maid gálgá váldit vuhtii ráđđádallamiin: 1. Báikkálaččaid ovddut galget dorvvastuvvot njuolggadusas. 2. Bivddu galggašii ain ráddjet mearas, vuonas ja Vuolle-Deanus. 3. Dasto earáid ovddut, nugomat lustabivddu ja dutkama. 4. Báikkálaččat álggu rájes mielde ráđđádallanjoavkkus. Johannes Helander fas sáhkavuorustis máinnašii, ahte go leat rievdadan/odasmahttán njuolggadusaid, de álo leat gáržudan báikkálaččaid ovdduid. ¶
Deanu njuolggadusas lea mearrádus vuorruid goddimii. Doppe lea nu, ahte jus vuorru dohppe ja dan fidne fatnasii, de dan ii oaččo goddit, muhto baicce galgá luoitit čáhcái. Pekka Lukkari cuigestallá veháš dánge mearrádusa. –Vuorrut leat dávjá viehka stuorrá, ainjuo guhkit ja jus fidne duokkár stuorra vuorru fatnasii, de mo ipmašii das sáhttá luvvet vuokka eret gottekeahttá dan, imaštallá Biehtar-Ánde. –Jus geavva nu, ahte vuorru jápmá, de dan galggašii njuolggadusa mielde doaimmahit leansmánnii, mo dalle go bivdi lea Njuorggámis ja lagamus leansmánnihan lea Avvilis, de ferte vuodjit 220 km doalvut vuorru leansmánnii vai dat beassá vuovdit dan, muitala Pekka Lukkari. ¶
Čájáhusa birra lohká Labba:–Lea muhtin nisson ja su jurdagiid birra. Son muitala ságaidis reivviid bokte. Govat lea ráhkaduvvon japanalaš báhpáris ja jurdagiid ožžon sakralalaš dáidagis ja son geavaha Collaga- ja aplikašuvnvugiid. Labba lea ieš mielde rahpamis ja su neahpi Lena Hansson boahtá dohko lávlut. Čájáhus rahppo bearjadaga borgemánu 21.b. dii: 18.00:s ja bistá čakčamánu 12.b. rádjái. ¶
Il Nordlys stoagai Fállejogain vuosttaš 20 minuvtta lávvordaga. Kárášjoga gánddat báhče 2 moala vuosttaš 23 minuvttas, muhto ribahe vuoittu mannat go ledje beare áŋgirat fallehit. ¶
Náitalit ja earránit dimmut ala ¶
Joavddaime Las Vegasii eahketbeallái, olles gávpot čuovggai. Dál de leimme joavdan Las Vegas "speallangávpogii" . «The Strip» lea 13 km guhkes geaidnu mas leat beare casinoat. Finaime daid beakkáseamos Casinoin nugo New York New York, Luxor, Stratophere ja ........ Palace. Geahččaleimme «speallat» muhto bissehedje munno go munnos ii lean duođaštus mielde. Ferte leat 21 jagi boaris. Olles gávpoga oaivil lea beare "gambling" . Dáppe livčče finmárkolaččat loaktán bures. Las Vegasis sáhttá sihke náitalit ja earrránit beaivvát ala. Jos illá asttat it dárbbaš it biillasge njuiket olggos, beare máhtát dadjat JO!!! Dušše dát muitala man seahkemielat dát riika lea. Orlanddas finaime Disney Wold`s. Guokte «parskka» galledeimme Magic Kingdom ja Epcot Center. Juohke párkii mávssii sullii 360 norgga ruvnnu, lea divrras muhto veara fidnat doppe. Magic Kingdomas dearvvaheimme Mikke Sáhppána. Sii buorranadde suinna ja ledje nu ilus. Epcot Centeris finaime Norgga paviljongas mii ii leat namuhanveara. Ii lean mihkkige sápmelaččaid birra ja filbma Norgga birra lei heahpatmeahttun heittot, go vel ii datge muitalan maidige sápmelaččaid birra. ¶
–Sámi riikkajoavkkus leat buorit čiekčit geat leat gitta «eliteráiddus» (Norgga bajimus divišuvdna). Hui somá lea hárjehallat kvalitehtasčiekčiiguin, oaivvilda Máhtte. Máhtte muitala ahte riikkajoavkku čiekčit leat čeahpibut sáddet guhkás spáppaid, spáppat mánnet maid mihá guhkibui. –Jus háliida elitaráidui, in jahke leat eambbo go hárjehallat ollu ja garrasit. Ferte gal dieđusge ipmirdit spábbačiekčama. Elitečiekčiin lea mihá eambbo leahttu (tempo) go čikčet spáppa. ¶
Lávvordat eahkeda lei sámifeasta Stockholma kulturviesus. Ollusat dáidet vuolgán Stockholmii dušše dan dihte. Sámifeasttain oahpásnuvvá eará guovllu sápmelaččaiguin. –Dohko vuolggán geahččat sámi nieiddaid. Lean gullan ahte Lulli-sámi nieiddat leat hui čábbát, muitala Máhtte. –Lea go son buoret «drága» nieiddaide go čievččat sámi riikkajoavkkus? –Hahahahaha, in dieđe. Dan šaddá oaidnit, logai Máhtte ja boagustii. Movt lulli-sámi nieiddaiguin manai, lea veahá eahpečielggas. ¶
Boazodutki Mauri Nieminen almmuha Gápmasis geahččaluvvon bahčit áldduid jo moadde jagi. Bahččin lea geahččaluvvon ovttas norgalaččain, muhto dát ii leat lihkostuvvan. Sivvan dasa Nieminen árvala lean menddo hirrás áldduid. –Sullii mánu dassái bukte dánskalaččat Norggas iskkaduvvon mašiinnas Gápmasii ja dál mánotbaji maŋŋá duođaštuvvo dan doaibmat bures. –Dál bahččit áldduid oktii beaivvis. Miesit čuvvot áldduid "návehii" ja bahččin geavvá váttisvuođaid haga, máinnaša Nieminen. ¶
Go veardida bohccomielkki de dat lea áibbas earágo gusamielki iige bahččimis sáhte vuordit mielkki aiddo fárpaliid mielde. –Jos gusamielkkis oažžu dál 5 márkki lihtteris, de ferte mu mielas jurdašuvvot bohccomielkái goitge logigear eanet. –Mu mielas heivvolaš haddi livččii sullii seamma go mii eatnimielkkis lea. Dat lea dál 100 márkkis bajásguvlui, árvala Nieminen. ¶
Dutkanprošeavtta ulbmilin lea oažžut vuddjes ja njálgga bohccomielkkis eanet sisaboađu badjeolbmuide ja seammás beasašii mielkki vuovdalit birra máilmmi eará sámi herskkuiguin ovttas. –Turismmas sáhttá vel atnit ávkin ieš bahččindáhpáhusa. Nuppádassii mašinbahččin vuot buorida vejolašvuođaid fievrreditja cohkket mielkki dohko gos dat ráhkaduvvo mahkáš vuostán, muitala Nieminen. ¶
Wimme muitala musihkas birra ¶
Ii leatbe guhkes áigi go konsearta nogai. Čáhcesullos, Varanger-festivála váimmus, leat juo bieđganaddan iešguđetge guvlui. Buohkat hállet eahkeda stuorámus dáhpáhusas: Wimme konsearta. Lean beassan deaivvadit sápmelaččain guhte lea šaddan Gelotjávrris, Gáresávvuna davábealde Suomas, hotealla báras gos Wimme, dahje su rivttes namma Frans Vilhelmi Saari (39), orru. Dál lea juo badjelaš gaskaidja. Gákti ja sistebuvssat dieđusge badjelis albmás. Valahat birra čeabáha. Muhto julggiide gal leat ihtán bievssut čázehiid sadjái konsearta rájes. –Gal mun lean dovdan Paul Ántte (Simma) 15 jagi guittot. Šattai várra lunddolaš ahte gárten "Stol På Ministeren" filbmii fárrui. Muhto in dieđe gal duođaid leigo son čállán dán gilijalla, trubadura, vuoi maid mun galggašin gohčodit, rolla munnje. Muhto mu geahččalanfilbmen guittot geavai juo guokte jagi ovdal filmma ráhkadišgohte, muitala Wimme. ¶
Lean juo vajot fuopmán su leat albmá geas lea ihána jaskes luondu. Muhto go Wimme boahtá lávddi lahka, dalle sáhttá vaikko mii geavvat. Dál Wimme vuosttas geardde rohtte moji das rájes go lea iđistan hotellii jearahallamii. –Na, juo...jo,jo. Gal varra lei veahá erenoamaš deaivvadeapmi mu ja Hedningarna joavkku gaskkas, mojohallá Wimme hilbesláhkai go mun joatkán ságastallama Hedningarna joavkku ovttasbarggus. Wimme lea leamaš guossejuoigi juo olles guovtti skearrus maid dát dovddus Ruoŧa álbmotmusihkkajoavku lea ráhkadan. Trä nammasaš skearrus mii ilmmai 1994:s, ja dovdduseamos Hippjokk mii álmmuhuvvoi1997:s. –Ledjen Upmis 1993:s muhtin álbmotmusihkafestiválas. In lean goassege gullan dán joavkku birra, dušše pláhkáhiin oaidnán ahte sii čuojahit festiválas, čilge Wimme. Wimme oahpásmuvai muhtimiin singuin geat ledje joavkku mielde konsearttas, ja nu Wimme gárttai geahččin Hedningarna konsertii. Wimme mielas lei dát miellagiddevaš joavku, muhto juoidá lei su mielas liikká boastut. –Mu mielas manai beanta funet ovtta sin bihtáin. De mearredan das čuččodettin ahte ferten dás juoidá dahkat. Dalle njuiken lávddi ala go háliidin sin veahkehit. Juoiggadišgohten sin musihka mielde dađistaga. Loahpas ledjen dan veardde mielde ahte vealládin láhtis ja dušše botnjasadden juoiggadettin, muittaša Wimme. ¶
Ja Wimme vuosttas skearru riegádii 1995:s goas gohčodišgohte namain Wimme. Wimme lea čuvvon su mánnávuođa rájes, go su golbma jagi boarraset viellja ii máhttán dadjat su rivttes nama Frans Vilhelmi go sámi ártista riegádii. Na mo de čilget Wimme musihka? –Na, gal mii ieža eat gohčot dan eará go «Wimme» musihkkan. Lea veahá váttis juste diet. In mun oppage ieš sáhte bidjat albma namahusa dán musihkkii. Gal dat lea «Wimme» musihkka. Čilge mo du mielas lea erohus vuosttas cd-skearrus mas lea tittelnamma «Wimme» , ja nubbái mii lea ožžon tittelnama «Gierran» . –Dagan guhkes mátkiid vuosttas cd:s. Muhtimin hui guhkes mátkiid, sáhttá dadjat. Veahá čiekŋaleabbut skearru go nubbi. Sáhttá dadjat dán skearru leat veahá gomuvuođas. Jus mat čilgen ahte lea veahá dego násttiid duohken, eaŋgalas tearpmain veahá space duohken, čilge son čujuhettin lássaráigge olggus albmái. –Nuppi skearrus «Gierran» fas leat veahá oanehat dovddut. Sáhttá várra dadjat ahte doppe leat smáhkkobihtát eallimis, dego oanehat máidnasat. –Skearru «Gierran» lea gorgŋun nu allasit go guđát sadjái EBU World Music Charts Europe, diibmá skábmamánus. Dat gilvala doppe earet eará stuorát násttiin nugo Neil Young. Mearkkaša go dát dutnje maidege? Wimme smiehtasta moddi veaháš áiggi. Son veahá ujostallá go ná jerren. –Sáhttá dadjat ahte dás beassat oaidnit mo máilbmi váldá vuostá min musihka. Beassat muhtinláhkai oaidnit man dásis ja mo min musihkka doaibmá ja váldojuvvo vuostá máilmmes. Čielgasit dát addá eanet bargomoktaga. Eará ášši fas lea ahte go dánu bajás goargŋu listtas, de oaidná maid ahte dás diine veahá. In dárbbaš nealgebálkká ovddas bargat. Dát dieđusge lasiha konseartta bargguid olu. Na njulgestaga lasiha dát midjiide olu bargguid. ¶
–Liikon gal bures mátkkoštit. Nugo dovden Afrihkkás, de válde čáhppes olbmut hui bures vuostá min musihka. Jáhkán sivvan leat go mis soitet leamen seammalágan dovddut musihka čađa, dahje musihkkii, jáhkká Wimme. Muhto ahte váibmu gullá Sápmái, dan son ii bala jitnosit muitalit. –Liikon buoremusat Sámis konsearttaid doallat. Dovddan ahte sápmelaččat áddejit buot buoremusat mu musihka. Dáppe Sámis beasan hirbmat olu stoahkat sániiguin, ja olbmot áddejit dan. Dáppe beasan spivkket ja olbmot áddejit dan. Go lean eará guovlluin, de musihkas johtalan olu guhkit dego báruid mielde. Eará riikkain ii leat dat seammá friddjavuohta go Sámis. Ja ahte sápmelaččat soitet áddet eanet Wimme luđiin. Dan gal diehtit buohkat geat leat fitnan su konsearttain. Juohkehaš muitá moji njálmmiin su fámulaš sániid: Atte munnje eambbo, atte munnje eambbo... ¶
Mázelaččat besse oaidnit ráinnas ja fiinna čiekčamiid, duopmár Ole Jakob Olsen ii dárbbašan ohcat goarttaid ja čajehit daid čikčiide. Vuosttaš 20 minuvtta dettii Norild garrasit, muhto eai nagodan ráhkadit čielga moallabáhčinvejolašvuođa. Okte besse čađa, muhto Máze buorre moallaolmmái Klemet Erland Hætta nagodii dustet nuppiin gieđain. –Mii rievdadeimmet gaskašilju, šattai veahá buoret. Álggiimet vuoitit eambbo attástallamiid ja beasaimet jođanit časkit ravddaide. Nu bođiige vuosttaš moalla. Gaskašillju časkii jođanit latnjii mii lei gaskal Norilda suodjalusa ja moallaolbma. Antti Lantto viegai čađa ja loktii spáppa holgii, Nils Jørgen bijai spáppa mollii go galkkai ruovttoluotta, muitala veahkkehárjeheaddji Ole Einar Hætta. ¶
Máze buvttadii ollu vejolašvuođaid, muhto eambbo moalat eai boahtán. Lagamusas lei šilju buoremus Johan Isak Eira go bážii stolpui. –Mii vurddiimet sin ja máhcahalaimet go ain vuoitit spáppa. Manai hui bures go oaččuimet ravddaid mielde ja beasaimet birra. Ráhkadeimmet ollu vejolašvuođaid dainna lagin. Lei garra deaddu min vuostá sihke álggus vuosttaš ja nuppi vuorus, muhto mii nagodeimmet boahtit ruovttoluotta, muitala veahkkehárjeheaddji. ¶
IVGO: Bolesat leat iskan vudjetgo leahtuin Omasvuonas ja Leaibevuovddis. –Omasvuonas lei hui buorre, muitala leansmánnibálvá Lars Einar Garden. Vearrat lei Leibevuovddis. Čiežas sáhkohalle go vudje beare leahtuin. Čájehuvai ahte vudjet beare garrasit dán aigge mii ii leat buorre, lohká Garden. ¶
IVGO: Duiska biila ja eaŋgals mohtorsihkkel bávkkeheigga oktii lávvordaga. Mohtorsihkkel billahuvai visot, muhto olmmái gii dainna vujii ii roasmmahuvvan. –Sus lei lihkku, muitala leansmánnibálvá Lars Einar Garden. ¶
Fylkkamánnit ledje evttohan goddit 29 geatki, muhto geatkelávdegotti mielas ii lean dat doarvái ja lasihii vel guokte. Manne ná ollu getkkiid besset báhčit lea duođaštuvvan čivgamat, duođaštuvvan vahágat maid geatki dagaha boazodollui ja sávzadollui. Geatkelávdegoddi háliida unnidit boazo- ja sávzadoalu massiimiid getkkiid geažil. Dan geahččala bargat nu ahte ii šatta Stuoradikki áigumuša vuostá, mii lea sihkkarastit ahte leat geatkkit Davvikalohtas. Deattuhuvvon lea vel ahte galgá leat dohkálaš ekonomalaš dilli boazo- ja sávzadoalus. ¶
Skilleduorastateahkeda ledje politiiját beakkán Rave-partys. Sii eai lean gal vuolgán dánsut, muhto veaháš iskat geavahitgo nuorat alkohola ja eará ávdnasiid. –Moattis gal šadde jorggihit uvssas, go ledje juhkan buolliviinni, muhto doppe manai hui bures. Eai lean makkárge stuorát váttisvuođat, muitala leansmánnibálvá Klemet Klemetsen. ¶
Beassášlávvordaga lei ges leansmánnibálvvá Bendik Hætta vuorru bearráigeahččat Guovdageainnus. –Beaivet ii lean nu ollu bargu, muhto eahkedis gal dieđusge šattai eanet. Ledje johtolatváttisvuođat ja bádjelmeare gárrenolbmot. Dien ija šattai okta olmmái idjadit giddagasas, go lei ribahan nohkkat olgobáikái. Son ii oba gárronge lihkkat, nu šattaimet su doalvut. –Nubbi olmmái, 18-jahkásaš, doalvvuimet ruoktot go lei bádjelmeare gárremin. Son gal gullái go bovttiimet. Seamma ija šattaimet čállit ollu johtolatsáhkuid go ledje bisánaddan hotealla birra, muitala Hætta. –Oaččuimet hui ollu dieđuid lobihis skohtervuodjima birra, sihke márkanis ja barttaid birra. Eat sáhtán dahkat maidege go eat vuoruhan dieid bargguid. ¶
Nuorttanáste ii leat dán áigái šat nu áigeguovdil ja geasuheaddji go maid lei moaddelogi jagi dassái. –Go geahččá makkár Nuorttanáste lea leamaš ovdal, de ii leat nu čielgasit leamaš dakkár searvegottebláđđi, nu mo dan sáhttá dál oaidnit. Searvegottebláđđi dan dáfus ahte das leat eanaš dušše oskkolaš ja kristtalaš artihkkalat. Ovdamearkka dihtii lea áigodat vássán, mii bisttii viehka guhká, mas fuolkkit ámerihkas ja Kanadas čálle dearvvuođaid fulkkiidasaset ja ustibiiddáseaset ruovttus Nuorttanástte bokte. Dalle lei bálstá man namma lei «Mii dáhpáhuvvá máilmmis?» . Das sáhtte lohkat juohkelágan áššiin, nugo spánskadávdda, India nealggi ja máŋggalágan čuvgejeaddji čállosiid, muitala Lund Guttormsen. Áigá bat dát jávke Nuorttanásttes? –Na, ovddit doaimmaheaddji John O. Nilsena áiggis ledje ain dákkár čállosat. Dál mus lea dakkár áddejupmi, ahte bláđđi eanaš geavaha čállosiid maid ieža leat čállán, ja de geavahuvvojit Rosenius ja Luther ja nuppiid, ja de lea okta nubbi lohkkiidčálus. Dálhan jámii okta áŋgireamos lohkkiidčálusčálli, Sofie Johnskareng. Son lea moanaid jagiid čállán lohkkiidreivviid. ¶
Jus don dainna máhtolašvuođain maid alccet leat háhkan historjáčállima bokte galggašit buktit rávvagiid Nuorttanástte doaimmaheaddjái, makkár rávvagat dát livčče? –Vuosttažettiin, jáhkán leat dehálaš dan maid Ann Solveig Nystad dovddaha dehálažžan Nuorttanástti beales, namalassii kristtalaš sámegiella. Soapmásat hállet ruoktoeatnamiid lávlagiin ja ruoktoeatnamiid gielas, namalassii ahte eambbo oskkolaš giella lea anus. Jus buohtástahttá eará sámegiel publikašuvnnaiguin, de lehpet dii (Min Áigi), Áššu ja Ságat - na, dat gal ii oba almmustuvage sámegillii - publikašuvnnat mat leat eambbo beaivvalašáviissa hámis. Dis leat oanehis reportášat áššiin mat justa leat dáhpáhuvvan. Nuorttanáste, mii almmustuvvo juohke nuppi vahku, sáhtášii fas eambbo deattuhit muitalit áššiin mat leat áigeguovdilat guhkit áigge badjel. –Bláđis lea hállu joatkit kristtalaš sárdnuma - ja bláđi ulbmila mielde várra maid galggašii joatkit sárdumiin - dan oktavuođas leat oppalaš árvogažaldagat maid sáhtášii digaštallat. Historjjálaš gažaldagat sámi servodagas leat maid miellagiddevaččat, ja daid sáhtášii digaštallat kristtalaš ságaid oktavuođas. Dalle sáhttá geahččat makkár oktavuođat leat das mii lea ovdal dáhpáhuvvan dasa mii odne dáhpáhuvvá. –Olu leat fáttát maid sáhtášii gieđahallat dákkár bláđis. Dat eaktuda, nu mo dán oainnán, ahte bláđis dalle fertejit leat unnimusat gávcci dahje 12 siiddu, jus das galgá leat seamma formáhta go dál, árvala Trygve Lund Guttormsen. ¶
Sámi radio lea sápmelaččaid deháleamos dieđihangaskaoapmi. Dan bokte lea vejolaš beaivválaččat čuovvut sámi servodaga dáhpáhusaid ja ođđasiid buot golmma Davviriikka sámeguovlluin. Radio lea hui dehálaš maiddái kultureallima oktavuođain, sihke giela ja dáidaga ovdáneami ektui. Radio bokte beassat dovdat ođđa sámi musihka ja doallat badjin dámegielat hállanbirrasa doppege gos sámegiella muđui lea oalát jávkamin dahje dat gullo unnán. Soađegili guovllusámi radio deháleamos mearkkašupmi leage dát: nannet sámegiela geavaheami ja seailuma guovllus, gos sápmelaččat leat unnán ja giela sádji hui heittot. Soađegili sámiid searvi evttoha sámi radioi, ahte - dat ráhkadivččii eambbo ođđasiid ja áigeguovdilis sáddagiid Soađegili guovllus nu, ahte olbmot álggašedje eambbo guldalit sámi radio kánala ja ahte maiddái eará guovlluid sámit boađášedje diehtit eambbo Suoma máttimus sámeguovllu áššiin; - dat buoridivččii sámi radio sáddagiid gulloma Soađegili girkosiidda guovllus. Muhtimin doppe ii sámi radio gullo ollenge, dábálaččaat dat gullo hui heittogit. Stereo-jiena ii sáhte geavahit go dat šurrá ja bilida oppa sáddaga guldaleami. Sámi radio mearkkašupmi dákkár ravdaguovlluin livččii hui dehálaš daningo dat lea áidna beaivválaš sámi media. Soađegili sámiid searvi ¶
Finnmárkku Allaskuvla ja Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš Deanus fállet fitnodatlaš kurssaid gáiddusoahpahussan. –Dán čavčča lágidat fitnodatekonomiija kurssa Kárášjogas ja Deanus. Fágat nu go «Fitnodatekonomiija álgooahppu» ja «Jođiheapmi/márkanastin» sáhtát váldit dáid gielddain, muitala Odd Ivar Solbakk guhte lea Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáža hoavda. Oahpahus lágiduvvo eaŋkilkursan mas oahpahus lea modulaid mielde. Dat mearkkaša ahte kursa lágiduvvo loahppa vahku nu ahte sis, geat leat bargguin, galget sáhttit čuovvut kurssa. Sáhttá maid čuovvut osiid vuođđofága kurssain. Finnmárkku Allaskuvla ja Sámi Ealáhus- ja Guorahallaguovddáš almmuhit kurssaid dieđihanáiggi čavččabeallái, muitaluvvo guovddáža preassadieđáhusas. ¶
Otne čielgá bessetgo skohtervuoddjit rasttildit Norga- ja Suoma rájá Buolbmágis. Tuollárat leat dál čoahkkimastimin Oslos mo čoavdit dán váttisvuođa. Deanu gieldda ealáhushoavda Svein Ottar Helander dieđiha gieldda leamen gárvvis vuolgit merket máđii. –Mii leat gárvvistan galbbaid ja vuolgit merket dalángo oažžut lobi. Dál leat Deanu gielddas ođđa máđiid ožžon boradanbáikkiide, ja dáin leat ovdal beassan dušše čuovvut mo ruvnnut vuojašit ráidun sin meattá. Dál fertet johtilit beassat johtui máđiin ovdalgo turisttat hárjánit vuojašit mátta-Várjjagii, gos dán dálvve lea rádjá leahkastuvvon olgoriikka skohteriidda. –Fylkkamánni ii háliit bidjat máđii earágo geaidnogurrii ja tuollárat fas eai háliit luotta jieŋa ala. Dalle fertet bidjat máđii gáržžes rádjaverráha čađa Norgii, gos luodda joatkašuvvá geaidnoravdda kilomehtera gitta tuollui. Ferte vel jearrat muhtin eanaeaggádis oaččutgo merket máđii eatnamiid čađa, dalle dagašii johtolaga dorvvolaččat. Čáhcesullo boles lea maid buolláhan dán máđii ruoná čuovgga ja iige leat earágo vuordit tuolláriid mearrádusa, muitala Svein Ottar Helander Deanus. ¶
Magga-Hetta bearraša šiljus oaidná dakkaviđe, ahte dán dálus orrot badjeolbmot geain leat mánát. Boardatkurrii leat gilvojuvvon noppelohkái bohccočoarvvi. Veahá dobbelis oaidná smávva mearkka mii dego čájeha njoarostanrájá. –Dát čoarvvit lea dás vai mánát galget beassat duhkoraddat, čilge Tuula-Maija boardat ala gorgŋedettiin. ¶
Dálus orrot Tuula-Maija, su isit ja sudno golbma máná. Boarraseamos lea Iisko Jouni (8). Dasto Elli Marja (7) ja váhkar Karen Anni (5). Siste lea čorgat, vaikko Tuula-Maija fertege eanaš okto birget unnoraččaiguin. Son bohkosa go jearan, makkár virgenamahusain su galggašii presenteret dán jearahallamis. –Mu virgi lea eamit. Mun barggan mánáiguin, oahpaheaddjin mánáid duodjebajis. Mun lean boazoolmmoš. Mun duddjon ja ráhkadan dáidagiid. Mu isit lea boazoolmmoš, son lea álo meahcis, muitala Tuula-Maija. ¶
Davvi-Evenk guovllusge lea boazolohku sakka geahppánan vaikko dáppe eai leat nu olu gumppet go eará guovlluin. –Dál leat 22000 bohcco Davvi-Evenkas, 35000 unnit go dábálaš, muitala Magadana várreguvernora Vjastjeslav Moskvičev. Su oainnu mielde lea das sivvan hedjonan eallindilli, váilevaš šibitdoavtterbálvalusat ja lassánan gumpenálli. ¶
Joachim Otto Habeck lea fárus Evenk-servodaga birasjoavkkus. Dat muitala ahte maŋimuš jagiid leat šaddan olu váddát skáhppot borramuša. –Ná lea vaikko Evenk-guovlu ain leat viehka lihkakeahttá, Habeck lohká. Son sivahaddá ovddeš Sovjetlihtu politihka dili hedjoneapmái. –Guvlui huksejuvvui buorre infrasturktuvra. Muhto seammás dahkkui árbevirolaš eallinvuohki amasin evenk-álbmogii. Ruoššat bággejedje sin heaitit johttieallimiin ja bisovaččat ásaiduvvat ovtta báikái. Go Sovjetlihttu loahpahuvvui, de infrasturktuvrra ovdáneapmi maid bissehuvvui. Fargga infrastruktuvra bieđganii. Sii geat ledje 60 jagi leamaš dálonin, eai diehtán šat mo iežanassii birget. ¶
Kárášjoga sosiál- ja dearvvasvuođahoavda Svein Persen ii leat diehtán buot bábirgáibádusain. –Dát lea buorre diehtu, muhto šaddá gal oalle stuorra bábermearri. 10-duhát ecu ii leat maid oalle ollu, ja fertet maid árvvoštallagoahtit dárkilit ahte sáddagiid ruđalaš árvu ii mana supmi badjel, muitala Persen, Kárášjogas. ¶
Laten-Amerihká ođđasat leat dušše 30 proseantta buot dán espánnja kanálaid ođassáddagiin. Go 29 proseantta lea USA birra, ii leat dát nu olu. CBS ja CNN dávjá dušše muitalit vávaštanođđasiid, dan ektui go čiekŋudit ja muitalit ođđasa mearkkašumi. Danne leage ovttabeallásaš govva buot latenamerihkálaš riikkain. CNN mielde Colombias ráđđe terror, ja searvi ovttatláhkai muitala goddimiid ja veagaldoalvumiid birra válggaid ja narkotihka oktavuođas. Go juo spábbačiekčamis beroštit viehka olu latenamerihkálačča, galggašii jurddašit ahte eanet gullošii dán birra. Muhto CNN gal eanet dieđiha valáštallamiin mat leat USA:s bivnnuhat, nugo basespáppa, basketspáppa ja amerihkálaš spábbačiekčama. ¶
Boazodoalu eahpesihkkaris boahtteáiggi geažil nuorat álget meara bivdit. Johan Mathis Kemi, gii gullá Máhkarávjju orohahkii, lohká iežas juo oastán fatnasa, ja áigu álgit mearraguolástemiin lassin boazodoalu. -Mii leat máŋga nuora Máhkarávjjus geat leat juo oastán ja leat oastimin fatnasiid. Kemi ii mieđit iežaset leat álggaheamen ođđa ealáhusgeainnu. -Min máttut geat nuorran johte Máhkarávjui doaimmahedje guollebarggu lassin boazobarggu, muitala Kemi. ¶
Muitet ahte NRK-Sámi Radios ja Min Áiggis lea máid formálalaš ovttasbargu: "Muitil ja Čeahppi" prográmmaráidu lei dán guovtti skihpara oktasaš doaibma ja dasa nala jođihii sámeradiohoavda Nils Johan Heatta ieš dieid prográmmaid. Gos lea friddja jurddašeaddji radio ja áviisa? Gos lea rabas gilvu? Gos lea integritehtta? ¶
Oaviliskkadeapmi muitala mii lea buorre ja mii lea heitot. Iešalddis lea dat dohkálaš, go gilvuhan lea dearvvašlaš. NRK Sámi Radio almmuhii mannan vahku ahte dálá sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø ii leat sámi jienasteaddjiid mielas seamma buorre presideanta go ovddeš presideanta Ole Heandarat Magga. Dalle lea Norsk Gallup Institutt muitalan maid sámi jienasteaddjit oaivvildit. Dieđusge lea dehálaš ahte mii dohkkehit iežamet presidentta ja ahte son min mielas bargá buori barggu, muhto man rehálaš lea bálddastahttit Nystø presideantasaji ovddit presideanttain? Ja man rehálaš lea dulkot oaiviliskkadanbohtosiid nu ovttageardánit go dán áššis lea dáhpáhuvvan? Ole Heandarat Magga lei vuosttaš presideanta vuosttaš Sámedikkis. Son lea erenoamáš dilis sámi politihkahistorjjás ja dušše dát váikkuha lunddolaččat olbmuid veardideapmái. Dasa lassin doaimmai Magga gávcci jagi presideanttan, dan ektui go dálá presideanta, Nystø lea leamašan dušše ovtta jagi presideanta stuolus. Dalle sáhttá jierpmálaččat ipmirdit ahte ii sáhte vuoiggalaččat bálddastahttit Magga ja Nystø. Oaiviliskkadeapmi ii vástit vuoiggalaččat presideantta Nystø doaimmas. Jos galggat merket barggu seammaládje go muhtun gii lea doaibman čieža jagi guhkitgo don, de gal fertet leat oalle erenoamáš. Ii leat makkárge vuođđu doaivut ahte dat 400 jienasteaddji geaid Norsk Gallup Instituhtta jearahalai, eai máhte veardidit dán erohusa. Dađibahábut doibmet oaiviliskkadeamit ovttageardánis vástádusaiguin. Nu sáhttáge dadjat ahte oaiviliskkadeapmi lea jearran dan ektui ahte vástádus lei ovdalaččas celkon. Ii livčče oba vearage jearrat sámi jienasteddjiguin makkár barggu Nystø bargá Magga ektui, go lea nu čielggas mii vástádussan gártá. Dan dihte leage buorre oaidnit ahte Sámedikki politihkkárat eai mana dan gillárii ahte bidjet gávcci ja ovtta jagi barggu bálddalaga. Okta dehálaš bealli dán áššis lea ahte Nystø politihkkároappát ja -vieljat leat beassan áššálaččat vástidit gažaldahkii ahte leatgo duhtavaččat Sámedikki presideantta bargguin. Sii leat sáhttán árvvoštallat Nystø presideantabarggu oppalaččat, eaige leat dárbbašan ovttageardánit vástidit, nugo dat 400 sámi jienasteaddji. Heijjá Irene ¶
Min Áiggi ožžon dieđu mielde City Sámit livčče searvan Suoma juhkosa ovddastan searvái, mii mannan vahku Sámiráđi ráđđečoahkkimis vuostálasttii Suoma Sámiid Guovddášsearvvi válljema ráđđái. Muhto dat diehtu ii doala deaivasa. Ovddeš Suoma juogus Sámiráđis ii ovddas City Sámiid. Daningo City Sámiid ságadoalli Hans Morottaja ii leat vuollái čállán Suoma juhkosa reivve Suoma Sámiid ovddastusas Sámiráđis. ¶
Johan Mathis Kemi, gii gullá Máhkarávjju orohahkii, lohka iežas juo oastán fatnasa, ja áigu álgit mearraguolástemiin lassin boazodoalu. -Mii leat máŋga nuora Máhkarávjjus geat leat juo oastán ja leat oastimiin fatnasiid. Kemi ii mieđit iežaset álggaheamen ođđa ealáhusgeainnu. -Min máttut geat nuorran johte Máhkarávjui, doaimmahedje guollebarggu lassin boazobarggu, muitala Kemi. Son mieđiha gal ahte dálá boazodoallonuoraid ođđa ealáhusgeaidnu sáhttá goaridit guolástanealáhusa, jus fal oallugat álget bivdit meara. Johan Mathis Kemi gesii dán beali ovdan boazodoallokonferánssas mii árat dán vahku lágiduvvui Guovdageainnus. Randi Karlstrõm oaččui njuolga gažaldaga Johan Mathis Kemis ahte mo šaddá dilli guolástanealáhusas jus buot boazodoallonuorat bivdigohtet meara. Kemi ii ožžon vástádusa, go Karlstrõm ii vástidan dan. Karlstrõm baicca deattuhii ahte boazodoalliin lea oallu máid sáhttaǦvuovdit, ja sáhtta, doaimmahit turistaealáhusa buohtalasat boazodoaluin. Dása ii leat Johan Mathis Kemi ovttaoaivilis, ja lohká turistaealáhusa baicca dagahit váttisvuođaid boazodollui, ja čujuha iežaset orohahki, Máhkarávjui. Nuorat leat baicca iskagoahtán eará vejolašvuođaid, ja guolásteapmi lea okta vuohki mo háhkat dietnasa, lohká Kemi. ¶
–In jáhkkán ealgga ravgat seammásgo bissu beaškkeha, muitala ealgabivdi Johannes Mathis Anti (47), go čilge iežas vuosttaš ealgabivdovásáhusa. Eallimistis lea son doaimmahan ollu, muhto ealgabivdu bisui geahččalkeahttá gitta dán čakčii. Gaskasiidduin ¶
Prográmmadahkki Atle Kåven jeđđe dábálaš dihtoreaiggáda: Ále bala jahkeduhátmolsumis ¶
Ále bala jagi 2000:s ¶
Eldor A. Wiegelius lei okto mannan suhkat 11. beaivve Bildanii. Gaskabeaivve áigge dohpii luossa dan guoikkas. Luossa dohpii iežas ráhkáduvvon muorravuggii. Bildan lea garra guoika ja ollui. Dakko lea stuorra luosain oalle bonjádepmoš. Dat luossa maid Eldor dohpehii lei dakkár mii dettii beare botnai. –Dát lei hirbmat nággar ja náđodii bearre botnai mieđa beallai stuora geđgiid, muitala Eldor Andreas. Son muital ahte ii duostan beara haga gaikut, go árvidin stuorra luossa lea vuoggas. Fertejin dušše fatnasiin duvdit guovddažii, go Bildan lea geađgas guoika. ¶
Eldor muitala ahte dát luossa lea stuoramus luossa maid eallen agis lea goddan vuokkain. Son lohka dan geasi veahá luosaid goddán. Nubbin stuoramusa lohka deaddan 15 kilo, máid arat geasi gottii. Eldor láve ieš vuokkaid ráhkadit. Dát vuogga mainna gottii geasi stuoramusa, lei maid ieš ráhkadan. Dat vuogga lea seakkis lágan muorra vuogga. Son ráhkada eanaš vuokkaid ieš. –Mun láven geahččalit vuokkaid ráhkadit veahá eara ládje, maid buvddain fitne oastit, sihke hámi ja liikastaga dáfus. ¶
–Skuvllaid álgin lei dávjá hui dettolaš áigi, leat ođđa oahppit ja ođđa oahpaheaddjit, muitala Hans Lindi ja joatká: -Nuppe dáfus dalle leat ođđa návccat, leat vuoiŋŋastan ja lea buorre mokta. Seammá lea mánáide. Sidjiide lea maid gelddolaš oaidnit makkár oahpaheaddji ožžot. Hans Lindi oahpaha hui ollu eaŋgalasgiela ja dasto vel duoji, valáštallama, vuodjama, ja lea vel muhtun luohkáide veahkkeoahpaheaddjin rehkegis ja sámegielas. Leago skuvla rievdan ovddeš áiggiid ektui? –De lea, ođđa plána lea bidjan johtui ođđa bargovugiid oahpaheaddjiid gaskkas, dál deaddu lea eambbo prošeaktabarggus, čilge Lindi. –Maiddái dál leat guhkit oahppadiimmut. Leat guokte diimmu ain hávil ovddeš diimmu sadjái. Dál oahppiin lea eambbo áigi oahppat, barggut eai gaskkalduva šat nugo ovdal, lohká Lindi. ¶
Per Jonas Kalvemo (15) lea álggahan dál vuođđoskuvlla maŋimuš jagi, 10. luohká. Su mielas gal lea vehá váivi álgit fas skuvlii, ii justá máhttán dadjat manne, muhto lea goittotge. –Go lean geargan vuođđoskuvllas de áiggun geahččalit Amerihkái, joatkaskuvlii, muitala Per Jonas. Son lea ovtta jagi leamašan Romssas, muđuid lea vázzán Kárášjoga vuođđoskuvlla. Rievdadusaid son máinnaša ovddit jagiid ektui, ahte dál leat stuorát luohkát, go leat ovttastuhttán guokte luohká. Máinnaš buriid ja fuones beliid skuvllas –Lea bat buorit bealit, boagusta Per Jonas ja joatká, ahte fuones bealit gal fas leat, nugomat muhtun oahpaheaddjit ja bihtát. ¶
Máŋŋel čoahkkima Sámedikkiin beasai Kárášjoga leansmánni Svein Hanssen stáhtačálliiguin ságastallat. Son logai ovdal čoahkkima háleštit váttis bolesdilis mii lea Kárášjoga gielddas. Kárášjoga leansmánnekantuvrras ii leat dál oktage oahppan boles, geas lea doarvái buorre čehppodat sámegielas ja boazodoalus. Dat lei Hanssen ságastallamis guovddažis. Boazodoallohoavda Jon Meløy čilgii vattisvuođaid, nugo boazologu Finnmárkkus ja eatnamiid guorbama. Čilgii makkár váikkuhusat leat jeahkala guorbamis ja man dehálaš jeagil lea bohccuide. Ságastallamis lei guovddažis boazolohku, guohtumiid guorban ja makkár doaimmat galggašivčče álggahuvvot daid eastadeapmái. ¶
Juonastallan ja ákkastallan movt hehttet reguleremiid boazodoalus Sis-Finnmárkkus, lea šaddan eambbo guovddážis dán áššis go dan ahte boazologu heivehit guohtumiidda. Jeageleatnamat diein guovlluin leat goarránan. Stuorimus orohagain Oarje-Finnmárkkus leat bohccot ilá geahppasat. Dan ii sáhte oktage čiegadit. Juoga ferte danin dahkkot. Ii fal luohddugáhttenservviid dihte, iige Boazodoallohálddahusa dihte, muhto ealáhusa iežas dihte. Otná guorban eatnamat Finnmárkkus leat stuorámus áittan boazodollui. Guorban eatnamat eai atte nu olu biebmu bohccuide go jeageleatnamat. Jeagil lea deháleamos borranávnnas bohccuide dálvvi áiggi. Dáppe ii gávdno eará biebmoávnnas. Jus jeagil áibbas nohká, de ii ábut vuordit eará šattuid šaddat maid boazu sáhtášii borrat. Dalle ii leat šat eará vejolašvuohta go silusuoidni, goikesuoidni ja goanstafuođđarat. Jus bohccuid šaddat biebmat, de mii leat guođđán ekologalaš ja ekonomalaš boazodoalu. Biebman ii gula árbevirolaš boazodolluige. Lea váttis unnidit ealustis. Muhto jus don njuovat de don goit oaččut dietnasa dan ovddas. Jus don divttát luonddu goaridit ealut, de ii boađe makkárge dienas dan ovddas. Don gillát dušše vahága. Jus mii galgat unnidit boazologu orohagain gos leat eambbo bohccot go eana gierdá, de fertet unnidit stuorimus doaluid. Mii fertet unnidit boazologu doaluin main leat 2400, 1900, 1800, 1500, 1200, 1000 bohcco jnv. Seammás fertet hehttet unnit doaluid stuorrumis. Otná boazodoalošiehtadus gáibida juohke doalu buvttadit unnimusat 800 kilu bierggu jagis. Doallu galgá maid buvttadit 9,5 kilu bierggu juohke giđđabohcco nammii. Šiehtadus gáibida maid orohagaid gos bohccot leat geahppasat, njuovvat eambbo njiŋŋelasaid. Doalut main leat vuollel 600 heakka (95% buot doaluin), ja dat leat ilá gehppes bohccot, fertejit čuovvut mearrádusaid ja unnidit boazologu jus galget oažžut doarjagiid. Stuora doaluide eai leat leamaš seamma ládje váikkuheaddji gáibádusat. Sii han leat birgen doarjagiid haga. Go diehtit ahte stuora doalut leat dávjjimusat orohagain gos leat geahppaseamos čakčabohccot, de šaddá ášši váddáseabbu. Boazodoallohoavdda mielas lea imaš go otná ságastallamis dušše nákkáhallet leago guovllustivrrain váldi mearridit alimus boazologu guđege dollui vai ii. Gaskamearálaš doalus leat odne 330 bohcco. Gaskamearálaš dienas ovtta doalus lea vuollel 100 000 ruvnno jahkái. Dalle ii oro nu stuora vahát boazodollui jus soames boazoeaiggát šaddá unnidit ealustis 800, 700, 600 dege 500 heggii, dan ektui go olugat leat šaddan guođđit boazodoalu heajos dili geažil. Boazodoallohoavda imaštallá go ii oktage oro duostame mearridit maidige dán áššis. Ja danin šaddet dárbbašlaš reguleremat, mat livčče eanas boazoeaiggátdiidda ávkin, maŋŋonit dassá go orohatjuohkinášši lea loahpahuvvon ja boazodoalloláhka rievdaduvvon. Dat maŋida reguleremiid 5-10 jagiin. Boazodoallohoavda biehttala speallat «dušše ruleahta» mas boazodoalu boahtteáigi sáhttá šaddat gillát. Geat diktet guorbat eatnamiid ain eambbo eai váldde ovddasvástádusa ieža. Leat go mis eará váikkuhanvejolašvuođat go láhkamearrádusat ja ekonomaláš gaskaoamit? Duohta máilmmis ferte olmmoš evttohit čovdosiid jus oaivvilda evttohuvvon čovdosat eai leat doarvái buorit. Jus boazologu galgá heivehit guohtumiidda de ferte ealáhus gierdat reguleremiid. Go ealáhus lea heajus juolggis ja jeagil nohkame, de fertet guođđit boares jurdagiid. Manne ii dohkkehit garra reguleremiid boazodoalu ektui, vai jeagil fas álggašii šaddat, muhto seammás gáibidit stuorit doarjagiid ealáhussii. Dušše de livččii doaivva ain birget boazodoaluin boahtte áiggi eatnasiidda geat dál leat ealáhusas. Dákkár čoavddus dolvvošii boazodoalu politihkalaš mearriduvvon váldoulbmiliidda ja nannešii ealáhusa ekonomiija, ekologiija ja kultuvrra. Leatgo mis eará vejolašvuođat? Jon Meløy ¶
SkuvllanieidaSire Márjá Lindi (6) doapmala vuosttaš skuvllabeaivái. ¶
–Illá jovden Gárdinis skuvlii. Ádjánin bussá dikšut, sáhpániid bivdit ja lubmet áhku luhtte. Easkka beaivvi ovdal joavddaimet Gárdinis. Eadni gal hálidii ain doppe leat, muhto ii orron gal heivemin go skuvla álgá, muitala Sire Márjá. Iđđedis ovdalaš go skuvlii vuolgit, de ferte vuos ohcat lávkka, čállinbiergasiid ja dieđusge vel niestti ordnet. Vuosttaš skuvllabeaivái lea jo goittotge čiŋadit geargan. Sire Márjjás leat čáhppes buvssat ja Spice Girls báidi vel badjelis. Jearralan lea go Spice Girls "fánsa" , go dakkár báidi lea badjelis? –In leat, mus oainnat ii leat aiddo dál eará dohkálaš báidi go dát. Láven gal geahččat Spice Girlsaid videofilmmain, lohká Sire Márjá ovdal go viehkala eatnis fáro skuvlii. –Sáhkkiivuođas čákŋalan fas su geahčen gullat mo skuvllas lea mannan. ¶
Boazodoallohoavda Jon Meløy ii speala "ruošša ruleahta" ¶
Kárášjohka: Karasjok Dart Club lágida dán vahkkoloahpa Norggacup njuollabálkumis (Dart) Kárášjogas. Gilvvut leat VM-Kroas bearjadaga ja lavvardaga. Speallu álgá guktot beivviid diibmu 11.00. Doalut álget ovttaláhkai bearjadateahkeda ovcci áigge, go dalle lea buresboahtincup (velkomstcup). Dat lágiduvvo vuoi speallit besset deaivvadit ja oahpasnuvvat. Gilvvus leat mielde 6 nisson - ja 33 dievdospealli. Oktiibuot lea 16 dievdojoavkku ja guokte nissonjoavkku.. Juohke joavkkus leat guokte spealli. Lávvardaga galget iežanassii (single) spillet ja sotnabeaivvi guovttes fárrolaga (doupl). - Juohke spealli álgá 501 čuoggáin ja galgá spillet dassážii go joavdá čuoggái. Juohkehaš galgá spillet golbmii juohkehačča vuostá, muitala Karasjok Dart Club jođiheaddji Jonny Myrskog. Jonny Myrskog lohká ahte livčče vuordán eambbo oasseváldiid, muhto ovtta láhkai lea buorre go eai leat ollusat, go lea vuosttaš geardde sii lágidit stuorebuš doaluid. Sii leat ovdal lágidan Finnmarkscup:a guovvamánus dán jagi. Dán cupai, máid dál lágidit, boahtá spealli, mii lea navdon leat njealját buoremus njuollabálkun Norggas. Su namma lea Stein Tronsen ja lea eret Arendalas, mátta Norggas. Karasjok Dart Club:as leat maid guokte buori spealli. Soai leaba Per Gaup ja Paul Inge Turi. Eanaš speallit bohtet davvi guovlluin, muhto moattis bohtet Oslos ja Arendalas. Gii háliideaš sáhttá boahtit geahččat spealuid, muhto doppe lea oalle gárži, diehtá Jonny Myrskog. Speallut leat VM-Kroas badjin guktui beivviid. ¶
Ii leat vel geassi riekta nohkan, muhto liikká lea juo fas badjánan nákkut boazodoalus. Dán vuoru eai leat gal birasgáhtteneaige elliidsuodjalussearvvit oasálastimin, muhto boazodoalu siskkáldas oasseváldit. Boazodoallohoavda Jon Meløy čállá maŋimuš Boazodoallu-ođđasiin ahte son biehttala speallat "ruošša ruleahta" , mii sáhtášii vahágahttit boazodoalu boahtteáiggi. Boazodoallohoavdda čielgasit oaivvilda ahte Finnmárkkus leat menddo ollu bohccot ja ahte boazologu fertešii vuolidit. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ovdaolmmoš Aslak J. Eira lea dakkaviđe medias čielgasit dovddaheamen ahte son ii leat ovttaoaivilis boazodoallohoavddain. Eira lohká ahte eai šatta buoret guohtumat jus biddjo bajimuš mearri doalloovttahagaide. Mii dál lea dáhpáhuvvan? Mannan válgaáigodagas lei NBR´ čábočielga oaidnu ahte boazologu ferte geahpedit ja doalloovttahagaide mearridit bajimuš logu. Dalle orui boazosápmelaččaid organisašuvnda dohkkehan ahte juoidá fertii dahkkot boazodoalu ektui ja sihkkarastit eanaš boazosápmelaččaide boahttevaš sisboađu ja eallinlági. Muhto hállaba go hálddahus ja organisašuvdna seamma áššis? Boazodoallohoavda dadjá ahte guorban dálveeatnamat lea áittan boazodollui ja dan sivas ferte čielga mearrádusa váldit boazologu ektui juohke doalloovttahahkii. NBR´ jođiheaddji ii dasa mieđa ja čuoččuha ahte eai šatta buoret guohtumat dan geažil. Mii bat dalle lea mii mearrida bohcco stuorrodaga ja deattu? Fertet gal geahčastit dohko gosa boazu riegáda ja šaddá, namalassii ridduliidda. Jus leš nu ahte gaskamearálaš deaddu lea njiedjan bohccuin maŋimuš áiggiid, iigo dalle leat nu ahte mearraguovlluin sáhtášii gávdnat dán ášši čovdosa, iige guorban duoddaris? Bohcco geasseorohat lea mii šaddada bohcco. Biebmovalljivuohta doppe mearrida man stuorrá bohccot šaddet. Dálveorohat lea dušše dan várás ahte doalahit bohcco dan mađe vuoimmis ahte fas birge geasseorohahkii. Lea hui lunddolaš ášši ahte jus boazu boahtá dálveorohahkii heajos dilis, de leage das váttis birget garra dálvvi badjil. Lagamuš áiggis fertejit hálddašeaddji guoimmit, boazodoalu hálddahus ja dan organisašuvdna, vuos boahtit ovttaide gos álgováikkuhus lea bohcco sturrodahkii ja vuoibmái. Soaitá nuge ahte bohcco šaddanbáiki lea ollu vearrát dilis go guorban siseatnamat. Ja vearránit ain eanet dan botta go nákkáhallat muhtun satellihttagovaid ja bajimuš boazologuid alde. ¶
Olles konsearta čađahuvvui stuorra ámmátdáiddun ja okta lávlla nuppi maŋis bajidii dan dási. Dovddus lávlu Ilmari Mattus ja muđui dovddus Matti Morottaja lávlo Anársámegillii ja beljiide bácii čuodjat erenomášit Ilmari Mattusa dulkon lávlagat Säärä-Määrjä ja Äijjih keđki. Maid Matti Morottaja čájehii iežas dáiddu lávlagin Kuumpij kuneges mas gullui bures gumppiid harran ja jietna devddii gaskkohagaid oppa sála. Dego loahppačuoggán konserttii lei Aune Kuuva válljen Pekka Harve ja Liisa Nikula lávlut guovttá Pohjoisen mystiikkaa (Davvi Mystihkka) mas ovttastuvve bures sánit, Harve čiekŋalis jietna ja Nikula hearkkes lávlunvuohki. Konseartta dási muitala bures olbmuid guldaleapmi measta vuoiŋŋakeahttá gitta konseartta lohpii. ¶
Ølhallen rahppui 1928:s, guovvamánu 28. beaivve. Dien áiggis lei alkoholpolitihkka hui garas. Macka dalá hoavda Bredrup, lei juo máŋga jagi bargan oažžut báikki gosa čoagganivčče olbmot geat háliidit vuollaga juhkat. Su ágga lei ahte livčče buoret leat čoahkis ovtta báikkis, go hágganit miehtá gávpoga. Muhtimat čohkkade ja jugade gáhta alde ja ledje buohkaid ovddas. Láveje maid eará dálkasiid njoarrat vuollagii, mii mielddisbuvtti hui ollu gárrenastima. Ølhallenis ledje álggos hui álkis ja hálbbes latnjabiergasat. Olbmot čohkkaje fárpalit alde, muhto historjá muitala ahte unnimus fárpaliid šadde lonuhit. Bálkeste fárpalaččaid nuppi gállui go suhtte. Báiki šattai jođánit beakkán, ja doppe jorre fearaláganat. Guollebivdit, eará bivdit, gávpotolbmot ja juohke servodaga dási olbmot. Nissonolbmuin ii lean álggos lohpi dien báikai boahtit, muhto dat dieđusge rievddai áiggi mielde. 1971:s huksejuvvui nieiddaide hivsset, ja dál lea Ølhallen dego earáge šlagganbáiki. ¶
Muhto dát gelbbolašvuohta ii leat almmolaččat nu árvvus adnon ahte barggu dahje eará ovdamuniid sáhtta oažžut dan geažil. Ja dá leage earuhus Gárasavvona ja Sis-Finnmárkku gaskkas. Sámegiella ii leat seammaládje suodjaluvvon Ruoŧa bealde go Norgga bealde. Muhto dál soaitá dilli buoriduvvot. Sullasaš giellaláhka go Norggas lea válbmame, ja doaivumis gárvvistuvvo boahtte jagi, muitala Sámiid Riikasearvvi ovdaolmmoš, Lars Anders Baer. Jurdda lea ahte giellaláhka galgá doaibmat davimus gielddain - Johkkamohkis, Jielleváris ja Gironis. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Dál go áigi manná skápma guvlui, de háliida "Musikk i Finnmark" ráhkadit konseartaráiddu mii muitala davvi guovlluid birra. Lávvordaga lea "Skábman jietna" konsearta Kárášjoga girkus. Konsearta muitala sámi vuoiŋŋalaš musihkkaárbevieruid. "Musikk i Finnmark" háliida muitalit dán fáttá birra, dan dihte go sin mielas ii leat doarvái muitaluvvon juste dán kulturárbbi birra. Vaikko religiuvnna musihkas lea leamaš dehálaš sadji servodaga ovdáneamis, de lea goite bázahallan dát bealli. Marit Gaup Eira lea máŋgga geardde vuoitán Sámi Grand Prix juoiganoasi. Son lea fárus Ánte Mihkkal Gaup prošeavttas "Ealli luohti" ja áigu dán konsearttas lávlut vuoiŋŋalaš álbmotšuoŋaid mat leat eallán sámi álbmogis máŋŋgaid buolvvaid. ¶
ANÁR: Sámi oahpahusguovddáža dieđihansuorgi lea dahkan multimediačájáhusa, mii čájehuvvo otne Anára Siiddas. Ukko dahje Áddjá muitala Anárjávrri máidnasa dan riegádeamis gitta otnážii. Čájáhusas govviduvvo olbmo ja jávrri gaskavuohta, ja dan rievdan historjjálaš dáhpáhusaid mielde. Dáhpáhusat ovdánit erenomžit myhtalaš Lávrrohaš-hámi ja Ádjágeađggi bokte. Multimedia čájehuvvo miessemánu loahpa rádjai. ¶
Suvdin máksá sullii 1.6-1.8 miljon ruvnnu. Boazosápmelaš máksá ieš 10-ruvnnu juohke bohcco nammii. Boazodoallohálddahusa suvdinkoordinator Tormod Birkely muitala ahte lea boahtán gáibádus hálbbidit suvdima, ja dan dihte leatge oanidan vahkuin. Dál lea lávdegoddi biddjon bargui mii galgá geahččat eará vejolašvuođaid. –Eará lea maid ahte dán áiggi leat vátnon boazoeaiggádat ja bohccot sulluin. Eanemus maid mun lean leamaš mielde suvdit ovtta giđa, lea lagábuid 24.000 bohcco, muitala son. ¶
Tormod Birkely muittaša iežas vearrámus dáhpáhusa boazosuvdima oktavuođas. Son muitala ahte ledje suvdime ovtta ealu, giđđat 92:s. Fáhkka bođii ihán dálki ja sii eai beassan gáddái gokko galge. Šadde mannat eará báikái. Dálkki siste bisánii nubbe mutuvra go ledje bidjáme ealu gáddái. Stuora bárru čáskii máŋobealde fatnasa sisa ja doidilii bohccuid merrii. Muhtin bohccot jápme fatnasii, oktiibuot dušše 70-80 bohcco. –Ilgadis dáhpáhus. Mii geahččaleimmet oažžut bohccuid ovddasguvlui fatnasii. Luŋkká gokko bohccot galget olggos, ii ráhpasan albmaládje ja bohccot šadde njuiket badjil. In dieđe galle bohcco reitoje. Dálki bođii nu fáhkka, eará háve ii leat nie dáhpáhuvvan. –Suvdinfatnasat leat ođasmáhtton, ja ođđaáigásaš fanas lea mihá vuohkkasit, loahpaha Boazodoallohálddahusa suvdinkoordinator Tormod Birkely. ¶
Go stáhta ruhtadeapmi guovddážii uhccui 75 proseanttas 50 prosentii, de gielddaid oassi šaddá stuorábun dan sivas. Unjárga, Deatnu ja Leavdnja lea vanahallan juo dálvvi galgetgo sii joatkit ovttasbarggu vai eai. Leavdnja lea jo ráhkadan muhtinlágan mearrádusa, muhto dat ii leat nu čielggas go das leat maid čatnan eretcealkima dasa mo eará gielddat barget. –Midjiide ii leat boahtán formalalaš diehtu. Mun lean dálvvi iskan oažžut gielddaid dahkat mearrádusa , muhto das ii oro leamin ávki, muitala guovddáža jođiheaddji Randi J. Paltto Kárášjogas. ¶
Eai leat dušše sii geat geavahit guovddáža geat leat šaddan gillát dán eahpesihkaris dilis. –Mun ferten addit gutni bargiide, geat leat sáhttán doaibmat ná guhká dákkáraš bargodilis. Sin juohkebeaivvválaš eallin lea eahpesihkar ja ii sáhte bargat maidege ovdalgo gielddat leat dahkan mearrádusa áššis. –Goitge livčče dehálaš diehtit mo joatkit ovddasguvlui. Mii eat sáhte dahkat maidege Kárášjoga gieldda bealis, go eat iežage dieđe mo boahtteáigge ruhtadeapmi lea, muitala Randi J. Paltto Kárášjogas. ¶
Guokte áigodaga Sámedikkis ja dáža gonagasa ánsumedállja 1997:s leat moadde dáhpáhusa Mary eallimis, mii šattai munno ságastallama vuolggasadji. Odná Olmmáivákkis mii oaidnit erenomáš revitalieserema. Dáppe lea dáhpáhuvvan daid maŋimuš jagiid nu ollu ahte Olámmáivággi lea ožžon statusa «albma mearrasápmelaš gilli» . Dán gilis lea álki vajálduhtti ahte moadde jagi áigi dát lei gilli mii lei dupmejuvvon dáruiduhttimii. Ovdamearkan dása lea ahte odne illá gávdnojit olbmot vuollel 40 jagi geat hupmet sámegiela Olmmáivákkis. Mary lea leamašan mielde álggu rájes. 1966:s son lei okta dain gii álggahii duodjesearvvi. 1971:s son lei vuosttaš geardde Guovddášbellodaga listtuin. Mary muitala su mánnávuođa birra: –Mun lean bajásšaddan dáppe Olmmáivákkis. Mu váhnemat hupme sámegiela, muhto eaba gal mánáide. –Muhto mun lean álo goit máhttán sámegiela. Sámegiella han gullui olle áiggi mu biražis, go buot rávisolbmot hupme dušše sámegiela. –Skuvllas gal ii gullon sámegiella. In mun gal muitte ahte giige lei lohkan ii ožžon sámástit, muhto dat lei nu ahte skuvllas galggai dárustit. – De soađi maŋŋil... de šattai garra dáruiduhttinpolitihkka. Olmmáivággi lei nu iehčanas ovdal soađi... ja go de soahti šattai de mii evakueriimet guhkás eret Olmmáivákkis. Dalle maiddái oinniimet ahte eat mii máhttán albma dárogielage, muhto maiddái ahte sápmelašvuohta lei nu vulosdeaddiluvvon. Jos jurddaša 20 jagi áigi dassá, de lei Olmmáivákki servodat garrasit dáruiduhttojuvvon ja beroštupmi sámepolitihkalaš áššiide lei unni. –Mii bat movttiidahttá nissona nu garrasit bargat servodagas go dilli lea dakkár mo dat lei go don álget bargat? Dasa son vástida: –Mun gal álgen sámepolitihkalaš áššiiguin bargat duodjesearvvi bokte. Mii almmuheimmet iežamet mielde Sámi duodjesearvái, ja dalle mun álgen beroštit… –Vuosttažin mii gal leimmet fuobmán ahte min duodji lei dehálaš danin go lei árbevirolaš, dan ahte dat lei sámeduodji... dat gal bođii de maŋŋil. Ja de ihtá revitaliseren man birra olles Sápmi hupmá. Odná Olmmáivákkis gávdnojit earret eará: * sullii 100 oasseváldit Gáivuona Sámesearvvis * Sámi oahppoplána lea boahtán vuođđoskuvlii stuorábuš vuostálastima haga * Sámi Allaskuvllas Guovdageainnus lea rahpan ossodaga Olmmáivákkis * Ája Sámi Guovddáš gos lea earret eará Sámi giellaguovddáš ja NRK-Sámi Radio. –Makkár fáktorat leat dat mat bidje johtui dákkár rievdadusaid? –Mun jáhkan ahte dat nuorat dáppe geat leat leamaš nu áŋgirat lea buot dehálemos fáktor, lohká Mary, ja joatká: –Go mun álgen bargat Sámepolitihkain, ovdalgo Sámediggi gávdnui, de mun ledjen mielde evttoheamin sámegiellalága deikke Gáivutnii. Dalle gal ledje ollugat geat vuostálaste dan. Muhto mun lávejin jurddašit ahte dat ii daga maidige ahte 50-60 jahkásaččat vuostálastet, dat mii lea deháleamos lea goit boahteáigi... ja boahtteáiggi buolvvat. –Maŋŋá guokte áigodaga Sámedikkis, don it šat hálidan mielde listui. Mii bat dasa lea sivvan? –Mun lean nu guhká bargan politihkain, gielddas, fylkkas, SámiRáđis ja Sámedikkis. 26 jagi lei mu mielas doarvái. Mus ii lean dat stuorra mokta šat, ja go dat váilu, de gal olmmoš galgá heaitit eret… ... 26 jagi lea oalle guhkes áigi. Mu isit Hjalmar jámii 1984. Sus ii lean stuorra beroštupmi sámepolitihkalaš áššiide, muhto lea goit álo dorjon mu. Dan dihte mun lean nagadan nu guhká. Ja in mun leat heaitán áibbas politihkain. Mun han lean ovdaolmmoš Romssa fylkka sámepolitihkalaš lávdegottis. De moai hupme veaháš dan bálkkašumi birra. –Don leat ožžon Dáža gonagasa ánsomedálja. Mii bat dát bálkkašupmi máksá dudnje? –Go mun ožžon reivve dan birra, de álgen čierrut. Dat lei stuorra dáhpáhus. Muhto ii mus livčče leamaš dákkár vejolašvuohta Hjalmara ja duodjesearvvi haga. Nissonolbmot duodjesearvvis leat álo dorjon mu, ja jáhkán ahte dás gal šaddá juoga. Daid haga gal ii livččen šaddan mihkkige. Danin mun hálidan juohkit dán bálkkašumi singuin. –Nu go dás ovdal humaime, de lea olu dáhpáhuvvan dáppe Olmmáivákkis daid maŋimuš jagiid. –Mo don jurddašat Olmmáivákki 10 jagi ovddasguvlui, sámi áššiid ektui? –Jos geahččá 10 jagi máŋosguvlui, de gal lea olu dáhpáhuvvan, sihke Sámelágain ja statusain. Dat geat vuostálastet leat dál oalle hárvvis. Sápmelašvuohta lea leamaš heahpat, ja muhtumin maiddái suddu. Mii leat ovdánan dan dážaoasi, ja čiehkádan sápmelašvuođa. Mun goit doaivvun ahte mii eat šat galgga čiehkádit sápmelašvuođa, ahte dat šaddá seamma árvu leat sápmelaš go dáža...Ja mun doaivvun ahte nuorat šaddet guoktegielalaččat. Oktii leimmet guoktegielalaččat, jos mii dalle leimmet ožžon dan oahpu maid mánát ožžot dál, de gal livččii bures mannan... –Ja de loahpas. Ii dat leat álo nu álki almmolaččat gohcodit iežas «sápmelažžan» dán guovllus. Makkár ráđit dus leat mearrasámenuoraide dán evttohus? –Állet vuollán! –Állet čiega iežadet sápmelašduogi. Lea dehálaš bargat mánáiguin ja nuoraiguin nu ahte ožžot jáhku iežaset sámi identitehtii... –Eatge mii beasa min iežamet duogis eret, gal dat dalle lea buoremus dohkkehit dan. Ja go lea dohkkehan dan, de olmmoš dávjá ipmirda ja fuopmá nu ollu maid ovdal ii leat ipmirdan dahje jurddašan obbanassiige... ¶
FLS fuobmášuhtta maid ahte leansmánni seammásgo lea lága bálvaleaddji čohkká vel Olgešbellodaga ovddas Guovdageainnu suohkanstivrras. –Son dat lei gii interpellašuvnnas 27.11.1997 sátnejođiheaddjis jearai maid áigu dahkat vai giđđalodden jagi 1998 giđa ollašuvvá. Leansmánni gii galggašii gozihit ahte doaibmi njuolggadusat dollojuvvojit, lea seammás politihkkár ja geahččala rievdadit njuolggadusaid. Dán atnit hirbmat unohassan, čállá Finnmárkku Luonddugáhtten Searvi. ¶
Ingrid Tapio (77) čálligođii boares muittuid vai nuorat olbmot galget diehtit mo dolin lei. Su vuosttaš girji Riesisilki lea aiddo almmuhuvvon. –Gal dat lei váttis čállit. In mun lean goassege oahppan dan, muitala Tapio (77). –Lean lihkus ožžon olu veahki. Mus lei nu buorre konsuleanta. Munnos leamaš hirbmat buorre oktavuohta. –Muđui ii leat váttis čállit go dus lea vuoigŋa alddát. Don fertet oaččut vuos dan vuoiŋŋa. Fertet čađat dovdat ahte ieš leat mielde, muitalusa čađa. Dalle ii leat váttis. In dieđe galggašin go fantaseret nu olu dan birra. In liiko nu bures fantasiaide. –Gal du girji ii leat fantasia. –Dat gal ii leat. Lea duohtadilis. Mun muittán juste goas juohke dáhpáhus lea dáhpáhuvvan, 77 jahkásaš girječálli muitala. Son lohká alddis miela eambbo čállit. –Mus leat dieđát giehtačállosat dievva. Leage olu maid sáhtášin čállit. Mun muittán dán rájes go ledjen golmma-jahkásažžan. ¶
Korinna Korsström-Magga lea suoma ruoŧŧilaš ja muitala iežas leat čállán Ivdnesiidda ruoŧa-suoma-sámi seaguhusgillii. Dasto lea ieš «jorgalan» girjji suomagilli ovdalgo jorgaleaddji lea jorgalan sámegillii. –Livččen galgan čállit ruoŧagillii, muhto girjjis leat nu olu sánit maid in máhte eará go suoma- dahje sámegillii, čálli šálloša. –Loahpaloahpas šadde guokte jorgalusa, ja dalle diehttelasge jávket soames sierraláganvuođat. Go oidnen jorgalusa vuosttaš háve, lohken ahte lea šaddan hirpmástuhtti earáláganin. Muhto ieš muitalus lea ´al bisson seammáláganin. Korsström-Maggaii loga oppanassiige váttisin girjji čállit. –Ii eisege váttis. Dán teavstta lean njealji diimmus čállán. Govaid dihte lean ballán. Dáid ektui lean hui ieškrithkalaš. Muhto čállosa lei álki dahkat. ¶
1.Dahlmans Christer Ruoŧŧa 10+15+20 45 2.Antinkaapo Harri Suopma 11+20+13 44 3.Jørn Tore Pettersen Norga 9+17+15 41 4.Liljengerg Mac Ruoŧŧa 17+13+11 41 5.Stranberg Joacim Ruoŧŧa 20+-+17 37 6.Heggeli Bjørn Terje Norga 15+10+15 35 7.Eriksson Peter Ruoŧŧa 8+11+7 26 8.Lehtoranta Tero Suopma 7+9+9 25 9.Eriksson Lars Ruoŧŧa 13+7+4 24 10.Svensson Peter Ruoŧŧa 4+5+6 15 11.Toppala Henri Suopma -+6+5 11 12.Børstad Stian Norga 6+3+- 9 13.Akujärvi Kimmo Suopma -+-+8 8 14.Tuisku Esko Suopma -+8+- 8 15.Hætta Tom Roger Norga 3+4+1 8 16.Magga Ailu Suopma 5+-+2 7 17.Reiten Harald Norga 2+1+3 6 18. Blien Vegard Norga 1+2+- 3 ¶
1.Näkkäläjärvi Ailu Avvil Skidoo 20 20 20 13+13 86 2.Kraatari Tuomas Roavvenjárga Lynx - 15 13 17+15 60 3.Dahl Rolf Daniel Áltá Polaris 15 13 17 6+8 59 4.Olsen Inge Deatnu Skidoo 13 17 8 10+6 54 5.Yrttiaho Ville-Pekka Roavvenjárga Lynx - 11 15 9+10 45 6.Tuisku Arto Roavvenjárga Lynx - - - 20+20 40 7.Härkönen Janne Roavvenjárga Lynx 10 11 8+11 40 8.Kotala Johannes Giemajávri Lynx - - - 15+17 32 9.Johansen Cato Deatnu Skidoo 11 9 9 -+- 29 10.Toppala Hannu Duortnus Lynx - - - 11+7 18 ¶
–Leimmet vuodjime Govdajávrri máđi nalde. Dalle oinniimet beatnagiid boahtime iežamet guvlui, beatnagat ledje iehčanassii manname. Beatnatvuoddji, lullirivgu lei báhccán ja bođii maŋis. Moai bisáneimme nuppiin nieiddain ja manaime das luotta ovddas eret. Nubbi vuoddji fas ii lean nu hárjánan, ja son lei vuodjemin mu lojimus hearggi. Dat lea nu lodji ahte unna mánážat lávejit dainna vuodjit. Nieida jorgalahtii hearggi ruovttoluotta, ja beatnatvalvi bidjalii maŋŋái. Loahpas dat nagadedje doahpat ja rohkáhedje hearggi, muitala Sara šuohkedettiin. Su mielas olles dáhpáhus lei mearihis issoras, beatnagat láhttejedje dego gumppet. –Heargi gáskkahalai. Maŋŋejuolggit leat bohtanan ja dain leat hávit. Šibitdoavttir leat geahčadan hearggi ja boahkuhan dan, muhto dál ii vel áibbas vissásit sáhte dadjat mo dainna manná. Ii várra dárbbaš njuovvat gal, muhto jus suonaid lea deaivan, de ferte oaidnit. Ii vel dieđe šaddágo šat bargoboazun, lohká Sara. Son lea maid politiijáiguin váldán oktavuođa ja váidin dihtii ášši. –Diekkárat eai galggešivčče leat dáppe gos bohccuiguin bargá. Beatnatvuoddjit eaiba gulage Sápmái. Gumppethan die leat, mat gáskkašit gieđaid gaskkas herggiid. Mun ledjen oalle láhkai jierásnuvvan ja suhttan dán dáhpáhusa geažil, čilge Nils Mathisen Sara. ¶
Nils Samuelsen Buljo orru lahka das gos dát issoras dáhpáhus deaividii. Su bearraša viessu lea várddus báikkis ja danne son álkit oinnii visot Son duođašta Nils Mathisen Sara muitalusa, ja oaivvilda dáhpáhusa leat issoras. –Lea heittot go nie sáhttet ribahit beatnagiid. Dat lea váralaš, inge leat muđuige nu jállu beatnagiidda. Lihkus ii borahallan vuoddji mii čohkkái reagas, giitala Nils Samuelsen Buljo. ¶
IL Nordlysa nubbi hárjeheaddji Jan Arthur Hansen muitala ahte eai livčče duostan váldit saji jus ii livčče doaivva ja máhttu. –Ii leat nu ollu mii dárbbašuvvo. Eará joavkkut eai leat nu beare buorit, beare gánddat fuomašit dan jođáneamos lágiin. –Mii geahččalit duokŋat maŋobealde vai eat ribat moalaid, moallabáhčinvejolašvuođat gal álo bohtet čiekčamiin. –Joavkku nanu bealli lea go mis leat dássedis čiekčit. Mii maid fallehit hui jođánit go oažžut spáppa. Heajos bealit sáhttet leat go mis leat nu ollu nuorra gánddat. Sii fertejit álggos veahá eambbo čiekčat, oaivvilda Jan Arthur Hansen. ¶
IL Nordlys lea bures hárjehallan dán dálvvi. Álggos hárjehallagohte njealje geardde vahkus, muhto dat ii doaibman go buohkat eai boahtán visot hárjehallamiidda. Sii nuppástuhtte ja hárjehallagohte golmma geardde. –Dálvet lea mannan bures. Mis leat oktiibuot sullii 22 čiekči. Gaskamearálaččat leat leamaš gaskal 10 ja 15 juohke hárjehallamis. Okte mánus hárjehallat Leavnnjas, ja doppe lávet leat gaskal 16 ja 20 olbmo. –Go fárriimet olggos, geahppánedje čiekčit. Mii lágiideimmet moadde hárjehallančiekčama boares gánddaid vuostá, čiekčit bohte ruovttoluotta. Lean oalle duhtavaš dálviin. Maŋemus áiggi leat erenoamáš ollu čiekčit leamaš hárjehallamiin, muitala Hansen. ¶
Nuorra gáregasnjárgalaš (28) mielahuvai vahkkoloahpa ja báhčalattai Gáregasnjárgga márkanis sotnabeaivvi iđđeda. –Čorgen gal bázii gaskan ja báhtarin gievkanii, muitala Hánssa Baari bargi Ulla Kitti (govas) guhte oinnii visot. Ii oktage roašmmohuvvan earret go albmá iežas beana. Avvila boles lea bidjan albmá giddagassii ja lea dutkamin ášši. Siidu 3 ¶
Barentsčállingoddi lei stuorát sámi dihtorkonfereanssa duvdin 1996. Davvi Girjji IT-ovddasvástideaddji Michael Aase logai fas Min Áiggis gieskat ahte lei gullan Barentsčállingotti lean juolludan máŋga miljon dán bargui, ja imaštii gosa dát ruhta geas jávkkai. Lars Tore Hansen diehtá muitalit ahte sii eai leat goassege juolludan ruđa miljovnnaid mielde dákkár bargguide. Sámediggi mávssii Sámi dihtorkonfereanssa logaldalliid, láigguid ja dien diekkáriid. Oassálastit mákse fas iežaset goluid. 1996 skábmamánu ásahuvvui ges Sámi dihtorlávdegoddi. Okta lahttu lea Barentslávdegotti ovddeš álgoálbmotáššedovdi Trond Trosterud. –Mii leat su goluid máksán Sámi dihtorlávdegottis, muitala Lars Tore Hansen. –Dán oktavuođas leat leamaš veahá mátkegolut, muhto muđui eai leat makkárge prošeaktagolut ja diekkárat. Álgoálbmotbargi barggai dihtorčovdosiiguin sihke oassin iežas barggus ja maiddái olu iežas astoáiggis, čilge Hansen. Lávdegotti eará lahtuid goluid leat Ruota, Suoma ja Norgga beale sámedikkit máksán. ¶
Mat gaskavuođat leat nissonolbmuid dearvvašvuođa, sin ekonomiija ja sin máhtolašvuohta gaskka? lea okta fáttáin Sámi NissonForum semináras «Barggadettiin giliovdánemiin» Trondenes:as olggobeal Háštá geassemánu 24.-26. beaivvi. Sosiologa ja dutki Gunn-Tove Minde Skánis fuopmášuhttá iešguđetlágan eavttuid mat mearridit nissonolbmuid eallindili sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Fysioterapevta Anne Heggland Kárášjogas čujuha ges «nissondávddaid» váilevaš árvui. Nissonolbmuid eallinvásáhusat ja dávddamearkkaid. Boanda ja studeanta Mari Moen Erlandsen Kárášjogas ges ovdeha man muddui nissonolbmuid buvttadeapmi lea oidnosis servodat-, fitnodat- ja priváhtaekonomijas. Seminára čájeha maid báikegotteovdáneami nissonolbmuid eavttuid mielde ja mo geavahit media. Lotnolaš doalli Inger Marie Olsen Olmmáivákkis čilge mo nissonolbmot ovttas nannešedje válddi báikkálaččat ja regiovnnalaččat. Sámi NissonForum lea giliid, báikegottiid ja regiuvnna ovdánahttinbarggu forum, masa buot sámenissonat sáhttet searvat. Maŋŋálaš seminára Forum doallá vuosttas dábálaš jahkečoahkkima. Interinstivra lea ráhkadan njuolggadusaid ja árvala ođđa stivrii lahttuid. Interimstivrras leat mielde Ellen Anne Hætta, Máze, Idun Meli, Reaššvuotna ja Gerd Mikalsen, Olmmáivággi. ¶
–Váccašii dego soalddát bissu sealggis, ledjen duođaid ballán, go muđuige balan dien albmás, muitala Ulla Kitti. ¶
Vuosttašin gullui dego bissu skuohtta, muhto su bargoskibir meinnii álggos, ahte ammal gávpealbmát gahčahedje juoidá šiljui. Beaškkehii ođđasit ja dalle soai leigga sihkkarat, ahte giinnu báhčala olgun. Dasto soai fuobmáiga muhtun norgalaš biilla ihtán šiljui. De oinniiga muhtun oahpes albmá olgun bissu sealggis, almmái báhčalii šiljus ja iskkai sisa restoráŋgii, muhto uksa lei lohkas. –Dat lei dego soalddat go váccašii šiljus, finai moddii uvssa duohkenge. Ledjen duođaid bálus, go muđuige balan dan albmás, muitala duođalaš Ulla Kitti. Son šuohkkiha ahte ii lean vel rahpan uvssa. Son láve dábálaččat rahpat uvssa juo dalle go boahtá čorget, muhto dán háve son juoga siva dihtii ii lean vel rahpan. Čorgen bázii gaskan go vulggii riŋget Duollostášuvdnii, muhto dohko ledje juo almmuhan báhčaleaddjis. ¶
Lei lihkku, ahte dalle ledje Rádjagozáhusa albmát Gáregasnjárggas johtimin. –Rádjaalbmát bohte ja válde albmás bissu eret, almmái ii vuosttáldan veháge. Maŋŋelis finai boles ja "rájai" albmá buoret háldui. –Dál boles dutká ášši ja almmái lea giddagasas, muitala Ohcejoga boles Markku Kotsas. Almmái lea beakkán earáge rihkkumušaid dihtii, ja máinnašeapmin sus ii lean lohpi mannat Kalastajan Majatalo -restoráŋgii, gos son lei juovllaid áigge rigeren. –Lihkkus almmái ii beassan sisa restoráŋgii ja lihkkus eai deaivan leat báikki olbmot jođus, ledje sáhttit báhččot, dadjá Ulla Kitti. ¶
–Dát čájálmas lea luoikkahuvvon našunálavuorkkás Pakistan:as. Dábálaččat ožžot dušše stuorát museat luoikkas dákkár čájálmasa, muitala čájáhusjođiheaddji Gunn Tove Borgen, guhte bargá Riikačájálmasas Oslos. ¶
Otná rájes gitta borgemánu 1. beaivve rádjai álbmotdáiddačájálmas lea Unjárggas. Dát galgá fállojuvvot olbmuide dego dáiddapedagogálaš prográmma heivehuvvon skuvllaide ja servviide. Čájáhusjođiheaddji Gunn Tove Borgen lea ráhkadan prográmma. –Dát lea mu mielas máilmmi gelddolaš, go sáhttá dadjat ahte Pakistan lea máilmmi stuorámus ruossageaidnu kultuvrrálaččat. Doppe gávdnojit badjel 300 iešguđetlágan etnisitehta. Ja čájálmasas lea nu hirbmat olu diehtu kultuvrra birra, muitala son. ¶
Sámi oahpahusráđđi lea okta ásahus mii galgá geahččalit sámegiel čovdosa. –Min ásahus lea várra eanemusat bargan daiguin váttisvuođaiuguin mat leat leamaš sámegielain dihtoris. Dát prográmma šaddá buoridit min barggu, illuda Sámi oahpahusráđi dihtorčeahppi Mathis P. Bongo. Ovddit vahku ožžoge sii Audun Lonas E-poastta mas muitalii ahte čovdosa demo-veršuvdna lei joavdan Sámediggái. Dalle šadde nu buorre millii ahte ávvudišgohte ja bovdejedje preassa ávvudeapmái. –Artihkkala dihte ávvudeamis lea čuožžilan veahá boasttu ipmárdus, muitala Bongo. ¶
Sihkkeltrimmena generála Isak Th. Triumf lohká oktii fertet boahtit geaži. –Diibmá ledje 1405 oasseváldi, mii lea eanemus goassege, ja ledjege čáppa dálkkit. Statistihkat čajehit ahte oasseválddiid lohku čuovvu dálkkiid. –1003 olbmo sihkkelaste ja 289 vázze. Muhtinat sihkkelastet dieđusge máŋgii, muitala Triumf. ¶
–Moai letne juohke jagi mielde, odne letne sihkkelastán guovtte geardde, muitala Máret Ánne Hætta. –Livččii jullon beaivvadat, de livččen máná beassán váldit mielde. Odne lei nu garra, čoaska davvebiegga. Máđii lea hui vuogas, lea oalle jalgat, muhto maiddái veahá vuostut ja beassa čierastit. Máilmmi somá sihkkelastit, lohka Márjá Elise Hætta. ¶
BÁHCAVUOTNA: Mannan lávvordateahkeda politiijat ledje vákšumin biillaid. Muhtun olmmái 20-jagiin ii bisánan politiijáide, muhto báhtarii. Vujii hui alla leavttuin, iige bisson šat luotta alde muhtun geaidnomohkis, girddii badjel áiddáža geaidnoravddas ja manai johkii. Go politiiját bohte báikái, olmmái lei vealláme jogas. –Mii leat iskan vejolaš promillaid su varas go doaivut su leat leamaš gárremin. Biila manai moallun, muhto olmmái ieš birgii. Son ii leat boares oahpis midjiide, muitala leansmánnebálvá Marianne Varø. ¶
–Festivála šaddá leat Beassášfestivála lasáhussan, čilge festivála lágideaddji Runar Green. –Beassášáiggi čájehit ovddimusat sámi kultuvrra. Čakčafestiválas sámi kultuvra čájehuvvo searválágaid riikka ja riikkaidgaskasaš kulturčalmmustemiiguin. Dát boahtá čielgasit ovdan prográmmas mii álggahuvvo DumDum Boys olgokonsearttain borgemánu 25. beaivvi. Festivála loahpahuvvo vahku maŋŋá go Totalteatret čájeha čájálmasa Lestadius. Dáid dáhpáhusaid gaskka leat eará konsearttat sihke olgon ja siste, lea oaggunfestivála, mánáid- ja nuoraidkonsearttat, -teáhter, filmmat ja feara mii. –Mii háliidat dahkat dán bistevaš festiválan vai olbmot dihtet ahte Guovdageainnus leat álo gelddolaš dáhpáhusat borgemánu maŋimuš vahkus, muitala «festiválgenerála» Runar Green. ¶
IL Nordlys beakkán moallabáhčči Øyvind Paulen bážii vuosttaš moala ráŋggáštusčievččasteamis. IL Nordlys:as lei čiehkačievččasteapmi, muhtin leavdnjalaš guoskkehii gieđain ja Nordlys oaččui ráŋggáštusčievččasteami. Leavdnja livččii sáhttán beassat vuoittu beallái. Muhto nu go máŋgii juo lea dáhpáhuvvan dán jagi, sii čurbošit moala šiljus. Ovdal bottu, Nordlys lunta Jimmy Utsi deaddilii vel ovtta moala. ¶
Nuppi vuorus lei Nordlys dego okto čiekčanšiljus. Nordlys nuorra lunttat stohke Leavnjjain, iige Leavdnja ožžon áigái eanet go guokte moallabáhčin vejolašvuođa. IL Nordlys hárjeheaddji Jan Arthur Hansen maid ollii moala lusa ja son bijai guokte moala. Runar Lindseth nahkehii vel ovtta, ovdal go Øyvind Paulen bijai spihkára gistui, 6-0. Jan Arthur Hansen lea hui duhtavaš. –Nuorra lunttat doibmet hui bures. Go luovvanii nuppi vuorus, oaččuimet ollu moallabáhčinvejolašvuođaid. Bážiimet moala beali vejolašvuođain. Dat lei bures dahkkon, rápmosta Hansen. ¶
–Dán jagi mihttomeari orrut joksamin, doaivut bissut sajis. Jos ná čiekčat viidásat, de soaitá ahte luomus fertet rievdadit iežamet mihttomeari. Oažžut oainnat Rune Brekke ja Tord Peltoperä ruovttoluotta, muitala Jan Arthur Hansen. IL Nordlys:ain lea mannan dán rádjai bures, sii leat bures čiekčan ja faskestan čuoggáid maid láve váttis váldit. Álggos derpe Sállána, čikče dássedit ráidooiddoha Porsáŋggu vuostá, vuite eará ráidooiddoha Girkonjárgga ja dál derpe Leavnjja. ¶
Sudno mielas gullet dása guokte ášši. Nubbi mii čuohcá njuolgga Kárášjohkii ja beassášmárkaniidda: stadioncrossa. Muhto dieđusge váldosivvage manin stadioncrossa ii šatta: mohtorbiras nohká go ii gávdno hárjehallanšillju. –In jáhke gieldda leat ádden man stuorra márkanat stadioncrossa lea. Eaigo sii jurddaš man ollusiid dat geasuha juohke guovlluin juohke jagi. Hui erenoamaš crossa ja dovdu juste dien árbevirolaš lávvardaga, dadjá Inger Marie Sabbasen. –Lehpetgo dan veardde skihpáraččat ahte fálašivččiibehtet veahki kárášjotlaččaide? –Jus váldet oktavuođa minguin ii várra livčče váttis sin veahkehit, árvala Sabbasen gažaldahkii. ¶
Friolagielat Stefania Garlatti čilge ná: –Italias lea leamaš hui heajos oaidnu unnitlohkoálbmogiidda. EU lea bággestan riikka válljet; addágo gielalaš vuoigatvuođaid iežas unnitlogu álbmogiidda dahje ii. Dien dilis lea Italia válljen doarjut iežas unnitlohkoálbmogiid. –EU dihte lea ásahuvvon muhtin doarjjaortnegiid ja mii oažžut muhtinlágan suodjalusa mii ii lean ovdal, muitala Garlatti. Son lea jorgaleaddji ja gielladutki. Su giela - Friola - hállet beallemiljon olbmo Italias. ¶
Šibiteiseválddit ledje suokkardallamiin gárddi dohkálašvuođa go galget ealli bohccuid fievrridit gárdde čađa. Go bohte gárdde lusa lei doppe issoras guohca hádja, muitala Guovdageainnu šibitdoavttir Herdis Gaup Aamot. Šibitsuodjalanlávdegoddi mearridi dallánaga giddet gárddi ja gilde buktimis ealli bohccuid gárdái dassážiigo duopparkontainer lea dolvojuvvon eret doppe. Mierona gilisearvi bargagođii áššiin juo giđđat go eai lean čorgen maŋŋil njuovvamiid. Guovdageainnu teknalaš kontuvrrabargit fitne iskamiin gárddi árra giđđa, ja gávdne dalle varralihtiid ja dievva duopparkontainera. Nu duođašta Guovdageainnu suohkana ossodatinšenera Nils Ole Turi. Turi muitala ahte báikkis lei čorgejuvvon bures maŋŋil go sii nuppes fitne iskamin. Dá gieskat go šibiteiseválddit fitne gárdde luhtte lei bealledievva duopparkontainer mas lei issoras guohca hádja. ¶
Bjørn Bjerkli ja prof. Trond Thuen leaba čállán raportta Čáhppoha geavaheamis, ja Thuen muitala "Fremtid i Nord" áviisii leat eahpečielggasin makkár oasi stáhta lea oastán. Olmmáivággelaččat leat álo geavahan ja atnán Čáhppoha iežaset opmodahkan. Álo lea leamaš dakkár ipmárdus ahte dát oassi lea "olmmáivággelaččaid oktasaš eanan" .Deike leat ásahan geasseorohagaid ja viežžan dálvemuoraid eaige leat máksán geasage dan ovddas. ¶
Ii heiveDá ledje bidjamin boraid ámbulánsii, muhto eai heiven. –Dát leage váttisvuohta go measta juohke biillas lea iežaslágan borat, eai leat standárdiseren, muitala Tapio Guttorm, Gáregasnjárgga buohccibiilla vuoddji. ¶
–Mii áddehallat bures, máŋggas hállet sámegiela, doavttir, buollinčaskadeaddjit, ja vel iešge máhttá muhtun sáni dárogiela de gal birgehallá, dadjá Ohcejoga buollinhoavda Juhan M. Sarre. –Go mis dál lea dát oktasašbargosoahpamus, de mii gal gáibidivččiimet, ahte bolesat áddešedje sámegiela, earenomážit danin, go sii leat dat, geat jođihit dákkár dáhpáhusaid, váidala Sarre. ¶
Jođiheaddjivirgái ledje golbma ohcci. Biret Ánná Somby, Kárášjogas eret oaččui dán virggi. Sus lea ovddaskuvlaoahpaheaddjioahppu, ja vel dábálaš oahpaheaddjipedagogihkka. Ovdalgo deike fárrii, lei son Oslos lohkamin spesialpedagogihka. Sombys leat stuorra vuordámušat ođđa oahppoplánii. Son muitala iežaset juo leat bargagoahtán dáinna plánain ja eranoamažit báikkálaš pedagogihkkii. ¶
Sámegielat luohkáDán jagi Olmmáivákki skuvla álggaha sierra sámegielat luohká. Dáppe leat vihtta máná geain lea sámegiella eadnigiellan, muitala Klemet Anders Sara, gii lea sámegieloahppaheaddji. Mánát galget oahpahuvvot sámegillii 20 diimmu vahkkui. ¶
Sandra Márjá Vest lea 7 jagi ja álgá dál 3:át luohkái. Sandra muitala iežas fidnan Suomas geasseluomus. Finai Mummivákkisge, ja go lei gullan ahte Mummi lea oahppan sámegiela, son geahččalii sámástit, muhto Mummi doppe Mummivákkis ii gal ipmirdan sámegiela obbanassiige. Máhtii dušše ruoŧa- ja suomagiela, muhto ipmirdii goit dárogiela nu ahte Sandra gal gulahalai. Sandras lea leamaš sámegiella vuosttašgiellan ovddit jagige, muhto dalle son lei okto, nu ahte son gal illuda go bohtet eanet sámegielat mánát. ¶
DEATNU: Bearjadateahket ledje njeallje nieidda johtimin spábbačiekčamiidda Girkonjárgii, go bártidedje biillain. Sii vudje biillain badjel luotta Stuoravuona jalggas ja jorre birra. Golmmas sis roasmmohuvvo veahá ja dolvojuvvojedje Girkonjárgga buohccivissui, muitala leansmánnibálvá Mikalsen. Deanu gielddas vujii maid buohccibiila badjel luotta, go ledje doalvumin miellabuohcci gean lei boles mieđušteamin buohccibiilla mielde. Dađi bahábut lábmohuvvui boles dán lihkohisvuođas, go buohccibiila jorai birra. Muhto son ii roasmmohuvvon garrasit, dihtet Deanu leansmánnikantuvrras. ¶
DEATNU: Leansmánnibálvá Mikalsen Deanu leansmánnikantuvrras lohká ieažaset doallan lávvardaga promilladárkkistemi Deanušalddis. Dan oktavuođas ii bisánan okta biila. –Sus lei leahttu, iige lean duosttáš vuolgit maŋŋái, muitala leansmánnibálvá Mikalsen. Deanu leansmánnikantuvrras eai dieđe vuos gii dáinna biillain vujii, muhto sii leat iskamin leago muhtin buvdda videofilbmenrusttet ožžon dan biilla govvii. De livčče buorre doaivva gávdnat olbmá, lohká Mikalsen. Deanu leansmánnikantuvra doalai maid promilladárkkisteami Skiippaguras. Dás váldui 50 jahkásaš dievdu vuodjemin gárrenoaivvis biillain, muitala leansmánnibálvá Mikalsen. Muđui lea leamaš jaskat Deanu gielddas. ¶
II VUORDÁN: Jan Abrahamsen Birasgáhttendepertameanttas logai iežas vuordán eambbo jeahkala Finnmárkku duoddaris. –dál bessen oaidnit girddidettiin, ahte muhtin guovllut leat guorbagoahtán, logai son. ¶
Deanu luossabreavaeaiggádii searvvis lei stivrra čoahkkin Ohcejogas mannan bearjadaga. Stivrračoahkkima maŋŋá sii deaivvadedeje Ohcejoga gieldda guolástusgotti áirasiiguin sagastallat luossabivdonjuolggadusaid rievdademiid birra. Deanu luossabreavaeaiggádii searvvi čálli Harald Hirsti muitala Min Áigái ahte deaivvadeapmi lei diehtojuohkkima várás. Sii ledje ovttaoaivilis ahte njuolggadusat eai galgga rievdaduvvot ¶
Maŋimuš áiggiid lea beakkán ahte jeagileatnamat leat guorban hirpmasit Sis-Finnmárkkus. Boazodoallu lea dasa ožžon siva. Eiseválddit leat garrasit bargan dan ala ahte unnidit ealuid Finnmárkkus. Sii leat geahččalan iešguđet lágan ruhtadoarjjaortnegiid bidjat johtui vuoi eambbosat heaittašivčče eaktodáhtolaččat bohccuiguin. Veahá lea niedjan boazolohku. Muhto bures vuhto ahte eiseválddit áiggošivčče ain eambbo unnidit ealuid. Dasa leat sii viššalit geavahan ággan jeagelguorbama. Dan mahká duođaštit sáttelihta govat, muhto boazodoalu bealis lea leamaš hui unnán luohtamuš daidda govaide. Mánnodaga lágidige Boazodoallohálddahus geahčadeami helikopteriin Oarje - ja Nuorta Finnmárkku dálveorohagain. ¶
Dan mátkái ledje bovdejuvvon earret eará Norgga Boazosápmelččaid Riikkasearvi, Birasgáhttendepartemeantta, Kárášjoga gielda, Guovdageainnu suohkan, Sámediggi, Eanandoalludepartemeantta, Finnmárkku Fylkamánni, Boazodoallustivra, sihke Kárášjoga ja Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvi, Guovdageainnu ja Kárášjoga boazodoallu ágronomat, Oarje - ja Nuorta - Finnmárkku guovllustivra. Oažžu oanehažžat dadjat, ahte ledje vuolgan geahččat Finnmárkkuduottara jeahkala sihke guksi ja guollemuorra. Sii geat ledej mielde álgoálggus vulge Álttas busseniin ja vudje dainna Šuoššjávrái, gos dálveorohagaid geahčadeapmi jotkui helikopteriin gitta Suoma ráji duohkai. Šuoššjávrris ledje guokte helikoptera vuordimin, mat girde beaivvi miehtá olbmuid vuoruid mielde čađa Oarje - ja Nuorta Finnmárkku dálveorhagaid. ¶
Deanu luossareiveeaiggádiid searvvis lei stivračoahkkin Ohcejogas mannan bearjadaga. Stivračoahkkima maŋŋá sii deaivvadedje Ohcejoga gieldda guolástusgotti áirasiiguin ságastallat luossabivdonjuolggadusaid rievdademiid birra. Deanu luossareiveeaiggádiid searvvi čálli Harald Hirsti muitala Min Áigái ahte deaivvadeapmi lei diehtojuohkima várás. Sii ledje ovttaoaivilis ahte njuolggadusat eai galgga rievdaduvvot. ¶
SÁPMI: Bearjadaga miessemánu 29. beaivve lágida Sámediggi boazodoalloseminára "Sápmelaš boazodoallu - dál ja boahttevuođas" Anára Sámemusea auditorias. Seminára ulbmilin lea guorahallat boazodoalu sámiid ruovttuguovllu sápmelaččaid ekonomiija ja kultuvrra vuođđun. Seminára geahččala buktit ovdan badjeolbmuid oainnu sámeboazodoalu dálá dilis ja hábmet dan boahttevuođa láhkaásaheami, hálddahusa ja ruhtadeami oasil. ¶
Diimmá geasi ii lean nu fávdnádis luomejahki, go ledje beare báhkat. Dat goikadedje luopmániid guhkilmas goikkádagaid geažil. –Dán jagi orru buoret luomejahki, muitala Molleš Lemet. ¶
Ovdalaš go njuikeba biilii ja vuodjaba, de Kjell dadjala vel– lea hui dehálaš oažžut mielde, ahte son dat lea oahpáhan unná vieljjaža Rolfa oaggut. –Dan mun dal in dieđe šat, logai Rolf Gullik Sarre. Galgen vel jearálit leaba go šat johkii, muhto in oaidnán eará biila máŋŋe čuovggaid. Arvideames dolliiga eambbo luosaid viežžat. ¶
Ohppit deaivvai leat buorre dálki čáhcecrossa áigge mannan lávvardaga. –Márkanbáikkis ledje várra badjel duhát olbmo, geahččamin juogo čáhcecrossa dahje gáddegirdispáppa doaškuma, muitala Mauri Leppänoro, guhte lea lágideaddji, YLM, stivrralahttu. Son lea leamašan mielde skohtergilvohallamiid lágideamis juo lagabui 20 jagi. Mannan lávvardaga gilvvut ledje juo guđádat. ¶
Usko Sarre ii lohkan vuordán oválagilvvus vuoittu. –Lean gal juohke jagi geahččan, ahte man sivas gielkkát vudjot oválagilvvus, ja das dasto iskan oahppat, muitala Usko. –Dan gal dihten, ahte iežan gielká jorgala bures čázis, čilge Usko ja lasiha, ahte su vuoján lei áidna oválagielká, mii dálvit lea dábálaš máđiivuoján. Njuolggovuodjima loahppabohtosa son measta árvidii. –Manai dan mielde go leat heastafámut vuojániin, mu vuojánis váillui okta sylinder, ahte livččii bisson dážaid fárus, dadjá Sarre. ¶
Áltálaš Stian Sivertsen vuittii dragrace -gilvvu. –Juo vuiten, muhto in álket, báhcen vuos vuolgagis, muhto mannen goittot meattá, muitala Sivertsen. Su vuojámis lea 254 heastafámu, ja dat lea ráhkaduvvon hui geahppasin, das ruovddit leat buhttejuvvon alumiinnan. Das ii leat makkárge čoaskudansystemaid, danin ii sáhte vuodjit olus badjel 200 mehtera. Mohtor juhká C14 girdibensiinna, muhto dan ferte bidjat johtui dábálaš bensiinnain. Mannan dálvve lea vuodján dragrace -gilvvus jieŋa alde 208 km/d, dát fárta lei 200 mehter maŋŋá. Várra jođášii vel eambo, muhto go ii leat čoaskudansystemaid, de ii sáhte vuodjit guhkit mátkki. Skohteriin vuddjui mannan gease ođđa Eurohpa oláhus čázis, 138 km/d. –Dál in dieđe man olu lei fárta, go in áddehallan lágideaddjiiguin, lohká Stian Sivertsen. ¶
TEKNIHKKÁR:IL Nordlysa čiekči Jimmy Utsi lea falli viehkat ja sus lea buorre teknihkka. Son deaddilii guokte moala lávvordaga. ¶
–Bossegohpis ledje buorit moallabáhčinvejolašvuođat vuosttaš vuorus, muhto go eai nagot báhčit moala, ii de ábut. Mii fas bážiimet moala sullii beali min vejolašvuođain, muitala hárjeheaddji Frank Lindseth. Maŋŋelgo dearppai Bossegohpi, lea Nordlys guđádin 3. divišuvnnas. ¶
Maŋŋil luomu lea IL Nordlys ožžon guokte ođđa čiekči. Arnt Pedersen čiekčá gaskašiljus ja son boahtá Moskavuona joavkkus Tromssa bealde. Tord Peltoperä čievččai Porsáŋggus, muhto lea fas dál ruovttoluotta Nordlysas. Raporttat Kárášjogas muitalit ahte goappašagat čievččaiga bures. –Soai nanneba joavkku, lohká hárjeheaddji. Jimmy Utsi ja Øyvind Paulen čievččaiga bures ja leigga várra joavkku buoremusat. Paulen lea báhčán dál 13 moala dan ovcci čiekčamis maid lea čiekčan. –Čiekčamis váillui Jan Arthur Hansen. Son lea leamaš okta joavkku dehaleamos olmmái ovdal luomu. Buohkat earát gal ledje mielde, lohká Lindseth. ¶
•• Lujávrris lea Ruošša beale sápmelaččat álggahan ođđa sámeorganisašuvnna. Nuorra jođiheaddji 30-jahkásaš Aleksandr Kobelev ii seastte kruvtta go muitala ođđa organisašuvnna dárbbus. –Mun dieđán man heajos luohttámuš lei Guoládaga Sámiid Searvái. Dát lea daningo organisašuvdna ii luohttán olbmuide iige juohkán dieđuid, beaškalii Kobelev mannan Min Áiggis. •• Lea miellagiddevaš fápmogižžu álggahuvvon Ruošša beale Sámis. •• Guoládaga Sámiid Searvvi ovdaolmmoš Nina Afanasjeva geahččá fas ášši veahá earáláhkai go Kobelev. Dat atná ođđa organisašuvnna oassin Guoládaga Sámiid Searvvis, ja čuovui dárkilit ođđa organisašuvnna álggahančoahkkima. Maŋŋá sávai Afanasjeva Aleksandr Kobelev bures boahtima Guoládaga Sámiid Searvvi stivrii. •• Afanasjeva cealká maid muhtin duohta sáni ođđa searvvi birra mannan Min Áiggis. –Dánlágan searvvit leat buorit demokratiijai. •• Dát gal lea áibbas duohta. Ii mihkkege buoret Ruošša beale sámiid demokratiijai go ahte Guoládaga Sámiid Searvi oččošii veaháš gilvvu. Álggu rájes leaba dán searvvi stivren Nina Afanasjeva ja su ustit Rimma Kurutch. Kurutch jođihii searvvi álggus, muhto fertii guođđit doaimma daningo ii leat sápmelaš. •• Maŋŋá lea Nina Afanasjeva šaddan dovddusin juste iežas eahpedemokratalaš daguid dihte. Dat ii vuollánan guođđit ovdaolmmošdoaimma vaikko eará válljejuvvui su sadjái. Diibmá nagadii fas čohkket eanetlogu ja válljejuvvui «rehálaččat» ovdaolmmožin. Seammás mearridii searvvi jahkečoahkkin ahte son beassá leat jođihandoaimmas gosii dadjat nu guhká go háliida. •• Sivvan dasa lea fas ahte Guoládaga Sámiid Searvi rievdadii njuolggadusaidis nu ahte gáibiduvvo guokte goalmmát oasi eanetlohku jos eará galgá vuoitit válgga doaibmi ovdaolbmo vuostá. Dát ii soaba dábálaš demokratiijaáddejumiin. Danin lea miellagiddevaš čuovvut mo ođđa organisašuvdna nannešii demokratiija. •• Boahtte áiggis beassat geahččat makkár geainnu ođđa organisašuvdna vállje. Ráhkadit ođđa organisašuvnna ii leat álkes bargu. Iige lea álkes bargu njulget Guoládaga Sámiid Searvvi bargovugiid. •• Jos ođđa organisašuvdna vállje searvat Guoládaga Sámiid Searvái, de sáhttá maid oađasmahttinproseassa leat álggahuvvon searvvi siskkobealde. Mo dal juo leaš. Ruošša beale sápmelaččat dárbbašit, várra eanet go miige eará sámi joavkkuid, doaimmalaš searvvi mii bargá buoridit sápmelaččaid dili ja ovddidit sámi vuoigatvuođaid. Torkel Rasmussen ¶
Evald Valle lea fágabagadalli eanadoallokántuvrras. –Dán rádjai leat dieđihan 24 boandda ahte sis lea heajos šaddu. Deanus leat sulli 150 doalu gos lággejit gittiid. Sis geain lea heajomus mannan lea 60% unnit šaddu, muitala son. ¶
Temilotzin bargá dál Malaga Universithetas Espanjas. Doppe lea guokte jagi oahpahan maya-eallinfilosofiija ja -dánsuma. Son muitala iežas leat viđa jagi dorvoohccin čađat bargan ovddidit Mexico álgoálbmotáššiid. –Lean addán birrasii duhát jearahallama mediain ja logaldallama skuvllain ja universitehtain. –Hálidivččen áinnas maiddái Sámis juogadit iežan dieđuid skuvlenásahusain, Temilotzin hásttuha. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Dieđihuvvo olles Finnmárkkus leat leamašan jaskes vahkkoloahpa. Ja áidna "measta" rihkkun dáhpáhus maid Kárášjoga leansmánne oaččui dieđu čájehuvvui leat boastut. Lei nu ahte okta riŋgii bolesa heahtenummarii 112 ja cavgilii soaitit leat okta gii vuodjá juhkanvuođas. Bolesat gal manne vajot iskat ášši ja deaivvadedje muhtin turisttain Italias eret. Čájehuvvoi ahte sii eai lean duohtahan alkohola, muhto baicce guovlladan vuojidettiin dan čáppa luonddu. –Turisttat ledje veaháš suorganan dán dáhpáhusas, muitala Kárášjoga leansmánne Svein Hanssen. ¶
Jovsset lea láddjegoahtán suoidnemánu gaskumuttus. Daid diktá orustit oanehis áigge eatnama alde. Dasto de páhkke. Dábálaččat boanddat páhkkejit 400 kilosáš jorbaspáppaid, muhto Jovsset lea oastán páhkkenmášiinna, mii páhkke 30 - 50 kilosáš jorbaspáppáid. Dat leat geahppaseabbot gieđahallat ja álkit rájadit. –Daid oažžu vaikke olgun atnit, go daidda lea gisson plastihkka čavgadit birra. Dohko ii beasa arvečáhcige, muitala Jovsset. ¶
Maya-indiána Ce Acatl Temilotzin Qurtzalcoatl dáhttu sápmelaččaid ásahit sutnje doarjjalávdegotti mii veahkehivččii su máhccat ruoktot Mexico ja Chiapasii. –Veahki haga biddjojuvvon giddagassii dalángo joavddan Mexicoi, muitala Temilotzin, guhte ii leat Mexicos fitnan maŋŋágo stuimmit álge 1994 ođđajagis. Dál háliida máhccat ruoktut searvat revolušuvdnii. Siiddut 10 ja 11 ¶
Maya-indiána ohcá veahki sápmelaččain beassat máhccat ruoktut searvat Mexico revolušuvdnii. –Veahki haga biddjojuvvon giddagassii dalángo joavddan Mexicoi, muitala Ce Acatl Temilotzin Qurtzalcoatl. ¶
Diimmážis muitit ahte lei roassojahki Finnmárkku boanddaide. Guhká biste báhkat ja giettit bulle go ii oba arvánge. Muhtin báikkiin lei 80-90% unnit šaddu, muhto nu vearrás dilli ii lean Johan Mikkel Hættas. Sus lea dállu guovdu Guovdageainnu. –Mu gittiin lei sulli 50% heajut šaddu go dábálaččat. Šadden oastit suinniid Suomas ja atnit eambbo jáfuid, muitala nuorra eanadoalli Johan Mikkel Hætta, gii lea bargan eanadoalus agibeaivvi. Njeallje jagi dás ovdal válddii badjelasas jođihit doalu. ¶
Even Kristiansen lea fágabagadalli Kárášjoga gieldda eanadoallokántuvrras. Son muitala ahte suoidnešaddu ii oro baháge. –Orro buorre suoidnešaddu. Eai leat boahtán dieđut ahte lea heajos suoidnešaddu. Diibmá lei roassojahki ja heittot boanddaide. –Orui ovtta gaska ahte giettit goikagohte, muhto lihkus arvái. Dan rájes lea arván dávjá ja lea buorre suoidnešaddu. Ealáhussii lea buorre go muhtin jagiid manná bures, loahpahii Kristiansen. ¶
Oassi dorvvolašvuohtaveagas iige leat nu mielas dasa, ahte álbmot beassá internehttii. Sii ballet ahte bálvalus sáhttá geavahuvvot stuibmideaddjiid ja earái opposišuvnnalaččaid beales juohkit dieđuid mat mannet ráđđehusa vuostá. Muhto sii geat leat geavahišgoahtán interneahta, eai leat seamma mielas. –Mun sáhtán oažžut dieđuid Mátta-Afrihká ja Eurohpa birra ovdal jo go dat leat ollen rádioi ja tv:i, muitala geavaheaddji gean nammamearka (psevdonyma) lea Sadiq Ahmed. Son lea okta olu oahppanolbmuin nugo doaktárat, journalisttat, oahpaheaddjit ja inšenearat geat ávkkástallet interneahta, muhto geat eai duostta ruovttus geavahit bálvalusa váhnemiiddiset vuostálastima geažil. Olu sudanalaš rávisolbmot oainnat orrot ruovttus váhnemiiddisetguin. –Áhččán váruhii mu geavaheamis interneahta. Son áittii huškumis mu, muitala 37 jahkásaš Ahmed. Váhnemiid ballu boahtá das go sii ballet bárdni galgá oažžut dieđuid seksualitehta ja eará suttolaš áššiid birra. ¶
Finálás sii derpe Sohppara 5-1. Ovdal dan ledje časkán mannan geasi Sámi Cup vuoiti, Lákkonjárgga, 7-3. Gaskamearálaččat sii báhče badjel 6 moala guđege čiekčamis, nu ahte ii lean oba eahpádusge gosa vuoitu galggai mannat. Dalle gal lei gelddoleabbo geahččat nissoniid čiekčamiid. Dat eai mearriduvvon ovdalgo duopmar loahpahii finála. ¶
Nuppi vuoros Giron detti hirbmat garrasit, vai galge moala oažžut. Ja go ledje čiekčan 7 minuvtta de coggalii Sara Svonni moala. Golbma minuvtta vel lei čiekčamis, ja šattai gelddolaš vuordin. Muhto moallanisson, Ellen Aina Eira, fáktii moala dego ealli seaidni, ja M. Nieiddat besse illudit. Lea vuosttaš gearddi ahte M. Nieiddat leat vuoitán dákkáraš gilvvu. Nieiddat eai muital maid M. namma mearkkaša, muhto lohket dan leat juohkehačča duohken ieš gávnnahit. Min Áigi evttoha čiekčamiid vuođul; Movttegis Nieiddat, dasgo dolle eallima sihke šiljus ja šilju guoras ¶
Dievdduid finála mearriduvvoi árrat nuppi vuorus. Vuosttaš vuorus gal čievččai Sohppar oalle dássálaga Komsain. Sii báhče vel vuosttaš moala nai, go finála lei bistán dušše guokte minuvtta. Komsa orui viggamin bearehaga stoahkat, iige váldán Sohppara duođas. Muhto de álggiige "Brekke-šovv" . Leif Arne coggalii guokte moala vuosttaš vuorus, ja ovtta nuppis. Su viellja, Jan Egil, ges coggalii guokte. Maŋŋel finála lávlo Komsa lunttat: -Mii viežžat Ruoŧas buot vuoittuid. Ja nu leige. Norgalaččat vuite buot. ¶
-In badjelmearálaččat suohtastala ¶
–Jus fáhkka smiehttá dán evttohusa birra, orru gal áibbas veadjemeahttun dan čađahit. Muhtimat gal sáhtášedje searvat dasa, muhto nuorat geardi, mii ii leat hárjánan dološ bigalastindábiide, ii vuolgge dasa fárrui. Dolin johte čuoigga ja vácci, máhtte njoarostit ja guođohit. Galggašedje fidnet duođái buorre ruđa, jus vuolggašedje meahccái almmá mohtoriid haga, árvala Gálddoaivvi bálgosa boazoisit Olavi Aikio. –Mii lea báhcán lea báhcán, áigi lea dan doložis rievdan juohkeláhkai. Dán áigge ii leat ruovttoluotta mannamuš árbevirolaš boazodollui, lohká Bátneduoddara bálgosa boazoisit ja Bálgosiid ovddastusa 2. ovdaolmmoš Juhani Magga. Mo galggaš birget meahcis, go meahcci lea čullojuvvon, ii gávdno báljo mihkkege maid sáhtášii boaldit? Magga jearrá. –Ja go vuovdin lea mannan miessevuovdimii, misiid galgá juo čakčat vuovdit. Asehis muohtan ii sáhte vácci ealu čohkket. Dološ áigge vuovdin lei spáillitvuovdin, easka juovllaid maŋŋá go lei olu muohta. Jus čuoigga guođoha, muohta ferte leat dan meare gassat amas ribahit ealu bieđganit. ¶
Vaikko buohkat sáhttet viežžat daid Interneahtas, de ii leat nu álki buohkaide daid installeret. Čilgehus mii ihtá šerbmii lea eŋgelasgillii, ja jus dus lea dárogiel prográmma, de ii leat nu álki diehtit mii lea mii. Giellaráđi ruovttusiiddus (www.samisk-sr.no) lea oaivadus (Oaivadus.doc) mii čilge mo installeret. Dađibahábut leat dan čállán sámegillii ođđa čovdosa mielde. Dat mearkkaša ahte it sáhte čilgehusa lohkat ovdalgo dan lea installeren, ja de ii dárbbat šat čilgehusa. –Muhto dál boahtá albma čilgehus, muitala Roy Amundsen Sámedikkis. Boahtte vahku galgá leat installašunoaivvadus gárvvis, sihke sámegillii ja dárogillii. Dan sáhttá dalle oažžut Sámedikkis ovttas diskeahtain mas lea sámegiel čoavddus ja konverterenprográmma. Go dát lea gárvvis, de sii áigut almmuhit dan áviissain ja Sámedikki diehtojuohkinbláđis. Amundsen muitala vel iežaset áigut buoridit distribušuvnna Interneahta bokte. Buot sámiásahusain ja stáhtalaš internetsiidduinge berrejit leat liŋkkat sámegiel čovdosii. ¶
Kárášjoga nuoraidskuvlla váhnenráđđi doalai čoahkkima mannan vahku. Ráđi ođđa jođiheaddjiguovttos, Rávdná Anti ja Máret Sárá válddiiga duođas ságaid narkomirkoleavvama birra, maid nuoriadbargi Karen Bær Eira muitalii Min Áiggis. –Mii leat lohkan maid nuoraidkonsuleanta muitala áššis ja danin munnos mielas dárbbášuvvo duođas dáinna áššin bargat, lohkaba Anti ja Sárá. ¶
Ártet lea lohkat movt Ruoŧa beale sámerádiohoavda Nils Henrik Sikku bidjá ášši peršuvnnalaš dássái, iige baicca ákkastala áššálaččat. Gean doaivu Sikku jáhkihit ahte Min Áigi ii jurddaš ieš eará mediaid ektui ja ahte Min Áigi ii gilval áššiiguin eará sámi mediaid ektui. Dan duosttan jearrat go oainnán man basttoheamit Sikku ákkastallá. Son viggá čuoččuhusastis duođaštit dainna go Min Áigi almmuha NRK Sámi Radio "Muitil ja čeahppi" valáštallangilvaleami ja dainna go dát guokte mediaásahusa leat ásaiduvvan seammá báikái. Dasa lassin rihkku Sikku ieš olles sámemedia friddja jurddašeami vuođđoulbmila, namalassi ahte sámemedia galgá doaibmat váikkutkeahttá riikarájiid. Son álgá ohcat sivaid davviriikkaid riikamediaásahusaid politihkas ja atná daid sivvan dasa go davviriikkalaš sámemedia ovttasbargu ii doaimma. Ii bat dat ovttasbargu livččii vuosttamužžan ja njulgestaga dávviriikkalaš sámemedia jođiheddjiid duohken oažžut lihkostuvvat? Friddja jurddašeapmi ja rabas gilvu leage juste dat maid Min Áigi lea bargan dán áššis. Ášši lea rievtti mielde nu álki ahte davviriikkalaš sámi ođasdoaimmahus ii álggahuvvon plána mielde. Guhtege bealli áššis beasai vástidit ja muitalit dán rievdadeami váikkuhusaid. Sikku goitge ii dohkket bargovuogi. Son oaivvilda Heatta bargan boastut go muitalii mii čoahkkimis lei mearriduvvon. Surgehahtti lea, go Sikku šaddá návccaidis geavahit oaguhit ášši čálli ja peršovnnalaččat rohkkáhit earáid áššis. Sáhttágo Sikku oaivvildeamen ahte Min Áigi ii livčče galgan dan meare friddja jurddašit ahte čállá ášši birra? Ann-Irene Buljo Min Áigi ¶
Stuorámus deaddu kurssas lea biddjon bierggu čuohppamii ja sorteremii. –Mii geahččat, mo mii sáhttit buoridit daid buvttadusaid mat otne leat ráhkaduvvon bohccobierggus. Seammás iskat mii gávdnat ođđa buvttadusaid mat vejolaččat heivejit dálá sisriikka márkkaniidda. –Buot buvttadusat mat dáppe vulget, leat dohkkehuvvon biddjot njuolgga gávppiide vuovdemassii, muitala kurssa oahpaheaddji Pentti Juotasniemi. ¶
–In lean go moaddenuppelot jahkásaš go gullen vuosttaš geardde noaidemuitalusaid. Orron nu suhttamin go muitalusain dadje ahte noaidi lei "stállu" ja meavrresgárri lei "stállorumbo" . Ledjen ieš gullan vuorrasat sápmelaččain mii noaidi lei, ja jáhkán dalle juo iežan mearridan čilgegoahtit mii noaidi lea, muitala Báckman. Dalle Louis Báckman dutkagođii go álggii ieš čállit muitalusaid noiddiid birra, muitalusaid maid son ieš lei gullan. Vuorasolbmo agis dutkagođii son vuđđoleappot. Son lea guorahallan nissonolbmo saji sámi servvodagas, identitehta ja etnisitehta ja movt risttalašvuođa bukte sámiide. Dasa lassin lea son dutkan guovžaseremonia. 1975 oaččui Stockholma universitehtas filosofalaš doaktárgráda "Sávja" nammasaš oskoldatdieđađaš dutkamis. ¶
–Mu mielas lea dievdoolbmo ja nissonolbmo sadji árbevirolaš sámi servodagas hirbmat miellagiddevaš, muitala Bäckman. Ja son hálidivččii ollu vel dutkat, muhto dajai giitosártnistis ahte agit leat álgán deaddit iige leat sihkár man ollu nákce vel barget. Luois Bäkcman lea juo penšonistagis, muhto lea ain dutkanbargguin. Dál lea son čállimin sámi kulturhistorjjá birra ja hálidivččii áinnas eambbo guorahallat movt risttalašvuohta lea váikkuhan sámi historjái. –Vaikko vel leange vuorasagis, de lean ođđasit movttáskan ain bargat. Movttiidahttin lea oažžut gudnebálkkašumi, go dat duođašta ahte mu iežan álbmot atná mu barggu árvvus. Dát bálkkašupmi lea mu buktán ruoktot, dajai Luois Bäckman ganjalčálmmiguin go giittii bálkkašumi ovddas. ¶
Nuppástuhttima álggus sáhttá Odd Henriksen muitalit beaivvášhistorjjáid. –Deanu gielda lea dorjon mu álggu rájes ja stuorra giitu sidjiide. Sii leat veahkkehan mu biergasiid oastimis nu ahte mun oaččošin alccen birgenlági. – "Statskog" lea addán fitnodahkii lobi bivdit Geaidnojávrris ja eará gáisábirrasa jávrriin. Dása ferte leat sierralohpi go jávrrit leat 5-kilomehter turistabálsttá olggobealde, giitala Henriksen. ¶
Gii goddá bahčči gusa ja jos jávri álgá nohkagoahttit de ferte geahpedit oagguma. –Jos muhtin turistajoavku ii gotte guliid, de dát gal johtilit beaggá maid eará bivdiide ja dalle ii leat šat eará go báhcet njolodit gáccaid. –Otne in beasa vuovdalit iežan fálaldagaid go mun in ollásihke dieđe mat mu fálaldagat leat. Mo mun dalle sáhtán birget, jearrala son. ¶
DEATNU: Deanu leansmánne gárttai lávvardaga fitnat muhtin dálus bisseheamen rigeara. Dálus dieđihedje rigeara birra. –Šattai fas jaskat go bođiimet dohko, muitala leansmánnebálvá Oddvar Betten. ¶
PORSÁŊGU: Leansmánne fertii veaigin sotnabeaivvi bissehit boarráset albmá guhte vujii oaivvesnaga Porsáŋggus. –Čielggas lei ahte almmái lei juhkan, muitala leansmánnebálvá Ingrid Mikkelsen. Sii geat ledje oaidnán albmá vuodjimin dieđihedje leansmánnii. –Albmás lea váldon varraiskkus ja ášši dutkojuvvo dábálaš vugiid mielde, čilge Mikkelsen. ¶
Gun Aira ja Ingegerd Vannar leaba čállán mánáidgirjji "Jåvvå" . Girjji govaid lea Aino Hivand sárgon. Girji muitala čieža jahkásaš bártnáža birra dábálaš beaivválaš eallimis. ¶
Tove liiko gusto málet luonddu. Sus leat ollu govat main lea luondu ja sámi luondduosku. –Liikon hui bures málet iežan guovllu ja Finnmárkku luondduge. Muhto beroštan historjjálaš dáhpáhusainge, ja geavahan dalle boares govaid ja dáhpáhusaid motiivan go málen. –Málemis geavahan oljo- dahje akrylmála. Álkimus lea geavahit akrylmála go dat goiká hui johtilit. Illá oainnat asttan vuordit oljomála goikat. –Láven bargat sisttiinge. Ráhkadan govaid sisttis. Dalle málen ja boalddán sistti ala, lohká Tove. Oainnán su leat govven ealliid, sámi mánáid, girkuid, fatnasiid ja sámi luondduipmilliid. –Niibbiin láven ovdal bargat. Dalle ráhkadin čoarvvis dohpaid. Mun barggan ain čorvviiguin, muhto dál ráhkadan dušše čiŋaid čoarvvis. Tove čájeha munnje stuorra gova dahje čiŋa maid muoras lea ráhkadan. Dat lea bargolanja seainnis. Dasa leat čuhppon sámi motiivvat, ja son lea vel málen ruoksadin dán muora. –Olbmot ja fitnodagat lávejit vel diŋgot mus galbbaid. Dalle láven daid muoras ráhkadit. Dáhttot uksagalbbaid. Fitnodagat fas stuorra galbbaid. Mun lean ráhkadan Vuonnabađa "Ishavssenterii" ja Juovlavuona "Lysthusii" stuorra muorragalbbaid, muitala Tove Marie Corneliussen. ¶
Tove oktan elošteaddjiin Wilhelm, liikoba čohkket boares dávviriid ja govaid. Juohke dávviris ja govas lea iežas muitalus maid Tove bures dovdá ja liiko muitalit. Ovdamearkka dihtii lea seainnis boares govva heasttas. –Dát ii leat dušše dábálaš heasta, dadjala Tove. –Dán heastta válde tuiskalaččat soađi áigge min olbmuin. Muhto maŋŋá soađi gávdnui heasta heakkas Harstad-gávpogis, ja lei buriin vuimmiin, lohká Tove. Toves leat ollu soađi áiggi dávvirat, numo tuiska radio ja jealmmat. ¶
Son gusto vuovdáge boares dávviriid. Tove fállá vuovdit Min Áiggi journalistii boares amerihkálaš koffara ja vel boares seaŋgga. –Čohkket ja vuovdit boares dávviriid lea maid mu dietnasa oassin, iige dušše dáidda. Tove návet lea áibbas dievva boares dávviriiguin. Mahkáš boares girdi ja biilla oasit. Stuorra heastajorri maid Tove ja Wilhelm leaba viežžan Avánuoris mannan geasi, boares stuolut, beavddit ja nu ain. Wilhelmas lea garášas boares mercedes man lea divodeamen. Dát mercedes lea vissa ráhkaduvvon dastán maŋŋá soađi. Tove muitala biilla galgat boahtte geassái leat geainnu alde. Tove lea gale viehka girjás olmmoš. Diimmus lea geargan muitalit vaikko maid, su eallima vásáhusaid, luonddu oskku ja jáhku birra, iežas dáidaga ahtanuššama birra. Ja son lea dieđusge geargan muitalit ollu boares dávviriidis birra, maid lea mánnávuođa rájes čohkken. ¶
HÁBMEJIT OĐĐASIT: Min Áiggi doaimmahus geahččala hábmet áviissa ođđasit ja buorebut. ¶
Markku Porsanger Ohcejoga gielddas lea geahčadan ášši ja son muitala bázahusaid fievrredeami leat álkin tuollu čađage. –Bázahusat leat bázahusat, ja dat besset nuvttá rastá rájá. Mii leat dál dutkamin mat mávssut muđuid bohtet bázahusaid gieđahallamis. _Mii leat árvvoštallan hatti báhcit sullii 250 márkki guđahatmehteris, dallego bázahusat leat dáppe, árvvoštallá Porsanger. ¶
–Mii nuortalaččat eat livčče oppa sáhttánge ohcat miellahttovuođa SSG:i, daningo miellahttovuohta lei ráddjejuvvon dušše báikkálaš ja politihkalaš servviide, muitala Pekka Fofanoff Suoma juhkosis. Dat lea imaš daningo min searvi, Nuortalaččaid siidačoahkkin, okta dain boarrásepmosiin sámiid gaskkas, jođihuvvo árbevirolaš sámi vuogi mielde. SSG:s leat nu čavga lahttokriterijat, ahte mii livččiimet báhcán olggobeallái. Danin lei bággu lihtodit eará smávva servviiguin ja vuođđudit min iežamet searvvi, ákkastallá Fofanoff. –Dán ášši ovddideapmi ii leat leamaš Suoma juhkosa duohken. Searvvit leat ovdanbuktán čielga evttohusaid easka mannan gease. Servviid jahkečoahkkin, mas mearriduvvo dakkár áššiid birra, lei dollon juo ovdal. Nu ahte searvvit eai geargan dan prosessii, Suoma juhkosa sátnejođiheaddji Rauna Kuokkanen čilge. Suoma juogus ovddasta dáid servviid: Suoma Sámi Dáiddariid, Nuortalaččaid siidačoahkima, Anára Sámi Searvvi, Sámi Duodji ry, City Sámiid, Eanodaga sámiid searvvi, Deanu Kultur- ja Museasearvvi. ¶
Illudahttimus lea dat go čovdosiid ožžot buot geavaheaddjit nuvttá. Sámi Dihtorlávdegotti jođiheaddji muitala ahte sámegiel čovdosat maid ovdal geavahedje, mákse gaskal 1 500,- ruvnnu ja 5 000,- ruvnnu juohke liseanssa ovddas. –Dát dagahii dan ahte ollugat eai suitán oastit dákkár čovdosa, ja danne maid eai sáhttán čállit iežaset eatnigillii. Sámi Dihtorlávdegoddi lea ožžon doarjaga Sámi ealáhusráđis oastit luovusin dán guokte dihtorčovdosa vai daid beassá addit sidjiide geat daid háliidit. –Mii galgat muitit dan ahte go sápmelaččat, gos dal de ležžet máilmmis, dál ožžot čovdosiid nuvttá, de lea das stuorra mearkkašupmi sámi giellaovddideapmái. Danne doaivut ahte ollu eambbosat geavahišgohtet sámegiela dihtor-/DT-oktavuođas go «oažžu» eatnigielas čállit, lohká Lona. ¶
Lea maid buorre go dál ii sáhte dadjat ahte «lea nu divrras čállit sámegillii» go áigu beasadit sámegiela čállimis. Lona muitala dihtoprográmmaid sáhttit álkimusat Interneahtas viežžat. Daid fidne maid golmma Sámedikkis ja daid vuollásaš ráđiin. Prográmmat biddjojit otne earret eará Sámi giellaráđi interneahttasiidduide. Dasto galget gilvojuvvot feara gosa vai álkit gávdnojit Interneahtas. ¶
Girjebálkašupmi Dan jagá Sámiráđi girjebálakšupmi manai julevsámegielat "Jåvvå" girjái. Gun Aira ja Ingegerd Vannar leaba čállán mánáidgirjji "Jåvvå" . Girjji govaid lea Aino Hivand sárgon. Girji muitala čiežajahkásaš bártnaža birra dábálaš beaivválaš eallimis. ¶
Hugo Anthonsen lea gudnijahttejuvvon miellahtu Tromssa spábbačiekčanjoavkkus. Son mátkkošta alo spábbačiekčajoavkku mielde ja sáhtii veahá muitalit joavkku birra. –Tromssa alimus divišuvnna historjá álggii 1982:s, go Torkhild Brakstad bođii gávpogii ja šattai joavkku hárjeheaddjin. Su eamit galggái lohkat medisiinna, ja dat lei sivva go Brakstad fárrii davás. Brakstad lei erenoamáš olmmái, ledje ođđa hárjehallan vuogit ja buvttii maid ođđa jođihanvuoiŋŋa jovkui. Sihke čiekčit ja joavkku jođiheaddjit fuomašedje mii dárbbaša jus galgá beassát bájimuš divišuvdnii. –Son lei hárjeheaddjin dan rádjai go Tromsa nagodii gizzastit, dalle son heittii. Jagi maŋŋil oažžui šlága, muitala Anthonsen. Skarp-hálla gullá maid spábbačiekčanjoavkku historjái. Ceggejuvvui 1987:s. Seamma jagi divvo Alfheim:a, mii lea Tromssa ruovttučiekčangieddi. Skarp-hálla lei bággu cegget jus galggái doallat divišuvnnas, ja lei stuorámus spábbačiekčanhálla dien áiggis. ¶
Go Tromssa spábbačiekčanjoavku čiekča ruovttučiekčamiid, de dárbbašuvvojit sullii čuođi olbmo geat eaktodahtus barget. –Olbmot bohtet guokte diimmu ovdal ja báhcet čorget. Jus ii livčče ná stuora beroštupmi jovkui, eat livčče goasse nagodan čiekčamiid čađahit internášunala njuolggádusaid ja gáibadusaid mielde, čilge Anthonsen. ¶
Ovdal čikče čiekčit nuvttá. Norggas ii lean čiekčis lohpi viežžat eallinláibbi spábbačiekčamis, spábbačiekčanjoavkkut eai ožžon čiekčiide máksit bálkká. –Mun ledjen mielde álggahit «TIL-Sport A/S» 1988:s, vuoi beassát veahá máksit čiekčiide ruđa. Čiekčit álge veahá oažžut biebmu ja vuodjinruđa, muhto visot čiekčit ledje earásajes olles barggus. –Rievddai 90-jagiin ja dál leat buot čiekčit bargit «TIL-Sporta:s» . Sis leat visot rievttit go earáge dábálaš bargit Norggas, muitala TIL:a gudnijahttejuvvon miellahttu Hugo Anthonsen. –Spábbačiekčanjoavkku váldoovttasbargi lea báŋku «Sparebank1 Nord-Norge» . Leat vel guhtta eará ja unnit ovttasbargit. Dat guhtta ovttasbargit ostet jovkui gárvvuid ja eará biergasiid. Sullii 90 fitnodaga leat oastán reklamasaji Alfheimmas. Spábbačiekčanjoavkkus leat maid 80 nu gullon «sponsorpoola» . Dat leat olbmot geat leat máksán veahá eambbo, vuoi ožžot buori sáji, ja lea buorre dilli go leat geahččame čiekčamiid. ¶
Davviriikkaid stuorámus valáštallanbláđđi «Fotball» , lea einnostan ahte dán jagi gahččá Tromsa vulos vuosttašdivišuvdnii. Bláđđi oavvilda ahte dasa lea sivva go Tromsa lea massán ollu čiekčiid ja lea rievdadan čiekčanvuogi. Tromsa lea massán čieža čiekči, muhto «Fotball» orro vajálduhttán ahte joavku lea ožžon logi ođđa čiekči. Joavku lea dálvvis čiekčan ollu čiekčamiid, eanaš vuoitán ja muhtomin lea joavku doaibman hui bures. Nu čállo goit Tromssa áviissain «Tromsø» ja «Nordlys» . Máŋemus áiggi lea Tromsa čiekčan guokte čiekčama. Álggos dearppai Moss joavkku 4-0 ja de vuoittahalai Bodedjui 2-0. Min Áiggi journalista lei geahččame go čievččai Moss vuostá Skarp-hállas. Tromsa čievččai erenoamaš bures, Moss ii beassan bálljo bádjel gaskasázu. Tromssas lea gaskašiljju erenoamáš buorre. Namuhanveara lea Ruoššalaš Aleksej Eremenko, gii sáhttá dahkat spáppain visot maid spábbačiekčit niegadit. Eremenko lea dálvet boahtán suoma joavkkus Jaro:s. Bjørn Johansen lea eará násti joavkkus. Ovddabealde leat stuora Rune Lange ja fáles Frode Fermann. Tryggvi Gudmundsson lea maid olmmái gii lea erenoamáš buorre moala ovddabealde. ¶
Váldohárjeheaddjis Håkan Sandbergas lea buorre doaivva. –Mii leat rievdadan čiekčanmálle. Diibmá čievččaimet 4-4-2 ja dál čiekčat 4-3-3. Eará lea ahte dán jagi leat eambbo ja dássedit čiekčit go diibmá. Juohke sájes čiekčanšiljus lea nággu gii galgá beassát jovkui. Dat lea hui buorre, go čiekčit šaddet álo leat gozuid alde, sihke čiekčamiin ja hárjehallamiin. Ovdamerkkadihte leat golbma olbmá geat dorrot gurut «back» saji alde. Henrik Hannu, Jan Egil Brekke ja Morten Kræmer nákkáhallet. –Mii leat ožžon máŋga ođđa buori čiekči. Marko Tuomela lea suoma riikkajoavkku gaskacaggi. Suinna lea gal mannan veaháš lossadit, go ii máhte nu bures guovlusuodjalusa ( «soneforsvar» ). Diet gal boahtá go eambbo hárjehallá. Son lea hui stuoris ja lea erenoamáš buorre oivviin. –Tryggvi Gudmundsson lea Islánddas eret ja lea šaddán buoremus moallabáhčči juohke joavkkus gos lea leamaš. Son lea báhčan moala measta juohke čiekčamis, lea hui falli ja erenoamáš váralaš siskkobealde 16 mehtar sázu. –Aleksej Eremenko lea ođđa gaskašilljočiekči geas vuordit hui ollu. Son dahká spáppain hui ollu maid earát eai nagot. Loahpa loahpas lea mis buoret joavku go diibmá, nu ahte lea buorre doaivva, loahpaha Sandberg. ¶
IL Nordlys ráhkadii eambbo moallabáhčinvejolašvuođaid go Sállan, deaddilii njealje moala ja válddi vuosttaš vuoittu dán jagi. Čiekčama buoremus čiekčit leigga moallabáhčči Øyvind Paulen ja moallaolmmái Ronny Utsi. ¶
–Sállan álggii hui bures, ja sii dedde min álggos. Sii ledje hui buorit spábbavuolggahusain, nugo čiehkačievččastemiin ja go bálkestit spáppa moala ovddabeallái. Sii časke maid aivve guhkes spáppaid sin fales fallehančiekčái, muhto mis lea fales suodjalusčiekčii, nu ahte ii ábuhan. Dat ledje sin áidna vearjjut. –Sis leat stuora gievrras olbmát, muhto mii nagodeimmet hoigadit sin eret. Fertiimet beare njuiket stuora ádjaid njeaiga, vuoi eai beasa spáppa nivkalit. Mii birgiimet bures singuin, muitala Hansen. Sállan oaččui moala go lei mannan sullii 30 minuhta. ¶
Muhto kárášjotlunttat eai gal vuollánan jur ovttatmanos. IL Nordlys vástidii garrasit ja moallabáhčči Øyvind Paulen deaddilii moala vihtta minuhta maŋŋil. Loahpas vuosttaš vuoru beasai kapteaidna Svein Holmestrand sáddet Nordlysa njunnožii, maŋŋel go Paulen lei nivkalan sutnje spáppa čiehkačievččasteamis. ¶
Sállan lea beakkán go doppe lea measta álo biegga. Nuppi vuorus oaččui Nordlysa vuostebiekka, muhto buori lihkus veahá ložži. Sállan dettii, muhto Nordlysa lei váralaš go máhcastit. Nu bođige Nordlysa goalmmát moalla, ja Bjørn Ivar Brekke beasai nahkehit spáppa mollii. –Sállan dettii hirbmadit, spábba finadii máŋgii min moallasázu alde, muhto min moallaolmmái Ronny Utsi barggai erenoamáš buori barggu. Sii ožžo moala go lei mannan sulli 65 minuhta ja boađus lei de 3-2. Dan rájes orro váibame, ja deaddu nogai. De lei min vuorru ja Øyvind Paulen beasai bidjat iežaš nuppi ja min njealját moala go lei vel logi minuhta čiekčamis, muitala Hansen gii ieš maid čievččai. ¶
Jo 1953:s čuožžilii jurdda. Muhto máŋgalot jagi vásse ovdalgo Oiva Johansen, Deanu Searaid áhčči, oaččui áigái niegus. Dá muitala Min Áigi oanehaččat mo Oiva Johansen behtohallai dáruiduhttima geažil, ja mo juste dát dagahii ahte Deanu Searat riegádii loahpas: –1953:s háliideimmet álggahit valáštallansearvvi Sirbmái. Álggahit valáštallansearvvi iešalddes dieđusge ii lean nu váttis, muhto mii behtohallaimet veahá go eat ožžon bidjat nama maid háliideimmet, sámi nama. Sii eai dohkkehan ahte mii gohčodeimmet valáštallansearvvi Sirpmá Nástin dahje Deanu Nástin go lei sámegielat namma. Nu mii bággejuvvoimet molsut daža nammii: Sirma IL. Dát bázi unohassan mu váibmui, muittaša Oiva. Nu son mearredii dalle 1953:s ahte áiggui goasnu ásahit valáštallansearvvi mas galggai leat čielga sámi namma. –Sáhttá dadjat dán mii čahkkehii guittot mu vuosttas dola, reašká Oiva otne 45 jagi maŋŋá dán dáhpáhusa. 10 jagi maŋŋá Deanu Searaid vuođđudeami. ¶
Biibal muitala ahte Jesus Kristus bajásčuožžilii goalmmát beaivve. Son čájehii iežas 500 olbmui ovdal albmái vádjoleami 40 beaivvi máŋŋá bajásčuožžileami. Máilmmes gávdnojit odne milliardda olbmo geat oskot Jesus Kristusii. ¶
Sara Margrethe Oskal lei nominerejuvvon nissonváldorola bálkkašupmái. Son lei čábbát čiŋadan filbmagálla nammii vuogas čuvllain. Čuvla ii guđege láhkai čuohcan eambbo čalbmái go eará nissonneavttáriid biktasat dahke. –Mun in lean ba jáhkkánge, ahte mun vuoittán dán bálkkašumi. Mun lean dan atnán stuorra vuoitun go oppanassiige lean evttohuvvon, deattuha Sara Margrethe. Mo orui ieš dat šovva? –Dat dat gal lei somá. Dušše dan, ahte mun in dovdda dáppe daid Suoma beale beakkálmasaid (čendisaid). Inge dieđe geasa galggašii moddját, ahte geat dat leat dat rivttes olbmot, árvala Sara Margrethe ja boagusta. Nu, ahte don leat leamaš dakkár bealkkálmasaid šovvas gos it dovdda it ovttage beakkálmasa? Sara Margrethe čaibmá vel ain njálgábut, ovdalgo vástida. –Gal mun aiddo (Ságojoga ministera) mielbargiid gal dovddan, muhto earáid gal in. Lean veahá gulaskuddan goal lea gii, nu ahte dat gal lea somá. Don leat ihtin (mannan lávvardaga) jo jođus davás. Iigot šatta veahá imaš máhccat dáppe násttiid máilmmis fas duoddarii? –Ii šatta, mishan leat doppe maid násttit, oaivvilda movttegis Sara Margrethe Oskal. ¶
«Gahčai» niibbi ala ¶
–Viesus gos lei čuggun, eai lean makkárege mearkkat ahte doppe leat dorron. Olmmái gii lea čuggen, lohká nuppi olbmá gáhččan niibbii ala. Čukkohallan olmmái lea maid čilgen bealistit ja mii leat ain dutkame ášši, muitala Ragnhild Aass. ¶
Kasakhstanas álge fas dušše bealli nuorain joatkkaskuvllaide 1996:s. Ovdal leat sullii 70 proseantta nuorain vázzán joatkkaskuvlla. Aserbajdsjanas njiejai joatkkaskuvlaproseantta 60:s gitta 40:i. Skuvlavázzima háddi lea maiddái lassánan garrasit, juoidá mii dovdo bures daningo dáid riikkaid olbmot leat atnán nuvttá skuvlla lunddolaš áššin gitta dássážii. –Ollu dieđut muitalit ahte muhtin guovlluin mákset váhnemat stáhtaskuvllaid oahpaheaddjiid lassioahpahusa addit. Ferte maid máksit vai buori eksamena oažžu, ja gáibiduvvo «ruhtadoarjja» vai mánát besset buori skuvlii. Dán muitala John Micklewright guhte lea dutkanjođiheaddji UNICEF:a Riikkaidgaskasaš mánáid ovdánahttinguovddážis Firenzes. ¶
–Dávjá váldá mávssu oahppogirjjiin, mat mákset hui ollu bearraša dietnasa ektui, son lasihastá. Micklewright muitala maid ahte biktasat ja gápmagat eai šat subsiderejuvvo, ja stipeanddat oahppiide geat orrot guhkin eret ruovttus, leat garrasit njiedjan. Eará nuvttá doaimmat skuvllas leat maiddái jávkamin, earret eará nuvttá borramuš, ja bátnedoavtter- ja doavtterbálvalus. Ovdamearkka dihte guorahalai 1989 Georgias 670000 máná dearvvasvuođa. 1996:s lei lohku njiedjan 250000 mánnái. ¶
Hans O. Nilsen ii loga iežas diehtit masa galggašii ruovttoluotta go fas álgá doaibmat birasgáhttenhoavdan borgemánu 1. beaivvi. Son lea leamaš virggis 1990 rájes ja dál leat golbma bargi birásgáhttenkantuvrras. –Eanemus leat leamaš čieža bargi, ja eatnasat ruhtaduvvoje olggobealprošeavttain, muitala Nilsen. ¶
Go geahččá loguid dárkilat de áicá nissonolbmuid heajus dili. Nissonolbmot barget garrasabbot go almmáiolbmot. Dattetge jápmet almmáiolbmot ovdal ja unnánat nissonolbmot máhttet lohkat ja čállit. Nissonolbmot jápmet ovdal albmáid daningo garra bargu ja olu riegádahttimat návccahuhttet sin. Ii oktage diehtu raporttas lea ođas. Dat čájeha beare ráđđehusa bistevaš fuollameahttunvuođa ovdánahttingažaldagain. Dát doallá Nepala gitta máilmmi geafimus riikka posišuvnnas. ¶
DEATNU: Dán vahkus leat luossabivdit vuolle-Deanus duorastatiđit rádjai buktán oktiibuot 550 kilo luosaid Aage Pedersen AS:i Deanu šaldis. –Stuorámus oasis luosain bisssána bismmar 7 ja 9 kilu gaskii. Dál lea vel váttis árvvoštallagoahtit hivvodaga go mearrabivdiid bivdovahkku billašuvai álgovahku dálkki geažil. –Dál leat maid oalle stuorra luosat jođus, dan duođašta dat go stuorámus čollejuvvon luosas bisánii bismmar easkka 22-kilui, muitala Erling Holberg, Deanus. ¶
Dáin jietnabáttiin leat somás, erenoamaš muitalusat mat oahpaheaddjigirjjis (Oahpaheaddjái veahkkin) gávdnojit. Návddaš, himáhala ja bohkosge. «Sukká Hávvá» oahppneavvot leat oaivvilduvvon vuosttaš luohkkái. Dán ráiddus leat dál gárvá sihke stuorra girjjit, unna girjjážat, hárjehallangirjjit, lohkangirjjit ja jietnabáttit. ¶
Eanaš olbmot orrot leamen ovttaoaivilis ahte rikkis ja ealli kultureallin lea áigeloaktima ja šaddama vuođđun, ja dán láhkai maiddái ássandoallama oassin. Kulturfálaldagaid váili lea juoidá mii iešalddis sáhttá váikkuhit fárrenplánaid. Finnmárkkus lea máŋggalágan kultureallin, dan čájehit earret eará olu revyat. Finnmárkku ja Romssa áviissain leamaš ságastallamat revyain ja sápmelaččaid cielaheamis. Ášši álgu lei mannan geasi dáhpáhusat Davvi-Norgga Feastaspealuin Hášttas. Dáidda oassálasttii earret eará Honnesvági revyajoavku. Okta bihttá sis lei boazodoalli birra guhte dollii Skiippagurrii gálgat muhtin albmáide viehka erenoamáš earána. Son gárttai addit iežas bohcco máksun. Dát bihttá oaččui lektor ja politihkkár Hartvig Sætra reageret. Su mielas lei heahpat sihke Feastaspealuid lágideaddjiide sihke revyajovkui. Sætra oainnu mielas bihttá dagai buot sápmelaččaid boagustahkan ja erenoamážit boazosápmelaččaid. Máŋgasat leat ovttaoaivilis Sætrain, earáin lea eará oaivil. Mun in leat geahččan namahuvvon bihttá, muhto gullen - ja boagustin. Ii fal dan dihte ahte lei boazosápmelačča birra, muhto danin go «muitalusas» ledje moanat buorit čuoggát - ja lávlla lea bures lávlojuvvon. Dieđusge livččii álgoálggus sáhttán válljet sávzadoalli. Muhto daningo dáhpáhuvvá fylkkas gos leat olu eanet bohccot go sávzzat, de heivii gal boazu buorebut máksun ja revyalávlaga «poeŋgan» . Mun lean maiddái geahččan heajos - njulgestaga heahpašan veara heittogis revyabihtáid main leat boagustandahkan sápmelaččaid primitiivva álbmogin. EanEmus heahpat leat leamaš bihtát gos okta dahje moadde gávttehasa leat lávddis, sii juhket olu alkohola, áinnas olu «prennevin» ja hállet heajos dárogiela. Dáppe leat buorit spivkkat seammá dábálaš go makreallaspearru Várjjatvuonas guovvamánu 29. beaivvi. Dákkár bihtát soitet leat somát geahččiide geat leat seammá váibmilat alkoholii. Lea oahpes ášši ahte ii gáibit nu olu sin guoimmuhit. Muhto lea váivi ahte gávttit, jugešvuohta ja heajos dárogiella dahje váillevaš dárogiel mearrasuopman galgá dahkat eahkeda suohtasin. Dahje lehpet go mii nu primitiivva ahte mii reaškit dušše daid myhtaide maid geahččala doalahit - vaikko mis lea buoret máhttu? Dahje leago nu ahte máŋgasat boagustit dušše olmmošvuođa dihte: «Dieđusge - jurddaš man garrasit revyabargit leat bargan illudahttit min!» . Mediaságastallamis lea jerron leatgo sápmelaččain uhcit humoristtalaš attáldagat go earáin. Lea váttis mihttidit humora - sihke kvalitehta ja hivvodaga. Juohke birrasis lea iežas hállanvuohki, iežas «čearddagiella» . Olggobeali olbmuide sáhttá leat váttis áddet kodaid. Muhtin oasit humoras leat fas universealla. Daid ádde gos ihkkenassii leat ráhkaduvvon ja gos ihkkenassii čájehuvvojit. ARTHUR revyajoavkku lahttun mun lean leamaš revyain fárus 20 jagi. Mun lean oaidnán mo geahččit iešguđet láhkai váldet revyabihtáid vuostá. Somás bihtát Deanus ja Leavnnjas gahččet eatnama ala Kárášjogas, Álttás dahje Høylandes - dahje nuppi láhkai. Dieđusge sáhttá leat neavttáriid sivva, muhto dávjá lea sivvan ahte geahččiid eanetlohku ii «ádde ii fuos ii cuo» . Ii fal dan dihte go geahččit leat jallasoaivvit, muhto daningo bihttá ii leat heivehaddan áigái ja báikái. Dát han lea ammaterarevyaid hástalus: Ráhkadit buriid revyabihtáid main somás spivkkat bohtet maŋŋá maŋŋálagai ALMMÁ duolbmakeahttá joavkkuid mat juo leat vuollin. ARTHUR beasai doallat minirevya Sámediggái moadde jagi dassái. Bealli bihtáin lei sápmelaččaid ja sámi dili birra. Eai mis leat goassege leamaš nu giitevaš, jitnii ja reaški geahččit (earret go ruovttušiljus Juovlavuona servodatviesus). Várra daningo geahččit dihte ahte máŋgasat lávddi alde ledje sápmelaččat, ahte dattetge sáhttet iežaset ja earáid birra leaikkastaddat almmá cieláheami haga. Odd Eirar Utsi lea njunuš revyaneavttár Finnmárkkus. Son ii leat goassege searvan ARTHUR revyii almmá čálikeahttá dahje neavttikeahttá bihtá mas son dadju «buhtadusa» birra, dulkonbálvalusaid birra, eana- ja čáhcevuoigatvuođaid birra dahje sámi organisašuvdnaeallima fápmoolbmuid birra. Muhto son lea hui kritihkalaš tekstii - das galgá leat buorre poeŋga. Dat ahte son lea sápmelaš ii oaččo dán albmá bidjat peanna ja mikrofuvnna eret go hálida dadjat maid son oaivvilda dáhpáhusain mas okta dahje moadde sápmelačča lea «luhčan buvssaide» . Humoristtalaš attáldagat eai soaitte leat dassidit juhkkojuvvon buot birrasiin. Gávdnojit humorahis sámi akademihkkárat ja bargit, ja dat gávdnojit maiddái muđui dáža álbmogis. Soapmásat váldet alo iežaset duođasin, eaige gierdda go earát nárrohallet. Leatgo gis sápmelaččain humoristtalaš attáldagat? Dieđusge. Muhto eaige sii reaškke kritihkaheamit buot duššiid dihte. Lea baicce áddehahtti go sápmelaččat atnet unohassan bihtáid maid primitiiva ulbmil orru leamen hervvostallat eará olbmuid hállanvugiin, sin alkoholageavaheami myhtain ja bivttasvieruin. Finnmárkku revyabirrasat galggašedje garvit dákkár primitiiva badjelgeahččamiid. Loahpaloahpas ávžžuhan olbmuid muosáhit sámi humor nu go sámi nuorat čájehit dan. «Kakaos TV-Šovv» sáddejuvvo viehká maŋŋá maŋŋebárgga eahkeda NRK1:žis. Prográmma lea NRK-Sámi Radio ráhkdan, ja dat duođašta ahte lea olu hutkáivuohta ja hirpmástuhtti olu iešironija sápmelaččaid gaskkas, erenoamážit nuoraid gaskkas. Vaikko vuovttat soitet cegganit muhtin bihtáide, de ferten beassat rápmot prográmmajođiheaddjiid. Dattetge ferten váruhit olbmuid humoristtalaš attáldagaid, gierdevašvuođa ja stuorisvuođa haga dán sámegiel prográmma dihte. Suohtastaddet baicce seavdnjes TV-šearpmain. ¶
Eurohpa Uniovdna (EU) dovddahii mannan vahkus iežaset atnit unohassan dan go nu máŋga riikka bidjet eavttuid, ja oaivvildit ahte dan eai sáhte riikkat dahkat Konvenšuvnna mielde. Muhtin riikkat mat leat dohkkehan Konvenšuvnna biehttalit doahttaleamis paragráfa 2. Paragráfa geatnegahttá riikkaid dohkkehit soahpamuša Ovttastuvvon Nášuvnnain (ON:a) álggahit buot dárbbašlaš doaimmaid dáhkidit nissoniidda ovttadássásašvuođa. –Go riika hilgo konvenšuvnna vuođu - mii dáhkida dábálaš prinsihpa ovttadássásašvuhtii - de jorrá dat duođai áššin mii adnojuvvo unohassan, lohká Salam Khan Bangladeshas. Son jođiha ON-komitea jávkadit nissoniid vealaheami (CEDAW). –Go ráddjet iežat paragráfa 2 vuostá, de rihkkut ja jávkadat Konvenšuvnna olles doahpaga ja ulbmila, lasiha son. Khan muitala ahte seamma garra ráddjemat leat boahtán paragráfa 16 vuostá, mii guoskkaha ovttadássásašvuođa bearašeallimis. Riikkaid gaskkas mat leat ráddjen iežaset dahje buktán cealkámušaid oasi konvenšuvnna vuostá, leat riikkat dego Stuorrabritannia, Espánja, Duiska, Kanada ja Belgia. USA, mii vuolláičálii Konvenšuvnna suoidnemánus 1980, ii leat vel ratifiseren dan danne go Kongreassa olgešopposišuvnnas lea vuosteháhku. Máŋga riikka Gaskanuortás eai leat vuolláičállán dahje ratifiseren Konvenšuvnna. ¶
SÁPMI: Sállevári ja Bátneduoddar oktašas njuovahat Sarvvesčoalmmis deavdá dál gáibádusaid mat Eurohpa Uniovnnas leat boazonjuovahagaide. Huksenbargguide lea mannan sullii 3-miljon márkki, mas bálgosiid oassi lea sullii miljon márkki. Seammás lea njuovahat viiddiduvvon sullii čuohte njeljehasmehteriin. Njuovvanbázahusat hávdáduvvojit Sarvvesčoalmmis eatnamii, iige eanageavvanrusttega dego Báištuoddaris gánnát deike hukset. –Gáregasnjárggas lea oanehis mátki Norgii, muhte Sarvvesčoalbmi lea nu guhkkin meahccis, ahte doppe ii gánnát muoldda fievrredit gosage. –Buot buoremus vuohki beassat bázahusain livčče guođđit daid eatnama ala. Luondu divssošii daid ieš, váikke dálá EU-áigge dát jurdda lea iešalddes jo oalle hirpmástuhtti, muitala Sállevári boazoisit Oula Sara, Lapin Kansas áviisii. ¶
Kárášjoga gielddas leat guokte prošeavtta mat leat gárvásit plánejuvvon. Vassvik Kalstad muitala ahte gielddas livččii vejolašvuohta álggahit etnomusihka guovddáža ja sámi dáiddaallaskuvlla, jos álggahivččii barggu ovttaráđálaččat gieldda etáhtaid gaskkas. –Dieđusge dárbbašit dát prošeavttat naššuvnnalaš ruhtadeami, muhto in oainne makkárge ákka manne ii galggaše sáhttit álggahit bargguid gieldda dásis, lohká Vassvik Kalstad. Máŋggat prošeavttat gullet sihke ealáhus-, skuvla ja oahpahus- ja kuluturetáhtaid vuollái ja dan dihte galggašedje buot etáhtaid daid sáhttit ruhtadit. Lágideaddjiguovttos sávvaba seminára galgat boktit etáhtaid ja ossodagaid gaskasaš ovttasbargojurdaga ja muittuheaba ahte gieldda dálá nuppástuhttimiid oktavuođas, lea erenoamáš vejolašvuohta álggahit ođđa ovttasbargomálle. ¶
Norgga Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geigii árvalusastis 1984. Sáhtášitgo oanehaččat dadjat lávdegotti barggus ja makkár oaidnu dus lea dasa leamaš? Dađis go Sámi vuoigatvuođalávdegotti bargu ovdánii, čielggai ahte sámi vuoigatvuođat leat nannosit čadnon dakkár prinsihpaide maidda Norga lea dovddastan. Mu mielas lea lávdegotti bargu lávkin sámerievtti hábmemis, ja ieš anán gudnin go lean leamaš Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggus fárus. 1980-jagiid álgobeali sáhtášii gohčodit čielggadanáigodahkan. Nuppi bealis šattai de áibbas ođđa sámeriekti Norggas; sámeláhka 1987:s, vuođđoláhkaparagráfa 1988:s, vuosttas válljen Sámediggái 1989:s, ođđa kapihtal sámegiela birra sámelágas 1990:s, seamma jagi go ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid hárrái Norga vuosttas riikkain dohkkehii. Mu mielas lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttas čielggadeapmi viiddis láhkaaddinproseassa vuosttas lávkin. Vuosttas árvalusas lea vel ráhkaduvvon vuođđooaidnu, mii maŋŋil lea buori doarjaga ožžon. Dás šattai cealkka ahte "Norggas berrešii leat vuođus, gaskal moanaid álbmotjoavkkuid ásahit ráfálaš ja huksejeaddji ovttaseallima málle" . Čielggadeapmi lei vuođđun, go dat mearrida náššuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš riekteprinsihpaid, seammásgo evttoha Sámedikki ja eará sámi riektediliid hárrái lága - sámelága - ja sámi kultuvrii sierra vuođđoláhkasuodjalusa. Dálá sámeláhka ii leat goassige jurddašuvvon leat loahppan, muhto lávkin ovdáneaddji láhkaaddinprosessii. Sámediggi lea dieđus sámerievttálaš huksehusa geađgejuolgin. Mu oaidnu lea ahte sihke sámerievttis ja sámepolitihkas ferte vuolggasadjin leat ahte sápmelaččat lea sierra álbmot iežas kultuvrrain. Seammá vel ahte sámi álbmot fertešii oažžut dárbbašlaš gaskaomiid joatkit dáinna kultuvrrain. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea 1980-jagiin geahččalan leat dákkár rievttálaš ja politihkalaš barggu orgánan. Iigo sápmelaččain leat juo dál buorre dilli? Sis leat seamma buorit go servodagas muđui? De leat. Muhto vehádatálbmotsuodjalus ii leat riektepolitihkalaččat dušše ekonomalaš birgendássodat. Gažaldat lea joatkka eallindásis. Vehádatalbmotsuodjalusa guovddáš lea kultursuodjalus. Ii leat doarvái ahte unnitlogu miellahtut ožžot dohkálaš ekonomalaš eavttuid. Jus sin mihtus kultuvra jávká, ii leat šat sierra álbmot. Sámi kultuvra lea bárut kultuvra. Dáruiduhttin norgga sámepolitihkas čuvvui sakka gitta maŋimus máilbmesoahtái. Vaikko dál dát lea historjá, de sámi kultuvra ain hirbmadit váikkuhuvvo eará kultuvrrain. Dát lea váttis uhca álbmogažžii. Olu lea dutkon ja čielggaduvvon sámi dilálašvuođain? Etnologat, sosiálantropologat ja gielladutkit gal leat áiggiid čađa leamaš hui viššalat. Muhto eai leat norgga juristtat beroštan ovddasvástidit sápmelaččaid rievttálaš dili. Maid mearkkaša čielggadit sápmelaččaid rievttálaš dili? Dát siskkilda sápmelaččaid oktagaslaš vuoigatvuođaid ovttaskas olmmožin, muhto sin oktasaš vuoigatvuođaige ealáhusdoallin ja álbmogin. Dás lea sáhka sápmelaččaid vuoigatvuođain norgga lágaid ja riektegeavada mielde, muhto maiddái sin vuoigatvuođain álbmotrievtti mielde. Dás lea sáhka sápmelaččaid dábálaš vuoigatvuođain čearddalaš unnitlohkun, ja maid sin sierra riektedilis eamiálbmogin. Dása gullá vel sápmelaččaid dilli gustojeaddji rievtti mielde, stuorra ja eahpevissis gažaldagaiguin, muhto dange ovddidanproseassas go galggašii nannet riektedili. Sámeriekti lea sihke politihkalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra. Man birra dajašit dálá sámepolitihkka lea? Dálá sámepolitihkka lea heađuštit olles kultuvrra jávkama. Dát lea ollu stuorát ášši go eanaš eará kulturpolitihkalaš áššit. Sámi kultuvra lea áidna kultuvra mii, earret norgga, lea eiseválddiid politihka duohken. Seammás lea dát kultuvra masa Norgga stáhtas lea sierra historjjálaš ovddasvástádus, go sápmelaččathan ásse dáppe ovdal min stáhta. Sámi kultuvra, mii sápmelaččaide bidjá dálá ja boahtteáiggi sisdoalu, lea seammás riikka oktasaš kulturárbbi oassin. Dán oainnus ferte sámepolitihkalaš gažaldagaid árvvoštallat. Vuostebiekkat leat máŋga. Mainna norgga álbmot ferte eallit lea: Man viššalit ja árvásit leat dorjon iežamet mielriikavuložiid sin kultursoahtamušas? Sámi vuoigatvuođalávdegoddi bijai "sámepolitihkalaš vuođđooainnu" vuođđun, mii šattai Sámi vuoigatvuođalávdegoddái guovddážii. Deattuhivččetgo maidege dás? Norgga sámepolitihkas eai leat vuođđoguottut das mii lea vuoiggalaš gaskal unnitálbmoga ja stáhta muđui. Vuođđooaidnu ovdanbuktá eiseválddiid ovddasvástádusa sámi kultuvrra ektui, mas galggašii láhčit diliid sámi kultuvrra ovddideapmái, ja mii lea heivehuvvon servodaga gáibádusaid ektui. Lávdegotti vuođđooaidnu lea ahte riektenjuolggadusat galget ovddidit ovttaárvosašvuođa sápmelaččaid ja eará servodatriikavuložiid gaskkas, ja sámi kultuvrra ja min riikka eará kultuvrra gaskkas. Eará oainnuid maid hábme, lea ahte juohkehaš eaktodáhtolaččat vállje čearddalaš gullevašvuođa, davviriikkalaš ovttasbarggu dárbbu - sápmelaččat eai leat goassige rájáid bidjan - ja harmonalaš ovttaseallima dárbbu gaskal iešguđet álbmotjoavkkuid iešguđet báikegottiin. Lávdegoddi lei ovttamielas vuođđooainnus, muhto ii liikká ovttaoainnus konkrehta evttohusain? Dát lea vuohččan máŋggalágan oainnut ovttadássásašvuhtii. Lávdegotti unnitlohku vulggii ovttaskas olbmuid ovttadássásašvuođas, ja eanetlohku fas dáhtošii ovttadássásašvuođa álbmotjoavkkuid gaskkas, oaidnu mii ođđasit áiggisge riikkaidgaskasaččat lea dorjojuvvon. Lávdegotti bargu álggahuvvui proseassain mas norgga sámepolitihkka ii dušše gehččo duokkot dákko ovttaskas doaimmain, muhto árvvoštallo oppalaččat, ja main almmolaš mearrádusat eai leat dušše ekonomalaš ja kultuvrralaš doarjjadoaimmat, muhto rievttálaš gáibádusaid ollašuhttimis, mii sámi álbmogis lea norgga stáhta ektui. Norgga álbmogis ja norgga stáhtas lea seamma ovddasvástádus riikka unnitálbmotpolitihkkii, go sápmelaččainge lea. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi moitojuvvui? Ášši meannudeapmi Finnmárkku fylkkadikkis lei geaidnoearru sámerievtti ovddideamis, go fylkkadiggi dohkkehii lávdegotti ođastusaid. Muittán ain Aslak Nils Sara, dalá Norgga Sámeráđi jođiheaddji, ja buot eamiálbmogiid hálli, go telefuvnnas muitalii mo fylkkadikkis lei geavvan ja álggahii dadjamin. "Beaivváš lea Sámeeatnamis badjáneamen" . Muittán vel miessemánu 29. b. 1987 Odeldikkis, go sámeláhka mii ásahii Sámedikki mearriduvvui. "Historjjálaš" ja "jaskes revolušuvdna" sánit gullojedje dikki lanjain. Mii vel moitojuvvui lei go lávdegoddi meannudii Sámedikki ja vuođđoláhkasuodjalusa, iige seammás evttohan maidege eana- ja čáhcevuoigatvuođain. Dál anán leat lihkkuin go lea Sámediggi mii ieš sáhttá hábmet boahttevaš njuolggadusaid sámiid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid hárrái. Mo orro mediat Sámi vuoigatvuođalávdegotti 1984 árvalusa dustemin? Davvin ságastallui dán birra almmolaččat. Muhto mátta mediat eai leat olus beroštan dás. Orru nu ahte njuolgga vuostálasvuođat leat buorit ságat, muhto ii oaivillonuhallan dahje oahpu. "Positiiva vealaheapmi" doahpagat gullojedje dávjá digaštallamis? Unnitlohkun fertejit sápmelaččat čuovvut lágaid ja politihkalaš árvvuid maid álbmoteanetlohku bidjá gustojeaddjin. Unnitlogu dovdomearkan lea dávjá ahte das lea váttis oaiviliiddis oažžut dohkkehuvvot doarvái bures. Jus duhttá formála rievttálaš seammalágan meannudeamis eanetlogu ja unnitlogu miellahtuid indiviidan, de dát doaibmá oktiisuddadeapmin, namalassii ahte unnitlogu kultuvrralaš erenoamášvuohta jávká. Vai doalahuvvo unnitlohkokultuvra, ferte unnitlohkui addot seamma árvu álbmogin. Dát gáibida máŋggalágan sierra ortnegiid, namalassii positiivva vealaheami. Dát sáhttet mahkáš leat sierra politihkalaš orgánat, nugo Sámediggi. Go čearddalaš unnitlohku oažžu dihto surggiin sierradoaimmaid, de muđui servodagas dán vuosttaldit. Muhto deattuhivččen ahte lea nana etihkalaš ja rievttálaš vuođus, ordnet sierra rievttálaš doaimmaid ja ortnegiid čearddalaš unnitlohkui mii rahčá kultuvrras seailluheamiin. Dáid doaimmaid ulbmil lea ollašuhttit vuođđoolmmošvuoigatvuođa, mii lea fuolahit álbmoga kultuvrra. Mo das rájes lea sámeriekti ja min riektegeatnegasvuođat sámi álbmoga ektui ovdánan? Sápmelaččat lea vehádatálbmot ja eamiálbmot. Sáhttet danne guovtti sierra riektenormmaid joavkkuin ohcat doarjaga. ON konvenšuvdna siviilla ja politihkala vuoigatvuođaid 27. artihkal suodjala erenoamážit unnitloguálbmoga kultuvrra. Unnitloguálbmogis lea gáibádus sierra rievttálaš ortnegiidda iežas servodatdoassái. Sápmelaččain lea kulturvuođus hui gullevaš luondduriggodagaid árbevirolaš atnui. Sii soaittášedje danne čuoččuhit iežaset árbevirolaš ealáhusvugiid galgat suodjaluvvot. ILO-konvenšuvdna 169 eamiálbmogiid birra, čielggada ja nanne eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dađis go doahttaluvvo ja njuolggadusat leat anus. Mo eiseválddiid beales? Norgga eiseválddit Ráđđehusa ja Stuorradikki bokte, guorrasedje lávdegotti vuođđooidnui. Dat leat dohkkehan áddejumi ahte ON 1966 olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna viidát kultuvrralaččat riektesuodjala sápmelaččaid. 1987-1990 áigodagas ledje máŋga rievttálaš mearrádusa. Dál lea sámi kultuvrra luondduvuđđosa árvalus gulaskuddamis, mas Sámedikkis lea guovddáš sadji proseassas. Čearddalaš vehádaga riektesuodjalus - ii veaje leat nu álki? Vehádaga, nugo sápmelaččaid riektesuodjalus, bohciidahttá moanaid vuođđogažaldagaid. Ee. man guhkás demokráhtalaš vuođđoprinsihppa mii cealká ahte eanetlogu áddejupmi lea mearrideaddjin vehádahkiige, berre gustot riektestáhtas. Dasto, galgágo vehádatsuodjalusa ollašuhttin leat oktagaslaš vai oktasaš vuoigatvuođain, galgágo vehádahkii addot formála vai duohta ovttadássásašvuohta, ja mo diehtit goas lea ovttaárvosaš. Mo kultuvrra, ekonomiija ja eatnamiid oktavuohta, ja galgetgo kultursuodjalussii gullat ealáhusat ja ruhtajuolludeapmi. Mii du oaidnu lea sámeriektái ja sámepolitihkkii? Norga lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga duovdagiidda - dážaid ja sápmelaččaid. Sámi kultuvra lea áitojuvvon. Sápmelaččat dárbbašit gaskaomiid hehttet olles kultuvrra jávkama. Dát lea dehálamos vuolggasadji sámerievttálaš ja sámepolitihkalaš jurddašeapmái. Sápmelaččat leat sihke riika eamiálbmot, veahádat ja norgga riikkavuložat. Sámi álbmot ja dan kultuvra lea sierra dilis čearddalaš ja kultuvrralaš vehádagain Norggas, go sápmelaččat ledje dáppe ovdalgo norgga stáhta hábmejuvvui. Eanaš sápmelaččat ásset Norggas, nu ahte norgga politihkka sakka mearrida sámekultuvrra boahtteáiggi. Sámeálbmot lea seammás dan searvevuođa oassi mii Norggas ássá. Vehádaga vuoiggalaš meannudeapmi eaktuda, ahte eanetlogus lea dáhttu addit riektesuodjaleami vehádaga iežas riekteáddejumiide ja árvogovvádusaide. Seammago juohkehaččas lea iežas iešárvu, fertet seammaláhkai árvvus atnit juohkehačča kultuvrra iešárvui. Álbmotjoavkku kulturovddideapmi lea dál okta vuođđo-olmmošvuoigatvuođain. Sámerievtti váldobargun lea ráhkadit nu nana riektesuodjalusa sámi kultuvrii ahte ain ceavzzášii dáppe davvin. Eará ektui eai leat eará áššit mahkkege min riika kulturpolitihkas. Mo válddahalat Sámedikki rievttálaš ja sámepolitihkalaš govas? Vuosttas gearddi válljejedje sápmelaččat Sámedikki sápmelaččaide 1989:s. Sámediggi mearkkaša doaimmalaččabut boahttevaš sámepolitihka. Válljejuvvon Sámediggi hábme virggálaš sámi náššuvnnalaš orgána, ja dan mielde sáhttá čoahkkalmas sárdnut autoritatiivvalaččat buot norgga sámiid bealis. Sámit ovddidit dás sámepolitihka, demokráhtalaš jienastemiiguin, mas ii šat eahpiduvvo mat leat sámiid politihkalaš eanetlohkooaivilat áiggis áigái. Stáhtaeiseváldditge beroštit sámi orgánas mii lea ovddasteaddjin riikka dásis. Ođđa dilli čuožžilii sámepolitihkalaš ja sámerievttálaš oktavuođas Sámedikki ásahemiin. Dál dušše okta orgána demokráhtalaš legitimitehtain, sáhttá sámiid bealis sárdnut. Sámiid árvu sierra álbmogin lea dohkkehuvvon. Ii dárbbaš máhttit einnostit jus galggaš oaivvildit ahte Sámedikki váikkuhus politihkalaš orgánan ja hálddašaneiseváldin lassána boahtte jagiid. Sámediggi gártá leat ovddideami guovddážin, sihke sámerievttálaččat ja sámepolitihkalaččat. Vuođđoláhkasuodjalus? Vuođđoláhkasuodjalus mearrida politihkalaš, morálalaš ja rievttálaš geatnegasvuođa norgga stáhtii norgga sámiid ektui. Dát lea vuođđoprinsihppan, makkár molsašuddi ráđđehusat ja stuorradiggeeanetlohku dal leš. Don leat sártniid doallan Sámedikkis? Vuosttas Sámedikki rahpamis, dadjen borranbottu sártnis ahte láhkačielggadeaddji niehku lei ollašuhtton. 1996 sárdnun Sámedikkis ja dadjen ahte persovnnalaš niehku lei ollašuhtton - beassat sárdnidit Sámedikkis mii lea nannosit ásahuvvon ovddasteaddji ásahussan riikka stáhtaeallimis. Dalle ledjen duopmárin doppe, ja gustojeaddji sámeriekti lei fáddán. Dalle de dovden ahte lei váilevaš. Maid galgen dadjat Sámediggái - gos áirasat dovdet sámerievti váttisvuođaid, ja olles sámepolitihka - nu mo ieža dan leat vásihan, ja maid mun dušše sáhtán árvádallat. Inge lean politihkkár, lohpádusaiguin. Ledjen dáža jurista, gii ledjen geahččalan bahkket sámerievtti riektesuorgái. Mo du sámerievttálaš govva lea dál - mo jurddašat ovddasguvlui? Sámedikkis 1996:s geahččalin oppalaččat govvet, 13 cealkagiin, mat leat prinsihpat. Dehálamos bargu sámerievttis dás duohko, lea gávnnahit mo guđege servodatoassi dárbbaša váikkuhuvvot. Dán barggus lea riikka eiseválddiin ja juristtain stuorra ovddasvástádus. ¶
Logi jagi maŋŋel go Mikkel P. A. Bongo jámii, lea su girji nieguid čilgema birra ilbman. Su eamit Biret Ánne dat hoitái giehtačállosa girjelágádussii. –Ártet go šattai girjin, in lean doivon, dadjala vel. ¶
Ii leat vuosttaš girjii maid Mikkel P. A. Bongo lea čállán. Son lea ovdalaččas čohkken muitalusaid ja cuvkcasiid Sámi Instiuhta hálddus. –Ovddemužžan barggai son čálusčohkkemiin gáhtten dihte sámegiela, vai dat ii noga, muitala su eamit Biret Ánne Gaino Bongo (69) go muittaša isidis gii livččii dál 77 jagi. Son mieđiha isidis erenoamážit beroštan nieguin. Mihkkal leige earenoamáš olmmoš. Máŋggas dáidet su dovdat Waršava-Mikkelin. Son čuojahii luđiid rievssatstreaŋggaiguin ja lei gitta Waršavas doallamin konseartta. –Son lávii čatnat streaŋgga giisái ja dájui dainna gitta dassá go oahpai čuojahit, muitala Biret Ánne. ¶
–Mu isit lei gilles olmmoš. Gal galgá viššal vánddardit olbmuid mielde ja čohkket dieđuid. Galgá maid leat roahkkat, dadjá Biret Ánne. Niehkočilgemat mat leat su isida girjjis "Niegut ja nieguid čilgehusat" leat dieđut maid boaresolbmot leat bargan. –Jos niegada, galgágo jáhkkit dan čilgehussii mii čuožžu girjjis? –Nihkui galgá muhtun ráje jáhkkit, ja dovddat ieš goas niehku mearkkaša juoidá. Dalle muittát niegu ja dat ráhkada dego jearaldaga du dilis, čilge Biret Ánne. Son muitala nieguid maid ieš lea niegadan ja čujuha dáhpáhusaide maŋŋel maid čatná nieguide. –Iigo leat ártet, orrugo du mielas ártet, jearrala vel? Moadde beaivvi ovdal go su isit Mihkkal jámii, de lei Mihkkal niegadan ahte lássehuvaiga eamidiinnis ulláhii. Go vikkaiga olggos, de beasai dušše Biret Ánne olggos ja son ieš bázii ulláhii. Biret Ánne ii eahpit ge ahte dieinna nieguin sáhttá čilget ahte su isit niegadii iežas jápmima. ¶
Biret Ánne muitala niehkočilgema leat leamašan guovddážis su isida eallimis. Dat leage okta ággan dasa go Biret Ánne háliidii ollašuhttit isidis doaimmaid ja almmolaččat ilbmadit niehkočilgehusaid. Son ii dieđe riekta manne Mihkkal-rohkki ii almmuhan barggu, muhto árvala ahte sus ledje nu ollu eará čállinbarggut maid álohii vuoruhii. –Son lei dakkár olmmoš gii álot-álot čokkii dieđuid. Son vánddardii maid viidát ja bijai muitui buot maid gulai earáin. Muittán go lávii hoahkat ahte buot dieđut jávket jos daid ii čále, dehálaš dieđut, nu go dálkkodeapmi ja diekkár sámi goansttat, muittaša Biret Ánne. Dan dihte ii leange Biret Ánne mielas riekta ahte niehkočilgen čállosat galge veallát su dálus iige oktage eará beassan atnit dain ávkki. –Dološ dieđut gullet ođđa olbmuide, lohká Biret Ánne. ¶
Njuovahat oažžu eanaš bohccuid Guovdageainnus ja Nuorta-Finnmárkkus. Muhtu dál ii leat šat doppe eambbo fidnemis, ja njuovvamat soitet bisánit boahtte dálvvi rádjái, muitala Reinprodukter direkteuvra, Odd Erling Smuk. Diibmá ledje seammalágán váttisvuođat. Dalle vižže bohccuid Suomas, vaikko vel eiseváldit eai álggos suovvan viežžat eallibohccuid. Dál ii leat šat dat mii lea váttisvuohtan, muhtu alla duolluhattit. Lea beare divrras viežžat bohccuid Suomas. ¶
LARS LEVI LÆSTADIUS:Finnmárkku guovlluallaskuvla árvala Læstadiusa poastamearkkaid Davviriikkaide. ¶
Olmmáivakkis lea fas álggahan ođđa sámegielgurssa. Dán gurssas lea Lene Antonsen oahpaheaddjin. Son muitala iežaset oahpahusas geavahit gulahallanvuogi. –Mii geahččalit olles áiggi oažžut sámegielalaš birrasa. Ovdamearkka dihte geahččalit bovdet deike sámegielalaš olbmuid gáfebottuide. Dehálaš lea ahte oahppit besset geavahit giela lunddolaččat, lohká Antonsen. –Mis lea leamašan olu praktihkalaš oahppu, go leat vuoššan guopparmállása ja goikebiergomállása, mii leat gávppašan «sámegillii» ja dolastaddan mánáidgárddi sámeossodagain, čilge Antonsen. Dán gurssa eanaš oahppit barget suohkanis. Muhto joavkkus leat maiddái moadde mánáidgárdebargi. Ja ferte vel namuhit ahte okta lea Islánddas eret (Birna Halldorsdottir). Son lei gal vuolgimin ruoktut Islándii, muhto de fuomášii vel ahte várra livččii somá oahppat veaháš sámegiela ovdal go vuolgá. Áigugo hupmat sámegiela Islánddas vai leago boahtimin ruovttoluotta deike Sápmái? Gii dan diehtá! ¶
Gielda- ja guovludepartementa deavdá 50 jagi. Carsten Smith muitala iežas sámepolitihkalaš vásáhusaid. Gaskasiidduin ¶
Sotnabeaivve lágidit Deanu Searat sámi árbevirolaš čierastallanbeaivvi Deanu Šaldis gos ulbmiljoavku leat mánát ja nuorat skuvlla agis. –Mii leat čohkken dieđuid mo dolin sámi mánát dukkoradde. Dál mii áigut olggus ja fas geahččalit dáid lágiid mielde čierastallat, muitala Britt Hjørdis Somby. ¶
Diimmá čavčča álge Deanu Searat čohkket dieđuid sámi mánáid ja nuoraid duhkoraddamiid ja doaimmaid birra. Ulbmil prošeavttain lea oahpásmuvvat mánáide ja nuoraide juste mo dukkoraddamat dáhpáhuvvo dolin. Dál lea áigi geahččalit muhtin vugiid ja sotnabeaivvi fáddábeaivi sisttisdoallá čierastallan dáid ávdnasiin: bessodatsabehiin, geresiin, duljiin, reagain, gielkkáin, gálssohiin, bulkoriin ja njuorjjonáhkiin. –Dása lassin ahte čierastallat dáidguin, de mii dieđusge čilgejt mo dát dáhpáhuvai dolin. Mii leat maid čatnan doabageavaheami muohttaga birra dán beaivái. Dása mii leat maid ožžon guokte badjeolbmo veahkkin, muitala Britt Hjørdis Somby. ¶
Makkár vuohki čierastallat du mielas orruleamen eanemus erenoamáš? –Dat gal lea bessodatsabehiin. Dát dáhpáhuvvá dušše ovttain báddesabehiin. Dalle galggat leat čeahppi bissut dan alde. Sáhttá masá dadjat ahte dát lea sápmelaččaid dološ «snowboard» , mii otne lea nu beakkán nuoraid gaskas, dadjá Somby. –Ávžžuhat mánáid ja nuoraid boahtit deikke. Ja gárvodehpet sámi biktasiin jus leaš, ja maiddái nu ahte bivvabehtet. Muitet ahte mii eat bala čierastallat ja leat olgun liikká vaikke lea veahá buolaš, reašká son. ¶
Sivertsen maid muitala iežaset áigut lágidit golbma eará meassu. Sii ledje jurddašan geavahit Min Áiggi ovttasbargin, muhto negatiiva artihkala dihte eai gille dan šat oppa jurddašit ge. Min Áigi lea fuomašahttán Sivertsenii makkár vejolašvuođat sus leat váidit ášši. Son sáhttá sáddet ášši Preassa fágalaš lávdegoddái dahje áššáskuhttit áviissa. –Lea menddo arrat mearridit maid mii dahkat áviissa ektui, lohká Sivertsen. –Muhto sáhtán goitge dadjat ahte mii eat lágit šat goassege meassuid Kárášjogas. Mun šattan maid váruhit eará meassolágideaddjiid lágideames meassuid Kárášjogas, Sivertsen lohpida. ¶
IVGOMUOTKI: Mannan lávvordaga bulii viessu Ivgomuotkkis, dieđiha Ivgo leansmánni. Ii oktage olmmoš roasmmohuvvan. Viesus ledje gávcci olbmo, guokte rávisolbmo ja sudno njeallje máná. Ledje vel guokte máná geat leigga guossis. Ovttatmanos go viesu isit oaččui buohkaid olggos, de viessu buollái albmaládje. Ivgo leansmánni ii vel diehtán mii lei sivva buollimii, go lei ain dutkame ášši. Ivgos leat leamaš ráfálaš juovllat, ii leat leamaš ollu bargu, muitala leansmánni. ¶
-Girkonjárga čáskii čađat guhkes spáppaid, ja min gaskušillju ii oba beassan ge mielde. Sii ožžo moalaid go mii dahkat juoidá vearrut, ieža eai buvttat moallabáhčinvejolašvuođaid. –Mii vurddiimet ja bijaimet deattu easka go ledje láhka min šilljobeali. Moai Johan Máhtiin livččiime galgan jođánit rievdait ja bidjat árabut deattu, ja leimme čuorbbit diekko. Livččiimet árabut bidjan deattu, de eai livčče beassan časkit guhkes spáppaid. Bottus lei boađus 2-0, máŋŋel go ledje ožžon guokte skeaŋkka mis, čilge Sandvik. –Bođiimet ruovttoluotta ja Joar Rasdal bážii moala, muhto das ii lean ávki go Girkonjárga maid bážii moala seamma minuvttas. Min lunttat gal juo vuollane, ja 4-1 lei boađus go geahččaleimmet deaddit. Dien čiekčamis ledje mearehis ollu heajos sáddemat. Go lunttat galge sáddet spáppa nubbái, 95 % manai Girkonjárgga čiekčái. ¶
–Čiekčamii oažžuimet vel Per Inge Eira ja Nils Peder Gaup. Šattái eambbo deahkki ja deaddu jovkui, dat váillui lávvordaga. Nils Peder lea dál fallehančiekči ja Per Inge fas gaskacaggi. –Mii vurddiimet sin máŋobealde ja Guvžajávri čáskii maid dušše guhkes spáppaid. Sii ožžo guokte skeaŋkka mis ja báhče guokte moala gávcci minuvttas. Sii dedde čađat, muhto loahpas vuosttaš vuoru oaččuimet ráŋggáštusčievččesteami go njeide Nils Pedera. Per Oddvar Holmen bážii dan njuolga mollii, muitala Sandvik. –Nuppi vuorus bijáimet árrat deattu, ja dan rájes ii lean go okta joavku šilljus. Nils Pedar nivkalii ovtta moala ja náhkehii nuppi go moallaolmmái ii nágodan doallat go Joar Rasdal bážii garrásit. Máŋemus moala loktestii Joar Rasdal čábbat moallaolbmá bádjel. –Lean duhtavaš go nágodeimmet jorgalit spealu. Molsumat čađahuvvoje nugo galget, lunttat vihke ja sáddemat deive rivttes olbmá. Dál lea juoga álgán, oaivvilda Svein Ole Sandvik. ¶
Evgenij Sapelnikov (18) ráhkada sáddenplána mii muitala mat prográmmas galget leat mielde. ¶
Evgenij Sapelnikov (18) lea duhtavaš iežas bargohárjehallamiin DSF Rádios. Doppe son sáhtášii buđaldallat vaikko birra jándora. –Mu mielas orru hui miellagiddevaš munnje bargat rádios, ja lean duhtavaš go lean beassan dáppe bargat, giitala son. ¶
Valentina Julina (22) ja Evgenij Sapelnikov (18) bargaba DSF Radios. Soai ráhkadeaba rádioprogrammaid ja sáddeba daid. Makkár bargu dudnos lea vel? –Munnos lea maiddái jearahallan ja eará smávva bargu vel, čilge Valentina. –Mu mielas orru hui miellagiddevaš munnje bargat rádios, ja mun jurddašan ahte jus livččii leamaš vejolašvuohta válljet eará geavatlaš barggu, mun vállješin dušše dán. Danne go dat lea hui buorre vejolašvuohta oahpásmuvvat rádiobargui, teknihkalaš biergasiiguin ja olbmuiguin maid. Maiddái lea vel okta deahálaš oassi dien barggus, dat lea giella. Munnos lea oalle buorre giellahárjehallan, muitala Evgenij. – Mun gal liikon bargat rádios, muhto dál in sáhte dadjat juste livččii go dát heiven munnje bargun, árvala Evgenij. Makkár plánat leat dudnos boahtteáigái? – Mus eai leat čielga plánat, muhto háliidivččen oahppat sámegiela viidaseappot, dadjá Valentina Julina. –Mun lean measta seamma dilis. Mus lea miella boahtte skuvllajáhkái beassat allaskuvlii, mii lea Guovdageainus, ja oahppat giela, lohká Evgenij. ¶
Rádio DSF bargi ja skuvlla inspektøra, Leif Petter Grønmo lea duhtavaš iežas nuorra bargiiguin. –Mu mielas gal orru leamen hui buorre ja hui suohtas go heive dán lahkái, ahte soai sáhttiba leat dáppe, go dat lea veahkkin rádioi ja soai maid oažžuba vejolašvuođa geahččalit eambbo bargat rádiobargguin. Nu min rádio doaibmá dás, ahte soai oahppaba maiddái rádiobarggu, jus dát lea dán lahkái ahte sudnuide lea maid ávki boahteáiggis, muitala Grønmo. ¶
Tatjana Mitrofanova (19), Krasnošeljes eret, mii lea stuorra beakkán «Ponoy» luossajoga gáttis, lea ožžon barggu čohkket unna fáddá sáme - ruošša sátnegirjjáža. – Midjiide lei oalle váttis go mii bođiimet deikke Kárášjohkii vuosttaš geardde, muittaša Tatjana – Mis eai lean ruošša - sáme oahppogirjjit ja sátnegirjjit. Ja mun doaivvun, ahte dát unna sátnegirjjáš dahje gihpaš veahá veahkeha eará ruošša sápmelaččaid sin davvisámegiela oahppus. Dieđusge, dat lea maiddái ávkkálaš munnje, go dalle go čálán, mun geardduhan oktii vel maid mun lean oahppan ovdal. Jus mus leat makkárge váttisvuođat gielain, de mu veahkeha Petr Popov, oahppaheadji, cealká Tatjana. Popov divvu boasttuvuođaid, ja muitala man láhkai ráhkadit buoret. – Mun jurddašan ahte jus bargat viššalit, dát šaddá ávkkálaš álgu fáddá sátnegirjjaš earáide geat áigot álgit oahppat davvisámegiela. Lea go dus alddát miella oahppat sámegiela viidaseappot, maŋŋel go skuvla nohká? – Dieđusge! Mus gal lea miella. Dat lea mu máttarváhnemiid giella, ja jus lea vejolašvuohta oahppat giela viidáseappot, mun geavahan dan, vástida Tatjana Mitrofanova, sámenieida Krasnošeljes eret. ¶
Ovddit Min Áiggi nummiris čáliimet ahte Gunn Kåven gottii stuorámus guoli Iešjávrris ja faskii sávzaránu dan ovddas. Fertet gal lohkat man lihkolaš son lea. Jurddaš, sávzaránu, dakkár gal ii leat nu gallásis! Dál han son beassá dušše bálkestit sávzzas ala ránu amas goallut. Mii leat gal gullan heastaránu birra, muhto... Leaikkas duohtavuhtii. Diedusge lei ROAVGU maid Gunn Kåven vuittii oaggungilvvus Iešjávrris. Mii bivdit ándagassii dán čurbošeamis. ¶
1887:s vulge nisgahoavddat Victoria-nammasaš guovlluoaivegávpogii oččodit guovlluráđđehusa dáhkidit álbmoga vuoigatvuođaid duovdagiiddáseaset. Muhto ráđđehus beahttala ja mearredii dan sadjái soađásgit nisgaid vuostá ja rivvet sis guovllu. Easkka 1973:s šihtadišgohte dalá nisgat ja searveráđđehus. Stáhta áirras - indiánáriid gažaldagaid ministár - lei Jean Chretien, nugo otne ge. 1991:s čuovvolii Brihtalaš Columbia guovlluráđđehus šiehtadusaide oktan gieldda eiseválddiin ja ealáhusain boaittobealde nisgaguovllu. ¶
Easkka dahkkun soahpamuša leat juo vuosttildan. Olgešbellodagat oaivvildit nisgat lea ožžon menddo buriid lohpádusaid, dan sadjái go muhtin nisgahoavddat gis oaivvildit eanagáhppalat leat menddo smávvat - dahket dušše logi proseantta álgo gáibádusas. John Gosnell lea duhtavaš. –Eat leat šat gearjideaddji iežamet eatnamis. Dál mii sáhttit árvvus eallit boahtteáiggis, ja lea vissásat dan ala ahte mii ge veahkehat Kanada servodaga sosialalaččat, politihkalaččat ja ruđalaččat, Gosnell dadjá. ¶
Oahppit eai loga sáhttit bidjat beare alla mihtomeriid, go sis ii leat nu fávdnadis hárjehallan vejolašvuođa. –Álggos go álggiimet hárjehallat, de fertiimet vuostamužžan čoaggit geđgiid eret hárjehallan šiljus, lohket nuorat. Dáidda nuoraide galgá ofelažžan valáštallan oahpaheaddji Geir Karlsen. –Sis lei okta eará váttisvuohta, ahte sis eai lean piikaskuovvat, maiguin lea buoret coakci fridjavaláštallan viegahagain, muhto sii leat ožžon lohpái ahte sii láigohit dakkár skuovaid. Dan áigo ortnet gilvvuid lágideaddjit, muitala Geir Karlstad. ¶
Gieskat giddii Guovdageainnu elliidsuodjaluslávdegotti muhtin gárddiid Guovdageainnu suohkanis, go eai lean dohkkálaččat vuodjit eret gávpebohccuid. Muhto dál leat sii guhkidan áigemeari buoridit daid gárddiid dassážii go gárddástallat álget, muitala elliidsuodjaluslávdegotti jođiheaddji Isak Th. Triumf. ¶
Gárddiid máid álggos moittii elliidsuodjaluslávdegotti lea Láhpuluobbala gárdi, Fanasroavi gárdi Suonjus ja Áhkarvári gárdi Šuoššjávrris. Ovddasvástádus doallat daid gárddiid ortnegis lea oktasašguohtonorohaga 30/31:s. Dál lea bivdán Oktasašguohton orohaga čálli Ole Mathis Eira oažžot guhkiduvvot áigemeari, ahte buoridit daid gárddiid. –Sii leat addán lobi diktit daid gárddiid dassá go álget fievrredit gávpebohccuid njuovahagaide, muitala elliidsuodjaluslávdegotti jođiheaddji Isak Th. Triumf. Dáin gárddiin ii leat dohkálaš eará dat oasit gokko gávpebohccuid bidjet guorbmebiillaide. ¶
Isak Th. Triumf lohká ieažet leamašan geahččamiin eará gárddiid maid Guovdageainnu suohkanis. Ábboniid gárddis Stálováris váillui dat oassi gokko bidjet bohccuid biilii. –Dasa leat bidjan gáibádusa, ahte dat oassi galgá huksejuvvot, jus bohccuid galget dan gárddis eret fievrredit guorbmebiillaiguin, muitala Triumf. Eará gárddiin eai lean stuorabuš moaitámušat, muhto Mironagárddi leat gidden dasážii go diimmá njuovvanbázahusat čorgejuvvojit eret. –Dat leat dakkár smavvá oasit gárddiin máid berrejit buoridit, vuoi leat áibbas njuolggadusaid mielde, lohká Triumf. ¶
Buot gárddit Guovdageainnu suohkanis leat dohkálaččat gárddástallat, earret Láhpoloubbala gárdi. –Dasa leat bidjan gáibádusa, ahte galgá buot ođastuvvot dahje gaikojuvvot eret, go lea váralaš sihke bohccuide ja villa návddiide, diehtá Isak Th. Triumf. Elliidsuodjaluslávdegottis ii leat ulbmil hehtet olbmuid bargguid, muhto dat lea sin bargu gozihit ahte dakkár áššit leat njuolggadusaid mielde. Maŋemuš áiggiid leat dat njuolggadusat šaddan hui čavgadat, loahpaha elliidsuodjaluslávdegotti jođiheaddji Isak Th. Triumf. ¶
Jeahkála bordet sihke dáluássit ja badjeolbmot vuovdin várás.–Badjeolbmuin lea oalle heitot morála, go mannet eará badjeolbmuid dálveorohagaide jeagildit, beaškala Niillas Heandarat. Boazodoallohálddahus lea hui ollu návccaid bidjan jeagelguorbadeami bissehit. –Su mielas lea hui ártet go boazodoallohálddahus lea heaŋgasan dasa, ahte bohccot dat dušše guorbadit ja eai ge oainne dan guorbama masa jeagildeapmi lea sivalaš. Oktasašguohton orohat lea váldán máŋgii oktavuođa čálálaččat Boazodoallohálddahusain daid vahágiid maid jeagelbordin buktá boazodollui, muhto sii eai leat sin bealis gullan maide, lohká Nils Henrik Sara. ¶
Dála njuovvangáibadusat leat huksejuvvon dan ala ahte juohke giđđaboazu galgá buvttadit 9,5 kilo. Muhto orohagain gos leat geahppa njiŋŋelasat boahtá lassi gáibadus, ahte njuovvat njiŋŋelasaid proseanttaid mielde. Orohagain main leat geahppa njiŋŋelasat lea miesehisvuohta ja stuorra vahágat. Dan dihte bohtet buohkat vuoitit dan ala, jus geahpedit njiŋŋelas logu, oaivvilda boazodoallohoavda. ¶
Liikká mieđiha boazodoallohoavda, ahte dálá njuovvangáibádusat doibmet dainna lágin, ahte sii geat dárbbašit eanemus doallodoarjaga čuvvot njuovvangáibádusaid. Muhto geain lea eanebuš bohccot eai dárbbaš čuovvut dan, go eai leat gittá stádadoarjagiin. Meløy vástida Kárášjoga sátnejođiheaddjái Sætherii, ahte su rehketbihttá ii doala deaivása, go dasa eai leat váldon mielde dán jagáš miesit. Boazodoallohoavdda oaivil mielde galgá okta doallooktadat ceavzit dálá njuovvangáibádusaiguin. Muhto boazodoallohoavdda rehket mielde leat 70 % miesit njiŋŋelasat vuostá ja dasa ii leat oktage boazu rehkenastejuvvon vahágiin. Son lasiha vel, ahte okta geas leat vuollil 200 bohcco ferte liikká hutkat eará dietnasa lassin vuoi birge. ¶
Sámi allaskuvla ja Sámi Instituhtta lágideaba oktasáš dutkanbeivviid 21. ja 22. beaivve dán mánus. Dan oktavuođas lea guovddážis sámi dutkan ja ávkkálašvuohta. Logaldallamiin lea guovddážis dutkan ja ealáhusat ja dutkit almmuhit iežaset dutkanprošeavttaid. Sámi allaskuvllalektor Mikkel Nils Sara lohká ahte áigi lea oalle gárži, nu ahte buohkat dieđus eai olat buot muitalit iežaset prošeavttaid birra. –Dat šaddá eambbo dainna lágin, ahte dutkit veahá gieđahallet iežaset bargguid, muitala allaskuvllalektor Mikkel Nils Sara. Muđui sáhttát oaidnit girjerádjosis Sámi allaskuvlla bargiid ja studeanttaid dutkanbargguid. ¶
Logaldallamiidda ožžot buohkat boahtet gullat dutkiid bargguid birra. Logaldallamat álget mánnodaga gaskabeai áiggi ja dalle šaddá ságastallan ásahusaid dutkama ja servodaga gaskavuođaid ja oktavuođaid birra. Maŋŋel dan lea fáddá almmolaš sevodatdieđut, mainna loahpahuvvo dat beaivvi. Nuppe beaivve jotkojit ságastallamat disdat iđida. Ulbmil dáid logaldallamiin lea almmuhit ja čájehit álbmogii dan dutkama mii dáhpáhuvvo Norggas ealáhusaid ektui. –Ságastallamis leat guovddážis ealáhusat obbalaččat, muhto oalle guovddážii šaddet sámi ealáhusat, muitala Sámi allaskuvllalektor Mikkel Nils Sara. ¶
NJFF lea čujuhan mii min mielas doalvvošii endorii jos mahkká čuolddášii bivdo- ja guolástushálddašeami Finnmárkkus mii guoskkašii koartaguovlluide ja sierralágan bivdo-/guolástusáiggiide ja hattiide. Dákko čujuhat ee. dasa maid Norsk institutt for by- og regionsforskning (NIBR) muitala čuoldinráporttastis friddjasuohkaniskkadusas Guovdageainnus. Ii dás leat oaivil fallehit sámi suohkana, muhto baicca iskat čujuhit beliide diekkár hálddašeames mas NJFF ballá. Jáhkkit buohkaid guorrasit oktasaš mihttomearrái: bissovaččat hálddašit Finnmárkku luonddu. Buot bealit galggašedje deattuhuvvot eastadeames dahkaluddan ággadeami divaštaladettiin mihttomeari mo vuohkkasepmosit fuolahit juohkehačča beroštusaid. Dasto vel dieđihivččiimet sátnejođiheaddjái Anton Dahlii: NJFF bealis ohpit nannet, eat áiggo fallehit sámiid ja sin beroštusaid. ¶
Sámi Álbmot Listu oaidnu lea ahte ruvkedoaimmat leat stuorra gilvaleaddjin earret eará árbevirolaš ealáhusaide. Fylkka bealis vuhtto maid ahte dat eai bija návccaid háhkat eará bargosajiid Sis-Finnmárkui go ruvkedoaimmaid ja eai ge oainne eará vejolašvuođaid dáppe, beaškala Nystad. –Oaivečuokkis oruo ahte guovddašeiseválddit eai oainne eará bargovejolašvuođaid Sis-Finnmárkkus go ruvkedoaimmaid ja ollus earás eai beroš maidege, loahpaha John Nystad. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskavahku čuvggodettiine leigga guokte olbmá 50-jagiin doarrán meahcis oarjjabealde Guovdageainnu. Nubbe olmmái roasmmohuvai nu garrásit ahte šattái dolvot buohccivissui. –Mii váruhit ahte niibi lea geavahuvvon doarrumis, muhto lea veahá eahpesihkar. Mii leat dutkan olbmá gean doaivut cábmán ja čuggen niibbiin ja leat ain bargame áššiin, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils Henry Henriksen. ¶
Sámi allaskuvlla oahppokonsuleanta Máret Breie Henriksen muitala leat ollu studeanttaid vuordán gaskafágaoahpu fálaldaga Guovdageainnus ja Kárášjogas. –Ollu leat bearašolbmot geain ii leat leamaš vejolašvuohta vuolgit omd. Tromsii gos dán rádjái leat fállan gaskafága, leat vuordán dassá go fállo oahpahus veaháš lagabui, lohká Henriksen. ¶
Nuppásteaddjit ledje hui ávkkalaččat boazodollui, dallego boazolohku galggai geahpiduvvot ja guohtoneatnamat galge beassat "vuoiŋŋastit" . –Riikka eiseválddit válde hui bures vuhtii dan heittogis dili ja sii mákse bálkká jahkásaččat, fuomášuhttá Eira. –Go álge nuppástuhttimii, de ledje duhtameahttumat dán fálaldahkii, ja dál go nuppástuhttin lea loahpahuvvon, de sii ain leat duhtameahttumat. Ovtta ládje stáhta gálggašii velge sin bajásdoallat ja jus stáhtas ii boađe eambbo ruhta, sii áigot ruovttoluotta boazodollui. Doallu ii galgga nuppásteaddjiid mielas sihkkojuvvot, vai besset máhccat boazodollui, muitala boazodoalli Berit Alette Eira . ¶
–Leago jeagil čibbái šaddan ja leago boazodoalus gehppon golut dan rájes go sii heite? – Leago dál álkit mottiin bohccuin siidda doallat? –Leago ealáhus šaddan hálbbibun? –Doivotgo sii dál birget, go eai birgen dalle go ealuin heite? Eira jearrá. Nuppásteaddjit atnet iežaset rávkin, ja láitet go lea mannan nu ja nu heajut dáinna nuppástuvvamiin. Muhto sii dihte dan juo dalle go heite, ahte ulbmilin lei geahpidit doaluid ja unnidit boazologu. Sii leat dalle juo válljen eará ealáhusa ja hilgon boazodoalu. Muhtimat ledje dadjan, ahte válde vuostá stáhta doarjaga, ja de jorggihedje fas boazodollui, beaškala Berit Alette Eira. ¶
Min Áigi muitala čakčamánu 30. beaivvi, ahte Davviriikkaid Ministtarráđđi lea juolludan muhtin danskalaš dutkái ollu ruđa guorahallat, mot ja makkár vugiid mielde seailluhit sámegiela ja mainna lágiin buoremusat dieđihit gielladiliid politihkkáriidda. Dát leat gažaldagat maiguin sámi duktit barge juo 1970- ja 1980-jagiin. Dál sámi dutkan guorahallá giela iešvuođaid ja dan, mo sámegiela sáhtášii geavahit servodagas iešguđege oktavuođas. Sámi Instituhtta maiddái háhká dieđu ja máhtu dáin áššiin. Lea áddemis, ahte go olbmos lea giellamáhttu, de son maiddái sáhttá geavahit gielas movttegeappot sihke čállagiin ja muđuige ođđaáigásaš oktavuođain. Davviriikkaid Ministtarráđđi biehttala goit juolludit ruđa dákkár dutkamii ja lea dál baicca unnideame Sámi Instituhta bušeahta boahtte jahkái. Go bušeahtta unniduvvo, Sámi Instituhtta bággehallá heaittithit ovtta virggi gielladutkamis. Lea danin imaš, mot dan seamma ministtarráđis leat ruđat dutkkahit gažaldagaid, main sápmelaččat bártidedje moadde logi jagi dás ovdal. ¶
Gránnjat válde lávvardaga čuovganeapmái guktii oktavuođa leansmánniin daningo gránnjadálus lei issoras riedja. Go leansmánnebálvvát bohte fitnat ledje 20, 30 nuora čoagganan dállui. Nuorat ledje birrasiid 15 -18 jahkásaččat. –Nuorra guhte orru dálus, orui illudeamen go bođiimet fitnat ja dáhtuige earáid vuolgit, muitala Kárášjoga leansmánnii vuosttášbálvá Frank Nilsen. ¶
Lávvardateahkeda gárte fas viežžat juhkan albmá olgobealde Kárášjoga dearvvašvuođaguovddáža. Vuorrásat almmái lei vuorjamin bargiid, iige háliidan guođđit báikki. –Leimmet juo ovddežis mannan vahku viežžan su doppe guktii, ja son sahkohallá dál, muitala Frank Nilsen. ¶
– Suoma stáhtaministtar Paavo Lipponen ja eará stuora bellodagaid ministarat eai duostta gieđahallat sámelága ovdalgo riikkabeaivveválggat leat dollojuvvon boahtte njukčamánus. Stuorámus bellodagain, earret eará guovddášbellodagas, leat muđuige nu unnán jienasteaddjit Lappi leanas, ahte ballet massamis daid unnánaš guotteheaddjiid, árvala Sámedikki ságadoalli Pekka Aikio. ¶
–Oarjemáilbmi lea alfárot goarideamen ja billisteamen eamiálbmogiid ealáhusaid vuođu ja kultuvrra, beaškala deatnolaš Vilddu-Ovllá, Nils-Ole Gaup, gii aiddo lea máhccan Afrihkás. ¶
Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen muitala sin leat miehtá čávčča čuovvon mielde dan 30-40 jahkásaš olbmá doaimmaid neahtas. "Redd Barna" dat fuobmái dán olbmá máináidporno doammaid neahtas, ja dieđihii dan kriminálapolitiijá guovddážii, gos fas sirde ášši Guovdageainnu politiijáide. ¶
Govas, maid olmmái lea bidjan nehttii, oaidná ahte dievdu atná niedamáná, muitala Henriksen. Politiiját leat burgán olbmá viesu ja gávdne eambbo mánáidporno govaid su ruovttus. Sii leat maid váldán olbmá dihtormášiinnna ja geahččan makkár doaimmaid son lea čađahan neahtas. Henriksen ii hálit muitalit balahuvvogo olmmái ieš govven govaid. Sii eaige muital lea go bearašolmmos, vai ásságo akto. ¶
Dán jagi lea ráđđehus mearridan juolludit stádabušeahta Sámedikki háldui, sierra 50-poasttas. Sámediggepresideanta Nystø lea duhtavaš go ráđđehus lea válljen ođđa bušeahttavuogi ja čohkken visot sámi doaimmaid juolludemiid ovtta postii. Dat bidjá Sámediggái eambbo friddjavuođa beassat ieš mearridit ruhtavuoruheami. Čavčča mielde galgá sámediggeráđđi ráhkadit sierra bušeahttaevttohusa, maid Sámediggi galgá skábmamánu dohkkehit. –Dát addá midjiide vejolašvuođa nannoseappot vuoruhit jahkásaš ruhtageavaheami, lohká Nystø, gii ii bala dan barggu šaddat váttisin diggái, muhto baicca miellegiddevažžan. Muhto Nystø lohká vuos beare árrat árvádallagoahtit makkár juogadeamit šaddet. –Sámediggeráđđi ferte vuđđoleappot geahččat bušeahta, ovdalgo sáhttá maidege evttohišgoahtit, lohká son. Muhto lea čielggas ahte doaibmaulbmilat nu go kulturfoanda ja Sámi giellaráđi barggut galget nannejuvvot. ¶
Vuossareahkeda ovcci áiggi dieđihuvvui Deanu leansmánnekantuvrii ahte guorbmebiila lei vuodján badjel geainnu Fanasgietti mohkis. Sivvan orru leamen menddo njaláhas geaidnu. Biilavuoddji lágiduvvui buohccebiillain Girkonjárgga buohccevissui. Son lei dušše vehaš bávččagahttán iežas. Guorbmebiila lei fievrrideamen čieža personbiilla. Buot biillat billašuvve, muitala Deanu leansmánne Sverre Mienna. ¶
Vihtta nuora vudje biillain badjel geainnu lahka Deanušaldi, lávvardaga čuovganeapmái. Sivvan lei njaláhas geaidnu. Okta nieida sáddejuvvui Deanušaldái dearvvašvuođaguovddážii, go lei veháš bávččagan, muitala Deanu leansmánne Sverre Mienna. ¶
Seminára álggii duorastatiđit, nuba guhkkeleabbos boahtán studeanttat bohte Upmái juo gaskavat´ eahket. Vuosttas logaldat lei Mikael Svonnis, guhte lea Sámi ásahusa jođiheaddji Upmis. Son muitalii sámegiela geavaheami eará dásiid birra. –Ruoŧas leat vuollel golbma duhát sámegiela hálli ja olbmot dadjet ahte Ruoŧas lea okta sámegiela, muhto dáppe hállet golbma sámegiela: davvisámegiela 60 proseantta, julevsámegiela 20 proseantta ja máttasámegiela 20 proseantta, muitala Mikael Svonni. Mikael Svonni lea juohkán sámegiela geavaheami gávcci eará dássái. Vuosttas sajis lea sámegiela geavaheapmi juohke dáhpáhusain ja vuolimužžan lea dakkár gielageavaheapmi, mas dušše boarrásat hállet sámegiela. –Ruoŧabealde sámegiella geavahuvvo dušše ruovttus ja buriid verddiiguin, muđuid hállet ruoŧagiela, lohká Svonni. ¶
Ánne lea oasseáigásaš studeanta, son studere nissonhistorjjá ja filosofiia Ubmi uiversiteahtas. Son lea Giisá - sámi studeanttaid ságajođiheaddji. Studerama olis son doallá logaldagaid sámekultuvrras. Son ii leat duđavaš go ii beasa válljet mas doallá logaldagaid. –Olbmot hálidit diehtit gallis ain ásset gođiin ja behttojit go gullet dálá dili, dasto šattan čađat gullat olbmuid persovnnalaš vásáhusaid Sámis ja sámiin, váidala Ánne ¶
–Okta ášši maid dieđán áibbas vissásit, lea ahte buot maid hálidan iežan eallimis lea bargat bohccuiguin, dadjá Issát Máhtte. Dan rájes go álggii skuvlii, de ii leat gossege jurddašan manin áigu šaddat. Sutnje lea álohii leamaš lunddolažžan jurddašit boazobarggu iežas boahtteáigin ja ii loga dál ge fuobmát makkár barggu galggašii válljet jos ii šatta bohccuiguin bargat. –Muittán loahpageahččen vuođđoskuvlla ovtta beaivvi go ledje ollesbeaivve-geahččaleamit. Min olbmot ledje seamma beaivvi ráhkkaneamin ealu lusa ja in orron sáhttimin báhcit sis. Danne bivden sin vuordit iežan dan botta go doamihin finadit skuvllas bargaleamin geahččaleami. Oaiveáššin šattai dalle geargat geahččalemiin nu jođánit go nákcejin, vai jovssan iežan olbmuid ja beasan sin fárrui ealu lusa, muitala Issát Máhtte. Vaikko Issát Máhtte lohká ge iežas vielja oažžut boazodoalu, de ii oainne son dan makkárge gilvun. –Ii leat mihkkege váttisvuođaid bargat iežan vielja vuolde, go boazodoalus lea álohii nu ahte bearaš bargá searvalagaid hukset bajás doalu, dadjá son. ¶
Vaikko dát searvi lea áibbas ođas, ja ii leat ruhta obanassiige, de Nissonváimmu jođiheaddji, Isabel Sjöström, ii orron ballame konferánssa ekonomálaš oasis. Son muitala ahte sponsorat galget ruhtadit konferánssa. Ráissás lea juo álggahuvvon eará dákkáraš fierpmádat man namma lea Davvi Tromssa nissonfierpmádat. Sivvan manin Nissonváimmus lea nu lagas ovttasbargu Ruoŧabeal Älvkraftain sáhttá leat maŋggalágan. Ovdamearkka dihke sáhttá lonuhit jurdagiid ja dieđuid. Nissonváimmu álggaheaddjit eai mieđit ahte dan ovttasbarggus maid lea ekonomálas aspeakta, nammalassii vejolašvuohta oažžut EU-ruđaid dákkár ovttasbarggu bokte, muhto eai gal vuostálasttege ahte leat jurddašan dan ášši. ¶
Vuosttas sivva prošektii lei geahččat mo ovdáneapmi váikkuha boazodollui ja veardádallat dan go váikkuhusat bohtet eará guovlluin. Nubbin sivvan Uronen muitala lean dan, ahte sii geahčadedje guohtoneatnamiid orrumin geavatkeahttá Ruoššas lahka rájáid ja muđuid fertešii mannat guhkás riikii ovdal go gávdno boazodoallu. –Mii eat leat aiddo leamašan sirdimin boazodoalu eret sámeguovlluin, muhto mii veardádalaimmet dan, muitala Uronen. ¶
Ovddadusbellodaga politihkkár fállá ruovttusiiddus mátki Skiippagurrii "tåkepostena" fárrui. Mátkái son lea ráhkadan gárvves prográmma. Prográmmas son almmuha ahte Skiippaguras lea vejolaš oastit hálbbes juhkamušaid ja lea maiddái vejolaš gávdnat ođđa eamida. Prográmmas son muitala ahte Skiippaguras eai áiggo njoarostit bohccuid muhto "Gledes pikeriid" meahccebiktasiin. Arntsen gohčoda sámegávtti meahccebivttasin. Son almmuha iežas programmas ahte buoremus njoarosteaddji fidne daid buoremus nissoniid. Vuoittu ožžot doalahit nuppi beaivái. "Tåkepostenis" lea stuorra govva sámealbmás gii lea njoarosteamen álás sámenieidda Skiippaguras. ¶
Eai leat nieiddat álgán skuvllaide dan dihte go sii leat vuoruhuvvon sámi servvodagas, muhto baicca dan dihte go sis eai leat leamaš dat seamma rievttit bargagoahtit boazodoaluin go bártniin. Dieđusge ledje bártnit geat ožžo dan árvvu ahte guoddit ealáhusa árbevieru viidáseappot ja dan dihte leat nieddat bággehallan eret ruovttuin ja sin geaidnu šattai dalle álgit skuvllaide dahje mannat eará bargguide. Ná beaškala dutki Vigdis Stordahl go čilge ahte dáid "nuorra sofa-lunttaid" dilli ii gula ovttadássásašvuođa digáštallamii. Son vástida digáštallamii dainna ávžžuhusain ahte ferte vuos defineret ovttadássásašvuođa, ovdal go álgá dan digáštallat. ¶
Vigdis Stordahl dutká Mánáid ja Nuoraid Psykiátalaš Poliklinihkas, Kárášjogas, ja lea ovtta dutkamis guorahallan sámi nuoraid servvodatdili. Maŋemus moattilotjagis lea servvodat, eandalii davvi-norggas, garrasit rievdan. Ollu árbevirolaš dilit leat rievdan dan ektui maid ođđa áigi buktá. Liikká leat oasit dáin rievdamiin seilon árbevieru mielde, muhto dáttege eai váikkutkeahttá. Dutkkamat leat čájehan ahte smávit boaittobealbáikkiin leat bártnit čadnon árbevirolaš ealáhusaide ja sihke árbevirolaš ja eahpeárbevirolaš lotnolasealáhusaide, dan ektui go nieiddat guđđet dáid ja háhket alccaset formálalaš máhtu. Bártnit barggastallet iešguđetlágan bargguin oanehit áiggiid, dan ektui go nieddt fas álget ollesáiggebárgguide. Dili duogáža ii sáhte čilget ovttageardánit ja ferte geahččat movt olles servvodt rievdá ja movt dat váikkuha, muitala Stordahl. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Boazoorohaga 36 Cohkolat/ Biertavarri boazoeraiggádat leat šaddan johttit giđđa ja geasseorohkii go earát leat guođohan visot sin dálveorohaga. Dál sii váidojit go eai doala mearriduvvon guohtunáiggiid. Giđđaorohahkii ii leat lohpi johtit ovdal go 15.3 ja geasseorohahkii fas ii leat lohpi johtit ovdal go 15.4. –Boazopolitijat ja leansmánnibálvvat leat leamaš doppe ja oaidnán sullii 4000 bohcco mat guhtot lobiheamit, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils H. Henriksen. ¶
Marit Triumf Nilut Spar rámbuvrras Guovdageainnus, muitala ahte Min Áigi lea dán čavčča rájes boahtegoahtán juohke gaskavahku ja bearjadaga iđđes árrat. Ovdal ii láven boahtit ovdal maŋŋel gaskabeaivve. Son diehtá ahte Min Áigi boahtá muhtin guorbmebiilla mielde, mii vuodjá juohke iđida Guovdageainnu meaddel. Dalle boahtá maid Finnmark Dagblad. –Nuppe sámegiel áviisa Áššu gal ii joavdda min rámbuvrii ovdal maŋŋel gaskabeaivve, muitala Marit Triumf Nilut, Guovdageainnu Spar rámbuvrras. ¶
Ovllá, dahje Ole Johnsen mii lea su gásttanamma, lea vuot guođđimin Sámi. Lea guhtta jagi dassái go son fárrii Sápmái. Lea geargan bargat máŋgga sajis Nuorta-Finnmárkkus ja dahkat guokte-golbma mátkki Ruššii. De Sápmi lea šaddan Ovllái beare unni. Son dárbbaša ođđa hástalusaid. –Lean vuolgimin Alaskai " Youth with a mission" skuvlii. Dat lea riikkaidgaskasaš miššonorganisašuvdna mas leat miššonearat birra máilmmi, lohká Ovllá. Sii sáddejit miššonearaid eamiálbmot guovlluide gos eará miššonearat eai bargga. Ovllá lea leamaš diimmá dálvvi Ruošša bealde nenecaid luhtte Narjan-Maras, miššonearan "Youth with a mission" ovddas. –In várra aiddo miššonearan gal, muhto oahppin. Ovllá lea jo guhkit áigge niegadan Ruoššas johtit. Son lea geargan muhtin nieidaskihpáriin jođašit Ruoššas, lean gullan. –Lean dego diehtán ahte šattan doppe miššoneret, lohká Ovllá ja orru niegadeamen. Muitališgoahtá iežas ođđa skihpáriid birra, nenecaid birra ja roggala ozas deavva govaid. Govain oidnojit nissonolbmot, mánát, albmát gárvvodan beaskkain. Ovllá ieš ge oidno čuččodeamin muhtin govas gerresa guoras, beaska badjelis. ¶
Guovddáža leat gohčodan Utmarrkssentralen. Dát lea álggahuvvon ruhtadoarjagiin, maid SUFUR juolludii mannan dálvvi. Beaivválašjođiheaddji lea Johan Isak Siri. Son lei meahcceveahkkebargikurššas veahkkeoahpaheaddjin. Johan Isak Siri lohká ahte ásahus Utmarksentralen ii váldde vuos bargguid badjelassii, muhto veahkeha meahceveahkkebargiid bargui. Guovddáža doaibma lea veahkehit meahceveahkkebargiid gávdnat bargguid ja maid veahkehit báberbargguid, nugo mahká ohccamiid čállit. Guovddáš galgá maid geahččalit meaccheveahkkebargiid dahkat dovddusin. Earret eará galgá ráhkaduvvot diehtojuohkin - gihpa. Ulbmil livčče ahte dát guovddáš galgá dán jagi mielde ásahuvvot ossodatfitnodahkan Utmarkssentralen A/S:n.– Dál leage maid dehálaš bargu ohcat ruhtadoarjagiid, vuoi dat meinnestus ollašuvva, muitala Johan Isak Siri. ¶
–Duvle beasaimet nuppástuhttinstivrii muitalit veahá guovddáža birra ja mii das lea ulbmil, go sii ledje johtimin nuppástuhttinsuohkaniin. Mii leimmet ceggen lávu ja bovdiimet buohkaid geat ledje johtimin nuppástuhttinstivrra mielde gáfeguossái, muitala Johan Issát. Sii ledje hui positiivvat min áigumušaide. –Nuppástuhttinstivrra fáru mielde lei maid Per Ofstad, gii ovddastii Eanandoallodepartemeantta. Suinna ságastallaimet earret eará, ahte dán jagáš boazolohkamiidda ja vihkkemiidda eai leat beassan meahceveahkkebargiin eará guovttes liigebargin. Dasa lassin eai leat daidda bargguide beassan eará guhtta nuppásteaddji. Ofstad logai dan oalle imašin ja lohpidii dan geahččat lagabui, diehtá Johan Isak Siri. Son lohká maid Utmarkssentralen:is máŋga prošeavtta jođus, muhto ii hálit vuos muitalit daid birra ovdal lea áibbas čielggas, mii dain šaddá. ¶
SÁPMI:Davvi Girji OS lea gárvvisteamen fágaidgaskasaš oahpponeavvoráiddu, ohppiidgirjiid ja oahpaheaddjigirjiid, mat leat jurddašuvvon vuođđoskuvlla dássái nuppi, goalmmát ja njealját luohkkái. Smávvaskuvladásis leat fágaid oasit dávjá laktojuvvon fáttáide mat leat hui viidát ja gusket máŋgga fágii, ja nu leat dás ge. Danne eai leat dán dásis sierra girjjit buot fágaide. 10-jagi vuođđoskuvlla sámi oahppoplánat, O-97, leat leamaš vuođđun girjjiide. Šáike Šuvon 2, ohppiidgirji ja rávagirji oahpaheaddjái, lea dál gárvvis. Girječálli Heidi Guttorm muitala ahte Šáike Šuvon lea huksejuvvon ja organiserejuvvon fáttáid mielde. Fáddábargu addá oahpaheaddjái buriid vejolašvuođaid oahpahusa lágidit nu ahte oahppit besset eavttuideaset vuođul oahppat, ja lea dainna lágiin mielde ráhkadeamen dehálaš vuođu fágalaš ja sosiálalaš birjejupmái. Go oahppit besset ollu vásihit, de šaddá maid dárbu ovdanbuktit jurdagiid, čálalaččat, lihkademiin, nuohtaiguin ja govaiguin, ja dakko bokte ožžot buori vuođu earret eará lohkat, čállit ja rehkenastit. ¶
30 olbmo vuite geassemánus ášši stáhta ja protestántta girku, United Church, vuostá, mii jođihii internáhttakskuvllaid. Buot áššeskuhttit vázze Port Alberni biebmoskuvllas Vancouver-sullos gaskkal 1948 ja 1977. Eatnašat ledje vealahuvvon ja seksuala veahkaváldon skuvlla bargi beales. 1977:as dubmejuvvui son 11 jagi giddagassii "seksuala veahkaválddi" dihtii. –Skuvllat ledje pedofiilaid ja givssideaddjiid stoahkanšillju, lohká Peter Grant, guhte ovddasta dien 30 olbmo. –Skuvllat orrut ásahuvvon jur danin vai vealahivčče álgoálbmogiid ja sin kultuvrra fallehettiin sin mánáid, joatká Grant. Dasa lassin go čuzii fysihkalaččat ja psykihkalaččat, de lei oahpahus ge muđuid heittot. –Mu skuvllas ii oktage áidna studeanta ceavzán eksamena 50 jagis go skuvla lei jođus, muitala láhkaalmmái Phil Fontaine, guhte jođiha Álgonášuvnnaid ráđi, okta álgoálbmotsearvi Kanadas. –Mun in ožžon oahppu ovdal go ledjen vuos moanaid jagiid váivašuvvan iežan ahkidis skuvllaáiggi dihtii, muitala son. Billašuvvan Ed Metatabowin gis muitá otná dán beaivve go miššunearat rivvejedje su vánhemiin eret ja dolvo su biebmoskuvlii viđajahkásažžan. –Moatte minuvtta maŋŋil go jovden dokko, de cápmahallen. Duvdiluvvojin seainni vuostá ja šlápmen láhttái, muittaša. Diet dáhpáhuvai čakčamánu 1944:s. Nugo jo duhátnári iežá álgoálbmogat ge, lohká Metatabowin, de stáhta assimilerenpolitihkka billistii su sihke fysihkalaš ja psykalaš beali. –Ledjen go duođaid nie vártnuheapmin ja sivaheapmin, smiehtadalan go oainnán viđa jahkásaš lunttažiid, muitala. 1880 lei dábálaš sirdit mánáid eret álgoálbmotreserváhtain ja doalvut son risttalaš internáhttaskuvllaide. NIe dahkkui eanemusat sullii 1950-60, dalle go jođihedje olles 80 diekkáraš skuvlla. Stáhta árvala 125.000 álgoálbmoga mánáža bákkus sáddejuvvojedje dieidda internáhttaskuvllaide. ¶
Geassemánu riekteášši duopmu sivahallá Kanada stáhta ja United Church vealahan álgoálbmogiid internáhttaskuvllain. Stáhtta ruhtadii skuvllaid maid protestántta girkosearvvit jođihedje 1800-logu loahpas dassážii go giddejedje 1985:s. –Kanada stáhta ja girko eaba leat eará go biehttaladdan áššálažžan duon áššis. Dál čájehuvvo goappašagat leaba sivalažžan mu áššeguoddiid dáfus, muitala láhkaalmmái Grant. Ráđđehusa politihka rievdan ja geassemánu duopmu dagaha ahte áššálaččat fertejit gillát ja buhtadit vealahan olbmuid givssádusaid, čuoččuhit ollu Kanada láhkadovdit. Duhátnári olbmo leat jo váidán stáhta ja girkoservvid "vealaheamen kultuvralaččat" . –Fáddá ii gártta jávkosii. Ovdal gal nuppe gežiid. Álgoálbmot gáibidišgohtet buhtadit mánnávuođa billisteami, dadjá John Milloy, Onotio historihkkár. ¶
Kárášjoga gielda doalai ikte álbmotčoahkkima gos Kárášjoga čoahkkebáikki báikeanalysa ovddiduvvui. Dát bargu lea oassi arealaoasi revišuvnnas mii guoská čoahkkebáikki boahttevaš huksemiidda. Váldoulbmilin bargguin lea dahkat Kárášjoga guovddášbáikki eambbo sámi báikin ja oidnošii olbmuid boahtán "sámiid oaivegávpogii" . Mii dasto lea mii muitala ahte mii leat boahtán gean nu oaivegávpogii? Go boađát mahkáš Oslui. Mas don dieđát don leat dohko joavdan? In mun gal dieđaše jus máilmmes boađán gosnu ja de seaivvun guovdu Oslo. Ii leat doaivva oaidnit olbmuin, iige visttiin, ii luonddus, muhto liikká han dat lea Norgga ja dážaid oaivegávpot. Go lea nu mearriduvvon. Muhto Kárášjohka gal áigu ráhkadit čoahkkebáikki vai šattašii sámiid "oaivegávpogin" . Ja dás eai gal oro vajálduhttán maidege. Dás galgá vuhtiiváldot ja geahčaduvvot luondu ja eatnamat, historjjálaš ovdánahttin, guoros sajit visttiid gaskkas, doaimmat ja arealageavaheapmi, arkitektuvra ja huksenvierut. Dás ii galgga mihkkege leat dáhpedorpmis dahkkon, ainjuo dán rájes ovddas guvlui. Plánenfidnodaga mielde galgá čoahkkebáiki ráhkaduvvot eambbo smávvagávpogin. Das oaivvilduvvon geavahit rabas ja "guoros" sajiid ođđa huksemiidda. Nubbi lea fas ahte ođđa huksemat galget čájehit ja govvet báikkálaš arkitektuvrra ja goalmmát fas galbageavaheapmi báikki lagašguovlluin. Lea buorre go leat joavdan dasa ahte vuhtiiváldit guovllu árbevirolaš sierralašvuođaid visttiid ja birrasa hábmemis, muhto lea go dát dušše kosmehtalaš čiŋaheamit mat bákkus leat dahkkon man nu sivas? Galget go dát dahkkot báikki ássiid várás, vai galgat go dán geavahit duhtadit vierrásiid geat galledit min báikki dahje vudjet báikki čađa. Ovdalis lei álki oaidnit go bohtet Kárášjohkii ahte don duođaid ledjet sámi guovllus. Gávttehasat ledje čalbmáičuohčči oasit servodaga birrasis, midjiide lunddolaš ja juohkebeaivválaš, earáide amas ja eksohtálaš. Muhto dalle gal bures dihtet ahte ledjet joavdan sámi birrasii. Dál lea hárvvit ja hárvvit mii ieža oaidnit iežamet árbevirolaš biktasiid, fargga dušše fal erenoamáš dáhpáhusaid oktavuođas. Áidna guovlu vel gos gákti juohkebeaivválaččat oidno, lea Guovdageainnus. Lea go son áigi ieš min guođđán? Go áigot rahčat ahte báiki galgá leat čalbámičuohcci sáme guovlun, de fertet gal maiddái álgit bargat dasa ahte álbmot maid boahtá eambbo oidnosii fas. Juoga gal lea juo dáhpáhuvvomin. Kárášjoga gieldda giellabargit leat geavahišgoahtán gávtti juohkebeaivválaš bargobiktasin. Dás ii leat go bargagoahtit viidáseabbot eará almmolaš sámi ásahusain dáinna seamma vugiin. Dan beaivve go buot bargit dáid ásahusain álget geavahit gávtti, okta dain báikki rievdademiin sámeguovlun, lea vuosttaš lávki váldon oidnosii dahkat "sámiid oaivegávpoga" , muđui gal lea dušše kosmetihkka maid njuohtat duohkot deike. ¶
Jus fálaldat dattege álggahuvvo čakčii, lea vuosttaš geardde sámegielat mánát ožžot eatnigielaoahpahusa Romssa skuvllain. Dađi bahábut ii leat dát ođđa ášši sámi vánhemat Romssas dál leat vuolggahan. Romssa suohkan lea čađat dorjon ášši njálmmálaččat, muhto eanet ii leat dáhpáhuvvon suohkana bealis. Sámi vánhemat álge birrasiid 20 jagi dassái bargat áššiin, iige leat vel odnážii čovdojuvvon. Nu muitala sámi vánhensearvvi bargolávdegotti áirras Erling Ravna. -Ii leat ávki dušše čáppa sániid bokte doarjut ášši, go eai bargga maidege vánhemiid gáibádusaid ollášuhttimis, váidala Erling Ravna. Sámi vánhemat vurdet ja sávvat ahte čáppa sánit šaddet duohtan nu ahte sámegieloahpahus álggahuvvošii Báhpajávrri skuvllas boahtte skuvlajahkái. ¶
Sámi vánhensearvvi áirras Erling Ravna muitala Báhpajávrri skuvllas leat čavčča rájes vihtta máná geain lea sámegiella vuosttašgiellan ja gaskkal 8 ja 10 máná geain fas lea sámegiella nubbingiellan. Ravna deattuha ahte mánát geain lea sámegiella nubbingiellan maid sáhttet sirdit Báhpajávrri skuvlli, gos fállojuvvo sámegieloahpahus. Mellomtittel: Ruhta ii váilo Tekst: Romssa fylkkasuohkan lea dieđihan Romssa suohkanii ja Báhpajávrri skuvlii ahte fylkkas gal lea ruhta fálaldahkii. Dán diehtá vanhensearvvi lahttu Erling Ravna. – – Danin ii ábut geavahit ruhtadili ággan go eai leat vel álggahan sámegieloahpahusa Romssas skuvllain, dieđiha Erling Ravna. Dás baicca orru leamen nu ahte diehtemeahttunvuođa ja fuollameahttunvuođa geažil ášši ii leat vel joavdan dobbelii guovttilot jagis, go sámi vánhemat leat bargan áššin, loahpaha vánhensearvvi áirras Erling Ravna. ¶
Mii geat geahččalit oahppat sámegiela leat guhká váillahan dárogiel - sámegiel sátnegirjji. Ieš lean guhká ráhčan Thor Frette boares girjjiin mii bođii jagis 1975, lea boares čállinvuogi mielde ja ii leat leamaš oastimis máŋgga jahkái. Danin ledjen hui ilolaš go Davvi Girji jagis 1994 almmuhii ahte dál leat dárogiel-sámegiel sátnegirjjit boahtime. Galge boahtit sihke stuora girji ja unna girjjáš. Jagi dan maŋŋil bođii stuora sátnegirji sámegielas-dárogillii, ja diibmá bođii viimmát hui unna sátnegirjjáš dárogielas -sámegillii. Moadde vahku áiggi gávdnen Davvi Girjji interneahttasiidduid. Doppe lei stuora girjekataloga gos lei almmuhuvvon ahte stuora dárogiel-sámegiel sátnegirji lei boahtán jagis 1997. Seamma jagis lei maiddái boahtán sátnegirjjit sámegielas eŋgelasgillii ja duiskagillii. Ja ledje almmuhan ollu oahppogirjjiid joatkkaskuvla várás. Interneahttasiiddus lei čállon ahte dáid girjjiid sáhtii diŋgot Davvi Girjjis. Ja mun ledjen nu jalla ahte jahken ahte dat lei duohta. Čállen Davvi Girjái ja diŋgojin ođđa girjjiid, muhto beaivvi maŋŋil ožžon reive ruovttoluotta dáinna kommentarain: "Disse bøkene kan du få kjøpt gjennom Finnmark Kontorservice Kautokeino. Hilsen Marit Gaup. 21.1.98." (Ii han leat mu sivva ahte Davvi Girji vástida dárogillii go čállá sámegillii sidjiide.) Nu fal. Ja mun Kontorservicii. Doppe ii gávdnon ovttage dain girjjiin ja fertejin jearrat gávpehoavddas: Gos dát girjjit leat? - In mun dieđe, vástidii, mii oažžut visot maid Davvi Girji almmuha, muhto dáid girjjiid mii eat leat ožžon. Ja de son čuojahii Davvi Girjái gos vástidedje ahte dát girjjit eai boađe ovdal geasi. Dál in sáhte orrut jaskat šat. Mu mielas lea skandala ahte ii gávdno dárogiel-sámegiel sátnegirji. Ja ovddasvástadus dasa lea lágadus Davvi Girji mii lea lohpidan dan máŋga jagi. Jus sii ii livčče lohpidan sátnegirjji farga, de livččii sihkkarit muhtin eará lágadus ráhkadan dan. Joatkkaskuvllas eai gávdno oahppogirjjit sámegielas dála oahppoplána mielde. Oahpahusdepartemeanta lea áŋkke mearridan heaitihit oahpaheddjiid liigeressursa oahponeavvováilu geažil, dáinna ággain ahte boahtte jagi rájes mis leat doarvái sámegiel oahppogirjjit. Departemeantabirokráhtat eai loga sámegiela eai ge geahčča skuvllain ja girjegávppiin mii gávdno. Sii lohket dušše katalogaid, ja Davvi Girjji kataloga mielde gávdnojit dievva girjjit mat eai gávdno duohta máilmmis. Danin lágadus ii dušše fille kundáriid, muhto fille maiddái eiseválddiid jahkit ahte sámegiela dilli lea ollu buoret go duođaid lea. Svein Lund, Guovdageaidnu ¶
Mánáidáittardeaddji finai Guovdageainnu nuoraidviesus gos lei okta 8. luohká joavku ráhkadeamen filmma. Mikál Mienna, gii lea prošeaktajođiheaddji «mediebádji» prošeavttas, muitala ahte nuorat leat válljen filmma prošeaktabargun. –Skuvllas sii galget čađáhit práktihkkalaš prošeavttabarggu, ja leat ieža válljen ráhkadit filmma. Ieža leat fuomášan historjjá ja ieža plánen barggu. Nuorat álge čakčat bargat, dál leat ollen dan rádjai ahte filbmet. Sii leat guokte diimmu vahkus dáppe, nu eai olle gal nu ollu oktanas bargat. Mun veahkehan sin barggus, muitala Mikal Mienna. ¶
Goabbá lea Olav Berg Lyngmo - Sáŋggár dahje Judas? NRK Sámi Radio bovde guldaleaddjiid buktit oaiviliiddiset girkoriidui mii lea Guovdageainnus. Prográmmajođiheaddji Thor Thrane čilge ná: –Vuossárgga 20.4. diibmu 16.30 bovdet mii guldaleaddjiid riŋget ja muitalit makkáraš oaidnu sis lea Guovdageainnu suohkanbáhpa biibbala dulkomiin, ja dasa ahte son ii dohkket bismma Ola Steinholt iežas vuoiŋŋalaš oaivámuššan. Vuoiŋŋalaš riidu bismma ja suohkabáhpa gaskka lea dagahan ollu fuones gaskavuođaid suohkana ássiide. Boahtte vahku galgá girkodepartemeanta cealkit mo Olav Berg Lyngmoin galgá dáhpáhuvvat. Galgágo son biddjot eret virggistis vuoi beasságo joatkit suohkanbáhppan. Vuoiŋŋalaš riidu lea maid šaddamin politihkalaš áššin. Sámi Radio studios lea Guovdageainnu Risttalaš Álbmotbellodaga jođiheaddji Anne K. Hætta mielde. Son lea almmuhan ahte son geassada bellodaga lahttun jos Lyngmo biddjo eret virggistis. NRK Sámi Radio vuossárgga 20.4. diibmu 16.30-17.00 ¶
–In sáhte oppa ipmirditge mo dákkár ártegis ja imašlaš soahpamuša leat ráhkadan. Mu mielas lea suohkanbáhppa Olav Berg Lyngmo dahkan buori barggu, iige leat su sivva go Davvi-Hålogalándda bisma Ola Steinholt lea suinna riggeregoahtán, beaškala Vars. ¶
–Mu mielas lea áibbas boastut sirdit min iežamet suohkanbáhpa Kárášjohkii, stámppohiid lusa. Doppe han leat erenoamáš olu homofiillat, ja ferten maid muittuhit, ahte Kárášjohka lea áidna báiki Sámis gos sápmelaš homofiila lea náitalan nuppiin albmáin! Kárášjohkalaččat han maid leat hui badjelgeahččalasat. Sii lávejit álohii gohčodit mu jallas hoammán ja sii čuoččuhit, ahte mun in máhte girjjiid čállit! bávkala vašáskan Ellen Marie Vars. –Mun jáhkán, ahte Olav Berg Lyngmoi gártá váivi diekkár báikkis orrut. Mun lean ieš veahá áigge orron Kárášjogas. Ja dan gal sáhtán dál jo muitalit; Ii guovdageaidnolaš gal buorrindohkkehuvvo doppe, váruha Vars. ¶
–Áidna buorre dán soahpamušas lea čuokkis, mii dáhkida ahte Olav Berg Lyngmo okte jahkái beassá doallat Ipmilbálvalusa Láhpoluobbala kapeallas. Dan gal lohpidan dál jo, dohko gal lean mun manname! –Muhto, mun in leat dasa duhtavaš. Mu mielas lea menddo unnán, son galggašii Láhpoluobbala kapeallas beassat doallat Ipmilbálvalusa unnimusat okte mánnui, árvala Ellen Marie Vars, gii ieš orru Láhpoluobbalis. ¶
Gudnerihkkunáššis gahčai duopmu bearjadaga. Store Jakobsen lea ollen lohkat 15 siidosat čállosa dárkilit. Son lea hirpmástuvvan go oaidná mo duopmogirjjis refererejuvvo dat mii lea dáhpáhuvvan dikkis. –Dás leat fáktafeaillat vaikko man olu, Store Jakobsen čuoččuha. –Duopmu lea boasttu eavttuid ala cealkojuvvon. Duopmár lea ovttaláhkai jorgut dulkon dan maid olbmot leat dadjan. Dattetge Jaobsen ii dieđe vissasit guoddalago son ášši. –Lea go gánnehahtti guoddalit, son jearrala. –Ferten vuos iežan áššedovddis gullat vissis praktihkalaš áššiid, juridihkalaš áššiid ja ekonomija ovdalgo mun loahpalaččat mearridan galggango guoddalit ášši. ¶
Skuvllajagis 1997/98:s Sámi Álbmotallaskuvllas lea áibbas ođđa kurša olbmuide geat háliidit diehtit veahá eambbo boazodoalu birra. Meahccastallan boazodoalus lea oahppu daidda geat ovdal eai lean oahpásmuvvan boazodolluid. -Min mihtomearrin ii leat ráhkadit oahppiid badjeolbmun, muhto čuvget sin veahá, mo bargu lea odne, muitala kuršša oahpaheaddji Klemet John Sara (48). Klemet lea riegádan ja bajásšaddan boazodoalus, ja gos son ieš barggai máŋga jagi, ovdalgo heaittii boazodoaluin bargamis. Go Klemet barggai bohccuiguin, de dávjá jurddašii ahte olbmot geat eai bargga boazodoalus, dihtet hui unnán boazodoalu birra. Dat lea sivva, ahte oalle dávjá leat muhtin soahpameahttunvuođat. Danin mun geahččalan doallat čilgin barggu. Váldomihttomearrin lea, ahte oahppit fertejit ieža vásihit ja dovdat dan eallima gorudis. Buolaš, seavdnjatvuohta ja vuordámuš lea masa olmmoš galgá hárjánit dás. Guođohit bohccuid, máksá ollu vuordit ja olmmoš oažžu vásihit, ahte dat lea váivi, muhto dušše dan láhkái olmmoš sáhttá diehtit, ahte ii visot lea somá duoddaris. Klemet muitala, ahte oahppit servet máŋggalágan bargguid mat leat boazodoalus. - Bargat boazodoalus ja meahccástallat lei hui gelddolaš, muittaša Daniel Lyder Sørensen (17), guhte oasálastii čakčarátkimis. Dál, Daniel áigu searvat giđđa johtimii, cuoŋo- ja miessemánus. -Dan láhkái mun dieđán veahá eambbo boazosápmelaččaid eallima birra. Vaikko dat sáhttá leat váttis, goitge mus lea miella fitnat geahččamin ja johtit bohccuiguin, lohká Daniel. ¶
Ing-Lill Pavall vástidii Solli gažaldagaid sámediggeráđi ovddas: –Boazodoalu stivrenorgánat leat ain árvvoštallamin fárreheami lobálašvuođa. Son guhte lea fárren, lea mannan dohkkehuvvon dollui Sáččás. Gullá maid máidnasii ahte Bæhr lea fárren iežas moarsi ja vuohpasačča doalloovttadaga vuollái. Moarsi - Randi Skum - lea maiddái Sámediggeáirras ja beasai gullat Pavala čilgemin ahte: «Muđui eai leat Sámediggeráđis makkárge áigumušat hehttet boazodoallonuoraid gávnnadeames ja ásaheames oktasaš doalu» . Dattetge ii duhtan Solli vástádussii. –Olmmoš ii oainne ahte Sámediggi doarju boazodoalu stivrenorgánaid dál, Solli logai. ¶
Hilda Vuolab lea loavkašuvvan Alex Scherpf vástádussii. –Reivves Beaivváš gal duođaid hárdá mu go čállet, ahte «Kárášjohkii bohtet buorrin» čájálmasat. Beaivváš Sámi Teáhter han ollásit oažžu stáhtadoarjaga, ja galgá leamen sápmelaččaid teáhter. Dáinna vástádusain orru dego mii Kárášjogas galgat duhtat dasa ahte moaluid boaibmut. Fertet duhtat dušše moddii oaidnit teáhtera, váidala Vuolab. –Mun lean hui loavkašuvvan go dán jagi eat oaččo Beaivváža deikke. Maŋimuš sii ledje dáppe beassážiid áigge lei 1994:s «Vaikko čuođi stálu» bihtáin. ¶
NTBa ii leat váldán oktavuođa vuolláičálliin maŋŋá go sátnejođiheaddji Anton Dahla almmuhii dieđuid ipmilbálvalusa birra Skilleduorastaga Guovdageainnu girkus. NTBa ii váldán suohkanbáhpáin oktavuođa gulaskuddat ledje go Dahla dieđut duođat. Konfirmašuvnnat Guovdageainnus dollojuvvojedje sotnabeaivve njukčamánu 29.b. ja pálbmasotnabeaivve cuoŋománu 5.b.. Konfirmánttat guđet hálidedje , sáhtte oassálastit rihppaipmilbálvalussii Skilleduorastaga ovttas searvegottiin.(Muđui lea dát mearrádus dahkkon ovddit searvegotteráđis). Dát ii lean erenoamáš ipmilbálvalus konfirmánttaide. Oktiibuot ledje 275 olbmo girkus, dáin ledje 131:srihpain. Nugo diehtit vuođđuduvvojedje rihpat buot Jesusa ustibiidda Skilleduorastaga. Suohkanbáhppa Per Kørner lea ain báhppa buot báhppavuoigatvuođaiguin. Son lea j.d. birečálli Norgga Sámemišuvnnas (NS) Bergen bires. NSas lei riikkastivrračoahkkin Leavnjjas ovdalaš beassážiid. Ii oktege vuosttildan ahte Per Kørner galggai bálvalit Guovdageainnus. Maiddái Sis-Finnmárkku proavás lei dieđihuvvon ipmilbálvalusdoaimmaid birra beassážiid. Ipmilbálvalusat Guovdageainnus ledje almmuhuvvonáviissain, searvegottibláđis ja plákataid bokte. Almmuhus lei nugo dábálaččat sáddejuvvon GLRii fávssa bokte. Lea paradoksa ahte girkostáhtaráđđi Jon Lilletun (ovddeš hellodatustit), sáhttá nammadit vearreoahpahalli bismma Osloi, gii e.e. várjala homofiilalaš ovttaseallima. Dan seammás galgá leat eahpidahtti geavahit biibaljáhkki báhpa ipmilbálvalusaide Guovdageainnus. Dearvuođaiguin Olav Berg Lyngmo suohkanbáhppa SÁMÁS:Min Áigi ¶
Anárgieldda boazodoallu lea1964 rájes rievdaduvvon stuorrát. Dalle bázii Näkkäläjärvi mielas árbevirolaš boazodoallu, áiddit ceagganišgohte orohagaid ja gielddaid rájáide. –Dal leat ovdánan nu guhkás, ahte johtin herggiiguin ja sabehiiguin nogai ollásit. Das vuot bođii bohtosiin dat, ahte boazomearit lassánedje nu ahte bohccot jámadišgohte 70-logu álgobealis. –Áidun ovdánii nu ahte 70-logus leimmet áidon buot gielddarájáid ja orohagaid, ja leimmet maid gárdon geasse- ja dálveorohagaid sierra, muitalii Näkkäläjärvi. –Dál lea Anár gielda juhkkojuvvon 7 sierra orohahkii amas bohccot eai masttat. Dát les gal ollu seastán goluid, muhto bázii dieđekeahttá man ollu dát gárddit duođalaččat girdet bohccuid, muitala son. ¶
Luonddu boazodoalus jávket bohccot eanet go gárddiiguin. –Go jurddašat dálá njuovvanbáikkiid, de birgijet sii geat bibmet. Sis duššet unnit ja dát bágge buohkaid biebmagoahtit. Dása evttohii Näkkäläjärvi doarjagiid sidjiide geat dál ellet bohccuiguin boazologu mielde. –Sis geain leat uhccit ealut ožžot uhccit ruđa. Maŋit buolvvaide fertet mii guođđit dearvvas eallinvuogi. Boazodoalus ferte jurddašit singe geain eai leat iežasit bealddut, beaškkala Matti Näkkäläjärvi lohpii. ¶
DEATNU: Bolesat válde albmá 40 jagiin váldui lávvardateahket diibmu 22.00. Son lei juhkanvuođas vuodjimen mopedain. –Oaččuimet dieđu dán birra. Almmái lei leamaš priváhta feasttas ja lei vuoddján, muitala Oddvar Betten geas lea vahkkoloahpa leamaš bargovuorru Deanu leansmánnekantuvrras. ¶
UNJÁRGA: Lávvardaga beaivit diibmu 11.00 fertejedje buolličáskadeaddjit dollet čáskadit gieddebuollima. Sivvan dasa lei go muhtin áiggui boaldit suinniid, muhto ribahii buolligoahtit menddo viidát, muitala Oddvar Betten Deanu leansmánnekantuvrras. ¶
DEATNU: Deanu gielddas lea biddjon 1998 ja 1999 bušehttii oktiibuot čieža miljon ruvnnu stuoridit Deanu dearvvasvuođaguovddáža. Dát galgá dahkkot, vuoi visot veahkkebálvalusat čáhket seamma dállui.1998 bušeahtas galgá váldot 3,5 miljon ruvnnu, ja boahtte jagi bušeahtas maid seamma supmii. Dearvvasvuođaguovddáš galgá stuoriduvvot 400 000 kvm. –Mii leat dieđusge bidjan mihttomearrin huksegoahtit dán jagi mielde, muitala Deanu gieldda ráđđealmmái Eilif Basso. Huksenprošeakta galgá álggahuvvot danne go gielda hálida buoridit veahkkebálvalusa, ja gielddastivra dat mearridii álggahit ovttastahttit gieldda iešguđetge veahkkebálvalusaid, nugo sosial-, fuolahus- ja PP-bálvalusaid. ¶
«Stuorra arvevuovdi Petén Guatemala davvinuorta čiegas einnostuvvo jávkat ovdal jagi 2010.» Ná árvvoštalai Guatemala Plánenčállingoddi jagis 1992. Dál orro lihkus vuovddi boahtteáigi čuovgadet go einnostuvvon, olu danne go lea čađahuvvon vuovdeprošeakta geafes boanddaid gaskkas mat dađistaga bohtet duovdagii. Jagis 1990 dohkkehii ráđđehus ráfáiduhttit 16.000 njealjehaskilomehtera vuovddi Peténas. Dát duovdda, mii lea veahá stuorátgo Hordaland fylka Norggas, gohčoduvvo Maya-biosfeara Reserváhtan, ja sisttisdoallá maiddái arkeologalaš riggodagaid maya-kultuvrras. ¶
Roger Hætta lea Guovdageainnu mohtorsearvvi jođiheaddji. Son muitala ahte sii lávejit dákkár gurssaid lágidit guovtte geardde jagis. Liseansa vuođđogursa bistá čieža diimmu ja lea jurddašuvvon sidjiide geat leat gaskal 14-16 jagi. Boarrásat olbmot ožžot dieđusge maid searvat. 1997:s válde ovcci 14-jahkásačča liseansagurssa, ja ovcci rávisolbmo válde «drag» gurssa. ¶
Go oahppit leat nuppi skuvllas, galget bargat ovttas dán skuvlla oahppiiguin dihto prošeavttas. Kárášjoga ja Andorf prošeakta lea Eurohpa giláža portreahtta. –Prošeakta maŋŋá fertejit čájehit muhtunlágan bohtosa. Juoidá maid sáhttet almmuhit, girjji, CD-rom, videofilmma, áviissa dahje dien diekkáriid, muitala Andorf gili skuvlla oahpaheaddji Barbara Steinmann (22). Andorf gili skuvllas oahpahuvvo eanandoallu ja ruovttudállodoallu. Andorf leage sullii seammá stuoris go Kárášjohka, ja lea sajáiduvvon Nuortariikka davve-oarje guovllus Duiskka ja Čehkoslovákia rájáid lahka. ¶
Anára Sámi musea ja Badje-Sámi luondduguovddáš rahpet Anára Siiddas 23.4.1998 d. 18.00 Sámi govvadáiddačájáhusa Geaidit. Čájáhus lea rabas gitta 15.9.1998 rádjái. Čájáhussii leat bovdejuvvon vihtta Sámi govvadáiddára, Merja Helander (Suopma), Britta Marakatt Labba (Ruoŧŧa), Merja Aletta Ranttila (Suopma), Maj-Lis Skaltje (Ruoŧŧa) ja Ingunn Utsi (Norga). Geaidit čájáhusa dáiddárat ovddastit golbma riikka iešguđetlágan govvadáiddadujiideasetguin. Sidjiide orru leamen oktasaš dihto trauma, mii lea šaddan sápmelaš duogáža ja ođđa váikkuhusaid gaskasaškonflivttas, árbevieru ja dálá áiggi gaskasaš kontrásttas, ja nuppedáfus «lunddolaš» (naivisttalaš) ja skuvlejuvvon govvadáiddáriid ideálaid vuostálašvuođas. Ođđa váikkuhusain fámolepmosat orrot leamen risttalašvuohta, earenoamážit garra leastadialašvuohta, ja skuvlalágádus, mii bággii sáminuoraid guođđit ruovttuset máŋgga jahkái ja vajálduhttit iežaset ruovttus ohppojuvvon ovdanbuktinvugiid ja eatnigiela. Máŋgga sápmelaš dáiddára eallimii gullá árbevirolaš sámedujiid duddjon. Duodji lea váikkuhan govvadáiddadujiid hápmái. Ivdnemáilbmái ja muhtumin juobe materiálaidenai. Sáhttá dadjat ahte ođđaáigásaš dáiddagiehtaduodji čatná oktii árbevirolaš atnudáidaga (biktasat, fievrrut, lihtit, seailluhanlihtit ja niibbit) ja dálá dáiddadujiid. Okta dáiddagiehtaduoji beakkáneamos ovddasteaddji Suomas lea Petteri Laiti. Marja Helander lea nuorra buolvva govvejeaddji, gii dutká sogas ja álbmogis historjjá čuovgagovvadokumenttaid bokte. Čuovgagovvadokumeanttaidisguin son ovttasta visuálalaš antropologiija, sápmelaš duvdagiid ja moderna govvaráhkandanvugiid. Britta Marakatt Labba (r. 1951 Ađavuomis) muitala máidnasiiddis ivdnás láiggiiguin ja árppuiguin hervejuvvon govaidisguin. Su govvadáiddadujiin máidnasat ja mytologiija ealláhit naivisttalaš perspektiivva ja positiivvalaš leaikkastallama bokte. Merja Aletta Ranttila (r. 1960 Gáregásnjárggas) dáidda lea ovttadáfus dovdduid ja mystiikka luvvejeaddji ja nuppedáfus fas dat veahkeha gieđahallat silolaš traumaid, maid son oaččui go bajásšattai garra leastadialašvuođa siste ja go vásihii goalus internáhtaeallima. Maj-Lis Skaltje (r. 1940) molssui giehtaduoji dáiddaduodjáioalle maŋŋit. Skaltje dovddai ahte dušše dáidagiin sáhttá ovdanbuktit dovdduidis ja siskkáldas máilmmis. Son lea ávkkástallan maŋimus dáiddadujiidis ráhkadettiin buot ođđaseamos govaidgieđahallanteknihka. Ingunn Utsi (r. 1948 Reifvákkis) leat hearkkes ja harmonalaš sárgojuvvon govat, main mánnávuođa duovdagat Norgga Reifvákkis ožžot mystalaš ivnni. Máhccan ruovttuguvlui ja dáidaga dahkan čovde su traumaid, maid son lei ožžon go váccii skuvllaid lullin guhkkin eret ruovttus. Siida lea rahppojuvvon álbmogii 1.4.1998. Vuosttaš molsašuddi čájáhus dievasmahttá váldočállosa. Govvadáiddačájáhusa oktavuođas almmustahttojuvvo Govadas, sámi govvadáidaga birra muitaleadji CD-rom. Sámi govvadáiddačájáhusa ja CD-roma almmustahttima oktavuhtii lea laktojuvvon maiddái eará dáhpáhusat. Duorastaga 23.4. govvadáiddačájáhusa oktavuođas čájehuvvo Siidda Auditorios multivisio, Biekka Eallin. Hotealla Kultahovis doallá konseartta etnomusihkkajoavku ZMASH!, mii boahtá Finnmárkkus. Bearjadaga 24.4. báikkálaš skuvlalaččat oahpásnuvvet CD-romii ja Geaidit čájáhussii. Eahkedis dollet Aŋŋel Nieiddat konseartta Hotealla Kultahovis. Govdadas CD-roma almmustahttima lassin Siiddas almmustahttojuvvojit maiddái Tuomas Honka iežas CD-rom Bártnit ja FT Veli-Pekka Lehtola doaimmahan girji Anára historjjá birra. Čájáhus lea vuovdjinčájáhus. SIIDA Anára Sámi musea ja BadjeSámi luondduguovddáš ¶
GUOVDAGEAIDNU: Mannan bearjadatčuvggodettin, muhtin gárren guovdageaidnolaš rigerii olggobealde buohcciviesu. Maŋŋelaš son manai muhtin vissui mii lei das lahka ja dádjugođii ges doppe. Dasa dieđusge viesu orrut eai liikon ja riŋgeste bolesii geat viežžale olbmá. –Olmmái šattai idjadit giddagasas ja ferte vuordit sáhku go jur nie ges manna láhttet, muitala Guovdageainnu leansmánni. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Magne Asheim, gii lea fylkamánni boraspirebagadeaddji, muitala ahte dán jagi eai oro boraspiret borrame nu ollu bohccuid go diibmá. –Árrat lea gal vuos dan lohkat, muhto nu orru goit dál čájeheame. Diibmá lei heajos jahki, bohccot ledje váibbahat giđđat ja de lei boraspiri álkit. –Dál leat bohccot vuoimmi alde iige leat nu álki dan joksat, diehtá Asheim. ¶
Áidna gáibádus beassat mielde hárjehallat, lea ahte leat veahá boarrasat. Johan Oskal (70), lohká sin juo guhká hárjehallan fárrolaga. –Leat seamma olbmát geat hárjehallet. Mis livčče sadji eambbosiidda, ja boarrasat olbmát leat bures boahtin. Gal dáidet gávdnot olbmát geat maid dárbbašit veahá lihkadit. – Vuosttáš diimmu mii leat mánáidskuvlla valáštallanlanjas. Dáppe mii álggos viehkat ja sojadit vuoi liegganetnet. Mii lávet hárjehallat feara maid, fámu, sávrrivuođa, ja geahččalat maid šaddát sodjiileappot. Loahpahetnet juogalágan spealuin, nugo odne sistebandyin, muitala Johan Oskal. ¶
Olav Malin (75) muitala ahte nuppi diimmu sii vuojadit. Go dainna gerget, de mannet sávdnjai. Doppe sii čohkohallet ja humadit. –Ii leat gal ollu hárjehallat ovtta diimmu vahkui, muhto okte lea mihá eambbo go ii oktege, boagusta Malin. –Lea hui somá, go lea sosialalaš oktavuohta. Sistebandy mii gal speallat nu čáhci vel golgá. Muhtumin gal speallat garrasit, muhto ii nu gal ahte roasmmohuvvat. Das mii gal váruhit, go dat ii galgga dáhpáhuvvat, boagustit boját. Sis orru leamen hui somá. Gehččen veahá go spelle. Eai olbmát gal orron seastimen go ledje attástallamat. ¶
Ihttin lea ávvudeapmi ollesolbmuid várás. –Muhto áigut doallat albma mánáid- ja nuoraiddoaluidge giđabeallái go dálkkit buorránit. Sivvan dasa lea go dalle beassat leat olgun ja stoahkat ja gilvvohallat veahá, muitala Partapouli. Deanu Searain leat dál birrasii 90 miellahtu. Deanu Searat, mii maid lea stuorámus sámi valáštallansearvi Norgga bealde, lea dovddus albma bearašsearvi mas buohkat leat mielde. Sihke eatni, áhčči, mánát ja eará fuolkkit. –Juo. Min mielas gal lea dat veahá somá. Orru hui dehálaš doalahit searvái beroštumi ahte buohkat leat mielde. Dieđan seammás ahte eará valáštallansearvvit lávejit veahá imaštit mo mii nagodat doalahit logu, go sii fas rahčet hirbmasit. Jáhkán dán leat okta sivain, čilge Partapouli. ¶
•• Mannan vahkku lágidii Álttá gielda konferánssa Sámi vuoigatvuođa čielggadusa birra mas erenoamážit ILO-konvenšuvdna nummir 169 lei guovddážis. Dákkár ságastallanforum lea dehálaš juste dál go Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadus lea gulaskuddamis. Lea dehálaš oažžut ovdan dieđuid áššis ja gullat Sámi vuoigatvuođaid vuostálasttiid ákkaid ja ovdagáttuid áššis. •• Raporttaid mielde mat mediain leat beaggan, lea konferánsa leamaš ávkkálaš. Earret eará ledje NSR:a Guovdageainnu searvvi ovdaolbmos, Leif Halonenas, mávssolaš dieđut. Halonen lea okta dain sápmelaččain gii dovdá ILO-konvenšuvnna ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotdili buoremusat. Konferánssas son logaldalai Sámi eanahálddahusa birra. •• Sámi eanahálddahus lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti unnitlogu evttohus. Sámi eanahálddahus galgá hálddašit guovlluid gos sápmelaččain leat nannoseamos geavahan- ja oamastanvuoigatvuođat ja stivrii galgá Sámediggi válljet eanetlogu. •• Altaposten čállosa mielde diđii Halonen muitalit ahte guovllut maid Sámi eanahálddahus galgá ráđđet boahtteáiggis, leat muhtin olles gielddat Finnmárkkus ja Romssas ja oasit eanaš Finnmárkku gielddain, oasit máŋgga Romssa gielddain ja oasit muhtin Norlándda gielddain. Dasa lassin galgá hálddašit guollehivvodagaid olggobealde Sámi rittu. •• Ollu konferánsaoassálastti hirpmástuvve Halonena ságaide. Sosialisttalaš Gurutbellodaga stuorradiggeáirras Olav Gunnar Ballo dan mađe ahte son - dovddus stiillastis - čuoččuhii ahte sámi gáibádusat sáhttet álggahit soađi Finnmárkkus. •• –Čuoččuhit ahte sápmelaččain lea sierranas oamastanvuoigatvuohta Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide lea boasttu ja váralaš konklušuvdna. Jápmán olbmot sáhttet báhcit soahtešilljui jos dát čađahuvvo, váruhii Olav Gunnar Ballo konferánssas. •• Nu go son láve, de gilvá Ballo dál maid dušši balu. Erenoamážit daningo ii oktage leat gáibidan sierranas vuoigatvuođaid etnihkalaš vuođu alde ovttaskas olbmo dásis. Muhto Sámi guovlluin leat eanavuoigatvuođat earáláhkái go muđui riikkas daningo sápmelaččaid eanageavaheapmi doloža rájes addá oamastan-, geavahan- ja hálddašanvuoigatvuođaid. Dat galgá maid boahtit ovdan boahtteáiggi hálddašanmálles. •• Mii fas giitit Halonena čielga sániid ovddas. Lea mávssolaš ahte sámepolitihkár čielgasit muitala makkár áigumušat leat vuoigatvuođa áššis, ja ahte veadjá čujuhit buriid boahtteáiggi čovdosiidda. Torkel Rasmussen ¶
Suodjala 200-300 jahkásaš rohkosvistti. ¶
Ohcejoga kirkostivrra doaimmalaš ovdaolmmoš Ándde Jon Piera ii dušše fuoikko man funet áššit leat, muhto son báicce bidjá návccaid dehálaš áššiide ja bargá daid ovdii. –Moanaid jagiid lean hállan kirkostivrras, man heittogis ortnegis min rohkosvisti lea, muhto ii oktage leat gillen guldalit mu iige guottehit mu evttohusa, muitala Ándde Jon Piera. Ja jus dat bargu livččii lean Ohcejoga kirkohearrá ovddideami duohken, ii livčče dat velge gostege. –Viimmát de diibmá oaččuimet ruđa dán jagi bušehttii ja muhtin veahkkás olbmuid doarjagiin álggaheimmet ođasmahttima, joatká Ándde Jon Piera. ¶
ČIELGAMIN: Deanu leansmánne Sverre Mienna muitala ahte KRIPOS lea ain dutkamin jápmima siva. ¶
Suohkana IT-jodiheaddji, Bernt Lyngstad, muitala beroštumi leat stuoris. Guovtti beaivvis leat 30 olbmo vástidan ahte háliidit oastit dihtora maid suohkan fállá. Son muitala dán jurdaga lea sullii jagi boaris. Álggos galggai suohkan oastit dihtoriid Gáivuona suohkana buot skuvlamánáide, muhto ii goit šaddan nu. Loahppafálaldat lei ahte buohkat sáhttet guovtte dahje golmma jahkái luoikkahit 14 000 ruvnnu reanttuid haga. ¶
Henrik Olsen ii jáhke nu ollu eambbo ruđalaš doarjagiid oažžut boahtte geasi festiválii go dan maid festivála ovdal lea ožžon. Ulbmil galggašii ahte Riikakonsearttat ruhtadit feastivála jagi 2000 rájes. Dál sávvá festivála Sámedikki sin doarjut. Goitge geahččala Riddu Riđđu ráhkadit ođđa fálaladaga vai eambbosat čoahkkanit festiválii. Danne áigu searvi álggahit stuorát valáštallandoaluid. Sii eai leat vel mearridan makkár hámis dan čađahit, muhto jáhkket ahte dan buoridit fálaldaga festivála gussiide ja geasuha vel ođđa gussiid dohko. ¶
–Guokte jagi leat dál ožžon 200-250 duháha prošeaktaruhtan, ja nu leat nagodan ráhkadit ovtta bláđi jagis. Muhto leat dego bággehallon doallat heakkas bláđi mii dattetge ii oaččo ovdánanvejolašvuođaid. –Ovdamearkka dihte ii gánnát vuovdalit bláđi mii ilbmá dušše oktii jagis. Eat dalle livčče eará go ruđa stajideamen, dadjá Lindi. Su mielas mihttomearrin leat njeallje ilbmama, dat lea unnimus mearri. –De maid gánnáhivččii bálkáhit sierra márkanfievrrideaddji. Doalliid logu han sáhtášii sakka stuoridit. Eatnašat Norggas lohket dárogiela ja mii čállit dan gillii maid, čilge son ja čujuha dasa mo Gába vuostáiváldui álgojagi (1996) go ilmmai njelljjiin nummiriin: –Oaččuimet 450 doalli vaikko uhcán máinnusteimmet bláđi, árvideames danne go beaggigođiimet nissonolbmuid- ja sápmelaš birrasiin. Eará mediat rápmojedje Gába. Sámi NissonForum lea álggahan ja olggosaddá Gába. Bláđis lea sihke sáme- ja dárogielteaksta ja Gába ilbmá dán jagi skábmamánus 52 siidduin. –Nággárvuohta ja nana osku dahká ahte gillet joatkit prošeavttain man ruhtadilli čađat lea nu eahpedilis. –Ain bargat ollu nuvttá barggu. Mu mielas ferte Gábai viđa gear' stuorát ruhtajuolludeapmi go dál, ja dan Stáhtabušeahta bokte, amas dárbbašit ohcat juohke jagi. Dalle sáhtášeimmet bargosajiid ge ásahit Gába namas. –Dán livččii vejolaš dahkat, oaivvilda Gudrun Lindi, gean gal lea Stáhtabušeahtta beahttán: –Sámediggi lea viggan duvdit ášši ovddos, muhto ii leat lihkostuvvan. Iešguđet departementtat nággejit gaskaneaset gulašii go prošeakta sámi-, nisson- vai kultursuorgái. Stáhtačálli Johanne Gaup gal berrešii dál oažžut dás čielgasa. –Go prošeakta lea sihke sámi, nissonolbmuid vástesaš ja mediaprodukta, ja bláđi doaimmahussan lea fierpmádat biđgejuvvon miehtá Skandinavia ja davvioarje-Ruošša, de áššegieđahallit dávjá geainnohuvvet, muitala Gudrun E. Lindi. Son oaivviilda dán leat áibbas jorggu láhkai, go sin geat hutket juoga ođđasa han galggašedje mielas veahkehit. –Álohii han begget leat ohcaleamen ođđa jurdagiid, ođđa bargovugiid. Sámi NissonForum hástala politihkkáriid Sámedikkis, Finnmárkku fylkkadikkis ja Stuorradikkis. –Dál duođaid gáibiduvvo ahte politihkkárat áŋgiruššet Gába boahtte áiggi ovdii, dadjá Gába prošeaktajođiheaddji Gudrun E. Lindi. ¶
DIEVDODIŊGA: Teáhterhoavda Alex Scherpf oažžu «dievdodiŋgga» - jugastatboahtala - giitun Guovdageainnu kulturhoavddas, Reidar Erkes, álgočájálmasa maŋŋá. ¶
DEATNU: Skovggis, mearragáttis, lea dán čávčča gávdnon boares fárppal ja boares bálselihtti. Guovllu almmái gávnnai dáid dáhpedorpmis. –Justa dál lea váttis diehtit dáid diŋggaid birra, nugo man boarrás dat leat. Hu váttis lea diehtit fárpala birra, go dat lea mieskan mearragáddái, čilge Sámi kulturmuitoráđi vuosttaškonsuleanta Arne Håkon Thomassen. –Govaid lean sádden iđiheapmái, ja vuorddán daid ovdal go barggan eanet dáinna áššiin. –Árvidan diŋggaid sáhttet leat sullii čuohte jagi boarrása. Muhto bálselihtti sáhttá leat geađgeáiggi rájes. Skovggis oainnat leamaš oktii gávpesadji geađgeáiggis, diehtá Thomassen. –Fárppal lea leamaš giddejuvvon ruovdenávlliiguin, ja lea alfárot mieskan. Dasa lassin go almmái gii gávnnai biergasiid ja rokkai daid eatnamis, de divttii daid orrut áimmu ovddas, nu ahte fárppal oalát suttai. Fárpala vuođđu ja lohkki ii gávdnon, lohká Sámi kulturmuitoráđi vuosttaškonsuleanta Arne Håkon Thomassen. ¶
Guovdageaidnu lea vuosttaš suohkan Finnmárkkus ja goalmmádin olles Norggas gii lea ožžon doarjaga ovdaprošektii plánet duhátjahkemolsuma ávvudemiid. –Prošeakta galgá ráhkadit fierpmadaga mii galgá doaibmat lágideaddji- ja buvttadeaddjifierpmádahkan ja galgá ovddastit sámi duhátjahkemolsuma ávvudemiid maid omd. suohkanat, báikkalaš searvvit ja ásahusat čađahit, muitala prošeavtta jođiheaddji Runar Green. ¶
Jurdda lea filbmet konseartta ja lágidit konseartta govaiguin oktan jienain buot sámi báikkiide. Dát jurdda dat beroštahtii Duhátjahkemolsun-Norga 2000 OS stivrra ruhtadit Sápmi-2000 prošeavtta, go ođđaáigasaš tekonogiija bokte áigut ovttastahttit buot sápmelaččaid duhátjahkemolsun ruohttabeaivvi. –Eará suohkanat besset dieđusge lágidit konsearttaid jos hálidit, ja nu guhkás go lea vejolaš, de mii geahččalit daid maid doaimmahit eará báikkiide, seammaládje go váldokonseartta Guovdageainnus, lohká Runar Green. Seammás lea Sápmi-2000 mearridan ráhkadit Sámi Filbmafeastivála, Guovdageainnus, duhátjahke prošeaktan. Green ii loga vel diehtit man divrras prošeakta šattaš, muhto lohká dán erenoamáš vejolašvuohtan dahkat nanu filbmafeastivála boahtte beassážiid rájes juo. Dál hástala fierpmádat eará sámi prošeavttaid johtui, nugo CD-buvttademiid, festiválaid, čájáhusaid ja álgoálbmotovttasbargguid Interneahta bokte. ¶
Sámediggi lea evttohan Isak Mathis O. Hætta Duhátjahkemolsun-Norga 2000 OS stivrii. –Vaikko vel leange oppalaš lahttun stivrras, de áiggun goitge geahččat bearrái sámi áššiid ja prošeavttaid dán oktavuođas, lohká Hætta. Son vuordá ollu sámi prošeavttaid ohcat ruhtadoarjaga, nu go Sámi allaskuvllas, Beaivváš Sámi Teáhteris ja sámi dávvir vuorkkáin. Muhto son hástala maid ovttaskas olbmuid ja servviid geahččalit ruhtadit sámi prošeavttaid. –Dá lea earenoamáš vejolašvuohta oažžut ruhtadit prošeavttaid, go mis lea 280 miljon ruvnno maid galgat juogadit, dadjá Hætta. ¶
Boaresbáikki Helve vaidala dan, ahte menddo stuorra oassi sállašis manná turistabivdui. Mađi eanet turistabivddu sálašmearri lassána, dađi unnit báhcá báikkálaš olbmuide borranguolli ja vuodinguolli. Turistabivdu lea oppa áigge lassánan ovdalis áigge ektui. Dakkár báikkálaš olbmuidge rievttit galget dorvvastuvvot, geat ieža eai oamas eatnamiid ja čáziid. ¶
-Hárjehallen gal máŋga mánu, ovdalgo vulgen studioi Anárii. Gal jo ledje garra mánut. Muhto Anáris gal juoigalin ovtta guhkes beaivvis. Ivvár Niillas muitala skearrus leat máŋga erenoamáš luođi, mat sutnje leat ráhkkásat. Numo vuosttaš luohti «Badjel váriid» maid ieš lea ráhkadan, sihke sániid ja šuoŋa. Son lea leamaš boazobarginge ja dát luohti govve eatnamiid, go son de johtá geasseorohakii Čorgašii. Luohti govve vuonaid, vákkiid ja njárggaid. ¶
Ivvár Niillas muitališgoahtá somás muitalusaid ja vásáhusaid. Son reaškkiha go muitala luopmofearániid biillan máttás. Son muitala iežas gal mannan vissa juoigga máttás, ja máhccan fas juoigga. ¶
Sámi duhátjagiávvudeamit šaddet stuorra dáhpáhusat. Stáda duhátjahkemolsun stivra lea juolludan 200.000 ruvnno Sápmi-2000 fierpmádahkii maid Guovdageainnu suohkan jođiha. –Fierpmadaga galgá doaibmat lágideaddji- ja buvttadeaddjifierpmádahkan. Dat galgá ovddastit sámi duhátjahkemolsuma ávvudemiid, muitala prošeavtta jođiheaddji Runar Green (olgešbealde). Siidu 6 ¶
Badjemánáid beaiveruoktu geahččala buot osiid boazodoalus oahpahit mánáide, dan bealige mii ii soaitte šat leat nu dábálaš dán áiggi. –Diehtit ahte eai buohkat šat ávkkástala bohcco nu movt ovdalašáiggi ja dan dihte jođihage mánáidruoktu maiddái árbevieru, muitala Iŋgá. Son čilge man dehálaš lea ahte mánát besset oahppat boazodili iešguđet bargguid olles proseassa. ¶
Mánáidruoktu lea čakčat leamašan Šuošjávrris gárddiid luhtte ja oaidnán mii dáhpáhuvvá go gárddástallet. Doppe besse mánát maid leat fárus njuovvamin bohcco. –Njuovadeami oktavuođas válddiimet vara ja rájaimet čoliid, muitala Iŋgá. Ruovttoluotta mánáidruovttus márfo sii ja vušše gumpposiid. Njuovadettiin čogge sii bohcco julggiid, maid maŋŋel njuvve ja dikšo gápmasiid. Buot mánáin geat leat Badjemánáid beaiveruovttus lea gullevašvuohta boazoealáhussii. Muhto eai buohkain leat goappášat váhnemat ealáhusas, ja dan dihte lohkáge Iŋgá hui mávssolažžan dáidda mánáide ahte besset oahppat buot bargguid ealáhusas, maid dán áigge beaivválaš dilis eai soaitte ruovttus oahppat. ¶
–Dán áigge lea bearáš gáidan eret ealáhusas ja jos mánát eai beasa dan oasi oahppat mánáidruovttuin dahje skuvllas, de sii masset dan máhtu, lohká Iŋgá. Badjemánáid mánáidruoktu heiveha jahkeplána badjedillái. Lea dehálaš bargat iešguđet bargguid rievttes áigái. Dan dihte leage mánáidruoktu ollu mátkkis ja geahččala ealáhusain ovttasbargat, oahppan dihte bargguid. Go gárddástallamat leat, de mannet mánáiguin gárddiid lusa ja doppe čuvvot mielde iešguđet doaimmain, nu go mearkumiid. ¶
Daid hommáid maid váldet mielde viesu lusa, maid geahččala mánáidruoktu bargat ollislaččat. Go njuovade, de galgá oahppat borrat dan ja maiddái ávkkástallat bohcco ávdnasiiguin. Beaivválaš dilis maid geahččala Badjemánáid beaiveruoktu, Vielttis, doaimmahit bargguid olgun. –Dalle lea lunddolaš ahte mánáidruoktu lávostallá mánáideasetguin, lohká Iŋgá. ¶
Miljo ruvnnu ovddas galgá Kárášjoga gielda buoridit Lujávrri buohcceviesu. –Golbma buohccebiilla ja eará buohcceviesu rusttegiid galget dán jagi oastit buohccevissui, muitala doavttir Egil Utsi. ¶
Norgga bealde lea earret eará doavttir Egil Utsi fárus dán prošeavttas, mii galgá bistit golbma jagi. Utsi muitala ahte lei sámiid doavttirsearvi mii álggii áŋgiruššat medisiinnalaš veahki Lujávrái. Dál leat sii beassan mielde bargojovkui mii galgá čađahit buot veahkkebarggu. Joavkkus leat guhtta mielahtu Kárášjoga bealis ja njeallje mielahtu Lujávrri bealis. Sihke Barentsregiuvnna čállingoddi ja Olgoriikkadepartemeanta čađahit iežaset doarjagiid dán joavkku bokte. ¶
Utsi muitala ahte Ruošša beale joavkoáirasat árvaledje golbma buohccebiilla oastit buohccevissui. –Dat buohccebiillat mat sis dál leat, leat boarrásat ja heittogat, lohká Utsi. Lassin buohccebiillaide, de galget vel oastit ultrajietnarusttega, geahppaidiskanrusttega, beallje- ja váibmoiskanrusttegiid ja rusttegiid maiguin ráidnejit doavttirrusttegiid. ¶
Maid jurddašit duođaid Sámi jávohis ja gievrras dievddut. Dán gažaldaga geahččala Beaivváš Sámi Teáhter vástidit. Otne čájeha čájálmasa «Duste dievddu!» vuosttaš geardde. ¶
–Ulbmil dieinna ii leat gal beaskkalit duohtavuođa sámi dievdduid birra, muhto doaivut ahte mii juobe veahášge guoskkahit vieksábiessái? jearrala Brita Triumf. Sketšaiguin, musihkain, lávlagiiguin ja dánsumiin áigot golbma nissona ovdanbuktit sámi dievddu. Sii leat; Anitta Suikkari, Irene Länsman ja Sara Margrethe Oskal. Lassin sidjiide deaivvada čájálmasas beakkan hearvadahkkiguoktáin Svein Birger Olsen ja Egil Keskitalo. Čájálmasa lea čállán Inger Margrethe Olsen ovttas neavttáriiguin. ¶
–Go ná ollu ruđa ferte seastit, de gal lea áibbas lunddolaš guorahallat maiddái heaittihit virggiid, lohká Sámelisttu gielddastivraáirras, Ingrid Nordal. –Goittotge han ii oro sáhttimin ođđa virggiid rahpat. Nu ferte ge vuđolaččat geahčadit juohke kapihttala gokko sáhttá vuolidit ja ii sáhte, ja dattge doalahit dohkálaš fálaldagaid gieldda ássiide. –Maiddái ii oro vuogas gielddastivrra áirraslogu vuolidit ge, go dat váikkuha negatiivvalaččat guovlludemokratiijii, dadjá Nordal. ¶
SÁPMI: Sámi Valástallanlihtu (SVL) Norgga juogus šaddá ohcat doaibmadoarjaga maiddái Norlándda ja Tromssa fylkkagielddas. –Finnmárkku fylkka lea mearridan doarjut Sámi valáštallanlihtu ruđalaččat, muhto juolluda doarjaga dušše Finnmárkku ássiid lahttologu mielde. Danin šaddat ohcat ruđa maiddái eará fylkkain, muitala SVL:a Norgga juhkosa jođiheaddji Heaika Skum. Ođđajagis mearriduvvo man olu doarjaga SVL fidne Finnmárkku fylkkas. Skum vuordá doarjaga sturrodaga leat birrasiid 10-15000 ruvnnu jahkái. ¶
Mandela guldala eamiálbmogiidda ¶
Dušše johtingeainnuid suodjala ¶
Strøm Bull lea dál Guovdageainnus gos galgá geahčadit boazodoalu riekteipmárdusa ja árbevirolaš rivttiid. –Boazodoalloláhka ii suodjal boazudoalu ja dan eatnamiid. Áidna maid nannosit suodjala lea johtingeainnuid. Go buohtastahttá eanadoaluin, lea eanadoalu eatnamiin mihá nannosit suodjaleapmi. –In dovdda ovttage vuođđoealáhusa mii vealahuvva nu garrasit go boazodoallu. Ovdamearkan dasa lea ahte boazodoallu ii oaččo buhtadusa go guohtuneana šaddá gieddin. Muhto ii dat bisán vel dákkoge. Boazoeaiggát šaddá máksit buhtadusa go su boazu manná gieddái, vaikko leat álo dakko guođohan. –Eanadoallis ii leat makkárge ovddasvástádus áidut gietti birra, vuoi eai mana bohccot gieddái. Boazoeaiggát iige beasa áidut lobi haga ja sutnje lea biddjon veadjetmeahttun bargodilli. ¶
Lions, mii lea «allahearráid» klubba, fállá dál ovttasbarggu skuvllaide Deanu gielddas, ja maiddái muđui Finnmárkkus. –Mii sáhttit fállat oahpahusa skuvlla oahpaheaddjiide gos mii kurset sin ovtta prográmmas mii mis lea, gárrenmirkkováttisvuođaid eastadit ja jávkadit. Dás lea sáhka sihke álkoholas ja narkotikas, muitala Birger Dervo. Son lasiha vel ahte dat lea dohkkehuvvon gárrenmirkku eastadanprográmma. –Departemeanta lea dohkkehan dán prográmma, dadjá son. ¶
Skohter «dragrace» lea vuodjit sulli 200 mehtara nu jođánit go vejolaš. Norggas ii leat dakkár valáštallan nu beare leavvan. Ruoŧas lea stuorat biras. –Mii lea somá dán gilvvus lea go juohkehaš oažžo vuodjit iežas skohterin, beare lea váldán gilvovuodjinlobi (lisenssa). Dán valáštallamis ii dárbbaš nu beare olu hárjehallat, beare čohkkedit skohtera ala ja cikcet leaktobaste. «Stock» luohkás leat dábálaš skohterat. «Pro-Stock» luohkás «trimmejuvvon» , ja rabas luohkáin leat vuoddjit ieža ráhkadan skohteriid. Rabas luohkáin leat dieđusge buot falimusat, čilge Roger Hætta. Áltálaš Paul Tore Kristensen lea olmmái gii lea buot johtileamos vuodján 201.17 mehtara. Sus lea iežas skidoo:in áigi 4.942 sekundda. Dan son vujii Ruoŧas1996:s. Lei IS 1050 OM luohkás. ¶
Min Áiggi dieđu mielde lea oalle olu bavččasváidudahtti tableahtat jávkan Buolbmát boarrásiid- ja dearvvasvuođasiiddas. Dát lea Deanu gielddas registrerejuvvon jávkan 1997:s. –Sáhtán duođaštit min leat váidán medikameanttaid leat jávkan. Eat dieđe gosa leat šaddan ja gii lea daid váldán. Deanu leansmánnekantuvra gieđahallá dál ášši, muitala Eilif Basso, Deanu gieldda ráđđealmmái. ¶
Guovdageainnu A-joavkku ekonomilávdegoddi lea álggahan ti´hppema, mas olbmot besset tihppet gean doivot báhčit Guovdageainnu vuosttaš moala ja mii čiekčamiid boađuš šaddá. ¶
Buohkat besset tihppet juohke dálvvi ja geasi ráidočiekčamiin. Bealli tihppema sisaboađus manná A-jovkui, ja nubbi bealli fas vuoittuide. Mannan vahkkoloahpa ledje Guovdageainnu A-joavkkus guokte čiekčama. Lávvardaga lei Bossegohpi ja sotnabeaivve lei Báhcavuona vuosta. A-joavkku čiekčit ja doarjut ledje vuovdán sulli 1600 ruvnna ovddas, 800 ruvdna manai vuoitiide. Vuoittuid oažžo viežžat Heiken Ánddes, Anders H. Bongo, Venor. Bossegohpi vuostá šattai boađus 3-3, ja vuosttaš moala báži Per Oddvar Holmen. Ii oktage lean tihppen rievttes bohtosa, muhto 15 ledje tihppen rievttes moallabáhčči. Dát vuite 14 ruvnna: Joar Eira Rasdal Mikkel A. Eira Nils Mikkelsen Eira Mikkel Sara Nils M. Eira Julie Eira Kristine Ellen Eira Ole N.P. Eira Anders E. Eira Johan Martin Eira John Steinar Bål Isak Ole J. Eira Mikkel Isaksen Eira Anders A. Eira Okta gean eai dieđe, lei nu čábbát čállan. Sotnabeaivve lei Guovdageainnus Báhcavuona vuostá. Nils Peder Gaup báži vuosttaš moala ja boađus šattai 10-2 Guovdageidnui. Ii oktage lean tihppen rievttes bohtosa. Dát vuite 75 ruvnna: Isak Johansen Eira Gunn H. Pulk Mikkel Sara (Pøsa) ¶
Sámi Girkoráđi ovdaolmmoš Ole M. Hætta moaitá sámi servodaga go lea gáidan luonddus. Leagoson eallimin nu diehtemeahttunvuođas ahte ii dieđe mii sámiide ja eará álgoálbmogiidda lea dáhpáhuvvan koloniserenproseassas? Iigot Hætta dieđege ahte kristtalašvuohta lea gaskaoapmi maid vierrásat leat geavahan ja ainge dárbbašit koloniseren barggus. Eaigo son leange kristtalaš miššonearat ja eiseválddit geat iežaset Ipmila namas bággejedje sámiid ja eará álgoálbmogiid guođđit dan eallinoainnu mas luondu lei bassi? Leago dáhpedorbmi ahte stáhtaid eiseválddit doalahit kristtalašvuođa iežaset almmolaš oskun, ja hálddašit sámi luondduriggodagaid mielaset mielde. Mii sámit báhcit guossin ja gearjideaddjin iežamet guovlluin. Dál leat kristtalašvuođa ovddasteaddjit máŋgga sajes máilmmis geahččaleamen váldit álgoálbmogiin daid maŋemus osiid min dološ eallinvuogis, numo luođi, rumbbuid ja eará maid dássážii eai leat nagodan jávkadit veahkaválddálášvuođain . Leagoson dál buorádus mii dahká ahte sii dohkkehit sihke luođi ja rumbbu, maid vuostá ieža ovdal leat geavahan vel jápminduomuge. Ii leat suorggahahtti ahte "Sámi Girkoráđi" njunnošat ja sin láganat moitet sámi álbmoga. Muhto lea issoras oaidnit mo min álbmot doahttala dán vieris oskku ovddasteaddjiid, iige oktage duostta civkkáditge dáid vuostá vuoiŋŋalašvuođa dáfus. Moadde vahku dassá gullui maid Sámi Girkoráđi beaivválaš jođiheaddji Synnøve Breivik muitaleamen NRK Sámeradios ahte Norgga stáhtagirku njunnošat leat bivdán sámi álbmogis ándagassii go sámit leat nu fastit láhtten dáža álbmoga vuostá. Mus ii leat eará doaivva go ahte boahttevaš buolvva sámit oaidnigoađášedje mii álgoálbmogiid vuoiŋŋalašvuohta lea. Dearvvuođat Niillas A. Somby ¶
Sámi Girkoráđđi orro leamen váldán álgoálbmogiid vuoiŋŋalašvuođa duođasin. Eai sii dušše hála luonddus ja vuoiŋŋalašvuođas, muhto girkoráđđi lea maid addán čoahkkinoasseválddiide smávva máistaga sámi luonddus ja vuoiŋŋalašvuođas. Buot vihtta máilmmeosiid olbmot besse návddašit dán sidjiide nu imaš ja eksohtalaš máilmmi. Reaškkas, mokta, muohtasoahti ja heargevuoddjin lei vuoga áiggegollu guhkesmátkkálaččaide. –In dieđe. Várra muhtin láhkai nagadan čilget mii muohta lea go min olbmot besset oaidnit govaid maid lean govven dáppe, árvala Nancy Kireu. ¶
In leat giellačeahppi, muhto leat goitge muhtin jurdagat. Mu ipmárdusa mielde leat min fylkkaid (Tromssa ja Finnmárkku) báikenamat eanas oasis boares sámegiel ja suomagiel namat mat leat dáruiduhttojuvvon, dávjá ipmirmeahttun ládje. Báikenamma dávjá muitala juoga ládje mas namma boahtá. 70 jagi dás ovdal láveje olbmot geat dalle jo ledje vuoras olbmot čilgedit báikenamaid, maid dat muitala dahje mas namma lea vuolgán. Eai dieđus siige diehtán buot. Vai lohhkki ipmirdá maid oivvildan, áiggun moadde ovdamearkka čállit: 1 a: Tana, maid dat muitala? Ii fal maidege. b: Deatnu. Dat muitala ahte lea stuora johka. 2 a: Alta, maid dat muitala? ii maidege. b: Alattio (suoma gilli) Vulos luodda. c: Alaheadju: In ipmir maid muitala. 3. a: Elvebakken. Ii leat diet rievttes namma. b: Joganjálbmi lea dan báikki albma namma. c: Joesuu lea dien báikki suomagiel namma ja galggašii dárogillii leat elvemunning dahje osen. 4 a: Karasjok, maid dat muitala, ii fal maidege. b: Gárášjohka. Smávva gázzi (láski) johka, dahje Gárešjohka, unna nissonolbmoža johka (Karen dahje Kare). 5 a: Kautokeino, maid dat muitala? Ii fal maidege. Ovdal 1935 lávii lensmánni steamppilis čuožžut “Lensmanden i Koutokeino” . b: Guovdageaidnu? Thor Frette čilge ahte namma boahtá das ahte diekko lei guovda dahje sidnu jalgadas, dan dihte olbmot liikoje báikái ja nu bisanedje ja ássagohte dies. c: Lagabui 70 jagi dassá láveje vuoras olbmot guđet dalle (sullii 1928-30) ledje 60-70 jagi boarrásat muitalit ahte namma boahtá das ahte lea báiki gos luottat (mađiat) vulge máŋgga guvlui. ( Ávži, Siebe, Galaniitu, Soahtefielbmá ja Vulos eanu(mieron, Meronjávri), ja nu galggašii ge namma daddjojuvvot ja čállojuvvot. Guovdugeainnu. (Midt på veien, traseen). Gávdnojit vaikko man ollu diekkár namat mat leat boastut čállojuvvon ja addet boasttu čilgehusa ja ipmárdusa . Dáin boahtá ovdan ahte lea viggojuvvon sámegielas (ja maiddái suomagielas) jorgaluvvot dárogillii, muhto várra leat giella čállin váttisvuođat dagahan ahte lea šaddan nugo oidnojuvvo Dearvvuođaiguin Johan M. Klemetsen ¶
–Mo sáhttet homeopáhtalaš dálkasat doaibmat go leat nu njárbasat? –Homeopáhtia lea dálá ja boahtte áiggi energidálkasat. Dat addet rupmašii impulssaid nu ahte rumaš ieš barggaha iešbuoridanproseassain. –Go dálkkoda vuosttaš háve, de symptomat dábálaččat vearránit. Ovddeš symptomat sáhttet maid ođđasit ihtit. Sivvan dasa lea go rumaš ii šat deatte buozalmasvuođa symptomaid. –Buozalmasvuohta lea ealliid vuohki gávdnat rupmaša dássádaga, Bjørg Inger Balto lohká. Son muitala homeopáhtia sáhttit stáđismahttit váttisvuođaid nugo jugešvuođa, dovdduid leabuhisvuođa omd garra suhtu ja eará psykalaš váivviid. –Daid lassin dálkkoda maid dakkár buozalmasvuođaid mat fáhkka čuožžilit ja eambbo bistevaš vigiidge. ¶
–Jos homeopáhtia sáhttá dálkkodit nu máŋggalágan buozalamasvuođaid, manin ii leat dovdoseabbon? –Soaitá daningo homeopáhtat barget earáláhkaigo doaktárat. Homeopáhtat eai árvvoštala buohcci medisiinalaš diagnosaid mielde. Mii árvvoštallat persovnnalaš ja subjektiivva symptomaid. Logi olbmo geas lea angina pectoris váibmogeasáhus, sáhttet oažžut logi iešguđetgelágan homeopáhtalaš ávdnasa daningo sii leat logi iešguđetlágan olbmo ja subjektiiva symptomat leat iešguđetláganat. –Nubbi soaitá leat ovddidan buozalmasvuođa morraša dihte, nubbi danin go lea nu garpái. Danin lea homeopáhtia nu váttis. –Homeopáhta ii árvvoštala riekta jos buocci čiehká dehálaš dieđuid. Dalle oažžu boasttu dálkasa mii ii doaimma. Dasa lassin gártá válljet olu ávdnasiid ja daid garasvuođaid, potenssaid, gaskka. Ádjána maid guhkit dálkkodit dakkár buozalmasvuođaid mat leat bistán guhká go dakkáriid mat aiddo leat iđistan, kárášjohkalaš homeopata Bjørg Inger Balto čilge. ¶
Sven-Roald Nystø geahččala čilget Roger Pedersenii manin Sámediggeráđđi ii hálit bargat ásahit sámi oahppolihtu. ¶
–Dál lea fávlige šaddan gáddin. Gos lea bearráigeahčču, jearrala Biehtár Ánde, Pekka Lukkari Veahčákis. ¶
Veahččat guolástangottis lea áššis leamašan sáhka ja máŋggaláhkai lea čilgejuvvon man guhkás oažžu gállit. –Mii leat oktii dán guolástangottis sádden evttohusa eatnanhearrái ja evttoheimmet meroštallama ná: Jos oktage háliida leat gáddeoaggun, sus ferte goitge nubbi juolgi leat goikásis gáttis. Muhto jos son vuos dohppeha, de lea bivdi hálddus man guhkás son gállá. Jos duorgu nohká, de ferte son sáhttit gádjut opmodagas. Muhto muitit dan go lea oaggumin, de gáttis goitge nubbi juolgi. –Hálbbedit oaggunlobiid turisttaide ii leat rivttes vuohki fitnet sin deikke. Manin eai bija jo nuvttá, de dalle oččošedje geahččat Deanu ráfis ja beasašeimmet riggut, vaikke in dieđe mii dat riggodat dal dalle livččii, beaškala son. ¶
–Ovddit oláhusa vásihin iežan ruovttubáikkis Hurdalas vuosttaš soahtedálvvi jagis 1941/42. Ođđajagimánu jagis 1942 mihtiduvvui 43 buolašceahki. Makkár dovdu lea dus dál? –Veahá somá. Ii mu mielas gal leat nu buolaš. Dat boahtá das go mun maŋimuš 30 jagi lean ássan Møre-rittus. Doppe lea dálvet galbma, lákta áibmu. Mun in guđege láhkai vuostálastte dan, ahte mii muhtin beaivve mihtidivččiimet 54 buolašceahki, vai vásihivččiimet ođđa oláhusa Kárášjogas. Doaivut lea liikká, ahte njukčamánus ii galggašii leat nu buolaš go mii Finnmárkku duoddaris galgat oahppat meahccástallama ja sámi borramušráhkadeami, árvala Nygård. ¶
92 hearggi leat fárus lávvardaga ja sotnabeaivvi Davvi Kalohta Gonagasvuodjimiin Gárggoluobbalis. –26 olbmo leat searvamin bahkkaluohkkái ja moaddelogis rabasluohkás, muitala lágideaddji Johan Mihkkal Bueng. ¶
Son lohpida seammá alladását gilvvohallamiid go diibmá. Dalle nammadii Min Áigi Gárggoluobbala gilvvuid jagi buoremussan. Garra gilvvut goitge šaddet. Sihke Suoma ja Norgga bealde bohtet maŋimuš jagiid buoremus hearggit. Buot falimus soaitá Johan Anti Näkkäläjärvi heargi Pikku Musta, mii lea vuoitán Suoma beali gonagasvuodjimiid golbmi maŋimus njeallje jagi. Muđui bohtet Anti Lanto Gielas, Wuopio Talli Napolion ja diimmá vuoiti Menopeli, ja Johan Mikkola Hessulainen. ¶
Gilvvut lágiduvvojit gažahanvuodjimin. Njeallje hearggi gilvalit gaskaneaset ja vuoiti manná viiddáseappot finálaide. Njeallje falimussii lea ruhtavuoitu ja dasto pokála. Gárggoluobbala gilvvuid lágideaddjit leat Joh´gátte searat ja Kárášjoga Heargevuodjinsearvi. ¶
Jona báikki ámmátskuvlii, bohtet oahppit máŋggá sajis Ruoššas. Skuvllas lea boazodoallokursa. Dmitrij Mahanov (21) lea Karelijas eret. -Mii oahpaimet Sámi oahpahusguovddážis vuos boazodoalloteoriija guokte vahku, muhto čakčat mii boahtit fas deike bargohárjehallamii. Midjiide lea dieđihuvvon ahte dalle bargat njuovahagas, oahppat suoma teknologiija boazobarggus ja oahpásmuvvat teknalaš biergasiidda, čilge Dmitrij Mahanov. –Ieš mun oahpan boazodoallobarggu, daningo mus lea miella geahččalit ealáskahttit boazodoalu Karelijas, go dat lea nohkan muhtun áiggi dás ovdal min ruovttubáikkis. –Oleg Koševnikov (20) maid vázzá Jona ámmátskuvlla, boazodoallojoavkkus. -Mun lean measta seamma dilis, muitala Oleg, mu mihttomearrin lea maid ealáskahttit boazodoalu ruovttubáikkistan. Suomas, mii leat vuosttaš geardde inge doaivvo maŋimuš. -Jona ámmátskuvllas lea njealje jagáš oahppu boazodoallojoavkkus, ja jáhkán ahte buot dán njealje jagi, guktii jagis, giđđat ja čakčat, mii beassat deikke boahtit ohppui ja bargohárjehallamii, lasiha skuvlla skihpár Mihail Kutjjin (18), Jonas eret. ¶
Ovddeš kárášjohkalaš, Bernt Salamonsen (29) fárrii Osloi jagis 1994. Son oaivvilda, ahte galget viehka garra doaibmabijut ovdalgo son fárrešii fas davás. –Luopmu 300 beaivve jahkái ja viđa duppalastojuvvon bálká, de máhcan fas davás, árvala son. ¶
–Guorahala ¶
•• Sámi Girkoráđi jođiheaddji, Ole Mathis Hætta cuiggoda dan go sápmelaččaid vuoiŋŋalaš árvvut leat nu sakka rievdan maŋimuš 30-40 jagis. –Mis ii leat šat nu lagaš oktavuohta lundui. Eat mii šat ávkkástala luonddu dan láhkai, ahte viežžat dan maid dárbbašit, muhto baicce liiggás olu, oaivvilda Hætta. •• Hætta cuiggodeamit leat áibbas duođat. Ii sápmelaš álbmot ge leat stirdon ovtta dássái ja eale seammá láhkai go lea dahkan árbevirolaččat. Ođđa, oarjemáilmmi eallinvuohki lea diehttelasat maiddái buktán mielddis eambbo oarjemáilmmálaš árvvuid sápmelaš álbmogii. •• Luondu ii leat šat midjiide dušše, riggodat man ferte sihke ávkkástallat ja dikšut seammá áigge, muhto dat lea baicce šaddan dakkárin mii nu oanehis áiggis go vejolaš galgá buktit nu olu dietnasa go vejolaš. Luondu ii leat šat dušše olles álbmoga riggodatkámmir, muhto baicce dakkár mii ovttaskas olbmuid burssaid galggašii deavdit riggodagaidisguin. •• Ođđaáigásaš servodagas sáhttá geavahit luonddu dán láhkai - vuos ain. Jus ovdamearkka dihtii dihto guovllus nohká meahcis muorra, de han sáhttá muora viežžat dahje oastit eará guovllus. Seammá láhkai lea moanaid eará luondduriggodagain. Jus nuppi sajis nohká, de dan nuppi sajis fidne. Dán sáhttá vásihit miehtá máilmmi, ja leage oassi das maid servodatdutkit gohčodit «globaliseren» . •• Min Áigi lea ovttaoaivilis Ole Mathis Hættain go son oaivvilda, ahte sápmelaš álbmot galggašii fas oahppagoahtit iežas árbevirolaš jurddašanvuogi. Liikká eat jáhke, ahte dat okto dagašii menddo stuorra erohusa. Buot álbmogat máilmmis, leš dal nugohčoduvvon álgoálbmogat vai mat nu eará, fertejit jođáneamos lági mielde ohcagoahtit ruovttoluotta iežaset árbevirolaš luondduoidnui. •• Globála liegganeapmi ja dálkkádaga rievdan daddjojuvvo leamen dat stuorámus áitta olmmošálbmoga vuostá boahttevuođas. Olbmuid doaimmaid geažil šaddan ráigi máilmmi ozongierddis, mii galggašii eatnama suddjet beaivváža ultrafioleahtta suodnjariid vuostá. Boađusin das lea, ahte eatnama gaskatemperatuvra gulul loktana. Ártegis dálkefenomenat, dulvvit, garra riđut ja áhpejieŋa suddan čuovvu dán olis. •• Álgoálbmogiid girkočoahkkimis Kárášjogas boahtte vahku leat ovddasteaddjit birra máilmmi čoahkkanan seamma latnjii. Dát čoahkkin leage buorre liiba čalmmustuhttit álgoálbmogiid árbevirolaš luonddu- ja vuoiŋŋalaš árvvuid. Čoahkkima hástalus šaddá dáid árvvuid márkanastit miehtá máilmmi, ja doalvut ruovttoluotta iežas álbmogiidda. ¶
Fitnodat lea ohcalan máhttu ja dáiddu eará fitnodagain dáppe davvin. Bohtosin das lea ovttasbargu mii lea dehálaš go muđui ii leat vejolaš gilvalit stuorát fitnodagaiguin mat leat máddin. –Mis lea otne buorre ovttasbargu Arctic Datain Álttás. Min oaivebuvttadusat leat rehketdoallu, fitnodagaid jođihheapmi, elektro, Internehtta, ISDN ja sámegielprográmmaat. Ovttasbargu Cinetain lea veahkkehan min maid vuovdit Kárášjoga gildii dihtorrusttegiid 1,5 miljovnna ruvnnu ovddas, muitala beaivválaš jođiheaddji Tore Lindi. ¶
Muhto dása eai mieđit sámediggeáirasat. NSR jođiheaddji Geir Tommy Pedersen beaškala preassadieđáhusas ahte sin mielas dát čájeha ahte guhkit áiggi vealaheapmi sámiid ektui, ain jotkojuvvo. –Eat ádde ahte dáža eiseválddiid struktuvrralaš vealaheapmi ja assimileren sápmelaččaid vuostá ii sáhtášii heaittihuvvot ja hávdáduvvot dán duhátjagis. Dat baicca ain jotkojuvvo boahtti duhátjagis, čállá Tommy Pedersen. ¶
Hans Eriksen lea Olmmáivákki skuvlla rektor ja sin sámegiel oahpaheaddji. –Skuvllas leat 106 oahppi. 10-luohkás leat 15 oahppi ja ovccis sis váldet sámegiela. Dát ovccis leat beassan vuolgit deike skuvlamátkái, geahččat ja oahpasnuvvat sámi ásahusaide. –Eanas oahppiin lea sámegiella nubbingiellan, go sii háliidit oahppat sámegiela, muitala Eriksen. ¶
• Kristtalaš sámegiel bláđđi, Nuorttanáste deavdá 100 jagi dán jagi borgemánus. Min Áigi lea álggahan digaštallama bláđi boahtteáiggis. • Áššu stivrrajođiheaddji, Odd Mathis Hætta oaivvilda bláđi juollut heaittihit. Dat ii doala šat dási. Nuorttanástte doaimmaheaddji, Ann Solveig Nystad atná Hætta oaiviliid unohassan ja heahpadin. (MÁ nr. 22/1998) • Áššu váldodoaimmaheaddji, Håkon Isak Vars ii leat eisege ovttaoaivilis áviissas stivrrajođiheaddjin. Son atná unohassan Odd Mathis Hætta cealkámušaid. (MÁ nr. 24/1998) ¶
Vuossárgga lei Ohcejoga gielddastivrračoahkkin, mas oktan áššin lei miljonbeale geahpedeapmi skuvlendoaimmas. Vuovdaguoikka skuvlla heaittiheamis leat rehkenastán 300 duhát márkki seasttu. Gielddastivra mearredii ovttamielalaččat heaittihit Sávvona skuvlla, ainjuo ovtta jahkái ja geahččat man láhkai sadji reahkká Gáregasnjárggas ja lassánitgo oahppit Vuovdaguoikkas. –Ii boahtán jienastus go leimmet goittotge vuoittahallat, muitala Samuel Paltto, gielddastivrralahttu. ¶
Dán gease áigge sáhttá GSM-telefon gullot miehtá Deanu leagi. Suoma Sonera (ovddeš Tele) ja Norgga Telenor leat ráđđádallamin Deanu leagi GSM-fierpmádaga buorideamis. Ráđđádallamiid okta jurdda lea maid dahkat vejolažžan válljet goappá riikka operáhtora bokte riŋge, das fuolatkeahttá goappá bealde stivli lea. –Áigetávvalat ja stivlliid báikkit eai leat vel mearreduvvon, muitala Sonera dieđihanhoavda Aimo Honkavuori. ¶
Beaivválaš jođiheaddji Kárášjoga searvegotteráđis, Åsmund Samuelsen, muitala ahte sii ledje juo cuoŋománus mearridan ahte galge čorget geassemánus. Diet lea leamašan prinsihppa juohke jagi. Sivvan dasa ahte ádjánii nu guhká ovdal doppe čorgejuvvui, lei ahte eana ii lean goikan albmaláhkai ovdal geassemánu. Ja geassemánu 10. ja 11. beaivve doppe čorgejuvvui. Eai lean eará go gávccis geat bohte dan dahkat, muhto liikká Samuelsen lei duhtavaš go lei šaddan nu čorgat go dál de lea. Dán geasi maid lea biddjon nuorra olmmoš dohko divvut mieskan áiddiid ja bidjat ođda verráhiid. Soaitá šaddat vel fiidnábut girkogárddis maŋŋil dán geasi. Mii vel buoret ?! ¶
Turisttat leat dego čuoikkat. Moattis ihtet juo álgogeasi, muhto go lieggana de fáhkka leatge juohke sajis. –Dát vahku ja mannan vahku čájehit, ahte leat olu eambo olbmot jođus go diibmá, muitala Hánsa Rasmus, Hánssa baari eaiggát. –Mu mielas oppa dát jahki leamašan olu buoret, čielgasit vuhtto lassáneapmi, dadjá Hánsa. ¶
Giđa ja álgogeasi dálkkit dagahedje dan, ahte Deatnu lea ainge viehka dulvvis. Dulvi čuohcá eandalitge gáddeoagguide. –Dat lea duođaid vehá fuotni, goittot gáddešlivguide, muhto muđuid gal orru dát geassi olu buoret, dál leat juo várremat eambo go diibmá ledje oktiibuot turisttat, muitala meahcceofelaš Kari Guttorm. –Dulvi váikkoha, olbmot vurdet miellis jándoriige, lohká Tenon Tunturituvat eaiggát Otto Paltto. ¶
Bárššis Kari ii loga vel olus goddon guliid, dušše moanaid. –Begget gal goddán guliid muhtun báikkiin, muitala Kari. –Guolli gal oru leamen ja maid ránnjain lean háleštan, de lea goddon. Ja mii dál leamašan erenomáš, de leat ollu guvžžát, daid giđđatge godde golgadagain, čilge Lásse-Jusse Otto, Otto Paltto. ¶
Otto Paltto lea 95:s álggahan turismafitnodaga ja sus leat oppa áigge lassánan turisttat. Dál leat ođđa turisttat ja gáddešlivgut. –Eai leat šat nu viššalat suhkat, eaige čohkkát fatnasis, iige dán áigásaš olmmoš višage šat guhkes áiggiid leat joga alde, muitala Otto Paltto. Kari maid lohká guolleturisttain leat dolgevuoggaalbmáid eanemus. –Dál leat maiddái olgoriikkain boahtimin ollu, Ruoŧas, Eaŋglánddas ja Amerihkás, čilge Kari. Eaŋglánddalaččaid son lohká leat boahtimin hárriid bivdit, sii eai leat boahtimin luosssabivdui, dasgo sii mannet dalle Skotlándii, gos leat buorit luossajogat. ¶
Diibmá guoláštannjuolggadus "geahpedii" olu turisttaid Deanus. Dat oaččui miehtá giđa nu ollu negatiivva čálussajiid Suoma áviissain, ahte máŋgasat eddo ja manne eará guvlui bivdui, ee. Durdnosetnui. –Dat lei duođaid diibmá go jođiimet miehtá Suoma turismameassuin, de uhtes eai sealgádan min, nu ledje eddon ođđa njuolggadusaid geažil. Muhto dál gal leat ráfon, go lea jierbmálaččat geahččalan čilget, ahte manin lea dahkkon ja, ahte dashan sáhttet leat buoritge bealit, dallehan leat vehásot bivdit ja dan mielde olu buoret vejolašvuođat goddit luosaid, muitala Hánsa Rasmus. ¶
Namma: Svein Holmestrand Ahki: 31 jagi Siviilaseahtu: Okto (nieiddat, ringebehtet 78 46.......!!) Njálgga borramuš: Biđus Buoremus jugus: Mielki Astoáiggedoaibma: Dart Buoremus joavku: Blackburn Čeahpes čiekči: David Beckham Heahpanin: Go in báhčán moala BUL:a vuostá ráŋggáštusas moadde čiekčama áigi. Gean/maid válddášin mielde ávdin sullui: Mohtorfatnasa ¶
Nordlys ii nagot moala báhčit ¶
Nuppi vuorus Girkonjárggas lei spábba eanemusat, muhto sis eai lean vejolašvuođat báhčit moala. Nuppi vuorus gal čikče Nordlysa várjaleaddjit hui bures. Nordlysa čiekčit Jimmy Utsi ja Stig Arne Somby bođiiga goappašagat moatte geardde okto Girkonjárgga moallaolbmáin, muhto eai sii nagodan moala báhčit. Ja dat orro ge Nordlysa váttisvuohta dál go Øyvind Paulen lea eret. Go lei vel guokte minuvtta čiekčamis, de nagodii okta čiekči Girkonjárggas loktet spáppa gurut rávddas maŋit stolpui gos okta eará Girkonjárgga čiekči sáddii spáppa oivviin 16 mehtera guvlui, gos Arnfinn Mentyjervi bođii ja bážii spáppa garrasit njuolgga mollii.2-0. Girkonjárga vuittii 2-0. Nordlysa várjaleaddjit ja gaskugieddečiekčit čikče bures, muhto ii Nordlys nagot moalaid báhčit. -Mun gal lean duhtavaš čiekčamin liikká vaikko vuoittohalaimet. Mis váilojedje ollu čiekčit ja gaskkamearálašahki min čiekčin lei sulli 19 jagi. Ii leat ge nu álki go mii dušše leimmet logi čiekči nuppi vuorus. Gánddat barge bures, muhto dán háve eat nagodan moala báhčit. Dasa ii veaje maidige, dajai Nordlysa hárjeheaddji Jan Arthur Hansen maŋŋá čiekčama. Girkonjárgga hárjeheaddji lei duhtavaš go vuite, muhto ii spealuin. -Dál leat mii leat viđát sajis. Vuosttaš vuorus mis lei veahá lihku go oaččuimet ráŋkkáštusa. Muđui mii eat čiekčan bures, muhto nagodeimmet báhčit moalaid. Liiggás gánddat barge bures. -In mun iešdáhtos gal váldán spáppa gieđain. Mus lei giehta olgeš juolggi vuostá. Go spábba bođii de mun sirden juolggi, muhto spábba deaivvai gieđa maid. Dieđusge lei mu ášši go gievahin gieđa "veaháš" veahkkin, muhto mu mielas gal livččii leat riekta munnje dušše addit fiskes goartta go sii vel ožžo ráŋggáštusa, dajai Svein Holmestrand maŋŋá go lei biddjon olggos. ¶
Ole Mathis J. Eira lea bargan bohccuiguin mánnávuođa rájes. Son johtá bohccuiguin Fávrrosorddas, Guovdageainnu bealde, lea náitalan ja leat guokte máná. –Láven searvat fearalágán gilvvuide, sihke njoarosteamis ja heargevuodjimis. Ovdalaččas lean vuoitán moatte geardde stoalponjoarosteami Suomas, Heahtás ja Ávvilis. Dan geažil lean várra doppe dovddus ja bovdeje mu. – «Boazo-rodeoi» ledje bovdejuvvon 42 oasseváldi, njealjis Norgga bealde. Earát dáppe ledje eamidan Biret Márjá, vielljan Juhán Martin ja Ellan Ándde Ánte, Anders A. Sara, muitala Eira. ¶
«Boazo-rodeo» čađaheapmi lea hui erenoamáš ja ferte leat hui somá gehččiide. Ole Máhtte muitala ahte álgovuorus ledje čieža joavkku. Guđas juohke joavkkus. Gárdde siste lei čorá, logenar heakka. Doppe lei geažotbealljčearpmat, ja gii dan darvehii, beasai joatkit finálii ja skohtergilvui. Finálas ledje čieža nulppu gárddis. Juohke nulppus lei ivdni ja lágideaddjit vuorbade makkár ivdni juohke oasseváldis galggai leat. –Go ivnni oaččuimet, de galggaimet ovttaid mielde mannat gárdde sisa, njoarostit «iežamet» nulppu ja bidjat dan bággái (lávžái). Jođaneamos vuittii. Suohpan lei falahagas gárdde sisa manadettiin, čilge Ole Máhtte –Ádjánin 55 sekundda. Darvehin nulppu čeabehii ja ovdajulggiide, nu leige álki bidjat dan bággái. Dáneli Nakkajärvi bođi nubbin, go ádjánii 1.25 minuvtta. Vielljan Juhán Martin bođii fas goalmmadin, son ádjánii 1.39. –Ii mu suohpan gal oba gahččange eatnamii, darvehin juohke njoarosteamis, muitala movttegis ja searas boazoeaiggát. ¶
Ole Máhtte lea Guovdageainnu heargevuodjinsearvvi ovdaolmmoš. –Dakkár gilvu lea hui somá, nu ahte boahtte beassážiid soaitit miige lágidit «Boazo-rodeo» . Guovdageainnus livčče hui ollu njoarosteaddjit, de livččege maid hui ollu oasseváldit. Doaivvun dáppe Guovdageainnu bealde leat jámma buorebut njoarosteamis go Suoma bealde, šattašii hui garra ja miellagiddevaš gilvu. –Jus muhtima vel oččošii «sponset» , de livčče albma vuoittut ja livčče maid hui somá gehččiide, árvvoštallá searas boazoeaiggát Ole Mathis J. Eira. Jus diekkár gilvvus galgá nagodit vuoitit, de ferte leat searas olmmái ja veahá lihkošge. Diehttelas lea goitge ahte ii dušše lihku ala gal ábut oskut. «Boazo-rodeo» gal galggašii boahtit Guovdageidnui, go dáppe han lávejit meassuid áigge gullot ahte gávdnojit vaikko galle seara min duoddaris. Diekkáraš gilvu soaittášii čájehit duođalaš logu. ¶
Muohtadáiddárat: Sieiddá skuvlla oahpaheaddjit iežaset muohtafatnasis. Dá leat Kjetil Johansen, Karin Vorren, Anne Skjåvik, Sigrid Karlsen, Else Marie Seim, Rita Måsø, Ellen Ågesen, Eli Rajala Lautz, Irene Pettersen, Lise Johansen, Heidi Johnsen, Ann Helen Sandmo Borg, Per Kristian Hunnes, Monica Olsen, Heidi Ryeng ja Oddvar Rødven. ¶
Fális, fatnasat, sámeádját, sámegovvosat, spiidni mas lea čierastat ja albma muohtaborga mánáide. Juohkehaš guhte lea oaidnán dáid muohtabácciid olggobeal Sieiddá skuvlla, mánáidgárddi ja Várjjat Sámi Musea gahččá masá bađa ala ja jurdila: –Vuoi gáfat, diesa bat maid muohta lea anolaš! ¶
Dál lea Roger Person dovddus iežas muohtagoansttain sihke Unjárggas ja Deanus. Ieš son čuoččuha muohtagoansttaid leat iešalddes boahtán sutnje. Muhto dovddasta gal ahte veahá dáiddár son gal lea. Ii nu imaš, go dál son bargá Várjjat Sámi Museas gos leat ráhkadeamen ođđa čájalmasa. –Mu mielas lei hui erenoamáš oaidnit 22 oahpaheaddji dánu bures bargamin ovttas. Soaitá dákkár ovttasbargu ii várra leat nu dábálaš, reašká muohtadáiddár ieš. –Máilbme sosiála. Šattai nu buorre vuoigŋa buohkaid oahpaheaddjiid gaskkas. Mii maid ráhkadeimmet váffeliid ja jugaimet gáfe, muitala fas gaskaboddosaš rektor Inger Marie Seim. ¶
Earret eará loktejedje dienasgáibádusa iešguđetge ealáhusas. Go ohce doarjaga 1997´ doaimmaide, de biddjui 1996´ dietnasa vuođđun doarjjarehkenastimis. Olu olbmot eai ožžon doarjaga 1997:s daningo eai lean dinen doarvái 1996:s. Dat jáhkke ahte ođđa dienasgáibádus gusttui easkka 1997 rájes. Min Áiggis leat leamaš moadde ártihkkala daid birra ovddežis. Ná oaidná Bargiidbellodaga áirras Steinar Pedersen ášši. Son háliidii diehtit maid Sámediggeráđi lea bargan áššiin. Ráđđelahttu Berit-Ranveig Nilssen oaivvildii iežaset leat juogadan doarjaga rehálaččat. –Sámediggeráđđi ii sáhte konstateret ahte njuolggadusain livčče leamaš váikkuhus máŋosguvlui. Danin ii dahkkojuvvo mihkkege sin ektui geat báhce olggobeallái doarjjaortnega 1997:s. –Sámediggeráđđi geahččala beassat meattáhusas, dieđihii Steinar Pedersen. ¶
Čuvgehusat Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadusa birra muitaluvvo vuosttaš siiddus. Dát lohpádus doallá deaivása. 20-siidosaš gihpa addá olu dieđuid das mii lea leamaš riidogaskaoapmin Finnmárkkus maŋimuš jagiid, namalassii Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusat. Oanehaččat gearddohuvvojit čielggadusa váldočuoggát ja čielggadusa vuođđooaidnu. Dasto válddahallá mo ođđa eanahálddašanvuogit čuhcet álbmogiidda. Mii lea Finnmárkku eanahálddahus? Mii lea Sámi eanahálddahus? Mo válljet daid orgánaid, ja mii livččii orgánaid váldi? Das boahtá maid ovdan mo gielddaid hálddašanvejolašvuođat rievdaduvvojit ja maiddái mat giligeavahanguovllut leat. Go lea lohkan gihppaga galggašii maid diehtit mo Deanu ja Álttá luossabivdu šaddá boahtteáiggis. Seammá mo geavvá riddo- ja vuotnaguolástemiin, mohtorjohtalusain mehciin, boazodoaluin ja nuortasámiiguin. Vaikko olggožis lea fasttes čállinmeattáhus; Sámi kultuvrra Ivundduvuođus, de lea gihppagis buorre riektačállin. Muhtimin šaddá giella dárbbašmeahttun váttisin daningo leat olu guhkes passiivacealkagat. Muhto nu han várra gártá go jorgala dárogielas sámegillii? ¶
Rauna Kuokkanen sivahaddá mu viehka garrasit čállosis «Demokratiija váilu Sámiráđis» . Sivahallamiid sivvan lea ovddimusat Min Áiggi oaivečálus mas mun gohčodin Suoma Sámiráđi juhkosa dološ áiggi bázahussan. Oaivečállosis gieđahallen Suoma juhkosa ovddasteami Sámiráđis. Lohken iežan doarjut mearrádusa dohkkehit Suoma Sámiid Guovddášsearvvi Sámiráđi lahttun. Inge dorjon dálá Suoma juhkosa lahtuid viggamuša bissut Sámiráđis. Kuokkanen jearrá gean mun lean guldalan dán áššis, go ieš in lean čuovvumin Sámiráđi čoahkkima Anáris. Son maid sivahaddá mu go mahkáš in leat beroštan váldit čielgasa Suoma juhkosa evttohusas ja oaiviliin. Gažaldagaide lea dadjat ahte čálán oaivečállosiid iešguđetge fáttáid birra. Dávjá čálán fáttás vaikko in leat leamaš dihto čoahkkimis dahje ieš in leat oaidnán dihto dáhpáhusa. Dán barget buot oaivečállosčállit. In oainne sáhttit iige leat sávahahtti dán garvit. Go muhtin áššis lea háhkan doarvái dieđuid, de sáhttá maiddái kommenteret dan. Mii guoská Sámiráđi Anára čoahkkimii: Mun lean čállán oaivečállosa máŋgga gáldu dieđuid vuođul. Lean lohkan áviisaartihkkaliid ja guldalan radiosáddagiid. Lean hállan sihke politihkkáriiguin, iežamet journalisttaiguin ja earáiguin geat ledje čoahkkimis. Oktiibuot leat mus čieža, gávcci njálmmalaš gáldu. Dáid lassin lean lohkan áššái guoskevaš áššebáhpáriid. Daid báhpáriid gaskkas lei maiddái Suoma gávcci sámesearvvi reive Sámeráđi čoahkkimii. Ná dovden bures sihke Suoma juhkosa oaiviliid ja evttohusaid. Mun dihten maiddái bures mo Sámiráđi eará lahtut árvvoštallet ášši. Namuhan maiddái ahte lean vuosttaš háve čállán Suoma sámiid ovddastanváttisvuođaid birra cuoŋománu 7. beaivvi 1995. Nuppiid sániiguin: Mun lean čuvvon dán ášši bealnjealját jagi. Ii leat nu ahte mus váilojedje dieđut go čállen oaivečállosa. Sivvan dasa go mus lea eará oaidnu áššis go Rauna Kuokkanenis lea baicce ahte moai ean árvvoštala ášši seammáláhkai. Dákkár oaivilerohusa ferte demokratiijas dohkkehit. Kuokkanen jearrá maiddái čállosisttis: «Gos lea su objektiiva journalisma, mas T. Rasmussen ieš gieskat logaldagai? Ja leatge su mielas maiddái demokratiija, rabasvuohta ja ovddasvástádus dološ áiggi bázahusat?» Mun lean árvvoštallan mo Min Áigi lea gokčan Suoma beali sápmelaččaid ovddasteami Sámiráđis. In oainne min leat vuoiggatmeahttumit gieđahallan geange. Guktuid beliid oainnut leat boahtán ovdan, ja guktut bealit leat beassan čilget oaiviliiddiset. Oaivečállosis boahtá fas áviissa oaidnu ovdan, ja juohke áidna oaidnu lea dieđusge subjektiiva. Muhto oaidnu lea duddjon friddja ja sorjjameahttun árvvoštallama vuođul. Sámi Parlameantta áiggis lea fas dološ áiggi bázahussan ahte Sámediggi vállje Suoma sápmelaččaid sáttegotti Sámi konferánsii. Dien láhkai oassálastá Sámediggi Sámiráđi bargguide, ja dienna ii sáhte joatkit daningo Sámiráđđi ii galgga leat čadnon stáhta ásahusaide mangeláhkai. Dán mun oaivvildin dajáldagain «Suoma juogus - dološ áiggi bázahus» . Kuokkanen soaitá oaivvildit ahte dálá Sámiráđis ii leat rabasvuohta, iige demokratiija, iige ovddasvástádus. Dán čuoččuhusa válddán hui duođas. Friddja, sorjjasmeahttun preassa bargun lea dieđusge fuomášahttit dáid beliidge Sámiráđi doaimmas. Politihkkáriid iežaset ovddasvástádus lea fas buoridit heajos dili. Torkel Rasmussen Dalá doaimmahushoavda ¶
INDIA: Indialaš filbmafederašuvdna lea dieđihan filmma «Guru» riikka evttohassan dán jagi Oscar-bálkkašupmái. Filbma deattuha vuoiŋŋalaš vástádusaid oskui ja kaste-vuogádaga gažaldagaide. «Guru» lea vuosttaš malaysam-gielat filbma mainna India lea válljen searvat buoremus olgoriikkalaš filbma Oscar-juohkima gilvui. Malaysam-filmmat, mat dábálaččat ráhkaduvvojit Kerala oassestáhtas, begget daid kvalitehta dihtii. (IPS) ¶
MÁILBMI: Šaddomirkko Nemagon ja eará petisidaid stuorra ráddjosat lea goivon máŋgga sadjái Hondurasis, muitala banangieddebargi gii lea iežas bilidan dákkár čemikaliaiguin. –Dearvvasvuohtaeiseválddit berrejit farggamusat gávnnahit mii geavvá ja jávkadit mirkko ovdalgo šaddá stuorra birasroassu, váruha Luis Eloy Chesa, okta bargiin geat leat vaháguvvon. Son lea steriilaluvvan mirkko geažil. (IPS) ¶
–Meahcce-Vulle lea vuolgán gilvvohallat ja valáštallat Sámimeaštirgilvvuide Stockholmii. Doppe son deaivvada Pippi Guhkessuohkuin. In dieđe maid Pippi bargá Stockholmas, muhto Meahcce-Vulle oahpaha su njoarostit. Pippi šaddá hui čeahppi njoarostit, ja bálkesta suohpana hui guhkas go lea nu gievra. Son darveha leavgastoalpu, muitala Meahcce-Vulle. ¶
Jorai biilarobi ala ¶
Esteeatnama joavkkus ledje nuorra čiekčit, čiežas čikče riikkačiekčama vuosttaš geardde, nu ii lean riikka buoremus joavku. Ovttatmanos go čiekčan álggii, Sámi čiekčit čájehe fámuid. Garrasat ledje attástallamiin, Sámis lei eanas áigge spábba, muhto eai ožžon čielga vejolašvuođaid. Stuora vejolašvuohta lei go Jon Harjo sáddii spáppa Ole Johan Henriksenii. Henriksen lei sullii 7-8 metera moalas eret, muhto bážii olggobeallai. Álgo álggos dovdui ahte Sámi olgešbealli lei beaktileamos. Harjo, Hammari ja Leif A. Brekke ledje buorit fárrolaga. Esteeana ožžo vejolašvuođa go čiekčan lei bistan sullii 20 minuvtta. Spábba lea badjin go olle Sámi moallagárddi sisa. Odd Karl Stangnes ii olat, Este čiekči nivkala spáppa moala ovddabeallai ja de báhččo bádjel 7-8 meter duohken. Dan rájes čiekča Esteeana buorebut. Beassa eambbo mielde go Sápmi ii deatte šat nu garrasit. Sápmi časká aivve guhkes spáppaid. Ole Johan Henriksen vuoitá visot nivkalan attástallamiid, muhto eatnan mielde ii deaivva go galgá sáddet spáppa. Sápmi ii oaččo ravddaid mielde, eaige dalle boađe vejolašvuođat. Sápmi álggii fas deaddit go golai diibmobeallii. Ollu buorit falleheamit, muhto máŋemus sádden, maŋemus viehkan váilu. Roger Hammari doarru hui bures. Son rivve spáppa Esteeatnamis, manna sin moallagárddi sisa, časká moala ovddabeallai, muhto Ole Johan Henriksen báhčá olggobeallai sulli nuplotmeter duohken. –Álggiimet bures, muhto massiimet deattu. Fertet čohkket joavkku, go leat nu bieđggus. Suodjalus šaddá gáhččat go gaskušilju- ja fallehančiekčit eai nagot jođanit bidjat deattu. Eat vuoitte spáppa ovdal go olle suodjalussii heajos deattu geažil, dajai veahkkehárjeheaddji Isak Ole Hætta ovdal go viehkalii gárvodanlatnjii. ¶
Nuppii vuorus orui dušše Sápmi čiečkanšiljus. Vejolašvuohta bođii go ledje čiekčan moadde minuvtta, muhto Henriksen bážii hiljit Esteeatnama moallaolbmái, maŋŋel go Stangnes lei sutnje spáppa nivkalan. Stangnes veahá maŋŋelaš nivkalii olggobeallai go Ulf Heikki čievččastii friddjačievččasteami. Go čiekčan lei bistán 15 minuvtta, álggii Lei Arne Brekke ja Roger Hammari šovva. Hammari čievččai hui bures, ja dávjá sáddii spáppa čehpet Brekkei. Leif Arne stoahká Esteatnama suodjalusain, ja beassá dávjá birra. Son časká spáppa moala ovddabeallai, muhto spábba ii gáro mollii. ¶
Henriksen oažžu máŋga vejolašvuođa, muhto ii deaivva ja hárjeheaddjit lonuheaba su olggos. Jonas Kuorak boahtá sisa, ja oažžu stuora vejolašvuođa ovttatmanos. Leif Arne Brekke mohkasaddá guokte Estelačča meaddel, manná geahčesázu mielde moala guvlui ja bidjá spáppa Kuoralai gii lea áibbas akto 5 metera sázus. Son ii deaivva riekta ja spábba fierra siivvožit Esteeatnama moallaolbmái. Rune Stamnes lei boahtán sisa gurutbealravdi. Oažžu spáppa gurutbelravddas ja viehka doarrás Este moalaguvlui, muhto báhčá njuolga moallaolbmai. Sápmi buvttada čađat vejolašvuođaid, muhto moalla ii boađe. Esteeatnamis ii leat mihkke dahkamuš šiljus. Loahpageahčen lonuhii Sápmi čikčiid, ii ávkkuhan ollu. Duopmár bosádii, ja boađus lei 0-0 go Sápmi lei čađahan iežas 8 riikkačiekčama. ¶
Almmái biehttala seksuála illásteami ¶
Almmái guhte lea váidon go galgá leat illástan nuorra nieidda seksuálalaččat Deanus, biehttala ahte lea maidege lobiheami bargan. ¶
Jus Guovdageainnu suohkanii lea eahpečielggas mot galgá dákkar áššiid gieđahallat, de Fylkka Birasgáhttenossodagas árvala suohkana váldit oktavuođa Statskog Finnmark eanavuovdenkántuvrrain. Fylkamánni Birasgáhttenossodagas ávžžuhit maid Guovdageainnu suohkana ođđásit meannudit nammuhuvvun ášši ovttasráđiid Statskog:ain. ¶
Almmolaš sámeorganisašuvdna Murmanskka guovlluin (ASMG) lea bidjan nammadulvvi organisašuvnna listui Lujávrre ja Rievddá guovllus. Suoidnemánu 31. beaivve sáddii Kobelev registrerenbáhpáriid Murmanskii ja vuordimis lea, ahte dát leat ortnegis sullii guovtte vahkus mii lea dábálaš Ruoššas dákkáraš áššis. Kobelevea dieđuid mielde leat soapmásat Afanasjeva lahtuin guođđán su organisašuvnna eahppeluohttámuša dihtii ja ohcalan dorvvu ođđa organisašuvnnas. –Otne mis leat 263 lahttu Lujávrres ja 47 Rievddás ja Murmánaska birrasis leat sámit álgán gáibidit ođasmahttima sámepolitihkas. –Go mii leat ožžon iežamet organisašuvnna virggálažžan, de vuosttažettiin áiggon galledit Loparskaja guovllu gos orru maid leamin stuorra duhtameahttunvuohta dálá organisašuvdnii, muitala Kobelev. ¶
AVVIL: Avvil bolesis leamašan ráfálaš vahkkoloahppa ja ráfálaš dilli lea geavahuvvon lupmemii. –Finihin luomemeahcis vahkkoloahpas ja gievdni dievvalii oalle jođánit. Luopmánat álget leat ja buot láddan, muhto dál lea muhtin jeggiin jo buolaš fitnan viežžamin iežas oasi luomevaljis, muitala Sámi Valle Avvil bolesis. ¶
Peter Ritzen 2Ii lihkostuvvan, spealus ii lean obage mielde. Viehkamat eai lihkostuvvan, muhto ledje moadde buori sáddemat moala ovddabeallai. ¶
Rune Stamnes 4Čievččai sullii 40 minuvtta. Šattai eambbo leahttu gurutbealli bođi eambbo mielde. Livččii berren báhčit moala stuora vejolašvuođas. ¶
Ruoššas sáhttá ođđa laga mielde cegget organisašuvnna dušše golmma olbmo návccain ja Afanasjeva mielas eai váttisvuođat noga juos juohke áidna sierramielalašvuohta riegádahttá ođđa searvvi. –Otne leat Murmanskka guovlluin sullii 800 sierralágan organisašuvnna mas leat maid sápmelaččat fárus. Dat lea sin ášši mo sii hálidit doaibmat. Leago dát miige čovdosii váttisvuođaide, ahte juohke bearrašis šaddá iežas organsašuvdna, jierrala Afanasjeva. ¶
Guoládaga sámesearvi lágida konfereanssa golgotmánus Ruošša sámiid vuoigatvuođaid birra. Dát lágiduvvo danin go Murmanskka fylkka lea vuosttas geardde namuhan sápmelaččaid iežasit páragráfas nr 21. –Páragráfas dovddastuvvo, ahte Guoládagas leat vuosttašin leamašan sápmelaččat jo máŋggaid duháhiid jagiid. Sii leat ássan dáppe vuosttasin ja earát leat boahtán min maŋis. –Dát mielddisbuktá eanavuoigatvuoiđaid geahččadeami ja danin bovdejuvvojit konferensii Sámi organisašuvnnat. Doppe mii beassat ovttas geahččat mo bargat páragrafa 21,ain viidáseabbot, muitala Nina Afanasjeva Murmánskkas. ¶
–Mu beaivvadat-govas lea dukkádállu, heastavovdna, mun ieš, áhčči, eadni ja viellja. Uhca-vieljas lea viesus ádjáin. Eadni lea tevdnen viesu, muitala Sire Márjá. ¶
De ledne moai, ja uhca vieljaš, eadni ja áhčči ja Iŋgá-áhkku galledan áhku oappá Ánne Sofe Uvjarođus (Stilla) dá suoidnemánus. Dat gal lei suohtas, go doppe fertiimet álás julggiid gállit rastá joga. Govas leaba ge das johkagáttis Ánne-Sofe áhkku ja min uhca-vieljjas Julius Mihkkal (10 mánnosaš). Ánne Sofii sala dievva dearvvuođat mis, go sus lea 80 jagi beaivi dán mánus. Háliidedne maid riegádanbeaivvedearvvuođaid cealkit oarbmeliide Tanja ja Májjá, ja vilbeliide Karl Edvard, Eivind, Jan Kristian ja Ove, guđet buohkat orrot Kárášjogas ja ávvudit borgemánus. ¶
–Mun gal hárjehalan. Ovdal gilvvohallamiid dieđusge eanet go dábálaččat. Lean njoarostan 1989 rájes, muitala Máret gii aiddo lea njuiken ođđa hástalussii. Son lea álgán journalistan. Lásse vázzá 3. jagi joatkkaskuvlla Bardufoss báikkis. Dáid beivviid son lea ráhkkaneamen norggameašttirgilvvuide čuoiganbáhččimis. Dát lágiduvvojit guovvamánu gáskamuttos Simostrand báikkis. ¶
In leat giellačeahppi, muhto leat goitge muhtin jurdagat. Mu ipmárdusa mielde leat min fylkkaid (Tromssa ja Finnmárkku) báikenamat eanas oasis boares sámegiel ja suomagiel namat mat leat dáruiduhttojuvvon, dávjá ipmirmeahttun ládje. Báikenamma dávjá muitala juoga ládje mas namma boahtá. 70 jagi dás ovdal láveje olbmot geat dalle jo ledje vuoras olbmot čilgedit báikenamaid, maid dat muitala dahje mas namma lea vuolgán. Eai dieđus siige diehtán buot. Vai lohhkki ipmirdá maid oivvildan, áiggun moadde ovdamearkka čállit: 1 a: Tana, maid dat muitala? Ii fal maidege. b: Deatnu. Dat muitala ahte lea stuora johka. 2 a: Alta, maid dat muitala? ii maidege. b: Alattio (suoma gilli) Vulos luodda. c: Alaheadju: In ipmir maid muitala. 3. a: Elvebakken. Ii leat diet rievttes namma. b: Joganjálbmi lea dan báikki albma namma. c: Joesuu lea dien báikki suomagiel namma ja galggašii dárogillii leat elvemunning dahje osen. 4 a: Karasjok, maid dat muitala, ii fal maidege. b: Gárášjohka. Smávva gázzi (láski) johka, dahje Gárešjohka, unna nissonolbmoža johka (Karen dahje Kare). 5 a: Kautokeino, maid dat muitala? Ii fal maidege. Ovdal 1935 lávii lensmánni steamppilis čuožžut “Lensmanden i Koutokeino” . b: Guovdageaidnu? Thor Frette čilge ahte namma boahtá das ahte diekko lei guovda dahje sidnu jalgadas, dan dihte olbmot liikoje báikái ja nu bisanedje ja ássagohte dies. c: Lagabui 70 jagi dassá láveje vuoras olbmot guđet dalle (sullii 1928-30) ledje 60-70 jagi boarrásat muitalit ahte namma boahtá das ahte lea báiki gos luottat (mađiat) vulge máŋgga guvlui. ( Ávži, Siebe, Galaniitu, Soahtefielbmá ja Vulos eanu(mieron, Meronjávri), ja nu galggašii ge namma daddjojuvvot ja čállojuvvot. Guovdugeainnu. (Midt på veien, traseen). Gávdnojit vaikko man ollu diekkár namat mat leat boastut čállojuvvon ja addet boasttu čilgehusa ja ipmárdusa . Dáin boahtá ovdan ahte lea viggojuvvon sámegielas (ja maiddái suomagielas) jorgaluvvot dárogillii, muhto várra leat giella čállin váttisvuođat dagahan ahte lea šaddan nugo oidnojuvvo. Dearvvuođaiguin Johan M. Klemetsen ¶
Ođđa «Kákáos» prográmmaráidu spoahkkaluvvui johtui NRK1 kanálas ikte. Ráiddus leat oktiibuot guhtta prográmma. Prográmma jođiha Ole Rune Hætta, ja su vuollegas bálvaleaddjin lea journalista Kent Valio. NRK Sámi Radio nuoraidprográmma «Kákáos» áidna ulbmilin lea guoimmuhit tv-geahččiid. Dainna doaimmahus lea bures lihkostuvvan. Šovva oanehis bihtážat ja gaskaságat leat vuohkkasit čadnojuvvon oktii. Ievttá prográmma álgá dainna, ahte Hætta ja Valio leaba Oslos NRK-vistti olggobealde doallamin miellačájáhusa. Sudno ulbmil lea háhkat eambbo ruđaid «Kákáos» -doaimmahussii. Miellačájáhus oalát eahpelihkostuvvá, vaikko Sámi Radio hoavda Nils Johan Heatta leage leamaš mielde plánemin dan. NRK-hoavda Einar Førde njulgestaga huhccala miellačájeheaddjiguoktá ruovttoluotta davás bargui. Førde ii suova sudno joavdelastit. Šlunddet soai ferteba máhccat ruoktot Kárášjohkii muitalit mo funet duođaid lea mannan. Álgu Mikkel Gaup jearahallamii lea erenoamáš suohtas. Stuorra limosiidna vuojaša birrat birra geaidnojorris, duogábealde gullo «Dynasti» filbmaráiddu musihkka luohtehámis. Násttiguovttos, Ole Rune Hætta ja Mikkel Gaup presenterejuvvoba dás seammáláhkai go Dynasti-násttit. Jearahallan ja reportáša mii čuovvu gal lea dohkálaš, muhto váilo albma leaktu ( «trøhkka» ). Dološ sápmelaččat lávejit dadjat, ahte jus olmmoš nohkko ságain, de ii leat eará go snoallagoahtit. In dieđe leašgo doaimmahus justa danne ráhkadan «Snoallat ´97» -ráiddu? Dát bihtá doaibmá, vuosttažettiin go doaimmahus lea ádden muddet dan. Moadde sekundda snoallama sáhttá várra dohkkehit, vaikko dat leage sámegillii? Simona Máhtte presenterejuvvon ovddeš sápmelaš nástin, muhto easkka goalmmát nissonolmmoš gii jearahallojuvvo muitá gii son lea. Vuosttaš árvala, ahte Mathis Hætta lea suopmelaš sabetnjuikejeaddji. Jearahallamis Simona Máhtiin boahtá ovdán, ahte dovddus olmmoš sáhttá leat ropmi dego krokodillá ja liikká «fikset» nissona. Prográmma buoremus oasit leat miniráidu «Ellos eatnu» ja «Sámedikki ođđa presideanta» . «Ellos eatnu» muitala Ánte dilemma Álaheajo stuimmiid áigge. Su áhčči lea nugohčoduvvon «supersápmelaš» , báddadeami vuostá. Ieš son lea liikostan báhpa niidii ja lea buorre ustit Bargiidbellodaga bártniin. «Sámedikki ođđa presideanta» , Johan Ole Mikkelsen O. Hætta lea álki dovdat. Sus lea Hitler-seamu njunevuolde ja Guovdageaingákti badjelis. Politihkalaččat son várra lea lagaš sogalaš Mikkel Eirai Mázes. (viđeš) ¶
Ii Girona Sámi Radio hoavda Sikkuge loga leat álkin ovttastit golbma fitnodaga kultuvrra. –Dasa dárbbahuvvojit návccat ja mu mielas lea buorre go NRK Sámi Radios leat návccat álggahit digitála sáddagiid ja TV-ođđasiid, go dat hoahpuha maiddái min ja Suoma, lohká Sikku. Prošeaktajođiheaddji galgá hábmet ealáhusprográmmaid sisdoalu ja galgá doaibmat beannot jagi. Nousuniemi goitge árvala prográmmain guorahallat movt sámi ealáhusat leat nuppástuvvon ođđa áiggis, ja dan oktavuođas dieđusge fidne vel ealáhusguoski ođđasiid. ¶
Davviriikkalaš oktasaš radiokánala "Radio Sápmi" ii olat ulbmiliid. Ođasdoaimmahus ii álggahuvvo ja sadjái boahtá ealáhusdoaimmahus. –Mii leat válljen goabbatge geainnu ja mun válljen vuoruhit ođasdoaimmahusa Norgga bealde, lohká NRK Sámi Radio hoavda Nils J. Heatta gii geassádii stivrenjoavkku jođiheaddjin. ¶
LOBIHIS VÁKŠUN: Norgga ráđđehus biehttala guorahallamis leatgo čieguspolitiiját lobiheamit vákšon sápmelaččaid. ¶
Biehttala guorahallat ¶
Norgga ráđđehus ii guorahala mo čiegus politiiját leat lobiheamit vákšon sápmelaččaid. Ministtar Aud-Inger Aure oaivvilda iežas gáhttet sápmelaččaid. Son balašii dákkár guorahallama unohasat čuvget sápmelaččaid birra! ¶
Biehttala dutkat ¶
Norgga ráđđehus biehttala dutkat leatgo eiseválddit lobiheamit vákšon sápmelaččaid politihkalaš sivaid geažil. Sámediggi lea gáibidan dákkár dutkama. Siidu 3 ¶
•• Norggas galget sihke stuorrán ja divrrasin ávvudit jahkeduhátmolsašumi. Nugo dábálaččat dákkár oktavuođain, vigget sámi beroštumit maid oažžut uhcánasaid iežaset doaluide ja doaimmaide. •• Dán oktavuođas lea ásahuvvon fierpmádat - Sápmi-2000 - mii juo ásaheami álggu rájes lea ožžon erenoamáš stuorra fámu ja dehálaš doaimma. Dát fiermádat galgá dohkkehit buot sámi jahkeduhátdoaluid, ja doaibmat oktavuođadoallin Sámedikki ja stáhtalaš jahkeduhátfitnodaga Norgga-2000 ektui. Fierpmádat lea juo dohkkehuvvon sámi váldolágideaddjin. •• Fierpmádagas leat dál fárus Guovdageainnu suohkan, Romssa Sámiid Searvi ja Sámi kulturforum Oslos. Earát geat hálidivčče lágidit doaluid jahkeduháha molsašumi oktavuođas, bovdejuvvojit searvat fierpmádahkii. •• Iešalddes lea buorre ahte máŋggalágan «ásahusat» beroštit lágidit doaluid. Eat dattetge ádde manne dárbbašuvvo golahit miljovnnaid, dušše danne go ođđa jahkeduhát álggahuvvo. Muhto dan sáhtášii digaštallat eará háve. •• Mii dán áššis lea miellagiddevaš, lea mo Guovdageainnu suohkan lea nagadan dohppet sámi jahkeduhátávvudemiid lávžžiide. Suohkan lea juo ásahan čállingotti ja prošeaktajođiheaddjivirggi. Prošeaktajođiheaddji muitala ahte Sámi jahkeduhátmolsašumi váldodoallu - stuorra konsearta - galgá lágiduvvot Guovdageainnus. •• Dan botta go eará sámi gielddat, guovllut, searvvit ja organisašuvnnat leat nallán, eaige bargan áššis maidege, lea Guovdageainnu suohkan sihkkarastimin alcces árvvu Sámi oaivegávpogin. •• Čabočielga ášši lea: Jahkeduhátmolsašumi váldodoallu lágiduvvo dieđusge oaivegávpogis. •• Čuokkis Guovdageidnui. Nolla Kárášjohkii ja earáide geain livčče áigumuššan ovddidit ruovttugilážiid Sámi oaivegávpogin. •• Sápmi-2000 ii leat mihkkege smávva prošeavttaid, iige doaibmaáigodat leat oanehaš. Fierpmádat galgá doaibmat 1998-2005 áigodagas, olles čieža jagi. Dán čieža jagi áigodagas beassá Guovdageaidnu leat njunnožis mearrideamen buot kulturdoaluid jahkeduhátmolsuma oktavuođas. •• Mii vuordit ahte Sápmi-2000 šaddá demokráhtalaš ásahus. Danne doaivut ahte earát geain lea buorre ávvudanáigumušat, besset daid čađahit, ja sávvat min Sámi ávvudemiid šaddat miellagiddevaš ja allaárvosaš lágideapmin. •• Mii doaivut maid ahte sámi lágideaddjit leat šaddan nu ámmátlažžan - «proffan» - ahte eat dárbbaš ohpihii vásihit Lillehammer OG:a heahpatvuođaid. Torkel Rasmussen ¶
DIEĐIHA: –Sámiráđis lea viehká ártegis dilli, go oktage ii gozit Suoma sápmelaččaid beroštumiid ráđis, beaškala Suoma Sámiid Guovddášsearvvi sátnejođiheaddji Márjá Sofe Aikio. ¶
Ii leat dušše Kárášjoga miljoneara Jan Even Tretnes guhte lea oaidnán stuorra dienasvejolašvuođaid Admiral ruhtaspeallanmášiinnain. Suollagatge háliidit oasi dán «vuodjagáhkus» . Bealgoalmmat jagis leat Kárášjogas leamaš 13 sisagaikuma báikkiin gos mášiinnat leat. Šilju geaidnogievkkan lea jo njelljii gillán gaikuma. –Lea čielggas, ahte suollagat leat gávnnahan dán leat álkes vuohkin diinet olu ruđa. Muhtin sisagaikumiin lea boađus leamaš gitta 50-60.000 ruvnnu, muitala leansmánnebálvá Freddy Olaussen. ¶
SÁPMI: Deanuvuonas leat álgán geassit luosaid badjel ásaravddaid. Mannan vahku ii lean buorre bivdiide go davvebiegga buvttii láiračázi vutnii. –Hellodágaid lei buorre dálki ja sii geat bidje firpmiid vuossárgga godde dalán guliid. Jáhkan dál buohkaid beassan borrat varas luosa. –Nuorebealde beaggá maid dihtton luossa ja dalle mii vuordit luosaid joavdat maid deikke Deanodahkii, árvala Viggo Larsen Deanodagas. ¶
SÁPMI: Deanu bearráigeahččos Ohcejogas dieđihuvvo vuosttas turisttaid joavdan Geavŋŋesgáddái. –Golgadeaddjit leat goddán muhtin luosaid ja oaggut leat maid beassan luosa smáhkii. Mearkkašuhtti lea maid, ahte bivdit leat dán gease goddán eanet guvžžáid go dábálaččat, muitala Markku Hotti Deanu bearráigeahččus. ¶
Lynum muitala dán proseassa álggaheamis ja čađaheamis leat ferten viežžat čehppodaga olggobealde iežaset gieldda. Asbjørg Skåden, Skániin, lea jođihan oahpahusa álggaheami. Ovttasbargu guovttegielatvuođa professoriin Kamil Øzerkainge lea leamaš dehálaš oassi dán čađaheamis. Lynum mielas lea sámegiel oahppoplánage lunddolaš oahpahusas, mas lagaš biras lea oahpahusa guovddážis. ¶
Lynum muitala iežaset maŋimuš jagiid fidnen sámegielat oahpaheaddjiid Deanus Finnmárkkus. Dán jagi leat sis barggus guokte Sirpmá nieidda, Nancy Porsanger ja Hege Varsi. Soai lohkaba bures loaktit Loabáigin. Dáppe leat buohkat sudno váldán bures vuostá, ja leat máilmme veahkkái. Soai leaba jođašan ollu, sihke Gaska-Norggas ja Davvi-Ruoŧas. ¶
Sámi Instituhtta rabai golbma ođđa seniordutki virggi mannan dálvve: sámegiela, servodatdiehtaga ja vuoigatvuođa virggiid. - Ledjen vehá váiban oahpaheaddji barggus ja smihtten, ahte dál livččii dilli dutkat. Dihten, ahte sámegiela seniordutki virgi rahppojuvvo 4 jahkái, dasgo ledjen Sámi Instituhta stivrras jagiin 1994-1996, čilge Magga. Magga muitala iežas smiehttan moadde jagi ja mannan dálvve son ozai seniordutki virggi ja oaččuige dan. - Ledjen movtta ja leahan bargu munnje stuorra hástalussan, dadjá Magga. ¶
-Vaikko mu bargu dál lea Guovdageainnus, de mu bearaš lea goit Oulus. Dat mearkkaša ahte šattan johtit olu, lohká Magga. Su eamit Marja lea oahpaheaddji ja sudnos lea guokte bártni. Petri Uula ássá Oulus ja váhkar Jarkko Nilla lea fárren Kanadai gos bargá dutkin. - Mu bargun lea ee. fonetihka (jietnadatoahpa) dutkamuš ja Oulu universiteahtas lea buorre dutkanvejolašvuođat. Olbmo jiena dutkama dáfus lea dehálaš, ahte lea albma laboratoriija gos dutkat ja guldalit báttiid, muitala Magga. Su mielas lea somá bargat Guovdageainnus. -Lean ilus, go beasan leat sámebirrasis ja sámástit juohke beaivvi, ja leahan mus doppe oahpes olbmot ja visot Hetta-soga olbmot leat mu fuolkkit. Dál barggan dutkin, muhto sáhtán mun vuot movttiidit oahpaheaddji bargui, nu olu mun goittot liikon oahpahit sámegiela, loahpaha Magga. ¶
Ante Aikio, 21, ja Anna-Liisa Väyrynen, 33, studereba sámegiela Oulu universiteahtas. Goabbáge leaba duđavažžat sámegiela fálaldagain ja oahpahusain dássái. Áidna maid váillaheaba lea sámi kultuvrra, mas lea dušše okta gursa. Lihkus dasa lea boahtemin nuppástus, dasgo boahtte čavčča Oulu universiteahtas sáhttá lohkat sámi kultuvrra. Ante Aikio studere sámegiela váldoávnnasin 4. jagi. Oalgeávnnasin sus lea oktasaš (dábálaš) gielladieđa ja suomagiella. Ante lea Ohcejogas eret ja lea Luobbal-Sámmol-Sámmola bárdni ja su eadni Annukka leamaš eaŋgas- ja ruoŧagiela oahpaheaddji. - Mus lea leamaš juo mánnávuođa rájes beroštupmi gielaide ja lean šaddan dakkár birrasis, gos lean ožžon vástádusaid gažaldagaide, muitala Ante. Son čálii studeantan giđđat 1995 ja Ante leage Suoma bealde vuosttas oahppi, gii čálii laudatura (buoremus árvosátni) sámegielas eatnigiellan. –Bohten studeantačállosiid maŋŋá Oului ja lean leamaš gal duđavaš, ahte válljejin studerenbáikin Oulu. Mu geasuha gielladutkamuš ja dan ektui lean duđavaš sámegiela fálaldagain ja sámegiela oahpahusain dássái, muitala Ante. Su mielas giela oahppama dáfus Oulu lea erenomáš buorre molssaeaktu, muhto juos geas nu lea beroštupmi sámi kultuvrii, de dáppe ii leat jur mihkkige fálaldagaid. Boahtte čavčča kultuvrra oahpahus álggahuvvo Oulus ja Ante dadjáge, ahte lea buorre go viimmat oahpahus ollášuvvá. Studerema lassin Ante oahpaha dán jagi sámegiela álgogurssa vierrogielagiidda. - Lean liikon oahpahit, muhto gal háliidan dutkin. Livččii miellagiddevaš dutkat sámegiela ja maid eará suoma-ugralaš gielaid, omd. suoma- ja esttegiela, dadjá Ante. Son lea juo bargagoahtán pro gradu-dutkamušain (loahppabargu). Anna-Liisa Väyrynen studere váldoávnnasin sámegiela Oulu universiteahtas 7. jagi. Oalgeávnnasin sus leat sosiologiija, kulturantropologiija ja fonetihkka. Anna-Liisa lea šaddan Vuohččus. Su eadni lea sápmelaš ja áhčči suopmelaš, muhto ruovttus lea hállojuvvon sihke sáme- ja suomagiella. - Dál lean bargamin pro gradu-dutkamušain, man dagan ovtta eará studeanttain, guhte lohká suomagiela váldoávnnasin. Moai árvvoštalle suoma- ja sámegiela guovttestávval sániid vuosttas stávvala vokálaid, muitala Anna-Liisa. Su mielasge sámi kultuvrra oaččošii leat eanet, muđui Anna-Liisa orro leamen duđaváš sámegiela fálaldagain ja oahpahusain dássái. - Lei somá gullat, ahte sámi kultuvrra oahpahus álggahuvvo dáppe, muhto dat ii šat veahket mu, danne go gárvvásmuvan farga, čilge Anna-Liisa. Boahttevuođas son ii dieđe vuos sihkkarit. - Háliidivččen gal davás, munnje livččii seamma manašingo Supmii, Norgii vai Ruŧŧii bargat. Muhto oahpaheaddji bargu ii geasut veháge, háliidan dutkat giela ja kultuvrra, dadjá Anna-Liisa ja lasiha vel: - Iihan dan dieđe, juos mun vel joatkkašin studerema go lean geargan loahppabargguin. ¶
Stáhta eiseválddiide orru leamaš oalle eahpečielggas geat sámit leat. Ja sii orrot garrasit ballan sámiin? Man dihte? Dan eai oro diehtimin ieža ge. Muhto čihkosit leat sii geahčadan sámiid doaimmaid ja čihkosit sii leat maid hutkan maid galget bargat. Dat orru áibbas čielggas. Mii ii leat čielggas, lea jur geaid sii leat vákšon ja mo sii leat čohkken dieđuid eaŋkilolbmuid birra. Jearaldagat leat báhcán eambbo go vástádusat. Lund-kommišuvdna lea guorahallan makkár lobihis vákšun lea leamaš iešguđet politihkkálaš joavkkuid vuostá. Dan olis lea áibbas unnán namuhuvvon sámiid birra. Mon lean dan dihtii riŋgen Lundii alccesis. Vuosttaš hupmamis son leai oalle njealječiegat ja čujuhii dušše iežaset rapportii mii leai dalle jur easka addojuvvon Stuoradiggái. Mu jearaldat leai nammalassii ahte lea go dál sihkar ahte buot dieđut leat boahtán albmosii. Na lea, orui son oaivvildeame. Muhto nuppi beaivvi son riŋgii fas ruovttoluotta munnje ja leai sakka rahpasit. Ja de son fertii maid duođaštit ahte ii dieđus leat áibbas vissis ahte buot dieđut leat boahtán albma. Muhto daid dieđuid mielde maid sii leat gávdnan, ii leat gul eanet dadjat. Maŋŋil lea historjádutkkit čájehan ahte sámit leat vákšojuvvon. Mun lean okta dain. Ja jearaldat šaddá fas: Juogo dál lea olles duohtavuohta boahtán ovdan? Ja go juo Lund-lávdegoddi ii namuhan dieid vákšumiid maid dutkit leat gávdnan, máksá go dat ahte diet vákšumat leat adnojuvvon lobálažžan? Man vuođul livčče dat lobálaččat? Goit lea áibbas čielggas munnje ahte mu ja daid earáid gat lea namuhuvvon, leat eiseválddit vákšun áibbas dárbbašmeahttumiid. Mun ja eará sámi organisašuvdnaolbmot leat bargan dan ala ahte sámi mánát galget beassat oahppat iežaset giela. Ja mii leat bargan dan ala ahte min ealáhusat ožžot seamma lágalaš suoji go eará ealáhusat dán riikkas. Dat go leat dakkár bahádagut ahte ánssášit vákšojuvvot? Dát han leat áššit maid Ráđđehus lea ferten ieš váldit ovdan ja dahkat juoidáid daiguin. Ja Bargiidbellodat, geas lea leamaš eanas ovttasvástádus dieid vákšumiin, háliida gutni vel daid ovddas. Mii geat leat guoddán losimus noađi, mii gal navdot duššefal bahádahkkin! Manne lea dál dárbbašlaš čilget áimmu? Na dan dihte go dát eai leat eaŋkildáhpáhusat. Dán čuohtejagi álggus juo bargojuvvui čihkosit min álbmoga vuostá. Finnmárkkuneavdna attii ovdamearkka dihte jagiid 1931-38 olles čieža čiegus evttohusa ráđđehussii. Das ledje mielde buot eiseválddit: skuvla, militeara, eanadoallopolitihkka, industriija - ja girku! Bisma doaimmai vákšun doaimmaid go finai girkomátkkiin. Maŋŋil leat sámit sivahallojuvvon bahádaguin sihke Ivgovuonbađas ja Skániin. Muhto duođaštusat leat áibbas váilon. Sámit leat vel gitta nai váldojuvvon ja sin namma lea durddiduvvon almmolaččat. Maid leat mii bargan go ánssášit dákkár doarrádallama? Dan gažaldahkii dárbbašuvvo addojuvvot vástádus! Mii eat sáhte duhtet dasa ahte dál mahká boahtá láhka mii addá juohke eaŋkilolbmuid vuoigatvuođa beassat geahččat iežas báhpiriid. Dát ii leat mu ja du persovnnalaš ášši. Dát guoská olles álbmogii. Dan dihte berrešii bargat seammalágán suokkardeami go maid Lund-kommišuvdna barggai. Das ledje mielde olbmot geat ledje ieža vákšojuvvon. Easkka dalle sáhtašii luohttigoahtit ahte duohtavuohta lea boahtán ovdan. Ja mii eat gáibit dán dan dihtii ahte háliidit heapašuhttit ráđđehusaid eanet. Muhto dan dihtii ahte geargat áššiin. Sámi boahtte áigi Norggas berre huksejuvvot duohtavuođa ala ii ge eahpádusaid ja soaibmamiid ala. Ole Henrik Magga ¶
Dolletgo sámediggebellodagat lohpádusaideaset? Dása dáidá oažžut vástádusa jos guldala NRK Sámi Radio prográmmaid vuossárgga rájes. ¶
57 jahkásaš Annbjørg Storbakk čohkká ruovttus viesustis, Tromssas, ja einnosta telefuvnnas. Su telefun`gávpefierpmi almmuhus lohppida dološ sámi einnostanvuogi, ja nu son coggala iežas dan agálaš dutkamii, - lea go son duođaid sápmelas ja movt. ¶
Storbakk mojohallá ja reaškkaša njálgát go muitala iežas áhku, eatni eatni, leat sápmelažžan. Viidáseappot muitala son ahte lei telefun´fierpmádat mii evttohii geavahit sápmelaš nama almmuhusas. Su mielas ii orron dat boastut ja lohkáge iežas vurdnon dan rájes ahte ii áiggo goit beahttit "sámi einnosteaddji" nama. Seamma skealbmát mojohallá son go muitala iežas fuobmán ahte bealli Norgga álbmogis fertejit leat sápmelaččat. Dávjá hupmá son olbmuiguin geat leat guođđán iežaset sápmelašvuođa ja geat geahččalit sus viežžat rávvagiid. –Dávjá leat sii eahpelihkolaččat ja dovddahit iežaset ohcalit sámi iešdovddu, muitala Storbakk. Dalle geahččala sámi einnosteaddji gávdnat sis guđesge dan olmmošlaš iešvuođa ja dakko bokte movttidahttit juohkehačča buoret jurdagiidda. Storbakk lohká muosáhit sápmelačča hui gitta olmmožin, dainna lágiin go ii luohte jur dakkaviđe vaikko geasa. Dan dihte lohká son ferte geavahit tarot-koarttaid gaskaoapmin, vai oažžu oktavuođa dainna olbmuin gean lea einnosteamin. ¶
Annbjørg Storbakk ii vikkat sámi einnostanvuogi nu earenoamážin eará einnostanvugiid ektui. Seammás mieđiha son ahte "sápmi" nammá vuovdá hui bures dán áigge. –Máŋga riŋgejeaddji muitalit iežaset riŋgen munnje juste fal dan geažil go sii váldet sápmelaš einnosteddji duođaleabbon go eará telefun´fierpmi einnosteddjiid, lohká son. Son lohká iežas jurddašit luonddu birra ja geavaha almmi ja meara veahkkin. Son ii loga sáhttit lagabui čilget einnosteami dáhpáheami, eambbo go ahte dat dušše boahtá ja dáhpáhuvvá. Dasa lassin lohká son iežas agibeaivvi "oaidnán" maid earát muitaledje. Muhto son deattuha ahte son lea dušše gaskaoapmi man čađa fámut vánddardit. Storbakk muitala iežas vuolláneami bokte gávdnat fámuid maid lea oahppan geavahit. Maŋŋel go massii isiida, de barggai dáluin moadde jagi dassá go buohccái. Máŋga jagi jorai doaktáriid luhtte, ovdal go manai guvhllára lusa. –Ledjen muhtun guvhllára luhtte gii oinnii sámeáhkoša mus ja dajai ahte ledjen ovdal geavahan rumbbo. Son jearai mus goas áiggun áhkoža váldit veahkkin ja dearpagoahtit fas rumbbu, lohká son. Ja Annbjørg Storbakk lea duođas dearpagoahtán rumbbo go muitala iežas oahpahallagoahtán noaidevuođa ja galgá dan oktavuođas deaivvadit earáiguin geat leat seamma oahpus. ¶
–Lea balddihahtti man ollu nuoraidbiras lea rievdan daid maŋemuš jagiid, muitala nuoraidklubba jođiheaddji Karen Bær Eira. Son lea vihtta jagi bargan nuoraiguin ja go jávkkai jagi virgelobis ja bođii ruovttoluotta bargui, de suorganii go oinnii movt dilli nuoraid gaskkas lei rievdan. –Mus eai leat váttisvuođat muitalit ahte Kárášjoga nuorat geavahit narkotihka ja váhnemat leat várra dat maŋemušat geat besset diehtit geavaheami birra, dadjá Bær Eira. ¶
Bær Eira lohká iežas bargiid dávjá gullat nuoraid go sii hupmet narkotihka geavaheami birra. Nuoraidbargi váillaha lassi oahpaheami mii nannešii gelbbolašvuođa eastadit narkotihka geavaheami. –Dalle lávet mii geahččalit humahit sin eret narkotihka gahččaleamis, muhto diehtit ahte ii buot nuoraide bastte dušše hupmat, dadjá Bær Eira. Nubbin lávkin šaddá muitalit nuoraid váhnemiidda ahte sin nuorat balahuvvojit geavaheamis narkotihka. Dien oasi lohkáge Bær Eira buot váddáseamos, go dávjá eai guldal váhnemat sin, dušše suhttet ja hoiget buot siva nuoraidbargiid ala. –Váhnemat lohket ahte lea min iežamet sivva go juo čohkket nuoraid klubbii, muitala Bær Eira. Goalmmát lávki šaddá dieđihit politiijaide ahte sii leat vuohttán nuoraid geavaheamis narkotihka. ¶
–Narkotihkkadiehtojuohkin lea golmma oasis. Vuosttaš oasis leat ieža nuorat ja oahpaheaddjit hupman visot gárrenmirkoávdnasiid birra, nugo duhppáha, alkohola ja narkotihka birra. Álggiimet nuoraid iežaset jurdagiiguin, makkár váikkuhusat leat dáin mirkkuin. Oahppit leat ieža hupman maid jurddašit go gullet sáni «narkotihkka» . Čáliimet báhpiriidda, ja oktibuot gokče nuorat visot. –Nuppi oasis bohte politiiját muitalit fátta birra, go skuvllas ii leat máhttu. Politiijat ledje hui positiivvat, ja bohte movttegit mutalit. Sii čilgejit vuđoleappot go maid vuosttaš oasis barggaimet. Politiijat čájehit maid narkotihka geavahangoansttaid. –Goalmmát oasis ožžot oahppit bargobihtaid fátta birra. Loahpas geahččat filmma mas oaidnit movt sáhttá mannat jus geavaha narkotihka, muitala Berit Rasmine Nilsen. ¶
Sivvan dasa lea ahte Čáhcesullos lea fylkkagirjerájus, mii maid hálddaša Norgga nášunala suoma girječoahkkáldaga. Dáppe oažžu Deanu gielda rievtti mielde viežžat nu olu suomagielat girjjiid go hálida. –Mis lea juo šiehtadus gos sii sáddejit midjiide páhkaid gos lea suomagielat girjjit. Dát suoma girjjit leat mis muhtin áigge dáppe, ja de sáddejetnet ruovttoluotta go fas oažžut ođđa páhkaid, čilge Dervo Dán lahkai beassá girjerájus molsut eret rievtti mielde nu olu suomagielat girjjiid ja maiddái diŋgot nu olu suomagielat girjjiid go hálida. Dákkár vejolašvuohta ii oppanassiige gávdno sámegielat girjjiid ektui. – Dan sivas šaddá dát veahá ártet, ferten mun dovddastit, čilge Gerd Åse Dervo. ¶
SÁPMI: Suoma Sámediggi, Sámi Oahpahusráđđi ja Sámi skuvlastivra leat almmustahttán vuosttaš davviriikkalaš fáddabláđi oahpahusáššiin. «Sámegiella skuvlagiella» lea bláđi namma. Bláđđi muitala vuođđoáššiid davvisámegillii. Earret eará makkár lea sámegiella ja sámegielat oahpahusa sadji Davviriikkain, makkár lea sámi oahpahusa hálddahus sierra riikkain, makkár lea oahpahusdilli dán skuvlajagi. Bláđđi maid muitala ođđa oahppomateriálain. Ovddit háve bláđđi almmustuvvai 1990-logu álggus. Bláđđi lea nuvttá. ¶
Gaski girjji lea vuosttaš mas geahččala fátmmastit sámi girjjálašvuođa álggu rájes gitta otnážii. Gaski čilgegoahtá álggus juoigama. Gohčoda juoigama sápmelaččaid vuosttaš poesian ja čilge makkár dehálaš doaibma juoigamis leamaš sámi servodagas. Dasto lea namuhan measta juohke áidna sámi čálli ja su čállagiid. Kronologalaččat muitala sámi čálliid birra Johan Turi ja su «Muitalus sámiid birra» rájes gitta dán áiggi máŋga čáppagirjjálašvuođačálli rádjai. Gaski čatná čađat čálliid ja girjjiid fáttáid áigái mas sii elle ja ellet. Juoidá mii doaibmá hui bures. Gaski lea fas čállán dušše moadde cealkaga mánáidgirjjálašvuođa birra. Sivvan dasa lea ahte girji lea čállon oahppogirjin joatkkaskuvllaide. Iige galgan čállit mánáidgirjjálašvuođa birra. Girjji ovdasániin čállá Gaski ieš ahte mánáidgirjjit leatge nu ollu dál ahte ánssašivččii sierra historjjá. Girji lea dál ilbman dušše dárogillii, muhto boahtá čakčat sámegilliige. Girji lea oassin girjeráiddus Gielas gillii, mielas millii oahpponeavvut joatkkaskuvlla várás. Ráidui gullet oktiibuot 11 girjji main gávcci almmustuvvet dán jagi. Girjjiid sáhttet geavahit oahppit geain lea sámegiella vuosttašgiellan dahje nubbingiellan. ¶
Giláš Baglung lea uhcci ja jávkosis, hirbmat Himalaya bálddas. Muhto giláža ássit doivot iežaset dovddisin šaddat Nepala vuostá mánáidbargguhis guovlun. ¶
Anárlaš Asla Aikio (25) lea ovttas Pikkumustan šaddan dovddusin miehtá Sámi. Dát párra lea ráhkadan earáide bunccaraggáid juo guhtta jagi ja Asla lea bivnnut go ovtta gilvobeaivvis sáhttá vuodjit badjel guoktelot vuolgaga eará herggiiguin. Son vujii diibmá ovdamearkka dihtii 211 vuolgaga masa dárbbašuvvojit buorit searat ja sávrivuohta. Ii leat nu álki heaŋgát ja stivret oktanaga. –Geavahan ođđajágimánu čuoigat, mii garrasit buorida sávrivuođa. Easkka guovvamánus álggán hárjehallat herggiiguin vuodjit. Dál lei vuoidansiivu ja munnje lei Jouni Guttorm vuoidan nu johtilin ahte ii hehtten fártta. Dát lea dehálaš, go čuođátoasit álget leat erohussan. –Mu mielas dát Gárggoluobbala gilvvut leat oalle buorit, ollu hearggit ja buorre dálki. Jus livčče lean vel eanet geahččit, de gilvvut livčče dievaslaččat, mojohallá heargegilvvuid "Gonagaspilota" Asla Aikio vuoitojuohkimis. ¶
Mannan vahkkoloahpa dieđihuvvui Kivilompolo duollus Guovdageainnu leansmánnii, ahte sii váruhit guokte duiskalačča leat dáppe davvin suoladeamen moniid ja lottiid. Duiskalaččaguovttus vujiiga biillaguin, nuppis vilges Mitsubishi ja nuppis fas ránes Nissan. –Suoma bealde eai lean vissásat leiggago olbmáguovttos govveme vuoi maid. Sii ledje «láhppán» sudno, doivo soaitán mannan Norgga beallai, muhto eat gávdnan sudno, muitala Guovdageainnu leansmánni Nils H. Henriksen. ¶
–Juohke jagi leat dákkár dieđut, sullii logeneare dáppe Guovdageainnus. Moadde jagi dás ovdal bisseheimmet ovtta duiskalačča, geas biillas ledje «brilleand» monit. Leat unnan dakkár lottit. –Olmmái lei láigohan biilla Gironis, Ruoŧa beale. Son galggai fas Duiskii ja lei leamaš moadde beaivvi gaskkas go beasái dáppe vuolgit. Olmmái galggai njuiket girdái go ollii fas Gironii, muhto ruoŧa bolesat burge su gálvvuid ja gávdne vel guokte moni, muitala leansmánni. –Eará háve bisseheimmetges ovtta duiskabiilla mas lei lállinmášiidna mielde. Eai lean gal monit eaige čivggat, muhto mátkki ulbmil lei čielggas. ¶
Boralottit nugo fálli ja boaimmáš leat juo monnen. Dat monnejit veahá ovdal go eará lottit, vuoi besset borrat eará lottiid go dat monnejit. Dál ohcet ge loddesuollagat dákkár lottiid, geasi bealláiges čáhcelottiid. –Guovdageainnus leat ollu hárvves lottit, nugo muhtin jeaggeloddi. Eai monnesuollagat leat dušše boralottiid maŋis, muitala fylkkamánni birasgáhttenossodaga boraspirebagadeaddji Magne Asheim. ¶
Kárášjoga leansmánni Svein Hanssen ii loga Kárášjogas guhkes áigai ožžon diekkár dieđuid. –Finnmárkkus leat erenoamáš miellagiddevaš báikkit dákkár olbmuide. –Norggas lea joavku mas lea erenoamáš máhttu juste monne- ja loddesuoladeamis. Eará riikkain leat maid dákkár joavku, ja lea internašunála ovttasbargu juste dán bargooasis. –Norgga joavkku telefonnummar lea juohke leansmánnis, muitala leansmánni Svein Hanssen. ¶
Biibbala ođasmahttinbarggus: ¶
Jorgalit biibbala lea lossa bargu ja gáibida guhkes áiggi. Boares testameanta ođasmahttin boahtá váldit logi jagi, go lea golmma geardde stuorát go ođđa testameanta. Prošeaktajođiheaddjit leat proavas Per Oskar Kjølaas ja Proffesora Nils Jernsletten. Per Oskar Kjølaas muittuha ahte lea 100 jagi čálus,- ja biibbaldutkan mii lea gaskal Lars Hætta jorgaleami ja dan barggu mii dál boahtá čađahuvvat. –Sámi álbmot ferte maid oažžut oasi mii biibaldutkamis dáhpáhuvvá. ¶
Biibbaljorgaleapmi lea ovttasbargu gaskal Norgga, Ruoŧa ja Suoma biibbalservviid. Galget leat golbma bargojoavkku, leat golbma oktasaš deaivvadeami 98:s. Sis-Finnmárkku joavkkus leat jođiheaddji ja teologálaš konsuleanta Per Oskar Kjølaas. Giellakonsuleanta Nils Ø. Helander, jorgaleaddjit Britt Rajala ja Inga Ravna Eira. Tromssa joavkkus lea giellačeahppi Nils Jernsletten jođiheaddji. Øistein Skille lea joavkku teologálaš konsuleantta ja Britt Rajala lea maid dán joavkku jorgaleaddji. Davvi-suoma joavkkus leat njeallje olbmo. Antti Kahkonen lea teologálaš konsuleantta ja jođiheaddji. Son lea Ávvilis eret. Ohcejohkalaš Artto Sepponen lea maid teologálaš konsuleanta. Ohcejogas boahtá maid joavkku giellačeahppi, Samuli Aikio. Heahtálaš Helena Valkeapää lea jorgaleaddji. ¶
–Lars J. Hætta lea bargan erenoamaš barggu dalle go jorgalii biibbala sámegilii. Go geahččá veahkkeneavvuid mat sus ledje, de lea bargan erenoamáš buori barggu. –Diehtit ahte go gearggai jorgaleame, earát lohke čállosiid ja divvo boasttuipmárdusaid mat dákkár barggus sáhtte čuožžilit. Proffesora Jens Andreas Friis ja rektor just. Knut Knude Qvigstad leigga guovddážis dien barggus, diehtá Kjølaas. ¶
Kamela geavahuvvo dáppe bargofievrun. Beasaime geahččalit riidet kamelain. Vaikko kamela orru stuoris ja njuohcci, gal lei leaktu go bijai ruohttat. Aiddo dal bisuime aldu. Muhto dovddastetne gal ahte lei hui erohtálaš dovdu. Gaskal Delhi ja Calcutta finaime gávpogis man namma lea Varanasi. Doppe gálašeimme bassi Gangesjogas ja oaččuime suttui ándagassii buot suttuid ovddas, hindu oskku bokte. Dál eai gávdno munnos šat čáhppes bálgát. Suohttaseamos ja buot erenoamášeamos lei go bovdejuvvuime hindu heajaide. Doppe moai njuikkuime ja dánssuime ija eará headjagussiiguin. Son gii bovdii munno lei čáppa 21 jahkásaš gánda gii ii lean vel cummestan ovttage nieidda, vaikko lei leamaš ovttain fárrolága beannot jagi. Dušše dát muitala man garas sin osku lea. Dál moai guđđe India dán vuoro. Letne oahppan ollu sin eallinvuogi ja kultuvrra birra. Dán maŋŋá dollejetne Thailandii gos besse velohallat vilges sáttogáttiin ja galašit čuvges alit mearas. ¶
Mii giitit Hannu Kangasniemi vástádusas. Mii guoská maŋimuš oassái, de in dieđe lešgo leaikkas čállojuvvon. Áiggun goitge duođalaččat vástidit gažaldagaid. Nu go oaidná faksimiillas, de eat lean čállán bajilčállaga juste nu mo Kangasniemi vikkaha dan «MOIVELÁVDEGODDI láitá Sámi Datalávdegotti» . Jos livččiimet ná čállán, dalle livččii maid Kangasniemi dulkon leamaš lunddolaš. «–Moivelávdegoddi» sátni lea čállojuvvon sierran sierranas bustávvašlájain. Sáni ovdabealde lea fas hállansárggis, mii muitala ahte leat gean nu dajaldaga geardumin. De álggahuvvo ođđa linnjá ođđa cealkagiin. Boahtá čielgasit ovdan ahte lea ođđa cealkka. Vuosttaš sánis lea oainnat stuorra ovdabustávva, cealkaga ovdabealde ii leat hállansárggis ja cealkka lea čállon eará bustávvašlájain go «–Moivelávdegoddi» . Danne galggašii leat čielggas ahte olles bajilčála ii galgga lohkkot oktan cealkkan. Muhto jos leat dahkan lohkama váttisin, de diehttalas šállošat. Torkel Rasmussen Doaibmi doaimmahushoavda ¶
Paulen mirko moala ovddabealde ¶
IL Nordlysa Øyvind Paulen lea mirko moala ovddabealde. Mánnodaga deaddilii son guokte moala go Nordlys čievččai 2-2 Porsáŋggu (PFK) vuostá, mii lea bajemusas 3. divišuvnnas. Nordlys ribahii vuoittu go Porsáŋgu bijai lassiáiggis nuppi moalas. ¶
IL Nordlys lea čiekčan njeallje čiekčama, sis leat njeallje čuoggá ja leat čiekčan ovcci moala. Dán ovcci moalas leat čieža Øivind Paulena juolggis! IL Nordlys vuoittáhalai guovtti vuosttaš čiekčamiin, muhto guokte maŋemusain lea mannan bures, vaikko leat leamaš hui váttis čiekčamat. –Juo, leat čiekčagoahtán spáppa. Mađi eambbo čiekčat, dađi buorebut manná. Porsáŋggu vuostá barggai joavku hui bures, buohkat rahče garrasit, muitala Lindseth. ¶
-Vuosttaš vuorus lei boađus 1-0 Porsáŋgui. Sis ledje eambbo moallabáhčinvejolašvuođat ja nagode maid báhčit ovtta moala. Mis ledje maid vejolašvuođat, muhto diet boađus muitala spealu. –Nuppi vuorus stivriimet mii visot. Oaččuimet ovttatmanos moala ja dettiimet garrasit čađat vuoru. Vuosttaš moalla bođii go Jimmy Utsi barggai buori barggu. Son mohkkásattai 4-5 olbmá meaddel, ovdal go sáddii spáppa Paulenii gii bijai dan mollii. –Nubbe moalla bođii go leimmet čiekčan 20 minuvtta. Rasmussen beasai čađa ravddas, sáddii spáppa maŋit stolpui ja doppe lei dušše Paulenii nivkalit spáppa mollii, muitala Frank Lindseth. Lindseth álggii fas hárjeheaddjin dán jagi. ¶
–Eaiggádušaimet spáppa 40 minuvtta, muhto maŋemus 5 minuvtta galggaimet sihkkarastit vuoittu. Gaskašillju gahčai beare maŋás, eaige bidjan doarvái jođánit deattu. PFK beasai časkit guhkes spáppaid ja ožžoge moallabáhčinvejolašvuođaid. Lassiáiggis ožžo ráŋggaštusčievččesteami, ja boađus šattai 2-2, muitala Lindseth. ¶
Karen Svonni Sara lei vuosttaš olmmoš mánáidgárddis ođđajagimánu 2. beaivve. –Ledjen vuosttaš olmmoš go galgen váldit mánáid vuostá. Go ráhpen uvssa, de oainnán ahte visot lea billistuvvon. Seainnit ledje visot čálašuvvon, láhtit ledje málain ja olmmoš ii gávdnan juolggisáji. –Jurddášin ahte ii ábut mannat sisa, muhto fertejin vuolgit olggos. Go ollejin olggos de álgen eahpidit ahte lei go jur duohta maid oidnen, nu jorggihin fas sisa. Oidnen ahte lei duođas duohta, čalmmit eai gielistan. In diehtán maid galgen bargat, nu vázzen bargoskihpara lusa gii orru dás lahka. Doppe riŋgesteimme politijai ja sii bohte geahččat. Sii lohke ahte lea vearramus billisteapme maid ledje oaidnán, muitala Karen Svonni Sara. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Automáhttaeaiggát háliida Kárášjohkii bidjat 13 ođđa speallanmášiinna. Muhto Kárášjoga gielda vuostálastá garrasit áigumuša. Gielda baicce rávve heaitit lasiheamis eanet ruhtaspeallanmášiinnaid. Ná čealká ovdagoddi: «Ruhtaspeallanmášiinnaid lasiheapmi addá stuorát speallanvejolašvuođaid, mii eane-eanebuid eanet ruđa giktala golahit. Nuppi dáfus sáhttá speallan veadjat dáhpin. Lea maid vejolaš ahte olbmuid, mánáid ja nuoraid váttisvuođat dán geažil lassánit.» Čáhcesullo politikámmár addá dahje hilgu speallanohcama. Kárášjogas leat juo 31 automáhta iešguđet báikkiin. ¶
Náivuotna vuittii 2-1, maŋŋelgo ledje deaddilan guokte moala ovcci vuosttaš minuvttas. Beakkán Lasse Sørnes bážii nuppi moala. –Dat lei albma somá, dál mávssaheimmet, dajai Náivuona hárjeheaddji Jon Strige oanehis kommentáras. –Mii leimmet vuordán vuoittáhallat, goas dál de dáhpáhuvašii. Oaččuimet nu máilmme heajos álggu. Go vuoittáhalaimet Náivuona vuostá, ii daga nu ollu, dat lea ortnegis, lohkáges Máze hárjeheaddji Ásllat Ánte Tornensis. ¶
Min Áiggi journalistta lea geahččan oalle máŋga Máze čiekčama. Mánnodaga joavkkus ii gávdnon dat mii láve sin dovdomearkan. Ii oktage rahčan ja bargan nugo lávejit, ja mázelaččat ožžot leat giitevaččat go sin moallaolbmá namma lea Klemet Erland Hætta. Son besttii joavkku máŋgii, náivuotnalaččat ledje máŋgii akto čađa. –Dá lei heajomus joavku mainna leat deaivvadan, gal mii juo čievččaimet hejot. Vuosttaš logi minuvttas oaččui Náivuotna guokte moala go min čiekčit ođđe, lea beare heittot, lohka Klemet Erland. Vuosttaš vuorus eai lean Mázes galle moallabáhčinvejolašvuođa. Náivuotna beasai mannat boddui go lei njunnožis guvttiin moalain. Joavkkus ledje maid máŋga eará moallabáhčivejolašvuođa, muhto eai lihkostuvvan. ¶
Nuppi vuorus šattai veahá buoret, go Nils Jørgen Utsi bođii sisa. Dovdui ahte sus lei miella čiekčat spáppa iige lean nu doaŋggas ja njoahci go earát. Ii mannange guhkes áiggi ovdalgo Nils Isak Eira nivkalii spáppa mollii, maŋŋelgo Nils Per Sara gurutbealde sáddii spáppa čehpet moala ovddabeallái. Čiekčamis ii lean beare ollu speallu, goappeš joavkkut časkiiba guhkes spáppa, vaikko Máze muhtumin geahččalii veahá čiekčat spáppa. Máze buvttadii máŋga moallabáhčinvejolašvuođa. Ole Morten Sara lei čađat váralaš, muhto spábba ii gárron mollii. Manai badjel, stolpui dahje olggobeallái. Ii lean mázelaččaid beaivi. Náivuotna buvttadii maid ollu moallabáhčinvejolašvuođaid, ja livččii sáhttán vuoitit eambbo jus livčče leamaš čeahpibut moala ovddabealde. Náivuotna ánssášii visot golbma čuoggá, go Máze čikčiin váillui leahttu ja givrodat. ¶
Oulu universitehtas leat sámegielat studeanttat badjel golbmalogi. Virggálaš loguid mielde universitehtas leat vihttanuppelohkái sámegiela studeantta, muhto Tuomas Magga mielas oahppit leat golmmalogis njealljelohkái. –Ammal diesge lea seamma almmuhanvuohki go boazologuin, virggálaš lohku ja duođalaš lohku eaba soaba oktii, leaikkastallá rektor Lajunen. –Sápmelaččat leat EU:s áidna eamiálbmot, nuba sápmelaškultuvrra oahpahusa galggašii lasihit. Dáid áššiid lean buktán ovdan čielggadusastan Oahpahusministeriijai, muitala Lajunen. Son deattuha, ahte ii leat dušše Oulu universitehta ášši gozihit dáid áššiid, muhto dán gažaldaga gieđahallan lea álbmotlaš ja EU dimenšuvnna dási ášši. Dát leat eanet dáhtus ja hálus gitta, go ruđas, muittuha Lajunen. ¶
–Mu mielas Sámediggi galggašii eahpečielga dáhpáhusain beassat mearridit gii lea sápmelaš ja das ii livččii váidinvejolašvuohta, árvala Suoma Sámedikki presideanta Pekka Aikio. Son lei boahtán muitalit sámepolitihkalaš ságaid Olui. –Seammá áigge go mii čohkohallat dáppe ja guldalat sáhkavuoruid, de ođđa láhka mii meroštallá gii lea sápmelaš lea válbmanan ja iešalddis dat lea julggaštuvvon odne, muitala Aikio. Ođđa láhka meroštallá sápmelačča giela ja máttuid vuođul ja guođđá eret ealáhusa. Sámegiella galggašii leat ruoktogiellan, muhto mii lea dasto ruoktogiella? Man ollu galgá hállat sámegiela ruovttus ovdalgo dat lohkkojuvvo ruoktogiellan? Gii dasto meroštallá dan hállatgo mii sámegiela doarvái vai eat? –Leago okta sátni beaivái doarvái, vai mo dat árvvoštallojuvvo? Dan galggašii meroštallat veahá vuđoleappot, oaivvilda Aikio. ¶
–Sápmelaččat leat fárus Barentsa duovdaga oktasašbarggus, muhto mis ii leat olusge geavatlaš váldi doppe, cuiggoda Pekka Aikio. –Sámedikki presideanta lea dušše čikŋan eahkedašbeavddis ja maŋimuš báhcenge eret ja dalán ledje imaštallan manin sámiid ovddasteaddji stuollu lea guorus, muitala Sámedikki presideanta. Son oaivvilda, ahte sámit fertejit beassat oktasašbargui fárrui konkrehtalaččat, eaige dušše galgga leat fárus guldaleamen ja oidnomin gávttit badjelis. ¶
Muhto buot deháleamos oassin festiválas, dieđusge, ledje heargeekvipašaid gilvvohallamat. Gilvvohallamiidda besse searvat buohkat geat háliidedje, rávis almmáiolbmot, nuorat ja nissonolbmot. Sápmelaččat, komit, ruoššat ja earát maid. Norggas Lujávrái, davvin márkanii, bohte golbma joavkku. Ledje guossit Kárášjogas, Guovdageinnus, Unjárggas ja eará sajiin. Ja Duiskkas ledje moadde olbmo maid boahtán. –Jáhkán, ahte dát festivala lea ollu buoret go ovdal. Ovdamearkka dihtii diibmá, go lei dušše okta heargeekvipáša. Muhto dán jagis visot lea viehka buorre. Márkanii bohte olusat, olu guossit ja dálki lea hui čáppat, muitala boazoolmmoš ja oasseváldi heargegilvvuin, Jurii Fillipov. Erenoamášamus lea, ahte eai leat dušše gielddaolbmot mielde heargegilvvuin, muhto eará riikkaid guossitge, lasiha Jurii. Inger Anita Smuk Unjárggas eret, čájehii beroštumis ja geahččalii oassálastit nisson heargegilvvohallamiin. –Ii leat gal vuosttaš geardde go herggiin áiggun vuodjit. Muhto dákkára, ruošša beale heargeekvipáša, in leat gal goassige ovdal geahččalan. Almmatge in bala fal, dadjá Inger Anita ovdalgo vuodjigoahtá. Maŋemuš oassi lei heargegilvvut sabehiiguin. Ledje vuoitit, ledje vuoittahallit. Máilmmis lea hui buorre sátnevajas: «Deháleamos ii leat vuoitit, muhto oassálastit» . Vuoitit ožžo skeaŋkkažiid ja giehtaspeažžasa eará geahččiin, vuoittahallit ožžo vuos dušše mihttomearrin vuoitit boahtte jahkái dahje vahku geahčen Murmánskkas, muhto buohkat leat leamaš duhtavaččat arbevirolaš Lujávrri davvimárkaniin. ¶
–Mis lea Mikit Ivanowitz prošeaktabargin. Son vástida prošeavtta ovdáneamis. Lea maid jurdda ahte son galgá jođihit boahttevaš nuortasámi musea. Dan sivas son dál lea guossebargin Ájtte museas Ruoŧa belde. Son galgá maid bargat Mátta-Várjjat museas, muitala prošeaktaovddasvástideaddji Berit Åse Johnsen Sámiid Vuorká Dávviriin Kárášjogas. ¶
Jos galgá leat preassafriddjavuohta, de ferte áviissat ja áigečállagat leat friddja ja sorjjaskeahttá, iige čadnon fápmui mange láhkai. Sámi preassa lea fas čadnon garrasit sihke báikkálaš ja guovddáš eiseválddiide, min golmma Sámediggái ja Sámi organisašuvnnaide. Preassa bargu lea dárkilit čuovvulit dáid fápmoásahusaid daguid. Muhto seammás leat min doaimmat nannosit giddanan sin buorredáhtolašvuhtii ja ruhtajuolludemiide. Sámi organisašuvnnat ja gielddat eaiggáduššet Sámi čálalaš mediaid ja guovddáš eiseválddit ja Sámedikkit ruhtadit dáid mediaid doaimmaid. Dát duppalrolla sáhttá dagahit Sámi preassa friddjavuođa ovdii. Buorremus ovdamearkka das lea Suoma beale Sámis Ođđa Sápmelaš bláđis. Ođđa Sápmelačča oaivedoaimmaheaddji, Jouni Kitti, lea maiddái Sámediggeáirras ja bargá Suoma eanandoalloministeriijas gos gieđahallá guolástus- ja boazodoalloáššiid. Kitti doaibmá aktivvalaččat sámepolitihka. Son bargá sámi guoski áššiiguin alit dásis Suoma stáhtavuogádagas. Sus lea čielga beroštumit buot áššiin maid birra dákkár áigečála go Ođđa Sápmelaš galggašii čállit. Liikká son joatká oaivedoaimmaheaddjin! Sáhttet go lohkkit jáhkkit dákkár áigečállagii? Ii das galle! Ođđa Sápmelačča almmuha Sápmelačča guottihansearvi. Searvvi jođiheaddji lea Aslak Niitovuopio. Áigečállaga váldoruhtadeaddji lea Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi, mii juolluda goalmmát oasi iežas jahkásaš bušeahta Sápmelažžii. Gii bat kulturlávdegotti jođiheaddji lea? Aiddo fal. Aslak Niitovuopio. Sátnevajas, «bidjat gumppe guođuheaddjin» orru leamen hui heivvolaš. Eará sámi čálalaš mediain lea dilli dušše veahá buoret. Sámi čálalaš media ja Sámi preassa sáhttá leat sihke viiddis ja gáržžes doaba. Mun válljen dulkot doagpaga veaháš viidábut go dušše Ođđa Sápmelačča ja dán guokte sámegiel áviissa Norgga bealde. Mu definišuvdna gokčá maiddái sámi áigečállagiid, dárogiel áviissa Ságat ja ruoŧagiel bláđi «Samefolket» . Sivvan dasa leat ahte sii ieža gohčodit iežaset sámi median, sii čállet ovddimusat sámi áššiin, sámi guovlluin ja sámi álbmogii. Dasa lassin eaigáduššet sámi beroštumit dáid čállagiid. In ane iešguđetlágan sámi organisašuvnnaid ja searvvi lahttobláđiid sámi preassan daningo dain eai leat friddja doaimmahusat. Lea miellagiddevaš geahččat makkár bargovejolašvuođat, ruhtadilli ja oamastanstruktuvra Sámi preassabearraša iešguđetge lahtus lea. Min Áiggis barget viđas doaimmahusas. Oamasteaddjit leat: Norgga Sámiid Riikkasearvi (29 %), mii lea stuorramus joavku Norgga Sámedikkis, Sámi Ædnam Særvi (29 %), Kárášjoga gielda (20 %), Kárášjoga Sámiid Searvi (9 %) ja Finnmark Dagblad (7 %). Áššus barget maiddái viđas doaimmahusas. Oamasteaddjit leat: Norgga Sámiid Riikkasearvi (33 %), Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (33 %) ja Altaposten (33 %). Ságatis barget fas guđas doaimmahusas. Váldooamasteaddjit leat Porsáŋggu gielda (40 %), eará oamasteaddjit leat 50 gieldda ja fylkkagieldda, Sámi organisašuvnnat, priváhta fitnodagat, politihkalaš bellodagat ja ovttaskas olbmot. Min Áigi, Ságat ja Áššu ožžot buohkat birrasiid 2,5 miljon ruvnnu preassadoarjagin jahkásaččat. Stuorradiggi juolluda ruđa Sámi áviissaid -postii. Stáhta mediahálddahus fas juohká ruđa dihto čovdosa mielde. Nuorttanaste, -kristtalaš áviissas barget okta olmmoš. Eaiggát lea Norgga Friddjagirku, mii háliida loahpahit iežas almmuhanovddasvástádusa. Áviissa boahtte áiggi ii leat sihkkaraston. Áviisa leat dán jagi ožžon 250000 ruvnnu doaibmadoarjjan. Min golbma áigečállaga erenoamáš joavkkuide leat sullii seammá dilis. Š, Leavvedolgi ja Gába almmuhuvvo go ja jos lea ruhta. Váldoruhtadeaddjin lea Norgga Sámedikki kulturráđđi. Min Áigi almmuha Leavvedolgi ja Iđut Porsáŋggus fas Š. Vuođđudus maid Sámi Nissonforum lea álggahan almmuha fas Gába. Sivas go ruhta lea vátni almmohuvvojit dušše moadde nummira juohke bláđis dán jagi. Samefolket almmuhuvvo fas Ruoŧa bealde Sámis 12 geardde jagis. Doaimmahusas barget dušše guovttis, ja áigečála rahčá ekonomalaš váttisvuođaiguin. Oamasteaddji lea vuođđudus man stivra válljejit Ruoŧa Sámi Riikkasearvvi (3 lahtu) ja Sámi Ætnam (2 lahtu). Goappašat organisašuvnnain leat ovddasteaddjit Ruoŧa Sámedikkis. Dát obbalaš govva čájeha golbma ášši, mat váikkuhit preassa friddjavuođa. 1. Leat uhccán sámi journalisttat geat leat háddjánan máŋgga mediaásahussii. 2. Min doaibmanvejolašvuođat leat garrasit čadnon eiseválddiid ruhtasehkkii. 3. Preassaoamasteapmi ja politihkka lea masttadan. Lea goitge váivi leat unni ja geahnoheapmi. Mii livččiimet galgan gokčat olles sámi ássaguovllu, muhto nagadit dušše smávva oasáža. Seammás lea Sámi servodat ovdáneamen johtilit. Sihke guovddáš eiseválddit ja sámi politihkkárat váldet dehálaš mearrádusaid. Dávjá besset dan dahkat almmá min kritihkalaš gažaldagaid haga. Muhtimin imaštan: «Dollet go eiseválddit min vuollin mieleavttus nu, ahte mii eat galgga buori barggu dahkat?» Olbmot fas vurdet issoras ollu mis. Sii vurdet ahte mii bargat iežamet barggu, namalassii čuovvulit eiseválddiid muitalan álbmogii mii dáhpáhuvvá. Dađe bahát ii leat vejolaš. Lea garrasit gáržžiduvvon maid njeallje, vihtta olbmo sáhttet dahkat. Mun in jáhke dili buorránit ovdal go mis lea beaiveáviisa mas barget 15-20 journalistta. Lea vejolaš hukset dákkár áviissa, ja leage áviisaeaiggádiid ovddasvástádus dahkat dan. Lea fas guovddáš eiseválddiid ovddasvástádus ruhtadit dákkár davviriikkalaš sámegiel áviissa. In jáhke ahte lea nu álki bahčit nu ollu ruđa Min Áigái ahte sáhttit almmuhit áviissa juohke beaivvi. Danin anán Áššu ja Min Áiggi ovttástahttima leat áidna vejolaš vuohkin luvvet doarvái ruđa ásahit sámegiel beaiveáviissa. Lea muđui áibbas čielggas ahte Sámi preassa álo šaddá leat čadnon eiseváldiide ruđalaččat. Áidna maid sáhttá gáibidit lea ahte eiseválddit juolludit doarvái ruđa ja addet midjiide doaibmanvejolašvuođa. Dát lea Norgga, Suoma ja Ruoŧa oktasaš ovddasvástádus. Sii leat Sámi preassafriddjavuođa stuorramus áittan. Soitet sii sáhttit ovttasráđiid sihkkarastit min friddjavuođa? Nubbi ášši mii livččii geahppánan čanastaga eiseválddiide lea sierranas Sámi mediahálddahus. Dát livččii sáhttán doaibmat Sámi Parlamentaralaš Ráđi vuollásažžan. Dalle livččii guovddáš eiseválddit juolludan ruđa Sámi Pressii maid Sámi mediahálddahus livččii juohkán. Sámi politihkkáriid rolla livččii fas dušše ráhkadit juohkinnjuolggadusaid. Vaikko ruhtavátnivuohta lea Sámi preassa váldováttisvuohtan, de lea oamasteapmi maid giksin. Ii atte buorre dovddu ahte Norgga Sámiid Riikkasearvi oamasta min. Oamasteaddji mearrida áviissa ulbmilparagráfa ja bidjá oaivedoaimmaheaddji bargui. Dalle mearrida maiddái makkárin áviisa galgá leat. Lohkki galgá fas diehtit ahte juohke áidna ođas lea árvvoštallon dušše journalisttalaš eavttuid mielde. Sii galget diehtit ahte ii mihkkege eará leat váikkuhan min ášševálljema ja árvvoštallama. Ođđa Sápmelaš ii sáhte čállit Suoma Sámedikki birra beroškeahttá das maid áirras Jouni Kitti oaivvilda. Min Áigi geahččala čállit Norgga Sámedikkis beroškeahttá das maid NSR oaivvilda. Muhto sáhttá go lohkki luohttit midjiide? Ođđa Sápmelačča oamasteaddjit fertejit válljet. Háliidit go sii ahte áigečála galgá leat ovtta sámediggeáirasa ja eiseválddiid ovddasteaddji hálddus? Dahje háliidit sii friddja sorjjasmeahttun bláđi mii buktá objektiiva dieđuid sámi álbmogii? Ruoŧa ja Norgga bealde Sámi preassa oamasteaddjit fertejit maiddái válljet. Oktii lei dárbu Sámi organisašuvnnaide oamastanbealde. Dál leat sii jorran politihkalaš bellodahkan, ja dilli lea álfarot nuppástuvvan. Dál áitet sii Sámi preassafriddjavuođa. ¶
Jos Viktoris eai lean ollu biergasat Jonái boađedettin, de son ii riggon dán mátkkis. Guovtte jándoris álggii guoros čoavji njihkut, veahkki ii oidnon, iige gullon. Jos dan bivdii, de ii ožžon. Go viimmat áiggui vuoddját, de fitne vel Joná skuvlarektor ja ruhtadoalli čorgemin biilla biergasiid. Seammás soai rábádeigga maid gieđavuollái biilii gulli láhtteránu. –Jáhkán sin áigon dušše dan bassat, árvala Viktor. ¶
–Gal mii lihkostuvaimet viehka bures lágidemiiguin, lohká Laila Wilks guhte lei okta jođiheaddjiin searvvi ávvudanlávdegottis. Son muitala oalle ollu olbmuid leat searvan iežaset doaluide. Sii ávvudedjje 50 jagi olles vahku iešguđetlágan doaluiguin: Ipmelbálvalus, kulturkáfea, logadallamat, ráiduvázzin, ávvomállásat ja kulturčalmmustemiin olgun Grünerløkkas. ¶
–Sihke kulturkafeái ja iešguđetlágan logadallamiidda serve 40:s gitta 60 olbmo juohke beaivvi. Maiddái ráiduvázzimii gávpoga čađa serve sullii dan mađe olbmot, muitala Laila Wilks. Ráidovázzin oaččui ollu fuomášumi Oslo ássiin. Ii soaitte nu imaš go fáhkka dievva gávttehasat juoigga, huikki ja lávllu vázze guovdu gávpoga ja fáipumin sámeleavggaid. –Muhtimat bisánedje beare gávkat go ráidu váccii meaddil, ja gullen máŋgasat imašteamen «Mii bat dat gis lea» , boagusta Wilks. –Muhto mis lei maid «banner» mii muitalii ahte Sámiid Searvi lea 50 jagi. Nu ahte jos dan fuobmái, de diđii maid mas lei sáhka. ¶
AVVIL: Avvila boles lea luvven olbmá gii ovddit vahkkoloahpas eahpiduvvui gáikon viesu Avvil čoahkkebáikkis ja suoládan doppe guokte bissu. Bolesat dutket ášši, eaige leat vel gávdnan guokte pistovlla mat leat jávkan, muitala Avvila bolesa Tapio Mikkola . ¶
AVVIL: Rádja-Jovsset tuollus lea johtolat Ruššii vátnon guovtte maŋimuš vahkus. –Ruošša ovttaskkas olbmuid gávppašanmátkkit Roavvenárgii leat geahppánan sullii 20%:in. –Guorbmebiilajohtolat lea ollásit orustan, go dušše moadde guorbmebiila leat rasttildan rájá maŋimuš vahkus, muitala Eino Virtanen Rádja-Jovsset tuollus. ¶
Musihkkasearvi lea plánemin doallat moadde konseartta vel dán čávčča. Boahtte mánu gaskamuttus boahtá Notodden Blues Band. Searvvis lea maiddái áigumuš lágidit konsearta skábmamánus, muhto ii leat vel áibbas čielggas gii dalle boahtá guoimmuhit Kárášjoga musihkkaberošteaddjiid, muitala musihkkasearvvi beales Ragnhild Vassvik Kalstad. ¶
Vuosttaš moala, nubbi moala, goalmmát moala ¶
Deanušaldi ja Bearralváhki galgaba nuppi vuoro čiekčat. Gánddat álget olles leavttuin viehkat. Min Áiggi journalista gal šaddá oaivejorgásii, go galggašii čuovvut daid virkos gánddaid. Jearralan muhtin smávit gánddain gii dat dáppe lea dat buoremus čiekči? –Deanušalddi spábbačiekčanjoavkkus lea Vegard buot buoremus. Vegard báhčá buot spáppaid fierbmái. Nubbi unna albmáš fas huikkáda: –Morten lea buoremus, go son lea nu falli. Morten maid gullá Deanušalddi spábbačiekčanjovkui. Goalmmát gis doapmala dadjat: –Ii, Einar dat lea buot buoremus. Son dat lea falli. Son gullá fas Bearralváhkái. Njealját fas čurve: –Ann-Irene lea buoremus. Son lea nu gievra báhčit. De gal ferten vuollánit oažžumis čielggasin gii dat lea buot buoremus čiekči. Orru ahte buot čiekčit leat buoremusat. ¶
PORŠÁŊGU: Mannan vahkkoloahpa dieđihuvvui Poršáŋggu leansmánnikántuvrii ahte okta campingvovdna lea gaikkon rabas Luovosváris. Campingvovnna eaiggáduššet sii geat vuvdet turistagálvvuid geasset Luovosváris. Suollagat/suola ledje gáikun uvssa rabas ja cuvken ovtta láse. Son dahje sii dolvo veahá biergasiid campingvovnnas, muitala leansmánnibálvá Liland. ¶
Loahpas bohte lávddi ala iežas gili ja Guovdageainnu násttit Ruohttasat sámi šuoŋain - konsearttas. Vuohču nieida Petra Magga juoiggai, mázelaš Issát Sammol Hætta iežas lávlagiid ja seamma dagai maid Vuohčulaš boazoeamit Tiina Aikio. Ándde Mihkkal Gaup ja Niko Valkeapää buvttiiga luđiin dearvvuođaid Guovdageainnu duoddariin. Lávddi alde finaiga maid čuojaheaddji Marko Jouste ovttas dovddus Velho- ja Riekko-operaid lávluin Annukka Hirvasvuopion. Sotnabeaivve besse soapmásat joatkit ilolaš deaivvadeami fulkkiiguin ja oahppásiiguin. Nuppiide lei goitge vuossárga bargobeaivi mii bággii guođđit guovllu boahtte deaivvadeami rádjai. ¶
–Dalle mii rahpat čájálhusa mas leat dološ skuvlagovat, mat massojuvvojedje jagi 1988 buollimis, muitala oahpaheaddji Nils Peder Eriksen. Fárus rahpamis leat Sámedikki ja Kárášjoga gieldda ovddasteaddjit. Dasa lassin bovde skuvla fárrui moadde diimmu iđitbeaivve bealovcci rájes. ¶
Unjárgga gielda ii leat mielde «UNG JOBB» prošeavttas, muhto fállet gal bargguid nuoraide. –Eai mis leat nu olu nuorat dáppe Unjárggas, nu ahte navdit iežamet sáhttit barggahit buohkaid geat hálidit geassebargui gildii, nugo diibmáge, muitala Odd Leif Nilsen. ¶
Odd Leif Nilsen lea ealáhusáššiid fágakoordinator Unjárgga gielddas. Son muitala gieldda diibmá váldán vuostá 17 nuorra ohcci gieldda bargguide. Dán jagi son navdá iežaset oažžut sullii seamma olu nuoraid bargui, iige Unjárggas leat vel ohcamiidda áigemearri meaddil. ¶
–Mii leat bidjan ohcanáigemeari suoidnemánu 2. beaivái. Dábálaččat sáhttit fállat nuoraide guovtte gitta viđa vahkkosaš bargui, dábálaš tariffabálkkáin. Das rájes go dáinna leat álggahan 1993:s, de leat sáhttán buot ohcciide fállat barggu. Eai mis leat nu olu nuorat dáppe, de dan mađe gal ferte sáhttit, árvala Nilsen. Barggut sáhttet leat omd. suoidnečuohppan, málen ja bargat museas. ¶
Ii Kåven iige sátnejoađiheaddjige Kjell Sæther jáhke maidege leat boastut dálá njuolggadusain. –Statestihkka ii soaitte addit dilis áibbas rievttes gova, lohká Sæther. –Joavkkuid lea váttis earuhit. Govva livččii áibbas earáláhkai jos čielga almmáiolbmo prošeavttatge livčče mielde, lohká Sæther. Sæther maid muitala iežaset leat dorjon olu prošeavttaid mat bohtet buohkaide ávkin. Danin ii ane dili nu heittogin go statestihka mielde orru. Son maid dovddasta diehtojuohkima dáidá leat leamaš váilevažžan, muhto jáhkká dili buorránit fitnodatgalledeami ja nuoraid diehtojuohkinkantuvrra bokte. ¶
–Juohke jagi cuiggoda Sámediggi ahte Stuorradiggi ii leat juolludan eambbo ruđa sámi kulturáššiide. Fertego kulturdepartemeanta dál vástidit maid sii leat dienna bargan? –Sámi kulturfoanda, nu go olu eará ortnegat leat sirdon kulturdepartemeanttas Sámediggái. Dál mii leat rievdadan bušeahttaortnega nu ahte Sámediggi oažžu buot ruđaid oktan poastan. Jos poasta lassána lea Sámedikki duohken juogadit dáid lasseruđaid. –Ipmirdan bures ahte Sámediggi muitala juohke jagi ahte ii leat doarvái ruhta, ja fertetge oččodit eanet ruđa sin postii. Šaddá ovttaláhki somá ráđđehusas geahččat mo Sámediggi vuoruha lasseruđa go ieš dan mearrida, Gaup vástida. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sámiid álbmotbeaivi, guovvamánu 6. beaivvi ávvuduvvo historjjá vuoiŋŋas Sámi Álbmotallaskuvllas (SÁ:s) Kárášjogas. –Dalle mii rahpat čájáhusa mas leat dološ skuvlagovat, mat massojuvvojedje jagi 1988 buollimis, muitala oahpaheaddji Nils Peder Eriksen. Fárus rahpamis leat Sámedikki ja Kárášjoga gieldda ovddasteaddjit. Dasa lassin bovde skuvla olbmuid fárrui moatti diibmui iđitbeaivve bealovcci rájes. ¶
Min Áigi deavdá dáid beivviid vihtta jagi. Ávvudeami oktavuođas buktit feara makkárge ságaid áviissa mánnávuođas. Vuosttaš oaivedoaimmaheaddji Brita Kåven muitala álgoáiggis ja Dan Robert Larsen fas iežas bealviđát jagi oaivedoaimmaheaddji áigodagas. Sáhtat maid oahpásmuvvat sihke bargiide ja áviisaráhkadeapmái. Govas leat siidobardi Per Christian Biti, váldodoaimmaheaddji Svein Nordsletta ja doaimmahushoavda Torkel Rasmussen gárvvisteamen áviissa. Siiddut 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11 ja 12 ¶
Guovdageainnu nuoraidskuvlla luohká 10B oahppit, leat rámiveara go ledje váldán bádjelasat lágidit álbmotbeaivvidoaluid Báktehárjjis. Váikko prográmma ii lean asimus, de olbmot goitge besse deaivvadit juogasájes ávvudit beaivvi. Doalut rahppoje go Dimitrijoavku lávllui sámi soga lávlaga. Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Dahl dollestii sártni. Dimitri joavku lávllui vel moadde lávlaga ja de hal leige visot. Mánáide gal ledje stohkosat, ja sii besse njorostallat ja maid de vel fuomašedje. Gáfejas vuvde biđđosa mii lei hirbmat njálggat. Doppe beasai čohkkádit ja humadit oahppasiin ja apmasiin. Eahkes lei Nuoraid kulturčájeheapmi Kulturviesus. Dat gal baicce čohkkii hui ollu olbmuid. Dan lágidii suohkana kulturkantuvra. Máret Risten Sara lea oahppi 10B luohkás. –Eai mis leat nu beare ollu fálaldagat. Leat veahá stohkosat unnimus mánáide. Rávisolbmuide lea njoarostangilvu ja čájehit vel boares sámi filmmaid. -Suohkan lei sádden servviide reivve ja jearran ahte hálidit go lágidit Sámi álbmotbeaivvi doaluid. Min luohká ozái, ja beasaimet maid dan dahkat. Ruhta mii dás boahtá sisa, manná skuvlamátkái, muitala Maret Risten Sara. ¶
Guovdageainnus leat ollu Sámi ásahusat. Finadin dain stuoramusain, ja ásahusaid álbmotbeaivve ávvudanvuohki lei bargu. Sámi joatkkaskuvla gal lei gitta, ja bargit ledje ožžon friddja dán stuora sámi beaivvi. Sámi Instituhtas ledje buohkat barggus. Sámi allaskuvllas ledje maid buohkat barggus. Doppe lei veahá erenoamáš ja lei hui somá oaidnit go measta buot bargiin lei gákti badjelis. Máret Guhttor lea allaskuvlla direktora. –Bargit ožžot friddja mannat doaluide jus háliidit. Mun ieš ávvudan beaivvi dainna lágiin ahte bijan gávtti badjelii ja manan doaluide. Lean maid árrat iđida gullan sámi soga lávlaga Sámi rádios. Ii dat leat báddejuvvon, ja beassá dušše gullat rádios, muitala Máret Guhttor. Sámi oahpahusráđis lei seamma vuohki ávvudit. Bargit ožžo mannat doaluide jus háliidedje. Eai oidnon gal beare ollu gáktehasat. Áidna lei direktora Ellen Inga O. Hætta. –Lean gal bidjan gávtti badjelii Sámi álbmotbeaivvi dihte, muhto mus dat gal láve dávjá gákti alde, lohká son. Guovdageainnu suohkana sátnejodiheaddji Anton Dahl, muitala ahte lei addán friddja buot bargiide geat háliidedje, earret mánáidgárdebargiide. ¶
Boazodoallohoavda Jon Meløy ii bala ahte doalloovttadagat main lea boazolohku vuollil bajimus rájá lasihit boazologu. Dása leat ekonomalaš doaimmat biddjon boahtte jagi boazodoallošiehtadussii nu stuorrát, ahte nu ii geava, oaivvilda Meløy. ¶
Jan Egil lea juo leamaš guđa spábbačiekčanjoavkkus. Álggos lei dieđusge IL Nordlysas, de manai Budeajjui, Áltái, Stålkameratenii, Sálašvággái ja dál Tromsii. Leif Arne ges lea leamaš Il Nordlysas ja Álttás. –Iešguđet dásiin lea joavkkuin stuora erohus. Mađi alladit dássái boađát, dađi buoret doarjjaortnegat leat joavkkuin. Leavttus lea maid hui stuora erohus. Čiekčit leat maid dieđusge buorebut. Šaddá maid buoret spábbačiekči mađi buoret čikčiiguin čiekčá fárrolaga. Nu lea spábbačiekčan, oaivvilda Jan Egil. –Eará lea maid movt čiekčit láhttejit. Jus Tromssa hárjehallamis muhtin válddahalla garrasit ja fastit hárjehallamis, lea dat vajálduvvon maŋŋil hárjehallama. Jan Egil muitala iežas nanu beliid spábbačiekčanšiljus, leat ahte sus lea buorre gurutjuolgi, lea falli ja čiekča hui garrasit. Leif Arne ges lea hui falli spáppain, lea hui jođán vuosttaš mehtariid. Son lea vel hui čeahppi sáddet spáppa moala ovddabeallái. ¶
TIL-joavku hárjeheaddji, ruoŧalaš Håkan Sandberg, lea hui duhtavaš Brekke-vieljažiin. -Soai leaba čiekčan hui bures sihke hárjehallamiin ja čiekčamiin. Jan Egil lea čiekčan erenoamáš bures maŋábealde gurutbealravddas. Vuosttaš čiekčamiin ii mannan nu bures, muhto lea šaddan buoret aht´ buoret. Son lea maid čiekčan ovddabealde gurutbealravddas, gos maid lea mannan hui bures. –Leif Arnes lea leamaš losit dilli go ii leat beassan nu ollu hárjehallat guovvamánus militeara geažil. Kyprosas son čievččai hui bures ovtta čiekčamin Sogndala vuostá. Son njuolgut stoagai sin suodjalusčikčiin. TIL lea rievdadan čiekčanmálle. Ovdal čievččaimet 4-4-2, muhto dál čiekčat 4-3-3. Dát rievdan heive erenoamáš bures Leif Arnii. –Brekke-vieljažat heiveba hui bures joavkku birrásiige, ja doaivvun sudno bures loaktit áiggi dáppe. –Soai gal sihkkarit beassaba čiekčat «eliteráiddus» dán jagi. Soai leaba dan mađe buorit ahte vissásit nagodeaba bures, loahpaha Sandberg. ¶
Brekke-vieljažat áiguba ain searvat sámi-cupaide jus bargoaddi addá friddja. Soai šaddaba jearrat bargoaddis lobi, go dat ii leat mielde sudno šiehtademiin. Soai atniba hui dehálaččan boahtit ruoktot ja deaivvadit olbmáiguin, čiekčat singuin fárrolaga ja vuostáge. –Ii Sámi-cupa leat nu duođalaš. Doppe ii čievčča nugo dábálaččat. –Iigo čiekči bala doadjimis juolggi, roasmmahuvvamis? –Spábbačiekči ii sáhte nie jurddašit. Jus nie jurddašisgoahtá, oažžu baicca ludo speallagoahtit. Tromssa joavkkus lea hui buorre doarjjajoavku. Joavkkus lea sierra doavttir, ruvvejeaddji ja fysioterapeuta. Čiekčii oažžo ovttatmanos veahki go dárbbaša, muitala Jan Egil. ¶
Joni Saijets (13) muitala iežas leamin veterána dán hommás ja son joatká boahtte jagis "boarraseabbon" . ¶
Go Olav lei bargamin reivviin, de oinnii fitnodaga hálddáhusčálli, Finn Kristiansen, ahte dál lei Nikkinen oalle duođas bargamin dehálaš áššiin. –Oidnen Olava bargamin mainna nu, mii mu mielas orui leamin sutnje oalle dehálaš. Jerren sus mii dat lea ja dalle bessen oaidnit su reivve Bergena gildii. –Ášši ja jurdda orui mu mielas nu buorre, ahte válden oktavuođa direktevrrain. Son buollái dalán áššái ja son mearridii min oastit sámeleavgga fitnodahkii. Seammás evttohii son maid eará ávvudeami dán beaivái, muitala Kristiansen. ¶
–Hálddahus Roavvenjárggas lea nu máddin eaige virgeolbmot leat boazodoallit. «Máhttetgo bargat ealáhusa ovddas» , jerret máŋgasat. Outi Jääskö lohká sin oaivvildit ahte Bálgosiid Ovttastus orru juoba álo moaitimin boazodoalliid ja ealáhusa. –Lohket ieža leat goaridan daid eatnamiid. Ii oro álo boazoeaiggádiid bealis hallamin. Máddin ii leat boazodoallu nu dehálaš, muhto astoáigge suohtastallan. Čielga gáibádus lea oažžut Bálgosiid Ovddastusa bargat eambbo ealáhusa ovddas. Go lea nággu eatnamiid alde, de galgá ordnet ahte eatnamat leat boazodoalliide buorrin iige álo dušše ruvkkiide dahkkojávrriide ja diekkáriidda saji. Olu nissonolbmot lohket fas ahte livččii buorre jos hálddahusas livčče eanet nissonolbmot. Go nissonolbmot máhtášedje smiehttat ja háleštit nu ahte váldet buot beliid vuhtii. Sii maid oaivvilit ahte Bálgosiid Ovttastus galggašii bargat dan ala ahte nissonolbmot ja mánát galggašedje beassat joatkit boazodoalus. Ekonomia galggašii ge boahtit fuolalaččat ovdan, ja galggašii buorebut gulahallat ealáhusain doppe gos barget bálgosiin. ¶
Ohcejoga jáddadeaddjiid ovdaolmmoš Jarmo Haapala devddii vovnná galbmon bohciin mat dábálaččat šihttet biilla seailluhanlunkkáide. ¶
Gaskavahku iđđedis tiibmu 5.30 áiccádedje tuollárat suovvasoicca ovddeš Rádjagozáhusa visttis Gáregasnjárgas. Sii adde dalán dieđu Gáregasnjárgga jáddadeaddjiide geat ledje báikkis 10 minuvttas. Buollin lei goitge dalle ožžon nu stuorra lievttu, ahte sii bivde veahki Ohcejogas ja Anáris. Álggos ožžo sii čázi golgat, muhto go golbma pumppa álge jurrat oktanaga, de nogai cáhči ja bohcit beaškkehedje jiekŋan. Dalle fárrehuvvui okta pumppa Anárjoga jieŋa ala ja cáhci álggii vuot cirgut ođđa bohciid čađa. Muhto de dáhpáhuvai dat mii ii dábálaš lea, pumppa orustii buollaša geažil ja ovdalgio dat vuot jurragodii lei buolašhearrá geargan gálmmihit maŋimuš bohciid jiekŋan ja jáddadeaddjit fertejedje doapmalit čorget ja mahccut bot bohciid ovdalgo dat čahke njuolgga olles guhkkodahkii. Časkkadeaddjit fertejedje ná diktit vistti buollit ráfis, áidna bargun lei geahččat, ahte sáhkkes olbmot eai mannan menddo lahka gahčči vistti. ¶
NBR:a jođiheaddji John Henrik Eira lohká fas ahte lea álo leamaš dainna lágiin ahte buot bohccot eai šatta goasse lohkkot. –Dan beaivve go lohká, dalle oažžo ovtta logu. Vahku maŋŋil sáhttá lohku rievdan, bohccot jávkan dahje gávnnai eambbo bohccuid nuppiid siiddas. Eará lea maid ahte dál eai leat vel buot siiddat vuovdán bohccuid. Boazolohku njiedjá giđđi. –Boazodoallošiehtadusas lea dán jagi biddjon bealviđát miljon boazolohkamii ja vihkkemii. Dasa lassin leat boazolohkamis ođđa njuolggadusat, ja dat maid dagaha ahte dál oažžo rievttimus boazologu. Dál ii galgga šat leat eahpesihkkarvuohta boazolohkui, go muhtumat ákkastallet ja lohket leat 2-3 geardde eambbo bohccuid go duođai leat. Dál oažžo nu rievttes loguid go vejolaš. –In sáhte gal lohkat ahte lei vearu boazolohku ovdal, muhto boares njuolggadusat dagahe ahte buot bohccot eai lohkkon. In sivahala gal ovttage boazosápmelačča, muhto boares vuogádaga, lohká John Henrik Eira. ¶
–Formálalaččat cealkkán eret virggi cuoŋománu vuosttas beaivve (otne) ja dalle lea eretcealkináigi dieđus okta mánnu. Muhto in gártta gal šat bargat, go válddán dál vel friddja, čoggonáiggi ja luomu bokte, muitala Dan Robert Larsen. Larsen lohká alddes gártat maŋimuš bargobeaivin Min Áiggis dán bearjadaga, ovdal luomu ja dassášii go fas álgá NRK Sámi Radioi, gos son ovdal lea bargan. Dát mearkkaša ahte formálalaččat lea son vel virggis miessemánu vuosttas beaivvái. Larsen lea bargan Min Áiggis álggu rájes 1993 giđa. ¶
Okta guovllu ássiin, Rávdná Anti, lea duođai dolkan dán dilis. Son muitala ahte diibmá son čorgii ovttas Kárášjoga bealdosearvviin dán guovllu. Muhto dál lea fas seamma láhkai, soaitá vel vearrát. –Dát ášši orru leamen nu ahte ii ovttasge leat ovddasvástádus čorget maŋŋá go biegga háddje bázahusaid, lohká guovlluássi Rávdná Anti. ¶
•• Guovdageainnu suohkanbáhppa, Olav Berg Lyngmo julggaštii mannan sotnabeaivve ahte son lea bassisoađis «bismma Ola Steinholt boasttuoahpu vuostá» . Berg Lyngmo ii sáhte dohkkehit Davvi-Hålogalándda bismma iežas vuoiŋŋalaš bagadallin, iige háliit bismmain háleštit dahje leat seamma ipmilibálvalusas go son. Danne suohkanbáhppa doalai sierra ipmilbálvalusa Láhpoluobbalis seamma áigge go bismmas lei iežas visitasipmilbálvalus Guovdageainnu girkus. •• Bassisoahti lea garra sátni. Dábálaččat mii gullat dán sáni dušše muslimaid soahtedoaimmaid oktavuođas, muhto dalle dat gohčoduvvo jihad. Jihad lea Korána 22,40 čilgehusaid mielde bassisoahti. Soađi lea lohpi jođihit go lea illástuvvon dahje ii beasa doaimmahit oskkus, muđui ii. (Aschehoug og Gyldendals Store Norske leksikon) •• Jihad diehttelasat lea veahá menddo garra sátni dán oktavuođas, go iihan Berg Lyngmo rievtti mielde leat hállamin duođalaš vearjjuid birra go son hállá soađis. Su vearjjut dán oktavuođas leat sánit ja dagut. Son sárdnida iežas suhtu boasttuoskku badjel ja biehttala hállamis olbmuiguin geain lea eará oaidnu, vuosttažettiin Ola Steinholtain. Son jorgala sealggis ja biehttala čuovvoleamis iežas máilmmálaš hoavdda, bismma, gohču. •• Berg Lyngmo čalmmiiguin gehččojuvvon son ii leat beassan doaimmahit iežas oskku. Su vuoiŋŋalaš bagadalli, Davvi-Hålogalándda bisma han lea su mielas «geahččalan bágget sutnje dakkár oainnu» homofiila ovttaseallimis maid Berg Lyngmo ii álggage sáhte dohkkehit. Guovdageainnu suohkanbáhpa mielas homofiila ovttaseallin ii sáhte guđege láhkai dohkkehuvvot, Steinholt fas bealistis oaivvilda, ahte girkus sáhttá leat eará oaivil dán áššis. •• Ola Steinholt bealistis oaivvilda, ahte son ii leat geahččalan makkárge oainnuid bággehit geasage. Son lea dušše dovddahan oainnus homofiilla ovttaseallima birra, ja dasto leat Berg Lyngmo ja su láhkásaččat biehttalan doallamis oktavuođa suinna. Bisma lohká iežas dán áššis, nu mo buot eará oskoáššiin, háliidan háleštit daiguin geain lea eará oaidnu. Dán dialoga son ii leat ožžon. •• Guovdageainnu oskkustuimmit leat ártegat. Dán áššis lea dáhpáhuvvan justa nu mo Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Anton Reier Dahl, čilgii Guovdageainnu Lagasrádio sáddagis ovddetbeaivve: «Guovdageainnu searvegottis lei ovddežis jo guovtteoaivilvuohta oskogažaldagain, easkka dalle go olggobeale fámut seaguhedje dasa, de leat bealit darvánan goappátge beale soahteroggái iežaset prinsihpaideasetguin» . Guovdageainnu Jihad-meanuiguin leat báhcán vel dušše bahča dovddut guktuid beale soahterokki... ¶
KÁRÁŠJOHKA: Gaskavahku beaivit buollái traktor vuojedettin Badjenjárggas lahka niiberávddi. –Almmái lei vuodjimin traktoriin go fuobmái ahte buollái mohtora ja hyhtá gaskka gokko čohkoda. Son gearggai bisánit ja viehkat stobu lusa viežžalit bulvarapparáhta ja jaddadit buollima ovdalgo albmaláhkai buollái, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Arvid Næss. ¶
Almmuhuskampánjja duohken leat 30 birasgáhttenorganisašuvnna. Mihttomearri lea dovddusin dahkat ášši ovdalgo oljofitnodaga Occidental Petroleum oasuseaiggádat čoahkkánit dán mánu. Royal Dutch Shell lei Occidentala ovttasbargoguoibmin dán proseavttas. Dál hálidii luvvejuvvot proseavttas ja lea vuovdaleamen iežas ossosiid. Danne jáhkket luonddugáhttejeaddjit sáhttit bissehit plánaid jos fáhtejit ođđa vejolaš ruhtadeaddji. ¶
–Ovdal mii baicce soardit iežamet gudnejahttin dihte dan maid mii várjalit, go manahit buot mii dahká min u´wai gullevažžan, lohká Roberto Cobaria. Son lea árbevirolaš u´wa váldi presideanta. Cealkámuš bođii go son deaivvadii Amerihká stáhtaid váldoorganisašuvnna olmmošvuoigatvuođakommišuvnnain. Áitagis lea historjjálaš duogáš. Cuvccas muitala ahte 1600-logus olles u´wa joavku njuikii váris vai spánskalaččat eai galgan sin koloniseret. ¶
Anders Isak Oskal lea Guovdageainnu johttisámi searvvi jođiheaddji ja johttá bohccuiguin Joahkonjárgga orohagas. –Boazu mas lea mearka lea ovtta boazosápmelačča privahta opmodat, ja mearka muitala gii bohcco oamasta. Ovtta olbmos geas lea mearka, gullá ovtta doallovttadaga vuollái. Jearaldat šaddá sáhttá go bágget su vuovdit bohcco mii lea su mearkkas. Diet lea oalle eahpečielggas. –Šiehtadallit leat dan mieđihan, ja lea oba ártet go vuolit ásahus nugo boazodoallostivra sáhttá mearridit bájimus boazologu ovdal go diet gažaldat lea čielggaduvvon. Mánne son nu lea bargan, jearrá Anders Isak Oskal. –Jus lea vejolaš dieid doahpagiid ektui unnidit boazologu, de goarida boazodoalu ja lea oba unna álbmogaš mii boahtte áiggis ovddida boazoealahusa. ¶
–Ulbmilin lea čielggadallat guolástusa ekono-sosiokultuvrralaš mearkkašumi sierra beroštanjoavkkuide, dasto ovddidit fitnodatdoaimma nu, ahte váldojuvvojit vuhtii báikkálaš kultuvrra árbevierut, muitala Elina Helander. –Dasto mii ávkkiid livččii sámegielas ja sápmelaškultuvrras fitnodagaide, lea okta ulbmil, čilge Elina. ¶
Dutkit ieža - golbma dánskalačča - hirpmástuvve sakka go gávdne njuvččáid jieŋa siste. Vaikko lea moadde duhát jagi boarrás de orrot njuvččát leamen áibbas varrasat goitge ovdalgo lea jávkadan dolggiid ja uvjjaid. Lottit leat sáddejuvvon oktan jiekŋačoalttuin Københápmanii ja Zoologalaš Museii. Doppe lea geavahan Karbon 14 vuogi árvvoštallat ági. –Njuvččát leat jikŋon birrasiid 2000 jagi dassái, lei vástádus. –Leat miellagiddevaš dutkanvejolašvuođat dákkár boares ealligávdnosis, muitala Morten Meldgaard Dansk Polarcenter -ásahusas. Dutkit sáhttet gávdnat seillohuvvon árbenávdnasiid, ja dan bokte sáhttá čuovvolit ealli ovdáneami jahkeduháhiid čađa. Dasa lassin gávdnosat addet dieđu ealli leavvamis ja johtinvieruin doložis. Ruonáeatnama Radio ¶
Eará sámi guovlluin eai speala nu garrasit go Finnmárkkus. Romssa fylkkas geavahii juohke Skániid ássi 895 ruvnnu, Gáivuonas fas 870 ruvnnu spealuide ja Loabágis 756 ruvnnu. Eai Norlándda sámi gielddain stajidan ássit nu beare haga spealuide. Divttasvuonas golahii gaskamearálaš ássi 914 ruvnnu, Dielddanuoris (Tjeldsund) 777 ruvnnu ja Evenáššis 768 ruvnnu. ¶
DEATNU: Ikte ledje Deanu leansmánnebálvvát iskame biilajohtolaga. Sii bissehe 85 biilla, 10 ledje vajalduhttán bidjat biilaboahkána. –Okta váidui go ii lean albmaládje gárran gálvvuid, muitala leansmánnebálvá Lisbeth Sjøbrenn. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárášjoga leansmánnebálvvát iske sotnabeaičuvggodettiin ahte vujiigo oktage gárrenoaivvis biillain. –Ii oktage bosson fiskes dahje rukses čuovgga. Hui buorre. Mii iskaimet sullii 30 biilla, muhto šattaimet heaitit go lei nu mierká, muitala leansmánnebálvá Vidar Aasvangen. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárášjogas ruhttet ollu luovosbeatnagat. –Olbmot galggašii leat viššaleappot atnit beatnagiid báttis. Máksá unnimus 1000 ruvnnu go mii viežžat, ja juohke jándora maid beana lea min luhtte, vel 250 ruvnna lassiin. Go vahku letnet veaddán, de goddit beatnaga, muitala leansmánnebálvá Vidar Aasvangen. ¶
MEGA buvda lea báiki mii lea leamaš guhkimusat kommišunearan Kárášjogas. Doppe Nordby dearvvaha Bente Balto barggus. Son muitala ahte ruhtaspealut leat veahá geahppánan maŋimuš áiggi huksemiid ja lassánan gilvvu dihte. –Muhto dii lehpet ain min duhát stuorámus vuovdi gaskka, lohká Nordby go lea gávdnan MEGA iežas statistihkas. Máŋggaid jagiid kommišunearan lea addán bohtosiid. Balto sáhttá čájehit máŋga stuorra vuoitidiploma. 1991 vuittii muhtin kunddar 2,2 miljon ruvnnu ja 1995 fas muhtin 875000. Buvddas leat maid diplomat mat muitalit eará stuorra vuoittuin; 324000 ruvnnu, 348000 ruvnnu, 295000 ruvnnu ja 313000 ruvnnu. ¶
Máret lea eallenagi bargan bohccuiguin. Soai isidaš rohkiin jođiiga eanaš áigge Fiettarorohagas Oarje - Finnmárkkus, earet go leigga oanehis áigge Ealenjárggas. Soai heittiiga bohccuiguin 1972. Dan rájes lea ássan Guovdageainnus. Máret lea hávskes áhkku ja son diehtá ollu, mot ovddeš áiggi lei ja makkár vierut dala olbmuin ledje. Earet eará mot nuoramus máná rievttit doibme ovddeš sámi servodagas. ¶
Máret muitala ahte ovddeš áigge lei áibbas dábálaš, ahte nuoramus bárdni válddii badjelasas báikevuođu váhnemiid maŋis. Dat lei lunddolaš, go dávjá nuoramus bázii maŋemužžan ruoktot ja anii fuola váhnemiin. Ovttaláhkai gulai de báiki nuoramussii. Lei dábálaš sihke boazosápmelaččaid ja dálosápmelaččaid gaskkas, go nuoramus bárdni dávjá bázii maŋemužžan ruoktot bargat váhnemiid báikái, seammás go divššui váhnemiid boarásman beivviid. ¶
Knut Bergsland leai okta guovddážeamus suoma-ugralaš gielaid dutkiin Norggas ja Davviriikain. Su dutkiguoimmit ja virgevieljat ledje dovddus giellaolbmot nu go Erkki Itkonen, Björn Collinder ja Konrad Nielsen, gean virggi son «árbii» go Nielsen boarásnuvai. Hui earenoamáš šattolaš dutkanáigodat, earenomážit historjjálaš gielladiehtagis, lea vássán go dál Bergsland nai ii leat šat. Knut Bergsland čálii earenomáš doavttirgrádabarggu lullisámi birra gos son geavahii strukturalistalaš vuogi olleslaččat. Dasto son álggii dutkat suoma-ugralaš ja sámi giellahistorjjá lullisámi gielladieđuid ja boares čállosiid vuođul mii leai stuora ođasteapmi dán dutkamii. Su barggut leat šaddan vealtameahttumat buohkaide geat dán fágasuorggi galget oahppat. Universiteahttaoahpaheaddjin son ráhkadii sámegiela oahpaheapmái vuođu maŋŋil soađi oahpaheami bokte ovttas prof. Asbjørn Nesheimmain ja univ. lektor Thor Frettiin. Buot sámegiela oahpaheapmi dál Norggas lea vuolgán dien golmma olbmo oahpaheamis. Ollu oahpaheaddjit leat oahppan čállit sámegiela jura sis ja nu beassan bargagoahtit gielain skuvllas. Sámegiella sáhtii nie boahtit buot skuvladásiide ja alit dutkamat sáhtte álggahuvvot Romssas ja Guovdageainnus. Prof. Israel Ruongain son hutkai 1948:s oktasaš davvisámi čállinvuogi Norgga ja Ruoŧa skuvllaide, mii gohčoduvvui ge Bergsland/Ruong-čállinvuohkin ja adnojuvvui 1979 rádjai. Ovttas dr. Gustav Hasselbrinkain son ráhkadii 1957:s čállinvuogi lullisámi várás ja 1976:s son ráhkadii fas áibbas ođđa čállinvuogi ovttas oahpaheaddji Ella Holm Bullain. Dat adno dál skuvllain sihke Norggas ja Ruoŧas. Sihke lullisámi ja davvisámi várás lea son čállán oahpagirjjiid ( «Lærebok i samisk» 1961 davvisámi várás ja «Sydsamisk grammatikk» 1982). 1993 son almmuhii ovttas Lajla Mattsson Maggain lullisámi-dáru sátnegirjji mas leai mielde buot sátnehivvodat mii dán rádjai lea čoggon lullisámis. Soai leigga geargamin dáru-lullisámi sátnegirjjiin go Bergsland buohccái. Duođai oažžu dadjat ahte Knut Bergsland leai sámegiela oahpaheami «áhčči» Norggas go sámegiella fas bođii skuvlii. Go lullisámit dárbbašedje diggestobuin duođaštit iežaset guohtuneatnamiid geavaheami ovdalaš áiggiid, de leai stuora diehtováili. Lullisámi historjá ii lean oba čállojuvvon ge. Knut Bergsland hoigadii eret eará bargguid ja álggii áŋgirit ja vuđolaččat čilget lullisámiid historjjá. Ja son lea čállán sihke dárkilis čilgehusaid báikkálaš eanangeavaheami ja historjjá birra ja stuorit čilgehusat olles lullisámi guovllu birra. Su barggut leat adnon divdna sihke diggeáššiin (omd. vearroduottaráššis Ruoŧas) ja čilgehusbargguin nu go Sámi Vuoigatvuohtalávdegottis. Su dárkilis ja vuđolaš dieđut sihke lullisámi báikenamaid birra, máhttu sámi ja dáru giellahistorjjás ja dieđut dábálaš historjjás muđui dahke ahte son vissásit leai njunuš áššedovdin lullisámi historjjá čállimis. Su rehálašvuođa dovdu dagai ahte son ii sáhttán čohkkát ja geahččat ahte unnitálbmoga vuoigatvuođat badjelgehččojuvvojit dan dihte go sis eai leat leamaš návccat ja ruhta doaimmahit dutkamiid. Seammás son leai earenoamáš dárkil ákkastallamiin ja deattuhii álo ahte visot dieđut galget boahtit beavddi ala ovdal go sáhttá cealkit duomu. Son barggai maid olu lullisámi ja eará sámi báikenamaiguin ja oaččuhii daid gárttaide viehka olu barggustis báikenammakonsuleantan. Knut Bergslandda fágasuorgi leai álggus latingiella. Muhto sus ledje vuođolaš dieđut maiddái dakkár gielain go armenalaš giella, oskalaš-umbralaš giella, babylonalaš giella, hettitalaš giella ja olu eará gielain – ja dasto velá inuitta- ja aleuhta-gielain maiguin son barggai viehka mađe ja ráhkadii oahppogirjjiid nai. Aleuhtalaš giela oahpaheapmái son lea leamaš sulli liikká guovddážis go sámegiela oahpaheamis. Knut Bergslandda barggut mearkkašedje ollu sámi ja suoma-ugralaš gielladiehtaga ovdáneapmái. Su viiddis dieđut dagahedje ahte sus ledje oahppásat olu fágasurggiin. Son leai lahttu dieđaservviin sihke Norggas ja olgoriikkain. Dasa lassin son leai gudnelahttu Linguistiv Society of America -searvvis ja Suoma-ugralaš searvvis Suomas. Son leai maid Helssega Universiteahta gudnedoavttir. Knut Bergsland leai okta dán čuohtejagi stuorimus gielladutkiin Norggas. Liikká deaŧálaš ja eanet oinnolaš leai su bargu giellaoahpahemiin ja (lulli)sámiid vuoigatvuohtarahčamiiguin. Dán dihtii son boahtá muitojuvvot giitavašvuođain ja ráhkisvuođain sihke Rørosas, Guovdageainnus ja Atkas (Aluhta-sulluin). Sámediggi gudnejahtii su 1993:s Gonagasa galledeami áiggi. Su árvvasvuohta ja ovddasmoraš olii guhkás ja nu son skeŋkii ge iežas girjiid, man muhtumat leat hui divrasat, Sámi Allaskuvlii ja Romssa Universitehtii ovdalaš ga jámii. Midjiide, su studenttaide, bargoguimmiide ja ustibiidda, leai son dego botnihis ája mas oaččuimet dieđuid ja movtta sihke oahpahanlanjas, feaskaris maŋŋil oahpaheami ja ruovttus sudno Hennyin luhtte. Velá goike dieđuide oaččui son heakka iežas liekkus movttainis. Mii leat báhcán fágalaččat oalle oarbbisin go son lea guođđán min. Ja ii unnimustá leai son liekkus olmmoš ja ustit. Láitasvuohta ja guorosvuohta deavdá váimmuideamet go son ii leat šat. Min jurdagat mannet su bearrašii ja mii leat eatnagat geat moraštit ovttas singuin. Ole Henrik Magga ¶
Maŋemus go diekkár fitnodat álggahuvvui Kárášjohkii, ii ceavzán dat nu beare guhká. Karasjok Farvesenter A/S lea ođđa fitnodaga namma ja doaimma eaiggaduššet golmmas. –Leat aiddo rahpan ja dál lea álggos okta virgi. Galgá vel bealle virgi. Jus gánnáha, áiggi mielde vel nubbi olles virgi, muitala Annie Johansen, gii lea Álttás eret ja hupma dušše dárogiela. ¶
•• Álgoálbmogat miehtá máilmmi deaivvadedje Sámis, Kárášjogas Norggas, guovvamánu 18.-22. beaivve 1998. •• Fárus ledje Australia aboriginat, Jáhpána ainu-álbmot, Oarje-Papua amungme-álbmot, Zimbabwe álgoálbmogat, Kanada Cree-álbmot, Filippiinnaid igorot-álbmot, Ruonáeatnama inuihtat, Tanzania ja Kenya masaiat, Guatemala mayat, USA´ muscogree-álbmot, Meksiko nahual-álbmot, Brasiila terena-álbmot, Equadora quichua-álbmot, sámit Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. ••Dát historjjálaš dáhpáhus lei Sámi Girkoráđi, Girkuidgaskasaš ráđi ja Girkuid Máilmmeráđi oktasaš doallu. Vuosttaš geardde lei sámi álbmot lágideaddjin riikkaidgaskaš girkolaš konferensii, ja dá lea vuosttaš globála ságastallan eatnamiid ja vuoiŋŋalašvuođa birra. ¶
Ealggat mat leat vuddjon dán jagi leat guohká ain leamaš heakkas maŋŋá lihkohisvuođa maŋŋá. Muhtimat leat leamaš garrasit roašmmohuvvon. Solbakkena bargu lea gártan daid goddit. –Muhtimat giksašuvvet guhká. Go eahkedis mahkáš vuddjo sevdnjodettiin, eat dalle daga maidege. Ferte easkka beaivvi maŋŋá mannat daid goddit, ovdamearkka dihte jos lea juolgi doddjon. Solbakken muitala fasttes dáhpáhusas njealje kilomehtera vulobealde Kárášjoga. –Søsterhytta luhtte lei ealga vuddjon. Guktot maŋŋejuolggi ledje mannan rastá. Liikká lei goastan čuohte, beannot čuohte mehtera ja gitta njárgii njiedjan. ¶
•• «Guhkkilebbui, alleleabbui ja johttileappot» . Dá leat olympialaš ideálat, man juohke áidna falástalli geahččala lágis mielde olahit. Dát ideála guoská sámi mediamáilbmáige. Sámegiel áviissat maid leat fárus stuorra gilvvus. Lohkkit ja stáhta ruđat leat dán gilvvu seavttit dahje medáljat. Gii daid fitne lea sámi mediamáilmmi stuorra olympiavuoiti. •• Sámegiel áviissaide leat stuorra gáibádusat, muhto liikká eai leat eavttut ollašuhttit daid servodaga beales doarvái bures láhččojuvvon. Áššu ja Min Áigi gártet dán gilvvus gilvalit boasttu eavttuin, mii dahká ahte medáljaid eai dárbbaš dát áviissat oppa niegaditge oažžut. Stuorraservodat lea jo mearridan ahte sámi mediamáilmmi olympiagilvvuid vuoiti galgá leat dárogiella. •• Stáhta mediahálddahusas ja kulturdepartemeanttas diibmá dohkkehuvvon sámi preassadoarjjanjuolggadusat leat eahpevuoiggalaččat. Oktageardánit čilgejuvvon lea dáid njuolggadusaid váldočuokkis, ahte sámegiel áviissat Áššu ja Min Áigi galget gilvalit dárogiel Ságat-áviissain sámi preassaruđaid alde. Guokte goalmmádasoassi ruđas lea nu gohčoduvvon vuođđodoarja, loahppa goalmmádasoassi juogaduvvo fas dihto meari mielde. •• Dán jahkái oppalaš mearrái lasihuvvui 300.000 ruvnnuin diimmá ektui. Ohpit lea gártan nu, mo ii galggašii «sámeruđaiguin» , ahte dárogiella «čuske báhtui» eanaš oasi lassánemiin. Dat gal dieđusge ii oppanassiige sáhte leat ulbmilin sámi preassadoarjagiin. Dán doarjaga ulbmilhan galggašii leat nannet sámegiela, iige eará gielaid. •• Min Áigi lea ovdal evttohan mo sáhtášii čoavdit dán unohis gilvvu. Doarjjanjuolggadusat fertejit rievdaduvvot mii ferte dahkkot johtileamos lági mielde. Sámediggái galggašii dát leat stuorra hástalussan lagamus áigái, jus vuos oppanassiige galggašii sáhttit hállat, ahte Sámedikkis lea makkárge mediapolitihkka. •• Sámi preassaruđat galget oalát sirrejuvvot stáhtabušeahtas, ja juolluduvvot dušše sámegiel áviissaide. Poasta sáhttá gohčoduvvot sámegiel áviissat. Dasto sáhttá ásahit ođđa poastta, mii Ságat-áviisii dáhkida doarjaga: Sámiide relaterejuvvon áviissat. Dán poasttas sáhttet oažžut doarjaga dat dárogiel áviissat mat meroštallet sápmelaččaid iežaset váldoulbmiljoavkun. •• Dálá dilis ja dálá njuolggadusaiguin ii leat sámegiel áviisain ii doaivvage ahtanuššat. Ođđa guovllukantuvrrat eai sáhte ásahuvvot, johtingolut ja freelance-golut fertejit dađistaga geahpeduvvot. Boađusin das leat justa dakkár áviissat maid Sámedikki ja sámi álbmoga eanetlohku eai hálit, áviissat mat eanaš dušše muitalit ságaid Kárášjogas, Guovdageainnus ja Deanus. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sápmelaš studeanttaid lihtu ovddasteaddji, Vivi Pedersen mielas lea konfereansa leamaš erenoamáš čearggus. –Mu mielas lei dát hirbmat miellagiddevaš, hárve lágiduvvojit seminárat main lea dán muttus persovnnalaš fáddá. Jáhkán juohkehačča dárbbašit dákkár ságastallama. Jáhkán ahte čoahkkima julggaštus lea dehálaš duvddus girkuide máilmmis, go leathan dilálašvuođat sakka earáláganat go dáppe Norggas. Máŋgga riikka girkut dárbbašit dán julggaštusa, mii lea viehká radikála máŋgga dáfus. Dás lea radikála ahte girku geatnegahttojuvvo bargat dan ala ahte álgoálbmogat dohkkehuvvojit, doahttaluvvojit, oažžut vuoigatvuođaid - ahte áiggi mielde galget leat seammá vuoigatvuođat. Mu dieđu mielde ii leat dát dahkkojuvvon ovdal, ii ainjuo vuos Norggas. ¶
Rievvárat leat gáikun Tigern Storkiosk lávvardat čuovganeapmái. –Sii leat eanaš suoládan duhpáhiid. Ii leat vel geargan rehkenastit man olu. Sii leat maid suoládan smávvaruđaid ja gáikun guokte speallanmášiinna. Oktiibuot lea goittot jávkan 10 000-15 000 ruvnnu buhtes ruhtan, muitala eaiggát Kurt Johnsen. Speallanmášiinnat gullet Karasjok biljardservice, Jan Even Tretnesii. ¶
Kurt Johnsen vásiha nuppi rievideami. –Maŋimuš lei njeallje jagi dassái. Dalle eai geargan stuorrát váldit, dušše veahá duhpáha. Dalle balddii sin álarbma, muitala Kurt Johnsen. Dán háve leat rievvárat cuvken lása Tigern Storkiosk duogábeal, ja mannan divohaga beale sisa. Dáppe sii leat beassan uksaráigge kioskii ja de bilidan álarpma. –Sii leat buot elektrovdnalaš ávdnasiid bilidan, go leat jáhkkán dan leat álarbman. Sii leat cuvken uksabielluge go soitet jáhkkán dán leat álárbman, árvala Kurt Johnsen. Arne Rollstad Deanu leansmánnekantuvrras ávžžuha váldit singuin oktavuođa jus dihtet maidege dáhpáhusa birra. ¶
Stuorradiggi mearridii skábmamánu 14. b. ´97 stuorra eanetloguin, ahte sámi oahppoplána galgá leat buot sámi gielddain fámus. Mediaid bokte diehtit ahte buot vánhemat eai leat dan dohkkehan, mahkáš Deanus, gos máŋgasat leat mánáidasaset gáibidan nášunala oahppoplána. Čavčča rájes lea Olmmáivákki skuvlage čuvvon sámi oahppoplána, nugo sámi gielddaid eará vuođđoskuvllat. Gáivuonas eai leat leamaš nu olu vuostálastit, ja plána álggaheapmi lea mannan hui bures. Dál lea departementa sádden Sámi oahppoplána rievdadanevttohusa skuvllaide gulaskuddamii, ja dan oktavuođas lei Olmmáivákki skuvla bovden vánhemiid ráđđádallančoahkkimii. Ii lean olu rievdaduvvon, muhto orrot leamen juste dakkár áššit mat leat givssidan vuostálastiid. Rievdadusaid mielde plána guoská dál buohkaide geat ásset sámi gielddain, iige dušše sámi oahppiide nugo ovdal lei. Vánhenčoahkkin dohkkehii departementta rievdadusaid ovttajienalaččat. Muhto čoahkkimis bođii maid ovdan ahte buohkat eai leat sámi oahppoplánii mielas. Okta vánhemiin, Evald Løkvoll, ii lohkan iežas iige máŋgasa su mielde dohkkehit sámi oahppoplána oppanassiige. Son evttohii ahte galggašii beassat válljet sámi dahje dáru oahppoplána. Dán čoahkkimis ii ságastallon galgetgo vánhemat dohkkehit sámi oahppoplána, nu ahte dan evttohusas ii sáhttán beroštit. Skuvlajođiheaddji Aksel Sollie goit humai veaháš plána birra iige lohkan leat ávkin vuostálastigoahtit dan. Stuorradiggi lea mearridan dán plána galgat leat čuožžovažžan buot sámi gielddain. - Muhto sáhttá dieđus evttohit maid plánas sáhtášii rievdadit. Dan sadjái go vuosttalit plána, galggašeimmet geahččat makkár vejolašvuođat das leat, logai Sollie. Vánhemiid eanetlohku anii goit plána buorrin, nu ahte ii oro stuorát stuibmi dan geažil. ¶
Mannan vahkkoloahpa lei Sámi valáštallanlihtus (SVL) čoahkkin Muonás. Heaika Skum lea Norgga Sámi valáštallanlihtu (SVL-N) jođiheaddji. –Maŋemus jagiid lea leamaš váttis go Ruoŧa sámi joavkkut eai searvva Sámi spábbačiekčama cupai. Dál leat evttohan dien áiggi go ruoŧa joavkkut eai astta suoidnemánus, muitala Skum. –Ii go diet áigi váddut norgga joavkkuide, go juste leat ráidočiekčamat? –Váttis lea leamaš buohkaide heivehit cupa ja ferte geahčadit movt galgá váttisvuođa čoavdit. Mii áigut digaštallat áššis. SVL:a ferte geahččalit ovttasbargat Norgga spábbačiekčanlihtuin ja dainna lágiin oažžot cupa sin čiekčanlisttuide. ¶
Vuossárgga sáhtii Norgga riikkajoavkku hoavda Svein Berg dieđihit joavkkus vuoddjiid namaid Roavvenjárga EM-vuodjimii. Seamma beavvi čilgejit maid Ruoŧa ja Suoma joavkkut namaideaset. Áidna mii Suomas váilui lei juolggis bávččadahttán Janne Tapio. –Muhto ii leat heittogis almmái su sajis, nammalassii Giemajávrri biekkán "Flying Finn" Toni Haikonen, gii lea vuojašan gilvvu Amerihká ruhtašiljuin dan rájes go son vuittii EM:a davvi-Italias 1994, muitala Yrjö Ylianttila Roavvenjárgas. Ruoŧa joavkkus váilu Mats Øhman gii rasmmohuvai garrasit dálvit Ruoššas Piehttár gávppogis. ¶
–In geahča Suoma joavkku leamen nu gárrasin go ovdal. Buoremusat sis leat Ahmasalo ja Kasurinen. Ja go diehtit Janne Tapio lea juolgeváttu dihtii eret skotergilvvuin dán giđa, de leat mis buorre vejolašvuođat, árvvoštallá Svein Berg. Muhto go oačču gullat Toni Haikosa boahttima, de jurdagat nuppástuvvet. –Dát lei vearrái. Psykologalaččat mearkkaša son ollu suopmelaččaid vuodjimii ja sus leat buot vejolašvuođat vuoitit. Mis leat gal earátge geat sáhtášedje leat fárus, muhto lea váidalahtti go sis leat váttisvuođat vuojániiguin. Duođaid lea váivi geahččat muhtin oalle buorre vuoddjiid giksašuvvat heittogis ja boares skohteriid geažil, váidala Svein Berg. Ruoŧa joavkku jođiheaddji Martin Sjöström šuohkkihii go gulai Toni Haikosa nama.–Dát šattai vearrát, leago duohta? ¶
Stuorradikki dieđáhus nr 41 lea Bargiidbellodaga ráđđehusa báhcán oassi. Lássedieđáhus nr 18 lea fas ođđa Guovddášráđđehusa bargu. Guktut dieđáhusat čilgejit guovddáš eiseválddiid sámepolitihka ovddosguvlui. Earenoamážit nr 41 fertege gierdat olu moaitámušaid Sámediggeráđi beales. Ráđi áššečilgehusa mielde lea dát heajos áššebábir. –Oanehaččat daddjon, de máinnašuvvo dieđáhusas ahte ráđđehus lea gieđahallan olu sámepolitihkalaš suorggi áššiid. Guokte ášši váilot: 1. Leago čuovvoleapmi leamaš ovddeš dieđáhusa mihttomeriid mielde. 2. Makkár prinsihpalaš linnjáid mielde galgá boahtte áigodagas bargat. Jos jorgala dajáldagaid dábálaččabut gillii, de lea Sámediggeráđđi cealkán ahte dieđáhus ii doala dási, dahje riektabut; ovddeš ráđđehusa politihkka ii doallan dási. ¶
Per Oddvar Holmen ii leat vajálduhttán movt moala galgá deaivat. Mannan vahkkoloahpa son deaddilii čieža moala guovtti čiekčamis, oktiibuot lea báhčán 10 moala dálveráiddus, mii lea measta bealli Guovdageainnu moalain. ¶
Mannan vahku lei mánáidgárddis vánhenčoahkkin, gos dieđihedje ahte čavčča rájes Olmmáivákki mánáidgárddis šaddet guokte sámeossodaga. Borgemánus ´97 rahpui vuosttaš sámi ossodat Goržži mánáidgárddis. Das rájes lea mánáidgárddis leamašan guokte ossodaga, nubbi sámegielain vuosttášgiellan, ja nubbi fas dárogielain vuosttášgiellan. Mannan vahku čoahkkimis čilgii mánáidgárdejođiheaddji sin dál leat mearridan ahte goappašat ossodagat galget leat sámeossodagat, vaikko nuppis ii leat sámegiella vuosttášgiellan. Mannan vahku almmuhii Gáivuona suohkan ahte Goržži mánáidgárddis leat čuovvovaš fálaldagaid boahtte čavčča rájes: okta sámegielat ossodat, ja okta ossodat! Vánhenčoahkkimis mánáidgárdejodiheaddji čilgii ahte sii eai dieđe manne gielda nie lei čállán - ja ahte gielda ii lean jearran Goržži mánáidgárddis maidege dán almmuhusa birra ovdalgo bijai dán láhkai. Dát nuppástus mearkkaša ahte goappašat ossodagat ožžot čavčča rájes doarjaga girko-, oahppo- ja dutkandepartementtas, mii lea 90.000 ruvnnu goabbáige. Dáinna sáhttá mánáidgárddis ovdánahttit sámegiela ja kultuvrra. Lars Nilsen, sámeossodaga jođiheaddji dadjá: - Gieldda ovddasvástádus lea dán oažžut doaibmat, mii gáibida ee. eanet sámegiel mielbargiid. Son joatká: - Mu mielas lea hui buorre go gielda geahččala álggahit guokte sámeossodaga. Jurddašan oainnat skuvlla dili birra. Doppe lea olu givssideapmi sápmelašvuođa dihtii. Jos buohkat ožžut sámegielfálaldaga mánáidgárddis, de varra jávká dát givssideapmi. - Doaivvun departemeantta dan dohkkehit. Livččii maiddái ollu álkibut bargat mánáidgárddis gos leat dušše sámeossodagat, iige nugo dál, gos mis lea nubbi sámegielossodat, ja nubbi fas dárogielossodat, loahpaha Lars Nilsen. ¶
BUVROVUOTNA: Maŋŋel beassážiid finade ovtta eahkeda suola dahje suollagat guovtti viesus suoladeamen ruđaid olbmuid ruhtaburssain. Viesu eaiggádat eai gullan maidege eará go oađaše. Suola dahje suollagat ledje gaikon eret uksalásiid listtu, váldan eret uksaláse ja rahpan uvssa. –Seamma ija gaiko maiddái Buvrovuona gafejá, gos suolade vodka-bohtala ja ruđaid ruhtaspeallanmášiinnas, muitala leansmánnibálvá Stig Rasmussen, Ráissa leansmánnikantuvrras. ¶
Gielas, skávžžet, loahtta, stávdni, liehkku, čoavjet, romut, láitta, ásagat, rákkut, skohtarákkut, dilját, luŋkkát, váccus, siessá ja áŋut. Dát go biddjojuvvojit oktii, de lea fanas. Dát ii leat álki sániiguin ja go álgá muorain rassat, de bealgi lea fákkestaga geaigámin guovdo čorpma jos ii leat ovdal oahpahuvvon fanasduodjái. Ovdal manne fanasduojárat ceakkomeahccái ohcat heivvolaš ávnnasmuoraid, dál bohtet ávdnasat gárvves fiellun njuolgga uksii Anára vuovddis. Rákkuid ja eará moalkemuoraid gal ferte ieš fitnat guovlladeamen, go eai šatta buorit jos ráhkaduvvojit njuolggo muoras. –Ovdal morihedje olbmot geahčadit fatnasiid go jiekŋa vulggii. Dál ráhkkanišgohtet sii árabut geassái ja soapmásat vižžet fatnasa jo ovdal juovllaid. Dát buorida garrasit mu bargodili, giittala Tenon vene fitnodaga oamasteaddji Jouni Laiti Ohcejogas. ¶
–Bealljemearkkat dahket dehálaš sosiála vuogádaga, mat oamasteami lassin čatnasit kultuvrralaččat eaiggádiidda, muitala Iisku-Juhána Juvvá Lemet. Son čálii Jávrrešduoddara boazodoalu doaibmamis dutkamuša, ja lea dál čađahan lisensiáhtabargui gullevaš gáibádusaid ja eará oahpuid sámegielas ja kulturantropologiijas. ¶
–Bealljemearkkat dahket dehálaš sosiála vuogádaga, mat oamasteami lassin čatnasit kultuvrralaččat eaiggádiidda, muitala Iisku-Juhána Juvvá Lemet. Duojistis son čilge maiddái bealljemearkkaid čuohpastagaid, ja daid ovttasteami. –Bealljemearkavuogádat sisttisdoallá bealljemearkasániid, maidda leat iežaset tearpmat. Boazosápmelaš servodagas váikkuhit mearkka válljahuvvamii dihto áššit, maid servodat lea ieš ráhkadan. Daid iešvuođaid vuođul boazoeaiggát diehtá maid nuppi siidda vuogádaga, muitala Lemet. –Iežas sohkamearkka doalahan lea mávssolaš boazosápmelačča identitehtii. Mearkaoalli (vánhemiid ja mánáid mearkkaid seammasullasašvuohta) orru leamen institušuvdnaluvvan jávrrešduottarlaš sápmelaš boazodollui ja maiddái oba sámiid boazodoalloguvlui, man dutkamuša guorahallamat orrot duohtan čájeheamenge, čilge Lemet. ¶
Guokte áviisabargi boahtiba farggabáliid Áltái gos áiguba oahppat ođđaáigasaš prentenbarggu Altaposten áviissas. –Nuppi dán guoktás lea juo bargan prentehusas 20 jagi. In bala ahte ii nagat oahppat doaimmahit ođđa rustegiid, lohká Dvashdi Dva oaivedoaimmaheaddji Igor Dyliov. ¶
GÁIVUOTNA:Maŋŋebárgga eahkedis diibmu 18.00 livkkihii okta biila Gilpisjávrre tuollu miettá oalle stuorra leavttuin. Tuollárat gehčče buoremussan riŋget Gáivuona leansmánnii gii dollii biilla ovddal Suoma guvlui. Gávcci kilomehtera geahčen bođii biila ovddal ja boles jorgalii duorredit biila. Biila seaivvuhii gaskkohagaid 120-kilomehtera diimmus ja biila skirvehalai ravddas ravdii. Leansmánni oaččui biilla orustit ja buorre movttas báikkegotte olmmái bosádii ruoksada mii mielddisbuvttii goaikkalit vara doaktára lihttái. –Almmái ferte vázzigoahtit ja smiehttat mo lagabut čilget vuodjima láhkastobus, muitala leansmánnebálvá Olsborg Gáivuona leansmánnes. ¶
Kárášjoga nuoraidskuvlla 9A luohkká lea dulkon giđa mielde galbbaid sámegillii. Dát lea vuosttas Mega buvda mas gávdnojit dát galbbat sámegillii. –Mii áigguimet maid oažžut guittiid sámegillii, muhto dihtorfitnodat ii sáhttán vel dan doaimmahit. Dát boahtá nu jođánit go vejolaš. Hálidan, ahte sámegiella oidno buot min barggus. –Ferten dás beassat giitit gierdavaš gávppašeaddjiid ja bargiid, dat leat sii geat leat eanemusat gillán ođasmahttimis, giitala Vidar Gusdal. ¶
–In dieđe sáhtán go gohčodit dan šilju mii Várjjagis lei spábbačiekčanšilljun. Orui eanet dego buđetbealdu. In áiggo ášši addit dušše šilljui, muhto min čiekčiide, geat leat teknihkalaččat, sidjiide lei hui váttis doppe čiekčat. –Muhtomin ii spábba boahtán gosa galggai, eará háviid mii eat deaivan spáppa obanassige. Várjját báhče guhkes spáppaid ovddas ja nagodedje das báhčit moalaid, dajai Máze hárjeheaddji Ásllat Ánte Tornensis maŋŋá čiekčama. Lei Juhan Isak Eira gii bážii Máze moala 76. minuvttas. Son oaččui spáppa 25 mehteris ja bážii badjel moallaolbmá ja njuolgga mollii. Máze buoremus: Jens Martin Mienna ¶
Leago duođaid Beaivváš Sámi Teáhter beahttimin Kárášjoga gieldda go ii doppe doala čájálmasa beassážiid áigge? Dán jearrá teáhterhoavda Alex Scherpf. ¶
Kulturhoavda Hilda Vuolab lea beahtahallan, ja oaivvilda Beaivváš Sámi Teáhter loavkašuhttá Kárášjoga. Son orro viidáset oaivvildeamen, ahte teáhter hálddaša iežas stáhtadoarjaga heittogit jus mii eat doala čájálmasaid Kárášjogas dalle goas sutnje heive. Vuos smávva njulgehus: maŋimuš go teáhter doalai čájálmasa Kárášjogas beassážiid ii lean jagis 1994, nu mo kulturhoavda lohká, muhto jagis 1995 - goas teáhter čájehii «Vaikko čuođi stálu» guhkesbearjadaga, lahkkedievva sáles. Mii guoská duohta dieđuide Jeagge-Jussá čájálmassii ja plánejuvvon turneai, de sáhttá leat vuođđu muittuhit kulturhoavdda Vuolaba, ahte dain «moaluin» mas son hállá leat vihtta čájálmasa Kárášjogas. Ii leat oktage eará báiki, earret Guovdageaidnu, mii lea ožžon nie máŋga čájálmasa Jeagge-Jussá čájálmasmátkis. Gohčodit dán «moaluid» lea viehka garra čuoččuhus. Dađibahábut ii leat nu ahte mii bidjat čájálmasmátkteplánaideamet báikkálaš kulturkántuvrraid sávaldagaid mielde. Dat livččii lean organisatoralaš iešsoardin, ja čábbát daddjon heajos geavaheapmi jo ovdalis smávva stáhtadoarjagis. Jus dat leš dehálaš čuokkis Vuolabii ja Kárášjohkii, ahte teáhter galgá boahtit justa beassážiid, de ávžžuhan kulturhoavdda bargat aktiivvalaččat dasa ahte Kárášjohka skáhppo alcces dakkár beassášdoaluid mat lasihit publikumpotensiála aktuealla áigodagas ja dakko bokte dahká miellagiddevažžan teáhterii árvvoštallat vejolašvuođa ođđasit. Kulturhoavda Vuolab lea, nu mo min ráhkis publikuma muđuid, váimmolaš bures boahtin min vihtta čájálamasaide Kárášjogas áigodagas njukčamánu 16. gitta 19. beaivái. Váimmolaš dearvvuođat Alex Scherpf teáhterhoavda, Beaivváš Sámi Teáhter ¶
Runar Green lea Guovdageainnu beassažiid beassašovttasteaddjin. Son lea leamaš virggis ođđajagimánu rájes, ja galgá beassašprográmma goarrut oktii. Son lea maid suohkana doaluid buvttadeaddji, nugo skilleduorastaga «RAVE-party» . –Ovttastanbargguin lea mannan bures, dovdo ahte guovdageaidnolaččat leat ovdal lágidan beassašmárkaniid. Dál leat ođđa «doalut» , nugo filbmafestivála ja nuoraidprográmma. Daiguin lea leamaš ollu bargu ja sávašin daid sajáiduvvat. –Mu bargun lea maid váruhit ahte doalut eai gilval, mii maid lea leamaš álki go «árbevirolaš» doaluin leat sierra beaivvit. –Juohke sajis gullo ahte eai gille eaktodáhtus bargat. Dat ii oro duohta, go beassašmárkaniid ii sáhtášii lágidit jus eai barggašii eaktodáhtus. Giittán buohkaid geat veahkehit ja lea buorre vuoigŋa dáppe, muitala Green. ¶
Muhto dál lea seammás maid Deanu gielda čatnan iežas dan nugohčuduvvon AMK-guovddážii Kirkonjárgii mii doaibmá olles Nuorta-Finnmárkui. Dát lea telefonnummir 113 gosa dušše galgá čuojahit go leat stuorát lihkohisvuođat nugo ovdamearka dihte biilalihkohisvuođat, dahje eará heakka heahti. –Lea lágabokte gáibiduvvon juo 1993:s ahte juohke gielda Norggas galgá leat čatnon dákkár AMK-guovddážii. Mis leamaš gal ávdnasat ahte oažžut johtui guovddáža, muhto leamaš teknihkkálaš váttisvuođat, ja eat leat ožžon johtui ovdal dál. Dál mii leat dušše buorremielas go mii maid leat čatnon dán guovddážii, muitala Hjørdis Pedersen. Lea Kirkonjárgga AMK-guovddážii gosa don boađát go čuojahat 113. Sin bargu lea koordineret buot doaimmaid juohke stuorát lihkohisvuođas. Dát mearkkaša maid ahte sis lea oktavuohta buohkain nugo doaktáriin, leansmánnen ja buollisuodjalusan jus mihkkege dáhpáhuvvá Deanus, dahje eará sajiin. ¶
•• Norgga ráđđehusbellodat, Kristtalaš Álbmotbellodat evttoha kriminaliseret fuorraoastiid dahje nugohčoduvvon fuorrakunddariid. Deanu ráđđealmmái, Eilif Basso guorrasa dán evttohussii. Su mielas Deanu gielda galgá addit čielga duvdosiid ráđđehussii das, ahte fuorraoastin galgá lágaid bokte leat gildojuvvon. •• Fuorragávppašeapmi lea stuorra váttisvuohta servodahkii, erenoamážit smávva gilážiidda. Mediain lea eanaš fokuserejuvvon gávpehommáide mat čađahuvvojit Skiippaguras, Deanušalddis ja muđui Deanu gielddas, liikká lea dát guhkkin eret váttisvuohta mii dušše guoská Detnui. Stuorra oassi Finnmárkkus ja Davvi-Suomas gillá juogaláhkai dákkár ártegis gávpedoaimmaid geažil. •• Min Áiggi mielas lea buorre go Deanu gielda ráđđealbmá áššeárvalusa bokte ná čielgasit hilgu fuorragávppašeami. Ráđđealbmás Eilif Bassos leat njeallje čuoggá mat čilgejit vuostehagu. 1. Gielddastivra vuosttilda garrasit prostitušuvnna mii orro dáhpáhuvvamin min gielddas dahje vuolgá dás. 2. Gielddastivra bivdá bajásšaddan- ja fuolahuskomitea oktan hálddahusain čuovvolit ášši ja ráhkadit doaibmaplánaevttohusa mo hehttet ja cakkadit prostitušuvdnadoaimmaid gielddas. 3. Gielddastivra gohču bolesiid nannet guorahallama gávnnahit leatgo dát doaimmat ráŋggáštuslága § 206 vuostá. 4. Gielddastivra áigu evttohit, ahte seksuala bálvalusaid oastin galgá leat lobiheapmin. •• Fágalaččat ii oro leamen miige stuorra váttisvuođaid duođaštit man unohis fuorragávppašeapmi lea servodahkii. Deanu psykiatriija- ja kriisajoavku čuorvu ge váruhusa. Joavku lea vuohttán prostitušuvdnaváttisvuođa fámuid. Bearašlahtut geat leat gillán dannego albmát leat oastán seksula bálvalusaid, leat jo váldán singuin oktavuođa. –Lea duohta, ahte mii dál jo oaidnit, ahte gierdevašvuođa ráját negatiivva ovdáneapmái min báikkálaš servvodagas dađistaga viiddiduvvojit, váruha joavku. •• Fuorragávppašeamis leatge máŋga unohis beali. Okta lea dat olmmošlaš vuolideapmi mii lea dohkkehit, ahte nubbi (dábálaččat almmáiolmmoš) oastá nissonolbmos vuoigatvuođa suinna láhttet «justa nu mo áigu» . Nubbi lea fas dat nissonoaidnu mii leavvá go álbmoga gaskkas dohkkehuvvo, ahte nissonolmmoš ii leat earágo «gávpegálvu» . Goalmmát ášši lea dat negatiivva váikkuhusat mat bohtet gávpedoaimmaid olis. Hedjonan ekonomiija, bieđganan náittos- ja ovttasássidilit ja sullasaš sosiala váttisvuođat. Min Áigi diehtá, ahte dán váttisvuhtii eai gávdno oktageardánis ja álkkes čovdosat, muhto lea goit digaštallanveara leago vuohkkaseamos lágaid bokte dahkat fuorraoastiid skealbman. Nuppi dáfus ferte muittus atnit, ahte ovdamearkka dihtii godina gieldin ii leat ii eisege nagadan jávkadit godena... ¶
Mánát ledje eahkedis fuomášan vuolgit jávrái guliid geahčadit. Lemet Ánde dáidá ovdalge fitnan Máđiijávrris. Son muitala iežas eatnái leat oahpis doppe. Go ruovttaluotta ledje vázzimin de luhččii mierkka. –Mii vácciimet ja vácciimet. Ledjen buot váiban. Lei veháš issoras leat olgun seavdnjadin. Mii nohkasteimmet bálddalagaid go lei nu galmmas. Mii morráneimmet go juoga girddii min badjel. Mii gáttiimet dan UFO:n, lohká John-Mikael. ¶
–Mun háliidan oastit dakkár beatnaga go "Oskar" . Dat galgá boahtit mu ohcat jos fas láhppon. Ja dan beatnaga namma galgá leat "Ohcanbeana" , lohká Lemet Ánde áibbas duođasin. Ii Lemet Ánde loga iežas nu sakka ballan meahcis. Muhto Lemet Ánddii bahkke feber, ja juolggit bávččagit go galbmon ledje. –Mun dáiddán ruovderaŧi (togamáđiija) meahccái ráhkadit vai jo deaivat ruoktut. Dahje jos háliidan ijastit meahcis, de sáhtán nohkastit togas, árvala Lemet Ánde. Illá diktá mu vuolgit go sus leat nu ollu eará somás árvalusat ja sagat muitalit. Somá lea maid gusto govvejuvvot, go oaidná iežas seammás digitála govvenápparáhtas. ¶
Giđđat juo ferte álgit ráhkkanit bivdui ja ordnegoahtet báhpáriid. Dasto čohkket bivdojoavkku ja šiehtadit gosa válaid ohcat. Daid de sáddet Čáhcesullui Statskog:ii. –De ii leat eará vuorddašit dassái go dat beaivi boahtá go gesset gosa guhtte bivdojoavku oažžu vála, lohká Elen Maria G. Eriksen. Elle Márjá muitala ahte sii leat juohke jagi ožžon dan vála maid leat háliidan, earret dalle go ledje Áiteváris. Dat lei veahá vuollelis listtus. Dán jagi gesse válaid Deanus, muhto Elle Márjá ii šaddan dohko. Sin joavku oaččui dán jagige miela miel vála. ¶
-Giđđádálvvi go gulaimet ahte bivdui beassat de lea ordnegoahtit vuosttamužžan bissuid, nu ahte leat báhčinláhkai. Jahkásaččat gáibiduvvo báhččot 30 luođa, mii galgá duođaštuvvot čálalaččat, ovdal beassá báhčit ealgageahččaleami. Das galgá deaivat buot vihtta luođa siskkabeallái rieggá, mii bábirealggas lea čoamohasas. Elle Márjá lohká juohke jagi mannan bures báhčimin, muhto báhčin lea maid dakkár mii lea beivviid mielde. –Muhtun beaivvi menestuvvá hui bures, eara háve fas ii nu bures, muitala son. Son lohká maid ahte báhčin buorrána jahkásaččat, go dađi eambbo báhčá. Iešge lea beassan ealgga báhčit. ¶
Elle Márjá muitala ovtta fearana go ledje bivddus Šuolggajot alde: -De buohccaimet buohkat lužohagain ja nurvuin. Hirbmat gosahat šattai buohkaide, muhto eat sáhttán šat gaskalduhttit bivddu. Guovttis bivdojoavkkus manaiga vázzit ja ealgabivddus dieđus ii galggašii gossat, muitala Elle Márjá. Soai leigga vázzimin, go bođiiga guovtti miesat álddu ala. Eaba lean vel báhčin muttus ja hirbmat dahkku doalahit gosahaga. Nubbi njágai báhčinmuddui, muhto de ribahii gosádit ja ealga ruohtastii. Gosahaga geažil ii menestuvvan miessi dalle. ¶
Elle Márjjas leat guokte gándda bivdojoavkkus mielde. Váhkarbárdni Alf Kristian lea 18 jagi boaris ja lea leamaš mielde bivddus ovdal. Son lea guoddán bissu guovtti bivddus. –In leat vel beassan báhčit ealgga, muhto oktii lean measta leamašan ealgga báhčinmuttus, muitala Alf Kristian. Muhto dan maid bivddu oktavuođas muitá buoremusat lea dalle go šattai idjadit riebanseaibbi vuolde. Fearan lei ahte son ja boarrásat viellja Mihkkal Ánte leigga vázzimin, go bođiiga ealggaid ala. Muhto eaba beassan báhčinmuddui ovdal ealgggat ruohtastedje. Soai šiehtaiga ahte Alf Kristian, gii lei dalle 16 jahkásaš, manná vázzit birra ja geahččala oažžut ealggaid jorggihit báhčči guvlui. Muhto dađi bahábut láhpahalaiga. ¶
Sis lei campingvovdna badjin Iškorasas. Go čuvggodišgođii, de son vázzilii Iškorasa guvlui, go dat oidno guhkás. Son deaivvai váccdettiin tráktormáđija ala ja guorastii dan. Muhto dat gávai eret Iškorasa guvlui, de son njulgii Guovžalbogi guvlui. Son lei vázzán ovtta gaskka go bođii eará tráktorbálgá ala. De son gal dovddadii gos son lea, go ovdal lei dakko vázzán. Dan bálgá ráigge ii lean vázzán beare guhká ovdal Mihkkal Ánte bođii ovddal. –Dalle ledjen váiban ja nelgon, muittaša Alf Kristian. Dalle ledje olbmot Kárášjoga leansmánnikántuvrras juo boahtán guvlui, go ohcan galggai álggahuvvot. Muhto dál ii leat Alf Kristian vel áibbas sihkkár šaddágo bivdui dán jagi, go son lea barggu ohcan guhkeleappos eret Sámi. –Soaittán gal olahit ovtta vahkkoloahpa boahtit bivdui, lohká Alf Kristian, ovdal mii loahpahat bivdoságaid Šuoššjávrris. ¶
Dat mii dáinna NMT-450 telefuvnnain lea veahá erenoamáš, go buohtastahttá eara sorttat NMT-450 telefuvnnaiguin lea ahte čájeha nummára das gii riŋge. Das sáhttá maid jáddadit riŋgenjiena ja dasto bidjat dan doarggistit go riŋge. BENEFON Spica 450i:s lea maid diibmu, álarbma já dáhton. Dán telefuvnnas lea maid buoriduvvon jietnakválitehta, go dasa leat biddjon guokte ráhtafiltera (støyfilter). –Ráhtafilter lea dat dábalaš filter mii lea buot NMT-450 telefuvnnain, muhto dat nubbi ráhtafilter lea áibbas ođas, maid gohčodit Dynamisk Støy Filter:in mii dagaha ahte jietna šaddá čielgasat go eará NMT-450 giehtatelefuvnnain, muitala Anders Folkenborg Tele Scan AS fitnodagas, mii ovddasta Benefon telefuvnnaid Norggas. Mii geahččaleimmet Benefon Spica 450i báikkis gos eara NMT-450 giehtatelefuvnnain láve jietna skoarrat ja maiddái botkkodit. Geahččaleamis čájehuvvui ahte Benefon Spica 450i doaimmai dákko hui bures jiena dáfus. Oažžu dadjat ahte das lei jietna dakko seamma čielggas go dábálaš viessotelefuvnnas, jus ii buoret vel. Geahččaleimmet váccašit maid duohkot deike, muhto Benefon Spica 450i ii botken jiena gokko ge. ¶
Benefon Spica 450i čájeha telefunnummára sus gii riŋge. Muhto čájeha maid sin nummáriid geat leat geahččalan dutnje riŋget, itge leat leamaš olámuttus dahje giehtetelefuvdna lea leamaš jáddaduvvon. –Dál ii gulahala vuos NMT vuogádat nu ahte sáhtašii čállit teaksta ieđuid mahká nuppi NMT-telefuvdnii dahje GSM vuogádat telefuvnnaidde, muhto dat sáhttá boahtte áiggis boahtit ortnegii, muitala Anders Folkenborg Tele Scan AS:s. Benefon Spica:ii lea biddjon dakkár vuogádat mii dájuha giehtatelefuvnna nu ahte das mahká lea buoret oktavuohta go duođaid lea. Nu ahte dán telefuvnnas lea buoret oktavuohta go eara NMT-450 giehtatelefuvnnaiguin. Geahččalettiin čájehuvvui ahte Benefon Spica:s duođaid gulahallá bures, go ii meaddán ge láhppit ovttage daid sázuin mat čájehit man buorre oktavuohta lea báikkis. Mii geahččaleimmet váccašit, muhto dat doalai dási. Dat mii lei veahá heajut bealli telefuvnnas lea ahte boalut spohkket deattedettiin, muhto muđuid leat boalut čorgadit bardon. ¶
Kárášjoga sátnejođiheaddji čállá ahte sus lea buorre ágga leahket balus, go gielddas leat juo sosiálagolut stuorrat ja ain orrot stuorrumin. Sætheris ipmirda bures daid lossa bargguid vuolidit boazologu Finnmárkkus, muhto liikká ohcala son čielga guorahallama das mo boazologu vuolideami doaimmat váikkuhit oktasašolbmuid dillái. Sæther sávvá ahte boazodoallohálddáhus dán jagige doaimmaha njuovvangáibádusa njuolggadusaid seamma láhkai go diibmá unna elolaččaid ektui, dassá sii fas bisánit buoret juolggi ala. Son sávvá vástádusa jođaneapmos lági mielde, vai beassá dan ovdehit nuppástuhttinstivrra čoahkkimis čakčamánu gaskkamuttus. ¶
Sii geat finadit meassus besset vásihit erenoamáš bivdo-, guolástan- ja astoáiggeeallinvejolašvuođaid mat leat Finnnmárkkus. Meassus galgá bures vuhttot erenoamáš meahcceguovllut mat Finnmárkkus leat. Lágideaddjit sávvet ahte ollusat servet meassuide, sihke fitnodagat ja geahččit. Geahččit besset meassu oktavuođas návddašit iešguđetlágan doaluid., maiddái logaldallamiid. Beakkán guovžabivdi Hermann Sotkajærvi čájeha čuovgagovaid ja muitala guovžabivddus. Doppe leat maid doalut sihke mánáide ja rávisolbmuide. ¶
Meassudoaluin lea maid okta guhte muitala ja jearaha biergasiid birra maid fitnodagat leat čájehallamin. De lea gehččiide vejolaš gullat mo fitnodaga ovddasteaddjit ieža rábmojit iešguđetlágan biergasiid. Báikkálaš goahkat guossohit mállasiid, main lea guovddážis Finnmárkku máŋggakultuvrrat biebmovierut. Biepmut govvedit luonddueallima, ja leat kveanaid, sámiid ja guovllu dážaid borramušat. Meassuide rahppojit uvssat di. 11 lávvardaga ja almmolaččat rahppo meassu diibmu 12. Lávvardaga čájehuvvo maid filbma Porsanger - En Arktisk Oase, mas Porsáŋggu guovllus máinnašuvvo. ¶
Duogášin ráđđealbmá láhkarievdadus evttohussii kriminaliseret fuorrakunddáriid, ráđđealmmái geavaha prostitušuvnnadebahta ja láhkaevttohusa mii Ruoŧa bealde lea dál. Juovlamánus 1997 buvttii Ruoŧa ráđđehus evttohusa mii galgá gieldit oastima sexuala bálvalusaid. Ruoŧabealde jáhkket ahte ođđa láhka boahtá doibmii 1.1.99. ¶
•• Dáža áviissaid propagándajournalistihkka sámi álbmoga vuostá joatkašuvvá, vaikko sápmelaš mediaberošteaddjit moanaid háviid leat geahččalan cuiggodit dan. Sámi Allaskuvlla journalistihkkastipendiáhta, Magne Ove Varsi lea maŋimuš áigge guovtti dilálašvuođas cuiggodan man unohas ovttabealálaš dáža etnosentrerejuvvon journalistihkka lea sámi álbmogii. •• Vuosttaš geardde lei Friijasátnekommišuvnna čoahkkimis Tromssas diimmá juovlamánu álggus. Nuppi geardde lei maŋŋá ođđajagi dán jagi Sáráhká ja Finnmárkku Journalistasearvvi mediasemináras Kárášjogas. Dát cuiggodeamit eai oro guđege láhkai bastán sámeguovllu dáža mediaide. Áviissaid oaivedoaimmaheaddjit dušše šiitet Varsi ságaid duššin, ja baicce čohkkejit peannaideaset sámi álbmoga vuostá. •• Varas ovdamearka lea ievttá Finnmark Dagblad áviissas (FD 2.4.1998). Vuosttašsiiddu bajilčála muitala stuorra bustávaiguin makkár gillámušaid čađa buohccidivššárstudeanta Vibeke Lillevik lea ferten eallit: Ballá sápmelaš fámus (Er redd for samisk makt). Áviissas lea Lillevik masá ollessiiddu čállosis beassan čilget iežas balu dasa man láhkai «sápmelaččat badjelgehččet fylkka dážaid» . Kommentta áššái áviisa lea viežžan stuorradiggeáirasis, Olav Gunnar Ballos, gii diehttelasat oaivvilda ahte balu galgá váldit duođasin. •• Jus geahččá man láhkai sámegiel media lea fallehan seamma ášši, de navddášii ahte dáža ja sámegiel media eai oppanassiige leat seamma divišuvnnas speallamin ođasmuitaleamis. Go NRK Sámi Radio dán vahku álggus muitalii seamma fearánis, de bohtet máŋga beali áššis ovdan. Radio lei vuos geahččalan oažžut Lillevik ságaide, gii dalle biehttalii addimis jearahallama. Dasto jearahallojuvvui Ovddádusbellodaga jođiheaddji, Carl I. Hagen, geasa Lillevik lei sádden reivve mas son čilge man baláskan son lea. Loahpas ledje moadde guovddáš sápmelaš politihkkára jearahallojuvvon, ja sii sáhtte dieđusge duššindahkat olles ášši. •• NRK Sámi Radio lea dál áidna duođalaš vuostedeaddu dáža propagándajournalistihkkii. Min Áigi ja Áššu geahččalit gal maid dahkat buori barggu, muhto dáidda áviissaide leat addojuvvon nu smávva resurssat, ahte dat eai báljo bastte doarvái bures čuovvut dehálaš servodatáššiid. Eanaš áigi gollá «deavdit áviissa» . Boađusin das lea, ahte čálalaš mediamáilmmis lea dárogiel áviissain monopoldilli. Dat besset šolžžideaset ja lahkkeduohtavuođaideaset gilvit lohkkiidasaset, almmá makkárge vuostedeattu. Sápmelaš politihkkárat orrot bealisteaset dohkkeheamen dán dili, go siihan eai gomit eai guvssige buoridit dili. Giitu mu oasis! Dan Robert Larsen ¶
Ođđa doarjjanjuolggadusat boazodollui, ja mat gustogohte borgemánu 26.b. 1998 rájes váldet penšunisttain eret buot doaibmadoarjagiid.–Eiseválddit leat goarideamin boazodoalu guovttegeahčin, beaškala Roncen Ande - Anders Utsi, penšunista ja badjealmmái Kárášjogas. ¶
–Álddut leat geassit hirrásat, dat oahpahit misiide dábiid, muitala Martti Tervaniemi. Son lea 26 jagi leamašan boazodoalus. ¶
Dát dutki lea agronoma Veikko Maijala (29). Son lea gazzan oahpu Helssega universiteahtas, eanadoallo ja meahccedieđalas ossodagas. Veikko lea Orajärvis, Soađegilis eret. Son lea bajásšaddan boazodoalus. Dasto go lei viežžan skuvlejumi nuppe geahčen Suoma de bođii fas davás. Son lea dál Gihttelis lektorin, oahpaha boazodollui gulli áššiid Roavvenjárgga luondduriggodat suorggi oahppolágádusas, Gihttel skuvllensajis (ovddeš eanadoallooahppolágádus). ¶
Ainjuo guovtti Suoma davimus bálgosis leat álgán suinniid geavahit lassebiebmun, mo suoidni heive bohccui? –Vuosttažettiin suoinnit galget leat buorit. Dat eai galgga geavahuvvot heahtebiebmun, dasgo bohcco čoavjji mikroorganisma galgá vuos hárjánit suddadit suoinni, máŋgii lea geavvan, ahte boazu lea dievvačovjjiin jápmán nealgái, lohká agronoma Veikko Maijala Dasto jorbabálaid ja siilu geavaheamis maid leat iežas iešvuođat. –Jus siilu addá garra buollažiin, de dat lea biebmu, mii johttilit suddá čoavjjis, dalle šaddá ammoniahka, man vuivvas varrajohttimis dahká dan urean, man galggašii johttilit fidnet eret gučča fárus, muđuid dat lea váralaš bohccui, muitala Maijala. Dasto suoidnebiebmamis bohtet vel ekonomalaš gažaldagat. Suoidnebargu gáibida divrras biergasiid. –In jáhke gánnihit okto skáhppot divrras tráktoriid ja mášeniid vaikke livčče bohccot 500, muhto oktasaš biergasiid geavaheapmi livččii dásge buoremus vejolašvuohta, čilge Maijala. ¶
Kåre Kristian lea jo guhkit áiggi geahčadan govaid ja su mielas lea áigi daid rádjagoahtit albmaláhkai. –Jos dát govat leat vel guhkit áiggi dálá lági vuorkkás, de sáhttet dat jávkagoahtit ja dalle lea daid váttis divvut. –Govain jáhkán maid leat stuorra historjjálaš árvvu. Ádjás lei oalle stuorra guovlu gos jođii ja son govvidii viššalit, muitala son. ¶
Árbbolaččat galget soahpamuša mielde rádjat duhát negatiivva. Dát ii leat goitge veadjemeahttun go ollu lea jo vurkejuvvon. Muhtin gárvves govain eai goitge leat gávdnon negatiivvat. –Dán lassin galgá govvaálbum sullii 95 govain lágiduvvot Rana Nasjonalbibliotehkii gos govat sihkkarastojuvvot, muitala Kåre Kristian Hansen Kárášjogas. Mii buohkat sávvat sutnje lihku bargguin ! ¶
Ingolf Balto lohká ahte jus dat áiddit eai leat čorgejuvvon ovdal áigemeari, barggahit sii olbmuid giessat daid áiddiid, boazodoallolága páragrafa 12 vuođul. –Dál leat čállemin reivve buohkaide geat leat gáibaduvvon čorget áiddiid, maid sáddet lagamus beivviid. Dáin áigut gullat mo čorgenbargguiguin manná, muitala Ingolf Balto Nuorta-Finnmárkku Boazodoallohálddahusas. ¶
–Folkeuniversitetet áigu Deanu gildii skeŋket guokte internettmašiinna, mat galget leat girjerájus. Dáid mášiinnaid galget buohkat beassat geavahit. Muđuid servet dán beaivvis Folkeakademiet, Deanu gielda, SEG ja Deanu joatkkaskuvla. Sii muitalit iežaset kursafálaldagaid birra, lohká Trude Ørpetvedt ovdalgo viehkala Galleri Martinii gos dát doalut leat. ¶
Dál lea vuodjenlohpelávdegoddi meannudan gieldda vuodjenlobiid ohcamiid. Asbjørn Guttorm lohká iežas ožžon vuodjenlobi seamma láhkai go ovddit jagiid. –Dás ii daddjo ii mihkke galle geardde galgat vuodjit. Leimmet ohcan vuodjenlobi guovtti fivrui biergasiid fievrredit. Bivdojoavku lea ožžon vuodjenlobi fievrredit biergasiid gaskal bivdoguovllu gohttensaji ja márkana. Dás ii čuoččo mihkke galle geardde dan oažžu. Dainna lean hui duhtavaš, muitala Asbjørn Guttorm. Son iige loga oaidnit makkárge báhpira maid galggašii deavdit go vuolga bivdui, nu mot gielddas lohke gieskat ráhkadeamen. Muhto sin joavku lei ohcan vel guokte liige vuodjenlobi, go okta su bivdojoavkkus ii sáhte leat barggu geažil olles bivdoáigodaga mielde. Dan ohcama lea lávdegoddi biehttalan. Nubbi bivdoolmmái lei vel ohcan sierra vuodjenlobi buozalmasvuođa geažil. Dange lea gielda vuosttaldan. –Dán siđan su váidalit, go sus lea buorre ágga oažžut sierra vuodjenlobi, lohká Asbjørn Guttorm. ¶
Ealgabivdi Asbjørn Guttorm ii loga iežaset gal vuolgit bivdui duhkoraddat fievrruiguin, muhto dan mađe luohttamuš gal ferte eiseválddiin, ahte ealgabivdit geavahit jierpmálaččat fievrruid meahcis. –In jáhke ovttage gal mahká traktoriin vuojašit tealttáid gaska, lohká Guttorm. Eanaš ealgabivddit eai leat vuolgán gal meahcái stoahkama ja hervvoštallama dihte. Dát lea oassi meahcceealáhusain, go bivdihan lea bierggu háhkamin ruoktot iige joavdelasat áiggi golladeamen. –Gii čuožžuha ealgabivddu leat ásttoáigehommán, ii dieđe man birra hupmá. Mu bealis goit lea ealgabivddus eambbo sisaboahtu, go luomečoaggimis, lohká Guttorm. Son imaštallá vel mii livččii erohussan das go mahká Guttorm oažžu vuodjenlobi Muoidonjoga ala lubmet ja seamma Guttorm oažžu vuodjenlobi Muoidonvárrái ealgabivdui. Muhto dál lea goit dieđus, ahte su bivdojoavku beassá goit dán jagi maid fievrredit biergasiid bivdoguvlui ja márkanii, nu mot ovddit jagiidge. ¶
Ihttin rahppo Guovdageainnu dáiddár Josef Halse sierračájáhus Sámi Dáiddaguovddážis Kárášjogas. Sierračájáhus lea gohčodan «nær jord» (lahka eatnama). Das leat logimat abstrákta akrylnjuohttuma main luondu lea leamaš movttiideaddjin. Lea Halse nubbi sierračájáhus. Vuosttaš lei Savio Museas Girkonjárggas 1996/97. Son lea oassálastán máŋgga eará čájáhusaide ja čiŋahan Láhpoluobbala mánáidskuvlla ja Sámi allaskuvlla. Son lea maiddái ráhkadan govaid oahppogirjái ja iešguđetlágan gihppagiidda, ja dahkan lávdehábmenbargguid Beaivváš Sámi Teáhteris. ¶
SÁPMI: Njuorggánlaččat Esa Naapanki ja Kyösti Alaraudanjoki finadeigga skohterin mohki Avvilis geahččamin skohtergilvvuid. Siivu hedjonii moatte beaivvis ja ruoktomátki ii lean šat áibbas álki. –Skohter čuoggasaddagođii jo Avvilis vuolggedettin ja Anárjávri lei ollásit čáhcin. Máđii olggobealde lei nu dibmen ahte fertii vuojašit njuovčča guovdo njálmmi ámas dárbbašan lovttohallat fievrru, muitala Alaraudanjoki Njuorggámis. ¶
Searvi lea ohcan doarjaga iešguđet sajiin, vuosttažettiin Sámedikki ealáhusfonddas ja Sámi kulturráđis. –Jáhkán mis galggašii leat buorre vejolašvuohta oažžut doarjaga. Min doaimmat han leat vuođđuduvvan dan ala ahte mis lea kultuvra ealáhussan, ákkastallá Varsi. Son oaidná maddái buori vejolašvuođa háhkat dietnasa sponsoraid bokte. –Mii leat sorjjakeahtes eahpepolitihkalaš searvi, ja mii bargat dávjá ovttas stuorra ásahusaiguin. Dát dahká sakka álkibun gávdnat sponsoraid. Ovdamearkka dihtii dán vahku dálveriemuid oktavuođas, mas sullii 10-15 proseantta goluin máksojuvvojit sponsoraid bokte. Seammás go mii bargat ovttas stuorra ásahusaiguin, nu mo operain ja Trollslottet, de šaddá maid álkibut márkanastit doaluid, čilge Varsi. ¶
Kárášjoga idjadanbáikkit eai leat vuohttán unnon beroštumi vaikko Stadion Cross ii lágiduvvo nu go dábálaččat. VM-kroa lea juo láigohan measta buot barttaid miehtá beassažiid. –Iige oktage leat dieđihan ahte ii boađe váilevaš crossa dihte, muitala Unni Grønvold VM-Kroas. Iige Kárášjoga hoteallii leat Stadion Crossa váikkuhan. –Mis lea masá dievva olles beassážiid. Eat leat fuobmán ovttage eretcealkima skohtercrossa dihte, muitala hotealla hoavda Ørjan Bock. –Jáhkán skohtercrossa geasuha earáid go sin geat dárbbašit idjadansaji, lohká Bock. Iige Annes Overnatting lea fuobmán maidege erohusaid Stadion Crossa dihte. –Dan dihte in leat goassege ožžon gussiid. Dat fitnet ovtta beaivvi ja mannet, muitala eaiggát Anne Margrethe Teigmo Guttorm. Karasjok Campinga eaiggát Magnus Halonen ii hálit fas maidege dadjat áššái. ¶
Geahččala goddit kultuvrra ¶
Boazodoallu lea okta ealáhusain mii lea sámi kultuvrra vuođđu. Buohkat diehtit mii dáhpáhuvvá go vuođu rohtte eret. –Stáda geahččala visot sápmelaččaid oažžut vuostálaga, go de lea álkit stivret. Okta ovdamearkan lea báikkit mat gohčoduvvojit oktasašguohtuneatnamin. Guovdageainnu bealde eai leat goasse gávdnon oktasašguohtuneatnamat, eai gávdno dál ge. Boazodoalus leat álo leamaš siskkáldas lágat guohtuneatnamiid ja áigemeriid ektui, báikkit gullet árbevirolaččat iešguđet orohagaide. –Dat leat ain doaimmas, vaikko dáža geazil muhtimat leat bákkuin vajálduhttigoahtán. ¶
–Imaštalan go dážas ii leat iešdovdu, dál go ii leat mielde uniovnnas Dánmárkkuin ja Ruoŧain. –Jurddašan ahte dalle stivreje earát, ja dáža lei sin vuolebuš. In imaštala go dalle ii lean iešdovdu ja geahččalii sápmelačča duolbmat. Dáža galggášii oažžut dan mađe iešdovddu, iige viggat minoritehta badjelii, loahpaha Máhte-Johán. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu Sámiid Searvvi (GSS:a) doallostivra lea mearridan várret oktiibuot golbma saji Sámi Grand Prix ´98 (SGP ´98)loahppagilvvuin luđiide mat sáddejuvvojit Suoma, Ruoŧa ja Ruošša bealde. Dát mielddisbuktá ahte unnimusat okta luohti beassá mielde juohke riikkas gos sámit orrot. Eaktun lea ahte luođit ráhkaduvvojit dáin riikkain ja sáddejuvvojit Sámi Grand Prixai ovdal njukčamánu 15. beaivvi. Lágideaddji Ann-Irene Buljo ii bala várrejuvvon sajiid njeaidit gilvoluđiid dási. –Doppe luđiin lea vissásit seamma dássi go dáppe luđiin, árvala Buljo. SGP ´98 lágideaddjit doivot ahte sii dán jagi maid galget suitit máksit oasseválddiid mátke- ja orrongoluid. ¶
Gumpposat, márffit ja varragáhkut leat dovddus buktagat bohccovaras. Bohccovarra lea dutkojuvvon juo 70-logu rájes ja ollu varradieđut leat ráddjon. Goitge vejolaš vara geavaheapmi lea báhcán suoivvanii ja dál leat RKTL:a dutkit Gápmasis álggahan dutkama mo ávkin atnit vara erenomašvuođa ja oažžut das buoret buvttadusa. Dál leat EU-mearrádusat dahkan álkibun čohkket bohccovara. –Ovdal lea varra leamaš bázahus mii máŋgii lea golgaduvvon njuolgga eatnamii. Dál leat njuovahagat mearreduvvon geavahit čuggenbohcci, mii njamista vara njuolgga bohcci bokte táŋkii. Dás lea alki sirdit vara, gieđaid guoskkakeahttá dohko gos varrii lea atnu, muitala boazodutki Mauri Nieminen RKTL:s. ¶
Soahpamuššii gullet vihtta čuoggá, mat buot galget ollašuvvat ovdalgo sohpamuš lea dohkálaččat čađahuvvon. 1. Guovdageainnu suohkanbáhppa Olav Berg Lyngmo fárre 1.4.1998 Kárášjohkii, gos son doaibmagoahtá suohkanbáhppan. 2. Kárášjoga kapellána Arild Hellesøy fárre 1.4.1998 Guovdageidnui, gos son doaibmagoahtá suohkanbáhppan. 3. Olav Berg Lyngmo ii beasa vuosttaš logi jagi 1.4.1998 rájes doallat Ipmilbálvalusaid dahje sárdnidit Guovdageainnu suohkanis. Dušše oktii jahkái beassá Olav Berg Lyngmo doallat dálveipmilbálvalusa Láhpoluobbala kapeallas. 4. Olav Berg Lyngmo lea lohpidan, ahte son ii šat doala oktavuođa Strandebarm-báhpaiguin, sus lea oppalaš reivve- ja telefongielddus Børre Knudsena ektui. 5. Olav Berg Lyngmo ii galgga iežas sártniin sániinge namahit homofiliija, ábortta dahje eará vuolledáhpe- ja sisbuksaáššiid. ¶
Guovdageainnu leansmánni lea guhká juo gillán go leat beare unnán bálvvát. Dál lea čoavdán váttisvuođa oanehis áigái, go lea ožžon bálvvá gohččojuvvot Guovdageidnui. Ragnhild lea 26 jagii boaris. Son gearggai politiallaskuvllas 1996:s, ja lea dan rájes bargan leansmánnibálván Nannestad ja Gjerdrum leansmánnikantuvrras. –Somá lea geahččalit bargat veahá eará sájes Norggas. Ferte geahččat leago boahtteáigi dáppe bargat. Lea áibbas earágo bargat lulde. Dáppe lea áibbas eará biras. Doaivvun manná bures vaikko in máhte sámegiela, muitala movttegis leansmánnibálvá Ragnhild Aass. Sávvat lihku bargguin. ¶
Sverre ássá uhca dáložis gosa lea vurken muittuid ja dávviriid iežas násteeallimis go barggai teáhteris. Son lea hearvás almmái ja geahččala oahpahit mánáide mo teáhteris lea bargat, sihke lávddi alde ja duogábealde. Juohke beaivvi fitnet mánát Sverre luhtte ja sis lea ollu bargamuš teáhterbájis. Vuos galgá ordnet lávddi ja earret eará ohppet mánát man dehálaš lea geavahit čuovgga rivttesláhkai vai ráhkada rivttes mielladili. ¶
Sus lea alddes ovddasvástádus oažžut buot sámegielat giehtačállosiid mat Davvi Girjái bohtet dakkár hápmái ahte sáhttá daid lohkat ja deaddilit. –Oktiibuot leat unnimus gávcci čovdosa. Mii leat dađis dasa hárjánan, ja ráhkadan konverterenprográmmaid mat molsot seamma standárdii. –Muhto dábálaččat go geahččala sáddet e-poastta nubbái sámegillii, de ii leat buohkain čehppodat mii dárbbašuvvo daid molsut logahahttii gillii, jus ležžet ožžon maidege mii lea eará standárddain čállon. ¶
Aase muitala leat ain vearrát dillin go maid Min Áigi čálii mannan vahku. Mii čáliimet oainnat ahte Latin 9 lea seammago Multitast, muhto dát leat guokte sierranas čovdosa. Moivi lea danne vel vearrát. Davvi Girji lea okta dain moaddásiin mat leat atnigoahtán standárdda mii mearriduvvui 1996:s. Ja sidjiide geain lea váttis lohkat Davvi Girjji ruovttusiidduid, leat sii dáid čálašlájaid bidjan internehttii, nu ahte sáhttá dáid viežžat ja galggašii daid sáhttit lohkat. Barentsčállingoddi lei dán stuorra datakonfereanssa duvdin. Aase lea gullan ahte sii juolludedje máŋga miljon dán bargui, ja imašta gosa dát ruhta ges lea jávkan. ¶
Son čuččoda Skiippaguras luoddaguoras ja geahččala oažžut sáhtu. Čuvges vuovttat, oanehis fuolpu. Bisánan ovdal go fuobmán. Son lea garrasit vuoidan girkás čalmmiidis. Gárvodeapmi ii čiegat olus maidege. Jearrá sáhtu. In oro heiveheame šat guođđit ge.. ¶
Sámi Álbmotallaskuvlla rektor Lars Johnsen lea dakkár virggis mii gáibida su bargat ijatbeaivvi. Liikká ii oro leamen doarvái, skuvla rahčá vuostebiekkas. Son lea almmatge duhtavaš iežaš bargui. –Mus lea vejolašvuohta geavahit buot attáldagaidan dán barggus. Jáhkán ahte lihkku manná min guvlui, árvala Lars Johnsen. ¶
Lars Johnsen (33) bargagođii Sámi Álbmotallaskuvllas rektorin jagis 1991, mii máksá fargga čieža jagi. –Gergen joatkaskuvllas jagis 83, man maŋŋá vázzen inšenearaoahpus, ja leange elektronihkalaš inšenera. Ledjen jagi soahtebálvalusas, maŋŋel bargagohten juornalistan áviissas, gos bargen guokte jagi ja gos šadden bajás. Das maŋŋá fárrejin Kárášjohkii. Vuosttaš jagi ledjen nuoraidbargin ja Sámemišuvnna sárdnideaddjin, maŋŋel bargen jagi prošeaktajođiheaddjin, ja das maŋŋá ledjen doaimmaheaddjin «Samenes venn» áigečállagis, ja DSF radios. Dasto álgen Sámi Álbmotallaskuvlla rektorin, muitala Johnsen. ¶
Mii lea Sámi Álbmotallaskuvla? –Sámi Álbmotallaskuvla lea sámi kristtalaš álbmotallaskuvla ja man mihttomearri lea sápmelaččaide ásahit báikki gos sáhttá gávdnat ja ovdanahttit sámi identitehta ja buori iešdovddu. Manne dárbbašuvvo skuvla ja makkár ávkái? –Dieđusge, Norgga Álbmotallaskuvllat leat eará skuvllat go joatkkaskuvllat ja allaskuvllat. Váldoáššin lea ahte juohke oahppi galgá beassat positiivvalaččat ovdánit, ja dappe ohppet bargat ovttas, ohppet leat ovttas earáiguin olles jándora miehtá jagi, muitala Lars. Mii leat dán guhtta-čieža jagi vásihan ja mearkkašan ahte máŋggas leat earáhuvvon positiivvalaš guvlui. Leat ožžon buoret iešdovddu ja maŋŋel skuvllajagi dihtet buorebut geat sii leat, ja manne sii háliidit joatkit dán láhkai, árvala son. ¶
Dáppe lei Lujávrri joavku ja leat deaivvadan Lujávrri sátnejođiheaddjiin. Makkár mihtomearri lei dan deaivvadeapmái? –Mihtomearrin lei dieđihit mo skuvllas bargat ja maid jurddašit boahtte skuvllajagi hárrái, vástida Johnsen. Mákságo ahte Sámi Álbmotallaskuvllii bohtet oahppit Lujávrris boahtte skuvllajahkáige? –Jus buot lea nugo sávvat, boahtte skuvllajahkái min skuvlii boahtá Lujávrris joavku, guhtta Lujávrri sápmelačča. Ođđa boahtte jagis lea ahte mis lea miella geahččalit oahpahit sidjiide gielddasámegiela, gieldda sámeduoji. Vaikko oahpahit sin moadde vahku Lujávrris, muitala Lars. Áiggi mielde doarjut Lujávrri birrasa nu ahte dohkoge šaddá Sámi Álbmotallaskuvlla ossodat, árvala Sámi Álbmotallaskuvlla rektor, Lars Johnsen. ¶
«Jávohis ja oaidnemeahttun heahtedilli» leat sánit maid ON:a mánáidfoanda geavaha čilget nealggi beali Guatemala mánáid gaskkas. ¶
Petter muitala sárdneálbmáid boahtán viiddus guovllus. –Guovtte beale rájá dat bohte deikke. Deanus Leavvájoga rájes bohte deikke sárdnit juovllaid ja beassážiid áiggi. Bohte maiddái Suoma bealde Aráris. Maŋit áiggi lei Deanus Olle Koski. Juhu Niillas lei dulkan. Dat rábmojedje hirbmadit man buorre lei dulkot. Lea vissa Nils Jernsletten áhčči dahje áddjá. –Sárdneálbmát ledje báikkis maiddái dego Biehttár Niillas, Nils Persen Sara. Deanu alde lávejedje boahtit Dálvadasas Ellet-Pier Ovllá ja Elle-Pier Dávvet Suoma bealde. ¶
UNHCR lea addán heahteveahki sullii 200.000 báhtareaddjái Čeččenian soađi maŋŋá. Allakommiseara veahkeha ain báhtareaddjiid geain ii leat vejolašvuohta máhccat ruoktot, muitala UNHCR:a regionála ovddasteaddji Nicholas Coussidis. Riikkaidgaskasaš veahkkeorganisašuvnnain lea dehálaš rolla veahkehit báhtareaddjiid guovddášasialaš republihkain, erenoamážit soađisvaháguvvon Tadsjikistanas. Dán čuvge Boris Sergeev, Ruošša báhtareaddjiidfoandda presideanta. Juovlamánu ovccát beaivve oaččui UNHCR eambbogo 296 miljon ruvnnu riikkaidgaskasaš veahkkeruđain. Ruđat galget geavahuvvot ođđasit ásahit olbmuid geat šadde báhtareaddjin maŋŋá jagi 1990 ja olbmuid geat Stalin-áiggi bákkus fárrehuvvojedje boaittobeale guovlluide Sovjetlihtus. ¶
Dovddus suoma vuoddji Esko Tuisku lea vuodján Kárášjogas measta juohke gilvvu ja son lei maid dáid beassážiid ráhkkaneamen vuolgit Kárášjohkii iskkadit leavttu. Iige son livčče boahtán okto, go dál leat juniorat maid beassan Norggas vuodjit gilvvu ja valljihan gávdno aiddo Suomas. –Iigo Kárášjoga gielddas leat dan veardde sadji gosa stivret skohtervuoddjiid? Iigo gielddas livčče jo áigi buolláhit ruoná čuovgga mohtorsearvvi ohcamuššii? Go eai leat vuoddjit, eai leat bargitge. Lea duođaštuvvon ahte lobihis vuoddjit geavahit stuorra leavttu, vai eai gávnnahala ja dárbbašmeahttun lihkohisvuođat dáhpáhuva. –Dál áigguimet boahtit dušše mu bearrašis golbma vuoddji, mun ja guokte juniora. Kárášjoga stadioncrossa lea leamaš okta buoremus gilvvuin mii lea lágiduvvon, dalle oažžu veardádallat dan maid EM:n. Leat ollu geahččit, buorre gilvošilju, dálkkit leat leamaš buorit ja lágideaddjit leat nákcen čađahit gilvvuid čuolmmaid haga. Dán mielas leat maid eará suoma vuoddjit ja mii gáttiimet iežamet stuorra joavkkuin beassat dáid beassažiid áiggege dovdat dan buori birrasa mii Kárášjogas lea leamaš jagis jahkái, šuohkkiha Esko Tuisku. ¶
Masá buot smávvamánáid váhnemat, geat máhttet sámegiela, oahpahit sámegiela mánáidasaset. –87 proseantta vuollel skuvlaahkásaš mánáin hállet sámegiela, muitala mánáidgárdekonsuleanta Marta Nordsletta. Gieldda 275 vuollel skuvllaahkásaš mánáin, leat dušše 40:s geat eai oahpa sámegiela ruovttus dahje lágašbirrasis. Nuoraidskuvllas hállet fas 81 proseantta sámegiela, mánáidskuvllas 78 proseantta. Buot dárogiel mánát lohket sámegiela nubbin giellan. Vaikko dárogiella gullo skuvlla šiljus, de gullo sámegiella vel eanet. ¶
Birget juo, jus ii dárbbaš lohkat maid earát čállet. Go Kárášjoga čállingiella lea ain dárogiella. Almmolaš ásahusain čállet eanemusat dárogillii. Fitnodagaid čállingiella lea dárogiella, ja go álbmot čállá almmolaš ásahusaide, de dát dáhpáhuvvá meastá dušše dárogillii. Várra okta proseantta álbmoga čállagiin lea sámegillii. «Okta njealjátoassi gieldda áššemeannudeaddjiin čálle sámegiela 1997» , čájeha Sámi giellaráđđi iskkadeapmi. Gielddas čállet dušše skuvlaossodaga čoahkkingirjji sámegillii. Olu gieldabargit leat kurssaid vázzán, dattetge eai gieđahala áššiid sámegillii. ¶
–Mis lea ain hui guhkes lávki ovdalgo áššemeannudeapmi lea ollásit sámegillii, muitala gieldda organisašunhoavda Gunn–Helene Turi. Son lohká sámegiela geavaheami gieldda leat lassánan ollu, muhto dovddasta ahte gielda ii leat leamaš doarvái čeahppi geatnegahttit čállit sámegiela. –Mii áigut movttidahttit bargiid eambbo, čilge Turi. Son jáhkká movttiidahttima loktet sámegiela árvvu ja bargiid čállinmoktaga. Ráđđealmmái Jan Terje Nedrejord čilge fas garra barggu, vejolaš sivvan manin bargit eai čále sámegiela. –Máŋgga bargosajis lea váttis bargodilli. Muhtimat nimmorit jos galget vuos čállit sámegillii ja de jorgalit dárogillii. Jos dan bargá de bázahallet eará bargguid dáfus. Nedrejord ii čále ieš sámegiela barggus. Sus ii leat barggu geažil leamaš astu oahppat. –Muhto ii váilo nu olu dál, ovdalgo sáhtášin čálligoahtit, lohká Nedrejord ¶
Dimitri joavku oaččui gaskavahkku dán jagáš kulturbálkkašumi. Joavku vuođđuduvvoi 1991:as, ja lea nama ožžon Olof Dimitri Røe:as, gii lei joavkku vuosttaš dirigeanta. Joavkkus leat dál sullii 30 miellahtu, geat duođai liikojit lávlut, muitala joavkku jođiheaddji, Laila Aleksandersen. Guovdageainnu suohkana kulturstivra, mii attii dán bálkkašumi, lohká joavkku leat ovddastan suohkana buori ládje, go leat rámi ánssášan eará báikkiinge go Guovdageainnus. ¶
Joavkku okta ulbmilin lea hábmet koaramusihka sámi hápmái. Earet eará geavahit luđiid vuođđun, ja lávlut sámi lávlagiid. Dan ládje leat sii ođasmahttán sihke koara- ja sámi musihka. –Eará báikki olbmot lávejit rámpot go min musihkka lea nu earenoamáš, muitala Laila Aleksandersen. –Eai sii báljo jáhke ahte koaramusihkka sáhttá leat dán ládje, dat han dábálaččat čuovvu hui árbevirolaš minstara. Muhto ieš ii loga váttisin ráhkadit sámi hámát koaramusihka, ja rámpo sin dirigeanta, Terje Aho, gean lohká čeahppin ovttastit dán guovtti musihkkahámiid. ¶
Karen Baal logai, kulturstivrra bealis geigejumi oktavuođas, ahte bálkkašumi submi, mii lea 5.000 ruvnnu, ii leat beare stuoris - muhto dađi stuorat lea gudni mii čuovvu mielde. Goitge Laila Aleksandersen lei hui duhtavaš go ožžo dán ruđa. Dáid sii áigot geavahit mátkkiide dahje viežžat čeahpes musihkkáriid, vai sáhttet stuorát musihkalaš lágideami doallat Guovdageainnus. Nu muitala Laila Aleksandersen ovdalgo doapmala lávlunolbmaidis mielde illudit. Árvideamis gullui lávlla iđit rádjai... ¶
Sámediggi lea dál mearridan ulbmiliid maid guvlui bargat ja makkár vuođu nala hukset sámepolitihka. Njealji jagi Sámediggeplána lea dohkkehuvvon. Sámediggeráđđi čilge dán plána álggahusas čuvvovaččat. "Sámediggi lea ásaheami rájes bargan vuođđudangažaldagaiguin, man olis leat geahččalan dikki hábmet dárbbuid ja sávaldagaid vuođul. Dát lea dáhpáhuvvan dalle go dikki doaibma ja barggut leat lassánan ja goas maiddái ekonomálaš rámmmaeavttut ja bargiid lohku leat lassánan sakka." "Go leat lávkemin Sámedikki goalmmát áigodahkii ja sirdimin ođđa duhátjahkái, de heive árvvoštallat dikki saji erenoamážit sámi servvodagas ja oppalaččat servodagain dan birra. Vuolggasajiin višuvnnas ja mihttomearis divvojuvvo gažaldagat makkár politihkalaš linjá Sámediggi berre válljet ovddasguvlui, ja makkár guovddáš áššesuorggiid berre vuoruhit vai mearriduvvon mihtomearit olahuvvojit." Iešstivrejupmi ja iešmearrideapmi lea guovddáš áigumuš sámepolitihkas. Dievasčoahkkimis dovdui ahte buohkat hálidit iešmearrideami, go dat lea lunddolaš ovtta álbmogii. Dakko bokte sáhtii vuohttit ahte lei ovttamielalašvuohta sámediggeráđi sámediggeplána evttohussii. Muhto liikká čuožžiledje garra nákkut juste dasa mii guoská iešmearrideami dulkomii. Dás lei sáhka defineremis, dahje sátneválljemis. Sáhttá lohkat ahte lei sáhka das guđe ládje dulkot ovtta árvalusa. Dán vahkku dievasčoahkkkimis ii čájehan sámedikki ráđđi ja dan eanetlohku, eaige vuostebellodagat miela soabadit ja gávnnadit muhtun čovdosiin. Goappašat bealit doalaheigga čavga das maid goabbage oaivvildeigga, vaikko ieža maid geažihedje máŋgii ahte sii leat buohkat seamma oavilis, nammalassii ahte sámiid galget ieža beassat mearridišgoahtit. Lea lunddolaš ahte vuostebellodagat fertejit čájehit ja buktit ovdan iežas áigumušaid. Muhto go ná ovttaoaivilis, nugo iešmearrideami áššis leat goappašat bealit, de lea imaš go ii leat vejolaš geahččalit gávnnadit oktasaš čovdosiin. Diehttelas lea juohke politihkaris dárbu čájehit iežas politihka iešguđet ge áššis. Muhto lea go dat deháleabbo go dat ahte soabadit gaskamuttos, go ovttamielalašvuohta juo gávdno. Sámedikki plána digáštallan šattai eambbo politihkalaš gilvun, go plána sisdoalu gieđahallan. Heijjá Irene ¶
Juhán Máhtte muitala iežaset juo vuođđudančoahkkimis gáibidan vuoigatvuođa eatnamiidda ja čáziide. Ja sii oidne maid stuorra vahágin rittu ássiide, go stuorra guollefatnasat bohte bivdit vuonaid. Sii bidje gáibádusa Guolastusdepartementii, ahte dat galgá gildot. - Muhto dađi bahábut eai leat goabbáge ášši duođi dobbelii joavdan, diehtá Siebe Juhán Máhtte. Vuođđudančoahkkimis gáibiduvvui maid, ahte NSR:ii eai galgga beassat miellahttun earágo sápmelaččat, iige mot Oslo Sámi Searvvis, masa besse buohkat miellahttun geat beroštedje sámi áššiiguin. Johan Mathis Klemetsen doaimmai NSR ovdaolmmožin guokte jagi, ja lea dan rájes leamaš miellahttun. Son leigge olles leahtun ráhkkaneamen 30 jagi ávvudančoahkkimii, go finadeimmmet su guossis. ¶
Norgga Sámiid Riikkasearvi doalai vuosttaš jahkečoahkkima Kárášjogas ja dalle ledjen vuosttaš geardde NSR:a jahkečoahkkimis, muitala Ole Heandarat. Jagi ovdal ledje moadde báikkálaš sámi searvvi vuođđudan NSR:a, earret eará Oslo Sámi Searvi, mas songe lei miellahttun. Oslo Sámi Searvvi jođihedje dalle nuorra sámi studeantat. - Sii ledje hui áŋgirat ja barggánat, muittaša Ole Henrik Magga. Son ovddastii Oslo Sámi Searvvi vuosttaš NSR:a čoahkkimis, ja dan rájes lea leamaš NSR:a miellahttun. ¶
NSR:as ledje álgoálggus sámiealáhusat, vuoigatvuođa-, ja skuvlaáššit guovddážis. Muhto dávjá gohčodedje politihkkárat, virgeolbmot ja mediat sin "ekstremistan" . - Sis várra lei dat oaidnu ahte albma sápmelaččat leat oahppameahttumat eaige oaivvil dan maid sii, einnosta Ole Henrik Magga. - Danne sii ain viššalat barge sámi áššiiguin, iige lean goasse jurdda addit vuollái, muittaša Ole Heandarat. Son muitala iežas mánnán vázzán skuvlla Eaibus, gos lei heajos dilli ja fasttes vealaheapmi. Dan dihte ii lean dat nu amas eallimis maŋit áiggiid. Eiseválddit balle maid sámi organisašuvnnain ja atne sin čalmmis. Son muitá bures go Sámeráđis lei čoahkkin Mázes. Maŋŋel ledje boahtán politiiját ja jearahallan mii doppe lei dáhpáhuvvon. Sin mielas lea oalle imaš, go eiseválddit balle sis geat barge sámi áššiiguin. ¶
Dán rádjai NSR:a oktavuođas lohká alcces báhcán buoremusat muitui, go Gonagas Olav rohkki rabai vuosttaš Sámedikki jagis 1989. Dalle leimmet dego ovtta láhkai joksan mihttomeriid. - Erenoamáš buorre dovdu lei dalle, muitala Ole Henrik Magga. Iežas lohká joatkit NSR:as nu guhká go dollet dan linnjá máid dán rádjai leat dahkan. Ole Heandarat lohka vuosttaš NSR:a ovdaolbmo leamaš hui buorre veahkkin ja doarjjan alcces searvvi bargguin. - Dan sávan ahte mun maid beasan leahket NSR:ii boahte áiggis, loahpaha Sámi allaskuvlla profeassor ja Sámedikki áirras Ole Henrik Magga, Guovdageainnus. ¶
Pedersen lohká dál háliidivččii bearraša vuoruhit, eambbo go NSR:a bargguid. Go dat váldet hirbmat ollu áiggi ja návccaid. - Dál leat NSR:a jođiheaddjin, lea losimus bargu mii oba gávdnoge Sámis, árvala son. Dálá NSR:as lea bargoguovlu báikkálaš áššiin gitta riikkaidgaskasaš áššiide, mii mearkkaša ahte viidát galgá olahit. Dasa lassin lea heittogis ruhtadilli. - Nu ahte dál ii leat nu miella gal joatkit ovdaolmmožin, lohká Norgga Sámiid Riikkasearvvi ovdaolmmoš Geir Tommy Pedersen. ¶
ALFABETISEREN: Kárášjohka áiggošii alfabetiseret álbmoga, muitala giellabargi Amund Nerdgård. ¶
Sámiid Álbmotlihttu riidala vuollarehkegiid alde ¶
Roger Pedersen ii mieđit dasa ahte olles ášši lea álggahuvvon danne go dás rievtti mielde livččii sáhka garra fápmogiččus organisašuvnna siskkobealde. Son ii loga iežas guđege láhkai viggamin sirdit organisašuvnna stivrema Sis-Finnmárkkus eret. –Ii, dát ii leat miige fápmogiččuid. Min (searvvi) njuolggadusain lea čielgasit máinnašuvvon, ahte stivrras galget iešguđet geográfalaš guovllut leat ovddastuvvon. Danne ii galgga oppanassiige sáhttit dušše dihto guovllu olbmuid dohko válljet. Go dás nu garrasit geažidat, ahte vuollarehkegat mahkáš eai galgga leamen nu dehálaččat, manne dalle leat cuiggodan rehketdoalu? –Ii leat sáhka dušše vuollarehkegiin. Dás lea baicce sáhka siskkáldas rutiinnain. Sáhttet leat vajálduhttán máksimis latnjarehkegiid, ja dasto lea searvi ferten máksit daid, seammás maiddái vuollarehkegiid, mat dasto leat báhcán rehketdollui. Soaitá vel leamen nu, ahte soapmásat jo leat máksán ruovttoluotta supmiid, árvala Pedersen. ¶
Mii sámekultuvrra vuođđogurssa oahppit hálidit vástidit čállosii, man Juha Pohjanraito lea čállán (Min Áigi 18.3.1998, nammamearkkain Niilasaš Ándáras Mákká Juha). Mii álggiimet mannan borgemánus sámegiela vuođđogursii ja dát kulturgursa lea dego joatkkagursa dasa. Dát gursa lea plánejuvvon min dási mielde. Min buohkaid vuosttašgiellan lea suomagiella, maiddái Juha, vaikko son geahččala earáláhkai čilget. Min gurssas leat gávcci oahppi ja dán joavkkus leat maiddái sápmelaččat. Viđas leat Davvi-Suomas eret ja golmmas Mátta-Suomas ja okta sis lea Juha ieš. Dát diehtun Juhai, gii čállá, ahte buohkat leat boahtán Mátta-Suomas. Juha bođii mielde gaskan lohkanbaji ja dasa lassin son lea vázzán vuođđogurssa ja guokte vuođđofága juo guhkit áigge dassái, nu ahte son máhttá sámegiela ollu buorebut go mii. Dan dihte mii hálidit jearrat Juhas, manne son lea boahtán justa dán vuođđogursii? Sámi oahpahusguovddaža lága mielde oahpahus lea dárkkuhuvvon sámeguovllu earenoamáš dárbbuid várás. Iigo leat buoret ahte giella seailu go smiehtat, geas lea vuoigatvuohta oahpahallat sámegiela ja maid mearreruđaiguin? Ja háliidatgo Juha meroštallat, geas lea vuoigatvuohta lohkat sámegiela? Min gurssas oahpahus dáhpáhuvvá 95% sámegillii ja buohkain lea vejolašvuohta geavahit sámegiela. Muhtumin ii leat gávdnon sámegielat áššedovdi, danin mis lea leamaš suomagielat logaldalli. MIi buohkat leat boahtán dán gursii daningo háliidat oahppat sámegiela ja -kultuvrra ja ahte mii sáhttit birget ovttas ja barggus bálvalit sámegillii ja áddet kultuvrra, mas eanas mis orrut. Mii leat duhtavaččat oahpahussii. Dearvvuođaiguin Heli Aikio, Satu Ihanamäki, Jenni Laiti, Marja Korppila, Irmeli Moilanen, Johanna Salo ja Tanja Salovaara. ¶
Lávvardat eahkeda ožžo leansmánnibálvvat váidaga go muhtin bárdneolmmai, 20 jagiin, vuojaša skohteriin ovtta ásodatguovllus. Leanmsánnibálva vujii dohko biillain ja bisánii vuordit. Go de bođii olmmái meaddel, de deaddelii ala alitčuovggaid, olmmái čárvii ja vuodjái eret biilaluottas. Muhto dakko lei hui ollu muohta, ja go lei veaháš losebuš olmmái, skohter vuojui obbasii. Olmmái šattai vázzilit leansmánnibálvva lusa. –Go ollii mu lusa, de logai «mun galgen dušše jorgálit» , muitala leansmánnibálvá Bendik Hætta. Skohtervuoddji váido go lea vuodján skohteriin almmolaš biilaluotta mielde, ja go ii bisánan go politija dáhtui su bisánit. ¶
–Stuorámus guovllupolitihkalaš meattáhus maid stuorradiggi goassige lea dahkan, lea «poastamassakre» boaittobeale Norggas. Poastakántuvrraid heaittiheapmi guoskkaha «álbmotsielu» , beaškala Gáivuona sátnejođiheaddji, Åge Berton Pedersen. ¶
Maŋŋá searvegoddečoahkkima sotnabeaivve oaččui bisma Ola Steinholt giehtaspiežžasa (applausa). Bismma visitaslogaldallan leige čábu čielggas. –In dieđe maid galggašin dadjat, muhto lean hui ilus go bisma nu čielgasit muitala maid son oaivvilda min dilálašvuođaid birra, lohká sátnejođiheaddji Anton Dahl Aftenposten áviisii. ¶
Steinholt čájehii fámu iežas guhtta beaivve galledeami loahpaheamis háddjanan Guovdageainnu searvegottis. Sullii 400 olbmo ovddas Guovdageainnu girkus son deattuhii ahte ii sáhte dohkkehit evttohusa ásahit ođđa virggiid searvegottis, iige bidjat virgái diakona maid searvegoddi nu sakka dárbbašivččii. Jus katekehta vuollána ja háliida guođđit virggi, dan riiddu geažil mii lea suohkanbáhpa ja oasi searvegotti gaskkas, de ii áiggo bisma duostat bidjat virgái sadjásačča. –Girkodulkavirgáige, mii fargga lea rabas, šaddá váttis bidjat virgái ovttage ovdalgo searvegotti dilálašvuođat leat čielggaduvvon. Ii makkárge dilálašvuođas dohkkehuvvo bidjat virgái ođđa girkodulkka daid guottuid vuođul maid dálá girkodulka lea dovddahan visitasa áigge, mas son lea fillehuvvon searvegotteráđi ja suohkanbáhpa beales biehttalit oassálastimis ja dahkamis dan masa son lea biddjon virgái, beaškala Steinholt. ¶
Davviriikkain lea bohccuid bahččin áibbas nohkamin. Álddus oažžu eanemusat ovtta lihttera mielkki beaivvis ja bohccuid sáhttá bahččit geassemánus gitta čakčii. Ruoššas bahčet áldduid maid dálvit ja leage dál áidna riikka gos mielki geavahuvvo beaivválaččat. Easkka álggahuvvon dutkan galgá čilget bohccomielkki iešvuođa ja dan ovddideami. Dutkojuvvo maid, man heivvolaš melki lea sidjiide geat eai gierdda eará mielkki. Nieminen muitala máilmmis leamen stuorra beroštupmi bohccomielkái ja danne lea maid dutkan álggahuvvon. Dálá ovttasbargu lea Oulu universitehtain, ja doaivumis oažžut eará davviriikkaidge searvat dasa. –Bohccomielki ii leat dutkojuvvon ja fertešiige gávnnahit mo dán sáhtášii geavahit, vai dasge boađašii ruđalaš ávki badjeolbmuide. Oulu universitehta Sotkamo ossodagas lea vuosttažettin dutkan livččego bohccomielkkis ávkin allergiolbmuide, muitala Mauri Nieminen. –Gusamielkkis lea okta proteiina mii givssida olbmuid. Orru leamen nu ahte bohccomielkkis dát proteiina lea earálágan ja várra melki heivešii allergigeavahussiige, joatká Nieminen. ¶
Bohccomielkkis lea lákcavallji, bažedettin lea dat oalle vuddjii ja das lea njealje geardde eanet lákca go gusamielkkis. –Eanemusat leat mihtidan 30% lávcca bohccomielkkis muhto gaskamearálaččat lea sullii 20 % vuodja. Ferte dutkat man ollu leat buorit ja heittogis buoiddit dán mielkkis. Jos háliidit geavahit mielkki nu ahte das boahtá eanet ruđalaš ávki, de ferte maid roggat beaivečuvgii sin geat vel máhttet ráhkadit bohccomielkkis vuosttá dološ vuogi mielde. Dán proseassa sáhtášii geavahit vaikke turisttain hástalit guođđit eanet ruđaid deikke, árvala Nieminen. ¶
Kárášjogas ledje 1996 geasi «riikkačiekčamat» gaskal Ruoŧa ja Norgga sámiid. Čiekčamat ledje Sámi cupa oktavuođas. Dalle bođiige jurdda álggahit fas sámi riikkajoavkku spábbačiekčamis. Gii dáinna áššiin lea bargáme, lea Håkan Kourak (36), eret Johkamohkis Ruoŧa bealde. –1996 geasset buollái jurdda, ja dál leat (SVL-R) veahá plánen. –Mus lea leamaš ovddasvástádus bargat áššiin. Dán vahkkoloahpa galgá Sámi valáštallanlihtus leat čoahkkin Muonás Suoma bealde dán birra. Doppe mearriduvvo mii galgá dáhpáhuvvat, šaddágo Sámi spábbačiekčan riikkajoavku duohtan, muitala Kourak. ¶
–Ruoŧa Sámediggi lea juolludan 112.000 ruvnna álggahit riikkajoavkku. Mii sávvat Norgga beal ja Suoma beal Sámedikkit maid juolludit juoida. Áigut geahččalit ohcat ruhtadeddjiidge, muitala Kourak. ¶
USA ja Stuorrabritannia plánat leat fallehit Iraka ulbmiliin bilidit riikka biologalaš vearjjuid vuorkkáid. Áššedovdit ballet ahte vearjjut eai billašuva bombemiiguin, muhto ahte jápminbakteriijat baicce luitojuvvojit ja leavvagohtet miehta duovdaga. –Bombemiid boađus lea dilálašvuođa duohken, árvala Julian Perry-Robinson Sussex universitehtas. Son dutká Dieđálaš politihka ossodagas. –Smávva oasáš antrax - miltbrann-bakteriijat - sáhttet bohciidahttit stuorra jámu, mii čalmmustuvai lihkohisvuođas Sverdlovskas Sovjetlihtus jagis 1979. Sverdlovskas (man namma dál lea Jekaterinburg) jápme 94 olbmo ja 96 olbmo buohccájedje go dušše áibbas moadde milligrámma antrax luitojuvvui áibmui biologalaš vearjjui laboratorias. Sii geat ledje dušše gitta njeallje kilomehtera duohken, ja eallit mat guhto gitta 80 kilomehtera duohken, maid jápme. ¶
Sámi Girkoráđi jođiheaddji, Ole Mathis Hætta diehtá dán leat kontroversiealla áššin. –Muhtin láhkai dát čoahkkin riiddu bohciidahttá. Muhtimat dieđusge gal suhttet eaige loga leat riektan girkoráđis searvat politihkkemii. Jáhkán fas ahte nuorat geardi liiko ja ahte sii soitet lohket ahte girku beales leat gieđahallamin dakkár áššiid mat gusket sidjiidege, eatge dušše doala vuoiŋŋalašvuođa guvlui. Mu mielas ferte girku ja kristtalašvuođa beales oaidnit dán oppalašvuođas, olbmo olles eallin gullá dasa maid sivdnideaddji midjiide lea addán ja maid mii galgat hálddašit. Dasa gulletge rivttiid bealit ja dieđusge mo daid hálddašivččii. Justa dan galggašiige dát konfereansa oahpahit ja muittuhit, mo manašii ovddosguvlui, čilge Hætta. Makkár vuordámušat leat dus dán čoahkkima loahppabohtosii? –Ii leat nu buorre diehtit. Eanemusat sávašin ahte mii oahpahuvvot eará álgoálbmogiidda. Siihan leat seailluhan dakkár vieruid, oahpu ja eallinvuogi maid mii Sámis leat massán maŋimuš 40-50 jagi ja maid mii dárbbašivččiimet fas máhttit ja ealligoahtit seammaláhkai, oaivvilda Ole Mathis Hætta. ¶
Sámi ealáhusráđi mielas dárbbaša ásahit lassivirggiid vai sáhttet dustet Sámi ovddidanfoandda doaibmaguovllu viiddideami. «Sámi ealáhusráđđi oaidná, ahte Sámi ovddidanfoandda doaibmaguovllu viiddideapmi dagaha dan, ahte dárbbašuvvojit eanet áššemeannudeaddjit. Lassánan ohcamiidda lassin, maid ferte meannudit, dárbbašuvvojit maiddái eanet resurssat ođđa guovlluid/gielddaid čuovvoleapmái ja diehtojuohkimii otnáš ektui. Lassin dasa go Sámediggi geahččala gávdnat ruđaid áššemeannudeaddji virggiide iežas hálddašandoibmii, de oaidnit maiddái vejolašvuođa sáhttit luvvet ruđaid Sámi ovddidanfoanddas áigáiráddjejuvvon bargguide nugo ovttaskas doaimmaid ja sierra prošeavttaid čađaheapmái ja čielggadeapmái. Dasto soaitá Sámi ealáhusráđđi rievdadit iežas doarjjageavahusa ja doarjjaprofiilla ruđaid hálddašeami oktavuođas. Dákko livččii vejolašvuohta ráddjet áššemeari ja uhcidit hálddašandoaimmaid. Doarjjageavahusa rievdadeapmi berre dattetge dávistit dikki ealáhuspolitihkkii.» ¶
RÁISA: Disdatiđida vuojahalai ealga Návuonbađas. Ealga ruohtastii meahccái, ja geahččale dan ohcat. Eai leat vel gávdnan ealgga. Biila billahuvai veaha, biilla láset ja njunni cuovkane. Biilavuoddji ii roasmmahuvvan veaháge. Dál leat ollu ealggát luottaid alde gaskal Stuoragietti ja Návuona, muitala leansmánnibálvá Stig Rasmussen. Diein guovlluin fertejit leat hui várrogasat go vudjet biillain, vai eai oaččo ealgga ovdastullui. ¶
Ilmari Vuolab lea almmái gii agibeaivve lea eallán luonddus. Dát lea gártan lunddolaš eallinvuohkin go almmái ieš lea boazodoalli ja áŋgiris luossabivdige. Lunddolažžan lea maid báhcán divodallat skohteriid, ja dás de moatte jagi áigi álggahuvvui fitnodat gos divuha ja vuovdá skohteriid. Dál fanasmohtoriidge. Ilmari Vuolab orru Nuoris, sulli 2 kilomehter eret Ohcejoga gilážis. Geaidnoravddas ii leat go smávva galbbaš mii muitala dán leat Ilmarii ássanbáikin. Poastastobes fas muitaluvvo ahte Yamaha maid lea dáppe. ¶
Stobus moai geahčadišgohte muhtin daid áššid maid Ilmari lea hutkan dán rádjai. Son roggá skohteriid govaid ja čájeha daid. Áŋgirit son čilge mii lea erohussan dán skohteris ja originála skohteriin. Vuosttas čalbmegeahčastagas mun in fuopmá maidege, ovdalgo Ilmari čujuha ja čilge. –Dás ii leat originála glidersystema. Lea gal dieđusge sullii seammá «flipsystema» go mii dán rádjai lea hutkojuvvon, muhto lean vel dobbelii gonstošan dan. Duostan čuoččuhit dan leat olu buoret muohttagis go originála, oaivvilda Ilmari gáfe jugadettiin. Ilmari čájeha vuos guovttejagi boares Yamaha Venture 480. –Juste dákkára maid lean buoridan lea Yamaha importøra váldán alcceseaset. Dan sii ain geavahit, go lea nu buorre obbagis mannat, muitala Ilmari. Son lea moadde dákkára earáidege ráhkadan. ¶
Muhto lassin gonstošit skohteriin, lea Ilmari nugo ovdalis daddjon áŋgiris luossabivdige. Son leage máŋgalot jagi bivdán Deanu. Ja numo ođđa áiggis lea lunddolaš, de rohttesta Ilmarige fanasmohtora go vuolgá Deanu ala. –Dál lean ohcan pateantta dán mohtorjuolggi/propealla suodjalansystemii maid lean gonstošan, muitala Ilmarii čájehettiin munnje gova. Dákkár suodjalansystemii eai gávdno go ovdalis 5 pateantta máilbmeviidosaččat Ilmari diehtá. ¶
•• Golbma ruoššanieidda muitalit Min Áiggis (4.2.1998) man láhkai sii dávjá cielahuvvojit ruoššafuorrán, ja ahte albmát dávjá árvalit sis oastit nissona. •• Dihto dáhpáhusa nieiddat leat váidán Kárášjoga leansmánnii. Moaddegoalmmat jahkásaš kárášjohkalaš gánda soaimmai sin almmolaš dánsonbáikkis, iige duhtan ovdalgo vávttat su bidje olggos. •• Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad (MÁ 11.2.98) šiggu sin geat badjelgehččet ruoššanieiddaid. Son atná dákkár láhttema unohassan. •• Lujávrelaš nieida, Marina Klotshkova váccii guokte jagi dassái skuvlla Kárášjogas. Min Áigái (18.2.1998) muitala iežas gillán sullii seammá go eará nieiddat. Son lohká iežas báltun Norggas. ¶
Duorastatiđida vuoddjái Márjjá-Niillas ealus birra. –Ollejin Skuordnjabohtu lahka, go oidnen ahte dál lea goaskin vuot goddán miesi ja lei dan borrame. Skuordnjabohttu lea lahka Romssa fylkká ráji, ollu miillaid oarjjabealde Guovdageainnu. Goaskin girdilii, ja dihten ahte go lea borran, dat ii girdde nu guhkás. Girddii vuovdái ja seaivvui murrii. Mun njáhken lagábui, ja go ledjen sullii 150 mehtara eret, de báhčen. Goaskin gal rávggai ovttatmanos. In dárbbašan earágo ovtta skuohta. Mu mielas orro goaskin oalle boaris, orro stuorátgo maid diibma báhčen, muitala Márjjá-Niillas, Nils Siri. ¶
–Máŋgasat leat váldán oktavuođa minguin ja dáhtton min bargat rievdadit lotnolasealáhus njuolggadusaid, muitala Willy Ørnbakk, Davvi-Romssa sámediggeáirras. –Sámi ealáhusráđi 1998´ jahkedieđáhus čájeha dan seammá. Njuolggadusaid rievdadus jagis 1996/97 lea buktán negatiivva váikkuhusaid, Ørnbakk fuomášuhtii mannan vahku Sámedikki čoahkkimis. Ørnbakk evttohii ahte Sámi ealáhusráđđi ieš galgá geahčadit lotnolašealáhusaid doarjjanjuolggadusaid, ja ovddidit rievdadusevttohusa ovdal jagi 1998´ loahpa. ¶
NIGERIA: Máttanuorta Nigeria riddoservodagat gáibidit buhtadusa vahágiid ovddas mat leat áhpeeallimis, maŋŋágo árvvu mielde sullii 40.000 fárpala luondduolju lea golgan oljobohkanguovllus ođđajagimánu 12. beaivvi. Oljogolgan lei Mobil fitnodaga oljoguovllus vihtta mearramiilla olggobeale Akwa-Ibom oassestáhta rittu. (IPS) ¶
–Dakkaviđe go čohkkedeimmet beavdái, de bođii almmái min lusa. Mun dovddan su ovddežis, son lea birrasiid 22-23 jagi, muitala Svetlana Sedneva. –Son lei buori oaivvis ja jearragođii mis olu mii máksit. Ieš geahččalii evttohit hatti, ovdamearkka dihtii 500-600 ruvnnu. Okta mis geahččalii bissehit su, ja siđai su ditkit min ráfis. Muhto dás son ii oppanassiige beroštan. Son huikigođii ahte mii leat buohkat fuorát. Juohkehažžii son celkkii: «Don leat fuorrá! Don leat maid fuorrá!» Okta mis beasai gullat: «Don fas leat dat stuorámus fuorrá!» , muitá Svetlana Dudinova dán ilgadis lávvardat eahkedis. ¶
Ášši ii nohkan dása. Son geahččalii bahkket ovtta ruoššaoahppi ala. –Almmái čárvii nieidda čižžái. Dan maŋŋá doapmalii nisu gránnjábeavddis viežžat vávtta. Dát nisu lei gullan visot mii dáhpáhuvai min beavddis. Nu bođiige vákta veahkkin. Son dajai midjiide ahte jus mis ain leat váttisvuođat, de lea dušše dieđihit vávttaide. Ráfi mii eat liikká ožžon. Givssideaddji cielahii fas moanaid háve min ruoššafuorrán. Loahpas vávttain ii lean eará ráđđi go albmá šlivget olggos, muitala Svetlana Dudinova. –Dát dađibahábut ii šat veahkehan min ollus. Buorre mokta lei oalát jávkan, mii eat nagadan šat návddašit loahppaeahkega. Mii leimmet ollásit badjelgehččojuvvon ja loavkašuvvan. Son bávččagahtii min gudni, Svetlana Sedneva čilge. Kárášjoga leansmánnebálvá Frank Nilsen duođašta ahte álbmotallaskuvla-oahppit leat leamaš oktavuođas leansmánnekantuvrrain. Ášši ii lean almmatge vuos formálalaččat váidojuvvon. –Mii fertet vuos vuordit dassáigo ášši lea váidojuvvon ja dutkat duođašteaddjiid, ovdalgo sáhttit maidige dahkat, čilge Nilsen. ¶
Guovdageainnu beassášmárkanat leat hui beakkánat. Deike bohtet juohke guovllus olbmot, ja mii vuhtto lea ahte leat hui movttegat. Daid beassážiidda almmuhuvai viidát ja somát prográmma go goassege. Ledje váikko makkár doalut, vaikko makkár olbmo miela mielde. Olgobáikkiin ledje hui ollu olbmot, beassášlávvordaga lei dievva juohke sájes. Jus maŋŋit bohtet, de ii lean go fas máhccat ruoktot. Ája, mii lea Guovdageainnu beakkán šlagganbáiki, lei dievva juohke beaivvi. Go vel nuppi beassášbeaivvi ledje hui ollu olbmot, dat juo muitala visot. Čađat ledje fierttut ja lei hui ollu skohterjohtolat Guovdageainnus. Ollu olbmot ledje Tromssas boahtán skohteriiguin badjel vári, ja ledje maid hui ollu álttálaččat. Guovdageainnu hoteallas ledje gal muhtin lanjat guoros dáid beassážiid, muhto doppe muitalit ahte ledje ollu Italia, Fránkariikka ja Nuortariikka olbmot Guovdageainnus. ¶
Mikkel Gaup lea ieš hirbmat duhtavaš Robin Hood bihtáin. –Mánná oaidná govaid. Dán bihtás leage dat buorre, ahte geahčči oaidná govaid. Dáppe leat visot dakkárat mat gullet Robin Hood muitalussii, vuovdi, ruoná fráhkka ja diekkárat. Eará teáhterbihtás maid lean oaidnán, Robin Hood iiba leange mielde. Das ledje hirbmasit geahččaladdan rullaskeittáiguin ja nu ain. Lea diehttelasat ortnegis geahččaladdat, muhto dalle ii galgga dan gohčodit mánáidčájálmassan, oaivvilda Gaup. –Robin Hood lea buot mánáid sáŋggár. Figura «Robin of Locksley» lea hui erenoamáš. Mun lean fitnan doppe Sherwood-vuovddis. Dat lea gal sakka unnon. Šloahtta lea ain doppe, vaikko leage gahččan, muitala Gaup. Robin Hood lea mánáid stuorra sáŋggár. Dál go don neavttát dán rola, gáttátgo iežat šaddat stuorra sáŋggárin mánáide? –Dieđusge, jus dahkat buori barggu. Robin Hood lea dakkár mii veahkeha geafesolbmuid, son váldá riggáin ja addá gefiide. ¶
DEATNU: Leansmánnebálvá Betten, Deanu leansmánnekántuvrras, muitala ahte viessu bulii Sirpmás gaskaija áigge maŋŋebárgga. Viessu ii leat buollán áibbas, muhto ii leat šat oruhahtti. Viesus eai lean olbmot go buollái, muhto eaiggát ieš fuopmái buollima ja dieđihii dan. –Eat dieđe vuos manne viessu buollái, lohká Betten. ¶
BEAKTILAT: Nordlysa čiekčit báhče moala go ožžo vejolašvuođa. ¶
Go lei 35 minuvtta gollan de oažžu Porsáŋggu čiekči Rune Brekke spáppa gurut ravddas. Son bidjá buori spáppa moala guvlui, gaskal Nordlysa várjaleaddjiid ja moallaolbmá; justa nu ahte moallaolmmái ii olle spáppa váldit. Viega moala guvlui boahtá Porsáŋggu čiekči Puskar Zeljko ja báhčá spáppa garrasit julggiin mollii. 0-1. Dás rájes boddui lei dušše okta joavku giettis. Nordlysa gaskagiettečiekčit vuite buot spáppaid ja sáddejedje máŋgga buriid spáppaid Nordlysa fallejeaddjiide. Erenomážit bijai Nordlysa ođđa čiekči, Arnt S. Pedersen, ovttatláhkai spáppa čábbát ovddageahčái Jimmy Utsii ja Øyvind Paulenii. ¶
Lei Porsáŋgu gii dál čievččai buoremusat. Bjørn Olav Paulen, gii lei Porsáŋggu buoremus čiekči, lei njunnošis ja stivrii spealu gasku. Eai sii nagodon moala báhčit ja sivva dasa lei ahte Nordlysa várjaleaddjit ja moallaolmmái maid čikče beanta bures. 72. minuvttas geavai nu go geahččit ledje sávvan. Nordlysas lei veaháš smávva speallu gurut ravddas, sii nákcejedje jorgalit spealu johtilit olgeš beallai ovtta guhkes spáppain. Olgeš rávddas dusttii Øyvind Paulen čábbát spáppa ja loktii dan allat moallagárdái, gos Roy Arild Rasmussen bođii viega ja roaiskalii oivviin spáppa mollii. ¶
Jagi čábbámus moala ¶
Ja go lei vel guokte minuvtta čiekčamis oaččui Nordlys čiekčama maŋimus moala. Ii leange dábálaš moalla. Lei jagi fiidnámus moalla Niitoguolbanis. Čiekčis gii lea dán jagi ollu ovdánan. Čiekčis gii duođai lea maŋimuš áigge bures čiekčan. Jimmy Utsi. Lei smávva speallu gaskagiettis Nordlysa olgeš bealde. Sullii vihtta mehtera Porsáŋggu giettis galká spábba Jimmy Utsii. Spábba galká oktii vel eatnamii. Dan botta go spábba lea áimmus Jimmy Utsii oaidná ahte Porsáŋggu moallaolmmái čuožžu menddo guhkin moalas eret. Ja de son roaiskala alla spáppa Porsáŋggu moala guvlui. Šaddá áibbas jaskat Niitoguolbanis ja daid ollu geahččiid čalmmit čuvvot spáppa gitta dat manná njuolgga mollii. Ja vel čihkii. Ja de buohkat čearggádit ovttanjálmmiid. Buohkat gehččet guđet guimmiideaset ja jerret: "Oidnet go dien ....?" –Lei nu somá čiekčat go ledje nu ollu geahččit odne. Diet moala lei buot geahččiide giitun go bođiibehtet, dajai movttegis Jimmy Utsi maŋŋil čiekčama. ¶
Ovdalaš go njuikeba biilii ja vuodjába, de Kjell dadjala vel– lea hui dehálaš oažžut mielde, ahte son dat lea oahpahan unna vieljaža Rolfa oaggut. –Dan mun dal in dieđe šat, vástidii Rolf Gullik Sarre. Galgen vel jearralit leabago šat johkii, muhto in oaidnán earágo biilla maŋŋečuovggaid. Árvideames dolliiga eambbo luosaid viežžat. ¶
–Geađggi ii leat mihkkege váttisvuođaid vuovdit. Dákkár ivnnat geađgi dán sorttas ii gávdno eará sajes máilmmis. Dieđán ahte Brasilas lea seammalágan geađgi, muhto dušše okta alit ivdni. Náranašgeađgi lea máŋgga ivnnat, muitala Hætta. ¶
Náranaš ruvkedoaimmat barggahit sullii 20 olbmo. Klemet J.K. Hætta muitala ahte buohkat geat galget bargat, leat Guovdageainnus eret, bealli leat boazosámi nuorat. –Mii sáhtášeimmet bargat birra jagi, muhto ii leat lohpi go bargat golggotmánu rádjai, muitala Klemet J.K. Hætta. ¶
Boahtte vahku álget sahenbarggut. Barggut lea maŋiduvvon go visot dávvirat eai leat vel ollen. Dál eai leat go guokte bargi Náranaš guovllus, dávvirgeaseheaddji Torgrim Guttormsen ja fákta Nils Isak Eira. –Galggan geasehit biergasiid, galggan vel leat mielde sahemis. Guokte mohki leat vel, de lea gearggus álgit boret ja sahet. Dán rádjai lean geasehan vihtta guorpmi, ádjána 2-3 diimmu vuodjit ovtta guvlui, muitala Torgrim Guttormsen. Nils Isak Eirages galgá fáktet biergasiid vuoi skealmmat eai boađe billistit ja suoládit. –Barggus lean leamaš suoidnemánu 15. beaivvi rájes. Moai letne guovttis geat ain lonohalle. Dáppe galge ain leat guokte jándora. Guhki šaddá áigi akto čohkkát, go dáppe ii oidno ii garjáge. Lean geassebarggus, muhto galggan maid leat mielde saheme. Mu olbmát dáppe leat čuoikkat ja muohkirat, šuohkiha Nils Isak Eira. ¶
Oassálastit áigot gilvvohallat guovtti beaivvis meahcceviehkamis ja njoarosteamis guovdo Ruoŧa oaivegávpoga. Johannes Vestly lohká iežas gullan ahte Norgga bealde leat hárjehaddan asfálttas viehkat daningo gilvvut leat gávpogis, muhto muitala mojunjálmmiid ahte viehkemat leat vuovddis Stocholma Stadiona lahkosis. Vuolgga ja moalla leat fas stadionguovllus. Leat sihke individuála gilvvut ja sáttaviehkan njoarostemiin. Olles hommá rahppo álggahandoaluin stadionas dalá maŋŋágo Sápmi lea čiekčan Esteeatnama vuostá. ¶
Sámi meašttirvuohta Stockholmas lea lágideaddjiide veahá dego niehku mii ollášuvvá. –Ii oktage soaitte jáhkkán min beassat láigohit Stockholm Stadion mii dábálaččat máksá 500000 ruvnnu beaivái. Mii fidnet dán golmma beaivái 10000 ruvdnui. Dasa lassin beassat geavahit Østerhalm valástallanšilju lahkosis gohttenbáikin, muitala gilvolágideaddji Johannes Vestly. Son lea Ráttovuonas Deanus eret ja muittuha ahte láigohit Stockholm Stadion Ruoŧas lea seammágo lágidit Sámi meašttirvuođa Bislet Stadionas Norggas. ¶
Son lei fatnasa mielde Deanu alde. Suoidnemánu 23. beaivve čuvggodettiin dohppehii Tord Jonsson eallinagi stuorámusa Leavvajoga duottarstobu buohta. Dakko leat golbma gobi maŋŋálaga. Son suhkagođii bajimus gobis. Vuolemus gobis lei stuorat vuorddašeamen. –Go dat čárvii, de dihten ahte viehka stuoris dat lea. –Dat lei gievra iige lean earágo doaladit stargadit stákkus ja gurrehallat, muitala eallinan olmmái Tord Jonsson. Liikká ii mannan go 15 minuvtta ovdalgo luossa lei fatnasis. Son roahkastii ieš luosa. 14,5 kilosačča gottii son čáhppes/alit Silverkrok nammasaš dolgevuokkain dan vahku, go earát eai oro goddán fávdnadit Deanu čázádagas. ¶
Barentslávdegoddi lea jahkebeali plánen doaimmaid Ruošša bealde. Dán mátki jurdda lea čájehit makkár áigumušat ja doaimmat galggašedje álggahuvvot. Seammás besset oaidnit makkár prošeavttaidde ruđat mannet. –Sii leat eanaš vuoruhan dearvašvuođa oasi, muhto veahá maid kultuvrra doaimmaid, muitala Barentslávdegotti áššemeannudeaddji Alf E. Nystad. Ealáhusdoaimmaid leat unnán plánen, muhto veaháš lea dat oassi maid. Áigot geahččat mot daid osiid galggašii buoridit. ¶
Áššemeannudeaddji Magne Åsheim Birasgáhttenossodagas lohká leat dehálaš dieđihit meahccebálvalussii juohke ráppi maid váruha návddiid goddán. Dan ferte dahkat jođaneamos lági meide, goit ovdal vahkku gollá. Njuolggadusat gáibidit dan. Son muitala leat dehálažžan dieđihit vai oažžu duođaštuvvot ahte guovllus lea ráfáiduhtton návdi mii goddá. Go eanebuš bohccot duođaštuvvojit leat goddon návddiide, de sii dávjá maŋŋel dohkkehit boazoeaiggáda njálmmálaš duođaštusa, go dieđiha mahká telefuvnnas. ¶
Dán dálvves beassá skohterálbmot čuovvut mo Gáregasnjárgga bojáid dáidu divodit skohteriid lea eará máilmme čehppiid ektui. Avvilaš Janne Kasurisa bađavuolde huraiđa nammalassii Gáregasnjárggas šliipejuvvon Yamaha. –Yamaha skohteriid Supmii-bukti Arwidson lea válljen min fitnodaga ráhkadit Janne Kasurisii skohtera ja dáinna ii galgga bázahallat earáide. –Juos su skohter ii doaimma boahtte dálvves, de dat lea gal min sivva. Son lea okta Suoma buoremus gilvvohalliin ja dalle ii leat albmá sivva jos bázahalaš, árvala Usko. ¶
Min Áigi lei kronihkačállosistis čakčamánu 18. beaivve čállán maiddái Sápmelaš Š-bláđi birra. Mun in áiggo váldit dađe eanet beali čállosa dássái, muhto hálidan njulget muhtin amas jurdagiid ja buktit maiddái muhtin prinsihpalaš beliid bláđi ulbmiliid ja áigumušaid birra. Sápmelaš-bláđđi jearahalai dá muhtin jahki dássái 250 Suoma sápmelaččas oaiviliid sápmelaš-bláđi birra. Jearahallojuvvon lohkkit orro atnimin dehálažžan movttáskahttit olbmuid lohkat. Oaiveáššin ii orron leamen dat almmuhuvvogo bláđđi Ohcejogas, Anáris dahje man nu eará sajis. Mu mielas Sápmelaš dainna vánes ressurssain lea bures deavdán ja deavdá dálge kultur-bláđi mihttomeriid. Bláđis leat čállosat kultuvrra sierra surggiin, lohkosat sihke mánáide, rávvásiidda ja vuorrasiidda. Mun lean leamaš Sápmelaš-bláđi duvttaovttastusas mielde dan vuođđudeami rájes ja dál doaimman čállin ja doaimmaheaddjin. Stivra lea maid mu nammadan oaivedoaimmaheaddjin. Stivra lea leamašan dán áigodagas oaidnu ahte bláđi galget beassat ráhkadit buot sápmelaččat geat fal veahášge háliidit. Sápmelaččas leage dál veahkkebargit miehtá sámi guovllu ja vel olggobealde sámi guovllu ášši sápmelaččat veahkehit bláđi doaimmmaheamis. Sápmelaččas leat čállit máŋggaláganat ja máŋggaáhkásaččat. Sápmelažžii čállit speadjalastet dánu iešalddes obba Suoma beale sámi álbmoga. Sápmelaš-bláđđi suovvá čállit juohke ovtta iežaset stiillain ja suopmaniin, mii riggodahttáge mu mielas oba sámi diehtojuohkin servodaga. Ieš alddes sáhttá dadjat, ahte hui stuorra sámi olmmošjoavku ráhkada Sápmelačča. Duvttaovttastusas lea stivrras bokte ovddasvástádus bláđi olggosaddimis ja sisdoalus. Dán ovddasvástádusa juogáda maid oaivedoaimmaheaddji. Buot stivrra lahtut ásset sierra guovlluin Sámis. Oaivedoaimmaheaddji ii goit vástit okto bláđi sisdoalus. Lea čielga ášši ahte soames berre koordineret bláđi čállosiid ja dán dahká oaivedoaimmaheaddji. Dálá teknologiija ja diehtosirdináigge lea okta ja seamma, gos oaivedoaimmaheaddji ássá ja dahká iežas barggu jos sus leažžá buorit oktavuođat sápmelaš veahkkebargiide ja álbmogii. Sápmelaš lea geahččalan doalahit iežas áigečálan iige gilvalit beaiveáviissaiguin. Aslak Niihtovuohppi lea duođaid Suoma Sámediggi kulturlávdegotti sátnejođiheaddji. Muhto eastalažžan son ii leat leamaš mielde mearridideamen galgágo Sápmelaš -bláđđi oažžut doarjaga vai ii Sámediggi kulturmearreruđain. Muhto dan sádjai kulturlávdegoddi lea dahkan evttohusaid ahte sámi dieđiheapmi viiddiduvvošii ja čiekŋuduvvošii. Sápmelaš-bláđi besset dál buot Suoma sápmelaččat návddašit nuvttá. Sámidiggi lea ieš mearridan Sápmelačča meroštallama bokte ahte sámegiella lea sámiid kulturiešráđđema vuođđogáibádus ja Sápmelaš-bláđđi iežas olggosaddima bokte geahččala ollašuhttit dán gáibádusa návccaidis mielde. Sámidikki kulturlávdegoddi lea dán rádjai dáhkidan Sápmelačča olggosaddima smávva ruhtajuolludemiin. Ná mii leat sáhttán min vašuheaddji láttániidda čájehit ahte mii duođas hálidat ovddidit sámegielat sámiservodaga. Mu mielas lea buorre ášši dat ahte Sámidiggi lea dáhkidan ahte Suoma bealde almmustuvvá sámegielat bláđđi, dat lea duođaštus láttániidda, ahte mii ieš alddes atnit sámegiela árvvus. Sápmelaš-bláđi lohkkiid jearahallama oktavuođas lea báhcán dovdu ahte eatnasat Suoma sápmelaččain háliidit sámegiela eallit ja maiddái lohkat Sápmelaš-bláđi Muhtin sátni vel etihka birra. Roavvenjárggas dollui čakčamánu 16.-18. beaivve ng. media seminára, gos okta indiána muitalii smávva servodaga bargguid birra, ahte go servodagas leat áššedovdit ja bargit unnán, de dákkár olbmot geainna lea diehtu ja máhttu gártet bargat áššiid ollášuhttima várás buotlágan bargguid. Unna servodaga olmmoš gii berošta iežas servodagas ferte ná bargat duođainge buotlágan bargguid; leat journalistan, leat politihkkárin ja birgenlági dihte maiddái áššemeannudeaddjin. Muhto bláđi oaivedoaimmaheaddjin lean čielgasit sirren daid doaimmaid. Mu áigge lea leamaš juohke ovttas vejolaš buktit oainnuideaset Sápmelažžii. Sápmelaš-bláđđi ii leat dan várás ahte dat galgá duolbmat dákkár olbmuid geainna eai leat seamma oaivilat go muhtin njunusolbmuin, muhto dan várás ahte sámegiella oidno ja eallá sámiservodagas ja juohke sápmelačča ruovttus. Mu mielas lea buorre go dán ášši birra ságastallojuvvo. Rabas demokráhtalaš servodat gábida dán. Doaivvu mielde mii oahppat iešguđet bealde bargat ovttas ja váldit kritihka vuostá. Jouni Kitti ¶
Sámi NissonForum lea geassit ásahuvvon giliid, báikegottiid ja regiuvnna ovdánahttinbarggu foruman mii bargá nissonolbmuid eavttuide mielde. –Sámi NissonForum lea aktiivvalat nissonolbmuid várás geat barget konkrehtalaččat ja prošeavttaid bokte vuođđuduvvon báikkálaš dárbbuid ala, muitala Lene Antonsen. –Earret eará mii almmuhat nissonbláđi Gába ja lágidat ovenkurssaid (selvhevdelseskurs) erenoamážit heivehuvvon sámenissoniidda, oidnosin dahkat sámenissoniid resurssaid ja hárjehan dihte sin leat roastilabbon ja duostilabbon ovdamearkkadihte politihkas. ¶
–Ođđa doaibmaplána mielde áiggošeimmet álggahit omd. ruošša kultur- ja márkanbeivviid, verddevuođamátkkiid eamiálbmogiiguin Ruošša bealde, ja ásahit jahkásaš bálkkašeami viššalis báikegotteovddideaddjái ja maiddái ásahit doarjjajoavkkuid fidnoálggaheaddji nissoniidda, čilge Antonsen. Sámi NissonForum áidna sisaboahtun lea jahkásaš organisašuvdnadoarjja Sámi kulturfoanddas ja miellahttoruhta 50 ruvnnu olbmos. –Sámi NissonForum lea huksejuvvon doaimmaid ala maid proeaktajođiheaddjit dahje bargojoavkkut jođihit. Stivra galgá ovttastuhttit min iešguđetlágan doaimmaid, ja formálaččat ovddastit Sámi NissonForum prošeavttaid ja min miellahtuid, muitala jođiheaddji Lene Antonsen. ¶
Makkár gielladoaimmain lea ávki ja main ii? Mii ovddida Sámi ja ruonaeatnalaš mánáid guokte giela? Daid gažaldagaide geahččala gávdnat vástádusaid stuorát davviriikkalaš dutkanprošeavttas. ¶
Per Langgaard áigu ieš jođihit čađahit iskkadeami Nuukas, muhto juohke oasseprošeavttas Sámis galgá leat sierra prošeaktajođiheaddji mii hálddaša guovllu gielaid ja lea gullevaš kultuvrii. –Buot dát dutkit eai leat vuos gávdnon, eaige leat mearriduvvon juste mo iskkadeamit galget čađahuvvot, muitala Langgaard. Dát áššit dáidet mearriduvvot čoahkkimis oasseprošeavttaid jođiheaddjiiguin ovdalaš juovllaid. ¶
Eatnan- ja meahccedoalloministeria hálddáhushoavda Reino Uronen ii doala veadjemeahttumin rievdadit njuolggadusaid. Su mielas ii livčče Suomas váttisvuohta ráhkadit mearrádusa mii addá vejolašvuođa oastit dákkár vuojána boazodollui vearuidhaga. –Mun in gátte leamin nu máŋgasa geat dárbbašit dánlágan fievrru boazodoalus. In jáhke Suoma bušeavtta gopmánit dán dihtii. Go árvvoštallá, de eai leat nu galle boazodoalli geat dárbbašit dán ortnega. –Dán váttisvuođa ferte Bálgosiidovttastus buktit midjiide ovdan, almmuha Reino Uronen ministerias. ¶
Njuovahaga divvuma oktavuođas ii leat dušše jurdašuvvon bohccobiergu. Eará bohcco buvttadusaid ráhkkadeapmái leat ođđa biergasat ostojuvvon. –Mis lea ođđa birrajorri sálttefárppal duljiid vártte. Nubbi mii lea áibbas ođđa lea rusttet mii ráhkada njuovvanbázahusaid muoldan. –Mis ii gola šat áigi ja návccat geasehit čoliid oktan sisdoalun ruskaduvdnái. Ná geahpedat mii garrasit maid birasnuoskkideami ja visot bohccos šaddá adnojuvvot ávkin, muitala Ánne-Ovllá Niillas. ¶
Guovdageaidnu álggii čiekčama hui bures, muhto likká dáhpáhuvai eanaš gasku čievččahaga. Go vuosttaš vuoru ledje čiekčan badjelas logi minuvtta, de oaččui Guovdageainnu čiekči Per Oddvar Holmen spáppá gurut ravdii. Son beasai mannat áibbas okto gurut ravdda ja beare čievččastit mollii. Girkonjárgga moallaálbmas ii lean ii doaivva ge olahit dan spáppa. Dasto álge girkonjárgalaččat deaddit garrasit. Guovdageaidnu gesii lága maŋos ja gaskohagaid doaimmai suodjalus bures, muhto dađi bahábuid beasai girkonjárgalaš Arnfinn Mentijærvi boahtet ala leahtun gasku čievččahaga spábbain ja nahkehii Guovdageainnu mollii veahá olggobealde 16 mehtersázu, go ledje čiekčan vuostaš vuoru sulli 20 minuvtta. ¶
Dalle eai orron lunttat duostamin albmaláhkai geahččalit ovddas guvlui spábbain, go sii bearre adde spábba eret iežaset moalla guovllus boroškeahttá geasa spábba manaš. Nu besse girkonjárgalaččat boahtiladdat Guovdageainnu moala guvlui ja de ii lean ge eará vuordit goas sii čievččastit nuppi moala. Go vuosttaš vuoru lei bistan sulli 30 minuvtta, de rohtii girkonjárgalaš Harald Sørensen iežas luovus gasku šilju ja bođii leahtun ovddabeallai Guovdageainnu moala ja bijai dan čáppat mollii. De bat lei sis nubbe juolggi nuppidivišuvdnii. ¶
Nuppi vuorus čájehedje Govdageainnu lunttat geat máhttet spáppačiekčat Finnmárkkus. Sii vuite buot maid sáhttá vuoitit, earret go moalla ii boahtán. Dalle dovdui bures ahte girkonjárgalaččat dušše sudjejedje moaladasat. Ja go ožžo spáppa, de bidje alla leahtuin Guovdageainnu lunttaid moala guvlui. Go sullii bealleáigi lei gollán nuppi vuorus, de bidje girkonjárgalaččat spáppa njuolga čađa lunttaid suodjalusa. Dan maŋŋái bijai falis Tor Ørjan Gabrielsen, nu ahte guovdageaidnulaččaid suodjalusčiekčit eai báljo niegadan ge mii lei dáhpáhuvvomin. Gabrielsen jovssai spábba ja Guovdageainnu moallaalmmai geahčalii boahtit ovddal. Gabrielsen jorbestii moallaalbmá ja fieraldahtii mollii. ¶
Lunttat eai vuollánan ja jotke deaddit, muhto eai ožžon maide doaibmat Girkonjárgga moala lahka. Girkonjárgalaččat dušše čievččastedje summalit eret spáppa iežaset moala lahka. Go nubbi vuorru lea bistán 40 minuvtta go Girkonjárgga čiekči beasiha olgeš ravdda ja son manná spáppain gitta čihkii ja lokte dan Guovdageainnu moala ovdda beallai, gos lea Harald Sørensen. Sutnje lea dušše nahkehit mollii. De lei vissis ahte girkonjárgalaččat čikčet boahtte jagi nuppi divišuvnnas. ¶
18-jahkásaš Berit B. Njarga lea dán skuvlajagi lonohallanstudeantan Ecuadoras, Mátta-Amerihkas. Doppe son vázzá skuvlla ja oahppá riikka nuppi váldogiela espánjagiela. Váccidettiinis skuvlla doppe orru bearraša luhtte geat leat mestiissat. Reivve hámis muitala Berit mo son skuvlanieidan lea vásihan dán uhca Mátta-A. riikkaža (vel uhcit go Norga) guhkin eret oadjebas ruovttubáikkis Buolbmágis. ¶
Mus lávejit dábálaččat oalle njálgga nahkkárat iđđes, muhto dál gal ii orron nu váttis njuiket juo diibmu ovccis. Odne galggai mátkeulbmil ollašuvvat. Ovdalaš čiekčama finaideimme Trafford pubas. Dáppe lávejit ovdalaš čiekčamiid čoagganit. Go dievai nu ahte ii šat čáhkan báljo lihkaditge, vulggiime stadiona olggobeallái. Dál gal lei dovdu dego dalle go mánnán láviimet juovlastálu vuordit, čoalit dušše čagalduhtte. Vuordináigi ovdal čiekčamiid gárttai oalle guhki, muhto go de viimmat čiekčamat álge, de manai fas measta beare jođánit. Boađus čiekčamiin lei nu go várra eatnašat juo dihtet 2-0 Manchester United:i. Ronny Johnsen bážii vuosttaš moala ja juste de lei suohtas leahket norgalaš tribunas. Maŋŋil čiekčamiid báhcen čohkohallat ja geahččat go stadion guorranišgođii. Orui váttis guođđit Old Trafforda, muhto ii lean eará go goavránit olggos ja ruovttuguvlui jurddašišgoahtit. Gal boahtte jagi bohtet fas ođđa vejolašvuođat vuolgit deike. ¶
Nuoraide šaddá fas erenoamáš fálaldat guhkesbearjadaga. Dalle lágiduvvo Raveparty kulturviesus. Eará fálaldat mii soaitá geasuhit ovddimusat nuoraid lea Intrigue konsearta. Sii čuojáhit Rypas beassášlávvardaga. Kárášjohka fállá eará konsearttaidge miehtá beassážiid. Hotealla stuorragoađis leat konsearttat njeallje beaivvi maŋŋálága. Gielda geahččala addit etnokultuvrralaš máisttu beassášprográmmii. Danin leatge artisttat iešguđet kultuvrrain. Sámi čuojáheaddjit leat ollugat. Frode Fjellheim boahtá joavkkuinis, seammá dahká Johan Ander Bær ja Ulla Pirttijärvi. ¶
«Muitil ja čeahppi» finalas deaivvaiga soai «Oslo skihpariid» . Riehponjoga searat vuittiga stuorrát. Johan Mikkel Bongo lohká ahte lei hui suohtas vuoitit. –Go juo leimme mielde, moai duođas barggaime dan ala ahte vuite. Lei hui ollu bargu, letne šaddan juovllaid čohkkát ja lohkat. Álggos gal ean doivon ahte nagode vuoitit. Earát ledje hui čeahpit, muhto moai logaime bures ja loahpas álggii maid boahtit doaivva. Viđá-guđa ja čiažalogijagiid valáštalliid ii muitán ii veaháge. Šattai njulgestaga «pugget» . Álo šattái áiggiin doarrut, ahte olliigo lohkat. Muhtumin go manai seŋgii nohkat, de jorai visot oaivvis, boagusta Bongo. –Diđiime go duođas lohke, de gal lea doaivva. Dál leat šaddan ollu gilvvohallamat, nugo MM ja OL juohke nuppi jagi. Diet dagahii ahte lei hui ollu lohkamuš. ¶
–Mánáidgárddit leat vuovdán vurbbiid ja bolláid, doallan gafejá, vuovdán oapmebiktasiid ja ollu eará, ja dáinna lágiin čoaggán ruđaid. –Mii geahččalit oahpahit mánáid beroštit earáin, geahččalit veahkehit sin geat dárbbašit veahki. Prošeavtta leat mánáidgárddiid jođiheaddjit fuomášan ja mánát liikojit dasa issorasat, muitala Anne Lise Hætta. Son lea Ájagobi mánáidgárddi jođiheaddji ja jođiha maiddái ruhtačoagginprošeavtta. ¶
Porsanger oalát šiitá ahte sus dal galggašii leat miige vihki dán áššis. –Roger Pedersen cuiggoda ahte leat juhkan vuola searvvi rehkega alde. Muhto mus ii leat gal makkárge heajos oamedovdduid dan geažil. Ovtta vuola gal galggašii sáhttit juhkat borramuššii. Nu mo mun, de in leat goassige geavahan stáhtaregulatiivvaid go jođán. Láven váldit 200 ruvnnu jándoris, jus in oro hotelles. Ja dasa lassin válddán guokte ruvnnu kilomehteris vuodjima ovddas. Dalle ii oro leamen miige boasttuvuođaid váldit ovtta vuola borramuššii, oaivvilda Porsanger. Leagobat du mielas riekta ahte almmolaš ruđat galget geavahuvvot máksit vuollašlaggama? –Ii dás gal leat sáhka vuollašlaggamis. Iežan maŋimuš virgemátkis diibmá mávssii searvi njeallje vuola ovddas maid juhken borramuššii. Ledjen jođus vihtta beaivve, ja dalle ii oro leamen miige boasttuvuođaid dahkkon. Muhto, gal mun sáhtán máksit ruovttoluotta ruđa, jus ovttage mielas dat lea boastut, árvala Porsanger. NRK Sámi Radio ođđasiin boahtá ovdan ahte it leat stivrii dieđihan dan, ahte searvvis lei stuorra báŋkoloatna mii manai inkassoi. Mo dán čilget? –Juo, lea duohta ahte mis lei loatna sullii 280.000 ruvnnu. Muhto mun dihten, ahte Sámedikkis galggai boahtit ruhta, danne ii lean dárbu stivrii dieđihit, čilge Per-Olav Porsanger. ¶
Chinatown, Little India, Aratiastreet - beare dát muitala ahte dáppe leat máŋggalágan kultuvrrat. Dat leat smávva gávpotčiegat (bydeler) Singaporas. Eanaš oassi Singaporas leat kiinalaččat, muhto oaivegiella lea eaŋgalašgiella. Finaime dieđusge daid beakkán sajiin gos dovddaime sin kultuvrra ja eallinvuogi. ¶
Sálme Hagelin lea áiddo geargan sajáiduvvat vistái ja sus eai leat go rámisánit ruovttus birra. –Visttis leat buot divvojuvvon ja málejuvvon. Dát lea liekkas ja ii sáhte oaidnit dán lean leamašan geavahuvvon ovdal. Geavkkan ja dasa gulli rusttegat leat ođasmahtton, muhto go ii leat dál liekkas, de ferte olggos. Odne oažžut Avvilis olbmo nu ahte son bidjá lieggasa, muhto ii ássanláhkai. –Mus lea lihkkus viellja gii ássá Kárášjogas ja áiggon fárret gáskaboddosaččat su lusa dan boddii go lieggas lea biddjon vistái. In jáhke dasa mannat nu guhkes áiggi go mii beassat fárret vuos ruoktot, árvala Salme Hagelin Gáregasnjárggas. ¶
NORGA: Dál lea evttohuvvon ođđa njuolggadusat mat galggašedje geahpedit nuorra biilavuoddjiin lihkohisvuođaid. Evttohuvvon vuohke lea ahte nuorat eai oaččo vuosttas jagis vuodjingoarttain, vuodjit maŋŋá diibmu 24.00. Čájehuvvo oainnat ahte eanemus lihkohisvuođat main nuorat leat mielde, leat ihkku. Muhto dán njuolggadusa ulbmil lea maid dalle vuolidit vuodjinlobi nu ahte nuorat besset vuodjigoahtit go leat 17 jagi. Dán muitala TV2. ¶
Lei muhtin fiinna čakčabeaivi, dáhton 14.9.97, go Náivuotna ja Máze deaivvadeigga Máze spábbačiekčanšiljus. Čiekčan galggái mearridit goabbá beassá njealját divišuvdnii. Náivuotna lei ovddemusas leamaš ráidočiekčamin miehtá geasi, muhto beaivvi ovdal lei Máze dearpan Sállana nu ahte joavku lei dál ovddabealde buoret moallaerehusain. Náivuonas lei bággu vuoitit. Orui manname Náivuona guvlui, go ledje ovddabealde 2-0 go lei vel vihtta minuvtta vel. Máze oaččui ráŋggáštusčievčesteami, maid Nils Jørgen Utsi bážii mollii. Go lei mannan guokte minuvtta lassiáiggis, oaččui Máze čiehkačievččesteami. Nils Jørgen Utsi válddii dan. Son sáddii spáppa moala ovddabeallái, ja doppe beasai Mikkel Per Bongo nivkalit spáppa mollii. Náivuona čiekčit vuostálasteje mearrádusa ja lohke spábba finadii olggobealde sázu. Ii dát ábuhan. Duopmár Leif Henry Hætta dubmii moala ja Máze beasai 4. divišuvdnii. Maŋŋil čiekčama fertii Leif Henry Hætta gierdat garra rásistalaš ciellama Náivuona čiekčis Lasse Sørnesas. ¶
Dál lea duohtavuohta boahtán ovdan, ja dat čájeha ahte Náivuona čiekčiin lei riekta go vuostálasteje mearrádusa. Nils Jørgen Utsi čilge ná mii su mielas dáhpáhuvai go válddii čiehkačievččesteami. –Oaččuimet čiehkačievččeasteami lassiáiggis. Dihten ahte dá lea min máŋemus vejolašvuohta báhčit moala. Oidnen ahte visot min joavku manai Náivuona moala ovddabeallai. Jurdilin ahte lokten maŋit stolpui, go doppe láve Nils Issát gii lea buorre oivviin. Čievččestin, muhto spábba orui finadeamen olggobealde sázu ovdal manai moala ovddabeallai. Garrustin ja vázzájin ruovttoluotta iežamet moala guvlui, go doivon ahte dál gearggaimet. Fáhkkestaga šattái issoras riedja ja ávvudeapme. In ipmirdan mii dáhpáhuvai, muhto fuomašin ahte min olbmát ávvudit ja spábba lei moalas. Viehkalin Nils Issáha lusa, go jurdilin ahte son dat nivkali mollii ja njuikimet máŋggas su ala. Lea leamaš veahá váivi maŋŋil, go doaivvon ahte spábba finadii olggobealde. Ii leat mun gii dubmen, dat leat duopmárat, muitala Nils Jørgen. ¶
Nils I. Hætta (37) lea máŋga jagi juo orron Tromssas. Dál leat hui ollu guovdageaidnolaččat dáppe, ja jurdda lea álggahit «Kautoklubba» vuoi gullat ságaid ruoktot, muitala son. ¶
Eahketbeivviin mis lei astoáigi ja jus eat velohallan hotella vuojadanaldasis ja geahččan go báikkálaš- ja turistagánddat vuojadedje, de spealaimet mini-golffa. Vaikke leimmet dušše ovtta beaivve mearragáttis, gearggaimet mii guittotge "riidet bananan" , mii gopmánii gasku meara, eahke mii measta beassan dan ala šat. ¶
Telenor Mobil gokčanhoavda Bjørn Jakobsen muitala ahte sis galgá ovttasbargu šaddat Suoma Telecom Finland fitnodagan. Geassái lohpida son ahte dát ovttasbargu dahká ahte GSM gokčá olles Deanu leagi giitta Kárášjohkii. ¶
SÁPMI: Sámis eanemus mobiltelefuvnnat? Masá duohta. Telenor Mobil gokčanhoavda Norggas Bjørn Jakobsen, muitala ahte Finnmárkkus lea dat alimus proseanta lohku olbmuid ektui geain lea Telenor mobil abonnemeanta. –Mii jáhkit sivva ahte Finnmárkus lea eanemus mobiltelefuvnnat, lea ahte dáppe lea olu eanet luonddugeavaheapmi. Ovdamearkkat dasa lea meahccásteapmi, boazodoallu ja guolásteapmi, jáhká Bjørn Jakobsen. Finnmárkkus lea 38 proseantta olles álbmotlogus geain lea Telenor mobil. Gaskamearálaččat olles Norggas lea 37 proseantta. Vuolimus listtas lea Hordaland geain ii leat go 24 proseantta. Muhto nubbi ášši mii maid soaitá leat čalbmáičuohci, lea ahte Romsa boahtá goallmát sadjái Norggas ja Nordlánda fas viđát sadjái proseanta loguid mielde. ¶
Kárášjoga bivnnumus beassášdoallu, Stadioncrossa ii lágiduvvo dáid beassážiid. Dan lea Kárášjoga Motorsearvi mearridan. –Mis eai leat šat olbmot geat sáhttet doaluid lágideames leat mielde. Váilevaš olmmošlaš návccat fas bohtet das go searvi ii šat nagat rekrutteret ođđa vuoddjiid, mii fas boahtá das go mis Kárášjogas ii leat sierra skohtervuojáhat, čilge searvvi ovdaolmmoš Vidar Solbakken. Ovddeš Suomameašttir, Esko Tuisku atná dán šállošahttin. –Diet lei surgat, duođaid surgat! Kárášjohka lea áidna sadji gos leat sihke beassášdoalut ja skohtergilvvut oktanaga. Dat lea dego sivdniduvvon nu ahte olles bearrašat sáhttet leat fárus, muitala Tuisku. Siidu 4 ¶
HELSSET: Sápmelaš juoigi, Johán Ánde Bær lea dán bearjadaga Helssega Sibelius akademiijas doallamin guđa diibmosaš logaldallama luođi birra. –Dál in vel dieđe justa maid galggašin muitalit, ferte várra vuos gullat maid´al jerret, árvala son. Lávvardaga Johán Ánde Bær ja dievva eará lávlut ja juoigit dollet konseartta Helssega «Kabelfabrihkas» (Kaapelitehdas). ¶
Gal dáhpáhuvvo juste goas ii heivešii. Hui gulul ledjen áiddo girdán Skiipaguras Deatnuráigge Máskejohkii ja láhttoráigge Geassejávrái láigohuvvon sportamášiinnanan. Dovden rupmašis erenoamáš alla «sámiboy faktor» otne: Yamaha V-max 600 - mas lea erenoamáš oanehis crossaboagán, ja menddo vuollegis lássa mii ruvssodahttá muođuid hui vuohkasit ja čábbát, nugo albma beassášmeahcásteaddjiin galggašii leat. Vuođđojurdda mu otná reportašas jorrá oaivvis rasttildeamen Geassejávrri ohcamen dáid beassáš-deatnolaččaid. Juo, áiggošin fitnat Riebanbiejus veahá dobbelis Geassejávrri gos Sieiddá skuvla logát luohkkálaččain lea beassáškafeá. Dasto Liŋkonjávrái ja vel dollestit Gurteluobbala guvlui, gos dieđan ollu deatnulaččaid leat dálostaddan miehtá beassážiid. Muhto gal fiskaseamos beaivváš maid goassege lean oaidnán ja erenoamáš alit albmi ii veahket. Olgeš skohtersabet dolle fáhkkestaga dohko gosa háliida, rivttes sániiguin hirbmat, hirbmat sakka olgešguvlui go galggašii. Ii mihkkege leat šat buorre. Ádden ahte mu buoremus beassášbeaivi nogai dien uhca romis muohtabáru lusa dás moaddelot mehtera maŋábeallái gosa dál lean bissánan. Dál čuččodan vel dás dieinna heajos IFS-ruvddiin gieđas. Buolbmátlaš Bjørnar Halvari gal dolle leavttuinis vulosguvlui fas. Muitalastá vel ahte ii ádján go sulli guokte diimmu jus njiedjá vulos Hillágura bokte. Sus orrut sabehat johtimen hui bures. Mun fas imaštan: –Joavddángo goassege ruoktut? ¶
Diimmá suoidnemánus go bargit eai ožžon bálkká, gággastii Falevitch guokte ođđa biila, Chevroletta ja manu geahččen Nissan Terrano. Skuvlla rađđi geavahii 70.000 rubela oasttit daid. Seammaláhkái go biillaid, de ráhkista Falevitch iežas mánáid. Su bárdni čohkkái barggus Lujávrri Virma hoteallas nubbin jođiheaddjin. Bargosajistis son ii goitge oidnon go son lei seamma áigges universitehtas oahppus masa skuvla attii velá 5 000 rubela "veahkkeruđaid" bálkká lassin. Skuvla ii goitge máistán bárdnái ja son bálkkestuvvui universitehtas eret njuolgga áhčis skuvlii várrerektorin, váikke sus eai lean dárbbaslaš báhppárat dasa. Dalán beasai son eamidiin maid gallestallat Suoma, muitala Murmanskij Viestnik. ¶
1. beallefinála «Gáidan Johkalaččat» - «Riehponjoga Searat 6-7 (3-4) Gáidan Johkalaččat leat oaniduvvon GJ. Riehponjoga Searat leat oaniduvvon RS. Dá leat gažaldagat ja vástádusat. Logut ruođuid siste muitalit man olu čuoggáid joavku oažžu vástádusas. 1a) Gii vuittii dievdduid 30 km čuoigama Máilmmi Čuoigangilvvuin 1989:s Lahtis? GJ: Gunde Svan (0 č.) RS: Botvinov (0 č.) Rivttes: Vladimir Smirnov, Sovjetlihttu 1b) Nuortaduiskalaš vuittii duiska-nuortariikka njuikengilvvu sihke 1975/76:s ja 1976/77:s. Mii lea namma? GJ: Hans-Georg Aschenbach (0 č.) RS: Jochen Danneberg (1 č.) Rivttes: Jochen Danneberg 2a) Gii šattai máilmmimeašttirin nissoniid 400 m riddaviehkamis 1983:s? GJ: Sabine Busch (0 č.) RS: - (0 č.) Rivttes: Jekaterina Fesenko, Sovjetlihttu 2b) Gii šattai máilmmimeašttirin dievdduid 400 m viehkamis 1983:s? GJ: Thomas Schönlebe (0 č.) RS: Roger Black (0 č.) Rivttes: Bert Cameron, Jamaica 3a) Dát riika šattai máilmmimeašttirin sihke nissoniid ja dievdduid spábbabálkumis 1982:s. Makkár riika? GJ: Sovjetlihttu (1 č.) RS: Čekkošlovakija (0 č.) Rivttes: Sovjetlihttu 3b) Amerihkkálaš nisu šattai máilmmimeašttirin allround luistemis 1979:s ja geaidnosihkkelastimis jagi maŋŋil. Mii lea namma? GJ: Beth Heiden (1 č.) RS: Beth Heiden (1 č.) Rivttes: Beth (Elisabeth) Heiden 4a) Makkár Afrihkká-riika lei dat vuosttaš mii vuittii čiekčama Máilmmi Spábbačiekčangilvvuin? GJ: Marokko (0 č.) RS: Tunisia (1 č.) Rivttes: Tunis (1978:s) 4b) Gii bážii Irlándda moala Italia vuostá Máilmmi Spábbačiekčamiin 1994:s? GJ: Ray Houghton (1 č.) RS: Ray Houghton (1 č.) Rivttes: Ray Houghton (12´) 5a) Gii vuittii dievdduid 10.000 m luistema Olympija Dálvegilvvuin 1984:s? GJ: Thomas Gustavsson (0 č.) RS: Igor Malkov (1 č.) Rivttes: Igor Malkov, Sovjetlihttu (14.39,90) 5b) Gii šattai olympijameašttirin nissoniid 3.000 m luistemis 1984:s? GJ: Karin Kania (0 č.) RS: Gabi Schönbrunn (0 č.) Rivttes: Andrea Schöne, Nuorta-Duiska (4.24,79) 6a) Gii vuittii nissoniid 100 m ja 200 m viehkama Máilmmi Luođovaláštallangilvvuin 1991:s? GJ: Katrin Krabbe (1 č.) RS: Merlin Ottey (0 č.) Rivttes: Katrin Krabbe, Duiska 6b) Gii šattai máilmmimeašttirin dievdduid 5.000 m viehkamis 1991:s? GJ: Nouredim Morceli (0 č.) RS: Auita (0 č.) Rivttes: Yobes Onidieki, Kenya 7a) Ruoŧŧelaš nisu šattai máilmmimeašttirin 10 km báhčinčuoigamis 1986:s. Mii lea su namma? GJ: Eriksson (0 č.) RS: Eva Korpela (1 č.) Rivttes: Eva Korpela 7b) Gii šattai máilmmimeašttirin nissoniid 5 km čuoigamis 1978:s? GJ: Helena Takalo (1 č.) RS: Hämäläinen (0 č.) Rivttes: Helena Takalo, Suopma 8a) Galle moala lea fránskalaš Michel Platini báhčán Máilmmi Spábbačiekčamiin? GJ: ovcci moala (0 č.) RS: njeallje moala (0 č.) Rivttes: vihtta moala 8b) Guđe riika ráhkadii eanemus moalaid Máilmmi Spábbačiekčamiin 1994:s? GJ: Ruoŧŧa (1 č.) RS: Ruoŧŧa (1 č.) Rivttes: Ruoŧŧa (15 moala) ¶
Máze spábbačiekčanjoavku ođđa jođiheaddji Ole Michael Sara ii loga vel bušeahta áibbas gárvvis ja dan dihte ii muital loguid. –Leat buoret ekonomalaš vejolašvuođat dán jagi go ovdal. Eat galgga gahččat ekonomija geažil. Searvat dálveráidui vaikko lea oalle mihá divrras. Dálveráiddus galgat čiekčat vihtta čiekčama. Máze ii leat goassege leamaš mielde dálveráidočiekčamiin, nu šaddá somá ja gelddolaš. –Min hárjeheaddji Aslak Anders Tornensis orru Kárášjogas. Šaddat gávdnat sutnje veahkkehárjeheaddji, go son ii šatta leat mielde juohke hárjehallamis. Mun in dieđe vel nama, go Aslat Ándde lea ieš hálidan gávdnat alcces veahki. Leat ozadeamen ođđa čiekčiid. Eai leat gal vel namat almmuhit, muhto leat ožžon njálmmálaš lohpadusaid, muitala Ole Michael Sara. ¶
Ronte Eriksen muitala Min Áigái leat addán menddo čáhppes-vilges gova Romssa gávpoga sámegielfálaldagas. Min Áigi čálii moadde vahku dassái ahte Romssa gielda álggaha vuosttašgiel oahpahusa Báhpajávrri skuvllas jos gielda fidne oahpaheaddji. Ronte Eriksen sáhttá muitalit ahte dilli lea veahá buoret go áviissa govvádus. ¶
Ronte Eriksen muitala ahte nuppi luohkás maid lea sámegielat mánná Báhpajávrri skuvllas. Dan guovtti sámegielat máná lassin leat nuppelohkái máná geat lohket sámegiela nubbingiellan. Sámi váhnensearvi Romssas lea bargan oažžut guovddášfálaldaga sámegielas ja sámegillii Báhpajávrri skuvlii dannego oahpahus ii leat leamaš nu buorre eará skuvllain. Dán gáibádusa geahččala Romssa gielda dahkat duohtan. ¶
Ášši lea dál áigeguovdil daningo Sámi Álbmotallaskuvllas lea ruhtaváili. Skuvllas lei diibmá 700000 ruvdnosaš vuollebáža. Guovtte jagi geahččen sáhttet doaimmat leat bissánan. Heaika Skum imašta go sámepolitihkkárat eai beroš áššis. Son árvala ahte váillevaš beroštupmi boahtá das ahte Sámemiššuvdna oamasta skuvlla ja daningo lea risttalaš skuvla. –Olu politihkkáriin lea vuosteháhku Sámemišuvdnii ja lohket ahte lea imperialisttalaš organisašuvdna, Skum čuoččuha. –Eai leat ipmirdan mii sin bargu galggašii leat, son beaškala. Su oainnu mielde lea áibbas lunddolaš ahte Sámediggi - sámi álbmoga ovddas - váldá ovddasvástádusa skuvllas. ¶
–Sámi Álbmotallaskuvla lea áidna sámi álbmotallaskuvla Norggas. Oaivvildit go politihkkárat duođaid ahte skuvla galgá loahpahuvvot, Skum jearrá. Son oaivvilda sámepolitihkkáriid berret digaštallagoahtit man láddje nannešii skuvlla. –Lea go vejolaš oažžut skuvlii seammá stivrenmálle go Sámi joatkkaskuvllain lea? jearrá Skum. Son árvala ahte Sámediggi váldá badjelasas nammadit stivrra. Dan nammada departemeanta dál. ¶
Guovdageainnu suohkandoavttir 1, Øivind Vandbakk, ii loga heajos sisáimmu nu vearrái. –Muhto buktá oaivebákčasa, muitala son. ¶
NRK Sámi Radio lea deaddilan 1.500 skearru, dáin leat jo badjelaš duhát skearru vuvdojuvvon. Almmustahttinbeaivi lei sullii mannan mánu gaskamuttos. –Mii leat vuovdán mihá eambbo go leimmet vuordán, erenoamážit Kárášjogas ja Guovdageainnus. Kárášjogas leat johtán badjelaš 300 skearru ja Guovdageainnus sullii 200-300 skearru, muitala «skearrodirektora» (NRK Sámi Radio hálddahushoavda) Nils Johan Gaup. –Álttás maid leat vuovdán hui olu, ja miehtá riikka leat diŋgon skearru e-poastta bokte, čuvge Gaup. Son lea skearru nuppi ártistta, Anne Kristine Gaup, áhčči. ¶
Ole Rune Hætta ieš boagusta go gullá ahte su skearru lea nu bures vuovdán. –Hirbmat buorre! Hirmbat buorre! Hui ártet! lea su oanehis kommentára. Son boagusta vel eambbo go Min Áiggi teknalaš hoavda, Per Christian Biti, dáhtu sus diehtit olu son lea diinen dás. –In evrrege! Rievtti mielde lea dát heajos lávlla, muhto go jo lunttat liikojit dasa, de lea dat buorre, árvala Ole Rune. Heajos lávlla, maid ban das oaivvildat? –Lea vuosttažettiin buvttadeaddji, Trond Bruun, gudni ahte dás oppa šaddege juogalágan jienat mat muittuhit musihka. Livččet galgan gullat álgobáttiid, mu lávlun lea nu nuohttaguora, ahte dat ii šat sulastahte ii makkárge musihka, vuige Ole Rune. ¶
SIBILDA NSR:s: Várrepresideanta Ragnhild Nystad lea álggaheamen Sámeálbmot Bellodaga vai sus lea liiba jos NSR ii vállje geainnu, arvala Jørn Are Gaski. ¶
Dán almmuha Ruošša várrestáhtaministtar Boris Nemtsov, gii gieskat vuolláičálii soahpamuša kiinnálaččaiguin. Badjel 100 ruošša fitnodaga leat mielde vuovdimin reaidduid. Soahpamuš, man árvu lea eambbo go 22,5 miljárdda ruvnnu, lea stuorámus soahpamuš mii goassige lea dahkkojuvvon dán guovtti riikka gaskkas. Atomenergiministtar, Viktor Mikhailov, gii lei fárus go soahpamuš vuolláičállojuvvui, gohčoda dan «jahkečuođi soahpamuššan» . –Soahpamušas lea mearihis stuorra mearkkašupmi min riikii, muitala Nemtsov. –Dát lea erenoamáš dehálaš go diehtit, ahte min dieđá-intensiivva ja allateknologalaš buvttadanrusttegat leat gollamin, ja dál dáin lea bargu. Federála bušeahtta addá prošektii 100 proseantta ruđalaš doarjaga, eanaš kredihttan. Huksenbarggut galget álggahuvvot dán jagi, vuosttaš reáktora galgá leat gárvvis jagis 2005 ja nubbi guokte jagi maŋŋá. Nemtsov muitala, ahte leat áigumušat lasihit guokte dahje njeallje reáktora maŋŋá. Jus buot guhtta reáktora bohtet doibmii, de šaddá Liangyungang okta máilmmi stuorámus atomrusttet. Ruošša šiehtadallit vuite soahpamuša ovddabeale gilvaleaddjiid, geat garrasit ledje muittuhan kiinnálaččaid Černobyl atomlihkohisvuođa birra, namalassii Ukraina, ovddeš Sovjetlihtus. Nemtsov dieđuid mielde leat reáktorat mat galget geavahuvvot Kiinnás earálágan go dat mat geavahovvojit Černobylas, ja seamma buorit go dábálaš reáktorat. ¶
–Maŋimuš áiggiid mii eat leat goddán nu galle guoli, muitala Walter Obonyo, geas leat golbma fatnasa ovttas 40 eará fatnasiin joavdelasat vuorddašeamen buoret áiggiid Kisumu gávpoga lahka, mii lea Kenya stuorámus guolástushápman. Fatnasat leat áibbas giddejuvvon hilskuid geažil. –Mii vikkaimet hilskuid váldit eret gieđaiguin, muhto dát rahčan buvttii heajos bohtosiid. –Guolli lea šaddan menddo divrrasin ja olbmot leat heaitán oastimis dan, váidala 37 jahkásaš Monica Akeyo gii guliid vuovdá Kisumu márkaniin. Son ferte guoli oastit Homabay nammasaš hápmanis, ja dát lea sakka lokten hattiid. Jane Auma lea áigá jo heaitán vuovdimis guliid, go juohke álo go hilskut bohtet, de mearkkaša dát stuorra ruđalaš manahusa. Son muitala, ahte lea goalmmát geardde golmma jagis hilskut gokčet dán guovllu Victoriajávrris. ¶
Guovdageainnu lensmánni Nils Henry Henriksen muitala ahte sii ožžo dieđu go okta olmmái lea márkanis geaigguhan bissu eará olbmuid guvlui. Bissostallan lei dáhpáhuvvan muhtin álmmolaš báikki olggobealde, gos ledje čoahkkanan dievva nuorat. Olmmái mii lea boares oahpis Guovdageainnu politijain, galggái leat gárremin. ¶
–Jus suohkan ii doarjjo SGP ruđalaččat, de leat árvvoštallan sirdit doaluid Kárájohkii. Mis leat jo leamaš ságastallamat Kárášjoga kulturhoavddain Hilda Vuolab:in, muitala lágideaddji Håkon Isak Vars. ¶
LÁHPOLUOPPAL: Lávvordaga ovdal gaskabeaivvi buollái ovtta viesu olggobealseaidni. Viesu eaiggádat ledje luomus ja ránjjat jaddade dola jaddadangoansttain. –Doaivut leat gabela buollimii sivalažžan, ja iskat dan, muitala leansmánnebálvá Ragnhild Aass. ¶
Leansmánnibálvá Klemet Klemetsen muitala leat lagašolbmo gii ovddemus fuomaša narkotihkkageavaheami. ¶
Soaitá geavahit narkotihka jus: 1. Fáhkka rievdada dábiid ja vieruid (Ii basat, ii beroš skuvllas ja astoáiggefálaldagain, lonuha olbmáid, jávká guhkit áigge ruovttus iige čilge manne, suhtta hui dávjá, geavaha beaivváščalbmelásiid siste). 2. Rumašlaš rievdadeamit (dávja rukses ja ganjalčalmmit, gossá ja vuoksá, álo váibbas, boagusta fáhkkestaga, ii leat borránmiella muhto borra hui ollu njálgáid, nállosájit/árbasajit/sáhppasat erenoamážit gieđain. 3. Gávnnat ámas dinggaid lánjas ja biktasiin (varradielkkuid bivttassojiin, gávnnat bummolullobihtáid, dálkkasnáluid, sojahuvvon basttiid, gožuduvvon metállalohkiid, unna metálladoasa mas lea «ártegis» hádja, ruškes unna čoalttožiid, silbabáhpira, bihporáidnengoansta, unna vihkkega, maisbihpu mas lea «rista» , sigareahttabábir mehtarrullain, gožuduvvon niibbii, susttašanrevrre dahje ollu ruđa. Lohká ruđa gullat earáide. 4. Sosiála váttisvuođat (ii sáhte šat luohttit sutnje, ii doala lohpádusaid, gávnnahalla gielisteamen, ii beroš riidduin mat leat skuvllain/bargobáikkiin ja olbmáiguin, gielista narkoávnnasgeavaheami, lea fárrolaga dovddus narkogeavaheddjiiguin, gávnnahalla suoladeamen unna diŋggažiid ja ii beroš mastege) ¶
Oahpaheaddji Marianne Eikemo Klemetsen lea bargan skuvllas sullii logenár jagi. Son muitala ahte ohppiid váhnemat lea ollu jagiid juo moaitán ahte ohppiin lea bávččas oaivi ja ahte skuvla lea nu gavjan. –Lea šaddán vearrát ja vearrát jagiid mielde. Mii oahpaheaddjit leat bargan áššiin guhká, muhto ii leat leamaš ávki. Okte šattaimet skuvlahoavdda kántuvrii go eat lean čuvvon rievttes áššemeannudangeainnu. Maŋŋil manaimet rievttes áššemeannudangeainnu, muhto ii das leat leamaš mihkkege ávkkiid, lohká Klemetsen. –Ii leat dušše áibmu mii lea heittot. Čuovggat leat heittohat otná gáibádusaid ektui. Go dáhkkepláhtat leat ráhkaduvvon asbeasttas, čuovggaid ii sáhte divvut. Ii beasá ođasmahttit skuvlaviesu go lea asbeasta dáhkis. Jus galgá ođásmáhttit, ferte lonuhit asbestpláhtaid eret, ja de šaddá divrras. Lea ártet go ii dahkko mihkkege, vaikko nuorat ja mánát leat dákkár birrasis mii sáhttá čuohcit dearvvašvuhtii, oaivvilda Klemetsen. ¶
DEATNU: Deanu gieldda ráđđeviessu ja birasvisti gáiko suollagat dán vahkkoloahpa. –Maid leat suoládan ii leat vel čielggas. Muhto leat gal billistan vistiin. Earret eará leat máŋga uvssa gáikojuvvon. Mis leat mearkkat vistegaikuid maŋis ja doaivut dát leat doarvái sin gávdnat. Dát vistegáikut sáhttet maid leat seammágo sii geat mannan vahkkoloahpa ledje seammá sajiin, árvala Unjárgga leansmánnebálvá Oddvar Betten. ¶
Álo lea Sámedikki dievasčoahkkimiin miellagiddevaš boddu go áirasat «dieđihit» ođđa áššiid. Dát dáhpáhuvvá sierra áššin dábálaččat čoahkkima álgobeaivvi. Áirasat eai láve goassege hilgut ovttage ođđa ášši. Dušše moddii lea dahkan mearrádusa áššis mii lea ovddiduvvon seammá čoahkkimis. Eanaš áššiid lágidit Sámediggeráđđái joatkkagieđahallamii oanehis digaštallama maŋŋá. Dattetge lea «Ođđa áššiid dieđiheapmi» miellagiddevaš boddu. Dás beassá gullat makkár áššiin iešguđet áirras berošta, ja dás gullo mii sáhkan lea iešguđet báikegoddái ja sámeguvlui. Sihke stuorát ja unnit áššit dihttojit. Muhtimat bovdejit Sámedikki boahtit iežaset guvlui. Nugo Bargiidbellodaga varas polithkkár Jørn Are Gaski guhte dáhttu Sámedikki doallat čoahkkima Bergenis jagis 2000. Earát ovddidit váimmu áššiid. Dán háve ballá Tor Nilsen (NSR) Davvi-Romssa joatkkaskuvlla oahppiid massit sámegielfálaldaga, ja Sámi Álbmotlihtu Geir Liland fuomášuhttá ahte ollu mearraluossabivdit leat massán bivdobáikkiid. Fylkkamánne lea viiddidan ráfáidahtton guovlluid joganjálmmiid birra. Guktot dáhttuba Sámedikki bargagoahtit áššiin. Hámmárfeastalaš Willy Olsen (Bb) ávžžuha fas Sámedikki gádjut Gussanjárgga poastakantuvrra Davvisiiddas, ja áltálaš Eva Josefsen evttoha ahte Sámediggi ásaha refereansajoavkku mii árvala áššiid árvokommišuvnna sámi áirasii. Áššit mat bohtet ovdan leat hui iešguđetláganat. Eai visot oroše álo gullamin Sámedikki lunddolaš bargolistii. Muhto ollu stuorra áššit leat maiddái álgán muhtin ovttaskas áirasa «ođđa ášši» evttohussan. Ođđa áššiid dieđihanortnet orru leamen buorre vejolašvuođa loktet dehálaš áššiid, ja lea dehálaš oassi Sámedikki demokratiijas. ¶
Odd Erling Smuk lohká iežas leat váldán oktavuođa Sámi Radio doaimmahushoavddain Piera Baltoin. –Ii oktage journalistta sáhte girdit privahtfitnodahki gos njuovvá bohccuid ja ságastallagoahtit bargiiguin. Njuovvanlanjas leat sierralágan gáibádusat biktasiidda. Daid ferte čuovvut. Baalas lei ártegis bargovuohki iige leat veaháge dohkálaš go jearakeahttá manai jearahallat bargiid. –Juste dalle go Baal manai njuovvanlatnji, ii lean šibitdoavttir dahje njuovvanovdaolmmoš doppe. Šibitdoavttir lei eará lanjas, muitala Odd Erling Smuk. ¶
Šibitdoavttir Anveig Nordsletta lohka John Steinar Baala justa boahtán go son lei cáhpanlanjas. –Go fas ollejin njuovvanlatnji, oainnán John Steinar Baala doppe čuožžumin. Sus eai lean gáibiduvvon biktasat badjelis. Ledje geargame njuovvamin ja Baal orui maid geargan jearahallamin. Gohččun su mannat olggos molsut biktasiid. Son váccii veahá vel ja manai olggos. Hui dábalaš lea ahte journalisttat váldet ovddalgihtii oktavuođa ja šiehtadit goas bohtet. Go de bohtet, njuovahat luoiká gáibiduvvon biktasiid. –Ii lean vuogas go ii lean molssodan, galget leat albma biktasat. Guossit maid galget váruhit guoskamis sihke gorudiid ja njuvviid, čilge šibitdoavttir Anveig Nordsletta. ¶
NRK-Sámi radio doaimmahushoavda Piera Balto ii hálit árvvoštallat ášši go ii dieđe vuos mii lea dáhpáhuvvan. –Journalisttat galget čuovvut njuovvanrusttega njuolggadusaid ja gáibádusaid. Jus min journalista lea rihkkon dáid njuolggadusaid, de gal šállošan. –Bissehuvvuigo Baala sátta go Odd Erling Smuk riŋgii dutnje ja cuiggodii journalistta bargovuogi? –John Steinar Baala sátta lea bissehuvvon go Baal ii lean ožžon lobi sáddet buohkaid jearahallama. Go lobi lea ožžon, de beassá sáddet prográmma, lohka Piera Balto. ¶
–Jos dilli joatkkašuvašii de bohccot sáhttet álfárot jávkat, muitala Juri Šulin, guhte bargá iešstivrenguovllu Čukotka hálddahusas. ¶
Čukotka lea gitta Sibiriija davvinuortta čiegas. Doppe leat badjel 500 siidda, muhto gumppet leat geahpedan boazonáli 500000 bohccos 150000 heggii. Maŋimuš jagi leat duoddarássit massán 30000 ealli buollima ja jikŋon guohtumiid dihte ja gumppe njálbmái. Gumppet godde badjel 12000 bohcco 1997 ja dán jagi dán rádjái leat goddán 10000 Čukotkas. –Gumpevalvvit leat rohkkáhan ealu guođuheaddjiid oidnosis, muhto eai sii leat sáhttán maidege bargat gumppiid bisseheames, muitala Juri Šulin. Son sivahaddá eiseválddiid go eai leat maidege doaimmaid álggahan geahpedan dihte gumpevahágahttimiid maŋimuš golbma jagi. ¶
Geologat ja ruvkebargit leat davvi guovlluin bilidan viiddis guohtoneatnamiid. Fuollameahttunvuođas dat dávjá cahkkehit eatnamiid ja boldet jeahkáliid ja dakŋasiid main bohccot ellet. Ruhtaváilli dihte eaige boazodoallit eaige náhkkeoastit mávsse rehkegiiddiset. –Jáhkemeahttun geafivuođa dihte šaddet álgoálbmotservodagat sosiálalaččat eahpestáđisin, muitala Jelena Montada. –Boazodoallit lotnot bohcco vodkaboahtaliin. Eaige regionála eaige báikkálaš eiseválddit hálit oaidnit eaige áddet man heajos dilli lea. Váivi viidu ja jorrá apatian ja passivitehtan. ¶
Montada muitala ahte nuorat eai hálit šat eallit boaitobeali uhca gilážiin gos eai fidne barggu. Sii fárrejit stuorát gávpogiidda, muhto eai nagat heivehit doppe eallimii. Ollugat juhkagohtet ja masset sihke bargomiela ja -návccaid. Boazodoalliin ja daid bearrašiin illá leat eará borramuš go maid fidnejit bohccuin, ja lea heajos dilli go eallu vátnu gumppiid geažil. –Boarrásat leat fas vuordimin eallima loahpa bahča dovdduin. Ii leat oktage geasa sáhttet sirdit iežaset eallinviisodaga ja eallinvuogi, Jelena Montada morašta. ¶
Prográmma ulbmil lea addit dáidda «luoddagánddaide ja - nieiddaide» , geat dávjá leat bággejuvvon skealbmavuhtii ja narkogeavaheapmái, vejolašvuođa buoridit iežaset eallima. Dán muitala obersta Mohammed Marwa, Lagosa militearahálddašeaddji. Sullii duhát nuora leat válljejuvvon eanadoalloprográmmii mii lea ožžon nama «Šiega gánddat ja šiega nieiddat» . Nuorat biddjojuvvojit guovlluide gos sáhttet šaddadit cassava ja mais, guokte deháleamos borramušgálvvu Nigerias. Sii galget maid oahpahuvvot šibitdollui. Almmolaš bargodoaimmahat lea maid bidjan bargui duhát nuora divvut gávpoga geainnuid. Dán čuvge Abayomi Opeolu, geas lea ovddasvástádus nuoraidprográmmii. Oasseválddit ožžot beaivebálkká mii vástida sullii 30 ruvnnu. ¶
Soames nuora leat biddjon prošektii «Rásseliđiid dikšun» , kampánja mii barggu lassin maiddái galgá leat mielde čábbudahttimin Lagosa ja addit bargohárjáneami. –Nuoraidprográmma sáhttá leat vástádussan lassánan gáhttamánáid váttisvuhtii Nigerias, oaivvilda sosiologa Lance Oluwasegun. –Juohke prográmma man ulbmil lea olbmuid oažžut eret gáhttaid alde, berre rámiduvvot, ja eará oassestáhtat berrejit Laosa ovdamearkkas oahppat, oaivvilda son. –Muhto leš oaidnit nagaditgo eiseválddit hálddašit barggu oahpahit skealmmaid šaddat ávkkálaš ássin, lasiha Oluwasegun. Okta gánddain gii oassálastá prográmmii muitala, ahte prográmma lea su eallima áibbas bidjan vulus-oivviid. –Mun lean lihkolaš iežan ođđa rollii servodagas. Mun láven geavahit narkotihkká ja inge lea ávkin alcces dahje eará sullii vihtta jagi, muitala nuorra almmái gii ii háliit almmuhit namas. ¶
DUISKA: Olgešekstrema soalddáhat duiskka soahteveagas čurvot rasisttalaš sániid eará ON-soalddáhiidda. Dát njeaidá Duiskka luohttámuša ON:a ráfiveagain. Dán mánu bođii rápporta, mii muitala ahte guokte duiskka offiseara Bosnia-Hercegovina ON-veagas gohčodeigga albána soalddáhiid «luhča-juvdálaččat» maid livččii galgan «jávkadit gássakámmáriin» . (IPS) ¶
–Politiiját šadde giddet luotta ja báikki go oaččuimet diehtit ahte gealláris leat 40-gilosaš acetylen boahtalat. Dat sáhtte bávkkehit go šaddá beare liekkas, muhto manai bures. Politiiját rahpe luotta go leimmet dola jáddadan gealláris, muitala Åge Guttormsen, geas lei čáskadanfákta. ¶
–Sullii logi minuvtta máŋŋil go ollejin, olleje čáskadanbiillat, dii. 21.15. Oktibuot ledje golbma biilla logi olbmuin mielde čáskadeamis, muhto eat mii sáhttán dahkat nu beare ollu. –Eat sáhttán earágo eastadit ahte eana birra viesu ii buollá. Bulii goitge sullii 60-70 mehtera viesu birra, muitala Åge Guttormsen. ¶
Deanu leansmánne ii leat vel leamaš iskame buollánsaji, dan galgá bargat dan vahku mielde. –Mii vuolgit báikái el-fápmorusttega olbmuiguin fárrolaga, ohcat siva buollimii. Dál dat lea vuos eahpečielggas, muhto doaivut ahte lea buolligoahtán lovttas, muitala Deanu leansmánne Sverre Mienna. ¶
Manne Kárášjogas ii lágiduvvo stadioncrossa beassážiid lea dál bodnjon leat boazosápmelaččaid sivvan. Siihan vuosttaldit crossbána ráhkadeami Diljohkii, go sis dáppe leat dehálaš johtolgat. Ášši ii leat nu ovttageardán. Duohta lea ahte gielddas leat viehka máŋga molssaeavttu gosa crossbána heivešii bidjat, ja dušše okta dain lea Diljohka, muhto eat leatge gullan eará molssaeavttuin maidege. Crossbána lea leamaš gielddastivrra meannudeamisge moanaid jagiid dassái, gos eatge ožžon beavdái go ovtta vejolašvuođa, nammalassii Diljoga. Jearratge maŋŋil manne eará vejolašvuođat eai boahtán politihkkáriid ovdii. In jáhke boazodoalu leat vuostá crossbána ásaheami, go eatnašat sis fertejit beroštit skohtervuodjimis ja máŋggas leat čeahpes gilvovuoddjitge. Muhto boazodoalli lea geatnegas vuosttažettiin fuolahit iežas birgema, nugo mii buohkat earáitge. Sii de dohkkehedje crossbána eará sádjai, gos ii bilit nu sakka sin ealáhusa ovdii, muhto doppe ledje ges eará caggit, omd. Statsskog, birasgáhttenberoštumit, garra jietna lagamus ássiide, priváhta beroštumit. Danne leage hui unohas go dušše okta bealli oažžu buot siva, vaikko earátge leat seamma sivalaččat. Doaivvun min viiddis Kárášjogas áddegohtet gieldda mearrideaddjit ahte crossbánii lea seamma buorre leat eará sajis, go dan álelassii bahkkehit justa vahágahttimus sadjái. Dál fertešii fas buot vejolašvuođaid suokkardišgoahtit dainna jurdagiin ahte ain suodjala dehálaš luondduealáhusaid, muhto liikká gávdnat crossbánii saji. SL gielddastivrraáirras Brita E. Kåven ¶
Njuorggán skuvllas lea stuorra oktavuohta badjelrájá Norgii sihke Buolbmágii ja Ánnejohkii. –Buolbmágiin mii lávejet čuoiggadallat ovttas, doallat karnevallaid ja maiddái velá oktasaš golmma gielat ipmilbálvalusaid čuovvut juovllaid. Dán giđa mii vuot vuorddašat čuoigalit ja karnevalla doallat, muitala skuvlajođiheaddji Arja Alarauda. 3.-6. luohkkálaččat Njuorggámis maid leat čakčat fitnan Ánnejoga skuvlla (Vestre Jakobselv) suomagielluohkáid galledeamen Čáhcesullo gielddas. –Dalle sii ijastalle mánáid bearrašiid geahčen ja maiddái fitne dorskebivddus. Ánnejoga skuvla fas fitne min galledeamen dan maŋŋá ja dalle válddiimet sin fárrui Skállovárrái bigálusgárdái. Dál sii vuot fargga bohtet galledit min, muitala Arja Alarauda. Dál lea Intereg juolludan 180 000 ruvnnu čielggadit ovttasbarguprošeavttaid Buolbmát sámeskuvlla ja Njuorggán skuvlla gaskka. ¶
Viimmat vuoittu ala ¶
Mahkáš suollemas šiehtadusas čuoččui earret eará ahte Olav Berg Lyngmo ii beassan doallat ipmilbálvalusa dahje sárdnidit Guovdageainnu suohkanis. Okte son gal galggai beassat doallat dálveipmilbálvalusa Láhpoluobbala kapeallas. Lyngmos iige galgan šat leat makkárge oktavuohta Strandebarm báhpaiguin, ja lei reive ja telefungielddus Børre Knutseniin. Lyngmo iige galgan namuhit homofiliija ja ábortta sártnistis. Bisma Ola Steinholt lei hui duhtavaš čovdosiin. Arild Hellesøy fas šállošii go šaddá fárret Kárášjogas. Son šaddá heaitit smávvagánddaid spábbačiekčanjoavkku hárjeheaddjin, maid šállošii hirbmadit go sis galggai leat hui buorre joavku. Elle Márjá Vars lei maid mahkáš áššái ovddidan mearkkašumiid, son šállošii hirbmadit ášši. Muhto su mielas lea buorre go Berg Lyngmo beassá doallat ipmilbálvalusa goit okte jagis Láhpoluobbalis. Livčče gal háliidan juobe oktege mánus. ¶
Guokte áigodaga Sámedikkis ja dáža gonagasa ánsumedállja 1997:s leat moadde dáhpáhusa Mary eallimis, mii šattai munno ságastallama vuolggasadji. Odná Olmmáivákkis mii oaidnit erenomáš sámi ealáskahttima. Dáppe lea dáhpáhuvvan daid maŋimuš jagiid nu ollu ahte Olámmáivággi lea ožžon statusa «albma mearrasápmelaš gilli» . Dán gilis lea álki vajálduhtti ahte moadde jagi áigi dát lei gilli mii lei dupmejuvvon dáruiduhttimii. Ovdamearkan dása lea ahte odne illá gávdnojit olbmot vuollel 40 jagi geat hupmet sámegiela Olmmáivákkis. Mary lea leamašan mielde álggu rájes. 1966:s son lei okta dain gii álggahii duodjesearvvi. 1971:s son lei vuosttaš geardde Guovddášbellodaga listtuin. Mary muitala su mánnávuođa birra: –Mun lean bajásšaddan dáppe Olmmáivákkis. Mu váhnemat hupme sámegiela, muhto eaba gal mánáide. –Muhto mun lean álo goit máhttán sámegiela. Sámegiella han gullui olles áiggi mu biražis, go buot rávisolbmot hupme dušše sámegiela. –Skuvllas gal ii gullon sámegiella. In mun gal muitte ahte giige lei lohkan ii ožžon sámástit, muhto dat lei nu ahte skuvllas galggai dárustit. – De soađi maŋŋil... de šattai garra dáruiduhttinpolitihkka. Olmmáivággi lei nu iehčanas ovdal soađi... ja go de soahti šattai de mii evakueriimet guhkás eret Olmmáivákkis. Dalle maiddái oinniimet ahte eat mii máhttán albma dárogielage, muhto maiddái ahte sápmelašvuohta lei nu vulosdeaddiluvvon. Jos jurddaša 20 jagi áigi dassá, de lei Olmmáivákki servodat garrasit dáruiduhttojuvvon ja beroštupmi sámepolitihkalaš áššiide lei unni. –Mii bat movttiidahttá nissona nu garrasit bargat servodagas go dilli lea dakkár mo dat lei go don álget bargat? Dasa son vástida: –Mun gal álgen sámepolitihkalaš áššiiguin bargat duodjesearvvi bokte. Mii almmuheimmet iežamet mielde Sámi duodjesearvái, ja dalle mun álgen beroštit… –Vuosttažin mii gal leimmet fuobmán ahte min duodji lei dehálaš danin go lei árbevirolaš, dan ahte dat lei sámeduodji... dat gal bođii de maŋŋil. Ja de ihtá ealáskahttin, man birra olles Sápmi hupmá. Odná Olmmáivákkis gávdnojit earret eará: * sullii 100 oasseváldit Gáivuona Sámesearvvis * Sámi oahppoplána lea boahtán vuođđoskuvlii stuorábuš vuostálastima haga * Sámi Allaskuvllas Guovdageainnus lea rahpan ossodaga Olmmáivákkis * Ája Sámi Guovddáš gos lea earret eará Sámi giellaguovddáš ja NRK-Sámi Radio. –Makkár fáktorat bidje johtui dákkár rievdadusaid? –Mun jáhkan ahte dat nuorat dáppe geat leat leamaš nu áŋgirat, lea buot dehálemos fáktor, lohká Mary, ja joatká: –Go mun álgen bargat Sámepolitihkain, ovdalgo Sámediggi gávdnui, de mun ledjen mielde evttoheamin sámegiellalága deikke Gáivutnii. Dalle gal ledje ollugat geat vuostálaste dan. Muhto mun lávejin jurddašit ahte dat ii daga maidige ahte 50-60 jahkásaččat vuostálastet, dat mii lea deháleamos lea goit boahteáigi... ja boahtteáiggi buolvvat. –Maŋŋá guokte áigodaga Sámedikkis, don it šat hálidan mielde listui. Mii bat dasa lea sivvan? –Mun lean nu guhká bargan politihkain, gielddas, fylkkas, SámiRáđis ja Sámedikkis. 26 jagi lei mu mielas doarvái. Mus ii lean dat stuorra mokta šat, ja go dat váilu, de gal olmmoš galgá heaitit eret… ... 26 jagi lea oalle guhkes áigi. Mu isit Hjalmar jámii 1984:s. Sus ii lean stuorra beroštupmi sámepolitihkalaš áššiide, muhto lea goit álo dorjon mu. Dan dihte mun lean nagadan nu guhká. Ja in mun leat heaitán áibbas politihkain. Mun han lean ovdaolmmoš Romssa fylkka sámepolitihkalaš lávdegottis. De moai hupme veaháš dan bálkkašumi birra. –Don leat ožžon Dáža gonagasa ánsomedálja. Mii bat dát bálkkašupmi máksá dudnje? –Go mun ožžon reivve dan birra, de álgen čierrut. Dat lei stuorra dáhpáhus. Muhto ii mus livčče leamaš dákkár vejolašvuohta Hjalmara ja duodjesearvvi haga. Nissonolbmot duodjesearvvis leat álo dorjon mu, ja jáhkán ahte dás gal šaddá juoga. Daid haga gal ii livččen šaddan mihkkige. Danin mun hálidan juohkit dán bálkkašumi singuin. –Nu go dás ovdal humaime, de lea olu dáhpáhuvvan dáppe Olmmáivákkis daid maŋimuš jagiid. –Mo don jurddašat Olmmáivákki 10 jagi ovddasguvlui, sámi áššiid ektui? –Jos geahččá 10 jagi máŋosguvlui, de gal lea olu dáhpáhuvvan, sihke Sámelágain ja statusain. Dat geat vuostálastet leat dál oalle hárvvis. Sápmelašvuohta lea leamaš heahpat, ja muhtumin maiddái suddu. Mii leat ovdánan dan dážaoasi, ja čiehkádan sápmelašvuođa. Mun goit doaivvun ahte mii eat šat galgga čiegadit sápmelašvuođa, ahte dat šaddá seamma árvu leat sápmelaš go dáža...Ja mun doaivvun ahte nuorat šaddet guovttegielalaččat. Oktii leimmet guovttegielalaččat, jos mii dalle leimmet ožžon dan oahpu maid mánát ožžot dál, de gal livččii bures mannan... –Ja de loahpas. Ii dat leat álo nu álki almmolaččat gohcodit iežas «sápmelažžan» dán guovllus. Makkár ráđit dus leat mearrasámenuoraide dán evttohus? –Állet vuollán! –Állet čiega iežadet sápmelašduogi. Lea dehálaš bargat mánáiguin ja nuoraiguin nu ahte ožžot jáhku iežaset sámi identitehtii... –Eatge mii beasa min iežamet duogis eret, gal dat dalle lea buoremus dohkkehit dan. Ja go lea dohkkehan dan, de olmmoš dávjá ipmirda ja fuopmá nu ollu maid ovdal ii leat ipmirdan dahje jurddašan obbanassiige... ¶
Inspektora Per Edvin Varsi oaivvilda ahte Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas lea vuogas lágidit dákkár vahku. –Sámi skuvllat fertejit bargat eambbo dan guvlui ahte lea sámi sisdoallu, vai oidno ahte lea sámi skuvla ja ii leat dušše namas Sámi skuvla. Dá lea okta vuohki mo dan ovddida. Lea guhkitáigge mihttomearri geahččalit oažžut ahte 25 proseantta skuvlla sisdoalus lea sámivuohta. Sámi vahkus lea juohke fágas sámi sisdoallu. – Joatkkaskuvllas leat vihtta ossodaga, juohke ossodagas lea iežas vuohki movt lágiida, muitala Varsi. ¶
Duodjeossodaga jođiheaddji Risten Sokki, lohká ahte duodjeossodagas lea gal sámi sisdoallu juohke beaivvi. –Boahtte vahku mii gal bargat veahá eará go dábálaččat. Viežžat olggobealde olbmo gii galgá muitalit soagŋofáru birra. Oahppit galget de duddjot juoidá mii gávdno gihligiissás. Garraduojis galget muhtin oahppit duddjot čoarverisku, muitala Sokki. ¶
–Mii ges boahtit duddjot dovddus sámi dujiid stállis. Jurdda lea ráhkadit skirtte, niibbi ja jiehku. Ovdal go álgit duddjot, mii sárgut osiid teknihkkalaččat Duorástaga lea čájálmas gos čájehit maid leat bargan, muitala mekanihkklaš ossodaga jođiheaddji Nils Ole Pettersen. ¶
Boazodoalloossodatjođiheaddji Ánte Mihkkal Gaup ja oahpaheaddji Torbjørn Larsen muitaleaba ahte sis dat gal leat sámi fáttabeaivvit miehtá jagi, ii dat vahkku leat veahášge erenoamáš. –Sámi álbmotbeaivi gal lea dieđusge erenoamáš. Mii boahtit bovdet logaldalliid olggobealde geat galget muitalit dákkár fátta birra mas skuvllas lea unnán máhttu. –Lei jurddá ahte galggái leat logaldallan árbevirolaš eallostrukturerema birra, muhto logaldallái ii heiven juste dalle. Son boahtá maŋŋil. Šaddá rabás logaldallan guohtuma birra, guohtundárbbuid, anu ja válljema birrá. Galgá maid leat logaldallan fáttas «sápmelaččaid oasseváldin polarekspedišuvnnain» . Bjørn Tostrup boahtá mánnodaga muitalit sihke fysihkalaš ja mentalalaš dearvvašvuođa boazodoalus. Jurdda lea maid finadit Joakim Førstera luhtte oahppame márfut biegomárffiid, muhto galgat maiddái márfut dábálaš márffiid. Dán vahku galgat maid oahppat duddjot gielkareaga, nu ahte boahtit bargat ollu, muitala Gaup. ¶
Dábálaš suorggis («allmenne fag), galgá juohke fágas leat iežas vuohki movt čađaha vahku. Juohke fágas galga leat sámi fádda. –Mii galgat ovdamearkadihte ráhkadit sámi biebmuid, njorostallat, geahččat sámi filmmaid ja maiddái juoigat ja lávlut. Mii áigut maid finadit Áššu (sámi áviisa) guossis, muitala Anne Nesbakken. ¶
Svenning Kristiansen lea ossodatjođiheaddji ja oahpaheaddji. –Boahtte vahku mii gal dieđusge ráhkadit sámi biebmuid. Mánnodaga galgá mis leat «mini restaurant» , gos guossohit sámi biebmuid. Borran šaddá várra bealovtta rájes. Ožžot olbmot oastit biebmu. Mii vuovdit nu guhká go bistá, nu gili olbmot ožžot fitnat guossis. –Sámi vahkus galget oahppit ohcat dieđuid movt dološ sápmelaččat leat ávkkástallan veahkkeváriin mat mis leat dáppe. Movt murjjiid, bierggu ja eará biebmuid leat vurkkodan. Galgat veahá geahččat sámi «biebmokultuvrra» . –Mii áigut maid iskat man dávjá borret Guovdageaidnulaččat árbevirolaš biebmuid, ja makkár biebmuid borret. Galgat maid iskat borrat go ollu šilljugievkkanbiebmu, muitala Kristiansen. ¶
Oahpaheaddjistudeanta Ole Einar Hætta (24) lea Guovdageainnu čuoiganjoavkku jođiheaddji. Son lea leamaš jođiheaddjin maŋemus golbma jagi. –Logenar jagi dás ovdal lei Guovdageainnu čuoiganjoavku liige stuoramus čuoiganjoavku Finnmárkkus, muhto dál lea joavku sakka unnon dan rájes. –Váttisvuohta dovdo miehta Finnmárku. Finnmárkku čuoiganmeaštirgilvvohallamat leat dál unnibut go čuoigamat láveje leat Guovdageainnus «dolin» . Dalle ledje unnimus 10 čuoigi juohke luohkás, dal leat dušše moadde, muitala Ole Einar Hætta. ¶
DEATNU: Lávvardága skábmamánu 28. beaivve bohtet Soađegili čuojaheaddjit galledit Deanu. Lávvardaga leat čohkkejuvvon máŋggalágan čájáhusat ja dáhpáhusat Deanušaldi birasvissui. Álbmotmusihkalaš dearvvuođaid Suomas buktet Soadegili čuojaheaddjit. Eahkedis besset oahpásmuvvat máŋggalágan dánsun- ja lávlunjoavkkuinge. Ragnhild Ravna, Deanu Álbmotakademiijas muitala Soađegili gussiid galledan gieldda vuosttas geardde 20 jagi dassái, ja seamma albmáin, Matti Yli-Tepsa njunnožis. Prográmma lohppii lea dánsun, ja Deanu suomasearvi doallá gáfegievnni liekkasin dáhpáhusaid áiggi. ¶
Niillas A. Somby čuoččuha Min Áiggis, ahte diehtemeahttunvuohta lea šaddan Min Áiggi dovdomearkan. Son oaivvilda ahte doaimmahusbargit eat dovdda ja dieđe sámi servodaga iešguđet lágádusain. Ovdamearkan son čujuhii dasa mo Min Áigi lea čállán Sámiráđi čoahkkima birra, ja cuiggoda erenoamážit muhtin artihkkaliid ja oaivečállosii mas mun lean čállán Sámi Parlamentaralaš Ráđi ásaheami ja Sámiráđi doaimmaid birra. Somby oainnu mielde lea: «Boasttu áddejupmi ja diehtemeahttunvuohta báidnán buot ságaid mat ležžet čállon Sámiráđi birra» . Mun lean dál ođđasit lohkan buot čállosiid maid Somby lea namuhan, inge gávnna buot dáid boasttuvuođaid maid son oaivvilda iežas leat gávdnan. Inge ane su sitáhttavuogi beare vuoiggalažžan. Ovtta dattetge ádden. Sáhtii lean váttis Min Áiggi čállosa vuođul, áddet manne Suoma Sámiráđi juogus oaivvilda iežas ovddastit gávcci sámesearvvi. Muhto Suoma juogus čájehii reivve mas gávcci searvvi dorjo Suoma juhkosa dálá lahtuid, ja logai servviin leat ulbmilin soahpat ovttasbarggus ja ohcat Sámiráđis lahttovuođa. Muđui oaivvildan min leat bures čilgen lohkkiide mii dáhpáhuvai Sámiráđis aiddo dalle. Geassemánus čállen fas Sámi Parlamentaralaš Ráđi ásaheami birra. Vuođđun lei prošeaktajođiheaddji Nils Thomas Utsi áššečielggadus, jearahallan seammá Utsiin ja Norgga Sámedikki digaštallan áššis, miessemánu čoahkkimis. Čállen ingreassas ná: «Dás dohko sáhttá ođđa orgána váldit badjelasas buot oktasaš áššiid ja Sámidikkiid riikkaidgaskasaš doaimmaid» . Galgá lohkat mu artihkkala hui heajos mielain, amas áddet ahte dás lea sáhka Sámedikkiid oktasaš áššiin ja Sámedikkiid riikkaidgasakasaš doaimmain. Artihkkalis boahtá maid ovdan, ahte dát ođđa orgána dáidá váldit badjelasas olu áššiid maid Sámedikkit ja Sámeráđđi dál barget. Dán oainnu nannii Irja Seurajärvi-Kari jearahallamis suoidnemánus. Son lea guovddáš olmmoš dán barggus - Sámiráđi lahttun ja Sámedikki áirrasin. Dasa lassin oassálasttii son presideanttaid čoahkkimis, gos dát ášši lea leamaš áššelisttus. Mun in leat sehkken ášši dego Sámi Parlamentaralaš Ráđđi ja Sámiráđđi lea seammá ášši, nugo Somby oaivvilda. Mun lean baicce bures ožžon ovdan, ahte Sámeráđđi dál bargá bargguid maid guovddáš politihkkárat oaivvildit gullat lunddolaččat Sámi Parlamentaralaš Ráđdái. Dát lea mu mielas miellagiddevaš oassi Sámi servodatságastallamii, maid ávžžuhan sihke Somby ja earáid digaštallat. Somby coggá maid muhtin ártegis oaivila munnje. Oaivvildan mahkáš ahte Sámi Parlameantaralaš Ráđđi váldá badjelasas visot sámi ovdasteami. Dan in oaivvil, inge leat čállán. Mun lean čállán ahte Sámiráđđi ii sáhte goassege šat ovddastit buot sápmelaččaid. Dát bargu gullá boahtte áiggis lunddolaččat Sámi Parlamentaralaš ráđđái. Danin ferte geassit rája gaskka Sámi Parlamentaralaš Ráđi ja Sámiráđi bargguid. Ovdamearkka dihte lea lunddolaš ahte Sámi Parlamentaralaš Ráđđi ovddasta sápmelaččaid EU-parlameanttas, Davvirikkaid Ráđis, Barentsráđis ja soaitá Arktalaš Ráđis. Lunddolaš lea maid ahte Sámiráđđi oassálastá Ovttastuvvan Nášuvnnaid ii-ráđđehuslaš (NGO) bargguin. Muhto Sámiráđđi ii ovddas dán barggus eará go iežas lahttoservviid lahtuid iige buot sápmelaččaid. Torkel Rasmussen Doaimmahushoavda, dál virgelobis ¶
GÁVPEMÁRKANAT: Dán jagi leat dieđihuvvon badjel 35 oasseváldi, geat áigot čájáhallat, fáluhit ja vuovdit iešguđetlágan diŋggaid ja fálaldagaid, muitala Guovdageainnu ealáhussearvvi jođiheaddji, Camilla Skattvik. ¶
Dán jagi boahtiba guokte "healera" (daddjo: hiiler), mii sámegillii šadda guvllár dahje buorideaddji. Harry Olsen ja Turid Woll Lunde leaba goappašagat davvin eret, muhto orruba dál lulde. Harry Olsen galgá earet eará muitalit makkár váikkuhusat iešguđetlágan suotnjariin sáhttet leat. Turid Woll Lunde ges máhttá einnostit. Mannet vižžet dán guoktása, lea ahte sápmelaččat beroštit ja jáhkket dákkar buorideddjiide, muitala Skattvik. Sápmelaččain leat guvlláriin leamaš árbevirolaš sadji servodagas. Sivvan dasa go eai leat viežžan árbevirolaš sámi guvllára, lea go sápmelaččat dábálaččat leat veaháš njáiggut eaige hálit čajehit dákkar máhtuid, oaivvilda Camilla Skattvik. ¶
Diimmá gávpemárkanat moitojuvvoje, go lei beare divrras várret saji Báktehárjjis. Dan geažil máŋggas eai beroštan searvat márkaniidda. Sivvan dasa, muitala Skattvik, lei go sii ledje gullan ahte Ivgubađa márkaniin lei dan mađe divrras, ja sii de jurddašedje sihtat seamma ollu mávssu. Dán jagi leat sajit hálbbibu go diibmá, muhto Skattvik ain ballá dietnasa geažil. Mihttun lea ahte guossit galget nuvttá beassat Báktehárjjis váccašit, ja de fertejit eará sajiin geahččalit háhkat ruđa. Dan dihte áigot sii boahtte jagi geahččalit vuovdit almmuhusaid márkaniid oktavuođas. ¶
BÁLKKAŠUPMI: Guovdageainnu ealáhussearvi juolluda juohke jagi bálkkašumi fitnodahkii mii lea bargan earenoamáš buori barggu soames ládje, muitala válljenjoavkku ovdaolmmoš, Peter Rust. ¶
Guovdageainnu ealáhussearvi juolluda juohke jagi bálkkašumi fitnodahkii mii lea bargan earenoamáš buori barggu soames ládje. Dán jagi áigot addit dán bálkkašumi, mii lea náranašgeađgi, fintodahkii mii lea bargan buori barggu riikkaidgaskasaččat. Válljenjoavku lea ávžžuhan evttohit fitnodagaid, muhto guovdageaidnulaččat leat leamaš oalle láikkit ovddidit evttohusaid, muitala válljenjoavkku ovdaolmmoš, Peter Rust. ¶
Peter Rust muitala ahte fitnodat mii galgá vuoitit, ii dárbbaš leat dat fitnodat mii gávppaša eanemusat olgoriikkain. Son oaivvilda leat deháleabbo buohtastahttit fitnodaga návccaid riikkaidgaskasaš doaimmaid ektui. –Jus mahkáš fitnodat mas eai leat go moadde bargi, álggaha ovttasbarggu olgoriikkaiguin, de deattuhuvvo dat ollu eambbo go fitnodagat main leat ollu návccat ja geaidda dákkáraš ovttasbargu lea lunddolaš, lohká Peter Rust. ¶
Guovdageainnus gal leat riikkaidgaskasaš doaimmat, muitala ealáhussearvvi jođiheaddji, Camilla Skattvik. Ovdamearkka dihte leat mátkeealáhusat viššalit čájehaddan iežaset olgoriikkain. Okta ulbmil dán bálkkašumiin, lea gávnnahit makkár riikkaidgaskasaš doaimmat leat Guovdageainnus, ja daid guorahallat. Danin livččii vuogas, jus olbmot livčče viššaleabbo evttohit fitnodagaid. ¶
Nilut Joavku, mii lágidii Nilut Cupa, oažžu roahkkat leat duhtavaš lágidemiin. Lágideapmi šaddá oainnat buorre dietnasin jovkui. Nilut Joavkku, Ellen Mienna Guttorm, muitala iežaset rehkenastet diinet sulli 60-70.000 ruvnnu. Dát lea sullii 30.000 eambbo go diibmá. ¶
Guovdageainnu ealáhussearvi vuođđuduvvui 1992:is. Searvvi ulbmil lei, ja lea ain, earet eará buoridit suohkana fitnodagaid eavttuid, buktit fitnodagaid oaiviliid ovdan politihkalaččat, movttiidahttit ovttasbargui ja buoridit fitnodagaid gelbbolašvuođaid. Searvi lea dán rádjai lágidan ovdamearkka dihte suomagielkurssaid, juovlagáhta ja 1850-beassašmárkaniid. Sii leat maid leamaš mielde mátkeealáhusaid gávpemárkanis Sjølystas, gos Guovdageainnu buvda oaččui bálkkašumi buoremus buvdan. Ja dieđusge lágida ealáhussearvi Guovdageainnu gávpemárkaniid juohke jagi golggotmánu maŋemuš vahkkoloahpas. Ealáhussearvvis leat gaskal 40 ja 45 miellahttu. Jođiheaddji Camilla Skattvik muitala eanaš suohkana stuora fitnodagaid leat mielde. Jus háliida dieđihit iežas mielde ealáhussearvai, dahje jus ležžet gažaldagat, de sáhtta fitnat dahje riŋgestit searvvi kantuvrii, gos Camilla Skattvik čohkká. Miellahttovuohta máksá jahkásaččat 1200 ruvnnu. ¶
Háliidan dadjat moadde sáni Kárášjoga politiijáid heajos dagu birra. Sii čužžot iđidiid skuvlla luhtte ja fáktejit sin geat leat buktimin mánáideaset skuvlii, ovdal go mannet bargui. Imaštalan go ná ollu návccaid bidjet dákkár johtolatbearráigehččui mii ájiha bargoolbmuid iđidiid. Mii leat aiddo gullan ahte politiiját eai mannan ovtta báikái gos suollagat ledje rievideamen ihkku. Dasa lassin imaštalan manne eai doala ihkku johtolatbearráigeahču márkanluoddaearuin. Livččii eambbo ávki go politiiját bearráigeahčašedje johtolaga hotallaluoddaearus, go diehtit ahte doppe dáhpáhuvvot dávjjit vearrát lobihisvuođat go skuvlla luhtte iđidiid. Háliidan vel dadjat ahte Kárášjoga vuođđoskuvlla luhtte lea ovdalaččas gárži, ja go politiiját vel bissehallet biillaid, de šaddet biillat ruossut doarrás. Ovtta iđida šadden vuordit 20 minuvtta dan botta go bissehalle biillaid, ja mu mielas eai dárbbaš politiiját ájihit bargoolbmuid dáinna vugiin. Váhnenolmmoš ¶
–Go mánáguovttos ealliba guovttegielat servodagas, de lea dehálaš ahte soai máhttiba guktuid gielaid, árvvoštallaba Piera guovttos Iviin. –Mu beales lea maid dehálaš nannet sámegiela vai seailluhuvvo sámi kultuvra. Dalle lea mánát mielde guoddimin sámi kulturárbbi, lohká fas Piera. Son deattuha ahte mánát eahpitkeahttá birgeba buorebut beaivválaš dilis Kárášjogas go máhttiba sámegielage. –Soai šaddaba álo deaivvadit sámegielat mánáiguin. Dáppe eai leat gitta seainnit dárogielat ja sámegielat mánáid gaskka. Dán ferte mánná oahppat hálddašit. –Sudnos leat dál juo sihke dárogielat ja sámegielat ustibat. Kárášjogas eai leat šat eanet go čieža, gávcci máná juohke jagi, geat leat ovttagielat dárogielat. Dát muitala iešalddis ahte mánáin lea bággu oahppat sámegiela. ¶
Olu dárogiel váhnemat Kárášjogas leat dáruiduhtton sápmelaččat, Kárášjogas dahje eará sámi guovlluin eret. Ive guovttos Pierain lea goappašagain nubbi váhnen sámegielat. Piera lea bajásšaddan máddin, ja Ive fas Kárášjogas. Guktut leaba hui duđavaččat dasa mo skuvllas dál bargojuvvo oahpahit mánáide sámegiela. –Manná hui bures. Oda vuordá iluin sámegieldiimmuid, čilge Ive. Son sáhttá juo muitalit máŋga ovdamearkka, mo mánná lea álgán hállat sámegiela. –Eskil ii leat ovdal beroštan oahppat sámegiela. Muhto dál go Oda lea skuvlii álgán, ja muitala ruovttus maid son lea oahppan, de lea gándda beroštupmi maid bohciidan. Dál háliida son maid oahppat. Mánáidgárddis lea fas su ossodagas okta sámegiel bargi, guhte sutnje hállá sámegiela. ¶
Ii oktage roasmmahuvvan go Kárášjoga nuoraidruoktu buollái ja bulii gutnan bearjadateahkeda guđa áigge. Nuorat geat ledje ruovttus, leat ožžon gaskaboddosaš orrunsaji. Go buolličaskadanbiila joavddai buollima lusa, de ii lean šat vejolaš časkadit buollima. Kárášjoga leansmánnekantuvrras muitala leansmanbálvá Strømeng ahte eai balat buollima cahkkehuvvon, muhto lea beare árrat dadjat manne visti buollái. Sis leat guokte bargi guorahallamin buollima, ja dán vahku loahpas galgá buolinsivva čielgat. ¶
Kárášjoga nuoraidruoktu lea orrunfálaldat nuoraide, geaid mánáidsuodjalus lea mearridan ahte eai sáhte orrut ruovttuin. Finnmárkku fylkkas leat vel Hámmarfeasttas ja Álttás nuoraidruoktofálaldagat. Dát fálaldat mii Kárášjogas lea, lea várrejuvvon sámegielat nuoraide ja doppe leat 13 bargi. Nuoraidruovttu jođiheaddji Tove Laiti muitala fylkka ipmirdit dárbbu dán fálaldahkii iige bala dan dihte fálaldaga heaittihuvvot. –Okte ovdal leat árvvoštallan heaittihit fálaldaga, muhto dál lea fylkkas čielga ipmárdus ahte dán fáladahkii lea dárbu, lohká Laiti. ¶
Fylkka dearvvašvuođahoavda ii leat vel álgán geahčadit movt bargat viidáseappot Kárášjoga Nuuoraidruovttuin, maŋŋel buollima. Vidar Zahl Arntzen bargá láhkadovdin fylkka dearvvašvuođahoavdda kantuvrras, ja son čilge ahte sii fertejit guorahallagoahtit galgetgo hukset ođđa vistti vai áigotgo láigohit muhtun vistti nuoraidruoktun. Son čujuha otná plánaide, main daddjo ahte Kárášjogas galgá leat dákkár fálaldat ja ferte politihkalaččat mearriduvvot ovdalgo dat rievdá. –Liikká ii leat mihkkege mii sihkkarastá huksegohtet go ođđa visttii, go dan ferte dearvvašvuođahoavda vuos árvvoštallat, muitala Zahl Arntzen. ¶
Muhto juste dál jurddašeaba gávpemárkaniid birra. Sávaldat lea ahte boahtá veaháš dienas, ahte beassaba vuovdit dujiideaska. Jearan ahte eaba go bala šaddat beare divrrasin, go galgá láigohit saji Báktehárjjis, muhto das gal eaba viša ballat. –De diekkariin gal ii ábut ballat, lohká Karen Ellen Marie. Muhto duojárat jurddašit vel guhkeliidda. Okta ulbmiliin searvamis, lea ahte beassá čájehallat dujiid báikki olbmuide vai fuobmájit gos sáhttet dujiid oastit. ¶
Franz Singer vuosiha ovdamearkan ahte skuhtergávppiide šattašii sadji máksit gaskal 8.000 ja 10.000, ja de gánnáha baicca lágidit sierra márkaniid. Eará sajiin lea maid leamaš dábálaš ahte muhturfitnodagat lágidit sierra márkaniid. Muhturgálvvut leat stuorrát, ja šaddá divrras go galgá máksit njealjehasmehteriid mielde. Singer ii bala šaddat váttisin lágidit dákkáraš márkaniid. ¶
Ii bala go eai searvva ¶
Finálas sii deaivvadedje Lákkonjárggain, ja álggos orro sin maid časkimin. Go golbma minuvtta ledje čiekčan, de Lákkonjárgga moallaolmmái, Hans Ingar Strand njeiddii Jon Einar Eira jr, ja geavai eret šiljus guokte minuvtta. Dan bottas coggaledje Baikačivggat guokte moala, ja orui vuoittu guvlui manname. Muhto dakka ovdalaš bottu bážii Joar Eira Rasdal moala Lákkonjárgga ovddas, ja doalahii olbmuid gelddolašvuođas. Nuppi vuorus ii lean šat eahpádus, Lákkonjárga bijai oktibuot vihtta moala. Lákkonjárga lea dán jagi vuoitán sihke Sámi Cup ja Nilut Cup, ja lea dadjat Sámi buoremus joavku. ¶
Nissoniid čiekčamat leat sakka buorránan maŋemus jagiid, dan beasaimet oaidnit Nilut Cupas. Finálas deaivvadedje M.nieiddat ja Ávju, ja das lei hirbmat leaktu ja alla dássi. Silje P. Moen bážii árrat vuosttaš vuorus moala Ávjju ovddas, ja Ávju doalahii vuoittu goasi loahpa rádjai. Muhto moaddelogi sekundda ovdal go loahppajietna gullui, nagodii Ina Beate Utsi M.nieiddaid fas oažžut dássálagaid Ávjjuin. Dasto galge nieiddat liigeáiggi čiekčat, ja juohke minuvtta galggai okta goappáge joavkkus mannat eret šiljus. Maŋemuš ledje dušše guokte nieidda báhcán šiljus goappáge joavkkus. De mearridii Elle Máret Heatta čajehit spábbačiekčanmáhtuidis, ja seammás maid ahte Ávju ánssášii dán vuoittu. ¶
Bargiidbellodat lea dat bellodat masa dábálaš olbmot sáhttet luohttit buresbirgejumi ovdáneami dáfus. Bellodat árvala lashit doarjaga gielddaide, ja buohkat dihtet ahte gielddaekonomiija lea dehálaš dábálaš olbmo árgabeaivvis. Bargiidbellodat áigu vuoruhit skuvlavisttiid ođasteami, nu go olu gielddat Norggas leat bivdán. Ulbmil lea buoridit ohppiid ja oahpaheddjiid dili, nu ahte šaddá buorre bargobiras, ja vai skuvlavisttit heivehuvvojit ođđa skuvlaođastusaide. Olgešbellodat gal oaivvilda ahte dát lea gielddaid iežaset ovddasvástádus, ja danne ii áiggo searvat dása. Bargiidbellodat háliida maid ahte eanas olbmot galget sáhttit váldit alit oahpu. Olgešbellodaga evttohuvvon oahpahusministtar Inge Lønning oaivvilda ahte dušše sii geain leat buoremus árvosánit, galget beassat allaskuvllaide ja universitehtaide. Nuppeládje sáhttá dadjat ahte sii háliidit vealahit olbmuid maiddái skuvllain. Bargiidbellodat áigu doalahit preassadoarjaga aviissaide, nu ahte eanas olbmot ožžot báikkálaš ođđasiid girjás ja máŋggabealát preassas. Olgešbellodat ges háliida heaittihit preassadoarjaga. Mas sii ballet? Ballet go ahte buot dat báikkálaš smávvaaviissat galget almmustahttit sin guovllupolitihka? Oahpahusa, dearvvašvuođa, boarrásiidfuola ja kultuvrra dáfus, ná - oppalašvuođa dáfus - de sáhttá luohttit Bargiidbellodahkii. Danne lea dehálaš ahte bellodaga ustibat dál dieđihišgohtet ahte Bargiidbellodat lea dat bellodat maid čavčča válggain berre jienastit. Ii berre eahpidit ge ahte Bargiidbellodat lea buoremus evttohus eanas olbmuide. Olgešbellodat lea dakkár bellodat mii bargá ovddidit egoistalaš servodaga, gos dat buot riggámusat besset hávkkohallat. Lea go ain váttis mearridit gean galggat jienastit čavčča válggain? Kjell Sæther Kárášjoga sátnejođiheaddji 02.08.01 ¶
Dubaias šaddá dál borgguhangielddus buot sáhttobiillain. Dasa lassin galget vuoddjit dieđihit borgguheddjiide man várálaš borgguheapmi lea. Dán doaimma lea Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) álggahan, nu muitala The Daily Gulf-aviisa. Buot vuoddjit galget diehtit ođđa gildosa birra. Eiseválddit sáhkkohit buohkaid geat eai doahttal ođđa lága, ja buot sáhttobiillaide boahtá fargga mearka gos muitaluvvo borgguhangildosa birra sihke eŋgelasgillii ja arábalaš gillii. ¶
Eai digaštala dehálaš ruhtagažaldaga ¶
Hálddahus lea dál olles leavttuin bargamin áššiin. –Vaikko vel lea váttis einnostit váikkuhusaid juo dál, de aŋkke ruhtadilli boahtá čuohcat sihke mánáidgárddi-, dearvašvuođa- ja skuvlafálaldagaide. Man láhkai, dan gal vuos eat dieđe. Aŋkke leat juo dál mearridan gaskaboddosaš virgebisseheami, muitala Thore Sundfær. ¶
Maiddái Davvi-Norggas leat eanaš suohkanat ja fylkkagielddat cealkán ahte Sámi álbmotbeaivi ii berre leat almmolas leavgabeaivin Norggas. Norgga Gielddadepartemeanta, Olgoriikkadepartemeanta ja Sámediggi leat ráhkadeame ođđa leavganjuolggadusaid sámi leavgga geavaheapmái. Gulaskuddanáigemearri dievai mannan mánu. Sámedikki ovddasteaddji bargolávdegottis árvala Sámi álbmotbeaivvi almmolaš levgenbeaivin Norggas, muhto departemeanttaid ovddasteaddjit eai leat mielas dasa. Eai leat galle ásahusa dahje gieldda mat dorjot Sámedikki oainnu das mii guoská Sámi álbmotbeaivvi levgemii. Finnmárkku fylkkalávdegoddi lea okta dain mii dáhtušii Sámi álbmotbeaivvi almmolaš levgenbeaivin Norggas. ¶
Dihtorváttisvuođat leat oalát bissehan dearvvašvuođabarggu unna gilážis. Mázelaš Trygve Lund Guttormsen lea behtohallan. Son ii ipmir manne unna dihtorváttisvuođaš galgá oalát bissehit olles sin doavttirfálaldaga. Ortnega mielde galgá doavttir boahtit Guovdageainnus Mázii oktii vahkus. Dál dat ii doaimma go kantuvrras Mázes lea dihtor billahuvvan. –Mu mielas dát ii leat dohkálaš. Jus lea juoga mii lea boastut mašiinnain, ii go de sáhte molsut mašiinna, jearrá son. Son muitala ahte dát leat bistán badjel jahkebeale, ja dál sii eai dohkket šat dán. –Dál fertejit buohkat boahtit Guovdageidnui jus dárbbašit doaktára. Lea mu mielas váidalahtti, go ii livčče dárbu Guovdageidnui vuolgit jus dárbbaša hupmat doaktáriin. ¶
Min Áigi lea hupman dihtorčehpiin gii dovdá dán ášši bures. Son lohká ahte ii mávsse eanet go birrasii 15 000 ruvnno buoridit dili. –Mašiinnat leat ortnegis, ja dihtormodem lea ortnegis, dat leat dušše hui njoazit ja lea heajos stabilitehta. Dát sihkarastojuvvo ISDN-vuogádaga bokte, ja dát máksá oktiibuot 15 000 ruvnno. Dat mii lea eahpečielggas, lea dat maid Databearráigeahčču gáibida. Dihtorčeahppi muitala ahte ISDN-vuogádat lea 99 proseanta sihkar. –Muhto dat maŋemus proseanta sáhttá šaddat divrrasin, go ferte sihkarastit ahte earát eai sáhte gávdnat dieđuid mat leat doppe. Vaikko mun bealistan in jáhke ahte dát sáhttá dáhpáhuvvat jus ovdalgihtii lea várrogas. ¶
Divttasvuona mearrasápmelaččat leat sii geat álggu rájes ásse vuotna- ja mearragáttiin. –Mearrasámiid váldoássanguovllut ledje Divttasvuona olggotguovlluin - Ájluovttas, Ájláttis ja Gásluovttas, muitala Lars Børge Myklevold - Árrana vuorkádávvira lektora. ¶
Áiggi mielde lea Davvi-Sálttu mearrasámikultuvra measta oalát jávkan. –Máŋggas dáruiduvvo, muhto máŋggas maid seahkanedje julevsápmelaččaiguin, muitala Myklevold. Dál lea measta dušše julevsámi kultuvra mii oidno Divttasvuonas. Mearrasápmelaččat ges atnet iežaset kultuvrra badjelgehččojuvvon ja vajálduvvon. –Ii leat riekta ahte dušše julevsámi kultuvra galgá oidnot, go eará sápmelaččat maid gávdnojit, lohká Åmo. –Ollu mearrasápmelaččat livčče čálihan iežaset jienastuslohkui, jus mearrasámi kultuvra lei oidnosis leamaš. Åmo čuoččuhusaid mielde leat áibbas unnán mearrasámit čálihan iežaset sámi jienastuslohkui. ¶
Gáskaijabeaivvášfestivála 2001 lea joatkka 1980-jagiid stuorra musihkkálaš, kultuvrrálaš ja sosiálalaš dáhpáhussii Finnmárkkus. Gaskaijabeaivvášfestivála lágiduvvui vuosttaš geardde 1983:as, ja guhtta jagi maŋŋálagaid čohkkii dat lágabui 5000 olbmuid Lavttajoht`njárgii, ovdal go sirdašuvai Hammarfestii ja Várggáide, ja dás rájes nogai. Dál ii leat vel go moadde beaivvi dassá festivála álgá, ja lágideaddjit leat olles leahttuin bargamin buot oažžut ortnegii. –Mii geat dalle beasaimet leat mielde dáid doaluiguin oaččuimet duođaid muitevaš vásáhusaid, ja dan sivas háliidat mii lágidit ođđasit dáid doaluid. Mii háliidat ahte sii geat dalle ledje nu nuorat ahte eai ožžun vejolašvuođa leamin mielde dan festiválas galget dál oažžut vejolašvuođa vásihit dan ja maiddái ahte sii geat dalle ledje mielde galget ođđasit beassat vásihit dán, muitala okta lágideaddjiin Victor Gamst. ¶
Dál leat buot ráját Afghanistanii giddejuvvon ja Taliban ii suova báikkálaš veahkkebargiid váldit oktavuođa iežaset organisašuvnnaiguin riikka olggobealde. Liikká lea lihkostuvvan UNICEF:ii oažžut ságaide guokte 70 veahkkebargis Afghanistanas, ja leat doallan oktasaš telefuvdnakonferánssa Talibana dearvvašvuođaeiseváldiiguin. UNICEF geahččala oažžut šiehtadusa Talibanain doallat fásta gulahallančoahkkimiid afghanalaš bargiiguin. Dát sáhtte mannan vahku duođaštit ahte juobe okta oassi ge veahkkebarggus joatká Afghanistanas. –Afghanalaš álbmot ja olles sosiála struktuvra lea guhká dárbbašan humaniteara veahki internašunála veahkkeorganisašuvnnain. Lea dan dihte čielggas ahte olbmot leat heađis ja ahte dárbbašit biepmu, dálkasiid ja sujiid dálvái, lohká Gjestvang. ¶
UNICEF veahkkegálvvut mat ledje jođus Afghanistanii ovdal terrorfalleheami USA:s, vurdojuvvo ollet dáid beivviid. Earret eará leat báhkain ceavzinbiergasat bearrašiidda, mánáskuovat, buserat ja valáštallanbiergasat mánáide. UNICEF:s leat maid skuvlaávdnasat maid áigot váriid badjel buktit fargga. –Sáddet maid guhtta girdi veahkkeávdnasiiguin Afghanistana ránnjáriikkaide. Dát gálvvut galget dolvojuvvot Afghanistanii dakkaviđe go oažžut vejolašvuođa. Galgat maid lasihit veahki báhtareddjiide geat leat báhtaran ránnjáriikkaide, muitala UNICEF generálačálli Norggas Kjersti F. Gjestvang. ¶
Áigut vel dán jagi ge čájehit albma buori prográmmain ahte lea Davvikalohta stuorimus sámi kulturfestivála, sihke semináraid, konsearttaid ja eará doaluid oktavuođas. Ávvufestiválas leat mearrasámit guovddážis. Sin mánggašlájat kulturdovddaldagat, historjá ja ealli árbevierut. –Addit mearrasámiide erenoamáš fuomášumi ávvudoaluin. Mearrasámiid mánggašlájat kulturdovddaldagat, historjá ja ealli árbevierut leat guovddážis. Bovdet maid gussiid oahppomátkkážiidda. Lávvordaga galgá leat mearrasámiid beaivi. Dalle lea biebmobeavdi, čájálmasat, stoahkamat ja gilvaleamit. Totalteáhteris lea vuosttaščájálmas "Maŋimuš eahket eatni luhtte" mii muitala mearrasámiid birra ovddešáiggis, dálážis ja boahtteáiggis. ¶
Daid gaskas lea záparaálbmot, mii dál eallá Amazonasjungelis Peru ja Ecuadoras. Álgoálbmot geat jagi 1680 ledje 100 000 olbmo, leat dál dušše 315 olbmo. Dain orrot 200 Perus ja 114 Ecuadoras. Vihtta jagi áigi ásahedje sii Organisašuvnna Záparálbmogii Ecuadoras, várjalan dihte iežaset kultuvrra ja giela. Lea okta boarrásiidráđđi gii lea njunnožis barggus, mii earret eará maiddái galgá ovttastáhttit záparalaččaid Perus ja Ecuadoras. Ollu dulbmojuvvon Stuora olgoriikafitnodagat leat sivalaččat álgoálbmogiid lossa dilla,jáhkká várrepresideanta álgoálbmogiid konføderašuvnnas Ecuadoras, Ricardo Ulcuango. Fitnodagaid ohcan eanariggodagain mat buktet sidjiide dietnasa, rivvejit álgoálbmogiid eallinvuođu, oaivvilda Ulcuango. 1900-logus lea Amazonas juhkkon oljo-,muorra-,eandoallo- ja ruvkefitnodagaid gaskas, muitala Ulcuango. Dasa lassin leat maiddái soađit birrasis ja kokašattuid mirkohuhttin bilidan álgoálbmogiid eallinvuođu. ¶
Olgešbellodat vajálduhtii sámi media iežas sámepolitihkala prorámmas. Dál lohppidit doalahit sámi preassadoarjaga, muhto dušše sámegielaviissaide. ¶
Nuppi beallefinálas deaivvadii Dáibil Lunttat ja Muitil go dáhttu, ja dat lei Johan Mikkel Bongo ja su bártnáš Ánte Hætta Muitil go dáhttu joavkkus geat válddiiga vuoittu dán vuorus. 22. beaivvi juovlamánus sáddejuvvo gelddolaš finála gaskkal Muitil go dáhttu ja Iešjoht´ Searat, ja dat lea ovddežis čájehuvvon ahte dát guokte joavkku leaba hui dássálagaid. –Lean gal veaháš bálus finála ovdal, muhto ii eará gal livčče vuordimis, muitala Johan Mikkel. Son lea ovdal deaivvadan Iešjoht` Searaiguin finálas ja diehttá ahte dát joavku addá gárra gilvaleami. ¶
Dat ii šatta vuosttaš geardde, iige várra maŋimuš geardde ge, ahte Muitil go dáhttu lea finálaš gelddolaš rádiogilvvus. Johan Mikkel Bongo lea álohii joavdan finálii iešguđetge makkeriin ja su joavku lea ge maid juohke háve báhcán vuoittuin Muitil ja Čeahpis. Muitil go dáhttu lea guktii beassan finadit Englánddas geahččamin Manchester United čiekčamin, oktii lea fitnan Belgias Norgga riikajoavkku čiekčamis ja eará háve fas Oslos riikajoavkku čiekčamis. –Dat leat dat buori vuoittut mat geasuhit buot eanemusat. Lean beassan golgat hui ollu vuoitima dihte ja dat gal leamaš diehttelaš hui suohtas, muitala Johán Mikkel. ¶
Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvvi ovdaolmmoš lohká áibbas čielggasin ahte odne leat ealáhusas beare ollu doalloovttadagat. Dan vuođu ala lohká áibbas mielas álggahit digaštallama, muhto ii fal dasa ahte boazodoallit leat stáda gearjideaddjit. Anders Isak Oskal lea ovttaoaivilis Hættain ahte Sámedikki politihkkárat maid berreše eambbo digaštallagoahtit váttisvuođaid boazodoalus. Muhto dat ferte Oskala mielas dahkkot áššáleabbo go dan maid Isak Mathis O. Hætta geahččalii dahkat mannan vahku - Sámedikki dievasčoahkkimis. ¶
Čáhcesullonieidda Merethe Hario Pettersena mielas lei earenoamáš suohtas vuolgit Kárášjohkii gilvvohallat . –Čuoiggan dávjá akto iežan agi luohkás. Danne lei suohtas go viimmat šattai guovllučuoigan ahte bessen deaivvadit eambbo gilvaleddjiiguin. –Lei suohtas gilvalit Oarje-Finnmárkku nieiddaiguin. Lea dehálaš beassat dávjá gilvalit, go de šaddat buoret. Son ja su čuoigansearvi Čáhcesullos galge rievtti mielde Girkonjárgii guovllučuoigamiidda. –Mii mearrideimmet jođanit duorastaga ahte vuolgit deike Kárášjohkii, muitala hárjeheaddji Ragnhild Aslaksen. Son rámida Nordlys buori lágidemiid ovddas ja lohká Nordlysa hoavarin go nagodedje ná stuora gilvvuid lágidit guovtti beaivvis. ¶
Guovdageain´ nieiddat Inger Berit Ellen Hætta (17) ja Inga Karen Ellen Skum (16) vázziba čuoigangymnása Ráissas. Dán jagi ii leat mannan nu bures čuoiganhárjehallamiin. Ovdalaš juovllaid gal lei ollu muohta, muhto de bođii arvi mii bisttii ija beaivvi olles vahku. –Go galggaimet čuoigat de šattaimet soavlli gállit, muitala Inger Berit Ellen. Dál lea Ráisa visot bievlan. –Maŋemuš hárjehallamis šattaimet viehkat lahtu birra, lasiha Inga Karen Ellen. Sutnos lei vuosttaš gilvočuoigan dán dálvvi ja leigga hui movttegat go viimmat beasaiga čuoigat gilvvu. Soai čuoigaba Kautokeino IL ovddas. –Lea buorre beassat gilvvohallat go dalle boahtá rytmai ja beassá fámuid geahččalit, lohká Inger Biret Elle. –Dalle beassá diehtit makkár foarbma lea, lohká Inga Karen Ellen, gii lea duhtavaš iežas foarpmain. ¶
-Gii dan lei gáddan ahte buot dieđuid Álaheaju/Guovdageainnu eanu dulvadeamis leat almmuhan, berre fuobmát ahte nu ii leat. Ain leat dokumeanttat, čiegus čielggadeamit ja raporttat maid ain čiegadit ja dávjá sivaid haga. Muhtun dakkáriid lean mun fidnen, muitala NRK televišuvnna Alf Johansen Sámi Áigái. Son lea ášši birra ráhkadeame prográmma mii čilge dan politihkalaš historjjá. Friddjavuođas dán dahket beroškeahttá NRK rájain, lea son dán ráhkadeamen ruoŧa televišuvnna ovddas. Nu go diehtit lea otnáš NRK hoavda ovdal leamaš Álaheajuášši meannudeaddjin ráđđehusas. Alfa lea fas NRKs friddja váldán ja prográmmii lea ráhkkaneamen ealus luhtte váris. Sámi Áigi, ¶
Deanu ja Kárášjoga oahppit Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas Guovdageainnus eai beasa ruoktot vahkkoloahpaid, jus ieža eai nagot sáhtu fáhtet. Kárášjoga nieidda guovttos Berit Marie Lise Eira (16) ja Sárá Álehttá Eira (17) dovdaba dán váttisvuođa. Soai guktot atniba váivin go busse ii mana Kárášjohkii. Máŋgii gártaba orrut Guovdageainnus olles vahkkoloahpa, vaikko áinnas hálidivččiiga ruoktot. –Eai váhnemat astta viežžat nuoraideaset juohke vahkkoloahpa ruoktot, šaddet hui guhkes mátkkit, lohkaba soai. Álo ferteba soai ja eara nuorat ohcat sáhtu ruoktot. –Muhtomin leat buohkat mannan juo, de šattan Guovdageainnus leat olles vahkkoloahpa, mu mielas lea maid hui váivi álo ánuhit sáhtu ruoktot, muitala Sárá. Lise manašii dávjjit ruoktot jus busse vuojášii Kárášjohkii. –Dalle han livččii buot nu ollu álkkit, lohká Lise. ¶
Finnmárkku Fylkagieldda sátnejođiheaddji Evy-Ann Midttun muitala ahte fylkkas ii gávdno ruhta busse bidjat johtui Kárášjoga ja Guovdageainnu gaskkas. Midttun ii sáhte lohpidit busseruvttu, son oaivvilda ahte oahppiin lea vejolašvuohta bussiin johtit ruoktot Álttá bokte. ¶
Svein Holmestrandas lea mihttun vázzilit. –Dalle galggašin beassat ráfis dan badjelii bargat. Dál šattan ollu áiggi ja návccaid bidjat gielddain doarrut, lohká Holmestrand. Son muitala ahte golle badjel guokte mánu ovdal oaččui rehabiliterenhárjehallama. Dál fitna guovtte geardde vahkkui fysioterapeuta luhtte. –Dovddan ahte lean ovdanan, muhto galggašii eambbo háviid vahkkui. Vaikke juohke beaivvi. In dovdda doarvai dan fálaldaga maid dál oaččun, lohká Svein Holmestrand. ¶
Maŋŋel go Svein Holmestrand bođii buohcciviesus fas ruovttu gildii, de ordnii gielda su dállui mii lea oaivvilduvvon doaimmashehttejuvvon olbmuide. Dálus leat máŋgga oasit mat dahket su beivviid losibun. –Hálidivččen buoremusat ieš birget in ge dáhto juohke diŋgii veahki. Dál dovddan ahte šattan hui ollu vuorjat. Dállu ii leat heivehuvvon nu ahte beassa olggobeallái ge, lohká son. Gieskat manna ge goasi álfárot funet. Svein Holmestrand muitala ahte lei mannamin olggos, muhto šaddá čuoččastit go galgá gokčat feaskeruvssa. Dalle gáhčai ja manai galmmas. Das lei veallamin go moarsi bođii. –Šadden dáhttut riŋget buohccibiilla, muitala Sini Rasmus. Svein Holmestrand lohká iežas dan rájes mannan fas maŋos. –Áibbas dárbbašmeahttun, lohká ieš. ¶
Ii Solfrid ge leat agibeaivvi gohčodan iežas sápmelažžan. –Go mu boarraseamos mánná dáhtui skuvllas sámegiel oahpaheami, de fertejin mun maid dahkat mearrádusa iežan sámevuođa ektui, muitala son. ¶
Solfrid bargá dáidagiin astoáiggis. Beaivválaččat bargá son máinnusfitnodagas. –Lea nu ahte jos liikot tevdnet ja málet, de lea nu ollu maid sáhtát fuomášit ráhkadit. –Mun lean bajásšaddan dan áiggis go olbmot vel aste čohkkát ja máinnastit. Ollu mu motiivvain leat dáhpáhusat maid muittán muitalusain maid lean mánnán gullan. Dávjá sáhttet máŋga muitalusa seaguhuvvon ovtta govvii, muitala Solfrid. Dasa lassin čilge son ahte sámi symbolat leat hui dehálaččat su barggus. –Lean bargan vuđolaččat iežan mánáiguin, vai sii eai dárbbaš eahpidit ge iežaset sámi identitehta. Dál dovddan mun dan dego muhtunlágan oadjebasvuohtan iežan eallimis, loahpaha son ja sávvá ahte guovllu nuorat nagodit loktet sámi kultuvrra oidnosii. ¶
ROGGON: "Sámmol Balto beazi" bálddas vuhtto bures ahte juoga mii lea roggon eatnamii. Ii leat dieđus leago doppe mihkkege. –Soaitá juoidá čiehkan, árvala Arne Balto. ¶
GÁVDNAN: Arne Balto muitala ahte lea su vilbealli gii gávnnai "Sámmol Balto" beazi. Dá lea Arne boares muorraráhkadusa luhtte mii maid lea gávdnon Anárjoga guovllus. ¶
John Aslak ii dáhto muitalit juste gos Anárjoga guovllus lea dát beahci masa lea sárgojuvvon namma "SAMUL BALTU" ja jahki "1896." Mielas muitala beazi birra maid lea fitnan dán geasi geahččamin Samuel J. Balto (1861-1921) fuolkki Arne Balto mielde, ja masa leaba maid bidjan galbba mas leat veahá vuođđodieđut beakkán albmá birra. -Namma ja jagi lohku leat nu čábbát ja njuolga sárgojuvvon beahcái. Muhto dasa lassin lea vel sárgojuvvon "DAMNA 4" mas lea bustávva n jorgut, muitala John Aslak . ¶
John Aslak Johansenii lea baicca stuorra imaš mii mearkkašumiid lea "DAMNA 4" sárgumis. –Lea veadjetmeahttun dadjat mii das lea mearkkašumiid. Sáhttá maiddái leat eambbo čállon mii lea áiggiid mielde šaddan bárkku vuollái dađis go beahci lea šaddan. Dát han lea sárgojuvvon 105 jagi dás ovdal. Samuel J. Balto lei Arne Balto ádjá viellja. Arne Balto muitala ahte beazi guoras oidno bures ahte eanan lea roggojuvvon áigá. Bures vuhtto ahte geađggit leat boltojuvvon bajás, ja goivvohat lea vel otnáge beaivvi čomil. Ii leat ovttage dieđus leago lavnnji vuolde mihkkege. –Sáhttá spekuleret ahte lea čiehká. Beahci lea maid dakkár báikkis mii ii leat johtolaga alde. Dohko ii beasa eará vácci. In duohta dieđe mii doppe lea. Livččii somá diehit maid lea goivon eatnamii. Soaitá juoidá čiehkan dassážii fas máhccá Alaskas ruoktot, lohká fuolki Arne Balto. ¶
Sámiid Duodji berre movttiidahttit duojáriid sámi duodjái. Dan sáhttá dahkat doarjagiid bokte, muhto leamaš váttis oažžut doarjaga organisašuvnnas. Dán jahkái ii leat Sámiid Duodji juolludan ruđa Sámi oahppolihtu kurssaide ii ge leat biddjon ruhta nuoraide geat duodjeoahpu vázzet. Movttiidahttit sáhttá maiddái bagadusain, muhto organisašuvdna ii leat nagadan dan ollasit. Dan lohká Jon Ole Andersen guhte ieš ovdal leamaš Sámiid Duoji stivrras. –Ii leat bagadus leamaš nu buorre go livččii lean galgat olu eará bargguid geažil, vuige Sámiid Duoji stivrra ovdaolmmoš Lauri Keskitalo ja muitala ahte ruhtagažaldagat galget boahtte stivračoahkkimis ovdan. ¶
Sámediggi rahčá oažžut saji sámi ja Norga servvodagas. Maŋemuš iskkadeapmi čájeha ahte lea stuora diehtemeahttunvuohta ja duhtameahttunvuohta Sámedikkiin. Lea maid muhtun oassi mii lea Sámedikki vuostá. Lea áibbas čielggas ahte Sámediggi dárbbaša eambbo váikkuhanfámu jos galgá oažžut álbmoga fárrui. Ja váikkuhanfámu ii oaččo eambbo jos oažžu mearridanválddi. Sámediggi ferte oažžut lobi dahkat loahpalaš mearrádusaid áššiin maid gieđahallá. Sámediggi han lea huksejuvvon demokráhtalaš álbmotválljejuvvon orgánan. Ja jos dat áirasat geaid sámi álbmot jienasta Sámediggeválggaide eai beasa váikkuhit sámi álbmoga saji Norggas, de han leat njeaidime dan demokratiija man ala Sámediggi lea huksejuvvon. Dát ođđa Sámediggi mii dál mearriduvvo moatti beaivvi geahčen, jáhkkit mii šaddat luoddaearrun sámi servodahkii. Sihke politihkalaš- ja jienastanberoštupmi lea lassánan. Eambbo listtut/bellodagat servet válgii. Ođđa jienasteaddjit lassánit jienastuslohkui. Muhto seammás lassána maid duhtameahttunvuohta sámediggái. Juste dan dihte leat ge dáin ođđa Sámediggeáirasiin vel stuorát hástalusat go mannan Sámedigeáigodagas. Servodagas leat dál ollu stuorát vuordámušat Sámedikki bargguide. Ja jos vuordámušaid galgá nagodit deavdit, de ferte nagodit dahkat čielga bohtosiid. Muhto bohtosiid ii olat, jos eai leat konkrehta áššit maid gieđahallet. Dát buktá ge dárbbu bargagoahtit áibbas eará ládje go maid dán rádjai leat Sámediggeáirasat dahkan. Álbmot dárbbaša čielga markeremiid sámepolitihkas. Álbmot dárbbaša oaidnit maid Sámediggi bargá áššiiguin mat gusket sin beroštumiide. Dál go lea vuos eahpesihkar guhtemuš politihkalaš suorgi oažžu stivrejumi boahtte Sámediggeáigodagas, boahtá posišuvdnagávppošeapmi leat divrras daidda iešguđet bellodagaide. Min einnosteapmi lea ahte šaddá garra gilvu NSR ja Bargiidbellodaga gaskkas. Dán liibba bohtet dat eará bellodagat ja listtut ávkkástallat juohke evrre ovddas. Muhto dát dilli maid addá liibba sidjiide duođaid oažžut vejolašvuođa čađahit iežaset politihkalaš áigumušaid. Ja ii unnimusat politihkalaš lohpádusaid. Heiijjá Irene ¶
Guovdageainnu suohkanis lea erenoamáš heajos ekonomiija. Ráđđeolmmái Odd Keskitalo ballá ahte dán jagáš vuolláibáza šaddá 8 miljovnna. Dan dihte šaddá suohkan unnidit boahtte jagáš bušeahta, ja oalle ollu maid. Suohkan lea bálkáhan olggobealde konsuleantta geahččat bušeahta ja son lea evttohan ahte dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis galgá seastit 5,2 miljovnna ruvnno, mii mearkkaša ahte 17,5 virggi šaddet heaittihuvvot. Dearvvašvuođa- ja sosiálhoavda muitala ahte sis manná 70 proseanta olggosgoluin bálkkáide, ja ahte danin šaddet virggiid heaittihit. –Lea hirbmat lossat ja váttis leat hoavda dál, ja ii šatta álki čađahit unnidemiid. Olbmot bohtet nimmordit, muhto mis lea bággu heaittihit virggiid ja bálvalusaid unnidit, šálloša Solbakk. ¶
Vahkku álgá filbmačájáhusain mas čájehit sihke dokumeanta- ja fiktiivvalaš filmmaid main sámi nissonat filbmadahkkin leat guovddážis. Deanuleagis leat goabbat bealde rájahis ráji ilbman máŋga girječálli, nu dasto joatká ge vahkku "muitalusas bustávvan." Máŋga, máŋga oahpes girječálli namat namuhuvvojit dán oktavuođas. Perulalaš dáiddár Jose Moncada čuojaha go báikegotti govvadáiddariid oktasaš čájáhus rahppo Giliviesu Giissás. Seamma sajis muitala sohkameašttir Aage Solbakk Deanuleagi sogaid birra. ¶
GASKA-TROMSA: NSR lea mearridan geat galget sin ovddastit boahtte Sámedikkis Gaska-Romssa válgabires. Sii leat nomineren Randi A. Skum bajemussii. Skum lea vuosttaš Sámedikkeáigodaga rájes ovddastan NSR. Asbjørg Skåden lea dán rádjái leamaš listtu njunnožis. –Mis lea garra listu boahtte Sámedikkeválggaide. Dat fátmmasta olles Gaska-Tromssa guovllu, muitala NSR válgabirejođiheaddji Petter Olai Stark. Nubbin lea Per Bjørn Laksnes, Ullsfjordas eret, ja goalmmádin Ole Mathis Oskal, Balsfjordas eret. –Min evttohusat leat hárjánan sámepolitihkkárat, geat ovddastit sihke árbevirolaš sámi ealáhusaid ja sámi kulturbarggu. Sii gullet maid dynámalaš universitehtabirrasii. Dát buktá vuođu garra NSR-mobiliseremii olles guovllus, lohká Stark. Mearrasámiguovllus leat Meavkke/Arvenjárgga-ášši ja Tromsa álgoálbmotgávpogin guovddáš áššit NSR válgagiččus. ¶
Maŋŋel go leat ožžon bivdinguovllu, de lea ges álgit geahččat gárttaid ja hupmat olbmuiguin geat ovdal leat bivdán das. Maiddái fertejit de álgit ordnet luomu ealgabivdináigái. –Mii hupmat olbmuiguin geat dovdet guovllu ja jearrat ahte gokko heive lávu bidjat, gokko galgá vánddardit ja gokko lávejit leat ealggat, muitaleaba Per Ivar ja Liv Karin. Geasi mielde álgá ges juohkehaš joavkkus geahččat leat go diŋggat maid dárbbaša bivddus ortnegis. Čakčageasi fas álgá geatnegahtton báhčin. –Lávejit leat ollu bivdit báhčinšiljus, juohkehaš geahččá nagodit go earát geahččaleami ja veahá nárridit nubbi nuppi. Olbmuin leat hui ollu bivdoságat dalle, muitala Per Ivar. ¶
Go bivdoáigi eanet lahkona, de čoahkkana joavku. Dalle dárkileappot plánejit bivddu. Gii váldá maid, astet go buohkat vuolgit vuosttaš vahku, mii lea buoremus bivdinvahkku ja gokko bidjet leairra lea juoga maid dalle mearridit. Lea maid hui dehálaš ohcat vuodjinlobiid ja visot báhpiriid ordnet, nu ahte ii leat earágo vuolgit moadde beaivvi ovdalgo bivdu álgá. –Go álgá lahkonit dat áigi go muorat gahččet lasttain, de gal lea bággu vuolgit, boagusta Liv Karin. –Dat gal lea nu darvánan varrii ahte čakčat galgá bivdui vuolgit. Son muitala diimmáš bivddu birra, go ii lean sáhttán vuosttaš beivviid leat bivddus ja movt behtohalai go riŋgejedje nuppi bivdobeaivvi ja lohke ahte leat báhčán eari. Liv Karin lei báhkken visot gárvvisin ja lei issorasat illudan vuolgit. Muhto lihkus ii nohkan su bivdu dasa, sii ožžo lasseealli go gerge nu árrat. ¶
GIRJERÁDJOSIS: –Dáppe gávdná ruonáeatnangielat girjjiid, aviissaid ja vaikko vel báddejuvvon TV-prográmmaid, muitala diehtojuohkki Helene Risager. Bilde 5: ¶
–Finan dáppe suohttasa dihte sullii oktii mánus, muitala Sofia Hansen (32). Son lea váldán mánáguoktás mielde juovlafestii ja lohká alcces dehálažžan deaivvadit eará ruonáeatnanlaččaiguin. Mánáiddoaluid maŋŋá joatkašuvvá ollesolbmuidfeasta eambbo lávlumiiguin ja dánssaiguin. Eandalit ruonáeatnanlaš polka lea kulturoassi maid áinnas galggašedje sápmelaččaide oahpahit. ¶
–Mánáin leat dávjá sterotypiija oainnut Ruonáeatnama ja ruonáeatnanlaččaid birra. Juste dego ollesolbmuid dánskalaččain. Muhtin mánát leat measta seahkánan go leat oaidnán govaid Ruonáeatnama sávzagárdimiin. Dát ii mahkáš heive. Ruonáeatnamis ii galgga leat nu, muitala Helene Risager. –Dán čavčča lágideimmet fas logaldallama fáttás: «Dánskkaid oaidnu ruonáeatnanlaččaide. Nu go ruonáeatnanlaččat gehččet ášši.» –Gal dat lei somá. Dálus ledje olbmot dievva, ja olbmot measta doarrájedje. Ollu dánskkalaččat gárte guođđit dálu ođđa oainnuiguin ruonáeatnanlaččaid birra. Dábálaččat lea jaskabut go dálus moddii mánus lágiduvvojit logaldallamat, čájáhusat dahje suohtastallamat. ¶
Ovdal go guođán dálu finan vel kealláris. Doppe vuovdá Kisermaaq buvda njuorjonáhkkedujiid, ruonáeatnanlaš musihka ja borramuša. Henny Kleist muitala ahte bures jođiha náhkkebuvttagiid. Greenpeace vuostálastindoaimmat eai čuoza šat. Lea baicca geavvan nuppe guvlui. Lea váttis fidnet doarvái njuorjjonáhkiid. PS: Min Áiggi guorahallan čájeha ahte badjel bealli mánáin juovlafeasttas dihtet ahte juovlastállu orru Ruonáeatnamis. Ii oktage lean gullan ahte son mahkáš ássá Roavvenjárggas dahje Davvipolas. ¶
Maiddái Ken fuolki Jan Henry Keskitalo, gii Guovdageainnus lea organiseren veahki Kenii, atná hui váivin go orru čájehuvvome ahte eará olbmuin ii gávdno dat maŋemus gena. –Lea dieđus hui váivi go ii oro gávdnome buoremus čoavddus Kenii. Sávan ahte nubbin buoremus čoavddus ávkkuha. Keskitalo muitala ahte Ken lagamus fuolkkit Amerihkás leat váldán ođđa iskosiid, nu ahte doaktárat eai leat vuollánan ohcat dan erenoamáš gena, vaikko jáhkket ahte dan ii leat vejolaš gávdnat eará olbmos. ¶
Lujávrri galledeapmi dáiddii Sámiráđi lahtuid ektui ollašuhttán dien sátnevadjasa, ahte lea buoret oktii oaidnit diliid go daid birra čuođe geardde gullat, muitala Sámiráđi gaskaboddosaš váldočálli John T. Solbakk Min Áigái. Lujávremátkki áigumuš lei dat ahte sápmelaččain alddeset gullat mainna sii rahčet, ja makkár vuordámušat sis leat Sámiráđđái, mii lea sin ge organisašuvdna. Guoládaga sápmelaččain leat guokte searvvi mat leat Sámiráđi miellahtut, namalassii Guoládaga Sámiid Searvi ja Murmánskka ja birrasa Sámiid Searvi. Searvvit dahket ovttas Ruošša beali guovtte olbmo juhkosa, ja man jođiheaddjin lea Guoládaga Sámiid Searvvi Valerij Tkatchev. Murmánskka ja birrasa Sámiid Searvvi ovddasteaddjin lea Aleksander Kobelev. ¶
Lujávrri ustitvuođagielda Kárášjohka lea ohcan 2,5 millon Norgga ruvnnu doarjaga olgoriikkadepartemeanttain Norggas, Suomas ja Ruoŧas, ja Barentsčállingottis dasa ahte divuhit Kulturguovddáša vistti. Visti ii leat leamaš geavahusas máŋgga jahkái. Dušše Norga olgoriikkadepartementa lea juolludan bealle million dán jahkái ja seamma boahtte jahkái, nu ahte barggut ledje biddjon johtui. Aiddo dál ledje bissehan bargguid, go ruhta mii lei sirdojuvvon dán jahkái lei nohkan. -Gieldda eiseválddit ledje dál balus ahte prošeakta gaskalduvvá go olles ruhtadeapmi ge ii lean vel čielgan, muitaledje Lujávrri gielddaeiseválddit Sámiráđđái. Sámiráđi ovddasteaddjit lohpidedje juoba dihtoštit manne Suopma ja Ruoŧŧa eai lean vel vástidan ohcamuššii. –Mannan vahku loahpas gulai Sámiráđđi Stockholmmas ahte Ruoŧŧa ii juollut ohccojuvvon ruđa, muitala John T. Solbakk. ¶
Muhto Mikkelsen biehttala ahte lea Árrana sivvá go ná lea geavvan. –Julevsápmelaččat barge 80-jagiid loahpageažis garrasit vai julevsámi kultuvra galggai oidnosii beassat, ja nu nagodedje defineret alcceaset guovllu. Dál ferte seammaládje bargat bihttim- ja mearrasámi kultuvrra ovddas, vai sidjiide maid definerejuvvo sadji. Son lohpida Árrana áigut veahkehit sin. ¶
–Lea váidalahtti go sámi stádačálli ii guorahala dulkonmomsalassáneami vuđđolaččabut ovdal go dadjá maidege. Dát han lea rievdadus mas leat čielga váikkuhusat sámi gillii ja servodatovdáneapmái. ¶
Hætta deattuha ahte dulkonmomsa ii dagat dušše giela ovdii, muhto hehtte maid buot sámi servodatovdáneami. –Movt dál de leaš, válljejit go searvvit doalahit dulkka dahje eai, de goitge hehtte dat searvvi doaimmaid. Jos válljejit doalahit dulkka, de šaddet bissehit eará plánejuvvon doaimmaid ja daid ruđaid sirdit dulkomii. Ja jos eai vállje vuoruhit ruđa dulkomii, de goaridit sámegiela saji servodagas. NSR jođiheaddjis leat váttisvuođat ipmirdit man čalmmeheapmi stádačálli Pedersen lea leamaš dán áššis. –Ráđđehus ii váldán vuhtii signálaid. Olbmuin lei stuora ballu movt dulkonmomsa boahtá váikkuhit sin doaimmaide. Dál oaidná Pedersen man boastut son lea váldán go duššin dagai dán ášši. Pedersen geavahii dan ákka ahte organisašuvnnat ain várra oidnet dárbbu jorgaleapmái, ja danin ii jáhke ahte haddelasáhus čuohcá nu garrasit. –Mu mielas lea diet hui ártegis ágga. Dás ii leat sáhka mii organisašuvnnaid mielas lea dárbbašlaš, muhto maid sii suitet. Dát ii leat álggage dohkálaš, beaškala Hætta. ¶
Guovdageainnu nieiddaiguin manai guhká bures Norway Cupas. Golbma čiekčama vuite ja ovtta čikče dássálaga ja nu besse guhttanuppelogádasfinálii. Das ferte vuoitit vai beassá viidáseappot. Dađi bahábut vuoittahalai Guovdageaidnu Kolbotna vuostá 5-0, ja nu eai beasa Guovdageainnu nieiddat šat leat mielde gilvvus. –Juste maŋŋelaš čiekčama lei veaháš váivi, muhto dál mii leat buori mielas buohkat, muitala čiekči Cecilie Saari, gii lea leamaš váldopersovdna TV 2 reportášain cupas. –Eat mii jáhkkán ahte ollet guhttanuppelogádasfinálii, nu ahte lea hui somá go beasaimet dan mađe guhkás. ¶
Guovdageainnu nieiddat leat oidnon TV 2 juohke beaivvi dán vahkus Norway Cup sáddagiin. –Ollusat leat midjiide riŋgen ja čállán dieđuid, sihke amas ja oahpes olbmot. Telefovdna čuodjá measta ovttatládje. Máŋgasat maid lohket "oja, die leat ge dat Guovdageainnu nieiddat" go oidnet min. Eanaš lea somá leamaš, muhto lea šaddan measta beare ollu muhtomin, muitala Cecilie Saari, gii maid lohká ahte álggos lei ártet go TV-joavku čuovvu sin juohke sajis, muhto ahte dasa leat hárjánan dál. Guovdageainnu nieiddat lea vásihan feara maid Oslos. Sii leat gávppašan, konsearttas leamaš, fitnan duopmogirkus geahččame gos Haakon ja Mette-Marit galgaba náitalit ja sii leat diskotehkas leamaš dánseme. Fargga dollejit ruoktot, muhto ovdal dan áigot návddašit gávpoteallima vel moadde beaivvi. ¶
Buolaš, iđitroađđi, muohta ja murku. Visot maid vurden sámis, bessen vásihit vuosttaš iđida, muitala New York Times journalista Warren Hoge. Son lei hui duhtavaš go lei sámedikki birra ráhkadeame ášši. Son galgá čállit ahte movt sámediggi doaibmá sámiide norggas. Su mielas lei sámedikki visti earenoamáš čáppat. –Juste dego lávvu ja orru dego oassin luonddus, oaivvildii Warren Hoge. ¶
Bearjadaga galgá son Guovdageidnui, boazodoaluin oahpasnuvvat. Soai galgaba deaivvadit moanat olbmuiguin, ja maid finadit ealo luhtte. Son áigu earenoamážit čállit boazodoalu ekonomalaš dili ja guohtoneatnama dili birra, muitala Warren Hoge. ¶
New York Times aviissas leat 5 milljovnna lohkki Ameriikas. Dasa lassin sáhttet 650 aviissa miehtá máilmmi oastit artihkkaliid sis, muitala Warren Hoge. Lea miellagiddevaš ameriikaslaččaide diehtit movt álgoálbmogiid dilli eará guovlluin lea, muitala Walter Gibbs. Son lea Warren Hoge veahkki ja bargá NeW York Times freelance korrespondeantan Oslos. ¶
Nuppásteaddjiid searvvi ovdaolmmoš Mathis O. Hætta lea deaivan Sámedikki presideantta ja ráđi politihkalaš ráđđeaddi. Hætta lea dáhtton veahki searvái ja nuppásteaddjiide. Mathis O. Hætta muitala ahte ollu searvvi lahtuin ii leat buorre dilli, go nuppásteapmi ii leat menestuvvan. Son lohká searvvi bargamin dan badjelassii ahte buot nuppásteaddjiin galgá eallenláibi boahtteáigái. ¶
–Mu eamit fertii bealleálas viehkalit gádjut bearraša beatnaga go goaskin čuolastii beatnaga gitta olgouvssa olggobealde, muitala Aleksander Jolma NRK Sámi Radioi. ¶
Jolma čilge ahte son iđđedis luittii beatnaga olggos viesus. Go ieš lei joavdan hivssegii, de gulai beatnagis heahtejiena. Go guovlalii olggos, de oinnii ahte goaskin lei čuolastan beatnaga gitta. Jolmas eai lean gárvvut nalde ja boktilii eamida, gii náhkehii iđitbiktasa badjelii ja viehkalii olggos gádjut beatnaga. Son rámššui ja balddii goaskima eret. Go fáhtii beatnaga gitta, de goaskin gosii fallehii su. Beana ii lean go moadde mehtara eret viesus. Jolma ballá ahte dát goaskin sáhttá mánáid maid fallehit. Muhto dasa ii mieđa Poršáŋggu guovllušibitdoavttir Eva Otterstad. Son muitala movt lea dálkkodan beatnaga maid goaskin lei čuolastan. Beatnagis ledje smávit hávit maid ferteje goarrut. Otterstad maid muitala ahte goaskin lea seamma guovllus čuolastan ovtta bussá, maid maid fertejedje goarrut ja dálkkodit. Son maid árvvoštallá ahte dát sáhttá leat seamma goaskin mii lea dán guokte viessoealli fallehan. ¶
Dál dáhttu Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø Norgga Stáhta ánuhit sápmelaččain ándagassii. –Norgga justisministtar Odd Einar Dørum berre čielggadit, man láhkai sámit leat vákšojuvvon, lea Nystø gáibádus, muitala NRK Sámi Radio. Nystø maid váruha sámiid luohttámuša eiseválddiide hedjonit. ¶
Guovdageaidnu lea oažžumin ollu ođđa bargosajiid. Ođđa njuovahat man mielde maiddái čuovvu sierranaš láiberáhkadeaddji lasiha ollu bargosajiid. Ovddeš Norol bensinstašuvdnii lea biila-, skohter-, ja traktordivohat ásahuvvon. Lassin dáidda galggašii Karasjok Produkter buktit nuppelohkái suodjaluvvon bargosaji. –Gildii šaddá vuosttamužžan váttis ássanviesuid ordnet jus fitnodagat dán dáhttot. Huksensajiid gal sáhttit fállát, muitala Johan Klemet Kalstad, gii galgá bargat ođđa bargosajiid gildii. Sámi Áigi skábmamánu 13. beaivi 1981 ¶
Lea lagabui golbma vahkku áigi go "Ørni" finadii vuosttaš geardde Kárášjoga riebanfárpmas. Doppe lea logenar kvadrahtamehtar sturrosaš garjjagillar man sisa goaskin lea čákŋan. –Midjiide ii leat vahágiin go goaskin boahtá garjjagillarii, muitala beaivválaš jođiheaddji Bjørn Kåre Olufsen, Bargit leat nu oahpásnuvvan goaskimii ahte gohčodit dan dušše "Ørni" namain. ¶
Lea meahccebálvalus mii ain fitná goaskima luoitme olggos garjjagillaris. –Go mii luoitit goaskima olggos dán áiddi siste, de dat girdá ja seaivu dan seamma beahcái juohke háve, muitala Erland Søgård. Dan maŋemuš geardde ledje loddečeahpit Norgga Ornitologalaš instituhtas boahtán geahččat "Ørni" . Sii bidje rieggá goaskima juolgái ja nu lea "Ørni" fárus veahkeheame kártet goaskimiid Finnmárkkus. ¶
GARRA SÁMI HEARGI: Anne-Risten Sara lea dápman garra hearggi. Ena II geahččala dán dálvvi maid gilvalit garra látteherggiiguin. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárášjoga gielda lea vuordán logi mánu máksimis ovdamorašbálkká olbmuide geat dikšot lagamuččaid. Kárášjoga gielda biehttalii njealljásii addimis ovdamorašbálkká ođđajagis. Gielda ii máksán šat bálkkáid heajos ekonomiija geažil. Dán mearrádusa ii dohkkehan Finnmárkku Fylkkamánni ja gáibidii suoidnemánus gieldda gieđahallat juohke ohcamuša ođđasit. Muhto gielda lea ain árvvoštallamin áššiid. Kárášjoga ovdamoraš- ja bajásšaddanhoavda Svein Persen lohpida dál hoahpuhit ášši. Gielda rihkui sosiálbálvaluslága go ii árvvoštallan juohke ohcci dárbbu, muhto mearridii ahte ii oktage galgga oažžut ovdamorašbálkká. Dán muitala Sámi Radio. ¶
Dan dihte ávžžuha Edel H. Olsen garrasit ahte bággodoaimmat eai galgga biddjot johtui ovdalgo váidda lea meannuduvvon hálddašanlága vuođul. Áššis leat dan máđe olu eahpečielggasvuođat maid berre váldit vuhtii ovdalgo makkárge doaimmat bohtet johtui. -Ášši lea dál fas Nuorta-Finnmárkku Guovllustivrra hálddus, muitala Boazodoallohálddahusa jurista Stig J. Hagen. Nuorta-Finnmárkku Guovllustivra ii leat vel ođđasit geahččan ášši. ¶
Bearjadaga diibmu čiežas eahkedis lea guovdu Oslo gávpoga čakčafeasta, mii lea šaddan masá juo árbevierrun mátta-sápmelaččaide. –Dán jagáš čakčafeasttas leat vuoruhan nuoraid guovddážii, ja nu lágidat doaluid ovttas gávpotnuoraiguin, muitala Mátta-Norgga ja Oslo Sámiid Searvvi kulturlávdegotti jođiheaddji Risten Rávdná Hætta. Dán jagi leat ge vuohččan lágideame feastta ovttas Mátta-Norgga Sámi Nuoraid Servviin mii ilmmai diibmá. ¶
–Dát ášši boahtá suohkanii gulaskuddamii geasset, ja mun áiggun bargat dan ala ahte mii oažžut pola Guovdageidnui boahtte jagi mielde. ¶
Vinmonopolet´ vuovdindirektevra muitala ahte máŋgga ášši leat dehálaččat go mearriduvvo gosa galget ásahit pola. ¶
Nuorta-finnmárkulaš almmái guoktelot-jagiin lea dupmehallon 6 mánu giddagassii mas vihtta mánu lea evttolaš giddagas. Lei dušše lihkku ahte nieida, gean ala bálkestii láse, ii deaivvahallan čalbmái. ¶
MÁŊGA BUOLVVA: Máŋga buolvva Oskala deaivvadedje Guovdageainnus mannan vahkkoloahpa. ¶
Guovdageainnus finadedje stáhtaráđit. Suohkan lei bovden sin gulahallan dihte movt čoavdit suohkana váttes dilálašvuođaid, ja erenoamážit dat mii guoská ealáhusovdáneapmái. Mun ferten dovddastit ahte atnen unohassan go várresátnejođiheaddji geavahii unohas sániid sárdnestuolus. Lea dárbu olmmošvuođa čájehit go dat lea dábálaš ja divrras politihkalaš bargovearju. Prográmma dán tuvrras lei biddjon dan vuođul ahte ságastallat suohkana politihkkáriiguin. Mis lei buorre gulahallančoahkkin. Stáhtaráđit finadedje maiddáige fitnodagaid guossástallamin ja dakko bokte besse oahpásnuvvat ja oažžut govvideami dan olis. Sátnejođiheaddji čilgii suohkana hástalusaid ja várresátnejođiheaddji geavahii su áiggistis bealkit gussiid maid mii ieža leimmet bovden deike. Várresátnejođiheaddji sivahalai dieđusge boazodoalu, nugo juo álohii lávege dahkat. Bargiidbellodat lea addán sutnje luohttevašvuođa go váljii su várresátnejođiheaddjin ja mii vuordit ahte son láhtte duođalaččat go ovddida iežas virggálaččat. Visot ealáhusat suohkanis leat dárbbašlaččat ja dehálaččat, iige leat obanassiige riekta ahte eiseváldiide geahččalit bostit unohas gova suohkaniid ealáhusaid birra. Dá leat muhtin áššit mat ságastallo: Allaskuvlii biddjo dál prošeaktajoavku, čilgii Sylvia Brustad. Dát ášši johtá goit rivttes guvlui. Guovdageainnu Bargiidbellodat lea ollu searaid geavahan Bellodaga kanálaid bokte oažžut dán ášši ovdánit, danin leat mii odne duhtavaččat. Siseatnan guolásteapmái lea ruhta várrejuvvon ja njuovahat galgá juolgge ala beassat. Doaibmaplánii lea várrejuvvon ruhta gos mii galgat ovttas eiseváldiiguin bidjat strategiija joatkit boahtteáigge ealáhusdoaimmaiguin. Dál lea vejolaš fievrridit dálveturismma muohtaskohteriin go birasgáhttenministtar lea rievdadan ja buoridan daid njuolggadusaid jnv. Lei dehálaš digaštallat guovllu áššiid birra eiseváldiiguin. Viidáset barggut fertejit dieđusge jotkojuvvot ja jáhkán ahte sátnejođiheaddji gii lea ollesáigge politihkkár goziha áššiid. Dasa lassin lágidii Guovdageainnu Bargiidbellodat olgodeaivvadeami dan dihte vai dábálaš márkanolbmot ožžot vejolašvuođa ságastallat eiseváldiiguin. Jáhkán ahte oalluhat liikojedje dakkár doaluide go olluhat ledje goit boahtán torgii vaikko lei oalle arvi. Guovdageainnu bargiidbellodat válddii máŋga dehálaš ášši ovdan bellodatguimmiiguin. Mun árvvoštalan obbalaččat ahte mis lei ávkkálaš deaivvadeapmi. Lea vuođđu joatkit ovttasbargguid. Danin go suohkan dárbbaša buori oktavuođa eiseváldiiguin suohkana álboga dihte. Politihkalaš ovttasbargu ja soabadeapmi lea dat bastileamos vearju oažžut áššiid ovdánit. Brita Carina Hætta Bellodatjođiheaddji ¶
Ledjen oalle čeavlái go 1989:s - vuosttaš geardde - sáhtten válljet iežan ovddasteaddjiid iežamet ásahussii. Dál de leimmet dohkkehuvvon albmaláhkai. 12 jagi dassái duđaimet dása, dušše válga orui jo erenoamáš. Muhto áiggit leat rievdan ja mii dáhtošeimmet ovdáneami. Dál lea Sámediggi measta dego Norgga gonagas. Gonagas lea gal formálalaččat Norgga bajimuš ovddasteaddji, muhto sus ii leat gal miige dadjamušaid liikká. Seammá dilis lea Sámediggi. Sámediggi lea dušše symbola mii soapmásiidde muitala ahte Norggas leat sápmelaččat. Buorre, jo - muhto symbolaiguin eat ovdán. Sihke Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) ja Bargiidbellodat (Bb) hállaba ahte sápmelaččat ieža galget stivret ja hábmet buot beliid min servvodagas. Muhto dál orru leamen eanaš sáhka Sámedikki siskkáldas organiseremis, galle ođđa virggi galgá gáibidit Sámedikki hálddahussii vuoi dát ođđa byråkráhtat sáhttet gárvvistit cealkámušaid almmolaš guorahallamiid ektui ja man galle čoahkkimis sámediggeráđi ovddasteaddjit leat fitnan ja manne Bb ovddasteaddjit eai goassige beasa mielde. ¶
Jamala njárggas bohkkojuvvo 90 proseanta Ruošša eanagássa. –Ovttas lea vejolaš bargat, go gássa haga maid ii birge. Muhto boazodoallu galgá maid ain bistit doppe maŋŋel go gássa nohká, dadjá Ruošša boazodolliid Uniovnna ságadoalli, Dimtri Horojola. Máilmmi boazoálbmogat guorahalletge bistevaš boazodoalu dán kongreassas máŋggaid vuođđoságaid vuođul. ¶
Lága váldoulbmilin lea eastadeaddji doaimmaiguin oadjebastit riika sihkkarvuođa ja vitala našunála sihkarvuođaberoštumi spionerema, sabotaša ja terrordoaimmaid vuostá. Dat galgá maiddái áimmahuššat juohkehažžii riektasihkarvuođa, oadjebastit luohttamuša ja álkkidit bajilgeahču bálvalusas. Doaimmat galget implementerejuvvot stáhtas, suohkanis ja priváhta doaimmaiguin maidda láhka gusto. ¶
GU0VDAGEAIDNU: Bearašministtar Karita Bekkemellem Orheim lea hirpmáhuvvan inuihta-mánáid givssideami dihte mii lea leamaš Guovdageainnus. Son lohpida dál ruđa Guovdageainnu suohkanii prošektii mas galgá bargat givssideami ja cielaheami vuostá. –Guovdageainnu suohkan berre dál ohcat ruđa departemeanttas jođáneamos lági mielde, ja mun lohpidan ahte sii ožžot ruđa, lohká son NRK-Finnmárkui. Son lohká ahte dát ášši čájeha ahte cielaheapmi maiddái dáhpáhuvvá smávva servodagain. –Dat maid mun oidnen TV:s, lea sakka hirpmástuhttán mu, ja mii áigut veahkehit bargat daid vuostá, lohká Bekkemellem Orheim. Guovdageainnu sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo muitala Min Áigái ahte ihttin galgá Guovdageainnu suohkanis ja Sámi allaskuvllas leat čoahkkin Mánáid- ja bearašdepartemeanttain Oslos gos galget ságastallat konkrehta prošeavttaid birra mat galget álggahuvvot. –Dál bargojuvvo olles fárttain oažžut johtui prošeavttaid givssideami vuostá. Mii jáhkkit ahte ovdal beassážiid leat prošeavttat jođus. ¶
Frode Fjellheima erenoamášráhkaduvvon fanfara šuoŋaide gávnnai Prinseassa Märtha saji Hattfjelldala servodatviesu sáles, ovttas sámediggepresideanttain Sven-Roald Nystøiin, Nordlándda Fylkamánniin, ja sullii 260 eará gussiiguin - skuvlla guokte vuosttaš ruovttueatni Maja Lifjell ja Sofie Kappfjell gohčuiga olbmuid čoagganit go dearppaiga skuvlabiellu - ja doalut álge. ¶
Erenoamážit leat sii geahčadan nuorra musihkkáriid geat leat leamaš fárus Nuoraid Kulturdeaivvadeami fylkkagilvvus Čáhcesullos. Musikk i Finnmark lea dán čavčča čohkken dáid nuoraid iežaset klubbaide Čáhcesullui, Várggáide, Áltái ja Hámmerfestii. Doppe leat nuorra artisttat beassan ovdanbuktit iežaset musihkkalaš čehppodaga. Dál lea Musikk i Finnmark válljen oasi dáin artisttain ja sii ožžot de iežaset musihka fárrui maxi-CDii mii ilbmá juovllaide. –Mii leat juo mearridan ahte Sirmania joavku galgá leat mielde CDs, muitala Harald Devold. Ođđa skearrofitnodat "iBoks" galgá buvttadit CD. iBoks almmustahttá davviguovllu musihka Barentsguovllu ovttasbarggu oktavuođas. Dán jagi leat sii almmuhan guokte CD. ¶
Dán jagi lei goddinproseanta 75. Karlstrøm ii dieđe áibbas sihkkarit leago dát dat alimus goddinproseanta goassege Finnmárkkus, muhto son jáhkká dan. Son deattuha goit ahte lávejit lohkat ahte lea leamaš buorre bivdojahki go goddinproseanta lea badjel 70 proseantta. Ealgahivvodat lea sturron ja dat dahká ahte báhččojuvvojedje nu ollu ealggat dán jagi. –Buriid jagiid dihte leat ealggat lassánan ja nu leat mii maid sáhttán lasihit eriid, muitala Karlstrøm. Son lea logi jagi bargan Finnmárkku Statskogas ja lohká ahte leat čađat aivve lasihan eriid dain jagiin. Logi jagi áigi lei lohpi báhčit 3-400 ealgga Finnmárkkus, dál lea lohku measta 700. ¶
Karlstrøm rámpo buori ovttasbarggu bivdiiguin, maid lohká hui dehálažžan sidjiide. Fargga bovdejit buot bivdojođiheddjiid evaluerenčoahkkimii vai besset boahtte jagá ealgabivddu plánegoahtit. Sii barget ealgabivdduin birra jagi. –Ealgabivdu lea somá, dat lea positiiva doaibma ja das dáhpáhuvvá ollu. Dán jagi leat olbmot sáhttán interneahta bokte čuovvut mielde geat goddet ealggaid. Juste dán siiddus leat beali eambbo olbmot fitnan go muđui Statskoga siidduin. –Dát lea lihkostuvvan nu bures ahte dál leat eará fylkkat maid áigon bidjat nehttii bohtosiid ealgabivddus, muitala Søren Karlstrøm, gii lea eanaš lea movttet ja duhtavaš dán jagá bivdduin. ¶
Zimbabwe biehttala humanistalaš organisašuvnnaid buktimis borramuša dárbbašeddjiide. Ráđđehus oaivvilda ahte biebmojuohkin geavahuvvo válgaseaktin opposišuvnna ovddas. ¶
Nordlys gánddat álge buoremusat, ja bidje alla deattu Vuollevuovddi suodjalussii vájot. Manai sullii 15 minuvtta ovdal go nagodedje spáppa oažžut mollii, leai nuorra Nordlys čiekči Nils Áilu Kildedam guhte bidjaii mollii. Nordlys fallehančiekčis Jimmy Utsis leai issoras stuorra moallavejolašvuohta minuvtta maŋŋá. Seamma Utsis ledje maiddái dievva moallavejolašvuođat dán čiekčamis. Orru leamen nu ahte Utsi ii leat verdde spáppain vuos, go ii deaivva spáppa mollii. Leai dieđus gaskašilju gonagas Greiner gii náhkehii Nordlys nuppi moala 31. minuvttas. Son bážii čábbádit 16-17 mehtaris gurut julggiin gurot ravdii, moallaolmmái dušše geahčai go spábba livkkihii fierbmái. Leai vuot leavdnjalačča Greinera vuorru vihtta minuvtta maŋŋá. Leai erenoamán moalla, go moallaolmmái doaivvui nagodit caggat Greinera báhčusa, muhto dađi bahábut Vuollevuovdde moallaolmmái guoskkai spábba bovdnii ja livkkihii earáguvlui ja mollii. Vuosttaš vuorus ledje Vuollevuovddes guokte vejolašvuođa, 45. minuvttas beaškkehii spábba Nordlysa holgii. Nuppi vuoro nohkastedje Nordlys gánddat alfárut, ii lean mannan go 3 minuvtta de oaččui Vuollevuovdi moala. Nordlys moallaolmmái ii nagodan doallat spáppa ja attii vejolašvuođa Vuollevuovdde Stig Birkelandii. Nordlysas ledje loahpageahčen nuppi vuoru velá moadde vejolašvuođa, muhto eai nagodan daid atnit ávkin. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu politihkkárat áigot váidit norgga stáhta ON:ii. Dán áigot dahkat dan dihte go oaivvildit ahte stáhta ii váldde duođas iežas ovddasvástádusa sámi suohkaniid ektui. Guovdageainnu suohkanis lea nu heittot ruhtadilli ahte fertejit čuohppat bušeahta ovcci miljovnnain 2003 rádjai. –Go mii diehtit man rikkis Norga lea, de lea paradoksa ahte almmolaš fálaldagaid ferte heaittihit, lohká ráđđeolmmái Odd Keskitalo Altaposten aviisii. –Mii eat oaččo gokčojuvvot bealige goluin mat mis leat guovttegielalašvuođa oktavuođas. Dát lea divrras midjiide, muitala ráđđeolmmái. –Suohkan lea čoahkkinastán máŋggain departemeanttain ja ii mihkkege leat dáhpáhuvvan. Mii fertet lávket viidáseappot, ja min mielas lea riekta ahte dieđihit olggobealde riikkarájiid danne go dás lea sáhka ovddasvástádusas sámi gielas ja kuvltuvrras, lohká Sámiálbmot listtu Klemet Erland Hætta ¶
Sámeálbmot bellodat geahččala dán jagi šaddat vuosttaš sámi bellodat mii oažžu áirasa Stuoradiggái. Vuosttaševttohas Dure Iŋggá Dure lohká sin áigut bargat doalaheames dálá doaibmaguovllu Finnmárkkus ja Davvi Tromssas. Muđui áigut bargat vuolideames vearuid ja divvagiid, buoridit mátkkoštanfálaldagaid ja ásahit girdihámmana Guovdageidnui. ¶
GII BÁHČÁ?: Gii lea gii báhčala dáid geaidnogalbbaid ja manne dáhpáhuvvá dat? Sámi álbmotbeaivvi geahččala Brennpunkt vástidit dan. ¶
Nu čilge "Brennpunkt" maŋŋel go lea fitnan Gáivuonas, Tromssas. Doppe leat oahpásnuvvan nuorra sámi juristtain, Susann Funderud Skogvangain. Son bajásšattai rivgun. Dál lea sápmelaš. Su guhtta vielja ja oappá leat dáččat. Dan dihte lea gelddolaš čuovvut Susann go vuolgá eatnis ja áhčis lusa čájehit iežas ođđa gávtti. Mii deaivvadit maid oahpaheddjiin Ragnhild Selle Rundbergain, gii vuostálastá sámi giellalága ja danne ii bija iežas máná báikkálaš mánáidgárdái. Son lea suohkanstivrra ja searvegotteráđi miellahttu, ii ge háliit sámi mánáidgárddi iežas nieiddažii. Jens Ivar Simonsen fas muitala ahte sámegiel geaidnogalbbat ja eará sámi doaimmat dubmejit Gáivuona olbmuid sápmelažžan. Son lea dáčča ja háliida gehččot danin go son lea; dáččan, iige sápmelažžan. Son lohpida ain doarrut sámi doaimmaid vuostá. ¶
Dađi bahábut ledje girjjis dušše guokte "mu olbmát" siiddu, ja daid gal devde oba jođánit. –Geas bat dušše guokte olbmá leat, hoahkala muhtin. Ole Máhtte "Ollis" Eira Tellefsen šaddá bealuštit iežaskka Johan Ánte Utsi barggu. –Ii čáhkan eambbo, ekonomiija dat mearrida siidologu, danne ean sáhttán bidjat eanet go 136 siiddu girjái. ¶
Skuvlabeaivegirji lea máŋggaládje hui báikkálaš. Loahpageahčen juohke mánu lea profiila olbmuin geat Guovdageain´ nuoraide leat oahppásat. Leat maid ollu dieđut Guovdageainnu birra. Muhto das leat maid ollu mii eará guovllu nuoraide maid livččii ávkin. Earret eará leat tevdnejuvvon boazomearkkat mobiltelefuvdnii juohke kalenddársiiddus. Muđui leat muohtanamahusat, sámi mearkabeaivvit ja dáru šleaŋgat mat leat jorgaluvvon sámegillii. Erenoamážit leat dáru šleaŋgat lihkostuvvan. –Dán jagáš russat leat geahččan girjji ja evttohan dáid sániid mielde russanamaid, muitala Ole Máhtte duhtavaččat. "Diárra" leat skuvlanuorat Guovdageainnus ožžon. Maiddái Guovdageainnu nuorat geat vázzet skuvlla eará báikkiin ožžot dákkár girjji. Dán jagi lei dušše Guovdageainnu suohkan mielde dán prošeavttas, muhto jus mearriduvvo boahtte jagi maid ráhkadit skuvlabeaivegirjji, de soitet maiddái eará suohkanat searvat. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Lávvardaga čuovganeapmái fitne muhtin skealmmat Statsbygg visttis. –Doppe eai oro olbmot ja áidna mii lei suolaveara das lei muorra-omman. Dan dat ledje ge dolvon, muitala Guovdageainnu leansmánne Nils Henriksen, gii lohká balahit muhtin olbmo. Suinna áigot váldit oktavuođa. ¶
Vujii bohcco ala ¶
Dán jagáš Sámi álbmotbeaivvi doalut leat Leavnnja mánáidskuvllas, nugo diibmá ge ledje. Doppe mánát duddjojit. Lea maiddái juoigan, máinnasteapmi, teáhterčájálmas, sámi mállásat ja árbevirolaš olgostohkosat. Sámi Giellaguovddáš lea maid čavgadit fárus ávvudoaluin, go sii ja Leavnnja mánáidskuvla lágidit ovttas Sámi álbmotbeaivvi doaluid. Marit Alette Utsi, giellaguovddážis, muitala ahte sis lea maid čájáhus dan birra movt niibbiid ráhkadit. ¶
Sámi álbmotbeaivvi lea beal ovccis iđidis juo teáhterčájálmas Porsangerstuas. Bihtá namma lea Stállu ja Guovssahasa bárdni. Doppe muitala maiddái Dagny Larsen fearániid. Leavgga gesset ovccis ja lávlot Sámisoga lávlaga. Dakka maŋŋel lea ráidovázzin giellaguovddáža birra ja fas ruovttoluotta skuvlii. Skuvllas lea maid duodjebádji. ¶
Son muitala alddis áibbas buhtis oamedovddu nieidda čuoččuhusaid ektui. Son muitala iežas ja nieidda bargan ovttas maŋŋel go nieida čuoččuha su veagalváldán. –Jos livččen galgan rohcošan nieiddain, de in jáhke ahte moai livččiime goabbáge šat nákcen bargat ovttas. Olmmái ii áiggo guođđit ášši. –Mun lean ieš váidán dan ahte son lea mu váidán gielis čuoččuhusaiguin, muitala olmmái Min Áigái. –Movt dál de geavvá, vaikko vel loahpahuvvo ge dát ášši poltiijáid bealis ja váidda hilgojuvvo, de lea goitge bahča ja duolva luodda báhcán. Dan dihte háliidan buhtistit naman rievtti ovddas, deattuha olmmái. Jos gávnnahallá rievtti ovddas giellásiid vuođul váidán nuppi olbmo, de lea ráŋggášteapmi das čohkkán guđa jagis gitta 21 jagi rádjái. ¶
Lea dovddus váttisvohta ahte sámi nissonolbmot eai searvva politihkkemii. Čavčča Sámediggeválggas boahtá juo dat áibbas čielgasit ovdan. Juoga ferte dahkkot nissonolbmuid oažžut beroštišgoahtit politihkas ja das mii dáhpáhuvvá Sámedikkis. Eat sáhte oainnat duhtat dasa ahte leat vuoras dievddut geat gohkkejit ja gođđet min boahtteáiggi. Jearaldat lea makkár vuohki galgá geavahuvvot geasuhit nissonolbmuid Sámediggái. Sámediggeráđđi dáhtu čielggadit dásseárvvu sámi servodagas. Ulbmil leage justa gávnnahit manne leat unnán nissonolbmot Sámedikkis. Sámedikkis lea maid lávdegoddi mii geahčada sámediggeválgga njuolggadusaid. Deháleamos hástalus lávdegoddái lea Sámedikki sohkabeali juogadeapmi. Lávdegotti jođiheaddji Ragnild Nystad evttoha kvoterenortnega unnit ovddastuvvon sohkabeallái, mii doaibmagoađášii 2005 válgga rájes. Dán oktavuođas čuožžilit gažaldagat ahte man demokráhtalaččat dákkár vuogit leat, go nuppi sohkabealli galgá njuolggadusaiguin buoret ovdamunni beassat diggái go nuppis. Eat sáhtte jáhkkit ahte lea rievttes vuohki ahte Sámediggi muitala gokko gii ge galgá čuožžut listtuin. Galggašii jáhkkit ahte juohke bellodat mii searvá Sámedikki válgii ieš nagoda ja máhttá nominašuvdna čoahkkimiin bidjat listui rievttes olbmuid geat buoremusat fuolahit sámi álbmoga. Mii diehtit ahte nissonolbmot leat čeahpit ja ahte sis lea ovdamoraš áššiin maiguin barget ja beroštit. Eat eahpit ahte nissonolbmuin maiddái lea nana beroštupmi olmmošlaš beliide. Eat eahpit ahte fertejit eambbo nissonolbmot leat Sámedikkis. Go juo nissonolbmuide lea nu dárbu, de bellodagat fertejit olu buoret ráhkkanit nominašuvnnaide, iige maŋŋel huikit ahte nissonolbmot eai vuolgán listtu bajimužžan. Sii fertejit hásttuhit nissonolbmuid mielde, ja váldit sin máhtolašvuođa duođas, ja ihkenassii čájehit dan. Eat dieđe man miella leaš Ragnhild Nystadas kvoteren njuolggadusaid bidjat fápmui, muhto ahte ii oainne eará vejolašvuođa. Dál berrejit dát politihkalaš bellodagat ja menddo áŋgiris dievddut geat barget buot beassat Sámediggái, váldit ovddasvástádusa, iige bágget Ragnhild Nystad ja eará hágas nisson politihkkáriid gáibidit dákkár kvoterema. Ámmuna Ánne Biret ¶
Vuolláibáza lea leamaš stuorámus mánáidsuodjalusbušeahtas ja sosiálabušeahtas. Erenoamážit lohká sosiálabušeahtas lassánan goluid go sosiálaveahki leat šaddan máksit ollu eambbo go ledje rehkenastán. Jan Terje Nedrejord mieđiha ahte boazodoalloroassu maid lea sivalaš go sosiálabušeahtas leat geavahan ollu eambbo go ledje jurddašan. Ráđđealmmái ii hálit dušše ealáhusa ala bidjat siva, go soasiálaveahkkemávssuid lassaneapmái leat maiddái eará sivat. –Obbalaččat lea gielddas lassánan sosiálaveahkkemáksin, masa ii leat dušše boazodoalu roassu váikkuhan, deattuha Nedrejord. ¶
Eanemus mearkkašupmi dáidá leat mánáidteáhtera čájálmasas, mii lea Sirpmá ja Ohcejoga dáiddaprošeakta. Sin bargu dáidá čielgasepmosit symboliseret movt sámit galget Sámi álbmotbeaivvi čatnat sámi oktan sámi álbmogin. Dasa lassin herkkostallet ávvudeaddjit albma sámi mállásiiguin. Ávvudeaddjit duolddahit liepmabierggu ja márfot sihke gumpposiid ja márffiid. –Soaitá vel ađa ge soapmásii, muitala Aslak Jervensivu. Dan viiddiis kultuvrralaš mearkkašumi lassin váldet lágideaddjit maid dan formálalaš beali ávvudemiin. Eahkedis galgá ávvusáhka dollot. Das maŋŋel ges boahtá muhtun Ohcejoga gieldda bealis doallat sártni. ¶
Ja de dadjá Mette-Marit "áiggun" ja šaddá Norgga ruvdnoprinseassan. Bearráigeahčči boahtá viežžat dan guokte gávttehas artistta. Son láide sudno uvssa lusa mii lea áltara lahka. Minuhta vel. Uksa rahpasa. Ruoŧa ruvdnoprinseassa Victoria čohkká mehtara uvssas eret ja geahččá artisttaid čalmmiide go lávkeba sisa ja šaddaba olles Norgga guovddážii. Roger Ludvigsen čohkkeda jur Ruoŧa ruvdnoprinseassa báldii. Mari Boine dohppe mikrofovnna. Dál ii šat sáhte jorggihit. Easkanáitalan bárra čohkkába giehtalaga ja mojohallaba dan botta go Mari Boine lávlu sihkkaris ja nanu jienain. Roger Ludvigsen čohkká stáđđásit nu go klassihkalaš gitaristtat lávejit ge, ja čuojaha čábbát instrumenttainis. Kåre Nordstogas orgelspealu mearihis bássajietna bidjá olles duopmogirku doarggistit. Ja de lea sámi oassi nohkan. Boine ja Ludvigsen vázzileaba fas olggos, mihá geahppaset nođiin go dalle go sisa bođiiga, ja bosiiheaba movttegit. –Lei buorre geargat, dajai Boine ja mojohalai gilvvu iežas kollegain das kulissain. Áltára báldii lea hirpmáhuvvan ruvdnoprinseassa Vicoria báhcán čohkkát. Maŋŋel viháid muitala sihke son ja olu eará olgoriikkalaš gonagaslaččat ahte sii leat hirpmáhuvvan Mari Boine issoras buorre lávlumiin. ¶
Gunnar Stålsett muitala Min Áigái ahte oallugat lágideddjiin eahpidedje lei go vuogas juoigat doaluid oktavuođas. –Muhto mu mielas lei riekta ahte Mari Boine sihke lávllui ja juoiggai. Luohti han duođašta sámi kultuvrra ja identitehta. Ja girkomeanuid oktavuođas lei luohti áibbas erenoamáš, lohká bisma. -Muhtun sámi birrasiin lea juoigan girkus seamma dásis go garrudeapmi girkus. Jáhkát go don ahte lávvordaga meanut dagahit luođi dábálaččabun girkolaš meanuin? -Juo, dan gal sávan. Mun oaivvildan ahte iešguđetge kultuvrraid olbmot galget beassat gaskkustit risttalaš oskku iežaset kultuvrralaš vugiiguin, lohká Stålsett, kveana guhte logi jagi barggai jođiheaddjin lutherlaš girkuin birra máilmmi ja guhte lávvordaga viháhii Norgga boahttevaš gonagasa ja dronnega. ¶
Sámi NissonForuma stivra oaivvilda maid ahte demokratiija sámi servodagas lea áitojuvvon. –Lea almmolaččat dohkkehuvvon sihke našunálalaččat ja internašunálalaččat ahte lea oktavuohta das movt nissonat joavkun leat ovddastuvvon ja man ollu demokratiija lea. Lea sáhka dan birra ahte nissoniid vuoigatvuođat leat eanet go dušše sosiála ja ekonomalaš oadjebasvuohta. Nissonat galget beassat mielde mearridit. –Lea hui suivat dat mii lea dáhpáhuvvan. Ferte leat juoga boastut nominašuvdnasystemain dahje olles ortnegiin go eai eanet nissonolbmot beasa Sámediggái. Labahå deattuha ahte ii sáhte bidjat ovddasvástádusa ovttaskas olbmuid ala geat leat leamaš mielde nominašuvdnaproseassas. ¶
Leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng muitala ahte lei soames luossabivdi gii cavgilii man vuođul akšunerejedje. Luosabivdi lei goddán luosa mas lei stuorra áŋkor oktan siimmain gitta. Ii oktage leat dovddastan dahkan vearrodagu máid politiijat váruhit. Dál lea Kárášjoga leansmánnikántuvra dáhtton Kriposa iskat leago dát siibma seammalágan go dat máid leat váldán váruhovvon olbmuin. ¶
Lei mannan vahkkus go johkabearráigeahččit akšunerejedje njealji Kárášjohkalačča vuostá-gaskal 17 ja 40 jagi-go ledje gáfestallamin 4 kilomehtera vulobealde Šurbmo. Dan oktavuođas leat gávdnan biergasiid mat nannejit politiijaid váruhusa. –Johkabearraigeahččit leat gávdnan dáin olbmuin siimmaid, stákkuid, rullaid, reahkaid ja stuorra áŋkkoriid maiguin váruhit leggon luosaid mat čužžot goržži vuolde, muitala leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng. ¶
Ii mihkkege leat soaittáhagas go NRK Sámi Radio hárjehallá ráhkadit beaivválaš sámegiel TV-ođđasiid. Vaikko leat geahččaladdansáddagat maid dál ráhkadit, nu gohčoduvvon pilohtasáddagat, de galget goitge buot bargat dego livččii duohta TV-sátta. Buot plánejuvvo sekunddaid ala. Eai leat gallis mis ollen busket ge iđđes, ovdal go TV-bargit leat sajis. Beal gávccis iđđes mearriduvvo makkár áššit galget ráhkaduvvot beaivvi mielde. Iđitvuorrohoavda sádde TV-joavkkuid iešguđetge guovlluide. Ii leat ávki kantuvrras gal čohkohallat, dan láhkai eai šatta gal ođđasat. Beaivvis gerget máŋgii čoahkkinastet sis geain lea ovddasvástádus ođđasiidda. Duollet dálle rievdadit sáddenplána, makkár ášši galgá vuosttažin, mii nubbin, maid bálkestit. Buot lea dan duohken makkár ođđasat ain bohtet. Muhtun ođasáššiid gártet bálkestit. Veaigevuorrohoavddas lea garra vuoruheapmi. Ii čájehuvvo árbmu go sáddenáigi lahkonišgoahtá. Lea álki vuohttit ahte ii leat šat guhká ovdal go ođassátta galgá leat jođus. Mii leat journalisttaid ja teknihkkáriid iežaset máilmmážis. Sáhttá measta gullat mo sin váimmut pumpejit vara. Leaktu dovdogoahtá. Biret Nystad spoahkuha dihtora. Áššit leat geargan ja sáddejuvvon tekstemii. Dál lea Biret hárjehallamin lohkat ođđasiid. Divusta muhtin intro ja head. Čáliha dan olggos dihtoris ja viehkala viežžat dan. Lea beannot diimmu ovdalaš sáddaga man son galgá lágidit. –Oh, lea buorre go arvigođii, dadjala Biret gii beaivvi lea šaddan siste čohkkát. Eai lean go oavttit, muhto das ii astta šat Biret smiehttat. –Manan vuoiddadit, čurve son fáhkka. Viehkalan maŋŋái. ¶
-Šaddat ieža gal vuoiddadit. Eatge sáhte ádjánit guhkit go 15 minuhta. Šaddá hui somá go Kent galgá vuoidagoahtit ieš. Mii nissonolbmot gal leat vel hárjánan dasa. Diibmu lea váile njeallje. Biret lonuha biktasiid. Dreassajáhka coggala. Rullaid bidjala vuovttaide. Ámadaju vuoidala. Čalbmeguolggat galget veahá čáhppadat, njálmmi vuoidá, muhto deattuha ahte galggašii gal leat lunddolaš. –Jus it smiehta nu olu, jus beare leat, dalle gal manná bures. Dat lea hárjáneamis. Logan teavstta dušše kamerai. Biret lea masá guoktelot jagi leamaš NRK:s. Iige loga ballat gal TV:s leat. –Lea somá. In leat čieža jahkái journalisten oainnat, lohká son ja čájeha movt galgá ratti rahpat. "Ááááhhh" . De čegŋe, geige gieđaid. "Ááááhhh" . ¶
Geahččala ovdal "sáddaga" ¶
Viega lávkái manná studioi. Son lávke kássa ala man easkka lea ožžon. Beavdi man guora galgá čuožžut ii leat heivehuvvon sápmelaččaide. Ovdal šattai balanseret telefonkataloga alde. Dovdo dál lea leaktu ja veahá vel hoahppuge. Dálkkit čáhke 30 sekundii. Dál lea buot ortnegis ja maŋimus pilohtasátta lea jođus. –Jus dál manná boastut, dalle gal bilidat mu geasi, dieđiha oahpaheaddji Jan Pedersen teknihkkárii. Biret sávvá gehččiide buori beaivvi ja čilge makkár áššit bohtet. Vuosttaš ášši lea Sámedikki nissonolbmot geat leat suhttan. Sekunddat mannet. Ášši ii boađe. Áigi manná nu njozet. –Naa, mii fertet vuorddestit veahá, dadjala son kamerai. Sekunddat ain mannet ja Biret oažžu dieđu ahte ferte ođđasit lohkat intro. Nu dahká ja ášši dal loahpas boahtá. Ii oktage teknihkkalanjas dieđe mii dáhpáhuvai. Dasto manná buot buorebut. Áššit bohtet ja Biret loahpaha vel dálkkiin. Hirbmat illu ja reaškkas šaddá. "Dát han manai nu bures" huikkáda teknihkkár. De ihtá fáhkka juoga govvii mii ii galgan. "Cavgil ođđasiid" deavdá olles šearpma. Šaddá jaska. Stuorámus iluid sis lea teknihkkár deaddilan boaluid beare jođánit. Oahpaheaddji Jan Pedersen gii balai iežas geasi billašuvvat liikká lohká ahte dát manai bures. Čakčat ovdalaš albma TV-sáddagiid galget fas guokte vahku hárjehallat. Dál dihtet maid máhttet ja maid fertejit hárjehallat eambbo. ¶
Finnmárkku Luonddugáhttenlihttu lea dovdan ahte muhtimat oaivvildit sin fallehit boazodoalu. Dál lihttu árvala Eanandoallodepartementii ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvái čovdosiid boazodoalu váttis dillái, vai ealáhus boahtá fas rievttes geainnu ala. ¶
Návddit eai guorbat jeahkala ¶
Boazodoallu lea dehálaččamusain sámegiela, kultuvrra ja gullevašvuođa bisuheamis. Dál lea dárbu ahte boazodoallu biddjo rievttes geainnu ala nanu boazodoalu Stuoradiggedieđáhusa mielde. Mii hálidit stuora ja nanu boazodoalu mii lea heivehuvvon luonddu ja eatnamiid mielde. ¶
Vihahuvvon hávdeeana ii leat Leavvajogas. –Hans Mikkelsenas Leavvajogas gávdnen unna giettáža gos maiddái Rástegáisá oidno. Jerren sus, ja son lei mielas bidjat giettáža hávdeeatnamin ja árvalasttii velá ahte songe háliida hávdáduvvot dán eatnamii. das galle, mun lean maid ožžon jearaldaga 13 eará ássiin Leavvajogas, ja sii maid háliidit hávdáduvvot deikka. Sis-Finnmárkku proavás Kåre Kvammen lea mielas leai boahtit čavčča beallái viijahit eatnama. Hauge ii bala jápmimis, ja danin maiddái son jápmima váldá hui lunddolažžan ja gulul. Dál lea ráfi sielus ja son lea viežžan iežas hávdegeađggi luonddus gosa áigu iežas nama čuollat. –Ferte gal muhtun eará čuollat geađgái goas mun jápmen ja goas riegádin. Lean snigir olmmái ja áiggun iežan gisttu dahkat nugo dolin leai dábálaš. ¶
Dasa lea sivva go šiehtadallamat mannet aivve dárogillii ja seamma maid njuolggadusaid čállin. Danne bázahallá sámegiella. –Lea Eanandoallodepartemeanta mii almmusta njuolggaduaid. Doppe eai máhte sámegiela. Dat mielddisbuktá ahte sámegielat veršuvdna boahtá maŋŋedeappo go dárogielat, čilge Boazodoallohoavda. –Okta vejolašvuohta livččii doallat dárogielat veršuvnna dassážii go lea sámegillii gárvvisin čállon, árvala Jon Meløy. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Mánnodat iđida lei Máze guovllus ohcanakšuvdna. Muhtin olmmái dieđihuvvui mánnodaga čuovganeapmái láhppon go ii boahtán ruoktot bivddus sotnabeaivvi nu go galggai. –Logi-áigge riŋgii olmmái iežas eamidii ja logai ahte lea boahtime ruoktot ja ahte lea dearvan, ja nu nogai akšuvdna, muitala leansmánnebálvá Leif Magne Thomassen. ¶
Sullii miilla davábeal Guovdageainnu, nuorttabeal eanu, Ávžejot´ njálmmis galgá ođđa filbma Guovdageain´ stuimmiid birra filbmejuvvot. Lea leamaš ollu digaštallan dan birra jahkebeale juo. Boazudoallu ii leat miehtan filbmemii dohko gosa álggos ledje ohcan, go báiki lea johtingeaidnu. Sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo: –Lean movttet go ášši lea čielgan. Lea leamaš erenoamáš ollu bargu gávdnat filbmensaji, lohká son. –Lean dieđihan filbmafitnodahkii ahte mii leat gávdnan čovdosa, muitala son. –Muhto leat go sihkar ahte ii šatta eambbo riidu dan birra dál? –Ii goassege sáhte leat áibbas sihkar, muhto dál leat dat boazodoallit geain leat bohccot dán guovllus miehtan áššái, ja oktasašorohat lea dadjan juo. Suohkan dadjá juo, ja fylkamánnis ii leat mihkke vuosteháguid dasa. –Dát máksá ahte buohkat leat mieđihan dasa. Formálalaččat galgá suohkana plánenlávdegoddi ja oktasašorohat gieđahallat ášši, muhto mun jáhkán ahte sii mieđihit dasa maiddái formálalaččat. ¶
"Gii šattai dievdduid olympiameašttirin sáitebálkumis1984:s? lei gažaldat mii buvttii erohusa čuoggáin dan guovtti joavkku gaskkas. Jens Åge Holmestrand ja Nils Olav Mienna vástideigga Räty ja nu bázahalaiga ovttain čuoggáin. Rievttes vástádus lei Arto Härkönen, ja dan diđiiga Časkil 04 guovttos. Dan rájes lei Časkil 04 čađat ovttain dahje guvttiin čuoggáin ovddabealde, vaikko soai maid jorraleigga muhtun gažaldagain. –Go lei jearaldat man stuoris diskosriekkis lea, de ean diehtán dan. Moai lávkkuime studios, ja de árvaleimme ahte lea 2,5 mehtara, boagusta Trygve go vástádus lei riekta. Dien gažaldagas beasaiga guokte čuoggá Iešjoht Searaguovtto ovddabeallái, muhto duobahalaiga fas čuovvovaš gažaldagas. –Gal Nils Johan Heatta gal čaimmai munno go vástideimme ahte dievdduid spábbadoaškuma fierpmi bajáravda lea 3,10 mehtara allin, muitala Trygve. Iešjoht Searaguovttos gal diđiiga ahte fierbmi ii leat earago 2,10 mehtara allin. ¶
Lei okta gažaldat vel mas Časkil 04 guovttos ribaheigga čuoggá Iešjoht Searáguoktái. "Oktiibuot guđas báhče eanemus moalaid Máilmmi Spábbačiekčamiin 1962:s. Danin vuorbáduvvui vuoiti. Gii vuittii dien vuorbbi?" lei gažaldat mas Časkil 04 vásitidii boastut Masopust. –Åge dušše árvalii muhtun spábbačiekči maid lei gullan, muitala Trygve go čilge ahte eaba diehtán vástádusa. Rievttes vástádus lei Garrincha (Manuel Francisco dos Santos). Ovdal maŋemuš gažaldaga ledje Časkil 04:s logi čuoggá ja Iešjoht Searaguoktás ovcci čuoggá. Nu livččii ge lean vejolaš ahte Iešjoht Searaguovttos livččiiga sáhttán dagahit lassivuoruid. Muhto Sámi Radio-hoavddas lei hirbma luvra gažaldat dat maŋemuš gažaldat. Son jearai "Makkár medáljja oaččui Gunn Rita Dahle Máilmmi Meahccesihkkelastimiin 2000:s Sierra Nevadas?" Goappaš joavkkut árvaleigga bronša, muhto rievttes vástádus lei ahte Gunn Rita Dahle ii ožžon medálja. Trygve ii háliit dadjat olus goappá joavkku sávašii deaivat finálas. –Sihke Nilut Joavku ja Golgolaččat leat čeahpit. Leat čuoggát mat mearridit, loahpaha son. ¶
Álbmotbeaivvi doalut dáhpáhuvvet Siidda sámi museas eahkedis. –Doppe leat coktailparty sullasaš doalut, gos mii boradit smávva herskkuid ja juhkat champáŋŋa, muitala Sámedikki Saari Vuolab Palto. Das maŋŋel lávlu nuortalašsámi nieida Tiina Sanila ja Ilmari Mattus. ¶
lea dán háve fitnan gitta Kárášjogas moaitimin Sámi girječálliid čuorbivuođa. Son han lei jo giđđat čálistan dárogillii árvvoštallama Sámi girjjálašvuođas. Ja dán maŋimuš Min Áiggis orui Vuokko Hirvonen dovddaheamen, ahte diet girjjálašvuođa árvvoštalli Kendzior ii oppa máhtege sámegiela. De mun dadjen okto, ahte go mun in máhte dárogiela, de mun dáiddánge álgit dárogiel girjjálašvuođa árvvoštallin. Ja dalle go ná lea, de mun sáhtán dadjat dan birra vaikke maid. Vai maid, Heijjá-Irene? Donhan maid orut dovddaheamen, ahte sámi girjjálašvuohta lea bealleheakkas. Man galle sámegiel girjji don leat lohkan? Mu vásáhus lea, ahte sápmelaččat eai loga sámegiel girjjiid, eai doaimmaheaddjit, eai politihkkárat eaige oppa girječállit guđet guimmiideaset girjjiid. Oahpaheaddjit leat uhtes áidnagat girjjálašvuođa dovdit min servodagas. Na nu, Kendzior geahččala leat nu fávdnái ja measta juo gohčču girječálliid čállit nu gohčoduvvon "ođđaáigásaš" fáttáid birra. Kendzior ii oro áddemin, ahte sámi servodagasge gáibiduvvo jálluvuohta čállit iežas ovddeš oskku ja ovddeš vieruid birra. Son rábmo Mari Boine, gii lea fitnan juoiggasteamen gonagaslaš heajain. Mari lea gal jálus nisu, muhto Kendzior ii fuomáš, ahte luohti lea gullan sámiid ng. mytologiijii ja dasa lassin: iihan Mari fitnan juoigamin sámi gottašeaddjiid ja furrošeaddjiid birra šloahtas. Dasa lassin sámi girjjálašvuhtii gullá máinnasteapmi, man ii áinnas galggaše láhppit, dasgo dathan lea maid min historjá. Máinnas sáhttá muitalit eanet go vaikkeba golbmaduhát ng. realistalaš romána. In mun berostivčče Kendziora dárogielat sámi girjjálšvuođa bonju kritihkas muđui, muhto dat addá olgomáilbmái aivve boasttu dieđu min girjjálašvuođas. Dat maid badjelgeahččá min dáiddalaš barggu - go iihan jiekŋa sáhte dovdat lieđi. Mun ja juohkehaš albma sámegiel girjjálašvuođadovdi sáhttá muitalastit dakkavide Kendzorii girjjiid, gos sihke sámegiella ja sámeservodat eallá, ii dušša ng. mytologalaš eallima muhto áibbas árgaeallima. Jo Hans Aslak Guttorm čálii hui somát sápmelaččaid dábálaš eallimis. Eino ja Johanas Guttorm fas leaba čállán olu nisson- ja almmáiolbmuid gaskavuođain, Jovnna Ánde West fas áhčis birra ja Olavi Paltto emigrántavuođa birra, Kerttu Vuolab skuvlaváivviid birra jna. Ja iešge lean gieđahallan máŋggalágan fáttaid ja áššiid. Nu ahte álggehan buorre Nøste Kendzior lohkat vaikkeba dieid olbmuid čállin girjjiid ja HeijjáIrene maid, jos it leačča vel lohkan. Ohcejogas 4.10.2001 Kirste Paltto, sámi girječálli ¶
–Go ovttage bohccui njoammu njálbme- ja gazzadávda, de šaddá buot ealu goddit ja rádjat eret. Dat dagahivčče váttes ja viiddes doaimmaid johtui, muitala fylkašibitdoavttir Trond Slettbakk. ¶
Son čállá preassadieđáhusas ahte norgga girku dál lea šaddan sáhtána synagogan, ja ahte Risttalaš álbmotbellodat lea beargalaga bealde dán soađis. –Jus dát duopmu šaddá bistevažžan, de in jáhke ahte norgga girku sáhttá gohčoduvvot risttalaš girkun. De orru šaddan eambbo dego sáhtána synagogan, oaivvilda son. Sus lea garra duopmu sidjiide geat eai vuosttal dán: –Ollugat berrejit leat balus movt duopmár Jesus Kristus dubme dán ášši go dat beaivi boahtá!, beaškala son. Son ávžžuha ahte juohkehaš gii ii hálit šaddat mielsivalažžan dás, ii obanassiige ábut seahkánit boasttuoahpaheddjiiguin. –Jađe fertejit jienastit Čoahkkanan risttalaččaid boahtte válggain... Ii leat vel mearriduvvon áiguba go Lyngmo ja Thorsen váidit duomu Alimusriektái. ¶
Sámi Valáštallan Lihttu-Norga lágida dán jagáš "Min Áigi Cup" . –Cupa lea Min Áiggi namas dan dihte go fitnodat lea váldosponsora, muitala Sámi Valáštallan Lihttu-Norga jođiheaddji Petter Asbjørn Balto. ¶
SVL-N jođiheaddji Petter Asbjørn muitala ahte dát cup-gilvvut leat Min Áiggi namas dan dihte go Min Áigi lea váldosponsora. –Sponsorruđas lea diehttelasat ávki, muhto midjiide lea eanemus ávki go beassat Min Áiggi geavahit diehtojuohkingaskaoapmin. Diehtojuohkin lea ovdal mannan hui lossadit, go dieđut eai leat boahtán álo rievttes olbmuide, lohká Petter Asbjørn Balto. ¶
Finnmárkku stuorámus boazonjuovahaga Aage Pedersen AS stivrajođiheaddji Thor Aage Pedersen dovddasta ahte njuovvamiin ii leat gal eanemusat dinen diibmá. –Diibmá lean váldán njuovahagas dietnasin dušše 200 000 ruvnno. Eanaš dienas lea boahtán oasus ja foanda gávppašemiiguin, muitala Pederesen. Diibmá lea dinen eanemusat Deanu gielddas; oktiibuot 3,2 miljovnna ruvnna. Lea maid riggáseamos go priváhta opmodat lea sus 23,1 miljovnna ruvnno, ja stáhta- ja gielddakássaide lea gahčahan miljovnna ruvnno oktavuhtii. ¶
Dan dihte son baicca álggii freestyleain. Freestyle lea vuolgán dábálaš crossas mas bánain vudjet. Freestyles galgá mohtorsykkeliin njuikut rámppain ja dahkat triksaid. Ja dat ii leat áibbas várálašvuođaid haga. –Lea hui gelddolaš go diehtá ahte lea várálaš maid. Visot galgá riekta dahkkot ja juste mehtara nala, muđui manná hejot. Vuoddjis galgá ollu teknihkka leat, muitala Ailo. Son lea máŋgga geardde bávččagahttán iežas, lađđasiid billistan ja maiddái oaivvi bavččagahttán. Muhtomin ii leat guhkit áigái beasan vuodjit. Muhto dat ii leat baldán su. –Jus álgá ballat, de gal ferte heaitit. De oainnat ii mana bures. Ailo Gaup gal áigu vuodjit nu guhká go manná bures. Soaitá máŋga jagi vel. –Ii sáhte diehtit man guhká áigu vuodjit. Máŋga diŋgga sáhttet bissehit vuodjima, earret eará jus bávččagahttá iežas dahje jus ruhtadeaddjit eai šat veahket ruhtademiin. "V.S." galgá filbmamátkái, ja čájehuvvo Narviikas, Sætermoenis ja Tromssas skábmamánu álggus. ¶
SÁPMI: Sámiide ohccojuvvo dievas lahttovuohta Davviriikkaid ráđis. Sápmelaččat leat máŋgga háve juo ohcan miellahttovuođa, muhto eai leat beassan miellahttun dan dihte go njuolggadusaid mielde ferte stáhtas dahje guovllus leat iehčanas váldi addit lágaid. Sámiráđis lea čoahkkin- ja evttohanvuoigatvuohta Davviriikkaid ráđis sápmelaččaid ovddas Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Davviriikkaid ráđi čoahkkimis dán vahku meannuduvvo sámi miellahttovuohta. Dán muitala Sámi Radio. ¶
JAPAN: Aktivisttat jáhkket ahte duohta lohku lea mihá alibut. Japanas lea oainnat dievdoolmmoš gii galgá biebmat nissona. Jus muhtin massá eamida dan dihte go eamit lea bargan iežas jámas, de lea dat hui heahpat almmuhit. Nissoniid gaskkas geat barget lea maid hui ollu buozalmasvuohta. Guhkes bargobeaivvit, hárdin ja seksuálalaš illásteapmi leat muhtin sivat dasa go ollu nissonat buohccájit. –Nissonat vásihit ahte sin árgabeaivi šaddá vearrát ja vearrát. Dehálaš sivva dasa lea ahte ekonomalaš váttisvuođaid dihte šaddet fitnodagat unnidit bargoveaga vai sestet goluid, muitala Japana nissonsearvvi jođiheaddji Keiko Tani. Nissonolbmot dat dávjá masset bargguid, ja fitnodagat váldet baicca bargui oasseáiggebargiid go dárbbašit eanet bargiid muhtin áiggiid. 80 proseanta buot oasseáiggebargiin leat nissonat. Dát oasseáiggebargit barget liikká ollu go fásta bargit, muhto sis eai leat seamma rievttit go fásta bargiin, nugo bálká jus leat buohccit. –Lean vásihan ahte nissonolbmot masset barggu jus jerret oažžut alit virggi dahje eanet bálkká, muitala Tani. Bargguhisvuohta dievdduid gaskkas Japanas lea njiedjan, muhto bargguhisvuohta nissoniid gaskkas lea fas lassánan. ¶
Válgagiččus lohpidii erenoamážit olgeš bellodat ahte Norggas galget skuvllat nannejuvvot ja ođasmahttojuvvot. Dál lohká ođđa sámi stáhtačálli Anders J. H. Eira čuovvolit dán lohpádusa. Eira lea vuos eahpesihkar man láhkai ja goas sámeskuvllaide juolluduvvojit eanet ruđat ja bargonávccat. Son goittot áigu dan ala bargat ahte sámi oahpaheaddjiid bargodilli buorrána, ja rámida erenoamážit sin barggu. –Boahtte jagi Stuorradikkedieđáhusas Norgga sámepolitihkas čilgejuvvo lagabui mo boahtteáiggi sámeskuvla galgá leat, lohká Eira. Son maid lohká ahte sámegiella, kultuvra ja mediat galggašedje erenomážit nannejuvvot dáid lagamus áiggiid. Dás deattuha son ahte justa dát livččii Sámedikki váldobargu boahtteáiggis. ¶
100 000 máná girdet akto SAS:iin olles máilmmis jahkásaččat. Dán muitala preassahubmi Siv Meisingset SAS:s Norggas. –Dat ahte mánát girdet akto lea hui stuora ovddasvástádus midjiide maid mii váldit hui duođas. Mánás lea čađat mielde rávisolmmoš gii váldá vára sus. Mii váldit eanemusat dušše gávcci máná juohke girdi mielde mii girdá Norggas. Mánás lea veasku mielde mas čuožžu gii galgá viežžat ja mii eat suova máná mannat ovttage eará mielde go olle gosa galgá. Meisingset lohká SAS ožžon reivve dán ášši birra, muhto muitala ahte ii leat šaddan vuos lohkat dan. –Ii dáhpáhuva báljo goassege ahte amas olmmoš doalvu máná. Dán áššis ferte dáhpáhuvvan juoga boastut muhtinsajis. Meisingset muitala ahte dál galgá ráhkaduvvot gihpa ja njuolggadusat dan birra go mánát mátkkoštit akto, mii galgá guoskat sihke girdiide, bussii ja togii. ¶
1 a) Gii šattai olympiameašttirin dievdduid 240 km geaidnosihkkelastimis 2000:s? G: Jan Ullrich N: ----- Rivttes vástádus: Jan Ullrich 1 b) Okta hollánddalaš nisu vuittii 3 golli vuodjamis Olympia Geassegilvvuin Sidneys 2000:s. Gii? G: Inge de Bruijn N: ----- Rivttes vástádus: Inge de Bruijn 2 a) Mii lea namma dan sovjetlaš dievddus gii šattai máilmmemeašttirin sprint luistemis 5 geardde 1985 rájes 1992 rádjái? G: Igor Sjelesovskij N: Sergei Khlebnikov Rivttes vástádus: Igor Sjelesovskij 2 b) Gii nissoniid leai son gii leai vuosttamužžan bidjat máilmmeolahusa vuollel 5 minuvtta 3000 m luistemis? G: Gunda Niemann (Stirneman) N: Bjørg Eva Jensen Rivttes vástádus: Stien Kaiser, Hollánda 1967:s (4.56,8) 3 a) Oarjeduiskalaš šattái olympiameašttirin nissoniid allodatnjuikemis 1984:s. Gii? G: Ulrike Meyfarth N: Ulrike Meyfarth Rivttes vástádus: Ulrike Meyfarth 3 b) Máilmmeolahus dievdduid kuvlabálkumis lea dál 23,12 m. Muhto mii háliidit gullat nama dan vuosttaš dievddus gii 1965:s bijai máilmmeolahusa badjel 21 m kuvlabálkumis? G: Long N: ------ Rivttes vástádus: Randy Matson, USA (21,52 m) 4 a) Man govdat lea jiekŋahockeymoalla? G: 2,05 m N: 1,76 m Rivttes vástádus: 1,83 m (Ŋ 0,10 m) 4 b) Man govdat lea spábbabálkunmoalla? G: 2,20 m N: 3,02 m Rivttes vástádus: 3 m (Ŋ 0,10 m) 5 a) 1970-jagiid álggu geahčen vuittii seamma nisu Máilmmi Čierastancupa 5 jagi maŋŋálaga. Gii son leai? G: Annemarie Moser-Pröll N: Annemarie Moser-Pröll Rivttes vástádus: Annemarie (Pröll) Moser-Pröll, Nuortariika 5 b) Galle golli vuite norgalaččat Olympia Dálvegilvvuin 1968:s? G: 6 golli N: 8 golli Rivttes vástádus: 6 golli 6 a) Gii ráhkadii USA vuoitomoala nissoniid Máilmmi Spábbačiekčamiid finálas 1999:s USA:s? G: Tiffeny Milbrett N: Tiffeny Milbrett Rivttes vástádus: Brandi Chastain (ráŋggáštusčiekčamiin 5-4) 6 b) Gii leai kapteaidna Brasila finálajoavkkus Máilmmi Spábbačiekčamiin 1970:s? G: Carlos Alberto N: Pele Rivttes vástádus: Carlos Alberto 7 a) Okta sovjetlaš dievdu vuittii 30 km čuoigama Olympia Dálvegilvvuin 1976:s ja Máilmmi Čuoigangilvvuin 1978:s. Gii son leai? G: Sergej Saveljev N: Savjalov Rivttes vástádus: Sergej Saveljev 7 b) Gii šattai máilmmemeašttirin nissoniid 3 x 5 km sáttatčuoigamis 1966:s Oslos? G: Sovjetlihttu N: Sovjetlihttu Rivttes vástádus: Sovjetlihttu 8 a) Makkár jagi šattai norgalaš Olav Jordet máilmmemeašttirin 20 km báhčinčuoigamis? G: 1967:s N: 1973:s Rivttes vástádus: 1965:s 8 b) Sovjetlihttu vuittii dievdduid sáttatčuoigama Máilmmi Báhčinčuoigamiin 5 jagi maŋŋálaga, 1969 rájes 1974 rádjái. Muhto gii vuittii 1975:s? G: Suopma N: Norga Rivttes vástádus: Suopma Loahppaboađus: Golgolaččat - Nilut Joavku 10 - 5 Gažaldat guldaleddjiide 2. beallefinálas: Gos lágiduvvojit Olympia Dálvegilvvut 2006:s? Vástádus ferte leat NRK Sámi Radios ovdal duorastaga ođđajagemánu 18. beaivvi dii. 18:00. Rievttes vástádus 1. beallefinála gažaldahkii: SALT LAKE GÁVPOGIS Vuoiti: Lars Persen Gaup, Báhkkiljohka, 9730 KÁRÁŠJOHKA ¶
Lea buolaš iđđesidja. Gánddat lea hirbmasit ráhkkaneamen iežaset vuosttaš konseartamátkái olgoriikkii. NRK Sámi radio biila vuojista Ájonjárgii. Golbma filbmejeaddji galget čuovvut Molotov Cocktail Ruošša mátkki. Dat vilges konseartabusse lea spágga dievva. Jietnarusttegat, monituvrrat ja biebmokassat devdet olles maŋŋegeaže. Veahkkálagaid geahččalit gánddat čáhkkehit vel Øysteina bag:a čuojahanrusttegiid searvái. Filbmakamerat čuvvot gánddaid lihkastagaid ja sii dahkaluddet dilálašvuođa veahá váddáseabbon, vai šaddá filmmas hearvái. -Ja munges Samvirkelagas osten nu stuora bag:a Øysteinai, dadjala Máret ja bohkosa go muittaša movt bártidedje bag:ain. Viđas eai birge ovtta bagain. Dát lei maŋimuš háve go eadni vásihii Molotov Cocktail gánddaid áŋgirvuođa duođaid joksat juoidá stuorrá iežaset musihkkaeallimis. ¶
Márehis leat olu muittut dan 25 jagis man Øystein gearggai deavdit. Sus lei riegadanbeaivi dušše gávcci beaivvi ovdalgo vulggii Ruššii. Dál livččii son aiddobeliid deavdán 35 jagi. Máret muitala mo Øystein rohkki ja su viellja, Jan Gunnar, leigga njeallje- ja guhttajahkásažžan osttiiga liđiid sutnje eatnibeaivái. Son muittaša Øysteina go čievččai spáppa "Bondeliga" joavkkus ja soai geahčaiga spábbačiekčmiid TV:s. Leeds lei fávorihtta. Dálveáigge lei beroštupmi jiekŋahockey. Máret muittaša maid dalle go Øystein moattejahkásažžan oaččui vuosttaš tromma, maŋŋel go miessemánu 17. beaivve ráiddus lei oaidnán korpssa čuojaheamen. 12-jahkásažžan oaččui albma trommaid go searvvai skuvlakorpsii. 16-jahkásažžan álggii Blackmoon joavkkuin fárrulágaid čuojahit. Son čuojahii maid Magnus Vuolab fárus. Ja de álggahedje gánddat Molotov Cocktail rockajoavkku. -Lei šerres nástealbmi ja mánuheapme go vuorddašin Øysteina Ruoššas ruoktut boahtit. Vurden ija, muhto son ii boahtán. Go manne Ruššii, de lohppidin vel riŋget su bargosadjái jus sii eai lean joavdan maŋŋebargii goas galggai fas bargui. In diehtán ahte nu dat šattai. ¶
Neavttár Nils Utsi muitala sis leamaš ja lea suohtas ja miellagiddevaš bargat sámi poesiijain ja lyrihkain. –Fertet maid jurddašit earaláhkai, go smiehtastat man láhkai buoremusat heivešii lyrihka čájehit olbmuide, ja mii neavttárat han leat dakkár sivdnádusat ahte mii háliidivččiimet lihkadit čájáhusas, lohká Utsi. –Muhto fertet muitit ahte divttas álohii lea sátni guovddážis, deattuha Utsi. Neavttárat ja bagadalli Scherpf eai leat vel gávdnan dan rivttes hámi čájálmassii, muhto dat boahtá dađis, lohket sii. –In lean jáhkkán ahte nu ollu somás divttat sámi máilmmis gávdnojit. Jáhkken ahte leat eanaš duođalaš ja morašlaš divttat, lohká Utsi. Dás son namuha Inger Marie Aikio, geas lea somás ironiija divttain. Utsi mielas maid heivešii bovdet muhtun diktačálli teáhterčájálmassii, ja doppe son beasašii lohkat iežas divttaid. Dalle livččii gehččiin ge vejolašvuohta gažadit diktačálli ja neavttáriid. ¶
Leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng muitala ahte lei soames luossabivdi gii cavgilii man vuođul akšunerejedje. Luosabivdi lei goddán luosa mas lei stuorra áŋkor oktan siimmain gitta. Ii oktage leat dovddastan dahkan vearrodagu máid politiijat váruhit. Dál lea Kárášjoga leansmánnikántuvra dáhtton Kriposa iskat leago dát siibma seammalágan go dat máid leat váldán váruhovvon olbmuin. ¶
Lei mannan vahkkus go johkabearráigeahččit akšunerejedje njealji Kárášjohkalačča vuostá-gaskal 17 ja 40 jagi-go ledje gáfestallamin 4 kilomehtera vulobealde Šurbmo. Dan oktavuođas leat gávdnan biergasiid mat nannejit politiijaid váruhusa. –Johkabearraigeahččit leat gávdnan dáin olbmuin siimmaid, stákkuid, rullaid, reahkaid ja stuorra áŋkkoriid maiguin váruhit leggon luosaid mat čužžot goržži vuolde, muitala Strømeng. ¶
Áitagiid eai dárbbašan čađahit. Maŋimuš áigemearis rokkastii rektor Kari Skoglund Sara olles guokte luohkkájođiheaddji dán luohkkái. Veahkkin lei oahpahusinspektevra Asbjørn Guttorm gii njulgestaga gohčohalai gávdnat oahpaheaddji beaivvát ala dasgo rektor ieš lei oččohallan golgodávdii. –Mii leat dál ordnen guoktása geain lea ovddasvástádus dán luohkás. Dákkár ortnet lea maid máŋgga eará luohkás, lohká Skoglund Sara. Váhnemat čoahkkanaste fas vahkku áigi. Sii leat oalle duhtavaččat dál, vaikko lea bahča go dát galggai easka garra moaitámušaid ja áitagiid maŋŋel dáhpáhuvvat. Dán čoahkkimii gal lei maiddái rektor gávdnan geainnu. Son ii lean váhnemiid vuosttaš čoahkkimis. 4. sm luohkás leat dál guokte fásta luohkkájođiheaddji. Jus gártá nu ahte goappašagat leaba oktanaga jávkosis, de eai dárbbaš mánát ohpihii oahpásnuvvat ođđa sadjásaččaiguin. Mánáin lea maid fásta sadjásašoahpaheaddji. ¶
Ingebrigt Pedersen ii sáhte geassádit sámediggeválgalisttus. NSR-njunnožis ii leat lohpi geassádit válgalisttus mii gilvala NSR-listtuin. ¶
-In sáhte báljo sániiguin čilget movt mu eallin lea rievdan, lohká Niillas Ánte. Son čuožžu lávddi nalde ja muitala iežas eallima birra. Kafeái leat čoagganan sullii 60 olbmo. Sii leat boahtán guldalit Niillas Ántte lohkama. ¶
Stuorra beroštumiin lohken artihkkala maid Min Áigi lei čállán nr. 32. Mun ieš lean beroštan Sámi kultuvrras ja erenoamážit sámegielas (- gielain ) juo oalle guhkes áiggi, máhtán veahá hállat ja čállit sihke davvi-, mátta- ja nuortalaš-sámegiela ja Ruošša bealde ohppen ge veahá gielddasámegiela nu ahte nagodan ge háleštit olbmuiguin doppe. Vaikko lean musihkkár ja hárjánan guldalit dárkilit mo ovd. giella hállojuvvo ferten liikká oaidnit ge iežan čalmmiiguin mo amas giella čállojuvvo oahpadettiin dan giela. Ná lean "oahpásmuvvan" bajásnamuhuvvon gielaiguin hui bures. Nu go John Henrik Eira ja vissa ollu eará sápmelaččat ge, lean mun ge smiehttan ollu dan birra manne sápmelaččain leat vihtta iešguđetlágán čállinvuogi. Jus rehkenastá gielddasámegiel čállinvuogi vel lassin, de leat joba guhtta mat dál leat anus. Ii go leat vejolaš ráhkadit oktasaš čállinvuogi mii heive buot sámegiel suopmaniidda seamma bures? Máttasámegiella ja julevsámegiella čállojuvvo dál seamma bustávaiguin go dáro- ja ruoŧagiella ja sierra bustávat leat "å" , "ø/ö" ja "æ/ä" . Sierra jietnadagat nu go "š" , "č" , "ŋ" čállojuvvojit bustávva-oktiibijuiguin nu go "sj" , "tj" , "ng" jna. Davvi-, anáraš- ja erenoamážit nuortalaš-sámegiel čállinvuogis leat daidda dábálaš bustávaide lassin vel ollu sierra mearkkat, dan dihte go dain sámegiel suopmaniin leat maiddái ollu earálágan jietnadat ovd. "đ" , "ŧ" mat eai leat mátta-, eai ge julevsámegielas. Muhto daidda gávdnojit maiddái vejolašvuođat nu go John Henrik Eira evttoha, namalassii "dh" ja "th" . Liikká oainnán moadde váttisvuođa ráhkadit oktasasš čállinvuogi erenoamážit nuortalaš-sámegiela hárrái go nuortalašgielas fas leat moadde sierra jietnadaga mat eai leat nuppiin sámegiel suopmaniin ea. ea. dát čuovvovaččat: "õ" ( ~ "o" ja "ø" gaskkas ) ovd. "mõõnnâd" ( mannat ) "¡" ( ~ jienalaš "dj" , muhto ii leat davvisámegiel "ž" ! ) ovd. "vue`l¡¡ed" ( vuolgit ) "Š" ( ~ jienalaš "g" ja čoddaga duohken ) ovd. "vuâlŠam" ( vuolggán ) "č" ( ~ "tj" , muhto ii leat davvisámegiel "č" ! ) ovd. "ku`ččen" ( guhkkin ) "ž" ( nu go ranskkalaš "je" , "journal" , ii leat davvisámegiel "ž" ) ovd. "žeevai" (boraspire) "z" ( nu go ruošša namma Zoja, ii leat davvisámegiel "z" ) ovd. "zääbbar" ( buođđu ) Gal lea vejolaš lonuhit dáid bustávaid ge eará bustávaiguin dahje -oktiibijuiguin, ferte gal geahččalit gávdnat. Nubbi váttisvuohta lea dássemolsašuddan mii lea buot sámegiel suopmaniin (dušše máttasámegielas ii leat ) ja nuortalaš-sámegiel dássemolsašuddan lea vel eambbo mohkkái go ovd. davvisámegiel, ovd.: "vue`l¡¡ed" - "mon vuâlŠam" - "son vuâlgg" - "sij vuä`l¡`¡e" - "mij vue`ljim" ( vuolgit - mun vuolggán - son vuolgá - sii vulget - mii vulggiimet ) Ieš mun in leat sápmelaš ja várra in galggaše iežan seaguhit sámiid áššiide muhto liikká háliidivččen čállit iežan oaivila dasa: Dieđusge soaitá leat veahá ártet ahte leat nu ollu iešguđetlágán sámegiel čállinvuogit muhto mu mielas lea buorre nu go dál lea. Manne? Danne go mátta-, davvi- ja nuortalaš-sámegiela gaskkas leat dan mađe stuorra erohusat ( eambbo go "dábálaš suopmaniid" gaskkas nu go ovd. Guovdageainnu ja Kárášjoga suopmana gaskkas ) ahte livččii han oalle váttis ráhkadit čállinvuogi mii heive seamma bures buot sámegiel suopmaniidda dahje -gielaide. Mu mielas heive dáláš máttasámegiel čállinvuohki máttasámegillii hui bures ja seammaládje heive davvisámegiel čállinvuohki davvisámegillii jna. , ii galggaše ráhkadit fas ođđa čállinvuogi maŋŋil go ollu bargu vissa lei leamaš ráhkadit buot dáláš čállinvugiid mat várra leat ge čájehan iežas bures dán rádjai. Muhto dat lea dušše mu iežan oaivil. Loahpas doaivvun ahte in leat seaguhan din sámiid áššiide menddo ollu, jos lean, de bivddán ándagassii! Muhto din čáppa sámegiella mearkkašage munnje hui ollu ja dan dihte smiehtange ollu dan birra. Háliidivččen sávvat buot sápmelaččaide ollu lihku! Ollu dearvvuođat Uwe Ellies eu.almetje ¶
Asbjørn Guttorm Kárášjogas gii lea Finmárkku ealgabeanasearvvi jođiheaddji oaidná buori ealgabeatnaga dehálažzan ealgabivddus. Danin son áŋgirit hárjehallá iežas beatnagiid bivdui ja maiddái varraluottaid guorrat. Guttorm ii hárjehala dušše ealgabeatnagiid, sus lea maid erenoamáš beana dasa, Engelsk cocker spaniel. ¶
–Buorre ealgabeana ii dárbbaš guorrat luotta, muhto galgá doalvut bivdi ealgga lusa, lohká Guttorm. –Beana galgá haksit ja mieđabealde ealgga njáhkat nu ahte bivdi boahtá nu lahka go vejolaš, dalle galgaba leat jaskat. –Beatnagiin leat maid iešguđetgelágan láhttenvuogit bivddus, daid ferte ealgabivdi dovdat. Ovdamearkka dihte sáhttá beana guovttejuolggi ala njuiket ja njuniin fáŋkkát ovddasguvlui, de lea mearka ahte ealga lea lahkosis. –Lea maid nu ahte ollu ealgabivdit eai dovdda iežaset beatnagiid láhttenvugiid. Buorre ealgabeana dovdá hája ealggas juo guovtte kilomehtaris, lohká Guttorm. ¶
–Eatnašat ealgabivdiin geavahit luovos beatnaga bivddus. Dalle galgá beana ieš ohcat ealgga. Go lea gávdnan ealgga, de ciellagoahtá beana dassái go bivdi lea njáhkan báhčin muddui. Njáhkan sáhttá muhtomin ádjánit moadde diimmu, muitala Guttorm. Guttorm lohká sáhttit eará ealgabeanaeaiggádiidda addit oahpu man láhkai beatnagiid hárjehallá dáidda doaimmaide. ¶
Nordlys álggii buoremusat čiekčamis, muhto nu go juo máŋgga geardde ovdal dán jagi de eai leat doarvái buorit náhkehit spáppa mollii. Manne sullii 30 minuvtta, de fáhkkestaga oaččui Tor Mattis Kåven spáppa, son ladnjestii Nordlys suodjalusa ja bidjalii čábbát mollii. Loahpas vuosttaš vuorus oaččui Nordlys moala maid Frank Greiner náhkehii. Nubbi vuorru álggii nugo vuosttaš, Nordlys buoremusat. Muhto 70. minuvttas čievččastii PFK´ Ivan Isaksen garrasit 40 mehtaris ja njuolgga mollii 2-1. Nordlys moallaolmmái livččii berren váldit spáppa jos livččii rivttes láhkai čužžon moalas. Moivi šattai 80 minuvttas go Nordlys´ moallaolmmái Ronny Utsi oaččui rukses goartta Duopmár Tor Halvorsen ja linnjaolmmái Roald Sandvik oaivvildeigga ahte Utsi časkkii PFK čiekči maŋis. PFK oaččui maiddái ráŋggáštusčievččasteami, dan bidjalii Ivan Isaksen meattá Leif Ándde Somby gii šattai Utsi ovddas čuožžut moalas, 3-1. Nordlys vikkai velá loahpas oažžut moalla, muhto dađi bahábut de dan eai nákcen. PFK lea bajimuččas tabeallas, vaikko vel lea guovtte geardde unnit čiekčan go Guovdageaidnu gii lea nubbin. Nordlys lea vuolemuččaid searvvis tabeallas. ¶
Go stivra gieđahallá ášši de ii leat sis mihkkege válddiid bálkestit Utsi eret bellodagas. Ášši fertejit loktet riikkastivrii. –Muhto stivra sáhttá rávvet riikkastivrra ekskluderet lahtuid. Jus galgá čuovvut lágaid, de lea čielggas ahte Utsi sáhttá dušše Bargiidbellodaga politihka fievrridit, dahje juo guođđit bellodaga. Jus ášši loktejuvvo riikkastivrii, de Utsi ii loga dasge ballat. –Riikkastivrras gal in bala go prinsihpas galgá leat vejolašvuohta bargat sihke Bargiidbellodaga ja NSR ovddas, dasgo dat leat guokte politihkalaš vuogádaga, lohká Utsi. ¶
Koarra lávlu sámegillii eanemus dovddus lestádianalaš sálmmaid Davvi-Tromssas. Leat sálmmat mat guovdageaidnulaččaide maid leat oahppásat. Liv Rundberg lea koara dirigeanta. Son lea ilus go besset boahtit Guovdageidnui lávlut. –Midjiide lea hui stuora dáhpáhus boahtit Guovdageidnui. Go álggaheimmet koara, de eat máhttán jurddašit ge ahte ná stuora beroštupmi šaddá korrii. Leat ožžon hui ollu positiivvalaš responsa, maŋŋel go lávlluimet Davvi-Norgga Riemuin. Liv Rundberg muitala ahte Guovdageainnu-mátki seammás lea beassášluopmu sidjiide. –Máŋgasat bohtet bearrašiiguin deike, ja mii sihkkarit šaddat 40-50 olbmo geat boahtit. –Šaddá hui somá boahtit beassášfestiválii. ¶
Øyvind Paulsrud Oslos eret lea hui duhtavaš 25-jagáš ávvudemiin. Son lei dan joavkkus geat vázze Gárdinii ja lohká dan hui earonoamáš vásáhussan. –Dát ávvudeapmi gal leamaš buoremus dássážii. Mii beasaimet vásihit ja oahpásnuvvat sámi kultuvrrain maid mii eat dovdan nu bures ovddežis. Dát ávvudeapmi lágiduvvui Jonssot-áiggiid go báhkat ja fiinna dálkkit ledje. –Mii beasaimet duođaid oaidnit Finnmárkku buoremus beliid. Dát vahkku gal báhcá buohkaid muitui hui hávskin ja earenoamážin, muitala Øyvind Paulsrud. Viđa jagi geahčen deaivvada fas dát movttegis joavku, ja dalle lea 30-jagi ávvudeapmi Rogalánddas. ¶
NSR rájai čállosa dušše moatti diimmu geažis, muhto eai hálit muitalit manne. Min Áigi lea lihkostuvvan gávdnat čállosa. Jørn Are Gaski gii lea ovddeš NSR váldočálli ja dál Hordalándda Bargiidbellodaga sámepolitihkalašlávdegottis lea maid oaidnán čállosa ja son ii oba eahpitge: –Trosten gal lea diktator ja dás fertejit šaddat čielga konsekveanssat Trostenii NSR jođiheaddjin. Dáinna čállosiin son muitala ahte háliida sensureret sámi mediaid. –Lihkus sus ii leat stuorát fápmu go mii otne lea sus, lasihastá hirpmáhuvvon Gaski. Dál háliida son debáhta leago riekta NSR:s eaiggáduššat sámi aviissaid. –Lea dehálaš ahte mis lea friddja ja sorjjasmeahttun sámi preassa mii baicca ovddida sámi servodaga, iige nugo Trosten ovddida, lohká Gaski. ¶
Vuoitorávdu dettii 708 grámma, ja lei Johan Mikkel Eira Mázes gii faskkii 10 000 kruvdnosaš šeahka. Dat gii gottii vuosttaš guoli vuittii stuorra niibbi, vuoiti leai áltálaš Reidar Karlsen. Guolli maid gottii leai maid unnimus guolli, ii deaddán go 16 grámma. –Karlsen lea áŋgiris gilvaleaddji ja son lea leamaš juohke jagi dán gilvvus mielde. Mearkkašahtti lea ahte son álo goddá unnimus guoli, muitala oaggungilvvu jođiheaddji Isak Th. Triumf. Eanemus guliid gottii maiddái Johan Mikkel Eira Mázes, olles njeallje guoli rohttii Eira jieŋa ala, guokte rávddu ja guokte njágá, vuoitun leai stuorra niibi. Stuorámus vuskona gottii Guovdageainnu beakkán Alfred Larsen, guolli dettii olles 126 grámma, dás faskkii Alfred stuorra niibbi mainna beassá čollet šálu. Stuorámus njágá fas gottii Sara Julie J. Buljo, guolli dettii 368 grámma, ja vuoitu leai stuorra niibi. Johan Mikkel Eira maid válddii vuosttaš njáskkestaga Guovdageainnu Silbarávddi johttivuoittus, dán galgá golmma geardde vuoitit ovdal go oažžu vuoittu, dát lea ráhkaduvvon Náranaš geađggis. ¶
Ledje ollu olbmot oastán oaggungilvobilleahta. Venorlávu (árvu lea 10 000 ru.) vuitii Anni Rávdná Triumf Guovdageainnus. Agregáhta (árvu lea 6000 ru.) vuittii Sara Gunhild Skum Guovdageainnus, ja reaga (árvu lea 2000 ru.) vuittii Brita Triumf, gii maid lea Guovdageainnus eret. –Leai nissoniid beaivi vuorbádeames, árvala Isak Th. Triumf. ¶
–In leat čadnojuvvon diimmu áigái ja vel dasa lassin mun liikon dán bargui, muitala Alma. ¶
Alma gearggai leat barggus Ohcejot hotellas golbmanuppelot jagi ovdalgo son šuohkehii: –Galggango mun leat hotellabargin gitta dassái go jámán dahje beasan ealáhahkii? In galgga, lei vástadus, muitala Alma. Son lei juo Helsset áigge bargan gággásadeaddin bargguin somás dihte. Ja danne go dat orui leamen dat bargu masa son duođai liiko, son manai Övertornioi oahppat silkedeaddilan teknihka ja lei doppe jagi. ¶
Go jerren gosa son dáid dujiid vuovdá, de son fástida, ahte oastit leat sihke Suoma ja Norgga bealde. Stuorámus oastit leat goittotge turisttat geasset. –Ollu lea maid gielda oastán skuvllaide, girjerádjosii, gielddadállui, ja maid Deanu gielddadálus gávdnojit mu duojit, muitala Alma. –Gal dainna birge, go mun ieš okto daid ráhkadan ja maiddái ieš daid vuovddán, muitala Alma. Alma lea doallan máŋga kurssa, das mo gággásii deaddilit hearvvaid ja govaid. Dál maid lea álgimin Ohcejogas kurssain mii bistá moaddelot diimmu. –Mun lean gal maid bivdojuvvon Detnui doallat kurssa, muhto dat ii leat vel ollašuvvan, muitala Alma. –Gal mun jáhkán ahte dán giđa datge ollašuvvá, son fástida. ¶
Girječálli Kirsti Paltto lea dán jagi Sámigirječálliid searvvi (SGS) árvvoštallanlávdegotti evttohas davviriikkaid girjjálašvuođa bálkkašupmái novealla čoakkáldagain "Suoláduvvan" . Lávdegotti jođiheaddji Inga Ravna Eira muitala ahte lávdegoddi árvvoštallá ahte Kirsti Paltto noveallain leat fáttát mat leat áigeguovdilat dán áigásaš sámiide. Leat 15 iešguđetlágan novealla dán girjjis. Kirsti Paltto atná stuorra gudnin go son nissonolmmoš lea evttohas dán bálkkašupmái. Son lohká leat hárven sámi máilmmis ahte nissonolbmo sátni gullo, ja oaivvilda maid ahte eai leat adnon doarvái bures árvvus. ¶
Min Áiggi Deanu-kantuvra galgá erenoamážit bargat áššiiguin golmma váldoguovllus, namalassii Deanus, Unjárggas ja Ohcejogas. Måsø muitala Mátta-Várjjat guovllu leat miellagiddevaš guovlun sámi áššiid ektui. –Doppe ásset ollu sápmelaččat ja lea maid rádjáguovlun Ruššii, lohká Måsø. –Lea maid nu ahte Nuorta-Finnmárkkus, Čáhcesullos, lea Fylkkaviessu, ja doppe han gal valjis miellagiddevaš áššit ilbmet. Lea viiddis guovlu geográfalaččat gos Måsø dál šaddá doaibmat, nu ahte son šaddá ollu johtit. Danin ferte son sihke ráddjet ja vuoruhit hui dárkilit makkár áššiiguin son bargá. ¶
Måsø maid lohká ahte olbmot su bargoguovllus dál besset lohkat ođđasiid sámegillii, ja dat lea dehálaš giela gáhttemis. Son maid lohká sutnje šaddá sihke hástalussan ja somá čálligoahtit sámegillii. –Lean oainnat ovdal aivve bargan dárogielat mediain, muitala Måsø. –Dál maid šaddá ođđa mediamáilbmi min guovllu ássiide, ja dat lea ovdáneapmi, oaivvilda Måsø. ¶
–Maiddái eará sámit ožžo das ávkki. Ovdamearkka dihte attii codisilla formálalaš rievtti Anársámiide bivdit guoli Finnmárku riddoguovllus, muitala son. ¶
Kárášjoga dálveorohagat leat jikŋon. Okta siida lea juo ohcan lobi jorggihit geasseorohahkii, ja boazodoallohálddahus muitala maid eará siiddaid geažuhan ahte eai jođe dálveorohagaide. 5. siiddus ¶
–Lean máŋgga nissonis gullan sullásaš fearániid jagiid mielde, muitala Kirsti Paltto. Son ii jáhke áššiid vel leat rievdan. Son jáhkká dievdduin ain badjelgeahččalas oainnu nisson olbmuide. Su mielas ferte nissoniid árvu ollislaččat servodagas loktanit, jus dievdduin hejošeapmi galgá jávkat. ¶
Okta ovdamearka lea afrihkalaš filbmafestivála ADFF mainna geahččalit olbmuid USA:s oažžut geahččat filmmaid main boahtá ovdan movt čáhppes olbmot vásihit eallima máilmmis. Dán jagáš festivála lei gávccát gos čájehedje 57 filmma 27 iešguđet riikkain. –ADFF ii čájet filmmaid dušše čáhppesolbmuid beaivválaš eallima birra USA:s, muhto maiddái filmmaid main lea internašunálalaš perspektiiva, muitala festiválahoavda Diarah N`Daw-Spech. ¶
Dán jagáš festiválas lei guovddážis filbmadahkki Gcingcas vuosttaš oanehaš filbma "Aces" mii lea nuorra dievddu birra gii aitto lea beassan 15 jagi guhkosaš giddagasas go lei goddán iežas bahás biebmoáhči. Acesa garra eallin lea dahkan su dovdduid haga ja goddá olbmo moadde diimmu maŋŋel go lea beassan luovos. Gcingcas, gii lea eret Cape Townas, muitala ahte sus lei miella dahkat dán filmma go ieš lea oaidnán nu ollu nuorra dievdduid geaiguin lea mannan seamma láhkai go Acesain. –Filbma bovttii garra dovdduid gehččiin, go dovddidit Acesain ja áddejit ahte sus ii leat obage vejolašvuohta, čilge filbmadahkki. ¶
Penšunista Nils Kristian Bangas, Hønefossas, lea stuorámus Savio govvačoakkáldat, muitala Sámi kulturforuma jođiheaddji Kjell Varsi. –Son áigu luoikat iežas priváhta Savio govvačoakkáldaga, mii masá lea nohkka deavdit olles festivála. Eai goassege leat ná ollu Savio-govat čájehuvvon oktanaga, rápmosta Varsi. Bang viesus Hønefossas leat dievva Savio govat ja olmmái diehtá Savio eallimis buot. –Mii boahtit maid ráhkadit áibbas ođđa govvakataloga ja biografiija Savio birra, lohká Varsi. Govvačájahus lea Oslo Kunstforeninga dálus geassemánu 27.b. rájes čakčamánu 15.b. rádjái. ¶
Ruoŧa sámi nástti guovttos galggaiga erenoamážit nuoraid geasuhit Čakčafestiválii. Sudnos lea beakkánis lávlla/luohti "Du čalmmiid" mii láve viššalit čuojahuvvot sihke olgobáikkiin Sámis ja Sámi Radios. Sudno musihkka appellere njuolga nuoraide. Gaskavahkku oaččui Green dieđu ahte soai eaba sáhte boahtit, juste nugo Morten Abel ge. Sivvan manne eaba boađe lohkaba leat go rumbodearpi lea beassan musihkkaskuvlii ja fertii dohko vuolgit. Eaba loga birget rumbodearpi haga go leaba hárjehallan 40 minuhtasaš prográmma rumboderpiin. Dál nuorra nástti guovttos átnuba ándagassii ja lohpideaba boahtte háve boahtit. –Muhto ná sáhttá geavvat ja geahččala jeđđet ahte Midnight Rock festivála váldogeasuheaddji "Midnight Choir" ii ge boahtán Levdnjii dán geasi. Dieđán ahte nieidda guovttos maid leaba hui váivvis go eaba šatta boahtit. Eaba háliidan playback geavahit, go juo rumbodearpi ii sáhttán boahtit. Ádden bures, lohká Green ja mieđiha ahte lea suddu go guokte stuora banda leat dieđihan jávkama. –Muhto nie lea juohke festiválain. In dovdda dájuhuvvon. Sofia & Anna boahtiba fas beassážiidda. Dalle čuojaheaba 80 minuhta, jeđđe Green. ¶
Lea nu áddemeahttun ahte don leat jávkan, ahte don it šat leat min gaskkas. In leat vel fuomášan duohtavuođa das ahte don leat ravgejuvvon mis eret nu menddo árrat, nu veahkaválddálaččat, muhto muittut ellet viidáseappot. Muittašan go leimmet mánát. Mii láviimet ovttas duhkoraddat čorvviiguin. Mađi eanet čoarvvit ledje, dađi stuorát mahkáš lei eallu, ja don ledjet dieđusge hoavda. Muittán maiddái go lávus dola birra láviimet čohkohallat ja don muitalit máidnasiid. Mii čohkkáimet ja dárkilit čuovuimet mielde. Muhto don it beassan mánnán leat guhká. Don fertejit jođánit stuorrut. Don ledjet dušše 11 jagi go fertejit váldit ovddasvástádusa mis nuorabuin, go eadni buohccái. Muhto don nagodit dan. Dainna šaddet jođánit ollesolmmožin, lávejit ieš lohkat. Don it beassan eallit guhká, muhto don vásihit ollu, sihke buriid ja baháid. Don náitalit ja báhcet leaskan. Dan maŋŋá don ellet ovttaseallinvuođas ja barget boazodoaluin loahppa eallimii, gitta eallin lohppii. Du eallin leai boazodoallu ja boazoluotta ala nogai du eallin. Muittut ellet agálaččat mus. Ráfi lehkos du muitui ráhkis oabbá. ¶
Dán čavčča šaddá boazosápmelaččaide álkit juksat njuovvangáibadusa go ožžot dohkkehuvvot 10 bohcco maid ieža njuvvet ja vuvdet, muitala NRK Sámi Radio. Garra gáibádusaid geažil mii dohkke olbmobiebmun leat boazosápmelaččat bákkuin šaddan vuovdit visut bohccuid dohkkehuvvon njuovahahkii jus galge juksat doarjaga . Ođđa njuolggadusat galget nannet báikkálaš árvobuvttadeami. Boazodoallohálddáhusa Hans Roald Kristiansen čilge NRK Sámi Radioi ahte gorudiid ferte čájehit boazodoalloagronomii jus galgá oažžut daid dohkkehuvvot. Stáda biebmobearráigeahčču ja šibitdoaktárat eai dieđe vuos dohkkehit go olbmobiebmun dákkár bohccuid maid boazosápmelaččat ieža njuvvet, ja sii leat bargame áššiin. Jus buohtastahttá godde- ja ealggabiergguin, de dohkkehit dán bierggu olbmobiebmun vaikko lea meahcis njuvvon. ¶
–Lea buorre oažžut positiivvalaš beroštumi girječállima ovddas, lohká Stig Riemmbe Gælok. Son ii diehtán iežas oba nammaduvvonge bálkkašupmái. Danin šattaige sus dán jagá álbmotbeaivi hui erenoamáš, go gulai bálkkašumi vuoitán, muitala girječálli Stig Riemmbe Gælok. ¶
Stig Riemmbe Gælok lea julevsámi girječálli. Son lea dat gii dál buvttada eanemus julevsámi girjjiid. Vuosttaš girji sus ilmmai juo 1983:s. Bálkkašumi son oaččui iežas golbmanuppelogát girjjiin. Iige son loga iežas bisanán. –Dán girjái jo boahtá čuovvoleapmi, Háhka bivdun, muitala Stig Riemmbe Gælok. Vuoittu son vuostáiváldá njukčamánu 3. beaivvi Sámiráđi čoahkkimis Romssas. ¶
–Leat gal garra dajahusat ja sánit dán teavsttas, muhto mon jáhkán masá ahte galbabáhččit Gáivuonas buorre muddui oaivvildit dan, lohká Olsen. Dan duođašta Jens Ivar Simonsen Čieŋaluovttas Gáivuonas, gii ieš doarju galbabáhčima, go sámi báikenamat bajimusas čužžot. Muđui gal oaivvilda Simonsen ahte teaksta lea mánnálaš ja duimmas. –Lea buorre muittohus min guovllu olbmuide, ahte ná ii berre leat min guovllus, lohká fas Henrik Olsen, gii lea Riddu Riđđu festivála buvttadeaddji. Ollusat Davvi-Tromssas ja earenoamážit nuorat huradit dál justa dán "Galba báhčči" ráppa. –Lea suohtas go rápplávlla lea šaddan "hittan" ja dovddusin, jáhkán masá olbmot áddejit leaikka dán rápplávlla teavsttas, lohká Olsen. Olsen maid lohká ahte olbmuid oainnut sámeguoskevaš áššiin Gáivuonas ja obbalohkái Davvi-Tromssas leat rievdan posetiiva guvlui maŋimuš viđa jagis. –Jáhkán baicca ahte geaidnogalbbat sámegillii min guovllus besset orrot ráfis, máŋŋá Totalteáhtera "Galba báhčči" lávlaga, árvala Olsen. ¶
Ráđđehussii lei steavlideapmi vuohki addit čielga dieđu narkotihkkavearredahkkiidea ahte ožžot jápminduomu jus válddahallet narkotihkavearredagus. –Mii fertet dán dahkat dan dihte go narkotihkkageavaheapmi buktá nu ollu bákčasa ja gillámuša riikka nuoraide lohká generála Thammarak Issarangkun na Ayuddhya, gii lea ministtar Stáhtaministara kantuvrras. Olmmošvuoigatvuođaaktivisttat fas eahpidit ahte steavlideamit dagahit unnit vearredaguid. Sii oaivvildit ahte steavlideamit eai daga maidege duohta sivaiguin vearredaguide. –Min mielas lea buorre go ráđđehus geahččala dahkat juoidá narkotihkkaváttisvuođaiguin riikkas, muhto min mielas lea boasttu vuohki, lohká muhtin aktivistajođiheaddji. Son hástala eiseválddiid duođaštit ahte jápminduopmu eastada vearredaguid. ¶
Stuorámus ja losimus kamelat maid Norgga Sámiid Riikkasearvi šattai njiellat ledje Guovddášbellodaga gáibádusat. -Fertiimet leat realisttat. Fertiimet čájehit buorre dáhtolašvuođa ja veahá lasi vel addit. Diet veardádallan attiimet go menddo olu vai unnán, ferte geahččat makkár molssaeaktu livččii. Molssaeaktun lei ahte Bargiidbellodat livččii vuoitit, muitala Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø garraseamos šiehtadallamiid birra mat goassege leat leamaš Sámedikkis. ¶
Mannan gaskavahkku eahket leigga Selma Nuorgam ja Lavris Keränen sugabivdimin čullovuoi`guoikkas Báršši bokte. Dalle dohpii stuorat Selma dolgevuggii, gaikkihii issorasat muitala Selma. –Ii lean eará go viggat buoremus láhkai váibadit luosa. Manai sullii diibmobeale ovdalgo roahkastan muddui goadjin bođii. Mu suhki ja guolleolmmái Lauris roahkastii stuoraha fatnasii, lohká Selma. Dál leaba mannan vahkkuluossagonagas/dronnet Badje-Deanus. Selma ii leat goddán ná stuorra luosa ovdal, vaikko lea áŋgiris luossabivdi ja goddán máŋga fárpaldievva luosaid. Selma erenoamaš dolggis ii leat velá namma, muhto varra son dasa hutká heivvolaš nama. –Lea Lauris guhte lea čatnan dán dolggi, muitala Selma, ja lohká valljis luosaid dál Badje-Deanus. ¶
Alaraudajoki čilge ahte lea hirbmat váttis gomihit rektora mearrádusa. -Lean ságastallan gielddaidlihttun, bargoaddi ráđđeaddiiguin. Doppe lohket ahte ferte hirbmat erenoamáš sivat ovdalgo galgá sáhttit gomihit dákkár šiehtadusa. Rektor lea diet vuoigatvuohta jahkebeallái bidjat virgái, muitala son. –Dieđusge lea gal Luomas eambbo oahppu go lea gergen mánáidskuvla oahpaheaddji oahpu, muhto sus ii leat olus eambbo oahppu go sus gii dál lea virggis. Luomas lea gárvves oahppu bargat mánáidskuvllas, muhto ii nuoraidskuvllas. Sus váilo ávnnasoahppu. Fertešii vuos gárvet dan eaŋgalas oahpu ja sus galgá vel ruoŧagiel oahppu, čilge son movt suomabeal oahpaheaddji oahppu muhttašuvvá Norgga oahpahusa ektui. –Jus Ohcejoga gielddaráđđehus váldá vuhtii váhnemiid váidaga, ja bidjá oahpaheaddji eret virggis, de sáhttá maid šaddat nu ahte dát oahpaheaddji fas váidala ges gielddaráđđehusa mearrádusa viidáset. Dál in duostta gal lohkat olus eará ovdalgo gielddaráđđehus čoahkkin lea leamaš. ¶
Ihttin lea stuorra beaivi Leavnnjas, dasgo 80-jagiid stuorra geassedáhpáhus, Gaskaijabeaivvášfestivála, lea ruovttuluotta. Kárášjoht` joavku Intrigue lea okta dain19 joavkkuin geat galget čuojahit doppe, ja nu go dábálaččat, de leat várra sii geat ráhkadit eanemuš šowwa lávddi alde. –Mun jáhkán ahte dat šaddá duođaid somá ja "trøhkka" čuojahit Leavnnjas. Illudat hirbmasit vuolgit dokko, muitala vokalista Kai Somby. Intrigue joavku álggahuvvui 1989:is, ja dalle nogai Gaskaijabeaivvášfestivála, nu ahte Intrigue ii ožžun goassige vejolašvuođa doppe čuojahit. –Dát šaddá dieđusge okta dain deháleamus čuojahanbargguin dán rádjái. Eat leat goassige čuojahan nu ollu gehččiide, nu ahte dát šaddá somás vásáhus, dadjá gitárista Tore Skoglund. ¶
Leat masá dušše turisttat geat leat vuoitán vahkkogilvvuid Vuolle-Deanus. Dušše guktii leat báikkegotti olbmot vuoitán vahkkogilvvuid. Nu lei mannan vahkkus ge, go Juha Myllämäki ja Matti Lähdelmaa gottiiga 14,5 kilosaš luosa Áitesavvonis bajábealde Ohcejoga. Illá soai fidniiga luosa fatnasii go áigguiga nu jođánit váldit luosa gáddái, muitala Jouni Helander Áitesavvonis. –Fertejin huikit olbmá guoktái ahte eaba galgga gaikut vuokka eret njálmmis, soai jeagadeigga dieđusge boares ádjá, ja danin soai fidniiga luosa fatnasii, lohká Jouni Helander ja boagusta. ¶
Dáid basiid lágiduvvojit Min Áigi Cup loahppagilvvut njoarosteamis ja meahcceviehkamis. Kárášjogas álget gilvvut lávvardaga diibmu 14.00 valáštallan viesu olggobealde. Deanušaldis fas sotnabeaivvi diibmu 13.00 birasviesu olggobealde. Gilvvut leat sihke mánáide ja rávisolbmuide. Jos áiggut mielde, de fertet dieđihit dáidda, Deanus tel. 78928381 (Jarle) dahje 78927574 (Arthur). Kárášjogas tel. 78366816 (Nils Peder). Gilvvuid jođiheaddji Nils Peder Eriksen Kárášjogas muitala ahte dáidda loahppagilvvuide leat buori vuoittut. ¶
Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta almmuha ahte Statskraft SF pláne hukset bieggafápmorusttegiid Davvisiidda, Bearralvági, Davvinjárgga ja Čáhcesullo gielddaide. Birrasiid 10.000 dekára sturrosaš guovlu Gilivuonas Davvisiiddas galgá lagabui plánejuvvot. Plána lea hukset 30 bieggamillo mat leat 2 MW. Neahttasearvan Gilivuona dálá fápmojođđasii plánejuvvo ođđa sullii 4 km guhku 66 kV fápmojođđasa bokte. Dieđáhus Bearralvágis sisttisdoallá bieggapárkka mas leat 35 2 MW bieggamillo, ja birrasiid 10.000 dekára sturrosaš guovlu Lauvikdalváris galgá lagabui plánejuvvot. Neahttasearvan bieggapárkkas Kobbkrokena dálá fápmojođđasii plánejuvvo ođđa sullii 11 km guhku 66 kV fápmojođđasa bokte. Dieđáhus Davvisiiddas sisttisdoallá bieggapárkka mas leat 25 2 MW sturrosaš bieggomillo, birrasiid 6.000 dekára sturrosaš guovlu Máhkarávjjus galgá lagabui plánejuvvot. Neahttasearvan bieggapárkkas Storbukta dálá fápmojođđasii plánejuvvo ođđa sullii 7 km guhku 66 kV fápmojođđasa bokte. Dieđáhus Skallhalsenis Čáhcesullos sisttisdoallá guokte vejolaš čovdosa. Okta bieggapárka mas leat 20 2 MW bieggamillo 6.000 dekára sturrosaš guovllus, ja bieggapárka mas leat 50 2 MW bieggamillo 20.000 dekára sturrosaš guovllus galget lagabui plánejuvvot. Bieggapárka mas leat 20 bieggamillo gáibida ođđa 1 km guhku 66 kV fápmojođđasa bieggapárkkas Skallhalsena dálá fápmojođđasii. Bieggapárka mas leat 50 bieggamillo gáibida 20 km guhku 132 kV fápmojođđasa bieggapárkkas Čáhcesullui. Čuovvovaš báikkiin lágiduvvo rabas álbmotčoahkkin: -Gaskavahkku geassemánu 20. beaivvi dii. 16.00 Gilivuona álbmotviesus -Duorastaga geassemánu 21. beaivvi dii. 17.00 Honnesvági gielddastivrrasálas NVE muitala dieđáhusa formálalaš gieđahallama birra, ja Statkraft SF muitala prošeavtta birra. Dieđáhusaid ulbmil lea áiggebále muitalit prošeavttaid birra. Gulaskuddama bokte háliidit vuosttažettiin oažžut oaiviliid das makkár váikkuhusčielggademiid berre čađahit. Dieđáhus lea biddjon almmolaš dárkkisteapmái guoskevaš gielddaide. Lagat dieđuid oažžu go váldá oktavuođa: NVE Tormod Eggan bokte, tlf. 22 95 95 95. Cealkámušaid bivdit sáddet Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtii, poastaboksa 5091 Majorstua, 0301 Oslo ovdal 01.10.2001. 2412 tegn ¶
KÁRÁŠJOHKA: Kárášjoga sátnejođiheaddji lea nu ilus go Eanandoallodepartemeanta lea guhkidan nuppástuhttinbálkká guovtti nuppásteaddjái. Dan dihtii lea čállán departementii reivve mas máŋgga geardde giitala dan buori dagu ovddas. –Lea ágga giitit dan ovddas maid lehpet dahkan. Dat lei bures dahkkon, ja dát boahtá leat stuorra mearkkašupmi sidjiide geaidda dát guoska. Oktii vel. Duhát giitu! Dainna lágiin giitala Sæther departemeantta, maŋŋel go lei biehttaluvvon guhkiduvvon nuppástuhttinbálká guoktásii, sihke álgoáššemeannudeamis ja váiddavuorus. ¶
Gaup Eira oaivvilda ahte Trostenis lea mánnálaš láhttenvuohki. –Lea mánnálaš láhttenvuohki sus go áitá geassádit Deanu sámediggelisttus dan dihte go son oažžu gilvvu jođiheaddjiválggaide, nu go son logai Sámi Radioi bearjadaga, beaškala son. –Dát lea juste seamma vuohki movt mánat lávejit láhttet go eai oaččo iežaset miela mielde, lohká hun. Máze Sámiid Searvi ii leat duhtavaš dainna movt Trosten lea doaibman dán rádjái. Sin mielas lea son leamaš beare fuollameahttun, earret eará Máze-servodaga ektui. –Go mii evttohit soames eará, ii bat dat juo čájet ahte mii hálidivččiimet eará jođiheaddji, jearrá son. NSR lágida riikačoahkkima boahtte mánu 8. - 11. beivviid Tromssas, gos galgá leat jođiheaddjiválga. ¶
Golbma vuoittu golmma spealus lei Kárášjoga sisbandy joavkku boađus mannan vahkkoloahpa ruovttus. Vuosttaš speallu lei Hammerfeastta vuostá maid vuite. Seamma dealli lei Tromsii go nahkehedje guokte moala eambbo. ¶
Ovcci moala ¶
Kárášjoga joavkku Antti Laitinen čájehii fámuid šiljus. Olles ovcci moala bážii vahkkoloahpa spealuin. Golbma moala nahkehii sihke Tromssa, Hammerfeastta ja Ávanuori vuostá. Dán rádjai ii leat Kárášjoga joavku vuoittahallan eará Harstad vuostá. Dál lea Kárášjohka njunnožis, muhto Harstadas leat golbma spealu unnit. Dát guokte joavkku leaba ge garraseamos gilvaleaddjit ráiddus maŋŋel go Ráisa lea jávkan. ¶
–Boazodoalli oaivvilda ahte lei bággu hukset go olggu ovddas ii birge dálvet, go ruoktu lea čieža miilla duohken. Eará lea go boazodoalu vuoigatvuođat eai leat árvvoštallon. Boazodoalloláhka addá vuoigatvuođa hukset guođohanbarttaid. Dán rádjái leat dušše hilgon su bartahuksenlobi ohcamiid, muitala boazodoalli advokáhtta Trond Biti. –Oassi šaddá maid dán áššis go su váhnemat ja fuolkkit leat guhkes áiggi geavahan dán guovllu boazodollui, ahte ii livčče goassege leamaš ágga maŋidit dán ášši vaikko ođđa orohatjuohkinbargu lea boađi boađi, lohká Trond Biti. Disdaga geahččaluvvo ášši dikkis dan vuođul ahte boazodoalli galgá leat lea rihkkon luonddusuodjalanlága, muhto boazodoalli fas oaivvilda boazodoallolága addit lobi hukset. ¶
17 jahkásaš gánda lei ohcaluvvon badjelaš jándora, ovdal go politiiját gávdne su sotnabeaivve čuovganeapmái girdihápmanis Guovdageainnus. Politiijáinspektevra Ellen Sofie Terland Oarje-Finnmárkku politiijágámmáris deattuha ahte ii leat dáhpáhuvvan mihkkege vearredaguid jápmima oktavuođas. –Jápmin dutkojuvvo dábálaš vuogi mielde, ja ii mihkkege čujut dasa ahte leat vearredagut jápmima duohken, muitala Terland. ¶
Kárášjoga nuoraidskuvlla rektor, Arnulf Soleng, lohká dovdat ášši. Son mieđiha ahte dát skuvlamátki orro leamaš hejot plánejuvvon skuvlla bealis. Son ii loga sáhttit dál vuos dadjat maidege áššái, go ii dovdda earágo váhnemiid čuoččuhusaid. –In sáhte árvvoštallat ovdal gulan goappašat beliid. Muđui in sáhte dadjat maide, lohká son. Mun lean háleštan oahpaheddjiin. Lean dáhtton dan oahpaheaddjis čálalaš raportta dáhpáhusas máid lean vuordimin, muitala Soleng. ¶
Jagis lea Guovdageaidnu oažžumin olu ođđa bargosajiid. Ođđa njuovahat man mielde maiddái čuovvu sierranaš láiberáhkadeaddji lasiha olu bargosajiid, ovddeš Norol bensinstašuvdnii lea biila-, skohter- ja traktordivuhat ásahuvvon. Lassin galggašii Karasjok Produkter buktit nuppelohkái suodjaluvvon bargosaji. –Gildii šaddá vuosttamužžan váttis ássanviesuid ordnet jus fitnodagat dán dáhttot. Huksensajiid gal sáhttit fállat, muitala Johan Klemet Kalstad Sámi Áigái. Kalstad galgá bargat ođđa bargosajiid gildii. Sámi Áigi nummir 41, skábmamánu 13. beaivve 1981 ¶
Juo ovdal go USA fallehii Afghanistana lei mánáin heajos dilli. -Ja dál ii oro gal mannamin buoret guvlui goit, lohká Eric Laroche gii lea UNICEF ovddasteaddji Afghanistanas. Son lea jierásnuvvan oaidnit mánáid gillámin. –Mánát nelgot ja sis váilot liegga biktasat, muitala Laroche. ¶
Máŋgalogi jagi leamaš soahti Afghanistanas. Mánáin lea fuones dilli, ii dušše dávddaid ja nealggi dihte. FN-bargit veardidit maid ahte 95 proseantta mánáin eai vácce skuvlla, go skuvlasystema lea oalát bieđganan logi jagi soahtamiin. Olles buolva afghanistanerat bajásšaddet oahpu haga, ja nieiddain lea vearrámus dilli dasgo Taliban-ráđđehus biehttala nieidamánáide skuvlavázzima. Ja dál go USA lea fallehan, de Taliban-ráđđehus ja Davvialliansa leat vel eanet mánáid bidjan soahtat. Maiddái lea muitaluvvon ahte mánát eai leat dušše soalddahat soađis, sii maiddái leat mielde bissuid ráhkadeames. ¶
–Nu guhká go ealáhus ieš ii dohkket boazodoallohálddašeami Sámediggái, de berre dan váldit vuhtii, lohká Tretnes. Terje Tretnes muitala ahte leat šiehttan ahte galgá nammaduvvot lávdegoddi mii geahčada boazodoalu dili. Das galgá leat ieš ealáhus mielde. Dál ii čiegat ahte boazodoallohálddašeapmi lei okta gáibádusain maid SáB bijai ovdan šiehtadaladettiin. –Dieđus eat sáhte muitalit visot mii lea šiehtadusas amas mediat dan háddjegoađe ja gomit ovttasbarggu. Muhto dá lea oassi šiehtadusas maid in oainne váttisin muitalit, deattuha Tretnes. ¶
Sámiráđi jođiheaddji Geađgejnár Niillas Asllat Ánne/Ánne Nuorgam áigu iskat ahte rihkku go Suopma EU-njuolggadusaid go biehttala sápmeláččaid johtit friddja badjel rájá. ¶
Go Ellen Ravna fárrii Niemlii guokte jagi aigi, de son ii dovdan iežas fárren olgoriikkii. — Deanuleahki han lea váldo sáme guovlu. Dánne in sáhttán goassige jurddašit ahte riikkarádjá gálgá hieđuštit mu ávkkástallat áhči veahkkin, muitala Ellen. Bonjákas ja Niemil lea guokte smávva sámi báikki Deanuleagis goappatbeal rájá. Dán guovtte báikki gaska lea sullii 9 miilla. ¶
Maŋŋá go Ellen ja su irgi, Pieskki Asllat, fárriiga ođđa vistái, de mearridii viežžat iežas dávviriid mánnávuođabáikkis. Sudnos ii leat dakkár biila mainna goastadeaba biergasiid. — Ii leat heahti. Áhčis han lea biila, jurddašii Ellen. Muhto dat ii lean nie álki. Tuollárat Ohcejogas eai diktán su vuodjit guhkkelii go tuollobáikái. Ellen lei ovddalgihtii iskan makkár vuoigatvuođat sus lea. Danin leige váldán vuoddji fárrui gii gal sáhtii vuodjit biila suomabealde. Jos ieš livčče vuodján, de gal livčče sáhkohallan. – Sáhku sturrodat lea seamma go logi beaivve tienas, muitala tuollomeašttir Tommi Laukkanen. Su mielas lea buorre go Min Áigi čállá ášši birra. — Vaikko mu dieđus eai leat ollusat geat leat seamma dilis go Ellen, de gal liikká lea dehálaš olbmuide diehtit mo láhka doaibmá. Ieš gal in sáhte dadjat maidige dasa ahte lea go láhka buorre vai ii. Mii han eat sáhte eará go čuovvut dan maid stáhta eiseválddit mearridit, lohká Laukkanan. Maiddái Ellen háliida eallit lágaid mielde. Danne son jearrá eiseválddiin jos eahpida maidige. ¶
Vaikko vel Ellen lea orron Suomas juo guokte jagi, de lea son an norgga stáhtaborgár. Son ii beasa vuodjit dáža registrerejuvvon biillan Suomas dan sivas go orru eambbo Suomas go Norggas. Erkke-Issát Ovllá-Katie/Katie Eriksen gii jođiha «Dávggi» nuoraidsearvvi, muitala ahte sii leat ožžon olu sullasaš váidalusaid. Váttisvuođa beassa iešge vásihit juohke beaivve. Katie gii lea Veahčakis eret, ássá dál iežas irggin Guovdageainnus. Irgi gii lea dážas eret, ii beasa vuodjit Katie biillan sivas go dát lea registrerejuvvon suoma galbbaiguin. — Johtolatláhka hieđušta oktavuođa sápmelaččaid gaskka. Dán eat sáhte šat dohkkehit, lohká Katie ja lohpida váldit ášši bajás eiseválddiiguin. Suoma samedikkeáiras Irja Seurujärvi ii leat seamma sihkkar ahte lea go dát ášši rahčanveara. — Ádden bures manne láhka lea ráhkaduvvon nie go lea. Dát hehtte olgoriikkalaččaid fievrridit hálbbes biillaid Supmii, lohká Irja Seurujärvi. ¶
Mátki lea leamaš lossat, muhto Káre ja Mihkkal Biera eaba loga goasse veardidan vuollánit áššiin. Eaba čiegat ahte ollu návccaid ja bahča sániid lea vásihan bearaš dan áiggis go dáistaledje eiseválddiid vuostá. Mihkkal Biera ja Káre muitaleaba dál rahpasit iežaskka vásáhusaid birra. Káre jurdagat mannet gávcci jagi áiggis maŋos. Dalle lei nuorra nieida ja ásai ain váhnemiid báikkis. Son galggai váldit váhnemiiddis doalu badjelassii, muhto ii šaddan nu álkin go lei jáhkkán. –Muittán dego odne go áhčiin čohkkáime beavdeguoras ja plániime maid galgat dahkat. Eanemus lunddolaš lei ahte munnje addo áhči doallu, go ledjen nuoramus ja orron ain váhnemiid luhtte, muitala Káre. Muhto buolvalonuheapmi šattai guhkki ja moalkái. Eiseválddit biehttaledje Kárii áhčis doalu Dan rájes šadde ollu ja váttes oktavuođat Boazodoallohálddahusain. Loahpas dahket eiseválddit mearrádusa mas ovddidit bággonjuovvanáitagiid. –Dan skápma muittán bures. Min gárddástallamii ledje olbmot boahtán doahkkin sáhkkivuođain, ja dajedeapmi lei ollu. Soames lei maiddái vuolgán oastit mu ealu. Eanemusat aŋkke suhttadii go rávis olbmot luoitašedje fasttes sániid munno gánddažii. Dalle duldii varra, lohká Karen Marit Utsi gii ii loga goasse oaidnán nu ollu olbmuid gárdde luhtte. –Dat lei mu mielas unohas, lasihastá. ¶
Toledo lea vuosttaš álgoálbmotpresideanta Perus. Son háliidivččii čuovvut iežas indiánalaš máttuid árbevieruid ja doallat symbolalaš seremoniija Machu Picchus suoidnemánu 29. beaivvi, beaivvi maŋŋel go nammaduvvo ođđa presideantan Perus. Machu Picchu lea Inka-indiánaid dološ gávpot Cusco-guovllus, ja lea garrasit suodjaluvvon. Dál cakkastit ON oahpahus- ja dieđaorganisašuvdna (UNESCO) ja Cusco-guovllu eiseválddit dáid etnalaš meanuid. Áššedovdit oaivvildit ahte Machu Picchu ii gierdda eambbo go 500 guossi beaivvis, ja suodjalannjuolggadusaid mielde eai ábut dohko čoahkkanit eambbo go 300 olbmo oktanis. Danne leat ge eiseválddit mearridan ráddjet guosselogu ja bajidit billeahttahatti 160 ruvnnos 470 ruvdnui, gáhtten dihte bassi gávpoga. Dál šaddá dušše symbolalaš seremoniija bovdejuvvon gussiide Machu Picchus. Álbmotfeasta sirdojuvvo eará báikái. Válgagiččuid vuolde lei Toledo hui guovddážis álgoálbmotáššiid dáfus. Son válljii dološ Inka-symbola iežas dovdomearkan ja geavahii árbevirolaš biktasiid vai oažžu doarjaga olbmuin. Son deattuhii maid ahte son háliida presideantalohpádusa buktit Machu Picchus, iige Palassas, maid spánskkalaš vuollásteaddji Francisco Pizarro huksii. Dainnalágiin háliidii duođaštit ahte jus son oažžu fámu, de galgá Peru jorggihit ođđa áiggi guvlui. Álgoálbmot galgá fas boahtit julggiid nala maŋŋel go eurohpálaččaid maŋisboahttit leat 500 jagi dulbmon sin. Dál ii beasa Toledo ollašuhttit lohpádusaidis. -Mii bivdit ipmárdusa sihke báikkálaš ja riikkaidgaskasaš mediain. Machu Picchu lea oassi máilmmiárbbis, ja dat ferte suodjaluvvot, lohká Carlos Valencia, Cusco-guovllu sátnejođiheaddji. ¶
Juste ovdalaš go Sven-Roald Nystø lei gearggus joatkit Sámedikki presideantan Sámi válgalihtu ja Guovddáš Bellodaga doarjagiin, de boatkana ovttasbargu. Dál geahččala Nystø háddjet friddjajoavkku vai doalaha fámustis. Seammas soaigguha Bargiidbellodaga presideantaevttohas Nystø sealggabealde. 3. siiddus SAKER UNDER HOVEDSAK: BILDE: Svein Ole Sandvik ¶
Sámi mánáid-TV álggaha ođđa ráiddu Áppes (ABC) boahtte vuossárgga. Buvttadeaddji ja manusčálli Marit Sofie Holmestrand muitala ahte prográmmaráidu galgá mánáide oahpahit dovdat alfabehta, ja valjis gelddolaš dramatihkka ja musihkka lea prográmmas. ¶
Iežame ristniidii Tina Mariannii sávve lihku vássan konfirmašuvndabeivviin, ja sávve čuvges boahtteáiggi. Dál leat don duođaštan dan maid mii oktii válljiimet du ovddas - namalassii gástalihtu. Ja sáhttá dadjat ahte dál lea dus alddát ovddasvástádus iežat silolaš bestojumis - dál galggat leat ollesolmmoš. Muoŧŧáristeatni ja máhkaristáhči čalmmiid ovddas gal ain leat "unna biiggáš" , ja bohte gal muitit du rohkosis álo. Bearraša ovddas háliidan giitit buohkaid geat ledje mielde váikkuheamen ahte šadde nie buorit ja somás konfirmášuvdnadoalut. Erenoamážit háliidan giitit ja rámidit min stuorraoappá Iŋggá, gii lea veahkehan goarrut čiŋaid olles bearrašii, juolgevuođus oaivečohkkii. Lei hui suohtas ahte nie ollu olbmot ledje boahtán Tina konfirmašuvdnii - sullii 150. Erenoamážit liggii mu váimmu oaidnit ahte "min olbmot" nie viššalit ledje boahtán. Giitosa sádden fulkkiide, ovddeš ránnjáide ja olbmáide Mázes, guhkilmas olbmuide mearragáttis, Álttás/Šuoššjávrris jna. Leat goitge moadde olbmo geaid nama mielde háliidan namuhit, geat min bearraša álo áiggis lea čuvvon, sihke morrašiid ja suohttasiid čađa. Rihttá-goaski, imi Biret-Ánne ja Máhte-edno Máhtte leat álo leamaš guovddážis min bearraša eallimis. Ja erenoamáš buorre lei oaidnit ahte "imi ja Máhte edno-Iŋggá" nieida, Máret, eanas luottaid lea čuovvolan, son namalassii lei dego Iŋggá saji váldán min bearraša beavddis. Dat lei hui buorre vásáhus. Tina Mariannii sávan muđui lihku ovddasguvlui - ollesolbmuid eallingeainnu alde. Sávan ahte don joatkkát leat juste nu movt don álo leat leamaš it ge geahččal leat eará go dat mii don leat. Tina lea hui fiinnalunddot mánná, hui hárve ribaha suhttat, muhto vissásit son diehtá maid áigu! Son leage dárkil ákkastallat dalle go gávdná dasa dárbbu. Dat muitala ahte son lea čiekŋalis jurddašeaddji olmmoš. Tina lea hui bargganis nieida. Risten-oabbá láve hui gába dainna áidnanieiddain ja dávjá riŋgesta rápmot maid Tina ain lea bargan. Muittán fearána go Tina lei sullii 11-12 jahkásaš, ja lei viesu bassan birra. Son lei maid áibbas okto sirddašan biergasiid. Go jerren movt son dan lei nagodan, de geahčai duođalaččat munnje, ja son de čájehii movt son lei roahkuhan gieđaid ja ánuhan Ipmilis veahki dasa!!!. Lea nu gártan min bearrašis ahte hui dávjá geavahit Tina dego ovdamearkan. Tina lea eahpitkeahttá dohkálaš ovdamearka. Son lea hui čeahppi skuvllas ja mis dieđusge leat issoras stuorra vuordámušat sutnje. Dasa lassin lea son hámálaš ja fávru. Go soames jearai su unna oambealážis mii son ges áigu šaddat go stuorru, de vástidii Sara Máret Ánne ná; "na nie čáppat go Tina" !! Lihkku viidáseappot Tina-biigážan. Dearvuođat Máret-muoŧás ja Ándde-mágas. ¶
Pudasjärvi mearkabires mákset dál vuosttaš háve cavgilanmávssu boazosuoládemiin. Pudasjärvis leat fállan dakkár dieđihan bálkká juo measta logi jagi, muhto easka dál leat vuosttaš háve máksimin guovtti cavgileami ovddas. Máksu lea 10 000 mk ain cavgileamis mainna boazosuola dubmehallá. Erenoamážit máttabálgosiin leat juo 1960-logu rájes máksán dákkár cavgilanmávssuid eastadan dihte boazosuoládemiid. Dan muitala YLE Sámi Radio. ¶
Per Edvard Østby, uhca Piera, bidjala fargga johtui máttás mohtorcrossaleirii. ¶
Totalteáhter lea ožžon Bergmannsbálkkašumi ja lea okta dain buoremus teáhteriin Norggas. Dál beassat Riddu Riđđus vásihit beakkánis teáhtera ja vuosttaščájálmasa "Maŋimuš eahket eatni luhtte" mii muitala mearrasámiid ovddešáiggis, dálážis ja boahtteáiggis. Totalteáhter joavkkus leat: Iris Johansen, Per Ivar Jensen, Bernt Bjørn, Inger Katrine Hansen ja Stein Bjørn. Lávddi duohken leat Geir Tore Holm, Kristin Eriksen Bjørn ja Nicolas Horne. ¶
Gaskavahkku eahket suoidnemánu 4. beaivvi lea NRK Sámeradios liige sátta diibmu 1900-2130, dát gullo P2 fierbmádagas. Dalle deaivvada Sámi riikajoavku spábbačiekčamis Ruonáeatnamiin Odensa gávpogis Danmárkkus. Sáddaga lágideaba Leif Åge Hætta ja Ole Issát Mienna. Mienna lea spábbáčiekčamiid dovdi, dahje "Drillo" . –In leat goassege ovdal beassan albma kommentatuvrabovssas kommenteret spábbačiekčamiid, lohká Hætta vuordevaččat. Maiddái leat ollu amas čiekčit sihke Sápmi ja Ruonáeatnan joavkkus, mii mielddisbuktá lasi ovdabarggu, muitala son. ¶
Dássážii leat 19 ealgga merkejuvvon Bassevuovddis. Dát ealggat leat mielde prošeavttas mii muitala ealggavánddardeami birra ja mas lea ulbmil čoaggit dieđuid mat addet buoret vuođu mearredit ealgabivdineriid. ¶
Filbma "Heftig og begeistret" lea dahkan lassáneami turistajohtoleamis Nuorta-Finnmárkus. Ollu badjil 400.000 olbmot leat viehkan veallut kinoid miehtá Norgga geahččat dán filmma. –Dat orro dego filbma lea ožžon turisttaid boahtit Nuorta-Finnmárkui vásihan dihte "dan buori eallima riddoguovlluin" , muitala Nina Smedseng Finnmark Reiseliv AS:as preassadieđáhusas. Dqn jagi leat 20 proseantta eanet olbmot fitnan Bearralvákki turistadiehtojuohkimis diibmá ektui. Muhto dat ii leat dušše Bearralvággi mii lea vásihan lassáneami turisttain, muhto maiddái eará báikkit Nuorta-Finmmárkkus leat vásihan dan seamma, nugo Unjárga, Várggat ja Čáhcesuolu. Dat leat Norgga turisttat mat leat lassánan eanemusat, ja dat čájeha ahte "Heftig og begeistret" lea ráhkadan našuvnnálaš beroštumi Finnmárkui, earonoamážit Nuortas ja Bearralvákkis. –Dat lea hui positivvalaččat ahte filbma lea čalmmustahttán riddokultuvrra, ja dát boahtq movttidahttit min eanet geavahit riddokultuvrra mátkkoštanfálaldagain Finnmárkkus, dadjá Smedseng. ¶
Bjerkli lohká ahte ii leat sihkar ahte livččii ideal-dilli jus Sámediggi mearrida visot. –Balan veahá ahte maiddái Sámediggi, jus sis livččii mearridanváldi, livččii ráhkadit njuolggadusaid ja lágaid mat eai leat buoret go norgga lágat ja njuolggadusat leat, nu ahte sis lea bajilgeahčču, juste go norgga eiseválddiin. –Jáhkán ahte Sámediggi livččii leamaš árggibut sámi árbevirolaš stivrema ektui, muhto jáhkán gal ahte sin stivrenvuohki šaddá oarjemáilmmálaš, nu go lea dál. Son oaivvilda ahte Sámediggi berre bargat dan ala ahte oažžut njuovžileabbo čovdosiid iešguđet oktavuođain. –Ovdamearkka dihte lea dilli nu ahte dat čovdosat ja doaimmat mat heivejit Guovdageidnui, eai álo heive Gáivutnii. Jus oažžut eambbo njuovžilisvuođa, de lea maiddái jáhkehahtti ahte doaimmat doibmet buorebut, dan sadjái go nu go lea dál; ahte dat doaimmat mat doibmet hui bures Guovdageainnus, leat šaddan hui stuora váttisvuohtan Gáivuonas. –Dainna lágiin sáhttá Sámediggi ollašuhttit eanet legitimitehta álbmogis, namalassii ahte dat maid Sámediggi bargá, šaddá buorrin olbmuide sin árgabeaivvis. ¶
Ruoššabeale sámit leat maŋimuš 60 jagi dušše oktasaš boazudoalus bargan, gos ii lean lohpi atnit priváhta ealu. Sii leat leamašan dušše dábálaš reaŋgan dáid doaluin. Maŋimuš jagiid lea sámiin leamašan vejolaš merket alcceseaset bohccuid priváhtan. –Dál leat moadde boazobargi sápmelačča Lujávrris háhkan dan mađe ealu ahte áiggošedje rátkit oktasašdoalu ealus eret, ja álggahit fas árbevirolaš sámi boazudoalu, muitala Eira. ¶
Eira muitala sápmelaččat ruoššabealde leat ieža álggahan barggu beassat eret oktasaš ealuin, vai gádjot sámi boazudoalu Guoládagas. Dál galgá Eira oahpahit moadde ruoššabeale sámi, vuos vahku. Dáppe galget oahppat mo boazudoallu fievrriduvvo beaivválaččat. Skábmanu loahpas boattiba soai oktan dulkkain Eira ruktui ja siidii. –Lea dehálaš ahte sii ožžot oahpu boazudoalu ekonomiijas, nu go biergomárkan fievrideames, njuovvamis, ja nu ain, lohká Eira. –Dál eai leat sámit ieža beassan váldit duljiid ja čorvviid, ja dat lea váikkuhan dudjomii, lohká son. Ruošša sámit maid galget galledit boazudoallohálddáhusa, NBR:a ja Tromssa Universitehta, ja dieđus galget sii fitnat Eira ealus. ¶
Sápmelaččat ruoššabealde leat alohii vuoittahallan eará álbmogiidda boazudoalus, nu go Komiide, Nenetsaide ja ruoššaide. –Dál leat sii dolkan dán dillái ja áigot ieža beassat iežaset hearrán boazodoalus, muitala Eira. Boazodoallu ruoššabealde lea boastuláhkái fievriduvvon, eai leat guohtuneatnamat geavahuvvon rivttes láhkái, go eai leat johtán árbevirolaš sámiid guohtoneatamiidda. Boazu lea dan sivas gehppon dáid guovlluin muitalit sámit Eirai. Lea Barentsráđđi mii ruhtada dán álgogeahččalan prošeavtta. Eira lohká dát sáhttá šaddat miellagiddevažžan go dás han sáhttit addit oahpu guđetguimmineaset boazodoalus. ¶
Johka- dahje Deanufatnasa lea Isak Guttorm Áittesavvonis Ohcejot´ gielddas duddjon. Son lea čeahpes árbevirolaš duojár, vaikko justa dán fatnasa lea ođđaáigásaš mállemielde duddjon. Lea maid eanaš geavahan "kryssfinera" ávnnasin fatnasii, ja dieđus ge leat ođđaáigásaš fatnasis suoját vai fanas ii goazat leavttu. Fanas deaddá dušše sullii 70 kilo. –Seppo Härkönen dadjá ahte sutnje lea ávki sponset fatnasa Min Áigái, dat han lea min lagaš aviisa, ja váre manašii fanas dárbbašeaddjái, árvala Härkönen mojunjálmmiid. ¶
Mannan vahkus eai leat luossabivdit Deanu-čáhcádagain goddán namuhan veara luosaid. Ii Piera ge leat goddán eará go dán luosa iežas ságaid mielde. –Leat leamaš nuorta biekkat vahku miehtá, ja dasa lassin šearádat olles áiggi, mon goittot in vuohttán galle luosa mannan vahkus, lohká Piera. Luosssabivdi go luossabivdi, de ii hálit Piera muitalit galle luosa dán jagi lea goddán. –Jeara buoret dan boahtte jagi, dadjala Piera, ja doapmala várra joga sisa. ¶
–Dát prošeakta lea gieldda huksenplánas ja das lea sierra vuoruhanlistu. Crossbána lea dat mii galggašii vuoruhuvvot vuosttažin, muitala Kárášjoga gieldda ovdánahttinhoavda Hilda Vuolab. Dattetge ii váldán gielddastivra dán prošeavtta mielde dán jagáš ekonomijaplánii ruhtavátnivuođa dihte, muhto sii leat lohpidan boahtit ruovttoluotta dán áššái juovlamánus, go boahtte jagáš gielddabušeahtta mearriduvvo. –Lea hui šállošahtti go ná šattai, muhto mii hálddáhusa bealis boahtit bidjat crossbána-prošeavtta evttohussan ođđa doaimmaid vuollái boahtte jagáš bušehtii, ja dalle lea gielddastivrra duohken vel mearridit juolludit go sii ruđa prošektii, muitala Vuolab Min Áigái. ¶
Sátnejođiheaddjis Kjell Sætheris ii leat olus eará muitalit go dan maid Hilda Vuolab juo lea muitalan. Muhto lea goit okta doaibma maid áigu bidjat johtui veahkehan dihte Kárášjoga Mohtorsearvvi. –Dat mii min bargu dál šaddá, lea viggat báidnit fylkkapolitihkkáriid nu ahte sii vuoruhit mohtorsearvvi jođáneappot. Mii áigut váldit oktavuođa fylkkapolitihkkáriiguin ja ávžžuhit sin dan dahkat, muitala Sæther. Son lea ovttaoaivilis dainna ahte dál lea áigi ahte Kárášjohkii boahta crossbána, muhto dattetge ii sáhte son ge lohpidit maidege. ¶
Go stivra gieđahallá ášši de ii leat sis mihkkege válddiid bálkestit Utsi eret bellodagas. Ášši fertejit loktet riikkastivrii. –Muhto stivra sáhttá rávvet riikkastivrra ekskluderet lahtuid. Jus galgá čuovvut lágaid, de lea čielggas ahte Utsi sáhttá dušše Bargiidbellodaga politihka fievrridit, dahje juo guođđit bellodaga. Jus ášši loktejuvvo riikkastivrii, de Utsi ii loga dasge ballat. –Riikkastivrras gal in bala go prinsihpas galgá leat vejolašvuohta bargat sihke Bargiidbellodaga ja NSR ovddas, dasgo dat leat guokte politihkalaš vuogádaga, lohká Utsi. ¶
-Eatnašat šaddet heaitit skuvllas geafivuođa dihte ja sin váhnemat dáhttot ruovttus bargat, muitala Madlene Serban, Romania oahpahusdepartemeantas. Son muitala leat eanaš mánát geat heitet skuvllas orrot doares bealde báikkiin. Dáidda mánáide lea njulgestaga veadjetmeahttun vuolgit skuvlii, go ii leat ráđđi háhkat girjjiid ja skuvlabiepmu. ¶
Ášši lea dál guoddaluvvon, ja ođđa ohcamuš lea sáddejuvvon. Sáhttet gollat mánut ovdal go bearaš oažžu loahpalaš vástádusa mo sin boahtteáigi šaddá. Sii leat ohcan beassat leat Norggas psykalaš váttuid ja goddin balaheame dihte. Advokáhtta Magnulf Aurvåge lea bargamin duođaštit dáid beliid ja jáhkášii UDi válddašii vuhtii dáid olmmošlašbeliid. –Mii eallit dál dego skoattu siste, ja mun gal in oainne makkárge boahtteáiggi mu mánáide Kosovos, lohká eatni Shemsije, gii dál lea vuordimin guđát máná. Kosovos ja soađis mánát čužžo moadde mehtera duohken go 17 jahkásaš ránnánieida báhččui. Ermirai, gii dál lea logi jagi boaris, čuozai dat hirbmadit. Son ballá ja niegada hui ollu fasttiid. Sielus leat stuora hávit. –Mun álggos in ádden mii lei boasttut nieiddažiin. Son čierui hui ollu ja balai. Skuvllas fuobmájedje ahte nieiddas leat váttisvuođat, ja son oaččui fálaldaga boahtit psykologa lusa. Son buorránii, muhto nie mo dilli lea dál de lea son fas vearránan, muitala Shemsije. Movt Kosovas galgá birget váttisvuođaiguin veahki haga ii duostta eadni oba smiehttat ge. ¶
Bearaš lea fitnan Kosovas diibmá. Dilli lei nu heittot ahte sii šadde boahtit fas Norgii. Kosovas ii oktage háleštan siiguin. Sin olgguštedje. Sivvan dasa lea ahte Shemsije isit, Shefqet, barggai serbálaš fitnodagas ovdalgo soahti buollái, ja dan eai dohkket Kosovos. Shefqetas muitala iežas fuolkki gii goddoi dušše go lei bargan serbálaš fitnodagas. Ovtta beaivvi bohte amas albmát ja dáhtto háleštit suinna. Boardaga alde báhče ja godde su. Sivva: Shefqet fuolki lei bargan serbálaš fitnodagas. –Mun gal dovddan ahte mu isida heagga maid lea áitejuvvon. Doppe eai dohkket ahte son lea bargan serbálaš fitnodagas, ja dan sivas ii leat sus vejolašvuohta oažžut eará barggu ge, dadjá Shemsije. ¶
Gironvári Nieiddain ledje eatnašat boahtan Álttá IF:s, ja maiddái sii besse ollu stoagadit čiekčanšiljus. Sii čađahedje oktiibuot guhtta čiekčama, ja dalle lei moallaerohus sis 49-1 eará joavkkuid ektui. Dát juo muitala hui ollu joavkku dási birra. Finálas deaivvadedje sii Dream Teamain, ja ii dát ge finála lean nu beare miellagiddevaš geahččiide. Gironvári Nieiddain bođii moalla moala maŋis, ja loahpalaš boađus šattai 9-1 Gironvárrái. ¶
Okta lágideaddjiin, John Turi, gal lea oppalaččat hui duhtavaš lágidemiin. Guokte joavkku mat ledje dieđihuvvon mielde, geassádedje, Beaivesuonjar ja Unjárga. –Dát gal ráhkadii midjiide veaháš váttisvuođaid, oainnat go Beaivesuonjar geassádii easka vihtta diimmu ovdal go čiekčamat álge, muhto gal mii čovddiimet dán oalle bures. Háliidan erenoamážit giittit Ávjju, go ledje nu sportyt ja sáhtte earáhuhttit iežaset čiekčamiid nu ahte šadde čiekčat golbmii lávvardaga ja ii oktiige bearjadaga, dadjá Turi. Álgočiekčamiin bisttii juohke vuorru golbmalogi minuhta, muhto dát earáhuvai sotnabeaivvi. Dalle bisttii juohke vuorru 45 minuhta. Dainna eai lean gal čiekčit nu movttegat. –Mii oinniimet gal ahte ii lean nu buorre go ná šattai, ja ahte čiekčit ledje hui váibasat, muhto lágain čuožžu ahte ná ferte leat. Eat sáhttán eará bargat, muitala Turi. ¶
Vuogit mat geavahuvvojit, eai geavahuvvo dušše nuorra nieiddaid vuostá organisašuvnnain. Sámedikkis vásihit nissonat ahte go sii váldet sáni saji, de lohkagohtet dievddut aviissaid, vázzájit olggos ja bohtet ruovttoluotta go sii gerget, eai vástit gažaldagaide, dahje bilkovugiin vástidit ja nu ”goddet” digaštallama. Olggušteapmi adno maid. Maiddái njunušnissonat olgguštuvvojit, muitala Biret Ranveig Nilsen, NSR sámediggeáirras. –Dievddut geavahit dakkár bargovugiid gos garvet nissoniid. Vel doppe ge gos doaivvut alddát váikkuhanvejolašvuođa, lea mearrádus ovdalgihtii dahkkon. ¶
–Sáddejedje bártni mu hoteallalatnjii vai son mu fillešii molsut oainnu. Lihkus árvidin makkár earán sus lei, dadjá Berit Louise Utsi. Earát lohket dovdat dáhpáhusa. –Go resolušuvnnaid galggaimet čállit ja mun gevven dihto albmáiguin čállit, de dihten ahte go hoteallalatnjii olliime čállit, de fertejin muitit čohkkedit stullui, in ge ovdamearkka dihte suffái gos nubbi beassá lahka ja báhkket mu ala. Mus lei čielga garvintaktihkka, ja maŋŋel gullen ahte dan dihte dadje mu «revisor-áhkkun» , go in luoitán lahka, muitala servodatdiehtti Liv Østmo iežas NSR áiggi birra. Ieš lei NSR njunnožis gávccilot-logus. ¶
Pål Paulsen leai mannan lávvárdaga Marit Sofie Holmestrand bivdingoaibmin. Son lei suhkkin go dárvviheigga stuoraha. –Leimme doarggu luitimin olggos go luossa dohppii. Álggos gal jáhkiime ahte dat lei dušše diddi mii leai dohppen, muhto go ii obba lihkkastan ge, de fuopmáime ahte dat leai stuorra luossa, lohká Máret Sofe. Eaba váibadan guhká luosa ja Máret Sofe beasai roahkastit luosa. Goadjin leai dohppen dan seamma vuggii (wobblei) go mannan háve, muitala Pål. –Påla-máhka lea dán jagi bivdán válljis luosa, nu ahte son attii iežas oasi luosas munnje, muitala Máret Sofe. Min Áigi šalloša go eat leat teknihkkálaš sivain fitnen gova luossadronnegis ja gonagasas gos luossa oidno. ¶
Márkanfámut stivrejit–Sápmelaš girječállit leat maid šaddan individualisttat ja leat globaliserejuvvon ja dieđus vigget gilvalit márkanfámuiguin. Dan eatnašat eai nagot, dalle vuoittohallan čuohcá ain garraseabbo iešguđet čállái, lohká Mikkelsen. Dát maid lea daguhan ahte sámi girjjálašvuohta ii dihtto nu bures dán áigásaš servodagas. Mikkelsen oavvilda maid ahte girjjálašvuohta nugo servodat ieš lea sihke álkkiduvvon, vulgeriserejuvvon ja tabloidiserejuvvon. –Mun goittot in vuollán leat márkanidiota, beaškala mearrasápmelaš Mikkelsen. In čále in bihttážage álkkiduvvon aviisaide nugo VG ja Dagbladet, baicca Klassekampen aviisii čálistan duollet dálle, lohká son. ¶
Sus lea alddis maid iežas dáhpi ráhkadit dáidaga. Oktii son sahii 300 kilo jieŋa Avviljogas, giesai daid bohccoduljiid sisa ja fievrredii daid Helssegii. Doppe son daid suddadalai olbmuid illun. –Olbmot bohte báhkka giđđabeaivvážis njávkkadit daid jieŋaid ja olbmuid dovdamušat orro leamen oalle ipmášat, muitala Minna. –Earret go ahte olbmot gehčče daid jieŋaid, de sii maid besse smáhkohallat makkáraš smáhkka sámi jiekŋačázis lea. Ohcejohkalaš govvadáiddar Elina Helander govain oidno sápmelaš mytologiija. Elina muitalii ahte son lea álo liikon ivnniguin ja daid son lea málen dávváliin. –Álggos mun málejin vai fidnen ruđa skuvlavázzimii. Muhto dál go mus lea virgi, de mus ii leat šat nu dárbu málet dušše ruđa geažil. Niillas A. Somby govat Stilla-dáhpáhusain ledje ain muittuheamen mo earenomážit Norgga sámit fitnejedje áiddo dieid dáhpáhusaid dihte lasi vuoigatvuođaid, nu go Sámedikki. Go Outi Pieski ráhkada gova, de son ii dušše mále ja sárggo. Son čoaggá ovdamearkka dihte lottedávttit, ja de laktá daid govvalágážin, mii lea lahkká su oahpes olbmuid. Máret dálvin lea okta ovdamearka das. Seamma muitala govanamma Muođut (Kasvot)ja Skuolfi ja noaidesoahki. Dat lea ráhkaduvvon su siesaide. ¶
Duorastaga álge 396. Johkamohki márkanat. Golmma beaivái lassánii olmmošlohku 3 000 johkamohkelaččain gitta 20-30 000 olbmo rádjái. Dat juo iešalddis muitala man stuorrát márkanat leat dán áigge. ¶
Dasto go Máret lei fidnen geđggiid eatnamii starga, de son válddii plastihkkaseahka ja rokkai doppe sirppe. -Dán lea okta Ohcejoga čeahpimus rávdiin ráhkadan ja dan mun lean várjalan dego iežan čalmmi, boagusta Máret ja geahččá mo olbmot šuvvot jienajávohaga su doaimmaid. -Ja dál mii vuolgit duon rivohii čuohppat gámasuinniid, hoahkala Máret ja seammás vilppásta olbmuid julggiide ja dadjá beanta suhtuin: -Eai han dis leat oppa gummistevvelat ge. Dieiguin gápmagiiguin go dii áigubehtet rivojeaggái čákŋat! ¶
Son gohčui buohkaid geat háliidedje litnudit suinniid, geahččat dárkilit mo gámásuoingieđahas čuolbmaduvvo ovdal go cábmá. Son botnjalii suoidnegierratgežiid čuolbman ja bonjastii velá unna čuolmmaža suoidnegeahčái, man náhkehii čuolmma vuollái. -Dalle čuolbma bissu čoahkis, son dadjalii. Dalle son čohkkedii geaiggojulggiid nu ahte geađgi bazii hahccegaskii. Ja dalle son deaddilii suoidnegieđahasa geađggi ala ja válddii muorrašluppu ja álggii dearpat suinniid. -Daid galga várrogasat cábmit vai eai moallan, čilgii Máret. -Das maŋŋá go suoinnit leat litnán, de daid ferte heaŋgut goikat. Ja go dat leat goikan, de daid rádjá vuogas sadjái dassá go daidda boahtá dárbu. ¶
–Mun lean bivdán fylkaráđđeolbmá ovddidit ášši fylkalávdegoddái gos evttohit ahte mii njulgestaga oastit bálvalusa FFR:s lassin min dábálaš juolludeapmái, muitala son Min Áigái. Son dovddasta ahte vaikko mii livččii, de massá gal Guovdageaidnu dan falaldaga mii lea odne, muhto lohpida ahte juogalágan ruktu šaddá maiddái Guovdageainnu ja Álttá gaskkas. –Vaikko ii šatta beaivválaš fálaldat guovdageaidnulaččaide, de ferte leat busse juobe muhtomin ge, lohká son. Midttun jáhkká ášši čielgat oanehis áiggi mielde. ¶
Merika Jonassen ii čiegat ahte mohtorfievrrut leat nuppástuhttán boazodoalu nu ahte dan oktavuođas berre leat čielgasat dábit. –Miessemearkun áiggi vuojehuvvojit bohccot garrasit mohtorfámuiguin njuolga gárdái, gos dasto bohccot šaddet ruohtat máŋggaid diimmuid. Moatti diimmu geahčen juo oaidná ahte smávimus miesit eai nagot šat čuovvut áldduid, muitala Merika Jonassen. –Ii leat eahpidahtti ahte ođđaáigásaš boazobargu dagaha vahágiid. Njuolggadusat berrešii leat nu ahte bohccot buoremus lági mielde ožžot ráfi gárddiin, lasiha Jonassen. ¶
SÁMEDIGGI: Sámediggi háliida sámi stivrejumi sámi spesialistadearvašvuođabálvalusaide, dan oktavuođas go Ráđđehus lea evttohan rievdadit lága ja bidjat stáhtalaš stivrejupmái spesialistadearvvašvuođabálválusaid. –Dál leat mis vejolašvuohta ovddidit sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusaid ja fálaldagaid sámiide riikadásis. Mii leat juo guhkká ohcalan ja bargan dan ala ahte oččošeimmet dakkár bálvalusa mas leat gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras, dadjá várrepresideanta Ragnhild Nystad. Sámi spesialistafálaldagat leat dál Finnmárkku fylkagieldda hálddus. Sámedikki mielas galggašii fylkagieldalaš organiserema sadjái boahtit regiovnnalaš riikaoasseorgánat. ¶
FágatFágat maid olbmot besset dihtor bokte lohkat leat sámegiella ja sámi doaimmahat suorgi. Sámegielas beassá golbma iešguđetlágan suopmaniid oahppat, davvi, julev, ja mátta(lulli) sámegiela. Sámi doaimmahat oahpus beassá eanet oahppat boazodoalus, duojis ja turismmas. –Oahpahus dáhpáhuvvá SameNet bokte. Lea jurdda boahtteáiggis interneahta bokte maiddái addit oahpahusa, dalle olaha eambbosiid, muitala Labba. ¶
Molleš Lemet ássá okto dál Molleš duottarstobus, jus fal luome jahki šaddá buorre de son vuordá ollu luomečoaggigussiid borgemannui. –Mun dieđus vuorddán maiddái fulkkiid ja oahppásiid luomeáiggi. Lean veahá eddon dieidda njealjejuvllat sihkkeliidda, olbmot báljo eai viša vázzit šat jekkiid. –Galggašii buoret bearráigeahčču, ja ii nu álki oažžut lobi vuodjit mohtorfiervrruin luomeáigge, árvala Molleš Lemet. Na de leaš oaidnit, šaddá go golle luomejahki. ¶
Ohcamiid galget sáddet stáda ealáhus- ja guovlluhuksenfondii (SND) kantuvrii. Boazodoalu árvoloktenkantuvrra beaivválaš doaibma lea Romssa SND kantuvrras, gos maiddái sáhttá eanet dieđuid oažžut, muitala Fossum. Doarjagiid juolludit prošeavttaid sturrodaga mielde, ja dáidet nu oažžut gaskal 100 000 ja 2-3 miljovnna guhtege, árvvoštallá Fossum. ¶
–Boazodoalu árvoloktenprográmma lea jurddašuvvon álggos viđa jahkái, muitala Fossum. Son lohká ahte prográmma sturrodat mearriduvvo jahkásaččat, boazodoallu šiehtadussii. Mo ain šaddá ovddosguvlui ferte vuos oaidnit, oaivvilda Anne Katrine Fossum eanandoallodepartemeanttas. ¶
Lea unnán vejolašvuohta ahte kulturdepartementa juolluda ruđa ásahit ođđa sámi filbmafoandda. Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad árvala Sámi kulturfoanddas viežžat ruđa Sámi filbmafondii. ¶
Nystad háliida nannet sámi filbmaovdáneami, muhto lohká váttisin oažžut ruđa departementtas sierra foandda ásahit. -Mun jáhkán ahte jus sierra sámi filbmafoanda galga ásahuvvot, ferte Sámediggi ieš dan dahkat. Dábálaččat hilgu departementa 2/3 oasi kulturohcamiin. Dál lea kulturfoanda mii ruhtada kulturprošeavttaid. Divrras filbmaruhtadeapmi gullá maid dohko, lohká várrepresideanta. Nystad árvala viežžat ruđa kulturfoanddas sámi filbmafondii, ja lohká ahte Sámediggi lea bivdán departementtas eanet ruđa kulturfondii. -Mii eat bivdde sierra ruđa filbmafondii jus kulturfoandda juolludeapmi lassána, lasiha Nystad. ¶
Muhto lottit eai gal dihtton. Ja imaš dat ii soaittege go nupplohkái máná lihkadit juohkeguvlui. Deháleamos lei liikká ahte beassat oaidnit movt dat galgá loddet. Mánáidgárdi lei ráhkkanan bures loddemii. Mánát dihte muhtin lottiid namaid ja mii čila lea. Sii leat mánáidgárddis geahččan lottiid govaid, gullan daid namaid, Gáhkkora birra gullan muitalusa, stoahkan ahte čila duohken čohkkájit ja hupman dan birra movt dáluolbmot leat lodden doloža rájes. –Mii háliideimmet mánáide čájehit árbevirolaš bivdinvuogi. Lei heivvolaš oahpahit mánáide loddema birra dál go lea lobálaš, muitala bargi Josefine Somby. Gártnetluohká mánáidgárdi lei vuosttaš geardde loddeme mánáiguin. Muhtun mánát ledje gal ovdal leamaš loddeme ja muhtimat ledje maid borran lotti ovdal. Váhnen Svein Egil Oskal lei mielde mánáide oahpaheame loddet. ¶
LEAKTU: Sámiid Ståle Johansen ii beahttán gal čiekčamis ruonáeatnanlaččaid vuostá. Guokte moala coggalii. MÅLSCORERE ¶
Ole Johan Henriksen gii bážii vuosttaš moala bávččagahtii iežas čiekčamiin. Dá ruvvejuvvo son dan botta go journalisttat birastit su. GRATTIS ¶
ON konferánssa eamiálbmotáirasat ballet evttohus ođđa artihkkalii rasismma vuostá iešalddis lea rasistalaš, muitala NRK Sámi Radio. –Artihkal lea rasistalaš álgoálbmogiid vuostá, lohket Davvi-Amerihká indiána ovddasteaddjit konferánssas. Artihkal lohká ahte eamiálbmogat fertejit šiehtadallat vuoigatvuođaideaset daiguin stáhtaiguin gosa gullet. Sámi ovddasteaddjit konferánssas lohket váttisin rievdadit dán evttohusa dasgo leat gievrras riikkat nugo USA ja Frankriika geat leaba evttohusa duohken, dieđiha NRK Sámi Radio. ¶
RUOŠŠA: Hiv-epidemiija leavvá johtilit Suoma lagas birrasiin Ruoššas. Helsingin Sanomat-aviissa mielde Biehtáris leat registerejuvvon measta 5.000 ođđa hiv-dáhpáhusa álgojagis dahjege measta seamma ollu go olles diimmá jagi. Hiv lea lassánan johtilit maid Tallinnas, Murmánskkas ja Gárjilis. Eiseválddit ballet dan dihttogoahtit maid Suomas. Dán muitala NRK Sámi Radio. ¶
Riddu Riđđui lea leamašan erenoamáš ollu beroštupmi dan jagi. Dássažii leat vuovdán moadde čuođi festivál biljeahta, muitala festivála jođiheaddji Astrid Guttorm gii illuda vuossárgii ja rahpamii. ¶
Festivála produseanta olles virggi dihte atnáge dal Guttorm sin ráhkkanan hui bures festiválii. Sis leat eanet doalut go ovdal leat leamašan. Sii sáhttet earret eará fállat premiere teahteriid ja filmma, muitala Guttorm. Dan jagi sis leat maiddái eanet gohttensajit gos guossit sáhttet orostallat iežaset lávuin dahje dealttiin. Guttorm lea obanassinge hui duhttávaš Riddu Riđđu 2001 rahkkanemiin. ¶
Mánnodaga galggai luhka goarrun kursa álgit. Dat ii álgán go ledje ilá unnán oassálastit. Sivvan dasa dáidá ahte olbmot eai soaitte gillet eaige asttat 30 diibmosaš guhkes kursii, lohká Guttorm. Muhto son lohká stuora beroštumi leamašan eará kurssaide. –Davvi Norgga dálkkas šattuid kursa lea measta dievvame. Leat moadde kurssa maidda vel sáhttá searvat,muitala Guttorm. ¶
Gaskavahkku rájis álget iešguđetgelágán doalut. Duorastat eahket lea festivála rahpan. Bearjadat eahkedis álget eahket konsearttat. Riddu Riđđu 10 jagi šaddanbeaivvi, nugo sii leat gohčodišgoahtan dan, ávvudit lávvordaga 21.b. diibmu 11.00. Muđui muitala Guttorm doaluin leat birrasit guhtta álgoálbmoga, ja leatge nu girjás kulturfáladagat, maiguin sii jáhkket nákcet duhttadit eatnas gussid. –Earret eará leat nivaht, álgoálbmot Ruoššas, geat guoimmuhit vela seminárainge, muitala Guttorm. ¶
Riddu Riđđu doallit jáhkket gal ahte leat biljeahtat buohkaide, muhto eai duosta sihkarit dadjat. Festivála guosse lohku lea 30 proseantain loktana jahkásaččat, muitala Guttorm. Jus buorre dálki lea de dieđusge bohtet eanet olbmot, lasiha Guttorm. Biljeahtaid sáhttá diŋgot e-boasta bokte dahje telefuvnnain, de ferte viežžat daid ovdal bearjadaga diibmu 20.00. Muđui vuvdojuvvojit biljeahtat festiválabáikkis, čilge Guttorm. ¶
Dán jagi maid lei Láilá miessemánu 17. beaivvi okto Bieskkenjárggas. Son ii ane fuola levget Sámi leavggain ruovttus, go sus ii leat leavgastággu, muhto gal oainnášii ahte sápmelaččat geat dal juo ávvudit dán beaivvi anášedje eanet sámi symbolaid nugo mahká leavgga. Su isit Johan Bakken Sandvik leai dán jagi váldoságastalli Kárášjogas, Biret Elle Láilá muitala moju njálmmiid ahte isidii livččii ráŋggáštus jos ii beasašii ávvudit miessemánu 17 beaivvi. ¶
Čoahkkinjođihanlávdegoddi bođii čuvvovaš mearrádusain. Sámediggi galgá doalahit guovttegielalaš prinsihpa ja danne galget buot áššebáhpirat juhkkojuvvot sihke dárogillii ja sámegillii buot áirasiidda. Muhto lássibáhpiriid, nu go raportadokumeanttaid gal sáhttet áirasat bivdit juogogo dušše sámegillii dahje dušše dárogillii. NSR áirras John Henrik Eira gal ii mieđa ahte čoahkkinlávdegotti mearrádus nanne guovttegielalašvuođa. –Guovttegielalašvuohta ii leat seamma go jorgalit sámegiela dárogillii. Eat mii sáhte dahkaluddat guovttegielalašvuođa. Dál árvala Eira ahte áššebáhpiriidda merkejuvvo guđe gillii ášši lea gieđahallojuvvon. Ieš ii fuoláše áššebáhpiriid eambbo go dan gilli man gillii ášši lea meannuduvvon. –Jorgaleapmi ii leat vuogas, go dávjá jorgaleapmi buktá vel njealját oaivila sisdoalus. Mun bealistan in oba loga ge daid sámegielbáhpiriid go dain lea jorgaluvvon giella. –Ii go dat hehtte sámegiela ovdaneami, jus sámegiella ii šat oidno áššebáhpiriin ge? –Sámegiella ii ovdan jorgalemiin. Mun in oaivvil ahte Sámedikki báhpirat eai galgga sámegillii, muhto dat ii leat doarvái ahte sámegiella lea dušše jorgaluvvon giellan. Sámediggi galgá praktiseret sámegiela. ¶
"Lean veaháš balus ovdal go galggan vuolgit. In riekta máhte dán fátta nu bures vel, ja ferten lohkat 110 siidosaš áššebáhpáriid eaŋgalasgillii, ja in ge leat goas ge johtán nu guhkás okto" Nu muitala Heaikka. Dat lea ON gii lágida dan čoahkkima mánáid dilálašvuođas, ja váldu ulbmil lea geahččat makkár olámušaid ON lea juksan mannan čoahkkima rájes1990:s. Leat guokte nuora geat besset norggabealde Ameriiikai vuolgit. Davvi Nuorra oaččui diehtit dán čoahkkima birra, ja dan láhkai ohce ge ON:s beassat searvat dasa. Heikka Solberg čohkká stivrras Davvi Nuoras, ja su mielas son leai oalle lihkolaš go válljejuvvui vuolgit . "Mun vuolggán dohko oahpan dihte, muhto in boađe doallat njálmmi jos lea mihkkege masa in liiko." ¶
De viššá... Munno reaŋga Kenneth Eiden, Kárášjogas devddii olles 10 jagi 04.01.01. Son ávvuda beaivvi skihpáriiguin go boahtá ruoktot Tenerifas 08.01.01. Sala dievva dearvvuođat eatnis ja Arne Kristianas. ¶
Gáregasnjárggas eai oro go badjelaš 200 olbmo. Buohkat dovdet guhtet guimmiideaset. –Šaddá go juohkebeaivválaš dilli nugo ovdal, dan ii leat buorre diehtit maŋŋel dán dáhpáhusa. Máŋga jagi mannet bargat morrašiin. Lea dehálaš ahte buohkat besset hállat dan birra. Okta bárdni lea báhcán oarbbisin. –Son lea boahtán dál ja lea ovttas iežas lagamuččaiguin. Dovddan buot dáid olbmuid . Maiddái mun lea heahtedilis. Mii fertet ovttas geahččalit jeđđet nubbi nuppi. Go jápmasáhka gulustuvai distat eahkeda, de bođii maiddái roassojoavku mii dál duste morašteaddji fulkkiid ja oahppásiid. Maiddái olles searvegoddi lea doaimmas veahkehit ja jeđđet. –Mii leat lahka sin geat gillájit. Lagamuččaid veahkehat buoremus lági mielde dán lossa dilis, lohká diakonisa Eija Seppä roassojoavkkus, ja cáhkkeha golbma gintala dálu luoddaerrui gos bearaštragedia lea dáhpáhuvvan. Maŋŋel sártni liehmu borgemánu eahkedis vel humadedje ja jeđđedje olbmot guhte guimmiideaset. Maiddái nuorat čoahkkanedje humadit. –Mii leat diehttalasat suorganan. Gaskaneamet hupmat dán surgadis dáhpáhusa birra. Smávva báikkažis dovddadit buohkat, dahje leat fulkkežagat. Dieđusge lea lossat, dajai muhtin nuorra gii háliidii leat namakeahttá Min Áiggis. ¶
Jurdaga Beatles konseartakonseptii vuolggahii bissojohkalaš Rudi Larsen, gii ieš álo lea liikon Beatlesii, son lea leamaš korpsačuojaheaddjin nuppelot jagi ja maid dirigeantan. –Moai leimme vieljain gullan ahte Nordlánddas muhtun almmái lei arrangeren ja heivehan Beatles šuoŋaid musihkkakorpsaide ja rockjoavkkuide. Sus fitniime dáid musihkkalágidemiid, ja nu álggii spábba jorrat, muitala Larsen. ¶
Maiddái lávlunkoarrii heivejit dát lágideamit, ja dieđus lunddolaččat Beatles šuoŋat heivejit rock-musihkka joavkkuide, muitala Larsen Kárášjogas leat álggahan rockjoavkku Tonje & the MopBeats. Per Jostein Nordland (47) lea čohkken nuorra searaid Kárášjogas ja lávlu Tonje lea fas Leavnnjas eret. ¶
Olli dovddaha ahte háliida veahki Guovddášbellodagas ja Sámi Válgalihtus Sámedikkeráđi cegget. Son irgala maid Lullisámelistui (Boazodoallid listu; doaimm.fuom.) Kjell Jøran Jåmai ja Guovdageainnu Johttisápmalaččaid Listui Per A. Bæhrii. ¶
TV-ođđasat lea ovttasbargu gaskal NRK ja SVT. Jagi 2002:s galggašii plánaid mielde Suopma maid searvat ovttasbargui. –Mun in dieđe gal eará sáddagiid main guokte riika ovttasbarget, nu ahte geográfalaččat gal šaddá dát hui stuorisin, muitala prorámmajođiheaddji Kent Valio. Son ja Biret Nystad galgaba ain mánu háválassii jođihit ođas-sáddagiid. –Mun sávan ahte sámi-TV ođđasat šaddet buot deháleamos ođasgáldun sápmelaččaide. Jus mii eat nágot olahit buot sápmelaččaid de eat leat lihkostuvvan iežamet bargguin. Mii fertet gávdnat geasuheaddji áššiid main olbmot beroštit ja hábmet daid nu ahte geasuhit geahččiid. Oaiveulbmil lea ahte olbmot galget háliidit geahččat sámi ođđasiid, muitala Kent. –Juoga maid mii maiddái háliidat olahit lea ahte olbmot, ovdamearkka dihte politihkkárat, galget beassat leat mielde gilvaleamen Sámi-TVs. ¶
Anny Sara muitala ahte dán rádjái eai leat earágo moadde siidda johtán dálveorohagaide. Eanaš siiddat leat vuos čakčaeatnamiin vaikko dálveorohahkii oažžu johtit skábmamánu 1. beaivvi. Anny Sara dieđu mielde galgá leat vearrámus vumiin, mat rievtti mielde livčče skábmaguohtumat. ¶
Boazodoallohoavda dieđiha reivve bokte Kárášjoga boazodoallokantuvrii ahte boazodoalu roassojoavku lea ain doaimmas mii nammaduvvui diimmá dálvvi. Dat galgá veardidit ja árvalit doaimmaid maiguin eastadit vahágiid ja masttalmasaid. Roassojoavku galgá maid veardidit galgá go viiddidit guohtonáiggiid, muhto dispensašuvnnat meannuduvvojit dábálaš vuogi mielde. Anny Sara muitala ahte Guovllustivra dat meannuda galgá go addit lobi ovdamearkka dihte johtit siiddaid geasseorohagaide ovdal áiggi. ¶
Maiddái ovdal lea juolluduvvon ruhta sullasaš prošeavttaide olggobeal sámegiela doaibmaguovllu. Dássážii eai leat prošeavttat lihkostuvvan nu bures. Dál geahččala Sámediggi eará vuogi, mas ieš lea mielde álggu rájes. Jus lihkustuvvet ealáskahttit mánáid sámegiela, de lea vejolaš ahte maiddái eará gielddat ožžot doarjaga. ¶
Alette lea mánnávuođa rájes juo liikon borjjastit. Áhčči Johannes muitala ahte su áhčči ja áddjá maid leigga borjjasteaddji guolásteaddjit dolin Deanuvuonas. –Soaittán sudnos árben beroštumi borjjastit, lohká Alette. Mun goittot lean álo liikon borjjastit, ja dál mun beasan gilvalit. ¶
FINNMÁRKU/TROMSA: Odne geige ráđđehus boazodoalu heahteveahkkeproposišuvnna Stuorradiggái. Eanandoallodepartemeanttas eai hálit olus maide dan birra dadjat. Eanandoallodirektevra Almar Sagelvmo lohká gal ahte lea miljovnnaid birra sáhka. Sagelvmo ii loga beare ollu duohtavuođas čuožžut proposišuvnnas. –Jus Stuorradiggi juolluda dáid miljovnnaid boazodollui, de easka ráhkadit ovttas guoski derpartemeanttaiguin, Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin movt ruđat galget juogaduvvot, muitala eanandoallodirektevra Saglevmo. ¶
Henna Mäki lea geldagasas go deaivat su ovdalgo filbma čájehuvvui. Maŋŋá - go lea gullan dievva teáhtersále speažžumin gieđaid filmma dihte ja velá leat levden «live» gehččiide - de lohká alddis hui buori dovddu. – Váikko sáles lei veaháš heahpat, moddjesta vuollegaččat. Henna muitala ahte son álggii levdet daningo áddjá siđai su guokte jagi dassái. Iige loga váttisin oahppat šuoŋaid go vuos lea oahppan dajahusaid. Son háliida ovddosguvlui oahppat vel eanet levddiid, iige dieđe šaddá go ieš maid ráhkadit dakkáriid. – Muhto gii diehtá boahtteáiggis? jearrala nuorra filbmanásti. ¶
Nuppi vuorus leai dušše Nordlysas spábba, muhto joavku fertii oažžut ráŋggáštus čievččasteame ovdal go moala ožžo, dat dáhpáhuvai 57. minuvttas go muhtun Čorgas čiekči šattai gieđain sudjet spáppa. Dan náhkehii Jimmy Utsi sihkkarit moallii. Badjeláiggis vela bidjalii Martin Nordby moala go viegai ja ladnjedalai golbma váiban Čorgas čiekči. Nordby čájehii dáinna buori spábbačiekčan dási, son lea buorre teknihkkár ja dasalassin sávri. Nuppi vuorus livččii galgan Nordlys bidjalit velá guokte golbma moala spealu ja moallavejolašvuođaid mielde. ¶
Sara ii eahpitge go muitala áššis Min Áigái. –Dát ruđat eai leat čadnon bellodagaide. Dát leat ruđat mat leat várrejuvvon juohke áirasa nammii nu ahte juohkehaš galgá beassat doaimmahit politihkalaš barggu. Sara deattuha ahte dát lea prinsihpalaš ášši ja dan dihte lea garas iežas gáibidemiin. –Jos in oaččo dáid ruđaid, de lea BB geahččaleame hehttet mu politihkalaš barggu Sámedikkis. ¶
BB fas biehttala máksimis ruovttoluotta dán oasi go oaivvilda ahte ruhta lea bellodatdoarjja. Advokáhtta John Bernhard Henriksen čállá Sara ovddas ahte dát ruđat eai sáhte gohčoduvvon bellodatdoarjjan sivas go Sámedikki njuolggadusain dát gohčoduvvo joavkočálli-ruhtan. Dat mearkkaša nuppiin sániiguin ahte ruhta lea jurddašuvvon áirasiid politihkalaš bargguide. –In leat vel ollen geahččat vuđolaččat dán reivve mii boahtá advokáhta Henriksenis, muhto sáhtán dadjat ahte juste dál in veardit makkár ge eará vástádusa go ahte BB ii mávsse dán oasi ruovttoluotta, lohká joavkojođiheaddji Egil Olli. Sámedikki hálddahusas eai hálit cealkit maide áššái sivas go ášši ii leat ovddiduvvon sidjiide. Dat mii lea čielggas lea ahte Sámedikkis eai leat njuolggadusat mat muitalit goappá bealis lea vuoigatvuohta ruđaide. ¶
Sámi riikajoavkku hárjeheaddji spábbačiekčamis Isak Ole Hætta ii bala bearahaga Ruonáeatnan spábbačiekčiin. ¶
Biret Risten maid ballá ahte árbevirolaš luohti boahtteáiggis šaddá vuorkádávvirin jos ná joatká. Son lea maid eahpidišgoahtán ahte gánnáha go obanassiige lágidit árbevirolaš juoigankonsearttaid boahtteáiggis. Ja son lea maid eddon ja behtohallan čakčafestivála lágideddjiid ala go eai atnán fuola rahpat konseartta. –Lágideaddjit han livčče galgan sávvat bures boahtima Čakčafestiválii, go dát han lei vuosttaš konsearta obanassiige festiválas, lohká Biret Risten. ¶
Advoháhta, Tor Erik Johnasen, lei dáhtton ollislaččat lágamánnerievtti dubmet buossevuoddji sivakeahttá lihkohisvuhtii maid lágamánneriekti maid ii dorjon. Duomu premissat almmuhuvvet otná beaivvi mielde. Dan muitala NRK Sámi Radioi Hålogalándda lágamánnerievtti duopmár Dag Nafstad. Diibmá dubmii Várjjat- ja Deanu gielddariekti 52-jahkásačča 90 beaivvi evttohis giddagassii mii guoddaluvvui lágamánneriektái. ¶
Dørum ii guorahala POT ¶
–Mii leat álo bargan dan nala ahte min doaimmat galget jođihuvvot sámegillii. Dál eat suitte eat riikačoahkkima ge jođihit sámegillii, lohká Davvi Nuora jođiheaddji Per Ivar Henriksen. Son lea aiddo ožžon dieđu Guovlludepartemeanttas ahte eai oaččo doarjaga dulkongoluide. Davvi Nuora bušeahtta lea 160 000 ruvnno ja jos galggaše jođihit olles riikačoahkkima oktan semináraiguin sámegillii, de šaddá dat dál máksit goit 50 000 ruvnno. –Dát lea dieđusge dat losimus mearrádus maid mii leat dahkan. Jáhkán ahte dat čuohčá máŋgga mielahtu áŋgirvuhtii, ovdamearkka dihte jos eai beasa buktit ovdan sámegillii iežaset jurdagiid ja oaiviliid. Muhto mii leat goit válljen ahte eat unnit daid doaimmaid maid juo leimmet dán jahkái plánen. Dan dihte eat suitte máksit dulkka dán jagi. ¶
HEAHTTÁ: Heahtá sámit leat maid bovdejuvvon Anárii ávvudit Sámi álbmotbeaivvi. Dan dihte eai áiggo sii lágidit sierra ávvudemiid Heahtás. –Mis leat fargga Márjjabeaidoalut ja mii ávvudit Sámi álbmotbeaivvi dan oktavuođas, muitala Nils Heaika Valkeapää. Dalle leat heargegilvovuodjimat ja konsearttat Heahtás. Márjjabeaidoalut dáhpáhuvvet njukčamánu 24. ja 25. beivviid. ¶
–Jagi ovdal leat jo álgán ávvusáddaga ráhkadit go lea nu ollu bargu maŋŋel báddema, muitala Máret Sofe Holmestrand. Máret Sofe lea ávvusáddaga jođiheaddji. Ii leat dušše mánaid TV:s logi jagi ávvudeapmi, Máret Sofes lea maiddái, son lea bargan álggu rájes mánáid TV:in. ¶
–Áigut geahččalit oažžut guhkit sáddenáiggi ávvusáddagii, lea menddo oanehaš 15 minuvtta, nu go muđuid láve, muitala Máret Sofe. Álggos sirddašedje Sámi mánáid TV sáddenáiggid hui ollu, muhto dál sáddejuvvo Sámi mánáid TV oktii vahkkui, ja vel lea geardduhansátta. Máret Sofe loahpas muitala ahte jus mánáin lea miella neaktit Sámi mánáid TV:s, de sáhttet áinnas fitnan váhnemiin NRK Sámi Radios ja sii doppe báddejit mánáid, ja gehččet heivejit go kamera ovddabeallái. Dan láhkai maiddái šaddá álkit Sáme Radioi, go eai dárbbaš ohcat ieža neavttáriid. Muđui sii lávejit geahččalemiid bokte gávdnat neavttáriid. ¶
Eallin lea máŋggaláhkái earáhuvvan Áillohaččas maŋŋá biilalihkohisvuođa vihtta jagi dassái, gos masá heakkas massá. Muhto dáiddalaš jurdagiid ja fámuid ii oro multidáiddár massán. Ieš muitala Áillohaš ahte lihkohisvuohta muhtunláhkái morihahtii su dáiddalašvuođa ain lagabui lundui. ¶
Áillohačča musihkas ja luđiin gullat hui dávjá osiid luonddujienain, nu go lottiid, báruid, biekkaid jna. Su ráhkisvuohta lundui dagaha ahte son viežžá buot dáiddaávdnasiid luonddus, nu go fiervvás, beahcevuvddiin ja duottarmáilmmis. Áillohaš lea maŋimuš áiggi bargan ja čohkken duolba, máŋggaivnnát geđggiid main áigu dahkat govaid. Son muitala ahte dat lea vuos geahččaladdanproseassa, "ii ábut huškut geađggi geađggi vuostá, boahtá goas boahtá, áigi čájeha" , lea maid nu ahte produkta iešalddis galgá riegádit, dadjá Áillohaš filosofalaččat. Lean hui várrogas luondduávdnasiiguin, daid ii galgga beare ollu muhttit. Galgá diktit leahkit masá nu go juo leat, luondu ieš ráhkada áiggiid čađa hámiid ávdnasiidda. Dáiddalaš bargu lea dan gávdnat ja dohkkehit, oaivvilda Áillohaš. –Go luonddus váccašan, de sáhttá millii boahtit ahte geađgi háliida leat mu ustit, dat dadjá: "Váldde mu fárrui, mun lean gearggus" . ¶
–Muhtun olbmot lávejit doaivut ahte mun lean risttalaš, dan gal in leat, muhto mun lean oskku olmmoš, vuoiŋŋalaš. Lávejit dat gal maid duohtaristtalaččat gohčodit mu báhkinin. Jos jerret oskkus ja Ipmilis, de vástidan ahte gehččet olggos, die han dat lea mu Ipmil, luondu, dadjala Áillohaš. Áillohaš ii ane maŋgelágan unohisvuođaid risttalašvuhtii dahje eará oskkučearddaide máilmmis. –Dat mii mu mielas lea dehálaš dán máilmmis, lea ahte olbmot gaskaneaset soabadit eaige ráhkat stuimmiid ja sođiid, oaivvida son ja roahkuha gieđaid. ¶
Áillohaš roasmahuvai garrasit biilalihkohisvuođas gaskal Gárasavvona ja Gilbbesjávrri vihtta jagi dássái. Lei dan alde ahte jur birgii heakkas. –Mus lei juogalágan imaš oainnáhus dahje vásáhus diehtemeahttunvuođas. Orron dego leamen Canadas dahje USAs. Bohten muhtun idjadanguossevissui. –Oidnen dievva nissoniid láseráigge bargamin, áigon dieđusge idjadansaji. Viggen sisa, muhto de rabai okta nissonolmmoš láse ja logai roavva jienain ahte ii leat sadji. Mun háliidin ja háliidin sisa, muhto eai luoitán lieggasii ja čuovgasii. Mun duohta duođas háliidin dohko, lohká Áillohaš. –Lei maid imaš oainnáhus go morihišgohten (lihkken) diehttemeahttunvuođas buohcciviesus Roavvenjárggas. Oidnen dievvaivdnásaš liđiid iehččan alde, lei dego mu de livčče lean hávdádeamen, muitala Áillohaš duođas. Vaikko vel Áillohaš masá massii heakkas, de son ii bala jápmimis.–Jápmin lea mus ustit, jos balašin jápmimis, de dat ii livččii mu ustit, lohká Áillohaš. ¶
–Ii leat vel áibbas čielgan mo Prinseassa prográmma lea go boahtá guossái Aarborte gildii, muitala Nordlándda sadjásaš fylkkamánni Olav Bjerkås. Son boahtá aŋkke čuovvut buot doaluid mat leat dán beaivvi. Lea ollu mii galgá geavvat, ja almmolaš rahpan lea 12 áigg Aarborte servodatviesus sátnejođiheaddji Asgeir Almås bokte. Das maŋŋá lea Åarjel Saemien Teatres ovddasvástádus guoimmuhit. Sámeskuvlla oahppit leat ieža ráhkadan teáhterbihtá maid galget čájehit dán beaivvi, ja sii leat dál olles leavttuin ráhkkaneamen dása. Ii sáhte mihkkege leat šlumpa go Prinseassa lea geahččin. Dás maŋŋá manná mátki Sámi Girjebussii gos maiddái guossohuvvo borramuš. De galgá Prinseassa beassat oaidnit Sámeskuvlla, ja doppe son boahtá earret eará oažžut vejolašvuođa dearvvahit oahppiid geat leat mielde gáiddusoahpahusas govvatelefovnna bokte. Go sii de gerget čájeheamen Sámeskuvlla, de leat jubileamállásat Sámeskuvllas dan seammás go leat mállásat Aarborte servodatviesus ovddeš oahppiide ja bargiide. Prinseassa Märtha Louise boahtá maiddái leat mielde rahpamis jubileafeasttas mii dollo eahkedis Aarborte servodatviesus. ¶
Sámeskuvlla rektor Sølvi Andersen lea hui movttet go Prinseassa boahtá singuin ávvudit Sámeskuvlla 50-jagi beaivvi. –Lea hui erenoamáš ahte son boahtá, ja dat addá midjiide hui buori vejolašvuođa čalmmustahttit iežamet doaimmaid dáppe. Mun jáhkán ahte dat lea hui dehálaš mátta-sámi birrasii. Lea čájehuvvon ahte Sámeskuvla lea hui dehálaš kulturgaskkusteaddji mátta-sámi guovlluin. Skuvla lea mannan ollu geahččalusaid čađa, muhto lea ceavzán buot. Jubileajagis lea Sámeskuvla ođđaáigásaš ásahus mas leat ollu fálaldagat. Dál leat 45 oahppi čadnon Sámeskuvlii. -Oahppit illudit issorasat oažžut gonagaslaš guossi deike. Dát šaddá duođaid somás dáhpáhussan midjiide. Mis leat hui stuorra vuordámušat ja illudat hirbmasit dán beaivái, muitala rektor Sølvi Andersen, gii dál lea garra plánendoaimmaid siste. ¶
NRK Sámi Radio dieđiha ahte Olgešbellodaga fylkkajođiheaddji Birger Westlund ii lean duhtavaš go ii nagodan bissehit konvenšuvnna ovdáneami. –Dál bargojuvvo oktanagas sihke davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusain ja maiddái ILO-konvenšuvnnain. Dat buktá dušše moivvi, oaivvilda Westlund. Su mielas livčče galgan álggos bargat sámi rivttiiguin Norggas, dasto ILO-konvenšuvnnain ja loahpas easkka Davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain. –Go ná barggai Fylkalávdegoddi, de sáhttá nu šaddat ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna muitala mo Norga galgá dulkot ILO-konvenšuvnnaid. ¶
Doaluid oktavuođas áiggoše maiddái guossohit herskkuid mat gávdnojit lagasbirrasis. Stáhtaministtar vuolgá fas ruovttoluotta čieža áiggi, muhto doaluiguin jotket. –Jurdda lea oažžut veahá dili káfestallamii, vai olbmuin lea vejolašvuohta veahá háleštit stáhtaministariin, muitala Berit Rangveig Nilsen, Unjárgga sámiid searvvis. ¶
Eira muitala maiddái ahte son lei árvalan moadde NSR-evttohasa Hættai geaid NBR livččii sáhttán doarjut, muhto go jienasteapmi álggii, de doarjjui Hætta dárogielat stivrajođiheaddji. ¶
–Go sámegielas lea nu unnán árvu ahte eai beroš das ahte máhttá go stivrajođiheaddji lohkat iežas aviissa, de ii áiggo NBR leat šat mielde dies, beaškala Eira. ¶
Son muitala ahte son lei ovdalgihtii muitalan Ingebrigt Pedersenii ahte sáhttá válljejuvvot ođđa stivrajođiheaddji generalčoahkkimis. Muhto Altapostena “ultimatum” hilggui dan. ¶
Biehttala unnidit bálvalusaid ¶
–Mii eat dohkket heaittihit bálvalusaid mat lea dehálaččat eanáš ássiide. Mii váldit hui unnán eret dearvvašvuođa- ja sosiálsuorggis ja skuvlasuorggis, lohká sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo. Dát mii galgá beastit suohkana lea ahte sii áigot heaittihit iešguđelagan doaimmaid mat eai guoskka njuolga álbmogii. –Mii áigut vuovdit opmodagaid nu go visttiid ja viesuid, ja ođđasit geahčadit iešguđelagan šiehtadusaid, lohká son. Áŋkke lea ovdagoddi unnidan fysioterapi-bálvalusa suohkanis, ja eaktodáhtolašguovddáš heaittihuvvo. Láhpoluobbala skuvla áin bissu, ja psykalaš doaimmashehttejuvvon olbmuid fáladagat eai rievdda. –Mii maid eat virgát olbmuid buot virggiide, ja dainnalagin seastit ruđa. Badjel 4 miljovnna ruvnnu oažžut viessovuovdimis, muitala son Altapostena aviisii. –1997 rájes otná rádjái leat mii loahpahan measta 30 virggi suohkanis, nu ahte eat leat dárbbahan cealkit eret ovttage bargi, ja dát lea hui buorre, oaivvilda Buljo. Buljo lohká ahte sii eai leat váldán mielde dán jagá bušeahta vuolláibáhcaga. –Muhto mun bealistan ii jáhke šaddat vuolláibáhcaga dán jagi, lohká son. ¶
Eatni, Elvi Rosita Norvang, muitala dáhpáhusas. –Alf Ruben geahččalii muitalit ahte dárbbaša hivssegis fitnat. Bargit eai jáhkkán dasa. Dasto riŋgejedje eadnái sotnabeaivve eahkedis diibmu 22.00, ja dakka maŋŋel sáddejedje Alf Rubena (12) ruoktot taxiin. Go bođii ruoktot buohccái epilepsiain dalánaga. Diibmobeale sis dohppehalai čieža geardde epilepsiai. Lea ain eahpesihkar lei go Alf Ruben veahkkeruovttus juo buohccán. ¶
–Doppe ii lean oktage bargi gii dovdá epilepsi dávdda doarvái bures, iige doppe lean giige gii máhttá dálkasiid addit. Go Alf Ruben buohccá, de ferte dálkasiid oažžut 3 minuhta sis, muđuid sáhttá mannat hui boastut. Moatti minuhtas eai geargga oažžut veahki dearvvašvuođaguovddážis ja guhkkin eret go eai nagot veardidit ahte lea go buohccán, muitala suorganan eadni. Ilgadis dáhpáhus ii lean goassege dáhpáhuvvat jus Åsveien nammasaš veahkkeruovttus Kárášjogas livččii lean bargit geat dovde Alf Rubena dili. ¶
Ii sivahala bargiid ¶
Dán vahkkoloahpa šaddá maid vejolaš čuovvut mielde olles Nilut Cupa interneahtas. Nilut Cupa web-ovddasvástideaddji Runar Green muitala ahte sii leat ceggeme web-kamera Báktehárjái. Dán ládje sáhttet buohkat dihtora bokte čuovvut mielde mii dáhpáhuvvá hállas. ¶
–Maiddái lea vejolaš čuovvot mielde neahtas ođđasiin cupas, go mis lea neahtta-aviisa olles vahkkoloahpa, ja dieđusge bohtosat galget biddjot nehttii čađat, muitala Green. ¶
Ii leat vuos mearriduvvon galgá go huksejuvvot ođđa viessu vai galgá go ovdamearkka dihte ovdalaš boarrásiidsiidda divvut. –Ovdalaš boarrásiidsiida livččii maid anihahtti álbmotviessun, das lea gárvves kloahkka, gievkkan ja biilaparkerensajit, árvala Oskal. Son muitala maid ahte álbmotviesus lea juo viessosadji girdišilju luotta guoras, Sámi Radio viesu lahka. Jahkečoahkkimis galget maid geahččat ovtta viessotevnnega mii juo lea boahtán. –Olbmot geat beroštit makkár álbmotviessu galgá leat fertejit boahtit jahkečoahkkimii, ávžžuha Oskal. Jahkečoahkkimis leat muđui dábálaš jahkečoahkkináššit ja doppe lea maid vejolaš oastit ossosiid. ¶
–Dát dilli masa searvi dál lea boahtán, ii leat ii veaháš ge dohkálaš, beaškala Sámeálbmot Bellodaga Terje Tretnes. –Mun dieđán nu bures man ollu návccat leat biddjon bána-bargui. 20 jagi leat bargan bána oažžut deike, ii ge vel leat menestuvvan. Mu mielas gal álggii dát šaddat stuorra parodiijan, dadjá son ja oaivvilda ahte lea váttis gávdnat čovdosiid dán áššái álgohoahpus. ¶
Maiddái dán háve ii gille Sandvik oba gullatge, vaikko čilget gii dat duođašta váilevaš ohcama. –GLR lea áigá ohcan konsešuvnna. In mun gille oba hupmatge dán birra. Dušši ságat, beaškala GLR váldodoaimmaheaddji Svein Ole Sandvik. –Vástádusa ohcamis lean dušše vuorddašeamen. Dat galgá easkka 2002:s boahtit, joatká son. –Stáhta Mediahálddašeapmi lohká sis ii leat mihkkege ohcamiid GLR:s, ja ahte sin njuolggadusat dagahit ahte GLR ii beasa šat sáddet. Maid don de áiggut bargat? –In áiggo maidege dahkat. Gosa leaš gal šaddan dat ohcan in dieđe. Mun goitge lean sádden dan áigá, vástidastá Sandvik ja áigu ain sáddet GLR juohke beaivvi nugo dábálaččat. GLR stivrajođiheaddji Johan Daniel Hætta ii lean fidnemis ságaide. GLR stivrra Karen Baal ii háliidan siterejuvvot Min Áiggis. ¶
Nystad muitala Min Áigái ahte son ii sáhttán biehttalit váldimis jođiheaddji ámmáha badjelassii go searvvi miellahtut dan árvaledje. –Dovddan ahte miellahtuin lei áigumuš čájehit ollislaš luohttámuša munnje go árvaledje mu jođiheaddjin. Nystad lohká ahte ollu barggu geažil son ii áiggo eambbo go ovtta gaskka jođihit searvvi, dassái go gávdná soames eará gean árvala jođiheaddjin. ¶
Dál lea boahtán girji mas leat 4500 siiddu, ja mii muitala visot maid norgga aviissat čállet. ¶
Bård Michalsen, gii lea čállán girjji, muitala ahte Norggas leat eanemus báikkálaš aviissat oppa máilmmis, ja ahte mii leat dat álbmot máilmmis geat lohkat eanemus aviissaid. ¶
–Dat čájeha ahte beroštupmi leat lassáneame, lohká Gaup, ja muitala ahte maiddái nuorat leat searvan, sihke listtuide ja válggaide. ¶
–De rohttii issorasat, in lean jáhkkán ahte ná gievra luossa lea, vuodjalii vuos bajásguvlui, mun maŋis, ja de fas vulos, ná bargen sullii diimmu. De ožžon roahkastanmuddui, ja gáddái, ná muitala Kärkkänen. –Mus ii lean viehkat, muhto dieđusge oidnen ahte lei stuorra luossa. Vulgen bartii, Viehččat (Vetsituvat) ássanbáikái. Doppe vihkkejedje, ja danin šadden mun ge fárrui Min Áiggi luossagilvvuide, ja dál lean luossagonagas, ii leat oba jáhkehahtti ge, lohká Kärkkänen telefovnnas Viehčagis. Kärkkänen lea nuppe geardde fitnamin Deanus, dál lohká áigut boahtit juohke geasi. Son lea ožžon nu gohčoduvvon "Fiskedilla" ¶
Bongo lohká ahte ollu sápmelaččat ja eará olbmot Finnmárkkus eai leat diehtán ahte SÁB:s lea listu Stuorradiggeválgii. Son mieđiha ahte sii eai leat nákcen dahkat bellodaga dovddusin. Boahtteáiggis áigot návccaid eanet bidjat listtu dovddusin dahkat, maiddái sámi medijat berrejit dás leat fárus sin oaivil mielde. –Lea váidalahtti ahte dušše vuosttaš ja ovccát evttohas SÁB:s leat beassan mediaide dáin válggain, váidala Bongo. Muhto Tore Bongo mielas aŋkke lei mihá váivvit ja losit vuoittahallat Álaheaj´/Guovdageainnu áššis. –Dát ii deatte go moadde beaivvi, Álaheaj´ášši dettii máŋggaid jagiid, lohká Bongo. ¶
Festivála duogášolbmot dat leat ieža válljen artisttaid geat galget leat CDs. 1000 CD-skearru almmuhit ja vuvdet dán jagáš festiválas mii lea boahtte mánu 18.- 22. beivviid. –Dát šattai duohtavuohtan go arttistat ledje mielas geavahit sin musihka. Mii leat jagiid čađa bádden sin geat leat lávlon ja juoigan min lávddis, danin lea vel vejolaš geavahit dan maid min lávddi alde leat lávlon dahje juoigan, muitala son. Earret sámi ja dáža artisttaid, de leat CDs nu go festiválas ge láve, eará etnalaš musihkka. Dán jagi beassat fas deaivvadit guvttiin artisttain geat skearrus leat, namalassii nuorra nuortasápmelaččain Tiina Sanilain, gii lávlu ja livde nuortalašgillii, ja asiáhtalaš nuorra nissoniin Namgarain geas lea erenoamáš buorre jietna. ¶
Rama Cay sullos ásset 1000 rama-indiána. 200:s vel nannamis. Eambbosat eai gávdno. Álbmot lea áitojuvvon máŋggaláhkai. Sin fallehit rievvárat. Suoládit mii leaš anolaš. Stuora ruhtagievrras internašunála fitnodagat leat rivvemin ges sin eatnamiid dál. Nicaragua čađa leat huksemin luottaid. Ovtta diŋgga leat nagodan masá oalát juo bilidit. Eiseválddit oktii áiggis koloniserema vuolde, bággejedje hállagoahtit eaŋgalasgiela. Dál máhttet dušše golmmas rama giela. –Lea nu dehálaš oahppat min giela fas. Go 15 jagi áigi hearjidii orkána Nicaraguas mii mollii buot stobuid ja buot mii leaš leamaš, eatnan mielde. Báziimet áibbas álásin ja oarbbisin. Sámiráđđi jearai makkár veahki sápmelaččat sáhtte fállat midjiide heahtedilis, muitala son. Rama-álbmot ii dáhtton ekonoamálaš veahki. Baicce dáhtto veahki oahpahit oahpaheaddjiid geat sáhtte viidáset oahpahit. Sámiráđđi sáddii Halldisa, dahje Julianna. Sámi nissonolmmoš bođii Rama Cay sullui stuora veahkkin masá logi jagi áigi. Son lea veahkkin oččodan giela ruovttoluotta. -Son lea muhtin muddui oahppan ramagiela. Dál lea veahkkin ráhkadeamen oahpponeavvuid ja metodaid movt oahpahit giela viidáset midjiide. Oscar ráhkkanišgoahtá vuolgit. Son lea dál muitalan sámi álbmogii iežaset vártnuhis dilis. Vaikko man heajos dilli leaš de čalmmiin báitá čeavlásvuođa leat álgoálbmot. Go livkkiha uksaráigge olggos báhcá jurdda man guovttelágan eallin sápmelaččain ja rama indiánain lea. Mii rikkes Sámis. Sii geafivuođas Nicaraguas. ¶
Agenda 21 lea doaibmaplána 21. čuohtejagi várás man ON biras- ja ovddidankonferánsa mearridii Rio de Janeiros 1992:s. Das leat 40 kápihttala mat máinnašit earret eará máilmmi sosiála ja ekonomálaš dilii buorideami ja luonddu resurssaid gáhttejumi ja hálddašeami. Dat gieđahallá iešguđet servodatjoavkkuid ovddideami geatnegasvuođa ja vel makkár ekonomálaš gaskaoamit atnojit doaibmaplána čađahit. Ceavzilis ovdáneapmi lea Agenda 21 guovddáš doaba. Dát doaba lea vuolgán birasgáhttejumis. Dat mearkkaša ovdáneapmi mii deavdá dálá dárbbuid almmá bilikeahttá boahttevaš buolvvaid vejolašvuođaid duhtadit dárbbuideaset. –Muhto movt galgá okta olmmoš nagodit olahit ceavzilis ovdáneami olles álbmogii? –Ii leat nu guhkes áigi go min servodagas lei seastevašvuohta. Mii sáhtašeimmet dáid árvvuid váldit ruovttoluotta ja beassat eret dan badjelmearálaš golaheamis. Mii eallit dilis gos gálvu ja ruhta lea olu ja dávjá bilkidit min boarrásiid go sii sestet juohke diŋgga. Dál sáhtašii juohkehas veahá smiehtadit ahte lea go dárbbašlaš nu badjelmeare golahit juohke diŋggas. ¶
–Ii leat vuos čielggas leago bivdojoavku báhčán guokte ealgga lobihemiid vai leago dáhpedorpmis dáhpáhuvvan. Dan leat geahččaleamen dál čielggadit dutkamiin, earret eará ahte leago bivdojoavku doallan 24 diimmu dieđihan njuolggadusa, muitala politiadjutánta Cecilie Dessarud, Čáhcesullo Politiguovllus. Dessarud dieđuid mielde leat dál buot viđas geat leat siktejuvvon áššis dutkon, muhto ii muital leago okta ge dovddastan rihkkon lágaid. –In sáhte dadjat maid guhtege lea dadjan dutkamiin, lea Dessarud oanehis kommentára. ¶
Dessarud dadjá ahte politiijáin lea ain ágga navdit bivdojoavkku rihkkon fuođđolága, muhto viidáset dutkan ferte čájehit ahte áššáskuhttojit go bivdit. Politiiját váruhit dán bivdojoavkku bargan lobihemiid bivddus 40 kilomehtera nuortta davábealde Kárášjoga márkanbáikki. –Okta ealli ii lean merkejuvvon nu movt njuolggadusat gáibidit, ja ii lean maid dieđihuvvon Statskogii. Nuppi ealga ges ii soaitte leamaš bivdojoavkku earis, muitala Dessarud. Dan vuođul dutket politiiját ášši lobiheapmin. Cecilie Dessarud dadjá ahte ii leat sáhka suoládeami birra, muhto lobihemiid báhčán ealggaid bivddus. ¶
Ann Cecilie Dessarud muitala ahte lei meahccebálvalus mii dieđihii ášši politiijáide go ledje bearráigeahččamin. Politiiját válde njealljása leairras go akšunerejedje. Golbma bivdojoavkolahtu ja ovtta guossebivdi. Njealját áirras joavkkus váldui márkanis. Leansmánnebálvá Tom Strømeng muitala ahte sii álge ohcat bivdojoavkku go ožžo dieđu, ja álgovuorus vižže guoktása leansmánnekantuvrii gos nubbi báhtarii. Nuorta-Finnmárkku politiadjudanta Ann Cecilie Dessarud ii dáhto kommenteret detáljaid gittaváldimis, muhto lohká dál loahpaheamin dutkamiid. ¶
Ann Cecilie Dessarud muitala ahte politiiját leat váldán rádjui bivdojoavkkus buot bivdobiergasiid ja guokte meahccefievrru; njealjje- ja guđajuvllaga. Bivdu lea maid bissehuvvon. Ráŋggáštusrámmat dákkár áššiin lea sáhkku ja giddagas gitta jahkái. ¶
KLIMAKS: Klimaks lei go Intrique lávlu Kai Somby bođii lávddi ala ja lávllui Anne Groain ovttas moadde lávlaga. Kai lávllui maiddái unna oasáža muhtin Áigi lávlagis akto. Dalle šattai oalle šovva olggobeal Ája. ¶
Maŋŋebárgga iđđedis muitala NRK 1 Sámediggeválgabohtosiid. Beassat maid deaivvadit boahtte sámediggeáigodaga njunuš politihkkáriiguin. ¶
Káre Alehttá Eira, gii neaktá Mirjjá, muitala ahte boahtte jagi boahtá ođđa tv-ráidu, Mánáid ođđasat, mas dieđusge Birjá ja Mirjá leaba mielde. Birjá ja Mirjá tv-ráido jurdagat bohte 1995:s. 1996:s oidnuiga juo TV:s. Dan rájes lea leamaš beakkán tv-ráidu mánáid ja nuoraid gaskkas. –Dalán go oaččun Mirjjá gárvvuid ala, de mun lean juo eará olmmoš, lean Mirjá, muitala Káre Alehttá. Dalle lea lunddolaš láhttet kamera ovddabealde maiddái. ¶
Audun Lona lea profilerejuvvon olmmoš sámi servodags, sihke sámepolitihka ja sámi mediapolitihka oktavuođas. Mannan vahku muitalii NRK Sámi Radio čuvvovaččat ruovttusiidduin. "Audun Lona bearráigeahččá SameNeahta čállosiid, ja lohká váttisin buot čállosiid dárkkistit.... Lea eahpečielggas makkár njuolggadusat gusket čállosiidda mat interneahtas almmuhuvvojit. Nu lohká Audun Lona, gii lea SameNeahta vuolithálddašeaddji. Son lea okta dain gii SameNeahta ovddas geahččala čuovvut čállosiid mat almmuhuvvojit dáin siidduin, muhto lohká veadjetmeahttumin buot bearráigeahččat...Interneahtas sáhttet almmuhuvvot čállosat main olbmot soimbojuvvojit, muhto sii geahččalit dávjá jávkadit čállosiid mat rihkkot preassaetihkalaš- ja ráŋggáštuslágaid, lohká Lona. Son ii dieđe gean sáhtášii ráŋggáštit čállosiid geažil." ¶
Guovvamánu dat čuožžiledje dilálašvuođat SameNeahtas mat dagahedje ahte Kuhmunen šattai boahtit bargui vaikko lei luomus, iskan dihte etihkka doallevašvuođa das mii čállui SameNehttii. –Mii leat váldán eret muhtunráje čállosiin, go dat ledje njulgestaga unohasat. Mii leat maid buoridan rutiinnaid vai kvalitehta bearráigeahčču buorrána. Dasa lassin lea Kuhmunen njulgestaga bidjan ráji geat besset searvat almmolaš digaštallamii SameNeahtas. –Oidnen dárbbašlažžan árvvoštallat makkár rolla min gulahallanolbmuin lea. Mii geat leat mielde vuogádagas berret leat ovdagovvan sidjiide gat servet digaštallamii ja dan dihte eat berre seaguhit dan forumai. Kuhmunen čilge ahte leat máŋga váidaga boahtán mat čujuhuvvojit olbmuide geat eai doala etihka digaštallamiin. Son ii hálit muitalit man galle, ii ge hálit muitalit sisdoalu váidagiin. Go mii jearrat lea go Audun Lona rihkkon etihkka njuolggadusaid dáid váidagiid mielde, de dadjá: –Su leat váidalan dan vuođul movt son lea láhtten digaštallamiin, ahte dahká go dan duođalaččat ja áššálaččat. ¶
–Mii leat dál váldán oktiibuot vihtta beatnaga, muitala leansmánni Nils Henriksen Min Áigái. Son deattuha ahte lea oppalohkái beatnateaiggádiid ovttasvástádus go beatnagat billistit skohterosiid ja dakkáraččaid. ¶
Prinseassa boahtá Guovdageidnui sotnabeaivvi iđida. Vuosttaš maid dalle galgá dahkat lea coggat gávtti maid Guovdageainnu suohkan addá sutnje. Lea Biret Marie Eira gii galgá gárvvuhit prinseassa, ovdal go vuolgá ipmilbálvalussii. Maŋŋel go prinseassa lea girkus leamaš ja lea boradan hoteallas, de viežžaba Berit Marie ja Ole Mathis Eira su biillain. Sii vudjet Áidejávrái, mii lea sullii golbma miilla lulábealde Guovdageainnu. Áidejávrris coggá prinseassa beaskka nala ovdalgo vuoddjájit skohteriiguin ealo lusa. Sullii beannot miilla lea mátki ealo lusa. –Ealo luhtte beassá prinseassa lávostallat, borrat mállása, herggiin vuodjit ja soaitá maid njoarostit ollet, muitala Berit Marie Eira, gii illuda oažžut nie erenoamáš guossi. Soai galgaba Ole Máhtiin muitalit prinsessii boazodoalu birra. ¶
Biret Márjá muitala ahte lei suohkan mii válddii oktavuođa sutnuin ja jearai ahte sáhttiba go soai váldit mielde prinseassa ealo lusa. –Fertiime gal jurdilit veaháš maid moai galge dahkat, muitala Biret Márjá. Sutnos leat ovdal leamaš erenoamáš guossit, "Gutta på tur" -joavku TV 2:žis. –Dalle orui hui ilgat go galge boahtit čendisat guossái, muhto dat manai hui bures. Eai han dat lean earágo dábálaš olbmot dat maid. Nu jáhkke ahte lea dál maid. Muhto čoalit gal čagalduvvet veaháš. Prinseassa fárus leat vaikko man ollu olbmot. Vávttat, politiiját, sátnejođiheaddji, prinseassa veahkki ja journalisttat. Guđa-čieža áigge eahkes nohká dát mátki ja prinseassa olle fas hotellii, gos veahá maŋŋelaš galgá boradit gaskabeivviid ovttas sátnejođiheddjiin. ¶
Seamma oaivilis lea Guovdageainnu sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo (Gb). –Mun gal sávašin ain moatte geardde eambbo lassáneami go maid Sámediggeráđđi lea árvalan. Inge bala gal šaddat váttis ákkastallat lassijuolludemiid, lohká Buljo. Songe vuoruha giellabargguid buot bajimužžii. –Dasa lassin doaivvun mun Sámedikki dál ásahit luonddu- ja hálddašanossodaga, árvala Buljo. ¶
Maiddái Gáivuona sátnejođiheaddji Kristin Vatnelid Johansen (SV) eahpida. –Jos sámi hálddašangielddat oččošivčče 153 miljovnna lassidoarjaga, de gal mis livččii golledilli, lohká Vatnelid Johansen. Dát lea guovtte geardde eanet go Gáivuona bušeahtta. –Jos mii livččiimet ožžon nie olu ruđaid, de gal livččen mieiggastan maŋos ja julggiid vel bidjan beavddi ala, šuohkká Gáivuona sátnejođiheaddji Vatnelid Johansen, gii ii jáhke Sámedikki oažžut nie olu ruhtalassáneami 2003:s. –Muhto jos Stuorradiggi miehtá dása, de gal háliidivččen geavahit ruđaid nu ahte dát boahtá eanemusat buorrin gielddaide, erenoamáš sámi hálddašanguvlui. –Eahpitkeahttá vuoruhivččen kultur- ja guovttegielalaš doaimmaid buot bajimužžii. Dasa lassin ásahivččen doarjjaortnega gos sámi gielddat sáhttet ohcat ruhtaveahki iešguđetlágan prošeavttaide, árvala Vatnelid Johansen. Son maid háliida eambbo ruđaid ealáhusdoaimmaide. ¶
-Lean persuvnnalaččat vuostá homssaid ja lesbaid. Ii leat riekta Biibbala mielde ahte guovttis seamma sohkabealis orruba ovttas. Dainna oskkuin lean mun bajásšaddan, ja nu mun in dohkket homofiliija. ¶
ROMSA: Romssa suohkana kulturlávdegoddi mearredii gieskat cegget Sámi álbmotbeaivvi komitea. Marit Einejord Romssa suohkanis lohká leat prinsihpalaččat dehálaš ahte Romssa suohkanis galgá leat almmolas sámi álbmotbeaivve komitea , nu go miessemánu 17. beaivve komitea lea. Dál nammadit komitea lahtuid ja sámesearvvit leat buktán iezaidet evttohusaid. Einejord hástala maiddái eará gávpogiid čuovvolit sin. ¶
Sámi spábbačiekčanjoavkku hárjeheaddji, Isak Ole Hætta, lea duđavaš čikčiiguin geaid lea ožžon fárrui Sámi riikkajovkui, go deaivvadit Ruonáeatnamiin Odenses, Danmárkkus suoidnemánu 4. beaivvi. Isak Ole Hætta lohká juo ráhkkaneamen veahážiid mielde čiekčamii. -Juohke beaivvi smiehtan čikčiid birra dan hárrái movt galggaše čiekčat, muitala Hætta. ¶
Dalle lea čielggas ahte moala gáhtte Thomas Tøllefsen, Tromssa IL (elihtajoavku). Suodjalusas ges Brekke vieljažagat, Leif Arne ja Jan Egil. Goappašagat Tromssa IL. Sihkar lea maid ruoŧa 1. divišuvnna čiekči, Erik Sandvern, Upmi. -Son lea hirbmat čeahppi spáppain, rámposta Hætta. Falleheaddji sajis leaba sihkkarit Tromssa IL´ Tor Magne Opheim ja Norgga beale 1. divišuvnna beakkán falleheaddji Aslak Sokki, TUIL Sálašvággi. Hætta mielas lea stuorámus hástalus oažžut joavkku ovttas doaibmat, muhto oaidná ovdamuni go ollu čiekčit dovddadit guhte guimmiideaset. ¶
Ieš Porsanger lea sihke boazodoalli, ja NSR nubbinevttohas Deanus. Muhto dál lea eahpidišgoahtán ahte sáhttá go NSR veahkehit su boazodoalus. –Veahket mu mannat válgagižžui almma niskádit iežan ealáhusa, ávžžuha son iežas bellodatustibiid NSR interneahttasiiddus - ja ohcala čielga oaiviliid NSR bealis. –Mun hálidan diehtit doarjugo NSR boazodoalu. ¶
Dál muitala Ášu ovddit váldodoaimmaheaddji Håkon Isak Vars ahte son guđii Ášu dan dihte go stivrajođiheaddji Ingebrigt Pedersen stivregođii aviissa profiilla. 4. ja 5. siidduin ¶
Alma deaddá gággásiidda sámi govaid dego dološ olbmot sárgo ja derpe govaid báktái. Ohcejogas šaddet ivdneliinnit dego beavde- ja lassaliinnit. Maiddái gávnniide boalsttar- ja guoddáolggožat. Doppe gávdnojit báiddit ja earáge atnu skeaŋkadávvirat main leat gumppiid, riebaniid, bohccuid ja sámi rásiid govat. Daid deaddá Alma Hyvönen iežas lágádusas, man namma lea Utsniekka. Mo Ohcejohkii? Alma lea riegadan Sotkamos sullii Oulu –gávpoga allodagas. Go son gearggai vuođđoskuvllas, de son manai Suoma oaivegávpogii Helssegii ja váccii doppe vuos hoteallabargoskuvlla ja dasto vel gávpeskuvlla. Dalle ellui jahki 1974. Dalle son vulggii ohcat geassebarggu ja nu son bođii Ohcejoga hotellii ja lei das geasi. Muhtin čakča iđida son čohkohalai hotealla beavddis, ja geahčadii lássaráigge mo Áiligas ja buot várit roađđájedje buot ruški ivnniid ja dalle son šuohkehii: - Oo. Deike mun hálidan. Son manai vel jahkái Helssegii ja váccii skuvlla lohpii. Maŋit geasi bođii vuot Ohcejohkii, seamma sadjái, Ohcejoga hotellii barguid. Iige son šat vuolgán Ohcejogas eret. Son gávnnai ealinguoimmi dáppe ja nu lei vuot okta Sámi lundui liikon máttaolmmoš fárren deike. Galggango mun hotella barggu bargat agibeaivve? Alma gearggai leat golbmanuppelot jagi barggus Ohcejoht hotellas ovdalgo son vuot šuohkehii: - Galggan go mun leat hotellabargi gitta dassái go jámán dahje beasan ealáhahkii? In galgga, lei su vástádus alccesis. Son lei jo Helsset áigge bargan dággása deaddin barggu lustta dihte. Ja maid danne go dat orui leamen dakkár bargu masa son duođaige liikui. Son manai Durdnosii oahppat silkedeaddelan tekniihka ja lei doppe jagi 1989-1990. Utsniekka Doppe go son bođii, de son vuođđudii alccesis fitnodaga, muhto mii mánnái namman? Sus deive lean etymologiia girjjit ja nuba son álggii daid guovlat vai gávdnožii vuogas namma. Ja daid girjjiid áibbas loahpageahčen lei dakkáraš sátni go utsniekka ja dat mearkkašii bealljeriekkis. Son ásai dál Ohcejogas ja ohce mearkaša seamma go uts ja niekka oaivvilda čeahppi. Ja nu son lei gávdnan fitnodahkasis nama; Utsniekka. Ja fitnodat merkejuvvui gávperegisterii 6.2.1991, sámiid álbmotbeaivve ja dán jagi dat deavdá áhkkorat logi jagi. Govvateavsttat: - In leat čatnojuvvon diimmu áigái ja dasa lassin mun liikon vel dán bargui, muitala Alma. - Mun lean doallan ollu gurssaid, mo galggašii govid deaddit. Dál mu bivdalit doallat seammalágán gurssaid maid Norgga beallai. - Mun lean eanaš čiŋahan beavde- ja lássaliinniid, muhto lean gal maid herven báiddiid. Boalsttár- ja guoddaolggožiid maid lean hui ollu herven . - Mus sáhttá oastit ja diŋgot áiddo dakkáraš duoji, masa guhtege ieš liiko ja sáhtán maid čállit dasa vaikko lihkkusáváldagaid, nama jnv. - Alma ja su duojit. Duohken lea Máttajávri ja Ohcejoga Áilegas. - Alma muhtin daid ollu liinniiguin maid son lea herven ja su duohken Ohcejoga girku. Dát govva lea govvejuvvon dan sivas, go ohcejohklaččaid giehtaduojáriid duojit vuvdojuvvojit geasset dán čoru alde. - Liinnit buhtes muohttaga alde. - Ohcejoga skuvlamánát dedde ieža dieid lássaliinniid mat oidnojit sin duogábealde. Alma dieđusge lei veahkkin. - Ohcejoga gielddaviesuin, dego skuvllain, girjerádjosis, ja joba Deanu gielddaviesus leat lássaliinnit maid Alma lea herven Sámi govaiguin. ............... Pirjo Alma Kerttula Hyvönen Skuvllat: Gávpeskuvla, hotellaskuvla, silkedeaddilan skuvla. Barggus: Ohcejot Hotellas 13 jagi, iežas fitnodat Utsniekka jagis 1991 Čujuhus: Seitatie 33, Fin -99980 Ohcejohka, giehtatelefon 0405960913 ¶
Rávná Nystad lea guovddáš nuoraidpolitihkkár NSRs. Son lea oalát suorganan maŋŋel go leat gullan ahte NSR riikkastivra árvala ahte dážat ja rivgut eai galgga sáhttit šaddat miellahttun NSRs. ¶
Maŋemus Min Áiggis almmustahtiimet ahte NSR lea veardideame árvalusa ahte ii oktaga eará go sii geain lea sámi varra suonain, sáhte šaddat ollislaš miellahttun norgga stuorimus sámi organisašuvnnas. Nystad lea nuorra sámi politihkkár sihke riikkadásis ja báikkálaš dásis, ja lea garrasit suhttan iežas ustibiidda: –Ii Frp ge livčče dahkan dákkár mearrádusa. Jus mii dahkat dan, de leat mii vel vuolleleappos go sii, beaškala Nystad. Son ii dohkket makkárge ákkaid stivrra bealis dán áššis. –Mii dat leat mas sii ballet, lohká son. –Ahte muhtin dážat dahje rivgut leat mielde sámi politihkas? Leat go min stivrra eanetlogus identitehtaváttisvuođat go eai duostta diktit earáid leat mielde min searvvis? –Sii ballet ahte dál de boahtá dáža ja coggá dážagahpira sin oivviide, lohká son. Nystad muitala iežas leat bealle rivgun ja bealle sápmelažžan. –Vaikko mun lean sápmelaš, de lean maiddái rivgu, ja mun jurddašan mii lea boastut mus go sii dien beali signaliserejit nu garrasit, ahte ii lea dohkalaš NSRii. –Go logan árvalusa, de mu norgga varra duoldá, - ja mu sámi váibmu čierru. ¶
Infonuorra Nordlánddas lea jagi bargan prošeavttain mas ulbmil lea gokčat sámi nuoraid diehtojuohkkindárbbuid. Boađus prošeavttas lea dál gearggus, sámegielat neahttasiiddut nuoraide. –Mii háliideimmet gokčat maiddái sámi nuoraid diehtojuohkindárbbu, ja dál lea vuosttaš oassi neahttasiidduin gearggus, muhto sisdoallu siidduin galgá šaddat vel viidát, muitala prošeaktajođiheaddji Stig Riembbe Gælok. Son lea dan maŋemuš jagi bargan dáinna prošeavttain, ja dál leat sii ohcan lassi ruhtadoarjaga jođihit dán prošeavtta vel golmma jahkái. ¶
Nordlánda lea rádjeguovlu go guoská sámegielat suopmaniidda. Doppe hállojuvvo sihke davvi-, julev- ja lullisámegiella. Dál álggos geavahuvvo julevsámegiella, muhto ulbmil lea ahte áiggi mielde galget buot golbma suopmana geavahuvvot interneahttasiidduin. –Ulbmil lea geavahit buot golbma suopmana, muhto das lea diehttelas gažaldat ruđaid birra, muitala Stig Riembbe Gælok. ¶
–Sámepolitihkkáriid áddetmeahttun politihkalaš giella daguha ahte nuorat eai beroš šat sámi politihkas, beaškala nuorra politihkkár Kárášjogas Stig Arne Somby (23). Sámediggi lea "áddjáluvvan" oaivvilda son. ¶
Ráđđehus árvala 1,8 miljovnna ruvnno Guovdageainnu suohkanii ođđa veahkkekantuvrii maid suohkan lea ohcan geahččalanprošeaktan. ¶
–Lean bajášaddan lágastallamiiguin, mat leat leamaš juo čuođi jagi lullisámiid vuostá, muitala Unni Fjellheim. Son geahpui unnimusat logi gilu go gulai iežaset vuoitán. Su 91 jagi boares áhkku, Paula Fjellheim, gii lea vásihan oallu lágastemiid, lei maiddái hirbmosit illudan vuoittuineaset. ¶
Nu muitala Håvard Karlsen maŋŋel go šattai lávvordaga bahás sarváin bonjadit badjel diimmu Sáltoduoddaris. Fearán álggii maŋŋelgaskabeaivvi go Karlsen bođii bearraša campingvovdnii. Sarvvis lei dádjon báikái gos leat campingvovnnat. Doppe lei čallán čorvviid gitta ránnjá vovnnatealtii. –Mu mielas lei suivat ja dat orui mu mielas lodji. Áigon luoitit bohcco luovos, muitala Karslen Nordlandspostenii. Gádjun galggai šaddat issorassan sihke sutnje, eamidii Wenchii ja luntii Håvardii (14). ¶
–Jurddašin ahte dat galgá beassat mannat, muhto girddii njuolga badjelii čorvviiguin, muitala Karlsen. Son geahččalii báhtarit campingvovdnii, muhto nu guhkás ii joavdan goasse. –Buot manai nu jođánit. Buoremus lági mielde geahččalin doallat čorvviin gitta, muitala Karlsen eallima garraseamos fákki birra. Diibmobeali árvvoštallá Karlsen ravggadan sarvá čorvviid gaskkas. Dalle lei jorran oktan sarváin vulos guokte luohká. –Sarvvis loktii máŋgii mu áibmui, čilge Håvard Karlsen. ¶
SÁPMI: Bargiidbellodaga sámediggejoavkku lea árvalan ahte Sámediggi geahččala oččodit sápmelaš ovddasteaddji NRK stivrii. Vuođđun dasa lea debáhtta mii čuožžilii go NRK lei plánen maŋidit sámegielat TV-ođas sáddagiid. Bargiidbellodaga sámediggejoavku árvala ahte Sámedikki joavkojođiheaddjit sohpet ovttas olbmo gii heivešii stivrii. ¶
VUITTII ÁŠŠI: Selbu-ášši advokáhtta Erik Keiserud muitala Selbu-ášši birra, maid boazosápmelaččat vuite Alimusrievttis. Nils Martin Kristensen govven ¶
–In áiggo ávžžuhit njulgestaga čađahit dievva dikkiid, go ii goassege dieđe movt manná, muhto dál lea juridihkalaš vuođđu dáhkat dan, lohká son. –Politihka lea hui váttis dán ektui, go das leat máŋga beali maid buohkat fertejit veardidit, ja dat šaddá álo váttisin ja riidu. Dat váldá maiddái hui guhkes áiggi čađahit dakkár gažaldagaid politihkalaččat. Muhto jus juridihkalaččat dubmet áššiiguin, de ii leat šat riidugaskaoapmin. Ja dál go Állariekti čielgasit lea dadjan ahte sámiin lea riekti geavahit ja maiddái oamastit eatnamiid jus sáhttet duođaštit árbevieru ja áiggiid čađa geavaheami, de lea ášši mihá geahppasat, oaivvilda son. Sihke Selbu-áššis ja Čáhppot-áššis lea Allarievtti duopmu vuođđun dan ala ahte sápmelaččat leat atnán eatnamiid hui guhkes áiggi. –Jus dán lea vejolaš dáhkat lulli-Sámi guovllus ja dávvi-Tromssas, de lea ášši mu mielas vel čielgaseappot Finnmárkku duoddariin, go ii leat eahpádus dan ahte Finnmárku lea iešálddis hui erenoamáš dilis dán oktavuođas, čuoččuha son. –Atnet duopmostuoluid eanet. Dat šaddá mu oaivil mielde álkibut oažžut rievttiid čađa ja vuoigatvuođaáššiin duopmostuolluin go politihkalaččat, oaivvilda Bertil Bengtsson. ¶
Čieža 13-14 jahkásaš njenec-nuora Nelmin-Nos gilážis Arkhangelskka fylkkas leat Gábai sárgon ivdnegovaid tundraeallimis ja čálistan veaháš iežaset birra. Singuin sáhttá háhkat oktavuođa, muhto dalle ferte čállit eŋgelas- dahje ruoššagillii. -Dás sáhtášii álggahit skuvlaprošeavtta mas oahppit oahpásnuvaše ruošša beale olbmuid eallindillái ja erenoamážit eamiálbmogiidda. Dát livččii miellagiddevaš nuoraide ja skuvlii oppalaččat, muitala Gába doaimmaheaddji Gudrun Eriksen Lindi. ¶
Ođđa Gábas besset lohkkit dán vuoru maid oahpásnuvvat njenec-álbmoga dillái ja Nelmin-Nos gilážii 23-jahkásaš njenec-nieiddain Ludmila (Luda) Talejeva bokte. Son lea gazzan oahpu ja bargá dál dulkan muhtun oljofitnodagas. Son atná vahágin go su álbmot lea nu geafi ja nu vártnuhis dilis, muhto dattetge oaidná boahtteáiggi. -Oahppu ja boazodoallu gájoše min álbmoga, muhto dalle ferte nuorain šaddat ráđđi váldit oahpu, ja boazodoalu ferte rievttes guvlui ovddidit, lohká Luda Gábii. Son muitala maiddái iežas duogážis ja mo sin bearaš birge. -Duodji lea dáppe áidna vuohki dinet ruđa. Áhččán ge lea duddjogoahtán, lohká nuorra nieida Ludmila Taljeva. ¶
25-jahkásaš nieida čuoččuha ahte veagalváldin dáhpáhuvai Oslos sullii jagi áigi. Dat dáhpáhuvai muhtun hotellas Oslos, gosa sámit ja eará álgoálbmogat ledje čoagganan Sámi dálveriemuid oktavuođas. Veagalváldin váidojuvvui dakka maŋŋel Oslo politiijakámmárii. –Dát veagalváldinášši loahpahuvvui oalle jođánit maŋŋel go váidin bođii sisa. Das maŋŋel loktejuvvui ášši fas bajás stádaadvokáhta bokte ja ođđa guorahallan álggahuvvui. Dan rájes lea ášši leamaš moalkái ja lea ollu johtán doarjjaadvokáhta, stádaadvokáhta ja Oslo politiijá jurtistta gaskkas, muitala ášši ovddasvástideaddji jurista Nicolai Bjønness. ¶
Bjønness muitala ášši leat máŋgga geardde loahpahuvvon, ja veagalváldinváidda hilgojuvvon. Juohke háve lea stádaadvokáhtta Marit Evjemo dáhtton Oslo politiijáid dutkat váidaga ođđasit, go oaivvilda ahte buot bealit áššis eai lea vuđolaččat gieđahallojuvvon. Earret eará eai leat buot vihtánat dutkojuvvon. Bjønness lohká iežas loahpahan ášši ja hilgon váidaga váilevaš duođaštusaid dihte, ovdal go heittii juristavirggis Oslo politiijáin. Min Áigi maid diehtá ahte váidojuvvon olmmái lea skábmamánu mannan jagi ožžon dan maŋemuš reivve Oslo politiijáin mii muitala ahte ášši lea loahpahuvvon ja veagalváldinváidda lea hilgojuvvon. Oslo politiiját eai duođaš dáid dieđuid eai ge loga sáhttit dan dahkat ovdal go sii geat gullet áššái leat ožžon dieđuid ášši dutkama bohtosiin. –Ii goabbáge dán áššis leat vel ožžon mis loahpalaš dieđu dan birra ahte hilgojuvvo go veagalváldinváidda, vai loktejuvvo go ášši rievtti ovdii, duođašta Julie Møller Digre. ¶
Oaivámuš olmmošvuoigatvuođakommišuvnnas oaivvilda ahte ráđđehusat dan maŋŋá leat joatkán Zia politihka. Dál galget maiddái veagalváldijoavkkut, narkosmuglárat ja terroristtat steavliduvvot. Pakistanas leat otne viehka ollu vearredahkkit geat galget heŋgejuvvot. –Dat mii čuoččui vuođđolágas (1973) Pakistanas leai ahte dušše vearredahkkit geat leat goddán olbmo, goddán go leat suoládan ja rihkkon stáhta njuolggadusaid galget steavliduvvot, muitala Rehman. Zia oaivila mielde dát ráŋggáštusvuohki unnida vearredahkkiid Pakistanas, muhto dan ii oaivvil internašunála servodat. Su maŋisboahttit Pakistana stuorradikkis jotket su linjá, lohká Rehman. ¶
1998:is álge Bieskenjárgga gánddat searvat spábbačiekčamiidda, nugo Nilut Cup ja Sáme Cup. Sii leat álohii leamaš gehččiid favorihtat, dasgo dollet oalle eallima čiekčamiin. Ovdamearkat dasa lea čiekčat idjabiktasiiguin ja fiinna báiddiin mas šlipsa vel lea. Sii eai leat goassige mannan čiekčamiidda nu menddo duođalaččat, ja eai ge bala hehppehit iežaset. Somá han galgá! Dál leat ulbmilat earáhuvvon veahá. ¶
Sii váldet dán jagáš Sáme Cupa hui dođalaččat, ja háliidit goargŋut gitta bajás. Sii leat viežžan čikčiid earret eará BULas ja doppe boahtá Gaute Olsen ja Kárášjot gánda Rune Brekke. Øyvind Paulen ja Glenn Hansen Nordlysas leaba maiddái searvan Bieskenjárgga Siidda mielde. Muhto ii das doarvái, guokte seara Olmmáivákkis maid bohtet veahkehit Bieskenjárgga Siida bajimužžii. –Dáinna joavkkuin gal jáhkan ahte mis lea buorre doaivva vuoitit. Hui ollusat mis leat jámma hárjehallan, ja čiekčit mat bohte BULas ja Olmmáivákiks leat hui buori, muitala siidaisit Stig Arne Somby. Sii eai leat baljo goassige joavdan loahppačiekčamiidda, muhto dál ii galgga nu šaddat. –Mii leat dolkan vuoittohallat ja ahte eat galgga leat duođalaččat. Muhto, vaikko atnitge čiekčamiid duođalažžan de ii leat daddjon ahte eat boađe doallat makkárge eallima. Dat dat gal maid šaddá, lohpida Stig Arne Somby. ¶
–Olbmot doivot mis lea fiinna márkanguovddáš, muhto ii leat dan dihte nu fiinnis. Dan fuobmá go geahččá govaid. Lea gal ruonas ja lunddolaš, muhto sáhttá fiidnábun dahkat guovddáža. Nugo muoraid gilvit, ráhkadit muorrašilttaid ja beaŋkkaid bidjat, árvala Ellen Cecilie Triumf. –Háliidivččen ahte olbmot fuobmájit ahte lea vejolaš gilvit maiddái Guovdageainnus, vaikko leage oanehis geassi eaige šatta nu máŋggalágan šattut dáppe, lohká Ellen Cecilie, gii ávžžuha olbmuid buktit evttohusaid gilvimii. Son maid sávvá ahte lieđit maid gilvá besset ráfis orrut, ahte ii oktage doalvvo dahje billis daid. ¶
Muhto Finnmárkku Oahpaheaddjilihttu ballá ahte sámi skuvla- ja mánáidgárdegažaldagat eai doarvái bures boađe vuhtiiváldojuvvot ođđa organisašuvnnas. –Ii leat mihkkege čiegusvuođaid ahte mii eat leat duhtavaččat dainna movt áimmahuššet sámi skuvla- ja mánáidgárdegažaldagaid. Olles fušuvdnaproseassas leat mii bargan sihkarastit sámi ovddasteami Oahpahuslihtus. Mii leat behtohallan go ná guhkás eat leat olahan buot iežamet ákkaiguin, muitala Johnsen. Muhto Johnsen ja Finnmárkku Oahpaheaddjilihttu eai leat gal vuos vuollánan. –Maŋemus sátni ii leat daddjon. Jáhkán ahte leat buorit vejolašvuođat oažžut buoret áimmahuššama sámi áššiin. Finnmárkku delegašuvdna lea ráhkkanan bures, mii leat viežžan doarjaga eará fylkaservviin ja mis leat seahka dievva buorit evttohusat ja ákkat go Oslos galgat digaštallat, lohká Johnsen. ¶
Dološ áigge lei Guovdageainnu musihkkakorpsa stuorimus musihkkabiras Guovdageainnus. Badjel 30 nuora ja ollesolbmo ledje dalle mielde. Fáhkkestaga jaskkodii 1989:s. Muhto dan giđa lea boares ásahus fas heakkaid nala boahtán. ¶
–Mii leat viežžan instrumenttaid gealláriin ja lovttain. Boares instrumenttat maid livččii galgan albmaládje ráidnet ja geallat álggos, muhto gal dat liikká doibmet hui bures, muitala álggaheaddji Alfred Larsen. Dál sii leat oalle máŋggas mielde hárjehallamiin. ¶
Alfred muitala ahte lea hui somá go olbmot lea fas ealáskahttán musihka. ¶
–Eatnasat mis gal leat geargan ravssaiguin ja diekkáriiguin, muitala son ja boagusta. ¶
Eai šiehtadala friddjalisttuiguin ¶
–Njulgestaga heahpat ahte gielddadirektevra ii háliidan deaivat Sámedikki gávdnat čovdosiid, beaškala Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad. Gieskat dat Nystad dáhtui čoahkkima Oslo gielddain, gávpotráđiin, dáid golbma sámi mánáid birra geasa lei lohpiduvvon sámegiel skuvlafálaldat Osloi. Oslo gielddadirektevra Lasse Johannessen vástidii ahte eai oainne makkárge dárbbuid deaivvadit Sámedikkiin čoavdin dihte ášši. –Dál ii leat vejolaš obanassiige álggahit sierra skuvlafálaldaga dáidda sámi mánáide. Oslo gielda dárbbaša eambbo áiggi dása, čállá Johannessen reivves Sámediggái. Jus gielda goassege ásaha sierra skuvlafálaldaga sámi mánáide, de dat ainjuo ii boađe johtui ovdal boahtte skuvlajagi. Reivves čállá Johannessen ahte mánát galget oažžut oahpahusa oahpahuslága mielde dan skuvllas mii lea sin orronbáikkis ja ahte Oslo Skuvlaossodat lei bovden váhnemiid čoahkkimii gávdnan dihte čovdosiid dáid rámmaid siskkabealde. Min Áigi ii leat fitnen ságaide Skuvlaossodagas geange gii sáhttá áššái lohkat maidege. ¶
Bente Pedersen muitala son ii lean obanassiige dán máilmmis jurddašan čállit geađgeáiggeolbmuid birra Várjjatvuonas. –1998:s leimme beakkán filbmadahkkiin Knut Erik Jenseniin johtimin Čáhcesullos oarjjás. Jensenis leai earán Várjját Sámemuseii Unjárggas, ja mun dieđus šadden maid galledit musea, muitala Pedersen. –Doppe bessen vuosttaš geardde oaidnit "Várjjat olbmá" dáktehámis. Leai ráhkisvuohta vuosttaš čalbmeravkaleamis. Bessen oaidnit arkeologalaš govaid Várjjat guovllus ja dat cáhkkemii mu nu ahte juoidá fertejin dahkat dáiddalaččat, ja dál lean viđat girjji ráiddus "Rissebávtti olbmuid" birra čállemin, lohká Pedersen. ¶
Pedersen ii diehtán maidige geađgeáiggis Várjjatvuonas. Danin fertii son oažžut veahki sihke arkeologain ja historjádiehttiin. Dan son oaččui Várjjat Sámemuseas, namalassii arkeologa guoktás Kjersti Scankes ja Elin Myrvollas. –Soai leigga erenoamáš buorit veahkit ja doarjjuiga mu diehtemeahttuma dan muddui ahte ožžon velá eambbo inspirašuvnna čálligoahtit, mun giittán sudno, lohká Pedersen. Sutnos oaččui lagabui 10 kilo dieđuid geađegeáiggis Várjjatvuonas. Doppe ledje arkeologa- ja historjástudeanttaid barggut, historjjálaš govat ja muitalusat. –Go álgen lohkat ja studeret dieđuid de easkka buollái mokta čálligoahtit dáid olbmuid birra. Ii lean njulgestaga diehtu mo dat justa elle beaivválaččat, go arkeologalaš dieđuin eai leat čálalaš dieđut dan áiggis, lohká Pedersen. Dát orui leamen issoras miellagiddevaš, justa mu šáŋgerii, ja maiddái min dološ, dološ don áigásaš máttuid birra, muitala son. ¶
Iežas maid lohká máŋgii geahččalan váldit oktavuođa badjeolbmuiguin, muhto ii leat goassege fáhten ságaide. -Sis livččii álo leamaš vejolaš muinna váldit oktavuođa vaikko goas jándoris go leat dovdan dan dárbbu. Muhto nu ii leat dahkkon, beaškala Herman Sotkajärvi ¶
Eira lohká alddis leamaš veahkkin šibitdoaktára mii duođaštii ahte lea iešalddis jápmán. Henrik I. Eira lohká ahte dat lei nu váibbat ahte leai álgán loaktit maiddái deahki. Eira dadjá ahte miessi lei dieđus borron, muhto dat lea dahkkon maŋŋel go lea jápmán. Dan lohká oaidnit das go ii leat varson. –Dás ii gávdno eahpádus ahte dát miessi lea váibbatvuođain jápmán, ja lean ge dan dokumenteren iešalddis jápmán, muitala Henrik I. Eira. ¶
Nuorta-Finnmárku: Hálkaváre-siida, Nuorta-Finnmárkkus áigu boahtte giđa filbmemiin geahččalit duođaštit go mearragoaskin goddá ruksesmisiid. Orohat ohcá dál ruhtadoarjaga Finnmárkku fylkamánnis. Hálkavar`siida ja Ninne Filbma O/S ohcet 270.000 ruvnno doarjaga fylkamánnis. Mannán giđa čađahii siida geahččalanprošeavtta maid boazodoallit ieža ruhtadedje. Boazodoallit gávdne vihtta miesi maid navde goaskima leat goddán. Filbmenbargu ii lihkustuvvan ollásit mannán giđa go dálkkáskii, muitala Sámi Radio. ¶
Dasa lassin ahte ekologálaš dássedeaddu vuhtii váldo, de ferte maid boazodoalliide sihkarastit dohkálaš ealáhusdietnasa. Guhkitáiggi mihttomearrin ferte leat ahte boazodoalliin galgá leat dakkár dienasdássi ahte eai galgga dárbbašit háhkat lassidietnasa olggobealde boazodoalu, birgen dihte. Bargosajit boazodoalus fertejit dohkkehuvvot uhccimusat seamma dehálažžan go dábálaš bargosajit almmolaš ja priváhta sektuvrrain. Dát guoská erenoamážit dakká áššiide areálabahkkemat geahččaluvvojit dahkkot lobálažžan dainna ákkain ahte lihkahallan buktá ođđa bargosajiid. Ferte muitit ja váldit vuhtii ahte lihkahallan čuohcá boazodoalu barggolašvuhtii, mii juo lea guovllus. Oanehat áiggi badjel lea dárbu buoridit árvoháhkama boazodoalus, nu ahte eanet nálášuhttit buktagiid boazodoalus. Dássážii lea leamašan váttis bargat lotnolasealáhusaiguin, danin go boazodoalus lea aivve leamaš biergobuvttadus. Deattuhan vel ahte árvohahkamis livččii vel dat ávki ahte dat buvttášii barggu boazodoalu nissoniidda. Juksandihte dán mihttomeari, de áigu NSR Sámedikki bokte bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid geavaheapmi hábmejuvvo nu ahte dat váikkuha buvttadusa nanosmahttima, ja nu maiddái ekonomiija sihkarastima ealáhusas. NSR áigu maid eanet áŋgiruššat árvoháhkamiin ja lotnolasealáhusaiguin mas boazodoallit biddjojuvvojit guovddážii, nu ahte boazodoallobearrašat ožžot govttolaš dietnasa. ¶
Go lea sáhka kulturbealis, de lea dárbu nannet ahte boazodoallu lea mihtilmas sámi eallinvuohki ja guovddáš sámi kulturguoddi. Dan maid ferte váldit vuhtii go hápme boazodoallopolitihka. Árbevirolaš boazodoallu gáibida ahte olles bearaš searvá iešguđet láhkai bargui. Otnáš ovdáneapmi, mas boazodoallu eanaš adnojuvvo indviduála ja albmáid ealáhussan, lea negatiiva olles sámi boazodoallokultuvrii. NSR áigu Sámedikki čađa bargat dan ala ahte boahtteáiggi boazodoalus galgá kulturoasis leat dehálaš sadji. Mii áigut maid bargat dan ala ahte ásahuvvojit buoret rámmaeavttut nu ahte nissonat, nuorat ja mánát sáhttet aktivvalaččat searvat boazodollui. ¶
Nu muitala Wild Willy´s Gang rumbočuojaheaddji Willy Bendiksen. 1980-loguin vánddardii Bendiksen joavkkuiguin Road ja Blond On Blond:ain. Molotov Cocktail lunttat liikoje nu bures Wild Willy ja su rumbočuojaheami ahte sii johte miehtá Finnmárkku beassat oaidnit su. ¶
Buot guhtta filbmadahkki leat dovddus ovdalaččas, ja filmmat leat juo vuvdojuvvon TV-stašuvnnaide Suomas, Nederlánddas ja USA:s. Veaháš filmmaid birra: - Nigerialaš filbmadahkki Ngozi Onwurah lea ráhkadan filmma man namma lea "Hang Time" . Filbma lea nuorra nigerialaš basketspábbastalli birra gii nu issorasat háliidivččii USA:ii vuolgit spáppastallat. - Bridget Pickering Namibias eret čájeha "Uno máilbmi" filmmas movt nuorra eadneolmmoš dohkkeha eanet ja eanet ovddasvástádusaid. - Máttaafrihkálaš Zulfa Otto-Sallies filbma "Raya" muitala dan birra go Raya fas boahtá ruoktot maŋŋel go lea leamaš giddagasas, ja su doarruma birra vearredaguid vuostá. - Fanta Necros filbma "Lahkagovva Bintous" lea movttidahtti muitalus muhtin nissonolbmo birra gii oažžu hui nanu iešdovddu maŋŋel go álggaha sierra doaimma. - "Muhtin idja suoidnemánus" lea namma filmmas maid Raja Amari Tunisias eret lea dahkan. Dat lea dološ čábbá birra gii dál čiŋaha ruvdnomorsiid. Filbma muitala dan balu, morraša ja bahčavuođa birra mii nissoniin lea geat leat bággehallan náitalit olbmuin gean earát leat válljen sutnje. - Ingrid Sinclair Zimbabwes eret muitala "Riggodat" nammasaš filmmas nuorra oahpaheaddji Molly birra gii oažžu barggu jaskes gili skuvllas mii lea Mátta-Afrihká ráji guoras. Son sávvá gávdnat ráfi alccas ja iežas unna bártnážii, muhto su iežas čeavláivuohta ja oaivilat dagahit ovdagáttuid, vašánisvuođa ja guoktilašvuođa iežas bargoskihpáriid gaskkas. Son suhtada rektorain ja lea massime visot go muhtin geafes nissonolmmoš čájeha ustitlašvuođa, mii fas jáhkiha nissona ahte riggodat ii leat dušše ollu ruhta. ¶
Sinclair vuosttaš filbma "Flamme" maid dagai 1994:s suhttadii máŋgasiid go čájehii nuorra geriljánissona gii veagalváldui iežas hoavddaide. Sinclair ii bala guhtta jagi maŋŋil dán čájehit rektora Zimbabwes geahččaleame Molly veagalváldit. –Zimbabwe aviissain leat álo dieđut dákkár dáhpáhusain. Goitge ii muitaluvvo nissoniid birra geaid dievddut veagalváldet. Áiggun oažžut ovdan, dego "Flamme" filmmas, ahte veaglváldimiin sáhttá dahkat juoidá. Nissonat sáhttet beassat das eret. Ii leat dušše vuolláneami birra sáhka, lohká Sinclair. –Afrihkálaš eatnit eai leat dušše oaffarat. Sis lea suhttu, mokta, jierbmi ja oahppu. Olggobeal Afrihká govviduvvojit afrihkálaš nissonat measta heahpatlaš ja váivves vuogi mielde. Lean dušše geahččalan čájehit eanet beliid duohtavuođas, ja jáhkán ahte filmma loahpas dovdo gutnálašvuohta ja váibmoláđisvuohta, lohká filbmadahkki Sinclair. ¶
UDI ii hálit kommenteret stuorrát dán ášši birra jávohisgeatnegsvuođa dihte. –Mii diehtit ahte ášši lea guoddaluvvon, muhto eat leat vel ožžun áššebáhpáriid, muitala diehtojuohkinkonsuleanta Menahem Paz. ¶
Kllokoqi bearraša advokahta Magnulf Aurvåge lea dál bargamin dáinna áššiin. Son lea duođašteamin makkár váttisvuođat bearrašis leat ja deattuheamin ahte sii berrejit beassat leamen Norggas olmmošlaš sivaid dihte. –Dat sáhttet gollat máŋga mánu ovdal go guoddaleapmi meannuduvvo ja dat lea váttis dadjat mii boađus guoddaleamis šaddá, muitala Aurvåge. ¶
Eallin rievddai oalát dan čakčabeaivvi go vuolláičáliiga isidiin, Johan Turin, šiehtadusa. –Go geahčastat teaksta-TV, bonjastat radio ala dahje rabastat aviissa, de lea juoga negatiiva min birra. Dasa lassin galgá váldit vára mánáin, náittosdilis ja iežas suohkanbarggus. –Lean váivašuvvan ja máŋgii suhttan, lohká son. Ja suhtuin son sáddestii ge reivve fylkkagildii váidalit dilis. Reivve son ii diehtán boahtit Finnmark Dagblad-aviisii. –Ledjen suhttan. Juohke diŋga galgá dáhpáhuvvat dalánaga. Leat leamaš nu ollu guokte-beaivvi áigemearit. In dieđe galle ija lean bargan. Mus lea measta 300 proseantta virgi. Ii dát leat olbmo bargamis. –Inge suitte cealkit eret barggu Dearvvašvuođaguovddážis. Letne šaddan ieža bálkáhit liige olbmuid liige bargguide vuostálastima geažil. ¶
Dan ođđa sámegiel liturgiijii lea dál evttohuvvon rohkos maid báhpat sáhttet geavahit jávkadit oaidnemeahttumiid. Danne galget báhpat geat barget sámi guovlluin oahppat dán rituála baldin dihte gopmiid ja jámehiid. –Duogáš dasa go Norgga Girku oaidná dán dárbbašlažžan, lea go sámi kultuvrras lea dábálaš ahte oaidnemeahttun vánddardeaddjit vurjet olbmuid, muitala Sis-Finnmárkku proavás Per Oskar Kjølaas. –Sámi guovlluin leat báhpat guhkit áiggiid veahkehan olbmuid beassat eret dáin vuoiŋŋain. ¶
DIGAŠTALLAT: Presideanta Sven-Roald Nystø muitala ahte Sámediggi álgá boahtte vahkku dievasčoahkkimis gieđahallat Sámedikki boazodoalloplána. Plána galgá leat veahkkin hábmemin Sámedikki boahttevaš boazodoallopolitihka. Min Áiggi vuorkágovva ¶
–Viimmat gávdnui čoavddus. Lea hui buorre, lohká Niillas Min Áigái. –Mis leat leamaš ollu váttisvuođat dán rádjai, nu ahte lean ilolaš go mii dál sáhttit bargagoahtit filmmain. Gaup lohká ahte sis livččii galgan čoavddus ovdal juovllaid juo, ja ášši lea gal ádjánan hui guhká. Gaup lea bidjan ollu resurssaid dasa ahte filbma galgá ráhkaduvvot Guovdageainnus iige eará báikkis. –Lean čađat diehtán ahte čoavddus lei Guovdageainnus, ja lea buorre go dál lea ášši čielgan. Gaup muitala ahte guorahallanbargu, nu gohčoduvvon research, álgá njukčamánu mielde. ¶
–Áhčči ja su doarjjaolmmoš leigga oaidnán ahte njorrejedje sutnje dálkasiid njálbmái. In diehtán ahte oažžu dálkasiid go Hammerfeasttas ii ožžon maidege. Danne fitnen jearrame makkár dálkasiid oažžu, muitala Lisa. Ja son duođai suorganii ja suhtai go bođii diehtit makkár dálkasiid addet. –Buhcciidruovttus adde nu gohčoduvvon antipsykohtalaš dálkasa, mii lea olbmuide geain leat schizofreniija. Ja dan diagnosa ii leat mu eadni goassege ožžon, beaškala Lisa, gii suhtai vel eanet go gulai manne dan adde; –eadni lea oainnat nu váccáhahkes ja sis ii leat kapasitehta vázzit eatni maŋis. Suohkanis ii leat ruhta eanet olbmuid bálkáhit. Dálkasat dahke ahte Julie Susanne lei dego gárrenolmmoš, ja su šadde láidet go galggai vázzit. –Lei ilgat vel oaidnit eatni gii láve leat nu virkui, lohká Lisa, gii ávžžuha buot eará oapmahaččaid čuovvut mielde maid sin buohccit ožžot. ¶
GUOVDAGEAIDNU:Viimmat lea čielgan movt šaddá govdafierpmádagain Guovdageidnui, go ElTeleNord lea dál ožžon buot lobiid mat leat dárbbašlaččat ovdal go álgá hukset buoret dihtorlinjjaid suohkanii. ElTeleNord direktevra Svein Erik Mikkelsen Álttás muitala Min Áigái ahte rusttegat bohtet ovdal miessemánu, ja sii sáhttet fállat govdafierpmádaga Guovdageainnu fitnodagaide geasi rájes. –Duogáš manne lea váldán nu guhkes áiggi ovdal huksema, lea ahte lobiid gieđahallan ádjánii mihá guhkit go leimmet vuordán, lohká Mikkelsen. Dihtorjohtolat govdafierpmádaga bokte manná čuohtegerddiid johtileappot go dábálaš ISDN-linjjaid bokte. ¶
Moai sáddejetne sala dievva dearvvuođaid munno viššalis biigái, Marita Trosten Nilsenii, geas lea 9 jagi beaivi 27.01. Sávve dutnje hávskes beaivvi ja ollu gussiid. Marita, mii gullo civkimin - na ean moai daja maidige vuos.... Liegga dearvvuođat eatnis ja áhčis ¶
SUHTTAN: Sátnejođiheaddji Inga-Lill Olsen ii dohkket Guovdageainnu ambulánsafitnodaga Muosáide. Muhto biehttala muitaleames manne. ¶
Olsen čuoččuha ahte Arctic Ambulanses ii leat dat máhttu mii lea dárbbašlaš bálvalit Muosát gieldda, vaikko movt livččii. –Mii leat ožžon bálvalusa mii lea heajut go ovdal, vaikko movt livččii!, lohká son Min Áigái. Son čuoččuha maiddái ahte Arctic lei fállan vuddjiide heajut bálkká go mat sis ovdal ledje. –Muhto don leat bajemus ovddasvástideaddji gieldda ambulánsabálvalusas. It go don oainne ahte don berrešit čuovvolit ášši ja ávžžuhit sihke Turi ja vuddjiid soabadit, ja dainnalágiin oččodit buori bálvalusa? –Ii. Ii leat mu ovddasvástádus seaguhit dasa movt fitnodagat ja bargit barget gaskaneaset. –Muhto de livččet ožžon daid vuddjiid geaid don háliidivččet? –Ii leat mu ovddasvástádus! Orru leame nu ahte Olsen háliidivččii gal ovddeš vuddjiid ruovttoluotta, muhto ii háliit obanassiige ahte sápmelaš Johan Turi galgá leat Muosát ambulansabálvalusa hoavdan. –Leat sihke medisiinnalaš ja fágalaš ákkat dasa manne mun lean vuostá Turi fitnodahkii, lohká son. Muhto Olsen biehttala muitaleames makkar ákkat dat leat. ¶
–In sáhttán doallat lohpádusa go gielddas lea stuorra vuolláibaza. Buot surggiin šaddat garrasit čuohppat ja divvadiid divrudit. Lea gal hui váivi, muhto dan ferte dahkat go gielda lea boahtán dákkár dillái, lohká Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther. Sátnejođiheaddji lohká ahte gielddas lei dáhttu hálbbidit mánáidgárddiid váhnenmávssu, ja ledje maiddái bidjan johtui lávdegotti mii galggai ášši ráhkanahttit gielddastivrii. –Dan šadden bissehit go oinniimet ahte gieldda ekonomiija ii guotte hálbbidemiid, muitala Kjell Sæther. Dál gielda baicca evttoha divrudit seamma ollu go galggai hálbut. ¶
Geassemánu 20.-21. beivviid galgá Finnmárkku fylkkagielda deaivat Muosát gieldda Čáhcesullo nammarievttis čoavdindihte ambulánsariiddu. Fylkkavárresátnejođiheaddji Arne Pedersen lei doivon gávdnot politihkalaš čovdosa riidui, iige juridihkalaččat rievttis. Pedersen lohká ahte son dattetge ii leat nu hirpmqhuvvan go Muosát gielda dál geahččala bissehit Arctic Ambulánssa doaimmaid rievtti bokte. Muosát han lea guhká juo áitán loktet ambulánsariiddu riektái. Muosát gieldda advokáhta Inger Hygen Flostrand dat dieđiha ahte sii dál gáibidit nammarievtti bissehit Arctic Ambulánssa doaimmaid, maŋŋel go Dearvvašvuođabearráigeahčču lea oaivvildan ahte bálvalus ii leat dohkálaš. Fylkkavárresátnejođiheaddji fas lohká ahte fylkkagielda guoddala ášši jos nammariekti bisseha ambulánsafitnodaga doaimmaid Muosáin. ¶
Maŋŋel báhčindáhpáhusa, de bovdii skuvla váhnečoahkkimiidda. Muhto ii buot váhnemiid. –Mu eai bovden. Eai dan vuosttaš čoahkkimii, eaige dan nuppi čoahkkimii ge. Lihkkus riŋgedje guokte váhnema, ja jearaiga eango moaige gánddain boađe, muitala Káre. Dál maŋitáiggis lea son lihkolaš go Per Mikael ii vuolgán mielde dán čoahkkimii. –Doppe šattai huikkas ja bealkkas, vaikko ledje gohčodan čoahkkima "heahtečoahkkimin" . Mu gánda, gii lei bissu doallan, ja mun, su eadni, dat oruime steampilastojuvvome sivalažžan. Oahpaheaddjit eai lohkan skuvllas makkárge ovddasvástádusda bissosteapmái. Čoahkkimis čilgedje munnje ahte lea váhnemiid ovddasvástádus go máná sádde tuvrii. –Muhto, mun in lean miehtán ahte mu gánda galgá beassat bissostallat skuvllas. In lean oba čállán ge vuollái ahte oažžu bissu doallat doppe. –Dál in vuollán ovdalgo skuvla dupmehallo vai min bearaš beassá ealligoahtit fas albmaláhkai. Per Mikael, su eadni ja áhčči leat lihkulaččat go Piera Ánddiin manná bures ja ahte sis ain lea buorre oktavuohta su bearrašiin. ¶
Guoddala lágamánniriektái ¶
Okta sivva manne juovlačiekčamiin ii šatta mihkkege dán jagi, lea ahte nu unnán joavkkut dieđihedje iežaset mielde. Dieđihanáigi maŋiduvvui, muhto liikká eai vel geargan joavkkut dieđihit iežaset mielde. Sullii 15 dievdo- ja 6 nissonjoavkku ledje čájehan beroštumi leat mielde, muhto eai lean eara go guokte joavkku máksán dan mii galggai máksojuvvot lágideaddjiide. -Lea hui suddu go ná šattai. Joavkkut dihte dieđihanáiggi birra, muhto in hálit sivahallat sin, go dieđihanáigemearri soittii leamaš menddo oanehaš, muitala Mienna. Diibmá lei maiddái Miennas ovddasvástádus lágidit čiekčamiid, ii ge dalle ge álgán árabut plánet, muhto lihkus manai buot bures. Dál son lohká iežas oahppan ahte ii ávkkut álgit plánet čiekčamiid unnit go mánu ovdal, ja lohpida boahtte jagi čakčamánus jo álggahit plánema. ¶
Kárášjoga joavkkut Lakka ja United ledje áidna joavkkut mat dán jagi ledje dieđihuvvon mielde. Sii ledje illudan somás spábbačiekčan-vahkolohppii, ja leat dál garrasit behtohallan go ii šatta mihkkege. -Mii šattaimet hui heajos millii go gulaimet ahte ii šatta čiekčan, muitala United joavkojođiheaddji Nils Torfinn Balto. Son moaitá lágideaddji ja oaivvilda ahte ii leat bargan doarvái buori barggu. -Sten Rune ii leat addán doarvái dieđuid čiekčamiid birra, ja eai hal olbmot leat báljo oba diehtán ge goas ja gos dat leat, oaivvilda Balto. -Lea hui heittot go ii šatta mihkkege, ja lea heittot joavkkuid bealis go eai dieđit mielde čiekčamiidda, oaivvilda fas Lakka joavkojođiheaddji Niillas Ivvár Eira. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen muitala Min Áigái ahte lávvordat iđiđa roasmmahuvaiga guokte nuorra bártni garrasit, 18 jahkásaš guovdageaidnulaš ja 19-jahkásaš ráisalaš, skohterlihkohisvuođas Guovdageainnu márkanis, Beazedievás. Lei heittot dálki, nu ahte buohccibiillat šadde sudno doalvut Suolovuopmái (Guovdageainnu ja Álttá gaskkas) gos helikopter doalvvui sudno Tromsii, RiTø-buohccivissui. Guovdageainnu leansmánni muitala ahte nuora guovttos leaba čuohcan skohteriin eret luottas ja dasto deaivan njuikehahkii. Skohter lea dasto loktanan badjel 20 mehtara ovdal go goaikkehii. Skohter gopmanii ja nuorat šattaiga vuollái. Guovdageainnu leansmánnekantuvra lea rehkenastán ahte skohtera leaktu lea leamaš badjel 100 km/d. Nils Henriksen muitala ahte skohteriin ii leat lohpi vuodjit luoddaráigge. Son ii đieđe leago vuoddji leamaš gárremin, muhto leat váldán varraiskosa, nu go lea ge dábálaš bargovuohki dákkár dáhpáhusain. Nuora guovttos leaba leamaš goziheami vuolde, muhto Finnmark Dagblad dieđuid mielde manna dál bures goappašagaiguin. ¶
Eanandoallodepartemeantta ossodatdirektevra Anne Kathrine Fossum dieđuid mielde bohtet máksit boazoeaiggádiidda heahteveahki maŋemuš vahku geassemánus. Fossum muitala ahte boahtte vahkus lea čoahkkin Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin mas geahčadit ovttas njuolggadusaid dán jagáš boazodoallošiehtadusa ektui. –Dakka maŋŋel almmuhetnet loahpalaš njuolggaduasaid maid vuođul dasto máksit ruđaid doalloovttadagaide, lohká Anne Kathrine Fossum. ¶
Sámi álbmotbeaivvi ávvudoalut rahppojit golmma áiggi sámi árbevirolaš mállásiiguin. -Dalle lea sáhka gumpposiin, bohccobierggus ja muđuid dakkár borramušain mat dasa gullet, muitala Finn Arne Selfors. Son lohká šaddan vierrun Deanus ahte dán beaivvi čájehit skuvlamánát lávddi alde maid sii máhttet ja sáhttet. Nu šaddá dán jagi maiddái. ¶
Svein Ottar doallá sártni Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas. Báikkálaš artisttat galget maid guoimmuhit. Dat konsearta álgá eahkes diibmu guđas Birasvisttis. -Ivvár Ánde áigu juoigat. Maiddái Anne Lise Varsi Solbakk rohtte luđiid, muitala Finn Arne Selfors. ¶
Son muitala ahte Kjell Ballari ges galgá lohkat kåseriija mii lea čuoigama ja sámi kultuvrra birra. Muđui leat mánáidgárddit maiddái fárus doaluin. Finn Arne Selfors lohká alddiineaset oalle viiddis prográmma, nu ahte ii leat sávvat earágo bures boahtima olbmuide Sámi álbmotbeaivvi doaluide mat álget birasvisttis diibmu golmmas ja jotkojuvvojit konsearttain guđas. ¶
–Jergul lea meahcceguovlu, ja dat gii liiko luonddu geavahit astoáiggis, sus leat dievva fálaldagat olles jagi. Jergulis leat jávrrit, buorre luossajohka, rievssatguovlu ja dieđus luondu, lohká Lemeha nieida Liv Eli, gii ássá Guovdageainnus. Liv Eli muitala olles bearaš veahkeha go leat doalut Asttus. Leat sihke čoahkkimat, heajat, seminárat ja ollu, ollu eará priváhta doalut. –Min bearrašii lea dát fitnodat daguhan ahte mii leat eambbo ovttas dál, mánáidmánat maid veahkehit go lea dárbu, lohká Liv Eli. ¶
Lean jearahallann prošeaktajoavkku doaimmaheaddji Nils Johan J. Gaup dan plánejuvvon ođđa skuvlla birra. Nils Johan Gaup ii sáhttán nu ollu muitalit go ii dieđe vel nu ollu, lea menddo árrat lohkat mo ođđa skuvlla šaddá. Muhto logai ahte oahpahus ii šatta nu mo ovdal lei. Logai maid ahte sii háliidit nuoraiguin gulahallat mo sin mielas galgá skuvla ja oahpahus leat boahtteáiggis. Eai dieđe vel man ollu galget stuoridit boares skuvllas ja man ollu lanjat galget leat, ii sáhte dan mearridit ovdal go bargojoavku lea mearridan mo oahpahus galgá boahtteáiggis leat. Dán skuvlajagi leat Kárášjoga Nuoraidskuvlla logát luohkát geahččaleamen ođđa oahpahusvugiid, sáhttá šaddat boahtteáiggis nu. Logát luohkáin leat dál moadde oahpaheaddji geat galget oahpahit goappašat luohkáid, ja lea maiddái eambbo ovttasbargu A ja B luohkáid gaskka. Leat ollu prošeavttat. Oahpaheaddji ii šat čuoččo távvala luhtte beaivvi miehtá, lea eambbo iešráđálaš bargu. Dál lea maiddái molssaáigi, sáhtát bargat bihtáid dahje skuvlabargguid gos oahpaheaddji lea veahkin jus lea dárbu, ovdal dahje maŋŋá skuvlla. Sáhtát čoaggit diimmuid maid sáhtát friddja váldit jus leaš dárbu. Lea bargoplána maid galggat čuovvut. Bargoplána lea guovtti dahje golmma vahkkui. Doppe čuožžu man ollu galggat bargat ja maid, ja dainna galggat leat geargan dan áigemearis. Lean jearahallamn 10A ja 10B nuoraid dan birra mo sin mielas lea oahpahus dál dan ektui mo ovdal lei. 10A ja 10B oahppit dadjet ahte dál lea suohttaset skuvllas, ovdal han šattai čohkkát ja geahččat go oahpaheaddji čujuha távvalis. Eai ge lean nu ollu prošeavttat ovdal, dál leat ollu eanet prošeavttat ja dat lea ohppiid mielas hui buorre. Lohket maiddái ahte lea somát ja buoret oahppat dál go geavahit eará vuogi oahpahit, muhto lea veahá váttis geavahit bargoplána go dat lea eahpečielggas ja lea váttis áddet. Muhto muhtin oahppit lohket ahte lei buoret ovdal, go dalle dihte maid galge bargat, muhto dál lea gal liikká veahá buoret go lea eambbo áigi bargat dan maid ieža háliidit. Mu mielas lea dál olu buoret oahpahus, lea álkit bargat go ieš beassá mearridit maid háliida bargat. Galggaše gietkan- ja vuoiŋŋastanlatnjat buot luohkkálanjaide. Dihtorat main lea interneahtta galggašedje maid juohke oahppái. Muđuid lea buorre nie mo logát luohkáin dál lea. ¶
–Virus falleheamit ja dihtorsnuoggan interneahta bokte lea šaddan golmmaduppal eanet 1999 rájes, muitala IT-ekspearta Peter Tippet. ¶
Min Áigi bostala ¶
–Ruonáeatnama deháleamos gávppašangálvu leat reahkat ja guolit. Jahkásaččat oastá Kiinná birrasii 250 miljovnna dánska ruvnno ovddas reahkad ja guliid Ruonáeatnamis, muitala NRK Sámi Radio. ¶
Stipeanddat mat lohpiduvvojit, leat vaikko guđe sámi nurrii gii háliida čálligoahtit. Supmit main lea sáhka eai leat vel almmuhuvvon, muhto galget goit leat dan mađe stuorrát ahte movttiidahttet sámi nuoraid čálligoahtit. Thomas Marainen lohká ahte sii leat guhká bargan buoridit girjjálašvuođa dili. Earret eará leat ohcan ruđaid iešguđet sajis ja sii leat ságastallan kulturministariiguin, muitala Marainen. Eai loga vel ožžon veahki. ¶
Thomas Marainen lohká ahte sii eai sáhte ballat oččodeames ođđa girječálliid vaikko ruhta lea nu unnan. –Lágádusat galggaše maiddái veahkkin buoridit sámi girječálliid ruhtadili, lohká Marainen. Son muitala ahte lágádusain čužžot ollu čállosat, mat eai sáhte almmuhuvvot ruhtaváni geažil. Sámi girjjiid márkan lea hui unni. Lágádusat fertejit nu oažžut measta 100 proseantta ruhtadeami girjji ovddas ovdalgo dustet olggosaddigoahtit dan. ¶
Ášu eaiggát, NSR, ráđđii ja stivrii Ášu sisdoalu ja háliidii rievdadit dan iežas miela mielde. Dál muitala Håkon Isak Vars rahpasit iežas vásáhusaid Ášu váldodoaimmaheaddjin. ¶
Vars ii leat ovdal almmolaččat čilgen duohta siva manne guđii Ášu fáhkka juovlamánus. Dál ii čiegat šat ahte ledje vuostemielat stivrra ja su gaskkas. –Muitalan rahpasit manne heiten, vai olbmot eai galgga eahpidit makkár oainnu mun ovddastan. Mu mielas lea nu ahte sámi mediain lea giella mii čohkke álbmoga ja nanne identitehta. Mannan Min Áiggis digaštalai Ingebrigt Pedersen makkár sisdoallu berrešii ja ii berreše leat sámi mediain. Dattege son garrasit šiittii seaguheames Ášu sisdollui. –Dat ii leat duohta. Juohke čoahkkimis gos stivrajođiheaddji lei, leaččai dál eahpeformálaš dahje formálalaš čoahkkin, de son álo ovddidii ahte aviisa galggašii olahit olles sámi álbmoga ja ahte dan ii dahkan aviisa ovdalgo čálligođii dárogillii maid, muitala Vars. Son maid imaštallagođii stivrajođiheaddji áigumušaid go son geažuhišgođii ahte Vars galggai lagat ovttasbarggu ásahit Min Áiggi doaimmahusain, vai aviissat gulahalaše nu ahte eai čále daid seamma áššiid. –Diet jurdda ii čáhkan mu oaivái, lohká Vars. ¶
Bargodilli Ášus šattai veadjetmeahttun. –Dovden ahte stivrras ii lean makkárge doarjja iežas jurddašeapmái, ideaide ja bargovuohkái. –Dovden maid ahte stivrajođiheaddji seaguhii iežas oainnuid ja áigumušaid mu bargui, muitala Vars. ¶
Mun gii lean sámediggepolitihkkár dovddan ovddasvástádusa olles álbmogii min guovllus, ja danin barggan ge dan ala ahte ovddidit sámi guovlluid buohkaid várás, ii ge dušše fal sápmelaččaid várás. Mun dovddan maid ahte mus lea ovddasvástádus bargat dan ala ahte Finnmárkku riggodagat boahtteáiggis galget hálddašuvvut ja geavahuvvut vuosttažettiin Finnmárkku álbmogis. ¶
–Guhkki go lea vel Šuvvanvárrái, jearrala Sverre Andersen go deaivvan su, su eamida Ilse ja guokte beatnaga, moadde kilomehtera davábeale Šuvvanvári. Movttegis Sverre, dahje "fiervváfinna" movt ieš liiko iežas gohčodit, lea aiddo geargan káfestallamin. Dál lea ruvvemin velá váiban juolgevuođuid ovdal go fas vázzila. ¶
Sverre muitala son lea beassan buori dilis oaidnit ođđa čalmmiiguin sihke luonddu ja ássandiliiid gaskal Beahkkárvuona ja Leavnnja. Jurdagat leat mannan ávdin mearrasámi guovlluide dien gaskkas. Manin leat olbmot guođđán báikki, imaštallá Sverre. Dál áiggošii Sverre bargat Sámedikkis dan ala ahte guovllupolitihkka mearrasámi guovlluin buorránivččii. ¶
Nuorta-Finnmárkku politimeastir Arild Aaserød muitala ahte váidda lea leamaš sin beavddis. Dál lohká Aserød váidaga sáddejuvvon SEFO:ii. Dat lea sierranas orgánisašuvdna mii gieđahallá áššiid main politiijat váidojit. Politimeastir Arild Aaserød muitala ahte leat váidon earret eará dan dihtii go ii lean burginlohppi. Liikká deattuha Aaserød ahte son lei addán dakkar lobiid. Son lohká goit iežas áddejumi mielde buot formalitehtaid leamaš ordnegis johkabearraigeahčus go aksjonerejedje. ¶
Dáid guhtaliid galgá Samovarteáhter johtit bihtáin "SPOR" Finnmárkkus. Teáhter geahččala dáinna bihtáin čájehit man váttis ovttaskas olbmui lea birget dán garra ja girjás máilmmis. Geahča mahká stuorra spageahtta-ruittuid gos spageahtat duldet nu ahte boršu vel, ja leat gittalagaid. Farga beasat njorret čázi eret ja borrat ovttaid mielde. Dat máisto njálgátmuhto buoremus lea go beasat gáffala birra giessalit váljis spageahtaid. Dalle ollet siskelebbui, ja šaddá jorbadet ja gassadet smáhkka spageahtaide. Nie sáhttá maiddái govahallat "SPOR" -čájálmasa. Golbma ovttaskas olbmo dárbbašit guđet guimmiideaset eallimis. Jos mii guossuhat olbmo ovttaid mielde, de birget mii oalle bures singuin, muhto jos mii guossohat sin ovttas, de šaddet sii stuorrát ja gievrrat, ja smáhkka maid šaddá buoret. Samovarteáhter čájeha bihtá Várggáin 20.03 dii.1300, Deanus 21.03. dii.1300, Leavnnjas 22.03. dii.1300 ja Honnesvágis 23.03. dii.1200. ¶
Kárášjoga olgobáikki VM-Kroa olggobealde vásihii 17-jahkásaš Alf Henry Nystad politiijáid fámu. –Politiijábálvá dearpalii kroattain niskái, hoigadii mu gávvut ja njuikii vel ala, muitala Nystad dáhpáhusas. Kárášjoga Lensmánnekantuvrras šiite dáhpáhusa leat nu go Nystad muitala. Min Áigi 66. nr, 23.08.2000 ¶
–Dokumeantas leat dievva duššiságat ja klisjeat mat sihkkarit leat váldon ovddeš norgga almmolaš mediačielggademiin, ja mat dušše leat sámáidahttojuvvon vai heivejit midjiide. Das ii leat mu mielas árvu sámi miediaid boahteáigái, beaškala son. ¶
–Mii áigut bargat dan ala ahte mii oažžut doarjaga. Muhto; mun mieđihan gal ahte jus eat fidne ruđa, de mii fertet bidjat olles prošeavtta eret. ¶
Kulturvahku lágideaddjit leat dán jagi dáhpáhusaide bidjan temain "Mátta-Várjjat - sámi gielda?" Vahku prográmmas leat leamaš "sámi" dáhpáhusat nu mo čájáhusat, ságastallamat ja skuvllat ja mánáidgárddit leat sámiid man nu láhkai guorahallan. –Dattege sáhttá gažaldat maid vahkuin leat divvun, báhcit vástikeahttá, dajai gieldda kulturkonsuleanta Bodil Eide Sámi Áigái ovdal go rahpe dáhpáhusaid mannan bearjadaga. –Gažaldat lea juo vástiduvvon vuosttaš njeallje beaivvis go erenoamáš olusat leat mielde leamaš, muitala NSR Sámiid Searvvi ovdaolmmoš Brynly Ballari. Sámi Áigi nummir 43, skábmamánu 27. beaivve 1981 ¶
Boazopolitiija Dagfinn Opdahl geahččala juobe bargoskihppáriid skohtera Kárášjogas. Son lea massán iežas vuojána gudnehis suollagiidda. (Dát skohter ii leat seamma mearkkas go suoláduvvon skohterat.) ¶
Sotnabeaivvi 4/10 lei spábbačiekčangilvu gaskal Liverpoola ja Manchester United Anfield Roadas Liverpoolas. Liverpool časkii Manchester United 3-1. Michael Owen bijai guokte moala ja John Arne Riise bijai ovtta kanonmoala. Dássážii lea Riise bidjan golbma moala ligas ja lea duođalaččat dál ožžon healtastatusa supporteriid gaskkas. Son čiekčá gurutbackan ja rámiduvvo dál leat okta dain buoremus backain eaŋgalas spábbačiekčamis. Lea njealját geardi maŋŋálaga go Liverpool vuoitá Manchester United vuostá, ja máŋggas imaštallat ahte leago Man Utd stuorravuođa áigi meattá. Sii leat leamaš Eaŋglándda buoremus joavku guhkit áiggi badjel ja leat vuoitán dan njeallje maŋimuš ráidomeašttirtgilvvu. Liverpool vuitti likká vaikko sin manager Gerard Houllier ii lean mielde. Son lea buohcciviesus váibmosiva geažil. Phil Thompson lágidii joavkku su ovddas ja mieđuštii sin vuitui. Liverpool lea dál gearggus gaskaspealuide Champions Leagues ja lea dál njunnožis Premier Leagues. Nu ahte soaitá šaddat eará ráidomeašttir go Manchester United dán jagi. ¶
Runar Green muitala ahte son lea hui duhtavaš festiválain, ja su mielas leat sii doaimmahan buori márkanfievrrideami dál ovdal filbmafestivála, mii lágiduvvo Guovdageainnus vahkku ovdal beassažiid. –Mis lei standa doppe gos Berliinna filbmafestivála lágiduvvui. Doppe guossohii Joachim Förster márffiid ja eará bohccobierggu. Dasa liikojedje olbmot hui bures, muitala Green. –Loahpas fertii Førster álgit vuovdit olles márffiid olbmuide, go ledje nu njálgát ahte sii šadde áibbas jallat, reašká Green. Green lohká ahte sis lea leamaš hui buorre vejolašvuohta muitalit internašunála filbmabargiide davviriikkalaš filbmafestivála birra, ja son muitala ahte buot davviriikkalaš filbmabargit doppe illudit boahtit Guovdageidnui. Davviriikkalaš filbmafestivála álgá cuoŋománu 4. beaivvi Guovdageainnus, ja doppe galget sullii golbmalogi davviriikkalaš filmma čájehuvvot. Festivála bistá vihtta beaivvi. ¶
Melson lohká ahte HIV ja AIDS leat nuorradávddat, danin leat olbmuin ovdagáttut ja vuosteháhku dán dávdda vuostá. –Mii fertet leat danin erenoamáš várrogasat makkár dieđuid mii addit, ja eat eisege galgga ráhkadit muhtunge lágan áittagova Deanu servodagas. Melson muitala buot buoremus livččii addit buori álbmot dieđu HIV ja AIDS-dávdda birra. –Ja dát ii leat buorre vuohki, lohká Melson. : ¶
KRITIHKKALAŠ: Odd Máhtte Hætta moaitá med Sámedikki láivesvuođa. –Sámediggi leat oalát gáidame demokratiijas, beaškala son. ¶
Odd Máhtte Hætta ja Johan Klemet Kalstad leaba leamaš dovddus sámi servodagas ollu jagiid čađa. Sihke Hætta ja Kalstad leaba kritihkalaččat Sámedikki doaimmaid vuostá. Seammas leaba ovttaoaivilis iešálddis Sámediggi idea birra. –Muhto mun in áibbas mieđa čađaheapmái, lohká Kalstad. –Dat ii lea doaibmame nu go livččii berren. Sámediggi lea gáidame demokratiijas. Dat guovddáš demokráhtalaš vuođđu mii lei dalle 70-loguin, ja man ala mii dalle barggaimet ii gávdno šat, oaivvilda Hætta. Son ii atte Nystø`ai ge ollu rámi. –Nystø oalle diktatoralaš vuogi mielde ii šatta leat oktavuohta vuollasaš ráđiiguin. Dáinnalágin nagoda son bidjat buot návccaid dasa ahte iežas birra čohkket fámu. Dainnalágin son gáidá demokrátiijas, oaivvilda Hætta. Sámediggi lea manname dan guvlui ahte ii šat beroš politihkas. Politihkalaš nákkáhallan lea jávkamin. –Sámedikkis leat višuvnnat, muhto ii mihkkege eará. Sis eai leat strategiijat, iige sis leat fápmu čađahit áššiid. Visot lea hui eahpečielggas. Gosa láidesta Sámediggi min álbmoga, jearra Hætta. ¶
Sija Nimi Paikkakunta Maa Pisteet Aika 1 Aslak Utsi Deatnu Norge 30 02:02,06 2 Isak Tore Oskal Tromssa Norge 26 02:51,25 3 Anders Erling Fjällos Sverige 24 02:49,80 4 Taneli Magga Inari Suomi 21 01:47,50 5 Bonggu Ánde Kautokeino Norge 21 02:37,75 6 Khabarovski Nikolai Yamal-Nenetsk Russia 20 03:22,13 7 Petr Mihajlovich Terentjev Yamal-Nenetsk Russia 19 02:38,32 8 Semen Gubichan Russia 19 02:49,60 9 Mihail Edajkovich Jar Yamal-Nenetsk Russia 19 03:06,75 10 Juha Pekka Pikkuhookana Sodankylä Suomi 18 03:30,80 11 Jani-Petri Marjala Savukoski Suomi 17 01:41,59 12 Salomo Näkkäläjärvi Inari Suomi 17 01:53,45 13 Mihail Tungulevich Hudi Yamal-Nenetsk Russia 17 02:42,14 14 Jouni Näkkäläjärvi Inari Suomi 17 02:48,80 15 Leonid Ivanovich Hudi Yamal-Nenetsk Russia 17 02:49,59 16 Mai Vinokurov Sakha Russia 17 02:53,10 17 Leif Anders Blind Sverige 16 02:28,84 18 Mika Keskitalo Sodankylä Suomi 16 02:56,72 19 Alexei Nikolaevich Ledkov Nenetsk Russia 16 03:21,61 20 Reidar Wigelius Deatnu Norge 15 01:53,34 21 Leif Wigelius Deatnu Norge 15 02:07,59 22 Vladimir Sidorovich Chuprin Tajmyr Russia 15 02:36,20 23 Ole Mathis Eira Tromssa Norge 15 02:57,79 24 Sergej Gambulevich Rochev Yamal-Nenetsk Russia 12 02:25,41 ¶
Sáhttá lohkat numo Sámi Radio dávjá láve jearrat "It go bala ahte..." . Ja juste dan mun dagan ge... ¶
Mun háliidan cealkit hui ollu lihkkusávaldagaid iežan ráhkis Ristiinná-áhkkui gii deavdá 50 jagi odne bearjadaga 26.10.2001. Áddjá, eadni, eanu ja muoŧŧá maid celket hui ollu váimmolaš dearvuođaid dutnje. Mii leat hui buorit dutnje. Sala dievva lieđit du fales biiggás Márenis. ¶
NSR Ing-Lill Pavall giktala sámi dáiddáriid čáppa sámi dujiin. Sii galget beassat ieža stivret dáiddaruđaid, lohpida Pavall. ¶
Nuppelohkái sámi dáiddára ledje mannan bearjadaga boahtán Sámediggái čuovvut digaštallama. Dáiddárat ballet dáiddaruđaid mannat duššái hálddašeapmái dál go Sámediggi boahtte jagi rájes galgá hálddašisgoahtit daid. –Mii eat leat beassan fárrui álgoproseassas Sámidiggeráđi dáidda- ja kultuvradieđáhusas. Bekkii ahte dákkár dieđáhus leai boahtimin Sámedikke beales, lohká dáiddáriid ovddasteaddji Trygve Lund Guttormsen. –Dál, easkka maŋŋá go dat dieđáhus lea meannuduvvon, de leat min álgán duođas váldit ja áigot fárrui váldit prosessii, moaitá son. –Mii diehtit ahte stáhta juolluda dáiddaruđaid Sámediggái, muhto mii eat dieđe man ollu dáin ruđain mannet hálddašeapmái. Ovdal beasaimet njuolgga kulturdepartemeanttain šiehtadit, ja dalle diđiimet justa man ollu ruđaid dáiddárat ožžo. –Jos leaš nu ahte mii oažžut unnit ruđaid stipeandaortnegiidda ja iešguđetgelágan dáiddadoarjagiidda de mii eat dohkket dan, beaškala Guttormsen ja joatká, –fertet maid oažžut buoret dáhkádusortnegiid dáiddáriidda. –Prinsihpalaččat eai leat sámi dáiddárat vuostá ahte Sámediggi hálddaša dáiddaruđaid, muhto mii leat eahpesihkkarat man láhkai dat boahtá doaibmat boahtteáiggis. Čavčča beallái leat mii dáiddárat gergosat ovddidit min gáibádusaid Sámediggái, lohká Guttormsen. ¶
450 Oskala ledje čoahkkanan sohkadoaluide Guovdageaidnui. –Olbmot hávskkohalle ja lohke ahte dákkár doaluid gal ferte fas doallat fargga, muitala Inger-marie Oskal, gii lea okta dain geat doaluid ledje plánen. ¶
Dearvvašvuođahoavda doarju Dán duođašta dearvvašvuođahoavda Regnor Solbakk: –Dalle fertejit pasieanttat vuolgit Áltái. Ovtta fysioterapeuvttas ii leat vejolašvuohta dikšut buohkaid. Son nákce dušše sin buoradallat geain lea akuhtta dárbu dahje sin geat leat erenoamáš dilis mii gáibida ruovttubáikkis divššu, lohká son. Solbakk mieđiha ahte Guovdageainnu olbmot bohtet ártegis dillái jus fertejit Áltái vuolgit go dárbbašit fysioterapeuvtta lusa. Ii leat álmmolaš fárru Áltái, earret go njeallje geardde vahkus. –Mun in dieđe movt dat šattašii go busse-mátkošteapmi Guovdageainnus Áltái lea nu go dál lea. Oadjokantuvrras leat sierra njuolgadusat dasa, muitala Solbakk. Dat sáhttá mielddisbuktit ahte olbmot geain lea diibmu fysioterapeuvtta luhte, fertejit vuolgit Áltái máŋgga beaivái, sivas go šaddet idjadit mátkki vuolde ja eai ge beasa ruoktot ovdal nuppi beaivvi. ¶
–Ii han dát guovddáš leat vel ásahuvvon. Ja mun gal in ádde makkár vuođu alde lea Sámediggi dál juo juolludan 250 000 ruvnnu dán prošektii. Ii dás leat mihkkige vuos mearriduvvon. Ii ge leat sihkar ahte dát ásahuvvo Billávutnii. Prošeakta lea easka plánendásis. Ja dasa gal lea gielda juolludan 50 000 ruvnnu, muitala Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjørn Søderholm (O). Su mielas hakso dás menddo olu šiehtadallan Olaf Eliassen (Gb) ja NSR gaskka. Søderholm doarju ollásit eará sámi gielddaid sátnejođiheaddjiid go oaivvildit Sámedikki geavahan boastut guovttegielalašruđaid. –Dát ruđat leat gielddaid ruđat, lohká Søderholm Min Áigái. Dál son ballá garrasit ahte Stuorradiggi unnida guovttegielalaš ruhtajuolludemiid. ¶
Skuhter fierran iežas ala ¶
Finnmark Dagbladii mielde galgá leat Kirsten Berit Gaup leamaš goargŋumin alla vuostálahkii, go skuhter lea massán coavcci ceakko vuostálahkii goarkŋodettiin. –Skuhter lea čierragoahtán maŋos ja dasto deaivan guddo njeaiga, nu ahte skuhter fierai birra ja gahčai iežas ala, muitala leansmánnebálvá Tom Strømeng Finnmark Dagbladai. Strømeng jáhkká siva lihkohisvuhtii go lea gállja unnán muohttaga dihte. ¶
TT muitala sus ledje vihtta iešguđetgelágan luođi maid ieš lei dahkan. Dain galge nuorat gaskal 8 ja 15 jagi válljet guokte luođi, ja dan maid sii leat válljen beasat gullat dán singel CD:s. TT muitala soai leaba Magnus Vuolabain bargan ja heivehallan sihke jienaid ja musihka dán CD:i. Maiddái Mikael Aase lea leamaš mielde buvttadeamin nuppi luođi (Balut). ¶
TT jietnageavaheapmi techno juoigan CD:s lea erenoamáš, su jietna doarggista, ja lohká ahte son várra veaháš lea bosttohallan Elvisa doarggistan jitnii. –Dát eai leat njulgestaga dábálaš luođit, muhto muhtunlágan etno hápmásaš šuokŋadagat, danin lean válljen áibbas earaláhkai juoigat, dadjá TT. Son maid muitala ahte luođis dávjá eai gávdno sánit, danin ferte jietnadagas gullat makkár dovddut ja jurdagat ain leat ¶
TT muitala son leat valjis oahppan go dáinna CD:in lea bargan. Leai Terje Tretnes "Leppa" gii fuobmái gohčodit CD Techno TorTur...i ja son lea giitevaš namain. Jos manná bures dáinna CD:in, de lohká TT ain joatkit seamma vugiin, muhto jos ii leat beroštupmi olbmuin, de áigu boaresbárdni boahtteáiggis geahččalit ges "blues-rock" juoiganvuogi. ¶
Beavdeguoras buvrris leaba Amund P. Anti ja Berit L. Anti/Lásse Biret (66) gáfestallamin go Min Áigi joavdá buvrái mii lea Báiššvuomis. Ealu gal leaba juo áigá vuodján. Maŋemus áiggiid ii leat leamaš ráfi go geatkkit givssidit. Lásse Biret álgá muitališgoahtit ahte ihkku lea leamaš dál ráfi. -Doppe han lea mannan ija guođohan boares «beara» . Dat gal lea dál juo coahkkán nuppelot diimmu, lohká Biret ja cahkkeha duhpáha. Son muitala ahte boares «beara» lea leamaš oadjebas reaŋga. ¶
Das oidno bures ahte lea guhká ja viššalit bálvalan Lásse Bireha boazobarggus. Seahta rámssun ja roavččit birra vuojána. Dál lea geavvan maid guođđoheaddjin, máid japanalaš ii várra ádden goasse jurddašit go vuojána ráhkadii. Ámmon doamiha njulget ovdal buohkat oalát jorbbodit. Son muitala ahte boares «beara» lea Yamaha BR nammasaš skohter dien áhkus. Dat lea leamaš jođus miehtá ija. Dat lea okta goansta movt sii dál geahččalit doalahit getkkiid eret ealus. ¶
Dál leat sii duođas heađástuvvamin vaikke ealáhat lea buorre ja bohccot buorit. -Maid ábuha go geatkkit bohtet valvin juohke ija ealo lusa. Bohccuid leat maid gottašan. Njeallje njiŋŋelasa ja guokte čearpmaha, váidala Ámmon. Amund P. Anti, Jon Magne Anti (16) ja Berit L. Anti (66) fárrui beassá Min Áigi ealo lusa. Go fárru joavdá duoddarii, de ihtet lagežat maid leat ceggon maŋŋálaga. Daidda vel heŋgon fárjobihttaid maid leat báidnán dieseliin. -Dákkár goansttaiguin maid geahččalat doallat getkkiid eret. Gal dat juo čájeha movt mii leat heađáskan, bohkkosa Ámmon. ¶
Amund P. Anti čájehišgoahtá luottaid muohttagis. Oalle leabbe luottat. Sullii 10 cm govddu. Lahkosis lea eará luottat, muhto unnibut. Amund P. Anti lohká ahte dás sáhttá oaidnit ahte leat eambbo go okta geatki. Ieš gal oaivvilda ahte guovllus leat golbma geatkki. Dakko lahkosis lea goikegorsa. Vuolábealde goabmabávtti lea roggi mas sáhttá oaidnit soames varra dielkku. Amund P. Anti ii dieđe mii lea. Muhto árvala ahte geatki lea das goarjadan ja borran ruovjji. Miehtá goikegorssa leat ráiggit skálvve sisa. -Dáppe leat eloštan, lohká min ofelaš oanehaččat. ¶
Garrasit lea veiggodišgoahtán. Beaivečuoivga ii bistte vuos galle diimmu. Berit Anti maid čákŋala buvrái. Son ii čohkket beavdái ovdal varas gáffe lea borggisteamin beavddis. Dalle easkka astá bosihit. Buvri lea liekkas ja guoibmái. Sáhka jorrá duohkot deike. Áigi lea vuolgit. Liegga gámmii báhcet golbma buolvva boazosápemalaččat. Vaikke buvri sudje buollaša vuostá, de dihtet sii ahte ii leat mihkkege duottar orddas mii sudje sin bohccuid getkiin. Amund P. Anti ii loga diehtit gosa galget báhtarit eret návddiin. Dálveorohahkii ii leat ávki johtit gos ii leat ealáhat. Sii leat ohcan lobi jorggihit geasseorohahkii, muhto Nuorta-Finnmárkku Guovllustivrra ii leat vel meannudan siiddaid ohcamiid. ¶
Gávcce-jahkásaš Jan Crister Hansen gottii 9,5 kilosaš luosa mannan vuossárgga Iešjogas. Soai leigga vilbeliin sugadeamen go luossa dohppii. Jan Crister muitala ahte son ieš váibadii luosa sullii logi minuhta. De soai goappašagat loktiiga luosa hoavain fatnasii. Luossa lei dan mađe stuoris ahte gándda-guovttus sugaiga gáddái goddit luosa. Luossa lea Min Áiggi dieđuid mielde borron juo. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sotnábeaivvi čuovganeapmái cámii soames dievdu 20 jagiin nuppi dan mađe fastit ahte sáddejuvvui buohccivissui. Leansmánnibálvá Frank Nilsen lohká iežas hupmán dievdduin gii cápmui. –Dál čájehuvvo ahte ii leat nu bahát bávččagan go álggos doaivvuimet. Leat vuoiŋŋamažžat sparggihan ja hávvi oaivvis, lohká Nilsen. Ikte dutke dievddu vaikke cápmohallan olmmoš ii lea vel váidán dáhpáhusa. –Go dán mađe ollu lea lápmen nuppi doarrumin, de lea dábálaš ahte politiijat liikká álget dutkat, muitala Nilsen. Frank Nilsen muitala ahte dán olbmás leat eará doarrunáššit ovdal leamaš. Son diehtá maiddái ahte lea váidon ovdal doarrumniid geažil, muhto dat lea oalle áigá. Frank NIlsen ii loga vel iskan ahte leago dát olmmoš goasse ovdal dubmehallan doarrumiid geažil. –Go leat geargan buot dutkamiiguin, de lea politijuristtaid duohken mearredit máid dahket áššiin, muitala Frank NIlsen. ¶
Anders Nils Eira, dahje Mihkkala Jovnna Ánte Niillas, lea áiddo almmuhan juoigan-CD, "Nigá" . Ánte Niillas lea bajásšaddan Máze-gilážis, gos juoigan ja luohti lea álo leamaš hui lunddolaš oassi boazodoallojoavkkus. Vuosttaš geardde go son juoiggai almmolaččat lei Sámi Grand Prixas 1991:s. Son lea ge guokte jagi maŋŋálaga vuoitán juoiganoasi SGP:s ja lea leamaš olles ovcci geardde finálas. Ánte Niillas lea maid ollu juoigan konsearttain lagasbirrasis ja Ruonáeatnamis. Muhtun teáhterjoavkkuin mátkkoštii son vihtta mánu Japánas. "Nigá" lea su vuosttaš CD, ja das leat guoktenuppelot luođi maidda ieš lea bidjan musihka ja jiena, ja viđa luohtái lea bidjan musihka ja jiena veahkkálaga Johan Sara jr:in Mázes eret. Ovtta luođi son juoigá oappáins, ja loahpas CDs juoigá golbma luođi ealu siste. ¶
Kulturreive mas leat logi báhkkoma sáddejuvvo dál olbmuide geat barget ja áŋgiruššet kultuvrra ovddas, sihke dáiddáriidda, politihkáriidda, byråkráhtaide ja olbmuide geat berošit kultureallimis. Reivve lea čállon dan sivas go čállit oaivvildit ahte dat lea fas áigi loktet kultuvrra. Ollu kulturásahusain lea lossa dilli unnán resurssaiguin. Kulturreivve čállit oaivvildit ahte Norggas lea ráđđi ja návccat loktet kultureallima, ja dan sii ávžžuhit ge reivves. Logi kulturbáhkkoma 1. Kulturdoahpaga ii leat váttis láivudit Buori kulturpolitihkas doalahat kulturdoahpaga, mii lea vuolgán dáidagis. Viissis politihkkár bargá dan ovdii, ahte kultuvra ja eará servodatoasit doibmet vuorrováikkuhusas nubbi nuppiin, iige bija kultuvrii eastadan- dahje gávppálaš gáibádusaid. 2. Nu guhká go kulturbargit riidalit, eat oaččo bohtosiid Mii sávvat politihkkáriid, geat eai ávkkástala kultureallima dárbbašmeahttun ruossariidduin, muhto baicce movttiidahttet ovttasdoaibmamii. 3. Jus háliidat oidnosii máilmmis, duhkoratta! Mii sávvat skuvla- ja kulturpolitihkkáriid, geat beroštit dakkár olbmuid ovdánahttimis, geat liikojit duhkoraddat, ráhkadit ođđa áššiid ja geat leat musalaččat. 4. Ii buot mii orru amas, leat dušši Go ieža eat álo ádde ođđa dáidaga, eat dattetge galgga ovddidit kulturpolitihka, mii hehtte ođđa ráhkadeami. 5. Kultuvra lea sihke ođđa ráhkadeapmi ja ođđasithábmen Dárbbašlaš áŋgiruššan ođđa ráhkadeami ovdii ii galgga jávkadit ođđasithábmema ja árbevieruid gaskkusteami, mas lea illu sihke dáiddáriidda, čájaheaddjiide ja geahččiide. 6. Buolvvat - ovttastuvvet! Mánáid ja nuoraid ovdii ferte áŋgiruššat seammás go kulturpolitihkas deattasta jahkejoavkkuid oktasaš deaivvadansajiide. 7. Ii leat doarvái leat ieš Viissis kulturpolitihkas doaibmat sihke kultuvrralaš identitehtaid mielde ja daid rastá. 8. Áigi lea buorre ruhta Mii sávvat politihkkáriid, geat oidnet kultur- ja kanturbarggu erohusa, geat dihtet ahte kvalitehta ráhkadeapmi ádjána, ja geat oidnet man mávssolaš buot doaimmain lea investeret áigái. 9. Heahti oahpaha dáiddára rávdin Mii sávvat politihkkáriid, geat fuolahit kultureallimis, nu ahte dat ii dárbbaš eallit lihkkovurbbiin ja oadjoruđaiguin. Ulbmil lea ovdánit dakkár ruđalaš dillái, mii heive midjiide kulturnašuvdnan. 10. Atte nubbái seammá vuoigatvuođaid, maid alccesat háliidivččet Mii ávžžuhat politihkkáriid čielggadit, mo álbmogii sáhttá sihkarastit kulturvuoigatvuođaid dalle go gielddain ja fylkkagielddain lea heajos ruhtadilli. ¶
Deatnogátti sámi mánáidgárdi massá 20 000 ruvnno dan ektui maid ovdal lea ožžon. Dasgo lea priváhta fitnodat de ii galgga oažžut go 40 000 ruvnnu vuođđodoarjjan. Dasgo leat dušše guokte sámegiel bargi, de oažžu 30 000 ruvnnu lasi. Dán guovtti mánáidgárddis šattašii erohus 230 000 ruvnno. -Sámediggi goarida sámi boaittobealbáikkiid. Eai dáppe leat eambbo mánát ahte sáhttit virgádit eambbo bargiid, beaškala duhtatmeahttun mánáidgárdejođiheaddji Anne Lise Varsi Solbakk. Pedersen lohká áddet ahte Fanasgiettis eai sáhte cegget vaikko man olu bargiid unnán mánáid dihte. ¶
Lea vuossárga ja beaivvi ovdal bálkkšumi geigema. Olggobeal Min Áiggi čohkká su eatni ja guovttis su mánáin. Elle Máret doapmala doaimahusas fitnat ovdalgo dolle Čáhcesullui. Son lea váibbas. Leamaš ealu luhtte ija. Liikká lea mokta hirbmat buorre. –Dál gal jáhkan mun ánssášan dán bálkkašumi. Leamaš viehka olu bargu ja stuora báberlánat ja advokáhtat ovdalgo lean beassan dán dássái. Ja rahčan son leage gitta 1985 rájes go árbii doallo-ovttadaga. –Illá ožžon dan dalle. Eiseválddiid mielas galge gánddat dušše oažžut sierra doalu, muittaša son. 1992:s go Elle Máret náitalii, de eiseválddit vigge ges ribadit doalu sus go maiddái isidis lei sierra doallu. Loahpas oaččui veahki dásseárvolávdegottis. Jagi maŋŋel lei Eanandoallodepartemeanta rievdadan njuolggadusaid nu ahte nissonolbmot sierra doaluin eai masse dan vaikko náitalitge boazosápmelaččain. –Ja de diet momsa ášši mii ádjánii máŋga jagi. Min Áigi lea čuvvon Elle Máreha ráhčamušaid beassat divat-olmmošlohkui. Su vuoittu ja ilu, go Finansadepartemeanta duođaštti fylkkavearrokantuvrra njuolggadus rievdademiid, lea son juogadan Min Áiggi lohkkiiguin. -Álu lean šaddan diggot beassat seamma dássái go albmát. Dál lean dušše ilus. In várra vel oba dieđege maid dát vuos mearkkaša. Orru nu stuoris Elle Máret moddjesta ja čohkkeda biilii ja vuodjá Čáhcesullui. ¶
Juhán Máhtte árvvoštallá čearpmahiid šaddan vuodjat sullii 500 mehtera. Dasa lei sivva go fearga dađis fas lei rievdan fávlái. –Ii lean buorre go čearpmahat šadde vuodjat dan guhkimus gaskka, lohká son. Juhán Máhttii manai liikká dán jagáš johtin oalle bures. Muhto son ii dieđe áibbas sihkkarit movt livččii mannan bieggan. –Dán háve lei lihkus goalki, muhto fanas liikká ráhkadii báruid. Bohccot ledje gal veahá jierásnuvvan nu ahte gávve fávlái. Mus lei reaŋga fatnasiin meara alde, nu ahte daid gal bonjai fas gátteguvlui, muitala Juhán Máhtte. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Lávvardateahkeda diibmu 22.00 riŋgejedje Finnmárkku klinihkas (gárremirkodálkkodanklinihkka) Leansmánnekantuvrii. Okta ássi gean galge dálkkodit, lei ribahan juhkat badjelmeare. –Vieččaimet albmá, ja son beasai nohkastit giddagasas, muitala Tor Arild Strømeng Kárášjoga Leansmánnekantuvrras. ¶
Dohkkehan: Jánoš Trosten áigu rahčat dan ala ahte beassat joatkit jođiheaddjiin, muhto lea dohkkehan ahte muhtin eara sáhttá šaddát ođđa jođiheaddjin. ¶
Kárášjoga gieldda teknihkalaš ossodagas muitalit 30-jagi boares regulerenplána birra. Vázzingeaidnu lei dalle juo plánejuvvon, muhto dássážii eai leat šaddan geainnu albmaláhkái ráhkadit. Dál máŋgalot jagi maŋŋel dahket dan. –Rasmus diđii dán geainnu birra, muhto ii leat váidalan regulerenplánaid ovdal, muitala teknihkalaš ossodaga jođiheaddji Hans Nystad. –Leago makkárge áddejupmi gieldda bealis ahte son váidala? –De ádden gal bures, muhto dán birra son lea galgan juo diehtit go osttii dálu. Nystad maiddái mieđiha ahte golbmalot jagi boares plánat eai soaitte leat álo dat buoremus plánat. Liikká eai leat heivehan bargguid dálá dárbbuid mielde. –Eat leat ožžon makkárge váidagiid, lohká son. Ahte Rasmusas lea leamaš vejolašvuohta váidalit ášši plánenlávdegoddái, dan ii leat oktage sutnje muitalan gieldda bealis. –Na dat gal lea áibbas amas munnje. Lean máŋgii gieldda teknihkalaš ossodagas jearran ráđiid, muhto eai dan gal leat muitalan munnje, lohká Rasmus. ¶
–Váikkuhusat sámi birrasiin dat leat dagahan ahte mii leat válljen gáibidit dieđáhusa sámi alit oahpu birra dán jagi juo, muitala Stuoradikki Girko-, oahpahus- ja dutkanlávdegotti jođiheaddji Ranveig Frøyland. ¶
Máhte-Mihkkala Grete ja Ráikku-Niillasa Ánde Niillasa náittosbeaivi 06.04.01. ¶
ILLUDA: Anton Dahl illuda go Norgga Luondduhálddašan direktoráhta árvala ahte giđđalodden Guovdageainnus galgá šaddat bistevaš ja bissovaš ortnegin. ¶
–Dál oažžut bivdit bunasuorssaid, haŋŋáid, fiehttagiid, ja vuoktagolssiid. Mii leat maiddái hárjánan bivdit sihke skoaráid, njurguid ja čoađgiid. Muhto ii go leat vejolaš bargat dan ala ahte mii beassat maiddái dáid lottiid bivdigoahtit, jearrá Dahl. ¶
–Dat mii lea erenomáš dehálaš lea ahte dát evttohus doahttala min vuoigatvuođaid seailluhit ovtta dain maŋemus árbevirolaš bivdovugiin mat vel leat Sámis. ¶
DÁKKO GAIKON: Leansmánnibálvá Arvid Næss muitala ahte soames gaikkui beatnatgárddi visttis láse ja luitii beatnaga mii lei giddagasas vuordimin jápminduomu. ¶
Kárášjoga leansmánnibálvá Arvid Næss muitala ahte mannan vahkuloahpa lea soames gággan beatnatgárdái ja luoittan olggos beatnaga mii galggai goddot. Dađi eambbo eai dieđe politiijat dan gaikuma birra. –Beatnagis lei jápminduopmu. Go politiija galggai viežžat beatnaga šibitdoaktara lusa, de fuobmái ahte visttis leat láse gaikon ja beana lei jávkan, muitala Næss. ¶
Arvid Næss muitala ahte juohke luovosbeatnaga ovddas šaddá eaiggát máksit 1000 ruvnno. Dasto vel juohke jándora ovddas 200 ruvnno. Beana mii luitui mannan vahkuloahpa lei leamašan sullii vahkku politiijaid hálddus giddagasas. –Diehttelasaid livččii mannan olles opmodat lotnut olggos, lohká Næss. Son lohká hui stuorra váttisvuohtan daid oallut luovosbeatnagiid mat ruhttet Kárášjoga márkánis. ¶
Okta nubbi fálaldat sámi artistii. –Hit Awards prošeaktajođiheaddji dat lei vuodjimin Danmárkui go gulai mu lávlume radios, muitala Mari Boine Min Áigái. Lávlla lei "Gula Gula" ja nu mearreduvvui juo dien mátkkis ahte Mari dat galgá rahpat Hit Awards seamma lávlagin. Hit Awards lea dovddus popshowa masa beakkálmasat miehtá máilmmi oassálastet. Mari Boine galggai earret eará geavahit seamma lávddi go Geri Halliwell, ovdalaš Spice-girl násttiin, muhto Geri lea geassádan musihkkashowas. Dattege seaguhuvvo Mari Boine dál nástemáilbmái, gos earet eará Faithless, Ronan Keatining Boyzoneas, D-Sound, Savoy ja Cape čuojahit. ¶
Dál lea Mari olles leahtuin maŋimuš ráhkkanemiiguin. Ihttin čuožžu son Oslo Spektrum lávddis. Su mielde leat inuihta ja afrihkalaš dánsejeaddjiit. Vaikko Mari šattai hirbmat beakkán maŋŋel go lávllui Ruvndoprinsapára vihaheames, de lei Hit Awards stuora vejolašvuohta áigá juo plánejuvvon. –Dát lea mánu áigi ja ovdal Ruvdnoprinsapára heajaid, muitala Mari Boine go prošeaktajođiheaddji válddii suinna oktavuođa. –Maŋŋel heajaid eai leat gal eambbo fálaldagat gal boahtán. Fálaldagat gal leat ovttatláhkai. ¶
Ášu oaivedoaimmaheaddji - Mikkel A. Gaup - jearrá Ášu 90. nummaris gažaldaga mii mu mielas lea áibbas eahpeáššálaš. Go Gaup gearddi falleha Sámi allaskuvlla journalistaoahpu oaivečállosis, de lea dattetge mu ovddasvástádus čilget ášši. "Oahpaha go Sámi allaskuvla journalistastudeanttaid verrošit?" Gaup jearrá bajilčállagis. Oaivečállosisttis Gaup sivahaddá fas NRK Sámi Radio leat botnjan iežas sániid. Sámi Radio journalista lea maiddái Sámi allaskuvlla journalistaoahpu studeanta ja danin jearrá Gaup: "Oahpaha go Sámi allaskuvla iežas studeanttaid botnjat áššiid ja nu ráhkadit riidduid dege gávdnat sensašuvnnaid" . Vástádus buot gažaldagaide lea "ii" . Sámi allaskuvla oahpaha baicce studeanttaid čuovvut buot preassaetihkalas njuolggadusaid, ja áššálaččat buktit ovdan áššiideaset. Mikkel A. Gaup sehkke dás ovttaskas olbmo rollaid ja guovtti ásahusa ovddasvástádusa. Mediajođiheaddji han galggašii diehtit ahte oahppoásahusas ii leat ovddasvástádus das maid mediaásahusa bargi bargá. NRK Sámi Radios lea ain ollislaš ovddasvástádus das maid sin bargit barget. Iige Sámi allaskuvla sáhte moktege redigeregoahtit Sámi Radio sáddagiid. Seammaláhkai lea Mikkel A. Gaupas ollislaš ovddasvástádus das maid Ášu bargi barggašii, vaikko Gaup barggahivččii Sámi allaskuvlla studeantta Ášu journalistan. Mun ávžžuhan Gaup das duohko váldit čielgasa mo áššit duohtavuođas leat ovdalgo čállá oaivečállosiid. Ávžžuhan su maid lohkat oahppogirjjiid oaivečállosa čállima birra. Gaup oaivečálus Ášu 90. nummaris ii livčče goassege dohkkehuvvon bargobihttán Sámi allaskuvlla journalistaoahpus. Dat lea ovttabealát, eahpeáššálas ja botnjá ášši endorii. Danin ii doala dakkár dási maid mii vuordit iežamet studeanttain. Guovdageaidnu 22.11.01 Torkel Rasmussen Sámi allaskuvlla journalistaoahpu jođiheaddji ¶
–Juste dál lea dat eanemus kreatiiva proseassa, go mii leat bidjame maŋemus jienaid, ja maŋŋel dan mii álgit mixet, muitala Guifen Min Áigái. ¶
Lei Romssa Sámi Searvi mii lágidii doaluid. Romssa sámi searvvi Else Grete Broderstad muittuhii ságastallamis manne sámi leavga lei beallestákkus dan beaivvi, ja čujuhii surgadis dáhpáhussii gos 15-jahkásaš Oslo-gánda gottahalai nazisttaide. –Mii leat sápmelaččat, eat unnit eatge eanet, logai son sártnistis. Romssa Sámi Searvi ii lean dán háve ge vajálduhttán Meavkke orohaga olbmuid ja lei bovden Meavkke orohaga ovdaolbmo Ole Mattis Oskala doallat apealla. Oskal sárdnidii hui duostilit rasismma birra sápmelaččaid vuostá. - Rasisma lea čihkkojuvvon leaikan ja smávva čuggestagaid duohkái. Son gesii ovdamearkan mo dáža mediat fokuserejit negatiivvalaččat boazodoalu. -Mediat leat fárus huksemin guottuid sápmelaččaid vuostá. Sápmelaččain lea dakkár luondu ahte dávjá eai daja jos orrot dulbmojuvvon. Son dasto ávžžuhii buohkaid čielgasit dieđihit jos orrot dulbmojuvvon, vaikko makkár sápmelaččat de ledjet. ¶
•Sámedikki dievasčoahkkin lei álgán go Min Áigi buvttii ovdan loguid mat čájehit ahte lea sáhka unnidit alimus boazologu Oarje-Finnmárkkus 1/3 osiin. Dasa lassin ledje Min Áiggi iskkadeamis orohagat mat sáhttet šaddat njuovvat 9-10 000 bohcco, jus hálddahusa garraseamos áigumušat ollašuvvet. Dat garra unnidan logut eai lean buorit ságat Oarje-Finnmárkku boazodoallái ja Sámedikki áirasii Per A. Bæhrii. -Dán áššis ferte šaddat albma digaštallan ja ášši doalvvun dievasčoahkkimii, go Sámediggi álgá digaštallat boazodoalloplána árvalusaid, dajai Per A. Bæhr Min Áigái. Su mielas ii leat Boazodoallohálddahus šat konsekveanta go geavaha varihiid njuovvandeattuid vuođđun veardidit bajimus loguid orohagaide. –Áibbas leat heaitasan njiŋŋelasaid deattuide geahččat, go buot sajiin čájehit dál lossa deattuid. Muhto dál fallehit varihiid deattuiguin bajimus logu. Dasa jáhkán sivvan dan go dál dihtet varihiid geahppa deattuid, go leat leamaš heajos guohtonjagit maŋemus dálvviid, beaškala Ovlin Piera. Ovlin Piera lohká iežas doarjut ollislaččat Fávrrosordda ovdaolbmo, gii garrasit moittii ovddit Boazodoallohálddahusa bargovugiid Min Áiggis. ¶
Nu oaivvilda Finnmárkku Fylkkasátnejođiheaddji Evy Ann Midttun gii gal ii goassege nagot 20 miljon ruvnnu skáhpput gádjut buot ruvttuid maid FFR fállá. –Eai leat beare galle bálvalusat maid mii sáhttit oastit FFR:s dál. Maiddái Fylkkagielddas lea heajos dilli, leat ieža šaddan cealkit eret bargiid, lohká Midttun ja smiehtada erenoamážit Kárášjoga nuoraidruovttu bargiid birra. Midttun árvala ahte FFR ieš gávdná bargguid mas háhkká dietnasa. –Leangal Fylkkaráđđealbmá dáhtun ráhkkanahttit ášši Fylkkalávdegoddái, gos árvalat rievdadit ja sirdit ruđaid, vai sáhtašeimmet eambbo bálvalusaid oastit. ¶
Eai lean go 10 olbmo boahtán Sámi bivdiidsearvvi vuođđudančoahkkimii gaskavahku eahket Kárášjohkii. –Mii geat leimmet čoahkkanan gávnnaheimmet ahte eat sáhte vuos ásahit Sámi bivdiidsearvvi dáinna beroštumiin. Lea plána maŋidit vuođđudeami čakčii, lohká bivdiid njunuš Hans Solbakken. –Leat várra menddo uhcán bargan vuođđobargguin, áigut eanet oidnosii boahtteáiggis, nugo bivdiidservviin ja ovttaskas olbmuin Porsáŋggus, Guovdageainnus ja Deanus. Leat maid jurddašan bovdet boazoorohagaid, go mii han fertet siiguin maid ovttasbargat, árvala son. –Lea maid stuorra váttisvuohta dán áigge oažžut olbmuid organisašuvnnaide fárrui. Olbmot eai beroš, birgenláhki ja ekonomiija orru nu buorre ahte olbmot jurddašit dušše iežaset birra, árvala Solbakken. Bivdit válljejedje golbma olbmo bargojoavkku geat galget viidáset bargat searvvi vuođđudeapmái čakčii. Joavkkus leat John J. Boine, Hennig Alstad ja Hans Solbakken, buohkat Kárášjogas eret. ¶
Nystø mielas galget oasit fylkkagieldda fámus sirdojuvvot suohkaniidda ja Sámediggái, go su mielas hálddašit fylkkagielddat sámi áššiid hejot. –Dat eai doaimmat sámi áššiid ja beroštumiid, ja dáinna árvalusain geahččalan buoridit sámi áššiid dili Norggas. Mun in bala buktit riiddu go stáhta han lea ieš álggahan proseassa mii manná dan guvlui ahte fylkkagielddat loahpahuvvojit. Ja dan doarjjun, lohká Nystø. ¶
Bonnez muitala movt moadde nieidaskihpára vásihedje cissaráhtte. –Álggos atne unohassan dan go eai lean hárjánan čuoččat earánastit. Maiddái jáhkke ribahit buvssaide. Manai bures, muitala Bonnez. Italialaš guhte fuomášii ráhkadišgoahtit dán goanstta, lei nu dolkan go nissonolbmot álo váidaledje duolva hivssegiid. –Go vuolgit mátkkoštit, de váldit mielde čoavje- ja oaivedálkasiid, loastara ja eará dárbbašlaš biergasiid. Cissaráhtte galggašii leat seamma lunddolaš. Guhkes hivssetvuordimiin ja johtolagas lea álkit čuoččat earánastit, go čurtet, lohká Bonnez. ¶
Dál lea dilli rievdagoahtán. Duogáš lea báhčindáhpáhus Guovdageainnu skuvlašiljus, gos sutno lunta bážahalai áibmobissuin. Muhto mii dagahii ahte soai vulgiiga Ruonáeatnamis Guovdageidnui? Andreas muitala movt soai šattaiga Guovdageidnui fárret. –Mun lean dáiddár, ja ellen dáiddárin munno ruovttubáikkis Qaqoatoqas. Ovtta beaivvi árvali Elisabeth, mu eamit munnje; –Vulgot Norgii, Davvi-Norgii. Mun jávohuvven, in diehtán maid son jurddašii. Árvalus bođii nu fáhkka. –Gosa Norgii, ja movt mii galgat dohko beassat, jerren mun. Dat lei álgu min mátkái Guovdageidnui, ja seamma čavčča, hui oanehis áiggis, páhkkiimet maid dárbbašeimmet ja vulggiimet mátkái Norgii, muitala Andreas. ¶
Ruoktot Ruonáeatnamii báhce golbma sutno mánáin, geat leat rávisolbmot. –Mun lean maid juo šaddan áddján guovtti mánnái, muitala Andreas movttegit. –Ean moai diehtán gosa galggaime Norggas. Bođiime Osloi, das viidáset Romsii, Áltái ja Porsáŋgui. Muhtin čáppa čakčabeaivvi -97:s lávkiimet busses olggos Guovdageainnus, ja dan rájes leat leamaš dáppe, muitala Andreas. Dal bargá Andreas oahpahallin silbarávddis Juhlsas. Su eamit, Elisabeth, gazzá oahpu sámi joatkkaskuvllas Guovdageainnus, gos son váldá duodjeoahpu. –Moai ean leat boahtán dušše oaidnindihte eará olbmuid, eará servvodaga ja eallima go munno ruovttubáikkis. Moai letne boahtán oahppan dihte, muitala Elisabeth. Soai leaba ožžon oahppostipeandda Ruonáeatnama ruovttustivrras, mainna birgeba áiggis go váldiba oahpu Guovdageainnus. ¶
–Go bođiimet Guovdageidnui, eat diehtán ahte dáppe orrot inuihtat ovdalaččas. Leimmet orron dáppe muhtin vahku go bođiimet diehtit ahte dáppe leat guhkit áigge orron, ja orrot, eará inuihtat. Muhto mis lea unnán oktavuohta siiguin. Sii eai fina min guossis, ja mii eat fina sin guossis, lohká Elisabeth. Badjel golmma jagis go Anthonsen joavku lea orron Guovdageainnus, eai leat oahpásnuvvan gallásiidda. –Mun in dovdda nu gallása dáppe. Dovddan 3-4 olbmo, ja moaddása bargobáikkis. Dat leat buohkat geaidda lean oahpásnuvvan, muitala Andreas. –Guovdageainnus lea earenoamáš váttis oahpásnuvvat olbmuide. Jus bohtet muinna hupmat, jerret makkár Ruonáeatnamis lea. Eai sii jeara movt manná munnuin ja munno mánáiguin. Mun muitalan ahte min ruovttubáiki lea seamma govdadatgrádas go Oslo, ja ahte doppe báitá beaivváš maiddái juovllaid áigge. Dan muddui nohká dávjá ságastallan, eat mii oahpásnuva dađi eambbo, muitala Elisabeth. ¶
–Lávvordaga lea dehálaš kámpa Guovdageainnu lunttaide. Mii fertet časkit Porsáŋggu jus galgá leat realistalaš vejolašvuohta vuoitit divišuvnna, muitala son Min Áigái. ¶
SÁPMI: Sámeálbmot Bellodat (SÁB) lea báikenamaid evaluerenraportii buktán cealkámušaid gulaskuddanvuorus. SÁB oainnu mielde berrejit sámegielat namat leat anus dain báikkiin main lea álggu rájes leamaš sámegielat namma. Seammás fertejit váldot atnui dat namat mat leat dáruiduvvon dahje bákkuin lonuhuvvon. Daid ii galgga sáhttit válljet eret. Ávžžuhuvvo maiddái suokkardit báikenammaregistera dainna ulbmiliin ahte dáruiduvvon báikenamaid čálligoahtit riekta. Bellodaga oainnu mielde berre leat bearráigeahčču mii hehtte fitnodagaid beroškeahttá váldit sámegielat namaid atnui. Sii gáibidit maiddái ahte sámegielat báikenamat čállojit dárogiela ovdalii gos leat orron ja ain orrot sámit, beroškeahttá leago sámegielat hálddašanguovlluid siskkobealde vai eai. Poasta galgá maiddái váldit atnui sámegielat báikenamaid. Dan eai oainne heađuštit, go loahpa loahpas lea vuogádagas poastanummar mii muitala gos báiki lea. ¶
Lars Haugan lea bidjan eret Norgga láhka girjji. Dan sadjái áigu biibbala geavahit boahtteáiggis. ¶
Njeallje jagi dassái náitalii Lars Haugan muhton Kárášjoga nissoniin. Su leai deaivan Oslos. Haugan bođii Kárášjohkii ja barggai sullii jagi hoavdan Kárášjoga Produkteris. Maŋŋá dan, lea son lohkan teologiija, ja juovllaide lea son albma báhppa. -In dárbbaš obbalaš teologalaš eksamena váldit, go mus lea nu guhkes bargoduogáš, muitala Haugan. ¶
Per Tor Turi lea mánnávuođa rájes juoigan. Dá moatti jagi áigi gulai Magnus Vuolab Kárášjogas eret su juoigamin erenoamáš doarggistan jienain. Dáhtui boahtit iežas musihka studioi juoigat, nu mun dahken, muitala Per Tor. Mun in lean hárjánan musihka mielde juoigat, danin attii Magnus ritmaid man mielde galgen hárjehallat. Dál lean eambbo dorvvolaš maiddái musihka ja ritmaid mielde juoigat, muitala Per Tor. Magnus Vuolab geas lea Skátjá studio Kárášjogas muitala ahte soai leaba hui erenoamáš vuogi mielde bargan Per Tor luđiin Studios. Moai letne vuođđun atnán luđiid ja de inproviseren dahje stoahkan. Lea hui somás ja gelddolaš vuohki, olmmoš ii goassige dieđi loahppa bohtosa, muitala Magnus. ¶
Technomusihkka lea hui nuorra olbmuid musihkka. Per Tor muitala son dieđus lea smiehttan ollu sámi nuoraid birra. –Sis ii leat máŋgelágan sámimusihkka dahje luođit maiguin leat dákkár ritmat ja šuokŋajietnadagat. Jáhkán masá ollu nuorat baicce liikojit mu málle luđiide, lohká Per Tor Turi. Dát CD ii livččii ilbman jos ii livčče ožžon ruhta doarjaga. Per Tor muitala soai áŋkke juo loahpas oaččuiga 85.000 ruvnnu Sámidikkis. ¶
–SAS váldá badjelasas siva. Mii eat leat dahkan nu movt livččiimet galgan. Dán lohká Norgga SAS preassahubmi Siv Meisingset maŋŋel go lea čiekŋudan áššái gos muhtin dievdu doalvvui 10-jahkásaš nieiddaža Álttá girdišiljus. –Lea duođalaš ášši dan dihte go SAS:s lei ovddasvástádus nieiddažis. Mis lei ovddasvástádus ahte nieiddaš manná rivttes olbmo mielde. Meisingset muitala ahte SAS:s lea oktavuohta nieiddaža fulkkiiguin ja ahte leat gávnnahan ahte nieiddaš galgá oažžut juoidá dan ovddas go manai nu movt manai. –Nieiddaš oažžu mis juoidá dego jeđđehussan. Ovdamearkka dihte girdireaissu. ¶
...muhto Bargiidbellodat biehttala ovttasbargat Leppain, Issániin ja Pumain. ¶
Blackmoon lea joavku mii šattai oalle bivnnut álggugeahčen 1980-logu. Sii čuojahedje sihke “visa” -lávlagiid ja maiddái rock n´ roll. Okta sis lea Inge Stangvik, gii lávllui ja čuojahii orgela. Sutnje lei musihkka duođasláš bargu, ja lea dán áigge profešunealla jazz-lávlu Oslos. Son lei mielde Blackmoon joavkus sulli jagi. Dál lea son boahtime Kárášjohkii muittašan dihte Molotov Cocktail musihka bokte. –Min trommis Øystein Furuly lei okta sis gii duššai Ruošša mátkkis, muitala Stangvik. –Šáddá hui somá, muhto seammas hui lossat, go dieđán ahte Øystein ii leat šat min fárus lávdde nalde. Muittán ahte mii láviimet hárjehállat muhtin unna visožis Øysteina luhtte Kárášjogas, lohká son. ¶
Jazza Inge Stangvik fárrii Osloi 1983:as. Doppe son váccii álbmotallaskuvlla gos oahpai drama ja musihka. –De vázzen vel eanet skuvllaid, ja maŋŋel dan deiven ovtta heavy-rock joavku geaiguin čuojahin orgela ja lávlon. De deiven blues-joavkku mainna mun mátkkoštiin hui ollu miehtá Norggas. –Dál lávllun jazza, maiddái komponeren musihka. Nu gohčoduvvon standardjazz; bebop ja mainstream. Lean ráhkadan moadde CD ovttas eará jazz-musihkariiguin. Muđui lávllun mun ollu jazz-klubbain dáppe Oslo-guovllus, og loavttán dainna. Inge muitala ahte vaikko son lea ovdánan musihkalaččat Blackmoon áigge rájes, de son goitge dovda ahte son lea dat seamma go dalle. –Gulan ain seamma jiena, seamma vuogi. Dat mii lea stuora erehus, lea ahte dál lean veahá sihkkareabbo lávlumiin, modjá son. Son ávžžuha buohkaid boahtit konsertii ihttin gullat dološ Blackmoon. –Šaddá somá. Ja soaitá leat maŋemus vejolašvuohta gullat min joavkku. Oainnat, mii leat farggá boaresolbmot, boagusta son. ¶
Lars P. Gaup mielas lea dehálaš ovddidit čálalččat dáid beliid vai eiseválddit eai doaivvo ahte dál čoavdásit buot boranávdeváttisvuođat go guovllus orru profešunála boranávdečeahppi. Son ávžžuha maiddái garrasit ahte fylkkamánni ja SNO bealis barget dan ala ahte boazodoaluin buorrána ovttasbargu ja gulahallan. ¶
Petri Molainen Davvi-Nuorta-Suomas Puolangis rohttii dolgevuokkain 15,6 kilosaš luosa ovddit duorastaga geassemánu 14. beaivvi. Son lea Min Áiggi vuosttaš vahkkoluossagonagas Vuolle-Deanus. Min Áiggi vihkkejeaddji Pentti Länsman Vuolit-Geavŋás muitala ahte Molainen lea áŋgiris luossabivdi ja boahtá juohke geasi Geavŋái oaggut. –Leat uhccán dieđihan vuos luossagilvvuide, soitet leat veahá árrat dát gilvvut, muhto várra mihcamár rájes bohtet eanet guolásteaddjit Detnui, lohká Länsman. Länsman maid ávžžuha báikkegotte olbmuid searvat gilvvuide, dán rádjai leat dušše turisttat dieđihan luosaid gilvvuide. Min Áigi šálloša go eat dán hohppui fitnen gova vuoitis. ¶
Jakt-och Fiskesamerna bellodat váidá Ruoŧabeale Sámedikki válgalávdegotti politiijáide jos ii geassát doaimmas, muitala NRK Sámi Radio. Váidináitagat leat boahtán das go bellodat oaivvilda válgalávdegotti boastut bargan mannan válggain. Jakt-och Fiskesamerna bellodaga jođiheaddji Håkan Jonsson ballá ahte go leat Sámedikki áirasat geat lohket jienaid maŋŋá válggaid, de lea sis vejolašvuohta skelbmošit. ¶
Ánddása Ánde, Anders Somby, gii lea Kárášjoga badjeolbmuid listtu njunuš, lea áššáskuhtton lobihemet bivdán luosaid. Somby ja golbma eará albmá ledje luossabivddus dán geasi Šuorbmogoržžis Kárášjoga leagis go politiiját ja johkabearráigeahččit bohte. Doppe duoguštedje stuora áŋkora, stákkuid ja rullaid. Somby biehttala leat lobihuššan ja lohká politiijáid oaguhit su danin go lea boazosápmelaš politihkkár. Áššáskuhttui váidá Somby SEFOi, politiijáid sierra dutkanorganii, muitala NRK Sámi Radio. -Mun dieđán ahte mus leat vašálaččat danin go čuolan nu čielgasit badjeolbmuid beali, muhto eai dáinna áššiin gal nagot mu njeaidit, go mun joatkkán ain bealuštit badjelolbmuid. -Mun lean bivdán politiijáid duođaštit ahte eai leat gávdnan mus maidege lobihis diŋggaid, muhto dan eai daga. Jogas ledje dalle dievva eará olbmot, muhto earát gal eai vásihan dan seamma go mii, lohká Somby NRK Sámi Radioi. Politiiját leat ain dutkamin ášši. ¶
Nordlys gánddat rahpe garrasit dan jáhkus ahte oažžut moala árrat, muhto BUL suodjalus čievččai nannosit ja garrasit. Uhca Svein Kr. Anti bissehedje álkidit gurut bealde. Vuosttaš diibmobeale leai Nordlysa šillju, muhto nu go juo láve dáhpáhuvvot, de rahpasii Nordlys suodjalus fáhkkestaga dego láhtouksa ja BUL Pål Håkonsen bidjalii moallii. BUL gánddat čikče jierpmálaččat vuosttaš vuoru, dikte Nordlys gánddaid váibat. ¶
Nuppi vuorus bijai Nordlys Øyvind Paulena sisa, Svein Kr. Anti ovddas. Ii dat ge orron veahkeheamen, vaikko vel Paulen moddii vikkai. Nordlys čievččai vuosttaš 15 minuvtta bures, muhto go eai ožžon moala de várra álge čiekčit ge vuollánit ja eahpidit. BUL´ Gaute Olsen bidjalii nuppi moala 62. minuvttas ja dál reahcehedje Nordllys gánddat álfarut. Goalmmát BUL moala náhkehii unnemus BUL čiekči Andreas Grannerud. 3-0. ¶
Gáivuona sátnejođiheaddji Kristin Vatnelid Johansen lea seamma oaivilis. –Mun lean maid mearkkašan Sámediggeráđi mihttomeari nannet sámi servodaga gávpogiin ja čoahkkebáikkiin. Ii das mihkkige boastut. Muhto seamma dehálaš lea smiehttat mo nannet smávva báikkiid, lohká Vatnelid Johansen. Dál son háliida ahte Sámediggi ja sámi hálddašan gielddat ja fylkkat čoahkkanit árvoštallat boaittobeale báikkiid ja smávva gilážiid boahtteáiggi. – Mii fertet ráhkadit oktasaš strategiija. Muđui gal njillet gávpogat min obbanaga, šuohkká Gáivuona sántejođiheaddji Kristin Vatnelid Johansen. Unjárgga sátnejođiheaddji doarju bargoskihpárasas ja árvala ahte Sámediggi bovde ja ráhkkana oktasaš bargui. –Dán oktavuođas maid fertet smiehttat mo juohkit almmolaš doaimmaid miehtá sámi, nu ahte dát eai guovdduštuvvo dušše Kárášjohkii, Guovdageidnui ja gávpogiidda. ¶
Son imašta manne ná leat govvidan sápmelaččaid. –Sápmelaččat eai liiko vuos oba leatge almmolaččat álás ja guhkkin eret lea mis šlubbu gieđas. Dát lea neandertale. Sápmelaččain ii leat olmmošárvu dien govvideames, mii eat leat mahkkege, beaškala Helander. Helanderis lea dološ skuvlakártagirji mii lea geavahuvvon Suoma vuođđoskuvllain ainjuo 1950-logus. Doppe juo oidno dakkár geađgealmmái, mii govvida sámiid. –Diet galbbat dohkkeše museai. Dál leat 2001:s, ja ii galggaše jáhkkit diekkáriid šat vásihit. Soaitá ahte suoma sápmelaččat leat sajáiduvvon galbbain, ahte eai oba fuomáš ge makkár govvadus die lea. ¶
–Sin haga ii livčče dát doaibma vejolaš. Sis lea buohkain buorre mokta ja háliidit duođas bargat dan ala ahte mii galgat birget ja ovdánit, lohká son. ¶
–Lea hirbmat buorre go ožžon barggu fas, muitala čuohppi Mihkkal Jovsset Buljo. ¶
Vuosttaš bargobeaivi lei mannan disdaga. Ovdal juovllaid lea jurdda ahte sullii 3000 bohcco galget čuhppojuvvot. Mikkel Triumf ii bala ahte bargu de nohká. ¶
Triumf muitala ahte son ii leat ožžon makkárge doarjaga dán doibmii. ¶
–Lea Mydland nammasaš biergofitnodat Tromssas mii lea min bargoaddi. Lean gullan ahte Odd Erling Smuk dat mahkáš lea dan ásaheami duohken, muhto dat ii leat riekta. Mii dušše čuohppat bohccuid su ovddas, muitala Triumf. ¶
Golf-faláštallamis sáhttet doaimmashehttejuvvon olbmot bures leat fárus, danin lea Teigmo ordnen beanajorri dasa. Larsen geahččala lea go buorre čohkohallat. ¶
–Mii leat behtohallan ja dájuhuvvon, lohká okta váhnen, Hanne Svinsås Johansen. Son ja eará sámi váhnemat leat guhká bargan dan ala ahte ožžot sierra sámeskuvlla Osloi. Suohkan lea leamaš hui positiiva dasa ovdal, ja sihke olmmošlaš návccat ja ruhta lei čielggaduvvon. ¶
Son deattuha ahte sii leat bargan hui ollu dan ala ahte oažžut sámeskuvlla, ja lea leamaš erenoamáš buorre ovttasbargu suohkaniin measta jagi, ja visot bealit leat guorahallon ja veardiduvvon hui vuđolaččat. ¶
Dán vahku lea čoahkkin Oslos gaskal fylkadearvvašvuođahoavdda Arnt Uchermann ja Stáda dearvvašvuođabearráigeahčči. Doppe ságastalle bálvalusa birra, ja movt dilli lea dál. Johan Turi oaivvilda ahte lea buorre go dakkár čoahkkin dollojuvvo. –Dát sáhttá mielddisbuktit buoret ekonomalaš rámmaid go leat dál. Mii leat dahkan maid lea vejolaš dálá rámmaid ektui, lohká son Min Áigái. Turis ii leat makkárge ballu ahte sáhttet massit konsešuvnna. –Dan in bala gal. Lean čuvvon daid njuolggadusaid mat leat biddjon eaktun fylkagieldda bealis, lohká son. ¶
–Hálidan čuoččuhit ahte olgoriikalaš eiseváldit čájehit menddo unnán beroštumi daid psyhkalaš beliide go veardidit asylaohcamiid. Bures duođaštuvvon váttisvuođat mat leat guhkit áiggi bistán gal sáhttá biddjot vuođđun oažžut asyla, muhto dađi bahábut de ii biddjo seammá deaddu psykalaš váttisvuođaide maid olbmot leat ožžon maŋŋá soađi, biinnideami ja oaguheami dihte, čállá Rosemarie Køhn reivves UDI:i. Rosemarie Køhn ja internášunla konsuleanta Bjørn Vilberg leaba leamaš čoahkkimis gielddaministariin Sylvia Brustad:ain gos biskopa lea buktán ovdán iežas oaiviliid dákkár áššiin. Responsa maid doppe fitniiga ruovttoluotta ii lean nu buorre. –Gielddaministtar deattuhii munnuide ahte sis lea bággu leamin earonoamáš streaŋga dákkár áššiin vai eai šatta badjelmeare olu sisafárremat, muitala internášunála konsuleanta Bjørn Vilberg. ¶
Iskkadeapmi mii lea čađahuvvon dáčča aviissaid birra ja movt sii ovdanbuktet sámi áššiid, čájeha áibbas čielgasit ahte lea earenoamáš dilli majoritehta ja minoritehta gaskkas máŋggakultuvrrat servodagas. Iskkadeapmi čájeha ahte dáčča aviissat muitalit beare ovttabealálaččat ja negatiivvalaččat ovdamearkka dihte boazodoalu birra. Dasa lassin eai váldde fárrui ealáhusa álbmoga digaštallamiidda. Buot mii guoská dasa man bures muhtun media gieđahallá iešguđetlágan surggiid, boahtá das man muddui medias lea gelbbolašvuohta dain iešguđetlágan surggiin. Ii sáhte vuordit ahte dáčča servodagas galgá lunddolaččat leat seamma gelbbolašvuohta boazodoalu birra go sámiid gaskkas lea. Muhto dat ii mearkkaš dan seamma ahte dáčča mediat eai galgga háhkat alcceseaset dán gelbbolašvuođa. Ja gelbbolašvuođaháhkan boahtá vuoruheamis. Dan dihte sáhttá ge dán iskkadeami vuođul dadjat ahte dáčča aviissat eai leat vuoruhan návccaid loktet gelbbolašvuođa doaimmahusain sámi servodaga birra. Lea áibbas čielggas ahte dáčča mediain lea ođasceahkki ollu badjeleappos sámi guoski áššiin go mii sámi mediain lea. Dat mearkkaša ahte dáčča media ii gieđahala ovdamearkka dihte boazodoalloáššiid seamma dávjá go sámi media. Sii eai dieđit dakkár áššiid ovdal go juoga hui earenoamáš lea dáhpáhuvvan. Mii eat sáhte vuordit ahte dáčča mediat, mat leat majoritehtas, nu álkit vuolidit dán ceahki. Dan dihte eat jáhke mii ahte boazoealáhus lagamus boahtteáiggis ge oažžu rievttes govvideami dáčča aviissain. Ja juste dan geažil lea buorre go boahtá dákkár cuiggodeapmi, mii muittuha dáčča aviissaid mii sin ovddasvástádus lea. Namalassii ohcat duohtavuođa, iige ieš ráhkadit iežas duohtavuođa. Dan dihte lea dehálaš ahte álbmot gáibida rehálašvuođa dáčča medias. Dál berrejit dáčča aviissaid doaimmaheaddjit čohkkedit skuvlabeŋkii ja smiehttagoahtit movt sii galget loktet máŋggakultuvrrat gelbbolašvuođa. Eiseválddiid bealis berre maid lea gáibádus ahte majoritehta medias galgá leat ovddasvástádus minoritehtaid sátnefriddjavuođa ektui. Heijjá-Irene ¶
SUOMA-SÁPMI: Stuorra oassi Suoma beale sápmelaččain ii máhte lohkat, iige čállit eatnigielaset. Nu muittuha sámegiela ja kultuvrra lektor Irja Seurujärvi-Kari Helssega universitehtas. Sápmelaččaid eatnigiela dáidu lea váilevaš danin go sámegiella lea oahpahuvvon skuvllain easka 70-logu rájes. –Suomas leat 7 500 sápmelačča ja sis hálddašit 2 500 sámegiela. Norgga bealde dutkamiid vuođul sáhttá dadjat ahte Suoma bealde leat sullii 30-40 proseantta geat eai máhte lohkat, eaige čállit eatnigielaset, muitala Seurujärvi-Kari. Dáid dieđuid geavaha son Eurohpá giellajagi semináras Helssegis, dieđihit Sámi Radio ruovttusiiddut. ¶
Son lea oalle hoahpuid siste. Ovdal beassážiid ferte gávdnan dan mađe olbmuid ahte sáhttá álgit barggu veardidit geat galget leat mielde ođđa filmmas. –Mun dárbbašan ollu olbmuid. Eanaš nuorra olbmuid gaskal 15 ja 30 jagi. Oktiibuot leat sullii guhttanuppelot rolla filmmas, ja 3-4 dain lea váldorollat, muitala son Min Áigái. –Guoktása dáin čuovvut filmmas. Lea nieida ja bárdni 20-jagiin. Dán guovttos leat guokte stuorámus rolla filmmas. Niillas lohká dát lea stuora vejolašvuohta nuoraide geat háliidit šaddet filbmanástin. –Don it dárbbaš leat hárjánan neavttár obanassiige. Olbmot geat eai leat bargan dakkár bargguin ovdal dahket liikká buori barggu go earát, lohká son. Gaup sávvá ahte nu ollusat go vejolaš čájehit beroštumi leat mielde filmmas. –Livččii somá jus hui ollu nuorat dieđihit midjiide. Sii geat galget leat váldorollain fertejit máhttit sámegiela, muhto smávit rollaide ii leat dát gáibádus. –Mun lean áibbas sihkar ahte gávdnojit nuorat Sámis geat leat taleanttat, ja geaid mii sáhttit geavahit filmmas. Lea maiddái nu ahte jus ii oaččo rolla dán filmmas, de sáhttet boahtit eará vejolašvuođat maŋŋel, eara filmmaide, geažuha Gaup. –Ja berre muitit ahte Mikkel Gaup, váldoolmmoš Ofelaš-filmmas, ii lean goassege leamaš mielde filmmas ovdal Ofelačča. Ja nugo mii diehtit, de manai dat oalle bures, muitala Gaup. ¶
SÁPMI: Suoma stáhtaráđđi lea mearridan boazoeaiggádiidda máksit 120 márkki doarjjan ealihanbohccos boazodoallojagis 2001-2001:s. Doarjja stuorru mannan jagi ektui 10 márkki bohccui. Eaktun lea ahte eaiggáduššá unnimusat 60 heakka. Dán láhkai addo doarjja boazodolliide geain lea váldodienas boazodoalus. Doarjjaruđa sáhttá ohcat bargofápmo- ja ealáhusguovddáža eanandoalloossodagas. Suomas leat sullii 6000 boazoeaiggáda geaid searvvis lea sullii 800:s váldoáigáiboahtu boazodoalus. Dan muitala Sámi Radio neahttasiidu. ¶
Dál leat Meavkke orohaga boazodoallit ja Suodjalusa huksenbálvalus gohččojuvvon njálmmálaš šiehtadallamiidda Sáččá nammariektái, go Suodjalus joatká huksemiid Arvenjárggas. Meavkke boazodoallit áigot bissehit buot huksemiid, ja sii leat bivdán nammarievtti gieđahallat ášši. Nammariekti meannuda ášši dán vahku mielde, muitala Stine Benedicte Sveen, Meavkke orohagas. ¶
Lea guhká leamaš hupmu ahte allaskuvlla visttit leat beare gáržžit, ja ahte dárbbašivčče ođđa visttiid. Guovdageainnu suohkan lea ovdal evttohan tomtta allaskuvlii davábeallái márkana. Dál evttoha allaskuvla ieš ahte dálá skuvlavisttit berrejit gáikkoduvvot, ja de huksejuvvojit ođđa visttit seamma tomtii gos dál leat, nammalassii guovddáš márkanii. Rektor Kjell Kemi muitala ahte sis leat finadan guossit Oahpahusdepartmenttas moadde beaivvi dás ovdal. –Mis lei čoahkkin singuin, ja sii lohke ahte lea vejolaš hukset ođđa visttiid dohko gos skuvla dál lea. Maiddái Statsbygg lea dadjan ahte ii leat váttis hukset ođđa visttiid seamma sadjái, lohká son. Kemi čilge ahte ferte gáikkodit measta buot boares visttiid vai ođđa vistái šaddá sadji. ¶
Kemi muitala ahte plána lea maiddái ahte eará sámi ásahusat galget čohkkejuvvot ođđa skuvlavistái. –Earret eará galgá Sámi instituhtta, Sámi arkiiva, Sámi nammanevvohat ja ođđa álgoálbmotguovddáš deike, lohká son. Kemi stuora doaivva lea ahte Sámi allaskuvla fargga šaddá nu gohčoduvvon dieđalaš allaskuvlan. Dat mearkkaša ollu sin statusa dáfus. – Ođđa vistehuksema eaktu lea dieđusge ahte mii šaddat dieđalaš allaskuvlan. Dát mearkkaša iešalddis ahte mii oažžut mihá eambbo resurssaid go mis dál leat, maiddái olmmošlaččat. Jus mii oažžut dakkár statusa, de mii maiddái oažžut eambbo bargiid, ja potensiála studeanttaid ektui lassána maiddái ollu, lohká son. ¶
• Jagis 1992:s heittii Karen Marit Utsi áhčči, Ronccen-Nigá, bohccuiguin. • Ronccen-Nigá šattai 1988-heaittihanortnegii vaikko boazodoalu nuppástuhttinprográmma lea juo doaibmagoahtán. • Go galggai niidii Karen Marit Utsii addit doalu, de ii lean vejolaš dan dahkat go lea "boasttu" heaittihanortnega vuolde. Juovlamánus1998:s ovddida Guovllustivra bággoheaittiheami boazodoallolága vuođul. Boazodoallostivra, mii lea bajimuš stivrenorgána, doarju mearrádusa. • Karen Marit Utsi lokte ášši riektevuogádahkii ja geassá Eanandoallodepartemeantta diggái. • Ášši boahtá Oslo gávpotriektái diibmá. Karen Marit Utsi čuoččuha rievttis ahte boazodoallohálddahusas lea lemaš heajos diehtojuohkin. • Karen Marit Utsi vuoittahallá rievttis, muhto gávpotrievtti duomus dovddahuvvui aŋkke eahpádus eiseválddiid áššemeannudeapmái. • Utsi guoddala ášši lágamánneriektái. Ovdalaš go ášši galgá jotkot lágamánnerievttis, de jorggiha mannan vahkus Guovllustivra eret ovdalaš mearrádusas ja fállá Karen Marit Utsii doalu Jáhkenjárgga siiddii, Nuorta-Finnmárkku boazodoalloguovllus. ¶
Kárášjoga leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng lohká iežaset dál iskagoahtán leago mihkkege lobihemiid geavvan go soames 51-jahkásaš dievdu garrasit roasmmohuvái Kárájoga Rica Hoteallas maŋŋel go jugistii čáhčebohccisivrra. –Mii leat hupmán sihke dievddu lagamuččaiguin ja hoteallain. Lean leamaš oktavuođas maiddái politijuristtan, ja dal iskat viidasat ahte leago lobihisvuohta geavvan dáhpáhusa oktavuođas, muitala Strømeng. Dađi eambbo ii loga vuos sáhtet dadjat áššái, eará go ahte ii oro mihkkege lobihemiid geavvan ¶
Vihttan - gii ii hálit nama álmmuhit - muitala ahte dalle ii lean bargi diskkas. 51-jahkásaš viehkalii dakka maŋŋá hivssegii mii lea gealláris. Doppe lei doidimin njálmmi čáziin go son bođii. –Oiden ahte njuovčča lei álgán ruvssodit. Dalle árvidin ahte lei juoga váralačča jugistan. Vihkken bajás ja dáhtton hotealla bargi riŋget buohccibiilla, lohká son. –Loahpas dadjen ahte almmái lea juhkan mirkko - vaikke in diehtán duođas maid lei jugistan. Son lohká dalle ja das duođaid heađáskan go veahkki orui ádjáneamen. Hotealla direkteura, Marianne Synnes, ii lean barggus ovdal aviisa manai deaddileapmái. Tromssa buohcciviesus RiTø:s sáhtte ievttá iđit dadjat ahte dilli lea duođalaš, muhto Kárášjoga dievdduin manná bures. ¶
ÁLTÁ: Altapostena oaivedoaimmaheaddji Rolf Edmund Lund ii dovdda iežaset deaivvahallat kritihkkii maid Berg lea buktán aviissaid vuostá maid lea geahčadan 1996 rájes gitta diimmážii. Lund dadjá NRK Finnmárkui ahte Altapostenis lea buorre oamedovdu dan ektui movt leat gokčan boazodoalloáššiid. Su dieđuid mielde leat sin aviissas ollu gáldut ealáhusa siskkobealde. Nordlysa oaivedoaimmaheaddji Johnny Hansen maid biehttala ahte sin aviisa čállá dušše daid negatiiva beliid boazodoalus. Son dadjá NRK Sámi Radioi ahte sis lea máhttu boazodoalu birra. ¶
Trimuf muitala ahte dán jagi lei erenoamáš váttis válljet makkár joavkkuid galggai luoitit fárrui; go ledje dieđihuvvon olle 25 dievdo- ja 13 nissonjoavkku. Ovddit jagiid leat joavkkut mat eai leat beassan mielde čájehan garra vuosteháguid go eai beasa mielde. Dál ii loga Triumf dakkar moaitagiid vuohttit. –Dán jagi dohkkehedje dakka viđe joavkkut go gulle ahte eai beasa mielde. Leat várra šaddan dohkalažžan ahte mii šaddat garrasit vuoruhit. Dán jagi šattaimet guhká čohkkat ja smiehttat, dadjá Triumf gii sávva ahte dat ii dagat ahte joavkkut eai gille šat dieđihit boahtte áiggis gilvvuide ¶
Juohke jagi oažžu Sámediggi vissis supmi mii galgá mannat mánáide ja nuoraide. Oassi dás manná doarjut nuoraidbláđi Š ja mánáidbláđi Leavvedolgi. Sii leat álggahan prošeavtta mánáid ja nuoraid ovddas geat leat vuollel 16 jagi. Dasa sii galget gávnnahit jurdagiid ieža, ja sii sáhttet nannet giela. Muhto Sámediggi ii oastte divrras biergasiid, sii addet ruđa iešguđetlágan sajiide mat barget mánáid ja nuoraid ovddas. Dán prošeavtta álggahedje 1996:s ja nu lea leamaš juohke jagi, muhto 2000:s ii šaddan dát ortnet. Dát prošeakta gávdno hui ollu birrasiin, muhto dat ii gávdno siskkošbirrasiin, muitala Inga Hætta Skarvik. ¶
John-Marcus Kuhmunen muitala ahte jus áigu jienastit, de ferte leat sámi jienastuslogus. Anne-Kristine Gaup lea badjel 300 nuora ožžon mielde sámi jienastuslohkui. Sii háliidit ahte nuorat galget dan bargat vai sii sáhttet jienastit. Sámediggi lea sádden badjel 2000 reivve mas leat skovit maid sáhttá deavdit. Sii leat sádden daid 16 gildii, ja sii maiddái vigget ákkástallat nuoraiguin vai sii servet. Sámedikkis leat dušše 7 nissonáirasa 39 áirasis. Fertet leat 18 jagi boaris ovdal go beasat jienastit. ¶
Stuora miellagiddevašvuođain gullat mii ahte Davviriikkaid láhkadovdit čuoččuhit doarvái juridihkkalaš vuođu rievtti bokte oažžut oamastan ja geavahan rivttiid sámi árbevirolaš ássanguovlluide. Guokte buori ovdamearkka dasa leaba Selbu-ášši ja Čáhppot-ášši mas sámit vuite riektegažaldagas. Dattege háliidit mii geahččat dan barggu maid riekti dahká dubmema bokte dego sierra proseassan dan politihkkalaš proseassa bálddas vuoigatvuođa áššis. Dán guovtti proseassas leat goabbátge doaimma, muhto ferte goitge geahččat ahte dát guokte doaimma doaibmaba veahkkalagaid. Mii leat dieđusge vásihan ahte vuoigatvuođa ášši nu go Finnmárkku eatnamiida ja čáziide lea olles guoktelogi jagi ádjánan politihkkalaš proseassas. Seammas duođašta Selbu-ášši ja Čáhppot-ášši ahte riektesystema lea ollu jođáneabbu mearridit ahte sámiin lea riekti oamastit eatnamiid jus sáhttet duođaštit árbevieru ja áiggiid čađa geavaheami. Eahpitkeahttá ádjána dat politihkkalaš proseassa nu guhká dan dihte go stáda geahččala vuorddihit ná stuora ja dehálaš mearrádusa. Nu movt Ole Heandarat Magga gohčoda dán dakkár dáhpin stáda bealis ahte jos vuoittahallet eanavuoigatvuođaáššiin sámiide rievttis, de dalán bidjet ášši politihkalaš dássái, ja nuppe ládje. Muhto mis lea goitge dárbu dan politihkkalaš digáštallamii. Das galgá álbmoga jienta gullot, digáštallan mii hábme min guottuid. Mii jáhkkit alimusrievtti duomuid mat addet sámiide rivttiid eatnamiida leat veahkkin dan politihkkalaš digáštallamii. Diehttelasat lea dat veahkkin váikkuheame go Norgga stáda galgá mearridit movt sámit galget beassat hálddašit iežaset árbevirolas ássánguovlluid. Livččii imaš jos Norgga ráđđehus ii galggaše addit Finnmárkku sámiid háldui, go oaidnit maid alimusriekti lea mearridan Selbu-áššis ja Čáhppot-áššis. Dát guokte ovdmearkka dahket min mielas hui čielgasin Finnmárkku eanahálddašan gažaldaga. Ii leat eahpádus ahte Finnmárku lea erenoamáš dilis dán oktavuođas, go dat lea čielga ássanguovlu sámiide. Heijjá Irene ¶
Nissonolmmoš ii nala šat buvssaid3. siiddus ¶
Suohkandoavttir Skeie leat čállán čiegus raportta Stáda dearvvašvuođabearráigehččui. Dasa son galgá leat čállán ahte okta vuoddji lei gárremin dalle go galggai bargui vuosttaš ođđabeaivvi. –Giellásat, beaškala Guovdageainnu ambulánsavuoddji Mikkel Sara, gii lei Muosáin dalle go ođđa bálvalus álggahuvvui. –Mun ledjen ieš barggus dalle, ja olmmái geas lea sáhka, ii galgan bargui ovdal eahkes. Suohkandoavttir hállá duššiid, lohká son. Min Áigi lea oaidnán politiijaduođaštusa gos čielgasit boahtá ovdan ahte vuoddji lei čielggus. Maiddái muitala ieš vuoddji ahte son lei leamaš feasttas eahkeda ovdal, muhto son biehttala ahte son galggai bargui ovdal nuppi eahkeda, go Mihkkal galggai bargat dassážii go son lei gearggus mannat bargui. –Ii oktage jierbmeolmmoš mana bargui jus ii leat čielggus, lohká vuoddji Min Áigái. Vuoddji lea ieš Muosáin eret. Son oaivvilda hui čielgasit ahte dát lea dušše viggamuš oažžut Johan Turi eret Muosáin. Dađi bahábut eat gávdnan Johan Turi ságaide ovdal go aviisa prentejuvvui. ¶
Nu muitala nieida gii dál lea 25 jagi boaris. Son ii háliit muitalit iežas nama, go ii dieđe vel loktejit go politiiját ášši rievtti ovdii, vai loahpahit go ášši ja hilgot su váidaga. Nieida muitala ahte son lei muhtun kulturprošeavtta oktavuođas bargan ovttas dáinna dievdduin, ovdal go veagalváldin dáhpáhuvai. Dál dovdá garrasit soardašuvvan. ¶
Dál háliida son muitalit iežas vásáhusa almmolaččat. –Jos dákkár dáhpáhusaid viggá čiehkat, de dat ii buvtte eambbo go váttisvuođaid olbmui. –Beassat hupmat dan birra, veahkeha ollu dan nieidda gii lea gillán veagalváldima. Lea dehálaš ahte eat dohkket veagalváldimiid ja dan dihte eat galggaše čiegadit dan. –Go dákkár dilis leat, de álggát vašuhit iežat, olmmoš álgá vašuhit earáid ja loahpas vašuha buohkaid. Son muitala ahte juohke olbmos lea iežas vuohki movt dákkár dáhpáhusaid gieđahallat. ¶
Nieida lea šaddan máŋggaládje gillát maŋŋel dáhpáhusa ja muitala ahte ii leat leamaš álki váidit ášši politiijáide. Son sávvá ahte ii dárbbaš vásihit eahpevuoiggalaš ráŋggáštusaid dan ovddas go lea duostan váidit veagalváldima. ¶
Vuosttaš beaivvi Rájahis ija kulturvahkkus lágiduvvo minifilbmafestivála gos čájehuvvojit sámi filmmat. Leat oktiibuot gávcci filmma mat galget čájehuvvot. Niillas Somby filbma "Deatnu, jagi fárus" lea dokumentára mii muitala Deanuleagi báikkiid ja doaimmaid birra. "Suoma davimus siida 1955" lea maid dokumentárafilbma mii čájehuvvo. Dan guhtta eará filmma mat čájehuvvojit, leat sámi nissonat ráhkadan. Anna Anita Hivand ja Karen Alette Eira leaba guovttis geat ovdánbuktojuvvoba iežaska Birjá ja Mirjá nissonfiguvrraiguin. Filbma lea hui humoristalaš ja muitala Birjá ja Mirjá máŋggalágan doaimmaid birra. Solveig Joks filbma boazodoallonissona birra gii čađaha nuppástuhttinprográmma, "Friddjavuohta válljet" , maid čájehuvvo. Eará filbmadahkkit geat besset čájehit iežaset filmmaid leat Britt Hjørdis Somby filmmain "Boađe" , Liv Inger Somby ja Liv Inger Eriksen filmmain "Mu ruoktu lea mu váimmus" , Silja Somby filmmain "Back to Sáivo" ja Anne Lajla Utsi filmmain "Sielu Suola" . ¶
Diibmá čakčat lea Sámediggi álggahan sámegiel álgolohkanoahpahusprošeavtta. Prošeavttas čuvvot válljejuvvon luohkáid gávdnan dihte lohkanmetoda mii heive mánáide geain lea sámegiella vuosttašgiellan, ja geain vuođđolohkanoahpahus dáhpáhuvvá sámegillii. Álkibut daddjon, de galget gávnnahit buoremus vuogi movt oahpahit sámi mánáide lohkat. Prošeavttas leat mielde gávcci skuvlla viđa suohkanis mat leat sámi giellaguovllu siskkobealde. Dát guoská 20 oahpaheaddjái, ja 105 mánnái geat dál vázzet 2. luohkáin Kárášjoga mánáidskuvllas, Guovdageainnu mánáidskuvllas, Láhpoluobbala skuvllas, Máze skuvllas, Billávuona skuvllas, Buolbmát skuvllas, Sirpmá skuvllas ja Unjárgga skuvllas. Dáid luohkáid áigot prošeavttas čuovvut vihtta jagi. ¶
Oahpaheaddjit geat leat mielde prošeavttas leat hui duhtavaččat. –Letne oahppan hui ollu ja hui ollu jurdagiid ožžon. Seammás ožžo duođaštuvvot ahte barge rivttes guvlui. Prošeavttas beassat oaidnit mii doaibmá iešguđetge joavkkuin, ja dat lea hui ávkkálaš. Mii maid oaidnit ahte dan maid bargat dan bargat dan dihte go sámegiella lea earálagan go dárogiella, muitaleaba Guovdageainnu mánáidskuvlla oahpaheaddjit Ellen Marit Oline Eira ja Karen Inga Eira. –Lea ávkkálaš go beassá deaivvadit ja jurdagiid lonohallat earáiguin geat barget dan seamma. Lea maid hui buorre go beassat oaidnit makkár oahpponeavvuid eará skuvllat geavahit. Sutno mielas lea maid hui buorre go prošeakta fállá bagadalli gii bagadallá maid ja movt sáhttá bargat ja gii muitala vásáhusaid. ¶
Billávuona skuvlla oahpaheaddjit Sara Stødle ja Edith Påve leaba maid atnán ávkki prošeavttas. –Lea hui buorre prošeakta. Letne ollu oahppan das movt galgá oahpahit ja maid galgá atnit muittus go oahpaha. Lea hui buorre maid ožžut veahki earáin jus váttisvuođat čuožžilit. –Lean geavahan sullii seamma oahpahanvuogi ovdal go dál ja joatkkán sullii seammaládje. Erohus lea ahte lean eanet dihtomielalaš šaddan iežan bargovugiide, muitala Edith Påve, gii 20 jagi lea leamaš oahpaheaddji. Billávuona skuvllas lea eanaš mánáin passiiva giella, sii ipmirdit sámegiela, muhto eai huma. Oahpaheaddjit lohkaba mánáid ollu ovdánan guovtti skuvlajagis. Soai jáhkkiba ahte prošeakta lea veahkkin rittu ja vuotnagátti mánáid gillii. –Lea hui buorre viežžat earáin ideaid ja doivo ahte lea ávki giela seailluheapmái go oidne ja ohppe das maid ja movt earát barget. ¶
Čakčafestivála váldonásttit Intrigue ja Kai Somby eai beahttán olbmuid. Dihte gal ja maiddái hálle olbmot ovdalgihtii ahte juste Intrigue lea guldalanveara. Muhto varra buohkat eai dihttán ahte Intrige ja Kai Sombys leat ná garra vuoibmi ja fápmu miellalági addit olbmuide. Easka go Intrigue bođii lávddi ala gaskaijaáigge bearjadaga, de viimmat olbmot morihedje. Ii lean ávki šat gávastallat, šloappistit ja juhkat vuola. ¶
Ovdal 1993 ledje ollu vuoddjit Kárášjoga Motorcross-searvvis, maŋŋá 1993 heite sii vuodjit iešguđetge sivaid dihte, muitala Roy Evert Guttorm. Diibmá lei dušše okta aktiiva vuoddji Kárášjoga Motorcross-searvvis. Ja dán jagi leat golmmas dieđihan vuodjit Kárášjoga Motorcross-searvvi ovddas, muhto sávvet ahte eambbo vuoddjit bohtet Kárášjohkii. Jus háliidat álgit vuodjit, de fertet leat 14 jagi boaris, muhto beasat dalle dušše vuodjit bána alde. 14 -16 jahkášaččat vudjet junior 380-luohkás, muhto go leat 16 jagi boaris ja leat váldán skohtergoartta, de beasat vuodjit seniorluohkás. Dát astoáiggefálaldat ii leat hálbi, dat máksa hui ollu. Muhto lea gal várra suohtas sidjiide geat liikojit vuodjit skohteriin. Hárjehallanbána šaddá dán jagi rájes, muhto jus áigu doppe vuodjit, de ferte leat miellahttu Kárášjoga Motorcross-searvvis. Jus geavvá doppe mihkkege, de šaddá Motorcross-searvvi ovddasvástádus. Doaivumis, go hárjehallan bána lea, de bohtet eambbo vuoddjit Kárášjoga Motorcross-searvái. Kárášjoga Motorcross-searvvis leat unnán vuoddjit danin go ii leat hárjehallanbána ovdal leamaš gos besset hárjehallat. Dat lea várra sivvan dasa go ovdal eai lean nu galle vuoddji. Dat mii lea dehálaš dán astoáiggefálaldagas, lea ahte lea gievra ja ahte lea buorre kondišuvdna. Jus ii leat buorre kontrolla skohtera badjel, de ii gánnát álgit dáinna astoáiggefálaldagain. Kárášjoga Motorcross-searvvis ii leat sponsor, muhto go Kárášjogas leat vuodjimat, dalle láve leat okta sponsor. ¶
–Sámediggeráđđi árvala njuolggadusaid mat goaridit boaittobeal báikkiid. Stáhta lei juo buoret. ¶
Vuossárgga jámii stuora sámi dáiddár Áilluhaš, Nils Aslak Valkeapää (58) go lei jođus Japanas ruoktut, Ivguvuonbahtii. Helssegii nogai su mátki. -Áilluhaš áiggui dušše vuoiŋŋastit. Son ii lihkkan šat, muitala su lágádus DAT. 5. siiddus ¶
–Jus Sáčča ja Biras sámiid searvi livččii lihccon mu, de livččii ášši earalágan, muhto dan sii eai leat goassege dahkan, beaškala Pedersen. ¶
Dán jagáš Márkomeannu álgá politihkalaččat, ja vuosttaš doallu lea válgadigaštallan gos áirasat buot bellodagain leat ovddastuvvon. Dasto besset olbmot vásihit márkosámi dáidaga, girjjálašvuođa, biepmu, duoji, bivttashábmema, ja dan dehálepmosa, márkosámi meanu. Sii geat vuosttažin mannet lávddi ala, leat sámegiel oahppit, ja sii galget čájehit teáhterbihtá maid ieža leat heivehan. Eahketbeallái besset festiválaoassálastit guldalit dovddus sámi musihkkáriid. Vuosttaš joavku lávddi ala leat 70-jagiid stuorra násttit, Deatnogátte Nuorat. Sii bohtet čuojahit iežaset dološ hittaid ođđa gárvvuid siste. Das maŋŋá lea mearresápmelačča Torgeir Vassvik vuorru guoimmuhit. Dološ áiggiid fápmu sirdašuvvá Torgeir Vassvika čoddagis ja instrumeanttain go juoigá iežas guovllu luonddu ja elliid, dahje iežas unna nieiddaža. Wimme Saari lei vuosttaš Márkomeanuin ja boahta dán jagi ge. Vuosttaš háve doalai son hirbmat šovva, ja lea ge vurdojuvvon ahte son maiddái dán jagi lokte Márkomeanuid. Báikkálaš artisttat maid bohtet guoimmuhit beaivvi ja ija mielde. ¶
Márkomeanu oaiveulbmil lea loktet márkosámiid sámivuođa. –Lea áibbas čielggas ahte lea dehálaš loktet sámivuođa márkosámi guovlluin, dan dihte go ii leat nu álki leat sápmelažžan dáppe. Mii vásihat oalle ollu rasismma sápmelaččaid vuostá, muitala Sigbjørn Skåden Stuornjárgga Sámenuoraid searvvis. –Ii leat dušše sámiid dáfus ahte lea dárbu loktet sámivuođa dáppe, muhto maiddái dážaid dáfus. Eai leat gallis geat dihtet áktánasat márkosápmelaččaid birra, dadjá son. Stuornjárgga Sámenuorak sávvet buohkaide bures boahtin miellagiddevaš festiválii mii bidjá stuorra deattu márkosámi profilii. ¶
1-0: Joar Eira Rasdal score vuosttaš moala maŋŋel kaosa BUL-moala ovddabealde. ¶
Joar Eira Rasdal scorii vuosttaš moala maŋŋel 30 minuvtta vuosttaš vuorus. BUL bođii dássálaga 43. minuvttas, ja Mikkel Ole Eira bijai 2-1 moala 25. minuvttas nuppi vuorus. ¶
Prinseassas leat berošta oahpahusas ja mánáin, ja lea ieš sávvan beassat galledit nugo Sámi allaskuvlla, joatkkaskuvlla ja muhtin mánáidgárddi. –Ii leat vel čielggas makkár mánáidgárddi áigu galledit. Dat šaddá Kárášjogas, Guovdageainnus dahje Porsáŋggus. Gonagaslaš šloahtas leat maid sávvan muhtin joatkkaskuvlla galledit, muitala Trond Aarseth Finnmárkku Fylkkamánni kantuvrras. –Áigugo prinseassa máinnastit sámi mánáide, nugo NRK TV:s máinnastii juovllaid áigge? –Oh, dan eat leat oba smiehtastan ge, muhto diet lei hirbmat buorre árvalus. Áigut gulaskuddat šloahtain leago dasa beroštupmi, lohpida Aarseth. ¶
–Go mii joavdat ruovttoluotta Lujávrái, de áigut hástalit mánáid tevdnet govaid maid sii sáddejit Sirmpá ja Ohcejoga mánáide, muitala ruošša sámi teáhterjoavkku jođiheaddji Nadejda Bolšakova. Dasa gal liikojit mánát Sirpmás ja Ohcejogas. –Šaddá somá oaidnit mo sámemánát Ruoššas tevdnejit. Mun gal maid háliidan sárgut sidjiide. Govaid bokte han oaidná hui bures mo mii jurddašat ja eallit, lohká Jon Vegard Balto (13). Sus gal lea juo skihpár gii lea šaddan bajás Ruoššas. ¶
–Muhto buot suohttaseamos lei vásihit lávlunstohkosiid, rápmo viđajahkásaš Ohcejoga nieiddaš. Son čájeha vel Min Áigái mo sii láhttejedje lávllodettiin. –Lávlagis ledje guokte nama mielde, Sárá ja Peder. Álo go dajaimet «Sárá» , de galge buot nieiddat čuoččastit. Gánddat fas galge čohkkedit. Go Pedera lávlluimet, de galge buot gánddat čuoččastit ja nieiddat fas čohkkedit, šieđđá Ohcejoga nieiddaš. Son gal ii nu olu beroštan das go ii ádden buot maid lávlo. –Lei liikká álki čuovvut mielde. Ruošša sámegielas han leat hui olu seamma jienat go mis. Jeđe vel láhttejit seammaláhkai go mii, dadjala nieida ovdalgo viehkala stoahkat. ¶
Tekrø lei áiddobeliid Kárášjogas muitokonsearttas čájeheamen iežas máhtolašvuođa rockamusihka ovddidit. –Tekrø ja Stokke leaba duođai čeahpit. Mii leat suovvan sutno mearridit hui ollu danne go dovdat ahte ieža leat veahá lohkkašuvvan. Soai eaba leat bargan sámi musihkain ovdal ja sutnos leat ođđa jurdagat. Šaddá speanta go dál álgit hábmet musihka eambbo. Kai Somby muitala musihka šaddat veahá earaláganin go maid leat hárjánan gullat. –Šaddet hui tøffa lávlagat. Šaddá eanet ođđaáigásaš hápmi daidda. Mus lea hui buorre feelinga. "Eatni nieida" , "29/Deanu Májjá" , "Iešjár´ lunttat" ja "Orbina" leat mielde EP:s. –EP gárvana ođđajagimánus dahje guovvamánus. Muhto lea vejolaš ahte deaddilit moadde duhát EP ovdalaš juovllaid. ¶
SUOPMA: Suoma sámi giellaláhka lea ođasmahttojuvvome. Ođđa vuođđolága mielde vuolggasadjin lea ahte ovttaskas olbmo gielalaš vuoigatvuođat eai leat čadnon su riikkavulošvuhtii eaige čearddalašvuhtii. Ovttaskas olbmo gielalaš vuoigatvuođaid galgá maiddái ollašuhttit nu ahte son ii dárbbaš daid sierra gáibidit. Sámi ruovttuguovllus galget suoma- ja sámegiella seammaárvosaš gielat. Alimus hálddahusrievtti presidenta ja Suoma giellaláhkakomišuvnna ságadoalli Pekka Hallberg čilgii Sámedikki giellaláhkasemináras Anáris kommišuvnna evttohusaid, mat gusket sierragielagiid rivttiide Suomas. Hallberg muittuhii ahte unna gielat leat riggodahkan. Su mielas lea buori eallima vuođđu jus olmmoš oažžu buot gulahallamis geavahit iežas giela. Hallberg muitalii ahte Suoma giellaláhkakommišuvdna lea leamaš hui várrogas mearrideamis sáhkuid dahje eará čuovvumušaid giellaláhkanjuolggadusaid rihkkumis. Su oaivil mielde ođđa giellaláhkii addet mearrádusat, mat geatnegahttet riekteministeria čuovvut gielalaš rivttiid, ollašuvvama. Hallberga mielas dát geatnegasvuohta guoská riikkagielaid suoma ja ruoŧa lassin maiddái sámegillii, romanigillii ja seavagillii. Dán muitala Sámi Radio. ¶
Kárášjoga mánáidskuvla lei bovden vánhemiid ja eará berošteaddjiid skuvlla rabas beaivái skuvlavisti 50-jagi ávvudeapmái. Olles skuvla leai dás ráhkadan prošeavtta ovddeš áiggiid birra, ja mii juo muđui heivii skuvlaplánaid siskkobeallái. Oahppit leat bargan dáinna prošeavttain golbma njeallje vahkku, erenoamážit sii geat čájálmasaiguin leat bargan. Earát fas leat oanehat áiggi bargan. Oahpaheaddji Rávdná Anti muitala ahte olles skuvla lea beassan dáinna prošeavttain bargat buot fágain mat juo sis leat skuvllas, ja dáinna vugiin lea leamaš erenoamáš ávkkálaš buohkaide. Son muitala maiddái ahte oahppit leat oažžugoahtán buoret ja buoret áddejumi fáttás dađi mielde go sii leat bargan. Rávdna Anti muitala maiddái ahte mánát leat leamaš hirbmat barggánat dáinna prošeavttain. Dárvvirčájáhusa lea vejolaš vel dán vahkku fitnat geahččamin Kárášjoga mánáidskuvllas. ¶
–Eai leat gallis geat muitte ahte ON mearridii borgemánu 9. beaivve eamiálbmotbeaivin. 1994:s ávvuduvvui vuosttaš geardde ja seammás čalmmustuvvui álgu Internašunála logi-jagi máilmmi eamiálbmogii, lohká guatemálalaš nobelbálkkašumi vuoiti Rigoberta Menchú. -Ii oktage šat digaštala eamiálbmogiid logi-jagi šat. Digaštallan iešbirgejumis, iešmearredeames, kultuvrras ja árbevierus lea oalát bisánan. Lea heahpat, muhto dat ii baldde min go mii leat olu ovdánan min rahčamušaiguin, lohká Menchú, gii ii leat duhtavaš dainna ahte dušše soames geardde gullosta ON:s eamiálbmogiid birra. ¶
Sihke Ohcejoga sámeluohkáid mánát ahte Sirpmá skuvlla mánát ledje hárjehallan suohtas ja hui somás čájálmasa man namma lei Muohttaga nieida. Das ledje fárus Sirpmá ja Ohcejoga skuvlamánát. Čájálmasa lei bagadallan Deanu gieldda kulturskuvlla hoavda Dag Broch ovttas Nilla Tapiolain. Nuoramus ávvudeaddjiin, golmma jahkásaš nieiddaš, goarkŋui lávddi ala ja juoiggastii ovtta luođi guldaleaddjiide illun. Moadde eará lávlaga vel mánát lávlo, nubbi lei Arvid Keskitalo ja I.E. Keskitalo lávlla Muohtačalmmit gahčadit. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Statskog gávnnai mánnodaga lobiheames njuovvansaji muhtin ealgabivdoguovllus Guovdageainnus. Bivdojoavku dieđihii Statskogii báhčán ovtta ealgga, ja sis ii leange lohpi báhčit eambbo go ovtta. Muhto go Statskog finai bearráigeahččame guovllus, de gávdne guokte njuovvansaji. Politijját dutkagohte ášši ja sii leat burgán moatti sajis, muhto eai leat gávdnan maidege dán rádjai. –Mii joatkit dutkat ášši ja geahččalit gávdnat gii lea suoládan ealgga. Mis ii leat vuos oktage gean váruhit njuovvan ealgga lobiheamet, muitala leansmánne Nils Henriksen. ¶
KÁRÁŠJOHKA: Sotnabeaivvi čuovganeapmái vikkai muhtin gárrenolmmoš dearvvašvuođaguovddážii. Politiiját šadde su viežžat ja dolavut ruoktot. Frank Nilsen Kárášjoga leansmánnekantuvrras muitala ahte dát lea máŋgii dáhpáhuvvan geasset ja ahte dávjá lea seamma olmmoš gii viggá dohko. Jus fas okte dahká dan seamma, de ferte olmmoš giddagassii ja son váidojuvvo maid, lohká Nilsen. ¶
Nils Josef Labba lea dovddus almmái, aŋkke go Meacce Vulle gárvvuid coggá. Ii ádján eará go 6 minuvtta gárvodit ja málestit ámudaju veahá, go lea juo nu hárjánan gárvodit Meahcce Vullen. Meahcce Vulle riegádii 1994:s, ja lea dan rájes oidnon TV:s. Go filbmejit, de lávejit eanaš Ruoŧa bealde, Girona lahka. Šlurfi ii leat Nils Josefa beana, muhto govvideaddji. Nils Josef muitala ahte muhtimat leat čeahpit háleštit olbmuiguin, muhto son lea čeahppi ealliiguin háleštit, ja danin Šlurfi su guldala. Nils Josef muitala maid ahte tv-ráidu joatká boahtte jagi. Son maiddái lohká ahte ieš ferte rievdat go mánáiguin galgá bargat ja háleštit. Nils Josef jáhkká ahte tv-ráidu lea dovddus go sus lea seammalágan vuohki láhttet go mánáiguin lea. Mánát dovdet iežaset dego mielde, ja mánát buot agiin ipmirdit. Son čállá ieš manusaid, scriptan, lea regissøra, produseanta, neavttár ja son buktá hutkás jurdagiid. Meahcce Vulle čaimmiha ja lohká ahte ferte Šlurffi dál ohcat, ja de jávkkeha. ¶
Lávvordat njukčamánu 10. beaivvi 12.15 Prinseassa rahpá Finnmárkkugilvvu 12.40 Beatnagiiguin vuodjá Álttá olgodaddanpárkii. 16.00 Øytun álbmotallaskuvlii vuolgá. 19.00 Heastafáru mielde vuolgá Mathisdalenis Ongajoksetrai. 22.30 Joavdá Quality Vika Hotellii gos orru ija. Sotnabeaivi njukčamánu 11. beaivvi 10.00 Boahtá Guovdageainnu hotellii. Coggá gávtti maid oažžu. 11.00 Ipmilbálvalus Guovdageainnu girkus. 13.00 Borada hoteallas. 14.30 Vuolgá Berit Marie ja Ole Mathis Eira mielde ealo lusa. 20.00 Sátnejođiheaddji bovden gaskabeivviide hoteallas. Mánnodat njukčamánu 12. beaivvi 09.00 Juhls silbagallerias fitná. 09.45 Sámi Allaskuvlla guossástallá. 10.15 Dearvvašvuođaguovddážis humada ássiiguin. 11.15 Vuolgga Kárášjohkii. 13.00 Boahtá Rica hotellii Kárášjohkii. 13.30 Boradeapmi. 15.15 Sámedikkis fitná. 16.00 Sámi dáiddaguovddáš. 17.00 "Sápmi" temápárka. 17.30 Boddu. 20.00 Gaskabeaivvit Goađis. Distat njukčamánu 13. beaivvi 10.00 Sámi dávvirvuorká. 11.00 Deaivvada mediain. 11.30 Vuolgga Porsáŋgui. 12.30 Porsáŋggu Sámi mánáidgárddis fitná. Muitala muitalusa. 13.30 Boradeapmi hoteallas. 14.45 Juohká nuoraidbálkášumi šiljus jiekŋa- ja muohtafestivála oktavuođas. 15.15 Banak girdišiljus fitná. 16.00 Vuolgga Honesváhkái helikopteriin. Honesvágis lea prinseassa ija. Son fitná vel Hammerfeasttas ovdalgo vuolgá fas lulás gaskavahku njukčamánu 14. beaivvi. ¶
Hætta cápmahalai maŋŋel go lei leamaš priváhta feasttas muhtin dálus Guovdageainnus. Son lei taxi vuorddašeamen go muhtin almmái fáhkkestaga huškkastii kákaos generala oaivái nu ahte gahčai. Dasto almmái čiekčagođii Hætta oaivái. Duogážin dáhpáhussii galgá leat leamaš ahte almmái balahii moarssis TV-nástái. Hætta lei buohccin dieđihuvvon vahkku bákčasiid geažil. Almmái gii almmáštattai beare garrasit, váidojuvvoi ja dupmehalai vearredaguid geažil. Min Áigi 3. nr, 12.01.200 ¶
EANEMUS MOALAID SCORII: Guovssahasa Reidun Nilsen deaddelii logi moala cupas. Gamst Pedersen & Eira.JPG ¶
Gironvári lunttat fas vuite Nilut Cupa vuosttaš geardde. Sii časke Nordlysa finálas 6-3. Gironvári lunttaid Anders Eivind Eira deaddelii Nilut Cupas eanemus moalaid, oktiibuot 27 moala. Morten Gamst Pedersen fas bijai buot Nordlysa golbma moala fierbmái finálas, ja son šattaige Nilut Cupa buoremus čiekči. Gamst Pedersen čiekčá dábálaččat Tromssa (TIL) ovddas. Goalmmát sadjái dievdduin bođii Lákkonjárga. Sii časke Leavnnja lunttaid 4-2 bronsafinálas. ¶
Dán jagi ledje eambbo olbmot geahččame čiekčamiid go diibmá. Nilut Joavkku Brita Triumf muitala ahte diibmá vuvde 1000 billeahta. Dán jagi vuvde moaddečuođi eambbo. –Dasa lassin bohtet čiekčit, bargit, media ja sponsorat geat eai dárbbašan máksit. Nu ahte beannot duhát olbmo goit leat leamaš Nilut Cupas dán jagi. Son rámpo hui bures mannan lágidemiin. –Manai hui bures juohkediŋga, sihke praktihkalaččat ja ekonomalaččat. Eai lean proteasttat eaige roasmmahuvvamat, muitala Brita Triumf, gii ii vuos dieđe man stuoris badjebáza lea. ¶
Dat maksá ahte odne eahkes ja ihttin oaččut gullat teknihkalaš váttis heavy-metal. Soaitá dát joavku šaddat eanemus miellegiddevaš vásáhus olles muitokonsearttas, boares rockariid Wild Willy´s Gang joavkku bálddas. Konseartagenerála Dan Robert Larsen muitala ahte Azazello čuojaha sulli seamma musihka go Amerihká joavku Dream Theater, ja sii leat hui dovddus miehtá máilmmi iežaset teknihkalaš váttis rockain, mas leat ollu rytmalaš hástalusat. –Lea leamaš váttis oažžot sin deike, muhto odne lean hui ilus, lohká Larsen Min Áigái. Azazello álggii 1992:s. Dalle lei namma Morgue. Maŋŋel dan leat sii ovdánan depressiiva rock n´ rollas, Ruošša álbmotmusihka meattá, gitta teknihkalaš heavy-rockai. Azazello-namma bođii 1995:s. ¶
Nuorttabealde Urala Lei álggu rajes juo sávaldat ahte Azazello galggai leat mielde, muhto ii leat leamaš vejolaš gávdnat ruđa ná guhkes ja divrras mátkkái Tyndas Kárášjohkii. –Tynda lea nuorttabealde Urala váriid, ja dat lea erenoamáš guhkin eret, lohká Dan Robert. Joavku leat máksán beali mátkki ieš. –Ja mii leat máksán dan nuppi bealli. Sii čuojahit sihke odne eahkes “Russian Rock Night” -konsearttas VM-Kroas, ja maiddái váldokonsearttas ihttin, muitala son. ¶
Kaisa lea geassebarggus Juhls´ silbabájis Guovdageainnus, gos vuovdá diŋggaid ja muitala viesu birra gussiide. Doppe beassá geavahit iežas sámegielmáhtu duollet dálle. Lassin sámegillii ja suomagillii hupmá vel ruoŧa-/dárogiela ja eŋgelasgiela, jađe ipmirda vel veaháš fránskagiela. Kaisa álggii lohkat sámegiela válljenfágan Helssega universitehtas njeallje jagi áigi, muhto son ii hupman ollu sámegiela ovdalgo vulggii Tromsii diibmá lohkat sámegiela. Doppe orui jahkebeali. Guovdageidnui bođii go muhtin oahpis ávžžuhii su ohcat barggu Juhlsas. Nu dagai ja oaččui maid geassebarggu. Diibmá juo barggai olles geasi Guovdageainnus. Maŋŋel Tromssa ii leat šat lohkan sámegiela, muhto lea baicca ieš oahpahan sámegiela guovtti mánnái Helssegis. –Manai hui bures ja áiggun joatkit dainna. Lean maid ožžon jearaldagaid earáin ahte oahpahivččen go sin mánáide maid sámegiela. Seammás lea dát bargu hui buorre munnje go beasan hupmat sámegiela. ¶
Pedersen lea leamaš olu iešguđelágán stivrrain ja ráđiin mielde olu jagiid. Son ii vikka čiegadit ge áššiid, ja muitala ahte riikkastivrabargu lea muhtomin leamaš hui váttis. –Mis leat dávjá leamaš siskkáldas váttisvuođat, mieđiha dan. Muhto dat ii leat Jánoš Trostena sivva, čuoččuha son. –Gean sivva dat lea? –Dat lea min iežamet sivva. Máŋggas riikkastivralahtuin eai doaimma gaskaneaset. Sii eai soabat nu bures gaskaneaset. Sii eai leat ipmirdan mii ovtta stivrra bargu lea, čuoččuha son. Dan dihte ii doaimma, beaškala son. –Ja dát ii lea Jánožá sivva. Mun doarjjun su jođiheaddjin. Ja jus oktage galgá cuiggodit Jánoža barggu, de maid ferte cuiggodit olles stivrra barggu. Váikkuhus dás lea ahte buohkat geat čohkkájit stivrras, fertejit geassádit dahje láhččet saji earáide. ¶
EVENÁŠŠI: …das leat čáppa ivnnit. Sullii nie sáhtášii Judith Pedersen lávllodit go osttii dán čáppa biktasa Márkomeanuid gávpemárkaniin. –Háliidan gávtti, Gáivuona gávttii, muhto in leat vel šaddan goaruhit, muitala Judith Min Áigái. Son leaikkastallá ieš ahte dát bivttas sáhttá leat álgu su gáktegeavaheapmái, go dat han sulastahttá gávtti. Biktasa lea Lillfrid Spjelde gorron. Son lei bidjan iežas dujiid vuovdemassii Márkomeannu-doaluid vuolde. ¶
–Davviriikkain ásset sápmelaččat, ja lea unnitloguálbmot, danin ferte davviriikkain leat ovttalágan mediapolitihka sámiid ektui. –Dál lea YLE beahttán, ii ge leat dovdan ovddasvástádusa iežas sápmelaš minoritehtii go ii leat vuolgán fárrui sámi TV-ođassáddagiidda, cealká Davviriikkaid Journalisttaid searvi. Dát mielddisbuktá maiddái ahte ii šatta ollislaš ođasgovva buktot ovdan sámi servodagain, oaivvilda searvi. Journalisttaid searvi hástala YLE nu jođánit go vejolaš bidjat olmmošlaš ja ruđalaš návccaid vai suoma sámit ge ožžot dán fálaldaga. ¶
Jurdda «interneahttagiela» html duohken lea ahte dat galgá leat sorjjasmeahttun operatiivavuogádagas. Galgá mannat bures lohkat vaikko čállis lea Mac dahje Linux ja lohkkis fas Windows 3.11 dahje Windows 2000. Ná doaibmá maid - eŋgelasgillii. Dárogillii manná maiddái dábálaččat bures, jus leat čuolmmat lea vejolaš čoavdit daid lohkki dihtoris. Man muddui sáhtát čállit sámegillii teavstta maid earát sáhttet lohkat neahta bokte, lea sihke dihtoršlája ja prográmmaid duohken. Mii galgat vuos geahččat mo čállit 8-bihtá vuogádagas. Jus čállis lea Macintosh ja Levi, de ferte lohkkis maid leat Macintosh ja Levi jus sámegiel foanttat galget šaddat riekta. Jus čállis lea omd. Windows 95 ja Levi, de lohkkis ferte leat muhtin Windows ja Levi. Muhto it dalle ge sáhte čállit njuolga html-editorii. Fertet mannat duogábealde «geavaheaddjiustitlaš» prográmmaid ja njuolga html-kodemii. Dábáleamus vuohki, muhto ii fal buoremus, oažžut sámegiel bustávaid lea bidjat "(font face = sam times w2)" ovdal juohke oasi (avsnitt), ja "(/font)" fas maŋábealde. Buoret vuohki lea nu gohčoduvvon Cascade Style Sheet. Dalle ii dárbbaš čállit go ovtta linnjá guđege fiilla álggos. Dasa lassin ferte ráhkadit oanehaš fiila mii muitala makkár kodaid don geavaha vai oažžut sámegiel bustávaid. Juste mo dahkat dan sáhtát lohkat dán fierbmečujuhusas: http://hjem.sol.no/~sl1015/sami/inetsas2. Moadde sámi neahttabáikki leat ráhkadan moadde veršuvnna, nu ahte lohkki sáhttá válljet omd. W2 ja Unicode gaskkas. Dat dagaha ahte eanet geavaheddjiin lea vejolašvuohta lohkat teavstta rievttesláhkai. ¶
127 oahppi oktan oahpaheddjiiguin ja váhnemiiguin leat bargan guhkes beivviid dan dihte go háliidedje dakkár skuvlla gos loktet áiggi. Go mii finaimet doppe, de lei skuvla dievva nuoraiguin geat málejedje ja snihkkejedje mojonjálmmiid. Ii gostege oidnon duhtameahttun ámadadju. Ja buohkat barge. –Dát lea somá ja miellagiddevaš, muitaledje buot oahppit geaiguin humaimet. –Mii beassat bargat eará go maid dábálaččat bargat. Oahpaheaddji Marianne Klemetsen rámidii ohppiid: –Lean hirpmáhuvvan! Lea áibbas erenoamáš dat mii dál dáhpáhuvvá. Sii leat nu áŋgirit ja bures bargan ahte lea measta jáhkemeahttun. Sii eai háliit mannat ruoktot go beaivi lea nohkan, sii jotket eahketbotta, muitala son mojonjálmmiid. –Háliidan oaidnit eará skuvllaid gos nie ealjárit barget iežaset skuvlla ovddas. Ohppiid áŋgirvuohta lea njulgestaga hirpmástuhtti, lohká son. ¶
Vihtta jagi dassái leai hillágurralaš ja deatnulaš Oddmund Aslaksen rievssat bivddus Ohcejoga bajábealde Viđđasis Norgga bealde. –Oidnen bivddedettiin juoidá stuorra ruovdeáđa dakŋasa vuolde, orui dego čihkkojuvvon, fertejin mannat iskat. Álggos go dakŋasa válden eret jurdilin ahte dat ii sáhte leat eará go geaidnodoaimmahat lohkki, lohká Aslaksen. Muhto go isken lagabui de oidnen ahte dat lea stuorra lossa veaikebiellu, sullii 40 cm diamehtaris ja 50 cm alu. Jurdilin ahte dán biellu gal ferten váldit fárrui, muitala Aslaksen. ¶
Penšunista ja ovddeš Leavvajoga duottarstobu bearráigeahčči Ivar Hauge lea máŋga jagi iskan ja dutkan gos ja man láhkai dát girkobiellu Viđđasii lea ihttán meahccái. –Lean ovdamearkka dihte oktavuođa váldán Norgga girkuin ovddeš Sis-Finmárkku proavás Kvammeniin, son lea maid iskan ja dutkan muhto ii son ge leat dađe dobbelii ožžon dihtosii girkobiellu duogáža ja man láhkai dat sáhttá leat ihtán justa Viđđasii, lohká Hauge. –Jáhkán masá dat leat muhtumat dolin vuolggahan herggiin girkobiellu muhtun girkui Nuorta-Finnmárkui. Jađe leat láhppán ovtta biellu, ja dalle ii lean várra nu álki maŋŋá vuolgit ohcat, ja eai várra diehtán eai sulliige gosa biellu sáhttii lean láhppon, árvala Hauge. ¶
Biellu kapellii–Mii leat olbmot dáppe Leavvajogas jurddašan pussehit girkobiellu. Mon lean maid geahččalan čuojahit biellu, ja man fiinna jietna, lohká Hauge optimistalaččat ja lasihastá velá ahte jos dán biellu bijašii Rástegáissá ala de dat gullošii gitta vulos. –Lean hállan Buolbmát girku searvegotteráđiin ja árvalan biellu cegget Leavvajoga kapella olggobeallái, nu ahte boahtte prošeakta mus lea snihkket čáppa gárdina olggobeallái kapealla gosa girkobiellu galgá ceggejuvvot. –Livččii suohtas jos oktage dieđášii eambbo girkobiellu birra, dalle sáhtášedje muinna váldit oktavuođa, lohká Hauge. ¶
Eriksen muitala iežaset mearridit geassemánu álggus guđet lagasradiot ožžot sáddenlobiid. Sáddenlohpi maid dát leat dál ohcan, doaibmagoahtá boahtte jagi gitta 2007 rádjái. Eriksen ii loga vuos sáhttit dadjat oažžu go GLR sáddenlobi, muhto lohká iežaset vuoruhit konsešuvnnaid dáidda lagasradio-doaimmahusaide mat leat guhká doaibman. ¶
Duoddara šamánas Áilo Gaupas lea garra dovdu ja jáhkku ahte vaikko vel kristtalaččat viháhit bálvvussajiid, de dat eai vuoimmehuva dološ oskku ektui. –Kristtalašvuođas leat earalágan meanut ja rituálat mat eai leat mu mielas nu gievrrat silolaččat go luondduoskku meanut bálvvus- ja oaffarsajiin, danin mun in dál nu bearehaga bala ahte kristtalašvuohta vuoimmehuhttá bálvvussajiid, oaivvilda Gaup. ¶
Davvi Girjji beaivválaš jođiheaddji Brita Kåvena mielas ii dovdda Magnhild Mathisen duohtavuođa go árvala váikkuhit dáža lágádusaid ráhkadišgoahtit sámi oahppogirjjiid. ¶
Dál gal son baicca vuordá ahte Sámediggi bargagoahtá eambbo nannet sámi lágádusaid dili, iige doarjugoahtit soames lágádusa Oslo-gávpogis. –Jus min ovdánanvejolašvuođat gáržžiduvvojit, de eat sáhte ovdánit, lea Davvi Girjji-lágádusa beaivválaš jođiheaddji čielga diehtu. –Orru áibbas boastut go Sámediggi galggašii biebmagoahtit dáža lágádusaid ja seammás dainna lágiin goaridit sámi lágádusaid, beaškala Kåven. Ráđi bealis vástidii Ragnhild Nystad ja logai fertet gávdnat balánssa das movt geavahit sámi ja dáža lágádusaid. Dasa lassin deattuhii son ahte dat stuorámus sivva mii goahcá oahppogirjebuvttádeami, lea go leat unnán girječállit. : ¶
Árvolávdegoddi lea ávžžuhan buot bellodagaid ahte eai galgga doallat vuoigatvuođadebáhta dán válgagiččus danne go dat sáhttá balddihit olbmuid. Dát lea dehálaš ášši Finnmárkui, ja lea áigi ahte finnmárkulaččat besset diehtit maid guhtege bellodat ovddasta. Arne Pedersen lea fas fuolahan "buori" šiehtadusa, dán háve Porsáŋggu gieldda bealis. Fylkkagielda ii gal dáidde leat dat buot čeahpimus defineret mii buorre šiehtadus lea, gč. ambulánsaášši. Dát duođašta man dehálaš lea debatteret vuoigatvuođaášši nu ahte oažžut dakkár mearrádusa maid buohkat sáhttet dohkkehit. Eat sáhte goit dohkkehit ahte fylkkagielda mearrida vuovdit luondduresurssaid ovttaskas gielddas - nu ahte guoskevaš gielda ii leat beassan oaiviliddes ge ovddidit. Dát lea čielga rievideapmi. Ragnhild Nystad oaivvilda bealistis ahte fylkkagielda lea vuovdán sámi vuoigatvuođaid, ja mun fas oaivvildan ahte leat finnmárkulaččaid vuoigatvuođat mat leat vuvdojuvvon. Šaddá dađistaga čielgaseabbo ahte lea dušše politihkalaš árgivuohta go ii oktage bellodat, earret Guovddášbellodaga, háliit čađahit vuoigatvuođadebáhta. Debáhtas han badjána politihkka, ja mun sávan ahte buot bellodagat searvvaše debáhttii. Mii háliidit ieža mearridit, dat han lea demokratiija. Mu oainnu mielde nannejuvvo báikkálašdemokratiija ja dásseárvo buoremusat gielddamodealla bokte. Dat muitala munnje ahte buot olbmot, beroškeahttá duogážis, leat ovttaárvosaččat min servodagas. Dát sihkkarastá buohkaide ovttalágán vuoigatvuođaid. Katarina Lerkendal, Deatnu ¶
--Mon illudin hirbmasit go viimmat lei olmmoš gii duosttai almmolaččat muitalit mearrasámiid dili birra dainnalágiin go Pedersen lea dahkan, muitala NSR:a áirras Eva Josefsen. Dál besset olbmot jurddahit maid Pedersen lea lohkan, eaige jáhkkit ahte visot lea nu buorre sámi servodagain, lohká Josefsen. Son oaivvilda sámediggi berre vuoruhit mearrasámi guovlluid vai kultuvra ja iešdovdu nannejuvvo. -NSR:a áirras, Gro Merete Siri, maid doarju Pedersena. Son oaivvilda ahte giela bokte lea vejolaš guottuid buoridit. -Sámediggi berre jorgalit buot sámi suopmaniidda, lohká Siri. ¶
Riikkahospitala ii gávdnan gena sámi fulkkiin mii livčče sáhttán veahkehit amerihkalačča Ken Neptuna geas lea varraborasdávda. Dál ohcet čielgeađaaddi internašunála registaris. Lea maiddái doaivva ahte muhtin sámi fuolkkis Amerihkás heive čielgeađa Kenii. ¶
Guovdageainnus leat čieža-gávcci ođđa olbmo dieđihan ahte áiggoše addit varraiskosa veahkehan dihte Kena. Muhto Riikkahospitála ii áiggo vuos iskat eará sápmelaččaid vara. –Lei dan mutto stuora earru dain varraiskosiin maid mii leat iskan juo ja Neptuna varas ahte ii leat várra ávki šat iskat guovdageaidnulaččaid vara, lohká professora Thorsby. Muhto soaitá nu ahte maŋŋil váldet eanet varraiskosiid. –Mii leat ožžon dieđu USA:s ahte galgat bissehit barggu dáppe dassážii go USA:s leat iskan gávdnogo máilmmi viidosaš registaris veahkki Ken Neptunii. Jus doppe ii gávdno veahkki, de mii fas bidjat johtui bargguid dáppe gávdnan dihte veahki Ken Neptunii, muitala Erik Thorsby. –USA:s leat hirbmadit bargame gávdnat heivvolaš čielgeađđama, nu ahte maŋemus sátni ii leat daddjon dán áššis. Álggahit fas iskkademiid jus oažžut dieđu dan dahkat. ¶
Aiddo almmuhuvvon evttohusas boahtá oainnat ovdan ahte konferánsa galgá julggaštit Israela rasistalaš ja fascistalaš stáhtan, ja sionismma rasismavuohkin. Maiddái evttohuvvo ahte konferánsa galgá gáibidit ahte ovddeš koloniijafámut ja earát galget máksit buhtadusa šlávva oaffariidda. Ihttin čoahkkanit Mátta-Afrihká fágalaš riikkaorganisašuvnna, Cosatu láhtut USA ambassade olggobeallái vuosttildit USA oainnu ja guottuid máilbmekonferánsii. –USA geahččala duvdit máilbmekonferánssa dasgo máilbmi lea rievdan nu ahte lea dušše ovttas geas lea fápmu, ja dat lea USA, váruha Cosatu organisašuvdna. Birrasii 7 000 ovddasteaddji miehtá máilmmi vurdet konferánsii boahtit. –Ovddeš Sovjetuniovdna, Afrihká ja Jaskesábiguovlluin gos duođaid leat olmmošvuoigatvuođa gažaldagat mainna rahčet, leat čájehan stuora beroštumi, muitala Moshe More, gii lea Máilbmekonferánssa Foruma čálli. ¶
Kárášjohkalaš Anders Bær/Ánjjaras Ánde (80) oaččui dqn jagá Kárášjoga gieldda kultuvrabálkášumi mannan duorastaga. Ánjjáras Ánde lea guhkes eallimis bargan boazusámiid áššiiguin, ja son lei NBR ovdaolmmoš 1960 jagiin, maiddái johttisámiid searvvis Kárášjogas lea Ánde leamašasan ovdaolmmožin ja fárus vuođđudeamen searvvi. Ánde leai aktiiva gielddapolitihkkár ja bargan dan ala ahte badjeolmmuid mánát ožžo sierra luohká vuođđuskuvlii. Ánjjáras Ánde/Anders Bær lea leamašan stuorra ávkin muđuid sámiservodaga eallimii ja kultuvrii. ¶
Vahkku áigi lei Láttošluohká mánáidgárddis beaivvášfeasta. Seamma beaivve báitigođii beaivváš Oalgevári duohken. Mánáide lei dieđusge hirbmat illu dát, go juo beaivváš iđii justa sin festii. Fáddávahkku lea diehtelasat leamaš beaivváža birra. Leat ráhkadan beaivváš gahpiriid ja beaivváš seaidnečiŋaid. Dasa lassin ráhkadedje vel oarri vuoncáfierpmis. Dan leat ceggen šilljui, ja vuorddašan aht´ vuorddašan iigo dál jieŋo. Ja nu go beaivi iđii, de maiddái oarri jieŋui ja šattai fiinna jiekŋadáidda. –Leat ráhkadan oarri, go mánát bures dovdet oarri. Mis leat dávjá guossis uhca oarrit dás mánáidgárdde šiljus, muitala mánáidgárdde bargi Bjørg Olufsen. ¶
Mikkel Bals muitala ahte miessi lea borron čeabeha ja oaivvi bokte. Dál lea sus čielga gáibádus mii dáinna návddiin ferte geavvat. –Mu oainnu mielde ferte albasa gal jođánepmosit goarjidit eret. Bealistan gal áiggun ohcat báhčinlobi. Ii hal dákkár návddi, mii viesuid luhtte álgá jorrat, sáhte gal diktit eallit, lohká Mikkel Bals. Balsas lea maiddái gárddis nulpu mii lea bávččagan, muhto dan gal lohká dearvan. Mikkel Bals muitala ahte lagamus beivviid áiggui doalvut bohccuid fas ellui go leat fallon. –Dán háve ii geavvan dainna lágiin, lohká Mikkel Bals. ¶
Gažáldat guldaleddjiide 08.12.2001: Galle moala lea Tore André Flo báhčán Norgga A-riikajoavkku ovddas spábbačiekčamis? ¶
Lea šaddan dábálaš ahte turista šaddá vahkkuluossagonagas Vuolle-Deanus. Nu geavai dán hávege. Kaustinenlaččat Mullämäki ja Hannekoski gaskkasuomas gottiiga mannan vahkus suga 22 kilosaš goadjina Áitesavvonis Ohcejoga bajábealde. Min áiggi luossagilvu vihkkejeaddji Áitesavvonis Jouni Helander muitala ahte turista guovttos eaba lean guhka váibadan luosa, leai lojis goadjin. –Soai leigga álggos smiehttan ahte dat leai smávva luossa, muhto go fatnasii oaččuiga luosa de hirpmástuvaiga, ja juolggit maid dorggidišgohte, muitala Helander turistta guoktá luossamáidnasis. –Dát albmát leamašan juohke jagi bivdimin luosaid, dáid maŋimuš 10 jagiid,ja soai leaba dál viibman oaggut go dákkár stuoraha leaba fitnen, lohká Helander. Goadjin mii goddui lea dál dat stuorámus ja losimus luossa Min Áiggi luossagilvvuin dán rádjái. ¶
27 virggi ferte Guovdageainnu suohkan heaittihit seastin dihte 14 miljovnna ruvnno. Nu árvala lávdegoddi gii lea guorahallan ekonomiija. ¶
Suohkana sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo mieđiha NRK Sámi Radios váttis ruhtadili, muhto dattege ii loga dilli leat nu dramáhtalažžan. Lávdegoddi man Brita Carina Hætta lea jođihan lea guorahallan suohkana ruhtadili. Dál árvalit seastinráiddu mii lea guhkki dego nealgejahki muitala NRK Sámi Radio: Nuoraidklubbat Mázes ja Guovdageainnus heaittihuvvojit, girjerájus ja musea unnida rahpanáiggi, mánáid ja nuoraidskuvllahálddahus ovttatstuvvojit, Láhpoluobbala skuvla heaittihuvvo. Mánáidgárdi giddejuvvo geassit ja okta mánáidgárdeossodat heaittihuvvo. Máŋga oahpaheaddjivirggi maid heaittihuvvojit. Máŋga doaimma nugo mihtideamet, ja suohkanviesuid jođiheapmi ja bassamat privatiserejuvvot. Lávdegoddi maid árvala sirdit doaibmahehttejun olbmuid ovtta vissui ja rievdadit bargojuogu dearvvašvuođaguovddážis. Ealáhuskantuvra galggašii heaittihuvvot, nu maid eanandoalosadjásaš, luonddubargi ja turistadiehtojuohkin. Dasa lassin leat vel ollu suohkanlaš doaimmat árvaluvvon gáržžiduvvot. Dál galget suohkana váldolávdegottit gieđahallat árvalusaid ovdalgo suohkanstivra mearreda loahpalaččat. ¶
Toril oaččui Norgga idealista-bálkkašupmi čakčat, go son lea nu áŋgirit bargan nuoraidteáhteriin maŋemus jagiid. Diibmá lei son ja Gállánuoraid teáhter Fránskkas gos sii ráhkadedje bihtá eurohpálaš identitehta birra. Dál bohtet dát nuorat deike beassážiidda, seamma ulbmila dihte. –Mii soabaimet dalle ahte sii bohtet deike, deaivvadit dáppe min guovllus, muitala Toril. Ulbmil dáinna lea ahte Eurohpá nuorat iešguđetge álbmogis ja kultuvrrain galget deaivvadit. –Teáhter lea gaskaoapmi dán barggus. Lea hui dehálaš ahte ii šatta dušše deaivvadeapmi, muhto mii ferte maiddái barggat ovttas ja eallit ovttas dan botta go leat dáppe. Son muitala ahte nuorain ii šatta ollu liigeáigi beassažiid. –Mii galgat bargat teáhterbihtáin vihtta beaivvi, ja de mis lea čájálmas vuosttaš beassášbeaivvi Kulturviesus, lohká son. –Muhto mii lea dieđusge pláneme scooterin vuodjit ja maiddái sosiálalaččat ovttastallat. ¶
SÁMI OVTTASBARGIT: Buvttadeaddji Norman Cohn ohcala ovttasbarggu sápmelaš filbmafitnodagaiguin. ¶
–Morála dán filmmas lea ahte go ovttaskas olmmoš láhtte nu ahte dušše alcces lea buorrin, de servodat billašuvvá. Dušše jos servodat šaddá deháleabbon go ovttaskas olmmoš, de sáhttá kultuvra fas šaddat ollislažžan, muitala Isumu buvttadeaddji Norman Cohn go deaivá su Skábmagovain mannan mánu loahpas. Isuma fitnodat lea juo ovddežis ráhkadan moaddelot oanehet dokumentára ja drama filmmaid inuihtaid eallima birra. Cohn ii muital alddiset leat váttisvuođaid gávdnat neavttáriid. Vaikko Igloolikas leat dušše 1200 olbmo, de leat ollugat lunddolaš neavttárat. Ollu čeahpes máinnasteaddjit gávdnojit maid, muhto uhcán leat olbmot geat máhttet giehtačállosiid čállit. Liikká áigot joatkit geavahit dološ cukcasiid ođđa filmmain. ¶
Dát guhtta duojára leat buohkat olu bargan dujiiguin ja eatnašiin lea duodjefitnodat dahje plánat álggahit fitnodaga. Kurssas leat maid ožžon veahki ovddidit iežaset designajurdagiid. Sámi duojár Karin Vasara lea leamaš sis kursaoahpaheaddji. Vasaras lea iežas duodjefitnodat Gironis, ja son lea guhká vuovdán sámi mállet biktasiid. Leat Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš ja Duodjeinstituhtta mat leat lágidan kurssa. Prošeaktajođiheaddji ja kursaoassálasti Ellinor Guttorm Utsi háliidivčče joatkaga duodjekursii mas fas ohppet eambbo fitnodatdoaimmaid ekonomalaš beliid birra, nu ahte oasseváldit šaddet duostileappot álggahit fitnodaga. –Lea sávaldat oahppiin ahte oažžut joatkaga kursii. Mun sávan ahte lihkostuvvat ruhtadit dan, nu ahte sáhttit lágidit kurssa dán jagi dahje boahtte jagi, muitala Guttorm Utsi, geas lea sierra duodjefitnodat Deanus leamaš juo logi jagi. ¶
Guttorm Utsi muitala ahte kursaoasseváldit leat hui duhtavaččat kurssain. –Kursa lea leamaš hui buorre, mii leat giitevaččat go leat nu vuđolaš oahpu ožžon. Liikká lea golbma mánu menddo oanehis áigi, lea ollu maid oahppat galggašii. Mis ii lean oktage gorron dákkár ođđamállet biktasiid ovdal. Kursaoassálastit leat njuorjo-, gihcce-, rieban- ja lábbánáhkis gorron earret eará buvssaid, jáhkaid, gahpiriid ja nu gohčoduvvon pelsaid. Jus háliidat oaidnit biktasiid maid leat gorron, de sáhtát fitnat ovddeš Sámi álbmotallaskuvlla-visttis odne gaskal diibmu 17.00 ja 20.00. ¶
Dál lea Sámedikki opposišuvdna geahčadeame man muddui sin mielas leat rievttes sajis vižžon dát ruđat. –Dás lea sáhka vuoruhanvejolašvuođain. Bargiidbellodat (Bb) lea ovdal bargan garrasit gáhttet ealáhusa ruđaid ja dan dihte jearrat ge mii dál ahte lea go leamaš rievttes vuoruheapmi go duoji ja kultuvrra ruđat leat geavahuvvon máksit Sámediggeráđi politihkalaš lassigoluid, lohká Egil Olli. Sámediggeráđđi árvala ahte ráđđeaddiid bálkkát galget leat 364.000 ruvnno jahkásaččat. Ráđđelahttu Johan Mikkel Sara galgá oažžut 182.000 ruvnno bálkán. Nu golaha ráđđi oktiibuot 910.000 ruvnno politihkalaš doaimmaide. ¶
Dát festivála šaddá stuorimus kinovásáhus goassege Sámis. Oktiibuot 15 guhkesfilmma čájehuvvojit. Dasa lassin čájehuvvojit "vaikko man ollu" oanehisfilmmat. Scandinavian Films jođiheaddji Jan Erik Holst muitala Min Áigái ahte sii leat hui duhtavaččat dainna movt festivála orro šaddame, ja muitala ahte ná ollu filmmat eai leat goassege čájehuvvon Sámis ovdal. Festiválas lea 800 000 ruvdnosaš bušeahtta, ja bistá njeallje beaivvi. Holst muitala ahte šaddet nu máŋga ja stuora filbmačájeheami ahte dárbbašit máŋggaid kinosálaid. –Mii áigut geavahit sihke Kulturviesu ja Báktehárjji dán oktavuođas, lohká Holst. ¶
–Hmmm, man njálggat! Ida (9) ja YooNa (9) mielas lei njálggat borrat málesbierggu ja ađđama. Ida ja YooNa vázziba seamma luohkás ja leaba olbmážagat. Distaga leigga vuolgán galledit Cizáš mánáidgárddi Oslos. Doppe ledje Sámi álbmotbeaivvi ávvudeamit. –YooNa háliidii vuolgit mu mielde, muitala Ida movttegit. Su mielas lea suohtas go lea beassan váldit mielde iežas olbmá ávvudeapmái. ¶
Ovttas moaddelogi eará gussiiguin leaba soai lávlon Sámi soga lávlaga ja oastán dievva loattaid. Mánáidgárdi lea čoaggán skeaŋkkaid maid vuorbádit. Sisaboahtu galgá gokčat sámi álbmotbeaivvi ávvudeami olggosgoluid. –Háliidivččiimet váldit vuostá vaikko man ollu gussiid, muhto min vistái eai čága nu ollu. Danin fertet ráddjet doaluid iežamet mánáide ja sin lagamuččaide, muitala jođiheaddji Solveig Oskal. Cizáš mánáidgárdi lea áidna ásahus Oslos mii lágidii álbmotbeaivvi ávvudeami. –Sámi álbmotbeaivi galggašii leat sullii seamma go miessemánu 17. beaivi, muhto mii eat vácce gal ráiddus, muitala Sáráhkká (9). –Mu mielas gal lea Sámi álbmotbeaivi goitge seamma suohtas, lasiha Ronja (10). Soai ja Marit (8) leat beaivet leamaš skuvllas, muhto eai loga doppe gal ávvudan Sámi. –Mu mielas gal livččii skuvllas maid jullon ávvudit Sámi álbmotbeaivvi, go dalle livččiimet sáhttán doppe maid borrat ollu, čájáhusa doallat ja lávlut, lohká Marit. ¶
Sosialátropologa, Arild Hovland, dovdá bures sámi birrasiid. Son lea čállán nákkosgirjji gos sámi identitehta lea guovddážin. Hovland lohká mii fertet duođalaččat guldalit dan maid Pedersen lohká. –Pedersen muitala son dovdá bákčasa go ii dohkkehuvvo sápmelažžan. Leat ollusat mearragáttis geat leat muitalan seamma vásáhusaid birra go Pedersen. Mearrasámit dovdet ahte sii eai leat dohkálaččat. Sii eai leat doarvái sápmelaččat ja sii sáhttet dovdat ahte sii ovddastit álbmoga mii lea beahttán sámi kultuvrra. Hovland deattuha ahte eai buohkat dovdda seammaládje. Earát fas dovdet ahte viimmát leat boahtán ruoktot. Sii leat boahtán iežaset olbmuid lusa go bohtet nana sámiservodahkii. ¶
Váhčira politiijámeašttir Staffan Bröske muitala Min Áigái ahte sii gehččet dán ášši duođalažžan. –Veagalvádin ja maiddái veagalváldingeahččaleapmi lea duođalaš ášši ja mii eat sáhte dohkkehit makkárge veahkaválddálašvuođa, deattuha Bröske. Lávvordat ija dat geahččaluvvui dát nieida veagalváldojuvvot muhtun barttas Dunderet nammasaš idjadanbáikkis. Nieiddaš beasai luovos dán 20-jahkásaš dievddus ja beasai báhtarit barttas. Báhtareami vuolde son čuorvvui veahki ja dieđihii dáhpáhusa politiijáide. Sii leat dutkame ášši ja eai hálit muitalit leat go beassan dutkat dan dievddu. ¶
EO: EO olbmuin lahka viđatoassi, 60 miljon olbmo, eallá geafivuođas dahje sii sáhttet gefot, muitala Sámi Radio. 30 miljovnna gillájit bissovaš geafivuođas. Portugalis juohke viđat dállodoallu eallá geafivuođas. EO lea sivahuvvon dušše stuorra fitnodagaid ovdduid vuodjimis. Dál EO:s lea gárvaneamen raporta geafivuođas ja sosiálalaš olggušteamis. Raporta váruha servodatnuppástusain, mat sáhttet dagahit geafivuođa, dego nuppástusat bargomárkaniin, IT-teknologiijas, bearašeallimis, albmáid ja nissoniid rollas ja riikkaidgaskasaš fárremiin. ¶
Árvala Nils Johan Heattai bálkkašumi ¶
SÁPMI: NRK Sámi Radio Journalistasearvvi ovdaolmmoš Dan Robert Larsen árvala ahte sámeradiohoavda Nils Johan Heatta oažžu dán jagi Sámeráđi gudnebálkkašumi. –Dan áigodagas go son lea hovden leat olu buorit áššit dáhpáhuvvan fitnodagas. Ovdalgo Heatta álggii hoavdan eai lean galle sámegiel TV-ášši davviriikkalaš mediain. Radiosáddagiid sáhtii dalle lohkat minuhtaid mielde, Larsen muittuha man buori barggu Heatta lea bargan. Vuođđun geavaha otná bohtosiid: 12 diibmosaš radiosáddagat, TV-ođđasiid mat leat nurkke duohken, vahkosaš mánáid-TV, mánnosaš magasiidnaprográmmat TV:s, ja olu eará guoimmuhan prográmmat. –Heatta bargu lea boahtán ávkin mánáide ja rávisolbmuide, oahppováillagiidda ja allaoahppanolbmuide, sihke guksái ja guollemurrii. Danne lea lunddolaš ahte son oaččošii dán jagi Sámeráđi gudnebálkkašumi, lohká Larsen. ¶
Eará duođalaš fáddá prográmmas lea boazodoalu dilli. –Norggas leat registrerejuvvon 3000 boazodoallii. Dušše 562 dain ožžot stáhtadoarjaga. Sápmelaš Oaivil jearrá ahte eaigo buot boazodoallit galggaše seamma árvvu oažžut, muitala Valio. ¶
–Orru šaddame nu ahte dat joavku mii lea viššal ráhkkanit juovllaid semifinála gilvvuide, gal vuoitá, lohká Johan Mihkkal. Son muitala iežas gilvoolbmá, Simon Aldridge mannan ruoktot Eŋglándii finadit juovllaid, muhto son lea ožžon fárrui kasseahta masa Johan Mihkkal lea lohkan luistenbohtosiid. –Jáhkán iežame birget bures, go dat maid Simon dán rádjái lea diehtán, dat leat sus visot leamaš oaivvis, čilge Johan Mihkkal. ¶
Berit Merete Nystad bargá giellakonsuleantan Tromssa universitehtas, ja ovtta beaivvi oinnii son universitehtaaviissas nammagilvvu namain ođđa smávvaplanehtaide. Biret Meretes lea alddis stuora beroštupmi planehtaide ja násttiide. Son lea lohkan ollu sámi nástegovaid birra ja lea maiddái čállán daid birra gaskafágabarggus universitehtas. –Orui somás jurdda jus mis livččii almmolaš sámi namma muhtin planehtas, muitala son Min Áigái. Son oaivvilda ahte "Áigin" lea buorre evttohus, go dát lea dego sámi myhta symbola. –Vaikko "Áigin" lea Ofelaš-filmmas boahtán, de orru mu mielas buorre namma, go son gájui sápmelaččaid čuđiin eret, lohká son. Gilvvus lei erenoamáš ávžžuhus ahte árvalit álgoálbmotnama. ¶
Dan muitala sadjásaš diehtojuohkinhoavda Gielddadepartemeanttas, Eva Kvandal Min Áigái. Máttasámi ealáhus, kultuvra ja giella leat ge guovddážis go gielddaministtar Sylvia Brustad iežas ruovttubáikkis almmuha sámepolitihka stuorradiggedieđáhusa muhtun goađis Gutu nammasaš báikkis. Dát dáhpáhuvvá borgemánu 17. beaivvi. Olles golbma diimmu galgá media ja earát beassat oahpásmuvvat stuorradiggedieđáhussii, máttasámiid boazodoalloguvlui ja gielladilálašvuhtii. ¶
Kari Høgden muitala morrašis logi jagi maŋŋel go massii gánddas Ken Magne. 18. beaivvi skábmamánus 1991 lea beaivi maid maŋisbáhccit ja eará kárášjohkalaččat eai goassege vajáldahte. Dalle lei issoras biilalihkuhisvuohta Ruoššas. Njealjis rockajoavkkus Molotov Cocktailas dušše. 17-jahkásaš Ken Magne Høgden lei okta sis. ¶
Su skibir Ann Margreth Solbakken gii lea seamma ahkásaš čilgesta mo gova oažžu dihtorii: -Válden meahccegovaid maid eadni lea govven mielde dihtorkursii. Bidjen gova scannera sisa vai boahtá dihtorii. De sáhtten duogáža bidjat ala vai sáhttá lonuhit ivnniid. Čuhppen iežan govain guovžžaid maid bidjen meahccegovaid ala. Veahá váttis bargu gal lea, muhto in ádjánan go moadde diimmu. Ja nu riegádiige Ann Margreth digitála govvaráidu "Gollevuovddis" , gos leat gollemuorat ja alit mánnu. Nama "Gollevuovddis" leat maid válljen gohčodit čájálmasa. –Gollevuovddis muitala guovža, bussá ja vávvá muitalusa. Dohko leat beassan balvabiillain. Joavkkuš finada maid mánus ovdalgo fas dollejit ruoktut balvabiillain. Biilla sáhttá njurggádit, de boahtá, muitalii Ann Margreth dáiddačájálmasa ráhpamis. ¶
Davviriikaid Sámeráđđi ja Norad leat dál soabadallamin ovttas lágidit ovdánahttinprošeavttaid eamiálbmogiidda máilmmes. Vuosttažettin áigot veahkehit San álbmoga Botswanas Afriikas, muitala sámeráđi váldočálli John Trygve Solbakk. ¶
–Lea maid dehálaš loktet San álbmoga gelbbolašvuođa iešguđetgelágán servodatdoaimmain vai birgejit stuorát servodaga ja álbmogiid ektui, lohká Solbakk. –Lea buorre doaivva ahte boahtte jagi rájes dát prošeakta álggahuvvo, muitala son. Solbakk maid lohká Sámeráđis ovddežis leamašan sullásaš prošeavttaid Nicaraguas gaska-ameriikas. Muhto heajos ruhtadilli daguhii ahte prošeavttat leat loahpahuvvon. ¶
Arnulf muitala ahte luossa lei juo čáhpodišgoahtán, muhto buoidi dat gal lei ain. –Ledjen oaggumin Beaŋgiroaivvis Iešjogas gaskavahkku čuovganeapmái, lei obbadálki, laksi ja mierká. De dohppii ja oidnen vajot ahte dat lei stuorábuš guolli, in várra dárbbašan váibadit guhkit go logi minuhta, muitala Arnulf Soleng. Min Áigi loahpaha ge luossagilvvuid dán jahkái, ja Arnulf Soleng šattai maŋimuš vahkkoluossagonagassan Badje-Deanus. Min Áiggi bealis sávvat ahte luossabivdiin ja gilvaleddjiin leat leamaš miellagiddevaš ja suohtas luossagilvvut dán geasi, ja ahte sii boahtte geasi maid servet gilvvuide. ¶
Sámedikki oahpahusossodat lea mátkkis oahpponeavvočájáhusain mainna galget fitnat Tromssas ja Finnmárkkus. –Ollu oahpaheaddjit eai dieđe ahte gávdnojit dan meare ollu sámi oahpponeavvut ja dovdo ahte leat hui giitevaččat go besset oaidnit daid, muitala Berit Anne Sara Triumf, gii lea leamaš mielde dán mátkkis. ¶
Leat ráhkaduvvon eanet sámi oahpponeavvut go maid oahpaheaddjit oba doivotge ja dihtet. Dat lea juoga maid Sámedikki oahpahusossodaga vuosttaškonsuleanta Berit Anne Sara Triumf lea beassan oaidnit ja gullat oahpaheddjiin maŋŋel go leat čájehallan sámi oahpponeavvuid Álttás, Ráissas, Gáivuonas, Kárášjogas ja Porsáŋggus mannan vahkus. –Čájáhus lea bures váldon vuostá. Máŋga oahpaheaddji ožžo aha-vásáhusa go ledje geahččame čájáhusa, muitala Biret Ánne, –Ii leat leamaš buorre diehtojuohkin dákko ovdal. Ollusat eai loga iežaset oba diehtán ge ahte gávdnojit nu ollu sámi oahpponeavvut. Sii hirpmáhuvve positiivvalaččat. ¶
Sámedikki oahpahusossodat fitná Finnmárkku ja Tromssa vuođđo- ja joatkkaskuvllain gos lea sámegieloahpahus čájeheame oahpponeavvuid. Sis leat mielde girjjit, dieđusge. Lassin girjjiide leat maid plakáhtat, pedagogalaš dihtorprográmmat, videofilmmat, spealut ja oahpaheaddjebagadusat ja -girjjit. Sámedikki oahpahusossodat lea ožžon lobi NRK:s báddet visot sámi prográmmaid ja dát leat maid oassi oahpponeavvuin. Oahpahusossodagas leat sullii 400 filmma maid luoikkaha nuvttá skuvllaide. Maiddái oahpponeavvuid mat leat ráhkaduvvon Suoma ja Ruoŧa bealde leat váldán mielde dán čájáhussii. Biret Ánne muitala ahte muhtin oahpaheaddji logai muhtin ruoŧa-sámi oahpponeavvu birra ahte dat lea juste maid leat váillahan oahpahusas. Čájáhusas lea vejolaš oaidnit makkár sámi oahpponeavvut gávdnojit ja maiddái oažžut bagadallama movt sáhttá geavahit oahpponeavvuid fáttáid mielde, ja movt girjjiid ja eará oahpponeavvuid sáhttá kombineret oahpahusas. ¶
Frode Fjellheima erenoamášráhkaduvvon fanfara šuoŋaide gávnnai Prinseassa Märtha saji Hattfjelldala servodatviesu sáles, ovttas sámediggepresideanttain Sven-Roald Nystøiin, Nordlándda Fylkamánniin Åshildain ja sullii 260 eará gussiiguin - skuvlla guokte vuosttaš ruovttueatni Maja Lifjell ja Sofie Kappfjell gohčuiga olbmuid čoagganit go dearppaiga skuvlabiellu - ja doalut álge. ¶
ÁSAHAN: Sámi Journalisttaid Searvvi jođiheaddji Magne Ove Varsi muitala ahte leat ásahan gulahallangaskaoami miellahtuide internehttii, mas besset gulahallat, cuiggodit dahje bullehit debáhta. ¶
RUOŦŦA: Ruoŧa boazodoallolávdegoddi árvala ahte Sámediggi galgá árbet eanandoallodoaimmahaga ovddasvástádusa boazodoalloáššiid hálddášeamis. Dát evttohus mearkkaša earret eará ahte Sámediggi galgá veardidit man muddui eananláigoheaddjit galget beassat oastit eatnamiid boazodoalloguovllus. Nu dieđiha Sámi Radio neahttasiidu. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Guovtti vahku geahčen boahtá bearašdepartemeanttas delegašuvdna Guovdageidnui. Ulbmil lea oahpásmuvvat váttisvuođaide mat leat Guovdageainnus givssideami oktavuođas. –Givssideapmi lea šaddame stuorát váttisvuohtan maiddái min guovllus, ja departemeanta háliida oaidnit movt dát čuohcá min servodahkii, lohká sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo. Bearašministtar Karita Bekkemellem Orheim lea gieskat lohpidan ruđa Guovdageidnui vai šaddá vejolaš bargat aktiivvalažžat givssideami vuostá suohkanis. Sátnejođiheaddji deaivvadii bearašministariin bearjadaga Oslos, ja muitala ahte son lea hirpmáhuvvan. –Lean ovdal deaivan máŋga stáhtaráđi, ja sis leat álo hui stuora ipmárdus. Muhto in leat goassege oaidnán stáhtaráđi gii nu issorasat áŋgiruššá muhtin áššis, lohká son. ¶
Guokte sámi nissoniid ovddasteaddji, Inger Anne Gaup ja Ellen Marit Gaup Dunfjeld, leaba dán vahkkus fitnan páva Johannes II luhtte Romás. Soai bivddiiga veahki Álttá/Guovdageainnu áššis ja sámiid vuoigatvuođaid doarus. Seammás go sámi nisson guovttos leigga pávain hálešteamen, de ledje 2000 eará olbmo ge doppe. Muhto dađi mielde go Sámi Áigi diehtá, de lohpidii páva guovttágaskan háleštit cuoŋománus. Páva Johannes oaččui sámi nisson guoktas oktiigeasu sámiid historjjás mii muitala movt vieris váldegottit leat sámiid agibeaivvi meannudan. Dunfjeld ja Gaup čujuheigga riikkaidgaskasaš soahpamušaide, earret eará ON olmmošvuoigatvuođa soahpamuššii, čielggadettiineaska manne páva lusa manaiga áššiin. –Norga lea beahttán uhcitálbmoga, dajaiga ovdal go manaiga Romái. Soai fidniiga hui buori saji 2000 olbmo gaskkas geat pávain deaivvadedje. Sámi Áigi nummar 6, guovvamánnu 1981 ¶
Sámiráđi kulturlávdegoddi lea čoahkkimisttis mannan mánu 16.-17. beivviid juolludan jagi 2001 prošeaktadoarjagiid čuovovaččaide: Lisbeth Blindt & John Erling Utsi Ovddidit CD boksa fidnu ja CD-ROM ja CD skearru buvttadeapmi 100 000 FIM Dimitri Joavku Dimitri joavkku 10 jagi konserttat 20 000 FIM Guoládaga sámesearvvi Boazovári (Olenegorsk) ossodat Sámemusihkkafestivála Boazováris 28.-30.4.01 16 000 FIM Juoigiid Searvi Ovdaprojeakta plánet luohtevuorká projeavtta 10 000 FIM Saamenmaan musiikkiopiston kannatusyhdistys Rájáhis ija kulturvahku 26.-31.7.01 konserta ja musihkkabádji 8 000 FIM Sami musihkkafestivala Áillohačča giittoskonserta sami musihkkfestiválas beassážiid 2001 12 000 FIM Hvachenok Maria Duodjekursa mánáide geasset 2001, materialat jnv. 10 000 FIM Sámi Duodji Ry Duodjemeassut Máilmmi badjeolbmuid kongressa oktavuođas 18.-23.6.01 Anáris 43 000 FIM Riddu Riđđu Festivála Davviriikkalaš teahter Riddu Riđđu oktavuođas, dahkat dovddusin sámi ja eará davvi álgoálbmot teahtera 20 000 FIM Aleksandra Antonova Nadesda Bolshakova girjji jorgaleami ja prenten 20 000 FIM Jelena Pavlova ja Marina Jurjeva Máinnasgirjji jorgaleapmi gielddasámegillii sihke girjji olggosaddin 21 100 FIM Davvi Nuorra Árktalaš nuoraid dáiddabádji 2001 15 000 FIM Maja Dunfjell Populardieđálaš seminára arkeologiija-ornamentihkka-árbevierut 20 000 FIM Ohccjoga-Sirpma dáiddaoahpahusprojekta Diehtojuohkin Lujávrre sámiid birra mánáide dáidaga vehkiin 12 000 FIM Sami filbmafestivala Sámi filbmafestivála 4.-8.4.01 Guovdageainnus 10 000 FIM Sámi Nissonfurum Seminára boazodoalu ja mánáid árbevirolaš bajágeassima birra 2 900 FIM Sniimmi Ry Čeavetjávrri beassášdoalut 2001 10 000 FIM SÅHKIE Ubmi samesearvi Ubmejen biejvieh, sámi vahkku 3.-11.3.01 Ubmis 5 000 FIM Anaraškiela searvi Urri-Uulá filmma editeren 20 000 FIM Lebesby historjjasearvi Videodokumentara Anton Johansen birra 20 000 FIM Lajla Mattson Magga Doaimmahit ja čállit (transkriberet) lullisámegiel jienabáttiid 15 000 FIM SIIVET - Grenseløse bilder Filmma rahkadeapmi sámi šaddoávkkástallama birra 30 000 FIM ¶
Leai gaskasuopmelaš Jussi Känninen guhte gottii 13,5 kilosaš luosa mannan duorastaga Viehččatsavvonis vuolábealde Ohcejoga. Känninen leai sugabivdimin go dohppehii luosa, ja ii lean vuosttaš geardde eallilan suopmelaš luosa vuggii darvviha ja ii mannan guhká ovdal fatnasii dan oaččui. Känninen boahtá juohke jagi Viehčahii bivdit luosa, muitala Nina Nuorgam Vetsituvat turisttabáikkis Ohcejogas. –Dán jagi eai leat leamaš dušše Suoma turisttat luossabivdit, muhto maiddái Japanas, Ruoššas ja Eanglánddas leat gullan Deanu luossajoga birra. Sii leat duhtavaččat, vaikko vel eai gotte luosa, sii goittot besset buhtes áimmu ja luonddu návddašit, muitala Nina. Nina Nuorgam váillaha ja ávžžuha ahte erenoamážit mánát ja báikkegotte olbmot dieđihivčče gilvvuide. Luosat eai dárbbaš leat stuorrát, vaikko vel dittiin ge sáhttá vuoitit váldovuoittu. ¶
–Ledjen duođaid vuordán eanet ráđđehusas dán áššis, beaškala son. Hætta lohká ráđđehusa iešmearridanoaidnu gullá dološáiggi jurddašanvuohkái. ¶
Olli mielas ii doala ágga ahte go politihkárat leat dál ožžon eambbo ruđa, de leat sávrribut bargat sápmalaččaide buorrin. –Unnán jáhkan ahte presideanta dahká nu ollu buoret barggu dál go lea ožžon 80 duhát ruvnnu eambbo go máid Bargiidbellodat lei evttohan, lohká Egil Olli. ¶
Kárášjoga Johttisápmelaččaid searvvi jođiheaddji Per John Anti doarju eanandoallohoavdda. –Lean oaidnán ahte lea vahágin lundui, go eana mii lea suinniid vuolde njulgestaga buollá. Dan dihtii ii leat mu mielas dohkálaš ahte suoinnit báhcet mehciide boazobiebmamiid maŋŋá, ja guhkkin eret plastihkat ja báttit mat leat gisson suoidnebunttaid birra, lohká Anti. Per John Anti ii loga gal boazosápmelaččaid searvvi váldán dákkár váttisvuođaid bajás, muhto oaidná ahte dan soaitá dárbu dahkat boahtteáiggis. –Dál ii leat vel stuorra váttisvuohtan dat ahte suoinnit báhcet lundui. Muhto jus suoidnebiebman lassána, de ferte čielggadit lagabui movt suinniiguin galgá rassat mehciin, lohká Anti. Per John Anti muitala ahte boahtte mánus lea seminára Kárášjogas mas lea temán suoidnebiebman boazodoalus. Son jáhkká ahte doppe šaddá maid dákkár váttisvuođa birra sáhka. ¶
Go ráđđádallanvuorut ovdal Sámedikki konstituerema mannet loahpa gulvui, de orru nu ahte Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) bisuha fámu, doarjagiin Guovddášbellodagas (Gb), Sámi Válgalihtus (SVL) ja ovtta báikkálaš listtus lullisámi guovllus. Dáin bellodagain leat oktii juste nu ollu mandáhtat go maid dárbbašit vai ožžot eanetlogu Sámedikkis (20), ja galget deaivvadit oktasaš ráđđádallamiidda distaga golggotmánu 9. beaivvi. Ráđđádallamiid botta čájehuvvui ahte maiddái gávdno eará eanetlogumolssaeaktu, mas leat liikká ollu mandáhtat: Bargiidbellodat (Bb), Gb, SVL, Olgeš ja Johtiisápmelaččaid listu Guovdageainnus. SVL dovddahii Bb:ii ahte háliida vuođolaš rievdama Sámedikki politihkas, ja dan dihte háliidii min "váldoovttasbargoguoibmin" ovdalii NSR - muhto seammás áigo vuoruhit beassat mielde eanetlogujuhkosii. Gb šattai dainna lágiin guovddášposišuvdnii. Dás ledje gusto iešguđetlágan oaivilat man guvlui galggai ovttasbargat, muhto dál orru nu ahte dat bealli mii háliidii mannat NSR lusa lea vuoitán. Buot bellodagat maiguin Bb lea ráđđádallan leat deattuhan ahte Sámediggi ferte oažžut lagat ovttasbarggu gielddaiguin ja fylkkaiguin sámi ássanguovlluin - ja maiddái guovddáš eiseválddiiguin. Mihtuu Sámedikki doaimmain lea dieđusge oažžut konkrehta bohtosiid sámi álbmogii. Juohke politihkkár olggobealde Sámedikki diehtá ahte olaha eanemus go ásaha buori ovttasbargoklima politihkalaš ovttasbargoguimmiid ektui. NSR deaivideapmepolitihkka - gos eará politihkalaš aktevrrat (maiddái Norgga ráđđehus) šaddet gierdat giellageavaheami maid seammalágána gávdná dušše Ovddádusbellodagas ja AKP:s - ii leat geaidnu maid galgá mannat. Sámediggi galgá boahttevaš jagiid jáhkkimis ovttasbargat lahka ráđđehusain gos Olgeš bellodagas lea hui guovddáš posišuvdna. Vuosttaš geardde lea Olgeš bellodagas válljejuvvon áirras Sámediggái, hárjánan politihkkár geas lea vuoibmi Finnmárkku Olgešbellodagas - ja gii maiddái lea evttohuvvon fásta sadjái Olgeša guovddášstivrras. Min ektui bođii Olgeš ráđđádallamiidda Johttisápmelaččaid listtu bokte, mii háliidii ásahit joavkku Sámediggái dán guoktásiin jađe vel dainna namuhuvvon báikkálaš listtuin lullisámiguovllus. Erenoamážit go guoská dan boahttevaš hálddašeapmái Finnmárkkus lea goabbatoaivilvuohta gaskal Bb ja Olgeša, muhto mii oaidnit liikká čielga mearkkaid ahte Olgeš lea váldigoahtán sámepolitihka duođas. Bb sámepolitihkkárat atnet dán dehálažžan sámepolitihkalaš barggu ovdáneapmái muđui. Movt váldá NSR vuostá Olgeš bellodaga Sámedikkis? Vástádus: Navdálas ja olgguštan doaladumiin. Dat gii eahpida mu sániid sáhttet ieža gávdnat artihkkala "Sámediggi Norgga álbmogii" NSR interneahttasiidduin, gos earret eará sáhttit lohkat ná: "Máŋgasat leat jearran manne Olgeš bidjá listtu sámediggeválgii. Maŋŋel go lea lohkan Olgeša válgaprográmma Sámediggái, de lea vástádus čielggas. Bellodat áigu minimaliseret Sámedikki mearkkašumi, ja váldit sápmelaččain eret sin oktasaš demokráhtalaš jietnaguoddi." Sámedikki válgagiččus ožžo eatnašat dan oainnu ahte Gb anii NSR váldogilvaleaddjin, ja háliidii vuođolaš rievdama Sámedikki politihkas. Máŋgasat imaštallet dan dihte go Gb orru válljeme NSR. Ráđđádallanvuoruid bokte čielggai ahte Bb, SVL ja Gb lei oalle seammalágan politihkka buot dehálaš guovlluin. Ii lean ge soahpameahttunvuohta movt juogadit posišuvnnaid ja doaimmaid. Leago Gb hilgon historjálaš vejolašvuođa viidáset ovdánahttit Sámedikki dan guvlui ahte stuora eanetlohku sápmelaččain (geat dál leat olggobealde) dieđihit iežaset sámi jienastuslohkui - ja dat geat juo leat das gillejit mannat jienastit (buohtastahte dainna erenoamáš heajos válgaoassálastimiin)? Sámi álbmot ánssáša juoidá buoret go Sámedikki mii lea šaddame institušuvdnan erenoamáš berošteddjiide, eará sániiguin juo "bestojuvvon" NSR-doarjaleddjiide. Bård A. Berg Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš ráđi jođiheaddji ¶
Dán rádjái leat dieđihan 14 duojára. Govaid, gápmagiid, gahpiriid, liinniid ja eará čiŋaid sáhttá oastit márkaniin. –Duojáriin lea vel áigi searvat dáidda márkaniidda juogo okto dahje searválagaid nuppiin duojáriin, muitala Kaisa Rautio Helander. Son bivdá duojáriid ja dáiddáriid riŋget lágideddjiide Inger Marie Tornensisii, 78 48 62 48, Aili Keskitaloi, 78 48 58 51, dahje Kaisa Rautio Helanderii, 78 48 60 12, jus háliida searvat. ¶
IRGALA VIHTTASII: Sámit Lulli-Norggas eai duđa dušše ovtta bellodahkii. Johan Mikkel Sara irgala vihtta listtuide. ¶
Samuel John N. Anti čuoččuha ahte lea meahccebálvalus mii háddjii ealu go akšunerejedje váruhuvvon lobihis ealgabivddu oktavuođas. –Duorastat eahkeda fuomášin birra vuojedettiin ahte guokte njealljejuvllaga čuovggastit ealosiste. Gullen ahte lei bielloskálla go čorragat ruohttagohte, muitala Samuel John N. Anti. Anti lohká dáid oallasahtten ealu man geažil oalát masttadedje ránnjásiiddain. –Lea čielggas ahte masttalmas lea dagahan lassi barggu ja goluid siidii, dadjá son. ¶
Dán oktavuođas ballá maiddái dagahan vahágiid miessešaddui go eallu lea alimus ragatáiggi muosehuvvan. Anti váruha ahte dat sáhttá botken ragaha. –Áiggiid čađa lea leamaš nu ahte guottet ja ragat leat guokte áigodaga goas bohccot leat ráfáiduhtton oalát. Dat lea dahkkon maiddái boazodoallolágas mii iešalddis muitala juo buot, dadjá Anti. Samuel John N. Anti ii lean vel ožžon čoahkkái orohatstivrra, muhto dál áigu váidit meahccebálvalusa politiijáide. –In dohkket dákkár fápmočájeheami ja arrogánssa maid Statskog dán áššis čájeha, lohká Anti. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Distat iđida buollái viessu Bohtaldievás Guovdageainnus. Viesus leat guokte ásodaga ja lei nuppi ásodagas buollán. Olmmái gii orru das ii lean ásodagas go buollái, muhto son bođii ruoktot ja fuobmái ieš buollima. Dollačáskadeaddjit bohte jođánit báikái ja jáddadedje buollima, nu ahte viessu ii billahuvvan nu bearehaga. Leansmánne Nils Henriksen muitala ahte jáhkkimis leat láseliinnit mat leat heaŋgán panelommána vuostá dagahan buollima. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Politiiját ožžo distaga dieđu ahte muhtin barttas Njállajávrris, mii lea Mierona ja Guovdageainnu gaskkas, lea billistuvvon uksa ja cuvkejuvvon láse. Leansmánne Nils Henriksen muitala ahte ii orron mihkkege suoláduvvon barttas. Politiiját leat leamaš báikkis ja sihkarastán luottaid ja leat dál dutkame ášši. ¶
Kappelána Arild Hellesøy Kárášjogas ii doarjjo Per Oskar Kjølaas oainnu ahte homofiilat galget beassat vihahuvvot báhppan Norgga girkus. –Mon dulkon biibbala earaláhkai go Kjølaas, ja in dohkket homofiila báhpaid girkus, lohká Hellesøy. –Lean muitalan Kjølaasii maid mon oaivvildan áššis. Muhto mon dohkkehan su vuoiŋŋalaš jođiheaddjin go mon ii bargga su ovddas muhto searvegotti ovddas, deattuha Hellesøy. –Praktihkalaččat leat dálá bismmas Steinholtas ja Kjølaasas seamma oaidnu homofiila áššis, oaivvilda son. Hellesøy mielas lea gal dieđus váivi ja váttis bargat Kjølaas vuolde, muhto ferte liikká dahkat dan. –Norgga girku lea mannan guovtti sadjái dán áššis. Mii oaidnit mo Guovdageainnus lea mannan, ja dál dáppe Kárášjogas lea Sámemišuvdna ja DSF dadjan ahte eai áiggo doarjut Kjølaas oainnu. Muhto lea dehálaš ahte báhpat váldet ovddasvástádusa áššis nu ahte girku ii šat eambbo háddjan, lohká Hellesøy. ¶
Guovdageaidnu: –Sámegiella vuođđofágii lea stuorámus beroštupmi ja das leat buot sajit devdon, muitala Sámi Allaskuvlla rektor Kjell Kemi NRK Sámi Radioi . Dán čavčča álggahuvvojit buot oahppofálaldagat Sámi Allaskuvllas Guovdageainnus. Ođđa skuvlajahkái leat lagabui 150:s ožžon lohkansaji allaskuvlii. Dat mearkkaša ahte lohku lea lassanan diimmá ektui. Dán jagi boahtá johtui sihke dábálaš- ja ovdaskuvla oahpaheaddjioahput. – Sivvan dása lea ahte oahpaheaddjiin lea buorránan bálká, navdá Kjell Kemi. ¶
Sis-Finnmárkku nuppásteddjiid searvi lea duođalaš ášši lokten albmosii iežaset miellahtuid ovddas. Si muitalit ahte ollu nuppásteaddjit leat gahččan guovtti stuolu gaskii. Sii eai dovdda gullevašvuođa ealáhussii, eai ge leat gávdnan saji servodagas. Dán dili boađus lea ahte dát olbmot njulgestaga šaddet gillát jávohisvuođas. Dát leat olbmot geat eai gáibit jitnosit iežaset rivttiid. Ollusat sis leat maid darvánan jugešvuhtii. Mii diehtit ahte dan rájes go darvána alkohola geavaheapmái, de ii leat álki šat birget akto. Dilli jugešvuođas maid njeaidá olbmo juohkebeaivválaš eallindási. Mis ii leat dárbu eahpidit Nuppásteddjiid searvvi ovdaolbmo Mathis O. Hætta, go son lokte bártti beavdde nala ja gáibida eiseválddiid váldit ovddasvástádusa. Dr. Philos. Einar Bergland duođašta nuppásteddjiid váttes dili. Son lea iežas čielggadeamis duođaštan ahte nuppásteddjiin lea leamaš garra áigi, earenoamážit dievdduide. Bergland deattuha dan ahte servodagas ii leat leamaš máhttu dustet ovddeš boazodolliid. Ii leat váttis ipmirdit ahte vuorrasat olmmoš oažžu identitehta váttisvuođaid, go buot man nala su eallin lea huksejuvvon, gaikkihuvvo sus eret. Dat servodat masa son galgá heivehit iežas, ii ane árvvus dan máhtu maid son lea eallináiggi huksen. Dan dihte gártet dát olbmot áibbas sajikeahttá servodagas. Min mielas ii leat dárbu ahte dát nuppásteaddjit galget gillát diekkár dili gos dovdet ahte sidjiide ii leat dárbu. Vuosttažettiin dan dihte go sin máhttu ja sin gelbbolašvuohta ii gávdno eará sajis. Dattege jurddaša sámi servodat iežas ovdáneami dan nala ahte gáhttet ja ovddidit sámi kultuvrra. Manne dalle lea dárbu hilgu ovtta dain divraseamos osiin sámi kultuvrras, oasi maid diehtit ahte eat gávnna šat eará sajiin? Dát sevdnjes latnja masa mii dál guovlalit nuppásteddjid searvvi veahki bokte, ii livčče dárbbašan leat nu seavdnjat jos nuppástuhttinprográmma livččii háliidan váldit vára dáin olbmuin. Mii ballat ahte dát olmmošlaš bealli njulgestaga vajálduvvui nuppástuhttinproseassa vuolde. Juste dan dihte lea ge nuppástuhttima jođiheddjiid ovddasvástádus fállat dáidda olbmuide árvvu eallimis. Mii vuordit ahte searvi oažžu veahki nu ahte beassá veahkehit iežas miellahtuid olggos dán sevdnjes lanjas. Heijjá Irene ¶
John Boine muitala ealggabierggus son málesta máŋggalágan borramuš šlájaid. Meahcis son vuoššá ja bassá bierggu, son maid márfu ja gumposta, go ealgga varra lea hui buoidi ja heivvolaš dasa. Muhto dán reportášas áigu son čájehit man láhkai álkit ja johtilit sáhtát ráhkadit ealgga savodeahkis hearrábiepmu. ¶
Alfred Larsen muitala ahte sii leat mearridan ahte sii álget korpsain čavčča rájes. ¶
Ii leat go vahku áigi go Maritex interneahttagávpi rahpasii, muhto leat juo boahtán ollu diŋgojumit. –Lean juo sádden gálvvuid ja láđđebihtáid olbmuide miehtá Norgga ja maiddái Ruŧŧii. Amerihkás leat riŋgen sápmelaččat geat váillahit eŋgelasgiela siidduin, muitala Marit Sara Bongo, gii dál šaddá plánegoahtit eŋgelasgillii maid bidjat dieđuid. –Orru stuorát beroštupmi siidduide go ledjen jáhkkán. ¶
–Addet unnit spáltasaji NSR riidduide ja barget veahkkin ovddidit sámi áššiid ja identitehta. NSR lea dušše dakkár dábálaš politihkalaš bellodat, nugo muđui Norggas, mii riidala fámu ja posišuvnna alde, rávve son. –Iigo maiddái NSR leat dasto dáruiduvvan go láhtte juste dego dábálaš dáčča bellodagat? –De lea. Mii leat buohkat vissa dáruiduvvan, ja Sámediggi lea vissa dat institušuvdna mii lea eanemusat dáruiduvvan, danin dárbbašat ge sámi mediaid veahkkin bargat sámi áššiid ovddas. Vaikko vel veahkehitge politihkkáriid rievttes guvlui. ¶
TV2:s leat juohke beaivvi sáddagat Norway Cupas diibmu 19.30 rájes 20.00 rádjái. Sii ledje mearridan čuovvut ovtta joavkku, ja dat deaivvai šaddat Guovdageaidnu. Sii leat dál guktii jo leamaš TV:s, ja leat čájehan ahte spáppa sii gal máhttet čiekčat. Ieža nieiddat eai leat gal dolkan go TV-teama čuvvoda sin. –Dat gal lea hui suohtas go TV2 mearridii min čuovvut. Sii eai čuovo dušše min čiekčamiid, muhto maiddái go mii leat rahpanseremonijas, go leat gávpogis ja feara gos, muitala TV-reportášaid váldopersovdna Cecilie Saari. Go TV2 válddii oktavuođa Guovdageainnu nieiddaiguin, de ii lean dušše okta gii háliidii leat váldoperšuvdna. Guhtta nieidda háliidedje dan, nu ahte dalle ii lean eará dahkat go vuorbádit gii dat lihkolaš galggai šaddat, ja Cecilie Saari vuittii. ¶
Cecilie Saari muitala ahte sis lea buorre doaivva joavdat gitta loahpačiekčamiidda. Sii leat čiekčan bures dán rádjái, ja sii ja Askøy joavku leat bajimusas tabeallas sin joavkkus. Norway Cupa sáddaga produseanta Øystein Andersen muitala ahte ii lean ovdalgihtii mearriduvvon ahte sii áigot čuovvut Guovdageainnu nieiddaid. –Mii leimmet ohcamin dakkár joavkku man sáhtiimet čuovvut, ja eaktu galggai leat ahte sii eai lean goassege ovdal leamaš mielde Norway Cupas. Hálešteimmet lágideddjiiguin, ja sii muitaledje ahte ledje áiddo háleštan nieidajoavkkuin mii lei boahtán gitta Guovdageainnus, nu ahte mii válddiimet oktavuođa singuin, muitala Andersen. –Mii háliidat govvet mo nieiddat vásihit Norway Cupa, ja mii čuovvut sin nu guhká go leat mielde čiekčamiin, loahpaha son. Čuovo fal don ge TV2 sáddagiid ja geahča mo Guovdageainnu nieiddaiguin manná. ¶
Dál árvala son ahte eaktodáhtolaš sámi organisašuvnnat ásahivčče nissoniid čállingotti politihkalaš rájáid badjel. –Otne eai gávdno go eaktodáhtolaš nissonsearvvit. Dat eai nákce dáid áššiid gozihit beaivválaččat. Dákkár áššiiguin fertešii beaivebottaid bargat fásta virggiin. Hás dalle gullošiige eanet. Gáttan ollu čiegus dieđuid ja loguid daid birra. –Mii leat ovdáneame. Lea hui buorre go mediijat váldet dáid áššiid ovdan mat dáhpáhuvvojit sihke Sámis ja nugo dáid maŋimuš vahkkuid FRP sex-skándalas. Jus dát dáhpáhusat livčče leamaš 10-15 jagi dás ovdal, de ii livčče dás gullon olus. Dalle lei dohkálaš ahte almmáiolmmoš láhttii nie, ja sihke albmát ja nissonat čiegadedje diekkár áššiid. Nissonat dáide heahpanaddat eanet go albmát, vaikko livččii galgat vuordit nuppi láhkai. Mediijat álge eambbo dákkár áššiin beroštit go nissonolbmot journalistegohte eambbo. ¶
Kárášjoga lensmánni Svein Hansen dieđuid mielde lei capmahallon dievdu guossin soames dálus Kárášjogas gos galggai idjadit. Sotnabeaivvi čuovganeapmái gágge golbma dievddu dan dálu uvssa rabasin. –Go besse sisa de cábme dievddu nu fastit ahte sáddejuvvui Hammerfeastta buohccivissui vajot. Buohkat váldoje giddagassii dálus gos dáhpáhus geavai, muitala Svein Hansen. Dál lea cápmahallan dievdu beassan ruoktot. ¶
Svein Hansen biehttala muitaleamis detáljaid dáhpáhusas. –In hálit muitalit leigo dievdu oađđemin ja gokko dállui cápmohalai, dadjá Svein Hansen oanehaččat. Lensmánni lohká goit dán dáhpáhusa hui badjin iežaset vuoruhanlisttus, nu ahte áigot jođaneamos lági mielde geargat áššiin. ¶
Sámeálbmot Bellodat lea stuorámus bellodat mii lea opposišuvnnas Kárášjoga gielddastivrras. Dál lohppida jođiheaddji Brita Kåven albmaláhkai bassaladdat boahtte gielddastivrras, go gielda lea "bommen" njelljiin miljovnna ruvnnuin bušeahtas. –Ruhtadilli ii buorrán nu guhkká go eat oainne duohtavuođa. Bušeahta oktavuođas ii leat posišuvdna oaidnán duohtavuođa maid livččii berren dahkat, beaškala Brita Kåven. ¶
–Aŋkke oaivvildan mun ahte leimmet veahá láivvit dalle go Porsáŋgu oaččui moala. Dien guokte moala livččiimet galgan hehttet. ¶
–Jan Arthur Hansen gii báŋkkus bargá čaimmai njálgát go moai Nils Áilu Kildedamain geigiime sutnje oassálastán skovi. Ášši lei nu ahte Terje Tretnes lei dušše finadeamen báŋkkus go deaivvai Kildedam gii lei vástideamen "Vil du bli millionær" gažaldagaid. –Lohken "Dieid gal máhtán, gal mun veahkehasttán du" . Ja nu dahken. Go gergen, dáhtui Nils Áilu muge deavddestit alccan. Diet gal lei guovvamánu 12. beaivve, muitala Terje. ¶
Terjes ii bisán njálbmi. Sus lea hirbmat olu váimmus, seammás go gelddolašvuohta badjána dađistaga go minuhtat mannet. Fargga galgá studioi. –Eai leat vuos nearvvat, lean hui oadjebas vuos dál. Dál leat justa jearaheamen mus makkár gažaldagaid in hálidivčče. Dat gal lea hui čielggas. Girjjálašvuođas, Norrøn- ja grehkalašmytologiijas ja amerihkalaš presideanttaid birra in dieđe olus. –In jáhke nu menddo čeahppi leat. Lean oahpaheaddji. Ja mii diehtit juohke diŋggas hui unnán. Lean prográmma guktii-golbmii geahččan, ja ruovttus gal lean nagodan vástidit 100 000 ruvnnu gažaldaga rádjai. Namaid in muitte, amadajuid gal muittášin, muhto ii han dat gal veahket dás. De čurvejit TV 2:š buvttadeaddjit Terje ahte ferte doapmalit, go dál galget filbmegoahtit. Terje lohká gelddolažžan dál ovdalgo bidjala revrre ala. "Vil du bli millionær" lea otne eahkedis diibmu 20.00-21.00 rádjai. ¶
–Orru leamen uhccán beroštupmi sámediggeválggaide, muhto dán rádjai eai leat vel buot reivejienat lohkkon, ja doppe soaitimis ain bohtet sullii 200 jiena, muitala Ruoŧa sámediggeválgga ságadoalli Kjell Marainen. Maŋimuš jienastanbeaivi leai sotnabeaivvi. ¶
Ruoŧa sámit leat dál nuppádassii dán jagi jienasteamen Sámediggái, giđđat hilgojuvvui válga. –Olbmot soitet dál leat váiban ja dolkan válggaide, ja dieđusge leat siskkáldas riiddut Sámedikkis daguhan ahte luohttevašvuohta Sámediggái lea hedjonan, árvala Marainen. –Muhto mun gal lean dieđus optimista ja vuorddán ahte vahku mielde jienat gádjot muhtunge muddui válgajienastan proseantta, lohká son. ¶
Annie TV:as:Muitte juovlamánu 29. beaivvi TV deaddilit ala diibmu 08.00. Dalle beasat dán nieiddaža oaidnit. ¶
KEMI OALLE DUHTAVAŠ: Rektor Kjell Kemi lea guhká bargan dan ala ahte Ráđđehus juolludit ruđa ođđa vistái. Dál leat sii árvalan prošekterenruđa dasa, ja Kemi lea ilus. ¶
Kemi ii bala ahte dát rievdá heajut guvlui jus ođđa ráđđehus boahtá: ¶
–Romaniálbmot lea dán guhká vuordán, lohká Stanislav Stankevitch, gii lea várrepresideanta Internašunála romaniuniuvnnas. –Mis ii leat ekonomalaš iige politihkalaš deaddu, ja dárbbašit veahki ođđa lobbyorgánas vai galgat ovddastuvvot Eurohpás, lasiha son. Rudo Kawczynski gilvaleaddji Roma našunálakongreassas ii illudala nu bearehaga. –In leat beare optimistalaš. Dássážii lea dušše okta stáhta - Suopma - mii lea beroštan dán áššis. Eurohpáráđi erenoamášlávdegoddi romaniáššiide lea mearridan ásahit bargojoavkku mii galgá bargagoahtit áššiin. Dat galgá ráđiid jearrat romaniorganisašuvnnain ja romaniservodagain miehtá Eurohpá ja jurddašit dan birra movt olleseurohpálaš forum sáhttá doaibmat. Jáhkkimis šaddá dat stuora ja áddjás bargu. Earret eará ferte čoahkádus čielggaduvvat, movt iešguđet romanijoavkkut galget ovddastuvvot, ja galgá go dušše ráđđeaddi funkšuvdna ođđa orgánas. Evttohusa mielde galgá leat "ráđđeaddi parlameanta" romaniálbmogii, muhto ii leat čielggas maid dat mearkkaša duohtavuođas. ¶
Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø lea ihttá beaivvi rájes Oslos. Doppe áigu Gonagaslaš heajain ovddastit buot Norgga beal sámiid. Maid badjelii náhkeha? -Na gávtti mii lea seavdnjadat go dát mii mus dál lea badjelis, muitala presideanta. ¶
Vaikko sámi neahttaskuvla ii leat bovdejuvvon Gonagaslaš heajaide, de liikká geigestit skeaŋkka. E-skuvla.no skeŋke sámegiel oahpu Ruvdnoprinsa Haakon Magnusii ja Mette Marit Tjessem Høibyai. –Boahttevaš Ruvdnoprinsabárra beassá oahppat sámegiela interneahta bokte. Earret eará oahppaba dearvvahit ja gulahallat sámegillii. Kurssas maid beassaba dovddidit sámi kultuvrrain ja historjjáin. Gonagaslaš Ruvdnoprinsabáras lea maid vejolašvuohta oahppat juoigat dahje lávlut sámegillii, muitala rektor Jan Skoglund, gii doaivvušii dát erenoamáš skeaŋka šattašii stuora illun náittosbárrii. ¶
AHKIT: –Lei issoras ahkit biddjot butkái. Gatnajalat measta golge go bessen sámegillii hállat, muitala sápmelaš. ¶
Čáhcesullo Guovllugiddagasas leat njeallje bálvvá geat áddejit sámegiela. –Dainna sáhttit mii bearráigeahččat maiddái fáŋggaid geat gáibidit beassat hállat sámegillii ovdamearkka dihte telefuvnnas. Go várálaš fáŋggat leat oktavuođas olggobeal olbmuiguin, de gal fertet bearráigeahččat juohke sáni maid dadjet. –Muhto dáppe han gal maid gávdnojit fáŋggat geaid mii eat oba dárbbašge guldalit go sii hállet telefuvnnas. Árvoštallan dahkko dađimielde makkár duopmu sis lea, muitala Nils Gaup. Čáhcesullo Guovllugiddagasas lea dušše son gii hálddaša nu bures sámegiela ahte giddagas sáhttá su geavahit dulkan. ¶
Lea bures dahkkon go Finnmárkku árvolávdegoddi lea fuomášan ahte min riikkas lea cealkinfriddjavuohta. Muhto dađi bahábut eai oro sii vel ipmirdan maid cealkinfriddjavuohta mearkkaša. Cealkinfriddjavuohta ii mearkkaš ahte muhtun lávdegoddi galgá mearridit makkáraš cealkámušaid olbmot ja politihkkárat girdet gullat. Cealkinfriddjavuohta han lea gáhttejuvvon lága bokte juste dan dihte ahte iešguđetlágan oainnut galget boahtit ovdan vai ođđa ideat ja jurdagat servodaga birra riegádit. Dákkár cealkinfriddjavuođa dárbbaša min servodat jos servodat galgá ovdánit. Dan dihte lea suohtas oaidnit ahte Finnmárkku politihkkárat leat fuobmán ahte sámi vuoigatvuođa-digaštallan šaddá deháleamos áššin dán jagi Stuoradiggeválga-giččus. Stuoradiggi galgá jáhkkimis gieđahallat Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa boahtte áigodagas. Juste dán oktavuođas lea ge miellagiddevaš gullat ahte sii ballet politihkkáriid geavahit sámi áššiid balddahallan dihte jienasteddjiid. Ii bat diekkár balu ovddideapmi leat ge okta vuohki movt geahččalit čilget ahte sápmelaččat berrejit doallat njálmmi gitta, eaige nu garrasit digaštallat makkár vuoigatvuođaid gáibidit. "....mis ii leat dárbu unohis debáhtaide gos eat dohkket guđet guimmideamet oainnuid" , lohká lávdegotti jođiheaddji. Vaikko vel árvolávdegotti álbmotčoahkkima ulbmil lei ge fuomášuhttit Stuoradiggeáirasiid ahte eai galggaše geavahit čearddalašvuođa juogo baldin dihte dahje oažžut lassi jienaid, de orru lávdegotti bargu doaibmame áibbas eará guvlui. Na movt sáhttit mii dan oaivvildit? Na juste dan dihte go čoahkkimis šattai áibbas eará boađus. Stuoradikkeáirras Randi Karlstrøm čilge dan hui álkit. Risttalaš Álbmotbellodaga politihkkár ballá ahte dán jagi válgagižžu sáhttá šaddat dakkár gos olbmot baldalit sámi áššiiguin, eaige muital duohtavuođa. Ja manne oaččui stuoradiggepolitihkkár dákkár jurdaga? Na juste dan dihte go son lea leamaš fárus geahččaleame mearridit makkár sániid min servodat gierdá gullat ja makkár sániid sii eai gierdda gullat. Dađi bahábut ii leat dat dat seamma go cealkinfriddjavuohta. Cealkinfriddjavuohta gusto maiddái midjiide sápmealaččaide vai beassat jitnosit ákkastallat iežamet vuoigatvuođaid ovddas. Ja vaikko muhtun stuoradikkepolitihkkárat eai gierdda buot áiggiid gullat makkár jurdagat ja oainnut sápmalaččain leat, de ii mearkkaš dat dan seamma go ahte sápmelaččat leat jođiheame "unohis debáhta gos eat dohkket guđet guimmideamet oainnuid" . Dan dihte sávvat mii ahte sámiid vuoigatvuođaid gáibideaddjit eai láivut iežaset ákkastallamiid, vaikko vel árvolavdegoddi árvala ge dan. Heijjá Irene ¶
Sámeálbmotbellodaga Jon Nystad lea hirpmahuvvon go Kárášjoga gielda ii váldde duođas Pedagogalaš Psykologalaš Bálvalusa bargiid. –Kárášjohka han galggašii váldit vára virggiin iige duvdit bargiid eret. Dát lea katastrofa, beaškala son. ¶
Sihke Magne Ove Varsi ja Rune Ottosen mielas lea dehálaš ahte Vars muitala manne guđii iežas virggi Ášus. –Lea dehálaš lohkkiide ja dan giellapolitihkalaš debáhttii ahte dál boahtá ovdan manne son guđii virggis. Lea hui miellagiddevaš gažaldat man muddui giella lea aviissa sisdoallu. Lea erenoamáš go lea sáhka sámegiel mediaid birra, dasgo eai gávdno galle sámegiel mediafálaldaga, lohká Ottosen. Varsi lohká ahte dat mii Ášus dál dáhpáhuvvá, lea hui dehálaš sámepolitihkalaš ášši. –Jus sámegiella mii lea nu rašši galgá ceavzit, de ferte dat geavahuvvot maiddái eará sajiin go dušše ruovttus, nugo median ja skuvllas. Jus sámi politihkkárat eai oainne ahte ferte addit coavcci ja nana vuođu sámegillii, ja ahte dat dárbbaša buot doarjaga maid sáhttá oažžut, de lea bahá ahte dat ii oba ovdán ge. Sámegiella ferte geavahuvvot vel eambbo almmolašvuođas go dál, jus oba galgá ge ovdánit, lohká Varsi. ¶
Sámi dáiddarráđi jođiheaddji Niillas A. Somby atná unohassan go SDS stivra ja Trygve Lund Guttormsen dál leat mannan mediaide áššiin, nu guhká go sii dáinna rievdadanproseassain leat bargamin. –Mii leat čállán reivve buot dáiddaservviide gos šállošat SDS láhttenvuogi, ja leat registreren SDS badjelgeahččanvuođa eará servviid ektui, lohká Somby. Sámi dáiddarráđđi lea bálkáhan kultuvra meannudeaddji Tarja Porsangera buktit evttohusa man láhkai boahtevaš dáiddaráđđi galgá organiserejuvvot. –Mun in boađe nu go SLF, mediaid bokte divaštallat siskkáldas áššiid rabas mikrofuvnnain, lohká Somby. –Boahtte mánu gaskkamuddui ožžot buot dáiddasearvvit Tarja Porsangera evttohusa ja stivrra mearkkašumiid, dalle besset searvvit guorahallat dan. –Ođđajagimánu 15. beaivvi lea stuorát čoahkkin Kárášjogas gos buot dáiddasearvvi mieldelahtut leat bovdehallan ja doppe de besset divaštallat ja buktit oainnuid áššis, muitala Somby. ¶
Vuogit mat geavahuvvojit, eai geavahuvvo dušše nuorra nieiddaid vuostá organisašuvnnain. Sámedikkis vásihit nissonat ahte go sii váldet sáni saji, de lohkagohtet dievddut aviissaid, vázzájit olggos ja bohtet ruovttoluotta go sii gerget, eai vástit gažaldagaide, dahje bilkovugiin vástidit ja nu ”goddet” digaštallama. Olggušteapmi adno maid. Maiddái njunušnissonat olgguštuvvojit, muitala Biret Ranveig Nilsen, NSR sámediggeáirras. –Dievddut geavahit dakkár bargovugiid gos garvet nissoniid. Vel doppe ge gos doaivvut alddát váikkuhanvejolašvuođa, lea mearrádus ovdalgihtii dahkkon. ¶
–Sáddejedje bártni mu hoteallalatnjii vai son mu fillešii molsut oainnu. Lihkus árvidin makkár earán sus lei, dadjá Berit Louise Utsi. Earát lohket dovdat dáhpáhusa. –Go resolušuvnnaid galggaimet čállit ja mun gevven dihto albmáiguin čállit, de dihten ahte go hoteallalatnjii olliime čállit, de fertejin muitit čohkkedit stullui, in ge ovdamearkka dihte suffái gos nubbi beassá lahka ja báhkket mu ala. Mus lei čielga garvintaktihkka, ja maŋŋel gullen ahte dan dihte dadje mu «revisor-áhkkun» , go in luoitán lahka, muitala servodatdiehtti Liv Østmo iežas NSR áiggi birra. Ieš lei NSR njunnožis gávccilot-logus. ¶
Dat vuhttui juo liggedettiin, ovdal čiekčama. Čurvvodeamit čikčiid gaskas dego "Vulos olggiiguin, lunttat!" ja "Dál mis galgá leat soma!" muitalii joavkku iešdovddu. Ahte Sámi riikkačiekčit áibbašedje ja vurde vuoitit lei álki vuohttit, iige unnimusat dainna go oalle ollu mediaolbmot ledje gávdnan geainnu Odensa čáppa guvlui. Maŋŋilgo našunallávlagat ledje čuojahan ja lávlun, lei fáhkka čiekčan jođus. Ja jus mii galgat buohtastahttit Sámi Brasilain, de ii boahtan Sambaspabba gal seammás. Ovdalii dánsema de baicce dulbmo nubbi nuppi julggiid, vuoitonearvvaiguin. Muhto čielgadiehtu bođii go Sápmi Ole Johan Henriksen bokte beaškalii moala vuosttaš vejolašvuođas. Dušše gávcci minuhta ledje gollan vuosttaš vuorus, ja dál vurde olbmot ahte dát beaivi galggai juoga erenoamaš šaddat. Dat duođai šattai nu. Vuosttaš vuoru maŋŋel lei sápmi vuoittu beal 2-0 Ruonáeatnama vuostá. Nuppi moala coggalii Jan Egil Brekke. ¶
Nuppi vuorus bidjalii vel beakkánis Ståle Johansen goalmmát moala, ovdalgo Kalaallit Nunaat viimmat nagodii oažžut ovtta moala Janik Holmain.Sápmi lei fal oba šlunddas ovttagaska nuppi vuorus, maŋŋilgo vuostálastit ožžo moala. Muhto dat šattai áidna moalla, go Sámi disipliidna ja hárjáneapmi bovttii čikčiid. Sápmi oaččui ovtta nuppi moala. Joar Eira Rasdal ja Ståle Johansen nagodeigga velá guokte moala báhčit Ruonáeatnan mollii. Loahppabohtosiin mii šattai 5-1 Sápmái sáhttá hárjeheaddji Isak Ole Hætta leat duđavaš. Oanehisáiggis lea nagodan bargat ollu čikčiiguin ja sii leat čájehan ahte Sámi riikajoavkkus lea boahtteáigi. ¶
Eikanger muitala Min Áigái ahte vuođđu lea ahte sin mielas lea Tiedeman`s fabrihkas buhtadusovddasvástádus áhči ja náittosguommi jápmimii. ¶
Árvala mediasensura ¶
Jánoš Trosten sivahallá garrasit sámi mediaid geanuhahttit sámi áššiid ja NSR, maid gohčoda "sámiid deháleamos láidesteaddjin" . Dál árvala movt sámi journalisttat galget čállit áššiid NSR miehttegulgii. Jánoža árvalus lea čužžon NSR interneahttasiidduin. 4. ja 5. siidduin ¶
Davviriikaid sámeráđđi lea vuosttaš geardde doallan ráđđádallan čoahkkima ruoššabeale sámis. Mannan vuosárgga dollui čoahkkin ruoššabeale sámi váldobáikkis Lujávrris. –Lea dehálaš ahte sámeráđđi dáinna lágiin čájeha moralálaš doarjaga ruoššabeale sámiide, go diehtit ahte sin eallindilli ja árgabeaivi ii leat buot buoremus, lohká sámeráđi váldočálli John T. Solbakk. –Sámiid boazudoallu lea jávkamin ruoššabeale sámis, doppe eai leat go stáhta "kollektiiva" oktasaš ealut gos sápmelaččat ožžot atnit moadde heakka alcceseaset, muitala Solbakk. –Lea jurdda ahte davviriikaid boazosápmelaččat válddašedje ruoššabeale boazosáminuoraid ohppui, lohká Solbakk. ¶
–Dasa lea buorre ovdamearka cuoŋománnu. Dalle juo muitala ieš alddes mánu namma ahte dan áiggis leat cukŋot mat dahket ahte ii leat goaivvosguohtun. Dákkár lunddolaš beliid berre stuorra servodat dohkkehit ja váldit vuhtii mat eai leat boazoeaiggáda hálddus, lohká Eira. –Lea ballu hárjehit bohccuid biebamii nu ahte ii máhte šat gávdnat guohtuma luonddus, lohká Aslak J. Eira. NBR leage iešguđet oktavuođain dadjan ahte boazobiebman ii galgga sajaiduvvot boazodoallui. –Áidna lea heahtebiebman mii lea dohkálaš go ii leat šat ealáhat, lohká Eira. ¶
Ruđain maid leat dinen áigu searvi hukset biilacrossbána. –Nu ahte boahtte geasi lea biilacrossa Guovdageainnus, muitala Roger Hætta. Mohtorsearvi sáhttá measta lohpidit čáhcedraga maid lágidit boahtte geasi. –Mii fertet oaidnit movt sáhttit organiseret barggu nu ahte ii šatta nu lossat ovttaskas olbmo nala. Lea ollu bargu ja dat váibada min geain lea váldoovddasvástádus, lohká Hætta. ¶
Tove Anti ii hálit nu bearehaga árvvoštallat ahte mii sáhttá leat sivva njiedjamii jus čájehuvvo ahte logut leat riekta. Liikká son geassá ovdan akšuvnna Sámedikki vuostá mii lei Guovdageainnus. Son muitala maid ahte Sámediggi lea čađaheame iskkadeami manne olbmot čálihit dahje eai čálit iežaset jienastuslohkui. Dat galgá gárvvis dán jagi loahpas. ¶
–Leimme guovttis seamma agis. Lea hui dábálaš ahte jus-studeanttat váldet moadde jagi bottu. Mun ledjen máŋgii dolkan, muhto háliidin geargat, muitala 24 jahkásaš nuorra jurista. Justa vahku áigi go duođaštusat geigejuvvo, de Laila Susanne oaččui leat lihkolaš go biinnidii iežas garra disipliinnain. Lossat ja dolkadahtti gal lei máŋgii, muhto su árvosánit galget vissa leat hui buori. –Lei albma seremoniija go geigejedje duođaštusa. Šadden dollet oahpaheaddji giitii ja vuordnut ahte áiggun bargat rehálaččat ja addit nu buriid ráđiid go vejolaš olbmuide. –Váillui gal káhppa, maid ovdalaš áiggiid lávejedje coggat. Káhpain gal livččii veahá kuula, čaimmiha son ovdalgo fas jaskkoda. –Nilsse Lásse áddjá dat váillui doppe. Son lea álo mu ávžžuhan lohkat. Son lei ieš dakkár gii liikui lohkat. Son jámii ovdalgo mun gergen. Livččiin sávvat ahte son livččii dalle mu luhtte go jurista-duođaštusa ožžon. Mu jurdagat manne sutnje dan beaivvi. ¶
14 A boazodoalloorohaga ovdaolmmoš Samuel John N. Anti muitala iežaset vahágiid TV-prográmmas Sápmelaš Oaivilis. Hálkavári báhčinguovlu lea uhkádussan boazodollui. ¶
Gilvvuid bádden ( "Muitil ja čeahppi" báddejuvvo ovdalgo gullo radios) galgá dán jagi dahkot ovtta vahkkoloahpas, vai gilvaleaddjit eai dárbbaš maŋgii fitnat studios - ja áigi buohkaide galgá heivet. Heatta ii bala bohtosiid suođđat márkanii ovdal sáddaga. –Gilvaleaddjit lávejit hui čeahpit doalahit bohtosa. Dan gal ferten dieđusge sidjiide luohttit, lohká Heatta. ¶
Beaivváža teáhterprošeakta boahtte jagi lea oalle erenoamáš. Tibehta ja Sápmi galget ovttastuvvat lávddis go sámi sivdnideamimuitalus muitaluvvo opera-hámis. Libretto lea dat maid gohčodit opera teakstan. Brita Triumf Beaivvážis muitala ahte bihttá ii leat dábálaš teáhterbihttá, muhto lea ollu musihkka bihtás, ja sii geat leat lávddis galget ovdanbuktit teavstta rytmalaš vugiin. Roger Ludvigsen lea komponista, ja musihkkárat leat sihke Sámis ja Tibehtas eret. –Dat musihkkárat geat bohtet Tibehtas, leat máilmmi dovddus sin musihkkasuorggis, ja leat 7-8 musihkkára mielde bihtás, lassin neavttáriidda, lohká Rihttá. ¶
Bihtá namma lea "Ayra-Leena" , ja ruoŧa nisson Gunilla Nordlund lea čállán bihtá. –Šaddá bihttá mas lea sihke teáhterdáidda, musihkalaš dáidda, ja maiddái dánsut leat mielde bihtás, muitala Rihttá. Álgočájálmas lea skilleduorastaga Báktehárjjis. Dát lea áidna čájálmas mii lea plánejuvvon. Dát bihttá lea oassi beassášfestivála áigumušain ahte festivála galgá eambbo deattuhit álgoálbmot perspektiivvaid. –Mii háliidivččiimet ahte Guovdageainnu beassášfestivála oažžu eambbo lágidemiid main leat álgoálbmot perspektiivvat, lohká Rihttá. ¶
Dál leat Meavkke orohaga boazodoallit ja Suodjalusa huksenbálvalus gohččojuvvon njálmmálaš šiehtadallamiidda Sáččá nammariektái, go Suodjalus joatká huksemiid Arvenjárggas. Meavkke boazodoallit áigot bissehit buot huksemiid, ja sii leat bivdán nammarievtti gieđahallat ášši. Nammariekti meannuda ášši dán vahku mielde, muitala Stine Benedicte Sveen, Meavkke orohagas. ¶
Ovddit ruovttučiekčamis Molde vuostá levgii TIL vuosttas geardde Sámi leavggain Alfheim stadionis. -Sámi leavga lei beali stuorát go Norgga leavga, lei oalle buorre dovdu mus go oidnen leavgga, lohká Jan Egil. Son maid muitala ahte TIL joavkkus leat eambbo sápmelaččat, ja sidjiide ja munnje lea Sámi leavga áibbas lunddolaš. ¶
15-jahkásaš skuvlagánda Piera Ánde Aslaksen lea beassan ruoktot maŋŋel go lea veallán vihtta beaivvi Romssa buohcciviesus. Dál geavaha son áiggi dikšut háviid maŋŋel go báhččui skuvlamátkkis badjelaš vahkku áigi. Soappit leat su buoremus skihpárat dál. -Ainjuo golbma vahkku šattan soppiid geavahit, muitala Piera Ánde. ¶
-Munno nuorat gánda gii lea 13-jahkásaš oaččui telefondieđu skihpáriin diibmu 14.15. “Du viellja lea báhččon” lei diehtu maid son oaččui. Lea imaš go skuvla ii leat váldán muinna ja Rávnnáin ovdal oktavuođa, muitala áhčči Jan Idar Aslaksen skuvlla heajos diehtojuohkimis. ¶
Miessemánu 14. beaivi čállá Isaksen reivve NSR riikkastivrii, gos gáibida ahte Nikkinen galgá lihcohallat buot NSR luohttámušdoaimmain, go son earret eará lea ceggen listtu mii gilvala NSR:in. ¶
II OAČČO ŠAT VEAHKI: Berit Hegge (71) gii lea lámis dárbbaša veahki birra jándora. Dál biehttala Kárášjoga gielda su veahkehit idjabottaid. ¶
Biret lea lámis ja dárbbaša veahki birra jándora. Golbmii ijas dárbbaša son dearvvašvuođa sivaid dihte veahki jorggihit nuppi gilgga ala vai ii hávváluva. Dál Kárášjoga gielda biehttala dán veahki addimis. Biret ii ipmir dál olus movt galgá suinna geavvat go dat njálmmálaš dieđut maid lea gielddas ožžon, sihtet su riŋgegoahtit Falken biilagádjunbálvalussii jos dárbbaša ihkku veahki. –Maid bat Falken sáhttá bargat muinna, imáštallá 71 -jahkásaš, ja dadjá vel ahte dat šaddá hirbmat divrrasin go das lea stuora iežasoassi. ¶
–Dál lean smiehttan ja smiehttan. In leat šat oadjebas. Mus lea dárbu idjabearráigehččui. Mus lea bággu jorgaluvvot go mus lea oassi gorudis jápmán. Ieš in sáhte maidege bargat. Buhtadussan oažžu Biret ja máŋga eará, geat dárbbašit veahki ihkku, ođđamállet seaŋgga mii galggašii gokčat dan veahki maid ovdal leat ožžon. Seaŋga doaibmá nu ahte hállana 30 gráda goabbatguvlui, vai buohcci deaddu sirdašuvvá gilggás gilgii. -Seaŋga ii sáhte goassege gokčat bargiid saji ja mus leamaš dakkár seaŋga ovdal. Bártidin hirbmadit ja loahpas ožžon vel hávi deattu dihte. Gevven dearvvašvuođaguovddážii beannot jahkái dušše dan seaŋgga geažil. –Lean vuollánan. In ádde manne boarrásat galget gillát gieldda stajidemiin. Eaigo baicca sáhte gielddavisttis geahpedit virggiid. Doppe leat ovdamearkka dihte hirbmat oallugat geat čohkkájit ja dustejit telefuvnna, árvala Biret heađis. ¶
Geir Larsen lohká aetáhta hui garrasit vuoruhan Guovdageainnu gos leat ollusat barggu haga ja dál oaidnigohtet bohtosiid. –Mannan mánu ledje 121 olbmo barggu haga. Ovddit mánu ges 144. Dán mánus ges 40 olbmo unnit. Odne lea bargguhisvuohta 8,5 proseanta, muitala Larsen. Dál lohká Larsen ain garraseappot vuoruhit doaimmaid vai Guovdageainnu bargomárkanii ii šatta fas deaddu. –Dál váldit vuos jaskadit ođđa nuppástemiid boazodoalus go dan rádjai eai leat dan olis makkárge konkrehta dieđut boahtán mii guoská bargguide, lohká Larsen. ¶
Lea masá golbma vahku áigi go muhtin amas dievdu 20-jagiin doalvvui nieiddaža Álttá girdišiljus, dan botta go bargit ledje riŋgedallamin gullat dihte gii nieidda galggai viežžat. Almmái logai iežas vuordimin nieidda go seaivvui. Son diđii nieidda nama, muhto nieida ii dovdan albmá. Almmái válddii nieidda mielde iežas bililii go bargit eai oaidnán dan, ja vuoddjái. Nieida beasai biillas eret. Politiijáid dieđuid mielde almmái luittii su biillas áitagiid haga. Áššáskuhtti jurista Ernst Pettersen lea mearridan loahpahit dutkama áššis. –Mii eat gávnna dán dievddu gean birra lea sáhka ja leat dan dihte mearridan loahpahit dutkama. Muhto jus bohtet ođđa dieđut áššis, de dieđusge dutkagoahtit fas ášši, muitala áššáskuhtti jurista Ernst Pettersen Álttá leansmánnekantuvrras. ¶
Dan lohká ealgabivdi Per Ivar Turi gii bážii Basevuovddis gávccesárggat sarvá mas lei goappáš beljjiin mearka. –Leimme John Boine:in fárrolaga go gávnnaime sarvá. Álggus in oaidnán ahte ealggas lei mearka. In fuomašan ovdal go ledje báhčán, muitala Per Ivar Turi. Dál lohkaba bivdiguovttos Per Iver Turi ja Nils Dalseng ahte livččii somá diehtit gos ja goas 200 kilosaš sarvvis lea merkejuvvon. –Lea goit čielggas ahte ii leat áitto merkejuvvon. Árvideames lea čearpmatagis merkejuvvon, árvaleaba soai. ¶
Sámi doaktárat berrejit bággehallot bargat sámi gielddain go gerget oahpus. Nu evttoha Davvi-Norgga dearvvašvuođaguovllu miellahttu Ellen Inga O. Hætta. Son evttoha dán vuoi eanet sámegielat doaktárat máhccet ruovttoluotta sámi gielddaide ja buohcciviesuide. Doavtterdilli boaittobeale Sámis lea leamaš agibeaivve nu ahte váilot sámegielat doaktárat masá buot sámi gielddain. Maiddái buohcciviesuin Davvi-Norggas leat unnán sámegielat doaktárat. Ii leat leamaš ávki várret saji sámi doavtterstudeanttaide, go dattetge váilot doaktárat Sámis. Dál árvala Hætta bidjat čatnanáiggi doavtterstudeanttaide. Muhto Norgga doaktáriid searvi (den Norske Lægeforeningen) ii leat ovttaoaivilis Hættain. Sadjásaš generálačálli Hans Asbjørn Holm oaivvilda digaštallan čatnanáiggi birra lea dološ ja fuones ságastallan. ¶
Mannan Min Áiggis bođii ovdan ahte Dálon lea mannan maŋos ovddit válgga ektui. Dát ii doala šat deaivása, maŋŋel go loahpalaš bohtosat leat gárvásat. Dálon lea ožžon golbma jiena eambbo go ovddit válggas, ja lea nu ovdánan, vaikko ii leat nu ollu. Dálon listtu Isak Mathis O. Hætta lohká iežas vuordán ahte dollet sullii seamma logu go ovddit válggas. –Mii diđiimet ahte doallat sullii seamma logu, danin go mis lea jámma lohku leamaš juohke válggain. Hætta muitala ahte dat mii lei erenoamáš dán jagi lei go sis ii lean válgagižžu obanassiige persovnnalaš diliid dihte. Liikká jienastedje 182 olbmo Dálon listtu ja Isak Mathis O. Hætta. ¶
Dálon listtu lea goalmmát stuorámus listu Guovdageainnus. Hætta mielas dát muitala ahte lea dárbu dákkár listui. –Min listui lea dárbu ja mis lea rivttes politihkka. Muhto dáloniidda livččii maid buoremus ja lunddoleamos čoahkkanit ovtta listtu duohkái, nu movt boazosápmelaččat leat dahkan, oaivvilda Isak Mathis O. Hætta, gii beassá Sámediggái dálonlisttu ovddas. Nu son árvala ahte bellodagat dego Guovddášbellodat ja Bargiidbellodat, eai bijáše listtuid Sámediggeválgii. Goalmmát Sámediggeáirras Guovdageainnus lea NSR´ Ole Henrik Magga. NSR manai maŋos 70 jienain ovddit válgga ektui. ¶
Dán jagáš SGP:i leat boahtán dušše gávcci lávlaga ja golbmanuppelot luođi. Green imašta veahá go nu unnánat áigot oassálastit, erenoamážit juoigangilvui. Son ii dieđe manne lea nu ja imašta maiddái go ii leat boahtán luođit Ruoŧas juoiganoassái. –Ruoŧa-bárdni vuittii diibmá. Dan dihte lea veahá ártet, lohká son. Green muitala ahte sii lea ásaheame ovttasbarggu Juoigiid servviin dan dihte vai oažžut buoret oktavuođa juigiiguin. –Dán jagi sii leat mielde jurys, ja boahtte jagi galget sii vel lagabut bargat dán oktavuođas, lohká Green. ¶
Sis-Finnmárkku proavás Per Oskar Kjølaas lea aiddobeliid nammaduvvon ođđa bisman Davvi-Hålogalándii. Johs. Kalvemo lea ráhkadan portreahta Kjølaasain gos son muitala iežas oainnu birra homofiliija, juoigama ja leastadiusoskku dáfus. Dál leat Sámedikki válgabohtosat čielgan. NSRs ja Bargiidbellodagas leat masá ovtta stuoru joavkkut Sámedikkis. Sven Roald Nystø (NSR) ja Egil Olli (Bb) leaba studios. Jearaldat lea: Goabbá šaddá ođđa Sámedikki presideantan. Sápmelaš oaivil lea maid fitnan tekstiila-/fiberdáiddára Aslaug Juliussena luhtte. Bohcco dávttit, guolggat, čoarvvit, guohpárat ja guomočoavjjit šaddet dáiddan Juliussena gieđaid gaskkas. Dáiddár lohká ahte leat kommunikašuvdna su dáiddalaš hámi ja ealli osiid gaskas. Sápmelaš oaivil, sotnabeaivvi 30.09. diibmu 17.05 NRK1:s ¶
SKÁNIT: Ihttin lávvordaga lea Márkomeannu festivála Evenáššis Skániin. Márkomeannu lágiduvvo nuppes ja festiválas lea sihke politihkka, dáidda, girjjálašvuohta, biebmu, duodji ja musihkka. Márkomeannu lea márkosámi kulturfestivála mii dollojuvvo olgun Dyrskueplassenis Evenášši suohkanis. Márkomeannu álgá válgadigaštallamiin ovttaáigge lávvordaga ja dat loahpahuvvo sullii 12 diimmu maŋŋel. Deatnogátte Nuorat, Wimme Saari, Torgeir Vassvik, Pandoras Box ja Sara Marielle Gaup leat muhtimat sis geat galget lávlut ja juoigat festiválas. Maiddái muhtin dánsunjoavku Togos Afrihkás galgá guoimmuhit gehččiid. –Jáhkkit ahte bohtet ollu olbmot festiválii. Mii vuordit goit 500 olbmo deike ja diehtit ahte leat boahtime olbmot gitta Deanus ja Gironis Ruoŧas, muitala okta lágideddjiin Stuornjárgga Sámenuorak searvvis, Cato Olsen. ¶
Sámeskuvla Hattfjelldalas, mii dassáži lei jođihuvvun stáda bokte, ii dohkkehan biddjot gieldda háldui, ja jotke bargat dan ala ahte sii galge jođihuvvui stáda bokte. Ođđajagimánus 1975 lei Hattfjelldala sámeskuvlla ráđđeorgánas ja Norgga Sámiid Riikkasearvvis (NSR) čoahkkin Girko- ja Oahpahusdepartemeanttain skuvlla stivrenvuogi birra. Čoahkkimis sápmelaččat ožžo čađa iežaset áigumušaid ja sávaldagaid. 1978:s heaittihuvvui nu gohčoduvvun bearráigeahččanráđđi, ja dábálaš stivra mii lei departemeantta vuollásažžan ásahuvvui. ¶
Sihke Beaivváš Sámi teáhter ja Riddu Riđđu álgoálbmofeastivála leaba geažuhan balu govssahallat stádadoarjagiin go Sámediggi galgá hálddašit juolludemiid. Eat jáhke teáhtera ja feativála duššiid dihte ballat das go ruhta lea sirdon Sámediggái. Mii háliidit goitge addit dan vejolašvuođa Sámedikki politihkkariidda čájehit ahte máhttet hálddašit sámi kulturovdáneami ja ahte oidnet ávkki sámi teáhteris ja sámi feastiválain. Muhto eahpitkeahttá geatnegahttá dát ruhtasirdin Sámedikki politihkkáriid nannet sámi kultuvrra. Ollu šaddá Sámedikki duohkái ja juohke dásis sámi servodagas vurdet ahte Sámediggi galgá nannet sámi kultuvrra. Okta bealli lea dieđusge ahte lei váidalahtti oaidnit ahte ráđđehus ii lasihan sámi kulturruđaid ovdal go sirddii daid Sámediggái. Dainna lágiin hoige sii iežaset ovddasvástádusa Sámediggái ja ieaža besse das hálbái. Beaivváš Sámi Teáhtera hoavda lea atnán boastut ahte sámi kulturásahusat galget unnánaš stádadoarjja lássaneami nalde doarrut. Min mielas govvida teáhterhoavda hui bures movt ráđđehus geahččala bidjat sámi kulturásahusaid mat leat unnit riikka olis, gaskaneaset vuostálaga gilvalit. Liikká lea dál Sámedikki duohken man ollu háliidit nannet sámi teáhtera, feastiválaid ja museaid. Sihke teáhter ja feastivála ohcalit sámi politihkkariin perspektiiva dasa mii lea dehálaš sámi kultuvrra nannemis. Ja dál lea Sámedikki duohken čájehit makkár ovdáneami sii háliidit sámi kultuvrras. Dan ovddasvástádusas ii beasa Sámediggi. Mii ipmirdit ahte sihke teáhter ja feastivála lea balus movt sin doaimmat vuoruhuvvojit Sámedikki bušeahtta gažaldagas. Eai Sámedikki politihkkarat gal leat čielgasit dadjan ovdalgihtii man stuora ávkki sii atnet sámi kulturásahusain ja kulturdoaluin eará doaimmaid ektui. Okta ášši mii goit lea sihkár, lea ahte Sámedikki bušeahttabargu kulturruđain boahtá váikkuhit ollu dasa makkár gova álbmot ráhkada Sámedikkis. Kulturásahusat ja doalut han lea lahká álbmoga ja juoga masa stuora oassi álbmogis searvá. Go Sámediggi lea ieš háliidan hálddášit eambbo stádabušeahtas mii guoská sámi áššiide, de ipmirdit mii ahte Sámediggi lea háliidan dan dainna ulbmilin ahte juolludeamit galget šaddat buoretbut. Dan dihte čuožžilit ge stuora vuordámušat álbmogis ja jearaldat lea movt dál Sámediggi de áigu nannet ovdamearkka dihte sámi kutkuvrra, dál go lea ožžon dan ovddasvástádusa. Heiijjá Irene ¶
Olbmot dábálaččat smiehtastit soađi ja nealggi go gullet Vietnáma birra. Sámiid Vuorká-Dávvira fágakonsuleanta Kaisa Huuva muitala ahte lea dehálaš čájehit eará unnitloguálbmogiid eallinvugiid ja kultuvrra, maid birra eat dieđe nu ollu . –Mis lea geatnegasvuohta čájehit eará beliid dáin álbmogiin vai min ge álbmot, sámit, oahpásmuvvet ja ožžot oasi sin kultuvrras. Lea somá leamaš dat go boarraset gearddi duojárat min guovllus leat oaidnán čájáhusa, de sii leat fuobmán ahte ii dattetge leat sin kultuvra nu amas. Sii oidnet lagašvuođa álkibun ja ožžot juogalágan inspirašuvnna iežaset dáidagii ja duodjái, ja dat lea miellagiddevaš, lohká Huuva. Jos háliidehpet juovllaid áigge geahččat ja oahppásmuvvat eanet Vietnáma unnitloguálbmogiiguin, de fitnet Sámi Vuorká-Dávviriin Kárášjogas. Dát čájáhus bistá olggos ođđajagimánu. ¶
Vuosttaš jurdda maŋŋá go Rudnaprinsapárra jearai su lávlut girkus leai ahte dál beassá luođi rohttehit gonagaslaš vihaheames. –Muhto dan ii háliidan párra, baicca háliidii sálmma sámegillii, muitala Mari Boine Oslos, gii dán vahku olles leavttuin lea hárjehallamin gitaristtain Roger Ludvigseniin Oslo duopmogirkus. –Náitaleapmi girkus leat dieđus kristtalaš meanut, ja dalle han bures heive lávlut sálmma "Mu váibmu vádjol doppe" , lohká Mari ja joatká ahte lea dieđus stuorra gudni sámi álbmogii ja erenoamážit daidda sápmelaččaide geat dovddastit kristtalašvuhtii. Sálmma maid Mari lea válljen lávlut lea leamaš Mari eallimii hui divrras. –Áiggun gal dieđus sálmma lávlot iežan vuogi mielde, lohká Mari. ¶
RUOŦŦA: SVT-Sápmi journalista Mariela Idivuoma rámiduvvui mánaid- ja nuoraidluohkás ovtta filbmareportáša ovddas maid son lei ráhkadan ruoŧabeal Sámi TV Árran prográmmii. Idivuoma lei ráhkadan reportáša samenet internetsaji birra. Mariela Idivuoma ii gal vuoitán bálkkašumi festiválas, muhto son ánssášii Barents filbma- ja TV festivála oaivil mielde buriid árvosániid reportáša ovddas. Festivála lei mannan vahkkoloahpa. Dán muitala Sámi Radio. ¶
Martin Nordby nahkehii vuosttas Nordlys moala vuosttas vuorus Čorgasa vuostá. ¶
Nordlys spábbačiekčit leamašan dán jagi hui báneheamit ovddabeale moala. Nu leai ge dán vuoro maid vuosttas vuorus, heajos Čorgasa vuostá. Jimmy Utsis ledje unnimusat guhtta buori moalla vejolašvuođa, muhto ii oktii ge deaivan spábba mollii vuosttas vuorus. Oažžu dadjat ahte eará Nordlys čiekčit ledje báneheamit ovddabeale moala vuosttas vuorus. ¶
Augusto Pinochet Hiriart lea juo1975 atnigoahtan nama Pinochet mekanalaš-buvttagiin, ja lohká dal dušše eanet gálvvuid vuovdigoahtit nama vuolis. Son lea gieskat CNN čájehan guokte viidna bohttala Pinochet mearkanamas, maid lei gohčodan "Mi general" mu generala, ja "Gran Pareja" -okta stuora bárra. Vuosttažis lei Pinochet govva ja nuppis lei Pinochet emmiinis Lucia Hiriart. ¶
–Jus digaštalat suinna de son dakkaviđe álgá bealuštit iežas ja beaškala garrasit ruovttoluotta. ¶
Okta njunuš muitala ahte son sáhtáše leat hui buorre evttohus. ¶
Eatnasat Deanuleagi ássiin sihke Suoma ja Norgga bealde leat mielde sohkagirjjis. Girjji vuođđun leat Deanuleagi boares sogat. Historihkkár ja doaimmaheaddji Aage Solbakk Deanus eret muitala ahte girji almmuhuvvo boahtte mánu álggus Deanu-riemuid oktavuođas. ¶
Boahtte mánu 7. beaivvi rájes besset eanaš Deanuleagi ássit atnit ávkki ođđa ja stuorra sohkagirjjis, "Deanuleagi sogat ja historjá" . Dát girji ii leat seammalágan go dat eará sohkagirjjit mat leat almmuhuvvon. Historihkkár ja sohkagirjji doaimmaheaddji, fanasgieddilaš Aage Solbakk, muitala ahte vuosttas oassi lea Deanuleagi historjjá birra, ja lea oaniduvvon suoma- ja dárogillii. Leat muitalusat, portreahtat ja máidnasat olbmuid birra. Muitosánit jápmán olbmuide leat gávdnon Nuortanásttis ja Samenes venn-aviiisas. Girjjis maid oainnát gos ja goas iešguđetge sogat leat vuolgán. ¶
Sohkagirjjis leat badjelaš 1000 siiddu. Dalle lea diehttelas ahte lea leamaš ollu bargu dutkat, čohkket ja čállit girjji. Solbakk lea ge geavahan beali eallinagis dása. Maŋimuš 10 jagi lea son systemáhtalaččat bargan girjjin. Vuođđogáldun lea geavahan Durdnossámiid vearrolisttuid ja duopmoprotokollaid 1550 rájes gitta loahpa 1600-jagiide. Girkogirjjiid lea fas geavahišgoahtán 1700-logu rájes, ja dasto lea geavahan Kárášjoga, Unjárgga ja Buolbmága sohkagirjjiid gáldun. –Fertejiin geavahit báhpakantuvrra go dutken sohkadieđuid mat ledje nuorabut go 90 jagi, muitala Solbakk. Lei eaktun ahte in galgan almmuhit dieđuid mat vahágahttet olbmuid. –Badjel 500 olbmo leat deavdán skovi maid ledje ožžon, ja sii leat maid almmuhan luovosmánáid birra, dadjala Solbakk reaškkinjálmmiin, dušše guovttis biehttaledje deavdit skovi. ¶
–Lei luonddolaš prinsihppa mus geavahit Deanuleagi boares sogaid vuođđun girjái, dat mearkkaša ahte sámi sogat leat vuođđun. In leat váldán kveana ja dáža sogaid girjái, muitala Solbakk ja lasihastá ahte jos dan livččii galgan dahkat, de livččii šaddan áibbas eará ja stuorát prošeakta. –Lean gal váldán kvena sogaid girjái jos dat leat náitaladdan sámi sogaide, nu go omd. Hirsti-sohka. Kárášjohkalaččat maid bohtet atnit ávkki sohkagirjjis go girjjis han lea sogat nugo Guttorm, Balto, Vuolab, Ulvens, Rasmus jna. Loahpas muittuha Solbakk ahte sus lea leamaš stuorra ja mávssolaš mielbargi veahkkin, Vuolle-Deatnulaš Solveig Vuolab. ¶
Čujuhan Berit Rannveig Nilssena čállosii Min Áiggis 05.10.01. In siteren Berit Rannveig Nilssena go čállen movt muhtin nissonat vásihit dili Sámedikkis. Lean hupman sihke nuorra ja rávis nissoniiguin, geat muitaledje maid sii leat vásihan. Ovdamearkka dihte ahte dievddut vázzájit olggos, lohkagohtet aviissaid jna. Muhto gokko mun lean siteren B.R. Nilssena, lea go son dájá «Dievddut geavahit dakkár bargovugiid gos garvet nissonolbmuid. Vel doppe ge gos doaivvut alddát váikkuhanvejolašvuođa lea mearrádus (máŋgii) dahkkon ovdalgihtii.» Sitáhtaloahppa. Lea áibbas duohta ahte B.R. Nilssen ii dadjan iežas vásihan seksuálalaš givssideami. Suige ledjen galgat dan váldit fárrui. Dan ii lohkan oktage ovddit áigodaga nisson sámediggeáirasiin vásihan. Mieđihan ahte livčče leamaš vuohkkaset sirret artihkkala guovtte sadjái, ovtta seksuálalaš givssideami birra ja nuppi olggušteami birra. Vai olbmot eai oaččo boasttu ipmárdusa. Sávvamis ii billis dát ášši ovttage ovdii, muhto bovttáše buori digaštallama. IMS ¶
Albmá, gii lea giddagasas oanehat boddui, mielas gal lea áibbas imaš ja dohkketmeahttun jos ráŋggáštusláhka ii čuovo sámelága mii lea oassi norgga vuođđolágas. –Jos lea dárbu áddet maid mii sápmelaččat hállat, de galgasivčče leat eambbo sámegielhálli bálvvát giddagasásahusain. Dat addá hui oadjebasvuođa go beassat háleštit eatnigillii. Ja dien dáfus gal leat bálvvát dáppe leamaš hui positiiva, muitala son Min Áigái. ¶
Áidna háve go son lea vásihan váttisvuođaid lei dalle go biddjui butkái. –Gal dat lei hui váivi. In beassan iežan diŋggaid váldit latnjii. Máŋggalágan jurdagat jorre ja ballen ahte eat áddehala nu bures. Čáhcesuolu han lea dárogielat guovlu. Mus measta gatjnalat vel golge go bessen hállat bálvváiguin eatnigillii. Sii leat leamaš munnje hui buorit jeđđejeaddjit, dovdasta sápmelaš fáŋga. ¶
Dál lea NRK TV fuomášan dovddus sápmelaččaid maid váldit fárrui iežaset suohtastallagilvvuide "billetten" nammasaš prográmmii. Ovddeš Sámedigge presideanta Ole H. Magga galgá leat fárus, ja son lea válljen gilvvohallan guoibmin iežas suohkanis, Ellen Inga O. Hætta. Soai galgaba gilvalit Norgga dovddus Øystein Sunde ja Hanne Krogh vuostá. Prográmmájođiheaddji Viggo Valle muitala son lea álu doahttalan Ole Henrik Magga sámiid jođiheaddjin. –Danin leai suohtas munnje su oažžut oasálastit dán prográmmii, lohká Valle. –Leai hirpmat suohtas ja gudni go Ole Henrik mu válljii guoibmin TV-prográmmii, ledjen gal veaháš balus go báddejedje prográmma, in leat dieđus hárjánán justa dákkár prográmmain leat mielde, lohká Hætta. –Lea nu ahte dán TV-gilvvoahallamis galgá leat hui hutkái ja galgá diehtit báikkiid ja sajiid obba máilmmes hui jođánit, lohká son. In vuige vuos mo manai munnos, ammat olbmot ieža besset geahččat programma otne eahket diii. 19.30 NRK1:s. ¶
Dál son háliida ásahit šiehtadallanmodealla Ráđđehusain Sámedikki bušeahta birra. –Easkka dalle sáhttit čilget albmaláhkai ruđalaš dárbbuid iešguđetlágan doaimmaide, oaivvilda Geir Tommy Pedersen. Bargiidbellodaga Willy Ørnebakk gal ii čuovvol eanetlogu árvalusa. –Midjiide lea hui váttis áddet maid sii oaivvildit šiehtadallanmálliin. Danne fertejit čilget dán buorebut. Nu guhká go dát ii leat dahkkon, de lea Bargiidbellodahkii váttis dohkkehit šiehtadallan vuogádaga. –Dattege galggašii Sámediggi ja Ráđđehus ásahit ovttasbargoforuma bušeahtta áššiid várás. Lea lunddolaš ahte guovddáš departemeanttat nugo earret eará ruhta- ja gielda- ja guovlludeapartemeanta leat mielde dán forumas, árvala Willy Ørnebakk. ¶
Sámi lágádus- ja aviisasearvvi (Sálas) jođiheaddji Geir Wulff dat lea čállán reivviid kulturministtar Valgerd Svarstad Hauglandii, sámi stáhtačálli Anders J.H. Eirai ja Stuoradikki bearaš-, kultuvra- ja hálddahuslávdegoddái. Sálas háliidivččii čoahkkima Svarstad Hauglandain ja Eirain jođáneamos lági mielde. –Čoahkkimis áigut ovdanbuktit váttisvuođaid ja hástalusaid sámi aviisadoaimmas ođđa Ráđđehussii ja digaštallat doaimmaid vai sáhttit ollašuhttit sámepolitihkalaš ulbmila beaivválaš sámi aviissain, muitala Wulff Min Áigái. ¶
Anne Gro Gaup lea Guovdageain nieida gii lea bajásšaddan unna gilážis Ávžžis, mii lea miilla eret Guovdageainnu márkanis. Fargga 23 jagi lea dulbmon Guovdageainnu, Leavnnja ja Álttá luottaid. Sus eai leat mánát iige irgi ja orru ain ruovttus eatni luhtte. Anne Gro boagusta. –Orun dego "mammadalta" , go ruovttus ain orun. –Na leat go dakkár gii eatni it sáhte luoitit, jearralan. –In, vástida hui čielgasit. Anne Gro gal lea luoitán eatni máŋgga geardde. Son orui Leavnnjas guokte jagi ja gaccai oahpu. Tevdnen, ivdnen ja hábmen fága logai. –Lean álo tevdnen. Tevdnen ja lávlon, muitala Anne Gro. Son lea sárgon govaid guovtti girjái mat eai leat ilbman vuos. Álttás ges lea orron jagi gos lea leamaš gráfalaš oahpahallin. Fargga beassá váldit fágareivve ja šaddá oahppan typográfa. Son lea Áššu aviissa bordán golbma jagi dássážii. Maid de áigu go geargá oahpuin, dan ii dieđe. –Gal dan oaidná. In pláne nu beare guhkás áiggis. Soaittán vaikko eará báikái fárret. Osloi, Helssegii...in dieđe. ¶
Anne Gro lohká iežas álo liikon guoimmuhit olbmuid. Son lávii mánnán coggat ártegis biktasiid, lávlut ja láhttet. –Okte sykkelasten Ávžái. Ledjen váiban beallejámas, muhto in nu ahte in nagodan teáhtera doallat go ollejin, muitala Anne Gro mánnávuođa muittuid birra. Gávcce-jahkásažžan oaččui keyboarda mainna beasai čuojahit, ja moadde jagi maŋŋel ođđa keyboarda mas ledje eambbo boalut ja jienat. Son álggii maid musihkkaskuvlii, muhto doppe ii fitnat earágo okte. –Šadden pianoin čuojahit klassihkalaš musihka, ja dat lei guhkkin eret das maid háliidin. 12-13 jahkásažžan fuobmájedje earát su čehppodaga. Anne Gro lei muhtin olbmá mielde lávlunhárjehallamis. –Lávlon maid suoli dan botta go olmmái hárjehalai. Lea vissa muhtin gullan mu, go sihte mu maid boahtit lávlut. Nu šattai eanet ja eanet lávlun, ja Anne Gro searvvai Nuoraid kulturdeaivvadeapmái máŋga jagi maŋŋálaga. Muhto loahpas dolkkai dasa. –Ii lean somá lávlut go ii lean joavku. ¶
Nu golle jagit. Anne Gros ii nohkan musihkkaberoštupmi. Son ráhkadii musihka - oaivvi siste go váccii skuvllas ruoktot. –Lávejin ráhkadit musihka oaivvi siste, ja de vázzen dan tempos mas šuokŋa lei, reašká Anne Gro, –Dan gal láven sáhttit ain dahkat. Jus guhkás váccán, de boahtá musihkka oaivái. Anne Gro ii šaddan goassege báddet šuoŋaid maid fuobmái ja nu dat vajálduvvojedje. Anne Gro lávii sihtat earáid ráhkadit lávlaga maid beassá lávlut, muhto ii oktage dahkan dan. –Lea dehálaš veahkehit mánáid ja nuoraid viidáset, lohká Anne Gro, gii ieš váillahii veahki ja movttiideami, –jáhkán ollusiin livččii miella álggahit joavkku, muhto vejolašvuohta ii leat. Musihkkačeahpit galggaše juogadit iežaset máhtu mánáiguin ja nuoraiguin ja movttiidahttit sin bargat musihkain. Moadde jagi áigi jurddašišgođii Anne Gro ahte mii lea erohus sámi ja oarjemáilmmi musihkas. –Oarjemáilmmi musihkas eai šnjirggo nu ollu go goit ovdal dahke sámi musihkas. Lohken muhtin olbmáin ahte livččii suohtas ráhkadit musihka mas ii šnjirggo. Golai vahkku, de muitala olmmái ahte Olav Johan dárbbaša lávlu lávlagii maid lea ráhkadan Sámi Grand Prixii. Ledjen su luhtte ja gárviime lávlaga olles fárttas. ¶
Anne Gro ja Olav Johan Eira ovttasbargu jotkkii maŋŋel Sámi Grand Prixa. Olav Johan evttohii singela ráhkadit lávlagis, ja nu šattai dát bargu prošeaktan mii oaččui nama Áigi. –Áigi dan dihte go eat diehtán man guhkes áigi manná ovdalgo singel gárvana. Áigi lea maid visot. Áigi lea sihke leamaš, lea dál ja boahtá. Singelprošeakta viiddiduvvui ja Áigi šattai joavkun. Sii leat aitto doallan vuosttaš konseartta mas lávlo sihke iežaset lávlagiid ja lávlagiid maid leat jorgalan eŋgelasgielas sámegillii. Moadde beaivvi ovdal konseartta deaivvadedje vuosttaš geardde ja lei hirbmat bargu hárjehallat ja oahppat lávlagiid ovdal konseartta, mii lei Guovdageainnus. –Hárjehalaimet nu garrasit ahte mus nogai jietna, muitala Anne Gro. Liikká son lávllui sihke Guovdageainnus ja Gaskaijarockas Leavnnjas. –Manai bures vaikko šadden rahčat ja šnjirgut eambbo go plána lei, boagusta Anne Gro. Dál vuorddaša dušše Anne Gro boahtte konseartta, mii lea Guovdageainnus čakčafestivála oktavuođas dán mánu loahpas. ¶
Allet sivahala aviissain ¶
–Norgga Sámiid Riikasearvi (NSR) lea čájehan ahte eai doala lohpádusaid. Mannan áigodagas lei ráđis eambbo čielgasat šiehtadus, muhto ii dat ge doallan, lohká Bæhr, ja čujuha dasa go ráđđi ovddidii miessemánu dievasčoahkkimii ahte Sámedikki galgá hálddašit boazodoalu masa ožžo eanetlogu. –Dan dulkon mun danin ahte NSR doalai šiehatdusas dan rádjái go lei dárbu johttisápmelaččaid listtu, lohká Per A. Bæhr gii ii jáhke NSR iežaset áŋguruššama dál ge hilgán. ¶
"Boazodoallu lea guovddáš sámi ealáhus ja kulturguoddi" čuožžu NSRa válgaprográmmas. Boazodoallu dárbbaša nannosat areálasuodjalusa. Suodjaleapmi mii addá oadjebasvuođa boazodollui dasa ahte dat areálat masa si leat čatnun ii galgga sis váldot eret, eai ge geavahuvvot ulbmiliidda mat dagahit ahte šaddá váttisin bargat boazodoaluin. Mihttomearrin ferte leat sihkarastit ahte boazodoallu ii masse šat eanet eatnamiid. Dát guoská sihke stuorát ja "smávit" sisabahkkemiidda. Dássážii orru leamin nu ahte "smávva" sisabahkkemat eai váldo duođas, muhto fertet muitit ahte olu "smávit" sisabahkkemat johtilit sáhttet buktit stuorra váikkuhusaid. Dál fertet čađahit ollislaš iskkadeami mii čájeha makkár eananduohtadeamit leat boazodoalloguovlluin ovdal go sáhttit suovvat eanet sisabahkkemiid. Ferte maid árvvoštallat mo ovdal massojuvvon boazodoalloguovlluid dál sáhtašii addit ruovttoluotta boazodollui. Fertešii maid geahčadit vejolašvuođa váldit atnui areálaid mat eai leat geavahuvvon boazodoalu ulbmiliidda, dego buhtadussan massojuvvon eatnamiidda. Boazodoallu lea otne áitojuvvon go eará geavaheaddjit servodagas gilvaladdet garrasit guovlluid geavaheami alde. Okta dákkár geavaheaddjijoavku leat sii geat vuođustit iežaset meahcásteami mohtorfievrruid geavaheapmái. NSR áigu Sámedikki čađa bargat dan ala ahte boazodoalu areáladilli geahčadeapmi álggahuvvo jođáneamos lági mielde. Dál lea dárbu oažžut ollislaš geahčastaga ovdánanminstaris ja otnáš areáladilis. Ođđa lihkahallamiid sámi boazodoalloguovlluin ferte bissehit dassážii go areáladilli lea geahčaduvvon. Meahccegeavaheaddjit geat vuođustit iežaset doaimma mohtorfievrruiguin johtimii lassánit dađistaga. Sii leat čielga gilvaleaddjin ja áittan boazodollui. Danin lea dehálaš ahte buot doaimmat boazodoalu geavahanguovlluin dahkkojit lágaš ovttasbargguin, ja ipmárdusain boazodoaluin. Boazodoallit leat sii geat leat eanemusat čatnon meahcástanguovlluide, go dat han lea sin eallinláibi. Danin lea dehálaš ahte NSR čielgasit doarju boazodoalu gáibádusaid suodjalit areálaid nu ahte sii sáhttet bargguideaset bargat. Muhto boazodoallu ferte maid gierdat ahte eará sápmelaččat geavahit dáid guovlluid, nu guhká go geavaheapmi ii billis guovllu, hehtte boazodoalu, dahje dagaha váttisin bargat boazoadoaluin. Lubmen lea okta dakkár ášši maid boazodoallu ferte dohkkehit. Nu maiddái jávreguolásteapmi ja bivdin. Dát leat doaimmat mat leat álo leamaš dáin guovlluin. Váttisvuođat orrot easkka čuožžileamen go gáibiduvvo beassat viidát vuodjit mohtorfievrruiguin, dasa lassin ahte boazodoallit ieža maid geavahit mohtorfievrruid. Lubmen Sis-Finnmárkkus ii mielddisbuvtte stuorát váttisvuođaid, go lubmen lea dakkár guovlluin dalle goas boazodoallu ii geavat eatnamiid aktiivvalaččat. Seamma guoská maid jávreguolásteapmái. Muhto bivdu gal sáhttá leat váddát, nu guhká go dat dáhpáhuvvá guovlluin mat leat dehálačča boazodollui čakčat. Bivdit maid orrot lassáneamen jagis jahkái. NSR vuordá iluin dan beaivvi go Sámedikkis šaddá stuorát ovddasvástádus boazodoaloáššiin. Dalle šaddá álkit ságastallat guohton- ja meahcástanguovlluid hálddašeami birra, sihke iešguđet ge geavaheaddjiiguin sámi álbmoga gaskkas, muhto maiddái eará berošteaddjijoavkkuiguin servodagas. Áile Jávo NSRa nubbinjođiheaddji ¶
Dan duođašta politiadjudanta Cecilie Dessarud Čáhcesullo politikámmáris. –Ovtta ealgabivdi eat várut šat lobihuššan. Dasa lea sivva go dat bivdi ii leat leamaš bivdoguovllus dan áigodagas go lobihuššan váruhuvvo, muitala Dessarud. ¶
Cecilie Dessarud muitala ahte njealljása gal váruhit rihkkon fuođđalága. Dan vuođul dutket ain ášši. Dessarud lohká politiijáid liikká addán dál buot biergasiid ruovttoluotta bivdiide go ii lean vuođđu daid doallat. –Dál leat vel dušše bissut politiijáid rájus, muitala Cecilie Dessarud. ¶
Dán scooteris lea maiddái juoga eará mii ii leat dábálaš, nammalassii mohtorliekkan! Dieđusge lea dát lunddolaš, go scooteris lea biilamohtor. Muhto lea go dalle nu ahte mohtorliekkan lea seamma dárbbašlaš go biillas? Jus nu lea, de gal scooter ii doaimma beare bures buolašin. Dalle ferte váldit mielde olles aggregáhta go vánddarda meahcis dálvet... Arctic Cat muitala scootera birra ahte dat lea buorre lundui go šaddá unnit nuoskkideapmi go guovttetávttagiin, dat ii báljo gullo, dat doalvu mihá unnit bensiinna, ii ge suovas alit suova. Dat deaddá veaháš eambbo go sullasaš guovttetávttat scooter (sullii 275 kg). Muhto seammás mieđiha Arctic Cat ahte dákkár scooter ii leat ráhkaduvvon sidjiide geat gáibidit ollu fámuid scooteris, nu go ovdamearkka dihte ealáhusaide. Dán scootera leat erenoamážit ráhkadan sidjiide geat dárbbašit asttoáiggescootera: «Vaikko njealjetávttat ii leat nu gievra ii ge leat nu sávri (go dábalaš guovttetávttat), de áigu Arctic Cat bargat viidáseappot ovdánahttit scootermodealla mii lea heivehuvvon asttoáiggeguovlluide...» Konsepta lea aŋkke miellagiddevaš. Dál go scooter boahtá deike, de sáhtát ieš veardidit movt doaibmá. Arctic Cat EFI 660 4-stroke sáhtát oaidnit ja geahččaladdat Deanus ođđajagimánu 15. b., Leavnnjas 16. b., Kárášjogas 17. b., ja Guovdageainnus ođđajagimánu 18. b. ¶
Jos leat oaidán Intrigue joavkku čuojaheamin, de lea sihkkarit muitui bahcán sin erenoamásš lávlu ja "entertainer" Kai Somby. Son lea duođaid bargan garrasit dan ala ahte olbmot fertejit čuovvolit sin musihka. Sus leat erenoamáš buorit lihkastagat musihka mielde mii lea čálbmái čuohcci ja geasuha váikko gean, leaččat dal soabbeáddjá dahje njoaratmánná. ¶
Yatzy eahkedis: beavddis spillejit semifinala Juhan Bakken Sandvik, Biret-Anne Myrskog, Rolf Gunnar Mienna, Torger Somby Sandvik ja cállin lea Laila Somby Sandvik ¶
Dá leat finala golbma buoremusa, Sini Rasmus,Rolf Gunnar Mienna, Torger Somby Sandvik. ¶
SÁMEDIGGI: Beaivváš Sámi Teáhter árvaluvvo oažžut 10.7 miljovnna Sámedikki bušeahttaárvalusas. Dát lea miljonbeali eambbo go maid dán jagi ožžo Kulturdepartemeanttas. –Lean duhtavaš go Sámediggi árvala lasihit doarjaga, muhto dát lasáhus ii leat duohtavuođas mihkkege lasáhusaid, lohká teáhterhoavda Alex Scherpf. Go rehkenastá haddelassáneami, de ii leat eambbo go 200.000 ruvnno lassáneapmi mainna teáhter sáhttá ávkkástallat. –Dát ii atte midjiide vejolašvuođa ráhkadit eambbo teáhterbihtáid. Áidna maid sáhttit dahkat dáinna ruđain lea čájehit ovtta teáhterbihtá njeallje beaivvi guhkit, dahje juohke teáhterbihtá ovtta beaivvi guhkit, lohká Scherpf. ¶
–Váilevaš mihttomearit ja strategiija ovddasguvlui váilu otná sámi skearrofitnodagain, beaškala Sančuari čuojaheaddji Heaika Hætta, maŋŋá iežaset ođđa CD ilmmuhan preassakonferánssas lávvardaga Guovdageainnus. ¶
Vuosttaldeapmi Jánoža dáfus viidána. Máŋggas, sihke riikkastivrras ja guovddáš NSR olbmot olggobealde stivrra bohtet dál albmosii ja cuiggodit Jánožá stivrenvuogi. Okta gáldu muitala Min Áigái ahte feaskáriin lea leamaš hupmu ahte berre bidjat eret dahje hilgut Jánoža jođiheaddjin. –Lea leamaš hupmu dien birra máŋgga oktavuođas, lohká son. Eara gáldu muitala ahte Jánožá láhttenvuohki stivrras ii leat dohkálaš. –Jus eará evttohus boahtá stivrii, mii ii leat Jánožá miela mielde, de son ovttatmáno álgá bealuštit iežas, ja dainnalágiin ii sáhte šaddat buorre ovttasbargu. Son lohká dát dáhpáhuvvá measta juohke stivračoahkkimis. ¶
SÁPMI/GUOVDAGEAIDNU: Guovdageainnus lágiduvvui Norlandia-cup mannan vahkkoloahpa. Sámi meaštárat spábbačiekčamis siste šadde Guovdageainnu Faláštallansearvi ja Gironvári Nieiddat. Guovdageainnu FS vuittii finálas 7-1 Gironvári Lunttaid badjel, ja Gironvári Nieiddat fas vuite 2-1 Cats badjel finálas. Dat gii bážii eanemus moalaid dievdduid beales lei Rune Brekke Johk´gátte Searain (20 moala), ja nissoniid beales lei fas Liv Eli Holmestrand, Gironvári Nieiddain (logi moala). Buoremus dievdočiekči šattai Joar E. Rasdal Guovdageainnu FS:s. Buoremus nissončiekči šattai fas Lill Hege "Arti Cat" Anti Cats-joavkkus. Tor Alfred Aslaksen Johk´gátte Searain oaččui bálkkašumi fiidnámus moala ovddas. Johk´gátte Searat šadde goalmmádin ja Stuor´ Julev njealjádin dievdduid beales. Nissoniid beales šattai Nilut Joavku goalmmádin ja Meavke fas njealjádin. ¶
Isak Mathis O. Hætta dovddaha gal ahte dáidá leat váddát opposišuvnnas olahit iežaset politihka. –Šaddá eambbo rahčat áššiid vuodjit čađat ovddit áigodaga ektui, go ii beasa áššiid hábmet álggu rájes, lohká Hætta. Isak Mathis O. Hættas jáhkká ahte "dáloniid beroštumit" eai bázahala vaikko ii leat fámu bealde dán háve. -NSR aŋkke boahtá čuovvut sámediggeplánaid mat leat mearriduvvon, nugo mahká dáluássiid luonddugeavaheapmi, lohká Issán. Son aŋkke imašta veahá manne NSR lea nu álkit vajáldahttán mannan áigodaga ovttasbargoguoimmi telefunnummára. –Go ráđđádallamat ledje jođus, de in gullan maide NSR:s. Lea ártet, lohká Isak Mathis O. Hætta. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskavahku čuovganeapmái njealji áigge buollái viessu Jávrrehašmohkis Guovdageainnus. Viessu ii buollán gutnan, muhto lea gal ollasit billahuvvan siskkobealde. Leansmánne Nils Henriksen muitala ahte lei okta olmmoš viesus go buollái, muhto son beasai olggos. Politiiját leat dutkamin manne viessu buollái, muhto Henriksen lohká ahte jáhkkimis lea báiste mii lea buollán ommana nalde. ¶
Viimmát lea boahtán girji maid mii leat vuordán máŋga jagi. Dan rájes go mun oahppagohten sámegiela lean jearran: Manne bat ii gávdno albma sátnegirji dárogielas sámegillii? Vihtta jagi áigi bođii Sámi-dáru sátnegirji, ja dan maŋŋel mii leat álo gullan ahte dáru-sámi sátnegirji lea nurkki duohken. Dál dat lea gárvvis ja vejolaš oastit girjegávppiin. Dás leat sullii 25.000 sáni, ii ge leat goassege ovdal ráhkaduvvon nu stuora sátnegirji eará gielas sámegillii. Dát lea dehálaš dáhpáhus, ja lea hui ávkkálaš girji. Nu ollu olbmot leat searvan dán bargui ahte ovdasiiddus eai leat girječálliid namat ge. Vuođđun lea Pekka Sammallahti Sámi-Suoma sátnegirji, muhto de lea jorgaluvvon dárogillii, gomihuvvon nuppi guvlui ja dasa lassin leat lasihuvvon sullii 5000 ođđa sáni. Dáid gaskkas leat ollu fágasánit maid Sámi giellaráđđi lea dohkkehan maŋimus jagiid. Ieš diŋgojin girjji dakkaviđe go bođii, ja lean geavahan dan viššalit moadde mánu, go mus ledje badjel čuođi siiddu maid fertejin jorgalit dárogielas sámegillii. Ođđa sátnegirjji haga gal mu jorgaleami boađus livččii šaddan ollu vearrát. Muhto lean maiddái vásihan ahte vaikko leat 25.000 sáni, de lea ollu mii váilu. Dán rádjái lean gávdnan 180 oalle dábálaš dárogiel sáni mat eai leat mielde sátnegirjjis. Ovdamearkan sáhtán namuhit sániid avhengig, bevise, etterlyse, fornærmelse, handling, prege ja råvare. Veahá ártet lea ahte máŋga sáni mat váilot dáppe, gávdnojit Frette sátnegirjjis, mii bođii jagis 1975. Jus ozat sániid ođđa dihtorteknologiija birra, de it gávnna sániid nugo tastatur, hjemmeside, vevside, nettleser ii ge søkemotor. Hui dávjá lea nu ahte dárogiel sánis leat moadde mearkkášumi, ja go jorgala dárogielas sámegillii, de ferte váruhit ahte ii šatta boasttu mearkkašupmi. Jus omd. galgá jorgalit sáni egg sámegillii, de fertet diehtit lea go sáhka manis/monis vai ávjjus. Juste dát lea mielde sátnegirjjis, muhto leat máŋga eará sáni main leat moadde mearkkašumi, ja gos dušše nubbi lea mielde. Sáhtán namuhit fjern, orientering, ramme ja skuffe. Jorgaleamit ja čilgehusat leat dábálaččat buorit, muhto muhtomin dat eai dohkke mu mielas. Lea go váldosuopman "dominerende dialekt" ? Lea go folkerase seamma go álbmotčearda? Ja ovtta ášši duosttan dadjat ahte lea áibbas boastut. Freelance lea jorgaluvvon beaivvebálkkálaš. Go ieš barggan dakkár freelance:in, de dieđán hui bures ahte in oaččo bálkká bargobeivviid ovddas, dušše dan ovddas maid čálán ja nagodan vuovdit. Girjji váldonamma lea dárogillii; Norsk-samisk ordbok, ja maiddái ovdasátni ja čilgehusat leat dušše fal dárogillii. Go oidnen dan, de smiehttagohten: gean ovddas dát sátnegirji lea ráhkaduvvon? Lea go olbmuid várás geain lea dárogiella eatnigiellan, sámegiella eatnigiellan vai goappašat joavkkuid várás? Orru leame nu ahte lágádus leat vuosttažettiin jurddašan girjji dárogielagiidda geat leat oahppame sámegiela. Eai go sámegielagat maiddái dárbbaš dáru-sámi sátnegirjji? Sátnegirji lea ávkkalaš jus dovdá muhtin dárogiel sáni, muhto ii dieđe mo jorgalit dahje mo čállit dan sámegillii. Sátnegirji lea maiddái hui ávkkálaš sámegielagiidda geat lohket dárogiel teavstta ja gávdnet sániid maid eai ipmir. Danin lea dehálaš ahte dákkár girjjis sáhttá gávdnat nu ollu dárogiel sániid go vejolaš. Ja de boahtá mu váldoágga dán girjji vuostá: Dárogielas leat guokte čállingiela; girjedárogiella (bokmål) ja ođđadárogiella (nynorsk). Muhto Dáru-sámi sátnegirjjis lea dušše girjedárogiella. Ja vaikko ovccilogimáŋga proseantta sámiin čállet girjedárogiela go čállet dárogillii, de sii fertejit máhttit lohkat ođđadárogiela maid jus galget birget Norgga stuoraservodagas. Muhto ođđadárogielas leat ollu sánit maid sámit, geat skuvllas leat oahppan dušše girjedárogiela, eai leat oahppan. Ja dasa dárbbašuvvo, juste fal, ođđadárogiel - sámegiel sátnegirji, mas sáhttá ohcat sániid nugo røynsle, medvet, beine ja avdrått. Ráhkadit sátnegirjji lea stuora bargu mainna sáhttá ádjanit máŋga jagi. Gielat rivdet (sihke sámegiella ja dárogiella) ja jus dán logi jagis galgá boahtit sátnegirjji mii deavdá ráiggiid maid lean namuhan, de lea áigi álgit dainna. Dán sátnegirjji lea priváhta lágádus Davvi Girji ráhkadan. Muhto ii go sihke sámegiela boahtteáigi ja sámiid dárogielipmárdus maiddái lea almmolaš ovddasvástádus. Eai go Sámedikkit, sámi giellaásahusat, Norgga guovddášeiseválddit ja Norsk språkråd berre dál álggahit ja ruhtadit ođđa prošeavtta, nu ahte omd. 2005:s sáhttá boahtit sátnegirji mas leat buotlágan dárogielsánit mielde? Svein Lund ¶
Sogndal lea giláš Sogn og Fjordane fylkkas davábeal Bergena. Doppe lea dušše okta mánná gii lea sápmelaš, muhto liikká ávvudit sii sámi álbmotbeaivvi skuvllas. Tordis Kristine Søvde muitala ahte sii leat doppe ávvudan álbmotbeaivvi njeallje jagi juo. Dan oktavuođas leat sii sihke juoigan ja eará doaimmaid lágidan. Tordis Kristine nieida Ravna Kristine Nikkinen lea čieža jagi boaris, ja son láve juoigat earáide skuvllas. Dán son leat oahppan iežas áhčis, Olav Nikkinen, gean Tordis Kristine lohká láve juoigat "ovttatládje" ... ¶
Dán rádjái lea dušše Ravna Kristine luohkká skuvllas mii lea ávvudan álbmotbeaivvi, muhto boahtte jagi áigu olles skuvla leat mielde ávvudeamis. –Sii lohket skuvllas ahte lea hui somá go sámiin lea iežas álbmotbeaivi, ja sii áinnas háliidit searvat ávvudeapmái. Lea hui eksohtalaš sin mielas, muitala Tordis Kristine Min Áigái. ¶
–Mii leat eahpitkeahttá stuorámus sámi kulturásahus ja dan ektui lea mis bušeahtta biddjon, maŋimuš jagi bušeahtta leai 10,2 miljovnna ruvnno. Balan dáin vátna juolludeamiin stuorámus ásahus vuoittohallá ruhtajuolludemiin, lohká Scherpf. –Vaikko vel orru 2,9 milj. ruvnno lasáhus stuoris sámi kulturásahusaide de dáin ruđain leat merkejuvvon ruđat girjebussii Divttasvutnii, ja dalle várra ii báze go 1,5 milj. ruvnno man alde de šaddat doarrut dego beatnagat, beaškala behtohallan Scherpf. ¶
Ohcama gulaskuddan ja rabas čoahkkin Norgga čáhcádat- ja energiijadirektoráhta almmuha ahte Luostejoga fápmolágádus AL pláne hukset sullii 70 km guhku 66 kV fápmojođđasa Leavnnjas Kárášjohkii. Fápmojođas mii lea plánejuvvon guoskkaha Porsáŋggu ja Kárášjoga gielddaid Finnmárkku fylkkas. Lágiduvvo rabas čoahkkin čuovvovaš sajiin: • Distaga skábmamánu 13. beaivvi dii. 0900 ráđđeviesus Porsáŋggu gielddas. • Distaga skábmamánu 13. beaivvi dii. 1400 ráđđeviesus Kárášjoga gielddas. NVE muitala ohcama formálalaš meannudeami birra, ja Luostejoga fápmolágádus muitala prošeavtta birra. Ohcan lea biddjon almmolaš dárkkisteapmái guoskevaš gielddaide. Lagat dieđuid oažžu jus váldá oktavuođa NVE:in Lars Håkon Bjugan bokte, tlf. 22 95 95 95. Vejolaš cealkámušat galget sáddejuvvot Norgga čáhcádat- ja energiijadirektoráhtii, poastaboksa 5091 Majorstua, 0301 Oslo, ovdal 08.02.2002. 983 tegn ¶
Hætta čálii muitalusa ja tevdnii tevnnegiid dalle go váccii goalmmát luohká Komsa skuvllas Álttás, jagiid 1984 -85. Okta beaivi Ánniin muitala maid Ánne bargá skuvllas ja ruovttus muhtun beaivvi. Girjjáža lea álki lohkat ja dat leat čállojuvvon davvisámegillii smávvaskuvladási oahppiide. Sáhttá dadjat ahte Susánná lei čeahppi čállit ja sárgut go lei ovcce jahkásaš. ¶
Ándde lea veahá vuollánan ja eddon sihke sámi ja dáža mediaide go álohii fokuserejit dušše heajut beliide boazudoalu ealáhusas. Son lohká hui hárve gullan buriid beliid ealáhusa birra mediain. –Mii fertet oaidnit positiiva beliid boazodoalus ja dat leat valjis. Vuosttažettiin oainnán mun ahte boazodoallu ain lea buori ekonomiija dilis. Eanaš boazodoalliin lea nana iežas kapitála, muhto sáhttá jahkodagain heajut dilli, lohká Ándde ja muitala ja addá ovdamearkkaid man láhkai boazodoalu ekonomiija berrešii leat dál ja boahtteáiggis. ¶
Boahtte jagi stádabušeahtas árvala ráđđehus ahte Sámediggi galgá beassat geavahit 7,4 miljovnna reantovuoittu dan 75 miljovnnas. Dát ruđat galget geavahuvvot iešguđetlágan doaibmabijuide mat nannejit sámi giela ja kultuvrra. Dat galgá savvohahttit háviid maid Norgga stáda lea dáruiduhttinpolitihkain dagahan sámi álbmogii. Dás deattuhuvvo ahte foandda ruđat eai galgga geavahuvvot oktagaslaš buhtadusaid máksit. ¶
•Sámi stádačálli Steinar Pedersen dovddasta dovkodaga dulkonmomssa áššis. –Mun in jáhke ahte oktage jurddašii nu ollu váikkuhusaid birra, ja ferten duođaštit ahte in mun ge dahkan dan, dovddasta Pedersen. •Sihke Sáráhkká ja Davvi Nuorra bággehallet boahtteáiggis jođihit organisašuvnna bargguid dárogillii. –Dulkonmomsa divruda nu ollu ahte fertet hilgut dulkoma, vaikko dainna rihkkut iežamet váldoulbmiliid. •–Lea váidalahtti go sámi stádačálli ii guorahala dulkonmomssa goluid vuđđolaččabut ovdal go dadjá maidege. Dát han lea rievdadus mas leat čielga váikkuhusat sámi gillii ja servodatovdáneapmái, lohká NSR jođiheaddji Lemet Erland Hætta. 6. ja 7. siidduin ¶
Dál go Biret Risten lea johtán iešguđetge sámi skuvllain, de son lea vuohttán ahte lea dehálaš ahte mánás lea lagasvuohta luohtái. –Mánát fertejit beassat oahpes luđiid gullat, mahká iežaset áhčči/eatni dahje ádjá luođi, dalle sii šaddet eanet oadjebasat luohtái. Danin leat mii iešguđetge báikkis ožžon veahki guovllu juigiin, vai mánát besset oahpes luđiid gullat. Mánát leat maid beassan gažadit ja muitalit luđiid birra, muitala Biret Risten. ¶
Biret Risten Sara muitala ahte sis leat leamaš nu buorit vásáhusat ja leat váldon nu bures vuostá juohke skuvllas, ahte sis lea jurdda joatkit dákkár sullasaš prošeavttain maiddái boahtteáiggis. –Muhto dat lea álo ruhtadeami duohken. Dán prošektii leimmet ožžon Davvi-Norgga Festspillain ruhtadoarjaga. Livččii suohtas jos boahtteháve beasašeimmet dákkár sullasaš prošeaktaprográmmain maiddái gallestallat mearrasámi skuvllaid, lohká Biret Risten. ¶
Dán 49 riikkas orrot oktiibuot 614 miljovnna olbmo, dat lea birrasii logi proseantta máilmmi álbmogis. Statistihkka čájeha ahte geafes riikkain riegádit eanemus mánát, muhto doppe maiddái jápmet eanemus mánát. 61 proseantta olbmuin geafesriikkain ii beasa juhkat ráinnas čázi, ja dušše 28 proseantta riegádahttimiin leat dearvvašvuođabargit veahkkin. Oktiibuot ožžo geafesriikkat dušše njeallje proseantta buot investeremiin máilmmis. ON lea geažuhan ahte ruhtaveahkki geafesriikkaide ii galgga dušše mannat dábálaš prošeavttaide, muhto ahte maiddái lea dehálaš ahte geafesriikkat eai bázahala ođđa teknologiija ektui, nugo interneahtas. ¶
Buohkat geat válde sáni áššqi, rábmojedje su árvalusa ásahit čuoiganrusttega. Muhto eai buohkat miehtan dál juo mearridat dán bidjat Mátta-Romsii. Dát oassi sihkkojuvvui eret árvalusas ovdal go ovttajienalaš dievasčoahkkin sáddii ášši gieđahallamii Sámediggeráđđái. Sámi Valáštallanlihtu jođiheaddji Petter Asbjørn Balto lea ilus. –Lea somá vásihit ná buori beroštumi sámi valáštallamis, rábmo Balto. Son lea maiddái ilus go Sámediggi ii mearridan báikki gosa ásahit ođđa čuoiganrusttega. –Báikki gal fertejit valáštallit ieža mearridit, árvala Balto. Muhto liikká ii leat son áibbas sihkar lea go riekta dál geavahit fámuid dán áššai. –Ovdal go mii álgit dáinna rahčat, de gal fertet oažžut buoret ruhtadili valáštallanlihttui. Balto lea moatte vahku áigi čálalaččat gáibidan Kulturdepartemeantta juolludit 12 miljovnna ruvnnu Sámi Valáštallansearvái. ¶
Simon ii mieđit iežas nu gilvoolmmájin. Muitala iežas jierrásin ja namuha vel ovtta váttisvuođa. –In láve gullat gažaldagaid riekta, nu ahte vástidan boasttu gažaldaga ja dasa gal lea rievttes vástádus. Mannan gilvvus gullen guokte gažaldaga boastut. Ja dat ii leat bearre buorre jos olmmoš galgá vuoitit gažaldatgilvvu. Dattege lea riekta Simonis ahte lea álki čohkkát ruovttus ja árvádallat. Muhto Simon lea gearggus vuoitit finálas maid. Vaikko vuoitomátki lea Osloi, gos son dál orru. Iežas gilvoolbmá dihte diehtá son movt ášši lea jos vuoittahallá. Johan Mihkkal han lea golmma geardde maŋŋálagaid vuoitán. Dál deaivvadeaba Simon ja Johan Mihkkal garra gilvaleddjiiguin finálas. Časkil 04 lea čájehan garra gilvomovtta dán jagáš Muitil ja Čeahpi gilvvus. –Åge lea bidjan miela vuollái ahte galgá vuoitit. Dovddan goappašagaid, Trygve lea maid čeahppi, nu ahte šaddá máilmme váttis, lohká Simon. ¶
Simon lohká gilvvu somán go beassá iskat man ollu máhttá valáštallamis. Dát lea movttidahttán su. –Dovddan ahte in beasa ráhkkanit seamma bures go háliidivččen. Simon lea čalmmeheapmi, ja dalle ii leat nu stuora ávki interneahtas ja dábálaš girjjiin. Dattege geahččá son dan dili humoristalaččat. –Ovtta ládje lea buorre, go beasan dan geavahit jos in máhte, bogostallá geahppadit. Muhto sus ii leat mihkkege ákkaid dasa ahte ii ráhkkan luistengažaldagaide. Johan Mihkkal lea daid lohkan báddái vai Simon beassá guldalit luistenbohtosiid. Dát lea veahá noađđin Simonii, go Johan Mihkkala ovdalaš gilvoolmmái, Per Sara, lei čeahppi luistengažaldagaiguin. Danne mieđiha Simon alddis veahá "nearvvaid" go galgá su saji deavdit. –Livččii oalle váivi jos Johan Mihkkal ii beasa dán vuoru maid vuoitit mu dihte. ¶
OHCEJOHKA: Ohcejoga skuvllain oahppit geahppánit jahkásaččat. Dán čavčča Ohcejotnjálmmis lei erenoamáš dilli, go ii oktage vuosttašluohkkálaš álgán skuvlii. Seamma lei Njuorggámis, muhto oahppiid mearri ii goit geahppánan go gillái fárrejedje mánnabearrašat, muitala Sámi Radio. ¶
Min Áigi lea duhtavaš aviissa lassánemiin. Aviissas leat dál oktiibuot 1128 lohkki. –Min Áigi lea válljen nannet doaimmahusa ja dainna lágiin nanosmahttit gelbbolašvuođa, lohká Min Áiggi váldodoaimmaheaddji Ann Irene Buljo. Son muitala ahte sámi aviissaid lassáneapmi čájeha man dehálaš media lea servodagas. Son jáhkká ahte olbmot leat fuomášan sámi ja dáru aviissaid erohusa ja ahte sámi álbmot oaidná stuorra dárbbu ealli preassai sámi servodagas. Buljo oaivvilda ahte sámi álbmot dárbbaša media mii geahččá bearrái servodaga ovdáneami. ¶
Presideanta biehttala ¶
–Mas lea riidu boahtán? –Lea ovddeš ambulanssáeaiggat gii lea álggahan dan, lohket sii. Tore Bjørkestøl muitala ahte sus lea ovdal leamaš ollu dahkamuš sátnejođiheddjiin. –Ingalill lea álki báidnit, ja de šaddá hui váttis sutnje jorgalit fas. Dát ášši leat šaddan prestisje-áššin sutnje, oaivvilda son. Sii jáhkket ahte konspirašuvdna lea dan duogaš. –Sátnejođiheaddji lea bagadan suohkandoaktára Skeide movt galgá meannudit dán ášši, lohket sii. –Sátnejođiheaddji ja suohkandoavttir sávvaba ahte fylkkagielda bidjá Arctic Ambulanse ja Johan Turi eret. ¶
Luopmoleaika lea jearahallangilvu, ja leat álohii guokte guldaleaddji geat leat mielde sáddagis. Dat guhte sutnos vástida riekta manná viidáset boahtte vurrui. Gažaldagat sáhttet leat geografiija, musihkka, valáštallan, Sápmi ja historjjá birra, ja lea Ánne Ristiinná bircu mii mearrida makkár suorggis don oaččut gažaldaga. Juohke rivttes vástádusa ovddas lea vejolašvuohta oažžut flaxa loatta. Loahpas lea vuorbádeapmi ruhtavuoittuin, ja buohkain geat leat leamaš mielde luopmoleaikkas lea vejolašvuohta vuoitit. –Dát ii galgga leat nu duođalaš prográmma. Namma muitala buot, luopmoleaika, dadjá Ánne Ristiinná Gaup. ¶
Luopmuleaika lea rehkenastojuvvon buot guldaleaddjiide juohke agis. –Jus lea miella searvat luopmoleikii de ávžžuhuvvojit olbmot dál jo čuojahit Sáme Radioi ja šiehtadit goas galget leat mielde, muitala Ánne Ristiinná. Nu ahte gaskavahku rájes besset Sáme Radio guldaleaddjit veaháš jorahit jierpmi ja vástidit Ánne Ristiinná gažaldagaid, ja son lohpida ovtta diŋgga ; –Mun in ráhkat nu váttes gažaldagaid! ¶
Daid 22 olbmuin geainna MIn Áigi lea háleštan leat 13:s geat ballet oastimis bierggu Suomas. Moattis liikká eai loga máššat, vaikko jurdilit veahá go devdet gávppašanvovnna biergguin. Guđas eai bala obanassiige gávppašeames ja plánejit gávppašit nugo ovdal. Sii luhttet biergodárkkisteapmái. Golmmas dain jerron eai láve muđui ge gávppašit bierggu Suomas. ¶
Son lea bálvalan Norgga gonagasaid ja bálvalan narkotihka. Dál bálvala Ipmila. ¶
–Lea stuorra gudni ja árvo go stáhta máksá Nils Aslak Valkeapää hávdádeami. Stáhta eiseválddit ja sámedikkit oasálastet hávdádeame boahtte lávvárdaga Biertaváris, muitala Davvi-Tromssa proaváš Sigvald B. Mikkelsem. ¶
Lávvardaga juovlamánu 15. beaivvi hávdáduvvo Áilluhaš Biertávári girkogárdái iežas váhnemiid báldii. Girkostallan lea vuos Dálošvággi girkus Gáivuonas. Maŋŋá hávdádeami leat grávvajaččat Ája sámiguovddážis Olmmáivákkis. –Lean mon ja suohkanbáhppa Gáivuonas Esa Pekka Luukkala geat sárdnidetne hávdádeame oktavuođas ja dat dáhpáhuvvá golmma gillii, suoma, dáru ja sámegillii, muitala Mikkelsen. ¶
Mikkelsen muitala ahte hávdádeapmái bohtet kultuvradeperttemeanttas olbmot, sámedikkiin dávviriikain ja maiddái eará dovddus olbmot sihke sis- ja olgoriikkain. –Su diktárguoibmi jápanans gii lei Áilluhačča fárus Japanas Supmii Helssegii go son jámiid, maid boahtá hávdádeapmái, muitala Mikkelsen. Mari Boine, Heleana Valkeapää ja Annie Marja Valkeapää galget lávlut Áilluhačča lávlagiid hávdádeame oktavuođas. –Sihke TV, radio ja aviisat čuvvot maiddái hávdádeame, muitala proavás Mikkelsen. ¶
√ Sámediggi galgá oažžu eanet válddi. Ráđđehus árvala ahte Sámediggi beassá ráhkadit válganjuolggadusaid sámedikkeválggaide. Maiddái kulturdoaimmat mat lea stáhta ovddasvástádus dál, sáhttet biddjot Sámediggái, nu go festiváladoarjagat, Sámi Vuorkádávvirat, Beaivváš ja kulturstipeanddat. ¶
Sámediggeráđđelahttu Isak Mathis O. Hætta ii dohkket homofiliija. Dát lea su mielas Biibbala vuostá, ja son lohká seamma sohkabeali ovttasorruma leat boastut. Basta bom. ¶
–Lean persuvnnalaččat vuostá homssaid ja lesbaid. Ii leat riekta Biibbala mielde ahte guovttis seamma sohkabealis orruba ovttas. Dainna oskkuin lean mun bajásšaddan, ja nu mun in dohkket homofiliija. ¶
–Dat lea Biibbala mielde skihkahisvuohta, ja lea mu oskku vuostá. ¶
–Mun in sáhte mieđihit ahte sii sáhttet leat seamma buorit risttalaš olbmot, danne go sii čielgasit ellet Girjji vuostá, beaškala son. ¶
Thrane ii sivahala dušše presideantta ja NSR go ná lea šaddan. Son lohká opposišuvnnas liikká stuora ovddasvástádusa sámi álbmogii go posišuvnnas. –Sámediggi dárbbaša olbmuid geat áddejit ja dovdet ealáhusaid. Ollu politihkkárat leat leamaš Sámedikkis álggu rájes, maid sii leat nagodan váikkuhit, jearrá Thrane. –Sámediggi lea eahpečielga dilis dál. Sii fertejit muitalit ahte áigot mearridit. Olbmot eai luohte ja jáhke šat ahte Sámediggi nagoda maidege čoavdit, ja danne eai ane vearan jienastit válggain. ¶
Ann Jørgunn Larsen muitala ahte lei álki oažžot oktavuođa nuoraiguin Kárášjogas –Várra dan sivas go miige leat sápmelaččat, oaivvilda Ann Jørgunn, ja lasihastá velá ahte son lea beassan galledit fulkkiid Kárášjogas. –Lea maid buorre vuohki galledit eará skuvllaid ja dasto oahpásmuvvat, oaivvilda son. ¶
Álggos ii dieđe Kárášjogagieldda sadjásaš teknihkalašhoavda Hans Nystad leago mihkkege mii rádje dákkár muitomearkkaid bidjat mehciide. Son lohpida iskat ášši nuppe beaivái. –Lean gávnnahan ahte láhka ii rádje cegget muitomearkkaid. Lean geahčadan huksen- ja plánalága, muhto doppe ii daddjo mihkkege dán hárrái, muitala Nystsad go lea čiekŋudan Idjájávrri ruossa áššái. Liikká ii dieđe áibbas sihkkarit movt áššiin galggašii dahkat lágaid ektui. ¶
SÁPMI: Sámi Válgalihttu čállá preassadieđáhusas ahte Sámediggepresideanta berre veardidit iežas ámmáha. Vuođđun dasa lea go Kulturdepartemeanta lea cealkán ahte Sámi Giellaláhka ii atte vejolašvuođa heaittihit Sámi Giellaráđi, muhto Sámediggepresideanta galgá leat dadjan NRK Sáme Radioi ahte earát eai galgga seaguhit dasa movt Sámediggi meannuda sámi áššiid ja maid dahket iežaset orgánaiguin. –Mii eat sáhte dan dulkot eará ládje go ahte presideanta oaivvilda ahte Sámediggi lea bajábealde Norgga lágaid, lohká Sámi Válgalihttu joavkojođiheaddji Roger Pedersen. Pedersen oaivvilda ahte Sámediggepresideanta berre veardidit ahte addá go su virgi fámu oaivvildit ahte lágaid ja njuolggadusaid sáhttá Sámediggi dahje presideanta bidjalit dušše eret. Son vuordá ahte presideanta jođánepmosiid čielgaseabbot muitala maid lea oaivvildan cealkámušain. ¶
Kulturvahkku gaskamuttos, namalassii odne gaskavahkku, čavgejit Kárášjoga nuorat ođđa niehkomáilbmái. -Mii álggahat teáhterjoavkku jus lea beroštupmi. Mii ráhkadat maid filmma jus lea beroštupmi, gávpala nuorra Somby gii lea okta dain gii lea vuolggahan dán jurdaga. ¶
Nubbi eará beakkán sámi lávlu ja juoigi, boahtá seamma beavdái gos moai háleštetne. Soai buorresteaba muođuiguin. — Oh, duođai lei somá du fas gullat lávddi alde, lohká Annukka Hirvasvuopio-Laiti. — Olu giitu! Munnje lei fas somá du gullat ja oaidnit. Don dieđát bures ahte mun lean du fánsa, vástida Kristiina. Soai leaba Annukkain guktut eret Vuohčus. Guktot leaba almmuhan CD. Annukka lea guokte jagi áigi fárren Ohcejohkii. Dáppe son oahpaha mánáid sámástit, lávlut ja juoigat. Annukka ja Kristiina leaba guovtte háve lávlon fárrolága. — Olbmot lohket munno jienaid heivet hui bures oktii, muitala Kristiina. Bohkosa go jearan goas mii ge beassat gullat sudno lávlumin fárrolága. — Gal dat livččii somá, vástideaba guktot. ¶
— Dát dagahii mu bárkku ja muora gaskii. Láddelaččat eai dohkkehan mu láddelažžan. Sápmelaččat fas eai dohkkehan mu sápmelažžan. Dasa gii identitehta massá, ii leat nu álki eallit. Mun lávejin olu heahpanaddat iežan sámi duogážiin. Easka dál ollesolmmožin lean fas gávdnan ruovttoluotta iežan ruohttasiidda, dovddasta Kristiina. Vuohčču lea leamaš garrasit suomaiduhttojuvvon. Son rápmo olbmuid geat nu áŋgirit leat rahčan dán vuostá. — Dál fas beassat mii sámit ássat oadjebasvuođas Vuohčus. Sámegiella lea dál fas dábálaš buvddain, skuvllain ja márkanis. Mánát čevllohallet sámivuođain, muitala Kristiina Aikio. Eallinvásáhusat dovdojit hui bures su lávlagiin. ¶
NR. A/B IS: IEŠJOHT SEARAT Č: ČASKIL 04 1 a) Okta sovjehtalaš dievdu vuittii 30 km čuoigama Máilmmi Čuoigangilvvuin 1970:s ja Olympia Dálvegilvvuin 1972:s. Gii son lei? IS: Vedenin Č: Vjatsjeslav Vedenin Rievttes vástádus: Vjatsjeslav Vedenin 1 b) Gii šattai olympiameašttirin nissoniid 5 ja 10 km čuoigamiin 1972:s? IS: Galina Kulakova Č: Galina Kulakova Rievttes vástádus: Galina Kulakova, Sovjetlihttu 2 a) Mii lea namma dan norgalaččas geas maŋemus lea leamaš máilmmeoláhus dievdduid 500 m luistemis? IS: Lasse Efskind Č: Lasse Efskind Rievttes vástádus: Lasse Efskind (38,0 / 1973:s) 2 b) Gii nissoniid lei son gii lei vuosttamužžan bidjat máilmmeoláhusa vuollel 40 sekundda 500 m luistemis? IS: Bonnie Blair Č: Karin Kania Enke Rievttes vástádus: Christa Rothenburger (39,69 /1983:s) 3 a) Okta austrálialaš dievdu lei vuosttaš gii bijai máilmmeoláhusa vuollel 28 minuvtta 10000 m viehkamis. Diet dáhpáhuvai 1965:s. Mii dien olbmás lea namma? IS: Ron Clarke Č: Ron Clarke Rievttes vástádus: Ron Clarke 27.39,4 3 b) Suopmelaččat leat álo leamaš njunnožis dievdduid sáitebálkumis. Jorma Kinnonen ja Pauli Nevala bekkiiga 1960-logus. Muhto gii šattai olympiameašttirin 1984:s? IS: Räty Č: Härkönen Rievttes vástádus: Arto Härkönen 4 a) Man stuoris lea riekkis man siste diskosa galgá bálkestit? IS: 2,10 m Č: 2,5 m Rievttes vástádus: 2,5 m (+/- 0,10 m) 4 b) Man allin lea fierpmi bajáravda dievdduid spábbadoaškumis? IS: 2,40 m Č: 3,10 m Rievttes vástádus: 2,43 m (+/- 0,10 m) 5 a) Mii lea namma Obersdorffa njuikenluohkás gos vuosttaš njuikemat duiskka-/nuortariikka njuikenvahkkus lágiduvvojit? IS: ---- Č: Schattenberg Rievttes vástádus: Schattenbergluohkká 5 b) Goas lei báhčinčuoigamis vuosttaš geardde sáttatčuoigan mielde Olympia Dálvegilvvuin? IS: 1952:s Č: 1980:s Rievttes vástádus: 1968:s Grenobles 6 a) Oktiibuot guđas báhče eanemus moalaid Máilmmi Spábbačiekčamiin 1962:s. Danin vuorbáduvvui vuoiti. Gii vuittii dien vuorbbi? IS: Garrincha Č: Masopust Rievttes vástádus: Garrincha (Manuel Francisco dos Santos) 6 b) Dagny Mellgren bážii Norgga vuoitomoala olympia spábbačiekčamiid finálas Sydneys 2000:s, muhto gii ráhkadii Norgga vuosttaš moala dien finálas? IS: Gro Espeseth Č: Gro Espeseth Rievttes vástádus: Gro Espeseth 7 a) Gii šattai máilmmemeašttirin nissoniid slalom-čierasteamis 1999:s? IS: Pernilla Wiberg Č: Spela Pretnar Rievttes vástádus: Zali Steggali, Austrália 7 b) Son šattai olympiameašttirin dievdduid stuoraslalom-čierasteamis 1972:s ja máilmmemeašttirin sihke slalom- ja stuoraslalom-čierasteamis 1974:s. Gii lei diet olbmáid? IS: Gustav Thöni Č: Gustav Thöni Rievttes vástádus: Gustav Thöni, Itália 8 a) Makkár riika šattai eurohpameašttirin dievdduid spábbabálkumis 2000:s? IS: Ruoŧŧa Č: Ruoŧŧa Rievttes vástádus: Ruoŧŧa (SWE-RUS 32-31 m.l.v.) 8 b) Makkár medáljja oaččui Gunn Rita Dahle Máilmmi Meahccesihkkelastimiin 2000:s Sierra Nevadas? IS: Bronše Č: Bronše Rievttes vástádus: Ii ožžon medáljja Loahppaboađus: Iešjoht Searat - Časkil 04 9 - 10 Rievttes vástádus 4. álgovuoru gažaldahkii: MARTIN SCHMITT Ii boahtán oktage rievttes vástádus. Rievttes vástádus 5. álgovuoru gažaldahkii: KEVIN KEEGAN Sara Nilsdatter Siri Hætta vuorbáduvvui vuoitin. Gažaldat guldaleddjiide 1. beallefinálas: Gos lágiduvvojit Olympia Dálvegilvvut 2002:s? Vástádus ferte leat NRK Sámi Radios ovdal duorastaga ođđajagimánu 11. beaivvi dii. 18:00. Rievttes vástádus 6. álgovuoru gažaldahkii: MARIT BREIVIK Vuoiti: Ánne Biret Holmestrand, 9730 KÁRÁŠJOHKA ¶
Vuosttaš kámpa lei Sandar vuostá, dát joavku lea Sandefjordas eret. Sandar lei čađat ovddabealde gitta lohpii, muhto nu guhká go ii vuollán de gánnáha speallat dassážii go duopmár loahpaha kámppa. Ja Guovdageaidnu oaččui dan maŋimuš moala moadde sekundda ovdal go kámpa nogai. Nu ahte boađus šattai 9-9 ja gánddat ledje movttegat go ná bures manai. Nubbi kámpa lei Fjellhammera vuostá. Gánddat nagodedje doalahit 2-2 rádjái, muhto dan rájes spealai Fjellhammer hui bures. Sii lihkostuvve juohke diŋggain, ja Guovdageainnus fas lei nuppeláhkái. Loahpas gal vel muhtimat vuollánedje ii ge lean mokta nu buorre. Loahppaboađus šattai 13-4 Fjellhammerii. Goalmmát kámpa lei Kongsvingera vuostá. Dát kámpa šattai hui miellagiddevaš. Dás lei Kongsvinger ovddabealde 1 moalain gitta lohpii. Ja dás lei maid seammaláhkái go vuosttaš kámppas, ii vuollánit ovdal go doapmár loahpaha kámppa. Ja moadde sekundda ovdal go kámpa nogai, de ožžo gánddat moala ja boađus šattai 7-7. De gal fas mokta badjánii gánddain. Sotnabeaivvi álgii ge dat cup-speallu. Buot joavkkut ledje beassan mielde viidáseappot. Ja jus de vuoitahallá, de ii beasa šat viidáseappot mielde. Guovdageaidnu deaivvadii Veldre IL:in, dát joavku lea Brumunddálas eret. Ja dien joavkkus ledje oalle stuorra ja rávis gánddat. Go ledje speallan sullii 10 minuhta, de lei Veldre ovddabealde 6-1. De easka álge Guovdageainnu gánddat albmaláhkái speallat. Measta vel jokse Veldre, muhto sii báhče vel 2 moala dan maŋimuš minuktabealis. Loahppabođus šattai 10-7 Veldrei. Juollut namuhastit ahte Veldre beasai gitta finálii. Maŋŋá dán kámppa de lei toga mielde njuiket Osloi, go doppe galge orrut ija ovdal go fas girdiin davás bidjaledje. Sotnabeaieahkeda fitne muhtimat kinos ja earát fas šloahta luhtte, ja geahčadedje gávpoga. Gánddaid mielas lei mátki somá ja sii ledje oahppan ollu. Ii dušše valáštallamis muhto maiddái mo lea mátkkoštit. Sii ledje oahpásnuvvan eará nuoraiguin. ¶
Norges jeger og fiskerforbundas (NJFF) ii leat šat doarjja sámi guovlluin. Bivdit ja guolásteaddjit Kárášjogas leat máŋggaid jagiid juo smiehttan álggahit Sámi bivdiidsearvvi. Ollusat Kárášjogas ja Guovdageainnus leat guođđán NJFF. –Min oainnut ja dárbbut bivdimis, guolásteames ja erenoamážit sámi árbevirolaš bivddu ektui eai ole mearredeaddji eiseváldiide NJJF bokte. Sii leat álo olgguštan ja badjilgeahččan min oainnu, beaškala Hans Solbakken. –Leat dolkan ja váiban bargat siiguin ovttas. Danin fertet mii sápmelaččat ásahit stuorát bivdiidsearvvi obba Sápmái, vai min oainnut olahit eiseváldiide, lohká son. ¶
Sámis leat ovddežis smávit bivdosearvvit, nugo ealgabivdiidsearvvit, smávvafuođđosearvvit ja dábálaš bivdit ja guolásteaddjit. –Mis lea jurdda oažžut dáid servviid ja olbmuid oktii stuorra searvin, dalle leat gievrrat láhkaeiseváldiid ektui, lohká Solbakken. –Sámiid bivdit leat máŋgii evttohan ealgabivddu álggahit árat, ovdamearkka dihte čakčamánu 10. beaivvi rájes. Dalle lea vuos mis geassi dáppe, eat muosehuhte boazodoalu, eai leat rahkesarvat ja golggohat. NJFF lea áibba nuppeláhkai evttohan ealgabivddu, maŋidit dan ja ahte bivdu bistá gitta skábmamánu gaskkamuddui, dát evttohus lea min vuođđojurdagiid vuostá, deattuha son. –Áigut maid bargat dan ala ahte sámi árbevirolaš bivdin- ja guolástanvuogit ain bisohuvvošedje, loahpaha Solbakken. Vuođđudančoahkkin lea miessemánu 30. beaivvi Kárášjoga kulturviesus dii. 1900. ¶
Jan Ståle Maurstad vuittii dikkis Kárášjoga gieldda badjel. Goitge lea sutnje bahčan go gielda áibbas vigiheamet váiddii su. Su eatni Dina Maurstad muitala Min Áiggis lossa doarruma birra gieldda vuostá dan botta go isit lei vuordimin jápmima. 6. ja 7. siidduin ¶
Meahccetuvra lei prinseassa Märtha Louise mielas dat buot stuorámus dáhpáhus Guovdageainnus. Meahcis beasai fitnat ealu siste, vuodjit herggiin ja borrat mállása. Prinseassa šattai maid boazoeaiggát go oaččui vuotnjala Berit Marie ja Ole Mathis Eiras. Bohcco namma šattai Nástegállu. ¶
Maŋŋel dáid dáhpáhusaid lei ges vuolgga meahccái, Berit Marie ja Ole Mathis Eira mielde ealo lusa. Prinseassa cokkai beaskka ja gihccenáhkkegahpira nala. Lávuid luhtte čužžo nupplohkái journalistta ja vurde goas boahtá skohter mas prinseassa čohkká reagas. Dan maid ii oktage diehtán lei ahte prinseassa vujii ieš skohteriin. Son bođii ja ii oktage ipmirdan jurddašit ge ahte lei prinseassa gii vuojistii lávu lusa journalisttaid sealgge duohken, sátnejođiheaddji vel mielde. Prinseassa beasai maid fitnat ealu siste. Biret Márjá ja Ole Máhtte skeŋkiiga vuotnjala prinsessii. Nástegállu šattai dan namma, ja prinseassa njávkkadii iežas bohcco. –Lei stuora dáhpáhus bohccuid oaidnit, logai prinseassa. Son maid logai erenoamážin beassat vuodjit ieš skohteriin. Lei vuosttaš geardi go dan dagai. –Lea somá ja gelddolaš fitnat dáppe Sámis, logai prinseassa Min Áigái. –Gullen ahte leat bovdehallan beassážiidda deike Guovdageidnui. Áiggut go boahtit? –In šatta boahtit. ¶
DULKO EARALÁHKAI: Aiddo nammaduvvon Davvi-Hålogalándda bisma Per Oskar Kjølaas dulko biibbala earaláhkai homofiilaáššis go bisma Steinholt. –Mun dulkon biibbala ná: dat mii čuožžu biibbalis, dat čuožžu biibbalis, lohká Kjølaas. ¶
–Lea vejolaš maiddái vihahit homofiila báhpaid Sámis jos ellet oktonas eallima, lohká aiddo nammaduvvon bisma Davvi-Hålogalánddas Per Oskar Kjølaas. –Muhto mon dulkon biibbala earaláhkai homofiila áššis go dálá bisma Steinholt, deattuha son. ¶
Njealji riikka sámi nuorat ledje mannan basiid čoahkkanan Ohcejohkii gos nuorat digaštalle sámi nuoraid boahtteáiggi. Dávgi nuoraidorganisašuvnna sátnejođiheaddji Kati Eriksen muitala ahte konferánsa buvttii cealkámuša mas leat guhtta gáibádusa daid iešguđetge riikkaid eiseválddiide ja sámedikkiide. ¶
Beaivválaččat rávvejit ja oahpahit oahpaheddjiid movt dustet váttisvuođaid barggus. Beaivválaččat barget mánáiguin geain leat váttisvuođat skuvllas. Dál lea dát fálaldat nohkamin Kárášjogas. –Lea hui suddu jus dál billašuvvá PP-bálvalus mas lea alla fágalaš dássi maid mii leat huksen jagiid čađa. Muhto go eai ane árvvus min barggu, de duođaid veardidat cealkit eret virggiideamet. Šaddá váttis ođđa gelbbolašvuođa háhkat, erenoamážit go olbmot eai vuolgge deike, vároha Sheie Anti. –Guokte virggi leat leamaš guoros juo golbma jagi. Fágabiras ii háliit deike, sii baicca ohcet barggu oahpaheaddjin. Doppe dinejit eambbo, muitala Sheie Anti. Son lea rehkenastán oažžut 6-8 bálkáceahki eambbo jus mat barggašii ráđđeaddin nuoraidskuvllas. Dál lea sus bálkáceahkki 46. ¶
A-joavku lea nieidajoavku, dábálaš, oastálas, gándaberošteaddji, pizzaborri, šláttaris, ođđaáigásaš nieiddat mat ellet "perfeakta" eallima. Diana lea joavkku jođiheaddji, entusiástalaš ja garrasit ráhkásmuvvan Jackii. Kansas lea rebella ja galggašii njálmmis bassat sáibbuin. Lucy geahččala hirbmasit beassat Harvardii, ja Cleo niegada Conon O`Brian luottaid čuovvut. Ovttas sii leat dynamihtta. Sii ellet hervvolaččat, dassážii go Jack ja Diane vuorddekeahttá šaddaba ollesolbmuid dillái. Veahkehan dihte iežaset ustibiid ráhkada A-joavku plána, maid eará "duska" nieiddat sin ovdal eai leat dahkan, BANKORIEVIDEAPMI. Dát komedia-filbma ii lean buorre, filmmas ii lean buorre sisdoallu. Moai ean ávžžut gal earáid geahččat dán filmma. Bircolohku: 3 ¶
Máhte Máret Ánne ja Máhte Mihkkala Nils Bedara 50 jagi náittosbeaivi 8.4.2001 ¶
Lars Nutti lea eret Borjasis, Ruoŧa bealde Sámis. Son lea boazodoalli. Seamma go váhnemat leat leamaš. Bohccot leat govain bienasta bitnii riekta, mii bures muitala su duogáža. Lars Nutti mieđiha ahte su govain lea guovddážis boazodoallu, sámi osku ja sisa báhkkejeaddjit. ¶
Lars J:son Nutti lea johtán viidát máilmmis iežas dáidagiiguin. Son muitala ahte oktii finai Frankrihkas muhtin stuorra girkus, mas lea namma Notredame. Doppe ledje miehtá seaidneguora geađgeskulptuvrrat main lea kristtalašvuohta vuođđun. Dát skulptuvrrat bidje Nutti jurddašit. –Mii lea dain geđggiin eambbo bassivuohta go siiddiin mat leat maid geađggis, jearrá Lars J:son Nutti. Nu son ráhkadii ge gova maid lea gohčodan "madonnan" . Dat lea maid dál čájálmasas Sámi Dáiddaguovddážis. ¶
Maŋŋel hárjehallama bosihii gádjunveahka. Ságat jorre. Mii manai bures, ja mii ii mannan nugo livččii galgat. –Vaikko vel buot ii mannange nu mo galggai, de lea dehálaš dákkár hárjehallan gos buot guoskevaš fágasuorggit gielddas leat fárus, lohká ambulánsavuoddji Dag Nedrejord. gii ieš lei mielde hárjehallamis. Lea vuosttaš geardde ahte dákkár stuorát gádjunhárjehallan lágiduvvo Kárášjogas. Nedrejord muitala ahte ovttasbargohárjehallan iešguđetge veahkkesurggiid gaskkas lea dehálaš. –Jos ovttasbargu ii menestuva de sáhttá máŋgii mannat hejot, erenomážit jos lea stuorát lihkohisvuohta. Danin lea dákkár hárjehallanovttasbargu hui dehálaš gádjunbarggus. Nedrejord lohká ahte hárjehallamat dahket sin buoret ja nannoseabbon dustet stuorát lihkuhisvuođaid ja smiehttá geasi birra go turista johtolat lea stuoris ja go lihkuhisvuođa várra lea seamma stuoris. ¶
Lei Norgga Áibmoambulánsa mii lágidii njeallje beaivásaš gádjunhárjehallankurssa Kárášjoga gildii. Kurssat leat čađahuvvon máŋgga eará sajiin maid. Maŋŋá čakčamánu 11. beaivvi terrorfallehemiid New Yorkas de lea gohccán stuorát ballu olbmuin lihkuhisvuođaide. –Dáppe Finnmárkkus gos leat lágidan logi dán sullašas gádjunhárjehallamiid leat olbmot dovdan dárbbu ja beroštumi justa dákkár lágan hárjehallamiidda, lohká Norgga áibmojohtolatambulánssa kursalágideaddji Lasse Hermansen. –Lea leamaš stuorra beroštupmi ja áŋgirvuohta buot Finnmárkku gielddain gos leat lágidan gádjunhárjehallamiid, muitala son. Dát reportáša lei gádjunhárjehallama birra, iige albma duohta lihkuhisvuohta birra. ¶
Áigut bargat dan ala ahte sihkarastit vuođđoealáhusaid vuođu, sihke guolásteami, eanandoalu, boazodoalu, meahccedoalu ja lotnolasealáhusaid. Dát leat vuođđun ássamii Várjjagis. ¶
Eanandoalus lea stuorra mearkašupmi Várjjat olbmuide. Ealáhus lea sihke sámi kultuvrra ja giela guoddi. Eanandoallu lea maid mielde bisuheamen ássama Várjjagis. Lea dehálaš ásahit doaibmabijuid nu ahte bisuhat ealli eanandoallo gilážiid Várjjagis. Mii maid áigut bargat dan ala ahte nannet eanandoalu árbevirolaš lotnolasealáhusain. Lea dehálaš ahte mielkeearit eai vuvdo olggobeallai gieldda dahje olggobeallai fylkka. Sivvan dasa lea ahte nuorat galget beassat álgit eanandoaluin dahje lotnolasealáhusain. Nord Norges salgslag heaittiha dál earret eará njuovahagaid ja meieriijaid. Dát čuohcá hui negatiivválaččat báikkálaš servodagaide. NNS berrešii baicce ohcalit eará ovttasbargoguimmiid geat sáhttet veahkehit doalahit sihke meieriijaid ja njuovahagaid. ¶
Boazodoallu lea guovddáš ealáhus ja dehálaš kulturguoddi Várjjagis. Mii áigut bargat dan ala ahte boazodoalu rámmaeavttut ja iešmearrideapmi ferte nannejuvvut. Ealáhusa árvoráhkadeapmi ferte lasihuvvut, ja báikkálaš, árbevirolaš, kultuvrralaš ja eará servodatguoski bealit boazodoalus galget nannejuvvut ja ovddiduvvot boahtteáiggis. Várjjat Sámeálbmot Lihttu oaidná ahte dat sisabáhkkemat mat čađat leat boazodoalu guovlluin, leat áitagin ealáhussii. Lea dehálaš ahte šaddá buoret eanasuodjaleapmi vai boazodollui sihkkarastojuvvot eatnamat boahtteáigái. ¶
–Dál sáddejuvvojit varraiskosat express-leavttuin Osloi, gos galget iskat lea go makkárge oktasaš vuođđu mas sáhttet bargat viidáseappot, muitala suohkandoavttir Øivind Vandbakk. Son deattuha ahte son ii leat makkárge ekspearta genetihkas. ¶
Vandbakk muitala ahte lea čielgeađaregisttar Oslos mas lea ovddasvástádus dán akšuvnnas. ¶
–Min hástalus šaddá iskat man muddui mii nákcet váldit vuostá dan beroštumi maid dát siidu addá, muitala prošeaktajođiheaddji Britt Kramvig. Neahttaportálas ii leat oktage sierranas hálddašeaddji, nu ahte buot jearaldagat ja diŋgomat dáhpáhuvvet njuolga daidda iešguđet fitnodagaide. Sámi turismaealáhus lea dávjá adnon unnán gánnáhahtti smávva fitnodatdoaibman, mas ii leat čielga profiila. Dát ovttasbargu álggii dainna jurdagiin ahte hukset bajás sámi turistaealáhusa ja geavahit daid iešguđetlágan fálaldagaid mat gávdnojit riggodahkan - juste dan dihte go dain leat nu iešguđetlágan sisdoallu. Prošeavtta ulbmil lea hábmet dakkár turismaorganisašuvnna mas lea gelbbolašvuohta ja máhtolašvuohta jođihit turismafálaldagaid. Oktiibuot lea dát doaibmá máksán beannot miljovnna ruvnno. ¶
Kramvig muitala ahte dán neahttaportálii lea maid biddjon sámi kultuvrralaš deaddu. –Earret eará lei hui dehálaš midjiide ahte olbmot sáhttet "oaidnit" sámegiela siidduin. Go rabat neahttasiiddu, de gulat álggos rumbodearpama čáhppes siiddus. Dalle álgá guovssahas šleađgut bajágeahčen siiddu, ovdalaš go meavrresgári veažir ihtá ja rumbodearpamiidda lasihuvvojit šuoŋat ja luohti. Dan rájes fertet válljet giela, juogo dáro-, sámi-, eŋgelas-, suoma- dahje duiskkagiela. Go dan leat dahkan, de ihtá meavrresgárri mas leat dieđut neahttaportála birra. Vulogeahčen meavrregári leat meavrregári govat gos gávnnat eambbo dieđuid siidduid sisdoalu birra. –Dát lea áibbas ođđa IT-teknihkka maid mii leat váldán atnui, seammás go muitalanhápmi maid mii leat váldán atnui, lea vižžon sámi historjjás ja árbevirolaš kultuvrras, lohká Kramvig. –Mis lei miella čájehit movt sámi historjá sáhttá muitaluvvot ođđaáigásaš "gielain" . ¶
–Otne (bearjadaga) lea duođaštuvvon ahte mun galggan lávlut konsearttas mii sáddejuvvo njuolga TV:s, muitala son Min Áigái. ¶
Per Olav bargá Kauto-Sport gávppis. Son doaimmaha kássa ja geahččala nu bures go sáhttá veahkehit oastiid. Okto doaimmaha bargguid, vaikke lea vuosttaš geardde bargamin dán buvddas. –OD-beaivi lea rå`a, mun gal liikon bargat, čaimmiha Per Olav. ¶
NRK Sámi Radio lea ráhkadeame ođđa mánáid-TV ráiddu elliid birra. Min Áigi finai geahččame mii dáhpáhuvvá filbmedettiin. Mii gávnnaimet guokte nieidda. Láilá Elisabeth Nystadas (5) lei beana mielde man namma lea "Čáhppe" , sus lea leamaš dat beana dan rájes go lei vielppis. "Čáhppe" lea hui virkui, son gaiku báttis go Láilá Elisabeth láide su, ja go Láilá Márjá Margareta Labba (5) bidjá iežas njoammila "Trampe" beavdde ala de viggá "Čáhppe" sustilit "Trampe" ja hástala su stoahkat. Láilá Márjá Margareta muitala ahte son láve stoahkat Trampiin juohke beaivve ja danne lea šaddan hui lodji, vaikko sus ii leat leamaš dat nu guhká. Soai háliideigga leat mielde mánáid TV:s vai beassaba TV:ii. Sutno mielas lei hui somá, muhto lei gal veahá issoras go filbmejedje sutno. ¶
Lei boazodoalli Ole Mathis Eira gii lei ohcan Prinsessii mearkka. Son ja su eamit Berit Marie Eira oainnat skeŋkiiga Prinsessii vuotnjala go Prinseassa lei Guovdageainnus dálvet fitname. Maŋŋel ozai Eira Prinsessii mearkka mas Min Áiggi dieđuid mielde lei lottegazza goappašat beljiin. Muhto boazodoalloagronoma Johan Ingvald Hætta hilggui olles ohcama. –Prinseassa ii sáhte mearkka oažžut danne go sus ii leat vuoigatvuohta oažžut mearkka. Sus ii leat oktage lagas olmmoš boazodoallin. Jus son livččii galgan oažžut mearkka, de livččii šaddan rievdadit lágaid, ja dan ii háliidan šloahtta ahte galggai dahkkot. ¶
Hætta lohká ahte áidna vejolašvuohta Prinsessii oažžut mearkka lea náitalit sámi bártniin geas leat bohccot. –Jus Prinseassa náitala sámi bártniin, de oažžu mearkka, lohpida boazodoalloagronoma Johan Ingvald Hætta. ¶
Georg Næss go 1935:s vuosttaš háve galledii Guovdageainnu johttisápmelaččaid Šuoššjávrris. Gurutbeal ravddas lea Jossát-Jovsseha Máret dahje Marit Josefsdatter Buljo, Máret-Mihkkala Máret dahje Marit Mikkelsdtr Sara ja áibbas olgešbealravddas fas Jossát-Jovsseha Ánne dahje Anne Josefsdtr Buljo. Gii su bálddas čuččoda ii boađe ovdan Kárášjoga Historjjásearvvi dieđuin. Gova lea Georg Næss ieš coahkkalan. ¶
Sámi duodji galggašii fárrui Suoma oahppoplánaide juo vuođđoskuvlla rájes, árvalit sihke vuođđoskuvllaoahpaheaddjit ja Sámi duodjeoahpaheaddjit, muitala NRK Sámi Radio Oahpaheaddjit sávvet, ahte vuođđoskuvlla duodjeoahpahussii biddjo stuorit deaddu dál go skuvllaid oahppoplánat ođasmahttojit Suomas. ¶
Oassi Ohcejoga gieldda bargiin sáhttet geavvat baggolupmui juo boahtte jagi álggus gieldda ruhtaváttisvuođaid dihte, muitala NRK Sámi Radio. Ráđđádallamat bággoluomuin galggašedje álggahuvvot nu jođánit go vejolaš, dadjá gielddaráđđehusa ságajođiheaddji Veikko Guttorm. ¶
Dat lea áibbas duohta. Risttalaš Álbmotbellodat Kárášjogas dorvvasta dál garraset sorttaide. Bellodaga gielddastivra áirras Stig Arne Somby ii loga gal gillet vuodjit Levdnjii dahje Supmii jus áigu ovtta bohttala ruksesviina dahje garraset juhkosa oastit. Viinnii háliida son oastit iežas ruovttubáikkis Kárášjogas. ¶
Su mihttomearri evttohusain ii leat dattetge alcces láhčit vuogas dili. –Olu deháleabbo lea dieđusge ahte unnidit gávpesuođđama ja lobihis buolliviidnefievrrideami rájáid rastá. Maiddái nagodivččiimet buorebut gozihit lobihis godenvuovdima. Dat unnušii. Mii maiddái dárbbašat eambbo bargosajiid, árvala Somby. –Ii go dát leat veahá hirpmástuhtti evttohus risttalaš bellodagas? –Soapmasiidda Kárášjogas sáhttá dát leat hirpmástuhtti, muhto jáhkán ahte eatnašat Kárášjogas leat positiivalaččat dása. Olbmot dihtet movt dáppe lea. Dálá alkoholpolitihkka lea dušše boasttu guvlui váikkuhan. Dat politihkka lea dušše ráhkadan eahpeformálalaš ja lobihis bargosajiid. –Almmolaš viidnegávpi sáhttá áiggi mielde dahkat buriid vel. Soaitá dat rievdadit olbmuid alkoholageavaheami. Soaitá váikkuhit nu ahte olbmot baicca juhkagohtet rukses- dahje vilgesviina, ja geahpedivččii buolliviinna geavaheami. ¶
Álmmái dieđihuvvui leat láhppun bearjadat eahket, ja sotnabeaivve rájes álge su ohcat roavkkus vulosguvlui, sihke čázis ja gáddeguoraid. Ohccit leat geavahan čáhcevulosaš kamera ja ikte álge maiddái beatnagiiguin ohcat. –Sii bovrejit dievva ráiggiid jikŋii vulos guvlui, dasto galgá beana guorrat. Lea garra rávdnji roavkku bokte, muhto veahá vuolábealde fas čáhci jaskkoda, muitala leansmánnibálva Deanus, Stig Erling Einarsen. Einarsen muitala ahte sii áigot ohcat Holm dássái go sii gávdnet su. –Jos eat gávnna su lágamušáiggiid, de fertet áiggis áigái árvvostallat man guhkká mii joatkit ohcama, lohká Einarsen. ¶
Sámi mediain gullo ahte sámenuorat eai beroš politihkas, mielastan dát váttisvuohta guoská olles Norgii. Buot servodagain lea váttis nuoraid oažžut beroštit, muhto Sámis dovdo erenoamáš bures go mis lea nu unna servodat. Go juohke servodagas han fertejit sihke nuorat ja rávisolbmot bargat politihkain, vuoi servodat šaddá buoret. Ii politihkka leat mihkkige apmasiid geasage. Buohkain leat oaivilat áššiid birra mat gusket sidjiide, eai ge fuomáš ahte lea justa dat mii lea politihkka. Kristtalaš álbmotbellodaga Stig Arne Somby oaivvilda ahte galggaše eanet nuorat Sámediggái vuoi nuorat beroštisgohtet. Eat mii sáhte deavdit Sámedikki nuoraiguin geat eai beroš, ja álggos han fertejit nuorat hárjánit politihkkii ovdal go Sámediggái besset. Sámis maid lea don dološ rájes leamaš nu ahte mánát, nuorat ja rávisolbmot ovttasbarget, mánát galget oahppat sis geat leat boarrasat. Ii han son gii lea ovtta bellodaga ovddas Sámedikkis, leat doppe dušše su iežas dihtii, son galgá hállat olles bellodaga ovddas. Go nuorat beroštit politihkas ja mannet muhtin bellodahkii, de bohtet sin oaivilat maid ovdan Sámediggái, vaikko nuorat eai leat justa Sámedikkis. Mun balan dát ovttasbargu rávisolbmuid ja nuoraid gaskkas lea jávkamin Sámis. Ja leat go nuorat nu bahánhárjánan ahte vurdet ahte buohkat galget sidiijde láhčit go sii njimadit? Eatnašat, sihke nuorat ja rávisolbmot, leat nu čeahpit sivahallat politihkkáriid ahte sii eai doala lohpádusaid. Muhto jus dilli galgá buoriduvvot omd. skuvllas, boazodoalus, eanandoalus, guolásteamis, lagašbirrasis dahje olles Sámis, de ferte juohkehaš dahkat juoidá. Ii ábut beavdeguoras čohkkát ja fuoikut ahte lea heajos dilli go ieš ii daga maidige. ¶
Eurohpá Meašttir-finálas čájehuvvui ahte joavkkut ledje hui dássálagaid, ja orui čájeheamen ahte Norgga nieiddat galge dán nágodit. Dađi bahábut šattai boađus 3-2 Duiskii. –Lei hui suohtas beassat dán vásihit. Suddu lei gal go eat nágodan golli váldit, go vuos leimmet joavdan nie guhkás, muhto gal hal silba maid lea buorre, muitala movttegis silbavuoiti. –18-jahkásaččaid riikkajoavku ii leat goassege joavdan nie guhkás internašunála gilvvuin go mii, ja mun gal maid in jáhkkán ahte mii galggaimet dán nágodit. Ánne Máddji muitala ahte sus eai lean gal nearvvat áibbas sajis ovdal čiekčama, muhto gal dat manai bures go vuos beasai johtui. –Mun in leat gal áibbas duhtavaš iežan čiekčamiin finálas ja semifinálas. Lean čiekčan buorebut ovdal riikkajoavkku ovddas, ovdamearkka dihte álgočiekčamiin Jugoslávias, muitala son. ¶
Go Ánne Máddji páhkkii lávkka ja bidjalii máttás vázzit Norges Toppidrettsgymnasa, de ii duostan son ii smiehttat ge ahte galggai joavdat ná guhkás spábbačiekčamiin go dál lea dahkan. –Dat gal lei dušše stuorra, čiegus niehku ahte galgen beassat riikkajovkui, lohká son. Čakčat álgá son priváhta skuvlii Osloi lohkat realfágaid, dasgo áiggi mielde lea sus hállu lohkat medisiinna. –Mu ulbmil ovddasguvlui lea doalahit saji riikkajoavkkus ja beassat eambbo čiekčat Askera A-joavkkus. Dán rádjái in leat beassan čiekčat nu ollu, muhto hárjeheaddji gohčču mu leat gierdil ja hárjehaddat eambbo. Mun áiggun aŋkke bargat garrasit dan ovdii ahte doalahit saji riikkajoavkkus ja oažžut eambbo čiekčanáiggi Asker A-joavkkus, muitala Ánne Máddji Heatta, geas eai váillo ambišuvnnat ja gii stuorra háluin bargá ollašuhttit daid. ¶
Eiseválddit, stáhtačálli Tore Sandvik bokte, leat lohpidan doarjut Sámedikki IT-plána, eSápmi. Muhto plánat mat galget čađahuvvot, eai šatta nu álkkit, muitala dihtorčeahppi Davvi Girjjis, Michael Aase. ¶
Nystø lea hui duhtavaš go Ráđđehus háliida čuovvolit dán ášši konkrehtalaš doaimmaiguin ja gáibádusaiguin dihtorsuorggi ektui. Muhto dat lohpádus maid Sandvik lea addán Nystøi, ii leat álkis ášši mii čovdojuvvo odne dahje dán jagi. Sáhttet gollat máŋggat jagit ovdal go lea vejolaš almmolaččat ovttastahttit Unicode. –Unicode ii doaimma earo go Windows 2000:s ja iMac OsX:s, ja dat mearkkaša ahte buohkat fertejit lonuhit dasa jus galgá leat vejolaš geavahit Unicode, ja dat ii šatta gal hálbi. Ja jus dál vel dan dagažat, de šaddá váttis geavahit Unicode. Ovdamearkka dihte Windows 2000 gáibida ođđa prográmmaid doaibmat, ja dat eai leat vel otná beaivái ollásit ráhkaduvvon, ja sáhttet gollat jagit ovdal go dat geavvá, muitala dihtorčeahppi Davvi Girjjis, Michael Aase. Nu ahte prošeakta mii dál lea Sámedikkis ja Ráđđehusas, ii šatta álki iige dan leat vejolaš čađahit dán lagamus áiggis. Min Áigi ii fidnen Sven-Roald Nystø dahje Tore Sandvika ságaide ovdal deaddileami. ¶
Go olmmoš buohccá de dávjá massá nuppi giela iige gulahala šat doaktáriiguin ja eará dearvvašvuođabargiiguin. NRK Sámi Radioi lohká doavttir Ann Ragnhild Broderstad RiTø buohcciviesus dávjá vásihit ahte sámi pasieanttat ožžot boasttu divššu ja muhtimin ge boasttu diagnosa. –Sivvan dasa lea go doaktárat ja eará dearvvašvuođabargit eai ádde ahte pasieanta dárbbaša dulkka, lohká son. Hálakeahtes pasienttat sáhttet navdot hovkkidan dahje giela massán dávdda geažil. Dát váttisvuohta ii leat dušše Tromssa guovllubuohcciviesus. Hammarfeastta buohcciviesu dulka, Ellen Bjørg Nilsen, maid dadjá alddis leat sullasaš vásihusat. ¶
Tone Malin Vågan mielas lea hui suddu ja váivi jus UDI ii váldde vuhtii daid olmmošlaš beliid dán áššis ja sáddejit bearraša ruovttoluotta Kosovoi. Vågan diehtá ja dovdá mo dát bearaš gillá dál. Son lei ovtta áiggi beaivválaš jođiheaddji asyladustehusas Kárášjogas, ja son gearggai bures oahppásnuvvat Kllokoqi bearrašiin. Son šattai hui lágaš bearrašiid, ja oinnii sin rievdademiid beaivvis beaivái. –Mánát ledje álggus hui jávuheamit ja árggit ja dat oidnui duođalaččat ahte sii ledje vásihan ollu baháid soađi dihte. Go veaháš áigi golai šadde mánát oadjebasa ja lokte hui bures Kárášjogas, muitala Vågan. ¶
–Mii leat jurddašan dan birra moadde jagi, ja dál go Sámi Musihkkafestivála lea vuođđuduvvon, de oaidnit mii vejolažžan lágidit maiddái festivála čavččabealde, muitala festivála-generála Runar Green. ¶
Ovddit ruovttučiekčamis Molde vuostá levgii TIL vuosttas geardde Sámi leavggain Alfheim stadionis. -Sámi leavga lei beali stuorát go Norgga leavga, lei oalle buorre dovdu mus go oidnen leavgga, lohká Jan Egil. Son maid muitala ahte TIL joavkkus leat eambbo sápmelaččat, ja sidjiide ja munnje lea Sámi leavga áibbas lunddolaš. ¶
–Náittosbárra dat háliidii ahte Mari Boine galgá lávlut girkus vihaheami oktavuođas, muitala Bjørn Ruud, gii lea gonagaslaš heajaid prošeaktajođiheaddji. –Nu álki lea čilgehus manne juste son galgá lávlut, joatká son. Ruud lohká Mari Boine galgat lávlut Oslo duopmogirkus go ruvdnoprinsabárra náitala. Muđui ii muital stuorrát maidege dat prošeaktajođiheaddji. Maid Mari Boine galgá lávlut ja man guhká, dan eat beasa diehtit. Eanaš mii galgá dáhpáhuvvat ruvdnoprinsabára heajain lea ain čiegus. Bjørn Ruud ii áiggo ge muitalit galgá go Mari Boine juoigat ruvdnaprinsabára headjadoaluin. ¶
Mari Boine fas ieš ii huma journalisttaiguin juste dál go lea studios bargame ođđa skearruin. Muhto su manager Catherine Bitton muitala ahte Mari Boinii lea hui stuora gudni go beassá lávlut go ruvdnaprinsa Haakon ja Mette-Marit Tjessem Høiby náitala. –Mari lea movttet ja sutnje lea hui stuora gudni beassat lávlut ruvdnaprinsabára vihaheami oktavuođas. Mari Boine manager muitala ahte Mari galgá lávlut sálmma vihaheami oktavuođas. –Mari galgá lávlut sámi sálmma iežas vuogi mielde, muitala manager. Son ii hálit muitalit juste makkár sálmma Boine galgá lávlut, muhto lohká ahte ruvdnaprinsa lea movttet go Mari Boine galgá lávlut juste dán sálmma girkus. Earret Mari Boine, de leaba ruvdnaprinsabárra sávvan ahte saksufunista Jan Garbarek čuojaha girkus. Garbarek ja Boine leaba máŋgii ovttas čuojahan ja lávlon. ¶
Johnsen dadjá ahte go lea sáhka birasgáhttema birra, de su oainnu mielde nuoskkidedje dát ruskkat eambbo luonddu go ledje eatnan alde. Su mielas eai lean jur anihahtti biergasat maid lea jávistan. –Lean mahká geasehan dievva tráktorheaŋŋára galbbaid, sihke boares geaidno- ja ásahusaidgalbbaid, muitala Per Edvard Johnsen. Son ii loga gal ohcan jávistan lobi, muhto su mielas lea ovtta láhkái bures go dán birra šaddá sáhka –Čorgen lea váttisvuohtan meahccebáikkiide go ii leat gosa doalvu ruskkaid. Olbmot leat áiggiid čađa jávistan. Dat ii leat dušše Molleš fenomena, muhto buot meahccebáikkiid, lohká Johnsen. Dasa geassá ovdan go diibmá šattai buollán viesu geađgejuolggi geasehit luddii. –60 tonna vudjen geidnui. Geaseheapmi lei mu mielas eambbo vahágin lundui go dat ahte livččen beassan jávistit. Maŋit áiggi čájehuvvui ahte daid geavahedje deavddan muhtun biilageidnui. Lea oalle ártegis luonddugáhtten vuoruheapmi, dadjá Johnsen. ¶
Politiijabálva šattai doaktára lusa dikšut háviid maŋŋel go oaččui doaškkaid guovdu Kárášjoga márkana. Dál lea son dieđihuvvon buohccin olles dán vahku. –Politiijabálvváin manná dál bures, muhto son ii leat ruovttoluotta barggus ovdal vuossárgga, muitala Kárášjoga leansmánne Svein Hanssen. ¶
DOLVON: Amund P. Anti muitala ahte geatki lea guottašan ruvjjiid mielde eret ráppi mii dás lea leamaš. Eai leat báhcán eará go guolggat ja duoljjebihttát. VEARRAT: Eallilan badjenisu Berit L. Anti gal vuos bissu skohter alde, muhto getkiid gal lohká vearrábun go dan maid gumppet ledje dolin. ¶
Stáhtabivdi Herman Sotkajärvi ii leat báhčán ovttage geatkki. Son lea bivdán getkkiid miehtá skápma 16c-orohagas. Dasa lassin leat Statskog bargit maiddáI verjejuvvon dohko. Helikopterbivdui lei maiddái addon lohpi. – Dál lea gal helikopterbivdu veardideami vuolde. Dán rádjái lea goit čájehuvvon ahte dan ii leat veara geavahit. Orro leamen nu ahte geatki boahtá sevttiide. Mii sávvat ahte dáid mánohebiid báhččojit buot geatkkit maidda lea addon lohpi, muitala Eirk J. Karlsen. ¶
Justisdepartemeanta árvala ahte ođđa duopmostuollu berre ásahuvvot Detnui. Dán mearridii justisministtar Hanne Harlem mannan vahkus. Duopmostuollu galgá hálddašit sámi suohkaniid Sis-Finnmárkkus. ¶
Sámediggi lea evttohan ahte ođđa duopmostuollu berre ásahuvvot Detnui, ja departemeantta árvalus čuovvolii dan. Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad lea duhtavaš dáinna árvalusain: –Sámediggi bargá dan ala ahte sámiin galgá leat dásseárvu servodagas. Go ráđđehus dál evttoha ahte guovlluriekti ásahuvvo, de leat dalle lávkki lagabut dán mihttomeari. Dát mearkkaša maiddái dan ahte sámi riektesihkarvuohta guovllus nanusmuvvá, lohká son. ¶
Justisdepartemeantta prošeaktajođiheaddji Svein Berbu muitala Min Áigái ahte Sámedikki mearrádus dán áššis lei dehálaš dasa movt departemeanta lea válljen meannudit ášši. –Mii leat guldalan maid Sámediggi lea dadjan dán áššis. Geografiija ja eará ákkat eai leat leamaš beare dehálaččat, lohká son. Son muitala ahte Stuoradiggi galgá meannudit ášši loahpaloahpalaččat giđa mielde. –Konkrehta ásaheami plánemiin sáhttá álgit čavčča rájes, lohká Berbu. Plána lea ahte njeallje olbmo galget bargat duopmostuolus. Guokte duopmára ja guokte funkšuneara. ¶
Dál Finnmárkku buohcciidáittardeaddji lea dolkan ja risse gielddadoaktáriid, oadjo- ja bargokantuvrraid go heajos barggu dihtii ráhkadit "sosialklieanttaid" . Menddo dávjá čájehit buohcciidáittardeaddjiid logut ahte olbmot váidalit sidjiide dáid váttisvuođaid birra, vaikko dát áššit eai oba leatge sin bargoguovllus. Dat mii dávjá geavvá leago soames buohccá, ja dieđihuvvo guhkit áigái buohccin, de manná automáhtalaččat barguimáhcahan- dahje veajuiduhttinoadjui. Dain ii mákso earágo 60 % dábálaš bálkka ektui. –Buohccit ohcet beare maŋŋit lassiruđaid maidda livčče vuoigatvuohta, go rivttiid birra lea heajos diehtojuohkin. Dat ájiha áššemeannudemiin. Fáhkka bohtet dakkár dillái ahte ožžot unnit bálkká go livčče galgan, diehtá Finnmárkku buohcciidáittardeaddji, Marit Krystad. –Dát guoská erenoamážit okto eatniide geain leat smávva mánát ja stuorra orrun- ja eallingolut. Dál berrejit ovddasvástideaddjit oaidnit dan ja váldit dan duođalažžan, lohká son. –Go masset 40 proseantta dábálaš bálkkás, de dat iešalddis muitala ahte sidjiide šaddá váttis velggiid hálddašit. –Ja go de lea buot mannan endorii ekonomalaččat, de fállá doavttir su dearvvašin dieđihit, vaikko lea beare buohcci bargat. Bargokantuvra ii nákce gávdnat barggu. Dalle lea áidna geaidnu sosialkantuvra, muitala Krystad. ¶
14 boazodoalli Meavkke orohagas čuoččahedje mašiinnaid ovdii go Suodjalus bođii mašiinnaiguin ja galggai huksegoahtit luotta mii galgá Meavkke ja Arvenjárgga báhčinšiljuid časkit oktii. Mašiinnat šadde jorggihit. Meavkke orohaga boazodoallit vuostálastet báhčinguovlluid oktiičaskima ja sii leat bivdán nammarievtti bissehit barggu. Ole Mathis Oskal muitala Min Áigái ahte doaivumis mearrida Nammariekti dán vahku mielde ahte galgá go Suodjalus bissehit huksemiid doppe. ¶
Oskal muitala ahte dát guovlu lea hui dehálaš boazodollui. –Suodjalus áigu váldit boazodoalu deháleamos guovlluid, dadjá Ole Mathis Oskal. –Akkasæteris ii boađe boazu sáhttit johtit váriid ja mehciid gaskkas. Boazu ii mana lahkage guovlluid gos lea ollu rigearra ja johtin. Dat guovllut mat báhcet boazodollui bohtet guorbat. Akkasæterhuksemis eai leat guorahallon čuozáhusat. Orohat ja Meavkke doarjjajoavku oaivvildit ahte huksen ferte gehččot ollislaččat Meavkke/Arvenjárgga-prošeavttain, mii mielddisbuktá stuora geavahanrievdamiid guovlluin. Dehálaš ágga báhčinguovlluid huksemii lea ahte Suodjalus galgá beassat hárjehallat ráfigáhttejeaddji operašuvnnaide olgoriikkas. ¶
–Suodjalus ii ane árvvus boazosámi kultuvrra Sis-Tromssas. Suodjalus jávkadii aitto lávvorikkiid Arvenjárggas. Dat geavahuvvo maŋemus mannan geasi. Dál geavahuvvo báiki rihpaduvdnin, lohká Stine Benedicte Sveen Meavkke orohagas. Boazodoallit muitalit ahte sis leat várálaš bargodilálašvuođat. –Mannan geasi šattaimet čohkket bohccuid guovllus gos ledje granáhtat. Gii diehtá mii sáhttá dáhpáhuvvat dáppe boahtteáiggis? Lei njealját geardi go Meavkke boazodoallit akšunerejedje. Ovdal leat sii sihke Oslos, Tromssas ja Meavkkes čájehan vuostehágu huksemiidda. –Mii áigut čájehit ahte lea vejolašvuohta akšuneret ja maŋidit huksemiid, lohká Ole Mathis Oskal, gii muitala ahte sii leat ožžon ollu doarjaga olbmuin. –Leat hui ollugat geat háliidit leat mielde vuosttaldit huksemiid. ¶
Golgolaččat vuittiiga mátkki Osloi njukčamánu loahpas geahččat Norgga go čiekčá Puola vuostá máilmmekvalifiseren čiekčamiin. Muhto Golgolaččat leaba duođaid hirbmat golgolaččat ja háliidivččiiga baicca Eŋgelándii. –Simon oainnat orru juo Oslos, nu ahte sutnje ii boađe Oslo mátki ávkin. Ja son lea Eŋgelánddas eret, nu ahte moai gal áinnas vuolggašeimme Eŋgelándii geahččat Manchester United, geažuha Johan Mihkkal. Muhto dán háve ii meinestuvvan gal. –Simon oažžu biktasiid vuoitun mátkki sadjái, muitala Nils Johan Heatta. Časkil 04 vuittiiga goabbáige biktasiid 1000 ruvnno ovddas. ¶
Norrbottena boazodoallohálddahus lea duhtavaš konvenšuvnna evttohusain go dat addá buoret guođohan vejolašvuođaid guovtte bealde Norgga ja Ruoŧa rájiid. Sii oidnet ahte Ruoŧa beale boazodoallit ožžot eambbo guohtoneatnamiid konvenšuvnna evttohusa mielde, muitala Sámi Radio. ¶
GÁVTTIIN: Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø illuda fas deaivat gonagasbártni Haakona, go náitala Mette-Marit Tjessem Høibyain. Presideanta nahkeha gávtti badjelii vaikke bovdehusas leat dáhtton čáhppes readdju ja buvssaid coggat. Liikká jáhkká gávttiin beassat heajaide. ¶
Sven-Roald lohpida sámiálbmogis doalvut náittosbárrii lihkku sávaldagaid; lihkolaš ja bistevaš náittosdili. –Áiggun maid doalvut dearvuođaid ahte atniba buori fuola sámiin dasto go soai šaddaba gonagassan ja dronnegin, muitala presideanta. Son lea maid čeavlai dainna go sámiálbmogis lea govda doarjja Norgga gonagasbearrašii ja monarkiijai. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Sámi filbmabargiid searvi árvala ásahit Sámi filbmaguovddáža. Sii lohket ahte ferte ásahit davviriikkalaš sámi filbmafoandda, ja dán oktavuođas hukset bajás hálddahusa ja stivrra fondii, mii biddjo Guovdageidnui. Filbmafoanda galgá earret eará ovddidit sámi filmmaid ja manusa sihke oanehis ja guhkes filmmaide ja maiddái ruhtadit sámi dokumentáraid ja oanehis filmmaid. –Sámi filbmafoanda ii galgga ruhtadit guhkes sámi filmmaid. Dán berrejit iešguđet riikkaid ruhtadanortnegat hálddašit, čállet sii stivramearrádusas. ¶
Kárájoga gielddastivra mearredii diibmá boazodoalloplána meannudeamis ahte siiddat galget beassat njuovvat ealggaid maid ealgabivdit eai nákce báhčit. Dán jagáš ealgabivddus leat ge báhcán 44 ealgga Kárášjoga gielddas. –Dieđus livččii dákkár ortnet lassidienas boazodollui, lohká Kárášjoga johttisápmelaččaid searvvi ovdaolmmoš Per John Anti, gii lea hui positiiva gielddastivrra mearrádussii. –Oainnán stuorra ovdamuni jus siiddat besset njuovvat muhtun ealgga. Seasttášii máŋga niestebohcco dainna biergguin maid ealggas fitnešii. Das livččii vaikke ruhtadienas go vuovddášii. Máŋggaid bensinlihttariid lonušii dainna, lohká Anti, gii maiddái lea lahttun gieldda boazodoallolávdegottis. Dán gažaldaga áigu váldit ovdan lávdegottis go lea čoahkkin. Per John Anti ii oainne váttisin dákkár ortnega čađahit go boazodoallolágas lea sierra paragráfa das mii guoská bivdui. Dán jagáš báhcán ealggain rehkenastá Anti ahte juohke Kárášjoga orohahkii juološe 6-7 ealgga. –Dat leat oalle ollu ealggat, dadjala son. ¶
Dán rádjai lea čájehuvvon ahte stivrenorgánat-Guovllustivra ja boazodoallostivra -eai leat nákcen mearridit Guovdageainnu boazosuohkanii bajimus boazologu dušše dan biologalaš čielggadeami ja gulaskuddanvuoru vuođul. • Boazodoallohálddahus lea guorahallan man ollu bohccuid Oarje-Finnmárkku boazodoalloguovlu guoddá. Dan olis leat árvalan boazologu unnidit gitta 40 000 bohcco rádjai. • Boazodoallohálddahus čoahkkinasttii mannan dálvvi buot orohagaiguin ja dat bovttii dalle juo garra reakšuvnnaid dan fágalaš veardideapmái. Dalle bođii ovdan ahte soames orohagat šaddet garrasit unnidit ealuid. • Čielggadeapmi sáddejuvvui viiddis gulaskuddamii. Dan olis leat eanaš orohagat moaitán veardideami. Mannan čavčča lei ášši badjin Guovllustivrras. Boazodoalloagronoma evttohii 60 000 bohcco, muhto ii váldon mearrádusa áššis go guovllustivra váillahii viidát čielggadeami. Guovllustivra evttohii ođđa lávdegotti nammadit mii galggai ođđasit čoahkkinastit orohagain. Muhto dat ii leat dahkkon. • Ášši manai njuolga Boazodoallostivrii, mii lea bajimus stivrenorgána. Boazodoallostivra ii maid nákcen váldit loahpalaš mearrádusa ja guovtte háve lea maŋidan ášši. Boazodoallostivra ohccala garrasit váikkuhusguorahallama. Dál leat sádden ášši fas Guovllustivrii meannudeapmái. ¶
Sæther muitala ahte dát priváhta bovdehus lea juhkkon e-poastta bokte gielddda bargiide. Dasa lassin ii leat Sæther obanassiige gullan dán doalu birra, ja danin ii háliit nu ollu dadjat dasa. Son šálloša gal, go eai leat lágideaddjit muitán ahte dat lea seamma beaivvi alde go Molltov Cocktail muitokonsearta. Morálalaš ovddasvástádusa fertejit dasto ieža lágideaddjit váldit, lohká Sæther –Dan maid dieđán lea ahte gielddas lea almmolaš juovlabeavdi buot gielddabargiide juovlamánus, ja dat lea Rica hoteallas Kárášjogas, dadjala Sæther. Vuolggát go don dán priváhta juovlabeavdái Suoločielgái Supmii skábmamánu 17. beaivve, mii lea seamma beaivvi go Molotov Coctail muitokonsearta? –In, vástida Sæther vájot, –lean baicca jurddašan vuolgit muitokonsertii dien lávvardat eahkeda. ¶
Dál Trosten ávžžuha Sámedikki presideantta ja jođiheaddji váldit oktavuođa NATO njunnožiiguin, muitalit čuozáhagaid. Ášši ferte loktejuvvot internašunálalaččat. –Buohkat galget diehtit maid Norgga Ráđđehus ja Suodjalus dahká sápmelaččaid vuostá. Jus dál eai čielgga áššit, fertešii Sámediggi gaskaboddosaččat botket ovttasbarggu Norgga Ráđđehusain. Dát lea ráfálaš vuohki, ja dan berre geavahit. Norga han ieš lea botken ovttasbargguid eará riikkain jus manná funet, na nugo Iranain. Eará vugiid maid diehtá Trosten ávžžuhit. –Dát lea dan muttos stuora prinsihpalaš ášši ja lea dál dan dásis go galgá leat. Selbu-áššin manai bures rievttis. Jáhkán dál áiggi fas loktet ášši riektái. Dán háve eai vuoittohala Hálkavári sápmelaččat. Riektedilli lea rievdan Selbu-áššiin. Jus Norga dohkkeha ILO konvenšuvnna, de dat vuoittášii. Vaikko Trosten biehttala dán oassin válgagiččus, de son dáhttu earáid morihit. –Presideanta Sven-Roald Nystø lea dál bargan juoidá go legaliserii dáid demonstrašuvnnaid. Dál ferte opposišuvdna maid morihit. Lean behtohallan go bargiidbellodat ii leat eambbo bargan. Ii leat doarvái dušše juoidá dadjat, muhto juoidá fertejit dahkat maid. Muđui dorjot Suodjalusa. ¶
In riekta ipmir manne galggašin ihttin gillet lihkkat ođđa beaivái maŋŋel go gulan movt min girjjálašvuođa dilli lea. Girjjálašvuođa kritihkkár lohká čáppagirjjálašvuođa stirdon, ja váillaha duostilvuođa sámi girječálliin. Vuođđoskuvlla sámegieloahpaheaddji fas muitala seamma beaivvi go ávvuda sámegiela 25 jagi oahpahusgiellan, ahte šaddá otná dán beaivvi ieš čuohppat ja liibmet oahpponeavvuid skuvllas. Movt sáhttá leat duohta ahte sámegiella lea eambbo maŋos mannan go ovdánan dáid maŋemuš logenár jagiid? Ii báljo galggaše leat duohta. Dáid jagiid han leat sámi ásahusat ihtán ja huksen sámi servodaga. Juoga mii goit lea duohta lea ahte jos ii bargga nannen dihte sámegiela, de dat ii ovdán. Ja mii ballat ahte lea juste dan dihte ahte giella ja girjjálašvuohta lea bisánan. Dan dihte ferte ge seamma searaiguin lihkkat juohke iđida. Mis lea doaivva ahte sámegiella galgá oažžut lunddolaš saji sámi servodagas. Ja lea duohta nu movt oahpaheaddji Elle Máret Guttorm lohká: "Min mánát galget gilvalit dáčča mánáiguin. Sis berreše leat seamma eavttut maiddái skuvllas.”. Go namuheimmet ásahusaid mat leat ilbman dan maŋemuš moattilot jagis, de eat sáhte garvit dan ahte geahčadit movt sii ovddidit sámigiela geavaheami. Stuorámus hástalus buot ásahusaide dál lea ahte ásahusat jođihuvvojit sámegillii. Mii eat beasa das eret ahte sámi ásahusain maid barget dárogielagat geat eai hálddaš sámegiela. Dan dihte hálddašuvvo ollu dárogillii. Min sávaldat, ja ávžžuhus, leat goitge ahte sámi ásahusat nagodit dahkat duohtan giellaulbmiliid mat bidjet sámegiela váldogiellan. Beare dávjá dáhpáhuvvá ahte hálddahusat jođihuvvojit dárogillii, ja das maŋŋel jorgaluvvo sámegillii. Dan dihte ferte maid addot stuorát vejolašvuohta dárogielagiidda beassat oahppat sámegiela. Galggašii leat lunddolaš ahte juohkehaš gii háliida bargat sámi ásahusain, ferte leat rabas oahppat sámegiela. Minddár ii váldo vuhtii giellaulbmil. Mii jáhkkit ahte boahtteáiggis bohtet eambbo konkrehta gáibádusat mat gusket giela ovddideapmái. Ja dat lea buorre, go mii jáhkkit ahte gáibádusat geatnegahttet politihkkáriid ja eiseválddiid bargat eambbo dihtomielalaš bohtosiid ektui. Heijjá Irene ¶
ANÁR: Anára julggaštusas boahtá ovdan ahte eambbo ferte bargat boazoálbmogiid sosialekonomalaš dili, nissoniid ja mánáid sajádaga, árbevirolaš dieđuid ja boazodoalugiela gáhttema hárrái. Máilmmi boazoálbmogat maiddái celket ahte riikkaid ráđđehusat ja eiseválddit berrejit boazoálbmogiid mielas nannet eanet fuomášumi boazodoallobearrašiid sosiáladoarjagiidda, deavvašvuođabálvalusaide ja bargobirrasiidda. Riikkat galggašedje doarjut árbevirolaš boazodoalu ja ovddidit bohccobierggu márkaniidda. Erenoamážit berrešii Ruošša ráđđehus ovttas boazoálbmogiiguin nannet ja ovddidit boazodoalu ásaimuhttima ja luondduriggodagaid guoski lágaid. Muitala NRK Sámi Radio. ¶
1993:s álggii Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma. Guokte jagi áigi loahpahuvvui prográmma. Otne muitala boazodoalli Klemet John A. Sara (52) movt lea eallit barggu ja ruđa haga, maŋŋel go stáda lea váldán su ealáhusa. ANDRE SAKER: Bilde Per Oscar Kjølaas: ¶
Journalistihka professor Rune Ottosen muitala das mo mediat leat gokčamin Afghanistan soađi logaldallamis otne eahkedis diibmu 18.00 Sámi allaskuvllas. Ottosen lea dutkan mediastrategiijaid soahtediliin sihke Afghanistanas ja eará propagandain. ¶
Gosa manne olbmot? Vaikko joavku dagai buori barggu, de orui ahte sii eai “addán” visot lávddis. Muhto dat ii leat gal imaš, go olbmot ledje jávkkodan. Maŋŋel go Intrigue lei čuojahan, de manne olbmot ruoktot, ja hallai báhce dušše vuollel 200 olbmo. Ja dain ledje dušše logenar lávddi ovddabealde, go eanáš olbmot čohkkáje áibbas jaskka maŋageahčen halla. Dát muitala čielgasit gehččiid birra geat eai lean aibbas mielde, ja maiddái ahte konsearta bisttii beare guhká, nammalassi čieža diimmu. ¶
Jearralan lávlus Marit Sandvik:s maŋŋá konseartta lea go son smiehtastan goassige seaguhit luđiid iežas musihka vuohkái?Hársttá niso ja buohccidikšu Ritø:s Tromssas, dadjá dan ii leat smiehttan, jurdda gal lea miellagiddevaš, muhto dat lea hirpmat stuorra lávki duostat dan dáhkat. –Mon in dovdda doarvái bures sámiluđiid, muhto sihkarit heivežii gal vel luohtige dán šáŋggáriid . Mon han lean lávlun áfrihkkálaš musihka ja dieđán ja dovddan Indiánalaš musihka veaháš, muhto buot buoremusat liikon mon lávlut Brasiliánskka musihka mas lea leaktu ja rytma, muitala Marit Sandvik. Son šálloša ja atná unohassan go ii dovdda doarvái bures sámimusihka ja kultuvrra, váikko vel lea Hársttá "tøtta" . Marit:s galgá leat dál "mini" mátkkošteapmi Hammerfeastta jazza joavkkun Link Finnmárkkus. ¶
–Leimme gal vuordán veahá vuostehágu, muhto ean lean goassege smiehttan ahte ná vearrái dat šaddá, muitala June Brita Turi. Eallin rievddai oalát dan čakčabeaivvi go isidiin, Johan Turiin, vuolláičáliiga ambulánsašiehtadusa viđa gielddain - Guovdageainnuin, Láhpiin, Ákŋoluovttain, Muosáin ja Davvinjárggain. 8. ja 9. siidduin ¶
Digaštala sámi media ¶
"Jeg ror over min elv min fars elv min bestefars elv ror vekselvis til den norske siden den finske siden Jeg ror over min elv til min mors side min fars side undrer hvor hører grenseløse barn til" Dát dikta maid Rauni Magga Lukkari lea čállán lea heivehuvvon Reidar Hirsti bajásšaddamii Deanuleagis. Reidar beroštii čađat "rájáhis mánáid" dilis davvi-guovlluin. Girji "Suonjelfolket ved vegs ende" lea duođaštus su áŋgiruššamis iežas álbmoga ovddas. Dás muitala sin birra geat eanemusat leat šaddan gillát našunála rájiid dihte, skoaltasápmelaččaid eallima ja eallinvuorbbi birra. Beassášlávvordaga ollii Reidar ieš lohppii. Munnje lei Reidar dego viellja. Son lei mu bargoskihpár, oahpaheaddji ja ii unnimusat lagas skihpár. Iežas máŋggakultuvrralaš duogážiin lei Reidar dakkár gii huksii šaldi iešguđet álbmogiid gaskkas Davvikalohtas. Vaikko ledje máŋga vusto eallimis, de nagodii mobiliseret jálluvuođa ja rehálaš áŋgiruššama daidda áššiide maid ovddas áŋgiruššai. Vearrámus dáruiduhttináigodagas nagodii ovttas eará áŋgirdeddjiiguin álggahit sierra sámi searvvi Osloi. Reidar ii dusten riidduid gaskal stuoraservodaga ja sápmelaččaid čorpmain, ii lean su vuohki nu dahkat. Su vuđolaš artihkkaliid, girjjiid, radio ja tv-prográmmaid bokte oaččui stuora oassi dáčča álbmogis dađi mielde stuorát ipmárdusa sápmelaččaid áššái. Loaittul ja áššálaččat lei Reidar njunnožis bargame sámi kultuvrra ovddas. Olggosgulvui lea Reidar leamaš gelbbolaš ambassadevra midjiide sápmelaččaide. Reidar vuostáiváldui nugo máŋga eará sápmelačča dávjá ovdagáttuiguin. Dáinna dagai juoidá, oainnat go son ipmirdii jođánit ahte nu guhká go diehtemeahttunvuohta beassá ráđđet, de besset maid árvvohisrásit šaddat. Dás berre namuhit ahte Reidar buohtastahtii sámi áššiid áŋgiruššama symfoniijaorkeastariin, gos dárbbašuvvojedje juohkelágan instrumeanttat ja musihkkárat. Sutnje ledje rumbbut ja paukat sámeaktivisttat. Dakkár oktavuođas livččii Reidar ges klarineahtta. Rehálaš váldodoaimmaheaddjin Arbeiderbladetis ii sáhttán guhkit áigge vuollái dohkkehit bellodatspiža. Vaikko fertii guođđit doaimmaheaddjevirggi de lei dan veara, čuoččuhii Hirsti maŋitáiggis. Šaddat dakkár mearrádusa oaffarin lei iešalddis hui garas Hirsti. Eahpitkeahttá lea Hirsti dán oktavuođas ožžon iežas saji Norgga preassahistorjás. Vaikko ná garra áiggiid manai čađa, de lei ain njuolggut go vulggii Youngstorgetis. Su seailun-nákca sihkkarit vulggii suopmelaš sisus ja sámi muosis. Oainnat ii lean suhttan Hirsti gii jotkkii iežas doaimma medias. Reidar Hirsti loahpahii iežas fidnoaktiivvalaš karriera NRK:s. Go Reidar Hirsti lei kanturhoavda NRK guovllukantuvrrain de lei dehálaš veahkkin Sámi Radio viidáset ovdáneapmái. Dalle diđii sámeradio eadni Kathrine Johnsen árvvusin atnit Reidara várrogas, muhto seammás nu ulbmillaš soađi sámeradio boahtteáiggi ovddas. Su prográmmadoaimmas NRK:s leat munnos máŋga oktasaš vásáhusat. Prográmmaráiddus "Veger til vår tid" - norgga ođđasit historjá gohčodii son sámi prográmma "Vårløsning i Sameland" . Iešalddis lei dát prográmma historjá Reidara buolvva birra. Máŋgga ládje lei ruovttoluotta das gos lei vuolgán go moai moadde jagi áigi ráhkadeimme dokumentáraprográmma "Det tapte Suonjel" . Viimmat beasai Reidar ovttas guvttiin skoaltasápmelašoaivámuččain vásihit Suonjela ruošša bealde. Dat riika gos lei niegadan beassat fitnat. Go dat "rájáhis mánát" šadde dálkki dihte orrut duoddaris, de lávus ráhkaduvvo muitalusat. Dan botta go dolla liggii min, de oaččui Reidar vuđolaš oahpu skoaltasápmelaččaid historjjá birra. Dáppe beasai muitalit somás historjjáid iežas ruovttubáikki birra ja maiddái iežas reportášamátkkiin miehtá máilmmi. Reidara referánssat ledje lestádianer sárdneolbmáid rájes Karl Marx rádjai. Go dálvet fitnen maŋemus háve su guossis, de lei čállime iešbiografiija. Dát girji livččii sáhttán šaddat su garramus dokumentašuvdna temás "sápmelaš stuoraservodagas" . Juste ovdal go earránattaime logai jaskadit "mus lea várra coahkki bomba iežan siste (borasdávda), muhto mus han lea leamaš gelddolaš ja rikkis eallin." Sii geat ledje su lagamusat leat massán buori eallinguoimmi, áhči, ádjá, vuohpa ja vielja. Mis geain lei Reidar bargoskihpárin NRK:s muitit su čeahpes inspiráhtorin ja hutkás prográmmaráhkadeaddjin. Johs. Kalvemo NRK-Sámi Radio ¶
Gaskavahkku gávdnui 17-jahkásaš Nuortaváhki gánda heavvanan merrii. Lei gádjunhelikopter mii gávnnai gándda gaskavahkku viđa áiggi eahketbeaivvi govddodeamen mearas. Go 17- jahkásaš ii boahtán ruoktot ovtta áiggi, de dieđihuvvui dat Davvi-Norgga gádjunguovddážii. Guokte diimmu maŋŋel ohcagohte guvttiin fatnasiin ja helikopteriin. Gánda lei guollebivddus go lihkohisvuohta lea deaividan. –Mii diehtit ahte son lei guollebivddus, muitala Hammerfeasta politiijastášuvnnas, Jørn Schjelderup, Finnmark Dagbladii. –Guovllus lea buorre oaidnit, muhto fanas ii leat gávdnon. Leat gal gávdnon fanasbiergasat ja gádjunbivttas govddodeamen mearas. Danne lea jáhkehatti ahte juoga lea geavvan fatnasiin, lohká Schjelderup. ¶
Borgemánu 4. beaivvi lea jahki gollan dan rájes go Kjell Varsi rabai Sámi GalleriCafé Oslos. Dan oktavuođas dollojuvvo ge dán lávvardaga jubileafeasta doppe, ja juoga maid eaiggát Kjell Varsi sáhttá fállat dalle, lea 12 diibmosaš konsearta. Amara lea okta joavkkuin mii čuojaha doppe, ja dat lea aiddo fuomášuvvon joavku mii lea ožžon hui buriid kritihkaid. Joavku čuojaha nu gohčoduvvon soul funk, ja lea vurdojuvvon ahte sii jovdet hui guhkás musihkain. Máttasápmelaččat Torgeir Vassvik ja Lara Stinnerbom joavkkuineaskka maid boahtiba čuojahit jubileas. Eará sámi arttistat eai gal boađe dán vuoru. –Lea divrras oažžut artisttaid davvin boahtit deike, ja dan sivas eai leat eará sámi artisttat guoimmuheamen. Dat lea gal hui suddu, muhto go eat oaččo makkárge doarjaga de eat sáhte čađahit dán, muitala eaiggát Kjell Varsi. ¶
Kjell Varsi ii háliit nu áktánasat muitalit mii eará vel galgá geavvat jubileas. –Dat galgá leat veaháš dego "surprise-party" . Borramuš ja juhkamuš vuvdojuvvo erenoamáš hattiide dalle, dadjá son. Son lea duhtavaš dainna jagiin mii lea gollan, muhto muitala ahte ii leat leamaš nu álki. –Lea álo váttis álggahit fitnodaga, muhto lihkus leat olbmot váldán min nu bures vuostá ahte leat birgen bures, loahpaha Varsi ja sávvá buohkaide bures boahtin jubileafestii. ¶
Dáid goahtaliid čuhppo duohtafilbma Molotov Cocktail rockjoavkku maŋimuš mátkkis Ruššii. Dát galgá čájehuvvot muitokonseartta oktavuođas skábmamánu 17. beaivvi, muitala lágideaddji Dan Robert Larsen. ¶
Larsen muitala soai Hættain áiguba čájehit gánddaid nu go ledje justa dien maŋimuš mátkkis Ruoššas. –Gánddat ja sin musihkka galgá leat guovddážis dán filmmas, moai ean boađe dađe duobbelii bidjat man ge lágan kommentáraid ja eará jienaid dán filbmii. ¶
–Searvvit eai oaččo báljo goassege vuosttaš ohcamis tihppenruđaid. Dábálaččat gollet sullii 3-5 jagi ovdal go dat dáhpáhuvvá, muitala Sylvi Bellika gii lea meannudan Kárášjoga Mohtorsearvvi ohcama. –Leat issoras ollusat geat ohcet tihppenruđaid. Dán jagi ledje ohcamat 43 miljovnna ruvnno ovddas, ja mis ii leat eambbo go 7,2 miljovnna maid sáhttit juohkit. Dan dihte šaddet searvvit vuordit, go mii fertet vuoruhit sin geat leat ohcan guhkimus áiggi, čilge Bellika. Iešalddis lea KMS ohcan ortnegis, muhto sii fertejit juohke jagi ohcat ruđaid ođđasit. Bellika muitala ovtta searvvi birra mii ozai olles gávcci jagi ovdal go oaččui ruđaid. –Lea hui suddu go ná šaddá, ja mii diehtit ahte searvvit gillájit dan geažil. Loahpalaččat eat sáhte eat lohpádusa ge addit Kárášjoga Mohtorsearvái ahte sii oba ožžot ge ruđa, dadjá Bellika. ¶
KMS manná eahpesihkkaris dillái dál. Jođiheaddji Roy Evert Guttorm lea čohkkemin stivrra geahččan dihte maid sii galget bargat viidáseappot. Searvi lei juo álgán njáskat beziid Oalgeváris vai lea gearggus álgit ráhkadit crossbána čakčii. –Dát gal váikkuha hui ollu nuoraide Kárášjogas. Kárášjoga nuorat háliidit ahte juoga galgá geavvat, ja mohtorvaláštallan geasuha hui ollusiid. Leat ollusat geat háliidivčče álgit vuodjit, muhto dál eai oaččo dan vejolašvuođa, muitala Guttorm. Guttorm mielas lea ártet go fylkkagielda lea vuoruhan riddogielddaid, gosa áigot ráhkadit goanstarássešiljuid, vaikko sis leat juo buorit hárjehaddanvejolašvuođat. –Mis eai gávdno eai makkárge hárjehaddanvejolašvuođat, ja livččii stuorra beroštupmi dasa. Danne oaivvildan ahte livčče galgan vuoruhit min ovdalii. Jus ii dán jagi, muhto aŋkke nu ahte eat dárbbaš vuordit vihtta guhkes jagi, lohká son. –Mohtorsearvi lea vásihan nu ollu vuostebiekkaid ahte mokta bargat viidáseappot gal diehttelasat šaddá nuo ja ná. Muhto eat mii vuollán. Go ná guhkás leat joavdan, de gal heaibut viidáseappot, lohká Guttorm. –Mun lohpidan ahte aŋkke 20 jagi geahčen lea mis crossbána, dadjá son ironijain. ¶
Máilmmis lea hirbmat roassu ja muhtimat dušše besset das heakkas. Sii fuobmájit vuolgit paradiasii fatnasiin. Mátkkoštettiin bisánit duoppil dáppil gos ain leat olbmot eallime. Mátkkis vásihit rasismma, satanismma, jugešvuođa ja feara maid. Die lea veaháš teáhterbihtá birra maid galget ráhkadit. Sámi vildonat galget ráhkadit oasáža dán bihtás. Juohke riika lea ožžon fáttá man birra galget ráhkadit iežas oasi. –Mii oaččuimet barggu ráhkadit bihtá muhtin álbmoga birra mat leat dego sápmelaččat, muitala Máret Steinfjell, gii lea joavkku jođiheaddji. Sii galget ráhkadit oasáža mii muitala dán álbmoga ja fanasmátkkošteddjiid deaivvadeami birra. Fanasmátkkošteaddjit galget buktit skeaŋkkaid mat rievdadit dán álbmoga eallima. ¶
– Mii diehtit ahte ášši lea guoddaluvvon, muhto eat leat vel ožžun áššebáhpáriid, muitala diehtojuohkinkonsuleanta Menahem Paz. UDI deattuha ahte jus mánáiguin leat psykálaš váttisvuođat, de ferte dat duođaštuvvot dohkkehuvvon doaktáris dahje psykologas. ¶
Kllokoqi bearraša advokahta Magnulf Aurvåge lea dál bargamin duođaštit makkár váttisvuođat bearrašis leat ja deattuheamin ahte sii berrejit beassat leamen Norggas olmmošlaš sivaid dihte. – Dat sáhttet gollat máŋga mánu ovdal go guoddaleapmi meannuduvvo ja dat lea váttis dadjat mii boađus guoddaleamis šaddá, muitala Aurvåge. ¶
Maŋŋebárgga dán vahkus vuođđuduvvui golfsearvi Kárášjohkii. –Searvái lea dárbu, go juo vuođđudanbeaivve ledje 20 miellahtu, lohká jođiheaddji Jan Skoglund Sámi Radioi. Son muitala ahte golf-searvvis lea fálaldat sihke mánáide ja nuoraide. ¶
Gáfebussiin gieđas njuikeba Niillas ja Gjert bilii ja dolleba ovdalaš njuovahahkii. Viesu galget gurret vai de besset váldit muhtin lanjaid atnui iežaset prošektii. Prošeakta bargomokta ii leat dušše juoga mii lea Guovdageainnus. Miehtá Norgga leat 13 suohkana mielde prošeavttas mii galgá bistit vel golbma jagi. Guovdageainnu suohkana dearvvašvuođa- ja sosiálaossodat dat jođiha prošeavtta Guovdageainnus, muhto leat ollu ásahusat maiguin ovttasbargá, earret eará Aetat ja UniReg Sis-Finnmárku. Prošeaktajođiheaddji Bodil Øverli Nilsen muitala ahte leat ollu sivat manne dat prošeakta álggahuvvui. –Alla bargguhisvuohta, sosiála váttisvuođat, vuollegis gelbbolašvuohta ja ollu dagakeahtes barggut leat sivat manne prošeakta álggahuvvui Norggas. ¶
54 jahkásaš Gjert Jørgensen lea leamaš mielde prošeavttas dan rájes go álggii giđđat. Ovdal dan lei mielde ovdaprošeavttas jahkebeali. Ovcci jahkái ii leat Gjertes leamaš bargu. Ovdal son lea bargan guolleindustriijas ja njuovahagas. Gjert lea hui movttet go viimmat beassá fas bargat. –Lea hui buorre go lea juoga maid bargá. Go lea ná boaris go mun lean, de ii leat šat álki oažžut barggu, muitala Gjert, gii lea boarraseamos dán prošeavttas dáppe Guovdageainnus. –Lea čielggas ahte šaddá ollu juhkan go ii leat bargu. Dan gal šaddá. Guhkes beaivvit maid šadde go galgá ruovttus čohkkát ja seaidnái geahččat. Dál lea ollu buoret, ii sáhte juhkat šat go galgá bargui juohke beaivvi. Lea hui positiivas prošeakta. Duođai. Gjert lohká maid mihá buoret eallindili šaddan. Son loaktá áiggi mihá buorebut go lea eanet olbmuid siste ja son lohká iežas ožžon ollu ođđa olbmáid. Liikká son ii dieđe oažžu go ávkki prošeavttas. –Ii leat ollu maid olmmoš máhttá, nu ahte in dieđe oaččun go barggu šat. ¶
Nils N. N. Eira lea fas nuoramus gii Guovdageainnus lea mielde prošeavttas. 20 jahkásačča mielas lea buorre go beassá bargat. –Lea hui buorre go ii dárbbaš ovttatládje ruovttus čohkkát ja joavdelastit. Ovdal lávejin lihkkat gaskabeaiáigge ja geahččat TV beaivvi miehtá. Dál lea beivviid hommá ja diehtá ahte ferte lihkkat juohke iđida. Šaddá ollu juhkan go guhkki lea áigi, muhto dál ii astta šat juhkat ja dádjut, muitala Niillas. Niillas ii leat oahpu gazzan ja sus ii leat goassege leamaš fásta bargu. Oanehaš lea bargan UniRegas registrerenbargguiguin. ¶
Čieža olbmo leat juste dál mielde prošeavttas Guovdageainnus. Dasa lassin barget njealjis iešguđet ossodagain suohkanis. –Áigut váldit oktiibuot 20 olbmo bargui, dađi mielde go ožžut eanet bargguid, muitala bargojođiheaddji Mikkel Triumf. Prošeakta áigodagas leat háhppehan bargat vaikko maid. Sii barget almmolaš ásahusaid ovddas, muhto eai priváhta olbmuid ovddas. Stuorámus prošeakta lea leamaš snihkket fiellus 500 mehtara guhku rehabiliterenluotta ođđa dearvvašvuođaguovddáža lahka. Maiddái tribuna snihkket spábbačiekčanšilljui lei stuora prošeakta. Muđui leat sis ollu smávva barggut dego muorrasahen ja fárrehit ásahusaid. Sii leat maiddái ráhkadan luistenšilju Guovdageidnui. Muhto dát prošeakta ii leat dušše bargu. 20 proseanta galgá leat oahppu. Skábman dollet iešguđetlágan kurssaid. Sihke geatnegahtton ja ii-geatnegahtton kurssaid, ja maid bargoráhkkaneaddji kurssaid. Dán rádjai lea earret eará leamaš dihtorkursa, juoŋastan- ja gárdunkursa ja álgoveahkkekursa. ¶
II BEROŠ: Ingebrigt Pedersen biehttala šállošit maid lea lohkan ja illuda deaivvadit Skumain rievttis. ¶
Ráđđehus árvala golbma miljovnna boahtte jahkái, 1,8 miljovnna Gielddadepartemeanttas ja 1,2 miljovnna Olgoriikkadepartemeanttas, ja guovddáš galgá leat jođus ođđajagimánu vuosttaš beaivvi rájes. ¶
Sámedikki presideanta dovddasta dárbbu ráhkadit vuogádaga mii váldá vára guhkit áiggi dárbbuid. –Muhto mo. Dan in vuos dieđe, vástida Nystø. Váldosivva manne son dál mieđiha opposišuvnna gáibádussii, lea ahte Sámediggi lea maŋimuš jagii váldán badjelassii olu institušuvnnaid. –Dát mearkkaša ahte mii fertet bargat bušeahtain birra jagi. Ja mis ferte leat álo nana oktavuohta iešguđet ásahusain. Otne sii váilahit dákkár oktavuođa, muitala Sámedikki presideanta. ¶
Dan Robert Larsen lohká ahte jus konsearta šaddá ekonomalaš suksessan, de dagasivččii dat ahte máŋga nuorra rock-musihkkara Sámis sáhttet oažžut ávkki konsearttas. Molotov Cocktail lei joavku geat ledje dušše nuorra rock-musihkkara, ja dán vuoiŋŋa mielde šaddá maiddái foanda. Dan Robert ii sáhte muitalit vel maidege juste movt foanda šaddá bargat, ja makkár njuolggadusat šaddet vuođđun. –Molotov Cocktail Muittofoanda ii leat vel ásahuvvon, muhto maŋŋel dán vahkkoloahpa de mii áigut cegget foandastivra mii galgá ráhkadit njuolggadusaid ja eavttuid movt ruhta berre geavahuvvot. –Jurdda lea ahte nuorra sámi rock-musihkkarat sáhttet ohcat ruđa foanddas turneaide, CD-prošeavttaide, konsearttaide, ja nu viidaseabbot, lohká Larsen. Foanda ii leat makkarge Kárášjoga-foanda, muhto galgá boahtit ávkin buot nuorra sámi rockariidda. –Mii sáhttit leat mielde finansieret osiis iešguđelagan prošeavttaid nu go eara finansainstitušuvnnat, muitala son. ¶
SEAHKA SISTE: Sotnabeai´ čuovganeapmái ožžo Guovdageainnu politiiját dieđu ahte Mázes báhčala soames. Leansmánni Henriksen ii loga alddiineaset makkárge duođaštusaid. ¶
Liikká jáhkká leansmánni Henriksen ahte Mázes lea leamaš báhčaleapmi. Muhto son gii dieđihii politiijáide, ii sáhttán muitalit gokko báhčaleapmi galgá leat dáhpáhuvvan. Ii earágo sula guovllu. Politiiját vigge ohcat luottaid, muhto eai leat gávdnan maidege. –Eat leat gávdnon luođđasajiid gostege, ii ge gullon šat báhčaleapmi go bođiimet Mázii, muitala Henriksen. Das dasto čužžot politiiját, eai ge leat makkárge duođaštusat, earret go njálmmálaš. ¶
GUOVDAGEAIDNU: –Lea šállošahtti go Nordnytt ođassátta inuihttamánáid givssideami birra lea boktán reakšuvnnaid mat áitet rektora Ellen J. Sara Eira, lohká NRK Sámi Radio ođasdoaimmahushoavda Piera Balto. –Dat ii lean min ulbmil. Muhto Balto ii mieđa iežas journalistta botnjan ášši nu ahte ii leat čájehan ollislaš duohtavuođa das maid rektor oaivvildii givssideami birra. –Rektor Ellen J. Sara Eira lohká dan maid lohká, ahte sii geat leat mielde bieguheame leat maid oaffarat, deattuha Balto. Sara Eira dovddai iežas geavahuvvon Nordnytt ođasáššis, go olles su jearahallan lei čuhppojuvvon eret. Dušše dat maid son logai áibbas loahpas dego diehtun journalistii, lea geavahuvvon ođasbihtás. –Leimmet geargan jearahallamiin go dadjen dan mii oidno TV:s. Go journalista dajai muinna ahte diet lei bures daddjon ja jearai lobi dan geavahit, de suvven. Unnán dihten ahte lei dušše dat mii boahtá fárrui tv-ođđasii, muitala Sara Eira. ¶
Lea vuosttaš geardde go sápmelaččat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas lágidit heargegilvovuodjincup mii čađahuvvo buot golmma riikkain. Dán rádjái lea Suomabealde heargegilvovuodjincup dat stuorámus heargegilvovuodjimat masa sámi heargeeaiggádat ja heargevuoddjit servet. –Dát vuodjimat stivrejuvvojit eanaš láddelaččaid bealde ja mii vuohttit ahte vuodjimat šaddet máddelii ja máddelii, muitala John Isak Sara Guovdageainnus. Son lea dat áidna sápmelaš gii lea beassan iežas nieiddaža Ánne-Ristena herggiin, Ena II:iin, finálavuodjimiidda Anárii. ¶
Sámi heargegilvovuoddjit leat máŋga jagi bargan oažžut muhtun vuodjimiid Norgga beallái dan Suoma cupas. Dat lea leamaš váttis olahit, ja lea ge dagahan ahte sámit ieža ráhkkanišgohtet stuorát heargegilvovuodjimiid. –Ohcejohka lea báhcán dego oarbbisin dán Suoma cupas. Buot eará gilvvut leat Roavvenjárggas lulás. Dat iešalddis merkkaša ahte šaddá hui lossadin midjiide mátkkoštit dáidda báikkiide searvat cupgilvvuide, muitala Joavnna Issát. Dán vuosttaš vuoru leat sii ráhkkanan golbma gilvvu. Vuosttaš lea Gárasavvonis, nubbi Heahtás ja goalmmát fas Guovdageainnus. –Dáid vuodjimiid leat mii heivehan dakkár vahkkoloahpaid nala, gos dat Suoma cup vuodjimat leat Lulli-Suomas ja gosa sámi heargeeaiggádat ja heargevuoddjit eai leat manname, čilge Joavnna Issát. Lágideddjiid hástalus šaddá vuosttažettiin oažžut gilvvuid nu miellagiddevažžan ahte ollusat servet. Vuosttaš mihttomearri lea sullii čuođi hearggi. –Muhto dat stuorámus hástalus šaddá oažžut dan geográfalaš viidodaga. Mii diehtit ahte dán rádjái leat leamaš vátnásat Ruoŧa bealde heargegilvovuoddjit. Dál sávvat ahte dát rahpá vejolašvuođa sidjiide maid leŋget gilvovuojániid. ¶
Dát golbma heargegilvovuodjimat Norggas, Ruoŧas ja Suomas galget maiddái buktit ovdan eará kultuvrra. –Juohke lágidanbáiki ráhkada iežas profiilla gilvvuide. Muhtun sajiin galget eará gilvvuid maid lágididt, nu go njorostallamiid. Eará báikkiin fas ráhkadit earálágan kulturfálaldagaid, muitala Joavnna Issát go hásttuha olbmuid boahtit heargegilvovuodjin márkaniidda. Njukčamánu 7. beaivvi lea áigemearri gilvaleddjiide dieđihit áigot go searvat dáidda vuosttašvuodjimiidda. Muhto maiddái earáide geat háliidit vuolgit dáidda márkaniidda lea goansta diŋgogoahtit dál juo idjadansajiid. ¶
–Eat sáhte goasse dohkkehit ahte midjiide fállo dálveorohat muhtun guossavuovdái Ruoŧas gosa šaddá biillain geasehit bohccuid badjel 50 miilla, lohká Tromssa boazodoalli ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) nubbin ovdaolmmoš Per Mathis Oskal. Oskal muitala ahte sii šattaše dáinna evttohusain johtit biillaiguin meaddil buot Ruoŧa beale čearuid gitta Pajala rádjai; davábealde Durdnos gávpoga. –Mii leat fitnan geahččamin makkar guohtumat leat guovllus. Doppe leat dain suhkkes guossavuvddiin dušše jeaggeeatnamat. Leat maiddái stuorra vuovdečuolahagat, ja dakko gal ii leat eará muoldu maŋŋel go leat lossa mašiinnaiguin vuodján, diehtá Oskal. ¶
Per Mathis Oskal gal oaivvilda ahte dán konvenšuvdnaevttohussii gal galggašii ráhkaduvvot dárkilis váikkuhusguorahallan. –Boazodoalu mánát geat leat oahppit sámeskuvllas leat oalát vajálduvvon dán áššis. Stuorra jearaldat lea ahte galget go dát mánát maiddái sirdot Ruoŧa skuvllaide. Dákkár bealit eai leat vihkkeduvvon, váidala Oskal. Per Mathis Oskal oaivvilda evttohusaid áittan eanaš Nordlándda ja Tromssa boazodoallui. ¶
Bonnez muitala movt moadde nieidaskihpára vásihedje cissaráhtte. –Álggos atne unohassan dan go eai lean hárjánan čuoččat earánastit. Maiddái jáhkke ribahit buvssaide. Manai bures, muitala Bonnez. Italialaš guhte fuomášii ráhkadišgoahtit dán goanstta, lei nu dolkan go nissonolbmot álo váidaledje duolva hivssegiid. –Go vuolgit mátkkoštit, de váldit mielde čoavje- ja oaivedálkasiid, loastara ja eará dárbbašlaš biergasiid. Cissaráhtte galggašii leat seamma lunddolaš. Guhkes hivssetvuordimiin ja johtolagas lea álkit čuoččat earánastit, go čurtet, lohká Bonnez. ¶
Deháleamos moala maŋis ¶
Dehálaš moala maŋis ¶
Svein Holmestrand lea moanat háve dehálaš moala báhčán Nordlysa ovddas vuostejoavkkuid fierbmái. Dál lea moala maŋis mii lea deháleabbo go goasse ovdal. –Dál lea eallimis mihttun ahte fas beassat julggiid ala, nu ahte beassa spábbačiekčanskuovaid fas nahkehit juolgái. Ii ábut vuollánit, lohká son. ¶
Svein Holmestrand lea doalahan movtta, ja leaika ii leat goasse guhkkin vaikke dávdda geažil lea šaddan ollu nuppástuhttit eallima. Mánnán viegadii Iešjotgáttis, Jergolis. Moanat buori spábbačiekči leat boahtán Jergolis; vihtta miilla oarjjás Kárášjoga márkanis. –Eanemusat leat leamaš Nordlysas gávcci čiekči geat bohtet Jergolis, muitala son. ¶
Svein Holmestrand muitala ahte son lea smiehttan heaitit spábbačiekčamiin. Muhto ii leat vel guođđán spábbačiekčama ja dan birrasa. Easka lea bárrahis ráhkkaneamin. –Mis ii leat mihttu vuoitit. Lea deháleabbo leat mielde gilvvuin, lohká Iešjotnissonolbmuid joavkojođiheaddji Svein Holmestrand. ¶
Dán jagáš Sámi cupii leat dieđihan 25 joavkku; 10 nisson- ja 15 dievdojoavkku. Poršáŋggu spábbačiekčan searvi, PFK, galgá hoidet oppa cupa Leavnnjas. Sámi cup lágideddjiid ovddasvástideaddji, John Turi, muitala ahte dál lea buot gárvvis álggahit spáppačiekačamiid dán váhkuloahpa Leavnnjas. –Dál lea čielggas goas ja gos guhtege joavku galgá čiekčat, lohká John Turi. ¶
John Turi muitala ahte čiekčamat čikčojit golmma šilljus; guovtti šilljus Leavnnjaguovddažis, ja Bissojoga spábbačiekčanšilljus mii lea moadde miilla eret Leavnnja čoahkkebáikkis. –Leat viggan bidjat nu ahte joavkkut eai galgga dárbbašit eará oktii fitnat Bissojoga čiekčamiin. Muhto buot joavkkut šaddet gal Bissojoga šilljus čiekčat, muitala John Turi. ¶
Girjjis doarru Ima maiddái cukcasiid vuostá. — Eallimis galggašii eadni leat álo dego láđisvuohta ieš. Muhto árgabeaivi gal ii leat nie. Ná čilge Ima go Min Áigi jearrá manne son duostá čállit ovdamearkka dihte dákkár divttažiid máná birra: «son bárgu ja mun garrudan son gillju mun čierun son huiká hálidan doaškkastit hávkadit guottáin bálkestit lássaráigge olggos» — Dá han leat dakkár jurdagat maid birra eatnis ii leat lohpi hállat. Imaštalan manne son nu? Ii han oktage leat álo buorremielas. Muhtomin leat nu váiban ahte eat šat dieđe mo dás beassat eret. Imai lea diktačállin dego terapiija. — Go juoga deaddá mu, de ferten dán oažžut olggos gieđa mielde báhpára ala. Maŋŋá lean áibbas guoros. Ávdinvuođa dovddan dássážii go girji lea almmuhuvvon, muitala Ima. ¶
«Máilmmis dása» lea Ima njealját diktagirji. Olggoža vuođđogova ja girjji lea Nils-Aslak Valkeäpää hábmen. Dá lea su maŋimus bargu mii lea almmuhuvvon. — Munnje lei stuorra gudni go Áillohaš háliidii hábmet girji. Son lea álo leamaš mu ideála, ja lávii mu čievččastit bahtii go čállinmokta nohká, muitala Ima. Ovdalis leat almmuhuvvon «Gollebiekkat almmi dievva» (1989), «Jiehki vuolde ruonas giđđa» (1993) ja «Silkeguobbara lákca» (1995). ¶
Lasse Wigelius ii vuoitán ovttage viehkamiid; guovtte háve bođii nuppi sadjái ja oktii njealját sadjái. Dainna čokkii čuoggáid nu ahte vuittii obba cupa. –Gal dat juo muitala juoidá, lohká ieš. Gilvui leat geasis searvan 31 valáštalli geat leat juohkásan 10 iešguđet luohkáide gaskal 13 ja 59 jahkásaččaid. ¶
SVL jođiheaddji Petter Asbjørn Balto lohká ahte Min Áiggi geassecupa lei šiehtadus mii lei gaskal aviissa ja SVL. –Dál leat dat cupa čađahuvvon ja vuoittut leat juhkkon. Juohkehaš oaččui 1000 ruvnno vuoitun, muitala Balto. –Somá lei gal vuoitit ruđa. Juohke viehkan han attii badjelaš 300 ruvnno, lohká vuoiti Lasse Wigelius. ¶
Brit Inga Hætta Nilut joavkkus lea vuosttaš nissonolmmoš gii lea searvan Muitil ja Čeahppi gilvvuide. Vaikko Nilut Joavku vuoittahalai, de beassá bronšafinálii. –Lei hui somá, muhto jalla váttis, muitala son. Son vikkai lohkat valáštallangirjjiid, muhto ii lean nu álki gilvalit daid hárjánan veteránaid vuostá. Vaikko lei ge váttis ii leat son suorganan ja muitala ahte boahtá áinnas searvat boahtte jagi maiddái. –Mu mielas gal lei áigi ahte nissonolbmot maid servet dán gilvui, ja danne válden mun dán hástalusa. Ávžžuhan áinnas eará nissonolbmuid maiddái searvat dán gilvui, go lea hui suohtas, loahpaha duhtavaš gilvaleaddji Brit Inga Hætta. Dán lávvardaga deaivvadeaba Dáibal Lunttat ja Muitil go dáhttu nuppi beallefinálas, ja dat joavku guhte dán vuoitá deaivvada Iešjoht´ Searaiguin finálas. ¶
–Šaddá hui somá boahtit Kárášjohkii dan joavkkuin, ja mun dáhkidan ahte šaddá albma heavyeahket. Mii čuojahit (Deep) Purple, Thin Lizzy, Whitesnake ja máŋga eará joavkkuid musihka, muitala trommis Bendiksen Min Áigái. ¶
–Mun ledjen plánen atnit dieđáhusa joatkkaskuvlla oahpaheamis, muhto dan mun dieđusge in sáhte dál, váidala hun. ¶
UNTAK 1994 báhppahistorjá: Balk Aune neaktá ges báhpa gii luomejeakkis geahččala beastit olbmuid, dan botta go earát suruhaddet ja máistet garrasit sorttaid. ¶
Rollalistu lea seammalágan go prográmma. Doppe leat sihke ovddeš revynásttit ja ođđa taleanttat. Bagadalli lea Ann Jorid Henriksen gii ovdal lea leamaš Beaivváš Sámi teáhteris. Henriksen leamaš fárus1993 rájes. –In dieđe movt livččiimet su haga gal galgat birget. Dovdat hui oadjebassan lávddi alde go sus lea ovddasvástádus. -Mii leat oktiibuot 16:s. Vihtta dáin leat ođđa olbmot. Mii leat guhká hárjehallan, na ođđajagimánu rájes juo. Gal don áddet. Mii galggaimet oainnat juo geasseluomus. Das ii šaddan mihkkege. Eat geargga nu jođánit, ja dasa lassin leat máŋgasat dain áŋgiris olbmuin fárredallan eret. -UNTAK lea guovtti oasis. Okta revyjoavku ja okta lávlunjoavku. Lávlunjoavku dat lágida dán eahkeda, sihke borramuša ja musihka. Namahanveara lea ahte Betten lea sihke revy- ja vel lávlunjoavkkus nugo eatnašat leat. Betten lea ieš leamaš mielde álggu rájes. –Álggaheimmet UNTAK muhtin nissonprošeavtta oktavuođas, muittaša son. Son lea neaktán máŋggaid rollaid. Dán háve ii daga son dan šat. –Mun lean láidesteaddjin, na mun ja Arnt Egil Skansen. Lea vuosttaš háve go láidestan geahččiid, nu ahte šaddá hui gelddolaš. -Gal dat šaddá nu somá ja nu gelddolaš. Illudan lávddi ala nugo sirkusheasttat lávejit illudit ruovttoluotta sirkuslávdái. Lea álohii suohtas lávddis čuččodit. Boahtte lávvardaga bovde UNTAK revyeahkedii Vuotnabađa servodatvissui. Lea UNTAK lávlunjoavku mii lágida feastamállásiid ja dieđusge vel dánsuma. ¶
Nuoraid- ja valáštallankonsuleanta Guovdageainnu suohkanis Anne Karine Utsi muitala ahte suohkana bealis ii boađe mihkkege dahkkot dán áššis lagamus áiggi. –Váhnemat eai leat čájehan doarvái beroštumi dasa. Sii čájehit beare unnán beroštumi nuoraid dillái Guovdageainnus, oaivvilda son. Prošeakta lei ožžon doarjaga doaimmahuvvot, ja buot neavvut mat dárbbašuvvojit leat oston sisa. Dat áidna mii váilu leat váhnemat ja ollesolbmot geat eaktodáhtolaččat váldet dán barggu badjelasas. Infonuorra lea giđđat fas viggan lágidit Idjagáranas-ortnega, muhto ollesolbmot eai čájehan beroštumi. –Mun livččen duođaid sávvan ahte váhnemat beroštisgohtet eanet idjavázzimis. Mii ávžžuhit olbmuid searvat vai mii oažžut dán fas johtui, dadjá Infonuora Bente Hætta. ¶
Imaštattan din bargovugiid ja ulbmila ášši birra čállimis, go dattege ehpet čále buot beliid áššis. Leagoson nu ahte jos čálášii buot beliid birra maid diehtá, de ii bázášii šat miige dan skándala áššis, ja nu livččii olles dát buorre skándála ášši billahuvvan. ¶
In dieđe leigo dus dušše dárbu iežat markeret duostilis journalistan, gii ii bala geange harcemis áviissa siiduiin, vai leago dušše veaháš duihmes journalistalaš dáidu mii dagaha ahte bealit áššis, mat eai duvdde skándála, eai váldojuvvo ovdán. Jurdilitgo goassege dán barggadettiin ahte ášši duođai sáhttá leat áibbas nuppeláhkái go dat mii du áviisa čállosis lea sihke bajilčálusin ja oaivesisdoallun. (Du duopmu, maŋŋel go leat ášši dutkan). Sutnje gii dás muitala ahte mun lean su rihpan, ii mávsse maidege dán čuoččuhit áviissas. Son ferte vástidit fálska váidaga ovddas dikkis, ja dalle dákkár giellásat maid dutnje lea jođihan, eai mearkkaš šat maidege. ¶
Sámi Válga Lihttu (SVL) beaškala garrasit go Jánoš Trosten Sámi Radioi lea dadjan ahte eai buot sámediggeáirasat geat ovddastit politihkalaš bellodagaid Sámedikkis, berre beassat mielde digaštallat Snøhvit-ášši. ¶
Gaskamuttus 90-loguin roasmmahuvai Áillohaš garrasit go beaškkehii guorbmebiillain oktii. Guhká lei guovtteilmmi gaskkas, muhto doarui fas julggiid ala ja maiddái lávdái. Juohke jagi Guovdageainnu beassášmárkaniin geigejuvvo "Áillohačča bálkkašupmi." Maŋemuš jagiid jugii Áillohaš ieš bálkkašumiid. Diibmá lei beassášmárkaniid oktavuođas maŋemuš háve lávddis go Guovdageainnus lágiduvvui "Áilluhačča ávvokonsearta" mas ledje fárus sihke ođđa artisttat ja ovddeš beakkálmasat geaiguin Áillohaš lea bargan lahka ovttas musihkalaččat áiggiid čađa. Áillohaš ii lean náitalan ja sus eai báhcán maŋisboahttit. ¶
Nordlysa spábbačiekčan suorggi jođiheaddji muitala Sámi Radioi ahte golmmas sin čikčiin leat ožžon jearaldaga eará joavkkuin. Roy Arild Rasmussena leat sihke Sálašvággi, Lufuohta ja Áltá jearran. Áltá lea maiddái jearran ságastit Martin Norbyain. Tretnes lea maiddái hui positiiva ahte Nordlys čiekčit mannet bajit divišuvnnaide go doppe leat buoret ovdánanvejolašvuođat. –Ii leat veara mannat seamma divišuvdnii gos ii soaitte ovdánit, dadjá Tretnes dasa go Bossogohpi lea čájehan beroštumi Tord Morten Peltoperäi. ¶
Gáre Márjá vuojaša Tempoin dušše geasset. Dálvet son vuodjá ges skohteriin. –Go jiekŋa boahtá luottaid nala čakčat, de gal bijan eret mopeda. Njalkasis in gal duostta vuodjit. Dasa lassin lea beare galmmas dálvet vuodjit mopedain, muitala Gáre Márjá. Suinna lea bures mannan álo go lea vuodjime leamaš, earret okte go lei easkka oahpahallagoahtán vuodjit mopedain. –Vuosttaš jagi go mus lei mopeda de gahččen dainna go ledjen gávas vuodjime. Muhto bures dat manai, vaikko čalbmeláset cuovkanedje. Eai boahtán čalmmiide lásemoalut. Muhto Gáre Márjá lei nággár. Son ii ballán ja vuollánan dán dihte. –Jurddašin ahte vuollán gal in. Fertejin oahppat vuodjit go juo ledjen oastán mopeda. ¶
Eará áhkut lávejit veaháš imaštallat Gáre Márjjá go lea nu searas olmmoš ahte bissu mopeda nalde. Muhto Gáre Márjái dat ii leat stuora ášši. Son vástida sidjiide ahte "lean dán rádjai bisson ja bisun go lean oahppan bissut" . Gáre Márjá luoitá Tempoin eanaš dušše márkanis. Muhto son láve maid fitnat Gálániittus, gosa lea guokte miilla. Ávžžis ja Čunovuohpis maid finada. Jealmma son gal bidjala oaivái go vuoddjá. Dan haga gal ii vuoje gosage. Sámi gahpira láve bidjalit busse sisa sykkela maŋábeallái vai beassá náhkehit dan nala go olle gosa galgá. Jađe čárve gássa ja suovasta nu ahte gákti vel leabasta. –Dán rádjai lean sprehka leamaš, lohká 77-jahkásaš áhkku, gii láve goarrut gápmagiid, sahet muoraid, hoigat muohttaga ja doaibmaguovddážis veahkehallat go ii leat vuojašeame iežas Tempoin dahje skohteriin. ¶
Guhkesluovttas presideanta nuollala gávtti eret ja coggala eanet heivvolaš biktasiid mat girdet duolvat. Lea distat ja vihtta beaivvi válggaide. –Gii máhttá suhkat, jearrá Sámedikki presideanta ja divttasvuotnalaš Sven-Roald Nystø go mii čohkkedit fatnasii mii galgá doalvut min rastá eanu ja Náranažžii. NSR´ jođiheaddji Klemet Erland Hætta gii lea bajásšaddan eatnogáttis Mázes dat dohppe áirruide. Ieš presideanta váldá meali. Jođiheaddji suhká ja presideanta stivre. NSR sáhtolačča fuomášeaba jođánit ahte fatnasa lea seamma váttis stivret go eanangeavahanpolitihka. Fáhkkestaga leat jođus bajásguvlui eanu, eatge rastá... Go de deaivat gáddái, de lea Náranašbargi Aslak Hætta min vuordime njealljejuvllat sihkkeliiguin. Presideanta ja ovddeš presideanta Ole Henrik Magga čohkkedeaba goallosvovdnii ja NSR´ jođiheaddji Klemet Erland Hætta čohkkeda nuppi sihkkela stivrrana duohkái, ovdalgo mii dollet dan moadde kilomehtar guhku mátkái Náranažžii, gosa presideanta lea vuosttaš geardde vuolgime fitnat. ¶
Luodda Náranažžii ii leat juste dat buoremus gal, dan dovdá bahta. Dat ođđa luodda leage Náranašbargiid stuorámus sávaldat. Ja sii háliidit luotta Guhkesluovttas Náranažžii, iige Gievdneguoikkas. Guhkesluovtta bokte lea oainnat lagabui miilla oaneheappot geaidnu stuoraluddii. Go joavdat, de leat ieža visot sáttun. Sámediggi ja NSR leat prinsihpalaččat vuostá Náranašroggamiid. –Mii mieđiheimmet dalle ahte roggan galgá álggahuvvot bargosajiid dihte, muhto fitnodagat eai doallan oktavuođa Sámedikkiin nugo ledje lohpidan ja nu ii leat Sámedikkis kontrolla mii dáhpáhuvvá, dadjá ovddeš Sámediggepresideanta Ole Henrik Magga. –Lea ovddemus prinsihppabealli mii lea leamaš váttis. Dál sáhttá juohkehaš oažžut lobi roggat ja Sámedikkis ii leat váikkuhanvejolašvuohta. Dat muitala movt dilli lea; lea eahpesihkkaris dilli, joatká son. Muhtin bargi doidá čáziin dan sihkkarit 10 mehtara alu geađgeseainni vai dat čáppa ruoná ivdni boahtá buoret oidnosii. –Dás lea doarvái geađgi máŋgga čuođi jagi doibmii, rápmu Fuxit-bargi Aslak Hætta. ¶
Lea šaddan oalle dilemman Sámediggái, go maiddái oidnet ahte doppe leat ollu bargosajit. –Dál lea dilli ahte dát lea dás, ja dál ferte sihkarastit ahte produkšuvdna bissu nu báikkálaččat go lea. Eahpesihkkaris dilli ii sáhte joatkit, vuoigatvuođalávdegotti bargu ferte ollašuvvot, ja dan proseassa fertet mii pushet vai dat ovdána, lohká sámediggepresideanta Nystø. –Juohkediŋga mii lea ođas lea eahpesihkkaris dilis, dadjala Aslak Hætta ovdalgo mii fertet doapmalit fas ruovttoluotta njealljejuvllagiin iežamet biillaid lusa. Presideanttas lea hoahppu dál ovdalaš válggaid. ¶
Sámediggepresideanta ii sáhte lohpidit ahte NSR ja Sámediggi áigot doarjut luoddahuksema Náranažžii. –Ii leat riekta dál dadjat ahte doarjut go mii vai eat, mii eat leat vuos dan dásis. Eat leat geahččan vuos daid iešguđetbeliid áššis, earret go hálddahus dásis. –Muhto mii ipmirdit hui bures ahte áigot dákko luotta danne go otnáš geaidnu ii leat buorre, lasiha Nystø. Luotta Guhkesluovtta bokte leat cakkadan Sámediggi, kulturmuittuid dihte mat leat doppe, fylka, fylkamánni ja Norsk Vassdrags- og Elektrisitetsvesen. Diimmu bisttii min Náranaštuvra. Na juo. Presideanta lea duhtavaš mátkkiin. Son lea oahppan ja dovdan ahte Náranažžii dárbbašuvvo ođđa luodda. –Ožžon gova mii lea dárbbašlaš ja tuvra lei miellagiddevaš. Ožžon maid dieđuid maid in leat ovdal diehtán, dadjala vel presideanta Nystø Min Áigái ovdalgo mii dollet goabbatguvlui, Min Áiggi journalista Guovdageidnui ja presideanta ja su fárru fas Mázii álbmotčoahkkimii. ¶
Ingebrigt Pedersen ii sáhte geassádit sámediggeválgalisttus. NSR-njunnožis ii leat lohpi geassádit válgalisttus mii gilvala NSR-listtuin. ¶
–Doppe ii leat makkárge dállu dahje viessu dál šat, muhto mii áigut merket juste gokko dat lea nu ahte olbmot gávdnet saji, muitala Ánne Biret. ¶
Anne Biret muitala ahte dieđihanáigemearri lea dán mánnodaga. ¶
Kristent Samlingsparti, Kristtalaš Čoahkkananbellodat lea álggahan sierranaš neahttaaviissa mainna háliidit olahit dan badjel miljovnna olbmo geain lea dihtor ja interneahtta. http://www.ksnettavis.no lea ođđa fálaldat neahtas. Kristtalaš Čoahkkananbellodat mii lea ásahan neahttaaviissa, bargá Biibbala ja Vuođđolága vuođul, dainna ulbmilin ahte Norgga lágat galget heivehuvvot Biibbala ja Ipmila sáni mielde. Kristtalaš Čoahkkananbellodagas lea ovdalaččas báberaviisa - NY FREMTID . ¶
GUOVDAGEAIDNU:Bearjadat ija šadde bolesat bissehit ovtta feastta Hánnoluohkká láigoviesuin. Feasta manai badjil bávttiid ja doarrumat álge. Bolesat bissehedje feastta ja dolvo guokte rigerára ruoktot, muitala leansmánnibálvá Anette Smuk. ¶
Sundland mutala ahte sin bargu lea bargat dan ala ahte nu ollusat go vejolaš ožžot bivdit. Dan dihte eai hálit sii ráŋggáštit sin geat iešguđet ákkaid dihte háliidit dahje fertejit molsut guovllu. ¶
Lávvardaga 17.11, dii. 13.00 Antropologa Mette Jørstada logaldallan, gii muitala dán birra: ¶
Løland lohká iežaset hui oadjebasat boazodoallo-ođđasiid ráhkadit. –Mun dovddan olu boazosápmelaččaid. Lean maid logi jagi bargan Finnmark Dagblad-aviissas boazodoalloáššiiguin. Váldodoaimmaheaddji virgi 80-logu rájes lea báhcán muitui agibeaivái. Mus lei miella fas bargagoahtit dáinna ja dovden ahte dat dárbbašii buoriduvvot, lohká son. Dasto lei prošeakta jođus. MediaNorge mii lea skohtermagasiinna almmuhan 3 jagi, beassá ođđa prošeavttain loktet iežas gelbbolašvuođa. Boađus lea ahte Boazodoallo-ođđasat leat dál šaddan journalistalaš dáidun. –Dát ođđasat leat ja galget leat boazosápmelaččaide. Sii eai leat byrokráhtat eaige dieđalaš ámmáhiin. Sii leat dábálaš olbmot, ja dasto lea lunddolaš fállat álkit giela, namalassii journalistalaš giela. Dássážii lea dát magasiidna doaibman dieđalaččat ja byrokráhtalaččat. Nugo dávjá lea go muhtin dutki čállá, de son álgá hui jorbasit. Deháleamos ášši ii boađe álggus, muhto olu maŋŋeleappos artihkkalis. Mii dahkat áibbas nuppeláhkái. Mii maiddái divvut ja "desket" áššiid maid ieža eat čále magasiidnii, muitala son. ¶
Nuoraid Kulturdeaivvadeapmi Troandimis ii leat gilvu. Dat geat leat doppe galget čájehit dušše iežaset čehppodaga. –Dás leat dušše buorit bihtát mielde. Nuoraid Kulturdeaivvadeamis ii vuoitte oktage. Liikká mis lea juogalágan "seakti" . 20 nuora besset vuolgit Eurohpá kulturdeaivvadeapmái Rotterdamii borgemánus, muitala Sigmund Grimstad, gii bargá Nuoraid Kulturdeaivvademiin Troandimis. Oaivil lea ahte nuorat geat galget vuolgit Rotterdamii galget boahtit miehtá riikka, dat galget viidát válljejuvvot. –Dieđusge sávve ahte besse viidáset, nugo sihkkarit buohkat earát maid dahket, lohkaba Sirmania nieiddaguovttos Eva Måsø ja Laila Merete Knutsen. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Muhtin viesus Guovdageainnus lei bearjadaga mannan vahkus diggi ja rigearra. Politiiját soabahedje olbmuid ja šattai ráfi báikkis. Sotnabeaivvi čuovganeapmái šadde fas mannat seamma vissui soabahit báikki olbmuid, ja de fas šattai ráfi, muitala Leif Magne Thomassen Guovdageainnu leansmánnekantuvrras. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Ođđabeairuohta bearráigehčče politiiját ija miehtá, ja lei maid oalle jaskat márkanis, muitala leansmánnebálvá Thomassen. Politiiját ožžo dieđu ahte lei rigearra luoddagievkkana olggobealde, muhto doppe lei jaskkodan go politiiját ollejedje báikái. Politiiját ožžo maid dieđu ahte muhtin ásodagas lei priváhtafeasta gos lei rigearra ja čuojahedje beare garrasit musihka. Politiiját fitne báikkis ja bivde olbmuid jaskkodit dahje guođđit báikki. Muđui ožžo politiiját dieđu mánnodaga iđit ahte muhtin olmmoš vujii gárrenoaivvis márkanis. Politiiját vigge ohcat gárrenvuoddji, muhto eai gávdnan su. ¶
Dán jagáš riikaviidosaš Kulturmuitobeaivvis lea fáddán "árbevierut muoras." Dan oktavuođas lágiduvvojit kulturbeaivvit maiddái Kárášjogas. Bearjadaga álggos mánáide Sámiid Vuorká-Dávviris, ja lávvordaga lea bussemátki Anárjoga sisa. Bearjadaga čakčamánu 14. beaivvi: Dalle lea mánáid váras kulturmuitobeaivi Sámiid Vuorká-Dávviris. Das besset mánát oaidnit, gullat ja vásihit movt dolin sápmelaččat barge árbevirolaččat, nugo gámasuinniid cábmin, osttuid faskun, goađástallan ja dállobargguid. Muitalusat leat maiddái. Beaivi loahpahuvvo lávus, ja ávžžuhuvvo váldit niesti mielde. Lágideaddjit, Sámiid Vuorká-Dávvirat ja kultur- ja ealáhusossodat vuoššasteaba oasseváldiide teaja. Lávvordaga čakčamánu 15. beaivvi: Dan oktavuođas lea nuvttá bussefárru mii vuolgá Mega buvdda olgobealde diibmu 10:s. Golmma sajis bisqnit geahčadit muoraid. Álggos Čáhppesjogas gos leat goađit, nu ahte dalle beassá oaidnit guđeláhkai muorra lea geavahuvvon goahtái. Guohppenjavis bisánit geahččat erenoamáš beazi maid luondu lea hábmen. Jeaggeguolbanis vel dollestit geahččat beahcečuohpahat báikki. Fárru joatká Iškorasjohkii gos lea álggos dimbariid luddema birra. Statskog muitala ges vuovddi birra. Loahpas lea vel sáhka Anárjot´ávžži beahcečuohppamiid birra. Dasto lágideaddji, Kárášjoga gieldda kultur- ja ealáhusossodat, almmuha vel loahppa beaivái káfe ja ????? ¶
–Ii leat beaivválaš dáhpáhus leat mielde dákkáris. Lei stuorra vásihus, muitala Anita Isaksen Min Áigái. Son lei bovdejuvvon nuoraidfestii isidiinnis, guhte váccii seamma luohkás go ruvdnaprinsa Haakon Sjøkrigsskuvllas. Soai leigga veaháš hirpmástuvvan go bovdejuvvuiga doaluide danne go soai eaba rehkenastte iežaska ruvdnoprinssa lagamus ustibiid gaskii. Muhto biehttalit gal dieđusge eaba sáhttán. Soai girddiiga Osloi, válddiiga lanja hoteallas ja dasto válddiiga taxi Skaugumii. –Moai ean lean goassege ovdal fitnan Skaugumas, nu ahte lei erenoamáš dohko boahtit. Álggus berošteimme veaháš dain erenoamáš gussiin, muhto veaháš maŋŋel lei dego buot eará ge feasttain, lohká Isaksen, guhte maid beasai dánsestit maŋŋá go lei máistán dan erenoamáš buori borramuša mii fállui. ¶
Klemet Amund Eira lei vuolgimin Garasávvonii gilvalit Máilmmi hearge-cupas, mat leat vuosttaš cup-vuodjimat. Son lei ráhkanahttán gilvvuide vihtta hearggi, muhto dan gal šattai oalát heaittasit go bođii gielddus. Sámi leana šibitdoavttir Pirkko Pirinen lea gieldán bohccuid fievrredit riikarájiid rastá. Dan muitala YLE Sámi Radio. Dát guoská maiddái sidjiide geat ledje vuolgimin heargegilvvuide Garasávvonis. ¶
Klemet Amund Eira ballá ahte dán jagi eai beasa šat gilvvohallat Suoma ja Ruoŧa bealde, go jáhkká gielddusa viiddiduvvot. Dál ohcala Eira eambbo heargegilvvuid Norgga bealde. –Gildosis diehttelasat leat váikkuhusat go mii leat šaddan nu heittohat sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas, ahte mis eai leat iežamet heargegilvvut. Dál berrešeimmet ieža hutkat gilvvuid vai min hearggit besset gilvalit, nu ahte heargehárjehallamat eai dušša oalát, lohká Duottar hearggit searvvi Klemet Amund Eira. ¶
Duopmu lei garas nuorra boazosápmelažžii. Oslo gávpotriekti dubmii Roncen Nigá Káre, Karen Marit Utsi heaitit lobihis boazodoaluin man lea čađahan maŋŋel go su áhčči manai heaittihanortnega vuollái. Utsi lohká áhči dájuhuvvon ortnegii, ja guoddala ášši viidáset. Ovdalgo stáhta sáhttá čáđahit bággonjuovvama, fertejit garra Utsiin fas deaivvadit rievttis. Min Áigi 74. nr, 20.09.2000 ja 81. nr, 11.10.2000 ¶
–Ferte burus dikšut eamida ovdal go vuolgá luosa bivdit, árvala Nils Evald Biti ¶
Golgadeaddji ii álo fidne valjis luosaid, go dušše diddi goddui viđa suohppumis. –In heađáhuva go dieđán áŋgirvuođain golgadeaddji álo goddá fárppal dievva luosaid, árvala movttegis luossabivdi ja Vuolle Deatnulaš Nils Evald Biti. ¶
Nils Evald vuojista jođánit bajás suhppensadjái, suhppesta ja roahkoha gieđaid, –dál de dál de.... himiha son. –Eat sáhte vuollánit dál, ja doai leahppi masá 300 km vuodján, govvet ja čállit dan stuorra luossabivdi birra Vuolle -Deanus, lea heahpat, doapmala Nils Evald dadjat. Nils Evald lea dál oalát vuollánan, álgá sisa suohpput fierpmi, fáhkkestaga stužiha čážis, dalle diehtá son ahte luossa lea fierpmis gitta. Olbmás ihtet mojit, govvideaddji maid ráhkkana, váre livččii stuorat, smiehtada várra govvideaddji. Ii lean go bás diddi (2,5 kilo) muhto luossa go luossa. Nils Evald lea duhtavaš, govvideaddji lea oalle duhtavaš ja journalista lea hirbmat duhtavaš. Buriin mielain bovde Nils Evald Biti guhkemátkkálaččaid dedjii ja sáltelussii, ditti geige skeaŋkan Min Áiggi barggiide, ja mii vel buoret..... ¶
–Mu mielas lea hui dehálaš ásahit báikkálaš searvvi Kárášjohkii, vai beassat ovttasbargat eará sámi nuoraiguin ja oahpásmuvvat eanet sámi kultuvrrain. Vejolašvuođat maiguin mii sáhttit bargat leat nu ollu, ja lea dego geainnut rahpasit, muitala Anja Guttorm Graven. Anja lea leamaš miellahttu Davvi Nuoras jo guokte jagi ja lohká iežas vásihan hui ollu dán guovtti jagis. Son lea beassan mátkkoštit miehtá máilmmi, oassálastán máŋggaide konferánssaide, oahpásmuvvan hui ollu sámi nuoraiguin eará riikkain ja beassan deaivat eará álgoálbmogiid. Son lea earret eará fitnan Estlánddas, ON čoahkkimis Geneves ja lea hui ollu mátkkoštan davvin maiddái. –Lean oahppan hui ollu, sihke min iežamet kultuvrras ja eará álgoálbmogiid kultuvrras. Lean ožžon ollu lagaš skihpáriid miehtá Sámi. Dát lea mielde nannemin mu iešdovddu ja identitehta, ja mun lean šaddan olu eanet dihtomielalaš min sámi kultuvrii. Lean fuopmán man ollu buorit mis leat, ja lean dego čeavlái leat sápmelaš, čilge Anja. ¶
Burundi áigu oalát jávkadit polio 2005 rádjái, ja lea juo guhkás ollen dainna bargguin. Riikkas ii leat leamaš polio dan rájes go našuvnnalaš bearráigeahččanprográmma álggahuvvui 1999:s. Dán jagi čađahii riikka viđát našuvnnalaš polioboahkuheami, ja badjel miljovnna máná ožžo boahkuid. ON mánáidfoandda (UNICEF) ságadoalli Daniel Verna muitala ahte lea vuosttaš geardi go leat vázzán uvssas uksii ja boahkuhan mánáid, ja dát čájehuvvui leat erenoamáš buorre vuohki. Olles 92 proseantta ulbmiljoavkkus - mánát vuollel vihtta jagi - ožžo boahkuid, ja dál sávvá son ahte dát sáhttá leat maŋemus boahkokampánja ovdal go dávda lea oalát jávkaduvvon Burundis. ¶
Vihahuvvon hávdeeana ii leat Leavvajogas. –Hans Mikkelsenas Leavvajogas gávdnen unna giettáža gos maiddái Rástegáisá oidno. Jerren sus, ja son lei mielas bidjat giettáža hávdeeatnamin ja árvalasttii velá ahte songe háliida hávdáduvvot dán eatnamii. das galle, mun lean maid ožžon jearaldaga 13 eará ássiin Leavvajogas, ja sii maid háliidit hávdáduvvot deikka. Sis-Finnmárkku proavás Kåre Kvammen lea mielas leai boahtit čavčča beallái viijahit eatnama. Hauge ii bala jápmimis, ja danin maiddái son jápmima váldá hui lunddolažžan ja gulul. Dál lea ráfi sielus ja son lea viežžan iežas hávdegeađggi luonddus gosa áigu iežas nama čuollat. –Ferte gal muhtun eará čuollat geađgái goas mun jápmen ja goas riegádin. Lean snigir olmmái ja áiggun iežan gisttu dahkat nugo dolin leai dábálaš. ¶
Jan Henry Keskitalo leat orron sin luhtte Amerihkás muhtin jagiid dassái. Son muitala ahte dalle lei Ken 18 jagi boaris, ja viegai maratona. ¶
JASKAT: Lea measta áibbas jaskat ovddeš Reinproduktera visttis, mii dolin lei Norgga stuorámus boazonjuovahat. SND ii atte ruđa sidjiide geat háliidit álggahit doaimmaid, ja biehttala maiddái sihkkut Guovdageainnu suohkana loana mii sis leat SND:s. ¶
SND biehttala doarjut ođđa doaimmaid ¶
Biehttala hupmat ¶
SND Finnmárkku Jan Vasskog biehttala hupmat ohcamuša birra, ja čiehkádallá njuolggadusaid duohken. ¶
Gaskavahku jo galggai Synnøve Persen Osloi čohkkát go 1979:s leai oaivegávpogis "ráfáihuhttimin" dáža olggobealde Norgga Stuorradikki. Son ja eará nealgudeaddjit dupmehalle sáhku máksit ja Synnøve leai vuosttaš gii oaččui máksin jearaldaga. Dán son lea biehttalan ja nu dáhttot giddagassii viđa beaivái. –In dieđusge vuolgge čohkkát. Ožžot boahtit viežžat fámuin jus oaivvildit ráŋggáštuvvot galggan, muitala Synnøve Persen Sámi Áigái. Sámi Áigi 39. nummir, golggotmánu 30. beaivvi 1981 ¶
Čállin dihtii bustávaid ja eará mearkkaid dihtorii, dárbbašuvvo prográmma mii jorgala bustáva muhtin datakodii, mas lea ja 1-logut. Dakkár dahje 1 gohčoduvvo bihttán (bit). Vuosttaš kodatabealla, mii bođii 1968:s, gohčoduvvui ASCII. Dás eai lean go 7 bihtá, mii mearkkašii ahte eai čáhkan go 27 = 128 mearkka. Daid gaskkas ožžo dušše eŋgelasgiel alfabehta 26 bustáva saji dan tabellii. Moadde jagi siste bohte našunála ASCII-veršuvnnat, gos muhtin mearkkaid sadjái ledje bustávat maid dárbaša čállit omd. duiskagillii dahje dárogillii. 80-logu álggos bohte 8-bihtá kodaid, masa čáhke 28 = 256 mearkka. Ođđa sajit sáhtii geavahit bustávaide mat leat eará gielain. Bohte máŋga kodetabealla MS-DOS operatiivavuogádahkii, nugo CP850 (DOS Latin1) ja CP852 (DOS Latin 2). Microsoft ráhkadii sierra standardaid Windows váras, nugo CP1252 Oarje-Eurohpas, oktiibuot logenare standardda. Dasa lassin ledje eará datafitnodagain sierra kodatabeallat, omd. Macintosh. 80-logus geahččalii riikkaidgaskasaš standardiserenorganisašuvdna ISO čorget dán moivvi, ja ráhkadii kodatabeallastándardda, ISO-8859. Dás leat dál 15 variántta. Guvttiin dain, Latin 4 ja Latin 6 ledje sámegiel bustávat mielde. Jus dalle buot davviriikkat livčče mearridan geavahit dákkar standardda, de livčče buot davviriikkaid gielat leamaš ovtta dásis dihtorgeavaheamis. Muhto davviriikkaid riikkagielain jotke geavaheamis Latin 1, ja stáhtat eai beroštan sámegielas. ¶
Háliidan čállit moadde cealkaga doarjun dihte Otto Strand KrF:s, guhte dán vahkku lea geahččalan čuvget Bb válgagižžovuogi. Robertsena ja Schøttena plánejuvvon gilvu lea duođai nu go Strand muitala ge, dušše vuohki nannet Bb guovddášbellodagaid ektui. Livččii njuolgut čurbodat jus Bb nammadišgoahtá guovddášmolssaeavttu váldogilvaleaddjin. Dat mearkkašivččii earret eará ahte Stoltenberg šattašii gilvalit Bondevikain, Enokseniin ja Sponheimain debáhtaid oktavuođas. Dan ii háliit Stoltenberg. Dat mearkkaša namalassii ahte guovddášpolitihkka boahtá mihá eambbo oidnosii. Dát gal baicca veahkehivččii Olgešbellodaga, mainna Petersen sáhtášii leat duhtavaš. Bb ii leat ollen gosage iežas guovllupolitihkain. Dál leaš oaidnit lea go guđege bellodagas obanassiige guovllupolitihkka. Álbmotstuibmi (mii mu mielas lea buorre nu guhká go stuibmidit olles Finnmárkku bealis) lea positiivvalaččat hirpmástuvvan Guovddášbellodaga guovllupolitihkain. Ieš geahččalin mannat Gb debáhttasiidduide Interneahtas. Dat gal eai lean hupmanvearat vaikko ledje guovllubellodaga siiddut. Lei dušše okta čálus guovllupolitihka birra dan mielde maid mun oidnen. Dát mearkkaša ahte finnmárkulaččain lea unnán vejolašvuohta debatteret Guovddášbellodagain dán áššis. Guovddášbellodat lea almmatge oalle nanus guovllupolitihkas. Bb lea nu láivi ahte dáidá dušše ovtta ovddasteaddji oažžut Finnmárkkus, ja dakkára vel mii ii oro dáppe. Katarina Lerkendal, Deatnu ¶
Allaskuvlla direktøra Hætta muitala ahte POT válddii oktavuođa suinna dalle go son aitto lei álgán allaskuvlii. ¶
-Sii jearahalle mu birra, makkár duogáš mus lea, gos lean eret, gos lean bargan ovdal, dadjá Johan Klemet Hætta Sámi Radioi. Son maid muitala ahte POT guokte bálvvá jerre studeanttaid birra, gos sii bohtet. POT maid háliidii diehtit leat go Sámi allaskuvllas ruoššabeale studeanttat ja bargit, ja man olu mii johtit dan guovllus. ¶
-Mun fertejin jearrat ahte ehpet go leat guođđán dáid bargovugiid vel, dovddaha Hætta ja muitala ožžon vástádusa POT:s ahte sii eai leat dan dahkan, go sii háliidit čuovvot mielde jus mihkkege dáhpáhuvvá. ¶
–Mii leat leamaš coavcceheamit nuorttabealde, lohká SOL rektor Hætta. Dál áigU Sámi oahppolávdegoddi (SOL) bidjat návccaid dasa ahte fállat kurssaid maiddái nuorttabeallái. –Maŋimuš viđa-guđa jagis eai leat go moadde SOL-kurssa lágiduvvon Kárášjogas. Dás oažžu namuhit ahte Guovdageainnus lágida SOL 12.000 diimmu kurssaid jahkái, muitala Hætta. Hætta ii riekta dieđe siva manin sii eai leat olahan iežaset fálaldagaiguin nuorttabeallái. Sáhttá leat nu go mis eai leat leamaš rievttes gulahallanolbmot Kárášjogas, ja ahte ieža eat leat nákcen doaimmahit doarvái buori diehtojuohkima nuorttabealde. ¶
Hætta muitala ahte sis leat dievva kursafálaldagat, erenoamážit sámi duojis ja sámegielas. Muhto sii sáhttet masá vaikko man lágán kurssaid lágidit, dás namuha Hætta ovdamearkkaid nu go GPS-kurssaid, skohterdivodan-kurssaid ja eará rávisolbmuid kurssaid. –Kursafálaldagain eai báljo gávdno ráját, dušše valáštallan- ja dánsunkurssaid eat beasa lágidit, dan lea departemeanta mearridan, lohká Hætta. Son dás maid namuhastá nuorttabeale ássiide ahte sii bures sáhtášedje Kárášjogas ja Deanus lágidit johkafanas-kurssaid. ¶
Go SOL lea lágidan kurssaid Guovdageainnus, de leat maiddái oahpaheaddjit gávdnon guovllus, ja daid leat mii ordnen. –Mis leat leamaš gákte-/gálssotgoarron-kurssat dáppe, ja dalle lea dieđusge luonddolaš ahte maiddái oahpaheaddjit bohtet birrasis. Mii sáhttit maiddái ordnet oahpaheddjiid iešguđetgelágán kurssaide. Eaktu álggahit kurssa, lea ahte unnimusat viđás leat dieđihan kursii, muitala Hætta. ¶
Dát kurssat galget buohkaide leat fálaldahkan, ja danin ii leat kursadivat stuoris. Muhto bálkká gal eai oaččo kursaoahppit, dušše oahpaheaddjit, muitala Hætta. Dál ávžžuha son buot nuorttabeale ássiid geavahišgoahttit sin kursafálaldagaid. ¶
SÁPMI: NRK Sámi Radio diehtogilvui "Dieđát go?" leat guhtta skuvlla dieđihan, muitala Radio Sápmi. Suoma bealde leat dieđihan Ohcejoga, Anára, Gáregasnjárgga ja Eanodaga skuvllat. Norgga bealde fas leat Ájluovtta skuvla Divttasvuonas ja Kárášjoga skuvla dieđihan gilvui. ¶
–Lea goit áibbas čielggas ahte eat sáhte ealáhusain viežžat ruđaid. Ja ii oba leat ge dohkálaš geavahit hálddahuslaš ja politihkalaš vuolláibáhcagiidda ruđaid mat leat jurddašuvvon ealáhusaide. Ii Sámediggi leat min politihkkáriid ja hálddahusbargiid várás, muhto sámi álbmoga dihte, beaškkala Egil Olli. Olli ii dohkket ahte vuolláibáhcagat máksojuvvojit ruđaiguin mat galget leat ealáhusaide doarjjan. Dan dihte lohpida dál garrasit evttohusa vuostá bargat. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskavahku čuovganeapmái bulii muhtin garáša Guovdageainnu márkanis gutnan. Garášas ledje diŋggat ja dávvirat. –Eat dieđe vuos siva buollimii, muitala leansmánnebálvá Anette Smuk Guovdageainnu leansmánnekantuvrras. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Gaskavahku vuojahalle 2-3 bohcco Suoma rájá lahka. –Biilavuoddji ii diehtán áibbas sihkkarit ledje go guokte vai golbma bohcco maid ala lei vuodján. Mii dieđiheimmet dán boazoeaiggádii, muitala leansmánnebálvá Anette Smuk. ¶
Moaddelogis, sihke boazosápmelaččat 14 a orohagas ja sámi njunušpolitihkkárat čoahkkanedje Iŋggášguolbanii vuostálastit Suodjalusa bombema Hálkaváris. Sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø dohkkehii dán dagu, vaikko ieš ii searvan. Dán vuoru šadde demonstrašuvnnat ráfálaččat. Diehtu Suodjalussii lea duođalaš ja čielggas. Sámi vuoigatvuođat, eatnamat ja bargosajit bombejuvvojit. Máŋga jagi leat boazosápmelaččat geain lea guohtuneatnamat Hálkaváris šaddan gillát. Sii leat vuoittohallan nammarievttis go geahččaledje doarrut ja bombemiid bissehit. Sin dárbu ja eallinláibi ii váldon vuhtii. Vaikko galggašii leat dárbbašmeahttun demonstreret jagi 2001:s, de ii lea amas ahte sápmelaččat šaddet álo dahkat juoga dramáhtalaččat ovdalgo olahit eiseválddiid. Dat mii ikte dáhpáhuvai Hálkaváris livččii galgat áigá dáhpáhuvvat, go orru leamen nu ahte dát lea áidna vuohki mainna sápmelaš galgá gullot. Dássážii iige leat Sámediggi dahkan olus Hálkavári áššis. Gieskat NSR ovddeš jođiheaddji Jánoš Trosten ohpihii čájehii duostilvuođa ja almmuhii NRK Sámi Radios iežas heakka bidjat váralašvuhtii doarrugoahtit sámi vuoigatvuođaid ovddas Hálkaváris. Dasto maiddái Sámediggepresideanta lohpidii parlamentáralaččat čoavdit váttisvuođa Ráđđehusain. Man olu veahkeha parlamentáralaččat rahčat leaš oaidnit. Doaivumis lea Sámedikkis váikkuhanvejolašvuohta, vaikko dávjá čájehuvvo ahte Sámedikkis lea uhcán dadjamušaid. Nugo Trosten árvala de leat máŋga eará vejolašvuođa, nugo botket oktavuođa Norgga Ráđđehusain ja fas vuojehit ášši riektevuogádahkii. Maŋimuš čoavddus diehtelasat lea min mielas botket oktavuođa Ráđđehusain. Buoret jurdda lea ođđasit geahččalit ášši duopmostuolus. Mii ain muitit, ja boahtit ain muitit Selbu-ášši mas sápmelaččat vuite eanetlogu alimusrievtti duopmáriid doarjagiin. Jáhkkit dál duopmáriin jorggihan oaidnu, ja dovdagoahtán ILO-konvenšuvnna albmaláhkai. Jáhkkit ahte Hálkavári boazosápmelaččain lea buorre vejolašvuohta ođđasit geahččalit ášši rievttis. Sealbu-ášši sáhttá leat geaidnorahpan maiddái Hálkavári-áššái. Ámmuna Ánne Biret ¶
Ovdalgo oažžu doarjagiid, de galget visot plánat gárvásat ja dakkár plánaid diehtá Turi ádjánit. Turi oaivvilda ahte muhtun lágaid lea unnit ásahusaidaččaide ruđalaččat ja earáladje measta veadjetmeahttun čađahit. –Ovdamearkka dihte leat bázahasaid rádjamii váttes čovdosat. Dasa lassin galggale njuovahagat earret eará EU-dohkkehuvvon, muitala Turi, gean mielas lea moalkás geaidnu doarjagiidda. Son sávvá dal ahte sin njuovahatprošeakta šattašii mállen earáidege. ¶
Anne Katrine Fossum lohká ahte dađi mielde go eanet prošeavttat šaddet, de sáhttá rievdadallat jus gávdná buoret čovdosiid. Son deattuha gal ahte lea diehttelas ahte biebmobuvttadeapmái fertejit garra njuolggadusat. –Juste bázahasaid rádjamii soitet boahtit buoret čovdosat, go eanandoallodepartemeanta lea juolludan dan iskamii ruđa, muitala Fossum. ¶
Goađáš BU bargiidhoavddas Sanni Gaupas (17)ii leat dássážii leamaš nu olu bargu, go bargit eai leat geargan dolkat dahje suhtadit. –Muhto mun lean kánttorhoavda maid, ja das lea leamaš olu bargu. Leat čađahan iskkadeami mas gulaskuttaimet maid háliidit dáppe bargat ja makkár haddi orro leamen heivvolaš. Nu mii diehtit movt buoremus láhkái galgat čađahit dán vai geavaheaddjit loktet. Málet, sárgut govaid, duddjot ja nu ain, lea dat maid eatnasat háliidit, muitala (dán háve ges) Goađáš BU kánttorhoavda Sanni Gaup. Nugo juohke fidnodagas ge, de lea maiddái Goađáš BU:s hoavda. Hoavda Inger Lise Mienna (17) lea duhtavaš vuosttaš eahkediin. –Buorre go bohte eambbosat go maid ledjen vuordán, muhto dat čájeha ahte leat bures dán fálaldaga márkanastán. Mu bargit leat hui viššalat ja mis lea buorre ovttasbargu. Jáhkán ahte dát manná hui bures. –Oainnán gal dál ahte fertet veahá rievdadit doaimma. Fertet juohkit joavkku guovtti oassái. Fertet bivttasheaŋguma ordnet ja fertet maid šaddat čeahpibut guovtti gillii dán čađahit, lohká 17-jahkásaš ja hirbmat duostilis jođiheaddji Min Áigái. Maŋŋel vuosttaš astoáiggeeahkeda doalai Goađáš BU vuođđudančoahkkima gos jođiheaddji evttohusat dohkkehuvvojedje. ¶
Son ovttas daiguin earáiguin Olggut-Romssa Boazosámiid Searvvis mas leat 40 miellahtu, leat dolkan badjelgehččojuvvot. Sii earránedje dain eará boazosámiin Romssas ja ásahedje sierra searvvi. Go ii lihkostuvvan miellahttun beassat NBR:ii, de Skum lea áibbas sihkar ahte dál lea áigi cegget ođđa riikkaviidosaš boazodoalu ealáhusorganisašuvnna, mas lea seamma riekti šiehtadallat stádain go NBR:s. –Lea dárbu dan digaštallagoahtit go juo NBR miellahttolohku njiedjá ahte njiedjá. –NBR lea stuora doaluid várás. Smávva doaluin eai leat makkárge vejolašvuođat joavdat guđege guvlui dán vuogádagas ja go lea dárbu de eai smávvadoalut váldo vára dain iešguđetge ortnegiin nugo buhtadusortnegiin. Dasto ii leat NBR buot boazosámiid várás, erenoamážit go eai fuola buotlágan boazosámiid miellahttun, beaškala Skum reivves maid lea sádden Min Áigái. Son buohtastahttá dál dan mii dáhpáhuvvá boazosámiid gaskkas eanandoalu váttisvuođaiguin. –Ledje várra sullasaš sivat manne eanandoalus ožžo guokte ealáhusorganisašuvnna main lei šiehtadallavuoigatvuohta stádain. Guovtti nana organisašuvnnat soitet ge sivva manne leat čađahan dohkálaš eanandoallošiehtadusaid main maiddái lea ávki ja váldet vára dain smávva doaluin. Mii jáhkkit dat seamma dáhpáhuvašii boazodoaluin, jus ceggešeimmet guokte organisašuvnna, lohká Skum. ¶
Leansmánnebalvá Leif Magne Thomassen muitala ahte olmmái lea váidán ášši, ja sii leat dutkan su gean váruhit cábmán olbmá, ja son lea dovddastan vearredagu. Lea eahpečielggas juste manne šattai doarrun. ¶
–Állet čohkká bađa alde nuorat ja doaivvu ahte ádját sámediggis beroštit dis. –Lean dolkan vuordimis ipmašiid, danin ferte ođđa varra boahtit sáme politihkkii, beaškala nuorra Sámi politihkkár Čáhcesullos Sara Anne Sveen Smuk (19). ¶
Nuorra virkos nieida Sara Anne Sveen Smuk ii leat velá dovddus sámepolitihkkár, das son ii beroš go easkka dál áigu son nulgestaga beassat sámediggái. Son lea garrasit behtohallan go ádját sámediggis eai beroš nuoraid áššiiguin. Sara Anne lea nubbin evttohas Sámi Válgalihtto(SVL) listtus Várjjat bires. Dán listtus lea maid nissonolmmoš vuosttas evttohas. Son muitala ahte son ii leamašan ovdal mielde mange lágan politihkas fárus. Muhto go jerre sus ahte vuolgá go listui, de son ii sáhttán behttalit. ¶
Sara Annii lea boazodoallu dehálaš. Son lea viimmat dál ožžon iežas mearkka, maid su čeahci ja áhčči leaba dorron máŋggaid jagiid. Muhto son moaitá maid garrasit dán áigásaš boazodoalu. Boazuodoallu lea šaddamin dego dábálaš eanandoallu, ja dat ii leat riekta. Boazu lea luonddu ealli mii galgá birget meahcis foađđariid haga. Jos dat ii birge suoinniid ja foađđariid haga, de lea juoga boastut dálá boazoguohtoneatnamiid hálddašeames, lohká Sara Anne. –Boazodoallu ferte eanet ekologálaččat fievrriduvvot, go eatnamat eai gierdda, de ferte maid unnidit boazologu muhton guvlluin sámis, dat lea dieđus váivi dáidda geaidda dat guoská, árvala Sara Anne. –Maiddái lean vuostá ahte bohccut fievrriduvvojit guorbmebiillaiguin, lea njulgestaga biidnu bohccuide ja biergokvalitehta njeadjá, lohká son. ¶
Media oahppogirji lea láidesteaddjin nuoraidskuvllaohppiide geat lohket mediafága. Girji muitala movt ráhkadit aviissa dahje lágidit radio- ja TV-prográmmaid. Oahpásnuvat maiddái iešguđetgelágan bargovugiide, ja movt journalista čoavdá bargguid ráhkadit buriid áššiid ja reportášaid giktalan dihte nuoraid lohkagoahtit aviissaid. Maiddái govvideapmi lea fáddán. Girji addá vuođđooahpu govvideames, movt galggat oažžut buriid govaid. Maiddái beasat oahpásnuvvat interneahtain ja ceasastallat interneahtas. ¶
Go boađán Jovnna Jon`njavvái vuolábealde Jergola Kárášjogas oainnan hirbmat dola johkagáttis. Lean gullan ahte lea muhton gii boaldá bihka, ja dat ii leat dábálaš šat dán áiggi. Čuoika girddáša ja lea báhkka, Arne Graven ja bárdni Lemet Arne leaba olles leavttuin bivastatgálluin boaldimin bihka. Dolla lea issoras heaittis nu ahte oljufáhtat velá ahccágasttet, lea dehálaš dát dan bargui. Arne boaldá bihka 200 lihttar oljufáhtaid siste. –Lean mon gal veahá ođđaáigásaš, lohká Arne, ovddeš áiggi bolde olbmot bihka stuorra ruovderuittuid siste, ja velá dan ovdal bolde bihka bihkkahávddiin jekkiin, muitala son. ¶
Bihkka lea maid ovddežis atnon dálkasin. Arne muitala son deaivvai guokte boares ádjá Girkonjárggas, ja soai vuoiddaiga bihka birra hávi, dalle hávvi savvu jođáneabbu. Maiddái muitaleigga ádjáguovttos ahte Ruoššasoalddáhat soađeáiggi geavahedje bihka sieja njammat hávis eret. –Várra muittet dál ain olbmot ahte dološ áiggis leai hui dábálaš ahte bihkkaruitu lei lieggaoapman alde, lohká Arne, leai oaivvilduvvon buozalmasvuođa gáidadit. –Bihkka lea maid adnon juolgesuodjalussan. Leai muhtun geafes mearra olmmoš loahpageahčen 1800 jagiid gii vuoiddai mánáidis julggiid assádit giđđat, ja nu vázze mánát bihkka julggiid dássážii go dálvvái, muitala Arne. ¶
2. (suomi.gif) Eará máilbmi lea vejolaš! Dát lea Attac-searvvi váldoparola, ja suopmelaš Attac-miellahtut celke dan guovtti gillii. "Seattle-Praha-Göteborg" muitala ahte juohke háve go máilmmi riggát ja fámolaččat deaivvadit mearridan dihtii sin boahtteáigi, dalle lea maiddái vuostálastin, nu go Máilmmi gávpesearvvi čoahkkimis Seattles 1999, Máilbmebáŋkku čoahkkimis Prahas 2000 ja de EU-čoahkkimis Göteborggas 2001. ¶
Sámi dáiddár Inger Blix Kvammen Girkonjárggas, gii ieš lea leamaš San Diego dáiddauniversitehtas guossin golbma mánu 1999:s, muitala ahte oahppit universitehtas ledje dolkan jahkásaččat galledit New York skuvlla dáiddabargguiguin. Son evttohii oahppiide ja universitehtii vuolgit boahtte háve Sápmái. –Diibmá fitne dáiddaskuvlla oahppit Sámis, ja ožžo buoriid oktavuođaid olbmuiguin ja erenoamážit sámi dáiddáriiguin. Danin leat maŋimus jagi studeanttat sádden iežaset dáidaga Sápmái, lohká Blix Kvammen. –Dán universitehtas leat oahppiin máŋggalágan kultuvra duogážat, maiddái indiánalaš ja meksikánalaš duogáš. Čájáhusas leat guokte indiána dáiddaoahppi barggu. Leat eanaš keramihkka dáiddabarggut, muhto maiddái silba, veaiki ja muorra geavahuvvo ávnnasin dáidagis. Dáid studeanttaid mielas lea dehálaš čatnat kultuvrralaš oktavuođaid, dat addá stuorát ja buoret vásáhusaid ja áddejumiiid rájáid badjil, oaivvilda Blix Kvammen. ¶
Njeallje sámi duojára leat dán have oktanaga čájeheamin iežaset bargguid. Leat duojit nugo niibbit, náhppit, boahkánat, ránut ja čiŋat. Čalbmáičuohcci lea Randi Marainena duodji, su barggu ii sáhte dušše duodjin gohčodit, muhto dáiddaduodjin. Randi muorračuolus ja silbačiŋat muitalit ja symboliserejit juoidá olbmo eallimis, son atná duoji gulahallangaskaoapmin. Oaidná maid Randi duojis ahte son lea mearrasápmelaš. Silbačiŋain oainnát áirruid ja muorraduojiin fatnasiid, su mánnávuođa muittut ja vásáhusat bohtet oidnosii. Randi muitala ahte go son ráhkadii muorračullosa (bealleskulptuvrra), de son smiehtai ja muittii ahte ovddeš áigge sápmelaččat dohkkehedje buot, eai ge jietnadan maidige, "lea sáhka ahte ceavzit" . Leat erenoamán čáppa duojit maid dát duojárat čájehit. Ávžžuhus lea ahte jos áiggut čáppa duoji alccat oastit, de mana Sámi dáiddaguovddážii Kárášjohkii assás ruhtaburssain. ¶
Nuohttebivdit Veijo Turunen, Avo Turunen, Marit Turunen, Håkon Boine, Johnny Andresen ja Hans Isaksen sáhttet duođaštit ahte Deanus lea luossa. Dán rádjái leat nuhtiin ja golgademiin lahka 60 luosa goddán. –Leat eanaš stuorra luosat. Ii báljo gávdno smávva luossa. Eai leat eará go moadde ditti čuvvon gáddái, muitala Avo. ¶
Hans Isaksen muitala ahte ovdalaš áiggi lávejedje gohčodit njuoskabahtan dakkára gii ii gotte luosa. Doaimmaheaddji gal smiehtai jávohaga ahte dát guolásteaddjit gal vissa eai dan nama ánssáš. Min Áigi beassá sin fárrui nuohttut. Ii leat áibbas čielggas gii lea bása. –Hánsa dat lea bása. Son han lea leamaš maiddái mearabivddus stuorra "tråla" alde básan, árvala Veiju. –In fal básan gal, biehttala Hánsa. ¶
Vuodjala beaivvi vuostá ¶
Máret ja Hánsa čavggadeaba gáinnus. Håkon ja Johnny ges leaba nuppegeahčen nuohti. Duhpet nuohti gulul. Buohkat gehččet. Máret gal muittuha gosa luossa vuodjá. –Álo vuodjala beaivvi guvlui. Doppe lea beaivi, cuige gánddaide. Ii oktage jietnat. Várra dihtet maid leat hommámin. Nuohttebahta lahkona gátti. Eanaš oassi nuohtis lea juo gáttis. Badjereašmmis leat plastihkkagoarkkat vai govdu. Vuollereašmmis buttut deaddun vai nuohtti boahtá geasedettiin botni mielde amaset guolit čákŋat vuolil. ¶
Laskan ja galbmon nuohttebivdit dollejit fas ruovttuguvlui. Veijo spáigula Yamaha. Luonddufámuid rieja siste ii gullo mihkkege. Luossa ja diddi šealgájit skohttasis. Álddagasat leđgot sevdnjes almmis ja baján čeargu suhttan jienain. –Lea várálaš el-rávdnjelinjáid vuolili johtit, hoahkala Veijo. Máŋga dákkárá vuolil galgat ovdal go joavdat gárgui. Luondu čájehallá fámuid; sáhttá addit ja váldit. ¶
GUOVDAGEAIDNU: Davvi-Norgga Elrávdnjefitnodat lea hukseme govdafierpmádaga Guovdageidnui. Dán fierpmádahkii lea buohkain vejolašvuohta searvat, muitala prošeaktajođiheaddji Lars Luneborg. Plána mielde galgá govdafierpmádat doaibmagoahtit ođđajagis, muhto álggos lea dát fálaldat dušše márkanguovddážis. Luneborg muitala ahte galgá ceggejuvvot radiolinka márkanguovddážii, ja sii geat háliidit searvat ožžot anteanna viessoseaidnái. ¶
Muhtin lea diŋgostan suovastuvvan váimmu, snacks hámis. "Wow, lei njálggat" dadjala buiga sápmelaš gii gal livččii galgan hárjánan árbevirolaš borramuššii. Kafeá eaiggát Kjell Varsi viegada. Čorge guorus vuolalásiid, sihkku bevddiid ja veahkeha gussiid válljet borramuša. Muhtomin čohkkedastá, ságastallá gussiiguin. Son dovdá eanaš gussiid. Jođánit lonuha sámegielas dárogillii. Dát ii leat dušše sápmelaččaide. Guossit bohtet juohke guovllus oahpásnuvvat sámi kultuvrii. ¶
EVENÁŠŠI: Guhtta jagi lea Asbjørg Skåden geavahan iežas friddjaáiggis čohkket sámegiel sániid Lulli-Tromssas ja Davvi-Nordlánddas main leat báikkálaš dadjanvuogit ja sisdoallu. Dan maŋemus golbma jagi lea bargu jođihuvvon formálalaččat. Oktiibuot leat sátnegirjjis 96 informántta. –Lea leamaš viiddis bargu ja mii leat vuđolaččat bargan go juohke sátnái geavahit moadde informántta, muitala Asbjørg. Su sávaldat lea ahte girji boahtá ávkin boahttevaš buolvvaide, nu go Anne Kaisai (govas), gii lea čieža-jahkásaš. ¶
–Son gii álggus virgái biddjui ii háliidan boahtit bargat go dovddai vuostehagu. Váhnemat, namalassii dat seamma váhnemat mat dálge, váidaledje gielddaráđđehussii oahpaheaddji. Danin celkkii eret dan barggu, muitala Gáregasnjárgga skuvlla rektor Marjatta Niittovuoppio. Son lohká virgáibidjanproseassa álgá ođđasit jus okta ii váldde virggi ja jus dan sajis ii leat várrelahttu. –Áigun geahččalit bissehit riidduid mat ledje čuožžilan ja danin válljejin áibbas eará olbmo. –Leatgo mávssaheamen go váhnemat váidaledje? -In eisege. Háliidin riidduid bissehit. –Váhnemat oaivvildit don livččet galgat váldit oktavuođa skuvlastivrrain? –In ádde manne livččen luomus galgat váldit skuvlastivrrain oktavuođa. Šadden juo gaskkalduvvat luomu go šadden juoga dahkat ovdalgo skuvla álggii.Skuvlastivra sáhttá meannudit dán ášši ja almmuhit virggi rabasin. Muhto mannet máŋga mánu dassá go sáhttet virgádit. Ja dan botta dárbbašat olbmo. –Áddet go don váhnemiid go ballet oahppiid gillát go máŋgii jagis lonohit oahpaheaddji? –In jáhke sin gillát. Dát oahpaheaddji dovdá oahppiid bures. Son gii lea válljejuvvon lea loahppabarggu vel gergemin, nu ahte dalle lea sus seamma oahppu go Luomas. Mu mielas lei dát oahpaheaddji dat buoremus dál. Vaikko vel Luoma lea geargan lohkamin oahpaheaddjiskuvlla vuolledássái ja lohkan vel eaŋgalasgiela nu ahte lea eambbo gelbbolašvuohta, de Niittovuoppio lea sihkkar iežas áššis. –Sus, gean válljejin, leat buoremus bohtosat mat oba sáhttetge eaŋgalasas ja ruoŧgielas joatkkaskuvlla dásis. Luoma lea vuolimus dási lohkan universitehtas, iige leat vel geargan. Áddejin nu ahte son áiggui dan gárvet. Mus ii leat mihkkege vuosteháguid suinne, ja son lea buresboahtin min lusa go geargá oahpuin. Jus gielddaráđđehus gomiha rektora mearrádusa, de rektor lohká dan mearkkašit ahte skuvllas šaddet guokte giellalektora. Oahpaheaddji gii lea rektoris virggi ožžon, lohká leat váivi go dákkár dilli lea čuožžilan. –Muhto in dovdda ahte in leat buresboahtin. Lean háleštan olu váhnemiiguin, ja in dovdda maidege vuostehaguid, in goit sis geainna lean háleštan. Áiggun nu jođánit go vejolaš gerget iežan oahpu, lohká son ja muitala ahte lea bargan 1988 rájes oahpaheaddjin ja ahte sus lea nana bargohárjáneapmi. ¶
–Nu guhká go Finnmárkkus ásset sihke dážat ja sámit, de sin árgabeaivi ferte ordnejuvvot dan láhkai ahte sii besset eallit soabalašvuođas. –Riiddut fertejit čovdot goappešat beliide buorrin, lohká Bartholdsen. Son maid oaivvilda ahte jus sámit ja sámekultuvra jávká Finnmárkkus, de lea Finnmárku geafit. Sámedikki njealját áigodaga rahpamis leai vuosttaš geardde rávis hammerfeastalaš ja šlipsa olmmái Bartholdsen Sámedikkis. Doppe son boahtte njeallje jagi čohkká gávtti haga, maid son ii obanassiige áiggo ala coggat. ¶
–Jus digaštalat suinna de son dakkaviđe álgá bealuštit iežas ja beaškala garrasit ruovttoluotta. ¶
Okta njunuš muitala ahte son sáhtáše leat hui buorre evttohus. ¶
Maŋemus Min Áiggis bođii ovdan garra kritihkka Sámedikki organiserema ja barguvuogi vuostá. Servodatdiehttiguovttus Odd Máhtte Hætta ja Johan Klemet Kalstad čuoččuheaba ahte Sámediggi leat gáidame demokrátiijas, go lea šaddan organisášuvdnan mas leat beare ollu hovddat ja mii ii heive olbmuide. –Sámediggi lea huksen fámu sentraliserema bokte. Mun livččen mannan eará guvlui; Dán sádjái go ohcat fámu moaddásiid gaskkas, livččen ohcán fámu eatnasiid gaskkas, namalassii olbmuin. Sámi álbmot ferte leat vuođđu man ala Sámediggi lea huksejuvvon bajas, lea Kalstad čoavddus. –Mun livččen baicca ásahan eanet vuollásaš ráđiid dan sadjái go váldit daid eret. Orgána nuoraide, boazodollui, eanandollui ja luondduhálddašeapmái, leat ovdamearkkat das, lohká son. –Dálá dilli lea dáinnalágiin ahte Sámediggi ferte váldit dan hui duođalažžan. Jus ii daga, de einnostán šaddat dáinnalágiin ahte olbmot oalát báhtarit Sámedikkis eret. Ahte eai beroš obanassige. ¶
Dán jagi ledje Gáivuona nuorat bidjan iežaset sámi duogáža guovddážii. Mearrasámiid historjá ja dilli gieđahallojuvvui sihke logaldallamiin ja konsearttaiguin. Muhto várra ieža Riddu Riđđu lágideaddjit leat dat buoremus ovdamearkan movt mearrasámit sáhttet oažžut ruovttuluotta iežaset sámi iešdovddu. Mii deaivvadeimmet olbmuiguin mat daid vuosttaš jagiid eai livčče suovvan sámi feastivála dollojuvvot Gáivuonas, muhto geat dál leadje olles leavttuin bargame veahkkin vai feastivála šaddá nu buorre go vejolaš. Iešalddis dušše dat muitala oalle ollu movt sámevuohta lea máhccame rittuin. Dasa lassin lei Totalteáhtera čajálmas "Maŋimuš eahket eatni luhtte" bihttá man birra boahtá hubmojuvvot máŋga jaig ovddasguvlui. ¶
Stuorra beroštumiin lohken artihkkala maid John Henrik Eira lei čállán "Min Áiggis" nr. 32. Mun ieš lean beroštan Sámi kultuvrras ja erenoamážit sámegielas (- gielain ) juo oalle guhkes áiggi, máhtán veahá hállat ja čállit sihke davvi-, mátta- ja nuortalaš-sámegiela ja Ruošša bealde ohppen ge veahá gielddasámegiela nu ahte nagodan ge háleštit olbmuiguin doppe. Vaikko lean musihkkár ja hárjánan guldalit dárkilit mo ovd. giella hállojuvvo ferten liikká oaidnit ge iežan čalmmiiguin mo amas giella čállojuvvo oahpadettiin dan giela. Ná lean "oahpásmuvvan" bajásnamuhuvvon gielaiguin hui bures. Nu go John Henrik Eira ja vissa ollu eará sápmelaččat ge, lean mun ge smiehttan ollu dan birra manne sápmelaččain leat vihtta iešguđetlágán čállinvuogi. Jus rehkenastá gielddasámegiel čállinvuogi vel lassin, de leat joba guhtta mat dál leat anus. Ii go leat vejolaš ráhkadit oktasaš čállinvuogi mii heive buot sámegiel suopmaniidda seamma bures? Máttasámegiella ja julevsámegiella čállojuvvo dál seamma bustávaiguin go dáro- ja ruoŧagiella ja sierra bustávat leat "å" , "ø" (ö) ja "æ" (ä). Sierra jietnadagat nu go "š" , "č" , "ŋ" čállojuvvojit bustávva-oktiibijuiguin nu go "sj" , "tj" , "ng" jna. Davvi-, anáraš- ja erenoamážit nuortalaš-sámegiel čállinvuogis leat daidda dábálaš bustávaide lassin vel ollu sierra mearkkat, dan dihte go dain sámegiel suopmaniin leat maiddái ollu earálágan jietnadat ovd. "đ" , "ŧ" mat eai leat mátta-, eai ge julevsámegielas. Muhto daidda gávdnojit maiddái vejolašvuođat nu go John Henrik Eira evttoha, namalassii "dh" ja "th" . Liikká oainnán moadde váttisvuođa ráhkadit oktasasš čállinvuogi erenoamážit nuortalaš-sámegiela hárrái go nuortalašgielas fas leat moadde sierra jietnadaga mat eai leat nuppiin sámegiel suopmaniin ea. ea. dát čuovvovaččat: "õ" ( ~ "o" ja "ø" gaskkas ) ovd. "mõõnnâd" ( mannat ) "ǧ" ( ~ jienalaš "dj" , muhto ii leat davvisámegiel "ž" ! ) ovd. "vue`lǧǧed" ( vuolgit ) "g" ( ~ jienalaš "g" ja čoddaga duohken ) ovd. "vuâlgam" ( vuolggán ) "ǩ" ( ~ "tj" , muhto ii leat davvisámegiel "č" ! ) ovd. "ku`ǩǩen" ( guhkkin ) "ž" ( nu go ranskkalaš "je" , "journal" , ii leat davvisámegiel "ž" ) ovd. "žeevai" (boraspire) "z" ( nu go ruošša namma Zoja, ii leat davvisámegiel "z" ) ovd. "zääbbar" ( buođđu ) Gal lea vejolaš lonuhit dáid bustávaid ge eará bustávaiguin dahje -oktiibijuiguin, ferte gal geahččalit gávdnat. Nubbi váttisvuohta lea dássemolsašuddan mii lea buot sámegiel suopmaniin (dušše máttasámegielas ii leat ) ja nuortalaš-sámegiel dássemolsašuddan lea vel eambbo mohkkái go ovd. davvisámegiel, ovd.: "vue`lǧǧed" - "mon vuâlgam" - "son vuâlgg" - "sij vuä`lǧ`ǧe" - "mij vue`ljim" ( vuolgit - mun vuolggán - son vuolgá - sii vulget - mii vulggiimet ) Ieš mun in leat sápmelaš ja várra in galggaše iežan seaguhit sámiid áššiide muhto liikká háliidivččen čállit iežan oaivila dasa: Dieđusge soaitá leat veahá ártet ahte leat nu ollu iešguđetlágán sámegiel čállinvuogit muhto mu mielas lea buorre nu go dál lea. Manne? Danne go mátta-, davvi- ja nuortalaš-sámegiela gaskkas leat dan mađe stuorra erohusat ( eambbo go "dábálaš suopmaniid" gaskkas nu go ovd. Guovdageainnu ja Kárášjoga suopmana gaskkas ) ahte livččii han oalle váttis ráhkadit čállinvuogi mii heive seamma bures buot sámegiel suopmaniidda dahje -gielaide. Mu mielas heive dáláš máttasámegiel čállinvuohki máttasámegillii hui bures ja seammaládje heive davvisámegiel čállinvuohki davvisámegillii jna. , ii galggaše ráhkadit fas ođđa čállinvuogi maŋŋil go ollu bargu vissa lei leamaš ráhkadit buot dáláš čállinvugiid mat várra leat ge čájehan iežas bures dán rádjai. Muhto dat lea dušše mu iežan oaivil. Loahpas doaivvun ahte in leat seaguhan din sámiid áššiide menddo ollu, jos lean, de bivddán ándagassii! Muhto din čáppa sámegiella mearkkašage munnje hui ollu ja dan dihte smiehtange ollu dan birra. Háliidivččen sávvat buot sápmelaččaide ollu lihku! ¶
ANÁR: Skábmagovat leat gearggus dán skábma maid čájehit álgolábmotfilmmaid Anáris. Ovddit jagi ledje Australia álgoálbmotfilmmat, diibmá sámi filmmat ja dán jagi inuihttafilmmat.–Jos filbma geargá, de lea mis vuosttaščájáhus ođđa dráma filmmas inuihttagillii, muitala Heikki Tunkkari. Lassin sáhttá námuhit nuorra nuortalaš nieidda , gean birra lea ráhkaduvvon dokumentára. Filbma lea nuortalaš gillii ja tekstejuvvo suoma ja eŋgelasgillii. Nunavutas lea ráhkaduvvon dokumentára iešmearrideami birra. Vaikko dán dálvvi lea leamaš unnán muohta davvin, de leat Anáris nagodan hukset muohta/jiekŋa kino dán jagi maid. Eahkediid leat konsearttat hotellas gos čuojahit sámi artisttat. ¶
Maiddái Davvi Girji lea ovttaoaivilis girječálliiguin, ahte sámi girjjálašvuođa dálá dilli ii leat dohkálaš. Son muitala ahte sis šaddet čállosat jagiid vuordit buvttadanruđa. Listui leat juo gártan 50 iešguđetgelágán čállosa, ja gártet ain jagiid mielde. Lea Sámedikki kulturfoanda mii lea čállosiid buvttadeami stuorimus ruhtadeaddji. Veikko Holmberg lohká iežaset njunnožiid dieđusge geahččalit politihkkáriin oččodit eanet ruđa girjjálašvuhtii. Dasa lassin ohcet sii álo Sámedikki kulturfoanddas ruđa. ¶
–Dán jagi bođii giđđat árrat, uhccán čáhci ja čoaskimat dagahit ahte luossa ii gáro vuodjat nu jođánit, árvala Johansen. –Lea árvideames maiddái valjis vuorro dán jagi, ja dan sihkkarit fuomášit luossabivdit. Muhto dattetge jáhkán mun oalle buori luossajagi ja várra lea jiekŋaluossa juo joavdan oalle bajás dál, lohká Oiva Johansen. ¶
–Ii leat. Lean ieš “halvblods” . Láven gohčodit iežan bastárdan. De mun ferten leat rasista iežan vuostá maiddái, beaškala son. ¶
–In. Heatta ferte váldit mu dajahusa juste nu go son háliida. Son ii livčče galgan mannat aviisii ovdal go muinna hupmá dan birra. Muhto dál son várra lea ožžon juste nu go háliida; namalassii mu eret riikkajoavkkus, beaškala son. ¶
"Nu guhká go vákšunpolitiijá ii lebbe beavdde nala dieđuid sápmelaččaid vákšumiid birra, de ii leat mihkkege sihkarvuođaid mas sápmelaččat leat balahuvvon nu garrasit ahte Norga fertii vákšut sin." ¶
Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø dáhttu Norgga justisministara Odd Einar Døruma vástidit movt sámit leat vákšojuvvon. Maŋemus áiggi leat muhtin sápmelaččat beassan oaidnit mo sii leat vákšojuvvon. Sullii 30 jagi leat goit Norgga vákšunpolitiiját vákšon sámiid, gitta 1980 jagiid gaskkamuddui. Vákšunpolitiijáid bargu lei gávnnahit áigo go sápmelaččat ásahit sierra stáhta. Min mielas lea buorre go Nystø gáibida čielgasa vákšumis. Doarjut maid su gáibádusas ahte Norgga vákšunpolitiijáid dálá njunnožat galget bivdit ándagassii sápmelaččaid vákšuma geažil. Nu guhká go vákšunpolitiijá ii lebbe beavdde nala dieđuid sápmelaččaid vákšumiid birra, de ii leat mihkkege sihkarvuođaid mas sápmelaččat leat balahuvvon nu garrasit ahte Norga fertii vákšut sin. Min mielas lea buorre go Nystø čájeha eahpeluohttámuša vákšunpolitiijáid dieđuide. Maŋemus lea čuoččuhuvvon ahte sápmelaččat eai leat vákšojuvvon ollislaš joavkun ja ahte sápmelaččaid áigumuš lei cegget sierra stáhta. Muhto dát sihkarvuohta ii leat vel duođaštuvvon. Mii eat dieđe vel lea go Norga geahččan sápmelaččaid vašálažžan, vai leat go eará ákkat leamaš manne muhtun sápmelaččat adnojuvvoje nu várálažžan ahte ferteje vákšojuvvot. Dát vástádusat leat dehálaččat sihke daid ovttaskas olbmuide geat vákšojuvvojit, muhto maiddái leat dehálaččat sámi álbmogii ollislaččat. Dáid dieđuid duohken livčče máŋga vástádusa mat čilgeše makkár guottut Norgga eiseválddiin leat otnáš beaivvi sápmelaččaid birra. Heiijjá Irene ¶
Geas dasto lea ovttasvastádus nu ahte lyrihkka ja poesiia šaddá oassin álbmoga árgabeaivvis. Guttormsen oaivvilda ahte median ja erenamážit Sámeradios lea stuorra ovddasvástádus. –Manin Sámeradio nu issoras ollu geavaha musihka iešguđetge prográmma oasážiid gaskka. Livčii muhtomiin ge heiven cogggalit heivvolaš divtta musihka sadjái, árvála Guttormsen. –Ja manin juohke iđit Sámeradio ii sáhtte lohkalit divttaža mii heivešii, sáhtašii dan gohččodit "beaivvi dikta" . Nu galggašedje sámegielat áviissat maid dáhket, deaddilit heivvolaš divtta juohke nummirii, dat ii váldde ollu sáji. Muhto álu dieđus lea nu man láhkai iešguđetge redakakšuvnnat ja maiddái journalisttat vuoruhit dáidaga. Sii jurddašit hui oktageardánit, ahte dát ii leat go uhcca oasáš álbmogis gii guldala ja lohká, dadjá Guttormsen. –Dávjá gullat mii dáiddárat ahte dáidaga lea nu váttis áddet, muhto nu ii leat buot áiggiid, dat lea ieš servodat ja servodat institušuvnnat mat leat dahkan dáidaga váttisin olbmuide juksat. ¶
Sandvik muitala ahte dán jagi lea Sáme Cupas rabas gilvvohallan. Dat mearkkaša ahte joavkkut eai dárbbaš lea mielde SVL:s. –Dát lea dan dihte vai oažžut johtui Sáme Cupa sistečiekčamiid, ja vai oaidnit movt dat vuostái váldo. Mii maiddái geahččalit fillet joavkkuid máksit miellahttovuođa ruđa SVL:ii. –Dábálaččat lea nu ahte dušše SVL miellahtut sáhttet gohčoduvvot sámi meašttirin. Movt de jus dán Sáme Cupas vuoitá joavku mii ii leat SVL:s miellahttu, gohčoduvvo go dat sámi meašttirin? –Na mun goit gohčodan vaikko Brita (Triumf, SVL jođiheaddji, doaimm.čilg.) ii gohčot ge. ¶
–Čáppa nieida, muhto dattege eai leat oaivilat. Govain čájeha juoidá ja sániiguin muitala eará, lohká Sámi NissonForuma Gudrun Eriksen Lindi. ¶
Máŋga njunuš politihkkára sihke olggobeal ja siskkabeal NSR vikkahedje Berit Rannveig Nilssena Nystad sadjái . –Jus livčče háliidan Nilssena várrepresideantan, de han livčče sáhttán goappašagaid árvalit ja albmaláhkai ákkastallat, iige álgit nie fasttit cielahit, beaškala hirpmáhuvvan Anti. Iige son loga áddet manne ná leat cielahan Nystad ja lea sihkar dat lea dušše danin go lea nissonolmmoš ja hui duostil ja oidnosis politihkas. –Ragnhild lea doaimmalaš, duođalaš, áŋgiris ja duohtadáhtolaš politihkkár. Son máhttá politihkket ja sus lea dat dáhttu. Son lea okta dain stuorámus politihkkáriin Sámis. ¶
Dán jagi it beasa oastit fuođđobivdogoarttaid boasttas, nugo ovdal leat sáhttán. Statskog muitala ahte boasta lea heaittihan ortnega, ja dán rájes galggat goartta - mii addá lobi báhčit fuođđoelliid - báikkálaš rámbuvrriin oastit. Statskogas leat dieđut ahte makkár rámbuvrriin sáhtát goarttaid oastit. ¶
Agaton Film vástida ahte sii ledje áigon čájehit mearrasámiid birra maid dan goalmmát prográmmas mii muitala sámiid dálááiggi birra. –Muhto praktihkalaš sivaid geažil gahčče dát oasit eret, čilge Michael Agaton. Son šiitá ahte mearrasámit leat vajálduvvon, muhto šálloša go ii leat eambbo sin birra "Samenes Land" -dokumentáras. ¶
–Dan áššis lea Alimusriekti maiddái čiekŋudan historjjá, muitala Strøm Bull. Ovdal leat dušše beroštan das mii čuožžu lappekommišuvnna mearrádusain. –Dal lea Alimusriekti árvvoštallan lappekommišuvnna kritihkalaččat. Alimusriekti lea maiddái vuhtiiváldán dološ čállosiid sámiid birra. Strøm Bull čilge ahte ovdal eai leat historjjálaš čállosat ožžon dan beroštumi maid dal leat Alimusrievttis. ¶
Strøm Bull ii jáhke šaddat ollu álkit sámiide lágastit. Son jáhkká ahte dákkár áššit eai dáidde šat nu dávjá ilbmat. Dan maid son maiddái atná buorrin lea ahte dáinna áššiin leat ollu olbmot dovddedan sámi rivttiide. Son muitala ahte latnja gos duopmu lohkui lei áibbas dievva. Earret eará ledje doppe juristtat geat dušše diehtoáŋgirvuođain ledje boahtán gullat áššis. Dan atná Strøm Bull huin mávssolažžan. ¶
Mannan vahku geigejuvvui boazodoalu heahtteveahkkeproposišuvdna Stuorrádiggái meannudeapmái. Lea árvaluvvon 20 miljovnna ruvnnu geavahit boazodoalorossui, mii dál lea Finnmárkkus ja Tromssas, boranávddiid ja boazojámuid geažil. Dat lea áidna maid dál sáhttá heahteveahki birra diehtit. Ovdal juovllaid luvvii Eanandoallodepartemeanta golbma milljovnna mii lei báhcán ovddit šiehtadusas buorrin. Buohkat diehtit movt dáid ruđaiguin manai. Daid juhke daiddá geat ledje deavdán njuovvangáibádusaid ja dan dihte ledje juo ožžon buvttadandoarjaga ovddežis. Ollusat, geat livččii sihkkárit dárbbašan ruđa seamma ollu go sii geat juo ledje ožžon stáhtadoarjaga, eai oaidnán buollán evrrege dáid ruđain. Dál leat máŋgasat dovddahan balu ahte jus dat 20 miljovdna juolluduvvo, de bohtet fas garvit sin geat eai leat olahan njuovvangáibádusaid. Min Áiggi dieđu mielde leat boazosápmelaččat maid čállán njunuš eiseválddiide reivve mas ávžžuhit ahte nu ii dahkko. Dán oktavuođas ferte muitit ahte ollusat eai leat deavdán njuovvangáibádusaid juste dan dihte go leat stuorrát vaháguvvon návddiid ja nelggiid geažil. Dan dihte šaddá áibbas boastut geavahit vuođđun doarjjaregistariid. Stádačálli Steinar Pedersen lea lohppidan dárkilit čuovvut mielde go hápmegohtet njuolggadusaid mat ráddjejit geaidda dat galget. Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi galgaba maiddái leat dalle mielde. Dalle fertet luohtit ahte sii nagodit veahkkin čuovvut mielde, geat dovdet buoremusat makkár ruhtadilis ollusat boazodoalus dál leat. Ii leat imaš jus boazodoallit veahá baladit movt dahket dainna 20 miljovnna ruvnnain, jus dat juolluduvvo, go leat oaidnán man endorii dát moadde miljovnna manne mat ledje juo báhcán ovddit boazodoallošiehtadusas. Berre maddái atnit muittus ahte dát golbma miljovnna ledje boazodoallošiehtadusas báhcán juste dan dihte go ollusat eai lean ožžon buvttadandoarjagiid. Muhto sidjiide ii liikká skilihan mihkege. Dál jáhkkit ahte guoski departemeanttat, Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi ráđđádallet ja gulahallet bures geaidda galgá heahteveahkki jus Stuorradiggi čájeha buorre dáhtolašvuođa dan dillái mas boazodoallit dál leat. Iŋggá-Mihkkala Issát ¶
–Mii áigut bargat dan ala ahte mii oažžut doarjaga. Muhto; mun mieđihan gal ahte jus eat fidne ruđa, de mii fertet bidjat olles prošeavtta eret. ¶
–Šattai maid veadjetmeahttun čohkkát stivrras gos mun ledjen áidna dábálaš stivralahttu gii máhtten lohkat maid aviissas čállet! De šaddá maiddái veadjetmeahttun ságastallat ja evalueret aviissa eara lahtuiguin. Dát lea dohkketmeahttun, beaškala Nils Isak Eira. ¶
–Oidnen iđđedis ahte ledje ollu dolggit juohkesajis gárddis, ja de fuomášin lotti. In fuomášan maidege dalle go dáhpáhuvai. Lean iskan lea go beana roasmmohuvvan, muhto ii gávdnon mihkkege beatnagis. –Lea sihkkarit dáhpáhuvvan mánnodat eahkeda, lohká Johan Issat Min Áigái. Sus leat logi beatnaga gárddis maiguin son vuodjá meahcis. –Iešguđet beatnagiin lea sierra sadji gárddis, ja loddi lei seivon Sammy lusa. Beana lea dieđusge goddán lotti, muitala son. Vuoncáfálli lea oalle smávva loddi, ja dan dihte ii leat váralaš beatnagiidda. ¶
Ártegis fálleheapmi Johan Issahis leat leamaš beanagat oalle guhká, muhto ii leat goassege vásihan dán ovdal. –In leat. Ja in leat goassege gullan ahte eará beanaeaiggádat leat vásihan dan seamma, lohká son. Johan Issáhis lea oahppu luonddohálddašansuorggis, ja diehtá veahaš dan birra. Son muitala ahte loddi orui veaháš ruoinnas, nu ahte nealgi sáhttá dan bággen seaivut beatnagárdái ohcandihte biepmu. Son lohká lea ártet ahte loddi lea girdán beanagárdái gos leat máŋga beanaga. –Beatnagat soitet leat beatnatvisttiid siste leamašan, muhto leat boahtán olggos go loddi seaivvui gárdái, ja de lea šaddan oalle doarrun, lohká son. Vuoncáfálli lea nu ollu billistuvvon ahte dađibahábut ii leat vejolaš cokkahit dan. –Livčče leamaš hui čáppat go livčče cokkahan dan, oaivvilda Siri. ¶
M5.JPG ...ja áidna guossi guhte vajálduhttá dearvvahit bára (maŋábealde). Dás geahččala alitivnnát unifoarbmaalmmái bissehit su. Manai gal bures: sutnje maid sávve buresboahtima ja čohkkedii loahpas beavdái. Govva: Thomas Bjørnflaten/Kenneth Hætta ¶
Mii dat ovttadássáivuohta lea, geahččalit Kárášjoga politihkkárat ja nuorat gávnnahit kulturviesus ihttin diibmu 18.00 rájes. Politihkkár guovttos Egil Olli ja Gudrun Eriksen Lindi, studeanta Anna Marja Graven ja boazodoalli Elle Máret S. Sara digaštallet fáttá. Maiddái sátnejođiheaddji Kjell Sæther boahtá. Son galgá rahpat álbmotdoaluid mat lea nissonolbmuid riikkaidgaskasaš beaivvi oktavuođas. Earret digaštallama bovde maid gieldda ovttadássáivuođa lávdegoddi kulturguoimmuheapmái: Piera Balto juoigá, Marion Palmer lohká divttaid, Åge Solbakk muitala fearániid ja Gerd Åse Pedersen lávlu. Luohkká 10A vuovdá káfe, gáhkuid ja sohkarjuhkosa. ¶
4-Máhtte lohká duohtan Isak Mathis O. Hættas, ahte meahcit gullet buot sápmelaččaide. Son lohká dolin áiggi sihke boazosámiid ja dálusámiid viežžan birgejumi mehciin. –Seamma láhkai galgá maiddái bissut boahtteáiggis. Mu mielas galggašeigga soai baicca Sámedikki ráđis ovttasráđiid bargat dan badjelii, ahte eiseváldit luvvejit fas meahcceriggodagaid buot sápmelaččaide, árvala 4-Máhtte. ¶
4 jagi bargu lea dál loahpahuvvon, ja Kárášjohka lea ožžon dan vuosttas oasi historjágirjjis mii ovdangeassá Ávjovári - Kárášjoga historjjá 1553 rájes 1900 rádjái. Girji lea šaddan 515 siidosažžan. Dasa lassin lea girjjis vuogas sátnelistu mii čuvge soames geavahuvvon sániid ja báikenamaid lagabuidda. Girjjis čuovvu maid dievaslaš girjegáldu. Girji lea namahuvvon I, vuosttasin, mii várra máksá dan ahte lassi dán ráiddus lea vuordimis. Leat eanaš čáhppes-vilges govat, muhto maiddái ivdnejuvvon govat. Dieđuid čohkkejeaddji ja girječálli lea Aage Solbakk guhte ovdandivui su barggus Sámi álbmotbeaivvi, guovvamánu 6. beaivvi Kárášjogas. Ovdasánistis muitala son ahte girji ii leat dušše historjágirji. Dat lea maiddái sohkagirji. Kárášjoga gieldda sátnejođiheaddji, Kjell Sæther, fas dadjá su árvvoštallamis: "Go Ávjovári - Kárášjoga historjá dál lea gárvvis, ožžot oahppit, studeanttat, dutkit ja buot eará berošteaddjit nannet dieđuideaset báikegotti luonddu, kultuvrra, árbevieruid, ealáhusaid ja eallinvuogi birra. Girji maid čuvge sámehistorjjás dan oasi mii ovdal ii leat leamaš oahpis. Dárogillii ilbmá girji maŋŋil." Eanaš dieđut leat váldojuvvon ja čohkkejuvvon duon dán áššedovdi girjjis, mat leat loahpas namahuvvon. Vánit gávdnojit dieđut mat ovdal eai leat leamaš dutkkiid gaskkas dovdosat. Muhto dan dihte dáidet olugiidda leat máŋga ášši ođđasat. Dat mii dahká girjji mávssolažžan, lea dat ahte das leat dieđut čohkkejuvvon oktan girjin. Erenoamážit lea sisdoallu, sturrodat ja assodat vuogas skuvlla lohkkiide ja sidjiide geat áiggegolu dihte leahkastit girjji. Lea maiddái čalbmáičuohcci preanta, bustávaid sturrodat, mii girjjis lea geavahuvvon. Bures oainnehahtti vuoras olbmuide ja vátnačalmmagiidda. Mun sávan ahte guovllu olbmot váldet girjji geavahussii ja gávdnet das juoidá mii galleha dieđu áŋgiruššama. Dát lea vuosttas geardi go dákkáraš diehtogirji, historjá, boahtá sámegillii. ¶
Diibmobeale ovdal go politiijá eskorta ja gonagaslaš biila bođii ledje olbmot ráhkkaneamen iešguđetge láhkai. Sámedikki hálddahus leabbu rukses ránu. Govvideaddjit šihtte čuččodit jaska, ii báhkket ovddabeallái earáid, vai buohkat ožžot dan gova maid dáhttot. Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø váccaša ovddas maŋás. –Dát manná bures. Lean hui ilus dál go gonagaslaččat boahtiba, dadjala hoahpus ovdalgo fas viehkala. Son lea čiŋadan sevdnjes ruškes gávttiin. Dainna gávttiin mainna lei čiŋadan Ruvdnoprinsabára heajain ge. Laila ja Espen leaba maid buori áiggis čuoččehan justa dakko gokko galgaba čuožžut liđiid geiget. –Maid áigubeahtti dadjat go geigebeahtti lieđážiid, jearralii Min Áigi. -Ean dieđe maid moai galge dadjat, dadjala Espen. Soai mieđiheaba hui issoras dat gal orru. ¶
Anders Eivind Eira lohká alddis hui miela čiekčat nuppi divišuvnnas boahtte geasi go dan dásis livččii buoret ovdánanmunni. –Lean ovdal čiekčan nuppi divišuvnna joavkkuid vuostá; sihke hárjehallan- ja cupačiekčamiin. Álttáin fárrolága lean maiddái hárjehallan. Dovddan hui álkit ahte ceavzzášin nuppi divišuvnnas, lohká 24-jahkásaš Anders Eivind Eira geas ii lean buorre álgu diimmá ráidočiekčamiin. Ovdal čiekčamiid lápmohuvai nu ahte ii beassan álgo vihtta čiekčama šilljui. Dasa lassin šattai ovtta čiekčama leat geahččin. Liikká čájehii ahte lea mirku vuostejoavkkuid moala lahka spáppain. Eira bijai mannan geasi guolástanráiddus olles 10 spáppa fierbmái, mii lei dušše okta moalla unnit dan ektui gii bážii ráiddus eanemus moalaid. ¶
Nils Gaup dárbbašivččii 30 miljon ruvnnu, namalassii beali, iežas filmma dahkat duohtan. Doppe leat maid olu eará filmmat mat dárbbašit ruhtalána doarjjan. Dát lea dagahan ahte kulturdepartemeanta dáhttu njuolggadusaid ja rájáid man galle filbmaprošeavtta galget čáhkat dán ruhtadanortnegii. –Mii bidjat rájáid, muhto liikká dat šaddá 50-50 ortnet, geahččala kulturministara politihkalaš ráđđeaddi Aina Holst liikká dáhkidit. ¶
Bruvsakássaid ala galgá goargŋut vai "almmái lea" . Go ravgá eret, de hehtte báddi gahččamis eatnamii. Dán besse buohkat geahččalit. BILDE 4: b13+b12 ¶
Alikhani Freidonn deattuha sátnefriddjavuođa mearkkašumi ja čujuha olmmošvuoigatvuođaide. Son ii loga iežas álbmogis vejolašvuođa juohkit ja oažžut dieđuid iežaset dili birra. Dan dihte bivdá reivves ahte Sámi-TV sáhtašii ovddidit kurdariid beroštumiid. –Mii bargat aktiivvalaččat álggahit iežamet TV-kanála iránalaš kurdariid váste. Dán oktavuođas dárbbašit mii veahki sihke sámi-TVs ja Sámedikkis. Dassážii árvala son ahte Sámi-TV sáhttá sáddet filmmaid, dokumentáraid, ođđasiid ja reportášaid kurdariid birra ja erenoamážit iránalaš kurdariid birra. ¶
Ken lea ain hui leaikái, ja sus lea buorre eallinmokta! Dán oinniimet čielgasit sotnabeaivve go buohccidivššár galggai iskkadit su buohcciviesus. Buohccidivššár jearralii "Leat go dus makkárge sávaldagat divššu oktavuođas?" . Son vástidii "Juo! Surget mu, atte munnje šohka!!" Dasto lasihesttii, "Ná, it de gal dieđusge dárbbaš jus lean eallime….muhto jus heaittán vuoigŋamis, de gal oaččut!!" Buohccidivššár bohkosii hui njálgát. Ken geahččala álo buoremus lági mielde doalahit movtta ja geahpidit lossa jurdagiid! Giitu ráhkis Kenažan! ¶
Dássážii ii leat vuos gávdnon čielga matcha (mas leat guhtta dan guđa genas mat Kenas leat). Muhto leat oallugat geain leat vihtta Ken guđa genas. Dál áigu guovddáš mii bargá čielgeađa-ohcamiin, geahččalit gávdnat dan buoremus mathca sis geain leat vihtta guđa genas. Dattetge, jus gávdno 6/6 matcha dán skápma/dálvvi mielde, de gal guovddáš geahččala dakkaviđe váldit oktavuođa dainna olbmuin! ¶
–Hirpmáhuvan go Norggas ja Sámis jagi 2001:s eat sáhte digaštallat sámi nissonkalendara ja obbalaš álásvuođa nu ahte eai bonja kommersiealla ja dološáigásaš "pin up" hápmái aviisačállosiin. In gáđa gova veaháge, muhto gáđan go in gáibidan lohkat artihkkala justa ovdalgo go manai prentemii. In leat "pin up" dušše daningo čájehan olggiid. Son dovdá suhtu, ráđeheapmin ja son gáhtá. Buot álggii go Sáráhkká jođiheaddji Åse Solli evttohii ásahit kalendara bealleálás sámi nissonolbmuin. Vuođđun dáid jurdagiidda lei kalenddar mas aborigin nissonolbmot Australias ledje govviduvvon. Dasto Barbro Lill Hætta maid nuoladasttii bearjadat Dagbladet nammasaš riikkaaviissas. Raddái lei giessalan árbevirolaš ulloliinni maid dábálaččat láve gal geavahit olggiid badjel ja gávtti olggobealde. Bajilčála govvidii sámepolitihkkára Pin up nieidan. ¶
USA doavttergrádastudeanta Leigh Moore áigu mihtidit sápmelaččaid dávttiid ja buohtastahttit daid eará álbmogiid dávttiiguin, muitala NRK Sámi Radio. Son áigu dáinna lágiin geahččalit duođaštit ahte buolaš váikkuha olbmuid dávttiid guhkkodahkii. Leigh Moore doaivu oažžut dološ sámi dávttiid bokte duođaštusa ahte dávttiid guhkkodat lea eambbo dan duohken ahte man lágan guovlluin olbmot orrot, man galmmas doppe lea ja man láhkai sii barget. Moore lohká ahte sutnje lea dehálaš ahte sámi álbmot maid dohkkeha ja ipmirda maid ja manin son áiggošii dutkat sámi dávttiid. Moore dáhkida Sámi Radioi ahte ii áiggo sámi genaid analyseret, muhto dušše dávttiid iskat. ¶
Cuoŋománu maŋemuš beaivvi lea áigemearri čálihit Sámedikki jienastuslohkui. Dál leat 8 667 sápmelačča geat sáhttet jienastit Sámediggeválggain. Oktiibuot árvala Sámediggi ahte gávdnojit gaskal 30-50 000 sápmelačča Norggas. Dát joavku galgá dán jagáš Sámediggeválggaide árvalit guđe joavkkut sápmelaččaid áigot geahččalit olahit čálihit Sámedikki jienastuslohkui. –Dán vuosttaš vuorus eat áiggo hásttuhit sin geain leat guottut Sámediggái, muhto baicce sin geat leat positiivat Sámediggái muhto eai leat gártan jienastit, čilge Synnøve Solbakk Sámedikkis. Maŋŋel go dán jági válggaid jienastuslogu čáliheapmi lea loahpahuvvon, de joatká joavku bargat guhkit áige doaimmaiguin ja geahččalit váikkuhit dáid boasttu guottuid. Boahtte mánu álggus čoaggana dát joavku fas ja árvala geaid eanemus áigot hásttuhit čálihit jienastusluohkui dán vuoru. Šaddet go dat nuorat, nissonat vai earát, beassat easka dalle diehtit. ¶
Váidala dán jagi juolludeami ¶
Deatnogátte sámi mánáidgárdi váidala Sámediggái go dán jagi ii leat ožžon go 55 000 ruvnno erenoamášdoarjagis. –Go stáhta juolludii ruđaid de oaččuimet 90 000 ruvnno. Go Sámediggi válddii badjelasas de oaččuimet 35 000 ruvnnu uhccit, lohká Deatnogátte sámi mánáidgárddi Anne Lise Varsi Solbakk gii dál lea mearrádusa váidalan. ¶
Fáhkkestaga gaikkihii issorasat, rulla šnirihii, luossaáddjá ovttatmanu livkkihii 150 mehtera vulosguvlui. –Birgeheimme 21,5 kilo goadjina, muitala mannan vahkoluossagonagas Vuolle-Deanus Heikkiarmas Lukkari. ¶
Vieljašguovttus Heikkearmas ja Toivo Lukkari leigga mannan sotnabeaivvi suga oaggumin Duškkásávvonis Sirpmá bokte. Eaba lean oba niegadeamen ge ahte luossa dal galggašii dohppet. –Fáhkkestaga gaikkihii issorasat ja doargu ovttatmánu vulggii olggos guvlui nu ahte bealgi velá čáhpodii, muitala Heikkiarmas. 150 mehtera gaikkihii munno vulos goaddjenáddjá, dalle dat áibmui njuikii ja čájehii iežas fámuid. "Mun dat lean dat isit" jurddašii várra goadjin, árvalasta Heikkiarmas moji njálmmiin. Heikkiarmas ja Toivo šattaiga sullii 50 minuvtta váibadit ovddal go oaččuiga roahkastan muddui. Go leigga ožžon fatnasii ja gáddái de árvalasttii velá muhtun láttán, gal diet luossa leai buoidi ja gassat dego spiidni. ¶
Árvala Nils Johan Heattai bálkkašumi ¶
SÁPMI: NRK Sámi Radio Journalistasearvvi ovdaolmmoš Dan Robert Larsen árvala ahte sámeradiohoavda Nils Johan Heatta oažžu dán jagi Sámeráđi gudnebálkkašumi. –Dan áigodagas go son lea hovden leat olu buorit áššit dáhpáhuvvan fitnodagas. Ovdalgo Heatta álggii hoavdan eai lean galle sámegiel TV-ášši davviriikkalaš mediain. Radiosáddagiid sáhtii dalle lohkat minuhtaid mielde, Larsen muittuha man buori barggu Heatta lea bargan. Vuođđun geavaha otná bohtosiid: 12 diibmosaš radiosáddagat, TV-ođđasiid mat leat nurkke duohken, vahkosaš mánáid-TV, mánnosaš magasiidnaprográmmat TV:s, ja olu eará guoimmuhan prográmmat. –Heatta bargu lea boahtán ávkin mánáide ja rávisolbmuide, oahppováillagiidda ja allaoahppanolbmuide, sihke guksái ja guollemurrii. Danne lea lunddolaš ahte son oaččošii dán jagi Sámeráđi gudnebálkkašumi, lohká Larsen. ¶
Lean stuora beroštumiin lohkan Min Áiggi (nr 76 ja 77) referáhta Finnmárkku fylkkagieldda girjjálašvuođasemináras Kárášjogas maŋemus vahku čakčamánus dán jagi. Lea čielggas ahte journalista Amund Johnskareng lea boastut ipmirdan mu muhtin sajiin, muhto dán lea álki divustit: Dat gii berošta das maid mun duođai dadjen iežas logaldallamis "Sámi girjjálašvuohta transihttalanjas" boahtá gávdnat buot ákkaid muhtin artihkkalis áigečállagis Bok & Bibliotek, mii boahtá dán mánu mielde. Artihkkala namma lea "Den samiske litteraturen er død! Leve den samiske litteraturen!" ( "Sámi girjjálašvuohta lea jápmán! Ellos sámi girjjálašvuohta" ). Dás boahtá ovdan ahte in fallet sámi girjjálašvuođa, muhto baicca geahččalan bossut ođđa heakka dasa. Siteren Bjørnstjerne Bjørnson: "Det volder litt rabalder. Dog fred er ei det beste, men at man noget vil." ( "Boktá veahá rigeara. Vaikko ráfi ii leat buoremus, muhto ahte juoidá áigu." ) Seamma nummaris (nr 76) lea maiddái girjjálašvuođadutki Vuokko Hirvonen jearahallon mu logaldallama birra. Jearahallama mielde oaivvilida son ahte mu oaivilat sámi girjjálašvuođas vulget logi jorgaluvvon girjjis. Dás hupmá Vuokko Hirvonen váilevaš akademalaš presišuvnna haga, ja su čuoččuhus ii leat dan dihte riekta. Vuokko Hirvonenas lei sierra logaldallan semináras, gos válddahalai sámi čáppagirjjálašvuođa ovdáneami maŋemus logi jagi. Son geavahii čađat dajaldaga "hui máŋga" čáppagirjjálašvuođa almmuhemiid logu birra, earret eará romána almmuhemiid birra. Muhto go almmuhemiid detáljaid birra šattai sáhka, de bođii čielgasit ovdan ahte baicca lei sáhka hui unnán almmuhemiid birra, ja nu son nannii mu ákka ahte lea leamaš balddihahtti jaska sámi čáppagirjjálašvuođa prosas maŋemus logi jagi. Min Áiggis nr. 77 logan hirpmáhemiin ahte čálli Magnar Mikkelsen lea jearahallon mu logaldallama birra, ja ahte son jearahallamis addá dan gova ahte dovdá mu ja mu barggu hui bures. Dát lea ártet, go Magnar Mikkelsen ii lean semináras, ja nu ii leat gullan iige lohkan mu logaldallama. Ahte dovdá mu barggu bures, dan eahpidan. In leat goassege hupman Magnar Mikkelseniin ja in leat báljo oaidnán su 1980-logu loahpa rájes. In leat ge goassege árvvoštallan su girjjiid ja dainna lágiin addán sutnje vejolašvuođa áddemeahttun ja moive vaššái. Magnar Mikkelsen čuoččuha, mihtilmas dárkilmeahttunvuođain, ahte máŋga dáčča čálli oaivvildit ahte mu árvvoštallandoaimmas leat negatiiva čuozáhagat girjjálašvuhtii dán riikkas. In dieđe makkár čálliid Mikkelsen oaivvilda. Muhto go diibmá vállejuvvon Dán jagá árvvoštallin dán riikkas, de ožžon máŋga somás dearvvuođaid čálliin - máŋgasat sis ledje ožžon mus veahá kritihka - geat ledje movttegat mu dihte. Dán riikkas gávdnojit oainnat maiddái utnolaš ja huvddalaš čállit, čállit geat várra eai divttáše iežaset jearahallat aviisii ášši birra maid eai dovdda nu bures. Manne Min Áiggi journalista válljii jearahallat Magnar Mikkelsena, gii ii lean semináras, dan sadjái go jearahallat muhtin čálli gii duođai lei doppe, dadjá juoidá váttisvuođa birra aviissa etihkas. Dearvvuođaiguin Nøste Kendzior Áltá golggotmánu 8. beaivvi 2001 ¶
–Go leat čivggat, de diehttelasat ferte gávdnat biejuid ja dohko goddit. Muhto dan lea hui váttis go ii leat vuohtadat. Oažžu vel diehtit gos lea biedju, muhto giđđat johtala geatki čivggaiguin, nu ahte lea hui váttis gávdnat, muitala Asheim. ¶
–Máŋga čuođi sámi báikenama livčče juo gergosat biddjot geaidnogalbbaide, muitala Sámi ja Suoma báikenammanevvohaga čálli, Kaisa Rautio Helander NRK Sámi Radioi. Son gieđahallá buot sámegiel báikenamaid ovdal go suohkanat dohkkehit namaid, ja meroštallá ahte máŋga čuođi báikenama Davvi-Norggas livčče gárvásat geaidnogalbbaide. ¶
JUOVLAČIŊAT: Lillian Kemi lea čiŋahan moadde bizabázo muora nala ja fáhkkestaga lea dat čáppa juovlačikŋa. ¶
Sullii logi jagi áigi logai Astrid Johnskareng Navajo idniánaid sáttogovvaráhkadeami birra. Sii sárgo govaid njuolga eatnamii ja bidje buhcciid daid nala veallát. Sin jáhkku lei ahte dat galggai dearvvašmahttit olbmuid. Dát geasuhii Astrid nu garrasit ahte son oahpahalai dán teknihka. –Álggos ráhkadin sáttogovaid dušše dain ivnniin mii sáddos juo lea. Dál lean álgán ivdnet sáddo ja ráhkadan ivdnegovaid. ¶
Dán jagá kulturvahku oktavuođas lei Kárášjoga Dáiddasearvi mearridan ahte Lillian ja Astrid dat galggaiga lágidit sin váldočájáhusa. Searvvis leat 20 miellahtu ja ulbmil lea oažžut oidnosii daid bargguid maid astoáiggedáiddárat ráhkadit ruovttuin. –Álggos leimmet gohčodan iežamet searvvi Kárášjoga Amateuvra Dáiddasearvin, muhto de guldaleimmet olbmuid geat lohke ahte mii eat lean gal makkárge amateuvrrat, muitala Astrid. Dan dihte sihkko "amateuvra" nama. ¶
Boazodoallu lea báhkka ášši. Dan leat dál beassan vásihit Sámedikki dievasčoahkkima oktavuođas. Guovttelágán oainnut dagahit ahte ovttasbargu boatkana. Lea Johttisápmelaččaid áirras Per A. Bær gii geassáda Sámediggeráđi ovttasbarggus. Dan son dahká go ovttasbargi ráđđelahttu Guovdageainnu Dáloniid listtu Isak Mathis O. Hætta lokte digaštallama čuovgga ovdii. Son dáhttu dál sámi politihkkáriid hupmágoahtit movt oažžut boazodoalu fas julggiid nala. Váttisvuohta lea dušše dat ahte Hætta čuoččuhusat leat oalle roavva čuoččuhusat boazodoalu birra. Son árvala ahte bealli ealáhusa olbmuin ferte guođđit ealáhusa ja boazolohku maid ferte unniduvvot beliin. Su ulbmil lea oažžut buoret ekonomiija birgejumii ealáhussii ja maid juolludit eatnamiid eará ealahusaide, go dušše boazodollui. Dat mii dán oktavuođas lea miellagiddevaš, lea juste dat ahte Hætta lea vuosttaš Sámedikke politihkkár gii duostá garrasit digaštallat boazoealáhusa birra. Dán rádjái orru leamaš nu ahte buot mii lea celkon sámedikki bealis lea hui jorbasit celkon ja/dahje lea leamaš čielga doarjja boazodollui. Dan dihte lea ge mearkkašanveara ahte Hætta dál vállje dakkár digaštallanvuogi. Garra sániid ja garra oaiviliid. Muhto ášši šaddá vel eambbo mearkkašahttin go Bær guođđá ovttasbarggu Sámedikkeráđiin. Muhtunládje signalisere Bær ahte son ii hálit digaštallat boazodoalu Sámedikkis. Muhto dieđusge lea váldosivva Bær geassádeapmái dat ahte ii sáhte dohkkehit Hætta oaiviliid. Min oaidnu dán áššis lea goitge ahte Hætta ja Bær dárbbašeaba earáid fárrui dán digaštallamis. Mii doarjut Hætta dakko bokte ahte son duostá loktet boazodoalu dili čuovgga ovdii. Muhto mii doarjut maid Bær go son vuosttalasta Hætta dramáhtalaš oaiviliid. Dattege sávašeimmet mii ahte dát digaštallan sáhtášii šaddat áššálažžan. Boazodoallohálddahus lea bargame bajimus boazologuin ja mii diehtit ahte lea ságas ollu unnidit boazologu. Dakko bokte maid sáhttit ipmiridit ahte muhtun ráje olbmuin fertejit guođđit ealáhusa. Juste dan dihte lea ge hirbmat deŧálaš ahte mii oažžut áššálaš digaštallama dan birra ahte movt dát nuppástuhttin galgá dáhpáhuvvat. Heijjá Irene ¶
Nordlys spábbačiekčanjoavku lea máŋggai jagiid plánen ja bargan dan ala ahte oažžut goansttarássešilju Kárášjohkii. Dál orrot ollašuvvamin plánat. –Guovtte vahko geahčen gálgá goanstarássešilju leat gárvvis, jos ii arvve. Leai gal nu ahte goansttarássešilju livčii galgan diimmá čávčča juo leat gárvvis. Nu ii geavvan, dálkkiid geažil ii geargan firbmá "Syntec" bidjat goanstarásiid. Sii ledje diimmá čávcca vuos Gillevuonas Čorgasis bidjamin goanstarássesilju, doppe máŋŋonedje, ja go deike bohte, de árvigođii , lohká Nordlys goansttarássešilju "Generála" Nils Kristian Anti. –Váikko vel šillju beallemuddui bázii mannan čavčča, de eat jáhke ahte dálvi ja buolaš lea billistan šilju, lohká Anti optimisttálaččat. ¶
Marita ja Jim Issát cealkiba ollu riegádanbeaivvi dearvuođaid iežaska unna vieljažii Lemet Mihkkalii gii deavdá olles 3 jagi disdaga. Áhčis ja eatnis leat maiddái sala dievva dearvuođat unna reaŋggažii. ¶
Skåden muitala ahte muhtumat sin giellajoavkkus leat máŋgalot´ jagi juo bargan giellabargguin gielddas. Son lohká maid ahte boarraseamos giellajoavkkus lea leamaš John Minde (84) ja nuoramus fas Terese Reinslett (15), oktiibuot leat leamaš joavkkus 46 olbmo mielde, dát čájeha viidodaga joavkkus. ¶
Biehttala ¶
Finnmárkku stuorámus aviissa oaivedoaimmaheaddji biehttala garrasit ahte Finnmark Dagblad muitala dušše negatiiva beliid boazodoalus. ¶
Áššáskuhtti jurista Ernst Pettersen lea mearridan loahpahit dutkama áššis gos muhtin dievdu doalvvui 10 jahkásaš nieiddaža Álttá girdišiljus moadde vahku áigi. –Mii eat gávnna dán dievddu gean birra lea sáhka ja leat dan dihte mearridan loahpahit dutkama. Muhto jus bohtet ođđa dieđut áššis, de dieđusge dutkagoahtit fas ášši, muitala áššáskuhtti jurista Ernst Pettersen Álttá leansmánnekantuvrras. ¶
Fáhkka jorggihii Kari Høgdena eallin vulos oaivválas. Su bárdni lei okta Molotov Cocktail-lunttain geat dušše biilalihkohisvuođas Ruoššas. Dál muitala eadneolmmoš morraša birra, logi jagi maŋŋel dáhpáhusa. 9. siiddus ¶
Sirbmálaš Svein Holm guhte balahuvvo leat heavvanan detnui Sirpmá bokte mannan vahkos ii leat velá gávdnon. Holm skohter gávdnui mannnan bearjadaga jiekŋon muhton rovkui, ja Leansmánni kántuvrras Deanus ballet ahte álmmái lea heavvanan. Sotnabeaivvi rájes leat čáhcevuoles kamerat, beatnagat, politiiját, sivilásuodjaleaddjit ja earát ohcan Holma gávnnakeahttá. Deanu leansmánni bálvá Johnny Kristensen muitala ahte eai leat mearridan velá loahpahit ohcama, dat mearriduvvo beaivves beaivái. ¶
–Moai deive earret eará ovddeš Olympia meaštira ja indiánara Alwyn Morris. Son áŋgirušai 90-loguin stuimmiin gaskal Mohawk nationa ja Canada eiseváldiid go eiseváldit áigu hukset golf-bána Mohawk hávde-eatnamiid ala. Morris lea maid leamaš Romssas, WCIP konferánssas muitaleamen iežaset roasuid olles máilbmái. Áigu Liv Ingerin fitnat báikkis, geahččat mo de manai, leatgo stuimmit jaskodan ja huksejedje go eiseváldit golf-bána, muitala Dan Robert Larsen iežaska mátkeplánain. Seammás áiguba muitalit Morrison miellagiddevaš prošeavttas mii bohccidii maŋŋel go 1984:s vuittii kajak golli. Kahnawakes bargá son oččodit nuoraid eret narkotihkas, jugešvuođas ja sosiála váttisvuođaiguin. –Doppe besse deaivat ovtta geas lea buorre vejolašvuohta šaddat boahtteáiggi OL-meašttirin. ¶
Kárášjoga dálveorohagat leat jikŋon. Okta siida lea juo ohcan lobi jorggihit geasseorohahkii, ja boazodoallohálddahus muitala maid eará siiddaid geažuhan ahte eai jođe dálveorohagaide. 5. siiddus ¶
Árvala mediasensura ¶
Jánoš Trosten sivahallá garrasit sámi mediaid geanuhahttit sámi áššiid ja NSR, maid gohčoda "sámiid deháleamos láidesteaddjin" . Dál árvala movt sámi journalisttat galget čállit áššiid NSR miehttegulgii. Jánoža árvalus lea čužžon NSR interneahttasiidduin. 4. ja 5. siidduin ¶
Dalle geainnu ala ihtet vuosttas biillat - dat vudjet vel jaskes gili čađa gulul, doamakeahttá, vuoddjit stivrraniid duohken cakkasčalmmiid ja cakkasnjálmmiid nu ahte vuostáiváldet buot, maid luondu dáppe sáhttá addit. Dasto dáluid šiljuin ja geaidnoguorain bidjet johtui guorbmebiillaid: diibmu lea guhtta. Roggan- ja lástenmašiinnaid vuoddjit bohtet guorbmebiillaid fárus mašiinnaideaset lusa ja nuorra bajásmerkejeaddjinieiddat sihkkeliiguin: barggut álggahuvvojit miehtá dán lagabui logi kilomehtera guhkkosaš geaidnobargoeatnama; mašiinnaid jurra lassána dađistaga - dasa seahkanit olbmuid jienat, hálešteamit, lihkadeapmi dassáigo buot dán šláma ii sáhte šat gullat, ja vássán ija jaskatvuohta vajálduvvá. ¶
Muhto oidnen ahte son dušše čohkkái ja geahčai joga guvlui. Son lei nu njahkut ahte hárdut ledje measta čippiin gitta ja son lei giesastan asehis ullobáiddi olggiid ala ja niskki suodjin - olgun lei várra čoaskkis. ¶
Go bláđejin blohka guhkkelii, de dan siste gávdnui čuovgagovva. Luoitilin dan beavddi ala dan boddii go lohken lohppii maid ledjen čállán Soldatkinis. Go ledjen geargan, de válden gova gihtii: jorgaladden dan ja imaštallen: dat lei boares, goas nu eváhkkomátkki áigge govvejuvvon govva, mas čužžo bálddalagaid Krooka golbma máná: Jorma, Aatos ja Ulla. Jurddašin ahte Ulla lei duon govas várra gávccijahkásaš. Son lei seammalágan oaidnit go dálge: guhkes čuvges vuovttat ja jorba nierat. ¶
Go ledjen máhccan iežan latnjii, de válden fas gova gihtii ja dutken dan dárkilit, muhto in oaidnán Ulla das dakkárin go lei dalle, muhto láddan ja geasuheaddji ollesolmmožin, árgin ja seamma vigiheapmen go dallege, čalmmiin ártegis mášohisvuohta ja daid duohken goittot lotkes ráfi, gieđain hearkkes, gearggus lihkastagat ja daid duohken goittot čiekŋalis jurdagat ja čavges doaladupmi buot dasa, mii su birra dáhpáhuvai. Jurddašin su dakkárin go oidnen su ihkku, gáivolohki ala guvrragan sivdnádussan, vehá uhccin ja árgabeaivválažžange ... makkárson dat lei duođalaččat? ¶
Go veallájin seaŋggas ja gullen su seaŋgavuođu ja seaŋgajulggiid gihčamin, go soai anašeigga, de sirden su suollemas jurdagiinnán iežan seŋgii ja čárvvodin návlli, mii čuoččui nu starga ahte bávččagii ja ruvvejin dan dassáigo siema cirgii gieđaid ala ja golggai liikebiktasiidda ja láhkánii. ¶
Go báhppa bođii, de sus lei badjelis čáhppes báhpabivttas ja gieđas goaivu, aiddo hávdádusaid várás oaivvilduvvon smávva goivvoš, ja girkoverdde čuovui bánna sáttogiissáin báhpa maŋis. Ja báhppa suhppii golbmii sáddo čáhppes gisttu ala nu ahte Mäkiniska-Eila čirrui ja Keskitaipale-Aili sihkodii čalmmiidis. Dalle munnje šattai nu váttis orrut, muhto in jolggadan čierrut Ulla oaidnut, muhto dohpon girkoeatnamis roggojuvvon láiráčoalttuid ja suhppon beahceruŋggu njeaigga. ¶
Dál muohta gokčá visot nugo dallege go sii ledje máhccan valljás eváhkkomátkkisteaset ja guovzan luokkuideaset bahámus dárbbuide galbma dálvvi várás dahje bahkkestan álbmogassii Ruoŧas buktojuvvon baráhkaide: logit olbmot muhtun bás njealjehasmehtera ala bággehallan. Dál dáppe leat buvddat ja ođđa visttit, muhto dalle dušše boldojuvvon visttiid bázahusaid siste suovvabohccit geaigámin ja buollán muorat miehtá johkagátti, juohke sajis gos dolla lei njolodan eatnama. ¶
Liissá rumaš gearggai leabbát rávarokkis moadde diimmu, gitta dassáigo Ruusumaa-Altti deaivvai suoibut dakko meattá ja áiccai dan. Son čuoččastii ja geahčadii vehá dobbelaččas Sipirjá-Liissá českes goruda: dat lei nu buhtis ja nuorra oaidnit ja sus golgan varrabihttá lei njammasan eatnamii. Buot nu buhtis, ii uhcimusge duolvadielku - dego Liissá livččii dušše nohkastan rávarokki vuđđui, biktasat oktan látnan dasttán bálddas nu ahte suorpmat guske ruškes vulpui. Ii leat sihkkar, fuobmáigo Altti dalánaga ahte jearaldagas lei liika, vaikko son ieš gal maŋŋá vikkahii ahte son lei dan seammás doamihan olbmuid lusa veahki dihte. Son suibbodii ovtta sajis oanehassii ja dovddai man johtilit čielgagođii. Son lávkii moadde lávkki lagabui ja iskkadii oavssi, mii lei sturgaluvvon Liissá háhccegaskii. Dat lei čavga gitta ja čiekŋalasas. Son jurdilii vuos rohttet dan eret, muhto dáikkihii dasto ahte buoret lei ahte buot dáhpáhuvai duođašteaddjiid oaidnut. Báikki ala čoahkkanedje dievva olbmot, meattávuoddji duiskalaš biila bisánii: olbmot ledje geainnu alde. 





Boares Lompolo-Viina vuohtui čorpmaidis duiskalaččaide ja čolgadii biilajuvlla ala: hyi! Hyi! 






Guokte soalddáha lávkiiga eret biillas: soai hálešteigga ja bárddašeigga oaivvi: nuppi muođuin vuhttostii eartnjehasvuođadovdu ja goappáge čalmmit ledje duođalaččat: soai lávkiiga fas biilii ja vuoddjáiga. Liissá háhccegaskii sturgaluvvon gassa beahceoaksi gaikojuvvui eret ja mánáid gilde geahččamis, dasto rumaš gissojuvvui láhtteránu sisa ja guddojuvvui Keskitaipale bartii, mii ainge goadná čáhppadin ja ropmin doppe áibbas Sipirjá ravddas, gitta dievá máttabealevielttis, gos eana lea šattoheapme ja geađgái. ¶
Son váccii gulul gili čađa: ii gánnáhan šat doapmat, dasgo arvi lei njuoskadan dan mii sulágan olbmos lei njuoskadit. Busir ja buvssat ja bealljenaltta ala rohttejuvvon gahpir ledje čađa njuoskan. ¶
Go manai viimmat sisa, de nuolai busira ja buvssaid, šlivggastii daid goikat iežas gámmeruvssa ala ja láhttestii: Asttašitgo láikivuođastat viežžalit munnje goike liikebiktasiid? Mushan galggašedje guokte buhtes pára ... ¶
Son váccašii njuoska liikebiktasiiguin lanjas, bijai dola ja viegadii olgun muorrasala viežžamin. Julkalii láhttái ja garihii: Na gávdnojitgot dat liikebiktasat? Čáhcečalmmit golge suvddára nárvemuođuid mielde; miehtá láhtti ledje su čáhceluottat. ¶
Son lávkkui njuoska liikebiktasat badjelis gámmárii ja geahččalii beaškalit uvssa gitta, muhto dan ala heaŋggastuvvon biktasat váidudedje jiena. ¶
Suvddár čuovui Riika gitta boardaga ala ja muitalii ahte lei beaivit mieđušteamen Sipirjá-Liissá maŋimuš mátkái. Uhccán doppe lei olmmoš, son dajai. ¶
Go suvddár Soldatkin dan gulai, de muitái muitalusa Katariinas ja logai ahte go son dolin finai Biehtárgávpogis, de oaččui čuohte ruppala das ahte čákŋalii muhtun ruovdegeaidnovirgenissona háhccegaskka ja guoktečuođi das ahte heailluhii beljiidis dán biergasis. ¶
Diibmu lei badjel gávcci, go biillat guhtege vuorustis vudje feargga ala ja rasttildedje joga. ¶
Sipirjálaččat ledje váiban, go viimmat buvttehedje árraiđit Bomokkslándii; sii váccašedje njunušgoddevistti šiljus, juolggit ledje čerggiidan ja sii háleštedje eahpesihkkarit ja vehá balusge das ahte mo dáppe vierroriikkas galggai dál máhttit ealligoahtit. Kaseardnavistti gáhtu ala ceggejuvvon stákkus heaŋgái Ruoŧa leavga: alit vuođu alde čuvgesfiskes ruossa. Juohke sajis vuhttui čalbmáičuohcci amasvuohta. Krooka-Riika čuskii kaseardnavistti seaidnegurrii, dalán go lei lávken eret biillas. Son giesastii čuvlla sallii ja čurtii cissat, muhto de fuobmái ruoŧŧelaš soalddáha gávkamin njuolgga su bahtii. Son dárpmehuvai ja luoitilii fas čuvlla eatnamii ja máhcai earáid lusa seamma čárdnan go ovdalaš. Sii ledje čohkkán idjabotta guorbmebiillaid lávddiid alde nubbi nuppis gitta, bivttasgiesaldagat ja seahkat oaivvuložin dahje bađa vuolde. Biillat ledje ovdánan gulul stánžegeainnu mielde ja jeakki garvvedettiin sii ledje ferten guktii lávket eret biillain ja hoigat veahkkin dain vearrámus sajiin. ¶
Wee see dat máksá ahte vatten klosett, savkalii Soldatkin Keskitaipale-Ailii. Váibbihan Aili goivvodii dilsset suohkada njálbmeráigge. Dasto soai hálešteigga Nyströmis ja Mäkiniskas nu ahte Aili snuđđugođii ja logai iežas ballat ahte oinnešgo šat goassige Nyströma, gean ráhkistii. Soai savkkástalaiga buot das maid leigga dássážii oaidnán: imaštalaiga geainnu, man mielde sin ledje ovdalaš buktán: maninson dat lei nie mohkkái? Ja dat dálut, maid sii rievtti mielde eai lean oaidnán go áibbas moadde, datge ledje nu earáláganat go doppe ruovttus. Ja dán suohkadisge lea nu amas smáhkka! savkalasttii Aili Soldatkinii. Lampi-Alina, guhte čohkkái sudno bálddas, skállalahtii bálkestii bastte beavddi ala ja garihii: Na nu leage! Buohkat dihte ahte Alinas lei heahti buot dan dávviris, maid lei šaddan guođđit ráji duohkai ja mii lei dál vašálaččaid duohken. Várra rievidit vel visot. ¶
Son bajidii guktuid gieđaid ratti ala ja geahčadii čeavlájit nissoniidda, geat ledje miehtá su birra ja árvalii ahte áibbas duššiidhan dat Anna dál ujostallá, dasgo mii leat dál eváhkos iige dákkár dilis sáhte leat eará go njuovžilis mielain. Nissonbeales ii leat dieđusge seaibi, mainna sáhtášii gokčat ráiggis dego gussa, muhto iihan dat leat seaibi almmáiolbmuinge. Son seavestii guovtte eallilan almmáiolbmui, geat čuoččuiga áibbas tealtáčiegas nárve juolge- ja giehtamáddagat álás: Laitamaa-Petteri ja Vuoma-Johanas, goappašagat juo badjel čiežalot jagi. Iige dán Annas oppa heajos bierggas leatge, dajai Soldatkin movtta ja doškkodii bálddas čuožžu Laitamaa-Sárá buoiddes sealggi. ¶
Son dovddai mo suibbodii, šliettasvuohta lei njáhkan buot dehkiide ja dávttiidege; son deaddilii gállu speadjala galbma gierragii ja gávastalai cakkasnjálmmiid. Gielddaráđđehusa ságadoalli rabastii uvssa, giehta juo gárvvisin cuobis. ¶
Nyström bohkosii iige beroštan gullat lasi. Son njaŋggiidii korsu láhttái lebbejuvvon guossaovssiid ala ja geahčadii Mäkiniska vávjinláhkai iige diehtán maid galggai jurddašit. ¶
Go áirras lei vuolgán, de Ruusumaa dajai Mäkiniskain: Ale almmáštala dainna sosialisttalašvuođainat. Don it leat sosialistta bálddas it mihkkige! Jurddaš iešge! ¶
Son lei juhkan restoráŋŋas máŋga vuollaboahtala ja su miella lei njuorran ahte lei vehá čirron. Son ozai girkoeatnama čiegas dan báikki, gokko su mánáguovttos Raili ja Matti leigga hávdáduvvon ja čohkkái ja čierui eatnamis. Su mánáguoktá hávddiid alde ii lean geađgi, ii ruossa, ii mihkkige - dohko vajálduvvoska! Bás Raili ja bás Matti! Leigo son nu gallii oppa oaidnánge sudno? Muittiigo šat mánáguoktá muođuid? ¶
Son geahčadii birrasis belohahkii sevdnjes barttas: goarrunmašiinna alde sabmái vilges liidni ja čiegas cohkii diibmu. Láhttis ledje láhtteránut nu ollu ahte niskásat eai oidnon ollege. Aili čuoččui sidjiide selggiid speadjala ovddas ja buntegođii vuovttaidis, dasto jorggihii sin guvlui ja fuobmái Mäkiniska, guhte čohkkái su seaŋggas. ¶
Eila guoskkahalai firkala ja geahčai sutnje surgadit. ¶
Son luoitilii vuoja beavddi ala ja giesastii fas báhpáriid sisa. Bálkes duvdnái! ¶
Ruusumaa čohkkedii boardaga ala ja válddii ránsela sealggis. Son čovddii dan náhkkebáttiid ja rokkastii báhpáriid siste guokte láibbi ja geigii Herkkoi. Láibbit liekkistedje ainge. Mu eamit láibbui dá ovdalaš, muitalii Ruusumaa. Son čanastii fas ránselnjálmmi iige vuordigoahtán maid nubbi dajašii. Herkko bázii čuožžut su ovdii láibbit gieđas. Roava skávžžá siste njálbmi rahpasii ja fas giddanii. Giittos eatnat, son bažirdii iige iskange moddjet, iige Ruusumaa sutnje oppa geahččange, muhto gaivái idjageamádaga siste vuovddi duohken cuipájeaddji váriid - dat ledje Ruoŧa bealde. Ruusumaa smiehtadii; dál ii ábuhan eará go mannat Oktonas Hilma bartii ja rávkat su, boaran ásai johkagáttis guovdu soahkevuovddi - Hilma suvddášii su joga rastá, iige tuolláriinge dárbbašan ballat. Son sáhtášii suoládit fatnasage, muhto dasa ii lean dárbu. Várit sabmájedje ránes almmi vuostá, dat ledje dasttán ja orro nu čáhppadat. ¶
Gal guovttá livččii gal nu somá jođašit, geasihii Herkko dego livččii bivdalan verddestis ándagassii ahte ájahalai duššiid dihte, vaikko makkárge čielga sivva vuolgaga maŋideapmái ii gávdnon ... muhto dathan das lea ahte guovttá vehá dego veagal šaddá háleštit. Okta almmái fas ii doala joavdelas ruoja ... Son geahčai Ruusumaai. Son diđii, seammaláhkai maiddái Ruusumaa diđii, ahte ii oktage livčče sudno guldaleamen; soahtelovppára ruoktu fas lei dat vuosttas báiki, gos bolesat boađášedje gárgolačča gulaskuddat. ¶
Son dovddai mo sus lei fas ealáskeamen doaibmanmiella - Ruusumaa fitnan lei cahkkehan dan. Soahteverdde almmáivuohta ja dat fápmu, mii sus vulggii, lei boktán su. Son lei dovdan iežas nu váivvážin ja buohccin, sealggaheapmen dan rájes go sii badjelaš vahku áigi ledje vuolgán korsusteaset: dál son orui vuot ealáskeamen. Dat lei dat, mii dego lunddolaš oassin gulai su lundui: doaibman, giivvis rahčaleapmi, fáhkkes cahkiideapmi ja buollin - dolla mii várra seamma fáhkkestaga čáskkašiige dasto. Muhto joavdelasvuohta! Dan várásgo son lei riegádan? Iibat son lean hárjánan doaibmat! Giehta johtalii eamida guoiran čičči mielde ja iskkadii, man nelgon ja goarránan dat lei. Son hoigadii láibbiid seaŋgga alde dobbelii ja nahkehii gieđa Eila háhccegaskii ja vurddii ahte eamit dávistivččii su háliidusaide. Eila háhccestii ja geigii gieđa su ratti guvlui. Bás Herkko ... bás Herkko ... Son gesii gokčasa eret eamidis alde ja goaikalii buvssaidis láhttái, ja go lei oanehassii buorranaddan Eila siidduid, de njaŋggiidii eamidis ala lossadin dego ladju. Duskkálaš dilli geahppui vehá ja oppa gorut orui oadjumin. Go eamida gorut lei galkkadan muhtun áigge su vuolde, de datge šliettihii - ja nissona gieđaid čárvun su sealggis loaččai. Son čuožžilii bajás ja nahkehii fas buvssaid badjelii. ¶
Go Aili vázzilii Keskitaipalei sotnabeaiiđit, de dohppii vel Elvi fárrui. Nieida lei hillján ja árgi, son ii lean vel fitnan dán gease Sipirjás: dohko lei Eilaeatnamis badjelaš vihtta kilomehtera. Son sálvvai Aili gihtii ja doalai das čavga seakka suorpmaiguin ja doamai ovddosguvlui, amas guođáhallat. Gili čađa váccedettiin Aili luittii gieđa Elvi ruoidna oalgečalmmi ala oadjudan dihte su. Nieida lei nu hirpmástuvvan ahte ii ožžon ii sánige njálmmis, go stuorra ruoná guorbmebiila bođii geaidnoráigge holvvu sudno guvlui; son čuoládii guktuid gieđaiguin Ailii ja vilššádii várrugasat biilla maŋŋái, go dat lei mannan ruškes sáttoborggain meattá. ¶
Aili čohkkedii suvddára báldii reŋkko ala nu ahte su giehta- ja juolgemáddagat guoskkahaste suvddára busirii. Son háladii suolggaid ja bivddii suvddára boahtit maŋit beaivve Eilaeatnamii. Livčče barggut, son dajai. Gal mun dan ádden, dajai suvddár ja reškkii njálgát. Son lohpidii boahtit, leiggahan soai Herkkoin seamma politihkalaš jurddašanvuogi albmát. ¶
Basttet šuoŋaidit. Ruškes bussá njáhkala eret boares Alina julggiid vuolde. Boaran oađestuddá, mannji ja su mánát čohkkájit jaska, diibmu coahkká ... loahppa lahkona, loahppa lahkona ... loahppa loahppa ... lahkona ... ¶
Ja vuot boares Alina oaivái gaviha juoga eará ášši. Son jearrala manjistis: Leago dat Kasperisge juo biila? ¶
Naa. Diet Herkko áhčči dat livččii diehtán. Dat máhtii dadjat beaivvi ala goas jiekŋa johttá ... ja dat doalai maiddái ... ¶
Čakčabeaivvit johtalit fárrolagaid. Dálvvada. Muhtun beaivve cuvkejin vahágis boares rásselihti - dat lei leamaš áidna bierggas, mii lei báhcán eatnistan: čáhpodan romislágan rásselihtti; muhto go oidnen dan moaluid láhttis, de dovden ahte ledjen dahkan juogaláhkai boastut. Čohkkejin buot moložiid beavddi ala ja barggildin guhká, go geahččalin heivehallat daid nubbi nubbái ja fuobmájin viimmat ahte dat lei veadjemeahttun. Rásselihtti lei rišihan áibbas cuovkkas. Morašmielain dolvon lihttemoaluid olggos uhca báberseahka siste, goaikalin daid spellefárpalii, mii čuožžu das ráhppaguoras áibbas guorusin. Ulla ii bija dasa maidige. Beaivebotta njaŋgájin seaŋggas inge sáhttán čállit in áidnage gurgadasa: fuobmájin fáhkkestaga ahte ledjen massán guoskkahusa dáhpáhusaide. Vel ovdalaš ledjen jurddašan ahte hálddašin buot maid dihten ja ledjen gullan ja ahte basttášin hábmet daid vuođul ollislaš gova, muhto dál oidnenge buot nu menddo čielgasit ja áddejin: veadjemeahttun ášši. Jurddašin juo ahte buot lei dien cuovkanan rásselihti sivva, ja go nie lei geavvan, de ledjen massán dan maŋimušge vejolašvuođa gerget dan losses barggu. ¶
Čállen cealkaga: "Rássi lea jápmán" stuorra vilges báberárkka ala ja giddejin seaidnái, muhto go ledjen geahčadan dan muhtun beaivvi, de dolkagohten das ja ravgejin eret. ¶
Golggotmánnu johtala njahkut Sipirjá bealdduin ja šiljuin: geahčasmat, gáivovintege lea buollán čáhppes naltan nu ahte dan illá oppa dovdáge ovddežin ja šilljogieddi lea guvggodan ja jápmán ... iige dat dán jage oppa moritge runiidit, muhto oažžu oađđit badjel dálvvi ja geahččalit fas dasto ođđasit. ¶
Maŋit eahket soai juvssaiga dan stuorra ealgavuotnjala ja bážiiga. ¶
Son deaddilii guolgagahpira čiekŋalassii Verneri luoddanan oaiveskálžžu ala, ja go doavttir maŋŋelis gohččojuvvui Krooka sávdnái Verneri rupmaša dutkat, de orui nu čielggas ahte bárti lei deaividan. Doavttir bajidii liikka ala lebbejuvvon láhkána ja oinnii ahte raddi lei báhččojuvvon cuovkkas: áibbas čielga bárti! ¶
Sihke Krooka-Verneri ja Väkkäraš-Heaika leigga leamaš joatkkasoađi áigge Sallas - Väkkäräinen lei bárdnealmmái ja seršánta ja nuba son oaččui luomuid dávjjit go Verneri - ja lupmui boađedettiin son buvttii viidnaboahtala Riikai ja jugai ja lávllui Verneri barttas gitta dassái go šattai fas vuolgit soahtešilljui, go luopmu lei meattá. ¶
Liibmašuvaime goabbat guoibmáseame vistelágážasa seaidnegurrii ja guldaleimme balus: leigo oktage čuovvulan munno. Govččaime iežame barttažii ja cakkaime uvssa siskkil lossa stoalppuin, amame gávnnahallat. Nuoladeimme ja vealláime sallalagaid Väkkäračča fielloseaŋggas: das eai lean gávnnit ja dan fiellovuođđu gižai ja njávggui, jos vehášge lihkastii. Ulla ráhkistii mu oppa stuorra váimmuinis ja vilges gorudiinnis - mun ledjen guoirras ja nealggas, muhto Ulla leahkastii munnje iežas logijahkásaš sala ja attii buot láđis ráhkisvuođas ja fátmmastii mu. ¶
Ja go Ulla čákŋala stohpui, de Riika hoigada sutnje stuolu, hálešta mahkáš geahppadit ja vuoššá káfe bás uvnnaža čiegas. Ulla ii leat guhká su luhtte, ii hála olus, muhto son fitná doppe dávjá, ja dat várra ligge Riika givssiduvvon váimmu. ¶
- Jearatala fal dárkilit buohkaid. Leahan dus áigi. ¶
Ossodahkii lei jurdda vuođđudit bagadalli doaimma. Bagadalli galggai bearráigeahččat ahte buohkat besse sisa iežaset bargui. Álggahallit dárbbašedje máŋgii veahki iige lean moktige vuogas ahte gánneheami ja beaktilvuođa prinsihpa ala vuođđuduvvon ráidobargu háhkásattai bargiid ámmátdáidduhisvuođa dihte. ¶
Sammu lei geargan giđđat vuođđoskuvllas. Dássážii buot lei leamaš gárvvisin láhččojuvvon. Ii lean eará go mannat skuvlii. Muhto dál galggai vuosttas geardde válljet - ahte heaitágo skuvlavázzima ja geahččala bargoeallimii vai gánnehiigo váldit vel vehá lasi oahpu. Vánhemat giktaleigga joatkit. Soai čilgiiga bárdnáseaskka, man váttis lei dán áigge birget dušše dainna bákkolaš oahpuin ja válddiiga ovdamearkan iežaska. Soai leigga vázzán dušše álbmotskuvlla ja šattaiga duhtat bargguide, maidda ii vel dárbbašan liigeoahpu. Ristena stuorra niehku lei juo guhkit áigge leamaš ahte Sammu joatkkášii logahagas, čálášii stuđeantan ja logašii dasto doavttirin dahje duopmárin, Jyrki lei jurddašan juoga praktihkalaš oahpposuorggi, juogo ámmátskuvlla dahje teknihkalaš skuvlla. ¶
- Mun háliidivččen váikkuhit dušše iežan beaivválaš eallimii. Ahte ii dárbbašivčče ihkku borggaid áigge vuoddját geainnu ala ja ahte munge oččošin bidjat poastakássa duosa iežan luoddaerrui, váivi álo skuvlla lusa vázzilit aviissa dihte. ¶
- Ii leamašge jahkái dienasbarggus, dárbbaša gal mánnáolmmoš, dajai Risten, stellii juolggi vuohkkasit duolmmana ala ja duolbmalii ruoktot isidii málestit. ¶
Lei juo alimus skábma. Penttes lei vuot valjis bođuáigi. Suoinnit ledje láđus dorvvus, dál ii lean šat go vuorddašit vuot ođđa geasi. Son dutkkai beaivválaččat Poastala ja Biibbala, boradii ja nohkastii ala ja lohkagođii fas čáhppes girjji. Muhtumin váccašii siidaguimmiid oahppaladdamin, muhto dušše ipmašis arvvai dobbelii. ¶
Oktasaš káffeboddu lei meattá. Kristiina-guovttos giittiiga ja vulggiiga, Issát bázii boardaga ala geahččat maŋŋái. Sii oidnojedje fas doapmamin Nillá geahčai. Dego eai livčče loaktán dálus, vaikko son lei nu bures ráhkkanan. Lei duohta ahte dálá Issát ii báljo máhttán guoimmuhit nuppi. Ovddeš oahppásat ledje juo gáidagoahtán sus ja ođđa verddiid son ii lean oppa geahččalange gávdnat. Son lei eanet ja eanet okto gokčojuvvon máilmmistis. ¶
Maŋimušge háše lei ráddjojuvvon láhtui. Suoidnebarggut ledje vuot dán jahkái meattá. Dábálaččat Penttes lávii nu buorre miella, go ládju lei ná bures lihkostuvvan. Ledje leamaš albma ládjodálkkit ja son lei fidnen dievva láđu goike suinniid. Muhto juoga sivas sus lei miella vuollin. Buot orui dahkamin ovtta. Ii Poastala dutkange geasuhan. Son gáttii juo diehtit, mii dasa lei merkejuvvon. Ahte olmmoš galggai váldit vuhtii mii Sánis čuoččui, jos áiggui menestuvvat eallimis - ja son jos gii lei duođas geahččalan. Son ii diehtán leigo njulgestaga menestuvvan, muhto lei goittot dábálaš bures birgen beaivválaččat. Son šuohkihii lossadit. Nuba nu, go áddešedje olbmot áiggi bále, son jurddašii iige diehtán iešge maid dainna oaivvildii. Oppa su jurddašanvuohkái ledje cieggan Čállaga dajahusat, mat ain govddiidedje dego iešalddes millii. ¶
Son vieččai fas hildus Poastala ja guovlagođii dan. Garra anus sillon siiddut skoabaidedje suorpmaid gaskkas, go son bláđedalai ovddos maŋás. Jurdagat ledje goittot guhkkin eret girjji sisdoalus máilmmálaš áššiin. Son jurddašii dálu boahtteáiggi. Su eallinbargun lei leamaš gilvit ja rádjat ja son lei leamaš loahpa rádjai oskkáldas barggustis. Muhto su dállugo áiggui dattetge vuosttasin nohkat Máhtebáikkis? Ja son jos gii lei luohttán iežas barggu buressivdnádussii ja láhčán buot gárvvisin maŋisboahttiidis várás. Muhto sii eai orron áddemin iežaset ávkki. Mánáid giitemeahttunvuohta eaddudii su ja son dassalii suhtus girjji dobbelii. ¶
Son rábastii fas girjji lagabui. Doaladii gieđas ja mihtidii geahčastagain. Diet ruškkodan árbegirji lei leamaš su deháleamos mátkeniestin eatnanlaš vádjolusa áigge. Oppa su eallinfilosofiija lei roggojuvvon das ja báikkálaš árbevierus. Eahpádusat godde váimmu. Leigo liikkáge válljen boastut? Livččiigo buoret galgan leat vehá viššaleappot mielde dán máilmmi áššiin ja dušše juogalágan doarjjan duollet dálle jurddašit dan donbeallásačča. Son lei oskon visot iige lean duođe ovdaleappos go earátge. Son doalvvui fas Poastala hildui ja áddii ahte ii sáhttán goassige luohpat ollásit das, masa lei goas nu čatnan iežas. Vuoiŋŋalaš bealli lei nu čavgadit oppa su leahkimis ahte dan ii sáhttán eambbo sihkastit eret, vaikko livččii háliidan. ¶
Lei juo maŋŋiteahket. Dál ii lean eará go jugistit káfe ja gáskkestit vel juoidá, vai vejii fas bargagoahtit. Idja lei álo leamaš sutnje buoremus bargoáigi, iige dát idjage ožžon leat earálágan. Son lei gárvvis. Dán maŋimuš dávvala son lei málegoahtán ovddit vahkus ja áiggui dán ija málet gárvvisin. Ii mihkkige sáhttán dan eastit. Fáddá lei sárgojuvvon mielabodnái, nappo sus lei gárvves málle, maid galggai sirdit málenvuoláža ala. Son cahkkehii buot čuovggaid ja bargagođii. Easkká ráđehisvuohta lei dego sihkastuvvon eret. Dál son vuot diđii maid háliidii. Son lihkadii lášmadit málenstellega luhtte, guoskkahasttii njuođaniinnis duokko, sihkastii dákko, bisánasttii ain geahččat iežas gieđa bohtosa ja fas álggahii. Son doamai dego doapmá dakkár, gii diehtá man nohkavaš lea olbmo áigi. Nu ollu galggai vel geargat, orustit ii sáhttán, muhto fertii geahččalit gitta loahpa rádjai. Iđit lei juo čuvggodan, go son njuođadii maŋimuš sihkastagaid ja čálistii vel loahpas iežas nama vuollai. ¶
De lei dietge čilgejuvvon. Heaika lei njulgestaga behtton, go buot lei nie johtilit čilgejuvvon. Son lei gáddán dan stuorátge áššin - vuordán viibmás digaštallama, ákkaid ja vuosteákkaid. Nillá ii goittot orron atnimin dan báljo maninge, muhto jorahii sága áibbas eará guvlui, iežas Roavvenjárgga mátkái ja gielddaráđđehusa boahttevaš čoahkkima áššelistui. Heaika guldalii su gehppes hálešteami iige oppa geahččalange šat gaskkalduhttit. Beaivi lei juo jávkan vári duohkai, go son vázzilii ruoktot. Lei moatte diimmus mealgat bivaldan. Máttaalbmi áitálasttii borgga ovdasii. Juo idjii sáhtii borget nu ahte dáiddii buoremus viežžat soames muorrasala stohpui. Su oaivvis čudje ainge Nillá sánit, go válljii muorravisttis vuogas hálgguid. Son lei sihkkar ahte Nillá ii váldán doarvái duođas su sániid, gili olbmuid áššiid dikšun ii sáhttán leat dušše ovtta olbmo duohken, muhto sii dárbbašedje nuppige ovddasteaddji. ¶
Heandarat vuoššastii káfe. Son oinnii ahte ášši dettii Issáha. Vierrásat ledje vuot bahkkegoahtán govvačeahpi eatnamiid ala ja son lei gádjališgoahtán oamis. Issát ii lean šat máŋgga jahkái ássan barttas, muhto anii dan ainge vuoiŋŋalaš ruoktunis. Máŋggas ledje oččodan dan alcceseaset, muhto eai lean lihkostuvvan. Visti ii lean vuovdimassii, lei Issát vurdnon alccesis. Eahketbotta son lei hui stađuheapme. Sus ii lean orrunmáššu, dušše váccašii ovddos maŋás, čohkkedasttii oanehassii ja ain rohttehii dan seamma ášši - ahte ledje vuhtton johtalan doppe, ludnen ledje buhtes šilju, hivssetuksa lei goavkkil iige lean várra guhká go gaikot sisa ja duššadit su ruovttu. Ráfui easkka dalle, go lei boradan ja vehá vuoiŋŋastastán. ¶
De sudnos leige vuot ráhkkanišgoahtit ođđa beaivvi várás. Soai jugaiga jienajávohaga káfe ja gáskkesteigga vuodjaláibbi ala ja doamiheigga olggos. Guktuin lei hoahppu ja diđiiga gosa galggaiga. Áramusat gullojedje juo dearpaladdamin huksensajis ja meašttirge sáhtii lean doppe. Heandarat váccii njuolgga dohko, Issát jotkkii boares bartta lusa. ¶
Pente bođii ruoktot. Lei leamaš Márkanis gávppašeamen. Son lei oanehis áiggis nu earáhuvvan. Ii šat beroštan ipmilsáni dutkat, muhto lei bajidastán Biibbala ja Poastala stohposkáhpe ala. Ovdal lávii nu dárki ahte girjjit galge gámmerbeavddi alde. Son lei dávjá hui stađuheapme, dušše váccašii ovddos maŋás ja šuohkašii. Ja ieš lei álo nu gearggus mátkkiid ala goas man ášši dihte, ovdal su lei váttis oaččohit olbmuid sisa. Ja dál lei vuot geahkagoahtán nieidda joavkku guossái, čakčagease juo lei láju maŋŋá vahku doppe. ¶
Ánde luoitilii aviissa beavddi ala ja guldališgođii. ¶
Son lei vel maŋit ja dan maŋit beaivve ládjoreaŋgan ja lei juo heađástuddagoahtán. Ja go Birgget viimmat eahketbeallai viegadii su telefovdnii gohččumin, de árvidii ahte áššit ledje čielgagoahtán. Dat lei báhppa, gii dieđihii ahte hávdádusat ledje juo dán sotnabeaivve. Lagamus oapmahaččaid dáhtu mielde rávvejaččat galge dollojuvvot uhcimus vejolaš šlámain. Eai rásit eaige makkárge almmolaš giitalanságat, dušše dat bákkolaš. Ja ala vel smávva muitodilálašvuohta oamehasa ruovttus. ¶
Oahpis doalvvui čáhppesgávttat nissoniid báikki ala ja manai ieš vehá dobbelažžii, vai dát bállejedje ráfis dahkat maŋimuš bálvalusa. Sii čužžo oanehassii jienajávohaga ja gehčče hávdái. Válde sálbmagirjji ja lávlo oahpes earrosálmma. Ristenis lei nu váivi. Hávdebolnnis ii lean ruossa, ii muitogeađgi, ii makkárge diehtu gii dan vuolde vuoiŋŋadii. Dovdameahttumiid eana. Dušše čáppa rássegierdu dan alde čuzii su čalbmái. Dat lei dieđusge nieiddaguoktás, son dáikkihii, dat lei čábbát dahkkojuvvon Tytti-Liisus ja Kristiinas. Soai eaba lean liikká vajáldahttán áhčiska. Vel áiggi ráji nuppe bealdege áhčči lei mearkkašan sudnuide juoidá. Ristena čalmmit čáhco, go jurddašii sudno gierisvuođa iežaska vánhemii. Stuorra buohcceviessu loktanii liekkus bearašviesuid duohken gáppusin ja uhkideaddjin. Son čierui, go jurddašii maid sii ledje dahkan Issáhii. Muhto lihkus Issát ii lean dárbbašan leat nieiddaguoktá dihte áibbas okto, son jurdilii iige fuobmán ahte rásit sáhtte lean geas nu earás, dasgo leihan Issát orron moadde mánu buohcceviesus ja oahpásmuvvan doppe máŋgasii nu ahte gii nu sis vejii muitán su dahje sáhtii nuge ahte buohcceviesus lei dušše dakkáraš dáhpi ahte dan bargit dolvo ain jápmindáhpáhusa maŋŋá rási vártnuheami hávddi ala goldnat. ¶
Borgemánu álggus bođii golmma albmá joavku leiket govvabácci. Muitomearkka ollašuhttimis lei giđđat lágiduvvon gilvu ja fitnodaga ovddasteaddjit ledje válljen buoremussan sin evttohusa. Albmát eai lean mahkkige dovddus govvačuolliid, muhto sii ledje almmatge ožžon oahpu dákkár bargguide ja lávejedje ovttas earret eará čiŋahit almmolaš visttiid. Vuosttas bargun sis lei leiket semeanttas nana juolggi, man ala boađášii dasto Oktonas fierpmástalli. ¶
Fitnodaga ovddasteaddjit ledje bálkáhan hotealla ođasmahttimii eanet bargiid go rievtti mielde livčče suitán, dasgo bargguin lei hoahppu. Buot galggai leat maŋimučča ala gárvvis, go dárkkisteaddji vuot finašii oahpásmuvvamin hotealla dillái. Geassi jorggihii čavčča guvlui ja vuhttogohte juo skápma mearkkat. Guoira lagešvuovddit Girkosiidda birrasiin ruškkodedje beaivvis beaivái ja lasta gahččagođii. Muhtun iđidiid lei bihcon eatnama vielgadin, go snihkkárat bohte bargui. ¶
Ánddes lei leamaš ollu lihkku dán áššis. Doaktáriid mielde lei eanet go imaš ahte lei ceavzán heakkas. Son lei buohccán golbma beaivvi hotealla rahpanávvudeami maŋŋá. Son lei okto ruovttus, Birgget lei mannan Risten-gácci gallestallat. Lei vázzilan áiggegollun muorrasala viežžat, go fáhkkestaga rehttii čađa ratti ja issoras bávččas máhcastii su čoahkkái ja ovttat manu njeiddii muđolassii eatnamii. Lei dáhpáhuvvan juoga dakkár, mas váibmovigat olmmoš erenoamážit balai: lei fáhtehallan dávdii go lei buot uhcimus vuordimin, ja dasa lassin vel áibbas okto. Ja iige lean ii albmaláhkai gárvodange ja viehka buolaš vel deaivvai dalle. ¶
Ruohttaeahket vásii ja sii boradedje ja gerge. Birgget láidii guoimmis sukkástuolu ala čohkkát ja govččai dasa. Earát čoahkkanedje su birra. Sáhka jorggihii Issáhii, gii ii lean šat sin gaskkas, muhto lei leamaš gilis juo muhtun áiggi guovddáš ságastallanfáddá. ¶
Son ii vuolgán vel dan beaivve Káhtariinnain háleštit, muhto manai Issát-rohki rándahii murret ja smiehtadit. Barggai gitta dassáigo sevnnjoduvai, liggii árbeviesu ja de váccii fas dan iežas váldovistái. Borai gallás, velledii borramuša ala ja lihkai easkka eahkedis. Vuoššai čáhppes káfe, manai boardaga ala dearvvas olgoáimmu vuoigŋat, geahčadii nástealmmi ja áddii ahte man uhcci lea olmmoš ja su smávva beaivválaš fuolat máilmmiávvosa ektui ja čákŋalii fas stohpui. ¶
Dáhpáhus lei sakka čuohcán Laihonlaaksoid jovkui. Taneli-Iisakki lávii gándan dávjá sin geahčen ja lei Risten-guoktái čađa oahpis, ja son lei álo leamaš Sammu buoremus skihpár. Dalle lei Sammuge čirron, son gii lei muđui nu njoahci čájehit dovdduidis. Muhto eanemus dieđusge leigga gillán vánhenguovttos. Eetu lei juo nu rehkenastán Taneli-Iisakki ala ja lei dađistaga viiddidan iežas turistafitnodaga dainna jurdagiin ahte bárdni joatkkášii, go son ieš heaitá, muhto su stuorra jurdagat eai ožžon goassige ollašuvvat. Son válddii hui lossadit bártnis jápmima ahte luobai seammás viiddidanjurdagiin ja jurddašii juo heaitit buot almmolaš doaimmainge, muhto eamit hálahii joatkit. ¶
- De dálvagođii. Bonjai biekka davi ala ja borgii. Jos ná borggaš miehtá ija, de lea iđidis gálátat. ¶
Heaika lei čuohppan čállosiid aviissas ja dolvon daid boarrásiidsiidii Stálonjár-Ivvárii. Dát lei dan ovddit deaivvadeami rájes mannan maŋás, nu ahte son lei ferten čilget dasa máŋgii, mas lei jearaldat. Ivvár lei giitán goidasit, mas árvidii ahte ášši ii guoskan šat sutnje. Son lei dolvon čállosiid maiddái Káhtariidnii, muhto dát lei juo geargan čuohppat daid aviissain ja vurken Pentte Poastala gaskii. ¶
Divvunbarggut ledje leamaš juo mánotbaji jođus. Lei beassášvahkku, go Heandarat barggildii Ándde-Márggeha ovddeš viesus, mii galggai lágiduvvot ovdaskuvlaoahppiide stoahkanlatnjan. Son faskkui eret seinniin boares tapeahtaid, ja seaidni galggai dasto málejuvvot šerres ivnniiguin, vai mánáin lei suohtas buđaldit, ja dasto ledje vel láhttit ja lásat divvut. Dát lei oahpes latnja sutnje, dasgo lávii dalle skuvlagándan ain Viljoin finadit Márggeha guossis. Das ledje juo áiggážat, ollu lei dáhpáhuvvan dan maŋŋá. Viljo lei fárren olgoriikii ja son ieš lei báhcán dasa báikki ala geahččalit. Ja Márgget galggai dan maŋit dálvve ealáhahkii. Lossa čorgenbarggut ledje loaktán su, sus ledje čielgeváivvit ja oalgebákčasat, nu ahte gieldda sosiálačálli lei juo árvaladdan su bargonávccahisvuođaealáhahkii, muhto nággáris Márgget lei jurddašan gierddahallat gitta lohppii. ¶
Viimmat liehmudii, muhtun beivviid lei njulgestaga báhkka. Lasta šattai oatnelanbottas olles šaddui, Máhtebáikki giettit runiidedje ja gilis gullojedje vuot bargojienat. Geasi boahtin ealáskahtii gili rašimusaidge - Máhte-Máhtte váccii giedderavdii čuovvut, go bárdni doamai traktoriin, ja Ánde soappui boardaga ala beaivváža váldit. Dát ledje hohpolaš áiggit Máhtebáikkis. Antero ja Beahkká ražaiga árraiđidis maŋŋiteahkedii, veltiiga, hárviiga ja gilvviiga, ja nissonveahka fas anii fuola das ahte buđehat šadde beldui. ¶
Heaika lágidii beavdái spihkeguoli ja varas láibbi ja guossohii vel ala nisoláibekáfe. ¶
Boaresvuođa lahkoneapmi dettii. Son lei leamaš nuorabun hui searalaš olmmoš, geasa ii lean mihkkige váttis. Muhto dál son dovddai hui čielgasit ahte ii lean šat dat seammá, ii rumašlaččat iige vuoiŋŋalaččat. Ja sutnje jos geasa lei váttis dohkkehit daid ráddjehusaid, maid ahki buvttii mielddis. Máŋggat guhkes jagit okto dálus ledje loaktán su garraseappot go ieš lei gáddán. Son diđii sullii mii su váivvidii - ahte lahkoneaddji boaresvuohta dat dettii, diehtu das ahte šattašii fargga luohpat ovddeš vieruinis, maid ala lei vuođđudan eallimis. Nappo juogalágan boahtteáiggi ballu, áibbas lunddolaš ášši. Muhtumin goittot eahpidii ja jurddašii ahte sutnjege sáhtii vel geavvat dego Máhte-Máhttii. Čielga rumašlaš vádduge lei ollu buoret go diekkár vuoiŋŋalaš čáskan. ¶
Árga go šattai, de Máhtebáikkis ráhkkanišgohte jahkásaš bargguide. Árramuohtti lei baldán sin. Antero ja Beahkká rájaiga bargobiergasiiddiska. Heaikkas, Nillás ja Penttes lei juo máŋggaid jagiid leamaš vierrun veahkkálagaid lágidit fatnasiiddiset dálvvi várás. Nu sii dahke dán čavččage. Jurdiledje vuos geassit Heaikka njiehca árbešliđá mielleravdii, dasgo dihte ahte das lei buot eanemus bargu. Sii doide fatnasa ja runde dan cáhka cáhka, vehá ain hávil ovddosguvlui, šadde máŋgii vuoiŋŋastit, ovdalgo oaččohedje dearpmi ala. Dál oinnii čielgasit ahte sii ledje juo vuoras albmát. Fámut ledje geahppánan duoin ovddit jagiin. Johtileappot go ieža ledje gáddán. Áinnas Nillá čuččodii juo boaresvuođa šielmmá alde. Guhkes soahtejagit, dalá siiddastallamat duoddaris buollašiid ja borggaid siste, eanabarggut ja lohkameahttun čoahkkimat ja daid ala váldojuvvon jugástagat ledje loaktán su johtileappot go ovdamearkka dihte Heaikka, gii lei juo guhká orodan das stobu luhtte ja bargan dušše alccesis. Sii rasildedje skábmaveaigin eatnogáttis. Dasto ledje vel Nillá ja Pentte fatnasat lágidit dálvvi várás. Dasge lei ollu bargu. Nuorabun ovdal nu giehtaráhpadis Nillá lávii ieš rohttestit iežas fatnasa mielleravdii, dál illá golmmas nagodedje. Go viimmat gerge, de ledje čađa váiban. Pente šloahtalii iežas vistti guvlui, ja Heaika bahkkestii Nillá lusa muitalan dihte dan čoahkkima birra, muhto váiban gielddaalmmái dušše cuskkihii ja vázzilii ruoktot. ¶
Álgojagi garra buollašat ledje nohkan. Máhte-Máhtte vulggii dearvvas olgoáimmu havssašit. Čuoččui boardaga alde ja gaivái nuorttas guvlui ja oinnii ahte fargga beaivi vuot guovllastivččii suomavári duohken. Bivval giktalii guhkkelii, son váccii gitta ođđa náveha lusa. Čuoččui áigebotta návetnjálmmis ja geahčastii boares náveha guvlui, mii galggai geassit gaikkoduvvot. Son lei ieš leamaš dan huksemin, ja das lei dalá mihtuid mielde šaddan measta juo menddo stuoris, njeallje gusahiŋgala ja moadde saji gálbbiid várás. Muhto dál boares návet orui nu uhcci, go čáhppái das skábmageamádaga siste. Nuba nu, son lei ieš leamaš dan huksemin. Dat lei dalle. Son lei nuorra, alimus agis, virkui ja searalaš, dál ii lean. ¶
Betoŋgamillo ráhta gullui guhkás. Leikenbarggut ledje álgán. Albma viessosaji lei leamaš hui váttis gávdnat, dasgo soai eaba lean dohkkehan makkár beare báikki. Ođđa dállu ceagganivččii duođaid čáppa sadjái eatnodearpmi ala dasttán Issát-rohki bartta vulobeallai. Dat lei muđuige hui vuogas sajis, dasgo das ii lean guhkki gili guovddážii. Viessosaji ledje geargan juo mieđihit ovdalaš válljejuvvon gielddahovdii, muhto go dát dasto luobai das, go fidnii buoret virggi gos nu máddelis, de dat manai Heandarat-guoktái, geat maiddái leigga ohcan dan. Ná buori viessosaji lei hui váttis fidnet dán áigge, dasgo dakkárat eai šat gávdnon olus. Eatnogáttis ledje juo dat ovddeš dálut ja ollu buriid viessosajiid ledje váldán ruđa fámuin vierrásat. ¶
Beaivelanjas eadni geige sutnje stuorra ránes konveluhtta. "Áigin Lavra" lea dasa čálistuvvon stuorra, roance bustavaiguin. Muđuid ii oidno das mihkkege. Ii geaidnonamma, ii báikenammage leat čállon konvoluhttii. Áigin jorgala konvoluhta, muhto ii maŋŋábealde ge lea čállon mihkkege. ¶
"Mii bat diet lea reivviid", jearrala eadni ja gaskkalduhttá Áigina guhte lea iežas jurdagiid siste. ¶
Áigebotta čohkká sieiddi siste ja smiehttá. Ain lea oaivejorggás. Son ii veaje geahččat šat silbašlánttiide ja gollesuorpmásiidda. Son gidde čalmmi, dolle gieđaiguin julggiid birra ja deaddá oaivvi čippiid vuostá. Áigebotta son vuoigŋá dássidit. Son heaitá smiehttamis. Iige dieđe ge manne son dahká dán, muhto fáhkka son čuožžila ja lokte gieđaid almmi vuostá. De son loktana ja girdila seaiddi rehpenráiggi čađa. Seaiddi bajábealde oidno garanas ja Áigin girdá dan guvlui. Go joavdá dohko, de Áigin bisána ja garanas sattohallá su birra. Dasto garanas girdila davás, jorgala ja girdá birrat birra moadde háve. Lea dego dat hástá Áigina fárrui. ¶
"Letnego vuolgimin Bassegohppái", jearrala Áigin ja geahččá birrasii. Báiki han lea imašlaččat rievdan. Son lea juovás juo. Muhto son ii leat šat seaiddi siste. Ii muđuige luondu muittuha Suohppajávrri marrasa. ¶
Áigin velleda duolji ala, rohtte gokčasa iežas ala ja imašta. Son ii leat balus, muhto son nu garrasit imašta makkár báiki dát lea, ja makkár olmmoš Áhtos-Ánde lea. ¶
"Já dat muitala iežas nama ja jearrá mu, fuobmáša Áigin, čielggada čoddaga ja lohká: "Áigin, Áigin Lavra." ¶
"Ii leat imaš jos it ádde. Tást lea Guoládatnjárggas eret ja hállá gielddasámegiela", gullo uvssotgaskkas. Áigin jorgala ja oaidná Áhtoš-Ándde čakŋaleamen goahtái. Su fárus lea rukses vuovttat gánda guhte lea sullii seammá stuoris go Áigin. ¶
"Mun lean fas Gironis eret", muitala Áigin odda skihparasas. ¶
"Mannet go don maid muhtin sieidái vuordit fáru?" jearrala Biernie. ¶
Áigin muitala mátkkistis ja čájehuvvo ahte Biernie lea seammáláhkai johtán. Muhto sus lea leamaš guhkit mátki ja stuorát váttisvuođat álggus. ¶
" Mun lean Sunná, gánda lea Heammu ja duot nieida lea Tanja.Tánjá hállá anárašgiela, muhto Heammu ii máhte sámegiela. Moai Tánjáin hálle ges nu iešguđetlágan suopmaniid ahte ean gulahala eará go suomagillii.” ¶
"Mun áiggun leat geasi ovttas singuin ja gulahalan dušše guvttiin ja soai vel eaba gulahala gaskaneaskka." ¶
"Duo lea mu eadni – Ánne – son maid áigu orrut dáppe ovttas minguin", muitala Áhtoš-Ánde. ¶
"Meavrregárrin gal gohčoduvvo, muhto mii geavahit eará sáni - govadas", čilge Áhtoš-Ánde. "Mii eat gulahala albmaláhkái dáppe. Danne moai áigo etniinan dahkat juoidá nu ahte áddehallat." ¶
Áigin jorgala Ándde gohčuma Biernie, ja Sunná jorgala iežas skihpáriidda. Tanja ja Biernie sirdeba nu ahte olleba loaiddus loidui ja de čohkkájit buohkat giehtalága. Áhtoš-Ánde ja Ánne-áhkku giddeba čalmmiid, miegasteaba maŋosguvlui ja vuoigŋaba lossadit dego juo leaba oađđimin. Áigin geahččá vuos Biernie ja dasto Tástii. Su čáhpes čalmmit moddjejit sutnje áigebotta. De son maid gidde čalmmiid ja Áigin doapmala dahkat seammaláhkai. ¶
"Ja mun ádden dutno vaikko hállaba iežade sámegielaid", dadjala Áigin. ¶
Áigin guldala rabas njálmmiin ja stuorra gažadeaddji čalmmiiguin. Son dovdo mo sihke galmmas ja liekkas šuovvá goruhis oktanaga. Ruoktot son ii háliit. Muhto mo lea dát vejolaš? Mo lea Bassegohppi vejolaš, mo lei girdinmátki vejolaš. Mo lea vejolaš ahte gávdnojit olbmot dego Áhtoš-Ánde, Ánne-áhkku ja buot dát eará noaiddit? Áigin gáttii ahte son vulggii geassesiidii, ja de lea gártán noaideskuvlii. Manin bat leat juste su válljen? ¶
"Isselin Janette Olsen. Amma nu, dat leat du namma?" jearrala Áhtoš-Ánde vuollegaččat. ¶
"Isselin Janette" soavkala Biernie Áiginii. "Dat gal ferte leat sápmelaš. Ii oktage dáža livčče gástašan máná dákkár namain." ¶
"Mun dovden du áhku-rohki", dadjala Ánne-áhkku. "Son lei mu verdde. Lei seaiva sápmelaš ja halai čielga sámegiela. Su sogas leat leamaš máŋga gievrras noaiddi. It don dieđe velá visot iežat máhtuid birra." ¶
"Mii áigut maniid čoaggit loddebávttis," čilge Áhtoš-Ánde go mánát duhpet sudno. Bálggis njiedjá dievážis jogašleahkái suhkes sieđgarođu čađa. Jogaš oidno boahtimin váris ja golgá Bassegohppái. "Valasveadji lea jogaža namma. Fargga gorgŋot vallasat deikke ja mii sáhttit bivdit daid mállásiidda", muitala Ánne-áhkku. ¶
Dego vástádussan loktána rievssat dadjat juo Áigina juolgge vuođul. Rievssat skeaiká ja girdila moadde mehtera. Áigin healkkeha ja gahččá bađa ala. Rievssat fas skeaiká heađis ja viehkala ovddosguvlui bálgá mielde. ¶
"Juohke lottis ja eallis lea iežas máddu. Lea sin suodjaleaddji, dat várjala iežas sivdnadusa. Dat lea sin vuoigŋa juste dego olbmos ja juohke eará luonddogáhpálagas lea iežas vuoigŋa" Áhtoš-Ánde dadjá duođalaččat. ¶
"Dál mis leat doarvái manit. Sáhttit fas moadde beaivvi geahčen fitnat ođđasit go leat borran maniid ja skierrit leat mannen ođđasit," dadjala Áhtoš-Ánde. ¶
Ii leat árpmu. Čeakkus bávttis lea áidna geaidnu vulos ja sis ii leat eará go čuovvut Áhtoš-Ándde go jorgala ja luoitá vuloš. "Állet luoitte gieđaid ovdal go juolggis lea čoakci, ja álletge luoitte juolggi ovdalgo lea váldán gieđain gitta" rávve Ánde. ¶
Earát njidjet bávtti mielde ja besset dearvan vuollelebbui. Biernie ja Tást bisáneaba báikái gosa Áhtoš-Ánde lea orustan. Áigin maid čuovvogoahtá sin. Lohká vel alcces ahte ii leat mihkkege ballat ja luoitá várrogasat vulos. Ovtta juolggis lea coakci bávttis, nubbi heaŋgá. Son doallá gitta ráiggážis gurut gieđain ja ohcá nuppiin gieđain ođđa báikki maid sáhttá dohppet. Son áigu áiddo al čarvvestit vuogas gobažii go dáhpáhuvvá. Juolgi njalppiha. Son geahččala doallat gitta ovttain gieđain, muhto massá coavcci. Gahčadettiin suorpmát ohcet dušši dihte ođđa coavcci garra bávttis. ¶
Tást ja Biernie bahkkeba sudno báldii uhca báktehildus. Áhtoš-Ánde soavkala sániid ja Áigin dovdá mo ártegis liekkasvuohta suotnjarda Áhtoš-Ándde gieđain. Áigi gollá ja Áhtoš-Ánde soavkala sániid ođđasit. ¶
"Lei fasttes hávvi. Hárve dárbbašan guktii dadjat," dadjala Áhtoš-Ánde. ¶
Earát fas čomistit Áigina birra geahččat. Áigina mielas lei olles ášši veaháš heahpat daningo ii lean nagodan váruhit, muhto son čájeha hávi ja muitala vuollegis jienain mo lei gahččan. ¶
"De gohčui albmáid rátket 24 bohcco eret ealus. Niegus lei son oaidnán geaid bohccuid ja maiddái juste makkár bohccuid sii galge viežžat. Dasto vuojihedje daid bohccuid Vidjeguikii. Doppe lea fámolaš seaidi mii várjala olles siidda. Seaiddi luhtte álggii siidaisit ovttaid mielde njuovvat bohccuid. Son dearppaid bohcco guktii oaivái šipmáriin ja čuggii váibmui ja luittii vara eatnamii." ¶
"De luvvii duolji eret gorohis oktan oivviin ja albmát bidje dan muorrastellega ala nu ahte orui dego albmá boazu, mii vel geahčai seaiddi guvlui. Juohke lahtu čuhppe čábbát eret gorohis. Bierggu sii vušše stuorra ruittus ja borre nu ahte ii oktage lađas billašuvvan ja duorddikeahttá biktasiid. Ii oktage biergobihttá galgan gahččat eatnamii, iige oktage goikanas liehma galgan golgat. Maid eai borran dan guđđe eatnamii, ii oktage ealli guoskan daid goassege ja dat manne ruovttuluotta lundui." ¶
Áigin lihkká árrat, dola hilat čuvgehit veaháš goađis. Son geahččala guovllat rehpenráiggi olggos, muhto olgunge orru leamen beanta seavdnjat. Gánda vuolgá finadastit guččastit miestagiid duohkái, muhto masá jorgala uvssohiid luhtte. Olgun arvá lossadit. Duođaid lossadit. Arvegoikanasat deivet eatnama dakkár fárttain ahte šlivggohallet ruovttuluotta. Čáhpes balvvat vihket almmis ja gokčet álfárot gáissaid ja váriid. ¶
Áigin ii báze guhká imaštit. Son viehká miestagiid lusa, gužžá ja geargá ja viehkala fas sisa. Doppe čakŋala liegga gokčasa vuollái ja náđđu gitta dassái go gorut fas lieggana ja náhkárat rohttegohtet ođđasit. ¶
Dálki ii leat buorránan go Áigin lihkká nuppes dán iđđeda ja Áhtoš-Ánde arvala ahte otne lea goahtebeaivi. ¶
"Govadas", soavkala viimmat Biernie. Earát mánát dávistit dušše: "Muhm". ¶
Sii loktejit govadasaid eret lávkkas ja Áigin njavká muorrarámma. Dat lea livttis. Govadasa muorrarámma ala lea gorron sistti čavgadit gitta. Dasa lea fas málen njuolga sárgáid ja mearkkaid rukses málain. Muhtin mearkkaid dovdá Áigin. Doppe leat boazu, guolli ja lottit, muhtin symbolaid dovdá maid. Masá buot bajimusat fuobmá Máttáráhká, Sáráhká ja Juoksáhká. ¶
"Gal mii birget helikoptera haga. Dat han lea olu hálbbit vuohki," vástida Áhtoš-Ánde. Modji ii lean guhkin eret go geahččala bissut duođalažžan. ¶
Áhtoš-Ánde dohppe iežas govadasa gurut gieđain, ja rávve mánánid dárkilet čuovvut maid son bargá. Son bidjá silbasuorpmasa govadasa sistti ala ja dasto roggá sistelávkka ja gávdná čoarveveahčira. De huraidišgoahtá vuollegaččat luođi. ¶
"Ii bat šatta mihkkege girdinmátki otne vai maid" jearrala ges Biernie. ¶
Áigin veaháš heahpana iežas doavkkesvuođa geažil ja Áhtoš-Ándde šigguma geažil. Son vilpposta Tástii. Son lea girkes čalmmiiguin dutkamin iežas govadasa. Áigin geahččá maid amas govadasa ja rápmu ahte dat lea hui čáppa. Tást jorgala su guvlui ja lohká ahte "nu lea du govadasge ja Biernie maid". ¶
"Orru leamen nu ahte mii leat vuolgimin meara ala guoli bivdit. Dudnos han šaddá leat bivdinlihkku," vástida Áhtoš-Ánde. ¶
Áigin veaháš loavkkašuvvá. Iige sus leat šat miella muitalit man čáppis su mielas Bassegohppi ja Ittársuolu lea. Fiervvas ohcet duolba geđggiid ja gilvohallagoahtiba goabbá nagada oažžut geađggi gálkat eanemusat čázi vuostá. Biernie lea oalle čeahppi, muhto Áigin ii vuollán ovdalgo su geađgi lea gálkan ovcci geardde čázi vuostá ovdalgo vuodju.Muhto ii goabbáge sudnos Bierniin birgehala Heammoin. Son fidne loahpas geađggi gálkat guoktenuppelot geardde. Dalle Biernie evttoha vázzilit goahtegiláža guvlui. ¶
”Mun lean muitalan din váhnemiidda ahte lehpet dearvan joavdan deike, ja mun lohpidin ahte dii máhccabehtetge dearvan geasi loahpas”, muitala Áhtoš-Ánde. Lea ohpihii dego son lea lohkan Áigina jurdagiid, ja Áigin ii eahpit šat. Son háliida fitnat eatni luhtte. Eará mánát ge leat ovttaoaivilis, sii háliidit finadastit ruovttus govadasa veahkkin. ¶
Áigin guldala dárkilit Áhtoš-Ándde rávvagiid. Son diehtá man guvlui son ferte johtit vai ruoktot beassá. Álggus ferte Ittársullo badjel, de ábi badjel nannámii ja dasto vuona sisa ja vári badjel gitta Gironii. Govadasa dearppadettiin son dahká olles mátkki jurdagiinnis. De son oaidná fáhkka gávpoga stuorrumin ovdalbealde. Son gávdná iežas geaidnu ja oaidná dálu gos son ja eadni orruba. Son ii geargga smiehttat man ártet dat lea. Son lea beare Gironis iežas dálu olggobealde. Iige dárbbaš rahppat uvssage. Son girdá seainni čađa sisa. ¶
Eadni muitala feara maid mii lea dáhpáhuvvan gávpogis, ja jearaha Áigena buot vejolaš áššiid birra. Áigin geahččala vástidit nu bures go vejolaš, muhto ferte obba áigge váruhit ahte ii riebat dadjat juoidá maid ii sáhte muitalit Bassegohpi orruma čiegus áigumušaid birra. Eadni ádde ahte son mohkasaddá ja muitala iežas diehtit maid son lea oahppamin. ¶
Nieiddiiguin lea bures mannan, sihke Sunná, Tánjá ja Tást leat beassan dalán ruoktut ja leat deaivan iežaset váhnemiid. Sunná lea maid iežas áhkuin háleštan ja Tánjá stuorravieljainis. “Áhkku diđii maid mun lean dáppe oahppamin”, dajai Sunná. “Mu viellja maid”, muitala Tánjá ja geahččá ujut Áhtoš-Ándii. Son orru veaháš ballamin dovddasteames dan. Muhto Áhtoš-Ánde ii oro suorganeamen. “Maid soai dajaiga”, son diđoštallá. Sunná čilgešgoahtá ahte áhkku ii dadjan njuolga maidge. Dušše láhttestii ahte “gal min sogas galgá gii nu dan árbet”, ja de geahčai guhká sutnje. Muhto Sunná lei árvidan maid Áhkku oaivvildii.” ¶
“Ii mu viellja ge dadjan maidege. Mun han dušše dovden ahte son diehtá. Muhtimin gulange su jiena dáppe vaikko son lea guhkkin eret”, muitala ges Tánjá. ¶
Heammos ja Biernies leat ges leamaš álgováttisvuođat. Áhtoš-Ánde gárttai veahkehit Biernie johtui ja dasto vuolgit fárrui ohcat Heammo váhnemiid geat eaba lean ruovttus. Loahpas leigga gávdnan sudno meahcis. Áiginis ges ii leat miella muitalit buot maid soai leaba etniin háleštallan. Son dušše muitala iežas lean gávdnan eatni ja buot lei bures mannan. ¶
Čuovvuvaš beaivvi lea Bassegohpis beaivvadat ja oalle lieggas, muhto garra biegga. "Riđđu, muhto dat loažžá eahkedii," lohpida Ánne-áhkku ja lasihastá ahte dalle sáhttet vuolgit meara ala bivdit guliid. ¶
Goahtemánát álget čiehkadallat. Tánnjá báhcá ohccin ja ferte čuođi rádjái lohkat. Tást čujuha stuorra geđggiide mat leat várrevielttis duogábeale goahtegiláža, ja hástá Áigina fárrui čiehkadit geđggiid duohkái. Áigin viehkala, muhto šavkala Tástii ahte eaba olle dohko ovdalgo Tánnjá geargá lohkamis. ¶
"Áigin veaháš healkkehii, muhto in suorganan go oidnen gufihttara. Mun lean ovdal oaidnán eatnanvuložiid, muitala Tást. "Ruovttus láven dávjá háleštit singuin. Dat han leat sihke šiega ja somá." ¶
"Láven. Diibmá Sámi meaštirvuođas ledjen fárus," muitala Áigin. ¶
Bassegohppi lea dego stuorra jorbadas. Guhkes, vuollegis njárga nuortabealde bonjasta oarjás nu ahte suodjala gohpi. Maiddái oarjebealde earuha njárga Bassegohpi ja stuorraábi. Beaivet go lei biegga, časke bárut vilges sovtta lássáid badjel Guhkkesnjárgga davábealde. Dál lea mearra jaskodan. ¶
Dasto geahččagoahtá lottiid ja meara. Dáppe leat nu olu čáppa lottit maid. Muhtimiid son dovdá, earáid son ii leat goassege ovdal oaidnán. Áhtoš-Ánde orru dovdamin visot. Duolle dálle son muitala nama ja čilge gos dat manne ja maid dat borrá. ¶
"Duo lea čielkkis" fuomášahttá Ánde ja čujuha uhca čáhpes loddái mii fáhkkestaga lea iđistan modde mehtera eret fatnasis. Loddi lei buokčalan guliid ohcat ja vahágis bođii fas čáhcegierragiid fatnasa lahkai. Dat gáŋká geahččá hirpáhuvvan čalmmiiguin olbmuide ja buokčala fas. Mealgat maŋŋá iđista guhkin eret fatnasis ja ráhkada ártegis jiena njuniin. ¶
Mánát dollet gieđaid beljiid ovddas ja gii nu snuođđá bálus. Áhtoš-Ánde ge lea šoavkodan. Vuollegis, duođalaš jienain son soavkala mánáide. "Lea mearraguovdi. Mii fertet dalánaga gáddái," ¶
Áhtoš-Ánde šálloša vuos jos orru leamen goalus, muhto sus leat váigadis ságat. Dasto muitala mátkki ja mearraguovddi birra. Son čilge ođđasit dan maid lea fatnasis muitalan. Muhtin mánát suorgánit, šuhkket ja muhtimat čierustuddá. Áhtoš-Ánde jeđđe ahte ii oktage leat heaggaheađis, muhto mii nu dáidá leat dáhpáhuvvumin. Heammu ii loga iežas ballán veahášge. Son láhttesta ges ahte mearraguovdi lea oalle kula, ja sii geat eai leat oaidnán galget suhkat fávlái geahččat dan. ¶
Áhtoš-Ánde ii loga ášši leat leaikkastallama dahje jálosvuođa čájehallama veara. Sii sáhttet gal fitnat fiervvas geahččamin oidnogo mearraguovdi šat. Muhto ii oktage vuolge meara ala ovdalgo lea čielgan makkár vára doppe lea. ¶
Mearraguovdi vuodjala lagabui ahte lagabui vatnasa, gitta dassái go leat dušše moadde mehtera eret. Dat geahčča mánáguoktái ja ráhkku ođđasit. Soalsi cirgá dan guoktá ala geat čohkkába fatnasis. ¶
Vanas sugada ovddos maŋos oanehaččat, soai geahččaleaba čuožžilit, muhto eaba nagat čohkkeditge. De fáhkka vanas vuolgá hihtasit maŋos moadde mehtera ja de vuolgá johtui ovddosguvlui olles leavttuin. Mearraguovdi šlivge vatnasa garrasit fiervái. Geađgegátti vuostá beaškkiha ja vanas lea cuovkánan. Heammu gahččá merrii. Isselin Janett ges fierrala fatnasis stuorra geađggi duohkái, ja bávččagahttá oaivvi. ¶
“Geige gieđa deikke johtilit, dás lea hoahppu,” gullo Heammu bajábealde. Áigin lea njiedján bávtti mielde ja doallá iežas ovttain gieđain gitta báktesálvvus. Nuppi gieđa son geige suorgánan Hemmui. Heammu dohppe dan gieđa ja geahččala beassat bajás. Moddii juolgi njabirda go Heammu massá coavcci njalakas debboin. Áigin ii luoitte su, muhto geassá buot fámuinis nuppi gándda bajás. Juste dalle ihtá fas mearraguovdi čáhcegierragiid ja hámsu doppe gos Heammu lei čužžon. Gánddaguovttos gizzuba olles leavttuin bajás ja beassá dorvui geađggi duohkái. ¶
Mearraguovdi bisána vuojadallamis ja ráfu go gullá ándagassii atnuma. Dat geahččá stuorra čalmmiiguin Hemmui. Jietna ii gullo, dattetge Heammu háleštallagoahtá dego son gullá maid mearraguovdi dadjá. De son jorgala eará mánáide jorba čalmmiiguin. ¶
Heammu njuike čuožžut ja viehkala dievá ala. “Mearraguovdi, mearraguovdi” son čeargu. “Boađe deikke. Don fertet veahkehit min.” ¶
Heammu geahččá mearraguovdái ja mearraguovdi geahččá duođalaččat Hemmui. Áigebotta soai guovlaba nubbi nuppi dárkilit. De Heammu nivkala ja mearraguovdi lokte stuorra oaivvi ja deašká dan merrii nu ahte rišiha čázi gitta gáddái. Dasto dat buokčala ja seammá čalbmeravkaleamis issoras bávkkas ohpihii gullo. Ii bávkkas leat mearraguovddi sivva. Dámppás lea soahteveahka fas álgán báhčit Guhkesnjárgii. Ovdalgo nuppes bávkkeha lea Heammu beassan dorvui geađggi duohkái ovttas eará mánáiguin. Moddii vel bombbat gahččet Guhkesnjárgii. Snjierganasat ja bávkkasat gullojit, eana doarggista ovdal go jaskoda. Mánát dollet vel beljiid ovddas guhká. Eai sii jáhke bombemis lea dál juo loahppa. De dat heitet doallamis beljiid ovddas ja buohkat gehččet Hemmui. Son moddjá duođavaččat. ¶
lean báhcán eatnan ala ¶
Dan botta go Heaika lei Girkosiiddas iežas árbeášši dikšumin, Hemmo láittastuvai Máhtebáikkis. Boaran vázzálattai mášoheamet stobus ja bisánii ain beljohallat, gullojedjego oahpes lávkkit feaskáris. Son ii ádden manin Heaika ii vel dihtton, dábálaččat dat lávii boahtit iđidis ja dál lei juo beaivi guhkkin. Dákkár nuppi olbmui roahkkaseapmi lei vissis mearka ahte váibagoahtán lei Hemmo, soga boarráseamos. Sakka guvrragan lei áddjá dáid jagiid. Rumašlaš barggus dávggasman fárda lei šloanccehan čoahkkái, hárdut heaŋgájedje bádjabusira siste, muođuin lei jávkan ovddeš dearvvas ivdni. Son manai fas lássagurrii ja guovlagođii Heaikka vistti guvlui, olgouksa sáhtii goas beare leahkkasit. Maŋážassii váibbai duššiid vuordit, njulgii guoira goruda, vanahalai ja šloađai boardaga ala čohkohallat. ¶
Son čuoččastii boardaga ala smiehttat. Veahčiriid beaškasis gulai mo vieljažat doamaiga, vai návet gárvvásmuvašii sihkkarit dalle, go leigga jurddašan. Sudno ii gánnehan vuolgit dál bargguid áigge ájihit, muhto dál sáhtii baicce váccašit Máhtte-vilbba geahčen káffegohpa jugisteamen. ¶
- Livččet guldalan vehá dárkileappot maid oahpateaddji muitala doppe skuvllas. Daddjet mu dadjan ahte Heaika beassa vel mis buot guhkkelepmosii, iigo leatge viehka hearvájit? ¶
Máŋga dávvala ledje riegádan barttas Turku-mátkki maŋŋá. Issát jáhkii viimmat gávdnan iežas vuogi málet. Maŋimuš dávvalat eai lean mahkkige poastagoartagovaid, govvenapparáhtat ledje dan várás. Dál son geahččalii sirdit dávvaliidda čiekŋaleamos dovdduidis. Ovddeš šerres ivnnit ledje guvggodan ja čielga hápmeáddejupmi apmasit botnjasan. Iige jearaldagas lean suige vuolláneapmi eallima ovddas, sus ledje hárve ná čielga jurdagat boahtteáiggi hárrái. ¶
- Lean viimmat áddegoahtan eallima, logai Issát ja sirddii maŋimuš dávvala buorebut čuovgga ovdii. ¶
Márgget geahčai guhká dávvala ja muittii man čeahppi Issát sáhtii leat muhtumin. Govva lei su mielas nu gáppus oaidnit, duot jápma giláš ii lean gal Máhtebáiki. Issát lea menddo ollu okto, jurdilii Márgget ja dajai: ¶
"30.11.-69. d. 22.05. Lea juo eahketbotta šlahttán, mihttár nollás. Káisá buozus, dolvojuvvon Avvilii. Sire ii diehtán, mii das lei. Ánde máhcai oaivvesnaga ruoktot. Dál oidnen iešge, man árvvoheapme son lea juhkanvuođas. Várra lea heakka ala váiban ja gánddainge váttisvuođat. Hemmo ii čuožžilan oppa beaivvis seaŋggas." ¶
Nappo ijat ledje vássán oahpes vuogi mielde. Son smiehtadii eallima, doalai beaivegirjji, ja muhtun ijaid go orui dakkáraš vuogas boddu, de sirddii báhpára ala iežas eallima. Beaivit son barggildii rándahis, lei Hemmoi háleštanskihpárin, logai sutnje Ipmilsáni. Son lei muhtun beaivve gávdnan ednos háhpohallamin skáhpperavddas Riittá sálbmagirjji ja árvidii dalán su jurdagiid. Dás duohko Heaika divššodii maiddái boarana vuoiŋŋalaš beali. Buot eanemus Hemmo orui liikomin Biibbala muitalusaide - Movssesa girjjiide Boares Testamentta bealde ja evangeliumiidda Ođđa Testamentta bealde. Lestadiusa poasttal, mii lei rievtti mielde guovllu olbmuide ollu oahppásut girji, guđii su galmmasin. Dát orui viehka ártet, go muittii man valjis Hemmo lei gullan čoakkalmasain Lestadiusa sáni. Pentege lávii muhtumin fitnat Hemmoi Sáni lohkamin ja čilgemin ja lávii imaštallat dán seamma ášši. ¶
- Beassa vuot dálueamit giesastit firkala badjelii. ¶
Mártte-Hánsa gurrii boahtala ja vázzilii ruoktot. Oarbašuvvan juhkanskihpár geahččalii vel eará bevddiide, muhto arvvahuvvan nisu čielggai johtilit, go Mártte-Hánsa ii lean šat cakkadeamen ja láidii garuhuvvon guossi olgouvssa guvlui, ovdalgo oainnáhallá hoavvameaštárii. ¶
- Dan lea čállan Linnankoski ja muitala báhtareaddjiid birra. Leatgo gullan? ¶
Nillá lei ráđeheapme. Oppa eallimis lei moatte jagis gahččan vuođđu eret. Iihan son dan ná lean oaivvildan. Son geahčadii návehis šibihiid, maid gussabiila galggai fargga viežžat. Boares Saarelan-Martta leigga Ándde-guovttos ovdalaš láiden iežaska návehii dušše danin, go Nillá háliidii ahte dasa báikki ala bázášii juoba okta šibit muitun buoret beivviin. ¶
Sárdnealmmái Liemonen lei sárdnáslanjas. Son hálai guhket ja fámolaččat, bagadusat ja gildosat bohte uđasin čoakkalmasveaga ala ja ođđa girkodulkkas ledje váttisvuođat čuovvut sárdnealbmá. Dulkka hárjánmeahttunvuođa dihte Heaika jurddašii áhččerohkis, gii lei leamaš beakkán dulka ja girjeolmmoš. Su mielas finadii ártegis dovdu, go áddii ahte sus golggai goaikkanas vieris varra, mii lei datge earuheamen su siidda eará olbmuin. ¶
Juovllat manne dán háve Máhtebáikkis dego fuomáškeahttá meattá. Birgget ii lean moktige ráhkkanan stuorra basiide. Ánde geahčastii máŋgii sutnje, dasgo lei juo nu hárjánan dasa ahte maŋimustá ruohttabeaivve eamit giesastii firkala badjelii ja láibugođii, ahte ii lean fihtten oppa jurdilitge ahte áššit sáhtte dákko bokte nuppástuvvat. ¶
Dálu mannji lei čohkken beavddi ala smávva biergasiid, mat ledje leamaš ráhkkásat vuotnámii. Čalbmái čuzii vuosttasin dieđusge sálbmagirji. Eará biergasiid siste oidnostii maiddái dat skeaŋkadiibmu, mii lei viim mat váldojuvvon eret skáhpustis. Dassáige juo áiggážat, jurddašii Heaika, go muitái diimmu oastima. Eallin lei vel dalle máŋggaláhkai álggus ja seammás maiddái lohppii ellojuvvon. Su atne vel dalle gilis juogalágan ođđaássin ja danin vehá vierášedje. Muhto dál son lei juo nannosit ruohtasmuvvan Máhtebáikái ja devddii bures sajis eará báikkiolbmuid siste. ¶
Geaidnočuovggat skuotnjagohte dálkki siste. Rádjegozáhus lei gili nuppe geahčen alla luohká alde, gos lei várddus juohke guvlui. Issát mieđuštii fuolkenieidda gitt a boardaga ala ja dollii fas vuostebiggii gili guovddáža guvlui. ¶
Dáluisit rasildii guhká stállas. Beahkká gearggai juo dolkkástuvvat láidedaddat heastta ovddos maŋás šiljus ja leŋgii dan dušše geahččalan dihte reaga ovdii. Dálvemáđidja rohttii stobu luhtte jieŋa ala ja doppe sáhtii boahttevaš heastaalmmái áibbas earáláhkai oahpásmuvvat vuojánii go gáržžes šiljus. Gándda ilolaš háikasat giktaledje heastta njolgái. Ovddabealde rahpasii českes máilbmi ja friddjavuohta, heasta buoridii leavttu. Gánda lei vel nuorra ja heasta buoremus agis ja dál soai sáhtiiga vehá geahččalastit. Son fađastii suittetgežiin heastta bađageahčai ja háikkádii. Heasta doalvalii ovddosguvlui ja fáhtehalai seamma eallinillui go mii lei gánddas. Soai attiheigga šalkaráigge birra njárgga ja orusteigga easkka guoikkaoaivvis. ¶
Go čáhcon heasta gorgŋii luhpporáigge eatnogáttis dearpmi ala ja njolggástii návetnjálbmái, de dáluisit lei juo sudno vuordimin. Stálla lei buhtistuvvon buot muittuin, mat hehttejedje olbmo eallimis. Máhte-Máhtte lei duhtavaš, go oinnii mo bárdni hálahii heastta, go láidii dan stállii. Diet lei buorre mearka, aiddo nie dat galgáge heasttain rassat, gánddas áigu vel heastaalmmái! Muhto niehan lávii Viljoge nuorabun, muitái Máhtte, ja dálu boahtteáigi finadii vuot balddonas suoivvan su mielas. ¶
Máhtte ii vástidan. Son áddii ahte ášši lei aiddo nie mo eamit dajai, hestii ii lean šat atnu, dál galggai traktor. Nuorat eai beroštan heasttain dádjut, go lá ibebihtá sáhtii fidnet álkibut. Son gaccai dallearkka guorusin iige mannan vierus mielde gámmárii velledastit borramuša ala, muhto váccii boardaga ala čohkohallat. Son čohkkái das áigebotta ja jurddašii eamida sániid, beallji fáhtii murrema jienaid juogo Heaikka dahje Hemmo rándahis. ¶
Beaivesuotnjarat bahkkejedje lássaráigge sisa, mas oinnii ahte dátge skábma lei vuot fargga meattá. Boaran lei leamaš máŋga mánu seaŋggabuorrin sevdnjes gámmáris ja dovddai giđa boahtima erenoamáš fámolaččat. Sus livččii lean ainge miella eallimii, muhto eai lean návccat. Ii čábbáseamos giđđabeaivige sáhttán šat bosádit lohppii nohkan gorudii daid searaid, maiguin son lei ovddit ja dan ovddit giđa geassán iežas boardaga ala dearvvas olgoáimmu havssašit. ¶
- Mus leat albmát ja traktor. Ja ii eará go skoađasteahkki dieid fasttes luhtethirssaid čihkosii. Dása stohposeaidnáihan mun ledjen jurddašan panelaid nugo várra muittat ja gámmáriidda ja lovttaidda fas bohtet pláhtaseainnit maid ala bidjabeahtti čáppa rássetapeahtaid. ¶
Sii guđđe Hemmo okto vissosis ja manne olggos liikabiilla vuorddašit. Issát ja Nillá vácciiga áiteráhpa ala čohkohallat. ¶
Issá t borai gallás ja jugai ala káffegohpa ja vázzilii eará dáluide. Birgget lei vuot okto jaskes stobus. Áhkku ii lean šat Hemmo jápmima maŋŋá hoavrrestan stohpui, vaikko livččii muhtun beivviid veadjánge. Hemmo jápmin lei arvvahuhttán boarana. Son dovddai man guorus lei dállu, man dušši olbmo eallin. Issát guovlladii duollet dálle suinna hálešteamen, lei juohkeláhkai ustitlaš, jearahii veadjimiid ja muitalii iežas barggu birra. Muhto ii Issáha fárrenge lean bastán movttiidahttit Biret-Káre, dasgo ii leange gávdnan sus dan olbmo, gean lei nu ollu ohcalan. Áiggit ledje vássán Áhku áddejumi meattá iige son máhttán šat boaresvuođa beivviinis dohkkehit ahte olmmoš sáhtii nuppástuvvat. ¶
- Vai munnje don Issát duon dávvala duo de lea duon hálgolána vuostá goikamin, árvalii Nillá. ¶
Risten-guovttos leigga boahtán uhcanieiddažiin Máhtebáikái. Birggehii dát lei stuorra illubeaivi. Son lei láibon ja málestan dego ovdal lávii, soga nuoramus galggai juo uhccivuođa rájes hárjánit dasa, ahte lei álo buresboahtán áhku geahčai. Uhcage ášši, mii rihkui ovttalágan eallinjođu, dohkkii dál skábman dáhpáhussan. Nuba Pente rájai Poastala ja vázzilii eamidiinnis Ándde geahčai, Heaika, Issát, Nillá ja Máhte-Máhte-guovttos ledje juo dálus, go soai čákŋaleigga sisa. ¶
Stohposeainnis lei govva bargoolbmos. Birgget čohkkái beavdegeažis oapme firkkal badjelis, stuorra sudnes rápmát roaŋkut čippiid alde, oppa su olgguldas hámis sáhtii lohkat man dolkan son lei eallimis. Govva galggai govvačeahpi áddejumi mielde ovddastit stuorra olmmošsoga guovllus. Ánde lei álggos illá ahte dávval heŋgejuvvošii stohpui, muhto lei maŋážassii miehtan guoimmis hoavrresteapmái ja čask án dávvala seaidnái ja hárjánan dasa. Dávvalis oinnii ahte Issát máhtii gal, jos duođas geahččalii, nu deaivilit son lei buktán ovdan bargoolbmo iluhis eallima. ¶
- Maid gávpotnieiddat dainna čuovggatis vistelágážiin. Ii eará go gávpala gildii ja váldá ruhtalána. Das de sáhttá gavistit vehá nieiddaguoktáige vai suitiba daid divrras skuvllaid vázzit. ¶
Ándde-guovttos Gutneliin gulašeigga fargga guovllu boares bulvii, go ovddit čuohtejagi bealde riegádan boarrásat jámadedje eret. Gutnel lei juo heaitán bargoeallimis. Ándege lei máŋgii jurddašan heaitit, go lei váiban ja ledje bákčasat niskkis ja olggiin. Muhto go vejii fas buorebut, de áddii ahte ii sáhttán vel heaitit. Huksen lei leamaš oppa su eallin. Alimus almmáivuođa áiggit ledje vássán oahpes barggus. Son lei leamaš njunnošis ceggemin dan ávnnaslaš árbbi, man ala guovllu olbmot ledje soađi maŋŋá vuođđudan eallimeaset. Su áigáibohtosat oidnojedje miehtá gieldda iige son dárbbašan dain logu doallat. Son lei ožžon lahka čuovvut guovllu olbmuid beaivválaš eallima, sin váttisvuođaid ruđahis áigge ja stuorra doaivagiid buoret eallima guvlui. Son jos gii livččii sáhttán leat čeavlái eallimisttis, muhto ii lean goassige máhttán bahkkestit buorebut oidnosii. Buot dat diehtu ja dáidu, maid son lei oahppan eallima áigge, lei dubmehallan jávkat ja jávistuvvošii goas nu seamma roggái go son iešge. Son lei lihkostuvvan dušše bargoeallimis, muhto muđui lei bisson vierisin dan servodagas, mas elii. Buot lei báhcán eahpesihkkaris háhpohallamin eallima maŋŋái, ja dál son álggii leat juo dan agis, goas olmmoš ii šat báljo máhttán muhttit vieruidis. ¶
Son sahái ja luottui, orustii ain vuoiŋŋastit ja fas álggii. Barggai dassái go gieđat njurre, bisánasttii bosihit, duolmmadii eatnama ja doaškkui gieđaid oktii, vai bivai fas joatkit. Oanehis beaivečuovga nogai ja son šattai fas mannat ávdin stohpui. Hárvves fiellovisti lei juo čoskon. Vistedivuheami ii sáhttán šat maŋidit, son jurddašii ja cokkai dievva uvnna goike hálgguid ja bijai káffegievnni uvnna ala liegganit. ¶
Sire bijai ievttá biergomáli uvnna ala liegganit. Máhtte manai dan boddii gámmárii velohallat. Son jurddašii eamida sániid. Ahte buot lei bures, ii dárbbašan ihttáža moraštit! Dat lea álki dadjat. Jearaldat lei liikká dálu boahtteáiggis. Ja jos Beahkkáge vel movttiida daidda joavdelas skuvllaide, de gii dalle doallagoahtá dálu? Son lei nu ollásit roahkkasan jurdagii ahte dállu galggai sirdašuvvat bártniguoktás juobbágoabbái ahte ii lean fuomášan jurdilit ahte ledjehan sus guokte nieiddage. Muhto sudnoshan sáhtii goabbá nu doallagoahtit dálu, jos Beahkká ii gárron álgit. Son beanta mášohuvai, go jurddašii ahte dállodollui sáhtii gávdnot joatki bearraša siste. ¶
Borggai moadde jándora ja Máhtebáiki jávvui ollásit muohttaga sisa. Goalmmát ija firtii seamma fáhkkestaga go lei borgenge. Issát manai boardaga ala duođaštit, mo luonddufámut ledje bosádan iežaset guorusin. Albmi lei leahkkasan. Son guldalii jaskatvuođa ja áddii ahte dálki lei viimmatge vássán. Fasttes riđđobalvvat ledje assás joavggahahkan johkagáttis, českes skálvin stohpoguoras. Son geahčai guhkás nástealmmi suohkatvuhtii, šuohkihii ja čákŋalii fas stohpui. ¶
Son joavddai viimmat alla luohká ala, gos lei várddus guhkás Badjenjárgga guvlui. Baráhkkagilli leabbái várrestealli alde, guorbmebiillat bohte ja manne. Dál ii ožžon eahpidit, muhto galggai fitnat gitta baráhkaid luhtte. Son guđii sihkkeliid luohká ala ja jotkkii vácci. Beallji fáhtii mašiinnaid jura siste juo bargiid jienaid. Son dovddai iežas eahpesihkkarin diekkár issoras huša siste, muhto ii jorggihan, vaikko lei miella. Geaidnomeašttir áiccai su, váccii lusa ja árvalii: ¶
Heaika jugai moadde gohpa káfe, borai máŋga nisoláibevajahasa, muhto ii guoskan keaksapáhkkii. Giittii káfe ovddas ja váccii njuolgga áitái. Fargga lei vuot bivdu ja songe galggai leat dalle gárvvis Eanu ala. Iskkadii firpmiid. Dáid firpmiid son lei ieš háhkan, dáiddiige lean stuorámus oasttus maid lea goassige dahkan, gá vpotbiktasiid lávii aivve hommát Birgitta. Árbefierpmit ledje šlivggastuvvon áiteholgga ala mieskat, go ovddeš isit ii lean šat ieš daid áimmahuššamin. Ja maid son livččii Hemmo fierbmeráiskkuiguin dahkan, gii ii lean oahppan áhččerohkistis ii čiktit, ii moardit - ii maidige. ¶
Heaika váccii boardaga ala geahččat, makkár lei dilli. Albmi čáhppái fasttit arvvi ovdasii. Muhtun diimmus lei botnjan biekka nuortti ala iige liekkus máttajielas lean šat diehtuge. Lei jágátvahkku ja buot lei dálkkiid dáfus vejolaš davvimáilmmis. Go Heaika oinnii iežas čalmmiiguin ahte Pente ii duššiid hállan, de lohpidii dan beaivái sutnje reaŋgan. ¶
Mika-Antti lei Lemet-guoktá vuosttas mánámánná. Guktot geahččaleigga addit bárehužžii dan ráhkisvuođa, maid áhkku ja áddjá sáhtiiga addit. Jaskes Lemetge sáhtii bieđáskit dádjut. Leaikkastalai mánáin, gohčodii su ádjá idjaskuolfin ja boagustii njálgát, bálkestii áibmui ja luoitilii fas čippi ala čohkkát. Muhtumin finai Koivuperä-Ándege gáimmi biepmadeamen ja nagervárrái vuohttumin. Son lei duhtavaš, go mannji lei riegádahttán gándamáná. Koivuperä-goargu ii áigon liikkáge jávkat, go son ieš ja Ensio gokčojuvvošeigga goas nu girkoeatnamii. ¶
Mannji divššodii maŋŋiteahket vuotnámis. Jorgalii su nuppi siiddu ala ja goaivvui njálbmái teadjabasttiin liegga lastarievdnemáli, maid boaran lihkus dohkkehii. Jos olmmoš lei liikká niege buorre ortnegis ahte njiellat gárui, de ii dat áibbas čađa heittot sáhttán leat, jurddašii Birgget, go govččai Áhku. De sáhtiige juo guoimmi báldii. Son guoskkahasttii isida sealgái, muhto dát ii dávistan. Dat lei dušše árgges oktavuođa ohcaleapmi nuppi olbmo guvlui dákkár ahkidis eahket, ii son maidige dainna oaivvildan, funet dat lei juo guhká veadján náittosdillige. ¶
Dat lei galbma bargu, buot heajomus masa geaidnomeašttir livččii sáhttán olbmo mearridit. Jos lei beassat dábálaš bargin, de livččii lean áibbas eará. Geaidnobarggus ledje mielde oahpes olbmot, geaiguin livččii sáhttán áiggegollun háleštit, muhto dál dat lei veadjemeahttun, go lei šaddan gurpmiid bajásmerkejeaddjin. Friddja eallinvuohkái hárjánan heastaalbmái dát lei goavis máilbmi. Guorbmebiilavuoddjit eai dovdan bajásmerkejeaddji. Sii oidne sus dušše vuoraslágan almmáiolbmo hámehis muoddá badjelis, bealljebiltogahpir oaivvis ja láhttejedje dađe mielde. Soapmásat ledje hui dárkkit das ahte buot guorpmit šadde sihkkarit báhpára ala ja bahádalle umáhtos bajásmerkejeaddjiin, go eahpidedje ahte juoga guorbmi lei báhcán merkekeahttá. Máhte-Máhtes ii lean orustanmáššu, go biillat vudje dađistaga eatnama, vai ođđa geaidnu gierddašii garrage johtolaga boahtteáiggis. ¶
Ándege lei dál basiid áigge ruovttus vuoiŋŋasteamen. Son lei doapman issorasat juo máŋga mánu ja lei heakka ala váiban. De lei vuos cehkkon Lemehiin Eetui moadde bartta ovddeš vistti báldii turisttaid várás, ja go das lei geargan, de lei álgán Hánno-Hánsiig es snihkkárin divohaga viiddidanbargui ja gielddasge ledje juo ovddalgihtii bivdduhan su gielddadálu divvunbargguide. Nappo barggut ledje eanet go olmmoš gearggai bargat. Son lei álo gearggus ođđa bargui, vaikko livččii birgen juo uhcibuinge. Son lei moddii árvalan guovttá gaskan Máret-Ánniin ahte gal son sáhtii veahkehit su vehá ruđalaččat, muhto dát lei biehttalan. Ii oktage orron dárbbašeamen su eará go snihkkenbargguide, muđui buohkat birgejedje su haga, ruđahis Máret-Ánnege. Son lei juo nu njagagan ahte njulgestaga imaš orui ahte vejii ainge doapmat lossa huksenbargguin. Muhto almmatge lei gárvvis joatkit dálá vuogi mielde. Sus lei gieskat moddii rehtten ilgadit čađa ratti, son ii diehtán leigo dat váibmu vai mii. Muhto ii datge lean sáhttán bissehit su. Sus ii lean vel miella ásaiduvvat boaresvuođa beivviid várás Máhtebáikái, muhto áiggui joatkit gitta dassái, go oččošii virggálaš dieđu das ahte lei ollen ealáhatahkái, ja dassái ledje vel máŋga guhkes jagi. ¶
Geassi lei juo guhkkin Stockholmmas, go Eanuleagis lei vel olles dálvi. Lei válborbeaivi. Viljo lei miellačájáhussii ráhkkaneamen. Son doaladii gieđas rukses plakáhta, man ala ledje čállojuvvon moadde sáni, maid sisdoalu son ii ollásit ádden. Son ii lean goittot vel dál mange politihkalaš jurddašanvuogi guottiheaddji, muhto lei gártan miellačájáhussii vahágis. Sus lei bargohoavdan suomasogat olmmoš, garra kommunista, gii lei hálahan fabrihka bargiid miellačájáhussii bargiidluohká beroštumiid beales dáistalit. Viljo lei lohpidan miellač ájáhussii, muhto dušše danin, go gielalaš bargohoavda lei moddii veahkehan su mohkkás báberáššis. ¶
Nappo sus lei bargu ja viessu, dat deháleamos, maid eará vel sáhtii vierroservodagas gáibidit. Sisafárrejeaddjái lei addojuvvon vejolašvuohta, man ala sáhtii huksegoahtit iežas eallima. Jos ii lihkostuvvan, de lei iežas sivva. Sutnje lei juo čielgan ahte garrasa duohken dat lei láibi Ruoŧasge olgoriikalažžii. Muhto gal olmmoš sáhtii lihkostuvvatge, jos duođas geahččalii. Son dovddai soapmásiid, geat ledje boahtán dadjat guorosnaga Ruŧŧii ja ledje dáppe jos eai jábálduvvan, de goittot beassan bures eallimis álgui. Songe sáhtii lihkostuvvat seammaláhkai. Son lei vel nuorra ja sus lei valjis áigi čájehit, masa basttii. ¶
Sus ii lean vel miella ávdin stohpui. Dál sáhtii baicce áiggegollun váccašit juoga dálus káffegohpa jugisteamen ja ságaid lonohallamin. Son váccii Pentte geahčai, gos ii lean gártan fitnat moatte vahkkui. Buot lei seammaláhkai go ovddit ja dan ovddit geardde, go son čáŋadii dálus - Káhtarin duddjui lássaguor as ja dáluisit dutkkai Poastala gámmáris. ¶
Hoteallas lei šaddan Issáhii hui mávssolaš báiki. Son lei barttas orodettiin oahpásmuvvan dávvalgávppi oktavuođas hoteallahovdii ja soai leigga šaddan verddežat. Almmái háliidii veahkehit govvačeahpi, go oinnii, man fuotni dát ieš lei dahkat iežas dovddusin. Son vuojašii ain Máhtebáikkis Issáha luhtte ja ovttas soai válljiiga dávvaliid, mat galge heŋgejuvvot hotellii čájáhussii. Ná Issát jođihii goappaš dávvala. Soapmásat bohte gitta Máhtebáikái dávvaliid dihte, ja sii ledjege dávjá dakkár olbmot, geat beroštedje diekkár áššiin ja ledje gergosat máksit vehá eanebušge. Gieldage lei geahččalan doarjut guovllu áidna virggálaš govvačeahpi ja le i oastán hálbái soames dávvala čikŋan gieldda almmolaš visttiide, dego gielddadállui, ođđa poastadállui ja Girkosiidda ja Badjenjárgga skuvllaide. ¶
Guhkes bihttá lei viimmatge gárvvis. De sáhtiige heaitit dan beaivái. Son lei vuot nohkkogoahtán gihppagiin. Dat čájehii ahte bargu ovdánii. Son rokkai bumbbás beavddi ala olles lána gihppagiid. Iskkadii daid plásttetolggožiid, maid gaskii lei vurkejuvvon ollu divrras diehtu. Lean liikká ožžon juoidá dán eallimis áigái, son jurddašii. Songe ohcalii stuorra daguid maŋŋái. Áidna ovdánanvuohkin lei báhcán dát čállinbargu. Peanna fámuin son lei vurkegoahtán rádjui ovtta olmmošsoga eallima dahje dárkileappot dadjat duddjogoahtán alccesis ođđa máilmmi. Ja dát leige máilbmi, mainna dovddadii ollu buorebut go dainna ovddibuin, masa lei goas nu riegádan. ¶
Son manai boardaga ala dearvvas olgoáimmu ovdii jurdagiid čohkket. Oppa máilbmi lei vielgat, eana bihcon. Suhkkes mierká govččai Máhtebáikki. Son gaivái Hemmo-rohki vistti guvlui, muhto čalbmi ii guoddán dohko, vaikko doppe bulle buot čuovggat. Vilppastii Ándde vistti guvlui ja jurdilii, juogo su bivdoskihpár lei máhccan nuorravuođa mátkkiinis. Mierká sirrii su ollásit eará máilmmis ja čuoččaldahtii sus amas jurdagiid, maid illá hálddašii. Son jurddašii doaimmaheaddji, ii dábálaš doaimmaheaddjin, muhto nissonolmmožin. Dálus lei fitnan nissonolmmoš, mii ii dáhpáhuvvan gallii. Ártegis jurdda muosehuhtii su, son lei binnánaš ráfeheapme. Son geahččalii jurddašit eará áššiid, muhto jurdagat máhcce ain eahpelihkostuvvan jearahallamii ja doaimmaheaddjái. ¶
Báhppa čuoččastii boardaga ala guldalit Heaikka murrenjienaid iige máššan ja váccii dohko, vaikko lei hoahppu. ¶
Bargguhisvuođalogut gakco fas johtilit hui bajás, go geaidnobarggut nohke. Gieldda siste ii lean dál jođus oktage stuorát huksenfidnu. Ođđa skuvlavistti huksen lei easkka plánejuvvomin ja huksenbargguid álggaheapmi lei vel máŋgga byrokráhtalaš mohki duohken. Geaidnobargit ledje máhccan ruovt tuidasaset ja addán namaset bargofápmodoaimmahahkii, jos de vuot lihkkohit dienasbargui. Oljočievrra lebben galggai leat geassit moatte mánus dahkkojuvvon, nu ahte dan ala ii gánnehan olus rehkenastit. Bargguhis geaidnobargit fidnošedje áiggegollun juoidá alcceseaset dahje ledje ain beaivvi duoppe, nuppi dáppe gaskaboddosaš bargguin, go vurde ahte beasašedje fas buoret dietnasiidda. ¶
Čoaska davvebiekkat ledje dan jage maŋidan geasi boahtima. Muhto go lei fáhkkestaga jorgalan biekka oarjji ala ja mannan beaivvadagaide, de buot lei dáhpáhuvvan hui johtilit. Lasta lei rah pasan moatte beaivvis, giettit runiidišgoahtán. Olbmot barge juo álgogeasi bargguideaset. Dálonat veltejedje ja hárvejedje, badjealbmát ráhkkanedje miessemearkumii. Ándde-guovttos gilvviiga guhkes áigái ovttas buđetbealddu. Dát dáhpáhuvai geassemánu njealjenuppelogádis, dan seamma beaivve, go Máhte-Máhtte vujii Anáris traktorgoartta. Luossabivduge lei juo beassan álgui, ja vuollin begge soapmásat goddán buresge guoli. ¶
Eahketbeallai son liggii dan loahppamáli ja boradii, vaikko ii lean nealgi. Son manai boardaga ala borramuša suddadit ja eallima smiehtadit. Čohkkái áigebotta ja dagai logu eallimisttis - ahte gokko lei mannan boastut ja mat ledje su vejolašvuođat dás duohko. Jurddašii dasto viidáseappot gili boahtteáiggi. Son lei nu ollu smiehttan dáid áššiid ahte gáttii diehtit. Su ruovttuguovlu nuppástuvai dađistaga ja dáid nuppástusaid čuovvun lei šaddan su eallinbargun. Naa, ollu lei vel bargu, jos áiggui ahte buot šaddá su eallima áigge bajásmerkejuvvot. ¶
Go lei juhkan káffegohpa, de rokkai buot gihppagiid beavddi ala ja dutkagođii daid. Dál lei vuogas boddu vehá geahčastit, man guhkás son lei ollen dainna bargguin. Son bláđegođii gihppagiid ja bisánii ain lohkat. ¶
De lei dietge vurkejuvvon báhpára ala ja áššit ledje diekko bokte ortnegis. Son barddii nummirastojuvvon gihppagiid lohkkabumbái ja vulggii olggos. Gussa gullui moddii barggáde amen Ándde návehis. Otnege áiggui leat beaivvadat, buoret nu go obbadálki dákkár beaivve. Son váccii mielleravdii fierbmeholggaid lusa, geahčai áigebotta goatnila guvlui ja váccii fas stobu lusa. ¶
Váivvasan go eadnám muitala gussiide go bohtet hoalas, ja boagustit; in nuppos gaža maidige — go nuvt mu boalggaiduhttit. Diet ii leat suohtas, mon in liikko muittohastot. In galgga doiste divvut gažaldagaid báifáhkka. ¶
Plánehtaid? — dieid diehtá Ánddar; láve geahččat álmanáhkin, dan unna girjjážis, go einnusta dálkkiid, das gulan namaid. Ii leat gul «Almmi náhkki» val «Almmin áhki» — go muitala jagi jorrodaga. Ja leat nai rubohtat, dakkár ruovdeolbmot; vázzet mánud nalde, ja olbmot dieid čoivviid sinne ellet. Olbmot eai balljo dárbbaš baikit, ja jus de fertejit de olbmobaikkaid bidjet mášiinnaide vai olggos boahtá juogamas ávkkiid. ¶
- Ánddar lea oainniheamen duobmobeaivvi, Rávdná árvalii, oaivvi bárdidettiin dan gula; gulai vaikko slanderii lihtiiguin gievkkanin. Dalle Ánddar bohkostii, ja bohkostii nai áhččám, gullen ieš. – Gal don mat dieđát, Ánddar, dajái — inge mon dieđe skuožui go vielljas vai maid. Dihtto Ánddar lohká láđiid, lodne girjjiid ja viššalit guldala rádio, illá lea goađin saddji dan stuora rádioi mii lea dugo guhkes giisá, man doavttir verde lea buktán — go ieš lea oastán ođđalágána mas leat transistorat, gul. Leigga, guokte verddežat, hoallan selenaid[?] ja germaniumaid mas reidejit transistoriid. Mu badjel oivvid. Go stuorun de galggan bihtit eksameniid — vai dieđán dakkáriid. Ánddar muitala1 eksamen lea: go olles loakti beaivvi olmmoš galgá skoađardit fertet oaivvi bonjadettiin ja bábirii ružistit man dušše okta áidna geallu galgá lohkat ja duođastit dohkkálažžan dahje ii. Su mielas ihccalis ferten-ásii. Muhto oahppat gal ii leat enddor, ii rádioeksámen gen. ¶
Ja dot lagamuš várri lea Buoimmasoaivi, várddus alladat, dan nuppebealde lea gáisi, hálssa bakte beassá nala. Nihkoláve badjolmmái čierastii áiccemeahtton badjel gáissi, čuoiggai viidáset dugo ii livčče lean mihkket suorggaid spádjon. Ja aktii sevnnjoduvai várrái, boađáhalai guldui, hehttui suoji ohcat dakkár ragá bieggan, sevdnjadin suonjai labavuollái ja nohkai aktanaga. Iđđesbeallái vuohttá lieggasa ja gieđain guldala — de lea guolgá áddjá — de gal heahkkidii, muhto ii ávtte ravgat. Hilljit áŋastii eret, cokkai sabihiid, dálki lei buorránan, čuoigái siidii; jávrri duohken bissánii čurvet maŋos: giitu hal go huonastit mu, du in galgga vuohčit. Ii Nihkoláve muitalan geasagii guovžža luottu amas bissárat mannat doŋkaleamen. Sárdnot, dan rájis olmmái deaivai gait maid sivttastii. Muhto biennaid ii šat veiden. Iige guovža duohtadan gen Nihkoláve ealu. Láttiid sávccaid val speajai harbmadit, ja rukses vuovssá balddii Nihpalanja badjel; dáččat gávdne sealggi doadján — «dæ vel fijnnán[?]» , gul, mat leat dáid dudjon; vuojehan sin «nørrikojlla[?]» bávtte badjel. ¶
Hoagai, sama leat vel boahtán Duorggas miin sogat guossin. Hellodagaide galge boahtit álvvan sárdnideaddjit miin gillái. Nai miin sohka olmmái guovlala muhttuin, beaiveleppot. ¶
Dan juo dieđán. Ja vel lean gullan go gávvirdit giđđat; lean geahččalan ulládit. Dieđán: jus dálvebeavlan suddá de vielgájit oidnosii ― dalle Ánddar bissárahttá, ja lea deaivil. Muitalii: Gassamuohttagin son lea čierastan čiehpaga nala ja dohppen hurri gitta. Luittii val girdát vas . Nie nai go luohká vuolin čierastii oađđ i njoammila nala, oinni gonne veall ái, bođii baddjelis dan nala — ráivulii gitta. Luittiilii vas ránžut. Son ii gotte eará go lea albmaláhkái bissárahttimen; dalle son doŋkala. Bissuin galgá heahkkahuhttit, ii nie váigadit goddit; sahttá leat váiga. ¶
De dánne dás gaskkal hoala mii doiget: gull ojit biellut nu skállamin. Navddit go son boahtán miin láidomiidda speajažit? Don ovttit jagi gaiko dálu buorimus gáicca, dán jagi go vel ain mii galgat givssáhuvvot? ¶
Viervvá dáčča, Árne Korpo, nai vulggii ráiskkiid máŋŋái — stuora, losses HV-bissuin, ÁG3, ja oallot garra skuohtat: dál galget speaddjárat oažžut dovdat! Nuppe beaivvi bođii saga, njuovčča olgun, nealgumin, váibbas — ja juolggit rovvon: mihkkegen bissárin ii aktage šat navdde su. Válle, márskku sámi nuorra, vužii geaŧkki dábálaš rifláin, deaivvai njuolga oaivái moaddečuođi sala duohken. ¶
Munnus ii leat vástádus dien ipmašii. Moai guokte nuorra gánddá ledne val vuohttigoahtán ásejiid ja diliid ipmašiid. Dugo dan go miin dološ njala vuolde ― mii lea golbma soahkeguottu nala ceggejun ja geargi bordon njealját nurkki vuollái ― gávdnen guottá mas guuskiidii guolggaid: piggasoabbi suige ráiggiidan. Mii dát? Eadnám cuskihii: Guohča guolggat gis healban. Miis leat dál dolkkit deavddagassan, duon lea bálkestit. Val Rávdná dajai1 diet ledje bohcconeaškkašagat; son vurke. Dát leat muittut amas mii vajáldahttit geat mii leat ja man vuođul. ¶
Ruvva máhtten buoragit lohkat ― «vaikko vuos busstávat «d» ja «b» lonoheaigga dugo speajala ovddan. Dáru ipmirdišgohten skovllán dađistaga ― vaikko vuos in olu. Mii smávvožat stulaimet sámegillii, ean dádjadan, vuoigabut dadjat ean vávda berostan dan gielddus nu sakka, dugo ii livčče leat nu gildojun — ovdal go skovlot dagai rigeara. «Slutt opp med finsk![?]» čergii. ¶
Muhto Ánddar gal ii leat operáolbmuid, ii hal son viega gullat rivgolaš juoigamiid, son ii dovdda ii duvrraid ii mollaid — beallji hal ii beros roavvá operaid, val boaresádáma čalbmi muhttuin ohcala čuihnnebeali: čábba jorbbodagat, son lea gal áican — muttagis hápmi iige buoiddesbađat. Dáidda snihtta. Báhpa roavggovulguoibmi, jus leš jearga: golbma jagi juo mánáhaga. Go báhppa lei muitalan sirddolaš badjolbmái mii lei geahččamen gonne elostallagoahtit, son lea rohkadallan ahte rohkadallan, muhto eaba oaččo mána, de lei sirddolaš dadjan: «nytte igge å be, du må buule» . Ánddar bogustalla aktonasas, amma jáhkket su bieđđalan? Muhto son ii leat gal miige «operatisttaid» , modjila. ¶
Siidii manadettiineame, aitto dáččagili skovllá meattil čuoigga, de boađáhalaimme bahálaččaide. Guđe gurpmá juo go álge muohtačoalttuiguin munno bálláhastalit, čágat spohkko, bávččas go deaivvahalaime. Putte sohka ― apmaleatni val, dáččagilin orru ― lei nai mielde dugo čuđi sohka čuorvumin: guuhčet dánne eret siidaguvlui ― «fjellfijnnunga » . Amma nuvt vai su nala eai geava, árvidin maŋŋelot. Ruopmasiid olin hehttu gen holvut, jielge sátnevájá. Muittán mus gargŋilii jostahuvai roadda, giehta bávččagii; jus ii livčče Sivvar goahtegasolmmoš boahtán vácci aitto dalle de livččiimme illastuvvot. Álge Sivvara njieiga bálkkodit «sikt påan fijnnen, Lábán, du[?]» čurvo nuoramussii oalgguhettiin bahuide ― ja in dieđe mon lagabot gokte geavai, go moai Puttiin dan liiba oaji báhtareimme. Val gullen soames šroagga jiena dárogillii čuorvimin, diktit dan olbmá ráfis — «dæ jo han Sivver, bra majnn[?]» . Burrat eai dovdan olbmá, árvide lea dusse márškkulaš — dugo moai Puttiin. Soames ollesolbmuid šikkustii burraid. ¶
Moai Puttiin leimme dal givssáhallon dáččaburraide, muhto stilii bidjat, aa; leš bat duosttás? Gullostuvaža vel viervván, skovlot sikkarit muitaleš. Sahttá bostidit hassui. Ama sturjji dagašii jus giige geažihastá dan guvlui mii sámit givssáhallot dan dihte go mii eat leat dáččat! Buollášii vaššu. Go máilbmái ii galgga gullot gokte metnot, gokte bahásdallet; dan eai siđa gullot, dáččat — lea Ánddar sárdnon. Dáččat leat gul čuđiid sogat, ja čuđit leat álot sámiid nala ahttan. ¶
De Pudde joaŧká nu go lea gullan ollesolbmuid dadjat. Fáhkkestaga de miin nala ahttet vaikko mii eat maidige bákčasiid leat dieidda dudjon, dadjá. ¶
Manaimme de miin dálu meattil gitta jeaggegeahčái, oidnosin eret. Doppe lea boares darfeskiedjá. Dál lei guoros — go darfegubát vel ain jeakkin dugo čuippat. Goikeribat ja buleš beassenarvvit levve háddjosin. De, bieđagat, ean lean dádjadan áktet bieggaspálle soaitit doalvut gitta gieđđái gonne Ánddar dihttui juoida buđardeamen. Mii munno livččii árvidahttit olbmá buorre diŋa dovddiidit dubbát-eaimma áimmun olles bennotčuođi sala duohken? Pudde lei oastán háddjás soartta, oastán, ii vákkustan ― mainna lei johtilastán eret amas dáččaburraide ribáhallat jus fuobmájit mii sus ipmašiid lumman dahje gieđaid gaskkan; dat leat dugo háskkil: doarridit ja givssiidit dassá go nubbi manaha. Dan gearddi ledje diktán, ja Putte aiddo beassan ráfálaččat vuolgit siidii. ¶
Moai rulledeimme, sobaimme, njamaime. De manai boastto čođđagii, Pudde goasii buvván — na mii dát gis dubbáhiid? Guorssádii voksihii dugo jálka. Ánddar skiejá duogi meattil aitto boađi gullá, na mii heasttaid go guorsamin? Guvlala geahččat — he, mii?! ¶
Láddi bođii maŋŋit, gis gaskijabáliid easkká. Eadnám lei hehtton bohčit amas ii ruoksi beađđašit go lei cirran; lei čárdnan. Dan mielkki láddi váldos mielddás go vuolgá, son lea bidjan boardaga nala uvssa olggobeallái. Gusa val ii oaččo mielddás. Eadnám lei čavggis, son ii gusa šat luoitte gosagen. ¶
Moai Ándariin leimme guolástemiid hoaladeamen ja šjáhka speallamin su goađin go dál lei olmmái válmmastan reakstegiissá, ii lean hoahppu; asttai muinna šjáhka speallat. Gaskkal speala de boahtá Rávdná dieđuin: Gussa nu skibas, Čussán guhki juo viggan guoddit, gálbi suige doarrás. Sahtašii go Ánddar ráhkadit juhkosa mii luvvešii? Guhte máhttá dálkkudit luonddu mielde leat don, Ánddar. ¶
Fargga heaitá skovlá. Geargá. Čieža jagi leat mii daid beaŋkkaid alde bađaid sadjan ávkkiide ja endoriidda, čohkadan dugo niegun, gullan skovloga dugo fárpala sinne. Čieža dálvvi leat mii lampen daid luohkaid, čierastan daid vilttiid. Veanska, guhte orru fiellostobun luohkkámáhccagin, gildii: ii ávtán. De gal guttii olbmobaikkaid sabetluotta nala: vuosttažat guđet čieraste, gahčče. De gal gávnnaimmet eará luohká. Dullá, veanskka nieida, rivgo guhte šattai čielga sámegielagin, lei juo jápmán tuberkaliidda; die lea ovdal mu aiggi. Máŋgásat irggide su; muitalit leamaš reahalaš nieida, ja dugo sámi nuorra sámi nuoraid olin: sábmái, suohtás, somá, lodji, liekkus, lievvil. Vielljam muitá dan dugo oana bakte. ¶
Ain skovládiimmun ružistin su nama diametara nala ja jorbadasa doarrás, pi lea 3,14 ja M, M, vel M. Čurvvasin báhbora vas amas oidnot nuppiide — nárriheddjiide aiccahallat in hálet. Siiddan, bordegáttin gaskkal bora govahallen gollegoalssi. Eadnám dáikkihahtii mu: «Maid don, immahuvak go, Mávdnu? Bora, ja ale vajahasa guođe oabnna nala buvtnjožit. Čuigen várin. Guđe son dálun orru, Mujjá? Allon šat niegat beaiveguovdil gožin. ¶
Pudde lei oastán viervvá kioskarivggus álasnissonláđi, gielistan1 lea mat sáttat, vielljas gul bivdán oastit Cocktail. Rivgo lei smužžan, áinnaš vuovdaladdá allasis dienádussan, manne dalle de rapmasa bajidit: oho, logat go dakkáriid ges! Aa, Ieš suolivuoli lohkaleastá luŋkku duohken go eai leat kundárat: Pudde lea oaidnán go coggala eret; Pudde bođii báifáhkka nala. ¶
Čocktail láđi moai ledne studeren láđun, áivestoala nalde. Dán láđin lea čappa rihcu nisolmmoš. Čáhppes guolggat reahččegaskka. - Sikkarit oaivegávpoga feaššuid, Pudde dajai. Son lei Šleađđajávrri hihtá meattil boahtán hilljit vácci — na de nurkku duohken ravggaha rivgo: lei čuihnnemin cissat. Duokkár. Putte čuigesta. – Revggai čeamsi, girddii sisa hihttái dugo buoskkas nu johtilit, simssit libjaste; molesterii lobun. In hal mon lean áigon rivgo baikabađa geahččat, maid hal dainna. ¶
Mon dihten juo dan skovi. Putte áhčči lei mannan čavčča soames sajin rávágihppaga gihtii ožžon, aitto dien «Tilskott til.. » Mii bártnit de álggiimet dalle divvut golbmačuođi lávkki guhkkosas goivvohaga gásta gieddái. Go gearggaimet miin bealde de moaddelogi lávkki guhku báliimet Putte bealde, gárddi beali gitta go miin beali veittii olii. Munidii juohke beaivvi roggat. Olu eannáheimmet. Áhččam dajai: Mannet hal kántuvrran dieinna skoviin ja dieinna dieđuin. Oainniheimmet de ruđa. Čáliimet listui goasse bargan ja man galle mettara. Galgá muktašit ruhtan. De soames čakčabeaivvi fitnaleimmet gen viervván muitaleamen dahkon bargguid ja vuoseheamen dan skovi. Vielljam vulggii ollái go lei mielde leamaš bargamin. Jierástuhtti movttain vielljam, miin boarráseamus, skoalkala uksii. «Kom» Šroagga jietna gull o. Muhto kantorolbmái jorggihii čállinmášiidnii go ipmirdii mii leimme márškku bártnit. Ii bálljo gillen oppa hoaladit gen, ii berostan vielljastam gen. Diekkáriid maid mii leimmet hommen son ii navdde gieđđedallan ― go lei dušše giehtabargu ja rillajorri ja heasta, ii gen ráktor. - Albmá gieđđesuottáhagide gal juollo, ii šilljoduhkorasaide, gul. ¶
Ledje gávdnan boaresáhku jápmán, billavuolin veall ái, olggos njuokčama, jámet; orui leame áigon áŋahallat bursii mii lei gahččan seangga duohkái. Sokkin gávdne gubaid gurppuid dievva silbbaid, ja nubbe lanjjan lei vuolleriikkalaš máhoniiskábe, lossat dugo bákti, ja borjastanbárkka govva gilgasiddun ― goktes dat gis ollán diehke? Soaitá vuolleriikkalaš borjalaš manahan dolin? Dáidá borjalaš aigon Árkkáŋgui, ja lea várra gopmánan biekkaide, gálvvut ja gáhppalat gáddái golgan? Murrii lea guhpoduvvon 1737, aitto dan jagi go vuosttaš dáččat čálihe allaseaset miin eatnamiid «Fra Hav til hoieste Fjelde» — visot dáid čoardás guovluid gonne mu viehtagat juo ásse geassebottuid ovdal juo, ovdal go vuosttaš vuohkku kolonisttat vuojehe sámiid skurččuid gaskii guhkkelii. Sámit ledje dálvebottuid eallán mearragáttin, sámit, ovdal go ráfehuvvoje. Dál galge dušše várrevákkiis orrut. Dáčča lei dugo kinesárat mat vuojehe miáo-álbmoga várrevákkiide — dušše dan dihte go eai lean kinesárat, eai lean ovttaserddolaččat. Muitala historia; moai Putteguovttos ledne hal juoidá lohkan dan guvlui, bárrot ean dieđe. ¶
Ledje munno Putte skiedjalusat, eanaš, aivve munno Piearain gehppes ajádusat, diet die — dakkár jurdagat. Šuraime eanot go báhppa gokte galgá geavvat duoinna nieiddain. Muhto amma han báhppaguovvabuorri han sikkarit ii ájohala nie; dat han leš ilos go beassá čálihit skalloskovlái dáid áiggiid go humanetihkkárat leat lihkadišgoahtán. Moai Puttiin lohke han láđiid ja čuvvo veaháš mielde mii spádju ollesolbmuid máilmmin. ¶
- De juo govvijeaddji bođii, dieđiha miin girko boardaga nala mannat, buohkat; govvjeaddji borddašallá min: nubbi duobbelii, nubbi doibelii, nubbi dábbelii, moddját ja hámahit galgat. Ná juo, čábbát dugo suddu, válmmasat geahččalusaide válddáhallat, gearggos vearalda himuide hamuide: njálgát dugo easkka beavdai boddjon báistu man leš dušše sjávskigoahtit. Dievddut čužžot rássešilljun geahččamin: vuoi varas nuorra čoamuhasaid. Čužžot geahččamin gean juo… dugo Borneon, Guinean, Sienegálan… ¶
De hiebai moai Ánnáin šattaime maŋimussan bajit ráhppalavdda nala báhcit oanebotta. Leimmet gal girkun čalmmálaga čohkadan, ja doppe oktii goit munnje njuolga geahčastii, veaháš bajidii čalbmeguolmmi munnje, munnje han lei. ¶
Poastabargi orui nirpamin juogamassii. Jorggihii čáhppeslinnát sámi áhku guvlui dugo biegga: «Skriv norsk![?]» – «Vi forstår jo kje finsk[?]» — sii gul eai han ádde! beaškalii deaškalettiin reive luŋkku nala Inggá njunovdii, mággui ja surggui «må då skriv norsk![?], ikkje lappisk» . Poastadálu luŋkkulavdda nala iđii reive mas čujuhus lei: Skáiggána Ingá d.l Ingá Skáiggán Johnsen, Tjoavdnegilin Márškkun ― ja dan vuolil unna bustávaiguin dán poastagili kártánamma, [dalle eai dihtton vel ain lohkonummirat poasta-ádressan]. Inggá namma, sámi čujuhas buoragit oidnosii; kárttá dáru namma ruođu sinne, smávva bustávaiguin, illá oidnossii, val logahahttin. Mearkkašanveara ― go sámi namat val nu čalbmosit biddjon: Tjoavdnegilli. Máršku. Čáhppes, buoiddes busttávat sámegillii, dáru sátni liánttain čállon. Mon oainnán poastareaŋga strutte njálmmi, olleš ámadadju orui moaras, čirsebániid gaskka dalde juo beaškileamen: su go leat hárdimin! — su poastakantuvrra?! Jurdilin duot gal veadjá leat eiddašuvvan sápmi, [čájehii maŋŋelot: nie lei], dahje buiga náránággu mii vuostálastá buot sámi iđuid; čalbmeluoma geahčai mulkkuláhkái — «dæ Norge dæ hier[?]» dábildii muittuhastit. [Ivvár, amas sániidisguin, munnje maŋŋelot dajai: skoaddi lea leamaš guojidan metafora]. ¶
- Bieđđan! Muinna nikseren! Ingá nu váivvánes jienat guoddala dan «bahálačča» sádden sutnje reive samegillii. Nuppebeallái lea bidjan namas! — dárbu gus han dat lei: iežas hehppeha — go amma dan dádjadisgoahtá go bealljeduohki goiká. Ja ovdabealde: Skáiggána Ingá d.l Ingá Skáiggán Johnsen, Tjoavdnegilin Márškkun — dat goit ii váldde lági báhbirii biddjat! ¶
Áhkku ii áicca čiegalut nuorat nissuna viggamin čáibmat, doalaha, smávvát nilddista. Muhto nubbi lea álddarolmmoš, atná gápmilin go áhkku muitala olles fearána, váivvaha. Go son ain šuohkila de áhkku joatká. Ii galgga sus šat dat Conáceahki bárdni guopmat maidige, ii fal, dat Ivvár skoaddi. Ánudus hal ruđa guoggesealkkit, ii galgga guopmat ii doalppa, ii ruosta eaŋkala gen! Ii fal. Geardduhii čárvulettiin dan reive: Ii son gille bus rahpat «dán beikka!» - «Beikkaid!» dajai cokkalelettiin reive vas giehtalávkka lummii. Suige ii lean gillen lohkat visot, ja lei gen biegga leamaš šlibardahttimen: poastadállu lea kájjá nalde ja ovttilis doppe bieggá. ¶
Gullat Gáddjá sánáidit nie gal Inggá ii movttedahte, aa. Dáččaid gis heikkahit, vuoi bahá! Illá son duosa gille odne čavdnalit gáfe, goit ii dakkaviđi. Masa han leat márskkugili olbmot báinnošuvvamen! Ja duot su rádná! Otne son dasa dadjala duođaid! Ii son šat áiggo bidjat veahkkeruđa dan Ivvár skávdnjila ihccalas skovlávázzimii go su lea boalggastuhttán. Son dat lei oppa muddui veahkenhan geafes Čonáceahki bártni ruđain. Dánne ii šat galgga evre gen golgat endoriidda! Ávcaráma Sunná nuorra nieida val, dat árvvolaš Gáhte, dat buorre nieida ― galgá oažžut ruđa guhte ii dájo dieinna sámegielain ja sápmelašvuođain! Ja vel lea viegaheamen dáčča, buorre olbmo. ¶
- Gula, Skáiggán-Ingá verde, don dáiddát vajáldahttán váivviid maid dáččaseardu lea sámiid nala geadduhan. Don meanut dugo ii livčče vuosttaš máilmmisoađi áiggi dáčča du olbmuis gieddebiehki ribahan, du vánhemiis, čuččodettiin skikta gul vearrut! Vajáldahttán don leat dáčča noston riidduid muorravarkka nalde? ¶
Gáddjá gullá su rádná lea nu go leamaš dan rájin go bálvalii dáččadálun Liđánin. Deaivan lei buorre dáčča ― guhte buriid bálkkahii ja lei olmmošlaš oallobiid ektui. Dan rájis Ingá atná gait dáččaid ávda olmmožin: iežá ii šat muitte, iežá duvddaša muittus eret. Lea dieđun dakkár sámiid aitto dáčča atná albma sivilisierejuvvon sápmin. «Bra folk[?]» gul. Sivvara, guhte bálvala sláddjejeaddjin dieid gaskka, baguhit «bra majnn[?]» dat, gul. Ii jur bargganisvuođa dihtii, val go dáččastallá, go sámivuođa heađusta ja hilgo — láttiid olin. Sáhttá go leat jorggubut?! ¶
Gáddjá jur bohkostii. Ingá lea Ingá nu go lea ge. Gille go son Ingái čilget diet horton ii leat garru; lohkos ieš maŋimus «Sunnhetsbladet» dakkár oaivebákčasa birra mii geardu olbmo nala go lea olu bargat maid ii háhppet ja maid galggašii geargat — iige gis geargga. Látnju ja hoahppu lea sivvan. Dadjá liikká, son jáhkká dáččalaš stuorservvodaga sivvan go sámit ožžot hortona oaivebákčasa. ¶
- Ale Gádjá nala bárdde. Go dat ii leat das, Ánddar sártnui. – Ii leat das vuolgga, ii das ahte lea heahpu go ii máhte dárus nu olu. ¶
Leaba ovtta oaivvil. Sámegiela ruđaid dihti, die hen lea! ― doppe universitehtan. Ja geaidda ávkin? Sámiide hárve ávkin; báhpaide ― dahje studenttaide geat áigot báhppan Finnmárkui. Masa muđuui sámegiela? Soahteveaga sovččadedjiide, várra. Gielaid máhttit lea suodjalusgažaldat. Duorgga Junne — guhte ipmirdii duiskegiela: go lodnii gávtti ja manai doisáriid leairii mahkáš dubbáha ánuheamen de čookkii dieđuid maid viidáset doalvvuhii, diiđii gitta Eaŋgeláddái dieđu mannat. Doisárat eai berostan guolgá “láppas” maidige — «der versteht doch nichts[?]» . Ánddar, muitaleaddji, leamaš moadde mánu dadjalus «Duiskabrigádan» maŋŋel soađi. Gielaid máhttit lea ávki, gul. Muitala go Duorgga Junne vieččahalai Gestáhpui: lei go leahkán dulkan eaŋgalaččaide? Ii sahttán biehttalit. Muhto son lea dulkon nai doisárriidda. Nu go? De beasai luovas go dan gulle, ja vel buorre duiskkagiela: rámátihkka ja syntáksa buot riekta «sehr gut» gul. Muitala Duorgga Junne oaččui Konrád Nielsenis iešnaga beakkán rámmátihkkagirjji attás go «láppologa» doaivvui dien nuorra gynmasiástta šaddat su daguid joaŧkit. Surges soahti orostahtii. Ovtta dieid girjjiid Junne lodnii soapmásii — mii dađđege deimmadii olles árvvu. ¶
It go áhkku bastte jurdilit máhtte go son dolos viehtagat dáru ― makkargen jurddavuoimmilaš dárogiela ― maid dutnje livčče galgat oahpahit? Gáddjá dadjala girjohalli jienain amas ii nuppe eattuhit oalleláhkái, sii eai láve hal nabistit olu, manne dan gis dál de. ¶
«Bures bures buorre bárdni, hávski go boađák, áhkkubam; mus jiekta gal dodjuda ja beaivválaš váivviid hetton gierdat ja gillát, rumaš sillu, mus juolgi vietnala ja giehta satnjida — ja liikká ii dálkkit munnje ruhta — ja muhttuin mus ráttin vuoisá. Ja mus cuobbovihki — dugo livččon mon njuorasmánná» . ¶
Lummastis Ivvár doahpá beaivái fidjola, coggala njálbmái, bosista «Blåmann Blåmann bukken min» [Oahpaheiskovllán ii leamaš iežá oahppat ] ¶
- Ikte lenden dáiguin oanehis juulgiidamguin Jurbeldieván nivssahiid gasvimin, lei nu rahkat, odne mus váhkká rovvon, gáđan go nu ohkon. Gahččen bađalassii go eanan leai suhčon bihččon» ― «Gula, viežžalivččuk go Ivvár šiega munnje skieján sala goikemuoraid? Lohpoguolbi lea munnje vuoikka njieblak» ¶
Ivvár ii bárrot guoskkat jur dien áseja; masa dat livččii dánne ávkin, ii masagen. Várrogasat galgá gen dohko guvlui amas áhku skuržuhit. Beaivválaš ásejiid hoaladeigga. Guoktá gáffebottu jorai hávskin. De hoahkkala áhkku: «Goktes du ruhtadilli?» ¶
«Iihii, ha ha, iihii» Ivvára veahkkálaš bohkosa, lággu jur dilddista; son ii leat feskkus gul leamaš eallinagistis nu go Vádel-Erke ― guhte Láfádin, Láhpin, Finnmárkkun golggai, gitta Guoládaga rájin leamaš čoaggán ruđaid giisái. Olmmái lávii skurbmat, lei gáksu, borai nuppiid nala go hiebai, na son ii dieđe gal, son lea dušše gullan. Bijái Ivvárstáda báŋkii ruđaid, akta dieid buot boanddásepmosiis ― báŋkku dáfun. Olles deaŋggi atná doppe báŋkkan. ¶
De lei Vádel-Erke mannan dámppa nala gávpogin, áiggui Skierrái ja siidii Márškui. Guollárahttimes bođii dan jagi nuppe vuoru, ruhtadeaddu gákteozan. Obmon mearragákti badjelasas. Olmmái meeron. De gullá golbma dáččabuori hoaladeamen gaskkaneaset bárdegeažen deahka birgenbeaŋkka nalde, eai beros duon gáktesámis maidige mii njáŋgá doahkegiesahaga nalde ― jáhkke suige soames jugát bohkkedan. Iežá olbmot eai leat go duot meeron. Vádel-Erke snjirrá, dahkaluddá oađđin, dahje orru dugo duihmi midja ii leat maidige dádjadeamen. Muhto bealljálastá, dánne leat alvvu ságat, harbmat vaivves áššiid beassá gullat, hirpmástahtti váigadat: Ivvárstádi báŋka lea mannamin dándorii. Koŋkáneamen. Vádel-Erke daid gula árvidii: dat galget dal dál Ivvárstádii hoaladežžet gokte meannudit, gokte báŋkka birget, gokte finánssaid bordit ― amas ii gullostuvvat1 sii leat gopmáneamen. ¶
Ivvár, guhte lea gassa historiagirjji lohkan, diehtá muitalit: diet lea 20-jagiid loahppageaži roassut go dalle máilmmi báŋkkat gopmánadde. New Yorkas lei kaos[?], olbmot manahe ruđaid, máŋggas gahppade allahuotnahiis bodnái. «Life has no meaning anymore[?]» váikkuhii gitta Ivvárstadii. Jorgala ja čilge ipmásis; son lea gul dáid lohkan. ¶
De-eh, čájehii leat; áhkku dugo logadettiin Ivvára jurdagiid coggala gihtii – «duole vai birgek ovtta gaskka» . Ja čormmadievva doalppaid goivii gieđain – «buvtte loabak» . Ivvár guokte gieđa gohpeláhkai doallá, áhkku deavdá minttaiguin – «gal don logak maŋŋel» . ¶
De val abmeleani ámadaju badjel manai váigadas dugo lei Ivvár dadjan máilmmi bahámušaid dasa; áhkku moskoluvai, juoida vastiid muljui dárrui ja orui dugo buot máilmmi čieža suttut su nala gahččan. ¶
Ivvár árvala die leat gaskariikkalaš busttávat. Diet «o» lea «å» , ja diet dáru «å» lea dušše dáppe ― provinssan, muđuui ii dihtto máilmmin. ¶
Ánddar, mon dieđán, lea imaštan mat roahkit ja ruskkat ihtaladdet ain goas čállosa sániide dan ođđa rámátihkkagirjjin maid son lea hevssulit oastán Harstad gávpoga girjebuvddan go juo badjelii bođii. Ivvár diehtá čilget1 diet leat dadjadanmearkkat, dat rihkku mii ihtá sáni nala dugo čuoikka baika, das ádde gokte sáni dadjat galgá, man dássái deattu galgá bidjat dajadettiin. Lea ávkin dieidda guđet eai gula sámegiela beaivválaččat, dahje guđet eai ovdal leat gullan sáni dajanaga. ¶
Ánddar nai geahččala guldalit rádio sámi sáttagiid. Finnmárkku sámegiella, já jáh. Muhttuin manná botnjut ja boastut; son ii movttal oskkidivččo dakkáriidda dálkedieđahusa mii galgá gullot oppalaš Sámin: dat ii doala deaivása. Go sukče nuorttu de šaddá luládat, go sukče oarjjebiekka de bossogoahtá állin, ii hal die leat luohttehahtti. ¶
Rievsatbivdu lei olu suohttaset go dat durkegeisáriid skovlá, ja mon čálihin girjjiid Romssa gávpoga guovddaš-girjerájus, girjjiid spiriid ja elliid birra, ja siiddan lei Kravchenko Jeg valgte friheten[?]. Dan lohken. Lei ássábut go Biibbal, ja lei juoidá revolušuvnnaid ja kommunistaid birra. Gii dan lei háhkan in dieđe. ― Ánná Karenina nubbi, dan čalihin, dasa liikojon. Das dadjá: nisson lea cevttis ja lávttas dugo vuolleriikkalaš gurke. Govahallen Mujjá, govahalan Ánná, vel nai Inggá. Sii dat vuolleriikkalaš gurket. Čálihin nai Kama Sutra, albma gávnnahus — go in diehtán mii lei girjjiid. Doppe orienttan gávdno gul juoga man gohčodit máŋgun, galgá leat hui lávttas šattáldat; Kámá Sutra muitalii nieiddaid láktat dugo máŋgo. Árvidin ruvva dán girjji ii seađa beavddenala jolgadit guođđit rabasin. Pudde vel diđii girjji leamaš gildon. ¶
Mon šadden dan jagi ja vel ovtta dušše skoađardit. Na, aa, barggut ja hommet gal ledje. Rievssahiid gárdon, hurriid vuožašin — aktii geahččalin čiehpagin gitta valdit; fierpmerumppa josten čiehpaga nala goggo árvidin hurri čuvvada vuolil labi. Lei gurte, ii šohkun. Ginccardii, gođđen, botnjalin oaivvi nu go ledjen áhččám oaidnán botnjat vuonccá oaivvi. Livččet galgat luoitit, Ánddar dajai maŋŋel. Luonddu heakkaid ii galgga nie váldit mat gárddi sisbeallái bohtet, dat leat suoji ohcamin. Dan rájis de bissárahttin lei somabut go čiebahastin ja giellan. Ja mon juo nai geaŧkki doŋkalin, ja oallot rehpesa. ¶
- Loga val, Ánddar sártnui. – Doala val logadettiin gažaldaga: čállá go duođaid? ¶
Somá gul bissuiguin, gielistan láhttedettiin hálddaguottum hui bissoposetiivan. Herbmen mon 700 sala dohken doŋkalan geatkki. ¶
- Doŋkalin mannan vahku 700 sala dohken. ¶
Lei vuollegaš stohpu, lavdnjedáhkku. «Husmánni» doalvvui mu oktan gávnniiguin rastá stuora jávrri. Garttan orrut akto dibmarstobun jur jávreguoran mas ledje olu dápmohat, muitalii; vokkut lávejit gul, stuora ráiggiid jikŋii ledje bohkken. Dađđege čájehii leat vilges guorggat čoliid sinne. – Muhto huohčču láve gigá spealudit goržin. Ja gorzevuolin oidni álás niedida, guhkesvuovddat ja neahtta, allon villehala suddudit. Ná, de manai. Mon báhcen dugo guŋkan hirsagoahtái jávregáddái. Juo eahkedisviđi de ealggat ja ruiggut guhto stobu birra; nasve osttuid. Ja juohke eahkeda. Vai mus bissu doŋkalit — de in livčče fertet dušše oasttamárffiid borrat ja spinni buoiddi. Oktii vahku lei jávrri nuppebealde viežžat biepmuid maid Nielsen Eftf saddeje husmánnái mii buvttii; lei dat guhte gevrii dimbariid maid mon njieiden. Doppe galggan viežžat nai poastta. Buvttii dan nai, muhttuin. ¶
Giđđat go jogat dulvet miessemánu báliid de lea dimbbarahtadallan, muitala «husmánni» ; diet lea gul bahá várálaš homma. Go dibmarat čuoggaset labavuollái de časká dugo livččui stállu huškumin: gassa čoskkat doddjojit dugo riššasakkit. Sus aktii goasii juolgi vavdda go galggai gažžáruhkiin gákkastit vai čuolbma luoitaša — háhppehii nuppe golgi čoskkaid nalde háskut gáddái. ¶
Amma lei hal dat motoráhta mii lei árjjil, dadjen. Njunnái gesii. Dieidda vuovdedeŋggodeddjiide njálggástalai; árviđin áigo «forstmeistarin» beassat. Dát lea dušše gaskkabottosaš homma dan botta go lohká dan bajimus allaskovllá meahcceoahpu, dát lea su «praksisa» — muitala heastaolmmái. Vuojiha olbmuid eanot bargat go vejolaš munidit. ¶
«He he, go dat Sommerjuoidá ii čálit guvttiin ss-ain, dan ahčči goit lei SS-offiserra soađi áiggi» Ánddar guohču soames dáččii. Dieggo leigga ovtta oaivvil. Go dat guokte dáččalaččat riidaladdaba gaskkaneaset gean gusat gárddi nala leaggánit, nubbi sivaha nuppi ja Ánddar gávvil bealusta duon. ¶
Ja duođas, mon lean čuorbi gieđaiguin, cukku maid skovllán bargen gopmánii buoskasii, reaŋko maid guvžen šattai skužžas ja lirkkas, na bat stovlá ?— heh, mii dakkaviđi go Ánddar dan nala čohkkedii bus dulvvai doddjot. Muittán lei heahpat. Dimbarahttin lei leamaš vuoikka lossat, dihten dál; ákkorddaid deavdit ii lean álkki — inge galgga sivahit nieiddaide mat livjahallagohte mu birra. ¶
Nie sártnui 67 Hansen — ieš dáččabárdni simme gávpogin eret go «87Alosberga» . Sárdnu, dat riidala olbmuiguin, čálaša ávisaide, dušše son mat ipmirda riekta, nuppit dahket vearrut. ¶
De hiebai mii ajehuvvuimmet meahccehárjehallamii; loavddaid vuollái bissut bidjojuvvoje ”gemsii” — GMSii — mii lea dakkár stuora loavdabiila. Lei njalggas, ja vuodji lei čuorbi, gopmánii várivuollái, ja bissut manne seahkalaga guhpan, ii aktage dieđe guđet lea guđet. Sabihiiguin dulbmojuvvui šalka man nala galge bissuid bidjat. Kápteidna čuorvvui fenrihkkii vieččahit bissogeahčči luhtte listtuid. Das de lutindánta lohká nummariid, listogeahčči gávdná soalddáhá nummara ja nama geasa dal bissu gullo (gullá). Muhto mu namma ii stemme dán bissui! Man munnje buktet lea mu ovddit, mon dovddan muoramearkka, val in daga eanot diehttin ― goit hal in vuos ain. ¶
Simme trohppii go mon bođii 35 Jensen, linjeolmmájin, albmá spivkár, mearrabealde eret, soames vuonan Romssan. Aktii bijai lohkosániid sámegillii munnje logi rádjii, suige mu geahččalit áigu. Muhto mon gullen die lei bustáva mielde, sámegiella; nuvt han ii aktage hoala, árvidan. Na mon geardduhan, val aitto mon nai nu go dáčča livččii go sámegiela áddestallá: okt, gåkt, gålm ― nie bieđan. De olmmái ii dadjan eanot, dieđe hal maid jurdilii. Muhto gamustam dovden olmmái áddii mu, dugo diđii makkár mon lean. Eai leat hal Álosbeargga eahpegeažihusat Jensena vuođut; olmmái leš iežáláhkái oaidnimin ja dovdamin. Gamustam dovddan olmmái diehtá mu sápmin. Mu ii ávtte jáhkihit su ahte mon lean mat dačča mii lea gullan sámiid ja daste veaháš oahppan ― go nie áddestalan. Mon in jáhke die lei baháguren; ii 35 Jensen oro leat dakkár. Olmmái lea vel vitmot, smiđug, gávvil go hiehpá, dádjada olu sihke duoiguin áppáráhtaiguin ja gokte bintet. Val diktá dáččaid vuos hommet; leat dakkárat mat bikšot, leat bojat mat hal máhttet, gul. Uhpeheamit. Go de eai boađe áigálii de 35 Jensen lahkanaddá, geahččá, dahkala moadde giehtageivvu ― ja dále de lea reiddas ja bintegis mii hal de leažžái: ¶
Suohčala munnje vajahasa. Máisto aitto dugo siidamárfi gen galgá. Lea sámi málle. Duorri ja fatnu olin, máistagin. Mon guhte lean ieš ipnnuid ráidnen ja oahppan doggi ja márffi gárvvisin reidet, dovddan sámi borramuša. Dalle mon in eahpidan: 35 Jensen lea sámi olmmoš! ¶
Gaskkal hoala de skilihii leairra álárbma, buohkat ravge: go lea álárbma de galget gaittiinnat čoaggánit šilljui bissuiguin ja feltagálvuiguin. Mii gaittiinnat áimmaimet bissuinguin ja buot soahtegálvvuinguin šilljui, fievriiduvvuimmet dieđe ha gosa, vahku bisttii dat mánevar — ja mii háddjašeimme. ¶
De lean jođus sáiddiid bivddážit. Váigat go vielljam ii vuolgán fárrusam. Maid son dieid mieskká dággehájáid vuoidnat, gul. Ii gen Pudde máhkkon. Mohkástalai, oarjenieiddat leat gul vuorddus Oanttasii, son galgá dieid guoimmuhit. Puh, mu ii jáhkit. Muhto dieđán siis leat sogat oaivegávpogin. Dáidet dat bus boahtimin? Pierra — mii eat šat gohčot su Puddin, dušše mon muhttuin; die ledje bárdnejoavkku nabdahasat — ii leat gen goasege leamaš nu áŋgiris guollebivdáriid, dan gal ii. Vuolggán akto. Jurdil jus vel ruohtažan ban rivgonieidda nala doppe mearragáttin? Livččii somá Putteguovttos vielljainam hirbmástallat, dagašeigga bánneguovttos rapmasa — «na de oaidnibeahtti go eahppi vuolgán fárrui, ustibažžamguovttos, gáhti hal» dajašin. Jur bohkosan dánne váčči, olbmot jáhkáše mu bieđđalan jus vuohtáše mu eivaktu bohkostallamen loampolettiinam vuovderáiggi mearaguvlui. ¶
Gea don doo: čuoččastii gearggi nala, čuožžu geahččamin smávvát dohko smávvát diehke, oaivvi lihkada dugo gáđđebuvveš. Maid? Iežas go munnje čalmmustallá? ― in go mat su oainne?! Dugo mon berostivččen das! Mu vákšu gárgorávddan gotnamiinam áiggi daiguin sorrolas suonaiguin. Bintedettiin reidduidam lihkan dugo mii hevsmánniid, dahkaluttan olmmájin, jáhkkus mu soames luomo-áiggi slánttardeaddjin, skuibut mu šahppa, viŋul mu vuossu, dušše ovtta oalggi badjel valat-báddi. Divun divvosin. Šlivgilan vuoimmi beara, šluvkka doškala lahpii fávliid duohkái. Čálbmečiega oainnán čohkkedii, rássebuvdna dovgusin, čohkada čunnáda oppon gaskka. Su suollemasat dárkkun, in vuos áŋas eret, orustan – go dat gen orusta. Jus eai livčče dat álas buolvvat ja lievvelis rumaš lihkkamin de sávašin jávkkašii mu oidnosin eret. Čalmmástuvvagoađašin gávkku. ¶
Boddui ii jietnadan maidige, in mon gen, mii mu vel sáni dánne njivkat? De divvula horpma suvkka ovddal, mu mielan dugo skilddaras ― ja lea várreáimmadas duogahas. Hokkárbijavári bajil báitti beaivi čuovgá balvvaid gaskkan njuolga su ámadadjui, čalmmiid skiedjá, hehttu čákčit ― su čalmmit liđvet. Hoaladettiinis de nieidda čalbmeluommat rabaidit ravkkastallalaččat, in lean oaidnán geannangen nuvt, diet mus gamui, juoga geasohišgođii; die lei dugo násttiit ravggodeamen. In vávda hal spážžat, in nie. Muhto geasuhii. Mii die ges luovahasaid? Abe mon in sáva šat eret duon nieida mii lihkada mu ovdabealde dan botta go mon guokkardan váddobastiid badjel, bussen gitta go gahcala bárttašuvan go mon? — «plages du?» . ¶
Guoktegávdnái: galgen go viššat oahpásmuvvat vai in? Áiggun lonohit ovdda sluvkka vai bissu geahččamin, oaidná mu sluvkahivvodaga – vaikko lean dugo gávpoga dáčča várrejávreguoran: olu sluvkkat, unnán guolli. De lávkesta rávttu nala mu jur ovdabeallái dugo gáddebuvveš, lihkká dugo leavvedolgi vealččas gerggiid alde. Mu mielan leat dugo čevžžo juolggit — seakkit, guhkadat. Čábba lávva. Guggesta, váldá jorba gearggi, gearahagas gellojon jorba gearggit vieradit juolggevuolin, akta heivešii reškesa deaddun. Gurasta čáhcái – bárut cuvkejit goalkelábi. Čuoččasta. Beaivváš gibruda vuovttaid; su guhkes vuovttat birra oalggi dugo báitet — skilddu hámuha, dakkára maid lean oaidnán dáida-girjjin, Skum go vai Rembrant vai guhte leažžai lean skildarahttán geahppadit gárvonan lievvelis nieidda áimmádasa vuostá, vuovttaid gibronaga. ¶
Juolgái buorit coavcci mudden, dan dahká dot nai geahčadettiin munnje go guoli ládden gárgui gerggiid gaskii, gurastan bajás daŋaslavdnjeravdii. Nieida viehkala bisseheamen amas ii čáhčái spirlat. ¶
«Har du `an?[?]» Boahtá smávvalávkki geavkku mu guvlui vas, gahčá: doabai go gitta? Čalbmegežiin oainnán lahkanaddá, njunnegežiin havssán njálgga hájaid, oadar doalvu, lievlá dugo soahkehálus. Gieđan doallá skáhčila, duonne vielttin šaddet gen dokkár šattut, sedum roseum, dovddan látiina nama, Ándaris lean oahppan guhte Jessundda eanandoalloskuvllá váccii ovtta gaskka. Ieš borrá dan lasttaid. Ánddar lea goahtedáhku nala jođđan šattažit; dalle eai hillačalmmit gul cahkket goikeseammaliid buollit. Ja Rávdná lea dadjan: go dan borrá de virkkosmuvvá olmmoš ja gierdá olu. — Rodondendron rodosea, sárdnu duot. Boares «flora» gul nabdahas — ovdal go dutke lagabut. Dál «sedum roseum» , diehtá muitalit. ¶
Vuoi hiebalas go dohppegođii aitto, eahpitgehtte guobmá mu bivdárin, darvviheš muitui. Várra jáhkká mu vánta mearraboján, galljes goarvanan šáhppavierggás háhta vuolin — albma olmmái. Sama jáhkká mu soames gávpotlaš geallun dánne soapmása guossái vuolgán ja lodnen reidduid joavdelassamii? Gurgguhan suona ja vas giesan, stálle-ivdnát sáiddiid riesttán. Hoigadan bajás bávttiid gaskii. Nieida viehkala suvddiide váldimin, doalvu roggelágán laba nala. In lean mon gohččon su áittardit man ge sáiddiid, ieš dagai, ja dat dahku mu illudahtii. Guoibmolaga su lieggus lági dát su dagut mus buorre váibmolašvuođa dovdduid bovttihe dan olbmo guovdu, dan in šiite. Dat su «vuoi» gal ii sáhtte leat leamaš bahágeažihas. ¶
Die vas bátnjet! Guolleriesti jođii báncci aiddo davás, ja vel gáddebui. Mon áiggošin sirdilit gáddet dan mielde gosa manná, muhto guliid guođđit skávlliide gal in áinnas daga, danin dušše moadde lávkki dobbeliidda lihkan, lahpabui — biergi orro leamen bissánan. Die lea báktelahpa mii goarvá, ja leat sávžžat dulbmon čáhppadin vuolin, čuoikkat čurohat baikkaid alde gisset ja goama vuolin várlejit dihtos hal makkárat; girbmidet gonne ii leat biegga gákčamin. Sáttuid nala ledje dirran noarssut ja smávva soadje-divrrit. Hiktehat. Garjá lei ganton dasa, dáidá čohkkeváillat leamaš. Vai mirkot go? Leat álgán hilskuid goldnahit mirkuiguin. Lottit borret ja jápmet. ¶
De riežáda. Vieksái go son báhččui? Ná go nuvt rihččut vázzá, mon jurdilin. Na mannes hal galgá nu meatnut dugo čoskena vahkkoláđiid modeallat; dieid girjagis vahkkoláđiid haga eai livčče feaššut guojihan muhtaide. Dánne mievtta sinne čuoikkat ja čurohat gullojit gen gissamin gokko gusat leamaš gáddeguran čáziid slaggamin, ja leat baikán. Bastilis suksačurrot suige gaskkistan nieidda. Rássečoalttu nala orostii, oainnán. Oaidnit mu čuožžu vuordimin. Rokkai gurppas smealčaga, bijai njálbmásis – ja rokkai vel ovdda, jorggehii, bođii lávkki mu lusa go mon orostin – fállalii «vijl u ha?» — siđažan go? Dugo guggestii oaidnit mu gallješ goarvasan šáhppavierggi vuolil, buvttii gieđa njálmovdii ja mon dugo lotti čivga caggalan njálmmi, dassalii sisa moadde smealčaga. Dán gearddi šattaime vuosttaš hávi goabbat guoibmáseame geahččat oktii čalmmiid — lei ártet, lei amas ja oahpis oktanaga, in lean ihkenas amas nieidda goassege njuolga čalmmiide geahčastan dáinnalágiin, in dieđe dovdui go dugo addilit juoga iežainis nubbe olbmui. Dál áicen1 su nubbe čalbmegolles lei alit, nubbe golles ruoná, mu govva hámádalai, doppe lei mu mielan dugo luovádat ― mu ald iežan go speajal? Oanehis áiggi, livkki botta, oanehet go cižáša civkkan oaidnileimme dienláhkái nie, guokte vierrása soaittihaga oktii gávnnahan Rávttoluovtta njuohpiriid nala — nuppis stuordáččalágán stevvelat maiguin ii duolmmo eatnama litnásit, mon nappot, nuppis lines náhkkebivttas mainna dugo litnásit njávkkada eatnama vázzidettiin, duon olbmo vuollegaš gámávuođulágán goarustat. Muhto ii leat alddas iige ruojas, dušše vuođđu ja garžastat birra juolggi, vávda čabo gámavuođđu — mu mielas šattai imaš duon bearrái hal juohkediŋga. Čalbmeravkka, na ean moai goit-al gávkat galgan goabbát guoibmáseame, gen. Heahkkat jurdilin: In muitte goassege ožžon guhtege nieiddan smealčaga, in Reitas gen, man oktii dieivvadin Per-Ivvára dieván go bođii várin olu láttagiiguin, ja mon ledjen mannamin Borsojohkii guolástežžet. Muhto Reita — sámi neida, dát dáá val rivgo. Dovddut jorggáhalle, máhcašalle. ¶
Šlivggudan. Nieida čuožžu geahččamin duonne dobbelin. Mii mus nu? Bárttašuvan. Mon ádjánasten gálgat suona luovas mii lei vavdan njeaccehii. De mu ovdalii bođii. Hámolaš, ii miige čoallás nieiddaid, seaggi dugo muorrarivgu maid olmmoš bidjá há ssui, na rivgo han lea gen — nuppe doabagiid mielde. Ja dot su vuovttat mat lebbet hárdduid badjel, doavdnját dugo várrerásit. Gearggenalde čohkada, juolggit gohčadit, lihkket dugo biellonjuovčča hálddin gitta, de čuoččastii, vátnjalii lávket, muhto lei gusa dearka masa njiđđai ja aitto nieida njalgastii mu nala nu go lei, sluvkadoassu ravggai gopmut dearkka nala, mon sus gardnjilii dollestin, sálkalin su bajás — mu vuosttas guoskkahas su, ja moai bohkošeimme go vivvur čielggai. Dollestin su oane-oanebotta guhkit go juo dárbu, eanot in darvve, in loste. Dál ledjen goit guoskkahan albma rivgo. Vuoi. Puddii galggan rámidit go oaidnaledne nuppus; dadjat: Háh, vuoi gáđa hal lávvi go it vuolgán mielde. Oahpásmuvven rivgui. Im jáhke, oainnihan dadjá. Na sus goit guossit, duostu, son ii dan dihtii sahttán. De dajažan: Eai biđe du oarjelaččat dán buohta galggan dutnje dadjat. Oainnihan. ¶
Ruvva moai leimme ovddas duoinna nieiddain guokkaheamen daid mu suonaid ja váddobastiid — fiergun manai, gieri nala visot. Ii daja sáni dáid botta; na mon lean ilos go dušše bissu mu guoran jávohit; val bieggaspállit ja dovddut rievddašalle. In mon gen njivkit maidige. ¶
Goasin jeara, leažžá go son dávjá spáidnasiiguin ovddas meahccemohkiis? — mas albma dáččaránsel sealggin? De hodden, dál diehtá makkár mon lean. Go mus lea vuossu! — samá hal dalle, go ii han spáinnas viegastala gáffegiebmi siidagoaru lávkkas dáppe mearragáttis. Sama dál mon julgal dovddastit hehtton guhte lean, makkár lean. Sápmi. ¶
De jorribiegga rámskkádii lasttasroahpan suhppemuoran donne badjelin, háddjii jurdagiid, ja buorri han lei. Dán vuoru dán vuohku. Mon mannalan čohkkedit daŋaslavdnjeravdii, divun rávttu nala gáffegiepmi ja niestti. Mu vieris guoibmi haskada báktelabas vulos ja rancula gilu gievvaga rastá mu gurrii, čuigesta vuovdegeahčai, doppe gul ája sáivvilda, mannu dohko, árvala – doppe gul morret. Ja jorribiegga váidugođii. Val balvvadišgoahtá áimmádagan. ¶
Mon ledjen dugo duvdán doaresbeallái dan bahčaga, dan balu gávnnahallat sámi bárdnin. Val galggalin go beanta gielistit? Go Budedjun johtodámppa mielde Hárstaid guvlui mátkostin diibmá de gažai oarjelaš: gonne mon erehin. «Frå Harstad» mohkastin ― árvidettiin olbmá dárus ahte suige lea Helgeláttin eret iige dáppe dáid birrasiin, dalle ii mu suhppe. Mon in čovkkohala mon lean sámi bárdni. Mon mat dáčča, árvideapmái. Dalle. Nuvt die ledjen de guhkkin eret márškkus, val gusto davvilaš. In dan áiggi diehtán Harstaid leahkimin dolos sámi suhkes ásodat ja báikenammaseaguhus ― vaikko Ánddar suige lei muitalan dalle go mon čivgan. Dolos orrostat gokko máŧkosteaddjit oroste go bohte borjasteamen, vuoinnaste, muhtimat guhkes áiggi, muhtimat dušše moadde beaivvi. Áin šuotnjá dáppil olbmuid «o» ja guhkes «å» dugo «a» ; das de šattai orrostat gullot dugo «arrestat» , ja h-jietna lea maŋŋel boahtán. Sárdnu Ivvár. Ja mon lean ieš gullan dáčča guhte iđđesviđi dearvvahii «go maren» , ii val «god moren» . Die lea fonetihkka, dadjá Ivvár. Nu dat hárstaidat lea sámegiela vuolggahas, oaivvilda son. Dáid ledjen gal ovdal veahaš juo diehtán áhččám bakte. ¶
Nas go dadjá: «du e vel fjellfijnn[?] » . Sama han jurdila? Cielahansániid sikkarit dovdá. «Din forbáááánjá fjellfijnn[?]» lei dáčča munnje cielahan bargosajin diibmá, dan ánleakkan, go in lean máhttán bintet fásillaid nu go dan mielan galggai leat riekta! Mon soaiggun. «Du e vel fjellfijnn» . Aa, aa. Manne galggan dakkár gažaldagais ballat? Oaittaskan, mus rasada sidni, dárbbašivččen váiddoduvvot — go na ges fáhkkestaga dovdagohten. Geahčan dosa. Oainnán heittii bivdimis. Buktá stávrra mu gurrii, moddjá, geigá munnje: mon dat han lean guolásteaddji, árvala šiega jienain; das lea viskesrukses jietna — dugo dot lieđđi mii luohkán naigahallá bieggaspallii. Juoga ilmmin lievllada dugo hálus, dugo máihli. Vuoinnalas bessemat. Mon šiehpun. Oainnán vázzila goikebovnna nala, geahččagoahtá nuppe beallái, čuožžu giehtaloaba čalbmegulmmi badjel doala. Geahččá nai čáhppesvárddu guvlui, ja suhkes leibe-dieváide dohko. Geahččá áimmadagaide, ávdagas vuovddaide. Ii šat márskku guvlui. Muhto de vas oaivvi jorggiha aitto mu siidaguvluide. Masa son duot olmmoš fáhttehallá, jurdilan. Doppe márškku váriis ii leat mihkket buollimin, doppe allagin ii leat mihkket báitimin. ¶
Dál huomidan Sivvara sániid: «Min leap gal sámik, men miin leap buorop sámik» . — Maid son olmmái oaivvildii? Sama ”buorot go badjolbmát” go? Buorot sámit. Heh. Eanaš oassi sámit dáppe leat man ge muttu sieiva sámi gieran ja oaččin, miin máttut leat buolvádagaid rájis buolvádahkii bohccuiguin bargan dolin ja eallán sámi eavttuid mielde. Ja de vel eat dál mahkaš galgga leahkit sámit. Eat čielga sámit. Go eat ealustala bohccuiguin, de. Vuoi dáččajorgguid! ¶
Gomot mus lea harbmat boares gierravarra. Juo romarat dihte miis saga. Ja vel dáččat gávnnahit jearraladdet leš go miis boares sohkasuotna. Mii mus dalle? - Dugo mu mearabeali gierra ii lean sápmi! Buiga sápmi. Gierra mii čađat lea fatnasiid huksen, eallán juohke vuonnan: Gulen — doppe vuollin juo nama bakte duođasta, ja oallot sullut nu go «Guškøy» mii lea «Guškesullu» — diet guškástat-loddi; mu áiggedološ máttut čogge moniid guškesulluid alde[?]. Miin dološ máttut leat vilges nuorjjuid ja čáhppes jipmiid bivdán, miin gierra lea jorba áhkalággáid ja duolba bálddáid gođđán viehkislaččat; dat leat bossuid baldalan gabnjan gátti nala ja njuolaiguin heahkkahuhttán biergo-ealiba. Nie leamaš mu dolos máttuid birgenláhki! Ja vel feerejit daččat dugo sápmi mat livččii nuorat go 1814 ja nuorat go 1536..! Gahčos goasse golgodáčča bođii davás? — bođii ráfehuhtážit sámiid vai ferteje viervváis bajás márškkuide báhtarit? Eai galle buolvádaga dás ovdal! Báikelágun leat de ferten orrut geasset geat Vákkofierdda birra ásse. Muhtomat gal iešeavttot johte jahkodagaid mielde — diehtiba Ivváraguovttos Ánddar. ¶
Maid bat diehtá duot miin duogažis, ii maidige. Ii dieđe: Geasset leat miin máttut lihtariid biepmahan ja biesmmardan duhát jagiid dásovdal juo. Ivvár diehtá juo 1245 báliid dálustalle Báikelágun, su ustit [sápmi dat nai] áigu duŧkat lagabot dieid ásejiid ja duođastit čađđananalysa bakte, dan C12, bakte, gul. Duktasajiid goit lean mon ieš nai oaidnán doppe. Goađit leamašan. Guhkkodalas goađit, suige veavssit. Návehat. Ja dáčča sárdnu «gussa[?]» lea dáru sátni «ku» — vaikko lea vuolgán simme guovllus gonne áltáialaš ja indoeuroopalaš patergielat čuodjagohte — dan muitala Ivvár lohkan gul juoste. Dallás olbmot leat lonohallan sániid ja doahpagiid, gusto oktavuođa doallan. Dáčča — dolos hunara sohka. Odin[?], siin Ipmil — lulleguovlluid vuolggahas man bukte mielddáset. Čudiid máttut. Olles rittu miehtá lea nuvt dáhpáhuvvan: sámit čuđiid dihtii leat ferten báhtarit vákkiide ja láguide. ¶
Muhto miin vuogádat ja eallin leamaš johtti olbmo eallin; jođi buorobut go oru. Maiddái meronat johte njárggais vuotnalassii jahkodaga johtimiid mielde. Ja dáčča jurdda joatká dolos fásta mátrikkaliid hurkkiid, Ivvár sárdnu dien gohčoda dološ rumarat látifundiaservvodahkan. Dallás bugáš goahčelágánat aitto dálá stuordálonasvuođa muttut; dalle barggahe slávaid; gean lávejit dálá stuordálunat barggahit? Árvit sámiid! Stuorservvodat geahččala doalahit lanjjastagaid; Engels ja Márx gal leaba duođaid ipmirdan. Ivvára historiagirjji lean lohkan — várra mon nai galggalin ohcagoahtit skovlláide. ¶
- Runnot, sárdnu go guolli dohppii — «rødtorsk» . Gurrehala risttii guoli gárgui — aiddo rukseslágán dorski. Sárdnu, son vuohttá rahkumis: runnot šliettas, sáidi ealás, livru gievra. ¶
Ándar čeažám dieđan dadjá: dáččasearddulaččat ruvvabut njielastuvvet. Nuvt čuđit, nuvt gárjelat, nuvt birkalat — visut diet sogat. Ja «birkal[?]» ― das han vuolgá sámi garru: “vuoi bearkkal” . Jáhkán Ánddar oaidná maid goit Sivvar biehttala oaidnimis. ¶
Muhto nieida ii hálidan luoitit stávrrá aitto dál; lei nu somá guolástit dán láhkái, suohttaset go giehtaváđđuin ja bálddiin, gul. Riestista vel ovdda, luoitala amas ii rágudettiin boŧket. De mon manan lusas, válddán stávrrá. Giesán. Árvida mon dál lean duođas áigumin mannat. Gahčá, oččošii go dieid čoaluhis guliid? ¶
Gal oaidná. Vuolgá moadde lávkki mu buohta. - Čohkkedeadnu, hoahkkala heahkkadaga, girjju jienašuona. Cuigestettiin luohkkái gonne hearvarásit šaddet, dadjala «dær » — dohko ben čohkkedit. Goasin ribat sámegillii dadjat dose doo go? — Livččii go dahkat maidige? abmen jurdilit. Sámegiel sáni biestit, aa. Imaš — go munnje ruohtastii dorvu: ii dagaše maidige, duon dáfun — jus mon ribahivččen sámi sáni luoitit. ¶
Dáid bottaid lei váhččen, ilbmi vas jaskon muhton gaskka, aivve suhpemuora lasttat doarkkiste. Lottiid lávlun lei váidon, dušše meagás lei gullon hemmardeamen almmi áimmun. Muhto de balvat jorggistisgohte, moai ean lean áican go lei geassán áimmadagas bajás lullin, ean vuohttán ovdal go savdigođii, leškigođii, njaššagođii duolbabávtti njieblaide. Moai geahčasteimme báktegorvii čuođi sala dobbelin. Dohko! Dále de álddagas časkii, baján ráđai, sleabbugođii ― mon ledjen abmen áŋastit lávkii, guollehoŋkii, moai goappašaga olliime viega goama guvlui — biktasat hahppehe gástat suoldnái, jur doške munno viega, mu guoimmi guhkes vuovddaid mielde golgá čáhci. Čoargá. ¶
Muitala dánne orru eadnás áiká — «ja hier bor olda » . ¶
Moai čuožžu ráhpa nalde. Skoalkala garrasit uksiii, dadjá sus lea gal čoavddá — vuorkojuvvon gearggi vuollái, muhto movra lea ain gullil. Dat ii leat gul dugo Narvikkan dat gávpotáhkku soađi áiggi mii aitto go bomba gahčai gáhtái, dajai: «versgod kom inn» — boađe gul sisa. Galggai leahkit vitsá, masa mon bohkosin vaikko gullan ovdal. ¶
«Å ja? Na na men gokte de?» movra dadjá. Giegir ii leat šat nu čavgat. Nieida han hoalaha gen eret, sollašuhttá, muitala son buktá gul sáiddiid. ««Guolik» » ― ««Guolasteaddji» » ― «feskaren mielddám» ; nieida seaguha sámi ja dáru. Mon neahppájin, dále lean duođas gullamin sámegiela! Duos! Vaikko hal melko. Ja doos ― dolos giela! ¶
Diet dat lei Ánnaid. Ruohtasta mus muitui skallui lohkan áigi: unna, urkulas nieiddaš, muhto?― Ii go dat nuorra niedabilttuid galgan ábiid dugiide, dalle? Orun muitámin. Liikká: duot dat lea. Mon goasin ráival Ánná allasim, dan vilges eaŋgala man muitájin munnje seavvui viegadettiin vancii ja mon báhcen girkovearráha gurrii … oaidnaleadno go moai goassege? Muhto dál dat lea stuora nieida, čábbat, fávrros, nehkolaš — dánne čuožžumin mu ovddabealde. Ja liikká amas munnje; nie dovddui. Amas feaššu. ¶
Ánná munnje čilgii, áhkku agaha gul dáivanii beassat ruvva; dat juo oaidná vuoššudeamen irrabeaivviide go vearál galgá gopmánit ja máilbmi šolgat, mearkkat juo lohkon. Jipmil válddos su vuostá, son lea geargan – ja son lea dugo bázáhas go nu guhki galgá eallit dugo boares jalke. Muhto — Anná sártnui — «oldá» sámástallá dološ sámegiela go jáhkká ii aktage ealli olbmuid gula; eahkediid ja ijaid, dalle. Hoallá ieš-aktonis, ii oro leamen goassege akto, denne leat gázzit, denne dugo leat vuoinnat ja vuoimmit geasuheamen guoibmolaga. Jáhkkimis ohcala noaidegári mainna manašii fitnamin máttarveagaidis luhtte, Ánná jiehtá. – Go mevresgárin almmostahttá čihkon áššiid, beaitaluvvon ásejiid beaivái buktá. Dan seammás áika agaha Jipmilii: «Sállelui Jipmil munnje ruvva vuolgga, leagálui dat beaivi duonnánaga» Ánná aistá. Muhto oldá lea nai muilalan, son lea leamaš Oanddáis mánnán ollesolbmuid mielde Dáktebávtti nalde biennajaččaid navddašeamen. Suoli vuoli dolle riemuid — amasii fáldi ja leanat, dáččat buot visot, boađe olbmo vieččažit ja troŋkái gurastit. Báhkinvuohta dalle ain bisui miin gaskkan, gul. ¶
Nuppádis go bohten njuhpiid nala — na lei nuppi jagi ja hopmalat juo, rásit sitnon guvggodan. Fállen. Eai rukkit eaige rajánat gen lean ráikildeamen go dahken mohki Rávttolokta dardái. Orustan geahččat suvkkageažin. Vuollegaš, silis stohpu mas lavdnjedáhkku skuibbui ― orui guŋkkas. Eahkedisroađđa givdnjui lásin ― ja leažžái go duolla olmmoš duohken? ¶
[iii] Gaskkaláldda áiggi namma mii soaitá maŋŋelas áigggid laktasan oktii boaresnorevnna sániin berun go dat lei rievdan norrevnna dihtii; go nubbe stávvalin lei /u/ dahje /a/ de vuosttas stávvala vukálla pálatiserejuvvui; boađus bjon «bjørn; sámigielas val bierna, biertna; gullu MRO. Oppanassii lea /ie/ hui dološ, ovdal pálatiserema: 前⁏搨汯驯洠敥潲慮猠瓡楮
楦牥慤嬠歫景敩摲⁡嘨查橦牯敤Ɱ嘠查晳潪摲湥崩‬慶牲㩵映潪摲‮潓楡⃡楆牥MRO (dološ meerona sátni) fierda [Vákkofierda (Vågfjorden, Vågsfjorden)], val dárru: fjord. Soaiá Fierdáfjord, Firdafjord leat pleonásma (fjordfjord) nu go Viestaralas (Vesterålen) lea pleonasma: Vest-vest. MRO alas = GU oarjjás ¶
IV-VI kapihttaliid mearrádusat adnojuvvojit dušše eaŋkilmearrádusa áššiin, ja VII kapihttala mearrádusat dušše láhkaásahusaid áššiin. ¶
Earret almmolaš virgeolbmuide gustojit dán kapihttala mearrádusat vástideaddji láhkai buohkaide earáide geat bálvalit dahje doibmet hálddašanorgána ovddas. Mearrádusat eai gusto stáhtaráđđái go son doaibmá ráddehusmiellahttun. ¶
Jus oktage gii bálvala dahje bargá hálddašanorgánas, lea váguhuvvon jávohisvuođageskui eará lága, láhkaásahusa dahje bargonjuolggadusa mearrádusa mielde priváhta beroštumiid geažil, de gustojit §§ 13 - 13 e dievasmahtti njuolggadussan, go eará ii leat mearriduvvon lágas dahje lága olis. ¶
Eará lága mearrádus mii muitala diehtoaddinvuoigatvuođa dahje -geatnegasvuođa birra ii ráddje láhkamearriduvvon jávohisvuođageaskku, jus guoskevaš mearrádus ii mearrit dahje čielgasit eaktut ahte jávohisvuođageasku ii galgga gustot. ¶
Jus soames lea váguhuvvon addit dieđuid, de galgá váguheami láhkavuođđu dieđihuvvot. Sus lea vuoigatvuohta váidit váguheami, jus oaivvilda ahte son ii leat geatnegas dahje sus ii leat lágalaččat lohpi addit dieđuid. Sutnje galgá váidinvejolašvuohta fuomášuhttot váguheami oktavuođas. Váidaga, mii sáhttá leat njálmmálaš, ferte dalán ovddidit go son geasa váguheapmi guoská lea das, ja muđui golmma beaivvi sisa. Jus guoskevaš hálddašanorgána mielas orru hui dárbbašlaš, vai sáhttá barggus doaimmahit lága mielde, de sáhttá dat gáibidit ahte dieđut addojuvvojit ovdal go váidinášši lea mearriduvvon. Muđui gustojit VI kapihttala vástideaddji mearrádusat dan muddui go heivejit. ¶
Sus geasa doaibma čuohcá, lea vuoigatvuohta váidit doaimmaovddidanmearrádusa. Váidaga, mii sáhttá leat njálmmálaš, ferte dalán ovddidit go son geasa dat čuohcá lea das, ja muđui golmma beaivvi sisa. Jus guoskevaš hálddašanorgána mielas orru hui dárbbašlaš vai sáhttá barggus doaimmahit lága mielde, de sáhttá doaimma čađahit ovdal go váidinášši lea mearriduvvon. Muđui gustojit VI kapihttala vástideaddji mearrádusat dan muddui go heivejit. ¶
Dihto áššesurggiide sáhttá Gonagas mearridit váidinnjuolggadusaid mat devdet dahje spiehkastit dán kapihttala njuolggadusain. Dakkár láhkaásahusa mii ráddje váidinvuoigatvuođa dahje mii muđui mearkkašahtti láhkai nuppástuhttá njuolggadusaid nu ahte vahágahttá bealleberoštumiid, sáhttá addit dušše go leat dasa dettolaš ákkat. ¶
Váidinásahus mearrida galgá go beallái buhtadit áššegoluid, muhto vuolitásahus jus dat lea áššis ođđa mearrádusa dahkan. Dat orgána mii dahká mearrádusa, ovddasvástida ahte almmolaš golut vuosttas lađđasa mielde buhtaduvvojit, muhto jus golloovddasvástádusa vuođđu lea váili mearrádusas dahje áššeráhkkaneamis, de sáhttá mearriduvvot ahte ovddasvástádus ollásit dahje belohahkii gullá dan dahje daid mearridanorgánaide mat ovddasvástidit váilli. Gáibádusa ferte ovddidit 3 vahku sisa, maŋŋil go ođđa mearrádusa diehtu lea joavdan guoskevažžii, datte gustojit 29. § njealját lađas ja 30 – 32 §§ vástideaddji láhkai. Mearrádusa sáhttá váidit dán kapihttala njuolggadusaid mielde, jus Gonagas ii leat eará mearridan. Dihto áššesurggiide sáhttá Gonagas mearridit váidinnjuolggadusaid mat devdet dahje spiehkastit dáin njuolggadusain, masa gullá váidin go gielddastivraorgána lea mearrádusa dahkan nugo namuhuvvon 28. § nuppi lađđasis. Áššegoluid maid lea mieđihan ovtta beallái nuppi lađđasa njuolggadusaid mielde, sáhttá bággobearrat duopmonjuolggadusaid mielde. ¶
Gonagas sáhttá mearridit ahte dán kapihttala mearrádusat mat leat ráddjejuvvon hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš almmolaš orgánaide, galget ollásit dahje muhtun muddui gustot maiddái earáge almmolaš orgánaide dahje priváhta riektesubjeakta go dat mearridit stáhta dahje gieldda beales. ¶
Jos almmolaš orgána ii čuovo dán kapihttala mearrádusaid, de sáhttá son geasa ášši njuolga guoská, váidit dan orgánii mii lea dasttá bajábealde dan orgána masa váidda guoska. Fylkkamánni lea dat ásahus masa váidojuvvo go váidda guoská gieldda dahje fylkkagieldda orgánii. ¶
Geahččoeiseváldi sáhttá omd. buktit hálddahuslaš cealkámuša dearvvašvuođabargiidlága kapihttala 11’ mielde. Dán kapihttala mearrádusat eai boađe atnui dákkár ávžžuhusain ¶
Divššohasbearráigeahčči galgá bargat dan ala ahte vuhtiiváldit divššohasa dárbbuid, beroštumiid ja riektesihkarvuođa dearvvašvuođabálvalusa ektui, ja dan ala ahte buoridit dearvvašvuođabálvalusa dásu. ¶
Lea leamaš gažaldat galgágo ásahit sierra gáhttenkategoriija vai suodjala boazodoalu dahje eará doaimma, oassin sámi kultuvragieđahallamis. Gáhttenkategoriijat, mat ovdanbohtet lávdegotti evttohusas, leat mielde suodjaleame luonddukvalitehtaid, ja dainna lágiin leat veahkkin suodjaleame árbevirolaš meahcásteami, nu maiddái sámi geavaheami. Evttohusa §:s 32, bustávas f, boahtá ovdan ahte guovlogáhtten veahkeha doalahit ovttasdoaibmama gaskkal olbmuid ja luonddu. Dat geavaheapmi mii nanne dánlágan ovttasdoaibmama, dorjojuvvo evttohusas. Gáhttenvuogit, nu movt álbmotmeahcci ja eanadatgáhttenguovlu, adnojuvvojit juo odne sámi kultuvragieđahallama doarjjan, go gáhttenvugiid ulbmil suodjala luondduárvvuid ja maiddái go dát geavaheapmi mii lea gáhttenulbmiliid mielde, sáhttá jotkojuvvot. Lávdegotti evttohusa mielde sáhttá dát geavaheapmi jotkojuvvot, gč. eEvtt. §§ 33, maŋemus lađas, 34 nubbi lađas vuosttaš čuokkis, ja 35 nubbi lađas nubbi čuokkis. ¶
Bivdolohpemearrádusa gáibádusat sáhttet mielddisbuktit ahte muhtin bivddut, mat árbevirolaččat gullet sámi kultuvrii, eai soaba oktii luonddugirjáivuođalágain. Dakkár riektedilli lea biologalaš girjáivuođa konvenšuvnna mielde, mii suodjala árbevirolaš geavaheami nu guhkás go dat lea oktiiheivvolaš ulbmiliin girjáivuođa seailluhit ja ceavzilit geavahit (gč. kap. 21.2.1.1). ¶
Mii čujuhit kapihtalii 22, mas čilgejuvvo lávdegotti evttohusa vuolggasadji genehtalaš materiála olahahttivuođa hárrái, nappo ahte dakkár materiála lea oktasašresursa. Vuolggasadji mielddisbuktá ahte ii oktage, eai sámitge, oaččo sierralágan vuoigatvuođaid dakkár materiálii, namalassii daid šlájaid ja vuollešlájaid genehtalaš ”čoahkkáibidjamii”, mat gávdnojit sámi geavahanguovlluin.Nu mo lea daddjon kapihttalis 21.2.3.4, de dát ” čoahkkáibidjamat ” eai leat áidnalunddogat dain guovlluin. Lávdegoddi ii evttot makkárge rievdadusaid eananeaiggádiid ja eará vuoigatvuođaeaiggádiid eanangeavaheamis dahje fysalaš biologalaš resursaid geavaheamis, maid sii ráđđejit. Jus sin ráđđen dahje geavahanvuoigatvuohta ii leat ráddjejuvvon eará vuoigatvuođaid dihte, ovdamearkka dihte álmennetvuoigatvuođaid dihte, de lea eaiggádis dahje geavahanvuoigaduvvomis lohpi gieđahallat ráđđema dábálaš vugiin. Finnmárkkus šaddá boahttevaš hálddašanortnet mearridit gažaldagaid luondduresursaid ráđđema birra. Mii čujuhit maiddái kapihttala 22.1 čilgehussii mas earuhit biologalaš/luondduresursaid, ja ”genehtalaš materiála”, mii mearriduvvo olahahttivuođamuddejumi vuođul. ¶
Vaikko internašunála geatnegasvuođat eai čilgege dárkilit movt stivret olahahttivuođa, de obbalaš mearrádusain ovdanbohtet muhtin dehálaš vuhtiiváldimat mat leat deattuhuvvon evttohusas, kapihttalis VII. Láhkaevttohus berre namalassii nu guhkás go vejolaš, leat doarjjan vai eamiálbmogiid ja báikkálaš servodagaid luondduresursaid árbevirolaš geavaheapmi doahttaluvvo. Láhkaevttohus berre maiddái váikkuhit vai oainnusindahkkojuvvo diehtovuođđu man ala genehtalaš materiála geavaheapmi huksejuvvo. ¶
Lávdegoddi ii guorahala gažaldaga ahte galgágo eamiálbmogiid ja báikkálaš servodagaid oktasaš vásihusvuođđu adnojuvvot vuođđun addit sierra, ođđamállet immateriálalaš vuoigatvuođaid. Dát gažaldat lea olggobealde lávdegotti mandáhta ja ferte eará ságastanjoavkkuin digaštallojuvvot, jus galgá. ¶
Ovdalgo dán kapihttala vuođul mearridit ášši, galgá son geasa ášši guoská, beassat cealkit oainnus. Vuoigatvuohta cealkit oainnus guoská earret eará bákkolaš dearvvašvuođadikšuma ásahangažaldahkii ja dasa, guđe ásahusas galgá leat ovddasvástádus bákkolaš divššus. Maiddái lagamuččain ja almmolaš eiseválddiin, mat leat bargan áššiin njuolga, lea vuoigatvuođa ovdanbuktit oainnuset. ¶
Gonagas sáhttá addit láhkaásahusaid dan hárrái, mo čađahit duomu bákkolaš mielladearvvašvuođadikšui sirdima hárrái dán kapihttala vuođul. ¶
Áššiid galgá mearridit dievaslohkosaš lávdegottis. Jus jienat juohkásit dássálagaid, jođiheaddji jietna mearrida. Duopmostuollolága 6. kapihttala easttalašvuođa njuolggadusat gustojit vásttolaččat lávdegotti lahtuide. Jođiheaddji mearrida nammaduvvon advokáhta buhtadusa. ¶
Gozihanlávdegotti mearrádusa viidásut iskkadeami dahje bákkolaš mielladearvvašvuođadivššu ásaheami dahje joatkima birra §§ 3-8 ja 3-9 vuođul, sáhttá divššohas dahje su lagamuš ovddidit riektái borgemánu 13. b. 1915 lága 33. kapihttala vuođul, mii gieđahallá nákkuid riektemeannudanvugiid. Seammá guoská gozihanlávdegotti mearrádussii sirdit olbmo jándordikšui ásahussii, vrd. §§ 4-10 ja 5-4. ¶
Dábálaš jávohisvuođageatnegasvuođa njuolggadusat, vrd. hálddahuslága § 13– 13e, divššohasvuoigatvuođalága § 3-6, dearvvašvuođabargiidlága 5. kapihttala ja sosiálabálvaluslága § 8-8, geavahuvvojit. ¶
Go váidalit oktagaslaš plána vuoigatvuođa dearvvašvuođalága vuođul, geavahit divššohasvuoigatvuođalága 7. kapihttala mearrádusaid. Go váidalit oktagaslaš plána vuoigatvuođa sosiálabálvaluslága § 4-3a vuođul, geavahit sosiálabálvaluslága § 8-6, § 8-7 ja hálddahuslága váidalannjuolggadusaid. ¶
Duopmostuollolága 6. kapihttala easttalašvuođanjuolggadusat gustojit vásttolaččat gozihanlávdegotti miellahtuide. ¶
§ 2-1. Kapihttala doaibmasuorgi ¶
IV-VI kapihttaliid mearrádusat adnojuvvojit dušše eaŋkilmearrádusa áššiin, ja VII kapihttala mearrádusat dušše láhkaásahusaid áššiin. ¶
Earret almmolaš virgeolbmuide gustojit dán kapihttala mearrádusat vástideaddji láhkai buohkaide earáide geat bálvalit dahje doibmet hálddašanorgána ovddas. Mearrádusat eai gusto stáhtaráđđái go son doaibmá ráddehusmiellahttun. ¶
Jus oktage gii bálvala dahje bargá hálddašanorgánas, lea váguhuvvon jávohisvuođageskui eará lága, láhkaásahusa dahje bargonjuolggadusa mearrádusa mielde priváhta beroštumiid geažil, de gustojit §§ 13 - 13 e dievasmahtti njuolggadussan, go eará ii leat mearriduvvon lágas dahje lága olis. ¶
Eará lága mearrádus mii muitala diehtoaddinvuoigatvuođa dahje -geatnegasvuođa birra ii ráddje láhkamearriduvvon jávohisvuođageaskku, jus guoskevaš mearrádus ii mearrit dahje čielgasit eaktut ahte jávohisvuođageasku ii galgga gustot. ¶
Jus soames lea váguhuvvon addit dieđuid, de galgá váguheami láhkavuođđu dieđihuvvot. Sus lea vuoigatvuohta váidit váguheami, jus oaivvilda ahte son ii leat geatnegas dahje sus ii leat lágalaččat lohpi addit dieđuid. Sutnje galgá váidinvejolašvuohta fuomášuhttot váguheami oktavuođas. Váidaga, mii sáhttá leat njálmmálaš, ferte dalán ovddidit go son geasa váguheapmi guoská lea das, ja muđui golmma beaivvi sisa. Jus guoskevaš hálddašanorgána mielas orru hui dárbbašlaš, vai sáhttá barggus doaimmahit lága mielde, de sáhttá dat gáibidit ahte dieđut addojuvvojit ovdal go váidinášši lea mearriduvvon. Muđui gustojit VI kapihttala vástideaddji mearrádusat dan muddui go heivejit. ¶
Sus geasa doaibma čuohcá, lea vuoigatvuohta váidit doaimmaovddidanmearrádusa. Váidaga, mii sáhttá leat njálmmálaš, ferte dalán ovddidit go son geasa dat čuohcá lea das, ja muđui golmma beaivvi sisa. Jus guoskevaš hálddašanorgána mielas orru hui dárbbašlaš vai sáhttá barggus doaimmahit lága mielde, de sáhttá doaimma čađahit ovdal go váidinášši lea mearriduvvon. Muđui gustojit VI kapihttala vástideaddji mearrádusat dan muddui go heivejit. ¶
Dihto áššesurggiide sáhttá Gonagas mearridit váidinnjuolggadusaid mat devdet dahje spiehkastit dán kapihttala njuolggadusain. Dakkár láhkaásahusa mii ráddje váidinvuoigatvuođa dahje mii muđui mearkkašahtti láhkai nuppástuhttá njuolggadusaid nu ahte vahágahttá bealleberoštumiid, sáhttá addit dušše go leat dasa dettolaš ákkat. ¶
Váidinásahus mearrida galgá go beallái buhtadit áššegoluid, muhto vuolitásahus jus dat lea áššis ođđa mearrádusa dahkan. Dat orgána mii dahká mearrádusa, ovddasvástida ahte almmolaš golut vuosttas lađđasa mielde buhtaduvvojit, muhto jus golloovddasvástádusa vuođđu lea váili mearrádusas dahje áššeráhkkaneamis, de sáhttá mearriduvvot ahte ovddasvástádus ollásit dahje belohahkii gullá dan dahje daid mearridanorgánaide mat ovddasvástidit váilli. Gáibádusa ferte ovddidit 3 vahku sisa, maŋŋil go ođđa mearrádusa diehtu lea joavdan guoskevažžii, datte gustojit 29. § njealját lađas ja 30 – 32 §§ vástideaddji láhkai. Mearrádusa sáhttá váidit dán kapihttala njuolggadusaid mielde, jus Gonagas ii leat eará mearridan. Dihto áššesurggiide sáhttá Gonagas mearridit váidinnjuolggadusaid mat devdet dahje spiehkastit dáin njuolggadusain, masa gullá váidin go gielddastivraorgána lea mearrádusa dahkan nugo namuhuvvon 28. § nuppi lađđasis. Áššegoluid maid lea mieđihan ovtta beallái nuppi lađđasa njuolggadusaid mielde, sáhttá bággobearrat duopmonjuolggadusaid mielde. ¶
Divššohasvuoigatvuođalága § 3-5 mielde galget divššohassii ja oapmahaččaide addojuvvon dieđut lága 3. kapihttala mielde leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nugo ahkái, láttasvuhtii, vásihusaide ja kultur- ja gielladuogážii. Ferte maiddái muhtun muddui láhčit dilálašvuođaid nu ahte erenoamáš návccat vuostáiváldi sáhttá ávkašuvvat journálageahččanlobiin. Čalmmeheamit ja bealje- ja čalmmeheamit ja olbmot váilevaš dárogiel máhtolašvuođain dárbbašit veahki ávkašuvvat geahččanvuoigatvuođain. Muhtumin dárbbašuvvo dulka gaskkustit journála sisdoalu, vejolaččat jorgalit journála osiid. ¶
Doaimma divššohasjournálat lea arkiiva arkiivalága áddejumi mielde, gč. lága § 2 b bustáva. Nu mo bohtá ovdan goalmmát lađđasis, de galget almmolaš doaimma divššohasjournálat gieđahallojuvvot daid njuolggadusaid mielde, mat leat mearriduvvon arkiivalágas dahje dan olis, gč. arkiivalága II kapihttala almmolaš arkiivvaid birra ja juovlamánu 11. b. 1998 láhkaásahusa nr 1193 almmolaš arkiivvaid birra (arkiivaláhkaásahusa). Arkiivaláhkaásahusas leat addojuvvon aiddolaš njuolggadusat almmolaš arkiivvaid birra, mat mearkkašit stáhta, fylkkagieldda ja gieldda orgánaid ásahan arkiivvaid. Arkiivalágas leat earret eará ovttaskas njuolggadusat arkiivalatnjagáibádusaid birra (kapihtal IV) ja arkiivva sáddema birra almmolaš arkiivavuorkái (§ 5-1). Rutiidna- ja kvalitehtasihkkarastingáibádusat leat maid mearriduvvon dan oktavuođas go geavaha mikrofilmma báhpára vuođul čállojuvvon arkiivaávdnasa sajis. ¶
Stáhta hálddáhusdoaimmahus Stáhta deaddilanossodat OSLO 1994 SISDOALLU Álggaheapmi 29 Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldi1 29 Áššedovdiiđ7 bargu 30 Gaskavuohtageavaheami ja vuoigatvuođaoainnuid čielggademiid birra, dálá vuoigatvuođa ja hálddašeami čielggademiid birra ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti riektepolitihkalaš barggu birra. 31 II oassi 34 Steinar Pedersen 34 Finnmárkku eatnamiid ja čáziid geavaheapmi vuosttaš máilmmisoađi rádjái 34 Ovdasátni 35 1. KAPIHTTAL 37 Áigodat 1300-logu ovdal 37 1.1. SÁMIT - VUOSTTAŠ DOVDDUS ČEARDDALAŠ ÁLBMOT 37 1.2 OKTAVUOHTA EARÁIGUIN 38 1.3 OTTARA MUITALEAPMI 39 1.4. SÁPMELAČČAID VEARROGÁLVVUS OAIDNIT JOHTALANKULTUVRRA JA 41 HÅLØYGAID RIGGODAGA VUOÐU 41 1.5 GULLE GO SÁPMELAČČAT JA FINNMÁRKU NORGGA RIIKKASERVVODAHKII? DOABA "VEARRU" OVDAL SULLII 1300 43 2. KAPIHTTAL 45 Norgalaš rittuid koloniseren. Sámi ealáhusaid differansierema álgin. Sullii 1300-1600 45 2.1 VUOSTELASVUOÐAT KOLONISEREMA OKTAVUOÐAS? 46 2.2 BUORIT EKONOMALAŠ VEJOLAŠVUOÐAT GÁVPEMÁRKANGUOLÁSTEAPMÁI 47 2.3 RESURSAGEAVAHEAPMI JA ÁSSANAVÁDAGAT68 49 2.4 SÁPMELAČČAT, JOHTALANKULTUVRA JA MÁRKANHEIVEHEAPMI 50 2.5 ČEARDDALAŠ JOAVKKUID GASKAVUOHTA 51 2.6 RESURSAGEAVAHEAPMI JA RIEKTEOAINNUT75 52 3. KAPIHTTAL 53 Stáhtapolitihkalaš gaskavuođat 1600-1826 birrasiid. 53 3.1 NÁŠUNALSTÁHTAID GILVALEAPMI 53 3.2. RIIDU 1600-LOGU BIRRASIID 56 3.3 KNÆREDA RÁFI 1613: s 57 3.4 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŦAIN 1751:s 58 3.5 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŠŠAIN. 1826 60 3.6 LAPPEKODISILLA JA RESURSAGEAVAHEAPMI 61 3.6.1 Gávppašeapmi. § 28 62 3.6.2 Stáhtarievttalaš107 gullevašvuohta 62 3.6.3 Lappekodisilla § 12. Bivdu ja guolásteapmi 63 3.6.4 Mearraguolásteapmi 64 3.6.5 Luossabivdu 66 3.6.6 Čoahkkáigeassu. Lappekodisilla 66 4. KAPIHTTAL 67 Ealáhusat ja álbmotdilálašvuođat, 67 16- ja 1700-logus 67 4.1 MÁRKANGUOLÁSTEAMIS HEDJONIT KONJUNKTUVRRAT 1600-LOGU RÁJES. DÁČČA HEIVEHEAPMI RIEVDÁ. VUOSTELASVUOÐAT SÁMI ÁSSAMIIN. 70 4.2 EARENOAMÁŠ DOAIMMAT. "FINMARKENA BAJÁSČUOŽŽILEAPMI" 75 4.2.1 Finnmárku rádjanbáikiŋ31 76 4.2.2 Dáččat besse vearus 77 4.3 MANNE VEALAHEDJE? 78 4.4 ČEARDDAID RELATIIVA GASKAVUOÐAID RIEVDAN 1700-LOGUS 81 4.5 HUI SIERRA ÁSSANAVÁDAGAT 84 4.5.1 Ássanavádagat ja čearddalaš joavkkuid gaskavuohta 86 4.6 SÁMI RESURSAGEAVAHEAPMI. SISEATNANGUOLÁSTEAPMI. 88 BIVDU. DUODJI 88 4.6.1 Demográfalaš oktavuođas lei iešbirgenekonomiija deaŧalaš 89 4.7 KVENAT 90 4.7.1 Resursagilvu kvena sisafárrema oktavuođas 92 5. KAPIHTTAL 95 Boazodoallu 95 5.1 RÁÐÐEJEADDJI OAIDNU. VIIDÁNEAPMI SISEATNAMIS 97 MEARRAGÁDDÁI 97 5.2 BOAZODOALLU LEI OASSIN LOTNOLASEALÁHUSVUOGIŠ85 98 5.3 BOAZODOALLU VUOTNAJA MEARRAGÁTTEGUOVLLUIN 1600-LOGU 99 LOAHPAGEAHČEN 99 5.4 JOHTTI BOAZODOALLU193 VUOTNAGUOVLLUIN 101 5.5 DILLI SULLII 1700-LOGU GASKKAMUTTOS 104 5.6 BUOHTALAS200 JOHTTISÁMI BOAZODOALLU MAS VUOÐÐU LEA SIHKE RIDDOJA SISEATNANSIIDDAIN 107 5.7 BOAZODOALLOVUOHKI JA HEIVEHEAPMI 110 5.8 MANNOLAT207 MAŊŊEL 1751 110 5.9 OKTAVUOHTA EARÁ EALÁHUSAIGUIN - EARENOAMÁŽIT EANANDOALUIN 111 5.9.1 Riiddut ássiidlassáneami ja šibitdoalu viiddideami dihte 113 5.10 1852 RÁDJEDAHPPAN JA DAN VÁIKKUHUSAT 116 5.10.1 Boazosápmelaččat šadde čálihit iežaset siseatnamii 117 5.10.2 Sámi vuogit dološ guovlluid joatkevaš geavaheami doalahit 118 5.10.3 Bearrašat bieđganedje 120 5.11 BOAZODOALLU 1900-LOGU ÁLGGUS 120 6. KAPIHTTAL 122 Šibitdoallu ja eanandoallu 122 6.1 1300-LOGU ŠIBITDOALLU 122 6.2 DILLI 1700-LOGU GASKU 124 6.3 EANANMIHTIDEAPMI. EANANČÁLIHEAPMI257. 1775 EANANJUOHKINMEARRÁDUS.258 127 6.4 EANANDOALLU JA LOTNOLASEALÁHUSAT278 130 6.5 GILVINMUDDU, FUOÐÐARDÁBUHEAPMI JA DIENAS 132 6.6 BEALDOŠATTUT296 135 6.7 EANANJUOHKIMA ČEARDDALAŠ VEALAHEAPMI 136 6.7.1 1902 eananláhka310 138 7. KAPIHTTAL 140 Mearrariggodagaid316 geavaheapmi 140 7.1 ÁLGGAHEAPMI 140 7.2 ÁIGODAT 1700-LOGU RÁDJÁI 140 7.3 GUÐET JOAVKKUT OASÁLASTE GUOLÁSTEAPMÁI 1700-LOGU ÁLGGUS? 141 7.4 SISEATNANSÁPMELAČČA LOTNOLASTE331 GUOLÁSTEMI JA BOAZODOALLU. 142 7.5 LAPPEKODISILLA SIHKKARASTTII SISEATNANSÁPMELAČČAID MEARRAGUOLÁSTANVUOIGATVUOÐAID 142 7.6 FINNMÁRKKU ÁLBMOGIS GALGGAI LEAHKIT VUOSTTAŠRIEKTI 143 7.7 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FORMALISEREJUVVO JA 145 GEAHČČALUVVO GÁRŽŽIDUVVOT 145 7.8 GUOLLEŠLÁJAT JA GEAVAHANVUOGIT. LEEMA JA COLLETTA GUORAHALLAMAT 145 7.9 1800-LOGU ÁLGU 148 7.10 1830 GUOLÁSTUSLÁHKA - VUOSTTAŠRIEKTI LOAHPAHUVVUI. 150 STUORA NUPPASTUMIT RITTUIN 150 7.10.1 Supmiičálihuvvon sápmelaččaid guollebivdu 153 7.11 EAMBBO GÁRŽŽIDEMIID HEAITTIHEAPMI - RIIDDUT BÁIKKÁLAŠ 153 ÁSSIID JA MÁTKKOŠTEDDJIID GASKKAS 153 7.12 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FINNMÁRKKUS 1800-LOGUS 155 7.13 GUOLÁSTEAPMI 1800-LOGU MAŊIT OASIS 156 7.14 IEŠGUÐET ÁIGODATGUOLÁSTUSOASÁLASTIN 158 7.15 1900-LOHKU 161 7.15.1 1905 VEALGEÁSAHUS. STUORIT FATNASAT JA MOHTORDOAIBMA 161 RITTUIN 161 7.15.2 Resursagáhtten 162 7.15.3 Báikkálaš njuolggadusat sáidefierpmi geavaheames 164 7.15.4 Sáidesoaikonuohtit406 dagahedje suhtu. Bávkkanasaid geavaheapmi. 166 7.15.5 Gielddus gáddenuhtiin bivdit dorski - vuotnaálbmoga vuosttašriekti 167 7.15.6 Vuosteháhku feastonuohttumii 170 7.15.7 Lassáneaddji sallitbivdu - industriála doaibma 170 7.15.8 Ođđa teknologiija dagaha iešguđetláganvuođaid 172 7.15.9 Seaktedábuhandilli čohkkii bivddu ja ostiid 175 7.16 MEARALUOSSABIVDU 176 7.16.1 1800-lohku 176 7.16.2 Dálveluossabivdu 177 7.16.3 Gáidánuohtit436 177 7.16.4 Luossagolgadangielddus 177 7.17 MEARANJIČČEHASAT444 - FÁLESBIVDU 178 7.17.1 Ođđaáigásaš fálesbivdu 1863-1904 - riggodagaid speadjan463 180 7.17.2 Garra vuosteháhku fálesbivdui 182 8. KAPIHTTAL 184 Pomorgávppašeapmi 184 8.1 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU RAHPÁ VIIDDIS JÁFOGÁVPPAŠEAMI 185 8.2 FINNMÁRKU - SISAFÁRRENGUOVLU POMORGÁVPPAŠEAMI DIHTE 186 8.3 SÁPMELAČČAT JA POMORGÁVPI 188 9. KAPIHTTAL 191 Čoahkkáigeassu 191 Oanádusat 198 Báikenammalistu 199 Girjjit ja gáldut 204 Oassi III 229 Hans Prestbakmo 229 Finnmárkku meahcceriggodagaid geavaheapmi 1900-logus 229 Ovdasátni 230 1. KAPIHTTAL 236 Álggaheapmi 236 2. KAPIHTTAL 241 Boazodoallu 241 2.1 BOHCCO EKOLOGALAŠ HEIVEHEAPMI 241 2.2 LÁGAT JA HÁLDDAHUS 243 2.3 FINNMÁRKKU BOAZODOALU STURRODAT 249 2.4 BOAZODOALLIT JA VEARROSUOHKAN 252 2.5 MOVT BOAZODOALLU GEAVAHA RESURSSAID 253 2.5.1 Guohtumat 253 2.5.2 Johtimat/johtolagat 257 2.5.3 Guođoheapmi 261 2.5.4 Ássanbáikkit 263 2.5.5 Boazodoallorusttegat 263 2.5.6 Hearggit ja mekaniseren 266 2.5.7 Muorraávdnasiid geavaheapmi 267 2.5.8 Bivdu/meahcásteapmi 267 2.5.9 Guollebivdu 268 2.5.10 Muorjjit, luopmánat, šattut jna. 270 2.5.11 Gámasuoidni 270 2.5.12 Jeagelbordin 270 2.5.13 Duodji 271 2.5.14 Verddevuohta648 ja lonuhusgávpi mas meahccegeavaheapmi lea vuođđun 271 2.5.14.1 Eará šibitdoallu 271 2.5.14.2 Bargguid lonohallan 271 2.5.14.3 Gálvolonohallan 272 2.6 GUOHTUNEATNAMIID BILLISTEAPMI650 JA OLGGOBEALGEAVAHEAPMI 272 2.6.1 Guohtuneatnama massin 272 2.6.1.1 Guohtuma njuolggo massin 272 2.6.1.2 Guohtuneatnamiid eahpenjuolga656 massin 273 2.6.1.3 Guohtunmuosehuhttimat, guohtunáigodat, energigeavaheapmi ja váiban. 275 2.6.2 Lassibargu 276 2.6.3 Boazomassu 277 2.6.4 Luondduduohtademiid ollislaš váikkuhus orohahkii 277 2.6.5 Lea go servvodatmannolat leamaš ovdamunnin boazodollui? 278 2.6.6 Buhtadus luondduduohtademiid ovddas guohtuneatnamiin 279 2.7 BOAZODOALU RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 280 3. KAPIHTTAL 282 Báikki ássiid669 resurssageavaheapmi 282 3.1 ÁSAIDUPMI OPPALAČČAT 282 3.2 LÁGAT JA GEAVAHANRIEVTTIT671 283 3.3 BÁIKKI ÁSSIT 283 3.4 BÁIKKI ÁSSIID RESURSSAGEAVAHEAPMI 284 3.4.1 Šibitdoallu ja guohtun 284 3.4.2 Niittut683 ja eará meahccefuođardábuheapmi 285 3.4.3 Guollebázahusat fuođarin 288 3.4.4 Šibitdoaluid heaitin/eatnama bargan 288 3.4.5 Vuovdegeavaheapmi 289 3.4.6 Darfegeavaheapmi 291 3.4.7 Johtaleapmi/bivdu 291 3.4.8 Sáivaguolásteapmi749 294 3.4.9 Luopmánat ja muorjjit 298 3.4.10 Gámasuoinnit 300 3.4.11 Golgi dimbarat ja riehkit 300 3.4.12 Goađit/ealáhusbarttat 301 3.4.13 Álbmoga riggodatgeavaheapmi ja dan váikkuhus báikki olbmuide 301 3.4.14 Leat go báikki olbmuin mat leat vuođđoealáhusain, makkárge sierrarievttit773 meahcceriggodagaide? 303 3.4.15 Vuotnabivdu 304 3.5 LEA GO LOTNOLASEALÁHUSAIN BOAHTTEÁIGI? 311 3.6 BÁIKKI OLBMUID RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 312 4. KAPIHTTAL 317 317 Čoahkkebáikeássiid resurssageavaheapmi 317 4.1 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI OPPALAČČAT 1900-LOGUS 317 4.2 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID MEAHCCERIGGODATGEAVAHEAPMI 319 4.2.1 Vuovdi, riehkit ja darfi 319 4.2.2 Bivdu ja meahcásteapmi 319 4.2.3 Sáivabivdu 321 4.2.4 Luopmánat/muorjjit 322 4.2.5 Olgolustadoaimmat805 322 4.2.6 Barttat 322 4.2.7 Mohtorjohtolat 325 4.3 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID, ÁLBMOGA OAIDNU MEAHCCERIGGODAGAID 326 GEAVAHEAPMÁI JA RIVTTIIDE 326 5. KAPIHTTAL 328 Gussiid riggodatgeavaheapmi Finnmárkkus 328 6. KAPIHTTAL 333 Finnmárkku mehciid luondduduohtadeamit 333 6.1 RUVKEDOAIBMA, RÁKTODOAIBMA, EANANROGGAN JNA. 335 6.2 DULVADEAMIT - RÁVDNJELINJÁT 337 6.3 JOHTOLAT ( GEAINNUT, TELEGULAHALLAMAT JNA.) 337 6.4 MILITEARA BÁHČINJA HÁRJEHALLANGUOVLLUT JNA. 338 6.5 BARTAHUKSEN 338 6.6 ÁIBMONUOSKKIDEAPMI 339 7. KAPIHTTAL 340 Riidoguovllut 340 7.1 OPPALAČČAT SOAHPAMEAHTTUNVUOÐAID BIRRA 340 7.2 BÁIKKI OLBMOT/EANANDOALLU - BOAZODOALLU 340 7.2.1 Meahcceguohtun 340 7.2.2 Giettit 341 7.2.3 Ođđa eatnamiid bargan 342 7.2.4 Áidedoallu 343 7.2.5 Eará guođohandilálašvuođat 343 7.2.6 Meahcásteapmi 343 7.3 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI / ČOAHKKEBÁIKEÁSSAN - BOAZODOALLU 344 7.4 LUONDDUDUOHTADEAMIT - BOAZODOALLU 345 7.5 LUONDDUDUOHTADEAMIT - EANANDOALU/BÁIKKI OLBMUID 346 BEROŠTUMIT 346 7.6 ÁLBMOGA LUONDDURIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 347 BOAZODOALLU 347 7.6.1 Bivdu 347 7.6.2 Guollebivdu/mohtorjohtolat 347 7.6.3 Turisma 348 7.7 ÁLBMOGA MEAHCCERIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 348 BÁIKKI OLBMOT 348 7.8 VUOTNABIVDU - RIDDOBIVDU/ÁHPEBIVDU 350 7.9 LUONDDUSUODJALEAPMI - VUOÐÐOEALÁHUS 350 Čuovus 352 Finnmárkku mearaluossabivdiid 352 iskanjearahallama čoahkkáigeassu 352 GIRJJIT 354 Oassi IV 379 Einar Richter Hanssen 379 Finnmárkku luondduriggodagaid geavaheapmi 379 1918:s sullii 1970 rádjái 379 1. KAPIHTTAL 380 Álgu 380 2. KAPIHTTAL 386 Boazodoallu 386 2.1 BOAZOLOHKU 387 2.2 JOHTOLATGEINNODAGAT 394 2.3 EANANGEAVAHEAPMI 394 2.4 BOAZODOALU OVDÁNEAPMI 1900-1970 398 2.5 LASSIEALÁHUSAT 400 3. KAPIHTTAL 403 Eanandoallu 403 3.1 DOABA "FINNMÁRKKU EANANDOALLU" 403 3.2 EANANDOALU VÁTTISVUOÐAT 404 3.2.1 Dálkkádagat 405 3.2.2 Ruhtavátni 407 3.2.3 Máhttu 407 3.2.4 Boaittobealássan 408 3.2.5 Eananvátni 409 3.3 VIIDODAT JA SAJÁDAT 423 3.4 MEAHCCEGEAVAHEAPMI 427 3.4.1 Soahtegaskaáigi 427 3.4.2 Áigi maŋŋel soađi 431 3.5 MEAHCCEFUOÐÐARAT JA EARÁ FUOÐÐARAT 432 4. KAPIHTTAL 437 Guolástusat 437 4.1 SOAHTEGASKAÁIGI 437 4.1.1 Lotnolas doaimmat 438 4.1.2 Váldoealáhus 439 4.1.3 Nuppástuhttin mohtordoibmii ja jahkodatbivdui966 440 4.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 443 5. KAPIHTTAL 448 Muorjjit/luopmánat ja borramuššattut 448 5.1 SOAHTEGASKAÁIGI 448 5.2 ÁIGODAT MAŊŊEL SOAÐI 450 5.3 RESURSSAVÁTNIVUOTNA LASSÁNA 451 6. KAPIHTTAL 455 Lottit - Monit - Uvjjat 455 6.1 BIVDOÁIGGI JA BÁLKÁBIVDDU GUHKIDEAPMI 1920-1970 456 6.2 LODDERIGGODAGAID MÁVSSOLAŠVUOHTA 1920-1970 458 6.2.1 Siseatnamis 458 6.2.2 Vuonain 458 6.2.3 Riddu 461 6.3 RÁFÁIDUHTTINMEARRÁDUSAT JA EVTTOHUSAT 1920-1940 461 7. KAPIHTTAL 465 Eanan- ja mearanjiččehasaid bivdu 465 7.1 SOAHTEGASKAÁIGI 465 7.1 Resursadábuhanvejolašvuohta1044 465 7.1.2 Bivdu ruovttudollui ja vuovdima váste 466 7.1.3 Bálkábivdu1068 468 7.1.4 Soahpameahttunvuođat eará ealáhusaiguin 469 7.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 469 477 8. KAPIHTTAL 478 Guollebivdu jogain ja jávrriin 478 8.1 SOAHTEGASKAÁIGI 478 8.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 480 9. KAPIHTTAL 488 Darfi ja vuovdi 488 9.1 BOALDÁMUŠVÁTTISVUOÐAT 488 9.2 DARFELOGGUN BIRRASIID 1900-1970 489 9.3 VUOVDI JA VUOVDEBUKTAGAT 490 9.3.1 Vuovdima váste vuovdedoaibma soahtegaskaáigge 491 9.3.2 Vuovdima váste vuovdedoaibma maŋŋel soađi 492 9.3.3 Goahte- ja viessohuksen 496 9.3.4 Fuođaršlájat ja bargoneavvut 496 9.4 GÁMASUOINNIT JA HEAVNNISÁVZZAŦ128 498 10. KAPIHTTAL 499 Johtolat 499 10.1 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAID OVDÁNEAPMI SULLII 1870 RÁJES 499 10.2 SOAHTEGASKAÁIGI 502 10.2.1 Geainnut ekonomalaš gaskaoapmin 502 10.2.2 Heahtebargu 504 10.2.3 Náššuvnnalaš beroštumit 505 10.2.4 Geográfija ja dálkkádat 506 10.2.5 Geaidnu buoredili ovddideaddjin 506 10.2.6 Álggaheaddjit ja vuostálastit 507 10.2.7 Giligeainnut ja váldogeainnut 508 10.2.8 Biila hobeheaddjiŋ231 509 10.2.9 Dálvemáđijaŧ234, johkafatnasat, guorbmevávdnageainnuŧ235 511 10.2.10 Telegráfa ja telefuvdna 512 10.2.11 Soahtejagit 513 10.3 ÁIGI SOAÐI MAŊŊEL 514 10.3.1 Geaidnodási buorideamit 514 10.3.2 Johtolaga nuppástupmi mearas eatnama nala 515 10.3.3 Girdišiljohuksemat 516 10.3.4 Soahpameahttunvuođat 517 11. KAPIHTTAL 519 Báktedoaimmahat 519 11.1 SOAHTEGASKAÁIGI 520 11.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 522 12. KAPIHTTAL 528 Fápmorusttegat 528 12.1 SOAHTEGASKAÁIGI 528 12.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 531 12.2.1 Fápmorusttethuksemat 531 12.2.2 Soahpameahttunvuođat 537 13. KAPIHTTAL 539 Čoahkkáigeassu 539 13.1 BOAZODOALLU 539 13.2 EANANDOALLU 539 13.3 GUOLÁSTUSAT 540 13.4 MEAHCÁSTANEALÁHUSAT 542 13.5 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAT, BÁKTEDOAIMMAT, 542 FÁPMORUSTTEGAT JA VUOVDEDOAIMMAT. 542 14. KAPIHTTAL 546 Finnmárkku riekteoainnut 546 Oanádusat, prentejuvvon gáldut ja girjjit 551 Oanádusat 551 Gáldut ja girjjit 551 Gáldut mat eai leat deaddiluvvon 551 ¶
Bysantihkalaš girječálli Prokopios guhte válddahalai skandinávalaš njárgga 500-logus, muitala eallasit sápmelaččaid, daid nugohčoduvvon "skridfinner" iid ealáhusheivehallama birra. Eai sii atnán biktasiid eai ge skuovaid. Eai juhkan viinnii, eai ge borran eananšattuid. Dievddut eai gilván eatnama, ja nissonolbmot eai máhttán botnit eai ge gođđit. Baicca bivde, sihke nissonat ja dievddut. Dain hirbmat váriin ja mehciin sin guovllus lei earenoamáš vallji sihke elliid ja eará dáfus. Sii borre daid elliid máid godde, ja náhkiid atne bivttasin (rievdatkeahttá maidege dain), dan dihte go sis ii lean mas dahje mainna goarrut. Dan dihte čatne náhkiid oktii suonaiguin, ja gárvvuhedje oba goruda daiguin (Hætta 1976:10). ¶
Ottar muitala hui čielgasit iežas ja su láhkásaččaid buresbirgejumi vuođu. Sámi resursageavaheapmi lei vuođđun dása, dan dihte go sii riggo sápmelaččaid máksin vearuin. Dán håløygaid deaŧaleamos riggodatgáldu válddahallamiin 800-loahpageahčen oaidnit dalá sámi johtalan- ja bivdokultuvrra ekonomalaš vejolašvuođaid. Nu lei ge dát vuođđun vuosttaš gálvovuovdimii doppe máid dál gohčodit Davvi-Norgan, ja mainna Hålogalándda stuora eanandoallit duođai riggo. Sámi náhkkegálvvut ledje dán gálvovuovdimis áibbas guovddážis (Brøgger 1931: 32-38). ¶
Jus geahččat goas álggos dát rievdadeapmi álggii, de ii leat jáhkehahtti ahte lea boarráseabbu go 1200-logu rájes. Islándalaš čálus "Rimbegla" namuhuvvon jahkečuođis, muitala ahte Málatvuotna (Malangen) earuha dáčča eanandolliid52 ja sápmelaččaid. Doppe daddjo maid áhte Lenvikas lei máilmmi davimus girku (vrd. Brøgger 1931:40). Dáid cealkagiid berre deattuhit garrasit. Dan áiggi han lei karelalaš-novgorodalaš viidáneapmi53. Dalle eai livčče islándda dahje norgga bealis gávildan54 dáčča álbmoga dahje norgga ásahusaid davvelis . ¶
Dáidet leamaš buorit ekonomalaš vejolašvuođat gávpemárkanguolásteapmái 1500-logu rádjái. Dát lea deattuhuvvon earret eará ovtta boarráseamos čállojuvvon Finnmárkku válddahallamis. Lea alimusbisma Valkendorf gii muitala pávai, ja lea várra čállon 1512:s. Guollebivddu haga ii livčče dáččaássan leamaš Finnmárkku rittuin: "Ii livčče orohahtti risttalaš Olbmuide dan eatnamis, jus Guollevallji ii fillešivčče Olbmuid ásaiduvvot dohko,..." (Valkendorf 1901: 6). ¶
Dás muitala eanas ain johtalanheiveheami birra. Namuhuvvon oaiveealáhusosiid gálvvut, fanashuksen, bivdu ja guolásteapmi, ledje maid oasit márkanekonomalaš heiveheamis. ¶
Jens Petter Nielsen oaivvilda Álttávuona (Altafjorden) čállosiid vuođul ahte vuotnabivdu lei mearrasápmelaččaid oaiveealáhus 1500-logu loahpageahčen, ja stuoraguolástanáiggi geažil eai dárbbašuvvon šat jahkodagaid mielde johtit (Nielsen 1990: 78). Peder Claussøn Friis namuha maid 1500-logu loahpageahčen sámi gullevašvuođa goikeguollevuovdimii. Son muitala ahte sápmelaččat eai ieža borjjastan Bergenii guliiguin, muhto vuvde dan njuolga gávpeolbmáide (Claussøn Friis, 1881: 404)- dahje nu go leat gullan, vuvde goit dan máid ruoŧelaččat eai oastán. ¶
Márkanguolásteami dilli hedjonii vel eambbo 1600-logus. 1630 birrasiid šattai dilli earenoamáš váttis. Finnmárkku guolásteaddjit šadde máksit 10 voaga (1 våg: 17,95 kg) guoli ovtta jáfofárpala ovddas. Dušše golbmalot jagi das ovdal mákse 3-4 voagain seammá meare jáfuid. Juste dáid jagiid bihko ge nealggi127 muhtun diggebáikkiin Finnmárkkus (Nielssen 1985: 123). ¶
Láikivuođagovvideapmi ovdalis lei oalle govvideaddji ovdamearkan dan negatiivvalaš oidnui mii davjá lea čállosiin dáčča ealáhusheiveheami birra 16- ja 1700-logu Finnmárkkus. Doppe čállet ee. ahte rivgut eai báljo searvan guollebivdui, dahje sii ledje čuorbbit eará bargguin. Okta gii ii čále nu, lea Hammerfeastta suohkanbáhppa Harboe. Son muitala go 1720-logus sáhtii dáhpáhuvvat go geasset ledje unnán bargoolbmát, viššalepmosiid gaskkas sáhtii eamit njammi máná váldit mielde, ja sugai dan botta go isit bivddii (Harboe, alm. 1952: 20). ¶
Dan dihte várra válddahallá Schnitler dáččaid dili 1750 birrasiid prinsihpalaččat riekta. Son muitala namalassii ahte sii ásse báljes báktelágan sulluin ja mearragáttiin. Doppe lei unnán rássi ii ge veahá ge vuovdi. Sii bolde darffi. Olu barggu ja várálašvuođa čađa šadde guhkás mannat vuonaid dahje meara rastá viežžat suinniid, jeahkáliid, boaldámuša ja huksenávdnasiid nannamis (Shcnitler III alm. 1985: 108). ¶
Son muitala sápmelaččaid leamaš sirrejuvvon dáččain sihke eallinlági, ássanguovlluid ja ealáhusgeavaheami dáfus. Oktan ovdamearkan lea go sámi nieiddat dávjá iežaset šibitdoaluin álge "...paa egen haand at leve af Creature..." . Sámi nuorat eai háliidan bálván mannat earáide go iežas čeardda olbmuide (Harboe alm. 1952: 11). ¶
Ii lean dušše Hammerfeastta guovllus gos muitaluvvo sápmelaččain leamaš oalle olu mearridanvuoigatvuohta dasa geat sin guovlluide sáhtte ásaiduvvot ja gos dáčča ásaidupmi lei sápmelaččaid lobi addima duohken. Muosátguovllus lea eará, veahá ođđasit gáldu, mii muitala seammá dili bira. Lea ámtamánni Collett gii muitala 1757:s ahte orro dušše sápmelaččat dalle Muorralvuonas (Snefjord) ja Jáhkovuonas (Revsbotn). Ovdal ledje gal orron dáččat maid doppe, "jus soabadedje sápmelaččaiguin" (Collett 1757: 17). Dás sáhttá vuhttot ahte dáčča ássan, goit dán vuotnaguovllus, galggai muhtun ládje šiehtadallot sápmelaččaiguin geat ásse doppe. ¶
Sámi dievddut ja rivgut eai goasse náitalan oktii, muhto dáččat gal dávjá náitaladde sámi nissoniiguin, muitala váldi Hans Paus 1760-logus. Dákkár náittusdilis lei dávjá hui čielga boađusin ahte dáččat assimilerejuvvojedje sámi servvodahkii "forbinde sig til den findske levemaade og regne sig blant Finnealmuen" (Paus sullii 1760: 272). ¶
Njuorju149 ja morša150 orrot leamaš deaŧaleamos mearaeallit. Njuorjjus leat maid hui olu ja válddahalli namahusat. Daid bivde bissuin, šluppohiin ja ruovdevuokkaiguin. Leem muitala Várjjatsápmelaččaid ovdal bivdán bossuiđ51 iežasetráhkaduvvon bivdoneavvuiguin. Finnmárkku vuonain ledje maid olu nissuŧ52. Nissubirgui liikojedje sihke sápmelaččat ja dáččat. ¶
Olu iešguđetlágan lottiid, earenoamážit állaha153, bivde borramuššan. Rievssat lea goitge dat loddi mii eanemus lea váikkuhan Finnmárkku sápmelaččaid ekonomijai maŋimus čuođi jagiid. Rievssat lea dieđusge Leema čállosis mielde. Muitala leamaš olu rievssahiid. Dábálaš bivdovuohki lei gárdut dálvet (Leem 1767: 187, 190, 192, 199, 200, 203, 206, 221, 222, 225, 302). ¶
Leem muitala ahte ledje heaitán bivdimis gottiid sáittiin fatnasis duottarjávrriin. Rikkis duottarsápmelaččat bivde hárve. Eai sii astan eaige dárbbašan bivdit. ¶
1700-logu loahpageahčen lei ain álmmolaš poltihkkan veahkehit ja bures vuostáiváldit kvenaid. Ámtamánni Sommerfeldta cealkámušas 1796:s boahtá maid dat ovdan, go nealggi geažil ledje olu kvenabearrašat boahtán Áltái. Son muitala hui positiivvalaččat kvenaid birra. Ruoŧa karelat dahje kvenat ledje dohkálaš olbmot. Sii ledje luonddus dearvašat, stuorašattogat ja jierbmát. Sii ohppe jođánit guolástit, ja ledje bures hárjánan gilvit eatnama. Oallugat rávis dievdduin ledje viessohuksejeaddjiŧ55, ja muhtumat ledje roavvarávddiŧ56. Nissonat máhtte dábálaččat sihke botnit, čuoldit ja báidnit. Dákkár olbmot galggaše Sommerfeldta oainnu mielde leahkit buresboahtin buot riikkaide gos eai lean doarvái ássit. Earenoamážit guoskkai dat Finnmárkui, gos oaiveváttisvuohtan lei olmmošvátni. Guollás mearragáttit han sáhtte biebmat olu eanet olbmuid go dalle ledje doppe (Qvigstad 1921: 17). ¶
Muhto dilálašvuođat ledje rievdan. Luossabivddu dološ ortnet lei nohkagoahtán. Dánska-norgga eiseválddiid doarjagiin gáibidii Buolbmágii ásaiduvvan eanandoalli, "Hinrich Ersson" , Bajit-Durdnosa suohkanis eret, bivdit beassat maid Skoarrojoga bajábealde. Son lei lobi ožžon ásaiduvvat 2-3 km Skoarrojoga vuolábeallái, dárkileappot muitaluvvon Buolbmátsullui (Polmakholmen), dahje "Polmacksari" movt diggegirjái lea čállojuvvon. Dán lobi fertejit dánska-norgga eiseválddit addán 1733:s dahje 1734:s. Buolbmátsullo guovlu orru goitge leamaš deaŧalaš bivdobáikin Ohcejohsiidda (ja Anársiidda) olbmuide, go fásta ásaidumi lobi addin lea njuolgut čuohcán sin guollebivdui doppe. Diggeoasseváldiŧ67 eai lean váibmoláđđásat duomuin dán dáfus. Sii einnostedje dán lobi oktan dánskalaččaid eará heajos doaimmaiguin, billistit ja goaridit sin ovdii( "totala undergång och fördärf" .) ¶
Dáláráđđejeaddji oaidnun lea ahte boazodoallu lassánii gáfadit 1600-1700-logus, earenoamážit siseatnamis, ja dat dagahii deattu mearragátti guohtunguovlluide ja eará ealáhusdoaimmaide, ovdamearkka dihte bivdui. Dán oainnu oaiveosiide lea ea.ea Svein Tønnesen guorrasan (Tønnesen 1979: 59). Gáldut huksejit čielgasit váidalusaid nala mat bohte muhtun vuotnaguovlluin 1600-logu loahpageahčen, go duottarsápmelaččat báhkkejedje sin guovlluide. Ledje Ohcejoh-, Ávjovári- ja Guovdageainsiidda duottarsápmelaččat. ¶
Siseatnama ruoŧa duopmoválddi guovllus oaidnit maid boazodoalloviiddideami riddoguovllu sámisiiddain siseatnama guvlui. Ovdamearkka dihte muitalii Guovdageainnu diggeálbmot jagis 1700 ahte muhtumat "norgga" sápmelaččain, geat eai máksán vearu Ruŧŧii, dálvet johte dohko bohccuideasetguin (SI 1981, oassi IV: 2). Dađistaga váidališgohte siseatnansápmelaččat dan boazodoalu nala mii riddo - ja vuotnaguovlluin lei siskelis. Movt heive dasto dat? ¶
Dáid sápmelaččain nala váidaluvvo máŋgga vuotnaguovllus sullii 1690:s. Eahpitkeahttá lea sin boazodoallu okta vuođđoosiin dan boazodollui mii dál lea Finnmárkkus. Ovdamearkka dihte lei johtinmálle dalle juo sullii seammá go dál. ¶
Knag muitala buot girkosuohkaniin, earret ovttas, boazodoalu leamaš oktan sámi vuođđoealáhussaŋ88 mearragátte- ja vuotnaguovlluin, lotnolasat bivdduin, šibitdoaluin ja guolástemiin, vrd. gov. 5.2 maŋŋelis. Suohkan mii lea sierralágan lea Láhppi suohkan, gos muđui maid muitaluvvo hui unnán sámi ealáhusdoaimmaid birra. Knaga dieđuid mielde sáhttá navdit ahte hui oallugiin Finnmárkku vuotnaguovllu sápmelaččain ledje bohccot. Áltá várra lei earret, vaikko boazo gal maid doppe lei deaŧalaš. ¶
Boazogehččiid bálkáheapmi muitala ahte boazodoallu ii lean dáppe ge oassin dáččaid ealáhus- ja eallinlágis. Einar Niemi dieđuid mielde ledje Čáhcesullo dáččain bohccot nu guhká go sullii 1700-logu gaskkamuddui (Niemi 1983: 300). 1600-logu loahpageaži gáldut eai muital man boaris dát boazodoallu lei. ¶
Knaga oainnu mielde lei Máhkarávju oassin Porsáŋggusápmelaččaid geasseorohagas. Oalle sihkkarit lei dat sin geasseorohat. Adealera dieđut 1690:s čájehit Finnmárkku boazodoalu ovdáneami dan áigge, go muitala ahte Porsáŋggusápmelaččat dálvet manne nu guhkás siseatnamii ahte riiddáskedje ruoŧa duopmoválddivuloš siseatnasiiddaid olbmuiguin. Porsáŋggusápmelaččat han váidaledje go eai hehttekeahttá beassan viidánit nu guhkás siseatnámii go háliidedje. Siseatnansápmelaččat ( "svendske fieldfinner" ) nihtte ges váldit sis sihke bohccuid ja bissuid, jus manne menddo guhkás siseatnamii bivdit (Adealer 1938: 298). ¶
Fálesnuori guovllu birra muitala P. Harboe olu Hammerfeastta suohkana čilgehusas 1720-jagiin. Son duođašta 1690-jagiid manu. Iežas suohkana dárkilis olmmošlohkamis namuha son guhtta bearraša Hámmerfeastta várresápmelažžan, dahje "Fieldlapper til Hammerfest" , nu go son gohčoda sin (Harboe alm. 1952: 469). Eai báljo sáhte leahkit eará bearrašat go Fálesnuorisápmelaččat geat johttidillái195 leat álgán. ¶
Dán vuođul livčče galgan 51 riddo- ja vuotnaguovllu boazodoallobearrašat geain siseatnamis lei dálveorohat, oktiibuot 10 460 bohccuin. Muhto dás leat maid goabbátlágan logut Shcnitlera loguid ektui. Son ges muitala Finnmárkku suohkaniin Várggáid rájes oarjjás, 64 privatiiva boazosápmelačča ( "Field-Finner" ) (Schnitler III alm. 1985: 58). Goabbatláganvuođain beroškeahttá, logut goitge govvidit dili. Dat čujuhit dasa ahte 1750 birrasiid lei riddoguovlluide gullevaš boazodoallu seammá olu ovdánan go siseatnanguovlluide gullevaš boazodoallu. ¶
Schnitler anii boazosápmelaččaid eallinlági ollislaččat hui buorren. Sii elle eambbo friddjavuođas go mearrasápmelaččat ( "meere Frihed og Ledighed" ). Ovdamearkka dihte eai dárbbašan sii meara nala dálvet vuolgit borramuša dábuhit. Lei maid čielggas ahte nu guhká go boazosápmelaš bohccuidisguin birgii duoddaris, de ii gal mearrasápmelažžan álgán ( "...giver han sig ikke til Søe-Finn" ). Dát čilgehus guoskkai norgga boazosápmelaččaide ( "Norske Field-Finner" ), muhto Schnitler čuoččuhii ahte siseatnansápmelaččat elle seammaládje (Schnitler III alm. 1985: 57). ¶
Finnmárkkulávdegoddi 1825-26:s, mii galggai "Finnmárkku Bajásčuožželemiin" ( "Finmarkens Opkomst" ) bargat, oaččui máŋgga báikkis ámttas váidálusaid bohccuid nala geasseorohagain, mat mahká billistedje gittiid. Váidaleaddjit čuoččuhedje dán ággan ahte boazosápmelaččat eai guođohan bohccuideaset (Budstikken 1830: 249). Dáid váidalusaid vuođđun sáhttá leahkit lassáneaddji olmmošlohku ámttas. Dan geažil váldojuvvojedje ođđa orrunbáikkit, giettit ja meahcceládjogiettit atnui. De lassánedje riidofáttát. Heajos dahje váilevaš áidumat dieđusge maid dagahedje soahpameahttunvuođaid ja riidduid. Finnmárkkulávdegotti oaidnu lei ahte boazosápmelaččat galge guođohangeaskku220 oažžut. Dása anii lávdegoddi vuođđun221 lappekodisilla 16. §:s. Lávdegoddi oaivvildii maid ahte gittiid billistemiid galge boazosápmelaččat oktasaččat buhtadit.222 ( "...alle de Fieldfinner som utgjorde et Selskab" .) Dán oktavuođas čujuhedje ránnáriikii gos boazosápmelaččain lei buhtadusgeasku kodisilla mielde. Dan dihte berrii riikka iežas sápmelaččain maid leahkit nu. ¶
Johtinvuoigatvuođa heaittiheapmi šattai duohtan 20 jagi guhkkosaš šiehtadallanáiggi maŋŋel, mas okta oaivefáttáin lei lappekodisilla dilli maŋŋel go Suopma 1809:s lei sierranan Ruoŧas, ja lei šaddan stuorafyrstagoddin ruošša cára vuollái (vrd. Palmstierna 1932). Guhkes šiehtadallamiid loahpageahčen dagai ruoŧa-norgga bealli áibbas unnán boazosápmelaččaid rivttiid bealušteamis, juogo duohta ealáhusdárbbu bealis mii lei, dahje lappekodisilla doarjagiin. Orru dego Ruoŧa-Norgga beales loahpas ledje atnigoahtán juonalaš ovdamunnin ahte Ruošša-Suopma nu garrasit barggai sihkkarastit suoma sámiid guolástanvuoigatvuođaid ja -vejolašvuođaid Várjjatvuonas. Dáinnalágiin sáhtii beassat "Ruošša" oktavuođas, mii sisttisdoalai sápmelaččaid guovtteguvlui johtinrievtti. Ruošša ballu dovdui juo bures. Ámtamánni cealkka ruošša-suoma oainnu birra muitala olu: "Duoid Sápmelašduonaid dihte ii duođas bijaše Eatnama ja Almmi johtui, eambbo go eará Ulbmilat leat duohken, máid dainna vigihisvuođain čiegadit" (Palmstierna mielde 1932: 365) Stuorapolitihkalaš beroštumit šadde mearrideaddjin. Ráji rastáfárren sápmelaččaid beroštumit jávke oalát dán dilis. ¶
Dákkár olggosfárremat mat dás muitaluvvojit, čájehit muđui hui juste riddosámi guovlluid olmmošlohkoovdáneami maŋimus 2-300 jagi, namalassii unnit eanet fárrema siseatnamis dohko. Dávjá ledje dakkár boazosápmelaččat main iešguđet sivaid geažil eai lean nu stuora ealut ahte sis lei sihkkaris sisaboahtu. Knud Leem muitala sullii 1730 birrasiid ahte go boazosápmelaš nohkkui ja bázii dušše mottiin heakkain, de bijai daid eará boazosápmelaččaid gehččui, ja manai ieš mearragáddái mearrasápmelažžan eallit ja ealihit iežas, nu go eará mearrasápmelaččat, guolástemiin. ( "...for at blive Søe-lap og nære sig, som andre Søe-lapper med Fiskerie." ) (Leem 1767: 153/154). ¶
Ámtta siskkobealde váikkuhii radjedahppan nu ahte boazosápmelaččat váidališgohte guđet guoimmiset nala go bohte earáid orohagaide. Guovdageainnus eai lean dušše Ruŧŧii fárren, muhto maiddái nuorttas. 1880 birrasiid bihko ovdamearkka dihte Kárášjohsápmelaččat go Guovdageainnu siiddat manne Máhkarávjui ja Vuorjenjárgii (Porsangerhalvøya) geasset, oarjjabeallái Porsáŋgguvuona, ja dasto vel siseatnandálveorohagaide. ¶
Čálalaš oktavuođas lea erkebisma Erik Valkendorf gii álggos namuha smávvašibitdoalu1500-logu álggogeahčen (Valkendorf alm. 1901: 7). Jahkečuođi loahpageahčen muitala Peder Claussøn Friis dasto ahte dáččain ledje muhtun gusa (Claussøn Friis alm. 1881: 404). ¶
Oppalaš govva lea goitge ahte priváhta eatnama háhkamis ledje dušše unnánaš váikkuhusat álggos. Lars Hess Bing lea várra juste máhttán válddahallat eananjuohkindilálašvuođaid dan 20 jagi dakka maŋŋel 1775. Son muitala ahte bálkáhedje guokte eananmihtideaddji - nuppi Nuorta- ja nuppi Oarje-Finnmárkui. Maŋit namuhuvvomis lei vel veahkki. Nuorta-Finnmárkkus ii mannan nu beare bures. Doppe heaittihuvvui eananjuohkin muhtun ássanbáikkiin. Sivvan dása lei eananmálle ( "Landets Beskaffenhed" ), ássiid jurddašanvuohki ja johtti eallinvuohki, máid dan áigge eai mieđihan lonuhit fásta ássanbáikkiiguin - ja dan dihte lei duššás juohkit eatnama ( "...saa at altsaa Jorddelingen vilde være unyttig" ). (Hess Bing 1796: 146-147). ¶
Geasset ii lean fuođarvátni. Dalle lei šibihiidda guohtun vaikko logi geardde eambbo šibihii. Dan jahkodagas go eaiggát oaččui eanemus ávkki šibihiin - geasset - ožžo šibihat eambbo go doarvái suoinni, ležže dál dušše moadde gusa dahje olu. Dan dihte livčče beali eambbo šibiha addán olu eambbo buktaga go dušše bealli. Dan dihte livččii "ipmirdahtti, jus son geahččala nu olu šibihiid atnit go fal nagoda dálvvi biebmat." (Rode 1842: 143.) ¶
Okta čilgehus dása go nu unnán gilve šattuid mat gáibidedje bargojuvvon bealddu, sáhttá leamaš ahte eanandoalus váilo bargoheasttat. 1730 birrasiid muitala ovdamearkka dihte Leem ahte Álttá sámieatnama eanandoallit ( "Lapmarkiske Bønder" ) atne gissoriid302. Dálvet atne daid visttiin ja bibme jeahkáliin (Leem 1967: 142). Muđui eai báljo gávdnon bargoeallit. Leema áiggi ledje ain dušše guokte heastta Oarje-Finnmárkkus. 1760 rádjái lei lohku lassánan veahá, muhto Nuorta-Finnmárkkus ledje ain dušše golbma heastta. Guovttes dáin gulle Čáhcesullui (Leem 1767: 378-79). ¶
Geađgeáiggi rájes juo diehtit ahte mearra lea leamaš okta deaŧaleamos eavttuin ásaidupmái dohko mii dál lea Norgga davimus guovlun - Finnmárku. Boarráseamos dovddus ássanbáiki riikkas lea 10 300 jagi boaris ja lea Máhkarávjjus. Báiki juo muitala čielgasit guđiid riggodagaid boarráset geađgeáiggi olbmot geavahedje. ¶
Knud Leem muitala dárkilit iežas finnmárkoválddahallamis sullii jagi 1730 dalá guolásteami birra. Son čilgii ovddemustá sápmelaččaid birra. Muhto ii leat ágga jáhkkit dan áigge leamaš nu stuora erohusaid sápmelaččaid ja dáččaid fatnasiin, bivdoneavvoteknologiijas ja guollešlájain máid bivde. ¶
Mearaguliin lei bálddis earenoamáš mávssolaš. Das ledje dan dihte olu namahusat, seammaládje go dain eará njiččehasain341, o.m.d. bohccos ja njuorjjus. Báldábivddus ledje áibbas sierra vierut. Dat maid juo muitala man divrras dat ferte leamaš. Dábálaččat bivde giehtaduorgguin342 ja liinnáin343. ¶
Čuohtejagi gaskkarájes oaidnit ahte Finnmárkku siseatnansuohkaniid sápmelaččat maid oasálaste dálve- ja giđđagávpeguollebivdui. Ovdamearkan sáhttá namuhit ahte 1866-70 viđajagiáigodagas vulge sullii 30-40 Kárášjohkalačča meara nala oasálastit šákšadorskebivdui (SATØ. 5-årsb. FA. 1866-70 Pk. 557). Dát guollebivdu šattai dasto eahpitkeahttá hui deaŧalaš ekonomilassin dáidda Sis-Finnmárkku guovlluide. Doppe rahče ain 1852 rádjedahppama váikkuhusaiguin. Dasalassin ledje šaddan garra gáržžideamit vuovdedoalus ođđa vuovdelága bokte 1863:s. ¶
Áhkalaggábivdu báikkálaš vuođuin lei Finnmárkkus guhkit áiggiid leamaš (vrd. kap. 7.8.). Veahá ovdalaš 1800-logu gaskkamutto viiddidedje bivdobáikkiid áhpeliidda, ja geavahišgohte stuorit fatnasiid ja ođđa ja buoret bivdoneavvuid. Hammerfeasttas vuođđuduvvojedje guokte áhkalaggásearvvi 1839-40 jagiin, main 1841:s ledje 5 fatnasa anus. Vuosttaš fatnasat máid atne, ledje Hardangerfatnasat main lei goavdi387. Áhkalaggábivdu lei geassemánus čakčamánnui. Buoremus fanas gesii 1 780 áhkalaggá ovtta áigodagas. Dás bođii 200 fárpala vuoivvas. Dát searvvit gal bieđganedje jođánit. Muhto áhkalaggábivdu šattai goitge stuora fitnodahkan Hammerfestii moaddelogi jagi maŋŋel. 1866-70 jagiin ledje ovdamearkka dihte 35 fatnasa sullii 200 olbmáin geat oasálaste bivdui, oalle buriid bohtosiiguin (Sivertsen 1973: 89). ¶
Čuohtejagi molsumis ledje sáidenuohtit šaddan dábálažžan, Oarje-Finnmárkkus goit. Dát ledje gáddenuohtit mat ledje 180 gitta 200 sala guhku, ja 15 gitta 20 sala čieŋu (Nasjonalforeningen 1973: 76). Doppe gal maid ledje geavahišgoahtán nuhtiid maidda ii dárbbašuvvon gáddi. Dákkár nuhtiid geahččaladde ee. Várggáid ovddas 1914:s. Nuohtti lei 180 sala guhku ja 17 sala čieŋu (Thorsvik 1982 268). Namuhit sáhttá ahte dálá stuorit fatnasiid sáidesoaikonuohtit leat čiekŋaleappot go 85-90 sala, sullii 170 mehter. ¶
Smávvafatnasiid guollebivdiide lei earenoamáš heittot go ollislaš guollebivdonávccaid426 lassáneapmi maiddái dagahii váttisvuođaid pomorgávppašeamis - man nala sii ledje iežaset ekonomalaš vuođu huksen. Johs. Falkenberga Lágesvuonservvodaga válddahallan čájeha omd. ahte ruoššagávpašeami mávssolašvuohta lei unnume ovtta gaskka ovdal vuosttaš máilmmisoađi (Falkenberg 1914). Dát lea jáhkehahtti. Olu ovttasdoaibmi427 oasit dagahedje heajut dili. Okta dáin lei várra go unnimus fatnasiin unno njuolggo gávppašanvejolašvuođat ruoššaiguin. ¶
1700-logu loahpageahčen čálii ámtamánni Sommerfeldt ahte " Luosa gesset Nuhtiin Gáttis" . (Sommerfeldt 1799-1800: 131). Maiddái eará dieđut geažuhit ahte mearaluossabivdu lei ovdáneame Finnmárkkus. Fanasmátkkošteaddji Lágesvuonas 1827:s, muitala duhtavašvuođain ahte "Gievkkanii buktojuvvui measta juohke Beaivvi buorre, varas Luossa, máid oste muhtun Sápmelaččain, geat duollet dálle manne Vuona meaddel" (Keilhau 1831: 82). Eai nu olu gal sáhte almmotge bivdán mearaluosa dan áigge (vrd. Guolástusbearráigeahčči 1880-82: 86). ¶
Vuohttit čielgasit ahte ruoššat oasálaste hui garrasit luossagávppašeapmái. 1700-logu mielde measta nogai luossavuovdin olgoriikii dan guovtti gávpebáikkis Álttá ja Deanus, gos sierra statistihka čálle. 1790 birrasiid vuvde olgoriikii Deanus dušše birrasii 20 fárpala jahkásaččat, ja dát lohku lei ovdal leamaš 2-300 (Pontopiddan 1790: 246). Ii mas ge vuohte ahte bivdu unnui. Luosa olgoriikavuovdima unnuma čilgehussan sáhttá dasto leamaš ahte vuvde earasadjái nuorttas. Ruoŧa gávpeolbmáid luossaoastin maid namuhuvvo oktan sivvan (Pontopiddan 1790: 246). ¶
Álggaheapmi 29 Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldi1 29 Áššedovdiiđ7 bargu 30 Gaskavuohtageavaheami ja vuoigatvuođaoainnuid čielggademiid birra, dálá vuoigatvuođa ja hálddašeami čielggademiid birra ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti riektepolitihkalaš barggu birra. 31 II oassi 34 Steinar Pedersen 34 Finnmárkku eatnamiid ja čáziid geavaheapmi vuosttaš máilmmisoađi rádjái 34 Ovdasátni 35 1. KAPIHTTAL 37 Áigodat 1300-logu ovdal 37 1.1. SÁMIT - VUOSTTAŠ DOVDDUS ČEARDDALAŠ ÁLBMOT 37 1.2 OKTAVUOHTA EARÁIGUIN 38 1.3 OTTARA MUITALEAPMI 39 1.4. SÁPMELAČČAID VEARROGÁLVVUS OAIDNIT JOHTALANKULTUVRRA JA 41 HÅLØYGAID RIGGODAGA VUOÐU 41 1.5 GULLE GO SÁPMELAČČAT JA FINNMÁRKU NORGGA RIIKKASERVVODAHKII? DOABA "VEARRU" OVDAL SULLII 1300 43 2. KAPIHTTAL 45 Norgalaš rittuid koloniseren. Sámi ealáhusaid differansierema álgin. Sullii 1300-1600 45 2.1 VUOSTELASVUOÐAT KOLONISEREMA OKTAVUOÐAS? 46 2.2 BUORIT EKONOMALAŠ VEJOLAŠVUOÐAT GÁVPEMÁRKANGUOLÁSTEAPMÁI 47 2.3 RESURSAGEAVAHEAPMI JA ÁSSANAVÁDAGAT68 49 2.4 SÁPMELAČČAT, JOHTALANKULTUVRA JA MÁRKANHEIVEHEAPMI 50 2.5 ČEARDDALAŠ JOAVKKUID GASKAVUOHTA 51 2.6 RESURSAGEAVAHEAPMI JA RIEKTEOAINNUT75 52 3. KAPIHTTAL 53 Stáhtapolitihkalaš gaskavuođat 1600-1826 birrasiid. 53 3.1 NÁŠUNALSTÁHTAID GILVALEAPMI 53 3.2. RIIDU 1600-LOGU BIRRASIID 56 3.3 KNÆREDA RÁFI 1613: s 57 3.4 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŦAIN 1751:s 58 3.5 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŠŠAIN. 1826 60 3.6 LAPPEKODISILLA JA RESURSAGEAVAHEAPMI 61 3.6.1 Gávppašeapmi. § 28 62 3.6.2 Stáhtarievttalaš107 gullevašvuohta 62 3.6.3 Lappekodisilla § 12. Bivdu ja guolásteapmi 63 3.6.4 Mearraguolásteapmi 64 3.6.5 Luossabivdu 66 3.6.6 Čoahkkáigeassu. Lappekodisilla 66 4. KAPIHTTAL 67 Ealáhusat ja álbmotdilálašvuođat, 67 16- ja 1700-logus 67 4.1 MÁRKANGUOLÁSTEAMIS HEDJONIT KONJUNKTUVRRAT 1600-LOGU RÁJES. DÁČČA HEIVEHEAPMI RIEVDÁ. VUOSTELASVUOÐAT SÁMI ÁSSAMIIN. 70 4.2 EARENOAMÁŠ DOAIMMAT. "FINMARKENA BAJÁSČUOŽŽILEAPMI" 75 4.2.1 Finnmárku rádjanbáikiŋ31 76 4.2.2 Dáččat besse vearus 77 4.3 MANNE VEALAHEDJE? 78 4.4 ČEARDDAID RELATIIVA GASKAVUOÐAID RIEVDAN 1700-LOGUS 81 4.5 HUI SIERRA ÁSSANAVÁDAGAT 84 4.5.1 Ássanavádagat ja čearddalaš joavkkuid gaskavuohta 86 4.6 SÁMI RESURSAGEAVAHEAPMI. SISEATNANGUOLÁSTEAPMI. 88 BIVDU. DUODJI 88 4.6.1 Demográfalaš oktavuođas lei iešbirgenekonomiija deaŧalaš 89 4.7 KVENAT 90 4.7.1 Resursagilvu kvena sisafárrema oktavuođas 92 5. KAPIHTTAL 95 Boazodoallu 95 5.1 RÁÐÐEJEADDJI OAIDNU. VIIDÁNEAPMI SISEATNAMIS 97 MEARRAGÁDDÁI 97 5.2 BOAZODOALLU LEI OASSIN LOTNOLASEALÁHUSVUOGIŠ85 98 5.3 BOAZODOALLU VUOTNAJA MEARRAGÁTTEGUOVLLUIN 1600-LOGU 99 LOAHPAGEAHČEN 99 5.4 JOHTTI BOAZODOALLU193 VUOTNAGUOVLLUIN 101 5.5 DILLI SULLII 1700-LOGU GASKKAMUTTOS 104 5.6 BUOHTALAS200 JOHTTISÁMI BOAZODOALLU MAS VUOÐÐU LEA SIHKE RIDDOJA SISEATNANSIIDDAIN 107 5.7 BOAZODOALLOVUOHKI JA HEIVEHEAPMI 110 5.8 MANNOLAT207 MAŊŊEL 1751 110 5.9 OKTAVUOHTA EARÁ EALÁHUSAIGUIN - EARENOAMÁŽIT EANANDOALUIN 111 5.9.1 Riiddut ássiidlassáneami ja šibitdoalu viiddideami dihte 113 5.10 1852 RÁDJEDAHPPAN JA DAN VÁIKKUHUSAT 116 5.10.1 Boazosápmelaččat šadde čálihit iežaset siseatnamii 117 5.10.2 Sámi vuogit dološ guovlluid joatkevaš geavaheami doalahit 118 5.10.3 Bearrašat bieđganedje 120 5.11 BOAZODOALLU 1900-LOGU ÁLGGUS 120 6. KAPIHTTAL 122 Šibitdoallu ja eanandoallu 122 6.1 1300-LOGU ŠIBITDOALLU 122 6.2 DILLI 1700-LOGU GASKU 124 6.3 EANANMIHTIDEAPMI. EANANČÁLIHEAPMI257. 1775 EANANJUOHKINMEARRÁDUS.258 127 6.4 EANANDOALLU JA LOTNOLASEALÁHUSAT278 130 6.5 GILVINMUDDU, FUOÐÐARDÁBUHEAPMI JA DIENAS 132 6.6 BEALDOŠATTUT296 135 6.7 EANANJUOHKIMA ČEARDDALAŠ VEALAHEAPMI 136 6.7.1 1902 eananláhka310 138 7. KAPIHTTAL 140 Mearrariggodagaid316 geavaheapmi 140 7.1 ÁLGGAHEAPMI 140 7.2 ÁIGODAT 1700-LOGU RÁDJÁI 140 7.3 GUÐET JOAVKKUT OASÁLASTE GUOLÁSTEAPMÁI 1700-LOGU ÁLGGUS? 141 7.4 SISEATNANSÁPMELAČČA LOTNOLASTE331 GUOLÁSTEMI JA BOAZODOALLU. 142 7.5 LAPPEKODISILLA SIHKKARASTTII SISEATNANSÁPMELAČČAID MEARRAGUOLÁSTANVUOIGATVUOÐAID 142 7.6 FINNMÁRKKU ÁLBMOGIS GALGGAI LEAHKIT VUOSTTAŠRIEKTI 143 7.7 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FORMALISEREJUVVO JA 145 GEAHČČALUVVO GÁRŽŽIDUVVOT 145 7.8 GUOLLEŠLÁJAT JA GEAVAHANVUOGIT. LEEMA JA COLLETTA GUORAHALLAMAT 145 7.9 1800-LOGU ÁLGU 148 7.10 1830 GUOLÁSTUSLÁHKA - VUOSTTAŠRIEKTI LOAHPAHUVVUI. 150 STUORA NUPPASTUMIT RITTUIN 150 7.10.1 Supmiičálihuvvon sápmelaččaid guollebivdu 153 7.11 EAMBBO GÁRŽŽIDEMIID HEAITTIHEAPMI - RIIDDUT BÁIKKÁLAŠ 153 ÁSSIID JA MÁTKKOŠTEDDJIID GASKKAS 153 7.12 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FINNMÁRKKUS 1800-LOGUS 155 7.13 GUOLÁSTEAPMI 1800-LOGU MAŊIT OASIS 156 7.14 IEŠGUÐET ÁIGODATGUOLÁSTUSOASÁLASTIN 158 7.15 1900-LOHKU 161 7.15.1 1905 VEALGEÁSAHUS. STUORIT FATNASAT JA MOHTORDOAIBMA 161 RITTUIN 161 7.15.2 Resursagáhtten 162 7.15.3 Báikkálaš njuolggadusat sáidefierpmi geavaheames 164 7.15.4 Sáidesoaikonuohtit406 dagahedje suhtu. Bávkkanasaid geavaheapmi. 166 7.15.5 Gielddus gáddenuhtiin bivdit dorski - vuotnaálbmoga vuosttašriekti 167 7.15.6 Vuosteháhku feastonuohttumii 170 7.15.7 Lassáneaddji sallitbivdu - industriála doaibma 170 7.15.8 Ođđa teknologiija dagaha iešguđetláganvuođaid 172 7.15.9 Seaktedábuhandilli čohkkii bivddu ja ostiid 175 7.16 MEARALUOSSABIVDU 176 7.16.1 1800-lohku 176 7.16.2 Dálveluossabivdu 177 7.16.3 Gáidánuohtit436 177 7.16.4 Luossagolgadangielddus 177 7.17 MEARANJIČČEHASAT444 - FÁLESBIVDU 178 7.17.1 Ođđaáigásaš fálesbivdu 1863-1904 - riggodagaid speadjan463 180 7.17.2 Garra vuosteháhku fálesbivdui 182 8. KAPIHTTAL 184 Pomorgávppašeapmi 184 8.1 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU RAHPÁ VIIDDIS JÁFOGÁVPPAŠEAMI 185 8.2 FINNMÁRKU - SISAFÁRRENGUOVLU POMORGÁVPPAŠEAMI DIHTE 186 8.3 SÁPMELAČČAT JA POMORGÁVPI 188 9. KAPIHTTAL 191 Čoahkkáigeassu 191 Oanádusat 198 Báikenammalistu 199 Girjjit ja gáldut 204 Oassi III 228 Hans Prestbakmo 228 Finnmárkku meahcceriggodagaid geavaheapmi 1900-logus 228 Ovdasátni 229 1. KAPIHTTAL 231 Álggaheapmi 231 2. KAPIHTTAL 233 Boazodoallu 233 2.1 BOHCCO EKOLOGALAŠ HEIVEHEAPMI 233 2.2 LÁGAT JA HÁLDDAHUS 235 2.3 FINNMÁRKKU BOAZODOALU STURRODAT 241 2.4 BOAZODOALLIT JA VEARROSUOHKAN 244 2.5 MOVT BOAZODOALLU GEAVAHA RESURSSAID 244 2.5.1 Guohtumat 244 2.5.2 Johtimat/johtolagat 248 2.5.3 Guođoheapmi 250 2.5.4 Ássanbáikkit 252 2.5.5 Boazodoallorusttegat 253 2.5.6 Hearggit ja mekaniseren 255 2.5.7 Muorraávdnasiid geavaheapmi 256 2.5.8 Bivdu/meahcásteapmi 257 2.5.9 Guollebivdu 258 2.5.10 Muorjjit, luopmánat, šattut jna. 259 2.5.11 Gámasuoidni 259 2.5.12 Jeagelbordin 260 2.5.13 Duodji 260 2.5.14 Verddevuohta648 ja lonuhusgávpi mas meahccegeavaheapmi lea vuođđun 260 2.5.14.1 Eará šibitdoallu 260 2.5.14.2 Bargguid lonohallan 261 2.5.14.3 Gálvolonohallan 261 2.6 GUOHTUNEATNAMIID BILLISTEAPMI650 JA OLGGOBEALGEAVAHEAPMI 261 2.6.1 Guohtuneatnama massin 262 2.6.1.1 Guohtuma njuolggo massin 262 2.6.1.2 Guohtuneatnamiid eahpenjuolga656 massin 263 2.6.1.3 Guohtunmuosehuhttimat, guohtunáigodat, energigeavaheapmi ja váiban. 264 2.6.2 Lassibargu 266 2.6.3 Boazomassu 266 2.6.4 Luondduduohtademiid ollislaš váikkuhus orohahkii 267 2.6.5 Lea go servvodatmannolat leamaš ovdamunnin boazodollui? 268 2.6.6 Buhtadus luondduduohtademiid ovddas guohtuneatnamiin 268 2.7 BOAZODOALU RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 269 3. KAPIHTTAL 271 Báikki ássiid669 resurssageavaheapmi 271 3.1 ÁSAIDUPMI OPPALAČČAT 271 3.2 LÁGAT JA GEAVAHANRIEVTTIT671 272 3.3 BÁIKKI ÁSSIT 272 3.4 BÁIKKI ÁSSIID RESURSSAGEAVAHEAPMI 273 3.4.1 Šibitdoallu ja guohtun 273 3.4.2 Niittut683 ja eará meahccefuođardábuheapmi 274 3.4.3 Guollebázahusat fuođarin 277 3.4.4 Šibitdoaluid heaitin/eatnama bargan 277 3.4.5 Vuovdegeavaheapmi 278 3.4.6 Darfegeavaheapmi 280 3.4.7 Johtaleapmi/bivdu 280 3.4.8 Sáivaguolásteapmi749 283 3.4.9 Luopmánat ja muorjjit 287 3.4.10 Gámasuoinnit 288 3.4.11 Golgi dimbarat ja riehkit 288 3.4.12 Goađit/ealáhusbarttat 288 3.4.13 Álbmoga riggodatgeavaheapmi ja dan váikkuhus báikki olbmuide 289 3.4.14 Leat go báikki olbmuin mat leat vuođđoealáhusain, makkárge sierrarievttit773 meahcceriggodagaide? 290 3.4.15 Vuotnabivdu 291 3.5 LEA GO LOTNOLASEALÁHUSAIN BOAHTTEÁIGI? 295 3.6 BÁIKKI OLBMUID RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 296 4. KAPIHTTAL 299 299 Čoahkkebáikeássiid resurssageavaheapmi 299 4.1 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI OPPALAČČAT 1900-LOGUS 299 4.2 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID MEAHCCERIGGODATGEAVAHEAPMI 300 4.2.1 Vuovdi, riehkit ja darfi 300 4.2.2 Bivdu ja meahcásteapmi 300 4.2.3 Sáivabivdu 301 4.2.4 Luopmánat/muorjjit 302 4.2.5 Olgolustadoaimmat805 303 4.2.6 Barttat 303 4.2.7 Mohtorjohtolat 305 4.3 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID, ÁLBMOGA OAIDNU MEAHCCERIGGODAGAID 305 GEAVAHEAPMÁI JA RIVTTIIDE 305 5. KAPIHTTAL 307 Gussiid riggodatgeavaheapmi Finnmárkkus 307 6. KAPIHTTAL 308 Finnmárkku mehciid luondduduohtadeamit 308 6.1 RUVKEDOAIBMA, RÁKTODOAIBMA, EANANROGGAN JNA. 308 6.2 DULVADEAMIT - RÁVDNJELINJÁT 309 6.3 JOHTOLAT ( GEAINNUT, TELEGULAHALLAMAT JNA.) 309 6.4 MILITEARA BÁHČINJA HÁRJEHALLANGUOVLLUT JNA. 310 6.5 BARTAHUKSEN 310 6.6 ÁIBMONUOSKKIDEAPMI 311 7. KAPIHTTAL 312 Riidoguovllut 312 7.1 OPPALAČČAT SOAHPAMEAHTTUNVUOÐAID BIRRA 312 7.2 BÁIKKI OLBMOT/EANANDOALLU - BOAZODOALLU 312 7.2.1 Meahcceguohtun 312 7.2.2 Giettit 313 7.2.3 Ođđa eatnamiid bargan 314 7.2.4 Áidedoallu 315 7.2.5 Eará guođohandilálašvuođat 315 7.2.6 Meahcásteapmi 315 7.3 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI / ČOAHKKEBÁIKEÁSSAN - BOAZODOALLU 316 7.4 LUONDDUDUOHTADEAMIT - BOAZODOALLU 317 7.5 LUONDDUDUOHTADEAMIT - EANANDOALU/BÁIKKI OLBMUID 318 BEROŠTUMIT 318 7.6 ÁLBMOGA LUONDDURIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 319 BOAZODOALLU 319 7.6.1 Bivdu 319 7.6.2 Guollebivdu/mohtorjohtolat 319 7.6.3 Turisma 320 7.7 ÁLBMOGA MEAHCCERIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 320 BÁIKKI OLBMOT 320 7.8 VUOTNABIVDU - RIDDOBIVDU/ÁHPEBIVDU 322 7.9 LUONDDUSUODJALEAPMI - VUOÐÐOEALÁHUS 322 Čuovus 324 Finnmárkku mearaluossabivdiid 324 iskanjearahallama čoahkkáigeassu 324 GIRJJIT 326 Oassi IV 351 Einar Richter Hanssen 351 Finnmárkku luondduriggodagaid geavaheapmi 351 1918:s sullii 1970 rádjái 351 1. KAPIHTTAL 352 Álgu 352 2. KAPIHTTAL 358 Boazodoallu 358 2.1 BOAZOLOHKU 359 2.2 JOHTOLATGEINNODAGAT 361 2.3 EANANGEAVAHEAPMI 362 2.4 BOAZODOALU OVDÁNEAPMI 1900-1970 365 2.5 LASSIEALÁHUSAT 366 3. KAPIHTTAL 368 Eanandoallu 368 3.1 DOABA "FINNMÁRKKU EANANDOALLU" 368 3.2 EANANDOALU VÁTTISVUOÐAT 369 3.2.1 Dálkkádagat 370 3.2.2 Ruhtavátni 370 3.2.3 Máhttu 371 3.2.4 Boaittobealássan 371 3.2.5 Eananvátni 373 3.3 VIIDODAT JA SAJÁDAT 376 3.4 MEAHCCEGEAVAHEAPMI 378 3.4.1 Soahtegaskaáigi 378 3.4.2 Áigi maŋŋel soađi 380 3.5 MEAHCCEFUOÐÐARAT JA EARÁ FUOÐÐARAT 380 4. KAPIHTTAL 383 Guolástusat 383 4.1 SOAHTEGASKAÁIGI 383 4.1.1 Lotnolas doaimmat 385 4.1.2 Váldoealáhus 386 4.1.3 Nuppástuhttin mohtordoibmii ja jahkodatbivdui966 387 4.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 389 5. KAPIHTTAL 393 Muorjjit/luopmánat ja borramuššattut 393 5.1 SOAHTEGASKAÁIGI 393 5.2 ÁIGODAT MAŊŊEL SOAÐI 395 5.3 RESURSSAVÁTNIVUOTNA LASSÁNA 396 6. KAPIHTTAL 397 Lottit - Monit - Uvjjat 397 6.1 BIVDOÁIGGI JA BÁLKÁBIVDDU GUHKIDEAPMI 1920-1970 398 6.2 LODDERIGGODAGAID MÁVSSOLAŠVUOHTA 1920-1970 398 6.2.1 Siseatnamis 398 6.2.2 Vuonain 399 6.2.3 Riddu 401 6.3 RÁFÁIDUHTTINMEARRÁDUSAT JA EVTTOHUSAT 1920-1940 402 7. KAPIHTTAL 404 Eanan- ja mearanjiččehasaid bivdu 404 7.1 SOAHTEGASKAÁIGI 404 7.1 Resursadábuhanvejolašvuohta1044 404 7.1.2 Bivdu ruovttudollui ja vuovdima váste 405 7.1.3 Bálkábivdu1068 407 7.1.4 Soahpameahttunvuođat eará ealáhusaiguin 407 7.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 408 411 8. KAPIHTTAL 412 Guollebivdu jogain ja jávrriin 412 8.1 SOAHTEGASKAÁIGI 412 8.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 414 9. KAPIHTTAL 417 Darfi ja vuovdi 417 9.1 BOALDÁMUŠVÁTTISVUOÐAT 417 9.2 DARFELOGGUN BIRRASIID 1900-1970 418 9.3 VUOVDI JA VUOVDEBUKTAGAT 419 9.3.1 Vuovdima váste vuovdedoaibma soahtegaskaáigge 420 9.3.2 Vuovdima váste vuovdedoaibma maŋŋel soađi 421 9.3.3 Goahte- ja viessohuksen 423 9.3.4 Fuođaršlájat ja bargoneavvut 423 9.4 GÁMASUOINNIT JA HEAVNNISÁVZZAŦ128 425 10. KAPIHTTAL 426 Johtolat 426 10.1 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAID OVDÁNEAPMI SULLII 1870 RÁJES 426 10.2 SOAHTEGASKAÁIGI 428 10.2.1 Geainnut ekonomalaš gaskaoapmin 428 10.2.2 Heahtebargu 431 10.2.3 Náššuvnnalaš beroštumit 431 10.2.4 Geográfija ja dálkkádat 433 10.2.5 Geaidnu buoredili ovddideaddjin 433 10.2.6 Álggaheaddjit ja vuostálastit 434 10.2.7 Giligeainnut ja váldogeainnut 435 10.2.8 Biila hobeheaddjiŋ231 436 10.2.9 Dálvemáđijaŧ234, johkafatnasat, guorbmevávdnageainnuŧ235 437 10.2.10 Telegráfa ja telefuvdna 438 10.2.11 Soahtejagit 439 10.3 ÁIGI SOAÐI MAŊŊEL 441 10.3.1 Geaidnodási buorideamit 441 10.3.2 Johtolaga nuppástupmi mearas eatnama nala 442 10.3.3 Girdišiljohuksemat 443 10.3.4 Soahpameahttunvuođat 444 11. KAPIHTTAL 445 Báktedoaimmahat 445 11.1 SOAHTEGASKAÁIGI 446 11.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 448 12. KAPIHTTAL 451 Fápmorusttegat 451 12.1 SOAHTEGASKAÁIGI 451 12.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 454 12.2.1 Fápmorusttethuksemat 454 12.2.2 Soahpameahttunvuođat 457 13. KAPIHTTAL 459 Čoahkkáigeassu 459 13.1 BOAZODOALLU 459 13.2 EANANDOALLU 459 13.3 GUOLÁSTUSAT 460 13.4 MEAHCÁSTANEALÁHUSAT 461 13.5 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAT, BÁKTEDOAIMMAT, 461 FÁPMORUSTTEGAT JA VUOVDEDOAIMMAT. 461 14. KAPIHTTAL 463 Finnmárkku riekteoainnut 463 Oanádusat, prentejuvvon gáldut ja girjjit 466 Oanádusat 466 Gáldut ja girjjit 467 Gáldut mat eai leat deaddiluvvon 467 ¶
Manne johtala boazu? Dása leat máŋga ártta, muhto deaŧaleamos lea ahte boazu ferte heivehallat iežas lundui gávdnat guohtuma iešguđet jagi áiggiid. ¶
Davábealde ja oarjjabealde álgoviđibáktetráji558 leat latnjálassi hoigojuvvon bávttit559. Dat leat ođđaset bávttit mat leat duvdojuvvon álgoviđibávtti nala ja šaddet alla ja rámšo várrin. Oarjelepmosis, Romssas fylkkas, leat kambro-siluriskalaš báktešlájat main šaddá hui álbmás560 eanan go gollá. Davvin rievddada oalle olu, muhto doppe leat gal eanas gneisbáktešlájat561. Porsáŋggus nuorttas leat eanas sáttogeađggit562. Návuona - Álttá guovllus geaigájit álgoviđibávttádagat563, ja daid davvelis fas muhtun gabromassiivvat564. Sállanis leat maid muhtun álbmás kambro-siluriskalaš sedimenttat565. ¶
dakkar dárkilit sisdoaluin mi čuovvu dán kápihttala čuovvovaš mearradusain. ¶
15. §:s lea eanetgeavaheami soahpameahttunvuođaid birra ja muitala movt smávit soahpameahttunvuođaid sáhttá čoavdit. ¶
1984-1985 garra boazologu lassáneapmi ii leat duohta lassáneapmi. Lea šaddan báhpira nala nu vearrolágaid rievdademiid geažil ja boazologuid divvumiid geažil. Logut 1985 rájes leat dasto eambbo riekta duohtavuođa mielde, muhto dieđusge leat ain áššit mat meattáhusaid dahket. Loguid mielde lea boazolohku alimusas 1989:s. Leat iešguđet oaivilat dan birra lea go boazolohku unnon nu olu dan rájes go dát logut čájehit. Dasa leat máŋga ártta go boazolohku lea bisson badjin. Leat oalle buorit dálvvit leamaš, olu boazoeaiggádat dálkkastit bohccuid gurpmaid ja iešguđetlágan sismáđuid604 vuostá. Olu boazoeaiggádiidda maid lea šaddan vejolaš johttát árabut geasseorohahkii go dálveguohtun hedjona. Muhto dat alla boazolohku lea garrasit čuohcan dálveguohtuneatnamiidda ja jeagil lea hirbmosit guorban duoddaris. Leat geavahan "kapitála" ja ráŋggáštus lea čuvvon. Gorudiid deattut leat vuollin, buvtta juohke bohcco nammii lea vuollin, massinlohku lea stuoris ja biergu ii leat áibbas buorre. ¶
Maiddái dát tabealla lea hui eahpečielggas. Dat muitala ahte eanas Finnmárkku boazoeaiggádiin, sulli 64 %:s, ledje unnit go 300 bohcco. Systemáhtalaš meattáhusaid geažil, maidda ovdalis lea čujuhuvvon, dáidet doaluid sturrodagat duohtavuođas stuoribut go tabeallas leat. ¶
Muhtun boarráset boazoeaiggádat muitalit ahte boazodoallu geavahii ovdalaš áigge gaskaeatnamiid dušše giđđa- ja čakčaeanamin, máid dál atnet geasseorohahkan. Sii lohket ahte boazo orui oanehit áiggi riddoleamos guovlluin geasseorohagas, dávjá dušše suoidnemánu ja borgemánu. Dain orohagain sáhtii leahket hui buorre guohtun, muhto dat bisttii dušše ruotnaseamos áigge. Jus beare guhká orru geasseorohagas, maŋŋeliidda go rássešattut goldnet, sáhttet bohccot geahppugoahtit jus eai beasa jeahkala nala. ¶
Duoddaris johtet viidát. Lagabus meara ja gáržžit báikkiin johtet čoahkkeleappot. Ovdal lei doaba johtingeaidnu dábálaš, muhto dat ii addán rievttes gova. Sii geat eai dovdda boazodoalu, sáhttet doaivut ahte bohccuiguin johtet muhtunlágan geainnu mielde. Vai čielgaseappot muitala mii johtin duođai lea, dadjat dál johtolatgeinnodat eat ge johtingeaidnu. ¶
Johtolagat rievddadit olu orohagas orohahkii, sihke guhkkodat ja málle. Muhtun orohagain sáhttá dadjat ahte boazu dušše ruvgala nuppi áigodateatnamis nubbái. Eará siiddain ges leat 300 - 400 km guhku johtolagat. Muhtun siiddat johtet dán mátkki oktanis, earenoamážit sii geat galget prámáin mannat sulluide. Eará orohagat bisánit ja guottehit guotteteatnamis ja johtet dasto geasseorohahkii geassemánu loahpas. Čakčat johtet eanas siiddat hiljánit ja bohccot orrot dávjá čakčaeatnamis, earenoamážit ragatáigge. ¶
1 muosehuhttin lasiha bohccuid energigeavaheami nu ahte bahábut jápmet eai ge ceavzze heajos dálvviid, 1 eallu šaddá mieseheapmin bivddu ja muosehuhttima geažil guohtuneatnamiin ragatáigge, 1 bohccot mat ballájit ja gavdnejuvvojit várrečohkaide dálvet, sáhttet firrot dahje rihtui mannat. 1 bohccot sáhttet jápmit omd. váibamiin go luovosbeatnagat ogohallet, vaikko eai borahala ge beatnagiidda. 1 omd. luondduduohtadeamit sihkkareamos dálveguohtuneatnamiin sáhttet lasihit nealgejagiid ja nu maiddái boazomassu. ¶
Kárášjogas, gos johkanjárggat ledje earenoamáš deaŧalaš láddjenbáikkit, láddjejedje dáid mearriduvvon vuoruid mielde. Jus ovtta jagi lei buorre láddjenbáiki, de fertii dohkkehit heajut láddjenbáikki nuppe jagi. Muhtun olmmoš muitala ahte ovtta báikkis láddjejedje sii dušše juohke guđat jagi. Ledje guđas geat juogadedje dan njárgga, ja láddjejedje vurrolaga iešguđet jagi. Sullasaš vuohki lei Kárášjogas go luosaid bivde buođuin (gč. kap. 3.4.8). ¶
Gitta 1925 birrasii ledje bearrašat mat johtaledje gaskal geasse- ja dálvesajiid Unjárggas. Goappeš báikkiin láddjejedje. Go giđđat bohte geassebáikái, lei doppe gárvves fuođarhivvodat. Muhtun muitala ahte jekkiid, mat ledje deaŧalaš láddjenbáikkit, ledje juohkán ja juohkehaččas lei su iežas jeaggi almmá makkárge mihtideami haga. ¶
Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit muoraid ruohttasiid nalde máid vuvde boaldinmuorran. Lei maid dábálaš ahte sii geain lei iežas vuovdi, vuvde boaldinmuoraid. Muhto priváhta vuovddit ledje unnit ii ge dáidán nu olu vuovdin. Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit viessohuksendimbara stáhta eatnama nala čujuheami mielde. Muitaluvvo ee. ahte Kárášjogas olbmot doppe ožžo hálbbibui dimabara viessohuksemii go eará ulbmiliidda. ¶
Juohke gilisearvvis ledje iežaset báikkit gos gárdo rievssahiid ja sii bohte hárve ránnágili guovlluid siskkobeallái. Eai earát boahtán dakkár báikái gos juo ledje olbmot gárdume rievssahiid. Unjárggas muitaluvvo ahte juohke bearrašis lávejedje fásta guovllut gos gárdo. Earát atne daid guovlluid dan bearraša guovlun ja buohkat doahttaledje dan. Guovdageainnus muitala muhtun áddjá mii lea badjel 80 jagi boaris, guhte lea gárdon rievssahiid olles eallenagi, ahte sáhtii lonuhit guovllu; eai lean nu mearri guovllut ja buohkat čáhke gárdut. Muhto eai láven gárddiid bidjat dakkár báikái gos earát juo ledje gárdume. Porsáŋggus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu725 siskkobealde sáhtte feara gokko gárdut. Muhto dávjjimustá gárdo guovlluin maidda lunddolaččat ieža gulle, ruovttu lahka. Deanus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu siskkobealde oaččui gárdut gos ieš háliidii. Doppe eai ge gárdugoahtán gal dakkár báikkiin gos earáin juo ledje gárddit. Muhtun vuorraset Sállanolmmái muitala ahte olbmot doppe bivde sihke stáhta ja priváhta eatnamiin. Várjjatvuona davábealde gárdo rievssahiid garrasit ain maŋimus soađi maŋŋelii. ¶
Riddoleappos, nu go Sállanis ja Fálesnuoris, eai nu olu gárdon. Doppe bivde eambbo bissuin. Rievssatbivdu ii leat doppe leamaš nu mávssolaš ealáhus. Muhto astoáiggis gal bivde. Muhtun Sállanolmmái muitala ahte sis lávii álo bissu fatnasis guliid bivddidettiin. Jus dálkki geažil šadde bisánit muhtun báikái, de válde bissu ja manne várrái. Jus godde rievssahiid, de ožžo ruđa daid ovddas. ¶
Olbmot borre olu guoli. Oallugat maid vuvde guoli. Muhtun muitaleaddji muitala iežas dábálaččat láven geasehit 3000 kg sáltečuovžža herggiin ruoktot juohke dálvvi. Dábálaččat doalvvui guliid Ruoŧa Gárasavvonii ja vuvddii daid doppe. Olu Guovdageaidnulaččat vuvde maid sáltečuovžža Supmii. Orru leamaš nu ahte eanas čuovžža vuvde ránnáriikkaide. ¶
Muhtun vuoras Deanodatolmmái muitala ahte su mánnávuođa áigge ja dan ovdal bivde eanas dušše borranguoli alcceseaset. Dalle eai jođihan guoli gosage. Muhto 1928:s oaččui son ja muhtun earát, oktavuođa Oslofitnodagain mii osttii buot guliid máid sii sáddejedje. Sis ledje buorit bumbolfierpmit maiguin juoŋastedje go galmmii golggotmánus ja dálvvi miehtá. Sis ledje 51 fierpmi anus iežaset guovllus. Sii bivde ovtta ja ovtta jávrri. Go guolit vátno ovtta jávrris, de bivdigohte nuppi jávrri. Sii bivde juohke jagi daid ovttahat jávrriid. Sii ledje kárten jávrriid nu ahte dihte gokko guolit ledje. Eai sii bivdán dakko gokko gođđoguolit ledje. Fertejedje unnimustá 2-3 olbmo fárrolaga go bivde. Guliid geasehedje sabetgielkkáiguin vulos. Sis ledje máŋga goađi bivdoguovllus. Dávjá bivde rievssahiid nai go ledje guollebivddus. Sii dovdnejedje guliid gássaide oktan cuoŋomuohttagin ja sáddejedje daid Osloi. Kássat ledje bordeguorbmin758 riddoruvttus759. ¶
Muhtun eará báikkiin gos leat jogat maidda luossa, valas ja guvžá goarbmu, leat báikki olbmot bivdán nu guhká go olbmot leat ássan doppe. Ovdamearkan dása lea Riehpponjohka masa 1900-logu álggus juo lei muhtun hammerfeastalaččas láigolihttu. Doppe leat vuona ja ávžži olbmot doloža rájes bivdán luosaid. Muhtun áddjá (badjel 70-jagi) muitala ahte mánnán lávii áhčis mielde bivdit joga. Sii firbmo dávjá jorpmiin766 ja geasehedje guliid heasttaskearruin ruoktot. Orro unnán olbmot dan guovllus ja nappo unnán bivdit. Olbmot dihte gal ahte johka lei lihttoláigohuvvon ja ahte sis lága mielde ii lean lohpi bivdit dan. Muhto dát lei dološ resurssageavaheami vuostá, ja seammás lei dárbbašlaš borramuša dábuhit. ¶
Čakčageasi čuhppe jekkiin gámasuinniid, máid goikadedje. Juohke bearrašis lei iežas suidnenbáiki. Unjárggas muitalit ahte muhtun bearrašat lávejedje juogadit ovtta suidnenbáikki. Muhtun eará fas muitala ahte sii čuhppe suinniid johgáttes, ja njeallje bearraša juogadedje báikki. Ledje čielga rájit máid buohkat doahttaledje. Gámasuidnen lei lunddolaš riektin buot giliássiide, ii ge oktage jurddašan makkárge eiseválddiin jearrat lobi. Boazosápmelaččat geain ii lean vejolašvuohta suidnet, sáhtte muhtomin dáloniin oastit dahje lonohit gámasuinniid ee. bohccobiergguin (gč. kap. 2.5.11). Boazosápmelaččat ja dat dálonat geat vel atnet suinniid, suidnejit dál dušše iežaset atnui. ¶
Jus galge sáhttit geavahit meahcceriggodagaid nu go guoli, meahcielliid ja murjjiid/luopmániid, fertii leahket dálkki suodji duoddaris. Ovdalaš áigge lei dušše goahti danin. Maŋimus jagiid lea šaddan dábálaččat hukset ealáhusbarttaid. Meahccegiettit ledje muhtomin 3 beanagullama ruovttus eret. Ládjogoađit ledje dárbbašlaččat sihke lájuid áigge ja go fuođđara galggai dálvesiivvus ruoktot geasehit. Giliolbmot ceggejedje danin gođiid iežaset resurssaguovlluide. Muhtun muitaleaddji muitala ahte ovdal soađi, go garrasit geavahedje meahcceriggodagaid, ledje goađit buot jávregáttiin. Muhtun sáivabivdi ja meahcásteaddji, muitala iežas ceggen ja divodan 5-6 goađi. Sus gii goađi huksii, lei vuosttašriekti geavahit dan, muhto goahti lei rabas buohkaide. ¶
Muhtun muitaleaddjit oaivvildit dálá dilis dan veadjemeahttumin. Muhtunis sis lea goahti stuora jávregáttis ja muitala ahte measta álo leat olbmot doppe guolástan- ja bivdoáigge. Giđđat čoahkkanit dohko skohtervuoddjit geat oggot, geasset fas guollebivdit ja čakčat eará bivdit. Buohkat nuoskkidit ja boldet su muoraid. Ii oba sáhte ge čorget goađi ja goađi luhtte, ja geavahit dan nu go galggašii, jus ii lásse dan. Son oaivvilda gal ahte boares vieru mielde galggaše goađit leahket rabas, muhto atná veadjemeahttumin doalahit čorgadin doppe. Olbmot geain ii leat ealáhusdoaibma meahcis, huksejit olu gođiid lobihemet. Dát adnojuvvo hui bahán, danin go dat gáržžida sin ealáhusvuođu geain meahcci lea ealáhussan. ¶
Sállanis muitalit ahte ovdal sii ráđđejedje murjjiid/luopmániid ieža, muhto dál bohtet hammerfeastalaččat čoaggit daid. Muhtun vuoras porsáŋgulaš muitala ahte ovdal ledje dušše oahpes olbmot luomejekkiin, dál fas leat dušše vierroolbmot. Unjárggas muitalit maid seammá dili. Báikki olbmot bággejuvvojit mannat dobbeliidda lubmet/murjet. Sis-Finnmárkkus lea seammá dilli. Doppe leat gal 1977 rájes moadde luomejeakki várrejuvvon gili ássiide (gč. kap. 3.4.9). ¶
Sáivaguolástemiin ja bivdduin lea sullii seammaládje go lubmemiin. Jávrriid gos báikki olbmuin lei ealáhusguolásteapmi, bivdet dál olggobealolbmot. Olbmot geat garrasit bivde ealáhussan, muitalit ahte ealáhusguollebivdu ja álbmoga bivdu, earenoamážit fierbmun, eai soaba unnit jávrriide oktanis. Eará muitaleaddji muitala ahte Lágesvuona ja Deanuleagi guovllus lea dápmot nohkagoahtán. Váldosivvan lea su oaivila mielde go astoáiggebivdit oggot jogain gosa dápmot manna gođđat. Muitalit ahte bivdet olu dápmotveajehiid jogažiin ja jogain. Sis-Finnmárkkus, gos čuovža lea eanemusat ja unnit dápmot ja rávdu, eai leat nu olu astoáiggebivdit ja nappo lea unnit gilvu. ¶
Sáidebivdu ii lean nu deaŧalaš soahtegaskaáigge. Go buorebut jođihišgohte sáiddi maŋŋel maŋimus soađi, buorránii dát. Dál oaivvildit oallugat muitaleddjiin ahte aktiivvalaš bivdoneavvut vuonain leat unnidan sáidehivvodaga. Muhtun muitaleaddji guhte ieš lea sáidenuhtiin bivdán, muitala ovdal leamaš dakkár valji ahte fertii ohcat báikki vai eai darvánan nu olu nuohttái, ja dál ii báljo oaččo vuoššanguoli. ¶
Maŋŋel 1985 lea dealljáváttisvuohta unnon Finnmárkku vuonain. Muhto ain sáhttet muhtun jagiid leahkit váttisvuohtan Várjjagis ja Deanus. Ránesnjuorju788 lea maid lassánan 1980- ja 90-jagiin, muitala Finnmárkku guolástushoavda. Dat lea ee. dagahan Deanu ja Porsáŋggu guollebivdiide váttisvuođaid. ¶
Oarje-Finnmárkku bivdo- ja guolástansearvi álggahuvvui 1924:s ja oaččui láigolihtu Riehpponjohkii 1931:s. Dan rájes lea sis leamaš láigolihttu johkii ja leat jođihan doaimmaid jogas. Eanas Riehpponjoga bivdit leat hammerfeastalaččat, muhto searvi muitala goartaoasti turisttaid maid lassánan maŋimus jagiid. ¶
Finnmárkkus lassána málbmaohcan. Finnmárkku báktehoavda828 muitala ahte rogganreivvet829 lassánedje 412 reivves 1982:s 513 reivii 1983:s. Leat vuosttažettiin stuora, áigá álggahuvvon searvvit mat ohcet. 1993:s lei fas sáhka málbmaohcama birra Finnmárkkuduoddaris. ¶
Buot riidduin go bohccot leat gittiin leamaš, šaddá áiduma birra sáhka. Lea duohta ahte dávjá ii leat áidi, dahje leat heajos áiddit gittiid birra. Gittiin gos eai láddje, mieská áidi jođánit. Čuoččuhuvvo maid ahte dábálaš áidi ii doala bohccuid ja muhtunládje lea dat riekta. Goitge dollet bievlan dábálaš, bures divoduvvon áiddit eanas bohccuid. Earenoamážit giđđat bahkkejit bohccot áiddiid vuostá, ja dalle leat áiddit dávjá muohttaga vuolde. Boazodoallolága vuođul sáhttá eanandoalli gáibidit árvvoštallama ja oažžut buhtadusa vahága ovddas máid boazu dahká vaikko gieddi ii leat ge áidojuvvon. ¶
Ovdamearkan leat Hammerfeastta riiddut, mat leat áviissain oidnon ja leat olu jagiid juo bistán. Sihke boazodoallit ja boarráset hammerfeastalaččat lohket ahte ovdal soađi eai lean makkárge hupman veara soahpameahttunvuođat gavpoga ja boazodoalu gaskkas. Muhtun vuoras olmmái muitala ahte dalle hárve oidnojedje sápmelaččat ja bohccot gávpogis, dat ledje aivve váris. Dát dušše "čájehuvvojedje" go turistafatnasat ledje guossis. Gávpot lei unni ovdal soađi ja lei hui čoahkis. Maŋŋel soađi viiddui gávpot juohke guvlui ja Lávželuokta846 das lahka lea viidánan ja šaddan oalle čoahkkebáikin. Gávpotoasit, mat álggos ledje dušše smávva čoahkkebáikkážat mat válde unnán guohtuneatnama, leat dál sturron ja váldet oalle olu guohtumiid. Olu báikkiin fertejit bohccot johtalit dakkár báikkiid čađa gosa lea huksejuvvon, vai besset guohtuneatnamiidda. Luottat, girdišillju ja iešguđetlágan huksehusat leat maid váldán guohtuneatnamiid ja leat čuohcan sihke vuojehan- ja johtalangeinnodagaide. Lassáneaddji álbmot lea ožžon eambbo ja eambbo astoáiggi, nu ahte dađistaga eambbo geavahit lagas eatnamiid gávpoga birra ja nappo dainna lágiin váldet guohtuneatnamiid. Gávpoga muosehisvuohta olle guohtuneatnamiidda, dego rieggát čázis go geađggi bálkesta. Viiddis guohtunguovllut Fálás leat gáržon. Nuppe dáfus leat boazoeaiggádat ja bohccot sullos lassánan ja dagahan garraset deattu guohtumiidda. ¶
Lea nappo dakkár dilli ahte guohtuneatnamat leat unnon ja bohccot leat lassánan. Bohccot leat ferten hárjánit gávpoga rigerrii ja guohtut garraseappot, dušše fal danin go dárbbašit guohtut. Dat čuohcá dasto gávpoga ruonas báikkiide. Seammás lea olbmuid oaidnu bohccui rievdan. Muhtun boares olmmoš muitala ahte ovdalaš áigge eai atnán olbmot áššin ge go gusat, sávzzat ja bohccot guhto gávpogis. Dál leat olbmot gilván ruonas giettážiid ja liđiid ja muoraid máid buorahit. Dakkárat eai báljo lean ovdal. Son muitala maid ahte go boazu boahtá gávpogii, de olbmot gavdnjejit dan duohko deike. Boazu ballá ja njuiku áiddiid badjel. ¶
Muhtun fiettarhas, mii lea dan orohagas gos Riehpponjohka lea, muitala ahte lea áibbas vearrut lohkat sii eai bivdán joga ovdalaš áigge. Son dadjá dáinna lágiin: "Mii leat álo bivdán vuoššanguoli jogas. Muhto ovdal go Suoidneleavšši geaidnu bođii, eai lean dáppe hammerfeastalaččat min bearráigeahččame." Dát dáidá leahkit duohta máid boazodoalli lohká, muhto nuppe dáfus vedjet maid eambbo boazodoallit bivdit joga dál go ovdal. Soahpameahttunvuođat bohciidit go olggobealolbmot leat boahtán mearridit meahcceriggodagaid badjel máid guovllu boazodoallit leat geavahan ja atnán iežaset ealáhusvuođu oassin. Olbmot geaid boazodoallit atnet sisabáhkkejeaddjin dohko, leat bidján mearrádusaid nu ahte boares geavaheddjiin ii lean mihkke dadjamušaid. Go vel guovllu boazodolliide nai muitalit ahte sii eai leat goasse bivdán guliid jogas, dahje sis ii leat riekti bivdit doppe, de lea bággu šaddat riidu. ¶
Seammaládje lea meahceelliid dáfus. Astoáiggebivdi gilvala ealáhusbivdiin bivddáhasaid nalde. Mađi eambbo astoáiggebivdit leat dakkár guovllus gos ealáhusbivdu lea, dađi unnit šaddá sutnje geas bivdu lea ealáhussan. Jus oallugat mátkkoštit deaŧalaš meahceelliidguovllus, de sáhttá meahceelliid lohku unnut ja nu maid bivddu/meahcásteami vuođđu. ¶
Álggaheapmi 29 Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldi1 29 Áššedovdiiđ7 bargu 30 Gaskavuohtageavaheami ja vuoigatvuođaoainnuid čielggademiid birra, dálá vuoigatvuođa ja hálddašeami čielggademiid birra ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti riektepolitihkalaš barggu birra. 31 II oassi 34 Steinar Pedersen 34 Finnmárkku eatnamiid ja čáziid geavaheapmi vuosttaš máilmmisoađi rádjái 34 Ovdasátni 35 1. KAPIHTTAL 37 Áigodat 1300-logu ovdal 37 1.1. SÁMIT - VUOSTTAŠ DOVDDUS ČEARDDALAŠ ÁLBMOT 37 1.2 OKTAVUOHTA EARÁIGUIN 38 1.3 OTTARA MUITALEAPMI 39 1.4. SÁPMELAČČAID VEARROGÁLVVUS OAIDNIT JOHTALANKULTUVRRA JA 41 HÅLØYGAID RIGGODAGA VUOÐU 41 1.5 GULLE GO SÁPMELAČČAT JA FINNMÁRKU NORGGA RIIKKASERVVODAHKII? DOABA "VEARRU" OVDAL SULLII 1300 43 2. KAPIHTTAL 45 Norgalaš rittuid koloniseren. Sámi ealáhusaid differansierema álgin. Sullii 1300-1600 45 2.1 VUOSTELASVUOÐAT KOLONISEREMA OKTAVUOÐAS? 46 2.2 BUORIT EKONOMALAŠ VEJOLAŠVUOÐAT GÁVPEMÁRKANGUOLÁSTEAPMÁI 47 2.3 RESURSAGEAVAHEAPMI JA ÁSSANAVÁDAGAT68 49 2.4 SÁPMELAČČAT, JOHTALANKULTUVRA JA MÁRKANHEIVEHEAPMI 50 2.5 ČEARDDALAŠ JOAVKKUID GASKAVUOHTA 51 2.6 RESURSAGEAVAHEAPMI JA RIEKTEOAINNUT75 52 3. KAPIHTTAL 53 Stáhtapolitihkalaš gaskavuođat 1600-1826 birrasiid. 53 3.1 NÁŠUNALSTÁHTAID GILVALEAPMI 53 3.2. RIIDU 1600-LOGU BIRRASIID 56 3.3 KNÆREDA RÁFI 1613: s 57 3.4 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŦAIN 1751:s 58 3.5 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŠŠAIN. 1826 60 3.6 LAPPEKODISILLA JA RESURSAGEAVAHEAPMI 61 3.6.1 Gávppašeapmi. § 28 62 3.6.2 Stáhtarievttalaš107 gullevašvuohta 62 3.6.3 Lappekodisilla § 12. Bivdu ja guolásteapmi 63 3.6.4 Mearraguolásteapmi 64 3.6.5 Luossabivdu 66 3.6.6 Čoahkkáigeassu. Lappekodisilla 66 4. KAPIHTTAL 67 Ealáhusat ja álbmotdilálašvuođat, 67 16- ja 1700-logus 67 4.1 MÁRKANGUOLÁSTEAMIS HEDJONIT KONJUNKTUVRRAT 1600-LOGU RÁJES. DÁČČA HEIVEHEAPMI RIEVDÁ. VUOSTELASVUOÐAT SÁMI ÁSSAMIIN. 70 4.2 EARENOAMÁŠ DOAIMMAT. "FINMARKENA BAJÁSČUOŽŽILEAPMI" 75 4.2.1 Finnmárku rádjanbáikiŋ31 76 4.2.2 Dáččat besse vearus 77 4.3 MANNE VEALAHEDJE? 78 4.4 ČEARDDAID RELATIIVA GASKAVUOÐAID RIEVDAN 1700-LOGUS 81 4.5 HUI SIERRA ÁSSANAVÁDAGAT 84 4.5.1 Ássanavádagat ja čearddalaš joavkkuid gaskavuohta 86 4.6 SÁMI RESURSAGEAVAHEAPMI. SISEATNANGUOLÁSTEAPMI. 88 BIVDU. DUODJI 88 4.6.1 Demográfalaš oktavuođas lei iešbirgenekonomiija deaŧalaš 89 4.7 KVENAT 90 4.7.1 Resursagilvu kvena sisafárrema oktavuođas 92 5. KAPIHTTAL 95 Boazodoallu 95 5.1 RÁÐÐEJEADDJI OAIDNU. VIIDÁNEAPMI SISEATNAMIS 97 MEARRAGÁDDÁI 97 5.2 BOAZODOALLU LEI OASSIN LOTNOLASEALÁHUSVUOGIŠ85 98 5.3 BOAZODOALLU VUOTNAJA MEARRAGÁTTEGUOVLLUIN 1600-LOGU 99 LOAHPAGEAHČEN 99 5.4 JOHTTI BOAZODOALLU193 VUOTNAGUOVLLUIN 101 5.5 DILLI SULLII 1700-LOGU GASKKAMUTTOS 104 5.6 BUOHTALAS200 JOHTTISÁMI BOAZODOALLU MAS VUOÐÐU LEA SIHKE RIDDOJA SISEATNANSIIDDAIN 107 5.7 BOAZODOALLOVUOHKI JA HEIVEHEAPMI 110 5.8 MANNOLAT207 MAŊŊEL 1751 110 5.9 OKTAVUOHTA EARÁ EALÁHUSAIGUIN - EARENOAMÁŽIT EANANDOALUIN 111 5.9.1 Riiddut ássiidlassáneami ja šibitdoalu viiddideami dihte 113 5.10 1852 RÁDJEDAHPPAN JA DAN VÁIKKUHUSAT 116 5.10.1 Boazosápmelaččat šadde čálihit iežaset siseatnamii 117 5.10.2 Sámi vuogit dološ guovlluid joatkevaš geavaheami doalahit 118 5.10.3 Bearrašat bieđganedje 120 5.11 BOAZODOALLU 1900-LOGU ÁLGGUS 120 6. KAPIHTTAL 122 Šibitdoallu ja eanandoallu 122 6.1 1300-LOGU ŠIBITDOALLU 122 6.2 DILLI 1700-LOGU GASKU 124 6.3 EANANMIHTIDEAPMI. EANANČÁLIHEAPMI257. 1775 EANANJUOHKINMEARRÁDUS.258 127 6.4 EANANDOALLU JA LOTNOLASEALÁHUSAT278 130 6.5 GILVINMUDDU, FUOÐÐARDÁBUHEAPMI JA DIENAS 132 6.6 BEALDOŠATTUT296 135 6.7 EANANJUOHKIMA ČEARDDALAŠ VEALAHEAPMI 136 6.7.1 1902 eananláhka310 138 7. KAPIHTTAL 140 Mearrariggodagaid316 geavaheapmi 140 7.1 ÁLGGAHEAPMI 140 7.2 ÁIGODAT 1700-LOGU RÁDJÁI 140 7.3 GUÐET JOAVKKUT OASÁLASTE GUOLÁSTEAPMÁI 1700-LOGU ÁLGGUS? 141 7.4 SISEATNANSÁPMELAČČA LOTNOLASTE331 GUOLÁSTEMI JA BOAZODOALLU. 142 7.5 LAPPEKODISILLA SIHKKARASTTII SISEATNANSÁPMELAČČAID MEARRAGUOLÁSTANVUOIGATVUOÐAID 142 7.6 FINNMÁRKKU ÁLBMOGIS GALGGAI LEAHKIT VUOSTTAŠRIEKTI 143 7.7 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FORMALISEREJUVVO JA 145 GEAHČČALUVVO GÁRŽŽIDUVVOT 145 7.8 GUOLLEŠLÁJAT JA GEAVAHANVUOGIT. LEEMA JA COLLETTA GUORAHALLAMAT 145 7.9 1800-LOGU ÁLGU 148 7.10 1830 GUOLÁSTUSLÁHKA - VUOSTTAŠRIEKTI LOAHPAHUVVUI. 150 STUORA NUPPASTUMIT RITTUIN 150 7.10.1 Supmiičálihuvvon sápmelaččaid guollebivdu 153 7.11 EAMBBO GÁRŽŽIDEMIID HEAITTIHEAPMI - RIIDDUT BÁIKKÁLAŠ 153 ÁSSIID JA MÁTKKOŠTEDDJIID GASKKAS 153 7.12 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FINNMÁRKKUS 1800-LOGUS 155 7.13 GUOLÁSTEAPMI 1800-LOGU MAŊIT OASIS 156 7.14 IEŠGUÐET ÁIGODATGUOLÁSTUSOASÁLASTIN 158 7.15 1900-LOHKU 161 7.15.1 1905 VEALGEÁSAHUS. STUORIT FATNASAT JA MOHTORDOAIBMA 161 RITTUIN 161 7.15.2 Resursagáhtten 162 7.15.3 Báikkálaš njuolggadusat sáidefierpmi geavaheames 164 7.15.4 Sáidesoaikonuohtit406 dagahedje suhtu. Bávkkanasaid geavaheapmi. 166 7.15.5 Gielddus gáddenuhtiin bivdit dorski - vuotnaálbmoga vuosttašriekti 167 7.15.6 Vuosteháhku feastonuohttumii 170 7.15.7 Lassáneaddji sallitbivdu - industriála doaibma 170 7.15.8 Ođđa teknologiija dagaha iešguđetláganvuođaid 172 7.15.9 Seaktedábuhandilli čohkkii bivddu ja ostiid 175 7.16 MEARALUOSSABIVDU 176 7.16.1 1800-lohku 176 7.16.2 Dálveluossabivdu 177 7.16.3 Gáidánuohtit436 177 7.16.4 Luossagolgadangielddus 177 7.17 MEARANJIČČEHASAT444 - FÁLESBIVDU 178 7.17.1 Ođđaáigásaš fálesbivdu 1863-1904 - riggodagaid speadjan463 180 7.17.2 Garra vuosteháhku fálesbivdui 182 8. KAPIHTTAL 184 Pomorgávppašeapmi 184 8.1 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU RAHPÁ VIIDDIS JÁFOGÁVPPAŠEAMI 185 8.2 FINNMÁRKU - SISAFÁRRENGUOVLU POMORGÁVPPAŠEAMI DIHTE 186 8.3 SÁPMELAČČAT JA POMORGÁVPI 188 9. KAPIHTTAL 191 Čoahkkáigeassu 191 Oanádusat 198 Báikenammalistu 199 Girjjit ja gáldut 204 Oassi III 228 Hans Prestbakmo 228 Finnmárkku meahcceriggodagaid geavaheapmi 1900-logus 228 Ovdasátni 229 1. KAPIHTTAL 231 Álggaheapmi 231 2. KAPIHTTAL 233 Boazodoallu 233 2.1 BOHCCO EKOLOGALAŠ HEIVEHEAPMI 233 2.2 LÁGAT JA HÁLDDAHUS 235 2.3 FINNMÁRKKU BOAZODOALU STURRODAT 241 2.4 BOAZODOALLIT JA VEARROSUOHKAN 244 2.5 MOVT BOAZODOALLU GEAVAHA RESURSSAID 244 2.5.1 Guohtumat 244 2.5.2 Johtimat/johtolagat 248 2.5.3 Guođoheapmi 250 2.5.4 Ássanbáikkit 252 2.5.5 Boazodoallorusttegat 253 2.5.6 Hearggit ja mekaniseren 255 2.5.7 Muorraávdnasiid geavaheapmi 256 2.5.8 Bivdu/meahcásteapmi 257 2.5.9 Guollebivdu 258 2.5.10 Muorjjit, luopmánat, šattut jna. 259 2.5.11 Gámasuoidni 259 2.5.12 Jeagelbordin 260 2.5.13 Duodji 260 2.5.14 Verddevuohta648 ja lonuhusgávpi mas meahccegeavaheapmi lea vuođđun 260 2.5.14.1 Eará šibitdoallu 260 2.5.14.2 Bargguid lonohallan 261 2.5.14.3 Gálvolonohallan 261 2.6 GUOHTUNEATNAMIID BILLISTEAPMI650 JA OLGGOBEALGEAVAHEAPMI 261 2.6.1 Guohtuneatnama massin 262 2.6.1.1 Guohtuma njuolggo massin 262 2.6.1.2 Guohtuneatnamiid eahpenjuolga656 massin 263 2.6.1.3 Guohtunmuosehuhttimat, guohtunáigodat, energigeavaheapmi ja váiban. 264 2.6.2 Lassibargu 266 2.6.3 Boazomassu 266 2.6.4 Luondduduohtademiid ollislaš váikkuhus orohahkii 267 2.6.5 Lea go servvodatmannolat leamaš ovdamunnin boazodollui? 268 2.6.6 Buhtadus luondduduohtademiid ovddas guohtuneatnamiin 268 2.7 BOAZODOALU RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 269 3. KAPIHTTAL 271 Báikki ássiid669 resurssageavaheapmi 271 3.1 ÁSAIDUPMI OPPALAČČAT 271 3.2 LÁGAT JA GEAVAHANRIEVTTIT671 272 3.3 BÁIKKI ÁSSIT 272 3.4 BÁIKKI ÁSSIID RESURSSAGEAVAHEAPMI 273 3.4.1 Šibitdoallu ja guohtun 273 3.4.2 Niittut683 ja eará meahccefuođardábuheapmi 274 3.4.3 Guollebázahusat fuođarin 277 3.4.4 Šibitdoaluid heaitin/eatnama bargan 277 3.4.5 Vuovdegeavaheapmi 278 3.4.6 Darfegeavaheapmi 280 3.4.7 Johtaleapmi/bivdu 280 3.4.8 Sáivaguolásteapmi749 283 3.4.9 Luopmánat ja muorjjit 287 3.4.10 Gámasuoinnit 288 3.4.11 Golgi dimbarat ja riehkit 288 3.4.12 Goađit/ealáhusbarttat 288 3.4.13 Álbmoga riggodatgeavaheapmi ja dan váikkuhus báikki olbmuide 289 3.4.14 Leat go báikki olbmuin mat leat vuođđoealáhusain, makkárge sierrarievttit773 meahcceriggodagaide? 290 3.4.15 Vuotnabivdu 291 3.5 LEA GO LOTNOLASEALÁHUSAIN BOAHTTEÁIGI? 295 3.6 BÁIKKI OLBMUID RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 296 4. KAPIHTTAL 299 299 Čoahkkebáikeássiid resurssageavaheapmi 299 4.1 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI OPPALAČČAT 1900-LOGUS 299 4.2 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID MEAHCCERIGGODATGEAVAHEAPMI 300 4.2.1 Vuovdi, riehkit ja darfi 300 4.2.2 Bivdu ja meahcásteapmi 300 4.2.3 Sáivabivdu 301 4.2.4 Luopmánat/muorjjit 302 4.2.5 Olgolustadoaimmat805 303 4.2.6 Barttat 303 4.2.7 Mohtorjohtolat 305 4.3 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID, ÁLBMOGA OAIDNU MEAHCCERIGGODAGAID 305 GEAVAHEAPMÁI JA RIVTTIIDE 305 5. KAPIHTTAL 307 Gussiid riggodatgeavaheapmi Finnmárkkus 307 6. KAPIHTTAL 308 Finnmárkku mehciid luondduduohtadeamit 308 6.1 RUVKEDOAIBMA, RÁKTODOAIBMA, EANANROGGAN JNA. 308 6.2 DULVADEAMIT - RÁVDNJELINJÁT 309 6.3 JOHTOLAT ( GEAINNUT, TELEGULAHALLAMAT JNA.) 309 6.4 MILITEARA BÁHČINJA HÁRJEHALLANGUOVLLUT JNA. 310 6.5 BARTAHUKSEN 310 6.6 ÁIBMONUOSKKIDEAPMI 311 7. KAPIHTTAL 312 Riidoguovllut 312 7.1 OPPALAČČAT SOAHPAMEAHTTUNVUOÐAID BIRRA 312 7.2 BÁIKKI OLBMOT/EANANDOALLU - BOAZODOALLU 312 7.2.1 Meahcceguohtun 312 7.2.2 Giettit 313 7.2.3 Ođđa eatnamiid bargan 314 7.2.4 Áidedoallu 315 7.2.5 Eará guođohandilálašvuođat 315 7.2.6 Meahcásteapmi 315 7.3 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI / ČOAHKKEBÁIKEÁSSAN - BOAZODOALLU 316 7.4 LUONDDUDUOHTADEAMIT - BOAZODOALLU 317 7.5 LUONDDUDUOHTADEAMIT - EANANDOALU/BÁIKKI OLBMUID 318 BEROŠTUMIT 318 7.6 ÁLBMOGA LUONDDURIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 319 BOAZODOALLU 319 7.6.1 Bivdu 319 7.6.2 Guollebivdu/mohtorjohtolat 319 7.6.3 Turisma 320 7.7 ÁLBMOGA MEAHCCERIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 320 BÁIKKI OLBMOT 320 7.8 VUOTNABIVDU - RIDDOBIVDU/ÁHPEBIVDU 322 7.9 LUONDDUSUODJALEAPMI - VUOÐÐOEALÁHUS 322 Čuovus 324 Finnmárkku mearaluossabivdiid 324 iskanjearahallama čoahkkáigeassu 324 GIRJJIT 326 Oassi IV 351 Einar Richter Hanssen 351 Finnmárkku luondduriggodagaid geavaheapmi 351 1918:s sullii 1970 rádjái 351 1. KAPIHTTAL 352 Álgu 352 2. KAPIHTTAL 358 Boazodoallu 358 2.1 BOAZOLOHKU 359 2.2 JOHTOLATGEINNODAGAT 361 2.3 EANANGEAVAHEAPMI 362 2.4 BOAZODOALU OVDÁNEAPMI 1900-1970 365 2.5 LASSIEALÁHUSAT 366 3. KAPIHTTAL 368 Eanandoallu 368 3.1 DOABA "FINNMÁRKKU EANANDOALLU" 368 3.2 EANANDOALU VÁTTISVUOÐAT 369 3.2.1 Dálkkádagat 370 3.2.2 Ruhtavátni 370 3.2.3 Máhttu 371 3.2.4 Boaittobealássan 371 3.2.5 Eananvátni 373 3.3 VIIDODAT JA SAJÁDAT 376 3.4 MEAHCCEGEAVAHEAPMI 378 3.4.1 Soahtegaskaáigi 378 3.4.2 Áigi maŋŋel soađi 380 3.5 MEAHCCEFUOÐÐARAT JA EARÁ FUOÐÐARAT 380 4. KAPIHTTAL 383 Guolástusat 383 4.1 SOAHTEGASKAÁIGI 383 4.1.1 Lotnolas doaimmat 385 4.1.2 Váldoealáhus 386 4.1.3 Nuppástuhttin mohtordoibmii ja jahkodatbivdui966 387 4.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 389 5. KAPIHTTAL 393 Muorjjit/luopmánat ja borramuššattut 393 5.1 SOAHTEGASKAÁIGI 393 5.2 ÁIGODAT MAŊŊEL SOAÐI 395 5.3 RESURSSAVÁTNIVUOTNA LASSÁNA 396 6. KAPIHTTAL 397 Lottit - Monit - Uvjjat 397 6.1 BIVDOÁIGGI JA BÁLKÁBIVDDU GUHKIDEAPMI 1920-1970 398 6.2 LODDERIGGODAGAID MÁVSSOLAŠVUOHTA 1920-1970 398 6.2.1 Siseatnamis 398 6.2.2 Vuonain 399 6.2.3 Riddu 401 6.3 RÁFÁIDUHTTINMEARRÁDUSAT JA EVTTOHUSAT 1920-1940 402 7. KAPIHTTAL 404 Eanan- ja mearanjiččehasaid bivdu 404 7.1 SOAHTEGASKAÁIGI 404 7.1 Resursadábuhanvejolašvuohta1044 404 7.1.2 Bivdu ruovttudollui ja vuovdima váste 405 7.1.3 Bálkábivdu1068 407 7.1.4 Soahpameahttunvuođat eará ealáhusaiguin 407 7.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 408 411 8. KAPIHTTAL 412 Guollebivdu jogain ja jávrriin 412 8.1 SOAHTEGASKAÁIGI 412 8.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 414 9. KAPIHTTAL 417 Darfi ja vuovdi 417 9.1 BOALDÁMUŠVÁTTISVUOÐAT 417 9.2 DARFELOGGUN BIRRASIID 1900-1970 418 9.3 VUOVDI JA VUOVDEBUKTAGAT 419 9.3.1 Vuovdima váste vuovdedoaibma soahtegaskaáigge 420 9.3.2 Vuovdima váste vuovdedoaibma maŋŋel soađi 421 9.3.3 Goahte- ja viessohuksen 423 9.3.4 Fuođaršlájat ja bargoneavvut 423 9.4 GÁMASUOINNIT JA HEAVNNISÁVZZAŦ128 425 10. KAPIHTTAL 426 Johtolat 426 10.1 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAID OVDÁNEAPMI SULLII 1870 RÁJES 426 10.2 SOAHTEGASKAÁIGI 428 10.2.1 Geainnut ekonomalaš gaskaoapmin 428 10.2.2 Heahtebargu 431 10.2.3 Náššuvnnalaš beroštumit 431 10.2.4 Geográfija ja dálkkádat 433 10.2.5 Geaidnu buoredili ovddideaddjin 433 10.2.6 Álggaheaddjit ja vuostálastit 434 10.2.7 Giligeainnut ja váldogeainnut 435 10.2.8 Biila hobeheaddjiŋ231 436 10.2.9 Dálvemáđijaŧ234, johkafatnasat, guorbmevávdnageainnuŧ235 437 10.2.10 Telegráfa ja telefuvdna 438 10.2.11 Soahtejagit 439 10.3 ÁIGI SOAÐI MAŊŊEL 441 10.3.1 Geaidnodási buorideamit 441 10.3.2 Johtolaga nuppástupmi mearas eatnama nala 442 10.3.3 Girdišiljohuksemat 443 10.3.4 Soahpameahttunvuođat 444 11. KAPIHTTAL 445 Báktedoaimmahat 445 11.1 SOAHTEGASKAÁIGI 446 11.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 448 12. KAPIHTTAL 451 Fápmorusttegat 451 12.1 SOAHTEGASKAÁIGI 451 12.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 454 12.2.1 Fápmorusttethuksemat 454 12.2.2 Soahpameahttunvuođat 457 13. KAPIHTTAL 459 Čoahkkáigeassu 459 13.1 BOAZODOALLU 459 13.2 EANANDOALLU 459 13.3 GUOLÁSTUSAT 460 13.4 MEAHCÁSTANEALÁHUSAT 461 13.5 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAT, BÁKTEDOAIMMAT, 461 FÁPMORUSTTEGAT JA VUOVDEDOAIMMAT. 461 14. KAPIHTTAL 463 Finnmárkku riekteoainnut 463 Oanádusat, prentejuvvon gáldut ja girjjit 466 Oanádusat 466 Gáldut ja girjjit 467 Gáldut mat eai leat deaddiluvvon 467 ¶
1 Dálkkádagat 1 Ruhtavátni. Ii lean álki dábuhit ruđa oastit bargoneavvuid, duvttaid, siepmaniidd ja heasttaid. Eai gávdnon heasttat omd. Čoalmmis906 1942:s, muitala Knut Kolsrud. Eanandoallu lei ruđaheapmi guolástusa ektui. 1 Eanandoallomáhttu. Dás lea sáhka skuvlaoahpus ja oahppannávccaid birra, mas čearddalašvuohta ja giella ledje čielga hehttehussan. 1 Boaittobealde: - Eai lean johtolatvejolašvuođat. - Bieđggus ássan ja unnán olbmot juohke báikkis. 1 Eananvátni ¶
Statistihkat 1929 ja 1939 geassesajegittiid ja eará meahccegittiid birra muitala veahá mannolaga birra. Dađi bahábut eai gávdno buohtastahtti logut 1918 ovdii. Tabealla mielde oaidnit ahte meahccegittiid geavaheapmi unnui 1929 rájes 1939 rádjái. Tabealla "Ruovttugiettit" várra ledje dálu giettit. "Eará" ges dáidá vástidit "Giettit niitolájuide" . Sihke dat ja geassesaje giettit orrot maŋos mannan. Westrheim deattuha čielgasit ahte geassesajiid geavaheapmi lea unnon, goit 1800-logu loahpas (Westrheim 1978: 205-206). Mii oaidnit ahte rittuid mannolat lea earalágan go vuonaid ja siseatnamiid mannolat. Rittuin leat niittut hui veahá lassánan. ¶
Samuli Paulaharju muitala omd. muhtun olbmá Báhkavuonas962 bivdán olu guliid ja njuorjjuid. Son ieš heŋgii guliid, ja guolleoastit bohte vutnii viežžat daid. Sus ledje vel sihke sávzzat, gusat ja spiinnit ja gilvvii buđehiid ja suinniid (Paulaharju 1935: 52. Mikko Lounonena birra). ¶
Muhto dego Ruoššaluovttas963, gos geassesajit ledje jur mearragáttes, lei earenoamážit luossabivdu mearas deaŧalaš. Seammaládje lei Gáiddošjohgeassesajiiguin: "Máŋggas geain doppe lei geassesadji, bivde luosaid lotnolasat. Ii lean luossabáiki gal jur juste geassesajis, muhto dat lei gal lahka meara. Muhtun jagiid manaimet árrat geassesadjái, go áhčči barggai lotnolasat luossabivdduin" , muitala muhtun Westrheim` gulahallanolbmáin (ibid s. 199. Jearahallan H. Hansena, Joganjálmmis). ¶
Vuosttažat geat Álttávuonas bivdigohte luosaid gáidánuhtiiguin, ledje Lulli-norgalaččat. Muhtun Dálbmeluovtta olmmái muitala ahte su áhčči osttii sis nuhtiid 1920 birrasiid. Sus ledje gitta 8 nuohttedoalu - muhtumat iežas eaiggádan luossabáikkis ja muhtumat stáhta eaiggádan luossabáikkis: "Son lei alcces sihkkarastán dakkár šiehtadusa ahte maŋŋel šadde su lotnut olggos" (NEG 22329 Østre Talvik 1971). ¶
Luopmánat dáidet danin unnán geavahuvvon, go eai leat sihkkarat juohke jagi, eai ge leat nu stuora hivvodagat. Čáhppesmuorjjit baicca leat olu geavahuvvon, vaikko dain leat olu unnit vitamiinnat ja minerálat. Subarktalaš988 guovlluin, omd. Ruonáeatnamis ja Islánddas, leat čáhppesmuorjjit guhká geavahuvvon ruovttudoalus. Mearrasápmelaččain dáidá čáhppesmuorji leamaš dábálaččamus muorješaddu dássožii. Suvramielki seaguhuvvon čáhppesmurjjiiguin lea árbevirolaš mearrasámi biebmu. Daid čogge čakčat, ja seaguhusa bidje olggos go galmmii. Galmmasnaga riibbai dat biebmu dálvvi (Hanssen 1986: 237-239). Helland muitala ahte boazosápmelaččat borre luopmániid ja mielkki seammaládje (Helland 1906 II: 193). ¶
Eidheim` cealkka muitala ahte luomi lei deaŧaleamos muorji: "Go porsáŋgulaččat hupmet murjjiid birra, de oaivvildit ovddemustá luopmániid" (Eidheim 1958: 36). Daiguin leat olbmot bures lassin dinen. Buriid luomejagiid manne measta buohkat lubmet. Gilli lei guoros, go lei hoahppu. Luopmánat leat jur guokte vahku čoakkehahttit, ja dávjá lea guhkki jekkiide. Muhtun báikkiin šaddet luopmánat oalle sihkkarit juohke jagi, ja Suoma bealde maid čogge olu suoidnemánu loahpas gitta borgemánu gaskkamuddui. ¶
Nu go juo namuhuvvon, de ledje muorjjit/luopmánat deaŧalaččat beaivválaš borramuššan. Ledje nu deaŧalaččat ahte heajos luomejagiid čogge dušše alcceseaset, muitala Eidheim. Čakčat čogge maid veahá joŋaid alcceseaset (ibid s. 36). ¶
Sii geat eanemus bivde rievssahiid siseatnamis, lávejedje guhká orrut duoddaris, bivdogođiin dahje boazosápmelaččaid luhtte. Dávjá bohte dušše sotnabeaivái ruoktot vahku rievssahiiguin. Orrot leamaš olu eambbo rievssahat Mázes ovdal, muitala Adolf Steen. 1960 birrasiid lohke buorren bivdun jus godde 3-400 rievssaha ja muhtun njoammila. Ovdal godde 1000 rievssaha, ja muhtomin 15-1600. Čáhcelottit ledje ráfáidahtton, muhto goitge loddejedje giđđat. Veahá bivde maid čuvčča1018, goahppila1019, fálli1020 ja boaimmáža1021. ¶
Annejogas báhče sihke cizáš-, vuonccá- ja rievssatfálli, "nu maid bahádahkki garjjáid" (NEG 16330 Vestre Jakobselv (1961-62?)). Sihke garjját ja gáranasaŧ025 gilvalit garrasit rievssatbivdiiguin, go borret olu rievssatmoniid. Muhtumat čuoččuhedje ahte "muhtun olbmuin ledje máŋga čuođi rievssatgiela. Dál gal lea lohku unnon" (sullii 1960). Ovdalaš áigge báhče maid čáhcelottiid ja čuotnjágiid. Báhče maid mearalottiid iežaset atnui ovdal, ja báhčet ain dál olggobealde ráfáiduhttináiggi. "Uvjjat ja dolggit lei hui bivnnuhis gálvu ovdalaš áigge. Rievssahiid eai oastán ovdal go Stuorravuona1026 márkanat álggahuvvojedje, muhto rievssatdolggit ja -uvjjat ja eará lottiid dolggit ja uvjjat ledje ja leat ain, dakkár gálvu máid gávpeolbmát háliidit" . Muhto monit eai gal leat leamaš mávssolaččat (NEG 16331 Vestre Jakobselv (1961-62?)). Soaitá danin go Ánnejogas leat leamaš olu kvenat. Muhtun Njávdángáldu (1970) muitala ahte olbmot eai bivdán eará mearalottiid go daid ruhkiid mat darvánedje guollefirpmiide mearas: "Borre unnán mearalotti. Eatnasat ledje suopmelaččat geat eai lean hárjánan mearalottiide. Leat gal čoaggán moniid, muhto ledje olbmot geat eai borrán mearalotti moniid. Dolggiid čogge ja vurkejedje, ja ráidnejedje lievllas. Dál eai čoakke dolggiid" (NEG 21399 Neiden 1970). ¶
Rievssatbivdu gal lei deaŧalaš. Dávjjimustá gárdo rievssahiid danin go eai háliidan báhčimiin baldit rievssatdohkiid. Geavahedje maid veahá beahcelottiid ruovttudoalus, ja ovdalaš áigge gárdo daid nai. Dát gáldu muitala ahte báhče čáhcelottiid ja ruhkiid (NEG 21400 Neiden 1970). ¶
Dološ vallji dealljá ja čeavrá bivddus Oarje-Finnmárkku sulluin ledje dušše bázahusat vel báhcán. Dáidá deaŧaleamos ártan ahte eallit ledje vátnon, ja dan geažil birgejedje dušše muhtumat bivdduin, vaikko lei čeavrá- ja vievssi náhkis buorre haddi, muitala Kolsrud 1942:s. Dál "ii leat bivddus šat árvu. Dušše bázahusat muittuhit ovdalaš dili. Guollebivdu lei olbmuid birgejumi vuođu váldooassin. Muhto seammás dagahii guolásteami mannolat ahte soahtegaskaáigge luovvanedje bargonávccat eanandollui, mii dalle lei easkka álggahuvvome" , joatká son (Kolsrud 1943: 144). Čoalmmis eai lean galle doaibmi bivdoolbmá šat. Eai sii ge birgen dáinna ealáhusain, go dalle ledje eallit vátnásat. Johtaleapmi ja bivdu fertii šaddat lassiealáhussan (ibid s. 139). ¶
Sáivabivdu lea leamaš deaŧalaš ruđa dábuheapmái ja iešbirgejupmái, seammaládje go murjen/lubmen, bivdu, monnečoaggin jna. Helland muitala Kárášjohbivddu birra: "Deanu luossabivdu lea deaŧalaš gieldda ássiide; eai loga nu olu vuovdit luosa, muhto olu luosa atnet gieldda ruovttudoalut ieža" (Helland 1906 III: 320). ¶
Kárášjoga gáldut duođaštit ahte "meahccefuođarčohkken lea leamaš deaŧalaš, ja ledje seammá olbmot geat luosaid bivde ja meahccefuođđara čohkkejedje, rávis dievddut ja nuorat" , muitala Westrheim. Son deattuha ahte vaikko meahccelájut eai lean njuolggo ártan geassesadjái fárremii, de lei goitge čielggas ahte olbmot geavahedje luonddu vejolašvuođaid (ibid s. 87). ¶
Sihke Cuokcavuonas, Sállanis ja eará báikkiin oaivvildit buohkat ahte ovdal lei oalle olu vuovdi, muhto dat lea nohkan muorračuohppamiin (NEG 21365 Nuvsvåg 1969). Robert Paine muitala omd. ahte Jáhkovuonaš093 bolde dušše muoraid ovdal 1870. 1870-1917 gaskal maid bolde eanas muoraid, muhto maiddái veahá darffi. Maŋŋel 1930 boaldigohte maid koalaiđ094, ja dat bođii dađistaga eambbo darffi sadjái. Sauhavnaš095 Jáhkovuonas lei koalla váldoboaldámuššan 1954:s (Paine 1957 I: 59). ¶
Lavnnji geavahedje maid earái go boaldámuššan, earenoamážit iešguđetlágan gođiide. Muhto ledje 1800-loahpas juo huksegoahtán dimbbarviesuid orrun- ja searvegođiid sadjái, ja dát mannolat lei vel jođáneabbo birrasiid 1910 rájes. 1910:s ledje ain 20 searvegoađi Porsáŋggus. 1920:s ledje 2 vel báhcán. Dasa lassin ledje sullii 15 orrungoađi (Helse 1893-1926). 1940-jagiin orro ain muhtumat gođiin, rittuin maid. Návetgoađit ledje dábálaččat, muitala Kolsrud. Buori Čoalbmedállui gulle 2-3 áitti ja návsti. Buot muorraviesut ledje oston dahje ráhkaduvvon nannanmuorraávdnasiin. Sáhtte geavahit ruoššadimbariid, muhto válljejedje Álttá dimbara ovdalii go dát unnit goabagii, ii nu jođánit mieskan ja lei maid garraset muorra: "Álttá dimbariid ledje eanas Álttá kvenat buvttadan" (Kolsrud 1943: 119, 122). ¶
Ráhkadedje maid bargoneavvuid vuovdeávdnasiin. Beahceveattiš123 ráhkadedje báttiid ja gáinnuiđ124. Sieđgaruohttasiin čatne lišša nađđii, dahje dainna čatne buddogeađggi (givtta)1125 ja gávvala fierbmái dahje ráhkadedje gusaide čeabetbátti1126. Muhto dákkár bargoneavvuid ledje áigá juo heaitán atnimis. Sihke Álttás, Mátta-Várjjagis, Deanus, Ákŋoluovttas ja Láhpis lohke 1960-jagiin ahte vettiid jna. atne ovdal dahje dološ áigge (Gč. ee. NEG 21331 Alta 1969 ja NEG 19932 Tana 1966). ¶
Dálonat ledje maid geavahišgoahtán sáppáhiiđ130, bieksuid ja eará gápmagiid. Muhtumat gal almmotge dinejedje olu gámasuidnemiin. Steen muitala muhtun nissona jagis vuovdán gitta 500 kg gárvves suinniid 4 kruvdnui kg. 1959:s son omd. ii munnen čuohppat nu olu go livččii jođihan. Duodjegávppit ledje maid álgán oastit gámasuinniid (ibid s. 89). ¶
Dáruiduhttima oassin lei maid ahte galge dárustit buot norgga geaidnorusttegiin. Dan ii lean álo nu álki čađahit. Eilif Os muitala iežas ožžon guokte ráđi go bargagođii bearráigeahččin Stuorravuona1193-Juvravuonna1194-geaidnobarggus 1930-jagiid gaskkamuttos: "Galggat lihtiid bassat álo go leat boradan, it ge galgga suovvat suomagiela hupmat bargoviesuin. Goappeš áššiiguin heaitásin moadde beaivvi maŋŋel" (Vegfolk forteller 1991: 60). ¶
10.3.2 Johtolaga nuppástupmi mearas eatnama nala ¶
FFR lei 1955:s nuppástuhttigoahtán johtolaga Lákkovuonas Dálbmeluovttas, gos unnidedje skiipabisáneami 3 geardde vahkus dušše ovtta hávvái. Dát dagahii "oalle olu rieja" álggos, muhto fanas jávkkai oalát dán vuonas maid. Johtolatnuppástuhttin mearas eatnama nala "lei guovddážis čuovvovaš 10 jagi" . Dávjá álggahuvvui nuppástuhttin geassejagis, go geaidnoráigge lei manahatti. Nu lei Kamøyværaiŋ264 ja Skárfvákkiiŋ265 1956:s, Ákšovuonbađaiŋ266 ja Ákšovuonaiŋ267 1960:s, Ákŋoluovttain-Márregobiiŋ268 1963:s ja Davvesiiddain-Irgevuonain 1964:s (Jakobsen 1966: 132. Gč. maid Olsen 1965: 279). ¶
1945-60 áigodagas heaittihedje 72 skiipabisáneami Finnmárkkus, eanas eretfárremiid geažil, muhto sadjái bohte 21 bisáneami "mearrajohtolaga nuppástuhttima geažil eatnama nala johtolahkii" (ibid s. 143). ¶
A/S Sydvarangera álggaheami geažil lassánedje hui olu olbmot doppe. 1900:s ledje 1910 olbmo ja 1920:s lei lohku lassánan 4 841 olbmui (ibid s. 327). Álbmoga dáččalohku lassánii 20%:s 60%:i. Ledje oainnat alla vuordámušat Sydvarangerii dáruiduhttinoassin, lohkaba Niemi ja Eriksen. Bargit berrejedje omd. leahkit norgalaččat dahje ruoŧelaččat. Olgguštedje earenoamážit suopmelaččaid, maiddái sin geat olbmoagi ledje dáppe ássan, muhto geat eai lean Norgga stáhtaborgárat. Sis ledje leamaš váttisvuođat oažžut eretfárrenduođaštusaid Suomas. Muhto 1. máilmmesoađi áigge fertejedje váldit suopmelaččaid bargui gokčat Englándda ruovdedárbbu, go ledje váttisvuođat oažžut doarvái báikki olbmuid bargin. Muđui ii livčče fitnodat ožžon koala doppe dámpaelrávdnjerusttegii1297 (Eriksen og Niemi 1981: 128). ¶
Soahti bissehii A/S Sydvarangera doaimmaid. Bargiidlohku unnugođii 1940 rájes juo, várra danin go duiskkalaččat ohce bargiid rusttetdoaimmaide. Ođđajagemánus 1942 heaittihedje duiskkalaččat maid doaimma. Koala dámpaelrávdnjerusttegii lei vánis, eai ge sii juolludan doarvái fatnasiid fievrredit koala davás. Dan rájes nogai buvttadandoaibma, muhto jotke ain roggat málmma (Lunde 1979: 721. Gč. maid NOS Bergverksdrift 1942: 46-47). ¶
Falkenberg čálii 1938:s ahte "otná dán beaivvi ii dáidde bealis ge vuotnasápmelaččain eananeaiggátvuohta ortnegis" (Falkenberg 1938: 68). Sverre Eilertsen muitala ahte Álttás ja Dálbmeluovttas "ii lean muhtumiin eananoamastanduođaštus ruovttugittiide ge" (Sverre Eilertsen 1987). ¶
Salamon Klemetsen muitala ahte soahtegaskaáigge ledje juohke Reinelv1355 bearrašis (Davvenjárgga suohkanis) iežaset ládjogiettit. Muhto eai sii eaiggáduššan ládjogittid, sii ledje dušše oamastan daid. Bearrašiin lei jaskes soahpamuššan doahttalit guhtet guimmiideaset oamasteami. Lei álkis vuođđojurdda dasa movt oamastišgoahtit eananbihtá: "Vuosttaš gii joavdá millo lusa, oažžu millet" (Salamon Klemetsen 1988). ¶
Juohke bearrašis ledje iežaset báikkit, ii ge oktage mannan ránná darfeloggunbáikái, sárggái dahje niitui, muitala Peder A. Persen Rávttošnjárgga, Beavgohpi ja Igeldasa birra soahtegaskaáigge ja vuosttaš jagiid soađi maŋŋel (Peder A. Persen 1987). ¶
Kamøyværaš356 ledje juohke bearrašis iežaset ládjobáikkit máid atne alcceseaset gullat, muitala Ivar Iversen: "Dáid oamastedje go olu jagiid ledje láddjen doppe. Olbmot oamastišgohte báikki gos áin láddjejedje, vaikko ii lean makkárge almmolaš duođaštus dasa. Ránnáin lei seammá oaidnu" (Ivar Iversen 1987). ¶
Falkenberg čálii 1938:s ahte hárváin "lea dássožii leamaš eaiggáduššanriekti eatnamii. Dan geažil leat nákkáskan muhtun geassesaji nalde, muitala Peder Larsen Reinanvikaš359. Sáhtii šaddat dan meare soahpameahttunvuohta ahte eiseválddiin dárbbašit veahki. Sáhtii leahkit váttis mearrádus jus ii goappáge bealis lean ámttaduođaštuš360 dahje ráđđehuseananoamastanduođaštuš361. Nuppedáfus lei vierru ahte go muhtun gallánii iežas geassesadjái, de attii dan ustibiidda dahje verddiide, geat geavahišgohte geassesaji" (Falkenberg 1938: 66). ¶
Priváhta eanan lei nappo eanan masa lei almmolaš dohkkeheapmi dahje ránná dohkkeheapmi. Almmolaš dohkkeheapmin oaivviliduvvo dás gulahuvvoŋ367 eanan. Ránnáin oaivvilduvvo maid gilisearvi jna. Darfeloggunbáikkiid dahje murrensárggáid máid báikkálaš servodat anii ovttas, fertejedje eará báikkálaš servodagat dohkkehit. Peder A. Persen muitala ahte juohke giliservodagas galge leahket sárggát doppe gos ásse. Beavgohpi ássiin ledje sárggát várregilggás gili badjelis ja dohko eai mannan earát (Peder A. Persen 1987). ¶
Peder A. Persen muitala ahte lagasguovllut "ledje juhkkojuvvon fásta geavaheaddjeavádahkan. Mii Beavgohpilaččat čokkiimet dušše Ráfttošjoga davábealde. Sihke luopmánat, joŋat ja sarrihat ledje oktasaččat, ja eará suohkaniid olbmot maid čogge daid" . Beavgohpis eai lean fásta geavaheaddjeavádagat olggobealolbmuide. Sii čogge ovttas ustibiiguin ja fulkkiguin (Peder A. Persen 1987). ¶
Álggaheapmi 29 Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldi1 29 Áššedovdiiđ7 bargu 30 Gaskavuohtageavaheami ja vuoigatvuođaoainnuid čielggademiid birra, dálá vuoigatvuođa ja hálddašeami čielggademiid birra ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti riektepolitihkalaš barggu birra. 31 II oassi 34 Steinar Pedersen 34 Finnmárkku eatnamiid ja čáziid geavaheapmi vuosttaš máilmmisoađi rádjái 34 Ovdasátni 35 1. KAPIHTTAL 37 Áigodat 1300-logu ovdal 37 1.1. SÁMIT - VUOSTTAŠ DOVDDUS ČEARDDALAŠ ÁLBMOT 37 1.2 OKTAVUOHTA EARÁIGUIN 38 1.3 OTTARA MUITALEAPMI 39 1.4. SÁPMELAČČAID VEARROGÁLVVUS OAIDNIT JOHTALANKULTUVRRA JA 41 HÅLØYGAID RIGGODAGA VUOÐU 41 1.5 GULLE GO SÁPMELAČČAT JA FINNMÁRKU NORGGA RIIKKASERVVODAHKII? DOABA "VEARRU" OVDAL SULLII 1300 43 2. KAPIHTTAL 45 Norgalaš rittuid koloniseren. Sámi ealáhusaid differansierema álgin. Sullii 1300-1600 45 2.1 VUOSTELASVUOÐAT KOLONISEREMA OKTAVUOÐAS? 46 2.2 BUORIT EKONOMALAŠ VEJOLAŠVUOÐAT GÁVPEMÁRKANGUOLÁSTEAPMÁI 47 2.3 RESURSAGEAVAHEAPMI JA ÁSSANAVÁDAGAT68 49 2.4 SÁPMELAČČAT, JOHTALANKULTUVRA JA MÁRKANHEIVEHEAPMI 50 2.5 ČEARDDALAŠ JOAVKKUID GASKAVUOHTA 51 2.6 RESURSAGEAVAHEAPMI JA RIEKTEOAINNUT75 52 3. KAPIHTTAL 53 Stáhtapolitihkalaš gaskavuođat 1600-1826 birrasiid. 53 3.1 NÁŠUNALSTÁHTAID GILVALEAPMI 53 3.2. RIIDU 1600-LOGU BIRRASIID 56 3.3 KNÆREDA RÁFI 1613: s 57 3.4 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŦAIN 1751:s 58 3.5 RÁDJESOAHPAMUŠ RUOŠŠAIN. 1826 60 3.6 LAPPEKODISILLA JA RESURSAGEAVAHEAPMI 61 3.6.1 Gávppašeapmi. § 28 62 3.6.2 Stáhtarievttalaš107 gullevašvuohta 62 3.6.3 Lappekodisilla § 12. Bivdu ja guolásteapmi 63 3.6.4 Mearraguolásteapmi 64 3.6.5 Luossabivdu 66 3.6.6 Čoahkkáigeassu. Lappekodisilla 66 4. KAPIHTTAL 67 Ealáhusat ja álbmotdilálašvuođat, 67 16- ja 1700-logus 67 4.1 MÁRKANGUOLÁSTEAMIS HEDJONIT KONJUNKTUVRRAT 1600-LOGU RÁJES. DÁČČA HEIVEHEAPMI RIEVDÁ. VUOSTELASVUOÐAT SÁMI ÁSSAMIIN. 70 4.2 EARENOAMÁŠ DOAIMMAT. "FINMARKENA BAJÁSČUOŽŽILEAPMI" 75 4.2.1 Finnmárku rádjanbáikiŋ31 76 4.2.2 Dáččat besse vearus 77 4.3 MANNE VEALAHEDJE? 78 4.4 ČEARDDAID RELATIIVA GASKAVUOÐAID RIEVDAN 1700-LOGUS 81 4.5 HUI SIERRA ÁSSANAVÁDAGAT 84 4.5.1 Ássanavádagat ja čearddalaš joavkkuid gaskavuohta 86 4.6 SÁMI RESURSAGEAVAHEAPMI. SISEATNANGUOLÁSTEAPMI. 88 BIVDU. DUODJI 88 4.6.1 Demográfalaš oktavuođas lei iešbirgenekonomiija deaŧalaš 89 4.7 KVENAT 90 4.7.1 Resursagilvu kvena sisafárrema oktavuođas 92 5. KAPIHTTAL 95 Boazodoallu 95 5.1 RÁÐÐEJEADDJI OAIDNU. VIIDÁNEAPMI SISEATNAMIS 97 MEARRAGÁDDÁI 97 5.2 BOAZODOALLU LEI OASSIN LOTNOLASEALÁHUSVUOGIŠ85 98 5.3 BOAZODOALLU VUOTNAJA MEARRAGÁTTEGUOVLLUIN 1600-LOGU 99 LOAHPAGEAHČEN 99 5.4 JOHTTI BOAZODOALLU193 VUOTNAGUOVLLUIN 101 5.5 DILLI SULLII 1700-LOGU GASKKAMUTTOS 104 5.6 BUOHTALAS200 JOHTTISÁMI BOAZODOALLU MAS VUOÐÐU LEA SIHKE RIDDOJA SISEATNANSIIDDAIN 107 5.7 BOAZODOALLOVUOHKI JA HEIVEHEAPMI 110 5.8 MANNOLAT207 MAŊŊEL 1751 110 5.9 OKTAVUOHTA EARÁ EALÁHUSAIGUIN - EARENOAMÁŽIT EANANDOALUIN 111 5.9.1 Riiddut ássiidlassáneami ja šibitdoalu viiddideami dihte 113 5.10 1852 RÁDJEDAHPPAN JA DAN VÁIKKUHUSAT 116 5.10.1 Boazosápmelaččat šadde čálihit iežaset siseatnamii 117 5.10.2 Sámi vuogit dološ guovlluid joatkevaš geavaheami doalahit 118 5.10.3 Bearrašat bieđganedje 120 5.11 BOAZODOALLU 1900-LOGU ÁLGGUS 120 6. KAPIHTTAL 122 Šibitdoallu ja eanandoallu 122 6.1 1300-LOGU ŠIBITDOALLU 122 6.2 DILLI 1700-LOGU GASKU 124 6.3 EANANMIHTIDEAPMI. EANANČÁLIHEAPMI257. 1775 EANANJUOHKINMEARRÁDUS.258 127 6.4 EANANDOALLU JA LOTNOLASEALÁHUSAT278 130 6.5 GILVINMUDDU, FUOÐÐARDÁBUHEAPMI JA DIENAS 132 6.6 BEALDOŠATTUT296 135 6.7 EANANJUOHKIMA ČEARDDALAŠ VEALAHEAPMI 136 6.7.1 1902 eananláhka310 138 7. KAPIHTTAL 140 Mearrariggodagaid316 geavaheapmi 140 7.1 ÁLGGAHEAPMI 140 7.2 ÁIGODAT 1700-LOGU RÁDJÁI 140 7.3 GUÐET JOAVKKUT OASÁLASTE GUOLÁSTEAPMÁI 1700-LOGU ÁLGGUS? 141 7.4 SISEATNANSÁPMELAČČA LOTNOLASTE331 GUOLÁSTEMI JA BOAZODOALLU. 142 7.5 LAPPEKODISILLA SIHKKARASTTII SISEATNANSÁPMELAČČAID MEARRAGUOLÁSTANVUOIGATVUOÐAID 142 7.6 FINNMÁRKKU ÁLBMOGIS GALGGAI LEAHKIT VUOSTTAŠRIEKTI 143 7.7 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FORMALISEREJUVVO JA 145 GEAHČČALUVVO GÁRŽŽIDUVVOT 145 7.8 GUOLLEŠLÁJAT JA GEAVAHANVUOGIT. LEEMA JA COLLETTA GUORAHALLAMAT 145 7.9 1800-LOGU ÁLGU 148 7.10 1830 GUOLÁSTUSLÁHKA - VUOSTTAŠRIEKTI LOAHPAHUVVUI. 150 STUORA NUPPASTUMIT RITTUIN 150 7.10.1 Supmiičálihuvvon sápmelaččaid guollebivdu 153 7.11 EAMBBO GÁRŽŽIDEMIID HEAITTIHEAPMI - RIIDDUT BÁIKKÁLAŠ 153 ÁSSIID JA MÁTKKOŠTEDDJIID GASKKAS 153 7.12 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU FINNMÁRKKUS 1800-LOGUS 155 7.13 GUOLÁSTEAPMI 1800-LOGU MAŊIT OASIS 156 7.14 IEŠGUÐET ÁIGODATGUOLÁSTUSOASÁLASTIN 158 7.15 1900-LOHKU 161 7.15.1 1905 VEALGEÁSAHUS. STUORIT FATNASAT JA MOHTORDOAIBMA 161 RITTUIN 161 7.15.2 Resursagáhtten 162 7.15.3 Báikkálaš njuolggadusat sáidefierpmi geavaheames 164 7.15.4 Sáidesoaikonuohtit406 dagahedje suhtu. Bávkkanasaid geavaheapmi. 166 7.15.5 Gielddus gáddenuhtiin bivdit dorski - vuotnaálbmoga vuosttašriekti 167 7.15.6 Vuosteháhku feastonuohttumii 170 7.15.7 Lassáneaddji sallitbivdu - industriála doaibma 170 7.15.8 Ođđa teknologiija dagaha iešguđetláganvuođaid 172 7.15.9 Seaktedábuhandilli čohkkii bivddu ja ostiid 175 7.16 MEARALUOSSABIVDU 176 7.16.1 1800-lohku 176 7.16.2 Dálveluossabivdu 177 7.16.3 Gáidánuohtit436 177 7.16.4 Luossagolgadangielddus 177 7.17 MEARANJIČČEHASAT444 - FÁLESBIVDU 178 7.17.1 Ođđaáigásaš fálesbivdu 1863-1904 - riggodagaid speadjan463 180 7.17.2 Garra vuosteháhku fálesbivdui 182 8. KAPIHTTAL 184 Pomorgávppašeapmi 184 8.1 RUOŠŠAID GUOLLEBIVDU RAHPÁ VIIDDIS JÁFOGÁVPPAŠEAMI 185 8.2 FINNMÁRKU - SISAFÁRRENGUOVLU POMORGÁVPPAŠEAMI DIHTE 186 8.3 SÁPMELAČČAT JA POMORGÁVPI 188 9. KAPIHTTAL 191 Čoahkkáigeassu 191 Oanádusat 198 Báikenammalistu 199 Girjjit ja gáldut 204 Oassi III 228 Hans Prestbakmo 228 Finnmárkku meahcceriggodagaid geavaheapmi 1900-logus 228 Ovdasátni 229 1. KAPIHTTAL 231 Álggaheapmi 231 2. KAPIHTTAL 233 Boazodoallu 233 2.1 BOHCCO EKOLOGALAŠ HEIVEHEAPMI 233 2.2 LÁGAT JA HÁLDDAHUS 235 2.3 FINNMÁRKKU BOAZODOALU STURRODAT 241 2.4 BOAZODOALLIT JA VEARROSUOHKAN 244 2.5 MOVT BOAZODOALLU GEAVAHA RESURSSAID 244 2.5.1 Guohtumat 244 2.5.2 Johtimat/johtolagat 248 2.5.3 Guođoheapmi 250 2.5.4 Ássanbáikkit 252 2.5.5 Boazodoallorusttegat 253 2.5.6 Hearggit ja mekaniseren 255 2.5.7 Muorraávdnasiid geavaheapmi 256 2.5.8 Bivdu/meahcásteapmi 257 2.5.9 Guollebivdu 258 2.5.10 Muorjjit, luopmánat, šattut jna. 259 2.5.11 Gámasuoidni 259 2.5.12 Jeagelbordin 260 2.5.13 Duodji 260 2.5.14 Verddevuohta648 ja lonuhusgávpi mas meahccegeavaheapmi lea vuođđun 260 2.5.14.1 Eará šibitdoallu 260 2.5.14.2 Bargguid lonohallan 261 2.5.14.3 Gálvolonohallan 261 2.6 GUOHTUNEATNAMIID BILLISTEAPMI650 JA OLGGOBEALGEAVAHEAPMI 261 2.6.1 Guohtuneatnama massin 262 2.6.1.1 Guohtuma njuolggo massin 262 2.6.1.2 Guohtuneatnamiid eahpenjuolga656 massin 263 2.6.1.3 Guohtunmuosehuhttimat, guohtunáigodat, energigeavaheapmi ja váiban. 264 2.6.2 Lassibargu 266 2.6.3 Boazomassu 266 2.6.4 Luondduduohtademiid ollislaš váikkuhus orohahkii 267 2.6.5 Lea go servvodatmannolat leamaš ovdamunnin boazodollui? 268 2.6.6 Buhtadus luondduduohtademiid ovddas guohtuneatnamiin 268 2.7 BOAZODOALU RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 269 3. KAPIHTTAL 271 Báikki ássiid669 resurssageavaheapmi 271 3.1 ÁSAIDUPMI OPPALAČČAT 271 3.2 LÁGAT JA GEAVAHANRIEVTTIT671 272 3.3 BÁIKKI ÁSSIT 272 3.4 BÁIKKI ÁSSIID RESURSSAGEAVAHEAPMI 273 3.4.1 Šibitdoallu ja guohtun 273 3.4.2 Niittut683 ja eará meahccefuođardábuheapmi 274 3.4.3 Guollebázahusat fuođarin 277 3.4.4 Šibitdoaluid heaitin/eatnama bargan 277 3.4.5 Vuovdegeavaheapmi 278 3.4.6 Darfegeavaheapmi 280 3.4.7 Johtaleapmi/bivdu 280 3.4.8 Sáivaguolásteapmi749 283 3.4.9 Luopmánat ja muorjjit 287 3.4.10 Gámasuoinnit 288 3.4.11 Golgi dimbarat ja riehkit 288 3.4.12 Goađit/ealáhusbarttat 288 3.4.13 Álbmoga riggodatgeavaheapmi ja dan váikkuhus báikki olbmuide 289 3.4.14 Leat go báikki olbmuin mat leat vuođđoealáhusain, makkárge sierrarievttit773 meahcceriggodagaide? 290 3.4.15 Vuotnabivdu 291 3.5 LEA GO LOTNOLASEALÁHUSAIN BOAHTTEÁIGI? 295 3.6 BÁIKKI OLBMUID RIEKTEOAINNUT - ČOAHKKÁIGEASSU 296 4. KAPIHTTAL 299 299 Čoahkkebáikeássiid resurssageavaheapmi 299 4.1 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI OPPALAČČAT 1900-LOGUS 299 4.2 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID MEAHCCERIGGODATGEAVAHEAPMI 300 4.2.1 Vuovdi, riehkit ja darfi 300 4.2.2 Bivdu ja meahcásteapmi 300 4.2.3 Sáivabivdu 301 4.2.4 Luopmánat/muorjjit 302 4.2.5 Olgolustadoaimmat805 303 4.2.6 Barttat 303 4.2.7 Mohtorjohtolat 305 4.3 ČOAHKKEBÁIKEÁSSIID, ÁLBMOGA OAIDNU MEAHCCERIGGODAGAID 305 GEAVAHEAPMÁI JA RIVTTIIDE 305 5. KAPIHTTAL 307 Gussiid riggodatgeavaheapmi Finnmárkkus 307 6. KAPIHTTAL 308 Finnmárkku mehciid luondduduohtadeamit 308 6.1 RUVKEDOAIBMA, RÁKTODOAIBMA, EANANROGGAN JNA. 308 6.2 DULVADEAMIT - RÁVDNJELINJÁT 309 6.3 JOHTOLAT ( GEAINNUT, TELEGULAHALLAMAT JNA.) 309 6.4 MILITEARA BÁHČINJA HÁRJEHALLANGUOVLLUT JNA. 310 6.5 BARTAHUKSEN 310 6.6 ÁIBMONUOSKKIDEAPMI 311 7. KAPIHTTAL 312 Riidoguovllut 312 7.1 OPPALAČČAT SOAHPAMEAHTTUNVUOÐAID BIRRA 312 7.2 BÁIKKI OLBMOT/EANANDOALLU - BOAZODOALLU 312 7.2.1 Meahcceguohtun 312 7.2.2 Giettit 313 7.2.3 Ođđa eatnamiid bargan 314 7.2.4 Áidedoallu 315 7.2.5 Eará guođohandilálašvuođat 315 7.2.6 Meahcásteapmi 315 7.3 ČOAHKKEBÁIKKIID OVDÁNEAPMI / ČOAHKKEBÁIKEÁSSAN - BOAZODOALLU 316 7.4 LUONDDUDUOHTADEAMIT - BOAZODOALLU 317 7.5 LUONDDUDUOHTADEAMIT - EANANDOALU/BÁIKKI OLBMUID 318 BEROŠTUMIT 318 7.6 ÁLBMOGA LUONDDURIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 319 BOAZODOALLU 319 7.6.1 Bivdu 319 7.6.2 Guollebivdu/mohtorjohtolat 319 7.6.3 Turisma 320 7.7 ÁLBMOGA MEAHCCERIGGODAGAID GEAVAHEAPMI - 320 BÁIKKI OLBMOT 320 7.8 VUOTNABIVDU - RIDDOBIVDU/ÁHPEBIVDU 322 7.9 LUONDDUSUODJALEAPMI - VUOÐÐOEALÁHUS 322 Čuovus 324 Finnmárkku mearaluossabivdiid 324 iskanjearahallama čoahkkáigeassu 324 GIRJJIT 326 Oassi IV 351 Einar Richter Hanssen 351 Finnmárkku luondduriggodagaid geavaheapmi 351 1918:s sullii 1970 rádjái 351 1. KAPIHTTAL 352 Álgu 352 2. KAPIHTTAL 358 Boazodoallu 358 2.1 BOAZOLOHKU 359 2.2 JOHTOLATGEINNODAGAT 361 2.3 EANANGEAVAHEAPMI 362 2.4 BOAZODOALU OVDÁNEAPMI 1900-1970 365 2.5 LASSIEALÁHUSAT 366 3. KAPIHTTAL 368 Eanandoallu 368 3.1 DOABA "FINNMÁRKKU EANANDOALLU" 368 3.2 EANANDOALU VÁTTISVUOÐAT 369 3.2.1 Dálkkádagat 370 3.2.2 Ruhtavátni 370 3.2.3 Máhttu 371 3.2.4 Boaittobealássan 371 3.2.5 Eananvátni 373 3.3 VIIDODAT JA SAJÁDAT 376 3.4 MEAHCCEGEAVAHEAPMI 378 3.4.1 Soahtegaskaáigi 378 3.4.2 Áigi maŋŋel soađi 380 3.5 MEAHCCEFUOÐÐARAT JA EARÁ FUOÐÐARAT 380 4. KAPIHTTAL 383 Guolástusat 383 4.1 SOAHTEGASKAÁIGI 383 4.1.1 Lotnolas doaimmat 385 4.1.2 Váldoealáhus 386 4.1.3 Nuppástuhttin mohtordoibmii ja jahkodatbivdui966 387 4.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 389 5. KAPIHTTAL 393 Muorjjit/luopmánat ja borramuššattut 393 5.1 SOAHTEGASKAÁIGI 393 5.2 ÁIGODAT MAŊŊEL SOAÐI 395 5.3 RESURSSAVÁTNIVUOTNA LASSÁNA 396 6. KAPIHTTAL 397 Lottit - Monit - Uvjjat 397 6.1 BIVDOÁIGGI JA BÁLKÁBIVDDU GUHKIDEAPMI 1920-1970 398 6.2 LODDERIGGODAGAID MÁVSSOLAŠVUOHTA 1920-1970 398 6.2.1 Siseatnamis 398 6.2.2 Vuonain 399 6.2.3 Riddu 401 6.3 RÁFÁIDUHTTINMEARRÁDUSAT JA EVTTOHUSAT 1920-1940 402 7. KAPIHTTAL 404 Eanan- ja mearanjiččehasaid bivdu 404 7.1 SOAHTEGASKAÁIGI 404 7.1 Resursadábuhanvejolašvuohta1044 404 7.1.2 Bivdu ruovttudollui ja vuovdima váste 405 7.1.3 Bálkábivdu1068 407 7.1.4 Soahpameahttunvuođat eará ealáhusaiguin 407 7.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 408 411 8. KAPIHTTAL 412 Guollebivdu jogain ja jávrriin 412 8.1 SOAHTEGASKAÁIGI 412 8.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 414 9. KAPIHTTAL 417 Darfi ja vuovdi 417 9.1 BOALDÁMUŠVÁTTISVUOÐAT 417 9.2 DARFELOGGUN BIRRASIID 1900-1970 418 9.3 VUOVDI JA VUOVDEBUKTAGAT 419 9.3.1 Vuovdima váste vuovdedoaibma soahtegaskaáigge 420 9.3.2 Vuovdima váste vuovdedoaibma maŋŋel soađi 421 9.3.3 Goahte- ja viessohuksen 423 9.3.4 Fuođaršlájat ja bargoneavvut 423 9.4 GÁMASUOINNIT JA HEAVNNISÁVZZAŦ128 425 10. KAPIHTTAL 426 Johtolat 426 10.1 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAID OVDÁNEAPMI SULLII 1870 RÁJES 426 10.2 SOAHTEGASKAÁIGI 428 10.2.1 Geainnut ekonomalaš gaskaoapmin 428 10.2.2 Heahtebargu 431 10.2.3 Náššuvnnalaš beroštumit 431 10.2.4 Geográfija ja dálkkádat 433 10.2.5 Geaidnu buoredili ovddideaddjin 433 10.2.6 Álggaheaddjit ja vuostálastit 434 10.2.7 Giligeainnut ja váldogeainnut 435 10.2.8 Biila hobeheaddjiŋ231 436 10.2.9 Dálvemáđijaŧ234, johkafatnasat, guorbmevávdnageainnuŧ235 437 10.2.10 Telegráfa ja telefuvdna 438 10.2.11 Soahtejagit 439 10.3 ÁIGI SOAÐI MAŊŊEL 441 10.3.1 Geaidnodási buorideamit 441 10.3.2 Johtolaga nuppástupmi mearas eatnama nala 442 10.3.3 Girdišiljohuksemat 443 10.3.4 Soahpameahttunvuođat 444 11. KAPIHTTAL 445 Báktedoaimmahat 445 11.1 SOAHTEGASKAÁIGI 446 11.2 ÁIGODAT SOAÐI MAŊŊEL 448 12. KAPIHTTAL 451 Fápmorusttegat 451 12.1 SOAHTEGASKAÁIGI 451 12.2 ÁIGI MAŊŊEL SOAÐI 454 12.2.1 Fápmorusttethuksemat 454 12.2.2 Soahpameahttunvuođat 457 13. KAPIHTTAL 459 Čoahkkáigeassu 459 13.1 BOAZODOALLU 459 13.2 EANANDOALLU 459 13.3 GUOLÁSTUSAT 460 13.4 MEAHCÁSTANEALÁHUSAT 461 13.5 JOHTOLATVEJOLAŠVUOÐAT, BÁKTEDOAIMMAT, 461 FÁPMORUSTTEGAT JA VUOVDEDOAIMMAT. 461 14. KAPIHTTAL 463 Finnmárkku riekteoainnut 463 Oanádusat, prentejuvvon gáldut ja girjjit 466 Oanádusat 466 Gáldut ja girjjit 467 Gáldut mat eai leat deaddiluvvon 467 ¶
Dán čielggadeamis lean maid válddahallan áiggi maŋŋel 2. máilmmesoađi, muhto dan áigodaga in válddahala nu čiekŋalit. Čielggadeapmi váldá danin ovdan čujuhuvvon bihtá loahpa. Muhto áiggun dál juo deattuhit ahte Njávdáma nuortalaččain eanas áigge soađi maŋŋel lea leamaš joavkodiđolašvuohta1377 ja ahte sii formálalaččat leat čearda. Čeardan sii leat riekteáššiiid fievrredan maŋimus logi jagi čuoččuhit árbevirolaš vuoigatvuođaid. ¶
Nubbi Suoma dutki earret Tannera, gii nuortalaččaid lea guorahallan, lea Karl Nickul. Son almmuhii Suonjil- ja Beahcánsápmelaččaid birra dutkanbargguid 1930-jagiid álggus gitta 1970-jagiide. Earret ekonomiija ja jahkodatjoru lea vuoigatvuođahistorjá guovddážis Nickula bargguin (vrd. Nickul girjjis Bergland 1977: 166 ff.). Váldobargun lea maid Suonjilsiidda dárkilis guorahallan 1938 jahkodaga, mii lei maŋimus "dábálaš" jahki árbevirolaš eallinvugiin, ovdal go 2. máilmmesoahti rievdadii buot, 1939 Dálvesoađi buollámiin. Dat bargu guoská maid eará nuortalaš siiddaid guorahallamiidda árbevirolaš servodatvuogádaga maŋimus áigodagas (Nickul 1948). Loahpalaččat vel namuhan Suoma etnologa Nils Storåsa monografiija Burial Customs of the Skolts Lapps (1971), mii hávdádanvieruid dárkilis guorahallama lassin maid čielggada nuortalaččaid historjjá ja riggodatgeavaheami. Dasa lassin muitala dat dutkangirjjálašvuođa, mii lea maiddái dán barggus leamaš ávkin. ¶
Ruošša bealde lea N. Charuzina čiekŋalis ruoššasámiguorahallan, Russikie lopari (1890) oahppáseamos, vaikko lea duođaštuvvon ahte Charuzinas lea veaháš váttis gáldogeavaheapmi go son oinnolaččat muitala dainnalágiin ahte dieđut eai soaba oktii, omd. go geavaha oarjeguovllosámiid válddahalli dieđuid ruošša sámiid válddahallamis (vrd. Storå 1971: 31). ¶
Samuli Paulaharju, geainna juo leat oahpásnuvvan Suonjilsiidda guorahaladettiin, finai maid Njávdámis. Son jođii dávjá Davvikalohtas dutkanmátkkiin. Earenoamážit 1926-27 jagiin čokkii son dieđuid Davvi-Norgga kvenaid birra. Dáid dieđuid almmuhii son stuora monográfiijas 1928:s, Ruijan Suomalaisia, jorgaluvvon ruoŧagillii 1973:s veahá heivemeahttun namain Finnmarkens folk (Finnmárkku álbmot). Dás lea sierra kapihttal Njávdáma birra; lunddolaččat lea kvena sisafárren- ja ássanhistorjá deattuhuvvon eanemusat. Son čállá gal maid veahá nuortalaččaid dološ historjjá gilis ja movt singuin manai. Vuhtto čielgasit maŋosmannan ja vuolláneapmi kvenaid ektui vuhtto čielgasit nuortalačča válddahaladettiin, "skoaltariehpu bálvala eahpeipmiliid ja bassi trifonaiđ397" . Nuortalaččat ledje álo leamaš geafit ja unnán, "moadde vánddardeaddji bearraša" . Sii ledje gal "álgoálbmot" , muhto sii ledje "stuorit ja nohkki dološ vuovdeálbmoga bázahusat" . Muhtumiidda lea čielggas ahte Paulaharju čilge maŋosmannama máid lohká oaidnán dala ovdánanjurdagiiguin ja sosialdarwinismain. Lea gal maid čielggas ahte son oaidná čanastagaid riggodagaid ja eatnamiid gáržžideapmái ja ribadeapámi, earenoamážit kvenaid dáfus go "bohte váriid ja jekkiid badjel ja rivvejedje skoalttain dološ ávdin mehciid ja guollejávrriid - vel Storforsena1398 maid dan goargŋu luosaiguin (...) [gos] skoaltariebuin doloža rájes lea leamaš sin iežaset luossabáiki, ja sin áibbas earenoamáš bivdoneavvu lei nuohtti máid bálkestedje ja máid gohčodedje käpälan ja mainna bivde luosa" (Paulaharju 1973: 134 ff.). ¶
Hans Kr. Eriksen lea máŋggaid jagiid čađa almmuhan ođđaáigásaš čállosiid ja bihtáid nuortalaččaid birra, earenoamážit gihppagis Nordnorsk Magasin. Girjjis På mjuke skinnsko gjennom historia (1989) čilge son eambbo oppalaččat sihke Njávdáma ja Čeavetjávrri sápmelaččaid birra árbevieru dieđuid ja girjjálaš gálduid vuođul. Birrasiid 2/3 girjji 150 siiddus lea nuortalaččaid birra. Dáin lea oalle stuora oassi mii muitala movt dihto olbmuiguin lea mannan. Árbevieru dieđut ja indiviidahistorjá lea miellagiddevaš. ¶
"Nuortaábisápmelaččat" ii leat nu gáidan nuortalaččaid iežaset namahusas, nuortalaččat (pl.), mii juo muitala ahte ledje nuorta olbmot (Vorren & Manker 1976: 121). Namahusa leat eanas geavahan dušše ruošša-ortodoksa sápmelaččaide, eai ge lutherána sápmelaččaide. Dát álgo siskkildasjoavkonamahus ii gal báljo leat girjjálašvuođas geavahuvvon, ii ge njálmmálaččat eará birrasiin go nuortalaččaid birrasis. Easkka maŋimus áiggiid leat earát geavahišgoahtán dán iežaset namahusa, nu go eará sámi siskkildasjoavkonamahusaid ge. Dát lea dieđusge lassáneaddji čearddalaš ja kultuvrralaš diehttáma boađus. Nu lea ge lunddolaš dán čielggadeamis geavahit namahusa nuortalaččat. ¶
Skoalta/koltta lea leamaš nu dábálaš namahus ahte nuortalaččat maid leat geavahan sáni oalle olu, nu go Tanner muitala Suonjilsápmelaččaid birra. Sii válljejedje koltta ovdalii suomagiela lappalaiset (pl.), danin go sii atne lapp eambbo luthersápmelažžan, varjelas, ja kolttat ledje ruošša-ortodoksa sápmelaččat (Tanner 1929: 85). ¶
Dološ áigge lei giđasdálvi maid goddebivddu áigi, cuoŋun. Dan muitala Rathke go lei fitnan Boris Glebas cuoŋománu 1802. Nuorra dievddut ledje mannan fárrolaga Njávdáma bivdoolbmáiguin "Davvivárrái" ( "Nordfjellet" ) (Rathke 1899/1981). Lojes bohccuid maid fertejedje guođohit ovdal go johttájedje mearariikkii. Siiddas ledje doloža rájes veahá sávzzat, muhto gusat ledje easkka birrasiid 1860 maŋŋel, go vuosttaš geardde ledje gusat ovttage bearrašis. Gussadoallu ii šaddan dábálažžan siiddas. ¶
Geasset ledje bohccot Sállanis (dološ gálduin Salem, dárogillii Skogerøya, ruoššagillii Ostrov Salim) (vrd. Paulsen vuođđologu haga: 32-33). Burman muitala maid boazodoalu ja geasseorohaga birra - dáinnalágiin hupmá son guovtti deaŧalaččamus riggodaga birra Njávdánsiiddas, luosa ja bohcco birra: ¶
Lea dieđusge duohta ahte lei unnán boazodoallu daid ealuid ektui mat šadde boazosámiid boazodoalus. Ii goitge ábut doaivut ahte lojes boazu ii lean deaŧalaš borramuš-ja bivttas- ja bárgoneavvoávnnaslassin. Go Burman 1598:s muitala njávdánsápmelaččaid ealu guhton Sállanis, de lei árvvusge stuorit čora go dušše vuollel logi bearraša moadde hearggi. Schnitlera cealkka "boazoriggát" duođašta dan, seammaládje go ahte njávdánsápmelaččat máŋgga geardde čuoččuhedje báikkálaš dikkis siidaguovllu viiddis jeageleatnamiid gullat alcceseaset earenoamáš vuoigatvuohtan. Lojes bohccot adnojedje borramušlassin ja bargoneavvoávnnasin, vuođgŋinboazun goddebivddus, vuojánin dimbbargeaseheamis ja johtimis, ja eiseválddiid vuojáhallamii dárbbašuvvojedje maid sávrres vuojánat. Lojes bohccot ledje maid deaŧalaš hearbevárrin jus goddebivdduin manai hejot. Boazosápmelaččaid eallosturrodagat soitet maid váikkuhan. Dákko sáhttá maid rápmi1519 leamaš mielde váikkuheame. Seammaládje go bivdu lei ovttaskas olbmo rápmi, de soaitá maid eallosturrodat leamaš danin. ¶
1900 olmmošlohkan muitala obanassiige hui doaibmi ja nanu nuortalašservodaga Njávdámis leamaš. Mikit Ivanovitsj` ruovttudoalus lei okta návetbiigá, okta mánnabiigá, guokte šibit- ja boazodoalloreaŋgga ja okta geafesduotna mii čázehiid goarui (ja son lei ruošša). Mikita vieljas Borisis ledje guokte guollebivdi/šibitdoallobargi, okta reaŋga ja okta geafesduotna. ¶
Eat dieđe juste goas searvi vuođđuduvvui danin go protokolla ovcci vuosttaš siiddu leat láhppon. Danin váilot maid álgomearrádusat. (Lean geavahan protokolla priváhta govvakopiijaid). Vuosttaš čálus - 10. siidu - lea juovlamánu 31. b. 1911 álbmotčoahkkinreferáhtta, masa "Neiden fisker- og gaardbrukerforening lea gohččon" , mii dieđusge muitala ahte searvi lei vuođđuduvvon ovdal. Bohte sullii beannotčuođi olbmo, eanas "oarje Mátta-Várjjaga fástaássi boazodoallit" . Čoahkkima váldoulbmilin lei vuosttaldit ođđa boazolága evttohusa; evttohus várra bohciidahtii searvvi vuođđudeami (vrd. 3.10.). Čoahkkin mearridii dakkár cealkámuša mii garrasit moittii ahte boazoguohtunlávdegoddi čoahkkima oainnu mielde lei "moatti boazosápmelačča ovddas bargan stuora eanandoalloálbmoga vuostá" . Čoahkkin maid vuosttaldii čuoččuhusa ahte boazosápmelaččat ledje gillán "Njávdáma kvenaid" geažil. Lávdegotti árválus oainnat lei čujuhan juogamasa máid boazosápmelaččat ledje dadjan, namalassii ahte njávdánsápmelaččat gilde boazosápmelaččaid johtimis mearragáddái dálvái danin go kvenain ledje bohccot doppe. Lei gul maiddái dáhpáhuvvan ahte fástaássit ledje vuojehan boazosápmelaččaid ealu Suoma ráji rastá (Reinbeitekommisjonen av 1909. Innst.: 39) ¶
Dát mearrádus lei gal juogalágan gudnin Boris Ivanovitsjai. Boazolohku mii mieđihuvvui muitala maid ahte su áigge lei ain oalle olu boazodoallu. Muhto ii dákkár luohttevašolbmonamahus lean seammá go dat ovddasvástádus ja gudni máid "skoltaealu" hálddašeapmi mielddisbuvttii. Su čielga boazodoalu njunušvirgi lei symbolalaččat mearkkašan olu - dat lei duođaštussan ahte Njávdáma nuortalaš kultuvra ain lei eallime. Su guovdu dagahii guođohanvirggi massin ahte su eallu maid unnui moatti jagis. ¶
Jus hálddašanorgána biehttala gáibádusa 2. § nuppi lađđasa mielde, de galgá dat čujuhit dan mearrádussii mii lea biehttaleami vuođđu, ja čuvget váidinvejolašvuođa ja váidináigemeari birra. Jus biehttaleami vuođđu lea lága § 5 a, de galgá hálddašanorgána vel čujuhit dan dahje daidda mearrádusaide mat leat jávohisvuođageaskku vuođđun. ¶
§ 8 b1 Orohatplána váikkuhus ja plána rihkkun Buot orohaga doalut leat geatnegasat čuovvut gustovaš orohatplána. Orohatplána mearkkašahtti rihkkun sáhttá mielddisbuktit bággodoaimmaid 34. § nuppi oasi mielde. Jus orohahkii leat buktojuvvon bohccot maid deaddomearit gáidet mearriduvvon deaddomeriin ja/dahje eambbo bohccot go dollui lea addojuvvon dohkkehuvvon orohatplána mielde, gč. 2. § nuppi ja goalmmát osiid, de sáhttá orohatstivra maiddái bidjat doalu nala resursadivadiid. Boazodoallostivra mearrida divatmeriid láhkaásahusaid bokte. Guovllustivra galgá dohkkehan mearrádusa divada birra ovdal go dat lea gustovaš. Orohatstivrra gáibádusa mielde sáhttá maiddái guovllustivra vuosttaš ásahussan mearridit resursadivada, jus duođaštuvvo ahte eará orohaga doallu lea guohtumii buktán bohccuid maid deaddomearit gáidet mearriduvvon deaddomeriin ja/dahje buktán eambbo bohccuid go lea lohpi, vahágin orohahkii mii ovddida gáibádusa, ja jus doalu ruovttuorohat ii leat maidege dahkan njulget dili. Gustovaš resursadivatmearrádus lea bággopántideami vuođđun. Dat sáhttá dollejuvvot almmolaš doarjjaásahusa doarjagiin sorjjákeahttá «máksolága» ( «dekningsloven» ) mearrádusain, § 2-4. Máksojuvvon resursadivat manná orohaga boazodoallofondii, vrd. 32. §. Jus orohagas ii leat boazodoallofoanda, de manná divat guovllufondii. Guovllustivra sáhttá mearridit ahte divat galgá mannat guovllufondii dahje ránnáorohaga fondii, jus dasa leat erenoamáš ákkat. 1 Lasihuvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). ¶
Kapihtal III. Máid boazodoallovuoigatvuohta sisttisdoallá § 9 Dábálaš mearrádusat boazodoallovuoigatvuođa birra Boazodoallovuoigatvuohta boazoguovlluin lea geavahanvuoigatvuohta mii beroškeahttá das gii eatnama eaiggáduššá ja nu guhkás go eará ii čuvoš erenoamáš vuoigatvuođadiliin, sisttisdoallá: 1. vuoigatvuođa orrut bohccuiguin ja johtalit, ja vuoigatvuođa johtimii ja johtolagaide, 2. vuoigatvuođa boazoguohtumii, 3. vuoigatvuođa ásahit rusttegiid mat dárbbašuvvojit boazodoalus, 4. vuoigatvuođa boaldámuššii ja muoraide, 5. vuoigatvuođa bivdit ja guolástit, dakkár dárkilet sisdoaluin mii čuovvu dán kapihttala čuovvovaš mearrádusain. Boazodoallovuoigatvuohta vierro eatnamiin olggobealde dakkár boazoguovlluid mat leat ásahuvvon 2. § vuođul, sisttisdoallá dakkár vuoigatvuođaid maid birra sárdnojuvvo 1.-3. čuoggáin, geahča §§ 10 - 12, jus eará ii čuvoš dan šiehtadusas man vuođul boazodoallovuoigatvuohta lea ásahuvvon. ¶
Kapihtal IV. Bohccuid merken, mearkkaid sisačáliheapmi ja eará § 161 Merkengeatnegasvuohta Buot bohccot galget merkejuvvot dán kapihttala mearrádusaid mielde ja lassi láhkaásahusaid mielde. Miessi galgá merkejuvvot eaiggáda sisačállojuvvon merkii ovdal golggotmánu 31. beaivvi dan jagi go lea riegádan. Guovllustivra3 sáhttá erenoamáš dilis miehtat guhkidit dán áigemeari, muhto ii man ge dáfus maŋŋelii go nuppe jagi miessemánu 31. beaivái. Olggobealde boazoguovllu sáhttá departementa4 dahje son geasa departementa lea addán válddi, addit dakkár lobi. Galgá fuolahuvvot ahte dakkár maŋiduvvon merken dáhpáhuvvá dohkkehuvvon vugiid mielde ja heivvolaš dálkin. Boazoeaiggáda oamastanvuoigatvuohta bohccuide mat eai leat merkejuvvon mearrádusaid mielde ja nu ii sáhte eaiggátvuođa mearridit, dahje mat eai leat áigemeari sisa merkejuvvon, massojuvvo ja bohccot šaddet dakkaviđe oktasaš oapmin. Dakkár bohccot galget vuvdojuvvot boazodoallostivrra addin dárkilet mearrádusaid mielde, ja boahtu mannat guoskevaš orohaga fondii. Jus ii leat ásahuvvon orohatfoanda, dahje bohccuid gullevašvuohta eahpiduvvo, de sáhttá guovllustivra mearridit ahte árvu galgá mannat guovllufondii5. Olggobealde boazoguovlluid galgá boahtu geavahuvvot boazodoalloealáhusa doaimmaide boazodoallostivrra addin dárkilet mearrádusaid mielde. Olggobealde boazoguovlluid sáhttá departementa erenoamáš dilálašvuođain čoavdit boazoeaiggáda bohccuid merkema geatnegasvuođas, jus dat gávnnahuvvo heivvolažžan dohkálaš boazodoalu jođiheapmái ja eará guoskevaš beroštumiid ektui. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. b. rájes 1996 res.mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36 3 Geahča § 7 4 Eanandoallodepartementa 5 Vrd. § 32 ¶
§ 261 Ovddasvástádusaid ložžen mat čuvvot 25. § 25. § mearrádusat buhttenovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda mat šattažet lobálaš johtima geažil, bisáneami dahje guođoheami geažil johtolagaid nalde dahje guohtuneatnamiin duoddariin dahje mehciin mat leat namuhuvvon 11. §:s jus ii leačča šaddan mearkkašahtti stuorit vahát go mii adnojuvvo dábálažžan gánnáhahtti ja dohkálaš doalus, dego omd. jus guođohanlohpi jna. lea adnojuvvon dainnalágiin ahte boazodoallu lea muhtun eananeaiggáda dahje vuoigatvuođalaš geavaheaddji oapmeláidumiidda dahje vuovdái sierranassii čuohcan. 25. § mearrádusat ovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda ge máid boazu lobálaš orodettiin dagaš láddjejuvvon šaddui, nu go suinniide mat leat soahttun (láguhin), stáhkkán (stávrán) dahje ázis (hášes) jus šaddu ii leat áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, dahje earaládje dohkálaččat suodjaluvvon. Orohagas man birra sárdnojuvvo 2. §:s, sáhttá sihke orohatstivra2 ja guhtege boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami3 bokte čilgejuvvot galgá go son beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain, jus earaládje ii sáhte sohppojuvvot dakkár gažaldaga hárrái. Eananjuohkindiggi galgá dalle maiddái mearridit gokko áidi galgá ceggejuvvot ja movt dat galgá huksejuvvot. Eananjuohkindiggi sáhttá maiddái bidjat dan eananeaiggáda nala geasa ášši guoská, govttolaš oasi huksengoluin ja áiddi divondangoluin maŋit áiggiid, dan ektui movt son bealistis gártá atnit ávkki áiddis. Seammaládje sáhttá eananeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami3 čilget berre go oassi diekkár áiddi huksengoluin mii lea namuhuvvon 11. §:s ja dán paragráfa nuppi oasis, biddjojuvvot boazoeaiggádiid nala. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr.7 (gustovaš suoidnemánu 1.beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr.215). 2 Geahča § 8. 3 Geahča § 27 ja lága geassemánu 1. b. 1917 nr.1 ¶
Kapihtal VII. Iešguđet mearrádusat § 281 Johtaleapmi guovlluin gos bohccot leat guohtume Juohkehaš guhte johtala guovlluin gos bohccot leat guohtume, lea geatnegas2 geavahit iežas fuolalašvuođain ja várrogasvuođain nu ahte dárbbašmeahttumit ii ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid guođudettiin, jođidettiin jna. Erenoamáš fuolalaš galgá leat bohccuid rágatáiggi, guottetáiggi, mearkun-, rátkkašan- ja njuovadanáiggi. Guovllustivra sáhttá guoskevaš orohatstivrra ávžžuhusa mielde bidjat eavttuid dahje dihto áigái áibbas gieldit stuorát lágidemiid, valáštallamiid, bivdobeanageahččalemiid dahje sullasaš doaimmaid mat sáhttet leat erenoamáš vahágain boazodollui. Mearrádus galgá gustot dihto mearriduvvon guovllus, ii ge sáhte dahkkot ovdal go eananeaiggát ja suohkan leat oainnuideaset cealkán. Jus mearrádus gusto dihto lágideapmái, galgá maiddái lágideaddji beassat oainnus cealkit. Dakkár oktavuođain sáhttá guovllustivra addit iežas válddi dán oasi mielde boazodoalloagronomii. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23.. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1.beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Vrd. § 36. ¶
§ 291 Beatnagat Boazoguovlluin mat leat ásahuvvon 2. § vuođul, leat fámus čuovvovaš mearrádusat beatnagiid hárrái lassin daidda njuolggadusaide mat láhkamearrádusaid vuođul muđui leat fámus2: Beatnaga eaiggádis ja hálddašeaddjis lea erenoamáš ovddasvástádus3 das ahte beana dain guovlluin gos bohccot lobálaččat leat, ii beasa ruohttat luovos muđui go duođaštuvvo ahte dat lea dohkálaš geahču vuolde. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji galgá fuolahit ahte beana, vaikko vel lea ge geahču vuolde dahje báttis, ii dárbbašmeahttumit ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid, geahča 28. §. Bohccuid eaiggát sáhttá gáibidit ahte beana mii ráfehuhttá bohccuid, galgá veddojuvvot visttis dan botta go son lea johtimin orrunsajiid dahje eanandoalu geassesajiid meaddel. Cuoŋománu 1. beaivvi rájes gitta borgemánu 20. beaivvi rádjái galgá3 beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji veaddit beatnaga báttis dahje dohkálaččat veaddit visttis dahje áiddi siste dakkár báikkiin gos bohccot lobálaččat leat. Gonagas4 sáhttá mearridit ahte beatnagat galget veddojuvvot báttis dahje dohkálaččat leat visttis dahje áiddiid siste vissis guovlluin, maiddái olggobealde namuhuvvon mearreáiggi, jus dat boazodoalu guovdu lea erenoamáš dárbbašlaš. Dán oasi mearrádusat eai guoskka beatnagiidda mat leat anus boazodoalus eai ge oahpahuvvon oapmebeatnagiidda mat leat anus oapmeguođoheamis. Politiija sáhttá erenoamáš dilálašvuođain čoavdit eaiggáda dahje hálddašeaddji geatnegasvuođas veaddit beatnaga báttis dahje visttis dahje áiddi siste, maŋŋil go guoskevaš orohatstivra lea beassan buktit iežas oaivila. Beatnaga mii akto ruohttá olbmo haga luovosin guovlluin go namuhuvvon dán paragráfa nuppi oasis, sáhttá váldit gitta boazoeaiggát, boazovázzi, boazobearráigeahčči ja politiija dahje olmmoš guhte daid ovddas doaibmá. Beatnaga mii ruohttá luovosin guovlluin gos lea veaddingeatnegasvuohta goalmmát oasi vuođul, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit. Beatnaga mii gávnnahallá bohccuid oaguheame dahje dastan lahkosiin dan olis go lea oaguhan dahje vahágahttán bohccuid, dakkár guovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit dahje goddit. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá mánu sisa gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, go namuhuvvon lea. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá maiddái gáibidit dakkár beatnaga goddojuvvot, mas lea dáhpin bohccuid oaguhit, jus beana ii veddojuvvo báttis dahje visttis dahje áiddi siste, dan áiggi go bohccot lobálaččat leat duovdagiin. Gáibádusas lea erenoamážit bággočađaheami bággenvuođđu bággočađahanválddi olis bággočađahanlága 13. kapihttala njuolggadusaid vuođul. Gittaváldojuvvon beana galgá dikšojuvvot dohkálaš ládje. Dat galgá jođáneamos lági mielde addojuvvot politiija háldui, mii galgá meannudit gustovaš njuolggadusaid mielde gittaváldojuvvon omiid birra. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji máksá goluid mat leat gártan ja buhtadusa barggu ovddas. Beatnaga eaiggát ja hálddašeaddji leaba geatnegasat ovttas, nubbi nuppi ovddas, máksit buhtadusa vahága ovddas máid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gárttažet, go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid, go bohccot lobálaččat leat orrume dahje jođidettiin, geahčakeahttá siva. Olggobealde nuppi paragráfas namuhuvvon boazoguovlluid galgá suoidnemánu 9. b. 1926 láhka nr. 4 ovddasvástádusa birra beatnaga dahkan oapmevahága ovddas adnojuvvot maiddái boazovahágiid hárrái, nu guhkás go láhka heive. 1 Rievdaduvvon lágaid bokte geassemánu 26. b. 1992 nr. 86 ja guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215). 2 Geahča ráŋggáštuslága § 354 nuppi oasi, lágaid suoidnemánu 29. b. 1926 nr. 4. ja miessemánu 29. b. 1981 nr. 38 kap. XI. 3 Vrd. § 36 4 Eanandoallodepartementa res. mielde geassemánu 22. b. 1979 nr. 3372, fápmudusmearrádusain. ¶
§ 361 Ráŋggáštusovddasvástádus Jus guhtege rihkku dán lága dahje láhkaásahusaid, gohččosiid, gildosiid dahje eará mearrádusaid mat leat addojuvvon dahje doalahuvvon dán lága vuođul, de ráŋggáštuvvo son sáhkuin2 jus rihkkun ii deaivvahala garraset ráŋgunmearrádusaide3. Geahččaleapmi ráŋggáštuvvo seammaládje go ollašuhttojuvvon meattáhus. Maiddái láhkarihkkun várrameahttunvuođa geažil ja bahádaguide searvan ráŋggáštuvvo. 1 Rievdaduvvon lága bokte guovvamánu 23. b. 1996 nr. 7 (gustovaš suoidnemánu 1. beaivvi rájes 1996 res. mielde guovvamánu 23. b. 1996 nr. 215 - § 34 rievdaduvvon §:n 36). 2 Vrd. ráŋg.lága § 27. 3 Vrd. ráŋg.lága § 396 37 ¶
Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat. Dat galget leat dássálagaid 3. kapihttala mearrádusaid mielde. ¶
Gonagas sáhttá mearridit ahte dán kapihttala mearrádusat mat leat ráddjejuvvon hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš almmolaš orgánaide, galget ollásit dahje muhtun muddui gustot maiddái earáge almmolaš orgánaide dahje priváhta riektesubjeakta go dat mearridit stáhta dahje gieldda beales. ¶
Jos almmolaš orgána ii čuovo dán kapihttala mearrádusaid, de sáhttá son geasa ášši njuolga guoská, váidit dan orgánii mii lea dasttá bajábealde dan orgána masa váidda guoska. Fylkkamánni lea dat ásahus masa váidojuvvo go váidda guoská gieldda dahje fylkkagieldda orgánii. ¶
Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat. Dat galget leat dássálagaid 3. kapihttala mearrádusaid mielde. ¶
Gonagas sáhttá mearridit ahte dán kapihttala mearrádusat mat leat ráddjejuvvon hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš almmolaš orgánaide, galget ollásit dahje muhtun muddui gustot maiddái earáge almmolaš orgánaide dahje priváhta riektesubjeakta go dat mearridit stáhta dahje gieldda beales. ¶
Jos almmolaš orgána ii čuovo dán kapihttala mearrádusaid, de sáhttá son geasa ášši njuolga guoská, váidit dan orgánii mii lea dasttá bajábealde dan orgána masa váidda guoska. Fylkkamánni lea dat ásahus masa váidojuvvo go váidda guoská gieldda dahje fylkkagieldda orgánii. ¶
Nuppi lađđasii: Divššohasvuoigatvuođalága § 3-5 mielde galget divššohassii ja oapmahaččaide addojuvvon dieđut lága 3. kapihttala mielde leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nugo ahkái, láttasvuhtii, vásihusaide ja kultur- ja gielladuogážii. Ferte maiddái muhtun muddui láhčit dilálašvuođaid nu ahte erenoamáš návccat vuostáiváldi sáhttá ávkašuvvat journálageahččanlobiin. Čalmmeheamit ja bealje- ja čalmmeheamit ja olbmot váilevaš dárogiel máhtolašvuođain dárbbašit veahki ávkašuvvat geahččanvuoigatvuođain. Muhtumin dárbbašuvvo dulka gaskkustit journála sisdoalu, vejolaččat jorgalit journála osiid. Sámegiela hálddašanguovllus (gč. § 7 vuosttas lađđasa mearkkašumiid) lea báikkálaš ja guovlulaš almmolaš dearvvašvuođaásahusain lunddolaš fállat dulkka dahje journála osohahkii jorgaleami geahččanlobi doaimmahettiin go divššohas ii hálddaš dárogiela dohkálaččat áddet journála. Dáid goluid berre dábálaš bálvalusfálaldat gokčat. ¶
Mearrádusaid ferte geahččat ovttas njuolggadusaiguin, mat leat mearriduvvon arkiivalágas ja dan olis (juovlamánu 4. b. 1992 láhka nr 126 arkiivva birra). Doaimma divššohasjournálat lea arkiiva arkiivalága áddejumi mielde, gč. lága § 2 b bustáva. Nu mo bohtá ovdan goalmmát lađđasis, de galget almmolaš doaimma divššohasjournálat gieđahallojuvvot daid njuolggadusaid mielde, mat leat mearriduvvon arkiivalágas dahje dan olis, gč. arkiivalága II kapihttala almmolaš arkiivvaid birra ja juovlamánu 11. b. 1998 láhkaásahusa nr 1193 almmolaš arkiivvaid birra (arkiivaláhkaásahusa). Arkiivaláhkaásahusas leat addojuvvon aiddolaš njuolggadusat almmolaš arkiivvaid birra, mat mearkkašit stáhta, fylkkagieldda ja gieldda orgánaid ásahan arkiivvaid. Arkiivalágas leat earret eará ovttaskas njuolggadusat arkiivalatnjagáibádusaid birra (kapihtal IV) ja arkiivva sáddema birra almmolaš arkiivavuorkái (§ 5-1). Rutiidna- ja kvalitehtasihkkarastingáibádusat leat maid mearriduvvon dan oktavuođas go geavaha mikrofilmma báhpára vuođul čállojuvvon arkiivaávdnasa sajis. ¶
Aktuelt Tema a - å Publikasjoner Rundskriv SISDOALLU Statistikk Láhkaásahus dearvvašvuođabálvalusaid vuoruheami birra ja vuoigatvuođa birra Bibliotek dearvvašvuođaveahkkái. Tjenester § 1. Divššohasvuoigatvuođalága 2. kapihttala doaibmaguovlu Regelverk § 2. Vuoigatvuohta dárbbašlaš dearvvašvuođaveahkkái § 3. Áigemearri dárbbašlaš dearvvašvuođaveahkkái Utlysninger § 4. Dán láhkaásahusa rievdadeapmi Lenker § 5. Gaskaboddasaš njuolggadusat § 6. Fápmuiboahtin English Samisk Láhkaásahus dearvvašvuođabálvalusaid vuoruheami birra ja vuoigatvuođa birra dearvvašvuođaveahkkái. Mearriduvvon juovlamánu 1. b. 2000 gonagaslaš resolušuvnnain vuođđuduvvon geassemánu 2. b. 1999 nr 63 láhkii divššohasvuoigatvuođaid birra § 1-2 vuosttas lađđasis ja § 2-1 viđát lađđasis. Sosiála- ja dearvvašvuođadepartemeanta ovddidan. Rievdaduvvon juovlamánu 18. b. 2001 nr 1557. ¶
§ 1. Divššohasvuoigatvuođalága 2. kapihttala doaibmaguovlu. ¶
Jus hálddašanorgána biehttala gáibádusa 2. § nuppi lađđasa mielde, de galgá dat čujuhit dan mearrádussii mii lea biehttaleami vuođđu, ja čuvget váidinvejolašvuođa ja váidináigemeari birra. Jus biehttaleami vuođđu lea lága § 5 a, de galgá hálddašanorgána vel čujuhit dan dahje daidda mearrádusaide mat leat jávohisvuođageaskku vuođđun. ¶
Rievdaduvvon lágain borgemánu 29.b. 2003 nr 87 (fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul borgemánu 29.b. 2003 nr 1092). § 7-3. Váidalusa hápmi ja sisdoallu Váidalus Fylkka dearvvašvuođagehččui galgá leat čálalaš. Divššohas dahje su ovddasteaddji galgá leat váidalusa vuolláičállán. Váidalusas galgá leat namahuvvon dat dilálašvuohta, mas váidaluvvo ja addojuvvon dat dieđut, mat leat dárbbašlaččat váidalusa meannudeamis. Jus váidalusas leat boasttuvuođat dahje váilevašvuođat, bidjá Fylkka dearvvašvuođageahčču oanehis áigemeari daid divvut dahje buktit lassidieđuid. Rievdaduvvon lágain borgemánu 29.b. 2003 nr 87 (fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul borgemánu 29.b. 2003 nr 1092). § 7-4. Ávžžuhus árvvoštallat vejolaš geaskorihkkuma Divššohas dahje earát, geain dasa lea vuoigatvuohta, jus oaivvildit ahte geatnegasvuođamearrádusat vuođđuduvvon dearvvašvuođabargiidlága vuođul dahje lága doarjagiin lea rihkkojuvvon, ja lea sutnje hehttehussan, sáhttet dáhttut geahččoeiseválddi árvvoštallat dilálašvuođa. Geahččoeiseváldi sáhttá omd. buktit hálddahuslaš cealkámuša dearvvašvuođabargiidlága kapihttala 11' mielde. Dán kapihttala mearrádusat eai boađe atnui dákkár ávžžuhusain ¶
Hálddahuslága njuolggadusat bođuáššiid ja váidalusaid meannudeami birra, gustojit nu guhkás go heivejit Fylkka dearvvašvuođageahču váidalusáššiid meannudeamis, oktan daid sierranas mearrádusaiguin mat leat addojuvvon dán kapihttalis. Rievdaduvvon lágain borgemánu 29.b. 2003 nr 87 (fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul borgemánu 29.b. 2003 nr 1092). Kapihttal 8. Divššohasbearráigeahčč § 8-1. Juksanmearit Divššohasbearráigeahčči galgá bargat dan ala ahte vuhtiiváldit divššohasa dárbbuid, beroštumiid ja riektesihkarvuođa dearvvašvuođabálvalusa ektui, ja dan ala ahte buoridit dearvvašvuođabálvalusa dásu. § 8-2. Ortnega bargoviidodat ja ovddasvástádus Stáhta galgá fuolahit ahte gávdno divššohasbearráigeahčči juohke fylkkas. Divššohasbearráigeahčči bargoviidodat fátmmasta almmolaš spesialistadearvvašvuođa-bálvalusaid. Bearráigeahčči galgá doaimmahit bargguidis iešheanálaččat ja ¶
Kulturdepartemeanta geahččá bearrái sámelága kapihttala 3 njuolggadusaid ja dán láhkaásahusa čađaheami. ¶
d Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan gea r vaheami birra galgá Finnmárkkuopmodat árvvoštallat, á mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, at meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servo t dateallimii. Sámedikki válddahusaid § 4 mielde galgá at atnit vuođđun sámi beroštusaid árvvoštallamis vuosttas e, čuoggá mielde. Mearrádusat meahcceeatnamiid nuppá stuvvan geavaheami birra gáibidit álo uhcimu stá njealji stivrralahtu doarjaga, juos olles uhcit lohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahc ásteami, le ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima destii mii ja lea árvvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul. do Juos eanetlogus eai leat eambbo go njealjis, de sáhttá ga uhcitlohku stivrračoahkkima áigge ovtta oli gáibidit ášši ju Sámedikki gieđahallamii. Juos Sámediggi ii dohk ket gu eanetlogu mearrádusa, dahje ii gieđahala ášši govttolaš ču áiggi sisa, de sáhttá stivrra eanet lohku ovtta oli gáibidit ¶
Finnmárkkuopmodat galgá hálddahit ođasmuvvi lljodagaid iežas eatnamiin lága ulbmila mielde ja id rámaid siskkobealde, mat čuvvot fuođđolágas, ossa- ja sáivaguollelágas ja eará láhkamearrádusain. onddu máŋggadáfotvuođa ja buvttadanmuni galgá ailluhit. Dán kapihttala njuolggadusat eai gusto juos eará ovvu sierra riektediliin. ¶
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rá aid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádu in, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, nnmárkkuopmodaga eatnamiin vuoigatvuohta: bivdit sáivaguliid fi rpmiiguin, bivdit sáivačázis gođđi luossaguliid gittaneav vuiguin mearas, mannet ja uvjet, čuohppat lastamuoraid boaldámuššan dáludárbui, loggut lavnnjiid boaldámuššan ja eará dálu dárbbuide ja čuohppat lastamuoraid áiddisin ja áhcestávrán boazo doallo- ja eanadoalloealáhusa atnui. Boazodolliin lea boazodoalu doaimmahettiin gield s seamma vuoigatvuohta go gielddas ássi olbmuin. ¶
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid skkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea s geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkku modaga eatnamiin gielddas vuoigatvuohta: bivdit fuođđuid, bivdit smávvafuđožiid, oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin, lubmet ja ávnnastit ruovttuduodjái. Eanadoalloopmodahkii gullá guohtunvuoigat ohta nu olu šibihiidda go sáhttá dálvvi badjel bieb at opmodagas. ¶
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja dai rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearr dusain, beassá juohkehaš Finnmárkkuopmodaga ea namiin bivdit smávvafuđđožiid ja oaggut čázádagai stákkuin ja duorgguin ja lubmet iežas ruovttudollui. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit earrásiidda g gieldda dahje fylkka ássiide lasi beassama ávkkástalla ođasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §§ 22 ja 23. ¶
Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albma duvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid beassat d ávkkás tallat ođasmuvvi valljodagain nugo nama huvvo á vuosttas lađđasis, juos deasta valljodagas gáibida dan. t Gielddaid, fuođđo- ja guolástaneiseválddiid jna. ja n guoskevaš geavaheddjiid servviid, galgá gullat ovddal gihtii. o Ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallama gáržžide - t miin nugo namahuvvo vuosttas lađđasis galgá adno juvvot govttolaš deasta iešguđege geavaheaddji joavkku geavaheamis valljodaga. Finnmárkkuopmodaga mearrádusaid gáržžá du said birra nugo namahuvvo viđát ja guđát lađđasis ai sáhttá váidalit departementii hálddašanlága kapihttala - VI mielde. Departemeantta mearrádusa ii sáhte váidalit. ja u n ¶
Finnmárkkuopmodat mearrida čielggadanbarggu ovllu ja mearrida gieđahallama ortnega. Mearri ames galgá ee. deattuhit deastta guovllu lunddolaš ulbmillaš ráddjemis oli ja rievttálaš ja historjjálaš ttastusaid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá gáržžidit dahje id didit guovllu maŋŋil go čielggadeapmi lea álgga vvon, juos dat lea dárbbašlaš duddjon dihtii lund laš ja ulbmillaš ráddjema. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá guođđit čielgga ahttá daid vuoigatvuođaid, mat čalbmosit eai ive komišuvnna čielggadeapmái. Mearrideames lgá deat tuhit ee. vuoigatvuođa šlája ja dan makkár đđosa ala dat vuođđuduvvá. ¶
Juos oktage bissovaš lahttu lea eret, de gohččo a - juvvo dat sadjásašlahttu boahtit gii galgá bálvalit t bissovaš lahtu sajis gii lea eret. Juos jođiheaddji lea t eret, de bálvala várrejođiheaddji jođiheaddjin. e Juos oktage meahcceduopmostuolu lahttu šaddá š leat eret maŋŋil go ášši gieđahallan lea álgán, de 5 sáhttá gieđahallama joatkit almmá gohčokeahttá sadjásašlahtu nu guhká go njeallje lahtu leat gieđahallamin ášši. Juos leat ovttamađe jienat, de jođiheaddji jietna mearrida. ¶
§ 38 Stevnnet lu Soahpameahttunvuođaid sáhttá doalvut meahcce hi duopmostullui čálalaš stevnnegiin maŋimustá jagi ja di guhtta mánu maŋŋil go Finnmárkkukomišuvnna ra porta addojuvvui. Stevnnet galgá leat vuolláičállojuvvon ko ja sisdoallat: ce a) áššeoasálačča olles nama ja čujuhusa da b) daid gáibádusaid albmadeami maid áššeoasálaš ne čuoččáldahttá, ja diliid maid ala dat caggojuvvojit c) dan čuoččuhusa man áššeoasálaš buktá ii d) dan vuosttuha gean vuostá gáibádus buktojuvvo ¶
a Kapihttala 2 fápmuiboahtimis váldá Finnmárkku 8 opmodat badjelasas daid gittaopmodagaid Finnmárkkus, o, maidda Statskog as lea giddodatvuođđu dahje maid s dat oamasta almmá giddodatvuođu haga. Seamma - láhkai gustojit gittaopmodagaid ráddjejuvvon vuoigat a vuođat. Ođđasislogaheapmi vuođđogirjái dáhpáhuvvá namma muhttimiin. Sirdin dáhpáhuvvá verolaš ga jotkkolaš vuođain iige dagat vearrogeatnegasvuođa Statskog ii vearrolága § 5-2 mielde. ju Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas persovn- ¶
sain ja eará giddehusain ruhtageatnegasvuođain daid opmodagain dahje vuoigatvuođain, maid Finnmárkku vo opmodat váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá maiddái badjelasas ovddasvástádusa šiehtadusain 1. geavahanvuoigatvuođaid, láigovuoigatvuođaid j.s. bir na ra daid opmodagaide ja vuoigatvuođaide, maid váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas 2. konsešuvnnaid ja doaibmalobiid jna, mat Statskog SFas bi leat daid opmodagaid ja vuoigatvuođaid oktavuođas, mat váldojuvvojit badjelassii. K Šiehtadusa mielde Statskog SFain lea Finnmárkku Si opmodagas vuoigatvuohta váldit badjelasas šiehta du said, maid Statskog SF lea dahkan doaimma hárrái m Finnmárkkus. Sá Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa ke virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas, de earret virgehasaid geat leat Statskog SFa meahccebál valusas, adnojuvvo Finnmárkkuopmodaga virgehassan K fápmuiboahtináiggi rájes seamma bálká- ja bargoeavttui Si guin go sus ledje Statskog SFas, juos virgehas ii leačča dieđihan ahte son ii hálit dan. Fápmuiboahtináiggi rájes tá eai leat Statskog SFa virgehasat, geain lea bargobáiki oh Finnmárkkus, šat Statskog SFa virgehasat, juos dat ii ka leačča vásedin šiehtaduvvon. bo Departemeanta gohčču Finnmárkkuopmodaga m vuosttas stivrračoahkkimii. Stivra galgá fuolahit, ahte de Finnmárkkuopmodat logahuvvo fi nu tnodatlogaheapmái ovdal go guhtta mánu leat vássán fápmuiboahtima rájes. ad Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa fy virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas tiv ja gii lea Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo fápmuiboahtináiggi rájes Stáhta luonddugeahču virge ea hassan. Muđui gusto njealját lađas seamma láhkai. de Gonagas sáhttá mearridit, ahte Finnmárkku doa imma eará oamit go gittaopmodagat galget sirdojuv hu vot Statskog SFas Finnmárkkuopmodahkii ja Stáhta vá luonddugehččui. Gonagas sáhttá maiddái mearridit, op ahte šiehtadusaid, nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, ku lgá Stáhta luonddugeahčču váldit badjelasas. Muđui sáhttá Gonagas addit dárkilet muhttádusn olggadusaid. ¶
Maŋimustá válgajagi cuoŋománu 30. b. galgá Sámediggi almmuhit dan dieđu, ahte buohkat geat atnet iežaset jienastanvuoigaduvvan § 3 vuođul, sáhttet maŋimustá miessemánu 31. b. sáddet dieđu Sámediggái átnumušain čálihuvvat sámi jienastuslohkui. Jienasteaddji, gii lei čálihuvvan sámi jienastuslohkui jagis 1997 dahje 2001, ii dárbbaš ohcat čálihuvvama. Almmuhus galgá maid sisdoallat čuvgehusa, ahte son gii ii doala áigemeari, ii beasa oassálastit válgii, earret dalle go dát olmmoš sáhttá čálihuvvat jienastuslohkui § 10 bustáva c) dahje d) vuođul. Almmuhusas galgá maiddái čuvgejuvvot, ahte son gii háliida čálihuvvat sámi jienastuslohkui, sáhttá oažžut čálihanskovi jus dan dáhttu Sámedikkis. § 8 Sámi jienastuslogu almmolaš geahčadeapmi ¶
nuppiin bellodagain, maid Bellodatregisttar lea logahallan, gč. válgalága kapihttala 5 ¶
Guoddaleapmi gáibádusain rievadit válganammagotti mearrádusa dohkkehit dahje hilgut listaevttohusa, galgá ovddiduvvot ovdalgo čieža beaivvi leat vássán dan rájes go dohkkehuvvon válgalisttaid bajilčállagat almmuhuvvojedje. Jus guoddalusa ákkastallan lea ahte logahallojuvvon nama áidnavuoigatvuohta lea rihkkojuvvon dán láhkaásahusa kapihttala 5 vuođul, de lea logahallojuvvon organisašuvnnas ge guoddalanvuoigatvuohta. Muđui gustojit kapihttala 13 guoddalanmearrádusat. ¶
bellodagas dahje joavkkus lea lista válgabiirres. Eará válgabiirre jienastanlihpu sáhttá dohkkehit dušše dalle go lea sáhka organisašuvnnas, mii lea dohkkehuvvon dán láhkaásahusa kapihttala 5 vuođul. ¶
Girjjis Grubeforeningen Nordens Klippe - Arbeiderkamp i nord 1906-2006 muitala Steinar Wikan Mátta-Várjjaga vuosttaš oahppan oahpaheaddji birra: "Boares oahpaheaddji ja girkolávlu, Anders Tokle Lusteris Sognas, bođii deike 1861:s. ... Son oahpai sámegiela ja suomagiela, juogadii konfirmántabuolvvaid giela mielde ja oahpahii guđege joavkku, dassái go eiseválddit gáibidedje ahte oahpaheapmi galggai leat dárogillii." Maiddái moadde eará dárogielat oahpaheaddji Mátta-Varjjagis ohppe sámegiela ja/dahje suomagiela. ¶
Skuvlavázzimis ollugat dáruiduvve. Ollugat guđđe maid giláža ja ledje vajáldahttán sámegiela go máhcce ruovttoluotta. Maiddái sii geat báhce gilážii heite sámásteames. Obalohkái lei oaidnu ahte ii lean buorre sámástit, muitala Birger Gustavsen. Son muitala iežas maid dovdan heahpatvuođa go bággehalai sámástit áhkuinis eará olbmuid guldaleamis. Skuvlavázzima maŋŋá Birger lea hállan sámegiela dušše áibbas moaddásiin iežas ahkásaččaiguin. Ja dál leat hui uhccán olbmot Ruovdevuonas geat máhttet sámegiela. ¶
Birger vulggii ieš mearaid ala nuorravuođa áiggis. Go máhcai ruoktot guđa jagi maŋŋá, de lei váttis sámástit. Mun áddejin visot, muhto lei váttis oažžut njuokčama časkit, dadjá Birger. In mun lean geavahan giela buot dáid jagiid. Áhkku lei loavkašuvvan, son ii máhttán áddet mo olmmoš sáhtii vajáldahttit eatnigiela. Muhto áigebottas jietnadeapmi ja hállanvuogit bohte ruovttoluotta. ¶
Gunvor Dahl Rasmussen lea dán artihkala čálli ja jorgaleaddji eadni. Son lea riegádan 1931:s ja bajásšaddan sámegielat ruovttus Vuonnabađas. Su vuođđoskuvlajagit ledje ollásit dárogillii. Easkka dalle go lei oahppin Sámi nuoraidskuvllas (álbmotallaskuvllas) Kárášjogas, de oaččui son oahpahusa sámegielas. Romssa oahpaheaddjiskuvllas sus lei beakkán báhppa ja giellaolmmoš Asbjørn Flokkmann sámegiela oahpaheaddjin. Son máhcai Sámi álbmotallaskuvlii oahpaheaddjin ja oahpahii sámegiela. 1958:s son bođii Mátta-Várjjagii, oahpaheaddjin Toartna skuvlii. ¶
– Ieš mun jearrahišgohten sámegiel oahpahusa birra, muitala Britt Erna. Muhtin mánáin lei oahpahus suomagielas dannego sin váhnemat ledje Suomas eret. Manne mii eat sáhttán oažžut sámegiela? ¶
Britt Erna eadni, Erna Christensen, muitala Britt Ernas leamaš beroštupmi oahppat sámegiela ja ahte son lea áššis dorjon nieiddas. Sámegiel joavkkus Goađáid skuvllas leigga ovddimusat Britt Erna ja okta eará nieida. Sudnos lei nana mokta oahppat sámegiela. Muhtin áigodagain biddjui sudno oahpahus oktii Guvžajávrri skuvlla sámegiel fálaldagain, dalle nieidda guovttos vácciiga Goađáin Guvžajávrái. ¶
Jáhku mielde lea Britt Erna ožžon ollu das iežas eatni Erna bokte, guhte muitala iežas leat vázzán Sámi álbmotallaskuvlla nuorravuođas, gos son áŋgirit oassálasttii duodjeoahpahussii, earret eará goarui alcces gávtti oktan buot gáktegárvvuiguin. Erna ii loga iežas goassege leat čiegadan bearraša sámi ruohttasiid, juoidá maid earát su sogas dađe bahát leat dahkan. Dego eará ovttagielat dárogielat sápmelaččat lea maid Erna vásihan mo earát kategoriserejit su etnihkalaččat. ¶
Guktot skuvllat leat gieldda guovddášguovllus, Kirkonjárgga ja Guvžajávrri gaskkas, ja skuvllaid gaska lea dušše moadde kilomehtera. Goađát lea giláš gos leat boares sámi ássamat. Gilážis lea leamaš skuvla juo 1867' rájes, earretgo muhtin jagiid 1960- ja 1970-loguin, go Goađáid oahppit vázze Guvžajávrri skuvlla. Seammá áigodagas ásahuvvojit viessoguovllut, ja giláža ássiidlohku lassánii máŋggageardánit. Ledje eanaš nuorra bearrašat ásahanáigodagas geat ásaiduvve Goađáide. Dan dihte bođiige gáibádus ohpihii hukset sierra mánáidskuvlla Goađáide. Ođđa skuvla váldui atnui 1979:s. 1980- ja 1990-loguin dáhpáhuvai seammalágan ođđahuksen Hessengas. Čoahkkebáiki oaččui sierra mánáidskuvlla, Hesseng máŋggaatnoguovddáža, 1998. Muhtimat geat leat fárren dán guovtti gilážii, bohtet Mátta-Várjjaga boaittobeale guovlluin, dahje Unjárgga ja Deanu gielddain. Ester muitala ahte ollu oahppiin geat ožžot sámegieloahpahusa, leat áhkut ja ádját Njávdámis, Reaisavuonas dahje Unjárggas. Mánát bohtet dávjá sámi bearrašiin main váhnenbuolva lea massán sámegiela, muhto áhkut ja ádját gal hálddašit giela. ¶
Duogážin lea jurdda das ahte nášunálastáhta lea gievrasut ja “eaktilut” stáhta go dakkár, gos olbmuid identitehtta stáhtii nappo stáhtalahtu identitehtta lea juogáduvvon eará joavkolojalitehtaid gaskal. Nášunalisma geahččala jávkadit kultuvrralaš, gielalaš ja servodatlaš máŋggabealátvuođa. ¶
“Čohkkátgo vuot deainna spealuin”, váidala eadni go fuobmá Bikku áigegolu. Eatnis lea leamaš garra vahkku barggus. Su hoavda lea hui bahás, iige ádde man lossat oktoeatni eallin lea guvttiin mánáin. ¶
Bikku ringe giehtatelefovdnii. Áhkku lea ain barggus. Son lea gárvvisteamen artihkkala ja logaldallama maid áigu doallat Álgoálbmotmánáid konfereanssas Genevas. “Gal dat livččii somá fitnat din luhtte. Muhto juste dál lea mus nu ollu bargu. Dat mánáidkonfereansa boahtá buot eará bargguide lassin ja mun ferten ráhkkanit albmaláhkai. Moai gal oaidnaletne goitge geassit”, čilgesta áhkku ja loahpaha ságastallama. ¶
Mii gullo? Goaikkanasat mat dássedit golget, de go šáhcehátna mii goaiku. Muhto mus ii leat lanjas šáhcehátna. Gaikkihan gokšasa gáibbi vuollái ja sirvván seavdnjadasas. Go lean ieƒáiggiid doallan vuoi√√ahaga, de duolmmestan várrogasat lahttái ja njahkagoa∂án jiena guvlui. Goaikkanasat orrot goaikume skábedáhkis vulos. Njávkkastan suorpmain ja máistilan njuovššageđiin. Sálttis ja suohkat. Varra! Ii sáhte leat eará go varra. Botnjagoahtá šoavjji. Fáhkkestaga stoavkala soames mu sealggabealde. Jorggihan ja fuomáƒan guokte Þ skes šuovgi šalmmi nuppi šiegas. Stuora fasttat šuoššaha ja vuoi√√ada lossadit. Huikkádan olles šoddagiin. ¶
Duƒƒefal unna oasრbuot máilmmi muitalusain lea muita luvvon dássođii. Jus bures ruohkat oaivvi, de fuomáƒat sihkkarit muitalusa mii ii leat muitoluvvon goassege ovdal. Ja juste dál soaittán šállime muitalusa mii balddiha du nu ahte oa∂idettiin deddot. Govahala ahte velohattat sea√ggas ja gullagoa∂át goaikkanasaid mat goikot... ¶
0.00 Fuomášin ahte son rievdagođii. 0.03 Ovdal lei rabas ja hállái. 0.08 Liikui háleštit olbmuiguin 0.13 Rievddai dien láhkai. Geassádii. 0.16 Šattai hui jaska, jearai dušše oanehis gažaldagaid jos lei mihkkege. 0.24 Dasa in lean hárjánan. 0.26 Ja čohkkái ollu siste. 0.31 In dasage lean hárjánan. 0.34 In diehtán goassege maid dál ges fuomáša. 0.40 Lei suhtus ja bahá munnje. 0.43 Jos jienádin de cuiggodii. 0.45 Viegai ala. Ja buot ihkinassii. 0.49 Ii lean seamma viellja geainna ledjen bajásšaddan. 1.02 Sáhttá leat nuorra olmmoš gii ii šat searvvaštala bearrašiin 1.06 Ii mana skuvlii, ii fina ustibiid luhtte, 1.11 čohkká lanjas ja bargá ipmašiid. 1.11 Gokčá radio ja TV go ballá daid váikkuhusain 1.16 ja gullá oaivvi siste amas jienaid, mat stivrejit. 1.27 Son lea muitalan munnje maŋŋá 1.31. ahte go finai gávppis, de orustii 1.37 iige sáhttán lihkastit. Jienat su siste stivrejedje. 1.40 Ii nagodan. Darvánii. 1. 41 Háliidii vázzit, muhto jienat biehttaledje. 0.00 Jeg merket at han begynte å forandre seg. 0.03 Han har vært veldig åpen, og vært snakkesalig. 0.08 Å likt å ha å kommunisere med folk. 0.13 Så han endra seg på det området. Trekte seg tilbake. 0.16 Han blei veldig stille, og spurte med sånne korte spørsmål hvis det va nån ting, 0.24 og det va liksom uvant for meg. 0.26 Og han blei veldig mye inne. 0.31 Og det va også uvanlig. 0.34 Æ følte at æ visste aldri ka han kunne finne på. 0.40 Han va så aggressiv mot mæ, 0.43 at hvis æ sa nåkka så va han å hakka på mæ. 0.45 Han rente i mæ. I det hele tatt. 0.49 Det va liksom ikkje den broen æ har vokst opp med, liksom. 1.02 Det e kanskje en ungdom som har trekt seg tilbake fra den sosiale omgangen med de andre i familien. 1.06 Trekt seg tilbake fra skolegang, fra venna, 1.11 berre sitter på rommet og kanskje gjør litt mystiske ting. 1.11 Og dekke til radio og dekke til TV fordi man e redd for påvirkning derfra og 1.16 har fremmede stemma inni hodet som dirigere dem 1.27 Ja det e jo også ting som han har fortelt meg sjøl i ettertid 1.31. også det her med at når han gikk på butikken så ble han ståanes, 1.37 han kom seg ikkje, det va stemma som kontrollerte han på en måte. 1.40 At han ikkje kom seg tel. Han blei stånes fast. 1. 41 Han ville sjøl gå mens de sa ikkje gå ¶
Lei várra oalle soaittáhagas ahte daláš skuvlainspektevra Lydolf Lind Meløy fuomášii artihkkala guovttegielat oahpahusa birra Vuolleeatnamiid frisalašhálli guovlluin (Frisaeatnamis), seammás go sus lei vuolleeatnanlaš oahpaheddjiid joavkkus. Muhto dát soaittáhat lei dattetge dat mii dagahii ahte mun juovlamánus 1963:s vulgen oahppomátkái Frisaeatnamii ja guorahallen ahte sáhttetgo frisalaš guovttegiela skuvllat, ja sin vásáhusat, leat sámegiela guovlluide ávkin. ¶
1966´ geasi lágidii Álbmotskuvllaráđđi kurssa Leavnnjas giellaseaguhusguovlluid oahpahusa birra, ja doppe mun ožžon liibba čielggadit áppes-girjjiid. Maŋŋá lágidedje eanet diekkár geassečoahkkimiid, ee. Sieiddás (Deanus). Álgooahpahusa eatnigiela geavaheami vuođđun leat guorahallamat mat duođaštit ahte ollislaš giella- ja doabaovdáneapmi dušše ovdána eatnigiela bokte, namalassii giela bokte mii addá mánnái oadjebasvuođa ja masa mánás leat dovddut. Mánnávuođashan dákkár ovdáneami vuođđu láhččojuvvo. Eatnigiela čiekŋudeapmi maŋŋá, ja ođđa gielaid oahppan, goazahuvvo mealgadii go dát vuođđu lea váilevas dahje ii oppa leatge. Mu bargu áppesiin ja mu guovttegiela skuvlla "propagánda" , lei áibbas konkrehtalaččat oaivvilduvvon doarjut sámegielat máná dárbbu sáhttit ávkin atnit oahpahusa seamma vuođu alde go dárogielat mánát ledje sáhttán dahkat. Seailluhit iežas giela ja iežas kultuvrra, ja dáidda láhčit lunddolaš saji skuvlii, oidnen mun (ja oainnán) deaŧalažžan máná iežas dihtii. Hálddašeaddji giela ja hálddašeaddji kultuvrra stuorra váikkuhus, sáhttá álkidit doalvvuhit máná jáhkkit ahte su iežas duogáš ii leat mange veara jos galgá eallimis lihkostuvvat. Muhto ii oktage sáhte ollensadjái vuolgit jos ii dovdda vuolggasaji, beroškeahttá eallima dásiin. Iežas duogáža diehtit, ii leat makkárge bahán go galgá máilbmái vuolgit. Jos mánáid bágge dán vajálduhttit go leat guđa dahje čieža jagi boarrásat, de sin ala bidjet noađi mii sáhttá šaddat lossat guoddit. ¶
Sámi skuvlahistorjjá vuosttaš girjjis buvttiimet Sigrunn Rønbecka muittuid dán áiggis ja moadde sitáhta Hans Rønbeckas. Dál gis leat gávdnan čállosa 1959:s mii muitala giellanákku birra nuppi oaidnin sajis. Karasjoks lokale pave-artihkkalis, man girječálli Sigbjørn Hølmebakk lea čállán, almmustahttui kronihkkan Dagbladetis 25.06.1959. Dat lea maiddái almmustahtton Hundevakt Grålysning-essayčoakkáldagas, mii ilmmai 1974:s ¶
Mun bohten Kárášjohkii dalá maŋŋá čoahkkima, ja in beassan čuovvut ságastallama. Ii adnojuvvon buorren ahte Dagbladet korrespondeanta bođii Kárášjohkii aiddo dál, ja sáhttá gal muhtun muddui áddet manne bealit eai háliidan cealkit maidege. Skuvlla oahpaheaddjit sávvet ahte fas sáhtášedje šaddat buorit oktavuođat skuvlastivrii, ja Rønbeck ieš biehttala cealkimis duođi eambbo manne nággu lei šaddan ja dáhttu vajáldahttit ášši. Son dadjá ahte leat dušše fágalaš bealit mat leat leamaš deaŧalaččamusat sutnje, ja go namuhan Hætta artihkkala, de son dušše láhttestii ahte ii oktage beroš das maid Hætta dajaš. ¶
Dás son árvvoštallá áibbas boastut. Go lean leamaš moadde beaivvi Kárášjotguovllus, de lean vávján ahte Hætta dorjot ollugat, maiddái Bargiidbellodaga miellahtut. Son hállá sámiid ášši, dadjet doppe. Rønbeck vašuha buot mii leaš sápmelažžii gullevaš, son lea ássán dáppe olbmoagi iige vel leat oahppan sánige sámegiela, son vuosttaldii boazodoallosuorggi álggaheames ođđa nuoraidskuvlii, son geahččala hávkadit sámegieloahpahusa, ja čuoččuha ahte buoremus oahpaheaddjit leat dat geat eai máhte sámegiela, vaikko muhtun biiriin, nugo omd. Rájá Skuvllas leat 100% sámegiel hálli olbmot. Jo, son lea maid biehttalan ságastallamis ođđa skuvlalága birra vai mat ii šatta dovddusin ahte sámegiella lea biddjon oahpahusgiellan. Muhto maid bat dat veahkeha go bellodat ja eiseválddit Oslos dadjet ahte mii sámit galgat beassat oahppat iežamet giela. Dáppe Kárášjogas lea Rønbeck guhte mearrida, ja jos jo leaš muhtin geas leat eará oaivilat go sus, de son ferte mannat olgešbellodatáviisii. Politihkka lea dušši! Ii leat datge nu ártet ahte nu čeahpes almmái go Rønbeck sáhttá alcces láhčit nu nana dili go sus lea dál. Gielda dál ovdána juohke láhkai, omd. lea Kárášjohka buoremusaid searvvis riikkas gos eatnamiid barget. Go geahččá plánaekonomalaččat, de lea govttolaš sámegiela ja kulturárbbi atnit duođaid hehttehussan. ¶
Lone Synnøve Hegg (r. Jørgensen) lea riegádan 1975:s ja lea bajásšaddan Sáttomohgáttis Láhpis Oarje-Finnmárkkus. Doppe son váccii vuođđoskuvlla. Maŋŋil váccii joatkkaskuvlla Álttás ja logai psykologiija, davviriikkalašfága ja pedagogihka váldofága Romssa Universitehtas. Dán artihkkala vuođđun lea váldofágabargu Norsk eller samisk? I spenningsfeltet mellom eksistens og vitenskap. ¶
Láhpi suohkanis leat ollu smávva gilážat, ja suohkanguovddáš lea Ákšovuotna, mii lea suohkana stuorámus gilli. Muhtun giliin dovdo lestadiánalaš osku, muhto ii buot giliin. Sáttomohgáddi lea ovdamearkkadihte dakkár gilli gos diet osku ii vuhtton nu bearehaga. Sáhttá go leat nu ahte lestadiánalaš gilit leat buorebut váldán vára sámi kultuvrras ja iešvuođas go dat gilit gos ii lean lestadiánalaš osku? Ságastaladettiin muhtun dievdduin ja nissonolbmuin geat leaba eret Bártnatvuonas, mii lea Sáttomohgátti ránnjágilli, ožžon dan ipmárdusa ahte soai eaba dorjon dien oaivila. Vaikko lohkaba ge dovdat eanet lagasvuođa sámegillii, de soai eaba gal sáhte iežaska gili gohčodit sámi gillin, ii ge sámivuohta leat juoga man birra doppe olbmot hupmet. Vaikko ovdalis namahuvvon olmmái logai ge ahte 1900-logus ii leat hupmanveara sámi skuvlahistorjá, de son muitala ahte go son váccii skuvlla Láhpi suohkanis, birrasiid 1940:s, de máhtte buot mánát sámegiela. Muhto go jearan hupme go sii sámegiela skuvllas, de son gal biehttala dan garrasit. «Ii heađisge, ii oktage mis gal hupman sámegiela skuvllas» . Muhtun vuoras nissonoahpaheaddji muitala ahte su áhkku humai sámegiela ja su eadni ipmirdii sámegiela, muhto sámegiela birra ii galgan hubmojuvvot, ii dalle go son lei skuvlavázzi, ii ge maŋŋil ge go son bargagođii oahpaheaddjin gilis. ¶
Sápmelaččaid hárdin, sihke leaikkastallamiin ja duođalašvuođas, lea juoga mii lea oahpes ášši buohkaide dán fylkkas. Eatnasat leat gullan dahje muitalan sámi vitssaid. Ollugat leat suhttan sápmelaččaide dahje leat badjelgeahččan sin kultuvrra ja giela. Ollugat muitalit movt sii leat vásihan hárdima iežaset lahkosis. Olbmot geažuhit dávjá ahte mun lean oaidnit dego sápmelaš, maiddái áltálaččat lávejit dan dadjat. Ja dadjet dan nu ahte dat čuohcá munnje unohassan, lohket ahte don gal fertet lea juogo Guovdageainnus dahje Kárášjogas eret. Jus láven de vástidit ahte mun dieđán ahte mus lea sámi hápmi ja ahte mun lean ge mearrasápmelaš. De eai šat láve diehtit movt galget láhttet, eai ge huma šat eanet dan ášši birra. Dat gii sirre muhtun olmmošjoavkku čearddalaš gullevašvuođa vuođul, sáhttá definerejuvvot rasistan. Ja lea ge oalle ártet ahte dávjá olmmoš dadjala juoidá rasistalaččat dan čearddalaš joavkku birra masa ieš gullá. Danne sáhttá ge digaštallat ahte lea go rasisma rievttes doaba čilget dan váttis oktavuođa mii Finnmárkkus lea sápmelaččaid ja dáččaid gaskkas. ¶
Giđđat luitojuvvojit heasttat olggos guohtut. Njiŋŋelasheasta lea čoavjjis 11 mánu ovdal go vársá riegáda. Dábálaččat šaddá okta vársá ain hávális, muhto sáhttet maiddái jumežat šaddat. Heasta njoallu várssás go lea guoddán. Dat dovddideaba ja šaddaba gierisin goabbat guoibmáseaskka. Go vársá lea moadde diimmu boaris, lea dat beassan julggiid nala ja lea njamman vuosttaš geardde. Heasttas leat guokte njičči. Gusas leat fas njeallje. Vársá álgá guohtut moadde vahku boarisin. Dat ii heaitte njammamis ovdal go lea sullii jahkásaš. ¶
vuoksát jaskadis eallit mat eai mugo ja jietnadala ihcalasaid. Gullojit eanas dušše dalle go gáibidišgohtet biepmu, go leat láhpadan eará gusaid, ja jus lea juoga vearrut. ¶
Saetra dálu spiinniide bidjet varas hálmma láhttái. Hálbma lea sihke buorre biebmu ja lea maiddái dimis. Nu dat várjala spiinniid julggiid. Válljonálli lea mielddisbuktán ahte mis leat dál guhkes, lossa spiinnit. Lossodaga geažil lávejit spiinnit dávjá juolggehuvvat. ¶
Go vuoncávaris biškkáda, lea dat merkeme iežas eanabihtá, dahje reviirra. Oaidnit ja gullat go beallešattot varis geahččala biškut gilvvus nuppiin vuoncávarrasiin. ¶
Jus háliidat oastit Girjjiid ja eará prentejuvvon oahpponeavvuid, jietnabát Oahpahusfilmmaid vuvdet filbmabuvttadeaddjit dahje si kopiijaid vuovdit golu vástesaš máksui, muhto dušše oa luoikat, geahča kapihttala ”Gii sáhttá luoikkahit” vuolde lea buvttadan sáhttá oastit Oahpahusossodagas. Filmmaid maid Norsk filminstitutt lea buvttadan, sáhttá ¶
i go čuoččaha julggiid nala maŋŋel go lea fieradan ovt gussa čuoččaha julggiid nala maŋŋel go lea ielde. Gussa maiddái čuoččaha álo seammáládje. n dáfus? Leat go eará lihkastagat mat leat juohke rret ja juhket, livvadit, ođđet, vázzet ja ruhttet. ¶
Maŋŋil Finnmárkku fylkkadikki mearradasa álggahit sámi gymnásasuorggi Áltái, dahkkui vuolláičállinakšuvdna sámi gymnása bealis, oahpaheddjiid gaskkas geain lei oahppu sámegielas ja sámi kultuvrras. Dán listtu mii leat gávdnan Girko- ja oahpahusdepartemeantta arkiivvas Riikkaarkiivvas. Per Jernsletten, gii lei mielde čoaggit namaid, muitala ahte buohkat geain jerre čálle vuollái. Lei dušše okta, gean eai fáhtten, muđui leat dán listtus buohkat Norggas geain dalle lei formálalaš gealbu oahpahit sámegiela. Go sii celke ahte eai áiggo ohcat oahpaheaddjivirggi jus dát oahpahus šaddá Álttás, de šattai čielggas eiseváldiide ahte jus válješedje Áltta, šattašii veadjetmeahttun háhkat oahpaheddjiid. Dát listu sáhttá danin mealgat leat váikuhan dasa ahte fylkadikki mearrádusa vuostá dattetge álggahuvvui gymnása Kárášjohkii. ¶
- Muhto iigo leat buorre čoavddus diktit sámegiela ja dárogiela leat ovttadássásaš giellan álbmotskuvllas? - Dát dagahivččii hirbmat ollu eanetbarggu ohppiide, ja dárogiella dat bázahallá. Ii, dát lea nu heajos čoavddus go oppa sáhttáge leat. - De lea oassi sámi kultuvrras mii lea nu gillii gullevaš. Mo dainna, kantorhoavda Rønbeck? - Gal mun dieđán ahte gávdnojit muhtun romantihkkárat - geat barget buhtisindoallat sámi čeardda ja sámegiela. Muhto jos dát galgá leat ulbmilin, de ferte sirren leat gaskaoapmi, ja dát gal dieđusge goazaha olles sámi álbmoga, dán gal lihkus sámit iežage dihtet. Danin sii eaige háliit dán guvlui bargat. Sii dáhttot friddja ja lunddolaš ovdáneami man boađus lea ahte sámegiella jávká ja sámi álbmot suddá dáža álbmogii. Dát lea muđui ovdáneapmi mii guhká lea doaibman, ja sámit gillášedje eanemusat jos oktage geahččala dán bissehit. ¶
Sii geat leat bargan dan ala ahte johttisámiid mánáin ii galgga leat dábálaš skuvlafálaldat, sis ferte leat lossa noađđi guoddit. Dát sámi vealaheapmi lea várra vearrámus mii sámiid ektui lea deaividan, Rønbeck lohká. ... ¶
Komitea eanetlohku, buohkat earret Ovddádusbellodaga ja Sosialisttalaš gurotbellodaga lahtut, čujuhit Ráđđehusa § 28 evttohussii, mas daddjo ahte láhkaevttohusa mearrádusat Finnmárkkuopmodaga eatnamiid ođasmuvvi valljodagaid hárrái eai guoskka Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid guolástusa erenoamáš vuoigatvuođa diliide. Gažaldagat dáid čázádagaid guolástanvuoigatvuođaid ja guolásteami muddema birra leat kompleaksat. Ráđđehus oaivvildii, ahte dáid čázádagaid boahtteáiggi hálddašeami dárbbaša gieđahallat vuđolaččat, iige danin hálidan ovddidit dárkilut láhkamuddenevttohusa dán vuoro. Eanetlohku oaivvilda, ahte lea mávssolaš finnmárkkulágas nannet ovttaskas bajimuš dási njuolggadusaid Deanu ja Njávdáma čázádagaid hárrái. Eanetlohku čujuha maid dasa, ahte sihke Sámediggi ja Fylkkadiggi sávvet ahte dáid čázádagaid hárrái addojit sierra láhkanjuolggadusat. Eanetlohku lea liikká ovttaoaivilis Ráđđehusain dan hárrái, ahte ii leat vuogálaš muddet guovtti namuhuvvon čázádaga guolástusa dárkilit finnmárkkulágas. Eanetlohku oaivvilda baicce ahte sáhttá váldit dasa bajimuš dási njuolggadusaid, seammás go Gonagassii addo láhkavuođđu nannet dárkilut njuolggadusaid láhkaásahusain. Eanetlohku čujuha dasa, ahte Álaheaju čázádaga guolástanvuoigatvuohta lea mearriduvvon Álaheaju diggerievtti duomuin miessemánu 16. b. 2002. Duomu mielde guolástanvuoigatvuođalaš lea Alta Laksefiskeri Interessentskap. Eanetlohku čujuha dasa, ahte leat viidát leamaš ovtta oaivilis das, ahte ii galgga guoskat vuoigatvuođaide, mat laktásit dán golmma čázádaga guolásteapmái. Eanetlohku ii danin oainne dárbbašlažžan evttohit dárkilut láhkanjuolggadusaid Álaheaju čázádaga guolástanvuoigatvuođa hárrái. Eanetlohku oaivvilda dattetge, ahte bajimuš dási njuolggadusat Deanu čázádaga guolástanvuoigatvuođa hárrái berrejit nannejuvvot finnmárkkulágas. Eanetlogu oainnu mielde galgá Deanu čázádaga hálddašeapmi vuođđuduvvat báikkálaš vuoigatvuođaide. Evttohuvvon njuolggadusat vuođđuduvvet vuoigatvuođaide, mat leat, eaige rievdat daid. Dárkilut muddema berre dahkat láhkaásahusaiguin. Muđui galgá hálddašeami ollašuhttit luossa- ja sáivaguollelága rámmaid siskkobealde. Eanetlohku diehtá, ahte Njávdáma čázádaga guolástanvuoigatvuohta lea buori muddui čielggaduvvon riektegeavada bokte, ja čujuha dan oktavuođas sihke Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmái NAČ 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu s. 372 ja das ovddosguvlui, Njávdáneanu guolástanovttastusa cuoŋománu 25. b. 2005 beaiváduvvon reivii komiteai ja Hålogalándda hoavvarievtti dupmui skábmamánu 10. b. 1998, maidda eanetlohku lea eará oktavuođas oahpásmuvvan. Go Njávdáma guolástusa galgá hálddašit ovttasbarggus Suomain, eanetlohku oaivvilda liikká vuogálažžan váldit Njávdáma mielde láhkaevttohussii bálddalagaid Deanuin. Eksisterejeaddji vuoigatvuođaid ferte liikká gudnejahttit viidásut barggus. Eanetlohku evttoha dan vuođul lasihit ođđa 4. kapihttala, mas leat njuolggadusat Deanu ja Njávdáma čázádagaid guolástusa hárrái. Eanetlohku maid evttoha nannet čielgasit, ahte 3. kapihttala njuolggadusat Finnmárkkuopmodaga eatnamiid ođasmuvvi valljodagaid hárrái eai gusto dalle go Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid erenoamáš riektedilit mielddisbuktet eará. (* § 21 *) Eanetlogus leat čuovvovaš evttohusat ođđa mearrádusaid hárrái: ”Finnmárkkulága § 21 nubbi lađas galgá leat: Dán kapihttala njuolggadusat eai gusto juos eará čuovvu sierra riektediliin.” Fuopmášahttin ođđa § 21 nuppi lađđasa hárrái: Mearrádus gokčá Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid erenoamáš riektediliin, ja mielddisbuktá ahte 3. kapihttala erenoamáš njuolggadusat Finnmárkku eatnamiid ođasmuvvi valljodagaid hálddašeami hárrái eai gusto jus eará čuovvu dakkár riektediliin. Mearrádus gokčá maid eará erenoamáš riektediliid, maiddái dakkáriid, mat kártejuvvojit identifiserenproseassas 5. kapihttala vuođul. (* § 28 *) Eanetlohku ovddida viidáseappot čuovvovaš evttohusa: ”Finnmárkkulága 4. kapihtal galgá leat: Kapittel 4. Deatnu ja Njávdán § 28. Guolásteapmi Deanu ja Njávdáma čázádagas Deanu ja Njávdáma čázádagas leat báikkálaš veahkadagas sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái lága, dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul. Gonagas sáhttá láhkaásahusa bokte addit dárkilet njuolggadusaid guolásteami hálddaheami ja doaimmaheami birra. Láhkaásahus galgá lágidit vejolašvuođaid guollevalljodagaid báikkálaš vuoigatvuođaide vuođđuduvvan hálddaheapmái soahpamušaid mielde mat leat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas. Láhkaásahusaid ráhkadeapmi ja šiehtadallamat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas galget dáhpáhuvvat ovttasráđiid Sámedikkiin, guoskevaš gielddaiguin ja singuin geain leat sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái dáid čážádagain.” Fuopmášahttin 4. kapihttala ja § 28 hárrái: § 28 nanne čielgasit, ahte Deanu ja Njávdáma čázádagain leat erenoamáš guolástanvuoigatvuođat. Oassi vuoigatvuođain lea nannejuvvon lágain, oassi čuovvu dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul, mii lea muhtin muddui nannejuvvon duomuin. Go ovddidišgoahtit hálddašanvuogádaga, mii vuođđuduvvá báikkálaš vuoigatvuođaide, mávssolaš bargu lea ođasmahttit geassemánu 23. b. 1888 láhkamearrádusaid Finnmárkku Amtta Deanu čázádaga guolástanvuoigatvuođa birra. Seammá guoská Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami árvalusaide NAČ 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođus. Vuoigatvuođadiliid dárkilut muddema ferte lasihit finnmárkkuláhkii maŋŋá. Dárkilet njuolggadusaid guolásteami hálddašeami ja doaimmaheami birra mearrida Gonagas láhkaásahusain. Aiddostahttit ahte láhkaásahus galgá láhčit dili báikkálaš hálddašeapmái, mii vuođđuduvvá eksisterejeaddji vuoigatvuođaide. Dáinna čovdosiin váldet vuhtii sihke sávaldaga nannet hálddašeami váldoprinsihpaid lágain, ja dárbbu hábmet dárkilet njuolggadusaid vuđoleappot. Sihke Deanu ja Njávdáma čázádagat hálddašuvvojit ovttas Suomain. Oppalaš ja buorre hálddašeapmi eaktuda, ahte dasa leat buorit oktasaš njuolggadusat. Láhkaásahusat galget danin vástidit bilaterála soahpamušaid Suomain Deanu ja Njávdáma guolásteami hárrái. Sihkkarastin dihte ahte Sámediggi, gielddat maidda ášši guoská, ja vuoigatvuođalaččat besset váikkuhit hálddašannjuolggadusaid hábmemii, árvaluvvo nannet lágain, ahte singuin galgá ráđđádallat láhkaásahusaid ráhkadeames ja go šiehtadallat Suomain. Komitea Sosialistalaš gurotbellodaga lahttu oaivvilda dehálažžan čielggadit mo golbma stuorra eanu, Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid, galgá hálddašit boahtteáiggis. Sosialistalaš gurotbellodat sávvá čázádagaid báikkálaš hálddašeami, muhto hálida maid dán oktavuođas sáddet ášši gulaskuddamii, nu ahte sihkkarastit ahte buot oasálaččat besset ovdanbuktit oainnuset ášši oktavuođas. Dát lahttu ovddida čuovvovaš evttohusa: ”Stuorradiggi bivdá Ráđđehusa árvalit Stuorradiggái, makkár Finnmárkku golmma stuorra čázádaga báikkálaš, vuoigatvuođaide vuođđuduvvi hálddašeapmi galgá leat.” ¶
Dán oktavuođas lea eanetlogu oainnu mielde maiddái dehálaš, ahte Norga ii deavddáše geatnegasvuođaidis ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 14 vuođul, jus vuoigatvuođalaččaid čujuhivčče dušše dábálaš duopmostuoluide, go sii hálidit kártehit vuoigatvuođaideaset. Dainna duogážiin nappo evttohit ásahit rábiduvvon vuoigatvuođaid identifiserenortnega. Eanetlohku čujuha dasa, ahte berre váruhit cealkimis maidege dan hárrái, makkár bohtosat identifikašuvdnaproseassas šaddet. Dat lea riektegažaldat, maid duopmostuolut fertejit mearridit geatnegahtti váikkuhusain. Finnmárkku mehciid geavahusa kollektiiva iešvuođa vuođul, ja iešguđet geavaheaddjejoavkkuid ja geavahanvugiid vuođul, mat dávjá leat seamma guovllus, eanetlohku baicce oaivvilda, ahte lea vuođđu jáhkkit, ahte dušše unnán kártejit priváhta, oktagaslaš oamastanvuoigatvuođaid meahcceeatnamiidda. Eanetlogu oaivila mielde dáidet leat váldun iešguđetlágan kollektiiva geavahanvuoigatvuođat. Sámediggi čuoččuhii jo proposišuvnna geigema oktavuođas, ahte Ráđđehusa evttohus ii ollásit deavdán ILO-konvenšuvnna 14. artihkkala geatnegahttimiid. Sámedikki konvenšuvnna dulkojumi doarjjuiga maŋŋá professorat Ulfstein ja Graver iežaska čielggadeames «Folkerettslig vurdering av forslaget til ny Finnmarkslov» (Ođđa finnmárkkuláhkaevttohusa árvvoštallan álbmotrievtti dáfus). Justisministar dovddahii reivviinis justiskomiteai cuoŋománu 6. b. 2004 ja suoidnemánu 14. b. 2004, vrd mildosa, ahte stáhta beales dárbbašuvvojedje ”lassidoaimmat”, maiguin sihkkarasttášedje ILO-konvenšuvnna 14. artihkkala lojála ollašuhttima. Eanetlohku čujuha maid dasa, ahte Finnmárkku fylkkadiggi lea maid gáibidan identifiserenortnega. ILO-konvenšuvnna 14. artihkkala nr. 2 gáibida eiseválddiid ollašuhttit vealtameahttun daguid, maiguin identifiserejit eanaguovlluid, maid álgoálbmogat árbevirolaččat háldejit, ja sihkkarastit beaktilit sin oamastanvuoigatvuođa ja háldovuoigatvuođa suodjaleami. 14. artihkkala 3. čuoggás daddjo viidáseappot, ahte nationála riektevuogádagas galgá sihkkarastit ulbmillaš ortnegiid, maiguin mearridit namuhuvvon álbmoga vuoigatvuođagáibádusaid eanaguovlluide. Eanetlogu oainnu mielde lea nappo čielggas, ahte álbmotrievtti vuođul ii leat dohkálaš guođđit dábálaš duopmostuoluid meannudeapmái gažaldaga das, makkár ja man viiddis vuoigatvuođat Finnmárkkus leat rábiduvvon. Dán oktavuođas eanetlohku hálida maid namuhit, ahte riikka eará guovlluin leat leamaš sullasaš sierraortnegat, maiguin leat kárten vuoigatvuođaid, iige dain leat leamaš sáhka álgoálbmogiid vuoigatvuođain iige álbmotrievtti ákkain. Duottarkommišuvdna (Høyfjellskommisjonen) guorahalai áigodagas 1908 - 1953 Mátta-Norgga váldoduottarguovlluid. Nordlándda ja Romssa meahccekommišuvnna (Utmarkskommisjonen for Nordland og Troms) bargu lei áigodagas 1985 - 2004 ordnet stáhta ja earáid gaskasaš vuoigatvuođadiliid Nordlándda ja Romssa duottar- ja eará meahcceguovlluin. Go buohtastahttá dainna, eanetlohku ii oainne govttolažžan cealkit ahte finnmárkolaččat galggašedje ieža váldit badjelasaset noađi ja hehttehusaid, mat čuvvot iežaset áššiid ovddideames dábálaš duopmostuoluide. ¶
Komitea eanetlohku, buohkat earret Ovddádusbellodaga ja Sosialisttalaš gurotbellodaga lahtut, čujuhit Ráđđehusa § 28 evttohussii, mas daddjo ahte láhkaevttohusa mearrádusat Finnmárkkuopmodaga eatnamiid ođasmuvvi valljodagaid hárrái eai guoskka Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid guolástusa erenoamáš vuoigatvuođa diliide. Gažaldagat dáid čázádagaid guolástanvuoigatvuođaid ja guolásteami muddema birra leat kompleaksat. Ráđđehus oaivvildii, ahte dáid čázádagaid boahtteáiggi hálddašeami dárbbaša gieđahallat vuđolaččat, iige danin hálidan ovddidit dárkilut láhkamuddenevttohusa dán vuoro. Eanetlohku oaivvilda, ahte lea mávssolaš finnmárkkulágas nannet ovttaskas bajimuš dási njuolggadusaid Deanu ja Njávdáma čázádagaid hárrái. Eanetlohku čujuha maid dasa, ahte sihke Sámediggi ja Fylkkadiggi sávvet ahte dáid čázádagaid hárrái addojit sierra láhkanjuolggadusat. Eanetlohku lea liikká ovttaoaivilis Ráđđehusain dan hárrái, ahte ii leat vuogálaš muddet guovtti namuhuvvon čázádaga guolástusa dárkilit finnmárkkulágas. Eanetlohku oaivvilda baicce ahte sáhttá váldit dasa bajimuš dási njuolggadusaid, seammás go Gonagassii addo láhkavuođđu nannet dárkilut njuolggadusaid láhkaásahusain. Eanetlohku čujuha dasa, ahte Álaheaju čázádaga guolástanvuoigatvuohta lea mearriduvvon Álaheaju diggerievtti duomuin miessemánu 16. b. 2002. Duomu mielde guolástanvuoigatvuođalaš lea Alta Laksefiskeri Interessentskap. Eanetlohku čujuha dasa, ahte leat viidát leamaš ovtta oaivilis das, ahte ii galgga guoskat vuoigatvuođaide, mat laktásit dán golmma čázádaga guolásteapmái. Eanetlohku ii danin oainne dárbbašlažžan evttohit dárkilut láhkanjuolggadusaid Álaheaju čázádaga guolástanvuoigatvuođa hárrái. Eanetlohku oaivvilda dattetge, ahte bajimuš dási njuolggadusat Deanu čázádaga guolástanvuoigatvuođa hárrái berrejit nannejuvvot finnmárkkulágas. Eanetlogu oainnu mielde galgá Deanu čázádaga hálddašeapmi vuođđuduvvat báikkálaš vuoigatvuođaide. Evttohuvvon njuolggadusat vuođđuduvvet vuoigatvuođaide, mat leat, eaige rievdat daid. Dárkilut muddema berre dahkat láhkaásahusaiguin. Muđui galgá hálddašeami ollašuhttit luossa- ja sáivaguollelága rámmaid siskkobealde. Eanetlohku diehtá, ahte Njávdáma čázádaga guolástanvuoigatvuohta lea buori muddui čielggaduvvon riektegeavada bokte, ja čujuha dan oktavuođas sihke Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmái NAČ 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu s. 372 ja das ovddosguvlui, Njávdáneanu guolástanovttastusa cuoŋománu 25. b. 2005 beaiváduvvon reivii komiteai ja Hålogalándda hoavvarievtti dupmui skábmamánu 10. b. 1998, maidda eanetlohku lea eará oktavuođas oahpásmuvvan. Go Njávdáma guolástusa galgá hálddašit ovttasbarggus Suomain, eanetlohku oaivvilda liikká vuogálažžan váldit Njávdáma mielde láhkaevttohussii bálddalagaid Deanuin. Eksisterejeaddji vuoigatvuođaid ferte liikká gudnejahttit viidásut barggus. Eanetlohku evttoha dan vuođul lasihit ođđa 4. kapihttala, mas leat njuolggadusat Deanu ja Njávdáma čázádagaid guolástusa hárrái. Eanetlohku maid evttoha nannet čielgasit, ahte 3. kapihttala njuolggadusat Finnmárkkuopmodaga eatnamiid ođasmuvvi valljodagaid hárrái eai gusto dalle go Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid erenoamáš riektedilit mielddisbuktet eará. (* § 21 *) Eanetlogus leat čuovvovaš evttohusat ođđa mearrádusaid hárrái: ”Finnmárkkulága § 21 nubbi lađas galgá leat: Dán kapihttala njuolggadusat eai gusto juos eará čuovvu sierra riektediliin.” Fuopmášahttin ođđa § 21 nuppi lađđasa hárrái: Mearrádus gokčá Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid erenoamáš riektediliin, ja mielddisbuktá ahte 3. kapihttala erenoamáš njuolggadusat Finnmárkku eatnamiid ođasmuvvi valljodagaid hálddašeami hárrái eai gusto jus eará čuovvu dakkár riektediliin. Mearrádus gokčá maid eará erenoamáš riektediliid, maiddái dakkáriid, mat kártejuvvojit identifiserenproseassas 5. kapihttala vuođul. (* § 28 *) Eanetlohku ovddida viidáseappot čuovvovaš evttohusa: ”Finnmárkkulága 4. kapihtal galgá leat: Kapittel 4. Deatnu ja Njávdán § 28. Guolásteapmi Deanu ja Njávdáma čázádagas Deanu ja Njávdáma čázádagas leat báikkálaš veahkadagas sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái lága, dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul. Gonagas sáhttá láhkaásahusa bokte addit dárkilet njuolggadusaid guolásteami hálddaheami ja doaimmaheami birra. Láhkaásahus galgá lágidit vejolašvuođaid guollevalljodagaid báikkálaš vuoigatvuođaide vuođđuduvvan hálddaheapmái soahpamušaid mielde mat leat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas. Láhkaásahusaid ráhkadeapmi ja šiehtadallamat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas galget dáhpáhuvvat ovttasráđiid Sámedikkiin, guoskevaš gielddaiguin ja singuin geain leat sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái dáid čážádagain.” Fuopmášahttin 4. kapihttala ja § 28 hárrái: § 28 nanne čielgasit, ahte Deanu ja Njávdáma čázádagain leat erenoamáš guolástanvuoigatvuođat. Oassi vuoigatvuođain lea nannejuvvon lágain, oassi čuovvu dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul, mii lea muhtin muddui nannejuvvon duomuin. Go ovddidišgoahtit hálddašanvuogádaga, mii vuođđuduvvá báikkálaš vuoigatvuođaide, mávssolaš bargu lea ođasmahttit geassemánu 23. b. 1888 láhkamearrádusaid Finnmárkku Amtta Deanu čázádaga guolástanvuoigatvuođa birra. Seammá guoská Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami árvalusaide NAČ 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođus. Vuoigatvuođadiliid dárkilut muddema ferte lasihit finnmárkkuláhkii maŋŋá. Dárkilet njuolggadusaid guolásteami hálddašeami ja doaimmaheami birra mearrida Gonagas láhkaásahusain. Aiddostahttit ahte láhkaásahus galgá láhčit dili báikkálaš hálddašeapmái, mii vuođđuduvvá eksisterejeaddji vuoigatvuođaide. Dáinna čovdosiin váldet vuhtii sihke sávaldaga nannet hálddašeami váldoprinsihpaid lágain, ja dárbbu hábmet dárkilet njuolggadusaid vuđoleappot. Sihke Deanu ja Njávdáma čázádagat hálddašuvvojit ovttas Suomain. Oppalaš ja buorre hálddašeapmi eaktuda, ahte dasa leat buorit oktasaš njuolggadusat. Láhkaásahusat galget danin vástidit bilaterála soahpamušaid Suomain Deanu ja Njávdáma guolásteami hárrái. Sihkkarastin dihte ahte Sámediggi, gielddat maidda ášši guoská, ja vuoigatvuođalaččat besset váikkuhit hálddašannjuolggadusaid hábmemii, árvaluvvo nannet lágain, ahte singuin galgá ráđđádallat láhkaásahusaid ráhkadeames ja go šiehtadallat Suomain. Komitea Sosialistalaš gurotbellodaga lahttu oaivvilda dehálažžan čielggadit mo golbma stuorra eanu, Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid, galgá hálddašit boahtteáiggis. Sosialistalaš gurotbellodat sávvá čázádagaid báikkálaš hálddašeami, muhto hálida maid dán oktavuođas sáddet ášši gulaskuddamii, nu ahte sihkkarastit ahte buot oasálaččat besset ovdanbuktit oainnuset ášši oktavuođas. Dát lahttu ovddida čuovvovaš evttohusa: ”Stuorradiggi bivdá Ráđđehusa árvalit Stuorradiggái, makkár Finnmárkku golmma stuorra čázádaga báikkálaš, vuoigatvuođaide vuođđuduvvi hálddašeapmi galgá leat.” ¶
Dán oktavuođas lea eanetlogu oainnu mielde maiddái dehálaš, ahte Norga ii deavddáše geatnegasvuođaidis ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 14 vuođul, jus vuoigatvuođalaččaid čujuhivčče dušše dábálaš duopmostuoluide, go sii hálidit kártehit vuoigatvuođaideaset. Dainna duogážiin nappo evttohit ásahit rábiduvvon vuoigatvuođaid identifiserenortnega. Eanetlohku čujuha dasa, ahte berre váruhit cealkimis maidege dan hárrái, makkár bohtosat identifikašuvdnaproseassas šaddet. Dat lea riektegažaldat, maid duopmostuolut fertejit mearridit geatnegahtti váikkuhusain. Finnmárkku mehciid geavahusa kollektiiva iešvuođa vuođul, ja iešguđet geavaheaddjejoavkkuid ja geavahanvugiid vuođul, mat dávjá leat seamma guovllus, eanetlohku baicce oaivvilda, ahte lea vuođđu jáhkkit, ahte dušše unnán kártejit priváhta, oktagaslaš oamastanvuoigatvuođaid meahcceeatnamiidda. Eanetlogu oaivila mielde dáidet leat váldun iešguđetlágan kollektiiva geavahanvuoigatvuođat. Sámediggi čuoččuhii jo proposišuvnna geigema oktavuođas, ahte Ráđđehusa evttohus ii ollásit deavdán ILO-konvenšuvnna 14. artihkkala geatnegahttimiid. Sámedikki konvenšuvnna dulkojumi doarjjuiga maŋŋá professorat Ulfstein ja Graver iežaska čielggadeames «Folkerettslig vurdering av forslaget til ny Finnmarkslov» (Ođđa finnmárkkuláhkaevttohusa árvvoštallan álbmotrievtti dáfus). Justisministar dovddahii reivviinis justiskomiteai cuoŋománu 6. b. 2004 ja suoidnemánu 14. b. 2004, vrd mildosa, ahte stáhta beales dárbbašuvvojedje ”lassidoaimmat”, maiguin sihkkarasttášedje ILO-konvenšuvnna 14. artihkkala lojála ollašuhttima. Eanetlohku čujuha maid dasa, ahte Finnmárkku fylkkadiggi lea maid gáibidan identifiserenortnega. ILO-konvenšuvnna 14. artihkkala nr. 2 gáibida eiseválddiid ollašuhttit vealtameahttun daguid, maiguin identifiserejit eanaguovlluid, maid álgoálbmogat árbevirolaččat háldejit, ja sihkkarastit beaktilit sin oamastanvuoigatvuođa ja háldovuoigatvuođa suodjaleami. 14. artihkkala 3. čuoggás daddjo viidáseappot, ahte nationála riektevuogádagas galgá sihkkarastit ulbmillaš ortnegiid, maiguin mearridit namuhuvvon álbmoga vuoigatvuođagáibádusaid eanaguovlluide. Eanetlogu oainnu mielde lea nappo čielggas, ahte álbmotrievtti vuođul ii leat dohkálaš guođđit dábálaš duopmostuoluid meannudeapmái gažaldaga das, makkár ja man viiddis vuoigatvuođat Finnmárkkus leat rábiduvvon. Dán oktavuođas eanetlohku hálida maid namuhit, ahte riikka eará guovlluin leat leamaš sullasaš sierraortnegat, maiguin leat kárten vuoigatvuođaid, iige dain leat leamaš sáhka álgoálbmogiid vuoigatvuođain iige álbmotrievtti ákkain. Duottarkommišuvdna (Høyfjellskommisjonen) guorahalai áigodagas 1908 - 1953 Mátta-Norgga váldoduottarguovlluid. Nordlándda ja Romssa meahccekommišuvnna (Utmarkskommisjonen for Nordland og Troms) bargu lei áigodagas 1985 - 2004 ordnet stáhta ja earáid gaskasaš vuoigatvuođadiliid Nordlándda ja Romssa duottar- ja eará meahcceguovlluin. Go buohtastahttá dainna, eanetlohku ii oainne govttolažžan cealkit ahte finnmárkolaččat galggašedje ieža váldit badjelasaset noađi ja hehttehusaid, mat čuvvot iežaset áššiid ovddideames dábálaš duopmostuoluide. ¶
Lága ulbmil lea lágidit diliid nu, ahte eatnamat ja luondduvalljodagat Finnmárkku fylkkas hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde fylkka ássiide buorrin ja earenoamážit sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii vuođusin. Láhka gusto gittaopmodagaide ja čázádagaide oktan luondduvalljodagaiguin Finnmárkku fylkkas. Gáddesárgás gusto láhka nu guhkás merrii go ovttaskas oamastanvuoigatvuohta ollá. Láhka gusto daid ráddjehusaiguin mat čuvvot ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čeard-daid birra iehčanas stáhtain. Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja daid mearrádusaid mielde mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjačázádagain. Sámediggi sáhttá addit válddahusaid dasa, mo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii galgá ár vvoštallojuvvot. Válddahusaid galgá departemeanta dohkkehit. Departemeanta iská leatgo válddahusat vuost tas čuoggá ráma siskkobealde, ja leatgo hábmejuvvon heivvolaš vuogi mielde. Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geava he ami birra galget stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit árvvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja ser vodateallimii. Sámedikki válddahusat galget adnojuvvot sámi beroštusaid ár vvoštallama vuođusin vuosttas čuoggá mielde. Sámit leat oktasaččat ja oktagaslaččat bistilis eana-ja čáhceguovlluid geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid eatnamiidda Finnmárkkus. Láhka ii guoskkat oktasaš dahje oktagaslaš vuoi gat-vuođaid, maid sámit ja earrásat leat rábidan oama stusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dát gusto maiddái daid vuoigatvuođaide, mat boazodolliin leat dákkár vuđđosa alde dahje boazodoallo lága mielde. Nannen dihtii vuoigatvuođaid mahtodaga ja sis doa lu, mat sámiin ja earrásiin leat oamastusa da hje dološ áiggi rájes geavaheami vuođul dahje eará vuđđosa alde, ásahuvvo komišuvdna mii galgá čielggadit vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide, ja sierraduopmostuollu mii galgá mearridit soahpameahttunvuođaid dakkár vuoigatvuođaid alde, vrd. kapihtal 5. Finnmárkkuopmodat (Finnmarkseiendommen) lea Finnmárkkus sierra riektesubjeakta, mii galgá hálddahit eatnamiid ja luondduvalljodagaid jna, maid dat oamasta lága ulbmila mielde ja dán lága njuolggadusaid mielde. Finnmárkkuopmodaga jođiha stivra, mas leat guhtta olbmo. Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi válljeba ieža goabbáge golbma lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuiguin. Lahtut ja sadjásašlahtut galget ássat Finnmárkkus. Sámedikki válljen lahtuid gaskkas gal-gaba uhcimustá okta stivrralahttu ja su sadjásašlahttu leat boazo doalu ovddasteaddjit. Sihke lahttun ja sadjásašlahttun galgaba guktot orgánat válljet sihke nissoniid ja dievdduid. Orgána galgá válljet lahtuid ja sadjá sašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahttun dahje sadjásašlahttun ii sáhte válljet Finnmárkku opmodaga virgehasaid, Finnmárkku opmodaga rehketdoallo dárk kistead dji ja gozihanlávdegotti lahtuid ja sadjásašlahtuid. Stivrralahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit njealji jahkái háválassii. Ii oktage sáhte leat stivrralahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid sáhttá bidjat eret dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča. Orgána galgá dalle ođđasis válljet lahtuid ja sadjásašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahtuin ja sadjásašlahtuin lea vuoigatvuohta luohpat ovdal go bálvalusáigi lea nohkan, juos lea earenoamáš árta. Stivrii ja orgánii, mii lea nammadan guoskevačča, galgá addojuvvot govttolaš ovddalgihtedieđáhus. Njealját lađđasa nubbi čuokkis gusto seamma láhkai. Stivra vállje ieš lahtuidis gaskkas jođiheaddji ja várrejođiheaddji. Juos ii oktage oaččo eanetlogu, de mearrida Finnmárkku fylkkadiggi leaskalohkojagiin ja Sámediggi bárralohkojagiin guhtemuččat guđa lahtus galgaba leat jođiheaddji ja várrejođiheaddji. Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid válggat galget dollojuvvot gorreválgan nugo namahuvvo gielddalágas § 37, juos uhcimustá okta orgána lahtuin dan gáibida. Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut, de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte guđe listtas loktejuvvo badjeliidda. Juos gorreválggain Sámedikkis lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, ahte okta stivrralahtuin ja su sadjásašlahttu galgaba leat boazodoalu ovddastead djit, de galgá boazodoalu ovddasteddjiid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas, mat galget ovddastuvvot ja main leat dakkár evttohasat. Juos ii leat oktage dakkár lista, de manná maŋimuš stivrrasadji boazodoalu ovddasteddjiide, geat leat dan listtas mii lea ožžon eanemus jienaid daid listtaid gaskkas, main leat dakkár evtto hasat. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte, gu đe lista lea ožžon eanemus dahje uhcimus jienaid. Finnmárkkuopmodaga hálddaheapmi gullá stivrii. Stivra galgá fuolahit doibmii bealuštahtti organiserema. Stivra galgá dárbbašlaš olis mearridit plánaid, budjeahta, válddahusaid ja bagadusaid doibmii. Stivra čađaha guorahallamiid, maid atná dárbbašlažžan vai sáhttá doaimmahit dahkamušaidis. Stivra čađaha guorahallamiid, juos okta stivrralahttu gáibida dan. Stivrrajođiheaddji galgá fuolahit, ahte áigeguovdilis áššit gieđahallojuvvojit stivrras ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkimiidda ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit stivrra gieđahallat dihtoáššiid. Stivra galgá gieđahallat áššiid čoahkkimis, juos jođiheaddji ii gávnnat ahte ášši sáhttá ovdandivvut stivrii čálalaččat dahje gieđahallat eará sihkkaris vuogi mielde. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit čoahkkingieđahallama. Stivra sáhttá dahkat mearrádusaid, go uhcimustá vihtta lahtu leat das. Mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin, juos eará ii čuovo §:s 10. Go leat ovtta meare jienat, de mearrida stivrrajođiheaddji jietna. Stivra addá jahkásaččat muitalusa gozihanlávdegoddái Finnmárkkuopmodaga doaimmas. Muitalusas galgá namalassii čilget meahcceeatnamiid geavaheami nuppástumiid ja ár vvoštallat maid nuppástumit mearkkašit sámi kultuvrra luondduvuđđosii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Stivra mearrida ieš iežas mávssu. Mávssu máksá Finnmárkkuopmodat. Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra galgá Finnmárkkuopmodat ár vvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Sámedikki válddahusaid § 4 mielde galgá atnit vuođđun sámi beroštusaid ár vvoštallamis vuosttas čuoggá mielde. Mearrádusat meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra gáibidit álo uhcimu stá njealji stivrralahtu doarjaga, juos olles uhcit lohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahc ásteami, ealáhusdoaimmaheami ja ser vodateallima destii mii lea ár vvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul. Juos eanetlogus eai leat eambbo go njealjis, de sáhttá uhcitlohku stivrračoahkkima áigge ovtta oli gáibidit ášši Sámedikki gieđahallamii. Juos Sámediggi ii dohk ket eanetlogu mearrádusa, dahje ii gieđahala ášši govttolaš áiggi sisa, de sáhttá stivrra eanet lohku ovtta oli gáibidit Finnmárkkuopmodaga váldit ášši ovdan Gonagasain, gii mearrida dohkkehuvvogo mearrádus. Mearrádusa dohkkeheapmi dahká stivrramearrádusa mađđása. Juos evttohusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra, mii juogo gusto dušše Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gildii dahje gusto dušše reasta Finnmárkui, dorjot golbma ja dušše golbma stivrralahtu, de sáhttet golbma stivrralahtu ovtta oli gáibidit ášši gieđahallat oktii vel. Dán gieđahallamii ii sear vit Finnmárkku fylkkadikki válljen maŋimuš stivrralahttu, juos ášši gusto Kárášjoga, Guov dageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gieldda meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái. Juos ášši gusto reasta Finnmárkku meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái, de ii sear vit Sámedikki válljen maŋimuš stivrralahttu gii ii ovddas boazodoalu. Ášši mearriduvvo dábálaš eanetloguin. Juos mearriduvvo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmi golmma ja dušše golmma stivrralahtu doarjagiin ja olles uhcitlohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaheami ja ser vodateallima destii mii lea ár vvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul, de sáhttá uhcitlohku ovtta oli stivrračoahkkima áigge gáibidit ášši Sáme dikki gieđahallamii. Nuppi lađđasa goalmmát ja njealját čuokkis gusto seamma láhkai. Nubbi ja goalmmát lađas gustojit seamma láhkai virgehasaid ja earrásiid fápmudeapmái dahkat mearrádusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis. Vuosttas lađđasis njealját lađđasii gustojit seamma láhkai áššiide meahcceeatnamiid dahje vuoigatvuođaid meahcceeatnamiin luobaheami ja láigoheami birra. Dán paragráfa mearrádusat eai gusto kapihttalis 3 namahuvvon áššiide. Mearrádusaid gittaopmodaga luobaheamis, mat leat dahkkojuvvon uhcit go njealji stivrralahtu doarjagiin, ferte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi dohkkehit. Vuosttas čuokkis ii gusto daid opmodagaid luobaheapmái mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon. Finnmárkkuopmodaga virgehasat válljejit gaskkasteaset ovddasteaddji, gii sear vá Finnmárkkuopmodaga stivrii go dat gieđahallá virgehasaid bargodillái dahje riektedillái guoski áššiid. Virgehasaid ovddasteaddjis lea sárdnun- ja evttohanvuoigatvuohta, muhto ii jienastanvuoigatvuohta. Virgehasaid ovddasteaddjis ii leat vuoigatvuohta leat mielde gieđahallamin daid áššiid, mat gustojit bargoaddi ráhkkaneapmái šiehtadallat bargiiguin, bargogiččuide, riektesoahpameahttunvuođaide bargiidorganisašuvnnaiguin dahje tariffašiehtadusaid eretcealkimii guoskevaš áššiin. Stivra ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui ja vuolláičállá fi rpmá beales. Stivra sáhttá addit ovtta dahje máŋgga stivrralahttui dahje eará nammejaolbmuide vuoigatvuođa vuolláičállit Finnmárkkuopmodaga fi rpmá beales. Vuoigatvuođa vuolláičállit firpmá beales sáhttá goas ihkinassii rávkat ruoktot. Juos oktage, gii ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui dán mearrádusa mielde, lea mannan guhkkelii go su váldi juoksu, de háldogeavaheapmi ii čana Finnmárkkuopmodaga, go Finnmárkkuopmodat duođašta ahte mieldešiehtadalli áddii dahje livččii galgan áddet, ahte lea mannan guhkkelii go váldi juoksu ja ahte livččii riidán rehálašvuođa dahkat háldogeavaheami gustojeaddjin. Finnmárkkuopmodat doallá rehketdoalu rehketdoallolága njuolggadusaid mielde. Rehketdoalu galgá stáhta autoriseren rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit. Rehketdoallodárkkisteaddji galgá juohke rehketdoallojagi addit dárkkástusmuitalusa Finnmárkkuopmodaga stivrii. Finnmárkkuopmodat galgá logahuvvot fi tnodatlogaheapmái. Gittaopmodaga, man Finnmárkkuopmodat oama sta ja daid ráddjejuvvon vuoigatvuođaid, mat Finnmárkku opmodagas leat earáid oamastan gittaopmo dagas, ii sáhte bidjat dáhkádussan vealggi dahje eará geatnegasvuođaid ovddas eaige dat sáhte leat velgoheaddjiduoguštanáhtun. Dát ii dattege gusto dak kár opmodagaide ja ráddjejuvvon vuoigatvuođaide opmoda gain, mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon. Finnmárkkuopmodaga ii sáhte reastaluhttit dahje álggahit das vealgešiehtadallamiid. Juos Finnmárkkuopmodagas lea báŋkoduksan, reaidaruhtan dahje sullasaš aktivan, main lea gesso-juvvon vejolaš vealggi ovddas, eambbo go dat mii dárbbašuvvo várrin váfistit doaimma, de sáhttá stivra mearridit ahte badjebáza ollásit dahje oassálassii mákso juvvo Finnmárkku fylkkagildii, Sámediggái, fylkka gielddaide dahje dakkár oktasašávkki ulbmiliidda, mat bohtet fylkka ássiide buorrin. Stivrra doaimma geahččá bearrái gozihanlávdegoddi, mas leat golbma lahtu. Finnmárkku fylkkadiggi, Sámediggi ja Gonagas nammadit guhtege ovtta lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuin. Lahttun ja sadjásašlahttun galgá iešguhtege orgána nammadit dievddu ja nissona. Stáhta nammadan lahttu ja sadjásašlahttu galgaba deavdit gáibádusaid, maid duop mostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Lahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit gitta njealji jagi rádjai háválassii. Ii oktage sáhte leat lahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Lahttu, gean stáhta lea nammadan, lea lávdegotti jođiheaddji. Gozihanlávdegoddi galgá: Juos leat sierramielalašvuođat, de eanetlohku mearrida. Mearrádusaide nugo namahuvvo nuppi lađ-đasis bustávas e ja f gáibiduvvo ovtta miela lašvuohta. Gozihanlávdegoddi galgá fidnet buot dábuhahtti dieđuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čađaheapmái dán paragráfa mielde. Gozihanlávdegoddi addá jahkásaččat raportta Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja departementii. Raporttas galgá gozihanlávdegoddi čilget gozihandoaimmas, árvvoštallat stivrra jahkemuitalusa ja dilálaš-vuođaid maid dat siskkilda, ja ár vvoštallat mo dát láhka doaibmá ja leago sávahahtti dan nuppástuhttit. Gozihanlávdegotti goluid máksá Finnmárkkuopmodat. Mávssu lahtuide ja sadjásašlahtuide máksá dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča. Stivrra lahttu, fi rpmávuolláičálli, rehketdoallodárkkisteaddji, hovdejeaddji virgehas geasa lea addo juvvon váldi dahkat mearrádusaid Finnmárkkuopmodaga beales ráddjejuvvon áššeduovdagiid siskkobealde, dahje gozihanlávdegotti lahttu, gii fasttes jearggahisvuođain čađaha dahkamušaidis Finnmárkku opmodaga ovddas, ráŋggáštuvvo sáhkuiguin dahje čavgejeaddji dilálašvuođain giddagasain gitta jagi rádjai. Stivrra lahttu, gii eaktodáhtus dahje sahtedohko lea dagahan Finnmárkkuopmodahkii manahusa luohttámušdoaimma čađahettiin, leat geatnegas buhttet manahusa. Gozihanlávdegoddi mearrida, gáibiduvvogo buhtadas. Finnmárkkuopmodahkii gusto hálddašanlága kapih tal II bealátkeahtesvuođa birra, § 11 oaivadangeat negasvuođa birra, § 11 a áššemeannudanáiggi ja gaskaboddasaš vástádusa birra ja §§ 13 rájes 13 f rádjai jávohisvuođageaskku birra seamma láhkai. Finnmárkkuopmodat galgá ovddalgihtii dieđihit guo vllu vuoigatvuođalaččaide ja addit vejolašvuođa ceal kit hálddašanlága § 16 njuolggadusaid mielde ovdal go Finnmárkkuopmodat dahká dakkár mearrádusaid, main sáhttet leat rievttálaš dahje duođalaš čuovvumušat sidjiide. Finnmárkkuopmodaga áššegirjjit leat almmolaččat almmolašvuođalága njuolggadusaid mielde. Go oaidningáibádusat biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, leago lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit Finnmárkku fylkkamánnái. Eatnamat, maid Finnmárkkuopmodat oamasta, sáhttet biddjojuvvot álbmotmeahccin luonddugáhttenlága mielde. Geavahannjuolggadusaid hábmemis galgá deattuhit, ahte árbevirolaš geavaheami sáhttá joatkit. Finnmárkkuopmodat ja geavahanvuoigatvuo-đalaččat geat guoskkahuvvojit, sáhttet gáibidit buhtadasa ekonomalaš manahusas luonddugáhttenlága § 20 b njuolggadusaid mielde. Finnmárkkuopmodat ii leat suddjejuvvon dan vuo stá, ahte dan riektedilli dahje vuoigatvuođat nuppástuhttojuvvojit, gáržžiduvvojit dahje fámuhuhttojuvvojit lága bokte. Finnmárkkuopmodat galgá hálddahit ođasmuvvi valljodagaid iežas eatnamiin lága ulbmila mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot fuođđolágas, luossa- ja sáivaguollelágas ja eará láhkamearrádusain. Luonddu máŋggadáfotvuođa ja buvttadanmuni galgá seailluhit. Dán kapihttala njuolggadusat eai gusto juos eará čuovvu sierra riektediliin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin vuoigatvuohta: Boazodolliin lea boazodoalu doaimmahettiin gielddas seamma vuoigatvuohta go gielddas ássi olbmuin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin gielddas vuoigatvuohta: a) bivdit fuođđuid, b) bivdit smávvafuđožiid, c) oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin, d) lubmet ja e) ávnnastit ruovttuduodjái. Eanadoalloopmodahkii gullá guohtunvuoigatvuohta nu olu šibihiidda go sáhttá dálvvi badjel biebmat opmodagas. Ovttaskasolbmuide dahje olmmošjoavkkuide, geat gullet báikegoddái ja geaid eallinvuođus ollásit dahje oassálassii čatnasa ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii gili lahka, sáhttá gielda gitta 10 jagi rádjai háválassii addit sierranas vuoigatvuođa ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain, nugo namahuvvo §§ 22 ja 23 dárkileappot albmaduvvon guovlluin gielddas. Guovllu ja dárkilet eavttuid mearrideames galgá atnit vuođđun báikegoddái gulli olbmuid árbevirolaš geavaheami. Guovlu galgá ovddimustá gártat oktilis guovlun gili lahka. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit oppalaš mearrádusaid, mo gielddat galget gieđahallat ja ár vvoštallat áššiid dán paragráfa mielde. Finnmárkkuopmodat lea váidalusorgánan gieldda dahkan mearrádusaid hárrái. Gieldda ja Finnmárkkuopmodaga áššegieđahallamii gusto hálddašanláhka. Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđo šbivdui, stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneav vuiguin. Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, beassá juohkehaš Finnmárkkuopmodaga eatnamiin bivdit smávvafuđđožiid ja oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin ja lubmet iežas ruovttudollui. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit earrásiidda go gieldda dahje fylkka ássiide lasi beassama ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §§ 22 ja 23. Finnmárkkuopmodat sáhttá gitta 10 jagi rádjai háválassii juohkit báikkálaš ser vviide ja dakkár ovttastusaide, maid ulbmilin lea ovddidit oktasaččat bivddu ja guolásteami, sierranas vuoigatvuođa hálddahit bivddu ja guolásteami dárkileappot albmaduvvon guovlluin Finnmárkkuopmodaga eatnamiin. Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit dárkilet mearrádusaid ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii nugo namahuvvo §§ 22 bustáva a rájes f rádjai ja § 23 bustáva a rájes e rádjai. Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit ahte ávkkástallamii gáibiduvvo lohpi. Lobi-ide sáhttá bidjat eavttuid. Bivdui ja guolásteapmái dárbbašuvvo álo lohpi. Son gii oažžu lobi, galgá vuostáiváldit goartta dahje sullasačča, mii čájeha ahte sus lea lohpi. Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán lađđasa mearrádusain. Bivdo- ja guolástanlobis sáhttá Finnmárkkuopmodat gáibidit divada. Finnmárkkus ássi olbmuid divat ii galgga leat alit go guovtte dan mađe go gielddas ássi olbmuid divat. Divada ii sáhte gáibidit sierranas vuoigatvuođaid juohkimis § 24 mielde. Sáivačázis gođđi luossaguliid sáhttá bivdit dušše gittaneavvuiguin mearas maŋŋil go Finnmárkkuopmodat lea čujuhan bivdosaji. Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albmaduvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid beassat ávkkás tallat ođasmuvvi valljodagain nugo nama huvvo vuosttas lađđasis, juos deasta valljodagas gáibida dan. Gielddaid, fuođđo- ja guolástaneiseválddiid jna. ja guoskevaš geavaheddjiid ser vviid, galgá gullat ovddalgihtii. Ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallama gáržžide miin nugo namahuvvo vuosttas lađđasis galgá adnojuvvot govttolaš deasta iešguđege geavaheaddjijoavkku geavaheamis valljodaga. Finnmárkkuopmodaga mearrádusaid gáržžá du-said birra nugo namahuvvo viđát ja guđát lađđasis sáhttá váidalit departementii hálddašanlága kapihttala VI mielde. Departemeantta mearrádusa ii sáhte váidalit. Deanu ja Njávdáma čázádagas leat báikkálaš veahka dagas sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái lága, dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul. Gonagas sáhttá láhkaásahusa bokte addit dárki let njuolggadusaid guolásteami hálddaheami ja doaimmaheami birra. Láhkaásahus galgá lágidit vejola švuođaid guollevalljodagaid báikkálaš vuoigat vuođaide vuođđu duvvan hálddaheapmái soahpamušaid mielde mat leat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas. Láhkaásahusaid ráhkadeapmi ja šiehtadallamat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázáda-gas galget dáhpáhuvvat ovttasráđiid Sáme dikkiin, guoskevaš gielddaiguin ja singuin geain leat sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái dáid čážádagain. Ásahuvvo komišuvdna (Finnmárkkukomišuvdna), mii gustojeaddji riikkagottálaš rievtti vuođul galgá čielggadit daid eatnamiid geavahan- ja eaiggá t vuoi-gatvuođaid, maid Finnmárkkuopmodat váldá badje lasas § 49 mielde. Gonagas nammada Finnmárkkukomišuvnna lahtuid. Finnmárkkukomišuvnnas galget leat jođiheaddji ja njeallje eará lahtu. Jođiheaddji galgá deavdit daid gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Guovttis daid eará lahtuin galget deavdit daid gáibádusaid, mat leat biddjojuvvon diggerievttiduopmáriidda. Uhcimustá guokte lahtu gal-get ássat Finnmárkku fylkkas dahje eará láhkai leat čavgadit čatnašuvvan Finnmárkku fylkii. Finnmárkkuopmodat mearrida čielggadanbarggu guovllu ja mearrida gieđahallama ortnega. Mearrideames galgá ee. deattuhit deastta guovllu lunddolaš ja ulbmillaš ráddjemis oli ja rievttálaš ja historjjálaš ovttastusaid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá gáržžidit dahje viid didit guovllu maŋŋil go čielggadeapmi lea álggahuvvon, juos dat lea dárbbašlaš duddjon dihtii lunddolaš ja ulbmillaš ráddjema. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá guođđit čielgga-keahttá daid vuoigatvuođaid, mat čalbmosit eai heive komišuvnna čielggadeapmái. Mearrideames galgá deat tuhit ee. vuoigatvuođa šlája ja dan makkár vuđđosa ala dat vuođđuduvvá. Guovllu čielggadanbarggu birra galgá dieđihit ja vejolaš vuoigatvuođalaččaid galgá ávžžuhit almmuhit iežaset. Dieđihuvvo Norsk L ysingsblad bokte ja aviissas man dábálaččat lohket báikkis ja báikkálaččat eará ulbmillaš vugiin. Boazodoalloorganisašuvnnaide ja áigeguovdilis guo vllu eará geavaheaddjiberoštusaid ovddasteddjiide ja Sámediggái, Finnmárkku fylkkadiggái, Finnmárkkuopmodahkii ja guoskevaš gielddaide dieđihuvvo sierra. Finnmárkkukomišuvnnas lea alddis ovddasvástádus das, ahte ášši čuvgehuvvo doar vái. Komišuvdna sáhttá dainna vugiin man gávnnaha ulbmillažžan, viežžat čilgehusaid, áššegirjjiid ja eará materiála ja guorahallat ja čielggadit jna. duođalaš ja rievttálaš diliid main sáhttá lea mearkkašupmi komišuvnna konklušuvnnaide. Áššeoasálaččain lea vuoigatvuohta čilget duo-đalaš diliid ja bidjat ovdan duođaštusaid main lea meark kašupmi komišuvnna konklušuvnnaide. Ášše-oasálaččat sáhttet gáibidit álggahit doaibmabijuid vuost tas lađđasa mielde. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá biehttalit gáibádusa, juos dat gávnnahuvvo vuođu haga, dahje ahte dat mielddisbuktá govttolašmeahttun maŋŋonemiid dahje goluid juos dasa mieđiha. Finnmárkkuopmodat sáhttá áimmahuššan dihtii áššeoasálaččaid beroštusaid, nammadit iešguđetlágan beroštusjoavkkuide ovddasteddjiid, geat besset čuov-vut komišuvnna barggu. Stáhta máksá goluid. Maŋŋil go komišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu, galgá dat addit raportta, mii sisdoallá čuv gehusaid das: Raporttas galgá boahtit ovdan, leatgo konklušuvnnat ovttamielalaččat. Juos nu eai leat, de galgá boahtit ovdan guhtemuš lea sierramielas, ja guđe čuoggáide sierramielalašvuohta gusto. Sihke eanetlogu ja uhcitlogu konklušuvnnaid galgá vuođđudallat. Maŋŋil go raporta lea addojuvvon, de galgá dan dalán almmuhit dan vuogi mielde, mii lea válddahuvvon §:s 31. Go almmuhuvvo § 31 vuosttas lađđasa mielde, de lea doar vái ahte almmuheapmi sisdoallá konklušuvnnaid oanehis oktiigeasu ja čuvgehusa, gos berošteaddjit sáhttet oahpásmit olles raportii. Almmuheames galgá maiddái čuvgehit áigemearis doalvut soahpameahttunvuođaid meahcceduopmostullui. Finnmárkkuopmodat galgá vuođohis áji haga buktit oaivila komišuvnna konklušuvnnaide. Mearrádusaide mat dohkkehit komišuvnna konklušuvnnaid ahte earrásiin leat vuoigatvuođat, gusto § 10 guđát lađas seamma láhkai. Dan muddui go Finnmárkkuopmodat lea ovtta mielas komišuvnnain das ahte earrásiin leat vuoigat-vuođat, lea Finnmárkkuopmodat geatnegas čálalaččat cealkit dan, ja almmá vuođohis áji haga fuolahit ahte vuoigat vuohta diggelogahuvvo dahje juos dilálašvuohta lea nu doalvut ášši eanajuohkoriektái § 45 mielde. Áššeoasálaččat geat eai leat ovttamielas komišuvnna konklušuvnnaiguin, dahje geat dárbbašit veahki oažžut konklušuvnnaid čállojuvvot čatnavaš šiehtadussii, sáhttet bivdit Finnmárkkukomišuvnna soabahallat. Komišuvnna geatnegasvuohta soabahallat jávká, go áigemearri doalvut soahpameahttunvuođa eanajuohkoriektái § 45 mielde lea nohkan. Ásahuvvo sierraduopmostuollu (Finnmárkku meahcceduopmostuollu), mii galgá gieđahallat soahpameahttunvuođaid vuoigatvuođaid alde, mat čuožžilit maŋŋil go Finnmárkkukomišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu. Gonagas nammada meahcceduopmostuolu lahtuid. Meahcceduopmostuolus galgá leat jođi head dji, várrejođiheaddji, golbma bissovaš lahtu ja guokte sadjásašlahtu. Jođiheaddji, várrejođiheaddji ja okta daid eará lahtuin galget deavdit daid gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Seamma gusto ovtta sadjásašlahttui, gii lea dán golbmasa sadjásašlahttu. Áššiid mat gullet meahcceduopmostuolu vuollái, ii sáhte doalvut dábálaš duopmostuoluide dahje eana juohko riektái, juos meahcceduopmostuollu lea hilgon ášši § 40 mielde, dahje juos áššečuoččáldahttináigemearri § 38 mielde lea nohkan, iige meahcceduopmostuollu galgga váldit ášši gieđahallamii § 38 nuppi lađđasa mielde. Juos oktage bissovaš lahttu lea eret, de gohččo-juvvo dat sadjásašlahttu boahtit gii galgá bálvalit bissovaš lahtu sajis gii lea eret. Juos jođiheaddji lea eret, de bálvala várrejođiheaddji jođiheaddjin. Juos oktage meahcceduopmostuolu lahttu šaddá leat eret maŋŋil go ášši gieđahallan lea álgán, de sáhttá gieđahallama joatkit almmá gohčokeahttá sadjásašlahtu nu guhká go njeallje lahtu leat gieđahallamin ášši. Juos leat ovttamađe jienat, de jođiheaddji jietna mearrida. Soahpameahttunvuođaid sáhttá doalvut meahcceduopmostullui čálalaš stevnnegiin maŋimustá jagi ja guhtta mánu maŋŋil go Finnmárkkukomišuvnna ra-porta addojuvvui. Stevnnet galgá leat vuolláičállojuvvon ja sisdoallat: a) áššeoasálačča olles nama ja čujuhusa b) daid gáibádusaid albmadeami maid áššeoasálaš čuoččáldahttá, ja diliid maid ala dat caggojuvvojit c) dan čuoččuhusa man áššeoasálaš buktá d) dan vuosttuha gean vuostá gáibádus buktojuvvo Vaikko áigemearri vuosttas lađđasa mielde lea nohkan, de galgá meahcceduopmostuollu liikká gie-đa hallat áššiid mat bohtet sisa ovdal go buot áššit ovtta guovllus leat loahpahuvvon, juos dat gávnnaha ahte ášši dohkke dakkár gieđahallamii ja dan sáhttá gieđahallat almmá mearkkašahtti maŋŋoneami haga duopmostuolu áššečađaheapmái. Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Áššiid mat eai gávnnahuvvo dohkket meahcceduopmostuolu gieđahallamii, sáhttá duopmostuollu riektecealkámušain hilgut ollásit dahje osohahkii. Mearrideames galgá ee. adnojuvvot deasta gáibádusa šlájas ja makkár vuđđosii dat vuođđuduvvá. Ovdal go ášši hilgojuvvo, de galgá áššeču oččál dahttái addojuvvot vejolašvuohta cealkit. Ášši sáhttá hilgut almmá gohčokeahttá áššeoasálaččaid riektečoahkkimii. Dán paragráfa mielde dahkkojuvvon hilguma ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Meahcceduopmostuollu sáhttá: Mearridemiin vuosttas lađđasa mielde galgá ee. deattuhit deastta soahpameahttunvuođa guovlluid lunddolaš ja ulbmillaš gáržžideames oli, rievttálaš ja historjjálaš čatnosiid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Ovdal go mearrádusat vuosttas lađđasa mielde dahkkojuvvojit, galgá áššeoasásalaččaide addit vejolašvuođa cealkit, juos dát ii gávnnahuvvo dárbbašmeahttumin dahje dát mielddisbuvttášii govtto lašmeahttun maŋŋo-neami dahje golu. Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain. Áššeoasálaččain lea geatnegasvuohta čilget duođalaš diliid ja duođaštusaid, main lea mearkkašupmi mearrádussii. Meahcceduopmostuollu galgá ieš viežžat Finnmárkkukomišuvnna raportta ja dan atnit vuođđun go gieđahallá ášši. Áššeoasálaččat sáhttet lassin buktit ovdan duođaštussan dokumenttaid, mat leat boahtán dahje buktojuvvon ovdan Finnmárkkukomišuvdnii dahje maid Finnmárkkuopmodat lea čállán. Meahcceduopmostuollu ii sáhte váldit vuostá vihtančilgehusaid Finnmárkkukomišuvnna lahtuin dahje olbmuin, geat leat bargan komišuvnna ovddas ášši oktavuođas. Riektečoahkkimiid áššeoasálaččaid ja vihtaniid gažadeapmái olggobealde váldošiehtadallama sáhttet doallat meahcceduopmostuolu guokte lahtu, geain nuppis fertejit leat dat gealbbut, mat gáibiduvvojit alimusrievttiduopmáriin. Meahcceduopmostuollu sáhttá gáibidit, ahte guoskevaš diggeriekti čađaha gažademiid. Meahcceduopmostuolu mearrádusain sáhttá váidalit Alimusriektái. Soahpameahttunvuođalága § 357 ii gusto. Mearrádusain mat soahpameahttunvuođalága mearrádusaid mielde lea guoddalusaid áhtun, sáhttá seamma láhkai guoddalit Alimusrievtti guoddaluslávdegoddái go guoddalusat eai leat áiddastuvvon dán lága mielde. Stáhta máksá meahcceduopmostuolu doaimma goluid. Stáhta máksá maiddái áššeoasálaččaid dárbbašlaš goluid daid áššiin vuoigatvuođaid gáibádusaid birra, maid Finnmárkkuopmodat lea vuostálastán. Go mearrida gažaldagas, leatgo golut leamaš dárbbašlaččat, de galgá meahcceduopmostuollu ee. atnit čalmmis ahte áššeoasálaččat geain leat ovttalágan beroštusat mat eai leat vuostálaga, sehtet geavahit ovtta juridihkalaš ja teknihkalaš veahki. Duopmostuollu galgá nu árrat go vejolaš ieš váldit ovdan gažaldaga doppe gos dat lea áigeguovdil. Go sierranas árttat dahket dan sávahahttin, de sáhttá meahcceduopmostuollu geatnegahttit áššeo asálačča ollásit dahje oassálassii ieš máksit goluidis áššis. Muđui gusto soahpmeahttunvuođalága § 177 seamma láhkai. Áššiid gieđahallama ovddas meahcceduopmostuolus ii máksojuvvo divat. Meahcceduopmostuolu mearrádusaid váidalemiide dahje guoddalemiide gusto láhka juovlamánu 17. 1982 nr. 86 riektedivada birra § 8. Sámegiela geavaheami hárrái gusto sámelága kapihtal 3. Sámelága § 3-4 vuosttas lađas gusto maiddái Finnmárkkukomišuvdnii. Meahcceduopmostuolu riektefámolaš duomuid ja julggaštusaid ja šiehtadusaid, mat leat addojuvvon dahje dahkkojuvvon Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde, sáhttá doalvut eanajuohkoriektái eanajuohkolága § 88 mielde. Eanajuohkoriekti čađaha rádjemearkuma eatnamis, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema duomu, julggaštusa dahje šiehtadusa mielde. Njuolggadusat eanajuogu birra gustojit seamma láhkai nu guhkás go heivejit. Eanajuohkoriekti vuođđuduvvo almmá eanajuohkomieldeduopmáriid haga. Eanajuohkolága § 88 viđát lađas ja § 89 nubbi lađas eai gusto. Go váidaluvvo, de gusto § 72. Riektedivat ii máksojuvvo § 74 vuosttas lađđasa mielde. Eaige áššeoasálaččat galgga máksit rádjemerkema, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema goluid. Diggelogaheapmái gusto eanajuohkolága § 24 nu guhkás go heive. Vuoigatvuođaid hárrái, maid meahcceduopmostuolu lágafámolaš duopmu dahje Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde dahkkojuvvon julggaštus dahje šiehtadus lea mearridan, eai eastat dakkár vuoigatvuođaid vuođđudan- dahje luobahan vejolašvuođaid almmolašrievttálaš gáržžá dusat digge logaheames vuoigatvuođa. Divat dahje dokumenta divat ii máksojuvvo diggelogaheami ovddas. Duopmostuollolága kapihtal 6 bealátkeahtesvuođa birra ja almmolašvuođaláhka gustojit nu guhkás go heive Finnmárkkukomišuvnna doibmii. Go oaidningáibádusat biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, lea-go lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit Finnmárkku fylkkamánnái. Hálddašanláhka ii gusto Finnmárkkukomišuvnna doibmii. Duopmostuolloláhka ja soahpameaht tunvuo đa-láhka gustojit nu guhkás go heivejit meahcceduopmostuolu doibmii, juos eará ii leat mearriduvvon dán lágas. Gonagas sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid Finnmárkkukomišuvnna ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu birra, dán vuolde maiddái organiseremis ja ekonomalaš dilálašvuođain jna. Láhka gusto dan áiggi rájes, go Gonagas mearrida. Gonagas sáhttá bidjat fápmui iešguđege mearrádusa iešguđege áigái. Kapihttala 2 fápmuiboahtimis váldá Finnmárkkuopmodat badjelasas daid gittaopmodagaid Finnmárkkus, maidda Statskog SFas lea giddodatvuođđu dahje maid dat oamasta almmá giddodatvuođu haga. Seamma láhkai gustojit gittaopmodagaid ráddjejuvvon vuoigat-vuođat. Ođđasislogaheapmi vuođđogirjái dáhpáhuvvá namma muhttimiin. Sirdin dáhpáhuvvá verolaš jotkkolaš vuođain iige dagat vearrogeatnegasvuođa Statskog SFii vearrolága § 5-2 mielde. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas persovnnalaš ovddasvástádusa Statskog SFas bántagiddehusain ja eará giddehusain ruhtageatnegasvuođain daid opmodagain dahje vuoigatvuođain, maid Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá maiddái badjelasas ovddasvástádusa šiehtadusain geavahanvuoigatvuođaid, láigovuoigatvuođaid j.s. birra daid opmodagaide ja vuoigatvuođaide, maid váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas konsešuvnnaid ja doaibmalobiid jna, mat Statskog SFas leat daid opmodagaid ja vuoigatvuođaid oktavuođas, mat váldojuvvojit badjelassii. Šiehtadusa mielde Statskog SFain lea Finnmárkkuopmodagas vuoigatvuohta váldit badjelasas šiehta du-said, maid Statskog SF lea dahkan doaimma hárrái Finnmárkkus. Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas, earret virgehasaid geat leat Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo Finnmárkkuopmodaga virgehassan fápmuiboahtináiggi rájes seamma bálká- ja bargoeavttuiguin go sus ledje Statskog SFas, juos virgehas ii leačča dieđihan ahte son ii hálit dan. Fápmuiboahtináiggi rájes eai leat Statskog SFa virgehasat, geain lea bargobáiki Finnmárkkus, šat Statskog SFa virgehasat, juos dat ii leačča vásedin šiehtaduvvon. Departemeanta gohčču Finnmárkkuopmodaga vuosttas stivrračoahkkimii. Stivra galgá fuolahit, ahte Finnmárkkuopmodat logahuvvo fi tnodatlogaheapmái ovdal go guhtta mánu leat vássán fápmuiboahtima rájes. Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas ja gii lea Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo fápmuiboahtináiggi rájes Stáhta luonddugeahču virgehassan. Muđui gusto njealját lađas seamma láhkai. Gonagas sáhttá mearridit, ahte Finnmárkku doaimma eará oamit go gittaopmodagat galget sirdojuvvot Statskog SFas Finnmárkkuopmodahkii ja Stáhta luonddugehččui. Gonagas sáhttá maiddái mearridit, ahte šiehtadusaid, nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, galgá Stáhta luonddugeahčču váldit badjelasas. Muđui sáhttá Gonagas addit dárkilet muhttádusnjuolggadusaid. Dán áiggi rájes go Gonagas mearrida, dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat eará láhkamearrádusaide: Kapihttalis 2 čuodjá ođđa § 7 a: Sierranjuolggadusat šerpema birra Finnmárkkus Šerpemis Finnmárkku fylkkas galgá ohcci maŋi-mustá vahku ovdal go šerpen álgá, čálalaččat dieđihit Sámediggái, eanaoamasteaddjái ja boazo doalu guoskevaš guovllustivrii. Juos ohcci áigu meassat eatnamiid, de galgá albmadit meassanbáikki. Kapihttalis 3 čuodjá ođđa § 22 a: Sierranjuolggadusat ozu birra Finnmárkkus Ohcamušaid ozu birra Finnmárkku fylkkas sáhttá biehttalit, juos oktasaš deasttat mannet vuo stá ohcamuššii mieđiheami. Ár vvoštallamis galgá mearkkašahtti mahttái deattuhit deastta sámi kultuvrras, boazodoalus, meah cásteames, ealáhusdoaimmaheames ja servodateal limis. Juos ohcamuššii mihttojuvvo, de sáhttá bidjat eavttuid mat áimmahuššet deasttaid nugo namahuvvon. Ohcamuša gieđahallamis galgá báktemeašttir addit eanaoamasteaddjái, Sámediggái, fylkkamánnái, fylkkagildii, gildii ja boazodoalu guoskevaš guovllustivrii ja orohatstivrii vejolašvuođa addit cealkámuša. Juos Sámediggi dahje Finnmárkkuopmodat eanaoa masteaddjin vuosttalda ohcamu ššii miehtama, de departemeanta mearrida ohcamuša. Juos departemeanta miehtá ohcamuššii dáh páhusain nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, de lea váidalusas Gonagassii Sámedikkis dahje Finnmárkkuopmodagas eanaoamasteaddjin maŋideaddji váikkuhus. Kapihttalis 4 čuodjá ođđa § 39 b: Sierranjuolggadusat mihtádusa birra Finnmárkkus Ohcamušaide mihtádusa birra Finnmárkku fylkkas gustojit mearrádusat §:s 22 a seamma láhkai. Dáhpáhusain nugo namahuvvo §:s 22 a goalmmát lađđasis mearrida departemeanta, galgágo doallat mihtádusgávppi ovdal vai maŋŋil go departemeanta lea gieđahallan ohcamuša. § 42 vuosttas lađas nubbi čuokkis čuodjá: Ruvkkiide Finnmárkkuopmodaga eatnamiin sáhttá Gonagas láhkaásahusa bokte mearridit alit divada. 3. Láhkii geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoalu birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat: § 13 goalmmát lađas ođđa njealját čuokkis čuodjá: Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit mávssu dán oasi mearrádusaid mielde. § 14 vuosttas lađas vuosttas čuokkis čuodjá: Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobálaš boazodoaluin barggadettiin boazoguovllus bivdit ja guolá stit stáhta oktasašmehciin, dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon ja Finnmárkku opmodaga eatnamiin dan orohaga siskkobealde gos boazodoaluin bargojuvvo, seamma eavttuiguin go dan gieldda, gili dahje báikegotti fásta ássit, gos oktasašmeahcci, stáhtaeana dahje guoskevaš oassi Finnmárkkuopmodaga eatnamiin lea. 4. Lágas miessemánu 29. 1981 nr. 38 fuođđuid birra fámuhuhttojuvvo § 44 nubbi lađas. 5. Láhkii miessemánu 15. 1992 nr. 47 luossaguliid ja sáivaguliid jna birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat: § 19 goalmmát lađas čuodjá: Stáhta dahje Finnmárkkuopmodaga gittaopmodaga vuovdimis Finnmárkkus sáhttá guolástanvuoigatvuohta doalahallojuvvot buorrin álbmogii. § 22 njealját ja viđát lađas fámuhuhttojuvvojit. 6. Lágas geassemánu 21. 1996 nr. 38 stáhtalaš luonddugeahču birra § 2 ođđa njealját lađas čuodjá: Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galgá geahčču gozihit lasi dađi mielde, maid departemeanta ja Finnmárkku opmodat šiehttaba. Finnmárkkuláhka lea Lovdatas: ¶
Oahppoplánaid oppalaš oassi lea biddjon fápmui čakčamánus 1993. Das leat váldoulbmilat maid ala golbma oahppodási – vuođđoskuvla, joatkkaoahpahus ja rávisolbmuidoahpahus – galget bargat. Oahppoplánaid eará oasit gusket dušše vuođđoskuvlla oahpahussii. ¶
Biibbalmáhttu Guovddáš ovttaskas muitalusat Biibbalis Stuorit muitalusat Biibbalis Bibbala šáŋrat, Biibbal bassi čálusin Biibbalhistorjá ¶
• ahte oahppit galget vuđolaččat beassat dovdat Biibbala ja risttalašvuođa sámi, ¶
- eahkedismállásiidda ja dan duogážii Biibbala muitalusain ¶
Juvddálašvuhtii (oasit muitalusain leat juo muđui oahppohivvodagas Biibbala birra) ¶
Oahppit galget viiddidit iežaset dovddu Biibbalii ja Biibbalmuitalusaide. Buot dásiin galget ovdamearkkat dasa maid Biibbala sáhka lea mearkkašan ovttaskasolbmuide ja servodahkii, girjjálašvuhtii, musihkkii ja govvadáidagii, leat deaŧalaš oassin oahpahusas. ¶
Historjá Biibbala birra, ¶
Biibbala girjjálaš šáŋrat ¶
Oahppit galget oahppat maid Biibbal mearkkaša kultuvra- ja oskkugáldun, oahppat Biibbala guhkes ja máŋggageardán almmustuvvanhistorjjá birra ja dan iešguđetlágan girjjálaš ovdanbuktinhámiid birra. ¶
Historjá Biibbala birra, ¶
Biibbala girjjálaš šáŋrat ¶
Historjá Biibbala birra, ¶
Biibbala girjjálaš šáŋrat ¶
Historjá Biibbala birra, ¶
Biibbala girjjálaš šáŋrat ¶
- Biibbala mearkkašumiin čáppagirjjálašvuhtii ja gillii ¶
Gaskadásis galgá skuvla lágidit bargobihtáid ja bargovugiid mat gádjalit ja ovddidit ohppiid hálu ja návccaid bargat dan ala ahte olahit ulbmiliid áiggi vuollái - okto dahje earáiguin ovttas. Oahppit galget oažžut ovddasvástádusa plánet guhkit barganbajiid, muhto maiddái friddjabottuid ja áiggi doaimmaide maid ieža mearridit, jaskes lohkamiidda ja eará bargui mas oahpaheaddji bagadallá ja veahkeha, muhto ii njuolga mearrit ohppiid doaimmaid. Oahpahallan geavatlaš bargguid ja vásáhusaid bokte lea deaŧalaš buot dásiin skuvllas. Lea deaŧalaš geavahit báikkálaš birrasa veahkkin giellaoahpahusas. Ságastallamiid ja di-gaštallamiid bokte galget oahppit beassat čoavdit váttisvuođaid ja juogadit máhtu ja vásáhusaid earáiguin. ¶
- hábmet iežaset oainnuid, dovddahit ovtta- ja sierraoaivilvuođa earáiguin ja bargat gierdilvuođa ala earáid oainnuide ¶
Diehtojuohkinteknologiija rahpá eará ja ođđa vugiid gielain bargat. Sáhttá dagahit ohppiide vejolažžan leat mielde ealli giellaservodagas go bessá gulahallat ohppiiguin eará sajiin Norggas ja Davviriikkain. Iešgudetlágan prográmmat nugo ovdamearkka dihte multimediaprográmmat ovdánit dađistaga. Teknologiija lea dakkár mii hástala iešheanalaš ohppui. ¶
Duiskkagielfága lea skuvlla barggu oassi nannet ohppiid ollislaš giellagelbbolašvuođa. Eatnigiel- ja amasgielfágat vuođđudit oktasaš giellaoainnu mas giellaoahpaheapmi ii dušše leat dáidohárjehallan, muhto maid oahppan, sosialiseren ja giella- ja kultuvradihtomielalaš ovdáneapmi. Duiskagieloahppu lea huksejuvvon giellaoahpu dáiddu ala mii ohppiin ovdána go ohppet eatnigiela ja eŋgelasgiela, ja vásáhusaid ala maid oahppit leat vásihan go eará gielaide ja kultuvrraide leat oahpásnuvvan sihke skuvllas ja muđui, ja teakstadihtui maid oahppit leat vásihan eatnigiel- ja eŋgelasgieloahpus. Fága bargu lea vuođđu joatkaoahpahussii. ¶
Fránskkagielfága lea skuvlla barggu oassi nannet ohppiid ollislaš giellagelbbolašvuođa. Eatnigiel- ja amasgielfágat vuođđudit oktasaš giellaoainnu mas giellaoahpaheapmi ii dušše leat dáidohárjehallan, muhto maid oahppan, sosialiseren ja giella- ja kultuvradihtomielalaš ovdáneapmi. Fránskkagieloahppu lea huksejuvvon giellaoahpu dáiddu ala mii ohppiin ovdána go ohppet eatnigiela ja eŋgelasgiela, ja vásáhusaid ala maid oahppit leat vásihan go eará gielaide ja kultuvrraide leat oahpásnuvvan sihke skuvllas ja muđui, ja teakstadihtui maid oahppit leat vásihan eatnigiel- ja eŋgelasgieloahpus. Fága bargu lea vuođđu joatkkaoahpahussii. ¶
Fága vuođđuda dan vuođu ala mii suomagielas ja suoma ja kveana kultuvrras lea Norggas. Fága galgá eallin dahkat ja ovddidit gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuođa man dát ovddasta. Oahppit sáhttet suomagielat olbmuid vásáhusain ja máhtuin oassálastit go gulahallet suomagillii ja ipmirdit olbmuid geat hupmet suomagiela. Suomagiela fágalasáhusválljemiin oaidnigohtet oahppit giela ja kultuvrra sihke eanetlogu- ja unnitlogu oainnuin. Dát viiddida maid ohppiid iežaset kultuvragullevašvuođa ipmárdusa. ¶
Suomagielfága lea skuvlla barggu oassi nannet ohppiid ollislaš giellagelbbolašvuođa. Eatnigiel- ja amasgielfágat vuođđudit oktasaš giellaoainnu mas giellaoahpaheapmi ii dušše leat dáidohárjehallan, muhto maid oahppan, sosialiseren ja giella- ja kultuvradihtomielalaš ovdáneapmi. Suomagieloahppu lea huksejuvvon giellaoahpu dáiddu ala mii ohppiin ovdána go ohppet eatnigiela ja eŋgelasgiela, ja vásáhusaid ala maid oahppit leat vásihan go eará gielaide ja kultuvrraide leat oahpásnuvvan sihke skuvllas ja muđui, ja teakstadihtui maid oahppit leat vásihan eatnigiel- ja eŋgelasgieloahpus. Fága bargu lea vuođđu joatkkaoahpahussii. ¶
Lea buot giellafágaid searvebargu buoridit ohppiid ollislaš giellagelbbolašvuođa. Danne leat giellafágaid ulbmilat ja lahkonanvuogit oktii heivehuvvon. Eatnigiellafágas ja amasgiellafágain lea oktasaš giellaoaidnu mas giellaoahpaheapmi ii leat dušše dáidohárjehallan, muhto maiddái oahppan, sosialiseren ja giella- ja kultuvradihtomielalaš ovdáneapmi. Eŋgelasgiela oahpahus hukse dan giellaoahppanvuođu nala mii ohppiin lea, galgá vuhtiiváldit maid oahppit leat oahppan giela ja teakstaipmárdusa birra eatnigielaoahpahusas ja maid leat vásihan deaivvadettiin eará gielaiguin ja kultuvrraiguin skuvllas ja eará sajiin. ¶
Geavatlaš-teorehtalaš lahkonanvugiin galgá eŋgelasgiella leat fágan buohkaide miehtá vuođđoskuvlla. Oahppit galget beassat fuomášit ja guorahallat giela, sii galget atnigoahtit giela ovttatmanos ja iežaset giellageavaheami bokte dađistaga systematiseret iežaset fuomášumiid ja geahččaladdat giellamáhtu. Lea deaŧalaš ahte oahppit maid barget teavsttaiguin mat eai leat ráhkaduvvon vásedin giellaoahpahussii, ovdamearkka dihte autenttalaš teavsttaiguin. Ollu iešguđetlágan teavsttat, mat sáhttet movttiidahttit, boktit diehtoáŋgirvuođa ja leat ovdagovvan go ieža hupmet eŋgelasgiela, oahpásnuhttet ohppiid ealli gillii. Go vállje teavsttaid, de lea erenoamáš dárbbašlaš vuhtii váldit ahte oahppit leat sámi servodagas gos sámi árvvut ja doahpagat leat guovddážis. Oahpahus gártá mihá lagabui go teaksta muitala juoidá lagasbirrasis. Gulahallan luohkkálanjas galgá eanas leat eŋgelasgillii. ¶
Seammás go matematihkka lea geavatlaš reaidu, de galgá fága maiddái addit ohppiide vejolašvuođa geavahit hutkanattáldagaideaset ja vásihit fága estehtalaš beliid. Matematihkka hástala sihke hutkáivuođa, kritihkalaš dovdaga ja analyhtalaš attáldagaid. Geahččaladdamiid, vásáhusaid, imaštallama ja fuomášumiid vuođul sáhttá fága veahkehit ovdánahttit ohppiid diehtoáŋgirvuođa ja diđoštanmiela. Lea deaŧalaš ahte oahppit vásihit matematihkkaoahppama proseassan. ¶
Diehtojuohkinteknologiija addá eará ja ođđa vejolašvuođaid gielain bargat. Vugiinis hástala teknologiija iešheanalaš oahppamii diehtoáŋgirvuođa ja suokkardeami bokte. Dihtora ja elektrovnnalaš veahkkeneavvuid geavaheapmi galgá heivehuvvot fágii ja váldot atnui juo smávvaskuvladásis. Vuosttaš jagiid lea lunddolaš atnit álkes, giellafágii guoskevaš dihtorspealuid, ja maŋŋil galget oahppit oahppat teakstameannudeami. Nuoraidskuvladásis galget oahppit maiddái máhttit atnit EDG háhkat dieđuid diehtobáŋkkuin ja sáhttit gulahallat fierpmádagas. ¶
Musihkas lea maid gielalaš bealli. Dát vuhtto go iešguđetlágan kultuvrra olbmot gávnnadit ja musiserejit fárrolaga vaikko eai gulahala hupmangielain, muhto gulahallet gaskaneaset siskkáldas gielain, musihkkagielain. Dát musihkkabealli ihtá maid go ovtta kultuvrra olbmot musiserejit fárrolaga, oktasaš ipmárdusain ipmirdit maid earát oaivvildit. Musihka sáhttá máŋggaláhkai buohtastahttit hupmangielain, muhto das lea vel lassin dovdduid bealli maid sáhttá vásihit dušše go musisere. Dát gielalaš bealli, lea sámi kultuvrra máhttoguoddi ja árvoguoddi, mii dagaha ahte berrešii eanet fágaid ja fáttáid ovttastahttit ja váldit atnui. ¶
• ahte oahppit ovddidit iežaset dáhtu ja návccaid čájehit earáide ovddašmorraša, fuolahit dearvvašvuođa, luonddu, birrasa ja riggodagaid, ja bargat dan nala ahte doalahit buori oktavuođa ruovttus, lagasbirrasis ja servodagas. ¶
Oahppit galget ovddidit positiivvalaš guottuid ja geavatlaš čehppodaga dasa ahte earáide atnit ovddasmorraša. Sii galget dohkkehit dan ahte olbmot leat iešguđetláganat, ja sii galget bargat buori oktavuođa nala birrasis. Sii galget dovdat bearaš- ja fuolkevuođa-doahpagiid. ¶
– Jus mun galggan sáhttit Stuoradiggái mannat njuolggočilggiid muitalit Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheami birra, de ferten sidjiide addit boazologu mii lea vuollel 80.000. Jus dan nagodit, de sáhttit bargagoahtit eará áššiiguin, namalassii ovddidit ođđa boazodoallolága Stuoradiggái ovdal juovllaid, lohká Sponheim. Sávvá ahte ii dárbbaš bágget Eanandoalloministtar lei Guovdageainnus guovvamánu 23. beaivvi deaivan dihte boazodolliid boazologu heiveheami proseassa loahpageahčen. Sponheim doahttala dál ahte ii leat vejolaš olahit boazologu 64.300 ovdal cuoŋománu 1. beaivvi, nugo Boazodoallostivra lea mearridan. Stáhtaráđđi lea datte duhtavaš go maŋemus áiggiid leat leamaš alla njuovvanlogut. Eanandoalloministtar dajai čoahkkimis ahte maŋemus vahkkuid ovdal áigemeari lea hui deaŧalaš njuovvat eanemus lági mielde. – Stuoradiggi lea munnje čielgasit dieđihan ahte boazolohku galgá vuoliduvvot. Mus ii leat miella čađahišgoahtit bággendoaimmaid, muhto mun lean geatnegahtton dahkat dan jus Stuoradiggi ii duđa dan lohkui maid oažžu cuoŋománu 1. beaivvi, dajai Sponheim boazoeaiggádiidda. Boazodoallohálddahusa dieđuid mielde lei Oarje-Finnmárkku boazolohku njukčamánu 1. beaivvi 80.000 bohcco. Sponheim oaččui Boazodoallohálddahusas árvvoštallamiid maŋŋelaš juovllaid maid mielde boazolohku rehkenasto leat 90.000 cuoŋománu 1. beaivvi. Oažžun dihte logu vel vuollelii, sohppojuvvui Norsk Kjøttain ahte dat oastá 10.000 bohcco Oarje-Finnmárkkus dán dálvve. Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Sponheim bođii Guovdageidnui guldalan dihte maid boazodoallu oaivvilda boazologu heiveheami prográmma birra. Landbruks- og matminister Lars Sponheim kom til Kautokeino for å lytte til hva reindriften mente om reintallstilpasningsprogrammet. Govven/Foto: Agnar Berg ¶
Sávva ođđa barggu gávdnat Håper på ny jobb Áslat Ánte áhčči maid barggai bohccuiguin dán orohagas, – Aslak Anders far drev også i distrikt 35 B frem til han dassážii go jámii 1986:s. Ieš álggii son reŋgot orohagas ja døde i desember 1986. Selv begynte han som dreng i disbálkán oaččui bohccuid. Iežas doalu oaččui triktet og fikk betalt i rein. Egen driftsenhet loahpageahčen 1970-logu. fikk han på slutten av 70-tallet. Gaino sier at hvis det ikke har vært for Gaino muitala ahte almmá boazologu reintallstilpasningsprogrammet med bonusheiveheami prográmma, bonusortnega ja ordningen og innløsningsordningen for doallolotnunortnega haga gal son ii livčče driftsenheter så hadde han neppe avviklet nå. heaitán dál. Han sier videre at han er i en ugunstig Son lohká iežas maid leat dan meari agis alder for å starte en ny karriere. Han håper ahte lea váttis ođđa barggu gávdnat. Son imidlertid det skal la seg gjøre å få arbeid i datte sávvá ahte oččošii barggu boazodoalu forbindelse med reindriftens ressurssenter resursaguovddážis, mii galgá ásahuvvot som skal etableres i Kautokeino. Guovdageidnui. – Jeg skal ihvertfall søke når det blir lyst – Áiggun goit ohcat go almmuhit bargut noe. I mellomtiden tar jeg strøjobber, sier gu. Dan botta válddán daid bargguid maid Aslak Anders J. Gaino (50) Gaino. oaččun, lohká Gaino. hadde valget mellom enten å kjøpe flere livdyr eller å 6000 rein 6000 bohcco avvikle reindriften. – Det er Siden ordningen med reintallstilpasningsDan rájes go boazologu heiveheami provemodig å ha sluttet med programmet ble vedtatt i 2002 har ni driftsgrámma álggahuvvui 2002:s leat ovcci doalu rein, sier han. enheter avviklet. I tillegg har 22 driftsenheheaittihuvvon. Dasa lassin leat 22 doalu Aslak Anders J. Gaino (50) ter søkt og fått innvilget avvikling forutsatt ohcan ja dohkkehuvvon heaittihuvvot jus fertii juogo oastit eanet at de slakter reinen sin og avvikler driftsennjuvvet bohccuideaset ja heaittihit doalu. bohccuid dahje juo heaitit boazodoalus. – Lea ahkit heten. Ordningen gjelder frem til 31. mars i Ortnet doaibmá njukčamánu 31. beaivái heaitit bohccuiguin, lohká år. dán jagi. Det blir utbetalt 1500 kroner i bonus per Sidjiide geat heaittihit máksojuvvo 1500 ieš. Govven/Foto: Agnar Berg rein for dem som avvikler. Avviklingsordkruvdno juohke bohcco nammii. Heaitti10 ¶
Dáruiduhttinpolitihkka álggahuvvui kultursuorggi bokte ja dáhpáhuvai nu ahte "skuvla lei soahtešilljun ja oahpaheaddjit ledje ovdasoalddáhin" . [Einar Niemi: Kulturmøte, etnisitet og statlig intervensjon på Nordkalotten. Girjjis: Andersson (red.): Den nordiska mosaiken, Uppsala 1997 s. 268] Fáddá mii šattai guovddážin lei giella. Dat šattai mihttun ahte eahpelihkostuvai go dáruiduhttinpolitihkka vai menestuvai go. Dát váikkuhii máŋgga servodatsuorgái 1900-logus, muhto dás mun guorahalan skuvla- ja giellapolitihka. 1800-logus juohke našonálstáhta anii skuvlla deaŧalažžan stáhtastivrejumis. ¶
Formálalaččat 1898’ instruksa, Wexelsenplakáhta, lei doaimmas gitta dassážii go Stuorradiggi gieđahalai Sámelávdegotti evttohusa 1963:s. Instruvssa mearrádusat ledje nappo dalle doaibmi mearrádusat olles 1950-logus, ja sáhttá dadjat ahte muhtun báikkiin dáid doalahedje 1960-lohkui. Tor Edvin Dahl girjeraporttas muitala muhtun oahpaheaddji, guhte lei Oslos eret, ná: "Ja de fertiimet váruhit ahte mánát eai goassige hállan sámegiela dahje suomagiela, mii leimmet ožžon dieđu skuvlahoavddas ahte sii eai ožžon lobi hállat iežaset eatnigiela, eai bottuinge dahje ovdal ja maŋŋá skuvlaáiggi. Dárogiela galge hállat, bákkus." [Tor Edvin Dahl: Samene i dag - og i morgen. Gyldendal 1970, s. 150] ¶
Guktot muitalusat leat Porsáŋggus, muhto oažžut jáhkkit ahte aktiivvalaš dáruiduhttin čađahuvvui sihke skuvladiimmuin ja maŋŋá skuvladiimmuid maiddái eará báikkiin Romssas ja Finnmárkkus nu maŋŋit go 1960-logus, maiddái maŋŋá go Stuorradiggi lei hávdádan Wexelsen-plakáhta. Davvi-Romssas lea čájehuvvon ahte oahpaheaddjit soahtegaskkaáiggi ledje eanaš sisafárrejeaddjit geaid vuolggahusbargun lei eiseválddiid prográmma lávdadit dárogiela ja dáža kultuvrra. Olbmot maid dihtet muitalit ahte oahpaheaddjit almmolaččat ovddidedje nállevealahanguottuid. Bråstad Jensen muitala ahte skuvla "... vahágahtii máŋgga sámi ja kveana oahppi iešgova ovdáneapmái. Skuvllas sidjiide muitaledje oalle njuolga ahte sin eatnigielas ja sin kultuvrralaš gullevašvuođas oppanassiige lei unnán árvu." [Eivind Bråstad Jensen: Den norske skoles rolle i fleretniske samfunn i Nord-Troms på trettitallet, Norsk Pedagogisk Tidsskrift 3-1990, s. 14] ¶
Artihkkala maid lea divvon dahje man šallošeapmi guoská áššiide mat eai leat nu duođalaččat, galgá merkejuvvot nu ahte boahtá ovdan makkár dieđut leat leamaš boastut ja mo daid lea divvon dahje šallošan. Buorremus vuohki lea bidjat rámma oidnosii artihkkala álggus mas muitala ahte artihkkal lea divvojuvvon dahje šallošuvvon. Jos lea dárbu dievaslaš diehtojuohkimii, de sáhttá rámmás leat liŋka sierra siidui. Dát gáibádus ii guoskka binnánaš rievdadusaide mat dahkkojit oassin interneahttaalmmuheami dábálaš ođasmahttimis. ¶
Galgá rámmáin merket artihkkaliid maid vuostá lea PFL-cealkámuš. Rámmás galgá leat diehtu cealkámuša birra ja PFL:a dovdomearka. Rámmá galgá leat artihkkala álggus ja sisdoallat liŋkka siidui mas olles cealkámušteaksta lea. Jos cealkámuš guoská áššái mas lea mieđihuvvon anonymitehtta áššemeannudeamis, de galgá sirdit buot veršuvnnaid artihkkalis giddejuvvon guvlui gosa almmolašvuohta ii beasa. ¶
Mánáidgárddi ulbmil lea ealáskahttit sámegiela ja addit oadjebasvuođa sámi kultuvrra guovdu. Várdobáiki lea árjjálaččat ovdánahttimin mánáidgárddi sámegielat mánáidgárdin. Giellaovdánahttinprošeavttat leat jođus. Bargiin lea formála giellagelbbolašvuohta ja Várdobáiki bargá dan ala ahte sámegiella livččii bargiid beaivválaš gulahallangiellan. Mánát guđet leamaš mánáidgárddis unnitvuođa rájes, galget máhttit dan mađe sámegiela ahte sáhttet váldit sámegiela vuosttašgiellan skuvllas. ¶
Sámedikki plánas ”Oktasaš kulturviessoplána” mii 1999 mearriduvvui lea Ufuohta sámi kulturguovddáš Oarje-Romssas definerejuvvon ná: ”guovllu ovddasvástideaddji ásahus mas sáhttá boahtit nášunala kulturásahus" (čuokkis 7.2). Várdobáiki márkomsámi kulturguovddáža prošeaktačilgehusas jagis 1988 leat čilgejuvvon oahpahuslanjat, láigolanjat, AGM-doaimmat, NRK Sámi radio ja hálddahuskantuvrrat ja eará. ¶
Duodjesuorggis leat dahkkon áinnas moadde váldoávnnasdutkamuša, mat leat materiála dutkamušat. Dáin ovdamearkan leat Gunvor Guttorma '1993) Čoarvi muitala ja Iŋgá Hermansen Hætta '1993a) Sisti. Identitehtas duoji ja gárvodeami oassin leat čállán artihkkaliid earet eará sápmelaččat Maja Dunfjeld Aagård '1996), Marita Stoor '1996) ja Gunvor Guttorm '2000). Martti Linkola '1981, 1985) lea almmustahttán duojis artihkkaliid, main son gieđahallá sámiid materiálalaš kultuvrra buktagiid álbmotdáiddan. Erkki Pääkkönena '1995) Saamelaisuus sirkumpolaarisena etnisyytenä lea buorrin giehtagirjin hábmet, man ala sámiid etnisitehta vuođulduvvá. Geahččanguovlun leat akkulturašuvdna ja sámiid sajádat davviguovllu vehádahkan. ¶
Lean jearahallan ja oassálastán dutkanguovllus 1998 rájes guovtti jagi áigge. Lean doallan dan maŋŋá ovtta jagi bottu. Jearahallamiid álggahin giđđat 1998 ja ovdánin gilážiid ja sogaid mielde: Gámasmohkki, Guoldná 'Aslakkala), Mierašluoppal, Fierranjohka, Roavesavu, Gáregasnjárga ja Kárášjohka 'Kárta 1.). Ohcejot beal duodjáriid dihten juo ovddežis, muhto Kárášjogas fertejin dorvvastit oahpes olbmuide. Duodjegávppi ovddeš bargi attii buriid dieđuid guovllu duodjáriin. Váldoinformánttaid válljemis ulbmilin lei oažžut dutkamuššii dakkár sápmelaš nissonolbmuid, geat leat duodjárat ja leat oahppan duddjot juo mánnávuođa rájes. Informánttaid lean válljen eanaš bearrašiid dahje sogaid mielde. Dutkamušas leat fárus eanemustá golbma sohkabuolvva. Vuosttas sohkabuolva lea riegádan 1900-logus, nubbi 1930—40–loguin ja goalmmát 1950—70–loguin. Dalle sáhttá sierra veardádallat sohkabuolvvaid sárgosiid ja mo dat vuhttojit árbevieruid nuppástusain. Järvelä mielde Attias-Donfut '1988) árvala eallinvuogi nuppástusaid čuohcit olbmuid sosiála eallimii. Sierra áigodagain leat sohkabuolvvat, main leat dihto sosiálalaš dahje kultuvrralaš sárgosat. Juohke logijagis livččii iežas historjjálaš mearkkašupmi. 'Järvelä 1994: 78.) Muhto leago sámeservošis vuohttimis ná johtilis gárggiideapmi? ¶
Lean dutkamin iežan kultuvrra, servoša ja duodjesuorggi, man ieš hálddašan. Lean dutkamin maiddái etnihkalaš kultuvrra, vehádatkultuvrra. Danin anán dehálažžan guorahallat, mo dat sáhttá vuhttot iežan barggustan. Mu rolla dutkin lea seammalágan go Ruotsala vásáhusat boazodoallodutkamušastas: dutkkan "ruovttus" ja moai etniinan letne oassin dutkančuozáhagain. Okta vuohki čoavdit dutkančuozáhatčuolmma lea, ahte álggaha iežas kultuvrras dahje servošis, man dovdá bures. Iežas vásáhusa sáhttá atnit ávkin materiála čoaggimis ja maiddái analysas 'Ruotsala 1998: 89; gč. Ruotsala 2002). Dutkit deattuhit dan, ahte kultuvrii gullis lea dihto kulturkompetensa ja maiddái kultuvrra siskkáldas diehtu iežas kulturbirrasa fáttás, maid áigu dutkat 'Aguilar 1981: 18; Berg 1993: 4 - 5; Bergland 1998: 37; Stordahl 1994a: 25 - 27). Kultuvrra lahtus lea maiddái vejolašvuohta áddet, ahte mii beare dieđuid ii heive olggobeal olbmuide 'Mihesuah 1998: 12). ¶
Abele mielde GNWT '1993) meroštallá čuovvovaččat traditional knowledge: "knowledge and values which have been acquired through experience, observation, from the land or from spritual teachings, and handed down from one generation to another" 'Abele 1997: iii). Árbevirolaš dieđu olbmot ohppet áiccademiid ja gieđas čájeheami vásáhusaid bokte 'Johnson 1992: 7). Dieđu juohkin ja sirdin, oahpaheapmi dáhpáhuvvá njálmmálaš árbevieru, dábálaččat máidnasiid bokte symbolalaš oahppamiin iešguđege sohkabulvii. Oahpaheapmi čájeha čuovvovaš sohkabuolvvaide dieđu bálgá, mii muitala sin árbbis. 'Battiste - Henderson 2000: 9; Johnson 1992: 7.) ¶
Šaddadan- dahje bajásgeassinmetodaid duddjojeaddjiin Gearing čállá, ahte Montessoris lea vuohttimis antropologalaš oaidnu, go son buktá ovdan giela, gulu, vuoigŋašiid ja olles olbmuid lassin maiddái oppalaš fysalaš ja humánalaš birrasa vuorrováikkuhusa kultuvrra sirdinproseassas. Dákkár lahkonanvuohki lea dovddus smávvaservošiid kultuvrasirdinproseassain. 'Gearing 1973: 1226.) Eatnigiela 'native language) háladettiin mánná oahppá maiddái, mo galgá leat eará olbmuid siste, makkár sosiála gaskavuođat sus leat earáide. Máná kognitiivvalaš konstitušuvdna su eatnigiela kategoriijain boahtá ovdan sosiála gaskavuođaid mohkkás joavkku bokte. 'ESCA 1996: s.v. socialization.) Áiccademiid ja vásáhusaid ilbmaneapmin njálmmálaš árbevierru čájeha ja guoddá mentálalaš málliid. Kultuvrralaš skemát dahje mállet buvttaduvvojit ja sirdojuvvojit sohkabuolvvas nubbái kultuvrralaččat lađastallon sosiála vuorrováikkuhusas, doaimmas. Doaimmas dahje dáhpáhusas lea guovddáš rolla historjjálaš proseassain. Kultuvrralaš mállet nuppástuvvet muhtinlágan dialeavttalaš proseassas, mii ovdána oba áigge. 'Siikala 1994: 28.) ¶
Gárvodemiin olmmoš muitala iežas oktavuođa lagašjovkui, bearrašii, sohkii, ustibiidda dahje etnihkalaš jovkui. Mii beare olbmuid dáfus dehálaš juogadeapmi boahtá ovdan dábálaččat olbmuid olgguldas hámis, mii doaibmá mearkan das, ahte olmmoš gullá man nu jovkui. Sierra sohkabuolvvat ráhkadit dynámalaččat sierra joavkkuid, mat čájehit oktiigullevašvuođa olgguldas hámi bokte. 'Heikkinen - Kupiainen 1994: 258.) Dihto biktasat sáhttet leat etnihkalaš earuheaddji oinnolaš mearkkat, muhto maiddái eatnat konteavsstain dat adnojit olbmuid iežaset siste nannet oktiigullevašvuođa ja servodatlašvuođa. Olgguldas mearkan gárvodeapmi symbolisere kulturidentitehta, ovdamearkan iešguđelágan interetnihkalaš deaivvademiin. 'Svensson 1992: 62.) ¶
Lehtola mielde dološ badjesámit ledje iežas áigodaga sosiáladorvoortnet eará sámiide ja ođđaássiide. Nomadismma čuovvumuššan šattai ođđa ealáhussuorgi, go diŋgojedje ovdamearkan gierresiid duojársámiin dahje suopmelaččain. 'Lehtola 1997: 26 - 27.) Dán dutkamušas leat fárus bearrašat, geat gullet dákkár duojársohkii. Gáregasnjárgga guovllus johgáttesámiide leamaš mihtilmas, ahte duodji lei ealáhussan. Dutkanjoavkkus bođii ovdan, ahte duodjebiigoma fálle erenomážit badjebearrašat, muhto maiddái okta eallilan nissonolmmoš muitala iežas leamaš gávpejasas biigán. Dát boarrásamos dáloninformánta muitala, ahte biigomiin son dinii bohccuid ja sávzzaid. Muhto bálkká lassin sáhtte addit duodjeávdnasiid: "Go N. N. biigojin, dat osttii gákteláđđiid, skeŋkii munnje meaddil bálkká" 'N1a). ¶
Samii Litto beasai váikkuhit Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitto oainnuide sámeduojis, mii lei vuohttimis das, go čájáhusaide dohkkehedje dušše eakti sámedujiid: "pääsiäistiput eivät tule kysymykseen" . 'Lehtola 2000: 162 - 163.) Dat doammai aktiivvalaččat báikkálaš duodjáriid ovdii, ovdamearkan hágai dujiid Helssegii boazočájáhussii 1951, maid dat lei ieš ordnemin 'SLČ á atnit vuođđun, man ala diehtu ráhk ). ¶
Boazodállolága ásahettiin bođii ovdan, ahte oassi badjeolbmuin skáhppui lasseealáhusa eanandoaluin, meahcce- ja guollebivdduin, murjjiid čoaggimiin, mátkemuittuid duddjomiin ja vuovdimiin jna. Boazodálloláhka doarjjui dušše ovtta ealáhussuorggi ja ođđa lágain hálidedje viiddidit doarjaga maiddái daidda, geat háhpohallet ealáhusa máŋgga suorggis. Dáid luonddudállodoalliid eallindiliid, ássandiliid ovdáneapmin ásahedje luonddudállolága 1984. Dál luondduealáhussan adno boazodoallu dahje máŋggabealat ealáhus. Boazodáluid leat vuođđudan 665 ja luonddudáluid 1984-1992 áigodagas 224. 'Alanko 2000: 19; Hautala 1993: 58; Poromies 2/1995 s. 34 - 35.) Ođđa lágas primára ealáhusat leat ovttastahtton nu, ahte dain rehkenastet oba dállodoalu boađuid, go luonddudállodoarjaga eaktun lea dihto dienasdássi. ¶
1960-logu álggus álbmotskuvlla 7. - 8. luohkáid oahpahus ordnejuvvui ođđasit nu, ahte Ohcejoga ja Anára gielddaid nuoraid čohkkejedje Anárii 'Asp 1965: 45). Dan rádjai Gáreganjárggas lei joatkkaskuvla, mii bisttii ovtta jagi. Álbmotskuvlla 4. - 6. luohká maŋŋá sáhtii ohcat Avvilii gaskaskuvlii 'vuođđ. 1956) dahje 6. luohká maŋŋá galggai mannat Anárii “kansalaisskuvlii” 'ng. rinnakkaiskoulujärjestelmä). Aikio-Puoskari '2001) ii gieđahala kansalaiskoulu-ortnega 'gč. Lassila 2001), muhto dan mearkkašupmi duodjeoahpahusa hárrái bođii ovdan jearahallamiin. Anára skuvllas oahpahedje badjedoalu, sámegiela ja osiid mielde sámedujiid, ovdamearkan gámagoarruma. Go mun vázzen gaskaskuvlla Avvilis, de mu ahkásaš nuoraide sámeduodji lei Anáris bákkolažžan. Skuvlaplánain lei vuođđudit Avvilii bálddalasluohká sámemánáide, mas kultuvra livččii váldon vuhtii, muhto dat ii goassige ollašuvvan 'Asp 1965: 46). Avvilis gaskaskuvllas sámemánáid árvoortnet nuppástuvai oalát. Ásodaga sohkabuolva 1960—1970 -loguin gáiddai sámi árbevieruin juo daninge, go eai beassan ruoktot dávjá ja skuvla huksii ođđa, láddelaš árvomáilmmi. Boaittobeal gilážiid mánát gárte ásodahkii juo vuosttas luohká rájes. Hirvonen čállá, ahte ásodatáigi eaidadii sámemánáid sámeduogážis ja eatnigielas. Vánhemat eai bastán šat sirdit ja oahpahit sápmelaš eallinárvvuid. Sámegiela hállama gieldin ja sápmelaš duogáža badjelgeahččan čuzii mánáide, sii heahpanedje iežaset duogáža. Hirvonena dutkan girječálliid čállosiin lea vuohttimis, mo soardima dihte mearridedje hilgut sápmelaš identitehtaset ja biehttaledje dovddasteames sápmelašvuođaset. 'Hirvonen 1999: 92.) Danin mii eat šat Avvilis gaskaskuvllas atnán goikkehiidge, mas livčče iktán min sápmelaš duogáš. ¶
Sámi Duodji -searvi johtá miehtá sámeguovllu, maiddái dan olggobealde čuvgemin olbmuid. Searvvi ulbmilinhan lea duoji gáhtten. Dat lea gorgŋon lávddi ala ja ná gáktečájáhusain čájehan rivttes gárvodanvieruid ja gákteguovlluid. Dát ”gákteshowat” leat oaivvilduvvon máiddái sámiide, go buohkat eai dovdda sierra guovlluid gávttiid dahje eai máhte čiŋadit. 'Inf. Musta.) ¶
Svonni '2003) giellasosiologalaš dutkamusaša mielde juste badjebearrašiid mánát ohppet ja geavahit sámegiela. Dutkamušas son lea guorahallan Ruoŧa beal sámiid. Informánttat bukte dávjá ovdan, ahte márkana badjebearrašiin lea alla duodjekompetensa. Etnihkalaš gielaid seailun ja geavaheapmi korrelerejit kultuvrra jotkkolašvuođain ja sirdásemiin, go lingvisttalaš ja kultuvrralaš birrasat johtet giehtalágaid. Luonddudállodoalus, ovdamearkan boazodoalus sáhttá árvalit, ahte biologalaš diversihta lea allat, dalle maiddái gielalaš ja kultuvrralaš diversitehtat leat allagat ja nuppe gežiid. Girjjálašvuođa guorahaladettiinan lea čalbmáičuohcci, ahte Suoma bealde sámedutkamušain leat uhcán guorahallan sápmelaš badjedoalu sosio-kultuvrralaš mearkkašumi. Dutkanáigge leaba almmustuhttán Hannu Heikkinen '2002) ja Helena Ruotsala '2002) dutkamušaid boazodoalus. ¶
Nuppástusat eai leat árbevirolaš duojis čalbmáičuohcci ja danin dan dovdát sámeduodjin. Árbevirolaš duojis leat gárggiidan duoji evolušuvnna áigge buorrin adnon duddjonvuogit, vuođđoteknihkat. Dákkár rutiidnabargguide lea mihtilmas áddestallanlogihkka 'Peltonen 1988: 60). Informántta guovttos, duodjeoahpaheaddji ja oahppi, atniba ávvira árbevirolaš lávain ja danin fuonášeba, go látterivgut sahtedohko rievdadit sámeduoji láva: "eai oalle ádde mii lea sámeduodji, sápmelaš ii rievdat duoji radikaalisti" 'N3g). Dás bohciidit duodjára ehtalaš norpmat diđolaš dahje dieđekeahtes rádján, maid mearridit ohppon njuolggadusat ja jurddaguottut 'Dunfjeld Aagård 1996: 56.) Árbevirolaš duoji doahpagat, árvvut ja norpmat sirdásit sohkabuolvvas nubbái enkultureren- ja sosialiserenproseassain. Eamigielas lea iežas mearkkašupmi dan oktavuođas, mo eallinvuogi árvvut sirdásit maŋit sohkabulvii. Sámit deattuhit, ahte kultuvrralaš, gielalaš ja biologalaš máŋggabealatvuohta johtet fárrolagaid. Sámegiella eamigiellan iktá kultuvrralaš dieđu, ekologalaš máhtu ja diehtima. Jus duodjebiras ii sisttisdoala oktavuođa kultuvrii ja gilii, dalle ii sirdás árbevirolaš diehtu, mii dahká duodjekultuvrra erenomážin. Duojis báhcá atnui teknihkka ja boađus, mas leat etnihkalaš duoji olgguldas mearkkat, muhto eai kultuvrralaš árvvut. ¶
1950-logus sámiid siste goittotge sámegiella ja duodjeárbevierut seilo, erenomážit boaittobeal gilážiin. Go nuorat álge dálostallat, de dat láidejedje eallima dábálaš jođu. Duddjon lei eatnašiidda oassi beaivválaš bargguin ja birgenláhki. Dašdamirov '1977) árvala Liebkind mielde, ahte etnihkalaš identitehta lea oalle bissovaš iđa. Dasa sáhttá leat sivvan, go etnihkalaš identitehta sirdása olbmui juo bearrašis mánnávuođas. Nie dat duddjo dieđekeahttá olbmo oba persovnnalašvuođa etnihkalaš kultuvrra mielde. 'Liebkind 1988: 38.) ¶
Duodji dahje giella sáhttet leat luvvejuvvon ollisvuođas eret, reifiserejuvvon dahje biđgejuvvon oasážiidda, fragmenterejuvvon. Gákti lea luvvejuvvon sierra duodjemáhtus, go duddjondáiddut eai leat šat nu dehálaččat go dolin. Nie ollašuvvet Høgmo ovdanbuktin kultuvrra buvttajeaddi ja kultuvrra geavaheaddji rollat 'gč. s. 90). Gávttis lea šaddan sápmelašvuođa symbola ja kulturidentitehta nannejeaddji nuorat buolvvaide. Smolitcz árvala ahte, go vehádatkultuvrrat mollejuvvojit fragmeanttaide, de daid váikkuhus unnu ja seammás daid sirdašuvvan lea eanet aht' eanet veadjemeahttun. Jus giella jávká, de das álgá maiddái kultuvrra eará bieđganeapmi ja kultuvrra sirdáseapmi maŋit sohkabuolvvaide geahppána. 'Smolitcz1981: 25.) ¶
Kultuvrraid deaivvadeapmi dahká álo semiotihkalaš dili, mas bohtet ovdan makkár kodain ja mearkaortnegiin kommunikašuvdna dáhpáhuvvá. Nie oba kultuvra šaddá iešguđetlágan mearkaortnegiin ja lea daid vuođul meroštallamis. 'Tarasti 1990: 8 – 9. ). Kultuvrralaš deaivvadeamis gárvodeapmi lea sánehis gulahallanvuohki, kodeifiserejuvvon áiccuid giella. Dat veahkeha olbmuid vuorrováikkuhusa báikkis ja áiggis. 'Eicher 1995: 1). Sánehis kommunikašuvdnan gárvodeapmi lea lagamusas verbála giela, mas lea dieđihanváldi. Ná gárvodeamis lea dan iežas sátnegirji ja giellaoahppa. Dat čujuha identitehtii ja kultuvrra iežas estetihkkii, speadjalastá norpmaid ja standárddaid, mat adnojit čáppisin dihto kultuvrras. Gárvodeami giella čujuha birasresurssaide, daidda luondduresurssaide, mat leat oažžumis ja mat leat heivvolaččat bivttasteapmái ja mat ráhkadit oasi olbmuid ekologalaš leađmmas 'niche). Dat čujuha teknihkalaš ovdáneapmái, goarrun-, vadjan- ja láventeknihkaide ja dasa makkár avdnásiid geavahit. Gárvodeami giella muitala nappo kultuvrralaš standárddaid, mat mearridit geavatlaš ja estehtalaš norpmaid ja ideálaid, mat leat anus dihto servodagas. 'Svensson 1992: 62.) ¶
Dán pro gradu -dutkamuša čáledettiinan gávdnen árbevirolaš máidnasa, mii muitala sápmelaš čeahpes duodjáris, Beaivenieiddas. Lean guorahallan su maŋisboahttiid, golmma sohkabuolvva nissoniid duoji mearkkašumi ja sirdáseami sohkabuolvvas nubbái Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllus. Dáid sohkabuolvvaid bokte leahkkasa oba 1900-logu duoji sajádat dutkanservošis. Jus livččen válljen dutkanguovlun dušše Gáregasnjárgga, de duoji duohtavuohta livččii lean nuppelágan. Norgga bealde ássá stuorát sámeálbmot ja danin Kárášjoga duodjeaktivitehta doarju Suoma beal duoji. Gieddebarggu loahpas álgen vuohttit eanet aht' eanet institušuvnnaid dahkan erohusaid Norgga ja Suoma beal sámiid duoji gaskkas. Dutkanmetodan lean atnán kvalitatiiva metoda, mas materiála lea čoagganan gieddebarggus. Lean lahkonan dutkanfáttá emic-vugiin nu, ahte maiddái informánttat oassálastet dutkamuša sisdoallo-ja analysaráhkadussii. ¶
Enkulturašuvdna – sosialisašuvdna –kapihtalis lean čilgen dáid doahpagiid. Enkulturašuvdna lea vuosttas kultuvrra vuostáiváldindáhpáhus, mii vásihuvvo mánnávuođa áigge. Das kultuvrralaš láhttema mállet leat skemán álggu rájes eaige bihttán vehážiid mielde. Enkulturašuvdna lea dehálaš kultuvrra seailuma ja sirdáseami dihte. Sosialisašuvdna deattuha servodaga, man láhttennjuolggadusaid mielde mánná dahje servodaga ođđa lahttu oahppá doaibmat. Enkultureren- ja sosialiserenproseassain materiálalaš kultuvrra artefávttat doibmet gaskaoapmin, mainna mii addit hámi ja mainna mii áddet iežamet, earáid ja abstrákšuvnnaid. Identitehta duodjeárbevierus –vuollekapihtalis lean gieđahallan etnihkalaš symbolismma gárvodeami gaskaoapmin. Sámegávttiin mearkan olmmoš muitala iežas oktavuođa lagašjovkui, bearrašii, sohkii ja etnihkalaš jovkui. Semiotihkalaččat gávtti ja sámesymbolaid sáhttá oaidnit mearkan. Dán kapihtalis lean buktán ovdan maiddái daid mearkkaid, maid 1970-logus etnopolitihkalaš lihkadus válddii atnui. ¶
Huss, Leena 2001: Kielen elvyttäminen eli revitalisaatio. — Helena Sulkala — Leena Nissilä 'daoimm.), XXVII Kielitieteenpäivät Oulussa 19.-20.5.2000 s. 278—284. Acta universitatis ouluensis B Humaniora 41. Oulun yliopisto, Oulu. ¶
Jargon. Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto1994. Outi Hallia — Timo K. Hautala — Marjo Kumpulainen — Johanna Latvala — Minna Laukkanen — Minna Mäkinen — Ismo Nurmi — Tanja Rovio — Nina Sääskilahti 'doaimm.). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY julkaisusarja n:o 35. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. ¶
Rolf, Bertil 1990: Wittgensteins osägbarhet och Polanyis personliga kunskap. — Kjell Johannesen — Bertil Rolf 'doaimm.), Om tyst kunskap. Två artiklar s. 3-45. Centrum för didaktik. Uppsala universitet, Uppsala. ¶
John Gustavsen (Gusttu Jovnna) lea riegádan Porsáŋggus 1943:s ja bajásšattai Davvenjárgga gielddas. Son lea oahppan oahpaheaddjin ja sus lea lasseoahppu Stáhta erenoamášoahpaheaddjiskuvllas. Dás son muitala iežas vásáhusain oahpaheaddjin Unjárggas ja Muosáin. ¶
Álgogihppaga, FISKERIENE i vår kommune (Guolástus min gielddas), válde bures vuostá. Gihpa lei oaivvilduvvon gaskadássái. Mii digaštalaimet fáttá báikkálaš dilis, ja mun fidnejin dieđuid sierranas gielddakantuvrraid ossodagain. Ledje duođai ollu guolástusfatnasat, ja dasa lassin ledje stuorra skiiipagoastideaddjit geaiguin olbmot ledje rámis, Majala ja Olsen. ¶
“Son girdáge jálut njuolga ala jos eará varis lahkona su guovllu ja vilpposta moarseávdnasii. Go ná bures fákte guoimmi, de diehtá sihkkarit ahte su čivggat leat maniid siste go lállen álggahuvvo.” ¶
Buohccedivššár, nohkkadandoavttir ja kirurga guhte galgá čuohpadit du, addet dutnje dieđuid čuohpadusa hárrái. Fysioterapevta muitala dutnje mii su bargu lea maŋŋil čuohpadusa. ¶
Vaikko leat doarvái hástalusat maiguin bargat go galgá ovddidit sámegiela geavaheami suohkanis, de lea dattege min mielas leamaš ovdáneapmi. Lea goitge deaŧalaš dovddastit ahte lea áddjás bargu sihkkarastit ja ovddidit sámegiela. Ferte dattege muitit ahte mis lea potensiala maid eat leat vuos atnán, ja man ala mii sáhttit hukset, ja háldidit dan oktavuođas čujuhit Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáža (SEG) raportii: Iskkadeapmi sámegiela geavaheami birra (2000) mii vuosiha ahte Gáivuona ássiin leat 46% sámegielagat (s. 14). ¶
Ommošvuoigatvuođaid regiima vuođđuduvvui dan jurdaga ala ahte buot olbmuin leat vuoigatvuođat daningo sii leat olbmot, ja danin sii sáhttet gáibidit ráđđehusaid doahttalit sin vuoigatvuođaid. ¶
Nállevealaheapmi sámiid guovdu ii leat ođas. Thomas von Westen muitalii ovdamearkka dihte ahte Finnmárkku rittu dážat eai atnán sámiid buoret go beanan. Čuohte jagi su maŋŋá, 1827s, muitalii muhtin mátkkošteaddji gean namma lei Keilhau, ahte Steinvågas Čorgasnjárggas ásse guokte bearraša. Nubbi leai dáža, muhto nuppi bearražis lei isit dáža ja eamit sápmelaš. Keilhau muitala ahte diekkár náittosbárat eai lean gallis, go sihke dážat ja sámit badjelgehčče dáža almmáiolbmo jos sámiin náitala. Dáruiduhttinpolitihka álgu nappo ii leat álgu nállevealaheapmái. Baicce guoská dáruiduhttin dáža guovddášeiseváldiid čearddalašvuođapolitihkkii. Dan ášši ferte čilget nállevealaheami ektui sierra, go dáruiduhttinpolitihkas ii leat dušše sáhka olbmuid oktavuođain juohkebeaivválaš eallimis. Mii dasto dáruiduhttinpolitihkka lei? ¶
Son bargagođii dalán dan ala ahte Tromssa Seminára fridjasadjeortnet loahpahuvvošii. Sii geat ožžo fridjasaji ledje čállán vuollái ahte sii áigo bargat uhcimusat čieža jagi dáruiduhttinguovlluin (maŋŋá oaniduvvon viđa jahkái). Thomassen čokkii loguid mat čájehedje ahte 47 fridjasadjeoahppiin geat ledje váldán eksamena gaskal 1893 ja 1902, ledje dušše čiežanuppelogis bargan Finnmárkkus. Son mahkkáš vajáldahtii muitalit ahte dáruiduhttinguvlui maid gulle gielddat Tromssas. Tromssa Seminára rektor, Just K. Qvigstad, divui maŋŋá Thomassena loguid nu ahte go válddii fárrui dan njealljenuppelohkkása ge geat ledje Tromssa dáruiduhttinguovllus oahpahan, de báhce vel guhttanuppelogis geat eai lean oahpahan mearreguovllus. Dain ledje golmmas geargan jápmit ovdál go sáhtte geatnegasaset deavdit. Dát logut ledje čábbáseabbo go Thomassena logut, muhto Stuorradikki girkolávdegoddi luhtii eanet Thomassenii go Qvigstadii, sii goittot geavahedje Thomassena loguid ákkastallamis go sihkko fridjasajiid. ¶
Dán artihkkala vuolggasadjin lea bargu maid Lars Ivar Hansen guovttos Tore Meyeriin almmuheigga 1991:s Ivvárstáđiid báhppagieldda álbmotlohkamiid čearddalašvuohtaregistreremiid birra. Soai guorahalaiga mo kvantitatiiva bargovugiin sáhtašii nannet dahje hilgut árvalusaid mat leat buktojuvvon ovdan čearddaid gaskavuođaid birra, dávjá kvalitatiiva guorahallamiid vuođul. ¶
Akkulturašuvdna sáhtta nu guhkás joavdat ahte sosiala oktavuođain soittii váttis fuomášit guđe čerdii olmmoš gulai. Mannan čuohtejagis sáhtii dát váikkuhit dasa ahte álbmotlohkki devddii boasttu čeardda skoviide. Hansen guovttos Meyeriin gávnnaheigga ahte eaŋkilolbmot soite muktit čeardda álbmotlohkamiin. Soai čanaiga dan assimilašuvdnii, mii lea individualalaš proseassa, ja oaivvildeigga ahte eatnážat sis geaid čearda muktašuvai, ledje dakkárat geat ledje guođđán ruovttuset ja ásse dakkár birrasis gos olbmot eai dovdan sin duogáža. Dát dagai sidjiide geahppaseabbon dohkkehuvvot dážan. Nubbi sivva `boasttu' registreremii dákkár dilis, sáhttá leat ahte sápmelaččat dážaid gaskkas suige eai goassege beassan hállat sámegiela ja čájehit sápmelašvuođaset gávtti geavaheami bokte. Erenoamážit aniiga Hansen guovttos Meyeriin giela hui deaŧálaš čearddalašvuođa mearkan. ¶
N. A. Kjær, Statistihkaguovddáža hoavda, bealistis navddii 1882:s ahte `seahkalas'-kategoriaid lahtut leat čearddarájáid rasttildeadji náittosbáraid maŋisboahttit, ja ahte kategoriat ledje gaskaboddosaččat dan láhkái ahte singes maŋisboahtit suddet guđenu čearddalaš jovkui (NOS Ny række, C. No. 1 (1882), s. 146.). Dása čujudettiin, Hansen guovttos Meyeriin oaivvildeigga ahte statistihkaguovddáš geahččalii váldit vuhtii ii dušše genealogálaš náli, muhto maiddái sosiála kategoriaid. 1865', 1875', 1891' ja 1900' álbmotlohkamiid lassin soai geavaheigga girkogirjjiid, nammalassii risttagirjji (dåpsbok) dieđuid. Soai gávnnaheigga ahte bealli `seahkalas'-kategorias ledje čearddarájáid rasttildeaddji náittosbáraid maŋisboahtit. Nubbi bealli ledje sápmelaččat geaid čearda rievdá gáldus nubbái -- siva lei váttis guorrat. Muhto bealli sis hálai dárogiela. Soai dulkuiga materiálaska dan guvlui ahte 1900 rádjái leat dušše smávva mearkkašat dasa ahte guovllu čearddalaš kategoriserenvuogádat livčče rievdamin. Sutno oaivila mielde `seahkalas'-kategoria váldodoaibma lea leahket suddadan- dahje assimileren-proseassa kánala -- nugo Kjær ge čálii 1882:s. Soai oaivvildeigga nappo ahte `seakalas'-kategoriain ii leat sosiála dárkkuhus, nugo Bjørklund (1978), Steinlien (1984) ja Thuen (1985) oaivvildedje leahket Davvi-Tromssas. Hansen lea maŋŋá deattuhan ahte dákku veadjá leat erohus Mátta- ja Davvi-Tromssa čearddalaš profiillain, ja ahte erohus ii dáidde dušše leat dutkiid sierramielalašvuođa boađus (Hansen 1994). ¶
Sommerfeldt muitala dattege ahte ain 1845:s lei giella ja vearru čearddalašvuohtakriteria. Son várra jurddašii mo dážaid ja sápmelaččaid earuhit. Muđui ii oalle láhkái heive, go kveanat 1845:s ledje rehkenastojuvvon sierra. 1801 álbmotlohkama dieđuid mielde ledje Deanus 14 kveana dállodoalu (68 olbmo). Vearrolisttuin ii leat vejolaš gávdnat go guokte kveana vearromáksi (=bearraša) jagiin 1798-1808. Soai leaba Erik Henriks. Qvæn ja Henrik Henriks. Qvæn. ¶
Ruhta orohahkii Penger til distriktet Smuk lohká viidáseappot ahte ii oktage dieđe sihkkarit Smuk sier videre at det ikke er noen som med sikkermakkár váikkuhusat bieggamillorusttegis leat boazodolhet vet hvilke konsekvenser vindmølleparken vil få for reindriften. Men at det er grunn til å frykte at et opplui. Muhto oažžu gal ballat ahte eai šat sáhte ealu čohkket plánejuvvon rusttega lahka Ganešnjárggas samlingsområde like ved den planlagte nu movt lávejit jus duođai huksejit biegparken på Krampenes ikke kan brukes gamilluid dohko. hvis parken blir en realitet. – Dán guovllus lávet sihke mear– Dette området er veldig godt egnet til både merking og slakting. Vi har alkut ja njuovadit. Mis leat eará vejolaš guovllut, muhto eai nu vuohkkasat go ternativer, men de er ikke så godt egnet Ganešnjárga, lohká son. som Krampenes, sier hun. Ii goabbáge bealli hálit muitalit Ingen av partene ønsker å gå i detalj Statkraft ja orohaga soahpamuša sisom hva forliket mellom Statkraft og doalu. Hjermann datte muitala ahte reinbeitedistriktet går ut på. Hjermann bekrefter imidertid at pengene går til ruhta manná orohahkii, ii ge ovttaskas olbmuide ja ahte ruhta lea jurddašuvvon dikstriktet og ikke til privatpersoner og geavahuvvot earret eará ođđa infrastrukat pengene blant annet er ment brukt tuvrra huksemii masson guohtuneatnatil å dekke utgifter med å etablere ny miid oktavuođas. infrastruktur i forbindele med tapt Orohaga 6 ovdaolmmoš, Inger beiteland. – Mii leimmet boahtán dan dillái ahte Anita Smuk, lohká ahte orohat garrasit vuosttalda bieggamilloorohat fertii válljet. Mii ipmirdeimmet – Vi var kommet i en situasjon der huksemiid iežaset orohahkii, distriktet måtte gjøre et valg. For vi innahte rusttet huksejuvvo almmotge, go boazodoalus ii leat vuoibmi bissehit dan. muhto ahte ii leat vejolaš bissehit så at det ville bli utbygging uansett fordi áigumušaid. Dan dihte dahkkui Go dagaimet soahpamuša, de olaheimreindriften ikke kan stoppe prosjektet. soahpamuš Statkraftain, lohká met ahte orohat oažžu buhtadusa, ja Ved å inngå et forlik ville distriktet for son. Leder for distrikt 6, Inger Anita ahte mii beassat váikkuhit huksemiid det første kunne få en kompesasjon. Smuk, sier at distriktet er sterkt dainna lágiin ahte hehttehusat boazodolFor det andre ville en kunne påvirke i mot vindkraftutbyggingen i lui šaddet nu unnit go vejolaš. Sáhttá utbyggingen slik at ulempene blir minst distriktets beiteland, men at det dadjat nu ahte dál lei sakka álkit boahtit ikke er mulig å stoppe prosjektet. mulig. En kan vel si at det i denne fasen sáhkalaga huksejeddjiiguin, dan ektui go Derfor ble det inngått forlig med er mye enklere å få utbyggeren i tale enn livččii diggeášši maŋŋel, lohká Hjerdet ville ha vært etter et oppgjør i retten, Statkraft, sier hun. Foto: Per Torbjørn Jystad sier Hjermann. mann. Ná govahallat Skallhalsen bieggamillorusttega go geahččat Gállojoga gilis Čáhcesullo nuorttabealde. Fotomontášas oaidnit 16 bieggamillo mat galget buvttadit oktiibuot 40 MW. Skallhalsen plánaguovllu siskkobeallái lea evttohuvvon čoavddus mas bieggamillot mannet veaháš dego dávgin nuortalulábealde oarjjadavábeallái gaskal 2300 ja 4000 mehtara guhkkodahkan. En visualisering av Skallhalsen vindmøllepark, sett fra bygda Skallelv øst for Vadsø. Fotomontasjen viser 16 vindmøller som vil produsere tilsammen 40 MW. Innenfor planområdet på Skallhalsen er det skissert en løsning hvor vindmøllene plasseres i en svak buet rekke fra sørøst mot nordvest i en lengde av 2300 til 4000 meter. Govvamontáša/Fotomontasje: Statkraft ¶
Golbma vejolašvuođa Tre alternativer Hjermann muiValget sto ifølge Hjertala ahte ledje golbma mann mellom tre alternativer: Det første var å vejolašvuođa: Vuosttaš lei geahččalit hehttet hukseprøve å hindre at utbyggingen gjennomføres miid politihkkalaš váikkuheami ja riektevuogádaga ved å bekjempe det med bokte. Nubbi lei dohkkepolitisk påvirkning og i hit huksemiid ja riekterettssystemet. Det andre vuogádaga bokte gáibidit å akseptere inngrepet buhtadusa vahágiid ja og kreve erstatning for skaden, tap og ulemper i hehttehusaid ovddas. Goalmmát lei dohkkerettssystemet. Det tredje hit huksemiid ja dahkat å akseptere inngrepet Deike lea Skallhalsen bieggamillorusttet Čáhcesullo gielddas buhtadussoahpamuša. og inngå en avtale om kompensasjon. – Norgga riekti gáibida Finnmárkkus plánejuvvon huksejuvvot. ahte sáhttá duođaštit vahá Planlagt lokalisering av Skallhalsen vindmøllepark i Vadsø kom– Norsk rett krever at en kan dokumentere tap giid ovdal go oažžu buhta mune i Finnmark. Kárta /Kart: Statkraft dusa. Boazodollui lea váttis for å få erstatning. Det duođaštit vahágiid dan oktavuođas go sin guohtuneater vanskelig for reindriften å kunne dokumentere tap i forbindelse med at det etableres en vindmøllepark i deres namiidda huksejuvvo bieggamillorusttet. Jus livččiimet vuojihan ášši diggevuogádaga bokte, vaikko gitta Alimusbeiteland. Hvis vi hadde tatt saken gjennom rettsystemet – eventuelt helt til Høyesterett, ville det gått mer enn riektái, de livččii ádjánan badjel vihtta jagi ovdal go ášši loahpalaččat čielgá, muitala Hjermann. fem år før en endelig rettsavgjørelse, sier Hjermann. Knut Mollestad lea Statkraft bealde leamaš GállotjozKnut Mollestad i Statkraft har vært ansvarlig for plan13 ¶
lodjon. Fiellobálggis man leat ráhkadan gussiid várás, gal lea seamma ollu báikkálaš ássiid johtolat, muitala Reithaug. Buorre báiki Bohccuin lea sullii 7000 kvadratmehtera viidodat moadde kilomehtera eret hurigruta káiás, mii lea Girkonjárgga guovddážis, ja lea bures áidojuvvon. Guovlu lea juhkkojuvvon guovtti oassái, vai sáhttá ovtta áiggi ain seastit nuppi oasi. Doppe lea sihke jeaggi, čáhči, vuovdi ja dievát, ja nu lea dábálaš guovlun mii heive bohcco lundui. Lassin lunddolaš guohtumii, de ožžot bohccot maiddái Suoma jafuid, suinniid ja jeahkála. Fiellobálgá mielde vánddardit guovttejuolggagat ja eatnamis fas njealjejuolggagat. – Jurdda lea lasihit boazologu 12 rádjái, vai áiggi mielde beasašeimmet fállat heargevuodjima dálvet. Muhto dat ferte boahtit go boahtá. Mii fertet dađistaga guorahallat man galle bohcco sáhttit atnit dán gárddis nu ahte ii čilviluva, lohká Tannvik. Viiddidit Vuosttaš geasi lea mannan hui bures go leat leamaš sullii 4 500 guossi, main eatnasat leat leamaš Hurtigruta mátkkošteaddjit. Girkonjárga lea ge maŋemus báiki gos Hurtigruta fitná ovdal go fas jorgala lulás. De gal lea ge áigi deaivvadit bohccuiguin, oaivvildeaba olbmášguovttos. Rusttet lea ráhkaduvvon geavahuvvot birra jagi. Dat galgá heivet buohkaide, mánáidgárdemánáid rájes «rávisolbmuid doaluid» rádjái. Dál sis lea lávvu čoahkkananbáikin, muhto jurdda lea áigái oažžut cehkkojuvvon ¶
– Lea leamaš buorre čakča. Mii leat beassan ollu njuovvat ja johtu lea buorre. Mun rehkenasttán ahte mii geargat njuovademiiguin juovllaide, lohká Arnstein Stensaas Stensaas njuovahagas Rørosas. Soitet importeret Stensaas navdá ahte boazodolliin lea leamaš nu stuora beroštupmi njuovvat dán čavčča dan dihte go njuovahat lea máksán 2 kr eambbo kilos gitta skábmamánu 17. beaivvi rádjái. Juovllaid rádjái rehkenastá son Stensaas njuovahaga njuovvan 7000– 8000 bohcco, ja dasa lassin oastán 3000–4000 goruda čuohppamii. – Mun jáhkán šaddat buori biergojođu álggus boahtte jagi. Mun jáhkán mii sáhttit boahtit dan dillái ahte ferte árvvoštallat bohccobiergoimportta ránnáriikkain. Importa ii leat sávahahtti, muhto dat lea buoret go ahte oastit eai oba gávnnaše ge bohccobierggu gávppiin. Jus eai oaččo bohccobierggu, de ostet earalágán bierggu, ja de sáhttá leat váttis sin fas oažžut bohccobierggu oastit maŋŋel, lohká Stensaas. TV:s lea leamaš bohccobiergomáidnun dán čavčča. Even Nordal biergodiehtojuohkinkantuvrras muitala ahte diehtojuohkinkantuvra ¶
Finmmárkkus maŋŋonan Thor Aage Pedersen Aage Pedersen Boazonjuovahagas muitala ahte Finnmárkkus leat njuovvamat sakka maŋŋonan seakka muohttaga geažil. Dasa lassin eai leat jogat ja jávrrit vel galbmon, ja boazodoallit eai leat ožžon ealuid čoahkkái. – Dat bohccot maid leat njuovvan leat leamaš buriin joliin ja misiid gaskamearálaš deaddu lea 23 kilo. Jus buot manná bures de navddán nagodit njuovvat 20 000–25 000 bohcco juovllaid rádjái, muhto dat lea dan duohken man ollu njuovvanbohccuid boazoeaiggádat gesset, lohká son. Espen Hansen Neiden Rein fitnodagas muitala ahte sii leat plánaid ektui veahá maŋŋonan unnán muohttaga geažil, muhto dat bohccot ¶
maid leat njuovvan leat leamaš hui buorit. Varanger Vilt beaivválaš jođiheaddji Erling Haugen muitala maiddái Varanger Vilt leat maŋŋo- ¶
nan. Áigumuššan lei njuovvat 7 000 bohcco ovdal juovllaid, muhto ahte lohká dáidá šaddat 5 000–6 000. Johtu gal lea leamaš buorre ja kvalitehta hui allat, muitala Haugen. ¶
Sierra lávdegoddi lei nammaduvvon 1901guorahallat Lappi gihligotti ekonomalaš dili, eanadoalu dili ja oapme- ja boazodoalu dili. Lávdegoddi addá dárkilis logu sápmelaččaid ja suopmelaččaid logus davvin ja muitala maid gielladili birra. Dieđu lea viežžan ovddimusat virgeolbmuin Sámis. Lávdegoddi gávnnahii ahte lei erohus sámegiela geavaheamis go láttán náittalii sámenissoniin ja go sápmelaš náitalii látterivguin. Jos láttán náitalii sámenissoniin, de bearaš sámáštišgođii jos soai ásaiduvaiga sámebáikái, muhto suomastišgođii jos ásaiduvaiga láttebáikái. Látterivgu fas ii náitalan goassege sápmelaččain ovdalgo almmái lei guhká orron suoma birrasis ja lei bures oahpasnuvvan láttevieruide. Soai eaba fárren goassege sámebáikái ja danne ii šaddan sámegiella bearašgiellan. (Komiteanmietintö 1905) ¶
Dábálaččat leat oahppit oasseáiggi sierraoahpahusas skuvlla áiggi, muhto muhtomin ruovttuin sohppojuvvui čađahit sierraoahpahusa skuvlla maŋŋá dahje ovdalgo skuvla álgá. Eai buohkat leat sierraoahpahusas olles skuvlladiimmu, muhtomin lea doarvái moaddelot minuvtta háválassii. Okta sierraoahpaheaddji oahpaha 6 vahkku háválassii, ja de molsu joavkku. Muhtomin sierraoahpaheaddji manná luohkkái veahkkin oahpaheaddjái. Sáhttá leat eaŋgalasgielas dahje matematihkas. Sierraoahpaheaddji de veahkeha heivehit oahpahusa oahppi dássái. Sierraoahpaheaddji bargagoahtá álo helppos áššiiguin, dakkár bargguiguin maid diehtá lea vejolaš ahte oahppi máhttá. Maŋŋelaš easka bargagoahtá áššiiguin maiguin oahppi rahčá. Sierraoahpaheaddji iskká bargat earalágan vugiid go luohkkáoahpaheaddji lea bargan. Luohkkáoahpaheaddji ii sáhte buohkain vuordit seamma ollu, baicca dárkkuha ahte juohke oahppi oahpašii juoidá juohke beaivvi. Oahppit, geain fuomášedje váttisvuođaid, besse sierraoahpahussii. Ođđa kárten ii čađahuvvon ovdalgo sierraoahpaheaddji lei čađahan oahpahusa muhtin áigodaga. Go de fas ođđa kárten čáđahuvvui de báddejuvvui oahppi lohkan kasehttii. Eará áššiid čohkkejedje, nugo guđe gieđain oahppi čállá, motorihka, muittu, goappá beljiin gullá buorebut, oainnu ja bivde dieđuid váhnemiin buozalmasvuođaid, riegádanváttuid ja sohkaváttuid birra. Dearvvašvuođadivššár iskká gulu ja oainnu. Muhtomin sáhttet skuvlapsykologa lusa maid sáddet ohppiid. Sierraoahpaheaddji ii máhte WISC-teastta čađahit maid skuvlapsykologa čađaha. Buot dát kártemat leat sierraoahpaheddjiid mielas dehálaš báhpárat maŋitáigái. Ohppiide, geain leat duođalaš váttisvuođat, ráhkaduvvo sierra plána, POOGP, ovttas luohkkájođiheddjiin ja váhnemiin. Dás maid čielggaduvvo makkár ovddasvástádus skuvllas ja ruovttus lea. Muhtomin ferte skuvlapsykologa veahkkin dákkáraš plána ráhkadeapmái. Lea rektor gii galgá dohkkehit dán plána. Sierra diagnosaid gal skuvlapsykologa čađahii. Muhtimat maid ožžo veahki nevropsykologas Helssegis. Luohkkáoahpaheaddjit dárkkuhit hui ollu lohkama vuolledásis 0.-4. luohkás. Ohppiid logahit juohke beaivvi ja sis leat ruovttubarggut juohke beaivvi. Oahpaheaddji guldala ruovttubarggu juohke beaivvi. Oahppit galget lohkat oahpaheaddjái jitnosit ja oahpaheaddji de merke man bures leat bargan. Merkenvugiid maid geavahedje: ☺ buorre ledje feaillat ođđasit hárjehallat ruovttus. mearkka eai oaččo gal máŋgii maŋŋálagai, ferte veaháš ložžet gáibádusaid muhtin ohppiin. 5. Loahppa Mus ledje hui stuorra vuordámušat man earenoamáš buorit kártenvuogit suomabealde leat fuomášit ohppiid geat rahčet lohkamiin ja/dahje čállimiin. Go fuomášin ahte sis ii leat nu earenoamáš dat kárten, muhto baicca sierraoahpahusa ortnet lea earalágan, de fertejin guorahallagoahtit sin ortnega. Jearahallon sámegielat oahpaheaddjit eai geavat kártenmateriálaid. Sierraoahpaheaddjit geavahedje kártenmateriálaid suomagillii. Okta sierraoahpaheaddji gii lei bargan 26 jagi gal ieš ráhkadii kártenbargguid sámegillii go kártii ohppiid, muhto ii son kártenbargguid gal čohkken. Munnje lei hirpmustahttii ahte norggabealde sámemánáid kártenmateriála dilli lea buoret go suomabealde. Suomabealde eai lean kártenbarggut sámegillii. Eai sii lean oppa oaidnánge kártenbargguid maid norggabealde ledje ráhkadan sámegillii. Mun šadden ofelažžan. Buohkat áigo háhkat daid sámegielat lohkančehppodat iskosiid. Mun evttohin muhtin Sámedikki politihkkárii ahte Suoma Sámediggi sáhtašii oastit norggabeal Sámedikkis dáid kártenbargguid vai suomabeal sámeskuvllat maid geavahišgohtet dáid. ¶
Sámegiel oahpaheddjiin suomabealde leat nu unnán oahppit ahte sis lea vejolašvuohta čuovvut juohke oahppi dárkilit. Mun jáhkán maid ahte go oahppoplánas dárkkuhuvvo ahte 2. luohká loahpageahčen galget oahppit máhttit lohkat, de dat stivre dan guvlui ahte oahpaheaddji bargá dan guvlui. Lei munnje maid hui imaš oaidnit man unnán sámegielat oahppit suomabealde leat. Muhtin guovllus, nugo Eanodagas, eai lean galle sámegiel eatnigielagat. Dán skuvllas ii leat oahpahus sámegillii, dušše sámegielat oahppit ožžot sámegiela oahpahusa. Báiki lei suomaiduvvamin, nu mo sámegiel oahpaheaddji dajai. Jearahallon oahpaheaddjit eai lean ožžon oahpu lohkan- ja čállinváttisvuođaid birra, dušše okta. Maŋŋá bessen gullat ahte Anára skuvllas lea sierra oahpaheaddji geas lea earenoamášpedagogalaš gelbbolašvuohta. Jus livččen dan diehtán ovdal, de livččen dieđusge Anára skuvlla válljen dutkanskuvlan. Bessen maid maŋŋá gullat ahte Gárasavvona skuvllas lea leamaš Jan Henry Keskitalo čájeheame norggabeal sámegielat lohkančehppodaga iskanmateriála. Eai leat nu galle sámegielat sierraoahpaheaddji geain lea earenoamáš pedagogalaš gelbbolašvuohta. Leat dušše Avvila skuvllas ja Anára skuvllas sámegielat sierraoahpaheaddjit. Deháleamos boađus mu guorahallamis lei fuomášit ahte suomabealde oahppanváttisvuođat dalán gieđahallojuvvojit. Earenoamášpedagogalaš fálaldat lea suomabealde earalágan go norggabealde. Juohke skuvllas lea sierraoahpaheaddji. Sierraoahpahus lea suomabealde juhkkojuvvon máŋgga oassái: oasseáigge sierraoahpahus, sirdojuvvon sierraoahpahus, heivehuvvonoahpahus ja hárjehanoahpahus. Ohppiide geain lea sirdojuvvon sierraoahpahus ferte ráhkaduvvot POOGP. Mun vásihin ahte luohkkáoahpaheaddjit dávjá heivehedje oahpahusa ohppiid dási mielde(heivehuvvon oahpahus). Erohus Norgga ja Suoma vuogádagas lea vuosttažettiin ahte suomabeal leat juhkkojuvvon diimmut juohke skuvlii doarjjaoahpahussii maid luohkkáoahpaheaddji doallá. Dát dagaha ahte oahppit geat leat leamaš buozas ovtta vahku sihkkarasttojit lága bokte ahte ožžot oahpu das maid earát leat čađahan. Oasseáigge sierraoahpahus lea dan láhkai buorre ahte oahppit ožžot veahki dalán go oahpaheaddji fuomáša oahppi rahčamin. Ii dárbbaš mannat áigi diagnostiseret ja ohcat gielddas sierraoahpahussii sierra diimmuid. Suomabealde ii dárbbašan sirdojuvvon sierraoahpahussii ohcat gielddas sierra diimmuid, go dan gal hoavda juohke skuvllas mearridii. Norggabeal PIRLS guorahallamis daddjui ahte go oahpaheaddji fuomáša oahppi lohkanrahčama, de 51 % oahpaheddjiin vurdet dahkamis maidege. Dát ii mu mielas doala deaivása jearahallon oahpaheaddjiid. Suoma sámeskuvllaid oahpaheaddjit gal dalán go fuomášedje lohkan- ja čállinváttisvuođaid fálle ohppiide veahki. Suoma skuvlla ortnet, lágabokte, lea mielde váikkuheame ahte lea vejolaš veahkehit ohppiid geain leat lohkan- ja čállinváttisvuođat. Suomabealde maiddái barge ohppiiguin geain ledje hállanváttisvuođat, nu go jietnadagat eai lean riekta. Oahppit besse dalán hárjehallagoahtit jietnadagaiguin. Muhtin pedagoga Åbo Universitehtas, Michael Uljens, lea čilgen manne suomabeal oahppit barget nu bures PISA-bohtosis. Namuhan veara lea dat čuoggá gos dadjá ahte suomabealde leat unnán heajut ja unnán buoremusat. Son dadjá ahte suomabeal oahppit leat čehppodagas dássálaga. Son oaivvilda ahte suomas vuhtiiváldet ohppiid, geaid ovdáneapmi, ahtanuššamat ja oahppama eavttut leat heajut, ja earenoamáš čeahpes oahppit eai oaččo nu ollu beroštumi. Nu mun maid lean vuohttán mu guorahallamis. ¶
Dán girjji ráhkadeamis lea leamaš referánsajoavku, mas čuovvovaččat ledje mielde: Karen Juuso Baal, Vesa Guttorm, Anne Dagmar Biti Mikalsen ja Else Turi. Karen Anne Oskal Eira lea vuođđománusa čállán. 2.1.5. čuoggá ja 6. kapihttala lea Kaisa Rautio Helander čállán. 2.11.1. čuoggá lea Johanna Ijäs čállán. 4. kapihttala lea Inger-marie Oskal čállán. ¶
Jus it áiggo rihkkonjuolggadusaid guorahallat bienasta bitnii, de sáhtát loahpas kapihttala lohkat deaŧaleamos rihkkonjuolggadusaid. ¶
G. Muhtomin muitala rihkku cealkaga oaivila ¶
Sátnelisttuin muitala beallečuokkis ahte sániin lea iešguđet lágán mearkkašupmi: ¶
Fuomáš Biret Ánne-áhkkorohkki (áhku namma lei Biret Ánne) Biret Ánne áhkkorohkki (áhku nama eat dieđe, muhto su áhkkut lea Biret Ánne) Nigá-Máhte Elle Sárá (Elle Sárá lea Nigá-Máhte nieida) Nigá-Máhte-Elle Sárá (Sárá lea Nigá-Máhte Elle nieida) Piera-viellja (Piera lea viellja) Piera viellja (Pieras lea viellja) Elle-siessá (siesá namma lea Elle) Elle siessá (siessala namma lea Elle) Máhte Ánte (Ánte lea Máhte bárdni) ¶
Finjusáhcu muitala molssaeavttuid : mánát/nuorat, sihkkel-/skearrobálggis ¶
Finjusáhcu muitala ’juohke’: 20 km/d (20 kilomehtera juohke diimmus) ¶
Go jorgala láhkateavsttaid, de ferte čállit § 1, § 2 jna. bajilčállagiidda, vai šaddá seammaládje go vuođđoteaksta. Maiddái dan dihte vai §-mearka boahtá vuosttažin ja dainna lágiin lohkki dakkaviđe oaidná ahte lea paragráfain sáhka. Seammaládje ferte vuollečuoggáid merket a, b, c, d jna. (ii ge a, á, b, c, č...) vai lea álki gávdnat seamma paragráfa ja čuoggá goappaš teavsttain. Go teavsttas muđui lea sáhka paragráfain, de sáhttá čállit: 5. §, 5. §:s, 26. §, «28. – 34. §§:in muitaluvvo ráŋggáštusmearrádusaid birra.» Dahje: §§:in 28–10, 29– 34 ja 34–12 .... ja §§:in 28, 34 ja 52....jna. ¶
Ollu láhkaparagráfat leat čohkkejuvvon kapihttaliidda, ja paragráfat leat nummarastojuvvon maŋŋálaga miehtá lága. Eanas stuorát lágain lea juohke kapihtal nummarastojuvvon sierra. Dalle mearkkaša: § 7-2 (gaskkaid haga) 7. kapihttala 2. paragráfa. ¶
Fuomáš: § 10–15 lea 10. kapihttala 15. paragráfa (jurddasáhcu gaskkaid haga) ja § 10 – 15 (§§ 10 – 15) lea 10. paragráfa rájes gitta 15. paragráfa rádjái (gaskkat jurddasázu guovttebealde). ¶
27 Dan birra lea Fuođđolága 10. – 15. §§:in. (10 § rájes gitta 15 § lohppii) Dan birra lea Sámelága 10–15 §:s (10. kapihttala 15. paragráfas) ¶
2. Olbmonamat mat leat guovttelágánat sámegielas ja dárogielas, ja mat gullet dihto persovnnaide (Ánne/Anne, Niillas/Nils, Ánde/Anders, Niillas Mihkkala Lásse/Lars Mikkelsen Haetta, Gáre Niillasa Gutnil (Gunhild Nilsdatter Eira jna.) berrejit čállojuvvot nu mo namat geavahuvvojit. Jus olmmoš álo lea guoddán dušše dážanama, de ii berre tekstemis jorgalit, muhto čállit dan dážanama. ¶
Go lea olles namma nugo Niillas Mihkkala Lásse/Lars Mikkelsen Haetta, de berre tekstemis čállit álggos sihke sámenama ja virggálaš nama, ja das maŋŋá geavahit sámenama jus lea sámegielteaksta, ja virggálaš nama jus lea dárogiel teaksta. ¶
4. Sámenamat ja gástanamat (virggálaš namat) seamma teavsttas (Niillas Mihkkala Lásse/Lars Mikkelsen Haetta ja Gaute Borg) berrejit čállojuvvot nu mo dat geavahuvvojit. Sámegielteavsttain čállojuvvo sámenamma ja virggálaš namma álggos teavsttas. Das maŋŋá geavahuvvo sámenamma. Dárogielteavsttas geavahuvvo dušše virggálaš namma. Dážanamat čállojuvvojit nu mo sin virggálaš namat leat, dušše kásusgehčosat lasihuvvojit. ¶
Jus deattohis stávvala vokála rievdá e:an dahje o:an, de molsašuvvá diftoŋga álgostávvalis eaŋkilvokálan, nu ahte dušše diftoŋgga ovddit bustávva báhcá: oahppat > Sii ohppet (a šaddá e:an ja oa njuolgá o:an) čuorvut > Mun čurvon (u šaddá o:an ja uo njuolgá u:an) ¶
Fuomáš ahte bárahisstávvala soggevokála ii galgga oanidit. ¶
riikkaidgaskasaš Máhtte-nammasaš (gč. 2. kapihttala a-čuoggá), eatnanvuoláš ¶
66 Nomeniin lea nominatiivahámis -á nuppi stávvala geažusin go ovttaidlogu illatiiva geažus šaddá - ái. omd. ¶
Goappaš hámiid lávejit čállit, muhto oahppogirjjiide berre čállit aktiivalaččat ja positiivalaččat dannego -laččat geažus muitala čielgasit ahte lea advearba. ¶
73 -nai -rat (-rahkan) -s (hárve akto, dábálaččat jearranpartihkkala maŋis) -son ¶
Sámegiella lea vearbagiella ja lea danin unohas atnit substantiivva dakko gokko sáhttá atnit vearbba. Dárogiella, ruoŧagiella ja suomagiella leat čielgasit báidnán sámegiela dákko. Dain gielain atnet olu substantiivvaid, vel dalle nai go ii dárbbašivčče. Almmotge galgá muitit ahte substantiivvaid atnin ii leat gielddus. Muhtomin ii sáhte dihto oaivila oažžut ovdan eará go substantiivvain, omd. lea čállit árvvoštallama eará go árvvoštallat. Ovddit muitala ahte árvvoštallan lea čállojuvvon. ¶
Dávjá muitala sámegiel sátni sáni sisdoalu čielgaseappot go vieris dahje riikkaidgaskasaš sátni, omd. doaibmalohpi (konsešuvdna), čiegas čihkii (diagonála), earuheapmi (differensieren). Sámegielas fertet dohkkehit riikkaidgaskasaš sániid maid, muhto oahppogirječálliide lea hástalussan gávdnat nu buriid sámegielsániid go vejolaš! ¶
Muhtomin lea vejolaš ja dárbbašlaš jorgalit tearpmaid iežas gillii, omd. sátnejođiheaddji (ordfører). Ferte guorahallat lea go heivvolaš jorgaleapmi, go sáni jorgala nuppi gielas. Nuppevuoru sáhttá suorggideami bokte šaddat buoret sátni go jorgaleami bokte, omd. fuolaheapmi (ii ge ovddasmoraš = omsorg). ¶
Oahppogirjjiin galgá garvit lokatiivaageanttaid ja baicca atnit aktiivacealkagiid. Omd. sáhttá cealkagis Girji lea dohkkehuvvon Sámi giellaráđis vaikko gii guhte lea fitname Giellaráđis dohkkehan girjji. Dát cealkka ii muital gii lea girjji dohkkehan, muhto muitala báikki gos lea dáhpáhuvvan. ¶
Go jorgala teavstta, de galgá váruhit ahte ii jorgal sánis sátnái. Erenoamáš dadjanvugiid, dihto doahpagiid, sátnevádjasiid ja dakkáriid lea váttis jorgalit. Ollu dakkáriid ferte áibbas earaládje dadjat nuppi gillii. Galgá maid váruhit ahte vuođđogiella ii báinne jorgaluvvon giela, juogo sániid dahje sátneortnega dáfus. Jorgaluvvon teavsttas ii galgga vuohttit guhte giella lea leamaš vuođđogiellan, ii ge galgga vuohttit ahte teaksta lea jorgaluvvon. Jorgaluvvon teavstta galgá sáhttit bures ipmirdit, ii ge galgga dárbbašit geahččat nuppi giela teavsttas ipmirdit mii oaivvilduvvo. ¶
Go lea omd. suohkanstivrra mearrádusevttohus, de ferte maiddái mihá dárkilit jorgalit ja dihtomielalaččat válljet sániid, vai buohkat dihtet man birra lea sáhka vaikko lohket ge áššebáhpiriid goabbat gillii. Dakkár gielas soitet šaddat «menddo ollu» substantiivvat ja passiiva hámit ja sáhttá leat váttis čiehkat ahte teaksta lea jorgaluvvon. Jus jorgala diehtogihppaga borgguheami birra, de berre bidjat eanemus deattu sisdollui. Giella galgá leat nu miellagiddevaš ja girjái ahte lohkki mielas lohká. Dakkár teavsttas galgá garvit substantiivagiela ja atnit sámegiela vejolašvuođaid girjudit giela. Almmotge ii galgga leat nu hutkái ahte šaddá badjelmearálaš, muhto doalahit gielas dan dási man teaksta ánssáša. ¶
Muhtun dárogiel muitalusas leat golbma bohká, okta stuorit go nubbi, mat vázzet šaldi rastá. Šaldi vuolde lea stállu, guhte áitá borrat sin. Dárogiel muitalusas adnojuvvo vearba si (dadjat) go stállu jienada maide. Seamma vearba adnojuvvo maiddái dalle go unnimus gihci «hupmá» , dalle go gaskaleamos ja go stuorámus «hupmá» . Sámegillii sáhttá atnit iešguđet vearbba juohke háve. Juohke vearba muitala iešalddis juo makkár jietna lea sus gii hupmá, ii ge dárbbaš jorgalit ahte «..., dadjá unnimus gihci unna jienažiin» ja ahte «stálus lea roagga jietna» . Mas de galgá diehtit visot dáid vearbbaid? Konrad Nielsen sátnegirjeráiddus lea ovtta girjji namma «Systematisk del» . Das lea loahpageahčen registtar dárogillii (ja eŋgelasgillii), man mielde sáhttá ohcat fáttáid mielde: ¶
Erenoamáš suopmasániid atnima berre árvvoštallat dan mielde makkár teavstta jorgala. Jus jorgala jearahallanskovi 3. luohká mánáide, de berre atnit sániid mat leat oahppásat mánáide geat galget vástidit. Jus Guovdageainnu ja Unjárgga mánát galget vástidit, de ii berre atnit sáni olmmái go ¶
Muđui sáhttet nuppi suopmanis (maiddái julev- ja oarjelsámegielas) leat sánit maid mii sáhttit atnit dahje heivehit iežamet suopmanii. Lea sakka buoret doppe ohcat vejolašvuođa, go jurdilkeahttá ráhkadastit dahje jorgalastit ođđa sáni. Ođđa sániid ráhkadettiin berrešii maiddái dárkkistit ahte ii atte iežas suopmanis ođđa sisdoalu sátnái mii juo gávdno eará suopmanis. Guorahala maiddái ahte sátni ii juo gávdno iežat suopmanis eará mearkkašumiin go maid don áiggošit dasa bidjat. Konrad Nielsen sátnegirjjiin gávdná ollu sániid, go fal máhtášii ohcat. Eat ge mii galgga vajálduhttit ahte min vuoras olbmot leat mihá čeahpit giellakonsuleanttat go mii, geain lea dušše universitehtaoahppu. Sii dihtet ollu sániid maid mii eat šat máhte dán áigge. Sis soaitá leat gárvves sátni juste dasa maid mii dárbbašit! ¶
Go leat jorgalan teavstta, de logat dan, seammás go dárkkistat ahte buot oasit ja cealkagat leat jorgaluvvon, njulget čállinmeattáhusaid, sátneortnegiid ja eará maid fuobmát. Dalle láve teaksta mihá ruoksat go lea geargan! Go dáid leat visot divvon ja leat fas prenten teavstta, de easkka álgá jorgaleaddji iežas dárkkistanbargu. Dalle bijat vuođđogiela teavstta eret ja logat jorgaluvvon teavstta almmá darvánaddat dasa mii vuođđoteavsttas čuožžu. Buoremus lea dáinna vuoruin vuordit juobe moadde beaivvi ge (muhto dávjá lea jorgalemiin nu hoahppu ahte ii astta teavstta diktit oanehaš orrut). Ipmirdat go sisdoalu, vai fertet go dovdat dárogiel teavstta ovdal go lea vejolaš ipmirdit man birra lea sáhka? Dan dásis leat dađibahábut oalle ollu jorgaluvvon teavsttat mat bohtet bargoaddái! Olles teavstta, juohke cealkaga ja juohke sáni galgá leat vejolaš ipmirdit vaikko ii máhte vuođđogiela dahje dovdda vuođđogiela teavstta. Dán vuorus galggat teavstta divodit nu ahte šaddá «albma» sámegiella. Du boarráseamos goaski galgá sáhttit bures ipmirdit mii oaivvilduvvo. Ale ane menddo akademalaš giela, menddo ollu ođđaáigásaš sániid ja vierrogielaid sániid. Várut substantiivadávddas ja menddo ollu passiiva hámiin. Muitte almmotge ahte sihke passiiva hámit ja substantiivvat gullet sámegillii ja dain lea dihto doaibma ja ahte daid haga ii birge giella. Lea go teaksta miellagiddevaš, vai sáhttá go dan girjudahttit eambbo? Leat go atnán doarvái vearbbaid ja gávdnojit go eará, vuohkkaset vearbbat? Sáhtášit go eará ládje bordit cealkaga? Vearba lea cealkaga deataleamos sátni ja galgá leat hui ovdan cealkagis. Poenga sáhttá leat váttis fáhtet jus vearba lea «váddása duohken» , namalassii cealkaga maŋágeahčen. Jus lea fágateaksta, de guorahala lea go giella nu duođalaš go teaksta ánssáša. Fágateavsttas ii ábut atnit beare ollu kondišunála- ja potensiálahámiid. ¶
93 Muitala go jorgaluvvon teksta dan seamma go dárogiel teaksta? Lea go vuogas ja bures ipmirdahtti sámegiella. Ipmirdivččii go goaski? Leat go rievttes sánit adnojuvvon? ¶
Ulbmilin ii leat vuođđudit organisašuvnna, mii gilvala omd. Sámi allaskuvllain dahje SOGG:ain, muhto baicce vuođđudit Ohcejohkii foruma, gos sierra organisašuvnnat sáhtášedje bargat ovttas guovllu ássiiguin ja fállat ja organiseret ásahusaid iežaset doaimmaid sin ulbmiliid ja doaibmanvugiid vuođul. Dál juo gávdnojit máŋggalágan ovttasbargoguoimmit, omd. Ohcejoga gieldda čuvgehusdoaibma (mánáidgárddit, skuvllat, logahat, rávesolbmuid skuvla) ja maiddái Deanuleagi Norgga beale ásahusat (omd. Sirpmá ássit ja bajásgeassin- ja skuvladoaibma, SEG). Dán guovllus leat máŋggaahkásaš potentiála studeanttat sierra oahppoásahusaide ja nu maiddái áššedovdit, geaid áššedovdámuša sáhtášii buorebut ávkkástallat. Olles Deanuleagis leat ollu sámekultuvrri laktášuvvi árbevirolaš dieđut, máhtut ja historjá, maid galggašii čoaggit ja dutkat. Dán materiála čoaggin, dutkan ja das dieđiheapmi leat dehálaččat, muhto dat ii lihkostuva almmá ovttabarggu haga. Áilegas-instituhta vuođđudemiin jáhkkit álkkidit ovttasbarggu sierra guovlluiguin ja dat sáhtášii fállat sámeguovllu organisašuvnnaide vejolaš ovttasbargoforuma. ¶
Jus geahčan maŋosguvlui dan logijahkái maid bargen Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas, áiggun juohkit skuvlaovdáneami guovtti oassái. Vuosttáš bealis ledje digáštallamat ja ealljárvuohta, ja sámi oahpahus manai ovddosguvlui. Nuppi bealis lei eambbo váivi ja vuolláneapmi. Juo 1993/94 oahpaheaddjiiskkadeamis muitaluvvui ahte «Ii mana ovddosguvlui skuvlla strategalaš plána váldoulbmiliid ollášuhttimiin» .1 1994/95 jahkedieđáhus muitala ahte ovdánahttinbargu dalle ii doaibman. Ledje sihke olgguldas ja siskkáldas sivat dan maŋosmannamii. Go ovdánahttináigodat lei mannan, guorranedje ruhtadangáldut ja šattai losibun sidjiide geat geahččaledje dahkat juoidá erenoamážit. Sierra ovdánahttinjođiheaddji haga ii nagodan hálddahus vuolggahit ođđa doaimmaid ii ge čuovvolit daid mat ledje jođus. [SVSRS Årsmelding 1993/94, s.6 ] ¶
Muhto stuorimus maŋosmannan bođii Ođastus 94:in. Guovddáš eiseválddiin lei muhtin áiggi oalle buorre ipmárdus ahte sámi skuvla lei ja fertii leat erenoamáš eará skuvllaid ektui. Muhto dál bođii Ođastus 94 áibbas eará guottuin. Dál galggai visot šaddat ovttaláganin. Ođđa suorgejuohkin, ođđa fága- ja diibmojuohkin ja ođđa oahppoplánat bággejuvvojedje skuvlla ala ja váikkuhii dasa ahte stuora oassi das mii lei ovdánahtton ovdánahttináigodagas fertii heaittihuvvot fas. Boazodoallu ja duodji eai sáhttán šat leat suorgefágan oppalašfágalaš suorggis, boazodoalu ja duoji 3-jagáš oahpu oahppoplánat fertejedje hilgojuvvot. Skuvlla duodjeoahppu unniduvvui golmma jagis ovtta jahkái. Sámi joatkkaskuvlla ovdánahttin biddjui dastánaga máŋga jagi maŋosguvlui. Sidjiide geat serve oahppoplánabargui lei dát erenoamáš vuollánahtti vásáhus, go dovde ahte departemeanta badjelgeahčai sin. ¶
Rievssatdutki Dán vahku hearvaságadoalli Torkel Rasmussen muitala otne rievssakiid sexa-eallima birra. Jos ii jáhke ahte rievssakiin lea miellagiddevaš sexa-eallin, de dáiddát rievdadit oainnu dál. ¶
Hearvaságadoalli Torkel Rasmussen lea jurddašallamin mo realisttalaš mánáidgirji livččii. Dál son muitala logi jahkásaš Bikku birra guhte orru muhtin sámi gilážis ovttas etniinis Isselin ja oappábeliin Sandrain. ¶
Giđđat 1969:s, vuosttaš skuvlajagi loahpaheames, doalai ohppiid ovddasteaddji Per Mathis Skum sártni. Boazodoalloođđasat bájuhit dan: «Mii guoská skuvlaplánai muitalii Skum ahte dat lei ohppiid mielas hui buorre, muhto ledje sávvat eanet dárogiel diimmuid.» [Reindriftsnytt 2-1969, s. 20.] Dát muitala ollu giela dili birra dan áiggis. Oallugiin lei beare heittot vuođđu dárogielas, ahte sáhtte oažžut dievas ávkki skuvllas mas lei dušše dárogiella oahpahusgiellan. Danin hálidedje eanet dárogieldiimmuid. Sávaldat oažžut oahpaheami sámegielas dahje sámegillii ii baicca oba namuhuvvonge. ¶
Logahaga oahppiidlogu mearkkašahtti geahppáneapmi orru leamin 4 - 5 jagi geažes. Logahaga ovdánahttin oahppiidlogu hárrái doaimmaid dáfus ja ekonomalaččat bistevaš vuođu ala gáibida bargagoahtit divttis oktasašbarggu ámmátlaš skuvlemiin ovttas. Logahaga ovdánahttin máŋggahápmásaš ja profiila dáfus iežas láhkásaš nuppi dási skuvlenovttadahkan lea hui dea¼alaš maiddá dalle, go lagašjagiid gártá geavvat gábbádallamiid smávva logahagaid seailluheami geažil. ¶
Skuvlavuojiheapmi doarjala oaiveáššis fálaldagaid vuođul skáhppojuvvon táksefitno-dateaiggádiid sáhttobálvalusaide. Duššo Njuorggámis vuođđoskuvlla 7.-9. luohkáid sáhtostanláhkái oahppiid vuojiheapmi dáhpáhuvvá linnjábiillain. ¶
Girjji vuosttaš oassi muitala oahpu birra geatnegahtton vuođđoskuvlla maŋŋá. 1920 rájes 1950−60-logu rádjái lei prinsihpas 7 jagi geatnegahtton skuvla, vaikko máŋggas eai ožžon dan mađe. Sullii 1950 rádjái ožžo sámit hárve eambbo go 7 jagi oahpu. Dábálaččat lei guhkes geaidnu skuvlafálaldagaide, ja ovdalgo stipeanda ja lohkanloatna šattai dábálažžan, de ledje unnán oahppit geat suite vuolgit eará báikái vázzit skuvlla. Molssaeavttut ledje joatkkaskuvla (framhaldsskole) [Dán girjjis sátni «joatkkaskuvla» geavahuvvo guovtti mearkkašumis; «framhaldsskole» , mii 1960-logu rájes lei 8. ja muhtumin 9. skuvlajahki, ja «videregående skole» , mii 1976 rájes lea 10.-12. (11.-13.) skuvlajagit.], realskuvla ja álbmotallaskuvla (ovdal gohčoduvvon nuoraidskuvlan). Áidna skuvla mii lei jurddašuvvon erenoamážit sámi nuoraid várás, lei Sámi álbmotallaskuvla Kárášjogas, maid Sámemiššuvdna álggahii 1936:s. (Dán skuvlla birra it sáhte lohkat dán girjjis, muhto moatti artihkkalis Sámi skuvlahistorjá 1- girjjis.) ¶
Loahpas leat vel moadde jearahallama, main olbmot muitalit mo sii leat vásihan sámi ohppiid skuvlla. Dás muitaluvvo maid olbmot leat vásihan jogo oahppin, oahpaheaddjin, rektorin dahje skuvlahálddahusas fylka- ja riikadásis. Vuosttaš girjjis muitalii Sámi oahpahusráđi vuosttaš direktora, ja dás gis muitala son gii álggii dán virgái su maŋŋá. ¶
– Mu álbmotskuvla lei boares giliálbmotskuvla, muitala Randi. – Mii vácciimet skuvlla juohke nuppi beaivvi, ja daid beivviid go ii lean skuvla, de ledjen bearrašan mielde bargamin máŋggalágan bargguid, ee. gilvviimet muoraid. ¶
– Muittán ovtta oahpaheaddji gean namma lei Eivind Tønnesen, ja gii lei suovvan ohppiid čállit moadde sámegiel sáni, muitala Trygve. – Dan gal dáruiduhttindoarjaleaddjit válde ovdan skuvlastivrras ja háliidedje ahte oahpaheaddji galggai cuiggoduvvot. Nu garas lei dáruiduhttinpolitihkka mii dalle lei fámolaš gielddas. ¶
Trygve ja Randi barggaiga goappašagat Kárášjoga mánáidskuvllas go sámegiela álgooahpahus álggahuvvui 1967:s. Ledje 7 oahppi, geat ožžo sámegiela oahpahusa vuosttaš jagi, buohkat gulle márkanbirii. Trygve oahpahii sidjiide sámegiela, Randi gis dárogiela. Ii lean dušše sámegieloahpahus mii lei ođas, muhto maiddái ahte dárogiella galggai oahpahuvvot amasgiellan nugo dat lei ohppiide, dárogiella ii oahpahuvvon juonin man sii «berrejedje» áddet. [Trygve Madsen muitala eambbo dán birra artihkalis Norgga sámeskuvlla birra, girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. ] ¶
Vuođđočállosat dása leat Elevvurdering en rettleiing L97, L97S ja Veiledning i vurdering i norsk, go dat leat hui dárkilat ja nammejahkii gieđahallet 97`oahppoplána árvvoštallama oasi. Dat berrejit leat gieđa lagamusas dán oktavuođas. Eará giehtagirji gal diehttalas lea Forskrift til opplæringslova, go dat dat muitala mii árvvoštallamis lea geatnegahtton ja mo. Dasa lassin leat olu dieđut vižžon girjjis Elevvurdering- kontroll eller veiledning? (Helle, Lars, Tano Aschehoug 2000) . Muđui ávžžuhit áinnas oahpaheaddji Ringstabekk nuoraidskuvlla vásáhusain oahppat girjjis Moderne pedagogikk -teori og praksis ved Ringstabekk skole (Bolstad, Bjørn (red.), Universitetsforlaget 2001). Das oaidná mo 97`oahppoplána sáhttá čađahit áđamus láhkai ja mo ollašuhttit dan áigumušaid. ¶
“Sámi skuvla sisdoallá daid máhtuid, árbevieruid ja árvvuid mat čatnet oktii sámi oktasašvuođa ja man vuođu ala dábálaš čuvgehus lea huksejuvvon” (O97S:60). ¶
Árvosátni 6 muitala oahppi olahan erenoamáš alla dási gealbbus nu mo dat leat válddahuvvon O97S fágaplánas fága oktasaš ulbmiliin ja nuoraidskuvladási fága ulbmiliin ja váldočuoggáin fágas (árvvoštallanvuođus). ¶
Árvosátni 5 muitala oahppi olahan alla dási gealbbus mii lea O97S árvvoštallanvuođus. ¶
Árvosátni 4 muitala oahppi olahan gaskameari dahje áđat go gaskameari dási gealbbus mii lea O97S árvvoštallanvuođus. ¶
Árvosátni 3 muitala oahppi olahan gaskameari dahje heajobuš go gaskameari dási gealbbus mii lea O97S árvvoštallanvuođus. ¶
Árvosátni 2 muitala oahppi olahan heajut go gaskameari dási gealbbus mii lea O97S árvvoštallanvuođus. ¶
Árvosátni 1 muitala oahppi ii báljo leat olahan maidege gealbbus mii lea O97S árvvoštallanvuođus. ¶
Heajut go gaskameari dási olahan fágaulbmiliin (Ii máhte ieš hutkat teavstta, čállá maid lea lohkan, čállá sánis sátnái lohkkon teavsttas j.su.) 2 -Ii báljo diehtu teakstahábmemis -Ii báljo heive sisdoallu bihttái -Unnán sisdoallu ja áššedieđut -Ođđasit čállá lohkkon teavstta -Teakstašládja ii báljo vuhtto -Moivasit áššiid gieđahallan -Ii smiehttan vuostáiváldi birra -Ii báljo gulahala lohkkiin -Fuones giella ja fuones giella-/čállindáidu -Heajos ovttageardánis sátnevárri -Olu čállinmeattáhusat ¶
Ii báljo olahan fágaulbmiliid (Ii máhte ieš hutkat teavstta, čállá sullii maid lea lohkan, čállá sánis sátnái lohkkon teavsttas j. su.) 1 -Ii diehtu teakstahábmemis -Sisdoallu ii heive bihttái -Vástádus oanehaš -Unnán sisdoallu, eai áššedieđut obage -Ii gulahala lohkkiin (ii diehtu sisdoalu ságas) -Menddo olu čállinmeattáhusat -Erenoamáš fuones giella-/čállindáidu ¶
Beaivválaš individuala árvosánehis árvvoštallan galgá geavvat sihke ulbmiliid ja oahppi iežas ektui, nie daddjo Rettleeiing L97, L97S Elevvurdering kap 2.5.2 “Den daglege individuelle vurderinga uten karakter er både målrelatert og individrelatert... Vurderingsgrunnlaget utan karakter er for det første dei felles måla for opplæringa slik dei kjem til uttrykk i læreplanverket, frå den generelle delen til læreplanane for faga” . Muhto seamma gihpa deattuha s. 17 ahte individaárvvoštallamis gehččo oahppi gealbu su iežas oahppaneavttuid ektui. ¶
muitala fáttás – ii loga báhpiris ¶
guldala - ii galgga skupmaruššat eará áđaiguin ¶
Prošeaktaoahppanvuogi mielde oahppit galget čállit logga prošeavtta barggadettiin. Dan atná oahppi duođaštussan iežas árvvoštallamii. Loggain muitala mii su mielas lea buorre/fuotni barggu bohtosis, mo ieš barggai, mo joavku ovttasdoaimmai jna. ¶
Báikkálaš plána Jahkeplána Áigodatplána Vahkkoplána Áigerámmat Fágat ja ulbmilat Oahpaheaddjit Mo veahkkeváriid atnit Oahppaneavttut Movttidahttin Jurdagat temá birra Maid dieđát ? Maid háliidivččet oahppat ? Geat joavkkuin? Ohppiid háliidusat ja oahppoplána ulbmilat ja váldočuoggát guorahallojit (muitit oppalaš oasi, prinsihpat ja juolggadusat oasi). Gealbogáibádusat mearriduvvojit (mii árvvoštallo, maid máhttit). Joavkkuide mearriduvvo bagadalli. Son muitala árvvoštallaneavttuid/ gealbogáibádusaid, addá logga-girjji, muitala goassážii galget bargat, šiehttá goas bagadallanáigi lea, guđe telefovnna atnit, videokamera várret, TV, interneahtta, báikki resursaolbmot j.su Dasto sáhttá joavku plánet dárkilit maid áigot oahppat. ¶
Giđđat 1969 galledii Norgga easkanáitalan ruvdnoprinsabárra Finnmárkku. Soai maiddái finadeigga Skuvvanváris. Cuoŋománu 18. beaivve bohte golbma helikoptera Kárášjogas gonagaslačča-guoktáin ja sudno mieđusteddjiiguin. Lei hui beaivvadat. Helikopterat seivo jieŋa ala Bajitjávrái turistaguovddáža vuolábeallái. Gáttis vurde gieldda sátnejođiheaddji ja ovdagoddi. Skuvlaoahppit ja oahpaheaddjit čuččodedje gávttehassan ja skuvlaleavga lei fárus. Mii leimmet hárjehallan guhká dán dilálašvuhtii! Sátnejođiheaddji presenterii min ruvdnoprinsabárrii. Smávvaskuvlaoahppi Anne Kirsten Utsi lávkii ovddas, sojaldahttii čippiid čábbát ja geigii ruvdnoprinsii johkafatnasa modealla. Fatnasa leimmet fidnen duojára, Johan Johansena, ráhkadit midjiide. Juhán lei vuosttaš Skuvvanvári fástaássi maŋisboahtti ja lei maiddái badjeolbmo sogas geat dien guovllus álo leat orron. Fanasmálle maid son ráhkadii, leat sápmelaččat geavahan don doložis juo. ¶
Ingunn Utsi lea ovddit artihkkala muitaleaddji, Ivar Utsi rohki, nieida. Son lea dál govvadáiddár ja son lea searvan máŋgga čájáhussii ja čiŋaheapmái. Dovdosepmosat leat su čullosat, maid son ráhkada iešguđetlágan luondduávdnasiin. ¶
Dán artihkkala oahppinamat eai leat rievttes namat. ¶
Dás muitala dáža mo son ieš lea vásihan dáru skuvlla sámi servodagas 1960- ja 70-loguin. ¶
Sámmul lei joavdan stuorraskuvlii. Mun jáhkán son lei jierpmaskas, muhto lei várra beaškalan oaivvi seaidnái máŋgga háve. Munnje oskkildii ahte skuvlla álgojagit leamašan viehka lossadat. "Muhto go goalmmát klássii álgen, de áddegohten maid skuvlarivgu dajai, dalle easka šattai veahá somá!" Muhto ain orui atnimin skuvlla váivvádussan. Oktii lei rehkenastingeahččaleapmi, ja Sámmul gergii hui jođánit. Mu mielas ii lean eisege fuolalaččat bargan, ja mun bidjen su ođđasis bargat. Ganjaldala son bargagođii. Barggadettiin gullui miehtá áiggi juogalágán smierggas su beavddi luhtte. Maŋŋil go lei nuppe háve gergen ja guođđán, de fuomášin su "suoskkahaga" báhcán beavddi ala. Dat lei datneboallu su ullobáiddis, maid son lei suoskan garra limpun! ¶
Pier-Heaika ii birgen nu bures skuvllas. Su dáide atnit hejožin. Aiddo vuostemielain gárvodii gávttiin Levdnjii mannat miessemánu 17:dis Skuvvanvári skuvlla ođđa leavgga vuolde vázzit. Áiggui buoret mannat jieŋa ala oaggut. Ollu jagiid maŋŋil ledjen jođus Davvi-Norgga-bussiin Álttás. Duoddaris Skáiddi ja Leaibevuona gaskkas bođii nuorra gávttehas bussii. Orui ealu luhtte boahtimin. Moai dovddadeimme dalánaga. Son bođii maŋás bussii ja dohppii mu gihtii: "Bures!" Mu váibmu liegganii, illudin go gávnnadeimme ovttadássásažžan dáppe duoddaris, giitevažžan go skuvla ii lean sus rievidan su árvvu ja iešdovddu. ¶
Eavttut ledje gáržžit: Fágaplána Dárogiella oktan čálahábmemiin galggai vuos válmmastuvvot, ja sámegielplána galggai leat dán plána málle mielde. Dovddastan ahte diet dovdui beanta čulkun ja duođaštii ahte ii lean sáhka guovtti dásseárvosaš giela birra, - muhto gii biehttala kámelaid njiellamis jos meahcceváccašeami dainna oanošii! ¶
Mii leat geahččalan nu bures go nagodit háhkat boazodoalloskuvlii albma dilálašvuoda, muitala stivrajođiheaddji Jan Åge Riseth. – Muhto mii dovdat ahte departemeanta lea váldán mis fámu mearridit iežamet áššiid. Go eat ožžon lanjaid maid dárbbahit Sámi joatkkaskuvllas, manai stivra márkanii ja gávnnai doppe lanjaid maid sáhttit láigohit oahpahussii. Muhto de bođii gielddus departemeanttas. ¶
Skábmamánus manne oahppit boazodoalloskuvllas streikii, muitala Magne Huva, ohppiidlávdegotti jođiheaddji. – Streaika bisttii vahkku, de lohpidii departemeanta ahte dál galgá juoga dáhpáhuvvat. Mii vulggimet Osloi gos leimmet šiehtadan čoahkkima eanandoalloministariin. Muhto doppe beasaimet hupmat dušše daiguin boares byrokráhtaiguin geaiguin leat ovdal diggon. Mii oaččuimet lohpái ahte 8. vahkkus galgá leat boahtán juogalágán čovddus. Muhto dál, 11. vahkkus, eat leat vel oaidnán das maide. ¶
Studeantan “logi jagi maŋŋá” lea leamaš áibbas eará studeantaeallin go ovddet háve. Dalle sáhtten bargat ija ja oađđit beaivvi. Dál leat bearaš, uhca mánát ja ollesáiggi bargu. Vuosttaš jagi ovdánin dattetge lohkamis áigetávvala mielde, muhto de hiev-ganin eará bargguide ja váldofága bargočájánas gárttai vuordit. ¶
Dutkanfáddá lea viiddis ja danne lea dárbu ráddjet dan. Válljen guorahallat davvisámegiela Norggas ja Suomas, inge guorahala olles davvisámeguovllu. Mun válljen maid guorahallat demografiijanuppástusaid áigodagas 1860-2000 Norggas ja 1900-2003 Suomas, ja huksen demografiijaguorahallama ovddimusat njealji jagi dieđuid vuođul. Sámegiela buolvvaidgaskasaš sirdáseami eavttuid dutkkan dušše dutkanáigodaga loahpas. Dáid ráddjehusaid lean čilgen buorebut kapihttalis 3.3. ¶
Guovllut sámeguovllu máttabealde šaddet oktan dutkanovttadahkan. Livččii miellagiddevaš dutkat guovllu Sámi ruovttuguovllu ja dološ Sámeguovllu gaskka sierra, ja eandalit daid gielddain maid Marjut Aikio namuha. Dat ii leat vejolaš. Dáid olbmuid gielladili ja giellajovkui gullevašvuođa birra eai leat dieđut čálalaš gálduin. Danne šaddet Suomas vihtta dutkanovttadaga (govus 2.1). In guorahala olgoriikkas ássi Suoma beale sápmelaččaid gielladili. ¶
“Reversal” lea go geahččala jorgalit gielladili hedjoneami. Sáhka lea guovtti hedjonanslájas. Nubbi lea giellageavaheami geahpideapmi almmolašvuođas dihto giellapolitihka dihte, ja nubbi lea viggamuš gádjut áitojuvvon giela. Vuosttaš mearkkašupmi ii leat áigeguovdil Sámis, muhto nubbi mearkkašupmi gokčá viggamušaid gádjut giela dáinna lágiin ahte dihtomielalaččat lasiha vehádatgiela geavaheami almmolašvuođas (mánáidgárddiin, medias jna), ja dakko bokte nannet giela sirdáseami ruovttus buolvvas bulvii. Dán Poulson gohčoda giellamolsuma jorgalahttimin . Aotearoa mánáidgárdelihkadus Kohanga-reo man ulbmil lea gádjut maorigiela, lea ovdamearka giellamolsuma jorgalahttimis. ¶
Todal vállje ieš geavahit tearpma vitaliseren revitaliserema sadjái vai son garvá dakkár áddejumi ahte mii leat máhccamin dillái mii lea leamaš (2002: 16). Nu go giellaealáskahttin -sátni geavahuvvo sámegillii, de dat gokčá buot golbma doahpaga – revival , revitalization ja reversal - ja maiddái Todala vitaliseren -doahpaga. Mun válljen geavahit čoahkkesáni giellaealáskahttin , muhto čilgen dárbbu mielde makkár giellaealáskahttimis lea sáhka. ¶
Giella geavahuvvo buot doaimmain, maiddái alitoahpahusas, stáhta hálddahusas ja riikka mediain. Fishman mielas dát lea alimus dássi maid vehádatgiella sáhttá olahit. Sáhka lea muhtinlágan kultuvrralaš iešstivrema olaheamis, muhto vehádatgiella ain gilvala nannasit eanetlohkogielain, ja vehádatgiela sajádat ii leat sihkkarastojuvvon. Eanetlohkogielas leat ain eanet resurssat. ¶
Just Quigstad (1925) muitala maŋimuš áhpesámegielat iggavuotnalaččaid ja áilu-laččaid giela ja giellageavaheami birra, ja mo sin suopman jávkkai go sii vádjoledje. ¶
Lindgren lea maid ovddidan doahpaga gielalaš “emanicipation” (friddjadahkki) mas giellaealáskahttin lea oassin positiiva identitehttahuksemis. Soai čujuheaba Leena Hussain dasa ahte gielaid gaskkas lea vissis hierarkiija. Muhtin gielain lea eanet árvu (prestiša) go muhtin eará gielain. Giellamolsun dáhpáhuvvá hierarkiijas bajásguvlui: gielas mas lea uhcit árvu gillii mas lea stuorát árvu. Ođđa áiggi ealáskahttin geahččala molsut nuppi guvlui: gielas mas lea stuorát árvu gillii mas lea uhcit árvu. Dán proseassa sivvan atniba gielalaš emanisipašuvnna. (Huss ja Lindgreen 2000.) ¶
Doavttirgráda studeanta Annika Jansson lea Sámi Instituhta prošeaktabargin čuvvon 14 sámi bearraša geat ealáskahtte sámegielaid Norggas, Suomas ja Ruoŧas. Buot gávcci davvisápmelaš bearraša orro Ruoŧa beale Sámis. Sullii 60 ollesolbmo ja 30 máná leat fárus su dutkanprošeavttas mas son lea ovttasbargan maid dáid mánáid skuvllaiguin ja mánáidgárddiiguin. Son lea čuvvon mánáid miehtá beaivvi ja oaidnán mii dáhpáhuvvá giela ektui sihke skuvllas, mánáidgárddis, astoáiggis ja bearašeallimis. Buot bearrášat orrot guovlluin gos sámegiella lea áitojuvvon, nu ahte juohke sajis lea sáhka giellaealáskahttimis. Janson lei gárvvisteamen doavttir-grádabarggu 2003 go jámii. Uppsala universitehta gárvvistii girjji su giehtačállosiid vuođul 2005 giđa. (Jansson 2002 ja 2005.) ¶
Dán kapihttalis áiggun čilget mo mun geavahan ja árvvoštalan dutkanmateriála. Kapihttalis leat njeallje oasi. Dutkanmateriála muitala demografiija, institušunaliserejuvvon ealáskahttindoaimmaid, sámegiela stáhtusa ja sámegielat bargomárkana birra. Demogra-fiijamateriála lea viiddis ja dasa leat laktásan ollu gáldokritihkalaš čuolmmat. Danne šaddá demografiijamateriálaoassi olu guhkibun go oasit ealáskahttindoaimmaid, giela stáhtusa ja sámegielat bargomárkana birra. ¶
Go geavaha sámi jienastuslogu eavttuid rehkenastimis, de lea boađus ahte Norggas ledje 29.304 sápmelačča jagi 1930. 25.935 sápmelačča ásse dán dutkamuša dutkan-guovllus, dáin hállet unnimusat 12.537 sámegiela ruovttugiellan (fuomáš ahte Davvi-Nordlándda sámegielagat eai leat fárus dán logus). Sámegiela hállit oktiibuot ledje unnimusat 12.666. Dát lohku muitala ahte 129 dážas ja kveanas lei sámegiella ruovttugiellan. ¶
Sivat leat jáhkkit ahte álbmotlohkama dieđut eai doala čuohte proseantta deaivása. Iešmeroštallan lei vuođđun ja olmmoš ieš attii dieđu iežas vuosttaš giela ja etnisitehta birra. Dábálaččat livččii dát buorre vuohki, muhto Martinussen (2004: 123) fuomá-šuhttá ahte dákkár registrerenvuohki lea: ¶
Lea eaktodáhtolaš ášši čálihit iežas jienastuslohkui ja 2001 válggain ledje 9.921 olbmo jienastuslogus (Hætta 2001: 150). Nubbi gáldu muitala ahte Sámi jienastus-logus lei menddo vuollegis lohku. Norgga Servodatdieđalaš Diehtobálvalus (NSD) čađahii riikkaidgaskasaš guorahallama našunála identitehta birra 1995. Boađus lei ahte Norggas ledje lagabui 56.000 olbmo agis 18-80 jagi geat devde dalá eavttuid čálihit iežaset jienastuslohkui. Davvi-Romssas ja Finnmárkkus ledje lagabui 15.300. NSD árvvoštallá ahte miehtá Norgga lohku lea veaháš menddo stuoris ja Davvi-Romssa ja Finnmárkku lohku lea veaháš menddo uhcci. Muđui árvvoštallá ahte statistihkalaš oktavuođas leat dát logut buorit. (Kaldgraff Skjåk ja Bøyum 1995: 17.) ¶
Goalmmát kapihttala ságaškuššan čájehii ahte muhtin dutkit, Fishman (1991) ja Hyltenstam gázzi (1999), atniba sámegielat bargomárkana dehálažžan vehádatgiela etnolingvisttalaš ceavzinnávccaid mihtideamis. Danne guorahalan dutkamušas sáme-gielat bargomárkana almmolaš ásahusain iešguđetge dutkanovttadagas 2000-logu álggus. Dieđuid gielladoaimmaid birra lean gávdnan ee. Sámi giellaráđi iskkadeamis (Ravna 2000a), gielladieđáhusas (Sámediggi N 2004), Suoma Sámedikki čielggadusas (Sámedikki S 2000) ja iešguđetlágan čálalaš ja njálmmálaš gálduin. Dáid namuhan sierra guđát kapihttalis. ¶
Norggas ledje 608 máná sámi mánáidgárddiin main davvisámegiella lei váldogiellan dahje bálddalas giellan jagi 1999/2000. Jahkái 2003/04 lei lohku lassánan 1.058 mánnái 33 mánáidgárddis. Daid lassin ožžot 33 máná davvisámegiela eatnigiella-oahpahusa eará mánáidgárddiin. (SD-GOO, čuovus 5.10.) Suomas ledje gis vihtta sámi mánáidgárdi mas davvisámegiella lei váldogiellan dahje bálddalas giellan ja guokte mánáidrieggá davvisámegielat mánáide. Sullii 74 máná oassálastet dáid fálaldagaide jagiid 2003 ja 2004. (Sámediggi S 2004, Guttorm 2005, Pieski 2005, Vaarala 2005, Huhtamella 2005 ja Áššu 2005: 33.) ¶
Sihke Ole Henrik Magga (2000) ja Leena Huss (1999) leaba árvvoštallan davvisáme-giela dili. Magga suokkardallá Norgga dili Hyltenstam gácci taksonomiija ektui (Hyltenstam gázzi 1992 ja 1999), ja geavaha Fishman (1991) gávcci ceahki artihkala loahpaheamis mas son árvvoštallá guđemuš dásis mátta-, julev- ja davvisámegiella lea. Huss fas ságaškuššá olles davvesámeguovllu dili Fishman gávcci ceahki ektui ja son earuha iešguđetge guovlluid gielladili mielde. ¶
Sámi giellaráđđi guorahalai ovtta gieldda dutkanovttadagas namalassii Bearddu gieldda jagi 2000. Doppe leigga guokte sámegielat informántta ja danne ii leat vejolaš dán guorahallamis gávdnat doallevaš loguid dutkanovttadaga sámegielagiin. Ravna (2000a: 15) árvala eará gálduid vuođul ahte Romssa gávpogis ledje sullii 800 sáme-gielaga ja muđui Gaska-Romssa válgabiires sullii 400. Dain ledje sullii 200 boazo-doalli geat geavahit sámegiela beaivválaš váldogiellan (Min Áigi 1999: 29). Oktiibuot ásse dutkanovttadagas 87.595 olbmo jagi 2000 (SGD-SB). ¶
1970 álbmotlohkamis ii leat sápmelaččaid mearri ja giellamáhttu iskojuvvon Davvi-Norgga máttabealde. Auber (1978: 19) fuomášahttá ahte davviguovllu sámegilážiid nuorat vulge dávjá Osloi, Bergenii ja Troanddimii go guđđe ruovttubáikki. Muhtimat ledje oanehaččat ássan doppe oahpu dahje gaskaboddosaš barggu geažil, muhto ollugat maid ásaiduvve máttás. Aubert čujuha magistára Lina Homme (Homme) iskkadeapmái ja árvala ahte Oslo sáhttá leat okta stuorámus sámegielda. Son dattetge lasiha ahte Homme iskkadeapmi ii leat dievaslaš nu ahte ii sáhte árvalit sápmelaččaid logu. ¶
Gielddas ii lean giellaguovddáš. Jagiid 2001-2003 lei Ohcejogas Sámi giella- ja kultursiida mii lei Sámedikki ealáskahttinprošeavtta oassin. Sámi giella- ja kultur-siidda ulbmil lei lasihit sámegiela geavaheami ja sámi kulturgullevašvuođa. Dan dat dagai kurssaid, háleštallandilálašvuođaid ja guovttegielatvuođaseminára bokte. Ohcejogas lágidii maid giellalávguma. Loahpparaporttas čilgejuvvo ahte sámegiela geavaheapmi lassániige dáid olbmuid gaskkas geat jeavddalaččat fitne Sámi giella- ja kultursiiddas. (Ruotsala 2004: 17-18.) ¶
Ii lean giellaguovddáš dutkanovttadagas. Jagi 2001-2003 lei Anára márkanis davvi-sámegielat Sámi giella- ja kultursiida. Dat lei Sámedikki ealáskahttinprošeavtta oassin. Sámi giella- ja kultursiidda ulbmil lei lasihit sámegiela geavaheami ja sámi kulturgullevašvuođa. Dan dagai kurssaid, háleštallandilálašvuođaid ja guovttegielat-vuođaseminára bokte. Loahpparaporttas čilgejuvvo ahte sámegiela geavaheapmi lassániige dáid olbmuid gaskkas geat jeavddalaččat fitne Sámi giella- ja kultursiiddas. (Ruotsala 2004: 17-18.) ¶
Ii lean giellaguovddáš dutkanovttadagas. Jagi 2001-2003 lei Eanodagas Sámi giella- ja kultursiida mii lei Sámedikki ealáskahttinprošeavtta oassin. Sámi giella- ja kultursiidda ulbmil lei lasihit sámegiela geavaheami ja sámi kulturgullevašvuođa. Dan dagai kurssaid, háleštallandilálašvuođaid ja guovttegielatvuođaseminára bokte. Heahtás lágidedje maid giellalávguma. Loahpparaporttas čilgejuvvo ahte sámegiela geavaheapmi lassániige dáid olbmuid gaskkas geat jeavddalaččat fitne Sámi giella- ja kultursiiddas. (Ruotsala 2004: 17-18.) ¶
Ii lean giellaguovddáš dutkanovttadagas jagi 2003. Jagi 2001-03 lei Vuohčus Sámi giella- ja kultursiida mii lei Sámedikki ealáskahttinprošeavtta oassin. Sámi giella- ja kultursiidda ulbmil lei lasihit sámegiela geavaheami ja kulturgullevašvuođa. Dan dagai siida kurssaid, háleštallandilálašvuođaid ja guovttegielatvuođaseminára bokte. Earret eará geavahii meašttir-hárjehalli oahppovuogi dutkanovttadagas mas okta sámegielat hárjehii ovtta eará olbmo sámástit. Loahpparaporttas čilgejuvvo ahte sámegiela geavaheapmi lassániige dáid olbmuid gaskkas geat jeavddalaččat fitne Sámi giella- ja kultursiiddas. Vuohčus gos sámegiela dábálaš geavaheapmi lei measta nohkan, sáhtii fas gullat sámegiela jođedettiin márkanis. (Ruotsala 2004: 17-18.) ¶
Mun dutkkan demografiijanuppástusaid almmolaš čielggadusaid vuođul (Komitean-mietintö 1905:3, Komiteanmietintö 1952:12 ja SG 1972:16), Sámiráđi regi-strerenbarggu vuođul (Nickul 1969), Sámedikki válgalogahallama vuođul (Sámediggi S 2003), sámegiela oahpahusa oahppiidloguid vuođul (Aikio-Puoskari 2004), sámi beaiveruovttuid loguid vuođul (Sámediggi S 2004, Vaarala 2005 ja Áššu 2005: 33) ja Statistihkkaguovddáža Statistihkkabálvalusa dieđuid vuođul (SG-SB). ¶
332 dahje 28 proseantta davvisápmelaččain badjel 18 jagi ledje almmuhan davvisámegiela iežaset eatnigiellan. Oulus gávcci sámegielat vuollelskuvlaahkásaš ja skuvlaahkásaš máná ledje fárus sámegielat beaiverieggás ovtta beaivvi vahkus (Vaarala 2005). Čieža máná ledje fárus seammálágan fálaldagas Helssegis (Áššu 2005: 33). Njeallje máná Oulus, 16 máná Roavvenjárggas ja 27 máná njealji skuvllas Soađegili gielddas máttabeale Sámi ruovttuguovllu, lohke sámegiela válljenávnnasin. Golbma oahppi lohke sámegiela válljenávnnasin Soađegili logahagas ja čieža oahppi Soađegili ámmátinstituhtas. (Aikio-Puoskari 2004, čuovus 5.16.) ¶
Eai lean sámi mánáidgárddit dutkanovttadagas. Guovtti gávpogis lei sámegielat mánáidriekkis oktii vahkus. (Sámediggi S 2004, Vaarala 2005 ja Áššu 2005: 33.) ¶
Dutkamuša oassin lea leamaš guorahallat materiála mii muitala sámegiela hálliid logu nuppástusain dutkanguovllus (kap. 5). Lea vejolaš gávdnat muhtin loguid, muhto materiálii leat laktásan gáldokritihkalaš čuolmmat mat dahket ahte ii sáhte gávdnat áibbas čielga ja luohtehahtti loguid. Omd ii oainne čielgasit maŋimuš 30-40 jagi nuppástusaid buolvvaidgaskasaš sirdáseamis. ¶
Todal, Jon 2005: “Når er eit språk forsvunne? Kritiske merknadar til språkdødmetaforen” Logaldallan Annika Jansson muitosemináras Váimmus čiegan sániid. Uppsala 4.2. 2005. ¶
Go diehtit ahte váhnemat leat deaŧaleamos sámegiela oahppogáldun, de ii leat imaš ahte 94 % daid váhnemiid mánáin geat eai máhte sámegiela eai oppanassiige máhte sámegiela. 34 % sámegielat váhnmiin dadjet ahte mánát eai máhte sámegiela. Dat čujuha ahte mánáid oassi geat máhttet sámegiela lea allelis dain geain leat mánát vuollil 18 jagi. 28 % váhnemiin geain eai leat mánát vuollil 18 jagi dadjet mánáid máhttit sámegiela hui bures, ja oassi geain leat mánát vuollil 18 jagi lea 42 %. Vuostálasat leat 40 % váhnemiin geain leat olles mánát geat eai máhte sámegiela, ja 29 % geain leat mánát vuollil 18 jagi. Dat muitala ahte leat eanet ođđa buolvvas go ovdal geat ohppet sámegiela. ¶
Sámegielalaš váikkuhangaskaoapmi man galggašii vuoruhit boahttevaš jagiid, lea maiddái dat gaskaoapmi mii oaččui deaŧalašvuođas alimus árvvu; sámegieloahpahus vuođđoskuvllain. Dat muitala ahte dán oidnet geađgejuolgin sámegiela ovddideamis. Baicca leat olu uhccit oassi geat oidnet sámegielaoahpahusa joatkkaskuvlla dásis deaŧalaš váikkuhangaskaoapmin. Dattege leat erohusat iešguđet giellaguovlluin. Máttasámi guovlluin oidnet 30 % sámegieloahpahusa joatkkaskuvllain deaŧalaš vuoruhanguovlun. Davvisámi ja julevusámi guovlluin fas 9 ja 11 %. Lea čielggas ahte skuvllat oppalaččat gehččojuvvojit deaŧalaš sámegiela ovddosdoalvun máttasámi guovlluin. Lassin dasa ahte máŋggas namahit oahapahusa joatkkaskuvllain, de leat 54 % geat dadjet ahte ferte vuoruhit sámegieloahpahusa vuođđoskuvllain. ¶
- Láhpoluobbala skuvla 1-7 luohkát: 25 oahppi Buot fágat sámegillii (earret dárogiella) ¶
Dá son muitala vuosttažettiin dan áigodagas go lei oahpaheaddjin skuvllas man namma dalle lei Statens heimeyrkesskole for samer (Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide). ¶
Guokte gievrras albmá vulggiiga várrái guovžžabivdui. Nubbi sudnos lei goddán máŋgga guovžža ovdal. Go soai deaivvaiga guovžža, lei guovžžas nu nealgi, ja lei nu suhtus ahte fallehii albmá-guovtto ovttatmáno. Soai viegaiga beazi duohkái. Guovža ruohtai beazi vuostá ja dohppii rápmáiguin birra beazi. Dat boares guovžabivdi dohppii guovžža rápmáide ja doalai guovžža gitta, ja de čurvii dan nuppái: Boađe goddit! Muhto ii son boahtán, son manai ruoktot. Beaivvi maŋŋil bođii fas geahččat mo su ustibis lei, gean son gáttii leat jápmán. Son oinnii ahte ustit lei ain eallimin. Go bođii lagabuidda, dajai ustit guhte lei doallamin guovžža: Boađe doallat! Dás ii leat mihkkege váralaččaid, dasgo guovža lea váiban, ja gaccat leat darvánan beahcái. De nubbi bođii ja doallagođii guovžža. Dalle dajai guovžabivdi: Doala dal don ges ovtta beaivvi! Jus luoittát, de borrot. Albmái ii duosttan luoitit. Go beaivi lei gollan, bođii guovžabivdi ja gottii dan guovžža, ja jearai ustibis: Lea go buorre guđđojuvvot okto go olbmos lea heahti? 13 29 57 97 113 132 149 158 ¶
Boađus eanemusat 3 me omd doallagođii guovžža/jus luoittát de borrot/ii duosttán luoitit = 1 doallagođii guovžža + jus luoittát de borrot + ii duosttán luoitit = 3 De nubbin bođii ja doallagođii guovžža. Dalle dajai guovžabivdi: - Doala dal don ges ovtta beaivvi! Jus luoittát, de borrot. Albmái ii duosttan luoitit. ¶
Goappašagat jurddašišgođiiga mo dan sáhtášii bargat. Fáhkkestaga áiccaiga albmá vázzašeamen eatnamis. Almmái lei čoggan assás olgguldas-biktasa ala go lei nu čoaskis. ¶
Hans Nergård (Hánas Ándde Hánsa) lea riegádan 1924:s ja bajásšaddan Kárášjogas. Sus lea Romssa oahpaheaddjiskuvla ja lásseoahppu duojis, sámegielas ja uŋgáragielas. Hánsa lea bargan vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Návuonas, Kárášjogas ja Guovdageainnus, ja áigodagas 1964–69 son lei joatkkaskuvlla rektorin Guovdageainnus. Dá son muitala vuosttážettiin dan áiggi birra. ¶
– Dat lei mu máttaráddjá, muitala Hánsa. – Nu ahte ii lean áibbas amas jurdda mu sogas váldit oahpaheaddjioahpu. Mu váhnemat leigga smávvadálolaččat ja sudnos ii lean eará go álbmotskuvla, muhto háliideigga ahte mun galgen gazzat oahpu. ¶
61. - mun lea vissis dan ala ahte dálkkodeapmi lea veahkehan divššohasa. 1 2 3 4 61 ¶
halv million må nok minst til. – I første omgang vil vi få i stand hovedhuset, påpeker han. Camping Innmarka skal brukes som før til grasproduksjon både for tørking og rundball, men det blir ikke snakk om husdyrhold ut over hest og kanskje kløvrein. Nede ved elva ligger en liten campingplass med fire hytter og et servicebygg tilhørende gården. Et utgangspunkt for turisme, men i småskala det også. Hvorvidt det blir fastboende igjen på Bjørkmo er ikke avklart. – Slik det ser ut i dag er alle i distriktet bosatt i kommunen med hus og hjem. Blir det drift her må vi nok ha noen boende her for å ha oppsyn med stedet, funderer han. ¶
Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheapmi lea stuorát ja váddáset hástalus go ledjen jáhkkán. Ulbmil lea dieđusge ahte mii lihkostuvvat boazologu unnidemiin, lohká prošeaktajođiheaddji Nils Vasara-Hammare. Agnar Berg Vasara-Hammare lea bures sajáiduvvan boazologu heiveheami kantuvrra jođiheaddjin, mii lea Guovdageainnus. – Eanas boazoeaiggádat dáppe Guovdageainnus gal leat juo dovddiidan mu. Go gilis gávnnadit, de mii dávjá humadit min kántuvrra barggu ulbmila birra, muitala Vasara-Hammare. Boazodoalloduogáš Kántuvra ásahuvvui golggotmánus diibmá. Prošeaktajođiheaddji álggii ođđajagis. Vasara-Hammare lea stáhtadiehtága lohkan ja lea maŋemus njeallje jagi bargan Sámi Instituhtas Guovdageainnus. Boazodoallu ii leat almmotge amas sutnje, go son han gullá boazodoallobearrášii Ruoŧa bealde. – Mu mielas lea buorre fas beassat boazodoaluin bargat dáinna lágiin. Stuorámus erohus Norgga ja Ruoŧa beale boazodoaluin lea ahte Ruoŧa ¶
«Reindeerspotting» Hammerfeasttas lea turistaealáhus ipmirdan ahte bohccot gávpotgáhtain eai leat dušše giksin, muhto sáhttet maiddái leat ávkin sin ealáhussii. – Mii leat lágidan gávpotmátkkiid turisttaide mas ulbmilin lea gávdnat bohccuid ja govvet daid ja iežaset govvehit bohccuiguin. Mátkkiid vuovdalit «reindeerspotting» namain. Mátkkiin dieđusge maiddái čájehit gávpoga ja muitalit dan birra, muhto váldoulbmil lea gávdnat bohccuid, muitala Ingrid Rebbestad, Hammerfest Turist AS fitnodagas. Rebbestad muitala ahte sihke norgalaš ja olgoriikkalaš turisttat atnet eksohtalažžan oaidnit bohccuid gávpotgáhtain. – Heajut bealli turistaealáhussii lea ahte «gávpotbohccot» nuoskkidit gáhtaid. Galggašii hutkat vuogi movt jođánit jávkadit bohccobáikkaid gávpogis. ¶
johttit eret Fálas. – Beroštusriiddut lea oalle albmosis. Mii háliidit viiddidit gávpoga. Boazodoallu ii hálit gávpoga viidut. Sátnejođiheaddji muitala ahte «boazogiksi» lea vearránan maŋemus moadde jagi. Son muitala ahte bohccot borret buot maid gávdnet gilvvagárddiin ja girkogárddiin ja ahte olbmot ballet «gávpotbohccuin» . – Diet lea ge vel boahtán: Ahte olbmot leat ballagoahtán bohccuin. Bohccot mat dál leat gávpogis, leat nu hárjánan dasa ahte eai šat sirdde eret biillaid ovddas. Váidán boazoeaiggádiid Vaikko lea sáhkalaga orohagain ja boazodoalloeiseválddiiguin, de almmot mearridii ovttajienalaš suohkanstivra mannan geasi váidit orohaga rihkkon guođohangeatnegasvuođa. Suohkan lea maiddái politiijaid bivdán čavget guođohangeatnegasvuođa. ¶
Ain lea eahpesihkar váldo go suohkana váidda vuhtii. Dat mii gal baicca lea čielggas lea ahte gávpot dat lea leavvan boazodoalu guohtuneatnamiidda. Jakobsen muitala ahte bohccot Hammerfeastta gáhtain lea juoga mas sihke báikkálaš politihkkarat ja hammerfeastalaččat beroštit. Suohkan lea vel dan nai namuhan ahte fertešii bálkáhit «cowboyaid» ja heasttaid doalahit bohccuid eret gávpogis. Lea maid ságaštallon gilvit eatnamiid olggobealde gávpoga, vai bohccot eai dárbbahivčče gávpogis ohcat herskuid. – Lea go dus mihkke buriid dadjat bohccuid birra? – Eandalii, turisttat liikojit bohccuide ja atnet daid eksohtalažžan go gávpogis vázzet, dadjá Hammerfeastta sátnejođiheaddji. Den magiske R ¶
Sagat – Samisk Avis AS Laatasveien,Postboks 53 9711 Lakselv/ Leavdnjá Redaktør Geir Wulff E-post: avisa@sagat.no Skivebom med all slags småskala Arnstein Stensaas kaller det skivebom å satse ressurser på at «alle» i næringen skal slakte, videreforedle og omsette selv. – Det som trengs er penger til å forsterke markedsføringen av reinkjøtt, sier han. Av Per Torbjørn Jystad Stensaas Reinsdyrslakteri AS og majoritetseieren Arnstein Stensaas, må som en av de to store innenfor slaktog foredling av rein i Norge, ofte leve med beskyldningene om at reineierne ikke får nok igjen. – Det er svært bra at vi prøver å øke verdiskapingen innenfor næringen, men min oppfatning er at reineierne får best pris for kjøttet ved at man investerer i markedsføring nasjonalt av reinkjøtt fremfor at «alle» skal satse på kjøttproduksjon, sier Stensaas. Stensaas har sammen med Åge Pedersen i Finnmark kontroll over 4/5 deler av reinslaktingen i Norge. Omsetningen ved Stensaas ligger på rundt 30-33 millioner kroner i året. I fjor ble det et underskudd på 70.000 kroner. Normalt ligger overskuddet på 400.000 til 500.000 kroner. – Med andre ord vi tar ikke ut noen stor profitt, slår Stensaas fast. Kjedene styrer reinen At stadig flere reineiere selv skal slakte, videreforedle og omsette, har han derfor liten tro på. ¶
Kota-Poro tilbyr reinkjøtt til restauranter Slakteri- og videreforedlingsbedriften Kota-Poro i Nord-Finland har utviklet flere spesialiteter. Oppskriften bak suksessen er en kombinasjon av beliggenhet nært et stort restaurantmarked og utvikling av etterspurte produkter. Av Magnar Evertsen Noen mil nord for Rovaniemi i Nord-Finland ligger Kota-Poro, en småskala reinkjøttbedrift som årlig slakter og videreforedler 1.500 reinsdyr med en tilhørende omsetning på 2,9 millioner norske kroner. Fire år etter oppstarten er det en optimistisk gründer og andelseier Eerik Mustonen (53) Reindriftsnytt møter. Skinke til begjær Driverne av Kota-Poro har utviklet mange ulike produkter av reinkjøtt. Det meste er basert på kalvekjøtt, og i dag selges 15 spesialiteter som man har klart å finne tilstrekkelig store markeder til. I porteføljen er; gryteklart kjøtt, pølser, pålegg, varm- eller kaldrøkt, biff og steik. Ulike typer pålegg og forretter gir størst fortjeneste. Den mest kjente og største suksessen er en påleggsskinke kalt «Nordic light» . Skinken er et blandingsprodukt der halvt om halvt med røkt reinsteik og røkt svinesteik er satt sammen. Det lyse svinekjøttet er i midten mens det røde reinkjøttet ligger som mørke striper på begge sider av svinekjøttet. Derav navnet «Nordic light» . Siden svinekjøtt er billigere enn reinkjøtt kan produksjonskostnadene reduseres med ca. 20 prosent. Spesialiteten selges likevel som et reinkjøttprodukt, og den lave utsalgsprisen på «Nordic light» har gjort påleggsskinken populær i restaurantmarkedet. Skinken har også fungert som en døråpner for andre spesialiteter fra KotaPoro. Årlig produserer og omsettes ikke mindre enn ca. 2.000 kg av «Nordic light» og like mye av en annen spesialitet; grillpølse av rein. Lokalt marked Reinskav er dog lettest å selge, og vi kunne distribuert langt mer, forteller Eerik Mustonen, som samtidig understreker at de tilbyr reinskav av svært høy kvalitet. Det dårlige småkjøttet males til pølse. De sentrale kundene er de mange hotellene og restaurantene ved det populære alpinsenteret Levitunturi, like i nærheten. Dit går det også knapt 200 hele steiker i året. I dag er beinene/skankene vanskeligst å selge, selv om lokalbefolkningen kjøper en del for å koke margebein. Tidligere fikk vi også solgt beinene til porselensfabrikken. Siden denne fabrikken nå har sluttet å kjøpe bein forsøker Mustonen å lage en sylte/tykningsmiddel/ «grayvi» av beinene, men dette produktet er ikke ferdig utviklet ennå. Videre tørkes hjerter, og tungene selges til lokalbefolkningen, mens 20 centimeter lange indre- og ytrefilet av kalv går til restauranter i Helsinki. ¶
Poro ja Riista – konkurs For bare 14 år siden var Poro ja Riista OY fremdeles den dominerende slakteri- og videreforedlingsbedriften for reinkjøtt i Finland. Bedriften som ble etablert i 1937 var et kooperativ eid av reineierne, og den lå nær Rovaniemi – midt i området for finsk reindrift. Problemene for bedriften startet med en arbeidskonflikt. Uenighet mellom arbeiderne og lederen, Risto Sarala, endte i en streik. I kjølvannet av streiken spredte det seg raskt et rykte. I følge ryktet hadde reinskrottene under streiken hengt for lenge i romtemperatur. Kjøttet fra bedriften var derfor råtnet og av dårlig kvalitet. Ryktet ble trolig satt i gang av misfornøyde arbeidere. Resultatet var at kundene sviktet bedriften, og Poro ja Riista gikk konkurs i slutten av 1989. I kjølvannet av denne konkursen er det etablert flere småskala slakterianlegg i Finland. I dag finnes det 14 slike sentraliserte slakteri, 28 godkjente videreforedlingsanlegg og 2 kombinert-anlegg – et av dem er Kota-Poro. 10 av disse er i svært god stand. Men noen av dem vil få problemer med store oppgraderingskostnader dersom det ikke gis en rimelig tid for disse småskalaanleggene til å tilpasse seg EU’s hygieneregelverk, som nå trår i kraft. ¶
motge ahte dáidet ádjánit guhkit. «Riedja» Oskal-Unit-Ántte Biret, Berit Oskal Eira lea NBR ovddasteaddji Sámivuoigatvuođa-lávdegottis. Son lohká ahte lassin čálalaš dieđuide de lea dárbbašlaš čađahit ođđa dutkamiid eatnamiid ja čáziid sámi geavaheami ja vuoigatvuođaid birra. – Finnmárkkus lei olu riedja vuosttaš lávdegotti barggu olis. Movt vuostáiváldo Sámivuoigatvuođalávdegoddi eará fylkkain? – Lávdegottis leat olu «beroštusbealálaččat» mielde, ja mii beassat vuos gaskaneamet digaštallat ja guorahallat áššiid. Nu šaddet unnit riiddut maŋŋel, go áššiid vuos leat ollu bealit vuđolaččat gieđahallan siskkáldasat, oaivvilda Berit Oskal Eira. Ovddit lávdegotti ektui lea dán lávdegottis viidát áššesuorgi. – Mii fertet vuhtii váldit ahte Tromssa bealde lea davvisámi giella ja kultuvra, lullelis fas julev- ja oarjelsámi giella ja kultuvra. Boazodoallu lea oalle stuora ealáhus dan viđa fylkkas, muhto das lea relatiivvalaččat unnit ja unnit mearkkašupmi mađi lullelii boahtá. Seammaládje lea sámi váikkuhanfámuin. Dasto leat dáin fylkkain oallut iešguđet eananeaiggádat; priváhta olbmot, ja stáhta ja suohkanat eaiggáduššet eatnamiid seamma eavttuid vuođul go priváhta olbmot, ja dasto leat vel stáhtaalmennegat (stáhta oktasašmeahcit), muitala Sámivuoigatvuođalávdegotti jođiheaddji. ¶
Av Leif Pareli, Norsk Folkemuseum Boazodoalloođđasiin nr. 2, 2003 čállo ahte gazirdanniibi lea adnon nu guhká go boazodoallu lea leamaš. Ahte dát ipmárdus maiddái lea earáin boahtá ovdan Ságat-áviissas, gos 67 jahkásaš boazosámi nisu lohká ahte gazirdanniibi lea adnon don doloža rájes ja nu guhká ahte son ii dieđe álggu. Lea go duohta ahte gazirdanniibi lea nie dološ, dego eamisámi symbolalaš dávvir? Okta boarráseamos čálalaš muitalusain njuovvama birra lea Johan Turi girjjis Muitalus sámiid birra/En bog om Lappernes Liv, mii almmuhuvvui 1910:s. Doppe muitaluvvo ahte bohcco godde dainna lágiin ahte čuggeje milgii, ja dan orrot dahkan dábálaš, njulges niibbiin. Ii muitaluvvo mihkke dan birra ahte sis livččii sierra niibii dasa. Gazirdanniibii ii ge namuhuvvo Ossian Elgstrøma vuđolaš girjjis Karesuandolapparne (1922). Son válddahallá dárkilit iešguđetlágan niibbiid ja dohpaid, sihke govaid ja teavstta bokte, muhto soju niibbi gal ii namut. Baicca nanne čielgasit ahte: «Niiberuovddit ... leat govdadat ja njuolgadat. ... Šimir lea njuolgat.» Son muitala njuovvama birra juste seamma ládje go Johan Turi: «…snáhppát čuggejuvvo niibi bohcco váibmui gitta nađa duohkái.» Seammaládje go Turi nai, de čállá son ahte boazu čuoččeha maŋŋel go lea čuggejuvvon (giehtaduvvon), muhto jápmá jođánit ja gahččá fas dakkaviđe. Na gos ja goas de boahtá gazirdanniibi? Eanandoallodepartemeantta čállosis 19.4.1937 daddjo: «Leat dárkilit guorahallan humánalaš vugiid bohcco goddimii. Bohcco dovddagovddáš lea stuora vuoiŋŋamaččaid ovdabeali bajáravddas. Boazu ii jámál jus dán guovddáža doaibma ii botkejuvvo, ja dat dahkko dušše go báhčá njuolgá stuora vuoiŋŋamaččaide, dahje go čugge vuoiŋŋamaččaide, namalassii đugge niskái niibbiin mas lea dakkár sodju ja guhkkodat ahte deaivá ja ollá stuora vuoiŋŋamađđaide. Eanandoallodepartemeanta lea ráhkadahttán dakkár niibbi ja dat lea sáddejuvvon buot orohagaide riikkas.» Dát doallá deaivása dieđuid ektui informánttain dan birra ahte gazirdanniibi bođii dábálaš atnui maŋŋel soađi. Boares vuohki, giehtadeapmi (dábálaš niibbiin váibmui čugget), geavahuvvui almmotge ain guhká. Dáiddii leat boares dábi dihte, muhto maiddái danne go varra čoahkkana goruda sisa go bohcco čugge váibmui – giehtada. Gos de bođii soju gazirdanniibi? 1985:s oaččui Norsk Folkemuseum ¶
Máhtte oinnii, go Máret bážii snártala ¶
Máhtte muitala Márehis. ¶
Sabehiid ala borggai ¶
Máhtte ii bállehan bohttala gostege. ¶
Máhtte gielistii Máreha ala ¶
Máret bijai bijadiid Máhte ala ¶
Máret geavai Máhte ala ¶
Dávda geavai dearvvašvuođa ala ¶
Geavu ala oidnojedje sitnjamen čuovggat ¶
Máhtte bahánii Márehii ~ Máreha ala ¶
Máhtte vuođđudii oaivilis Máreha ságaide ~ Máreha ságaid ala ¶
Máhtte suhtai Máreha ala juohke duššis ¶
Máhtte devddii ášši Máreha ala ¶
Máret geahčai skábe ala ¶
Máhtte manai Mázii ~ Anárjoga sisa ~ vári (n)ala ~ guhkás. ¶
Máhtte njoarai Máreha várás Juhánii bohttala sisa gáfe ¶
Máret beasai mielaid ala ¶
Biera belkkii Niillasa nala ja nu dagai maiddái Ásllat ¶
Aiddo ovdal go skuvla álggii, de váillui mis oahpaheaddji. Skuvlastivra fuomášahtii skuvladirektevrra ahte gilis lei nuorra olmmoš gii máhtii sámegiela, ja gii mielaskuttai bargat oahpaheaddjin skuvllas. Son lei studeanta gii lei moadde jagi bargan oahpaheaddjin. Muhto skuvladirektevra ii fuollan sus. Moadde beaivve maŋŋá bođii nuorra rivgostudeanta Oslos. Son lei giđđat artiumain geargan ja dieđusge ii máhttán sámegiela. Dát muitala makkár skuvlapolitihkka lei sámi guovlluin dan áigge. Buot oahpahus galggai dáhpáhuvvat dárogillii. ¶
Golggotmánus finadin Alaskas 3beaivásaš konferánssas gos Alaska álgoálbmogat deaivvadit. 1898:s johte muhtun boazosápmelaččat Finnmárkkus Alaskai oahpahit inuihtaide boazodoalu birra. Dál leat sin maŋisboahttit álggahan čájáhusa mas ulbmil lea čájehit movt sápmelaččat elle Alaskas. Dákkár mátkkis, guhkkin dábáláš bargodoaimmain, asten maiddái guorahallat veaháš min árgabeaivválaš eallima. Ja buohtastahttit min dili sin diliin. Konferánssas lei sierra oassi vuorasolbmuid váste. Konferánssa oasseváldit besse oahpásnuvvat máhtuiguin ja vásáhusaiguin maid vuorasolbmot leat gazzan guhkes eallimis ja árbevieruin mat leat huksejuvvon dakkár árvvuid nala maid lea dehálaš seailluhit. Min hástalus lea guorahallat movt dálá servodagas galgá gáhttet dan máhtu mii vuorasolbmuin lea, ja movt dan galgá sirdit boahttevaš buolvvaide. Boazodoalloálbmogis, nu go eará álgoálbmogiin, leat vuorasolbmot leamaš áibbas dárbbašlaš vuođđun máhtu dáfus. Danne leat vuorasolbmot adnojuvvon hui árvvus. Dán vuođul fertet alddiineamet jearrat muhtun gažaldagaid. Leat go mii šaddan nu áŋgirat ja boađusdiđolaččat ahte eat astta guldalit vuorasolbmuid ja atnit fuola dan máhtus maid sii leat buolvvaid čađa háhkan? Lea go Sámis šaddan nu ahte leat nuorat geat leat jierbmámusat? Leat go vuorasolbmot muoseheamit min mielas jus váldet sáni čoahkkimiin, danne go sii hupmet earaládje ja ádjánit guhkit go leimmet eaktudan? Lea go nu ahte vuorasolbmot eai leat ávkkálaččat boazodoalus ja muđui servodagas? Mun jáhkán ahte lea dehálaš ahte Boazodoallohálddahus jearrá dáid gažaldagaid. Seamma dehálaš lea ahte NBR, Sámi allaskuvla, Sámediggi ja earát geat barget sámi áššiiguin, jerret dáid gažaldagaid. Mii berret čoahkkanit ja ságastallat movt galgat vára váldit árbevirolaš máhtus ja movt galgat vuorrásiidda háhkat arena gos sii besset juogadit iežaset máhtu minguin. Muhto dalle fertejit áššit dáhpáhuvvat vuorasolbmuid eavttuid mielde ja sin gulahallanvugiid mielde. Lea dehálaš ahte dát máhttu aktiivvalaččat geavahuvvo luondduhálddašeamis oppalaččat, ja boazodoallohálddahusas erenoamážit. Okta vuohki movt NBR ja Boazodoallohálddahus sáhtáše dán dahkat, lea bidjat gáibádusaid dutkanruđaid juolludeami oktavuođas. Dákkár gáibádus čuovušii maiddái Stuoradikki eavttuid go gieđahallet Inst. S. nr. 12 (2002–2003) Sámi alit oahpahusa ja dutkama birra. Dán čavčča eai juolluduvvo ruđat ođđa dutkanprošeavttaide daid prošeavttaid geažil mat leat jođus ja mat čatnet ruđa. Dát addá ¶
Bohccobierggu márkandilli lea leamaš earenoamáš heittot dán čavčča. Oallut boazoeaiggádat eai leat beassan vuovdit njuovahagaide. Heajos márkanfievrredeapmi lea váttisvuođaid váldosivvan. Agnar Berg Sámegillii: Karen Anne Oskal Eira – Mis ii leat vejolašvuohta vuostáiváldit buot čorragiid mat livčče fállun. Dilli lea nu ahte mii fertet vuoruhit Kárášjot ja nuortalet boazoeaiggádiid, danne go mis lea singuin leamaš ovttasbargu olu jagiid. Dat boazoeaiggádat han veahkehedje min dalle go lei bohccobiergovátni. Dađi bahábut čuohcá dat Guovdageainnu boazoeaiggádiidda. Ferten dušše šállošit, dadjá Aage Pedersena njuovahaga hálddahusdirektøra Thor -Aage Pedersen. Dilli čuohcá dálveguohtumiidda Váttis márkandilálašvuohta lea boahtán hui unohas áiggis Oarje-Finnmárkku boazoeaiggádiid guovdu. Dán čavčča han leimmet áigon álggahit Oarje-Finnmárkku boazologu heivehanprográmma. Máŋga boazoeaiggáda ledje áigon unnidit boazologu dahje heaitit. Muhtun doaibmaorohagat ledje juo bidjan plánaid movt unnidit boazologu, muhto de bisánii biergojohtu mii hehttii Finnmárkku boazoeaiggádiid njuovvama. – Dat ahte mii eat beasa álggahit boazologu heivehanprográmma dán jagi, lea iešalddis váidalahtti. Muhto nubbi ášši lea ahte dál leat beare olu bohccot dálveguohtumiin, dadjá boazodoallohoavda Ellen Inga O. Hætta. Boazodoallohoavda dadjá ahte dál lea deaŧalaš álggahit viiddis ja systemáhtalaš márkanfievrredeami, vai bohccobiergojohtu buorrána. Pedersen oaivvilda ahte márkanlávdegotti heaittiheapmi golbma jagi dás ovdal lea heajos biergojođu váldosivva. – Mii várriimet dalle juo heaittiheami ja dál oaidnit váikkuhusaid. Bohccobierggu váilevaš márkanfievrredeapmi lea dálá váttisvuođaid váldosivva, muhto leat maid eará sivat. Norgii ostet dađistaga eambbo ruksessarvabierggu olgoriikkas. Dat biergu gilvala njuolgut bohccobiergguin. Bohccobiergu soaitá maid leat beare divrras. Go oasti vállje gaskal importerejuvvon bierggu 100 kr kiloi ja bohccobierggu 240 kr kiloi, de lea čielggas goappá oallugat válljejit, dadjá Pedersen. Juovlakampánja NBR lea bálkáhan Biergodiehtojuohkinkantuvrra márkanfievrredit bohccobierggu ovdal juovllaid. NBR lea lea addán Biergodiehtojuohkinkantuvrii 250.000 kr dan bargui. – Lea mearri das man olu dainna ruđain sáhttá bargat, muhto mii leat válljen kampánja doallat stuorit ostiide, eat ge dábálaš olbmuide. Danne leat dahkan dainnalágiin ahte ráhkadit čáppa, geasuheaddji gihppaga maid juohkit stuora gievkkandoaluide, biebmorámbuvrriide ja resturánt- ¶
taide. Dasa lassin bidjat annonssaid áigečállágiidda maid namuhuvvon ulbmiljoavkkut lohket, muitala Even Nordahl Biergodiehtojuohkinkantuvrras. Nordahl deattuha ahte kampánja lea bohccobiergobuktagiid oppalaš márkanfievrredeapmi ja ahte dat lea ávkin buohkaide geat barget bohccobiergobuvttademiin. – Boahtte jagi áigut mii ráhkadit strategiijaplána bohccobierggu márkanfievrredeapmái, masa boazodoalu ovddasteaddjit oassálastet. Bohccobiergu lea allakvalitehtabuvtta, in ge jáhke boazodoalu duođas diehtit makkár divrras vuorkká nalde sii čohkkájit. Fertet bohccobierggu atnit luksusbuvttan, eat ge Rimi gálvun, dadjá Nordahl. – Nordahl dadjá dasto ahte biergojohtu bisánii danne go bohccobierggu márkanfievrredeapmi lea mihtilmasat unnon maŋemus jagiid. ¶
Importeret Finnmárkkus Arnstein Stensaas Stensaas Reinsdyrslakteri fitnodagas Rørosas muitala ahte lullisápmelaččain eai leat leamaš váttisvuođat dán čavčča vuovdimiin. – Dat lea mannan bures. Mii leat njuovvan ja oastán buot mii lea fállon ja soaitit dálvet fertet importeret ¶
lot almmotge duođáštusat sullii 1960 rájes gitta 1972 rádjái. – Dákko leat ferten viidát diđoštit ja dutkat ieža, muitala Ingolf Balto Kárášjoga Boazodoallohálddahusas. Balto lea ovttas Ansgar Kosmoin ja Anders Aa. Imsain leamaš bargojoavkkus geat leat čállán gulaskuddančállosa. Ovddeš sámeválddiid čállin reivvet leat leamaš deaŧalaš duođáštusgáldon guohtoneatnamiid geavaheamis. Balto bargun lea leamaš duođaštusaid čohkket. – Lean bláđen máŋga mehtara áššebáhpiriid dan rájes go álgen ođđajagimánus dán jagi. Dál mus lea buorre dovdu go orrut gávnnahan vuoiggalaš rájiid, eat ge leat vealahan ovttage, dadjá Balto. Sadjásaš boazodoallohoavda Johan Ingvald Hætta, lea leamaš bargojoavkku jođiheaddji. Son muitala ahte ođđa rájit bohtet eastadit soahpameahttunvuođaid ja dasa lassin dat ¶
veahkkin jávkadit oktasašguohtundoahpaga. Guohtunriekti dahje ii Nu go dál galgá dahkkot, de oažžu juohke siida čujuhuvvot dálveorohaga. Dat lea min mielas hui buorre bealli evttohusas, danne go dálveorohat han lea ge leamaš ráddjejumi faktor. Go dat riekti doaibmagoahtá, de ii gánnát cegget nu stuora ealu dálveorohaga dáfus, muitala Kárášjoga boazosápmalaččaid searvvi ovdaolmmoš, Per John A. Anti. Go lea sáhka Kárášjoga «ođđa dálveorohagas» , ¶
«I was born to it» – lávii dadjat – mun lean riegádan boazodollui. Buohkat ledje boazodoallit Eagit ledje maid boazodoalus. Marita eahki Morten lei lášmes ja buorre boazobargi. Su áhčči Lemet muitalii unnán vieljas birra, muhto rámpui su siivojin ja muitalii ahte das leat nu alit čalmmit. Marita eadni gal baicca dávjá muittašii sivjjogis, ii ge lohkan diehtit ovttage eará gii lei nu gehppešis ja buorre boazobargi. Morteneahki jámii rávisolmmožin váibmosivas. Bearaš ii beassan bahásorpmis ge, go Mihkkal-eahki ges heavvanii 1952:s. Biera-eahki lei náitalan boazosámi nieiddain, Kárášjohnieiddain Kristina Anti. Bieras ja Ristiinnás lei okta mánná, Mary, gii jámii tuberkulosadávddas 21-jahkásažžan. Maŋŋel go nieida jámii, de Biera ja Ristinná leigga nu guovttá. Soai liikuiga mánáide, ja lei álo hávski fitnat sudno luhtte, muhto Biera hedjonii sakka maŋŋel viessobuollima, goas su áhkká duššai. Ristiinnás fas ledje oabbá ja viellja, Káren ja Piera Anti. Piera gohčodedje dušše Anti-namain. Marita muitala ahte goappašagat leigga hui unnit šaddui. Marita ii dieđe šat eanet ¶
sudno birra. Sii masse oktavuođa Antiiguin go Marita áhčči Lemet oktan joavkkuin sirddii Bethelii oarjedavábealde Anchorage. Sámit ja yupikat Marita muitala ahte sis lei buorre oktavuohta daiguin geat doppe orro ovdalaččas (natives). Máŋga sápmelačča náitaledje yupik-nissoniiguin ja ohppe sin giela. Marita áhčči lei maid čađa yupik-gielat. Son humai sámegiela iežas váhnemiiguin ja oappáiguin ja vieljaiguin, muhto eamidiin humai yupik- dahje eŋgelasgiela. Ii oktage sápmelaš datte oahpahan mánáidasas juogo sámegiela dahje yupik-giela. Ieš oahpai Marita yupikgiela easkka rávisolmmožin, earret eará iežas boatnjis, gii lei dáčča-yupik sogas. Sihke Marita áhčči ja su oappát ja vieljat atne sámi biktasiid nu guhká go sin eadni Iŋger Márjá elii. Son ii lean maŋisbohttiidis oahpahan duddjot, ja nu sii eai šat máhttán gávttiid ja beaskkaid goarrut. Áhkku lei almmotge oahpahan nieiddas Elle Márjjá čuoldit, nu ahte jur buot ii lean jávkan. Hádja ja jietna Marita muitá bures iežas mánnávuođa ja movt lei bajásšaddat boazo21 ¶
Wille Rajala er sjef for fornøyelsesparken SantaPark i Rovaniemi. Rajala lover å fjerne platsreinsdyrene og satse på levende rein og ekte produkter fra Lappland. Foto: Agnar Berg 36 ¶
del av vår egen fremtid, men vi er veldig bevist på å være forsiktig for ikke å begå overtramp, sier Rajala. SantaPark ligger noen kilometer utenfor Rovanimi. Parken er en del av et kjempestort tilfluktsrom. Derfor ligger hele parken under jorda. Parken er med sine 50.000 turister i året som en lillebror å regne i forhold til Arctic Center som har 10–12 ganger så mange besøkende i turistsesongen. Men målsetningen til Rajala er klar. Ikke i Norge – I dag er dette en fornøyelsepark. Jeg ønsker å forandre SantaPark til en historisk park hvor turistene skal få ta del i aktivitetene. Is, sne og levende rein skal i fremtiden være sentrale elementene i opplevelsen siden det er dette som er det mest typiske for dette området. På den måten skal dette bli et «landmerke» i Rovaniemi og vi skal trekke til oss langt flere turister. Det kan faktisk godt hende at vi lager en «løype» inne i senteret for kjørerein, sier Rajala. Rajala sier videre at han håper SantaPark kan bli en markedsplass for samiske duodjiprodukter. Johan Mathis Turi, som er president for Verdensforbundet for reindriftsfolk, WHR, sier at han ser en fare med hvordan turistaktørene i Rovaniemi bruker samisk kultur og reindrift kommersielt. – Vi ønsker ikke dette i Norge fordi dette handler i for stor grad om å tjene penger. Det vi kunne tenke oss er informasjonssenter for reindrift med et internasjonalt perspektiv. Det må ikke være et forskningssenter, men heller et fagsenter. Det er to steder i Norge hvor det kunne være aktuelt å legge et slik senter. Tromsø er på en måte vinduet mot verden. Men jeg tror det ville være bedre å legge senteret i et aktivt reindriftsområde og da er det naturlig å velge Kautokeino, sier Turi. Reineier Ilpo Riskilä fra Rovaniemi har drevet reindrift siden han var guttunge. Nå har han og kona startet en tursitbedrift der reinkjøring og reindrift er det sentrale. Foto: Agnar Berg ¶
Det er tre år siden Ilpo Riskilä og kona bestemte seg for å begynne med turister. Nå har de begynt å tjene penger på virksomheten og selv om at det er beinhardt arbeid angrer de ikke på at de startet. – Nå blir det nærmeste som å være på ferie når jeg drar bort herfra for å jobbe med den «vanlige» reinen min, sier han. Bare noen kilometer fra Ilpo Riskilä holder SantaPark til. Senteret er bygd opp som en turistmaskin der det meste skjer etter samlebåndsprinsippet. Men den nye ledelsen og eierne har nå innsett at ekte varer og opplevelser kan trekke flere turister. Derfor skal levende rein erstatte plastrein i SantaPark. Nytilsatt parkleder Wille Rajala river nå «plastjuggelet» og satser på ekte varer fra finsk Lappland. Spesielt for Lappland – Hvis jeg drar til London på ferie så ønsker jeg ikke å se finske badstuer der. Jeg vil oppleve det som er typisk for London. Det samme ønsker jeg å forvandle dette senteret til. «Plastjuggel» og karuseller har turistene nok av ¶
Uldaeallu Huldre-reinflokken Dološ áiggi rájes leat olbmot jáhkkán ulddaide ja uldaealuide. Ja daddjui ahte jus oainnát uldaealu, galggat bálkestit niibbi badjel ealu, ja eallu šaddá du. Da muitala Nils Isak Siri fearána go son oinnii uldaealu. Muhto bálkestii go son niibbi badjel uldaealu ? Håkon Isak Vars – Dát dáhpáhuvai hui áigá, go ledjen lunttaš. Dan áigge jođiimet Uli-sullos, ja leimmet aitto vuojahan sullos nannami. Mis lávii áidi Boazováris, man duohkái eallu bođii, ja dan duohken láviimet jorgalit ealu fas meara guvlui dassážii go johttát dálveeatnamiidda. Nu maid ledjen dán beaivvi vázzime áideguora, ja eallu lei áidemohkkái čoagganan. Mun dasto vázzen áideguora ealorádjái, ja vuojehišgohten beatnagiin fas meara guvlui. Eallu gal de dieđus manai fas vulos meara guvlui, ja mun vázzen várddus báikái geahččat movt manná. Oidnen dat manai vulos, ja čohkkedin vuoiŋŋastit. Mun lávejin suoli borgguhit dan áigge, ja čohkkedin giessat sigareahta. Ledjen jur cáhkkehan sigareahta, de gulan bielluid ja ruovgama ordda bealde. Mun dieđus viehkalin geahččat mii dat lea, go ii ná jođánit goit almma eallu lean fas jorggihan? Go bohten badjelii, oidnen die lea eallu. Hirbmat leahtuin manná aktan bielloskádjan áidemohkkái gos aitto ledjen jorgalan ealu. Mun viehkalin ovdii, cavgilin beatnaga vai ii njeaidde áiddi, ja jok54 ¶
dovdan olbmo, ja imaštallen movt son diđii mu nama. Mun oidnen luhkas nama, muhto in dovdan dakkár namat olbmo. Mun in háhppehan dadjat maidege, ovdal olmmái lohká; -Gal don ledjet juo buorre mánná go bissehit mu ealu. Dál gal livččii mannan čađa áiddi. Gal mun ges du veahkehan muhtomin go don dárbbašat mu veahki, dajai olmmái ja vulggii ealus maŋŋái. Olbmás lei beana fárus, iige dat lean cieladange. Mun imaštallen mii die ges lea olbmuid mii diđii mu nama ja logai iežas eallun ealu maid ledjen jorgalan. Dan imaštallen, go dáppe eai galgan leat eará siiddat lahkosiin go min siida. Maŋŋel maid fuomášin ahte mus han lei maid beana fárus, njealječalmmat beana ja hui doron. Muhto ii dán olbmá beatnagis, iige olbmás alddis, beroštan mu beana maidege, muhto ealu gal jorgalii. Go de fas ollejin váhnemiiddán lusa, muitalin fearána. Soai logaiga ahte mun lean uldaealu oaidnán maid jorgalin, ja lei ulda mii bođii mu ságaide. Olbmá luhkas lei namma, ja dakkár namat olbmo eat dovdan, iige goit min orohagas lean dakkár namat olmmoš. Dán fearána lean máŋgii maŋŋel imštallan, vel dál nai máŋggaidlot jagiid maŋŋel láven jurddašit ártegis dáhpáhusa, muitala Nils Isak Siri. Nils Issát jođii váhnenguovttuin Per A. Siri ja Inger Anna Vars Siriin 60-jagiin ealuines Stálonjárgga orohahkii, Romssa fylkkas, gos dál bargá bohccuiguin. ¶
Dát artihkal mii dás deaddiluvvo, lea ovdal deaddiluvvon Sámi Ællin / Sameliv girjjážis jagiin 1961–1963. Muđui čujuhit Niillas A. Somby artihkkalii Sámi skuvlahistorjjá vuosttaš girjjis, mas son muitala iežas vásáhusaid go lei oahppin boazodoallosuorggis. ¶
Šibitdoallu lea maŋemus buolvvaid hirbmosit rievdan. Dušše dat juo muitala olu go diehtit ahte biergobuvttadeapmi lea lassánan 80 % 1900' ja 1958' gaskkas, ja mielkebuvttadeapmi fas 110 % seamma áigodagas. Muhto dien áigodagas eai leat go dušše 35 % lassánan oamit. Maŋŋel soađi leage šibitdoalus leamaš dakkár vierru ahte eai galgga nu ollu oamit, muhto eanet buvttadeapmi. Dat lea earenoamáš buorre ovdáneapmi, ja ii sáhte mihtidit ruđain man ollu sestet barggu ja man sihkkareabbo dat lea dan ealáhusa olbmuide. ¶
Fidnoráhkkanahtti oahpahus boahttevaš boazobargiide ferte bargat dan nala ahte hukse dihtomielalašvuođa ja árvvusatnima dain sámi arbevierun mat leat buorit boazodoalu siskobealde ja seammás bargat vai šaddá dakkár jurddašanvuohki barggu ektui mii lea dieđalaččat jurddašuvvon. ¶
Loahppacealkagis raporttas maid vuosttaš meahccekurssa maŋŋel čálii 1959:s lea vuolláičálli čállán ee. «Johttisámimáhttofágas ja earenoamážit meahccekurssain leat mis skuvlla dáfus hui unnán vásáhusat maid nala sáhttá hukset viidáseappot. Danne fertet rehkenastit moadde jagi dasa ahte gávdnat vuohkkaseamos oahpahusvugiid. Dan botta ii berre kurssa čatnat dihto báikkiide dehe dihto bargovugiide. Ferte geahččaladdat – fuolalašvuođain – ovttasráđiid johttisápmelaččaiguin ja eará áššedovdiiguin.» ¶
Lea várra jurdda dán kurssa bidjat soames eanandoalloskuvlii. Dasto čuožžila gažaldat skuvlabáikkis boazodoallosuorggi joatkkaoahpus, nappo dakkár mii hukse boazodoallosuorggi nala mii lea suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas. Dasto besset sii geat háliidit, eaktodáhtolaččat vázzit 10. luohká doppe. Ruovttufidnoskuvla sámiide Guovdageainnus lea lunddolaš báiki dasa, jus fal oahpahannávccaid sáhttá oažžut. ¶
Oamasteapmi – lágat ja njuolggadusat Várdobáiki BA jođiha mánáidgárddi.Mánáidgárdi jođihuvvo "Mánáidgárdelága” mielde ja láhkaásahusaid ja njuolggadusaid mielde maid Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea mearridan, ja mánáidgárddiid rámmaplána 6 kapihttala mielde Sámi mánáidgárddiid birra. Suohkanis lea bearáigeahču ovddasvástádus/vuoigatvuohta. ¶
Ulbmil Mánáidgárdi jođihuvvo mánáidgárdelága § 1 mieldeMánáidgárdi lea sámi mánáidgárdi. Mánáidgárddiid rámmaplána 6. kapihttala mielda lea sámi mánáidgárdi definerejuvvon ná : Sámi mánáidgárdi lea mánáidgárdi mas mánáin lea sámi duogáš – leat sámit. Mánáidgárddi ulbmil lea nannet mánáid sámi identitehta dakko bokte ahte ovddidit sámegiela geavaheami ja gaskkustit sámi kultuvrra. Mánáidgárddi jođihit sámi pedogagalaš bargit. Mánáidgárdi galgá: ¶
Lydolf Lind Meløy (1908–1999) šattai bajás Viestterálasis ja bođii oahpaheaddjin Guovdageidnui 1937:s. Dalle go čálii dán artihkkala lei son Kárášjoga skuvlahoavdan ja Sis-Finnmárkku skuvlaráđi jođiheaddjin. Maŋŋil son šattai Norgga oahpaheaddjisearvvi jođiheaddjin ja 1968–78 lei son Finnmárkku skuvladirektoran. ¶
Joatkaskuvla-lákka cæl'ká dan ná: «Joatkaskuv'la gal'gá dan ala bar'gat, atte skuvlaváz'zit šad'det čæppes ålmužin, sik'ke vuoiŋalažžat ja rumašlažžat» . Juo, dát dat læ ái'gomus daina skuvlain, ja dán čállaga båk'te gal'gat mii daina æmbu dåvdiidit. ¶
Oai'viáš'ši dain oappoin ii læt dat atte ad'dit nu ållo æmbu dieđoid gå dan maid ál'bmutskuv'la læ ad'dán, muttu oappahantiimot gal'get ad'dit vejulašvuođa dasa atte hubmat kristalaš ja morálalaš áššiid birra. Skuvlaváz'zit gal 'get oap'pat buorebut dåv'dat Bii'bala ja sál'bmagirji, ja gal'get maidái oap'pat dåvdos kristalaš ål'bmuid ællingærdi birra. Daid sær'vái gullá maidái Læstadius. Heivulaš livčii jås skuvlaváz'zin ja kristalašvuođa-oappahæbmi daina lágiin sáttásii loappahuvvut atte konfirmášuvdna dål'lujuvvu dalle gå joatkaskuvla-kur'sa nåkká – årdnet mii Karásjågas læ gæč'čaluvvun skuvlajagi 1955–56 rájis. ¶
Alfon Andersen, Vatnjavárin eret, sáddestii ávisii lohkkiid reive mas son muitala man váiggat hilgadin son mánnán ealvvai [vásihii, gillai] vuosttaš skovlajagi 1946. Soai jumežiin Haralddain eaba máhttán dáru go skovlái álggiiga. Soai skovlogii spanččahalaiga[doarškihalaiga, speažžuhalaiga] čuvddiid bávččagin linjálain jus leigga gullon sámásteamen olgobottu. Muhtin oahppit vel duhkohalle simme sivan. Alfon dadjá: "Mii smávva mánák ruvva [farga, jođánit] oahpaimek midja lei ággan; garra doaškuma dihte seakka gieđaide ja bahá vuoktagaikuma dihte heaittiimek ruvvanaga sámegiela hoallamis." [hoallat = hupmat, hállat], [Andersen, Alfon: Minner fra min barndoms skolegang på Boltås skole. Harstad Tidende 10.08.99.] ¶
Vaikke vuođđogirjjis hállojuvvo čábbát suverena stáhtaid dásseárvosašvuođas, de dáthan ii doala deaivása. Rikkes USA:s lea ollu eanet fápmu go geafes afrihkkálaš stáhtain. ¶
ON:a vuođđogirji ii meroštala stáhtavuođa, muhto searvama eaktun lea ahte ON:a váldočoahkkin dohkkeha politihkalaš ovttadaga stáhtan. Artihkal 4 mielde: ¶
Moai manaime internáhttii gos oahpaheaddji Hjelmbrekke sávai bures boahtima. Fargga leimmet boradeamen ja dasto nohkaime guovtti bolstara ala klássalatnjii. Maŋŋá iđđedaččaid doalvvui Hjelmbrekke munno Fanasgieddái. Son fidnii Hánssa-Jon Issáha viežžat guorbmebiillain. Son lonii munnuide ruđa biilasáhttui ja fanassáhttui Bildámis, ja fargga leimme Iŋggá dálu olggobealde. Dieđusge galggaime sáhtu oažžut. Isit ii lean ruovttus, eamit ieš galggai munno doalvut. ¶
Golggotmánu 25. beaivve: Dál moai letne maŋimuš vahkku oahpaheamen smávibuid. Šállošahtti lea go sii eai leat olus maidige oahppan. Lea dát agálaš giella mii hehtte. Ieža moai ean leat olus sámegiela oahppan, ja moai ean birgehala go fertejetne mánáide oahpahit dárogiela. Boahtte jagi almmustuvvá sámegiela áppes, ja de leaš oaidnit ohppego, moaige sámegiela oktan ohppiiguin. Ikte buvttii Stuorra-Peđar munnje nuvttohiid. Lea váttis fidnet nuvttohiid nummar 46’ sturrodagas, muhto lihkus leat Peđaris seamma stuorra juolggit go mus, nu ahte mun fidnejin oastit buriid nuvttohiid ja mat álgoálggus ledje sutnje gorrojuvvon. Dát leat hirbmat čábbát rukses ja fiskes báttiiguin ja dihpiiguin, muhto mu luottat muittuhit guovžžaluottaid. ¶
Dán artihkkala álggahat man Bill čálii, lei oaivegávpotaviissa čálus man su eadni sutnje sáddii. Mus ii leat dát aviisačálus, muhto mun ádden Bill vástádusas ahte muhtun lea čállán sámegiela oahpahusa birra Kárášjoga nuoraidskuvllas. Dát čálli lea gul čállán ahte sámegiella boahtá jávkat, ja ahte mánáidskuvla lea riektagis go dáruiduhttá ohppiid. ¶
Maŋimuš áiggi loahppabohtosiin , almmatge, olmmošvuoigatvuođa komitea orru dulkomin 1. artihkkala eanet dynámalaš vuogi mielde. Loahppabohtosiin Norgga ektui ja Kanáda ektui, komitea oaidnu lea ahte riikkaidgaskasaš láhka dovddasta álgoálbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa. ¶
7. Komitea, go váldá fuomášupmái iešmearridandoahpaga nu mo dat lea duohtandahkkon Kanádas álgoálgoálbmogiidda, šálloša dan dili ahte sáttagoddi ii leat čilgen makkár ásahusaid doaba sisdoallá, ja hástuha stáhta eiseválddiid raporteret albmaláhkai mo soahpamuša 1. artihkkala lea duohtandahkkon iežadet čuovvovaš raporttas. (CCPR/C/79/Add.105 7. paragráfa, 1999) ¶
17. Nugo Norgga ráđđehus ja parlameanta leaba čilgen sápmelaččaid dili iešmearridanvuoigatvuođa rámmaásahusas, de komitea vuordá ahte Norga raportere sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa birra soahpamuša 1. artihkkala ektui, oktan dán artihkkala 2. paragráfain. (CCPR/C/79/Add.112 17. paragráfa, 1999) ¶
Go mii boahtit sisa ásodahkii, gos Sigmund Steenbuch orru ovttas eamidiinnis, Elsiin, vuosttaš diŋggaid gaskkas maid mii oaidnit lea rátnu mii heaŋgá seainnis. Eat dárbbašge ohcat guhká ovdal go oaidnit eanet muittuid dan áiggis go oruiga davvin. Dáppe lea ee. originála deaddileapmi maid Iver Jåks lea ráhkadan. - Munnos ledje guokte radio, muitala Steenbuch, - muhto Ivváris ii lean oktage. Nu ahte dán dáidaga lean lonuhan Kurier mátkeradioin. ¶
- Mu luohkás lei basára ja čohkkii olles 5000 ruvnno mannat bussemátkái Lulli-Norgii. Galggaimet Osloi ja dan maŋŋil Oarjeriddui, gos bussevuoddji lei eret. Dál ožžon čuolmma: Háliidivččen ahte ohppiin galggai leat gákti mielde mátkkis, muhto seammas dihten ahte dát ii lean váttisvuođaid haga. Čovden dan dán láhkái: Lohken ohppiide ja váhnemiidda ahte Oslos mii galgat Norsk Folkemuseumii ja máŋggas cogget bunáda go mannet dohko. Ja dalle livččii buorre jus ohppiin livččii gákti. Ja oasis ohppiin lei gákti badjelis ja manai bures. Muhto ahte dát lei váttis gažaldat muitala ollu guottuid birra mat ledje dan áiggi. ¶
- Mu ohppiid gaskkas ledje máŋggas geat dihte bures maid sii háliidedje oahpuin. In goassege vajálduhte oahppi gii čálii dárogielbargobihtás ahte son áiggui vázzit oahpu ja boahtit ruovttoluotta ja bálvalit iežas álbmoga. Dát muitala ollu gullevašvuođa ja čeavláivuođa birra. ¶
Oahpásmuvven máŋggain erenoamáš olbmuin. Daid gaskkas lei Per Hætta, gii lei dovddus dáiddár ja maiddái beroštii sakka ovddidit sámi giela ja kultuvrra. Son bođii muhtin beaivvi mu lusa ja bivddii mus veahki čállit mašiidnii artihkkala maid son háliidii Dagbladet-aviisii. Dan son lei illustreren iežas sárggastusain, man lei sárgon tuššain borramusbáhpárii. Artihkkal sárggastusain almmustuvai Dagbladetis ja giittusin veahkis ožžon sárggastusa ja dat mus lea ain. ¶
Dát lea áidna prentejuvvon muitalus, maid mii leat gávdnan, mii duođašta ahte Davvinjárgga gielddas leat leamaš sámegielat oahppit. Muđui sii leat leamaš hui čihkosis. Davvinjárgga 1986 Jahkegirjjis – Årbok for Nordkapp – lei 9-siidosaš artihkal, man namma lei Skolevesenet i Nordkapp kommune (Davvinjárgga gieldda skuvladoaibma), muhto das ii namuhuvvon sániinge ahte sámegielat oahppit dal livčče leamaš doppe. Artihkkala čálli lei Barre Prestbakmo, gii lei gieldda skuvlastivrra ovdaolmmoš áigodagas 1950–63. ¶
De dajan sutnje: – Du teoriija, diet ii doala deaivása. Go mun álgen skuvlii, de in máhttán in sánige dárogiela, in ádden sánige. Muhto dalle go bessen 7 jagi maŋŋá álbmotskuvllas, de ledjen mun buot čeahpimus min luohkkálaččain. Ii lean giella mii dan dagahii, go mun in máhttán dárogiela, dat ii leat munnje oahpahan maidege. ¶
Giella lei stuorámus váttisvuohta. Nugo Bill muitala iežas breavas, de ii báljo lean oktage gii máhtii dárogiela go skuvlii álge. Muhto Uhcaoabbá, Elle Adriánná, duottarstobus gii lei 6-jahkásaš, máhtii veaháš dárogiela, son lei rabas, hállái ja somá. Moai hálaime skuvlastivraovdaolbmuin ja ozaime su beassat álgit skuvlii jagi árabut - veahkehan dihtii munno. Dát ordnašuvai, ja vuosttaš beaivve rájes leigga Sissel-guovttos Uhcaoappáin priváhtaoahpaheaddjin nubbi nubbái. Sissel oahpai sámegiela, ja Elle Adriánná oahpai dađistaga eanet dárogiela. Klássalanjas su geavaheimmet dulkan 1. luohkás. Muhto oktii gal Sissel mettii issorasat giellamoivvis. Rehketdiimmuin galge sii suorpmaiguin lohkat logi rádjái. Sissel geigii bealggi ja jearai: "Mii dát lea?" . Oahppit vástidedje nugo duohta leige: "Bealgi" , muhto Sissel jáhkii son lei oahppan suorbmasáni, ja beivviid ja vahkkoviissaid sii lohke belggiid ja dadje: "Mus leat logi bealggi" . Maid son mánát smihtte? Ja Uhcaoappás lei sihkkarit somá. Muhtun rehkenastindiimmuid Sirpmáskuvllas háliidii Sissel dahkat somábun, ja attii rosiinnaid maid galge lohkat. Dása gal mánát liikojedje, ja ujus oahppi Unni Utsi jearai Sisselis muhtumin mojunjálmmiid; "Rivgu, leago fargga rosindiibmu?" ¶
Go juo leat giellaváttisvuođaid birra hállamin, de háliidan namahastit riiddu mii bohcidii Sámelávdegotti evttohusa geažil. Dát dagahii ollu rieja ja riiddu gielddain. (Geahča čállosa dán birra dán artihkkala loahpas. Doaim.) ¶
Stuorimus elefánta mii lea goddojuvvon, lei badjel njeallje mehter alu ja dettii badjel logi tonna. Dan godde Angolas 1955:s. Elefánttat sáhttet eallit 60 jagi, ja dat sturrot olles eallinagi. Eará eallit eai sáhte nu boarisin šaddat. Ná stuora ealli dárbbaša valjit eallámuša. Dat borrá sullii 150 kilo šattuid ja juhká sullii 80 lihttera čázi beaivvis. Elefántačivga lea 22 mánu njiŋŋelasa čoavjjis ovdal go riegáda. Eanemus čalbmáičuohci elefánttas lea dan guhkes, lihkadeaddji bohccenjunni. Bohccenjunni lea hui ávkkálaš feara masa. Elefánta vuoigŋá ja maiddái haksá dainna. Go áigu haksit guhkkelii, de lokte bohccenjuni áibmui ja njamista áimmu dego dopmonjamaniin. Bohccenjuniin sáhttet maiddái čájehit ahte leat buorit nuppiid elefánttaide. Dat geavahuvvo maid njurggonin. Dainna ráhkadit jienaid ja gulahallet eará elefánttaiguin. Beljiid maid lihkahallet gulahallamis. Elefántačivga njammá njálmmiin. Muhto go rávis elefánta áigu jugistit čázi, deavdá vuos bohccenjuni vuolimus oasi čáziin, ja de cirgala njálbmái. Elefánttat johtalit čoran. Ovtta čorragis sáhttet leat vaikko 40 elefántta iešguđet agis ja sturrodagas. Matriarkalaš servvodat lea servvodat gos nissonolbmot leat jođiheaddjit. Elefánttain lea maid dakkár servvodat. Lea boares njiŋŋelas mii ii leat ožžon čivggaid máŋgga jahkái mii jođiha čorraga, dakkár mii lea badjel 50 jagi boaris. Dain lea guhkes hárjáneapmi ja dihtet buorebut go eará elefánttat gos gávdnojit čáhcerokkit mat maŋemus goiket guhkes goikkádagas. Dat dihtet maiddái guđet bálgát mannet buoremus šattuide ja rásiide. Lea gullon ahte elefánttain lea buorre muitu. Boares njiŋŋelaselefánta duođaštit ge dan, go dat muitá daid ávkkálaš dieđuid. Njiŋŋelas ii leat dušše jođiheaddji ja ofelaš. Dat mearrida maiddái várálaš dilis galget go fallehit vašalačča vai báhtarit. Elefánttat veahkehit álo guhtet guimmiideaset. Dat eai guođe ovttage elefánta báhcit čorragis jus šaddá heahtái. ¶
Kirsti Synnøve Suongir čálii dán artihkkala 2003/04 dálvvi, ja čálii iežas birra ná: «Lean 38 jagi ja boađán Hábmeris Nordlánddas. Mu eatni sohka ledje badjesámit geat fárrejedje Ruoŧas 1850-logus. Fárrejin Detnui 1984. Mu isit lea deanusápmelaš. Moai letne eanandoallit. Munnos leat golbma máná. Sii leat 11, 13 ja 16 jagi. Mánáid áhčči hállá sámegiela singuin, munges dárostan. Sii leat guovttegielagat. Mii leat guovttegielat bearaš, dát lea buktán olu vásáhusaid das mo lea eallit sámi gilis. Dáinna doivo mánáideame oahppat birget dáža servvodagas maid, ja ahte sii de šaddet eanet dihtomielalaččat sámegiela ja – kultuvrra ektui.» ¶
Lean dán ge jagi válljejuvvon váhnenráđđái. Lean hui áŋgir, ja mus lea miella leat mielde viidásat doaimmas buoridit sámi skuvlla. Dan maid erenoamážit smiehtan dán oktavuođas, lea man dehálaš diehtojuohkin lea váhnemiid oktavuođas skuvllain. Muhto áiggun maid deattuhit man dehálaš lea bargat dan ala ahte oahppit besset válljet guokte eatnigiela. Mus lea maid jurdagis ahte skuvla soaitá sáhttit juohkit oahppiid eanet joavkkuide, nu ahte oahppit geat eai máhte sámegiela bures go álget skuvlii, besset ovdánit sierra joavkkus. ¶
Go eallá guovttegielat máilmmis, de lea váhnemiid váldoovddasvástádus válljet man giela mánná galgá oahppat. Vaikko váhnemat eai máhte sámegiela, de lea aŋkke vejolaš duddjot gillii geađgejuolggi. Dalle jurddašan geaid vállje ristváhnemin, ahte čuojaha sámi musihka, ahte muitala sámegiel muitalusaid, ahte geahččá sámi mánáid-tv, ahte sáhttá maid duddjot sámegielat fierpmádaga mánnái jna. Dáthan leat áššit maiguin guovttegielat mánáid váhnenfierpmádat galgá bargat. ¶
Rihkkosa dahje meaddima (forseelse) ráŋggáštusrámmá ii galgá okto leat mearrideaddjin mearridettiin juogo galgá almmuhit láhkarihkku nama vai ii. Muhto ráŋggáštusrámmá muitala man duođalažžan servodat atná dáhpáhusa. Ahte láhkarihkkumis lea bohciidan ollu beroštupmi dahje lea leamaš juonalaš, sáhttet maid leat áššit mat dorjot identifiserema. ¶
Vurdojuvvo ahte mediat gokčet dákkár moraščalmmustemiid, jos dat leat almmolaččat. Dákkár barggus preassaetihkka gohčču áviissaid čađahit ráddjehusaid barggus nu ahte suodjala priváhttaeallima ráfi ja duhtada áššálašvuođa- ja fuollagáibádusa buot reportášain. Ráddjehusat sisdollet ahte ii almmut ovttaskas olbmo priváhta morraša soarddideaddji vuogi mielde. Ferte leat várrogas čatnamis nama morraščájeheapmái, dahje geavaheamis govaid gos sáhttá dovdat olbmuid geat čájehit garra dovdduid. ¶
Lene han dáidá oaΩΩut buot fuomašumiid ja beroštumiid maid dáruiduvvon mearrasámenieida dárbbaša, ja buot lea ovtta áviissa artihkkala ánsu. ¶
Giđđat láve leat hui somá geahččat rievssakiid. Dál go mii orrut meahcis eat dárbbaš eará go eahkedis finadastit šiljus, de mii gullat rievssagiid skeaikimin Veahčakleagis. Dobbelis gilvaleaddjit vastidit. Nubbi muitala ahte dát lea mu guovlu. Njiŋŋelasaide lea bures boahtin. Almmát fuos eret, muinna it biđe. ¶
7. luohkás mis lei Inez Boon oahpaheaddjin. Son lei čeahpes oahpaheaddji. In dalle diehtán man dehálaš rolla sus lei sámegiel álgooahpahusa álggaheamis [Geahča Inez Boona iežas muitalusa, Sámi skuvlahistorjjá 1. girjjis.] Deiven su fas studeredettiin Oslos, dalle son barggai Universitehtalágádusas. Obbalohkái ledje mis čeahpes ja allaoahppan oahpaheaddjit nuoraidskuvllas. Daid gaskkas lei Inger Sophie Bolstad, gii lei báhpa eamit. Su isit Jo Bolstad lei erenoamážit nuoraid báhppa, son huksii nuoraide hui buori ja positiiva loaktinbirrasa. Ee. ráhkadii minguin teahterbihtá man čájeheimmet álbmotallaskuvllas, gosa ollu olbmot ledje boahtán geahččat. Mu váhnemat maid leigga geahččamin ja áhkku, vaikko lei leastadiálaš, iige riekta liikon teáhterii. Liikká manai bures gitta dassážii go muhtin nuorra iđistii lávddi ala neavttašit Jesusa, de gal áhkku njuikii beaŋkkas ja jávkkihii olggos, iige boahtán šat sisa. ¶
Departemeanttas eai vel oro ádden dan, go 24.02.1994 čálii ekspedišuvdnahoavda Hanna Marit Jahr: «Čujuhan maiddái čoahkkimii SOR:in Oslos 30.11.1993, mas čielgasit daddjojuvvui juohkehačča bealis ahte sámi oahppit galge sihkkarastojuvvot seamma máhttovuođu go buot eará oahppit vuođđoskuvllas. Dát lea maiddái ILO-konvenšuvnna 2. artihkkala mielde, mii cealká: «Sihkkarastit dáid álbmogiid lahtuide seamma dási vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid go maid guđege riikka lágat ja ásahusat addet seamma riikka eará veagadatjoavkkuide.» Dát sihkkarastojit oktasaš geatnegahtton oahppoávdnasiid bokte, mat leat buot oahppiid várás. Dat sihkkarastá maiddái sámi ohppiide seammaárvosaš gelbbolašvuođa maŋŋá vuođđoskuvlla.» ¶
Jon Ole Andersen (Erkke Ándarasa Ánderijá Jovnna Ovllá) lea riegádan 1932:s, Horpmás, Deanus ja álggii skuvlii 1939:s. Son muitala dás iežas skuvlafearániid birra Buolbmát skuvllas ja mo son formálalaš oahpu haga lea ollen dan rádjái ahte lea doaibman duoji váldofága sensorin. ¶
Synnøve Persen lea čállán girjji duojára Jon Ole Andersena birra. Girjji namma lea "Muora ii galgga sojahit eambbo go gierdá" , ja lágádus Iđut almmuhii dan 1999:s. Das muitala Jovnna Ovllá maiddái skuvlla birra, ja mii váldit dás mielde moadde bihtá girjjis: ¶
Dás son muitala bajásšaddanáiggistis, skuvlavázzimis ja sámi identitehtahuksenbarggus Gáivuonas, masa ieš lea oasálastán sihke Gáivuona Sámenuorat-searvvis ja Riddu Riđđu-kulturfestiválas. Dán čállosa vuođđun lea sáhkavuorru maid Anita doalai konfereanssas Romssas 2003´ čavčča, man fáddán ledje sámi árvvut skuvllas. Čálus lea oaniduvvon ja heivehuvvon. ¶
Mii čáliimet riffaliin geađgetávvaliidda. Čolgadeimmet távvala ala ja sihkuimet gáktesoajáin. Muhto eat diehtán maid mii čáliimet. ¶
Johan Johannessen ozai giđđat 1997 advokáhta Edmund Asbøll bokte buhtadusa masson skuvllaoahpu ovddas. Dá lea Šállobuhtaduslávdegotti vástádus, 18.03.1999. Mii leat bájuhan olles reivve ja leat deattuhan buoiddes čállosiin osiid, mat čájehit mo dáruiduhttinpolitihkka geavahuvvo buhtadusa biehttaleami bealuštit. Go velá eai leat su namage máhttán čállit riekta, ja dán leat ollusat earátge vásihan, de muitala dát várra man vuđolaš oktagaslaš meannudeami juohke ohcan oaččui. Reive han gal ieš čielggada guottuid. ¶
Ohcan lea ovddiduvvon Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementii mii reivves 24.09.1998 cealká: "Ohcan lea masson ja váilevaš oahpu geažil. Ohcci lei skuvlageatnegas agis 1938:s gitta 1945:i. Son orui Vuohpožis Porsáŋggus. Ohcci duođalaš skuvlavázzimis ii leat makkárge duođaštus. Son muitala iežas álgán skuvlii 1938:s, ja váccii skuvlla 2 jagi ovdalgo duiskalaččat válde skuvlla iežaset atnui. Dan maŋŋá lei skuvlavázzin summal ja soaittáhagas. Ohcci lea danin massán 5 jagi skuvlavázzima soađi geažil. Stuorradikki šállobuhtaduslávdegotti guhkesáigásaš ja bistevaš dáhpin lea ahte ii juolluduvvo šállobuhtadus soahtedilálašvuođaid geažil. Dušše dalle jos ohccis lea leamaš fuonet dilli go earáin seamma dilálašvuođas, de sáhttá árvvoštallat buhtadusa juolludit. Ohcci lea leamaš fidnomearrabivdi gitta 1985’ rádjái, ja dalle šattai bargonávccahisvuođapenšunistan. Son lea leamaš aktiivvalaččat mielde politihkalaš organisašuvdnaeallimis. Eai ovdanboađe dieđut mat selvehit ahte ohccis lea leamaš vearrát dilli go earáin seammá dilis. Ohcci čilge ahte oahppu maid oaččui, lei váilevaš. Oahpahus lei dárogillii, ja ohcci lei sámegielat. Oahppofálaldaga, maid ohcci fidnii, ferte dattetge árvvostallat, vrd. Stuorradikki ja šállobuhtaduslávdegotti dábi, daláš dáruiduhttinpolitihka dábálaš ulbmiliid ektui ja daid praktihkalaš-pedagogihkalaš váikkuhusaid ektui mat bohcidedje dan politihkas. Mii čujuhat, sihke dasa mii guoská dáidda ja eará duogášsivaide maid berre deattuhit árvvostallamis, min čielggadeapmái 23.04.97 sámiid šállobuhtadusohcamiid birra. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta dán maŋŋá ii sáhte mieđihit šállobuhtadusa Johan Johannessenii." ¶
– Mii eat leat rievdadan áigumuša olahit dán boazologu. Ođas lea ahte boazologu heiveheami prográmma sáhttá viiddiduvvot guoskat buot orohagaide miehtá Oarje-Finnmárkku, lohká Boazodoallostivrra jođiheaddji Mona Røkke. Viiddida ortnega Jus ortnet viiddiduvvo buot boazoeaiggádiidda miehtá Oarje-Finnmárkku, de hástalivččii dat buot boazoeaiggádiid unnidit boazologu, lohká son. Røkke lohká ahte Oarje-Finnmárkku boazologu unnideapmi lea juoga mii su mielas lea hui dehálaš, ja ahte Boazodoallostivra ságastallá dan birra juohke čoahkkimis. Son atná váidalahttin ahte iešguđet dilálašvuođat leat dahkan ahte sii eai leat nu guhkás ollen dán áššis, go lei sávahahtti. – Lea čielggas ahte váttis márkandilálašvuohta lea čuohcan min áigumuššii, go njuovahagat eai leat nákcen vuostá váldit daid bohccuid mat ledje fállun. Dat ii leat min stivremis, muhto liikká dat vaikkuha sakka min mearrádusa čađaheapmái. Dan dihte leat mii sáhkalaga Eanandoallodepartemeanttain dán áššis. Mii leat oaidnán ahte vuovdalandoaimmain, mat čađahuvvojedje ovdal juovllaid ja beassážiid, lei ávki. Dan dihte lea dehálaš ain čađahit diekkár kampánjjaid seammás go sihkkarastá ahte bohccobiergu lea oažžumis. Go boazodoallu lea unna biergobuvttádeaddjáš eanandoalu ektui, de navdá Røkke ahte lea vejolaš jođihit dan bierggu mii fállojuvvo. Røkke muitala ahte lea vuohttán dakkár balu boazodoalu bealis, ahte go OarjeFinnmárkku boazolohku lea unniduv- ¶
– In oaidnán vejolažžan unnidit ealu. In livčče sáhttán birget unnit boazologuin go mus lei. De gal lea buoret oalát heaitit, ja Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheami prográmma lei de buorre fálaldahkan, lohká Nils Issát. Eará áigi Juhána Máhte Nils Issáhis ja su eamidis Iŋgor Juhána Márehis leat njeallje rávismáná, golbma nieidda ja okta bárdni. Buohkain lea oahppu, dahje leat oahpu gazzame. – Áhčči lea ávžžuhan min váldit oahpu. Ja go juo vuos lea oahpu gazzan, de lea olmmoš seammás leamaš nu ollu eret boazodoalus ahte lea váttis máhccat dohko, vaikko lea ge bajásšaddan boazodoalus, lohká nieida Inger Máret Eira. – Lea gal veahá imaš jurddašit ahte mii eat šat leat boazodoalus. Moai han letne mánáideame bajásgeassán dasa, ja sis lea leamaš buorre ja oadjebas bajásšaddan, muittaša Máret. Nils Issát muitala ahte olles joavku ságastalai vuđolaččat heaitima birra, muhto ahte son ieš lei mielas heaitit, go dovdagođii rupmašis ahte lea áigi dan dahkat. Son navdá muohtaskohtera ja 4-juvllaga čuohcan iežas dearvvašvuhtii. – Nils Issát han lea bajásšaddan dan áigge goas eai lean skohterat ja 4-juvllagat. Ovdalaš áiggi boazosámit ledje čađa dearvašat. Dálá nuorat, geat dušše skohteráiggis leat eallán, gal dáidet árabut bártidišgoahtit dearvvašvuođain, go sii leat čađat healbadan dearvvašvuođa, navdá Máret. Nils Issát atná heaittihanortnega buoremussan dakkáriidda go sutnje, geat juo leat agi alde ja geain lea oalle ollu boazu. ¶
Jáhkká go maide váillahišgoahtit? – In gáđa ahte válljejin heaitit, muhto dieđusge dáiddán váillahit muhtun beliid boazodoalus. Giđđajohtin lei hávski. Seammás gal in váillahivčče čakčajohtima, seavdnjadin ja dálkin. Láven gal ain dávjá jurddašit ahte livččii suohtas ealu luhtte. Nils Issát almmotge dovddasta ahte lea buorre ja álki go ii dárbbat šat. Muhto go heive, de eandalii vuolgá vieljaidis luhtte finadit. Oallugat álggáše Nils Issát lea jurddahallan boazodoalu boahtteáiggi birra. – Navddán gal váttisvuohtan šaddat ahte leat nu oallugat geat háliidivčče boazodollui, vaikko ii leat buohkaide sadji. Buohkat eai čága, muhto nu han Finnmárkkus lea álo leamaš. Mis eai leat goasse váilon olbmot geat háliidit boazodollui, lohká Nils Issát. Go Nils Issát dál heaitá, de botke maiddái iežas maŋisbohttiid vejolašvuođa bargagoahtit boazodoaluin. Máreha ja Nils Issáha njeallje máná leat bajásšaddan boazodoalus, muhto eai beasa šat joatkit dainna. Sii eai goit beasa joatkit váhnemiid doalu. – Mus gal alddán eai leat šat vuoigatvuođat, muhto leat čeazit boazodoalus, nu ahte in gáidda oalát das eret. Lean maiddái lohpádaddan Ruoŧa beali boazosápmelaččain ja moai álge boazodoaluin Trøndelágas, muitala boarraseamos nieida Inger Máret. ¶
– Boraspiredieđáhusa gieđahallan Stuoradikkis attii mihá buoret bohtosiid go leimmet ballan, muhto liikká čuohcá ođđa boraspirepolitihkka garrasit boazodollui, lohká jurista Theo Willenfeldt, Boazodoallohálddahusas Rørosas. Ođđa buhtadusortnet bissehuvvui Willenfeldt lea leamaš guovddážis boazodoalu ovddas ovddideame oainnuid boraspiredieđáhussii. Son muitala ahte sii nagode bissehit ráđđehusa árvalusa vahátbuhtadusaid birra, man mielde buhtadus galggai máksot boraspirelogu vuođul, ii ge duođaštuvvon ja navdojuvvon vahágiid mielde nu go dál. – Lea hui dehálaš ahte Stuoradiggi máhcahii buhtadusortnet-evttohusa ráđđehussii. Stuoradikki eanetlogu sávaldat cegget eanet boraspiriid ii livčče vástidan evttohussii doalahit ollislaš vahátbuhtadusaid seamma dásis go dál leat. Dokumenttain oaidnit maid ahte buot goddinlobiid váidinásahus šaddá Birasgáhttendepartemeanta. Ovdal lea Luondduhálddašan-direktoráhtas leamaš biehttalanváldi gumppe dáfus. Dat ii leat šat, ja dat lea hui mávssolaš eandalii dan dihte go Luondduhálddašandirektoráhtta lea leamaš njoahci reageret, ii leat báljo goasse fuolahan ahte ¶
speadji gumpe goddojuvvo, muitala Willenfeldt. Buhtadusortnega dáfus gáibidii Stuoradiggi ráđđehusas vástádusa maŋemustá 2006` stáhtabušeahtas. Seammás gáibiduvvui ahte dálá buhtadusortnet jotkojuvvo. Willenfeldt navdá ahte dálá prinsihppa buhtadusa meroštallama birra jotkojuvvo ođđa evttohusas go dat boahtá. Makkár váikkuhusat? Boazodollui lei maiddái dehálaš ahte Stuoradiggi loahpalaš meannudeamis mearridii čivgi gumppiid logu (golbma). – Dalle diehtit mas lea sáhka. Eará boraspiriid lohku šattai maiddái unnit go ráđđehus álggus lei evttohan. Dasto leat spireguovlluid rájit rievdaduvvon nu ahte boraspiret dál sáhttet leat viidát guovlluin. Dat lea vuosttamuččat ovdamunnin lulimus orohagaide. Willenfeldt einnosta almmotge ahte boazodollui šaddá hástalussan go mehciide gártet eanet boraspiret. – Mii eat jođihan iežamet oainnu heahtegádjunrievtti čavgema dáfus. Čávgen, mii dahkkui 1990-logus, ii ¶
Čoahkkimis miessemánu 10. beaivvi duođaštii eanandoalloministtar Lars Sponheim NBR:ii, Fálá orohahkii, Boazodoallohálddahussii ja Hammerfeastta suohkanii ahte Fálás ain galgá leat boazodoallu. Hammerfeastta suohkana stuorámus sávaldat livččii jávkadit boazodoalu Fálás ja beassat gávpotbohccuin earrenassii. Váttisvuođat sturron – Mun lean duhtavaš čoahkkimiin eanandoalloministariin. Sponheim orui dovdame ášši ja sus ledje konkrehta evttohusat, lohká Aslak Anders Sara, Fálá orohatovdaolmmoš. Maŋemus jagiid leat Hammerfeastta gávpoga ja boazodoalu vuostelasvuođat sturron. Hammerfeastta ovdagoddi mearridii mannan geasi váidit orohaga rihkkon boazodoallolága ja gáibidii boazodoalus 100.000 krudnosaš buhtadusa, «vahágiid» ovddas maid boazu lea dagahan gávpogii. – Hammerfeasttas leat boazováttisvuođat dušše lassánan. Bohccot nuoskkidit gáhtaid ja čikŋagittiid. Dat guhtot olbmuid gilvvagárddiid, girkogárddiid ja muđui gávpogis. Dál dat eai bala biillain ge, lohká sátnejođiheaddji Alf E. Jakobsen. Jakobsen lei ge maiddái Sponheima čoahkkimis. Áslat Ánte Sara dat lei dáhtton čoahkkima eanandoalloministariin. – Čállen reivve Sponheimii ja biv- ¶
– Dađi bahábut leat oallugat boazodoalus geain ii leat vejolašvuohta oažžut eanet go Álbmotoaju unnimuspenšuvnna. Dat lea dál brutto 8.497 kruvnno mánus, muitala Guovdageainnu oadjohoavda Audhild Aleksandersen. Jus galgá olahit veaháge penšuvdnačuoggáid, de galgá ealáhusboađus (boađus maŋŋel go golut leat eret gesson) leat badjel 1 G, mii lea Álbmotoaju vuođđosumma. Miessemánus 2003 lea vuođđosumma 56.861 kruvnno. Dábálaččat lassána vuođđosumma miessemánus juohke jagi. Ovdal go gártada doarvái čuoggáid, ja dasto oažžu eanet go unnimuspenšuvnna, de ferte leat sisaboahtu (boađus maŋŋel go golut leat eret gesson) unnimusat 3,3 geardde G, namalassii gaskamearálaččat 170.583 kr. jagis. Fuomášuhttit ahte go G rievdá juohke jagi, de rievdá maid čuoggáid lohku dan mielde jagis jahkái. Báhpiris maid čakčat oažžu, mas oaidná jagi vearrobohtosa, das oaidná maid man galle penšuvdnačuoggá dan jagi lea olahan. Čuoggáid čoaggit Viidáseappot rehkenasto loahpalaš penšuvdna maŋemus 40 bargojagi 20 buoremus dienasjagi gaskameari mielde. Dan dihte lea gánnáhahtti gártadit eanemus lági mielde buriid dienasjagiid, ja de ii daga maide ahte gaskkohagaid lea soames heajos jahki dan dáfus. Sihkkarastit alccesis alla dietnasa nu ollu jagiid go vejolaš, de berre earret eará dárkilit guorahallat guđiid jagiid investeret gánnáha ja guđiid jagiid eatnat njuovvat. Vai ¶
Dál lea nuorra govvadáiddár lohkame eŋgelasgiela Romssa Universitehtas. – Mu stuorámus niehku lei joatkit áhči boazodoalu, muhto mu dáfus lei dušše skuvlavázzimis sáhka, muitala Máret Ánne. Lea álo leamaš hutkái Mannan dálvve luobai su áhčči boazodoalus. Dat lea Máret Ánne mielas váivi, vaikko son bures ipmirda ahte áhčči válljii heaitit. – Olles boazodoallu lea váttis dilis ja mun doahttalan áhči válljejumi. Mii geat eat leat čađat ealu maŋis, eat dieđe man garra dilli doppe sáhttá leat, lohká Máret Ánne. Bearraša boazodoallu lei Fálá orohagas, ja geasseorohat Fálás, gos Hammerfeastta gávpoga ja gávpotbohccuid gaskavuođat leat oahpes áššit. – Mu govain sáhttá vuohttit boazosámiid ja gávpotássiid gaskavuođaid. Ieš gal lean nu vuovdnái sámivuođain ahte ii man ge lágán badjelgeahččan ja vealáheapmi čuoza munnje. Bajásšattadettiin lean leamaš hui čadnon boazodollui. Dat lea leamaš mu identitehta, báddi mii dál fáhkka lea botkejuvvon go áhčči heittii. Dat lea munnje váttis dohkkehit, go lean álo leamaš nu vuovdnái dainna go mii leat boazosámit, lohká Máret Ánne. Maŋŋel nuoraidskuvlla fárrii Máret Ánne Guovdageainnus Áltái vázzit joatkkaskuvlla. Álttás son maid málegođii ge. Muitala ahte málen lei okta vuohki ovdanbuktit iežas, go lei eret iežas ruovttubirrasis. Hutkái son gal lea álo leamaš. Mánnán liikui goarrut ja lea ollu govaid sárgon. Guovddáš dáhpáhusat Govvadáidda lea vuohki man bokte Máret Ánne ovdanbuktá iežas dovdduid. Muitala ahte su eadni vuohttá su govain buot su guovddáš eallindáhpáhusaid. Son livččii liikka bures sáhttán eará dáiddalašvuhtii gártan, ovda32 ¶
Ádjána jahkebeali Vuos galgá beana identitehta-merkejuvvot ja boahkuhuvvot rabiesdávdda vuostá. Dasto váldo beatnagis varraiskkus oaidnin dihte lea go boahkuheapmi doaibman. Dáinna ádjána goit jahkebeali ja máksá 1500 kruvnnos bajás. – Mii leat dál ráhkadeame njuolggadusa mii heiveha EU-mearrádusa Norgga láhkii. Son guhte rasttilda Suoma ráji beatnagiin, galgá dan dahkat duollobáikkis gos leat duollárat, ja boazobeatnagat eai čuldojuvvo mearrádusas, muitala Biebmobearráigeahču seniorráđđeaddi Arild Pettersen. – Jus soamis boahtá Supmi boah- ¶
halv million må nok minst til. – I første omgang vil vi få i stand hovedhuset, påpeker han. Camping Innmarka skal brukes som før til grasproduksjon både for tørking og rundball, men det blir ikke snakk om husdyrhold ut over hest og kanskje kløvrein. Nede ved elva ligger en liten campingplass med fire hytter og et servicebygg tilhørende gården. Et utgangspunkt for turisme, men i småskala det også. Hvorvidt det blir fastboende igjen på Bjørkmo er ikke avklart. – Slik det ser ut i dag er alle i distriktet bosatt i kommunen med hus og hjem. Blir det drift her må vi nok ha noen boende her for å ha oppsyn med stedet, funderer han. ¶
Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheapmi lea stuorát ja váddáset hástalus go ledjen jáhkkán. Ulbmil lea dieđusge ahte mii lihkostuvvat boazologu unnidemiin, lohká prošeaktajođiheaddji Nils Vasara-Hammare. Agnar Berg Vasara-Hammare lea bures sajáiduvvan boazologu heiveheami kantuvrra jođiheaddjin, mii lea Guovdageainnus. – Eanas boazoeaiggádat dáppe Guovdageainnus gal leat juo dovddiidan mu. Go gilis gávnnadit, de mii dávjá humadit min kántuvrra barggu ulbmila birra, muitala Vasara-Hammare. Boazodoalloduogáš Kántuvra ásahuvvui golggotmánus diibmá. Prošeaktajođiheaddji álggii ođđajagis. Vasara-Hammare lea stáhtadiehtága lohkan ja lea maŋemus njeallje jagi bargan Sámi Instituhtas Guovdageainnus. Boazodoallu ii leat almmotge amas sutnje, go son han gullá boazodoallobearrášii Ruoŧa bealde. – Mu mielas lea buorre fas beassat boazodoaluin bargat dáinna lágiin. Stuorámus erohus Norgga ja Ruoŧa beale boazodoaluin lea ahte Ruoŧa ¶
«Reindeerspotting» Hammerfeasttas lea turistaealáhus ipmirdan ahte bohccot gávpotgáhtain eai leat dušše giksin, muhto sáhttet maiddái leat ávkin sin ealáhussii. – Mii leat lágidan gávpotmátkkiid turisttaide mas ulbmilin lea gávdnat bohccuid ja govvet daid ja iežaset govvehit bohccuiguin. Mátkkiid vuovdalit «reindeerspotting» namain. Mátkkiin dieđusge maiddái čájehit gávpoga ja muitalit dan birra, muhto váldoulbmil lea gávdnat bohccuid, muitala Ingrid Rebbestad, Hammerfest Turist AS fitnodagas. Rebbestad muitala ahte sihke norgalaš ja olgoriikkalaš turisttat atnet eksohtalažžan oaidnit bohccuid gávpotgáhtain. – Heajut bealli turistaealáhussii lea ahte «gávpotbohccot» nuoskkidit gáhtaid. Galggašii hutkat vuogi movt jođánit jávkadit bohccobáikkaid gávpogis. ¶
johttit eret Fálas. – Beroštusriiddut lea oalle albmosis. Mii háliidit viiddidit gávpoga. Boazodoallu ii hálit gávpoga viidut. Sátnejođiheaddji muitala ahte «boazogiksi» lea vearránan maŋemus moadde jagi. Son muitala ahte bohccot borret buot maid gávdnet gilvvagárddiin ja girkogárddiin ja ahte olbmot ballet «gávpotbohccuin». – Diet lea ge vel boahtán: Ahte olbmot leat ballagoahtán bohccuin. Bohccot mat dál leat gávpogis, leat nu hárjánan dasa ahte eai šat sirdde eret biillaid ovddas. Váidán boazoeaiggádiid Vaikko lea sáhkalaga orohagain ja boazodoalloeiseválddiiguin, de almmot mearridii ovttajienalaš suohkanstivra mannan geasi váidit orohaga rihkkon guođohangeatnegasvuođa. Suohkan lea maiddái politiijaid bivdán čavget guođohangeatnegasvuođa. ¶
Ain lea eahpesihkar váldo go suohkana váidda vuhtii. Dat mii gal baicca lea čielggas lea ahte gávpot dat lea leavvan boazodoalu guohtuneatnamiidda. Jakobsen muitala ahte bohccot Hammerfeastta gáhtain lea juoga mas sihke báikkálaš politihkkarat ja hammerfeastalaččat beroštit. Suohkan lea vel dan nai namuhan ahte fertešii bálkáhit «cowboyaid» ja heasttaid doalahit bohccuid eret gávpogis. Lea maid ságaštallon gilvit eatnamiid olggobealde gávpoga, vai bohccot eai dárbbahivčče gávpogis ohcat herskuid. – Lea go dus mihkke buriid dadjat bohccuid birra? – Eandalii, turisttat liikojit bohccuide ja atnet daid eksohtalažžan go gávpogis vázzet, dadjá Hammerfeastta sátnejođiheaddji. Den magiske R ¶
Sagat – Samisk Avis AS Laatasveien,Postboks 53 9711 Lakselv/ Leavdnjá Redaktør Geir Wulff E-post: avisa@sagat.no Skivebom med all slags småskala Arnstein Stensaas kaller det skivebom å satse ressurser på at «alle» i næringen skal slakte, videreforedle og omsette selv. – Det som trengs er penger til å forsterke markedsføringen av reinkjøtt, sier han. Av Per Torbjørn Jystad Stensaas Reinsdyrslakteri AS og majoritetseieren Arnstein Stensaas, må som en av de to store innenfor slaktog foredling av rein i Norge, ofte leve med beskyldningene om at reineierne ikke får nok igjen. – Det er svært bra at vi prøver å øke verdiskapingen innenfor næringen, men min oppfatning er at reineierne får best pris for kjøttet ved at man investerer i markedsføring nasjonalt av reinkjøtt fremfor at «alle» skal satse på kjøttproduksjon, sier Stensaas. Stensaas har sammen med Åge Pedersen i Finnmark kontroll over 4/5 deler av reinslaktingen i Norge. Omsetningen ved Stensaas ligger på rundt 30-33 millioner kroner i året. I fjor ble det et underskudd på 70.000 kroner. Normalt ligger overskuddet på 400.000 til 500.000 kroner. – Med andre ord vi tar ikke ut noen stor profitt, slår Stensaas fast. Kjedene styrer reinen At stadig flere reineiere selv skal slakte, videreforedle og omsette, har han derfor liten tro på. ¶
Kota-Poro tilbyr reinkjøtt til restauranter Slakteri- og videreforedlingsbedriften Kota-Poro i Nord-Finland har utviklet flere spesialiteter. Oppskriften bak suksessen er en kombinasjon av beliggenhet nært et stort restaurantmarked og utvikling av etterspurte produkter. Av Magnar Evertsen Noen mil nord for Rovaniemi i Nord-Finland ligger Kota-Poro, en småskala reinkjøttbedrift som årlig slakter og videreforedler 1.500 reinsdyr med en tilhørende omsetning på 2,9 millioner norske kroner. Fire år etter oppstarten er det en optimistisk gründer og andelseier Eerik Mustonen (53) Reindriftsnytt møter. Skinke til begjær Driverne av Kota-Poro har utviklet mange ulike produkter av reinkjøtt. Det meste er basert på kalvekjøtt, og i dag selges 15 spesialiteter som man har klart å finne tilstrekkelig store markeder til. I porteføljen er; gryteklart kjøtt, pølser, pålegg, varm- eller kaldrøkt, biff og steik. Ulike typer pålegg og forretter gir størst fortjeneste. Den mest kjente og største suksessen er en påleggsskinke kalt «Nordic light». Skinken er et blandingsprodukt der halvt om halvt med røkt reinsteik og røkt svinesteik er satt sammen. Det lyse svinekjøttet er i midten mens det røde reinkjøttet ligger som mørke striper på begge sider av svinekjøttet. Derav navnet «Nordic light». Siden svinekjøtt er billigere enn reinkjøtt kan produksjonskostnadene reduseres med ca. 20 prosent. Spesialiteten selges likevel som et reinkjøttprodukt, og den lave utsalgsprisen på «Nordic light» har gjort påleggsskinken populær i restaurantmarkedet. Skinken har også fungert som en døråpner for andre spesialiteter fra KotaPoro. Årlig produserer og omsettes ikke mindre enn ca. 2.000 kg av «Nordic light» og like mye av en annen spesialitet; grillpølse av rein. Lokalt marked Reinskav er dog lettest å selge, og vi kunne distribuert langt mer, forteller Eerik Mustonen, som samtidig understreker at de tilbyr reinskav av svært høy kvalitet. Det dårlige småkjøttet males til pølse. De sentrale kundene er de mange hotellene og restaurantene ved det populære alpinsenteret Levitunturi, like i nærheten. Dit går det også knapt 200 hele steiker i året. I dag er beinene/skankene vanskeligst å selge, selv om lokalbefolkningen kjøper en del for å koke margebein. Tidligere fikk vi også solgt beinene til porselensfabrikken. Siden denne fabrikken nå har sluttet å kjøpe bein forsøker Mustonen å lage en sylte/tykningsmiddel/«grayvi» av beinene, men dette produktet er ikke ferdig utviklet ennå. Videre tørkes hjerter, og tungene selges til lokalbefolkningen, mens 20 centimeter lange indre- og ytrefilet av kalv går til restauranter i Helsinki. ¶
Poro ja Riista – konkurs For bare 14 år siden var Poro ja Riista OY fremdeles den dominerende slakteri- og videreforedlingsbedriften for reinkjøtt i Finland. Bedriften som ble etablert i 1937 var et kooperativ eid av reineierne, og den lå nær Rovaniemi – midt i området for finsk reindrift. Problemene for bedriften startet med en arbeidskonflikt. Uenighet mellom arbeiderne og lederen, Risto Sarala, endte i en streik. I kjølvannet av streiken spredte det seg raskt et rykte. I følge ryktet hadde reinskrottene under streiken hengt for lenge i romtemperatur. Kjøttet fra bedriften var derfor råtnet og av dårlig kvalitet. Ryktet ble trolig satt i gang av misfornøyde arbeidere. Resultatet var at kundene sviktet bedriften, og Poro ja Riista gikk konkurs i slutten av 1989. I kjølvannet av denne konkursen er det etablert flere småskala slakterianlegg i Finland. I dag finnes det 14 slike sentraliserte slakteri, 28 godkjente videreforedlingsanlegg og 2 kombinert-anlegg – et av dem er Kota-Poro. 10 av disse er i svært god stand. Men noen av dem vil få problemer med store oppgraderingskostnader dersom det ikke gis en rimelig tid for disse småskalaanleggene til å tilpasse seg EU’s hygieneregelverk, som nå trår i kraft. ¶
motge ahte dáidet ádjánit guhkit. «Riedja» Oskal-Unit-Ántte Biret, Berit Oskal Eira lea NBR ovddasteaddji Sámivuoigatvuođa-lávdegottis. Son lohká ahte lassin čálalaš dieđuide de lea dárbbašlaš čađahit ođđa dutkamiid eatnamiid ja čáziid sámi geavaheami ja vuoigatvuođaid birra. – Finnmárkkus lei olu riedja vuosttaš lávdegotti barggu olis. Movt vuostáiváldo Sámivuoigatvuođalávdegoddi eará fylkkain? – Lávdegottis leat olu «beroštusbealálaččat» mielde, ja mii beassat vuos gaskaneamet digaštallat ja guorahallat áššiid. Nu šaddet unnit riiddut maŋŋel, go áššiid vuos leat ollu bealit vuđolaččat gieđahallan siskkáldasat, oaivvilda Berit Oskal Eira. Ovddit lávdegotti ektui lea dán lávdegottis viidát áššesuorgi. – Mii fertet vuhtii váldit ahte Tromssa bealde lea davvisámi giella ja kultuvra, lullelis fas julev- ja oarjelsámi giella ja kultuvra. Boazodoallu lea oalle stuora ealáhus dan viđa fylkkas, muhto das lea relatiivvalaččat unnit ja unnit mearkkašupmi mađi lullelii boahtá. Seammaládje lea sámi váikkuhanfámuin. Dasto leat dáin fylkkain oallut iešguđet eananeaiggádat; priváhta olbmot, ja stáhta ja suohkanat eaiggáduššet eatnamiid seamma eavttuid vuođul go priváhta olbmot, ja dasto leat vel stáhtaalmennegat (stáhta oktasašmeahcit), muitala Sámivuoigatvuođalávdegotti jođiheaddji. ¶
Av Leif Pareli, Norsk Folkemuseum Boazodoalloođđasiin nr. 2, 2003 čállo ahte gazirdanniibi lea adnon nu guhká go boazodoallu lea leamaš. Ahte dát ipmárdus maiddái lea earáin boahtá ovdan Ságat-áviissas, gos 67 jahkásaš boazosámi nisu lohká ahte gazirdanniibi lea adnon don doloža rájes ja nu guhká ahte son ii dieđe álggu. Lea go duohta ahte gazirdanniibi lea nie dološ, dego eamisámi symbolalaš dávvir? Okta boarráseamos čálalaš muitalusain njuovvama birra lea Johan Turi girjjis Muitalus sámiid birra/En bog om Lappernes Liv, mii almmuhuvvui 1910:s. Doppe muitaluvvo ahte bohcco godde dainna lágiin ahte čuggeje milgii, ja dan orrot dahkan dábálaš, njulges niibbiin. Ii muitaluvvo mihkke dan birra ahte sis livččii sierra niibii dasa. Gazirdanniibii ii ge namuhuvvo Ossian Elgstrøma vuđolaš girjjis Karesuandolapparne (1922). Son válddahallá dárkilit iešguđetlágan niibbiid ja dohpaid, sihke govaid ja teavstta bokte, muhto soju niibbi gal ii namut. Baicca nanne čielgasit ahte: «Niiberuovddit ... leat govdadat ja njuolgadat. ... Šimir lea njuolgat.» Son muitala njuovvama birra juste seamma ládje go Johan Turi: «…snáhppát čuggejuvvo niibi bohcco váibmui gitta nađa duohkái.» Seammaládje go Turi nai, de čállá son ahte boazu čuoččeha maŋŋel go lea čuggejuvvon (giehtaduvvon), muhto jápmá jođánit ja gahččá fas dakkaviđe. Na gos ja goas de boahtá gazirdanniibi? Eanandoallodepartemeantta čállosis 19.4.1937 daddjo: «Leat dárkilit guorahallan humánalaš vugiid bohcco goddimii. Bohcco dovddagovddáš lea stuora vuoiŋŋamaččaid ovdabeali bajáravddas. Boazu ii jámál jus dán guovddáža doaibma ii botkejuvvo, ja dat dahkko dušše go báhčá njuolgá stuora vuoiŋŋamaččaide, dahje go čugge vuoiŋŋamaččaide, namalassii đugge niskái niibbiin mas lea dakkár sodju ja guhkkodat ahte deaivá ja ollá stuora vuoiŋŋamađđaide. Eanandoallodepartemeanta lea ráhkadahttán dakkár niibbi ja dat lea sáddejuvvon buot orohagaide riikkas.» Dát doallá deaivása dieđuid ektui informánttain dan birra ahte gazirdanniibi bođii dábálaš atnui maŋŋel soađi. Boares vuohki, giehtadeapmi (dábálaš niibbiin váibmui čugget), geavahuvvui almmotge ain guhká. Dáiddii leat boares dábi dihte, muhto maiddái danne go varra čoahkkana goruda sisa go bohcco čugge váibmui – giehtada. Gos de bođii soju gazirdanniibi? 1985:s oaččui Norsk Folkemuseum ¶
Australiija ainge geahččala doarjut jurdaga ahte Australiija lei soađi bokte oččoduvvon. Australiija rievttit leat mearridan ahte jurdda ráfálaš ásaidahttimis lea guovddáš jurdda Australiija láhkavuogádagas. ¶
Golggotmánu mielde de lei riđđu ja guoldu ja buolaštii, ja mun fuomášin johtilit manin oahpaheaddji, geas lei eamit ja njuoratmánná, láve ihkku lihkkat dola bidjat uvdnii. Bráhkka lei duođai sihke hejot skoađastuvvon ja jielai, iige bisson liekkasin. Galbma nuortabiegga Várnjárggas álkidit beasai sisa glássaskoađđasa ja seainni gaskka. Mu vuoiŋŋanas lei ritnedielkku guođđán oađđinseahka ala go morihin iđitbeallái. Iŋgá ja Julius, geat leigga huksen ođđa stobu, oaivvildeigga ahte lei heittot ahte mun galgen orrut galbma bráhkas ja bovdiiga mu orrut sudno luhtte, ja dasa mun gal ledjen mielas. Dál mun maiddái fidnejin vuosttaš gearddi nuvttohiid, ja Iŋgá oahpahii munnje mo galgen dállet gámasuinniid dološ sámi vieru mielde. ¶
Jagi maŋŋel go skuvla lei boahtán johtui, de álggii Lempi doallat gáktegoarrunkurssa. – Lei golmma mánnosaš kursa, ja mun ledjen akto oahpaheaddjin dán kurssas. Mun osten sisa láđđiid. Skuvla govččai buot olggosgoluid láđđiide. Dan geažil go Lauri lei duodjekonsuleanta, de galggai son beassat leat mielde mearrideame makkár stiila mii galggaimet oahpahit. Galggai leat veahá dološ málle. Dien áigge ledje álgán hearvabáttiid vuovdit gávppiin, muhto daid eat galgan geavahit. Mii osttiimet roncciid, govda ja seakka, ja muđui čuohpaimet njuniid láđđis. Dál lea guovdageaingákti áibbas earalágán go dan áigge lei. Dál oažžu nu ollu hearvabáttiid oastit, ja dál bidjet bátti bátti nala gitta dassážii go šaddá oktan moivin. ¶
07:33 Ja de muitala bargoskihpáriidda dan birra ja de šaddá rabasvuohta. og så at han kan fortelle de andre kollegaene om det og få litt åpenhet om det her. ¶
25:00 Olbmot ipmidit buorebut manne son dadjá nu, jos fáhkkestaga dadjala ahte son ii nákce. folk får mer forståelse for hvis han plutselig sier at nei, nu, det her ha jeg litt problemer med og sånt ¶
32:05 Buohkat dárbbašit ipmárdusa. Go muitala losses jurdagiid nuppi olbmui, de eai leat nu lossadat šat. Vi trenger alle å føle oss forstått. Når vi deler våre vansker med andre blir de ikke så tunge å bære. ¶
- lea boksa mii lakto TV:ii ja jorgala daid digitála TV-signálaid dakkár gillii maid du TV áddešii. Dekodáriid fidnet oastit TV-vuovdis dahje signála-lágideaddjis. Eanafierpmádahkii, kabel-TV:ii, satelihttii ja govdafierpmádat-TV:ii fertet válljet heivehuvvon dekodára mii čuovvu vuovdilogalhallama. Dávjá lea ođđa abonnemeanta čatnon dekodár oastimii/láigoheapmái. Gávdnojit máŋggalágan dekodárat iešguđet lassifunkšuvnnaiguin nugo obba vejolašvuohta TV-sáddagiid báddet maid maŋŋá sáhttá čuojahit (Persovnnalaš Video báddenrusttet, PVR). Fertet árvvoštallat daid iešguđet vejolašvuođaid iežat dárbbbu ja máksindáhtu hárrái. Hálidat go digitála-TV:a oaidnit anteanna bokte, de berret NTV-dohkkehuvvon dekodára geahčadit. Anteannadekodáriid válljenmunni lassána dađistaga. ¶
Artihkala vuođđun leat ságastallamat 2003/04 dálvvi. ¶
Liikká lea illu muittohisvuođas - 5. luohkás Ánne Kirste oaččui oahpaheaddji gii máhtii sámegiela. - Mii leimmet lihkolaččat go áddehalaimet. Luohká oahppit ilosmuvve ja muhtumat duste velá almmáštallat ja gávandoallat go dovde iežaset oadjebassan, muitala Ánne Kirste gii váccii 5. luohká rádjái Kárášjogas, ja muđui 6.-8. luohká fas Rájá internáhttaskuvllas. ¶
Borramušaid ektui Anne Kirste muitá buoremusat suohkada mii lei sohkarlágas ja hávvarmáli man čáziin vušše. Son nirvu go muitala dán birra - borramušat eai leat dat maid mielas muittaša. Soaitá leat dán bahča hávvarmáli sivva ahte son maŋŋá šattai internáhta dáloeamida veahkkebargin, dálueamidin ja gievkkanhoavdan? ¶
Konfirmašuvdna Kárášjogas 1958:s. Seammaláhkái go badjeolbmuin ja dáloniin lei goappat skuvlabiire, de sis lei maiddái goappat konfirmašuvdna. Ánne Kirste konfirmerejuvvui dáloniid joavkkus. Dát govva muitala ollu ovdáneami birra mii dalle dáhpáhuvai Kárášjogas; Buot gánddain lea dreassa, nieiddain fas lea gákti. Badjeolbmuidbiirres lei maiddái gánddain gákti. Báhppa lea Kielland ja konfirmánttat leat: Berit Salomonsen, Marit Anne Bæverrud, Berit Anne Anti, Ragnhild Strømeng, Ingrid Moeng, Ellen Kirsten Biti, Dagny Johnskareng, Marit Boine, Ingrid Lyngstad, Ruth Salomonsen, Astrid Nergård, Ingvald Nedredal, Andreas Persen, Gerd Sundset, Hans Petter Boine, Åge Hegge Hansen, Nils Arne Rasmus, Edvard Østby, Inga Anna Somby, Sigrid Lund, Anne Kirsten Østby, Josef Rieser, Anne Kirsten Engstad, John Moeng, Edvard Nordsletta, Alf Grønvold, Nils Anders Furuly, Leif Petter Grønmo, Ragnhild Anti, Gunhild Myrskog, Ingvald Svineng (Åsen), Sverre Bjørkmo. (Gova lea Anne K. Østby luoikan) ¶
- Oahpaheddjiide bidje vilges beavdeliinni ja albmaláhkai herskuid ráhkadedje. Sii ožžo álo buoremus borramuša ja dávjá herskuid ohppiid ektui, muitala Ánne Kirste ja lasiha ahte dát njeallje jagi Rájá internáhtas ledje buorit ja ahte sii ollu servvoštalle mánáiguin. ¶
- Vealahit ohppiid das ahte liiko dahje ii liiko sidjiide, dahje váhnemiid sajádaga vuođul, lei maiddái dábálaš. Mun muittán erenoamážit ovtta dáhpáhusa mii mu váimmu bávččagahtii ja mii muitala veaháš dan birra ahte ledje maiddái muhtun oahpaheaddjit geat eai livčče berren bargat skuvllas. Muhtun iđit internáhttafeaskáris oainnán mun oahppi gii fiŋgá oahpaheaddji badjeváhkás ja gillju. Mun in dovdda dáhpáhusa duogáža, muhto mun oainnán ahte oahpaheaddji gaikkihii nieidda luovosin ja šlivgii su feaskkerláhtti mielde jienajávohaga. Oahpaheaddjit geat čovde váttisvuođaid dán láhkai eai livčče várra berren leat doppe, Ánne Kirste imaštallá. ¶
Lea hui váttis mearridit juste mii novealla lea, muhto lea dábálaš dadjat ahte dat lea oanehat prosamuitalus go romána. Gohčoduvvo ge eŋgelasgillii short story . Noveallas lea dábálaččat dušše okta fáddá dahje muitala ovtta olbmo fearána dahje jurdagiid birra, mat dávjá váikkuhit váldopersovnna eallimii man nu láhkai. Álgá dávjá dego gaskan muitalusa, in medias res , ja giehtadallá vuosttažettiin ovtta guovddáš ášši. Muhtunláhkai sáhttá dadjat ahte novealla lea vuolgán dahje ovdánan fabelis, máidnasis, myhtas ja legeanddas. ¶
Muitala man láhkai juoidá lea šaddan dahje boahtán áigái. Dávjá das leat ipmilat mielde oassin sivdnideamis. Omd. muitala ”Beaivvi bártni”-myhta mo sápmelaččat sáhttet guorrat iežaset máttu gitta Beaivvážii, ja manin Beaivvi bártnit leat sámi sáŋgárat. Sápmelaččat gohčoduvvojit ge Beaivvi mánnán. Myhta dábálaččat ii adno duohtan ja das leat muhtumin eallit, dahje figuvrrat mat eai leat olbmot, mielde. Beaivvi bártni-myhtas leat jiehtanasat mielde. Myhta lea muitalus mii muitala manin áššit leat nugo leat. Myhta-sátni maiddá geavahuvvo dan anus ahte govvet juoidá maid vigget jáhkihit olbmui; omd. dajaldagain dego: ”Dat lea dušše myhta”, mii mearkkaša ahte dasa ii dárbbaš jáhkkit. ¶
Sámi váldo prosa-hápmi máidnasa lassin. Árbevirolaš juohku lei ge muitalusa ja máidnasa gaskkas, mas muitalus adnui duohtan ja máinnas gis fikšuvdnan. Sámi árbevierus leamaš dáhpin duođaštit muitalusa dan láhkai ahte sihke muitalusa álggus ja go lea geargan muitaleames, de almmuha geas dahje geain lea gullan muitalusa, jus ii leat iežas muitalus. Čujuhuvvo maiddá gos dat dáhpáhuvai, geat earát vel dihtet dan birra, ja goas dat lei. Maiddá olbmuid namahaddan, geat ledje mielde ja sin fuolkevuohta guldaleaddjiide, láve geavahuvvot duođaštussan. Muittuha veaháš artihkkala referánsa-čujuheami dan vuogis mo muitalus duođaštuvvo. Lea dehálaš muitalit sihke áiggi ja báikki birra, muhtun muitaleaddjit lávejit maiddá muitit, goit lávejit muitalit, makkár dálki lei. Muhtumin dát lassidieđut leat dehálaččat muitalusas, muhto dávjá dat leat mielde dušše hervemin muitalusa ja veahkkin duođašteamen ahte dat man birra lea muitaleamen, duođaid lea dáhpáhuvvan. ¶
Dán boares jurdaga ollislašvuođa birra geahččala Nils-Aslak Valkeapää doalahit dáidagisttis; son lea sihke diktačálli, govvadáiddár, musihkkadahkki ja buot dáid surggiid neavttár ovtta hávis, ii ge navdde ovttage dáid dáidasurggiin iežas váldovuohkin. Dán árbevieru váldá duođas daid girjiin ge maid son hábme. Girji lea dán áiggi duodji, dat galgá leat čáppa ja vuogas dollet gihtii dan lassin go sisdoallu ge galgá leat buorre. Iežas girjjiin son buktá ovdan sisdoalu iešguđet dásiid sániid bokte ja mo dat leat siidduide biddjojuvvon, muhto son doalaha maiddái oktavuođa ovddit girjjiide go máhccá temaide mat gávdnojit doppe ja čiekŋudahttá daid šlája, hámi ja sisdoalu dáfus. ¶
Máŋggas gohčodit esseija hybrid'an, dat ii leat cielga čáppagirjjálašvuohta iige dat gal leat čielga fágateaksta ge, vaikko servodatfága árbevierus gal lea geavahuvvon esseijanamma maiddá fágalaš čállosiid dáfus, erenoamážit riikkaidgaskasaččat. Dattege earuhuvvo maiddá servodatfágain ge dutkosa , artihkkala ja esseija gaskkas. Dutkkus dábálaččat lea stuorát monografiija, artihkal gis čálus mii almmuhuvvo dieđalaš áigečállagis, nugohčoduvvon journal, dan ektui go esseija sáhttá ilbmat sihke fágalaš ja/dahje čáppagirjjálaš čállosis. Paper gis lea artihkkal mii lohkkojuvvo konferánssas, muhto muđui gal sulastahttá artihkkala mealgadii. Servodatfágalaš esseija lea kommunikašuvdna ovttadássásaččaid gaskkas, dat earrána áibbas oahpahusčállosis dan dihtii go esseija ulbmilin ii leat vuosttažettiin oahpahit, baicce ságastallat viidádit ja rahpasit muhtun áššiid birra. ¶
Dát boares vurrolaslávlla lea nu ođđaáigásaš sisdoalu dáfus ahte sáhtášii gáddit ahte dat lea oassi teahterbihtás mas lea sátnedoarrun sápmelaš ja stuorraservodaga ovddasteaddji gaskkas, gos stuorraservodaga olmmoš bealušta iežaset ruđalaš ávkkástallama Sámis. Soai eaba gávnna oktasaš vuođu, eaba ge soabat nákkusteaskka – muhto dat geas loahpaloahpas lea váldi, lea sisabahkkejeaddji. Noaidi oainnat loahpaha lávlaga mieđihettiin "Leage don fal isit / Suola, du lea váldi" , ja Suola hui oanehaččat loahpaha: "De don nogat duššin, Noaidebargi." Politihkalaš ja hálddatlaš fápmu lei nohkan, muhto noaiddi sánit ellet ain sápmelaččaid gaskkas ja leat álo dovddahan sánálaš vuostálastima suollagii. Noaidi biehttala dohkkeheames ahte sápmelaččat galget šaddat stuorraservodaga lágánin, ja dán son dovddaha linjáid gaskkas go ávžžuha sápmelaš guldaleaddjiid ain vuostálastit assimilašuvnna. Dása son geavaha juoiganpoesia vejolašvuođa ráhkadit govvádusgiela ja ávkkástallat giela assosiašuvnnariggodagain. Dán dáfus ellet noaiddi sánit ain otná beaivvi, soitet vel dan dáfus ge ahte sápmelaččat leat fas oččodišgoahtán mearridanválddi iežaset guovlluid riggodagaid badjel. Dán láhkái čájehuvvo maiddái dáidaga agálaš ođđaáigásašvuohta – velá dološ dáidagis ge sáhttá sisdoalu dáfus leat dadjamuš otná olbmuide ja ođđa dulkomuša bokte leat áigeguovdil dál ge. ¶
Girjebusse bálvala Gáivuona suohkana lassin maid Ráissá suohkana, Guohcanuoris gitta Oksfjordhámmanii. Girjebussefálaldat Ráisái ásahuvvui giđđat 2005. Fálaldat lea menestus. Kulturkonsuleanta muitala ahte sihke sáme- ja dárogielat mediaid luoikkahanmearri lea stuoris. ¶
Schønheyder lea vuosttaš gii muitala midjiide ahte Láhpis lea leamaš sámeskuvlaoahpaheaddji. Man guhká dáppe leamaš diekkár oahpaheaddji, dan eat dieđe. Muhto almmatge: Johtti oahpaheaddji doaibma Láhpis, gos olbmot orrot nu bieđgguid, dan áiggi go lei oanehis oahppanáigi, ii leat dákkár čoavddus mii sáhttá addit nu buriid bohtosiid. Ain nu maŋŋit go 1850:s daddjo ahte sámemánáin lea dušše 4 beaivvi skuvla jagis. . ¶
Lasson finadii maid Ákšovuonas, ja maid son doppe oinnii, dat gal hirpmástuhtii su. Dárogiella lei eatnasiidda áibbas amas, maiddái dievdduide. Son muitala ahte doppe ásset 30 sámi bearraša «dan guokte miilla guhkkosaš vuotnagáttis, geat ráivot suohkadeamos seavdnjadasas» .. ¶
Dán artihkkalis muitala mo lei go oahpai sámegiela, ja juogada maid skuvlavásáhusaidis oahppin, studeantan ja oahpaheaddjin Deanus, Oslos, Gáivuonas, Romssas ja Málatvuomis. ¶
Ragnhild Enoksen lea čállán máŋga artihkkala iešguđet áigečállagis, earret iežá Menneske og miljø i Nord-Troms[Davvi-Romssa historjásearvvi jahkegirji]. Son lea maid Vår folkedrakt-girjji nubbi čálli. Girji čilge Láhpi ja Davvi-Romssa mearrasámegávtti.[Gry Fors / Ragnhild Enoksen: Vår folkedrakt. Sjøsamiske klestradisjoner. Davvi Girji 1991.] ¶
Dán artihkkalis muitala barggus mas ieš lei mielde go váhnemat áŋgirušše fidnet sámegieloahpahusa johtui Ráissas, ja son jearahallá guokte ovddeš oahppi sudno oainnu sámegieloahpahussii, maid čuovuiga. ¶
– Don oahpat giela servvodagas gos giella adnojuvvo. Lean oahppan sámi giellaoahpa, kultuvrra ja historjjá, muhto in leat oahppan giela atnit duohta eallimis. Livččii ávkkálaš go mus leat lagaš fuolkkit Guovdageainnus, lohká nuorra Mienna ja muitala ahte sus ge lei soames geardde miella heaitit sámegieloahpahusas. ¶
Ráissa suohkanis leat ránnjásuohkanat gos sámegiela lea leamaš ja lea ain nannosat. Dánin álggahii Ráissa joatkkaskuvla sámegieloahpahusa 1988' čavčča, suomagiela vierisgiellan fálai 1977' rájes. Romssa fylkasuohkan lea dahkan Ráissa joatkkaskuvlla sáme- ja suomagieloahpahusa ovdavázziskuvlan. Dáppe fállet sámegieloahpahusa vierisgiellan, nubbingiellan dahje eatnigiellan. Dáppe fállet maid gáiddusoahpahusa sámegielas. Sámegielskuvllot Ruth Larsen muitala ahte oahppiid beroštupmi sámegielfágas molsašuddá, muhto maŋimuš jagiid lea lassánan. Okta sámegielskuvllohiin lei ieš oahppi dáppe muhtun jagiid dassái. ¶
– Mis lei oktavuohta soames váhnemiiguin geat sihte sámegiel oahpu mánáidgárddis, ja danin guorahalai suohkan dárbbu. Bođii ovdan ahte dárbu livččii sámi mánáidgárdeossodaga álggahit, ja dan rabaimet Sonjatun mánáidgárddis Hánssagiettis 2001' čavčča, muitala bajásšaddanhoavda Berit Stien. Ossodagas leat 14 saji maid 16 máná atnet. Ossodaga golmma bargi gaskkas lea ain juo vuos dušše okta sámegielat assisteanta. Dat guokte iežá bargi leaba sámegielkursii álgán. ¶
– Soames mánát dáppe máhttet measta dušše sámegiela, soames mánát máhttet seammá bures sámegiela ja dárogiela, ja soames mánát máhttet dušše dárogiela, muitala ossodatjođiheaddji Tore Johansen. ¶
Käsittelen pro gradu –tutkielmassani suomalaiskielten, etenkin suomen ja karjalan kielen, saamelaisia lainasanoja. Etymologioin ja kartoitan sellaisia lainasanueita, joiden murrelevikki on suhteellisen eteläinen. Levikin pohjoisrajaksi on asetettu Kainuun ja Keski-Pohjanmaan murteiden eteläraja; vain tätä pohjoisempana esiintyviä saamelaisia lainasanoja ei ole käsitelty. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta: selittää suomalaiskielten sanojen alkuperää ja käyttää etymologista tutkimusta välineenä, jolla saadaan tietoa Keski- ja Etelä-Suomen ja Karjalan historiallisesta saamelaisasutuksesta. Työssä esitän uusia saamelaisia lainaselityksiä, ja käsittelen myös sellaisia sanoja, joita on aiemmassa tutkimuksessa arveltu saamelaisperäisiksi, mutta etymologiaa ei ole yksityiskohtaisesti perusteltu. Etymologisen analyysin kohteena ovat kahdeksantoista suomen kielen sanuetta: sm. aaje ’lähde, suonsilmä’, aisti, alkea ’helppo’, julku ’eräänlainen salko’, kelo, kihtää ’kiihdyttää’, kortata ’korventaa’, koskea, kuukkeli, lahtea ’kostea’, naala ’tapa, muoto’, purnu ’maahan kaivettu säiliösalvos; viljalaari’, rouko ’välly’, saara ’haara; kaksihaarainen osa vanhanaikaisessa kaskiaurassa’, sunta ’suojainen; suojasää’, säimiä ’läimiä, pieksää’, viti ’vastasatanut lumi’ ja vorva ’arka; herkkäuninen’. Näistä kymmentä on aiemminkin epäilty lainoiksi; kahdeksassa tapauksessa lainaselitys on uusi. Olen myös kartoittanut sanojen esiintymät suomen ja karjalan murteissa ja esittänyt niiden levikin karttoina. Levikkitietojen analyysi toi neljä keskeistä tutkimustulosta: 1) Saamelaisia lainasanoja tavataan suomen ja karjalan kielten koko puhuma-alueella. Näissä kielissä ei ole murteita, joista ei tunnettaisi yhtäkään saamelaista lainasanaa. 2) Saamelaisia lainasanoja esiintyy suunnilleen yhtä paljon suomen kielen länsi- ja itämurteissa. Sanamateriaalin pohjalta voi olettaa, että suomalaisten historialliset kosketukset saamelaisin ovat olleet suunnilleen yhtä intensiivisiä LänsiSuomessa kuin Itä-Suomessa ja Karjalassakin. 3) Monien länsimurteiden lainasanojen levikki painottuu erityisesti Lounais-Suomeen, jopa rannikkoalueille. Tutkimuksessa on tavallisesti katsottu, ettei saamelaisia kenties koskaan ole asunut tällä alueella, mutta lainasanat kuitenkin vihjaavat lounaisiin kontakteihin. 4) Joillakin saamelaisilla lainoilla on laaja levikki, joka kattaa miltei kaikki suomen ja karjalan murteet. Näiden lainojen ikää ja lainaamisaluetta on vaikea täsmällisesti määrittää, mutta ne lienevät varsin vanhoja. Suomalaiskielten saamelaisen lainakerrostuman semantiikassa on substraatille tyypillisiä piirteitä. Monet saamelaiset lainasanat liittyvät erilaisiin paikallisiin ilmiöihin, sekä luonnonympäristöön 'topografia, sää, elollinen luonto) että saamelaiseen kulttuuriin 'pyyntiteknologia, hiihto, käsityö). Lainakerrostuman erityispiirre on, että siihen kuuluu neutraalien sanojen lisäksi myös monia ekspressiivisiä ja pejoratiivisia sanueita. Ilmiö todennäköisesti heijastaa tavalla tai toisella lainaamishetken sosiaalisia olosuhteita. Leviävällä suomalaisella maatalousväestöllä lienee laajalti ollut ylenkatsova suhtautuminen alueen vanhaan pyyntiväestöön, saamelaisiin; tämä heijastuu muun muassa suomalaisesta kansanperimästä. Tulosten pohjalta voi myös ottaa kantaa kielikontaktien tutkimuksen teorianmuodostukseen. Suomen kielihistoriallisessa tutkimuksessa on 1990-luvulla saanut runsaasti huomiota Sarah Grey Thomasonin ja Terrence Kaufmanin kehittämä teoria kielikontakteista. Thomason ja Kaufman painottavat substraattitutkimuksessa äänteellisiä ja morfologisia seikkoja, ja pitävät sanaston merkitystä vähäisempänä. Suomen ja karjalan kielen saamelainen substraatti on kuitenkin selvästi havaittavissa juuri sanastossa, lainattuina appellatiiveina ja paikanniminä. ¶
1. Álggahus 1.1. Dutkamuša vuođđu 1.2. Dutkamuša fáddá ja ulbmilat 2. Teoriija ja metodihkka 2.1. Etymologalaš dutkamuš 2.1.1. Sániid álgovuođu šlájat 2.1.2. Etymologalaš dutkamuša kriterat 2.1.2.1. Sáni jietnadathápmi 2.1.2.1.1. Njuolggaduslaš ja eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođat 2.1.2.1.2. Loatnasánit ja jietnadatsubstitušuvnnat 2.1.2.2. Sáni mearkkašupmi 2.1.2.3. Sáni distribušuvdna 2.1.2.4. Kriteraid heiveheapmi sápmelaš loatnasániid dutkamuššii 2.2. Giellakontávttaid dutkamuš 3. Dutkanhistorjá ja dutkamuša dálá dilli 4. Materiála čoaggin ja gieđahallan 5. Sápmelaš loatnaetymologiijat 5.1. aaje ‘gáldu, opmu’ 5.2. aisti ‘áicu, ipmárdus’ 5.3. alkea ‘álki’ 5.4. julku ‘čuolggu’ 5.5. kelo ‘soarvi’ 5.6. kiihtää ‘giktit’ 5.7. kortata ‘goardit; vuorjat’ 5.8. koskea ‘guoskat’ 5.9. kuukkeli ‘guovssat’ 5.10. lahtea ‘lávttas’ 5.11. naala ‘vuohki, hápmi’ 5.12. purnu ‘buordna; gordnelihtti’ ¶
Álgovuođu kategoriijas 1) leat maid muhtun sárgosat, maid berre fuomášit. Sáhttá ákkastallat, ahte dat ii leat eakti álgovuođu kategoriija ja buot sánit gullet iešalddes kategoriijaide 2) – 4). Kategoriija 1) earrána buot earáin dakko, ahte dat muitala sáni historjjá dihto áigemuttu rádjai vássán áiggis, muhto ii dan, mo dat lea šaddan dan giellagenehtalaš linjái masa dat gullá. Ovdamearkka dihte sámegiela sátni guolli lohkkojuvvo kategoriijai 1), dasgo dat lea árbejuvvon jo urálalaš vuođđogielas ja das leat vástagat juoba sámegiela gáiddus fuolkegielain 'omd. suomagiela kala, uŋgárgiela hal, njenecgiela xalya ‘guolli’; gč. SSA s.v. kala). Dát lea goitge dušše čilgehus sáni guolli historjjás dihto áigemuttu maŋŋá 'nappo das ovddos, goas urálalaš vuođđogiella hállojuvvui), muhto ii leat dieđus, gos sátni lea boahtán urálalaš vuođđogillii. Dat sáhttá dieđusge leat árbejuvvon vel árat gielladásiin, main ii leat goitge dálá dutkamuša bokte vejolaš oažžut luohtehahtti dieđu. Muhto juohke dáhpáhusas orru leamen nu, ahte muhtun áigedásis sátni ferte leat šaddan kategoriijaid 2) – 4) láhkai, dasgo dat ii sáhte leat šaddan duššis. ¶
substitušuvdnamállet gusket nuppi stávvala vokálaide. Danin suomagielas sámegillii lonejuvvon sániin su. nuppi stávvála a dahje ä buhttejuvvo dábálaččat sá. i:in, ja su. i fas sá. a:in, vaikko fonehtalaččat vokálat leat hui guhkkin nuppiineaset ja substitušuvnnat mannet juoba ruossut. Substitušuvnnat goitge guorrasit etymologalaš ¶
Čilgejuvvon klassifikašuvnna sáhttá kritiseret maid das, ahte dat ii iešalddes leat earenomáš ávkkálaš gaskoapmi etymologalaš dutkamušas. Klassifikašuvdna muitala gal ¶
Goalmmát guovddáš kritera etymologiija guorahallamis lea sáni distribušuvdna. Dat muitala sáni minimaagi. Ovdamearkan, jos sánis leat vástagat buot sámegielain, dat máhccá unnimusat vuođđosámegillii; jos das leat vástagat buot sáme- ja suopmelaš gielain, dat máhccá goit sámi-suoma vuođđogillii. Distribušuvdnadieđu heiveheapmi áibbas ná mekánalaččat ii datte geavadis leat vejolaš earret eará danin, go etymologalaččat seamma sániid ii álo sáhte sihkkarvuođain earuhit gielas nubbái lonejuvvon sániin 'omd. Häkkinen 1983: 205–206). Sudjan dán váttisvuhtii sáhttet leat ovdamearkka dihte etymologalaš substitušuvnnat 'gč. 2.1.2.1.2.). ¶
distribušuvdnakritera ii sáhte heivehit jorggotgežiid: gáržžes distribušuvdna ii duođaš, ahte sátni lea nuorra. Sudjan dása lea dat, ahte giela sánit sáhttet álo jávkat luottaidhaga. Go sáni distribušuvdna ii muital dan maksimaagi, das ii leat olus ávki ovttaskas sáni etymologiseredettiin, jos ulbmilin lea duođaštit dan loatnan. Sakka eanet muitala dat, jos sierra sániid distribušuvnnaid gaskkas gávdno korrelašuvdna. Jos muhtun gielain lea stuorra sátnejoavku, maid distribušuvdna lea sullalas, dat muitala gielaid lagat fuolkevuođa dásis ja / dahje gaskanas kontávttain 'vrd. Häkkinen 1983: 207). Muhto vaikko dákkár korrelašuvnnat gávdnošedjege, berre muitit ahte dat eai daninassii duođaš maidege dihto ovttaskas sáni etymologiijas. ¶
kurmu 'SKES s.v.) ja uuttu 'Wiklund 1933; T.I. Itkonen 1934). Korhonen gávnnaha, ahte dáin sániin leat dieđut maiddái Davvi-Suoma suopmaniid máttabealde, muhto doppe daid mearkkašupmi lea dávjá nuppástuvvan 'muhtun suohkaniin máddelisge leat liikká seilon reliktamearkkašumit). Dán artihkala maŋŋá son lea gieđahallan sápmelaš loatnasáni ¶
paartaa ’buddet, nannet’ nákkosgirjjistis Samisk-finska båttermer och ortsnamnselement och deras slaviska bakgrund '1982: 61–81). Dutkamušainis Korhonen analysere sániid lonema ja mearkkašumi nuppástusaid vuđolaččat ássan- ja kulturhistorjjálaš dieđuid vuođul. Guorrasan Korhosa oaiviliidda 'earret sáni uuttu, man loatnaetymologiijas leat muhtun váttisvuođat; gč. SSA s.v. uu), inge gieđahala dáid sániid dán barggus. ¶
lasseargumenttaid sáni kelo loatnaetymologiijai, maid in lean fuomášan vel artihkala čáledettiin. ¶
leat mearkkašumit mat guigejit dán guvlui: omd. LO 's.v. al´ke) jorgala davvisámegiela sáni ¶
artihkala čáledettiin in vuos lean fuomášan etymologiija dáfus dehálaš lullisámegiela sáni, mii lea siterejuvvon sátneoasis. Sáhttá fuopmášahttit, ahte in dál šat anášii iežan 2001 ovdan buktin etymologiija 'dalá hámistis) dohkálažžan, dasgo dat rihkku dan gáibádusa, ahte loatnasátnedutkamušas semantihkalaš kritera berrešii čuovvut earenomáš jeavddalaččat 'gč. 2.1.2.2.). ¶
substitušuvdnamálliide 'su. ii ~ sá. i, su. maŋŋástávvala ä ~ sá. i). Sámegiela kt lea buhttejuvvon ht:in danin go kt ii leat leamaš lobálaš čoahkki vuostáiváldi gielas. Prinsihpas sátni livččii sáhttán maid lonejuvvot jo ovdal nuppástusa *kt > ht suopmelaš gielain, ja das maŋŋá dat livččii oassálastán dán jietnadatnuppástussii. Dát fal gáibidivččii hui árra lonema, mii ii dán dáhpáhusas leat jáhkehahtti, dasgo sátni dihtto dušše suoma nuortasuopmaniin ja gárjilgiela davvisuopmaniin. ¶
Jos navdá, ahte suopmelaš gielaid sátni lea lonejuvvon juoga árra muttus sámegielas, sániid jietnadatgaskavuohta čielgá. Vuosttas stávvala vokála lea buhttejuvvon seammaláhkai go sániin moita ’metsäalueella tapahtuva talvinen peuranpyynti’ < anár. myejđi id. 'SKES s.v.), su. kosio ’suuri rove’ < guošši 'Sammallahti 2002: 403) ja su. kopara < sá guobir 'SSA s.v.). Dušše vuođđosámegiela *ŋ buhtten vuođđosuomagiela *k:in gáibida dárkilabbo čilgehusa. Dánge substitušuvdnii lea goit okta čielga parallela, su. päläs : ¶
rekonstrukšuvnnain *o4 sajis mearkka *u). Komi sátni sáhttá máhccat hápmái *kasŋi-, man vokála heive seamma bures oktii sámegiela sátnebearrašiin: vsá. *uo sáhttá *i-máddagiin leat gárggiidan sihke álgovuolggalaš *a:s ja *o:s. Suomagiela koskea bealistis ii heive vuosttas stávvala vokála iige sátnesiskkáldas konsonantismma dihte sáme- ja komigiela vuođul rekonstruerejuvvon máddaga *kasŋi- joatkin. Danin dat ferte leat loatna sámegielas. ¶
5.11. naala ‘vuohki, hápmi’ Su. naala ‘tapa, käyttäytyminen; hahmo, muoto, asenne’, 'suorgg.) naalakas, naalikas ‘hauska, hullunkurinen, leikillinen, leikkisän pilkallinen; hiukan omituinen; himokas’, ¶
naalistella ‘seurata asioita joita ei saisi, udella’, -naaluinen goallossániin häjynnaaluinen ’bahálunddot’, hyvännaaluinen ’buorrelunddot’ jna., naalikko ‘naama’, *naalu ‘njálbmi / muođut djd.’ idiomas pistää naaluunsa ‘bidjat njálbmái 'borramuša), borastit, njielastit’ 'SSA s.v. naala; SMSAm) | gárj. noala ‘kasvot; posket, poskipäät; ulkomuoto, näkö, laatu’, ¶
Suomagiela sátni naala ‘vuohki, hápmi jna.’ lea anus lagamusat Kainuu ja GaskaNuortabađaeatnama suopmaniin, ja maŋit guovllus dovdojuvvo maiddái suorggádus ¶
Gárjilgielas sátni noala ‘muođut; bajiloaidnu’ lea viehka hárvenaš. Suorggádusas noalakas ‘čáppis jna.’ lea dušše okta diehtu. Ovttaskas diehtu lea maiddái hámis ńoalikas ’ropmi’, man sátneálgosaš ń lea várra affektiiva lasáhus. Muhtun veardde dieđut leat maiddái suorggádusas ¶
SSA oainnu sápmelaš sániid vejolaš suopmelaš álgovuođus ii datte sáhte dohkkehit. Sudjan leat sániid vokálagaskavuođat. Suopmelaš gielaid vokála u '~ uu) ii livčče buhttejuvvon sámegielas vokálain '*)uo; dákkár jietnadatsubstitušuvdnii ii leat fonehtalaš iige etymologalaš sudja. Sániid ovttastahttin sámi-suoma vuođđogiela bokte ii leat dađi buorebut vejolaš, dasgo su. u ~ sá. uo ii leat njuolggaduslaš jietnadatgaskavuohta. Ovttastahttin perbmelaš sániidege ii leat njuolggaduslaš dađi buorebut sáme go suomagielage perspektiivvas, nugo SSA fuopmášahttáge. Perbmelaš sániin sihke vuosttas stávvala vokála ja sátneálggu b leat eahpenjuolggaduslaččat. Danin daid gullan suoma- ja sámegiela sániid oktavuhtii lea eahpesihkkar. ¶
i:in. Dát lea fonehtalaččat áddehahtti, dasgo suomagielas fonema ŋ ii leat vejolaš dákkár sajádagas, iige velára k:ge leat nasála m ovddabelade vejolaš. Lea dieđus maid vejolaš, ahte loatnaaddi sámegielas lei dáhpáhuvvan gárggiideapme *ŋm > *jm nugo anárašgielasge. Hámi säämiä vuolggahápmin livččii sáhttán leat maiddái assimilerejuvvon hápmi *cāmmē- djd. 'vrd. oarjesámegielaid ovddastussii). Suomagiela ovdavokála ä'ä) lea sámegiela vokála *ā substituhtan várra danin, ahte vuođđosámegielas ii lean opposišuvdna vuollegis ovda- ja duohkevokála gaskkas. Danin vsá. *ā lea sáhttán jietnaduvvot ovdalabbos go suomagiela fonema /a/. Substitušuvdnii leat muhtun parallelat, omd. su. davvisuopmaniid närpeä < njárbat 'SSA s.v.). Lea maiddái vejolaš, ahte loatnaaddi sámegielas lei dáhpáhuvvan jietnadatnuppástus *a > *ä nuppi stávvala ovdavokálaid ovddabealde, nugo muhtun dálá sámegielain dahje daid suopmaniin. Sámegiela sátneálggu ¶
kamala säämäŋ kans”; Taivassalo). ¶
Jietnadatgaskavuohta ii datte leat áibbas njuolggaduslaš. Vuosttas stávvala *a lea njuolggaduslaččat gárggiidan sámegielas uo-diftoŋgan, muhto eahpenjuolggaduslaš nuppástussii *a > vsá. *ā leat gal muhtun parallelat 'gč. 5.14.). Vearrát čuolbma lea dat, ahte sámegielaid gáibidan čoahki *ŋm maŋŋelađđasis ii livčče seilon luoddage eará vástagiin. Sáhttá gal leat vejolaš, ahte sáni vuođđourálalaš hápmi leamaš *čaŋma-, ja čoahkki *ŋm lea oktageardánahttojuvvon *ŋ:n buot eará gielain. Váttisvuohtan lea, ahte paralleladáhpáhusat eai leat dieđus. Dán rádjai rekonstruerejuvvon urálalaš sániin eai leat ovdamearkkat guovtti nasála čohkiin 'Sammallahti 1988: 492–494). Dán čuolmma dihte báldalastin báhcá oalle eahpesihkkarin. ¶
Sániid lonen ferte korreleret juogaláhkai duođalaš historjjálaš konteavsttain. Danin lea jáhkehahtti, ahte sániid distribušuvdna speadjalastá viehka njuolga loanaid agi. Dakkár loanat, mat dihttojit lagamusat Savos ja gárjilgielas, vedjet iešalddes leat oalle maŋŋidat, dasgo dáid gielaid ja suopmaniid hállanguovvlus leat orron viidát sápmelaččat vel historjjálašge áiggis. Gitta ássama rádjá Suomas ja Gárjilis lei vel 1540-logus nu máddin, ahte dan davábeallai bázii oassi Davvi-Hämes ja Davvi-Satakuntas ja masá olles DavviSavo ja Davvi-Gárjil 'gč. omd. Jutikkala – Pirinen 1966: 55). Dáin vuovdeguovlluin orro ain bivdi sápmelaččat. ¶
Dološ lonema duođašta eanas sániin jietnadatgaskavuohta su. h ~ sá. š. Sánit leat lonejuvvon ovdal vuođđosuomagiela nuppástusa *š > *h, muhto vuođđosámegiela nuppástusa *š > *s maŋŋá 'mii lea várra dáhpáhuvvan hui árrat, gč. Sammallahti 1998: 190–191). Maŋimuš golmma sánis maiddái vokálagaskavuođat čujuhit čielgasit jo ovdasápmelaš áigái. Sániin lea dáhpáhuvvan gárggiideapme *a > *oo > *uo dahje metafonalaš gárggiideapme *ä > *ee > *ie nuppi stávvala álgovuolggalaš *i-vokála ovddabealde; dát jietnadatnuppástusat leat oktasaččat buot sámegielaide. Sánis buolža vuhtto maid vuođđosuomagiela jietnadatnuppástusa *ti > *si juogalágan gaskamuddu '*ći djd.). Lasseovdamearka dán gearddádaga loanas sáhtášii kánske leat maiddái sá. šakŋa; loatnaoriginálan sáhtášii leat leamaš ovdasu. *šüŋi, mas livččii gárggiidan su. hyy ’šoavli; bihci’. Etymologiija lea goitge problemáhtalaš, dasgo ii leat sihkkaris duođaštus das, ahte suopmelaš sátni máhcašii áiddo dakkár ovdasuopmelaš jietnadathápmái 'sátnebearrašis gč. SSA s.v. hyy). Muhto sáni aitosaš sápmelaš vástta sáhtášii kánske leat sá. sakŋat, saŋas 'Sammallahti: njálmmálaš fuopmášahttin), mii duođastivččii rekonstrukšuvnna *šüŋi 'vrd. SSA s.v. suvi, gos sámegiela sakŋat-sátnái evttohuvvo nuppelágan etymologiija). ¶
Sátnái tuho ii leat ovdal evttohuvvon dohkálaš etymologiija. SSA 's.v.) mielde sátni lea várra deskriptiivavulgosaš. Dán vikkahussii ii leat bukton evideansa, ja danin dan ii sáhte dohkkehit. Sátnebearaš ii oro leamen dađi eanet ”deskriptiiva” go omd. sámegiela duššu. Dás evttohuvvon sápmelaš loatnaoriginála lea suorggádus sánis duššat, mii gullá sáni dušši oktavuhtii; dát fas lea vel boarráset loatna ovdasuomagiela sánis *tüšjä '> su. tyhjä ’guorus, dušši’; gč. SSA s.v.). Sátnái kaha leat evttohuvvon vástagat máŋggain gáiddus fuolkegielain, muhto daid buot ferte eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođaid dihte hilgut. SSA 's.v.) buktá obugralaš vástagiid, mat leat adnojuvvon sihkkarin. Daid vuosttas stávvala vokála ja sátnesiskkáldas konsonánta *č goitge heivejit heittogit oktii suomagiela sániin. Sammallahti '1988: 544) ii loga sáni kaha dán urálalaš sátnebearrašii. Sáni etymologiseremii sápmelaš loatnan ii nappo leat eastta. ¶
säämätä jna. ’cábmit’), mii lea doaibman sátneráhkadeami vuolggasadjin. Dakkár dáhpáhusain, main deskriptiiva sátnegihpu primára elemeanttaid ii sáhte identifiseret, šaddá etymologiseren hui váttis dahje veadjemeahttun. Dát vuođđoráddjehus dákkár sániid etymologalaš čilgemis ii leat váldon doarvái vuhtii dutkamušas. Dan sadjái muhtun dutkit leat figgan váldit deskriptiiva sátneráhkadanvugiid, earret eará kontaminašuvnna ja jietnadatoahpalaš restrukturerema, etymologiija vuođđočilgenvuohkin 'omd. Koponen 1999). Dát dutkanvuohki orru doalvumin váttisvuođaide danin go deskriptiiva sátneráhkadanoahppa lea vuogádahkan eahpečielggas ja dan ala lea váttis hukset čavga metoda. ¶
Kárta 11. ' = su. naala, gárj. noala ! = su. naalakas, naalikas, gárj. noalakas, ńoalikas & = su. naalikko c = su. naalu 'SMSAm; KKS) ¶
Go Lupus pasienta dasa lassin muitala ártegis ja amas dávdamearkkain, de lea birrasis váttis diehtit man láhkai galget láhttet pasienttain ja su dávddain. Lupus dávda maid lea amas dearvvašvuođa bargiid gaskas, ja datge dahkká dili váddáseabbun pasientii ¶
Artihkkala vuođđun lea jearahallan 2003’ čavčča. ¶
– Skuvla lea dohkkehuvvon gitta 90 oahppi várás, muitala rektor, muhto dása eai čága eanet oahppit go dat mat dál leat. ¶
Departemeanta rievdadii de muhtun sámi oahppoplána riidodajaldagaid, earet eará dajaldaga gos čuožžu ahte plána galgá ovddidit oahppiid sámi identitehta. Muhto vuosttaldeaddji vánhemat eai duhtan dása. Svein Kollstrøm čilge ahte lei menddo maŋŋit jorgalit: – Dál de rievdadedje vearrámus dajaldagaid, muhto dalle leimmet juo boahtán nu guhkás min bargguin ráhkadit molssaeavttu, ahte eat háliidan jorgalit. Lei váttis eallit departemeantta hovrriid mielde. Muhtun vánhemat geat ledje Oslos čoahkkinastimin departemeanttain atne liibba diđoštit molssaeavttuid. Árvvoštalaimet steinerskuvlla, montessoriskuvlla ja risttalaš skuvlla. Eanetlogu oaivila mielde lei buoret hukset pedagogihka ala go eallinoainnu ala. Moattis geassádedje go šattai čielggas ahte ii šatta risttalaš skuvla. Steinerskuvla orui min mielas menddo erenoamáš, de šattai montessoriskuvla. Eat diehtán nu olu dakkár skuvllas go álggaheimmet dan, muhto dál leat eatnašat duhtavaččat go válljiimet nu mo dagaimet. ¶
– Montessoriskuvlla ii sáhte ovtta ijas hukset, muitala rektor. – Danin leat ain huksemin skuvlla. Rehkenasto ain ádjánit 10-15 jagi ollásit čađahit montessoripedagogihka. ¶
- Dalle go mun ledjen mánná lei sámegiella beaivválaš giellan eanaš ruovttuin Reaššvuonas, muitala Ruth. - Muhto giella lei juo gáidame. Lei šaddagoahtán eambbo bivnnuhin suomastit, go suomagielas lei alit árvu go sámegielas. Mu váhnen-guovttos leigga golmmagielagat, muhto mánáide humaiga dušše fal dárogiela. Oaivvildeigga ahte olliimet guhkimussii dainna, ja goziheigga ahte mii eat hupman eará go dárogiela. Mu áhkku humai dušše sámegiela, sámástii muinna ja mun fas dárostin suinna. Lei maiddái muhtin eará bearaš Reaššvuonas mas mánát eai beassan hupmat eará go dárogiela, muhto eanaš bearrašiin hupme mu ahkásaš mánát sámegiela, suomagiela dahje goappašiid. Eará mánát atne min, geat humaimet dušše dárogiela, veahá ártegin. Máŋga máná geat eai báljo máhttán dárogiela, earret eará moattis mu luohkás skuvllas. Duođaid eai máhttán ovttage giela albma láhkai, ledje beallemuddui golmmagielagat, muhto dárogiella lei sin heajumus giella. Ieš máhtán sámástit veahá go ferten, suomagielain lea vearrát, vaikko ipmirdan oalle ollu. ¶
- Áramus maid mun dieđán Reaššvuona skuvlahistorjjás, muitala Ruth, lea ahte mu váhnemat vácciiga skuvlla dáppe, jáhkán ahte áhčči álggii 1905:s ja eadni 1908:s. Dalle lei juo bistevaš skuvla, ja buot oahpaheapmi lei dárogillii. ¶
«Dát skuvla lea áidna iežas láganis olles máilmmis» , nu dajai dalá ruovttufidnoráđi kánturhoavda Ragnar Nordby skuvlla birra man namma dalle lei Statens heimeyrkeskole for samer (Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide). Nordby lei ieš vuojeheaddji oažžut skuvlla johtui, ja son barggai garrasit dan nala ahte skuvla galggai šaddat guovddážin sámi kultuvrra gaskusteamis ja ovdánahttimis. Dat boahtá čielgasit ovdan su sáhkavuorus davviriikkalaš sámekonferánsas, mii lea bájuhuvvon dán girjjis. Sámi joatkkaskuvlla 50-jagi historjjás ii leat báljo oktage nu áŋgirit dorjon guovddáš skuvlaeiseválddiid bealis go son. ¶
Dasto mearriduvvui ahte bárdni galggai «biddjot Guovdageainnu fidnoskuvlii... Jus bárdni aŋkke biehttala vuolgimis fidnoskuvlii dahje meannuda hejot, de sáddejuvvo dakkaviđe Bastøyai.» ¶
Álgojagiid sáhtte oahppit ohcat doarjaga oastit mašiinnaid ja duodjeneavvuid. Sii sáhtte oažžut gitta 200 ruvnno rádjái, muhto de galge čállit ohcamuša fidnolávdegotti jođiheaddjái. Ohcamušat 1953:s leat vurkejuvvon skuvlla arkiivii, ja doppe sáhttá gávdnat máŋggalágán ohcamušaid. Muhtimat ledje čujuhuvvon «Til Kautokeino Yrkesnemnd» (Guovdageainnu fidnolávdegoddái), earát fas «Herr Ola Aarsethii» , ja soapmásat fas eanet eahpeformálalaččat, nugo dát (originala reive lei dárogillii): ¶
1955:s lei eksámena sisdoallu diktáhta ja stiila, ja 1956:s fas diktáhta ja jorgaleapmi. 1955' eksámena oktavuođas namuhii Henriksen čuovusreivves skuvlajođiheaddjái Sigurd Skoglundii: «Bongo ferte bargan ollu sámegieloahpahemiin. Dat oidno bohtosiin dušše snoagga 10 mánu sámegiela oahpaheamis obanassii, mii guoská čállimii ja riektačállimii» . Ovtta eksámenčállosii lei sensor nu liikon ahte čállá: «Bivddán du árvvoštallat diktit stiilla maid oahppi nr. 2 lea čállán boahtit ávkin sámi lohkangirjái, dan maid Edel Eriksen dovdá go son lea miellahttu joavkkus geat leat čohkken čállosiid dasa. Rievtti mielde leat čállosat dán girjái sáddejuvvon juo Girkodepartementii, muhto galggašii sáhttit oažžut dán bihtá dasa mielde, jus joavku nu háliida. Lea go vejolaš ahte don divttát Edel Eriksena oaidnit dán stiilla?» [Dađe bahábut ii sáhte Skoglund leat dahkan dan, go Edel Hætta Eriksen muitala ahte son ii goassege ožžon dakkár stiilla. Ii leat leamaš vejolaš gávdnat bargobihtáid ii ge vástádusaid.] ¶
Nuppi bealde vuoruhuvvui sámegielat ohppiid dárogieloahppan. Skuvla jahkedieđáhus skuvlajagis 1964/65 muitala ahte sámegielat ohppiin dalle ledje 6 diimmu dárogiela vahkkus, dárogiel ohppiin fas dušše 3 diimmu. ¶
5. Go joatkkaoahpahusláhka biddjui doibmii 1.1.1976, de galge buot ovddeš gymnásat, fidnoskuvllat ja gávpeskuvllat gohčoduvvot joatkkaskuvlan. Stivra mearridii 3.10.1975: «Den samiske yrkes- og husflidsskole galgá 1.1.1976 rájes gohčoduvvot Den samiske videregående skole, Kautokeino. Mii guoská sámegiel nammii skuvllas, bivdá stivra rektora háhkat evttohusaid giellakonsuleanttain mat fas ovdanbuktojuvvojit boahtte stivračoahkkimis dohkkeheapmái.» Rektor válddii oktavuođa Sámi Instituhtain, mii 13.02.1976 evttohii nama: Sámi joatkaskuv'la, Guov'dagæidno. Stivrra beavdegirjái lea instituhta reive bájuhuvvon, mas čuožžu ahte Sámi Instituhtta lea geahčadan áigeguovdilis evttohusaid. «Joatkin skuv'la ii dieđosge hei've. Joatkiskuv'la ii åru soappame, danin gå dat ii læt skuv'la mii joatká. Joatka-sátni muitala gåit Norga skuv'laeiseváldiid áigomuša dáina skuv'ladásiin.» Dát lea vuosttaš háve go juoga lea čállojuvvon sámegillii stivrabeavdegirjái. Lei gollan 24 jagi ovdalgo dat dáhpáhuvai, ja manai guhkes áigi nuppe hávvái. ¶
Mun ohppen veaháš sámegiela Biibala logadettiin. Doppe ledje oahpes teavsttat. Mu lanjas lei nu galmmas go bohten skuvllas, ahte mun čohkkánin uvdnagurrii buot biktasat badjelis ja lohken dan botta go uvdna liegganii. Lei sierra dáidu máhttit Svalbardkoalaiguin ligget, ja mun in ollásit dan hálddašan. ¶
Eai gávdnon oahppogirjjit mat heivejedje ohppiide sámegillii, nu ahte oahpaheaddji fertii čállit girjji juohke oktii. Dát han muđui lea juoga maid buot erenoamášoahpaheaddjit leat vásihan. Dát gieđainčállojuvvon girjjit ledje vuođđun maŋit "Muorje-girjjiide" .1516 Mun čállen daid erenoamášoahpahussii, muhto mun dieđán ahte dáid leat geavahan máŋgga iežá oktavuođas. Mun in nu liiko dása, go dat han eai heive buotlágan oahpahusaide. Dáid leat earret eará geavahan dárogielagiid sámegiela oahpahusas. Dasa dát eai leat jurddašuvvon, muhto dát vissásit muitala man ollu ain váilot sámegiela girjjit. ¶
1959:s son čálii dán artihkkala. Dat lea čállon sámi gymnása álggaheami digaštallama oktavuođas, muhto muitala maiddái ollu dán áiggi gielladiliid ja olbmmoščearddaid gaskasaš diliid birra Finnmárkkus. Čálus lea čállon dárogillii ja maŋŋil jorgaluvvon sámegillii. Mii leat ožžon dárogiel mánusa Sigmund Steenbuchas, gii lea dan vurken dan rájes go lei oahpaheaddjin Kárášjogas 1960-logu álggus. [Geahča jearahallama girjjis Sámi skuvlahistorjá 1.] Olles sámegiel veršuvdna lea deaddiluvvon Nuortanásttis ja oaniduvvon dárogiel veršuvdna Finnmarkenis, ja dat lea maiddái leamaš logaldallamin radios. ¶
Iešmearrideapmi lea vuođđuduvvon dásseárvvu ja friddjavuođa prinsihpaid ala ja dáid prinsihpaid sáhttá gávdnat miehtá áiggi ja miehtá máilmmi earálagan kultuvrralaš árbevieruin. ¶
Lohkkit šaddet oaidnit ahte artihkaliid giella molsašuddá oalle ollu. Dat guoská sihke sámegiel ja dárogiel tekstii. Mii leat sávvan ahte čállit nu ollu go vejolaš galget beassat geavahit iežaset giela. Maiddái čálli / muitaleaddji ovdanbuktimus, mat leat juohke artihkkala álggus, mii leat geahččalan čuovvut čálli giela. Jorgaleamis mii leat geahččalan geavahit giela, mii sulastahttá dan guovllu giela, man birra muitaluvvo. ¶
Dieđálaš čálus galgá lea suoivvat. Álggus dutki buktá ovdán iežas hypoteesa ja dutkanáigumuša, de muitala makkár teoriija son atná, dasto čilge makkár dutkanmateriála sus lea, ja de válddahallá dutkanmateriála teoriija ektui. Analyseeredettiin čilge loahpas iežas dutkama bohtosiid. Bohtosat sohpet dávjá bures hypoteesain, juoidá mii lea lunddolaš dannego dutkit čállet dábálaččat hypoteesaideaset bohtosiiddiset maŋŋá. Muđui ii livčče hypoteesa álo doallan deaivása ja dát livččii heahpat dutkái. ¶
Niillas A. Somby / Sombán Niillas lea riegádan 1948:s ja bajásšaddan boazodoallobearrašis Deanus. Son muitala dás moadde muitalusa iežas skuvlaáiggi birra. Son váccii mánáidskuvlla belohahkii Buolbmát ja belohahkii Deanodaga skuvllas. Muhtin áiggi son lei maiddái Sirpmá skuvllas. Nuoraidskuvlla váccii Kárášjogas, boazodoallosuorggis. ¶
Lean čiegas velohaddamen láhttis skuvlalávka oaivve vuolde go Bienne Káre Ánne boahtá sisa. - Maid Niillasges leat bargan go deike leat biddjon fángan? jearrala son. - Lohkangirjji vajáldahttán ruoktot. In mun viša muitalit ahte iešdáhtos lean guođđán girjji amas in dárbbaš lohkat das. - Ferten leat dáppe dasságo skuvlabusse lea mannan, dajan ja ribahan čirrot. ¶
Ánne viggá jeđđet, muhto mun lean ballán, doarggistan ja čierun. Ánne bassá lanja láhttiid, bassá távvala ja geargá menddo johtilit mu mielas. ¶
Bussevuoddji Dikkanen lea movttegis nuorra almmái, gii láve buot mánáiguin háleštit, garrudastá Dybvika ala go rohtte busse uvssa gitta moalke spahkain. - Dieinna albmáin ferte olmmoš leat várrugas, rávve son mu, go váccán bussii. ¶
Etihkalaš norpmat ja preassa iežas dubmenvuogádat, galgá ovddimusat suodjalit ovttaskas olbmuid gudnehuhtti ja vaháguhtti almmuhemiid vuostá. Danne lea preassa čađat doalahan nama Leage Várrogas-plakáhta. Muhto Leage Várrogas-plakáhtta muitala maid preassa servodatrolla birra, ja daid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra mat preassas leat friddja servodagas. Preassa bargu ovttaskas áššiin lea dávjá leamaš dát deháleamos sivva dasa ahte lea eastadan vuoigatmeahttunvuođa ja njulgen servodaga boasttu válljemiid. ¶
Mo váidala ¶
Ná váidala ¶
Jos váidalus lea áviissa birra, de lea buorre bidjat artihkkala čuovusin. Radio- ja TV-sáddagiid oktavuođas lea dehálaš muitalit makkár beaivvi, makkár kanálas ja goas sátta sáddejuvvui. Jos váidalus guoská interneahttaalmmuheapmái, de galggašii čállit www-siiddu čujuhusa. ¶
Dát mearkkaša ahte jos váidala SVT-Sápmi dahje Ruoŧa Sámi Radio prográmma, de guorahallá prográmma Radio- ja TV-lága ektui ja SVT dahje Ruoŧa Radio sáddenlobi ektui, iige Preassa, Radio ja TV:a Etihkalaš Njuolggadusaid ektui ¶
Guorahallanlávdegotti čoahkkimis áššemeannudeaddji ovddida ášši ja lávdegoddi geahččá/guldala prográmma. Mearrádusas daddjo juogo ahte prográmma ii leat rihkkon lága ja sáddenlobi, dahje ahte prográmma moitojuvvo dahje ahte prográmma rihkku lága dahje sáddenlobi. ¶
Vuostálastte buot mat geahččalit jávkadit čielga rájá gaskal máidnosa ja doaimmahuslaš sisdoalu. Ale dohkket máidnosa mii geahččala sulastahttit dahje ávkkástallat doaimmahuslaš buktaga, ja mii dahká ahte luohttámuš doaimmahuslaš jáhkehahttivuhtii ja preassa sorjjasmeahttunvuhtii geanohuvvo. ¶
Doaimmaheaddjis galgá oppa áiggi leat muittus preassa ideálalaš áigumuš. Doaimmaheaddji galgá áimmahuššat sárdnunluđolašvuođa ja buoremus lági mielde bargat dan ovdii mii su oavila mielde bálvala servodaga. ¶
Artihkkala maid lea divvon dahje man šállošeapmi guoská áššiide mat eai leat nu duođalaččat, galgá merkejuvvot nu ahte boahtá ovdan makkár dieđut leat leamaš boastut ja mo daid lea divvon dahje šallošan. Buorremus vuohki lea bidjat rámma oidnosii artihkkala álgui mas muitala ahte artihkkal lea divvojuvvon dahje šállošuvvon. Jos lea dárbu dievaslaš diehtojuohkimii, de sáhttá rámmás leat liŋka sierra siidui. Dát gáibádus ii guoskka binnánaš rievdadusaide mat dahkkojit oassin interneahttaalmmuheami dábálaš ođasmahttimis. ¶
Galgá rámmáin merket artihkkaliid maid vuostá lea PFL-cealkámuš. Rámmás galgá leat diehtu cealkámuša birra ja PFL:a dovdomearka. Rámmá galgá leat artihkkala álggus ja sisdoallat liŋkka siidui mas olles cealkámušteaksta lea. Jos cealkámuš guoská áššái mas lea mieđihuvvon anonymitehtta áššemeannudeamis, de galgá sirdit buot veršuvnnaid artihkkalis giddejuvvon báikái gosa almmolašvuohta ii beasa. ¶
Rihkkosa dahje meaddima (forseelse) ráŋggáštusrámmá ii galgá okto leat mearrideaddjin mearridettiin juogo galgá dovddusindahkat láhkarihkku nama vai ii. Muhto ráŋggáštusrámmá muitala man duođalažžan servodat atná dáhpáhusa. Ahte láhkarihkkumis lea bohciidan ollu beroštupmi dahje lea leamaš juonalaš, sáhttet maid leat áššit mat dorjot dovddusindahkama. ¶
Vurdojuvvo ahte mediat gokčet dákkár moraščalmmustemiid, jos dat leat almmolaččat. Dákkár barggus preassaetihkka gohčču áviissaid čađahit ráddjehusaid barggus nu ahte suodjala priváhttaeallima ráfi ja duhtada áššálašvuođa- ja fuollagáibádusa buot reportášain. Ráddjehusat sisdollet ahte ii almmut ovttaskas olbmo priváhta morraša soarddideaddji vuogi mielde. Ferte leat várrogas čatnamis nama morraščájeheapmái, dahje geavaheamis govaid gos sáhttá dovdat olbmuid geat čájehit garra dovdduid. ¶
Árvvoštala dárkilit čállosiid mat sáhttet rihkkut olbmo priváhta eallima. Ale almmut dakkár čállosiid jus álbmotvuohta čielgasit dan ii gáibit čuvgejuvvot. ¶
Árvvoštala dárkilit movt namaid almmuheapmi sáhttá čuohcat olbmuide. Namaid berre vealtat atnimis jus álbmot čielgasit ii gáibit nama almmuhuvvot. ¶
Árvvoštala dárkilit čállosiid mat sáhttet rihkkut olbmo priváhta eallima. Ale almmut dakkár čállosiid jus álbmotvuohta čielgasit dan ii gáibit čuvgejuvvot. ¶
Árvvoštala dárkilit movt namaid almmuheapmi sáhttá čuohcat olbmuide. Namaid berre vealtat atnimis jus álbmot čielgasit ii gáibit nama almmuhuvvot. ¶
9. Journalista biehttala doaimmas, jos dán ollašuhttin mearkkaša rihkkut ovttage ¶
Álgo skuvlaoahpahusfálaldagat álbmoga várás álggahuvvojedje Davvi-Møres ja Romsdalas. Lei álbmotčuvgehusa álggaheaddji, Thomas von Westen, Romsdala Veøya báhppa, gii fidnii guhtta eará boaittobeale guovlluid báhpaid lágidišgoahtit oahpahusa. Sii čálle Københámmanii gonagassii ja muitaledje álbmoga diehtemeahttunvuođa birra. Gonagas vástidii reivii positiivvalaččat, ja nu gohčoduvvon Syvstjerneprestene (Čiežanástebáhpat) ledje lohkanoahpahusa álggaheaddjit. Ulbmil lei ahte olbmot ieža galge máhttit lohkat Biibala, katekismusa ja eará ipmilbalolaš girjjiid. ¶
Anders Bær govvidii iežas muitalusain ámmátolbmuid ja sámiid gaskavuođaid ja dát eai lean gal Stockflethii gudnin. Son sáhtii leat hui garas ja válddálaš, ja dien láhkai bures vuhttui su militearalaš duogáš. Romssa bismma Juella gohččuma mielde vulggii Stockfleth Guovdageidnui golggotmánus 1851:s ja orui doppe gitta cuoŋománnui 1852. Bargun lei geahččalit ráfáidahttit leastadialaš morránan sámiid. Dán dálvvi birra muitala son iežas girjjis "Dagbog over mine Missionsreiser i Finnmarken" (Mu Finnmárkku miššonmátkkiid beaivegirji). ¶
Go bisma Johannes Nilssøn Skaar doaibmagođii ámmáhisttis Romssas 1885:s, son bealuštii Friis ollásit gielladigaštallamis. Finnmárkku suohkanbáhpat ja proavasat čálle bismii Skaarii iežaset searvegottiid vuoiŋŋalaš heađi birra. Maiddái sámit ieža válde oktavuođa bismmain ja gáibidedje oažžut sárdnideami ja kristtalašvuođaoahpahusa sámegillii. Go eiseválddit ain biehttaledje guldaleames sihke bismma ja professora, de bisma Skaar ieš loktii ášši ja vuođđudii Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) guovvamánu 28. beaivve 1888:s. Ulbmil lei ee.: a) vuosttaldit garra ja vuoigatmeahttun dáruiduhttima, á) sárdnidit Ipmila sáni sámiide boaittobeale guovlluin, d) vuosttaldit leastadialaš oskku mii lei girku vašálaš, e) áddit sámiide olles biibala ja eará čállosiid sámegillii. ¶
Mu boares gránnjá lea boahtimin guossis fitnat. Son lea vitmadis penšunista. Fárgga 80 jagi, muhto lohká buot áviissaid ja gullá ođđasiid beaivvi miehta. Dárogiel ođđasiid gitta dassái go Sámi Radios morihit. Dasto guldala buot iđitođđasiid. – Vuogas lea boares olbmui go sáddejit dáid seammá ođđasiid máŋgii, láve dadjat. – De muittán goitge muhtin vearde daid. ¶
Sámegiela lea ieš oahppan lohkat áviissain. Álggus manai bures. Muhto dál váidala áviissaid ilbmat nu dávjá ahte ii geargga lohkat visot ovdal go ođđa nummir boahtá. ¶
Son rávká buorebeaivvi ja manná čohkanit stuolloravdii. Miegasta beavddi ala ja ruohkká vurrolága gárgŋila ja oaivvi dan botta go vieččan sutnje kohpa ja leiken káfe. ¶
- Don gal dáiddát leat dan oaidnán, jearrala mus. ¶
Dan in leat gullan. Ii leat eará go bidjat dihtora johtui ja geahččat maid čállá. Gránnjá čuovvu dárkilit go prográmmat rahpasit. Muitala ahte ii leat goassege geahččan mii dan “kássa” siste lea. ¶
Oainnáhusastan mun oidnen joavkku mii lei nu stuoris ahte ii oktage sáhttán lohkat dan, buot álbmogiin ja čearddain ja buot sogain, ja sii sárdno buot máilmmi gielaid. Sii čužžo truvnnu ja Lábbá ovddas, vilges biktasat badjelis ja pálbmaoavssit gieđas. Ja sii čurvo alla jienain: - Bestojupmi boahtá min Ipmilis gii čohkká truvnnus, ja Lábbás. De muhtun vuorrasiin jearai mus: ”Geat leat dát vilgesbivttasolbmot, ja gos sii bohtet?” Mun vástidin: ”Hearrá, don dieđát dan.” Ja son celkkii munnje: - ”Dát leat sii geat leat beassan stuora áŧestusas, ja geat leat bassan biktasiiddiset ja vilggodahttán daid Lábbá varas. Danne sii čužžot dál Ipmila truvnnu ovddas ja bálvalit su ijatbeaivvi su tempelis, ja son guhte čohkká truvnnus, cegge goađis sin badjelii. Eai sii nealggo šat eaige goikka, ii beaivváš iige goardi báhkka givssit sin. Dasgo Láppis, guhte čuožžu truvnnu ovddas, lea sin báimman ja láide sin ealli čázi ádjagiidda, ja Ipmil sihkku eret juohke gatnjala sin čalmmiin.” ¶
lea juo mannan jápmimis eallimii. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Boahtá áigi, ja dat lea dál juo, go jábmit gullet Ipmila Bártni jiena, ja sii geat gullet, ožžot eallit. Dasgo nugo Áhčis lea iešalddes eallin, de son lea maiddái suovvan Bárdnáige ahte sus lea iešalddes eallin. Áhčči lea addán sutnje dubmenválddi, dannego son lea Olbmobárdni. Allet imaštala dan, dasgo dat áigi boahtá go buohkat geat leat hávddiin, gullet su jiena ja sii bohtet olggos. Sii geat leat dahkan buriid, bajásčuožžilit eallimii, muhto sii geat leat dahkan baháid, bajásčuožžilit dupmui.” Joh 6: 37–40 ¶
Sii gudde uhca mánážiid Jesusa lusa vai son guoskkahivččii daid, muhto máhttájeaddjit šiggo sin. Go Jesus oinnii dan, de moaráhuvai ja celkkii sidjiide: ”Diktet uhca mánážiid boahtit mu lusa, alletge hehtte sin! Dasgo Ipmila riika gullá dakkáraččaide. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte ii vuostáiváldde Ipmila riikka nugo uhca mánáš, ii eisege beasa dan sisa.” Ja son válddii sin sallasis, bijai gieđaidis sin ala ja buressivdnidii sin. ¶
Biibballohkan Čuovvovaš osiin válljejuvvo uhcimustá okta biibbalteaksta. Osiid gaskkas sáhttá leat vástádussan sálbma, lávlla, čuojanasmusihkka dahje jaskes mediteren. Searvegoddi guldala čohkut. ¶
Kristus cealká: ”Mun boađán fargga. Doala gitta das mii dus lea, amas oktage váldit du vuoittu kruvnnu!” ¶
Jesus cealká: ”Ii oktage sáhte boahtit mu lusa muđuid go ahte Áhčči, guhte lea vuolggahan mu, geassá su; ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi. Profehtaid čállagiidda lea čállojuvvon: ’Sii buohkat šaddet Ipmila máhttájeaddjin.’ Juohkehaš guhte guldala Áhči ja oahppá sus, boahtá mu lusa. Ii oktage leat duođaid oaidnán áhči, earet su guhte boahtá Ipmila luhtte; son lea oaidnán Áhči. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte osku, sus lea agálaš eallin.” ¶
Ráhkis ustibat. Mii leat čoagganan mieđuštit didjiide lagaš olbmo. Mii vásihat bahččagit, ahte nohkavašvuohta lea oassi min eallima vuorbbis. Dan biegga bosoda min badjel. Dii, oapmahaččat dovdabehtet, mo moraš lea šaddan duohtan din buohta. Dii lehpet gártan luohpat ráhkis olbmos. Jápmin lea loahpalaš, ja dan fápmu lea gievrrat go mii. Muhto Ipmil vuoitá jápmimage. Mii rohkadallat, vai Ipmil boađášii din eallimii morrašis ja attášii fámu boahtte áigge beivviide ja oppa eallimii. Su veahkki boahtá lahka maid dain olbmuin, geaiguin dii oažžubehtet juohkit morraša ja áibbašeami. Jápmima duohtavuohta boahtá ovdan maiddái Biibbala čálasajiin. Dain veardiduvvo min eallin niegadeapmái, eanu rávdnjái, rahtá ja rásáža čábbodahkii ja ráššivuhtii. Ná ihtá oidnosii áigi, mii lea midjiide addojuvvon ja mii váldojuvvo mis eret. Min beaivvit ja jagit addet midjiide buot eallima vejolašvuođaid. Ipmil lea addán áiggi min atnui - ii dušše min iežamet várás, muhto maiddái guhtet guoibmámet várás. Áiggi árvvu mii eallit duohtan barggus, ruovttus, ovttas ráhkkásiiguin orodettiin ja lagamučča bálvaleames. Áiggi áidnalunddot árvvu mii oaidnit agálašvuođa duogáža vuostá. Mii giitit Ipmila buot dan buoris, maid NN lea addán midjiide eallimiinnis. Juohkeokta mis johtá oktii iežas geainnu geahčái. Ipmil ávžžuha min sánistis smiehtadit maiddái iežamet jápmima ja agálašvuođa. Jápminbottu mii eat dieđe, dávjá dat boahtá vuorddekeahttá. Mas mii doallat gitta, go olmmošlaš doarjagat jávket ja mii galgat ollásit luohpat dán eallimis? Ipmilis ja su árpmus lea nana dorvu nu eallimis go jápmimis. Beastámet Kristus lea eallán maiddái olbmo oasi buotlágan bákčasiiguin. Min suttuid soabaheaddjin son jámii ruossas min buohkaid ovddas. Bajásčuožžilemiin son vuittii jápmima fámu. Son oadjuda: ”Mun lean bajásčuožžileapme ja eallin. Guhte osku munnje, oažžu eallit, vaikko jápmáge.” Kristusa searvegottis sárdniduvvo midjiide dán ráhkisvuođas ja árpmus. Go mii oskut Jesusii ja suttuid ándagassiiaddimii, mii oažžut orrut dorvvolaš mielain. Son lea geaidnu jápmima suoivaniid leagis agálaš eallimii. Mii mieđuštuvvot vuoruid mielde eret dáppe. Biellut čudjet min muittu gudnin, ja hávdi salasta min. Osku Kristusii lea eanet go maid mii dáppe oaidnit. Bajásčuožžileame doaivu rahpá várddu dan šearratvuhtii, gos ii leat buohcuvuohta, gillámuš iige jápmin. ¶
L Oskkus golbmaoktalaš Ipmilii mii vitkat NN (oppa namma) vuordit bajásčuožžileami beaivvi. Searvegoddi čuožžu. Báhppa goivesta golbmii sáddo gisttu ala ja cealká: ¶
Mun veallánin ja nohkken, mun gohccájin, dasgo Hearrá doarjala mu. ¶
Mun in bala logi duhát olbmás, vaikko dat birastahtášedje mu. ¶
Son njahkala vuođgŋinláhkái, vártnuheapmi vuollána su fápmui. ¶
Doaje ipmilmeahttun ja bahás olbmo fámu, ozahala su ipmilmeahttunvuođa, amas dat leat šat. ¶
Ipmilmeahttumiid ala son diktá arvit buolli hilaid ja riššaid, boaldi báhkka biegga lea sin oassi. ¶
Vare Israel oččošii bestojumi Sionis! Go Hearrá jorgala álbmogis vuorbbi, de Jáhkot ávvuda ja Israel illuda. ¶
Sii gevve mu ala mu lihkuhisvuođa beaivvi, muhto Hearrá šattai mu doarjjan. ¶
Albmi gulaha Ipmila hearvásvuođa, gomuvuohta muitala su gieđaid dagu. ¶
Du bálvaleaddji doahttala bagadusa maid báhkkomat addet, guhte doallá daid oažžu valljis bálkká. ¶
Duot earát luoitádit čippiid ala ja gahččet, muhto mii čuožžilit ja bissut čuožžut. ¶
Suokkar mu, Hearrá, geahččal mu, guorahala mu váimmu ja monemuččaid. ¶
Ráhkistehket Hearrá, buot ipmilbalolaččat. Hearrá várjala oskkáldasaid, muhto mávssaha garrasit sutnje guhte čevllohallá. ¶
Ávdugas dat olmmoš geasa Hearrá ii logahala suttu, gean vuoiŋŋas ii leat behtolašvuohta. ¶
Hearrá eŋgel várjala ipmilbalolaččaid ja beastá sin. ¶
Hearrá čalmmit čuvvot vanhurskásiid, son jorgala bealjis sin čuorvasiid guvlui. ¶
Hearrá jorgala muođuidis sin vuostái guđet dahket bahá, son duššada sin muittu eatnamis. ¶
Son várjala buot su dávttiid, amas oktage dain cuovkanit. ¶
dasgo ipmilmeahttumiid fápmu doddjo, muhto Hearrá doarjala vanhurskásiid. ¶
Hearrá, don it biehttal mus váibmoláđisvuođat. Du árbmugasvuohta ja du duohtavuohta suodjala mu álelassii. ¶
Hearrá várjala su ja bisuha su heakkas, olbmot máidnot su lihkolažžan. Don it atte su su vašálaččaid háldui. ¶
Hearrá doarjala su buohcanseaŋggas, don dearvvašmahtát su go son lea buozas. ¶
Danne mii eat bala vaikko eanan doarggistivččii, vaikko várit lihkastivčče ábi čiekŋalasas, ¶
Oaffaruša giitosa Ipmilii, doala lohpádusaidat Alimussii. ¶
Ipmil gullá mu, muhto sin son vuolida, son guhte čohkká truvnnustis dološ áiggi rájes. Sela Dasgo eai sii nuppástuva, eaige bala Ipmilis. ¶
Eatnama ravddas mun čuorvvun dutnje, dasgo mu váibmu vuoimmehuvvá. Doalvvo mu bávtti ala mii lea munnje menddo allat. ¶
Ipmil, don leat mu Ipmil, mun ozan du. Mu siellu goiká du maŋŋái, mu rumaš ohcala du ávdin, čázihis, goike eatnamis. ¶
Geažos beaivvi mu njálbmi muitala du vanhurskkisvuođa ja du beastindaguid, in mun máhte lohkat daid. ¶
Geažos beaivvi mu njuovčča muitala du vanhurskkisvuođa. Dasgo sii guđet bivdet mu oasehisvuođa šaddet heahpanit ja bilkiduvvot. ¶
Son divttii bierggu arvit sin ala dego gavjja, girdi lottiid nugo ábi sádduid. ¶
Ale logahala midjiide min máddariid suttuid. Doama min ovddal váibmoláđisvuođainat, dasgo mii leat hui vártnuheamit. ¶
jos sii rihkkot mu lágaid eaige doala mu gohččumiid, ¶
Ale bala ija suorggahusain, alege njuolas mii girdá beaivet, ¶
Dii guđet ráhkistehpet Hearrá, vašuhehket bahá! Son várjala ipmilbalolaččaidis heakka ja beastá sin ipmilmeahttumiid gieđas. ¶
Son guldala fáŋggaid šuohkkimiid ja čoavdá sin guđet leat dubmejuvvon jápmimii. ¶
Muhtumat manne mearaid ala skiippaiguin, sii gávppašedje stuorra ábiid alde. ¶
Ii son bala bahá ságain, su váibmu lea nanus, son dorvvasta Hearrái. ¶
Hearrá várjala ovttageardásaččaid, son bođii munnje veahkkin go mun ledjen vártnuheapmi. ¶
Čeavlás olbmot goivot munnje bivdorokkiid, eai sii doala du lága. ¶
Gatnjalat golget mu čalmmiin danne go olbmot eai doala du lága. ¶
Hearrá várjala du buot bahás, son várjala du heakka. ¶
Hearrá várjala du vuolgima ja du boahtima dálážis gitta agálaš áigái. ¶
Dávveda bassivádjoluslávlla. [6] Hearrá, mu váibmu ii čevllohala, eaige mu čalmmit goarggástala, mun in háhpohala dakkáriid mat leat munnje ilá stuorrát ja ovddolaččat. ¶
Go mu vuoigŋa vuoimmehuvvá, de don dovddat mu bálgá. Dan geainnu ala man mun vádjolan, sii leat čiehkan gielaid mu ovdii. ¶
Hearrá várjala buohkaid guđet ráhkistit su, muhto ipmilmeahttumiid son duššada. ¶
Hearrá várjala vierrásiid, son doarju leaskkaid ja oarbásiid, muhto ipmilmeahttumiid geainnu son dahká mohkkájin. ¶
Kain elii áhkáinis, guhte šattai áhpeheapmin ja riegádahtii Hanoka. Kain huksii gávpoga ja gohčui gávpoga Hanokin, bártnis nama mielde. Hanokii riegádii Irad, Iradii riegádii Mehujael, Mehujaelii riegádii Metušael, ja Metušaelii riegádii Lamek. Lamek válddii alccesis guokte áhká; nuppi namma lei Ádá ja nuppi namma lei Silla. Ádái riegádii Jabal, guhte lei daid máddu, geat orrot gođiin ja dollet šibihiid. Jabala vielja namma lei Jubal, ja son lei buohkaid daid máddu, guđet čuojahit lyra ja njurgganasaid. Sillai maid riegádii bárdni, Tubal-Kain. Son rávdejušai buotlágán veaike- ja ruovdeneavvuid. Tubal-Kainas lei oabbá, gean namma lei Naama. Lamek dajai áhkáidasas:/”Ádá ja Silla, guldaleahkki mu,/doai Lameka áhkát, váldi vuhtii mu sániid:/Mun gottán olbmá ovtta sárjji dihtii/ja bártni jos sáhpadasa oaččun. Kain mávssahuvvo čieža geardde, muhto Lamek mávssahuvvo čiežalogičieža geardde. ¶
Dát lea Noa ja su soga historjá. Noa lei vanhurskkis ja láitemeahttun iežas buolvadagas, ja son vádjolii Ipmiliin. Sutnje riegádedje golbma bártni: Šem, Ham ja Jafet. Muhto eatnama billašupmi vearránii Ipmila muođuid ovddas, ja veahkaváldi devddii eatnama. Go Ipmil geahčai eatnama, de son oinnii ahte oppa eanan lei billašuvvan. Olbmot miehtá eatnama vádjoledje bahávuođas. Dalle Ipmil celkkii Noai: “Mun lean mearridan duššadit buot olbmuid, danne go sii leat deavdán eatnama veahkaválddiin. Mun áiggun duššadit sin oktan eatnamiin. Daga alccesat árkka sypressamuoras, hukse dasa dievva lanjaid ja bihkkat dan siskkil ja olggul. Ná don galggat hukset árkka: dan guhkkodat galgá leat golbmačuođi állana, govdodat vihttalogi ja allodat golbmalogi állana. Hukse árkii dáhki ja daga dan állanveardde állut, bija uvssa árkka gilgii ja hukse árkii golbma gearddi. Mun áiggun dulvadit čáziid eatnama ala ja duššadit almmi vuolde buot heakkalaččaid, buot mas lea eallinvuoiŋŋanas. Buot mii lea eatnama alde, duššá. Muhto duinna mun dagan lihtu. Don galggat mannat árkii, don ja du bártnit, du áhkká ja bártniidat áhkát oktan duinna. Ja buot heakkalaččain don galggat váldit mielddát árkii guoktása, vai dat bisošedje heakkas oktan duinna. Das galgá leat sihke varis ja njiŋŋelas. Lottit, šibihat ja buot smávva eallit, guokte ealli guhtege šlájas galget boahtit du lusa, vai dat bisošedje heakkas. Čohkke ja váldde fárrui buot lágán borramušaid, vai dutnje ja buot earáide livččii biebmu!” Ja Noa dagai nu, aiddo nu go Ipmil lei gohččon su dahkat, nu son dagai. ¶
Ja Hearrá celkkii Noai: “Mana bearrašiinnát árkii, dasgo mun lean oaidnán ahte dán buolvvas leat dušše don vanhurskkis mu muođuid ovddas. Váldde buot buhtes omiin alccesat čieža bára, varrásiid ja njiŋŋelasaid, muhto buot buhtismeahttun elliin váldde guoktása, varrása ja njiŋŋelasa. Váldde maiddái almmi lottiin čieža bára, varrásiid ja njiŋŋelasaid, vai daid nálli joatkašuvašii eatnama alde. Dasgo čieža beaivvi geažes mun divttán arvit eatnama ala njealljelogi beaivvi ja njealljelogi ija ja duššadan eatnama alde buot heakkalaččaid maid lean sivdnidan.” Ja Noa dagai aiddo nu go Hearrá lei gohččon su. Noa lei 600 jagi boaris go čáhcedulvi bođii eatnama ala. Ja Noa manai oktan bártniidisguin, áhkáinis ja bártniidis áhkáiguin árkii, dorvui čáhcedulvvi ovddas. Buhtes ja buhtismeahttun eallit, lottit ja visot, mat lihkadit eatnamis, manne bárralagaid, varrásat ja njiŋŋelasat, Noa lusa árkii, nugo Ipmil lei gohččon su. Go čieža beaivvi ledje vássán, de bođii čáhcedulvi eatnama ala. Dan jagi go Noa devddii guhttačuođi jagi, nuppi mánu čiežanuppelogát beaivvi, rahpasedje buot čiekŋalasa ádjagat ja almmi dahpaldagat. Ja arvi šoalai njealljelogi beaivvi ja njealljelogi ija. Aiddo dan beaivvi Noa ja su golbma bártni Šem, Ham ja Jafet, su áhkká ja su golbma manji manne árkii. Ja sin lassin árkii manne buot fuođđut, šibihat ja buot smávva eallit mat lihkadit eatnama alde ja buot lottit, buot šlájaset mielde. Ja buot heakkalaččat manne Noa lusa árkii bárralagaid, buot mas lei eallinvuoiŋŋanas, juohke šlájas varris ja njiŋŋelas, nu go Ipmil lei gohččon Noa. Ja Hearrá govččai uvssa Noa maŋis. De dulvvai čáhci eatnama alde njealljelogi beaivvi. Dulvvai, ja árka govdugođii, nu ahte dat loktanii eatnamis. Dulvvai hui sakka ja čázit lassánedje garrasit eatnama alde, ja árka govddui čáhcegierragis. Ja dulvvai ahte dulvvai ja alla várit almmi vuolde gokčašuvve. Čáhci dulvvai ja várit báhce vihttanuppelohkái állana čázi vuollái. Dalle dušše buot heakkalaččat mat lihkadit eatnama alde, lottit, šibihat, fuođđut ja buot smávva eallit mat giđđudit eatnama alde, ja buot olbmot. Buot main lei eallima vuoiŋŋanas njunis, buot goikeeatnama eallit jápme. Dáinna lágiin Hearrá duššadii buot heakkalaččaid, mat ledje eatnama alde, olbmuid, šibihiid, smávva elliid ja almmi lottiid, buot daid son duššadii. Dušše Noa ja dat geat ledje suinna árkkas, báhce eallit. Ja čázit gokče eatnama čuođivihttalogi beaivvi. ¶
Go Abram lei ovccilogiovccijahkásaš, de Hearrá almmustuvai sutnje ja celkkii:[6]“Mun lean Ipmil, Buotveagalaš./Vádjol láitemeahttumin/mu muođuid ovddas. Mun dagan/lihtu duinna/ja dagan du náli sakka stuorisin.” De Abram luoitádii eatnamii muođuidis ala, ja Ipmil celkkii sutnje: “Geahča, dát lea mu lihttu duinna:/Don šattat álbmogiid eatnatvuođa áhččin. Allos du namma lehko šat Abram,/muhto lehkos dat Abraham, /dannego mun dagan du eatnat álbmogiid áhččin. Mun dagan du sakka šattolažžan, ja dagan du álbmogin, ja dus buolvaduvvet gonagasat. Mun bisuhan lihtton duinna ja du náliin, agálaš lihtu buolvvas bulvii, ja mun áiggun leat du Ipmil ja maiddái du maŋisbohttiid Ipmil. Mun attán dutnje ja du maŋisbohttiide dan eatnama agálaš opmodahkan, oppa Kanaaneatnama, gos don dál orut, ja mun lean maiddái du maŋisbohttiid Ipmil.” Ipmil celkkii ain Abrahamii: “Doala mu lihtu, don ja du maŋisboahttit buolvvas bulvii. Dát lea mu lihttu duinna ja du maŋisbohttiiguin, man galgabehtet doallat: Birračuohpahehket juohke dievdobeali. Čuohpahehket eret ovdaliikkádet. Dát lea dan lihtu mearkan, mii lea mu ja din gaskkas. Buolvvas bulvii juohke bárdnemánná galgá birračuhppojuvvot gávccibeaivásažžan, sii guđet leat riegádan du viesus ja maiddái sii guđet eai gula du nállái, geaid don oasttát alccesat ruđain. Birračuohpahehket juohkehačča guhte lea du viesus riegádan dahje ruđain ostojuvvon. Ná dii guoddibehtet mearkka oaččisteattet, ja mu lihttu lea din oaččis agálaš lihttun. Muhto juohke birračuohpakeahtes dievdobealli, gean ovdaliiki ii leat birračuhppojuvvon, galgá čuldojuvvot eret álbmogisttis, dasgo son lea rihkkon mu lihtu.” Ipmil celkkii vel Abrahamii: “Ale gohčot šat áhkát Sarajin, muhto lehkos su namma Sárá. Mun buressivdnidan su ja divttán maiddái su riegádahttit bártni dutnje. Mun buressivdnidan su. Son šaddá ollu álbmogiid máddun, ja sus buolvaduvvet álbmogiid gonagasat.” 





Abraham luoitádii muođuidis ala, muhto son bohkosii ja jurddašii: “Sáhtášiibat čuođijahkásaš šaddat áhččin, ja sáhtášiigo Sárá, guhte lea ovccilogi jagi boaris, vel riegádahttit?”




 Ja Abraham celkkii Ipmilii: “Vare Ismael beasašii eallit du muođuid ovddas!” Ipmil celkkii: “ Du áhkká Sárá riegádahttá dutnje bártni, ja don galggat addit sutnje nama Issát. Mun bisuhan lihtton suinna, agálaš lihttu maiddái su maŋisbohttiiguin. Mun lean gullan du rohkosa Ismaela ovddas. Mun buressivdnidan su ja dagan su šattolažžan ja sakka valljugassan. Son sahkanahttá guoktenuppelohkái oaivámučča, ja mun dagan su stuorra álbmogin. Muhto mun bisuhan lihtton Issáhiin, gean Sárá riegádahttá boahtte jagi dán muttus.” Go Ipmil lei cealkán dán Abrahamii, de son vulggii eret su luhtte. Seammá beaivvi Abraham birračuohpai bártnis Ismaela ja iežas dálu olbmáid ja bárdnemánáid, sihke iežas veaga ja daid geat ledje ruđain ostojuvvon, nugo Ipmil lei gohččon su dahkat. Abraham lei ovccilogi ovcci jahkásaš go su ovdaliiki čuhppojuvvui, ja su bárdni Ismael lei golbmanuppelotjahkásaš go su ovdaliiki čuhppojuvvui. Seammá beaivvi birračuhppojuvvojedje Abraham ja su bárdni Ismael ja oktan sudnuin buohkat guđet ledje riegádan su viesus dahje ostojuvvon vierrásiin. ¶
Eŋgelguovttos bođiiga Sodomai eahkedis, go Lot lei čohkkámin gávpotpoarttas. Go Lot áiccai sudno, de son čuožžilii ja manai sudno ovddal ja gopmirdii gitta eatnamii, ja celkkii: “Hearráidan, boahtti dal bálvaleaddjáde vissui idjadit ja bassat julggiid! Árrat iđedis sáhttibeahtti joatkit mátkkáde.” Soai vástideigga: “Ean moai boađe, moai idjadetne olgun.” Muhto Lot bivdduhii sudno dassážii go soai vulggiiga su fárrui ja bođiiga su vissui. Son málestii sudnuide ja láibbui suvrrokeahtes láibbiid, ja soai boradeigga. Ovdalgo sii ledje velledan, sodomalaččat bohte birastahttit viesu, buot Sodoma gávpoga olbmát, boarrásat ja nuoratge. Sii čurvo Lota ja celke sutnje: “Gos leaba dat olbmáguovttos, geat bođiiga idjii du lusa? Buvtte sudno deike min lusa, vai mii beassat atnit sudno!” Dalle Lot manai olggos sin lusa uvssohii, muhto dahpai uvssa maŋistis ja celkkii: “Allet, vieljaidan, daga goit diekkár fasttiid!” Mus leat guokte nieidda, geat leaba ain eadniviđá. Mun buvttán sudno didjiide, ja dahket sudnuin nugo didjiide orru heivemin. Muhto dán olbmáguoktái allet daga maidege, dasgo soai leaba gávdnan suoji mu dáhki vuolde.” Muhto sii vástidedje: “Mana eret das! Duot vieris lea boahtán deike orrut, ja son viggá juo ráđđet min! Mii áigut dál dahkat dutnje eambbo bahá go sudnuide.” Sii bahkkejedje veahkaválddálaččat Lota ala ja cuvkegohte uvssa. Dalle olbmáguovttos geigiiga gieđa ja rohttiiga Lota sisa ja dahpaiga uvssa. Soai čalmmehuhtiiga daid olbmáid geat ledje viessouvssohis, sihke boarrásiid ja nuoraid, nu ahte sii eai gávdnan uvssa. De olbmát celkkiiga Lotii: “Jos dus vel leažžá dán gávpogis soamis, jogo vivva, bártnit, nieiddat dahje eará oapmahaš, de doalvvo sin eret dáppe, dasgo moai duššadetne dán báikki. Dannego čuorvvas sin birra lea šaddan stuorisin Hearrá muođuid ovddas, son vuolggahii munno duššadit dan gávpoga.” Dalle Lot manai humahallat vivvasásasguoktá, geat áigguiga váldit su nieiddaid, ja celkkii: “Doapmaleahkki eret dán báikkis, dasgo Hearrá áigu duššadit dán gávpoga!“ Muhto vivvasásaguovttos gáttiiga su leat leikošeamen. Go iđedisguovssu badjánišgođii, de eŋgelguovttos hoahpuheigga Lota ja celkkiiga: “Vuolgge dál, váldde áhkát ja guktuid nieiddaidat guđet leaba dás, amadet duššat go gávpot ráŋggáštuvvo!” Lot ájahalai, muhto go Hearrá áiggui seastit su, de olbmáguovttos dohppiiga su ja su áhká ja guktuid nieiddaid gihtii ja doalvvuiga sin dorvui gitta gávpoga olggobeallái. Go soai leigga dolvon sin olggobeallái, nubbi olmmái celkkii Lotii: “Báhtar heakkat dihtii, ale geahčas maŋos alege bisán gosage jalgadasas. Báhtar váriide amat duššat!” Muhto Lot vástidii sutnje: “Ii dal juo nu gal, Hearrá! Bálvaleaddját lea ožžon árpmu muođuidat ovddas, ja stuoris lea du buorrevuohta maid leat čájehan go leat gádjon mu heakka. Muhto mun in sáhte báhtarit váriide; balan ahte oasehisvuohta veajášii dalle juksat mu ja mun jámášin. Do han lea gávpot áibbas lahka masa sáhtášin báhtarit. Dat lea uhcci, de suova mu dohko báhtarit, vai gájošin heaggan. Dat gávpot han lea nu uhcci.” De olmmái celkkii sutnje: “Na mun lean gullan du maiddái dán áššis, inge duššat duon gávpoga. Báhtar johtilit dohko, dasgo mun in sáhte dahkat maidege ovdalgo leat joavdan dohko.” Nie gávpot oaččui nama Soar. Beaivváš lei badjánan eatnama badjelii, go Lot bođii Soarii. Hearrá arvvihii arvit rišša ja dola almmis Sodoma ja Gomorra ala. Arvi bođii Hearrá almmis. Son heavahii daid gávpogiid ja oppa dan jalgadasa, buot daid gávpogiid ássiid ja eatnama šattuidge. Muhto Lota áhkká gii bođii su maŋis, geahčastii maŋos ja šattai sáltebázzin. Árrat iđedis Abraham manai dan báikái gos son lei čužžon Hearrá muođuid ovddas, ja geahčadii Sodoma ja Gomorra guvlui ja oppa jalgadasa, ja oinnii suova badjáneamen eatnamis dego suova šolggiidahttinuvnnas. Go Ipmil heavahii jalgadasa gávpogiid, de son muitái Abrahama ja láidii Lota eret heavaheamis, ovdalgo duššadii daid gávpogiid main Lot lei ássan. ¶
Abraham johttái Negevii ja ásai doppe Kadeša ja Šura gaskkas. Dasto son orui Geraris. Son dajai áhkás Sárá birra: “Son lea mu oabbá.” De Gerara gonagas Abimelek vieččahii Sárá lusas. Muhto Ipmil bođii Abimeleka lusa niegus ihkku ja celkkii sutnje: “Dál don šattat jápmit dan nissona geažil, gean leat váldán, dasgo son lea nuppi olbmá áhkká.” Abimelek ii lean lahkanan sutnje, ja danne son celkkii: “Hearrá, sorbmetgo maiddái vanhurskása? Iigo son ieš cealkán munnje: `Son lea mu oabbá.` Ja nisu maid celkkii: `Son lea mu viellja.` Mun lean dahkan dán váimmu vigihisvuođas ja buhtes gieđaiguin.” Ipmil celkkii sutnje niegus: “Mun maid dieđán, ahte don dahket dán váimmu vigihisvuođas. Dan dihtii mun hehttejin du suddudeames iežan vuostái inge diktán du guoskat sutnje. Atte dal olbmái su áhká ruovttoluotta, dasgo son lea profehta, ja go son rohkadallá du ovddas, de don oaččut eallit. Muhto jos it atte su ruovttoluotta, de dieđe ahte šattat jápmit, don ja buot du dálu olbmot.” De Abimelek morihii árrat iđedis ja gohčui buot bálvaleddjiidis lusas ja muitalii sidjiide buot dán, ja olbmát ballagohte sakka. Abimelek vieččahii lusas Abrahama ja celkkii sutnje: “Maid don leat dahkan midjiide! Maid mun lean suddudan du vuostái go leat bidjan mu ja mu riikka ala ná stuorra suttu? Don leat dahkan munnje dakkár dagu maid ii oaččo dahkat.” Abimelek jearai vel Abrahamas: “Maid don jurddašit go ná dahket?” Abraham vástidii: “Mun jurddašin: Dán guovllus ii vissásit leat mihkkege ipmilbaluid; sii goddet mu áhkkán dihtii.` Son lea duođaidge mu oabbá, mu áhči nieida, vaikko ii leat mu eatni nieida. Ja son šattai mu áhkkán. Muhto go Ipmil gohčui mu johtit eret áhččán viesus, de mun celken áhkkásan: `Čájet munnje dan ráhkisvuođa ahte gosa ihkinassii moai bođežetne, de dajat mu iežat vielljan.´” De Abimelek válddii smávvaomiid ja stuorra omiid, šlávaid ja šlávvanissoniid ja attii daid Abrahamii ja sáddii su áhká Sárá ruovttoluotta. Ja Abimelek celkkii: “Mu eanan lea rabas dutnje, oro gos ieš hálidat!” Sárái son dajai: “Mun attán du villjii duhát sekela silbba. Lehkos dat dáhkádussan buohkaide geat leat duinna ahte leat vigiheapmi, ja duođaštussan du gudnálašvuođas.” Abraham rohkadalai Ipmila, ja Ipmil buoridii Abimeleka ja su áhká ja su šlávvanissoniid, nu ahte sii sáhtte fas riegádahttit. Dasgo Hearrá lei buđđon juohke eatniheakka Abimeleka viesus Abrahama áhká, Sárá, dihtii. ¶
Ipmil geahččala Abrahama ¶
Dát lea Abrahama bártni Issáha soga historjá. Abrahamii riegádii Issát. Issát lei njealljelogi jagi boaris go son válddii áhkkánis Rebekka, gii lei aramealaš Betuela nieida, Paddan aramis eret, ja aramealaš Labana oabbá. Issát rohkadalai Hearrá áhkás ovddas, dasgo dat lei šattoheapmi. Hearrá gulai su rohkadusa ja Rebekka šattai áhpeheapmin. Muhto go mánát čievččadedje nuppiideaset Rebekka goaŧus, de son dajai: “Jos ná lea, manne de lea ná geavvan munnje?” Ja son manai jearrat Hearrás ráđi. Ja Hearrá celkkii sutnje:[6]“Du goaŧus leat guokte álbmoga,/dus surggiidit guokte álbmoga./Nubbi álbmot lea gievrrat go nubbi,/boarráset bálvala nuorabu. Go su áigi dievai, de su goaŧus ledje duođaidge jumežat. Dat guhte riegádii vuosttažin lei ruoksat ja buot guolgan dego guolgabivttas, danin son oaččui nama Esau. Das maŋŋil riegádii su viellja, ja son doalai gitta Esaua šušmmis, danin son oaččui nama Jáhkot. Issát lei guhttalogi jagi boaris go soai riegádeigga. ¶
Go Issát lei boarásmuvvan ja su čalmmit ledje hedjonan nu ahte illá šat oinnii, de son rávkkai Esaua, boarráset bártni, ja sártnui sutnje: “Bártnážan!” Esau vástidii: “Dás mun lean, áhčči.” De son celkkii: “Mun lean juo boarásmuvvan, inge dieđe goas jámežan. Váldde dal vearjjuidat, njuollaskuohpu ja dávggi ja mana bivdui ja buvtte munnje meahcceelliid! Ráhkat das munnje njálgga biepmu, dakkára masa mun liikon, ja buvtte munnje dan borrat, vai beasan buressivdnidit du ovdalgo jámán.” Muhto Rebekka lei guldaleamen go Issát humai bártniinis Esauiin. Go Esau dasto vulggii bivdit meahcceelliid áhččásis, de Rebekka dajai bárdnásis Jáhkobii: “Mun gullen eske áhčát hupmamin du villjii, Esauii: ´Buvtte munnje meahcceelliid ja ráhkat dain njálgga biepmu vai beasan buressivdnidit du Hearrá muođuid ovddas ovdalgo jámán.´ Dál bártnážan, guldal mu, ja daga nugo mun gohčun. Fina viežžamin ealus munnje guokte gihci, de mun ráhkadan dain áhččásat njálgga biepmu masa son liiko. Ja doalvvo de don dan áhččásat, vai son borrá dan ja buressivdnida du ovdalgo jápmá.” De Jáhkot dajai eadnásis: “Vielljan Esau han lea gulgii, muhto mu liiki lea guolggaheapmi. Naba jos áhčči guldala mu? Dalle son atná mu bilkideaddjin ja mun buvttán badjelassan garuhusa inge buressivdnádusa.” Eadni dajai sutnje: “Bohtos dat garuhus mu badjelii, bártnážan. Jeagat fal mu, mana viežžat gihciid.” De Jáhkot finai viežžamin gihciid ja buvttii eadnásis, ja su eadni ráhkadii Issáhii njálgga biepmu masa son liikui. Ja Rebekka ozai boarráseamos bártnis Esaua buoremus biktasiid mat ledje su luhtte viesus, ja gárvvohii daid nuorat bárdnásis Jáhkobii. Gihciid náhkiid son giesai su gieđaide ja guolggahis čeabehii. Dasto son attii bártnis Jáhkoba gihtii njálgga biepmu ja láibbi man lei láibon. Ja Jáhkot manai áhčis lusa ja dajai: “Áhčči!” Issát vástidii: “Dá lean, giibat don leat, bártnážan?” Jáhkot celkkii áhččásis: “Mun lean Esau, du vuosttašriegádeaddji. Mun lean dahkan nugo gohččot. Čohkket, bora mu báhčin sállaša ja buressivdnit mu.” Issát jearai bártnistis: “Mo don leat gávdnan dan nu johtilit?” Jáhkot vástidii: “Hearrá Ipmilat vuolggahii dan mu ovdii.” Dalle Issát dajai Jáhkobii: “Boađe lagabui bártnážan, vai beasan guldalit leatgo don duođaid mu bárdni Esau vai it.” Ja Jáhkot lávkii áhčis lusa, ja Issát guldalii su ja celkkii: “Jietna gal lea Jáhkoba jietna, muhto gieđat leat Esaua gieđat.” Iige Issát dovdan Jáhkoba, dasgo su gieđat ledje gulgii dego su vielja Esaua gieđat, ja son buressivdnidii Jáhkoba. Issát jearai vel: “Leatgo don duođaid mu bárdni Esau?” Jáhkot vástidii: “De lean.” Dalle son dajai: “Buvtte borramuša munnje vai mun beasan borrat bárdnán sállaša ja buressivdnidit du.” De Jáhkot buvttii sutnje dan ja son boradii. De son buvttii sutnje viinni, ja son jugai. Dasto Issát dajai: “Boađe deike ja cummis mu, bártnážan.” Jáhkot manai lagabuidda ja cummistii su. De Issát dovddai su biktasiid hája ja buressivdnidii su ja celkkii:[6]“Mu bártni hádja lea dego meahci hádja/meahci man Hearrá lea buressivdnidan. Addos Ipmil dutnje almmi suolnni/ja eatnama šattolašvuođa,/valljugasat gortni ja viinni. Bálvalehkoset álbmogat du,/gopmirdehkoset olmmoščearddat du./Leage vieljaidat hearrá,/ja eatnát bártnit gopmirdehkoset du./Garuhuvvon lehkoset sii guđet du garuhit,/ja buressivdniduvvon lehkoset sii guđet du buressivdnidit. ” Go Issát lei geargan buressivdnideames Jáhkoba, ja Jáhkot lei aiddo mannan olggos áhčis luhtte, de su viellja Esau bođii bivddus. Songe ráhkadii njálgga biepmu ja buvttii dan áhččásis ja dajai: “Áhččán, čuožžil borrat maid bárdnát lea buktán meahcis, vai sáhtášit buressivdnidit mu.” Su áhčči Issát jearai: “Gii don gis leat?” Esau vástidii: “Mun lean du bárdni Esau, du vuosttašriegádeaddji.” Dalle Issát suorganii sakka ja jearai: “Giiba dalle lei dat olmmái guhte bivddii munnje meahcceelliid, nu ahte mun boradin ovdal go don bohtet. Mun buressivdnidin su, ja buressivdniduvvon son lea.” Go Esau gulai áhčis sániid, de luoibmagođii alla jitnii ja bahččagit ja ánuhii áhčistis: “Buressivdnit maiddái mu, áhčážan!” Muhto son vástidii: “Vielljat bođii gávvilvuođain ja rivvii dus buressivdnádusa.” Dalle Esau sártnui: “Dan dihtii son gohčoduvvoge Jáhkobin, go son lea juo guovtti gearddi beahttán mu. Son lea váldán mus vuosttašriegádanvuoigatvuođa ja dál son rivvii mus buressivdnádusa ge!” Esau jearai vel: “Iigo dus leat mihkkege buressivdnádusaid munnje?” Issát vástidii Esauii: “Mun lean bidjan su du hearrán ja lean addán buot su vieljaid sutnje bálván ja lean addán su háldui gortni ja viinni. Maid mun dalle šat sáhtášin dahkat du buorrin, bártnážan?” Dalle Esau celkkii áhččásis: “Iigo dus leat eambbo go okta buressivdnádus, áhčážan? Buressivdnit mu nai, áhčči!” Ja Esau čierui bahččagit. De su áhčči Issát celkkii:[6]“Du orrunsadji galgá leat guhkkin eret/šattolaš eatnamis,/ja almmi láktadasa haga. Don šattat eallit miehki veagas/ja bálvalit vieljat./Muhto go don oktii gaikkut iežat luovus,/dalle don rihpastat su geassá niskkistat. ” Esau vašuhišgođii Jáhkoba dan buressivdnádusa geažil mainna su áhčči lei buressivdnidan su, ja son jurddašii: “Fargga boahtá áigi goas mii moraštit áhččámet, dalle mun sorbmen Jáhkoba.” Go Rebekka gulai maid su boarráseamos bárdni Esau áiggui, de son rávkkai nuorat bártnis Jáhkoba iežas lusa ja dajai sutnje: “Gula dal, du viellja Esau áigu mávssahit dutnje ja goddit du. Bártnážan, dál galggat dahkat nugo mun dajan; ráhkkan ja báhtar mu vielja Labana lusa Haranii. Oro su luhtte muhtun áiggi, dassážii go du vielja moarri lea láivon, ja son lea vajáldahttán maid don leat dahkan sutnje. De mun bijan dutnje sáni ja vieččahan du doppe eret. Manne mun galggašin massit dudno guktuid ovttat beaivvi?” ¶
Jáhkot vulggii Beer Šebas ja manai Harana guvlui. Go beaivi luoitádii, de son bisánii idjii muhtun báikái, válddii das geađggi oaivvevuložin ja velledii nohkkat. Ihkku Jáhkot niegadii ráidalasa birra mii olii eatnamis gitta albmái, ja Ipmila eŋgelat johte dan mielde bajás ja vulos. De Hearrá čuoččui su bálddas ja celkkii: “Mun lean Hearrá, áhčát Abrahama Ipmil ja Issáha Ipmil. Dán eatnama man alde don veallát, mun attán dutnje ja du maŋisbohttiide. Ja du maŋisboahttit šaddet nu eatnagin go muoldačalmmit eatnama alde, ja don viidánat oarjjás ja nuorttas ja davás ja lulás, ja dus ja du nális buressivdniduvvojit buot eatnama sohkagottit. Geahča, mun lean duinna ja várjalan du gos ihkinassii jođežat, ja buvttán du ruovttoluotta dán eatnamii. Mun in guođe du, muhto baicce ollašuhtán dan maid mun dutnje lean lohpidan.” Jáhkot morihii niegustis ja dajai: “Hearrá lea duođaid dán báikkis, inge mun diehtán dan.” De son ballái ja dajai: “Gal juo lea hirpmus dát báiki! Dás lea vissásit Ipmila viessu ja almmi poarta.” Jáhkot lihkai árrat iđedis, válddii geađggi mii lei su oaivvevuložin, ceggii dan muitobázzin ja golggahii oljju dan ala. Son attii dan báikái nama Betel, muhto gávpoga namma lei ovdal Lus. Jáhkot dagai lohpádusa ja dajai: “Jos Ipmil lea muinna ja várjala mu dán mátkkis, ja addá munnje láibbi borrat ja biktasiid gárvun, nu ahte mun beasan ráfis máhccat áhččán vissui, de Hearrá lea mu Ipmil. Dát geađgi man mun lean ceggen muitobázzin, šaddá Ipmila viessun, ja buot das maid don munnje attát, mun buvttán dutnje logádasaid.” ¶
De Laban dajai Jáhkobii: “Vaikko don leat mu lagaš fuolki, de manne don bálvalivččet mu nuvttá? Daja maid don siđat bálkán.” Labanis ledje guokte nieidda, boarráseappo namma lei Lea ja nuorabu namma lei Rakel. Leas ledje devkes čalmmit, muhto Rakel lei fávru ja čáppis. Jáhkot ráhkistii Rakela ja danin son celkkii: “Mun bálvalan du čieža jagi Rakela, du nuorat nieidda dihtii.” Laban vástidii: “Lea buoret ahte mun attán su dutnje go ahte attášin su soames earái. Oro mu luhtte!” De Jáhkot bálvalii čieža jagi vai oažžu Rakela, ja dat jagit orro su mielas dego moadde beaivvi, dasgo nu son ráhkistii Rakela. Dan maŋŋil Jáhkot dajai Labanii: “Atte munnje áhkkán, dasgo mu bálvalanáigi lea dievvan, ja dál mun hálidan orrut suinna.” Dalle Laban gohčui čoahkkái buot dan báikki olbmuid ja lágidii guossemállásiid. Muhto eahkedis son válddii nieiddas Lea ja doalvvui su Jáhkoba lusa, ja Jáhkot ovttastalai suinna. Laban attii iežas šlávvanissona Silpa nieidasis Leai bálván. Muhto go iđit šattai, de Jáhkot fuobmái ahte son lei gusto ožžon Lea. Son dajai Labanii: “Maid don dál leat dahkan munnje! Mun han bálvalin du Rakela dihtii. Manne don behttet mu?” Muhto Laban vástidii: “Ii min guovllus leat vierru náitit nuorabu ovdal boarráseappo. Doala fal dán headjavahku boarráseappuin, de oaččut nuorabuge bálkán, go bálvalat mu vel nuppi čieža jagi.” Jáhkot mieđai dasa ja doalai headjavahku Leain. Dan maŋŋil Laban attii maiddái nieiddas Rakela sutnje áhkkán ja attii iežas šlávvanissona Bilha Rakelii bálván. Jáhkot ovttastalai maiddái Rakeliin, ja son ráhkistii eambbo Rakela go Lea. Nu Jáhkot bálvalii Labana velá nuppi čieža jagi. ¶
Muhto Rakel dajai: “Dá lea mu šlávvanisu Bilha, ovttastala suinna, vai son riegádahtášii mu askái, ja nu mun maid oččošin mánáid su bokte.” ¶
Go Jáhkot bajidii čalmmiidis, de son oinnii Esaua boahtimin ja njeallječuođi olbmá suinna. Dalle Jáhkot juogadii mánáid Leai, Rakelii ja goappaš šlávvanissonii. Son bijai šlávvanissonguovtto mánáideaskkaguin ovddimussii, sin maŋábeallái Lea mánáidisguin ja Rakela Jovssehiin maŋimussii. Ieš son váccii sin ovddabealde, ja gopmirdii čieža geardde eatnamii dassážii go bođii vieljas ovdii. Muhto Esau viehkalii su ovddal ja fátmmastii su, dohppii su birra čeabeha ja cummistii su, ja soai čieruiga. Go Esau bajidii čálmmiidis, de son fuomášii nissoniid ja mánáid, ja jearai: “Geatbat dát leat, geat leat duinna?” Jáhkot vástidii: “Dat leat mu mánát geaid Ipmil árpmustis lea addán bálvaleaddjásat.” De šlávvanissonat bođiiga ovdan mánáideaskkaguin ja soai gopmirdeigga gitta eatnamii. Lea maid bođii mánáidisguin ja sii gopmirdedje, ja das maŋŋil bođiiga Jovsset-guovttos Rakeliin ja gopmirdeigga gitta eatnamii. Esau jearai: “Maid áigot dainna joavkkuin mii bođii mu ovddal?” Jáhkot vástidii: ”Dainna mun dáhtton oažžut árpmu du čalmmiid ovddas.” Esau dajai: ”Mus lea galle alddán. Doala fal iežat oami, vielljan.” Jáhkot vástidii: “In heađisge. Jos leaččan ožžon árpmu du čalmmiid ovddas, de váldde vuostái mu attáldaga. Mun lean boahtán du ovdii nugo olmmoš boahtá Ipmila muođuid ovdii, ja don leat leamaš munnje árbmugas. Váldde nappo mu attáldaga maid lean buktán dutnje, dasgo Ipmil lea leamaš munnje árbmugas ja mus lea dál buot.” Ja son bivdduheames bivdduhii Esaua dassážii go son válddii attáldaga. De Esau dajai: “Vuolgu ja mannu ovddosguvlui! Mun manan du báldda.” Muhto Jáhkot dajai sutnje: “ Hearrážan, gal don dieđát ahte mánát leat unnit ja smávvaoamit ja stuorraoamit leat mus easkka guoddán. Jos dat vuojehuvvojit garrasit ovtta beaivvige, de dat jápmet. Hearrážan, mana dasto bálvaleaddját ovddabealde ja mun boađán gulul maŋis, dađi mielde go oamit ja mánát gostet, dassážii go joavddan mu hearrá lusa Seirii.” Esau vástidii: “Dalle mun guođán soapmásiid iežan veagas du fárrui.” Muhto Jáhkot dajai: “Manne vel nu? Lea doarvái go lean ožžon árpmu du čalmmiid ovddas, hearrá!” De Esau jorggihii dammanaga beaivvi ruovttoluotta ja manai ruoktot Seirii. Muhto Jáhkot manai Sukkotii ja dagai dohko alccesis viesu ja omiidasas sujiid. Dan dihtii dat báiki gohčoduvvui Sukkotin. Jáhkot bođii Paddan Aramis oadjebasat Kanaaneatnamii Sikema gávpogii ja dagai orohaga gávpoga olggobeallái. Son osttii dan eananbihttá man ala son lei ceggen goađis, čuohte kesitai Sikemis ja su vieljain, Hamora bártniin. Son ráhkadii dohko áltára ja bijai dasa nama El Elohe Israel. ¶
Dina, dat nieida, gean Lea lei riegádahttán Jáhkobii, manai olggos deaivat guovllu nieiddaid. Sikem, guovllu oaivámučča, hevilačča Hamora bárdni oinnii Dina, válddii su mielddis ja veallái suinna ja heahppášuhtii su. Son liikostii Dinai, Jáhkoba niidii, ja ráhkásmuvai niidii ja sártnui láđđásit suinna. Ja Sikem dajai áhččásis Hamorii: “Váldde munnje dan nieidda áhkkán!” Jáhkot gulai, ahte Sikem lei heahppášuhttán su nieidda, Dina. Muhto su bártnit ledje omiiguin meahcis, de son lei jávohaga dassážii go sii bohte. Dasto Sikema áhčči Hamor vulggii humahallat Jáhkoba. Go Jáhkoba bártnit bohte meahcis ja gulle dan, de sii šadde morrašii ja moaráhuvve sakka, dasgo Sikem lei dahkan fastivuođa Israelis, go lei veallán Jáhkoba nieiddain. Nu ii livčče ožžon dahkat. Hamor humai singuin ja dajai: “Mu bárdni Sikem lea ráhkásmuvvan din niidii. Addet su áhkkán sutnje, ja dahket iežaideattet minguin mágažin; addet nieiddaideattet midjiide áhkkán ja váldet alcceseattet min nieiddaid. Bisánehket orrut min lusa. Eanan lea rabas didjiide. Ásset deike ja jođašehket dáppe gos hálidehpet ja háhket alcceseattet opmodaga. Sikem dajai nieidda áhččái ja vieljaide: “Jos dii dohkkehehpet mu, de mun attán didjiide maid sihtabehtet. Mearridehket moarsehatti nu stuorisin go dáhttubehtet ja gáibidehket gihliid vaikko man ollu, ja mun attán maid sihtabehtet, go fal addibehtet nieidda munnje áhkkán.” Muhto Jáhkoba bártnit vástidedje Sikemii ja su áhččái Hamorii behtolaččat, danne go Sikem lei heahppášuhttán sin oappá Dina. Sii dadje sudnuide: “Eat mii sáhte dan dahkat! Midjiide livččii heahpadin addit oabbámet dakkár olbmái geas lea ovdaliiki. Mii miehtat din átnumuššii dušše dainna eavttuin ahte dii dahkabehtet nugo mii, ja birračuohpahehket buot dievdobeliid. Dalle mii addit didjiide nieiddaideamet áhkkán ja váldit din nieiddaid áhkkán ja ássat din luhtte, vai mii šaddat oktan álbmogin. Muhto jos dii ehpet guldal min, ehpetge birračuohpat iežadet, de mii váldit nieidda ja vuolgit eret. Hamorguovttos Sikemiin liikuiga sin sániide, iige nuorra olmmái ájahallan dan dahkamis, dasgo son liikui Jáhkoba niidii. Son lei dat gean atne alimus árvvus su áhči dálus. De manaiga Hamorguovttos Sikemiin gávpotpoartta lusa ja sártnuiga gávpoga olbmáide: “Dát olbmát hálidit eallit ráfis minguin. Anne dal ásset min eatnamii ja jođašit gos hálidit! Eanan lea viiddis juohke guvlui maiddái sidjiide ássat. Mii beassat váldit sin nieiddaid alcceseamet áhkkán ja addit iežamet nieiddaid sidjiide. Muhto dušše dainna eavttuin olbmát leat mieđamánnasat báhcit ássat min lusa ja šaddat oktan álbmogin minguin, ahte buot min dievdobealit birračuohpahit iežaset, nugo siige leat birračuhppojuvvon. Dien láhkái sin oamit ja opmodat ja buot sin šibihat šaddet min háldui. Go mii fal dahkat nugo sii dáhttot, de sii ásset min lusa.” Gávpoga rávis olbmát mihte Hamora ja su bártni Sikema ságaide, ja buot gávpoga dievdobealli birračuhppojuvvojedje. Muhto goalmmát beaivvi go gávpoga olbmáin ledje garraseamus bákčasat, de Jáhkoba bártniguovttos, Dina vieljat Simeon ja Levi, válddiiga guktot miehkiska ja falleheigga dan oadjebas gávpoga ja gottiiga buot dievdobeali. Soai gottiiga maiddái Hamora ja su bártni Sikema mihkiin, válddiiga Dina mielddiska ja manaiga eret. Dasto Jáhkoba bártnit rievidišgohte sorbmejuvvon olbmuid opmodaga ja oppa gávpoga danne go sii ledje heahppášuhttán sin oappá. Sii rievidedje gávpoga olbmuid smávvaomiid ja stuorraomiid ja áseniid, buot mii lei gávpogis ja biras bealdduin. Buot sin opmodaga ja buot sin mánáid ja nissoniid sii válde ja dolvo eret, maiddái buot mii lei viesuin. Dalle Jáhkot dajai Simeonii ja Levii: “Doai leahppi vahágahttán mu sakka ja geassán mu ala dán eatnama kanaanlaččaid ja perislaččaid moari. Almma mus lea dušše unna jovkkoš. Jos sii čoagganit mu vuostái, de sii goddet mu ja duššadit mu ja mu viesu.” Muhto soai vástideigga: “Oaččuibat son láhttet munno oappáin dego fuoráin?” ¶
Ipmil celkkii Jáhkobii: “Mana orrut Betelii ja ráhkat dohko áltára dan Ipmilii guhte almmustuvai dutnje dalle go don báhtarit Esau-vieljastat.” De Jáhkot celkkii iežas bearrašii ja buot olbmuidasas: “Jávkadehket amas ipmiliid mat dis leat ja buhtistehket iežaideattet ja molsot biktasiiddádet, de mii vuolgit Betelii. Mun ráhkadan dohko áltára Ipmilii, guhte gulai mu mu heahtebeaivvi ja lei muinna dalle go mun ledjen mátkkis.” De sii adde Jáhkobii buot vieris ipmiliid mat sis ledje, ja rieggáid mat sis ledje beljiin, ja Jáhkot čiegai daid eatnamii stuorra áikka vuollái Sikema lahka. Das maŋŋil sii johttájedje, ja Ipmila ballu bođii biras gávpogiid ássiide, nu ahte sii eai doarridišgoahtán Jáhkoba bártniid. Jáhkot oktan olbmáidisguin bođii Lusii dahje Betelii mii lea Kanaaneatnamis. Dohko son ráhkadii áltára ja gohčodii báikki El Betelin, dasgo das Ipmil lei almmustuvvan sutnje dalle go son báhtarii vieljastis. Debora, Rebekka njamaheaddji, jámii ja son hávdáduvvui Betela áikka vuollái. Muorra oaččui das nama Čierrunáika. Go Jáhkot lei máhccan Paddan Aramis, de Ipmil almmustuvai fasttain sutnje ja buressivdnidii su. Ipmil celkkii sutnje: [6]”Du namma lea Jáhkot,/muhto dán rájes don it leat šat Jáhkot;/lehkos du namma Israel.”/Nu son oaččui nama Israel. Ipmil celkkii vel sutnje: [6]“Mun lean Ipmil, Buotveagalaš./Leage šattolaš ja lassán!/Dus šaddá álbmot,/stuorra álbmogiid joavku,/ja don šattat gonagasaid máddun. Dan eatnama man mun lean addán Abrahamii ja Issáhii,/mun attán dál dutnje/ja maiddái du nállái.” Ja Ipmil manai bajás Jáhkoba luhtte dan báikkis gos lei sárdnon suinna. Jáhkot ceggii bácci, muitogeađggi, dan báikái gos Ipmil lei sárdnon suinna. Son leaikkui juhkanoaffara dan ala ja golggahii oljju dan badjelii. Ja Jáhkot gohčodii dan báikki gos Ipmil lei sárdnon suinna, Betelin. ¶
Dát lea Esaua dahjege Edoma maŋisboahttit. Esau válddii alccesis áhkkán guokte kanaanlaš nieidda: hetlaš Elona nieidda Ada, ja Oholibama, hevilaš Sibona bártni Ana nieidda, ja maiddái Basmata, Ismaela nieidda, Nebajota oappá. Ada riegádahtii Esauii Elifasa, ja Basemat riegádahtii Reuela, Oholibama riegádahtii Jeuša, Jalama ja Koraha. Dát ledje Esaua bártnit guđet riegádedje sutnje Kanaaneatnamis. Ja Esau válddii áhkáidis ja bártniidis, nieiddaidis ja buot viesus olbmuid, omiidis, buot šibihiiddis ja buot opmodaga maid son lei háhkan Kanaaneatnamis, ja son vulggii eará eatnamii eret vieljas Jáhkoba luhtte. Sudnos lei nu ollu opmodat ahte soai eaba čáhkan orrut šat seammá guovllus, iige eanan gos soai oruiga, nagadan ealihit sudno goappašagaid, dasgo sudnos ledje nu ollu oamit. De Esau dahje Edom ásai Seira váriide. Dát leat Esaua dahjege Edoma máttaráhči maŋisboahttit, guđet ásset Seira váriin. Dát leat Esaua bártniid namat: Elifas, Esaua áhká Ada bárdni ja Reuel, Esaua áhká Basmata bárdni. Elifasa bártnit ledje Teman, Omar, Sefo, Gatam ja Kenas. Esaua bártnis Elifasas lei maid liigeáhkká Timna, gii riegádahtii Elifasii Amaleka. Dát ledje Esaua áhká Ada maŋisboahttit. Reuela bártnit ledje Nahat, Serah, Šamma ja Missa. Sii ledje Esaua áhká Basmata maŋisboahttit. Bártnit geaid Esaua áhkká Oholibama, Sibona bártni Ana nieida, riegádahtii Esauii, ledje Jeuš, Jalam ja Korah. Dát leat Esaua bártniid sohkaoaivámuččat: Esaua vuosttašriegádeaddji Elifasa maŋisboahttit ledje dát sohkaoaivámuččat: Teman, Omar, Sefo, Kenas, Korah, Gatam ja Amalek. Dát leat dat Elifasa soga sohkaoaivámuččat guđet ásse Edoma eatnamis. Dát ledje Ada maŋisboahttit. Ja dát ledje Esaua bártni Reuela bártnit: sohkaoaivámuččat Nahat, Serah, Šamma ja Missa. Dát leat dat Reuela soga sohkaoaivámuččat, guđet maiddái ásse Edoma eatnamis. Dát ledje Esaua áhká Basmata maŋisboahttit. Dát leat Esaua áhká Oholibama bártnit: Jeuš, Jalam ja Korah. Dát leat dat sohkaoaivámuččat guđet surggiidedje Esaua áhkás, Oholibamas, Ana nieiddas. Dát ledje Esaua dahje Edoma bártnit ja sin sohkaoaivámuččat. [3] Seira sohka Dát leat horilaš Seira bártnit guđet ovdal ásse eatnamis: Lotan, Šobal, Sibon, Ana, Dišon, Eser ja Dišan. Dát ledje horilaš sohkaoaivámuččat, Seira bártnit, Edoma eatnamis. Lotana bártnit ledje Hori ja Heman, ja Lotana oabbá lei Timna. Dát leat Šobala bártnit: Alvan, Manahat, Ebal, Šefo ja Onam. Dát leat Sibona bártnit: Ajja ja Ana, namalassii dat Ana guhte gávnnai liegga ádjagiid meahcis, go lei geahččamin áhčis Sibona áseniid. Dát leat Ana mánát: Dišon ja nieida Oholibama. Dát leat Dišona bártnit: Hemdan, Ešban, Jitran ja Keran. Dát leat Esera bártnit: Bilhan, Saavan ja Akan. Dát leat Dišana bártnit: Us ja Aran. Dát leat horilaččaid sohkaoaivámuččat: Lotan, Šobal, Sibon ja Ana, Dišon, Eser ja Dišan. Dát ledje horilaččaid sohkaoaivámuččat guđet ásse Seira eatnamis, logahallon oaivámuččas oaivámužžii. [3] Edoma gonagasat Dát leat dat gonagasat guđet ráđđejedje Edoma eatnamis ovdalgo israellaš gonagas ráđđii doppe: Beora bárdni Bela lei Edoma gonagas, ja su gávpoga namma lei Dinhaba. Go Bela jámii, de gonagassan šattai Seraha bárdni Jobab guhte lei Bosras eret. Go Jobab jámii, de su sadjái gonagassan šattai Hušam guhte lei Temana eatnamis eret. Go Hušam jámii, de su sadjái gonagassan šattai Bedada bárdni Hadad, dat guhte vuittii midjanlaččaid Moaba meahcis. Su gávpoga namma lei Avit. Go Hadad jámii, de gonagassan šattai Samla guhte lei Masrekas eret. Go Samla jámii, de gonagassan šattai Saul guhte lei Rehobotis eret, eatnogáttis. Go Saul jámii, de gonagassan šattai Akbora bárdni Baal Hanan. Go Akbora bárdni Baal Hanan jámii, de gonagassan šattai Hadar. Su gávpoga namma lei Pau, ja su áhká namma lei Mehetabel; son lei Matreda nieida. Matreda lei Me Sahaba nieida. Dát leat Esaua sohkaoaivámuččaid namat logahallon sin sogaid ja orrunsajiid mielde: Timna, Alva, Jetet, Oholibama, Ela, Pinon, Kenas, Teman, Mibsar, Magdiel ja Iram. Dát ledje Edoma eatnama sohkaoaivámuččat logahallon orrunsajiideaset mielde iežaset árbeeatnamis. Dát lei Esaua, edomlaččaid máttaráhči, sohka. ¶
Daid áiggiid Juda vulggii eret vieljaidis luhtte ja ásaiduvai muhtun adullamlaš olbmá lusa gean namma lei Hira. Doppe Juda oinnii Šua-nammasaš kanaanlaš olbmá nieidda, son válddii su áhkkán ja elii suinna. Son šattai áhpeheapmin ja riegádahtii bártni mii oaččui nama Er. Ja nisson šattai fasttain áhpeheapmin, riegádahtii bártni ja attii sutnje nama Onan. Nisson riegádahtii vel bártni ja attii sutnje nama Šela. Juda lei Kesibis dalle go Šela riegádii. Juda válddii Erii, vuosttašriegádeaddjásis, áhká gean namma lei Tamar. Muhto Er, Juda vuosttašriegádeaddji, lei bahá Hearrá čalmmiid ovddas, ja Hearrá gottii su. De Juda dajai Onanii: “Ovttastala vieljat leaskkain, náital suinna nugo viellja galgá dahkat ja eallát vielljasat náli.” Muhto Onan diđii ahte mánná ii adnojuvvoše su mánnán. Álo go son ovttastalai sivjjohiinnis, son golggahii siepmanis eatnamii, amas su viellja oažžut náli. Muhto dat maid son dagai lei bahá Hearrá čalmmiid ovddas, ja danin Hearrá divttii su jápmit. Dalle Juda dajai mannjásis Tamarii: “Oro leaskan áhččát viesus, dassážii go bárdnán Šela šaddá rávisin.” Son oainnat jurddašii: “Go beare songe ii jámáše dego su vieljat.” Nu Tamar manai ruoktot ja orui áhčis viesus. Guhkes áiggi geažes dan maŋŋil jámii Šua nieida, Juda áhkká. Go moraštanáigi lei meaddil, de Juda vulggii adullamlaš ustibiinnis Hirain Timnai sin lusa guđet beaskidedje su sávzzaid. Go Tamar gulai ahte su vuohppa lei mannamin Timnai beaskidit sávzzaidis, de son nuolai leaskabiktasiiddis, govččai muođuidis beaittaliinniin ja čohkánii Enajima poartta ovdii, Timna geaidnogurrii. Dasgo son lei fuomášan ahte vaikko Šela lei juo rávis olmmoš, de su eai lean addán dasa áhkkán. Go dal Juda oinnii Tamara, de son gáttii su fuorrán, go Tamar lei gokčan ámadajus. Son mohkastii Tamara lusa geaidnogurrii ja dajai sutnje: “Mun hálidan ovttastallat duinna.” Son oainnat ii diehtán, ahte nisu lei su mannji. Tamar jearai: “Maid attát munnje jos beasat ovttastallat muinna?” Juda vástidii: “Mun sádden dutnje gihci ealustan.” Tamar dajai: “Atte munnje dasto pántta dassážii go sáddet dan.” Juda jearai: “Maid mun galggašin addit dutnje pántan?” Tamar vástidii: ”Du seailla oktan báttiin ja duon soappi mii dus lea gieđas.” Juda attii daid Tamarii ja ovttastalai suinna, ja Tamar šattai áhpeheapmin. Tamar čuožžilii ja manai eret, nuolai beaittaliinnis ja cokkai fas leaskabiktasiid. Juda sáddii adullamlaš ustibis doalvut gihci nissonii vai oččošii sus pántta ruovttoluotta, muhto son ii gávdnan nissona. Ja Hira jearahii báikki olbmáin: “Gos lea dat tempelfuorrá guhte čohkkái Enajima luoddaguoras?” Sii vástidedje: “Ii dáppe leat leamaš mihkkege tempelfuoráid.” Son máhcai Juda lusa ja dajai: “Mun in gávdnan su, ja maiddái dan báikki olbmát dadje ahte ii doppe leat leamaš oktage tempelfuorrá.” Juda dajai: “Atnos nisson dan pántta, amame dan dihtii šaddat heahpadii. Mun han lean sádden gihci, muhto don it gávdnan su.” Sullii golmma mánu geažes Judai muitaluvvui: “Du mannji Tamar lea furrošan ja šaddan áhpeheapmin.” Juda celkkii: “Dolvot su eret ja boldet.” Muhto go Tamara ledje doalvumin, de son bijai sáni vuohppasis: “Mun lean šaddan áhpeheapmin dan olbmás geasa dát diŋggat gullet.” Ja son gohčui vel cealkit: “Dutkka geasa dát seaila oktan báttiin ja dát soabbi gullet.” Juda dovddai daid ja dajai: “Son lea vuoigadis, go mun in addán su áhkkán bárdnásan Šelai.” Iige Juda ovttastallan šat suinna. Go Tamara riegádahttináigi šattai, de fuomášuvvui ahte sus ledje jumežat goaŧus. Go son lei riegádahttimin, de nuppi máná giehta iđii, ja sealgeeadni válddii rukses láiggi ja čanai dan gihtii ja dajai: “Dát iđii vuosttamužžan.” Muhto go mánná fas gesii gieđas ruovttoluotta, dalle bođii su viellja olggos. Sealgeeadni dajai: “Donbat doppe bahkkejitge olggos! Danne son oaččui nama Peres. Dasto riegádii su viellja gean gieđas lei rukses láigi, ja son oaččui nama Serah. ¶
Jovsset dolvojuvvui Egyptii, ja egyptalaš Potifar guhte lei farao hoavvahearrá ja heaggafávttaid oaivámuš, osttii su ismaellaččain geat ledje buktán su dohko. Muhto Hearrá lei Jovssehiin, ja danne sutnje lihkostuvai buot. Son orui egyptalaš isidis viesus. Go su isit oinnii ahte Hearrá lei Jovssehiin ja divttii su lihkostuvvat buot doaimmain, de Potifar liikui Jovssehii ja bijai Jovsseha bálvaleaddjinis. Potifar ásahii su iežas dállodoallin ja oskkildii su háldui buot opmodagas. Dan rájes go Potifar lei bidjan Jovsseha hálddašit oppa dálus ja buot opmodagas, de Hearrá buressivdnidii egyptalačča viesu Jovsseha dihtii. Ja Hearrá buressivdnádus dihttui buot das mii Potifaras lei, sihke dálus ja bealddus. Nu Potifar attii Jovsseha háldui oppa opmodagas, iige fuolahan ieš mastege earás go das maid borai. Jovsset lei čáppis ja hámálaš. De dáhpáhuvai muhtun áiggi geažes, ahte su isida áhkká geahčastallagođii Jovssehii ja dajai: “Ovttastala muinna!” Muhto Jovsset biehttalii ja dajai sutnje: “Mu isit ii šat beroš fuolahit mastege mii dálus lea, muhto lea oskkildan mu háldui buot maid oamasta. Sus ii leat dán dálus eanet dadjamuš go mus, iige son leat gieldán mus maidege earret du, danne go don leat su áhkká. Mo mun dalle sáhtášin dahkat dakkár stuorra bahávuođa ja suddudit Ipmila vuostái!” Vaikko nisun beaivvis beaivái hálahii Jovsseha, de Jovsset ii miehtan veallát su bálddas iige leat suinna. Muhtun beaivvi, go Jovsset bođii fas vissui doaimmahit bargguidis, iige oktage dálu olbmuin lean das, de Potifara áhkká dollii Jovsseha biktasii ja dajai: “Boađe dal ovttastallat muinna!” Muhto Jovsset luoitilii biktasis ja guđii dan nissona gihtii ja báhtarii olggos. Go nisu fuobmái ahte Jovsset lei guođđán biktasis su gihtii ja báhtaran, de son čuorvvui dálu olbmuid ja dajai: “Gehččet, mu isit lea buktán min lusa hebrealačča guhte atná min bilkun. Son bođii mu lusa ja áiggui mu beallái, muhto mun čurvon alla jienain. Go mun čuorvugohten, de son guđii biktasis dása ja báhtarii olggos. Nisu anii biktasa iežas luhtte dassážii go su isit bođii ruoktot. Son muitalii boadnjásis seammá láhkái: “Duot hebrealaš šlávva gean don leat buktán min lusa bođii mu lusa veallát muinna, muhto go mun biškkádin ja čurvejin, de son luoitilii biktasis dása ja báhtarii.” ¶
Dát sáhka lei farao ja buot su bálvaleddjiid miela mielde. Farao celkkii sidjiide: “Leago oktage eará olmmái geas lea Ipmila vuoigŋa nugo sus?” Farao celkkii Jovssehii: ”Go Ipmil lea muitalan buot dán dutnje, de ii sáhte leat oktage nu jierbmás ja viissis olmmái go don. Ráđđe don mu viesu, ja oppa mu álbmot doahttala du sáni. Duššefal truvdnu dahká mu stuoribun go du.” Farao celkkii vel Jovssehii: “Geahča, mun bijan du oppa Egypta eatnama ráđđejeaddjin.” Dan maŋŋil farao válddii iežas seailasuorbmasa gieđastis ja bijai dan Jovsseha surbmii, ja gárvvohahtii su fiinna liidnebiktasiidda ja heaŋggastii golleviđjjiid su čeabehii. Son divttii Jovsseha vuodjit nubbin buoremus vovnnaidisguin, ja Jovsseha ovddabealde čurvo: “Abrek!” Nu farao dagai su oppa Egypta ráđđejeaddjin. Farao celkkii Jovssehii: “Mun lean farao, muhto allos oktage loktejehko gieđa dahje juolggi oppa Egypta eatnamis almmá du lobi haga.” Farao gohčodii Jovsseha namain Safenat Paneah ja attii sutnje áhkkán Asenata, On-gávpoga báhpa Poti Fera nieidda. Dasto Jovsset jođii miehtá Egypta. Jovsset lei golbmalogi jagi boaris go son loaiddastii farao, Egypta gonagasa, ovdii. Jovsset vulggii farao luhtte ja jođii miehtá Egypta eatnama. Eanan šaddadii gortniid čomaid čomaid dan čieža valljugasvuođa jagi. Dan čieža valljugasvuođa jagi mat ledje Egypta eatnamis, son čohkkii buot lágán biepmu ja rájai dan gávpogiidda. Son rájai guđege gávpogii dan biepmu mii šaddaduvvui biras eatnamiin. Jovsset čohkkii eatnat gortniid, dego ábi sádduid, gitta dassážii go dat eai lean šat lohkamis. Ovdal vuosttaš nealgejagi riegádedje Jovssehii guokte bártni, geaid Asenat, Ona báhpa Poti Fera nieida riegádahtii sutnje. Vuosttašriegádeaddjái Jovsset attii nama Manasse ja celkkii: “Ipmil lea diktán mu vajáldahttit buot váivvi ja oppa áhččán viesu.” Nuppi bárdnái son attii nama Efraim ja celkkii: “Ipmil lea dahkan mu šattolažžan dan eatnamis gos lean gillán vártnuhisvuođa.” Go Egypta čieža valljugasvuođa jagi ledje vássán, de álge čieža nealgejagi, nugo Jovsset lei cealkán. Buot eatnamiidda šattai nealgi, muhto oppa Egypta eatnamis lei láibi. Go nealgi váivvidišgođii oppa Egypta eatnama ja álbmot čuorvvui faraos láibbi, de farao celkkii buot egyptalaččaide: “Mannet Jovsseha lusa ja dahket nugo son gohčču.” Go nealgi lei juo oppa eatnamis, de Jovsset rabai buot gordnevuorkkáid ja vuvddii gortni egyptalaččaide. Nealgi lei garas Egypta eatnamis. Buot eatnamiin bohte olbmot Jovsseha lusa Egyptii oastit gortni, dasgo olles máilmmis lei garra nealgi. ¶
Jovsset geahččala vieljaidis ¶
Jovsset muitala gii son lea ¶
Dalle Jovsset ii nagodan šat doalahallat buohkaid ovddas guđet ledje čuožžumin su birra. Son čuorvvui: “Dál buohkat eret dás!” De ii lean oktage eará das go Jovsset muitalii vieljaidasas gii son lea. Son čierrugođii nu jitnosit ahte egyptalaččat gulle dan, dat gullui gitta farao vissui. Jovsset dajai vieljaidasas: “Mun lean Jovsset. Aingo áhččán eallá?” Muhto su vieljat eai máhttán vástidit sutnje maidege, nu ledje hirpmástuvvan. Jovsset dajai sidjiide: “Bohtet mu lusa!” Ja sii bohte. De son dajai: “Mun lean vielljadet Jovsset gean dii vuvddiidet Egyptii. Muhto allet dal moraš, alletge sivahala iežadet dan dihtii go vuvddiidet mu deike! Dasgo Ipmil lea vuolggahan mu din ovdalis gádjut din. Dasgo nealgi lea leamaš dál guokte jagi eatnamis, ja leat velá vihtta jagi goas eai jorggo bealddu eaige láddje. Muhto Ipmil vuolggahii mu din ovdalis, bisuhit din heakkas ja seailluhit bázahasa eatnama alde, stuorra gáddjojupmin eatnagiidda. Ehpet nappo dii leat vuolggahan mu deike, muhto Ipmil; son lea bidjan mu farao áhččin ja oppa su viesu hearrán ja oppa Egypta eatnama ráđđejeaddjin. Mannet dál hoahpus áhččán lusa ja dadjet sutnje: “Ná cealká bárdnát Jovsset: Ipmil lea bidjan mu oppa Egypta hearrán. Boađe mu lusa, ale ájahala! Don oaččut ássat Gosena eatnamis ja leat mu lahka, don ja du mánát ja du áddjobat, smávvaoamit ja stuorraoamit ja buot mii dus lea. Mun anán dus doppe fuola, amat don dahje du bearaš dahje guhtege du viesus roahppánit, dasgo ain leat boahtimin vihtta nealgejagi.” Dii han oaidnibehtet iežadet čalmmiiguin, ja vielljan Benjamin oaidná ahte mun ieš sártnun didjiide. Muitalehket áhččásan makkár gudni lea šaddan mu oassin Egyptas, ja buot dan maid lehpet oaidnán, ja buktet áhččán hoahpus deike.” De Jovsset dollii vieljas Benjamina čeabeha birra ja čierui, ja Benjamin maiddái čierui su čeabehis. Ja Jovsset cummii buot vieljaidis ja čierui sallalagaid singuin. Dan maŋŋil su vieljat sártnodedje suinna. ¶
Israel johttái buot dainna mii sus lei. Go son joavddai Beer Šebai, de son oaffarušai njuovvanoaffariid áhčis Issáha Ipmilii. Ihkku Ipmil sártnui oainnáhusas Israelii: “Jáhkot, Jáhkot!” Son vástidii: “Dás mun lean.” De Ipmil celkkii: “Mun lean Ipmil, áhčát Ipmil. Ale bala mannamis Egyptii, dasgo mun dagan du doppe stuorra álbmogin.” Mun ieš manan duinna Egyptii ja mun maiddái buvttán du doppe ruovttoluotta. Ja Jovsset dahppá du čalmmiid.” Jáhkot vulggii Beer Šebas, ja Israela bártnit loktejedje áhčiset Jáhkoba, mánáideaset ja áhkáideaset vovnnaide maid farao lei sádden viežžat su. Sii válde šibihiid ja eará opmodaga maid ledje háhkan Kanaaneatnamis, ja nu Jáhkot ja oppa su sohka bohte Egyptii. Jáhkot doalvvui buot bártniidis ja bártniidis bártniid, nieiddaidis ja bártniidis nieiddaid, oppa sogas mielddis Egyptii. Dát leat daid israellaččaid, Jáhkoba maŋisbohttiid, namat geat bohte Egyptii: Jáhkoba vuosttašriegádeaddji lei Ruben, ja Rubena bártnit ledje Hanok, Pallu, Hesron ja Karmi; Simeona bártnit ledje Jemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Sohar ja Saul, kanaanlaš nissona bárdni; Levi bártnit ledje Geršon, Kehat ja Merari; Juda bártnit ledje Er, Onan, Šela, Peres ja Serah. Er ja Onan leigga jápmán Kanaaneatnamii. Peresa bártnit ledje Hesron ja Hamul; Isaskara bártnit ledje Tola, Puvva, Job ja Šimron; Sebulona bártnit ledje Sered, Elon ja Jahleel. Dát ledje Lea bártnit geaid son riegádahtii Jáhkobii Paddan Aramis. Sus lei maiddái nieida Dina. Dát Jáhkoba bártnit ja nieiddat ledje buohkanassii golbmanjealjátlohkái. Gad bártnit ledje Sifjon, Haggi, Šuni, Esbon, Eri, Arodi ja Areli; Ašera bártnit ledje Jimna, Jišva, Jišvi ja Beria ja sis oabbá Serah. Berias ledje bártnit Heber ja Malkiel. Dát ledje Silpa mánát, gean Laban attii nieidasis Leai. Son riegádahtii daid Jáhkobii, guhttanuppelohkása oktiibuot. Jáhkoba áhká Rakela bártnit ledje Jovsset ja Benjamin. Jovssehii riegádedje Egyptas bártnit Manasse ja Efraim. Sudno riegádahtii Asenat, Ona báhpa Poti Fera nieida. Benjamina bártnit ledje Bela, Beker, Ašbel, Gera, Naaman, Ehi, Roš, Muppim, Huppim ja Ard. Dát ledje Rakela bártnit, geaid son riegádahtii Jáhkobii, njealljenuppelogis oktiibuot. Dana bárdni lei Hušim; Naftala bártnit ledje Jahseel, Guni, Jeser ja Šillem. Dát ledje Bilba bártnit, gean Laban attii nieidasis Rakelii. Bilha riegádahtii daid Jáhkobii, čiehččasa oktiibuot. Jáhkoba maŋisboahttit guđet bohte suinna Egyptii, ledje buohkanassii guhttalogiguđas, ja dasa lassin vel su bártniid áhkát. Daidda lassin bohtet guokte bártni guđet riegádedje Jovssehii Egyptas. Buohkat Jáhkoba sogas geat bohte Egyptii ledje čiežalogis oktiibuot. Jáhkot vuolggahii Juda ovddalgihtii Jovsseha lusa oahppat geainnu Gosenii. Go sii bohte dohko, de Jovsset geassástahtii vovnnaidis ja manai áhčis Israela ovddal Gosenii. Go son oinnii áhčis, de son dollii su čeabeha birra ja čierui guhká su čeabehis. De Israel dajai Jovssehii: “Dál mun sáhtán jápmit go lean oaidnán du muođuid ja dieđán ahte don leat ain eallimin!” Dasto Jovsset sártnui vieljaidasas ja áhčis jovkui: Dál mun máhcan farao lusa muitalit ahte vieljaidan ja áhččán olbmot guđet ásse Kanaaneatnamis leat boahtán mu lusa. Dát olbmát leat oapmegeahččit, dasgo sii leat álo bargan šibihiiguin ja leat buktán mielddiset smávvaomiid ja stuorraomiid ja buot opmodagaset. Go farao dasto rávká din lusas ja jearrá: “Mii lea din fidnu?” de vástidehket: “Mii, du bálvaleaddjit leat bargan šibihiiguin nuorravuođa rájes gitta dán rádjái, nugo min máddaratge.” Nu dii beassabehtet ássat Gosenii. Egyptalaččat oainnat atnet oapmegehččiid fastivuohtan. ¶
Jovsset gopmulii čieru áhčis muođuid ala ja cummistii su. ¶
Jesus Kristusa riegádeapmi dáhpáhuvai ná: Su eadni Márjá lei lohpádallan Jovssehiin; muhto ovdal go soai leigga ealligoahtán ovttas, de šattai albmosii ahte Márjá lei máná vuostái Bassi Vuoiŋŋa bokte. Jovsset, su irgi, gii lei rehálaš olmmái ii ge hálidan heahppašuhttit su, áiggui earránit sus suoli. Go Jovsset dal lei jurddašeamen dán, de Hearrá e?gel almmustuvai sutnje niegus ja celkkii: «Jovsset, Dávveda Bárdni! Ale bala váldimis Márjjá ruktosat áhkkán. Dasgo mánná mii lea su siste, lea sahkanan Bassi Vuoi??a bokte. Son riegádahttá bártni, ja don galggat gohčodit su Jesusin, dasgo son beastá álbmogis sin suttuin.» Buot dát dáhpáhuvai vai ollašuvašii dat maid Hearrá lei cealkán profehta bokte: Geahča, nieida šaddá máná vuostái ja riegádahttá bártni, ja son gohčoduvvo Immanuelin – dat mearkkaša: Ipmil lea minguin. Go Jovsset morihii nahkáriinnis, de son dagai nugo Hearrá eŋgel lei gohččon, ja válddii Márjjá lusas áhkkán. Muhto ii son eallán suinna ovttas ovdal go Márjá lei riegádahttán bártnis; ja Jovsset gohčodii bártni Jesusin. ¶
Das maŋŋil Vuoigŋa doalvvui Jesusa meahccái, vai beargalat geahččalivččii su. Go Jesus lei atnán borakeahttáivuođa njealljelot beaivvi ja njealljelot ija, de nealgugođii loahpas. De geahččaleaddji bođii su lusa ja dajai: «Jos don leaččat Ipmila Bárdni, de gohčo dáid geđggiid šaddat láibin!» Muhto Jesus vástidii sutnje: «Lea čállojuvvon: Olmmoš ii eale dušše láibbis, muhto juohke sánis mii boahtá Ipmila njálmmis.» Dasto beargalat válddii su bassi gávpogii ja bijai su alimussii tempela geađgemuvrra ala ja dajai: «Jos leaččat Ipmila Bárdni, de bálkestahte dás vuolás! Dasgo lea čállojuvvon: Son gohčču eŋgeliiddis várjalit du; sii guddet du gieđaideaset alde, amat norddastit juolggát geađgái.» Jesus celkkii sutnje: «Lea maiddái čállojuvvon: It galgga geahččalit Hearrá Ipmilat.» Beargalat válddii su fas mielddis muhtun hui alla várrái ja čájehii sutnje buot máilmmi riikkaid ja daid hearvásvuođa ja dajai: «Buot dáid mun attán dutnje, jos don fal luoitádat ja gudnejahtát mu.» De Jesus celkkii sutnje: «Sáhtán, gáidda eret! Dasgo lea čállojuvvon: Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit, ja aivvestassii su bálvalit.» De beargalat guđii su, ja eŋgelat bohte ja bálvaledje su. ¶
Go Jesus oinnii olmmošjoavkkuid, de son manai várrái. Son čohkkedii, ja máhttájeaddjit čoahkkanedje su birra. Son sárdnugođii ja oahpahii sin ná: Ávdugasat sii geat leat váivvážat vuoiŋŋasteaset, dasgo almmiriika lea sin. Ávdugasat sii geat leat morrašis, dasgo sii ožžot jeđđehusa. Ávdugasat sii geat leat vuollegaččat, dasgo sii árbejit eatnama. Ávdugasat sii geain lea vanhurskkisvuođa nealgi ja goiku, dasgo sii gallehuvvojit. Ávdugasat sii geat leat váibmoláđđásat, dasgo sii ožžot váibmoláđisvuođa. Ávdugasat sii geat leat buhttásat váimmus, dasgo sii besset oaidnit Ipmila. Ávdugasat sii geat duddjojit ráfi, dasgo sii gohčoduvvojit Ipmila mánnán. Ávdugasat sii geat doarrádallojit vanhurskkisvuođa dihtii, dasgo almmiriika lea sin. Ávdugasat lehpet dii go sii bilkidit ja doarrádallet din mu dihtii, gielistit din ala ja hállet baháid din birra juohke láhkái. Illudehket ja ávvudehket, dasgo din bálká lea stuoris almmis. Nu sii doarrádalle maiddái profehtaid ge ovdal din. ¶
Lea celkojuvvon: Dat guhte earrána áhkástis, galgá addit sutnje earrogirjji. Muhto mun cealkkán didjiide: Juohkehaš guhte earrána áhkástis mange eará sivas go fuorrávuođas, dagaha su rihkkut náittosdili. Ja dat guhte náitala earránan nissoniin, rihkku náittosdili. ¶
Go dii rohkadallabehtet, de allet daga nugo guoktilaččat. Sii liikojit čuožžut synagogain ja gáhtačiegain rohkadallamin, vai olbmot fuomášit sin. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Sii leat juo ožžon bálkkáset. Muhto go don rohkadalat, de mana gámmárat sisa ja gidde uvssa ja rohkadala Áhččásat guhte lea čihkosis. Ja Áhččát, guhte oaidná čihkosis, bálkkaša du. Go dii rohkadallabehtet, de allet lohkal dušše bođu sániid nu mo báhkinat dahket; sii gáddet ahte sin rohkosat gullojuvvojit go sii geavahit ollu sániid. Allet leage sin láhkásaččat! Dasgo Áhččádet diehtá maid dii dárbbašehpet ovdal go lehpet sihtan ge sus dan. ¶
Guoktenuppelot apoastala ¶
Son rávkkai lusas guoktenuppelot máhttájeaddjis ja attii sidjiide fámu ráđđet buhtismeahttun vuoiŋŋaid ja fámu ádjit olggos daid ja buoridit buot buozalvasaid ja vigiid. Dát leat guoktenuppelot apoastala namat: Vuosttažettiin Simmon, gii gohčoduvvui Biehtárin, de su viellja Ándaras, Jáhkot, Sebedeusa bárdni, ja su viellja Johanas, Filip ja Bartolomeus, Duomás ja tuollár Matteus, Jáhkot, Alfeusa bárdni, ja Taddeus, Simmon Kananeus ja Judas Iskariot guhte behtii su. ¶
Mun vuolggahan din dego sávzzaid gumppiid gaskii. Lehket dan dihtii gávvilat dego gearbmašat ja vigiheamit dego duvvát! Váruhehket olbmuin! Dasgo sii addet din duopmostuoluide ja spihččejit din synagogaineaset, ja dii dolvojuvvobehtet eananhearráid ja gonagasaid ovdii mu dihtii, vai duođaštehpet sidjiide ja báhkiniidda. Muhto go sii addet din eiseválddiide, de allet bala mo sárdnubehtet dahje maid dadjabehtet. Dasgo dat mii lea dárbbašlaš dadjat, addojuvvo didjiide dammanaga bottus. Ehpet dii leat ieža sárdnumin, muhto Áhčádet Vuoigŋa sárdnu din bokte. Viellja beahttá vieljas jápmimii, ja áhčči mánás; ja mánát čuožžilit vánhemiiddiset vuostái ja goddet sin. Ja buohkat vašuhit din mu nama dihtii. Muhto dat gii bissu oskkáldassan loahpa rádjái, bestojuvvo. Muhto go sii doarrádallet din nuppi gávpogis, de báhtarehket nuppi gávpogii! Duođaid, mun cealkkán didjiide: Dii ehpet joavdda buot Israela gávpogiidda ovdal go Olbmobárdni boahtá. ¶
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis, ii ge bálvaleaddji stuorit go isidis. Máhttájeaddji galgá leat duhtavaš jos sutnje geavvá nugo su oahpaheaddjái, ja bálvaleaddji galgá leat duhtavaš jos oažžu seammá dili go hearrás. Jos dáluisit lea gohčoduvvon Beelsebulan, sáhttet go su dáluolbmot vuordit maidge buorebu? Allet bala sis! Dasgo ii mihkkege leat gokčojuvvon mii ii almmustuva, ii ge mihkkege čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii. Dan maid mun sártnun didjiide seavdnjadasas, sárdnot dii dan čuovgadin; dat mii savkaluvvo didjiide bealljái, čurvot dan dáhkiid alde. Allet bala sis geat goddet rupmaša, muhto eai sáhte goddit sielu. Ballet baicca sus gii sáhttá heavahit sihke sielu ja rupmaša helvehii. Eai go guokte cizáža vuvdojuvvo ovtta skillegii? Muhto ii oktage dain gahča eatnamii almmá Áhčádet dieđekeahttá. Ja dis leat velá buot oaivvi vuoktačalmmit ge lohkkojuvvon. Allet dan dihtii bala! Dii han lehpet eanet veara go ollu cizážat. Guhte dovddasta mu olbmuid ovddas, su mun ge dovddan Áhččán ovddas guhte lea almmis. Muhto guhte biehttala mu olbmuid ovddas, su mun ge biehttalan Áhččán ovddas guhte lea almmis. ¶
Muhtun čálaoahppavaččat ja farisealaččat sárdnugohte Jesusii: «Oahpaheaddji, mii hálidivččiimet oaidnit du dahkamin oavdumearkka.» Muhto son vástidii sidjiide: «Bahás ja oskkáldasmeahttun sohkabuolva gáibida mearkkaid, muhto dat ii oaččo eará mearkka go profehta Jona mearkka. Dasgo nugo Jona lei golbma beaivvi ja golbma ija stuora guoli čoavjjis, nu Olbmobárdni ge galgá leat golbma beaivvi ja golbma ija eatnama ozas. Ninive olbmot bajásčuožžilit duopmobeaivvi oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidalit sin. Dasgo Jona sárdnidettiin sii dahke jorgalusa, muhto dás lea eanet go Jona! Duopmobeaivvi lullieatnama dronnet bajásčuoččáldahttojuvvo oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidala sin. Dasgo son bođii gitta eatnama gežiin guldalit Salomo viissisvuođa, muhto dás lea eanet go Salomo! ¶
Veardádus dávvira, bearrala ja guollenuohti birra ¶
Go Jesus bođii Cæsarea Filippi guovlluide, de jearai máhttájeddjiinis: «Geanin olbmot dadjet Olbmobártni?» Sii vástidedje: «Muhtumat dadjet gásttašeaddji Johanassan, earát dadjet Elian, ja earát gis dadjet Jeremian dahje muhtumin profehtain.» Son jearai sis: «Naba dii, geanin dii dadjabehtet mu?» Simmon Biehtár vástidii sutnje: «Don leat Messias, ealli Ipmila Bárdni.» De Jesus celkkii sutnje: «Ávdugas leat don, Simmon, Jona bárdni. Dasgo dán ii leat oažži ii ge varra almmustahttán dutnje, muhto Áhččán almmis. Ja mun cealkkán dutnje ahte don leat Biehtár; ja dán bávtti ala mun huksen girkon, ja jápmima riikka poarttat eai vuoitte dan. Mun attán dutnje almmiriikka čoavdagiid; maid don čanat eatnama alde, lea čadnojuvvon almmis, ja maid don čoavddát eatnama alde, lea čovdojuvvon almmis.» Ja son gilddii máhttájeddjiidis garrasit muitaleames geasage ahte son lei Messias. ¶
Jos du oskuguoibmi sudduda du vuostái, de mana su lusa ja cuiggot su guovttágaskan. Jos son guldala du, de don leat vuoitán oskuguoimmát. Muhto jos son ii guldal, de váldde fárrui ovtta dahje guoktása, dasgo juohke ášši nannejuvvo guovtti dahje golmma duođašteaddji sániin. Jos son ii guldal sudno ge, de muital searvegoddái. Muhto jos son ii dáhto guldalit searvegotti ge, de ane su báhkinin dahje tuollárin. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Buot maid dii čatnabehtet eatnama alde, lea čadnojuvvon almmis, ja buot maid čoavdibehtet eatnama alde, lea čovdojuvvon almmis. Ja vel cealkkán didjiide dán ge: Buot dan maid guovttis dis dáppe eatnama alde šiehtadeahppi átnut, oažžubeahtti mu almmálaš Áhčis. Dasgo gos guovttis dahje golmmas leat čoagganan mu nammii, doppe mun lean sin gasku. ¶
Go Jesus lei geargan sárdnideames, de vulggii Galileas Jordana nuortaguovlluid čađa Judeai. Ollu olbmot čuvvo su, ja son buoridii sin. Maiddái farisealaččat ge bohte, ja sii jerre geahččalan dihtii su: «Lea go olbmás lohpi earránit áhkástis man sivas ihkinassii?» Son vástidii sidjiide: «Ehpet go leat lohkan ahte Sivdnideaddji álggus sivdnidii sudno olmmájin ja nisun ja celkkii: Dan dihtii olmmái guođđá áhčis ja eatnis ja bissu áhkás luhtte, ja dat guovttis šaddaba oktan oažžin. De eaba leat šat guovttis, muhto okta. Maid Ipmil nappo lea ovttastahttán, dan ii olmmoš galgga earuhit.» Sii jerre sus: «Manne Movsses lea gohččon boatnjá addit earrogirjji go earrána áhkástis?» Son vástidii: «Din váimmuid garasvuođa dihtii Movsses suovai din earránit áhkás, muhto álggu rájes ii lean nu. Mun cealkkán didjiide: Dat gii earrána áhkástis mange eará go fuorrávuođa sivas, ja náitala ođđasis, dahká náittosrihkkuma.» Máhttájeaddjit dadje sutnje: «Jos nu leažžá olbmá ja su áhká gaskkas, de lea buoret orrut náitalkeahttá.» Son vástidii: «Eai buohkat sáhte áddet dán sáni, dušše sii geaidda dat addojuvvo. Dasgo leat muhtumat geat ellet náitalkeahttá danne go sii riegádedje dohkkemeahttumin náittosdillái, earát danne go olbmot leat dahkan sin dohkkemeahttumin dasa; muhto leat maiddái muhtumat geat ieža leat dahkan iežaset dohkkemeahttumin náittosdillái almmiriikka dihtii. Áddejehkos dan, dat guhte sáhteš.» ¶
Uhca mánážat guddojuvvojedje Jesusa lusa, vai son bijašii gieđaidis daid ala ja rohkadalašii, muhto máhttájeaddjit šiggo olbmuid. De Jesus celkkii: «Diktet uhca mánážiid leat ráfis, allet ge hehtte sin boahtimis mu lusa. Dasgo almmiriika gullá dakkáraččaide.» 





Ja son bijai gieđaidis sin ala, ja dasto son vulggii doppe eret. ¶







De bođii olmmái Jesusa lusa ja jearai: «Oahpaheaddji, maid buriid mun galggan dahkat, vai árbešin agálaš eallima?» Jesus vástidii: «Manne don gohčodat mu buorrin? Dušše okta lea buorre. Muhto jos dáhtut beassat eallimii, de doala báhkkomiid!» Son jearai: «Guđiid báhkkomiid?» Jesus vástidii: «It galgga goddit, it galgga rihkkut náittosdili, it galgga suoládit, it galgga cealkit vearreduođaštusa, don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát, ja don galggat ráhkistit lagamučča nugo iežat.» Nuorra olmmái dajai sutnje: «Buot dáid lean doallan, mii mus velá váilu?» Jesus vástidii: «Jos dáhtut leat ollis, de mana ja vuovdde buot opmodagat, ja atte visot váivvážiidda. Dalle oaččut dávvira almmis. Boađe dasto ja čuovo mu!» Go nuorra olmmái gulai dan, de manai eret moraš mielain, dasgo son lei hui rikkis. Jesus celkkii máhttájeddjiidasas: «Duođaid, mun cealkkán didjiide: Rikkis olbmui lea váttis beassat almmiriikii. Mun cealkkán didjiide: Lea álkkit kamelii mannat nállošalmmi čađa go riggái beassat Ipmila riikii.» Go máhttájeaddjit gulle dan, de hirpmástuvve ja jerre: «Gii dalle sáhttá bestojuvvot?» Jesus geahčai sidjiide ja celkkii: «Olbmuide dát gal lea veadjemeahttun, muhto Ipmilii buot lea vejolaš.» De Biehtár dajai: «Mo dalle mii? Mii leat guođđán visot ja čuvvon du. Maid mii oažžut?» Jesus vástidii sidjiide: «Duođaid, mun cealkkán didjiide: Go máilbmi riegáda ođđasis ja Olbmobárdni čohkána hearvásvuođa truvdnui, de dii ge geat lehpet čuvvon mu, oažžubehtet čohkkát guoktenuppelot truvnnus dubmemin Israela guoktenuppelot čeardda. Ja juohkehaš gii lea guođđán ruovttus dahje vieljaid dahje oappáid dahje áhči dahje eatni dahje mánáid dahje bealdduid mu nama dihtii, son oažžu máŋggageardásaččat ruoktot ja árbe agálaš eallima. Muhto olusat geat leat vuosttažin, šaddet maŋimužžan, ja maŋimuččat vuosttažin. ¶
Dasgo almmiriika lea dáluisida láhkásaš gii vulggii olggos árrat iđedis bálkáhit láigobargiid viidnegárdásis. Son soabai bargiiguin ovtta denaras beaivebálkán, ja de vuolggahii daid viidnegárdái bargat. Goalmmát diimmus manai fas olggos ja oinnii muhtumiid čuožžumin joavdelassan márkanšiljus. Son dajai sidjiide: Mannet dii ge mu viidnegárdái! Mun mávssán didjiide dan mii lea vuoigat. Ja sii manne dohko. Guđat diimmus ja ovccát diimmus son manai fas olggos ja dagai seammá láhkái. Go son oktanuppelogát diimmus manai olggos, de gávnnai velá muhtumiid čuožžumin das, ja jearai sis: Manne dii čuožžubehtet dás joavdelassan geažos beaivvi? Sii vástidedje: Danne go ii oktage leat bálkáhan min. Son dajai sidjiide: Mannet dii ge mu viidnegárdái. Go šattai eahket, de viidnegárdeisit dajai dállodoallásis: Gohčo bargiid boahtit ja atte daidda bálkká! Álgge maŋimuččaiguin ja joatkke gitta vuosttamuččaide. Sii geat ledje bálkáhuvvon oktanuppelogát diimmus, bohte ja ožžo ovtta denara guhtege. Go vuosttamuččat bohte, de gádde oažžut eanet, muhto sii ge ožžo ovtta denara. Sii vuostáiválde dan, muhto nimmorišgohte isida ala ja dadje: Sii geat bohte maŋimužžan, leat bargan dušše ovtta diimmu, ja don dagat daid min dássásažžan, min geat leat gillán beaivvi noađi ja báhka. Son jorggihii muhtumii sis ja dajai: Ustiban, in mun daga dutnje vearrut. It go don leat soahpan muinna ovtta denaras? Váldde dan mii gullá dutnje ja mana! Mun hálidan addit maŋimužžii seammá ollu go dutnje ge. Ii go mus leat lohpi dahkat iežan opmodagain mo ieš dáhtun? Vai lea go du čalbmi bahá go danne go mun lean buorre? Nu maŋimuččat šaddet vuosttamužžan, ja vuosttamuččat maŋimužžan.» ¶
Dasto Sebedeusa bártniid eadni bođii Jesusa lusa oktan bártniidisguin, luoitádii čippiid ala ja siđai sus juoidá. Jesus jearai: «Maid don dáhtut?» Nisu vástidii: «Cealkke ahte dát mu bártniguovttos beassaba čohkkát du bálddas du riikkas, nubbi olgeš gieđat bealde ja nubbi gurut gieđat bealde.» Jesus celkkii bártniide: «Eahppi doai dieđe maid sihtabeahtti. Sáhttibeahtti go doai juhkat dan geara man mun jugan?» Soai vástideigga: «De sáhtte.» Jesus celkkii sudnuide: «Mu geara šaddabeahtti gal juhkat; muhto mun in mearrit saji olgeš ja gurut giehtan bealde; dat lea sidjiide geaid mu Áhčči lea mearridan dasa.» Go dat logis gulle dán, de moaráhuvve vieljašguoktái. Muhto Jesus gohčui sin lusas ja celkkii: «Dii diehtibehtet ahte ráđđejeaddjit leat álbmogiid hearrát, ja ahte riikkaid bajimuččat dollet álbmogiid garra válddi vuolde. Nu ii galgga leat din gaskkas. Muhto dat guhte din gaskkas áigu leat stuoris, galgá leat din bálvaleaddji, ja dat guhte din gaskkas áigu leat njunušin, galgá leat din šlávva, nugo Olbmobárdni ge ii leat boahtán bálvaluvvot, muhto bálvalit ja addit heakkas lonástussan eatnagiid ovddas.» ¶
«Gullet eará veardádusa! Eanadoalli gilvvii viidnegárddi ja áiddui dan, rokkai viidneduolmmahaga dasa ja huksii geahččotoartna. De son láigohii viidnegárddis muhtun viidnegárdebargiide ja vulggii olgoriikii. Go čoaggináigi lahkanišgođii, de son vuolggahii bálvaleddjiidis viidnegárdebargiid lusa, vai oččošii oasis šattuin. Muhto viidnegárdebargit válde gitta su bálvaleddjiid ja cábme ovtta, godde ovtta ja geađgádedje ovtta. Fasttain son vuolggahii eará bálvaleddjiid, eanebuid go vuosttaš geardde, muhto sii dahke seammá láhkái singuin. Loahpas son vuolggahii bártnis sin lusa, dasgo son jurddašii: Mu bártni sii goittot atnet árvvus. Muhto go viidnegárdebargit oidne bártni, de dadje guhtet guoibmáseaset: Diet lea árbbolaš! Bohtet, goddot su, de mii oažžut su árbbi. Sii dohppejedje su, bálkestedje su viidnegárddis olggos ja godde su. Go viidnegárdeisit boahtá, maid son dahká dáidda viidnegárdebargiide?» Sii vástidedje: «Son addá daidda bahás olbmáide bahás loahpa ja láigoha viidnegárddis earáide, geat addet sutnje su oasi šattuin rivttes áigái.» Jesus celkkii sidjiide: «Ehpet go leat goassege lohkan čállagiin: Dat geađgi man huksejeaddjit hilgo, lea šaddan váldočiehkageađgin. Dát lea Hearrá iežas dahku, ja dat lea ovddolaš min čalmmiide. Danne mun cealkkán didjiide: Ipmila riika váldojuvvo dis eret ja addojuvvo dakkár álbmogii mii šaddada dan šattuid. 







Ja dat gii gahččá dán geađggi ala, roasmmuhuvvá, ja dat gean ala geađgi gahččá, cuovkana.» 









Go bajitbáhpat ja farisealaččat gulle su veardádusaid, de áddejedje ahte son sártnui sin birra. Sii vigge váldit su gitta, muhto balle olbmuin, dasgo dat atne su profehtan. ¶
Dasto Jesus bođii Getsemane-nammasaš báikái oktan máhttájeddjiidisguin, ja son celkkii sidjiide: «Čohkánehket dása dan boddii go mun manan rohkadallat.» De son válddii fárrosis Biehtára ja Sebedeusa bártniguovtto, ja son moraštišgođii ja ballagođii sakka. Son celkkii sidjiide: «Mu siellu lea lossa morrašis jápmima rádjái. Báhcet dása ja gohcet muinna!» Son manai veaháš guhkkelii, luoitádii eatnamii muođuidis ala ja rohkadalai: «Áhčážan! Jos leažžá vejolaš, de divtte dán geara mannat mu meattá. Allos dattege šaddo nugo mun dáhtun, muhto nugo don dáhtut.» Son máhcai máhttájeddjiidis lusa ja gávnnai sin oađđimin, ja son celkkii Biehtárii: «Ehpet de nagadan gohcit muinna ovttage diimmu. Gohcet ja rohkadallet amadet šaddat geahččalussii! Vuoigŋa gal lea geargat, muhto oažži lea headju.» Son manai nuppádassii fas eret ja rohkadalai: «Áhčážan! Jos dát gearra ii sáhteš mannat jugakeahttá mu meattá, de šaddos du dáhttu!» Go son bođii ruovttoluotta, de gávnnai sin fas oađđimin, dasgo sin čalmmit ledje lossadat nahkáriin. Dál son guđii sin ja manai fas eret goalmmádassii ja rohkadalai, seammá sániiguin go ovdal ge. De bođii fas máhttájeddjiid lusa ja celkkii: «Lehpet go dii ain oađđimin ja vuoiŋŋasteamen? Diibmu lea boahtán go Olbmobárdni addojuvvo suttolaččaid gieđaide. Čuožžilehket, vulgot! Gehččet, son guhte beahttá mu, lea lahka.» ¶
Biehtár biehttala Jesusa ¶
Buot oktanuppelot máhttájeaddji vulge Galileai dan várrái gosa Jesus lei gohččon sin boahtit. Go sii oidne su, de luoitádedje čippiid ala ja gudnejahtte su, muhto muhtumat eahpidedje. Jesus loaiddastii sin ovdii ja sártnui sidjiide: «Munnje lea addojuvvon buot fápmu almmis ja eatnama alde. Vulget dan dihtii ja dahket buot álbmogiid máhttájeaddjin gásttašettiin sin Áhči ja Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa nammii ja oahpahettiin sin doallat buot dan maid mun lean gohččon din doallat. Ja gehččet, mun lean dinguin buot beivviid gitta dálá máilmmi loahpa rádjái.» ¶
Dasto Jesus geassádii eret jávregáddái máhttájeddjiidisguin, ja ollu olbmot Galileas čuvvo sin. Maiddái Judeas, Jerusalemis ja Idumeas, Jordana nuorttabealde ja Tyrosa ja Sidona guovlluin bohte ollu olbmot su lusa, dasgo sii ledje gullan buot maid son dagai. Jesus dáhtui máhttájeddjiidis doalahit sutnje fatnasa gárvvisin olbmuid eatnatvuođa dihtii, amaset bahkket su ala. Dasgo son buoridii olusiid, ja buohkat geain ledje vigit, bahkkejedje su ala vai beasašedje guoskkahit su. Go buhtismeahttun vuoiŋŋat oidne su, de luoitádedje su ovdii ja čurvo: «Don leat Ipmila Bárdni!» Muhto son gilddii sin garrasit muitaleames geasage iežas birra. ¶
Veardádus gintala ja gilvagiid birra ¶
Son celkkii sidjiide: «Buktá go olmmoš gintala ja bidjá dan gári dahje seaŋgga vuollái? Ii go bija dan ginttaljuolgái? Ii mihkkege leat čihkosis mii ii almmustuva, ii ge mihkkege leat čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii. Geas ležžet bealjit, son gullos!» Ja son lasihii: «Vuhtiiváldet dan maid gullabehtet! Dainna mihtuin mainna ieža mihtidehpet, mihtiduvvo didjiide, ja velá eanet addojuvvo didjiide. Dasgo sutnje geas lea, addojuvvo. Muhto geas ii leat, váldojuvvo eret vel dat ge mii sus lea.» Son celkkii: «Ná lea Ipmila riikkain: Olmmái gilvá gilvagiid eatnamii. Son oađđá ja lihkká, šaddá idja ja šaddá beaivi, ja gilvagat ihtet ja šaddet ii ge son dieđe mo nu geavvá. Ieš alddes eanan šaddada šattuid: vuos rásiid, de gordneoivviid ja loahpas láddan gortniid oivviide. Go gortnit leat láddan, de son boahtá dallánaga sirppiin, dasgo láddjenáigi lea boahtán.» ¶
Maŋŋil Jesus vulggii doppe ja bođii ruovttugávpogasas, ja su máhttájeaddjit čuvvo su. Go sábbát bođii, de son oahpahišgođii synagogas, ja buohkat geat gulle su, ovddošedje ja dadje: «Gos son lea ožžon buot dáid? Mii viisodagaid lea addojuvvon sutnje go sáhttá dahkat dakkár fámolaš daguid gieđaidisguin? Ii go son leat dimbbarolmmái, Márjjá bárdni, Jáhkoba, Jovssesa, Judasa ja Simmona viellja? Eai go su oappát ge leat dáppe min searvvis?» Nu sii jorgaledje su vuostái. Jesus celkkii sidjiide: «Ii profehta badjelgehččojuvvo eará báikkis go iežas ruovttugávpogis, fulkkiidis searvvis ja ruovttustis.» Ii son sáhttán dahkat doppe maidege ovddolaš daguid; son bijai dušše gieđaidis muhtun buhcciid ala ja buoridii sin. Ja son imaštalai sin eahpeoskku. De son váccii dan guovllu giliin ja oahpahii. ¶
Sii bohte Betsaidai, ja muhtumat bukte čalmmehis olbmo Jesusa lusa ja dáhtto Jesusa guoskkahit su. Son válddii čalmmeheami gihtii ja láidii su gávpoga olggobeallái. De čolggai su čalmmiide ja bijai gieđaidis su ala ja jearai sus: «Oainnát go maidege?» Son geahčai bajás ja vástidii: «Mun oainnán olbmuid, dasgo mun oainnán dego muoraid váccašeamen.» Jesus bijai fas gieđaidis su čalmmiid ala; dál čielggai oaidnu, ja olmmái lei buoriduvvon ja oinnii buot čielgasit. Jesus vuolggahii su ruoktot ja celkkii: «Ale mana gávpogii!» ¶
Jesus vulggii eret doppe ja bođii Judeai Jordana nuortaguovlluide. Olmmošjoavkkut čoagganedje ohpit su lusa, ja son oahpahii sin nugo lávii. Maiddái farisealaččat ge bohte, ja sii jerre geahččalan dihtii su: «Lea go boatnjás lohpi earránit áhkástis?» Son vástidii sidjiide: «Maid Movsses lea gohččon din?» Sii dadje: «Movsses lea mieđihan boatnjá čállit earrogirjji ja earránit áhkás.» De son celkkii sidjiide: «Movsses čálii dán mearrádusa danne go dis leat nu garra váimmut. Muhto sivdnideami álggus Ipmil sivdnidii sudno olmmájin ja nisun. Dan dihtii olmmái guođđá áhčis ja eatnis, ja bissu áhkás luhtte, ja dat guovttis šaddaba oktan oažžin. De eaba leat šat guovttis, muhto okta. Maid Ipmil nappo lea ovttastahttán, dan ii olmmoš galgga earuhit.» Go sii bohte fas ruoktot, de máhttájeaddjit jerre sus dán birra, ja son celkkii sidjiide: «Dat gii earrána áhkástis ja náitala ođđasis, dahká náittosrihkkuma su vuostái. Ja jos nisu earrána boatnjástis ja náitala ođđasis, de dahká náittosrihkkuma.» ¶
Sii gudde uhca mánážiid Jesusa lusa vai son guoskkahivččii daid, muhto máhttájeaddjit šiggo sin. Go Jesus oinnii dan, de moaráhuvai ja celkkii sidjiide: «Diktet uhca mánážiid boahtit mu lusa, allet ge hehtte sin! Dasgo Ipmila riika gullá dakkáraččaide. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte ii vuostáiváldde Ipmila riikka nugo uhca mánáš, ii eisege beasa dan sisa.» Ja son válddii sin sallasis, bijai gieđaidis sin ala ja buressivdnidii sin. ¶
Biehtár biehttala Jesusa ¶
Dál dievai áigi goas Elisabet galggai riegádahttit, ja son riegádahtii bártni. Go su siidaguoimmit ja fuolkkit gulle ahte Hearrá lei čájehan sutnje nu stuora árpmu, de sii illudedje suinna. Gávccát beaivvi sii bohte birračuohppat bártni. Sii hálidedje gohčodit su Sakarjan áhčis mielde, muhto eadnis dajai: «Ii, su namma galgá leat Johanas.» Sii vástidedje: «Ii han ovttasge du sogas leat dat namma.» De sii nuvkkihedje áhččái manin son dáhtui gohčodit máná. Son siđai távvala ja čálii: «Su namma lea Johanas.» Dalle buohkat ovddošedje, muhto dan seammás Sakarja oaččui fas hállannávccaid, ja son máidnugođii Ipmila. Buot sudno ránnjáid badjelii bođii ballu, ja sáhka dan birra mii lei dáhpáhuvvan, viidánii Judea várregiliide. Buohkat geat gulle dan, vurkejedje dan váimmuidasaset ja jerre: «Mii son dán mánás boahtá?» Ja Hearrá giehta láidii su. ¶
Bassi Vuoiŋŋas dievva Jesus máhcai Jordanis, ja Vuoigŋa jođihii su njealljelogi beaivvi meahcis, gos beargalat geahččalattai su. Dán áiggis son ii borran maidege, ja go dat beaivvit ledje vássán, de son nealgugođii. Ja beargalat dajai sutnje: «Jos leaččat Ipmila Bárdni, de gohčo dán geađggi šaddat láibin!» Jesus vástidii: «Lea čállojuvvon: Olmmoš ii eale dušše láibbis.» Beargalat doalvvui su muhtun alla báikái ja čájehii sutnje čalbmeravkalanbottus buot máilmmi riikkaid. Son dajai: «Mun attán dutnje buot dán, buot máilmmi ja dan hearvásvuođa. Dasgo dat lea addojuvvon mu gihtii, ja mun attán dan geasa dáhtun. Jos don dušše luoitádat mu ovdii, de buot lea du.» Jesus vástidii sutnje: «Lea čállojuvvon: Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit, ja aivvestassii su bálvalit.» Beargalat doalvvui su Jerusalemii ja bijai su alimussii tempela geađgemuvrra ala ja dajai: «Jos leaččat Ipmila Bárdni, de bálkestahte dás vuolás. Dasgo lea čállojuvvon: Son gohčču eŋgeliiddis várjalit du. Ja: Sii guddet du gieđaideaset alde, amat norddastit juolggát geađgái.» Jesus vástidii sutnje: «Lea celkojuvvon: It galgga geahččalit Hearrá Ipmilat.» Go beargalat lei geargan geahččaleames Jesusa juohke láhkái, de gáiddai eret su luhtte muhtun áigái. ¶
Jesus manai Kapernaumii mii lea Galileas, ja doppe oahpahii olbmuid sábbáhin. Sii hirpmástuvve su oahpaheamis, dasgo son sártnui isitvuođain. Synagogas lei olmmái geas lei buhtismeahttun vuoigŋa. Son čuorvugođii alla jienain: «Mii dus lea minguin dahkamuššan, nasaretlaš Jesus? Leat go boahtán duššadit min? Mun diedán gii don leat, Ipmila Bassi!» Muhto Jesus šikkui vuoiŋŋa ja celkkii: «Jávohuva ja vuolgge sus olggos!» Bahá vuoigŋa njeiddii olbmá sin gaskii ja vulggii sus olggos dagakeahttá sutnje maidege vahágiid. Buohkat suorganedje ja jerre guhtet guimmiineaset: «Makkár sátni lea dát? Isitvuođain ja fámuin gohčču son buhtismeahttun vuoiŋŋaid, ja dat vulget olggos.» Ja sáhka su birra viidánii miehtá guovllu. Dasto Jesus vulggii synagogas ja bođii Simmona dállui. Doppe Simmona vuoni lei veallámin heajos buohccin, ja sii dáhtto Jesusa veahkehit su. Son manai su lusa ja šikkui dávdda, ja dat luittii su. Dakkaviđe nisu čuožžilii ja bálvališgođii sin. Go beaivváš luoitádii, de buohkat bohte su lusa buhcciiguin geain ledje máŋggalágán vigit. Son bijai gieđaidis juohkehačča ala ja buoridii sin. Maiddái bahá vuoiŋŋat vulge eatnagiin olggos, ja dat gilljo: «Don leat Ipmila Bárdni!» Muhto son šikkui daid ja gilddii daid jienádeames, dasgo dat dihte ahte son lei Messias. ¶
Jesus vállje guoktenuppelot apoastala ¶
Manne dadjabehtet munnje: Hearrá, Hearrá! ehpet ge daga dan maid mun cealkkán? Mun muitalan didjiide gean láhkásaš lea son guhte boahtá mu lusa ja gullá mu sániid ja dahká daid mielde. Son lea olbmá láhkásaš gii goaivvui čiekŋalassii ja bijai geađgejuolggi bávtti ala go huksii viesu. Go dulvi bođii, de johka čuzii viesu njeaiga, muhto dat ii lihkkasan, danne go dat lei huksejuvvon bures. Muhto dat guhte gullá ii ge daga dan mielde, lea olbmá láhkásaš gii huksii viesu njuolga eatnama ala almmá geađgejuolggi haga. Johka čuzii viesu njeaiga, ja dat gahčai dakkaviđe, ja viessu duššaduvvui. ¶
Veardádus gintala birra ¶
Ii oktage cahkket gintala ja bija dan lihti dahje seaŋgga vuollái; muhto baicca ginttaljuolgái, vai sii geat bohtet sisa, oidnet čuovgga. Dasgo ii mihkkege leat čihkosis mii ii almmustuva, ii ge mihkkege leat čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii ja čuovgga ovdii. Váruhehket dan dihtii mo dii gullabehtet! Dasgo sutnje geas lea, addojuvvo. Muhto geas ii leat, sus váldojuvvo eret velá dat ge maid ieš gáddá alddis leat. ¶
Go Jesus bođii ruovttoluotta, de olles joavku válddii su vuostái, dasgo buohkat ledje vuordimin su. Dalle bođii muhtun olmmái gean namma lei Jairos ja gii lei synagoga ovddasčuožžu. Son luoitádii Jesusa julggiid ovdii ja ánuhii su vuolgit ruoktot iežas mielde, dasgo su áidna nieida, gii lei birrasiid guoktenuppelotjahkásaš, lei jápmimin. Dohko manadettiin bahkkejedje olbmot su ala juohke guovllus. Das lei nisu geas ledje leamaš vardimat guoktenuppelot jagi. Son lei golahan buot opmodagas dálkkasteddjiide, muhto ii oktage lean veadján buoridit su. Son lahkanii Jesusii maŋil ja guoskkahii su bivttasdiehpi, ja vardimat orustedje dakkaviđe. Jesus jearai: «Gii guoskkahii mu?» Muhto go ii oktage dovddastan dan, de Biehtár dajai: «Oahpaheaddji, olbmot hoiget ja bahkkejit juohke guovllus du ala.» Muhto Jesus celkkii: «Muhtun guoskkahii mu, dasgo mun dovden alddán mannamin vuoimmi.» Go nisu árvidii ahte ii lean čiegadeames, de bođii doarggis ovdan. Son luoitádii Jesusa ovdii ja muitalii sutnje buohkaid gullut manne son lei guoskkahan su ja mo son dakkaviđe lei dearvvašmahttojuvvon. Jesus celkkii sutnje: «Nieidan, du osku lea beastán du. Mana ráfái!» Go son lei ain sárdnumin, de muhtun bođii synagoga ovddasčuožžu viesus ja dajai: «Du nieida lea jápmán. Ale šat vuorjja oahpaheaddji!» Jesus gulai dan ja celkkii áhččái: «Ale bala, duššefal oskko, de son gáddjojuvvo.» Go son bođii viesu lusa, de ii suovvan earáid sisa go Biehtára, Johanasa ja Jáhkoba, ja nieidda áhči ja eatni. Buohkat ledje čierrumin ja luoibmamin nieidda dihtii. Muhto Jesus celkkii: «Allet čiero! Ii son leat jápmán; son lea oađđimin.» Sii boagustedje su, dasgo sii dihte ahte nieida lei jápmán. Muhto Jesus válddii nieidda gihtii ja čurvii: «Mánná, lihka!» De sutnje bođii fas heagga, ja son čuožžilii dakkaviđe. Ja Jesus gohčui sin addit niidii borrat. Nieidda vánhemat hirpmástuvaiga, muhto Jesus gilddii sudno muitaleames geasage dan mii lei dáhpáhuvvan. ¶
Go sii ledje vádjoleamen geainnu mielde, de muhtun dajai sutnje: «Mun áiggun čuovvut du gosa ihkinassii manažat.» Jesus vástidii: «Riebaniin leat biejut, ja almmi lottiin leat beasit, muhto Olbmobártnis ii leat sadji gos vuoiŋŋastahtášii oaivvis.» Muhtun earái son celkkii: «Čuovo mu!» Muhto olmmái vástidii: «Hearrá, suova mu vuos mannat ruoktot hávdádit áhččán.» Muhto Jesus celkkii sutnje: «Anne jábmit hávdádit jábmiideaset, muhto vuolgge sárdnidit Ipmila riikka!» Muhtun eará dajai: «Mun áiggun čuovvut du, Hearrá, muhto suova mu vuos dahkat dearvvuođaid ruovttu olbmuide.» Muhto Jesus vástidii: «Ii oktage gii bidjá gieđas bealdoruovddi ala ja geahčasta maŋás, leat dohkálaš Ipmila riikii.» ¶
Das maŋŋil Hearrá válljii velá čiežalogi earáid ja vuolggahii sin ovddastis iežas áirrasin, guoktása ain fárrolagaid, juohke gávpogii ja juohke báikái gos ieš áiggui fitnat. Son celkkii sidjiide: Ládju lea stuoris, muhto bargit uhcán. Rohkadallet dan dihtii láju isida vuolggahit bargiid lájuidasas. Vulget! Mun vuolggahan din dego lábbáid gumppiid gaskii. Allet váldde mielde burssa, allet lávkka allet ge gápmagiid. Allet buorástahte ovttage mátkki alde. Muhto go boahtibehtet muhtun vissui, de dadjet vuosttaš sátnin: «Ráfi lehkos dán ruktui!» Jos das lea muhtun gii váldá vuostái ráfi, de dat ráfi maid dii buktibehtet, bissu su badjel, muđuid dat máhccá didjiide. Orrot dan viesus, ja borret ja juhket dan maid sii fállet didjiide! Dasgo bargi lea bálkkás veara. Allet jođe dálus dállui! Go dii boahtibehtet muhtun gávpogii ja sii vuostáiváldet din, de borret dan maid sii fállet didjiide, buoridehket buhcciid geat leat das, ja dadjet ássiide: «Ipmila riika lea boahtán din lusa.» Muhto go dii boahtibehtet muhtun gávpogii eai ge olbmot váldde din vuostái, de mannet olggos geainnuid ala ja dadjet: «Mii savdnjilit eret velá sádduid ge mat leat darvánan min julggiide din gávpogis, duođaštussan din vuostái. Muhto fuomášehket dan: Ipmila riika lea boahtán lahka.» Mun cealkkán didjiide: Sodomai geavvá geahppaseabbot duopmobeaivvi go dan gávpogii. ¶
Muhtun láhkadovdi bođii dasa ja hálidii geahččalit Jesusa. Son dajai: «Oahpaheaddji, maid mun galggan dahkat vai oččošin agálaš eallima?» Jesus jearai: «Mii lea čállojuvvon láhkii? Maid don logat das?» Son vástidii sutnje: «Don galggat ráhkistit Hearrá Ipmilat oppa váimmustat ja oppa sielustat ja oppa fámustat ja oppa mielastat, ja lagamuččat nugo iežat.» Jesus celkkii: «Don vástidit riekta. Daga nu, de don oaččut eallit.» Muhto nubbi vikkai dahkat iežas vanhurskkisin ja jearai: «Gii de lea mu lagamuš?» Dán jearaldahkii Jesus vástidii: Olmmái lei mannamin Jerusalemis vuolás Jerikoi, ja son šattai rievváriid gieđaid gaskii. Sii gaiko sus biktasiid eret, cábme su ja guđđe su dasa bealleheggii. De deaivvai báhppa boahtit seammá geainnu; son oinnii su, muhto manai njuolga meattá. Nu dagai maiddái muhtun levihtta; son bođii, oinnii olbmá ja manai meattá. Muhto muhtun samarialaš gii lei johtimin, bođii maid dakko gokko olmmái lei veallámin; ja go son áiccai olbmá, de árkkálmasttii su váimmustis. Son manai su lusa, čanai su háviid ja leaikkui oljju ja viinni daidda, loktii su ásenis ala ja doalvvui su guossevissui ja divššui su. Nuppi iđida son válddii guokte denara, attii dáluisidii ja dajai: «Divššo su bures; ja jos golaheaččat eambbo ruđaid, de mun mávssán go boađán ruovttoluotta.» Guhtemuš dán golbmasis orui du mielas leamen rieviduvvon olbmá lagamuš? Son vástidii: «Dat gii čájehii sutnje váibmoláđisvuođa.» Jesus celkkii: «Mana don ge ja daga nu.» ¶
Jesus ájii oktii bahá vuoiŋŋa olggos muhtun gielaheamis, ja go dat vulggii sus, de gielaheapmi sárdnugođii ja olbmot ovddošedje. Muhto muhtumat sis dadje: «Son ádjá olggos bahá vuoiŋŋaid Beelsebula, bahá vuoiŋŋaid oaivámučča fámuin.» Earát gáibidedje sus mearkka almmis geahččalan dihtii su. 




Muhto son diđii sin jurdagiid ja celkkii sidjiide: Riika mii lea soahpameahttun iežainis, šaddá ávdimin, ja nubbi viessu gahččá nuppi ala. 



Jos dál Sáhtán lea soahpameahttun iežainis, mo sáhttá su riika dalle bissut? Dasgo dii han dadjabehtet ahte Beelsebula fámuin mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid. Muhto jos mun dagan dan Beelsebula fámuin, gean fámuin din iežadet oahppit ádjet olggos bahá vuoiŋŋaid? Dan dihtii sii šaddet din duopmárin. Muhto jos mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid Ipmila suorpma bokte, dalle han Ipmila riika lea boahtán din gaskii. Go gievrras, vearjuduvvon olmmái suodjala dálus, de su opmodat oažžu orrut ráfis. Muhto jos muhtun boahtá gii lea velá gievrrat ja vuoitá su, dalle son váldá sus vel daid vearjjuid maidda nubbi lea luohttán, ja juogada sállaša earáide maid. Dat guhte ii leat mu beale, lea mu vuostái; dat guhte ii čohkke muinna, biđge. ¶
Go velá eanet olbmot čoagganedje su birra, de sárdnugođii: Dát sohkabuolva lea bahás sohkabuolva. Dat gáibida mearkkaid, muhto ii dat oaččo eará mearkka go Jona mearkka. Dasgo nugo Jona šattai mearkan Ninive olbmuide, nu Olbmobárdni ge šaddá mearkan dán sohkii. Duopmobeaivvi lullieatnama dronnet bajásčuožžila oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidala sin. Dasgo son bođii gitta eatnama gežiin guldalit Salomo viisodaga, muhto dás lea eanet go Salomo! Ninive olbmot bajásčuožžilit dupmui oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidalit sin. Dasgo Jona sárdnidettiin sii dahke jorgalusa, muhto dás lea eanet go Jona! ¶
Ii oktage cahkket gintala ja bija dan geallárii dahje lihti vuollái, muhto ginttaljuolgái, vai sii geat bohtet sisa, oidnet dan báitimin. Čalbmi lea rupmaša čuovga. Go du čalbmi lea dearvvaš, de oppa du rumaš čuvgejuvvo. Muhto jos čalbmi lea buozas, de du rumaš ge lea seavdnjat. Várut dasto amas čuovggas mii lea du siste, leat seavdnjadas! 





Jos dál oppa du rumaš čuvgejuvvo ii ge oktage oassi das leat seavdnjadasas, de dat čuvgejuvvo ollásit, dego dalle go čuovgi ginttal báitá du ala. ¶






Go son lei sárdnumin, de muhtun farisealaš bovdii su boradit, ja son vulggii mielde ja čohkánii beavdái. Farisealaš ovddošii go oinnii ahte Jesus ii basadan ovdal mállásiid. Muhto Hearrá celkkii sutnje: «Dii farisealaččat buhtistehpet lihtiid ja gáriid aivve olggul, muhto siskkil dii lehpet dievva rievádusas ja bahávuođas. Dii jallat! Son gii lea sivdnidan olgguldasa, ii go son leat sivdnidan siskkáldasa ge? Addet baicca váivvážiidda dan mii lea din lihtiin ja gáriin, de buot šaddá didjiide buhtisin. Muhto vuoi din, farisealaččat! Dii addibehtet logádasa minttain, urttasšattuin ja juohkelágán ruttain, muhto vajáldahttibehtet vuoigatvuođa ja ráhkisvuođa Ipmilii. Dán galggašeiddet dahkat, vajáldahtekeahttá nuppi. Vuoi din, farisealaččat! Dii dáhttubehtet čohkkát synagogaid buoremus sajiin ja hálidehpet olbmuid buorástahttit din márkanšiljus. Vuoi din! Dii lehpet dego dovdameahttun hávddit, eai ge olbmot dieđe go sii dulbmet daid.» De muhtun láhkadovdiin dajai: «Oahpaheaddji, dakkár sániiguin hiddjidat maiddái min ge.» Jesus vástidii: «Vuoi din, láhkadovdit! Dii losiidahttibehtet olbmuid nođiiguin, muhto ieža dii ehpet guoskkat daid suorpmain ge. Vuoi din! Dii huksebehtet hávdemuittuid profehtaide geaid din máddarat godde! Dan láhkái dii šaddabehtet duođašteaddjin geat dohkkehehpet dan maid din máddarat dahke. Dasgo sii godde profehtaid, ja dii huksebehtet sin hávdemuittuid. Dan dihtii lea ge Ipmila viissisvuohta cealkán: Mun vuolggahan sin lusa profehtaid ja apoastaliid; muhtumiid sis sii goddet, earáid sii doarrádallet. Danne galgá dát sohka vástidit buot daid profehtaid varaid ovddas mat leat golggahuvvon gitta máilmmi vuođđudeami rájes, Abela goddima rájes gitta Sakarja goddima rádjái, gii goddojuvvui áltára ja tempela gaskkas. Duođaid, mun cealkkán ahte dát buolva galgá vástidit daid ovddas. Vuoi din, láhkadovdit! Dii lehpet váldán eret dieđu čoavdaga. Ieža dii ehpet mannan sisa, ja dii hehttiidet sin geat dáhtto mannat sisa.» Go Jesus vulggii das, de čálaoahppavaččat ja farisealaččat bahkkegohte garrasit su ala juohkelágán gažaldagaiguin. Sii fáktejedje su ja geahččaledje oččodit su dadjat juoidá mainna sáhtášedje váidit su. ¶
Ustibiiddán, mun cealkkán didjiide: Allet bala sis geat goddet rupmaša, muhto das maŋŋil eai veaje dađe eanet. Mun čájehan didjiide geas dii galgabehtet ballat: Ballet sus geas vuos lea fápmu goddit ja dasto bálkestit helvehii. Duođaid, mun cealkkán didjiide: Ballet sus! Eai go vihtta cizáža vuvdojuvvo guovtte skillegii? Ii ge Ipmil vajáldahte ovttage dain. Muhto velá juohke vuoktačalbmi din oaivvis lea lohkkojuvvon. Allet bala, dii han lehpet eanet veara go ollu cizážat! Mun cealkkán didjiide: Juohkehaš guhte dovddasta mu olbmuid ovddas, su dovdá Olbmobárdni ge Ipmila eŋgeliid ovddas. Muhto dat guhte biehttala mu olbmuid ovddas, son biehttaluvvo Ipmila eŋgeliid ovddas. Ja juohkehažžii guhte cealká ovtta sáni Olbmobártni vuostái, addojuvvo ándagassii. Muhto guhte bilkida Bassi Vuoiŋŋa, sutnje ii addojuvvo ándagassii. Go sii dolvot din synagogaid, válddálaččaid ja eiseválddiid ovdii, allet dalle bala das mo bealuštehpet iežadet dahje maid dadjabehtet. Dasgo Bassi Vuoigŋa oahpaha dan didjiide dammanaga bottus. ¶
Bidjet boahkána ja doalahehket lámppáineattet čuovgga. Lehket nugo bálvaleaddjit geat vurdet isideaset ruoktot heajain, vai sii sáhtášedje rahpat sutnje uvssa dakkaviđe go son boahtá ja goalkkuha. Ávdugasat dat bálvaleaddjit geaid isit gávdná gohcimin go boahtá! Duođaid mun cealkkán didjiide: Son bidjá boahkána, gohčču sin beavdái ja bálvala sin ieš. Jos son vel bođeš ge easkka nuppi dahje goalmmát idjagohcinvuorus ja gávdná sin gárvvisin, de ávdugasat dat bálvaleaddjit. Muhto muitet dan: Jos dáluisit dieđášii goas suola boahtá, de son gozášii ja hehttešii su gaikumis vissosis. Lehket dii ge gárvásat! Dasgo Olbmobárdni boahtá dan diimmu go ehpet leat vuordimin. Biehtár jearai: «Hearrá, muitalat go dán veardádusa dušše midjiide vai buohkaide?» Ja Hearrá vástidii: Gii lea oskkáldas ja jierpmálaš dállodoalli, dakkár gean isit bidjá bearráigeahččat eará bálvaleddjiid vai attášii sidjiide borramuša rivttes áigái? Ávdugas dat bálvaleaddji gean isit gávdná dahkamin dán go son boahtá! Duođaid, mun cealkkán didjiide: Isit addá buot opmodagaidis su háldui. Muhto jos mat dát bálvaleaddji dadjá alccesis: «Mu isit ádjána boahtimis», ja de cábmigoahtá reaŋggaid ja biiggáid, ja borragoahtá ja juhkagoahtá gárremiidda, dalle isit boahtá muhtun beaivvi goas bálvaleaddji ii leat vuordimin su ja dan diimmu go son ii dieđe, ja isit čuohppá su guovtte oassái ja addá su dohko gos eahpeoskkolaččat leat. Dat bálvaleaddji gii diehtá isidis dáhtu, ii ge dattege ráhkkan ja daga su dáhtu mielde, son cábmojuvvo garrasit. Muhto dat gii dieđekeahttá dahká dakkáriid main ánssáša cápmáhallat, son beassá uhcibuin. Geasa lea addojuvvon ollu, sus vurdojuvvo ollu. Ja geasa lea oskkilduvvon ollu, sus gáibiduvvo velá eanet. ¶
Go muhtun gussiin gulai dán, de dajai sutnje: «Ávdugas dat gii beassá čohkkát Ipmila riikka beavddis.» Jesus celkkii sutnje: Lei olmmái gii doalai stuora guossemállásiid, ja son bovdii olusiid. Go guossemállásiid áigi bođii, de son vuolggahii bálvaleaddjis dadjat sidjiide guđet ledje bovdejuvvon: «Bohtet, dasgo buot lea gárvvis!» Muhto buohkat beasadallagohte. Muhtun dajai: «Mun lean oastán bealddu ja ferten vuolgit geahččat dan. Attášit ándagassii go in sáhte boahtit.» Nubbi dajai: «Mun lean oastán vihtta vuoksábára ja áiggun vuolgit geahččalit daid. Attášit ándagassii go in sáhte boahtit.» Ja goalmmát dajai: «Mun lean aiddo náitalan, danne in sáhte boahtit.» Bálvaleaddji bođii ruovttoluotta ja muitalii dán isidasas. Dalle dáluisit suhtai ja dajai bálvaleaddjásis: «Mana dállánaga gávpoga luottaide ja bálgáide, ja viečča sisa váivvážiid ja rámbbiid ja čalmmehemiid ja lápmásiid.» Fargga sáhtii bálvaleaddji dieđihit: «Hearrá, lea dahkkojuvvon nugo gohččot, muhto ain lea sadji.» De isit dajai bálvaleaddjásis: «Mana olggos geainnuid ja máđijaid ala ja nágge olbmuid boahtit sisa, vai mu viessu dievašii. Dasgo mun cealkkán didjiide ahte ii oktage sis guđet ledje bovdejuvvon, beasa mu guossemállásiidda.» ¶
Jesus celkkii maiddái máhttájeddjiidasas: Lei rikkis olmmái geas lei dállodoalli. Isit gulai earáin ahte dállodoalli skihtardii su opmodagaid. Son gohčui su lusas ja dajai: «Maid mun gulan du birra? Daga rehkega dállodoalus, dasgo don it sáhte šat leat mus dállodoallin.» Dállodoalli jurddašii: «Maid dál dagan, go isit bidjá mu eret barggus? In mun leat nu gievra ahte nagadan goaivut, ja mun heahpanattan gearjideames. Na dál de dieđán maid dagan, vai olbmot vuostáiváldet mu ruovttuineaset go bijahalan eret barggustan.» De son gohčui lusas isida velggolaččaid ovttaid mielde, ja jearai vuosttažis: «Man ollu don leat velggolaš mu isidii?» Son vástidii: «Čuohte lihti oljju.» Dállodoalli dajai sutnje: «Dá lea du vealgečálus, čohkán dállánaga ja čále vihttalogi.» Dasto son jearai nuppis gis: «Naba don, man ollu don leat velggolaš?» Son vástidii: «Čuohte fárpala nisuid.» Dállodoalli dajai sutnje: «Dá lea du vealgečálus, čále gávccilogi.» Isit rábmui behtolaš dállodoallis go lei lágidan alccesis nu viisát, ja dajai: Dán máilmmi mánát leat čeahpibut soabadit gaskaneaset go čuovgasa mánát. Mun cealkkán didjiide: Háhket alcceseattet ustibiid vearri riggodagaid bokte, vai sii sáhtášedje vuostáiváldit din agálaš orrunsajiineaset go riggodagat nohket. Dat guhte lea oskkáldas uhcánaččain, lea maid oskkáldas stuorráin, ja dat guhte lea behtolaš uhcánaččain, lea maid behtolaš stuorráin. Jos dii ehpet leat oskkáldasat ruđain, maidda lea čadnon vearrivuohta, geat dalle oskkildit didjiide duohta riggodagaid? Ja jos dii ehpet leat oskkáldasat das mii gullá earáide, gii dalle addá didjiide maidege iežadet opmodahkan? Ii bálvaleaddji sáhte bálvalit guokte isida. Son vašuhivččii nuppi ja ráhkistivččii nuppi, dahje bisošii nuppi luhtte ja badjelgeahčašii fas nuppi. Ehpet dii sáhte bálvalit sihke Ipmila ja mammona. ¶
Farisealaččat geat ledje ruhtaváibmilat, gulle buot dáid, ja sii bilkidedje Jesusa. Son celkkii sidjiide: Dii jáhkihehpet olbmuide ahte lehpet vanhurskásat, muhto Ipmil dovdá din váimmuid. Ja dat maid olbmot atnet allagin, lea fasti Ipmila čalmmiin. Lága ja profehtaid áigi bisttii Johanasa rádjái. Das maŋŋil sárdniduvvo Ipmila riikka evangelium, ja buohkat bahkkejit dan sisa. Ovdal duššet albmi ja eanan, ovdal go lágas gahččá eret čuoggáš ge. Juohkehaš guhte earrána áhkástis ja náitala earáin, rihkku náittosdili. Ja dat guhte náitala earránan nissoniin, rihkku náittosdili. ¶
Son celkkii máhttájeddjiidasas: «Lea vealtameahttun ahte vearránusat bohtet, muhto vuoi dan olbmo gean bokte dat bohtet! Dan olbmui livččii buoret ahte millogeađgi heaŋggastuvvošii su čeabeha birra ja son bálkestuvvošii merrii, go ahte oktage dain uhcahaččain jorrala su geažil. Váruhehket! Jos du oskuguoibmi sudduda, de neavvo su, ja jos son gáhtá, de atte sutnje ándagassii. Vaikko son suddudivččii du vuostái čieža geardde seammá beaivvi ja boađášii čieža geardde du lusa ja dajašii: Mun gáđan, de atte sutnje ándagassii.» ¶
Go farisealaččat jerre Jesusis goas Ipmila riika boahtá, de vástidii sidjiide: «Ipmila riika ii boađe dainna lágiin ahte sáhttá oaidnit dan čalmmiiguin. Ii oktage sáhte dadjat: Gea, dá dat lea, dahje: Duo de lea. Dasgo Ipmila riika lea din gaskkas.» Máhttájeddjiide son celkkii: Áigi boahtá goas dii áibbašehpet oaidnit ovtta Olbmobártni beivviin, ehpet ge beasa oaidnit dan. Jos olbmot celket didjiide: «Gea, die son lea!» dahje: «Dá son lea!» de allet mana dohko, allet ge čuovo sin! Dasgo seammá láhkái go álddagas álddagastá ja šleađggiha almmiravddas almmiravdii, nu Olbmobárdni ge almmustahttá iežas almmustusbeaivvi. Muhto son ferte vuos gillát ollu, ja dát buolva hilgu su. Ja nu mo geavai Noa beivviid, nu lea maiddái Olbmobártni beivviid. Sii borre ja juhke, náitaladde ja náitojedje, gitta dan beaivvi rádjái go Noa manai árkka sisa ja dulvi bođii ja heavahii sin buohkaid. Dahje nu mo geavai Lota beivviid: Sii borre ja juhke, sii oste ja vuvde, gilve ja huksejedje. Muhto dan beaivvi go Lot guđii Sodoma, de riškkuhii dola ja rišša almmis ja duššadii sin buohkaid. Seammá láhkái geavvá dan beaivvi go Olbmobárdni almmustuvvá. Jos muhtun dan beaivvi lea čohkkámin dáhki alde ja sus leat biergasat viesus, de ii galgga njiedjat viežžat daid, ja dat gii lea bealddus, ii galgga máhccat ruoktot. Muitet Lota áhká! Dat guhte viggá gádjut heakkas, massá dan, muhto dat guhte massá dan, várjala dan. Mun cealkkán didjiide: Dan ija guovttis veallába seammá seaŋggas; nubbi vižžojuvvo, nubbi báhcá. Guokte nissona ferdneba gortniid searválagaid; nubbi vižžojuvvo, nubbi báhcá. Guokte olbmá leaba bealddus, nubbi vižžojuvvo ja nubbi báhcá. Máhttájeaddjit jerre sus ¶
Son muitalii sidjiide veardádusa oahpahan dihtii sidjiide ahte sii galge álelassii rohkadallat eai ge váibat: Muhtun gávpogis lei duopmár guhte ii ballan Ipmilis ii ge beroštan olbmuin. Seammá gávpogis lei leaska guhte ovtta nuppe geardde boahtá su lusa ja dadjá: «Veahket mu vuostálastán vuostái, vai oččošin vuoigatvuohtan.» Guhká duopmár ii miehtan, muhto loahpas jurddašii: «Vaikko in bala Ipmilis in ge beroš olbmuin, de veahkehan dán leaskka su vuoigatvuhtii, dasgo son vuorjá mu, muđuid han gal váivvida mu álelassii.» Ja Hearrá celkkii: «Gullet maid dát gudnehis duopmár dadjá! Ii go Ipmil dalle veahkehivčče vuoigatvuhtii sin geaid son lea válljen, go sii čurvot sutnje ijatbeivviid? Ádjána go son veahkeheames sin? Mun cealkkán didjiide: Son addá sidjiide fargga sin vuoigatvuođa. Muhto go Olbmobárdni boahtá, gávdná go son dalle oskku eatnama alde?» ¶
Go son lei cealkán dán, de vulggii fas bajás Jerusalemii. Ja go lahkanišgođii Betfagii ja Betaniai, dan várrái mii gohčoduvvo Oljovárrin, de vuolggahii guoktása máhttájeddjiinis ja celkkii: «Manni gillái mii lea dás ovdalis! Go dohko boahtibeahtti, de gávdnabeahtti čadnojuvvon ásenvárssá man alde ii oktage olmmoš goassege leat čohkkán. Čoavdi dan ja bukti deike! Ja jos oktage jearaš dudnos: Manne dien čoavdibeahtti? de vástideahkki: Hearrá dárbbaša dan.» Soai vulggiiga, ja gávnnaiga buot nu mo son lei cealkán. Go leigga čoavdimin várssá, de dan eaiggádat jerre: «Manne doai čoavdibeahtti várssá?» Soai vástideigga: «Hearrá dárbbaša dan.» 





Soai láidiiga várssá Jesusa lusa, lebbiiga biktasiiddiska dan ala ja čohkánahtiiga su dan ala. 







Ja go son bođii riide, de olbmot lebbo biktasiiddiset geainnu ala. 




Son lei mannamin vuolás Oljováris ja lahkanišgođii juo gávpogii. Dalle olles máhttájeaddjijoavku rámidišgođii ja máidnugođii Ipmila alla jienain buot fámolaš daguid dihtii maid sii ledje oaidnán. Sii čurvo: «Buressivdniduvvon lehkos son, gonagas, guhte boahtá Hearrá nammii! Ráfi almmis ja gudni allagasas!» Muhtumat farisealaččain geat ledje olbmuid gaskkas, dadje sutnje: «Oahpaheaddji, šikko eret máhttájeddjiidat!» Muhto son vástidii sidjiide: «Mun cealkkán didjiide: Jos sii jávohuvašedje, de geađggit čuorvugoađášedje.» ¶
Go son bođii lagabuidda ja oinnii gávpoga, de čierrugođii dan dihtii ja celkkii: «Jos don ge áddešit odne mii buktá dutnje ráfi! Muhto dat lea dál čihkkojuvvon du čalmmiid ovddas. Beaivvit bohtet go du vašálaččat dahket čoma du birra, birastahttet du ja bahkkejit du ala juohke guovllus. 





Sii časket du eatnamii oktan du ássiiguin, ii ge dus báze geađgi geađggi ala, danne go it dovdan oahppaladdanáiggát.» ¶




Dasto son muitalii dán veardádusa olbmuide: «Olmmái gilvvii viidnegárddi ja láigohii dan viidnegárdebargiide, ja ieš vulggii olgoriikii guhkes áigái. Go áigi dievai, de son vuolggahii muhtun bálvaleaddji viidnegárdebargiid lusa vai sii attášedje sutnje oasi viidnegárddi šattuin. Muhto viidnegárdebargit cábme su ja luite su mannat ruoktot guoros gieđaid. Eaiggát vuolggahii nuppi bálvaleaddji, muhto su ge cábme ja bilkidedje ja luite mannat ruoktot guoros gieđaid. Son vuolggahii goalmmáda vel, ja su sii roasmmuhuhtte velá garraseabbot ja bálkestedje olggos. De viidnegárdeeaiggát jurddašii: Maid mun dál dagan? Mun vuolggahan iežan ráhkis bártni. Almma su gal atnet árvvus. Muhto go viidnegárdebargit oidne bártni, de ráđđádalle gaskaneaset ja dadje: Diet lea árbbolaš! Goddot su, de mii oažžut su árbbi. Ja sii bálkestedje su olggos viidnegárddis ja cábme su jámas. Maid dál viidnegárdeisit dahká singuin? Son boahtá ja duššada viidnegárdebargiid ja addá viidnegárddi earáide.» Go olbmot gulle dan, de dadje: «Dat ii oaččo dáhpáhuvvat!» Muhto son geahčai sidjiide ja celkkii: «Maid dasto mearkkaša dát mii lea čállojuvvon: Dat geađgi man huksejeaddjit hilgo, lea šaddan váldočiehkageađgin. 




Juohkehaš guhte gahččá dán geađggi ala, roasmmuhuvvá, ja dat gean ala geađgi gahččá, cuovkana.» 





Čálaoahppavaččat ja bajitbáhpat vigge váldit su gitta dakkaviđe, muhto sii balle olbmuin. Sii áddejedje ahte son muitalii dán veardádusa sin birra. ¶
Go muhtumat sárdno tempela birra, man čábbát dat lei čiŋahuvvon čáppa geđggiiguin ja tempelattáldagaiguin, de Jesus celkkii: «Boahtá beaivi go ii báze geađgi geađggi ala das maid dii oaidnibehtet, muhto visot gaikkoduvvo.» Sii jerre sus: «Oahpaheaddji, goas dát dáhpáhuvvá, ja mii lea mearkan dasa?» Son vástidii: Váruhehket amadet čádjidahttojuvvot! Dasgo olusat bohtet mu nammii ja dadjet: «Mun dat lean», ja: «Áigi lea lahka». Muhto allet čuovo sin! Ja go dii gullabehtet sođiid ja stuimmiid birra, de allet ballá! Dasgo dát ferte vuos dáhpáhuvvat, muhto ii dat mearkkaš ahte loahppa boahtá dakkaviđe. Ja son jotkkii: Álbmot čuožžila álbmoga vuostái ja riika riikka vuostái; šaddet garra eatnandoarggástusat ja ollu báikkiin nealgi ja rohttudávddat, ja issoras dáhpáhusat šaddet ja stuora mearkkat almmustuvvet almmis. Muhto ovdal go buot dát dáhpáhuvvá, sii doarrádallet din ja váldet din gitta, addet din synagogaid duopmostuoluide ja bálkestit din giddagassii; dii dolvojuvvobehtet gonagasaid ja eananhearráid ovdii mu nama dihtii. Dalle beassabehtet duođaštit sin ovddas. Muitet ahte dii ehpet dárbbaš ovddalgihtii jurddašit mo bealuštehpet iežadet. Dasgo mun attán didjiide sániid ja viisodaga man vuostái ii oktage din vuostálastiin sáhte ceavzit dahje cealkit. Muhto vánhemat, vieljat, fuolkkit ja ustibat behttet din, ja muhtumat dis gottáhallet. Buohkat vašuhit din mu nama dihtii, muhto dii ehpet masse vuoktačalmmi ge oaivvis. Jos bissubehtet nanusin, de vuoitibehtet eallima. Go dii oaidnibehtet ahte soahteveagat birastahttet Jerusalema, de dihtet ahte gávpot fargga duššaduvvo. Dalle fertejit sii geat leat Judeas, báhtarit váriide; sii geat leat gávpogis, fertejit doapmalit eret, ja sii geat leat olggobealde gávpoga, eai galgga mannat dan sisa. Dasgo ráŋggáštusa áigi lea boahtán, go buot ollašuvvá mii lea čállojuvvon. Vuoi áhpehemiid ja njamaheddjiid daid beivviid! Dasgo eatnama alde šaddá stuora heahti; moarriduopmu deaivá dán álbmoga. Sii gahččet miehki ávjju ovddas ja dolvojuvvojit fáŋgan buot olmmoščearddaid gaskii. Ja báhkinat dulbmet Jerusalema dassážii go sin áigi dievvá. Mearkkat oidnojit beaivvážis ja mánus ja násttiin, ja eatnama alde álbmogat ballagohtet sakka dorvvuhisvuođas go áhpi ja bárut máraidišgohtet. Olbmot vuoimmehuvvet balus dan botta go sii vurdet dan mii boahtá máilmmi badjel. Dasgo almmiviidodaga fámut lihkahuvvojit. Dalle sii oidnet Olbmobártni boahtimin balvvas fámuin ja stuora hearvásvuođain. Muhto go buot dát dáhpáhuvvagohtet, de gehččet bajás ja bajidehket oivviideattet, dasgo dalle din bestojupmi lahkanišgoahtá. ¶
Dasto Jesus manai olggos gávpogis ja vulggii Oljovári guvlui, nugo lávii, ja máhttájeaddjit čuvvo su. Go son bođii dohko, de celkkii sidjiide: «Rohkadallet amadet šaddat geahččalussii!» Ieš son geassádii eret sis birrasii geađgebálkestaga duohkái, luoitádii čippiidis ala ja rohkadalai: «Áhčážan, jos dáhtut, de váldde mus eret dán geara! Allos dattege šaddo mu dáhttu, muhto du.» Dalle almmi eŋgel almmustuvai sutnje ja áhpásmahtii su. Ja jápminbalus son rohkadalai vel áŋgireabbot, ja su bivastat šattai dego varra mii goaikkui vuolás eatnamii. Go son čuožžilii rohkadallamis ja bođii fas máhttájeddjiid lusa, de gávnnai sin oađđimin, dasgo sii ledje morrašis. Son celkkii sidjiide: «Manne oađđibehtet? Čuožžilehket ja rohkadallet amadet šaddat geahččalussii!» ¶
Biehtár biehttala Jesusa ¶
Nubbi vearredahkkiin gii heaŋgái das, bilkidii su ja dajai: «It go don leat Messias? Beastte dalle iežat ja munno!» Muhto nubbi cuiggodii su ja dajai: «It go don bala Ipmilis, don guhte leat seammá duomu vuolde? Moai gal ánssášetne dán duomu, dasgo moai ožžo ráŋggáštusa daguideame mielde. Muhto dát olmmái ii leat dahkan baháid.» Ja son dajai: «Jesus, muitte mu go boađát riikasat!» Jesus vástidii: «Duođaid, mun cealkkán dutnje: Odne juo don leat muinna Paradiásis.» ¶
Nuppi beaivvi son oaidná Jesusa boahtimin ja cealká: «Gehččet, die lea Ipmila láppis guhte guoddá máilmmi suttu. Son lea dat gean birra mun celken: Mu maŋŋil boahtá olmmái gii lea stuorit go mun, dasgo son lea leamaš ovdal mu. In mun dovdan su, muhto aiddo dan dihtii lean boahtán gásttašit čáziin, vai son almmustuvašii Israelii.» 


Ja Johanas duođaštii ja celkkii: «Mun oidnen Vuoiŋŋa boahtimin almmis duvvá hámis, ja dat bisánii su ala. 




In mun dovdan su, muhto son guhte vuolggahii mu gásttašit čáziin, celkkii munnje: Son gean ala don oainnát Vuoiŋŋa njiedjamin ja bisáneamen, son lea dat guhte gásttaša Bassi Vuoiŋŋain. Mun lean oaidnán dan, ja dát lea mu duođaštus: Son lea Ipmila Bárdni.» ¶
Das maŋŋil Jesus ja su máhttájeaddjit vulge Judeai. Doppe son orui muhtun áiggi singuin ja gásttašii. Maiddái Johanas ge gásttašii Ainonis Salima lahka, gos lei ollu čáhci, ja olbmot bohte dohko ja gásttašuvvojedje. Dát lei ovdal go Johanas bálkestuvvui giddagassii. Šattai riidu buhtisteami birra Johanasa máhttájeddjiid ja muhtun juvddálačča gaskii. Máhttájeaddjit manne Johanasa lusa ja dadje sutnje: «Rabbi, dat olmmái gii lei duinna nuppe bealde Jordana, ja gean birra don duođaštit, son gásttaša dál, ja buohkat mannet su lusa.» Johanas vástidii sidjiide: «Olmmoš ii sáhte oažžut maidege jos dat ii addojuvvo sutnje almmis. Dii lehpet ieža mu duođašteaddjit dasa ahte mun celken: Mun in leat Messias, muhto lean vuolggahuvvon su ovddabeallái. Irgi lea son geas lea moarsi. Muhto irggi ustit gii čuožžu ja guldala su, illuda sakka go gullá irggi jiena. Dál mun ge illudan, ja mu illu lea ollis. Son galgá stuorrut, mun fas uhccut. Son guhte boahtá badjin, lea buohkaid bajábealde. Son guhte boahtá máilmmis, gullá máilbmái ja hállá máilmmálaš áššiid. Son guhte boahtá almmis, lea buohkaid bajábealde. Son duođašta dan maid lea oaidnán ja gullan, muhto ii oktage vuostáiváldde su duođaštusa. Dat guhte lea vuostáiváldán su duođaštusa, lea nannen ahte Ipmil sárdnu duohtavuođa. Son gean Ipmil lea vuolggahan, sárdnu sániid mat bohtet Ipmilis, dasgo Ipmil addá Vuoiŋŋa olles mihtuin. Áhčči ráhkista Bártni ja lea addán buot su gihtii. Sus guhte osku Bárdnái, lea agálaš eallin. Dat guhte ii jeagat Bártni, ii beasa oaidnit eallima, muhto Ipmila moarri orru su alde.» ¶
Jesus bođii diehtit ahte farisealaččat ledje gullan ahte Jesus čohkkii eanet máhttájeddjiid ja gásttašii eanebuid go Johanas, vaikko rievtti mielde Jesus ii ieš gásttašan, muhto su máhttájeaddjit. Go Jesus gulai dien farisealaččaid birra, de son vulggii Judeas ja manai fas Galileai. Son fertii johtit Samaria čađa, ja son bođii gávpogii mii gohčoduvvo Sykarin. Dat lea dan eananbihtá lahka man Jáhkot attii bárdnásis Jovssehii. Doppe lei Jáhkoba gáivo. Jesus lei váiban vázzimis, ja čohkánii gáivvo gurrii. Dát lei guđat diimmu birrasiid. De bođii Samaria nisu viežžat čázi. Jesus cealká sutnje: «Atte munnje juhkat.» Su máhttájeaddjit ledje mannan gávpogii oastit borramuša. Nisu dadjá: «Mo don guhte leat juvddálaš, sáhtát bivdit juhkat mus, Samaria nissonis?» Dasgo juvddálaččat eai servvoštala samarialaččaiguin. Jesus vástidii sutnje: «Jos don dovddašit Ipmila attáldaga ja dieđášit gii dat lea guhte dáhttu juhkat, de don bivddášit sus ja son attášii dutnje ealli čázi.» Nisu dajai: «Hearrá, dus ii leat lihtti ge mainna geasášit bajás čázi, ja gáivo lea čieŋal. Gos don dalle válddášit dan ealli čázi? It dal don leat stuorit go min máttar Jáhkot gii attii midjiide gáivvo ja ieš jugai das, nugo su bártnit ja su šibihat ge?» Jesus vástidii sutnje: «Juohkehaš guhte dán čázis juhká, son šaddá fas goikui. Muhto dat guhte juhká dan čázis maid mun attán, ii goikka šat goassege. Dat čáhci maid mun attán sutnje, šaddá su siste ájan mii álo golgá ja addá agálaš eallima.» Nisu dadjá sutnje: «Hearrá, atte munnje dan čázi aman goassege šat goikat ja dárbbašit dáppe fitnat viežžamin čázi.» Jesus celkkii sutnje: «Mana viežžat boatnját ge deike.» Nisu vástidii: «Ii mus leat boadnjá.» Jesus celkkii: «Duođa cealkkát go dajat ahte dus ii leat boadnjá, dasgo dus leat leamaš vihtta olbmá, ja dat gii dus dál lea, ii leat du boadnjá. Die dadjet duođa.» Nisu dajai: «Hearrá, mun oainnán ahte don leat profehta. Min máddarat leat bálvalan Ipmila dán vári alde, ja dii dadjabehtet Jerusalema danin báikin gos olmmoš galgá rohkadallat.» Jesus cealká sutnje: «Oskko munnje, nisu, áigi boahtá go ehpet bálval Ipmila ehpet dán vári alde ehpet ge Jerusalemis. Dii bálvalehpet dan maid ehpet dovdda, muhto mii bálvalit dan maid dovdat, dasgo bestojupmi boahtá juvddálaččain. Muhto áigi boahtá, ja lea dál juo, go duođalaš rohkadallit bálvalit Áhči vuoiŋŋas ja duohtavuođas. Dasgo dakkár rohkadalliid Áhčči dáhttu. Ipmil lea vuoigŋa, ja dat guhte bálvala su, ferte bálvalit vuoiŋŋas ja duohtavuođas.» Nisu dajai: «Mun dieđán ahte Messias boahtá,» – Messias lea seammá go Kristus – «ja go son boahtá, de almmuha midjiide buot.» Jesus cealká sutnje: «Mun dat lean, mun guhte sártnun duinna.» ¶
Jesus vástidii sidjiide ná: Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Ii Bárdni sáhte dahkat maidege iešalddes, earet dan maid son oaidná Áhčis dahkamin. Maid Áhčči dahká, dan Bárdni ge dahká. Dasgo Áhčči ráhkista Bártni ja čájeha sutnje buot maid ieš dahká. Ja son čájeha sutnje stuorit daguid go dán, vai dii ovddošehpet. Dasgo nugo Áhčči bajásčuoččáldahttá jábmiid ja dahká sin eallin, nu Bárdni ge dahká eallin sin geaid son dáhttu. Ii ge Áhčči dubme ovttage, muhto son lea addán buot dubmenválddi Bárdnái, vai buohkat gudnejahtášedje Bártni nugo Áhči ge. Dat guhte ii gudnejahte Bártni, ii gudnejahte Áhči ge gii lea vuolggahan su. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte gullá mu sáni ja osku sutnje gii lea vuolggahan mu, sus lea agálaš eallin; son ii boađe dupmui, muhto lea juo mannan jápmimis eallimii. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Boahtá áigi, ja dat lea dál juo, go jábmit gullet Ipmila Bártni jiena, ja sii geat gullet, ožžot eallit. Dasgo nugo Áhčis lea iešalddes eallin, de son lea maiddái suovvan Bárdnái ge ahte sus lea iešalddes eallin. Áhčči lea addán sutnje dubmenválddi, danne go son lea Olbmobárdni. Allet imaštala dan, dasgo dat áigi boahtá go buohkat geat leat hávddiin, gullet su jiena ja sii bohtet olggos. Sii geat leat dahkan buriid, bajásčuožžilit eallimii, muhto sii geat leat dahkan baháid, bajásčuožžilit dupmui. In mun sáhte iešalddán dahkat maidege. Mun dubmen dađe mielde go gulan, ja mu duopmu lea vuoigatlaš. Dasgo in mun dáhto ovddidit iežan dáhtu, muhto su dáhtu gii lea vuolggahan mu. ¶
Nuppi beaivvi ledje ain ollu olbmot nuppi bealde jávrri. Sii ledje oaidnán ahte das lei dušše okta fanas ja ahte ii Jesus lean mannan fatnasii máhttájeddjiidisguin, muhto sii ledje vuolgán su haga. Dál bohte eará fatnasat Tiberiasis ja cehkkejedje lahka dan báikki gos Hearrá lei rohkadallan giittusrohkosa ja sii ledje borran láibbi. Go olbmot oidne ahte ii Jesus eai ge su máhttájeaddjit lean das, de manne fas fatnasiidda ja vulge Kapernaumii ohcat Jesusa doppe. Sii gávdne su nuppi bealde jávrri ja jerre sus: «Rabbi, goas don bohtet deike?» Jesus vástidii sidjiide: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Ehpet dii oza mu dan dihtii go lehpet oaidnán mearkkaid, muhto danne go boraidet láibbi ja galláneiddet. Allet bargga dan borramuša ala mii nohká, muhto dan ala mii bistá ja addá agálaš eallima, dan man Olbmobárdni addá didjiide. Dasgo Ipmil Áhčči lea merken su seaillainis.» Sii dadje sutnje: «Mat leat dasto dat dagut maid Ipmil dáhttu min dahkat?» Jesus vástidii sidjiide: «Dát lea Ipmila dahku ahte dii oskubehtet sutnje gean Ipmil lea vuolggahan.» Sii jerre: «Makkár mearkka de dagat, vai mii oainnášeimmet ja oskkošeimmet? Maid don dagat? Min máddarat borre mánna meahcis, nugo lea čállojuvvon: Láibbi almmis attii son sidjiide borrat.» Jesus vástidii: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Movsses ii addán didjiide láibbi almmis; muhto mu Áhčči addá didjiide duohta almmi láibbi. Ipmila láibi lea dat láibi mii boahtá vuolás almmis ja addá eallima máilbmái.» Sii dadje sutnje: «Hearrá, atte midjiide álelassii dan láibbi.» Jesus vástidii: «Mun lean eallima láibi. Dat guhte boahtá mu lusa, ii goassege nealggo, ja dat guhte osku munnje, ii goassege goikka. Muhto mun lean cealkán didjiide ahte dii lehpet oaidnán mu, ehpet ge vel oskko. Buohkat geaid Áhčči addá munnje, bohtet mu lusa, ja dat gii boahtá mu lusa, su in eisege áje eret. Dasgo mun in leat boahtán vuolás almmis dahkat dan maid ieš dáhtun, muhto su dáhtu, gii lea vuolggahan mu. Ja dát lea mu vuolggaheaddji dáhttu, ahte mun in masse ovttage sis geaid son lea addán munnje, muhto bajásčuoččáldahtán sin maŋimuš beaivvi. Dasgo dát lea Áhččán dáhttu, ahte juohkehaš guhte oaidná Bártni ja osku sutnje, oažžu agálaš eallima, ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi.» Juvddálaččat nimmoredje danne go son celkkii: «Mun lean láibi mii lea boahtán vuolás almmis.» Ja sii jerre: «Ii go dát leat Jesus, Jovsseha bárdni. Mii han dovdat sihke su áhči ja su eatni. Mo son de sáhttá dadjat ahte son lea boahtán vuolás almmis?» Jesus vástidii sidjiide: «Allet nimmor! Ii oktage sáhte boahtit mu lusa muđuid go ahte Áhčči, guhte lea vuolggahan mu, geassá su; ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi. Profehtaid čállagiidda lea čállojuvvon: Sii buohkat šaddet Ipmila máhttájeaddjin. Juohkehaš guhte guldala Áhči ja oahppá sus, boahtá mu lusa. Ii oktage leat duođaid oaidnán áhči, earet su guhte boahtá Ipmila luhtte; son lea oaidnán Áhči. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte osku, sus lea agálaš eallin. Mun lean eallima láibi. Din máddarat borre mánna meahcis, ja dattege sii jápme. Muhto dát láibi boahtá vuolás almmis, ja dat guhte borrá dan, ii jáme. Mun lean ealli láibi mii lea boahtán vuolás almmis. Jos guhtege borrá dán láibbi, de son eallá agálaččat. Dat láibi man mun attán, lea mu rumaš, ja mun attán dan vai máilbmi oččošii eallit.» Dás maŋŋil juvddálaččat riidališgohte gaskaneaset ja dadje: «Mo sáhttá son addit midjiide rupmašis borrat?» Jesus celkkii sidjiide: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Jos dii ehpet bora Olbmobártni rupmaša ja juga su vara, de dis ii leat eallin. Muhto son guhte borrá mu rupmaša ja juhká mu vara, sus lea agálaš eallin, ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi. Dasgo mu rumaš lea duohta borramuš, ja mu varra lea duohta juhkamuš. Dat guhte borrá mu rupmaša ja juhká mu vara, bissu mu siste ja mun bisun su siste. Nugo ealli Áhčči lea vuolggahan mu, ja mun ealán su bokte, nu maiddái son, guhte mu borrá, eallá mu bokte. Dát lea dat láibi mii lea boahtán vuolás almmis, ii ge dat maid máddarat borre. Sii leat jápmán. Muhto dat guhte borrá dán láibbi, eallá agálaččat.» Dán son celkkii go lei oahpaheamen Kapernauma synagogas. ¶
Lei juo guovdelaš basiid go Jesus manai bajás tempelšilljui ja oahpahišgođii. Juvddálaččat ovddošedje ja dadje. «Gos son lea ožžon oahpas, go ii leat oahpahuvvon?» Jesus vástidii sidjiide: «Mu oahppu ii leat mu, muhto su guhte vuolggahii mu. Dat guhte dáhttu dahkat su dáhtu, oažžu dovdat lea go oahppu Ipmilis vai mus alddán. Dat guhte sárdnida iešalddes, ohcá iežas gudni. Muhto dat guhte bargá su gudni ala gii lea vuolggahan su, sárdnu duođa, ii ge sus leat mihkkege vearrivuođaid. Ii go Movsses leat addán didjiide lága? Muhto ii oktage dis jeagat lága. Manne dalle viggabehtet goddit mu?» Olbmot vástidedje: «Dus lea bahá vuoigŋa, gii ba du vikkašii goddit?» Jesus vástidii sidjiide: «Ovtta dagu mun lean dahkan, ja dii buohkat ovddošehpet dan. Movsses lea addán didjiide birračuohpahusa – ii dat Movssesis gal boađe, muhto máddariin – ja dii birračuohppabehtet, vaikko livččii ge sábbát. Jos dál olmmoš sáhttá birračuhppojuvvot sábbáhin, amas Movssesa láhka rihkkojuvvot, sáhttibehtet go dii dalle suhttat munnje dan dihtii go mun dahken olbmo ollásit dearvvašin sábbáhin? Allet dubme dan mielde mo áššit orrot leamen, muhto dubmejehket vuoigatlaččat!» ¶
Muhtumat geat orro Jerusalemis dadje: «Ii ba dá leat dat olmmoš gean juvddálaččat vigget goddit? Ja gehččet, dál son sárdnu albmosit, eai ge sii daja sutnje maidege. Dáidet ráđđehearrát duođaid dohkkehit ahte son lea Messias? Muhto mii han diehtit gos dát olmmái lea eret. Go Messias boahtá, de ii oktage dieđe gos son boahtá.» Oahpahettiin tempelšiljus Jesus čuorvvui: «Dii dovdabehtet mu ja diehtibehtet gos mun lean eret. Mun in leat ieš mearridan boahtiman. Son guhte lea vuolggahan mu, lea luohtehahtti. Su dii ehpet dovdda. Mun dovddan su, dasgo mun boađán su luhtte, ja son lea vuolggahan mu.» 




Ráđđehearrát hálidedje váldit su gitta, muhto ii oktage bidjan gieđas su ala, dasgo su diibmu ii lean velá boahtán. 




Muhto olusat olbmuin osko sutnje ja dadje: «Go Messias boahtá, dahká go son dalle eanet mearkkaid go dát olmmái?» Farisealaččat gulle ahte olbmot nie savkkástalle su birra, ja bajitbáhpat ja farisealaččat vuolggahedje dál olbmáideaset váldit su gitta. Jesus celkkii: «Oanehis áiggi lean velá din luhtte, de mun manan su lusa gii lea vuolggahan mu. Dalle dii ohcabehtet mu, muhto ehpet gávnna mu, dasgo doppe gos mun lean, dohko ehpet sáhte boahtit.» De juvddálaččat jerre guhtet guimmiineaset: «Gosa son áigu mannat? Manne mii eat gávnnaše su? Lea go son vuolgimin min álbmotguimmiid lusa geat ásset greikalaččaid gaskkas, ja áigu go sárdnidit greikalaččaide ge? Maid son oaivvilda go cealká: Dii ohcabehtet mu, muhto ehpet gávnna, ja dii ehpet beasa dohko gos mun lean?» Basiid maŋimuš beaivvi, stuora bassebeaivvi, Jesus čuožžilii ja čuorvvui: «Geas leažžá goiku, bohtos mu lusa ja juhkos! Dat guhte osku munnje, su siskkildasas golget ealli čázi rávnnjit, nugo čála cealká.» Dán son celkkii Vuoiŋŋa birra, gean sii ožžo geat osko sutnje. Dasgo Vuoigŋa ii lean velá boahtán, danne go Jesus ii lean velá hearvásmahttojuvvon. Muhtumat olbmuin dadje go gulle su sániid: «Dát ferte leat dat profehta.» Earát fas dadje: «Dat lea Messias!» De muhtumat dadje: «Ii han Messias gal boađe Galileas? Ii go čála cealkke ahte Messias boahtá Dávveda sogas ja Betlehemas, dan gávpogis gos Dávvet lei?» De šattai riidu olbmuid gaskii su geažil. 




Muhtumat hálidedje váldit su gitta, muhto ii oktage bidjan gieđa su ala. 




Go fávttat bohte ruovttoluotta, de bajitbáhpat ja farisealaččat jerre sis: «Manne dii ehpet buktán su deike?» Fávttat vástidedje: «Ii goassege leat oktage olmmoš sárdnidan nugo dát olmmái.» Farisealaččat dadje: «Lehpet go dii ge fillehallan? Lea ba gal oktage ráđđehearrá velá oskon sutnje? Dahje oktage farisealaš? Muhto dát joavku mii ii dovdda lága, lea garuhuvvon!» Nikodemus, muhtun sin searvvis, gii oktii ovdal lei boahtán Jesusa lusa, dajai: «Ii han min láhka dubme olbmo ovdal go son lea dutkojuvvon, ja lea čielggas maid son lea dahkan?» Sii vástidedje: «Dáiddát don ge leat Galileas eret? Guorahala čállagiid, de oahpat ahte ii oktage profehta boađe Galileas.» ¶
Jesus celkkii dalle daid juvddálaččaide geat ledje oskugoahtán sutnje: «Jos dii bissubehtet mu sánis, de lehpet duođaid mu máhttájeaddjit. Dalle dovddiidehpet duohtavuođa, ja duohtavuohta dahká din friddjan.» Sii dadje sutnje: «Mii leat Abrahama nálli eat ge leat goassege leamaš geange šlávat. Mo dalle sáhtát cealkit ahte mii šaddat friddjan?» Jesus vástidii: «Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Juohkehaš guhte dahká suttu, lea suttu šlávva. Šlávva ii biso viesus agibeaivái, muhto bárdni bissu das agibeaivái. Jos Bárdni oažžu dahkat din friddjan, de šaddabehtet duođaid friddjan. Mun dieđán ahte dii lehpet Abrahama nálli. Muhto dii hálidehpet goddit mu, dasgo mu sátni ii oaččo saji din siste. Mun sártnun dan birra maid lean oaidnán Áhči luhtte, ja dii gis dahkabehtet dan maid lehpet gullan áhčisteattet.» Sii vástidedje: «Min áhčči lea Abraham.» Jesus celkkii sidjiide: «Jos dii livččiidet Abrahama mánát, de dagašeiddet Abrahama daguid. Muhto dál dii hálidehpet goddit mu – olbmá gii lea cealkán didjiide duohtavuođa man son lea gullan Ipmilis. Nu Abraham ii dahkan. Dii dahkabehtet nugo áhččádet.» Sii dadje: «Eat mii leat riegádan fuorrávuođas. Mis lea okta áhčči, dat lea Ipmil.» Jesus vástidii: «Jos Ipmil livččii din áhčči, de dii ráhkistivččiidet mu. Dasgo mun lean vuolgán Ipmila luhtte ja lean boahtán din lusa. In mun leat boahtán iešalddán, muhto son lea vuolggahan mu. Manne dii ehpet ádde maid mun sártnun? Danne go ehpet gierdda gullat mu sáni! Dis lea beargalat áhččin, ja dii hálidehpet dahkat áhččádet dáhtu mielde. Son lea leamaš olmmošgoddi álggu rájes ja lea guhkkin eret duohtavuođas; sus ii leat duohtavuohta. Go son gielista, de sárdnu luonddus mielde, dasgo son lea gielis ja giellása áhčči. Muhto mun sártnun duohtavuođa ja danne dii ehpet oskko munnje. Guhtemuš dis sáhttá čájehit ahte mun lean dahkan suttu? Muhto jos mun sártnun duohtavuođa, manne dalle ehpet oskko munnje? Dat guhte boahtá Ipmilis, gullá Ipmila sáni. Dii ehpet gula, dasgo ehpet boađe Ipmilis.» Juvddálaččat dadje Jesusii: «Ii go leat duohta go mii dadjat du samarialažžan ja ahte dus lea bahá vuoigŋa?» Jesus vástidii: «Ii mus leat bahá vuoigŋa, muhto mun gudnejahtán Áhččán, ja dii badjelgeahččabehtet mu. In mun oza iežan gudni. Muhto lea okta guhte dahká dan, ja son dubme. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Dat guhte jeagada mu sáni, ii goassege muosát jápmima.» Juvddálaččat vástidedje: «Dál mii diehtit ahte dus lea bahá vuoigŋa. Abraham lea jápmán, ja nu leat profehtat ge, ja don cealkkát: Dat guhte doahttala mu sáni, ii goassege dovdda jápmima. ¶
Go Jesus bođii vácci, de oinnii olbmá guhte lei riegádan čalmmeheapmin. Máhttájeaddjit jerre: «Rabbi, gii lea dahkan suttuid maid sivas son lea riegádan čalmmeheapmin, son ieš vai su vánhemat?» Jesus vástidii: «Ii son eaba ge su vánhemat leat suddudan. Dat dáhpáhuvai vai Ipmila dagut almmustuvašedje go son dearvvašmahttojuvvo. Nu guhká go lea beaivi, de mii fertet dahkat su daguid gii lea vuolggahan mu. Idja boahtá, goas ii oktage sáhte bargat. Nu guhká go mun lean máilmmis, de mun lean máilmmi čuovggas.» Go Jesus lei cealkán dán, de čolgadii eatnamii ja dagai rábáha ja vuoiddai dan olbmá čalmmiide. De son celkkii sutnje: «Mana basadit Siloaláddos.» Namma Siloa mearkkaša vuolggahuvvon. Olmmái manai dohko ja bođii ruovttoluotta oaidnin. Siidaguoimmit ja sii geat ledje oaidnán su ovdal gearjideamen, dadje: «Ii go dá leat dat olmmái gii lávii čohkkát ja gearjidit?» Muhtumat dadje ahte son dat lei, ja earát fas dadje: «Ii leat, lea dušše su vuohkái.» Muhto ieš son dajai: «Mun dat lean.» Sii jerre sus: «Mo dus rahpasedje čalmmit?» Son vástidii: «Muhtun gean namma lea Jesus, dagai rábáha muolddas, vuoiddai dan mu čalmmiide ja dajai: «Mana Siloaláddui ja basat.» Mun mannen dohko, ja go ledjen basadan, de oaidnigohten.» Sii jerre: «Gos dát olmmái lea?» Son vástidii: «In mun dieđe.» Sii dolvo su gii lei leamaš čalmmeheapmi, farisealaččaid lusa. Dan beaivvi lei sábbát go Jesus lei dahkan rábáha ja čalbmadan su. Maiddái farisealaččat jerre sus mo son lei ožžon oainnu. 




Olmmái muitalii: «Son bijai rábáha mu čalmmiid ala, de bassen čalmmiid, ja dál oainnán.




» Muhtun farisealaččat dadje: «Ii dat olmmái boađe Ipmila luhtte, go juo ii doala sábbáha.» Earát dadje: «Mo suttolaš olmmái sáhttá dahkat diekkár mearkkaid?» Sii riidališgohte gaskaneaset dien alde. Danne jerre fas čalmmeheamis: «Maid don oaivvildat su birra, du čalmmiid han son rabai?» Olmmái vástidii: «Son lea profehta.» Juvddálaččat eai jáhkkán ahte son lei leamaš čalmmeheapmi ja lei oaidnigoahtán, ovdal go ledje viežžan su vánhemiid ja jearran sudnos: «Lea go dát dudno bárdni, gean dadjabeahtti riegádan čalmmeheapmin? Mo son dál sáhttá oaidnit?» Vánhemat vástideigga: «Moai dihte ahte dát lea munno bárdni, ja ahte son lea eamičalmmeheapmi. Muhto mo son dál leš oaidnigoahtán, dan moai ean dieđe, ean ge dan, gii lea rahpan su čalmmiid. Jerret sus alddes! Son lea nu boaris ahte sáhttá vástidit ieš.» Dán soai dajaiga danne go balaiga juvddálaččain. Dasgo juvddálaččat ledje juo šiehttan ahte juohkehaš gii duođaštii ahte Jesus lei Messias, galggai čuldojuvvot eret synagogas. Danne dajaiga vánhenguovttos: «Son lea doarvái boaris, jerret sus alddes!» Farisealaččat gohččo fas lusaset su gii lei leamaš čalmmeheapmi, ja dadje sutnje: «Atte gudni Ipmilii ja dovddas! Mii diehtit ahte duot olmmái lea suttolaš.» Son vástidii: «Leš go suttolaš, dan in dieđe. Muhto ovtta mun dieđán: Mun ledjen čalmmeheapmi, ja dál mun oainnán.» Sii jerre: «Maid son dagai dutnje? Mo son rabai du čalmmiid?» Olmmái vástidii sidjiide: «Mun lean juo dadjan dan didjiide, muhto dii ehpet guldal. Manne fas dáhttubehtet gullat dan? Áiggošeiddet go dii ge su máhttájeaddjin?» Sii bilkidedje su ja dadje: «Don leat su máhttájeaddji, mii leat Movssesa máhttájeaddjit. Mii diehtit ahte Ipmil lea sárdnon Movssesii, muhto dán olbmá mii eat dieđe gos son bođeš.» Olmmái dajai: «Gal lea imaš ahte ehpet dieđe gos son bođeš, vaikko son lea rahpan mu čalmmiid. Mii diehtit ahte Ipmil ii guldal suttolaččaid, muhto son guldala sin geat ballet sus ja ellet su dáhtu mielde. Máilmmi álggu rájes ii leat goassege gullon ahte giige livččii rahpan eamičalmmeheami čalmmiid. Jos dát olmmái ii boađáše Ipmila luhtte, de ii sáhtáše maidege dahkat.» Sii vástidedje: «Don leat riegádan čađa suttolažžan, ja de vikkat oahpahit min?» Ja sii bálkestedje su olggos. Jesus gulai ahte sii ledje bálkestan olbmá olggos, ja go son oinnii su, de jearai olbmás: «Oskkut go don Olbmobárdnái?» Olmmái vástidii: «Gii son lea, Hearrá, vai mun beasašin oskut sutnje?» Jesus vástidii: «Don leat oaidnán su; son lea dat gii sárdnu duinna.» Olmmái dajai: «Mun oskkun, Hearrá!» ja luoitádii su ovdii. Ja Jesus celkkii: «Mun lean boahtán dán máilbmái duopmun, vai čalmmeheamit oaidnigohtet, ja sii geat oidnet, čalmmehuvvet.» Muhtun farisealaččat geat čužžo das, gulle dán ja dadje sutnje: «Dáidit mii ge leat čalmmeheamit?» Jesus vástidii: «Jos livččiidet čalmmeheamit, de dii livččiidet suttu haga. Muhto dál dadjabehtet ahte oaidnibehtet, ja danne bissu din suddu.» ¶
Ledje muhtun greikalaččat sin gaskkas geat ledje boahtán Jerusalemii basiid áigge rohkadallat. Sii manne Filipa lusa, gii lei Betsaidas Galileas eret, ja dadje sutnje: «Mii hálidivččiimet oaidnit Jesusa.» Filip manai ja háleštii Ándarasain dan birra, ja soai manaiga Jesusa ságaide. Jesus celkkii sudnuide: «Diibmu lea boahtán go Olbmobárdni hearvásin dahkkojuvvo. Duođaid, duođaid, mun cealkkán didjiide: Jos nisogordni ii gahčaše eatnamii ja jámáše, de šattašii dušše dat okta gordni. Muhto jos dat jápmá, de šaddada valjis šattuid. Dat guhte ráhkista heakkas, massá dan, ja dat guhte dán máilmmis vašuha heakkas, gádju dan ja oažžu agálaš eallima. Jos guhtege dáhttu bálvalit mu, de čuvvos mu, ja gos mun lean, doppe lea mu bálvaleaddji ge. Dat guhte bálvala mu, su gudnejahttá Áhččán. Dál lea mu siellu suorganan. Muhto cealkkán go: Áhčči, beastte mu dán diimmus? In! Dasgo aiddo dán diimmu várás mun lean boahtán. Áhčči, divtte namat hearvásmahttojuvvot!» Dalle gullui jietna almmis: «Mun lean hearvásmahttán dan, ja dagan dan fas hearvásin.» Olbmot geat ledje čuožžumin das, gulle dan ja dadje ahte baján lei čergon. Earát dadje: «Eŋgel dat sártnui sutnje.» Muhto Jesus celkkii sidjiide: «Ii dát jietna gullon mu dihtii, muhto din dihtii. Dál boahtá duopmu dán máilmmi badjel; dán máilmmi gonagas bálkestuvvo dál olggos. Ja go mun bajiduvvon eatnamis, de geasán buohkaid lusan.» Dán son celkkii dovddahan dihtii makkár jápmima son galggai muosáhit. Olbmot dadje dalle Jesusii: «Mii leat oahppan lágas ahte Messias bissu agálaččat. Mo dalle sáhtát cealkit ahte Olbmobárdni galgá bajiduvvot? Gii lea dát Olbmobárdni?» Jesus vástidii: «Velá oanehassii lea čuovggas din luhtte. 



Vádjolehket dan botta go dis lea čuovggas, amas seavdnjadas boahtit din ala. 



Dat guhte vádjola seavdnjadasas, ii dieđe gosa manná. Oskot čuovgasii dan botta go dis ain lea čuovggas, vai šattašeiddet čuovgasa mánnán.» Go Jesus lei cealkán dán, de manai eret sin luhtte ja čiehkádii sis. ¶
Sii ádjet din olggos synagogain. Áigi boahtá go juohkehaš gii goddá din, jáhkká ahte son dan bokte bálvala Ipmila. ¶
Go Jesus lei cealkán dán, de bajidii čalmmiidis almmi guvlui ja celkkii: Áhčči, diibmu lea boahtán. Hearvásin daga Bártnát, vai Bárdni hearvásin dagašii du. Dasgo don leat addán sutnje fámu buot olbmuid badjel, vai son attášii agálaš eallima buohkaide geaid don leat addán sutnje. Ja dát lea agálaš eallin ahte sii dovdet du, áidna duohta Ipmila, ja su gean don leat vuolggahan, Jesus Kristusa. Mun lean hearvásmahttán du eatnama alde go mun ollašuhtten dan dagu man don addet munnje. Áhčči, hearvásmahte dál mu iežat luhtte dainna hearvásvuođain mii mus lei du luhtte ovdal go máilbmi šattai. Mun lean almmustahttán du nama daidda olbmuide geaid don válljejit máilmmis ja addet munnje. Sii gulle dutnje, ja don addet sin munnje, ja sii leat vurken du sáni. Dál sii dihtet ahte buot maid don leat addán munnje, boahtá dus. Dasgo mun lean addán sidjiide daid sániid maid don addet munnje, ja sii leat vuostáiváldán daid. Dál sii leat duođaid ádden ahte mun lean boahtán du luhtte, ja sii leat oskon ahte don leat vuolggahan mu. Mun rohkadalan sin ovddas. In rohkadala máilmmi ovddas, muhto sin ovddas geaid don leat addán munnje, dasgo sii gullet dutnje. Buot mii lea mu, lea du, ja dat mii lea du, lea mu, ja mun lean hearvásmahttojuvvon sin bokte. Mun in leat šat máilmmis, muhto sii báhcet máilbmái go mun boađán du lusa. Bassi Áhčči, várjal sin namainat man don leat addán munnje, vai sii livčče okta, nugo moai ge letne okta. Go mun ledjen sin luhtte, de várjalin sin du namain man don leat addán munnje. Mun gáhttejin sin, ii ge oktage sis mannan gáđohussii, earet go gáđohusa bárdni, vai čála ollašuvašii. Dál mun boađán du lusa. Muhto dán cealkkán go ain lean máilmmis, vai mu illu deavddášii sin. Mun lean addán du sáni sidjiide. Muhto máilbmi vašuhii sin, dasgo sii eai gula máilbmái, nugo mun ge in gula máilbmái. Mun in rohkadala du váldit sin eret máilmmis, muhto várjalit sin bahás eret. Eai sii gula máilbmái, nugo mun ge in gula máilbmái. Basuhivččet sin duohtavuođas; du sátni lea duohtavuohta. Nugo don leat vuolggahan mu máilbmái, lean mun ge vuolggahan sin máilbmái. Ja mun basuhan iežan sin dihtii, vai sii ge basuhuvvošedje duohtavuođas. ¶
Mun in rohkadala dušše sin ovddas, muhto maiddái daid ovddas geat sin sáni bokte oskot munnje, vai sii buohkat livčče okta. Nugo don, Áhčči, leat mu siste ja mun du siste, nu divtte sin šaddat oktan munno siste, vai máilbmi oskkošii ahte don leat vuolggahan mu. Mun lean addán sidjiide dan hearvásvuođa man don leat addán munnje, vai sii livčče okta nugo moai letne okta, mun sin siste ja don mu siste, vai sii livčče ollásit okta. De máilbmi ádde ahte don leat vuolggahan mu ja leat ráhkistan sin nugo don leat ráhkistan mu ge. Áhččán, mun dáhtun ahte sii, geaid don leat addán munnje, livčče mu luhtte doppe gos mun lean, vai sii oainnášedje mu hearvásvuođa, man don leat addán munnje, dasgo don leat ráhkistan mu ovdal go máilbmi vuođđuduvvui. Vanhurskkis Áhčči, máilbmi ii leat dovdan du, muhto mun lean dovdan du, ja sii leat dovddiidan ahte don leat vuolggahan mu. Mun lean almmuhan sidjiide du nama ja dagan dan fas, vai sis bisošii seammá ráhkisvuohta maid don leat čájehan munnje, ja mun ieš bisošin sin siste. ¶
Lei eahket seammá beaivvi, vahku vuosttaš beaivvi, ja máhttájeaddjit ledje čoahkkanan juvddálaččaid balus gitta uvssaid duohkái. De Jesus bođii; son čuoččui sin gaskkas ja celkkii: «Ráfi lehkos dinguin.» Ja go son lei cealkán dan, de čájehii sidjiide gieđaidis ja erttegis. Máhttájeaddjit illosedje go oidne Hearrá. Ohpit son celkkii sidjiide: «Ráfi lehkos dinguin. Nugo Áhčči lea vuolggahan mu, nu mun ge vuolggahan din.» Go son lei cealkán dan, de vuoiŋŋai sin ala ja celkkii: «Vuostáiváldet Bassi Vuoiŋŋa. Geaidda dii addibehtet sin suttuid ándagassii, de sidjiide leat dat ándagassii addojuvvon. Geaidda dii čatnabehtet sin suttuid, de dat leat čadnojuvvon.» ¶
Dán áiggi Biehtár čuožžilii ja sárdnugođii oskuguimmiid gaskkas geat ledje čoahkis; sullii čuođiguoktelogi olbmo: «Oskuguoimmit, dat čállaga sánit fertejedje ollašuvvat, maid Bassi Vuoigŋa sártnui Dávveda bokte Judasa birra, guhte oahpistii sin geat válde Jesusa gitta. Son lohkkojuvvui min searvái ja lei ožžon seammá bálvalusa go mii. Son osttii alccesis bealddu dainna bálkkáin man son oaččui vearredagus ovddas, muhto son gahčai oaivválassii ja luoddanii nu ahte buot su siskilušat golge olggos. Dat šattai dihtosii buot Jerusalema ássiide, ja iežaset gillii sii gohčodit bealddu Hakeldaman, mii mearkkaša Varrabealdu. Dasgo lea čállojuvvon Sálmmaid girjái: Šaddos su dállu ávdimin, allos oktage das ásso, ja: Ožžos muhtun eará su doaimma. Danne okta dain olbmáin geat leat leamaš minguin miehtá dan áiggi go Hearrá Jesus vádjolii min gaskkas, dan rájes go Johanas gásttašii su gitta dan beaivvi rádjái go son váldojuvvui eret min luhtte, okta dáin olbmáin ferte duođaštit minguin ovttas ahte son lea bajásčuožžilan.» Dalle sii divvo guokte olbmá ovdan, Jovsset Barsabbasa gean maiddái gohčodedje Justusin, ja Mattiasa. Ja sii rohkadalle: «Hearrá, don guhte dovddat buohkaid váimmuid, čájet midjiide goappá dán guoktásis don leat válljen dan bálvalussii ja apoasttaldoibmii man Judas guđii go manai dan sadjái gosa gulai.» 



Sii vuorbádedje dan guoktása gaskkas, ja vuorbi gahčai Mattiasa ala. 




Dás duohko son lasihuvvui dan oktanuppelot apoastala searvái. ¶
Ollu mearkkat ja oavdudagut dáhpáhuvve olbmuid gaskkas apoastaliid gieđaid bokte. Buot oskkolaččat bisso ovttamielalažžan ja lávejedje čoagganit Salomo geađgestoalpohállii. Ii oktage eará duostan servvoštallat singuin, muhto álbmot anii sin alla árvvus. Eanet ahte eanet olbmot, stuora lohku olbmát ja nissonat, oskugohte Hearrái ja sii lasihuvvojedje oskkolaččaid jovkui. 





Sii gudde velá buhcciid ge geainnuid ala ja vellehedje sin seaŋggaid ja guoddinseaŋggaid ala, vai juobe Biehtára suoivva ge deaivvašii sin go váccii meattá. 






Maiddái Jerusalema biras gávpogiin bohte ollu olbmot geat bukte mielddiset buhcciid ja dakkáriid geaid buhtismeahttun vuoiŋŋat givssidedje, ja buohkat dearvvašmahttojuvvojedje. ¶
Go sii gulle dan, de sii moaráskedje sutnje nu ahte gáske bániid. Muhto Stefanus lei dievva Bassi Vuoiŋŋas, ja son geahčai almmi guvlui, oinnii Ipmila hearvásvuođa ja Jesusa čuožžumin Ipmila olgeš gieđa bealde. Son dajai: «Mun oainnán almmi rabasin ja Olbmobártni čuožžumin Ipmila olgeš gieđa bealde.» Muhto dalle sii huikkádedje alla jienain ja dahppe beljiideaset gieđaiguin, ja oktan olmmájin fallehedje su. Sii ádje su olggos gávpogis ja geađgádedje su. Vihtanat nulle olgguldasbiktasiiddiset ja bidje daid nuorra olbmá julggiid ovdii gean namma lei Sávlos. Go sii ledje geađgádeamen Stefanusa, de son rohkadalai: «Hearrá Jesus, vuostáiváldde mu vuoiŋŋa.» De son luoitádii čippiidis ala ja čuorvvui alla jienain: «Hearrá, ale logahala sidjiide dán suttu.» Dáiguin sániiguin son nohkai. ¶
Sii geat ledje bieđganaddan juohke guvlui, johtališgohte sárdnideamen evangeliuma. Filip bođii vuolás Samaria oaivegávpogii, ja doppe son sárdnidii Kristusa birra. Ja olles joávku vuhtiiválde Filipa sániid go guldaledje su ja oidne mearkkaid maid son dagai. Dasgo olusiin ledje buhtismeahttun vuoiŋŋat mat vulge sis olggos alla huikasiiguin, ja ollu lápmásat ja skierpmát buoriduvvojedje. Dan gávpogis lei stuora illu. Gávpogis lei muhtun Simmon-nammasaš olmmái guhte lei guhká juo noidodagain čádjidahttán samarialaččaid. Son anii iežas stuorisin. Buohkat hálle su birra, ja sihke smávvát ja stuorrát dadje: «Dát olmmái lea Ipmila fápmu, mii gohčoduvvo Stuora Fápmun.» Sii guldaledje su, danne go son lei guhkes áiggi čádjidahttán sin noidošemiinis. Muhto go sii luhtte Filipii gii sárdnidii evangeliuma Ipmila riikka ja Jesus Kristusa nama birra, de sii gásttašuvvojedje, sihke olbmát ja nissonat. Simmon ieš ge oskugođii, ja gásttas maŋŋil son bisui Filipa luhtte ja ovddošii daid mearkkaid ja fámolaš daguid maid oinnii. Go apoastalat Jerusalemis gulle ahte Samaria lei vuostáiváldán Ipmila sáni, de vuolggahedje Biehtára ja Johanasa dohko. Soai bođiiga vuolás ja rohkadalaiga sin ovddas, vai sii oččošedje Bassi Vuoiŋŋa. Dasgo Vuoigŋa ii lean velá boahtán guđege badjelii sin searvvis; sii ledje dušše gásttašuvvon Hearrá Jesusa nammii. 






Soai bijaiga gieđaideaskka sin ala, ja sii ožžo Bassi Vuoiŋŋa. 






Muhto go Simmon oinnii ahte Vuoigŋa addojuvvui go apoastalat bijaiga gieđaideaskka sin ala, de son fálai sudnuide ruđaid ja dajai: «Addi munnje ge dan fámu, nu ahte dat gean ala mun bijan gieđaidan, oažžu Bassi Vuoiŋŋa!» 





Muhto Biehtár dajai sutnje: «Lehkoset du ruđat ja don garuhuvvon jos oaivvildat ahte sáhtát oastit Ipmila attáldaga ruđain! Ii dus leat oassi dahje vuorbi dasa, dasgo du váibmu ii leat vuoiggalaš Ipmila ovddas. Jorgal iežat bahávuođastat, ja rohkadala Hearrái ahte son attášii dutnje ándagassii go sáhttet váimmustat diekkáriid oppa jurddašit ge. Dasgo mun oainnán ahte don leat dievva bahčavuođa sáhpis ja giddanan vearrivuhtii.» Simmon vástidii: «Rohkadalli Hearrái mu ovddas, aman mun deaivvahallat dasa maid doai leahppi dadjan.» Maŋŋil go apoastalat leigga duođaštan ja sárdnidan Hearrá sáni, de máhcaiga Jerusalemii, ja dohko jođedettiin soai sárdnideigga evangeliuma ollu Samaria giliin. ¶
Sávlos lei ain dievva vašis Hearrá máhttájeddjiide ja uhkidii goddit sin. Son manai bajimušbáhpa lusa ja siđai sus Damaskusa synagogaide fápmudusreivve mii attii sutnje vuoigatvuođa váldit gitta sin geaid gávnnai ja geat čuvvo Hearrá Geainnu, sihke olbmáid ja nissoniid, ja doalvut sin Jerusalemii. Go lei jođus ja lahkanišgođii Damaskusii, de almmi čuovga fáhkkestaga báitigođii su birra. Son gahčai eatnamii ja gulai jiena mii celkkii sutnje: «Sávlos, Sávlos, manne doarrádalat mu?» Son jearai: «Hearrá, gii don leat?» Ja jietna vástidii: «Mun lean Jesus, gean don doarrádalat. Muhto čuožžil dál ja mana gávpogii. Doppe oaččut diehtit maid don galggat dahkat.» Su mátkeguoimmit čužžo das jávohaga; sii gulle jiena, muhto eai oaidnán ovttage. Sávlos čuožžilii, muhto go rabai čalmmiidis, de ii oaidnán maidege. Sii fertejedje váldit su gihtii ja láidet su Damaskusii. Son lei čalmmeheapmin golbma beaivvi, ii ge son borran ii ge juhkan. Damaskusis orui máhttájeaddji gean namma lei Ananias. Hearrá celkkii sutnje oainnáhusas: «Ananias!» Son vástidii: «Dá mun lean, Hearrá.» Ja Hearrá celkkii: «Mana Judasa vissui Njulgesgeainnus ja jeara Sávlosa gii lea Tarsosis eret. Dasgo son lea dál rohkadallamin. 




Son lea oainnáhusas oaidnán Ananias-nammasaš olbmá boahtimin ja bidjamin gieđaid su ala, vai son oččošii oainnu fas.» 



Ananias vástidii: «Hearrá, mun lean gullan olusiid muitaleamen dán olbmá ja buot baháid birra maid son lea dahkan du iežat olbmuide Jerusalemis. Ja son lea dál boahtán deike bajitbáhpaid fámuin váldit gitta buohkaid geat rávket du nama.» Muhto Hearrá celkkii sutnje: «Mana dal dohko. Dasgo mun lean válljen su iežan gaskaoapmin doalvut mu nama báhkiniid, gonagasaid ja Israela álbmoga ovdii. Mun áiggun čájehit sutnje man ollu son ferte gillát mu nama dihtii.» De Ananias vulggii, ja son bođii vissui, bijai gieđaidis su ala ja celkkii: «Sávlos, vieljažan! Hearrá lea vuolggahan mu, Hearrá Jesus guhte almmustuvai dutnje go don ledjet boahtimin deike, vai don oččošit fas oainnu ja devdojuvvošit Bassi Vuoiŋŋain.» Dan seammás loggásedje Sávlosa čalmmiin dego čuopmasat, ja son oaidnigođii. De son čuožžilii ja gásttašuvvui. Go son lei boradan, de vuoimmáiduvai fas. Sávlos orui moadde beaivvi máhttájeddjiid luhtte Damaskusis, gos son dakkaviđe sárdnidišgođii synagogain ahte Jesus lea Ipmila Bárdni. Buohkat geat gulle dán, ovddošedje sakka ja dadje: «Ii go son lean dat gii Jerusalemis vikkai duššadit sin geat čurvot dan nama? Ii go son boahtán deike váldit gitta ja doalvut sin bajitbáhpaid lusa?» Sávlos nanosmuvai dađistaga, ja son jávohuhtii Damaskusa juvddálaččaid go čájehii sidjiide čielgasit ahte Jesus lea Messias. Muhtun áiggi geažes juvddálaččat lihtodišgohte goddit su. Muhto Sávlos bođii diehtit sin bahás áigumuša. Sii fáktejedje gávpotpoarttaid ijatbeaivvi, vai beasašedje goddit su. Muhto muhtun ija su máhttájeaddjit veahkehedje su báhtarit ja luite su vuolás gore siste gávpotmuvrra olggobeallái. ¶
Kesareas lei muhtun Kornelius-nammasaš olmmái guhte bálvalii offisearan nu gohčoduvvon italialaš soahteossodagas. Son lei ipmilbalolaš olmmái nugo buohkat su dálus, ja son attii valjis attáldagaid juvddálaččaide ja lei álelassii rohkadallamin Ipmilii. Muhtun beaivvi ovccát diimmu birrasiid son oinnii čielgasit oainnáhusas Ipmila eŋgela guhte bođii su lusa ja celkkii sutnje: «Kornelius!» Kornelius gávkkai suorganemiin eŋgelii ja jearai: «Hearrá, maid don dáhtut?» Eŋgel vástidii sutnje: «Du rohkosat ja attáldagat leat badjánan Ipmila ovdii, ja son lea muitán du. Vuolggat dál moaddása Joppii viežžat muhtun Simmon-nammasaš olbmá guhte maiddái gohčoduvvo Biehtárin. Son orru náhkkebárkejeaddji Simmona luhtte gean viessu lea mearragáttis.» Go eŋgel guhte sártnui sutnje, lei jávkan, de son gohčui lusas guoktása bálvaleddjiinis ja ovtta ipmilbalolaš soalddáha, ovtta su lagamuš olbmáin. Son čilgii sidjiide visot ja vuolggahii sin Joppii. Nuppi beaivvi, go sii ledje johtimin ja lahkanišgohte Joppii, de Biehtár manai guđat diimmus viessodáhki ala rohkadallat. Son nealgugođii ja hálidii borrat. Dan botta go sii ledje lágideamen borramuša, son rohttašuvai Vuoiŋŋas. De son oaidná almmi rabasin ja dego stuora beavdeliinni boahtimin vuolás. Dat luitojuvvo eatnama ala čiegaid duohken. Dan alde ledje juohkelágán njealjejuolggat eallit, njoammut ja almmi lottit. Ja jietna sártnui sutnje; «Biehtár, čuožžil, njuova ja bora.» Muhto Biehtár vástidii: «In eisege, Hearrá! Dasgo mun in leat goassege borran maidege eahpebasiid dahje buhtismeahttumiid.» Nuppádassii jietna sártnui sutnje: «Dan maid Ipmil lea buhtistan, it galgga don atnit buhtismeahttumin.» Dát dáhpáhuvai golmma geardde, ja de liidni váldojuvvui fas bajás albmái. Go Biehtár ain lei ipmašis ja árvaleamen maid dat oainnáhus mearkkašii, de Korneliusa áirasat bohte. Sii ledje jearahan Simmona viesu ja čužžo dál poartta ovddas. Sii čurvejedje sisa ja jerre lea go das guossin Simmon gii gohčoduvvo Biehtárin. Biehtár lei ain smiehttamin oainnáhusas go Vuoigŋa celkkii: «Golbma olbmá jearahit du. Doapmal vuolás sin lusa ja čuovo sin ájahalakeahttá, dasgo mun lean vuolggahan sin.» Biehtár manai vuolás olbmáid lusa ja dajai: «Mun lean dat gean dii ohcabehtet. Manne lehpet boahtán deike?» Sii vástidedje: «Offiseara Kornelius lea vuolggahan min; son lea vanhurskkis ja ipmilbalolaš olmmái geas lea buorre beaggin oppa juvddálaš álbmogis. Bassi eŋgel gohčui su viežžat du su vissui ja gullat mii dus lea cealkámuššan.» De Biehtár gohčui sin sisa, ja sii ledje su guossin. Nuppi beaivvi son vulggii singuin, ja muhtumat Joppe oskuvieljain ge vulge mielde. Beaivvi maŋŋil sii jovde Kesareai. Kornelius lei vuordimin sin ja lei gohččon čoahkkái fulkkiidis ja lagamus ustibiiddis. Go Biehtár lei mannamin sisa, de Kornelius bođii su ovddal ja luoitádii su julggiid ovdii. Muhto Biehtár gohčui su čuožžilit ja dajai: «Čuožžil, mun ge lean dušše olmmoš.» Biehtár de manai sisa háleštettiin suinna ja oinnii ollu olbmuid čoahkkanan. Son sártnui sidjiide: «Dii diehtibehtet ahte juvddálaččas ii leat lohpi ovttastallat dahje galledit geange guhte gullá amas álbmogii. Muhto Ipmil lea čájehan munnje ahte in galgga atnit nuppi olbmo eahpebassin dahje buhtismeahttumin. Go mun gohčohallen deike, de bohten biehttalkeahttá. Muhto dál jearan dis: Manne lehpet rávkan mu boahtit?» Kornelius vástidii: «Dán muttos áiggi, njeallje beaivvi dás ovdal, ledjen rohkadallamin ruovttus ovccát diimmu rohkosa. Fáhkkestaga čuožžu olmmái mu ovddas čuovgi biktasat badjelis, ja son cealká: Kornelius, Ipmil lea gullan du rohkosa ja muitá du attáldagaid. Bija sáni Joppii ja gohčo Simmona, gii gohčoduvvo Biehtárin, boahtit deike. Son lea náhkkebárkejeaddji Simmona guossin gii orru mearragáttis. Mun bidjen dakkaviđe sáni dutnje, ja giitu go bohtet. Dál mii leat buohkat čoahkis Ipmila muođuid ovddas gullan dihtii buot dan maid Hearrá lea gohččon du sárdnut.» ¶
Antiokia searvegottis ledje profehtat ja oahpaheaddjit. Dat ledje Barnabas ja Simmon gii gohčoduvvui Nigerin, kyrenelaš Lukios, Manaen, gii lei guovllugonagasa Herodesa biepmoviellja, ja Sávlos. Oktii go sii dolle ipmilbálvalusa ja atne borakeahttáivuođa, de Bassi Vuoigŋa celkkii: «Válljejehket Barnabasa ja Sávlosa dan bargui masa mun lean gohččon sudno.» Borakeahttáivuođa ja rohkadusa maŋŋil sii bidje gieđaideaset sudno ala ja vuolggahedje sudno. ¶
Muhtun olbmát bohte Judeas ja oahpahišgohte oskuguimmiid: «Jos dii ehpet birračuhppojuvvo Movssesa lága mielde, de ehpet sáhte bestojuvvot.» Bávlos ja Barnabas šattaiga garra riidui ja nággui singuin. Dalle mearriduvvui ahte Bávlos ja Barnabas ja muhtun earát galge mannat bajás Jerusalemii apoastaliid ja vuorrasiid lusa dáinna gažaldagain. Searvegoddi vuolggahii sin, ja sii johte Fenikia ja Samaria čađa gos muitaledje báhkiniid jorgalusa birra, ja dat lei stuora illun buot oskuguimmiide. Go sii bohte Jerusalemii, de searvegoddi, apoastalat ja vuorrasat vuostáiválde sin, ja sii muitaledje buot maid Ipmil lei dahkan sin bokte. Muhto muhtun oskkolaččat guđet gulle farisealaččaid bellodahkii čuožžiledje, ja dadje: «Báhkinat fertejit birračuhppojuvvot ja gohččojuvvot doallat Movssesa lága.» Apoastalat ja vuorrasat čoahkkanedje guorahallat dán ášši. Guhkes nákkáhallama maŋŋil Biehtár čuožžilii ja sártnui sidjiide: «Vialjat, dii diehtibehtet ahte Ipmil áigá juo válljii mu din gaskkas, vai báhkinat beasašedje gullat evangeliuma sáni mu njálmmis ja oskugoahtit. Ja Ipmil guhte dovdá buohkaid váimmuid, duođaštii dan addimiin sidjiide Bassi Vuoiŋŋa nugo midjiide ge. Son čájehii ahte ii leat erohus min ja sin gaskkas, muhto buhtistii sin váimmuid go sii osko. Manne dii dalle geahččalehpet Ipmila ja bidjabehtet máhttájeddjiid niskki ala geassá man eai min máddarat eat ge mii leat veadján guoddit? Mii han oskut ahte mii bestojuvvot Hearrá Jesusa árpmu bokte seammá láhkái go sii ge.» De olles joavku jávohuvai ja guldalii Barnabasa ja Bávlosa muitaleamen buot mearkkaid ja oavdudaguid birra maid Ipmil lei dahkan báhkiniid gaskkas sudno bokte. Go soai jávohuvaiga, de Jáhkot sárdnugođii: «Vieljat, guldalehket mu! Simmon lea muitalan mo Ipmil áigá juo válljii alccesis álbmoga báhkiniid gaskkas, vai sii gudnejahtášedje su nama. Dát soahpá profehtaid sániiguin, nugo lea čállojuvvon: Das maŋŋil mun máhcan ja huksen fas Dávveda gahččan goađi. Mun huksen fas dan mii lea gaikkoduvvon ja ceggen dan ođđasis, vai buot eará olbmot ge ozašedje Hearrá, buot báhkinat geaid badjelii mu namma lea celkojuvvon. Nu cealká Hearrá, gii lea dahkan dán dovddusin agálašvuođa rájes. Dan dihtii oaivvildan ahte mii eat galggaše váivvidit báhkiniid geat dahket jorgalusa Ipmilii, muhto čállot sidjiide ahte sii galget doalahit iežaset eret das mii lea šaddan buhtismeahttumin eahpeipmilbálvalusa dihtii, ja fuorrávuođas, buvihuvvon elliid bierggus ja varas. Dasgo Movssesis leat dološ rájes leamaš sárdnideaddjit buot gávpogiin, ja sii lohket su sániid synagogain juohke sábbáha.» ¶
Das maŋŋil Bávlos vulggii Atenas ja bođii Korintii. Doppe son deaivvai juvddálačča gean namma lei Akvila gii lei Pontosis eret. Son lei aiddo boahtán Italias oktan áhkáinis Priskillain, danne go keaisár Klaudius lei gohččon buot juvddálaččaid guođđit Roma. Bávlos manai sudno lusa, ja danne go sus lei seammá fidnu go sudnos, de son orrugođii ja bargagođii sudno luhtte. Soai leigga nappo guktot loavddagoarrut. Juohke sábbáha Bávlos sártnodii olbmuiguin synagogas ja sártnuhii juvddálaččaid ja greikalaččaid oskut. Go Silas ja Timoteus bođiiga vuolás Makedonias, de Bávlos lei áŋgirvuođain sárdnideamen ja duođašteamen juvddálaččaide ahte Jesus lea Messias, muhto sii vuostálaste ja bilkidedje su. 



De son savdnjilii biktasiiddis ja dajai sidjiide: «Bohtos din varra iežadet oivviid ala. 


Mun lean vigiheapmi dása. Dás duohko mun manan báhkiniid lusa.» Dasto son vulggii ja manai ipmilbalolaš olbmá vissui; su namma lei Titius Justus ja su viessu lei aiddo synagoga guoras. Synagoga ovddasčuožžu Krispus oppa dáluinis oskugođii Hearrái, ja olusat earát ge Korintas geat gulle Bávlosa, oskugohte ja gásttašuvvojedje. Ja Hearrá celkkii Bávlosii oainnáhusas ihkku: «Ale bala! Muhto sártno, ale ge oro jávohaga, dasgo mun lean du mielde, ii ge oktage bija gieđa du ala dahje vahágahte du; dasgo dán gávpogis leat eatnagat geat gullet mu álbmogii.» Bávlos orui doppe beannot jagi ja oahpahii sidjiide Ipmila sáni. Muhto go Gallio lei eananhearrán Akaias, de juvddálaččat searválagaid fallehedje Bávlosa ja dolvo su duopmostuolu ovdii. Sii dadje: «Dát olmmái hálaha olbmuid bálvalit Ipmila lága vuostái.» Muhto ovdal go Bávlos háhppehii vástidit, de Gallio sártnui juvddálaččaide: «Juvddáláččat, jos dás livččii mihkkege rihkkosiid dahje vearredaguid, dalle mun áinnas guldalivččen din gierdavaččat. Muhto jos lea riidu sániid ja namaid ja din iežadet lága alde, de dat leat iežadet áššit. Diekkár áššiin mun in dubme.» Ja son ájii sin eret dikkis. Dalle buohkat dohppejedje synagoga ovddasčuožžu Sostenesa ja cábme su aiddo duopmárstuolu ovddas. Muhto Gallio ii beroštan das. ¶
Mii manaimet njuolga fatnasii ja borjjasteimmet Assosii, gos galggaimet váldit Bávlosa mielde. Nu son lei mearridan, dasgo son hálidii mannat vácci dohko. Go son deaivvai min Assosis, de mii válddiimet su fatnasii ja manaimet Mitylenii. Mii borjjasteimmet das ja bođiimet nuppi beaivvi Kiosa buohta. Maŋit beaivvi láddiimet Samosii ja velá maŋit beaivvi joavddaimet Miletosii. Bávlos lei nappo mearridan garvit Efesosa, amas ájihuvvot Asia eanangottis. Son doamai, vai joavddašii Jerusalemii hellodatbeaivái, jos lei vejolaš. Miletosas son bijai sáni Efesosii ja gohčui lusas searvegotti vuorrasiid. Go sii ledje boahtán, de sárdnugođii sidjiide: Dii diehtibehtet mo mun lean eallán din gaskkas oppa dan áiggi mii lea vássán vuosttaš beaivvi rájes go mun bohten Asia eanangoddái. Mun lean bálvalan Hearrá vuollegašvuođain ja gatnjaliiguin buot geahččalusain maid mun lean gillán juvddálaččaid bahás lihtodemiid dihtii. Dii diehtibehtet ahte in leat čiehkan maidege mii livččii sáhttán leat didjiide ávkin, muhto mun lean oahpahan didjiide dán sihke almmolaččat ja ruovttuin. Mun lean rávven sihke juvddálaččaid ja greikalaččaid dahkat jorgalusa Ipmilii ja oskut Hearrámet Jesusii. Ja dál Vuoigŋa lea čatnan mu ja vuolggaha mu Jerusalemii, in ge dieđe mii doppe deaivideažžá mu. Dan mun dieđán, ahte Bassi Vuoigŋa duođašta munnje juohke gávpogis ahte láhkkit ja áŧestusat vurdet mu. Muhto mun in ane ealliman mange vearan, go dušše beasan ollašuhttit mátkán ja dan bálvalusa man lean ožžon Hearrá Jesusis: duođaštit evangeliuma Ipmila árpmu birra. Ja dál dieđán ahte dii ehpet goassege šat oainne mu, dii geaid gaskkas mun lean vádjolan ja sárdnidan Ipmila riikka. Danne cealkkán didjiide dán beaivvi ahte mun lean sivaheapmi jos oktage láhppoš, dasgo mun in leat čiehkan maidege, muhto mun lean sárdnidan didjiide visot mii lea Ipmila áigumuš. Atnet vára alddádet ja oppa dan ealus man geahččin Bassi Vuoigŋa lea bidjan din; gehččet Ipmila searvegotti, man son lea vuoitán alccesis iežas varain. Mun dieđán ahte go mun lean guođđán din, de gáfat gumppet bohtet din gaskii, eai ge seastte ealu. Maiddái din iežadet gaskkas čuožžilit muhtun olbmát ja sárdnidit vearri oahpu, vai besset fillet máhttájeddjiid iežaset fárrui. Gohcet dan dihtii ja muitet ahte golbma jagi ijatbeaivvi mun lean heaittekeahttá nevvon juohkehačča dis ganjalčalmmiid. Ja dál mun attán din Ipmila ja su árpmusáni háldui, mii sáhttá hukset din ja addit didjiide árbbi singuin buohkaiguin geat leat bassindahkkojuvvon. Mun in leat goassege bivdalan silbbaid dahje golliid dahje biktasiid geasge. Dii diehtibehtet ahte dáid gieđaiguin mun lean bargan ja dinen buot maid mun ja mu guoimmit dárbbašeimmet. Juohke dáfus mun lean čájehan didjiide ahte dii fertebehtet bargat dáinna lágiin ja veahkehit heajubuid ja muitit dáid Hearrá Jesusa sániid: Lea ávdugasat addit go oažžut. Go Bávlos lei cealkán dán, de luoitádii čippiidis ala ja rohkadalai singuin buohkaiguin. Buohkat čirrojedje ja dollejedje Bávlosa čeabáha birra ja cummistedje su. Eanemusat bávččagahtte sin dat sánit ahte sii eai goassege ožžon oaidnit su šat. Ja sii mieđuštedje su fatnasii. ¶
Eananhearrá seavvilii dalle Bávlosii, ja son sárdnugođii: Mun dieđán ahte don leat leamaš dán álbmoga duopmárin máŋga jagi. Danne mun bealuštan iežan roahkkatvuođain. Don sáhtát ieš dárkkistit ahte eai leat eanet go guoktenuppelot beaivvi dan rájes go mun mannen bajás Jerusalemii rohkadallat Ipmilii doppe. Ii ge oktage oaidnán mu nákkáhallamin geainnage dahje giivváskahttimin álbmoga, ii tempelis, ii synagogain ii ge gávpogis ge. Eai ge sii sáhte duođaštit dan mas áššáskuhttet mu. Muhto dán mun dovddastan dutnje, ahte mun čuovun dan Geainnu man sii gohčodit sierrasearvin, ja dáinna lágiin bálvalan min máddariid Ipmila, oskkodettiin buot dasa mii lea čállojuvvon láhkii ja profehtaide, ja mus lea seammá doaivva go dáin ge, ahte bajásčuožžileapmi jábmiid luhtte boahtá sihke vanhurskásiidda ja vanhurskkismeahttumiidda. Danne barggan dan ala ahte mus álo livččii buhtes oamedovdu Ipmila ja olbmuid ovddas. Maŋŋil go ledjen eret máŋggaid jagiid, de bohten buktit attáldagaid álbmogasan ja oaffaruššat. Dagadettiinan dán sii gávdne mu tempelis, gos ledjen buhtistuvvomin, ii ge gostege lean dihtton stuibmi dahje ráfehisvuohta. Muhtun Asia eanangotti juvddálaččat oidne mu, ja dat galggašedje ieža leat dás du ovddas áššáskuhttimin mu jos leažžá mihkkege mu vuostái. Dahje divtte dáid ieža muitalit mas sii gávdne mu sivalažžan go čužžon Ráđi ovddas, leažžá go juo aiddo dán dajaldaga sivas man mun čurvejin go čužžon sin ovddas: «Dii áššáskuhttibehtet mu odne jábmiid bajásčuožžileami dihtii.» Feliks dovddai bures Hearrá Geainnu, ja son maŋidii ášši ja dajai: «Go kommandánta Lysias boahtá vuolás deike, de válddán dán ášši dupmui.» Feliks gohčui offiseara doallat Bávlosa giddagasas, muhto geahppa eavttuiguin, eai ge su iežas olbmot galgan hehttejuvvot veahkeheames su. Moadde beaivvi maŋŋil Feliks bođii oktan áhkáinis Drusillain gii lei juvddálaš. Son rávkkai Bávlosa ovdan ja guldalii su sárdnumin oskku birra Jesus Kristusii. Muhto go Bávlos sárdnugođii vanhurskkisvuođa ja mearálašvuođa ja boahttevaš duomu birra, de Feliks ballái ja dajai: «Dál lea doarvái, mana! Go mus lea dilli, de rávkkan du lusan.» Son doaivvui dan ge ahte Bávlos attášii sutnje ruđaid. Danne son rávkkai su dávjá ja sártnodii suinna. Go guokte jagi ledje vássán, de Porkius Festus bođii Feliksa sadjái. Feliks hálidii bisuhit buori gaskavuođa juvddálaččaide, ja dan dihtii son divttii Bávlosa ain čohkkát giddagasas. ¶
Golbma beaivvi maŋŋil go Festus lei álgán ámmáhasas, de son vulggii Kesareas bajás Jerusalemii. Bajitbáhpat ja juvddálaččaid oaivámuččat bohte su lusa guoddalit Bávlosa vuostái. Sii átno su doarjut sin ja viežžat Bávlosa Jerusalemii, dasgo sii ledje ráđđádallan vuođgŋit ja goddit su mátkkis. Muhto Festus vástidii ahte Bávlos galggai gáhttejuvvot Kesareas, ja ahte son ieš fargga lei máhccamin dohko vuolás. Son dajai: «Vulgoset din oaivámuččat vuolás muinna ja váidalehkoset sii dan olbmá, jos sus leažžá mihkkege boasttuvuođaid.» Festus ii lean orron doppe eanet go gávcci dahje logi beaivvi go vulggii fas vuolás Kesareai. Nuppi beaivvi son čohkánii duopmárstullui ja gohčui sin buktit ovdan Bávlosa. Son bođii sisa, ja juvddálaččat geat ledje boahtán vuolás Jerusalemis, birastahtte su ja áššáskuhtte su garrasit. Sii eai goitge sáhttán maidege duohtan duođaštit. Muhto Bávlos bealuštii iežas ja dajai: «Mun in leat moktege suddudan juvddálaččaid lága vuostái, in tempela in ge keaisára vuostái.» Festus hálidii áinnas juvddálaččaid beallásis, ja danne son jearai Bávlosis: «Vuolggášit go bajás Jerusalemii, vai dubmešin du doppe dán áššis?» Muhto Bávlos vástidii: «Mun čuoččun dás keaisára duopmostuolu ovddas, ja mus lea vuoigatvuohta dubmejuvvot dás. Juvddálaččaid vuostái mun in leat dahkan maidege veriid, nugo don dieđát bures. Jos mun leaččan dahkan vearrivuođa ja juoidá mas ánssášan jápminduomu, de in beasadala jápmimis. Muhto jos sin áššáskuhttimat ležžet duššit, de ii oktage sáhte addit mu sin háldui. Mun guoddalan ášši keaisára ovdii.» Festus sártnodii iežas ráđđeaddiiguin ja celkkii: «Don leat guoddalan ášši keaisára ovdii; don beasat keaisára lusa.» ¶
Go dál biekkastii luládahkan, de sii gádde sáhttit dahkat nugo áigo, ja sii rohttejedje áŋkora ja borjjastedje Kreta gáddeguora. Muhto fargga bođii sullo badjel garra riđđu, mii gohčoduvvo davvinuorttádahkan. Dat doalvvui skiippa veagal, ja go ii lean vejolaš doalahit dan biekka vuostái, de mii vuolláneimmet ja luittiimet iežamet rievdat. Mii bođiimet muhtun Kauda-nammasaš sulloža mieđabeallái, ja illá vejiimet gádjut skiipafatnasa. Sii gesse dan skiipii, ja sihkkarastin dihtii skiippa sii gárre dan oaraiguin. Go sii dál balle rievdamis Syrteluovtta sáttonjuoraide de luite borjasiid, ja nu sii rievddadedje. Go riđđudálki ain hehttii min, de nuppi beaivvi olbmát bálkugohte gálvvuid merrii. Ja goalmmát beaivvi bálko ieža maiddái skiipabiergasiid ge merrii. Ii beaivváš eai ge násttit oidnon máŋgga beaivái ja garra dálki bisttii ain. Loahpas nohkagođii doaivva gáddjojuvvot. Muhto go guhkes áigái olbmát eai lean ožžon maidege borrat, de Bávlos loaiddastii sin gaskii ja celkkii: «Olbmát, dii livččiidet galgan guldalit mu ehpet ge vuolgit Kretas, de livččiidet vealtan sihke lihkuhisvuođas ja vahágis. Muhto dál bivddán ahte dii lehpet dorvvolaččat, dasgo ii oktage dis dušša, muhto skiipa gal duššá. Dasgo mannan ija bođii Ipmila eŋgel mu lusa, dan Ipmila geasa mun gulan ja gean mun bálvalan. Eŋgel celkkii: Ale bala, Bávlos. Don beasat čuožžut keaisára ovddas, ja Ipmil lea addán dutnje buohkaid geat leat johtimin du mielde. Lehket dan dihtii dorvvolaččat! Dasgo mus lea dat osku Ipmilii ahte buot manná nugo munnje lea celkojuvvon; mii rievdat gal muhtun sullui.» Mii leimmet dál rievddadan Adriamearas njealljenuppelot jándora go mearraolbmát ihkku árvidedje ahte gáddi lea lahka. Sii mihtidedje guoktelot sala čikŋodaga. Veahá siskelis mihtidedje fas vihttanuppelot sala. Sii balle mannamis boađu ala ja bálkestedje njeallje áŋkora maŋŋestávnnis ja sávve dušše ahte beaivi boađášii. Mearraolbmát geahččaledje báhtarit skiippas ja bidje skiipafatnasa čáhcái dahkaluttadettiin ahte sii áigot bidjat áŋkoriid ovdastávnnis. Muhto Bávlos dajai offiserii ja soalddáhiidda: «Jos dát olbmát eai biso skiippas, de dii ehpet sáhte gáddjojuvvot.» De soalddáhat botkejedje báttiid mat dolle fatnasa, ja dikte dan rievdat eret. Go beaivi lei čuvggodeamen, de Bávlos ávžžuhii sin buohkaid boradit ja dajai: «Dii lehpet dál vuordán borakeahttá njealljenuppelot beaivvi ehpet ge leat ožžon maidege heggii. Dan dihtii ávžžuhan din dál boradit; dat lea dárbbašlaš, vai dii sáhttibehtet gáddjojuvvot. Ii ovttasge dis dušša vuoktačalmmáš ge oaivvis.» Go Bávlos lei dadjan dan, de válddii láibbi, giittii Ipmila buohkaid gullut, doadjalii dan ja borai. Buohkat árvvosmuvve fas ja boradišgohte. Mii leimmet oktiibuot guoktečuođičiežalogiguhtta olbmo skiippas. Go sii ledje gallánan, de bálko gordnegálvvuid merrii, vai skiipa geahppu. Go beaivi čuvggodii, de sii eai dovdan eatnama, muhto sii oidne luovtta mas lei sáttogáddi, ja áigo geahččalit rievddahit skiippa dasa. Sii botkejedje áŋkorbáttiid ja luite daid merrii, ja dan seammás čovde stivrranbáttiid ge. De rohttejedje ovdageašborjasa bajás ja manne biekka mielde gátti guvlui. Sii rivde sáttonjuora guvlui mas lei čieŋal guovtte beale, ja dasa borjjastedje skiippa gitta. Ovdastávdni čuoggasii njurrii ja cohkkui dasa, muhto bárut cuvkejedje skiippa maŋŋegeaži. Soalddáhat áigo dál goddit fáŋggaid amas oktage beassat vuodjalit báhtarussii. Muhto offiseara dáhtui gádjut Bávlosa ja hehttii sin. Son gohčui sin geat máhtte vuodjat, njuiket čáhcái vuosttašin ja mannat gáddái, ja gohčui earáid boahtit maŋis fielluid dahje skiipagáhpálagaid alde. Dán láhkái buohkat besse dearvan gáddái. ¶
Go mii leimmet gáddjojuvvon, de oaččuimet diehtit ahte sullo namma lei Malta. Sullo ássit ledje hui veahkkái midjiide. Sii cahkkehedje dola ja atne mis buohkain fuola, dasgo lei ráššodálki. Bávlos lei čohkken risselána, ja go lei bidjan dan dollii, de gearpmaš njoamui olggos báhkkasa geažil ja čuolastii iežas gitta su gihtii. Go sullo ássit oidne gearbmaša heaŋgámin su gieđas, de dadje guhtet guimmiidasaset. «Dát olmmái lea vissásit olmmošgoddi. Son lea gáddjojuvvon mearas, muhto mávssaheaddji nissonipmil ii divtte su eallit.» Muhto Bávlos šluvgilii gearbmaša eret gieđas njuolga dollii ii ge son ožžon makkárge vigi das, vaikko sii vurde su bohtanit dahje fáhkkestaga gahččat jábmin. Muhto go ledje vuordán guhká ja oidne ahte ii Bávlosii dáhpáhuvvan mihkkege baháid, de molso oaivileaset ja dadje ahte son lea muhtun ipmil. Dán báikki lahka lei stuora gárdin mii gulai sullo alimus virgeolbmái, gean namma lei Publius. Son vuostáiválddii min ustitlaččat iežas guossin golmma beaivái. Publiusa áhčči lei aiddo dalle veallámin buohccin feberis ja garra čoavjedávddas. Bávlos manai su lusa, rohkadalai ja bijai gieđaidis su ala ja buoridii su. Dás maŋŋil bohte earát ge sullo buhcciin, ja buoriduvvojedje. Sii atne min alla árvvus, ja go mii vulggiimet, de adde midjiide buot maid dárbbašeimmet. Golbma mánu maŋŋil borjáneimmet aleksandrialaš skiippain mii lei leamaš dálvvi sullos. Skiippas lei Jumešipmiliid mearka. Mii bođiimet Syrakusii gos oruimet golbma beaivvi. Das borjjasteimmet fas Regiumii. Nuppi beaivvi šattai lullibiegga ja beaivvi maŋŋil bođiimet Puteolii. Doppe deaivvaimet muhtun oskuguimmiid, geat bovdejedje min orrut sin luhtte čieža beaivvi. Ja de olliimet Romai. Oskuguoimmit doppe ledje gullan min birra ja bohte min ovddal gitta Forum Appii ja Tres Tabernae rádjái. Bávlos giittii Ipmila go oinnii sin ja árvvosmuvai fas. Go leimmet boahtán Romai, de Bávlos oaččui lobi orrut sierranassii dainna soalddáhiin gii galggai bearráigeahččat su. ¶
Dearvvuođat Bávlosis, Jesus Kristusa bálvaleaddjis, gii lea rávkojuvvon apoasttalin ja válljejuvvon sárdnidit Ipmila evangeliuma man Ipmil ovddalgihtii lea lohpidan profehtaidis bokte bassi čállagiin. Dát evangelium muitala su Bártni birra, guhte riegádii olmmožin Dávveda sogas, muhto bassivuođa Vuoiŋŋa mielde son duođaštuvvui Ipmila fámolaš Bárdnin go son bajásčuožžilii jábmiid luhtte: Son lea Jesus Kristus, min Hearrá. Sus mun lean ožžon árpmu ja apoasttaldoaimma, vai mun su nama gudnin láidešin olbmuid buot álbmogiin oskku gulolašvuhtii. Sin searvvis lehpet dii ge, geat lehpet rávkojuvvon Jesus Kristusa searvevuhtii. Mun cealkkán dearvvuođaid didjiide romalaččaide, buohkaide geaid Ipmil ráhkista, geaid son lea rávkan bassi olmmožin. Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis, Áhčisteamet, ja Hearrás Jesus Kristusis! ¶
Maid dát mearkkaša Abrahama, min álbmoga máddara, dáfus? Mii šattai su oassin? Jos Abraham dahkkojuvvui vanhurskkisin daguidis dihtii, de juoga sus gal livččii mainna rábmot iežas. Muhto Ipmila ovddas sus ii lean mihkkege maid rábmot. Maid čála cealká dasa? Abraham jáhkii Ipmila, ja danne Ipmil anii su vanhurskkisin. Bargi ii oaččo bálkkás árpmus, muhto ánssášumi mielde. Muhto jos guhtege geas eai leat dagut, osku sutnje gii cealká ipmilmeahttuma vanhurskkisin, de Ipmil atná su oskku sutnje vanhurskkisvuohtan. Nu Dávvet ge rámida ávdugassan dan olbmo gean Ipmil atná vanhurskkisin almmá daguid haga: Ávdugasat sii geaid vearredagut leat ándagassii addojuvvon ja geaid suttut leat jávkaduvvon. Ávdugas dat olmmoš geasa Hearrá ii logahala suttuid. Guoská go dát ávdugassan máidnojupmi dušše birračuhppojuvvon olbmuide vai maiddái birračuohpakeahtes olbmuide? Mii leat juo cealkán ahte Ipmil anii Abrahama oskku sutnje vanhurskkisvuohtan. Goas dat dáhpáhuvai? Lei go ovdal vai maŋŋil go son birračuhppojuvvui? Dat lei ovdal go son birračuhppojuvvui. Son oaččui birračuohpahusa seailamearkan mii duođaštii ahte son adnojuvvui vanhurskkisin go oskkui ovdal juo go birračuhppojuvvui. Nu lea son buohkaid áhčči geat oskot vaikko eai leat birračuhppojuvvon, vai sii ge adnojuvvošedje vanhurskkisin. Muhto son lea maiddái sin áhčči geat leat birračuhppojuvvon; sii eai leat dušše birračuhppojuvvon, muhto maiddái vádjolit oskku geainnu mielde man min áhčči Abraham čuovui ovdal go son birračuhppojuvvui. ¶
Oskuguoimmit, dál mun sártnun didjiide guđet dovdabehtet lága, ja dii han diehtibehtet ahte láhka ráđđe olbmo dušše nu guhká go son eallá. Náitalan nisu lea lága mielde čadnojuvvon boadnjásis nu guhká go boadnjá eallá. Muhto jos boadnjá jápmá, de son lea čovdojuvvon dan lágas mii čanai su boadnjái. Jos son addá iežas eará olbmái nu guhká go boadnjá lea eallimin, de son rihkku náittosdili. Muhto jos boadnjá jápmá, de son beassá eret lága vuolde ii ge rihko náittosdili jos náitala eará olbmáin. Nu lea maiddái dinguin, oskuguimmiidan. Kristusa rupmašiin dii ge lehpet jápmán lágas eret vai gulašeiddet earái, sutnje gii bajásčuoččáldahttojuvvui jábmiid luhtte, vai mii šaddadivččiimet šattuid Ipmilii. Nu guhká go mii eliimet oačči mielde, de láhka bovttii suttolaš anistumiid mat doibme min lahtuin, nu ahte mii šaddadeimmet šattuid jápmimii. Muhto dál mii leat čovdojuvvon lágas, danne go mii leat jápmán eret dan lágas mii čanai min. Mii bálvalit Ipmila ođđa vuohkái, Vuoiŋŋa mielde, eat ge nugo ovdal, bustáva mielde. ¶
Mun jearan dalle: Lea go Ipmil hilgon álbmogis? Ii eisege! Dasgo mun han lean ieš israellaš, Abrahama sogas ja Benjamina čearddas. Ipmil ii leat hilgon álbmogis man oktii válljii alccesis. Ehpet go dieđe maid čála cealká Elia birra, mo son boahtá Ipmila ovdii ja sivahallá Israela: Hearrá, sii leat goddán du profehtaid ja njeaidán du áltáriid. Mun lean okto vel báhcán, ja dál sii bivdet mu heakka ge. Muhto maid Ipmil vástida sutnje? Mun lean guođihan alccesan čieža duhát olbmá geat eai leat sojaldahttán čippiideaset Baala ovddas. Seammá láhkái lea min áiggi ge bázahas man Ipmil lea válljen árpmustis. Muhto jos dat lea árpmus, de ii leat buriid daguid dihtii. Muđuid han árbmu ii livčče mihkkege árpmuid. Maid dat mearkkaša? Israel ii leat olahan dan maid lea viggan, muhto sii geat leat válljejuvvon, leat olahan dan. Earát leat buoššuduvvon, nugo lea čállojuvvon: Ipmil lea addán sidjiide šliettasvuođa vuoiŋŋa, čalmmiid mat eai oainne ja beljiid mat eai gula, gitta dán beaivvi rádjái. Ja Dávvet cealká: Šaddos sin ávvubeavdi sidjiide giellan ja gillarin, vai sii jorralivčče ja oččošedje ráŋggáštusa. Sevnnjodehkoset sin čalmmit, amaset sii oaidnit. Sojat sin čielggi álelassii. De mun jearan: Go sii guossaledje, lei go sin jorralus agibeaivái? Ii eisege! Muhto danne go sii jorraledje, bestojupmi bođii báhkiniidda, ja nu dát bovttii sin gáđašvuođa. Jos sin jorraleapmi lea šaddan riggodahkan máilbmái, ja sin vádjitvuohta fas riggodahkan báhkiniidda, man ollu stuorit šattašii ge sin riggodat go sin lohku dievvá! Muhto didjiide báhkiniidda mun cealkkán: Báhkiniid apoasttalin mun anán bálvalussan alla árvvus, vai mun soaittášin boktit mu álbmotguimmiid gáđašvuođa ja dien láhkái beastit muhtumiid sis. Dasgo jos juvddálaččaid hilgojupmi buvttii soabahusa máilbmái, mii dalle dáhpáhuvvá go sii dohkkehuvvojit? Dalle jábmit ožžot eallima! Jos vuosttaš láibi mii oaffaruššo lea bassi, de olles dáigi lea bassi. Jos ruohtas lea bassi, de oavssit ge leat basit. ¶
Muhto muhtun oavssit leat dál doddjojuvvon eret, ja don gii ledjet villa oljooaksi, leat laktojuvvon albma ovssiid gaskii ja leat ožžon oasi oljomuora ruohttasa máihllis. Muhto ale goarggastala álgoovssiid bálddas! Jos dagat dan, de muitte ahte it don guotte ruohttasa, muhto ruohtas guoddá du! Don veaját dadjat: «Duot oavssit doddjojuvvojedje eret vai mun laktojuvvošin daid sadjái.» Dát lea duohta, muhto sii doddjojuvvojedje eret danne go eai oskon, ja don bisut go oskkut! Ale čeavlástala, muhto várut! Jos Ipmil ii seastán lunddolaš ovssiid, de ii seastte du ge. Geahča mo Ipmil lea sihke buorre ja garas, garas sidjiide geat leat jorralan, muhto buorre dutnje, jos don bisut su buorrevuođas. Muđuid don ge čuhppojuvvot eret. Muhto maiddái duot earát ge laktojuvvojit murrii, jos sii eai biso eahpeoskkusteaset. Ipmilis lea fápmu laktit sin fas dasa. Jos don čuhppojuvvojit eret villa oljomuoras masa don luonddu mielde gullet, ja luonddu vuostái laktojuvvojit buori oljomurrii, eai go dađe vissáseabbot lunddolaš oavssit fas laktojuvvoše iežaset oljomurrii? Oskuguoimmit, mun dáhtošin din dovdat dán čiegusvuođa, amadet atnit iežadet viissisin: Oassi Israelas lea buoššuduvvon, dassážii go báhkiniid lohku dievvá, ja dat čohkkejuvvojit. De olles Israel bestojuvvo, nugo lea čállojuvvon: Beasti boahtá Sionis, son jávkada buot ipmilmeahttunvuođa Jáhkobis, ja dát lea mu lihttu singuin go mun válddán eret sin suttuid. Evangeliuma dáfus sii leat Ipmila vašálaččat, din dihtii. Muhto válljejumi dáfus Ipmil ráhkista sin, máddariid dihtii. Dasgo Ipmil ii gáđa árpmuattáldagaidis ja rávkojumis. Dii leiddet oktii eahpegulolaččat Ipmilii, muhto dál duoid earáid eahpegulolašvuođa dihtii lea Ipmil árpmihan din. Seammá láhkái sii leat dál eahpegulolaččat, muhto danne go dii lehpet ožžon váibmoláđisvuođa, de sii ge ožžot váibmoláđisvuođa. Dasgo Ipmil bijai buohkaid eahpegulolašvuođa vuollái, vai beassá čájehit váibmoláđisvuođa buohkaide. Man čieŋal lea Ipmila riggodat, viisodat ja diehtu! Man suokkardallameahttumat leat su duomut, ja man árvitmeahttumat su geainnut! Gii dovdá Hearrá jurdagiid, gii sáhttá leat su ráđđeaddi? Gii lea addán sutnje maidege, man son ferte buhtadit? Sus ja su bokte ja sutnje lea buot mii lea. Sutnje lehkos gudni agálašvuhtii! Amen. ¶
Lehkos din ráhkisvuohta duođalaš. Fasttášehket bahá, dollet gitta das mii lea buorre. Ráhkistehket guhtet guimmiideattet váimmolaččat dego vieljažat, gilvvohallet gudnejahttimis guhtet guimmiideattet. Lehket áŋgirat, allet ge leage loikasat, bullos dis Vuoiŋŋa dolla, bálvalehket Hearrá! Lehket ilolaččat doaivagis, gierdavaččat áŧestusas, bissovaččat rohkadallamis. Veahkehehket Ipmila olbmuid sin vátnivuođas, lehket guosseláđđásat. Buressivdnidehket sin geat doarrádallet din, buressivdnidehket, allet ge garut. Illudehket singuin geat leat illudeamen ja čirrot singuin geat leat čierrumin. Lehket ovttamielalaččat, allet čeavlástala, muhto servvoštallet dábálaš olbmuiguin, allet viissástala. Allet mávssat geasage bahá baháin. Vigget dahkat dan maid olbmot atnet buorrin. Jos lea vejolaš, de ellet ráfis buohkaiguin nu guhkás go sáhttibehtet. Ráhkkásiiddán, allet oza liibba mávssahit, muhto diktet Ipmila moari dahkat dan. Dasgo lea čállojuvvon: Duopmu gullá munnje, mun mávssahan, nu cealká Hearrá. Ja čuožžu velá: Jos du vašálaš lea nealgumin, de atte sutnje borramuša; jos sus lea goiku, de atte sutnje juhkamuša. 



Go dagat dan, de čohkket buolli hilaid su oaivvi ala. 



Ale vuoittahala bahái, muhto vuoitte bahá buriin! ¶
Vuostáiváldet su geas lea rašis osku almmá digaštalakeahttá su oaiviliid birra. Muhtumis lea dakkár osku ahte oažžu borrat buotlágážiid, muhto dat geas lea rašis osku, borrá dušše ruotnasiid. Dat guhte borrá, ii galgga badjelgeahččat su gii ii daga dan. Ja dat guhte ii bora, ii galgga dubmet su guhte borrá, dasgo Ipmil han lea vuostáiváldán su. Mii vuoigatvuođaid dus lea dubmet nuppi olbmo bálvaleaddji? Su isit mearrida jogo son čuožžu dahje gahččá. Muhto son bissu čuoččat, dasgo Hearrás lea fápmu doallat su čuoččat. Muhtun atná nuppi beaivvi deaŧáleabbon go nuppi, earáide leat buot beaivvit ovttalágánat. Lehkos juohkehaš nanus jáhkustis. Dat guhte atná árvvus vissis beaivvi, dahká dan Hearrá gudnin, ja dat guhte borrá, dahká dan Hearrá gudnin; dasgo son giitá Ipmila. Seammá láhkái, dat guhte ii bora, dahká dan Hearrá gudnin, ja son ge giitá Ipmila. Dasgo ii oktage mis eale iežas várás, ii ge oktage jáme iežas várás. Jos mii eallit, de eallit Hearrá várás, ja jos mii jápmit, de jápmit Hearrá várás. Jogo mii dal eležat dahje jámežat, de mii gullat Hearrái. Aiddo dan dihtii Kristus jámii ja eallái fas, vai son sáhtášii leat sihke jábmiid ja elliid Hearrá. Muhto don, manne dubmet oskuguoimmát, dahje manne badjelgeahčat oskuguoimmát? Mii han galgat buohkat Ipmila duopmostuolu ovdii, dasgo lea čállojuvvon: Nu duohta go ealán, cealká Hearrá, juohke čibbi sodjala mu ovddas, ja juohke njuovčča dovddasta Ipmila. De juohkehaš mis galgá nappo doallat logu Ipmila ovddas. ¶
Dan dihtii, allot šat dubme guhtet guimmiideamet! Jurddašehket baicca ahte ii oktage galgga jorralahttit oskuguoimmis ja vearránahttit su. Mun dieđán ja lean vissis Hearrá Jesusis ahte ii mihkkege leat buhtismeahttun iešalddes. Muhto jos muhtun atná juoidá buhtismeahttumin, de dat lea buhtismeahttun sutnje. Jos don bávččagahtát oskuguoimmát dainna maid borat, de it šat eale ráhkisvuođa mielde. Ale divtte du borramuša doalvut gáđohussii su, gean ovddas Kristus jámii. Allet divtte bilkiduvvot daid buriid maid lehpet ožžon. Dasgo Ipmila riika ii leat borramuš ja juhkamuš, muhto vanhurskkisvuohta, ráfi ja illu Bassi Vuoiŋŋas. Dat guhte bálvala Kristusa dán láhkái, lea Ipmila miela mielde ja oažžu olbmuin ge árvvu. De bivdot dan mii duddjo ráfi ja searvevuođa. Allet bilit Ipmila dagu borramuša dihtii. Buot lea gal buhtis, muhto ii leat riekta borrat jos dat vearránahttá oamedovddu. Dan dihtii lea riekta doalahit borramis bierggu ja juhkamis viinni ja vealtat eará daguin mat jorralahttet du oskuguoimmi. Divtte dan maid ieš oskkut dán hárrái, leat du ja Ipmila gaskkas. Ávdugas dat guhte ii dubme iežas go dahká dan maid atná vuoigadin. Muhto dat guhte eahpida go borrá, lea dubmejuvvon, danne go ii daga dan oskkus. Buot mii ii dáhpáhuva oskkus, lea suddu. ¶
Oskuguimmiidan, mun lean áibbas vissis das ahte dii lehpet dievva buorrevuođas ja dan dieđus mii lea dárbbašlaš, nu ahte dii sáhttibehtet cuiget guhtet guimmiideattet. Dattege lean čállán didjiide viehka roahkkadit muittuhan dihtii muhtun áššiid. Mun lean dahkan dan danne go Ipmil árpmustis lea gohččon mu vuolgit báhkiniid lusa Kristus Jesusa báhppan. Ja mu bassi bálvalus lea sárdnidit Ipmila evangeliuma, vai báhkinat šaddet dohkálaš oaffarin maid Bassi Vuoigŋa lea basuhan. Kristus Jesusis mun sáhtán gal rábmot iežan go bálvalan Ipmila. Muhto mun in arvva sárdnut eará birra go dan maid Kristus lea doaimmahan mu bokte vai báhkinat dolvojuvvošedje gulolašvuhtii, sániiguin ja daguiguin, mearkkaiguin ja oavdudaguiguin ja Vuoiŋŋa fámuin. Nu mun lean sárdnidan Kristusa evangeliuma buot báikkiin Jerusalema rájes gitta Illyria rádjái. Mu áigumuš lea álo leamaš sárdnidit evangeliuma doppe gos Kristusa namma ii leat dovddus, aman hukset dan vuođu ala man earát leat bidjan, nugo lea čállojuvvon: Sii geat eai leat ožžon dieđu su birra, oidnet, ja sii geat eai leat gullan, áddejit. ¶
Dattege, oskuguoimmit, mun in sáhttán sárdnidit didjiide nugo vuoiŋŋalaš olbmuide, muhto mun fertejin sárdnidit didjiide nugo oaččálaš olbmuide, geaid osku Kristusii lea dego beallešattot mánážiid osku. Mun bibmen din milkkiin in ge álbmás borramušain, dasgo daid ehpet livčče vel gierdan. Ehpet ge gierdda dan velá dál ge, dasgo ain han dii lehpet oaččálaččat. Go juo din gaskkas lea gáđašvuohta ja riidu, dalle han oažži ráđđe din siste. Ehpet go dalle meannut dábáláš olbmuid láhkái? Go nubbi dadjá: «Mun čuovun Bávlosa» ja nubbi: «Mun čuovun Apollosa», ehpet go dalle leat nugo buot eará olbmot? Mii lea dasto Apollos, ja mii lea Bávlos? Soai leaba dušše bálvaleaddjit geat veahkeheigga din oskut, goappašagat dan doaimmas man Hearrá attii sutnje. Mun gilven, Apollos láktadii; muhto Ipmil šaddadii. Dan dihtii gilvi ii leat mihkkege ii ge láktadeaddji ge, muhto dušše Ipmil gii šaddada. Gilvi ja láktadeaddji bargaba ovttas, muhto soai oažžuba bálkká goabbáge barggustis. Dasgo mii leat Ipmila bargoguoimmit, ja dii lehpet Ipmila bealdu, Ipmila viessu. 


Ipmila árpmu mielde lean mun, čeahpes huksejeaddji, bidjan vuođu, ja muhtun eará hukse dan vuođu ala. 



Muhto juohkehaš gehččos mo son hukse. Ii oktage sáhte bidjat eará vuođu go dan mii lea biddjojuvvon, ja dat lea Jesus Kristus. Jos muhtumat huksejit dan vuođu ala gollis, silbbas dahje divrras geđggiin, muoras, suinniin dahje oalggain, de áiggi mielde šaddá almmusin mo iešguhtege lea huksen. Duopmobeaivvi dat šaddá almmusin, dasgo dat beaivi almmustuvvá dolas, ja dolla geahččala makkár iešguđege duodji lea. Dat gean viessu bissu, oažžu bálkká. Dat gean viessu buollá, son massá bálkká. Ieš son gal bestojuvvo, muhto almmatge dego dola čađa. Ehpet go dieđe ahte dii lehpet Ipmila tempel, ja ahte Ipmila Vuoigŋa orru din siste? Jos oktage bilideažžá Ipmila tempela, de Ipmil duššada su. Dasgo Ipmila tempel lea bassi, ja dat tempel lehpet dii. Allos oktage behtto iežas! Jos oktage dis navddeš iežas viissisin dálá máilmmi árvvoštallamiid mielde, de šaddos son vuos jallan, vai son duođaid šattašii viissisin. Dasgo dán máilmmi viisodat lea jallodat Ipmila čalmmiin, nugo lea čállojuvvon: Son giellá viisáid sin iežaset gávvilvuhtii, ja: Hearrá dovdá viisáid jurdagiid ja diehtá ahte dat leat duššálaččat. Danne allos oktage rábmojehko iežas das mii gullá olbmui. Buot han gullá didjiide, lehkos dal Bávlos, Apollos dahje Kefas, máilbmi, eallin dahje jápmin, dat mii lea dál dahje dat mii boahtá – buot lea din. Muhto dii gullabehtet Kristusii, ja Kristus gullá Ipmilii. ¶
Mun lean gullan ahte din gaskkas lea fuorrávuohta, ja velá dakkár ge fuorrávuohta man eai báhkinat ge dohkket, namalassii ahte olmmái eallá eadnebeliinis. Ja das vel čeavlástallabehtet! Dii galggašeiddet baicca moraštit ja ádjit eret su gii lea dahkan dákkáriid. Vaikko mun in leat din luhtte rumašlaččat, de goit vuoiŋŋas lean lahka; ja dego ieš livččen das de lean juo mearridan maid sivalažžii galgá dahkat. Go dii čoagganehpet Hearrámet Jesusa nammii, ja mun lean dinguin vuoiŋŋas, ja Hearrá Jesusa fápmu lea mielde, de addet dan olbmo Sáhtánii, vai su oažži duššaduvvošii ja su vuoigŋa bestojuvvošii Hearrá beaivvi. Dis ii duođaid leat mainna čeavlástallat! Ehpet go dieđe ahte uhca suvrradáiggáš suvruda olles dáiggi? Čorgejehket eret boares suvrradáiggi, vai dii livččiidet ođđa dáigi! Dii han lehpet juo suvrrokeahtes láibbit. Dasgo Kristus, min beassášláppis, lea njuvvojuvvon. De ávvudehkot allabasiid, allot bahávuođa ja dohkkemeahttunvuođa boares suvrradáiggiin, muhto buhtisvuođa ja duohtavuođa suvrrokeahtes láibbiin. Mun čállen didjiide juo ovddit girjjistan ahte dis ii galgga leat mihkkege dahkamušaid furrošeddjiiguin. In mun oaivvildan dán máilmmi furrošeddjiid dahje ruhtaváibmiliid, suollagiid dahje eahpeipmilbálvaleddjiid. Dalle han dii fertešeiddet vuolgit eret dán máilmmis. Mun čállen didjiide ahte dis ii galgga leat mihkkege dahkamušaid dakkáriin gii mahkáš lea oskuguoibmi, muhto eallá fuorrávuođas, lea ruhtaváibmil, bálvala eahpeipmiliid, lea bilkár, juhkki dahje suola. Dakkár olbmo searvvis ehpet galgga oppa boradit ge. Mii vuoigatvuođaid mus lea dubmet sin geat leat olggobealde? Ieža han dii ge dubmebehtet sin geat gullet din searvái. Ipmil dubme sin geat leat olggobealde. Ádjet eret iežadet luhtte su gii lea bahá. ¶
Mun válddán dál daid áššiid maid dii čáliidet, ahte olbmái lea mahkáš buorre orrut almmá guoskkatkeahttá nissona. Muhto vealtan dihtii fuorrávuođas de lehkos juohke olbmás iežas áhkká ja juohke nissonis iežas boadnjá. Addos boadnjá áhkkásis dan man son lea geatnegas, ja nu gis maiddái áhkká boadnjásis. Áhká rumaš ii leat iežas hálddus, muhto boatnjá. Seammá láhkái boatnjá rumaš ii leat iežas hálddus, muhto áhká. Alli biehttal eallimis ovttas goabbat guimmiineatte, jos juo eahppi leat šiehttan nu muhtun áigái, vai doai beasašeidde čiekŋut rohkadussii ja dasto ealligoahtit fas ovttas. Muđuid Sáhtán geahččala dudno danne go eahppi liikká veaje soahtat himuideatte vuostái. Dát maid mun cealkkán, lea dušše mieđiheapmi ii ge gohččun. Mun sávašin ahte buohkat ealášedje dego mun. Muhto juohkehaš lea ožžon árpmuattáldagas Ipmilis, nubbi dán, nubbi duon. Náitalkeahtes olbmuide ja leaskkaide mun cealkkán ahte sidjiide livččii buorre bissut náitalkeahttá nugo mun. Muhto jos sii eai veaje caggat himuideaset, de berrejit náitalit. Dasgo lea buoret náitalit go buollit himuin. Náitalan olbmuide mus lea dákkár gohččun, ii mus alddán, muhto Ipmilis, ahte nisu ii oaččo earránit boatnjástis. Muhto jos son earráneš, de galgá eallit náitalkeahttá dahje soabadit boatnjáinis. Ii ge olmmái oaččo earránit áhkástis. Earáide mun cealkkán – dát leat mu iežan sánit, eai ge Hearrá sánit: Jos oskuvieljas leš eahpeoskkolaš áhkká, ja áhkká hálida bissut su luhtte, de olmmái ii galgga earránit sus. Ja jos nissonis leš eahpeoskkolaš boadnjá, ja olmmái hálida bissut su luhtte, de nisu ii oaččo earránit sus. Dasgo eahpeoskkolaš boadnjá basuhuvvo go lea náitalan áhkáinis, ja eahpeoskkolaš áhkká basuhuvvo go lea náitalan oskkolaš boatnjáinis. Muđuid sudno mánát livčče buhtismeahttumat, muhto dál sii leat basuhuvvon. Muhto jos eahpeoskkolaš náittosguoibmi dáhttu earránit, de earránehkos. Dakkár dilis oskkolaš viellja dahje oabbá ii leat čadnojuvvon. Ipmil lea rávkan min eallit ráfis. Áhkká, mas dieđát sáhtežat go beastit boatnját? Ja boadnjá, mas dieđát sáhtežat go beastit áhkát? ¶
Dasto, mii guoská náitalkeahtes olbmuide, de dan áššis mus eai leat gohččumat Hearrás. Muhto mun cealkkán iežan oaivila, dasgo Hearrá lea árpmustis čájehan ahte luohttá munnje. Dan heahteáiggi dihtii mas mii dál eallit, mun oaivvildan ahte olbmui lea buorre bissut náitalkeahttájin. Jos don leat čadnojuvvon áhkkái, de ale geahččal beasadit sus. Jos dus ii leat áhkká, de ale oza alccesat áhká. Muhto jos don dattege náitalat, de it suddut. Ja jos nieida náitala, de son ii suddut. Muhto náitalan olbmot ožžot ollu morrašiid, ja mun dáhtošin din vealtat dain. Oskuguoimmit, dat maid mun nappo oaivvildan, lea dát: Áigi lea oanehaš. Dás duohko galget sii geain lea áhkká, eallit dego sii eai livčče náitalan. Sii geat moraštit, galget eallit dego sii eai livčče morrašis. Sii geat illudit, galget eallit dego eai livčče ilus. Sii geat ostet, galget eallit dego eai oamastivčče maidege. Sii geat geavahit máilmmi buriid, galget eallit dego eai dárbbašivčče geavahit daid. Dasgo dát máilbmi, nugo dál lea, duššá. Mun dáhtun din eallit morrašiid haga. Náitalkeahtes olmmoš atná fuola das mii gullá Hearrái, mo son sáhttá dohkket Hearrái. Muhto náitalan olmmoš atná fuola das mii gullá máilbmái, mo son sáhttá leat buorre ja dohkálaš áhkkásis, ja ná son lea juohkásan guovtti sadjái. Náitalkeahtes nisu dahje nieida atná fuola das mii gullá Hearrái, vai son sáhttá leat bassi sihke rupmašis ja vuoiŋŋastis. Muhto náitalan nisu atná fuola das mii gullá máilbmái, mo son sáhttá dohkket boadnjásis. Mun cealkkán dán didjiide iežadet ávkin, in ge danne ahte dáhtun giellat din, muhto vai mun veahkehivččen din eallit gudnálaččat ja bissut oskkáldasat Hearrás. Jos oktage oaivvildeš ahte son ii meannut heivemeahttumit morsiinis, go su himut leat garrasat, ii ge son veaje maidege dasa, dahkos nu mo hálida, soai beassaba náitalit, ii ge das leat mihkkege suttuid. Muhto jos son bissu nannosit áigumušastis ii ge leat bákku vuolde, muhto ráđđe dáhtus ja lea mearridan diktit moarsis leat guoskkatkeahttá, de son dahká riekta. Nu dahká nappo son riekta gii náitala morsiinis, muhto son gii ii náital, dahká velá buorebut. Áhkká lea čadnojuvvon boadnjásis nu guhká go boadnjá eallá. Jos boadnjá jápmá, de son beassá náitalit geainna dáhttu, jos dat duššefal dáhpáhuvvá Hearrás. Muhto mu mielas sutnje lea buoret jos son eallá okto. Ja mun navddán alddán ge leat Ipmila Vuoiŋŋa. ¶
Danne go mii nappo dovdat Hearrá balu, mii geahččalit hálahit olbmuid. Ipmil gal dovdá min dakkárin go mii duođaid leat, ja mun doaivvun ahte dii ge duođaid dovdabehtet min nu. Mii eat rámit iežamet fas didjiide, muhto mii dáhttut addit didjiide vejolašvuođa rábmot iežadet min dihtii vai dii sáhtášeiddet vástidit sidjiide geat rábmojit olbmo olgguldas hámi, eai ge dan mii lea olbmo váimmus. Jos mii leažžat mielaid haga, de dat lea Ipmila dihtii. Jos mii leažžat olles mielain, de dat lea din dihtii. Dasgo Kristusa ráhkisvuohta geatnegahttá min. Mii han diehtit ahte jos okta lea jápmán buohkaid ovddas, de sii buohkat leat jápmán. Ja son jámii buohkaid ovddas amaset sii geat leat eallimin šat eallit alcceseaset, muhto sutnje guhte jámii ja bajásčuoččáldahttojuvvui sin ovddas. De mii eat šat árvvoštala geange olmmošlaččat. Ja jos mii vel livččiimet ge dovdan Kristusa nu, de eat šat daga dan. Dalle juohkehaš guhte lea Kristusis, lea ođđa sivdnádus. Boares dilli lea vássán, ođđa dilli lea boahtán. Muhto buot dát boahtá Ipmilis guhte soabahii min iežainis Kristusis ja oskkildii midjiide soabahusa bálvalusa. Kristusis Ipmil soabahii máilmmi iežainis, ii ge son logahallan sidjiide sin rihkkumiid; midjiide son oskkildii sága dan soabahusa birra. Mii leat dalle Kristusa áirasat, nu ahte lea dego Ipmil ieš rávvešii din min bokte. Mii átnut Kristusa beales: Soabadehket Ipmiliin! Ipmil lea min dihtii dahkan suddun su guhte ii dovdan suttu, vai mii su siste oččošeimmet Ipmila vanhurskkisvuođa. ¶
Dii han diehtibehtet bures ahte Kristusa ja Ipmila riikka ii oaččo árbet oktage furrošeaddji, buhtismeahttun dahje ruhtaváibmil, gii dien láhkái bálvala eahpeipmila. ¶
Allet servvoštala singuin! ¶
Allet guoktiluša ja njálggástala olbmuiguin, muhto lehket Kristusa bálvaleaddjit geat dahkabehtet Ipmila dáhtu oppa sielus. ¶
Vai dii ge dieđášeiddet makkár dilis mun lean ja mo mus manná, de Tykikos muitala didjiide buot. Son lea min ráhkis oskuviellja ja oskkáldas bálvaleaddji Hearrás. Aiddo dan dihtii mun vuolggahan su din lusa vai dii dieđášeiddet mo min dilli lea, ja vai son árvvosmahtášii din váimmuid fas. Ráfi lehkos oskuguimmiiguin, ja ráhkisvuohta ja osku mii boahtá Ipmil Áhčis ja Hearrás Jesus Kristusis! Árbmu lehkos buohkaiguin geat ráhkistit Hearrámet Jesus Kristusa nohkameahttun ráhkisvuođain! ¶
Ellet fal dakkár eallima mii dohkke Kristusa evangeliumii, nu ahte mun – jogo dal bođežan ja ieš oinnežan din, dahje leaččan eret – beasan gullat ahte dii bissubehtet nannosit ovtta vuoiŋŋas, nu ahte soahtabehtet ovttain sieluin evangeliuma oskku beales, ehpet ge bala vuostálastiineattet mange láhkái. Dát lea mearka Ipmilis sidjiide ahte gáđohus vuordá sin, ja bestojupmi din. Dasgo Kristusa dihtii dii lehpet ožžon árpmu ehpet dušše oskut sutnje, muhto velá gillát ge su dihtii. Dii soahtabehtet dan seammá soađi man lehpet oaidnán mu soahtamin, ja man dál gullabehtet ahte lean ain soahtamin. ¶
Mun rávven Euodia ja Syntyke: Soabadeahkki Hearrás! Ja de bivddán du ge, oskkáldas Synzygos, veahkehit dán guoktá, dasgo soai leaba soahtan evangeliuma ovddas muinna, Klemensiin ja mu eará bargoguimmiiguin, geaid namat leat čállojuvvon eallima girjái. Illudehket álelassii Hearrás! Vel oktii cealkkán: Illudehket! Dovdoset buot olbmot ahte dii lehpet láđđásat. Hearrá lea lahka! Allet ane morraša mastege! Buktet baicca buot dárbbuideattet ovdan Ipmilii rohkadallamiin ja ánodemiin giitevašvuođain! De Ipmila ráfi, mii manná buot jierpmi badjel, várjala din váimmuid ja jurdagiid Kristus Jesusis. Loahpas, oskuguoimmit: Váldet vuhtii buot dan mii lea duohta, gudnálaš, riekta ja buhtis, buot dan mii lea ráhkistan ja gudnejahttin veara, juohke buori dábi ja buot mii ánssáša rámi! Dahket dan maid lehpet oahppan ja vuostáiváldán, oaidnán ja gullan mus. De ráfi Ipmil lea dinguin. ¶
Danne ii oktage oaččo dubmet din dan dihtii maid borrabehtet dahje juhkabehtet, ii ge allabasiid, mánnovuođu dahje sábbáha dihtii. Buot dát leat dušše dan suoivvan mii boahtá, muhto duohtavuohta lea Kristus ja su rumaš. Din vuoitobálkkašumi ii oaččo váldit oktage, gii čuoččuha vearri vuollegašvuođa ja eŋgeliid bálvaleami. Dakkár olbmot guorahallet álo iežaset oainnáhusaid ja čeavlástallet almmá siva haga máilmmálaš jurdagiiddisetguin eai ge doala gitta sus gii lea oaivi. Son fuolaha oppa rupmaša ja čatná dan oktii lađđasiiguin ja suonaiguin, nu ahte dat šaddá nu mo Ipmil diktá dan šaddat. Jos dii Kristusiin lehpet jápmán eret dán máilmmi álgofámuin, manne ain eallibehtet dego gulašeiddet dán máilbmái ja doalašeiddet dan gohččumiid: «Ale váldde», «ale máistte», «ale guoskkat»? Buot leat dakkárat mat geavahuvvojit ja dasto duššet. Dát leat dušše olbmuid báhkkomat ja oahppu. Dakkár iešráhkaduvvon ipmilbálvalus, vearri vuollegašvuohta ja rupmaša givssideapmi gal sáhttet adnojuvvot viissisvuohtan, muhto dain ii leat mihkkege gudniid, dat duhtadit dušše oaččálaš himuid. ¶
Lehket bissovaččat rohkosis, gohcet ja rohkadallet ja giitet Ipmila! Rohkadallet min ovddas ge, ahte Ipmil rabašii sánis uvssa, vai mii beasašeimmet sárdnidit Kristusa čiegusvuođa, man dihtii mun dál lean giddagasas. Rohkadallet ahte mun almmuhivččen dan čiegusvuođa nugo berren. Meannudehket viisásit singuin geat leat olggobealde, ja atnet ávkin juohke vuogas liibba. Lehkoset din sánit álelassii ustitlaččat, seaguhuvvon sálttiin, vai dii áddešeiddet mo berre vástidit juohkehažžii. Tykikos muitala didjiide buot mii guoská munnje. Son lea ráhkis oskuviellja ja oskkáldas bálvaleaddji ja bargoguoibmi Hearrá barggus. Mun vuolggahan su din lusa aiddo danne vai dii beasašeiddet gullat ságaid midjiide, ja ahte son arvvosmahtášii din váimmuid. Su mielde vuolggahan Onesimusa, oskkáldas ja ráhkis oskuvielja, gii lea okta dis. Soai sáhttiba muitalit didjiide buot mii lea dáhpáhuvvan dáppe. Aristarkos, mu fáŋgaguoibmi, cealká didjiide dearvvuođaid, ja nu dahká maiddái Markus, Barnabasa vuosttaš vilbealli. Dii lehpet juo ožžon gohččumiid su birra; vuostáiváldet su bures jos boahtá. Jesus, gii maiddái gohčoduvvo Justusin, cealká maid dearvvuođaid. Dát golmmas leat áidna birračuhppojuvvon olbmát geat leat ovttas muinna Ipmila riikka barggus, ja sii leat leamaš munnje stuora jeđđehussan. Epafras, Jesus Kristusa bálvaleaddji, gii lea okta dis, cealká didjiide dearvvuođaid. Son soahtá álo din ovddas rohkosiinnis, vai dii bisošeiddet ollisin ja juohke dáfus geargadin dahkat Ipmila dáhtu. Mun duođaštan ahte son lea bargamin váibbakeahttá din ovddas ja sin ovddas geat ásset Laodikeas ja Hierapolisas. Min ráhkis Lukas, doavttir, cealká didjiide dearvvuođaid, ja maiddái Demas. Celket dearvvuođaid Laodikea oskuguimmiide, nu maiddái Nymfai ja dan searvegoddái mii čoaggana su vissui. Go dii lehpet lohkan dán girjji, de atnet fuola ahte dat lohkkojuvvo maiddái Laodikea searvegottis, ja ahte dii gis lohkabehtet dan girjji man lean sádden Laodikeai. Celket Arkipposii: Muitte doaimmahit dan bálvalusbarggu man Hearrá lea addán dutnje. Mun, Bávlos, čálán dása dáid dearvvuođaid gieđainan: Allet vajáldahte mu láhkkiid! Árbmu lehkos dinguin! ¶
Dál lea Timoteus aiddo máhccan din luhtte ja lea buktán buriid ságaid din oskku ja ráhkisvuođa birra. Son muitala ahte dii čađat jurddašehpet min iluin ja áibbašehpet oaidnit min fas, seammá láhkái go mii gis áibbašit oaidnit din. ¶
Muhto Hearrá lea oskkáldas, ja son nanne din ja várjala din bahás. ¶
Go don oahpahat dán oskuguimmiide, de leat Kristus Jesusa buorre bálvaleaddji, ja dat čájeha ahte don leat ožžon biepmu oskku sániin ja buori oahpus maid don leat čuvvon. Muhto hilggo máilmmálaš cukcasiid mat leat dušše guoros ságat. Hárjehala baicca ipmilbalolašvuođa, dasgo rumašlaš hárjehallan lea dušše veaháš ávkin, muhto ipmilbalolašvuohta lea ávkkálaš juohke dáfus ja das lea lohpádus, sihke dán eallimii ja dasa mii boahtá. Dát sátni lea jáhkehahtti, vuostáiváldin veara. Dan dihtii mii rahčat ja hiddjiduvvot. Mii leat bidjan doivomet ealli Ipmilii guhte lea buot olbmuid beasti, erenoamážit sin guđet oskot. Gohčo ja oahpat dán! Ale divtte geange badjelgeahččat iežat nuorravuođat dihtii, muhto leage oskkolaččaid ovdagovvan sániin ja daguin, ráhkisvuođas, oskkáldasvuođas ja buhtisvuođas. Loga bassi čállagiid searvegoddái, rávve ja oahpat, gitta dassážii go mun boađán. 



Ale vajáldahte dan árpmuattáldaga mii dus lea ja mii addojuvvui dutnje go profehtat sárdno ja vuorrasat bidje gieđaid du ala. 



Guorahala dárkilit dáid, biso dain, vai buohkat oidnet du ovdáneami. Váldde vára alddát ja oahpahusastat. Biso dáin áššiin! Dasgo go don dan dagat, de beasttát sihke iežat ja sin geat gullet du. ¶
Ale cuiggot vuoras olbmá garrasit, muhto rávve su dego áhči, nuorat olbmáid dego vieljaid, boares nissoniid dego etniid ja nuorra nissoniid dego oappáid, ja daga dan buhtisvuođas. Ane árvvus leaskkaid geat duođaid leat leaskkat. Muhto jos leaskkas leat mánát dahje áhkkobat, de ohpposet sii vuos eallit ipmilbalolaččat iežaset bearrašis ja máksit dan maid sii leat velggolaččat vánhemiiddáseaset. Dasgo dát lea dohkálaš Ipmilii. Áibbas okto báhcán leaskanisu lea bidjan doaivagis Ipmilii ja bissu rohkadallamis ja čuorvumis ijatbeaivvi. Muhto son guhte duhtada iežas hálidusaid, lea eallinaga jápmán. Rávve leaskkaid dása ge vai sii livčče láitemeahttumat. Jos muhtun ii ane fuola fulkkiinis ja erenoamážit dáluolbmuinis, de son lea biehttalan oskku ja lea vearrát go eahpeoskkolaš. Leaskan sáhttá adnojuvvot dušše dat guhte lea deavdán guhttalogi jagi ja lea leamaš ovtta boatnjá áhkká. Son ferte leat dovddus buriin daguin, ja das ahte lea bajásgeassán mánáid, leamaš guosseláđis, bassan bassi olbmuid julggiid, veahkehan heađáláččaid ja viggan dahkat buriid juohke dáfus. Muhto ale dohkket nuorra leaskkaid, dasgo go himut giktaluvvojit nu ahte sii vajáldahttet Kristusa, de náitalstuvvagohtet. Dalle sii ožžot dan duomu ahte sii leat rihkkon vuosttaš lohpádusaset. Dasa lassin sii ohppet viehkat joavdelassan viesuid mielde. Eai ge dušše dan, muhto ohppet maiddái šláttardit ja šloahpardit ja hállet heivemeahttumiid. Dan dihtii mun dáhtun nuorra leaskkaid náitalit ođđasis, riegádahttit mánáid ja fuolahit dáluset, amaset sii addit vuostálastái liibba bilkidit sin. Muhtumat han leat juo jorgalan eret ja čuovvulan Sáhtána. Jos oskkolaš nissonis leat leaskkat iežas luhtte, de fuolahehkos son sin allos ge váivvidehko searvegotti, mii berre fuolahit daid leaskkaid guđet duođaid leat leaskkat. Vuorrasat geat leat buorit ovddasčuožžut, ánssášit guovttegeardásaš gudni, erenoamážit sii geat rahčet sárdnidemiin ja oahpahemiin. Dasgo čála cealká: Ale čana vuovssá njálmmi go dat lea ráidnemin gortniid, ja: Bargi ánssáša bálkkás. Ale vuostáiváldde váidalusaid vuorrasa vuostái muđuid go leat guokte dahje golbma duođašteaddji. Cuiggot buohkaid gullut sin guđet ellet suttus, earáide váruhussan. Ipmila, Jesus Kristusa ja válljejuvvon eŋgeliid ovddas mun gohčun du duođalaččat ahte don jeagadat dáid rávvagiid heivetkeahttá daid geange beallái, ja dagakeahttá maidege iežat miela mielde. 




Ale bija gieđaidat jurdilkeahttá geange ala, ale ge searvva earáid suttuide. 



Doala iežat buhtisin. Ale šat juga dušše čázi, muhto návddaš veaháš viinni čoavjját ja dávjjes buozalvasaidat dihtii. Muhtun olbmuid suttut leat albmosat ja ožžot duomuset ovddalgihtii; earáid suttuid duomut čuvvot easkka maŋŋil. Seammá láhkái buorit dagut ge leat albmosat, ja dat mat eai leat buorit, eai sáhte čihkkojuvvot. ¶
Gievrudehkos Kristus Jesus árpmuinis du, bártnážan. Oskkil dan maid don leat gullán mus ollu duođašteddjiid gullut, luohtehahtti olbmuide geat máhttet oahpahit earáid. Gillá don ge dego Jesus Kristusa buorre soalddát. Ii oktage soalddát divtte iežas sorrat beaivválaš doaimmaide jos dáhtoš dohkket sutnje gii bálkáhii su. Ii ge oktage gilvvohalli vuoitte vuoitokruvnnu jos ii čuvoš njuolggadusaid. Eanadoalli gii lea dahkan buot barggu, galgá vuosttažin oažžut šattuid. Smiehta daid sániid maid mun cealkkán! Dasgo Hearrá addá dutnje jierpmi áddet buot. Muitte Jesus Kristusa gii mu evangeliuma mielde lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte ja lea Dávveda nális. Dan evangeliuma dihtii mun gillán ja lean maiddái čadnojuvvon dego vearredahkki. Muhto Ipmila sátni ii leat čadnojuvvon. Danne gierddan buot sin ovddas geat leat válljejuvvon, vai sii ge Kristus Jesusis oččošedje bestojumi ja agálaš hearvásvuođa. Dát sátni lea jáhkehahtti: Jos mii leat jápmán suinna, de beassat maiddái eallit suinna. Jos mii gierdat, de beassat maiddái ráđđet suinna. Jos mii biehttalit su, de son ge biehttala min. Jos mii leat oskkáldasmeahttumat, de son lea almmatge oskkáldas, dasgo ii son sáhte biehttalit iežas. ¶
Mun guđđen du Kretai vai don gárvvistivččet daid áššiid mat ain váilo, ja bijašit vuorrasiid virgái juohke gávpogii, nugo mun lean gohččon du. Vuoras galgá leat láitemeahttun, ovtta nissona boadnjá, sus galget leat oskkolaš mánát guđet eai leat váidaluvvon gudneheapmin eai ge gážžárin. Ipmila dállodoallin searvegotti geahčči galgá leat láitemeahttun, ii allamielalaš, ii hohppui, ii jugeš, ii cábmálas ii ge dakkár gii geahččala vuoitit ruđaid vearrivuođain. Son galgá leat guosseláđis, buorredáhtolaš, mášolaš, rehálaš, ipmilbalolaš ja loaitu. Son galgá doallat gitta oahpu luohtehahtti sánis, nu ahte son sáhttá sihke rávvet dearvvaš oahpu mielde ja cuiggodit sin geat nággejit su vuostái. ¶
Dan dihtii, nugo Bassi Vuoigŋa cealká: Jos dii otná beaivvi gullabehtet su jiena, de allet buoššut váimmuideattet nugo dalle go čuožžileiddet mu vuostái, daid beivviid go geahččaleiddet mu meahcis. Doppe din vánhemat bidje mu geahččalussii ja hástaledje mu, vaikko ledje njealljelot jagi oaidnán mu daguid. Dan dihtii mun moaráhuvven dan sohkagoddái ja celken: Álelassii sii čádjádallet váimmusteaset, eai ge dovdda mu geainnuid. De mun vurdnon moaristan: Sii eai goassege beasa mu vuoiŋŋadussii. Váruhehket, oskuguoimmit, amas ovttasge dis leat bahás ja eahpeoskkolaš váibmu nu ahte son jorrala ealli Ipmilis eret. Muhto rávvejehket guhtet guimmiideattet juohke beaivvi nu guhká go sánit «otná beaivi» lea fámus, amas oktage dis jorralit suttu fillehussii ja buoššut. Mii han leat šaddan oasálažžan Kristusii, jos loahpa rádjái bissut nannosit dan luohttámušas mii mis lei juo álggu rájes. Čállagiin nappo celkojuvvo: Jos dii otná beaivvi gullabehtet su jiena, de allet buoššut váimmuideattet nugo dalle, go čuožžileiddet mu vuostái. Geat dat ledje guđet gulle, muhto almmatge stuimmáskedje? Eai go dat lean buohkat geaid Movsses doalvvui eret Egyptas? Geaidda lei Ipmil moaris njealljelot jagi? Ii go daidda geat suddudedje ja geaid rupmašat dasto báhce meahccái? Ja geaidda son vuortnui ahte eai sii beasa su vuoiŋŋadussii? Ii go dat guoskan daidda guđet ledje eahpegulolaččat? Mii nappo fuomášit ahte sin eahpeosku hehttii sin beassamis vuoiŋŋadussii. ¶
Muhto go Kristus bođii dálá buriid bajimušbáhppan, de manai stuorit ja dievasleabbo goađi čađa, mii ii leat dahkkojuvvon gieđaiguin, ii ge gula sivdniduvvon máilbmái. Son manai dušše oktii sisa buot basimussii, ii bohkáid ja burrogálbbiid varain, muhto iežas varain, ja nu son lea buktán midjiide agálaš lonástusa. 





Jos juo bohkáid ja vuovssáid varra ja guigguid gunat mat riškkuhuvvojit buhtismeahttumiid ala, buhtistit olbmuid olgguldasat, de dađe buorebut buhtista ge Kristusa varra! 





Agálaš vuoiŋŋas bokte son lea oaffaruššan iežas láitemeahttun oaffarin Ipmilii ja buhtista min oamedovddu jápma daguin eret vai mii sáhtášeimmet bálvalit ealli Ipmila. Dan dihtii Kristus lea boahtán ođđa lihtu gaskaolmmájin vai sii guđet leat rávkojuvvon, oččošedje lohpiduvvon agálaš árbbi, go son jápmimiinnis lonistii dain rihkkumiin mat ledje dahkkojuvvon vuosttaš lihtu áiggi. Dasgo gos testamenta lea, galgá álo sáhttit duođaštit duohtan testamentta dahkki jápmima. Testamenta han boahtá fápmui easkka go dan dahkki jápmá; nu guhká go dan dahkki eallá, dat ii leat fámus. Danne ii vuosttaš lihtu ge sáhttán ásahit vara haga. Go Movsses lei lohkan oppa álbmogii buot lága báhkkomiid, de válddii burrogálbbiid ja bohkáid vara ja čázi, skárllatrukses ulluid ja issopa ja riškkuhii daid lága girjji ja oppa álbmoga ala ja celkkii: «Dát lea dan lihtu varra man Ipmil lea dahkan dinguin.» Seammá láhkái son riškkuhii varain lihttogoađi ja buot gaskaomiid mat adnojuvvojit ipmilbálvalusas. Lága mielde goasii buot buhtistuvvo varain, dasgo ándagassii addojupmi ii leat, jos ii golggahuvvo varra. Almmálaš diŋggaid govat fertejit nappo buhtistuvvot dáinna lágiin, muhto almmálaš diŋggat ieža fertejit buhtistuvvot ain buoret oaffariiguin. Dasgo Kristus ii mannan bassi báikái mii lea dahkkojuvvon gieđaiguin. Dat lea dušše duohta bassi báikki govva. Son baicca manai albmái vai loaiddastivččii Ipmila muođuid ovdii min ovddas. Ii son mannan albmái oaffaruššat iežas eatnat gerddiid, nugo bajimušbáhppa dahká juohke jagi go doalvu buot basimussii vara mii ii leat iežas varra. Muđuid han Kristus livččii galgan gillát jápmima máŋgga geardde máilmmi vuođđudeami rájes. Muhto dál son lea boahtán máilbmái dušše oktii, áiggiid loahpas, sihkkut eret suttu oaffariinnis. Juohke olbmo oassi lea oktii jápmit ja dasto dubmejuvvot. Seammá láhkái Kristus lea oktii oaffaruššojuvvon vai válddášii eret eatnagiid suttuid, ja son almmustuvvá nuppi geardde, ja dalle ii šat suttu dihtii, muhto beastit sin guđet leat vuordimin su. ¶
Oskuguimmiidan, atnet dan aivve illun go šaddabehtet juohke lágán geahččalusaide. Dasgo dii diehtibehtet ahte go osku geahččaluvvo, de dat duddjo gierdavašvuođa. Muhto šaddadehkos gierdavašvuohta ollislaš dagu, vai dii livččiidet ollásat ja ollislaččat ii ge dis váilloše mihkkege. Muhto jos ovttasge dis váilloš viisodat, de átnos dan Ipmilis guhte addá buohkaide mielastis ja soaimmakeahttá. Muhto bivdos son oskkus, almmá eahpádusa haga. Dasgo dat guhte eahpida, lea dego meara bárru, man biegga lihkaha ja doalvu. Dakkár olmmoš ii sáhte vuordit oažžut maidege Hearrás, go son lea nu guovttemielat ja stáđismeahttun vádjoleamistis. Rámidehkos vuoliduvvon oskuguoibmi iežas das ahte son lea aliduvvon, muhto rikkis fas das ahte son lea váivváš, dasgo son goldná dego lieđđi suinniid gaskkas. Beaivváš badjána boaldi báhkainis ja goldnada suinniid, lieđit gahččet, ja buot daid čábbodat jávká. Seammá láhkái rikkis ge goldná gasku buot doaimmaidis. Ávdugas son gii gierdá geahččalusaid. Dasgo go son lea geahččaluvvon, de oažžu eallima kruvnnu man Ipmil lea lohpidan sidjiide geat ráhkistit su. Allos daddjo oktage gii geahččaluvvo: «Ipmil han geahččala mu.» Dasgo bahá ii geahččal Ipmila, ii ge Ipmil ieš geahččal ovttage. Muhto juohkehaš geahččaluvvo, go su iežas anistupmi geassá ja giktala su. Go anistupmi lea sahkanan, de das riegáda suddu, ja go suddu lea láddan, de das riegáda jápmin. Allet čádjádala, ráhkis oskuguimmiidan! Juohke buorre attáldat ja juohke olles attáldat boahtá badjin čuovgasa Áhčis, gean luhtte ii mihkkege nuppástuva ii ge čuovga molsašuva seavdnjadiin. Iežas dáhtu mielde son lea riegádahttán min duohtavuođa sániin, vai mii livččiimet su sivdnádusa vuosttaš šaddu. ¶
Jos oktage din gaskkas gillá, de rohkadallos. Jos oktage lea buori mielas, de lávlos máidnunlávlagiid. Jos oktage din gaskkas lea buohcamin, de rávkos lusas searvegotti vuorrasiid, ja sii galget rohkadallat su ovddas ja vuoiddadit su oljjuin Hearrá nammii. Dalle oskku rohkos beastá buohcci, ja Hearrá čuoččáldahttá su. Jos son lea suddudan, de sutnje addojuvvo ándagassii. Dan dihtii dovddastehket suttuideattet guhtet guoibmáseattet ja rohkadallet guhtet guimmiideattet ovddas vai dii dearvvašmahttojuvvošeiddet. Vanhurskkis olbmo rohkos lea fámolaš ja duddjo ollu. Elia lei seammálágán olmmoš go mii. Son rohkadalai duođalaččat ahte ii arvváše, ii ge eatnama ala arván bealnjealját jahkái. De son rohkadalai fas, ja albmi attii arvvi, ja eanan šaddadii fas šattuid. Oskuguimmiidan, jos muhtun dis čádjida duohtavuođas eret, ja nubbi eará jorgalahttá su, de dihtos ahte dat guhte jorgalahttá suttolačča eret čádjádusa geainnus, beastá su sielu jápmimis ja gokčá eatnat suttuid. ¶
Loahpas: Lehket buohkat ovttamielalaččat, juogadehket ilu ja morraša, ráhkistehket oskuguimmiideattet, lehket váibmoláđđásat ja vuollegaččat. Allet mávssat bahá baháin dahje bealkku bealkkuin, muhto baicca buressivdnádusain. Dasgo dii lehpet ieža rávkojuvvon árbet buressivdnádusa. Guhte dáhttu ráhkistit eallima ja oaidnit buriid beivviid, doalahehkos njuokčamis eret bahás ja baksamiiddis eret behtolaš ságain, jorgalehkos eret bahás ja dahkos buori, ohcos ráfi ja doarrádallos dan! Dasgo Hearrá čalmmit čuvvot vanhurskásiid, ja su bealjit gullet sin rohkosa. Muhto Hearrá jorgala muođuidis sin vuostái geat dahket bahá. Gii sáhttá vahágahttit din, jos dii áŋgiruššabehtet dan mii lea buorre? Muhto jos gillábehtet vanhurskkisvuođa dihtii, de lehpet ávdugasat. Allet bala sis, allet ge suorgan, muhto basuhehket Kristusa Hearrán váimmuineattet ja lehket álo gárvásat vástidit juohkehažžii gii bivdá din čilget dan doaivaga mii dis lea. Muhto vástidehket vuollegašvuođain ja ipmilbalolašvuođain ja buriin oamedovdduin, vai heahppašuvašedje sii geat sárdnot baháid din birra ja bilkidit din go dii eallibehtet rievttuid Kristusis. Lea buoret dahkat buori ja gillát, jos nu leažžá Ipmila dáhttu, go gillát bahádaguid dihtii. ¶
Ráhkkásiiddán, allet imaštala dan geahččalusa dola man čađa dii fertebehtet mannat, dego didjiide dáhpáhuvašii mihkkege apmasiid. Illudehket go dis lea oassi Kristusa gillámušain, vai ávvudivččiidet iluin go su hearvásvuohta almmustahttojuvvo. Ávdugasat dii lehpet jos bilkiduvvobehtet Kristusa nama dihtii, dasgo din badjel lea hearvásvuođa Vuoigŋa, Ipmila Vuoigŋa. Allos oktage dis gillájehko danne go son lea sorbmejeaddji, suola dahje vearredahkki, dahje danne go son bahkke eará olbmuid áššiide. Muhto jos son gillá danne go lea kristtalaš, de allos heahpanaddo, muhto gudnejahttos Ipmila dainna namain. Dasgo dál lea áigi boahtán go duopmu álggahuvvo, ja dat álggahuvvo Ipmila viesus. Muhto jos dat álggahuvvo min luhtte, mo lea dalle sin loahppa geat eai jeagat Ipmila evangeliuma? Ja jos vanhurskkis olmmoš illá bestojuvvo, mo de geavvá ipmilmeahttumii ja suttolažžii? Dan dihtii galget sii geat gillájit Ipmila dáhtu mielde, addit sieluset oskkáldas sivdnideaddji háldui ja dahkat buori. ¶
Muhto Israela álbmogis ledje maiddái vearri profehtat, nugo maiddái din gaskii bohtet vearri oahpaheaddjit geat suoli buktet duššadeaddji vearri oahpuid, ja velá biehttalit ge dan Hearrá gii lea oastán sin luovusin. Dainna lágiin sii fargga dolvot iežaset gáđohussii. Olusat čuvvot sin nuoskkes eallima, ja duohtavuođa geaidnu bilkiduvvo sin dihtii. Sii leat ruhtaváibmilat ja muitalit giellásiid vai sii din geažil dinešedje ruđaid. Muhto sin badjelis lea juo guhká leamaš duopmu, ja gáđohus vuordá sin. Dasgo Ipmil ii seastán daid eŋgeliid guđet suddudedje, muhto bálkestii sin čiekŋalassii, gos sii leat čadnojuvvon seavdnjadasa láhkkiiguin duomu rádjái. Ii son seastán ovddeš máilmmi ge, muhto várjalii dušše Noa, vanhurskkisvuođa sárdnideaddji, ja čieža eará go buvttii stuora dulvvi ipmilmeahttumiid máilbmái. Sodoma ja Gomorra gávpogiid son dubmii gáđohussii ja bolddii daid gutnan váruhussan ipmilmeahttumiidda das mii vuordá sin. Muhto son gájui vanhurskkis Lota, gean lágahis olbmuid nuoskkes eallin váivvidii. Dasgo beaivvis beaivái dát vanhurskkis siellu giksašuvai go son šattai orrut sin gaskkas, ja oinnii ja gulai sin lágahis daguid. Hearrá nappo diehtá mo gádjut ipmilbalolaččaid geahččalusas, muhto ipmilmeahttumiid fas doallat fáŋgavuođas gitta duopmobeaivvi ráŋggáštusa rádjái, ja erenoamážit sin geat vádjolit oačči nuoskkes anistumi mielde ja badjelgehččet Hearrá ráđđenválddi. Dát olbmot leat vuovdnájat ja iešráđálaččat, eai ge bala bilkideames vuoiŋŋafámuid. Eai eŋgelat ge guđet leat velá stuoribut go sii givrodaga ja fámu dáfus, dubme sin bilkkuin Hearrá ovddas. Muhto dát olbmot guđet bilkidit dan maid eai dovdda, leat dego jierpmehis spiret, maid luondu lea mearridan bivdojuvvot ja goddojuvvot. Sii duššet ge nugo spiret ja ožžot vearrivuođa bálkká vearrivuođaset dihtii. Sii liikojit jugástallat beaiveguovdil. Sii leat heahpadin ja boalgan didjiide go sii boradit dinguin behtolaš vuovdáivuođain. Sii leat álo geahččamin nissoniidda himu čalmmiiguin eai ge goassege gallán suddudeames. Sii fillejit olbmuid geat eai velá leat nannosat ja máhttet duođaid háhkat alcceseaset buot dan maid váibmu hálida. Sii leat garuhusa vuolde! Dasgo sii leat guođđán njulges geainnu, ja leat čádjádallan go sii čuvvot seammá luotta go Bileam, Bosora bárdni, gii anii fuola dušše dan bálkkás man oažžu vearrivuođain. Muhto son cuiggoduvvui rihkkumis dihtii; gielahis ásen sártnui olbmo jienain ja eastadii profehta dahkamis jallavuođaid. Dát olbmát leat dego čázehis ádjagat ja dego balvvat maid riđđubiegga dolvvoda, ja čáhppadeamos seavdnjadas vuordá sin. Dasgo sii sárdnot čeavlás ja guoros sániid, ja oaččálaš himuiguin ja nuoskivuođain sii fillejit earáid geat aiddo leat beassan eret dakkáriin geat ellet čádjádusain. Sii lohpidit sidjiide friddjavuođa, muhto ieža sii leat heavahusa šlávat. Dasgo olmmoš lea su šlávva gii lea vuoitán su. Jos sii leat beassan dán máilmmi nuoskivuođas go leat oahppan dovdat Hearrámet ja beastámet Jesus Kristusa, muhto dasto fas sorrojit dasa ja vuoittahallet, de sin maŋit dilli lea vearrát go sin ovddit dilli. Sidjiide livččii buoret jos eai livčče oppa dovdagoahtán ge vanhurskkisvuođa geainnu, go ahte sii vuos ohppet dovdat dan ja de jorgalit eret bassi báhkkomis mii addojuvvui sidjiide. Dalle lea sidjiide geavvan nugo sátnevádjasiin daddjo: Beana máhccá vuovssanassasis, ja: Bassojuvvon spiidni fierada rábáhis. ¶
Das mii diehtit ahte mii dovdat su, go mii doallat su báhkkomiid. Dat guhte dadjá ahte son dovdá su ii ge dattege doala su báhkkomiid, son gielista, ii ge duohtavuohta leat su siste. Muhto Ipmila ráhkisvuohta lea ollašuvvan su siste guhte doahttala su sáni. Dás mii diehtit ahte mii leat su siste. Dat guhte dadjá ahte son bissu su siste, lea ieš geatnegas eallit nu mo son elii. Ráhkkásiiddán, dat báhkkon man mun čálán didjiide, ii leat ođas, muhto boares báhkkon mii dis lea leamaš juo álggu rájes. Dát boares báhkkon lea dat sátni man dii lehpet gullan. Dattege lea ođđa báhkkon man mun čálán didjiide, go dat lea ollašuvvan su siste ja din siste. Dasgo seavdnjadas gáidá eret, ja duohta čuovggas báitá juo. Dat guhte dadjá ahte son lea čuovgasis, muhto vašuha oskuguoimmis, son lea ain seavdnjadasas. Dat guhte ráhkista oskuguoimmis, bissu čuovgasis ii ge vearránahte geange. Muhto dat guhte vašuha oskuguoimmis, lea seavdnjadasas ja vádjola seavdnjadasas. Ii son oainne gosa manná, dasgo seavdnjadas lea čalmmehuhttán su. ¶
Mánážat, dál lea maŋimuš diibmu. Dii lehpet gullan ahte Antikristus boahtá, ja ollu antikristusat leat juo boahtán. Dan dihtii mii diehtit ahte lea maŋimuš diibmu. Sii leat vuolgán min luhtte, muhto sii eai gula min searvái. Jos sii gulašedje min searvái, de livčče bisson min luhtte. Dan láhkái galggai čielgat ahte eai buohkat sis gula min searvái. Muhto dii lehpet ožžon vuoiddadusa sus guhte lea bassi, ja dan dii buohkat diehtibehtet. In mun čále didjiide danne go dii ehpet dovddaše duohtavuođa, muhto danne go dovdabehtet dan ja diehtibehtet ahte duohtavuođas ii boađe mihkkege giellásiid. Gii livččii gielisteaddji earet su guhte biehttala ahte Jesus lea Kristus? Son lea Antikristus, son guhte biehttala Áhči ja Bártni. Juohkehaččas guhte biehttala Bártni, ii leat Áhčči ge, muhto guhte dovddasta Bártni, sus lea maiddái Áhčči. Diktet dan maid lehpet gullan álggu rájes, bissut din siste. Jos dat maid dii lehpet gullan álggu rájes, bissu din siste, de dii ge bissubehtet Áhčis ja Bártnis. Ja dát lea dat lohpádus man son lea addán midjiide: agálaš eallin. Dán mun lean čállán sin birra geat čádjidahttet din. Muhto din siste bissu dat vuoiddadus man dii lehpet ožžon sus, ehpet ge dárbbaš geange oahpahit din. Dasgo dat vuoiddadus oahpaha didjiide buot ja sárdnu duođa ja lea giellása haga. Bissot dasto su siste, nu mo su vuoiddadus lea oahpahan didjiide. ¶
Mánát, bissot dál su siste vai mii livččiimet roahkkadat go son almmustuvvá, eat ge šattaše heahpadii go son boahtá. Jos dii diehtibehtet ahte son lea vanhurskkis, de áddebehtet maiddái ahte juohkehaš guhte doahttala vanhurskkisvuođa, lea riegádan sus. ¶
Ráhkkásiiddán, allet oskko juohke vuigŋii, muhto guorahallet vuoiŋŋaid, bohtet go dat Ipmilis! Dasgo máilbmái leat mannan ollu vearri profehtat. Das dii sáhttibehtet dovdat Ipmila Vuoiŋŋa: Juohke vuoigŋa mii dovddasta ahte Jesus Kristus lea boahtán olmmožin, boahtá Ipmilis. Muhto ii oktage vuoigŋa mii ii dovddas Jesusa, boađe Ipmilis. Dat lea Antikristusa vuoigŋa, man dii lehpet gullan ahte boahtá. Ja dat lea dál juo máilmmis. Muhto dii, mánážat, boahtibehtet Ipmilis ja lehpet vuoitán vearri profehtaid. Dasgo son guhte lea din siste, lea stuorit go son guhte lea máilmmis. Sii bohtet máilmmis, danne sii sárdnot nugo máilbmi, ja máilbmi guldala sin. Muhto mii boahtit Ipmilis, ja dat guhte dovdá Ipmila, guldala min; dat guhte ii boađe Ipmilis, ii guldal min. Dás mii dovdat duohtavuođa vuoiŋŋa ja čádjádusa vuoiŋŋa. ¶
Mii diehtit ahte ii oktage guhte lea riegádan Ipmilis, suddut. Bárdni guhte lea riegádan Ipmilis, várjala su, nu ahte bahákas ii guoskkat su. Mii diehtit ahte mii boahtit Ipmilis, ja ahte olles máilbmi orru bahávuođas. Mii diehtit maiddái ahte Ipmila Bárdni lea boahtán, ja ahte son lea addán midjiide jierpmi vai mii dovdat su guhte lea duohta. Ja mii leat su siste guhte lea duohta, go mii leat su Bártnis, Jesus Kristusis. Son lea duohta Ipmil ja agálaš eallin. Mánát, váruhehket eahpeipmiliin! ¶
Dearvvuođat Judasis, Jesus Kristusa bálvaleaddjis ja Jáhkoba vieljas, sidjiide geaid Ipmil Áhčči lea rávkan, geaid son ráhkista ja várjala Jesus Kristusa várás. Váibmoláđisvuohta, ráfi ja ráhkisvuohta šaddoset valljugasat din oassái! ¶
Muhto dii, ráhkkásiiddán, muitet daid sániid maid min Hearrámet Jesus Kristusa apoastalat leat sárdnon. Sii sárdno didjiide ahte maŋimuš áiggi bohtet bilkideaddjit geat vádjolit ipmilmeahttun anistumiideaset mielde. Dát leat sii geat sirrejit olbmuid; sii leat máilmmálaččat ja sis váilu Vuoigŋa. Muhto dii, ráhkkásiiddán, huksejehket iežadet basimus oskkudet ala ja rohkadallet Bassi Vuoiŋŋas. Bissot Ipmila ráhkisvuođas vuorddedettiin Hearrá Jesus Kristusa váibmoláđisvuođa mii addá didjiide agálaš eallima. Lehket váibmoláđđásat sidjiide geat eahpidit; bestet sin go rohttebehtet sin eret dolas. Muhto lehket earáide váibmoláđđásat, dievva balus, nu ahte fasttášehpet velá gávttiid ge main leat oaččálašvuođa dielkkut. ¶
Mun, vielljadet Johanas, gii Jesusis lean oasálaš seammá áŧestusaide, riikii ja gierdavašvuhtii go dii ge. Mun ledjen gártan Patmos-nammasaš sullui danne go ledjen sárdnidan Ipmila sáni ja duođaštan Jesusa birra. Hearrá beaivvi bođii Vuoigŋa mu badjelii, ja mun gullen alla jiena iežan duohken, mii čuojai dego báson. Dat celkkii: «Čále girjái dan maid oainnát ja sádde girjji dán čieža searvegoddái: Efesosii, Smyrnai, Pergamonii, Tyatirai, Sardesii, Filadelfiai ja Laodikeai.» Mun jorggihin geahččat gii munnje sárdnu. Ja go jorggihin, de oidnen čieža gollelámppá, ja lámppáid gaskkas muhtuma gii lei olbmobártni láhkásaš, guhkes gákti badjelis ja ratti birra golleboagán. Su oaivi ja vuovttat čeaskájedje dego vilges ullut, dego muohta, ja su čalmmit ledje dego njuoršu dolla; su juolggit šearrájedje dego veaiki mii lea áhcagaston áššus, ja su jietna lei dego máraideaddji čázit. Olgeš gieđas son doalai čieža nástti, ja su njálmmis geaigái bastilis, guovtteávjjot miehkki. Su ámadadju šearrái dego gaskabeaibeaivváš. Go mun oidnen su, de gahččen su julggiid ovdii dego jábmi. Muhto son bijai olgeš gieđas mu ala ja celkkii: Ale bala! Mun lean vuosttamuš ja maŋimuš, dat guhte eallá. Mun ledjen jápmán, muhto geahča, mun ealán álo ja agálašvuhtii ja mus leat jápmima ja jábmiidriikka čoavdagat. Čále dan maid don oainnát, dan mii lea dál ja dan mii boahtá dás duohko. Don oidnet čieža nástti mu olgeš gieđas ja čieža gollelámppá, ja dát lea daid čiegusvuohta: Čieža nástti leat čieža searvegotti eŋgelat, ja čieža lámppá leat dat čieža searvegotti. ¶
Čále Efesosa searvegotti eŋgelii: Ná cealká son guhte doallá čieža nástti olgeš gieđastis, ja guhte váccaša čieža gollelámppá gaskkas: Mun dieđán du daguid, du rahčama ja du gierdavašvuođa. Don it gierdda bahás olbmuid, don leat geahččalan sin geat gohčodit iežaset apoasttalin vaikko eai leat, ja don leat gávnnahan sin gielisteaddjin. Don leat gierdavaš; don leat gierdan ollu mu nama dihtii it ge leat váiban. Muhto dan in dus dohkket ahte don leat luohpan vuosttaš áiggi ráhkisvuođat. Muitte mas don leat jorralan, jorgal ja daga fas vuosttaš áiggi daguidat! Muhto jos it jorgal, de mun boađán fargga du ala ja sirddán du lámppá eret sajistis. Muhto dákko don ánssášat rámi, ahte don vašuhat nikolaoslaččaid daguid, maid mun ge vašuhan. Geas ležžet bealjit, son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide! Guhte vuoitá, su mun suovan borrat eallima muoras, mii lea Ipmila paradiásis. ¶
Čále Smyrna searvegotti eŋgelii: Ná cealká vuosttamuš ja maŋimuš, son guhte lei jápmán, muhto eallái fas: Mun dieđán du áŧestusa ja váivvášvuođa, muhto don leat rikkis. Ja mun dieđán mo sii hiddjidit du, sii geat gohčodit iežaset juvddálažžan, vaikko eai leat, muhto sii leat Sáhtána synagoga. Ale bala das maid šattat gillát! Beargalat bálkesta muhtumiid dis giddagassii, geahččaluvvot, ja logi beaivái dii gártabehtet áŧestusaide. Leage oskkáldas gitta jápmima rádjái, de mun attán dutnje eallima kruvnnu. Geas ležžet bealjit, son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide! Nubbi jápmin ii eisege vahágahte su guhte vuoitá. ¶
Čále Pergamona searvegotti eŋgelii: Ná cealká son geas lea bastilis guovtteávjjot miehkki: Mun dieđán gos don orut, doppe gos Sáhtána truvdnu lea. Dattege don doalahat mu nama, it ge leat biehttalan oskumis munnje, it velá daid beivviid ge go Antipas, mu oskkáldas duođašteaddji, časkojuvvui jámas din luhtte, doppe gos Sáhtán orru. Muhto dan in dus dohkket ahte du luhtte leat muhtumat geat dollet gitta Bileama oahpus, su gii oahpahii Balakii čádjidahttit israellaččaid, nu ahte sii borre eahpeipmiliidda oaffaruššon bierggu, ja furrošedje. Du luhtte leat maiddái muhtumat geat dollet gitta nikolaoslaččaid oahpus. Jorgal! Muđuid boađán fargga du ala ja soađan sin vuostái njálbmán mihkiin. Geas ležžet bealjit, son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide! Sutnje guhte vuoitá, attán čiegus mánna borrat ja vilges geađggi, ja geađgái lea čállojuvvon ođđa namma man ii dovdda oktage eará go son gii oažžu dan. ¶
Čále Filadelfia searvegotti eŋgelii: Ná cealká son guhte lea bassi ja duođalaš, geas lea Dávveda čoavdda, son guhte rahpá nu ahte ii oktage sáhte dahppat, ja dahppá nu ahte ii oktage sáhte rahpat: Mun dieđán du daguid, ja mun lean bidjan du ovdii rahppojuvvon uvssa, man ii oktage sáhte dahppat. Mun dieđán ahte dus lea unnán fápmu ja leat dattege vurken mu sáni it ge leat biehttalan mu nama. Muhto mun divttán muhtumiid boahtit Sáhtána synagogas, sin geat gielistit ja gohčodit iežaset juvddálažžan, vaikko eai leat. Mun divttán sin boahtit ja luoitádit du julggiid ovdii vai sii ipmirdit ahte mun ráhkistan du. Danne go don leat vurken mu sáni gierdavašvuođa birra, áiggun mun gáhttet du ja beastit du geahččalusa bottus eret mii čuohcá oppa máilbmái, vai dat geahččala sin geat ásset eatnama alde. Mun boađán fargga. Doala gitta das mii dus lea, amas oktage váldit du vuoittu kruvnnu! Su guhte vuoitá, mun dagan Ipmilan tempela čuoldan, ii ge son goassege gártta vuolgit doppe. Sutnje mun čálán Ipmilan nama ja Ipmilan gávpoga nama, ođđa Jerusalema, mii njiedjá almmis Ipmilan luhtte, ja mun čálán maiddái iežan ođđa nama sutnje. Geas ležžet bealjit, son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide! ¶
Oainnáhusastan mun oidnen joavkku mii lei nu stuoris ahte ii oktage sáhttán lohkat dan, buot álbmogiin ja čearddain ja buot sogain, ja sii sárdno buot máilmmi gielaid. Sii čužžo truvnnu ja Lábbá ovddas, vilges biktasat badjelis ja pálbmaoavssit gieđas. Ja sii čurvo alla jienain: Bestojupmi boahtá min Ipmilis gii čohkká truvnnus, ja Lábbás. Buot eŋgelat čužžo truvnnu ja vuorrasiid ja dan njealji sivdnádusa birra, ja sii luoitádedje truvnnu ovdii gopmut ja gudnejahtte Ipmila cealkkedettiin: Amen! Buot máidnun ja hearvásvuohta ja viisodat, giittus ja gudni, fápmu ja givrodat gullá Ipmilasamet álo ja agálašvuhtii. Amen! De muhtun vuorrasiin jearai mus: «Geat leat dát vilgesbivttasolbmot, ja gos sii bohtet?» Mun vástidin: «Hearrá, don dieđát dan.» Ja son celkkii munnje: «Dát leat sii geat leat beassan stuora áŧestusas, ja geat leat bassan biktasiiddiset ja vilggodahttán daid Lábbá varas. Danne sii čužžot dál Ipmila truvnnu ovddas ja bálvalit su ijatbeaivvi su tempelis, ja son guhte čohkká truvnnus, cegge goađis sin badjelii. Eai sii nealggo šat eai ge goikka, ii beaivváš ii ge goardi báhkka givssit sin. Dasgo Láppis, guhte čuožžu truvnnu ovddas, lea sin báimman ja láide sin ealli čázi ádjagiidda, ja Ipmil sihkku eret juohke gatnjala sin čalmmiin.» ¶
Dasto mun oidnen fas eará fámolaš eŋgela njiedjamin almmis. Sus lei balva gárvun, ja arvedávgi lei su oaivvi birra. Su ámadadju lei dego beaivváš ja su juolggit dego dollabáccit. Gieđas sus lei uhca lebbejuvvon girjegeroš. Son bijai olgeš juolggis meara ala ja guruda fas eatnama ala ja čurvii alla jienain, dego gillju ledjon. Go son lei čurven, de sárdno čieža bajána čeargu jienain. Go dat ledje sárdnon, de mun áigon čálligoahtit, muhto mun gullen almmis jiena mii celkkii: «Bija seailla dasa maid dat čieža bajána celke, ale ge čále dan muitui!» Ja eŋgel gean mun oidnen čuožžumin meara ja eatnama alde, loktii olgeš gieđas almmi guvlui ja vuortnui su nammii guhte eallá álo ja agálašvuhtii, su nammii guhte sivdnidii almmi ja buot mii das lea ja eatnama ja buot mii das lea ja meara ja buot mii das lea: «Áigi lea nohkan. Muhto daid beivviid go čihččet eŋgela jietna gullo, ja son čuojaha básonis, de Ipmila čiegusvuohta lea ollašuvvan, nugo son lea almmuhan bálvaleddjiidasas, profehtaide.» Dat jietna man mun ledjen gullan almmis, sártnui fas munnje: «Mana ja váldde rabas girjji dan eŋgela gieđas guhte čuožžu meara ja eatnama alde.» Mun mannen eŋgela lusa ja sihten su addit munnje girjegearu. Son celkkii munnje: «Váldde dan ja bora! Dat šaddá rihčan du čoavjjis, muhto njálggisin dego honnet du njálmmis.» De válden uhca girjegeroža eŋgela gieđas ja borren dan. Njálmmis dat lei njálggis dego honnet, muhto go ledjen njielastan dan, de boaldigođii čoavjji. Munnje celkojuvvui: «Don galggat ain profehtastallat mo geavvá álbmogiidda ja sogaide, gielaide ja ollu gonagasaide.» ¶






Mun gullen tempelis alla jiena mii celkkii dan čieža eŋgelii: «Vulget ja gurrejehket Ipmila moari čieža geara eatnama ala!» 



Vuosttaš eŋgel manai ja gurrii gearas eatnama ala. 


De ihte bávččas, várka, siedjabuhkkot daidda olbmuide geain lei beađu mearka ja geat gopmirdedje dan gova. Nubbi eŋgel gurrii gearas merrii. De mearra šattai dego jábmi varran, ja buot meara heakkalaččat jápme. Goalmmát eŋgel gurrii gearas jogaide ja ádjagiidda. De čáhci šattai varran, ja mun gullen čáziid eŋgela cealkimin: «Vanhurskkis leat don guhte leat ja ledjet, don bassi, guhte leat cealkán daid duomuid. Sii leat golggahan bassi olbmuid ja profehtaid vara, ja danne don leat addán sidjiide vara juhkat. Dan sii leat ánssášan.» Ja mun gullen áltára cealkimin: «Duođaid, Hearrá Ipmil, Buotveagalaš, vuoiggalaččat ja vanhurskásat leat du duomut!» Njealját eŋgel gurrii gearas beaivvážii. De beaivváš oaččui fámu boaldit olbmuid dolainis, ja olbmot bulle garra báhkas. Dattege sii bilkidedje Ipmila nama, su gean fámus dát givssit leat. Sii eai jorgalan nu ahte livčče addán Ipmilii gudni. Viđat eŋgel gurrii gearas beađu truvdnui. De beađu riika šattai seavdnjadassii, ja olbmot gáske njuokčamiiddiset bákčasa dihtii ja bilkidedje almmi Ipmila bákčasiiddiset ja buhkkuideaset dihtii, muhto eai jorgalan daguineaset. Guđat eŋgel gurrii gearas stuora Eufratetnui. Dan čázit goike, ja nu válmmaštuvai geaidnu nuortagonagasaide. Ja mun oidnen guovddi njálmmis, beađu njálmmis ja vearri profehta njálmmis boahtimin golbma buhtismeahttun vuoiŋŋa, mat ledje cubbuid láhkái. Dát leat beargalagaid vuoiŋŋat mat dahket oavdumearkkaid. Dat vulget buot máilmmi gonagasaid lusa čohkket sin soahtái Ipmila, Buotveagalačča, stuora beaivvi. «Geahča, mun boađán dego suola. Ávdugas son guhte gohcá ja várjala biktasiiddis, amas johtit álásin ja čájehit heahpadis.» Vuoiŋŋat čohkkejedje gonagasaid dan báikái mii hebreagillii gohčoduvvo Harmageddonin. Čihččet eŋgel gurrii gearas áibmui. Ja tempela truvnnus gullui alla jietna mii celkkii: «Dat lea dáhpáhuvvan!» De gaske álddagasat ja čergo dierbmát ja baján, ja šattai nu garra eatnandoarggástus ahte dakkár ii leat leamaš nu guhká go olbmot leat eallán eatnama alde. Stuora gávpot luoddanii golmma oassái, ja álbmogiid gávpogat gahčče. Ipmil ii lean vajáldahttán stuora Babylona, muhto attii dasa geara mas lei su moari ja vaši viidni. Juohke suolu jávkkai, eai ge várit oidnon šat. Ja almmis gahčče olbmuid ala stuora čuođibuddásaš čuorbmasat. Muhto sii bilkidedje Ipmila dan givssi dihtii man čuorbmasat dagahedje, dasgo giksi lei issoras. ¶
Dasto mun oidnen vuot ovtta eŋgela njiedjamin almmis stuora fámuin, ja su hearvásvuohta čuvgii oppa eatnama. Son čuorvvui alla jienain: «Gahččan, gahččan lea stuora Babylon! Dat lea šaddan buot bahá vuoiŋŋaid orrunsadjin, buhtismeahttun vuoiŋŋaid suodjin, buot buhtismeahttun ja fasttes lottiid suodjin. Dán fuorá viinnis, moari viinnis, leat buot sogat juhkan, máilmmi gonagasat leat furrošan suinna, ja máilmmi gávpeolbmát leat riggon su badjelmearálaš eallimis.» De mun gullen almmis eará jiena mii celkkii: Vulget eret, guđđet su, dii geat lehpet mu álbmot, amadet šaddat oasálažžan su suttuide ja amadet deaivvahallat su givssiide. Dasgo su suttuid guhpá ollá gitta albmái, ja Ipmil muitá buot su vearrivuođaid. Mákset sutnje nugo son ieš lea máksán earáide, mávssahehket sutnje guovttegeardásaččat su daguid mielde, ja njorrejehket sutnje guovttegearddi bahččagat juhkamuša dan gerrii masa son ieš lea njorren. Addet sutnje seammá ollu givssi ja morraša go son ieš lea návddašan hearvásvuođa ja badjelmearálašvuođa. Son cealká váimmustis: «Dás čohkkán truvnnus dego dronnet, leaska in leat, morraša in goassege dovdda.» Danne su deaividit seammá beaivvi buot su givssit, jápmin, moraš ja nealgi, ja son boldojuvvo dolas. Dasgo fámolaš lea Hearrá Ipmil guhte lea dubmen su. Máilmmi gonagasat geat leat suinna furrošan ja leaicidan, čirrot ja luibmet su dihtii, go oidnet suova badjáneamen go son buollá. Sii čužžot guhkkin eret su givssi balus, ja sii fuikot: «Vuoi, vuoi du, stuora gávpoga, Babylona fámolaš gávpoga! Ovtta diimmus bođii du duopmu.» Maiddái máilmmi gávpeolbmát čirrot ja moraštit su, danne go ii oktage šat oastte sin gálvvuid: eai golliid, silbbaid, divrras geđggiid, bearraliid, fiinna liinniid, purpuriid, silkkiid, skárllagiid, eai ge mange lágán njálggahájat muoraid, eai mange lágán elefántabátnedujiid eai ge divrrasmuorradujiid, eai veaike-, ruovde eai ge marmordujiid, eai kanelaid eai ge eará máistagiid, suovvasiid, hádjavuoidasiid eai ge suovastanbihkaid, eai viinni eai ge oljju, eai fiinna jáffuid eai ge nisuid, eai šibihiid, sávzzaid, heasttaid, vovnnaid eai ge šlávaid, olbmuid oktan rupmašiin ja sieluin. Šattuid maidda don oppa sielustat anistuvvet don leat láhppán, buot du fávruvuođa ja goargatvuođa don leat massán it ge goassege gávnna daid šat. Daid gálvvuid gávppašeaddjit geat leat riggon fuorá eallimis, čužžot guhkkin eret su givssi balus. Sii čirrot ja luibmet ja celket: «Vuoi, vuoi du, stuora gávpoga! Don ledjet gárvodan fiinna liinniin ja purpuriin ja skárllagiin ja čiŋahuvvon golliiguin ja divrras geđggiiguin ja bearraliiguin! Ovtta diimmus lea dát stuora riggodat duššan.» Buot skiippahoavddat ja borjjasteaddjit, mearraolbmát ja sii geat barget meara alde, čužžo guhkkin eret ja čurvo go oidne suova badjáneamen go son bulii: «Gos lea dán stuora gávpoga veardásaš?» Ja sii gilve muolddaid oaivviset ala ja čurvo čieru ja luoimma: «Vuoi, vuoi stuora gávpoga, gos buohkat geain lea skiipa meara alde, leat riggon su divrras dávviriid dihtii! Ovtta diimmus dat lea duššan.» Illut su gahččamis, albmi, ja illudehket bassi olbmot, profehtat ja apoastalat! Dasgo Ipmil lea dubmen su gii dubmii din. De fámolaš eŋgel loktii geađggi mii lei millogeađggi stuoru, bálkestii dan merrii ja celkkii: «Nu bálkestuvvo fáhkkestaga stuora gávpot Babylon ii ge dat goassege šat gávdno. Hárpačuojaheddjiid ja lávluid lávlagat, njurggonasčuojaheddjiid ja básončuojaheddjiid musihkka ii goassege šat gullo du siste. Ii leat goassege šat giehtaduojár du siste. Ii goassege šat gullo millu jurra du siste. Ii goassege šat báitte lámppá čuovga du siste. Eai goassege šat gullo irggi ja moarsi jienat du siste. Dasgo du gávpeolbmát ledje máilmmi válddálaččat, ja don geidet álbmogiid noidodagainat. Gávpogis lei profehtaid ja bassi olbmuid varra, buohkaid varra geat leat sorbmejuvvon eatnama alde.» ¶
Dasto mun gullen dego stuora joavkku almmis čuorvumin alla jienain: Halleluja! Bestojupmi, gudni ja fápmu gullá Ipmilasamet, dasgo duođalaččat ja vanhurskásat leat su duomut. Son lea dubmen stuora fuorá, guhte bilidii eatnama fuorrávuođainis, ja son lea mávssahan fuorrái bálvaleddjiidis vara. Sii čurvo fasttain: Halleluja! Fuorá dolas badjána suovva álo ja agálašvuhtii. Njealljegoalmmátlot vuorrasa ja njeallje sivdnádusa luoitádedje eatnamii ja rohkadalle Ipmilii gii čohkká truvnnus, ja sii celke: «Amen. Halleluja!» Ja truvnnus gullui jietna: «Máidnot Ipmileamet, buot su bálvaleaddjit, dii geat ballabehtet sus, sihke unnit ja stuorrát!» De mun gullen dego stuora joavkku ja dego máraideaddji čáziid boršuma ja garra bajána čearguma. Dat čurvo: Halleluja! Dasgo Hearrá Ipmileamet, Buotveagalaš, lea šaddan gonagassan. Illudehkot ja ávvudehkot ja addot sutnje gudni! Dasgo lábbá heajaid áigi lea boahtán! Su moarsi lea ráhkkanan, sutnje addojuvvojedje buhtes liidnebiktasat gárvun. Liidnebiktasat leat bassi olbmuid vanhurskkis dagut. Ja eŋgel celkkii munnje: «Čále: Ávdugasat sii geat leat bovdejuvvon Lábbá headjamállásiidda.» De son lasihii: «Dát leat Ipmila duohta sánit.» Mun luoitádin su julggiid ovdii rohkadallat su, muhto son celkkii munnje: «Ale daga nu! Mun lean dušše Ipmila bálvaleaddji nugo don ge ja du oskuguoimmit, sii geat dollet gitta Jesusa duođaštusas. Rohkadala Ipmila!» – Jesusa duođaštus lea profehtastallama vuoigŋa. ¶
De mun oidnen ođđa almmi ja ođđa eatnama, dasgo ovddit albmi ja ovddit eanan lei nohkan, ii ge mearra lean šat. Ja mun oidnen bassi gávpoga, ođđa Jerusalema, njiedjamin almmis, Ipmila luhtte, válmmaštuvvon ja čiŋahuvvon dego moarsi irggis várás. Ja mun gullen truvnnus alla jiena cealkimin: «Geahča, Ipmila orrunsadji lea olbmuid luhtte. Son orru sin searvvis, ja sii leat su álbmot, ja Ipmil ieš lea sin luhtte. Son sihkku eret juohke gatnjala sin čalmmiin, ii ge jápmin leat šat, ii ge moraš ii ge bárgun ii ge giksi. Dasgo dat mii lei ovdal, ii leat šat.» Son guhte čohkká truvnnus, celkkii munnje: «Geahča, mun dagan buot ođasin.» Ja son jotkkii: «Čále! Dasgo dát leat luohtehahtti ja duohta sánit.» Son celkkii vel munnje: «Dat lea ollašuvvan! Mun lean Alfa ja Omega, álgu ja loahppa. Sutnje geas lea goiku, mun attán juhkat eallima čázi ádjagis vaikko son ii ánssášivčče dan. Son guhte vuoitá, árbe buot, ja mun lean su Ipmil ja son lea mu bárdni. Muhto árggit, oskkáldasmeahttumat, fasttit, sorbmejeaddjit, furrošeaddjit, noidošeaddjit, eahpeipmilbálvaleaddjit ja buot gielisteaddjit ožžot saji dan jávrris mii buollá dolain ja riššain; dat lea nubbi jápmin.» ¶
Okta dan čieža eŋgelis geain ledje čieža geara maid dievva ledje čieža maŋimuš givssi, bođii mu lusa ja celkkii: «Boađe, mun čájehan dutnje moarsi, Lábbá áhká.» Vuoigŋa devddii mu ja eŋgel doalvvui mu stuora, alla vári ala ja čájehii munnje bassi gávpoga, Jerusalema, mii njiejai almmis, Ipmila luhtte. Das lei Ipmila hearvásvuohta ja dat šearrái dego divraseamos geađgi, dego kristállačuvges jaspis. Dan birra lei stuora, alla muvra mas ledje guoktenuppelot poartta ja guoktenuppelot eŋgela čuožžumin poarttaid guoras, ja Israela čearddaid namat ledje čállojuvvon poarttaide. Golbma poartta ledje nuorttas guvlui, golbma davás guvlui, golbma lulás guvlui ja golbma oarjjás guvlui. Ja gávpotmuvrras ledje guoktenuppelot vuođđogeađggi, ja daidda ledje čállojuvvon Lábbá guoktenuppelot apoastala namat. Eŋgelis gii sártnui muinna, lei gollemihttosoabbi gávpoga ja dan poarttaid ja muvrraid mihtideami várás. Gávpot lei njealječiegat, seammá guhkki go govdat. Son mihtidii gávpoga soppiin; dan guhkkodat, govdodat ja allodat lei seammá stuoris: guoktenuppelotduhát stadia. Son mihtidii maiddái gávpotmuvrra; dat lei čuođinjealljeloginjeallje állana allat olbmuid mihtu mielde, mii maiddái lea eŋgeliid mihttu. Muvra lei ráhkaduvvon jaspisis, ja gávpot buhtes gollis, mii lei dego šelges láse. Gávpotmuvrra vuođđogeađggit ledje čiŋahuvvon juohke lágán divrras geđggiiguin. Vuosttaš vuođđogeađgi lei jaspis, nubbi safira, goalmmát kalsedona, njealját smarágda, viđat sardonyksa, guđat karneola, čihččet krysolihtta, gávccát berylla, ovccát topasa, logát krysoprasa, oktanuppelogát hyasinta, guoktenuppelogát ametysta. Dat guoktenuppelot poartta ledje guoktenuppelot bearrala, juohke poarta ráhkaduvvon ovtta bearralis. Gávpoga geaidnu lei ráhkaduvvon gollis, buhtis dego čađačuovgi láse. Mun in oaidnán ovttage tempela gávpogis, dasgo Hearrá Ipmil, Buotveagalaš, oktan Lábbáin lea gávpoga tempel. Gávpot ii dárbbaš čuovgga beaivvážis ii ge mánus, dasgo Ipmila hearvásvuohta čuvge dan, ja Láppis lea dan čuovga. Álbmogat vádjolit gávpoga čuovggas, ja máilmmi gonagasat buktet dohko hearvásvuođaideaset. Gávpoga poarttat eai goassege dahppojuvvo beaivet, ii ge idja šat leat. Buot álbmogiid hearvásvuođat ja riggodagat buktojuvvojit gávpogii, muhto ii mihkkege buhtismeahttumiid beasa sisa, ii ge oktage fastivuođa ja giellása bálvaleaddji, muhto dušše sii geaid namma lea čállojuvvon Lábbá eallima girjái. ¶
Eŋgel celkkii munnje: «Dát leat luohtehahtti ja duohta sánit. Hearrá guhte lea profehtaid vuoiŋŋa Ipmil, lea vuolggahan eŋgelis čájehit bálvaleddjiidasas dan mii fargga dáhpáhuvvá. Geahča, mun boađán fargga. Ávdugas dat guhte vurke dán girjji profehtalaš sániid.» Mun, Johanas, lean dat guhte lean gullan ja oaidnán buot dán. Go mun ledjen gullan ja oaidnán dan, de luoitádin rohkadallat dan eŋgela guhte lei čájehan munnje dan. Muhto son celkkii munnje: «Ale daga nu! Mun lean dušše bálvaleaddji nugo don ja du vieljat, profehtat, ja sii geat vurkejit dán girjji sániid. Rohkadala Ipmila!» Ja son celkkii munnje: «Ale bija seailla dán girjji profehtalaš sániide, dasgo áigi lea lahka. Ellos vearredahkki ain vearrivuođas, šaddos buhtismeahttun ain buhtismeahttumin. Doahttalehkos vanhurskkis ain vanhurskkisvuođa, ja ovdánehkos bassi olmmoš ain bassivuođas.» «Geahča, mun boađán fargga ja buvttán bálkán ja mávssán juohkehažžii su daguid mielde. Mun lean Alfa ja Omega, vuosttaš ja maŋimuš, álgu ja loahppa. Ávdugasat sii geat leat bassan biktasiiddiset vai sii ožžot vuoigatvuođa borrat eallima muoras ja mannat poarttaid čađa gávpogii. Muhto olggobealde leat beatnagat, noidošeaddjit, furrošeaddjit, olmmošgoddit, eahpeipmilbálvaleaddjit ja buohkat geat ráhkistit ja doahttalit giellásiid. Mun, Jesus, lean vuolggahan eŋgelan din lusa duođaštit dán searvegottiin. Mun lean Dávveda vesá ja sohka, šerres guovssonásti.» Vuoigŋa ja moarsi cealkiba: «Boađe!» Ja dat guhte gullá dán, celkos: «Boađe!» Dat guhte goiká, bohtos, ja dat guhte dáhttu, ožžos eallima čázi nuvttá. Mun duođaštan juohkehažžii guhte gullá dán girjji profehtalaš sániid: Jos giige lasiha maidege, de Ipmil bidjá su ala daid givssiid maid birra dán girjjis lea čállojuvvon. Jos giige váldá eret ovttage dán girjji profehtalaš sániin, de Ipmil váldá sus eret su oasi eallima muoras ja bassi gávpogis, maid birra dán girjjis lea čállojuvvon. Son guhte duođašta dán, cealká: «Duođaid, mun boađán fargga.» Amen. Boađe, Hearrá Jesus! Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos buohkaiguin! ¶
Ovdalgo huksehus/guovddáš huksejuvvo ja váldo atnui lea deaŧálaš čielggadit dákkár áššiid. Lea deaŧálaš ahte orrunlanjaide biddjo rievttes namma. Leatgo dat boarrásiid-dikšosajit, buohcanseaŋgasajit, vuoiŋŋastansajit, dehe vejolaš fuollaásodagat. Namma muitala iešalddis makkár bálvalus galgá addot. ¶
Go bargá buohcanjávkamiin ná stuora bargosajis, lea áigi deaŧalaš bealli. Go galgá oažžut geahppánit ovtta buohcanjávkama, de lea dat easttadanbargu, dat easttadeaddji doaimmat maid ala ferte bargat, ja measta buot čuoggát suohkanstivrra mearrádusas leat easttadeaddji bealit. Álohii go bargá easttadeaddji doaimmaiguin, dárbbahuvvo áigi vai oaidná bohtosiid, ja dat oidno hui čielgasit dál go geahččalanáigodat, mii lei ovtta jagi, nogai. Lea leamaš liiggás oanehis áigodat oažžut bohtosiid oidnosii, čájehuvvo ahte easttadeaddji buohcanjávkan dárbbaha áiggi vai váikkuha nu movt lea sávaldat. ¶
Plánas leal mii ealáhussajáiduvvama birra geavahan oktasaš namahusa eanandoallu, ja oaivvildit sihke eanandoalu, gilwagárdedoalu, vuovdedoalu ja meahcásteami. Boazodoallu lea eanandoalu oassin, muhto dån plånas eat giedahala dan. ¶
Meahccevalljodagat !eat ollásii jahkodagaid hálddus, lige due oktonassii daid nala sáhte vuoddudit ealáhusa. Meahcásteapmi ferte teat oassin lotnolasat eará ealáhusain. Eanandoallu ja boazodoa!!u !eat lunddolaš vuoddoealáhusat mat sáhttet doaimmahuwot lotnolas-ealáhussan. Duogážin manin eanandoallu ja boazodoallu heivejit lotnolasealáhussan, lea danin go bargu rievddada jahkeáiggiid mielde seammaládje go meahcásteapmi. Seammat guolásteapmi, muorjeöoaggin ja loddebivdu sáhtášii eanet ávkin boahtit, jus eanet movttildahttá lotnolasealáhusaid. ¶
Jus mahká juohke viessodoallu dárbbaha 3 hálgosala muoraid ja bárttat dárbbahit 1 hálgosala, dasto dárbbahuvvojit 3082 hálgosala oktiibuott. Juohke hálgosalla lea 2,4 m3 ja oktiibuot dárbbahit mii dáppe Guovdageainnus 7369 m3 jahkái. Dál čullo 1/5 oassi. ¶
Iskkadeamit čájehit ahte mieda2at eai váikkut luomešaddama. Almmatge lea dievas vejolaš čoaggit honnega almmá geahčakeahttá ahte dat galgá !eat ávkin eará buvttademiide. Mii eat diede šattaš go honnegii sierralágan mahku jus miedažat njammet luomemáihlli. Go mii eat diede váikkuha go dálkkádat miedažiid sajáiduwama deike, de berrelii suohkan iežas rudaiguin geahččaladdat vai oahppá, ovdalgo árvala dánlágan buvttadeami. ¶
Movt mii rávisolbmot sáhttit addit dálá mánáide seammá vejolašvuođaid ja movtta nu ahte mánáid čalmmit moddjájit? Leažžá go dál šat nu oadjebas áigi ahte sáhttá mánáid dušše sáddet iehččaneaset, mii han gullat juohke vahku medias mánát láhppojit, gottahallet ja illástuvvojit. Ii ábut jurddahit ahte “ii dáppe gal nie dáhpáhuva” , muhto ii hal sáhte gal aivve ballatge na dál de dáhpáhuvvá juoga unohas. Dakkár jurdagat gal váibadahttet sihke rávisolbmuid ja mánáid. Seammat mánáidgárdi berrelii leat dakkár báiki mánnái gos lea friddjavuohta buoremuddui ieš mearridit mainna buđalda. Mánná berre beassat mearridit hálida go hukset bartta, gilvalit dehe eará buđaldit. Mánáidgárddi bargit berrejit láhčit dili vai mánná beassá ieš válljet buđaldusa alccesis. Dan sadjái go álohii ođđa doaimmaid bahkkehit mánnái , vaikko vel mii áiggošeimmet ge buori mánáide. Mánná berre ieš beassat oaivádit goas ja maid buđalda, dan sadjái go aivve gullat dien mii bargat maŋŋil, vuordde veahá, eat mii dál astta, álggos mii bargat duon ja dán. Mánná gii álohii vásiha dákkár dili, sáhttá vásihit ahte son ii ieš beasa goassege mearridit goas iežas dárbbuid duhtada. Ii leat imašge jus mánná dađistaga heaitá muitaleames maid hálida, dainnago rávisolbmot han orrot diehtime buoremusat maid mánná hálida bargat. Ja nu leatge mii rávisobmot oahpahan máná dakkáriin gean álohii galgá guoimmuhit ja aivve rávisolmmoš ferte gávnnahit buđaldusa mánnái. Mánná han ii leat earalágan go rávisolbmot, jus rávisolmmoš álohii gullá ahte son ii máhte maidege, massá loahpas movtta geahččalit. Go mánná vásiha ahte son máhttá ja mearrida, de mánná luohttigoahtá alccesis ja iežas áhpiide, ja dovdagoahtá “MUN MÁHTÁN” ! Gal dat lea oba buorre olbmui leat ilus ja duhtavaš dainnago diehtá son máhttá juoidá, ii mihkkege leat veadjemeahttun midjiide! Gal dakkár mánná lea somá mii diđošta, ja áŋggirda, iige bala ahte son ii máhte dan maid bargá! ¶
Máná eallima mávssolaččamus dáhpáhus lea stoahkan ja dainna berre ge dat leat mánáidgárddis váldoášši. Go mánná stoahká, dovddiida mánná iežas ja birrasa, ja oahppá oaidnit movt diŋggat doibmet. Gal suige mii buohkat leat oaidnán movt mánná ovttatládje njorre čázi mukkas gohppui, iige beroš vaikko čáhci golgá gohpporavddaid badjel. Mánná lea oaidnán movt rávisolbmot barget ja dál lea ieš geahččaladdame dan seammá. Leat go don imaštallan manne “buohkat” riibadit dan seammá stoahkandiŋgga/duhkorasa , vaikko leat dievva eará stoahkandiŋggat maid sáhttet válljet? Na, dainna riibadit dan ovtta stoahkandiŋgga go dat lea ožžon “heakka” dat lihkada ja dainna lea bivnnut ovdalii eará stoahkandiŋggaid mat dušše leat das. Mánná oahpá stoahkamiin, mánná geahččaladdá ja vásiha movt diŋggat doibmet, iige daga vahága jus ii buot áiggiid oaččo doaibmat nu bures, sáhttá ođđasit geahččalit. Mánná ovdána ja hárjána stoahkamiin, stoahká ja vásiha ahte diŋggat main ballá ja orrot leamen várálaččat, eai leat šat váralaččat. Jus galgá juoidá njulget, de bisseha stoahkama ja muitala movt baicca rievdadit dilálašvuođa dehe čoavdit váttisvuoa mii lea čuožžilan. ¶
Mánát sáhttet oahppat máŋga giela ja hálddašit daid bures. Máŋggagielat riikkain hupmet mánát dávjá golbma – njeallje giela. Iige oro mihkkege váttisvuođaid earuhit gielaid. Vel 2-3 jahkásaš mánát nai nagodit earuhit gielaid, go fuomášit ahte eai gulahala ovttain gielain, jorgalit nubbái. Mánát eai ane máŋggagielatvuođa váivin. Gaskaboddosaččat sáhttá “ođđa” giella gáržžidit oahppanmuni, ja nubbe giella orro leamen bázahallame dan suktii go álggos lei. Muhtin áigodaga sáhttet mánát “loanahit” nuppi giela sániid nuppi gillii ja seaguhit gielaid, muhto ii dainna dárbbat ballat. Váhnemiid ballu sáhttá heađuštit máná giellaovdáneami, nu movt mahkáš mánná gean giela álohii divvula, sáhttá garvit atnimis giela. Mánát geat eai dárbbat oahppat eambbogo ovtta giela vai gulahallet deaŧalaš olbmuiguin, eai dárbbat eanet gielaid. Giella čadno dávjá dihto olbmuide, ja dat lea geahppasit mánnái. Dávjá adno giella dihto dilálašvuođain, nu movt ruovttus lea okta giella, mánáidgárddis eará ja goalmmát giella ustibiiguin. Giella lea dakkár man vállje dan mielde man dilis mánná lea go gaskkusta. Mánná ovdána gielalaččat jus beassá hupmat gielaid iešguđetlágan dilálašvuođain, ovdamearkka dihte stoagadettiin ja meahcis. Rávisolbmot sáhttet nannet máná giela muitalusaid muitalemiin, lávlagiiguin, stohkosiiguin jna. ¶
- VBL lea čállán reivve skuvlii gos árvala makkar dieđuid váhnemat geain álget oahppit 1. luohkkái dahje váhnemat ođđa ohppiide skuvllas berrejit oažžut. VBL árvvala ahte 1. skuvlabeaivvi addojuvvojit čuvvovaš dieđut váhnemiidda: ¶
VBL árvala raŋggaštusvuogi mii lea ná: ¶
Ráhkkanahttinossodat muitala ahte lea váttis beassat vánddardanbákkus. Dan berre válljet olbmuid geain ii leat vánddardanbággu vai ii dárbbaš ođđasit válljet. ¶
Ráhkkanahttinossodat muitala ahte lea váttis beassat vánddardanbákkus. Dan berre válljet olbmuid geain ii leat vánddardanbággu vai ii dárbbaš ođđasit válljet. ¶
Oahppi biehttala bargat diimmus ¶
Oahppi biehttala ovttasbargat vissis ohppiiguin ¶
oahppi riŋge ruoktot váhnemiidda/ovddasteddjiide ja muitala maid son lea dadjan ¶
váldit oktavuođa váhnemiiguin/ovddasteddjiiguin; álggos oahppi, dan maŋŋil oahpaheaddji muitala dáhpáhusa. Jus givssideapmi/mobben joatká, gohčojuvvojit váhnemat skuvlii (sos.oahpaheaddji/oahpahusdárkkisteaddji, oahppi ja guoskevaš oahpaheaddji) ¶
Oahppi biehttala jáddadit mobiltelefovnna diimmus (ii leat biddjan nu ahte lea jaskat) ¶
Jus oahppi bálku njálggatbáhpiriid ja guoros bruvsabohttala ¶
Háhkat dárbbašlaš dieđuid ovttaskas oahppi individuala dárbbuid birra ¶
Maŋemus jagi unniduvvojedje min oahpahusdiibmologut, ja nu maiddái geahppánii oahpahis oahpaheddjiid lohku. Skuvlajagis 2001/2002 ii leat oktage oahpahis oahpaheaddji Láhpoluobbala skuvllas. Máze skuvllas leat oktiibuot guovtti virggis oahpahis oahpaheaddjit. Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvllas leat sullii 1 oahpaheaddjevirggis oahpahis sadjásašbargit. Dán skuvlajagis ii leat guhtege skuvla váikkuhangaskaoapmeskuvlan. ¶
3 bussevuoddji vudjet juohke beaivvi Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvlla ohppiid. Láhpoluobbala skuvlii vižžojit oahppit Láhpoluobbala ja Šuošjávrri gaskka ja Láhpoluobbala ja Stornes gaskka. Skábmamánu 2001 rájes álggahuvvui nuvttá skuvlasáhttu buohkaide geat orrot guhkkelis go 2 km eret skuvllas. ¶
čakčat mii čorgiimet fágaossodagaid. Doppe leat ollu áigahaš girjjit ja go girji ii leat adnon 6-7 jagis, de dat muitala juoidá. Mii divttiimet bálkásan girjjiid orrut oidnosis, vai olbmot váldet. Olles ossodaga dárbbaša ođastit, muhto mii diehtit ahte fágagirjjit leat divrasat ja diimmá jagi bušeahtain ii sáhttán investeret. ¶
Gáhkkorčorru: sosiálbálvaluslága kap. 6A mielde (das muitala bággema ja fápmogeavaheami) leat mii loahpahan geassemánus siskkáldas kurssa bargiidasamat. Jagi loahpas álggiimet ođđa turnusiin, bargit ledje fárus dán barggus ovttasráđiid luohttámušolbmuiguin. Ulbmilin lei oažžut ruđa juoksat buorebut, ja nu addit fálaldaga ođđa geavaheaddjái, ja seammás dáhkidit bálvalusa buohkaide. Mis ledje jagi 2001 loahpas 10 geavaheaddji (2000:9), geain lea psykalaš doaimmashehttejupmi, ja ahki lei gaskal 22 – 57 jagi. Iešguhtege dárbbaša bálvalusa iešguđet ládje. Turnusbargit fállet maiddái beaivefálaldaga 7 geavaheaddjái, mas 4 ožžot eanas fálaldaga beaiveruovttus. Mii doalvut borramuša geavaheddjiide suohkanis. Mii leat bures jođus mielbargiságastallamiiguin. ¶
Luodda bálvala unnimusat 5 viessodoalu ¶
Luodda bálvala suohkanlaš rusttega dahje eará mas suohkanis lea beroštupmi ¶
Luodda bálvala unnimusat 5 viessodoalu ¶
Luodda bálvala suohkanlaš rusttega dahje eará mas suohkanis lea beroštupmi ¶
skuvla geahččala láhčit dorvvolašvuođa ja oažžut ohppiid loaktit áiggi dan bokte go ásaha positiiva ohppiiddoaimmaid ja fágaidgaskasaš ovttasbarggu. ¶
Maŋemus jagi unniduvvojedje min oahpahusdiibmologut, ja nu maiddái geahppánii oahpahis oahpaheddjiid lohku. Skuvlajagis 2001/2002 ii leat oktage oahpahis oahpaheaddji Láhpoluobbala skuvllas. Máze skuvllas leat oktiibuot guovtti virggis oahpahis oahpaheaddjit. Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvllas leat sullii 1 oahpaheaddjevirggis oahpahis sadjásašbargit. Dán skuvlajagis ii leat guhtege skuvla váikkuhangaskaoapmeskuvlan. ¶
3 bussevuoddji vudjet juohke beaivvi Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvlla ohppiid. Láhpoluobbala skuvlii vižžojit oahppit Láhpoluobbala ja Šuošjávrri gaskka ja Láhpoluobbala ja Stornes gaskka. Skábmamánu 2001 rájes álggahuvvui nuvttá skuvlasáhttu buohkaide geat orrot guhkkelis go 2 km eret skuvllas. ¶
čakčat mii čorgiimet fágaossodagaid. Doppe leat ollu áigahaš girjjit ja go girji ii leat adnon 6-7 jagis, de dat muitala juoidá. Mii divttiimet bálkásan girjjiid orrut oidnosis, vai olbmot váldet. Olles ossodaga dárbbaša ođastit, muhto mii diehtit ahte fágagirjjit leat divrasat ja diimmá jagi bušeahtain ii sáhttán investeret. ¶
Gáhkkorčorru: sosiálbálvaluslága kap. 6A mielde (das muitala bággema ja fápmogeavaheami) leat mii loahpahan geassemánus siskkáldas kurssa bargiidasamat. Jagi loahpas álggiimet ođđa turnusiin, bargit ledje fárus dán barggus ovttasráđiid luohttámušolbmuiguin. Ulbmilin lei oažžut ruđa juoksat buorebut, ja nu addit fálaldaga ođđa geavaheaddjái, ja seammás dáhkidit bálvalusa buohkaide. Mis ledje jagi 2001 loahpas 10 geavaheaddji (2000:9), geain lea psykalaš doaimmashehttejupmi, ja ahki lei gaskal 22 – 57 jagi. Iešguhtege dárbbaša bálvalusa iešguđet ládje. Turnusbargit fállet maiddái beaivefálaldaga 7 geavaheaddjái, mas 4 ožžot eanas fálaldaga beaiveruovttus. Mii doalvut borramuša geavaheddjiide suohkanis. Mii leat bures jođus mielbargiságastallamiiguin. ¶
Eará ášši lea ahte áššemearrádus 13/03 ii čuovo dálá fápmofoandda njuolggadusaid. Ággan dasá lea ahte foandakápitala ferte atnit namuhuvvon ruhtadeapmái, ja dát lea njuolggadusaid vuostá. Mearrádusat fertejit danin rievdaduvvot. ¶
Jahkedieđáhus muitala jagi 2002 doaimma oanehaččat. Mii leat sierra namuhan erohusaid dahje diliid olggobeali dábálaš doaimma, muhto unnit deattuhan dábálaš doaimmaid čilget. ¶
Pedagogalaš plánen ja árvvaštallan Ahte ossodagat ieža ráhkadit plánaid Ahte pedagogalaš sisdoallu hukse fágalaš gelbbolašvuođa nala Ahte mánáidgárddis lea ovttaoaivilvuohta muhton prinsihppaid birra pedagogalaš barggus Ahte sisdoallu hukse fáttá nala mii bistá muhtun áiggi Ahte mánáidgárdi ráhkada oktasaš plánaid Ahte árvvoštallanbarggu áigemearit dollojuvvojit Ahte mánáidgárddis lea árvvoštallanplána Ahte plánat ráhkaduvvojit árvvoštallanbarggu vuođul Ahte plánat ja árvvoštallan duođaštuvvojit dakkár vuogi mielde ahte buohkat daid oláhit Ahte plánat leat guhkitáiggeplánat Man ovttaoaivilis lean čuoččuhusain Man dehálaš čuoččuhus lea ¶
Dihkki ja monit leat dábálaččat vuovttain gittá oaiveasi lahká. Sáhttá leat váttis fuobmát dihkiid, muhto dihkkečohkumiin, dahje stuoridanlásiin manná bures. Doala vilges báhpira oaivve vuolde ja gálge dihkkečohkumiin. Jus mánás leat dihkit de dan fuobmá dáinna lágiin. Dákkár čohkuma oastá apotehkas. Doppe maiddai oažžu oastit reseptakeahtes dálkasiid mii váldá eret dán sojiidhis divrri. Lea DEHÁLAŠ iskat olles oaivvi. Erenoamažit ferte geahččat beljjiid duohken ja mánáid niskkis. ¶
Son čiŋada dahje fiidne iežas mihá eambbo, geahččala leat hui tøffan ja čeahppin ja somán, ruvssodaddá dávjá, eandalii jus hupmet su birra geasa lea ráhkásnuvvan, boalbasaddá du oainnu. ¶
Gárggoluobbala camping ANS Berit Anne Bueng bokte ohcá oažžut dárjudanlobi vuovdit vuollaga (2,50-4,75 %) ja viina (7-22 %) áigodahkii 31.03.00 – 31.03.2004. ¶
Gárggoluobbala camping ANS lea campensadji mas leat barttat ja caravanesajiid. ¶
Dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalus ávžžuha addit Gárggoluobbala campingii lobi dárjudit vuollaga ja viina gitta diibmu 01.00 rádjái árgabeivviid ja diibmu 03.00 rádjái lávvordat’ ja sotnabeai’ čuovganeapmái. ¶
Gárggoluobbala camping ANS Berit Anne Bueng bokte oažžu dárjudanlobi vuovdit vuollaga (2,50-4,75 %) ja viina (7-22) áigodahkii 31.03.00 – 31.03.2004, Berit Anne Bueng lea ovddasvástideaddji ja su sadjásaš lea Marit Berit Bueng, ja dainna eavttuin ahte ovdal suoidnemánu 1. b. 2000 ovddasteaddji ja su sadjásaš ceavziiba máhtolašvuođa-geahččaleami mii mearriduvvui Alkohollágas miessemánnu 16. b. 1997, ja ahte ohccis leat heivvolaš biebmoguossohan- ja dárjuhanlanjat dohkkehuvvon Lágas borramušdoaimma birra, ja ahte ovddasteaddji ja su sadjásaš deavdiba lágaid rihkutkeahtesvuođa gáibádusaid maŋemusat suoidnemánu 1. beaivvi 2000. Dárjudan-lohpi addojuvvo guossohan-áigemeriin mearriduvvon suohkanlaš njuolggadusain alkoholalaš juhkamušaid vuovdit ja dárjudit Guovdageainnu suohkanis. ¶
Dán oasi álggaha oahpaheaddji muitalemiin juoidá iežas nana beliid birra. Oahpaheaddji sáhtálii veahá ohppiide addit ipmárdusa makkár dovdu lea olbmos go čuodjalit /čudjosit muitala iežas birra maid son lea čeahppi bargat ... ¶
Biera muitala iežas áigut váldit fágaiskosa (fágareivve). Kari dadjá iežas váldime ¶
Lea dan dihte dehálaš ahte mii rávisolbmot leat das ja čájehit duohta beroštumi dasa máid mánná muitala midjiide. Positiivva diehtu ruovttoluotta dahká ahte áinnas imaštallá ja geahččaladda viidásit. ¶
Lea válljejuvvon rámmaplána kapihttala 5.2.4 ja 6.4.4 vuođul. Go máná identitehta ovdána, lea dehálaš ráhkadit ipmárdusa das ahte olmmoš lea čadnon lundui. Lea maiddai min bargu ovdánahttit máná árvvusatnima ja gullevašvuođa lundui. Luonddudieđa lea dehálaš oassi min kultuvrras ja das lea stuora mearkkašupmi min eallinvuohkái, dan dihte hálidit juo mánáidgárddis gaskkustit oktavuođaid luonddus. Mii hálidit maiddai boktit imašteami ja beroštumi mánás, manne báitet nástit seavdnjadasas, ja nu ain. ¶
Mis lea juovlakalender mii muitala máid galgat bargat iešguhtet beaivvi, ovdamearkka dihte ahte Ole áddjá boahtá ja muitala máid sii barge juovlaruohta go orro duoddaris lávus. Eará beaivvi soaitá čuožžut ahte galgat láibut bihpporgáhkuid jna. ¶
Skuvla árvala sisaváldima. ¶
ođđasiid muitala prošeavttas ¶
Sylvia muitala ahte visot mánát eai soaitte šaddat govaide min girjjiide. Fertet geahččat motiivva, kválitehta jna. ¶
Boazodoalu mohtorjohtolaga boazodoalu oktavuođas eat bearehaga digaštala dán oktavuođas, danin go Láhka boazodoalu birra addá vuodjinfápmudusaid ealáhussii. ¶
Kultuvrralaš gulahallan Dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid ja sápmelaččaid gaskasaš kultuvrralaš gulahallanváttisvuođat šaddet das go bargit eai dovdda eaige ádde sámiid duogáža ja sin jurddašan- ja eallinvuogi. Sámi kultuvrii gullá maiddái teknologalaš modernitehtta, mii ovttastuvvo vuosttažettiin sámi, iige norgga stuorraservodaga árvvuiguin. Nuppe dáfus leat dán áigge maid ollugat, geaid ruohttasat leat sámi birrasiin, muhto geat ieža eai šat meroštala alcceseaset sámi identitehta. Máŋgasat ballet deaivvadeami norgga bargiiguin, earret eará dearvvašvuođa- ja sosiálabargiiguin. Dasa lea váikkuhan dáruiduhttinproseassa garra deaddu ahte buohkat galget leat seammáláganat. Boađusin leat máŋgga buolvvas identitehtaváttisvuođat ja heajos iešdovdu. Nubbi, mii váikkuha, lea ahte dearvvašvuođa- ja sosiálabargit barget geavaheaddjiiguin dakkár vugiiguin, mat leat sámi kultuvrra dáfus apmasat. Sámit soitet erenoamážit amašit norpmaid, mo geavaheaddjit galggašedje láhttet ja ásahusviesuid fysihkalaš iešvuođaid, nugo guhkes váccahagaid ja oktasašvuođa váiluma. Sámi ássiin lea nana árbevierru veahkehit ieš iežas persovnnalaš fierpmádagaid vehkiin. Dan láhkai sii eastadit dearvvašvuođaváttuid ja čovdet persovnnalaš váttisvuođaid. Sápmelaččat sáhttet vásihit váttisin oažžut dearvvašvuođa- ja sosiálalágádusa doaibmat ovttas sin resurssaiguin, nu ahte dat dievasmahtášedje guhtet guoimmiset. Dearvvašvuođa- ja sosiálabargit sáhttet eahpidit lagaš birrasa álbmotdálkkodeami ja vuoiŋŋalaš doarjaga. Olmmoš sáhttá dan geažil dovdat, ahte ferte válljet, geavahago almmolaš bálvalusaid vai viežžágo fámuid lagaš birrasistis ja kultuvrrastis. Boađusin sáhttá leat ambivalensa dahje passiviseren. Erenoamážit psykososiála váttisvuođaid oktavuođas sápmelaččat luhttet dábálaččat eambbo lagaš birraseaset. Máŋgasat eai jáhke, ahte fidnomáhtolaš veahkkeapparahtta sáhttá áddet sin dili. Muhtumat válljejit njulgestaga eallit bákčasiiguin ja váttisvuođaiguin ozakeahttá veahki. Fágabargiid váilevaš giella- ja kulturmáhttu sáhttá ráddjet bálvalusaid čađaheami, ja hehttet gulahallama ja ovttasbarggu bargiid ja sámi geavaheaddjiid/lagaš olbmuid gaskka. Juos ii gulahala albmaláhkai, lea váttis oažžut geavaheaddjiid oahppat, hárjehallat ja veahkehit ieš iežas. Muhtin sámi geavaheaddjiid hárrái vásset áiggit, ovdal go sii luohttigohtet dearvvašvuođa- ja sosiálabargiide, ja sii sáhttet ovdanbuktit váttisvuođaid eahpenjuolgga. Danin sáhttet konsultašuvnnat ádjánit. ¶
Norgiin ja áigu dan vuođul árvvoštallat, galgágo nannet guovddáža johttidoaimmaid ja -bagadeami ja telemedisiinnalaš gáiddusrávvema ja -dikšuma. Dan olis ferte maid geahččat eará sámeguovlluid dárbbuid. Guovddáš sáhtášii maid oažžut guovddášrolla fágalaš ovddideamis, oahpahusas ja dutkamis, mas lea sámi perspektiiva, gč. doaibmaplána oasi 4.3. Jus Kárášjoga spesialistadoavtterguovddáš, psykiatriija ja dearvvašvuođadutkan sajáiduhttojit ovtta sadjái, de sulastahttigoahtá dat sámi álbmoga našunála dutkan-, fágaovdánahttin- ja dearvvašvuođabálvalusguovddáža, gč. plána osiid 3.5 ja 4.3. Dalle lea áigeguovdil árvvoštallat oktasaš hálddahusdoaimmaid, oktasaš oahpahusa jna. Guovddáža fágabiras háliida dasa lassin lasihit spesialitehtaid logu. Helse Nord galgá árvvoštallat dárkilit, dárbbašago sámi álbmot bálvalusfálaldagaid lasiheami ja sierranahttima gáržžes spesialistaresurssaid jierpmálaš geavaheami hárrái. Romssa guovllubuohcceviessu lea jagi 1995 rájes ovddidan prošeavtta, man namma lea «Flerkulturelt sykehus. Samisk servicesenter» - Máŋggakultuvrralaš buohcceviessu. Sámi bálvalusguovddáš (dálá namma lea Sámi ossodat). Prošeavtta ulbmil lea dorvvastit sámigeavaheaddjiide nu guhkás go vejolaš bálvalusaid iežaset gillii. Bálvalusbargit galget maid dovdat ja gudnejahttit sin kultuvrralaš duogáža. Leat álggahan doaimmaid, maiguin oahpahit bargiid, juohkit dieđuid, ásahit dulkonrutiinnaid ja dahkat sámi kultuvrra oainnusin. Vásset áiggit, ovdalgo máŋggakultuvrralaš perspektiiva láddá nie stuorra organisašuvnnas. Ferte bargat vel ollu, ovdalgo dat lea ovttaiduvvan ossodagaid beaivválaš bargui. Ovttasbarggu dábálašdoavtterbálvalusain galgá nannet, nu ahte buohcceviesus dovdet geavaheaddjiid dárbbuid juo dalle go sii bohtet, gč. kapihttala 2.4 dulkoma birra. Romssa guovllubuohcceviessu lea bargamin dáinna áššiin. Romssa guovllubuohcceviessu lea ovttasráđiid Hársttá ávvudoaluiguin (festspillene i Harstad) lágidan multimediashow, man namma lea «Sámi girjásvuohta» . Dat čájeha, man sierralágan sámi identitehtta sáhttá leat iešguđet birrasiin. Dearvvašvuođabargit fertejit dovdat máŋggadáfotvuođa, nu ahte geavaheaddjit ja sin dárbbut eai báze gulakeahttá. Materiála geavahuvvo siskkáldas oahpahussii ja eará buohcceviesuin ja dearvvašvuođaásahusain lea vejolašvuohta geavahit dan. Romssa guovllubuohcceviesu prošeavttas deattuhit ovttasbarggu gielddadoaktáriiguin olles guovllus, gos pasienttaid sáddejit buohccevissui. Dan láhkai sáhttet buohcceviesus ráhkkanit dulkondárbui juo dalle go pasienta boahtá. ¶
gelbbolašvuođa sámi diliid birra. Ovdamearkka dihte Narviikka buohcceviessu sáhtášii doaibmat guovllu čanussadjin julev- ja márkasámiid hárrái. Sáhttá leat áigeguovdil gokčat ovttaskas, Finnmárkku olggobeale virggiid goluid, maiguin ásahit dakkár gelbbolašvuođa. Dat galget dalle gullat geatnegahtti fierpmádahkii, man guovddážis leat Kárášjoga MNP/Leavnnja DPS. Osiin gelbbolašvuođaguovddážiidda juolluduvvon ruđaiguin sáhttá maid ruhtadit sadjásašgoluid hospiterema oktavuođas dahje lassigoluid, mat Kárášjogas/Leavnnjas šaddet joatkkaoahpus. Eará doaimmaid sámiid várás galget gielddat ja fylkkat ieža ruhtadit, gč. mielladearvvašvuođasuodjalusa oppalaš nannema, mii lea ovdanbukton Sd.prp.nr. 63:s (1997–98). Lea hui mávssolaš, ahte maiddái eará gielddat go dat, mat gullet Kárášjoga MNP/Leavnnja DPS doaibmaguvlui, árvvoštallet, berrejitgo sámi geavaheaddjit geavahit dáid fálaldagaid. Sis-Finnmárkku áŋgiruššamiiguin sáhttá nannet dakkár fágaolbmuid rekruterema, geain lea sámi duogáš dahje gelbbolašvuohta. Nubbi dehálaš guovllupolitihkalaš doaibma, mas sáhttet leat buorit čuovvumušat maiddái psykiatriijai, lea Romssa áŋgiruššan dálkkasdieđaoahpu ovdii. Bálvalusfálaldagas váilot dattetge psykologat. Romssa guovllubuohcceviesu psykiatriijaossodat bálvala sámi álbmoga goalmmát linnjás. Ásahusas lea universtitehtaklinihkkan maiddái guovddášrolla sámi mielladearvvašvuođasuodjalusa dutkamis ja ovdánahttimis, ja dat ovttasbargá Sis-Finnmárkku gelbbolašvuođaguovddážiiguin. Departemeanta eaktuda, ahte dat ovttas kártejit gelbbolašvuođa, mii bargiin lea dál, ja dasto álggahit sámi (kultuvrraidgaskasaš) mielladearvvašvuođasuodjalusa guhkes áiggi ovdánahttinprográmma. Psykiatriijaossodaga fágabiras čađaha ovttasráđiid Leavnnja DPS:in sámi geavaheaddjiiskkadeami. Dan oktavuođas almmustahttojit máŋga fágaartihkkala. Iešguđet fylkka fylkkadoaktáriid ráđđeaddit, geat rávvejit gielddaid mielladearvvašvuođabarggus, berrejit leat mielde loktemin gielddaid ja spesialistaásahusaid gelbbolašvuođa sámi diliid birra. Dan sáhttá ollašuhttit ovttasráđiid Sis-Finnmárkku/ Romssa guovllubuohcceviesuin. Romssa guovllubuohcceviesu psykiatriijaossodat ovttasbargá Sámi ossodagain, ja fállá sámegiela dulkoma diehtojuohkindoaimmahagas ja registrerenkantuvrras. Dán láhkai vuostáiváldet sámi geavaheaddjiid juo álggu rájes sámegillii. ¶
Bysantihkalaš girječálli Prokopios guhte válddahalai skandinávalaš njárgga 500-logus, muitala eallasit sápmelaččaid, daid nugohčoduvvon "skridfinner" iid ealáhusheivehallama birra. Eai sii atnán biktasiid eai ge skuovaid. Eai juhkan viinnii, eai ge borran eananšattuid. Dievddut eai gilván eatnama, ja nissonolbmot eai máhttán botnit eai ge gođđit. Baicca bivde, sihke nissonat ja dievddut. Dain hirbmat váriin ja mehciin sin guovllus lei earenoamáš vallji sihke elliid ja eará dáfus. Sii borre daid elliid máid godde, ja náhkiid atne bivttasin (rievdatkeahttá maidege dain), dan dihte go sis ii lean mas dahje mainna goarrut. Dan dihte čatne náhkiid oktii suonaiguin, ja gárvvuhedje oba goruda daiguin (Haetta 1976:10). ¶
Ottar muitala hui čielgasit iežas ja su láhkásaččaid buresbirgejumi vuođu. Sámi resursageavaheapmi lei vuođđun dása, dan dihte go sii riggo sápmelaččaid máksin vearuin. Dán håløygaid deaŧaleamos riggodatgáldu válddahallamiin 800-loahpageahčen oaidnit dalá sámi johtalan- ja bivdokultuvrra ekonomalaš vejolašvuođaid. Nu lei ge dát vuođđun vuosttaš gálvovuovdimii doppe máid dál gohčodit Davvi-Norgan, ja mainna Hålogalándda stuora eanandoallit duođai riggo. Sámi náhkkegálvvut ledje dán gálvovuovdimis áibbas guovddážis (Brøgger 1931: 32-38). ¶
Jus geahččat goas álggos dát rievdadeapmi álggii, de ii leat jáhkehahtti ahte lea boarráseabbu go 1200-logu rájes. Islándalaš čálus "Rimbegla" namuhuvvon jahkečuođis, muitala ahte Málatvuotna (Malangen) earuha dáčča eanandolliid ja sápmelaččaid. Doppe daddjo maid áhte Lenvikas lei máilmmi davimus girku (vrd. Brøgger 1931:40). Dáid cealkagiid berre deattuhit garrasit. Dan áiggi han lei karelalaš-novgorodalaš viidáneapmi. Dalle eai livčče islándda dahje norgga bealis gávildan dáčča álbmoga dahje norgga ásahusaid davvelis . ¶
Dáidet leamaš buorit ekonomalaš vejolašvuođat gávpemárkanguolásteapmái 1500-logu rádjái. Dát lea deattuhuvvon earret eará ovtta boarráseamos čállojuvvon Finnmárkku válddahallamis. Lea alimusbisma Valkendorf gii muitala pávai, ja lea várra čállon 1512:s. Guollebivddu haga ii livčče dáččaássan leamaš Finnmárkku rittuin: "Ii livčče orohahtti risttalaš Olbmuide dan eatnamis, jus Guollevallji ii fillešivčče Olbmuid ásaiduvvot dohko,..." (Valkendorf 1901: 6). ¶
Dás muitala eanas ain johtalanheiveheami birra. Namuhuvvon oaiveealáhusosiid gálvvut, fanashuksen, bivdu ja guolásteapmi, ledje maid oasit márkanekonomalaš heiveheamis. ¶
Jens Petter Nielsen oaivvilda Álttávuona (Altafjorden) čállosiid vuođul ahte vuotnabivdu lei mearrasápmelaččaid oaiveealáhus 1500-logu loahpageahčen, ja stuoraguolástanáiggi geažil eai dárbbašuvvon šat jahkodagaid mielde johtit (Nielsen 1990: 78). Peder Claussøn Friis namuha maid 1500-logu loahpageahčen sámi gullevašvuođ goikeguollevuovdimii. Son muitala ahte sápmelaččat eai ieža borjjastan Bergenii guliiguin, muhto vuvde dan njuolga gávpeolbmáide (Claussøn Friis, 1881: 404)- dahje nu go leat gullan, vuvde goit dan máid ruoŧelaččat eai oastán. ¶
Márkanguolásteami dilli hedjonii vel eambbo 1600-logus. 1630 birrasiid šattai dilli earenoamáš váttis. Finnmárkku guolásteaddjit šadde máksit 10 voaga (1 våg: 17,95 kg) guoli ovtta jáfofárpala ovddas. Dušše golbmalot jagi das ovdal mákse 3-4 voagain seammá meare jáfuid. Juste dáid jagiid bihko ge nealggi muhtun diggebáikkiin Finnmárkkus (Nielssen 1985: 123). ¶
Láikivuođagovvideapmi ovdalis lei oalle govvideaddji ovdamearkan dan negatiivvalaš oidnui mii davjá lea čállosiin dáčča ealáhusheiveheami birra 16- ja 1700-logu Finnmárkkus. Doppe čállet ee. ahte rivgut eai báljo searvan guollebivdui, dahje sii ledje čuorbbit eará bargguin. Okta gii ii čále nu, lea Hammerfeastta suohkanbáhppa Harboe. Son muitala go 1720-logus sáhtii dáhpáhuvvat go geasset ledje unnán bargoolbmát, viššalepmosiid gaskkas sáhtii eamit njammi máná váldit mielde, ja sugai dan botta go isit bivddii (Harboe, alm. 1952: 20). ¶
Dan dihte várra válddahallá Schnitler dáččaid dili 1750 birrasiid prinsihpalaččat riekta. Son muitala namalassii ahte sii ásse báljes báktelágan sulluin ja mearragáttiin. Doppe lei unnán rássi ii ge veahá ge vuovdi. Sii bolde darffi. Olu barggu ja várálašvuođ čađ šadde guhkás mannat vuonaid dahje meara rastá viežžat suinniid, jeahkáliid, boaldámuša ja huksenávdnasiid nannamis (Shcnitler III alm. 1985: 108). ¶
Son muitala sápmelaččaid leamaš sirrejuvvon dáččain sihke eallinlági, ássanguovlluid ja ealáhusgeavaheami dáfus. Oktan ovdamearkan lea go sámi nieiddat dávjá iežaset šibitdoaluin álge "...paa egen haand at leve af Creature..." . Sámi nuorat eai háliidan bálván mannat earáide go iežas čeardda olbmuide (Harboe alm. 1952: 11). ¶
Ii lean dušše Hammerfeastta guovllus gos muitaluvvo sápmelaččain leamaš oalle olu mearridanvuoigatvuohta dasa geat sin guovlluide sáhtte ásaiduvvot ja gos dáčč ásaidupmi lei sápmelaččaid lobi addima duohken. Muosátguovllus lea eará, veahá ođđasit gáldu, mii muitala seammá dili bira. Lea ámtamánni Collett gii muitala 1757:s ahte orro dušše sápmelaččat dalle Muorralvuonas (Snefjord) ja Jáhkovuonas (Revsbotn). Ovdal ledje gal orron dáččat maid doppe, "jus soabadedje sápmelaččaiguin" (Collett 1757: 17). Dás sáhttá vuhttot ahte dáčča ássan, goit dán vuotnaguovllus, galggai muhtun ládje šiehtadallot sápmelaččaiguin geat ásse doppe. ¶
Sámi dievddut ja rivgut eai goasse náitalan oktii, muhto dáččat gal dávjá náitaladde sámi nissoniiguin, muitala váldi Hans Paus 1760-logus. Dákkár náittusdilis lei dávjá hui čielga boađusin ahte dáččat assimilerejuvvojedje sámi servvodahkii "forbinde sig til den findske levemaade og regne sig blant Finnealmuen" (Paus sullii 1760: 272). ¶
Njuorju ja morša orrot leamaš deaŧaleamos mearaeallit. Njuorjjus leat maid hui olu ja válddahalli namahusat. Daid bivde bissuin, šluppohiin ja ruovdevuokkaiguin. Leem muitala Várjjatsápmelaččaid ovdal bivdán bossuid iežasetráhkaduvvon bivdoneavvuiguin. Finnmárkku vuonain ledje maid olu nissut. Nissubirgui liikojedje sihke sápmelaččat ja dáččat. ¶
Olu iešguđetlágan lottiid, earenoamážit állaha, bivde borramuššan. Rievssat lea goitge dat loddi mii eanemus lea váikkuhan Finnmárkku sápmelaččaid ekonomijai maŋimus čuođi jagiid. Rievssat lea dieđusge Leema čállosis mielde. Muitala leamaš olu rievssahiid. Dábálaš bivdovuohki lei gárdut dálvet (Leem 1767: 187, 190, 192, 199, 200, 203, 206, 221, 222, 225, 302). ¶
Leem muitala ahte ledje heaitán bivdimis gottiid sáittiin fatnasis duottarjávrriin. Rikkis duottarsápmelaččat bivde hárve. Eai sii astan eaige dárbbašan bivdit. ¶
1700-logu loahpageahčen lei ain álmmolaš poltihkkan veahkehit ja bures vuostáiváldit kvenaid. Ámtamánni Sommerfeldta cealkámušas 1796:s boahtá maid dat ovdan, go nealggi geažil ledje olu kvenabearrašat boahtán Áltái. Son muitala hui positiivvalaččat kvenaid birra. Ruoŧa karelat dahje kvenat ledje dohkálaš olbmot. Sii ledje luonddus dearvašat, stuorašattogat ja jierbmát. Sii ohppe jođánit guolástit, ja ledje bures hárjánan gilvit eatnama. Oallugat rávis dievdduin ledje viessohuksejeaddjit, ja muhtumat ledje roavvarávddit. Nissonat máhtte dábálaččat sihke botnit, čuoldit ja báidnit. Dákkár olbmot galggaše Sommerfeldta oainnu mielde leahkit buresboahtin buot riikkaide gos eai lean doarvái ássit. Earenoamážit guoskkai dat Finnmárkui, gos oaiveváttisvuohtan lei olmmošvátni. Guollás mearragáttit han sáhtte biebmat olu eanet olbmuid go dalle ledje doppe (Qvigstad 1921 17). ¶
Muhto dilálašvuođat ledje rievdan. Luossabivddu dološ ortnet lei nohkagoahtán. Dánskanorgga eiseválddiid doarjagiin gáibidii Buolbmágii ásaiduvvan eanandoalli, "Hinrich Ersson" , Bajit-Durdnosa suohkanis eret, bivdit beassat maid Skoarrojoga bajábealde. Son lei lobi ožžon ásaiduvvat 2-3 km Skoarrojoga vuolábeallái, dárkileappot muitaluvvon Buolbmátsullui (Polmakholmen), dahje "Polmacksari" movt diggegirjái lea čállojuvvon. Dán lobi fertejit dánska-norgga eiseválddit addán 1733:s dahje 1734:s. Buolbmátsullo guovlu orru goitge leamaš deaŧalaš bivdobáikin Ohcejohsiidda (ja Anársiidda) olbmuide, go fásta ásaidumi lobi addin lea njuolgut čuohcán sin guollebivdui doppe. Diggeoasseváldit eai lean váibmoláđđásat duomuin dán dáfus. Sii einnostedje dán lobi oktan dánskalaččaid eará heajos doaimmaiguin, billistit ja goaridit sin ovdii( "totala undergång och fördärf" .) ¶
ealáhusdoaimmaide, ovdamearkka dihte bivdui. Dán oainnu oaiveosiide lea ea.ea Svein Tønnesen guorrasan (Tønnesen 1979: 59). Gáldut huksejit čielgasit váidalusaid nala mat bohte muhtun vuotnaguovlluin 1600-logu loahpageahčen, go duottarsápmelaččat báhkkejedje sin guovlluide. Ledje Ohcejoh-, Ávjovári- ja Guovdageainsiidda duottarsápmelaččat. ¶
Siseatnama ruoŧa duopmoválddi guovllus oaidnit maid boazodoalloviiddideami riddoguovllu sámisiiddain siseatnama guvlui. Ovdamearkka dihte muitalii Guovdageainnu diggeálbmot jagis 1700 ahte muhtumat "norgga" sápmelaččain, geat eai máksán vearu Ruŧŧii, dálvet johte dohko bohccuideasetguin (SI 1981, oassi IV: 2). Dađistaga váidališgohte siseatnansápmelaččat dan boazodoalu nala mii riddo - ja vuotnaguovlluin lei siskelis. Movt heive dasto dat? ¶
Dáid sápmelaččain nala váidaluvvo máŋgga vuotnaguovllus sullii 1690:s. Eahpitkeahttá lea sin boazodoallu okta vuođđoosiin dan boazodollui mii dál lea Finnmárkkus. Ovdamearkka dihte lei johtinmálle dalle juo sullii seammá go dál. ¶
Knag muitala buot girkosuohkaniin, earret ovttas, boazodoalu leamaš oktan sámi vuođđoealáhussan mearragátte- ja vuotnaguovlluin, lotnolasat bivdduin, šibitdoaluin ja guolástemiin, vrd. gov. 5.2 maŋŋelis. Suohkan mii lea sierralágan lea Láhppi suohkan, gos muđui maid muitaluvvo hui unnán sámi ealáhusdoaimmaid birra. Knaga dieđuid mielde sáhttá navdit ahte hui oallugiin Finnmárkku vuotnaguovllu sápmelaččain ledje bohccot. Áltá várra lei earret, vaikko boazo gal maid doppe lei deaŧalaš. ¶
Gov. 5.3: Dáčča boazodoallu/ Gottit sulluin. 1694 Boazogehččiid bálkáheapmi muitala ahte boazodoallu ii lean dáppe ge oassin dáččaid ealáhus- ja eallinlágis. Einar Niemi dieđuid mielde ledje Čáhcesullo dáččain bohccot nu guhká go sullii 1700-logu gaskkamuddui (Niemi 1983: 300). 1600-logu loahpageaži gáldut eai muital man boaris dát boazodoallu lei. ¶
Knaga oainnu mielde lei Máhkarávju oassin Porsáŋggusápmelaččaid geasseorohagas. Oalle sihkkarit lei dat sin geasseorohat. Adealera dieđut 1690:s čájehit Finnmárkku boazodoalu ovdáneami dan áigge, go muitala ahte Porsáŋggusápmelaččat dálvet manne nu guhkás siseatnamii ahte riiddáskedje ruoŧa duopmoválddivuloš siseatnasiiddaid olbmuiguin. Porsáŋggusápmelaččat han váidaledje go eai hehttekeahttá beassan viidánit nu guhkás siseatnámii go háliidedje. Siseatnansápmelaččat ( "svendske fieldfinner" ) nihtte ges váldit sis sihke bohccuid ja bissuid, jus manne menddo guhkás siseatnamii bivdit (Adealer 1938: 298). ¶
Fálesnuori guovllu birra muitala P. Harboe olu Hammerfeastta suohkana čilgehusas 1720- jagiin. Son duođašta 1690-jagiid manu. Iežas suohkana dárkilis olmmošlohkamis namuha son guhtta bearraša Hámmerfeastta várresápmelažžan, dahje "Fieldlapper til Hammerfest" , nu go son gohčoda sin (Harboe alm. 1952: 469). Eai báljo sáhte leahkit eará bearrašat go Fálesnuorisápmelaččat geat johttidillái leat álgán. ¶
Dán vuođul livčče galgan 51 riddo- ja vuotnaguovllu boazodoallobearrašat geain siseatnamis lei dálveorohat, oktiibuot 10 460 bohccuin. Muhto dás leat maid goabbátlágan logut Shcnitlera loguid ektui. Son ges muitala Finnmárkku suohkaniin Várggáid rájes oarjjás, 64 privatiiva boazosápmelačča ( "Field-Finner" ) (Schnitler III alm. 1985: 58). Goabbatláganvuođain beroškeahttá, logut goitge govvidit dili. Dat čujuhit dasa ahte 1750 birrasiid lei riddoguovlluide gullevaš boazodoallu seammá olu ovdánan go siseatnanguovlluide gullevaš boazodoallu. ¶
Schnitler anii boazosápmelaččaid eallinlági ollislaččat hui buorren. Sii elle eambbo friddjavuođas go mearrasápmelaččat ( "meere Frihed og Ledighed" ). Ovdamearkka dihte eai dárbbašan sii meara nala dálvet vuolgit borramuša dábuhit. Lei maid čielggas ahte nu guhká go boazosápmelaš bohccuidisguin birgii duoddaris, de ii gal mearrasápmelažžan álgán ( "...giver han sig ikke til Søe-Finn" ). Dát čilgehus guoskkai norgga boazosápmelaččaide ( "Norske Field-Finner" ), muhto Schnitler čuoččuhii ahte siseatnansápmelaččat elle seammaládje (Schnitler III alm. 1985: 57). ¶
Finnmárkkulávdegoddi 1825-26:s, mii galggai "Finnmárkku Bajásčuožželemiin" ( "Finmarkens Opkomst" ) bargat, oaččui máŋgga báikkis ámttas váidálusaid bohccuid nala geasseorohagain, mat mahká billistedje gittiid. Váidaleaddjit čuoččuhedje dán ággan ahte boazosápmelaččat eai guođohan bohccuideaset (Budstikken 1830: 249). Dáid váidalusaid vuođđun sáhttá leahkit lassáneaddji olmmošlohku ámttas. Dan geažil váldojuvvojedje ođđa orrunbáikkit, giettit ja meahcceládjogiettit atnui. De lassánedje riidofáttát. Heajos dahje váilevaš áidumat dieđusge maid dagahedje soahpameahttunvuođaid ja riidduid. ¶
Johtinvuoigatvuođa heaittiheapmi šattai duohtan 20 jagi guhkkosaš šiehtadallanáiggi maŋŋel, mas okta oaivefáttáin lei lappekodisilla dilli maŋŋel go Suopma 1809:s lei sierranan Ruoŧas, ja lei šaddan stuorafyrstagoddin ruošša cára vuollái (vrd. Palmstierna 1932). Guhkes šiehtadallamiid loahpageahčen dagai ruoŧa-norgga bealli áibbas unnán boazosápmelaččaid rivttiid bealušteamis, juogo duohta ealáhusdárbbu bealis mii lei, dahje lappekodisilla doarjagiin. Orru dego Ruoŧa-Norgga beales loahpas ledje atnigoahtán juonalaš ovdamunnin ahte Ruošša-Suopma nu garrasit barggai sihkkarastit suoma sámiid guolástanvuoigatvuođaid ja -vejolašvuođaid Várjjatvuonas. Dáinnalágiin sáhtii beassat "Ruošša" oktavuođas, mii sisttisdoalai sápmelaččaid guovtteguvlui johtinrievtti. Ruošša ballu dovdui juo bures. Ámtamánni cealkka ruošša-suoma oainnu birra muitala olu: "Duoid Sápmelašduonaid dihte ii duođas bijaše Eatnama ja Almmi johtui, eambbo go eará Ulbmilat leat duohken, máid dainna vigihisvuođain čiegadit" (Palmstierna mielde 1932: 365) Stuorapolitihkalaš beroštumit šadde mearrideaddjin. Ráji rastáfárren sápmelaččaid beroštumit jávke oalát dán dilis. ¶
Dákkár olggosfárremat mat dás muitaluvvojit, čájehit muđui hui juste riddosámi guovlluid olmmošlohkoovdáneami maŋimus 2-300 jagi, namalassii unnit eanet fárrema siseatnamis dohko. Dávjá ledje dakkár boazosápmelaččat main iešguđet sivaid geažil eai lean nu stuora ealut ahte sis lei sihkkaris sisaboahtu. Knud Leem muitala sullii 1730 birrasiid ahte go boazosápmelaš nohkkui ja bázii dušše mottiin heakkain, de bijai daid eará boazosápmelaččaid gehččui, ja manai ieš mearragáddái mearrasápmelažžan eallit ja ealihit iežas, nu go eará mearrasápmelaččat, guolástemiin. ( "...for at blive Søe-lap og nære sig, som andre Søe-lapper med Fiskerie." ) (Leem 1767: 153/154). ¶
Ámtta siskkobealde váikkuhii radjedahppan nu ahte boazosápmelaččat váidališgohte guđet guoimmiset nala go bohte earáid orohagaide. Guovdageainnus eai lean dušše Ruŧŧii fárren, muhto maiddái nuorttas. 1880 birrasiid bihko ovdamearkka dihte Kárášjohsápmelaččat go Guovdageainnu siiddat manne Máhkarávjui ja Vuorjenjárgii (Porsangerhalvøya) geasset, oarjjabeallái Porsáŋgguvuona, ja dasto vel siseatnandálveorohagaide. ¶
Čálalaš oktavuođas lea erkebisma Erik Valkendorf gii álggos namuha smávvašibitdoalu1500-logu álggogeahčen (Valkendorf alm. 1901: 7). Jahkečuođ loahpageahčen muitala Peder Claussøn Friis dasto ahte dáččain ledje muhtun gusa (Claussøn Friis alm. 1881: 404). ¶
Oppalaš govva lea goitge ahte priváhta eatnama háhkamis ledje dušše unnánaš váikkuhusat álggos. Lars Hess Bing lea várra juste máhttán válddahallat eananjuohkindilálašvuođaid dan 20 jagi dakka maŋŋel 1775. Son muitala ahte bálkáhedje guokte eananmihtideaddji - nuppi Nuorta- ja nuppi Oarje-Finnmárkui. Maŋit namuhuvvomis lei vel veahkki. Nuorta-Finnmárkkus ii mannan nu beare bures. Doppe heaittihuvvui eananjuohkin muhtun ássanbáikkiin. Sivvan dása lei eananmálle ( "Landets Beskaffenhed" ), ássiid jurddašanvuohki ja johtti eallinvuohki, máid dan áigge eai mieđihan lonuhit fásta ássanbáikkiiguin - ja dan dihte lei duššás juohkit eatnama ( "...saa at altsaa Jorddelingen vilde være unyttig" ). (Hess Bing 1796: 146-147). ¶
Geasset ii lean fuođarvátni. Dalle lei šibihiidda guohtun vaikko logi geardde eambbo šibihii. Dan jahkodagas go eaiggát oaččui eanemus ávkki šibihiin - geasset - ožžo šibihat eambbo go doarvái suoinni, ležže dál dušše moadde gusa dahje olu. Dan dihte livčč beali eambbo šibiha addán olu eambbo buktaga go dušše bealli. Dan dihte livččii "ipmirdahtti, jus son geahččala nu olu šibihiid atnit go fal nagoda dálvvi biebmat." (Rode 1842: 143.) ¶
Okta čilgehus dása go nu unnán gilve šattuid mat gáibidedje bargojuvvon bealddu, sáhttá leamaš ahte eanandoalus váilo bargoheasttat. 1730 birrasiid muitala ovdamearkka dihte Leem ahte Álttá sámieatnama eanandoallit ( "Lapmarkiske Bønder" ) atne gissoriid Dálvet atne daid visttiin ja bibme jeahkáliin (Leem 1967: 142). Muđui eai báljo gávdnon bargoeallit. Leema áiggi ledje ain dušše guokte heastta Oarje-Finnmárkkus. 1760 rádjái lei lohku lassánan veahá, muhto Nuorta-Finnmárkkus ledje ain dušše golbma heastta. Guovttes dáin gulle Čáhcesullui (Leem 1767: 378-79). ¶
Geađgeáiggi rájes juo diehtit ahte mearra lea leamaš okta deaŧaleamos eavttuin ásaidupmái dohko mii dál lea Norgga davimus guovlun - Finnmárku. Boarráseamos dovddus ássanbáiki riikkas lea 10 300 jagi boaris ja lea Máhkarávjjus. Báiki juo muitala čielgasit guđiid riggodagaid boarráset geađgeáiggi olbmot geavahedje. ¶
Knud Leem muitala dárkilit iežas finnmárkoválddahallamis sullii jagi 1730 dalá guolásteami birra. Son čilgii ovddemustá sápmelaččaid birra. Muhto ii leat ágga jáhkkit dan áigge leamaš nu stuora erohusaid sápmelaččaid ja dáččaid fatnasiin, bivdoneavvoteknologiijas ja guollešlájain máid bivde. ¶
Mearaguliin lei bálddis earenoamáš mávssolaš. Das ledje dan dihte olu namahusat, seammaládje go dain eará njiččehasain, o.m.d. bohccos ja njuorjjus. Báldábivddus ledje áibbas sierra vierut. Dat maid juo muitala man divrras dat ferte leamaš. Dábálaččat bivde giehtaduorgguin ja liinnáin ¶
Čuohtejagi gaskkarájes oaidnit ahte Finnmárkku siseatnansuohkaniid sápmelaččat maid oasálaste dálve- ja giđđagávpeguollebivdui. Ovdamearkan sáhttá namuhit ahte 1866-70 viđajagiáigodagas vulge sullii 30-40 Kárášjohkalačča meara nala oasálastit šákšadorskebivdui (SATØ. 5-årsb. FA. 1866-70 Pk. 557). Dát guollebivdu šattai dasto eahpitkeahttá hui deaŧalaš ekonomilassin dáidda Sis-Finnmárkku guovlluide. Doppe rahč ain 1852 rádjedahppama váikkuhusaiguin. Dasalassin ledje šaddan garra gáržžideamit vuovdedoalus ođđa vuovdelága bokte 1863:s. ¶
Áhkalaggábivdu báikkálaš vuođuin lei Finnmárkkus guhkit áiggiid leamaš (vrd. kap. 7.8.). Veahá ovdalaš 1800-logu gaskkamutto viiddidedje bivdobáikkiid áhpeliidda, ja geavahišgohte stuorit fatnasiid ja ođđa ja buoret bivdoneavvuid. Hammerfeasttas vuođđuduvvojedje guokte áhkalaggásearvvi 1839-40 jagiin, main 1841:s ledje 5 fatnasa anus. Vuosttaš fatnasat máid atne, ledje Hardangerfatnasat main lei goavdi Áhkalaggábivdu lei geassemánus čakčamánnui. Buoremus fanas gesii 1 780 áhkalaggá ovtta áigodagas. Dás bođii 200 fárpala vuoivvas. Dát searvvit gal bieđganedje jođánit. Muhto áhkalaggábivdu šattai goitge stuora fitnodahkan Hammerfestii moaddelogi jagi maŋŋel. 1866-70 jagiin ledje ovdamearkka dihte 35 fatnasa sullii 200 olbmáin geat oasálaste bivdui, oalle buriid bohtosiiguin (Sivertsen 1973: 89). ¶
Čuohtejagi molsumis ledje sáidenuohtit šaddan dábálažžan, Oarje-Finnmárkkus goit. Dát ledje gáddenuohtit mat ledje 180 gitta 200 sala guhku, ja 15 gitta 20 sala čieŋ (Nasjonalforeningen 1973: 76). Doppe gal maid ledje geavahišgoahtán nuhtiid maidda ii dárbbašuvvon gáddi. Dákkár nuhtiid geahččaladde ee. Várggáid ovddas 1914:s. Nuohtti lei 180 sala guhku ja 17 sala čieŋu (Thorsvik 1982 268). Namuhit sáhttá ahte dálá stuorit fatnasiid sáidesoaikonuohtit leat čiekŋaleappot go 85-90 sala, sullii 170 mehter. ¶
Smávvafatnasiid guollebivdiide lei earenoamáš heittot go ollislaš guollebivdonávccaid lassáneapmi maiddái dagahii váttisvuođaid pomorgávppašeamis - man nala sii ledje iežaset ekonomalaš vuođu huksen. Johs. Falkenberga Lágesvuonservvodaga válddahallan čájeha omd. ahte ruoššagávpašeami mávssolašvuohta lei unnume ovtta gaskka ovdal vuosttaš máilmmisoađi (Falkenberg 1914). Dát lea jáhkehahtti. Olu ovttasdoaibmi oasit dagahedje heajut dili. Okta dáin lei várra go unnimus fatnasiin unno njuolggo gávppašanvejolašvuođat ruoššaiguin. ¶
1700-logu loahpageahčen čálii ámtamánni Sommerfeldt ahte " Luosa gesset Nuhtiin Gáttis" . (Sommerfeldt 1799-1800: 131). Maiddái eará dieđut geažuhit ahte mearaluossabivdu lei ovdáneame Finnmárkkus. Fanasmátkkošteaddji Lágesvuonas 1827:s, muitala duhtavašvuođain ahte "Gievkkanii buktojuvvui measta juohke Beaivvi buorre, varas Luossa, máid oste muhtun Sápmelaččain, geat duollet dálle manne Vuona meaddel (Keilhau 1831: 82). Eai nu olu gal sáhte almmotge bivdán mearaluosa dan áigge (vrd. Guolástusbearráigeahčč 1880-82: 86). ¶
Vuohttit čielgasit ahte ruoššat oasálaste hui garrasit luossagávppašeapmái. 1700-logu mielde measta nogai luossavuovdin olgoriikii dan guovtti gávpebáikkis Álttá ja Deanus, gos sierra statistihka čálle. 1790 birrasiid vuvde olgoriikii Deanus dušše birrasii 20 fárpala jahkásaččat, ja dát lohku lei ovdal leamaš 2-300 (Pontopiddan 1790: 246). Ii mas ge vuohte ahte bivdu unnui. Luosa olgoriikavuovdima unnuma čilgehussan sáhttá dasto leamaš ahte vuvde earasadjái nuorttas. Ruoŧa gávpeolbmáid luossaoastin maid namuhuvvo oktan sivvan (Pontopiddan 1790: 246). ¶
Manne johtala boazu? Dása leat máŋga ártta, muhto deaŧaleamos lea ahte boazu ferte heivehallat iežas lundui gávdnat guohtuma iešguđet jagi áiggiid. ¶
Davábealde ja oarjjabealde álgoviđibáktetráji leat latnjálassi hoigojuvvon bávttit Dat leat ođđaset bávttit mat leat duvdojuvvon álgoviđibávtti nala ja šaddet alla ja rámšo várrin. Oarjelepmosis, Romssas fylkkas, leat kambro-siluriskalaš báktešlájat main šaddá hui álbmáseanan go gollá. Davvin rievddada oalle olu, muhto doppe leat gal eanas gneisbáktešlájat. Porsáŋggus nuorttas leat eanas sáttogeađggit. Návuona - Álttá guovllus geaigájit álgoviđibávttádagat, ja daid davvelis fas muhtun gabromassiivvat. Sállanis leat maid muhtun álbmás kambro-siluriskalaš sedimenttat. ¶
dakkar dárkilit sisdoaluin mi čuovvu dán kápihttala čuovvovaš mearradusain. ¶
15. §:s lea eanetgeavaheami soahpameahttunvuođaid birra ja muitala movt smávit soahpameahttunvuođaid sáhttá čoavdit. ¶
1984-1985 garra boazologu lassáneapmi ii leat duohta lassáneapmi. Lea šaddan báhpira nala nu vearrolágaid rievdademiid geažil ja boazologuid divvumiid geažil. Logut 1985 rájes leat dasto eambbo riekta duohtavuođa mielde, muhto dieđusge leat ain áššit mat meattáhusaid dahket. Loguid mielde lea boazolohku alimusas 1989:s. Leat iešguđet oaivilat dan birra lea go boazolohku unnon nu olu dan rájes go dát logut čájehit. Dasa leat máŋga ártta go boazolohku lea bisson badjin. Leat oalle buorit dálvvit leamaš, olu boazoeaiggádat dálkkastit bohccuid gurpmaid ja iešguđetlágan sismáđuid vuostá. Olu boazoeaiggádiidda maid lea šaddan vejolaš johttát árabut geasseorohahkii go dálveguohtun hedjona. Muhto dat alla boazolohku lea garrasit čuohcan dálveguohtuneatnamiidda ja jeagil lea hirbmosit guorban duoddaris. Leat geavahan "kapitála" ja ráŋggáštus lea čuvvon. Gorudiid deattut leat vuollin, buvtta juohke bohcco nammii lea vuollin, massinlohku lea stuoris ja biergu ii leat áibbas buorre. ¶
Maiddái dát tabealla lea hui eahpečielggas. Dat muitala ahte eanas Finnmárkku boazoeaiggádiin, sulli 64 %:s, ledje unnit go 300 bohcco. Systemáhtalaš meattáhusaid geažil, maidda ovdalis lea čujuhuvvon, dáidet doaluid sturrodagat duohtavuođas stuoribut go tabeallas leat. ¶
Muhtun boarráset boazoeaiggádat muitalit ahte boazodoallu geavahii ovdalaš áigge gaskaeatnamiid dušše giđđa- ja čakčaeanamin, máid dál atnet geasseorohahkan. Sii lohket ahte boazo orui oanehit áiggi riddoleamos guovlluin geasseorohagas, dávjá dušše suoidnemánu ja borgemánu. Dain orohagain sáhtii leahket hui buorre guohtun, muhto dat bisttii dušše ruotnaseamos áigge. Jus beare guhká orru geasseorohagas, maŋŋeliidda go rássešattut goldnet, sáhttet bohccot geahppugoahtit jus eai beasa jeahkala nala. ¶
Duoddaris johtet viidát. Lagabus meara ja gáržžit báikkiin johtet čoahkkeleappot. Ovdal lei doaba johtingeaidnu dábálaš, muhto dat ii addán rievttes gova. Sii geat eai dovdda boazodoalu, sáhttet doaivut ahte bohccuiguin johtet muhtunlágan geainnu mielde. Vai čielgaseappot muitala mii johtin duođai lea, dadjat dál johtolatgeinnodat eat ge johtingeaidnu. ¶
Johtolagat rievddadit olu orohagas orohahkii, sihke guhkkodat ja málle. Muhtun orohagain sáhttá dadjat ahte boazu dušše ruvgala nuppi áigodateatnamis nubbái. Eará siiddain ges leat 300 - 400 km guhku johtolagat. Muhtun siiddat johtet dán mátkki oktanis, earenoamážit sii geat galget prámáin mannat sulluide. Eará orohagat bisánit ja guottehit guotteteatnamis ja johtet dasto geasseorohahkii geassemánu loahpas. Čakčat johtet eanas siiddat hiljánit ja bohccot orrot dávjá čakčaeatnamis, earenoamážit ragatáigge. ¶
• muosehuhttin lasiha bohccuid energigeavaheami nu ahte bahábut jápmet eai ge ceavzze heajos dálvviid, • eallu šaddá mieseheapmin bivddu ja muosehuhttima geažil guohtuneatnamiin ragatáigge, • bohccot mat ballájit ja gavdnejuvvojit várrečohkaide dálvet, sáhttet firrot dahje rihtui mannat. • bohccot sáhttet jápmit omd. váibamiin go luovosbeatnagat ogohallet, vaikko eai borahala ge beatnagiidda. • omd. luondduduohtadeamit sihkkareamos dálveguohtuneatnamiin sáhttet lasihit nealgejagiid ja nu maiddái boazomassu. ¶
Kárášjogas, gos johkanjárggat ledje earenoamáš deaŧalaš láddjenbáikkit, láddjejedje dáid mearriduvvon vuoruid mielde. Jus ovtta jagi lei buorre láddjenbáiki, de fertii dohkkehit heajut láddjenbáikki nuppe jagi. Muhtun olmmoš muitala ahte ovtta báikkis láddjejedje sii dušše juohke guđat jagi. Ledje guđas geat juogadedje dan njárgga, ja ¶
Gitta 1925 birrasii ledje bearrašat mat johtaledje gaskal geasse- ja dálvesajiid Unjárggas. Goappeš báikkiin láddjejedje. Go giđđat bohte geassebáikái, lei doppe gárvves fuođarhivvodat. Muhtun muitala ahte jekkiid, mat ledje deaŧalaš láddjenbáikkit, ledje juohkán ja juohkehaččas lei su iežas jeaggi almmá makkárge mihtideami haga. ¶
Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit muoraid ruohttasiid nalde máid vuvde boaldinmuorran. Lei maid dábálaš ahte sii geain lei iežas vuovdi, vuvde boaldinmuoraid. Muhto priváhta vuovddit ledje unnit ii ge dáidán nu olu vuovdin. Vuovdeguovlluin ožžo olbmot oastit viessohuksendimbara stáhta eatnama nala čujuheami mielde. Muitaluvvo ee. ahte Kárášjogas olbmot doppe ožžo hálbbibui dimabara viessohuksemii go eará ulbmiliidda. ¶
Juohke gilisearvvis ledje iežaset báikkit gos gárdo rievssahiid ja sii bohte hárve ránnágili guovlluid siskkobeallái. Eai earát boahtán dakkár báikái gos juo ledje olbmot gárdume rievssahiid. Unjárggas muitaluvvo ahte juohke bearrašis lávejedje fásta guovllut gos gárdo. Earát atne daid guovlluid dan bearraša guovlun ja buohkat doahttaledje dan. Guovdageainnus muitala muhtun áddjá mii lea badjel 80 jagi boaris, guhte lea gárdon rievssahiid olles eallenagi, ahte sáhtii lonuhit guovllu; eai lean nu mearri guovllut ja buohkat čáhke gárdut. Muhto eai láven gárddiid bidjat dakkár báikái gos earát juo ledje gárdume. Porsáŋggus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu siskkobealde sáhtte feara gokko gárdut. Muhto dávjjimustá gárdo guovlluin maidda lunddolaččat ieža gulle, ruovttu lahka. Deanus muitaluvvo ahte gilisearvvi meahcceriggodatguovllu siskkobealde oaččui gárdut gos ieš háliidii. Doppe eai ge gárdugoahtán gal dakkár báikkiin gos earáin juo ledje gárddit. Muhtun vuorraset Sállanolmmái muitala ahte olbmot doppe bivde sihke stáhta ja priváhta eatnamiin. Várjjatvuona davábealde gárdo rievssahiid garrasit ain maŋimus soađi maŋŋelii. ¶
Riddoleappos, nu go Sállanis ja Fálesnuoris, eai nu olu gárdon. Doppe bivde eambbo bissuin. Rievssatbivdu ii leat doppe leamaš nu mávssolaš ealáhus. Muhto astoáiggis gal bivde. Muhtun Sállanolmmái muitala ahte sis lávii álo bissu fatnasis guliid bivddidettiin. Jus dálkki geažil šadde bisánit muhtun báikái, de válde bissu ja manne várrái. Jus godde rievssahiid, de ožžo ruđa daid ovddas. ¶
Olbmot borre olu guoli. Oallugat maid vuvde guoli. Muhtun muitaleaddji muitala iežas dábálaččat láven geasehit 3000 kg sáltečuovžža herggiin ruoktot juohke dálvvi. Dábálaččat doalvvui guliid Ruoŧa Gárasavvonii ja vuvddii daid doppe. Olu Guovdageaidnulaččat vuvde maid sáltečuovžža Supmii. Orru leamaš nu ahte eanas čuovžža vuvde ránnáriikkaide. ¶
Muhtun vuoras Deanodatolmmái muitala ahte su mánnávuođa áigge ja dan ovdal bivde eanas dušše borranguoli alcceseaset. Dalle eai jođihan guoli gosage. Muhto 1928:s oaččui son ja muhtun earát, oktavuođa Oslofitnodagain mii osttii buot guliid máid sii sáddejedje. Sis ledje buorit bumbolfierpmit maiguin juoŋastedje go galmmii golggotmánus ja dálvvi miehtá. Sis ledje 51 fierpmi anus iežaset guovllus. Sii bivde ovtta ja ovtta jávrri. Go guolit vátno ovtta jávrris, de bivdigohte nuppi jávrri. Sii bivde juohke jagi daid ovttahat jávrriid. Sii ledje kárten jávrriid nu ahte dihte gokko guolit ledje. Eai sii bivdán dakko gokko gođđoguolit ledje. Fertejedje unnimustá 2-3 olbmo fárrolaga go bivde. Guliid geasehedje sabetgielkkáiguin vulos. Sis ledje máŋga goađi bivdoguovllus. Dávjá bivde rievssahiid nai go ledje guollebivddus. Sii dovdnejedje guliid gássaide oktan cuoŋomuohttagin ja sáddejedje daid Osloi. Kássat ledje bordeguorbmin riddoruvttus. ¶
Muhtun eará báikkiin gos leat jogat maidda luossa, valas ja guvžá goarbmu, leat báikki olbmot bivdán nu guhká go olbmot leat ássan doppe. Ovdamearkan dása lea Riehpponjohka masa 1900-logu álggus juo lei muhtun hammerfeastalaččas láigolihttu. Doppe leat vuona ja ávžži olbmot doloža rájes bivdán luosaid. Muhtun áddjá (badjel 70- jagi) muitala ahte mánnán lávii áhčis mielde bivdit joga. Sii firbmo dávjá jorpmiin ja geasehedje guliid heasttaskearruin ruoktot. Orro unnán olbmot dan guovllus ja nappo unnán bivdit. Olbmot dihte gal ahte johka lei lihttoláigohuvvon ja ahte sis lága mielde ii lean lohpi bivdit dan. Muhto dát lei dološ resurssageavaheami vuostá, ja seammás lei dárbbašlaš borramuša dábuhit. ¶
Čakčageasi čuhppe jekkiin gámasuinniid, máid goikadedje. Juohke bearrašis lei iežas suidnenbáiki. Unjárggas muitalit ahte muhtun bearrašat lávejedje juogadit ovtta suidnenbáikki. Muhtun eará fas muitala ahte sii čuhppe suinniid johgáttes, ja njeallje bearraša juogadedje báikki. Ledje čielga rájit máid buohkat doahttaledje. Gámasuidnen lei lunddolaš riektin buot giliássiide, ii ge oktage jurddašan makkárge eiseválddiin jearrat lobi. Boazosápmelaččat geain ii lean vejolašvuohta suidnet, sáhtte muhtomin dáloniin oastit dahje lonohit gámasuinniid ee. bohccobiergguin (gč. kap. 2.5.11). Boazosápmelaččat ja dat dálonat geat vel atnet suinniid, suidnejit dál dušše iežaset atnui. ¶
Jus galge sáhttit geavahit meahcceriggodagaid nu go guoli, meahcielliid ja murjjiid/luopmániid, fertii leahket dálkki suodji duoddaris. Ovdalaš áigge lei dušše goahti danin. Maŋimus jagiid lea šaddan dábálaččat hukset ealáhusbarttaid. Meahccegiettit ledje muhtomin 3 beanagullama ruovttus eret. Ládjogoađit ledje dárbbašlaččat sihke lájuid áigge ja go fuođđara galggai dálvesiivvus ruoktot geasehit. Giliolbmot ceggejedje danin gođiid iežaset resurssaguovlluide. Muhtun muitaleaddji muitala ahte ovdal soađi, go garrasit geavahedje meahcceriggodagaid, ledje goađit buot jávregáttiin. Muhtun sáivabivdi ja meahcásteaddji, muitala iežas ceggen ja divodan 5-6 goađi. Sus gii goađ huksii, lei vuosttašriekti geavahit dan, muhto goahti lei rabas buohkaide. ¶
Muhtun muitaleaddjit oaivvildit dálá dilis dan veadjemeahttumin. Muhtunis sis lea goahti stuora jávregáttis ja muitala ahte measta álo leat olbmot doppe guolástan- ja bivdoáigge. Giđđat čoahkkanit dohko skohtervuoddjit geat oggot, geasset fas guollebivdit ja čakčat eará bivdit. Buohkat nuoskkidit ja boldet su muoraid. Ii oba sáhte ge čorget goađi ja goađi luhtte, ja geavahit dan nu go galggašii, jus ii lásse dan. Son oaivvilda gal ahte boares vieru mielde galggaše goađit leahket rabas, muhto atná veadjemeahttumin doalahit čorgadin doppe. Olbmot geain ii leat ealáhusdoaibma meahcis, huksejit olu gođiid lobihemet. Dát adnojuvvo hui bahán, danin go dat gáržžida sin ealáhusvuođ geain meahcci lea ealáhussan. Maŋimus jagiid mannolat lea dagahan ealáhusbarttaide dárbbu. Lea váttis, dahje veadjemeahttun, earuhit ealáhusbarttaid ja astoáiggebarttaid. Eananvuovdineiseválddit leat čavgadit gieđahallan bartahuksemiid. Sii gáibidit čielgasit bartta duođaštuvvot dárbbašlažžan ealáhussii. Muitaleaddjit geain meahcásteapmi lea ealáhussan lotnolasat eará ealáhusaiguin, guolástemiin, eanandoaluin jna., lohket measta veadjemeahttumin iežaset beassat ásahit ealáhusbartta. Nuppe dáfus sii dihtet boasttogeavaheami vára. Sii goitge oaivvildit ahte go eará ealáhusat leat beassan ovdánit ja ođđamállet ealáhusvisttid ásahit, de galggaše sii geain meahcásteapmi lea ealáhussan, oažžut seammá vejolašvuođa. ¶
Sállanis muitalit ahte ovdal sii ráđđejedje murjjiid/luopmániid ieža, muhto dál bohtet hammerfeastalaččat čoaggit daid. Muhtun vuoras porsáŋgulaš muitala ahte ovdal ledje dušše oahpes olbmot luomejekkiin, dál fas leat dušše vierroolbmot. Unjárggas muitalit maid seammá dili. Báikki olbmot bággejuvvojit mannat dobbeliidda lubmet/murjet. Sis Finnmárkkus lea seammá dilli. Doppe leat gal 1977 rájes moadde luomejeakki várrejuvvon gili ássiide (gč. kap. 3.4.9). ¶
Sáivaguolástemiin ja bivdduin lea sullii seammaládje go lubmemiin. Jávrriid gos báikki olbmuin lei ealáhusguolásteapmi, bivdet dál olggobealolbmot. Olbmot geat garrasit bivde ealáhussan, muitalit ahte ealáhusguollebivdu ja álbmoga bivdu, earenoamážit fierbmun, eai soaba unnit jávrriide oktanis. Eará muitaleaddji muitala ahte Lágesvuona ja Deanuleagi guovllus lea dápmot nohkagoahtán. Váldosivvan lea su oaivila mielde go astoáiggebivdit oggot jogain gosa dápmot manna gođđat. Muitalit ahte bivdet olu dápmotveajehiid jogažiin ja jogain. Sis-Finnmárkkus, gos čuovža lea eanemusat ja unnit dápmot ja rávdu, eai leat nu olu astoáiggebivdit ja nappo lea unnit gilvu. ¶
Sáidebivdu ii lean nu deaŧalaš soahtegaskaáigge. Go buorebut jođihišgohte sáiddi maŋŋel maŋimus soađi, buorránii dát. Dál oaivvildit oallugat muitaleddjiin ahte aktiivvalaš bivdoneavvut vuonain leat unnidan sáidehivvodaga. Muhtun muitaleaddji guhte ieš lea sáidenuhtiin bivdán, muitala ovdal leamaš dakkár valji ahte fertii ohcat báikki vai eai darvánan nu olu nuohttái, ja dál ii báljo oaččo vuoššanguoli. ¶
Maŋŋel 1985 lea dealljáváttisvuohta unnon Finnmárkku vuonain. Muhto ain sáhttet muhtun jagiid leahkit váttisvuohtan Várjjagis ja Deanus. Ránesnjuorju lea maid lassánan 1980- ja 90-jagiin, muitala Finnmárkku guolástushoavda. Dat lea ee. dagahan Deanu ja Porsáŋggu guollebivdiide váttisvuođaid. ¶
Oarje-Finnmárkku bivdo- ja guolástansearvi álggahuvvui 1924:s ja oaččui láigolihtu Riehpponjohkii 1931:s. Dan rájes lea sis leamaš láigolihttu johkii ja leat jođihan doaimmaid jogas. Eanas Riehpponjoga bivdit leat hammerfeastalaččat, muhto searvi muitala goartaoasti turisttaid maid lassánan maŋimus jagiid. ¶
Finnmárkkus lassána málbmaohcan. Finnmárkku báktehoavda muitala ahte rogganreivvet lassánedje 412 reivves 1982:s 513 reivii 1983:s. Leat vuosttažettiin stuora, áigá álggahuvvon searvvit mat ohcet. 1993:s lei fas sáhka málbmaohcama birra Finnmárkkuduoddaris. ¶
Buot riidduin go bohccot leat gittiin leamaš, šaddá áiduma birra sáhka. Lea duohta ahte dávjá ii leat áidi, dahje leat heajos áiddit gittiid birra. Gittiin gos eai láddje, mieská áidi jođánit. Čuoččuhuvvo maid ahte dábálaš áidi ii doala bohccuid ja muhtunládje lea dat riekta. Goitge dollet bievlan dábálaš, bures divoduvvon áiddit eanas bohccuid. ¶
Ovdamearkan leat Hammerfeastta riiddut, mat leat áviissain oidnon ja leat olu jagiid juo bistán. Sihke boazodoallit ja boarráset hammerfeastalaččat lohket ahte ovdal soađi eai lean makkárge hupman veara soahpameahttunvuođat gavpoga ja boazodoalu gaskkas. Muhtun vuoras olmmái muitala ahte dalle hárve oidnojedje sápmelaččat ja bohccot gávpogis, dat ledje aivve váris. Dát dušše "čájehuvvojedje" go turistafatnasat ledje guossis. Gávpot lei unni ovdal soađi ja lei hui čoahkis. Maŋŋel soađi viiddui gávpot juohke guvlui ja Lávželuokta das lahka lea viidánan ja šaddan oalle čoahkkebáikin. Gávpotoasit, mat álggos ledje dušše smávva čoahkkebáikkážat mat válde unnán guohtuneatnama, leat dál sturron ja váldet oalle olu guohtumiid. Olu báikkiin fertejit bohccot johtalit dakkár báikkiid čađa gosa lea huksejuvvon, vai besset guohtuneatnamiidda. Luottat, girdišillju ja iešguđetlágan huksehusat leat maid váldán guohtuneatnamiid ja leat čuohcan sihke vuojehan- ja johtalangeinnodagaide. Lassáneaddji álbmot lea ožžon eambbo ja eambbo astoáiggi, nu ahte dađistaga eambbo geavahit lagas eatnamiid gávpoga birra ja nappo dainna lágiin váldet guohtuneatnamiid. Gávpoga muosehisvuohta olle guohtuneatnamiidda, dego rieggát čázis go geađggi ¶
Lea nappo dakkár dilli ahte guohtuneatnamat leat unnon ja bohccot leat lassánan. Bohccot leat ferten hárjánit gávpoga rigerrii ja guohtut garraseappot, dušše fal danin go dárbbašit guohtut. Dat čuohcá dasto gávpoga ruonas báikkiide. Seammás lea olbmuid oaidnu bohccui rievdan. Muhtun boares olmmoš muitala ahte ovdalaš áigge eai atnán olbmot áššin ge go gusat, sávzzat ja bohccot guhto gávpogis. Dál leat olbmot gilván ruonas giettážiid ja liđiid ja muoraid máid buorahit. Dakkárat eai báljo lean ovdal. Son muitala maid ahte go boazu boahtá gávpogii, de olbmot gavdnjejit dan duohko deike. Boazu ballá ja njuiku áiddiid badjel. ¶
Muhtun fiettarhas, mii lea dan orohagas gos Riehpponjohka lea, muitala ahte lea áibbas vearrut lohkat sii eai bivdán joga ovdalaš áigge. Son dadjá dáinna lágiin: "Mii leat álo bivdán vuoššanguoli jogas. Muhto ovdal go Suoidneleavšši geaidnu bođii, eai lean dáppe hammerfeastalaččat min bearráigeahččame." Dát dáidá leahkit duohta máid boazodoalli lohká, muhto nuppe dáfus vedjet maid eambbo boazodoallit bivdit joga dál go ovdal. Soahpameahttunvuođat bohciidit go olggobealolbmot leat boahtán mearridit meahcceriggodagaid badjel máid guovllu boazodoallit leat geavahan ja atnán iežaset ealáhusvuođu oassin. Olbmot geaid boazodoallit atnet sisabáhkkejeaddjin dohko, leat bidján mearrádusaid nu ahte boares geavaheddjiin ii lean mihkke dadjamušaid. Go vel guovllu boazodolliide nai muitalit ahte sii eai leat goasse bivdán guliid jogas, dahje sis ii leat riekti bivdit doppe, de lea bággu šaddat riidu. ¶
Seammaládje lea meahceelliid dáfus. Astoáiggebivdi gilvala ealáhusbivdiin bivddáhasaid nalde. Mađi eambbo astoáiggebivdit leat dakkár guovllus gos ealáhusbivdu lea, dađi unnit šaddá sutnje geas bivdu lea ealáhussan. Jus oallugat mátkkoštit deaŧalaš meahceelliidguovllus, de sáhttá meahceelliid lohku unnut ja nu maid bivddu/meahcásteami vuođđu. ¶
• Ruhtavátni. Ii lean álki dábuhit ruđa oastit bargoneavvuid, duvttaid, siepmaniidd ja heasttaid. Eai gávdnon heasttat omd. Čoalmmis1942:s, muitala Knut Kolsrud. Eanandoallu lei ruđaheapmi guolástusa ektui. • Eanandoallomáhttu. Dás lea sáhka skuvlaoahpus ja oahppannávccaid birra, mas čearddalašvuohta ja giella ledje čielga hehttehussan. • Boaittobealde: - Eai lean johtolatvejolašvuođat. - Bieđggus ássan ja unnán olbmot juohke báikkis. • Eananvátni ¶
Statistihkat 1929 ja 1939 geassesajegittiid ja eará meahccegittiid birra muitala veahá mannolaga birra. Dađi bahábut eai gávdno buohtastahtti logut 1918 ovdii. Tabealla mielde oaidnit ahte meahccegittiid geavaheapmi unnui 1929 rájes 1939 rádjái. Tabealla "Ruovttugiettit" várra ledje dálu giettit. "Eará" ges dáidá vástidit "Giettit niitolájuide" . Sihke dat ja geassesaje giettit orrot maŋos mannan. Westrheim deattuha čielgasit ahte geassesajiid geavaheapmi lea unnon, goit 1800-logu loahpas (Westrheim 1978: 205- 206). Mii oaidnit ahte rittuid mannolat lea earalágan go vuonaid ja siseatnamiid mannolat. Rittuin leat niittut hui veahá lassánan. ¶
Samuli Paulaharju muitala omd. muhtun olbmá Báhkavuonas bivdán olu guliid ja njuorjjuid. Son ieš heŋgii guliid, ja guolleoastit bohte vutnii viežžat daid. Sus ledje vel sihke sávzzat, gusat ja spiinnit ja gilvvii buđehiid ja suinniid (Paulaharju 1935: 52. Mikko Lounonena birra). ¶
Muhto dego Ruoššaluovttas, gos geassesajit ledje jur mearragáttes, lei earenoamážit luossabivdu mearas deaŧalaš. Seammaládje lei Gáiddošjohgeassesajiiguin: "Máŋggas geain doppe lei geassesadji, bivde luosaid lotnolasat. Ii lean luossabáiki gal jur juste geassesajis, muhto dat lei gal lahka meara. Muhtun jagiid manaimet árrat geassesadjái, go áhčči barggai lotnolasat luossabivdduin" , muitala muhtun Westrheim` gulahallanolbmáin (ibid s. 199. Jearahallan H. Hansena, Joganjálmmis). ¶
Vuosttažat geat Álttávuonas bivdigohte luosaid gáidánuhtiiguin, ledje Lulli-norgalaččat. Muhtun Dálbmeluovtta olmmái muitala ahte su áhčči osttii sis nuhtiid 1920 birrasiid. Sus ledje gitta 8 nuohttedoalu - muhtumat iežas eaiggádan luossabáikkis ja muhtumat stáhta eaiggádan luossabáikkis: "Son lei alcces sihkkarastán dakkár šiehtadusa ahte maŋŋel šadde su lotnut olggos" (NEG 22329 Østre Talvik 1971). ¶
Luopmánat dáidet danin unnán geavahuvvon, go eai leat sihkkarat juohke jagi, eai ge leat nu stuora hivvodagat. Čáhppesmuorjjit baicca leat olu geavahuvvon, vaikko dain leat olu unnit vitamiinnat ja minerálat. Subarktalaš guovlluin, omd. Ruonáeatnamis ja Islánddas, leat čáhppesmuorjjit guhká geavahuvvon ruovttudoalus. Mearrasápmelaččain dáidá čáhppesmuorji leamaš dábálaččamus muorješaddu dássožii. Suvramielki seaguhuvvon čáhppesmurjjiiguin lea árbevirolaš mearrasámi biebmu. Daid čogge čakčat, ja seaguhusa bidje olggos go galmmii. Galmmasnaga riibbai dat biebmu dálvvi (Hanssen 1986: 237-239). Helland muitala ahte boazosápmelaččat borre luopmániid ja mielkki seammaládje (Helland 1906 II: 193). ¶
Eidheim` cealkka muitala ahte luomi lei deaŧaleamos muorji: "Go porsáŋgulaččat hupmet murjjiid birra, de oaivvildit ovddemustá luopmániid" (Eidheim 1958: 36). Daiguin leat olbmot bures lassin dinen. Buriid luomejagiid manne measta buohkat lubmet. Gilli lei guoros, go lei hoahppu. Luopmánat leat jur guokte vahku čoakkehahttit, ja dávjá lea guhkki jekkiide. Muhtun báikkiin šaddet luopmánat oalle sihkkarit juohke jagi, ja Suoma bealde maid čogge olu suoidnemánu loahpas gitta borgemánu gaskkamuddui. ¶
Nu go juo namuhuvvon, de ledje muorjjit/luopmánat deaŧalaččat beaivválaš borramuššan. Ledje nu deaŧalaččat ahte heajos luomejagiid čogge dušše alcceseaset, muitala Eidheim. Čakčat čogge maid veahá joŋaid alcceseaset (ibid s. 36). ¶
Sii geat eanemus bivde rievssahiid siseatnamis, lávejedje guhká orrut duoddaris, bivdogođiin dahje boazosápmelaččaid luhtte. Dávjá bohte dušše sotnabeaivái ruoktot vahku rievssahiiguin. Orrot leamaš olu eambbo rievssahat Mázes ovdal, muitala Adolf Steen. 1960 birrasiid lohke buorren bivdun jus godde 3-400 rievssaha ja muhtun njoammila. Ovdal godde 1000 rievssaha, ja muhtomin 15-1600. Čáhcelottit ledje ráfáidahtton, muhto goitge loddejedje giđđat. Veahá bivde maid čuvčča goahppila, fálli ja boaimmáža ¶
olbmuin ledje máŋga čuođi rievssatgiela. Dál gal lea lohku unnon " (sullii 1960). Ovdalaš áigge báhče maid čáhcelottiid ja čuotnjágiid. Báhče maid mearalottiid iežaset atnui ovdal, ja báhčet ain dál olggobealde ráfáiduhttináiggi. " Uvjjat ja dolggit lei hui bivnnuhis gálvu ovdalaš áigge. Rievssahiid eai oastán ovdal go Stuorravuona márkanat álggahuvvojedje, muhto rievssatdolggit ja -uvjjat ja eará lottiid dolggit ja uvjjat ledje ja leat ain, dakkár gálvu máid gávpeolbmát háliidit ". Muhto monit eai gal leat leamaš mávssolaččat (NEG 16331 Vestre Jakobselv (1961-62?)). Soaitá danin go Ánnejogas leat leamaš olu kvenat. Muhtun Njávdángáldu (1970) muitala ahte olbmot eai bivdán eará mearalottiid go daid ruhkiid mat darvánedje guollefirpmiide mearas: " Borre unnán mearalotti. Eatnasat ledje suopmelaččat geat eai lean hárjánan mearalottiide. Leat gal čoaggán moniid, muhto ledje olbmot geat eai borrán mearalotti moniid. Dolggiid čogge ja vurkejedje, ja ráidnejedje lievllas. Dál eai čoakke dolggiid" (NEG 21399 Neiden 1970) ¶
Rievssatbivdu gal lei deaŧalaš. Dávjjimustá gárdo rievssahiid danin go eai háliidan báhčimiin baldit rievssatdohkiid. Geavahedje maid veahá beahcelottiid ruovttudoalus, ja ovdalaš áigge gárdo daid nai. Dát gáldu muitala ahte báhč čáhcelottiid ja ruhkiid (NEG 21400 Neiden 1970). ¶
Dološ vallji dealljá ja čeavrá bivddus Oarje-Finnmárkku sulluin ledje dušše bázahusat vel báhcán. Dáidá deaŧaleamos ártan ahte eallit ledje vátnon, ja dan geažil birgejedje dušše muhtumat bivdduin, vaikko lei čeavrá- ja vievssi náhkis buorre haddi, muitala Kolsrud 1942:s. Dál "ii leat bivddus šat árvu. Dušše bázahusat muittuhit ovdalaš dili. Guollebivdu lei olbmuid birgejumi vuođu váldooassin. Muhto seammás dagahii guolásteami mannolat ahte soahtegaskaáigge luovvanedje bargonávccat eanandollui, mii dalle lei easkka álggahuvvome" , joatká son (Kolsrud 1943: 144) Čoalmmis eai lean galle doaibmi bivdoolbmá šat. Eai sii ge birgen dáinna ealáhusain, go dalle ledje eallit vátnásat. Johtaleapmi ja bivdu fertii šaddat lassiealáhussan (ibid s. 139) ¶
Sáivabivdu lea leamaš deaŧalaš ruđa dábuheapmái ja iešbirgejupmái, seammaládje go murjen/lubmen, bivdu, monnečoaggin jna. Helland muitala Kárášjohbivddu birra: "Deanu luossabivdu lea deaŧalaš gieldda ássiide; eai loga nu olu vuovdit luosa, muhto olu luosa atnet gieldda ruovttudoalut ieža" (Helland 1906 III: 320). ¶
Guollebivdu ii lean oaiveártan geassesadjái sirdimiidda olbmo muittus, čállá Sonja Westrheim, muhto 10:s su 38 muitaleddjiin leat buohtastahttán guohtuma ja guollebivddu fárrenártan. Dasalassin lohkaba guovttes guohtuma, fuođarčohkkema ja guollebivddu ártan. Olu geassesajit gosa manne gitta 1960-jagiin, ledje álgo-álggus luossabáikkit, nu go Deatnogátti geassesajit, ja Ássebákti ja Buollonjárga, mat gulle kárášjohkalaččaide. Oalgejogaid dápmotbivdu ii leat goasse váikkuhan doallovuohkái ii ge geassesajiid válljemii. Luossabivdu gal lea leamaš nu deaŧalaš ahte ođđa geavahanmálle bohciidii: Luossageassesajdoallu buohtalaga ládjogeassesajiin (Westrheim 1978: 86) Luossageasesajdoallu "lea leamaš dábálaš sápmelaččain, ja várra maid muhtun kvenain" (ibid s. 234). Kárášjoga gáldut duođaštit ahte "meahccefuođarčohkken lea leamaš deaŧalaš, ja ledje seammá olbmot geat luosaid bivde ja meahccefuođđara čohkkejedje, rávis dievddut ja nuorat" , muitala Westrheim. Son deattuha ahte vaikko meahccelájut eai lean njuolggo ártan geassesadjái fárremii, de lei goitge čielggas ahte olbmot geavahedje luonddu vejolašvuođaid (ibid s. 87). ¶
Sihke Cuokcavuonas, Sállanis ja eará báikkiin oaivvildit buohkat ahte ovdal lei oalle olu vuovdi, muhto dat lea nohkan muorračuohppamiin (NEG 21365 Nuvsvåg 1969). Robert Paine muitala omd. ahte Jáhkovuonas bolde dušše muoraid ovdal 1870. 1870-191 gaskal maid bolde eanas muoraid, muhto maiddái veahá darffi. Maŋŋel 1930 boaldigohte maid koalaid, ja dat bođii dađistaga eambbo darffi sadjái. Sauhavnas Jáhkovuonas lei koalla váldoboaldámuššan 1954:s (Paine 1957 I: 59) ¶
Lavnnji geavahedje maid earái go boaldámuššan, earenoamážit iešguđetlágan gođiide. Muhto ledje 1800-loahpas juo huksegoahtán dimbbarviesuid orrun- ja searvegođiid sadjái, ja dát mannolat lei vel jođáneabbo birrasiid 1910 rájes. 1910:s ledje ain 20 searvegoađi Porsáŋggus. 1920:s ledje 2 vel báhcán. Dasa lassin ledje sullii 15 orrungoađ (Helse 1893-1926). 1940-jagiin orro ain muhtumat gođiin, rittuin maid. Návetgoađit ledje dábálaččat, muitala Kolsrud. Buori Čoalbmedállui gulle 2-3 áitti ja návsti. Buot muorraviesut ledje oston dahje ráhkaduvvon nannanmuorraávdnasiin. Sáhtte geavahit ruoššadimbariid, muhto válljejedje Álttá dimbara ovdalii go dát unnit goabagii, ii nu jođánit mieskan ja lei maid garraset muorra: "Álttá dimbariid ledje eanas Álttá kvenat buvttadan" (Kolsrud 1943: 119, 122) ¶
Ráhkadedje maid bargoneavvuid vuovdeávdnasiin. Beahceveattis ráhkadedje báttiid ja gáinnuid. Sieđgaruohttasiin čatne lišša nađđii, dahje dainna čatne buddogeađggi (givtta) ja gávvala fierbmái dahje ráhkadedje gusaide čeabetbátti. Muhto dákkár bargoneavvuid ledje áigá juo heaitán atnimis. Sihke Álttás, Mátta-Várjjagis, Deanus, Ákŋoluovttas ja Láhpis lohke 1960-jagiin ahte vettiid jna. atne ovdal dahje dološ áigge (Gč. ee. NEG 21331 Alta 1969 ja NEG 19932 Tana 1966). ¶
Dálonat ledje maid geavahišgoahtán sáppáhiid, bieksuid ja eará gápmagiid. Muhtumat gal almmotge dinejedje olu gámasuidnemiin. Steen muitala muhtun nissona jagis vuovdán gitta 500 kg gárvves suinniid 4 kruvdnui kg. 1959:s son omd. ii munnen čuohppat nu olu go livččii jođihan. Duodjegávppit ledje maid álgán oastit gámasuinniid (ibid s. 89) ¶
Dáruiduhttima oassin lei maid ahte galge dárustit buot norgga geaidnorusttegiin. Dan ii lean álo nu álki čađahit. Eilif Os muitala iežas ožžon guokte ráđi go bargagođii bearráigeahččin Stuorravuona-Juvravuonna-geaidnobarggus 1930-jagiid gaskkamuttos: "Galggat lihtiid bassat álo go leat boradan, it ge galgga suovvat suomagiela hupmat bargoviesuin. Goappeš áššiiguin heaitásin moadde beaivvi maŋŋel" (Vegfolk forteller 1991: 60) ¶
10.3.2 Johtolaga nuppástupmi mearas eatnama nala ¶
FFR lei 1955:s nuppástuhttigoahtán johtolaga Lákkovuonas Dálbmeluovttas, gos unnidedje skiipabisáneami 3 geardde vahkus dušše ovtta hávvái. Dát dagahii "oalle olu rieja" álggos, muhto fanas jávkkai oalát dán vuonas maid. Johtolatnuppástuhttin mearas eatnama nala "lei guovddážis čuovvovaš 10 jagi" . Dávjá álggahuvvui nuppástuhttin geassejagis, go geaidnoráigge lei manahatti. Nu lei Kamøyværain ja Skárfvákkiin 1956:s, Ákšovuonbađain ja Ákšovuonain1960:s, Ákŋoluovttain-Márregobiin 1963:s ja Davvesiiddain-Irgevuonain 1964:s (Jakobsen 1966: 132. Gč. maid Olsen 1965: 279) ¶
1945-60 áigodagas heaittihedje 72 skiipabisáneami Finnmárkkus, eanas eretfárremiid geažil, muhto sadjái bohte 21 bisáneami "mearrajohtolaga nuppástuhttima geažil eatnama nala johtolahkii" (ibid s. 143) ¶
A/S Sydvarangera álggaheami geažil lassánedje hui olu olbmot doppe. 1900:s ledje 191 olbmo ja 1920:s lei lohku lassánan 4 841 olbmui (ibid s. 327). Álbmoga dáččalohku lassánii 20%:s 60%:i. Ledje oainnat alla vuordámušat Sydvarangerii dáruiduhttinoassin, lohkaba Niemi ja Eriksen. Bargit berrejedje omd. leahkit norgalaččat dahje ruoŧelaččat. Olgguštedje earenoamážit suopmelaččaid, maiddái sin geat olbmoagi ledje dáppe ássan, muhto geat eai lean Norgga stáhtaborgárat. Sis ledje leamaš váttisvuođat oažžut eretfárrenduođaštusaid Suomas. Muhto 1. máilmmesoađi áigge fertejedje váldit suopmelaččaid bargui gokčat Englándda ruovdedárbbu, go ledje váttisvuođat oažžut doarvái báikki olbmuid bargin. Muđui ii livčče fitnodat ožžon koala doppe dámpaelrávdnjerusttegii(Eriksen og Niemi 1981 128). ¶
Soahti bissehii A/S Sydvarangera doaimmaid. Bargiidlohku unnugođii 1940 rájes juo, várra danin go duiskkalaččat ohce bargiid rusttetdoaimmaide. Ođđajagemánus 1942 heaittihedje duiskkalaččat maid doaimma. Koala dámpaelrávdnjerusttegii lei vánis, eai ge sii juolludan doarvái fatnasiid fievrredit koala davás. Dan rájes nogai buvttadandoaibma, muhto jotke ain roggat málmma (Lunde 1979: 721. Gč. maid NOS Bergverksdrift 1942: 46-47) ¶
Falkenberg čálii 1938:s ahte "otná dán beaivvi ii dáidde bealis ge vuotnasápmelaččain eananeaiggátvuohta ortnegis" (Falkenberg 1938: 68). Sverre Eilertsen muitala ahte Álttás ja Dálbmeluovttas "ii lean muhtumiin eananoamastanduođaštus ruovttugittiide ge" (Sverre Eilertsen 1987). ¶
Salamon Klemetsen muitala ahte soahtegaskaáigge ledje juohke Reinelv bearrašis (Davvenjárgga suohkanis) iežaset ládjogiettit. Muhto eai sii eaiggáduššan ládjogittid, sii ¶
Juohke bearrašis ledje iežaset báikkit, ii ge oktage mannan ránná darfeloggunbáikái, sárggái dahje niitui, muitala Peder A. Persen Rávttošnjárgga, Beavgohpi ja Igeldasa birra soahtegaskaáigge ja vuosttaš jagiid soađi maŋŋel (Peder A. Persen 1987). ¶
Kamøyværas ledje juohke bearrašis iežaset ládjobáikkit máid atne alcceseaset gullat, muitala Ivar Iversen: "Dáid oamastedje go olu jagiid ledje láddjen doppe. Olbmot oamastišgohte báikki gos áin láddjejedje, vaikko ii lean makkárge almmolaš duođaštus dasa. Ránnáin lei seammá oaidnu" (Ivar Iversen 1987). ¶
Falkenberg čálii 1938:s ahte hárváin "lea dássožii leamaš eaiggáduššanriekti eatnamii. Dan geažil leat nákkáskan muhtun geassesaji nalde, muitala Peder Larsen Reinanvikas. Sáhtii šaddat dan meare soahpameahttunvuohta ahte eiseválddiin dárbbašit veahki. Sáhtii leahkit váttis mearrádus jus ii goappáge bealis lean ámttaduođaštus dahje ráđđehuseananoamastanduođaštus. Nuppedáfus lei vierru ahte go muhtun gallánii iežas geassesadjái, de attii dan ustibiidda dahje verddiide, geat geavahišgohte geassesaji" (Falkenberg 1938: 66). ¶
Priváhta eanan lei nappo eanan masa lei almmolaš dohkkeheapmi dahje ránná dohkkeheapmi. Almmolaš dohkkeheapmin oaivviliduvvo dás gulahuvvon eanan. Ránnáin oaivvilduvvo maid gilisearvi jna. Darfeloggunbáikkiid dahje murrensárggáid máid báikkálaš servodat anii ovttas, fertejedje eará báikkálaš servodagat dohkkehit. Peder A. Persen muitala ahte juohke giliservodagas galge leahket sárggát doppe gos ásse. Beavgohpi ássiin ledje sárggát várregilggás gili badjelis ja dohko eai mannan earát (Peder A. Persen 1987). ¶
Peder A. Persen muitala ahte lagasguovllut "ledje juhkkojuvvon fásta geavaheaddjeavádahkan. Mii Beavgohpilaččat čokkiimet dušše Ráfttošjoga davábealde. Sihke luopmánat, joŋat ja sarrihat ledje oktasaččat, ja eará suohkaniid olbmot maid čogge daid" . Beavgohpis eai lean fásta geavaheaddjeavádagat olggobealolbmuide. Sii čogge ovttas ustibiiguin ja fulkkiguin (Peder A. Persen 1987). ¶
Dán čielggadeamis lean maid válddahallan áiggi maŋŋel 2. máilmmesoađi, muhto dan áigodaga in válddahala nu čiekŋalit. Čielggadeapmi váldá danin ovdan čujuhuvvon bihtá loahpa. Muhto áiggun dál juo deattuhit ahte Njávdáma nuortalaččain eanas áigge soađi maŋŋel lea leamaš joavkodiđolašvuohta ja ahte sii formálalaččat leat čearda. Čeardan sii leat riekteáššiiid fievrredan maŋimus logi jagi čuoččuhit árbevirolaš vuoigatvuođaid. ¶
immateriell monumental Kemi feltarbeid "dábálaš" jahki árbevirolaš eallinvugiin, ovdal go 2. máilmmesoahti rievdadii buot, 1939 Dálvesoađi buollámiin. Dat bargu guoská maid eará nuortalaš siiddaid guorahallamiidda árbevirolaš servodatvuogádaga maŋimus áigodagas (Nickul 1948). Loahpalaččat vel namuhan Suoma etnologa Nils Storåsa monografiija Burial Customs of the Skolts Lapps (1971), mii hávdádanvieruid dárkilis guorahallama lassin maid čielggada nuortalaččaid historjjá ja riggodatgeavaheami. Dasa lassin muitala dat dutkangirjjálašvuođa, mii lea maiddái dán barggus leamaš ávkin. ¶
Ruošša bealde lea N. Charuzina čiekŋalis ruoššasámiguorahallan, Russikie lopari (1890) oahppáseamos, vaikko lea duođaštuvvon ahte Charuzinas lea veaháš váttis gáldogeavaheapmi go son oinnolaččat muitala dainnalágiin ahte dieđut eai soaba oktii, omd. go geavaha oarjeguovllosámiid válddahalli dieđuid ruošša sámiid válddahallamis (vrd. Storå 1971: 31). ¶
Samuli Paulaharju, geainna juo leat oahpásnuvvan Suonjilsiidda guorahaladettiin, finai maid Njávdámis. Son jođii dávjá Davvikalohtas dutkanmátkkiin. Earenoamážit 1926-27 jagiin čokkii son dieđuid DavviNorgga kvenaid birra. Dáid dieđuid almmuhii son stuora monográfiijas 1928:s, Ruijan Suomalaisia, jorgaluvvon ruoŧagillii 1973:s veahá heivemeahttun namain Finnmarkens folk (Finnmárkku álbmot). Dás lea sierra kapihttal Njávdáma birra; lunddolaččat lea kvena sisafárren- ja ássanhistorjá deattuhuvvon eanemusat. Son čállá gal maid veahá nuortalaččaid dološ historjjá gilis ja movt singuin manai. Vuhtto čielgasit maŋosmannan ja vuolláneapmi kvenaid ektui vuhtto čielgasit nuortalačč válddahaladettiin, "skoaltariehpu bálvala eahpeipmiliid ja bassi trifonaid" . Nuortalaččat ledje álo leamaš geafit ja unnán, "moadde vánddardeaddji bearraša" . Sii ledje gal "álgoálbmot" , muhto sii ledje "stuorit ja nohkki dološ vuovdeálbmoga bázahusat" . Muhtumiidda lea čielggas ahte Paulaharju čilge maŋosmannama máid lohká oaidnán dala ovdánanjurdagiiguin ja sosialdarwinismain. Lea gal maid čielggas ahte son oaidná čanastagaid riggodagaid ja eatnamiid gáržžideapmái ja ribadeapámi, earenoamážit kvenaid dáfus go "bohte váriid ja jekkiid badjel ja rivvejedje skoalttain dološ ávdin mehciid ja guollejávrriid - vel Storforsena maid dan goargŋu luosaiguin (...) [gos] skoaltariebuin doloža rájes lea leamaš sin iežaset luossabáiki, ja sin áibbas earenoamáš bivdoneavvu lei nuohtti máid bálkestedje ja máid gohčodedje käpälan ja mainna bivde luosa" (Paulaharju 1973: 134 ff.). ¶
instruktiv trifoner váilu sámegielnamma Hans Kr. Eriksen lea máŋggaid jagiid čađa almmuhan ođđaáigásaš čállosiid ja bihtáid nuortalaččaid birra, earenoamážit gihppagis Nordnorsk Magasin. Girjjis På mjuke skinnsko gjennom historia (1989) čilge son eambbo oppalaččat sihke Njávdáma ja Čeavetjávrri sápmelaččaid birra árbevieru dieđuid ja girjjálaš gálduid vuođul. Birrasiid 2/3 girjji 150 siiddus lea nuortalaččaid birra. Dáin lea oalle stuora oassi mii muitala movt dihto olbmuiguin lea mannan. Árbevieru dieđut ja indiviidahistorjá lea miellagiddevaš. ¶
"Nuortaábisápmelaččat" ii leat nu gáidan nuortalaččaid iežaset namahusas, nuortalaččat (pl.), mii juo muitala ahte ledje nuorta olbmot (Vorren & Manker 1976: 121). Namahusa leat eanas geavahan dušše ruošša-ortodoksa sápmelaččaide, eai ge lutherána sápmelaččaide. Dát álgo siskkildasjoavkonamahus ii gal báljo leat girjjálašvuođas geavahuvvon, ii ge njálmmálaččat eará birrasiin go nuortalaččaid birrasis. Easkka maŋimus áiggiid leat earát geavahišgoahtán dán iežaset namahusa, nu go eará sámi siskkildasjoavkonamahusaid ge. Dát lea dieđusge lassáneaddji čearddalaš ja kultuvrralaš diehttáma boađus. Nu lea ge lunddolaš dán čielggadeamis geavahit namahusa nuortalaččat ¶
Skoalta/koltta lea leamaš nu dábálaš namahus ahte nuortalaččat maid leat geavahan sáni oalle olu, nu go Tanner muitala Suonjilsápmelaččaid birra. Sii válljejedje koltta ovdalii suomagiela lappalaiset (pl.), danin go sii atne lapp eambbo luthersápmelažžan, varjelas, ja kolttat ledje ruošša ortodoksa sápmelaččat (Tanner 1929: 85). Ii leat álki diehtit man viidát geográfalaččat álgo skoalta-namahus fátmmastii. Muhtun girječállit leat maid geavahan dán namahusa maiddái sápmelaččaide Guoládatnjárgga nuortalis, Gieldda sápmelaččaide ja tersápmelaččaide, nappo buot ruošša-ortodoksa sápmelaččaide (Johnesen 1923: 204). Amund Helland geavaha namahusa buot ruošša-ortodoksa sápmelaččaide Guoládatnjárgga-Imandra gaskka oarjelis (Helland II 1906:6; vrd. Tanner 1929: 85-86). Dáinna namahusain leat dađistaga navdigoahtán dušše Norgga, Ruošša ja Suoma rádjeguovlosiiddaid sápmelaččaid, nappo Njávdánsiidda (dárogillii Neiden, suomagillii Näätämö), Báhčaveaisiidda (Báhččeveaj, Paččevei, Pattsvej jna., dárogillii Pasvik, suomagillii Patsjoki), Beahcánsiidda (Beahcam, Peahccam jna., dárogillii Petsjenga ja suomagillii Petsamo) ja Suonjilsiidda (dárogillii Suenjel, suomagillii Suonikylä) sápmelaččaid. Báikenamat leat iešguđetládje čállon girjjiide. Dán čielggadusas geavahuvvojit namahusat mat leat ruođuid ovddabealde. Vuosttaš golbma siidda ledje ábi lahka davvin ja goalmmát, Suonjil, lei čielga siseatnansiida. Golbma maŋimusa gohčoduvvojit dávjá Suoma girjjálašvuođas oktasaččat Petsamosiidan dahje Petsamoguovllu siidan danin go buot golmma siiddas lei oktavuohta dan eatnamii máid Suopma oaččui Ruoššas 1920 Dorpat-ráfis ja guovllu gohčodišgohte oskkunamahusain Petsamo. ¶
Dološ áigge lei giđasdálvi maid goddebivddu áigi, cuoŋun. Dan muitala Rathke go lei fitnan Boris Glebas cuoŋománu 1802. Nuorra dievddut ledje mannan fárrolaga Njávdáma bivdoolbmáiguin "Davvivárrái" ( "Nordfjellet" ) (Rathke 1899/1981). Lojes bohccuid maid fertejedje guođohit ovdal go johttájedje mearariikkii. Siiddas ledje doloža rájes veahá sávzzat, muhto gusat ledje easkka birrasiid 1860 maŋŋel, go vuosttaš geardde ledje gusat ovttage bearrašis. Gussadoallu ii šaddan dábálažžan siiddas. ¶
Geasset ledje bohccot Sállanis (dološ gálduin Salem, dárogillii Skogerøya, ruoššagillii Ostrov Salim) (vrd. Paulsen vuođđologu haga: 32-33). Burman muitala maid boazodoalu ja geasseorohaga birra - dáinnalágiin hupmá son guovtti deaŧalaččamus riggodaga birra Njávdánsiiddas, luosa ja bohcco birra: ¶
Lea dieđusge duohta ahte lei unnán boazodoallu daid ealuid ektui mat šadde boazosámiid boazodoalus. Ii goitge ábut doaivut ahte lojes boazu ii lean deaŧalaš borramuš-ja bivttas- ja bárgoneavvoávnnaslassin. Go Burman 1598:s muitala njávdánsápmelaččaid ealu guhton Sállanis, de lei árvvusge stuorit čora go dušše vuollel logi bearraša moadde hearggi. Schnitlera cealkka "boazoriggát" duođašta dan, seammaládje go ahte njávdánsápmelaččat máŋgga geardde čuoččuhedje báikkálaš dikkis siidaguovllu viiddis jeageleatnamiid gullat alcceseaset earenoamáš vuoigatvuohtan. Lojes bohccot adnojedje borramušlassin ja bargoneavvoávnnasin, vuođgŋinboazun goddebivddus, vuojánin dimbbargeaseheamis ja johtimis, ja eiseválddiid vuojáhallamii dárbbašuvvojedje maid sávrres vuojánat. Lojes bohccot ledje maid deaŧalaš hearbevárrin jus goddebivdduin manai hejot. Boazosápmelaččaid eallosturrodagat soitet maid váikkuhan. Dákko sáhttá maid rápmi leamaš mielde váikkuheame. Seammaládje go bivdu lei ovttaskas olbmo rápmi, de soaitá maid eallosturrodat leamaš danin. ¶
1900 olmmošlohkan muitala obanassiige hui doaibmi ja nanu nuortalašservodaga Njávdámis leamaš. Mikit Ivanovitsj` ruovttudoalus lei okta návetbiigá, okta mánnabiigá, guokte šibit- ja boazodoalloreaŋgga ja okta geafesduotna mii čázehiid goarui (ja son lei ruošša). Mikita vieljas Borisis ledje guokte guollebivdi/šibitdoallobargi, okta reaŋga ja okta geafesduotna. ¶
avlsdyr lea juovlamánu 31. b. 1911 álbmotčoahkkinreferáhtta, masa "Neiden fisker- og gaardbrukerforening lea gohččon" , mii dieđusge muitala ahte searvi lei vuođđuduvvon ovdal. Bohte sullii beannotčuođi olbmo, eanas "oarje Mátta-Várjjaga fástaássi boazodoallit" . Čoahkkima váldoulbmilin lei vuosttaldit ođđa boazolága evttohusa; evttohus várra bohciidahtii searvvi vuođđudeami (vrd. 3.10.). Čoahkkin mearridii dakkár cealkámuša mii garrasit moittii ahte boazoguohtunlávdegoddi čoahkkima oainnu mielde lei "moatti boazosápmelačča ovddas bargan stuora eanandoalloálbmoga vuostá" . Čoahkkin maid vuosttaldii čuoččuhusa ahte boazosápmelaččat ledje gillán "Njávdáma kvenaid" geažil. Lávdegotti árválus oainnat lei čujuhan juogamasa máid boazosápmelaččat ledje dadjan, namalassii ahte njávdánsápmelaččat gilde boazosápmelaččaid johtimis mearragáddái dálvái danin go kvenain ledje bohccot doppe. Lei gul maiddái dáhpáhuvvan ahte fástaássit ledje vuojehan boazosápmelaččaid ealu Suoma ráji rastá (Reinbeitekommisjonen av 1909. Innst.: 39) ¶
Dát mearrádus lei gal juogalágan gudnin Boris Ivanovitsjai. Boazolohku mii mieđihuvvui muitala maid ahte su áigge lei ain oalle olu boazodoallu. Muhto ii dákkár luohttevašolbmonamahus lean seammá go dat ovddasvástádus ja gudni máid "skoltaealu" hálddašeapmi mielddisbuvttii. Su čielga boazodoalu njunušvirgi lei symbolalaččat mearkkašan olu - dat lei duođaštussan ahte Njávdáma nuortalaš kultuvra ain lei eallime. Su guovdu dagahii guođohanvirggi massin ahte su eallu maid unnui moatti jagis. ¶
čađahuvvon gulaskuddanproseassaid vuođul, daid suodjalanplánaid ektui mat álggahuvvojedje ovdal ráđđádallanprosedyraid ja ovdal go sámi guovlluid suodjalanproseassaid njuolggadusat mearriduv vojedje. Sámediggi lea 2005:s fas bargagoahtán Meav kki ja Arvenjárgga áššiin maid Suodjalus áiggošii laktit oktii. Stuorradiggi bijai eaktun Meavkki ja Arvenjárgga báhčinguovlluid laktimis dan ahte bealit mat gusket boazodollui galge čovdojuvvot. Dát eavttut eai leat dán rádjai čovdojuvvon. Jos báhčinguovlu laktojuvvo oktii árvaluvvon plánaid mielde, de rihkkojuvvojit álbmotrievtti prinsihpat. Stáhtas lea ovddasvástádus sámi vuoigatvuođain areálasuodjaleami oktavuođas ja ealáhusbargit eai okto galgga dárbbašit guoddit ovddasvástádusa das rievttálaččat eaige politihkalaččat ge. Sámediggi oaidná ahte barggus sámi vuoigat vuođaid sihkkarastimiin sámi álbmoga váste lea Suodjalusa huksenplánaášši Meavkki ja Arve njárgga guovllus hui deaŧalaš prinsihpalaš ášši. Sámediggi áigu ráđđádallamiid bokte Ráđđehusain bargat dan ala ahte ceavzilis boazodoalu vuođđu Meavkki ja Arvenjárgga guovllus sihkkarastojuvvo álbmotrievtti mearrádusaid siskkobealde boaht teáiggis. Suodjalusa doaibma ferte organiserejuv vot nu ahte sámi kultuvrra ja boazodoalu ávnnaslaš kulturvuođđu ii billistuvvo. Sámediggi lea ovdal jearahan ja ain jearaha ollislaš váikkuhusčielggadeami ja fylkkaid plánaid ovdalgo dáid oktavuođas addojuvvojit konsešuvn nat hukset bieggamillopárkkaid ja vuođđostruk tuvrra. Dát ii leat dahkkojuvvon. Maid ii gávdno doarvái dutkanvuođđu oaidnit makkár váikkuhu sat bieggamillopárkkain leat boazodollui. Sámediggi gáibida ahte eai álggahuvvo viiddis huk senprošeavttat ovdal go leat čađahuvvon ráđđádal lamat Sámedikkiin. ¶
Oljo- ja gássaresurssat olggobealde sámi guov lluid buvttihit erenoamáš álbmotrievttálaš geatne gasvuođaid sámi álbmoga guovdu. Dát ja oljo- ja gássadoaimmat davveoarje Ruoššas bidjet ereno amáš gáibádusaid operáhtoriidda, fievrrideaddji ide ja stáhtaide. Sámediggi lea 2005:s bargan ere noamážit dan ala ahte oažžut gulahallama Statoil:in eamiálbmotvuoigatvuođaid ektui sihke Norggas ja eará riikkain. Áiggiid čađa lea luondduriggodagaid ávkkástal lan leamaš sámi ássama ja eallinvuogi vuođđun. Dáid vuoigatvuođaid ferte dohkkehit lágaid olis.Oljjuin ja gássain ávkkástallan lea oalle ođđa doaibma riikka davviguovlluin. Eiseválddit leat geatnegahttojuvvon ásahit eamiálbmotfoandda masa galgá biddjojuvvot oassi vuoittus buotlágan oljo-, gássa- ja minerálariggodagaiguin ávkkástalla mis sámi guovlluin. Foanda galgá geavahuvvot sámi servodatovddideapmái olles Norggas iige galgga leat ráddjevuvvon geográfalaččat daidda sámi guovlluide gos dát luondduriggodagat leat. Eamiálbmotfoandda galgá maid sáhttit geavahit eamiálbmogiid servodatovddideapmái Barentsábi nuortta bealde. Dasa lassin lea Sámediggi erenoamážit čájehan beroštumi ahte buot fanastrafihkka, offshoredo aibma ja buot industriija prošeavttat davvi mearra guovluin fertejit čuovvut daid čavgaseamos biras gáibádusaid, garra dálkkádatbeliid ja guovlluid raššivuođa geažil. ¶
2.5.4.3 ON Sámediggi searvá aktiivvalaččat bargui mii guoská eamiálbmotjulggaštusa ráhkadeapmái ON olis. Sámediggi lea 2005:s searvan Norgga delegašuvdnii bargojoavkku (IWSGDD) 11. sešuvnna vuosttas oassái. Sešuvnna maŋimuš oassi dollojuvvo 2006:s. Bargojoavku galggai válmmaštit barggus 2004:s dego oassin ON eamiálbmotlogija gis. Mandáhta guhkeduvvui dattetge ovttain jagiin, dan sivas go ii lean šaddan ovttamielalašvuohta das logát sešuvnna maŋŋá. Eamiálbmotáššiid bissovaš forum doalai njeal ját sešuvnna miessemánus. Sámediggi atná foruma barggu hui deaŧalažžan, ja juolluda danne eko nomalaš doarjaga jođiheaddjái. Sámediggi čuovvola oktilačat riikkaidgaskasaš barggu Biologalaš šladdjivuođa konvenšuvnnain (CBD), ja oaidná stuorra hástalusaid mat čatnasit konvenšuvnna heiveheapmái našunálaččat. Stáhta lea CBD artihkkala 8 (j) mielde geatnegahttojuv von árvvus atnit, suodjalit ja doalahit sámiid árbevi rolaš máhtolašvuođaid Norggas. Sámediggi čujuha ahte geavahusas lea dahkkojuvvon hui unnán Norggas dan oasis mii guoská CBD:ii 8 (j). Ieš vuođđu dasa ahte sáhttit dohkálaččat ja ulb millaččat suodjalit sámiid árbevirolaš máh tolašvuođaid, ii leat ovdamearkka dihte sajis, ja danne lea Sámedikkis hui stuorra beroštupmi ahte systemáhtalaččat ja viidát duođaštit (registreret jna.) dán lágan máhtolašvuođaid. Dán lágan prošeakta lea maiddái mielde oainnusin dahkamin ja duođašteamen árbevirolaš máhtolašvuođaid bio logalaš šláddjivuođa hárrái deaŧalaš gáldun luonddu- ja birasgáhttenbarggus, omd. doaibmat indikáhtorin dálkkádatrievdamiin. ¶
ala ahte Mánáid- ja bearašsuodjalanođastus galgá dán vuhtii váldit. Psyhkálaš dearvvašvuođa nannenbargu lea leamaš okta áŋgiruššansuorgi sihke našunalaččat ja Sámedikkis soames jagi. Dán oktavuođas lea Sámediggi ohcalan dakkár dikšunfálaldaga mii lea heivehuvvon sámi gárrenávnnasboastutgea vaheaddjiid váste gielalaččat ja kultuvrralaččat. Ferte ovddiduvvot ruhtadanplána báikkálaččat ja guovllulaččat. Eastadeapmi ja maŋŋádikšun gár renáimmahuššamis lea dasa lassin leamaš áŋgiruššansuorgin stipeandajuohkimis veajui duhttinfágaid oktavuođas 2005:s. Sámediggi lea 2005:s váldán oktavuođa stáhtá senioraráđiin man fáddán ledje hástalusat boarrá siid politihka ektui oppalaččat ja sámi boarrásiid ektui erenoamážit. Sámediggi lea maŋŋá bivdán ahte ásahuvvo sámi boarrásiidáittardeaddji mii galgá gozihit ja ovddidit sámi boarrásiid beroštumiid servodagas. Sámi boarrásat leat dak kár joavku mii unnán lea bidjan gáibádusaid bálva lusfálaldagaide. ¶
Sámedikkis lea leamaš ulbmil ahte Beaivváš Sámi Teáhterii sihkkarastojuvvo dohkálaš ekonomalaš vuođđu sámi álbmotteáhterin, vai sis lea vejolaš bálvalit olles sámi ássanguovllu. Sámediggi lea 2005:s váikkuhan teáhtervistti ovdaprošeavtta čađaheami Beaivváš Sámi Teahterii. Sámedikkis lea leamaš beroštupmi sihkkarastit dohkálaš doaibmavuođu Åarjelsaemien Teatere/Sydsamisk teater:ii. Sámedikki ja máttasámeguovlluid fylkka gielddaid gaskasaš ovttasbargošiehtadusas dadd jojuvvo ahte áššeoasálaččat ovttasráđiid galget bargat dan ala ahte Åarjelsaemien Teatere/Sydsa misk teater:ii sihkkarastojuvvo dohkálaš doaibma vuođđu. Teáhteroktavuođas lea Sámediggi deattu han dasto doarjut dakkár lávdedáidaga main mánát ja nuorat leat leamaš oasseváldin ja ulbmiljoavkun. Sámi festiválat leat deaŧalaš arenat sámi kul tuvrra ovddideamis ja sámi álbmoga deaivvadan báikin. Sámi festiválaid laskan buktá stuorra vejolašvuođaid, muhto maiddái hástalusaid, man oktavuođas vuoruheapmi ja ruhtadeapmi leat deaŧalaččat. Sámediggi lea juolludan njealji sámi festiválii doarjaga 2005:s: Riddu Riđđu Gáivuonas, Sámi musihkkafestivála Guovdageainnus, Beassašfestivála Kárášjogas ja Márkomeannu Ská niin/Evenáššis. Dasa lassin lea addojuvvon prošeaktadoarjja eará sámi festiválaide ja eamiálb motfestiválaide. Stáhta ortnet knutepunktásahusai guin ovddida iešguđet kulturčájehemiid. Sámediggi oaivvilda ahte lea deaŧalaš ahte maiddái sámi festiválat ožžot dákkár ovddasvástádusa. Dán oktavuođas čujuhuvvo Riddu Riđđu festivála Gáivu onas lunddolaš válljejupmin go dat deattuha eamiálbmogiid ja riikkaidgaskasaš áŋgiruššamiid. Sámi filbmafestivála Guovdageainnus lea šaddan deaŧalaš sámi filmma ja eamiálbmotfilmma čalmmustuhttinarenan. Festivála lea lihkostuvvan profileremiin ja lea nannen posišuvnnas sámi filmma ovdánahttima movttiidahttingáldun. Eamiálbmotprofiila bokte leat sii maid leamaš mielde nannemin ovttasbarggu ja gullevašvuođa sámiid ja eará eamiálbmogiid gaskka. ¶
2.12.2 Sámi museaid ekonomalaš čuovvoleapmi Jagis 2005 lea árjjalaččat ja ulbmillaččat bargojuv von nannet sámi museaid museaođastusa čuov volemiin, gč. St.dieđ. nr. 22 (1999–2000). 2006 bušeahtas lea dán rádjai juolluduvvon badjel 150 miljon ruvnno museaođastusa olis, dáin ruđain lea dušše 2 miljon ru juolluduvvon nannet sámi musea barggu, vaikke vel sámi museain lea sakka heajut vuođđu go eará museain, mat dán rádjai leat nanne juvvon ođastusa olis. Jus sámi historjá ja kultuvra galggaš duođaštuvvot ja gaskkustuvvot dárbbašlaš ja buori láhkai, de lea áibbas deaŧalaš ahte maiddái sámi museat sáhttet leat mielde ođasmahttimin Norgga museaid. Sámediggi lea moanat gerddiid jagis 2005 dovddahan fuolastusa sámi museaid heajos ekonomalaš čuovvoleami geažil guovddáš eiseválddiid bealis museaođastusa bokte. 2.12.3 Sámi duhátjahkebáiki Sámediggi lea bargan guovddášeiseválddiid ektui oažžut 2006 stáhtabušeahta bokte ruhtaduvvot Nuortasámi musea huksema. Arkiteakta- ja fálal datgilvvohallan lea čađahuvvon, maŋŋágo arealat sakka uhciduvvojedje. Dattetge čájeha ahte golut šaddet stuorábun go rámmat. Danne ii leat Nuor tasámi musea huksen mielde 2006 stáhtabušeahtas, mii lea hui šállošahtti. Sámediggi lea bargan dan ala ahte galget juolluduvvot ruđat 2006 várás vai huksenbargu johtilit álggahuvvo ja vai prošeaktarámmat lasihuvvojit Statsbygga meroštallamiid vuođul. ¶
mearradutkanráđđi (ICES) ii leat rávven bivdit rid dodorski. Sámediggi lea mielde bargojoavkkus mii galgá hutkat hálddašanstrategiija mo nannet mád dodaga seammás go váldá vuhtii daid guolásteadd jiid, geat dán áigodagas galget eallit riddodorskiin. Čakčamánu 2004 dievasčoahkkimis bovdii dalá guolástusministtar Ludvigsen Sámedikki oassálas tit referánsajovkui ráhkadit St.dieđ. nr. 19 (2004– 2005) Mariidna ealáhusovddideapmi. Ollu Sáme dikki deaŧalaš evttohusat eai váldojuvvon vuhtii, ja Guolástus- ja riddodepartemeanta válljii sáddet dieđáhusa njuolgga Stuorradikki ealáhuslávdegod dái almmá dábálaš gulaskuddama haga. Guolástus ealáhussan lea sakka áitojuvvon dakko bokte go álbmogis buori muddui lea váldojuvvon eret guolástanvuoigatvuohta. Ovddiduvvon dieđáhus ii váldde dán vuhtii vaikke vel ollu konvenšuvnnat nannejit eamiálbmogiid guolástanvuoigatvuođaid. Sámediggi lea 2005 bargan dan ala ahte várrejuvvo sierra guovlluearri guovlluide gos ealáhuseallin ii leat nu nanus. Dát dávista Stuorradikki 1988 mear rádussii. Gonagasreappá leavvan lea buvttihan stuorra negatiivva váikkuhusaid guolásteaddjiide sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Vearrámus lea leamaš daidda uhcimus fatnasiidda vuotnaguovlluin, main eai leat dahje leat smávva vejolašvuođat bivdit eará guovlluin ja sáhttá šaddat nu ahte eai juvssa reab bábivdoeari danne go gáibádusat dán bivdui leat menddo stuorrát. Danne lea Sámediggi maiddái bargan dáinna áššiin, ja Sámedikki ávžžuhusa vuođul suovai Guolástus- ja riddodepartemeanta vuollel 7 m guhkkosaš fatnasiid I joavkkus ja vuol lel 6 m guhkkosaš fatnasiid II joavkkus, searvat 2005 gonagasreabbábivdui. Departemeanta čuov volii maiddái Sámedikki evttohusa nammadit láv degotti mii galgá guorahallat dálá gonagasreab báhálddašeami, ja evttohit boahttevaš hálddašanortnegiid. Sámediggi lea 2005 addán doarjaga guovtti báikkálaš vuotnaprošektii, nubbi Porsáŋggus ja nubbi Deanuvuonas, maid ulbmil lea leamaš oažžut báhččojuvvot eanet njurjuid. Dát mielddisbuvttii earret eará ahte vuosttas gearddi bivdojuvvui jagi geađgenjuorjoearri. Birasgáhttendepartemeanta lea nammadan fágajoavkku mii galgá ráhkadit ollislaš hálddašanplána Barentsábi-Lofuohta várás. Sámedikki mielas lea sakka moaittehahtti go Barentsáhpi ja riddo- ja vuotnaguovllut gieđahallo juvvojit sierra hálddašanplána oktavuođas, go Barentsábi guollemáddodagat jođašit ja dat gođđet ja vižžet biepmu riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi áigu maiddái deattuhit ahte lea deaŧalaš ahte báikkálaš ja árbevirolaš máhtolašvuohta gea­ ¶
Sámedikki jahkedieđáhusa 2.6 kapihttalis 2.6 Dearvvasvuohta čujuhuvvo dasa ahte Sámediggi lea bargan dan ala ahte mánáid- ja bearašsuodja lanođastus galgá vuhtii váldit sámi mánáid ja nuoraid gielalaš ja kultuvrralaš identitehta. Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhta davvi regi ovnnas lea erenomáš ovddasvástádus fállat sámi álbmogii buori bearaš- ja mánáidsuodjalanfálal daga. Bargu ovttaidahttit sámi perspektiivva gullá regiovnna doaibmaplánaide. Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta lea ee. jorgalahttán sámegillii diehtojuohkinávdnasiid mánáid ja nuoraid vuoigat vuođaid birra bággogeavaheamis mánáidsuodja lanásahusain. Mangfold og likeverd doaibmaplána nogai 2005. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta ja Sámediggi ovttasbarget plána doaimmaid joatki miin. Plána váldoprinsihpat leat vuođđun joatkka bargui. Plánas lea okta váldoprinsihppa dan mihttu ektui ahte galget leat seammaárvosaš bálvalusat, ja makkár erenomáš hástalusat de šaddet sámeálb mogii. Sámedikki, Dearvvašvuođa- ja fuolahusde partemeantta, Bargo- ja searvadahttindeparteme antta ja Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhta gaskkas lea ásahuvvon ovttasbargojoavku háldda huslaš dásis. Okta bargu dán joavkkus lea konkre tiseret doaibmaplána doaimmaid čuovvoleami. Oassin ráđđehusa ja Sámedikki gaskasaš ráđđádal lanortnega lea Sámedikkiin vel lassin ráđđádallon fuolahusbálvalusa ja nationála dearvvašvuođaplána stuorradiggedieđáhusa barggu oktavuođas. Seammaárvosaš ja geavaheaddjimielvákk uheami ulbmil lea guovddážis Psyhkalaš dearvvašvuođa nannenplánas. Dál leat ceggemin sámi gealboguovddáža rávisolbmuide ja nuppi ¶
godaga áigge ollašuhttit Nuortasámi musea Njáv dámis, Ája Sámi Guovddáža Gáivuonas, Saemien Sijte Snoasas ja Sámi dáiddamusea Kárášjogas. Nationála kulturviesuid investerenplánas, mii ovddiduvvui Sd. prp. nr. 1 (2005–2006), máinnašuvvojit dát huksenplánat ja čállojit doarja giin 2007–2009 áigodagas. Ráđđehus lea bargamin dan ala ahte huksenprošeavttat ollašuvvojit stuor radiggeáigodaga áigge. Investerenplánas mii galgá ođastuvvot ja ovddiduvvot 2007 bušeahttapro posišuvnnas, áigu Kultur- ja girkodepartemeanta ovdanbidjat man guhkás dáinna bargguin lea joav dan. Ollašuhttin lea ee. dan duohken ahte prošeavttat leat plánejuvvon ja doarvái divvojuv von, nu ahte sáhtášii daid čađahit, áigodaga juohke jagáš bušeahttapoastta sturrodat, ja ahte eará ruhtadeapmi lea čielggas. Nuortasámi musea huksenprošeakta ii álgga huvvon 2005 čavčča, go entreprenoraid fálut ledje divrasat go prošeaktabušeahtas ledje biddjon. Eak tun lea ahte Kultur- ja girkodepartemeanta galgá ruhtadit dán viesu. Statsbygg, mii lea huk seheaddji, lea evttohan álkidahttimiid plánas ja ođđa fállogilvvu. Dán vuođul joatkkašuvvojit plánat 2006:s áigumušain álggahit prošeavtta 2007:s. Kul tur- ja girkodepartemeanta áigu Stuorradiggái máhccat áššiin 2007 bušeahttaproposišuvnnas. Kultur- ja girkodepartemeanta diehtá vel Vár dobáikki Evenáššis/Skániin huksenplánaid birra. ¶
FD johtocálus 10.12.04 ekonomiijanjuolggadusaid viidodaga birra st áhtala š doaimmain mat sáhttet spiehkastit bruttobu šehteren prinsihpas (R-106/04) ¶
Barggu vuođđu Boazoguohtunkonvenšuvnna vuođul vuolláičálle Norgga ja Ruoŧa riikkat riikkaidgaskasaš šiehtadusa 29.04.1997 Oslos, ja áššiin lei ásahit ruoŧanorgga boazoguohtunkommišuvnna ja mearridit dasa mandáhta. Šiehtadus lea 2. mielddus. Šiehtadusa 2. artihkkala mielde galgá kommišuvdna čielggadit, iskkadit ja gávnnahit čuovvovaš beliid: a. čielggadat dárbbašit go dán guovtti riikka boazosápmelaččat, go dálá konvenšuvdna loahpahuvvo, ain boahtteáiggis boazoguohtumiid dan nuppi riikkas, dain guohtuneatnamiin, dehe muhtin eananosiin dain guohtuneatnamiin, mat dál leat konvenšuvdnaguovlun. b. nu guhkás go dárbbašuvvo iskkadit guohtumiid valljodaga ja doaibmadilálašvuođaid dáin fylkkain: Finnmárku, Romsa (ja dasa gullá maid Anjavuopmi) ja Nordlánda, ja maiddái Davvi-Trøndelága fylkka davimus oassi ja Norrbottena leanas, Västerbotten leana ja Jämtlándda davimus oassi. c. gávnnahit movt guohtunguovllut adnojit dáin guovlluin b) namuhuvvon guovlluin ja movt eatnamiid sáhttá buoremusat atnit ávkin nu ahte guhkit áigái addá vuođu doaimmahit nana guoddevaš boazodoalu ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. d. namuhuvvon c) iskkadeamis galgá Boazoguohtunkommišuvdna vuhtii váldit rievdama, mii boazodoalus lea dáhpáhuvvan konvenšuvnna doaibmaáigodagas. Boazoguohtunkommišuvdna galgá maiddái vuhtiiváldit servodaga eará beroštumiid ja eará ealáhusaid. Boazoguohtunkommišuvdna mearrida ieš mainnalágiin bargu dasto dahkkojuvvo. Kommišuvnna namuheamit mandáhttii A čuokkis Mii čilget 4.1 kapihttalis makkár dárbbut dán nuppi riikka boazodoalus leat boahtteáiggis ain atnit guohtuneatnamiid nuppi riikkas. Kommišuvdna lea nu guhkás go lei vejolaš vuhtiiváldán čearuid ja boazoorohagaid guohtuneatnamiid, ja dasto movt eatnamiid lea vejolaš geavahit, doaibmamálliid, gokko dárbbašuvvojit lunddolaš rájit, ja maiddái čearuid ja orohagaid iežaset sávaldagaid, mat gusket guohtuneatnamiidda nuppi riikkas. B čuokkis Mii čilget guohtumiid iskkadeami ja doaibmadilálašvuođaid 3. oasis. Kommišuvdna lea iskkadan guohtumiid ja doaibmadilálašvuođaid čuovvovaš guovlluin: davil leat mii ráddjen nu ahte álgu lei Romssa fylkkas ja Norrbottena leanas, ja lulil fas ráddjiimet nu ahte iskkaimet Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain ja Dalarna leana davimus eananosiin. Kommišuvdna anii dárbbašlažžan iskkadit guohtumiid maiddái dakkár guovlluin mat eai lean mandáhtas. Dat mearkkaša ahte iskkaduvvui miehtá Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain, ja dasto miehtá Jämtlándda ja Dalarna leana davimus eananosiin. Dáid guovlluid boazodoallit leat buktán ovdan ahte maiddái dáin guovlluin lea dárbu guođohit rastá riikarájiid. Kommišuvdna lea Norggabeali Eanandoallodepartementtain ja Ruoŧabeali Eanandoallodepartementtain ságastallan eahpeformálalaččat dan birra ahte viiddidit mandáhttaguovllu, ja goappaš riikkat leat mieđihan dasa. Kommišuvdna lea maiddái bivdojuvvon geahčadit oktasaš siidadoalu Østre-Namdal boazoorohaga ja Jiingevarie čearu gaskka, mat leat olggobealde dan guovllu mii čilgejuvvo dán barggu b-čuoggá vuolde. Nu leage kommišuvdna iskkadan juohke rádjeguovllu gos boazodoallu sáhtášii guođohit rastá riikarájiid. Raporttas ii leat Finnmárkku fylka namuhuvvon, dannego kommišuvdna lea, maŋŋil go lea gulaskuddan eiseválddiiguin ja organisašuvnnaiguin, gávnnahan ahte dán guovllus ii leat rádjerasttildeaddji boazodoallomálle áigeguovdil. ¶
C čuokkis 3. kapihttalis čilge kommišuvdna mainnalágiin guohtuneatnamat adnojit dain guovlluin maid mii čilgiimet a ja b čuoggáin, ja mat leat dat eatnamat maid kommišuvdna lea iskkadan. Viidáseappot čielggasmahttá kommišuvdna kapihttalis 4.1 mainnalágiin iskkaduvvon guovllut galget sáhttit adnot nu ahte guhkit áigái šattašii ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš nana guoddevaš boazoealáhus. Kommišuvdna ovdandivvu evttohusa movt nuppi riikka guohtunguovlluid galgá guođohit. D čuokkis Kommišuvdna lea barggustis bivdán eará servodat- ja ealáhusberošteddjiid, geaid ođastuvvon konvenšuvdna sáhttá váikkuhit, cealkit áššái. Dáid beliid lea kommišuvdna iežas evttohusain vuhtiiváldán. Kapihttalis 3.3 válddáha kommišuvdna maiddái movt dálá konvenšuvdna lea váikkuhan Norgga ja Ruoŧa boazoealáhusa. Dasto lea kommišuvdna maiddái bargan gávnnahit boazoealáhusa ovdáneami dehe rievdamiid dálá konvenšuvnna áigodagas, dan bokte go doalai čoahkkimiid čearuiguin ja boazoorohagaiguin, ja organisašuvnnaiguin mat ovddastit boazodolliid ja boazoealáhusa. Eará bealit Kommišuvdna fuomášii dallego čielggadii, iskkadii ja gávnnahii dáid dilálašvuođaid maid birra čilgejuvvo ahte maiddái eará gažaldagat fertejit gávnnahuvvot ja iskkaduvvot, vai čielggadanbohtosa vuođđodieđut leat dohkálaččat. Mii ovdandoallat vuođđodieđuid mearkkašumi dasa movt riikkain lea vejolašvuohta oažžut áigái dakkár konvenšuvnna mii ovddida ovttasbarggu rastá riikarájiid, ja ovddida rádjerasttildeaddji boazodoalu ovttasbarggu. Kommišuvdna muitala kapihttalis 2.1 oanehaččat sápmelaččaid álbmogin ja muitala rádjerasttildeaddji boazodoalu historjjá. Kommišuvdna lea maiddái, ja dan birra gulat kapihttalis 2.2, iskkadan sámiid dili álbmotrievttálaš oaidninbealis. Norgga ja Ruoŧa boazodoallolágat, boazodoallopolitihkka ja boazodoallohálddašeapmi váikkuhit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Kapihttalis 2.3 válddáha kommišuvdna oanehaččat erohusain mat leat, ja dasto mainnalágiin dát váikkuhit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Kapihttalis 2.4 mii válddáhit boazoealáhusa ovdáneami jagiin 1972–1999, ja dan čájehit statestihkaiguin. Kapihttalis 4.2 evttoha kommišuvdna ođđa konvenšuvdnateavstta, daid dárbbuid mielde maid kommišuvdna atná ahte rádjerasttildeaddji ¶
Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna ahte guohtunvalljodagat galget adnot dainnalágiin ahte guohtuneatnamat dáhkiduvvojit guhkit áiggi atnui. Vuosttažettiin lea deaŧalaš atnit jeageleatnamiid dainnalágiin ahte jeahkála ođđasitšaddan dáhkiduvvo guhkit áigái. Dat mearkkaša ahte boazolohku galgá heivehuvvot jeagelguohtunvalljodagaide. Muhto deaŧalaš lea maiddái ahte boazoguođoheapmi eara jagiáiggiid čuovvu guohtuneatnamiid šaddama mielde. Dasa lassin galgá bargat dan ala ahte bohccuid guođoha eatnamiid alde nu go eatnamat girdet iešguđetge jagiáiggiid. Dat guoská sihke kvantitatiivvalaččat ja kvalitatiivvalaččat. Ekologalaš heiveheami dáfus ii leat prinsihpas deaŧalaš diehtit gii iešalddis lea eatnamiid geavaheaddji. Ekonomalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekonomalaš guoddevašvuođa dáfus lea kommišuvnna vuođđun ahte boazoealáhusa ekonomalaš boađus galgá addit boazodolliide doarvái áigáiboađu. Boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna dán oktavuođas ealáhusdoalu viidát áddejumis, iige duššefal biergobuvttadeami. Kommišuvnna oaivila mielde addá dát buori ja bureslágiduvvon boazodoalu, ja maiddái dan ahte boazobargu heivehuvvo bohcco ja guohtumiid mielde. Kultuvrralaččat guoddevaš boazoealáhus Boazodoalloguovlluin lea boazoealáhus sámi kultuvrra ja iešvuođa vuođđun. Danne atná kommišuvdna mávssolažžan oažžut áigái positiivvalaš rádjerasttildeaddji boazodoalu, man vuođul sámi álbmot dasto sáhttá ráđđálagaid ovddidit iežas ¶
Obbalaččat Goddebivdu lea dálá boazodoalu vuođđun. Dađistaga go gávnnahuvvojedje ođđa bivdovuogit, dápmagohte sápmelaččat bohccuid eallun. Dán máhtu duogážin ahte ipmirdit boazodoalu areáladárbbu, vuolgá dalá rájis go sápmelaččat ožžo áigáiboađu goddebivddus. Dađistaga go olmmošlohku lassánii, dagahii dát bivdokultuvrii váddásit dili, ja nu lotnahuvai goddebivdu guhkes áigodagas boazodoallun. Go goddebivdu jorai boazodoallun, nuppástuvai sámiid eallinvuohki sakka. Vuosttažettiin gáibiduvvui stuora eallu, go birgejumi váldooassi ásahuvvui boazodoalu vuođul ja johtaleapmi guohtunguovlluid gaskka gárttai bargovuohkin. Bohccot leat miehtá Davvikalohta ollásii luonddudilálašvuođaid hálddus. Boazu galgá ealádaga gávdnat meahcis birrajagi. Bohcco guohtunmearri ja johtaleapmi duovdagiid gaskka čuovvu šaddoáigodagaid duovdagis duovdagii. Dán kapihttalis čilgejuvvo bohcco guohtundárbu, guohtuma kvalitehta, johtalandábit, sisabáhkkemat guohtuneatnamiidda ja boraspiret. Dát bealit leat guovddážis go galgá oažžut ollislaš gova boazodoalu luondduvuođus. Dát kapihtal lea váldosaččat fágalávdegotti 1. kapihttala oktiigeassu (1. mielddus). Dievaslaš dieđuid ja mearkkašumiid gávnnat doppe. Boazodoalu guohtuneanandárbu lea máŋggabealát ášši, ja bealit mat váikkuhit leat bohcco iešvuođat, boazobargu ja luonddugeográfalaš bealit. Boazobarggu deaŧaleamos oasit leat guođoheapmi, čohkken ja johtin. Luonddugeográfalaš bealit leat vuosttažettiin dálkkádaterohusat, arvi, borga, biekkat, šaddu, topografiija, eatnama gollan ja dat ahte leat jeaggeeatnamat olamuttus, jávrrit ja čázádagat. Boazodoallu dárbbaha iešguđetšlájat eatnamiid, mat iešguđetládje leat ávkin jagiáiggiin, ja eaige nuppit eatnamat dohke nuppiid sadjái. ¶
šaddá stuorit erohus geasse- ja dálvedálkkádaga gaskii. Dán oktavuođas lea stuorimus erohus Johkamohkis–Jielleváris mas erohus lea 40° C. Bađaluovtta guvlui riddogátti mielde ii leat seammá stuora earru temperatuvrra gaskka, muhto lea liikká su. 18° C, ja dat sulastahttá várreguovlluid temperatuvrra Norgga guvlui. Mii oaidnit 9. kártamildosis muhtinlágan gova das movt šaddu álgá árabut lulleleamos guovlluin ja meara lahkosiin. Lulde lea árrašaddu ovdamunnin, muhto doppe fas váilot varas šattut suoidnemánus. Nuorttabealde várreráiddu gávdnojit viiddis guovllut gos šaddu álgá oanehis áigodagas. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvra govvida muhtin muddui man bures šattut sáhttet lieđđugoahtit, muhto temperatuvra muitala maiddái movt bohccuid birgeneavttut leat obbalaččat. Go fal dálkkit leat dan mađe bivvalat ahte šattut nagodit ihtit, de leat galbma dálkkit bohccuide buoremusat. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvrra mii oaidnit 10. kártamildosis. Obbalaš johtalanmállet Ealuigun johtalit duovdagiid gaskka dannego bohccot dárbbašit iešguđetlágan guohtuma ja šattuid. Vaikko vel gottitnai johtalitge iešguđetlágan guohtuneatnamiid gaskka, lea goit boazodoalu dovdomearkan ahte olbmot lágidit ealu buoremus guohtuneatnamiidda, mat ain leat gávdnamis iešguđetge jagiáiggi. Obbalaččat sáhttá dadjat ahte Skandinavia boazodoalus leat iešguđetlágan doaibmamállet ja johtalanmállet, dan mielde movt guohtuneatnamat leat olamuttus. Stuorimus earru doaibmamálles lea daid doaluid gaskka mat johtet siseatnamiidda dálvái, ja daid doaluid mat guođohit dálvet riddoguovllus. Dát mearkkaša johtaleami nuorttas-oarjjás guvlui ja nuppeládje. ¶
Boazodoalu, mas johtalit eará duovdagiidda jagiáiggiid mielde Boazodoallu, mii ii johtal eara duovdagiidda, muhto johtala ovttahat duovdagiid siskkobealde ¶
juogaládje ovttastahttit soahpamuša našunála lágaide. Dás beassadallan lea álbmotriekterihkkun. Norgga riekti ja álbmotriekti Norggas geavahuvvo duálistalaš prinsihppa, ja dat mearkkaša ahte álbmotriekti ii šatta oassin siskkáldas riektái ovdalgo norgga eiseválddit leat dan dohkkehan. Dás leat ollu spiehkasteamit, ovdamearkka dihte vieruiduvvan riekti, mii goit lea fámus vaikko stáhta ii leat addán mieđáhusa, ja maiddái dihto soahpamušat mat dahkkojit dainna ulbmilin ahte galget njuolgut doaibmat seammaládje dego norgga siskkáldas riektin. Álbmotriekti lahttuduvvo norgga rivttiin goit guovtti vuogi mielde, transformašuvnnain ja dan prinsihpa mielde ahte norgga riekti presumerejuvvo (adnojuvvo) leat oktiisoahpevaš álbmotrivttiin. Transformašuvdna dáhpáhuvvá dan bokte ahte muhtin norgga láhkii ovttastahttojuvvo soahpamušteaksta sierra mearrádusa bokte, dehe ovttastahttojuvvo dakkár lágain mii čujuha soahpamuššii, dehe ahte norgga eiseválddit gávnnahit ahte norgga njuolggadusat leat juo oktiisoahpevaččat soahpamušmearrádusaiguin. Dalle ii dárbbašuvvo ođđa norgalaš láhka. Go lea presumšuvdna, oaivvilduvvo dainna ahte go dulko norgga riektenjuolggadusaid, dalle geahččala garvit dakkár láhkadulkonbohtosa mii šaddá vuostálaga álbmotrievttálaš njuolggadusaiguin, ja dasto bargojuvvo garrasit dan ala ahte garvit vuostálaga boahtima álbmotrievttálaš njuolggadusaiguin, mii livččii njuolgut álbmotriekterihkkun. Dát orru čielgasit daddjome Vuođđolága § 110 c. Ruoŧa riekti ja álbmotriekti Ruoŧas váilot konstitušuvnnalaš njuolggadusat ruoŧa našunála rievtti ja álbmotrievtti gaskka. Lea almmatge dábálaš ipmárdus ahte oktiisoahpamuš man Ruoŧŧa dohkkeha, muhtinládje galgá ovttastahttojuvvot ruoŧa riektái vai doaibmagoahtá našunála duopmostuoluin ja eiseválddiin (Håkon Strömberg ja Göran Melander, Folkrätt 1989, Regeringsrättens Årbok 1974:121 ja Nytt Juridisk Arkiv 1981:1205). Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat eai adnojuvvo leat njuolgut heivvolaš riektin Ruoŧas. Duopmostuolut ja hálddašaneiseválddit sáhttet almmatge dallego heivehit našunála njuolggadusaid, vuordit ahte dát leat oktiisoahpevaččat áigeguovdilis soahpamušaigun, ja dábálaččat dulkot našunála njuolggadusaid dan vuođul ahte dat leat oktiisoahpevaččat. ¶
2.3 Norgga ja ruoŧa boazodoallopolitihkka, boazodoalloláhka ja boazodoalu hálddašeapmi Dán kapihttalis čilget oanehaččat Norgga ja Ruoŧa boazodoallopolitihka ja boazodoalu hálddašeami jagiin 1972–1999. Kapihttala loahpas buohtastahttit Norgga dálá lágaid Ruoŧa lágaiguin, ja deattuhit eanas ovttaláganvuođaid ja erohusaid. ¶
Vuođđolága § 110 a (1988). “Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kulvtuvrraset ja sin servodateallima.” Dát lea ILO-konvenšuvnna dohkkehemiin čuovvoluvvon ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti bokte unnitloguálbmogiid birra. St. dieđ. 28 (1991–92), Nana guoddevaš boazodoallu. Stuoradiggedieđáhusas čilgejuvvo boazodoallopolitihkka govdadit, ulbmiliid vuođul mat ovdalis leat čilgejuvvon, ja dát dieđáhus joatká ulbmiliid ja bidjá eavttuid, strategiijaid ja váikkuhangaskaomiid nana guoddevaš boazodoalu váste. Ráđđehus deattuha ahte boazodoallopolitihkka galgá oppalaččat biddjot oktavuhtii sámi politihkain, ja sámi álbmot galgá ieš hábmet mihttomeriid ja sisdoalu. Seammás lea čielggas ahte boazoealáhus lea hui mávssolaš servodahkii obbalaččat. Boazodoallopolitihka doaimmat galget dán oktavuođas leat vuođđun ja dievasmahttit sámepolitihkalaš mihttomeriid. Nana guoddevaš ovdáneapmi lea ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami politihkalaš badjedoaban, mii duhtada boazodoalu dálá dárbbuid, iige billis maŋit buolvvaid vejolašvuođaid. Dat mearkkaša ahte ekonomalaš doaibma galgá dollojuvvot siskkobealde daid rájiid maid luondu gierdá. Ráđđehusa oaivila mielde lea dákkár boazodoalloealáhus guovddáš vuođđun ovddidit sámi kultuvrra, sihke kvalitehta ja viidodaga dáfus. Sámi ealáhusárbevierru ja kultuvra lea historjjálaččat juo huksejuvvon dan ala ahte luonddu ávkin atnin dehe ávkkástallan galgá leat aivvefal dan mielde maid luondu gierdá, amas goariduvvot. Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi “Sámi kultuvrra luondduvuođus” lea dál gieđahallojuvvome. Dat čielggada sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide. Leat maid bargame dálá boazodoallolága ođastemiin. Ekonomalaš doarjja- ja buhtadusortnegat Stáhta ekonomalaš doarjjaortnegat gávdnojit boazodoallošiehtadusas, mii doaibmá 2 jagi ain hávális ja árvvoštallojuvvo juohke jagi. Stuoradiggi meannuda ja juolluda ruđa jahkásaččat. Rámmajuolludeamit boazodoallošiehtadusa bokte leat dábálaččat golmma hámis: njuolggo doarjagat, eahpenjuolggo doarjagat ja doarjagat erenoamáš doaibmabijuide. Njuolggo doarjagat mannet njuolga doalloovttadagaide (driftsenhet). Dat galget mannat sisaboahtun, ja galget ovddidit buvttadeami ja kvali- ¶
liin. Ovdamearkan sáhttá namuhit ahte dábálaš mearrádusat ráŋggáštusa ja buhtadusaid hárrái bohtet prinsihpalaččat atnui go dahkkojit dagut mat eai leat gullevaččat boazodollui. Delegašuvnnat leat navdán ahte dábálaš lágaid mielde ja daid geavaheami bokte, ii galgga nuppi riikka sápmelaččaiguin meannudit earáládje go riikka iežas sápmelaččaiguin, dan botta go sii leat nuppi riikkas. Maŋŋil go boazoguohtunkonvenšuvdna biddjui fápmui jagis 1919, lea boazodoallu oalát nuppástuvvan. Konvenšuvdnaevttohus mielddisbuktá ahte mearrádusat mat gusket riikkarájiid rasttildeaddji boazodollui, rievdaduvvojit ođđaáigásažžan. Konvenšuvdnaevttohusa ráhkadettiin leat delegašuvnnat váldán vuhtii Ruoŧa ođđa boazodoallolága, ja boazodoallolágaid maiguin barget dál Norggas.” Ruoŧa ođđa boazodoalloláhka masa čujuhit, bođii jagis 1971, ja Norggas bođii jagis 1978. Lágat leat ain fámus, muhto goappaš lágat leat rievdaduvvon ja lasihuvvon jagis 1996. Goappaš riikkat dárkkistit dál boazodoallolágaid. Dán oktavuođas berre geavahit vejolašvuođa ja váldit ovdan ovttalágan láhkavuođuid dan guovtti riikkas. Berre maid váldit ovdan goappaš riikkaid boazodoalloláhka-mearrádusaid, ja bidjat heivehanmuni mii ovddida ja suodjala ovttasbarggu rájiid gaskka. Čuovvovaččat mii čájehit Ruoŧa ja Norgga boazodoallolágaid váldoerohusaid, mat sáhttet váikkuhit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Dán oktavuođas lea ávkkálaš geahčestit ovdalaš lágaid. 1751 Lappekodisilla lei Norgga ja Ruoŧa rádjesoahpamuššii lasáhussan. Dat adnojuvvui dego álbmotrievttálaš dokumeantan, eambbogo dat adnui boazodoalu sierraláhkan. Lappekodisilla dattege gárttai vuođđun maŋit áiggiid boazodoallolágaide, sihke Norggas ja Ruoŧas. Erenoamážit guoskkai dat boazodoalu vuoigatvuođaáššiide, ja maid muhtin muddui boazodoalu geatnegasvuođaide. Jagis 1843 álggahedje barggu bidjat lassilága Lappekodisillii. Oktasaš sámelága dohkkehedje ja lasihedje jagis 1883: “Gonagasriikkaid Norgga ja Ruoŧa sápmelaččaide” dat gohčoduvvui “Oktasaš sámeláhkan” (Felleslappeloven). Dan maŋŋil ásahedje orohagaid, ja bidje almmolaš virggiid (sámifálddiid) hálddašit ja gozihit boazodoalu. Vuosttažettiin deattuhuvvui boazodolliid ovddasvástádus ja geatnegasvuohta dasa go bohccot dahket vahágiid. Orohatjuohkin lei guovddáš bargu dán oktavuođas. Oktasaš sámeláhka ii ¶
* giđđaealu boazolohku Norggas lei alimus boazolohku jagis 1989. Finnmárkku boazolohku lei oalle vuollin 1970-loguid gaskkamuttos, go ledje heajos jagit ja dalle massojedje erenoamáš ollu bohccot. Vaikko boazolohku lea ovdalnai rievddadan, ii goittotge leat lassánan nu ollu go áigodagas 1975–1989, go dalle lassánii Finnmárkku boazolohku beliin. Sámi boazodoalu boazolohku lassánii 29 % dán áigodagas. Jagi 1989 rájis 1998 rádjái manai boazolohku sakka ollu maŋás Finnmárkkus (35 %), muhto eará guovlluin áibbas unnán (1 %). Ruoŧas lassánii boazolohku 63 % jagiin 1976 rájis ja lohku lei buot bajimusas jagis 1989. Das rájis manai boazolohku 19 % maŋás jagi 1997 rádjai. Maiddái Ruoŧas lea boazolohku rievddadan, ja alimus boazolohku lei jagiin 1910, 1930 ja 1955 goas lohku lei gaskkal 275 000 ja 280 000 bohcco. Muhto ii goassege leat leamaš nu alla boazolohku go jagis 1989. 2.5 tabeallas mii oaidnit ahte leat eanemus njuovvanbohccot giđđaealus (%) dallego boazolohku lea badjin. Dát čájeha ahte boazodoallu geahččala muddemiid bokte heivehit boazodoalu guohtumiid mielde. Okta sivva dasa manne njuovvanproseanta lea mannan maŋás, leat lassáneaddji boazomassimat. Ja massimiid duogážin muhtin guovlluin leat boraspiret, mat dahket váttisvuođaid. Muhtin guovlluin Norggas, earret Finnmárkku, lassánii biergobuvttadeapmi 1980-loguin, vaikko boazolohku ii lassánan (2.5 ja 2.6 tabeallat). Dás oaidnit ahte go boazolohku 16 % lassánii 1981rájis gitta 1989 rádjái, de dan áigodagas lassánii biergobuvttadeapmi 60 % tonnaid mielde. Biergobuvttadeapmi lassánii dannego rievddai ollislaš ealus njiŋŋelasaid lohku varrásiid ektui (dahje nuppeládje) ja bohccuid ahki ealus rievddai. ¶
Ildgruben – Ran – Ubmeje guovlu Kommišuvdna oaivvilda leat buoremussan ásahit oktasašdoalu Ildgruben boazoorohaga ja Ubmeje čearu gaskka. Evttohus heivehuvvo nu ahte dákkár oktasašdoallu sáhtášii ásahuvvot. Ildgrubenis leat unnán dálvejagi guohtuneatnamat, ja dat veaháš eatnamat mat leat, lea hui eahpeasihkkarat dálkkádagaid geažil. Junkerfjell, mii lea orohaga davimus oassi, ja fas lulimus oassi, mii lea lulábealde Okstindan, eai adno, dannego lunddolaš hehttehusat sirrejit daid eatnamiid eret orohaga guovddáš guohtunguovlluin. Orohaga guovddášguovlluin, mat leat nuorttabealde geainnu E79, váilot buorit oazit nuorttabealis. Danne evttoha kommišuvdna ahte Ildgruben oažžu guokte konvenšuvdnaguovllu dálvejagi guohtuneanamin Ruoŧas, ja vel rádjeguohtunguovllu Øver-Uman davábealde. Rádjeguohtunguovllu berre ráddjet gaskaáiddiin. Konvenšuvdnaguovlluid guođohanáigodat berre leat golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, dannego boazodoalu guođohanriekti lea mearriduvvon dán áigodahkii. Ubmeje čearu dálvejagi guohtuneatnamiin lea unnán jeageleanan. Dát mielddisbuktá ahte čearru ferte čakčadálvvi orrut bievlajagieatnamiin ja gaskajohtolagas nu guhká go vejolaš. Riikarájis Artsfjell guovllus eai leat lunddolaš oazit mat cagget ovttaskas bohccuid, ja seammás lea eananhápmi dakkár ahte ii sáhte cegget doallevaš áiddiid. Ruonasguohtun lea buorre ja leat maiddái báikkit gokko lea jeagelguohtun gos sáhttá guođohit, erenoamážit maŋŋičavčča/árradálvvi. Danne evttoha kommišuvdna viiddidit dálá Spjeltfjelldal konvenšuvdnaguovlu ja váldit Ildgrubenis visot dan eananoasi, mii lea lulábealde Okstindan. Oarjjabealde berre guovlu ráddjejuvvot áiddiin gaskal Okstindan ja Reevahtse (Røssvatnet ). Konvenšuvdnaáidi gaskal Graesiejaevrie (Grasvatnet ) ja Okstindjiehki doalahuvvo. Ran čearu geassejagi guohtuneatnamiin ja muhtin osiin čakča – ja giđđajagi guohtuneatnamiin, eai leat lunddolaš oazit mat cagget bohccuid johtaleami. Lea ceggejuvvon guhkes rádjeáidi mii galggašii easttadit masttademiid ránnjáčearuiguin. Goittotge gávdnojit gaskkat gokko áidi ii doala ovttaskas bohccuid, dannego luonddudilálašvuođat dagahit ahte ii leat vejolaš cegget doallevaš áiddi. Dákkár guovlu lea Ammarfjellet, rámšo várreguovlu, masa čearu rádji dahká juogu. Dan seammás lea Vindel-elven buorre lunddolaš oahci mii golgá davábeali guovllu. Ran dálá geassejagi guohtuneatnamiin váilot alla várreeatnamat, erenoamážit geasseguovdil eatnamiid lahkosiin. Danne evttoha kommišuvdna ahte dát konvenšuvdnaguovllu, mii gullá Gran:i, ¶
addojuvvo Ran čerrui, nu ahte Ran rádji lea Guobšagura guvlui. Rádjeáidi, mii lea oarjjabealde ja davábealde dán konvenšuvdnaguovllu, čilgejuvvo Sváipa ja Gran konvenšuvdnaguovllu / rádjeguohtunguovllu oasis. Evttohus: Ran čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Árdagasvárri, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Rana čerrui addojuvvo guođohanvuoigatvuohta dan eananoasis Ammarfjell-guovllus gitta Vindel-elven radjái, mii lea siskkobealde Gran čearu. Ubmeje čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Ovle-vuelie, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Vännäs, mii lea siskkobealde Ran ja Ubmeje čearuid, ja vel Bjännberg, mii lea siskkobealde Vapsten ja Ubmeje čearuid. Guođohanáigodat : Golggotmánu 1. beaivvis –cuoŋománu 30. beaivái. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtuneanan Gierkietjahke, mii lea siskkobealde Ubmeje čearu. Guođohanáigodat: Birra jagi. Byrkije – Vapsten – Vilhelmina norra guovlu Kommišuvnnas lea dat ipmárdus ahte Byrkije boazoorohaga ja Vilhelmina norra čearu ovttasbargu lea doaibman bures. Áššebealit leat soahpan siskkáldasat lonohallat dálvejagi guohtuneatnamiid Lögden-guovllus (maid Byrkije lea geavahan) ja Meselefors/Hälla. Orohat ja čearru bargaba dan ala ahte oččodit lagat ovttasbarggu ja kommišuvnna evttohus láhčá dilálašvuođa dasa. Kommišuvnna oaivila mielde lea guovllu vuđolaš váttisvuohtan dat go riikarádji ii čuovo lunddolaš oziid mat ráddjejit guohtumiid guovllus. Dasa lassin leat guohtuneatnamat, daid iešguđetge boazodoaluide, juohkásan dainna lágiin ahte guohtunšlájat dain eatnamiin, eai govčča juohke jagiáiggi guohtundárbbu, ja nu leat váilevaččat. Byrkijes leat unnán jeagelguohtumat orohaga siskkobealde, ja dasa lassin leat dát eahpesihkkarat dálkkádagaid geažil. Orohagas lea valljit ruonasguohtun. Guovllu, mii lea davábealde Unkervatnet, ii sáhte báljo adnot ovttas eara eatnamii- ¶
4. njuolggadusaid mearridit goas sáhttá johtit guovlui, eret johtit ja čađa johtit guovllu, ja njuolggadusaid bisánanbáikkiide ja rusttegiidda johtolaga mielde, 5. njuolggadusaid ealuid čohkkemii ja rátkkašemiide, ja 6. njuolggadusaid bearráigeahču ja guođoheami hárrái Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá maiddái 1. dohkkehit ovttasbargošiehtadusaid mat dahkkojit art. 9 vuođul 2. addit sierralobiid spiehkastit boazoguohtunlávdegotti iežas mearrádusain dahje dárkkistangotti mearrádusain dain áššiin mat dahkkojit čuoggaid 1–6 vuosttaš lađđasa vuođul, 3. dahkat mearrádusa ruđaid olggosmáksima birra mat máksojit norgga-ruota oktasaš foanddas 4. lágalaččat čállit gohččosiid ja dahkat mearrádusa doaimmaid vuođul mat gustojit artihkkaliin 28 ja 29, 5. evttohit ođđa konvenšuvdnaáiddiid, 6. evttohit rievdadusaid dahje heaittiheami dakkár guovllus mii namuhuvvo artihkkalis 8, 7. evttohit ásahit ođđa dákkár guovllu mii namuhuvvo artihkkalis 8, ja 8. evttohit doaimmaid mat rádjerasttildeaddji boazodoalu eavttuid buoridit. Evttohusat mat gustojit nuppi lađđasii, čuoggát 5–8, galget ovddiduvvot goappaš riikkaid ráđđehusaide. Ráđđehusat galget gulahallat gaskaneaset, vai sáhttet álggahit šiehtadallamiid áššis heivvolaš vugiin. Art. 14 Goappaš riikkaid guovddáš, guovllulaš ja báikkálaš eiseválddit galget, ovdalgo dahkkojuvvojit dakkár mearrádusat mat guoskkahit rádjerasttildeaddji boazodoalu, sáddet áššiid gulaskuddamii boazoguohtunlávdegoddái. Art. 15 Boazoguohtunlávdegoddi mearrida áššiin dahkkon mearrádusaid bokte. Go ii leat ovttaoaivilvuohta, galgá mearrádus oažžut doarjaga unnimusat golmma miellahtus. Jus evttohusat eai oaččo dán mađe jienaid, galgá ášši sáddejuvvot dárkkistangoddái. Áššemeannudangažaldagain ja lágalaš gohččosiin mat čállojit artihkkaliid 28 ja 29 vuođul, lea jođiheaddjis mearridanváldi oktonassii. Boazoguohtunlávdegotti dahkan mearrádusaid sáhttá duššefal váidit dárkkistangoddái áššiin artihkkala 19 čuokkis 3 vuođul. ¶
Art. 16 Boazoguohtunlávdegotti mearrádusaid sáhttá bidjat fápmui, vaikko vel váidojuvvojitge dárkkistangoddái. Dárkkistangoddi sáhttá mearridit ahte váidojuvvon mearrádusa fápmuibidjan galgá maŋiduvvot Art. 17 Mielddus, mii čuovvu dán konvenšuvnna, sisttisdoallá boazoguohtunlávdegotti njuolggadusaid. Kap 5 Norgga-ruoŧa dárkkistangoddi rádjerasttildeaddji boazodoalu váste Art. 18 Dárkkistangottis galget leat vihtta miellahtu mat nammaduvvojit njealji jahkái hávális. Goappaš riikkaid ráđđehusat nammadit guokte miellahtu goabbánai. Dárkkistangotti jođiheaddjin galgá leat olmmoš gii lea eret goalmmát davviriikkas. Son galgá leat láhkadovdi (jurista) ja galgá leat bargan duopmárámmáhis, ja su galget dán guovtti riikka ráđđehusat ovttasráđiid nammadit. Juohke riikka miellahtuin galgá okta leat láhkadovdi gii galgá bargan duopmárámmáhis, nubbi galgá leat boazodoalli geas lea nana diehtu boazodoalus. Juohke miellahttui, earret jođiheaddjái, nammaduvvo várrelahttu seammá eavttuiguin go váldo miellahttu, ja várrelahttu galgá deavdit seammá eavttuid go váldo miellahttu. Dárkkistangoddái galgá biddjot sorjákeahtes čálli ja dasto lassi bargoveahka nu movt dárkkistangoddi oaidná dárbbašuvvot. Art. 19 Dárkkistangoddi meannuda áššiid maid čuovvovaččat sáddejit dása: 1. boazoguohtunlávdegoddi, eiseválddit, čearut, boazoorohagat dahje lunddolaš dahje juridihkalaš persovdna, gaskavuođaid birra mat gusket konvenšuvnna rihkkumiidda dahje dán konvenšuvnna vuođul dahkan mearrádusaid badjelduolbmamiidda, 2. boazoguohtunlávdegoddi, dallego lávdegoddi máŋggaoaivilvuođa dihte ii sáhte dahkat mearrádusa áššiin mat gustojit artihkkala 13 vuosttaš ja nuppi lađđasa čuoggáin 1–4, 3. ovttaskas olbmot go váidet boazoguohtunlávdegotti mearrádusa áššiin mat gustojit Eurohpa konvenšuvnna ( skábmamánnu 4. b 1950) artihkkalis 6 mii gusto olmmošvuoigatvuođaide ja vuođđo friddjavuođaide mat suodjalit olbmo vuoigatvuođa geahččalit olmmošvuoigatvuođaid duopmostuoluin. 4. eiseválddit, čearut, boazoorohagat dahje ovt- ¶
Art. 25 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi galget áššiid meannudettiin doalahit sorjákeahtesvuođa ja bealátkeahtesvuođa. Go eahpiduvvo miellahtuid sorjákeahtesvuohta dahje bealátkeahtesvuohta ovttaskas áššis, dalle ii galgga dát miellahtu oassálastit ášši meannudeami dahje mearrádusa dahkama oktavuođas. Art. 26 Dat lea goappaš riikkaid eiseválddiid hálddus addit lobi boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti miellahttui, dahje dáid ásahusaid virgáibiddjon olbmui, dahje áššedovdái, geat leat nammaduvvon artihkkala 27 vuođul, rasttidit ráji dan báikkis gokko lea heivvolaš lávdegotti barggu dihte. Biergasat maid lávdegoddi oamasta, galget juohke dilálašvuođas garvit duolloeiseválddit gieđahallama, ja nu maiddái garvit sisafievrridan- ja olggosfievrridandivvadiid. Art. 27 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi álggahit buotlágan iskkademiid ja čielggademiid mat dárbbašuvvojit, vai dát sáhttet doaimmahit iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ulbmila mielde. Dát mearkkaša ee. meahciiskkademiid, ja gohččut čearuid ja boazoorohagaid čoahkkimiidda. Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet váldit oktavuođa njuolga eiseválddiiguin goappaš riikkain ja dainnalágiin bivdit sis veahki. Go dárbbašuvvo dalle sáhttet boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi atnit áššedovdiid veahkkin guorahallat sierralágan čielggadanbargguid. Art. 28 Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi ráhkadit juohke jagi iežaset sierra bušeahta mas čájehuvvojit doaimma golut. Golut juogaduvvojit ovttamađe goappaš riikkaide. Kap. 7 Konvenšuvnna rihkkun Art.29 Jus nuppi riikka bohccot orrot nuppi riikka guohtuneatnamiin olggobealde dan lobi mii dán konvenšuvnna vuođul lea addojuvvon, dahje iežas riika bohccot orrot dakkár guohtunguovlluin mat leat várrejuvvon art. 8 vuođul, almmá konvenšuvnna lobi vuođul, dalle galgá boazoeaiggádeaddji farggamusat máhcahit bohccuidis lobálaš guohtuneatnamiidda. Jus boazoeaiggádeaddji ii máhcat bohccuidis, sáhttá boazoguohtunlávdegoddi, su gáibádusa vuođul gii gillá vahága dahje heittotvuođa guđege láhkái, addit ¶
Hedmarkku fylkka rájes davás Norrbotten leana ja Romssa fylkka rádjái. Njuolggadusat gustojit dain guovlluin nuppi riikkas maid čearru dahje boazoorohagat sáhttet atnit ávkin, ja dain guovlluin nuppi riikkas maid konvenšuvnna vuođul sáhttá atnit ávkin, muhto mat iešguđetge sivaid geažil almmatge eai ane. Ávkin atnimiin oaivvilduvvo maiddái dat go guovlluid atnet lobihisvuođas. Konvenšuvdna fátmmasta olbmuid geat riikkaid našunála lágaid mielde sáhttet bargat bohccuiguin. Sii gohčoduvvojit konvenšuvdnateavsttas čearu miellahttun dahje olmmožin gii gullá muhtin boazoorohaga doalloovttadahkii. Art. 3 Čearuid ja boazoorohagaid ovttasbargu rastá rájiid lea eanas háviid eaktun dasa ahte sáhttet guođohit eatnamiid dakkár vugiin mii guhkit áigái addá bistevaš vuođu boazodollui, ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. Kommišuvdna lea mearkkašan ahte sápmelaččat dađistaga dáhttot eambbo ovttasbargat, ja konvenšuvnna vuođul lea čearuin ja boazoorohagain dát vejolašvuohta. Jus boazodoalus rivdet doallovuogit, de ii galgga konvenšuvdna hehttet dáid ovdáneamis lunddolaččat. Art. 4 Boazodoallu lea sámi kultuvrra vuođđun. Go galgá sihkkarastit boazodoalu boahtteáiggi, lea deaŧalaš fuolahit ahte Norggas ja Ruoŧas guođohuvvojit eatnamat govttolaččat. Dát lea leamaš mávssolaš barggadettiin ođđa konvenšuvnnain. Mihttomearrin berre leat ahte konvenšuvnna geavahit dáinna jurdagiin boahtteáiggis. Art. 5 Kommišuvnna vuođđojurdda lea leamaš ahte sus, gii bargá bohccuiguin nuppi riikkas, galget leat seammá vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go riikka iežas boazodolliin. Nubbi vuođđojurdda lea leamaš, nu guhkás go vejolaš, váldit eret hálddatlaš hehttehusaid maid riikkarádji mielddisbuktá rádjerasttildeaddji boazodollui. Konvenšuvnna njuolggadusat galget gustot ovdalii go ovttaskas riikkaid gustovaš boazodoallolágat. Našunála lágat leat lassin konvenšuvnna mearrádusaide nuppi riikka sápmelaččaid ja bohccuid birra, jus eará ii daddjo konvenšuvnna mearrádusain, iige boađe ovdan dáid mearrádusaid ulbmiliin. Art. 6 Dán artihkkala sisdoallu gávdno daid dokumeanttaid 3. čuoggás, mat leat namuhuvvon 1. ¶
artihkkalis. Jus čađahuvvojit doaimmat mat vahágahttet guohtunguovlluid mat leat várrejuvvon nuppi riikka boazodolliide, lea guoskevaš riikkaid ráđđehusain geatnegasvuohta, buoremus lági mielde, lágidit sidjiide guohtuneatnamiid ja fuolahit ahte lea vejolaš bargat boazodoaluin. Art. 7 1972-konvenšuvnna smávit rievdadusat gáibidedje ahte Stuoradiggi ja Riikkabeaivvit dahke mearrádusaid. Mii leat vásihan ahte lea ádjánan guhká rievdadallat dálá konvenšuvnna, ja dainna bargojuvvui ollu, eaige rievdadusat leat addán daid bohtosiid máid háliideimmet. Dát ii leat leamaš ávkin boazodollui, iige leat ovddidan ovttasbarggu rastá riikkaráji. Nu movt servodat muđuige, de maiddái boazodoallu ovdána. Danne berre ođđa konvenšuvnna ásahit dainna lágiin ahte das lea heivehanmunni ja várri rievdadit ja heivehit dađi mielde go boazodoallu ja servodat rievdá. Nu leage sávahahtti ahte muhtin muddui sáhttá konvenšuvnna rievdadallat almmá dan haga ahte Stuoradiggi ja Riikkabeaivvit dárbbašit dahkat mearrádusaid. Kommišuvdna evttoha ahte ásahuvvojit guokte orgána mat galget mearridit áššiin main lea gullevašvuohta konvenšuvdnii. Nubbi lea hálddašanorgána mii gohčoduvvo boazoguohtunlávdegoddin, ja nubbi ges lea duopmostuollosullasaš orgána ja gohčoduvvo dárkkistangoddin. Dát orgánat ožžot muhtun muddui mearridanválddi, nu ahte ráđđehusaid meannudeapmái biddjojit duššefal dakkár áššit main lea stuorát mearkkašupmi. Kommišuvdna lea vásihan ahte ii leat luohttámuš nuppi riikka hálddašaneiseválddiid ja dan nuppi riikka boazodolliid gaskkas; muhtun muddui soaitá leat nu maiddái riikkaid hálddašaneiseválddiid gaskkas. Jus galgá luohttit dasa ahte boahttevaš konvenšuvdna čuvvojuvvo, lea mávssolaš ahte gávdnojit orgánat mat olbmuid mielas leat bealátkeahttát, ja mat sáhttet jođánit váldit ášši ovdan go čuožžilit nággoáššit mat gusket konvenšuvdnii. Norga ja Ruoŧŧa dohkkehedje (ratifiserejedje) jagis 1952 Eurohpa konvenšuvnna mii gusto olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friddjavuođaid suodjaleapmái. Konvenšuvnna 1. artihkkala mielde galget dat riikkat mat leat dohkkehan konvenšuvnna dáhkidit juohke oktii, gii lea sin duopmoválddi vuolde, daid friddjavuođaid ja vuoigatvuođaid mat čužžot konvenšuvnnas. Dán konvenšuvnna 6. artihkal láhčá vuoigatvuođa geahččalit áššiid duopmostuolu ovddas. Dát vuoigatvuohta lea ee. nággoáššiin olbmo siviila vuoigatvuođaid dahje geatnegasvuođaid birra. ¶
lágiin ii leat ovdamearkka dihte vejolaš soahpat dušše muorračuollama- dahje bivdinvuoigatvuođaid birra. Ii galgga leat vejolaš addit nuppi áššebeallái viidát vuoigatvuođaid dahje geatnegasvuođaid go áššebealis alddis leat. Ovttasbargošiehtadus ii leat fámus ovdalgo boazoguohtunlávdegoddi dan dohkkeha. Go árvvoštallet šiehtadusa de galget vuhtiiváldit konvenšuvnna vuođđoprinsihpaid. Ovttasbargošiehtadus ii galgga dagahit mealgat vahága goalmmát áššebeallái. Vai lávdegoddi sáhttá dán doarvái bures árvvoštallat, de galget áššebealit ja guoskevaš eiseválddit beassat cealkit áššis. Muhtun dáhpáhusain sáhttá dárkkistangoddi gártat mearridit áššis (geahča 19. artihkkala 2. čuoggá). Konvenšuvnna njuolggadusat gustojit áššebeliide geat sohpet guođohanovttasbarggu. Kap. 3 Rádjerasttildeaddji boazodoalu sierra njuolggadusat Dán kapihttala sierra njuolggadusaid ulbmil lea geahpidit boazodoalli johttima bohccuidisguin riikaráji rastá ja buoridit vejolašvuođa bargat bohccuiguin nuppi riikkas. Art. 10 Dán artihkkala vuoigatvuođat sáhttet leat dárbbašlaččat vai nuppi riikka boazodoallu sáhttá buriin vugiin bargat bohccuiguin. Almmatge lea eaktun ahte vuoigatvuođat adnojit boazodoalus, ja ahte dáid atnet olbmot geat barget bohccuiguin. Vuoigatvuođat gustojit konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluin ja dain guovlluin gos leat soahpan guođohanovttasbarggu. Vuoigatvuohta rasttildit riikkaráji bohccuiguin mearkkaša vuoigatvuođa rasttildit ráji buot dain báikkiin gokko dát lea lunddolaš. Našunálalágat mearridit dan mii guoská vuoigatvuođaide váldit boaldámuša ja muoraid, bivdit ja guolástit, cegget rusttegiid dahje viesu. Boazobarggus adnojit iešguđetlágan veahkkeneavvut. Dát leat namuhuvvon 3. čuoggás. Jus rádjerasttildeaddji boazodoalu galgá govttolaččat sáhttit doaimmahit goappaš bealde riikkaráji, de ferte dáid veahkkeneavvuid beassat fievrridit ráji rastá álkis vugiin. Dan sivas go lea veadjemeahttun diehtit makkár veahkkeneavvut leat lunddolaččat boahtteáiggis, lea f čuoggás obbalaš mearrádus mainna sáhttá fátmmastit dárbbašlaš rievdadusaid. Eaktun sáhttit atnit ođđa veahkkeneavvuid lea ahte dat dárbbašuvvojit boazobarggus. Art. 11 Lea vuogas ahte geažotbealjat dahje dovdatmeahttun boazu galgá fuolahuvvot daid mearrá- ¶
dárbbašmeahttumin dahje hehttehussan. Lávdegoddi sáhttá goalmmát čuoggá mielde mearridit giessat dákkár áiddiid eret. Nu lea maid lobihis áiddiid dáfus. Ovdal go mearrida, de berrejit guoskevaš áššebealit beassat cealkit áššis. Njealját čuokkis guoská go ferte johttit eará čearu dahje eará orohaga guovlluid čađa beassan dihte konvenšuvdna- dahje rádjeguohtunguovlluide. Mearrádus fátmmasta buotlágan johtimiid, maiddái vázzima. Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá mearridit johtingeainnuid ja dán oktavuođas maiddái mearridit bisánanbáikkiid ja rusttegiid mat dárbbašuvvojit johttimis. Obbalaš njuolggadusat bohccuid čohkkemis ja rátkimis leat 29. artihkkalis. Konvenšuvnnas ii leat almmatge vejolaš stivret buot smávit áššiid ja danne lea boazoguohtunlávdegottis, viđát čuoggá mielde, vejolašvuohta dahkat eará mearrádusaid dárbbu mielde. Bearráigeahččan- ja guođohannjuolggadusat leat mearriduvvon našunála lágain. Jus garrasit njuolggadusat dárbbašuvvojit, de sáhttá boazoguohtunlávdegoddi mearridit daid viđát čuoggá vuođul. Nubbi lađas Vuosttaš gitta njealját čuoggáin čužžot áššit main boazoguohtunlávdegoddi sáhttá mearridit, ja mat eai njulgestaga váikkut konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluid. Viđát čuoggás gitta čihččet čuoggái gieđahallojuvvojit dan mađe stuora áššit, mat sáhttet guoskkahit ollu áššebeliid, ja danne lea lunddolaš ahte ráđđehusat mearridit dáin áššiin. Danne lea lávdegottis duššefal evttohanvuoigatvuohta dáin áššiin. Gávccát čuokkis čájeha ahte dát logahallan ii leat dievaslaš, ja čuokkis rahpá vejolašvuođa fátmmastit áigeguovdilis dárbbuid. Art. 14 Dán artihkkala mielde galgá boazoguohtunlávdegoddi leat gulaskuddanásahus buot áššiin mat gusket rádjerasttildeaddji boazodollui. Art. 15 Boazoguohtunlávdegoddi mearrida áššiin mearrádusaid bokte. Vai sáhttet dahkat mearrádusa, de galget golbma miellahtu jienastit seammáláhkái. Jus dát ii leat vejolaš, de dárkkistangoddi mearrida ášši. Muhtun áššiin sáhttá jođiheaddji mearridit gulakeahttá eará miellahtuid. Dát leat mearrádusat mat leat dahkkon áššeráhkkanahttimis. Ággan lea go dát leat álkis áššit main eai leat máŋggaoaivilvuođat, ja maid lea dárbbašlaš jođánit mearridit. Ášši loahpalaš mearrádusa dahká álo ollislaš lávdegoddi. Lágalaš gohččosiin ¶
mat čállojit 28. ja 29. artihkkaliid vuođul, galgá jođánit mearridit, ja danne lea deaŧalaš ahte jođiheaddji beassá mearridit oktonassii. Jus gohččosa eai čuovo, ja lea sáhka konvenšuvdnadivvada máksimis, de mearrida dárkkistangoddi áššis (geahča 19. artihkkala). Eurohpa konvenšuvnna, olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friddjavuođaid birra (Eurohpakonvenšuvdna), 6. artihkkala mielde leat ovttaskas olbmuin dihto eavttuid vuođul vuoigatvuođat geahččalit ášši duopmostuolu ovddas. Jus dákkár eavttut gávdnojit, de galgá olmmoš beassat geahččalit ášši dárkkistangotti ovddas. Das galgá leat dakkár čohkiidus ja dakkár áššemeannudeapmi ahte deavdá Eurohpakonvenšuvnna duopmostuollogáibádusaid. Art. 16 Boazoguohtunlávdegotti mearrádusaid sáhttá bidjat fápmui, vaikko vel váidojuvvojitge dárkkistangoddái. Dárkkistangoddi sáhttá mearridit ahte váidojuvvon mearrádusa fápmuibidjan galgá maŋiduvvot. Njuolggadus ahte mearrádusa sáhttá bidjat fápmui vaikko mearrádus leage váidojuvvon, lea dárbbašlaš, vai mearrádus mii gáibida jođánis doaimmaid ii báze fápmuibidjama haga ja vai áššebealit eai beasa maŋidahttit mearrádusa ákkahis váidimiiguin. Art. 17 Dárkilit njuolggadusat movt boazoguohtunlávdegoddi galgá doaibmat, čilgejuvvojit sierra mearrádusain mat čuvvot dán konvenšuvnna. Kap. 5 Norgga-ruoŧa dárkkistangoddi rádjerasttildeaddji boazodoalu váste Dán kapihttalis leat álbmotgaskasaš orgána vuođđomearrádusat. Kommišuvdna lea válljen gohčodit orgána norgga-ruoŧa dárkkistangoddi rádjerasttildeaddji boazodoalu váste. Dát orgána sulástahttá duopmostuolu. Art. 18 Dárkkistangottis galget leat vihtta miellahtu mat nammaduvvojit njealji jahkái hávális. Goabbáge riikka nammada guokte miellahtu. Nubbi dain galgá leat láhkadovdi (jurista) gii lea bargan duopmárámmáhis, ja nubbi galgá leat boazodoalli geas lea nana diehtu boazodoalus. Dárkkistangotti jođiheaddjin galgá leat olmmoš gii lea eret goalmmát davviriikkas, gii lea láhkadovdi ja lea bargan duopmárámmáhis. Su galget dán guovtti riikka ráđđehusat ovttasráđiid nammadit. ¶
Kap. 6 Oktasaš mearrádusat norgga-ruoŧa boazoguohtunlávdegotti rádjerasttildeaddji boazodoalu váste ja norggaruoŧa dárkkistangotti rádjerasttildeaddji boazodoalu váste Art. 23 Dán artihkkala ulbmil lea ahte dát guokte riikka galget heivvolaš vugiin sáhttit bidjat dahje váldit eret doaimmaid mat leat biddjon boazoguohtunlávdegoddái dahje dárkkistangoddái, dallego goappaš riikkaid ráđđehusat leat ovttaoaivilis. 19. artihkkala viđát čuoggás leat konkrehtalaš rievttálaš nákkut, mat gusket dán guovtti riikka gaskasaš rádjerasttildeaddji boazodollui, ja máid ráđđehusat sirdet lávdegottiide. Ráđđehusat sáhttet maid 23. artihkkala vuođul sirdit eará áššiid boazoguohtunlávdegoddái dahje dárkkistangoddái. Sáhttá leat sáhka ovttaskas áššis dahje ahte lávdegottiid váldi viiddiduvvo dahje gáržžiduvvo bissovaččat. Dán guovtti lávdegottis galgá leat erenoamáš máhttu ja diehtu rádjerasttildeaddji boazodoalus. Art. 24 Lávdegottit dárbbašit diehtit buot áššiid birra mat gusket rádjerasttildeaddji boazodollui. Danne galget duopmostuolut ja eará eiseválddit dieđihit lávdegottiide go dát gieđahallet dákkár áššiid. Art. 25 Dán artihkkala doahpagat sorjákeahtes ja bealátkeahtes fertejit dulkojuvvot Eurohpaduopmostuolu (olmmošvuoigatvuođaid váste) bargodábiid mielde. Oanehaččat sáhttá dadjat ahte sorjákeahtes doahpagiin lea áigumuššan eastadit eahpevuoiggalaš váikkuheami ja doaba bealátkeahtes mearkkaša ahte áššiid meannudettiin ii galgga dáhttut iige háliidit vuoruhit muhtin áššebeali ovdaliigo nuppi. Miellahttu gii ii deavdde dáid eavttuid ii galgga oassálastit áššeráhkkanahttimis iige mearrádusa dahkamis. Dát sáhttá leat áigeguovdil dannego sihke boazoguohtunlávdegottis ja dárkkistangottis galget leat boazodoallit miellahttun. Dakkár miellahttu dieđusge ii sáhte oassálastit áššeráhkkaneamis dallego ášši guoská su čerrui dahje boazoorohahkii. Art. 26 Vai boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti miellahtut, ja earát geat barget áššiin, galget sáhttit bargat doaibmevaččat, de galgá dáin olbmuin leat vuoigatvuohta rasttildit ráji gokko sin mielas lea dárbbašlaš. Neavvut, mat gullet lávdegottiide, ja mat dárbbašuvvojit sin barggus, galget maid sáhttit fievrriduvvot nuppi riikkii beroškeahttá ¶
duollonmearrádusain ja sisa- ja olggosfievrridandivvadiid mearrádusain. Art. 27 Vai lávdegottit galget sáhttit doaimmahit bargguset konvenšuvnna mielde, de berrejit dát iešheanalis beassat čađahit dárbbašlaš iskkademiid ja čielggademiid. Ovdal go áššis sáhttá mearridit, de soaitá leat dárbbašlaš geahčadit dahje earaláhkái iskkadit báikkálaš diliid. Áššeráhkkanettiin sáhttá boazoguohtunlávdegoddi dárbbašit dahkat iskkademiid seammaládje go dán áiggi dahket goappaš riikkaid boazodoallohálddahusat. Boazoguohtunlávdegoddi soaitá maid dárbbašit veahá bearráigeahččat guovlluid gos váruha váttisvuođaid sáhttit čuožželit. Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet dárbbašit váldit oktavuođa Norgga dahje Ruoŧa eiseválddiin oažžun dihte dieđuid muhtin áššis. Danne berrejit lávdegottit sáhttit njuolga gulahallat norgga ja ruoŧa eiseválddiiguin ja oažžut áššedovdiid veahkkin sierra čielggadanbargguide. Art. 28 Goappaš riikkain lea geatnegasvuohta juolludit doarvái ruđa lávdegottiid doaimmaide. Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi galget ráhkadit jahkásaš bušeahta. Golut galget juogaduvvot ovttamađe goappáge riikkii. Kap. 7 Konvenšuvnna rihkkun Art. 29 Dát artihkal gieđahallá njuolggadusaid go bohccot guhtot lobihemit guovllus, ja go ealut masttadit lobálaš dahje lobihis guovllus. Fuomášuhttojuvvo ahte boazoguohtunlávdegoddi sáhttá spiehkastit dáin njuolggadusain mat čuvvot dás maŋŋelis, ja sáhttá maid mearridit sierra bearráigeahččan- ja guođohannjuolggadusaid jus muhtin guovllus orru dát leamen dárbbašlaš (geahča 13. artihkkala vuosttaš lađđasa, 5. ja 6. čuoggáid). Vuosttaš lađas gieđahallá go bohccot leat lobihemit guovllus, juogo nuppi riikkas dahje konvenšuvdna- dahje rádjeguohtunguovllus. Jus boazoguohtunlávdegoddi galgá čállit lágalaš gohččusa, de ferte muhtun, gii lea vaháguvvan, fuomášuhttit lávdegoddái bohccuid lobihis guohtuma. Dasa sáhttet leat máŋggalágan sivat go bohccot leat lobihis guovllus, sáhttet diđolaččat dolvon bohccuid lobihis guovlui dahje ovttaskas bohccot soitet bázadan jođidettiin. Dákkár rihkkumiid berre iešguđetge láhkái meannudit. Go lávdegoddi galgá árvvoštallat galgágo čállit gohččosa, ja makkár gohččosa galgá čállit, de ferte vuhtiiváldit ¶
váikkuhit divvada sturrodaga. Vahága viidodat ja eará dilálašvuođaid vuhtiiváldin maid rihkkun dagaha gieđahallojuvvo ovddit lađđasis. Go gohččosa eai čuovo, de galgá divvada sturrodaga mearrideamis maiddái vuhtiiváldit guoskevaš áššebeali ekonomalaš dili. Gohččosiid ulbmil lea dábálaččat njulget dilálašvuođa. Danne galgá divvada sturrodaga árvvoštallat ovttaskas olbmo dahje čearu dahje baozoorohaga ekonomalaš dili ektui. Go konvenšuvdnadivat mearriduvvo, de ferte leat gorrelašvuohta dan ja rihkkuma gaskkas. Lávdegoddi sáhttá mearridit ahte ii geatnegahte máksit guođohandivvada. Kap. 8 Sierra mearrádusat Art. 33 Rádjerasttildeaddji boazodollui lea mávssolaš ahte bohccuid bealljemearkkat leat dan mađe iešguđetláganat ahte čielgasit oaidná mearkkas gii bohcco eaiggáduššá. Jus ovttasbargu rastá ráji galgá doaibmat, de galget dát eiseválddit geat mearkagirjái čálihit mearkkaid, dárkkistit ahte ođđa mearka ii leat ovdalaččas juo anus dán guovllus. Ovttasbargu riikkaid gaskka galgá viiddiduvvot mearkkaid girjáičáliheami oktavuođas. Dán artihkkala mielde galgá nuppi riikka bealljemearkkaid girjáičálihaneiseváldi viežžat cealkámuša nuppi riikka girjáičálihaneiseválddis, ovdalgo ođđa mearka čálihuvvo girjái. Vurdojuvvo ahte gulaskuddanásahusaid oaivilat deattuhuvvojit. Art. 34 Jus našunála eiseváldi dahká mearrádusa mii guoská ovttaskas olbmo opmodahkii, sáhttá dát mearkkašit ahte guoskevaš olbmos lea vuoigatvuohta našunála lágaid mielde oažžut buhtadusa daid doaimmaid ovddas mat leat čađahuvvon su opmodagas. Seammaládje berre maiddái leat boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti dahkan mearrádusaid dáfus. Dákkár áššiid galget našunála orgánas geahččaluvvot ja riikkaid lágaid mielde. Art. 35 Dan áigodagas go 1972-konvenšuvdna lea doaibman, leat Norgga ja Ruoŧa hálddahusat rievdan. Ovdamearkka dihte leat Ruoŧa “lantbruksnämnden” ja Norgga “reindriftsinspektør” heaittihuv- ¶
von, ja doaimmat mat gullet dáidda 1972-konvenšuvnna mielde leat sirdojuvvon “leanastivrii” ja “boazodoalloagronomii” . Muhtun čađahuvvon rievdadusat leat maiddái mielddisbuktán rievdadusaid daidda lágaide gokko konvenšuvdna lea dahkkon našunála láhkan. Muhtun oktavuođain eai leat rievdadan 1972-konvenšuvnna, namalassii eai leat soahpan ođđa šiehtadusa Norgga ja Ruoŧa gaskkas dan birra ahte rievdadit 1972-konvenšuvnna. Ruoŧas lea našunála duopmostuollu hilgon mearrádusaid mat konvenšuvnna mielde leat dahkkon eiseválddis mii ii namuhuvo 1972-konvenšuvnnas (rievdadus lea čađahuvvon dušše našunála lágain). Vai nu ii dáhpáhuva boahtteáiggis, lea dát artihkal váldon mielde konvenšuvdnii. Artihkal galgá maid geavahuvvot orgánaid ektui, omd. jus čearru dahje boazoorohat našunála mearrádusaid bokte ožžot eará namaid dahje eará organisašunvuogi. Kap. 9 Loahppamearrádusat Dán kapihttalis leat mearrádusat dohkkeheami (ratifiserema), fápmuibidjama j.e birra. Art. 36 Dát konvenšuvdna boahtá 1972-konvenšuvnna sadjái ja šiehtadusa sadjái maid Norga ja Ruoŧŧa sohpe juovlamánu 13. beaivvi 1971, ja mii gusto boazoáiddiid ceggema ja ortnegisdoallama hárrái muhtun sajiin riikkaráji mielde (Jämtlandda leana ja Davvi-Trøndelága ja Lulli-Trøndelága fylkkat). Art. 37 Dán artihkkala mielde galgá konvenšuvdna dohkkehuvvot ja dohkkehanneavvut galget lonuhuvvot dihto báikkis ovdal cuoŋumánu 30. beaivvi 2002. Nugo dábálaččat, de gustojit dárogiel ja ruoŧagiel konvenšuvdnateavsttat dássálaga. Sámegiel jorgaleapmi addá sápmelaččaide vejolašvuođa lohkat konvenšuvnna iežaset gillii. Art. 38 Konvenšuvdna galga biddjot fápmui miessemánu 1. beaivvi 2002 go 1972-konvenšuvdna heaitá doaibmamis. Konvenšuvdna galgá, nu movt dálá konvenšuvdna, gustot golbmalogi jagi. Ođđa ortnet lea evttohuvvon, ahte konvenšuvdna dan maŋŋel gusto vel logi jagi, dahje guhkit, jus ii celkojuvvo eret. ¶
Barggu vuođđu Boazoguohtunkonvenšuvnna vuođul vuolláičálle Norgga ja Ruoŧa riikkat riikkaidgaskasaš šiehtadusa 29.04.1997 Oslos, ja áššiin lei ásahit ruoŧanorgga boazoguohtunkommišuvnna ja mearridit dasa mandáhta. Šiehtadus lea 2. mielddus. Šiehtadusa 2. artihkkala mielde galgá kommišuvdna čielggadit, iskkadit ja gávnnahit čuovvovaš beliid: a. čielggadat dárbbašit go dán guovtti riikka boazosápmelaččat, go dálá konvenšuvdna loahpahuvvo, ain boahtteáiggis boazoguohtumiid dan nuppi riikkas, dain guohtuneatnamiin, dehe muhtin eananosiin dain guohtuneatnamiin, mat dál leat konvenšuvdnaguovlun. b. nu guhkás go dárbbašuvvo iskkadit guohtumiid valljodaga ja doaibmadilálašvuođaid dáin fylkkain: Finnmárku, Romsa (ja dasa gullá maid Anjavuopmi) ja Nordlánda, ja maiddái Davvi-Trøndelága fylkka davimus oassi ja Norrbottena leanas, Västerbotten leana ja Jämtlándda davimus oassi. c. gávnnahit movt guohtunguovllut adnojit dáin guovlluin b) namuhuvvon guovlluin ja movt eatnamiid sáhttá buoremusat atnit ávkin nu ahte guhkit áigái addá vuođu doaimmahit nana guoddevaš boazodoalu ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. d. namuhuvvon c) iskkadeamis galgá Boazoguohtunkommišuvdna vuhtii váldit rievdama, mii boazodoalus lea dáhpáhuvvan konvenšuvnna doaibmaáigodagas. Boazoguohtunkommišuvdna galgá maiddái vuhtiiváldit servodaga eará beroštumiid ja eará ealáhusaid. Boazoguohtunkommišuvdna mearrida ieš mainnalágiin bargu dasto dahkkojuvvo. Kommišuvnna namuheamit mandáhttii A čuokkis Mii čilget 4.1 kapihttalis makkár dárbbut dán nuppi riikka boazodoalus leat boahtteáiggis ain atnit guohtuneatnamiid nuppi riikkas. Kommišuvdna lea nu guhkás go lei vejolaš vuhtiiváldán čearuid ja boazoorohagaid guohtuneatnamiid, ja dasto movt eatnamiid lea vejolaš geavahit, doaibmamálliid, gokko dárbbašuvvojit lunddolaš rájit, ja maiddái čearuid ja orohagaid iežaset sávaldagaid, mat gusket guohtuneatnamiidda nuppi riikkas. B čuokkis Mii čilget guohtumiid iskkadeami ja doaibmadilálašvuođaid 3. oasis. Kommišuvdna lea iskkadan guohtumiid ja doaibmadilálašvuođaid čuovvovaš guovlluin: davil leat mii ráddjen nu ahte álgu lei Romssa fylkkas ja Norrbottena leanas, ja lulil fas ráddjiimet nu ahte iskkaimet Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain ja Dalarna leana davimus eananosiin. Kommišuvdna anii dárbbašlažžan iskkadit guohtumiid maiddái dakkár guovlluin mat eai lean mandáhtas. Dat mearkkaša ahte iskkaduvvui miehtá Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain, ja dasto miehtá Jämtlándda ja Dalarna leana davimus eananosiin. Dáid guovlluid boazodoallit leat buktán ovdan ahte maiddái dáin guovlluin lea dárbu guođohit rastá riikarájiid. Kommišuvdna lea Norggabeali Eanandoallodepartementtain ja Ruoŧabeali Eanandoallodepartementtain ságastallan eahpeformálalaččat dan birra ahte viiddidit mandáhttaguovllu, ja goappaš riikkat leat mieđihan dasa. Kommišuvdna lea maiddái bivdojuvvon geahčadit oktasaš siidadoalu Østre-Namdal boazoorohaga ja Jiingevarie čearu gaskka, mat leat olggobealde dan guovllu mii čilgejuvvo dán barggu b-čuoggá vuolde. Nu leage kommišuvdna iskkadan juohke rádjeguovllu gos boazodoallu sáhtášii guođohit rastá riikarájiid. Raporttas ii leat Finnmárkku fylka namuhuvvon, dannego kommišuvdna lea, maŋŋil go lea gulaskuddan eiseválddiiguin ja organisašuvnnaiguin, gávnnahan ahte dán guovllus ii leat rádjerasttildeaddji boazodoallomálle áigeguovdil. ¶
C čuokkis 3. kapihttalis čilge kommišuvdna mainnalágiin guohtuneatnamat adnojit dain guovlluin maid mii čilgiimet a ja b čuoggáin, ja mat leat dat eatnamat maid kommišuvdna lea iskkadan. Viidáseappot čielggasmahttá kommišuvdna kapihttalis 4.1 mainnalágiin iskkaduvvon guovllut galget sáhttit adnot nu ahte guhkit áigái šattašii ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš nana guoddevaš boazoealáhus. Kommišuvdna ovdandivvu evttohusa movt nuppi riikka guohtunguovlluid galgá guođohit. D čuokkis Kommišuvdna lea barggustis bivdán eará servodat- ja ealáhusberošteddjiid, geaid ođastuvvon konvenšuvdna sáhttá váikkuhit, cealkit áššái. Dáid beliid lea kommišuvdna iežas evttohusain vuhtiiváldán. Kapihttalis 3.3 válddáha kommišuvdna maiddái movt dálá konvenšuvdna lea váikkuhan Norgga ja Ruoŧa boazoealáhusa. Dasto lea kommišuvdna maiddái bargan gávnnahit boazoealáhusa ovdáneami dehe rievdamiid dálá konvenšuvnna áigodagas, dan bokte go doalai čoahkkimiid čearuiguin ja boazoorohagaiguin, ja organisašuvnnaiguin mat ovddastit boazodolliid ja boazoealáhusa. Eará bealit Kommišuvdna fuomášii dallego čielggadii, iskkadii ja gávnnahii dáid dilálašvuođaid maid birra čilgejuvvo ahte maiddái eará gažaldagat fertejit gávnnahuvvot ja iskkaduvvot, vai čielggadanbohtosa vuođđodieđut leat dohkálaččat. Mii ovdandoallat vuođđodieđuid mearkkašumi dasa movt riikkain lea vejolašvuohta oažžut áigái dakkár konvenšuvnna mii ovddida ovttasbarggu rastá riikarájiid, ja ovddida rádjerasttildeaddji boazodoalu ovttasbarggu. Kommišuvdna muitala kapihttalis 2.1 oanehaččat sápmelaččaid álbmogin ja muitala rádjerasttildeaddji boazodoalu historjjá. Kommišuvdna lea maiddái, ja dan birra gulat kapihttalis 2.2, iskkadan sámiid dili álbmotrievttálaš oaidninbealis. Norgga ja Ruoŧa boazodoallolágat, boazodoallopolitihkka ja boazodoallohálddašeapmi váikkuhit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Kapihttalis 2.3 válddáha kommišuvdna oanehaččat erohusain mat leat, ja dasto mainnalágiin dát váikkuhit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Kapihttalis 2.4 mii válddáhit boazoealáhusa ovdáneami jagiin 1972–1999, ja dan čájehit statestihkaiguin. Kapihttalis 4.2 evttoha kommišuvdna ođđa konvenšuvdnateavstta, daid dárbbuid mielde maid kommišuvdna atná ahte rádjerasttildeaddji ¶
Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekologalaččat guoddevaš boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna ahte guohtunvalljodagat galget adnot dainnalágiin ahte guohtuneatnamat dáhkiduvvojit guhkit áiggi atnui. Vuosttažettiin lea deaŧalaš atnit jeageleatnamiid dainnalágiin ahte jeahkála ođđasitšaddan dáhkiduvvo guhkit áigái. Dat mearkkaša ahte boazolohku galgá heivehuvvot jeagelguohtunvalljodagaide. Muhto deaŧalaš lea maiddái ahte boazoguođoheapmi eara jagiáiggiid čuovvu guohtuneatnamiid šaddama mielde. Dasa lassin galgá bargat dan ala ahte bohccuid guođoha eatnamiid alde nu go eatnamat girdet iešguđetge jagiáiggiid. Dat guoská sihke kvantitatiivvalaččat ja kvalitatiivvalaččat. Ekologalaš heiveheami dáfus ii leat prinsihpas deaŧalaš diehtit gii iešalddis lea eatnamiid geavaheaddji. Ekonomalaččat guoddevaš boazoealáhus Ekonomalaš guoddevašvuođa dáfus lea kommišuvnna vuođđun ahte boazoealáhusa ekonomalaš boađus galgá addit boazodolliide doarvái áigáiboađu. Boazoealáhusain ipmirda kommišuvdna dán oktavuođas ealáhusdoalu viidát áddejumis, iige duššefal biergobuvttadeami. Kommišuvnna oaivila mielde addá dát buori ja bureslágiduvvon boazodoalu, ja maiddái dan ahte boazobargu heivehuvvo bohcco ja guohtumiid mielde. Kultuvrralaččat guoddevaš boazoealáhus Boazodoalloguovlluin lea boazoealáhus sámi kultuvrra ja iešvuođa vuođđun. Danne atná kommišuvdna mávssolažžan oažžut áigái positiivvalaš rádjerasttildeaddji boazodoalu, man vuođul sámi álbmot dasto sáhttá ráđđálagaid ovddidit iežas ¶
Obbalaččat Goddebivdu lea dálá boazodoalu vuođđun. Dađistaga go gávnnahuvvojedje ođđa bivdovuogit, dápmagohte sápmelaččat bohccuid eallun. Dán máhtu duogážin ahte ipmirdit boazodoalu areáladárbbu, vuolgá dalá rájis go sápmelaččat ožžo áigáiboađu goddebivddus. Dađistaga go olmmošlohku lassánii, dagahii dát bivdokultuvrii váddásit dili, ja nu lotnahuvai goddebivdu guhkes áigodagas boazodoallun. Go goddebivdu jorai boazodoallun, nuppástuvai sámiid eallinvuohki sakka. Vuosttažettiin gáibiduvvui stuora eallu, go birgejumi váldooassi ásahuvvui boazodoalu vuođul ja johtaleapmi guohtunguovlluid gaskka gárttai bargovuohkin. Bohccot leat miehtá Davvikalohta ollásii luonddudilálašvuođaid hálddus. Boazu galgá ealádaga gávdnat meahcis birrajagi. Bohcco guohtunmearri ja johtaleapmi duovdagiid gaskka čuovvu šaddoáigodagaid duovdagis duovdagii. Dán kapihttalis čilgejuvvo bohcco guohtundárbu, guohtuma kvalitehta, johtalandábit, sisabáhkkemat guohtuneatnamiidda ja boraspiret. Dát bealit leat guovddážis go galgá oažžut ollislaš gova boazodoalu luondduvuođus. Dát kapihtal lea váldosaččat fágalávdegotti 1. kapihttala oktiigeassu (1. mielddus). Dievaslaš dieđuid ja mearkkašumiid gávnnat doppe. Boazodoalu guohtuneanandárbu lea máŋggabealát ášši, ja bealit mat váikkuhit leat bohcco iešvuođat, boazobargu ja luonddugeográfalaš bealit. Boazobarggu deaŧaleamos oasit leat guođoheapmi, čohkken ja johtin. Luonddugeográfalaš bealit leat vuosttažettiin dálkkádaterohusat, arvi, borga, biekkat, šaddu, topografiija, eatnama gollan ja dat ahte leat jeaggeeatnamat olamuttus, jávrrit ja čázádagat. Boazodoallu dárbbaha iešguđetšlájat eatnamiid, mat iešguđetládje leat ávkin jagiáiggiin, ja eaige nuppit eatnamat dohke nuppiid sadjái. ¶
den som då drogs inte skulle kunna följas utan att stängsel uppfördes. Det har dock visat sig att det är förenat med stora svårigheter och kostnader att förhindra oönskad renströvning i fjällandskapet med hjälp av stängsel. Gränser för betesområden bör i stället anpassas till sammanhängande betesmarker som är naturligt avgränsade. Detta minskar behovet av att uppföra stängsel. Kommissionen har i sina förslag strävat efter att föreslå gränser som tar hänsyn till renens betesvanor och vandringar. På de flesta håll är lavbetet den begränsande faktorn för maximalt bruk av markerna. Vid ett optimalt nyttjande av betesresurserna skall barmarksbetet nyttjas under längsta möjliga tid så att lavbetet sparas. En begränsning av betestiden på marker som nyttjas för barmarksbete är därför i regel inte ändamålsenlig enligt kommissionen. Dubbelbetning Om renar rör sig i ett lavmarksområde under barmarkstid försvårar det markernas utnyttjande vintertid. Dels skadas laven av nedtrampning och betning och dels tenderar renar att vintertid undvika områden där renar vistats på barmark. Kommissionen har i sina förslag försökt undvika att lavbetesmarker utnyttjas både under grönbetesperioden och lavbetesperioden (dubbelbetning). Kommissionen anser att dubbelbetning i allmänhet är oförenligt med ett rationellt nyttjande av betesresurserna. Genom att undvika dubbelbetning på lavmarkerna kommer betestillgångarna att utnyttjas på ett sätt som ger ett långsiktigt underlag för en ekologiskt bärkraftig rennäring. Samdrift Den optimala lösningen för den gränsöverskridande renskötseln är i de flesta fall att samebyar och renbetesdistrikt ingår frivilliga avtal som leder till att betesområden kan nyttjas gemensamt. Kommissionen har under sitt arbete aktivt verkat för en sådan samverkan. De förslag kommissionen redovisar i detta betänkande är tänkta att verka i samma anda. Kommissionen föreslår att det i den nya konventionen öppnas möjligheter för byar och distrikt att ingå avtal om gemensamt nyttjande av betesområden över riksgränsen. En sådan samverkan kan variera alltifrån helt gemensam renskötsel till att avse vissa grupper eller samverkan delar av året. Ett exempel på detta är samdriftsavtalet mellan Østre-Namdal renbetesdistrikt och Jiingevaerie sameby, se bilaga 4. ¶
viktig del av kunskapen när det gäller praktisk renskötsel ligger just i att tolka samspelet mellan vegetation, renens beteende, topografi, temperatur och vindförhållanden. Under barmarksperioden måste betet omfatta vegetationstyper som domineras av löv, gräs, halvgräs och örter i ett så tidigt utvecklingsskede som möjligt. Ett bra, tidigt vårbete kännetecknas av att man tidigt får fläckar med barmark, helst redan i slutet av april. Sent på våren och på försommaren betar renen i sydsluttningar, på kala marker och på myrar. Därefter används björkskogsbältet i högre grad. Senare är det viktigt att djuren får söka efter snösmältningen uppe i hög terräng, så att de hela tiden får tillgång till “vårbetesplantor” med låg fiberhalt och lättsmält näring. Snösluttningarna får en allt större betydelse allt eftersom säsongen går. Under barmarkssäsongen blir betesrytmen efter hand alltmer styrd av temperaturen och insektsplågan. För fjällrenskötseln är högt belägna snödrivor det bästa luftningslandet, under det att skogsrenskötseln använder sig av fuktig, äldre granskog, gärna i kombination med rökeld. När temperaturen faller om kvällarna drar fjällrenen ner i dalgångarna eller till myrarna för att beta. Det är viktigt med korta avstånd mellan avkylning och bete. Beteskvaliteten beror således inte bara på det man ser på marken, utan också på renens övriga behov. Under denna period är renen beroende av landskap med både lågland, högfjäll och vegetationsrika dalar. Beteskravet under sen höst och tidig vinter är en kombination av gräs, ris och lav för att få en mjuk övergång från grönbetet till lavbetet. Det typiska vinterbetet, med en relativt ensidig lavdiet, får man när snötäcket överstiger 30 cm och temperaturen sjunker till omkring –10°C. För en tillfredsställande fodersmältning är det nödvändigt med en andel annan vegetation än renlav. På vinterbetet kan andelen lav i renens diet variera från knappt 30 procent till omkring 80 procent. Utöver betets sammansättning så ställs det också krav på tillgänglighet. Under ett jämnt, löst snötäcke är allt bete tillgängligt. Allt eftersom snön blir hårdare på grund av vind, nederbörd och kyla så reduceras tillgängligheten. På senvintern blir det för det mesta skare till följd av en kombination av sol på dagen och frost på natten. Flera förhållanden av detta slag kan reducera kvaliteten på betet även om vegetationen kan vara av god kvalitet. Under skarperioden i april ökar tillgången till skog med trälav kvaliteten på vinterbetet. Betena kan också vara dåliga till följd av hårt utnyttjande. Lav är flerårig och har störst årlig ¶
tillväxt när den stått orörd i 6–7 år. Det ideala är att enens betesintag motsvarar den årliga tillväxten för betesområdet. Ett nedslitet bete blir mer utsatt för is/skare än ett bete i gott skick. Naturgeografiska förhållanden Renens val av bete är ett resultat av både biologiska och icke-biologiska faktorer. Nedan följer en kort redogörelse för en del icke-biologiska faktorer som har betydelse för betena. Geologi och jordmån Med undantag av kväve så hämtar växterna sina näringsämnen ur jorden. Näringsrik jord är ett resultat av att lättlösliga bergarter, gärna kalkhaltiga, utsätts för påverkan så att de bryts ner (förvittrar). Andra bergarter, som exempelvis granit och gnejs, är svårlösliga och ger därmed en näringsfattig och sur jordmån som i sin tur ger dåliga villkor för gräs och örter. Lavarterna på marken slipper att konkurrera med gräs och örter eftersom de hämtar sin näring ur luften och kan därför klara sig inom andra områden. Berggrunden i mandatområdet kan förenklat uppdelas i två typer. De centrala och östliga delarna av Sverige utgörs av rester av urberg från “urtiden” . Resten är gammal havsbotten som senare veckats upp till en fjällkedja som delvis skjutits in över urberget. Med undantag för de inre delarna av Troms så täcker fjällkedjan de aktuella delarna av Norge, samt de västliga delarna av Sverige. I områden med urberg är berggrunden täckt av stora moränoch deltaområden som huvudsakligen bildades under den senaste istiden. I Sverige som helhet är 75 procent av arealen täckt av sådana moräner, som i Norrlands inland kan bilda skikt på upp till 60 meter. Över moränerna har det efter istiden bildats områden med myrar (ofullständigt nedbrutet växtmaterial). I Norge är landskapet mindre präglat av moräner än i Sverige. I Norge täcker de 25–30 procent av landets areal. Inom mandatområdet finns emellertid exempel på sådana moränlandskap i högre, inre områden. Altevatn/Dividalsområdet i Troms och Børgefjell på gränsen mellan NordTrøndelag och Nordland är sådana exempel. Kartbilaga 2 ger en grov översikt över geologin och jordmånsförhållandena i mandatområdet. Berggrunden i fjällkedjan är indelad i två grupper efter förmågan att förvittra, under det att områdena öster om fjällkedjan är indelad efter den jordart som ligger ovanpå urberget. Eftersom måttstocken är mycket grov så förekommer det inom ¶
varje område mindre delområden som inte framgår av kartbilagan. Topografi Topografin (terrängens form) har betydelse för betesutnyttjandet. Den har en direkt betydelse därigenom att djuren i olika situationer prioriterar olika typer av landskap. Indirekt har topografin betydelse genom att den “styr” nederbörden. Landskapet i både Sverige och Norge klassificeras i 11 olika landskapsformer. Alpina (högfjäll) och glaciala (format av glaciärerna) bergsformer har skarpa toppar och branta fjäll. Dessa återfinns framför allt i Norge (Troms och Nordland). Både Troms och Nordland präglas för övrigt av avrundade bergsformer med välutvecklade dalgångar med platt dalbotten och branta bergssidor. Områdena sträcker sig vidare in i angränsande områden i Sverige. Vidder finns i de inre delarna av Trøndelag, Låartedistriktet i Nord-Trøndelag och hela renbetesområdet SørTrøndelag/Hedmark. Öster om fjällområdena domineras landskapet av bergkullslätter, bergkullterräng med oregelbundna dalstråk och storskaligt sprickdalslandskap. Dessa terrängtyper illustreras närmare i fyra landskapsprofiler (kartbilaga 3). Kartbilaga 4 återger topografin i en tredimensionell karta. Klimat Fördelningen av olika växtsamhällen påverkas i hög grad av om klimatet är oceaniskt (kustklimat) eller kontinentalt (inlandsklimat). Det oceaniska klimatet karakteriseras av små temperaturskillnader mellan vinter och sommar, samt av stora nederbördsmängder. Det kontinentala klimatet har låg vintertemperatur, hög sommartemperatur och lite nederbörd. Den förhärskande vindriktningen i Skandinavien är västliga luftströmmar med hög fuktighet. Nederbördsmängderna ökar normalt från norska kusten och in mot fjällkedjan, för att sedan avta längre österut. Två områden i Sverige påverkas i hög grad av det västliga nederbördsområdet. Det är Kalls sameby samt de västra delarna av Tuorpons, Jåhkågasska och Sirkas samebyar. I övriga Sverige faller den största andelen nederbörd vid vind från söder. Också i Sverige finns det en kusteffekt som leder till relativt mer nederbörd på kusten än i områdena längre in i landet. Den rika nederbörden vid kusten ger många gånger en frodig vegetation, även om berggrunden och jordmånen är ogynnsam. ¶
šaddá stuorit erohus geasse- ja dálvedálkkádaga gaskii. Dán oktavuođas lea stuorimus erohus Johkamohkis–Jielleváris mas erohus lea 40° C. Bađaluovtta guvlui riddogátti mielde ii leat seammá stuora earru temperatuvrra gaskka, muhto lea liikká su. 18° C, ja dat sulastahttá várreguovlluid temperatuvrra Norgga guvlui. Mii oaidnit 9. kártamildosis muhtinlágan gova das movt šaddu álgá árabut lulleleamos guovlluin ja meara lahkosiin. Lulde lea árrašaddu ovdamunnin, muhto doppe fas váilot varas šattut suoidnemánus. Nuorttabealde várreráiddu gávdnojit viiddis guovllut gos šaddu álgá oanehis áigodagas. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvra govvida muhtin muddui man bures šattut sáhttet lieđđugoahtit, muhto temperatuvra muitala maiddái movt bohccuid birgeneavttut leat obbalaččat. Go fal dálkkit leat dan mađe bivvalat ahte šattut nagodit ihtit, de leat galbma dálkkit bohccuide buoremusat. Suoidnemánu gaskamearálaš temperatuvrra mii oaidnit 10. kártamildosis. Obbalaš johtalanmállet Ealuigun johtalit duovdagiid gaskka dannego bohccot dárbbašit iešguđetlágan guohtuma ja šattuid. Vaikko vel gottitnai johtalitge iešguđetlágan guohtuneatnamiid gaskka, lea goit boazodoalu dovdomearkan ahte olbmot lágidit ealu buoremus guohtuneatnamiidda, mat ain leat gávdnamis iešguđetge jagiáiggi. Obbalaččat sáhttá dadjat ahte Skandinavia boazodoalus leat iešguđetlágan doaibmamállet ja johtalanmállet, dan mielde movt guohtuneatnamat leat olamuttus. Stuorimus earru doaibmamálles lea daid doaluid gaskka mat johtet siseatnamiidda dálvái, ja daid doaluid mat guođohit dálvet riddoguovllus. Dát mearkkaša johtaleami nuorttas-oarjjás guvlui ja nuppeládje. ¶
exempelvis smälta all snö och is. Problemen uppkommer de gånger det inte faller tillräckligt med regn för att smälta all snön. Det är alltså sannolikheten för regn kombinerat med stora mängder snö och låg lufttemperatur som är farlig. Större delen av vinterbetesområdet i Sverige har en genomsnittlig regnmängd på under 5 mm, vilket i praktiken ger ett relativt stabilt vinterklimat med liten risk för isbark/skarbildning. Kartbilaga 9 visar i grova drag hur växtsäsongen startar tidigast längst i söder och längs havet. I söder har man fördelen av en tidig växtstart, men i gengäld nackdelen med sämre tillgång till friskt bete i juli. Öster om fjällkedjan finns det stora områden där växtsäsongen startar inom en kort tidsram. Medeltemperaturen i juli kan vara ett uttryck för växtbetingelserna, men den är också ett uttryck för renens livsvillkor rent allmänt. Under förutsättning av att temperaturen är tillräckligt hög för att kärlväxter ska växa så är låg temperatur i sig en fördel för renen. Kartbilaga 10 ger en översikt över medeltemperaturen i juli. Flyttningsmönster generellt Variationen på bete och renens behov ligger till grund för flyttningarna mellan olika säsongsbeten. Även om också vildrenen flyttar sig mellan olika säsongsbeten, så är ett av de mest karakteristiska dragen för en optimal tamrenskötsel att människan styr renen mot den bästa möjliga av de föreliggande lösningarna i betesutbudet. Generellt kan man säga att renskötseln i Skandinavien kan indelas i olika former av skötsel utifrån betesanvändning och flyttningsmönster. Den största skillnaden föreligger mellan de renskötselformer som använder sig av kontinentala vinterbeten, och de som använder sig av västliga vinterbeten i extrema kustklimat. Det innebär i huvudsak flyttningar i riktningen öst–väst (och tvärtom). ¶
Boazodoalu, mas johtalit eará duovdagiidda jagiáiggiid mielde Boazodoallu, mii ii johtal eara duovdagiidda, muhto johtala ovttahat duovdagiid siskkobealde ¶
Figur 1.1. Renskötselns flyttningsmönster. Renskötseln i Sverige delas in i fjäll-, skogs och koncessionssamebyar. Indelningen bygger på skilda rättsunderlag och representerar olika driftsformer. Huvudmönstret för fjällsamebyarnas renskötsel bygger på kontinentala vinterbeten i barrskogsområdena och flyttning mot gränsfjällens sommarbeten. Vår och höstbetena är förlagda till det mellanliggande björkskogsbältet. I norra Sverige kan renen vissa vintrar beta i fjällbjörkskogen. Sedan gammalt har vinterbete i fjällkedjan varit en alternativ anpassning för den östliga renskötseln. Vissa samebyar har sammanhängande betesområden, under det att andra får flytta genom andra byar till och från vinterbetena. Flyttningsavstånden varierar i hög grad, från 40– 50 mil i Västerbotten till 4–5 mil för Idre nya sameby. Skogsrenskötseln är mer stationär till sin natur än den övriga renskötseln. Den karakteristiska skillnaden mellan skogsrenskötsel och övrig renskötsel är att skogsrenen inte lämnar skogslandet utan uppehåller sig där året runt. Den växling mellan lavbete och grönbete som fjällrenen får genom sina vandringar till fjället söker skogsrenen på myrmarker och i vattendragens dalgångar. Årstidsrytmen för skogsrenskötseln skiljer sig inte nämnvärt från annan renskötsel. Det har varit en vanlig uppfattning att skogssamebyarna inte genomför regelrätta flyttningar utan att de i stället har en långsam betning från vinterland till vår och sommarland och omvänt. Enskilda byar, som exempelvis Maskaure, flyttar uppemot 20 mil. Denna driftsform är särskilt utpräglad inom Arjeplogsområdet. Långa flyttningar från vår till sommarbetena genomförs gärna långsamt och i två etapper, med en mellanliggande vårbetessäsong. Från vinterlandet till vårbetena genomförs en snabb flyttning, så att isen på älvar och annat vatten kan utnyttjas, samtidigt som skaren nattetid gör flyttningen lättare för djuren. En allt större del av flyttningen sker med transportbilar. Det skapar återigen en förskjutning av betesbruket. Antingen är man längre tid på sommarbetet/det tidiga höstbetet eller så är betestiden längre inom vinterbetesområdena. ¶
Flyttningsmönster i Norge Vissa distrikt i Norge har kontinentala vinterbeten i svenska barrskogsområden och flyttar mot gränsfjällen på sommarbete. Dessa distrikt måste flytta genom sommar och vår/höstbetena för samebyarna längre österut. I motsats till fjällsamebyarna så måste vårflyttningen ske direkt till de norska distrikten och inte i två etapper med en mellanliggande vårperiod i björkskogsbältet. Distrikt i Norge som har kontinentala vinterbeten, t.ex. på Finnmarksvidda, flyttar till sommarbeten mot kusten i stället för mot fjällkedjan. För vissa medför det att flyttningen måste ske genom andra sommarbetesdistrikt. Vissa flyttar första delen med båt för att undvika sådana problem. Också i Norge kan det vara långa avstånd mellan sommar och vinterbeten. Byrkije flyttar längst (50 mil), men de flesta flyttar 10–15 mil (särskilt i de norra delarna av Nord-Trøndelag och i Nordland). En rad distrikt fungerar som helårsbeten. Hjordarna flyttas då kortare avstånd eller strövar naturligt inom distriktet. Ingrepp i renbetena Ingrepp i renbetena kan innebära reducering av betesareal, störningar i betningen, eller vara till hinder för renens vandring och för praktiskt renskötselarbete. Skadorna och olägenheterna kan vara varaktiga eller tidsbegränsade. Vattenkraftutbyggnad och gruvdrift är exempel på det förstnämnda. Tidsbegränsade störningar förorsakas vanligtvis av fritidsaktiviteter. Ingrepp som beror på skogsbruk och fårbete varierar i tiden. Typer av ingrepp Vattenkraftsutbyggnad medför att betesland däms upp och att arealer används för själva stationen, för dammen och för vägar. Mänskliga aktiviteter, i synnerhet under byggtiden, kan leda till att närliggande betesområden inte kan användas. När byggtiden är över är det varaktiga skador som påverkar renskötseln. Frodiga renbeten med lite snö i platt terräng går som regel förlorade. Dåliga isförhållanden på regleringsmagasinen och torrlagda älvar gör att flyttningsleder inte längre kan användas. Uppdämningar kan dela på viktiga säsongsbeten och göra dem otillgängliga. Gruvdrift och uttag av lösmassor/grus reducerar betesarealerna. Grustag återfinns ofta på lavområden, eftersom det är torra områden där laven kan konkurrera med andra växter. Dessa ¶
platser och på olämpliga tider. Störningen är säsongsbunden. Ingreppens effekt på renskötseln För det fall förlorade renbeten rör säsongsbeten och vegetationstyper som är begränsande för samebyns/distriktets renantal så är skadan särskilt allvarlig. Rent allmänt kan konstateras att ingrepp i områden som renskötseln använder på senvintern och våren alltid leder till allvarliga störningar. Betydande arealer kan tyckas vara opåverkade av annan användning eftersom vegetationen på marken inte är påverkad. Området kan trots detta vara obrukbart som bete eller för flyttning av ren på grund av aktiviteter i området. Noggrann planering och hänsynstagande till renskötselns behov är en förutsättning för att hålla störningarna på en acceptabel nivå. Flyttning, samling och vallning är olika typer av arbete som kan komma att störas eller bli mer tidskrävande till följd av annan användning av arealerna. I allvarliga fall kan påbörjad samling eller flyttning bli spolierad, så att renen blir kvar inom olämpliga betesområden och slakten blir ofullständig. Orörda områden Av central betydelse för en väl fungerande och långsiktigt hållbar renskötsel är lämpliga kalvningsland, flyttleder som fungerar med viloområden samt centralt sammanhängande säsongsbeten för varje årstid. Allt detta är viktigt för renskötseln utan att de olika faktorerna kan rangordnas. I nationalparker och andra skyddsområden kan restriktioner gälla för själva utövandet av renskötseln. Dessa kan vara knutna till körning av motordrivna fordon eller till tekniska inrättningar såsom stängsel/anläggningar och stugor. Skyddsområden kan också bidra till att freda arealer för renskötseln mot andra intressenter (exempelvis kraftverksutbyggnad, gruvdrift och turism). Kalvningsland, flyttleder med rastbeten och centrala säsongsbetesområden framgår av text och kartor under beskrivningarna av de olika samebyarna/renbetesdistrikten i sakutskottets rapport (bilaga 1). Såväl i Sverige som i Norge har arealerna orörda betesområden reducerats påtagligt under loppet av den andra hälften av 1900-talet. ¶
Samernas förhistoria är svår att beskriva eftersom stenåldersfynd i regel saknar karakteristika som kan hänföras till en bestämd etnisk grupp. En allmänt vedertagen teori är att samerna varit urinnevånare även i Fennoskandiens södra delar och efterhand blivit undanträngda norrut. Det finns också teorier som antyder att dagens samer härstammar från ett folk (komsakulturen) som fanns i Fennoskandien 8000–5000 före vår tideräknings början (Johan Pålstig: Myten om Lappland, 1963). De ursprungliga samiska bosättningsområdena sträckte sig från de centrala delarna av Skandinavien till ishavskusten, Kolahalvön samt området mellan Ladogasjön och Vita havet. Samerna var ¶
Samiska kulturdrag utvecklas. Samerna bor i ett område som sträcker sig från de centrala delarna av Skandinavien över Nordkalotten och Kolahalvön. I stora delar av detta område finns inga andra folkslag än samer. Samerna framträder som en etnisk grupp. I hövding Ottars berättelser framgår att samerna bor längs med hela ishavskusten till Vita havet. Samerna är ett jägarfolk. Sverige och Novgorod sluter ett fredsavtal i Nöteborg. Sverige har annekterat Finland vilket lett till konflikter med Novgorod. I fredsavtalet tillkommer ny gräns mellan Sverige och Novgorod. Ett bilateralt beskattningsavtal sluts mellan Norge och Novgorod. Länderna är intresserade av samiska varor och skatter. Avtalet innebär att samerna tvingas betala skatt till staterna. Samerna utsätts under denna period för dubbel beskattning. Olika folkslag flyttar in på samernas områden. Svenskar, finnar, karelare, ryssar och norrmän rivaliserar om samernas överhöghet. Den ryska storfursten utropar sig till alla samers överhuvud. Storfurstens skattefogdar får detaljerade instruktioner om förhållandet till samerna samtidigt som man erkänner samernas äganderätt till markerna. Gustav Vasa proklamerar att alla samer är hans undersåtar. Sverige erkänner samernas äganderätt till markerna och birkarlarnas rätt att indriva skatt upphävs. Samiska pälsverk är mycket efterfrågade i Europa, vilket gör samernas skattegods allt viktigare för kronan. Sverige och Danmark-Norge sluter ett fredsavtal i Stettin och enas om gränsdragningen mellan länderna. Man accepterar de rättigheter som det andra landets undersåtar har på eget territorium, vilket underlättar de renskötande samernas årstidsbundna flyttningar. Ryssland och Sverige delar upp de samiska områdena mellan sig. Sverige får beskattningsrätten i kust och fjordområdena. Freden i Knäred. Sverige förlorar herradömet över ishavskusten. Danmark-Norge får ensamrätt till kust och fjordområdena i norra Norge. De södra delarna av nuvarande Finnmark och Enare förblir under svensk jurisdiktion. Danmark-Norge har fortsatt skatterätt i Finnmark och Enare. Freden i Brömsebro. Jämtland och Härjedalen uppgår i det svenska riket. Gränsen mellan Sverige och Danmark-Norge fastställs. Enare förblir under svensk jurisdiktion, medan Finnmark blir dansk-norskt. Enare har fortsatt skatteplikt till Ryssland. Ett tillägg (kodicill) fogas till gränstraktaten: Lappkodicillen. Det centrala budskapet i Lappkodicillen är att samerna har näringsrätt över gränsen samt ett delvis eget samiskt rättsystem. Samerna åläggs neutralitet. Sverige förlorar Finland till Ryssland. Finland blir ett autonomt storfurstendöme under Ryssland. Gränsen mellan Sverige och Finland fastställs år 1810. Finlands gränsdragning mot Danmark-Norge förblir densamma. Den gränsöverskridande renskötseln mellan Finland och Norge fortsätter oförändrad. Danmark-Norge upplöses och Norge går in i en union med Sverige. Den nya unionen inverkar inte på Lappkodicillen och den gränsöverskridande renskötseln. Gränsen mellan Norge och Ryssland delar upp det sista enhetliga sameområdet. Östsamerna på Kolahalvön ställs utanför Lappkodicillens jurisdiktion. Gränsen mellan Finland och Ryssland fastställs. Följden blir en omfattande omorganisering av renskötseln speciellt i de nordliga områdena. ¶
tid väckts i så många sammanhang att kommissionen trots allt anser att det är befogat att kortfattat göra en allmän beskrivning av folkrätten och de i sammanhanget mest centrala internationella konventionerna. Redovisningen nedan är inte uttömmande. ¶
Det ingår i kommissionens arbete bl.a. att utreda vilket fortsatt behov ena landets renskötande samer har av renbetning i det andra landet samt klarlägga hur betestillgångarna mest rationellt skall kunna utnyttjas på ett sätt som ger ett långsiktigt underlag för en ekologiskt, ekonomiskt och kulturellt bärkraftig rennäring. I sitt arbete skall kommissionen ta hänsyn till andra samhällsoch näringsintressen. Centrala frågor för kommissionen är således hur naturresurserna inom mandatområdet skall användas och av vilka. När ett ursprungsfolks näringsutövning är knuten till utnyttjandet av naturresurser – såsom är fallet för det samiska folket – är upprätthållandet av livsstil och kultur många gånger beroende av att tillgången till naturresurser blir erkänd och skyddad. Detta gäller särskilt i dag när många intressen konkurrerar om samma mark för olika syften. I internationella konventioner om skydd av samer och andra ursprungsfolk intar därför bestämmelser om landrättigheter en viktig plats. Vid möten kommissionen haft med företrädare för renbetesdistrikt, samebyar, rennäringsorganisationer och folkvalda samiska institutioner har inte sällan påtalats vikten av att kommissionen beaktar de folkrättsliga förpliktelser Sverige och Norge har gentemot samerna som folkgrupp. Kommissionen har dock inte ansett det vara sin uppgift att värdera eller analysera folkrättsliga dokument. Den folkrättsliga frågan har emeller- ¶
juogaládje ovttastahttit soahpamuša našunála lágaide. Dás beassadallan lea álbmotriekterihkkun. Norgga riekti ja álbmotriekti Norggas geavahuvvo duálistalaš prinsihppa, ja dat mearkkaša ahte álbmotriekti ii šatta oassin siskkáldas riektái ovdalgo norgga eiseválddit leat dan dohkkehan. Dás leat ollu spiehkasteamit, ovdamearkka dihte vieruiduvvan riekti, mii goit lea fámus vaikko stáhta ii leat addán mieđáhusa, ja maiddái dihto soahpamušat mat dahkkojit dainna ulbmilin ahte galget njuolgut doaibmat seammaládje dego norgga siskkáldas riektin. Álbmotriekti lahttuduvvo norgga rivttiin goit guovtti vuogi mielde, transformašuvnnain ja dan prinsihpa mielde ahte norgga riekti presumerejuvvo (adnojuvvo) leat oktiisoahpevaš álbmotrivttiin. Transformašuvdna dáhpáhuvvá dan bokte ahte muhtin norgga láhkii ovttastahttojuvvo soahpamušteaksta sierra mearrádusa bokte, dehe ovttastahttojuvvo dakkár lágain mii čujuha soahpamuššii, dehe ahte norgga eiseválddit gávnnahit ahte norgga njuolggadusat leat juo oktiisoahpevaččat soahpamušmearrádusaiguin. Dalle ii dárbbašuvvo ođđa norgalaš láhka. Go lea presumšuvdna, oaivvilduvvo dainna ahte go dulko norgga riektenjuolggadusaid, dalle geahččala garvit dakkár láhkadulkonbohtosa mii šaddá vuostálaga álbmotrievttálaš njuolggadusaiguin, ja dasto bargojuvvo garrasit dan ala ahte garvit vuostálaga boahtima álbmotrievttálaš njuolggadusaiguin, mii livččii njuolgut álbmotriekterihkkun. Dát orru čielgasit daddjome Vuođđolága § 110 c. Ruoŧa riekti ja álbmotriekti Ruoŧas váilot konstitušuvnnalaš njuolggadusat ruoŧa našunála rievtti ja álbmotrievtti gaskka. Lea almmatge dábálaš ipmárdus ahte oktiisoahpamuš man Ruoŧŧa dohkkeha, muhtinládje galgá ovttastahttojuvvot ruoŧa riektái vai doaibmagoahtá našunála duopmostuoluin ja eiseválddiin (Håkon Strömberg ja Göran Melander, Folkrätt 1989, Regeringsrättens Årbok 1974:121 ja Nytt Juridisk Arkiv 1981:1205). Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat eai adnojuvvo leat njuolgut heivvolaš riektin Ruoŧas. Duopmostuolut ja hálddašaneiseválddit sáhttet almmatge dallego heivehit našunála njuolggadusaid, vuordit ahte dát leat oktiisoahpevaččat áigeguovdilis soahpamušaigun, ja dábálaččat dulkot našunála njuolggadusaid dan vuođul ahte dat leat oktiisoahpevaččat. ¶
Lappkodicillen av år 1751 Den för kommissionen grundläggande konventionen är den sk. Lappkodicillen. Genom den i Strömstad den 21 september och den 2 oktober 1751 ingångna gränstraktaten blev gränsen mellan Sverige (med riksdelen Finland) och Danmark-Norge fastställd i sin helhet. Stora delar av området i nuvarande norra Sverige och norra Norge var intill detta år ett gränslöst land som icke till fullo var underkastad någon stats jurisdiktion. Sverige och Norge utvidgade därmed sina statsgränser till områden som hade varit utanför något av ländernas fulla jurisdiktion. Länderna etablerade på detta sätt suveränitet över områdena samtidigt som gränserna blev fastlagda (NOU 1997:5). Gränsdragningen berörde samerna i ett stort sammanhängande område från Jämtland/Femunden till Norra Ishavet. Det inre landområdet från finnmarksvidda och på båda sidor om Kölen söderut till Jämtland/Trøndelag var nästan uteslutande bebott av samer. Det samiska folket hade i stor utsträckning bebott och brukat detta område redan innan de nordiska staterna bildades. Samerna bildade som bekant aldrig någon stat. Det hade sina siidaorganisation med dess många lokala varianter under det att svenskar, norrmän och ryssar utvecklade centraliserade, permanenta statsbildningar. Under denna tid blev samernas område i allt högre grad ett konkurrensområde för de exploaterande staterna (SOU 1986:36). Genom det samiska bosättningsoch bruksområdet drogs för första gången en riksgräns. Med detta följde att förhållandet till den samiska befolkningen måste regleras. Från de båda ländernas sida ansåg man särskilt angeläget att flyttsamerna måste ges medborgarskap i endera landet samt att skapa regler för renflyttningarna över riksgränsen. Av detta skäl tillkom den s.k. Lappkodicillen. I gränstraktatets artikel 3 görs undantag för samernas särskilda behov. Där sägs: “…men som ömse sidors Lappar behöfva bägge Rikens land till deras Rendjurs uppehälle; så har man i anseende till dem överenskommit om sådene inrättningar, som uti denna Gränse-Tractats första Bihang eller Codecill innehållas.” ¶
nitet hade samerna skaffat sig rättigheter i kraft av sina sedvanor. Genom Lappkodicillen fastslås uttryckligen att man genom införlivandet av sameområdet i de två staterna inte avsåg att gripa in i samernas etablerade rättigheter utöver det som var strängt nödvändigt som en följd av utvidgningen av den statliga suveräniteten. Lappkodicillen medger att samernas etablerade rättigheter skall fortsätta men inför vissa begränsningar i utövningen av rättigheterna. En av kärnpunkterna i kodicillen är att samerna skall kunna företa sina säsongsflyttningar med renarna trots att det tillkommit en statsgräns mellan betesområdena. Det andra huvudelementet i kodicillen är av offentligrättslig art, nämligen regler om var den enskilde samen skall vara medborgare och vem som skall utöva världslig och andlig jurisdiktion över territoriet. Lappkodicillen innebär att samernas rättigheter skall bestå trots att samerna faller under svensk respektive norsk statsmakt. Kodicillen framträder därför som ett dokument som baserar sig på samma grundläggande rättsprinciper som många andra länder vid denna tid bekände sig till, nämligen att förvärv av statlig suveränitet över ett område inte upphävde de privata – individuella eller kollektiva – rättigheter som redan existerade trots att sådana rättigheter ännu inte var nedtecknade eller preciserade. Det är helt klart att Sverige och Norge som stat inte fick äganderätt i privaträttslig betydelse genom lappkodicillen. 1966 års FN-konventioner Artikel 27 i FN:s konvention om medborgerliga och politiska rättigheter har en bestämmelse om skydd av etniska, språkliga och religiösa minoriteter. Dessa skall inte berövas rätten att tillsammans med andra medlemmar av sin grupp utöva sin kultur, bekänna och praktisera sin egen religion eller använda sitt eget språk. Artikel 1 nr. 4 i Konventionen om avskaffande av alla former av rasdiskriminering gör det möjligt att positivt särbehandla minoriteter för att uppnå en reell jämställdhet med majoriteten. I artikel 13 Konventionen om ekonomiska, sociala och kulturella rättigheter slås fast dels föräldrarnas rätt att välja andra skolor än de allmänna för sina barn, dels rätten att ge barnen religiös och moralisk undervisning i överensstämmelse med föräldrarnas övertygelse. Sedan år 1966 pågår ett arbete med syfte att stärka rättigheterna för minoriteter och urbefolk- ¶
2.3 Norgga ja ruoŧa boazodoallopolitihkka, boazodoalloláhka ja boazodoalu hálddašeapmi Dán kapihttalis čilget oanehaččat Norgga ja Ruoŧa boazodoallopolitihka ja boazodoalu hálddašeami jagiin 1972–1999. Kapihttala loahpas buohtastahttit Norgga dálá lágaid Ruoŧa lágaiguin, ja deattuhit eanas ovttaláganvuođaid ja erohusaid. ¶
Den norska rennäringspolitiken inleddes i början av 1960-talet med utgångspunkt i en utredning om samernas ställning och situation socialt, kulturellt och ekonomiskt i förhållande till det norska samhället i övrigt. En ny rennäringslag antogs år 1978 med den grundläggande inriktningen att renskötseln skulle behandlas som en näring, samtidigt som man lade vikt vid minoritetsoch kulturpolitiska förhållanden. Det inrättades särskilda demokratiska styrningsorgan med en starkt representation av renskötare. Vidare upprättades en fackmässigt och administrativt kvalificerad rennäringsförvaltning. Rapporten från den förra svensk-norska renbeteskommissionen (1968) pekade på de stora samhällsförändringar som ägt rum i bägge länderna, inte minst inom de rennäringsutövande samiska samhällena, och rekommenderade att länderna skulle utarbeta ett näringspolitiskt program och en handlingsplan med avseende på rennäringen. Dessa utredningar och rekommendationer låg till grund för utformningen av sameoch rennäringspolitiken. Lagar och andra relevanta dokument St.meld. 13 (1974–75), En aksjonsplan for de sentrala samiske bosettingsområder. Här anförs bland annat följande: “Renskötseln har utgjort och kommer att utgöra ett viktigt inslag i den samiska kulturen. Om näringen ska kunna leva vidare och utgöra en tillfredsställande arbetsplats krävs en strukturförändring. Huvudproblemet är idag att det finns för många bruksenheter i förhållande till de naturliga resurserna… Den gällande rennäringslagen av den 12 maj 1933 ger inte stöd för en sådan reglering. Vid den pågående revideringen av rennäringslagen kommer frågan att tas upp… En klar och allmänt accepterad målsättning för rennäringen behöver utarbetas. Huvudmålet skall vara att skapa säkra arbetsplatser med en jämn och god ekonomi. Målsättningen ska utformas mellan näringens representanter och staten. Mot bakgrund av målsättningen ska lagverket sedan kunna användas för reglering av tillträde till näringen…” Med stöd av stortingsmeldingen erbjöds de renskötare som ville avveckla sin renskötsel frivilligt en ekonomisk kompensation. Erbjudandet fick ett blygsamt mottagande. ¶
I huvudavtalet för rennäringen (1976) anförs bland annat följande: “Rennäringen får antas vara av avgörande betydelse för bevarandet av den samiska kulturen i Norge. I de utkantsområden där förhållandena är de rätta för renskötsel är denna näring av stor betydelse för att bosättningen ska kunna upprätthållas. Inom enstaka områden är renskötseln en av de viktiga näringarna. Renskötseln är i högre grad än andra näringar beroende av naturförhållandena och klimatvariationer. Den är därför sårbar för naturingrepp, och om sådana ingrepp inte kan undvikas så måste de genomföras på ett sådant sätt att onödiga skador och nackdelar för renskötseln undviks. Det ska vara ett tydligt mål för samhället att ordna förhållandena så att de naturresurser som föreligger utnyttjas till så stor matproduktion som möjligt, utan att naturförutsättningarna angrips… Rennäringens utveckling och bosättningen inom renskötselområdena är beroende av att utövarna får trygga och goda ekonomiska och sociala livsvillkor. Detta förutsätter att renskötselbefolkningen säkras intäkter och andelar i välståndsutvecklingen jämställt med andra yrkesgrupper… Utvecklingen av renskötseln ska också stödjas genom forskning, fackutbildning och vägledning.” Detta huvudavtal ingicks mellan staten genom Landbruksdepartementet och Norske Reindriftsamers Landsforbund (NRL), som likvärdiga parter. Parterna skall genomföra årliga förhandlingar om ekonomiska åtgärder, fackliga och sociala frågor samt andra frågor och åtgärder som kan vara av betydelse för en rationell utveckling av näringen. Avtalet behandlades av Stortinget innan det blev giltigt. Lagen om reindrift från år 1978 med ändringar år 1996. Lagen innehåller en ändamålsparagraf med samma innehåll som målet i reindriftsavtalet, nämligen att näringen skall vara ekologiskt, ekonomiskt och kulturellt bärkraftig. Vidare finns regler om demokratiskt folkvalda styrningsorgan och ett självständigt och fackmässigt kompetent förvaltningssystem. Lagen är en typisk fullmaktslag, som ger regeringen omfattande fullmakter att upprätta kompletterande föreskrifter. Lagens övriga bestämmelser, med tillhörande föreskrifter, och reindriftsavtalets regelverk kompletterar varandra. ¶
Vuođđolága § 110 a (1988). “Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kulvtuvrraset ja sin servodateallima.” Dát lea ILO-konvenšuvnna dohkkehemiin čuovvoluvvon ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti bokte unnitloguálbmogiid birra. St. dieđ. 28 (1991–92), Nana guoddevaš boazodoallu. Stuoradiggedieđáhusas čilgejuvvo boazodoallopolitihkka govdadit, ulbmiliid vuođul mat ovdalis leat čilgejuvvon, ja dát dieđáhus joatká ulbmiliid ja bidjá eavttuid, strategiijaid ja váikkuhangaskaomiid nana guoddevaš boazodoalu váste. Ráđđehus deattuha ahte boazodoallopolitihkka galgá oppalaččat biddjot oktavuhtii sámi politihkain, ja sámi álbmot galgá ieš hábmet mihttomeriid ja sisdoalu. Seammás lea čielggas ahte boazoealáhus lea hui mávssolaš servodahkii obbalaččat. Boazodoallopolitihka doaimmat galget dán oktavuođas leat vuođđun ja dievasmahttit sámepolitihkalaš mihttomeriid. Nana guoddevaš ovdáneapmi lea ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami politihkalaš badjedoaban, mii duhtada boazodoalu dálá dárbbuid, iige billis maŋit buolvvaid vejolašvuođaid. Dat mearkkaša ahte ekonomalaš doaibma galgá dollojuvvot siskkobealde daid rájiid maid luondu gierdá. Ráđđehusa oaivila mielde lea dákkár boazodoalloealáhus guovddáš vuođđun ovddidit sámi kultuvrra, sihke kvalitehta ja viidodaga dáfus. Sámi ealáhusárbevierru ja kultuvra lea historjjálaččat juo huksejuvvon dan ala ahte luonddu ávkin atnin dehe ávkkástallan galgá leat aivvefal dan mielde maid luondu gierdá, amas goariduvvot. Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi “Sámi kultuvrra luondduvuođus” lea dál gieđahallojuvvome. Dat čielggada sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide. Leat maid bargame dálá boazodoallolága ođastemiin. Ekonomalaš doarjja- ja buhtadusortnegat Stáhta ekonomalaš doarjjaortnegat gávdnojit boazodoallošiehtadusas, mii doaibmá 2 jagi ain hávális ja árvvoštallojuvvo juohke jagi. Stuoradiggi meannuda ja juolluda ruđa jahkásaččat. Rámmajuolludeamit boazodoallošiehtadusa bokte leat dábálaččat golmma hámis: njuolggo doarjagat, eahpenjuolggo doarjagat ja doarjagat erenoamáš doaibmabijuide. Njuolggo doarjagat mannet njuolga doalloovttadagaide (driftsenhet). Dat galget mannat sisaboahtun, ja galget ovddidit buvttadeami ja kvali- ¶
jämnande och främja produktivitet och kvalitet och är avsedda att verka renantalsreglerande i form av de krav som ställs för att få stöd. Indirekta stödsystem finansieras genom avsättningar till Reindriftens Utviklingsfond som förvaltar medlen. De används till infrastrukturella åtgärder, investeringar i anläggningar, forskning och utredning samt till olika näringsmässiga och kulturella åtgärder m.m. Det är ett relativt brett spektra av ändamål och åtgärder som kan få stöd. Bidrag till särskilda åtgärder går till olika prioriterade ändamål, som exempelvis stöd till organisationsverksamhet. Vissa år är det aktuellt med särskilda åtgärder (ersättningar) för onormalt stora förluster på grund av klimatförhållanden. Dessa medel kan normalt inte omfördelas till andra ändamål. Ersättningarna för förluster som förorsakats av rovdjur täcks av Direktoratet for naturforvalting (DN) och omfattas inte av reindriftsavtalet. Andra förluster täcks av dem som förorsakat förlusten (Jernbaneverket, trafikolyckor o.dyl.). Förvaltning Från slutet av 1890-talet ombesörjdes förvaltningen av lappfogdar. Dessa befattningshavare var knutna till landshövdingen men hade en hög grad av självständighet i sin verksamhet. I rennäringslagen från år 1978 följdes demokratiseringen av förvaltningen och ett större inflytande från näringens sida upp. En politiskt vald, landsomfattande reindriftsstyre och regionala områdesstyren inrättades. Den interna ledningen och förvaltningen i de enskilda renbetesdistrikten skulle utövas av en distriktstyrelse. En förutsättning var att förvaltningen av rennäringen skulle organiseras om och tilldelas mer fackmässigt inriktade uppgifter. Renforskningen skulle intensifieras. Systemet med reindriftsavtal skulle utveckla och aktivera rennäringspolitiken. Sametinget har senare tagits med i den rennäringspolitiska processen. Den nuvarande rennäringsförvaltningen är organiserad med en central ledning och stab (i Alta) och sex regionala förvaltningsenheter. Förvaltningen leds av reindriftsjefen som är ansvarig sekreterare i den nationella reindriftsstyret. Denne har också ansvar för ärendeberedningen i Reindriftens Utviklingsfond, som disponerar en betydande del av medlen från reindriftsavtalet. De regionala enheterna har delegerat förvaltningsansvar inom samma regioner som respektive områdesstyre har det politiska ansvaret. Till skillnad mot i Sverige så är nästan alla delar av statens förvaltning av rennäringen samlade i en ¶
för Sametinget. Departementet handlägger vidare de frågor om rennäring som skall avgöras på regeringsnivå. Arbetet med rennäringsfrågor inom regeringskansliet motsvarar ungefär en halvtidstjänst. Sametinget är ett folkvalt organ för samerna, tillika en statlig förvaltningsmyndighet. Den har till uppgift att verka för en levande samisk kultur och därvid ta initiativ till verksamheter och föreslå åtgärder som främjar denna kultur. Vidare skall Sametinget medverka i samhällsplaneringen och bevaka att samiska behov beaktas. Sametinget har en handläggare med särskilt ansvar för näringsfrågor. Sametinget disponerade budgetåret 2000 ett ramanslag på drygt 15 miljoner kr. Jordbruksverket i Jönköping är central förvaltningsmyndighet för rennäringen och skall arbeta för en livskraftig näring. Den totala tidsåtgången för rennäringsfrågor beräknas motsvara fem årsarbetskrafter. Arbetet består huvudsakligen av ärendehandläggning, utredningar och administration av vissa statliga stöd. Länsstyrelserna samordnar rennäringsfrågor på länsnivå, förvaltar statens mark ovanför odlingsgränsen och på renbetesfjällen, bedriver rådgivning och administrerar delar av de ekonomiska stöden till rennäringen samt administrerar byggande och underhåll av tekniska anläggningar. Vid länsstyrelserna i Jämtlands, Västerbottens och Norrbottens län skall det finnas en rennäringsexpert och en rennäringsdelegation. Rennäringsdelegationen utses av länsstyrelsens styrelse som också fastställer dess ansvarsområde. Delegationen består av sju ledamöter, varav tre skall vara rennäringsutövare. I samtliga län är i dag landshövdingen ordförande i rennäringsdelegationen. I regeringens regleringsbrev läggs årligen fast de särskilda verksamhetsmål som gäller för länsstyrelsernas arbete med rennäringsfrågor. Skogsstyrelsen är central myndighet på det skogliga området. Skogsvårdsstyrelserna ser till att skogsvårdslagen efterlevs. En central samrådsgrupp rennäring-skogsbruk tillsattes år 1971. Inom Skogsstyrelsen och skogsvårdsstyrelserna motsvarar arbetsuppgifter som direkt berör rennäringen drygt en årsarbetskraft. Statens livsmedelsverk är central förvaltningsmyndighet för frågor som gäller livsmedel. Verket är också chefsmyndighet för besiktningsveterinärorganisationen. Livsmedelsverkets arbete med renfrågor kan mycket grovt beräknas motsvara mellan fem och sex årsarbetskrafter. ¶
Naturvårdsverket är central förvaltningsmyndighet för bl.a. naturvård, luftvård, rörligt friluftsliv, faunavård och jakt. Verket deltar i arbetet med frågor rörande t.ex. vegetationsslitage och skoterkörning. Man handlägger också besvärsärenden rörande t.ex. markförvaltning av nationalparker och systemet för ersättning för rovdjursrivna renar. Verket beräknas lägga ner en knapp årsarbetskraft på frågor som har med rennäringen att göra. En utgångspunkt för den framtida rennäringspolitiken är att den statliga rennäringsadministrationen förenklas och att utgifterna för den minskas. De myndighetsuppgifter som avser förhållandet mellan rennäringen och andra användare av marken liksom förvaltningen av statens mark ovanför odlingsgränsen och på renbetesfjällen bör enligt regeringen alltjämt vara myndighetsuppgifter. Kvarvarande regionala uppgifterna kan dock komma att skötas av en av länsstyrelserna i renskötsellänen. Övriga myndighetsuppgifter torde, enligt regeringen, kunna tas över av Sametinget medan rådgivningen i rennäringsfrågor eventuellt kan bli en uppgift som näringen själv svarar för (dir 1997:102). ¶
liin. Ovdamearkan sáhttá namuhit ahte dábálaš mearrádusat ráŋggáštusa ja buhtadusaid hárrái bohtet prinsihpalaččat atnui go dahkkojit dagut mat eai leat gullevaččat boazodollui. Delegašuvnnat leat navdán ahte dábálaš lágaid mielde ja daid geavaheami bokte, ii galgga nuppi riikka sápmelaččaiguin meannudit earáládje go riikka iežas sápmelaččaiguin, dan botta go sii leat nuppi riikkas. Maŋŋil go boazoguohtunkonvenšuvdna biddjui fápmui jagis 1919, lea boazodoallu oalát nuppástuvvan. Konvenšuvdnaevttohus mielddisbuktá ahte mearrádusat mat gusket riikkarájiid rasttildeaddji boazodollui, rievdaduvvojit ođđaáigásažžan. Konvenšuvdnaevttohusa ráhkadettiin leat delegašuvnnat váldán vuhtii Ruoŧa ođđa boazodoallolága, ja boazodoallolágaid maiguin barget dál Norggas.” Ruoŧa ođđa boazodoalloláhka masa čujuhit, bođii jagis 1971, ja Norggas bođii jagis 1978. Lágat leat ain fámus, muhto goappaš lágat leat rievdaduvvon ja lasihuvvon jagis 1996. Goappaš riikkat dárkkistit dál boazodoallolágaid. Dán oktavuođas berre geavahit vejolašvuođa ja váldit ovdan ovttalágan láhkavuođuid dan guovtti riikkas. Berre maid váldit ovdan goappaš riikkaid boazodoalloláhka-mearrádusaid, ja bidjat heivehanmuni mii ovddida ja suodjala ovttasbarggu rájiid gaskka. Čuovvovaččat mii čájehit Ruoŧa ja Norgga boazodoallolágaid váldoerohusaid, mat sáhttet váikkuhit rádjerasttildeaddji boazodoalu. Dán oktavuođas lea ávkkálaš geahčestit ovdalaš lágaid. 1751 Lappekodisilla lei Norgga ja Ruoŧa rádjesoahpamuššii lasáhussan. Dat adnojuvvui dego álbmotrievttálaš dokumeantan, eambbogo dat adnui boazodoalu sierraláhkan. Lappekodisilla dattege gárttai vuođđun maŋit áiggiid boazodoallolágaide, sihke Norggas ja Ruoŧas. Erenoamážit guoskkai dat boazodoalu vuoigatvuođaáššiide, ja maid muhtin muddui boazodoalu geatnegasvuođaide. Jagis 1843 álggahedje barggu bidjat lassilága Lappekodisillii. Oktasaš sámelága dohkkehedje ja lasihedje jagis 1883: “Gonagasriikkaid Norgga ja Ruoŧa sápmelaččaide” dat gohčoduvvui “Oktasaš sámeláhkan” (Felleslappeloven). Dan maŋŋil ásahedje orohagaid, ja bidje almmolaš virggiid (sámifálddiid) hálddašit ja gozihit boazodoalu. Vuosttažettiin deattuhuvvui boazodolliid ovddasvástádus ja geatnegasvuohta dasa go bohccot dahket vahágiid. Orohatjuohkin lei guovddáš bargu dán oktavuođas. Oktasaš sámeláhka ii ¶
den norska lagen, men de kom aldrig att tas i bruk. • Renskötarnas rätt till jakt och fiske var identisk, under det att rätten till trävirke var mer omfattande i Sverige. • Andan i bägge lagarna var mer av förpliktelser för rennäringen än skydd för näringen. • Den svenska lagen gavs ut på svenska och finska, medan den norska fanns på norska och samiska. Svensk och norsk rennäringslagstiftning fram till år 1971 var likartad till form och innehåll. Skillnaderna framkommer i samband med förhållanden som är naturberoende och de driftsformer för renskötseln som följer därav, och i viss mån till följd av olika samhällsförhållanden. Eftersom bestämmelserna i konventionen i stora drag blev en upprepning av de nationella rennäringslagarna och andra bilaterala avtal vid denna tid, så betydde det i realiteten blygsamma förändringar i förhållande till lagstiftning och förvaltning. De fackmässigt och politiskt välgrundade rekommendationer om åtgärder och system för utveckling av näringen i de båda länderna, som den föregående kommissionen lade fram, kom inte till uttryck i konventionen. Den gällande svenska rennäringslagen av år 1971 är till sin form en fortsättning av den föregående lagen från år 1928. Dock avvecklades den statliga förmyndarinställning gentemot samerna som tidigare präglat svensk rennäringslagstiftning. Innehållsmässigt är den genomgående mer omfattande och precis, i synnerhet vad gäller renskötselns rättigheter och förpliktelser och samebyarnas kollektiva styrning och förvaltning. Det upprättas särskilda offentliga organ på länsnivån som deltar i förvaltningen av näringen. Dessutom infördes bidragssystem vilka reglerades särskilt. Den norska rennäringslagen från år 1978 blev till form och innehåll väsentligt annorlunda än den föregående lagen från år 1933. Lagen är en typisk fullmaktslag som begränsar antalet paragrafer i själva lagen och ger i stället regeringen möjlighet att utfärda föreskrifter. Innehållsmässigt består ändringen i att renskötseln behandlas som näring, med en ändamålsparagraf med hänvisning till grundlagens 110 a § och till folkrättens regler om urbefolkningar och minoriteter. Politiskt valda organ inrättades både på riks och regionalplanet, vilka fick ansvar för styrning och förvaltning av näringen med hjälp av en självständig, offentlig förvaltningsapparat och ett system med reindriftsavtal. Skillnaden mellan de nya lagarna blev större ¶
* giđđaealu boazolohku Norggas lei alimus boazolohku jagis 1989. Finnmárkku boazolohku lei oalle vuollin 1970-loguid gaskkamuttos, go ledje heajos jagit ja dalle massojedje erenoamáš ollu bohccot. Vaikko boazolohku lea ovdalnai rievddadan, ii goittotge leat lassánan nu ollu go áigodagas 1975–1989, go dalle lassánii Finnmárkku boazolohku beliin. Sámi boazodoalu boazolohku lassánii 29 % dán áigodagas. Jagi 1989 rájis 1998 rádjái manai boazolohku sakka ollu maŋás Finnmárkkus (35 %), muhto eará guovlluin áibbas unnán (1 %). Ruoŧas lassánii boazolohku 63 % jagiin 1976 rájis ja lohku lei buot bajimusas jagis 1989. Das rájis manai boazolohku 19 % maŋás jagi 1997 rádjai. Maiddái Ruoŧas lea boazolohku rievddadan, ja alimus boazolohku lei jagiin 1910, 1930 ja 1955 goas lohku lei gaskkal 275 000 ja 280 000 bohcco. Muhto ii goassege leat leamaš nu alla boazolohku go jagis 1989. 2.5 tabeallas mii oaidnit ahte leat eanemus njuovvanbohccot giđđaealus (%) dallego boazolohku lea badjin. Dát čájeha ahte boazodoallu geahččala muddemiid bokte heivehit boazodoalu guohtumiid mielde. Okta sivva dasa manne njuovvanproseanta lea mannan maŋás, leat lassáneaddji boazomassimat. Ja massimiid duogážin muhtin guovlluin leat boraspiret, mat dahket váttisvuođaid. Muhtin guovlluin Norggas, earret Finnmárkku, lassánii biergobuvttadeapmi 1980-loguin, vaikko boazolohku ii lassánan (2.5 ja 2.6 tabeallat). Dás oaidnit ahte go boazolohku 16 % lassánii 1981rájis gitta 1989 rádjái, de dan áigodagas lassánii biergobuvttadeapmi 60 % tonnaid mielde. Biergobuvttadeapmi lassánii dannego rievddai ollislaš ealus njiŋŋelasaid lohku varrásiid ektui (dahje nuppeládje) ja bohccuid ahki ealus rievddai. ¶
Tabell 2.6. Ekonomiska förhållanden inom rennäringen, åren 1975–1997 (värde i 1 000 NOK/SEK). 1975 NORGE Produktion i ton Pris pr. kg. NOK* Värde av produktionen Direkta bidrag ** Ersättning p.g.a. rovdjur Totala intäkter SVERIGE Produktion i ton Pris pr. kg. SEK* Värde av produktionen Prissubventioner Ersättning p.g.a. rovdjur Totala intäkter 1 083 77,61 84 052 2 168 2 604 88 902 – – – 4 310 7 446 – 1980 1 428 66,87 95 490 11 229 4 371 111 157 1 200 38,50 46 200 12 262 – – 1990 2 004 38,06 76 272 26 340 3 493 106 144 3 580 27,34 97 877 26 403 27 314 151 594 1997 1 268 44,15 55 982 17 355 18 498 91 879 1 306 41,30 53 938 21 330 29 311 104 578 ¶
Värdet av den totala köttproduktionen har sjunkit betydligt. Det bakomliggande siffermaterialet visar att nedgången kom omkring år 1990 i bägge länderna. Priserna har varierat kraftigt i båda länderna. I Norge sjönk priset till omkring hälften från åren 1975 till 1990. I båda länderna var priset lägst år 1990 då produktionen var som högst (både i ton och procent). Senare har produktionen minskat betydligt och värdet av köttproduktionen har blivit lägre trots en prisökning. Intäktsreduktionen kompenseras i någon grad av ökade bidrag (särskilt år 1990) och ökade ersättningar (år 1997). I Norge femdubblades ersättningarna för förlorade renar på grund av rovdjur från åren 1990 till 1997 (mätt i fast värde). I Sverige ökade mot- ¶
Figur 2.2. Totala intäkter från köttproduktion jämfört med ersättningar på grund av rovdjur i Nordlands renbetesområde för perioden 1987–1999. ¶
Sedan den gällande konventionen trädde i kraft år 1972 har renskötseln varit föremål för omfattande förändringar med avseende på arbetssätt och arbetsteknik något som har påverkat samarbetet. Det grundläggande problemet vad gäller samarbetet, eller bristen på sådant, anses bero på att det inte funnits några överenskommelser om fasta och formella kontakter mellan regionala svenska och norska rennäringsmyndigheter. Kontakter och samarbete har endast etablerats för vissa angelägenheter, och många gånger i situationer med akuta problem, med de följder detta haft för planläggning och uppföljning. I de fall där kontakt och samarbete har etablerats har detta upplevts som positivt och ändamålsenligt. Det har inte funnits några hinder för rennäringsförvaltningarna att på eget initiativ etablera ett fastare kontakt och samarbetsmönster. Om ett ¶
Ildgruben – Ran – Ubmeje guovlu Kommišuvdna oaivvilda leat buoremussan ásahit oktasašdoalu Ildgruben boazoorohaga ja Ubmeje čearu gaskka. Evttohus heivehuvvo nu ahte dákkár oktasašdoallu sáhtášii ásahuvvot. Ildgrubenis leat unnán dálvejagi guohtuneatnamat, ja dat veaháš eatnamat mat leat, lea hui eahpeasihkkarat dálkkádagaid geažil. Junkerfjell, mii lea orohaga davimus oassi, ja fas lulimus oassi, mii lea lulábealde Okstindan, eai adno, dannego lunddolaš hehttehusat sirrejit daid eatnamiid eret orohaga guovddáš guohtunguovlluin. Orohaga guovddášguovlluin, mat leat nuorttabealde geainnu E79, váilot buorit oazit nuorttabealis. Danne evttoha kommišuvdna ahte Ildgruben oažžu guokte konvenšuvdnaguovllu dálvejagi guohtuneanamin Ruoŧas, ja vel rádjeguohtunguovllu Øver-Uman davábealde. Rádjeguohtunguovllu berre ráddjet gaskaáiddiin. Konvenšuvdnaguovlluid guođohanáigodat berre leat golggotmánu 1. beaivvis – cuoŋománu 30. beaivái, dannego boazodoalu guođohanriekti lea mearriduvvon dán áigodahkii. Ubmeje čearu dálvejagi guohtuneatnamiin lea unnán jeageleanan. Dát mielddisbuktá ahte čearru ferte čakčadálvvi orrut bievlajagieatnamiin ja gaskajohtolagas nu guhká go vejolaš. Riikarájis Artsfjell guovllus eai leat lunddolaš oazit mat cagget ovttaskas bohccuid, ja seammás lea eananhápmi dakkár ahte ii sáhte cegget doallevaš áiddiid. Ruonasguohtun lea buorre ja leat maiddái báikkit gokko lea jeagelguohtun gos sáhttá guođohit, erenoamážit maŋŋičavčča/árradálvvi. Danne evttoha kommišuvdna viiddidit dálá Spjeltfjelldal konvenšuvdnaguovlu ja váldit Ildgrubenis visot dan eananoasi, mii lea lulábealde Okstindan. Oarjjabealde berre guovlu ráddjejuvvot áiddiin gaskal Okstindan ja Reevahtse (Røssvatnet ). Konvenšuvdnaáidi gaskal Graesiejaevrie (Grasvatnet ) ja Okstindjiehki doalahuvvo. Ran čearu geassejagi guohtuneatnamiin ja muhtin osiin čakča – ja giđđajagi guohtuneatnamiin, eai leat lunddolaš oazit mat cagget bohccuid johtaleami. Lea ceggejuvvon guhkes rádjeáidi mii galggašii easttadit masttademiid ránnjáčearuiguin. Goittotge gávdnojit gaskkat gokko áidi ii doala ovttaskas bohccuid, dannego luonddudilálašvuođat dagahit ahte ii leat vejolaš cegget doallevaš áiddi. Dákkár guovlu lea Ammarfjellet, rámšo várreguovlu, masa čearu rádji dahká juogu. Dan seammás lea Vindel-elven buorre lunddolaš oahci mii golgá davábeali guovllu. Ran dálá geassejagi guohtuneatnamiin váilot alla várreeatnamat, erenoamážit geasseguovdil eatnamiid lahkosiin. Danne evttoha kommišuvdna ahte dát konvenšuvdnaguovllu, mii gullá Gran:i, ¶
Området Ildgruben – Ran – Ubmeje Kommissionen anser att det mest rationella är samdrift mellan Ildgruben renbetesdistrikt och Ubmeje sameby och kommer i sitt förslag föreslå att en sådan driftsform skall kunna etableras. Ildgruben har brist på vinterbeten samtidigt som den begränsade resursen är osäker på grund av klimatförhållanden. Den nordligaste delen, Junkerfjellet, och den sydligaste delen av distriktet, området söder om Okstindan, nyttjas inte eftersom naturhinder gör dessa delar av distriktet åtskilda från de centrala delarna av betesmarkerna. Den del av de centrala områdena som ligger öster om väg E 79 saknar god avgränsning åt öster. Kommissionen föreslår mot denna bakgrund att Ildgruben tilldelas två konventionsområden för vinterbete i Sverige och ett gränsbetesområde norr om Över-Uman. Gränsbetesområdet bör som nu avgränsas med ett spärrstängsel. Betestiden i konventionsområdena bör vara från och med den 1 oktober till och med den 30 april eftersom renskötselrätten i området är begränsad till samma tid. Ubmeje har en låg andel lavmark inom vinterlandet. Detta innebär att samebyn måste uppehålla sig så länge som möjligt inom barmarksoch mellanområdet under förvintern. Riksgränsen i Artfjällsområdet saknar naturhinder mot renströvning samtidigt som terrängen inte gör det möjligt att bygga effektiva stängsel. Grönbetet är av god kvalitet samtidigt som det också finns arealer med lavvegetation som speciellt kan nyttjas sen höst/tidig vinter. Kommissionen föreslår därför att det befintliga konventionsområdet Spjeltfjelldal utökas till att omfatta hela den del av Ildgruben som ligger söder om Okstindan. Området bör avgränsas i väster genom att ett stängsel uppförs mellan Okstindan och Reevhtse (Røssvatnet). Konventionsstängslet mellan Graesiejaevrie (Grasvatnet) och Okstindbreen behålls. Rans samebys gränser för hela sommarbetesområdet och delar av höst och vårlanden saknar naturhinder mot renströvning. Omfattande gränsstängsel har uppförts för att förbättra situationen och förhindra sammanblandningar med grannbyar. Trots detta finns sträckor där renströvning över gränsen inte går att förhindra då terrängförhållandena är olämpliga för att få till ett fungerande stängsel. Ett sådant område är Ammarfjället, ett sammanhängande höglänt fjällområde som delas av bygränsen samtidigt som ett gott naturhinder genom Vindelälven rinner norr om området. Inom nuvarande sommarland har Ran påtaglig brist på höjdlägen, särskilt i anslut- ¶
addojuvvo Ran čerrui, nu ahte Ran rádji lea Guobšagura guvlui. Rádjeáidi, mii lea oarjjabealde ja davábealde dán konvenšuvdnaguovllu, čilgejuvvo Sváipa ja Gran konvenšuvdnaguovllu / rádjeguohtunguovllu oasis. Evttohus: Ran čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Árdagasvárri, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Rana čerrui addojuvvo guođohanvuoigatvuohta dan eananoasis Ammarfjell-guovllus gitta Vindel-elven radjái, mii lea siskkobealde Gran čearu. Ubmeje čerrui addojuvvo konvenšuvdnaguovlu Ovle-vuelie, mii lea siskkobealde Ildgruben boazoorohaga. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvojit konvenšuvdnaguovllut Vännäs, mii lea siskkobealde Ran ja Ubmeje čearuid, ja vel Bjännberg, mii lea siskkobealde Vapsten ja Ubmeje čearuid. Guođohanáigodat : Golggotmánu 1. beaivvis –cuoŋománu 30. beaivái. Ildgruben boazoorohahkii addojuvvo rádjeguohtuneanan Gierkietjahke, mii lea siskkobealde Ubmeje čearu. Guođohanáigodat: Birra jagi. Byrkije – Vapsten – Vilhelmina norra guovlu Kommišuvnnas lea dat ipmárdus ahte Byrkije boazoorohaga ja Vilhelmina norra čearu ovttasbargu lea doaibman bures. Áššebealit leat soahpan siskkáldasat lonohallat dálvejagi guohtuneatnamiid Lögden-guovllus (maid Byrkije lea geavahan) ja Meselefors/Hälla. Orohat ja čearru bargaba dan ala ahte oččodit lagat ovttasbarggu ja kommišuvnna evttohus láhčá dilálašvuođa dasa. Kommišuvnna oaivila mielde lea guovllu vuđolaš váttisvuohtan dat go riikarádji ii čuovo lunddolaš oziid mat ráddjejit guohtumiid guovllus. Dasa lassin leat guohtuneatnamat, daid iešguđetge boazodoaluide, juohkásan dainna lágiin ahte guohtunšlájat dain eatnamiin, eai govčča juohke jagiáiggi guohtundárbbu, ja nu leat váilevaččat. Byrkijes leat unnán jeagelguohtumat orohaga siskkobealde, ja dasa lassin leat dát eahpesihkkarat dálkkádagaid geažil. Orohagas lea valljit ruonasguohtun. Guovllu, mii lea davábealde Unkervatnet, ii sáhte báljo adnot ovttas eara eatnamii- ¶
4. njuolggadusaid mearridit goas sáhttá johtit guovlui, eret johtit ja čađa johtit guovllu, ja njuolggadusaid bisánanbáikkiide ja rusttegiidda johtolaga mielde, 5. njuolggadusaid ealuid čohkkemii ja rátkkašemiide, ja 6. njuolggadusaid bearráigeahču ja guođoheami hárrái Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá maiddái 1. dohkkehit ovttasbargošiehtadusaid mat dahkkojit art. 9 vuođul 2. addit sierralobiid spiehkastit boazoguohtunlávdegotti iežas mearrádusain dahje dárkkistangotti mearrádusain dain áššiin mat dahkkojit čuoggaid 1–6 vuosttaš lađđasa vuođul, 3. dahkat mearrádusa ruđaid olggosmáksima birra mat máksojit norgga-ruota oktasaš foanddas 4. lágalaččat čállit gohččosiid ja dahkat mearrádusa doaimmaid vuođul mat gustojit artihkkaliin 28 ja 29, 5. evttohit ođđa konvenšuvdnaáiddiid, 6. evttohit rievdadusaid dahje heaittiheami dakkár guovllus mii namuhuvvo artihkkalis 8, 7. evttohit ásahit ođđa dákkár guovllu mii namuhuvvo artihkkalis 8, ja 8. evttohit doaimmaid mat rádjerasttildeaddji boazodoalu eavttuid buoridit. Evttohusat mat gustojit nuppi lađđasii, čuoggát 5–8, galget ovddiduvvot goappaš riikkaid ráđđehusaide. Ráđđehusat galget gulahallat gaskaneaset, vai sáhttet álggahit šiehtadallamiid áššis heivvolaš vugiin. Art. 14 Goappaš riikkaid guovddáš, guovllulaš ja báikkálaš eiseválddit galget, ovdalgo dahkkojuvvojit dakkár mearrádusat mat guoskkahit rádjerasttildeaddji boazodoalu, sáddet áššiid gulaskuddamii boazoguohtunlávdegoddái. Art. 15 Boazoguohtunlávdegoddi mearrida áššiin dahkkon mearrádusaid bokte. Go ii leat ovttaoaivilvuohta, galgá mearrádus oažžut doarjaga unnimusat golmma miellahtus. Jus evttohusat eai oaččo dán mađe jienaid, galgá ášši sáddejuvvot dárkkistangoddái. Áššemeannudangažaldagain ja lágalaš gohččosiin mat čállojit artihkkaliid 28 ja 29 vuođul, lea jođiheaddjis mearridanváldi oktonassii. Boazoguohtunlávdegotti dahkan mearrádusaid sáhttá duššefal váidit dárkkistangoddái áššiin artihkkala 19 čuokkis 3 vuođul. ¶
3. rivande av konventionsstängsel, 4. regler för flyttning till, från och genom sådant område och regler om anvisande av rastplatser och anläggningar vid flyttning, 5. regler för samling och skiljning av ren samt 6. regler för tillsyn och bevakning. Renbetesnämnden får vidare 1. godkänna samarbetsavtal enligt art. 9, 2. meddela dispens från beslut som renbetesnämnden själv eller överprövningsnämnden meddelat i fråga som avses under första stycket 1–6, 3. besluta om utbetalning av medel ur en gemensam svensk-norsk fond, 4. utfärda förelägganden och besluta om åtgärder enligt art. 29 och 30, 5. lämna förslag till nya konventionsstängsel, 6. lämna förslag till förändring eller avskaffande av sådant område som avses i art. 8, 7. lämna förslag till upprättande av nytt sådant område som avses i art. 8 samt 8. lämna förslag till åtgärder som förbättrar den gränsöverskridande rennäringens villkor. Förslag enligt andra stycket punkterna 5–8 skall tillställas regeringen i vardera landet. Regeringarna skall träda i förbindelse med varandra för att på lämpligt sätt inleda förhandlingar i frågan. Art. 14 Centrala, regionala och lokala myndigheter i vardera landet skall inhämta yttrande från renbetesnämnden innan myndigheten fattar beslut i fråga som kan komma att beröra den gränsöverskridande rennäringen. Art. 15 Renbetesnämndens avgörande träffas genom beslut. Förekommer skiljaktiga meningar gäller den mening om vilken tre ledamöter förenar sig. Erhåller ingen mening sådant röstetal skall frågan hänskjutas till överprövningsnämnden. I fråga som endast avser beredning av ett ärende eller utfärdande av ett föreläggande enligt art. 29 och 30 får ordföranden besluta ensam. Renbetesnämndens beslut får överklagas till överprövningsnämnden endast i fråga som avses i art. 19 punkt 3. Art. 16 Beslut av renbetesnämnden kan verkställas även om beslutet överklagas till överprövningsnämn- ¶
Art. 16 Boazoguohtunlávdegotti mearrádusaid sáhttá bidjat fápmui, vaikko vel váidojuvvojitge dárkkistangoddái. Dárkkistangoddi sáhttá mearridit ahte váidojuvvon mearrádusa fápmuibidjan galgá maŋiduvvot Art. 17 Mielddus, mii čuovvu dán konvenšuvnna, sisttisdoallá boazoguohtunlávdegotti njuolggadusaid. Kap 5 Norgga-ruoŧa dárkkistangoddi rádjerasttildeaddji boazodoalu váste Art. 18 Dárkkistangottis galget leat vihtta miellahtu mat nammaduvvojit njealji jahkái hávális. Goappaš riikkaid ráđđehusat nammadit guokte miellahtu goabbánai. Dárkkistangotti jođiheaddjin galgá leat olmmoš gii lea eret goalmmát davviriikkas. Son galgá leat láhkadovdi (jurista) ja galgá leat bargan duopmárámmáhis, ja su galget dán guovtti riikka ráđđehusat ovttasráđiid nammadit. Juohke riikka miellahtuin galgá okta leat láhkadovdi gii galgá bargan duopmárámmáhis, nubbi galgá leat boazodoalli geas lea nana diehtu boazodoalus. Juohke miellahttui, earret jođiheaddjái, nammaduvvo várrelahttu seammá eavttuiguin go váldo miellahttu, ja várrelahttu galgá deavdit seammá eavttuid go váldo miellahttu. Dárkkistangoddái galgá biddjot sorjákeahtes čálli ja dasto lassi bargoveahka nu movt dárkkistangoddi oaidná dárbbašuvvot. Art. 19 Dárkkistangoddi meannuda áššiid maid čuovvovaččat sáddejit dása: 1. boazoguohtunlávdegoddi, eiseválddit, čearut, boazoorohagat dahje lunddolaš dahje juridihkalaš persovdna, gaskavuođaid birra mat gusket konvenšuvnna rihkkumiidda dahje dán konvenšuvnna vuođul dahkan mearrádusaid badjelduolbmamiidda, 2. boazoguohtunlávdegoddi, dallego lávdegoddi máŋggaoaivilvuođa dihte ii sáhte dahkat mearrádusa áššiin mat gustojit artihkkala 13 vuosttaš ja nuppi lađđasa čuoggáin 1–4, 3. ovttaskas olbmot go váidet boazoguohtunlávdegotti mearrádusa áššiin mat gustojit Eurohpa konvenšuvnna ( skábmamánnu 4. b 1950) artihkkalis 6 mii gusto olmmošvuoigatvuođaide ja vuođđo friddjavuođaide mat suodjalit olbmo vuoigatvuođa geahččalit olmmošvuoigatvuođaid duopmostuoluin. 4. eiseválddit, čearut, boazoorohagat dahje ovt- ¶
Art. 25 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi galget áššiid meannudettiin doalahit sorjákeahtesvuođa ja bealátkeahtesvuođa. Go eahpiduvvo miellahtuid sorjákeahtesvuohta dahje bealátkeahtesvuohta ovttaskas áššis, dalle ii galgga dát miellahtu oassálastit ášši meannudeami dahje mearrádusa dahkama oktavuođas. Art. 26 Dat lea goappaš riikkaid eiseválddiid hálddus addit lobi boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti miellahttui, dahje dáid ásahusaid virgáibiddjon olbmui, dahje áššedovdái, geat leat nammaduvvon artihkkala 27 vuođul, rasttidit ráji dan báikkis gokko lea heivvolaš lávdegotti barggu dihte. Biergasat maid lávdegoddi oamasta, galget juohke dilálašvuođas garvit duolloeiseválddit gieđahallama, ja nu maiddái garvit sisafievrridan- ja olggosfievrridandivvadiid. Art. 27 Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi álggahit buotlágan iskkademiid ja čielggademiid mat dárbbašuvvojit, vai dát sáhttet doaimmahit iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ulbmila mielde. Dát mearkkaša ee. meahciiskkademiid, ja gohččut čearuid ja boazoorohagaid čoahkkimiidda. Boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet váldit oktavuođa njuolga eiseválddiiguin goappaš riikkain ja dainnalágiin bivdit sis veahki. Go dárbbašuvvo dalle sáhttet boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi atnit áššedovdiid veahkkin guorahallat sierralágan čielggadanbargguid. Art. 28 Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi ráhkadit juohke jagi iežaset sierra bušeahta mas čájehuvvojit doaimma golut. Golut juogaduvvojit ovttamađe goappaš riikkaide. Kap. 7 Konvenšuvnna rihkkun Art.29 Jus nuppi riikka bohccot orrot nuppi riikka guohtuneatnamiin olggobealde dan lobi mii dán konvenšuvnna vuođul lea addojuvvon, dahje iežas riika bohccot orrot dakkár guohtunguovlluin mat leat várrejuvvon art. 8 vuođul, almmá konvenšuvnna lobi vuođul, dalle galgá boazoeaiggádeaddji farggamusat máhcahit bohccuidis lobálaš guohtuneatnamiidda. Jus boazoeaiggádeaddji ii máhcat bohccuidis, sáhttá boazoguohtunlávdegoddi, su gáibádusa vuođul gii gillá vahága dahje heittotvuođa guđege láhkái, addit ¶
skall antingen återföra renarna eller slakta och försälja dem. Om det sker sammanblandning av renar från båda länderna, skall sameby eller renbetesdistrikt snarast möjligt meddela detta till den renägare eller den sammanslutning av renägare som kan antas vara ägare av renarna. Renägare eller sammanslutning av renägare som på detta sätt får kännedom om att renar vistas på annans betesområde skall, sedan skiljning ägt rum, snarast möjligt återföra renarna. Uteblir renägare eller sammanslutning av renägare från det andra landet som underrättats om skiljning och kan renarna inte återföras utan väsentlig olägenhet, får den renägare eller sammanslutning av renägare som ombesörjer skiljningen låta slakta renarna och försälja dem för ägarnas räkning. Renbetesnämnden kan besluta att åtgärder enligt första och andra stycket skall ombesörjas av behörig myndighet i landet. Om inte annat avtalats är den renägare eller sammanslutning av renägare till vilken renarna hör skyldig att utge ersättning för renarnas omhändertagande och återförande eller för slakt och försäljning. Föreligger oenighet om ersättningens storlek fastställs denna av överprövningsnämnden. Art. 30 Renbetesnämnden och överprövningsnämnden kan förelägga renägare eller sammanslutning av renägare, som åsidosätter antingen föreskrift i denna konvention eller beslut meddelat av renbetesnämnden eller överprövningsnämnden, att vidta eller underlåta viss åtgärd. Följs inte föreläggandet kan vederbörande renägare eller sammanslutning av renägare åläggas att betala konventionsavgift. Ett föreläggande skall innehålla besked om vilken högsta konventionsavgift vederbörande kan få betala. Om renar från det ena landet uppehåller sig i det andra landet utan stöd av denna konvention, eller renar från det egna landet uppehåller sig inom ett område som avses i art. 8 utan stöd i konventionen, kan vederbörande renägare eller sammanslutning av renägare åläggas att betala konventionsavgift för olovlig betning. Beslut om att konventionsavgift skall betalas fattas av överprövningsnämnden. Art. 31 Konventionsavgiften skall betalas till en gemensam svensk-norsk fond för den gränsöverskridande rennäringen vars medel skall användas till att lämna ersättning till den sameby eller det distrikt som berörs av överträdelsen och i övrigt till verk- ¶
Hedmarkku fylkka rájes davás Norrbotten leana ja Romssa fylkka rádjái. Njuolggadusat gustojit dain guovlluin nuppi riikkas maid čearru dahje boazoorohagat sáhttet atnit ávkin, ja dain guovlluin nuppi riikkas maid konvenšuvnna vuođul sáhttá atnit ávkin, muhto mat iešguđetge sivaid geažil almmatge eai ane. Ávkin atnimiin oaivvilduvvo maiddái dat go guovlluid atnet lobihisvuođas. Konvenšuvdna fátmmasta olbmuid geat riikkaid našunála lágaid mielde sáhttet bargat bohccuiguin. Sii gohčoduvvojit konvenšuvdnateavsttas čearu miellahttun dahje olmmožin gii gullá muhtin boazoorohaga doalloovttadahkii. Art. 3 Čearuid ja boazoorohagaid ovttasbargu rastá rájiid lea eanas háviid eaktun dasa ahte sáhttet guođohit eatnamiid dakkár vugiin mii guhkit áigái addá bistevaš vuođu boazodollui, ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. Kommišuvdna lea mearkkašan ahte sápmelaččat dađistaga dáhttot eambbo ovttasbargat, ja konvenšuvnna vuođul lea čearuin ja boazoorohagain dát vejolašvuohta. Jus boazodoalus rivdet doallovuogit, de ii galgga konvenšuvdna hehttet dáid ovdáneamis lunddolaččat. Art. 4 Boazodoallu lea sámi kultuvrra vuođđun. Go galgá sihkkarastit boazodoalu boahtteáiggi, lea deaŧalaš fuolahit ahte Norggas ja Ruoŧas guođohuvvojit eatnamat govttolaččat. Dát lea leamaš mávssolaš barggadettiin ođđa konvenšuvnnain. Mihttomearrin berre leat ahte konvenšuvnna geavahit dáinna jurdagiin boahtteáiggis. Art. 5 Kommišuvnna vuođđojurdda lea leamaš ahte sus, gii bargá bohccuiguin nuppi riikkas, galget leat seammá vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go riikka iežas boazodolliin. Nubbi vuođđojurdda lea leamaš, nu guhkás go vejolaš, váldit eret hálddatlaš hehttehusaid maid riikkarádji mielddisbuktá rádjerasttildeaddji boazodollui. Konvenšuvnna njuolggadusat galget gustot ovdalii go ovttaskas riikkaid gustovaš boazodoallolágat. Našunála lágat leat lassin konvenšuvnna mearrádusaide nuppi riikka sápmelaččaid ja bohccuid birra, jus eará ii daddjo konvenšuvnna mearrádusain, iige boađe ovdan dáid mearrádusaid ulbmiliin. Art. 6 Dán artihkkala sisdoallu gávdno daid dokumeanttaid 3. čuoggás, mat leat namuhuvvon 1. ¶
artihkkalis. Jus čađahuvvojit doaimmat mat vahágahttet guohtunguovlluid mat leat várrejuvvon nuppi riikka boazodolliide, lea guoskevaš riikkaid ráđđehusain geatnegasvuohta, buoremus lági mielde, lágidit sidjiide guohtuneatnamiid ja fuolahit ahte lea vejolaš bargat boazodoaluin. Art. 7 1972-konvenšuvnna smávit rievdadusat gáibidedje ahte Stuoradiggi ja Riikkabeaivvit dahke mearrádusaid. Mii leat vásihan ahte lea ádjánan guhká rievdadallat dálá konvenšuvnna, ja dainna bargojuvvui ollu, eaige rievdadusat leat addán daid bohtosiid máid háliideimmet. Dát ii leat leamaš ávkin boazodollui, iige leat ovddidan ovttasbarggu rastá riikkaráji. Nu movt servodat muđuige, de maiddái boazodoallu ovdána. Danne berre ođđa konvenšuvnna ásahit dainna lágiin ahte das lea heivehanmunni ja várri rievdadit ja heivehit dađi mielde go boazodoallu ja servodat rievdá. Nu leage sávahahtti ahte muhtin muddui sáhttá konvenšuvnna rievdadallat almmá dan haga ahte Stuoradiggi ja Riikkabeaivvit dárbbašit dahkat mearrádusaid. Kommišuvdna evttoha ahte ásahuvvojit guokte orgána mat galget mearridit áššiin main lea gullevašvuohta konvenšuvdnii. Nubbi lea hálddašanorgána mii gohčoduvvo boazoguohtunlávdegoddin, ja nubbi ges lea duopmostuollosullasaš orgána ja gohčoduvvo dárkkistangoddin. Dát orgánat ožžot muhtun muddui mearridanválddi, nu ahte ráđđehusaid meannudeapmái biddjojit duššefal dakkár áššit main lea stuorát mearkkašupmi. Kommišuvdna lea vásihan ahte ii leat luohttámuš nuppi riikka hálddašaneiseválddiid ja dan nuppi riikka boazodolliid gaskkas; muhtun muddui soaitá leat nu maiddái riikkaid hálddašaneiseválddiid gaskkas. Jus galgá luohttit dasa ahte boahttevaš konvenšuvdna čuvvojuvvo, lea mávssolaš ahte gávdnojit orgánat mat olbmuid mielas leat bealátkeahttát, ja mat sáhttet jođánit váldit ášši ovdan go čuožžilit nággoáššit mat gusket konvenšuvdnii. Norga ja Ruoŧŧa dohkkehedje (ratifiserejedje) jagis 1952 Eurohpa konvenšuvnna mii gusto olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friddjavuođaid suodjaleapmái. Konvenšuvnna 1. artihkkala mielde galget dat riikkat mat leat dohkkehan konvenšuvnna dáhkidit juohke oktii, gii lea sin duopmoválddi vuolde, daid friddjavuođaid ja vuoigatvuođaid mat čužžot konvenšuvnnas. Dán konvenšuvnna 6. artihkal láhčá vuoigatvuođa geahččalit áššiid duopmostuolu ovddas. Dát vuoigatvuohta lea ee. nággoáššiin olbmo siviila vuoigatvuođaid dahje geatnegasvuođaid birra. ¶
nationella lagstiftningen har rätt att använda det för renbetning. Detta strider mot principen om att undvika dubbelbetning men kommissionen accepterar att dubbelbetning får förekomma i en viss utsträckning. Dessa områden eller delar av dem är emellertid särskilt viktiga för såväl det egna som det andra landets rennäring. Kommissionen tror dock inte att dubbelbetning kommer att bli ett stort problem. Ett gränsbetesområde kan ingå i ett samarbetsavtal enligt art. 9. Ett gränsbetesområde kan sägas motsvara det konventionsområde som enligt 1972 års konvention fick utnyttjas endast under viss period och som inte var exklusivt för det andra landets renskötare. Art. 9 Riksgränsen utgör i dag ett hinder för samebyar och renbetesdistrikt att etablera ett samarbete så att betestillgångarna utnyttjas rationellt. Samtidigt har kommissionen registrerat en tilltagande önskan och vilja till samarbete. På några ställen utmed riksgränsen har det etablerats samarbete som lett till att en sameby eller ett renbetesdistrikt utnyttjat bete i det andra landet utan stöd av konventionen. En sådan vilja att samarbeta över riksgränsen bör främjas och ges bättre möjligheter i framtiden. Den gränsöverskridande rennäringen bör få möjlighet att ta ett eget ansvar genom att ett frivilligt samarbete över riksgränsen tillåts. Det skall vara möjligt att med stöd av konventionen låta samebyar och renbetesdistrikt träffa avtal om samarbete. På detta sätt kan man förhoppningsvis i framtiden få se nya driftsformer och ett nytänkande inom den gränsöverskridande rennäringen. Avtalet skall gälla samarbete om renbete och får omfatta hela det område där samebyn och renbetesdistriktet har rätt att bedriva rennäring. Det innebär att sådana avtal också kan inkludera det eller de konventions och gränsbetesområden som en sameby eller renbetesdistrikt har rätt att nyttja. Parterna bestämmer själva hur omfattande samarbetet skall vara. En sådan samverkan kan variera alltifrån helt gemensam renskötsel till att avse vissa grupper eller samverkan under delar av året. Samarbetsavtalet får endast omfatta de rättigheter som ingår i rennäringen. En förutsättning för att åtnjuta dessa rättigheter är dock att avtalet innebär rätt till renbete i första hand. Således är det inte möjligt att exempelvis enbart avtala om rätt till virke eller rätt till jakt. Det skall inte vara möjligt att ge motparten större rättigheter eller skyldigheter i rennäringen än vad parten själv har. Ett samarbetsavtal blir inte gällande förrän det ¶
lágiin ii leat ovdamearkka dihte vejolaš soahpat dušše muorračuollama- dahje bivdinvuoigatvuođaid birra. Ii galgga leat vejolaš addit nuppi áššebeallái viidát vuoigatvuođaid dahje geatnegasvuođaid go áššebealis alddis leat. Ovttasbargošiehtadus ii leat fámus ovdalgo boazoguohtunlávdegoddi dan dohkkeha. Go árvvoštallet šiehtadusa de galget vuhtiiváldit konvenšuvnna vuođđoprinsihpaid. Ovttasbargošiehtadus ii galgga dagahit mealgat vahága goalmmát áššebeallái. Vai lávdegoddi sáhttá dán doarvái bures árvvoštallat, de galget áššebealit ja guoskevaš eiseválddit beassat cealkit áššis. Muhtun dáhpáhusain sáhttá dárkkistangoddi gártat mearridit áššis (geahča 19. artihkkala 2. čuoggá). Konvenšuvnna njuolggadusat gustojit áššebeliide geat sohpet guođohanovttasbarggu. Kap. 3 Rádjerasttildeaddji boazodoalu sierra njuolggadusat Dán kapihttala sierra njuolggadusaid ulbmil lea geahpidit boazodoalli johttima bohccuidisguin riikaráji rastá ja buoridit vejolašvuođa bargat bohccuiguin nuppi riikkas. Art. 10 Dán artihkkala vuoigatvuođat sáhttet leat dárbbašlaččat vai nuppi riikka boazodoallu sáhttá buriin vugiin bargat bohccuiguin. Almmatge lea eaktun ahte vuoigatvuođat adnojit boazodoalus, ja ahte dáid atnet olbmot geat barget bohccuiguin. Vuoigatvuođat gustojit konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluin ja dain guovlluin gos leat soahpan guođohanovttasbarggu. Vuoigatvuohta rasttildit riikkaráji bohccuiguin mearkkaša vuoigatvuođa rasttildit ráji buot dain báikkiin gokko dát lea lunddolaš. Našunálalágat mearridit dan mii guoská vuoigatvuođaide váldit boaldámuša ja muoraid, bivdit ja guolástit, cegget rusttegiid dahje viesu. Boazobarggus adnojit iešguđetlágan veahkkeneavvut. Dát leat namuhuvvon 3. čuoggás. Jus rádjerasttildeaddji boazodoalu galgá govttolaččat sáhttit doaimmahit goappaš bealde riikkaráji, de ferte dáid veahkkeneavvuid beassat fievrridit ráji rastá álkis vugiin. Dan sivas go lea veadjemeahttun diehtit makkár veahkkeneavvut leat lunddolaččat boahtteáiggis, lea f čuoggás obbalaš mearrádus mainna sáhttá fátmmastit dárbbašlaš rievdadusaid. Eaktun sáhttit atnit ođđa veahkkeneavvuid lea ahte dat dárbbašuvvojit boazobarggus. Art. 11 Lea vuogas ahte geažotbealjat dahje dovdatmeahttun boazu galgá fuolahuvvot daid mearrá- ¶
dárbbašmeahttumin dahje hehttehussan. Lávdegoddi sáhttá goalmmát čuoggá mielde mearridit giessat dákkár áiddiid eret. Nu lea maid lobihis áiddiid dáfus. Ovdal go mearrida, de berrejit guoskevaš áššebealit beassat cealkit áššis. Njealját čuokkis guoská go ferte johttit eará čearu dahje eará orohaga guovlluid čađa beassan dihte konvenšuvdna- dahje rádjeguohtunguovlluide. Mearrádus fátmmasta buotlágan johtimiid, maiddái vázzima. Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá mearridit johtingeainnuid ja dán oktavuođas maiddái mearridit bisánanbáikkiid ja rusttegiid mat dárbbašuvvojit johttimis. Obbalaš njuolggadusat bohccuid čohkkemis ja rátkimis leat 29. artihkkalis. Konvenšuvnnas ii leat almmatge vejolaš stivret buot smávit áššiid ja danne lea boazoguohtunlávdegottis, viđát čuoggá mielde, vejolašvuohta dahkat eará mearrádusaid dárbbu mielde. Bearráigeahččan- ja guođohannjuolggadusat leat mearriduvvon našunála lágain. Jus garrasit njuolggadusat dárbbašuvvojit, de sáhttá boazoguohtunlávdegoddi mearridit daid viđát čuoggá vuođul. Nubbi lađas Vuosttaš gitta njealját čuoggáin čužžot áššit main boazoguohtunlávdegoddi sáhttá mearridit, ja mat eai njulgestaga váikkut konvenšuvdna- ja rádjeguohtunguovlluid. Viđát čuoggás gitta čihččet čuoggái gieđahallojuvvojit dan mađe stuora áššit, mat sáhttet guoskkahit ollu áššebeliid, ja danne lea lunddolaš ahte ráđđehusat mearridit dáin áššiin. Danne lea lávdegottis duššefal evttohanvuoigatvuohta dáin áššiin. Gávccát čuokkis čájeha ahte dát logahallan ii leat dievaslaš, ja čuokkis rahpá vejolašvuođa fátmmastit áigeguovdilis dárbbuid. Art. 14 Dán artihkkala mielde galgá boazoguohtunlávdegoddi leat gulaskuddanásahus buot áššiin mat gusket rádjerasttildeaddji boazodollui. Art. 15 Boazoguohtunlávdegoddi mearrida áššiin mearrádusaid bokte. Vai sáhttet dahkat mearrádusa, de galget golbma miellahtu jienastit seammáláhkái. Jus dát ii leat vejolaš, de dárkkistangoddi mearrida ášši. Muhtun áššiin sáhttá jođiheaddji mearridit gulakeahttá eará miellahtuid. Dát leat mearrádusat mat leat dahkkon áššeráhkkanahttimis. Ággan lea go dát leat álkis áššit main eai leat máŋggaoaivilvuođat, ja maid lea dárbbašlaš jođánit mearridit. Ášši loahpalaš mearrádusa dahká álo ollislaš lávdegoddi. Lágalaš gohččosiin ¶
mat čállojit 28. ja 29. artihkkaliid vuođul, galgá jođánit mearridit, ja danne lea deaŧalaš ahte jođiheaddji beassá mearridit oktonassii. Jus gohččosa eai čuovo, ja lea sáhka konvenšuvdnadivvada máksimis, de mearrida dárkkistangoddi áššis (geahča 19. artihkkala). Eurohpa konvenšuvnna, olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friddjavuođaid birra (Eurohpakonvenšuvdna), 6. artihkkala mielde leat ovttaskas olbmuin dihto eavttuid vuođul vuoigatvuođat geahččalit ášši duopmostuolu ovddas. Jus dákkár eavttut gávdnojit, de galgá olmmoš beassat geahččalit ášši dárkkistangotti ovddas. Das galgá leat dakkár čohkiidus ja dakkár áššemeannudeapmi ahte deavdá Eurohpakonvenšuvnna duopmostuollogáibádusaid. Art. 16 Boazoguohtunlávdegotti mearrádusaid sáhttá bidjat fápmui, vaikko vel váidojuvvojitge dárkkistangoddái. Dárkkistangoddi sáhttá mearridit ahte váidojuvvon mearrádusa fápmuibidjan galgá maŋiduvvot. Njuolggadus ahte mearrádusa sáhttá bidjat fápmui vaikko mearrádus leage váidojuvvon, lea dárbbašlaš, vai mearrádus mii gáibida jođánis doaimmaid ii báze fápmuibidjama haga ja vai áššebealit eai beasa maŋidahttit mearrádusa ákkahis váidimiiguin. Art. 17 Dárkilit njuolggadusat movt boazoguohtunlávdegoddi galgá doaibmat, čilgejuvvojit sierra mearrádusain mat čuvvot dán konvenšuvnna. Kap. 5 Norgga-ruoŧa dárkkistangoddi rádjerasttildeaddji boazodoalu váste Dán kapihttalis leat álbmotgaskasaš orgána vuođđomearrádusat. Kommišuvdna lea válljen gohčodit orgána norgga-ruoŧa dárkkistangoddi rádjerasttildeaddji boazodoalu váste. Dát orgána sulástahttá duopmostuolu. Art. 18 Dárkkistangottis galget leat vihtta miellahtu mat nammaduvvojit njealji jahkái hávális. Goabbáge riikka nammada guokte miellahtu. Nubbi dain galgá leat láhkadovdi (jurista) gii lea bargan duopmárámmáhis, ja nubbi galgá leat boazodoalli geas lea nana diehtu boazodoalus. Dárkkistangotti jođiheaddjin galgá leat olmmoš gii lea eret goalmmát davviriikkas, gii lea láhkadovdi ja lea bargan duopmárámmáhis. Su galget dán guovtti riikka ráđđehusat ovttasráđiid nammadit. ¶
alltid av nämnden gemensamt. När det gäller utfärdande av föreläggande enligt art. 29 och 30 som kan kräva en snabb handläggning är det viktigt att ordföranden får besluta ensam. Om ett föreläggande inte följs och det uppkommer fråga om att betala konventionsavgift är det överprövningsnämnden som beslutar i frågan (se artikel 19). Enligt art. 6 i den europeiska konventionen angående skydd för de mänskliga rättigheterna och de grundläggande friheterna (Europakonventionen) har enskilda personer under vissa förutsättningar en rätt till prövning av domstol. Föreligger sådana förutsättningar skall vederbörande kunna få sin sak prövad av överprövningsnämnden som har en sådan sammansättning och ett sådant förfarande att den uppfyller Europakonventionens krav på domstol. Art. 16 Beslut fattade av renbetesnämnden får verkställas även om det överklagas till överprövningsnämnden. Överprövningsnämnden kan bestämma att det överklagade beslutet inte får verkställas tills vidare. Denna regel är nödvändig för att ett beslut som kräver skyndsamma åtgärder inte skall bli verkningslöst och för att parterna inte skall kunna fördröja beslut genom grundlös överklagan. Art. 17 Närmare regler om hur verksamheten inom renbetesnämnden skall bedrivas upptas i en särskild stadga som skall finnas som en bilaga till denna konvention. Kap. 5 Den svensk-norska överprövningsnämnden för den gränsöverskridande rennäringen I detta kapitel ges de grundläggande bestämmelserna om det mellanfolkliga organ som kommissionen valt att kalla den svensk-norska överprövningsnämnden för den gränsöverskridande rennäringen. Det är ett organ av domstolsliknande karaktär. Art. 18 Överprövningsnämnden skall bestå av fem ledamöter som utses för en tid av fyra år. Vardera landet utser två ledamöter. Den ena skall vara lagkunnig och erfaren i domarvärv och den andre skall vara renskötare med bred kännedom om renskötsel. Överprövningsnämnden skall ledas av ¶
Kap. 6 Oktasaš mearrádusat norgga-ruoŧa boazoguohtunlávdegotti rádjerasttildeaddji boazodoalu váste ja norggaruoŧa dárkkistangotti rádjerasttildeaddji boazodoalu váste Art. 23 Dán artihkkala ulbmil lea ahte dát guokte riikka galget heivvolaš vugiin sáhttit bidjat dahje váldit eret doaimmaid mat leat biddjon boazoguohtunlávdegoddái dahje dárkkistangoddái, dallego goappaš riikkaid ráđđehusat leat ovttaoaivilis. 19. artihkkala viđát čuoggás leat konkrehtalaš rievttálaš nákkut, mat gusket dán guovtti riikka gaskasaš rádjerasttildeaddji boazodollui, ja máid ráđđehusat sirdet lávdegottiide. Ráđđehusat sáhttet maid 23. artihkkala vuođul sirdit eará áššiid boazoguohtunlávdegoddái dahje dárkkistangoddái. Sáhttá leat sáhka ovttaskas áššis dahje ahte lávdegottiid váldi viiddiduvvo dahje gáržžiduvvo bissovaččat. Dán guovtti lávdegottis galgá leat erenoamáš máhttu ja diehtu rádjerasttildeaddji boazodoalus. Art. 24 Lávdegottit dárbbašit diehtit buot áššiid birra mat gusket rádjerasttildeaddji boazodollui. Danne galget duopmostuolut ja eará eiseválddit dieđihit lávdegottiide go dát gieđahallet dákkár áššiid. Art. 25 Dán artihkkala doahpagat sorjákeahtes ja bealátkeahtes fertejit dulkojuvvot Eurohpaduopmostuolu (olmmošvuoigatvuođaid váste) bargodábiid mielde. Oanehaččat sáhttá dadjat ahte sorjákeahtes doahpagiin lea áigumuššan eastadit eahpevuoiggalaš váikkuheami ja doaba bealátkeahtes mearkkaša ahte áššiid meannudettiin ii galgga dáhttut iige háliidit vuoruhit muhtin áššebeali ovdaliigo nuppi. Miellahttu gii ii deavdde dáid eavttuid ii galgga oassálastit áššeráhkkanahttimis iige mearrádusa dahkamis. Dát sáhttá leat áigeguovdil dannego sihke boazoguohtunlávdegottis ja dárkkistangottis galget leat boazodoallit miellahttun. Dakkár miellahttu dieđusge ii sáhte oassálastit áššeráhkkaneamis dallego ášši guoská su čerrui dahje boazoorohahkii. Art. 26 Vai boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti miellahtut, ja earát geat barget áššiin, galget sáhttit bargat doaibmevaččat, de galgá dáin olbmuin leat vuoigatvuohta rasttildit ráji gokko sin mielas lea dárbbašlaš. Neavvut, mat gullet lávdegottiide, ja mat dárbbašuvvojit sin barggus, galget maid sáhttit fievrriduvvot nuppi riikkii beroškeahttá ¶
ning än den som nationella domstolar eller myndigheter gjort i en fråga som gäller nationella bestämmelser. Av femte punkten framgår att regeringarna gemensamt kan bestämma att en rättslig fråga skall avgöras av överprövningsnämnden. Det handlar om frågor som annars inte kan avgöras av nämnden. I andra stycket anges att överprövningsnämnden får besluta om ersättning och konventionsavgift enligt art. 29–32. För tillämpningen av dessa regler se nedan under respektive artikel. Art. 20 För att överprövningsnämnden skall vara beslutsför måste samtliga fem ledamöter delta. Uppnås inte enighet avgörs frågan genom majoritetsbeslut. I vissa frågor kan ordföranden fatta egna beslut utan att höra övriga ledamöter. Det gäller beslut under beredningen av ett ärende. Orsaken är att detta är enkla och okontroversiella frågor som är nödvändiga för att en fråga skall kunna avgöras snabbt. Slutligt beslut i en fråga fattas alltid av nämnden gemensamt. När det gäller utfärdande av föreläggande enligt art. 29 och 30 som kan kräva en snabb handläggning är det viktigt att ordföranden får besluta ensam. Om ett föreläggande inte följs och det uppkommer fråga om att betala konventionsavgift är det överprövningsnämnden gemensamt som beslutar i frågan. Överprövningsnämndens beslut kan inte överklagas. Sålunda kan en fråga som avgjorts av överprövningsnämnden inte överklagas till nationell domstol. Om det inträffar ändrade förutsättningar av betydelse är det möjligt att få en fråga prövad på nytt av överprövningsnämnden. Art. 21 Överprövningsnämndens beslut i frågor om ersättning och konventionsavgift kan verkställas omedelbart. Om enskild begär omprövning av ett sådant ärende har överprövningsnämnden möjlighet att meddela att dess tidigare beslut inte får verkställas tills vidare. Överprövningsnämnden har ansvaret för att konventionsavgiften betalas. Betalas inte denna inom rätt tid ansvarar överprövningsnämnden för att konventionsavgiften drivs in. Beslut om ersättning drivs in av den som tillerkänts ersättning. Art. 22 Närmare regler om hur verksamheten inom överprövningsnämnden skall bedrivas upptas i en ¶
duollonmearrádusain ja sisa- ja olggosfievrridandivvadiid mearrádusain. Art. 27 Vai lávdegottit galget sáhttit doaimmahit bargguset konvenšuvnna mielde, de berrejit dát iešheanalis beassat čađahit dárbbašlaš iskkademiid ja čielggademiid. Ovdal go áššis sáhttá mearridit, de soaitá leat dárbbašlaš geahčadit dahje earaláhkái iskkadit báikkálaš diliid. Áššeráhkkanettiin sáhttá boazoguohtunlávdegoddi dárbbašit dahkat iskkademiid seammaládje go dán áiggi dahket goappaš riikkaid boazodoallohálddahusat. Boazoguohtunlávdegoddi soaitá maid dárbbašit veahá bearráigeahččat guovlluid gos váruha váttisvuođaid sáhttit čuožželit. Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet dárbbašit váldit oktavuođa Norgga dahje Ruoŧa eiseválddiin oažžun dihte dieđuid muhtin áššis. Danne berrejit lávdegottit sáhttit njuolga gulahallat norgga ja ruoŧa eiseválddiiguin ja oažžut áššedovdiid veahkkin sierra čielggadanbargguide. Art. 28 Goappaš riikkain lea geatnegasvuohta juolludit doarvái ruđa lávdegottiid doaimmaide. Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi galget ráhkadit jahkásaš bušeahta. Golut galget juogaduvvot ovttamađe goappáge riikkii. Kap. 7 Konvenšuvnna rihkkun Art. 29 Dát artihkal gieđahallá njuolggadusaid go bohccot guhtot lobihemit guovllus, ja go ealut masttadit lobálaš dahje lobihis guovllus. Fuomášuhttojuvvo ahte boazoguohtunlávdegoddi sáhttá spiehkastit dáin njuolggadusain mat čuvvot dás maŋŋelis, ja sáhttá maid mearridit sierra bearráigeahččan- ja guođohannjuolggadusaid jus muhtin guovllus orru dát leamen dárbbašlaš (geahča 13. artihkkala vuosttaš lađđasa, 5. ja 6. čuoggáid). Vuosttaš lađas gieđahallá go bohccot leat lobihemit guovllus, juogo nuppi riikkas dahje konvenšuvdna- dahje rádjeguohtunguovllus. Jus boazoguohtunlávdegoddi galgá čállit lágalaš gohččusa, de ferte muhtun, gii lea vaháguvvan, fuomášuhttit lávdegoddái bohccuid lobihis guohtuma. Dasa sáhttet leat máŋggalágan sivat go bohccot leat lobihis guovllus, sáhttet diđolaččat dolvon bohccuid lobihis guovlui dahje ovttaskas bohccot soitet bázadan jođidettiin. Dákkár rihkkumiid berre iešguđetge láhkái meannudit. Go lávdegoddi galgá árvvoštallat galgágo čállit gohččosa, ja makkár gohččosa galgá čállit, de ferte vuhtiiváldit ¶
re samt sakkunniga skall kunna utföra sitt arbete på ett ändamålsenligt sätt skall dessa ha rätt att överskrida gränsen där de finner det lämpligt. Nämndernas tillhörigheter som behövs i deras arbete skall vara fria från all behandling av tullmyndigheter samt från in- eller utförselavgift. Art. 27 För att nämnderna skall kunna fullgöra sina åligganden enligt konventionen bör de efter eget bestämmande få utföra nödvändiga undersökningar och utredningar. Innan ett ärende avgörs kan det bli aktuellt att företa syn på platsen eller annan undersökning av lokala förhållanden. Beträffande renbetesnämnden kan det bli fråga om utredande verksamhet vid handläggning av ärenden i likhet med vad som förekommer i dag i rennäringsförvaltningarna i de bägge länderna. För renbetesnämndens del kan det också bli aktuellt att utöva viss tillsyn i områden där problem kan förväntas uppkomma. För såväl renbetesnämnden som överprövningsnämnden kan det finnas behov av att hänvända sig till en myndighet i Sverige eller Norge för att inhämta upplysningar i en viss fråga. Nämnderna bör därför fritt kunna kommunicera med svenska och norska myndigheter och får anlita sakkunniga för särskilda utredningsuppdrag. Art. 28 Det åligger de båda länderna att bevilja nämnderna tillräckliga medel för deras verksamhet. Renbetesnämnden och överprövningsnämnden skall var för sig upprätta en årlig budget. Kostnaderna skall fördelas lika mellan länderna. ¶
För att renbetesnämnden skall vidta åtgärder krävs att någon som lider skada eller olägenhet av betydelse uppmärksammar nämnden på den olovliga närvaron. Det olovliga närvaron kan bero på många olika orsaker, alltifrån medveten flyttning in på olovligt område till att enskilda strörenar blir kvar efter en flyttning. Sådana överträdelser bör behandlas olika. Vid värderingen om och vilka åtgärder som skall vidtas bör nämnden ta hänsyn till den skada eller olägenhet den olovliga närvaron medför. Den som anmäler förhållandet skall därför uppge vilken skada och olägenhet det olovliga närvaron medför. Det andra stycket reglerar fall då sammanblandning av ren skett på lovligt eller olovligt betesområde i det andra landet eller i ett konventions- eller gränsbetesområde. Renbetesnämnden kan besluta att myndighet i endera landet skall ombesörja åtgärder enligt första och andra stycket. Länderna skall därför på förhand bestämma vilka myndigheter som renbetesnämnden och överprövningsnämnden kan använda sig av. Den som ansvarar för att ren återförs eller slaktar och försäljer ren kan komma överens med renägaren om vilken ersättning som skall utgå för dessa åtgärder. Kommer inte parterna överens avgörs frågan av överprövningsnämnden. Art. 30 Vid överträdelser av konventionen är den väsentliga reaktionen av civilrättslig art. När någon åsidosätter föreskrift eller beslut eller betar olovligen ges möjlighet att ta ut en konventionsavgift. Denna avgift är en kombination av gottgörelse för den skada som överträdelsen kan ha inneburit och ekonomisk sanktion i avskräckande syfte. Det första stycket behandlar, med undantag av olovlig betning som behandlas i andra stycket, vilka åtgärder nämnderna får vidta i anledning av överträdelser av konventionen. Överträdelserna kan vara av olika karaktär och reaktionerna måste anpassas till dessa. Konventionen reglerar inte vilka typer av reaktioner som kan komma i fråga. Det kan vara frågan om att någon skall vidta eller underlåta en viss åtgärd. Nämnderna får själv besluta om lämplig åtgärd. Av föreläggandet skall det framgå att om detta inte följs kan vederbörande få betala konventionsavgift. Vid olovlig betning kan överprövningsnämnden, utan att föreläggande har utfärdats, besluta om konventionsavgift. I art. 32 finns bestämmelser om vilka faktorer som skall påverka konventionsavgiftens storlek. ¶
váikkuhit divvada sturrodaga. Vahága viidodat ja eará dilálašvuođaid vuhtiiváldin maid rihkkun dagaha gieđahallojuvvo ovddit lađđasis. Go gohččosa eai čuovo, de galgá divvada sturrodaga mearrideamis maiddái vuhtiiváldit guoskevaš áššebeali ekonomalaš dili. Gohččosiid ulbmil lea dábálaččat njulget dilálašvuođa. Danne galgá divvada sturrodaga árvvoštallat ovttaskas olbmo dahje čearu dahje baozoorohaga ekonomalaš dili ektui. Go konvenšuvdnadivat mearriduvvo, de ferte leat gorrelašvuohta dan ja rihkkuma gaskkas. Lávdegoddi sáhttá mearridit ahte ii geatnegahte máksit guođohandivvada. Kap. 8 Sierra mearrádusat Art. 33 Rádjerasttildeaddji boazodollui lea mávssolaš ahte bohccuid bealljemearkkat leat dan mađe iešguđetláganat ahte čielgasit oaidná mearkkas gii bohcco eaiggáduššá. Jus ovttasbargu rastá ráji galgá doaibmat, de galget dát eiseválddit geat mearkagirjái čálihit mearkkaid, dárkkistit ahte ođđa mearka ii leat ovdalaččas juo anus dán guovllus. Ovttasbargu riikkaid gaskka galgá viiddiduvvot mearkkaid girjáičáliheami oktavuođas. Dán artihkkala mielde galgá nuppi riikka bealljemearkkaid girjáičálihaneiseváldi viežžat cealkámuša nuppi riikka girjáičálihaneiseválddis, ovdalgo ođđa mearka čálihuvvo girjái. Vurdojuvvo ahte gulaskuddanásahusaid oaivilat deattuhuvvojit. Art. 34 Jus našunála eiseváldi dahká mearrádusa mii guoská ovttaskas olbmo opmodahkii, sáhttá dát mearkkašit ahte guoskevaš olbmos lea vuoigatvuohta našunála lágaid mielde oažžut buhtadusa daid doaimmaid ovddas mat leat čađahuvvon su opmodagas. Seammaládje berre maiddái leat boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti dahkan mearrádusaid dáfus. Dákkár áššiid galget našunála orgánas geahččaluvvot ja riikkaid lágaid mielde. Art. 35 Dan áigodagas go 1972-konvenšuvdna lea doaibman, leat Norgga ja Ruoŧa hálddahusat rievdan. Ovdamearkka dihte leat Ruoŧa “lantbruksnämnden” ja Norgga “reindriftsinspektør” heaittihuv- ¶
von, ja doaimmat mat gullet dáidda 1972-konvenšuvnna mielde leat sirdojuvvon “leanastivrii” ja “boazodoalloagronomii” . Muhtun čađahuvvon rievdadusat leat maiddái mielddisbuktán rievdadusaid daidda lágaide gokko konvenšuvdna lea dahkkon našunála láhkan. Muhtun oktavuođain eai leat rievdadan 1972-konvenšuvnna, namalassii eai leat soahpan ođđa šiehtadusa Norgga ja Ruoŧa gaskkas dan birra ahte rievdadit 1972-konvenšuvnna. Ruoŧas lea našunála duopmostuollu hilgon mearrádusaid mat konvenšuvnna mielde leat dahkkon eiseválddis mii ii namuhuvo 1972-konvenšuvnnas (rievdadus lea čađahuvvon dušše našunála lágain). Vai nu ii dáhpáhuva boahtteáiggis, lea dát artihkal váldon mielde konvenšuvdnii. Artihkal galgá maid geavahuvvot orgánaid ektui, omd. jus čearru dahje boazoorohat našunála mearrádusaid bokte ožžot eará namaid dahje eará organisašunvuogi. Kap. 9 Loahppamearrádusat Dán kapihttalis leat mearrádusat dohkkeheami (ratifiserema), fápmuibidjama j.e birra. Art. 36 Dát konvenšuvdna boahtá 1972-konvenšuvnna sadjái ja šiehtadusa sadjái maid Norga ja Ruoŧŧa sohpe juovlamánu 13. beaivvi 1971, ja mii gusto boazoáiddiid ceggema ja ortnegisdoallama hárrái muhtun sajiin riikkaráji mielde (Jämtlandda leana ja Davvi-Trøndelága ja Lulli-Trøndelága fylkkat). Art. 37 Dán artihkkala mielde galgá konvenšuvdna dohkkehuvvot ja dohkkehanneavvut galget lonuhuvvot dihto báikkis ovdal cuoŋumánu 30. beaivvi 2002. Nugo dábálaččat, de gustojit dárogiel ja ruoŧagiel konvenšuvdnateavsttat dássálaga. Sámegiel jorgaleapmi addá sápmelaččaide vejolašvuođa lohkat konvenšuvnna iežaset gillii. Art. 38 Konvenšuvdna galga biddjot fápmui miessemánu 1. beaivvi 2002 go 1972-konvenšuvdna heaitá doaibmamis. Konvenšuvdna galgá, nu movt dálá konvenšuvdna, gustot golbmalogi jagi. Ođđa ortnet lea evttohuvvon, ahte konvenšuvdna dan maŋŋel gusto vel logi jagi, dahje guhkit, jus ii celkojuvvo eret. ¶
Om ärendet handläggs skriftligen får alla berörda en frist för att inkomma med yttranden. Om ärendet handläggs muntligen så beslutas om tid och plats för förhandling. Ytterligare handläggning kan äga rum under tiden fram till den muntliga förhandlingen, dock inte senare än en vecka före förhandlingen. Om båda parter uteblir från förhandlingen får nämnden antingen pröva saken eller avvisa den. Om nämnden inte anser ärendet vara tillräckligt utrett kan den inhämta ytterligare upplysningar. § 22 Beslut under handläggningen träffas av ordföranden på egen hand. Beslut, som innebär att saken helt eller delvis avslutas, kan överklagas till den samlade nämnden. § 23 Vid en muntlig förhandling skall som huvudregel parter, vittnen och sakkunniga inställa sig personligen. Av praktiska skäl kan förhör i stället äga rum per telefon. I speciella fall kan nämnden tillåta skriftliga rapporter. Den som deltar vid muntlig förhandling skall uppge namn, födelsedatum, adress, ställning och eventuell anknytning till part. Därefter skall de uppmanas att tala sanning. Parterna kallar själv sina vittnen och sakkunniga och svarar för deras kostnader för inställelsen. Nämnden svarar för kostnader för den utredning som den själv initierar. § 24 När den skriftliga eller muntliga handläggningen avslutats skall skriftligt beslut meddelas snarast möjligt. § 25 När beslut om konventionsavgift har meddelats skall fristen för erläggande av avgiften vara tjugoen dagar. § 26 I en fråga som avgjorts slutligen kan handläggningen återupptas om a) beslutet meddelats utan att en part fått möjlighet att uttala sig eller inställa sig vid den muntlig förhandlingen och parten kan visa att han/hon hade giltig frånvaro, b) om nya omständigheter framkommer som klart visar att beslutet var felaktigt eller c) om det har förekommit handläggningsfel som har haft betydelse för beslutet. ¶
Lassedieđáhusas addojuvvojit seammás ođasmahttojuvvon dieđut barggus maid ráđđehus dahká sámegiela nannema beales. Doaibmabijut mat leat juo almmu huvvon dahje čađahuvvon leat: Lasihuvvon juolludusat gielddaid guovttegielatvuhtii Sámelága giellakapihttala dárkkisteapmi addin dihtii Sámediggái stuorát luđolašvuođa sámegiela organiserema hárrái Sámi báikenammanevvohaga ođđasisorganiseren Máŋggagielat gieldda- ja fylkkanamat (namalassii Finnmárkku fylkka gieldda sámegiel namma, bálddalas sámegiel ja dárogiel (ja suomagiel) namaid sisabuktin gielddaide mat dan háliidit Nammalága nuppástuhttin mii rahpá vejolašvuođa sámi nammavieruid geavahit (dán lága lea juo Stuorradiggi mearridan, ja dat boahtá fargga fápmui) Raportta ”Sámi čálamearkačoahkit ja IT” čuovvoleapmi Veahkehit Sámedikki bajit plánain sámegiela ja IT (eSápmi) váste ¶
osiid ásaheapmi ii dagat ahte siidda mearriduvvon boazolohku lassána. Jus dál leat omd. guokte doalu muhtun siiddas, de daid eaiggádat šaddaba evttohusa mielde goab bat siidaoasi jođiheaddjin ja sáhttiba ásahit siidii eanet siidaosiid jus leaba ovttaoaivilis. Go dás namuhuvvo siida, de oaivvilduvvo geas sesiida, namalassii sii geain lea oktasaš geasseoro hat. Dat geat leat geasset ovttas, sáhttet muđui jagis leat unnit joavkun, mii dalle lea bargo-okta vuohtan. Dákkár unnit siiddat berrejit sáhttit ásahit ođđa siidaosiid, vaikko eai buohkat geasseoroha gas leat ge mielas dasa. Dalle lea nu ahte ovdal go sii besset ásahit ođđa siidaosiid, de ferte sidjiide mearriduvvot sierra boazolohku, ja sii galget doala hit boazologu dan mielde, gč. evttohusa § 4–3, 2. čuoggá mearkkašumiid. Siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji galgá sáhttit sirdit jođihanovddasvástádusa soapmásii gii sáhttá doaimmahit boazodoalu su maŋŋel, gč. evttohusa§ 4–7.Geasasonsáhttásirdit jođihanovddasvástadusa lea seamma go 1978-lága 4. § mielde, muhto lávdegoddi lea geahččalan njul get dálá njuolggadusain unohis beliid. Čujuhit evttohuvvon § 4–7 ja § 4–9 ja daid mearkkašumi ide. Okta lávdegotti lahtuin ii ollásit doarjjo evtto huvvon njuolggadusaid siidaoasi birra. ¶
1.čuoggásnamuhuvvondilálašvuođatleat dábálaččat dan sivas go láhkamearrádusat leat eahpečielgasat. Lávdegoddi lea dán geahččalan njulget iežas láhkaevttohusa bokte. Láhkamearrá dusat iešalddiset eai leat doarvái njulget diekkár diliid.Lassingáibiduvvohálddahusasgelbbo lašvuohta gieđahallat váttis juridihkalaš gažalda gaid mat dávjá bohciidit boazodoallolága čađaheamis ja čuovvoleamis. Lávdegotti oainnu mielde lea dálá ortnega headjuvuohtanahteboazodoallohálddahuslea unni ja nu sierra eará hálddašeamis. Dálá eko nomalaš ja olmmošlaš návccaiguin lea hálddahus sii váttis hukset doarvái gelbbolašvuođa buot sáva hahtti surggiin. 2. čuoggás namuhuvvon dilálašvuođat gusket erenoamážit areálahálddašeapmái. Deaŧalaš mear rádusat areálageavaheami birra dahkkojit doppe gos boazodoalus ii leat ovddasteaddji ja gos boazo doalu beroštumit dávjá vuoittahallet gilvaleaddji eanangeavaheddjiide. Hálddahusasierravuođasleamaiddái mearkkašupmi eará deaŧalaš boazodoalloáššiin, nugo ovdamearkka dihte boraspirehálddašeamis, birashálddašeamis ja servodatplánemis. Norggas doaimmahuvvo boazodoallu mehciin gos maiddái leat bivdu ja eará meahcce-ealáhusat, turisma ja bartahuksen. Dáin guovlluin soitet eise váldditmaiddáiháliiditdoarjutstuorát ealáhusovddidemiid, nugo minerálaindustriija, el fápmohuksemiid jna. Boazodoalus leat olu sajiin guohtuneatnamatgiliidlahkagoshuksen áigumušat leat boazodollui áittan. Johtti ealáhussan rasttida sámi boazodoallu suohkanrájiid ja vásiha beaivválaččat ahte boazo doallu lea unnán adnon árvvus suohkaniin mat eai leat boazodolliid ruovttusuohkanat. Guohtuneatna miid gáhttema rahčámuš lea losimus suohkaniin mat eai leat boazodolliid ruovttusuohkanat. Vel ruovttusuohkaniin nai vásihit oallut boazodoallit unnán ipmárdusa boazodoalu dárbbuide. Hálddahusa sierra sajádat ja váilevaš oktavuohta eará guovllulaš ja báikkálaš hálddašeapmái dagaha máŋgga dáfus váttisin ealáhussii oažžut oainnuidis ovdan deaŧalaš servodatplánaáššiin. Olles lávdegoddi oavvilda ahte lea dárbbašlaš rievdadit hálddašanortnega. Lávdegotti eanetlohku, buohkat earret okta, evttohit hálddašanvuogi mas fylkkaboazodoallo stivrajafylkkamánnidančállingoddinatná hálddašanovddasvástádusaguovllulašdásis. Náššuvnnalaš dásis lea hálddašanovddasvástádus Boazodoallostivrras oktan guovddáš čállingottiin – Stáhta boazodoallohálddahusain. Unnitlohku ballá ahte boazodoalloberoštumit vuoittahalletgilvvusearáberoštumiiguinjus hálddašeapmi sirdo guovllu dásis fylkkamánnái, erenoamážit areálaáššiin. Eanetlogus lea nappo eará oaidnu dás ja bidjá eanemus deattu dasa ahte fylkkamánnis lea juo ovddasvástádus áššiin mat leat mearrideaddji deaŧalaččat boazodollui. Go fylk kamánnis dál ii leat ovddasvástádus boazodoalu áššiin, de leat dat lávdegotti oainnu mielde sivvan dasa go fylkkamánni ii čájet doarvái beroštumi boazodoallogažaldagain. Fylkkamánni ii leat politihkalaš orgána, ii ge galggapolitihkalaččatvuoruhitjavihkkedit iešguđet beroštumiid nugo fylkkagielda dahje departemeanta. Fylkkamánni bargu lea fuolahit ahte náššuvnnalaš politihkka čađahuvvo guovlluin. Fylkkamánnileanappohárjánandoaibmat iešguđet departemeanttaid ja direktoráhtaid ektui. Eanetlogu oainnu mielde ferte fylkkamánni maid dáidoaibmatSámedikkipolitihkaektuidađi mielde go Sámedikki váldi lassána. Dálá guovllukantuvrraid sirdin fylkkamánni vuollái mielddisbuktá ahte ásahuvvo sierra boazo doallo-fágaossodatfylkkamánnidoaimmahussii, seammaládje go juo leat eanan- ja vuovdedoalus ja birasgáhttemis. Ii leat nappo sáhka bidjat boazo doalloáššiid juo ásahuvvon ossodagaide fylkka mánni doaimmahusas. Ahte hálddašeapmi sirdo juvvo fylkkamánni vuollái, ii dárbbaš mearkkašit ahte buot virgeolbmot sirdojuvvojit dohko gos fylk kamánni lea. Dárbbašuvvojit guovllukantuvrrat mat eai leat beare guhkkin eret boazodolliid ássan- ja orrunbáikkiin. Guovllukantuvrrat galget leat ser vice- ja veahkehandoaimmahusat, muhto dain ii galgga leat mearridanváldi. Nu movt namuhuvvon, de árvala lávdegotti eanetlohku ahte ásahuvvo ođđa stivra fylkkadásis ja ahte dát stivra oažžu sullii seamma doaimma go dálá guovllustivrrain lea. Fylkkaboazodoallostivr ras šaddá eará oktiibidjan go dálá guovllustivrrain, geahča čuoggá 9.8.7. Fylkkaboazodoallostivrii galget boazoeaiggádat ieža válljet áirasiid, ja nu maiddái Sámediggi ja fylkkadiggi. Boazoeaiggádat galget leat eanetlogus stivrras. Fylkkamánni (boa- zodoallo-ossodaga bokte) doaibmá fylkkaboazo doallostivrra čállingoddin ja oažžu maid muhtun áššiin mearridanválddi. Evttohuvvo ahte Stáhta boazodoallohálddahus fuolaha náššuvnnalaš dási doaimmaid boazodoal lostivrra jođiheami olis. Evttohus lea dálá Boazodo allostivrra ja boazodoallohálddahusa Álttás joatkin. Boazodoallostivrii nammadit áirasiid boazodoallit, Sámediggi ja fylkkadiggi. Boazodoallit galget leat eanetlogus. Boazodoallostivra oktan Stáhta boazodoallo hálddahusain lea váidinásahussan fylkkaboazo doallostivrra ja fylkkamánni mearrádusaid dáfus. Departemeanta galgá ain leat boazodoallo hálddašeamibajitásahus,jaatnitláhkaaddi ovddasvástádusa ja fuolahit láhka- ja njuolggadus barggu bokte ahte ráđđehusa politihkalaš ulbmilat čađahuvvojit. Departemeanttas galgá ain leat váldi stivret Boazodoallostivrra ovttaskas áššiin, dahje iešdahkatmearrádusaidbajitorgánan hálddašanlága olis. Lávdegotti mielas galgá maid dái Sámedikkis leat guovddáš sadji náššuvnnalaš boazodoallopolitihkas, ja dan oktavuođas berre Sámediggi searvat láhkaásahusaid ráhkadeapmái boazodoallolága olis. Unnitlohku, okta lahttu, evttoha doalahit dálá ortnega oktan guovllustivrrain ja boazodoallokan tuvrraiguin, ii ge hálit hálddašeami sirdot fylk kamánnái.Unnitloguevttohusamieldeberre Sámediggi oažžut hálddašanovddasvástádusa, ja boazodoallohálddahus Álttás šattašii dalle Sáme dikki vuollásaš fágaossodahkan. Unnitlogu evtto husamieldeiigalggaleatboazodoallostivra čadnonguovddášhálddahussii.Dáláboazo doallostivrra doaimmaid galggaše Sámediggi ja fágaossodat váldit badjelasáset. ¶
Lávdegoddi evttoha ásahuvvot sierra boazo bearráigeahču Stáhta luonddubearráigeahču vuol lái (čuokkis 9.8.9). Boazobearráigeahčču galgá dárkkistit ahte orohaga geavahan-njuolggadusat čuvvojuvvojit ja galgá leat oidnosis mehciin ja nu eastadit ja čoavdit riidduid. Lávdegoddi atná deaŧalažžan čoavdit oroha gaid, siiddaid ja ovttaskas olbmuid gaskasaš riid duid. Lea deaŧalaš čoavdit riidduid dainna lágiin ahte bealálaččat maŋŋel sáhttet ovttasbargat. Dan dihte árvala lávdegoddi ahte ásahuvvo soabahan ortnet (čuokkis 9.8.10). ¶
paragráfajuhkkojuvvo,nuahtedátparagráfa guoskkaha boazodoalu sámi boazoguohtunguovllus, ja ahte evttohusa § 1–3 guoská boazodollui muđui riikkas. Diekkárjuohkimiinboahtáčielgaseappot ovdan ahte láhka galgá lágidit dilálašvuođaid sámi boazodollui Vuođđolága § 110a ja Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde, gč. vuosttaš lađđasa. Dajaldagat leat veahá rievdaduvvon vai njuolggadus šaddá čielgaseabbo ja buorebut heivehuvvonláganjuolggadusaide. Čujuhuvvomaiddái ođđa olmmošvuoigatvuođaláhkii, miessemánu 21. b. 1999 nr. 30. Erenoamážit lea mearkkašanveara ahte jagi 1966 ON-konvenšuvnna 27. artihkal lea váldon láhkii. Dát mearrádus gáhtte maiddái sámi kultuvrra ávnnaslaš eavttuid, ja lea erenoamážit boazodollui hui deaŧalaš mearrádus. 27. artihkkala kultuvra-doahpagaipmárdusadáfusčujuhuvvo čuoggái 4.4.1 dás ovdalis. Nuppi lađđasa mearrádusat vástidit mihá muddui 1978-lága vuosttaš oassái, geahča almmátge maŋŋelis boazodolliid vuoigatvuođaid nannema birra. Nuppi lađđasis lea doaba «ekologalaš» doalahuvvon, muhto dan dáfus deattuha lávdegoddi ahte dán doahpage ferte geahččat sámi árbevirolaš boazodoalu oktavuođas. Sihke dan dihte go lávdegoddi lea dáhtton garraseappot deattuhit sámi boazodoalu, ovdamearkka dihte siidda, gč. čuoggá 9.2 ovdalis, de lea evttohuvvon ahte dilálašvuođat galget lágiduvvot boazodollui sámi árbevieruid ja vieruiduvvama mielde. Doahpaga sámi boazoguohtunguovlu dáfus čujuhuvvo láhkaevttohusa § 3–1. Vaikko 1978-lága ulbmilparagráfa, § 1, lea ge nu movt lea, de leat dan lágas mearrádusat mat vuoruhit eará beroštumiid go boazodoalu. Čujuhuvvo ovdamearkka dihte 11. ja 15. paragráfaide ja 5. kapihttalii. Lea olggobealde lávdegotti válddi evttohit dáid mearrrádusaid rievdaduvvot. Mearrádusaid ferte nappo dulkot boazosámiid vieruiduvvan vuoigatvuođaid vuođul. Jus dát vuoigatvuođat šaddetgáidatnamuhuvvonláhkamearrádusaid ¶
Gonagas sáhttá stáhtii gáibidit luvvejuvvot eatnama ja vuoigatvuođaid, dás vuolde maiddái vuoigat vuođaid 5. kapihttala olis, ja maiddái vuoigatvuođa buhtadusaide vahágiid ovddas maid bohccot leat dagahan, go nu gávnnahuvvo dárbbašlažžan boazo doalu geažil siskkobealde §:s 3–1 namuhuvvon boazoguohtunguovllu, ja go ferte rehkenastojuvvot ahte dákkár dahku eahpitkeahttá gártá eambbo ávkin go vahágin. Jus ášši guoská vuoigatvuođaid luvvemii 5. kapihttala olis, de sáhttá áššáskuhtti beassat buhta deamis áššáškuhtton beali áššegoluid jus áššáskuht ton bealli šiehtadallamiid maŋŋel lea hilgon dahje ii leat vástidan fálaldaga, ja son riekteárvvošteami mearrádusa olis ii oaččo eambbo go fálaldaga. Muđui gustojit áššegollonjuolggadusat lágas geas semánu 1. b. 1917 nr. 1 árvvošteami ja bággo lotnunáššiid birra. ¶
Mearkkašumit § 4–1: Paragráfa boahtá 1978-lága 3. § sadjái. Vuosttaš lađas muitala gii oaž ž u eaiggáduššat bohccuid sámi boazoguohtunguovllus. Mearrádusboahtá1978-lága3.§ vuosttaš lađđasa sadjái. Dála 3. § vuosttaš lađđasa prinsihp pa gal jotkojuvvo, veahá rievdademiin. 3. § nubbi cealkka lea sirdojuvvon njuolggadusaide mearkka birra, gč. § 7–3. Gáibádus ahte galgá gullat boazosámi sohkii ja leat mearkavuoigatvuohta, guoská buotlágán boa zoeaiggáduššamii. Dál lea ipmárdussan ahte 1978- lága 3. § vuosttaš lađas guoská dušše bohccuide meahcis, muhto ii dikšojuvvon eatnamiin dahje hiŋgáliin. Vai njuolggadusat šaddet čielgaseappot ja vai boazodoallu sihkkarastojuvvo sámi ealáhus san, de háliida lávdegoddi čavget njuolggadusaid. Dat almmotge ii mearkkaš ahte earát go sii geat vuosttaš lađđasis namuhuvvojit, eai beasa eaig gáduššat bohccuid, muhto ahte dasa gáibiduvvo fylkkaboazodoallostivrra addin lohpi. Dálá lágas gáibiduvvo ahte olmmoš galgá ássat Norggas ovdal go oažžu eaiggáduššat bohccuid. Lávdegoddi oaivvilda ahte lea doarvái ahte gáibá dusguoskásiidaoasijođiheaddjái,gč.§ 4–2 vuosttaš lađđasa nuppi cealkaga. Sámi servodagas lea dábálaš sirddášit riikkarájiid rastá. Mánát geat ollesolmmožin fárrejit nuppi riikkii, galget dan dihte ain beassat eaiggáduššat bohccuid váhne miid luhtte. Nuppi lađđasis lea ain gáibádus ahte boazu galgá gullat siidaoassái dahje bálddalas álggahan oassái, geahča eanet dán birra paragráfain 4–2 ja 4– 4, gč. maiddái § 4–9. Mearrádus guoská sihke dábálaš boazodollui ja hiŋggalboazodollui ja boazo dollui áidojuvvon duktaeatnamis. ¶
1978-láganjuolggadusateaihehtteturista- doaimmahaga atnimis bohccuid čájeheapmái ja vuodjimii priváhta eatnamis. Lávdegoddi oaivvilda ahte dákkár boazodoallu ii berre sirrejuvvot iežas ealáhuslaš oktavuođas, muhto baicca ovdánahtto juvvot ovttas boazodoaluin ja bohccot galget gullat siidaoassái dahje bálddalas álggahandolluii, nugo nuppi lađđasis daddjojuvvo. Fylkkaboazodoallostivrasáhttáalmmátge ložžet nuppi lađđasa gáibádusas, gč. goalmmát lađđasa. Goalmmát ja njealját lađđasat vástidit lága 3. § njealját lađđasii, muhto lávdegoddi árvala ahte fylkkaboazodoallostivra ii ge Gonagas mearrida dáid áššiid. Fylkkaboazodoallostivra sáhttá nappo ložžet vuosttaš lađđasa gáibádusaid das ahte galgá leat sámi sogalaš ja mearkavuoigatvuohta ovdal go oažžu eaiggáduššat bohccuid. Vaikko evttohuvvon njuolggadusaid mielde šaddá ge garraset gáibádus go 1978-lágas, de berre fylkkaboazodoallostivra leat várrogas biehttalemiin vuoigatvuođa olbmuide geat dál eaiggáduššet bohccuid 1978-lága mielde, muhto geat eai beasaše dan dahkat ođđa mearrá dusaid olis. Evttohuvvon njuolggadusat čuhcet vuosttažettiin sidjjide geat boahtteáiggis háhket bohccuid vaikko eai deavdde vuosttaš ja nuppi lađđasiid eavttuid. Finnmárkku nuortalepmosis lea boazodoallu man dáfus lea eahpiduvvon devdet go boazodoallit 1978-lága 3. § vuosttaš lađđasa. Lea sávahahtti ahte sin dilálašvuohta čielggaduvvo, ja ahte formála lohpi árvvoštallojuvvo § 4–1 goalmmát lađđasa njuolggadusaid vuođul. Inger Anita Smuk deattuha ahteformálalobiárvvoštallamisgalgádien joavkku doaibmavuohki ja resursageavaheapmi árvvoštallojuvvot. ¶
Mearkkašumit § 4–2: Njuolggadus siidaoasi birra boahtá mearrádusaid sadjái doalu birra. Doallu (driftsenhet) ásahuvvui áiggistissávaldagainásahitálggahanbearrái geahču. Láhka ii leat almmotge hehtten boazoeaig gádiid doaimmahit iežaset boazodoalu fulkkiid ása huvvon doaluid olis, geahča ovdalis čuoggáid 6.2.4 ja 6.2.6. Nu lea erenoamáž it doppe gos siidda bargofámuid dárbu lea leamaš stuorát go siidda doaluid lohku. Siidaosiid juolludeamis ferte nappo vuhtii váldit sihke bargofámuid dárbbu ja álgga hanbearráigeahču, ja geahččalit ráhkadit njuolgga dusaid mat devdet goappaš dáid ulbmiliid. Njuolg gadusaid hábmemis siidaoasi birra leat goappaš dát dárbbut geahččaluvvon vuhtii váldot, ja ulbmi lin lea leamaš garvit dan mii oallugiid mielas lea leamaš vuoigatmeahttun dála doallo-ortnegiin. Sátni driftsenhet lea dihtomielalaččat garvojuv von. Dan sadjái lea válljejuvvon sátni siidaoassi, čájehit ahte boazodoallu man birra dás lea sáhka, ii sáhte okto gehččojuvvot, muhto gullá oktavuhtii, namalassii siidii. Lávdegoddi háliida doalahit dálá ortnega dan dáfusahtedollui(siidaoassái)sáhttetgullat máŋgga olbmo bohccot. Muhto gáibádussan lea ahte doalus galgá leat dušše okta (dahje beal lelaččat/ovttasássitovttas)ovddasvástideaddji jođiheaddji.Jusiileatovddasvástideaddji jođiheaddji, de šaddet eahpečielggasvuođat, ja lea váttis diehtit geainna galgá oktavuođa atnit dollui guoski áššiin. Dat mielddisbuktá maiddái dan ahte son gii eaiggáduššá bohccuid, muhto ieš ii leat siidaoasi jođiheaddji, ferte atnit bohccuidis soapmása siida oasis. Siidaoasi jođiheaddjis ii leat dušše iežas bohccuin ovddasvástádus, muhto maiddái earáid bohccuin mat leat su siidaoassái registrerejuvvon. § 4–9 muitala geas sáhttet leat bohccot siidaoasis. Vuosttaš lađas: Deattuhettiin ahte siidaoassi gullá bearrašii, dáhttu lávdegoddi oažžut ovdan ¶
Ođđa siidaoasi ásahettiin galgá boazolohku doala huvvot siidda alimus boazologu siskkobealde, gč. § 9–4 vuosttaš ja nuppi lađđasiid. Jus ásaheapmi dagaha boazologu alideami, de ferte lohku vuoliduv vot § 9–4 njealját ja viđat lađđasiid njuolggadusaid mielde. Mearridettiin gii ođđa siidaoasi galgá jođihit, galget ee. vuhtii váldojuvvot siidda bargofámut ja sii daoasi ohcci eallindilálašvuođat, ja dasto vel § 1–1 nuppi lađđasa eavttut. Ođđa siidaoassi galgá dieđihuvvot fylkkaboazo doallostivrii, mii dárkkista ahte ođđa siidaoasi ásaheami formála eavttut leat devdojuvvon. 3. Njuolggadusat 2. čuoggás gustojit seammaláhkai go okta siidaoassi sirdojuvvo eará siidii, gč. § 8– 10. 4. Fylkkaboazodoallostivrasáhttá,erenoamáš ákkaid vuođul, gohččut orohaga dahje siidda ásahit ovtta dahje eanet siidaosiid. Ođđa siida oasi jođiheaddji nammaduvvo njuolggadusaid mielde 2. čuoggás. Jus ii šatta ovttamiela lašvuohta,degalgáfylkkaboazodoallostivra nammadit jođiheaddji. ¶
Mearkkašumit § 4–8: Vuosttaš lađas: Jus siidaoassi heaittihuvvo, de jođiheaddji dábálaččat ieš fuolaha ahte bohccot njuvvojitdahjemannetearásiidaoassái.Jus heaittiheapmi lea jápmima geažil, de árbbolaččat dábálaččat fuolahit dárbbašlaš heaittihandoaimmaid. Dábálaččat dáidà lagas fuolki badjelasás váldit siidaoasi jođiheami § 4–7 mielde. Jus siidaoassái lea ásahuvvon bálddalas álggahanoassi, de dan jođiheaddji váldá badjelasás siidaoasi jođiheami, gč. § 4–4, 4. čuoggá. Muhto jus dat ii dáhpáhuva, de galgá siida fuolahit ahte bohccot vuvdojuvvojit. Dát ovddasvástádus lea siidda stivrras, jus dakkár lea ásahuvvon, gč. § 8–11. Jus ii leat ásahuvvon siidastivra, de lea siidda nammadan gulahallanolbmos diet ovddasvástádus, gč. § 8–12, 4. čuoggá. Nubbi lađas regulere dilálašvuođaid dalle jus bálddalasbuolvamolsunoasijođiheaddjiheaitá dahje jápmá. Jus bálddalas álggahanoassi ii sirdojuvvo § 4–4, 3. čuoggá nuppi lađđasa mielde, de dan siidaoasi jođiheaddji mas bálddalas álggahanoassi lea vuolgán, váldá badjelasás bálddalas álggahanoasi bohccuid ovddasvástádusa. Diekkár heaittiheapmimielddisbuktáahtedábálašsiidaoasi jođiheaddji sáhttá ásahit ođđa bálddalas álggahanoasi olbmui gii deavdá § 4–4 eavttuid. Goalmmát lađas čuovvu lunddolaččat siidaoasi dahje bálddalas álggahnaoasi ásaheami dieđihangeatnegasvuođa,gč.§ 4–3,2.čuoggánjealját lađđasaja§ 4–4,5.čuoggá,dahjesiidaoasi jođihanovddasvástádusa sirdima, gč. § 4–6 goalmmát lađđasa ja § 4–7, 3. čuoggá. Njealjátlađas:Siidaoasiovddasvástideaddji jođiheami eaktun lea ahte sus lea ealu ovddasvástádus. Jus eai leat vissis meari bohccot, de lea dušši hupmatovddasvástádusabirra.Leamaiddái deaŧalaš eastadit «guoros» doaluid, nugo leat ovdamearkkat 1978-lága olis. Dan dihte árvala lávdegoddi ahte siidaoassi gahččá eret jus boazolohku boahtá vissis meari vuollelii. Boazodoalus sáhttet almmotge leat stuora rievdamat. Boraspiret, lássahuvvon guohtumat dahje lihkohisvuođat sáhttet sakka unnidit boazologu, ja siidaoassi gahččá eret easkka go boazolohku lea máŋga jagi leamaš vuollel dihto meari. Go boazolohku 5 jagi lea leamaš vuollel 50, de lea boazodoallu mannan nu maŋos ahte ii leat lunddolaš doalahit sierra siidaoasi daid vuoigatvuođaiguin ja geatnegasvuođaiguin mat dan čuvvot. Deattuhuvvo ahte diet vihtta jagi eai gollagoađe ovdal go evttohuvvon njuolggadusat leat fápmui boahtán. Mii dás lea daddjojuvvon, gusto seammaládje bálddalas álggahanoassái. Jus diekkár oassi gahččá eret vuollegis boazologu geažil, de sáhttá siidaoasi jođiheaddji ásahit ođđa bálddalas álggahanoasi. Jođiheaddji sáhttá diktit seamma olbmo gii aiddo lea massán iežas bálddalas álggahanoasi, jođihit ođđa doalu. Dáidá gal dáhpáhuvvat ahte jođiheaddji dán háve vállje eará. ¶
Mearkkašumit § 4–9: Siidaoassáisáhttetgullatmaiddáiearáidgo jođiheaddji bohccot. Seammalágán njuolggadus lea 1978-lága 4. § nuppi lađđasa guđát cealkagis. Nugo ovdalis namuhuvvon čuoggás 6.2.4 de leat dáin njuolggadusain muhtun unohis bealit. Lávde goddi lea árvvoštallan ii evttohit eará ráddjejumiid bohccuid eaiggáduššamii go daid mat leat mearka vuoigatvuhtii § 7–3 mielde. Muhto nu eatnagiid birra go das lea sáhka, de sáhttá siidaoasi jođiheaddjái šaddat váttisin vuosttaldit sin sával daga atnit bohccuid siidaoasis. Nie oallut olbmuid gaskkas fertešii maid ráddjet geain galgát leat boa zodoallovuoigatvuođat. Eai buohkat sáhtáše oažžut daid vuoigatvuođaid mat leat namuhuvvon láhka evttohusa 5. kapihttalis. § 4–9 muitala nappo geat sáhttet siidaoasis eaig gáduššatbohccuid,muhtodátiešalddisii mearkkaš ahte sii sáhttet gáibidit atnit siidaoasis bohccuid. Lea siidaoasi jođiheaddji gii § 4–2 nuppi lađđasa mielde mearrida besset go §:s 9–4 namu huvvon olbmot eaiggáduššat bohccuid su siida oasis, gč. mearkkašumiid § 4–2 nuppi lađđasii. Vuođđoeaktun beassat eaiggáduššat bohccuid siidaoasis lea ahte son deavdá § 4–1 ja § 7–3 eavttuid. Čujuhuvvo dan dáfus dieid paragráfaid mearkkašumiide. Dasa lassin galgá son leat dakkár oktavuođas siidaoasijođiheaddjáigonamuhuvvovuosttaš lađđasa a-f bustávain. Sáhttet čuožžilit erenoamáš váttisvuođat jus jođihanovddasvástádus sirdojuvvo dahjesiidaoassiheaittihuvvo,muhtodatlea geahččaluvvon regulerejuvvot nuppi ja goalmmát lađđasiin. Njealját lađđasis addo vejolašvuohta gar vit gullevašvuođa vuosttaš lađđasa mielde. ¶
11.4.10 § 4–10. Bohccuid atnin 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá ¶
Son gii atná bohccuid 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá, sáhttá gohčohallat heaittihit lobihis dili 13. kapihttala njuolggadusaid mielde. ¶
Mearkkašumit § 4–10: Bohccuid atnin 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá sáhttá leat máŋgga sivas. Sáhttá jurddašit ahte olmmoš ii deavdde § 4–1 eavttuid eaiggáduššat bohccuid. Dalle ferte son njuovvat bohccuid dahje daguhit daid earái geas lea vuoigatvuohta eaig gáduššat bohccuid. Eará ovdamearkkas sáhttá olbmos leat vuoigat vuohta eaiggáduššat bohccuid, muhto su bohccot eai gula siidaoassái nu movt § 4–1 nubbi lađas eak tuda. Dalle sáhttá son gohčohallat heaittihit lobihis dili. Dat sáhttá dahkkot dainna lágiin ahte bohccot sirdojuvvojit muhtun siidaoassái. Jus dat ii dáhpáhuva, omd. dan dihte go ii oktage fuola su iežas siidaoassái, de fertejit bohccot njuvvot dahje daguhuvvot earái. Jus gohčus ii čuvvojuvvo, de sáhttet čađahuvvot bággodoaimmat 13. kapihttala mielde. Bággen doaimmat sáhttet leat bággensáhkku dahje bággo njuovvan. Bággonjuovvan čađahuvvo dušše jus eará doaimmat eai leat ábuhan. Lassin dáidda ráŋgumiidda, sáhttá maid šaddat ráŋggáštusovddasvástádus sidjiide geat rihkkot 4. kapihttala njuolggadusaid, gč. § 13–7. Gohččumiid § 4–10 mielde sáhttá fylkkaboazo doallostivra addit. Olmmoš gii oaivvilda ahte boazodoallu doaim mahuvvo evttohusa 4. kapihttala njuolggadusaid vuostá, ii dárbbaš vuordit dassážii go fylkkaboazo doallostivra vuolggaha ášši evttohusa 13. kapiht tala mielde. Eará boazoeaiggádat, dahje earát geain lea rievttálaš beroštupmi dasa ahte dilli heaitti huvvo, sáhttet ovddidit ášši ja gáibidit dili heaitti huvvot.Diliheaittiheamiduopmusáhttá bággočađahuvvot geassemánu 26. beaivvi 1992 nr. 86 bággočađahanlága olis. ¶
Mearkkašumit § 4–11: Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága 19. §, muhto lea álkidahtton. 1978-lága 19. §:s leat maid dái njuolggadusat bohccuid lohkama birra, muhto dat berrejit biddjot eará sadjái, gč. § 13–6. Vuosttaš lađas: Lea siidaoasi jođiheaddji gii addá dieđáhusa. Seamma guoská bálddalas buolvamolsunoasijođiheaddjái,gč.§ 4–4,1. čuoggá goalmmát lađđasa. Dieđáhusas dieđihuvvo geain leat bohccot ja mearkasiidaoasis,gč.§ 4–9. Maiddáisiida gullevašvuohta galgá dieđihuvvot, namalassii guđe geassesiidii ja dálvesiidii siidaoassi gullá. Dieđut gusket vássan jahkái, dan rájes go ovddit dieđáhus addui. Sáhttá maid leat vuogas almmuhit geain siida oasis lea jienastanvuoigatvuohta, gč. § 8–8 nuppi lađđasa. Dieđut mat leat dárbbašlaččat eará lágaid čuov vumii, fertejit dáid lágaid olis vižžojuvvot. Seamma guoská doarjagiid máksimii Boazodoallošiehta dusa olis. Diekkár dieđuid ii sáhte dáid njuolgga dusaidmieldegáibidit,muhtobaiccaBoazo doallošiehtadusa doarjjanjuolggadusaid olis. Kopiija dieđáhusas galgá sáddejuvvot orohat stivrii. 1978-lága 19. § nuppi lađđasa mielde galgá dieđáhus sáddejuvvot orohatstivrii. Lávdegoddi árvala eará vuogi, namalassii ahte dat sáddejuvvo fylkkaboazodoallostivrii, ii ge orohaga bokte. 1978-lága 19. § njealját lađđasa mielde galgá orohat addit jahkásaš dieđáhusa guovllustivrii. Evttohuvvo dan sadjái ahte orohat ráhkada jahke dieđáhusa, gč. § 8–9 vuosttaš lađđasa a-bustáva ja goalmmát lađđasa. Nubbi lađas: Departemeanta sáhttá njuolggadu said bokte dárkileappot mearridit maid dieđáhus galgá sisttisdoallat. Eaktun almmotge lea ahte dieđut galget leat dárbbašlaččat boazodoallolága njuolggadusaid čuovvumii. 1978-lága 19. § mielde addá Gonagas dárkilet njuolggadusaid dieđáhusa sisdoalu birra. Dát váldi leasirdojuvvondepartemeantii.Lávdegoddi evttoha ahte dat šaddá lága njuolggadussan. Goalmmát lađas: Fylkkaboazodoallostivrras lea boazodoallodieđáhusadieđuiddáfusjávohis vuođageasku guovvamánu 10. beaivvi 1967 hálddašanlága 13. ja čuovvovaš §:id mielde. Evtto husa mielde eai leat orohagas šat hálddašandoaim mat, gč. čuoggá 9.5.1 ovdalis, ja hálddašanlága jávohisvuođageaskku mearrádusat eai gusto oro hahkii. Lávdegotti mielas berre maiddái orohahkii biddjot jávohisvuođageasku dieđuid dáfus mat bohtet ovdan boazodoallodieđáhusas, earret eará boazologu birra. Dan dihte lea goalmmát lađđasis deattuhuvvon ahte hálddašanlága §§ 13 a – 13 e gustojit orohahkii. ¶
Mearkkašumit § 6–1: Dán mearrádusa vuosttaš lađđasis lea oppalaš njuolggadus dan birra movt boazodoallu galgá doaimmahuvvot. Mii dás daddjo, čuovvu gal juo lága eará njuolg gadusain, muhto lávdegoddi atná deaŧalažžan ahte buori boazodoallodábi oppalaš prinsihpat bohtet ovdan sierra mearrádusas. Mearrádusa nubbi lađas lea iešalddis diehtun, muhto lávdegoddi atná maid deaŧalažžan deattuhit ahtejuohkeboazoeaiggádisleaiešheanalaš ovddasvástádus dasa ahte boazodoallu masa su bohccot gullet, doaimmahuvvo lága mearrádusaid mielde – ja dieđusge maiddái geavahan-njuolgga dusaid mielde mat mearriduvvojit 9. kapihttala olis. ¶
Mearkkašumit § 6–2: Vuosttaš lađas: Guođohangeatnegasvuohta lea oas sin 1978-lága njuolggadusain doaimmahan-geatne gasvuođa birra, § 20. Lávdegotti oavila mielde berre earuhit doaimmahangeatnegasvuođa ja guođohangeatnegasvuođa. Evttohuvvon mearrá dus lea vižžojuvvon geassemánu 9. beaivvi 1972 lágas (13. §) boazoguohtuma birra Norgga ja Ruoŧa soahpamuša olis guovvamánu 9. beaivvi 1972 boa zoguohtuma birra. Lobálaš boazoguohtumii gullá dat guovlu gos boazoeaiggát oažžu atnit iežas bohccuid. Jus boa zoeaiggát guođoha bohccuidis olggobealde sámi boazoguohtunguovllu,desoniileatlobálaš guohtumis, jus ii leačča soahpamuš eananeaiggá diin dahje mearrádus § 3–5 mielde. Sámi boazoguohtunguovlu lea fas juhkkojuv von regiovnnalaš boazoguohtuneanamin, mii dasto juhkkojuvvo orohahkan. § 4–1 nuppi lađđasa mielde galget bohccot gullat siidaoassái, mii fas gullá siidii, gč. § 4–2 vuosttaš lađđasa. Siida lea čadnon geográfalaš eat namii, geassesiidii dahje dálvesiidii, gč. § 8–10. Siida gullá orohahkii. Boazoeaiggát galgá fuolahit ahte bohccot doalahuvvojit orohaga rájiid siste, jus eará ii čuvoš § 8–1 vuosttaš lađđasa olis. Gáibádusaide doalahit ealu lobálaš guohtuneat namiin gullá maiddái ahte galgá čuovvut orohaga geavahan-njuolggadusaid. Galgá čuovvut gustovaš guohtunáiggiid, gč. § 9–5, ii ge leat omd. dálve guohtuneatnamiin guohtunáiggiid olggobealde. Jus orohagas leat guohtungeavahan-njuolgga dusat main boahtá ovdan gos guđege siida galgá leat, gč. § 9–3, de daid rihkkun mielddisbuktá ahte boazodoallu lea lobihis guohtuneatnamis. Siiddageavahanvuoigatvuođaiddáfus čujuhuvvo čuoggáide 9.2.3 ja 9.6.2 ja evttohusa § 9–3 mearkkašumiide. 1978-lága 1. § mielde lea guođohanvuoigat vuohta váriin ja eará meahcceeatnamiin, geahča maiddáievttohusa§ 5–1.Jusmeahcceeanan dikšojuvvo, de lea 1978-lága eaktu ahte boazoeaig gádat masset guođohanvuoigatvuođa guoskevaš eatnamis. Boazu mii boahtá dikšojuvvon eatnamii, ii leat nappo 1978-lága ipmárdusa mielde lobálaš guohtuneatnamis.Muhtoboazoeaiggádiid guođohanvuoigatvuođain lea bággolotnunsuodja lus seammaládje go eará geavahanvuoigatvuođain, eai ge sáhte sihkastuvvot dušše dainna go meahc ceeanan dikšojuvvo. Jus huksen dahje dikšun lea dahkkojuvvon almmá vuhtii válddikeahttá njuolg gadusaid mat suodjalit boazosámiid geavahanvuoi gatvuođa, de ii sáhte dušše dainna go eanan lea dikšojuvvon, lohkat ahte boazu lea lobihis guohtu mis. Dán oktavuođas čujuhuvvo Kirsti Strøm Bull, studier i reindriftsrett (1997) 56. siiddu rájes. § 6–2 njuolggadusaid rihkkun sáhttá mielddis buktit doaimmaid 13. kapihttala mearrádusaid mielde. Dat sáhttet omd. leat ahte boazoeaiggát sáhkkohallá jus ii fuolat guođohangeatnegas vuođa, ja sáhku sadjái sáhttá leat bággensáhkku, gč. § 13–2 ja 13–3. Sáhttá maid leat eret vuoje heapmi § 13–6 vuosttaš lađđasa a-bustáva mielde. Guhte doaibma dál de válljejuvvošii, de galgá dat heivehuvvot dilálašvuođaide. Eai galgga čađahuv vot garraset doaimmat go dárbbašlaš. Omd. jus eret vuojeheapmi ii lihkostuva § 13–6 vuosttaš lađđasa b-bustáva mielde, de ii sáhte bohc cuid goddit jus eai leat garra ákkat. Ahte ii lihkos tuva vuojehit bohccuid eret lobihis guohtumis, ii leat iešalddis doarvái dasa ahte goddit bohccuid. Dasa lassin galget vel leat dilálašvuođat mat dahket ¶
Mearkkašumit § 6–3: Vuosttašlađas:Geahčadanvuoigatvuohtalea dárbbašlaš dasa ahte olahit buori ja doaimmalaš boazodoalu. Boazodoalus lea dát riekti árbevierrun juo. Dan dihte lea mávssolaš ahte dát riekti boahtá láhkii. Nubbi lađas: Geahčadeapmi čađahuvvo dihto vieruid mielde. Geahčadit ii sáhte jus siidda ovdda steaddji ii leat doppe gos navdá bohccuid leat. Jus das ii leat siidda ovddasteaddji, de ferte siiddain gulahallat ovdal go sáhttá geahčadit. Siida galgá dan muddui go vejolaš, lágidit ealu geahčadeap mái, ii ge viggat dan hehttet. Nugo namuhuvvon, de leat árbevirolaš njuolg gadusat dasa movt geahčadeapmi galgá čađahuv vot. Lea váttis bidjat dáid njuolggadusaid láhkii, go dat eai leat ovttalágánat buot guovlluin. Sáhttá leat váttis geahčadit guottetáigge, ja leat máiddái eará áiggit jagis goas ii berre geahčadit. Nuppebealisleageahčadanvuoigatvuohtanu nanus ahte galgá leat várrogas ihcalis biehttalit nuppi geahčadeamis. Muhtun guovlluin lea boahtán dat heittot dáhpi ahte siida guođđá guohtunguovlluid ovdal go lea diktán eará siiddaid geahčadit go dat oaivvildit ald diineaset bohccuid ealus. Ávžžuhusat leat bieht taluvvon dainna ákkain ahte ii gul heive dál, muhto maŋŋel. Dasto johttá siida eret guovllus ovdal go earát besset geahčadit. Lea omd. hui deaŧalaš ahte beassá geahčadit ovdal go eallu johttá eret dálvegu ohtumiin. Maŋŋel lea eallu veaiddalis, ja dalle lea váttis geahčadit, ii ge sáhte gáibidit ealu čohkkejuv vot geahčadeapmái. Vaikko eallu lea ge veaiddalis, de almmotge lávejit bohccot čoahkkanit čoran, ja čorragiid gal sáhttá geahčadit. Vaikko eallu lea ge veaiddalis, de almmotge sáhttá geahčadit giikaniin, nu ahte ii dárbbaš čohkket. Goalmmátlađas:Dárkiletnjuolggadusaid geahčadeami birra sáhttá addit geavahan-njuolgga dusain, gč. § 9–1 nuppi lađđasa g-bustáva. Geahčadeaminjuolggadusgustodieđusge maiddái dalle go lea ágga navdit ahte bohccot leat mastán eará orohahkii. Guovtti orohahkii sáhttá leatávkkálašráhkaditoktasašnjuolggadusaid geahčadeami birra, gč. § 9–1 goalmmát lađđasa. Geahčadeami njuolggadusaid rihkkun sáhttá ráŋggáštuvvot lága 13. kapihttala njuolggadusaid mielde. Sáhttet omd. gohččumat addot § 13–2 mielde ja bággensáhkku § 13–3 mielde. Dábálaččat leat dilálašvuođat nu ahte ii leat vejolaš oažžut fylkkamánni dahje fylkkaboazo doallostivrra áššái. Dárbbu mielde sáhttá baicca bivdit boazobearráigeahču, mii lea guovllus gč. § 12–4, geahččalit čoavdit riiddu. Lea deaŧalaš deattuhit ahte vaikko eiseválddiid ii sáhte seaguhit áššái, de lea geahčadeami vuoig galaš ávžžuhusa biehttaleapmi buori boazodoal lodábi njuolggadusaid duođalaš rihkkun. Dakkár njuolggadusaidrihkkunsáhttáráŋggáštuvvot § 13–7 mielde. Máŋgga geardde rihkkuma geažil sáhttá ráŋggáštuslága 29. § mielde gildojuvvot doaimmaheamis boazodoalu. ¶
Mearkkašumit § 6–4: Vuosttaš lađas: Olmmoš gii váillaha bohcco, ii dieđusge dieđe gosa dat lea šaddan, ja dan dihte lea sutnje deaŧalaš gávnnahit gos dat lea. Paragráfa vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkka, mii lea seamma go1978-lága21.§ vuosttašlađđasavuosttaš cealkka, sisttisdoallá dábálaš olmmošvieru vuogas boazodoallovieru mielde. Lađđasa nubbi cealkka lea čujuhus evttohusa §:ii 6–5, rátkima birra. Nubbi lađas: Mearrádus sisttisdoallá dábálaš fuolahangeatnegasvuođa mii olbmos lea go háldo sis oažžu earáid opmodaga. Das lea maiddái peda gogalaš árvu go mearrádus celkojuvvo lágas, gč. 1978-lágas vástideaddji mearrádusa 21. § nuppi lađđasa nuppi cealkagis. 1978-lága 21. § nuppi lađđasis leat mearrádusat goluid máksima birra masttademiid oktavuođas, ja ahte boazodoallostivra sáhttá mearridit mávssu meriid. Diet mearrádus ii oro leame geavahuvvon, ja lávdegoddi ii ane ávkkálažžan joatkit dakkár mearrádusa. Dat almmotge ii mearkkaš ahte ii leat govttolaš máksit dan ovddas go eará leat áittardan nuppi olbmo bohccuid. Geavahan-njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit eará siiddaid bohccuid áittardeami birra, gč. § 9–1 nuppi lađđasa g-bustáva. Jus guovtti oro haga gaskka álo leat riiddut masttademiid geazil, de sáhttá fylkkaboazodoallostivra gohččut dan guokte orohaga ráhkadit dárkilet njuolggadusaid dilálašvuođa hárrái, gč. § 9.1 goalmmát lađđasa. § 6–4 vuosttaš lađđasa njuolggadusaid rihkkun dieđiheami birra rievttes eaiggádii ja nuppi lađđasa rihkkun earáid bohccuid áittardeami birra, sáhttá ráŋggáštuvvot § 13–7 mielde. Bohcco mearkka rievdadeapmi dahje bohcco njuovvansáhttádasalassinráŋggáštuvvot ráŋggáštuslága njuolggadusaid olis suoládeami dahje njihtama birra. Lea váttis jurddašit eará ráŋgumiid lága 13. kapihttala njuolggadusaid mielde konkrehta áššis, go rievttes eaiggát han ii dieđe gos boazu lea, ja beassá diehtit easkka go lea menddo maŋŋit. Dáid mearrádusaid máŋgga geardde rihkkun sáhttá almmotge dagahit ahte boazodoallovuoigatvuohta massojuvvo ráŋggáštuslága 29. § olis. ¶
Bohccuid rátkin sáhttá čađahuvvot iešguđetlágán gárddiin dahje luovos eatnamis. Ovdal lei dábáleabbo rátkit luovos eatnamis go gárddis. Sáhttá máŋgga ládje rátkit. Čuoldit lávejit dušše luovos eatnamis, muhto njoarostit gál sáhttá sihke luovos eatnamis ja gárddis. Doahput sáhttá dušše girtnos dahje doahpungárddis. Go čuoldá, de ii leat man ge lágán áidi, muhto sáhttá gal maid atnit jori go rátká luovos eatnamis. Rátkkašeapmi lea stuorát doaibma go čanadeapmi.Rátkkašitsáhttáluovoseatnamisja iešguđetlágán gárddiin. Go rátkkaša, de lea sáhka eanet bohccuin go dalle go čanada. Ii leat heivvolaš lágas reguleret movt rátkkašeapmi galgá čađahuvvot. Dat ferte dahkkot dihto dilálašvuođas ja sámi árbevieruid ja dábiid mielde.Nuppilađđasisaddojitduššeoppalaš njuolggadusat veahkehangeatnegasvuođa birra lágidit nu ahte rátkka sáhttá čađahuvvot buoremus lági mielde, gč. 1978-lága 22. § nuppi lađđasa vuosttaš cealkaga. Mearrádusas daddjo ahte rátkka galgá čađahuvvot ovdal go eallu johttá áigodatguohtunguovllus, dan dihte vai bohccot eai čuovo vierroealu eará áigodatguohtunguovlluide. Jus ealuin johttá ovdal go lea rátkojuvvon, de lea eaiggádii váddáseabbobearráigeahččatmiibohccuin dáhpáhuvvá go čuovvu vierroealu guohtumii. Goalmmát lađas: Muhtun muttuid jagis ii leat heivvolaš rátkkašit, muhto diktit bohccuid leat ráfis, gč. 1978-lága 22. § vuosttaš lađđasa goalmmát cealkaga, omd. guottet- ja ragatáigge. Sáhttá maid leat váttis rátkkašit borgemánu loahpas, Bártevahkkus. Karen Marie Eira Buljo čilge dan birra ná: «Dánmuttosbohccotbieđggistit.Mannet vumiide ja vákkiide. Viimmat lea divri nohkagoahtán ja boazu beassá ráfis guohtut. Dán muttos leat maŋemus báhkat ja bálgamat. Bohccot leat bieđggul, guhtot ovttaid mielde. Vistta álgá (boazu manná guobbara maŋis). Dál galgá ge boazu buoidut fas maŋŋel báhkaid ja ovdal ragaha. Lea váttis čohkket ealu, ja jus geahččala, de dat leat oalle geahččalus iešalddis.» Maiddái Hilbivahkkus, golggotmánu loahpas, lea váttis čohkket bohccuid. Dien áiggi čilge son ná: «Golggotmánu14.beaivvileaDálveidja. Vahkku gohčoduvvo Dálvevahkkun. Golggotmánu 14. beaivvi rájes eai šat álddut njamat misiid ja miesit eai šat čuvot áldduid. Miesit sierranit ealus ja šaddet miessečorragat. Sihke miessi ja áldu dovdaba ahte ođđa miessi lea šaddame. Go miessi ii šat beasa njammat, de dat váikkuna stuorrumii. Álddut mat eai leat čovjon, njamahit ain miesi, ja miessi čuovvu álddu ii ge dárbbaš sierranit. Dábálaččat sturrot dát miesit eambbo go dat mai eai šat njama. Áldumiidálvvimiehtánjamáhamiesi gohčoduvvo čearpmateadnin. Maŋŋel ragaha leat varrásat váiban, golggohat. Eai njiŋŋelasat ge leat beassan ráfis guohtut rágatáigge, muhto dat eai almmotge guoirra dan dihte. Hilbivahkkurájesguohtugohtetbohccotfas albmaládje, ja boazu fas álgá bieđggistit dego Bártevahkkus, muhto dál lea Golgguhilbi, bieđggisteapmi maŋŋel ragaha.» Maiddái elliidsuodjaleami dihte ii berre rátkkašit omd. giđasdálvve jus leat heittot guohtumat. Njealját lađas: Iešguđet orohagain leat iešguđet rátkkašandábit. Dan dihte lea vuohkkaseamos geavahan-njuolggadusaide bidjat dárkilet meriid dan birra, gč. § 9–1 nuppi lađđasa g-bustáva. Jus guokte siidda álo masttadit ja riidalit rátkkašettiin, de sáhttá leat sávahahtti ráhkadit dárkilet njuolggadusaid rátkkašemiid birra § 9–1 goalmmát lađđasa mielde. Rátkkašan-njuolggadusaidrihkkunsáhttá mielddisbuktit ráŋggaštusaid lága 13. kapihttala olis. Geahča mearkkašumiid §:i 6–6. ¶
Mearkkašumit § 6–6: Mearrádus geatnegahttá su gii áigu ealu bidjat gárdái, dieđihit dan eará boazoeaiggádiidda geain sáhttet leat bohccot ealus, gč. 1978-lága 23. § vuosttaš lađđása gos leat njuolggadusat ealu čohk kema dieđiheami birra. Dieđihit galgá siidaosiid jođiheddjiide dahje sin ovddasteddjiide. Diekkár dieđiheapmi lea buori boazodoalu vieruid ja dábiid mielde, ja galgá sihk karastit ahte buot eaiggádat besset iežaset fuolaid gáhttet go eallu lea gárddis. Maiddái earát geain sáhttet leat bohccot ealus, galget oažžut dieđu, omd. ránnásiiddat. Maiddái dát lea buori boazodoalu vieruid ja dábiid mielde. Son gii dieđiha sáhttá dasto vuordit ahte sutnje maid dieđihuvvo go earát gárddástallet. Orohaga geavahan-njuolggadusain sáhttá dár kileappot mearridit dieđiheami birra, gč. § 9–1 nuppi lađđasa g-bustáva. Jus orohagaid riidduid geažilleadárbbašlaš,desáhttáfylkkaboazo doallostivra geatnegahttit orohagaid ráhkadit dár kilet njuolggadusid dieđiheami birra, gč. § 9–1 goalmmát lađđasa. Jus rihkku § 6–4 vuosttaš lađđasa njuolggadu said earáide dieđiheami birra goas ealu bidjá gárdái, de sáhttá ráŋggáštuvvot § 13–7 mielde. Jus váilevaš dieđiheapmi dagaha ahte rievttes eaiggát ii beasa viežžat bohccuidis, de sáhttá dat deaivvahallat suoládeami dahje njihtama njuolgga dusaide, dahje lohkkot lobihis dahkui searvamin. Eará ráŋgumat 13. kapihttala njuolggadusaid olis eai dáidde leat vejolaččat dákkár áššis, go rievt tes eaiggát han ii dieđe ahte earát gárddástallet, ja beassá diehtit easkka go lea beare maŋŋit. Dáid mearrádusaid máŋgga geardde rihkkun ja duođalaš rihkkun sáhttá dagahit ahte mássá boazo doallovuoigatvuođa ráŋggáštuslága 29. § mielde. Jus gárddástallit dieđihit nu maŋŋit ahte earáide ii leat vejolaš ollet áiggebále, de sáhttá § 13–2 mielde addot gohččun dan birra ahte eai oaččo luoitit ealu. Dábálaččatiiollefylkkaboazodoallostivra čoahkkanit addit diekkár gohččuma. Fylkkaboazo doallostivra sáhttá fylkkamánnái addit válddi dan doaimmahit. ¶
Čujuhuvvo 4. kapihttalii dás ovdalis. Dán kapihttala njuolggadusat leat veahá rievdadusaiguin seammat go 1978-lágas IV. kapihttalis ja Eanandoallodepar temeantta geassemánu 12. beaivvi 1984 merken njuolggadusain. Geahča merkema birra eambbo čuoggás 9.4. ¶
Geazotbealmiessimiiiičuovomerkejuvvon álddu, galgá gaskaboddosaččat merkejuvvot guolga mearkkain dahje bealljegilkoriin. Jus dakkár miessi ovdal miessemánu nohkama čuovvugoahtá merke juvvon álddu, de galgá miessi merkejuvvot vuosttaš lađđasa mearrádusa mielde. Jus lea boastut merkejuvvon, de galgá dat njulge juvvot misiid lonuhemiin, dahje rievttes eaiggát galgá oažžut buhtadusa ealihanbohcco hatti mielde. Misiid merken dáid njuolggadusaid vuostá ráŋggáštuvvo ráŋggáštuslága 24. kapihttala njuolg gadusaid mielde (Njihtan, Suolavuohta ja lobihis geavaheapmi). ¶
Lobihis rievdadeapmi ráŋggáštuvvo ráŋggáštus lága 24. kapihttala mielde (Njihtan, Suolavuohta ja lobihis geavaheapmi). ¶
mielde. «Doalu dáfus» ii mearkkaš ahte orohaga boazodoallit doaimmahit ealáhusa ovttas. Boares siiddastallan bissu, ja oažžu láhkaevttohusa mielde čielgaset saji go dálá láhkanjuolggadusain. Orohatjuohkimis galgá vuhtii váldit árbevirolaš geavaheami, gč. maiddái1978-lága2. § nuppi lađđasa viđát cealkaga. Dat mearkkaša ahte orohahkii galget gullat dat siiddat mat árbevirolaččat leat leamaš orohaga geográfalaš guovllus. Dát boazodoallit leat ge geat lunddolaččat hábmejit guovllu geavahan-njuolggadusaid,jasisleaoktasaš beroštupmi gáhttet guohtumiid. Vieruiduvvan geavaheapmi lea ge maiddái mii čujuha orohaga geográfalaš rájiid mearrideami. Ovdal go mearrida orohahkii rájiid, de lea dárbbašlaš diehtit orohaga siiddaid guohtungeavaheami, ii dušše dálá, muhto maiddái ovdalaš geavaheami. Jus guovlluid geavaheapmi lea rievddadan áiggiidmielde,nuahteiioktagesáhtealddis čuoččuhit leat vieruiduvvan vuoigatvuođa, de leat Boazodoallostivrras luvvoset vejolašvuođat bidjat rájiid. Boazodoallostivrraorohatrájiidmearrideami sáhttá ovddidit eananjuohkinrievtti ovdii njealját lađđasamielde,geahčaeanetdanbirradás maŋŋelis. Deattuhuvvo ahte vieruiduvvan geavaheamis ii leat mearkkašupmi dušše dalle go galget mearriduvvot rájit eará orohagaid ektui. Maiddái orohaga siste lea ovttaskas joavkkuid/siiddaid vieruiduvvan geavaheamis mearkkašupmi, omd. geavahannjuolggadusaid ráhkadeamis láhkaevttohusa 9. kapihttala mielde. Orohaga siste eai leat buot siiddain ihcalis ovttalágán vuoigatvuođat miehtá orohaga. Árbevirolaš siidasajit galgá bisuhuvvot. Nuppilađđasis daddjoahteorohatgalgá vuosttažettiin sisttisdoallat buot jagiáigeguohtumiid visot orohahkii gulli boazodolliide. Finnmárkkus leat jagiáigeguohtumat dál máŋggain orohagain. Jus daddjo ahte muhtun kárášjohboazoeaiggát gullá dán dahje duon orohahkii, de oaivvilduvvo geasseorohat. Sus soaitá datte leat čakčaguohtun 17. orohagas, ja dálveguohtun 18. orohagas. Jus sus dasto soaitá leat geasseguohtun olggumus njárggas dahje sullos, de johtá son earáid geasseorohagaid čađa. Seammaládje lea Guovdageainnus, gos muhtun boazoeaiggdis omd. lea geasseguohtunFálás,20.orohagas.Suslea čakčaguohtun 30. orohagas, dálveguohtun 31. orohagas, ja johtá 22 Fieddara ja 23 Seainnus/Návggastaga čađa, mat leat eará boazodolliid geasseguohtumat. Dál leat bargame ođđa orohatjuohkimiin Finnmárkkus. Ulbmilin lea čohkket siidda iešguđet jagiáigeguohtumiid ovtta orohahkii. Dat almmotge ii mearkkaš ahte orohaga olles viidodat lea buohkaide oktasaš, ja ahte boazoeaiggát sáhttá guođohit gokko ieš háliida orohaga siste. Guovlluid vieruiduvvan geavaheapmi bisuhuvvo. Nugo láhkaevttohusa 9. kapihttalis boahtá ovdan, de galget orohahkii ráhkaduvvot geavahan-njuolggadusat, ja dat galget ráhkaduvvot guovlluid árbevirolaš geavaheami vuođul. Stuorát orohagain lea álkit geahččat eatnama geavaheami ollislaččat. Dál ii leat omd. sis geat johtet earáid geasseorohaga čađa formálalaččat makkárge váikkuhus dán orohaga plánaide, gč. 1978-lága § 8a. Stuora orohagaide lea álkit doallat čállingotti, ja dainna lágiin fuolahit iežaset areálaberoštumiid. Nordlánddas, gos orohatjuohkin lea easkka čađahuvvon, sisttisdoallá juohke orohat dál buot boazodolliid jagiáigeguohtumiid, earret sin geain leat dálveguohtumat Ruoŧas. Vaikko Finnmárkkus lea jođus bargu ođđa orohatjuohkimiin, man ulbmil lea oažžut buot jagiáiggiid guohtumiid orohatrájiid sisa, de sáhttet dan dáfus leat guovllut maid lea jierpmálaš juohkit máŋgan orohahkan. Ii leat ge mearriduvvon mii Finnmárkku orohatjuohkima boađus galgá šaddat. Láhkalávdegottievttohus ii sáhte dušše ovtta čovdosii guorrasit, muhto ferte maiddái ráhkadit njuolggadusaid dan dáfus jus orohagaid jagiáigeguohtumat ain šaddet máŋgga orohaga sisa. Goalmmát lađđasis deattuhuvvo ahte orohatrájiid ii leat áibbas gielddus rasttidit, muhto ahte lea vejolaš ovttasbargat orohatrájiid rastá, gč. lađđasa vuosttaš cealkaga. Dat orošii gal leame čielggas, muhto ferte almmotge deattuhuvvot go dálá njuolggadus muhtomin ipmirduvvo earaládje. Ovttasbargu sáhttá omd. leat guovtti ránnjáorohaga stivrraid gaskka. Ovttasbargu sáhttá maiddái leatiešguđetorohagaidboazodolliidgaskka. Ovttasbargu lea erenoamáš áigeguovdil guovtti, goabbat orohahkii gulli siidda gaskka, main leat guohtumat goabbat bealde orohatráji. Nugo ovdalis daddjon, de eai leat orohatrájit álo seamma go vuoigatvuođarájit. Orohahkii gullet boazoeaiggádat geain eanas muddui leat guohtumat orohagas, muhto ii almmotge sáhte vajálduhttit ahte sii muhtomin guođohit olggobealde orohaga rájiid. Erenoamážit eai leat dálveguohtumiin leamaš siidarájit. Dat leat guovllut gos dihto siiddas lea vuosttašvuoigatvuohta čakčadálvvi, muhto maid earát sáhttet guođohit go duot vuosttaš lea eret mannan doppe. Heittot dálvviid sáhttet siiddat ovttas geavahit guovlluid, ja dakkár ovttasbargu sáhttá čađahuvvot orohatrájiid rastá. Jus nu ii sáhte, de šattašii siiddaide mat guođohit orohatrájiid lahka sakká váddáset dilálašvuohta go orohaga eará siiddaide. Dakkár ipmárdus orohatrájiid dáfus, mii boahtá ovdan goalmmát lađđasis, dahká dasto orohatrájiid mearrideami unnit riiddufáddán go garraset njuolggadus dagašii. Goalmmát lađđasa nuppi cealkaga dáfus lea lávdegoddi juohkásan. Eanetlohku háliida láhkii mearrádussanahteorohatjuohkiniihehtte guohtumiid geavaheami eará orohagas go dat dahkko erenoamáš riektevuođu mielde. Eanetlohku oaivvilda ahte evttohuvvon mearrádus lunddolaččat čuovvu dan mii juo lea daddjon orohatjuohkima birra. Orohagas lea vuosttažettiin mearkkašupmi hálddahuslaš oktavuođas. Guovlluid geavaheapmi buolvvaid mielde sáhttá addit vuoigatvuođaid vieruiduvvan geavaheami prinsihpaid mielde, ja dákkár vuoigatvuođaid ii sáhte ihcalis sihkastit orohatjuohkimiin. Ovdamearkan dasa leaBrønnøysundgielddarievttiduopmuborgemánu 27. beaivvi 1984. Dákkár evttohuvvon njuolggadus lea dárbbašlaš dalle go doalaha ortnega dahje máhccá ortnegiimanmieldejagiáigeguohtumatleat máŋgga orohaga siste. Diekkár ortnet dahká ahte siida ferte earáid orohaga čađa johtit iežas geasseorohahkii. Diekkár boares johtolaga ii sáhte giddet ođđa orohatjuohkimiin. Unnitlohku, Arne G. Arnesen, evttoha sihkkut goalmmát lađđasa maŋemus cealkaga. Son oaivvildaahteorohatrájitmaiddáileatvuoigatvuođarájit, ja ahte evttohuvvon njuolggadus hástala boazodolliid rihkkut orohatrájiid. Jus eanetlogu evttohus doalahuvvo viidáset láhkabarggus, de evttoha son čuovvovaš lasáhusa: Dakkár oktavuođain berre fylkkaboazodoallostivra árvvoštallat rievdadit orohatrájiid nu ahte dat vástidit riektedilálašvuođaide. Njealját lađas: Lávdegoddi evttoha sáhttit boazodoalu áššiid ovddidit eananjuohkindiggái. Dat gal dieđusge eaktuda ahte eananjuohkindikki boazodoallofágalaš gelbbolašvuohta buoriduvvo. Orohatstivra dahje siidaoasi jođiheaddji sáhttá ovddidit orohatjuohkima áššiid dábálaš duopmostuoluide ovdalii go eananjuohkindiggái. Boazoeaiggát gii ii geavat vejolašvuođa ovddidit ođđa orohatrájiid mearrádusa eananjuohkindiggái dahje eará duopmostullui, ii masse vuoigatvuođaid maid lea oamastan vieruiduvvan ja dološ áiggi rájes geavaheami vuođul. Vuoigatvuohta šáddá dalle eará orohaga rájiid siste, dan sadjái go iežas orohaga siste. Vaikko ii masse ge vuoigatvuođaid ođđa orohatjuohkima olis, de sáhttá almmotge leat dárbu dárkkistit orohaga rájiid mearrideami. Dan muddui go vejolaš galgá rádji biddjot árbevirolaš geavaheami mielde, gč. vuosttaš lađđasa, ja dán árvvoštallama galgá leat vejolaš dárkkistahttit. Dalle go eai leat ásahuvvon vuoigatvuođat mat čielgasit čujuhit orohatrájiid, ja Boazodoallostivrra mearrideapmi šaddá árvvoštallamiid mielde, de galgámaiddáileatvejolašdárkkistahttitdán árvvoštallama. ¶
zodolliid beroštumiid, seamma deaŧalaš lea boaht teáiggi boazodolliid beroštumiid fuolahit. Nugo juo namuhuvvon, de berre doarjaga stur rodaga – bohcco nammii – orohat ieš mearridit, ja dat dahkko orohaga jahkečoahkkimis, geahča nuppi lađđasa vuosttaš cealkaga. Orohatstivra alm motge ferte rehkenastit iešguđet siiddaid doarjja oasi, geahča lađđasa nuppi cealkaga. Siiddaid doarjjamáksu orohatkássii rievddada dan mielde man olu bohccot guđenai siidaoasis leat. Lea dieđáhusa boazolohku, gč. § 4–9, mii adno vuođđun doarjaga rehkenastimii, jus ii leačča ágga navdit ahte dát lohku lea boastut. Dieđáhusa lohku sáhttá leat sihke beare stuoris ja beare unni. Sáhttá leat nu ahte siidaoasi jođiheaddji ii dohk ket dan doarjjasturrodaga mii siidaoasis gáibi duvvo, go son omd. oaivvilda ahte orohatstivra atná vuođđun beare alla boazologu. Dalle sáhttá doar jaga sturrodaga ovddidit fylkkaboazodoallostivrra mearrideapmái, gč. goalmmát lađđasa. Fylkkaboa zodoallostivrra doaibma lea dárkkistit ahte mearri duvvon doarjja lea riekta. Áigemearri ovddidit ášši fylkkaboazodoallostiv rii lea gávcci vahkku. Nu guhkes áigemearri lea biddjon dan dihte go meahccedoaimmat ja eará dárbbašlaš doaimmat boazodoalus sáhttet dahkat váttisin doallat nu oanehis áigemeriid go eará riek tedilálašvuođain leat. Lea čájehuvvon ahte eai buohkat mávsse mear riduvvon doarjaga. Dan dihte árvala lávdegoddi joatkit 1978-lága 8. § njealját lađđasa njealját ceal kaga njuolggadusa dan birra ahte mearriduvvon doarjaga sáhttá bággobearrat, gč. njealját lađđasa. Go láhkateavsttas daddjo loahpalaš mearrádus, de oaivvilduvvodainnaahtemearrádussiidaoasi doarjjasturrodaga birra ii leat loahpalaš nu guhká go vejolaš váiddaášši fylkkaboazodoallostivrii ii leat čielgan. Lávdegoddi evttoha dasa lassin ahte son gii ii mávsse doarjaga orohatkássii massá jienastanvuoi gatvuođa dassážii go vealgi máksojuvvo. ¶
Siidaoasi jođiheaddji sáhttá ovddidit mearriduv vonnjuolggadusaidguohtungeavaheamibirra eananjuohkindiggái guđa mánu sisa maŋŋel go fylk kaboazodoallostivra lea daid dohkkehan. Eanan juohkindiggisáhttáduššindahkatguohtungea vaheami njuolggadusaid mat leat soapmásiidda govttoheamit, dahje rihkkot vuoigatvuođaid mat leat erenoamáš riektevuođu olis ásahuvvon. Jus leat garra ákkat, de sáhttá fylkkaboazo doallostivra sierralobi (dispensašuvnna) bokte ložžet guohtungeavaheami njuolggadusaid. Guohtungea vaheami njuolggadusaid rihkkun gieđahallojuvvo 13. kapihttala njuolggadusaid mielde. ¶
giesie, tjaktjegiesie, tjaktje, tjaktjedaelvie. Geahča eanet čuoggás 9.6.2. Viidáseappot lea deattuhuvvon ahte njuolgga dusat galget čuovvut buori boazodoalu vieruid, gč. ee. evttohusa 6. kapihttala njuolggadusaid. Nuppi lađđasis lea deattuhuvvon ahte guohtun geavaheaminjuolggadusatgalgetvuhtiiváldit vieruiduvvan geavaheami. Seammaládje lea dad djon stivrenjoavkku válddi čilgemis, Finnmárkku ođđa orohatjuohkima oktavuođas. Guohtungeavaheaminjuolggadusateaige sáhte leat vuostálaga vuoigatvuođaiguin mat leat oamastuvvon erenoamáš riektevuođu olis, nugo oamasteami dahje dološ áiggi rájes geavaheami vuođul. Dás čujuhuvvo dasa mii lea daddjon čuog gáin 9.2.3 ja 9.6.2. Unnitlohku, Arne G. Arnesen, ii leat dása ovtta oaivilis ja evttoha cealkaga sihkkojuvvot. Unnitlogu oaivila mielde ii vástit dát siskkáldas oktasaš riek tevuđđui. Son oaivvilda ahte oamasteapmi ja dološ áiggi rájes geavaheapmi leat eksklusiiva vuoigat vuođat ja hehttejit earáid ávkkástallamis dán buori. Boazodoalu siskkáldas dilálašvuohta lea juoga eará – namalassii oktasaš buriid juogadeapmi. Goalmmát lađđasis lea daddjon ahte galget mearriduvvot guohtunáiggit, jus fylkkaboazodoal lostivra ii leat daid mearridan § 9–5 njuolggadusaid mielde. Go fylkkaboazodoallostivrii lea addon diek kár iešheanalis váldi mearridit guohtunáiggiid, de leat dat heivehan dihte guohtunáiggiid ránnjáoro hagaid gaskka. Njealját lađas: Guohtungeavaheami ja guovllu vieruiduvvan geavaheami njuolggadusat leat boa zoeaiggáidiidda guovddáš áššit. Dan dihte berrejit sii beassat ovddidit daid sorjjakeahtes ásahusa árvvoštallamii. Lávdegoddi evttoha ahte guohtun geavaheaminjuolggadusatsáhttetovddiduvvot eananjuohkindikki guorahallamii. Diekkár vejolašvuohta lea dál guohtunvuoigatvuođalaččain guohtumiid geavaheami dáfus gilialmennegiin ja stáhtaalmennegiin, geahča juovlamánu 21. beaivvi 1979nr. 77eananjuohkimabirra,33.§ nuppi lađđasa. Jus eananjuohkindiggi galgá oažžut válddi maiddái boazodoalu dáfus, de ferte eananjuohkin dikkiid boazodoallofágalaš gelbbolašvuohta buori duvvot. Eananjuohkindiggisáhttáduššindahkat guohtungeaveaheami njuolggadusaid mat rihkkot vuoigatvuođaid mat leat oamastuvvon oamasteami dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dat čuovvu nuppi lađđasa njuolggadusas. Fertet gal deattuhit ahte dás berre seamma prinsihppa gustot ¶
ollislaš boazolohku ii šatta alit go iešguđet siiddaide lea biddjon. Karen Marie Eira Buljo deattuha ahte boazolohku ii galgga leat nu áibbas čavga. Boazolohku sáhttá rievddadit jagis jahkái. Earret eará sáhttá siiddaboazolohkulassánitnáitaleamigeažil, muhto nuppe jagi sáhttá fas njiedjat go soames náitala eará siidii. Boazologu nappo ii galgga gáibidit ovttatmanu vuolidit, muhto easkka dalle go dat lea šaddan bissovaččat badjel mearriduvvon logu. Nubbi lađas: Nugo mearriduvvon § 4–3, 2. čuoggá nuppi lađđasis, de galgá ođđa siidaoasi ásahettiin doalahit boazologu siidda meriid siste. Dás lea geassesiida vuođđun, ja eaktun lea ahte geassesiidda buot siidaoasit leat ovttaoaivilis ođđa siidaoasi ásaheapmái. Stuora geassesiiddain, dahje geassesiiddain gos leat siskkáldas riiddut, sáhttá leat váttis olahit ovttamielalašvuođa. Dálvesiida, dahje eará joavku geassesiiddas, sáhttá maid ásahit ođđa siidaoasi go leat ovttamielalašvuohta. Dát eaktuda gal ahte jovkui mearriduvvo sierra alimus boazolohku, jus ii de sáhttá dat dagahit dássehisvuođa geassesiidii ja dagahit ahte ásahuvvojit eanet siidaoasit go maidda livččii sadji, geahča mearkkašumiid § 4–3, 2. čuoggái. Diekkár dilálašvuođain sáhttá nappo dálvesiida dahje eará joavku bivdit alcceseaset mearriduvvot alimus boazologu. Dát boazolohku rehkenasto geassesiidda olles boazologu vuođul nugo dat lea mearriduvvon vuosttaš lađđasa mielde. Jus dálvesiidii juo lea mearriduvvon sierra boazolohku vuosttaš lađđasa mielde, de adno dat vuođđun. Dáid unnit joavkkuid boazologut fertejit heivehuvvot geassesiidda olles boazologu ektui. Goalmmátlađas:Boazologumearrideapmi guoskkaha boazoeaiggádiidda deaŧalaš juogadangažaldagaid.Ovttaskassiiddateaigeahča dušše iežaset boazolohkui, muhto maiddái ránnjásiidda lohkui. Dat ii leat dušše dan dihte go ballet ahte «ránnjá oažžu eambbo go mun» , muhto maiddái dan dihte go ránnjá dárbbaša ja geavaha seamma guohtumiid. Dan dihte dáidá leat unnán jahkehahtti ahte ieš dohkkeha unnidit boazologu, jus ránnjá ii dárbbaš unnidit. Dán vuođul lea deaŧalaš deattuhit dan njuolggadusa mii dadjá ahte boazologu unnideapmi ferte dahkkot lagas gulahallamiin buot siiddaiguin, geahča § 9–2 nuppi lađđasa. Ii leat vejolaš mearridit juste man olu bohccuid siidda guohtumat guddet. Dás, dego eará nai resursahálddašeamis dáidá leat máŋggaoavilvuohta nákkisvuođa jd. birra. Boazologu mearrideapmi guoskkaha ge deaŧalaš juogadanáššiid. Dan dihte lea deaŧalaš ahte alimus boazologu mearrideami eavttut ja vuođđu čilgejuvvojit buoremus ládje. Galgá leat vejolaš dárkkistahttit daid árvvoštallamiid mat leat vuođđun leamaš. Orohatstivrra evttohuvvonboazolohkugalgáovddiduvvot jahkečoahkkimii ja dohkkehuvvot fylkkaboazodoallostivrras, gč. § 9–2. Go fylkkaboazodoallostivra lea dohkkehan, de sáhttá siidaoasi jođiheaddji ovddidit boazologu mearrádusa eananjuohkindikki árvvoštallamii. Ii leat dušše iežas siidda boazologu mearrádus man sáhttá ovddidit eananjuohkindiggái, muhto maiddái eará siidda logu dalle go das lea alcces mearkkašupmi. Njealját lađas: Dán mearrádusas leat njuolggadusat boazologu unnideami birra. Unnidit galgá proseanttaid mielde, dan duohken man olu bohccot siidaoasis leat. Sullasaš njuolggadus boazologu unnideapmái lea leamaš ovdalaš lágain maid, gitta jagi 1897 Tillægslappeloven (Lassisámelága) rájes. Mearrádus lea guovtti juogus. Vuos galget dat siidaoasit unnidit main leat badjel 200 bohcco. Sii galget proseanttaid mielde unnidit. Jus eai ovttasge leat badjel 200 bohcco, de galget buot siidaoasit unnidit proseanttaid mielde. 4. kapihttala njuolggadusain čuovvu ahte siidaoasi jođiheaddji mearrida guđet bohccot galget eret, gč. § 4–2 mearkkašumiid. ¶
Viđát lađas: Orohat sáhttá mearridit alimus boazologu siidaoasi nammii. Maiddái dán galgá fylkkaboazodoallostivra dohkkehit maŋŋel go lea gieđahallon orohaga jahkečoahkkimis. Mearrá dusa ulbmil lea ee. hehttet ahte boazodoallu čohk kejuvvo dušše moatti stuora siidaoassái. Njuolgga dus iešalddis ii dagat ahte siidda boazolohku unnu, muhto mearkkaša ahte siidda boazolohku galgá juhkkojuvvot eanet siidaosiide. Fertejit ásahuvvot ođđa siidaoasit vai siidaosiid boazolohku ii šatta alit go mearriduvvon. Ovdamearkan sáhttit jurddašit geassesiidda gos leat dušše guokte siidaoasi, ja goappás nai leat 1200 bohcco. Jus siidaoasi alimus boazolohkun mearriduvvo 600, de fertejit ásahuvvot guokte ođđa siidaoasi. Diet guokte siidaoasi sáhttiba 4. kapihttala njuolggadusaid mielde ieža mearridit geat ođđa siidaosiid ožžot. Dán njuolggadusa ulbmilin lea ee. bisuhit oro haga guohtumiid boazodoalu resursan. Jus dolliid lohku šaddá beare vulos, de šaddá váttis doalahit boazodoalusierraealáhussanearágeavahan beroštumiid ektui. Muđui čujuhuvvo § 4–3, 4. čuoggái. Geahčačuoggás9.7eanet njuolggadusa duogáža birra. ¶
Jus siidaoassái lea mearriduvvon alimus boazo lohku, de galgá siidda boazolohku unniduvvot njealját lađđasa olis álggos nu ahte dat siidaoasit main leat beare olu bohccot, unnidit mearriduvvon lohkui. Dárkkistan dihte ahte boazolohku lea dán para gráfa mearrádusaid mielde, sáhttá fylkkaboazo doallostivra dahje Boazodoallostivra logahit ealu. Jus siidaoasi jođiheaddji ii doahttal mearriduv von boazologu, de sáhttá addot unnidangohčus 13. kapihttala njuolggadusai mielde. Loahpa loahpas sáhttá šaddat bággonjuovvan § 13–6 njuolggadusaid vuosttaš lađđasa c-bustáva olis, muhto easkka go lea čielgan ahte eará doaim mat 13. kapihttala mielde eai leat ábuhan. ¶
Mearkkašumit § 9–6: Mearrádus boahtá 1978-lága § 8a sadjái orohat plána birra. 1978-lága § 8a ulbmil lei nannet boazo doalloealáhusaresursastivrema.Ovdabargguid mielde lea plána almmolaš dokumeanta mii galgá čájehit orohaga resursageavaheami ja muđui oro hagageavaheami,omd.johtolagaid,dálája jurddašuvvon rusttegiid ja mohtorjohtolaga. Plána lea boazodoallohálddahusa vuođđun stivret boazo ealáhusa ja dokumeanta mii addá areálaplána-eise válddiide dieđuid boazodoalu areálageavaheami birra, gč. Ot.prp. nr. 28 (1994–95) sámegiel jorga leami s 30 ja 45. Numovt mearráduslea hábmejuvvon, de mielddisbuktá dat ahte orohatplána ii sisttisdoala dušše dieđuid main lea mearkkašupmi almmolaš plánemii,erenoamážitareálaplánemii,muhto maiddái dieđuid main lea mearkkašupmi orohaga siskkáldas organisermii ja doibmii. Diet maŋemus lea juoga man lávdegotti oainnu mielde baicca berrereguleretgeavahan-njuolggadusain,gč. evttohusa § 9–1. Orohatplána berre sisttisdoallat dieđuid orohaga birra main lea mearkkašupmi almmolaš plánemii. Dakkár plána lea dárbbašlaš dasa ahte areálaplána-eiseválddit sáhttet doarvái vuhtii váldit boazodoalu areálageavaheami. Evttohuvvojit veahá álkit gieđahallanvuogit go 1978-lága mielde. Nu movt dat leat, de sáhttet gielddat ja fylkkagielddat navdit ahte sis lea stuorát váikkuhanváldi plánaide go dat mii rievttálaččat lea. Seammás lea deaŧalaš ahte gielddat ja fylkka gielddat dovdet movt boazodoallu geavaha gieldda areálaid, ja dakkár dieđuid ožžot dat orohatplánaid bokte. ¶
Juohkehaš guhte johtala guovlluin gos bohccot leat guohtume,leageatnegasgeavahitiežas fuolalašvuođainjavárrogasvuođainnuahte dárbbašmeahttumit ii ráfehuhte ii ge gavdnje bohc cuidguođudettiin,jođidettiinjna.Erenoamáš fuolalaš galgá leat bohccuid rágatáiggi, guottetáiggi, mearkun-, rátkkašan- ja njuovadanáiggi. Fylkkaboazodoallostivra sáhttá guoskevaš oro hatstivrra dahje guovllu boazoeaiggádiid ávžžuhusa mielde bidjat eavttuid dahje dihto áigái áibbas giel dit stuorát lágidemiid, valáštallamiid, bivdobeana geahččalemiid dahje sullasaš doaimmaid mat sáht tet leat erenoamáš vahágain boazodollui. Mearrá dus galgá gustot dihto mearriduvvon guovllus, ii ge sáhte dahkkot ovdal go eananeaiggát ja suohkan leat oainnuideaset cealkán. Jus mearrádus gusto dihto lágideapmái, de galgá maiddái lágideaddji beassat oainnus cealkit. ¶
Boazoguohtunguovlluin mat leat ásahuvvon § 3–2 vuođul, leat fámus čuovvovaš mearrádusat beatna giid hárrái lassin daidda njuolggadusaide mat láh kamearrádusaid vuođul muđui leat fámus: Beatnaga eaiggádis ja hálddašeaddjis lea ere noamáš ovddasvástádus das ahte beana dain guov lluin gos bohccot lobálaččat leat, ii beasa ruohttat luovos muđui go duođaštuvvo ahte dat lea dohkálaš geahčuvuolde.Beatnagaeaiggátdahje hálddašeaddji galgá fuolahit ahte beana, vaikko vel lea ge geahču vuolde dahje báttis, ii dárbbašmeahttu mit ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid, geahča § 10– 3. Bohccuid eaiggát sáhttá gáibidit ahte beana mii ráfehuhttá bohccuid, galgá veddojuvvot visttis dan botta go son lea johtimin orrunsajiid dahje eanan doalu geassesajiid meaddel. Cuoŋománu 1. beaivvi rájes gitta borgemánu 20. beaivvirádjáigalgábeatnagaeaiggátdahje hálddašeaddjiveadditbeatnagabáttisdahje dohkálaččat veaddit visttis dahje áiddi siste dakkár báikkiin gos bohccot lobálaččat leat. Gonagas sáhttá mearridit ahte beatnagat galget veddojuvvot báttis dahje dohkálaččat leat visttis dahje áiddiid siste vis sis guovlluin, maiddái olggobealde namuhuvvon mearreáiggi, jus dat boazodoalu guovdu lea ere noamáš dárbbašlaš. Dán oasi mearrádusat eai guoskka beatnagiidda mat leat anus boazodoalus eai ge oahpahuvvon oapmebeatnagiidda mat leat anus oapmeguođoheamis.Politiijasáhttáerenoamáš dilálašvuođain čoavdit eaiggáda dahje hálddašeaddji geatnegasvuođas veaddit beatnaga báttis dahje visttis dahje áiddi siste, maŋŋel go guos kevaš orohatstivra lea beassan buktit iežas oaivila. Beatnaga mii akto ruohttá olbmo haga luovosin guovlluin namuhuvvon dán paragráfa nuppi oasis, sáhttá váldit gitta boazoeaiggát, boazovázzi, boazo bearráigeahčči ja politiija dahje olmmoš guhte daid ovddas doaibmá. Beatnaga mii ruohttá luovosin guovlluin gos lea veaddingeatnegasvuohta goalm mát oasi vuođul, sáhttá gii ihkinassii gitta váldit. Beatnaga mii gávnnahallá bohccuid oaguheame dahje dastan lahkosiin dan olis go lea oaguhan dahje vahágahttán bohccuid, dakkár guovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat, sáhttá gii ihkinassii gitta vál dit dahje goddit. Boazoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá mánu sisa gáibidit dak kár beatnaga goddojuvvot, go namuhuvvon lea. Boa zoeaiggát, boazovázzi dahje boazobearráigeahčči sáhttá maiddái gáibidit dakkár beatnaga goddojuv vot, mas lea dáhpin bohccuid oaguhit, jus beana ii veddojuvvo báttis dahje visttis dahje áiddi siste, dan áiggi go bohccot lobálaččat leat duovdagiin. Gáibá dusas lea erenoamážit bággočađaheami bággen vuođđu bággočađahanválddi olis bággočađahanlága 13. kapihttala njuolggadusaid vuođul. Gittaváldojuvvonbeanagalgádikšojuvvot dohkálaš ládje. Dat galgá jođáneamos lági mielde addojuvvot politiija háldui, mii galgá meannudit gustovaš njuolggadusaid mielde gittaváldojuvvon omiid birra. Beatnaga eaiggát dahje hálddašeaddji máksá goluid mat leat gártan ja buhtadusa barggu ovddas. Beatnaga eaiggát ja hálddašeaddji leaba geatne gasat ovttas, nubbi nuppi ovddas, máksit buhtadusa vahága ovddas maid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gárttažet, go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid, go bohccot lobálaččat leat orrume dahje jođidettiin, geahčakeahttá siva. Olggobealde §:s 3–1 namuhuvvon boazoguoh tunguovlluid galgá suoidnemánu 9. b. 1926 láhka nr. 4 ovddasvástádusa birra beatnaga dahkan oap mevahága ovddas adnojuvvot maiddái boazovahá giidhárrái, nu guhkás go láhka heive. ¶
§ 11–1 mearrádusat buhttenovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda mat šattažet lobálaš johtima geažil, bisáneami dahje guođoheami geažil johtolagaid nalde dahje guohtun eatnamiin duoddariin dahje mehciin mat leat namuhuvvon§:s5–1jusiileaččašaddan mearkkašahtti stuorit vahát go mii adnojuvvo dábálažžan gánnáhahtti ja dohkálaš doalus, dego omd.jusguođohanlohpijna.leaadnojuvvon dainnalágiin ahte boazodoallu lea muhtun eanan eaiggáda dahje vuoigatvuođalaš geavaheaddji oap meláidumiidda dahje vuovdái sierranassii čuohcan. § 11–1mearrádusatovddasvástádusabirra geahčakeahttá siva eai galgga gustot vahágiidda ge maid boazu lobálaš orodettiin dagaš láddjejuvvon šaddui, nu go suinniide mat leat soahttun (láguhin), stáhkkán (stávrán) dahje ázis (hášes) jus šaddu ii leat áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, dahje earaládje dohkálaččat suodjaluvvon. Orohagas man birra sárdnojuvvo §:s 3–1, sáhttá sihke orohatstivra ja guhtege boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami bokte čilgejuvvot galgá go son beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain, jus earaládje ii sáhtesohppojuvvotdakkárgažaldagahárrái. Eananjuohkindiggi galgá dalle maiddái mearridit gokko áidi galgá ceggejuvvot ja movt dat galgá huk sejuvvot. Eananjuohkindiggi sáhttá maiddái bidjat dan eananeaiggáda nala geasa ášši guoská, govt tolaš oasi huksengoluin ja áiddi divondangoluin maŋit áiggiid, dan ektui movt son bealistis gártá atnit ávkki áiddis. Seammaládjesáhttáeananeaiggátoažžut eananjuohkindikki árvvošteami čilget berre go oassi diekkár áiddi huksengoluin mii lea namuhuvvon §:s 5–1 ja dán paragráfa nuppi oasis, biddjojuvvot boa zoeaiggádiid nala. ¶
11.13.1 § 13–1. Oppalaččat Juohkehaš lea geatnegas čuovvut mearrádusaid dán lágas dahje dan olis. Seamma guoská mearrádu saide mat leat dáid mearrádusaid olis dahkkojuv von. Rihkkun sáhttá ráŋggáštuvvot dán kapihttala njuolggadusaid mielde. Ráŋgun galgá leat govttolaš rihkkuma ektui. Jus ovttarihkkumiimearriduvvojitiešguđetlágán ráŋgumat, de galget dat oktiiheivehuvvot vai eai čuoza govttohemet. Ráŋguma mearrideamis galgá erenoamážit vuhtii váldit rihkkuma duođalašvuođa, vejolašvuođa eastadit rihkkuma, ja ovdamuniid mat čuvvot rihkkuma. ¶
sisadieđiheamirájes,deleasáhkkocealkimis seamma doaibma go loahpalaš duomus, ja sáhttá čađahuvvot duopmonjuolggadusaid mielde. Boazo doallostivra dahje fylkkaboazodoallostivra sáhttá guhkidit áigemeari. Sáhkkocealkima ii sáhte váidit. Jus loahpalaš duomu dahje seammadássásaš sáhkkocealkima gohččun ii čuvvojuvvo, de sáhttá Boazodoallostivradahjefylkkaboazodoallostivra čađahit dárbbašlaš doaimmaid su rehkega nala geasa duopmu dahje sáhkkocealkká guoská, almmá riektecealkámuša haga bággočađahanlága § 13–14 mielde. ¶
Mearkkašumit § 13–5: Dáinna mearrádusain boahtá vejolašvuohta čállit sáhkuid. Čuoggás 9.9.3.3 lea dan birra čállojuv von eambbo. Go sáhkku celkojuvvo, de sáhttá son geasa dat celkojuvvo, 60 beaivvi sisa gáibidit mearrádusa guorahallot ođđasis. Dán mielde lea vejolaš vuodjit ášši dábálaš duopmostuoluide, muhto dat eaktuda ahte son ieš aktiivvalaččat ovddida ášši. Sáhkko cealkin lea nappo earáládje go dábálaš vuohki man mielde eiseválddit fertejit vuodjit ášši vai ožžot bággočađahanvuođu. Loahpalaš duomu ja seammadássásaš sáhkko cealkima váikkuhus lea ahte eiseválddit sáhttet čađahit dárbbašlaš doaimmaid su rehkega nala geasa sáhkkocealkka guoská, nu ahte dasa ii dárbbašuvvo riektecealkámuš bággočađahanlága § 13–14 olis. Leaevttohuvvon60beaivviáigemearri čuoččaldahttit ášši vai boazoáiggát olle guorahallat javejolaččatháhkatadvokáhttaveahki.Boazo doallu lea dakkár ahte sáhttet gollat oallut beaivvit go ii beasa poastta dahje eará ođđaáigásaš vugiid bokte gulahallat ja dan dihte dárbbašuvvojit guhkit áigemearit go servodagas muđui. Sáhkku sáhttá celkojuvvot buot dilálašvuođain goas lága olis lea addojuvvon gohččun. Jus lea gohččojuvvon gaikut lobihis áiddi, de sáhttá celko juvvot sáhkku jus gohččun ii čuvvojuvvo. ¶
Mearkkašumit § 13–7: Dát lea seamma go 1978-lága 36. § ja geavahuvvo juohke háve go láhka, láhkaásahus ja ovttaskas mearrádus rihkkojuvvo. Lávdeogddi lea árvvoštallan dárbbašuvvo go garraseappot ráŋgut dihto dilálašvuođain. Buohtastahttit sáhttá njukčamánu 26. beaivvi 1999 nr. 15 lágain searvama birra guollebivdui ja bivdui (searvanlágain, «deltagerloven» ) man mielde sáhttá dubmet giddagassii jus máŋgga geardde rihkku lága dahje eará duođalaš dilálášvuođain. Lávdegoddi lea gávnnahan ahte dákkár mearrádus ii leat dárbbašlaš dás. Lága mearrádusaid rihkkun mii ráŋggáštuvvo, sáhttá duođalaš dilálašvuođain dagahit ahte massá boazodoallovuoigatvuođa, gč. ráŋggáštuslága 29. §. Boazodoallovuoigatvuođa massin sáhttá maiddái dubmejuvvot jus rihkku ráŋggáštuslága mearrádusaid boazodoalu doaimmahettiin. Erenoamáš áiegeguovdil lea dat boazosuolavuođa áššiin dahje jusdubmehalláveahkaválddálašvuođageažil, geahča muđui lávdegotti mearkkašumiid evttohusa 6. kapihttala mearrádusaide. ¶
Oktiigeassun sáhttá dadjat ahte almmolašvuohta lea geatnegahttojuvvon gea vahit sámi báikenamaid mat leat mearriduvvon báikenammalága mielde ja mat čužžot čállojuvvon báikenammaregistaris. Nama mearridettiin galgá geavahit sámegiela gustojeaddji riektačállinprinsihpa, gč. § 4, juoga mii sáhttá meark kašit sámi čálamearkkaid geavaheami. Vuolggasadjin šaddá dalle ahte almmo laš orgánat fertejit geavahit sámi čállinvuogi oktan sámi čálamearkkaiguin doaimmasteaset. Geatnegasvuohta gusto dušše doppe gos almmolaš orgána atná báikenama báikki namman, ovdamearkka dihtii adreassaid čáledettiin jdd. Doppe gos báikenamma lea oassin doaimma dahje sullasačča namas, de ii ása hala báikenammaláhka dán doaimmanama čállinvuogi. Seamma láhkai gusto firpmánamaide. Dát boahtá ee. ovdan Ot. prp.:s. nr. 66 (1988-89) siidu 7 gos daddjojuvvo ahte ”Lávdegoddi lea árvvoštallan galgágo spiehkastuvvot muhtun nammajoavkkuid hárrái, ja evttoha ahte sohka- ja firpmánamat prinsihpalaččat ja juridihkalaččat leat eará dilis.” ¶
JA ÁIGUMUŠAT Álbmoga vuoigatvuođat geavahit sámegiela ja oažžut sámegiel oahpahusa leat láhkavuođđuduvvon máŋgga lágas. Sámegiel fálaldagat sámeálbmogii ii gula dušše sámegiela geavaheapmái, muhto maiddái ahte lea máhttu sámi kultuvrra birra. Kultuvrralaš bealli lea hui mávssolaš sámegiela nannenbarggus. Guovttegielalašvuođa golut eai leat dušše golut jorgaleapmái, dulkomii, giellagurssaide ja guovtti giela áššebáhpiriidda. Stuorámus golut leat guovttegielat suohkanlaš bálvalusdoaimmaide. Dán ferte váldit vuhtii go čielggada suohkaniid ja fylkkagielddaid guovttegielalašvuođa goluid. eiseválddiid geatnegasvuohta čađahit doaimmaid maiguin doarju dán barggu. Artihkal 28:s daddjo ea.ea. ahte galget čađahuvvot doaimmat vai bisuha ja ovddida gullevaš álbmogiid álgogielaid ovddideami ja geavaheami. Konvenšuvnna dohkkeheami oktavuođas lea ráđđehus geatnegahtton ráđđádallat gullevaš olbmuiguin go lea jurdda čađahit lágaid dahje hálddatlaš doaimmaid mat njuolgut sáhttet váikkuhit guoskevaš álbmogii, mat min oktavuođas leat sápmelaččat. Eurohpalaš šiehtadus regiovnnalaš- dahje minoritehtagielaid birra mearriduvvui Eurohparáđis skábmámánu 5.b.1992:s. Ulbmil šiehtadusain lea suodjalit minoritehtagielaid, vai nu sáhttá bisuhit ovttastuvvon ja girjás eurohpalaš kultuvrra. Dán rádjái leat 14 riikka dohkkehan šiehtadusa, nugo Norga, Ruoŧŧa, Suopma ja Dánmárku. Norga mieđai dása ggl. res. bokte golggotmánu 1.b.1993:s. Šiehtadus doaibmagođii njukčamánu 1.b.1998:s. Od. Prp.nr. 60:s (1989-90) oaidná ahte sámelága giellanjuolggadusat leat earret eará huksejuvvon šiehtadusa evttohusa ala mii dalle juo gávdnui. Go Norga dohkkehii šiehtadusa, de oaivvildedje ahte geatnegasvuođat maid šiehtadus mielddisbuvtii, juo ledje ollašuvvan, ovddemusat sámelága giellanjuolggadusaiguin. Lea dušše šiehtadusa III oassi mii bidjá čielga geatnegasvuođaid eiseválddiide. Norga dohkkehii šiehtadusa III oasi dušše sámegiela váste. ¶
1966 ON-konvenšuvnna artihkal 27 deattuha ahte "Stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, vuoiŋŋalaš dahje gielalaš minoritehtat, ii galgga gieldit dákkár minoritehtain rivttiid ovttastallat iežaset joavkku eará miellahtuiguin, bálvalit sin iežaset kultuvrra, dovddastit ja doaimmahit iežaset religiuvnna, dahje geavahit sin iežaset giela." Norgga eiseválddit dohkkehit ahte sámiin leat vuoigatvuođat dán mearrádusa ektui. Artihkal suodjala minoritehtaid negatiiva vealaheami ektui, ja lea aktiivvalaš doarjagii vuođđun. Sámelága ovdabarggus árvvoštallojuvvui artihkal 27 leat nanu riektegáldun sámi vuoigatvuođaide, sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš. Dat lei maid oassin das man vuođul Stuoradiggi mearridii Vuođđolága §110a 1988:s. Dál lea dábálaš dulkon ahte dat láhkavuođđuda dakkár gáibádusaid ahte eiseválddiid bealis galget leat positiiva doaimmat vai ollašuhttá geatnegasvuođaid. ON-konvenšuvdna doaibmá norgga láhkan, vrd. Olmmošvuoigatvuođalága (láhka miessemánu 21.b.1999:s nr 30 mii lea olmmošvuoigatvuođaid sajádaga nannema birra norgga rievttis). Norga dohkkehii ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddaid birra iešheanalis stáhtain geassemánu 20.b.1990:s. Váldoprinsihppa konvenšuvnnas lea eamiálbmogiid riekti bisuhit ja viidásetovddidit iežaset kultuvrra, ja ¶
Sámelágas leat muhtin mearrádusat ráddjejuvvon sámegiela hálddahusguvlui, eará mearrádusain ges eai leat dakkár geográfalaš rájit. Muhtin mearrádusat leat vásedin suohkaniid váste, ja earát maiddái gullet stáhta ja regionála eiseválddiide. Maiddái stáhta ja regionála almmolaš orgánat leat geatnegahtton, omd. lea viiddiduvvon vuoigatvuohta geavahit sámegiela riektelágádusas, ja lágat ja láhkaásahusat mat leat erenoamáš mávssolaččat sámeálbmogii, buohkaide dahje muhtin oassái, galget jorgaluvvot sámegillii. Lea dehálaš mearkkašit ahte hálddašanguovllu lea rievttálaš vuolimusrádji ja sámelága giellakapihttala mearrádusat leat vuolimusgáibádusat. Dat mielddisbuktá ahte buot almmolaš orgánat ávžžuhuvvojit váldit vuhtii sin geat geavahit sámegiela, viidábut go dan maid lága mearrádusat gáibidit. Buorre hálddašanvierru mearkkaša ahte jearaldagaid maid leat čállán sámegillii galgá vástidit sámegillii, maiddái dalle nai go lága mielde ii leat geatnegahttojuvvon dan dahkat. Kulturdepartementta áigumuš lea maiddái ahte eará suohkanat ja fylkkagielddat/ bálvalusbiiret bidjet árjjaid fállat gielalaš heiveheami bálvalusain. ¶
Girkolága § 15 muitala makkár surggiid suohkanis lea ovddasvástádus ruhtadit. Lea láhkamearriduvvon ahte galgá leat girkolaš oktasašráđđi – válljejuvvon girkolaš orgána – buot suohkaniin. 1997 rájes lea stáhtabušeahta bokte juolluduvvon erenoamáš doarjja girkolaš oktasašráđiide3. Dán ortnega siskkobealde eai Sosiál- ja dearvvašvuođadepartementa juohkásii Dearvvašvuođadepartementan ja Sosiáldepartementan 1.1.2002 rájes. 3 Dát stáhtadoarjja evttohuvvui ovttastuvvot rámmadoarjagiin mii addojuvvo suohkaniidda 2002 rájes (vrd. johtučálus F-044-01 golggotmánu 18.b.2001 Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementtas). St.prp. nr. 1:s Lasáhus nr. 4 (2001-2002) ovddiduvvui evttohus ahte stáhtadoarjja girkolaš oktasašráđiide ain galgá juolluduvvot olggobealde rámmadoarjaga mii addojuvvo suohkaniidda ja juolluduvvot girkolaš addojuvvo erenoamáš ruđat guovttegielalašvuhtii. Doarjja oktasašráđiide ii guoskkat suohkaniid máksámušgeatnegasvuođaide girkolága § 15 mielde, vrd. johtučállosa H-3/97 ođđajagimánu 10.b. 1997:s Gielda- ja guovludepartementtas ja johtučállosa F-29/99 Girko-, oahpahus ja dutkandepartementtas, mas ovdanboahtá ahte stáhtadoarjja ii galgga buhtadit mákšámušgeatnegasvuođaid mat suohkaniin leat girkolága § 15 mielde, ja ahte suohkanat eaige sáhte heivehit iežaset bušeahtta gullevaš geatnegasvuođaid dán stáhtadoarjaga ektui. Girkolaš oktasašráđis lea báikkálaš girkohálddašeami ovddasvástádus ea.ea. girkuid, girkogárddiid ja girkolaš virggiid dáfus. Stáhtas lea báhpabálvalusa ovddasvástádus. Muđui lea suohkaniin main lea almmolaš ruhtadanovddasvástádus girku báikkálaš doaimmaide. Sámelága 3-6 mielde lea juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut oktagaslaš girkolaš bálvalusaid sámegillii hálddašanguovllu norgga girku searvegottiin. Seammaládje go dearvvašvuođa- ja sosiálsuorggis, de ferte gielalaš láhččema árvvoštallat go deaivvada sámi geavaheddjiiguin hálddašanguovllu olggobealde. Johtučálus V-5/2002 ođđajagimánu 16.b. 2002:s kultur- ja girkodepartementtas lea bagadus gaskavuođa birra gaskal suohkana ja girku. Dás čujuhuvvo ahte girkolága áigumuš lea ahte resursadárbu ja vuoruheapmi girkolaš bargguin, erenoamážit diakonias, mánáid- ja nuoraidbarggus, girkomusihkas je, galgá dáhpáhuvvat báikkálaččat, galgá leat ovttasbargu gaskal girku ja suohkana. Dát lea suorgi mii lunddolaččat gullá bušeahttadigaštallamiidda gaskal girku ja suohkana. Ruhtajuolludandárbu vai sihkkarastá dohkálaš girkolaš hálddahusa rievddadallá báikkálaš dilálašvuođaid mielde. Gáibádussan lea ahte girkus galget leat doarvái hálddatlaš resurssat nu ahte bargguid sáhttá vuhtiiváldit dohkálaččat. ¶
Sámediggi lea 1993 rájes hálddašan sámi dulkonbálvalusa ja guovttegielalašvuođa doarjjaortnega suohkaniidda ja fylkkagielddaide sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde. Ortnet ásahuvvui 1985:s, ja lei dalle doarjja sámi dulkonbálvalussii. Gieldadepartementa hálddašii ortnega dassážii go dat sirdojuvvui Sámediggái masa maid lea fápmuduvvon váldi mearridit njuolggadusaid. Ruđat juolluduvvojit Gielda- ja guovludepartementta kap 540, poasttas 50 Sámediggi. Doarjja lea čadnon sámelága gáibádusaide ahte galgá leat guovttegielat báikkálaš ja fylkkagielddalaš hálddašeapmi, ja Sámediggi lea mearridan ahte ruđaid ii galgga geavahit skuvlasuorggi dábálaš oahpahusdoaimmaide. Maŋemus jagiid leat guovttegielalašvuođaruđaid ohcamat suohkaniin ja fylkkagielddain leamaš meastta duppal nu ollu go jahkásaš rámma maid hálddaša. Lea juhkkojuvvon 15,85 miljovnna ruvnno suohkaniidda ja fylkkagielddaide 2001:s, ja 1,6 miljovnna ruvnno njealji giellaguovddážii (geahča kap. 5.3). Finnmárkku fylkkamánni lea 1995 rájes ávžžuhan doarjaga sámegiela hálddašanguovllu suohkaniidda main leat lassegolut guovttegielalašvuođa geažil. Gáivuona suohkan Tromssas oaččui dakkár doarjaga vuohččan 2001:s. Árvvoštandoarjja suohkaniidda mat eai oaččo gokčojuvvot duohta goluideaset guovttegielalašvuođa geažil eará ortnegiid bokte, lasihuvvui 2000:s 1,9 milj. ruvnnos 10,2 milj. ruvdnui 2001:s (geahča kap. 5.4). Sámediggi válddi badjelasas hálddašit 10,2 milj. ruvnno dán ulbmilii 2002 rájes. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementa4 addá doarjaga vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa dási sámegiel ja sámegillii oahpahussii. 2002 rájes galgá sámegiel ja sámegillii oahpahusa doarjja vuođđoskuvllas čohkkejuvvot kap. 224:ii Oktasašdoaimmat vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas, poasta 68. Sámi oahpahussuorgi (ovdalis addon kap. 231, poastta 65:s). Ulbmil doarjjaortnegiiguin lea nannet suohkaniid ekonomalaš návcca addit sámegiel ja sámegillii oahpahusa, daid vuoigatvuođaid mielde mat ovdanbohtet oahpahuslága § 6-2:s. Doarjja maid adno nannet oahpaheddjiid sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa, ja viiddiduvvo maiddái fátmmastit olles lullisámi guovllu 2002:s. 2002 juolludeapmi, mii lea sullii 30,9 miljovnna ruvnno, lea joatkka 2001 ruhtajuolludandásis (geahča kap. 5.1 ja 5.2). Mánáid- ja bearašdepartementa/Sámediggi: Sierra doarjaga ožžot mánáidgárddit main njuolggadusain daddjo ahte sii leat vuođđuduvvon sámi giela ja kultuvra ala (geahča maiddái kap. 4.4). 2001:s juolluduvvui 8,1 milj. ruvnno ulbmilii. NIBR raporta (Eikeland, Krogh 1999) čájeha ahte leat stuora erohusat suohkaniid ja mánáidgárddiid gaskkas das mot doarjja geavahuvvo. Dát guoská erenoamážit sámi váldoguovlluid ja guovlluid ektui mat leat ealáskahttinproseassas. Sámediggi lea hálddašan doarjaga ođđajagimánu 1.b.2001 rájes. Sámediggi lea ráhkadan ođđa njuolggadusaid doarjjaortnegii. Ulbmil doarjagiin lea sihkkarastit buriid eavttuid sámegillii, kultuvrii ja identitehtii mánáidgárddiin. Vuođđomáksomearri lea 60 000 ruvnno juohke ossodahkii, ja lassin juolluduvvo 15 000 ruvnno juohke sámegielat mánáidgárdebargái gii lea ollesvirggis. Johtti mánáidgárddit ožžot doarjaga mii lea 15 000 ruvnno jahkásaččat. Sámediggi várre jahkásaččat ruđaid prošeavttaide ja ovddidanbargguide mat juolluduvvojit ohcama vuođul. Dearvvašvuođadepartementa lea 1997 rájes juohkán ruđaid NÁČ 1995:6 Sámi dearvvašvuođa- ja sosiálplána čuovvoleapmái. Sámediggi lea 1999 rájes hálddašan ruđaid geahččalan- ja ovddidanbargguide. Ruđat adnojit ovddemusat ovddidandoaimmaide maiguin heiveha bálvalusfálaldagaid sámi geavaheddjiid dárbbuide, bargiide oahpahit sámegiela ja sámi kulturipmárdusa, ja dulkonbálvalussii. Suohkanlaš- ja fylkkagielddalaš dearvvašvuođa- ja sosiálbálvalusat ožžot eanasoasi doarjjaruđain. 2001:s lea submi mii sirdojuvvo Sámediggái 4,7 milj. ruvnno, ja dan supmis leat maid fárus ruđat mat leat várrejuvvon stipeanddaide sámegielagiidda geat lohket veajuiduhttingullevaš fágaoahpuid. Dađistaga lea šaddan buoret geográfalaš lávdan geahččalandoaimmas. Eanas oassi doaimmas dáhpáhuvvá ain sámi hálddašanguovllus, gitta ¶
Finnut Consult5 lea árvvoštallan doarjjaortnega. Ulbmil lei bidjat fuomášumi ekonomalaš resurssaide mat čuvvot O97-Sámegiella fárus, ja man muddui dat leat doarvái duohta dárbbu ja geavaheami ektui. Árvvoštallan geahččala geahčadit man muddui doarjjaortnega mihttomearri lea olahuvvon, árvvoštallojuvvo man muddui ortnet gokčá lassegoluid mat suohkaniin leat oahpaheddje-bálkkáide sámegiel ja sámegillii oahpahusa oktavuođas, ja man muddui ortnet váikkuha nannet sámegiel-gelbbolašvuođa. Árvvoštallan čilgejuvvo kap. 6.1.8. ¶
Tabealla 6 čájeha ahte muhtun suohkaniin lea stuora erohus das man ollu sámegielagat álbmogis leat ja man ollu sámegielat suohkanbargit leat. Dát suohkanat sáhttet boridit fálaldaga sámegielagiidda ea.ea. eanet aktiiva oaččuhanpolitihkain ja oahpahusprográmmaiguin bargiide. Guovdageaidnu lea riikka stuorámus suohkan. Ođđajagimánu 1.b. 2000:s ledje suohkanis 3068 olbmo. Eatnasat orrot čoahkkebáikkis Guovdageainnus. Mázes orru maid stuora oassi suohkana olbmuin. Sámegielagiid lohku lea 95 proseantta. Vuođđoskuvllas leat sullii 460 oahppi. Buot ohppiin lea sámegiella fágan skuvllas, eatnasiin dain (sullii 90 proseanttas) lea sámegiella vuosttašgiellan. Reasta ohppiin lea sámegiella nubbegiellan. Birrasiid 3 proseantta ii máhte sámegiela. Suohkanis leat 4 skuvlla, Guovdageainnu mánáidskuvla, Guovda geainnu nuoraidskuvla, Láhpoluobbala skuvla ja Máze skuvla. Eanemus oahppit let Guovdageainnu mánáidskuvllas. ¶
Unjárgga gielda lea unna suohkanaš sullii 965 olbmuin. Suohkana olbmuin lea sullii 75 proseantta gii ipmirda dahje hupmá sámegiela. Joavku mii hupmá goappeš gielaid, sihke dárogiela ja sámegiela, dávjá eai máhte lohkat dahje čállit sámegiela. Suohkan háliida nannet iežas stáhtusa sámegiel suohkanin. Boahttevaš ovdáneapmi Unjárgga suohkanis galgá vuođđuduvvot sámi kulturárbbi ja árvvuid ala mii das lea giela, miellaguottuid, árbevieruid ja olmmošgaskasaš ovttastallama ja oktavuođa ektuid. Sámegiela mihttomearrin lea ahte sámegiella maiddái boahtteáiggis galgá leat ealli giellan mii geavahuvvo buot oktavuođain. Viidáset galget sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat suohkana hálddašeamis. Gáivuona suohkanis leat sullii 2300 olbmo. Sámi giellaráđi iskkadeami mielde ledje sullii 46 proseantta sámegielagat. Gáivuonas lea dilli áibbas earálágan go Sis-Finnmárkku suohkaniin sámegiela geavaheami dáfus. Sámegielas ja sámi kultuvrras lea nana vuođđu Sis Finnmárkkus, muhto Gáivuotna lea vásihan kultuvrralaš ovttaguvllotvuođa ja giellamolsuma mii lea dagahan ahte sámegiella lea massán stáhtusa dárogiela ektui. Gáivuonas váikkuhii dáruiduhttinpolitihkka duođalaččat maŋŋel nuppi máilmmesoađi. Dát mielddisbuvttii ahte dárogiella šattai beaivválaš giellan ollu ruovttuin, ja ollugat eai beassan searvat ruovttu lunddolaš giellafievrredeapmái. ¶
leat vuođđuduvvon sámi kulturárbbi ja daid árvvuid ala mat das leat giela, miellaguottuid, árbevieruid ja olmmošgaskalaš ovttastallama ja oktavuođa ektui. Sámegiela mihttomearri lea ahte sámegiella maiddái boahtteáiggis galgá leat ealli giella mii galgá adnojuvvot buot oktavuođain. Viidáset galgá sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš gielat suohkana hálddahusas. 2001:s ásahii suohkan sámi giellaguovddáža várjjatguvlui. Suohkanis váilu sámegiel gelbbolašvuohta doppe gos gáibiduvvo fágaoahppu. Buot informašuvdna suohkana guovddážis suohkana olbmuide, lea sihke sámegillii ja dárogillii. Iešguđet bálvalussurggiin lea eambbo soaittáhagas gelbbolašvuođa ja áiggi vuođul, jorgaluvvo go informašuvdna. Kapasitehta geažil lea dušše vejolaš jorgalit politihkalaš áššemearrádusevttohusaid ja mearrádusaid, ja iige olles áššečilgehusaid. Suohkanstivračoahkkimat dulkojuvvojit. Suohkan deavdá gáibádusaid mat biddjojit lágas dan dáfus ahte almmuhusat ja informašuvdna galgá leat goappeš gillii. Suohkanstivra lea 1993 rájes ovddemusat addán fálaldaga sámegielat eatnigielat bargiide geain doppe gos sámegiel gelbbolašvuohta lea váilon. Buot bargit geat máhttet sámegiela ožžot 1 L-ceahki mánnosaččat, sii geat máhttet sámegiela čálalaččat ožžot 2 L-ceahki mánnui. Gáivuona suohkan dohkkehii 1999 cuoŋománus sierra guovttegielalašvuođa plána 1998-2001 áigodahkii, ja das lea bajitdási mihttomearrin ahte báikkálaš máŋggakultuvrralaš árbbi galgá vuhtiiváldit ja ovdánahttit buot suohkanlaš doaimmain. Suohkana bargiin eai leat dattetge ollugat geat máhttet sámegiela. Guhkkin eret leat joksan mihttomeari ea.ea. ahte suohkana hálddahus galgá šaddat doaibmi guovttegielalažžan. Dál lea visot suohkana áššemeannudeapmi ja čoahkkimat dárogillii. Hálddahusas eai leat ekonomalaš resurssat dahje doarvái giellamáhttu doaimmahit áššemeannudeami sámegillii. Dát dahká ahte sámegiella ii leat oainnusin suohkanlaš árgabeaivvis. Suohkanis eai leat dássážii leamaš resurssat jorgalit buot skoviid mat adnojit suohkanlaš bálvalusfálaldagaid oktavuođas. Eai ge leat resurssat ođasmahttit interneahttasiidduid sámi veršuvnna seamma bures go dárogiel. Suohkan ii deavdde dál buot guovttegielalašvuođa gáibádusaid mat biddjojit lágas. Gáivuona suohkanis ii leat ekonomiija bidjat iežasosiid guovttegielalašvuođa bargui. Giellaguovddáš lea ¶
sámi birrasiidda, sámi oahppneavvuid, hábmenávdnasiid, girjjálašvuođa ja mánáidgárddiid sámi giellabargiid fierpmádatčoahkkimiid govččai Sámedikki doarjja. Unjárgga gielddas lea okta mánáidgárdi. Mánáidgárddi 13 fásta bargiin leat 9:s sámegielagat. Mánáidgárdi addá mánáidgárdejagi 2001/2002 fálaldaga 48 mánnái. Dáin mánáin lea 10 mánás čielga sámegielat fálaldat. Sámedikki doarjja gokčá fálaldaga. Gáivuona suohkanis leat 4,2 virggi mat njuolgut gullet sámevuhtii suohkana 4 mánáidgárddis. Gaskamearálašbálkká vuođul mii lea 250 000 ruvnno šaddet jahkásaš golut 1,050 miljovnna ruvnno. Ovtta mánáidgárddis lea okta sámi ossodat mas geahččalit ossodaga oažžut doaibmat eatnigiellabáikin. Eará mánáidgárddis lea okta mánnajoavku mas lea viiddiduvvon sámegiel fálaldat. Suohkan geahččala dál čatnat ođđa virgáibiddjon skuvllaid ja mánáidgárddiid sámegiela bagadalli daid mánáidgárddiid vuostá gos bargiin ii leat doarvái sámegiel gelbbolašvuohta dan ektui go mii ohcaluvvo. ¶
unnit joavkkut geain leat iežaset suopmanat mat leat osohahkii hui earaláganat go davvisámegiella – dáid searvvis leat oarjelsámit, nuortasámit/ goltásámit ja julevsámit. Bihtánsámit maid gávdnojit. ”Iige leat riekta, nugo eatnagat gáddet, ahte buot sámit leat boazoeaiggádat,” joatká gieldaministtar. ”Duohtadilis leat eanet sámit geat barget guolástemiin ja eanadoaluin go boazodoaluin. Iige olmmoš galgga vajálduhttit ahte olu sámit dán áigái váldet alit oahpu ja barget almmolaš ja priváhta suorggis, seamma láhkai go stuorra oassi riikka veahkadagas muđui.” Stáhtaráđđi muitala iežas oahppan olu min eamiálbmoga birra das rájes go álggii bargosis birrasiid bealnuppi jagi áigi. ¶
Konvenšuvdna biologalaš eatnatgeardáivuođa birra (CBD) Dieđáhusas st. meld. nr. 42 (2000-2001) Om biologisk mangfold (Biologalaš eatnatgeardáivuođa birra) válddahuvvojit sihke konvenšuvdna biologalaš eatnatgeardáivuođa várás ja sámi dilálašvuođat. Sámediggi lea ráhkadan sierra mildosa stuorradiggedieđáhussii. Norga nannii ON konvenšuvnna biologalaš eatnatgeardáivuođa birra 1993s. Konvenšuvdna lea oppamáilmmálaš soahpamuš mii skihkke oassálasti riikkaid gárgedit strategiijaid, plánaid ja prográmmaid juksan dihtii guoddinnávccalaš biologalaš eatnatgeardáivuođa geavaheami. Deasta biologalaš eatnatgeardáivuođas galgá nu guhkás go vejolaš ovttaiduhttojuvvot suorgeplánemii ja –doibmii, ja riikkagottálaš mearridanproseassaide. Artihkal 8(j) skihkke stáhtaid seailluhit ja bisuhit dieđuid eamiálbmogiid ja báikkálašservodagaid birra iežaset riikkagottálaš láhkamearrádusain. Miessemánus 2000 mearriduvvui bargoprográmma čuovvolan dihtii konvenšuvnna artihkkala 8j. Sámediggi bovdejuvvo oassálastit norgalaš sáttatgoddái konvenšuvnna dáfus. ¶
2.4.4.5 Mearkkašumit 27. artihkkala dulkomii NAČ 1984:18:s 48 ¶
V Joatkka 27. artihkkala dáfus, erenoamážit luondduriggodagaid ¶
VI 27. artihkkala lagat konkretiseren, makkár ealáhusat ja makkár guovlluin riikkas 66 ¶
Riektejoavku doalai vuosttas čoahkkimis golggotmánu 2. b. 1985. Joavku lea gitta maŋimuščoahkkimii guovvamánu 1993 rádjai, doallan oktiibuot 26 čoahkkima, oktiibuot 38 beaivvis. Dasa lassin lea leamaš dárkkástus Finnmárkkus čakčamánu 1.b. - 5. b. 1986. Čielggadeapmi ovddiduvvui Sámi vuoigatvuođalávdegoddái sin Romssa čoahkkimis cuoŋománu 22. b. 1993. Dáppe ledje maid Riektejoavkku miellahtut geat eai leat Sámi vuoigatvuođalávdegotti miellahtut. Riektejoavkku bargu lei nu biddjon ahte dan ovttaskas miellahtut ja maiddái muhtun čállit leat ráhkadan viiddis duogášávdnasiid ja evttohusaid čielggadeami sierranas osiide. Joavkku čoahkkimiin leat dáid digaštallan ja fas ođđasit árvvoštallan dan ektui mii ain lea boahtán ovdan. Dákkár bargojuohkin ferte dieđusge mearkkašit ahte čielggadeami sierranas osiin sáhttá leat sierranas hápmi. Vai eai dattetge šatta nu stuorra erohusat, leat geahččalan čielggadeami čohkket ja redigeret oktasaš hápmái. Dán lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti čállingoddi dahkan. Riektejoavku lea álggos ovddidan čielggadeami oktasaččat. Muhtun čuoggáin ii leat dattetge ollen ovttamillii oktasaš ovdanbuktimii. Sierranas oaiviliid čuvvot dihto sierracealkámušat ja molssaevttolaš ovdanbuktimat, mat vulobealde leat geardduhuvvon daid osiid oktavuođas gokko lea leamaš sierramielalašvuohta. Riektejoavku lea meannudan dán ávdnasa, muhto loahpalaš hápmi lea ollásit dan čálli duohken. Čielggadeami riektehistorjjálaš mildosa (1. mielddus) lea maiddái olles joavku digaštallan, muhto dás ovddasvástida maiddái čálli loahpalaš hámi. Seamma maid historjjálaš perspektiivva geavaheami ja riekteáddejumiid válddahallama. (2. mielddus). Riektejoavku válljii, maŋŋil go lei árvvoštallan čielggadeami iešguđetlágan ovddidanvugiid, prinsihpalaččat álggahit dálá čállon riektegálduiguin (lágaiguin, riekte- ja hálddašangeavadiin) ja dáidda lasihit historjjálaš gálduid nu guhkás go orui leamen dárbu čuvgen dihte gustojeaddji rievtti, dan sadjái go oppalaččat válddahallat riektehistorjjálaš ovdáneami dálážii. Seammás biddjui juohke resursašládja dahje geavahanvuohki guovddážii, sierranas geavahanjoavkkuid sadjái. Dáid válljemiid vuođđun lea ee. doaivva ahte dákkár ovddidanvuohki livččii leamaš vuohkasamos dálá riektedilálašvuođa bienalaččat meroštallat ja čielggadit. Ovdal juohke resurssa rievtti guorahallama, guoskkaha Riektejoavku 2. kapihttalis muhtun dábálatdiliid. Dás vuos máinnašuvvojit guovddáš rievttálaš doahpagat mat čielggadeamis leat adnon. Dasto čuovvu várddus makkár riektegálduin lea leamaš mearkkašupmi joavkku gustojeaddji rievtti čielggadeapmái, mas maid geahčada muhtun erenoamáš riektegáldogažaldagaid mat gullet Finnmárkku giddodaga riektedilálašvuođaide ja riggodatvuoigatvuođaide. Dasto leat máŋggalágan oapmelaš vuoigatvuođaid riektesuodjalusatoanehaččat oppalaččat ovdanbukton. Guoskkaha maiddái rájáid maid sierranas álbmotrievttálaš njuolggadusat ja Vuođđolága § 110 a bidjet láhkaaddi lohpái seaguhit iežas dálá vuoigatvuođaide Finnmárkkus, ja makkár njuolggadusaid dás bidjá boahttevaš lágaide. Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid riggodagaid mielde čađamannan lea stuorimus oassi Riektejoavkku čielggadeamis, ja lea čielggadeami 3. kapihttalis. Sierranas riggodagaid gullevaš vuoigatvuođat ja geavahanvuogit leat máŋggaláganat sihke viidodagas ja nanosvuođas, ja árvvoštallo ahte leago juohke riggodagas dahje geavahanvuogis sáhka ávkkástallanvuoigatvuođas (geavahan- dahje buohkaidriekti), vai leago dihto riggodatávkkástallamis dušše vuođus stáhta beali gierdan geavaheamis. Riektesuodjalusa oppalaš ovddideami lasáhussan 2. kapihttalis guoskkaha maid, gokko lea heivvolaš, máŋggalágan sierranjuolggadusaid suodjaleami. Čielggadan dihte dálá riektedilálašvuođa lea muhtun osiin maid historjjálaš diliid hui viidát váldán mielde. 4. kapihttalis lea čoahkkáigeassu ja maiddái muhtun konklušuvnnat gažaldahki makkár vuoigatvuođat leat gustojeaddjin Finnmárkkus, ja gii dán oktavuođas lea vuoigaduvvon. Dán kapihttala okta váldogažaldat lea ahte vástidago stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa eaktu "matrikulerekeahtes" eatnamiidda Finnmárkkus rievttálaš vuoigatvuhtii. Vástidit dán čielggaduvvo ee. eaiggáduššanriektedilálašvuođaid ovdáneapmi Norggas máttabeal Finnmárkku ja sámi guovlluin Ruoŧas ja Suomas, ja hui dárkilit govvejuvvo mo iešguđetge joavkkut sáhttet atnit eatnamiid ja čáziid ¶
Finnmárkkus. Loahpalaččat suokkardallo leago sierra atnima bokte sáhttán šaddat almennet- dahje almennetsullasaš vuoigatvuođat báikeolbmuide muhtun fylkkaosiin, omd. gilis dahje eanet oppalaččat. 4. kapihttala suokkardallamat leat muhtun muddui dan vuođul mii lea ovdanboahtán go iešguđetge riggodatvuoigatvuođa lea čađamannan. Kapihttala sáhttáge muhtun muddui atnit riggodatčađamannama čoahkkáigeassun, ja sierranas konklušuvnnaid bokte geahččalit válddahallan riektediliid čohkket oktasaš mihtilmassan. ¶
beales. Ovdamearkka dihte suodjala dát dáža servodaga muđui geahččalit bahkkehit bággejuvvon dáruiduhttinpolitihka sámi unnitlohkui. Lávdegoddi deattuha ahte mearrádus ii nuppástuhte riektedili sámiid ja earáid eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođa hárrái. " ¶
|Dás ovdanboahtá ahte ain lea dihto eahpevissisvuohta jus galggaš norgga duopmostuoluid álbmotrievttálaš njuolggadusaid geavahit njuolga, ja maid dihto sierra riektesurggiin. Muhto dát ii heađuš stáhta geatnegasvuođ ollašuhttit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ee. sámiid ektui. Stáhta gáibádussii Finnmárkku eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuhtii, lea guovddáš mearkkašupmi ahte dalá olmmošvuoigatvuođasoahpamušain jerro stáhta iežas geatnegasvuođas ollašuhttit dahkkon geatnegasvuođaid dán guovtti álbmotrievttálaš soahpamušain. Ferte dalle jearrat sáhttágo stáhta dušše čujuhit alcces "cieggan diliid" eaiggáduššanvuoigatvuođ vuđđosin, go stáhta mahkáš geatnegahttá doahttalit sápmelaččaid vuoigatvuođa "duovdagiidda" go lea eamiálbmot ILO-soahpamuša nr. 169 art. 14 olis, dahje dárbbašlaš luondduriggodagaid ráđđenvuoigatvuohta ON-soahpamuša art. 27 olis. Dáid geatnegasvuođaid stáhtas ferte mu mielas árvvoštallat juo álggu rájes, ja ferte navdit dain leat mearkkašupmi sihke eaiggáduššanvuoigatvuođa ja muđui luondduriggodagaid ektui. Carsten Smith dadjá čielggadeamistis Guolástandepartementii 1990:s, Siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid 1966 ON-soahpamuša 27. artihkkala dulkomis: ¶
Das mii bajábealde čuožžu ii sáhte mu mielas oažžut rivttes ja ollislaš gova Finnmárkku luondduriggodagaid vuoigatvuođaid vuoigatvuođadiliin, almmá stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuozahusaid vuhtii váldimin, sihke 1966 ON-soahpamuša 27. artihkkala ja ILO-soahpamuša nr. 169 mielde. Danne lea mu mielas dehálaš váili das mo eanelohku meannudii álbmotrievttálaš gažaldagaid ja Finnmárkku luondduriggodagaid riektediliid, go ii leat eanet geahččalan joatkit ja konkretiseret vuoigatvuođaid prinsihpaid sápmelaččaide, mat bajábealde namuhuvvon álbmotriektesoahpamušain čuvvot. Dát guoská erenoamážit konkrehtalaš čuozahusaide Finnmárkku giddodagaid ja eatnamiid geavahanvuoigatvuođaid prisnsihpaide. Čujuhan muđui iežan álbmotriektegažaldaga čielggadussii 2.4. oasis B. čuo. ¶
(4) 2.2.4. oasis eanetlogu čielggadeamis lea namuhuvvon ahte "erenoamážit Finnmárkkus sáhttet leat vierut dahje cieggan geavaheapmi mat eai čuovo riikka dábálaš lágaid" . Dát cealkámuš deattuha mu oaivila mielde garrasit dan mearkkašumi maid doalahin iežan beales dás bajábealde. Muhto erenoamáš váttisvuohtan dán oktavuođas orru leamen ahte vierut mat stáhta hálddahusas leat vuolggahuvvon dábálaččat boahkkuduvvojit dihto áššebáhpáriin, ja vieruid mat álbmotlaš áddejumis lea vuolggahan, dávjá (dahje dávjjimusat) ii sáhte nannet čálalaš gálduin. Danne dárbbašuvvoge dán oktavuođas garrasat vuođđudit sámi vieruid ja riekteáddejumi guorahallama dan láhkai ahte manná njuolga álbmogii masa dát guoská. (5) Man mávssolaš lea erenoamážit guorahallat sámi vieruid ja riekteáddejumi, deattuha ILO-soahpamuš nr. 169, "dábálaš njuolggadusaid" váldooasis 8. artihkkala 1 čuo. mii sámegiel jorgaleamis (St. prp. nr. 102 1989-90 s. 45) čuodjá: ¶
artihkkalis nr. 1 ee. sáhttá veahkehit ákkastit dan gullevašvuođa mii guoskevaš álbmogis lea duovdagiidda, ja mat leat mávssolaččat ee. konvenšuvnna 14. artihkkala mielde. Dan vuođul mii bajábealde lea namuhuvvon, ferte geahččat álbmotlaš vieruid Finnmárkkus (erenoamážit sámi vieruid) stuorit oktavuođas. Dákkár vierut, erenoámažit luondduriggodagaid geavaheami dáfus, sáhttet leat álggahuvvon historjjálaččat Finnmárkku ovdáneamis, ja nu sáhttetge leat ávkin čuvget dáid dilálašvuođaid. Dasto soitet sámi vierut leat referánsavuolggasajit dahje dulkondieđut go geavaha álbmotrievttálaš prinsihpaid mat dál leat mávssolaččat Finnmárkku riektedilálašvuođaide, ee. nugo bajábealde lea guoskkahuvvon. (Jebens:a ovdanbuktima loahppa.) ¶
Álbmotrievttálaš njuolggadusain mat gusket dáža stáhta geatnegasvuođaide sámiid ektui, sáhttet leat mearkkašupmi sihke gažaldagaide maid Riektejoavkku čielggadeamis suokkardallá, ja Sámi vuoigatvuođa riektepolitihkalaš bargui. Prinsihpas sáhttá jurddašit ahte dálá riektedilálašvuohta sáhttá leat njuolga vuostá guoski álbmotrievttálaš normmaid. Dasto sáhttá go eahpida maid galgá gohčodit gustojeaddi riektedilálašvuohtan mearridit makkár čoavddus buoremusat heive álbmotrivttiin. Riektepolitihkalaš barggus ovddastit álbmotrievttálaš njuolggadusat meari maid sáhttá evttohit. Jus guoski njuolggadusat maid gáibidit stáhtas mieđis geatnegasvuođa, sáhttá dát bidjat eavttuid ođđ lágaide. Go álbmotrievttálaš njuolggadusaid nu viidát guorahalai Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttas árvalusas NÁČ 1984:18, čájeha dát fertet giddet fuomášumi 27. artihkkalii ON-soahpamuša siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái, mii dohkkehuvvui juovlamánu 16. b. 1966, ja bođii fápmui njukčamánu 23. b. 1976. Maŋŋil go dát árvalus mearriduvvui, lea ILO (International Labour Organisation) 1989:s dohkkehan reviderejuvvon soahpamuša eamiálbmogiid ja čearddalaš álgoálbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain (ILO-soahpamuš nr. 169). Dát bođii fápmui čakčamánu 5. b. 1991, maŋŋil go ee. Norga (vuosttas riikkan) lei dan dohkkehan. Čuovvovaččat áigut vuos oanehaččat geahčadit maid álbmotrievttálaš geatnegasvuohta mearkkaša (2.4.2. oassi) ja álbmotrievtti mearkkašupmi siskkáldas rievttis (2.4.3. oassi). Go geahččá mii Sámi vuoigatvuođalávdegotti nuppi árvalusa fáddá lea, lea váldočuolbma dalle makkár mearkkašupmi álbmotrievttálaš njuolggadusain sáhttá leat sámiid vuoigatvuhtii dahje vejolašvuhtii sierranas luondduriggodagaid ávkkástallat. Dan oktavuođas guorahallat ILO-soahpamuša máŋggalágan beliid (2.4.5. oassi), muhto váldolaččat deattuhuvvo 1966 ON soahpamuša 27. artihkkala (2.4.4. oassi). Dát mearrádus lea oppalaččat hábmejuvvon ja čuožžilahttá máŋga dulkongažaldaga. Álggos galggašii leat dehálaš bargun geahččalit konkretiseret dan mearkkašumi. Dás sáhttá konkretiseren dušše leat muhtun oppalaš oainnut ja dihto njuolggadusaid albmadeapmi mo mearrádusa dulkot. Sáhttá dieđusge ain konkretiseret go suokkardallá ¶
Suodjalusa mearkkašupmi 27. artihkkala mielde gieđahallo sierra álbmotriektečielggadeamis NAČ 1984:18 s. 270 čuo. Vuos jerro gáibidago mearrádus dušše ahte sii geaidda dát gusto, galget gieđahallot formálalaččat seammaláhkai go stáhta borgárat muđui, vai leago sis sierra suodjaleami gáibádus. Vuosttas molssaeaktu gártá gieldit negatiivva erohusmeannudeami, ja nubbi fas mearkkaša gohččut mieđis erohusmeannudeami, almmá lagabut čilgemin mii dát erohusmeannudeapmi galggašii leat. Dás deattuhuvvo ahte ii oppa eahpitduvvoge 27. art. vuođđudit mieđis erohusmeannudeami gáibádusa go dat vuos suodjala sierra unnitálbmogiid mat dasa gullet, dán oktavuođas sámiid, nappo suodjala eanetgo eará borgáriid. Dasto jearrá suodjalago 27. art. dušše meassamiid vuostá, vai galgá go maid stáhtas árjjalaš doarjaga vuordit. Dás lea sierra suodjaleami dárkilat mearkkašumis sáhka, ja leage eará gažaldat go mii aiddo meannuduvvui, buo. álbmotriektečielggadeami s. 270. Ii eahpiduvvo ahte go mearrádus hábmejuvvui - erenoamážit 1950- jagiin, buo. NAČ 1984:18 s. 266-267 - de ii lean áigumuššan earágo ¶
"Nu go lávdegoddige áigu Justisdepartemeanta deattuhit ahte álbmotrievttálaš njuolggadusat maidda Norga lea čadnon, ja mat gusket unnitálbmogiidda, bidjet meriid stáhta láhttemiidda sámiid ektui. Gažaldahkii galgetgo stáhtat maid leat geatnegahtton mieđis doaimmaid fuolahit, ádde departemeanta nu ahte dás leat sierranas áddejumit. Dát guoská erenoamážit 1966 siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid ONsoahpamuša 27. artihkkala dulkomii. Departemeanta lea fuomášan daid sierranas áddejumiid ja ahte gulaskuddanásahusaid eanetlohku doarju lávdegotti oainnuid. Lávdegotti konklušuvdna mearrádusaid dáfus lea nugo namuhuvvon ahte stáhta ferte adnot geatnegahtton unnitlogujoavkkuid árjjalaččat doarjut, ja dasa lassin ahte 27. artihkkala " kultuvra " doahpaga ferte áddet nu ahte dat maid siskkilda ávnnaslaš kultureavttuid. Justisdepartemeanta maid bealistis guorrasii lávdegotti 27. artihkkala prinsihpalaš dulkomii. Dulkon mearkkaša ahte stáhta váldá badjelasas geatnegasvuođa miehtásit veahkehit nu ahte sámi álbmotjoavkkus leat eavttut dikšut kultuvrras ja gielas. Man guhkás dát geatnegasvuohta manná ovttatosiin, ii oainne departemeanta dárbbašlažžan mearridit dán oktavuođas." ¶
"Lávdegoddi deattuha garrasit Sámi vuoigatvuođalávegotti ja Justitdepartemeantta Siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid ONsoahpamuša 27. artihkkala dulkoma. Lávdegoddi guorrasa áddejupmái ahte stáhtas lea geatnegasvuohta miehtásit veahkehit sámi álbmotjovkui ávnnaslaš eavttuid dikšut kultuvrras ja gielas, ja sáhttit váikkuhit kulturvuogis fysalaš ja ruđalaš vuđđosa" . ¶
Dalá professor Carsten Smith - gii lei áššedovdiidjoavkku, mii galggai álbmotrievttálaš gažaldagaid čielggadit Sámi vuoigatvuođalávdegoddái, ovdaolmmošovddidii 1990:s Guolástandepartementii čielggadeami sámi guovlluid guolástanmuddemiid álbmotrievttálaš beliid. Dát bargu mii lea deaddiluvvon "Lov og Rett 1990:s" s. 507 čuo. lea hui olu vuođđuduvvon NAČ 1984:1 čielggadeapmái, seammás go dat joatkašuvvo muhtun čuoggáin. Smith dadjá álggadettiin (s. 512) ahte čielggadeami ulbmil lea čielggadit sámiid álbmotrievttálaš dili, nugo atná norgga stáhta dan lea dohkkehan. Dát fas dagaha čađamannat mo sierranas almmolaš orgánat leat álbmotriektečielggadeami NAČ 1984:18 vuostái váldán. Su konklušuvdna lea ahte maŋŋil dáid oainnuid - mat leat válddahallon 2.4.4.3. oasis - ferte 27. artihkkala "dohkkehit nana riektegáldun sámi vuoigatvuođaide, sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja ruđalaš vuoigatvuođaid ja dása gullet maid sámi ássan- ja geavahanguovlluid luondduriggodagaid vuoigatvuođat" . Smith guoskkaha (erenoamážit s. 519) maiddái oktavuođa gaskal álbmotriektesuodjalusa ja Vuođđolága § 110 a. Go lea mannan čađ čealkámuša maid Justislávdegoddi ovdaolmmoš čelkkii vuođđolága stuorradiggemeannudeamis gos bijai oktavuođa 27. art., konkludere Smith ná: ¶
"Álbmotriekti ja vuođđoláhka, ON-soahpamuša 27. artihkkala prinsihppa ja vuođđolága § 110 a prinsihppa, fertejit dán maŋŋil daddjot gáibidit seamma... vuođđolága mearrádus nanne álbmotrievttálaš njuolggadusaid go dál lea maid ožžon vuođđolága vuoimmi norgga rievttis." ¶
2.4.4.5 Mearkkašumit 27. artihkkala dulkomii NAČ 1984:18:s ¶
Nugo leat oaidnán, gávnnaha NAČ 1984:1 čielggadeamis ahte 27. art. várra ferte noavdit gáibidit árjjalaš doarjaga stáhtain. Veaháš eahpádus lea báhkkoduvvon sániiguin "várra ferte navdit" . Mii maid eahpidit. Álbmotriekteáššedovdit báhkkodit ahte teavstta sánit ja dan sadji siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamušas, ja eaige ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid "jumeš-soahpamušas" , leat hui lossa ákkat dákkár dulkoma vuostá. Dasto cuigejuvvo ahte 27. art. ovdabargguid ja ovdahistorjá čielgasit muitalit ahte stáhta livččii geatnegahtton doarjut árjjalaččat. Dáid ákkaid eai datte deattut álbmotriekteáššedovdit olus. Nugo mii áddet, lea váldoárta dasa ahte álbmotriekteservodagas leat maŋit áiggi dovddastan unnitálbmogiid dárbbašit almmolaš doarjaga seailluhit kultuvrras, ja dat dađis lea báhkkoduvvon stáhtaid nuppástuvvi guottuin. Go unnitálbmogiid doarjjadárbbu čujuha, de váldá maid ulbmiliid mielde. Sániid dáfus mihttet ahte eaŋgals sátni "denied" várra iešalddes lea eahpečielgasat go sámegiel sátni "vealahuvvot" , ja ahte "biehttalit" orru leamen heivvolat jorgaleapmi. Go "vealahuvvot" orru čujuheamen árjjalaš negatiivva daguide - ahte váldo juoga - sáhttá dadjat dihto mearkkašumi sánis "biehttalit" lea ii oaččo vuogašvuođa, ahte dilit eai láhččojuvvo nu. Sáhttá lasihit ahte Alimusriekti 1992:s sámi militearbiehttaleaddji áššis (ášši lnr. 92/1992) atná eará dárogiel jorgaleami 27. art.:s go dat mii lea eahpevirggálaččat bájuhuvvon ovdabealde 2.4.4.1. oasis, mas ee. "denied" justa lea jorgaluvvon "biehttalit" . Čuigejuvvo maid NAČ 1984:18:s ahte 27. art. ovdabarggut ja ovdahistorjá muđui čielgasit muitala stáhta livččii geatnegahtton doarjut árjjalaččat. Dáid eai deattut datte álbmotriekteáššedovdit olus. Nugo mii áddet, lea váldoárta dasa ahte álbmotriekteservodagas leat maŋit áiggi dovddastan unnitálbmogiid dárbbašit almmolaš doarjaga seailluhit kultuvrras, juoga mii lea báhkkoduvvon stáhtaid nuppástuvvi guottuin. Unnitálbmogiid dárbbuid dáfus, lea riekta ahte moanat unnitálbmogat dál, nu go dilli lea ovdánan, dárbbašit doarjaga seailluhit kultuvrraset. Sámit fertejit leat sin gaskkas. Govva ii leat datte ovttageardán. Earret eará moanaid indiánajoavkkuide Latin-Amerihkás omd. Amazonasguovllus livččii várra leat doarvái go ráfis bessat eallit. Cuiggodettiin unnitálbmogiid doarjjadárbbuid váldá mielde ulbmildárkomiid. Ferte vuohččan fuomášuhttit ahte min mielas eai leat dás guokte iehčanas ákka, muhto okta ja seamma, guovttelágan hámis. Juksan dihte dan mii čielgasit adno mearrádusa ulbmilin, seailluhit kultuvrra, lea dasa justa namuhuvvon doarjjadárbu. ¶
NAČ 1984:18 suokkardallama "doaimmahit kultuvrras" doahpaga (s. 274 čuo.) sáhttá leat veaháš váttis áddet. Soaitá dannego olu lea sáhka čilget "kultuvrra" doahpaga, vaikko suokkardallama váldoulbmil várra lei guorahallat man guhkás 27. art. suodjala unnitálbmotkultuvrra ávnnaslaš vuđđosa. "Kultuvra" doahpaga meroštallama dáfus, sáhttá molssašuddi giellaatnin ráhkadit eahpečielggasvuođa. Álggadettiin (s. 274) jerro omd. gulletgo maid "" epmolaš " doahpagii (vuoi??alaš) kultuvrra ávnnaslaš eavttut" , ee. konklušuvnnas (s. 286) lea sáhka "čearddalaš unnitálbmot kultuvrra ávnnaslaš beliin" . Min oaivila mielde lea máŋgii lunddolaš geahččat ávnnaslaš doaimmaid kultuvrra beallin. Ovdamearkan dása sáhttá leat johkasámiid fierbmebivdin Deanus. Muhtumin sáhttá maid leat vuoigaduvvon hubmat sierra ávnnaslaš kultuvrras oppalaš kulturgova oassin. Min oktavuođas orru omd. boazodoallu leat leamen dákkár erenoamáš oassi ollislaš sámi kultuvrras. Ávnnaslaš kultuvra ii dárbbaš muđui leat ealáhusdoaibma. Sihke kultuvrra ávnnaslaš bealit ja vejolaš sierra ávnnaslaš kultuvrrat sáhttet leat kultuvrra epmolaš báhkkodallanvugiide dehálaš eavttut. Dát mii das daddjui dorjojuvvo ON olmmošriektelávdegotti cealkámušas, nu gohčoduvvon Kitok-áššis (CCPR/C3310/197-1985). Dás jerrui leigo mearrádus ruoŧ 1971 boazodoallolága mielde biehttalit boazodoalli leat čearu miellahttun vuostá 27. art. Lávdegoddi čealká (s.10): ¶
"Lávdegoddi oaivvilda leat lunddolažžan gáibidit ođđ vuođđoláganjuolggadusain ahte dain galgá leat dábálaš iešláhki, ja leat erenoamáš árttat daid leat sisdoalu dáfus rievddakeahttábut go dábálaš láhkamearrádusat. Mearrádusa mearkkašupmi lea maid dan árvvus mii čalmmustahttá prinsihpa. Ulbmil ii leat vuosttažettiin bidjat ođđa rievttálaš rájáid stáhtaeiseválddiid doaibmaluđolašvuhtii dálá ektui, muhto addit allaáiggálaš ja bissovaš báhkkodeami prinsihppii masa dađisdaga leat mealgadit guorrasan. Prinsihppa čađahuvvo almmolaš eiseválddiid lágaid ja eará mearrádusaid bokte. Vuosttažettiin lea Stuorradiggi ja Ráđđehus mat fertejit dulkot ja geavahit mearrádusa áiggis áigái. Lávdegoddi áigu datte čujuhit ahte vaikko mávssolaš váikkuhus gártá leat politihkalaččat ja morálalaččat, iige rievttálaččat, gártá mearrádus maid mearkkašit dihto rievttálaš geatnegasvuođa stáhtaeiseválddiid beales. Ovdamearkka dihte suodjala dat norgga servodaga muđui geahččalit čađahit bákkolaš dáruiduhttinpolitihka sámi unnitlogu ektui. Lávdegoddi áigu deattuhit ahte mearrádus ii nuppástuhte riektedilálašvuođa sámiid ja earáid eana- ja čáhcevuoigatvuođain (Árvalus S.nr.147 (1987-88) s. 2. mu deattuhusat). ¶
Lávdegoddeárvalusas ii guoskkahuvvon mearrádus álbmotrievtti ektui. Muhto Stuorradiggi digaštalai dás, ja áirras Inger Pedersen (Justislávdegotti jođiheaddji) celkkii: "Evttohuvvon sámeparagráfa ii leat makkárge ovttastahttinmearrádus álbmotrievtti ektui, muhto dan mearkkašupmi dávista álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide mas Norgga stáhta juo lea čadnon 27. artihkkala mielde, ja nugo dát mearrádus lea dulkojuvvon Od.prp. nr. 33 1986-87 ja Justislávdegotti árvalusas" (Šieht. Stuorad.,1988 s.3026.) ¶
vuoigatvuođalávdegotti 1984 válddahallamis (NOU 1984:18) s. 336 jerro makkár suodjalus eamiálbmogis lea gustojeaddji álbmotrievttis. Dás lea sáhka viiddis eamiálbmogiid vuoigatvuođaid teorias, mii erenoamážit lea angolamerihkálaš ja dihto latinamerihkálaš riikkain. Muhto lea eahpečielggas sáhttágo dán teoria leat ásahan čadni álbmotrievttálaš vieruiduvvan riektái. Válddahallamis lea datte konkluderejuvvon ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođaid sierra riektegálduid ainjuo galgá sáhttit atnit go dulko 1966 ON-soahpamuša 27. artihkkala sámiid ektui (s. 336). Seammás lea maid čujuhuvvon (s. 335) ahte eamiálbmotvuoigatvuođa sáhttá čuoččuhit leat dihto iehčanas vuđđosa oassin "dábalaš riektevuođđocealkagiin maid siviilla riikkat leat dohkkehan" . Mu áddejumi mielde leat nana árttat dasa ahte sámit Norggas eamiálbmogin dihto riikaosiin, erenoamážit Finnmárkkus, sáhttet dán vuođul njuolga čujuhit alcceseaset luondduriggodagaid dárbbašlaš ráđđejumiin dihto vuoigatvuođaid vástideaddji guovlluin. Dása sáhttá ee. dorvvastit 38. artihkkalis Haag riikkaidgaskasaš duopmostuolu njuolggadusain, gos c oasis lea čujuhuvvon "dábalaš riektevuođuin maid siviilla riikkat leat dohkkehan" , duopmostuolu doaimma vuđđosin. Mu mielas gárttašii leat vuostá buot ovddit dábálaš ásaiduvvon álggolaš álbmotrievttálaš vuođđocealkagiid siviliserejuvvon stáhtaid gaskkas jus omd. sámit álbmogin galggašedje biehttaluvvot birgenvuđđosa Norgga guovlluin gos leat ássan unnimus 1000 jagi. Eaige galggašii gierdat eahpegovttolaš garra, vahágahtti meassamiid sáhttit ráđđet dán guovllu dárbbašlaš luondduriggodagaid birgenláhkástis. Dán deattuheami vuoiggalašvuohta (oktan das maid Sámekodisillas sáhttá lohkat) ferte leat leamen ahte dán vuođul maiddái ovdal 1966 ON-soahpamuša fápmuiboahtima sáhttá navdit leat leamen dihto álbmotrievttálaš geatnegasvuođat Norgga stáhtas sámiide, ee. luondduriggodagaid vuoigatvuođaid dáfus. (Dáid geatnegasvuođaid sáhttet dihto boarrasat siskkáldasrievttálaš riektegaldut doarjut ee. 1726 geaskkut mearrasápmelaččaid birra). Lea eahpečielggas man viidát dákkár boares álbmotrievttálaš geatnegasvuođat leat leamaš rievttálaččat. Muhto ii leatge dárbu oaivvildit olus ovttatosiide go galggašii mearridit dan prinsihpa. Dán váikkuhus gárttašii ahte ii sáhte dušše mearridastit siskkáldasrievttálaš árvvu eana-ja čážiid vuoigatvuođaid dáfus nugo lei Norggas ovdal 1966, lobálažžan álbmotrievttálaš áddejumis sámiide juohke dáfus. Norgga duohta ja rievttálaš diliid dievaslaš álbmotrievttálaš geahččaleapmi sámiid dillái eana- ja čážiid ráđđejumi dáfus, ferte dás maŋŋil muhtun muddui maiddái árvvoštallat ¶
(1) Dán mearrádusa ferte várra atnit dehálamos mearrádussan álbmotrievttálaš mearkkašumiin mii vuoigatvuođavuođđuda vuoigatvuođaid sámi unnitlohkui Norggas. Dát gusttui ainjuo gitta dassái go ILO-soahpamuš nr.169 ii lean fápmui boahtán. 27. artihkkal lea vuosttažettiin kultursuodjalusa mearrádus, go dat maid sihkkarastá ahte dán unnitlogu miellahtuin "ii galgga sis guđet gullet dakkár unnitálbmogiidda, biehttaluvvot vuoigatvuohta searválagaid joavkkuideaset eará miellahtuiguin ovddidit iežaset kultuvrra, dovddastit oskkuset dahje geavahit gielaset" . Dás ovdanboahtá ahte 27. artihkkal dáhtošii vuoigatvuođa unnitlogu ovttaskas olbmuide. Muhto seammás ferte deattuhit báhkkodanvuogi "searválagaid joavkkuideaset eará miellahtuiguin" , maid galggašii gáddit mearkkašit vuoigatvuohta olbmojovkui (joavkovuoigatvuohta). 27. artihkkala mielde sáhtášii dulkot mearrádusa unnitlohku hehttejuvvo ovddidit kultuvrras, geavahit gielaset jna. Dákkár dulkomiin ii livččii mearrádusas olus mearkkašupmi sámiide Norggas. ¶
270). Ii várra leat dát dál nággovuloš, muhto sáhttet leat sierramielalašvuođat dán mearrádusa viidodagas. Lávdegoddi lea joatkkabarggustis ee. mearridan guokte guovddáš gažaldaga mat ovddalgihtii orru leamen eahpidahtti: a) Vihkkedallamiin gávnnahuvvui ahte 27. artihkkala čuožžovaš dulkonoasit várra gohččot stáhtaid geatnegahttit juolludit dihto ruđalaš veahki vai guoski unnitlohku duođai sáhttá dikšut gielas, kultuvrras jna. (s. 271). b) Dasto gávnnahuvvui ahte "buoremus vuođustusat hupmet dán mielde dan beales ahte " kultuvra " doaba 27. artihkkalis ipmirduvvo nu viidát ahte mearrádus maiddái sisdoallá čearddalaš unnitlogu kultuvrra ávnnaslaš beliid" (s. 286). Dát máksá lávdegotti mielde ahte kultuvrra ávnnaslaš eavttut ollislaččat lea 27. artihkkala bokte suodjaluvvon. Goappašiid gažaldagain lea lávdegotti dulkomis leamaš mearrideaddjimus ahte 27. artihkkal sáhttá oažžut duohta mearkkašumi, vai guoski unnitlohku ii dušše teorehtalaččat, muhto maiddái duođai sáhttá seailluhit kultuvrras. Dás gávnnahuvvui ahte 27. artihkkala dulkomis, ferte sakka deattuhit maid guoski unnitlohku dárbbaša duohta ja beaktilis kultuvrra seailluheapmái ja dikšumii. NAČ 1984:1 čujuha maid maŋit áiggi geažidemiide, ee. Geneva 1978 čearddakonferanssas, gos vuhtto ahte riikkaidgaskasaš áddejupmi 27. artihkkal mearkkašumis lea ahte mearrádus gohčču guoskevaš stáhtaid árjjalaččat ja heaittikeahttá doaimmaid lágidit vuoigatvuođaid beavttalmahttimis dán mearrádusa mielde. Áddejupmi maid orru leamen ahte jus stáhtat eai daga maidege leat vuoigatvuođat beavttu haga. Lávdegoddi guorrasa dasa ahte geatnegasvuohta gohčču stáhtaid čađahit govttolaččat boađusovttaláganvuođa unnitlogu kulturdoaimmaheapmái muđui servodaga ektui (s. 272). Eamiálbmogiid suodjaleami oktiigeassumis (s.336-337) deattuhuvvo nuppi beales 27. artihkkala ja nuppi beales "sierra eamiálbmotvuoigatvuođa" oktavuohta. Dan vuođul lávdegoddi gohčoda 27. artihkkala earuhuvvon dulkomin, lea čujuhuvvon eamiálbmogiid leat dan dilis ahte sin kultuvra erenoamáš garrasit lea laktásan árbevirolaš vuogi ávkkástallamii guovlluin gos dát álbmot ássá ja masa sorjá. ¶
(3) Bealistan in eahpit guorrasit mealgadit dáid guovddáš álbmotrievttálaš gažaldagaid čielggadeapmái mat leat NAČ 1984:18:s ja čielggadeami konklušuvnnaide. Vaikko muhtun gažaldagat álgovuorus orrut leamen eahpidahtti, eai mana konklušuvnnat mu mielas guhkelii go maid ferte navdit dárbbašuvvot Norgga sámiide, jus 27. artihkkala kultursuodjalus galggaš leat leamen govttolaš duohtavuohta. ¶
Dáid álbmotrievttálaš gažaldagaid gieđahallamis NAČ 1984:18:s lea almmá buohtastahttima haga vuđolamosit mii dássážii lei Norgga bealde oppanassiige, ja várra áidna mii dássážii govda ákkastallamiin meannuda álbmotreivttálaš kultursuodjalusa Norgga sámiide. Lávdegotti konklušuvnnat leat vuođđuduvvon viiddis ávdnasiidda ja orrut dárkilit vihkkedallan álbmotrievttálaš áššáiguoski dulkonákkaide. Jus hui spiehkasteaddji dulkon (dahje čavgadat sisdoaluin) gullogoađašii dál, fertešii dát mu áddejumi mielde eaktudit unnimus seamma viiddis vuođđoávdnasiid, ja unnimus seamma dárkilit meroštallot dehálamos dulkonosiin. Álbmotrievttálaš gažaldagaid válddahallama NAČ 1984:18:s lea álbmotriekteáššedovdiid joavku dahkan, okta dainna professor Carsten Smith. Muhto dán válddahallama lea Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ožžon ja meannudan, masa miellahtut leat sáhttán buktit mearkkašumiid. Vaikko válddahallama sisdoalu ja hámi ovddasvástida álbmotriekteáššedovdiid joavku (buo. NAČ 1984:18 s.154), de báhkkoda dát dieđusge lávdegotti oainnu. Nu leat guoskevaš stáhta ásahusat maid ádden válddahallama, buo. ee. Od.prp. nr. 33 (1986-87) s.17,22,25-34 ja 37, mas Justisdepartemeantta ee. áddejupmi oidno dán oktavuođas. Dasa lasihuvvo ahte guoski norgga eiseválddit, maiddái norgga ráđđehus ja Stuorradikki justislávdegoddi, 1987 sámelága ja Vuođđolága § 110 a ovdabargguin, leat guorrasan 27. dulkomiidda nugo NAČ 1984:18:s oidno. Dát ii cakka geatnegasvuođa 27. artihkkala mielde, dainna sisdoaluin maid norgga stáhtaásahusat leat báhkkodan, ain fertet áddet ollislaččat álbmotrievttálaš geatnegasvuohtan sámiide álbmogin. Go vel Vuođđolága § 110 a mearridettiin ásahuvvui siskkáldasrievttálaš geatnegasvuohta vuođđolága dásis lea áibbas eará ášši. ¶
V Joatkka 27. artihkkala dáfus, erenoamážit luondduriggodagaid ráđđejumi hárrái ¶
(1) Sámi vuoigatvuođa I oasseárvalusas lea eaktuduvvon lávdegotti joatkkabarggus galgat joatkit oppalaš prinsihpain mat leat NAČ 1984:1 vuolggahuvvon, ja erenoamážit luondduriggodagaid vuoigatvuođaid dáfus. Dán ferte dán oktavuođas navdit maid gustot álbmotrievttálaš gažaldagaide. Mu oaivila mielde ii eahpiduvvo dán leat Riektejovkui stuorra bargun, ja iige sáhte dušše biehttalit dáinna ákkain ahte joatkkabargu lea eanaš riektepolitihkalaš dásis. Mu áddejumi mielde lea čielga dárbu norgga stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid rievttálaš konkretisermii, maiddái 27. artihkkala prinsihpalaš sisdoalus ja mo dát čuohcá stáhta geatnegasvuođaide sámiide sierra álbmogin luondduriggodagaid vuoigatvuođaid dáfus. Jus ii geahččal konkretiseret maid 27. artihkkal mearkkašivččii surggiin mat gustot guovddáš vuoigatvuođaide nugo boazodollui, mearra-, johka- ja sáivaguolásteapmái, bivdui jna. gártet mu oaivila mielde Riektejoavkku ovdanbuktimat álbmotrievttálaš gažaldagain nu abstrákta ahte oažžu hui ráddjejuvvon árvvu. Dát gusto go joavku ii válddahala dáid gažaldagaid duođe dobbelii go maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea dahkan NAČ 1984:18:s. Eai váiloge historjjálaš ja sosiálantropologalaš ávdnasat sámi geavaheames, erenoamážit guhkit áiggi dihto osiin Finnmárkkus, ja luondduriggodagaid ráđđejumi duohta mearkkašumis. Mu oaivila mielde lea váttis garvit dán ávdnasis sáhttit leat mearkkašupmi go árvvoštallá álbmotrievttálaš gažaldagaid luondduriggodagaid ráđđejumi vuoigatvuođain. Berrešii maiddái sáhttit deavdit dáid ávdnasiidda, ee. go čuvge sámi riekteáddejumi dán oktavuođas. Vaikko gárttašiige nu ahte báikkálaš riekteáddejupmi boahtá ovdan, ii cakka dát ovddidit ja čielggadit dáid ávdnasiid. Carsten Smith lea válddahallamistis Guolástandepartemeantii suoidnemánu 9.b. 1990 (Lov og Rett 1990 s. 507 čuo.) diktán konkretiseret 27. artihkkala sámiid luondduriggodagaid vuoigatvuođaid prinsihpalaš sisdoalu, muhto váldoáššálaččat ráddjen dan guolástanmuddemiidda. Sullasaš konkretiseren váilu luondduriggodagaid vuoigatvuođaid hárrái bajábeal gáddelinnjá merrii, nappo buot luondduriggodagaide eatnamis, jogain ja jávrriin. Dákkár gieđahallan fertešii mu mielas maid geahčadit eaiggáduššanvuoigatvuođa dili. ¶
(2) 27. artihkkala konkretiserema vuođul áiggun vulobealde geahččalit oanehaččat čilget váldooaiviliid main mu mielas leat mearrideaddji mearkkašupmi 27. artihkkala dulkomis. Dán artihkkala "shall not be denied" , ii leat áibbas čielggas. Dát sáhttá viiddis dulkomis mearkkašit dán unnitlogu eallindili galggašit leat nu ahte beassá doaimmahit kultuvrras jna. Dalle ferte jearrat leago 27. artihkkalis dušše sáhka vuoigatvuođas doaimmahit kultuvrras jna. vai maiddái duohta vejolašvuođas dan dahkat. 1969 Wienersoahpamuš sisdoallá 31. artihkkalis traktáhtaid dulkomis čuovvovaš mearrádusa: ¶
Dán mearrádusa mielde orru leamen vuoigaduvvon 27. artihkkala dulkomis deattuhit mearrideaddjin dan maid sáhttá atnit guoski mearrádusa áššin dahje áiggan ( "object" ) ja ahte mearrádusain beaktilit sáhttá juksat ulbmila mii navdo leat vuođđun. Ferte gáddit ahte 27. artihkkala ulbmil lea suodjalit unnitloguid kulturdoaimmahusa jna. Dát juo lea vuostá dakkár dulkoma ahte kultuvrra doaimmaheapmi gártá leat niehkun, go duohta vejolašvuohta ii gávdno. Lea dasto čielggas ahte duohta vejolašvuohta boahtá unnit eanet olbmuid vejolašvuođas ráđđet luondduriggodagaid. Norgga sámiide guosto dát hui olu. Dát lea njuolga čadnon sámi dillái dego "indigenous people" dihto guovlluin riikkas, ja mo sin kultuvra lea gitta dihto árbevirolaš vuođđoealáhusain. Das čuovvu ahte sámekultuvrra divššu ja ovdáneami beaktilis suodjaleapmi Norggas guoská erenoamážit álbmogiid dárbbašlaš luondduriggodagaid ráđđejupmái. Dát dilit čájehit bures ahte jus kultursuodjalus 27. artihkkala mielde galgá leat beaktil sámiid hárrái ferte dát maid siskkildit sámekultuvrra ávnnaslaš vuđđosa (ealáhusvuđđosa). Seammás lea árbevirolaš sámi ealáhusat, nugo ovdalis čujuhan ee. NAČ 1984:18:s, guovddáš oassi olles sámekultuvrras, ja lea danne iehčanas suodjalusgáibádus 27. artihkkala vuođul (buo. NAČ 1984:18 s. 337 ja 350). Go 1966 ON-soahpamuša 27. artihkkala galgá áddet unnitloguid kultuvrra oppalaš suodjaleapmin, sáhttá jearrat fertego dán 27. artihkkala dulkon guoskat miehtá máilmmi, namalassii gustot buot unnitloguide geaidda mearrádus guoská. Dása lea dadjat ahte máilmmi unnitloguin leat hui iešguđetlágan dilit. Jus dulkon galgá vuhtiiváldit dán unnilogu duohta vejolašvuođa dikšut kultuvrras, fertejit iešguđetge unnitloguid dárbbut leat hui iešguđetláganat. Jus galggaš jurddašit juohke unnitlogu duohta vejolašvuođas dikšut kultuvrras fertešii 27. artihkkalii earuhuvvon dulkon, juohke unnitlogu dili ja riikadili vuođul. 27. artihkkala dulkon mii galggašii leat mávssolaš Sámi vuoigatvuođalávdegotti ulbmilii, fertešii danne leat vuođđuduvvon sámiid duohta dillái Norggas. 27. artihkkala fertešii geahččalit earuhuvvon dulkomii, mii vuolgá das mo ain dihto diliide leat čadnon. Dán oainnu 27. artihkkala guoski dulkoma hárrái, doarju garrasit 27. artihkkala ja ILO-soahpamuša nr. 169 gaskavuohta. ¶
(3) Maŋŋilgo ILO-soahpamuš nr. 169 lea fápmui boahtán Norgga dáfus, suodjaluvvojit sámi vuoigatvuođat min riikkas guovtti iehčanas álbmotrievttálaš vuđđosiin: Unnitloguid oppalaš kultursuodjalus 27. artihkkalis ja sierra suodjalus sámiide eamiálbmogin (indigenous people) dihto guovlluin Norggas, ILO-soahpamuša nr. 169 mielde. ILO-soahpamušas leat ee. guovddáš mearrádusat eamiálbmogiid vuoigatvuhtii eatnamiidda ( "lands" ) buo. erenoamážit 14. artihkkala. Muhto seammás siskkilda dát soahpamuš maid mearrádusaid main lea čielga kultuvrralaš áigumuš. Nu leage 13. artihkkalis deattuhuvvon makkár erenoamáš kultuvrralaš mávssolašvuohta guoski álbmogiid gullevašvuohta dihto eatnamiidda, go daddjo ahte galgá doahttalit dán mávssolašvuođa. 8. artihkkalis lea daddjon ahte galggašii doarvái váldit vuhtii guoski álbmogiid vieruid ja vieruiduvvan vuoigatvuođaid, ja ahte álbmogis galgá leat vuoigatvuohta doalahit iežaset dábiid ja ásahusaid. 23. artihkkal deattuha dihto ealáhusvugiid kultuvrralaš mearkkašumi. Dát čujuhusat čájehit ahte goappašat soahpamušat mat gusket sámiide, belohahkii gusket seamma dahje sullasaš surggiide. Goappašiin soahpamušain lea mearkkašupmi sihke sámi kultuvrra suodjaleapmái ja sámi álbmotjoavkku vuoigatvuođaide dihto luondduriggodagaide. Danne leage dárbu dulkot 27. artihkkala ja ILOsoahpamuša ovttas (buo. Carsten Smith: "Rettstenkning i samtiden" s.182, mas lea sáhka dán guokte váldolinjá syntesa álbmotrievttálaš prisihpain sámiid dáfus). Oppalaččat sáhttá dadjat ahte ILO-soahpamuš ja sámiid dilli eamiálbmogin Norggas nanne ja ákkasta 27. artihkkala viidát dulkoma dan suorggis maid dás meannudat, ja erenoamážit guovlluin gos sámiid geavaheapmi ja hálden duhtada ILO-soahpamuša 14. artihkkala gáibádusaid, buo. 13. artihkkaliin. Dát mearradusat (maid seamma soahpamuša eará mearrádusat dorjot) čalmmustahttet čielgasit erenoamáš oktavuođa gaskal guoski eamiálbmoga ja dan dahje daid eatnamiid maid álbmot lea geavahan dahje man dárbbašit birgemii. Mo dal dulkoš 14. artihkkala bienalaččat (buo. čuo. VII vulobealde), sisdollet dát mearrádusat ahte guoski eamiálbmogis leat erenoamáš gáibádusat dákkár guovllu ráđđejupmái dan vuođul ahte ain birge sierra álbmogin oktan kultuvrrain. Dán doarju ON-soahpamuš 27. artihkkala dulkon mii eaktuda seamma unnitlogu mieđis sierrameannudeami, luondduriggodagaid ráđđejumi hárrái. ¶
Dárboeaktun gávnnaha mo árvvoštallat mo sierranas diliid ja beroštumiid ferte vihkkedallat vuostálagaid. Muhto go lea sáhka Norgga stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođas mii vuolggahuvvo olmmošvuoigatvuođain, ferte geatnegasvuođa 27. artihkkala mielde vuoruhit nu guhkás go duođai lea dárbu (dárboeaktu), ja sáhttit beaktilit juksat dákkár vuoigatvuođaid bokte. Dán vuođul ii leat eahpidahtti ahte 27. artihkkal siskkilda mieđis sierrameannudeami gáibádusa sámiide nu guhkás go dárbbaša kultursuodjaleami gáibádusa ollašuhttit. Dát sáhttá stáhta beales leat suodjaleapmi meassamiid vuostá. Meassamat mat mealgadit heađuštit sámiid (dahje sámejoavkkuid) ráđđet luondduriggodagaid maid dárbbašit kultuvrraset seailluheapmái. Mieđis sierrameannudeami gáibádus sáhttá dasto bohciidit go almmolaš eiseválddit áigot muddet ealáhusdoaimma; omd. mearraguolástanmuddemiin dahje eará surggiid ráfáiduhttinmearrádusain (buo. Smith 1.c. s. 204 čuo.). Sáhttá leat nu ahte muhtun guovllus riikkas leat eiseválddit dahkan meassamiid sámiid ektui omd. lágaid dahje earaláhkai ovddalgihtii leat heađuštuvvon dárbbašlaččat ráđđet luondduriggodagaid mat guhkit áigái dárbbašuvvojit sámekultuvrra boahttevaš ceavzimii. Dalle ferte leat ulbmilii ávkin ahte dákkár meassamiid jávkada. Sáhttá leat viehka sahtedohko man muttus vahágahtti ovdáneapmi sámiid ektui guovlluin lea dál, ja dálá riektedilli nášuvnnalaš rievtti mielde nággovuloš dahje eahpečielggas. Dilli maid sáhttá leat nu ahte virggálaš riekteáddejumit leat vuostá báikkálaš sámi riekteáddejumi, dahje vuostá dan maid guovllu ássit atnet leat govttolažžan dahje oahpahuvvon vieruid mielde. Dalle ferte jearrat sáhttágo maid 27. artihkkala vuođul gáibidit dálá dilis viiddiduvvon vuoigatvuođaid sámiide luondduriggodagaid ráđđejumi hárrái. Jus stáhta galggaš ollašuhttit geatnegasvuođaidis 27. artihkkala mielde suodjalit sámekultuvrra beaktilit, orru fertemin ásahit priváhtarievttálaš sierravuoigatvuođaid sámiide, nu guhkás go sáhttá deavdin dihte kultursuodjalusa gáibádusa (buo. Smith l.c.s.203.čuo.). NAČ 1984:18:s s. 272 jerro sáhttágo leat ealáhuslaš gilvu eará álbmotjoavkkuin dáid guovlluin gos 27. artihkkal suodjala unnitlogu erenoamážit, almmá oaivila buktima haga. Vástadus navdo leat ahte sámit dákkár gilvodilis sáhttet oažžut sierravuoigatvuođaid, gos ja man muddui dárbbašuvvo beaktilis kultursuodjaleami dihte. Finnmárkkus gos stáhta oaivilis mielde eaiggáduššá su. 96 % buot eatnamiin, leat sierravuoigatvuođat sámiide dahje sámi giliide leamen erenoamáš áigeguovdilat, seammásgo dáid sáhttá ásahit almmá earáid priváhta subjektiivva vuoigatvuođaid rihkkumin. ¶
(5) Ovdal lea čujuhuvvon ahte dán árvvoštallamis lea dehálaš mearkkašupmi ahte sámekultuvra Norggas lea erenoamáš bárut dilis, ja ahte sámegiella ja -kultuvra ii leat nu leavvan ja lea rašit go livččii leamen jus norgga eiseválddit sođiid gaska livčče lean dihtomielalaččabut unnitlogugažaldagain (buo. Justislávdegotti Árvalusa O.nr.79 1986-87 s. 5). Muhto dasa lassin ferte navdit ahte sámekultuvrra otná bárut dili erenoamáš árta, lea ealáhussriggodagaid garra gilvu maid sámi gilleservodagat máŋgga sajis dovdet, ja mii guhkit áigái goarida sámi giliid. Sáhttá maid čuoččuhit ahte 27. artihkkala mielde ii leat doarvái sámekultuvrra dušše doalahit heakkas ( "heahtehilas" ). Ferte sáhttit čuoččuhit mearrádusa eaktudit ahte dán kultuvrii ii galgga dušše áibbas duohta vejolašvuohta ceavzit, muhto ferte maid árvvoštallat dihto govttolaš čáhkitvuođain. Iige sáhte ráddjet dušše lagamus boatteáigái. Dás lea sáhka sierra álbmoga kultuvrras ja álbmogis mii lea ceavzán norgga eatnamiin gitta ovdal boarrasamos dovddus historjjálaš áiggis. Danne fertege leat guhkit áiggi ulbmil go árvvoštallá mii dárbbašuvvo. Dárbbašlaš luondduriggodagaid gažaldaga sáhttá geahččat sihke báikkálaččat ja oppalaččabut. Ferte sihkkarastit ceavzinvuđđosa sámi báikegottiide mat ain leat heakkas. Muhto seammás ii dárbbašuvvo luondduvuođus juohke sajis gos sámit ásset Norggas. Dán bálddas gullá vel sierra dábálaš ovddasvástádus sámekultuvrii Norgii stáhtan, go eanaš sámit ásset Norggas ja lea historjjálaš gullevašvuohta min riikii. Dán ovddasvástádusa vuođul ferte jearrat iigo dárbbašuvvo Norggas sihkkarastit oppalaš vuođu sámekultuvrii, ja ahte luondduriggodagaid vuoigatvuođaid gažaldat maid gullá dása. ¶
VI 27. artihkkala lagat konkretiseren, makkár ealáhusat ja makkár guovlluin riikkas ¶
(1) Sámekultuvra lea bisson ja ovdánahtton Norggas dihto riikaguovlluin ja dihto árbevirolaš ealáhusaid vuođul. Dát kultuvra lea unnit eanet sirrekeahttáčadnon dáid riikaguovlluide ja dáid ealáhusaide. Dát mearkkaša ahte dáid guovlluid luondduriggodagaid ráđđejupmi dat álgovuorus sáhttá leat ávkin vástideaddji árbevirolaš ealáhusaide, maid ferte sihkkarastit jus geatnegasvuohta 27. artihkkala mielde galgá ollašuhttot. Dása gusto maid ahte historjjálaš dilit gitta min áigái fertejit hui guhkás leat bálggis maid čuovvu. Gárttašii leat nana noahkun ahte ráđđenvuogit main sámit historjjálaččat ja duođai leat ávkkástallan gitta min áigái, gártet leat seammago mii álgovuorus livččii leamaš ávkin ain seailluhit sámi ássama ja kultuvrra. Historjjálaš ja duohta dilit orrut čájeheamen ahte dárboárvvoštallan ferte leat earálágan iešguđetge osiin Norggas gos leat ássan dahje ásset sámit. Ainjuo leat Finnmárkku dilit erenoamážat eará Norgga guovlluid ektui. Muhto Finnmárkkus leat maiddái dilit sierraláganat ja leat leamaš maid viehka sierraláganat guhkit áiggi, sámi ja dáža ássama dáfus. Dát čujuha dárbbu ráddjet guovlluid maid árvvoštallá. (Sáhttá várra geavatlaš ja/dahje historjjálaš árvvoštallamiin maid jurddašit sierra guovlluid ráddjet sierralágan geavahanvuoigatvuođaid ektui.) Seammás dárbbašuvvo čielggadit makkár ealáhusat sáhttet leat mielde vuođđudeamen sámi báikegottiid ja sámekultuvrra ceavzilis vuđđosa. ¶
Boazodoalus ealáhussan lea ođđa riektegeavada mielde sierra buhtadansuodjaleapmi bággolonisteami bokte. Seammás lea boazodoalu vuoigatvuohta 1978 boazodoallolága § 3 mielde sierra vuoigatvuohta sámi sogalaččain. Muhto boazodoalus sáhttá muhtun muddui jurddašit lea dárbu vealtakeahtes suodjaleami bággolonistanmeassamiidda. Gažaldat bohciidii Álttá-áššis (Rt.1982 s. 241) mas Alimusriekti datte gávnnahii ahte fertii eaktudit «árjja ja hui vahágahtti meassamiid sámi beroštumiide.» Go vuođđolága § 110 a lea boahtán, oktan mieđis gohččumin stáhta eiseválddiid galgat "láhčit dilálašvuođaid " ee. sámekultuvrii ja servodateallimii, ii leat várra unnit jáhkehahtti duopmostuoluid ođđasit hábmet oaiviliiddiset seammaláhkai. Justisdepartemeantta ja Stuorradikki cealkámušat 27. artihkkala geatnegasvuođaid mielde mannet maid dan guvlui mii lea váttis ovttastahttit Álttáduomu bájuhuvvoncealkámušain. Boazodoalu sierradili sámekultuvraguoddin čuovvu ahte ealáhussii gáibiduvvo erenoamáš nana suodjálus 27. artihkkala vuoigatvuođavuođuin. Ii dušše Finnmárkkus, muhto maiddái eará riikaosiin mas sámi boazodoalus lea árbevierru. Stuorraservodaga áddejumi dehálaš boasttovuohta dássážii lea leamaš datte ahte lea atnán sámiid ja sámekultuvrra menddo sakka čadnon vuosttažettiin dušše boazodollui. Eará ealáhusat maid nugo eanadoallu, mearra-, johka- ja meahccebivdu leat leamaš birgenlágit sámiide, ainjuo Finnmárkkus, ja leat maid oasit sin ávnnaslaš kultuvrras ja dárbbašlaš vuođus sámi ássamii. Finnmárkku boazodoalu dálá stuorra roassu govve ahte dušše boazodoallu ii leat doarvái sámi kultuvrra seailluheaddjin. Várra fertejit moanat boazosámit lagamus jagiin eará áigáiboađu fidnet, juoga mii čájeha ahte vuoigatvuođat mat dorjot sámi árbevirolaš ealáhusaid muđui dárbbašuvvojit 27. artihkkala árvvoštallama vuođul. ¶
geavahuvvojedje. Liikká lea váttis čujuhit čielgasit man stuorra mearkkašupmi dán mearrádusas lea leamaš Finnmárkku ovddeš sámi guovlluid dáruiduhttimii. Jus muhtumin fas gártá ásahit ođđa eanadoaluid daid guovlluin Finnmárkkus gos sámekultuvra ain lea nanus (omd. Guovdageainnus, Kárášjogas, Unjággas ja Deanu gieldda osiin), sáhttá sámi birrasa seailluheami dárbu dáid giliin mearkkašit ahte 27. artihkkala mielde ferte oidit sámiid ođđaássiin. Dás ferte dalle miehtásit earuhit dihto olbmuid. ¶
(4) Bajábealde V čuo. lea eaktudan 27. artihkkala gáibidit sámiide dahje sámi giliide mieđis sierrameannudeami, mas dát dárbbašuvvo, mearrádusa ulbmila mielde. Dás ii várra erenoamážit čujut 27. artihkkala vuohččan suodjalit rievttálaš formálalaš áddejumi mielde "meassamiid" . Orru baicce leamen guovddážis guoskágo sierrameannudeapmi ulbmilin seailluhit sámi giliid duohta ráđđejumi dahje duohta nana geavaheami, main lea leamaš stuorra mearkkašupmi ássama vuđđosin. Muhtun muddui sáhttá dárbbašuvvot 27. artihkkala ulbmila mielde doalahit dahje lohkat dáid giliid riggodagaid duohta oktoráđđejupmin, nugo erenoamážit meahccebivddu ja jávrebivddu lagaš guovlluin. Dát gusto leš dal sámi giliid geavaheapmi ovdal leamaš čadnon sierravuoigatvuhtii siskkáldas norgga rievtti ektui vai ii. Dán mearkkašumis lea oktavuohta go norgga lágat leat guhkás dahkan vuoigatvuođaid main lea stuorra mearkkašupmi sámi ássamii ja kultuvrii "buohkaidvuoigatvuohtan" . Dát gusto eanaš Finnmárkku jogaid ja jávrriid bivdimii ja meahccebivdui (buo.Smith l. c. s.168). Ealáhusaide nugo meahccebivdui ja guolásteapmái sáhttá maid sierrameannudeami doarjaga viežžat ILO-soahpamušas 23. artihkkalis, mii ee. cealká ahte dáid ealáhusaid galgá atnit dehálaš oassin doalahit guoski álbmoga kultuvrra, ekonomalaš ceavzima ja ovdáneami. Iskkadeamit leat čájehan ahte gitta maŋimušsoađi áigái lei dilli máŋgga báikegottiin Finnmárkkus nu ahte dušše báikeolbmot bivde eanaš jogaid ja jávrriid giliid lagašguovlluin ja bivde fuđožiid. Dát lei ainjuo mihtilmas sámi giliservviin, omd. Badje-Deanus, Juovlavuonas ja Unjárggas, ja Guovdageainnus ja Kárášjogas. Ássit oidne dáid buriid leat "iežaset" ovddeš árbevieru vuođul ja dihto geográfalaš guovllu siskkobealde. Jávreguliid bivde dalle muttolaččat ja seamma maid rievssahiid ja eará fuđožiid. Dáid báikegottiin áddejedje láhkamearrádusaid ahte buot ¶
norgga borgáriin lea vuoigatvuohta bivdit, dahje buohkain geat ásset Finnmárkkus, belohahkii dušše bábirmearrádussan. Hui moadde johtti bivdi vuostáiváldojedje davvinorgga (sámi) guossevieru mielde, almmá jurddašeamen vuoigatvuođain nu guhká go lei dušše geavahuvvui vuorjjit. Maŋŋil soađi ja erenoamážit 1970-jagiid rájes leat dát ollásit nuppástuvvon geainnuid ráhkadeami ja buoret johtolatoktavuođaid geažil. Dál fertejit báikeolbmot dušše geahččat go johtti lustooaggut gurrejit "sin" guollejávrriid, ja geat eai bivdde dušše dárbbu dihte. Rievssahat nohket johtti lustobivdiid geažil, geat gal leat olus ja systemáhtalaččat johtet juohke sajis. Jávrebivdu, meahccebivdu ja murjen lea dákkár báikegottiin dárbbašuvvon oalgeealáhussan vuotnabivddu ja eanadoalu bálddas. Dás lea sáhka sámi lotnolasealáhusaid dakkár vuogádagas mii lea máinnašuvvon erenoamážit sierra NAČ:s sámi lotnolasealáhusaid birra (NOU 1988:42, s.14 ja 93). Sáhttá navdit ahte dát sámi báikegoddeássan ii sáhte bissut jus ii seaillut lotnolasealáhusmálle nu go lea leamaš gitta maŋimušjagiide. Dát mearkkaša ahte jus galggaš doalahit dáid báikegottiid ássama, ferte muhtun muddui ođđasit ásahit ovddeš duohta dili. Dát eaktuda ee. jávrebivddu ja fuđožbivddu vuoigatvuođa dáid lagašguovlluin doalahuvvot sámi báikeolbmuide go miehtásit earuha 27. artihkkala mielde. Ferte navdit eanaš háviid leat ávkkálaččamus go earuha guovlluin gos sámit ásset ja leat eanetlogus, dan ektui go earuha olbmuid mielde (buo.Smith l. c. s. 212-213). Dán konklušuvnna sáhttá doarjut go geahčasta ruovttoluotta bivddu ja jávrebivddu lágaid ovdánemiin Finnmárkkus. 1899 bivdolága meannudeamis ledje ovdabargguin vuos bidjan stáhta eanaeaiggádin. Odeldikki láhkameannudeames čujuhii Finnmárkku stuorradiggeáirras (sundi Johnsen) ahte Finnmárkku álbmogis ovddežis lea leamaš stuorra vuoigatvuođat dasa maid sáhttá gohčodit "stáhta eatnamiid" Finnmárkkus, ja ahte bivdovuoigatvuođa ii sáhte dušše muddestit stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa mielde. Go Odeldikki ja Láhkadikki meannudeamen válljii 1899 bivdolága § 5 mielde addit bivdovuoigatvuođa Finnmárkkus "stáhta eatnamiin" buot dáža borgáriidda, orru dán ortnegii garrasamos cuohkki leat sihkkarastit Finnmárkku iežas ássiide bivdovejolašvuođa (buo. Odeldikki šiehtadallamiid 1898/99 s. 876). Go Finnmárkku bivdomearrádusaid vejolaš ođasmahttin, vai buorebut heive báikeolbmuide, maŋŋil lea leamaš láhkaaddi eiseválddiin, lea čujuhuvvon ahte fuđožvallji ii leat vel goariduvvon. Dál lea dilli áibbas eará, go dákkár vuođustus ii leat šat dálá ¶
njuolggadusaide doallevaš (buo.1937 bivdoláhkalávdegotti miessemánu 23.b. 1939 árvalus). Finnmárkkus lea johkabivdu álo leamaš hui mávssolaš ássamii. Ovddeš áiggi vieruid mielde lea ovdánahtton erenoamáš riektenjuolggadusat dán bivdui ja geain dat vuoigatvuohta lea. Nu leage bivdu eanuin, Áltá, Deatnu ja Njávdán ain muddejuvvon sierra njuolggadusain, main leat vearuiduvvon vuoigatvuođa álgovuolggalaš vuođus. Sihke Deanus ja Njávdámis lea eahpitkeahttá vieruiduvvan vuoigatvuohta sámi birrasis lea ovddiduvvon, várra seamma maid Álttájogas. Go ovddit jávrebivdoláhka 1905:s bođii, várašuvvui § 7:s doalahit vejolaš bissovaš sierra bivdovuoigatvuođaid eará jogain Finnmárkkus go namuhuvvon golmma eanus. Ferte navdit ahte dalle sáhttet lean sierra gillevuoigatvuođat bivdui báikkálaš vieruid mielde maiddái ainjuo muhtun eará jogain Finnmárkkus. Go maŋit ovdáneamis ii leat beroštan dáid vuoigatvuođain, ferte navdit leat boasttoáddejumit, go lea badjelgeahččan ovddit báikkálaš diliid (buo. Ingvald Falch: "Bygdelagsrettigheter til laksefisket i vassdragene i Finnmark" , Oslo 1988, s. 96). Das mii bajábealde lea ovdanboahtán ii leat várra garra árta doalahit dálá bivdoláhkanjuolggadusaid Finnmárkkus rievddakeahttá. Dát njuolggadusat leat historjjálaččat ja logihkalaččat vuođđuduvvon stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa oainnus, ja eaige sierravuoigatvuođain dahje vuoigatvuođain johtti bivdiid doaimmaheami vuođul, eaige eará riikaosiin go Finnmárkkus. Dát mearkkaša mu mielas ahte ii sáhte leat garra vuostemiella fertet dohkkehit dihto sámegiliid ássiide bivddu ja guollebivddu oktovuoigatvuođa gáibádusa sin lagašguovlluin. Dát vuođus ferte leamen stáhta geatnegasvuohta ILO-soahpamuša nr. 169 27. atihkkala mielde ja 23. artihkkala doarjagiin. Muhto mii de dáhpáhuvvá sáhttá duođas dušše leat ahte dáid giliid ássit ožžot ruovttoluotta daid mat dološ áiggis duođas ja historjjálaččat leat leamaš sin vuoigatvuođat. ¶
(2) 14. artihkkal "eanavuoigatvuođaid birra" lea áddejuvvon soahpamuša váldomearrádussan. Dán oktavuođas berre namuhit 15. artihkkala vuoigatvuohta dihto luondduriggodagaide nugo minerálaide jna. 14 art. 1 čuo. lea čuovvovaš cealkka: ¶
Cealkaga mielde lei mearrádus eaiggáduššanvuoigatvuođ birra (right of ownwrship). Mearrádusa dulkon ii lean datte čábočielggas. ILO sierra ekspeartalávdegoddi celkkii muhtun liibbain ahte "čavga, bistevaš ja váfisteaddji háldu" ii ovddas dán soahpamušas eaiggáduššandilálašvuođa gáibádusa rihkkuma (buo. Provissional report nr. 25 from International labour conference, 76 session, Geneva 1989, s. 23). Dát orru datte ainjuo leat belohahkii vuolgimin ahte soahpamuš nr. 107 atnui leat "promotional convention" máŋgga oktavuođain, mii mearkkaša ahte galggai maŋŋil duohtandahkkot. Ráhkkaneaddji šiehtadallamiin soahpamuša nr. 169 hábmemis geahččaluvvui gávdnat hábmema 14. artihkkalii mas sáhtii leat stuorát máškitvuohta go ovddidis das makkár vuoigatvuođaid sáhtii atnit ollašuhttit soahpamuša. Šiehtadallamiin evttohedje dáža bealde šiehtadusain dássidit geavaheami 14. artihkkala eaiggáduššanvuoigatvuođain. Muhtun eará riikka ovddasteddjit vuosttaldedje datte dán evttohusa, go máŋggas fihttejedje evttohusa láivudit soahpamuša. Dáža evttohus gessui dasto ruovttoluotta. 14. artihkkala boađus lea ná čilgejuvvon norgga stáhtalaš áirrasgotti raporttas ILO-šiehtadusain, váldon St.prp. nr.102:i (1989-90) s. 26: ¶
Justisdepartemeanta dadjá njukčamánu 6. b. 1990 India ráđđehusa ovddastusa oktavuođa cealkámušas 14. artihkkala loahpalaš tekstii (seamma prp. s. 5): ¶
Dás sáhttá konkluderet Justisdepartemeantta 14. artihkkala dulkomis ahte mearrádus ráddjejuvvo dasa ahte addá suodjaluvvon vuoigatvuođa eamiálbmogiid árbevirolaš riggodatávkkástallamii ja eallinvuohkái. Eamiálbmogiid árbevirolaš geavaheapmi dat galgá suodjaluvvot, ja gokko dán geavaheamis sáhttá juksat doarvái suodjalusa sierradoaibmabijuid haga, ii geatnegahte soahpamuš atnigoahtit sierravuoigatvuođaid. Justisdepartemeanta dovddaha liikká (s. 7) vejolašvuođ ahte sámi ássanguovlluin muhtun riggodataávkkástallanvuogit adnojit leat láivvit suodjaluvvon soahpamuša gáibádusa ektui, muhto atná dáid soahpameahttunvuođaid juohke dilálašvuođas leat "ráddjejuvvon" . Departemeantta 14. artihkkala dulkomis čuovvu almmatge ahte sámi árbevirolaš riggodatávkkástallan galgá leat suodjaluvvon "nana suodjaluvvon geavahanvuoigatvuođain" . Dán dulkoma lea miellagiddevaš buohtastahttit 1966 ONsoahpamuša 27. artihkkala sisdoaluin, nugo dát mearrádus leat dulkojuvvon bajábealde. 27. artihkkal lea vuolggasajistis kultursuodjalus, mii almmatge govttolaš duohta beaktodárbbu juksama ulbmila ektui, bajábealde lea navdon fertet mearkkašit doarvái suodjalusa maiddái sámekultuvrra ávnnaslaš oasis ja dan ávnnaslaš eavttuin, erenoamážit dárbbašlaš luondduriggodagaid suodjaluvvon vuoigavuođain. ILOsoahpamušaid 14. artihkkal vuolgá njuolga eatnamiid ( "lands" ) ráđđensuodjalusas. Liikká lea čielggas ahte dát guokte soahpamuša guhkás bohtosiineasetguin galget gokčat seamma bohtosa, maiddái Justisdepartemeantta 14. artihkkala dulkomis. Jus departemeantta dulkomii bidjá ahte 14. artihkkal suodjala buot luondduriggodagaid dárbbašlaš ráđđejumi vai sámiid árbevirolaš riggodatávkkástallamis ja eallinvuogis ain galgá leat oadjebasvuohta ceavzimii, gártá vejolaš gáržžit 27. artihkkala dulkon gažaldat go mii bajábealde leat ovddiduvvon, dál várra bidjat gáržžit mearkkašumi. Nugo bájuhuvvon bajábealde lea Justisdepartemeanta čujuhan ahte 14. artihkkala sisdoalu sáhttá čielggadan easka dulkomis maid ILO gozihanorgánat bidjet vuođđun boahtteáiggis. Liikká orru lunddolaš juo dál nu guhkás go vejolaš, geahččalit meroštallat dán mearrádusa Norgga sámiid dili hárrái. ¶
(3) Dalle go Norga lea dohkkehan ILO-soahpamuša nr. 169, ja dat leat boahtán fápmui, ii leat eahpidahtti ahte Norga riikan lea geatnegahtton soahpamuša bealatkeahtes sisdoalus, jus geatnegasvuođain dán vuođul galget čájehit ollit guhkelii go stáhta eiseválddit leat eaktudan go ratifikašuvdna mearriduvvui. Ii sáhte danne dušše ráddjet soahpamuša mearrádusa meroštallamii čujuheamen dasa maid Justisdepartemeanta ja Gielddadepartemeanta bidje vuođđun St.prp. nr. 102 1989-90. Bealatkeahtes meroštallama ferte čájehit várrogasvuođ 14. artihkkala teavstta bustávalaš áddejupmái, ee. gos hállo "ownership" birra. Sánis eaiggáduššanvuoigatvuohta sáhttá leat veahá earalágan mearkkašupmi iešguđet riikka riekteárbevieruin. Earret eará vuhtto 11. artihkkala dulkomis ovddit ILO-soahpamušas nr. 107 várrogasvuođa dárbu. Liikká orru doarvái čielgasit ovdanboahtimin teavsttas ahte gokko guoski eamiálbmot lea háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiiddáseaset, maid riikkalaš riekti lea dohkkehan, galgá dát eaiggáduššanvuoigatvuohta leat váfistuvvon 14. artihkkala dohkkeheami bokte. Navdo datte leat veahá stuorát árta deattuhit dasa maid sáhttá konkluderet 14. artihkkala hábmemis ja oktavuođas. 14.artihkkalis nr.1 lea čielgasit sáhka guokte sierranas molssaeavttus main lea iešguđetlágan fápmu. 14. artihkkalis nr.1, vuosttas čuoggás, lea sáhka eatnamiin maid guoski álbmot "traditionally occupy" . Dárogiel jorgalusas lea bájuhan "eatnamiidda main sii árbevieru mielde ásset." " Jens Edvin Andreasenis leat artihkkalis " Menneskerettigheter og urbefolkning" Lov og Rett:s nr. 2/1992 (s. 87) čujuhan ahte dát ¶
Lean ovttamielas ahte dát orru leat lunddolaš áddejupmi § 14 nr.1 teavsttas, vuosttas cealkka, mii maiddái orru nannejuvvomin go buohtastahttá artihkkala boahtte cealkagiin. Mu oaivila mielde lea dasto ráđđendilálašvuođa "occupy" sánis duohta dilálašvuohta, mii soahpamuša dán čuoggá fámus lea čuohcan rievttálaččat dihto láhkai . Dán čuoggá 14. artihkkal nr.1:s ferte buohtastahttit boahtte cealkagiin mii gusto "lands not exclusively occupied by them" , muhto main eamiálbmogis lea leamaš árbevirolaš geavahanlohpi sin birgejupmái ja árbevirolaš doaimmaide. Dán čuoggá mielde galgá "in appropriate cases" álggahit doaimmaid sihkkarastin dihte álbmogiid vuoigatvuođa geavahit dáid guovlluid. Dán guokte molsseavttus oaidná oasi flesibilitehtas masa ražai 14. artihkkala mearrideames. Vuosttas molssaeavttu mielde biddjojit čavgadat evttut duohta dilálašvuhtii go nuppi molssaeavttus, ja daid rievttálaš čuozahusat orrutge sakka viidábut go vuosttas molssaeavttus. Nuppi molssaeaktu váikkuha soahpamušši ahte eamiálbmogii galgá váfistit geavahanvuoigatvuohta (ovttas earáiguin), ja jus dárbu galgá heivvolaš doaimmaid álggahit dán vuoigatvuođa sihkkarastimii. Vuosttas molssaeavttus orru váttis leat iehčanas oaivil, jus riekteváikkuhus ii dan heađuš. Teavstta mielde lea vuosttas molssaeavttu riekteváikkuhus ahte eamiálbmoga "rights of ownership and possession" - "shall be recognised" . Oaivil lasihit "ownership" oktan "possession" sáhttá šiehtadanlágasteami mielde leat leamaš árvvoštallat vuoigatvuođagažaldaga iešguđet čovdosiid sierranas riikkain (buo. Andreassen s. 87). Dát sáhttá mearkkašit lassi máškitvuođa earret dasa mii ovdanboahtá 14. artihkkalis nr.1 ¶
nubbi čuoggás. Dan vuođul ii leat várra doarvái árta deattuhit ahte "ownership" ja "possession" leat čadnon konjunkšuvnnain "and" . Dát almmatge orru veaháš eahpečielggas, jus dát vuosttas čuoggá guokte báhkkodeami áddejuvvojit molssaeaktun, sáhttá rievttálaš vuođđu šaddat juogo eaiggáduššanvuoigatvuohta dahje háldu. Liikká báhcet vuosttas čuoggás "ownership and possession" báhkkodeamit. Go buohtastahttá nuppi čuoggáin dagaha dat ahte dáid báhkkodemiid fertet navdot mearkkašit čielgasit eanetgo dušše geavahanvuoigatvuođa. "Possession" (háldu) mearkkaša dábálaš juridihkalaš giela mielde olles ráđđejumi. Dát vástida vuolggasajis duohtavuođas "occupy" . Dán oaivil lea lunddolaččat ahte čuožžovaš duohta ráđđejupmi galgá dohkkehuvvot unnimus rievttálaš suodjaluvvon hálddu hámis. (Molssaeaktu galggašii leat eaiggáduššanvuoigatvuohta, jus bidjá teavstta vuođđun.) Dát suodjala geavahanvuoigatvuođa mii lea eaktuduvvon Justisdepartemeantta dulkomis, muhto seammás maid veahá eanebuš. Logihkalaččat rievttálaš háldu (háldu mii lea rievttálaččat suodjaluvvon) galggašii siskkildit buot eaŋkalosiid mat gullet duohta oktoráđđendilálašvuhtii mii álbmogis lea ovdalis, namalassii siskkildit buot geavahanvugiid maid dát siskkilda. Doaba galgá várra maiddái siskkildit ođđ geavahanvugiid mat gullet olles háldui. Dán oktavuođas orru guovddáš leamen eaktudago "possession" oktovuoigatvuođa geavaheapmái vai ii. Dát oaivil dadjá sáni leat dássálaga sániin "ownership" . Vástádus sáhttá navdot leat ahte álgovuorus juo lea guoski eamiálbmogis sakka dahje dievas oktoráđđejeaddji geavaheapmi guovllus (buo. "occupy" báhkkodeami). Mearrádusas illá lea oaivil jus ii leat justa dát oktoráđđejupmi masa galgá addot rievttálaš suodjalusas fámumut molssaeavttus. Dát dulkon dávista dábálaš sisdoalu hálddu ( "possession" ) doahpagis. 14. artihkkala nr.1 fámolamos molssaeavttu mielde orru de olu mii diktá guoski eamiálbmoga gáibidit dohkkehit unnimus háldovuoigatvuođa eatnamiidasaset. Gažaldat lea ¶
mii de mahkáš earuha das dievas eaiggáduššanvuoigatvuođas. Dás ii daja soahpamuš eanet. Háldovuoigatvuohta ii ferte datte várra siskkildit dušše buotlágan geavaheami, muhto maiddái vuoigatvuođa háldet rievttálaččat geavahanvuoigatvuođaid láigoheami, omd. guolásteami, bivddu jna., ja doallat earáid eret guovllu geavaheamis. Árbevirolaš álbmotrievttálaš áddejumi mielde báhkkoda "lands" 14. artihkkalis eanagierraga ja mii šaddá dan alde, earret čázádagaid nugo jogaid ja jávrriid. Datte eai gula dasa riggodagat mat gávdnojit eatnamis dahje dan vuolde olgolis omd. olju ja minerálat. Dát ovdanboahtá maiddái 15.artihkkala buohtastahttimis, buo. vulobealde. ¶
(5) Bajábeale áššiid vuođul navddán leat nana árttaid SisFinnmárku dilálašvuođaid gokčojuvvojit soahpamuša 14. artihkkala nr.1, vuosttas čuoggá mielde. Dát mearkkaša ahte dán guovllu ássit sáhttet gáibidit iežaset árbevirolaš ja duohta oktoráđđejupmi eallinguovllusteaset, maiddái rievttálaččat adnojuvvo eaiggáduššanvuoigatvuohtan dahje ahte dát maiddái rievttálaččat olles háldovuoigatvuohta suodjaluvvo bajábeal albmadan rámma siskkobealde. Gárttašii leat sáhka oktasaš guovllu vuoigatvuođas (buo. soahpamuša 13. artihkkala "oktasaš beliid birra" ássiid dilálašvuođas sin eallinguvlui ja Carsten Smith l. c. s. 229). ¶
14. artihkkala nr. 2 lea eiseválddiin geatnegasvuohta fuolahit identifiseret (ja danne ráddjet) guovlluid mat siskkilduvvot garrasat molssaeavttus 14. artihkkalis nr.1. Dán mearrádusas sáhttá leat stuorra geavatlaš mearkkašupmi, go sáhttá sihkkarastit eamiálbmogiid erenoamáš vuoigatvuohta sin eallinguvlui go dát guovlu iige earuhuvvo eará guovlluiguin coahkásit dárkomis (buo. Smith l.c. s. 230 dihto guovllu ráddjendárbbus). Soahpamuša 15. artihkkal orru vuosttas geahčastagas vuoigavuođavuođđudeamen nana vuoigatvuohta eamiálbmogiidda buot luondduriggodagaide sin eatnamiin. Muhto várra čuovvu 15. artihkkala nr.1 vuosttas ja nuppi cealkagis dán oktavuođas ja 15. artihkkalis nr. 2 ahte dát ii siskkil eaiggáduššanvuoigatvuođa minerálaide ja eará riggodagaide eanagierraga vuolde. Dáid mearrádusaid mielde leat ássit dušše váfistuvvon vuoigatvuođa searvat dáid riggodagaid geavaheapmái, stivremii ja seailluheapmái, ja lea gáibádus ráđđenortnegii ja jus vejolaš fitnega ja govttolaš buhtadasa searvamii dákkár riggodagaid roggama vahágiid ovddas. ¶
artihkkala nr.1, nuppi ja goalmmát čuoggás. Boazodoalus lea maiddái iežas mearrideaddji mearkkašumi vuođul sámi kultuvrii nana suodjalus ON soahpamuša 27. artihkkalis. Lea nappo čielgas ovttasdoaibma gaskal dán guokte soahpamuša, mat gokčet seamma ealáhusa ja lea seamma guovlluin. Goappá dán suorggi guovtti soahpamušas ferte ollit guhkimussii, ii oru stuorrát mearkkašit geavatlaččat. ¶
(2) Sis-Finnmárku hárrái lea mu oaivila mielde juo nana árttat ahte eaiggáduššanvuoigatvuohta dán guovllu eatnamiidda, historjjálaš ja adno dilálašvuođaid mielde siskkáldatrievttálaš áddejumis, gullet dán guovllu ássiide. Dát boađus dorjojuvvo sakka álbmotrievttálaččat, go bajábealde áššiin lea navdon ahte dán guovllu ássit ILO-soahpamuša nr. 169 14. artihkkala nr.1 fámus sáhttet gáibidit ainjuo rievttálaš suodjaluvvon hálddu eallinguovllusteaset. Seammás lea Sis-Finnmárku sierradilis Norggas sámekultuvrra guovddášguovlun. Dán dorjot lassin Norgga erenoamáš geatnegasvuođat sámi kultuvrra oppalaččat, go Norgga rájáid siskkobealde leat eanemus sámit máilmmis. Sámi kultuvrra boahtteáigi oppalaččat sorjá sakka Norgga ovdáneamis. Danne lea eahpitkeahttá stuorra árvu seailluhit sámi kultuvrra jus justa dát guovllu vuođđuduvvo guovllu ássiid eaiggáduššanguovlun. Earret eará nanne dát sakka sámi iešdovddu ja kulturdovddu. Sáhttá čuoččuhit ahte dát ákkat vánit iešalddes leat doarvái ahte dárboeaktu 27. artihkkala mielde sáhttá váikkuhit ná viidát. Oanehat áigeoainnus sáhttá nie konklušuvdna šaddat ahte dušše 27. artihkkal ii leat doarvái doarjut ná viiddis gáibádusa go sámi eaiggáduššanvuoigatvuođa gáibádusa. Muhto justa dán sámekultuvrra guovddášguovllu dáfus Norggas, sáhttá dárbbašuvvot bidjat hui guhkesáiggi dárkoma, jus galggaš lihkostuvvat seailluhit guovllu sámi guovddášguovlun, guhkit boahtteáiggis. Dalle várra fertešii geahččalit Sis-Finnmárkku ássiid (eanemus sámiid) buohkaid diktit buot guovllu riggodagaid ieža háldet dušše eaiggátvuoigatvuođain, sámiid beroštumiin ja kultuvrrain, dušše ráddjejuvvon almmolašrievttálaš cakkiin maid norgga stáhta lea bidjan stáhta dárbbuid mielde. Dát orru leamen eaktun dán guovllus luđolaš sámi ávnnaslaš kultuvrii. Oainnašii dan láhkai ahte eanaš geavahanvuoigatvuođat ođđaáigásaš norgga rievtti mielde leat meroštallon romárrievttálaš servituhttadoahpaga mielde, ja danne soitet árvvu haga guhkit áiggi ovdáneamis. Dajašii ahte ulbmildárkomat, erenoamážit historjjálaččat, guhkesáiggis, leat nu ahte ON-soahpamuša 27. artihkkal ja ILO-soahpamuša 14. artihkkal go adno SisFinnmárkkus addá guovllu ássiide eaiggáduššanvuoigatvuođa, ja čielgasit eanemusat leat sámit (buo. Smith l. c. s. 229 stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa birra Finnmárkku dihto guovlluin). Sis-Finnmárkku eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga árvvoštallamis, ferte ainjuo ollislaččat árvvoštallat dán guovtti dehálaš soahpamuša vuođul mat bealuštit sámi vuoigatvuođaid álbmotrievttálaš vuođul ja guovllu erenoamaš siskkáldasrievttálaš árvodásis mielde. Siskkáldatrievttálaččat orru mu oaivila mielde leat olu mii ákkastallá ahte "cieggan dilálašvuohta" maid stáhta čujuha alcces vuđđosin eaiggáduššanvuoigatvuhtii, ii leat goassige dán guovllus birgehallan ollásit báikkálaš dilálašvuođ duohtavuohtan. Kulturgaska gaskal dáža ja sámi áddejumi lea álo vuhtton ja sámi riektedovdu lea vánit leamaš sihkkojuvvon ámmátolbmuid oainnus. Dát lea olu eanet go dán guovllu áibbas čalbmáičuohcci geavaheapmi gitta dássážii leamaš sámi riekteáddejumi njuolga duođaštus (buo. Smith l. c. s. 229 "a legal chasm" birra). Dáid dilálašvuođain orru erenoamážit olu ákkastallamin ahte álbmotrievttálaš konklušuvnnat maiddái iežaset vuoruheami fámuin fertejit dohkkehuvvot. ¶
(3) Riddosámiid ja johkasámiid guovlluin Finnmárkkus galget maiddái goappašiid soahpamušain leat mearkkašupmi. Sin meahcceriggodagaid geavaheapmi lagašguovlluin galgá nugo bajábealde čuoččuhuvvon gokčot 27. artihkkala kultursuodjalusas, mii veadjá lea mearrádus mii addá sidjiide ¶
fámolamos suodjalusa oktovuoigatvuođa goalmmátolbmo geavaheapmái ráddjejuvvon guovlluid siskkobealde. Muhto sin geavaheapmi suodjaluvvo maiddái ILO-soahpamuša nr. 169 14. artihkkala nr.1, nuppi čuoggás ja maiddái ILO-soahpamuša 8. artihkkala nr.1:s, jus geavaheapmi lea čadnon vieruide dahje vieruiduvvan vuoigatvuođaide. 23. artihkkal lea namahuvvon bajábealde. Dát mearrádusat dorjot lotnolasat guhtet guimmiineaset. ¶
(2) Teorehtalaččat sáhttá jurddašit ahte norgga duopmostuoluide dodjá riektegažaldagaid mat vuolget máinnašuvvon gaskkas gaskal stáhta bealuštuvvon siskkáldas rievtti ja álbmotrievtti. Datte lea ávkkálat čađahit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid lágaid bokte. ILO-soahpamuša nr. 169 dáfus lea maiddái 34. artihkkalis eaktuduvvon ahte stáhta geatnegasvuođat eai čađahuvvo automáhtalaččat, muhto "in a flexibel manner" . Dát ferte mearkkašit ahte stáhta siskkáldas orgánat galget ovddastit čađaheami lágaid ja jus dárbu, hálddahuslaš mearrádusaid bokte. Bajábealde lea ILO-soahpamuša 14. artihkkal nr. 2 guoskkahuvvon, mii eaktuda stáhta galgat váldit identifiseret eatnamiid mat leat dan dilis mii lea suokkardallon 14. artihkkala nr.1:s, (nannoseamos molssaeavttus). Dát mearkkaša dáid guovlluid fertet ráddjet siskkáldasrievttálaš mearrádusain. Prinsihpas vástideaddji ráddjen galgá dáža rievttis ovddalgihtii sámi boazodoalu hárrái, boazoorohagain mat leat ráddjejuvvon láhkamearrádusaid vuođul. Muhto báhcá ráddjet vejolaš eaiggáduššanguovllu dahje háldoguovllu SisFinnmárkkus, ja maiddái ráddjet mearrasámiide ja johkasámiide dihto guovlluid sierra vuoigatvuođaide. Sámi oktasaš geavaheami ja vejolaš opmodaga sierra ráddjejuvvon guovlluid siskkáldas ortnetmálle galggašii dáža rievttis leat dáža almennetdoaba (buo. dán čuoggás Carsten Smith l. c. s. 229). Erenoamážit Sis-Finnmárkui navddán gilialmennetmálle galggašii leat lagamuččas. ¶
(1) Riektejoavkku miellahtuid Falkanger, Austenå ja Dragsten álbmotrievtti sierracealkámuša vuođul áiggun mihttet: Dát sierracealkámuš albmana várašupmin miellahtuid Falch, Owe ja Sandvik 1966 ON-soahpamuš 27. artihkkala dulkoma cealkámušas. Muhto eavttuidis geažil ovddasta dát sierracealkámuš duohtavuođas ain stuorát hástalusa álbmotriektečielggadeami ektui, mii lea váldon Sámi vuoigatvuođalávdegotti oassečielggadeamis NAČ 1984:18. Dás lea oktavuohta sihke oaivilis mii ođđa sierracealkámuša lea váldon 27. artihkkala mearkkašumi dulkonvuđđosin ja dán mearrádusa dulkomis, ja Riektejoavkku mandáhta oaivilis. ¶
(2) Sierracealkámušas čuoččuhuvvo ahte «eanetlogu» konklušuvnnat 27. artihkkala mearkkašumis leat láivvit. Sáhtán belohahkii leat ovttamielas nu guhkás, ja erenoamážit go eanetlohku meannudeapmi lea eahpidan konklušuvnnaid mat oidnojit Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttas čielggadeamis. Sierracealkámuš čuoččuha riektegáldovuđđosa leat headjun, ja dát moaitta orru seamma olu čuohcamin NAČ 1984:1 álbmotriektečielggadeami. 




Dát datte ii cakka ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti oasseárvalusa álbmotriektečielggadeami lea vuođđuduvvon viiddis, maiddái riikkaidgaskasaš ávdnasiid hui govda vuđđosa ja ráđđádallama ala. 




Dát ávdnasis lea, dála álbmotrievtti ovdáneami doarjagiin, unnitloguid ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ektui, ovdánan muhtun vuođđoprinsihpat sámiid álbmotrievttálaš sajis Norggas, mas dál berre leat dábálaš ovttaoaivilvuohta. 27. artihkkala dulkomis gusto beavttu prinsihppa, namalassii ahte mearrádusa ferte dulkot nu ahte sámit galget duođai sáhttit unnitlohkun bisuhit ja ovdánahttit kultuvrraset. Go sámit leat sihke unnitlohku ja eamiálbmot Norggas, dárbbašuvvo álbmotrievtti earuhuvvon dulkon dán álbmoga ektui. Dáid vuolggasajiin čuovvu álbmotriektečielggadeapmi NAČ 1984:18 mielde mieđis sierrameannudeami gáibádus sámiin unnitlohkun, dás oktan ruđalaš doarjaga gáibádussan vai nu bures go vejolaš oažžu boađusovttaláganvuođ stuorraservodaga ektui. Dasto ahte kultursuodjalus 27. artihkkalis mii siskkilda unnitlogu ávnnaslaš kultuvrra ja dán kultuvrra ávnnaslaš eavttuid suodjaleami. Guovddáš mearkkašupmi daid gažaldagain maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Riektejoavku galget meannudit, lea ahte 27. artihkkala earuhuvvon ja dárboheivehuvvon dulkon gáibida dárbbašlaš vuoigatvuođaid dihto luondduriggodagaid ráđđejupmái. Dát gažaldagat lea dievaslaččat válddahallon NAČ 1984:18:s, ee. s. 270 čuo. ja 285, ja s. 344-345. ¶
álbmotrievttis ii leat áidna. Juo ovdal dán, ledje FN:a orgánain olmmošvuoigatvuođat ja eamiálbmogiid sajis báhkkodan 27. artihkkala dulkomis ahte jus galggašii addit unnitlohkui vuoigatvuođaid dán artihkkala beaktilis mearkkašumi mielde, dárbbašuvvo riikkaid árjjalaš ja bissovaš doarjja (buo. NAČ 1984:18 s. 270-271). FN:a orgánaid meannudeamis lea maiddái báhkkoduvvon dihto vuođđoprinsihpat eamiálbmogiid vuoigatvuođaide ráđđet luondduriggodagat (buo. ee. NAČ 1984:18 s. 332), ja ahte dihto dákkár ráđđejupmi dárbbašuvvo vai eamiálbmot sáhtášii ceavzit iehčanas joavkun ja nu seailluhit identitehtas ja kultuvrras. Ruoŧa almmolaš válddahallan "Samernas folkerättsliga ställning" 1986 (RAČ 1986:36) guorrasa seamma oaiviliid váldosárgosiidda go dáža 1984 válddahallan. Ruoŧa válddahallan čujuha maiddái oktavuhtii gaskal unnitlogu suodjalusa njuolggadusaid ja eamiálbmogiid suodjalusa erenoamaš prinsihpaid, ja čuoččuha ahte prinsihpat "erenoamaš eamiálbmotrievttis" fertejit váldot 27. artihkkala dulkoma dulkonoassin (s. 133). Válddahallan čujuha (s. 160) ahte gávdno álbmotrievttálaš doarjja unnitloguid mieđis sierrameannudeami gáibádusa. Dasto čuoččuhuvvo ahte riikkaidgaskasaš soahpamušat, ainjuo dákkárat mat gustojit olmmošvuoigatvuođaide, álbmotrievttálaš geavada mielde galgá dulkot "dynamalažžan" . Dát dagaha ahte 27. artihkkal dál sáhttá navdot eanet suodjalit unnitlogu go mii njuolga ovdanboahtá mearrádusa cealkagis (s. 161). Nu maid čuoččuhuvvo ruoŧa válddahallamis (s. 161-162) prinsihppa "govttolaš boađusovttaláganvuohta muđui servodaga ektui" . Čielggadeami 162. siiddus daddjo ávnnaslaš evttuid gažaldagas kultuvrii mii galgá suodjaluvvot: ¶
" 27. artihkkala kulturdoaba galgá min áddejumi mielde dulkot viiddis oaivilis ja maiddái atnit mearkkašit kultuvrra ávnnaslaš eavttuid. Moanat árttat leat dákkár oaivila beali, ainjuo eamiálbmogiidda nugo sápmelaččaid dáfus (buohtastahte bajábealde s. 137)." ¶
(4) Ii makkárge dilálašvuođas sáhte badjelgeahččat ahte álbmotriektegažaldaga árvalus NAČ 1984:18:s lea ožžon čielga doarjaga dáža stáhtaorgánain, ja dán doarjaga mearkkašupmái. Justisdepartemeanta celkkii 27. artihkkala hárrái proposišuvnnas sámeláhkii (Od.prp. nr. 33 1986-87, s. 37): ¶
«Lávdegotti konklušuvdna mearrádusa hárrái lea nugo namahuvvon ahte stáhta ferte atnot geatnegahtton árjjalaččat doarjut unnitlogujoavkkuid, ja maiddái ahte 27.artihkkala "kultuvra" doaba ferte áddet ahte dat maiddái siskkilda kultuvrra ávnnaslaš evttuid. Justisdepartemeanta oaidná maid bealistis guorrasit lávdegotti 27. artihkkala prinsihpalaš dulkomii. Dulkon mearkkaša ahte stáhta geatnegahtto miehtásit veahkehit sámi álbmotjoavkku sáhttit dikšut kultuvrras ja gielas.» ¶
"Evttohuvvon sámeparagráfa ii leat makkárge ovttastahttinmearrádus álbmotrievtti ektui, muhto dan sisdoallu vástida álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide maid norgga stáhta dál juo lea guorrasan 27. artihkkala mielde, ja nu go dát mearrádus lea dulkojuvvon Od.prp. nr. 33 1986-87 ja Justislávdegotti árvalusas." ¶
Dás maid justislávdegotti jođiheaddji dadjá lea ahte Vuođđolága sámeparagráfa mearkkašupmi dávista álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide mat juo ledje vuođđuduvvon 27. artihkkala bokte. Dasto ahte dás go Stuorradiggi meannudii vuođđoláhkaevttohusa bijai dat 27. artihkkala vuođđun, nu go dát mearrádusa lei dulkojuvvon Od.prp. nr. 33 1986-87 ja justislávdegoddi sámelága árvalusas. Nuppiin sániiguin go Stuorradiggi meannudii vuođđoláhkamearrádusa bijai dat vuođđun dan dulkoma 27. artihkkala álbmotriektemearrádusas, mii lei válddahallon Sámi vuoigatvuođalávdegotti álbmotriektečielggadusas ja masa Ráđđehus ja Stuorradiggi juo ledje guorrasan sámelága meannudeamis. Konklušuvdna lea dál álbmotrievttis (27. artihkkal), vuođđoláhkamearrádussii (vuođđolága § 110 a) ja iige nuppeláhkai. Dán áššemeannudeamis čađamannamis dáža stáhtaorgánain čuovvu Carsten Smith konklušuvdna cealkámušastis Guolástandepartementii 1990:s (buo. Carsten Smith l. c. s. 202): ¶
"Álbmotriekti ja vuođđoláhka, ON-soahpamuša 27.artihkkala prinsihppa ja vuođđolága § 110 a prinsihppa, fertejit dán mielde daddjot bidjat seamma gáibádusa. Sámiid riektedilli ii leat muhttojuvvon vuođđoláhkamearrádusas dan áddejumis ahte sii leat ožžon ođđ vuoigatvuođat luondduriggodagaide. Muhto vuođđolága mearrádus nanne álbmotrievttálaš njuolggadusaid go dat maiddái lea dáža rievttis ožžon vuođđolága fámu." ¶
"27. artihkkal ferte dán mielde dohkkehuvvot sámiid vuoigatvuođaide nana riektegáldun, sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja ruđalaš vuoigatvuođaide, ja gulli vuoigatvuođaide sám ássan- ja geavahanguovlluid luondduriggodagaide. Joatkka sámerievttálaš bargui galgá váldobargun leat konkretiseret dán prinsihpa go dáinna bargo dál sámi vuoigatvuođalávdegottis. Dassáigo dán barggu bohtosat leat gárvásat ja leat meannuduvvon politihkalaččat, leat dušše 27.artihkkala dábálaš prinsihppa masa dorvvasta." ¶
"Lávdegoddi čujuha datte ahte vaikko dehálamos váikkuhus lea politihkalaččat ja morálalaččat, eai ge rievttálaččat, mearkkaša mearrádusa maiddái dihto rievttálaš geatnegasvuođa stáhtaeiseválddiid beales. Dat ovdamearkka dihte suodjala vai dáža servodat muđui ii sáhte bahkkehit bákkolaš dáruiduhttinpolitihka sámi unnitlohkui." ¶
NAČ 1984:18 (s. 432) namahuvvo ahte oktiisuddadanpolitihkkačielgasit lea § 110 a vuostá. Danne doarjutge ahte vuođđoláhkamearrádus suodjala stáhta beali negatiiva sámepolitihka. Teavstta mielde datte ii leat suodjaluvvon negatiiva politihka vuostá, muhto mieđis lágideami mii mearrádusas lea guovddážis. NAČ:s báhkkoduvvo dát § 110 a bealli čielgasit. Vajos ovdal dan mii geardduhuvvui 2.5.2 oasis s. 432-433, daddjo čuovvovaš: ¶
"Muhto galgá vuolláisárgastuvvot ahte vuođđoláhkanjuolggadus nugo árvalusain ovdanboahtá, bijašii stáhta eiseválddiid ala geatnegasvuođa buktit daid ekonomalaš gaskaomiid mat leat dárbbašlaččat čađahan dihte máinnašuvvon kultursuodjaleami." ¶
"Lávdegoddi deattuhii mealgat riikkaidgaskasaš ja álbmotrievttálaš beliide čearddalaš unnitloguid gaskavuhtii, vuođđooainnus duogážii. Álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid vuođus masa dás norgga eiseválddit leat geatnegahtton, lea vuosttažettiin 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatuođaid ON olmmošvuoigatvuohtasoahpamuša 27. artihkkal. Dáinna mearrádusain lea stáhta geatnegahtton árjjalaččat doarjut nu ahte sámiin leat eavttut - maiddái sieiva ávnnaslaččat - dikšut kultuvrraset ja gielaset. Evttohuvvon sámeparagráfa ii leat hámistis ovttaiduvvanmearrádus álbmotrievtti ektui, muhto dan sisdoallu dávista álbmotrievttálaš geatnegasvuođaiguin masa dáža stáhta juo lea čadnon 27. artihkkala mielde, ja ná lea dát mearrádusa leat dulkojuvvon Od.prp. nr. 33 1986-87 ja Justislávdegotti árvalusas. ¶
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi vuosttas čálli, Einar Høgetveit, lea meannudan vuođđoláhkamearrádusa evttohusa artihkkalis "Krav om rettslig status for samene - om en sameparagraf i grunnloven" mii leat deaddiluvvon girjjis «Lov og Rett» 1986 s. 163 čuo. Son čujuha (s.171) ahte árvvoštallan mo mearrádus lea ollašuhtton, ferte árvvoštallot sihke eiseválddiid oppalaš sámepolithkalaš doaibmabijuid ektui ja dáid doaibmabijuid muhtun áiggi váikkuhusaid ektui. Dát mearkkaša mealgat leppohallama sihke makkár konkrehta doarjjadoaibmabijuid eiseválddit leat geatnegahttán álggahit sámiid ektui, ja makkár meassamiid sii fertjit leat geatnegahtton heaittihit. Høgetveit maiddái geahčada Siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid ON-soahpamuša 27. artihkkala ja Vuođđolága § 110 a gaskavuođas. Son cealká (s. 173) oaivila leat ahte vuođđoláhkamearrádus "galgá áddejuvvot nu ahte ainjuo deavdá dáža eiseválddiid álbmotrievtti gáibádusa." Dalá professor Carsten Smith - gii lei Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovdaolmmoš go NAČ 1984:1 ráhkaduvvui - guoskkaha Vuođđolága § 110 a sisdoalu čielggadeamistis "Samenes rett til naturressurser - saerlig ved fiskerireguleringer" mii lea deaddiluvvon girjjis «Lov og Rett» 1990 s. 507 čuo. Nugo namahuvvon 2.4.4.4 oasis, leat su oaidnu (s. 519) ahte § 110 a ferte daddjot seamma gáibidit go 27. art., nugo dát mearrádus lea dulkojuvvon NAČ 1984:18:s ja daid eará sámelága ovdabargguin. Son vuođđuda dalle eanaš dan Justislávdegotti jođiheaddji cealkámuššii mii lea geardduhuvvon 2.5.3.2 oasis. ¶
láhčit dilálašvuođaid nu ahte dát kultuvra sihkkarastošii ja ovdánahttošii. Dát gažaldat ii leat njuolga vihkkedallon NAČ 1984:18:s. Ferte leat riekta ahte sámepolitihka iešguđet beliid geahčašii ovttas go galgá mearridit leago vuođđoláhkamearrádus čuvvon. Dat mearkkaša ahte doaibmabijuid mat negatiivalaččat čuhcet kultuvrii, sáhttá buhttet mieđis doaibmabijuiguin. Guhkit áiggi sámepolitihka váikkuhusa ferte maiddái geahčadit. Sámi kulturovdáneapmi čájeha leatgo stáhtaeiseválddit, ovttas sámiiguin, dahkan doarvái sihkkarastin dihte kultuvrii ain eallin- ja ovdánanvejolašvuođaid. Ovttas mearrádusa oppalaš hámiin, dagahit namahuvvon dilálašvuođat ahte geatnegasvuođat § 11 a mielde eai leat nu dárkilat, ee. go lea celkon ahte mearrádus ii cakka buot meassamiid sámi kulturdoaimmas. Vaikko mearrádusain leat leamaš hui iešguđetláganat ja danne lea leamaš váttis njuolga daid buohtastahttit, lea Riektejoavku oavttamielas ahte Vuođđolága § 110 a geatnegasvuođat gokčet geatnegasvuođaid mat siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid ON-soahpamuša 27. artihkkala čuvvot, nugo dát mearrádus lea dulkojuvvon ee. NAČ 1984:18:s. Mii datte maiddái navdit ahte § 110 a fátmasta eanet. Vuođđoláhkamearrádusa doaibma suodjalit meassamiid mat uhkidit kultuvrra, dagaha nuppeláhkai geatnegasvuođ láhčit dilálašvuođaid buoremussan sámekultuvrii. Ii dárbbaš várra olus čuohcat negatiivalaččat ovdal dán suodjalusa ferte geavahit go suodjalus 27 art. go dán mearrádusas lea sáhka meassamiin mat rivvejit dahje biehttalit sámiid kultuvrra sáhttit doaimmahit. Geatnegasvuohta álggahit mieđis doaibmabijuid ferte maiddái navdit fátmastit eanet § 10 a mielde go 27. art mielde. NAČ 1984:18 dulkomis, daddjo ahte sáhttá leat veahá eahpesihkar čuovvogo dákkár geatnegasvuohta 27. art. ja man guhkás dát dalle olašii.110 a sániin ovdanboahtá datte mieđis doaibmabijuid geatnegasvuohta mearrádusa guovddážin. Dasa lassin čuovvu ovdabargguin čielgasit - dása maid 27. art. guoski dulkoma laktásemiin - ahte Vuođđolága § 110 a sisdoallá dákkár geatnegasvuođa. Ferte dasto vuođđun bidjat ahte vuođđolága § 110 a seammago 27 art., ii dušše suodjat epmolaš kulturbáhkkodemiid, muhto maiddái sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa. ¶
Vuođđolága § 110 a suodjala nappo sámi kultuvrra. Njuolggadusa doaibma suodjalussan lea vuohččan dan sisdoalu duohken; mo dat sáhttá ráddjet vejolašvuođaid álggahit rievttálaš ja duohta meassamiid ja makkár mieđis doaibmabijuid dat rávve. Subsidiearabut, muhto dihto dilálašvuođain hui dehálaš, sáhttá leat go njuolggadus čađahuvvošii. Loahpas lea sáhka njuolggadusa giehtaguššat duopmostuoluid bokte. Dás geahčadit dárkilat makkár vejolašvuođat leat geahččalit čuoččuhuvvon § 110 a rihkkuma duopmostuoluid ovdii. NAČ 1984:18:s lea čuovvovaš cealkámuš (s. 442) gažaldagas: ¶
Muhtun sierralágan historjjálaš ja geavahuslaš dilálašvuođat leat gustojeaddji Finnmárkku eatnamiid ja luondduriggodagaid ávkkástallamis ja vuoigatvuođas. Vulobealde govvejuvvojit oanehaččat muhtun dehálamos dilálašvuođat. Historjjálaš dilálašvuođa govddit ovdanbuktimii sáhttá ee. čujuhit Riektejoavkku čielggadeami sierra mildosiidda maid miellahtuguovttos Gudmund Sandvik ja Otto Jebens leaba čállán, geahč 1. ja 2. mildosa vulobealde. Ovddeš áiggiid geavahandilálašvuohta meannuduvvo dievaslaččat boahtte ilbmamis "Historisk bakgrunnsmateriale for Samerettsutvalgets utredning om retten til land og vann i Finnmark" .o namahuvvo 1.1.2.oasis plánejuvvo vuođđoávdnasa dát oassi Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusas ilbmat 1994:s (bajilčálus lea gaskaboddosaš). Dás galgá ovddeš áiggiid meahcceriggodagaid geavahus Finnmárkkus válddahallot dievaslaččat erenoamaš namahuvvon áššedovdiid Steinar Pedersen (ovdal 1 máilbmesoađi), Hans Prestbakmo (dán jahkečuođi) ja Einar Richter Hanssen (1. máilbmesoađi rájes 1970:i) bokte. Sámi vuoigatvuođalávdegotti olis ii ovddiduvvo sierra čielggadeapmi Finnmárkku riggodagaid dálá geavahusas, muhto lea dieđihuvvon dán birra Hálddašanjoavkku čielggadeami 4. kapihttala iešguđet osiid álggahusas. Ealáhusat Finnmárkkus leat leamaš ja leat belohahkii ain sámekultuvrii báinnahallon. Dát gusto erenoamážit fylkka siskkit guovllus, gos ovdamearkan ii leat dušše boazodoallu, muhto maiddái nugo dihto lágan luossabivdu, sáivabivdu ja meahccebivdu. Ovdal sáhtii maid gohčodit sierra sámi eanadoallun ja guollebivdun, muhto dáid sierravuođat leat láivuduvvon. Ealáhusat leat datte ain eanet go máddelabbos Norggas báinnahallon vuođđoealáhusaide (mearra- ja vuotnaguollebivdui, eanadollui, boazodollui ja iešguđet meahcceealáhusaide) ja lotnolasealáhusaide. Maŋimuš boahtá ee. das go ássit eanet go muđui riikkas dávjá leat ferten heivehit iežaset ealáhusbarggu fylkka vátna luondduriggodagaide. Ovdal lei dábálaš bargat lotnolasat iešguđet vuođđoealáhusain, ja dál lea dávjá vuođđoealáhus lotnolasat sekundeara- dahje tertiearaealáhusain. Vuođđoealáhusat doaimmahuvvo guhká boaresáigásaččabut vugiin Finnmárkkus go riikkas muđui. Nu gohčoduvvon "reaidomolsun" eanadoalus ii álgán omd. ovdal maŋŋil nuppi máilbmesoađi, ja duođas easka 1960-logus, ja molson riikkas muđui dáhpáhuvvai ovdal, ja máŋgga sajis juo 1800-logu loahpas. Dál lea datte sihke guollebivdu, boazodoallu ja eanadoallu Finnmárkkus buorre muddui mekaniserejuvvon. Mekaniserejuvvui vuos guolástanealáhusas, muhto 1960 rájes lea maiddái boazodoallu ja eanadoallu dađistaga eanet mekaniserejuvvon. Eará dovdomearka Finnmárkkus lea ahte johtolathuksen álggahuvvi maŋŋit. Muhtun luottaid eai ráhkadan ovdal 1930- jagiin, ollesjagegeaidnu Guovdageidnui rahppui 1964:s ja riikkageaidnu gaskal Guovdageainnu ja Kárášjoga easka 1974:s. Dát dagahii ahte Finnmárkkuduoddara riggodagat guhká ledje váddásat olahit sidjiide geat eai ássan doppe, ja danne duohtavuođas dušše báikegoddái buorrin. Geavahanriiddut gaskal báikegotti ja earáid eai lean olus ovdal 1960-logu, go johtolathuksen oaččui leavttu, seammásgo olbmuin lei eanet astu ja maiddái geavahišgohte ođđaáigásaš fievrruid. Dán oktavuođas berrešivččii maiddái namuhit ahte historjálaččat lea Finnmárku leamaš veahá luvvosabbot čadnon norgga stáhtii go eará riikkaoasit. Erenoamážit fylkka siskkit oasit bohte maŋŋit dáža duopmoválddi vuollái, ja dalá rádjariikkaid gaskasaš rádjagažaldagat čilgejuvvojedje easka 1751 (Ruoŧŧa) ja 1826 (Ruošša). Dát lea dagahan eahpesihkkarvuođa man olu boares dáža lágat, ee. almennetrievtti suorggis, leat leamaš gustojeaddjin Finnmárkkus. Go dát golbma rádjariikka leat iešguđetláganat sihke riektedilálašvuođa ja historjjá dáfus, lea árvaluvvonge ahte rádjariikkaid boares vuoigatvuođain várra ain dál sáhttet leat mearkkašumit muhtun riektedilálašvuođaide Finnmárkkus. Dáža ássama ovdáneapmi Finnmárkkus mielddisbuktá ahte fylka iige leat seammalágan go riikka muđui. 1300-logus ássagohte ja geavahišgohte dážat guovlluid maid dan rádjái dušše eará álbmot - sápmelaččat - ledje atnán, álggus ¶
muorraávnnasvuoigatvuođas Finnmárkku matrikulerekeahtes eatnamiin. Danne lea árta vihkkedallat leago ássiin viidát vuoigatvuohta go láhka cealká. Jearašii omd. "giliolbmuid hárrái" , namalassii geat gulašedje § 4 mielde, leago sis vuoigatvuohta muorraávdnasiidda nugo dát cealká ja jearašiige leago dihto giliolbmojoavkkuin, dihto báikegottiin dahje eanadoalliin dákkár dilli. čuvgen dihte leatgo dát čuoggát dál gustojeaddji riekti, orru fertemin geahčadit ovddeš áiggiid riektedilálašvuođa ja válddahit hui vuđolaččat riekteovddideami váldosárgosiid gitta dássážii. Dát lea dagahan ahte muorraávdnasiid vuoigatvuođ čilgehus lea gártan viehka viiddis 3. kapihttala eará fáttáid ektui. Ovdanbuktima ferte dán mađ čilget go vuovdedoalu muddemiin áiggiid čađa lea leamaš erenoamáš sadji stáhta válddalastimis Finnmárkkus, nu ahte muorraávdnasiid vuoigatvuođas lea erenoamáš prinsihpalaš beroštupmi Riektejoavkku čielggadeapmái. Joavku galgá de 3.2.2. oasis válddahit riekteovddideami kronologalaččat dan rájes go eiseválddit 1700-logu gaskamuttus seaguhišgohte iežaset Finnmárkku vuovdeatnui, ovdalgo 3.2.3. oasis galgat lagabui geahčadat eanavuovdinlága § 4 sisdoalu. 3.2.4. oasis galgat geahččalit vástidit man olu dát mearrádus dávista ovddeš áiggiid riektedilálašvuođa ja riekteovdáneami. Muđui jearrat 3.2.5. oasis leatgo sierra priváhtarievttálaš vuđđosin sierravuoigatvuođat muorraávdnasiidda Finnmárkkus, ja 3.2.6 oasis máinnašuvvo ássiid vuoigatvuođaid riektesuodjalusas. Muđui sáhttá namuhit ahte boazosápmelaččain geassemánu 9. b. 1978 boazodoallolága nr. 49 § 9 čuo. 4, buo. 13 olis, lea erenoamaš vuoigatvuohta muorraávdnasiidda mii adnojuvvo lea boazodoallovuoigatvuođa oassin. Dát vuoigatvuohta galgá lagabui máinnašuvvot 3.17.7 oasis boazosápmelaččaid vuoigatvuohta boaldenmuoraide ja muorraávdnasiidda. ¶
Várašupmi lea, dadjá ráđđehusadvokáhta, álo leamaš oamasteamis, ja ii leat goassige, ii njuolga dahje skavát, fámuhuhtton. Dán geahččala buhtadit čujuhettiin máŋgga oassái ja dán oktavuođas de mihttejuvvo: ¶
Seamma sajis daddjo ahte mearrádusevttohusasge muorraávdnasiidda eanavuovdinlágas ii leat oaivil muhttit boazosápmelaččaid láhkamearriduvvon muorraávnnasvuoigatvuođaid boazodoallolága mielde, muhto ahte muđui geahččala dievaslaččat muddet muorraávnnasvuoigatvuođa matrikulerekeahtes eatnamiin. Muđui boahtá dás evttolaččat ovdan ovdabargguid bájuhemiin ahte lea navdon muorraávnnasvuoigatvuođa mearrádusat 1687 Norgga Lágaid 3-12-6 olis eai guoskka Finnmárkku vuvddiide. Erenoamáš ráđđádallan dán áššis lea čielgasit gávnnahuvvon dárbbašmeahttumin. Vuoigatvuohta mii giliolbmuide vuoigatvuođavuođđuduvvo § 4:s gusto dušše lastavuovdái, go láhka ii daja maidege goahccevuovddi birra. Ovdabarggus lea datte nappo 1775- cealkámuša § 5 čujuhettiin čielgasit eaktudan ahte oppalaš vuđđosin ii leat ássiide makkárge geavahanvuoigatvuohta goahccevuovdái. Lastavuovdečuohppan sáhttá lága mielde dušše čujuhuvvot, buo. maiddái suoidnemánu 15. b. 1966 eanavuovdinláhkaásahusaid § 8. Láhkaásahusaid § 11 mielde vástidit Nuorta- ja Oarje-Finnmárkku vuovdehálddahusat čujuheami, báikkálaš vuovdefálddiid bokte. § 8 addá muđui Stáhta vuvddiid direktoráhtii (dál Statskog SF) addit lagat njuolggadusaid čujuheapmái. Dát lea dahkkon golggotmánu 3. b. 1967 mearrádusain muorračujuheami lastavuovddis dállodárbui. Dán § 3:s ovdanboahtá ahte galgá čujuhit buhtadasa haga stáhtii, nu mo muđui lei ovdal. Lastavuovdeávdnasiid sáhttá lága mielde dušše čujuhit muoraid. Dát daddjo maiddái čujuhanmearrádusaid § 3:s, gos lassin lea aiddostahtton ahte "Ávkeávdnasiid lastamuorain áidestoalppuide, hášestávrráide jna. ferte oastit dábálaš vuogi mielde." Eanavuovdinláhkalávdegoddi mihtte s. 22:s ahte duot maŋimušdávista ovddeš geavadii. Vuoigatvuohta oažžut muorračujuhusa lea lassin lága bokte ráddjejuvvon dállodárbui, ja čujuhusmearrádusa § 4 olis lea daddjon ahte sutnje geasa čujuhuvvojit muorraávdnasat ii beasa daid sirdit dahje vuovdit earáide. Dátge dávista ovddeš geavadii. Dán oktavuođas orru vuogas jearrat geas lea vuoigatvuohta háldet vejolaš badjebázaávdnasiid lastavuovddis, namalassii hivvodaga mii ii čuozašii vuovddi lánjodeapmái maid sáhttá čuohppat maŋŋilgo lea deavdán giliolbmuid dálloanu muorradárbbu. Go lastamuora geavaheapmi dál lea Finnmárkkus mealgat unnit go ovdal, ferte navdot moanaid sajiin leat beanta stuorra mearri. ¶
Dása guorrasa departemeanta Od.prp. nr. 48 s.15, mas dasto lea celkon ahte evttohus § 4:i báhkkoda vuoigatvuođ lastamuorraávdnasiidda "dákkárin go lea leamaš doaimmahuvvon áiggiid čađa" . Dobbelii datte eai guoskkat ovdabarggut ahte leatgo iešguđet vuovdeduovdagiid vuoigaduvvon giliássit gávdnamis dihto guovlluin, omd. ráddjejuvvon topografalaččat ja geografalaččat dahje juhkkon hálddahuslaččat. Ahte muorravuoigatvuohta lágas dušše lea mearriduvvon stáhta matrikulerekeahtes eatnamiidda, seammásgo ovdabarggut leat nu snoaggasat dán čuoggás, báhcá danne veahá eahpádus vuoigatvuođa geografalaš ráddjemii. Sáhttá ee. jearrat oaivvilduvvogo "giliolbmuid" olggobealde čoahkkebáikki olbmuid dan gielddas gos diet vuovdegaska lea, vai oaivvilduvvogo eará stuorát dahje unnit guovlluid, omd. ahte vuoigatvuohta prinsihpas gusto giliássiide buot matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus, vai leago ráddjejuvvon dušše giliid ássiide. Go jo lastamuorravuoigatvuohta dán áiggi unnán adno, eai leat geavahanvuoigaduvvomat nu áigeguovdilat, muhto jus dát muhtto de orru, ee. ovdabargguid cealkámušain, geavahanvuoigatvuođalaččaid fertemin mearridit boares geavada vuođđosin. Dát eaktuda konkrehtalaš guorahallamiid juohke vuovdegaskkain, ja oppalaččat lea unnán maid dása sáhttá dadjat. Nugo namahuvvon 3.2.2.3. oasis, geahččala geassemánu 8. b. 1775 eanamihtidannjuolggadusa § 15 válddahit ja čujuhit lastavuvddiid Finnmárkkus dihto "Ássiide, geat dárbbašit ja ássat bures" . Dát ii datte goassige čuovvoluvvon, ja ii sáhte buktit makkárge rievttálaš váikkuhusaid das maid gonagasváldi geahččalii 1775:s, muhto ii čađahan. Mii dál ferte leat mearrideaddjin lea vuohččan mo vuoigatvuohta lastavuovdái ollásit ávkkástallui go lei anus. Dán birra várra sáhttá háhkat dieđuid boares olbmuid vihtancealkámušain, ja muđui ovdanbohtet veahá čállon gálduin, ja erenoamážit 1800-logus vuvddiid iešguđet báikkálaš geavahannjuolggadusain.Muhtun dáid geavahannjuolggadusain leat ¶
3.5.1. oasis leat gáddevuoigatvuođa muhtun guovddáš oasit namuhuvvon, ee. lahttavuoigatvuohta, iešguđet guollebivdovuogit, buođđumat ja deavdimat, ja stuoláid ja stárráid vuoigatvuođat. Dás jerro leago Finnmárkku gáddeeaiggádiin seamma riektedilli go gáddeeaiggádiin riikkas muđui, dákkár vuoigatvuođaid dáfus. Tønnesen vihkkedallá dán s. 231-233:s ja álggaha dás 1775-cealkámušain ja klausulain mii cealkámuša láhkavuođuin váldui eanagirjái, mas ee. čuožžu ahte: "Eaiggáduššanvuoigatvuohta ii galgga Caggat dábálaš Guollebivddu." Dát dagahii ahte vierrásat ožžo cegget viesuid ja eará rusttegiid priváhta eatnamiidda guollebivddu atnui. Dát muhtui 1863 eanavuovdinlágas, mas maná ovdanbođii ahte dalá rusttegat eai galgan lihkahallot, muhto mas lei mearriduvvon ahte eanaeaiggádat, maiddái geain ledje boares eanagirjjiit, galge luvvejuvvot boahttevaš geatnegasvuođain namuhuvvon "Merremiid" hárrái. Klausula ahte eaiggáduššanvuoigatvuohta ii galgan caggat dábálaš guollebivddu, doalahuvvui datte, sihke 1863 ja 1902- lágain. Tønnesen gávnnaha (s. 232) ahte eai ovdabarggut, teoria iige geavat doarjjo klausula áddejumi, muhto son konkludere ahte gáddevuoigatvuohta Finnmárkkus, gitta suoidnemánu 15. b. 1966:i, go dálá eanavuovdinlága láhkaásahusat bohte, leat "seamma nannosat go riikkas muđui ovdánahtti geavada mielde." Son almmatge jearrá sáhttágo klausula váikkuhit ahte gáddeeaiggádiin dán áigodaga mihtádusaiguin lea láivvit buhttenrievttálaš sajádat "boahtteáiggi guolástanlágaid oppalaš guolástanmearrádusaid" ektui, muhto gávnnaha dán "nu erenoamážin" ahte ii vihkkedala dan duođe eanet. Jus guolástanlágain láhkavuođđuduvvo meassamiidda gáttis guollebivddu ovdun, gustojit álgovuorus oppalaš bággolonistan- ja muddenrievttálaš njuolggadusat, muhto Finnmárkorittus lea mihtádus klausulain veahá earaláhkai. Nu guhká go meassamat leat ovdun "dábálaš Guollebivdui" ferte gáddeeaiggát gierdat dan buhtadasa haga. 3.5.2 oasis namuhuvvon Finnmárkku eanajuohkinrievtti golggotmánu 23. b. 1990 duomus, ii mearriduvvon dárkilat maid mearkkaša "dábálaš Guollebivddu" suodjalit. Riekti dušše deattuhii ahte eanagirjji klausula ii šat guston. Mihtádussii mii dávistii 1966 láhkaásahusaid bijai Tønnesen (s. 233) vuođđun ahte dás gártet "dán opmodaga gáddevuoigatvuođa njuolggadusat seammago finnmárkoalmennaha gáddevuoigatvuođa njuolggadusat. Mii ee. mearkkaša ahte mearraluossabivdu lea almmolaš čujuheami bokte, ahte gáddedivat ii mákso jna." Dát máksá nuppiin sániiguin ahte dáid eanabihtáid mielde ii čuovo gáddevuoigatvuohta. Dát gullá ain stáhtii, seammaláhkaigo muđui Finnmárkorittu oassi mii ii leat luobahuvvon. ¶
Loahpalaš mearrádus šattai dán mielde ahte cuoŋománu 8. b. luossalága 1905 b čuo. § 1 vuosttas lađđasa mielde, eanaeaiggáda guolástanvuoigatvuođa njuolggadus maiddái galggai gustot buot priváhtaeatnamiidda Finnmárkkus, buo. proposišuvnna s. 97. Ođđa luossa- ja saivačáhcebivdolága ovdabargguin ii leat celkon mihkkege erenoamážit guolástanvuoigatvuođa hárrái olggobealde priváhta eatnamiid. Lága § 22:s leat addon oktasašnjuolggadusat buot stáhtaeatnamiidda mat eai muddejuvvo várrelágas. Luossaláhkalávdegoddi dajai ávžžuhusastis (1956) s. 1 ahte "eanaš mearraluossabivdu Finnmárkkus gullá stáhtii. Go stáhta lea vuovdán oasi opmodagastis, lea dat maŋimušjagiid álo diktán guollebivddu orrut almenneha geažil" . Cealkámuš vuođđuduvvo várra dan jurdagii ahte stáhta ain eaiggáduššá eanaš gáttiid Finnmárkkus, ja ahte go stáhtaeatnamiid čuoldá eanabihtáide ovttaskas olbmuide lea várašuvvon dan ektui mo eanabihttáeaiggádiid vuoigatvuođat leat merrii. Lávdegoddi ii guorahala dárkilat dáid várašumiid riekteváikkuhusaid, muhto eaktuda gusto ahte ainjuo muhtun dain lea čuohcan priváhta gáddeeaiggádiid luossabivddu vuoigatvuhtii. Dieđuin suorggi geavadis, vuhtto datte ahte várašumiin lea leamaš uhccán fápmu. Eanavuovdinkantuvra dadjá omd. "Dieđut luossabivdiide Finnmárkkus" (cuoŋománu 1983) jus galge bivdit luosa mearas ferte "juogo leat priváhta mearrabodni dahje leat juolluduvvon stáhtasaji" . Eanavuovdinkantuvrras lea dasto dieđihuvvon ahte luossabivdovuoigatvuohta priváhta gáddeeaiggádadiidda Finnmárkkus, dárkojuvvo seammaláhkai go gáddeeaiggádiidda Norggas muđui. Nu fertege bidjat vuođđun ahte priváhta gáddeeaiggádiid gáddevuoigatvuođas Finnmárkkus, masa maid gulai luossabivdovuoigatvuohta, lea seamma sisdoallu go riikkas muđui. Dát lea maiddái Tønnesena konklušuvdna (s. 232). ¶
Riekti čájehá ahte guolástanvuoigaduvvomiid lohku lea baicce lassánan dássidit, oktiibuot 181 rájes olles čázádagas 1885:s gitta 398:i 1927:s. Bolesmeaštára lasáhus Buolbmága gielddastivrra cealkámuššii sihkkut § 2 c biddjui ovdan, mas son vuosttalda dán ja dadjá dán dáidit "leat okta cealkámuša vuođđomearrádusain go dat geahččala dahkat luossabivddu eanadoalliide lassiealáhussan" . Dasto daddjo : ¶
3.7.3.2.2. oasis geardduhuvvon Stuorradikki Ealáhuslávdegotti cealkámuš dan "moadde Jagi ovdalaš guođđán Ámtamánnis" , čujuha ahte su árvvoštallama mielde eai deavdde dan áiggis guovllu muhtun oaggut "ássi eanadoalli" gáibádusa. Dáid beroštumiide ii datte deattuhan olus. Maŋŋilgo dáid lassidieđuid lei náššan, navddii nappo lávdegoddi evttohuvvon lága livččet mearkkašit guollebivdovuoigatvuođ heivvolaš ráddjema, seammásgo dat ii livččii mearkkašit «Sajáiduvvon Riektedilálašvuhtii» olus stuorát duohtademiid. 1888-lága ovdabarggut čájehit ahte sis geain eai soaitán ožžon fierbmebivdovuoigatvuođa, iige galgan leat oaggunvuoigatvuohta. 1872-plakáhta § 11 vuođul, lea datte mearriduvvon lága § 1 nuppi lađđasis ahte fálddis lea vuoigatvuohta addit "earáide go Guollebivdovuoigaduvvomiidda" lobi oaggut luosaid ja guvžžáid. Gean dálle jurddašii ii leat celkon, muhto bajábealde geardduhuvvon cealkámuš ahte gávnnahiii dán "hálbin Vierrásiidda, geat gallededje Finnmárkku" , orru ahte lea oaivvildan vieris guollebivdiid, ee. eaŋgals lustaoagguid. Muđui ferte navdit ahte buot dáloniin, ainjuo 1872:s lei guollebivdovuoigatvuohta. Muđui sáhttá namuhit ahte Arnold Raestad gii mátkkoštii Finnmárkkus 1907:s čálii Olgoriikadepartementii ahte "Oaggun adno ... luđolažžan goappašiid riikkaid borgáriidda miehtá joga" . Oggojuvvui fatnasis ja lei "dego uštin" . Eanaš oggo "bearraša nuorat miellahtut, geain ii lean iežaset guollebivdovuoigatvuohta" . Čállosis daddjo dasto ahte "vieris (eaŋgals) lustaoaggut" galget máksit láigodivada sihke dáža ja suoma bealde vaikko sis dušše lea "guolástanbarta" nuppi bealde. Mii dal lei 1872-plakáhta § 11 njuolggadusa duogáš, buo. 1888-lága § 1 nuppi lađđasa, leat eatnoleahkeássit sáhttán oaggut čázádagas divatmávssoža ovddas. Mainna dál riidalit, lea ahte leago lága njuolggadus áidna vuoigatvuođavuođđ oaggumii, vai leago eatnoleagi álbmogis ain sierravuoigatvuohta dán guollebivdui. Falch vihkkedallá gažaldaga (s. 52-56) ja doalaha eanaš jáhkehattin ahte ássiin lea oaggunvuoigatvuohta sorjjasmeahttun lága. Son oaivvilda vel ain leat čilgekeahttá, leago vuoigatvuođavuođđu gáibidit divada, muhto navdá dalá 50-jagáš geavada "mielde sáhttit gáibidit symbolalaš mávssu" . Steinar Pedersen lea guovtti artihkkalis áviissas Finnmarken (čakčamánu 11. ja 12. b. 1987) govdadit vihkkedallan gažaldaga bajilčállosis: "Har alle i Tanadalen rett til stangfiske?" 1888-lága ovdahistorjjá ja geavada čađamannamis gitta dálážii čuoččuha son ahte orru nu ahte "lea muhtunlágan oktasaš guollebivdovuoigatvuohta Deanuleagi ássiin. Dát vuoigatvuohta lea heivehuvvon nu ahte ovtta joavkkus álggus lea fierbmebivdovuoigatvuohta, ja earás fas oaggunvuoigatvuohta." Pedersen:a artihkkala duogáš lea ee. láhkaalbmá Johan Fr. Remmen cealkámuš gii 1984:s lágastii ovddabeale máinnašuvvon gielddariekteášši Stáhta ovddas. Finnmarken:s suoidnemánu 5. b. 1986 čuoččuha son ahte govttolaš oaggunlohpi Deanus lei hálddašanrievttálaš gažaldat masa stáhtas lei ollásit hearrávuohta. Oaivila čuovui ja viiddidii fylkkamánni Deanučázádaga fágabagadalli gii Finnmarken:s njukčamánu 21. b. 1987 celkkii ahte "Guollebivdovuoigatvuohta gullá sidjiide geat duhtadit gáibádusaid oažžut luossareivve, eaige earát." Vuoiggaduvvomiid fierbmebivdiid (luossareiveeaiggátsearvvi) ovttastupmi lea seamma áddejumis, ja čuoččuha Finnmarken:s miessemánu 8. b. 1987 ahte stáhta guollebivddu hálddašeamistis addá stuorra oasi guollebivdovuoigatvuođas ja dán árvvus, almmá makkárge buhtadasain guolástanvuoigaduvvomiidda. Sihke Pedersen ja Falch vuođđudeaba iežaska oaiviliid ahte 1872-plakáhta § 11 ja 1888-lága § 1 nuppi lađas dušše barge mátkkálaččaid beale, ja oaggunvuoigatvuohta eatnoleahkeássiide (earret eanadoalliide) ii guoskkahuvvon. Nugo Riektejoavku oaidná, gártá datte dán áddejupmi ainjuo leat veahá dan duohken mo ovdabargguid lohká, ja sáhttá danin jurddašit ahte Pedersen:a ja Falch:a oaivilat eai leat ollásit gokči. Nugo ovdanboahtá ovddit válddahallama cealkámušain ee. oagguma hárrái 1888-lága ovdabargguin, lea dulkon geat leat "Guollebivdovuoigaduvvomat" lága ja 1872-plakáhta mielde, veahá eahpevissis. Earret eará dadjá "ovddeš ámtamánni" Stuorradikki Ealáhuslávdegoddái, ahte "Stákkuin ja Vuokkain" leat oggon "Joavdelasttit" geain ii lean vuoigatvuohta dákkár bivdui. Ii sáhte eambo šiitit ahte son vel gohčodii earáidgo vieris bargiid "joavdelastin" , ja ahte oagguma mearrádus dáinna vuolggasajiin galggaige gustot sidjiide geat eai lea eanadoallit. Muđui sáhttá namuhit fálddi Norgren čakčamánu 14. b. 1859 dovddusin dahkan, maid ámtmánni Holmboe "nannii njukčamánu 20. b. 1867. Dás daddjo ahte " Guollebivdu Dolgevuokkain Stáhta Eatnamiin ii sáhte vuordit lobálažžan jus ii bija Ohcama Deanu Fálddi Fáldái". Jus, nugo Steinar Pedersen, navdá ahte buot dálonat devde lága eanadoallogáibádusa ja danin leige oaggunvuoigatvuohta 1888:s jerrui sáhttágo dát maŋŋil bidjat vuđđosa ahte Deanuleagi ássiin geat eai šat deavdde eanaopmodaga gáibádusa, almmatge lea oaggunvuoigatvuohta ain fámus. Jus sierravuoigatvuohta lea fámus, mearkkaša dat ee. ahte stáhta ii sáhte buhtadasa haga loahpahit dahje ráddjet govttolaš jahkodatgoartaortnega giliássi oagguide geat eai deavdde fierbmebivdovuoigatvuođa eavttuid 1911-cealkámuša mielde. Riektejoavku ii lea datte gávnnahan sáhttit addit makkárge dárki konklušuvnna dán gažaldahkii, navdimis ahte loahpalaš vástádus várra dušše sáhttá addot duopmostuolus go vuos árvvoštallá guollebivdomuddema vuolggasaji ja mo guolásteaddjit ja hálddašeapmi maŋŋil leat dan doaimmahan. Eará riidogážaldat oaggumis Deanus lea stáhta lohpi čállit oaggungoarttaid dákkár guollebivdui. Borgemánu 23. b. 1988 stevnnegis čuoččaldahtii Luossareiveeaiggátsearvi ášši Stáhta vuostá Birasgáhttendepartemeantta bokte, čielggadan dihte man olu stáhtas 1888-lága § 1 nubbi lađđasa mielde lei vuoigatvuohta čállit oaggungoarttaid earáide go guolástanvuoigaduvvomiidda. Luossareiveeaiggádat eai eahpidan stáhta lobis vuovdit oaggungoarttaid, muhto čuoččuhedje stáhtas ii lean váldi ¶
Lágaid válddahallan gitta dálážii bohciidahttá moanaid riektegažaldagaid. Vuosttažettiin sáhttágo lavdnječuohppama stáhta eatnamiin Finnmárkkus dovdomerket fylkka ássiid vuoigatvuohtan, vai gulletgo lavdnjevárit álgoálggus stáhtii eanaeaiggádin, nu ahte ássiid lavdnječuohppama dušše ferte atnit gierdan geavaheapmin. Dan muddui go oppanassiige lea smihtton dan birra, vánit eahpiduvvo Finnmárkku álbmoga oaivvildit ahte anii vuoigatvuođa go 1800-logus vižže lavnnji stáhta eatnamiin. Báikkálaš vuovdemeaštára ja earáid cealkámušat 1897-lága oktavuođas nannejit dán, ja čájehit seammás ahte áddejupmi, ainjuo ovdal 1897, lei leavvan báikkálaš eiseválddiide ja hálddašeaddjiidege. Tønnesenge lea čielggas dan áddejumis ahte ássiin lei oppalaš vuoigatvuohta lavdnječuohppamii stáhta eatnamiin. Vuoigatvuođas lei ovddeš anu vuođus ja lei geavadis ráddjejuvvon giliássiide giliguovllusteaset (s. 270). 1897-lága hábmemis ahte lavdnječuohppan "doaisttážii" galgá leat lohpi "Gieldda Ássiide" , čájeha datte ahte láhkaaddi lea atnán dán leat gierdan geavaheapmin, dahje soaitá buohkaidvuoigatvuohtan gieldda ássiide. Nugo ovdanboahtá ovddabealde, leat čielga cealkámušat lága ovdabargguinge, main báhkkoduvvo ahte lavdnječuohppan stáhta eatnamiin dušše lea gierdan geavaheami váikkuhus. Dát cealkámušat eai oru datte leat vuođđuduvvon makkárge vuđolaš vihkkedallamii, ja eai sáhte ainjuo dušše dát leat mearrideaddjin. Vaikko ii sáhte šiitit ovdal 1897 lei oppalaš gilivuoigatvuohta lavdnječuohppamii stáhta eatnamiin Finnmárkkus, ferte bidjat vuođđun ahte lavdnječuohppan 1897- lága, ja maŋit eanavuovdinlága § 5 vuođuin, juogo lea leamaš gierdan geavaheami váikkuhus dahje buohkaidvuoigatvuohta gieldda ássiide. Dan ektui go lavdnječuohppan almmolaččat ovdal nappo gohčoduvvui gierdan geavaheapmin, lea eanavuovdinlága ovdabarggut gohčodan buohkaidvuoigatvuohtan.Riektejoavku ii lea datte gávnnahan ártta vihkkedallat dán dárkilat, go ii šat doaimmahuvvo, ja ferte daddjot leat uhccán geavatlaš mearkkašupmi makkár rievttálaš mihtilmasvuođa dasa bidjá. Ovddabealde ovdanboahtá ahte joavku ii šiitte ovdal 1897 leat ásahuvvon lavdnječuohppamii erenoamáš gilivuoigatvuođat dahje eará vuoigatvuođat priváhtarievttálaš vuđđusa stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Jus leš riekta maid Tønnesen čuoččuha (s. 272), ahte lavdnjeloggunláhka ii duohtadan moktege ássiid jeaggeanu, muhto baicce suodjala anu dihto láhkai, seammásgo hálddahussii fápmuduvvo juogadit jekkiid giliid gaskka, sáhttá dát ákkastit ahte vejolaš vuoigatvuođat eai jávkaduvvon, muhto baicce ledje fámus moadde jagige maŋŋil 1897. Dát mearkkaša dalle ahte láhka ii moktege mudden lavdnječuohppama ollislaččat, ja dasto ahte ii ainjuo nu sahtedohko, sáhte bidjat vuođđun ahte dát dál lea muddejuvvon ollislaččat eanavuovdinlága § 5:s. Leatgo dál sierravuoigatvuođat lavdnjejekkiide Finnmárkkus, ferte datte dás, nugo muđui, gustohit viiddis konkrehta árvvoštallama, ja Riektejoavku áigu danne duhtat geažideamen dihto vuolggasaji. Vuosttažettiin galgá gal olu ovdal sáhttá duođaštit leat vuoigatvuođaháhkan maŋŋilgo lavdnječuohppan láhkamuddejuvvui. Dasto lea eahpečielggas leatgo sierravuoigatvuođat mat leat ásahuvvon ovdal 1897 ja mat ain leat fámus. Vuoigatvuođat eai sáhte danne leat leamaš anus unnimus 20-30 jahkái, ja vaikko háhkanvuoigatvuohta ii eambo massojuvvo go ii adno, dárbbašuvvo almmatge olu ovdal konkrehta háviid sáhttá čuoččuhit leat vuoigatvuođaid mat ain leat fámus, jus lavdnječuohppan fas galggašii šaddat áigeguovdilis geavahanvuohki Finnmárkkus. Ferte navdit ahte moanaid lavdnjejekkiin gos várra leat leamaš sierravuoigatvuođat, dál leat čuhppojuvvon, nu ahte gažaldagas lea uhccán geavatlaš mearkkašupmi. Eanavuovdinlága § 5 mielde lea muđui vejolaš eiseválddiide ráddjet ássiid lobi stáhtaeatnamiin loggut lavnnji lavdnjejekkiid ráfáiduhttima, vuovdima dahje lihttoláigoheami bokte. Go lavdnječuohppan ii leat leamaš nu bivnnut, ii leat min dieđu mielde dárbbašan ná háldet. Dás lea sáhka nappo doaimma muddemis mii ii leat anus. Mearrádus badjánahttá datte moanaid prinsihpalaš gažaldagaid riektesuodjalusa ektui, maid Riektejoavku meannuda veahá lagabui čuovvovaš oasis. ¶
Dáža báktedoaibma láhkamuddejuvvui vuosttas háve 1539:s Gonagasa Christian III báktelágas. Ovdal 1972 lága lea maiddái geassemánu 23. b. 1683 bákteásahus, čakčamánu 7. b. 181 bákteásahus ja maŋŋil suoidnemánu 14. b. 1842 bákteláhka mudde báktedoaimma Norggas. Dát lágat leat maid leamaš gustojeaddjin miehtá riikka. Lea ainjuo dábálaš oahppa ahte 1842-láhka attii njuolggadusaid Finnmárkuige. 1842-láhka lei vuođđuduvvon bákteregálaprinsihppii (mii lea 1400-logu rájes ja nu mealgat boarrasat go láhka), namalassii ahte Gonagas eaiggáduššá buot metállaid ja málmmaid, oktan bákteluđolašvuođa prinsihpain. Juohkehaš sáhttá ohcat (šerpet) metállagávdnoštumiid ja lea vuoigatvuohta roggat gávdnoštumiid maid gávnnaš. Maŋimuš vuoigatvuohta váfistuvvui ohcama ja mihtádusa njuolggadusain. Ohcan lea muhtunlágan logahallan, masa eiseválddit čállet ohcanreivve mii gávnni suodjala dihto láhkai, ja olles suodjalanvuoigatvuođa juksá sierra mihtádusain. Málmma sáhtii šerpet earáid eatnamiin, dieđus dehálaš ráddjehusaiguin ee. ássama ja gilvon eatnamiid ektui. Eanaeaiggát lei 1842-lága § 14 mielde "vuoigaduvvon Gávnniin searvat Logátosiin" , muhto lei čielgasit várašuvvon gávnoštumiide almennehis: ¶
Vaikko ii leat makkárge sierra láhkamudden eahpeozolaš minerálaide, lea váldonjuolggadus eahpitkeahttá ahte dát gullet eanaeaiggádii. Dán spiehkastahkan sáhttá namuhit ahte petroleumgávdnoštumit gullet stáhtii, geahča miessemánu 4. b. 1973 lága nr. 21 § 1. Stuorát beroštumi spiehkastat lea almmatge mihtáduseaiggát vuoigatvuohta lassibuktagiidda, namalassii geađgebázahasat mat eai sisdoala rogganveara meriid minerálaid - nu gohčoduvvon geađgeduvdni, buo. báktelága § 39. Dán oktavuođas lea erenoamáš beroštupmi makkár vuoigatvuođat geavahanvuoigaduvvomiin leat almennehis, ja makkár vuoigatvuođat álbmogis leat stáhta eatnamiin. Norsk Bergret (1892):s vihkkedallá Helland goappašiid gažaldagaid, ja eaktuda ahte álbmogis dábálaš stáhtaeatnamiin ii leat makkárge vuoigatvuohta, jus ii leat addon lohpi (s. 61 čuo.). Almennehiid beales daddjo olu vuoigatvuođas váldit veardnageđggiid Roltdalen almennehis Selbu:s. Vihkkedallan (s. 607-615) datte loahpaha oppalaš konklušuvnnain: ¶
Lassin galget § 11 mielde ovdal gilvon eatnamat ja niittutge adnot meahccin, jus eatnamat leat sierra eaige lahka ássanguovlluid dahje gilvon eatnamiid mat leat anus, ja eaige leat dikšojuvvon dahje adno gilvojuvvon gieddin. Sáhttá dadjat ahte ovddit geavaheaddji galgá daid leat almmuhan. Dát báhkkoduvvoge go guovllut eai sáhte ollásit adnot guohtuneatnamin, jus dat leat áidojuvvvon "áiddiin mat ráfáiduhttet bohccuin" . Maid galgá gáibidit ovdalge áiddi sáhttá dadjat "ráfáiduhttá bohccuin" , ii leat čilgejuvvon. Datte ii leat eaktun ahte áidi ferte leat nu ahte inta suodjala bohccuid beassat guvlui, geahča Od.prp. nr. 9 1976-77 s. 57. Lea jerron guohtonvuoigatvuođa ráddjemis gávpogiid ja čoahkkebáikkiid hárrái. Gustojeaddji guohtonguovlluid ráját leat maŋimuščuohte jagis mearriduvvon iešguđet áiggiide. Muhtumin lea Boazodoallohálddahus bidjan rájáid nu ahte gávpogat dahje čoahkkebáikkit gullet olggobeallai boazodoalloguovlluid. Dát gusto omd. Loavgasullui oktan Romssain. Eará háviin ii leat rájá ná ráddjen. Ferte dalle máhccat oppalaš ráddjemii masa gullá ahte guohtonvuoigatvuohta dušše gusto meahcái. Dát lea ee. Hámmárfeastta dilli. Guohtonguovllut sáhttet boazodoallolága § 11 nuppi lađđasa mielde gáržžiduvvot ráfáiduhttimiid bokte. Ovddeš ráfáiduhttimiid čorgema maŋŋil 1985:s lea dál Finnmárkkus gildojuvvon diktit bohccuid guohtut muhtun duottarviesuid birra Finnmárkoduoddaris, Guovdageainnu ja Kárášjoga ¶
mohtorjohtolaga oktavuođas, buo. vel dan 3.15.4. oasis máinnašuvvon miessemánu 15. b. 1988 láhkaásahusa nr. 356, § 9. Muđui dihtto boazodoalu suodjalandárbu johtalussii maiddái boazodoallolága § 28 mearrádusa geatnegasvuođas láhttet fuolalaččat go johtala boazodoalloguovlluin, ja erenoamáš fuolalaččat áiggiin goas lea dehálaš ahte boazu ii muosehuhttojuvvo. Go álbmoga mohtorjohtolat juo álgovuorus lea oalle ráddjejuvvon mohtorjohtolatlága njuolggadusain, bidjá § 28 vuosttažettiin cakkiid dábálaš johtalussii boazodoalloguovlluin, ja mearrádus leat danne lagat máinnašuvvon bajábealde 3.16.4. oasis. ¶
Čuovvovaččat gártá guovddáš fáddá leat ahte boazosápmelaččaid buhttenrievttálaš suodjalus sin ealáhusa meassamiin eatnamiid gáržžidemiin ja doalu muosehuhttimiin. Juohke boazosápmelaš sáhttá leat ásahan oktagaslaš vuoigatvuođaid doalus oktavuođas. Sis lea dábálaš buhttenrievttálaš suodjaleapmi, seammaláhkaigo eará bealát vuoigatvuođaid. Mii dás meannuduvvo, lea datte boazodoalu suodjalus dábálaš boazodoallovuoigatvuođa vuođul. Dát suodjalus ii leat olus láhkaduvvon.Vuođđudeaddji Álttesjávrri duomus (Álttesjávri II) geardduhuvvon Rt. 1968 s. 429, lea Alimusriekti dadjan ja ovddidan erenoamáš buhttenrievttálaš suodjaleami boazodollui. Vuolleriektegeavatge lea veahkehan dán ovdáneapmái. Riektejoavku geahčada 3.17.9.2. oasis dán suodjalusa iešguđet beliid mii duopmostuolus lea šaddan. Lassin suodjalit meassamiidda ealáhusas, guorahallo 3.17.9.3. oasis veahá boazosápmelaččaid buhtadangáibádusas elliid massimis dahje vahágahttimis. Dasto máinnašuvvo 3.17.9.4 oasis suodjaleapmi maid sáhttá dadjat gullat boazodoallolága §15:i máŋggaid doaluid gaskasaš riidduid čovdosiid hárrái. Eat dán oktavuođasge guorahala man luđolaččat láhkaaddi sáhttá oppalaččat gáržžidit boazodoallovuoigatvuođa, namalassii gokko rádjá manná gaskal gáržžidemiid maid sáhttá dahkat buhtadandárbbu haga - nu gohčoduvvon buhtadankeahtes ráđđengáržžidemiid - ja gáržžidemiid mat luvvejit buhtadangeatnegasvuođa. Dát guoskkahuvvojit datte belohahkii 3.17.10. oasis boazodoallovuoigatvuođa rievttálaš vuđđosa hárrái, ja oppalaš hámis 2.3. oasis lobálaš geavahansuodjaleami hárrái. Muđui ii leat boazodoalu suodjaleapmi meassamiidda ja eará doaimmaide mat čuhcet ealáhussii ráddjejuvvon buhttenrievttálaččat, muhto áigut dás nappo váldoáššálaččat doalahit dákkár suodjaleapmái. Suodjaleapmái mii gullá eanavuovdinlága § 2:i, iešguđet álbmotriektenjuolggadusaide ja vuođđolága § 110 a dáfus, čujuhit maid Hálddašanjoavkku čielggadeami (eanavuovdinlága § 2) 2.5. kapihttalii ja Riektejoavkku oppalaš ovdanbuktimiidda 2.4. oasis (álbmotriektenjuolggadusat) ja 2.5. (vuođđolága § 110 a). ¶
Dás sáhtii dovdat ahte boazodoalu rievttálaš vuođus lea eanet go dušše láhka, ee. boazosápmelaččaid árbevirolaš atnuge. Nugo áddet, hállá datte departemeantta dás aitosaččat dušše vuoigatvuođa sisdoalus, makkár vuoigatvuođat boazosápmelaččain leat ja berreivčče leat. Geavahuvvo nappo "rievttálaš vuođus" doaba earaláhkaigo dás dahkat dán ovdanbuktimis. Cealkámuš ii datte lihkahala áddejumi ahte boazodoallovuoigatvuohta Eanadoallodepartemeantta oainnu mielde lea aivve boazodoallolágaid duohken. Go Eanadoallolávdegoddi meannudii Od.prp. nr. 9, mearkkašuvvui departemeantta oaidnu dán čuoggás erenoamážit. Maŋŋilgo lea bájuhan sisdoalu guovddáš cealkámuša maŋimušoasi proposišuvnna 42 s. dadjá lávdegoddi (Árvalus O.nr. 98 1976-77 s. 3): ¶
mielde ii leat dát riekta. Sáhttá dadjat, nugo Alimusriekti Rt. 1986 s. 403, ahte geatnegasvuohta doallat bohccuid mearre guovllus ja geatnegasvuohta lágidit daid ruovttoluotta jus dat goittotge besset dán olggobeallai, leat seamma ášši guokte beali. Datte lea liikká ollásit guokte iehčanas geatnegasvuođa. Dán vuođusteapmái lea datte doarvái čujuhit sieiva formála dilálašvuođa ahte geatnegasvuođat leat biddjon boazodoallolága iešguđet paragráfii. Muhto lea vel dahkamuš guovtti iešguđet daguin, mas nubbi eaktuda ahte nubbi ii leat dahkkon. Sáhttá dušše viežžat ruovttoluotta bohccuid mat eai juo leat gos galggašedje leat. Ahte leat guokte iehčanas geatnegasvuođa, vaikko dat gullet lahkalaga, ovdanboahtá Alimusrievtti riektecealkámušasge Rt. 1990 s. 33, geahča s. 35. Dás lea § 20 vuosttas lađđasa gáržžideaddji dulkon. Ii leat nu ahte eavttuheamit rihkku dán geatnegasvuođa jus ii doala bohccuid lobálaš guovllus. Dihto dilálašvuođain dohkkehuvvo go bohccot bohtet eará orohahkii dahje gieddeeatnamiidda, dainna eavttuin ahte seammás vuojeha bohccuid lobihis guovllus. Dákkár vuojeheames ii dollo geahččangeatnegasvuohta, muhto § 24 geatnegasvuohta. Vástideaddji ii leat geahččangeatnegasvuohta mii rihkkojuvvo jus ii vuojet bohccuid, muhto vuojehangeatnegasvuohta. ¶
Go galgá mearridit gii eaiggáduššá makkár nu objeavtta, ferte konklušuvnna vuođus ee. leat lágain, láhkaásahusain, riektegeavadis, čálalaš čielggademiin, geavaheamis ja riekteáddejumis. Dán kapihttala fáddá lea guorahallat makkár áššáiguoskevaš riektegáldooasit leat olamuttos, daid vihkkedallat ja sáhttit bajilčállaga gažaldaga vástidit. Dán barggu bargovuohki lea juogo álgit riektehistorjjálaš ovdáneamis ja guorahallat mo riektedilli lea ovddiduvvun gustojeaddji vuoigatvuohtan, dahje álgit dálá čállon riektegálduin ja lasihit dása historjjálaš gálduid ja eará gáldoávdnasiid nu guhkásgo dárbbašuvvo juksat ja bealuštit konklušuvnna mii dán vuđđosis navdo leat gustojeaddji vuoigatvuohtan. Nugo namuhuvvon 1.2. oasis, lea Riektejoavku válljen maŋit bargovuogi vuođđun barggustis. Dáinna vuolggasajiin lea Riektejoavku 3.2. gitta 3.17. oassái meroštallan iešguđet resurssaid mat leat áigeguovdilat. Juohke resursašlájas lea vihkkedallon adnu mii lea leamaš, njuolggadusat mat leat leamaš gustojeaddjin ja dan guovllu riektegeavat. Dán resurssamiel čađamannamis lea viehka olu riektehistorjjálaš ávdnasatge váldon mielde. Dát ávdnasat lea čuovvovaš čielggadeamis viehka stuorra vuođusoassin. Riektegálduid dábálaš geavaheapmái čujuhuvvo eanetlogu ovddabealde 2.2. oasi válddahallamii. ¶
(árbevirolaččat gohčoduvvon originaera dahje álgovuolggalaš háhkan). čielggadeami čuo. 1.17 «Statens grunn i Finnmark. Et historisk perspektiv» mii lea deaddiluvvon Riektejoavkku čielggadeami mildosiin). Jus objeavttas lea eaiggát, eaiggáduššanvuohta sirdo dábálaččat eaktodáhtolaččat šiehtadusain (árbevirolaččat gohčoduvvon derivatiiva dahje surggiidahtton háhkan). Bággosirdin bággolonistuvvo. Eaiggáduššanvuohta sáhttá datte háhkkot sirddekeahttáge, go ođđa "jáddada" (jávkada) boares vuoigatvuođa. Dán sáhttá dahkat dan oskkus go háhká áđa sus gii orru leamen rivttes eaiggát (nu gohčoduvvon dan oskkus háhkan). Eará háviid ii dušša boares vuoigatvuohta vuosgo lea mannan dihto áigi ja ođđa eaiggát lea halden objeavtta. Dákkár háviid lea sáhka oamastusas, dološ áiggi rájes geavaheamis, ealjohisvuođas dahje "cieggan riektedilis" , geahča dárkilat dán birra ovddabealde 2.2.3. oasis. Finnmárkku eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa dáfus lea maŋimuš joavku áigeguovdil ja danin vuođđofáddán dán kapihttala vihkkedallamiidda. ¶
Ovdal lei doallu guovddážis go opmodatvuoigatvuođas lei sáhka. Go máŋggas atne ovtta guovllu iešguđetláhkai, lei áddemis ahte juohkehaččas lei opmodatvuoigatvuohta dan háldovuohkái maid ánii, buo. professora Robbestad:a artihkkala “Kløyvd eigedomsrett” 1963 LoR:s 162 s. čuo. Dán oainnus ledje iešguđet háldovuogit vuođđun, ja ii lean sáhka oppalaš eaiggáduššanvuoigatvuođas mii galggai siskkildit vejolaš háldovugiidge mat eai lean anus ( "báhcánráđđejumit" ). Áddejupmi ahte eaiggáduššanvuoigatvuohta lei oppalaš ja prinsihpas buotdivnnat, lassánii 1700-logus dađistaga. Duiska-romálaš riekteváikkuhus soaitá leat duogážin, muhto erenoamážit jurdda ahte oppalaš eaiggáduššanvuoigatvuohta lea olmmošvuoigatvuohta. Servodatovdáneapmi dagahii vel ahte oppalaš eaiggáduššanvuoigatvuođadoaba ipmirduvvui ávkkálaččabut. Dál ii gal várra leat áigeguovdil máhccat "juhkkojuvvon eaiggáduššanvuoigatvuođa" vuogádahkii. Juohkehaš ja servodat leat oppalaš eaiggáduššanvuoigatvuođ prinsihppii vuođđuduvvon, dan ektui go sierra ráđđejumiid dan mielde go lea leamaš duohta doaimmaheapmi. ¶
Dagaldagat ja rievttálaš jurdagat dat leat govvejuvvon dáid namuhuvvon alimusriekteduomuin, mat bidjet vuolggasaji dán kapihttala joatkka vihkkedallamii. ¶
Čuovvovaččat áigut, 3. kapihttala resurssamiel čađamannamis dehálaš duogášávdnasin, guorahallat iešguđet joavkkuid eaiggátháldduid ja riekteáddejumiid, geahččan dihte leago vuođus dovddahit ovttage jovkui eaiggáduššanvuođa dálá gustojeaddji rievtti mielde. Dáinna vuolggasajiin, eat dárbbaš loahpalaččat mearridit eaiggáduššanvuoigatvuohtagažaldaga ovdal 1814. Dálá dili galgat mearridit, ja dalle leat maŋimuš 100-150 jagiid hálddut mearrideaddjin. Dán árvvoštallamis váldojit mielde dat oaivilatge mat leat boahtán álbmotrievtti ja dáža siskkáldas sámerievtti nuppástussan. Bajábealde 4.1.3.1. ja 4.1.3.2. osiin addui oppalaš várddus eaiggáduššanvuođa háhkamis earaláhkai go šiehtadusa bokte. Oaivilat iešguđet háldduide mat leat máinnašuvvon, fertejit min oaivila mielde álgovuorus, adnojuvvot Finnmárkkusge. Geografalaš sajádat, dálkkadat, šaddu ja historjjálaš ovdáneapmi dagaha maná belohahkii eará čuolmmaid dáppe go máddelabbos riikkas. Muhto čuolmmaid ja ákkastallama oassi stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođa beali ja vuostá gártá datte, nugo namuhuvvon, dat seamma. Mátta-Norggas ledje gilit geavahanvuoigatvuođain stáhtaalmennehiin mat čuoččuhedje alddineaset ja eaige stáhtas leat eanaeaiggáduššanvuoigatvuohta stáhtaalmennehiin. Finnmárkkus lea dilli váddásat. Sámi beales lea čuoččuhuvvon ahte sápmelaččat iige stáhta leat aitosaš eanaeaiggát, buo. ee. válddahallama 5. kap. NAČ 1984:18:s s. 119-153. Go sápmelaš doaba adno dás, ferte dat siskkildit olles čearddalaš joavkku ja iige dušše boazosápmelaččaid. Dát dagaha ahte eanaš sápmelaččaid sáhttá juohkit báikeolbmuinge. Báikegoddái gullet datte dážat ja kveanatge. Guokte maŋimuš joavkkuin eai leat nugo diehtit, boahtán čielga gáibádusat eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa hárrái. Porsáŋggu SLF lea 1985 prošeaktaraporttas válddahallan "dáloniid vuoigatvuođaid" sámi riddu- ja vuotnaguovlluin. Dás čujuhuvvo ee. ahte sii geat ásse riddo- ja vuotnaguovlluin leat álgo geavaheaddjit lagas meahcceguovlluide. Johtti boazodoallu lei nuorat ealáhus mii lei bahkken sin guovlluide, geahča raportta s. 34 jna. Mátta-Norggas čuoččuhedje geavahanriektelaččat ahte historjálaččat eaiggádušše gilit almenneha. Dát vuoigatvuohta ii lean goassige sirdojuvvon Gonagassii ja stáhtii. Duohtavuohta ahte Gonagas lei máinnašuvvon almenneha "eaiggádin" , ii lean priváhtarievttálaš eaiggáduššanvuoigatvuođain dahkamušas, muhto lei adnon čalmmustahttit Gonagasa "almmolašrievttálaš válddi." Sámi beales lea sullasaččat čuoččuhuvvon ahte ovddežis, lei siida buot eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid "guoddi ja doaimmaheaddji" "sámeguovlluin" , geahča lagat NAČ 1984:1 s. 124-125. Lea deattuhuvvon ahte sápmelaččat "eamiálbmoga" namas ja "dološ áiggi rájes geavaheami dahje dološ oamastusa" fámus ferte leat rivttes eanaeaiggát. Sápmelaččat eai dohkket ahte sii "goassege lobálaččat" leat massán dán riekteposišuvnna. Sin áddejumi mielde, ii sáhte stáhta duođaštit makkárge šiehtadusa dahje earálágan "riektefámolaš sirdima" čuoččuhuvvon eaiggáduššanvuođ vuođul. Seammaláhkai go Mátta-Norggas čuoččuhuvvo áddejupmi ahte stáhta lea priváhtarievttálaš eaiggát eatnamiidda, ii sáhte leat rievttálaččat čadni go áddejupmi vuođđuduvvo boasttoáddejupmái ja sámi vuoigatvuođaid olggušteapmin Alimusrievttis ii leat makkárge prinsihppaduopmu dán nággogážaldagas Finnmárkku ektui, nugo Mátta-Norggas Vinstra-duomuin (Rt. 1963 s. 1263). Čuolbma gártá čuohcat Finnmárkku sierralágan dilálašvuođaide nu ahte boađus ferte šaddat earágo Mátta-Norggas. Stáhta oaidnu Finnmárkku eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuhtii hábmii Alimusrievtti vuosttasjienasteaddji 1880:s ná (Rt. 1880 s. 337): ¶
dása, lea "dievas duođaštus dákkár eaiggátráđđejupmái, ahte bidjá vuđđosa oamastusháhkamii" . Dáža rievttis lea dárki vuođus dadjat ahte jus lea geavahanvuoigatvuohta muhtun guovllus, fertejit hálddut maid dahká mannat olggobealde dan vuoigatvuođa rámma mii lea, ovdal daid soaitá sáhttit gohčodit eaiggátháldun (geahč ovdamearkan lágamánnerievtti cealkámušaid RG 1990 s. 264 s. 275). Jus geahččá dan mii dás lea daddjon boazosápmelaččaid háldduid ja riektedili ektui, orru dalle fertemin mearridit makkár riekteposišuvdnii álggos atnu bijai vuđđosa, ja dasto mo maŋit ovdáneapmi čuozai dán posišuvdnii. Dasa mii dás lea ovdandollon, sáhttá vuosttaldit ahte ii sáhte eambo atnit dáža riektenjuolggadusaid ja riekteprinsihpaid ollásit. Boazosápmelaččat leat unnitlogu- ja eamiálbmoga oassi. Norgga stáhta lea ásahuvvon guovtti álbmoga árbevirolaš eallinguovlluin, ja mii deaivvadit dás kulturgaskkain. Sáhttá daddjot ahte go dákkár mihtus álbmogis lea leamaš duohta háldu guovllus ja náššan eallinvuđđosa bissovaš, oktilaš ja bindilis anus, de gáibiduvvo eará rievttálaš lahkonanvuohki go riikkas muđui. Dasto sáhttá čujuhit ahte ovdalgo konkludere diggemearrádusain ja cealkámušain riektedilálašvuođas máddelabbot riikkas, ferte gohcit ahte mallosge riektegáldut ja mahtodat leat sullasaččat go mearriduvvo Finnmárkku ektui. Boazosápmelaččaid eanageavaheapmi Finnmárkkus bidjá buori vuđđosa gáibidit nana riekteposišuvnna. Ii várra eahpiduvvo ahte dákkár ákkat dat suodjala boazodoalu ealáhussan. Gažaldat lea datte sáhttetgo sin atnu ja riekteáddejumit bidjat eaiggáduššanvuođa vuđđosa. Dán vihkkedallamis ferte stáhta guovllu háldduid šlája ja mahtodaga árvvoštallat. Dát árvvoštallo lagat 4.1.8.4. oasis. Dasto lea čuoččuhuvvon ahte go oaidnu sápmelaččaid vuoigatvuođaide maŋimuš 30 jagiid lea oidojuvvon addit sápmelaččaide nannosat sajádaga go mii sis ovdal lei, ferte dát čuohcat árvvoštallamii mii dárbbašuvvo go rievttálaš ¶
Álggadettiin lea árta čujuhit muhtun váttisvuođaide dán čuoggá ovdanbuktimis. Vuosttažettiin ii leat "gilli" doahpagis makkárge fitmadis meroštallan go adnojuvvo Finnmárkkus. Mátta-norgga almennetvuoigatvuođas lea mearkkašupmi hui čielggas, muhto dábálaččat lea sátni rievttálaš mearkkašumi haga. Dán ovdanbuktimis galgá "gilli" leat báiki gos olbmot ásset ja lagašguovlu dahje riggodatguovlu (meahcci ja duottar) maid ássit ávkkástallet. Nubbi váttisvuohta lea guoskkahuvvon bajábealde 4.1.8.1 oasis. Guovlluin maid sáhttá gohčodit gillin ásset máŋgga sajiin dušše sámit, eará sajiin leat datte sámit, kveanat ja dážat seaguhuvvon. Geat leat eanetlogus sáhttá molssašuvvot báikkis báikái. Dán čielggadeamis leat nugo namuhuvvon válljen vihkkedallat háldduid ja vuoigatvuođaid giliguovllu báikegottis ovttadahkan. Dán oktavuođas namuhuvvo ahte ovddabealde máinnašuvvon Porsáŋggu SLF prošeaktaraporttas daddjo (s. 13) ahte "kveanat ja dážat geat ássagohte mearrasámegiliin ja -báikegottiin seaguhuvvo birrasii ja ožžo ollesárvosaš oasi riggodagaide, almmá giliid čearddalaš riidduid haga" . Válljejuvvon ortnega hedjodat lea ahte vuoigatvuođat "sápmelaš" álbmogii vihkkedallojuvvo guovtti oainnus. Dasa lassin lea ahte boazosápmelaččat vel gullet báikegoddái báikkis gos leat fásta ássit. Gitta hui gieskat leat moanat gilit dušše ieža hálden lagašguovlluideaset. Ássit, geat dávjá leat leamaš sámit, kveanat ja dážat, leat riggodagaid eanaš atnán dárbbu mielde. Ii leat makkárge árta eahpidit sin leat ádden dán anu lobálažžan. Álggos váldojedje riggodagat atnui almmá ovttage mieđáhusa haga. Nu guhká go ii oktage gilvaleaddji atnu lei dieđihuvvon ja ii oktage stáhtaváldi seaguhan iežas dasa, ii lean vuoigatvuođagažaldat anu hárrái aiddo áigeguovdil. Dáđis seaguhii servodat iežas dasa ja gilddii anu dárbbašlaš mieđáhusa haga. Vuovdi lei okta vuosttas riggodagain man atnui dárbbašuvvui oažžut mieđáhusa. 1700-logu loahpas váldojuvvo mieđáhusa njuolggadusat atnui ámtalihpuid ja oastinšiehtadusaid hámis eaktun badjelasas váldit eatnamiid ođđa dollui ja viessosajiide. Dađis gáržžiduvvojedje eará riggodagat ee. luossabivdu mearas vihtanbivdosiiguin, ii fal mieđáhusa haga. Jebens čujuha siskkáldas čielggadeamistis Riektejovkui beaiváduvvon juovlamánu 21. b. 1988 (s. 48) ahte juo 1690:s evttohuvvui lihttoláigohit eatnamiid Finnmárkkus Gonagasa namas. Tønnesen válddahallá (s. 85 čuo.) 1700-logu ovdáneami eanadoalu ja "sadjelihpuid" ektui. Su dutkosis ovdanboahtá ahte geavaheaddjit ožžo geavahanvuoigatvuođa duođaštusa - ja eaige eaiggáduššanvuoigatvuođa - láddjehagaide ja eará eatnamiidda maid ávkkástalle. Hui čielgasit ovdanboahtá dát áššis Álttás 1764:s maid namuha s. 91:s. Muhtumis váldui eaiggáduššanvuoigatvuohta su mielladilli geažil. Son buhtaduvvui viesu ja áiddiid ovddas, muhto ii fal eatnama gal. Seamma oidno maid čielgasit diggegirjjis nr. 19 Ákŋovági dikkis suoidnemánu 23. b. 1689 ámtamánni oidnosis, bájuhuvvon čuo. 1.10.2. Sandvik mildosis Riektejoavkku čielggadeapmái. Dás daddjo ahte "gieddi" dodjojuvvui "almmatge ii ovttage Opmodaga Vuoigatvuohtan, muhto dárbbašlaš Geavaheapmái" . 3.7.3. oasis ovdanboahtá ahte eanadoalli oassi Álttá, Deanu ja Njávddáma ássit leat ožžon oktovuoigatvuođa bivdit luosa firpmiiguin ja vihtanbivdosiiguin. Dárkilat dán vuoigatvuođas, geahča Hålogalándda lágamánnerievtti miessemánu 7. b. 1992 duomu (Guoddalanášši 53/1992). Earret dán, ii leat dássážii leamaš sáhka priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođas eatnamiidda ja riggodagaide jus ii leat háhkan eanavuovdinlága njuolggadusaid mielde. Maid lea jearran, lea sáhttágo ovddeš ja dálá anus vuođustit eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođa gáibádusa. Dávjá lea leamaš nu ahte muhtun doallu dahje dihto bearaš háldii riggodagaid (murjiid, láddjehagaid, guohtumiid jna.) dihto ( "iežas" ) guovllus. Dákkár juohkimiidda doahttaledje eanašat, geahča ee. eanadoalu oasi Einar Richter Hansen čielggadeamis Sámi vuoigatvuođalávdegoddái. Seamma ovdanboahtá ovdalis namuhuvvon Porsáŋggu SLF prošeaktaraporttas (s. 13). Henry Mindege čuoččuha logaldallamis "Bruksmåte og bruksrett i sameområder" , semináras Davvikalohta historjjás ja girjjálašvuođas Harstad gávpogis geassemánu 23. b. 1977, ahte sámeguovlluin dovdet muhtunlágan "juhkkojuvvon geavahanvuoigatvuođa" . Okta gilli eaiggádušai guollebivdovuoigatvuođaid, nuppis lei vuoigatvuohta murjet ja goalmmát gilli sáhtii viežžat dálvemuoraid seamma guovllus. Máinnašuvvon riggodatjuogadeami, lea váttis govvet eaiggátháldduid váikkuhussan. Moanaid háviid lea leamaš doarvái buohkaide, ja dákkár juogademiin lea leamaš čuovggus muosálaš ja buorre ránnjávuhtii. Datte lea vánit árta eahpidit ahte juohke ássi dahje juohke gilli bealát lea dovdan ahte guoski guovllu riggodagat gulle sidjiide (dákkár guottuid ovdamearkkat leat dovdosat Mátta-Norggasge). Dákkár "riektedilálašvuohta" lea máinnašuvvon čuo. III.4:sge Jebens:a mildosis Riektejoavkku čielggadeapmái. 3. kapihttala riggodagaid čađamannamis eai leat ovdamearkkat ahte dákkár "vuoigatvuođas" doarvái riggodagaid ektui, mahkáš láddjehagat, muorjjit, guolit, lea leamaš buhtadan- dahje ráŋggáštanrievttálaš suodjaleapmi. Dalle ii beroš daid háviin go suoinnit omd. leat láddjejuvvon ja hášejuvvon dahje biddjon stávrráide, geahča omd. Rt. 1859 s. 636 ja dán máinnašeami 4.2.7. oasis vulobealde. Dilli sáhttá leat eará vátnevalljái, omd. rihkiide. Ovdamearkan máinnašuvvo čuo. 2.6 Steinar Pedersen:a čielggadeamis Sámi vuoigatvuođalávdegoddái go suodjaluvvui olggobeal gilvaleaddjiid vuostá. Giliin siskkáldasat leat ovdamearkkat ahte rihkiid čohkken lágiduvvui nu ahte buohkat galge oažžut oasisaset, buo. Tønnesen s. 99 nota 5 ja 3.6.3.2. oasis bajábealde. Juohkehaš gii lei váldán rihkiid háldosis lei suodjaluvvon, geahča Rt. 1854 s. 412. Steinar Pedersen čujuha čuo. 2.6 čielggadeamistis ahte riggodat nugo luossabivdu Deanus lei sápmelaččaid atnu dihto guovllus nu ahte sáhtii earáid doallat olggobealde. Dát guollebivdu lea maŋŋil ovddiduvvon šaddat sierravuoigatvuohtan Deanuleagi eanadoalli oassái. Dan vuoigatvuođa ferte sáhttit gohčodit "muhtunlágan eaiggáduššanvuoigatvuohtan" . Riggodagaid háldenvuoigatvuohta lea datte ráddjejuvvon. Sutnje lea vuoigatvuohta geasa geažos áiggi gullá opmodat ja geavaha dan. Ii leat dasto sáhka eanaeaiggáduššanvuoigatvuođas, muhto eanet erenoamáš suodjaluvvon geavahanvuoigatvuođas dihto ealáhussii. Eai leat oppalohkái ovdamearkkat das ahte gilit leat háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda báikkálaš áddejumi vuoigatvuođavuođuin vuoigatvuođas atnit juvssahahtti riggodagaid. Soaitá muhtun Mátta-Norgga gilialmennehat sáhttá dadjat leat ovdamearkkat ahte eanaeaiggáduššanvuoigatvuohta lea háhkkon dán láhkai. Go galgá árvvoštallat fertego giliid meahcceriggodagaid háldduid áddet eaiggátháldun ja danin maid vuđđosin gáibidit eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa, fertejit eambo dagaldagat vihkkedallot vuostálaga. Báikegotti riekteáddejupmi gaskaneaset ja muđui servodaga ektui. Dasto leat servodaga hálddut ja áddejumit nugo báhkkoduvvojit lágain, njuolggadusain ja konkrehta háldduin. Riektegeavat lea dehálaš dagaldat. Tønnesen vihkkedallá Finnmárkoalmenneha eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga s. 301-308. 305-307 siidduin čujuha son moanaid ákkaide maidda sáhttá lohkat báikegottis lea eaiggáduššanvuoigatvuohta. Vihkkedallan gusto erenoamážit guovlluide Guovdageainnu birra. Son ii datte konkludere maidege. Nubbi gažaldat lea, leago muhtun riggodaga geavaheaddji joavku, mii álgovuorus lei luđolaš buohkaide, háhkan sierra suodjaluvvon vuoigatvuođa dán atnui. Ovdamearkkat leat ahte ná lea suodjaluvvon. Mii dalle leat "cieggan anu" háhkanvuđđosis. Dát gullá dan vuđđosii maid sáhttá čujuhit sihke eaiggáduššanvuoigatvuhtii ja geavahanvuoigatvuhtii, geahča lagat 2.2.3. oasi. Árvvoštallamis leago doarvái vuođđ riekteposišuvdnii cieggan anu vuoigatvuođavuođuin, mearkkaša báikegotti áddejupmi ja atnu hui olu. Nugo namuhuvvon, galgá olu ovdal meahcceváriid atnu galgá addit sierravuoigatvuođ oktii dahje eanebuidda jus atnu álgovuorus leat luđolaš buohkaide, geahča Rt. 1985 s. 247 s. 251 Rt. 1953 s. 1166 buhtaduvvui go ii sáhttán šat geavahit jiekŋaluotta. Gielda lei sullii 90 jagi vuođđudan skuvlaortnega nu ahte mánáin lei luodda jieŋa alde joga rastá. Dán áddii Alimusriekti ortnegin mas lea dakkár stáđisvuohta ja mihtilmasvuohta ahte lei geavahanvuoigatvuohta buhttenrievttálaš suodjalemiin. Álttesjávrri muddemis ledje muhtun Bearddu eanaeaiggádat ja láigolaččat gáibidan buhtadit guollebivddu. Sii čuoččuhedje ahte gitta áibbas vuosttas ássama rájes lei leamaš guollebivdu dáid dáluin, ja ahte guollebivdu lei doalu ealáhusvuđđosa dehálaš oassi. Vaikko guollebivdu prinsihpas lei luđolaš buohkaide, čuoččuhedje sii ahte sin dáluide lei ásahuvvon dákkár stáđisvuođa ja mihtilmasvuođa dilli ahte sii gáibidedje buhtadit meassamiid mat gáržžidit doalu árvvu. Alimusriekti hilggui buhtadangáibádusa, geahča Rt. 1962 s. 163. Vuođustus lei ahte doallu ii lean vuođđuduvvon Álttesjávrri guollebivdui iige dás lean dálu ealáhusvuđđosii mearrideaddjin dahje hui mávssolaš. Mearrideaddjin lei dilli bággolonisteami áiggis. Ii lean áššáiguoskevaš ledjego eanaeaiggádat ovddeš áiggis vuođđudan "ruđalaš hommáideaset dihto eavttuide mat ovdáneami geažil leat massán mearkkašumis" . Guollebivdu lei buohkaide vejolaš jus háhkká oaggungoartta, ja guollebivdu lea garrasit lassánan earáin gilis ja earágiliássiin. Alimusriekti ii mearridan mo livččii leamaš jus atnu livččii leamaš sierra ráddjejuvvon dáluide, ja dát atnu livččii leamaš mearrideaddjin dahje hui mávssolaš dálloeaiggádiid ealáhusvuđđosii. Ruoŧa boazosápmelaččaid vuoigatvuođat guollebivdui Álttesjávrris lea vihkkedallon Rt. 1968 s. 429. Duopmostuolut gávnnahedje dás ahte sápmelaččaid vuoigatvuođain lei eará vuođus go Bearddu eanadoalliin. Sápmelaččat ledje historjjálaš áiggi rájes bivdán Álttesjávrris guohtonjahkodagas. Lei mihtilmas dálloatnubivdu mas lei stuorra mearkkašupmi sápmelaččaid dállodollui ja danin sin ealáhusvuđđosii. Danin sáhtii gáibidit buhtadasa. ¶
(duopmu s. 1276-1277). Dán nannii ovttajienalaš Alimusriekti (duopmu s. 1267-1268). Min oktavuođas jerro dalle leago vuođus eará konklušuvnna gávnnahit stáhta háldduide Finnmárkkus. Jus bidjá vuođđun áddejumi mii báhkkoduvvo stáhta beales Od.prp. nr. 21 1848 (geahč čuo. 1.9 Sandvik mielddusčielggadeamis), ferte vástádus leat ii. Tønnesen (s. 10) bidjá vuođđun ahte ii lean makkárge eaiggátgáibádus dahje háldodáhttu (animus possedendi) stáhtaválddiid beales "Finnmárkoalmennehiid ektui ovdal 1600- logu loahpas" . Dát mearkkaša ovdalgo oktoráđđejupmi álggahuvvui 1660:s. Tønnesen vuosttalda (s. 15-16) ee. Solem:a gii "Lappiske Rettsstudier" girjjis dadjá ahte «Finnmárkkus lei stáhta álo atnán iežas buot eatnamiid eaiggádin, muhto dát eanaeaiggátvuoigatvuohta ii giehtaguššon guhká» (s. 35). Solem geardduha dán oktavuođas Stephan Hans Stephanus girjjis: De Regeno Daniae et Norgwegiae Tractatus Varij (Leiden 1629). Sitáhta lea Solem váldán Amund Heland:s; Norges Land og Folk, Finnmarkens Amt bd. I (1905) s. 8-9. Helland cealkámuš lea ná (Mo Helland jorgala Stephanus ja lea bájuhuvvon čuo. I Jebens sierraoaivilis Finnmárkku eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuođasge, buo. vulobealde): ¶
Finnmárkkus eai lean gonagasválddi hálddut eatnamiidda ja luondduriggodagaide dán árra áigodagas nu stuorrátgo máddelabbos riikkas. Riikaoasi sajádat, sturrodat ja dilálašvuođaid mielde, hui uhccán ássit ovttas historjjálaš ovdáneamiin sáhttá dán čilget. Oktoráđđejumi álggaheami rájes nuppástuvvui stáhtaválddi oaidnu iežaset vuoigatvuođaid ja almennehiid dáfus, buo. Tønnesen s. 70 čuo. Dál lei áigi láddan ovddidit oainnu ahte Stáhta eaiggádušai buot masa priváhta olbmot eai sáhttán čájehit mieđis vuoigatvuođavuođu. Tønnesen čujuha muhtun ovdáneami sárgosiidda Finnmárkku dáfus ja dadjá dán vuođul fertejedje ámmátolbmot "nu dál áinnas oažžut dan áddejumi ahte Gonagas (stáhta) eaiggádušai eatnamiid Finnmárkkus, dárkomin sihke juridihkalaš árbevieru maidda ledje bagadallon ja duohta dilálašvuođa masa deaividedje báikkálaš dásis" (s. 75). Tønnesen čujuha dán oktavuođas dasa maid ámtadoaimmaheaddji Sporring celkkii 1734:s. Sáhttá čujuhit ámtamánni, kanseliráđi Lilienschiold sániidege, Ákŋovági 1689 dikkis. Nugo namuhuvvon 4.1.8.3. oasis hállet "Opmodaga Vuoigatvuođain" ja "dárbbašlaš Geavaheamis" . Tønnesen čujuha s. 76-77 ahte dihto láhkai nuppástuvai gonagasválddi oainnu báikegotti vuoigatvuođaide. Eiseválddit máhcce veaháš das ahte Gonagas lei oktoráđđejeaddji almennehiin. Tønnesen oaivvilda dán sáhttit dagahit máŋggalágan áddejumi gaskal báikkálaš ja guovddáš beliid ja muitala mo Finnmárkkus lea oktii geavvan. Miessemánu 27. b. 1771 dikkis Álttás vuosttaldii fáldi Heide diggelogahallamiid mat ledje ámtamánni Hammer áiggis dahkkon. Heide čuoččuhii ee. ahte huksejuvvon opmodagaide gullet "dušše Viesut ja daid Heajos Áiddit, Báikkis ja ii mihkkege Opmodaga Vuoigatvuohta Eatnamiidda dahje Gittiid Guolbaniidda, maid atnet ja ávkkástallet, gos Viesut, Báikkis ásset." Dán vuođusta Heide dainna ahte "buot Eatnamat dušše gullet Gonagassii" , geahč Finnmárkku Diggegirjji 47, StA Tromsø, folio 68 r. Borgemánu 8. b. 1772 promemorias cealká Dáža Kammers dán áššái ámtamánni Fieldsted:i (girjji lea Tønnensen bájuhan dutkosa mildosiin s. 391-392). ¶
Korpijaakko nákkosgirjái dadjá son čielgasit vuhttot ahte sápmelaččat "lagamus Golmmariikkamuvrra ja birrarat..... dárkojedje eaiggádin dan áiggis" (s. 202). Vuolggasadjin ahte sápmelaččain davvi duottarguovlluin lei "muhtun vearroolbmoriekti" , vihkkedallá Bengtsson (s. 202- 203) mo ovdáneapmi 1600-logu gaskamuttus sáhttá leat váikkuhan dákkár vejolaš riekteposišuvdnii. Ieš ii gal daja mii dákkár gažaldaga vástádusa galggašii leat, muhto čujuha ee. daid stuorra duođaštanváttisvuođaide go guovllu historjá 300 jagi rájes galgá čilgejuvvot ja áibbas unnán čállon ávdnasat gávdnojit. Hui váttis gártá go lea eahpečielggas gii soaitá leat vuoigatvuođaid subjeavtta. Leigo juridihkalaš olmmoš vai ovttaskas sápmelaš? Dát čuokkis lea Bengtsson:a mielde stáhta dehálamos vuosteágga jus šattaš nággu. Kaisa Korpijaakko guorahallá dutkosistis sápmelaččaid vuoigatvuođaid Viesttarbađaeatnama sámeguovllus gitta 1734 rádjai. Geografalaš guovlu siskkilda Ruoŧage máttás gitta Jämtlánd:i. Dutkosa váldodeaddu lea liikká biddjon guovlluide mat leat Suoma dálá rájáid siskkobealde ja dalle erenoamážit Rounala siida, mii eahpedárkilit siskkilda guovlluid máttanuorttabealde Golmmariikkamuvrra, ee. Gárasavvon Ruoŧas ja Eanodat Suomas. Guovdageaidnu, Kárášjohka ja Deanu bajit oassi gulle Duortnosa sámeguvlui mii dalle prinsihpas lea Korpijaakko guorahallamis mielde. Su konklušuvdna lea ahte sápmelaččain lei seamma vuoigatvuohta go "vearroboanddas" , ja dát vuoigatvuohta lea nugo son oaidná, eaiggáduššanvuoigatvuohta dalá dilálašvuođaid ektui. Dát lea oaivilat masa ee. Bäärnhielm ii leat ovttamielas. Bertil Bengtsson bealestis dohkkeha ahte Korpijaakko duođaštus lea nu buoŋis ahte ainjuo guovllus ja áigodagas mii erenoamážit dutkojuvvui, ferte dohkkehit ahte sápmelaččain lei seamma sajádat go vearroboanddas, geahča SvJT 1990 s. 138 s. 140. ¶
Korpijaakko lea nappo vihkkedallan sápmelaččaid riektedili gitta 1734 rádjai. Maid ovdáneapmi maŋŋil 1750 livččii mearkkašan dáid vuoigatvuođaide ii leat meroštallon. Gudmund Sandvik meannuda dán fáttá čuo. 1.18.12 mielddusčielggadeamistis. Son čujuha dás ahte dušše sámit geain lei "sámeealáhus" (boazoealát, guollebivdu ja bivdu " ledje " sápmelaččat ". Jus ledje eará ealáhusat ledje sii " boanddat ". Sandvik:a oaivila mielde atnui mátta Ruoŧa vearroolbmoriekti analogalaččat sámeguovlluid dilálašvuođaide, " muhto dušše belohahkii ". Ođđaáigásaš eaiggáduššanvuoigatvuođas ii sáhttán leat sáhka. Kamerála vuogádat mii vuođđuduvvui dasa ahte sápmelaččain lei " sámeealáhus " sin oktagaslaš vearroeatnamiin, ii váldon atnui Duortnosa sámeguovllu oasis mii dál siskkilda Guovdageainnu, Kárášjoga ja Ohcejoga. Daningo dás lei Danmárkku-Norggasge vearuhanvuoigatvuohta. Dát dagaha ahte vihkkedallama ja konklušuvnna Korpijaakko dutkosis ii sáhte eambo sirdit dása maid dás gohčodii Sis Finnmárkun, gos rievttálaš dilis lei, dahje ainjuo sáhttá leat leamaš, áibbas eará vuolggasadji. Sandvik čujuha 1.18.2. oasis ahte dán guovllu riektedilálašvuođat eai leat vel albmaláhkai guorahallon. Dálá ávdnasiid vuođul čujuha son dihto dilálašvuođaide mat várra leat leamaš riektegeavadis biddjon vuođđun. Masá bissovaš ráját leat leamaš gaskal čearuid, guollejávrrit ledje várra juohke čearus oktasaš anus, ja oktagaslaš vuoigatvuohta dihto jávrriide. Badje Deanu luossabivdu orru leamen juogaduvvon gaskal siiddaid. Vuoigatvuohta láddjehagaide njárggain ja jekkiin orru sáhttimin čuoččuhit bearrašiidda, vearru lea olbmuide biddjon ja iige riggodagaid geavaheapmái ja (ovdal 1759) leat boahtán kveana ođđaássit Kárášjohkii. Vearroduottaráššis eahpidii Alimus Duopmostuollu vuđđosa bidjat ahte lei vejolaš sápmelaččaide 1600-logus háhkat eaiggáduššanvuoigatvuođa go geavahedje váriid boazoealáhii, bivdui ja guollebivdui. Datte lei eahpevissis makkár eavttuide dalle galggai vuođđudit, geahča Bertil Bengtsson Nordisk Administrativt Tidsskrift 1990 s. 199 ja 201 Alimus Duopmostuollu navddii fertet gáibidit agibeai ja arahis anu maid " ránnjás " illá muosáhuhttá. Guvlui gáibidedje vel mallosge bissovaš rájáid. Dát eavttut eai lean devdon dán duottarguovllus Jämtlánddas. Kaisa Korpijaakko baicce gávnnahii daid leat devdon guovllus maid son guorahalai. Su duođaštus ja ákkastallan lea Bertil Bengtsson mielde jáhkkehahtti (SvJT 1990 s. 140). Korpijaakko bohtosiid dan guvlui maid son guorahalai, áinnas Rounala siidda, ii sáhte datte nugo čujuhuvvon bajábealde, eambo sirdit eará guovlluide. Rounalasge livččii, Bertil Bengtsson mielde SvJT 1990:s s. 141, proseassa boađus dál leat " hui eahpevissis ". Son čujuha stuorra duođaštanváttisvuođaide " láhkalaš maŋisboahttiid " 1700-logu vuoigatvuođalaččain. Dasto sáhttet " sakka eará juridihkalaš váttisvuođatge ... váikkuhan sámi riektedilálašvuhtii jahkečuđiid botta ". Geahča Carsten Smith:age: " Rettstenkning i samtiden " s. 168. 1751 rádjabidjama maŋŋil šattai sis Finnmárku dáža guovlun ja dáža lága vuollásažžan. 1700-logus dáža lága mielde lei Finnmárku " Gonagasa eana ", geahča Sandvik:a mielddusčielggadeami čuo. 1.18.2 (konklušuvdna). Liikká lea nu ahte jus sápmelaččat dalle ledje eanaeaiggádat dalá áiggi áddejumis, ii livčče sirdin dáža láhkii eambo váldán sis vuoigatvuođa, buo. Carsten Smith: op.cit. s. 167. Ruoŧa-suoma rievtti válddahusa mielde 4.1.6 oasis ja bajábealde ii sáhte eambo dadjat mii 1751:s lei dása gustojeaddji riekti sis Finnmárkkus. Gažaldaga ferte loahpas duopmostuollu mearridit. Jus duopmostuollu dalle gávnnahivččii ahte boazosápmelaččat eai lean juksan eaiggátárvvu, ferte vuolgit Karl XI 1683 mearrádusas maid Bertil Bengtsson artihkkalis " Samernas rätt och statsmakten " (Nordisk Administrativt Tidsskrift 2/1990) válddahallá ná: " buot opmodagat maid ledje "huksekeahttá" opmodatrájás eret ja gilit galge gullat eiseválddiide ja Ruoŧa ruvdnui ja iige oktiige earáide ". Mearrádus livččii šaddan gustojeaddjin seammaláhkai go Vearroduottarášši ja boađus livččii várra gártan seamma sis Finnmárkku dáfus. 1683-mearrádusa mávssolašvuođas, geahč Vearroduottarášši s. 65-66 ja Bertil Bengtsson SvJT 1990 s. 138-139. Geas lei eaiggáduššanvuoigatvuohta sis Finnmárkku eatnamiidda justa dalle go guovlu šattai dušše dáža hearrávuođa vuollásažžan, ferte danin ainjuo daddjot leat eahpevissis. Dát mearkkaša ahte ovdáneapmi 1751 rájes dat ferte leat mearrideaddjin. Jus eaktudit ahte sápmelaččat ledje eaiggádat juo ovdal 1751, lea jerron mo sápmelaččat soitet leat massán dán vuoigatvuođa. 1979:s dajai Davviriikkalaš Sámi Instituhta mielbargi, mag. art. Alf Isak Keskitalo semináras Romssas ná: " Ferte leat hui hearkkes riekteváttisvuođa mo duottar mii ovddeš ruoŧa áddejumi mielde čielgasit dárkojuvvui sámi eatnamin priváhtarievttálaš áddemis, seamma eavttuin biddjui dáža sorjjasmeahttunvuođa vuollásažžan, maŋŋil lea šaddan stáhta opmodahkan almmá makkárge šiehtadusain gaskal sápmelaččaid ja stáhta, dahje eará riektefámolaš sirdimiin. Ja duottar lea danin gártan stáhta opmodahkan priváhtarievttálaš áddemis. Ii oktage eahpit stáhta sorjjasmeahttunvuođa guvlui." ¶
"Álbmotriekti ja vuođđoláhka, ON-soahpamuša 27. artihkkala prinsihppa ja vuođđolága § 110 a prinsihppa, fertejit dán mielde daddjot gáibidit seamma. Sápmelaččaid riektedilli ii leat nuppástuvvon vuođđoláhkamearrádusa olis dan áddemis ahte sii leat ožžon ođđ vuoigatvuođaid luondduriggodagaide. Muhto vuođđolága mearrádusat nannejit álbmotrievttálaš njuolggadusaid go dál leat ožžon vuođđolága fámuge dáža rievttis." ¶
galgá geavahit árbeoasis ovddeš ja dološ geavada mielde. Bárdni nugo nieida juohkehačča gori ja vuoigatvuođa mielde. Ohcejoga dikkis guovvamánu 3. b. 1693. Nággu luođuelliid bivddus. Clemet Person Deanusiiddas lei váidán máŋga ohcejohkalačča go 1692:s ledje atnán Deanu meahci bivdui ja guollebivdui. Riekti mearridii guovtti váidaluvvon albmá dán háve galgat veahkehit deatnolaččaid báhpa sáhtostallat herggiiguin gaskal Deanu ja Ávjovári. Deanu ja Ohcejoga siidarájá galggaiga dasto guokte dihto bealátkeahtes olbmo geahčadit, ja riekti dasto mearridit. Guovdageainnu dikkis juovlamánu 16. b. 1697. Guovdageainnu báhppa Anders Tornensis váiddii eamidis Aili Jønsdatter bokte Peder Matson Pietkeinen:a go son mágainis ja guvttiin bártniin lei bahkken Guovdageidnui ja bivdán jogaid ja jávrriid mat "galge Guovdageainnu ássiide gullat" . Riekti mearridii garrasit gieldit su mannamis báhpa ja eará oasálaččaid ovdii ja prejudisa sin "lobálaš guollejávrri" . Jus sisagohččomat rihkustedje gildosa, de sáhkohalle Ruota lága ja dan 28. kapihttala gonagasoasi mielde máksit 40 silbamárkki. Seammás gilddii riekti girkohearrá váldimis alcces eambo guollejávrriid go sutnje rievtti mielde. Guovdageainnu dikkis juovlamánu 16. b. 1697. Päive Aslakson dás Guovdageainnus gáibidii rievttis, ahte ii oktage eará siidaolmmoš galgga beassat su golmma "buori guollejávrái, gos son oktan boares máttarvánhemiiddisguin dološ rájes, moaittekeahttá ja muosálaččat ledje bivdán, ja máksán vearu ruvdnui, mii vuđolaččat duođaštuvvui. Riekti mearridii ahte jus oktage dán maŋŋil bahkkii daidda jávrriide Päive lobi haga, de áššálaš sáhkohalai gonagasoasi 28. kapihttala mielde 40 silbamárkki máksit. ¶
(2) Kaisa Korpijaakko dutkkus "Om samernas rettsliga ställning i Sverige-Finland" ilmmai 1989:s. Dan lea maŋŋil bealuštan nákkosgirjin Oulu Universitehtas. Dutkkus lea muhtunlágan rahčamuš geargat dán suorggi ovddes áddejumiin, muhto lea vuđolaš historjjálaš árkarádjoávdnasiid dutkamuš. Dutkosa álggahusas (s. 5) čujuha son viiddis árkarájuide main leat dievva ávdnasat Ruŧŧii gullevaš sámesiidaguovlluin, mat duhtadivččii lasi gáibideaddji dutkanbargguid dárbbuge, muhto mat dássážii eanaš leat leamaš čihkosis. Dáid ávdnasiid lea ge Korpijaakko geavahan dutkosa vuđđosin. Dan sadjáigo ovddeš girječállit váldoáššálaččat leat válddahallan sámi dološ rievttálaš dili alimus stáhtaeiseválddiid dieđuid ja áddejumi vuođul, de Korpijaakko juo álggahusas geahččala meroštallat "rievttálaš duohtavuođa mii lea oassin ovddeš sámi servodagas" (s. 6). Danin čuožžilit girječállis guokte gažaldaga vássánáiggi ovdáneamis: Mii lei sápmelaččaid iežaset áddejupmi vuoigatvuođaide eatnamiidda ja čáziide, ja mo lea gažaldaga vuolggasadji sámi ovddeš sierra servodatásahusas (s. 37-38)? Nuppi bealesges, mo fertešii Korpijaakko mielas seamma gažaldagaid árvvoštallot go bidjá vuođđun dalá almmolaš gustojeaddji riekteortnega ja stáhtaválddi oainnuid sámi eanageavaheamis dálá láhkaortnetrámmain, vearuhusas ja riektegeavadis? Su ulbmil lea suokkardit bealátkeahttá goappašiid servodatbeliid (s. 38). Korpijaakko ovdanváldá ee. dáža girječálli Erik Solem:a áddejumi das mo sápmelaččat háldejit eatnamiid ja čáziid, mat Solem mieldege čielgasit duođaštuvvojit boares gálduin, ja ii leat seamma go eaiggáduššanvuoigatvuohta ođđaáiggi áddejumis. Solem:a mielde eai dárbbašan sámit eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda, go dárbu čuožžilii easkago bargagohte eatnamiin ássama dahje eanadoalu dihte. Dien oainnu vuostá geardduha Korpijaakko boarrasat girječálli Serlachius:a, guhte juo 1884:s čuoččuhii eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda sáhttá ja lea sáhttán šaddat go geavahišgohte eatnama ávkin (ávkkálaččat), almmá dárkilis váikkuheaddji eanageavahanhámi haga (s. 20). ¶
Olles sámeguovllu váldoealáhusat ledje bivdu, guollebivdu ja boazodoallu, muhto mii lei eanemus dán golbmasa gaskka molsašuvai siiddas siidii. Oažžun dihte ollásit konkrehtalaččat suokkardit eatnangeavaheami vállje Korpijaakko bienasta bitnii iskkadit dihto sámesiidda: Rounala. Sámesiida lei Duortnosa Sámeguovllus "suoma gáidda" davágeahčen mii manná golmmariikkamuvrii, ja fátmmastii maid osiid dálá Ruoŧas, ja guoskkai Norgga rádjái Rostojávrris (s. 56). Rounala siida lei Eanodaga girkosuohkana oassin. Guovllu ássit barge eanaš boazodoaluin. 1500-logu gaskkamuttus leat boarrasamus gáldut Rounalas ja eará sámesiiddaid historjá vearrolisttain gávdnamis. Muhto diggebeavdegirjjit govvidit dárkilamosit, máŋggabealalaččamusat ja sisdoalloriggámusat eanageavaheami ja dan riekteáddejumi. 1639 rájes leat diggebeavdegirjjit Rounalas, eanaš buoridan duopmogirjjit (s. 47). Korpijaakko guorahallan lea áiggi dáfus ráddjejuvvon 1734 rádjai (s. 51) Dutkosa govva duopmostuolu doaimmas Rounalas áiggiid čađa, heive bures dasa mii njuolga ovdanboahtá Fjellgren:a beavdegirječállosiin Duortnosa Sámeguovllu duopmogirjjiin (buo. bajábealde IV oasi). 109. siiddus čuoččuha Korpijaakko ahte duopmostuolut mearkkašedje hui olu doalahit normmaid maid ássit atne bistevažžan geavahettiin eatnamiid ja čáziid. Eanaš ¶
meannuduvvon áššiin ledje gáibádusat maid ieža sámesiidda lahtut bukte ovdan diggái, vaikko diggi doaimmai gaskaoapmin eiseválddiid sosiála goziheamisge. Diggeáššiin sáhttá njuolga oaidnit man váilevaččat dálá eana- ja čáhceguovllut ledje, ja mat ledje olu nákkuide vuođđun (s. 110). Guovddáš áššin lei háhkat dahje doalahit oktovuoigatvuođ eatnamiidda mat ledje ealáhusa objeaktan. Dát dilit leat Korpijaakko mielde vuostálaga eará ovddeš girječálliid čuoččuhusaid ahte sámit eai diehtán dahje dárbbašan priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođa ásahussan. Ávdnasat čájehit baicce ahte eanageavaheami vátneváttisvuohta mii lea eaiggáduššanvuoigatvuođa mihtilmas dárbovuođus, lea leamaš áibbas guovddáš gažaldat Rounala ássiide 1600- ja 1700-logus, man dienas ledje "sámeealáhusat" (s. 111). Gáldut čájehit ahte vaikko Rounala sámesiiddas lei sáhka boazojohtti eallinvuogis ja danin kultuvrrasge, lei bearrašiid siidaeallin nannosit čadnon dihto geografalaš ovttadahkii, mii lei vearroeana. Dán guovllus ledje bearrašat bivdán, guolástan ja bargan bohccuiguin. Juohke bearaš guođohii bohccuidis sierra, ja ođđaáigásaš vuohki mas lea oktasaš orohat olles siidda dahje boazosearvvi bohccuide eai dovdan dan áiggi (118). Korpijaakko hilgu Holmbäck:a ovdandoallama ahte Duortnosa Sámeguovllus dábálaččat eai juohkán vearroeatnamiid sierra, ja dalle eai Rounalasge. Dát ii heive gálduid duohta sisdollui, maid girječálli čájehá. Baicce lei Rounalas ovttaskas bearrašiid eallin ja ealáhusdoaibma nannosit čadnon vearroeatnamiidda, ja Rounalas lei hárve soahpameahttunvuohta gaskal vearroeatnamiid háldejeaddjiid das gokko ráját manne. Rounala sámesiidda várásge leat viiddis ávdnasat mat mearridit siidda ravdarájáid (s. 127). Siidda davveráját viimmat mearriduvvojedje 1751 Dánmárkku-Norgga rájásoahpamušas. Korpijaakko konklušuvdna geavahusa dáfus (s. 139) lea ahte sápmelaččat eatnamiidaset ektui eai moge čuldojuvvvon ruoŧa-suoma eanaeaiggáduššanrievtti vuođđoeavttuin. Dát ¶
(2) Major Schnitler oaivvildii ahte ruoŧa eiseválddit ja gávpejasat ledje ožžon stuorát oktavuođa ja miehtemiela sápmelaččaiguin "Máttaduoddaris" (ee. dálá Sis-Finnmárku) go norgalaččat (geahča Schnitler:a Eksaminasjonsprotokoller, Bind III s. 66). Dán čilgii belohahkii ahte "Ruoŧŧelaččat ledje sáhttán háleštit ja gávppošit Sápmelaččaiguin sin Gillii, maid Norgalaččat eai máhttán" , dasto ahte Ruoŧas ledje olu eanet duottarsápmelaččat stivrejumi vuolde ee. go Ruoŧŧa lei fuolahan addit girkolaš ja máilmmálaš duopmoválddi sápmelaččaide "man Áiggi dál ožžot Árbevirolaš vuoigatvuođa doložis." Norgga Riikaarkiivva Rádjaárkarájus lea vuorkkás Schnitler:a evttohus miessemánu 28. b. 1750:s meannudanvuogis jus Norga mahkáš váldá sorjjasmeahttunvuođa dihto Ruoŧa eatnamiin. Ee. árvalii son ahte Finnmárkku ámtamánni dáhtošii sirdojuvvon eatnamiid riektebeavdegirjjiid oažžut ruoŧa eiseválddiin, dasa lassin matrihkkala ja vearroolmmošlogu j.e. Dasto evttohii: ¶
"Dasto dollojedje dikkit Álttás, goappašiid dikkiide. ... Dikkiin lohkkojedje mearrádusat ja eará gohččumat, vuoigatvuođaolmmošlogut divvojedje, ja soames dikki dollojedje, eanaš ráŋggáštanáššit. Muhto Guovdageainnu ja Ávjovári dikkiin 1754-1783 eai dollon diggegirjjiid (StA Tromsø, filmmat NM 116,117, RA Oslo; GS) mielde dikkit dakkár riidduin maid Ellen Simma Fjellgren bájuha Viesttarbađaeatnama leana duopmogirjjiin dahje maid Kaisa Korpijaakko lea dutkan Rounala siiddas. Dás eai leat iskkaduvvon diggegirjjit 1784 rájes. Muhto Just Qvigstad barggaldii áiggistis Finnmárkku diggegirjjin 1800-lohkui. Nu guhkás go diehtit de ii lean oaidnán oapmerievttálaš áššiid Sis-Finnmárkkus" (geardduhuvvon 1. mildosa, čuo. 1.18.2 mielde). ¶
(9) Ferte goit árvvoštallat dili bealátkeahttá ja dássálaga gaskal nuppe beales stáhta háldema áigeguovdilis guovllus ja nuppe bealesges ráđđejumi man 1751 maŋŋilge doaimmahedje báikkálaš álbmot, boazosámit ja eará ássit, mii lea joatkkan báikegotti ovddeš geavahussii. Ii leat biehttaleames ahte dás lea sáhka árvvoštallamis mii orru váttis. Galggašii árvvoštallat rievttálaš dili, muhto mas vuolggasadji lea duohta ja historjjálaš dilálašvuohta. Vaikko siskkáldasrievttálaččat lea sáhka árvvoštallat norgga rievtti vuođul, de ferte árvvoštallamis nu guhkás go vejolaš vuhtii váldit sámi oainnuid ja vieruidge. Dát vuolgá vuosttažettiin njuolga das go gusto guovlluide gos árbevirolaččat lea eanemus sámekultuvra, muhto dasto gustojeaddji álbmotrievttisge sámiid ektui, buo. ILO-soahpamuša nr. 169, 8. artihkkala. Dán artihkkala mielde galgá anedettiin riikka lágaid ja láhkaásahusaid guoskevaš álbmoga várás "doarvái vuhtii váldit sin vieruid ja vieruiduvvan vuoigatvuođa" . Dás lea navdimis ahte 8. artihkkal aitosaččat deattuha dan mii ovdalge lei álbmotrievttálaš geatnegasvuohta sápmelaččaid ektui "eamiálbmogin" (indigenous people) dáid eatnamiin, buo. NAČ 1984:18 s. 332 "dain almmolaš bajásčuvgehuvvon nášuvnnat leat dovddastan" . Oassin sámi vieruide ja riekteáddejupmái gullá ee. sámi guovlluid nana árbevierru oktasaš eaiggátvuođas. Dilálašvuođat navdojit dagahan ahte dihto konklušuvnnat norgga riekteáddejumis ja norgga riekteteorias, mat leat ovdánan eará riikkaosiid dilálašvuođain, eai boađe atnui automáhtalaččat dahje divukeahttá. Sis-Finnmárkku erenoamáš historjjálaš, čearddalaš, ealáhuslaš ja álbmotrievttálaš dilli badjánahttá guovddáš gažaldaga - eaiggáduššanvuoigatvuođa gažaldaga - maid vánit sáhtášii dássidit sullasaš riektegažaldagain riikkas muđui. Mu oaivila mielde duođaštivččii dán go meroštalašii norgga riektegeavada, buo. vulobealde IX oasi. ¶
(2) Dán oktavuođas lea beroštahtti gažaldat sáhttetgo Norgga sámit álbmotrievttálaš vuođul gáibidit eaiggáduššanvuoigatvuođ dihto guovlluide Norggas, erenoamážit Sis-Finnmárkui. Lassin ON-soahpamuš siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid 27. artihkkalii, lea erenoamážit ILOsoahpamuš nr. 169 14. artihkkal mat leat mávssolaččat dása. NAČ 1984:18:s lea ovdanbukton ee. konklušuvdna ahte sápmelaččat 27. artihkkala olis besset muhtun muddui gáibidit ráđđet luondduriggodagaid, jus leš dárbu sámekultuvrra seailluheami ja ovddideami dihte. Ovdanboahtá vel ahte sápmelaččat sáhttet gáibidit dihto mieđis erohusmeannudeami, ja ahte 27. artihkkal ii suodjal dušše epmolaš kultuvrra, muhto maid ávnnaslaš kultuvrra ja vuđđosa mii dárbbašuvvo bisuhit sámekultuvrra ollisin. Dás čujuhuvvo ee. NAČ 1984:18:i, s. 270, 276 ja 285. Seamma oainnuid lea Carsten Smith ovddidan smiehtamušas Guolástusdepartementii 1990:s (váldon Lov og Rett 1990:i s. 507 čuo., ja maŋŋelaš Rettstenkning i samtiden:s, Oslo 1992, s. 188 čuo.). Vánit eahpiduvvo ahte stáhta geatnegasvuođat sámiid ektui 27. artihkkala mielde dagahivččii stáhta dihto guovlluid eaiggádin geatnegassan doaimmahit eaiggáduššanvuoigatvuođa nu ahte deavddášii 27. artihkkala geatnegasvuođa. Mu mielas dagahivčče vel geatnegasvuođat stáhtii bággun dohkkehit dihto oapmelaš vuoigatvuođaid (geavahanvuoigatvuođaid) mat leat agibeailáganat daidda dihto guovllu giddodagaide, main lea seamma ulbmil. (Boazodoallovuoigatvuohta lea ovdamearkan dása, buo. geassemánu 9. b. 1978 boazodoallolága, erenoamážit § 9.) Muđui čujuhan bajábeal čielggademiide. Muhto sáhtášiigo 27. artihkkala olis dasto lávket dobbelii, vai mearrádus attášii sámi álbmogii vejolašvuođa gáibidit eaiggáduššanvuoigatvuođ dihto guovlluide? Gažaldat livččii várra ráddjejuvvon guovlluide gosa stáhta dál gáibida eaiggáduššanvuoigatvuođa. Vuolgá ee. dan vuođus go dás lea stáhtas álbmotrievttálaš geatnegasvuohta. Geatnegasvuohta mii vuolggašii 27. artihkkalis dorjojuvvo dasto dál nannosit vuođđolága § 110 a mearrádusas, mas stáhta eiseválddit geatnegahttojit "láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit sin giela, kultuvrra ja servodateallima" . Dása ii gula dušše politihkalaš ja morálalaš geatnegasvuohta, muhto stáhtii rievttálaš geatnegasvuohtage. ¶
(3) Gaskavuohta gaskal 27. artihkkala ja Vuođđolága § 110 a navdo dán oktavuođas mealgat beroštahtti. Dán birra celkkii Stuorradikki Justislávdegotti jođiheaddji stuorradiggedivaštallamis vuođđolága § 110 a birra: "Evttohuvvon sámeparagráfa (namalassii vuođđoláhkaparagráfa) ii leat makkárge ovttastahttinmearrádus álbmotrievtti ektui, muhto dan sisdoallu dávista álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide maid norgga stáhta lea juo 27. artihkkala mielde dohkkehan" (Šiehtadusat Stuorrad. 1987-88 s. 3025). ¶
"Álbmotriekti ja vuođđoláhka, ON-soahpamuša 27. artihkkala prinsihppa ja Vuođđolága § 110 a prinsihppa, ovdanbuktet dalle dán mielde seamma gáibádusaid. Sámiid riektedilli ii leat rievdaduvvon vuođđolágamearrádusain dainn áddejumiin ahte sidjiide leat addon ođđ vuoigatvuođat luondduriggodagaide. Vuođđolága mearrádus baicce nanne álbmotrievttálaš njuolggadusaid go leat ožžon maid vuođđolága fámu norgga rievttis." ¶
Bajábealde geardduhan Carsten Smitha cealkámušas ovdanboahtá ahte vuođđoláhkamearrádusa dohkkeheapmi iešalddes ii rievdat riektedili luondduriggodagaid vuoigatvuođaid dáfus. Dát ii datte mávsse seammago ahte ođđ álbmotriektemearrádusat eai dagahivčče dákkár nuppástusaid, dahje eai čuozašii vuođđoláhkamearrádusa mearkkašupmái mii das duođai lea. Vaikko vuođđolága § 110 a ii leat ovttastahttinmearrádusa hámis álbmotrievtti ektui, lea goit beanta dehálaš ahte "nanne álbmotrievttálaš njuolggadusaid go dál leat maid ožžon vuođđolága fámu norgga rievttis" . Dát dagahivččii vuordimis ahte vuođđolága § 110 a duođas livččii muhtunláhkai čađaheamen 27. artihkkala siskkáldas norgga rievttis. Dalle árbevirolaš dualismma váttisvuohta gaskal álbmotrievtti ja norgga rievtti livččii čovdojuvvon 27. artihkkala ektui. Seammás orru dán guovtti guovddáš mearrádusa gaskavuohta mearkkašeamen duohta rievttálaš deattu vuođđoláhkamearrádussii. Vuođđolága § 110 a ii adnojuvvo čielga vealttalaš njuolggadussan, go livččii geatnegasvuođaid čađaheamen mat leat stáhtas álbmotrievttálaččat 27. artihkkala mielde. Seammás deattuha vuođđoláhkamearrádus iešalddes ahte dása gullá bajitdásat geatnegasvuohta man stáhta ferte ollašuhttit, vaikko dát soaitá vuostálaga vuolitdásat rievttálaš mearrádusaid. ¶
(4) Sihke 27. artihkkala ja vuođđolága § 110 a teavsttain ovdanboahtá ahte mearrádusaid viidodat luondduriggodagaid vuoigatvuođas lea govda árvvoštallama duohken. Carsten Smith:a namuhuvvon artihkkalis lea mearrádusa oktavuođas daddjon "rievttálaš dásis" . Dulkomis ferte dasto eaktudit ahte dán guovtti sierra mearrádusa teavsttat lasihit nubbi nubbái. Árvvoštallanfáddá orru leamen mii fertešivčč vai sámiide livččii duohta vejolaš váfistit ja doaimmahit kultuvrraset. Ii leat eahpideames ja leage lagabui čilgejuvvon NAČ 1984:18:s ahte dás eaktuduvvošii ahte Norgga sámi álbmot ráđđešii doarvái luondduriggodagaid. Artihkkalistis lea Carsten Smith báhkkodan dán ná (s. 516): ¶
Mu oaivila mielde lea riekta bidjat mearrideaddji deattu Tønnesen:a čuoččuhussii. Sámekultuvra lea dálge Finnmárkkus nu heajos dilis ahte fertešivččii atnigoahtit oalle radikála gaskaomiid, jus galggaš juksat 27. artihkkala ulbmila. Sámi iešdovdui (ja danin sámi identitehta dovduige) livččii min áiggi dehálaš ahte gávdnošedje dihto guovllut gos sámit beasašedje ollásit mearridit (dábálaš láhkamearriduvvon rájáid siskkobealde), ja gos sámi ávnnaslaš kultuvra duohtan dahkkošii luonddu geavahettiin eaiggáda namas. Sis-Finnmárku lea dás sihke historjjálaččat ja dálá dilis sámi guovddášguovlun. Dát ii hehtte Finnmárkku rittusge leat sámit geat govttolaččat beasašedje gáibidit eaiggáduššanvuoigatvuođa álbmotrievttálaš vuođul ja 27. artihkkala ja vuođđolága § 110 a vuoigatvuođavuođuin. Tønnesen:a bajábealde namuhuvvon cealkámušain ovdanboahtá ahte livččii dehálaš seailluhan dihte sámekultuvrra ahte Sis-Finnmárkku ássiide dohkkehuvvošivčč eaiggáduššanvuoigatvuohta eatnamiiddáseaset. Muhto lea go dása dárbuge, vai livččii stáhtii geatneagasvuohtan go dulko 27. artihkkala rievttálaš dási? Dás lea lunddolaš čujuhit Finnmárkku boazoealáhusa heahtedillái. Heahtedilli ii leat dušše fáhkka, muhto ferte gehččot guhki vuollái. Heahtedilli čájeha ealáhusa headjovuođa, mii geavaha dušše ovtta ráddjejuvvon riggodaga, mas vuoigatvuođavuođus boazodoallolága mielde gullá váldoáššálaččat aivve dán ealáhussii, boazodollui. Jus sámekultuvrra galggašii bisuhit dán guovllus guhkit áiggi, livččii dárbu eambo heivehallat nuppástuvvan diliide go masa dálá láhka miehtá. Go nana ja sierralágan sámekultuvra lea ceavzán erenoamážit Sis-Finnmárkkus ii leat aivve boazodoalu geažil, muhto eará duohta ja geográfalaš diliidge. Guhkes gaskkat guovddáš guovlluide Sis-Finnmárkkus lea maŋŋá soađi rádjai váfistan ahte guovllu sámit ovdal duođai ráđđejedje dadjatjuo buot árbevirolaš riggodagaid guovllus, nugo omd. guolásteami ja bivddu. Dálá johtolat- ja servodatdilis, bisuhuvvo dákkár oktorádden dušše rievttálaš mearrádusaid olis. Oažžu roahkka árvvoštallat fertet seailluhan dihte sámekultuvrra nu bures go vejolaš dán guovllus, ahte dušše dát ássit nugo ovdal besset háldet buot guovllu árbevirolaš luondduriggodagaid, erenoamážit bivddu ja guolásteami oppalohkái, ii dušše geavahanvuoigatvuođa namas boazodoalus. Dákkár oktoráđđejupmi ferte dieđusge maid siskkildit vejolašvuođ lihttoláigohit vuoigatvuođaid, mat dábálaččat leat čadnon eaiggáduššanvuoigatvuhtii. Vai juvssašii 27. artihkkala ulbmila navdo seamma dárbbašlažžan ahte vuoigatvuođat nugo viessosajiid lihttoláigohanvuoigatvuohta (muđui ráddjejuvvon vuovdin) berre doaimmahuvvot ássiid beroštusain ja ulbmiliin seailluhit sámekultuvrra. Ii oktage leat heivvolamos doaimmahit go ieža ássit orgánaideaset bokte. Carsten Smith:a namuhuvvon artihkkalis s. 519-520 daddjo deattuhettiin 27. artihkkala kultursuodjalusa riektevieru birra: ¶
Go biddjo vuođđun ahte 27. artihkkal ovddasta rievttálaš dási de mearkkaša ahte moanat oasit lohkkojit mearrádusa dulkodettiin. Muhtun osiide lea čujuhuvvon bajábealde. Muhto go ollislaččat árvvoštallá áššáiguoskevaš osiid orru mu oaivila mielde váttis stáhtii dadjat ahte lea deavdán geatnegasvuođaidis 27. artihkkala mielde, almmá Sis Finnmárkku ássiid dovddasteamen eaiggáduššanvuoigatvuođ eatnamiiddáseaset. Dát galgá goit siskkildit oktovuoigatvuođ dehálamos eaiggáduššanvuoigatvuođa osiide, ee. bajábealde namahuvvon vuoigatvuođaide. ¶
(6) ILO-soahpamuša nr. 169 14. artihkkalis eamiálbmogiid ja čearddaid birra lea maiddái mearkkašupmi go lea gažaldat dihto guovlluid eaiggáduššanvuoigatvuođas sámi unnitlohkui Norggas. Čujuhan dás mu álbmotriektesierraoaivilii 2.4.B oassái, čuo. VII. 14. artihkkala 1 čuo. teavstta mielde lea fámolamos molssaeavttus sáhka "rights of ownership and possession" , ja gustojit eatnamiidda maid dát eamiálbmot "traditionally occupy" . Mu álbmotriektesierraoaivilis lea čuoččuhuvvon ahte mearrádus álgovuorus galgá dulkojuvvot dáid sániid mielde. 14. artihkkala nr. 1, vuosttas čuoggá sániid mielde ságastuvvo dihto guovlluid eaiggáduššanvuoigatvuođa ja hálddu birra (ownership and possession). Bertil Bengtsson celkkii logaldallamistis Romssa universitehtas čakčamánu 20. b. 1991:s čuovvovaččat soahpamuša čuoggá sisdollui (Inst. for rettsvitenskap, čálusráidu nr. 13, s. 6): ¶
Ná orru leamen dábálaš dárkon norgga oapmeriektegeavadis, mii dávjá čuoččuhuvvo moanaid áššiin. Bajábealde namuhuvvon 14. artihkkala nr. 1 teavstta dulkomis ilbmá ahte Sis-Finnmárkku sámiin lea vejolaš gáibidit unnimusat "hálddu" dán guovllus. Gáibádus, mii lea vuođđuduvvon iehčanas álbmotrievtti vuđđosii, bissu ain vaikko eaiggáduššanvuoigatvuohta lea masson ollásit dahje belohahkii siskkáldas rievtti ovdáneames. Jus doalaha dušše "háldo" -gáibádusa, lea gažaldat maid dát mearkkaša. Mu mielas attášii sámiide juoba juo fysihkalaš oktoráđđejumi guoskevaš eatnamiidda, soaitá dihto sierra ráđđejumiid spiehkastagain. Dás navdo buot árbevirolaš geavahanvuoigatvuođat gullet dušše dihto guovllu sámiide. Dát vejii maid sisdoallat oktovuoigatvuođa lihttoláigohit vástideaddji vuoigatvuođaid, omd. bivddu ja guollebivddu. Muhto mo de eanavuoigatvuođain, omd. viessosajiide, ođđadoallohuksemiidda dahje geaidnodárbbuide dahje gahčahatvuoigatvuođaide? Mu mielas livččii eahpidahtti dán molssaeavttus, ja jus vállješii "hálddu" molssaeavttu mielddisbuvttášii erenoamáš ráddjenváttisvuođaid. Dát nannudivččii viidábut dulkot 14. art. nr 1, erenoamážit jus eará árttat dagahivččii dan. Šiehtadusain ovdalgo mearridedje ILO-soahpamuša hilgojuvvui "geavahanvuoigatvuođa" molssaeaktu, ja mearriduvvui loahpas cealkka mii dál lea, ja mas lea "ownership and possession" . Lunddolaš áddejupmi dás, go ovdalaš šiehtadallamiid dáfus, lea ahte dán guovtti doahpaga galgá áddet ja atnit oktanaga: Eamiálbmogii galgá gáibiduvvot sihke eaiggáduššanvuoigatvuohta guovlluide mat dássážii leat leamaš álbmoga hálddus ( "occupy" ) ja olles hálduge. Sátnelonohallan gaskal "occupy" ja "possession" orru válljejuvvon hámulaš árttain. Dán jurddašanvuogis čovdojuvvo váttisvuohta ráddjet errejuvvon "hálddu" sisdoalu "eaiggáduššanvuoigatvuoda" sisdoalus. Dát dulkon ovddasta mu mielas várra riektasamos 14. art. nr. 1 áddejumi. Muhto dán molssaeavttusge galgá deastta atnit soahpamuša 15. art. čuo. 2, mii orru eaktudeamen ahte stáhta doalaha ( "retain" ) eaiggáduššanvuoigatvuođa minerálaide dahje eará eatnanvuloš riggodagaide. Dákkár riggodagain lea eamiálbmoga vuoigatvuohta ILO-soahpamuša mielde ráddjejuvvon ráđđejearramii, roggansearvamii ja soaitá vahátbuhtadasaide. Art. 14. nr. 1 sániid mielde lea sáhka eaiggáduššanvuoigatvuođas ja hálddus. Vaikko dát dulkošii gáržžet dušše mearkkašit eaiggáduššanvuoigatvuođa dahje hálddu, bohciida gažaldat makkár eavttut mearridit válljejumi dien guovtti molssaeavttus. Vejolaš áddejupmi livččii ahte eará dilit dihto unnitlogučeardda oktavuođas dihto guvlui mearridivččii válljema gaskal dušše hálddu dahje maiddái eaiggáduššanvuoigatvuođa. Dát mávssášii várra dan maid gávdnat eará riektegálduin, sihke siskkáldarievttálaš (guovllu historjjás) ja eará álbmotrievttálaš riektegálduin. Dákkár jurddašanvugiin doarjjošit 27. art. ja ILOsoahpamuša 14. art. nubbi nuppii bohtosiid. Dát čujuha mu mielas nu ahte ILO-soahpamuša 27. art. doarjagiin attášii vejolašvuođa Sis-Finnmárkku sámiide gáibidit norgga stáhtas dohkkehuvvot dán guovllu eaiggádin mii dávistivččii 14. art. nr. 1. ¶
4.2.1.6 Sverre Tønnesen:a girji "Retten til jorden i Finnmark" (Vuoigatvuohta Finnmárkku eatnamiidda) Sverre Tønnesen:a girjjis "Retten til jorden i Finnmark" (1972) máinnašuvvo "Finnmárkku-almennehis " . Čielggas lea ahte girječálli dáinna báhkkodemiin oaivvilda guovlluid maid almmolaš giellaatnin dál máinnaša "stáhta matrikulerekeahtes eatnamin" Finnmárkkus. Tønnesen ii meroštala justa mii mearkkaša namahus almennet, muhto son čuoččuha (s. 310) ahte "mii historjjálaččat lea mihtilmas almennehiidda, lea datte dušše ahte leat eatnamat maid ii oktage dihto olmmoš eaiggáduša" . Son dasto čujuha Ørsted:a 1812 meroštallamii: "Buot Opmodat, mii lea oktasaš Geavahusas juogo olles Stáhtii, dahje dihto Provinsii, dihto Guovllu Ássiide, lea Almennet, gulaš dal Opmodat olles Stáhtii dahje ..." . Dása lasiha Tønnesen: "ahte Finnmárkoalmennet deavdá dás biddjon gáibádusaid, orru leamen čielggas. ¶
(a) Dat oassi Finnmárkkus mii šattai aivve dáža sorjjasmeahttunvuođa vuollái 1751:s lei ovdal dán guhká ruoŧ duopmoválddi vuollásaš. Ruoŧas lea almennehiid njuolggadusaid ja gonagasa eaiggáduššanvuoigatvuođa ektui leamaš eará rievttálaš ovdáneapmi go Norggas Dálá ovdanbuktimii lea válljejuvvon ráddjet meannudeami dilálašvuođaide dan oasis Finnmárkkus mii juo ovdal 1751 lei aivve dáža sorjjasmeahttunvuođa vuollásaš ( "privatiivva dáža guovllut" ). (b) Dáža stáhta lea čadnon dihto álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide Norgga sámi unnitlogu ektui, buo. erenoamážit 1966 ON-soahpamuša siviilla ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái 27. artihkkala ja 1989 ILO-konvenšuvnna nr. 169. Dasa lassin leat geatnegasvuođat mat leat geassemánu 12. b. 1987 sámelága nr. 56 ja Vuođđolága § 11 a:s. Ii leat vuos áibbas čielggas makkár čuvvosat dáid geatnegasvuođain sámi ealáhusa vuoigatvuođaid ja Finnmárkku luondduriggodagaid ráđđejumi, dahje fylkka dihto guovlluid ektui leat. Dálá ovdanbuktin ii guoskkat daid gažaldagaid maid sáhttá jearrat álbmotrievttálaš vuođul, ja iige siskkil vejolaš vuoigatvuođaid dán vuođul. Dás čuovvu ahte jus siskkáldas lágat Norggas ja dan čuožžovaš hálddašangeavat ii galggašii duhtadit riikka álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sámiid álbmoga ektui, ii boađe dat ovdan čuovvovaš ovdanbuktimis. ¶
Muhto seammás leat juo 1600-logu loahpas almmolaš áššebáhpárat mat máinnašit Finnmárkku eatnamiid "gonagasa" . Mihtilmas ovdamearka lea báhkkodanvuohki 4.2.3. oasis máinnašuvvon 1693 Ákŋovági diggi, mas fáldi Knag mearridii ráfáiduhttit "Su Majestehta Almenneha Vuovddi doppe Álttá diggebáikkis" . Seammásgo Álttá vuovdi dás gohčoduvvui gonagasa opmodahkan, ovdanboahtá diggebeavdegirjjis ahte diggebáikki ássiin lei murrenlohpi, almmatge čujuhemiin. Sullii seammaláhkai ledje guokte 1753 vuovdegeaskkuin Álttá vuovddi gohčodan "Dan min doppe Finnmárku gullevaš Álttá Vuovdi" . Seammás eaktudedje goappašat geaskkut ahte Álttá ássit ain sáhtte geavahit vuovddi iežaset dárbui, muhto ahte fertejedje gierdat čujuheami ja eará murrengáržžádusaid. Dáid mearrádusaid jurddašanvuohki orru leamen sulastahttimin dan maid dovdá almmolaš áššebáhpáriin máttadáža almennehiin sullii seamma áiggi; ahte gonagas eaiggádušai vuovddi, ja báikegottis lei vuoigatvuohta atnui. Dát orru doabalaččat laktášuvvon oktavuohta gaskal gonagasa almennehiid eaiggáduššanvuoigatvuođa govvádusa ja álbmoga geavahanvuoigatvuođa, mat sullastahttet Norgga dilálašvuođaid muđui seamma áiggis. Finnmárkkus vaillahuvvo várra čielga čujuhus Dáža Lága 3-12-1:i. Bajábealde namuhuvvon 1693 ja 1753 mearrádusat orrut liikká gullamin seamma eaktui go dát láhkamearrádus adno báhkkodeamen, ahte eatnamat mat eai gula ovttage olbmui, fertejit leat almennehat ja danin seammás gullat gonagassii opmodahkan. Miessemánu 27. b. 1775 eanačujuhancealkámuša vuođđun lei eaktun ahte Finnmárkku gonagasas lei vuoigatvuohta čujuhit eatnamiid priváhta ássansajiide. Go sáhtii čujuhit (sirdit) eanabihtáid priváhta opmodahkii, áddejuvvo dát lunddolaččat sis geaidda guoskai ahte gonagas lei eaiggát, ii dušše vuovddi, muhto Finnmárkku eatnamiidge. Seamma joatkkašuvai geassemánu 6. b. 1863 lágasge, mii mearridii ahte galggai máksot eatnamiid ovddas mat boahtteáiggis čujuhuvvo priváhtii. Ovdáneamis ja geavadis mii guhkit áiggi lea leamaš dáid guovddáš mearrádusaid vuođul, lea govttolaš navdit ahte daid guovlluid ássit, gos dážat leat áiggiid čađa šaddan eanetlogus ja gos dáža riekteáddejupmi lea vuoitán, leat dohkkehan namuhuvvon oainnuid. Mátta-Norgga almennehiidda lea Alimusriekti Vinstraduomus (Rt. 1963 s. 1263) mearridan ahte stáhta eaiggáduššá stáhtaalmennehiid. Matrikulerekeahtes eatnamiid hárrái Finnmárkkus, ii leat dássážii makkárge vástideaddji prinsihpalaš mearrádus. Nu guhkásgo bajábealde namuhuvvon ovdáneapmi cieggan áddejumis ja geavadis sáhttá leat ásahan eaiggáduššanvuoigatvuođa stáhtii matrikulerekeahtes eatnamiin Finnmárkkus, lea sáhka eaiggáduššanvuoigatvuođas mii ii leat vuolggahuvvon mastege, ja mii várra ferte áddejuvvot nu gohčoduvvon "álgovuolggalaš eaiggáduššanvuoigatvuohtan" . Dalle livččii seammago eaiggáduššanvuoigatvuohta mii stáhtas lea almennehiidda Mátta-Norggas ja eatnamiidda Nordlánddas ja Romssas mat leat gohčoduvvon stáhtaeatnamat álgovuolggalaš mihtilmasvuođas. Jus galggaš Meahccekommišuvnna almennet doahpaga meroštallama bidjat vuođđun ja maid leat bájuhan 4.2.1.3. oasis, de lea jáhkehahtti ahte matrikulerekeahtes eatnamat Finnmárkkusge fertejit adnot almennehin. Mii datte geahččalit joatkit buohtastahttima gaskal matrikulerekeahtes eatnamiid Finnmárkkus ja mátta-dáža almennehiid riektedilálašvuođa. Dán vuođul guorahallat vulobealde rievttálaš mihtilmasvuođa geavahanvuoigatvuođain matrikulerekeahtes eatnamiidda, mat finnmárkolaččaide bistet ja leat bistán. Dalle erenoamážit fidnošit dehálamos vuoigatvuođaiguin; numo muorraávnnas-, omiid guohton- ja guollebivdo- ja bivdovuoigatvuođaiguin. Berrešii muđui mihttet ahte čuovvovaš oasit muhtun muddui lea latnjalas dasa mii lea celkon 3. kapihttala resurssamiel čađamannamis. Vuođđoáigumuš 3. kapihttalis lea datte leamaš válddahallat iešguđet vuoigatvuođaid mearkkašumi, ja vulobealde lea geahččaluvvon geahččat vuoigatvuođaid almennetrievttálaš oainnus ja meannudit daid erenoamážit gažaldagain leatgo almennehat dahje almennetsullasaš dilálašvuođat Finnmárkkus. ¶
(2) Navdo ahte njukčamánu 12. b. 1965 láhka stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid hárrái Finnmárkku fylkkas álgovuorus geahččala leat ollislaš fylkka ássiide oppalaš mihtilmas vuoigatvuođaid dáfus. Goahccevuovddi birra ii daja láhka maidege, muhto ovdabargguin ovdanboahtá ahte stáhtas lea oktovuoigatvuohta háldet goahccevuovddi, ja ahte dát adno čuovvut njuolga stáhta eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa. Lastavuovddi hárrái dadjá lága § 4: ¶
2. Maid mearkkašii stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta Finnmárkku eatnamiid geavaheapmái? Sihke gažaldagat ja iskkadeamit vástidit áddejuvvojit historjjálaš čielggadeapmin, vaikko leatge rievttálaš fáttát. Dán sáhttá várra leat váttis earuhit. Historihkkárat atnet dávjá rievttálaš gálduid (lágaid, smiehttamušaid, dutkosiid) oassin historjjálaš čielggadeami gáldovuođusin, dáid gažaldagaid vástádussii. Rievttálaš gáldut ledje dan áiggis áššebáhpárat mat dábálaččat ledje jurddašuvvon boahtteáigái. Dat galge unnit eanet muddet boahtteáiggi. Historihkkárat sáhttet danin geavahit dákkár áššebáhpáriid háhkat dieđuid birrasis ja ásahusain main áššebáhpárat hábmejuvvo báhkkodit politihkalaš dáhtu. Historjáfágalaččat dáddjo nu ahte rievttálaš gáldut sáhttet adnot "normatiiva, boahttevaš bázahassan" (Ottar Dahl, Grunntrekk i historieforskningens metodelaere, 1967 (vuosttas dea.), s. 40f) ovddeš áiggis maid historihkkárat áigot logadit. Dás guoskkahuvvojit dábálaš juridihkalaš jurddašanvugiin, go historihkkárat - unnit eanet - sáhttet čilget "maid láhkaaddi oaivvildii" ja ahte juristtat danin sáhttet geavahit čilgehusa "dulkondagaldupmin" jus dat orru jáhkkehahttin. Dalle easka sáhttá historjjálaš jurddašanvuohki šaddat juridihkalaš jurddašanvuogi oassin. Muhto juristtat lasihit álo dáid dulkondagaldumiide eará dulkondagaldumiid. Juristtat galget mearridit gustojeaddji rievtti. Danin fertejit sii čuovvut ođđasamos riektegálduid, lex posterior "ođđasat lága" prinsihpa geavaheames. Historjjálaš čielggadeami ja juridihkalaš čielggadeami váldoerohus lea ahte juridihkalaš čielggadeami galgá sáhttit geavahit normatiiva konklušuvnna fágalaš vuođusin, omd. duopmovuođđun. Juridihkalaš čielggadeaddji jurddaša dábálaččat dego duopmár. Historjjálaš čielggadeapmi galgá - nugo duiska historihkkár Ranke (1795-1886) hábmii ideala maid eanaš historihkkárat geahččalit čuovvut - govvet "mo duođai lei" . Historjjálaš čielggadeaddji ii ainjuo leat duopmár. Historjjálaš čielggadeami konklušuvnnas ii leat iešalddes čadni mihtilmasvuohta, nugo duomus sáhttá leat. Historjjálaš čielggadeapmi álgá dábálaččat "boarrasamosiin" ja joatká áiggis ovddasguvlui. Olu lohkkit badjelgehččet dalle ahte historihkkárat - nugo earátge - leat báidnon áiggisteaset, ja maid historihkkár vállje jearrat vássán áiggis, dávjá lea báidnon historihkkára dálá áiggis. Dat guokte gažaldaga bajábealde, leat ainjuo nannosit báidnon dálá áiggis, erenoamážit maŋimušjagiid maŋŋil 1970. ¶
Muhto Brandt sihkui, nugo oidnojuvvo, Finansdepartemeantta 1848 lasáhusa johttiid birra "Sápmelaččat fásta orrunviesuid haga" vuođustussan ahte Finnmárku lei "dološ áiggis juo dárkojuvvon Gonagassii dahje Stáhtii gullevažžan" . Dan sadjái álggahii son kapihttala dainna iehčanas ja garrasat cealkámušain mii lea geardduhuvvon bajábealde. Brandt sáhttá leat gávnnahan cealkámuša sámiid johtti eallinvuogi birra dárbbašmeahttumin "Stáhta Opmodaga" rievttálaš vuođustussan. Go Brandt cealkámušas lea maid riekteteorehtalaš oktavuohta dasa maid čálii Tingsretten:s "Hálddus" , álggos "Eaiggátkeahtes Giddodagain dábálaččat" (§ 107, s. 468): ¶
"Nu go formerchis ahte muhtun vieris Olbmot almmá Alla eiseválddiid lobi haga leat leamaš doppe Álttá Vuvddiin, ja muhtun Muoraid njeaidán ja dolvon, danin ja earát diktán sin návddašit, ahte livčče diktán čuollat buoremus ja stuorámus Vuvddiid sin Dáhttu mielde, maid jus sáhttá, galgá K. Ma. [Gonagasa Majestehta) ráđđet, imaš Prejudis ja vahát; go áibbas vuollegašvuođa dárkomiin Ámmát geatnegasvuođas, jáhkkán mun K. M. seamma fuones bálvá ahte dát viiddis riikka, heađuštit ja caggat sin geat vigget goaridit Su K.M. Eatnamiid ja Opmodagaid, ja danin dán gohččuma fámus, ráfáiduhtto ja gildo su K.M. mu árbmogas árvvolaš Gonagas ja Hearrá beales, su K.M. almennehat ja Vuovddit Álttá diggebáikkis, ahte ii oktage, almmá alla eiseválddiid lobiin, maid ferte čujuhit, galget dahje sáhttet duostat murret dahje diktit murret mástamuoraid dahje eará vuvddiin namuhuvvon Álttá diggebáikki guovllus, váriin, luossajogaid lahka, dahje mearragáddeguorain, juogo Vissui, Saháhirssaide, Mástaide, dahje boaldámuššii, earret jus seamma diggebáikki ássit sáhttet dárbbašit dálloatnui (dállodollui ?), geat berrejit Vuolitfálddi (leansmánni] ja su guokte albmá čujuhan. Jus oktage hástala sin, dahkat dahje diktit dahkat, galgá vuolitfáldi Jonas Jansen oktan albmáin, suostama haga njeaidit Gonagasa Ruvnnu juohke muoras lea biddjon, ja váldit sin giddagassii geat rihkkot ja seamma dágus, ja caggat ahte ii goassige beasa riikkas vuolgit, ovdal leat čorgen iežaset maŋis. Ákŋovági diggi geassemánu 30. b.1693. Niels Knag." (Finnmárkku diggegirji nr. 21, fol. 188 f; StA Tromsø; film PF nr. 994, RA; nuppástus ja uth. GS; buo. Tønnesen 1972, s. 81f) ¶
Go fáldi Knag Ákŋovági dikkis 1693:s ráfáiduhtii "Su Majestehta almennehiid ja Vuvddiid" lea son ođđa láhkagirjji namahusa geavahan. Christian V cuoŋománu 15. b. 1687 Dáža Láhka lei gieskat boahtan fápmui (Mihkalmasas, čakčamánu 29. b. 1688. Dát mearrádus, cuoŋománu 14. b. 1688, lei son ieš almmuhan Nuorta-Finnmárkku dikkiin 1688 geasset ja čakčat). NL 3-12 ( "Om Atskilligt, som Bøjgde-Folk i Almindelighed angaar" ) siskkilda 1-8 artihkkaliid almennehiin ( «Alminding» ). NL 3-12-1 čujuha "sihke bajimužžii ja olggumužžii" , nappo duoddara ja vuvddiid ja eará meahci almennehiidda maiddái rittus (buo. 13. artihkkala , NL 5-12 "Fállá ja Njuorjobivddu birra" ). "Gonagasa Almennehiin" máinnašuvvo NL 3-12-2:s. Láhkagirji ii dieđe makkárge eará almennetšlájaid. Ii livčče leamaš doallevaš gávnnahit fálddi Knag Álttávuovddi 1693 ráfáiduhttima bohtosiid ja namahusa NL 3-12-2:s jus dušše livčče lean ráfáiduhttin. Muhto nugo leat oaidnán, dávista ráfáiduhttin dasa maid ámmátdoaimmahat 1700-logus oktilaččat gávnnahedje čállit "Gonagasa vuvddiin ja eatnamiin" . 1753 geaskkuin ja 1775 gonagaslaš cealkámušas ledje justa "Gonagasa vuovddit ja eatnamat" eaktun. Finnmárkku ámtamánnit leat hábmen njuolggadusaid, báikedieđuin ja ámmátolbmuid oainnuin. Njuolggadusaide guorrasedje ja ožžo lága fámu Københámmana guovddášhálddahusas. Go juo 1753 ja 1775 mearrádusat leat sakka deattuhuvvon maŋit áiggis, lea árta vástideaddji deattuhit dan mii dássážii lea vuhtton Finnmárkku ámmátdoaimmahaga jurddašanvuogis. Erenoamáš fuomášumi ánssášá Schnitler:a jurddašanvuohki Finnmárkku 1744-45 guorahallamiin. Buot 1700-logu válddahusain Finnmárkku hárrái leat dát systemáhtalamos ja stuorámus, mii lei nugo namuhuvvon eaktun eiseválddiid ákkastallamii šiehtadaladettiin Ruoŧain ja nu maid 1751 rádjasoahpamušas. Sáhttá nappo áddet nu ahte riikkastivrra ja báikkálaš ámmátdoaimmahaga áddejupmi fálddi ja sunddi Niels Knag ámmátáiggi 1685 - 1695 rájes lei ahte Finnmárkku eatnamat eai lean juhkkojuvvon sierra priváhtaeatnamiidda, muhto divadiid haga ledje eatnamat oktasaš anus sidjiide geat gulle unnit dahje stuorát joavkkuide, mat ledje "Gonagasa vuovddit ja eatnamat" , ja go ámmátdoaimmahat duollet dálle máinnašii vuvddiid "Gonagasa almennehin" dan ektui go lei anus oaidnán. Nugo Sverre Tønnesen čálii (bajábealde 1.7), lea vánit boarrasat nannejupmi Finnmárku ámta erenoamáš áddejumis "Gonagasa eatnamin" . Riikkastivrra ja báikkálaš ámmátdoaimmahaga erenoamáš áddejupmi ahte olles Finnmárku lea "Gonagasa eanamat" , lea baicce leamaš dábálaš duogáš. ¶
Vuoigatvuođaid láhkajuogaduvvon ortnet ii lean dieđus Norgga dovdomearka. Dákkár ortnegat ledje dábálaččat Davviriikkain ja Eurohpas muđui. Gaskaagi oahppan juristtat válddahalle dákkár ortnegiid latiinnagillii ja sátneriggodagain mii orui váldon romárrievttis (dahje keaisár Justiniana lágain 529-534, 1500-logu rájes gohčoduvvon Corpus Iuris Civilis). Muhto ferte daddjot čielgasit ahte válddahusat eai lean justiniána romárriekti, ja eai eisege romárriekti klassihkalaš áiggis čuođijagis lagamus Kristusa riegádeami. Válddahusat govvejedje gaskaagat kontinentála opmodatruhtadili (oktan Danmárkkuin) feudala servodatortnegiin stáhtahábmema guvlui. Erenoamážit fyrstta sadji lea sorjas Oarje- ja guovddáš Eurohpa riikkahábmemiid sullii jagis 1000. Fyrstta sadji nannejuvvui stáhtadoaimmaid nannema mielde alla- ja maŋitgaskaagis. Válddahusaid sáhttá hui skoválaččat čohkket ná: ¶
Nugo namma dadjá, siskkilda Kaisa Korpijaakko dutkkus hui viidát. Son lea, dárkilat go oktage dutki ovdal, guorahallan olu ávdnasiid. Vuohččan buot duopmogirjeávdnasiid Ruoŧa-Suoma sámeguovlluin 1720 rádjai ja vel sámeguovlluid duopmogirjeávdnasiid Suoma dálá rájáid siskkobealde 1740 rádjai. Duopmogirjeávdnasiid gaskal 1720 ja 1751 Guovdageainnu, Ávjovári ja Ohcejoga oarjjabealde Deanu ii leat son várra guorahallan (dát duopmogirjeávdnasat leat nugo namuhuvvon Ruoŧa riikkaarkiivvas). Guorahallan gusto nappo váldoáššálaččat diliide Kristoffer eanalágas ja ovdal Ruoŧa riikka 1734 láhka fápmui boahtima. Rounala siida lea dutkosa guovddážis. Dat lea Guovdageainnu oarjjabealde ja siskkilda dál davvelat beali suoma "gieđas" dahje "suomagáiddás" . Ovdal 1809 lei rádjá oarján Čohkkirasa siidii (gos Giron dál lea). Stuorra Rostojärvi lei okta rádjaguovlluin gaskal dán guokte siidda. 1809 riikkarádjá biddjui Geagganeanu mielde, nu ahte Rounala massii sullii beali guovllustis. Justisráđđi (ovddeš siviilarievtti professor Uppsalas) Bertil Bengtsson árvvoštallá Kaisa Korpijaakko dutkosa Svensk juristtidning:s, 1990 s. 138-142 og i Nordisk Administrativt Tidsskrift:s, 1990, s. 195-208. Son lei okta alimusriekteduopmáriin 1981 vearroduottaráššis. Artihkkalis "Samernas rätt i ny belysning" Svensk juristtidning:s čálii Bengtsson (s. 140) "ahte davvi sámeguovlluid ođđa ávdnasiid vuođul... ¶
Várra sáhttá Ruonala ránnjásiidda systemáhtalaš lohkan leat oaivadussan Guovdageainnu, Ávjovári ja Ohcejoga duopmogirjjiid áššiid guorahallamiidda. Go vearroeanaortnet ii leat leamaš álggahuvvon dáid suohkaniin, sáhttá leat sierra beroštupmi guorahallat daid. Dás várra sáhtášii iskat Nils Arell ja Kaisa Korpijaakko hypotesaid ahte hálddahuslaš vearroeanajuohkin 1600-logu loahpas vuođđuda sámi ja álgo ortnegii oktagaslaš árbeeatnamiiguin. Oppalohkái orru dálges sis Finnmárkku "gilihistorjjáid" vuorru, maŋŋilgo 1980-jagiin leat čállon moanat riddoguovllu gávpot- ja gilihistorjját. Vuosttas dáža diggit ovddeš oktasašorohagain dollojuvvo Ávjováris guovvamánu 18. b. ja Guovdageainnus guovvamánu 20. b. 1754. Deike bođii gaskaboddosaš fáldi Troels Krog (gii maiddái lei duopmár dahje sundi) ámtamánni Collett beales. Fáldi divttii lohkalit mearrádusaid, daid gaskkas ¶
Gitta 1763 rádjai dollojedje dálvedikkit (gaskal guovvamánu 14. ja 21 b.) Ávjováris ja Guovdageainnus. Dasto dollojedje dikkit Álttás, goappašiid dikkiide. Ođđa sundi, oahppan finnmárkolaš Čáhcesullos eret Hans Paus doalai vuosttas dálvedikkis Guovdageainnus guovvamánu 21. b. 1756. Guovdageainnus ja Ávjováris dollojedje dušše dálvedikkit, eaige giđđa- dahje čakčadikkit. Dikkiin lohke mearrádusaid ja eará gohččumiid, heivehedje daid vuoigatvuođaolmmošloguide, ja meannudedje muhtun diggeáššiid, eanaš ráŋggaštanáššiid. Muhto Guovdageainnu ja Ávjovári 1754 - 1783 dikkiin eailean diggegirjjiid mielde (StA Romsa; filmmat NM 116, 117, RA Oslo; GS) diggeáššit dakkár nákkuin maid Ellen Simma Fjellgren lea bájuhan Viesttarbađaeatnama leana duopmogirjjiin dahje maid Kaisa Korpijaakko lea guorahallan Rounala siiddas. Diggegirjjit 1784 rájes eai leat guorahallon dán oktavuođas. Muhto Just Qvigstad barggai áiggistis Finnmárkku diggegirjjiiguin gitta 1800-lohkui. Nugo diehtit ii leat songe oaidnán dákkár mihtilmasvuođ oapmerievttálaš gažaldatáššiid sis Finnmárkkus. Vuosttas oapmerievttálaš fáddá mii guoskkahuvvui dáža dikkiin sis Finnmárkkus, lei bearralčoaggin Kárášjoga siste. Ávjovári dikkis guovvamánu 16. b. 1761 almmuhii ámtamánni Hammer girjji ahte bearralčoaggin gulai dronnegiidda. Son lea dás doalahan miessemánu 28. b. 1718 mearrádussii "Bearralčoaggimis Christiansand ja eará Norgga Fylkkain" , muhto iige čállimin dan. Dieđus fertejit leat leamaš oapmerievttálaš nákkut sis Finnmárkkus seammago eará sajiin. Muhto bealit eai leat daid ovddidan sundái. Sáhttá jearrat mii čilgehus dasa sáhttá leat? Vuohččan fertet doalahit ahte ruoŧa vearroeanaortnet ii leat dáppe leamaš anus. Ja norgga vearrovuogádat Finnmárkku dáfus lea vuođđuduvvon nu ahte boazosápmelaččat eai máksán makkárge "opmodatvearu" riggodagaid dahje duovdagiid ovddas, muhto personvearu "vuoigatvuođa" hámis (vulobealde 2.1.2.). Nuppádassii, vaikko ovttaskas bearrašat buolvvaid čađ ledje atnán dihto guollejávrriid, de livčče sii vánit ožžon mieđáhusa sundiin vejolaš "eaiggáduššanvuoigatvuođa" gáibádusas. Dáthan ii lean anus Finnmárkkus. Dán oktavuođas lea mealgat beroštupmi bájuhit muhtun prinsihpalaš álggahemiid dikkiin rittus seamma áiggi: Álttá dikkis miessemánu 27. b. 1771 (Finnmárku diggegirji 47, folio 68ff) diggelogahallojuvvo muhtun pántemat ja viesuid ja áiddiid eanagirjjit Álttás, nubbi eanagirji ámtamánnis Hammer:s ođđajagemánu 2. b. 1768: ¶
1902 eanavuovdinláhka ja eanavuovdinnjuolggadusat govvejit ráđđehusa, ámmátdoaimmahaga ja stuorradikki, ja buot bellodagaid hirbmat ruošša ránnjá balu. Láhka hábmejuvvui (Stáhta vuvddiid direktoráhta arkiivva čálalaš ovdabarggut, RA) ja addui áigodagas go ruošša ráđđehus geahččalii čađahit Suoma ruoššaduhttima ja hálddahuslaš ovttastahttima stuorraoaivugasvuođa keaisárriikkain, Suoma vuođđonjuolggadusaid vuostá. Generála Nikolaj Bobrikov oaččui dán barggu go son borgemánu 1898 nammaduvvui Suoma generálaguvernoran. Bobrikov čađahii garra politihka álggu rájes juo, ja eará birrasat St. Petersburg:s ledje jurddašan hihtásat ja plánamiel ruoššaduhttima, ee. gielalaččat (Eino Jutikkala ja Kauko Pirinen, Finlands historia, 4. dea. 1982, s. 132-153; Tuomo Polvinen, Riket och gränsmarken N. I. Bobrikov, Finlands generalguvernör 1898 - 1904, Helsset 1984, jorgaluvvon ruoŧagillii 1988). Eugen Schauman bážii Bobrikov geassemánu 16. b. 1904, ja ruoššaduhttinpolitihkka danin gaskaluvai. Okta ovdamearka moanaid vejolašvuođaid gaskkas mo norgga ballu lei ruošša beroštumis Finnmárkui lea Francis Hagerup čuvgehus bellodatjoavkosis guovvamánu 4. b. 1905, nappo go ain lei stáhtaministtar. Dalle miettaštalai son jurddaškeahttá uniovnna luddema. Uniovnnalaš ja vuođđonjuolggaduslaš heađis livčče ¶
"Dát Deatnu lea Luossariggásamos Finnmárkkus, mas jahkásaččat bivdo ja gávpašuvvo 100 gitta 300 Fárpala luossa. Buot Dáža Mearra- ja Badjesápmelaččat Dáža Deanu Capella Gielddas, ja ii oktage eará báikki Dáža, leat vuoigaduvvon bivdit guliid dán Deanus gitta Geavgŋái. ¶
"Hálddašemiin" sáhttá oppalaččat oaivvildit fápmui bidjat (guovddáš, guovllulaš, báikkálaš) lahkaaddi ja guovddášhálddahusa njuolggadusaid (lágaid, láhkaásahusaid, jna.). Dákkár njuolggadusat, lágat ja láhkaásahusat muitalit mo boađus galgá leat - dahje galggašii leat -, ja hálddašeami válddahus muitala mo boađus lea - dahje duođai lei. Jus boađus lea dahje lei earalágan go guovddáš hálddahusa beales lei jurddašuvvon, sáhttá skoválaččat jurddašit guokte ártta seamma váikkuhusain: Juogo ahte guovddáš hálddahusa hábmejuvvon njuolggadusat j.d. eai heive (eai leat heiven) guvlui dahje báikái, dahje njuolggadusat lea (ledje) váilevaččat guovllu dahje báikki erenoamáš dilálašvuođaide. Ja seamma skoválaččat sáhttá boađus leat (lea leamaš) hálddašeapmi mas unnit eanet lea (lei) guovllulaš mihtilmasvuohta, ja daid diliin hábmejuvvon ja "ihtán" . ¶
Jahki Olmmošlohku - olmmošlogu proseanta oktiibuot Norggas 1801 7 700 0.9 883 000 1875 24 200 1.3 1 813 000 1900 32 800 1.5 2 240 000 1990 74 600 1.9 4 250 000 Muhto vaikko proseantaoassi álo lea leamaš vuollin, lea Finnmárku maŋimušguokte čuohte jagi logegeardásaččat lasihan olmmošlogu ja dan proseantaoasistis lasihan eanetgo oktage eará fylka, dieđus earret Oslo ja Akershus lasáhusain 8, 2 rájes 20, 4 proseanta rádjai. - Finnmárkku "eanadoallu" lei váldoáššálaččat šibitdoallu, vuođđuduvvon guohtumii ja iešguđetlágan dálvefuođđariid háhkamii. Dušše unna oasáš ---Finnmárkkus lea dohkálaš eanadollui, dikšojuvvon eatnamiid suoidne- ja buđet- ja dieđusge gornniid buvttadeami mearkkašumis. Bohccot guhtot rittus geasset, jeahkáliid siseatnamis dálvet, ja boazodoallu lea Finnmárkku mihtilmasvuohta ainjuo 1600-logu rájes. Dá lea okta váldoárta manne Finnmárkkus ii goassige leat leamaš opmodatvearru eanaeaiggáduššamis, nu ahte Finnmárku ii leat goassege leamaš riikka vearromatrihkkalis. Danin lei Finnmárkuge olggobealde riikka matrihkkala opmodatlogahallama mearkkašumis. Juohke dikki báikkálaš matrihkkalat 1775 eanačujuhancealkámuša ja 1863 eanavuovdinlága rájes heivehuvvojedje easka 1980-jagiin ođđ ¶
Vilgesmeara ja Árkaŋggala gávpejasat. Sii bohte buriid jáffuiguin lonuhit guliiguin. Politihkalaš mihtilmasvuođas lea Isak Saba ákkastallan ovdal 1906 stuorradiggeválgga fámuhuhttit dárgogielmáhtu gáibádusa eaktun eanaháhkamii. Son lei Nuorta-Finnmárkku ovddasteaddji guokte áigodaga 1906-1912, muhto fertii leat leamaš áibbas okto láhkanuppástusa gáibideames. Olu finnmárkolaččat dovde háhtadusa go trøndár Foosnaes orui Finnmárkkus dušše geasset vaikko lei Eanavuovdinkommišuvnna ovdaolmmoš ja ledje viiddis fápmudusat maid dušše son sáhtii atnit. Boađus lei ahte áššemeannudeapmi maŋŋonii sakka. Buot golbma Finnmárkoáirasa vuolggahedje dehálaš politihkalaš ášši 1914:s. Girjjis stáhtaministtarii ákkastalle sii ahte stáhtaeatnamiid vuovdima mearrádusat berrešedje leat " juohke áššis dodjaluvvon hálddahusa luđolaš árvvoštallamii." Sihke dáid ja eará jorgalemiid geažil Eanadoallodepartementii dollo konferanssat maid stáhtaministtar jođihii. In leat oaidnán mearriduvvui go mihkkege ja man birra dat livččii lean. Muhto boađus veadjá leat ahte "luđolaš prinsihppa" javohaga dohkkehii Eanadoallodepartemeantta bajimuš dássi, nappo stáhtaministtar. Eanavuovdinkantuvrra máŋggosgirjjiin vuhtto eahpitkeahttá nu. Geavatlaš čoavddus lea leamaš mieđihit láigolihtu gitta 30 jahkái (Eanadoallodepartemeantta miessemánu 14. b. 191 čállosa vuođul, eanemus 5 jagi 1902 Njuolggadusaid § 8:s) ja vejolašvuođain oastit láigolihttoáiggi loahpageahčen. Suoidnemánu 23. b. 1915 láhka smávvadálu ja viessoloana birra jna., 4. ja 5. kapihttaliiguin ja erenoamáš § 83:n Finnmárkui, sáhtii addit hirbmat govttolaš viessoloanaid ohcama mielde ja gielddastivrra dáhkádusain, sidjiidege geat ledje lihttoláigohan eatnamiid. Muhto mearrádusat mat ledje vuođđuduvvon hálddašeami árvvošteapmái - ja 1902 lága dulkomiidda - eai sáhttán geahččaluvvot duopmostuoluin. ¶
eatnamiid vuovdinprinsihppa, lágas gohčoduvvon luobaheapmin, joatkkašuvai 1902 eanavuovdinlágasge. Dálá gustojeaddji eanavuovdinlága § 2 ii sisttisdoala makkárge oppalaš mearrádusa makkár deasttat galget deattuhuvvot, dahje eanemus deattuhuvvot, go áiggošii oastit dahje láigohit eatnamiid. Mo vuođustuvvo go dát ii leat mielde lea Od. prp. nr. 48 (1963-64) 11. siiddus: ¶
§ 2 vuosttas lađđasa hábmen lea ahte eatnamiid "sáhttá" vuovdit dahje lihttoláigohit. Dát mearkkaša, nugo čájehuvvon bajábealde, ahte eanavuovdinorgánain lea váldi vuovdit eatnamiid. Hábmema sáhttá dasa lassin dulkot ahte eanavuovdinorgánat besset ieža mearridit galgágo eatnamiid vuovdit vai ii, nappo leago vuovdin dan háve sávahahtti dahje ávkkálažžan. Geavadis lea jerron galgágo eanavuovdinlága § 2 áddet ná, vai leatgo eanavuovdinorgánat geatnegasat luobahit eatnamiid jus ii oktage § 2 namuhuvvon spiehkastagain guoskkahuvvo. Eanavuovdinorgánat gohčodit eanavuovdinlága "jo- láhkan" , ja eatnamat vuovdojit dahje lihttoláigohuvvojit jus eai leat konkrehta árttat biehttalit ohcama. Dát guoddu vuođustuvvo ahte láhka lea addon justa ásahan dihte priváhta opmodagaid Finnmárkkus. Dasa lassin ii leat stáhtas olus alddes beroštupmi eaiggáduššanvuoigatvuhtii go eatnamat eai berre bissut stáhta eaiggáduššamis daid deasttaid vuođul mat leat biddjon § 2 nuppi lađđasii. Illá ábuha biehttalit ohcama jus eai leat dákkár árttat mat vuođustit biehttaleami. Ii sáhte liikká várra dás gávnnahit ahte lea vuovdingeatnegas, nu ahte ohccis lea vuoigatvuohtagáibádus oažžut ohcama mieđihuvvot, jus ii spiehkastuvvo veahášge § 2 nuppi lađđasa mielde. Hálddašangeavat sáhttá datte dás ráddjet. Dađis lea šaddan bissovaš geavat ahte eanabihttá vuvdojuvvo dahje lihttoláigohuvvo jus ii oktage nuppi lađđasa mearrádus devdojuvvo. Danin sáhttá adnot eahpeáššálaš dahje eahpegovttolaš erohusmeannudeapmin jus ovtta áššis, govttolaš árttaid haga, biehttala ohcama. Muhto eanavuovdinorgánat sáhttet muhttit geavada oppalaččat, ja eaige danin ohccit geat leat hilgojuvvon, sivahala eahpegovttolaš erohusmeannudemiin, maŋŋilgo geavada lea muhttán. Vuovdin- ja láigohaneanavuovdinmearrádusain, maid Eanadoallodepartemeanta gergii golggotmánu 3. b. 1967, lea § 10:s njuolggadus mas leat eará sánit go eanavuovdinlága § 2 vuosttas lađđasis, ja mas eanet orru ahte addá lihttoláigohangeatnegasvuođa. § 10 vuosttas lađđasis čuožžu ahte váldonjuolggadussan galget joavdobarttat čohkkejuvvot muddejuvvon bartaguovlluide. § 10 nuppi lađđasis lea datte celkon ahte dábálaččat galgá dán njuolggadusas sierralobi oažžut, jus erenoamáš deasttat eai heađus. Mearrádusa nuppi lađđasa teaksta lea ná: "Sierralobi galgá dábálaččat addit go boazodoallodilit, eanadoallodilit, álbmoga beroštumit, luonddusuodjalandeasttat, gielddateknalaš dilit, mátkkoštandilit dahje eatnamiid vejolaš eará dehálaš ávkkástallamat eai cakka dan. " ¶
1863 láhkamearrádusa vuolggasadji lea árvvoštallat livččiigo vuovdin "leat vuostá guovllu anu" . Dát mearkkaša dábálaččat moanaid dilálašvuođaid seagáš árvvoštallama. Mearrádusa sáhttá áddet nu ahte dat lohká daid háviid goas luobaheapmi erenoamážit ( "namalassii" ) livččii lean vuostá guovllu anu, nu ahte ii mearkkašan ahte ii galgan sáhttit eará dilálašvuođaidge dárkot. Dalle sáhtii dihto háviid gávnnahit ahte vuovdin ii livččii vuostá guovllu anu, vaikko guovlu adno geasseguohtumin dáloniid ja sápmelaččaid elliide. Teaksta orru leamen almmatge čájeheamen ahte luobaheapmi livččii leamen vuostá guovllu anu, ainjuo namahuvvon dilálašvuođaid mielde. Vuovdin daid háviid mat erenoamážit namuhuvvojit mearrádusas, ee. go eatnamat "geavahuvvojit geasseguohtumin" , livččii iešalddes sáhttit áddejuvvot "vuostá guovllu anu" , nappo vaikko ii árvvoštala eará deasttaid. Dán ferte dalle áddet vuovdingildosin dán lága ¶
Eanavuovdinláhkaásahusa §§ 15 ja 16:s leat áššeráhkkaneami njuolggadusat. Eanavuovdinláhkaásahusa § 15 mielde sáddejuvvojit stáhtaeatnamiid láigohan- dahje oastinohcamat eanavuovdinkantuvrii, mii ovddasvástida joatkka áššeráhkkaneami, ee. oažžut sierranas gulaskuddanorgánain cealkámušaid ja dárbbašlaš lobiid mat eará njuolggadusaid mielde gáibiduvvojit. Daid háviid go juogadanlohpi dárbbašuvvo plána- ja huksenlága § 63 mielde, galgá ohcama vuos sáddet huksenráđđái, nu ahte sáhttá čilget sáhttágo eanabihtá juogadit, ovdalgo dábálaš áššemeannudeapmi álggahuvvo, geahča láhkaásahusa § 15 goalmmát lađđasa. Jus huksenráđđ biehttala ohcama "dán váldesuorggi lága, láhkaásahusa dahje mearrádusa geažil, galgá eanavuovdinkantuvra biehttalit ohcama, almmá eará orgánaide ovddideami haga" . Jus sáhttá addit juogadanlobi, galgá eanavuovdinhoavda árvvoštallat sáhttágo eanabihtá vuovdit eanavuovdinlága § 2 a) dahje b) bustáva mielde, jus ii de ferte ohcan hilgojuvvot. Jus eahpiduvvo, galgá Stáhta vuvddiid direktoráhta (dál Statskog) mearridit gažaldaga, maŋŋil eanavuovdinstivrra cealkámuša áššis, geahča láhkaásahusa § 15 njealját lađđasa. Daid háviid go lea čielggas ahte eanabihtá sáhttá vuovdit dahje láigohit almmá leat vuostá eanavuovdinlága § 2 a) dahje b) bustáva, sáddejuvvo ášši gulaskuddamii. Láhkaásahusa § 1 mielde galget soames orgánat cealkit áššái ovdalgo loahpalaččat mearriduvvo: ¶
ohcan. Biehttaleami sáhttá guoddalit eanavuovdinláhkaásahusa 16 a mielde buo. hálddašanlága VI kapihttala. Jus eanavuovdinkantuvra ii gávnnat ártta biehttalit ohcama álggos, lágiduvvo dát guoskevaš gildii dábálaš meannudeapmái. Huksenráđđi galgá mearridit sáhttágo eatnamiid juogadit plána- ja huksenlága § 63 mielde. Huksenráđđi galgá § 63 mielde sáddet ášši orgánaide mat leat namuhuvvon plána- ja huksenlága § 95 nr. 2:s, ee. nuoskkidaneiseválddiide, olgunastin- ja ráfáiduhttineiseválddiide, eanadoalloeiseválddiide ja geaidnoeiseválddiide. Muhtun dát suorgeorgánat fertejit mieđihit juogadeapmái, ja earáin lea fas dušše vuoigatvuohta cealkit áššái. Jus dárbbašuvvo ovtta dahje eanet suorgeorgánaid lohpi, ja dákkár lohpi ii addojuvvo, bisáná ášši dasa. Geaidnoeiseválddit sáhttet omd. biehttalit ohcama luotta dahje luoddaearu geažil, ja kulturmuitoeiseválddit sáhttet biehttalit go viessosadji lea guovllus man kulturmuitosuodjalusa geažil ii sáhte ávkkástallat. Biehttaleapmi almmuhuvvo ohccái, gii sáhttá váidit suorgeorgána bajit orgánii. Jus bajit orgána rievdada mearrádusa, meannuduvvo ášši dego ođđa áššin. Jus orgánas dušše lea váldi ovddidit čealkámuša áššái, ja cealkámuš lea dákkár ahte eanavuovdinorgánat sáhttet biehttalit ohcama, máhcahuvvo ášši fas eanavuovdinkantuvrii, nu ahte gaskavuohta eanavuovdinláhkii čilgejuvvošii. Ohcan huksenráđđái daddjo dákkár háviin leat gessojuvvon ruovttoluotta. Ahte gieldda ohcanmeannudeapmi dákkár háviid loahpahuvvo, lea čállon eanavuovdinkantuvrra ja buot fylkka gielddaid gaskasaš šiehtadusas. Šiehtadus ráhkaduvvui ovttasráđiin fylkkamánniin. Huksenráđđi sáhtášii gal iehčanasat mearridit sierra njuolggadusaid olis, máhcatkeahttá ášši fas eanavuovdinkantuvrii, muhto ii daga dan. Dát boahtá das go oaivvilduvvo leat unnán ávki meannudit ášši huksenráđis jus eanabihtá goittotge ii sáhte vuovdit dahje lihttoláigohit eanavuovdinlága mearrádusaid olis. Nu árrat go vejolaš áššemeannudanproseassas galggašii maid diehtit ahte ášši sáhttá biehttaluvvot, vuođđuduvvoš dal biehttaleapmi plána- ja huksenláhkii dahje eanavuovdinláhkii. Jus ášši ii gesso huksenráđi meannudeamis, sáhttá maid dagahit guovttegeardásaš ja oktanas váidinmeannudeami seamma ášši guovtte bealis. Vaikko sáhttá jearrat formála gažaldagaid dán geavada hárrái, lea dieđihuvvon ahte dat lea sajáiduvvon ja doaibmá bures. Jus eanavuovdinkantuvra gávnnaha ahte suorgeorgána cealkámušaid ferte vuhtii váldit eanavuovdinlága njuolggadusaid ektui ja danin biehttala ohcama, sáhttá mearrádusa guoddalit eanavuovdinláhkaásahusa dábálaš váidinnjuolggadusaid mielde. Muhto jus eanavuovdinkantuvra gulaskuddancealkámušaid vuostá liikká mieđiha ohcamii, máhcahuvvo ášši huksenráđđái ođđa áššin. Huksenráđi meannudeami boađus sáhttá leat juogo ahte ohcamii mieđihuvvo dahje dat hilgojuvvo. Goappašiid háviid sáhttá mearrádusa guoddalit, ja sihke ohcci ja guoskevaš goalmmátbealli sáhttiba váidit. Huksenráđi mearrádusa váidda meannuda fylkkamánni hálddašanlága njuolggadusaid mielde. Jus huksenráđđi mieđiha ohcamii, sáddejuvvo ášši loahpalaš meannudeapmái eanavuovdinkantuvrii. Dán muttus fertejit boahtit cealkámušat orgánain mat eanavuovdinláhkaásahusa § 16 mielde galget gulaskuddot, muhto eai leat beassan buktit cealkámuša huksenráđi ášši meannudettiin. Eanavuovdinkantuvra ii dárbbaš doarjut huksenráđi mieđis mearrádusa, ja galgáge iehčanassii árvvoštallat ohcama eanavuovdinlága ektui. Jus ohcamii mieđihuvvo, čállo ohcciin láigošiehtadus. Ovdalgo láigošiehtadus čállo, ferte lágidit mihtideami. Ášši sáddejuvvo gieldda mihtidaneiseváldái, mii fuolaha ráhkadit mihttočállosa, buo. eanavuovdinláhkaásahusa § 17. Sihke mihttočálus ja láigošiehtadus diggelogahallojit. ¶
Mearrádusa mielde vuhtto eanavuovdinorgánaid eanahálddus ahte stivrejuvvo iešguđet guovllu servodatovdáneami. Dát oidno earret eará mo viessosajiid vuovdima ordne. Eanavuovdinmearrádusaid § 5 mielde, buo. § 7, eai sáhte huksenkeahtes viessosajiid guovlluin mat leat muddejuvvon gieldda muddenplánas, vuovdit earáide go guoskevaš gildii. Ii berre álgovuorus lihttoláigohitge earáide. Dát biddjo gielddaid šiehtadussii ahte gielda eaktuda juogadit guovllu eaŋkalviessosajiide mat lihttoláigohuvvojit, ja ii sáhte viessosajiid vuovdit eanavuovdinkantuvrra mieđáhusa haga. Eai industrai vuvdo eatnamat earáide go gielddaide, ja dalle guovlluin mat leat dán ulbmilii muddejuvvon. Muddejuvvon guovllu olggobealde sáhttet eanavuovdinorgánat dušše vuovdit dahje lihttoláigohit eaŋkalviessosajiid ovttasráđiin gieldda eiseválddiiguin, geahča eanavuovdinmearrádusaid § 6. Dát njuolggadusat mearkkašit ahte eanavuovdinorgánat iehčanasat ovddasvástidit stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid eanahálddašeami. Eaktu lea ahte gielddain galgá leat váldoovddasvástádus plánemis, ja eanavuovdinorgánat galget doalahit iežaset daid meriid siskkobealde maid gieldda pláneneiseválddit bidjet. Muhto jus gielddat eai pláne eanageavaheami, ovddasvástidit eanavuovdinorgánat ahte eanahálddut lea oktasaš plána mielde, geahč eanavuovdinláhkaásahusa § 1. Njuolggadusas lei stuorát mearkkašupmi ovdal; dál leat eanaš Finnmárkku gielddain mearriduvvon plánat mat muddejit eanageavaheami. Dasto sáhttá čujuhit geavat nuppástuhttimii bartasajiid čujuheames. Dan ektui go addá bieđggus eanabihttáláigohemiid barttaide álge eanavuovdinorgánat čohkket bartasajiid bartaguovlluide, vai sáhtte buorebut gozihit fylkka bartahuksema ja dan láhkai geahpedit vaháguvvama gilvaleaddji beroštumiid ovddas. Vel okta ovdamearka dihtto eanadoallosuorggis. Finnmárkkus lea leamaš váttisvuohtan ahte ovddeš eanadoalloeatnamat šaddet orrut go doallu heaittihuvvo, ja ránnjádoallu mii lea anus, dárbbaša lassieatnamiid. Vai sáhttá sirdit eatnamiid heaittihuvvon doalus, evttohii eanavuovdinkantuvra 1977:s ahte galggašii sáhttit álgit sierra mihtidemiin viessosajiide ja doalloeatnamiidda. Viessosaji sáhtášii oastit, muhto buvttadaneatnamiid galggai dušše lihttoláigohit, vejolašvuođain eret cealkkihit jus eatnamat eai adnojuvvo. Evttohusain ii olahan gosage, muhto dát muitala veaháš mo eanavuovdinorgánat áddejit doaimmasteaset fylkka eanahálddašeaddjin. Eanavuovdinláhkaásahusa § 3 mearrida ahte soames vuoigatvuođat galget eanavuovdimis doalahuvvot stáhtii, ja mat gusket earret eará čáhce- ja gáddevuoigatvuođaide ja vuoigatvuođat minerálaide eatnamiin mat gullet eanaeaiggádii ja eanaeaiggáda vuoigatvuođaide báktelága mielde. Servodat- ja stivrenoainnus lea várra § 3 c) miellagiddevaččamus. Dán ¶
Viessosadjehattit adnojuvvojit ain váikkuhangaskaoapmin sihkkarastit fylkka ássama ja ealáhusaid. Lassin eanaháldduide maid birra dál lea máinnašuvvon, háldejit maid eanavuovdinorgánat erenoamážit muhtun riggodagaid eatnama alde ja dan siste. Dihto hálddut lea addit ovttaskas olbmuide dahje ráddjejuvvon joavkkuide oktovuoigatvuođa ávkkástallat dihto riggodagaid. Eahpeozolaš minerálgávdnoštumit, nu go ráktu, geađgi, sáttu ja čievra, leat riggodagat mat dábálaččat gullet eanaeaiggádii. Dákkár minerálriggodagat leat árbevirolaččat leamaš hui mávssolaččat Finnmárkkus, ja minerálvuoigatvuođaid láigoheapmi leat oassi eanavuovdinorgánaid bargguin. Eanadoallodepartemeanta lea cuoŋománu 24. b. 1987 (MA 17/87) johtučállosis gohččun olu eavttuid galgat bidjat go šiehtaduvvo vuoigatvuohta dákkár riggodagaid ávkkástallat, ee. galggai ráhkadit jođihanplánaid ja báktehoavddas galgá leat váldi gozihit ja gohcit. Eanavuovdinstivra lea 1991:s (21/91 áššis) mearridan sáddo- ja čievragávdnoštumiid hálddašannjuolggadusaid vai "servodat fitne hivvodagaid maid dárbbaša" , geahča 4.13.5. kapihttala minerálaid birra vulobealde. Muđui lea hálbi dalle maid go láigoha vuoigatvuođa váldit rávttu, sáddo ja čievrra, láhčin dihte vejolašvuođaid ealáhusaide ja barggaheapmái. Eanavuovdinláhkaásahusa § 8 a mielde, mii lea addon eanavuovdinlága § 5 a láhkavuođuin, besset eanavuovdinorgánat lihttoláigohit luomevaljiid, ja dan láhkai doalahit dáid riggodagaid ovttaskas olbmuide. Vuosttas lađđasa mielde sáhttá lihttoláigohit "sidjiide ávkin geat ásset guovlluin gos lea ovttageardánis dahje heajos ealáhusvuođus - gos luomevaljiid, bivddu dahje guollebivddu ávkkástallan lea leamaš mávssolaš ealáhussii" . Njuolggadus áimmahuššá meahcceealáhusdoalliid deasttaid. Luossabivdosajiid mearas olggobealde stáhtaeatnamiid čujuha Birasgáhttendepartemeanta juovlamánu 18. b. 1992 láhkaásahusa mielde miessemánu 15. b. 1992 luossa- ja sáivabivdolága nr. 47 § 22 láhkavuođuin. Čujuheapmi addá oktovuoigatvuođa guollebivdui dárkilat mearriduvvon báikkis. Láhkaásahusa § 13 mielde galgá čujuhemiin váldit vuhtii guollebivddu mávssolašvuođa ealáhussii ja ássamii, ja čujuheapmi berrešii, muđui seamma dásis, vuohččan leat sidjiide geain lea gullevašvuohta dán guovllu vuođđoealáhusaide. Ovddeš guovvamánu 20. b. 1973 láhkaásahusas lei § 2:s vástideaddji njuolggadus; dás čuožžu ahte čujuheapmi vuohččan galggašii leat gieldda árjjalaš eanadoalliide ja guollebivdiide. Erenoamáš deasttat leat vuođđun njuolggadusaidege lihttoláigohit stáhta eatnamiid guollebivdui vihtanbivdosiiguin ja ohteriin sáivačázádagain ja luossabivdui luossagolgi čázádagain. Dákkár lihttoláigohemiid, mat leat hirbmadit leavvan, mudde seamma láhkaásahus § 10 ja § 12, eanavuovdinkantuvrra bokte. Váldonjuolggadus lea ahte báikkálaš organisašuvnnat ja searvvit main lea guollebivddu ovddideapmi ulbmilin, namalassii báikkálaš bivde- ja guollebivdosearvvit, galget beassat lihttoláigohit guollebivddu. Lihttoláigoheapmi galgá dušše spiehkastahkan leat ovttaskas olbmuide, joavkkuide dahje fitnodagaide. Sáhttet maid ráddjet vierrásiid beassat oastit oaggungoarttaid lihttoláigohuvvon čázádahkii. Álbmot galgá nappo beassat bivdit guliid, seammásgo dáhtošii báikkálaš fámuid guollemáddodaga hálddašit. Lihttoláigoheamis galgá atnit biologalaš deasttaidge ja sihkkarastit guollehivvodat muttát bivdo. ¶
Finn Arne S. Selfors:a guorahallan "Forvaltningen av statens umatrikulerte grunn i Finnmark" , addon Sámi vuoigatvuođalávdegoddái suoidnemánu 27. b. 1984, lea várdudan eanavuovdinorgánaid geavada, erenoamážit eatnamiid hálddu. Oasit geavadis mii Selfors:a guorahallamis lea čađamannon lea máinnašuvvon ja joatkkašuvvon das mii lea celkon ovdalis dán kapihttalis eanavuovdinortnega birra. Čuovvovaččat galgá guorahallama oassi, 6 kapihttala váldooasit vuoigatvuođa vuovdimis, láigoheamis dahje eará láigoheamis bájuhuvvot. Guorahallan lea bájuhuvvon ee. oaidnin dihte oktavuođa guhkit áigge hálddašangeavadis, ja seammás čiekŋudit eanavuovdinorgánaid hálddašeami gova. ¶
Gilvvaeatnama eará ávkkástallange gilvala dieđus eanadoalloberoštumiiguin, ovdamearkan olgunastinberoštumiiguin, viessohuksemiin ja industriaálggahemiin. Muhto dát lea beanta hárve leamaš lassin áššiide maid eanavuovdineiseválddit leat meannudan. Gažaldat guoskkahuvvui S 54/74 Áltá. 2 mihtusaš mihtádus ohccui, gilvojuvvon gieddin jurddašuvvon. Ohcci ii ožžon datte eanadoallolávdegotti doarjaga, mii celkkii ahte eatnamat eai lean dohkálaččat eanadollui. Ohcci beales ákkastallui ahte guovlu lei vuogas doalloviesu ektui. Ohcan biehttaluvvui. Mearrideaddjin lei ahte guovlu lei siskkobealde plánejuvvon eanaháldenplána industriguovllu. 16/74 Kárášjohka gustui 130 mihtu eanadollui. Eanadoallolávdegoddi rávvii ohcama go ohcci dárbbašii mihtádusa álkidahttin dihte doaimma. Eanavuovdinhoavda biehttalii ohcama čuovvovaš vuođustusain: ¶
S 42/74 Kárášjohka, viessosadjeohcan vuovdeguovllus, biehttaluvvui datte, muhto dás vuosttaldii huksenráđđige ohcama - earret eará eretvuojáhatváttisvuođaid geažil. Jus geaidnohoavda biehttala bidjat eretvuojáhaga almmolaš luottas, biehttalit eanavuovdineiseválddit ohcama dán vuođustusain. ¶
"Guovlu (lea)...boazočohkkenguovlu, ovdal bohccuid jođiha njuovvangárdái... Jus álbmot johtala dán guovllus sáhttet bohccot jorgalit, ja eaige mana gárdái..." ¶
matrikulerekeahtes eatnamiid vuovdin ja eará hálden nu guhkás go vejolaš leat plána- ja huksenlága plánaid mielde. Dát ovdanbuktin geahččala válddahallat guovddáš váikkuhangaskaomiid eanageavaheami stivremis plána- ja huksenlága mielde ja mii lea ernoamáš beroštahtti Finnmárkui. Bággolonisteami, ruovttoluotta máksima, árvvošteami njuolggadusat ja huksenáššiid bienasta bitnii njuolggádusat ja ráŋggáštusat eai leat danin váldon mielde. Moanat eará lágat lea maid muđui mávssolaččat eanaávkkástallamii, muhto eai máinnašuvvo dás. ¶
Dát kapihttal geahččala válddahit mo hálddašuvvojit dehálamos riggodagat ja atnuguovllut stáhta eatnamiin Finnmárkkus. Kapihttaliid leat vuođđudan seamma fáddái daningo navdo álkibun lohkkái fuomášit mo lea dilli iešguđet guovllus. ¶
Juohke kapihttala 1 čuoggá álggus válddahallo muhtun muddui duohtavuohta riggodaga dahje eatnamiid geavaheami dáfus. Dás deattuhuvvo ahte áigumuš ii leat dievvasit govvet anu. 2. čuokkis várduda dehálamos láhkavuđđosa ja várra eará mávssolaš njuolggadusaid. Muhtun muddui lea maid ovdanbukton oppalaš njuolggadusat mat dás ležžet beroštahtti. 3. čuokkis várduda hálddašanorgánain ja daid válddi dán guovllus. Dás leat muhtun háviid, dihto hálddašanorgána oktavuođas, lagaat govviduvvon dehálamos riektenjuolggadusat riggodaga dahje eatnamiid geavaheames. 4. čuoggás várduduvvo dehálamos gustojeaddji áššemeannudannjuolggadusain, ja dan suorgegeavat logahallo. Muhtun háviid ii heive dát vuohki, ja danin leat ge spiehkastagat soames kapihttaliin. Dát gusto omd. kapihttala fuođđuid birra, mas leat válljen govvidit monne- ja uvjahálddašeamige. Buot čielggadusas lea geahččalan ovdanbuktit hálddašanguovlluid, riektenjuolggadusaid, hálddašanorgánaid ja duohta dieđuid mat navdojit eanemus berošteaddjin Sámi vuoigatvuođalávdegotti politihkalaš árvvoštallama duogášávnnasin. Dás deattuhuvvo ahte sihke riektenjuolggadusat - erenoamážit guoská lagabui addon njuolggadusaide - ja hálddašanorgánaid hábmen, dađistaga nuppástuvvet ja ovdánit. Danin lea jáhkkehahtti ahte govvádusa oasit dihto áiggi mielde sáhttet boarásmuvvan. Čielggadeapmi lea datte geahččalan leat ajour golggotmánu 1. b. 1993:s. ¶
Njukčamánu 12. b. 1965 eanavuovdinláhka oktan láhkaásahusaiguin ja mearrádusaiguin lea hui guovddážis dán oktavuođas, go láhka mudde Finnmárkku stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid hálddašeami. Eanavuovdinlága § 2 olis sáhttet stáhta "matrikulerekeahtes" eatnamat sirdot (vuvdot dahje láigohuvvot) priváhtii ee. eanadollui. Eanadollui sáhttet leat eatnamat ođđa doaluide, lassieatnamat dálá doaluide ja gilvojuvvon giettit. Dan lagat hálddašeapmi lea muddejuvvon suoidnemánu 15. b. 1966 eanavuovdinláhkaásahusain maŋŋelaš golggotmánu 3. b. 1967 1. kapihttala vuovdima ja láigoheami nuppástusaiguin ja mearrádusaiguin, maŋimušEanadoallodepartemeantta muhttán suoidnemánu 2. b. 1979. Eanavuovdinláhkaásahusa § 11 mielde ovddasvástidit eanavuovdinorgánat dán hálddašeami. Eanavuovdinláhkaásahusa § 1:s, buo. § 1 mearrádusas, čuoččuhuvvo ahte galgá vuovdit ja láigohit stáhta eatnamiid guovllu beroštumiid ollislaš árvvoštallama vuođul, mas ee. vuhtii váldá eanadoalu eanadárbbu. Eanavuovdinlága § 2 nubbi lađas gieldá vuovdit ja lihttoláigohit guovlluid mat leat erenoamáš dehálaččat boazodollui. Dasto čuožžu eanavuovdinláhkaásahusa § 1:s ahte eanavuovdinorgánat berrešivčče árvvoštallat ja plánet eanaplánema rámma siskkobealde plána- ja huksenlága mielde. Dohkkehuvvon plánat ráhkadan plána- ja huksenlága mielde čatnet geavaheaddjiid - stáhta "matrikulerekeahtes" eatnamiid háldemiinge. Mo vuovdit ja lihttoláigohit eatnamiid eanadollui čuožžu mearrádusa § 2:s ahte stáhtaeatnamat mat galget ávkin eanadollui berrejit plánejuvvot stuorebuš oktilaš guovlluide ovdalgo luobahuvvojit, ee. geavaheaddjiid beroštusaid, gilvingánnáheami, sajádaga ja vuoigatvuođavuođu logahallama olis. Eai lágas eaige eanavuovdinláhkaásahusas leat lagat njuolggadusat goappá molssaeavttu vuovdima dahje lihttoláigoheami galggašii geavahit guđege háve. Mearrádusaid § 2 nuppi čuoggás čuožžu datte ahte lassieatnamiid álggos berrešii lihttoláigohit. Go eatnamat leat gilvon ja dat jáhkkimis ain boahtteáiggis adnojit eanadollui, de easka sáhttá daid vuovdit. Makkár vejolašvuohta ođđa doaluin galgá omiid meahcceguohtumiidda, lea lagat muddejuvvon eanavuovdinláhkaásahusa §§ 6 ja 7:s. § 6:s oidno ahte eanavuovdinorgánat "sáhttet" diktit guohtut stáhta eatnamiin jus ii vahágahte vuovddi. Dasto berre guohtuma dábálaččat ordnet "sierra láiddomiin" . Dát ii mearkkaš ahte dihto guovlu dollo dihto geavaheaddjái, muhto ahte son sáhttá diktit guohtut guovllus searválaga eará geavaheaddjiin (oktasašguohtun). Dehálaš deastta iešguđet láiddonválljemii lea juksat govttolaš guohtonjuohkima gaskal boazodoalliid ja eanadoalliid. § 7 mielde sáhttá guohtonvuoigatvuođa gáržžidit, muddet dahje sirdit, dahje áibbas bissehit viđa jagáš heaittihanáigemeriin almmá buhtadusa haga geavaheaddjái. Jus guohtonvuoigatvuohta bissehuvvo áigemeari haga, dahje oanehat áigemeriin go vihtta jagi, de buhtaduvvo vuoigatvuođaeaiggáda vahát go lea ožžon oanehat heaittihanáigemeari go vihtta jagi. Dás namuhuvvo ovddeš eanavuovdinlágaid njuolggadus mas gildojuvvo vuovdit guovlluid mat leat dehálaččat omiid guohtumiidda, sihkkojuvvui 1965 eanavuovdinlágas. Muđui čujuhuvvo Riektejoavkku čielggadeapmái 3.3. kapihttalii meahcceguohtun omiide, 4.2.6. kapihttalii guohtonvuoigatvuohta omiide ja 2. mildosii, III.5. ¶
makkár ulbmilii dal leš ja man stuoris, geahča golggotmánu 30. b. 1992 haddemiid. Eanaš ohcamat eanamihtádusaide eanadollui leat lassieatnamat dálá doaluide, dábálaččat fuođđarvuđđosa lasihan dihte. Ohcamat leat geahppánan mealgat maŋimušjagiid. 1970-80 jagiid čuldojuvvo gaskamearalaččat sullii 4 000 mihtu jahkái, ja maŋimušjagiid leat čuldon sullii 1 000 mihtu jahkásaččat. Dán oktavuođas sáhtášii namuhit ahte eanadoalloorganisašuvnnat guhkit áiggi leat gáibidan láhkaduvvon vuoigatvuođa dárbbašlaš lassimihtádusaid eatnamiidda, ja vuoigatvuođ čujuhuvvot hirssa ja muorraávdnasiid earret eará áidestoalppuide, hášestávrráide ja viesuide. Eanavuovdinlága § 2 nuppi lađđasa gielddus vuovdit dahje lihttoláigohit eatnamiid mat adnojit "dárbbašlažžan" boazoláiddomiidda dahje leat johtolagat jna. cagget hui hárve eatnamiid luobahit eanadollui boazodoalloberoštumiid deasttas. § 2 gildosat baicce dávjá heađuštit eanamihtádusa eará ulbmilii go eanadollui. Eanadoalu sierradilli lea gal servodaga árbevirolaš nana saji duohken. Eanavuovdinorgánat orrut dávjá vuođđudan ahte dušše okta mihtádus ii vahágahte boazoealáhussii maidege, muhto lea hui mávssolaš eanadoallái geasa dát guoská. Danin lea vihkkedallan gaskal eanadoalu beroštumiid ja boazodoalu beroštumiid eanamihtádusáššiin eanadollui. Dán beroštanvihkkedallamis čujuhuvvo 2. kapihttala eanavuovdinlága § 2 vihkkedallamii eanavuovdinásahusaid birra. Eanadoalu beales lea celkon ahte oaivvilduvvo eanavuovdinkantuvra menddo sakka atná deastta boazodoalloberoštumiide go mearrida lassieanamihtádusaid eanadollui. Boazodoallu orru nannosat eanamihtádusas ođđa doaluide go lassieanamihtádusas čuožžovaš dollui. Jus čuoldá eatnamiid ođđa dollui siskkilda dát dábálaččat stuorát guovlluid go mihtádus lassieatnamiidda, ja danin álkit sáhttit guoskat guovlluide maid ferte atnit "dárbbašlažžan" boazoealáhii. Dávjá ¶
Fylkkaeanadoallostivra leat stáhta orgána mas leat 7 miellahtu várrelahtuiguin, maid fylkkadiggi vállje, geahč eanalága § 4, buo. § 3 nuppi lađđasa. Fylkkaeanadoallostivra lea vuovdedoallolága § 4 nr. 2 mielde bajábealde gieldda. Miessemánu 15. b. 1991 láhkaásahusa vuođul, addon eanalága § 8 olis, mo sirdit válddi vuovdedoallolága mielde lea Eanadoallodepartemeanta sirdán dihto bargguid fylkkaeanadoallostivrraide. Láhkaásahusa § 4 mielde lea vuolggasadji ahte lea fylkkaeanadoallostivra dat galgá mearridit atnit vuvddiid eará ulbmilii vuovdedoallolága § 50 mielde, muhto dihto mearrádusat leat sirdon gildii. Fylkkaeanadoallostivra doaibmá váiddaorgánan gieldda dahkan mearrádusaide hálddašanlága VI kapihttala njuolggadusaid mielde jus Eanadoallodepartemeanta ii leat mearridan ahte fylkkamánni galgá leat váidalanásahus, geahč vuovdedoallolága § 14. ¶
Gielda lea vuovdedoallolága § 4 mielde fylkkaeanadoallostivrra vuollásaš. Ovdal ledje stáhta eanadoallolávdegottit báikkálaš vuovdegohcciorgána. Ođđ gieldalága vuođul sirdojuvvo eanadoallolávdegottiid barggut gildii, geahča Od. prp. nr. 71 1992-93 ja St. dieđáhus. nr. 40 1991-92 Frå sektoretatar til samfunnsetatar. Vuovdedoalloláhka muitala dušše makkár barggut "vuovdegohccis" leat lága vuođul. Miessemánu 15. b. 1991 váldesirdinláhkaásahusas lea Eanadoallodepartemeanttas eanalága § 8 olis váldesirdon dihto bargguid ovddeš eanadoallolávdegottiide, dál gildii. Gielda galgá ee. addit dihto árvalusaid fylkkaeanadoallostivrii, mearridit vuovdedikšunbargguid buollima maŋŋil jna. buo. vuovdedoallolága § 22 nr. 2, mearridit gohččut ráhkadit doalloplánaid, ja dáid dohkkehit, buo. § 30 vuosttas ja goalmmát lađđasa. Gielddas leat maiddái dihto barggut vuovddi earaláhkai atnima oktavuođas vuovdedoallolága § 50 mielde. Skábmamánu 1. b. 1991 láhkaásahusain meahcceluottaid hárrái earuhuvvo gaskal meahccebiilaluottaid ja tráktorluottaid. Gielda dohkkeha plánaid mat gusket ráhkadit ođđa bistevaš meahccebiilaluottaid dahje buoridit dálá meahccebiilaluottaid. Ovdal mearrádusa galgá earret eará birasgáhtteneiseválddiin ja kulturmuitoeiseválddiin leat vuoigatvuođa cealkit dása, buo. § 4 vuosttas lađđasa. Tráktorluottaid dáfus lea álgovuorus vuovdedoallohoavda gii loahpalaččat mearrida dohkkehago plánaid maŋŋilgo gieldda birasásahus lea cealkán áššái. Dán válddi sáhttá datte dodjalit gildii, buo. § 4, nuppi lađđasa. Mearrádusváidaga mearrida fylkkaeanadoallostivra. § 4 goalmmát lađđasis čuožžu ahte boazodoalloberoštumiid guovlluin galgá boazodoalloagronoma cealkit áššái ovdal mearriduvvo mihkkege. Boazodoalliid orgánat eai leat namuhuvvon. Dasto celko meahcceluoddaláhkaásahus § 7:s ahte guoskevaš ¶
Finnmárkku eanavuovdinorgánaid bargun lea hálddašit stáhta "matrikulerekeahtes" eatnamiid Finnmárkkus njukčamánu 12. b. 1965 eanavuovdinlága mielde oktan gullevaš láhkaásahusaiguin ja mearrádusaiguin. Eanavuovdinlága § 2 vuosttas lađas láhkavuođđuda vuovdit dahje láigohit eatnamiid. Láhka ieš ii sisdoala makkárge erenoamáš vuodin- dahje lihttoláigohannjuolggadusaid eatnamiid ealáhus- dahje joavdobarttaide. § 2, goalmmát lađđasa olis leat addon láhkaásahusat vuovdima ja lihttoláigoheami birra. Eanavuovdinláhkaásahusa § 1 maŋimušlađđasa olis dat lea vel addon suoidnemánu 3. b. 1967 «vuovdin- ja láigohanmearrádusat mat gustojit Finnmárku Eanavuovdinkantuvrii» , Eanadoallodepartemeantta dohkkehan nuppástusaiguin maŋimušborgemánu 9. b. 1983. Finnmárkku eanavuovdinkantuvra meannuda priváhta ja earáid ohcamiid viessosajiid láigoheames dahje oastimis ja vuoigatvuođaid moanat iešguđet ulbmiliidda, sajiid sihke ealáhus- ja joavdobarttaidege. Bartasajiid galgá váldonjuolggadussan čohkket dohkkehuvvon bartaguovlluide maid lea ráhkadan plána- ja huksenlága mielde, buo. eanavuovdinláhkaásahusa mearrádusaid §§ 1 ja 5 ja § 10. Muhto § 10 nuppi lađđasis lea vuoigatvuođavuođđu addit sierralobi bieđggus bartahuksemii jus ee. boazodoalu, eanadoalu, luonddusuodjalusa dahje eará dehálat eanaávkkástallama deasttat eai cakka. §§ 13 ja 14:s leat addon bienalaš njuolggadusat earret eará ássama mahtodagas. Láigošiehtadus addá láigolažžii vuoigatvuođa cegget bartta ja olgovistti. Láigoáigi lea 80 jagi. Viesuid birra ii sáhte áidut láigoheaddji lobi haga, ja láigolaš ii sáhte njeaidit beziid ja doaimmahit stuorát eanaháldduid. Unnit doaibmabijuid sáhttá čađahit guovllus 1 mihtus birra bartta. Láigolaš ii oaččo eará vuoigatvuođaid birra bartta jus ii leat čielgasit celkon šiehtadusas. Ealáhusbarttat leat muddejuvvon lagat mearrádusa § 9:s, mas leat addon njuolggadusat goas sáhttá diktit bieđggus eanabihttáláigohemiid ealáhusa ja eará doaimmaid atnui. Dát gusto ee. boazoealáhusa, bivddu ja guollebivddu barttaide ja hoteallaide, turistabarttaide, stuorát fitnodat- dahje searvebarttaide, iešguđet gohccibarttaide ja barttaide čadnon geavahanvuoigatvuođaide dahje servituhtaide omd. guohtun-, láddjenvuoigatvuođat jna. Ealáhusbarttaid láigoáigi earret boazodoalu lea "doaisttážii" dahje guovtti jagi eretcealkináigemeriin. Go eai šat dárbbašuvvo ealáhusbarttat, loahpahuvvo láigovuoigatvuohta automáhtalaččat. Návsttut leat dárkilat muddejuvvon § 15:s. Návstu sáhttá dušše cegget jus dárbbašuvvo ealáhusguolásteapmái, dahje stuorát jávregáttiin dahje mearragáttiin gos fanas dárbbašuvvo ulbmálaš guollebivdui ja gos guollebivdu lea okta váldocuhkiin bartta huksemii ja gallestaddamii. Návstu sáhttá diktit ceggetge jus dárbbašuvvo beassat bartii, ja jus lea govttolaš dihto eará háviin. ¶
Eanavuovdinláhkaásahusaid § 16 a vuosttas lađas cealká ahte mearrádusaid láhkaásahusaid olis, sáhttá guoddalit hálddašanlága VI kapihttala njuolggadusaid mielde. Váidda galgá sáddejuvvot orgánii mii lea lagamus bajábealde hálddašanorgána mii lea dahkan mearrádusa, geahča hálddašanlága § 28. Láhkaásahusa § 16 a, nuppi lađđasa mielde lea direktoráhta masa ášši gullá, mii lea váidalanásahus eanavuovdinhoavdda dahje eanavuovdinstivrra mearrádusaide. Dát máksá ahte mearrádusaid guoddala Statskog:i bartahuksema dáfus. Láhkaásahusa § 16 a viđát lađđasis čuožžu ahte váidagat eanavuovdinhoavdda mearrádusaide galget ovddiduvvot stivrii ovdal ášši sáddejuvvo direktoráhtii (Statskog). Dát lea eanavuovdinhoavdda mearrádusa "siskkáldas" gohcci, ja ii dagat ahte váidi ii beasa váidit Statskog:i mii lea dáid áššiin bajit orgána Finnmárku eanavuovdinkantuvrra ektui. Gieldda dahje eiseválddiid dahkan mearrádusaid váidda čuovvo hálddašanlága njuolggadusaid dahje dan sierralága, ja ii máinnašuvvo dás. ¶
"Ainjuo lea čielggas ahte " doarrás " váldesirdin orgánas nubbái mii ii leat makkárge vuollásaš dilis vuosttasii, dábálaččat ii sáhte dahkat. Deasttat mat leat vuostá departemeanttaid addit lobi " doarrás " váldesirdimii, gusto dás ainjuo seamma nannosit. Direktoráhta ii sáhte omd. váldesirdit nuppi direktoráhtii, lávdegoddi ii sáhte váldesirdit nubbái, fylkkamánni ii sáhte váldesirdit bolesii etc. Dát gusto ainjuo jus láhka ii ákkastala eará dahkat." ¶
Go olgoriikalačča ohcama biehttala omd. beassat 5 km-avádaga gáibádusas ii dieđihuvvo eanavuovdinkantuvrra beales ahte mearrádusa sáhttá guoddalit. Cuo?ománu 20. b. 1983 láhkaásahus guollebivddus Finnmárkkus olgoriikkalaš borgáriidda ii siskkil makkárge váidinmearrádusaid. Formálalaččat ii leat danin váidinmeannudeapmi dákkár áššiin. Muhto jus olgoriikalaš duođas váidá biehttaleami, meannuduvvo váidda dábálaš lági mielde. Dákkár váidagat leat ovdal boahtán, muhto eai maŋimušjagiid. Turismafitnodagaide j.s. lea datte addon dábálaš váidinvuoigatvuohta, ja turismafitnodagaohcama biehttaleamis čuvgejuvvo ahte mearrádusa sáhttá guoddalit hálddašanlága ja eanavuovdinláhkaásahusa dábálaš njuolggadusaid mielde. ¶
Dán kápihttala fáddán lea luossabivdu mearas ja cázádagain, go sihke luossabivdu ja sáivabivdu muddejuvvo seamma lágas, miessemánu 15. b. 1992 luossa- ja sáivabivdolága nr. 47, leat soames oktasaš gažaldat juo meannuduvvon 4.9. kapihttalis sáivabivddu birra, ja cujuhuvvo dasa. Luossabivdu jogain ja mearas lea álo leamaš mávssolaš finnmárkolaccaide, ealáhussan, dállodollui dahje veajuiduhttimii. Finnmárkku 19 gielddas lea 17 gielddain mearrarádjá, main cuovvu bissovaš luossabivdosadji rittus ja vuonain. Oktiibuot leat badjelaš 1600 bissovaš luossabivdosaji stáhtaeatnamiin ja várra sulli 1000 priváhta eatnamiin. Luossabivdu vihtanbivdosiiguin lea dehálaš lassiealáhus fylkka riddo- ja vuotnaguovlluin ja moanaid sajiin sisaboadu eaktun ja danin maid ássamii. Finnmárkkus lea dasa lassin máŋga ja stuorra luossajoga. Jogaid sáhttá juohkit golmma jovkui; jogat, eanut ja rádjajogat. Luossaeanut siskkildit Deanu-cázádaga (sihke váldoeatnu ja oalgejogat), Álttá-cázádaga (váldojohka) ja Njávdánjoga. Doaba lea 1775 eanacujuhancealkámuša rájes. Deatnu lea stuorámus eatnu, oktan Anárjogain lea dat 360 km guhki. Nubbin guhkimus lea Álttájohka, mii lea 200 km. Vaikko fylkka eará jogat leat stuorát go Njávdánjohka, gohcoduvvo eatnu maid oktasašnamahussan jogain maidda gustojit erenoamáš njuolggadusat. Eará luossajogat Finnmárkkus gohcoduvvojit johkan. Sáhttá bivdit luosa 60 jogain miehtá fylkka, ja guollebivdu rievdá jogas johkii. Dasa lassin leat rádjajogat Báhcaveajjohka ja Vuorjánjohka, mat leat Ruošša rájá vuostá. Deanucázádat ja Njávdánjohka, mat maid leat rádján ja mannet Supmii, lea dás máinnašuvvon eatnun. Johkabivddu oktavuodas lea lunddolaš ahte eanuin lea stuorimus sálaš. 1990:s bivdui oktiibuot 96,8 tonna luossa ja guvžá eanuin. Rehkenaston sállašis lea dážabeale Deanuscázádat riikka buoremus luossacázádat, 1989:s bivdui 85,3 tonna luossa ja guvžá. 1990:s veahá unnit, 77,7 tonna. Namsencázádagas, mii bivdojuvvon meari mielde lohkkojuvvo riikka nubbin buoremus luossacázádahkan, bivdui seamma jagiin 31,6 ja 33,3 tonna. Álttácázádat lea 1990:s gudát sajis 12 tonna sállašiin, 9,5 tonna ektui jagi ovdal, seammásgo Njávdánjohka lea logahallon 8,3 tonna sállašiin 1989:s ja 7,1 tonna 1990:s. Finnmárkkus lei luossa- ja guvžábivdu 1990:s oktiibuot 255 tonna, meroštallon badjelaš 10 miljon ruvnnu árvvuin. Dán sállašis lei vuollel bealli, 122 tonna, bivdon fylkka jogain. Buohtastahttimii lei Mátta-Trøndelágas, mii lea riikka nubbin buoremus fylka dán oktavuodas, bivdun 147 tonna luossa ja guvžá, main 71 tonna lei johkabivddus.(Gáldu: Statistisk årbok 1992.) Johkabivdu, ja erenoamážit joavdobivdu, lea dábálaccat stákkuin. Deanu, Njávdáma ja Vuorjánjoga sierra guollebivdonjuolggadusaid mielde lea lohpi firpmiin bivdit dáid eanuin lagat njuolggadusaid mielde, muhto mudui ii leat fierbmebivdu jogain lohpi. Mearraluossa bivdo vihtanbivdosiiguin gáidánuohttiin ja roahkkefirpmiin. Luossalága § 5 meroštallá soames dehálaš doahpagiid mat adnojit dán govvádusas: "Cázádat" mearkkaša jávri, cáhci, jogat ja jogažat gosa luossa manná goddat, "mearra" mearkkaša vuonat ja áhpeguovllut, ja "anadroma luossaguolli" mearkkaša luossaguolit mat johtet gaskal meara ja sáivacázi ja dárbbašit sáivacázi goddimii. Norggas lea árbevirolaccat anadroma luossaguolli siskkildan atlántta luosa, guvžžá ja valasa. Maŋimuš jagiid lea girjeluossa ja ruoššaluossa maid ihtán. ¶
Deanucázádat hálddašuvvo 1888 lága, 1911 ggl. cea. ja 1989, 1990 ja 1992 láhkaásahusaid olis. Guovvamánu 24. b. 1989 láhkaásahus guollebivddu birra Deanu bivdoguovlluin guoská Deanu váldoetnui, oktan gaskkain gokko Deanucázádat lea riikkarádjá. Guollebivddu hálddašeapmi Deanucázádaga oalgecázádagain cuovvu cuoŋománu 6. b. 1990 láhkaásahusa. Dát láhkaásahus ii gusto ovttage johkagaskii mii lea riikkarádjá. 1992 láhkaásahus turisttaid guollebivddus gusto olles cázádahkii. Deanucázádaga guollebivddu hálddašeapmi lea máŋggaláhkai earalágango Njávdámis ja Álttás. 1888-lága § 1 vuosttas ladas mearrida luossareivviid eavttuid, mii addá fierbmebivddu vuoigatvuoda Deanucázádagas. Dasto sáhttá Gonagas dahje gean son fápmuda, § 1 vuosttas laddasa nuppi cuoggá mielde addit lagat njuolggadusaid guollebivdovuoigatvuodain. § 1 nuppi laddasa mielde sáhttá vel fáldi, Gonagasa lagat mearrádusa mielde, addit earáidego luossareivevuoigaduvvomiidda lobi bivdit, muhto dušše stággooaggumii. Gažaldat leago giliássiin geat eai deavdde guollebivdovuoigatvuoda gáibádusaid § 1 vuosttas laddasa mielde, maid vuoigatvuohta guollebivdui cázádagas, lea dál Alimusrievtti duohken. Stáhta, masa lea miedihuvvon vuosttas vuoruin, oaivvilda ahte earáingo luossareiveeaiggádiin dušše lea lohpi bivdit go lea addon lohpi 1888-lága § 1 nuppi laddasa láhkavuoduin. 1989 láhkaásahusa IV kapihttala mielde lea sidjiide geat fásta eai ása Deanuleagis, eanet ráddjejuvvon vuoigatvuohta bivdit stákkuin ja noddoduorgguin go sis geat ásset leagis. Oaggungoarta lea sidjiide divrasat go leagi ássiide, buo. § 2. Deanucázádaga guollebivdovuoigatvuohta, sihke fierbmebivddu ja oagguma, lea lagat cadamannon Riektejoavkku cielggadeami 3.7.3.2. kapihttalis. 1911 ggl. cea. mielde leat mearrádusat guollebivddu hárrái eanaš biddjon stáhta orgánaide, namalassii fylkkamánnái, Cáhcesullo bolesmeaštárii ja Kárášjoga ja Deanu leansmánniide. Luossareiveeaiggádat, namalassii sis geain lea fierbmebivddu vuoigatvuohta cázádagas, lea maid dihto váldi luossadikkiid ja avádatcoahkkimiid bokte. Fylkkamánnis lea guovddáš sajádat Deanucázádaga hálddašeamis. Son ovddasvástida ahte ráddedagat Suomain cuvvojuvvo. Fylkkamánni galgá dasto 1911 ggl. cea. mielde leat váiddaorgána bolesmeaštára dahkan mearrádusaide háhkat ja massit guollebivdovuoigatvuodaid, geahca § 12 vuosttas laddasa. 1989 ja 1990 láhkaásahusaid § 23 mielde sáhttá fylkkamánni iešgudet láhkai muddet sin guollebivddu geat eai ása Deanucázádaga johkalegiin. Eaktun lea ahte guollenáli ja guollebivddu dihte ferte dan dahkat. Dákkár mearrádusat leat addon cuoŋománu 2. b. 1992 láhkaásahusas mátkkálaš bivdiid lustabivddus Deanu bivdoguovllus, mas leat goartahattiid njuolggadusat, fanasbivddu ja vuoggaoaggunguovlluid eavttut. Johkagaskkain gokko lea riikkarádjá dahkaba Fylkkamánni ja Lapplándda Leanahálddahus ovttas mearrádusaid. Fylkkamánni sáhttá 1989 ja 1990-láhkaásahusaid § 22 goalmmát ja njealját laddasa mielde, sirdit leansmánni bargguid válddi "ovtta dahje eanet áššedovdiide" . Fylkkamánni lea dasto váiddaorgána bolesmeaštára dahkan mearrádusaide dáid láhkaásahusaid láhkavuoduin, geahca láhkaásahusaid § 22 njealját laddasa. Go lea ásahuvvon Deanucázádaga guolástanoaivadeaddji virgi mii hálddahuslaccat lea fylkkamánni vuollásažžan, lea sus maid dihto ovddasvástádus guolástanbiologalaš iskkademiide ja cohkket cázádagas bivdostáhtistihka. Bolesmeašttir (Cáhcesullos) mearrida 1911 ggl. cea. § 1 vuosttas laddasa mielde fierbmebivdovuoigatvuoda háhkamis ja massimis cázádagas njuolggadusaid §§ 2-4 vuodul, ja galgá juridihkalaccat cállit luossareivviid guollebivdovuoigatvuoda duodaštussan, geahca § 11. Bolesmeaštáris lea dasto váldi cujuhit guolástanvuoigaduvvomiidda luossa- ja guvžabivdosajiid vihtanbivdosiiguin ja golgadagain, geahca § 5. Geahpedan dihte cujuheami sáhttá cázádaga juohkit avádagaide dahje gaskkaide gos moadde guolástanvuoigaduvvoma ožžot vuoigatvuoda dákkár bivdui. Cujuheapmi galgá § 6 mielde "dábálaccat" leat gielddas gos guolástanvuoigaduvvon ássá ja jus vejolaš dan avádagas mii lea lagamus su ássansaji, dainna eavttuin ahte báiki "guollebáikkiid logu ja buorrevuodaid ja dilálašvuodaid mielde mudui lea dohkálažžan" . Juohke njealját jagi galgá avádatjuohkima ja cujuheami árvvoštallat, ja bolesmeašttir lea dalle geatnegas gohccut luossadiggái, geahca § 7. Bolesmeašttir sáhttá dán oktavuodas "sirddašit ja nuppástuhttit .. mat leat dárbbašlažžan ja sávahahtti dássedis juogadeapmái guollebáikkiin buorrevuoda jna. deasttain ja oppalaccat guollebivdi beroštumiid ovddideapmái " . Leansmánni (namalassii Kárášjoga ja Deanu leansmánniid) váldi 1989 ja 1990 láhkaásahusaid mielde leat logahallon láhkaásahusaid § 22:s. Dáid njuolggadusaid mielde galgá leansmánni bidjat iešgudet rájáid, ee. gaskal váldojoga ja oalgejoga ja rájáid guovlluide gos sáhttá golgadit. Leansmánni sáhttá mearridit dohkálaš vihildanfierbmesajiidge. Daid osiin cázádagas mat leat Suoma riikkarádján galget "guoskevaš leansmánnit Norggas ja Suomas searválagaid" mearrádusaid dahkat. 1911 ggl. cea. mielde galgá leansmánni ee. cealkit dan oktavuodas go bolesmeašttir mearrida guollebivdovuoigatvuoda háhkamis ja massimis, geahca § 12 vuosttas laddasa. ¶
Luossabivdosajiid cujuheapmi muddejuvvo láhkaásahusa guollebivddu birra stáhtaeatnamiin § 13. Dás eai leat addon njuolggadusat luossabivdosajiid cujuheami ráhkkaneaddji meannudeames, muhto geavadis guorahallo deavdágo ohcci eavttuid § 13 mielde, namalassii leago guollebivddus mearkkašupmi ealáhussii ja ássamii, leago son vuoddoealáhusas ja leago son gieldda fásta ássi. 17 mielde lea váidinvuogasvuohta buot áššiin mat gustojit luossabivdosajiid cujuheapmái dahje daid ruovttoluotta váldimii. Váidinvuoigatvuohta lea "sus gii guoskkahuvvo" , mii addá ohccái váidinvuoigatvuoda váikko ohcan biehttaluvvo ja váidinvuoigatvuoda guoskevaš 3. olbmui go ohcamii miedihuvvo. Váiddaášši galgá cuovvut dábálaš váidinnjuolggadusaid eanavuovdinláhkaásahusa § 16 a:s ja Luondduhálddašandirektoráhta mearrida dan loahpalaccat. Sámi vuoigatvuodalávdegotti cállingotti logahallon 1990 áššiidlohku (geahca lagat 2.6. kapihttala válddahusa ovddabealde) cájeha ahte 1990:s ohce 329 fásta luossabivdosaji. 262 ožžo, ja 67 fas biehttaluvvo. 1 biehttaleami guoddaluvvo, eanavuovdinstivra ii rievdadan ovttage, muhto Luondduhálddašandirektoráhta rievdadii ovtta. Luondduhálddašandirektoráhta cálii 1986:s notáhta Sámi vuoigatvuodalávdegoddái dákkár áššiid váidingeavadis. Dás cujuhuvvo ahte Direktoráhta maŋimuš10-jagiin meannudii gaskal 20-50 váidaga jahkásaccat, main eanavuovdinstivrra mearrádus nuppástuvvui 1-5 áššiin. Eanaš áššit rievdaduvvojedje go áššis bohte odda diedut. Dádis go Direktoráhta ja eanavuovdineiseválddit dulko cujuhanmearrádusaid seammaláhkai, ii dárbbašan šat stivret eanavuovdinorgánaid meannudeami váiddagiedahallama bokte. Eanavuovdinkantuvra diediha ahte sáhttá daddjot váidagiid lohku lea njiedjan maŋimušjagiid. Njuolggadus ahte cujuheamis galgá deattuhit guollebivddu mávssolašvuoda ealáhussii ja ássamii, muhto vuosttasvuoigatvuodain sidjiide vuoddoealáhusain geat fásta ásset guovllus, mearkkaša veaháš nuppástuhttima guovvamánu 20. b. 1973 láhkaásahusa ektui. Dás cuoccui ahte Norgga borgáriin geat ásse Finnmárkkus lei vuosttasvuoigatvuohta, ja ahte cujuheapmi vuohccan berrešii leat gieldda árjjalaš eanadoalliide ja guollebivdiide. Odda mearrádus viiddiida vuosttasvuoigaduvvomiid biire gustot buot vuoddoealáhusdoalliid, iige dušše árjjalaš eanadoalliid ja guollebivdiid, ja lea maid váldon mielde ahte cujuheapmi galgá árvvoštallot ohcci ealáhusvuddosis mudui, gullevašvuohta guvlui, eará sisaboahtu jna. ektui. Go dát nuppástuvve, šadde njuolggadusat oktasaš geavada mielde maid eanavuovdinkantuvra, eanavuovdinstivra ja Luondduhálddašandirektoráhta dádistaga ledje sajáiduhttán, ja man mielde eanet deasttat galge deattuhuvvot go bissovaš sajit galge juogaduvvot. Eanavuovdinorgánat ledje maid ovdal dulkon mearrádusa áddejumi viidát, dan ektui go Direktoráhta dulkui njuolggadusa vuosttasvuoigatvuohtan árjjalaš eanadoalliide ja guollebivdiide dadjat juo njuolggadussan mas ii spiehkastuvvo. Deattuhit vuoddoealáhusaid cujuheami vuddosin, adno iešgudetláhkai iešgudet osiin fylkkas. Doppe gos leat eanemus vuoddoealáhusat, cujuhuvvojit eanaš luossabivdosajit vuoddoealáhusdoalliide. Mátta-Várjjagis, gos máŋgga ohcciin leat industribargit geat dáhttot luossabivddu lassiealáhussan, dihttojit eará deasttat sin guovdu. Cujuheami odda njuolggadusat addet láhkavuodu váldit ruovttoluotta guorus sajiid go guollenáli dihte ii rávvejuvvo cujuhit odda bivdái saji. 1973 láhkaásahusas ii lean makkárge cielga láhkavuoddu dákkár doaibmabijuide, muhto Luondduhálddašandirektoráhta mearridii 1979:s ahte sajit mat dan jahkodagas eai lean anus, eai galgan cujuhuvvot maŋit jahkodagain. Mearrádus lei vuodduduvvon guollenáli dihte, ja adnui dakkár mearrádussan maid Direktoráhtas lei lohpi dahkat luossalága válddis mielde. Go sajit váldo ruovttoluotta geahpeduvvo sullii 3200 saji 1975:s 1308 rádjai 1983:s. Olusat guoddaledje mearrádusa go masse guollebáikkiideaset. Ii ovttage váidái miedihuvvon váidda. Dábálaccat oažžu bivdi cujuhuvvot seamma saji go ovdal jus dan dáhttu. Go ohcci ovdal lea ožžon cujuhuvvot dihto luossasaji lea ohcci ovdun jus háliida fas bivdigoahtit sajis. Makkár luossabivdosajit leat bivnnuhamos rivdet mealgat, muhtun sajiin leat gitta 10-15 ohcci, seammásgo geažos áiggi leat unnimus 300 luossabivdosaji gurros. Makkár sajit leat bivnnuhamos, lea sajádaga, mo dohko beassá, salláša, guovllu ealáhusmálle ja ássama jna. duohken. Njuolggadussan lea sajáiduvvon ahte cujuhuvvojit dušše eanemus 3 luossabivdosaji juohke olbmui. Mearri lea biddjon go luossabivdu lea oaivvilduvvon leat lassisisaboahtun, seammásgo eambosat galggašedje beassat bivdit. Sáhttá maid álkit oažžut earáid bivdit iežas ovddas jus muhtumis leat máŋga saji. Namuhanveara lea vel ahte 1992:s lei eanavuovdinkantuvrras badjelaš 470.000,- ru. sisaboahtu jahkásaš láiggus maid luossareivveeaiggát galgá máksit. Láigu lea dál 160,- ru. jahkái ovtta doalus ja 320,- ru. duppal doalus. ¶
Mearrasámit ja eará vuotna- ja riddobivdit Finnmárkkus leat garrasit vuosttaldan dán ovdáneami. Sii dovdet iežaset vuoittáhallot valjiid soadis, ja ahte muddenpolitihkka goarida moanaid sámi báikegottiid. Muddemat áddejuvvojit nu ahte geavadis váldet sámi guovlluin sis geain leat unnit fatnasat vuoigatvuoda eallit smávvabivdduin lotnolasat eará fidnuiguin. Máŋgga beales lea cuoccuhuvvon ahte dát juogadanpolitihkka lea vuostá ee. ILO-soahpamuša 169 eamiálbmoga vuoigatvuoda hárrái 15. artihkkala "leat osolažžan dáid luondduriggodagaid geavaheamis, hálddašeamis ja suodjaleamis." Dán vuodul ferte earret eará geahccat Sámedikki gáibádusa fertet vuoddudit "sámi guolástanavádaga " davvin. Davimus fylkkaid vuotnaguovllut, ja erenoamážit Finnmárkkus, leat hui boares mearrasámi ássanguovllut. Guollebivdu lea hirbmat mávssolaš riddoguovlluid ¶
Eanadoallodepartemeanttas lea bajit ovddasvástádus árvvoštallat sáhttetgo dávddat leavvat geassemánu 22. b. 1990 guolledávdalága (dahje maŋit bistevaš lága) mielde. Eanadoallodepartemeanttas ovddasvástida guolledávdalága, muhto fylkkašibitdoaktárii leat sirdon váldi meannudit ja mearridit ohcamiid guolledávdalága mielde. Jus fylkkašibitdoavttir biehttala ohcama dán lága mielde, ii nappo addo lohpi ásahit biebmanrusttega. ¶
sáhttet ohcat dáhtus mielde ozolaš minerálaid. Olgoriikalaccain ja olgoriikkalaš servviin fertejit § 2 nuppi laddasa mielde leat konsešuvdna industrikonsešuvdnalága § 17 mielde ovdalgo sáhttet oažžut vuoigatvuodaid báktelága mielde. Dát njuolggadus lea mearriduvvon muhttot go EEO-šiehtadus boahtá fápmui, nu ahte ovttaskas olbmot ja searvvit mat gullet EEO-stáhtii luvvejuvvojit konsešuvdnageatnegasvuodas. Dáidda gusto nappo ludolaš šerpenvuoigatvuohta ollásit. Málmma sáhttá álgovuorus ohcat gos ohcci dáhttu, vieris priváhta eatnamiinge. Ovdal ohcama ii dárbbašuvvo formála lohpi, ii eiseválddiin iige eanaeaiggádis. Ohcat fertet datte meriid siskkobealde mat leat biddjon báktelága 2. kapihttalis. Ii leat ee. lohpi šerpet guovlluin mat leat ráfáiduhtton šerpemii, geahca § 3, mii namuha ee. coahkkebáikki, bealddu, gietti, gilvvagárddi, párkka, valáštallansaji, ja guovlluid mat leat lagat go 100 mehtera viesuin eret. Šerpen ferte vel leat daid meriid siskkobealde mat biddjojit eará lágain, numo omd. nuoskkidanlágas ja kulturmuitolágas. Šerpenvuoigatvuohta addá vuoigatvuoda váldit geadgeiskkosiid, goaivut rokkiid, unnit bávkkehahttiimiid dahkat; oppalohkái bargat maid dárbbaša cielggadan dihte leatgo guovllus minerálat. Nuppádassii sáhttá báktelága § 2:s, buo. 3. ja 4. kapihttala, son geas lea šerpenvuoigatvuohta ja gii gávdná ozolaš minerálaid, oažžut báktevuoigatvuoda gávdnoštupmái. Báktevuoigatvuodat vuodduduvvojit vuosttas gávnni vuoigatvuoda prinsihppii, ja mearkkaša ahte sus gii cájeha minerálagávdnoštumi lea vuosttasvuoigatvuohta guorahallat gávdnoštumi lagat mearridan dihte leago rogganveara, namalassii oažžut ozovuoigatvuodabáktelága 3. kapihttala mielde. Vuosttas gávdnis lea vuoigatvuohta oažžut mihtádusage báktelága 4. kapihttala mielde jus gávdnoštupmi cájehuvvo leat rogganveara. Báktehoavda dat miediha báktevuoigatvuodaide ohcama mielde, geahca vulobealde. Šerpenvuoigatvuohta ja báktevuoigatvuodat addet oktiibuot ovttaskas olbmuide ja servviide vejolašvuoda ohcat ja ¶
Báktedoaimmahat lea Ealáhus- ja energidepartemeantta fágaossodat minerálriggodagaid dáfus, ja ovddasvástida báktelága mielde riikka ozolaš minerálriggodagaid hálddašeami ja ávkkástallama. Ovdal ledje Romsa ja Finnmárku okta riikka vida báktemeašttirguovlluin. Skábmamánu 29. b. 1985 ggl. cea., addon báktelága § 57 láhkavuoduin, mearriduvvo báktemeašttirguovllut ovttastuvvot Troanddimii. Danin leat ožžon riikkaviidosaš hálddašanorgána mas lea váldoovddasvástádus minerálriggodagaid hálddašeapmái ja mii lea badjelasas váldán bargguid mat báktehoavddain ledje iešgudet njuolggadusaid mielde. Ii leat vel visot cohkkejuvvon go Nordlándda báktemeašttirguovlu ain bistá, muhto cohkken ollášuhtto lagamus jagiin. Báktedoaimmahaga doaibma lea muddejuvvon Ealáhus- ja energidepartemeantta addán cakcamánu 19. b. 1990 láhkaásahusas. Láhkaásahus addá dievaslaš mearrádusaid mo Báktedoaimmahat galgá áimmahuššat bargguidis báktelága mielde. Dasa lassin cuožžu ahte Báktedoaimmahat lea Ealáhus- ja energidepartemeantta bákterusttetáššiid áššedovdi orgána, ja ahte galgá addit raporttaid ja julggaštusaid maid departemeanta bivdá, geahca § 2 buo. § 13. Báktedoaimmahahkii addo dasto ovddasvástádus fuolahit ahte govttolaš birasdeasttat adnojit go báktedoaimmaid pláne ja doaimmaha, ja ahte sii geat váldet oktavuoda ossodagain galget oažžut rádiid ja oaivadusa maid dárbbašit, geahca § 11. Bákteláhka láhkaásahusaiguin albmada makkár barggut Báktedoaimmahagas leat ozolaš minerálaid hálddašeames. Barggut leat guovtteláganat: Vuosttažettiin galgá Báktedoaimmahat meannudit báktevuoigatvuodaid ohcamiid, namalassii ozovuoigatvuoda ja mihtádusaid. Nuppádassii galgá Báktedoaimmahat gohcit minerálohcamiid ja mineralroggamiid. Jus ohcci gávdná maidege, ferte sus leat Báktehoavddas ozovuoigatvuoda lohpi, ovdalgo sáhttá gávdnoštumi eanet iskat. Dán njuolggadusat cužžot báktelága 3. kapihttalis. Ozoohcama mearrideapmi cuovvu dárkilit njuolggadusaid. Báktelága §14:s leat namuhuvvon guhtta biehttalanártta, mat leat inta ja mat leat ollislaccat albmaduvvon. Biehttalanárttat leat ee. ahte minerála masa ohcco ii leat ozolaš, ahte meannudandivat ii leat mákson dahje ahte ohccis ovddežis leat báktevuoigatvuodat dán guovllus. Jus ii oktage dáid biehttalanárttain doala deaivása, sáhttá ozolaš gáibidit oažžut ohcama miedihuvvot ja ohcanreive galgá juridihkalaccat cállot, geahca § 15. Báktehoavda ii sáhte lágaid mielde biehttalit ohcama eará deasttaid mielde go mat ovdanbohtet lágas. Fágalaš árvvoštallamat, omd. ahte ozolaš fágalaccat ii leat dohkálaš dahje ii sáhte navdit gávdnat albmaduvvon minerála, dahje eará árttain, numo omd. go ohcan ja geahccalandoaibma leat ¶
§ 7 mielde ii galgga konsešuvdna dábálaccat addot, jus háhkama ulbmil lea duohccut ruda, cohkket giddodagaid dahje ferte navdot ahte háhkki geahccala náššat vuoittu oanehis áigebotta opmodagavuovdimis. § 8:s gáibiduvvo lassin ássan- ja jodihangeatnegasvuoda ja ulbmálaš doalu, go háhkan gusto eanadoalloopmodahkii. Ovdalgo ohcamii miedihuvvo ii leat lága ulbmil eaige dan vihkkedallamat nappo jurddašuvvon njuolga háviidego háhkan gusto eahpeozolaš minerálgávdnoštumiide. § 9 mielde sáhttá bidjat "dákkár eavttuid mat juohke háve gáibiduvvojit daid ulbmiliid dihte maid láhka galggašii ovddidit" . Lága deasta siskkilda dušše muhtun muddui deasttaid mat leat áigeguovdilat eahpeozolaš minerála gávdnoštumi háhkamis. Dán cuoggás lea datte Ealáhus- ja energidepartemeantta ja Eanadoallodepartemeantta gaskasaš šiehtadusa mielde dohkkehuvvon dábálaš eavttut maid galgá bidjat go háhkan gusto eahpeozolaš minerála gávdnoštupmái. Eavttut leat geardduhuvvon vulobealde 4.13.4.2. cuoggás. ¶
Ozovuoigatvuoda ja mihtádusa ohcama mearrida Báktehoavda, báktelága dovddaldagaid mielde. Ozoohcama hámi ja sisdoalu njuolggadusat leat meannuduvvon báktelága §§ 10-12, buo. borgemánu 18. b. 1987 láhkaásahusa nr. 690. Dehálaš oasit leat kárta gos háliidivcce ozoguovllu ja várddus makkár minerálaid navdá gávdnat. Mihtádusohcama sisdoalu ja hámi gáibádusat leat addon §§ 26-28:s ja borgemánu 18. b. 1987 láhkaásahusas nr. 692. Báktehoavdda beales ii gulaskuddo ovdal ohcan mearriduvvo, ii guovddášhálddahusain iige báikkálaccat. Dát geavat lea mealgat vuodustuvvon dasa ahte ozoohcan leat hui vuoigatvuodahámát, ja dasa galgá miedihit jus formála eavttut § 14 ja 15:s leat devdon. Dákkár áššiid áššemeannudeapmi ráddjejuvvo danin guorahallat leatgo minerálat ozolaccat, leago ozoguovlu doarvái dárkilit albmaduvvon ja leago meannudandivat mákson. Jus ohcan boahtá vieris stáhtaborgáris dahje searvvis, ferte ohcci vuos leat ožžon konsešuvnna. Mihtádusohcama meannudeames lea dehálamos iskat leago gávdnoštupmi ozolaš. Mearrádus galgá vuodduduvvot gávdnoštumi kvalitehtii, mahtodahkii, rogganvejolašvuodaide ja olamuddui, ja danin lea eaktun ahte lea iskkaduvvon bohkat báikkis, nu ahte gávdnoštumi metállasisdoalu sáhttá iskat. Moanaid háviid lea dasa lassin doaibmageahccalanáiggis iskkadan gávpemárkaniid, mii maiddái váldo mielde roggangánnáhanvuoda árvvoštallamis. Báktevuoigatvuodaid ohcamiid ohcanmeannudeamis vuhtto ahte báktefágalaš deasttat leat nannosat, ja eará servodatlaš deasttaid ii sáhte lága mielde váldit mielde. Dalle go eará beroštumit guoskkahuvvojit gávdnoštumi doaimmas, árvvoštallojit datte dát doaibmakonsešuvdnaohcama meannudettiin. Jus Báktehoavda biehttala rogganvuoigatvuoda dahje mihtádusa ohcama, sáhttá mearrádusa guoddalit Ealáhus- ja energidepartementii bajit orgánan, buo. hálddašanlága § 28. ¶
Numo namuhuvvon addá Báktedoaimmahat konsešuvnna kálkageadge- ja kvárcakonsešuvdnalágaid mielde. Dáid lágain eai leat addon njuolggadusaid ohcama ohcanáigemeriid ja sisdoalu birra, muhto 1917 industrikonsešuvdnalága V kapihttala njuolggadusat adnojit dákkár áššiinge. Danin cujuhuvvo dasa mii lea celkon ovddabealde 4.13.4.1. cuoggás. Kálkageadge- ja kvárcakonsešuvdnalágain eaige leat addon njuolggadusat ráhkkaneaddji áššemeannudeapmis. ¶
Go Finnmárkku eanavuovdinkantuvra hálddaša stáhta beales matrikulerekeahtes eatnamiid Finnmárkkus, váikkuha dát minerálagávnoštumiide mat dás gávdnojit, sihke ozolaš ja eahpeozolaš. Ozolaš minerálaid dáfus Finnmárkku eanavuovdinkantuvra dušše spiehkastahkan lea mielde. Gos ja mo ohcá ja doaimmaha ozolaš minerálgávdnoštumiid, mudde bákteláhka ja industrikonsešuvdnaláhka ja eanaeaiggáda beroštumit áimmahuššojit dáid njuolggadusain. Dát gusto stáhta matrikulerekeahtes eatnamiinge Go dát leat minerálat mat eai cuovo eanaeaiggáda eaiggáduššanvuoigatvuoda, eai sáhte eanavuovdinorgánat biehttalit luobahit gávdnoštumi eanavuovdinlága mielde. Nuppi beales gullet eanavuovdinkantuvrii vuoigatvuodatge maid bákteláhka addá eanaeaiggádii, ee. buhtadasa §§ 6 ja 1 mielde ja divada eanaeaiggádii 6. kapihttala mielde. Dilli lea datte earalágan go doibmii ohcá láigohit dahje vuovdit dárbbašlaš eatnamiid. Maná luobahuvvojit eatnamat mearrádusaid mielde, buo. 2.5.9.4. cuoggá ovddabealde nu gohcoduvvon «stuorra» meassamiid hárrái. Eanavuovdinorgánat sáhttet goittotge bidjat mearrádusaid láigohan- dahje vuovdinšiehtadusas áimmahuššán dihte báikkálaš guoski beroštumiid. Makkár deasttaid galggašii atnit, boahtá ovdan ráhkkaneaddji gulaskuddamis. Eanavuovdinláhkaásahusaid § 3 b) deattuha ahte eanaeaiggáda minerálvuoigatvuodat stáhtaeatnamiid vuovdimis ja láigoheamis eai galgga sirdojuvvot oastái, muhto doalahuvvot stáhtii. Ozolaš minerálaid dáfus lea dát ruvkeeaiggáda divat maid eanaeaiggát oažžu ozolaš gávdnoštumiid doaimmas, geahca báktelága 6. kapihttala. Jus Finnmárkku eanavuovdinkantuvra vuovdá opmodaga Finnmárkkus gos roggo ozolaš gávdnoštupmi, ii nappo oacco oasti vuoigatvuoda divadiidda mat báktelága mielde gullet eanaeaiggádii; dáid galgá stáhta oažžut vaikko daid vuovdá. Eahpeozolaš minerálaid, daid gaskkas sáddu ja cievra, lea eanavuovdinorgánaide olu dehálat bargosuorgi, go eanaeaiggádis lea eaiggáduššanvuoigatvuohta dákkár minerálaide. Go háldu gusto eahpeozolaš minerálgávdnoštupmái, sáhttet eanavuovdinorgánat hálddašit eatnamiid eanavuovdinlága ja eanavuovdinláhkaásahusaid mielde. Hui guovddážis šattai eanavuovdinkantuvrra sadji maŋŋil 1990, go eanaš eaiggáduššanháldduid Finnmárkkus luvvejedje 1974 háhkankonsešuvdnalágas. Stáhta matrikulerekeahtes eatnamiin dodjaluvvui eanavuovdinorgánaide áimmahuššat deasttaid maid Eanadoallodepartemeanta dábálaccat áimmahuššá konsešuvdnaeiseváldin. Dilli sáhttá datte leat veahá earalágan go galgá addit doaibmakonsešuvnna kálkageadge- dahje kvárcakonsešuvdnalágaid mielde. Eanavuovdinorgánat doalahit dás eanet dasa maid konsešuvdnaeiseváldi, mii dál mearkkaša Báktedoaimmahat, oaivvilda doaibmabiju birra, ja adnet dávjá guovddáš eiseválddiid oainnu cadnin. Dát guoddu boahtá ovdan nu gohcoduvvon "lossa" meassamiin, mat leat govviduvvon ovddabealde 2.5.1.4. kapihttalis. Go doaibmaeavttut mearriduvvojit doaibmakonsešuvnnas eaige láigošiehtadusas, de Báktedoaimmahat gohcá ja giehtaguššá. Eahpeozolaš minerálatge leat eanavuovdinláhkaásahusaid § 3 b):s áigeguovdilat. Go eanaeaiggáda eaiggáduššanvuoigatvuohta eahpeozolaš gávdnoštumiide galgá doalahuvvot stáhtii stáhtaeatnamiid vuovdimis ja eará háldduin, de doalaha stáhta opmodagas eahpeozolaš gávdnoštumiide vuoigatvuoda vaikko vuvdojit dahje lihttoláigohuvvojit. Láhkaásahusa § 3 nuppi ladas diktá datte minerálvuoigatvuodaid sáhttit láigohit sierra. Minerálgávnoštumiid ja dárbbašlaš eatnamiid láigohit gávdnoštumi oktavuodas lea eanavuovdinkantuvrra barggu dehálaš oassi. 1992:s lei eahpeozolaš gávdnoštumiin, oktan sádduin ja cievrrain, masá 2,5 miljon ruvnnu sisaboahtu, mii lei badjelaš 1/4 eanavuovdinkantuvrra sisaboaduin oktiibuot. Eanavuovdinorgánat leat ráhkadan vuogádaga mii sakka sulastahttá báktelága njuolggadusaid, golmma lágan vuoigatvuodaiguin mat mealgat vástidit šerpema, ozovuoigatvuoda ja mihtádusa. Dát golbma vuoigatvuodamálle gohcoduvvojit eanavuovdinvuogádagas ohcanlohpi, ovdaoastinšiehtadus ja doaibmašiehtadus. Juohke ášši áššemannu lea datte dan duohken leago gávdnoštupmi dovddus dahje ii. Jus gávdnoštupmi lea dovddus, numo dilli áinnas leat sáddo- ja cievravieccahagas, sáhttá njuolga meannudit láigohan- ja doaibmašiehtadusa. Jus gávdnoštupmi ii leat dovddus, ferte vuos oažžut ohcanlobi. Go ohcco ohcanlohpi, meannuda eanavuovdinkantuvra álkit ášši. Ii oktage fágaorgána dahje báikkálaš beroštupmi gulaskuddo, muhto Finnmárkku eanavuovdinkantuvra iská ieš leatgo sierra dilálašvuodat mat leat gustojeaddjin dán guovllus. Sáhttá omd. leat ahte guovlu lea bartaguovllus dahje dan lahkosis, dahje doaibmabidju lea dehálaš boazodoalloguovllus. Sieiva báktefágalaš árvvoštallamat, omd. vuorddašii gávdnat dan minerála, eai váldo mielde dán muttus, mii boahtá das go eanavuovdinkantuvra dávjá ii diede gávdnojitgo minerálgávnoštumit ohcanguovllus. Dallego eanavuovdineiseválddit miedihit addit lobi, cállo juridihkalaccat ohccái julggaštus. Ohcci ii dárbbaš máksit iskanvuoigatvuoda ovddas. Julggaštus addá ohccái vuoigatvuoda, dihto guovllus, váldit dárbbašlaš eanadahke geadgeláiggohagaid iskkademiid, nu ahte sáhttá diehtit gávdnojitgo minerálat ja leago gávdnoštumis dakkár kvalitehta go galggašii. Julggaštus ii atte oktovuoigatvuoda iskkademiide. Iige atte gáibádusa oažžut láigohanvuoigatvuoda vejolaš gávdnoštupmái maŋŋil. Ohcci ovddasvástida dasa maid vahágahttá ozadettiin. Son ferte vel ieš váldit oktavuoda eará orgánain ee. jus ferte oažžut sierralobi meahccejohtalussii dahje ohcanlobi kulturmuitolága mielde. Julggaštusas cuožžu ahte dat geatnegahttá ohcci doahttalit guovllu boazodoalloberoštumiid ja eará geavahanberoštumiid, ja ahte "lohpi nohká beroštanriidduin" . Lea eahpecielggas maid dát mearkkaša, earret ahte cujuha seamma guovlluin leat eará geavaheaddjit ja ahte daidda galgá atnit deastta. Mearrádus lea vuodus geassit lobi ruovttoluotta jus ohcci ii leat doarvái várrogas. Eanavuovdinkantuvrras diedihuvvo ahte njuolggadusa áigga lea garrasit váikkuhit doaimmaheaddji, nu ahte doaimmahuvvo nu fuolalaccat go vejolaš ja muosehuhttá nu unnán go vejolaš. Finnmárkku eanavuovdinkantuvrra logut cájehit ahte 1988 rájes 1992 lohppii leat ohccon 31 ohcanlobi. 21 ášši leat ožžon ohcanjulggaštusa, ja 10 ain leat meannudeamen. Jus iskkademiin leat buorit bohtosat, ferte ohcat nu gohcoduvvon ovdaoastinšiehtadusa ovdal gávdnoštumi sáhttá ain ávkkástallat. Dát lea sakka vudolat šiehtadus, sihke masa ohcci oažžu lobi, áigodahkii ja vejolašvuodaide guhkit doibmii go orru gávdnomin juoga. Finnmárkku eanavuovdinkantuvra danin gulaskuddá ollásit dákkár áššiin, ja náššá cealkámušaid fágaásahusain ja báikkálaš eiseválddiin ja beroštumiin ovdalgo ohcan meannuduvvo. Cuovvovaš orgánat cužžot gulaskuddanlisttas: 1. Fágaásahusat, namalassii Báktedoaimmahat, fylkkageologa ja fylkkagieldda huksenossodat, 2. Guovllu suorgeeiseválddit: kulturmuitosuodjalus (arkeologalaš ja sámi) birasgáhtteneiseválddit, boazodoallo- ja eanadoalloeiseválddit, 3. Báikkálaš eiseválddit: gieldda guovddášhálddahus, gieldda ealáhusossodat, huksenráddi, 4. Eará vuoigatvuodalaccat. ¶
plánejuvvon ođđahuksemat juogadanfierpmádagas leat bures vuođustuvvon ja ahte rávdnjelágádus atná dárbbašlaš deasttaid eará geavahanberoštumiide, geahča nr. 8. Energiláhkaásahusas leat § 3-7:s dievaslaš njuolggadusat guovllukonsešuvnnaid eavttuin, mat belohahkii leat energikonomiserema ja belohahkii skáhpponkvalitehta birra. Enøk-eavttuid dáfus, lea dávjá energidoaimmahaga beroštumis álggahit dakkár doaibmabijuid caggan dihte elektralaš fámu váni, go energidoaimmahagain lea dárbogokčangeatnegasvuohta atninguovlluineaset. Lassin mearridanváldái konsešuvdnamearrádusaid mielde lea NVE ožžon eará dehálaš bargguid energilága ja energiláhkaásahusa mielde, ee. gozihit ahte konsešuvdnaeavttut doalahuvvojit ja ahte gohččumat 6. kapihttala olis addon válmmasvuođa hárrái doalahuvvojit, geahča lága § 7-1. NVE:i galget ovddiduvvot guovllu rávdnjevuogádatplánema guhkesáiggi várddusplánatge go elektralaš rusttegat ásahuvvojit, geahča energiláhkaásahusa § 3-3, ja seammaláhkai ovddiduvvojit energiplánat go energidoaimmahagat ohcet guovllukonsešuvnna, geahč energiláhkaásahusa § 3-6. ¶
Golggotmánu 23. b. 1959 bággolonistanlága nr. 3 § 2 nr. 15 addá láhkavuođu baggolotnut eatnamiid "Militearafuolahussii" . Láhkavuođu sáhttá geavahit jus lea dárbu eatnamiidda bissovaš militeara viesuide ja rusttegiidda ja dát ii šiehtadallo eaktodáhtolaččat. Vierroopmodaga atnu sáhttá dárbbašuvvot go geahččala biergasiid dahje guovlluhárjehallamiin. Suodjalus sáhttá čujuhit ¶
Geaidnoráhkademiin leat stuorra servodatlaš váikkuhusat. Ođđ čoahkkebáikeovddideapmi, ealáhusovddideapmi ja buoret johtolat leat geaidnoráhkadeami buorit bealit, go Geaidnoráhkadeapmi geažil lea álkit geavahit ođđa guovlluid, ee. veajuiduvvamii, riggodagaid ávkkástallamii dahje bartahuksemii. Seammás lea geaidnoráhkadeapmi dakkár doaibmabidju mas sáhttet leat guoskevaš guvlui viiddis luonddubirasváikkuhusat. Fylkka duohta dilálašvuođat leat válddahallon ná: "Hástalusat johtolaga bealis Finnmárkkus leat go leat nu guhkes gaskkat relatiivalaččat smávva báikkiid gaskkas fylkkas, guhkes mátkkit guovddáš guovlluide riikkas - ja stuorra golut mat šaddet go galgá doalahit dohkálaš sáhttodási." (Gáldu: Finnmárkku 1992-95 fylkkaplána, 99. siiddus.) Finnmárkkus ledje ođđajagemánu 1. b. 1992 sullii 4000 km almmolaš geainnut. Dan ektui ahte fylka lea riikka stuorámus sullii 48600 km eatnamiin, lea unnánat geainnut go riikkas muđui. Nordlánddas, mii lea riikka nubbin stuorámus fylka badjelaš 38.000 km eatnamiin, lea 8679 km geainnut oktiibuot. Akershus fylkkas, mas lea 4139 km almmolaš geainnut, nappo sullii seammago Finnmárkkus, leat 4917 km eatnamat. Finnmárkku geainnut leat sullii 2169 km riikkageainnut, main sullii 828 km leat vuođđogeainnut. Buot riikkageainnuin lea bistevaš vuođđu. Dasto leat 672 km fylkkageainnut, main 74 % lea bistevaš vuođđu. Gieldda geainnut leat 1158 km. Dasa lassin leat oanehat priváhta luottat, numo dálloluottat ja tráktorluottat. (Gáldu: Statistisk årbok 1992) Dát govvádus guoskkaha váldoáššálaččat almmolaš geainnuid ráhkadeami, go dát geainnut leat mávssolamosat. Liikká sáhttá namuhit ahte dallego lea sáhka priváhta luottain, namalassii luottain mat eai adno dábálaš johtalussii dahje maid stáhta, fylka dahje gielda eai máđasane, gusto luoddalága VII kapihttala priváhta luottain ja plána- ja huksenlága njuolggadusat. ¶
Geassemánu 21. b. 1963 geaidnolága nr. 23 § 1 meroštallá almmolaš geainnu "geaidnun dahje gáhtan mii adno dábálaš johtalussii ja maid stáhta, fylka dahje gielda mađasatná IV kapihttala njuolggadusaid mielde. Geaidnun lohkko maid láttasadji, čuožžunsadji, bisánansadji, šaldi, feargahápman dahje eará hápman mii njuolga manná geidnui dahje gáhtii." Geaidnolága § 2:s earuhuvvo gaskal golmmalágan almmolaš geainnuid; riikkageainnuid, fylkkageainnuid ja gieldda geainnuid. ¶
Geassemánu 14. b. 1985 plána- ja huksenláhka nr. 77 lea guovddážis geaidnoráhkadeamesge. Geaidnolága § 1 nuppástusas, addon 21. cuoŋománu 1989 nr. 17 láhkan, mearriduvvui ahte luoddaplánen galgá leat plána- ja huksenlága plánennjuolggadusaid mielde. Dárkilat várdosii makkár njuolggadusat de danin galget gustot, čujuhuvvo 3. kapihttalii plána- ja huksenlága birra. Liikká sáhttá namuhit ahte stuorát geaidnoprošeavttat gullet plána- ja huksenlága VII-a kapihttala čuozahusčielggademiid njuolggadusaide. Čuozahusčielggademiid láhkaásahusas addon suoidnemánu 27. b. 1990 ggl. cea. § 2 e) lea dieđihangeatnegasvuohta "geaidno dahje ruovdemáđii ráhkadeapmái mat gáibidit badjel 200 mill. ruvnnu investeremiid gávcci jahkái dahje oanehat áigái" . Dárbbašuvvogo čuozahusčielggadeapmi geaidnoráhkadeamis, mearrida Johtolatdepartemeanta fágadepartemeantan, ovttasráđiid Birasgáhttendepartemeanttain, plána- ja huksenlága § 33-4 nuppi lađđasa njuolggadusaid mielde. Dás čuožžu ahte čuozahusčielggadeami galgá ráhkadit jus ráhkadeapmi "navdo sakka čuohcat birrasii, luondduriggodagaide ja servodahkii" . Giehtagirjjis 140 maid Geaidnodoaimmahat 1988:s lea ilbmadan leat addon dárkilat njuolggadusaid geaidnoráhkadeami čuozahusčielggademiin. Oktan geaidnolága § 12 nuppástusain addojuvvojedje vel njuolggadusat Stáhta geaidnodoaimmahaga, fylkkagieldda ja gieldda gaskasaš ovttasbargui riikka- ja fylkkageainnuid plánemis, geahča plána- ja huksenlága § 9-4. ¶
Go matrikulerekeahtes eatnamat Finnmárkkus vuvdojit, galgá nappo stáhtas leat vuoigatvuohta ráhkadit ođđa geainnu opmodagas ja stuoridit dahje geavahit juo ásahuvvon geainnu. Eatnama oasti ii sáhte vuostálastit dákkár doaibmabijuid, muhto galgá buhtaduvvot jus doaibmabijut álggahuvvojit. Doaibmabijut mat leat namuhuvvon mearrádusas leat dakkárat maid eará njuolggadusaid mieldege sáhttá gáibidit álggahit priváhta eatnamiin buhtadasain, geahča plána- ja huksenlága §§ 32 ja 35, geaidnolága VI kapihttala ja golggotmánu 23. b. 1959 bággolonisanlága nr. 3. Go lea várašan dákkár vuoigatvuođaide láhkaásahusa § 3 nr. c), sáhttá garvit bággoluobaheapmi ja sáhttá dan sadjái eanaeaiggádiin oažžut "eaktodáhtolaš" šiehtadusa. Riikka- ja fylkkageaidnoplánat galget 1980-láhkaásahusa § 10 mielde nu árrat go vejolaš fylkkagildii, gildii ja báikkálaš stáhta eiseválddiide sáddejuvvot gulaskuddamii. Eanavuovdinorgánat leat lohkkon maŋimušjovkui, muhto eai leat eanaš áššiin leamaš mearkkašumit dákkár plánaide. Dán geavada vuođustus, lea ahte plána ii sáhte árvvoštallat eanavuovdinlága § 2 ektui, go nu árrat áššemeannudanproseassas ii dieđe eará orgánaid cealkámušaid main sáhttet leat vuosttaldeamit, erenoamážit boazodoalus. Eará vuođustus lea ahte riikka- ja fylkkageaidnoplánat aŋkke orrut leat dakkár áššit maid eará orgánat mearridit eanavuovdinorgánaide čadni váikkuhusain, ja danin ii árvvoštallo eanaluobaheapmi eanavuovdinlága njuolggadusaid mielde. Dát guoddu lea sajáiduvvon daid nu gohčoduvvon ¶
Ráfáiduhttima áššemeannudannjuolggadusat kulturmuitolága mielde leat § 22:s. Ovdánanvuohki lea seammago muddenplánaide plána- ja huksenlága, luonddusuodjalanlága ja fuođđolága mielde. Suodjalanbargu galgá gullat gieldda plánema oktavuođas plána- ja huksenlága mielde. Eanavuovdineiseválddiide ja eará eanaeaiggádiidda, ja eará guoskevaš beliide numo omd. boazodollui leat váfistuvvon vejolašvuođat mielváikkuhit plánaproseassas. Lea šiehtadallon gaskal hukseneiseválddiid ja eanavuovdinkantuvrra ahte kulturmuitoeiseválddit ožžot sáddejuvvot viessosadjeáššiid cealkámuššii ovdal mearrádus dahkko. Suodjalaneiseválddit leat čielgasit geatnegasat ovttasbargat eará guoskevaš eiseválddiiguin ja organisašuvnnaiguin. Áššeráhkkaneamis galget bealit dieđihuvvot buot dieđuin main lea mearkkašupmi áššái ja oažžut cealkit dáid hárrái, buo. hálddašanlága §§ 16 ja 17. Mearrádus galgá leat čállon ja vuođustuvvon, buo. hálddašanlága §§ 23-25. Bealli galgá váldonjuolggadussan mearrádusas dieđihuvvot čálalaččat, muhto hoahppoáššiin sáhttá dan muitalit ja dalle galgá maŋŋil dát duođaštuvvot čálalaččat, buo. hálddašanlága § 27. Almmolaš ja stuorát priváhta doaibmabijuid plánemis, masa gullá muddenplána ráhkadit, geatnegahtto ovddasvástideaddji iskat mearkkašago doaibmabidju meassamiid automáhtalaš ráfáiduvvon kulturmuittuin, buo. lága § 9 vuosttas lađđasa. Go sierra mearrádus dahkko ráfáiduhttimis kulturmuitolága V kapihttala mielde, galget ráddjen, ráfáiduhttima sisdoallu jna. ráđđádallot gielddain. Vuoigatvuođalaččat ja eará berošteaddjit galget dieđihuvvot girjji ja almmuhusaid bokte, buo. § 22 nr. 1 Kulturmuittu ráfáiduhttinevttohus galgá biddjot gulaskuddamii ja almmolaš dárkkistussii ja ovddiduvvot guoskevaš stáhta fágaorgánaide cealkámuššii, buo. § 22 nr. 2. Ovdal ráfáiduhttinorgána mearrida, galgá evttohus ovddiduvvot gielddastivriige cealkámuššii, buo. § 22 nr. 3. § 22 nr. 4 mielde sáhttá Birasgáhttendepartemeanta dahkat gaskaboddosaš ráfáiduhttinmearrádusa gitta dassáigo ášši leat mearriduvvon. Dát váldi lea sirdon riikkaantikvárii sámi kulturmuitosuodjalusa dáfus, ja fylkkagielddas lea váldi eará kulturmuitosuodjalusa hárrái, buo. cuoŋománu 30. b. 1990 láhkaásahusa. Fylkkagildii lea addon váldi dahkat gaskaboddosaš ráfáiduhttinmearrádusa sihke beavttalmahttin dihte ráfáiduhttináššiid ráhkkanahttima Riikkaantikvárii ja sihkkarastin dihte suodjaleami gitta bistevaš ráfáiduhttingažaldat lea čielgan. Ráfáiduhttinmearrádusa váidin kulturmuitolága mielde hálddašanlága VI kapihttala, §§ 28 rájes 36 rádjai dahkko dábálaš váidinnjuolggadusaid mielde. Ráfáiduhttinmearrádus leat eaŋkalmearrádus ja sáhttáge dan váidit. Leago lohpi dahkat meassamiid automáhtalaš ráfáiduvvon kulturmuittuin, cealká kulturmuitolága § 8 vuosttas lađas ahte mearrádusaid sáhttá guoddalit Birasgáhttendepartementii ovdal 6 vahkku leat gollan go mearrádusa dieđáhus lea joavdan oažžui. Cuo?ománu 30. b. 1990 láhkaásahusas nr. 351 lea datte Riikkaantikvárii sirdon váldi váidalanásahussan. ¶
St.dieđáhusas nr. 62 (1991-92) «Ny landsplan for nasjonalparker og større verneområder i Norge» , ovddida ráđđehus dálá luonddusuodjalanguovlluid viiddidanevttohusaid ja evttoha ásahit ođđa guovlluid. Finnmárkui evttoha ráđđehus ahte sihke Bajit Báhčaveadji, Rávttošnjárga ja Bajit Anárjohka álbmotmeahcit joatkkašuvvojit riikkaplánas viiddidanáigumušain, geahča 92., 93. ja 109. siidduid. Muđui evttoha ráđđehus ahte ain bargo Várnjárgga, Sievjju ja Goahteluobbala suodjalanevttohusain. Áigeguovdilamos suodjalanvuohki lea ásahit álbmotmeahci buot dáid guovlluin. ¶
Barggahanpolitihkka mii lea leamaš jođihuvvon doaib mahehttejuvvon olbmuid ektui lea eanasmuddui lea maš nu ahte bargguhisvuohta čilgejuvvo indiviidadá sis. Adno juo diehttelassan ahte doaibmahehttejupmi lea váldosivvan bargguhisvuhtii. Dát bargguhisvuođa ipmárdus lea dagahan ahte adnojit ollu indiviidav uođđuduvvon doaimmat ja doarjjaortnegat. Gaskaoa mit leat leamaš dan váste ahte galget divvut ja buhtadit doaimmashehttejumi. Doaibmahehttejuvvon olbmuid fysalaš, geavatlaš ja miellaguottulaš cakkiid divvun ja rievdadeapmi lea dábálaččat leamaš gaskkustanappa rahta doaibmasuorggi olggobealde. Eiseválddiid nák cabidjamat jávkadit cakkiid ja nagodit birget olggušte ami ja hilgun beliiguin lea leamaš beare láivi. Ii leat do arvái bidjat návccaid indiviiduálalaš buhtadeaddji do aimmaide. Lea maid dárbbašlaš láhčit dilálašvuođaid bargoeallimis, nu ahte buohkat sáhttet searvat iešguđet eavttuid vuođul. Norgga bargomárkanpoli tihkka lea hui unnán leamaš dan guvlui ahte váikkuhit dehe rievdadit bargoeallima rámmaeavttuid. Amsterdamsoahpamuša artihkal 13 gieldá bargo eallimis vealahit doaibmahehttejuvvon olbmuid. Ráv vagis lea aitto váldon atnui jorggu duođaštusdeattuhe apmi vealaheami áššiid dáfus. Norggas lea aitto ása huvvon láhkamearrádus suodji mii eastada olbmuid vealaheami sin doaimmashehttejumi dihte (bargobi- raslága § 55a). Vásáhusat USA:s čájehit ahte ii-veala hanlágat jáhkkimis leat eanemusat ávkin sidjiide geat juo leat barggus. Norggas mii diehtit ahte bargoohccit ja bargoaddit dihtet unnán mearrádusaid birra ahte láhčit bargosajiid veahkkeneavvuiguin ja eará doaim maiguin. Guhkes áššemeannudanáigi go ohcet dárb bašlaš veahkkeneavvuid dagaha stuora eahpesihkar vuođa ja bahámusat sáhttá vaikko bargofálaldat noh kat. Danin berre dárkilit čuovvut ođđa mearrádusaid. Doaibmahehttejuvvon olbmuid váilevaš earuheap mi lea leamašan váttisvuohtan bargomárkandoaim maid dáfus. Iešguđet mállet ja dását doaimmashehtte jumit váikkuhit hui iešguđetládje juohke bargái. Do aimmaid bistu ja viidodat ferte dan vuhtiiváldit. Bálká- ¶
Norga lea riika gos čálgofálaldagat ja doarjjaortnegat leat bures huksejuvvon. Leat dattetge muhtin heittot vuođat dan ektui mot bálvalusat doibmet. Norgga čálgovuogádat eaktuda ahte juohkehaš ieš ohcala bálvalusdoaimma. Ieš ferte beassat sin ságaide, čuovvolit ja vejolaččat ovttastahttit iešguđet doaimmaid. Gáibida ressursaid ja návccaid galgat hupmat iežas ášši. Go álgga lea biddjon juohkehačča háldui, návccahis jo avkkut šaddet erenoamáš rašit. Muhtimat báhcet áib bas olggobeallái vuogádaga, ja ollugat eai oaččo dan bál- ¶
Lávdegotti guorahallan doaibmahehttejuvvon olbmuid eallindilálašvuođain čájeha ahte eanas eallinsurggiin lea stuora earru politihkalaš ulbmiliid ja duohtavuođa gaskka. Vaikko máŋgga suorggis lea buorránan dilli, de ii leat doarvái, geavatlaččat, nagodan duohtan dah kat daid vuođđoprinsihpaid man ala servodat galggai huksejuvvot. Váldováttisvuohta lea ahte hárve vuhtii váldojuvvo dárbu ahte buohkat galget beassat oassá lastit ja sis galget seamma vejolašvuođat leat dehálaš eaktun plánemis, mearridanproseassain dehe dalle go doaimma vásedin hábme. Lávdegotti loahppacealkka lea ahte lea dárbbašlaš geavahišgoahtit ođđa ja eanet geatnegahtti gaskaomiid ja evttoha bajitdási strategiija mas ulbmilin lea rievdadit doaibmahehttejuvvon olb muid sajádaga servodagas, dainna lágiin ahte bargago ahtit politihkalaš kanálaid ja doaimmaid guvlui. Lávdegoddi evttoha strategiija mii fátmmasta golb ma iešguđet lađđasa: ¶
Lea váttis dahkat standárd ávke/golločielggadeami doaibmahehttejuvvon olbmuid váste. Lea erenoamáš váttis gávdnat rehkenastojuvvon logu ávkebealis, muh to maiddái gollobealis čájehuvvo ahte lea váttis gávd nat čielga loguid iešguđet doaimmaide. Iige leat buot maid ehtalaš bealušteaddji dáfus sáhttá mihtidit ávke oktavuođas. Ekonomalaš čielggadeamit berrejit dak kár oktavuođas baicca soaitit leat dan birra ahte bid djojit gáibádusat standdárddaide maid geahččala deav dit hálbbimus vuogi mielde. Lávdegoddi lea bivdán Møreforskning árvvoštallat ekonomalaš váikkuhusaid strategiija nuppi lađđasa guovtti vuoruhansurggiid evttohusain: fievrredeapmi ja visttit/olgobiras: ¶
Duiskkagielfága lea skuvlla barggu oassi nannet ohppiid ollislaš giellagelbbolašvuođa. Eatnigiel- ja amasgielfágat vuođđudit oktasaš giellaoainnu mas giellaoahpaheapmi ii dušše leat dáidohárjehallan, muhto maid oahppan, sosialiseren ja giella- ja kultuvradihtomielalaš ovdáneapmi. Duiskagieloahppu lea huksejuvvon giellaoahpu dáiddu ala mii ohppiin ovdána go ohppet eatnigiela ja eŋgelasgiela, ja vásáhusaid ala maid oahppit leat vásihan go eará gielaide ja kultuvrraide leat oahpásnuvvan sihke skuvllas ja muđui, ja teakstadihtui maid oahppit leat vásihan eatnigiel- ja eŋgelasgieloahpus. Fága bargu lea vuođđu joatkaoahpahussii. ¶
Fránskkagielfága lea skuvlla barggu oassi nannet ohppiid ollislaš giellagelbbolašvuođa. Eatnigiel- ja amasgielfágat vuođđudit oktasaš giellaoainnu mas giellaoahpaheapmi ii dušše leat dáidohárjehallan, muhto maid oahppan, sosialiseren ja giella- ja kultuvradihtomielalaš ovdáneapmi. Fránskkagieloahppu lea huksejuvvon giellaoahpu dáiddu ala mii ohppiin ovdána go ohppet eatnigiela ja eŋgelasgiela, ja vásáhusaid ala maid oahppit leat vásihan go eará gielaide ja kultuvrraide leat oahpásnuvvan sihke skuvllas ja muđui, ja teakstadihtui maid oahppit leat vásihan eatnigiel- ja eŋgelasgieloahpus. Fága bargu lea vuođđu joatkkaoahpahussii. ¶
Fága vuođđuda dan vuođu ala mii suomagielas ja suoma ja kveana kultuvrras lea Norggas. Fága galgá eallin dahkat ja ovddidit gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuođa man dát ovddasta. Oahppit sáhttet suomagielat olbmuid vásáhusain ja máhtuin oassálastit go gulahallet suomagillii ja ipmirdit olbmuid geat hupmet suomagiela. Suomagiela fágalasáhusválljemiin oaidnigohtet oahppit giela ja kultuvrra sihke eanetlogu- ja unnitlogu oainnuin. Dát viiddida maid ohppiid iežaset kultuvragullevašvuođa ipmárdusa. ¶
Suomagielfága lea skuvlla barggu oassi nannet ohppiid ollislaš giellagelbbolašvuođa. Eatnigiel- ja amasgielfágat vuođđudit oktasaš giellaoainnu mas giellaoahpaheapmi ii dušše leat dáidohárjehallan, muhto maid oahppan, sosialiseren ja giella- ja kultuvradihtomielalaš ovdáneapmi. Suomagieloahppu lea huksejuvvon giellaoahpu dáiddu ala mii ohppiin ovdána go ohppet eatnigiela ja eŋgelasgiela, ja vásáhusaid ala maid oahppit leat vásihan go eará gielaide ja kultuvrraide leat oahpásnuvvan sihke skuvllas ja muđui, ja teakstadihtui maid oahppit leat vásihan eatnigiel- ja eŋgelasgieloahpus. Fága bargu lea vuođđu joatkkaoahpahussii. ¶
Miessegietti dállu lea 1800-logu gaskamuttus huksejuvvon Biertavári badjebeallái, ja dat vuosiha makkár lei mearrasámi lotnolasdoallu. Davvi-Romssa Dávvirvuorká lea seailluhan dálu ođasteami bokte. Dálu historjá muitala ekologalaš heiveheami jahkeáiggiide ja luondduriggodagaide. Miessegietti dállu maid vuosiha govt ovttasbargguin ja máŋggabealálaš lotnolasealáhusain sáhtte birget. ¶
Báikenamat leat oaidnemeahttun kulturmuittut - gielalaš eanadat mii muitala luonddus, muhto maiddái dáhpáhusain, ealáhusain ja miellagovvadusain. ¶
Pekkala Pekka ” x (vulggii 11.45) ¶
Merkejuvvui, ahte lahttu Pekka Pekkala vulggii eret čoahkkimis (dmu 11.45) ¶
Giellaguovddáš jorgala dađistaga suohkana neahtasiidduid sámegillii. Neahtasiidduin leat ollu guossit - badjel 1000 juohke beaivve. Mii oaidnit statistihkkas ahte maid sámegielat siiddut lohkojuvvojit. Mii leat maid vuoruhan bidjat nehttii materiálaid sámegielas ja maid oahppoávdnasiid. ¶
Pekkala Pekka ” x ¶
Lahttu Pekka Pekkala evttohii, ahte 5 §:n merkejuvvon ášši ii gieđahallo dán čoahkkimis iige dat ná váldojuvvo čoahkkima áššelistui. Pekkala evttohusa doarjjui lahttu Erkki Lumisalmi. ¶
Ságajođiheaddji gávnnahii, ahte lea dahkkon stivrra evttohusas earretlágan evttohus, mii lea ožžon doarjaga. Dan dihte gártá jienastit ášši čoavdima várás. Ságajođiheaddji evttohusas šihttojuvvui, ahte čađahuvvo nammačuorvunjienasteapmi ja nu, ahte stivrra evttohusa doarjaleaddjit jienastit ”já” ja Pekkala evttohusa ”ii”. Čađahuvvui jienastus, mas ”já” -evttohus oaččui logi (10) jiena ja ”ii” -evttohus guokte jiena (2) (mielde čuovvu jienastanlogahallan, mielddus 1). ¶
Lahttu Pekka Pekkala guđii dán paragráfii sierra oaivila, man son logai čoahkkimis ja mii gávnnahuvvui ja merkejuvvui ja dasa lassin laktojuvvui beavdegirjái (mielddus 3). ¶
Merkejuvvui, ahte sosiála- ja dearvvasvuođačálli Pia Ruotsala bođii čoahkkimii dán paragráfa gieđahallama álggus (dmu 14.50). ¶
Merkejuvvui, ahte Pia Ruotsala vulggii čoahkkimis dán paragráfa gieđahallama maŋŋá (dmu 15.05). ¶
Pekkala Pekka, ” x ¶
5 GUSSAGURRA - RÁISSA SUOHKANRÁDJI Láhttu vuolgá Gussaguras (láhtus nr 3 b) ja manná bajit Áhkkejávrri meaddil suohkanrádjái. (Mátki 9,9 km Gussaguras Ráisaláhtu errui mii lea Geatkkutluobbala lahka) Dát láhttu čatná osiid Gáivuona ja Ráissa láhttofierpmádagain oktii. . 4,0 RABAS ¶
Sámediggi juolluda 400.000 ru. jahkái. Dát juolludeapmi ii leat lassánan 1994 rájes, ja lea dienládje unnon. Jagi 2002 Gáivuona suohkan juolluda 470.000 ru. Dan lassin oažžut rávisolbmuid oahpahusdoarjaga SOLs, jagi 2002 36.000 ru. Dinet maiddái veaháš go jorgala ja dulko earáid ovddas, muhto dahkat diekkár barggu nuvttá báikkálaš servviid ovddas. ¶
Sámi biktasat leat dieđinge gárvvut dálkki dihte, muhto vuosihit maiddái gullevašvuođa. Gákti muitala iežáide ahte gávttehas lea sápmelaš, ja sápmelaččaide fas man guovllus son boahtá. ¶
Lávvu lea doložis juo leamaš boazosámiid orrunsadji. Go mii cegget lávu, de mii dárbbašit lávvomuoraid. Álggos mii bidjat golbma cakki ruossalassii. De mii bidjat lávvomuoraid. Lávvomuoraid nala bidjat loavdaga. Lávvui gullá maid uvssot. ¶
Árran lea sadji, mas dolla buollá. Reahpenráiggis heaŋgá riggi. Riggái lávvoeamit bidjá báđi, mas son vuoššá. Reahpenráiggis suovva beassá olggos. Mii bidjat boaldinmuoraid bearpmehiid gaskii. Lávu guolbbi mii durget. Duorggat leat rissit. Duorggaid nala lea vuogas bidjat duolji, mas lea vejolaš čohkkádit. Geasset mii dárbbašit čatnalit rággasa vuollái. Čuoikan olmmoš bálle rággasa siste nohkkat ráfis. ¶
Girji Soagŋu, mas leat noveallat, bođii 1971, ja lei vuosttáš sámegiel girji maid nisu lea čállán. Su mánáidgirjjiin muitala dávjá govt olbmuid mánát deivet ”nuppi máilmmi” ássiid. Kirsti Paltto lei Sámi Girječálliid Searvvi vuosttáš jođiheaddji 1979 rájes. ¶
Pekkala Pekka ” x ¶
Válljejuvvuiga Pekka Pekkala ja Minna Mäkitalo. ¶
Gieđahallui ruhtadoallodárkkistanmuitalus jagis 2004. Pekka Pekkala, Antti Katekeetta ja Erkki Lumisalmi evttohedje ášši sirdot. Ságajođiheaddji gávnnahii, ahte dárbbašuvvo jienasteapmi ja evttohii jienastanvuohkin nammačuorvunjienasteami nu, ahte stivrra evttohus lea jaa ja Pekkala jna. evttohus lea ii. Jienasteamis addojedje gávcci (8) jaa-jiena ja njeallje (4) ii – jiena. Ságajođiheaddji gávnnahii, ahte stivrra evttohus lea jienasteami maŋŋá dohkkehuvvon mearrádussan. ¶
5 §:a maŋŋá čoahkkima ságajođiheaddjin máhcai Pekka Aikio ja beavdegirjji čállin Juha Guttorm. Ságajođiheaddji čađahii nammačuorvuma (dmu 12.00), goas báikki alde ledje sj:a lassin Aikio Maria Sofia, Fofonoff Pekka, Hirvasvuopio Osmo, Katekeetta Antti, Lumisalmi Erkki, Magga Petra, Morottaja Matti, Mäkitalo Minna, Pekkala Pekka, Sara Oula, Seurujärvi Väinö, Turunen Aarne, Valkeapää Nils-Henrik ja várrelahttu Vieno Länsman. Lassin virgeolbmuin ledje báikki alde hálddahushoavdda lassin láhkačálli Heikki J. Hyvärinen, skuvlenčálli Susanna Guttorm ja oahppamateriálačálli Anni Näkkäläjärvi. ¶
Boradanbottu maŋŋá čoahkkin jotkojuvvui. Ságajođiheaddji čađahii nammačuorvuma, goas báikki alde gávnnahuvvojedje sj:a lassin Aikio Maria Sofia, Fofonoff Pekka, Hirvasvuopio Osmo, Katekeetta Antti, Lumisalmi Erkki, Magga Petra, Magga Ristenrauna, Morottaja Matti, Mäkitalo Minna, Pekkala Pekka, Pietikäinen Anu, Sara Oula, Seurujärvi Väinö, Turunen Aarne, Valkeapää Nils-Henrik ja várrelahttu Vieno Länsman. Lassin virgeolbmuin ledje báikki alde hálddahushoavdda lassin láhkačálli Heikki J. Hyvärinen ja skuvlenčálli Susanna Guttorm. ¶
Stivra oahpásmuvvá mu gárvvistan evttohussii Sámedikki bargoortnega ođasmahttima várás, ságastallá das, man maŋŋá guođđá ášši beavddi ala ja ¶
Lahttu Pekka Pekkala guđii iežas čálalaš evttohusa bargoortnega ¶
Pekka Pekkala Minna Mäkitalo ¶
Giellaguovddáš jorgala dađistaga sihke suohkana ja Ádjaga interneahttasiidduide sámegillii. Ollu olbmot lohket siidduid. Jagi 2004 loahpas ledje juohke beaivve gaskamearálaččat 650 geavaheaddji Gáivuona siidduin. Ádjaga siidduin ledje 250 geavaheaddji juohke beaivve. ¶
Sámi strategiijaplánas leat vihtta kapihttala ja okta mielddusoassi. Vuosttaš kapihttalis lea strategiijaplána čoahkkáigeassu, ja das leat plána váldočuoggát. Nubbi kapihtal lea válddi ja bargojoavkku birra. Goalmmát kapihttalis čilgejuvvojit višuvnnat maidda Sámi dutkamiid guovddáš lea plána vuođđudan, ja movt mii jáhkkit sámi dutkama ovdánit boahtteáiggis. Njealját kapihttalis guorahallojuvvo Romssa universitehta sámi dutkama ovdáneapmi historjjálaččat. Viđat kapihttalis leat doaibmabijuid evttohusat. Mielddusoassái leat čohkken universitehta instituhtaid čilgehusaid ja instituhtaid sámi olgogova čilgehusaid. Mielddusoassi lea dušše dárogillii. ¶
Universitehta sámivuođa struktuvraulbmil lea huksejuvvon dan nala mainnalágiin universitehta lea hábmen fágalaš doaimmas. Dárkileappot daddjon lea dat universitehta fágalaš bajáshuksen, ja mainnalágiin universitehta mearridanválddit leat hábmejuvvon. Go lea sáhka fágalaš bajáshuksemis, de dáidá leat nu ahte universitehta fágalaš hábmen speadjalastá daid surggiid mat muđui leat servodagas. ¶
Strategiijaplánabarggu oktavuođas lei dárbbašlaš árvvoštallat Sámi dutkamiid guovddáža doaimmaid ulbmiliid ektui. Geahča viđat kapihttala Doaibmabijuid evttohusat . ¶
Vai Sámi dutkamiid guovddáš nagoda deavdit daid gáibádusaid mat áiggi mielde bođežit, sihke Romssa universitehta fágabirrasiin ja riikkaidgaskasaš birrasiin, de lea áibbas dárbbašlaš ahte guovddáš vuođđuduvvo eará prinsihpaid nala go daid prinsihpaid nala maid Universitehtastivra lea bidjan vuođđun. Lea deaŧalaš danin go Romssa universitehta ferte riikkaidgaskasaččat leat njunnožis bidjame eamiálbmogiid dutkama ja oahpahusa guovddážii. ¶
Biologiija instituhtta evttoha gulaskuddancealkámušastis várret ovtta dahje eanet universitehtastipendiáhttavirggi bohccobiologiija dutkamiidda. Dutkanlávdegoddi árvala gulaskuddancealkámušastis ahte maiddái boahtteáiggis galgá stipendiáhttavirggiid juogadettiin vuoruhit stipendiáhttavirggiid mat leat sámi dutkama várás. ¶
Guatemala ¶
VI. KAPIHTTAL Riektedilli 47. artihkal Vuoigatvuohta oažžut beaktilis veahki ja vuoiggalaš riektemeannudeami Buohkain, geain vuoigatvuođat ja friddjavuohta, mat leat dáhkiduvvon uniovnna lágain, leat rihkkojuvvon, lea vuoigatvuohta oažžut beaktilis veahki ja vuoiggalaš riektemeannudeami ovdal go duopmostuollu mearrida dán artihkala eavttuid mielde. Buohkain lea riekti govttolaš áigái oažžut almmolaš riektemeannudeami vuoiggalaš sorjjakeahtes ja bealátkeahtes duopmostuolus ásahuvvon lága mielde. Buohkain galgá leat vejolašvuohta oažžut ráđi ja sáhttit diktit nuppi olbmo bealuštit ja ovddastit iežas. Lágalaš veahkki galgá addot sidjiide, geain eai leat doarvái resurssat, jus dákkár veahkkái lea dárbu, vai ožžot beaktilit sin áššiid duopmostuolu ovdii. 48. artihkal Sivahisvuođa noahkun ja bealušteami vuoigatvuohta l. Juohkehaš, gii lea áššáskuhtton, galgá gehččot sivaheapmin dassážii go lága mielde duođaštuvvo sivalažžan. 2. Juohkehažžii, gii lea áššáskuhtton, dáhkiduvvo bealuštanvuoigatvuođaid gutnijahttin. 49. artihkal Lágalašvuođa ja vearrodagu ja ráŋggáštusa gori prinsihpat. 1. Ii oktage galgga dupmehallat daguid dihte mat dalle go dahkkojuvvojedje eai rihkkon našunála dahje internášunála lága. Ii sáhte ráŋggáštit garrasit duomuin go dat mii lei geavahusas dalle go láhka rihkkojuvvui. Jus ođđa láhka ásahuvvo maŋŋil go rihkui lága, ja das lea oanehit duopmu, de galgá dán čuovvut. ¶
Pekkala Pekka ” x ¶
Ruotsala Pia sosiála- ja dearvvasv.čálli x §:s 9 ¶
Ovttaveardásašvuođas ja vealaheami gildosiin ásahuvvo Suoma vuođđolága vuođđovuoigatvuođanjuolggadusain. Dáid njuolggadusaid dárkkálnuhttet máŋgga sierra lágas ásahuvvon vealaheami gildosat sihke bealehis meannudeapmái geatnegahtti njuolggadusat. Eurohpa uniovnna lahttoriikkat leat čatnasan ovddidit ovttaveardásašvuođa ja vuostálastit buotlágan vealaheami. J. 2000 addojedje guokte direktiivva (2000/43/EY "rasismadirektiiva" ja 2000/78/EY "bargovealahandirektiiva" ) ovttaveardásaš giehtadallama dorvvasteami dihte. Direktiivvat leat Suomas biddjon doibmii ovttaveardásašvuođalágain (21/2004), mii bođii fápmui guovvamánu 1. beaivve 2004. Lága dárkkuhussan lea ovddidit ja dorvvastit ovttaveardásašvuođa ollašuvvama sihke beavttálmahttit vealaheami vuollái gártan olbmo riektesuoji (1 §). Lága mielde virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta buot doaimmainis ovddidit ovttaveardásašvuođa dihto ulbmiliid mielde jotkkolaččat ja dárbbu mielde nuppástuhttit daid diliid, mat eastadit ovttaveardásašvuođa ollašuvvama. Virgeoapmahaš galgá doaimmainis váldit vuhtii lága dárkkuhusa plánemis, dieđiheamis, resurssaid juohkimis, gohcimis ja bargovugiin sihke heivehanrávvagiid ráhkadeamis ja ođasteamis. Ovttaveardásašvuođalágas gildojuvvon vealahanvuođustusat leat ahki, etnihkalaš dahje čearddalaš duogáš, riikkavulošvuohta, giella, osku, jáhkku, oaivil, dearvvasvuođadilli, lámisvuohta, seksuálaiešvuohta dahje olbmui gullevaš eará sivva. Etnihkalaš duogáža vuođul vealaheami vára vuolde leat erenomážit etnihkalaš vehádagat, mat Suomas leat ee. románat, juvddálaččat, tatárat, boares ruoššaservoša olbmot ja sisafárrejeaddjiduogáš olbmot sihke Suoma eamiálbmot sápmelaččat. Go nissoniid ja albmáid deaividan vealaheami gaskkas leat máŋggat erohusat, galggašii erenomáš fuopmášumi giddet vehádatnissoniid sajádahkii, dárbbuide ja vejolašvuođaide bálvalusaid geavaheaddjin. Buotlágan ovttaveardásašvuođa dorvvasteami dihte virgeoapmahaš galggašii maiddái fuopmášit daid joavkkuid, maid ala vealaheapmi sáhttá čoggot nugo ovdamearkan etnihkalaš vehádatolbmot, geat leat boarásmuvvan, lápmásat dahje gullet sohkabealleja seksuálavehádagaidda. ¶
Doaimmaid plánen ovttaveardásašvuođa ovddideami várás ja vealaheami eastima várás álgá virgeoapmahačča oahppan árvovuođu ja doaibmanjurdaga guorahallamis ja vejolaš ođđasit árvvoštallamis. Plána ollašuhttimiin virgeoapmahaš geahččala buorebut fuopmášit buotlágan vealaheami, darvánit dasa ja eastadit dan ovddalgihtii. Plána ráhkadeami lea heivvolaš álggahit dáládili árvvoštallamiin ja govvidemiin. Seamma háve sáhttá maiddái kártet dálá ráhkadusaid ja doaimmaid, maid vejolaččat sáhtášii geavahit ávkin ovttaveardásašvuođaplánemis. Plánen galggašii vuođđuduvvat, juos vejolaš, sisafárrejeaddjiid ja etnihkalaš joavkkuid sturrodaga ja ráhkadusa guoski luohtehahtti dieđuide ja árvvoštallamiidda sihke virgeoapmahaččaid sin guoski čielggadusaid bohtosiidda. Doaimmaid plánemis galggašii vuhtii váldit sihke 1) buohkaide dárkkuhuvvon bálvalusaid ja 2) vejolaš sierradoaimmaid, maid lea dárbu fállat vehádagaide. Buohkaide dárkkuhuvvon bálvalusaid oasil árvvoštallo ovdamearkan dat, man bures dat vástidit sierra vehádagaid dárbbuide, makkárat sin duođalaš vejolašvuođat leat geavahit sierra bálvalusaid ja makkár vejolaš eastagat leat fuopmášuvvon bálvalusaid fállamis. Sierradoaimmaid oasil árvvoštallojit daid doarváivuohta, kvalitehta ja ožžojuvvon vásihusat nu bálvalusbuvttadeaddji go geavaheaddji perspektiivvas. Nu buohkaide fállojuvvon bálvalusaid go sierradoaimmaid plánemis ja ollašuhttimis lea dárbu váldit vuhtii áššáiosolaš hálddahusa strategiijaid ja politihkkaprográmmaid sihke bohtosiid. ¶
Virgeoapmahačča doaimmaid bohtosiid čuovvun Virgeoapmahašdoaimma bohtosiid čuovvun lea dehalaš erenomážit eahpenjulges vealaheami oasil. Bohtosiid árvvoštallamiin ja veardádallamiin virgeoapmahaš geahččala fuopmášit vejolaš eahpenjulges vealaheami váikkuhusa bohtosiidda eará dahkkiid lassin, mat čilgejit ášši. Virgeoapmahašdoaimma bohtosiid čuovvuma ovttaveardásašvuođa hárrái sáhttá muhtin muddui ollašuhttit eará čuovvunproseassa oktavuođas (statistihkat, golut jna.). Suomas ii leat vejolaš ráhkadit statistihkaid etnihkalaš duogáža vuođul. Dan sadjái sisafárrejeaddjiid buohta sáhttá geavahit eatnigiela čuovvunvuođustussan, eará etnihkalaš vehádagaid buohta galggašii gávdnat molssaevttolaš vugiid. Dákkár čuovvuma hámit leat ovdamearkan áššehasaid bálvaleaddjiide dahkkon jearahallamat, sierračilgehusat, čuovvunčoahkkimat ja eará dilálašvuođat. Čuovvumis livččii dehalaš váldit vuhtii maiddái vehádagaid iežaset oainnuid ja vásáhusa dili ovdáneamis. Muhtin báikegottiin leat ovdamearkan ordnejuvvon virgeoapmahaččaid ja románaservošiid oktasaš bargočoahkkimat, gos lea ságastallon sierra virgeoapmahaččaid fállan bálvalusaid ja bargovugiid ovddideamis sihke árvvoštallon ovttas románaid dilli báikkálaččat sierra eallinsurggiin (skuvlejupmi, barggolašvuohta, dearvvasvuohta jna.). ¶
C) Vealaheapmi etnihkalaš duogáža vuođul Heivehuvvo, go gažaldagas leat eará go bargo- ja virgegaskavuođaide gullevaš áššit. o Maid visteohcci sáhttá bargat, go son árvala leat boahtán vealahuvvot gávpoga láigovisteráiddus etnihkalaš duogáža dihte ? 1. Vealahuvvon (visteohcci) ja vealaheaddji (vistti fálli) gaskasaš gulahallan ášši čoavdima várás. 2. Oktavuohta vehádatváljaolbmui: rávvagat, neavvut, ávžžuhusat, eará doaimmat soahpama áigáioažžuma várás, ovdamearkan ráđđádallamat. 3. Ášši vealahanlávdegoddái: cealkámuš, soahpama nannen, vealaheami joatkima gieldin, áittasáhkku. 4. Buhtadusa guoski vealahanváidda gearretriektái guovtte jagi siste vealahandáhpáhusas. ¶
Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida lávdegottiide, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 6 guhtta vahku ovdal dievasčoahkkima. Mearrádusárvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččan- ja vuođđudanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti mearrádusárvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa d) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid lávdegottiid ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida lávdegottiide, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 4 -njeallje vahku ovdal dievasčoahkkima. Mearrádusárvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččan- ja vuođđudanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti mearrádusárvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa d) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid lávdegottiid ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Sámediggeráđđi lea viidáseappot bargan dan ala ahte sámemánáid vuoigatvuođat nannejuvvojit ođđa mánáidgárdelágas. Sámemánáin galgá leat vuoigatvuohta dakkár mánáidgárdefálaldahkii, mii lea heivehuvvon sin sámi duogážii. Dat nannešii mánáid vejolašvuođaid ovddidit sin iešdovddu, kulturgullevašvuođa ja gielalaš gálggaid. ¶
Sámediggeráđđi ovddida dán dievasčoahkkimii Sámi ovddidanfoandda hálddašanguovllu viiddideami áššin. Mii leat hui duhtavaččat daiguin ruovttoluottadieđuiguin maid mii leat ožžon foandda doaibmaguovllu gielddain. Dát muitala ahte doarjjaortnet lea hui deaŧalaš go galgá bisuhit smávva ealáhusdoaimmaid ja ássama, erenoamážit boaittobeale guovlluin, mat muđui vásihit eretfárrema ja guovddáštahttima. ¶
Sámediggeráđđi lea ovddidan Sámediggái guolástusdieđáhusa mii ráhkaduvvui ovttas Sámedikki guolástuslávdegottiin. Sámediggi meannudii dan čakčamánu dievasčoahkkimis dán jagi. 




Sámediggeráđđi lea rahčan ja áigu ain rahčat dan ala ahte máhcahit manahuvvon guolástusvuoigatvuođaid sámi guovlluide, ja váikkuhit ahte dakkár báikkálaš ja regionála hálddašanortnegat ásahuvvojit, mat vuođđuduvvojit lagašvuođa- ja sorjavašvuođaprinsihpa ala. 





Máhcaheapmi ferte dahkkojuvvot eamiálbmotrievttálaš ja vieruiduvvanrievttálaš perspektiivva. Guolástusalmennet ferte ain leat rabas vai sámi riddo- ja vuotnaguovlluid guolásteaddjit besset doaimmahit vieruiduvvan bivdduset. Boahttevaš hálddašanvuogádat, mas Sámediggi oassálastá, ferte huksejuvvot almennetrievttálaš prinsihpa ala ja dat eastada dakkár vuogádaga, mii vuođđuduvvo guolleeriid oastin- ja vuovdinprinsihppii. Mii eat sáhte doarjut dakkár vuogádaga mii vuovdá eamiálbmotvuoigatvuođaid. Vuogádat ferte huksejuvvot dan čielga ulbmilii ahte riddo- ja vuotnafatnasat oidojuvvojit, ja dan ulbmilii ahte earit sirdojuvvojit feastonuohttefatnasiin smávit fatnasiidda. ¶
Sámediggeráđđi lea maid bargan dan ala ahte sii, geat giksašuvvet eanemusat njurjuiguin ja gonagasreappáiguin, galget beassat ávkkástallat resurssaiguin. ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavku áigu bargat dan ala ahte buoridit sámegiel oahpahusvejolašvuođa buot ahkejoavkkuid várás. Galgá šaddat álkibun oažžut sámegiel oahpahusa, erenoamážit davvisámi riddoguovlluin. Ferte álggahit movttiidahttindoaibmabijuid nannen dihtii sámegiela, ja erenoamážit oarjelsámegiela ja julevsámegiela ferte sakka nannet. ¶
Berre bargat dan ala ahte fállojuvvojit dakkár mánáidgárdesajit sámi mánáide, mat leat heivehuvvon mánáid giella- ja kulturduogážii. Sámi mánáidgárddiid huksema ja doaimmaheami ferte vuoruhit. Árra giellaoahpaheapmi lea buoremus vuohki ovddidit máŋggagielalašvuođa. ¶
Giella- ja kultureastagat leat dagahan ahte dervvašvuođa- ja sosiálafálaldagat eai leat leamaš nu juvssahahttit stuorra oassái sámi álbmogis. Ulbmil lea ovddidit buori dervvašvuođa- ja sosiálabálvalusa, mii lea heivehuvvon sámi álbmoga dárbbuide. 


Dat sáhttá dáhpáhuvvat dakko bokte ahte fálaldagat huksejuvvojit sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi servodateallima geađgejuolggi ala. 



Stáhtas ferte leat erenoamáš ovddasvástádus sihkkarastit ekonomalaš vuođu sámi dervvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid láhččimii, almmá válddekeahttá gielddain eret sin ovddasvástádusa. Bargiidbellodaga sámediggejoavku áigu bargat dan ala ahte olles sámi álbmot galgá oažžut ovttaárvosaš dervvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid álbmogiin muđuige, erenoamážit mánáide ja boarrásiidda giellahálddašanguovllu olggobealde. ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavku áigu bargat dan ala ahte gielddadásis leat olbmot dervvašvuođa- ja sosiálabálvalusas, geain lea giella ja kulturmáhttu ja máhttu báikkálaš diliid birra. Ferte oahpahit doarvái dervvašvuođa- ja sosiálabárgiid geat hálddašit sámegiela ja geain lea buorre máhttu sámi kultuvrra ja servodateallima birra. Dervvašvuođa- ja sosiálabargiide geat eai hála sámegiela, ferte fállat oahpu njálmmálaš sámegielas ja kulturáddujumis. ¶
Sámedikki kulturviesso- ja museaplána vuoruhemiid čađaheapmi eaktuda ahte oažžut stuorát juolludusaid, sihke doibmii ja háhkamiidda. Bargiidbellodaga sámediggejoavku áigu bargat dan ala ahte nannet ja bajáshukset kultuvrii čadnojuvvon ealáhusa. ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavku áigu bargat dan ala ahte buoridit sámi dáiddáriid ja kulturbargiid rámmaeavttuid. Mii oaivvildit ahte ovttasbargu organisašuvnnaguin lea deaŧalaš. Danne galgá mis maiddái boahtteáiggis leat buorre ovttasdoaibman dáiddáriiguin ja sin organisašuvnnaiguin dáidda- ja kulturpolitihka hábmemis. Našuvnnalaš sámi dáiddamusea ferte šaddat duohtan, dan lassin vuoruhuvvo sámi alit dáiddafágalaš oahppu. Ođđaáiggi sámi dáidda galgá ovddiduvvot ja dat galgá vuođđuduvvot sámi kultuvrii. Dálá ásahusat galget oažžut dakkár rámmaeavttuid, mat addet ovddidanvejolašvuođaid. ¶
Dát eaktuda ahte fievrriduvvo boazodoallopolitihkka mas stáhta ja eará almmolaš dássi hálddašeamis váldá ovddasvástádusa das ahte boazodoallosámiin lea sihkkaris ja einnostahtti dienas buktagiiddiset ovddas. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte buoridit vejolašvuođaid fidnet norgalaš bohccobierggu EU ja eará riikkaidgaskasaš márkaniin. Bargiidbellodat dáhttu ahte boazodoalu árvobuvttadanprográmma galgá ovddiduvvot buvttaovddideami ja boazodoalu buktagiid márkanfievrrideami ektui. ¶
Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte suodjalit ja ovddidit eanadoalu sámi guovlluin, ja áŋgiruššat iešguđet vugiid ektui lotnolasealáhusain. ¶
Álbmogis miehtá rittu ja vuonain lea boaresvirot riekti ja eamiálbmotguovdásaš riekti ávkkástallat oktasašguolástusguovlluiguin. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte mearrasámi guovllut ožžot ruovttoluotta iežaset historjjálaš vuoigatvuođaid go guoská bivdoearreoassái. Olbmuin dien guovlluin galgá leat vuoigatvuohta oažžut govttolaš sisaboađu báikkálaš ja guovllulaš mariidnaresurssain. Guolástanriekti riddo- ja vuotnaguovlluin galgá nugo dat lea geavahuvvon čuđiid jagiid sihkkarastojuvvot juridihkalaččat. ¶
Jagi 2004 loahpas čájehuvvui hui stuorra almmolaš fuomášupmi Sámediggái ja Sámedikki ekonomiijahálddašeami cuiggoduvvui sakka. Válddahallan ja cealkámušat Sámedikki ekonomiijahálddašeami birra leat guođđán dakkár dovddu ahte Sámedikkis lea ekonomalaš moivi ja skihkahisvuohta. Sámediggeráđđi biehttala hui sakka dohkkeheames daid čuoččuhusaid ahte Sámedikki doaimmas váilu ekonomiijastivren. Dát ii mearkkaš dattetge dan ahte Sámedikkis maid ii livčče munni buoridit siskkáldas bearráigeahču, ja revišuvdnaortnega ja bearráigeahččanlávdegotti bargoeavttut berrejit buoriduvvot. ¶
Riikarevišuvdna revidere Sámedikki doaimma jahkásaččat. Dán oktavuođas bivdá Riikarevišuvdna Sámedikki álohii buktit čilgehusa daid gažalagaide maid dat ovddida. Riikarevišuvnna gárvves raporta sáddejuvvo maiddái Sámediggái. Riikarevišuvnna Sámedikki bearráigeahčus lea hui ávkkálaš korrektiiva ja dat váikkuha buori oaivadusa buoret ekonomiijastivrema hárrái. Riikarevišuvdna ii árvvoštala Sámedikki polititihkalaš árvvoštallamiid, muhto muđui sáhttá nugo háliida dárkkistit rehketdoalu, ja divvut gažaldagaid mihttomeriid olaheami birra, produktivitehtas ja váikkuhusain Stuorradikki mearrádusaid ja eavttuid vuođul. Geavahusas lea Riikarevišuvdna dán rádjai dušše dábálaš vuogi mielde revideren Sámedikki rehketdoalu. Sivvan dasa go ii leat eanet čađahuvvon hálddašanbearráigeahčču, lea vuos dat go Riikarevišuvdna dahká dán lágan iskkademiid stuorra surggiin, ja go Stuorradiggi ii ollu dáhto bidjat nana čanastagaid Sámedikki bušeahttageavaheapmái poasta 50 ásahussan. ¶
Go galgá bargat politihkain ja čađahit hálddašeami, de ferte mátkkoštit maid ja nu doallat oktavuođa servodagain ja iešguđet eiseválddiiguin. Bargiidbellodaga sámediggejoavku árvala ahte čoahkkinjođihangoddi ráhkada ođđa rutiidnaárvalusa politihkalaš mátkkoštemiid várás. ¶
Ferte bargat dan ala ahte Saemien Sijte organiserejuvvo vuođđudussan, vai dat eanet doaimmašii musean olles oarjelsámi guovllu várás. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi museat galget oažžut sin oasi bušeahta lasiheames stáhtabušeahtas museaođastussii. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ođđa vuođđočájáhusaid ceggema ekonomalaš rámmat buoriduvvojit. ¶
Ferte bargat dan ala ahte oažžut geahčastaga man ollu sámi dávvirávdnasat leat seailluhuvvon ii-sámi ásahusain. ¶
Lávdegoddi evttoha sihkkut kuvlačuoggá 3 vuoruhuvvon doaibmabijuin 5.1.1: Ferte bargat dan ala ahte Saemien Sijte organiserejuvvo… ¶
Lea deaŧalaš ahte báikkálaš áŋgiruššan jotkojuvvo ja nannejuvvo. Dál leat stuorra erohusat museaid gaskkas áŋgiruššama oktavuođas ja movt dan fuolahit. Berre bargat dan ala ahte sámi museaid dilli dán dáfus šaddá boahtteáiggis sullii seammalágan. Earret eará berre ávžžuhit buot lágideaddjigielddaid várret ruđaid museadoibmii. ¶
Lávdegottis eai leat muđui eará mearkkašumit, čujuhit Sámediggeráđi dieđáhussii sámi museaid birra ja árvala Sámedikki mearridit čuovvovaččat: ¶
Lávdegoddi evttoha sihkkut kuvlačuoggá 3 vuoruhuvvon doaibmabijuin 5.1.1: Ferte bargat dan ala ahte Saemien Sijte organiserejuvvo… ¶
når jeg får anledning go diliid ala šattan ¶
god fornøyelse suohtastala fal ¶
organisme ealán, eala ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ráhkaduvvojit arenat sámi mánaide ja nuoraide gos sámegiella hubmojuvvo. ¶
Sámediggeráđi dieđáhus muitala našunála ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid birra sámegiela ektui. Lea stáda eiseválddiid ja Sámedikki ovddasvástadus áimmahuššat ja ovdánahttit sámegiela. Lávdegotti unnitlohku sávvá árjjaleabbo sámegielgeavaheami ja áigu láhčit nu ahte sámegiella geavahuvvo eambbo almmolašvuođas. ¶
Lávdegotti unnitlohku čujuha ahte leat guokte dehálaš oasi julevsámi giellaovdáneami áŋgiruššama oktavuođas, ja dat leat stuora dárbbut ja unnán resurssat. Unnitlohku mearkkaša ahte váldomihttomeriid ferte buorebut čilget, nu ahte čielgaseappot boahtá ovdan ahte Sámedikki ja almmolaš eiseválddiid áŋgiruššamii gullet sámegieloahpahus mánáidgárddiin, vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllain, ja ahte sámegieloahpahus lea buohkaid earáid várás geat háliidit oahppat sámegiela. Unnitlohku háliida garrasit deattuhit ahte julevsámi guovlluid giellaovdáneapmi ferte buoriduvvot sakka. Lávdegotti unnitlohku čujuha ahte ii sáhte vuordit ahte Divtasvuona giellaguovddáža jahkásaš doarjagat gokčet buot iešguđet lágán dárbbuid. Unnitlohku oaivvilda ahte giellaguovddáža ferte sáhttit earáládje lágidit ja oažžut dan doaibmat giella resursa- ja gealboguovddážin ovddasvástádusa ja bargguid viiddidemiin, ja ovddasvástádusguovllu formaliseremiin nu ahte olles julevsámegiela guovlu Norgga bealde gullá dasa. Lávdegotti unnitlohku diehtá ahte dálá giellaguovddáš doahttala Sámedikki gáibádusaid go juolluda ruđaid giellaguovddážiidda, muhto deattuha ahte rámmaeavttut fertejit sakka buoriduvvot nu ahte nagoda dustet iešguđet lágán dárbbuid. ¶
Unnitlohku čujuha skuvlaeaiggádiid vuoigatvuođaide ja geatnegasvuođaide, ja ávžžuha Sámedikki Nordland fylkkamánniin ja ásahusaiguin/organisašuvnnaiguin ovttas gávdnat buriid čovdosiid julevsámegieala vuosttaš- ja nubbegielladásiid oahpaheapmái. ¶
Unnitlohku lea positiiva dasa ahte ásahuvvo ja ovdánahttojuvvo digitala neahttabáiki veahkin oahpahussii. Unnitlohku oaivvilda ahte berre nammaduvvot prošeakta-/stivrenjoavku dakkár prošektii, mas sámi organisašuvnnat ja sámi váhnemat leat mielde. ¶
SPR áigu bargat dan ala ahte nissonolbmuin ja almmáiolbmuin sámi servodagas galget leat ovttalágan vejolašvuođat, vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat buot servodat surggiin. Dát mearkkaša ea. nissonolbmuin ja almmáiolbmuin galget leat ovttalágan eavttut searvat sihke politihkkii, bargomárkanii ja ruovttubargguide. Dát mearkkaša maiddái dan ahte ii galgga gávdnot seksuálalaš veahkaváldin. Prostitušuvdna lea negatiiva ja njeaidá olmmošárvvu ja lea maiddái heajušteaddjin olles servodahkii. Lea dehálaš ahte sihke nissonolbmot ja almmáiolbmot servet mearridanorgánaide, ja leat váikkuheamin ovttasbarggu viidáseappo buot servodatsurggiin. Sámi parlamentáralaš ráđđi lágidii dásseárvokonferánssa miessemánus 2003. Geahča sierra raportta ja cealkámuša konferánssas. ¶
ON-vuogádagas eai leat eamiálbmotparlameanttain ráđđádallanstáhtus dahje áicistáhtus nugo ee. Sámiráđis lea Non-Governmentál Organizationis. SPR oktiiordne sámedikkiid oainnuid ON ektui, ja sámedikkit geahččalit ieža beassat oassálastit iežaset riikkaid sáttagottiin. Dát adno leat buoremus čoavddusin dassážii go SPR lea iskan oažžut oktasaš ovddastusa ONa iešguđet forain. Sámi parlamentáralaš ráđđi bargá dan ala ahte maiddái eamiálbmotparlameanttat ja eará álbmotválljen orgánat galget beassat oassálastit iešheanalit ON proseassain ja orgánain eamiálbmogiidda guoski áššiin. Vuosttas lávki livččii oažžut áicistáhtusa Bissovaš Foruma jahkásaš čoahkkimiin. ¶
SPR oaivvilda ahte lea deaŧalaš bargat buoridan dihte eará eamiálbmogiid diliid máilmmis. Danne áiguge SPR bargat dan ala ahte eiseválddit davviriikkain juohke jagi várrejit ruđaid iešguđet doaibmabijuide buoridan dihte eamiálbmogiid dili iešguđet sajiin máilmmis. ¶
SPR áigu boahtte áigodagas bargat dan ala ahte EU doaibmaplána davvi dimenšuvnna ektui čuovvoluvvo, ja áigu leat mielde EU-vuogádagas kantuvrras bokte, vejolaččat ovttasbargguin eará áigeguovdilis oasálaččaiguin. ¶
SPR áigu bargat dan ala ahte nuorat servet ja besset váikkuhit sámi servodagas, erenoamážit mearrideaddji orgánain. SPR áigu dán áigodagas álggahit ovttasbarggu sámi nuoraidorganisašuvnnaiguin buoredan dihte nuoraid váikkuhanfámu. SPR áigu iežaš čoahkkima oktavuođas golggotmánu 4. – 6. b. 2004 lágidit sámi nuoraidkonfereanssa. ¶
Ferte maiddái bargat dan ala ahte stáhtalaš eiseválddit aktiivvalaččat láhčet dilálašvuođaid nu ahte sámi ja davviriikkaid ovttasbargu sámi kulturmuittuid duođašteamis, suodjaleamis ja hálddašeamis ovddiduvvo ja nannejuvvo. ¶
Norges vassdrags- og energidirektorat (NVE) muitala 18.02.99 reivves Sámediggái viidásit čázádathuksemiid birra Beiarn, Skjerstad og Glideskål gielddain. Dát guoská earenoamážit Beiarnhuksemii maid Statskraft SF lea plánemin, Oldereidhuksemii maid Salten kraftsamband lea plánemin ja Sundsfjordhuksemii maid Sjøfossen energi A/S lea plánemin. ¶
Sámediggeráđđi ferte bargat Harvassdalen turistaaŋgiruššamiiguin Árborddi gielddas ollislaččat, dainna áigumušain ahte Børgefjell boazodoalloguovlu ii vuoittahala dán áššis. Dalle dat livččii fas issoras stuorra vahágin lullisámi boazodollui. ¶
bargat dan ala ahte guovllut Ofuohtas/Lulli-Tromssas, maiddái Skánit, meroštallojuvvojit sámi guovlun. ¶
bargat dan ala ahte sámegielat fágabargit Ofuohtas ja Lulli-Tromssas ožžot seammalágan ekonomálaš rámmaeavttuid go Davvi-Tromssas ja Finnmárkkus leat. ¶
Sámediggi lea dasto garra eahpádusas otnáš regulerenmálle geažil, go dát bihtáid mielde reguleren dagaha dan ahte álbmot massá historjálaš guolástusvuoigatvuođaidis. Okta ovdamearka dás lea johkanjálbmeráfáiduhttimat man oktavuođas olbmot manahedje historjálaš guolástusrivttiid almmá dan haga ahte luosat dattetge leat laskan. Sámediggi deattuha ahte buot čađahuvvon reguleremat oktiibuot dagahit dan ahte dál lea hirbmat váttis bargat árbevirolaš luossabivdduin. Sámedikki oaivila mielde fertejit ge eiseválddit dallánaga bargagoahtit dan ala ahte luossabivddu historjálaš vuoigatvuođat addojuvvojit ruovttoluotta sámi álbmogii. ¶
Dat ahte Deanujohka ii nuoskkiduvvo lea okta dain deháleamos eavttuin vai Atlantermeara luossa seailu boahtteáiggis. Danne ferte Deanujoga ja Deanuvuona prioriteret bajimužžii. Dát dávista maiddái NASCO mihttomearrái ahte ásahit riikkaidgaskasaš ortnega man bokte suodjala deháleamos luossačážádagaid ja luossavuonaid miehtá Davvi-Atlantera, "International Samon Heritage Rivers and Fjords" . Deanujohka lea máilmmi stuorámus luossajohka mas leat erenoamáš genehtalaš variašuvnnat, ja danne lea hui dehálaš suodjalit biologálaš eatnatgeardáivuođa. ¶
Guovddášbellodaga sámediggejoavku vuostálastá árvvoštallamii vuođđuduvvon, bivdoearre-regulerejuvvon luossabivddu nuppástuhttima jogain, vuonain ja riddoguovlluin. Dán lágan ortnet gáibida viiddis bearráigeahččanbarggu ja gáibida hirbmat ollu resurssaid. Luossabivdui servet máŋggalágan beroštupmijoavkkut. Bivdoearreregulerejuvvon bivdu eaktuda máŋggalágan vihkkedallamiid das makkár beroštumiin galgá leat stuorámus deaddu, ja movt iešguđet beroštupmijoavkkuid galgá sáhttit sirret. Bivdoearrejuogadeapmi nugo lávdegoddi árvala sáhttá danne šaddat hirbmat váttisin ja dagahit stuorra vuostálasvuođaid. Muđui oaivvilda Guovddášbellodaga sámediggejoavku ahte lea váttis jáhkkit ahte bivdoearre-regulerejuvvon bivddus livččii stuorra váikkuhus luossanáliide nugo lávdegoddi orru jáhkkimin. ¶
Dat ahte Deanujohka ii nuoskkiduvvo lea okta dain deháleamos eavttuin vai Atlantermeara luossa seailu boahtteáiggis. Danne ferte Deanujoga ja Deanuvuona prioriteret bajimužžii. Dát dávista maiddái NASCO mihttomearrái ahte ásahit riikkaidgaskasaš ortnega man bokte suodjala deháleamos luossačážádagaid ja luossavuonaid miehtá Davvi-Atlantera, "International Samon Heritage Rivers and Fjords" . Deanujohka lea máilmmi stuorámus luossajohka mas leat erenoamáš genehtalaš variašuvnnat, ja danne lea hui dehálaš suodjalit biologálaš eatnatgeardáivuođa. ¶
Sámediggi vuostálastá árvvoštallamii vuođđuduvvon, bivdoearre-regulerejuvvon luossabivddu nuppástuhttima jogain, vuonain ja riddoguovlluin. Dán lágan ortnet gáibida viiddis bearráigeahččanbarggu ja gáibida hirbmat ollu resurssaid. Luossabivdui servet máŋggalágan beroštupmijoavkkut. Bivdoearreregulerejuvvon bivdu eaktuda máŋggalágan vihkkedallamiid das makkár beroštumiin galgá leat stuorámus deaddu, ja movt iešguđet beroštupmijoavkkuid galgá sáhttit sirret. Bivdoearrejuogadeapmi nugo lávdegoddi árvala sáhttá danne šaddat hirbmat váttisin ja dagahit stuorra vuostálasvuođaid. Sámediggi oaivvilda muđui ahte lea váttis jáhkkit ahte bivdoearre-regulerejuvvon bivddus livččii stuorra váikkuhus luossanáliide nugo lávdegoddi orru jáhkkimin. ¶
Dat ahte Deanujohka ii nuoskkiduvvo lea okta dain deháleamos eavttuin vai Atlantermeara luossa seailu boahtteáiggis. Danne ferte Deanujoga ja Deanuvuona prioriteret bajimužžii. Dát dávista maiddái NASCO mihttomearrái ahte ásahit riikkaidgaskasaš ortnega man bokte suodjala deháleamos luossačážádagaid ja luossavuonaid miehtá Davvi-Atlantera, «International Samon Heritage Rivers and Fjords» . Deanujohka lea okta dain máilmmi stuorámus luossajogain mas leat erenoamáš genehtalaš variašuvnnat, ja danne lea dat hui dehálaš biologálaš eatnatgeardáivuođa suodjaleapmái. ¶
Sámediggi lea dasto garra eahpádusas otnáš regulerenmálle geažil, go dát bihtáid mielde reguleren dagaha dan ahte álbmot massá historjálaš guolástusvuoigatvuođaidis. Okta ovdamearka dás lea johkanjálbmeráfáiduhttimat man oktavuođas olbmot manahedje historjálaš guolástusrivttiid almmá dan haga ahte luosat dattetge leat laskan. Sámediggi deattuha ahte buot čađahuvvon reguleremat oktiibuot dagahit dan ahte dál lea hirbmat váttis bargat árbevirolaš luossabivdduin. Sámedikki oaivila mielde fertejit ge eiseválddit dallánaga bargagoahtit dan ala ahte luossabivddu historjálaš vuoigatvuođat addojuvvojit ruovttoluotta sámi álbmogii. ¶
Dat ahte Deanujohka ii nuoskkiduvvo lea okta dain deháleamos eavttuin vai Atlantermeara luossa seailu boahtteáiggis. Danne ferte Deanujoga ja Deanuvuona prioriteret bajimužžii. Dát dávista maiddái NASCO mihttomearrái ahte ásahit riikkaidgaskasaš ortnega man bokte suodjala deháleamos luossačážádagaid ja luossavuonaid miehtá Davvi-Atlantera, «International Samon Heritage Rivers and Fjords» . Deanujohka lea okta dain máilmmi stuorámus luossajogain mas leat erenoamáš genehtalaš variašuvnnat, ja danne lea dat hui dehálaš biologálaš eatnatgeardáivuođa suodjaleapmái. ¶
Sámediggi lea dasto garra eahpádusas otnáš regulerenmálle geažil, go dát bihtáid mielde reguleren dagaha dan ahte álbmot massá historjálaš guolástusvuoigatvuođaidis. Okta ovdamearka dás lea johkanjálbmeráfáiduhttimat man oktavuođas olbmot manahedje historjálaš guolástusrivttiid almmá dan haga ahte luosat dattetge leat laskan. Sámediggi deattuha ahte buot čađahuvvon reguleremat oktiibuot dagahit dan ahte dál lea hirbmat váttis bargat árbevirolaš luossabivdduin. Sámedikki oaivila mielde fertejit ge eiseválddit dallánaga bargagoahtit dan ala ahte luossabivddu historjálaš vuoigatvuođat addojuvvojit ruovttoluotta sámi álbmogii. ¶
SVL diehtá ahte lea hirbmat dehálaš doaimmahit oktasaš terminologiija- ja normerenbarggu. Dát celko dan golmma sámedikki beales, seammás go dáidet heaittihit oktasašlávdegotti maid navde Sámi Dihtorlávdegoddin. Dán imašta SVL. Mii han leat olles leavttuin ođđa áigái mannamin gos IT-ain issorasat áŋgiruššet. Danne fertet sihkkarastit ahte mii dál eat bázahala dán ovdáneamis. SVL atná dehálažžan ásahit sámegiela sierra giellan IT-a siste. Dál láhččo vuođđu vai boahtte áiggis galgá sáhttit gulahallat maiddái daid eará sámi gielaiguin. Jos eat leat mielde dán standardiserenbarggus álggu rájes juo, SVL gáddá ahte šaddá váttisin smávva gielaide maŋŋil boahtit ja viggat searvat. Mii guoská terminologiijabargui, de diehtá SVL ahte leat máŋggat prošeavttat mat leat álggahuvvon davvi-riikkalaš dásis gos sámit EAI leat mielde. Dát lea sakka šallošahtti. Giellaráđit fertejit gozihit ahte mii, seammá dásis go eará Davviriikkat, oasálastit giellaovddidanbarggus, ja dás diehttelas maiddái terminologiijabarggus mii lea juo jođus. ¶
«Stuorra boraspiriid hálddašeapmi lea váttisvuohta masa ferte máhccat dávjá, ja mii čuohcá boazodollui ja šibitdollui garrasit. Sámediggi áigu dán plánaáigodagas bargat dan ala ahte oažžut áigái aktiivvalaš nállehálddašeami, ja ahte eanet goddojuvvojit dat návddit mat dagahit vahágiid, ja dasto sihkkarastojuvvojit buorit buhtadusortnegat vahágiidda maid boraspitet dagahit» . ¶
«Dán plánaáigodagas álggahuvvo boazodoallolágaid geahčadeapmi, man vuolggasadjin lea boazodoalu siskkáldas dilli. Sámedikkis leat vuordámušat dasa ahte dáláš lágain njulgejuvvojit muhtun bealit, ja ahte boazodoalloláhka ovddiduvvo aktiivvalaš váikkuhangaskaoapmin man vuođđun lea boazodoalu kultuvra ja dološvierut. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástádusa, ja bargat dan ala ahte boazodoallu oažžu daid rámmaeavttuid maid ealáhus dárbbaša iežas saji nannemis ja ovddideamis sámi servodagas» . ¶
Guhkesáiggeperspektiivvas dološvieruid deattuheapmi attášii rievttilaš dorvvu boazodollui, ja danne dát perspektiiva maid mielddisbuvttášii nana, bistevaš boazodoalu. Nuppiin sániiguin Sámediggi ii sáhte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat huksejuvvon dološvieruid ala hilgojuvvojit, go dat maid mávssášii ahte sámekultuvrii biddjo árvu. Dan sadjái galgá ođđaáigge boazodoallopolitihka bidjat stuorát sámepolitihkalaš oktavuhtii, ja Sámediggi vuordá ahte dát atno árvvus go eiseválddit álggahit ođđa doaibmabijuid boazodoallohálddašeamis. ¶
Guhkesáiggeperspektiivvas dološvieruid deattuheapmi attášii rievttilaš dorvvu boazodollui, ja danne dát perspektiiva maid mielddisbuvttášii nana, bistevaš boazodoalu. Nuppiin sániiguin Sámediggi ii sáhte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat huksejuvvon dološvieruid ala hilgojuvvojit, go dat maid mávssášii ahte sámekultuvrii ii biddjo árvu. Dan sadjái galgá ođđaáigge boazodoallopolitihka bidjat stuorát sámepolitihkalaš oktavuhtii, ja Sámediggi vuordá ahte dát atno árvvus go eiseválddit álggahit ođđa doaibmabijuid boazodoallohálddašeamis. ¶
Guhkesáiggeperspektiivvas dološvieruid deattuheapmi attášii rievttilaš dorvvu boazodollui, ja danne dát perspektiiva maid mielddisbuvttášii nana, bistevaš boazodoalu. Nuppiin sániiguin Sámediggi ii sáhte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat huksejuvvon dološvieruid ala hilgojuvvojit, go dat maid mávssášii ahte sámekultuvrii ii biddjo árvu. Dan sadjái galgá ođđaáigge boazodoallopolitihka bidjat stuorát sámepolitihkalaš oktavuhtii, ja Sámediggi vuordá ahte dát atno árvvus go eiseválddit álggahit ođđa doaibmabijuid boazodoallohálddašeamis. ¶
«Stuorra boraspiriid hálddašeapmi lea váttisvuohta masa ferte máhccat dávjá, ja mii čuohcá boazodollui ja šibitdollui garrasit. Sámediggi áigu dán plánaáigodagas bargat dan ala ahte oažžut áigái aktiivvalaš nállehálddašeami, ja ahte eanet goddojuvvojit dat návddit mat dagahit vahágiid, ja dasto sihkkarastojuvvojit buorit buhtadusortnegat vahágiidda maid boraspitet dagahit» . ¶
«Dán plánaáigodagas álggahuvvo boazodoallolágaid geahčadeapmi, man vuolggasadjin lea boazodoalu siskkáldas dilli. Sámedikkis leat vuordámušat dasa ahte dáláš lágain njulgejuvvojit muhtun bealit, ja ahte boazodoalloláhka ovddiduvvo aktiivvalaš váikkuhangaskaoapmin man vuođđun lea boazodoalu kultuvra ja dološvierut. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástádusa, ja bargat dan ala ahte boazodoallu oažžu daid rámmaeavttuid maid ealáhus dárbbaša iežas saji nannemis ja ovddideamis sámi servodagas» . ¶
Doaibmáplanas váilu diliidválddahus mii dajašii juoga sámenissoniid dilis ja man ala vuođđudivčče mihttomeriid ja vaikkuhangaskaomiid/doaimmaid plánas. Danne go diliidválddahus lea váilevaš, de šaddet maid mihttomearit ja váikkuhangaskaoamit báneheamit. ¶
Ealášhusráđđi árvala ahte gávpeorganisašuvnnaide (báikkálaš guovddáš) addojuvvo prošeaktadoarjja gávpe- ja márkanfievrridandoaibmabijuide ohcamiid vuođul main lea definerejuvvon ulbmil, organiseren, bušeahtta ja čađaheami áigeplána. Dán oktavuođas addojuvvo prošeaktadoarjja foandadoarjjan iige njuolga 70 poastta ruđain. Sámediggi doarju árvalusa. ¶
Dásseárvodoaibmaplána mas deattuhuvvo sámi nissoniid dilli, 1999 – 2001 áŋgiruššansurggiiguin, mihttomeriiguin ja strategiijaiguin ja áŋgiruššansuorggit mat leat Sámediggeplánas 1998 – 2001, leat vuođđun dásseárvobargui. Ráđđi lea bidjan deattu dasa ahte bargu nissonáššiiguin ja dásseárvvuin galgá leat oassi ollislašvuođas, ii ge das galgga ráhkaduvvot sierra suorgi. Dákko lea deaŧalaš bargat dan ala ahte gávdnat erohusaid sohkabeliid gaskka, buktin dihte oidnosii dárbbuid, buoredit doaibmabijuid, árvvoštallat váikkuhusaid ja guhkkit áiggi badjel integreret dahje divvut sohkabeliid gaskasaš erohusaid. ¶
Barentsovttasbarggu ektui mearridii ráđđi ahte ferte bargat dan ala ahte SPR nammada sámi ovddasteaddji regiovdnaráđđái, sámi ovddasteaddjiid Barentsovttasbarggu bargojoavkkuide ja ahte eamiálbmogat ožžot ovddastusa Barentsráđis. ¶
Gielda- ja guovludepartemeantta nammadan sierra bargojoavku lea ráhkadan njuolggadus-eavttuhusa movt geavahit sámeleavgga (2000 golggotmánnu), bargojoavkkus leai ovddastus Sámedikki hálddahusas ja Olgoriikadepartemeanttas. Ulbmilin lea leamaš čilget movt sámeleavgga sáhttá ja galgá geavahit iešguđet oktavuođain. Bargojoavku lea árvalan ahte gielddat ja fylkagielddat ieža mearridit goas ja gos geavahit sámeleavgga. Dasto árvala bargojoavku ahte ráhkaduvvojit dakkár levgennjuolggadusat mat gusket maiddái sámelevgii. Bargojoavkku árvalus sáddejuvvo gulaskuddamii, ja meannuduvvo jáhku mielde 2001 guovvamánu dievasčoahkkimis. ¶
Sámedikkeráđđi geahččala gávdnat eará čovdosa, ee. Lea váldán oktavuođa Sámi giellalávdegotti jođiheddjiin dainna ulbmiliin ahte ohcat eará vejolašvuođaid doaimmahit čállingotti. ¶
Čoahkkinjođihangoddi árvala čuovvovaš čoahkkinplána Sámediggái 2001 jahkái: ¶
Sámedikkis lea áigumuš váikkuhangaskaomiidis geavaheami bokte searvat ovttasbargui relevánta báikkálaš ja guovlulaš ruhtagáldooasálaččaiguin vai nannoseabbot ja govdadeabbot sáhttá rahčat oktasaš mihttomeriid ja doaibmabijuid ektui guovlulaš ealáhusovddideami oktavuođas. Dattetge lea deaŧalaš bargat dan ala ahte šaddat iešheanaleabbo váikkuhangaskaoapmeoasálažžan lagabui definerejuvvon čielga profiillain sámi ealáhusovddideami ektui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ráhkaduvvo ollislaš sámi kulturplána ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte sámi girjjálašvuohta ovddiduvvo, erenoamážit mánáid ja nuoraid várás ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte dáláš mánáid, nuoraid ja nissonbláđit ožžot bissovaš doarjaga ¶
Galget almmustuhttojuvvojit nu ollu go vejolaš sámegiel girjjit, main lea buorre kvalitehta, nannen dihte sámegiela geavaheami, ja giela, kultuvrra ja identitehta. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte eanet fágagirjjit jorgaluvvojit sámegillii. Sámedikki mielas lea dárbu hukset stabiila girjelágádusdoaimma sámi guovlluin, nu ahte gávdnojit orgánat maid váldoáigumuššan lea almmustuhttit girjjiid sámegillii, ja bidjet vuođu sámi kultuvrralaš infrastruktuvrii sámi guovlluin, girječálliid bokte geat geavahit sámegiela ja sámegiel buvttadeaddjiid bokte. ¶
Bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortalaš musea Njávdámii, sámi duhátjahkesadjin ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi kulturorganisašuvnnaid ekonomálaš rámmaeavttut sihkkarastojuvvojit ja ovddiduvvojit. ¶
bargat dan ala ahte sámi festiválat ožžot dohkálaš ekonomálaš rámmaeavttuid ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi valáštallamii sihkkarasto almmolaš ruhta. Dan oktavuođas galggašii árvvoštallat livččii go vejolaš geavahit dasa almmolaš tihpparuđaid. ¶
bargat dan ala ahte sáhttá álggahit čielggadus/sámediggedieđáhusa barggu sámi biras- ja areálahálddašanperspektiivvaid birra earret eará vai sáhttá gozihit sámi areálaberoštumiid stuorát areálameassanáššiin eanet ollislaččat ja plánema vuođul. ¶
bargat dan ala ahte boraspiriid nállehálddašeapmi šaddá eanet aktiivvalažžan, ja ahte mearriduvvo man ollu sáhttet leat boraspiret ja mii maiddái deavdá Bern-konvenšuvnna áigumušaid. ¶
bargat dan ala ahte šaddá báikkálaš sámi birasbargu BA21 bokte ja ahte sámi perspektiivvat bohtet ovdan BA21 barggus mii dahkkojuvvo lassin Sámedikki bargui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttojuvvon ja ollislaš sámi museadoaimma dihte. ¶
bargat dan ala ahte váldá sámi museaid hálddašanovddasvástádusa Norggas ¶
bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortasámi musea sámi našuvnnalaš duhátjahkebáikin ¶
Otne váilot sakka sámi oahpponeavvut mat leat dohkkehuvvon ođđa O-97 Sámi oahppoplána ektui. Danne lea deaŧalaš bargat dan ala ahte buoredit rámmaeavttuid oahpponeavvobuvttadussii. Rámmaeavttut, maidda dán oktavuođas sáhttá čujuhit leat earret eará: ¶
Gávdnat vejolašvuođaid ja eavttuid dasa ahte sámi álbmot sáhttá bargat dan ala ahte šattašii guovlluid Sápmi sihke ekonomiija dáfus ja sosiálalaččat. ¶
Sámedikkis lea áigumuš váikkuhangaskaomiidis geavaheami bokte searvat ovttasbargui relevánta báikkálaš ja guovlulaš ruhtagáldooasálaččaiguin vai nannoseabbot ja govdadeabbot sáhttá rahčat oktasaš mihttomeriid ja doaibmabijuid ektui guovlulaš ealáhusovddideami oktavuođas. Dattetge lea deaŧalaš bargat dan ala ahte šaddat iešheanaleabbo váikkuhangaskaoapmeoasálažžan lagabui definerejuvvon čielga profiillain sámi ealáhusovddideami ektui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ráhkaduvvo ollislaš sámi kulturplána ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte sámi girjjálašvuohta ovddiduvvo, erenoamážit mánáid ja nuoraid várás ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte dáláš mánáid, nuoraid ja nissonbláđit ožžot bissovaš doarjaga ¶
Galget almmustuhttojuvvojit nu ollu go vejolaš sámegiel girjjit, main lea buorre kvalitehta, nannen dihte sámegiela geavaheami, ja giela, kultuvrra ja identitehta. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte eanet fágagirjjit jorgaluvvojit sámegillii. Sámedikki mielas lea dárbu hukset stabiila girjelágádusdoaimma sámi guovlluin, nu ahte gávdnojit orgánat maid váldoáigumuššan lea almmustuhttit girjjiid sámegillii, ja bidjet vuođu sámi kultuvrralaš infrastruktuvrii sámi guovlluin, girječálliid bokte geat geavahit sámegiela ja sámegiel buvttadeaddjiid bokte. ¶
Bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortalaš musea Njávdámii, sámi duhátjahkesadjin ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi kulturorganisašuvnnaid ekonomálaš rámmaeavttut sihkkarastojuvvojit ja ovddiduvvojit. ¶
bargat dan ala ahte sámi festiválat ožžot dohkálaš ekonomálaš rámmaeavttuid ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi valáštallamii sihkkarasto almmolaš ruhta. Dan oktavuođas galggašii árvvoštallat livččii go vejolaš geavahit dasa almmolaš tihpparuđaid. ¶
bargat dan ala ahte sáhttá álggahit čielggadus/sámediggedieđáhusa barggu sámi biras- ja areálahálddašanperspektiivvaid birra earret eará vai sáhttá gozihit sámi areálaberoštumiid stuorát areálameassanáššiin eanet ollislaččat ja plánema vuođul. ¶
bargat dan ala ahte boraspiriid nállehálddašeapmi šaddá eanet aktiivvalažžan, ja ahte mearriduvvo man ollu sáhttet leat boraspiret ja mii maiddái deavdá Bern-konvenšuvnna áigumušaid. ¶
bargat dan ala ahte luondduluossa suodjaluvvo ja ahte luosa mearkkašupmi sámi kultuvrii ja servodateallimii deattuhuvvo dán barggus. ¶
bargat dan ala ahte šaddá báikkálaš sámi birasbargu BA21 bokte ja ahte sámi perspektiivvat bohtet ovdan BA21 barggus mii dahkkojuvvo lassin Sámedikki bargui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttojuvvon ja ollislaš sámi museadoaimma dihte. ¶
bargat dan ala ahte váldá sámi museaid hálddašanovddasvástádusa Norggas ¶
bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortasámi musea sámi našuvnnalaš duhátjahkebáikin ¶
Otne váilot sakka sámi oahpponeavvut mat leat dohkkehuvvon ođđa O-97 Sámi oahppoplána ektui. Danne lea deaŧalaš bargat dan ala ahte buoredit rámmaeavttuid oahpponeavvobuvttadussii. Rámmaeavttut, maidda dán oktavuođas sáhttá čujuhit leat earret eará: ¶
Gávdnat vejolašvuođaid ja eavttuid dasa ahte sámi álbmot sáhttá bargat dan ala ahte šattašii guovlluid Sápmi sihke ekonomiija dáfus ja sosiálalaččat. ¶
Dán jagi bušeahtta meannudeamis ovddiduvvojit dárbbut lasihit bušeahta oktiibuot 8 departementii. Dát dávista Ráđđehusa ođđa áigumuššii mas vuođđun biddjo ahte ovttaskas fágadepartemeanttain maiddái lea iešheanalis ovddasvástádus Sámedikki bušeahta ektui. Dan vuođul go Sámedikkis lea nettobušehterejuvvon doaibma, eaktuda dat dan ahte departemeanttat ráhkkanahttet vejolaš fievrridemiid Sámediggái 50-poasta juolludussan. Dasto eaktuduvvo ahte Gielda- ja guovludepartemeanta mii galgá ovttastahttit sámi áššiid barggu departemeanttaid beales, koordinere bušeahttabarggu. Sámediggi áigu erenoamážit čujuhit geavahussii mii ásahuvvui 2000:s ja mainna jotkojuvvui 2001:s Girko-, oahpahus- ja dutkadepartemeantta kapihttala 206 ektui ja Mánáid- ja bearašdepartemeantta kapihttala 856 ektui, mat leat buorit ovdamearkkat movt ruđaid sáhttá ja galggašii fievrridit Sámediggái. ¶
Sámedikki stuorámus hástalussan lea juohkit dieđuid makkár vuoigatvuođat ovttaskas olbmuin leat sámegiela geavaheapmái ja oahpahussii Sámelága giellanjuolggadusaid ja Rávisobmuidoahpahus lága bokte. (Vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvlalágaid čuovvuleapmi gullá eará institušuvnnaide). Lea ollu bargu Sámelága § 1-5 mihttomeari juksamis: Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat. Dat galgaba leat ovttaárvosaččat goalmmát kapihttala mearrádusaid mielde. Ii leat dušše bearráigeahččan dihte ahte almmolaš institušuvnnat čuvvot mearrádusaid, muhto maiddái fertejit movttiidahttit ovttaskas olbmuid geavahit sámegiela buot oktavuođain sihke priváhta ja almmolaččat nu ahte sáhttit juksat lága §§ 1-1 ja 1-5 áigumušaid. ¶
Sámediggi áigu erenoamážit bargat dan ala ahte gávdnojit áigodatlaš publikašuvnnat mánáide, nuoraide ja nissonolbmuide. Gába-nissonbláđđi almmustuvvá dušše duollet dálle ekonomálaš sivaid geažil, go ii leat ožžon bissovaš stáhtadoarjaga. Go Gába-bláđi galgá sáhttit almmustuhttit, de lea dárbu oažžut bissovaš doarjaga. Dasa lea dárbu lasihit rámma 1,2 miljon kruvnnu 2002:s. ¶
Oktiibuot lea dárbu oažžut 6 ođđa virggi Gielda- ja guovludepartemeantta bušeahttakapihttala 540 bokte 2002:s, ollislaš golluárvvoštallan lea 3 600 000 kruvnnu . Virggit leat jurddašuvvon čuovvuvaš bargguid várás: ¶
Birasgáhttendepartemeanta ja Riikaantikvára bargaba dan ala ahte eanet geavahit návccaid kulturmuittuid gáhttemii. Dás lea erenoamážit sáhka sámi kulturmuittuid gáhttemis. Dán áŋgiruššamis ferte Sámedikki nannet resurssaiguin nu ahte Davvi-Norlánda oažžu áššemeannudeaddji virggi. ¶
Bargat dan ala ahte vuođđoskuvla sáhttá leat gaskaoapmin sámi giela, kultuvrra ja servodateallima suodjaleamis, ovddideamis ja gaskkusteamis. ¶
Bargat dan ala ahte sámi oahppiid individuálalaš vuoigatvuohta sámegiela oahpahussii duohtan dahkkojuvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu eanet váikkuhanfámu sámi skuvlla sisdoalu mearrideapmái, sihke vuođđo- ja joatkkaskuvladásis. ¶
Bargat dan ala vai sámi oahppit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu ožžot ollesárvosaš sámi skuvlafálaldaga. ¶
Bargat dan ala ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas viiddiduvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu stuorát váikkuhanfámu sámi dutkamii ja alit oahpahussii. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid garrasit bargan dan ala ahte oažžut dakkár doaibmajuolludusa mainna sáhtášedje ollašuhttit dan saji mii dain lea giellahálddašeaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolašvuohta oažžut nu stuorra vuovdin- ja almmuhusdietnasa go lohkkiid logu ii sáhte buohtastahttit norgalaš áviissaid lohkkiid loguin. Sámediggi evttoha lasihit juolludusaid sámi áviissaide ja oaivvilda ahte dárbu lea guhkkit áiggi vuollái duppal geardde stuorát go dáláš stáhtadoarjja. Sámediggi evttoha ahte jagi 2002 lasihuvvo dát doarjja 2 miljon kruvnnuin , mii šaddá de 12 miljon kruvdnun . ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttit sámi museadoaimma ja dahkat dan ollislažžan. Museaid fágalaš bargu galgá nanosmahttot nu ahte dat sáhttet doaibmat kultuvrralaš iešáddejumi ja identitehta sadjin ja oassin. ¶
Sámedikkis lea oktavuohta guolástuseiseválddiide Sámedikki ja departemeantta politihkalaš jođiheaddjiid gaskasaš čoahkkimiid bokte. Sámedikkis ii leat ovddasteaddji Norgga Guolástussearvvi ealáhusšiehtadusain ii ge Norgalaš-ruoššalaš guolástuskomišuvnnas guollebivdoeriid sturrodaga hárrái (TAC). Sámedikkis lea dušše Regulerenráđis bissovaš lahttu. Guolástus sámi riddo- ja vuotnaguovlluin lea hirbmat deaŧalaš sihke kultuvrii, gillii ja ealáhusaide. Dát mearkkaša earret eará dan ahte guolástus lea issoras deaŧalaš ássamii sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi lea dikki ásaheami rájes 1989 bargan aktiivvalaččat dan ala ahte guolásteaddjiin riddo- ja vuotnaguovlluin bissot guolástanvuoigatvuođat, eai ge dat noga guovllus. Go Sámedikkis eai leat makkárge njuolggo šiehtadallamat stáhtain ruđaid lasiheami ektui guolástussii ealáhussan sámi guovlluin, de lea dikki bargu dan duohken ahte guovddáš guolástuseiseváldit vuhtii váldet sámiid beroštumiid eará láhkái. ¶
Dán jagi bušeahtta meannudeamis ovddiduvvojit dárbbut lasihit bušeahta oktiibuot 8 departementii. Dát dávista Ráđđehusa ođđa áigumuššii mas vuođđun biddjo ahte ovttaskas fágadepartemeanttain maiddái lea iešheanalis ovddasvástádus Sámedikki bušeahta ektui. Dan vuođul go Sámedikkis lea nettobušehterejuvvon doaibma, eaktuda dat dan ahte departemeanttat ráhkkanahttet vejolaš fievrridemiid Sámediggái 50-poasta juolludussan. Dasto eaktuduvvo ahte Gielda- ja guovludepartemeanta mii galgá ovttastahttit sámi áššiid barggu departemeanttaid beales, koordinere bušeahttabarggu. Sámediggi áigu erenoamážit čujuhit geavahussii mii ásahuvvui 2000:s ja mainna jotkojuvvui 2001:s Girko-, oahpahus- ja dutkadepartemeantta kapihttala 206 ektui ja Mánáid- ja bearašdepartemeantta kapihttala 856 ektui, mat leat buorit ovdamearkkat movt ruđaid sáhttá ja galggašii fievrridit Sámediggái. ¶
Sámedikki stuorámus hástalussan lea juohkit dieđuid makkár vuoigatvuođat ovttaskas olbmuin leat sámegiela geavaheapmái ja oahpahussii Sámelága giellanjuolggadusaid ja Rávisobmuidoahpahus lága bokte. (Vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvlalágaid čuovvuleapmi gullá eará institušuvnnaide). Lea ollu bargu Sámelága § 1-5 mihttomeari juksamis: Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat. Dat galgaba leat ovttaárvosaččat goalmmát kapihttala mearrádusaid mielde. Ii leat dušše bearráigeahččan dihte ahte almmolaš institušuvnnat čuvvot mearrádusaid, muhto maiddái fertejit movttiidahttit ovttaskas olbmuid geavahit sámegiela buot oktavuođain sihke priváhta ja almmolaččat nu ahte sáhttit juksat lága §§ 1-1 ja 1-5 áigumušaid. ¶
Sámediggi áigu erenoamážit bargat dan ala ahte gávdnojit áigodatlaš publikašuvnnat mánáide, nuoraide ja nissonolbmuide. Gába-nissonbláđđi almmustuvvá dušše duollet dálle ekonomálaš sivaid geažil, go ii leat ožžon bissovaš stáhtadoarjaga. Go Gába-bláđi galgá sáhttit almmustuhttit, de lea dárbu oažžut bissovaš doarjaga. Dasa lea dárbu lasihit rámma 1,2 miljon kruvnnu 2002:s. ¶
Oktiibuot lea dárbu oažžut 6 ođđa virggi Gielda- ja guovludepartemeantta bušeahttakapihttala 540 bokte 2002:s, ollislaš golluárvvoštallan lea 3 600 000 kruvnnu . Virggit leat jurddašuvvon čuovvuvaš bargguid várás: ¶
Birasgáhttendepartemeanta ja Riikaantikvára bargaba dan ala ahte eanet geavahit návccaid kulturmuittuid gáhttemii. Dás lea erenoamážit sáhka sámi kulturmuittuid gáhttemis. Dán áŋgiruššamis ferte Sámedikki nannet resurssaiguin nu ahte Davvi-Norlánda oažžu áššemeannudeaddji virggi. ¶
Bargat dan ala ahte vuođđoskuvla sáhttá leat gaskaoapmin sámi giela, kultuvrra ja servodateallima suodjaleamis, ovddideamis ja gaskkusteamis. ¶
Bargat dan ala ahte sámi oahppiid individuálalaš vuoigatvuohta sámegiela oahpahussii duohtan dahkkojuvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu eanet váikkuhanfámu sámi skuvlla sisdoalu mearrideapmái, sihke vuođđo- ja joatkkaskuvladásis. ¶
Bargat dan ala vai sámi oahppit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu ožžot ollesárvosaš sámi skuvlafálaldaga. ¶
Bargat dan ala ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas viiddiduvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu stuorát váikkuhanfámu sámi dutkamii ja alit oahpahussii. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid garrasit bargan dan ala ahte oažžut dakkár doaibmajuolludusa mainna sáhtášedje ollašuhttit dan saji mii dain lea giellahálddašeaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolašvuohta oažžut nu stuorra vuovdin- ja almmuhusdietnasa go lohkkiid logu ii sáhte buohtastahttit norgalaš áviissaid lohkkiid loguin. Sámediggi evttoha lasihit juolludusaid sámi áviissaide ja oaivvilda ahte dárbu lea guhkkit áiggi vuollái duppal geardde stuorát go dáláš stáhtadoarjja. Sámediggi evttoha ahte jagi 2002 lasihuvvo dát doarjja 3 miljon kruvnnuin, mii de šaddá 13 miljon kruvdnun, nannen dihte diehtojuohkima ja maiddái oppa sámi ássanguovllu giella-, kultur- ja identitehtaovdánahttima. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttit sámi museadoaimma ja dahkat dan ollislažžan. Museaid fágalaš bargu galgá nanosmahttot nu ahte dat sáhttet doaibmat kultuvrralaš iešáddejumi ja identitehta sadjin ja oassin. ¶
Sámedikkis lea oktavuohta guolástuseiseválddiide Sámedikki ja departemeantta politihkalaš jođiheaddjiid gaskasaš čoahkkimiid bokte. Sámedikkis ii leat ovddasteaddji Norgga Guolástussearvvi ealáhusšiehtadusain ii ge Norgalaš-ruoššalaš guolástuskomišuvnnas guollebivdoeriid sturrodaga hárrái (TAC). Sámedikkis lea dušše Regulerenráđis bissovaš lahttu. Guolástus sámi riddo- ja vuotnaguovlluin lea hirbmat deaŧalaš sihke kultuvrii, gillii ja ealáhusaide. Dát mearkkaša earret eará dan ahte guolástus lea issoras deaŧalaš ássamii sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi lea dikki ásaheami rájes 1989 bargan aktiivvalaččat dan ala ahte guolásteaddjiin riddo- ja vuotnaguovlluin bissot guolástanvuoigatvuođat, eai ge dat noga guovllus. Go Sámedikkis eai leat makkárge njuolggo šiehtadallamat stáhtain ruđaid lasiheami ektui guolástussii ealáhussan sámi guovlluin, de lea dikki bargu dan duohken ahte guovddáš guolástuseiseváldit vuhtii váldet sámiid beroštumiid eará láhkái. ¶
Sihke NOU 2000:14 ja NOU 2000:3 árvalit ásahit sierra sámi fágaorgána mii ekonomalaš rámmaid bokte bidjá eavttuid alit ohppui ja dutkamii. Sámedikki árvvoštallama mielde doahttala NOU 2000:14 Sámedikki oainnu das movt sámi alit oahppu ja dutkan seađašii organiserejuvvot ja hálddašuvvot. Dán lea Sámediggi maiddái deattuhan Sámedikki iežas dutkanplána meannudettiin (ášši 19/97). ¶
Sámediggi doarju lávdegotti árvalusa iešguđet rekrutterendoaimmaid birra mat leat 11.7 ja 11.8 kap. Dat ahte leat unnán ohccit dábálašoahpaheaddjeohppui, ja ahte lea dárbu sámi oahpaheddjiide, muitala ahte rekrutterenbargu gáibida virgeresurssaid ja eará ekonomalaš resurssaid. Sámediggi doarju lávdegotti árvalusa ahte ferte ásahuvvot sierra stipeandaortnet studenttaide geat váldet sámi oahpaheaddjeoahpu. ¶
Sihke NOU 2000:14 ja NOU 2000:3 árvalit ásahit sierra sámi fágaorgána mii ekonomalaš rámmaid bokte bidjá eavttuid alit ohppui ja dutkamii. Sámedikki árvvoštallama mielde doahttala NOU 2000:14 Sámedikki oainnu das movt sámi alit oahppu ja dutkan seađašii organiserejuvvot ja hálddašuvvot. Dán lea Sámediggi maiddái deattuhan Sámedikki iežas dutkanplána meannudettiin (ášši 19/97). ¶
Sámediggi doarju lávdegotti árvalusa iešguđet rekrutterendoaimmaid birra mat leat 11.7 ja 11.8 kap. Dat ahte leat unnán ohccit dábálašoahpaheaddjeohppui, ja ahte lea dárbu sámi oahpaheddjiide, muitala ahte rekrutterenbargu gáibida virgeresurssaid ja eará ekonomalaš resurssaid. Sámediggi doarju lávdegotti árvalusa ahte ferte ásahuvvot sierra stipeandaortnet studenttaide geat váldet sámi oahpaheaddjeoahpu. ¶
Sámedikki oaivila mielde berrejit váldoulbmilat čielgasit čilget sámi mediaid rolla ja mearkkašumi sámi álbmoga dárbbuid ja gáibádusaid kultuvracealkimiid ektui, erenoamážit cealkinfriddjavuođa, diehtojuohkima ja demokráhtalaš oasseváldimii. Sámi mediat galget vuostažettiin suddjet sámi čállingiela ja sámi kultuvrra vuhtii váldima. Lávdegotti evttohus váldoulbmila ođđa álggaheapmái ii sisttisdoala sámi giela iige kultuvrra. Dát lea erenoamáš duođalaš ášši Norgga geatnegasvuođaid ektui sámi álbmogii mii lea deattuhuvvon internašunála ja našunala rievttis, ja muđui riika politihkas. ¶
Lávdegotti cealkámuš ii dušše muital ahte sii eai dovdda dan váttis ruhtadili sámi áviissain, muhto muitala maiddái dieđuid váilevašvuođa Norgga eamiálbmotpolitihkalaš geatnegasvuođaid birra. Máŋgii lea Sámediggi hupman oažžut lasáhusaid sámi preassadoarjagii. Maŋemus lei Ytringsfrihetskommisjonena evttohus ođđa cealkkahábmemii Grl. § 100:ii oktavuođas. Oktan Dagspresselávdegottiin bijai Sámediggi deattu čuovvovaš cealkagii Ytringsfrihetkommisjonen evttohusas: "Stáda esieváldit leat geatnegahtton láhčit rabas ja bajasčuvgejuvvon almmolaš ságastallamii" . ¶
Sámedikki oaivila mielde berrejit váldoulbmilat čielgasit čilget sámi mediaid rolla ja mearkkašumi sámi álbmoga dárbbuid ja gáibádusaid kultuvracealkimiid ektui, erenoamážit cealkinfriddjavuođa, diehtojuohkima ja demokráhtalaš oasseváldimii. Sámi mediat galget vuostažettiin suddjet sámi čállingiela ja sámi kultuvrra vuhtii váldima. Lávdegotti evttohus váldoulbmila ođđa álggaheapmái ii sisttisdoala sámi giela iige kultuvrra. ¶
Dát lea erenoamáš duođalaš ášši Norgga geatnegasvuođaid ektui sámi álbmogii mii lea deattuhuvvon internašunála ja našunala rievttis, ja muđui riika politihkas. ¶
Lávdegotti cealkámuš ii dušše muital ahte sii eai dovdda dan váttis ruhtadili sámi áviissain, muhto muitala maiddái dieđuid váilevašvuođa Norgga eamiálbmotpolitihkalaš geatnegasvuođaid birra. Máŋgii lea Sámediggi hupman oažžut lasáhusaid sámi preassadoarjagii. Maŋemus lei Ytringsfrihetskommisjonena evttohus ođđa cealkkahábmemii Grl. § 100:ii oktavuođas. Oktan Dagspresselávdegottiin bijai Sámediggi deattu čuovvovaš cealkagii Ytringsfrihetkommisjonen evttohusas: ¶
Sihke NOU 2000:14 ja NOU 2000:3 dorjot ahte ásahuvvo sierra sámi fágaorgána mii ekonomalaš rámmaid mielde bidjá eavttuid alit ohppui ja dutkamii. Sámedikki árvvoštallama mielde doahttala NOU 2000:14 dikki oaivila sámi alit oahpu ja dutkama organiserema ja hálddašeami hárrái. Dán lea Sámediggi deattuhan Sámedikki iežas dutkanplána (ášši 19/97) meannudeami oktavuođas. Sierra sámi fágaorgánas, Sámi dutkanráđis, ferte leat oppalaš sámi perspektiiva. Dát mearkkaša ahte dat galgá doaibmat oppa sámi álbmogii buorrin buot njealji riikkas gos sámit orrot. Sámediggi oaivvilda ahte dán orgána ovddideapmi ferte čadnot Sámi Parlamentáralaš Ráđđái, ja dat ferte leat doaibmi ja ráđđeaddi orgánan sámedikkiide. Dán láhkái boahtá Suoma, Ruota ja Norgga sámedikkiin ja Ruošša sámiin leahket oktasaš váldoovddasvástádus oktiiheivehit sámi oahpahus- ja dutkanpolitihkalaš hábmema. ¶
Sihke NOU 2000:14 ja NOU 2000:3 dorjot ahte ásahuvvo sierra sámi fágaorgána mii ekonomalaš rámmaid mielde bidjá eavttuid alit ohppui ja dutkamii. Sámedikki árvvoštallama mielde doahttala NOU 2000:14 dikki oaivila sámi alit oahpu ja dutkama organiserema ja hálddašeami hárrái. Dán lea Sámediggi deattuhan Sámedikki iežas dutkanplána (ášši 19/97) meannudeami oktavuođas. Sierra sámi fágaorgánas, Sámi dutkanráđis, ferte leat oppalaš sámi perspektiiva. Dát mearkkaša ahte dat galgá doaibmat oppa sámi álbmogii buorrin buot njealji riikkas gos sámit orrot. Sámediggi oaivvilda ahte dán orgána ovddideapmi ferte čadnot Sámi Parlamentáralaš Ráđđái, ja dat ferte leat doaibmi ja ráđđeaddi orgánan sámedikkiide. Dán láhkái boahtá Suoma, Ruota ja Norgga sámedikkiin ja Ruošša sámiin leahket oktasaš váldoovddasvástádus oktiiheivehit sámi oahpahus- ja dutkanpolitihkalaš hábmema. ¶
Sámedikki doarjjastivra čujuha dasa ahte lea nášunala bargu sihkkarastit ovttadássasaš fálaldagaid sámiide seamma go buot eará olbmuide, ja ahte dáid daguid vuolggasadji lea dat ovddasvástádus mii norgga stádas lea sámiid ektui, sihke juridihkkalaččat, morálalaččat ja politihkkalaččat. Doarjjastivra čujuha dasa ahte Gielda- ja guovludepartemeanta ii doarjjo prošeavtta, ja oaivvilda ahte prošeakta ii sáhte čađahuvvot nu go lea jurddašuvvon. Dasa lassin orro prošeakta doarjjastivrra oaivila mielde leamen dutkan/duođaštanprošeakta ja ahte dakkár prošeavttat eai dábálaččat ruhtaduvvo Sámi kulturfoandda ruhtadanortnegiin. ¶
Jus sámi álbmot ollislaččat galgá atnit ávkki dearvvašvuođabálvalusas, de lea dehálaš ahte sámegielgeavaheapmái láhčá dili. Sámedikki mielas lea hui dehálaš ahte háhká sámegielat fágabargiid ja ahte dulkonbálvalussii láhččojuvvo dilli buohcciviesuin, dearvvašvuođaguovddážiin ja eará dearvvašvuođaásahusain dain guovlluin gos sápmelaččat orrot. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo fásta sámegiel dulkaoahppu Norggas. ¶
Bargat dan ala ahte mánáide ja nuoraide gávdnojit sámegielat TV-prográmmat, mediat, govvaráiddut ja elektrovnnalaš spillat jna. ¶
Bargat dan ala ahte eanebut ožžot oahppovuoigatvuođa studeret sámegiela bálkkáin earenoamážit dain guovlluin gos sámegiella lea rašes dilis. ¶
Bargat dan ala ahte galgá leat iešheanalis ovddasvástádus álggahit giellaprošeavttaid, erenoamážit hálddašanguovllu olggobealde. ¶
Jus sámi álbmot ollislaččat galgá atnit ávkki dearvvašvuođabálvalusas, de lea dehálaš ahte sámegielgeavaheapmái láhčá dili. Sámedikki mielas lea hui dehálaš ahte háhká sámegielat fágabargiid ja ahte dulkonbálvalussii láhččojuvvo dilli buohcciviesuin, dearvvašvuođaguovddážiin ja eará dearvvašvuođaásahusain dain guovlluin gos sápmelaččat orrot. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo fásta sámegiel dulkaoahppu Norggas. ¶
Bargat dan ala ahte mánáide ja nuoraide gávdnojit sámegielat TV-prográmmat, mediat, govvaráiddut ja elektrovnnalaš spillat jna. ¶
Bargat dan ala ahte eanebut ožžot oahppovuoigatvuođa studeret sámegiela bálkkáin earenoamážit dain guovlluin gos sámegiella lea rašes dilis. ¶
Bargat dan ala ahte galgá leat iešheanalis ovddasvástádus álggahit giellaprošeavttaid, erenoamážit hálddašanguovllu olggobealde. ¶
- bargat dan nala ahte hápmet buoremus vuogi ovttasbargui ¶
Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida lávdegottiide, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 4 vahku ovdal dievasčoahkkima. Mearrádusárvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti mearrádusárvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa d) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid lávdegottiid ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Sámediggeráđđi lea čoahkkimis 1998 juovlamánu 14. - 16. b. meannudan Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadusa NAČ 1997:4 gulaskuddanáigemeari guhkideami. Ráđđi lea geigen mearrádusa gos dáhttu gulaskuddanáigemeari guhkiduvvot jagiin, justisminister Aud Inger Aure:ii čoahkkimis 1998 juovlamánu 16. b. Sámediggeráđi ovddasteigga presideanta Sven-Roald Nystø ja ráđđelahttu Isak Mathis O. Hŋtta. Justisminister dovddahii čoahkkimis ahte ii leat mielas guhkidit gulaskuddanáigemeari. 29.01.99 reivves biehttala justisminister guhkideamis gulaskuddanáigemeari. Sámediggeráđđi ovddida ášši Sámedikki dievasčoahkkimii 1999 čakčamánus, gč. čuo. 6. ¶
Ollu jagiid lea boraspiredili birra ságastallojuvvon ovdan ruoktot, muhto maŋimuš guovtti jagis lea boazodoalliid ja smávvašibitdoalliid ekonomiija fuotnánan issorasat. Muitala ollu man headju dilli lea go Davvi-Trøndelága ja Norlándda fylkamannit rabasvuođain dáhttot veahki stuorraservodagas amaset ealáhusdoallit ollásit goariduvvot. ¶
Sámediggi oaidná ahte Finnmárkku fylkagieldda kulturmuitogáhttenhálddašeapmi lea čájehan uhccán áddejumi Sámi kulturmuitoráđi váldesuorgái, bargguide ja mihttomeriide. Lea oktasaš ovddasvástádus buoridit gulahallama ja fágalaš ovttasbarggu. Sámediggi áigu ovttasráđiid Sámi kulturmuitoráđiin váikkuhit dan ahte dát bargu nanosmahttojuvvo buoridan dihte gulahallama. Mihttomearrin lea oččodit ollisleabbo kulturmuitogáhttema ja beaktileabbo resurssaid maiguin bálvala geavaheddjiid. ¶
Sámediggi áigu maiddái bargat dan ala ahte sámi festiválaide/kulturdoaluide sihkkarastojuvvo ruhta. ¶
Lassin leat ollu hástalusat mat gusket sámegiela nannemi ja ovddideapmái sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, ja Sámediggi oaidná dehálažžan ollašuhttit daid doaibmabijuid mat leat eavttuhuvvon Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplánas. Sámi giellaráđis šaddá leat guovddáš sadji dáid doaibmabijuid koordineremis ja duohtan dahkamis. Earret eará lea Sámediggái ovttasráđiid giellaráđiin hástalussan bargat dan ala ahte oččodit fásta ruhtadeami sámi giellaguovddážiidda. ¶
Sámediggi oaidná ahte Finnmárkku fylkagieldda kulturmuitogáhttenhálddašeapmi lea čájehan uhccán áddejumi Sámi kulturmuitoráđi váldesuorgái, bargguide ja mihttomeriide. Lea oktasaš ovddasvástádus buoridit gulahallama ja fágalaš ovttasbarggu. Sámediggi áigu ovttasráđiid Sámi kulturmuitoráđiin váikkuhit dan ahte dát bargu nanosmahttojuvvo buoridan dihte gulahallama. Mihttomearrin lea oččodit ollisleabbo kulturmuitogáhttema ja beaktileabbo resurssaid maiguin bálvala geavaheddjiid. ¶
Sámediggi áigu maiddái bargat dan ala ahte sámi festiválaide/kulturdoaluide sihkkarastojuvvo ruhta. ¶
Lassin leat ollu hástalusat mat gusket sámegiela nannemi ja ovddideapmái sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, ja Sámediggi oaidná dehálažžan ollašuhttit daid doaibmabijuid mat leat eavttuhuvvon Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplánas. Sámi giellaráđis šaddá leat guovddáš sadji dáid doaibmabijuid koordineremis ja duohtan dahkamis. Earret eará lea Sámediggái ovttasráđiid giellaráđiin hástalussan bargat dan ala ahte oččodit fásta ruhtadeami sámi giellaguovddážiidda. ¶
Sámedikki dieđáhusrutiinnain lea dasto 4-jagi perspektiiva. Stuorradiggi lea sámelága mearrádusa oktavuođas maiddái mearridan, ahte oktii juohke stuorradiggeáigodagas ovddiduvvo dieđáhus daid doaibmabijuid birra mat galget sihkkarastit ja ovddidit sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima. Dán dieđáhusas galget eiseválddit dasto guorahallat vuđoleabbot ja prinsihpalaččat iežaset sámepolitihka juohke stuorradiggeáigodagas. Vuosttaš dákkáraš dieđáhus leai Sd. dieđáhus nr 52 (1992-93) Norgga sámepolitihkka birra. Nuppe geardde dat dahkkui Sd. dieđáhusa nr 41 (1996-97) ja lassidieđáhusa Sd dieđáhus nr 18 (1997-98) oktavuođas, mat ovddiduvvojedje stáhtaráđis cuoŋománu 8. b. 1997. Sámediggi meannudii dáid stuorradiggedieđáhusaid áššis 4/98, geahča kapihttala 2 maŋŋelis. ¶
Sámediggi lea 1998:s bargan aktiivvalaččat guolástusaide guoski áššiiguin. Sámedikki dievasčoahkkin meannudii vuđolaččat sámi guolástuslávdegotti árvalusa áššis 13/98 guovvamánus 1998. Dás mearriduvvui earret eará bargat dan ala ahte ásahuvvošii sámi guovlluid guolástuspolitihkalaš biire geahččalanortnet, mas «dan heajos dili geažil mii mearrasámi servodagain lea otne, čujuhit man stuorra dárbu lea álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid ja reguleremiid» . Sámediggi mearridii čuovvovaš ođđa strategiijaid: ¶
doarjja sámi lágádusaide galggašii lasihuvvot 4 milj. kruvdnui. Sámediggi áigu dan oktavuođas maiddái bargat dan ala ahte Sámi oahpponeavvoguovddáža ja sámi lágádusaid sadji oahpponeavvobuvttadeamis šaddá čielgaseabbun. ¶
2. Sámedikki politihkalaš doaibma 1998:sBargiidbellodaga sámediggejoavku váidala go Sámedikki ollislaš doaibma ii oidno Sámedikki jahkedieđáhusas. Dat ii čájet Sámedikki politihkalaš doaimma duohta gova. ¶
Sámedikki dieđáhusrutiinnain lea dasto 4-jagi perspektiiva. Stuorradiggi lea sámelága mearrádusa oktavuođas maiddái mearridan, ahte oktii juohke stuorradiggeáigodagas ovddiduvvo dieđáhus daid doaibmabijuid birra mat galget sihkkarastit ja ovddidit sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima. Dán dieđáhusas galget eiseválddit dasto guorahallat vuđoleabbot ja prinsihpalaččat iežaset sámepolitihka juohke stuorradiggeáigodagas. Vuosttaš dákkáraš dieđáhus leai Sd. dieđáhus nr 52 (1992-93) Norgga sámepolitihkka birra. Nuppe geardde dat dahkkui Sd. dieđáhusa nr 41 (1996-97) ja lassidieđáhusa Sd dieđáhus nr 18 (1997-98) oktavuođas, mat ovddiduvvojedje stáhtaráđis cuoŋománu 8. b. 1997. Sámediggi meannudii dáid stuorradiggedieđáhusaid áššis 4/98, geahča kapihttala 2 maŋŋelis. ¶
Sámediggi lea 1998:s bargan aktiivvalaččat guolástusaide guoski áššiiguin. Sámedikki dievasčoahkkin meannudii vuđolaččat sámi guolástuslávdegotti árvalusa áššis 13/98 guovvamánus 1998. Dás mearriduvvui earret eará bargat dan ala ahte ásahuvvošii sámi guovlluid guolástuspolitihkalaš biire geahččalanortnet, mas «dan heajos dili geažil mii mearrasámi servodagain lea otne, čujuhit man stuorra dárbu lea álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid ja reguleremiid» . Sámediggi mearridii čuovvovaš ođđa strategiijaid: ¶
doarjja sámi lágádusaide galggašii lasihuvvot 4 milj. kruvdnui. Sámediggi áigu dan oktavuođas maiddái bargat dan ala ahte Sámi oahpponeavvoguovddáža ja sámi lágádusaid sadji oahpponeavvobuvttadeamis šaddá čielgaseabbun. ¶
mearkkašit, ahte oasit Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruota riikkain leat ásahuvvon eatnamiid ala mat gullet sámi álbmogii, ja gos ovdal go riikkat ásahuvvojedje ásse sápmelaččat, ja ahte sápmelaččat danne leat eamiálbmot Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruotas, ja oasálaččat ¶
Sámi parlamentáralaš ráddi galgá bargat dan ala ahte ovttastahttit politihkalaš áššiid meannudeami dain áššiin mat gusket dahje sáhttet guoskat máŋgga riikka sápmelaccaide dahje sápmelaccaide sierra álbmogin. Ráddi galgá dasto bargat dan ala ahte ovddidit eará geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid gaskka. Ráddi galgá ovddastit Suoma, Norgga ja Ruota sápmelaccaid davviriikkalaš ja eará riikkaidgaskasaš oktavuodain, ja muduid ge buot oktavuođain gos dán lágán oktasaš ovddasteapmái lea dárbu. ¶
Sámediggi nammada dákko bokte «Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargošiehtadus Sámi parlamentáralaš ráđi bokte» šiehtadusa 6. artihkkala ja 1) 1. čuo. vuođul iežas lahtuid Sámi parlamentáralaš ráđđái áigodahkii boahtte sámediggeválgga rádjai 2001 jagis. ¶
Válgalávdegoddi árvala Sámediggái nammadit čuovvovaš 5 miellahtu persovnnalaš várrelahtuiguin Sámi parlamentáralaš ráđđái: ¶
mearkkašit, ahte oasit Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruota riikkain leat ásahuvvon eatnamiid ala mat gullet sámi álbmogii, ja gos ovdal go riikkat ásahuvvojedje ásse sápmelaččat, ja ahte sápmelaččat danne leat eamiálbmot Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruotas, ja oasálaččat ¶
Sámi parlamentáralaš ráddi galgá bargat dan ala ahte ovttastahttit politihkalaš áššiid meannudeami dain áššiin mat gusket dahje sáhttet guoskat máŋgga riikka sápmelaccaide dahje sápmelaccaide sierra álbmogin. Ráddi galgá dasto bargat dan ala ahte ovddidit eará geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid gaskka. Ráddi galgá ovddastit Suoma, Norgga ja Ruota sápmelaccaid davviriikkalaš ja eará riikkaidgaskasaš oktavuodain, ja muduid ge buot oktavuođain gos dán lágán oktasaš ovddasteapmái lea dárbu. ¶
Sámediggi nammada dákko bokte «Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargošiehtadus Sámi parlamentáralaš ráđi bokte» šiehtadusa 6. artihkkala ja 1) 1. čuo. vuođul iežas lahtuid Sámi parlamentáralaš ráđđái áigodahkii boahtte sámediggeválgga rádjai 2001 jagis. ¶
Sámedikki mielas lea lávdegotti árvvoštallan sámi dákteriggeávdnasiid oktavuođas bures čilgejuvvon kulturmuitolága ektui. Luovos kulturmuittuid suodjala oamastanvuoigatvuohta ja njuolggadus mii gieldá dáid billisteamis (gč. kulturmuitolága §§ 12-13). Sámediggi doarju lávdegotti árvvoštallama go lohká sámi dákteriggeávdnasiid oamastanvuoigatvuođaášši fertet árvvoštallot hálddašannjuolggadusaid ektui mat mearridit mo dákteriggeávdnasat galget vurkkoduvvot, dáid njuolggadusaid rievdadandárbbu ektui ja dan saji ektui mii sámi orgánain galggašii leat dán hálddašeamis. Njuolggadusa mii gieldá luovos kulturmuittuid billisteamis ferte dulkot gáržžet, ja dat mearkkaša ahte dieđalaš iskkademiide dahje vurkkodemiide eará sajis go Oslo universitehtas eai guoskka kulturmuitolága § 13 vuosttaš lađđasa mearrádusat. ¶
Sámedikki mielas lea lávdegotti árvvoštallan sámi dákteriggeávdnasiid oktavuođas bures čilgejuvvon kulturmuitolága ektui. Luovos kulturmuittuid suodjala oamastanvuoigatvuohta ja njuolggadus mii gieldá dáid billisteamis (gč. kulturmuitolága §§ 12-13). Sámediggi doarju lávdegotti árvvoštallama go lohká sámi dákteriggeávdnasiid oamastanvuoigatvuođaášši fertet árvvoštallot hálddašannjuolggadusaid ektui mat mearridit mo dákteriggeávdnasat galget vurkkoduvvot, dáid njuolggadusaid rievdadandárbbu ektui ja dan saji ektui mii sámi orgánain galggašii leat dán hálddašeamis. Njuolggadusa mii gieldá luovos kulturmuittuid billisteamis ferte dulkot gáržžet, ja dat mearkkaša ahte dieđalaš iskkademiide dahje vurkkodemiide eará sajis go Oslo universitehtas eai guoskka kulturmuitolága § 13 vuosttaš lađđasa mearrádusat. ¶
bargat dan ala ahte Sámedikki mearrádusat čađahuvvojit ¶
bargat dan ala ahte Sámedikki mearrádusat čađahuvvojit ¶
Norga lea ásahuvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala — dážaid ja sápmelaččaid. Sápmelaččat leat juo guhká ovdal go Norgga stáhta ásahuvvui orron osiin dain guovlluin maid dál gohčodit Norgga guovlun. ¶
Sámi servodagain lea seamma láhkai go dáža servodagain máŋggabealat sisdoallu. Sámi identitehta leat čájehan ja ain dál čájehit máŋgga láhkai. Sámi servodagaid iežáláganvuođat ja dađistaga rievdamat dávjjit čájehit ahte leat bissumin go dan ahte eai leat bissumin. Dát muitala ahte servodagat nákcejit ceavzit ođđa dilálašvuođain ja eavttuiguin, ja ahte nákcejit oažžut daidda sámi sisdoalu maid gaskkustit sámi iešáddejumi rámma siskkobealde. ¶
Jos galggašii bastit dohkálaš vugiin gáhttet sámi luonddu- ja resursaberoštumiid, de lea stuorra hástalussan bargat dan ala ahte sámi kultuvra ealáhusaiguin ja servodagain plánaproseassain buorebut ja čielgaseabbot vuhtiiváldojuvvo plána- ja huksenlága mielde. ¶
Norga lea ásahuvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala — dážaid ja sápmelaččaid. Sápmelaččat leat juo guhká ovdal go Norgga stáhta ásahuvvui orron osiin dain guovlluin maid dál gohčodit Norgga guovlun. ¶
Sámi servodagain lea seamma láhkai go dáža servodagain máŋggabealat sisdoallu. Sámi identitehta leat čájehan ja ain dál čájehit máŋgga láhkai. Sámi servodagaid iežáláganvuođat ja dađistaga rievdamat dávjjit čájehit ahte leat bissumin go dan ahte eai leat bissumin. Dát muitala ahte servodagat nákcejit ceavzit ođđa dilálašvuođain ja eavttuiguin, ja ahte nákcejit oažžut daidda sámi sisdoalu maid gaskkustit sámi iešáddejumi rámma siskkobealde. ¶
Jos galggašii bastit dohkálaš vugiin gáhttet sámi luonddu- ja resursaberoštumiid, de lea stuorra hástalussan bargat dan ala ahte sámi kultuvra ealáhusaiguin ja servodagain plánaproseassain buorebut ja čielgaseabbot vuhtiiváldojuvvo plána- ja huksenlága mielde. ¶
Sámediggi háliida álkidit áššemeannudeami buot plána- ja areálaáššiin. Dan lassin galget buot kulturmuitoregistreremat biddjojuvvot guovddáš kulturmuitodiehtovuđđui, Askeladden. Dál eai leat Sámedikkis reaiddut dasa, muhto eanaš eará almmolaš ásahusat geavahit dan iežaset beaivválaš barggusteaset. Danne váldit atnui GIS (Geografisk informasjonssystem)/GDV-vuogádaga (Geográfalaš diehtojuohkinvuogádat), mii lea vuođđuduvvon diehtogieđahallanvuogádaga ala čohkket, vurket, analyseret ja ovdanbuktit dieđuid, mat čatnasit eanadahkii. Investeremii gullet njeallje vuođđofaktora; mašiidnagálvu, prográmmagálvu, dieđut (kulturmuitoregistreremat) ja vuogádaga atnuiváldin (gelbbolašvuohta ja oahppan). Dan oktavuođas leat álggahan ovttasbarggu Finnmárkku fylkkagielddain, mas maid leat seamma dárbbut. ¶
Ovddidit báikkálaš ja guovllulaš resursajuohkinmálle mii suodjala guolástusa deaŧalaš vuođđoealáhussan sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, ja oktiiortnet váikkuhangaskaomiid geavaheami marineealáhusain gulahallama bokte Innovašuvdna Norggain, fylkkagielddaiguin ja gielddaiguin. ¶
Bargat dan ala ahte ekonomiija boazodoalloealáhusas nannejuvvo ¶
Bargat dan ala ahte ovddidit sámi girjjálašvuođa, erenoamážit mánáid ja nuoraid váste ¶
Bargat dan ala ahte sámi musihka/juigosiid arkiivabádden čohkkejuvvo ja buktojuvvo almmolašvuhtii ¶
Bargat dan ala ahte sámi filbmadahkkiid ja Davvinorgga filbmaguovddáža gaskasaš ovttasbargu ovddiduvvo viidáseappot ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo kulturguovddášfoanda ¶
Bargat dan ala ahte huksejuvvošii rusttet erenoamážit heargevuodjima ja njoarostallama váste ¶
Terminologiijaovddideapmi lea deaŧalaš giellaovddidanbarggus, ja sámi sátnevuorká lea deaŧalaš sámi terminologiija gaskkusteames. Dán rádjai lea terminologiijabargu doaibman hui soaittáhagas, iige das leat leamaš doarvái leaktu. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte terminologiijabargu nannejuvvo ja dasa šaddá eanet leaktu, ja hástala danne gielddaid ja earáid searvat terminologiijabargui. Sámediggi áigu bidjat návccaid ođđa ja dohkkehuvvon tearpmaid almmuheapmái, vai olbmot sihke oahpásmuvvet daidda ja geavahišgohtet daid. Sámi sátnevuorká lea ođasmahttojuvvon ja dasa biddjojuvvojit dađistaga tearpmat sihke davvi-, julev- ja oarjelsámegillii. ¶
Eamiálbmogiid dilli Ruošša bealde lea erenoamáš váttis. Dát guoská eallinstandárdii, čálgofálaldagaide, vuoigatvuođaide nuppástuhttinproseassas márkanekonomiijai, váttisvuođaide doalahit árbevirolaš vejolašvuođa geavahit luondduresurssaid ja almmolaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagaid geahppáneapmái. Barentsovttasbargu siskkilda eamiálbmogiid searvama ja prošeavttaid, earret eará sierra doaibmaprográmma hámis guovllu eamiálbmogiidda. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte álggahuvvojit oasit dán doaibmaprográmmas. ¶
Bargat dan ala ahte oažžut Arctic Winter Games lahttovuođa. ¶
Sámediggi lea háhkan gelbbolašvuođa sihke davvi-, julev- ja oarjelsámi giellabarggu ovdánahttimis. Dál lea deaŧalaš oažžut ovttasbarggu davviriikkalaš dásis mii guoská terminologiijai, danne go sámegiella geavahuvvo riikkarájiid rastá. Sámi servodat ferte bargat dan ala ahte geavahit daid gielalaš návccaid mat gávdnojit beroškeahttá riikkagullevašvuođas. Dát lea mielde kvalitehtasihkkarastimin tearbmabarggu ja dainna lágiin leat álkit oažžut sámi álbmoga buorebut dohkkehit ođđa sániid ja tearpmaid. ¶
Sámi válgalihttu váidala sakka vaikko presideanta guovvamánu 25. b. reivves «váldá vuhtii» dan ahte Sámi válgalihttu bivdá sámediggeráđi dieđáhusas sáddejuvvot maŋimuštá vahku ovdal dievasčoahkkima, de vurddii dat gitta bearjadahkii guovvamánu 26. b. ovdal go sáddii dieđáhusas. Geavahusas lea nu ahte áirasat ožžot dieđáhusa go bohtet Kárášjoga hotellii. Dát mearkkaša ahte sáddenáigemearri maiddái dán áššis lea rihkkojuvvon. ¶
Bargu rámmaeavttuiguin vuođđoskuvlla lágaid ektui boahtá maiddái guoskat joatkkaoahpahussii. Joatkkaoahpahus ferte huksejuvvot dan vuođu nala maid vuođđoskuvla lea addán ohppiide Sámi oahppoplánaid bokte ja maiddái viidáseappot dan vuođu ovddidit. Sámedikki váldi ráhkadit njuolggadusaid joatkkaoahpahusa sisdollui ferte viiddiduvvot. ¶
Gáibádusat leat bures duođaštuvvon, muhto makkár nu sivaid geažil sii eai leat liikká nagodan hálahit daid orgánaid main lea leamaš dahkamuš sin áššiin. Dál go eiseválddit leat nuppástuhttimin minoritehtapolitihkaset, ja riikka eiseválddit fasttášit ovddeš dáruiduhttinpolitihka, de ii dáhto Norgga servodat dakkár gova alddis mii muitala ahte ii leat beroštan olmmošjoavkkus geat sivaid geažil masa ieža eai veadján maidege, ožžo heajut vuođu iežaset eallimii go olbmot geat ožžo dan oahpahusa maid galge oažžut. ¶
Sámi válgalihttu váidala sakka vuogi movt dát ášši lea meannuduvvon. Dát guoská sihke áigegeavaheapmái ja reivve hápmái Oslo universitehtii. Vuosttažettiin ádjánii guokte mánu dan rájes go Sámediggi oaččui min reivve ášši birra ovdal go diggi sáddii reivve universitehtii. Ja de čuožžu reivves ahte suoma-ugralaš fálaldat galgá heaittihuvvot, ja vel ahte Sámediggi lea mediijaid bokte boahtán diehtit ášši birra. ¶
Áigu go Sámediggeráđđi bargat dan ala vai sámegiella fágasuorggis šattašii duohta gelbbolašvuohtan, nu ahte attášii earret eará čiekŋudančuoggáid mat vástidit 8 vahkkodiimmu. ¶
Sámediggi áigu aktiivvalaččat bargat dan ala ahte buoredit luondduluosaid vuostáiváldima, dás maiddái váikkuhit eiseválddiid rahpat ráji Supmii dainna áigumušain ahte vuovdit luondduluosaid. ¶
Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu rahčat dan ala ahte buoredit luondduluosaid hatti, ja lea positiivvalaš doaibmabijuide ja prošeavttaide mat dan váikkuhit. ¶
Sámediggi diehtá ahte dát lasáhus ii čoavdde prioriterejuvvon sámi kulturásahusaid váttis dili eará go oanehis áigái. Dain leat ollu jagiid leamaš hui heajos eavttut. Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte doaibmadoarjjaortnega rámma lassánivččii, ja 2001 stáhtabušeahtas lea evttohuvvon 2,4 milj. kr. lasáhus. ¶
Sámediggi oaidná ahte leat ollugat geat ohcet prošeaktaruđaid, ja ahte giellaráđđi 1999:s ii sáhttán addit doarjaga eará go njealjádasoassái. Dat muitala ahte lea dárbu lasihit prošeaktaruhtaoasi danne go prošeavttain orru stuorra mearkkašupmi sámegiela ovddideapmái. ¶
Sierralágan doaibmabijuid dárkkistemiid oktavuođas šaddet stuorra máksámušat daidda geaidda ášši guoská. Bargiidbellodaga sámediggejoavku dáhttu bargat dan ala ahte nu bures go vejolaš ovttastahttit Sámi kulturmuitoráđi ja guoskevaš fylkkakulturossodaga bargguid dárkkistemiid oktavuođas, seastin dihte buot oasálaččaid goluid. ¶
Sámediggi diehtá ahte dát lasáhus ii čoavdde prioriterejuvvon sámi kulturásahusaid váttis dili eará go oanehis áigái. Dain leat ollu jagiid leamaš hui heajos eavttut. Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte doaibmadoarjjaortnega rámma lassánivččii, ja 2001 stáhtabušeahtas lea evttohuvvon 2,4 milj. kr. lasáhus. ¶
Sámediggi oaidná ahte leat ollugat geat ohcet prošeaktaruđaid, ja ahte giellaráđđi 1999:s ii sáhttán addit doarjaga eará go njealjádasoassái. Dat muitala ahte lea dárbu lasihit prošeaktaruhtaoasi danne go prošeavttain orru stuorra mearkkašupmi sámegiela ovddideapmái. ¶
Sámedikki mielas lea maiddái dárbu ahte guovddáš stáhtalaš eiseválddit čilgejit ollu guovddáš beliid mat čuvvot ILO-konvenšuvnna nr 169 ratifiserema Norggas. Čujuhuvvo earret eará čilgekeahtes gažaldagaide mat gusket eanavuoigatvuođaide ja šiehtadallan- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii. Sámediggi lea ovdal čujuhan gokko Norgga stáhta ii doala dási daid mearrádusaid ja áigumušaid ektui mat leat konvenšuvnna vuođđun. Lea lunddolaš ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa meannudeami oktavuođas vuđolaččat čielggaduvvo mo konvenšuvnna geatnegasvuođat galget ollašuhttot. Dan ferte de bidjat sámeláhkii, ja eará lágaide ja njuolggadusaide. ¶
Sámedikki mielas lea buorre go Sis-Finnmárkui ásahuvvo sierra duopmostuollu, muhto dattetge ohcala konkrehta doaibmabijuid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái Sis-Finnmárkku duopmostuolu vejolaš doaibmaguovllu. Sámediggi oaivvilda ahte berre čielggadit galgá go Sis-Finnmárkku vejolaš sierra duopmostuolu doaibmaguovlu guoskat stuorát osiide sámi ássanguovllus, ja jos galgá de movt. ¶
Nuortalaččaid erenoamáš historjá stáhtarievttálaš, oskkoldatlaš, gielalaš ja kultuvrralaš beliid vuođul gáibida ahte lea erenoamáš dárbu stáhta áŋgiruššamiidda nuorta sámi kulturgáhttendoaimmaid oktavuođas. Ovddasvástideaddji eiseváldiin ferte leat dáhttu nu guhkás go oppa lea ge vejolaš bargat dan ala ahte suodjalit, nannet ja ovddidit nuorta sámi kultuvrra. Ferte geahččat nu ahte Njávdáma nuortalaš gili ráfáiduhttin lea okta dain ollu deatalaš beliin dán barggus, ja dan ferte čatnat Njávdáma nuortalaš musea ollašuhttimii. Sámedikki mielas lea dárbu čuovvulit ráfáiduhttinárvalusa ja ovddidit árvalusa Gonagassii stáhtaráđis nu johtilit go lea vejolaš. ¶
Ekonomálaš rámmat sámi kulturásahusaid várás eai leat dohkálaččat. Sámediggái lea hástalussan bargat dan ala ahte doaibmaruđat sámi kulturviesuide/kulturásahusaide bajiduvvojit dárbbu ektui. ¶
Sámediggi eaktuda ahte juolludus kapihttala 238 bokte jotkojuvvo, mii siskkilda ea.ea.: ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkilogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissain. ¶
Sámedikki mielas lea maiddái dárbu ahte guovddáš stáhtalaš eiseválddit čilgejit ollu guovddáš beliid mat čuvvot ILO-konvenšuvnna nr 169 ratifiserema Norggas. Čujuhuvvo earret eará čilgekeahtes gažaldagaide mat gusket eanavuoigatvuođaide ja šiehtadallan- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii. Sámediggi lea ovdal čujuhan gokko Norgga stáhta ii doala dási daid mearrádusaid ja áigumušaid ektui mat leat konvenšuvnna vuođđun. Lea lunddolaš ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa meannudeami oktavuođas vuđolaččat čielggaduvvo mo konvenšuvnna geatnegasvuođat galget ollašuhttot. Dan ferte de bidjat sámeláhkii, ja eará lágaide ja njuolggadusaide. ¶
Sámedikki mielas lea buorre go Sis-Finnmárkui ásahuvvo sierra duopmostuollu, muhto dattetge ohcala konkrehta doaibmabijuid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái Sis-Finnmárkku duopmostuolu vejolaš doaibmaguovllu. Sámediggi oaivvilda ahte berre čielggadit galgá go Sis-Finnmárkku vejolaš sierra duopmostuolu doaibmaguovlu guoskat stuorát osiide sámi ássanguovllus, ja jos galgá de movt. ¶
Nuortalaččaid erenoamáš historjá stáhtarievttálaš, oskkoldatlaš, gielalaš ja kultuvrralaš beliid vuođul gáibida ahte lea erenoamáš dárbu stáhta áŋgiruššamiidda nuorta sámi kulturgáhttendoaimmaid oktavuođas. Ovddasvástideaddji eiseváldiin ferte leat dáhttu nu guhkás go oppa lea ge vejolaš bargat dan ala ahte suodjalit, nannet ja ovddidit nuorta sámi kultuvrra. Ferte geahččat nu ahte Njávdáma nuortalaš gili ráfáiduhttin lea okta dain ollu deatalaš beliin dán barggus, ja dan ferte čatnat Njávdáma nuortalaš musea ollašuhttimii. Sámedikki mielas lea dárbu čuovvulit ráfáiduhttinárvalusa ja ovddidit árvalusa Gonagassii stáhtaráđis nu johtilit go lea vejolaš. ¶
Ekonomálaš rámmat sámi kulturásahusaid várás eai leat dohkálaččat. Sámediggái lea hástalussan bargat dan ala ahte doaibmaruđat sámi kulturviesuide/kulturásahusaide bajiduvvojit dárbbu ektui. ¶
Sámediggi eaktuda ahte juolludus kapihttala 238 bokte jotkojuvvo, mii siskkilda ea.ea.: ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkilogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissain. ¶
Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Sámediggi árvala ahte ásahuvvo orgána mii gohčoduvvo «Sámedikki válgalávdegoddin» . ¶
Sohkabealkvoteren bellodatdásis dagahivččii earret eará ahte ii sáhtášii cegget sierra nissoniid- dahje albmáidlisttuid. Demokráhtalaš njuolggadusaid mielde sáhttá olmmoš organiseret iežas nu go dáhttu. Sohkabealkvoterema prinsihpat leat dieđusge deatalaččat hálddašeamis, hálddahusain ja almmolaš lávdegottiin. Buot Sámedikki bellodagat galget dieđusge bargat dan ala ahte nominašuvnnain doaimmahuvvo sohkabealkvoteren, muhto jos dán mearridivččii lágain, de dat rihkušii friija organiserenvuoigatvuođa. Dákkár rievdadusa ii dáiddášii Stuorradiggi ge mearridit. ¶
Sámediggi árvala ahte ásahuvvo orgána mii gohčoduvvo «Sámedikki válgalávdegoddin» . ¶
Sámedikki mielas lea dárbu oppalaččat deattuhit ahte sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta lea buot olmmošvuoigatvuođabargguid ja sámepolitihkalaš áššiid vuođđun ja guovddáš beallin. Iešmearrideapmi lea áibbas guovddáš bealli ja lea buot sámi áššiid barggu vuođđun. Sámediggi lea deattuhan ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot surggiide, maiddái eanavuoigatvuođaide. Dát nannejuvvo ain eanet riikkaidgaskasaš proseassain. Dás čujuhit earret eará ON:a eamiálbmotjulggaštusbargui ja gažaldagaide maid ON:a olmmošvuoigatvuođakomiteá lea divvon maiddái Norgii, eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra 1. artihkkala vuođul ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Sámedikki oainnu mielde ii leat riekta iešmearrideami doahpagis ovddidit sierra áddejumi mii guoská dušše eamiálbmogiidda. Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot álbmogiidda, maiddái eamiálbmogiidda. ¶
Eanaš sápmelaččat leat dál gohccevaččat váilevaš skuvlafálaldaga ja váilevaš oahpahusa ektui. Sámediggi dáhttu earenoamážit deattuhit sápmelaččaid mat leat organiseren iežaset ja ohcan buhtadusa Billighetserstatningsutvalgas oahpahusa ovddas maid leat massán nuppi máilmmesoađi geažil. Sis-Finnmárkku Riekteveahkkekántuvra muitala ahte Billighetserstatningsutvalg lea biehttalan buot ohcamiid dainna ákkain ahte dáruiduhttinpolitihka sáhttá bealuštit dalá oainnu vuođul (vrd. 12.09.99 reivve Sámediggái). Biehttaleamit leat váidaluvvon Stuorradiggái. Sámediggi dáhttu čujuhit ahte áššis ii leat sáhka dušše ekonomalaš buhtadusas manahuvvon oahpahusa ovddas. Dás lea maid sáhka olmmošvuoigatvuođas maid eamiálbmot lea massán, stáhta morálalaš ja politihkalaš geatnegasvuođas fasttášit dan mo lea sápmelaččaid vealahan, ja geavahit vejolašvuođa soabadeami, árvvusatnima ja ovttaárvosašvuođa vuođul ásahit ođđa vuođu sápmelaččaid ja Norgga stáhta gaskka. ¶
Sámedikki mielas lea dárbu oppalaččat deattuhit ahte sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta lea buot olmmošvuoigatvuođabargguid ja sámepolitihkalaš áššiid vuođđun ja guovddáš beallin. Iešmearrideapmi lea áibbas guovddáš bealli ja lea buot sámi áššiid barggu vuođđun. Sámediggi lea deattuhan ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot surggiide, maiddái eanavuoigatvuođaide. Dát nannejuvvo ain eanet riikkaidgaskasaš proseassain. Dás čujuhit earret eará ON:a eamiálbmotjulggaštusbargui ja gažaldagaide maid ON:a olmmošvuoigatvuođakomiteá lea divvon maiddái Norgii, eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra 1. artihkkala vuođul ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Sámedikki oainnu mielde ii leat riekta iešmearrideami doahpagis ovddidit sierra áddejumi mii guoská dušše eamiálbmogiidda. Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot álbmogiidda, maiddái eamiálbmogiidda. ¶
Eanaš sápmelaččat leat dál gohccevaččat váilevaš skuvlafálaldaga ja váilevaš oahpahusa ektui. Sámediggi dáhttu earenoamážit deattuhit sápmelaččaid mat leat organiseren iežaset ja ohcan buhtadusa Billighetserstatningsutvalgas oahpahusa ovddas maid leat massán nuppi máilmmesoađi geažil. Sis-Finnmárkku Riekteveahkkekántuvra muitala ahte Billighetserstatningsutvalg lea biehttalan buot ohcamiid dainna ákkain ahte dáruiduhttinpolitihka sáhttá bealuštit dalá oainnu vuođul (vrd. 12.09.99 reivve Sámediggái). Biehttaleamit leat váidaluvvon Stuorradiggái. Sámediggi dáhttu čujuhit ahte áššis ii leat sáhka dušše ekonomalaš buhtadusas manahuvvon oahpahusa ovddas. Dás lea maid sáhka olmmošvuoigatvuođas maid eamiálbmot lea massán, stáhta morálalaš ja politihkalaš geatnegasvuođas fasttášit dan mo lea sápmelaččaid vealahan, ja geavahit vejolašvuođa soabadeami, árvvusatnima ja ovttaárvosašvuođa vuođul ásahit ođđa vuođu sápmelaččaid ja Norgga stáhta gaskka.Dán vuođul dáhttu Sámediggi Stuorradikki dahkat vejolažžan njulget dan vearrivuođa mii lea dahkkojuvvon. Dás lea ovddemuš sáhka dain vuođđoprinsihpaid ovddidemiin mat leat olmmošárvvu doahttaleami vuođđun sihke nášuvnnalaččat ja globálalaččat. Sámediggi áinnas searvvašii dasa. ¶
Leif Rantala ¶
Leif Rantala ¶
Leif Rantala ¶
Viidáseappot mearkkaša lávdegoddi ahte allaskuvllat ja Romssa universitehta leat deaŧalaš oahpahusásahusat fierpmádagas joatkkaskuvllaid, Sámedikki ja fylkkasuohkaniid gaskkas. Oahpaheaddjioahpahus ja erenoamáš oahppofálaldagat berrejit láhčit saji sámi ohppui mas sámegiella ja sámi kultluvra ja servodateallin deattuhuvvojit erenoamážit, ja fállat dakkár oahpu sierra dahje ovttastuvvon fágan/oahppun. Ferte maiddái bargat dan ala ahte dát oahput šaddet eanet geasuheaddjin vai eanet studeanttat ohcet dáidda oahpuide. ¶
Mearrádus meahccegeavaheami rievdadeami hárrái gáibida ahte unnimusat njeallje stivralahtu guorrasit dasa jos olles unnitlohku vuođusta iežas oainnu sámi kultuvrra, boazodoalu, meahccegeavaheami, ealáhusbarggu ja servodateallima destii árvvoštallojuvvon Sámedikki njuolggadusaid vuođul. Jos eanetlogus eai leat eambbo go njealjis, de sáhttá čoahkis unnitlohku stivračoahkkima áigge gáibidit ahte ášši ovddiduvvo Sámediggái. Jos Sámediggi ii dohkket eanetlogu mearrádusa dahje ii beroš meannudit ášši govttolaš áiggis, de sáhttá čoahkis eanetlohku stivrras gáibidit ahte Finnmárkkuopmodat ovddida ášši Gonagassii, mii mearrida galgá go mearrádus dohkkehuvvot. Mearrádusa dohkkeheapmi váikkuha nugo stivramearrádus. Jos evttohusa meahccegeavaheami rievdadeami hárrái mii guoská juogo dušše Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porgáŋggu ja Deanu gielddaide dahje dušše loahppa Finnmárkui, dorjot golbma ja dušše golbma stivralahtu, de sáhttet golbma stivralahtu čoahkis gáibidit ahte ášši meannuduvvo oktii vel. Dán meannudeapmái ii searvva maŋimuš stivralahttu maid Finnmárkku fylkkadiggi lea válljen jos ášši guoská meahccegeavahusa rievdadeapmái Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu dahje Deanu gielddain. Jos ášši guoská meahccegeavaheami rievdadeapmái eará osiide Finnmárkkus, de ii searvva maŋimuš stivralahttu maid Sámediggi lea válljen, meannudeapmái. Ášši mearriduvvo dábálaš eanetloguin. Jos mearriduvvo meahccegeavaheami rievdadeapmi maid dorjot golbma ja dušše golbma stivralahtu ja olles unnitlohku vuođusta iežas oainnu sámi kultuvrra, boazodoalu, meahccegeavaheami, ealáhusbarggu ja servodateallima destii árvvoštallojuvvon Sámedikki njuolggadusaid vuođul, de sáhttá čoahkis unnitlohku stivračoahkkimis gáibidit ahte ášši ovddiduvvo Sámediggái. Nuppi lađđasa goalmmát ja njealját čuokkis gusto vástesaččat. Nubbi ja goalmmát lađas gusto vástesaččat bargiid ja earáid fápmudeapmái dahkat mearrádusa meahccegeavaheami rievdadeami birra. Vuosttaš gitta njealját lađas gusto vástesaččat áššiide meahci luobaheami ja láigoheami ektui dahje vuoigatvuođaid ektui meahcis. Mearrádusat dán paragráfas eai gusto áššiide goalmmát kapihttala mielde. Mearrádus gitta opmodaga luobaheami birra maid unnit go njeallje stivralahtu leat dorjon, fertejit Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi dohkkehit. Vuosttaš čuokkis ii gusto dakkár opmodaga luobaheapmái mii lea sirrejuvvon almmolaš juohkingávppi bokte ja mii lea biddjojuvvon huksenguvlui plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje sirrejuvvon huksejuvvon dutkasajiin. ¶
Guolli lei ollu biepmun. Muhto ollugat vuvde guliid. Okta muitaleaddji muitala ahte sus dábálaččat lei birrasii 3000 – 5000 kilo sálteguolli mii fievrriduvvui ruoktot herggiiguin juohke dálvve. Son fievrridii dábálaččat guliid viidáset Gáresavvonii Ruoŧa beallái ja vuvddii daid doppe. Ollugat Guovdageainnus vuvde maiddái sáltečuovžžaid Supmii. Orru čájeheamen nu ahte eanaš oassi guliin fievrriduvvui ránnjáriikkaide. ¶
Boarráset muitaleaddji Deanodagas muitala ahte su mánnávuođas ja ovdal bivdojuvvui eanaš dušše dállodoallodárbbuide. Dalle ii johtán guolli vuovdemassii. Muhto 1928:s oaččui son ja muhtun earát oktavuođaid ovtta fitnodahkii Oslos mii osttii buot guliid maid sii sáhtte sáddet. Sis ledje buorit bummolfierpmit maid geavahedje go jávrrit jikŋo golggotmánus ja miehtá dálvvi. Geavahanguovllus ledje sis 51 jávrri maid sii geavahedje. Sii bivde muhtun áigge juohke jávrri. Go guolli vátnugođii ovtta jávrris, de fárrejedje sii nuppi jávrái. Sii bohte ruovttoluotta buot jávrriide juohke jagi. Jávrriid sii ledje kárten dainna lágiin ahte sii dihte gokko ledje guolit. Sii eai bivdán dakkár sajiin gos gođđanguolli lei. Dán bivdui fertejedje searvat unnimusat guokte dahje golbma olbmo. Sállašiid sii fievrridedje sabetgielkkáiguin. Geavahanguovllus sis ledje máŋga goađi gos sii orostalle. Dát lei dávjá lotnolasbivdu rievssatbivdduin. Guliid sii báhkkejedje kássaide cuoŋomuohttaga gaskii ovdal go sáddejedje daid Osloi. Kássat sáddejuvvojedje fatnasiid mielde. Muitaleaddji muitala ahte sis lei sin iežaset bivdoguovlu gos sii bivde ja earáin lei fas eará sajis. Sii eai mainna ge lágiin láigohan jávrriid. Guollebivdu dállodollui dáppe lei leamaš dábálaš nu guhkás áiggis maŋosguvlui go olbmot muitet. ¶
Muhtun eará unnit čázádagain gos lea luossa, valas ja guvžá, leat guollebivdduin ávkkástallan báikegottiid olbmot nu guhká go olbmot leat ássan lahkosis. Okta ovdamearka lea Riehppovuonjohka mas juo dán čuohtejagi álgogeahčen lei muhtun Hammarfeastta olmmoš lihttoláigoheaddjin. Dáppe leat vuona ja leagi olbmot juo dološ áiggi rájes ávkkastallan luossanáliin. Boarráset dievdu (badjel 70 jagi) muitala ahte son láve leat áhčis mielde bivdimin johkaráigge bajás. Guolli váldojuvvui dávjá firpmiiguin jorpmis ja dat fievrriduvvui ruoktot heasttain ja vovnnain. Eai nu gallis ássan guovllus ii ge nu gallásis lean vejolašvuohta bivdit jogas. Olbmot dihte gal ahte johka lei lihttoláigohuvvon ja ahte láhka gilddii sin bivdimis. Dát ii dávistan dološ vuohkái movt ávkkástallat resurssaiguin, ja seammás lei dárbu háhkat biepmu. ¶
Ulbmillaš doaibmabijuid haga sáhttá dilli muhtun orohagain šaddat nu ahte váilu kultuvrralaš jotkkolašvuohta ja gelbbolašvuohta. Okta doaibmabijuin livččii buolvamolsumiid láhčit. Sámediggi árvala ahte dakkár ortnegat dohkkehuvvojit nugo gaskaboddasaš nuoraiddoalut dahje guoktebuolvvadoalut. Doaibmabidju ii gáibit láhkarievadusa ja dan sáhttá čađahit dalán. ¶
Lávdegotti unnitlohku áigu bargat dan ala ahte nannet Sámedikki doaimma politihkalaš beali. Lea hui deaŧalaš ahte resurssat Sámedikki organiseremii leat heivehuvvon daidda gáibádusaide, maid sámi servodat bidjá diggái. Danne háliida lávdegotti unnitlohku vuoruhit politihkalaš organiserema heiveheami dáidda bargguide boahttevaš bušeahtain. Konkrehta dát mearkkaša ahte mii vuoruhit politihkalaš virggiid. Danne áigut mii juogadit Sámedikki rersurssaid dainna lágiin ahte dađistaga go šaddá vejolaš, de váldit resurssaid hálddahusas ja juogadit daid politihkalaš doibmii. Muhto lávdegotti unnitlohku aiddostahttá ahte dat ii mange láhkai galgga rihkkut bargiid vuoigatvuođaid gustojeaddji lágaid ja šiehtadusaid mielde. ¶
Lávdegoddi oaivvilda ahte lea deaŧalaš bargat viidáseappot ekonomalaš váikkuhangaskaomiiguin vai duodji sáhttá ovdánit ealáhussan. Duoji ovdáneapmi ealáhussan mearkkaša maiddái ahte Sámediggi ráhkada sierra ealáhusšiehtadusa duodjái. Ulbmil ferte leat ovddidit ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilis ealáhusa. Danne berre strategiija leat ahte Sámediggi berre bargat dan ala ahte hábmejuvvojit buorit rámmaeavttut duodjái ealáhussan boahttevaš ealáhusšiehtadusas. ¶
Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida lávdegottiide, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 4 vahku ovddal dievasčoahkkima. Mearrádusárvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččan- ja vuođđudanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti mearrádusárvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa d) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid lávdegottiid ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Sámedikki mielas lea buorre go min sadji čilgejuvvo vuosteháhkoásahusa oktavuođas. Mii bidjat merkii ahte motiivvain leat hábmejuvvon vejolaš dilit mat sáhttet bohciidit, mii maid deattuhit ahte lávdegoddi oaivvilda ahte rádjedáhpáhusain galggašii Sámedikki árvvoštallamii biddjojuvvot erenoamáš deaddu. Sámediggi áigu lávdegotti árvvoštallamiid oktavuođas dás čujuhit dasa mii lea daddjojuvvon bajábealde ahte sámi kultuvra suodjaluvvo sierra Vuođđolága § 110a ja ON konvenšuvnna 27. artihkkala mielde. Mis lea dat áddejupmi ahte Sámedikki árvvoštallamii galgá biddjojuvvot erenoamáš deaddu dakkár áššiin main lea sierramielalašvuohta/eahpádus. ¶
Láhkalávdegoddi dadjá 4. kapihttala motiivvain ahte “Jos plánavuogádat galgá doaibmat, de ferte leat buorre oktavuohta stáhtalaš eiseválddiid, fylkkagielddaid ja gielddaid gaskka. Stáhtas fertejit leat heivvolaš váikkuhangaskaoamit maiguin sáhttá gozihit našuvnnalaš beroštumiid ja doaimmaid go deaivvada gielddalaš ja guovllulaš mihttomeriiguin ja vuoruhemiiguin. Dán geažil evttoha lávdegoddi dihto rievdadeami njuolggadusain stáhtalaš plánema birra dáláš njuolggadusaid ektui.” §:s 4-2 Stáhtalaš plánanjuolggadusat, lea plánaláhkalávdegoddi evttohan ahte dat mii ovdal lei riikkapolitihkalaš njuolggadus dál šaddá stáhtalaš plánanjuolggadussan. Lea oaivvilduvvon ahte mearrádus galgá leat čielgaset ja čilget buorebut go dáláš mearrádus. ¶
Mii guoská boazodoallolága § 8 a rievdasusárvalussii, de oaivvilda Sámediggi ahte dán berre sihkkut ollásit. Ii leat mihkege vuostálasvuođaid ođđa plána- ja huksenláhkaárvalusa ja dálá boazodoallolága gaskkas dán čuoggás, seammás go olles § 8 ferte geahččat ovttas vejolaš rievdadusain. Rievdadusárvalusa sisdoallu lea oppalaččat hábmejuvvon hui eahpečielgasit, mii iešalddis dahká ahte dán paragráfa berre sihkkut ollásit. Mii guoská sámi boazodoalu doaimmaheapmái, de dát lea dievaslaččat regulerejuvvon boazodoallolágas ja orohatplánain, mat leat mearriduvvon boazodoallolága vuođul. Láhkaárvalus geahččala gielddaide addit válddi geavahit dakkár boazodoallofágalaš árvvoštallama, mii sis ii leat. ¶
ILO nr 169 ektui eamiálbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain lea eiseválddiin geatnegasvuohta ráđđádallat eamiálbmogiiguin deaŧalaš áššiin, geahča 6. artihkala ja konvenšuvnna guidelines. Mii muittuhit mearrádusa birra ja bivdit ahte Sámediggi ráđđehusa viidáset barggus váldojuvvo mielde ráđđádallat ILO mearrádusaid mielde. Ovdal ráđđádallamiid ferte maiddái Ráđđehus ja Sámediggi šaddat ovttaoaivilii makkár ráđđádallanprosedyrat galget leat. ¶
Ráđđehusa dagahan áššedovdicealkámušas leat Geir Ulfstein ja Hans Petter Graver [8] cealkámušat earret eará plána- ja huksenlága birra. Cealkámuš lea dahkkojuvvon ráđđehusa dáhttuma mielde go stuorradiggi lea bivdán dan dahkat ráđđehusa finnmárkkuláhkaárvalusa oktavuođas. Mii čujuhit erenoamážit čielggadusa 3. kapihttalii ILO 15. artihkkala birra, geahča 15. siiddu mas lea sáhka áigeguovdilis plánaláhkabeliid birra, mas čuožžu earret eará: ¶
birra kulturmuitolága mielde“ oaidnán dán prinsihpalaš čuolbmačilgehussan válddi fápmudeami oktavuođas Sámediggái kulturmuitolága mielde. Dasto cuiggoda Sámediggi dan go Birasgáhttendepartemeanta ii leat láhčán evaluerenproseassa nu ahte livččii leamaš vejolaš duođas ráđđádallat boahtteáiggi hálddašanortnegiid árvvoštallamiid birra, ILO-konvenšuvnna 6. artihkkala mielde. Sámediggi vuordá ahte dát ollašuhttojuvvo viidáset mearrádusproseassas ovdagihtii čilgejuvvon prosedyraiguin. Sámediggi vuordá ahte sámi kulturmuitosuodjaleami hálddašanortnegiid mearrideapmi dáhpáhuvvá maŋŋá go lea ráđđádallojuvvon Sámedikkiin, ja ahte ráđđádallamat čađahuvvojit buriin dáhtuin ja dan ulbmila vuođul ahte šaddat ovttaoaivilii ja/dahje doarjut ášši. ¶
Sámediggi oaidná ahte boahtteáiggi sámi kulturmuitohálddašeami ferte árvvoštallat ollislaš oktavuođas. Buot luondduresursalágaid ferte árvvoštallat ollislaččat ja dan bokte gávdnat dakkár hálddašanortnegiid mat ollislaččat siskkildit ILO-konvenšuvnna nr 169, 15. artihkkala nr 1 gáibádusaid sámi searvama ektui hálddašeamis. ¶
Norga lea dohkkehan máŋga olmmošrievttalaš gaskaoami, nugo ee. ILO-konvenšuvnna nr. 169 ja ON konvenšuvnna siviila ja politihkkalaš rivttiid birra. Dát mearkkaša ahte Norggas leat čielga geatnegasvuođat eamiálbmotrivttiid ektui davviguovlluin, mii gáibida politihka mii geahččala čoavdit váttisvuođaid ja mii váldá vuhtii dáid rivttiid. ¶
Sámediggi lea duhtavaš go lávdegoddi bidjá guovddážii eamiálbmotdimenšuvnna ja vuordá ahte dát čuovvoluvvo dárbbašlaš resurssaiguin nugo lea čujuhuvvon ovdelis ja čuoggás 5.1.6.1 – Eamiálbmogat iešheanalis politihkalaš oasálažžan – ja 6. kapihttala 4. čuoggás. ¶
Sámediggeráđđi lea čoahkkimis 1998 juovlamánu 14. - 16. b. meannudan Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadusa NAČ 1997:4 gulaskuddanáigemeari guhkideami. Ráđđi lea geigen mearrádusa gos dáhttu gulaskuddanáigemeari guhkiduvvot jagiin, justisminister Aud Inger Aure:ii čoahkkimis 1998 juovlamánu 16. b. Sámediggeráđi ovddasteigga presideanta Sven-Roald Nystø ja ráđđelahttu Isak Mathis O. Hætta. Justisminister dovddahii čoahkkimis ahte ii leat mielas guhkidit gulaskuddanáigemeari. 29.01.99 reivves biehttala justisminister guhkideamis gulaskuddanáigemeari. Sámediggeráđđi ovddida ášši Sámedikki dievasčoahkkimii 1999 čakčamánus, gč. čuo. 6. ¶
Ollu jagiid lea boraspiredili birra ságastallojuvvon ovdan ruoktot, muhto maŋimuš guovtti jagis lea boazodoalliid ja smávvašibitdoalliid ekonomiija fuotnánan issorasat. Muitala ollu man headju dilli lea go Davvi-Trøndelága ja Norlándda fylkamannit rabasvuođain dáhttot veahki stuorraservodagas amaset ealáhusdoallit ollásit goariduvvot. ¶
Sámediggi oaidná ahte Finnmárkku fylkagieldda kulturmuitogáhttenhálddašeapmi lea čájehan uhccán áddejumi Sámi kulturmuitoráđi váldesuorgái, bargguide ja mihttomeriide. Lea oktasaš ovddasvástádus buoridit gulahallama ja fágalaš ovttasbarggu. Sámediggi áigu ovttasráđiid Sámi kulturmuitoráđiin váikkuhit dan ahte dát bargu nanosmahttojuvvo buoridan dihte gulahallama. Mihttomearrin lea oččodit ollisleabbo kulturmuitogáhttema ja beaktileabbo resurssaid maiguin bálvala geavaheddjiid. ¶
Sámediggi áigu maiddái bargat dan ala ahte sámi festiválaide/kulturdoaluide sihkkarastojuvvo ruhta. ¶
Lassin leat ollu hástalusat mat gusket sámegiela nannemi ja ovddideapmái sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, ja Sámediggi oaidná dehálažžan ollašuhttit daid doaibmabijuid mat leat eavttuhuvvon Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplánas. Sámi giellaráđis šaddá leat guovddáš sadji dáid doaibmabijuid koordineremis ja duohtan dahkamis. Earret eará lea Sámediggái ovttasráđiid giellaráđiin hástalussan bargat dan ala ahte oččodit fásta ruhtadeami sámi giellaguovddážiidda. ¶
Sámediggi oaidná ahte Finnmárkku fylkagieldda kulturmuitogáhttenhálddašeapmi lea čájehan uhccán áddejumi Sámi kulturmuitoráđi váldesuorgái, bargguide ja mihttomeriide. Lea oktasaš ovddasvástádus buoridit gulahallama ja fágalaš ovttasbarggu. Sámediggi áigu ovttasráđiid Sámi kulturmuitoráđiin váikkuhit dan ahte dát bargu nanosmahttojuvvo buoridan dihte gulahallama. Mihttomearrin lea oččodit ollisleabbo kulturmuitogáhttema ja beaktileabbo resurssaid maiguin bálvala geavaheddjiid. ¶
Sámediggi áigu maiddái bargat dan ala ahte sámi festiválaide/kulturdoaluide sihkkarastojuvvo ruhta. ¶
Lassin leat ollu hástalusat mat gusket sámegiela nannemi ja ovddideapmái sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, ja Sámediggi oaidná dehálažžan ollašuhttit daid doaibmabijuid mat leat eavttuhuvvon Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplánas. Sámi giellaráđis šaddá leat guovddáš sadji dáid doaibmabijuid koordineremis ja duohtan dahkamis. Earret eará lea Sámediggái ovttasráđiid giellaráđiin hástalussan bargat dan ala ahte oččodit fásta ruhtadeami sámi giellaguovddážiidda. ¶
Sámedikki dieđáhusrutiinnain lea dasto 4-jagi perspektiiva. Stuorradiggi lea sámelága mearrádusa oktavuođas maiddái mearridan, ahte oktii juohke stuorradiggeáigodagas ovddiduvvo dieđáhus daid doaibmabijuid birra mat galget sihkkarastit ja ovddidit sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima. Dán dieđáhusas galget eiseválddit dasto guorahallat vuđoleabbot ja prinsihpalaččat iežaset sámepolitihka juohke stuorradiggeáigodagas. Vuosttaš dákkáraš dieđáhus leai Sd. dieđáhus nr 52 (1992-93) Norgga sámepolitihkka birra. Nuppe geardde dat dahkkui Sd. dieđáhusa nr 41 (1996-97) ja lassidieđáhusa Sd dieđáhus nr 18 (1997-98) oktavuođas, mat ovddiduvvojedje stáhtaráđis cuoŋománu 8. b. 1997. Sámediggi meannudii dáid stuorradiggedieđáhusaid áššis 4/98, geahča kapihttala 2 maŋŋelis. ¶
Sámediggi lea 1998:s bargan aktiivvalaččat guolástusaide guoski áššiiguin. Sámedikki dievasčoahkkin meannudii vuđolaččat sámi guolástuslávdegotti árvalusa áššis 13/98 guovvamánus 1998. Dás mearriduvvui earret eará bargat dan ala ahte ásahuvvošii sámi guovlluid guolástuspolitihkalaš biire geahččalanortnet, mas «dan heajos dili geažil mii mearrasámi servodagain lea otne, čujuhit man stuorra dárbu lea álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid ja reguleremiid» . Sámediggi mearridii čuovvovaš ođđa strategiijaid: ¶
doarjja sámi lágádusaide galggašii lasihuvvot 4 milj. kruvdnui. Sámediggi áigu dan oktavuođas maiddái bargat dan ala ahte Sámi oahpponeavvoguovddáža ja sámi lágádusaid sadji oahpponeavvobuvttadeamis šaddá čielgaseabbun. ¶
2. Sámedikki politihkalaš doaibma 1998:sBargiidbellodaga sámediggejoavku váidala go Sámedikki ollislaš doaibma ii oidno Sámedikki jahkedieđáhusas. Dat ii čájet Sámedikki politihkalaš doaimma duohta gova. ¶
Sámedikki dieđáhusrutiinnain lea dasto 4-jagi perspektiiva. Stuorradiggi lea sámelága mearrádusa oktavuođas maiddái mearridan, ahte oktii juohke stuorradiggeáigodagas ovddiduvvo dieđáhus daid doaibmabijuid birra mat galget sihkkarastit ja ovddidit sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima. Dán dieđáhusas galget eiseválddit dasto guorahallat vuđoleabbot ja prinsihpalaččat iežaset sámepolitihka juohke stuorradiggeáigodagas. Vuosttaš dákkáraš dieđáhus leai Sd. dieđáhus nr 52 (1992-93) Norgga sámepolitihkka birra. Nuppe geardde dat dahkkui Sd. dieđáhusa nr 41 (1996-97) ja lassidieđáhusa Sd dieđáhus nr 18 (1997-98) oktavuođas, mat ovddiduvvojedje stáhtaráđis cuoŋománu 8. b. 1997. Sámediggi meannudii dáid stuorradiggedieđáhusaid áššis 4/98, geahča kapihttala 2 maŋŋelis. ¶
Sámediggi lea 1998:s bargan aktiivvalaččat guolástusaide guoski áššiiguin. Sámedikki dievasčoahkkin meannudii vuđolaččat sámi guolástuslávdegotti árvalusa áššis 13/98 guovvamánus 1998. Dás mearriduvvui earret eará bargat dan ala ahte ásahuvvošii sámi guovlluid guolástuspolitihkalaš biire geahččalanortnet, mas «dan heajos dili geažil mii mearrasámi servodagain lea otne, čujuhit man stuorra dárbu lea álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid ja reguleremiid» . Sámediggi mearridii čuovvovaš ođđa strategiijaid: ¶
doarjja sámi lágádusaide galggašii lasihuvvot 4 milj. kruvdnui. Sámediggi áigu dan oktavuođas maiddái bargat dan ala ahte Sámi oahpponeavvoguovddáža ja sámi lágádusaid sadji oahpponeavvobuvttadeamis šaddá čielgaseabbun. ¶
mearkkašit, ahte oasit Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa riikkain leat ásahuvvon eatnamiid ala mat gullet sámi álbmogii, ja gos ovdal go riikkat ásahuvvojedje ásse sápmelaččat, ja ahte sápmelaččat danne leat eamiálbmot Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas, ja oasálaččat ¶
Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá bargat dan ala ahte ovttastahttit politihkalaš áššiid meannudeami dain áššiin mat gusket dahje sáhttet guoskat máŋgga riikka sápmelaččaide dahje sápmelaččaide sierra álbmogin. Ráđđi galgá dasto bargat dan ala ahte ovddidit eará geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid gaskka. Ráđđi galgá ovddastit Suoma, Norgga ja Ruoŧa sápmelaččaid davviriikkalaš ja eará riikkaidgaskasaš oktavuođain, ja muđuid ge buot oktavuođain gos dán lágán oktasaš ovddasteapmái lea dárbu. ¶
Sámediggi nammada dákko bokte «Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargošiehtadus Sámi parlamentáralaš ráđi bokte» šiehtadusa 6. artihkkala ja 1) 1. čuo. vuođul iežas lahtuid Sámi parlamentáralaš ráđđái áigodahkii boahtte sámediggeválgga rádjai 2001 jagis. ¶
Válgalávdegoddi árvala Sámediggái nammadit čuovvovaš 5 miellahtu persovnnalaš várrelahtuiguin Sámi parlamentáralaš ráđđái: ¶
mearkkašit, ahte oasit Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa riikkain leat ásahuvvon eatnamiid ala mat gullet sámi álbmogii, ja gos ovdal go riikkat ásahuvvojedje ásse sápmelaččat, ja ahte sápmelaččat danne leat eamiálbmot Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas, ja oasálaččat ¶
Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá bargat dan ala ahte ovttastahttit politihkalaš áššiid meannudeami dain áššiin mat gusket dahje sáhttet guoskat máŋgga riikka sápmelaččaide dahje sápmelaččaide sierra álbmogin. Ráđđi galgá dasto bargat dan ala ahte ovddidit eará geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid gaskka. Ráđđi galgá ovddastit Suoma, Norgga ja Ruoŧa sápmelaččaid davviriikkalaš ja eará riikkaidgaskasaš oktavuođain, ja muđuid ge buot oktavuođain gos dán lágán oktasaš ovddasteapmái lea dárbu. ¶
Sámediggi nammada dákko bokte «Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargošiehtadus Sámi parlamentáralaš ráđi bokte» šiehtadusa 6. artihkkala ja 1) 1. čuo. vuođul iežas lahtuid Sámi parlamentáralaš ráđđái áigodahkii boahtte sámediggeválgga rádjai 2001 jagis. ¶
Sámedikki mielas lea lávdegotti árvvoštallan sámi dákteriggeávdnasiid oktavuođas bures čilgejuvvon kulturmuitolága ektui. Luovos kulturmuittuid suodjala oamastanvuoigatvuohta ja njuolggadus mii gieldá dáid billisteamis (gč. kulturmuitolága §§ 12-13). Sámediggi doarju lávdegotti árvvoštallama go lohká sámi dákteriggeávdnasiid oamastanvuoigatvuođaášši fertet árvvoštallot hálddašannjuolggadusaid ektui mat mearridit mo dákteriggeávdnasat galget vurkkoduvvot, dáid njuolggadusaid rievdadandárbbu ektui ja dan saji ektui mii sámi orgánain galggašii leat dán hálddašeamis. Njuolggadusa mii gieldá luovos kulturmuittuid billisteamis ferte dulkot gáržžet, ja dat mearkkaša ahte dieđalaš iskkademiide dahje vurkkodemiide eará sajis go Oslo universitehtas eai guoskka kulturmuitolága § 13 vuosttaš lađđasa mearrádusat. ¶
Sámedikki mielas lea lávdegotti árvvoštallan sámi dákteriggeávdnasiid oktavuođas bures čilgejuvvon kulturmuitolága ektui. Luovos kulturmuittuid suodjala oamastanvuoigatvuohta ja njuolggadus mii gieldá dáid billisteamis (gč. kulturmuitolága §§ 12-13). Sámediggi doarju lávdegotti árvvoštallama go lohká sámi dákteriggeávdnasiid oamastanvuoigatvuođaášši fertet árvvoštallot hálddašannjuolggadusaid ektui mat mearridit mo dákteriggeávdnasat galget vurkkoduvvot, dáid njuolggadusaid rievdadandárbbu ektui ja dan saji ektui mii sámi orgánain galggašii leat dán hálddašeamis. Njuolggadusa mii gieldá luovos kulturmuittuid billisteamis ferte dulkot gáržžet, ja dat mearkkaša ahte dieđalaš iskkademiide dahje vurkkodemiide eará sajis go Oslo universitehtas eai guoskka kulturmuitolága § 13 vuosttaš lađđasa mearrádusat. ¶
bargat dan ala ahte Sámedikki mearrádusat čađahuvvojit ¶
bargat dan ala ahte Sámedikki mearrádusat čađahuvvojit ¶
Norga lea ásahuvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala — dážaid ja sápmelaččaid. Sápmelaččat leat juo guhká ovdal go Norgga stáhta ásahuvvui orron osiin dain guovlluin maid dál gohčodit Norgga guovlun. ¶
Sámi servodagain lea seamma láhkai go dáža servodagain máŋggabealat sisdoallu. Sámi identitehta leat čájehan ja ain dál čájehit máŋgga láhkai. Sámi servodagaid iežáláganvuođat ja dađistaga rievdamat dávjjit čájehit ahte leat bissumin go dan ahte eai leat bissumin. Dát muitala ahte servodagat nákcejit ceavzit ođđa dilálašvuođain ja eavttuiguin, ja ahte nákcejit oažžut daidda sámi sisdoalu maid gaskkustit sámi iešáddejumi rámma siskkobealde. ¶
Jos galggašii bastit dohkálaš vugiin gáhttet sámi luonddu- ja resursaberoštumiid, de lea stuorra hástalussan bargat dan ala ahte sámi kultuvra ealáhusaiguin ja servodagain plánaproseassain buorebut ja čielgaseabbot vuhtiiváldojuvvo plána- ja huksenlága mielde. ¶
Norga lea ásahuvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala — dážaid ja sápmelaččaid. Sápmelaččat leat juo guhká ovdal go Norgga stáhta ásahuvvui orron osiin dain guovlluin maid dál gohčodit Norgga guovlun. ¶
Sámi servodagain lea seamma láhkai go dáža servodagain máŋggabealat sisdoallu. Sámi identitehta leat čájehan ja ain dál čájehit máŋgga láhkai. Sámi servodagaid iežáláganvuođat ja dađistaga rievdamat dávjjit čájehit ahte leat bissumin go dan ahte eai leat bissumin. Dát muitala ahte servodagat nákcejit ceavzit ođđa dilálašvuođain ja eavttuiguin, ja ahte nákcejit oažžut daidda sámi sisdoalu maid gaskkustit sámi iešáddejumi rámma siskkobealde. ¶
Jos galggašii bastit dohkálaš vugiin gáhttet sámi luonddu- ja resursaberoštumiid, de lea stuorra hástalussan bargat dan ala ahte sámi kultuvra ealáhusaiguin ja servodagain plánaproseassain buorebut ja čielgaseabbot vuhtiiváldojuvvo plána- ja huksenlága mielde. ¶
Lávdegoddi bivdá Sámediggeráđi bargat dan ala ahte Sámediggi boahtteáiggi perspektiivvas atná vuođđun dan ulbmila ahte ovdánahttit boahttevaš kulturovttasbarggu rájáid badjel, mas okta ulbmiliin berre leat ovdánahttit oktasaš sámi kulturplána. ¶
Ráđđi lea maid buktán cealkámuša NOU:ii 1999:13 mii lea Norgga nissoniid dearvvasvuođa birra. Cealkámušas ohcala ráđđi čielggadanbarggu ja dutkamuša sámi nissoniid dearvvasvuođa birra. ¶
ON:a olmmošvuoigatvuođakomiteás lei maid dalle čoahkkin Genevas, ja golggotmánu 19. b. eksaminerii komiteá Norgga. Komiteá dáhtui diehtit maiddái sápmelaččaid dili birra, nu maiddái iešmearridanvuoigatvuođa birra 1. artihkkalis ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (CCPR). Norga lea earenoamážit gohčohallan raporteret ruovttoluotta eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra 1.2 artihkkala ektui mii lea eanavuoigatvuođaid birra. ¶
Sámediggi lea áššis 47/98 mearridan odda bušeahttadárbbuid jahkái 2000. Dárbbut dán mielde dahket oktiibuot badjelaš 53 milj. kruvnnu. Evttohuvvon lasáhusat guske sihke Sámedikki iežas bušehttii ja sámi doaibmabijuide olggobealde kapihttala 540. Ráddehus lea bealistis ovddidan eavttuhusa bajidit Sámedikki bušeahta rámma 2,7 milj. kruvnnuin, mii lea veaháš eanebuš go haddegoarkŋun. Illudahttá dattetge dat go 5 milj. kruvdnosaš juolludus investeremiidda dán jagáš bušeahtas Sámedikki odda vistái lea sirdojuvvon boahtte jahkái nu ahte lea buoret ráddi Sámediggevistti dárbbašlaš investeremiidda. Lea cájehuvvon ahte diimmá rámma mii biddjojuvvui bušeahta postii 45, ii govcca ollásit bealige meroštuvvon dárbbuin. ¶
Sámi Válgalihttu váidala hirbmat garrasit go departemeantta áigumuš lea ollásit stivret dán ossodaga, ja daid eará poasttaid mat gullet oahpahusossodaga bušehttii. Nugo ášši lea biddjon, de duođai ii leat Sámedikkis makkárge vejolašvuohta oaidnit movt ruđat geavahuvvojit dán ođđa ossodagas. ¶
(kahpihttala lohppii) Evttohuvvon lasáhus galgá juogaduvvot áibbas dássálaga dáid institušuvnnaid gaskka. ¶
Sámediggi lea áššis 47/98 mearridan odda bušeahttadárbbuid jahkái 2000. Dárbbut dán mielde dahket oktiibuot badjelaš 53 milj. kruvnnu. Evttohuvvon lasáhusat guske sihke Sámedikki iežas bušehttii ja sámi doaibmabijuide olggobealde kapihttala 540. Ráddehus lea bealistis ovddidan eavttuhusa bajidit Sámedikki bušeahta rámma 2,7 milj. kruvnnuin, mii lea veaháš eanebuš go haddegoarkŋun. Illudahttá dattetge dat go 5 milj. kruvdnosaš juolludus investeremiidda dán jagáš bušeahtas Sámedikki odda vistái lea sirdojuvvon boahtte jahkái nu ahte lea buoret ráddi Sámediggevistti dárbbašlaš investeremiidda. Lea cájehuvvon ahte diimmá rámma mii biddjojuvvui bušeahta postii 45, ii govcca ollásit bealige meroštuvvon dárbbuin. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkiidlogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissaid lohkkiidloguin. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkilogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissain. ¶
Sámediggi oaidná positiivalažžan duopmostuolu ásaheami Sis-Finnmárkui, muhto ohcala dattetge konkrehta doaibmabijuid daid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái dan guovllu mii vejolaččat šattašii Sis-Finnmárkku duopmostuolu guovlun. Sámit ásset ollu eará ge báikkiin olggobealde dan guovllu mii vejolaččat šattašii gullat Sis-Finnmárkku duopmostullui. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu čuovvulit daid hástalusaid mat leat boahtán ovdan čielggadusa bokte. Lea duopmáriid máhtolašvuođa duohken ja dat lea sin ovddasvástádus ahte dat dárbbašlaš máhtolašvuohta mii boahtá ovdan čielggadusas boahtá oidnosii. ¶
Sámediggi oaidná positiivalažžan duopmostuolu ásaheami Sis-Finnmárkui, muhto ohcala dattetge konkrehta doaibmabijuid daid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái dan guovllu mii vejolaččat šattašii Sis-Finnmárkku duopmostuolu guovlun. Sámit ásset ollu eará ge báikkiin olggobealde dan guovllu mii vejolaččat šattašii gullat Sis-Finnmárkku duopmostullui. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu čuovvulit daid hástalusaid mat leat boahtán ovdan čielggadusa bokte. Lea duopmáriid máhtolašvuođa duohken ja dat lea sin ovddasvástádus ahte dat dárbbašlaš máhtolašvuohta mii boahtá ovdan čielggadusas boahtá oidnosii. ¶
Ásaheapmi dahkko ovdal mearriduvvon šiehtadusa vuođul, gč. ášši 9/99, ja dalle nu ahte šiehtadusbeallin šaddet sámedikkit Suomas ja Norggas. Šiehtadus rievdaduvvo dien ektui. Čuovvovaš artihkkaliid ferte rievdadit: 5. artihkkala mas parlamentarihkkáriid lohku uhciduvvo 21:s 14, 7. artihkkala mas oktasaš stivra uhciduvvo 6 lahtus 4 lahtui ja 8. artihkkala nu ahte válljejuvvo dušše okta várrepresideanta eaige guokte. ¶
Ásaheapmi dahkko ovdal mearriduvvon šiehtadusa vuođul, gč. ášši 9/99, ja dalle nu ahte šiehtadusbeallin šaddet sámedikkit Suomas ja Norggas. Šiehtadus rievdaduvvo dien ektui. Čuovvovaš artihkkaliid ferte rievdadit: 5. artihkkala mas parlamentarihkkáriid lohku uhciduvvo 21:s 14, 7. artihkkala mas oktasaš stivra uhciduvvo 6 lahtus 4 lahtui ja 8. artihkkala nu ahte válljejuvvo dušše okta várrepresideanta eaige guokte. ¶
Nordlys-áviissas lávvardaga 25/4-98, lea čállojuvvon ahte: Stáhta ii sáhte váldit badjelasas ođđa Sámi kulturvisttiid huksema. Dan oaivvilda Kulturdepartemeanta ja biehttala Sámedikki Sámi kulturviesuid ja kulturinstitušuvnnaid plána. Seamma čállosis siterejuvvo vuosttaskonsuleanta Roger Kalstad gii dadjá ahte "Sámedikki oaivila mielde galgá stáhta máksit 100 proseantta sámi našuvnnalaš kulturviesu goluin, ja leage seamma oaivilis go Gáivuona gielddastivra ge" mii oaivvilda, ahte Ája galgá leat sámi našuvnnalaš kulturguovddáš mearrasámi kultuvrra várás. ¶
Dán rádjái ii leat Sámediggeráđis leamaš ágga čađahit sierranas iskkademiid vejolaš váikkuhusain go doarjjamearri unniduvvui 50 proseanttas 45 prosentii, go dát lea juoga maid livčče vásihusaid vuođul ferten iskadit juohke áššis ovddeš doarjjageavahusa ektui. Muhto Sámediggeráđđi čuovvu ovdáneami hui dárkilit ovttas Riikkaoasselávdegottiin, eat ge mii dohkket ahte vejolašvuođat distrivttapolitihkalaš váikkuhangaskaomiide sámi guovlluin gáržžiduvvojit eambbo. Ráđđi oaidná dattetge, ahte seaiva distrivttapolitihkalaš ákkaid vuođul sáhttá leat váttis oažžut áddejumi ESA guovdu. Danin áigut ge mii dan viidásat ákkastallamis eavttuhit, ahte dáin gažaldagain garraseabbot deattuhuvvo eamiálbmotdimenšuvdna, ja seammás ávžžuhit eará politihkalaš orgánaid dahkat vástesaččat. Ráđđi áigu bargat dan ala ahte oažžut joatkašuvvat spiehkastagaid mat leat dahkkojuvvon dan njeallji gieldda ektui Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma oktavuođas, ja áigu maiddái divvut gažaldaga ahte iigo vástesaš berre gustot eará guovlluin ge Sámi ovddidanfoandda doaibmaguovllus. ¶
Sámediggi árvala ahte Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána 1997 - 2001 meannuduvvo juohke nuppi jagi. Diggi lea áššis R 15/98 Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána nammadan doarespolitihkalaš bargojoavkku mas lea mandáhtan hápmet árvalusa plána meannudeapmái. Joavkkuid árvvoštallamat ovdanbiddjojit Sámediggeráđi bokte Sámedikki dievasčoahkkimii miessemánu 25. - 29. b. 1998. Dikki meannudeapmi vuođđuda rámmaid plána viidásat čuovvoleapmái. ¶
Lea čájehuvvon ahte leat eambbo almmáiolbmot go nissonolbmot geat atnet ávkki Sámi ovddidanfoandda juolludusain. Dás lea oktavuohta dainna ahte nissonolbmot dávjá ohcet doarjaga doaimmaide mat gahččet olggobeallái daid doarjjasurggiid maid foanda dábálaččat vuoruha. Erenoamážit háliidit nissonolbmot álggahit bálvalusdoaimmaid. Danin geahččala Sámediggi heivehit doarjjaortnegiid dan láhkái ahte maiddái nissonolbmuid, geat leat doarjjaoažžut, dárbbut maiddái bohtet mielde. Sámedikkis lea maid mihttomearrin heivehit doarjjaortnegiid nu ahte nissonolbmot maiddái sáhttet álggahit doaimmaid vuođđoealáhusain. ¶
Nissonolbmot guolástusealáhusas leat dávjá vuostáiváldinstašuvnnain, namalassii náláštuhttin oasis, gos sii barget oasse- dahje ollesáiggi. Danin geahččala Sámediggi heivehit doaibmabijuid guolástusas daid dárbbuid mielde mat nissonolbmuin leat, dása gullet maiddái lotnolasealáhusat. ¶
Bargat dan ala ahte šákšabivdu gildojuvvo 10-jahkái ¶
"Sámediggi doarju Ráđđehusa plánaid ođđasit juohkit boazodoalloorohagaid oassin strategiijas ahte buoridit guohtumiid juohkkáseami ja guohtumiid geavaheami. Dát ferte dahkkot ii dušše Finnmárkkus, muhto maiddái máttás guvlui gos dárbu dákkáraš reguleremiidda muhtun sajiin lea seamma čielggas. Eahpečielga areala reguleremat siskáldasat dagahit ja doalahit riidduid gaskal ovttaskas doallojoavkkuid. Dát ferte johtileapmosit čilgejuvvot boazodoallolága rievdadusa bokte, nu ahte oktasašguohtun-doaba heittihuvvo definerekeahtes vuogis. Otná juohkimat ja juohkimiid váilumat eai dávis daid dárbbuide mat leat gánnáhahtti ja ekologálaš doaimmas. Ealáhusa iežas bealis lea geahččaluvvon ráhkadit ortnega mas orohagaid ođđasit juohkin lea leamaš guovddážis. Jos galgá sáhttit ráhkadit dohkálaš guohton- ja doaibmaplánaid juohke ovttaskas orohahkii fertejit dat juhkkot nu ahte dat lunddolaččat ráhkadit vuođu ovttasbargat gaskal orohagaid orohatovttadagaid." (Ášši 15/92) ¶
"Sámediggi doarju Ráđđehusa plánaid ođđasit juohkit boazodoalloorohagaid oassin strategiijas ahte buoridit guohtumiid juohkkáseami ja guohtumiid geavaheami. Dát ferte dahkkot ii dušše Finnmárkkus, muhto maiddái máttás guvlui gos dárbu dákkáraš reguleremiidda muhtun sajiin lea seamma čielggas. Eahpečielga areala reguleremat siskáldasat dagahit ja doalahit riidduid gaskal ovttaskas doallojoavkkuid. Dát ferte johtileapmosit čilgejuvvot boazodoallolága rievdadusa bokte, nu ahte oktasašguohtun-doaba heittihuvvo definerekeahtes vuogis. Otná juohkimat ja juohkimiid váilumat eai dávis daid dárbbuide mat leat gánnáhahtti ja ekologálaš doaimmas. Ealáhusa iežas bealis lea geahččaluvvon ráhkadit ortnega mas orohagaid ođđasit juohkin lea leamaš guovddážis. Jos galgá sáhttit ráhkadit dohkálaš guohton- ja doaibmaplánaid juohke ovttaskas orohahkii fertejit dat juhkkot nu ahte dat lunddolaččat ráhkadit vuođu ovttasbargat gaskal orohagaid orohatovttadagaid." (Ášši 15/92) ¶
Sámediggi ohcala fas eavttuhusa sadjásašortnega ektui boazodoallošiehtadusa bokte. Ain leat ollugat dan dilis, ahte omd. buohccuvuođa geažil ii leat ekonomálaččat vejolaš bálkáhit veahki iežaset geatnegasvuođaid goziheapmái. Dát lea čuokkis, mii boahtte vuorus sáhttá buktit dárbbašmeahttun eahpesihkkarvuođa ja noađi doalliide ealáhusas. ¶
Sámediggi ohcala fas eavttuhusa sadjásašortnega ektui boazodoallošiehtadusa bokte. Ain leat ollugat dan dilis, ahte omd. buohccuvuođa geažil ii leat ekonomálaččat vejolaš bálkáhit veahki iežaset geatnegasvuođaid goziheapmái. Dát lea čuokkis, mii boahtte vuorus sáhttá buktit dárbbašmeahttun eahpesihkkarvuođa ja noađi doalliide ealáhusas. ¶
Sámediggi áigu erenoamážit bidjat fuomášumi dan nuppásteaddji joavkku guovdu, mii otne orru báhcimin buot fálaldagaid ja ortnegiid olggobeallái, «passiivvalaš nuppásteaddjit» . Danin fertešiige erenoamáš aktiivvalaččat bargat dan ala ovddosguvlui, ahte gávdnat čovdosa daidda. Ii leat man ge láhkái dohkálaš, ahte muhtumat «bággehallet» dorvvastit sosiálaveahkkái. Nugo diehtit, de lea bargojuvvon árrapenšuvnna ortnegiin, ja lea váidalahtti go dán rádjái dat ii leat lihkostuvvan, barggu fertege danin beavttálmahttit vai boađášii dakkár árrapenšonortnet, mii lea dohkálaš. ¶
Sámedikki giellastivra árvala ahte čuovvovaš listtut vuoruhuvvojit: ¶
Sámediggeráđđi lea Birasgáhttendepartemeantta Lokal Agenda 21 čuovvolanbarggu ja regiovnnalaš guovddášsajiid ásahemiid oktavuođas, evttohan ásahit sámi guovddášssaji LA21 várás. Sámi guovddášsaji ulbmilin livččii bargat dan ala ahte ceavzi ovdáneapmi šaddá politihkalaččat áigeguovdilin ja oidno Sámedikki ja gielddaid plánain ja doaimmain, movttidahttit sámi ásahusaid ja organisašuvnnaid eambbo bargat ovttas, ja leat gulahallanguovddážin Sámediggái, Birasgáhttendepartementii ja riikkaviidosaš gelbbolašvuođafierpmádahkii (omd. birasruovttusuodjalus js.) mii lea ovddiduvvomin. Ášši lea čuovvoleapmi presideantta čoahkkimii birasgáhttenministariin njukčamánu 17. b. dán jagi. ¶
Sámedikki oainnu mielde ferte guovddáš bibliotehka- ja diehtojuohkinbálalusa oažžut sadjái ođđa sámediggevistái ovdal go ossodagat mátta- ja julevsámi guovlluide organiserejuvvojit Sámedikki vuogádahkii. Ráđđi árvala bidjat sierrabibliotehka Sámedikki bušehttii 2000-jagi rájes. ¶
Sámi oahpahusráđđi muitala ahte 1997:s leat olggosaddon oktiibuot 55 oahpponeavvu, namalassii ohppiidgirjjit, bargogirjjit, fáddágirjjit, plakáhtat jd. Oahpahusráđđi rehkenastá ahte sullii seamma ollu oahpponeavvut olggosaddojit maiddái dán jagi. Oahpahusráđis leat maid mealgat badjel 400 oahpahusvideo luoikamassii, ja dasto lea oahpahusráđđi ráhkadan sámi pedagogalaš prográmmaid. ¶
Jos sámi oahpponeavvodilálašvuohta galggašii buorránit, de fertešii Sámediggeráđi oainnu mielde geahčadit sivaid dása, ja oahpahusráđđi lohká menddo unnán sámi oahppogirječálliid deaŧalaš sivvan. Ráđđi áigu dáid dieđuid vuođul váldit oktavuođa Sámi oahpahusráđđái dainna áigumušain ahte evalueret dálá bálká- ja sosiálalaš ortnegiid ja gelbbolašvuođa-ovddideami fálaldagaid. Jos lea nu ahte sámi oahpaheaddjit ja eará vejolaš oahpponeavvo-čállit eai arvva bargagoahtit oahpponeavvoráhkademiin danne go bargoeavttut leat menddo heajut, de áigu ráđđi barat dan ala ahte buoridit ortnegiid. Áigumuššan lea oažžut áigái ekonomálaš eavttuid, sosiálalaš ortnegiid ja gelbbolašvuođaovddideami fálaldagaid mat geasuhit olbmuid bargagoahtit oahpponeavvoráhkademiin. ¶
Doaba kollektiivvalaš riekti; sámiin eamiálbmogin ja minoritehtan leat juo kollektiivvalaš vuoigatvuođat ON-konvenšuvnna, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái 27. artihkkala vuođul. Ollu vuoigatvuođain mat dohkkehuvvojit lea oaivil dušše dalle jos daid sáhttá geavahit kollektiivvalaččat; dat galget sáhttit geavahuvvot ovttasráđiid joavkku eará lahtuiguin. ¶
Sámediggái lea dehálaš bargat dan ala ahte sámiid guovlulaš vuoigatvuođat sihkkarastojuvvojit ja ovddiduvvojit. Sámediggi áigu ovddidit eanahálddašeami mii goziha birasustitlaš luonddu- ja resursageavaheami oktilašvuođa ja sámi kultur- ja servodateallima ovddideami. ¶
Sámelága ođasmahttima oassin áigu Sámediggi bargat dan ala ahte sámelága giella-njuolggadusat dárkkistuvvojit ovdáneami ektui muđui. Dán oktavuođas ferte maiddái árvvoštallat giellahálddašanguovllu. Erenoamážit lea dehálaš geahčadit sámegiela dili dain guovlluin maidda sámelága giellanjuolggadusat eai guoskka dál. ¶
Sámi giellaráđi ovddasvástádussan lea čuovvolit Sámedikki politihka giellaáššiin. Sámediggi lea mearridan giellaplánaid lullisámi guvlui, julevsámi guvlui ja Ofuohta/Mátta-Tromssa guvlui mat galget ollašuhttot ja duohtandahkkot giellaráđi bokte. Plánain eavttuhuvvojit iešguđetlágan doaibmabijut sámegiela ovddideapmái namuhuvvon guovlluin. Sámediggi lea maiddái fápmudan giellaráđi juohkit stáhtalaš guovttegielalašvuođa- ja dulkonbálvalusa ruđaid sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide. Hálddašanguovllu gielddat leat juo ollu jagiid dovddahan ahte lea dárbu oažžut stuorát váikkuhangaskaomiid giellaovddidandoaimmaide. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte resurssat sihkkarastojuvvojit ja nanosmahttojuvvojit dán lágan doaimmaide oppalaččat. ¶
Guovddáš dovdomearkan sámi servodagas lea dat ahte hui ollu nissonolbmot váldet alit oahpu. Danin galggašii ge leat dilli láhččojuvvon nu ahte sámi nissonat sáhtášedje váikkuhit alit dutkama ja oahpahusa, ja lea ge čielga hástalussan universitehtaide, allaskuvllaide ja dutkanbirrasiidda gozihit dán vejolašvuođa. Sámediggi oaidná dárbun ásahit sierra dutkanprográmma sohkabeliid dásseárvvoguorahallama várás sámi servodagas oppalaččat, ja sámi nissoniid gaskkas erenoamážit. Hástalussan lea maiddái bargat dan ala ahte dain guovlluin gos orru dárbu, láhččojuvvojit buoret dilálašvuođat dasa ahte sámi nuorra albmát eanet válljejit alit oahpu. ¶
Sámi kultuvra čatnasa lávga vuođđoealáhusaide, lundui, gillii, árbevieruide ja historjái ovttasbarggu, sosialiserema ja identitehta bokte. Sámi kultuvrra suodjaleamis ja ovddideamis galgá danin leat ollislaš perspektiiva, man oktavuođas sihke servodat ja ovttaskas olmmoš leat guovddážis. Dasto ferte ovddidit áddejumi ahte kultuvrralaš čalmmustemiin ja doaimmain lea sierra árvu ja váikkuhit sihke servodaga ja ovttaskas olbmuid. Birrasa álelassii rievdan bidjá maiddái gáibádusaid sámiide heiveheami ja nuppástuhttima hárrái. Sámi kultuvrra nana gullevašvuohta lundui ja árbevieruide hástala sámiid sáhttit dustet olgguldas rievdadusaid ja sámi eavttuid vuođul heivehit iežaset. ¶
Sámediggi áigu plánaáigodagas vuoruhit maiddái sámi media. Sámediggi áigu lea mielde oččodeamen sámi servodahkii buori mediafálaldaga. Mihttomearrin lea oččodit beaivválaš sámegiel mediafálaldaga. Erenoamážit áigu Sámediggi bargat dan ala ahte sámegiel bláđit/čállosat mánáide, nuoraide ja nissonolbmuide ilbmagohtet jeavddalaččat. Sámediggi áigu doarjut eavttuhusa lasihit juolludusa sámi pressii. Sámi mediat galget kártejuvvojit ja meroštallojuvvojit. Sámediggi áigu ráhkadit mediaplána mii galgá gozihit sámi servodaga dárbbuid dán suorggis. ¶
Oktiibuot galgá Sámedikki ealáhusbealli ovddiduvvot sakka. Dát eaktuda stuorát ekonomálaš rámmaid hálddašeapmái, ja ahte Sámi ovddidanfoanda nannejuvvo mealgat. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte foanda oažžu ruđaid eanadoallo- ja guolástusšiehtadusaid bokte boazodoallošiehtadusaid málle mielde. Dasto áigu diggi čuovvolit Sámi riddo- ja vuotna-guovlluid doaibmaplána, Sámi guovlluid eanadoalloplána ja «Sámi guolástusaid 2000-jagi guvlui» čielggadusa praktihkalaš politihkas. Galgat maiddái leat aktiivvalaččat Davvikalohta ja lullisámeguovllu Interreg II čađaheamis. ¶
Dán plánaáigodagas álggahuvvo boazodoallolágaid geahčadeapmi, man vuolggasadjin lea boazodoalu siskkáldas dilli. Sámedikkis leat vuordámušat dasa ahte dáláš lágain njulgejuvvojit muhtun bealit, ja ahte boazdoalloláhka ovddiduvvo aktiivvalaš váikkuhangaskaoapmin man vuođđun lea boazodoalu kultuvra ja dološvierut. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástádusa, ja bargat dan ala ahte boazodoallu oažžu daid rámmaeavttuid maid ealáhus dárbbaša iežas saji nannemis ja ovddideamis sámi servodagas. ¶
Sámediggi áigu boahtteáiggis bargat aktiivvalaččat dan ala ahte ásahuvvojit golbma geahččalanguovllu maid bokte sáhttá geahččalit báikkálaš hálddašanmálliid ja doaibmabijuid maid ulbmilin lea sihkkarastit ja ovddidit sámi servodaga sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi galgá maiddái bargat dan ala ahte ásahuvvojit ruhtadanortnegat maiguin sáhttá sihkkarastit dárbbašlaš infrastruktuvrrafierpmádaga mearrasámi báikegottiide. ¶
Sámediggi lea mearridan ovddidit sierra eanadoallopolitihka, ja sámi guovlluid eanadoallo-plána čuovvoleapmi lea dehálaš gaskaoapmi dán barggus. Sámedikkis ii leat váikkuhan-fápmu sámi guovlluid eanadoallopolitihka hábmemis. Eanadoallu lea dehálaš oassin sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Das lea dehálaš sadji sámi kulturárbevieruid bisuheamis, ja lea seammás dehálaš barggolašvuođaoassi sámi guovlluin. Eanadoalus leat guhkes árbevierut leat oassin sámi lotnolasheiveheames. Sámediggái lea stuorra hástalussan hábmet dakkár boahtteáiggi eanadoallopolitihka mii suodjala barggolašvuođa ja addá dohkálaš eallineavttuid sámi guovlluin. ¶
Sámedikki sadji dán eanadoallopolitihka ja ealáhuspolitihka hábmemis muđui, eaktuda ahte Sámediggi árrat sáhttá váikkuhit ealáhusa rámmaeavttuid hábmema. Bajit dási ovddasvástádus sámi eanadoallopolitihka hábmemis, čađaheamis ja johtui bidjamis lea Sámedikkis daid mearrádusaiguin ja vuoruhemiiguin maid diggi dahká. Sámediggi áigu áiggi mielde bargat dan ala ahte ásahuvvo eanadoallopolitihkalaš biire sámi ássanguovlluin. ¶
Stuorra boraspiriid hálddašeapmi lea váttisvuohta masa ferte máhccat dávjá, ja mii čuohcá boazodollui ja šibitdollui garrasit. Sámediggi áigu dán plánaáigodagas bargat dan ala ahte oažžut áigái aktiivvalaš nállehálddašeami, ja ahte eanet goddojuvvojit dat návddit mat dagahit vahágiid, ja dasto sihkkarastojuvvojit buorit buhtadusortnegat vahágiidda maid boraspiret dagahit. ¶
Doaba kollektiivvalaš riekti; sámiin eamiálbmogin ja minoritehtan leat juo kollektiivvalaš vuoigatvuođat ON-konvenšuvnna, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái 27. artihkkala vuođul. Ollu vuoigatvuođain mat dohkkehuvvojit lea oaivil dušše dalle jos daid sáhttá geavahit kollektiivvalaččat; dat galget sáhttit geavahuvvot ovttasráđiid joavkku eará lahtuiguin. ¶
Sámediggái lea dehálaš bargat dan ala ahte sámiid guovlulaš vuoigatvuođat sihkkarastojuvvojit ja ovddiduvvojit. Sámediggi áigu ovddidit eanahálddašeami mii goziha birasustitlaš luonddu- ja resursageavaheami oktilašvuođa ja sámi kultur- ja servodateallima ovddideami. ¶
Sámelága ođasmahttima oassin áigu Sámediggi bargat dan ala ahte sámelága giella-njuolggadusat dárkkistuvvojit ovdáneami ektui muđui. Dán oktavuođas ferte maiddái árvvoštallat giellahálddašanguovllu. Erenoamážit lea dehálaš geahčadit sámegiela dili dain guovlluin maidda sámelága giellanjuolggadusat eai guoskka dál. ¶
Sámi giellaráđi ovddasvástádussan lea čuovvolit Sámedikki politihka giellaáššiin. Sámediggi lea mearridan giellaplánaid lullisámi guvlui, julevsámi guvlui ja Ofuohta/Mátta-Tromssa guvlui mat galget ollašuhttot ja duohtandahkkot giellaráđi bokte. Plánain eavttuhuvvojit iešguđetlágan doaibmabijut sámegiela ovddideapmái namuhuvvon guovlluin. Sámediggi lea maiddái fápmudan giellaráđi juohkit stáhtalaš guovttegielalašvuođa- ja dulkonbálvalusa ruđaid sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide. Hálddašanguovllu gielddat leat juo ollu jagiid dovddahan ahte lea dárbu oažžut stuorát váikkuhangaskaomiid giellaovddidandoaimmaide. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte resurssat sihkkarastojuvvojit ja nanosmahttojuvvojit dán lágan doaimmaide oppalaččat. ¶
Guovddáš dovdomearkan sámi servodagas lea dat ahte hui ollu nissonolbmot váldet alit oahpu. Danin galggašii ge leat dilli láhččojuvvon nu ahte sámi nissonat sáhtášedje váikkuhit alit dutkama ja oahpahusa, ja lea ge čielga hástalussan universitehtaide, allaskuvllaide ja dutkanbirrasiidda gozihit dán vejolašvuođa. Sámediggi oaidná dárbun ásahit sierra dutkanprográmma sohkabeliid dásseárvvoguorahallama várás sámi servodagas oppalaččat, ja sámi nissoniid gaskkas erenoamážit. Hástalussan lea maiddái bargat dan ala ahte dain guovlluin gos orru dárbu, láhččojuvvojit buoret dilálašvuođat dasa ahte sámi nuorra albmát eanet válljejit alit oahpu. ¶
Sámi kultuvra čatnasa lávga vuođđoealáhusaide, lundui, gillii, árbevieruide ja historjái ovttasbarggu, sosialiserema ja identitehta bokte. Sámi kultuvrra suodjaleamis ja ovddideamis galgá danin leat ollislaš perspektiiva, man oktavuođas sihke servodat ja ovttaskas olmmoš leat guovddážis. Dasto ferte ovddidit áddejumi ahte kultuvrralaš čalmmustemiin ja doaimmain lea sierra árvu ja váikkuhit sihke servodaga ja ovttaskas olbmuid. Birrasa álelassii rievdan bidjá maiddái gáibádusaid sámiide heiveheami ja nuppástuhttima hárrái. Sámi kultuvrra nana gullevašvuohta lundui ja árbevieruide hástala sámiid sáhttit dustet olgguldas rievdadusaid ja sámi eavttuid vuođul heivehit iežaset. ¶
Sámediggi áigu plánaáigodagas vuoruhit maiddái sámi media. Sámediggi áigu lea mielde oččodeamen sámi servodahkii buori mediafálaldaga. Mihttomearrin lea oččodit beaivválaš sámegiel mediafálaldaga. Erenoamážit áigu Sámediggi bargat dan ala ahte sámegiel bláđit/čállosat mánáide, nuoraide ja nissonolbmuide ilbmagohtet jeavddalaččat. Sámediggi áigu doarjut eavttuhusa lasihit juolludusa sámi pressii. Sámi mediat galget kártejuvvojit ja meroštallojuvvojit. Sámediggi áigu ráhkadit mediaplána mii galgá gozihit sámi servodaga dárbbuid dán suorggis. ¶
Oktiibuot galgá Sámedikki ealáhusbealli ovddiduvvot sakka. Dát eaktuda stuorát ekonomálaš rámmaid hálddašeapmái, ja ahte Sámi ovddidanfoanda nannejuvvo mealgat. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte foanda oažžu ruđaid eanadoallo- ja guolástusšiehtadusaid bokte boazodoallošiehtadusaid málle mielde. Dasto áigu diggi čuovvolit Sámi riddo- ja vuotna-guovlluid doaibmaplána, Sámi guovlluid eanadoalloplána ja «Sámi guolástusaid 2000-jagi guvlui» čielggadusa praktihkalaš politihkas. Galgat maiddái leat aktiivvalaččat Davvikalohta ja lullisámeguovllu Interreg II čađaheamis. ¶
Dán plánaáigodagas álggahuvvo boazodoallolágaid geahčadeapmi, man vuolggasadjin lea boazodoalu siskkáldas dilli. Sámedikkis leat vuordámušat dasa ahte dáláš lágain njulgejuvvojit muhtun bealit, ja ahte boazdoalloláhka ovddiduvvo aktiivvalaš váikkuhangaskaoapmin man vuođđun lea boazodoalu kultuvra ja dološvierut. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástádusa, ja bargat dan ala ahte boazodoallu oažžu daid rámmaeavttuid maid ealáhus dárbbaša iežas saji nannemis ja ovddideamis sámi servodagas. ¶
Sámediggi áigu boahtteáiggis bargat aktiivvalaččat dan ala ahte ásahuvvojit golbma geahččalanguovllu maid bokte sáhttá geahččalit báikkálaš hálddašanmálliid ja doaibmabijuid maid ulbmilin lea sihkkarastit ja ovddidit sámi servodaga sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi galgá maiddái bargat dan ala ahte ásahuvvojit ruhtadanortnegat maiguin sáhttá sihkkarastit dárbbašlaš infrastruktuvrrafierpmádaga mearrasámi báikegottiide. ¶
Sámediggi lea mearridan ovddidit sierra eanadoallopolitihka, ja sámi guovlluid eanadoallo-plána čuovvoleapmi lea dehálaš gaskaoapmi dán barggus. Sámedikkis ii leat váikkuhan-fápmu sámi guovlluid eanadoallopolitihka hábmemis. Eanadoallu lea dehálaš oassin sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Das lea dehálaš sadji sámi kulturárbevieruid bisuheamis, ja lea seammás dehálaš barggolašvuođaoassi sámi guovlluin. Eanadoalus leat guhkes árbevierut leat oassin sámi lotnolasheiveheames. Sámediggái lea stuorra hástalussan hábmet dakkár boahtteáiggi eanadoallopolitihka mii suodjala barggolašvuođa ja addá dohkálaš eallineavttuid sámi guovlluin. ¶
Sámedikki sadji dán eanadoallopolitihka ja ealáhuspolitihka hábmemis muđui, eaktuda ahte Sámediggi árrat sáhttá váikkuhit ealáhusa rámmaeavttuid hábmema. Bajit dási ovddasvástádus sámi eanadoallopolitihka hábmemis, čađaheamis ja johtui bidjamis lea Sámedikkis daid mearrádusaiguin ja vuoruhemiiguin maid diggi dahká. Sámediggi áigu áiggi mielde bargat dan ala ahte ásahuvvo eanadoallopolitihkalaš biire sámi ássanguovlluin. ¶
Stuorra boraspiriid hálddašeapmi lea váttisvuohta masa ferte máhccat dávjá, ja mii čuohcá boazodollui ja šibitdollui garrasit. Sámediggi áigu dán plánaáigodagas bargat dan ala ahte oažžut áigái aktiivvalaš nállehálddašeami, ja ahte eanet goddojuvvojit dat návddit mat dagahit vahágiid, ja dasto sihkkarastojuvvojit buorit buhtadusortnegat vahágiidda maid boraspiret dagahit. ¶
Sámediggi lea iežas ovddit mearrádusain bidjan eaktun ahte doaibma galggai leat ráddjejuvvon rogganguovllus mii dál ii šat doala deaivása. Dat mii ovdal nevttii leat ráddjejuvvon geahččalandoaibma šaddá dálá plánaid mielde mihá viidát go dat máid lei vuordán, danne go eanet fitnodagat leat ožžon rogganlobi/geahččalanlobi guovlluin mat leat hui lahkalagaid. Váikkuhusguovlu šaddá danin mihá stuorit go dan maid álggos navde. ¶
Finnmárkkus leat eanas eaiggátdisposišuvnnat beassan konsešuvnnageatnegahttimis. Dáin áššiin eaktuduvvo ahte Statskog SF’ áššemeannudeapmi stádaeatnamiid vuovdin, addin ja láigoheapmi galget duhtadit konsešuvnnalága njuoggadusaid mii almmolaččat bearráigeahččá eatnanháhkamiid. Dattetge de ii leat Statskog SF almmolaš orgána mas lea politihkalaš bearráigeahčču. Konsešuvdnafriddjavuohta Finnmárkkus addui dalle go eiseváldiid eananvuovdin, -addin ja -láigoheapmi gulai Direktoratet for statens skoger:ii. Dán čuoggá njuolggadusat eai doala deaivása konsešuvdnalága eavttuid ektui. Eará guovlluin riikkas gos Statskog SF lea dat mii eaiggáduššá eatnamiid, doppe lea vuovdin ja háhkan konsešuvnnamearriduvvon. Sámediggi ii jáhke ahte Statskog SF, mii lea iešheanalis eananeaiggát, konsešuvnnaláhkaaddinulbmiliid mielde lea rievttes orgána bearráigeahččat. Sámedikki mielas eai leat konsešuvnnaláhkaaddin almmolaš bearráigeahččannjuolggadusat doarvai bures sihkarasttojuvvon. ¶
Sámediggi čujuha dasa ahte luonddugeđggiid rogganlohpi Náranaččas lea meannuduvvon otná lágaid mielde, ja doahttala dan. Dattetge biddjo eaktun ahte viidásit roggan galgá lágiduvvot nu ahte muohkkádahttin sáhttá dáhpáhuvvat báikkálaččat. Vai sihkkarasttášii ahte minerálariggodagaid árvvut šaddet buorrin dan gildii gos roggan dáhpáhuvvá, de fertešii maid árvvoštallat bidjat fitnodagaid main lea rogganvuoigatvuohta máksit man nu lágan divada dan gildii gos leat roggamin. Konsešuvdnaeavttuide fertejit maid biddjot eavttut mat geatnegahttet fitnodagaid čorget iežaset maŋis, ja govttolaš lági mielde dikšut eatnamiid dađistaga go barggut sierranas guovlluin loahpahuvvojit. ¶
Sámediggi lea iežas ovddit mearrádusain bidjan eaktun ahte doaibma galggai leat ráddjejuvvon rogganguovllus mii dál ii šat doala deaivása. Dat mii ovdal nevttii leat ráddjejuvvon geahččalandoaibma šaddá dálá plánaid mielde mihá viidát go dat máid lei vuordán, danne go eanet fitnodagat leat ožžon rogganlobi/geahččalanlobi guovlluin mat leat hui lahkalagaid. Váikkuhusguovlu šaddá danin mihá stuorit go dan maid álggos navde. ¶
Finnmárkkus leat eanas eaiggátdisposišuvnnat beassan konsešuvnnageatnegahttimis. Dáin áššiin eaktuduvvo ahte Statskog SF’ áššemeannudeapmi stádaeatnamiid vuovdin, addin ja láigoheapmi galget duhtadit konsešuvnnalága njuoggadusaid mii almmolaččat bearráigeahččá eatnanháhkamiid. Dattetge de ii leat Statskog SF almmolaš orgána mas lea politihkalaš bearráigeahčču. Konsešuvdnafriddjavuohta Finnmárkkus addui dalle go eiseváldiid eananvuovdin, -addin ja -láigoheapmi gulai Direktoratet for statens skoger:ii. Dán čuoggá njuolggadusat eai doala deaivása konsešuvdnalága eavttuid ektui. Eará guovlluin riikkas gos Statskog SF lea dat mii eaiggáduššá eatnamiid, doppe lea vuovdin ja háhkan konsešuvnnamearriduvvon. Sámediggi ii jáhke ahte Statskog SF, mii lea iešheanalis eananeaiggát, konsešuvnnaláhkaaddinulbmiliid mielde lea rievttes orgána bearráigeahččat. Sámedikki mielas eai leat konsešuvnnaláhkaaddin almmolaš bearráigeahččannjuolggadusat doarvai bures sihkarasttojuvvon. ¶
Sisaboahtokapihttala 3540 eaktun lea ahte Sámediggi iežas doaimmas 1999:s dine 606.000,- kr. Kapihtal guoská Sámi kulturmuitoráđi bargosisabođuide maid leat meroštallan dahkat 529.000,- kr. ja eará feara makkár sisaboađuide maid leat meroštallan dahkat 77.000,- kr. 1998:s lei sisaboahtogáibádus 591.000,- kr. ¶
Sisaboahtokapihttala 3540 eaktun lea ahte Sámediggi iežas doaimmas 1999:s dine 606.000,- kr. Kapihtal guoská Sámi kulturmuitoráđi bargosisaboađuide maid leat meroštallan dahkat 529.000,- kr. ja eará feara makkár sisaboađuide maid leat meroštallan dahkat 77.000,- kr. 1998:s lei sisaboahtogáibádus 591.000,- kr. ¶
a: Sámi aviissaid preassadoarjja váldo eret Sámedikki prioriterenlisttus. Sámi aviissaid preassadoarjaga lasiheapmi kap. 335 poasta 75 prioriterejuvvo earenoamážit preassadoarjjakapihttala ođđasis disponeremis. ¶
a: Sámi aviissaid preassadoarjja váldo eret Sámedikki prioriterenlisttus. Sámi aviissaid preassadoarjaga lasiheapmi kap. 335 poasta 75 prioriterejuvvo earenoamážit preassadoarjjakapihttala ođđasis disponeremis. ¶
doarjja sámi lágádusaide galggašii lasihuvvot 4 milj. kruvdnui. Sámediggi áigu dan oktavuođas maiddái bargat dan ala ahte Sámi oahpponeavvoguovddáža ja sámi lágádusaid sadji oahpponeavvobuvttadeamis šaddá čielgaseabbun. ¶
doarjja sámi lágádusaide galggašii lasihuvvot 4 milj. kruvdnui. Sámediggi áigu dan oktavuođas maiddái bargat dan ala ahte Sámi oahpponeavvoguovddáža ja sámi lágádusaid sadji oahpponeavvobuvttadeamis šaddá čielgaseabbun. ¶
Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda áigot bargat dan ala ahte sámi valáštallanrusttegat biddjojuvvojit speallanruhtaortnegii. ¶
Poasta muitala ahte Gussanjárgga poastakantuvra galgá heaittihuvvot. Gielda ja gilisearvi leat ráđđádallan ja soahpan jjoatkit poastabálvalusa poastafiliálain Gussanjárggas. Gilisearvi lea dađi mielde go ráđđi diehtá duhtavaš dáinna čovdosiin. ¶
«Dan vuođul go sámit leat okta álbmot, áigu Suoma Sámeparlameanta (dál Sámediggi), Norgga Sámediggi ja Ruota Sámediggi bargat dan ala ahte ásahuvvo dađistaga lagat ovttasbargu Norgga, Ruoŧa ja Suoma golmma álbmotválljen orgána gaskka. Ovttasbarggu ulbmilin galgá leat ovttastahttit eaŋkiláššiid meannudeami mat gusket sápmelaččaide guhkelii go ovtta riikkas ja sápmelaččaide sierra álbmogin, ovddidit praktihkalaš ovttasbargovugiid sámi álbmotválljen orgánaid gaskka juohke suorggis gokko lea lunddolaš, ja lágidit dilálašvuođaid vai sápmelaččat besset buktit oktasaš sámi oainnuid, ja ahte sápmelaččain leat oktasaš ovddasteaddjit davviriikkalaš ja gaskariikkalaš orgánain.Čoavdin dihte dáid doaimmaid sáhttá ásahit heivvolaš ovttasbargoorgána.» ¶
Mii SVF:as ávžžuhit ge Sámediggeráđi bargat garrasit dan ala vai dát láhkaeavttuhus rievdaduvvo, nu ahte allmennetriekti doalahuvvo. Dán lea vejolaš dahkat dušše dan bokte, ahte váldá oktavuođa muhtun Odelsdikki áirasii, geas livččii dáhttu bargat áššiin. Mii bidjat mielddusin lassiparagráffa-eavttuhusa, mii galgá sihkkarastit olbmuide allmennetrievtti. Dán eavttuhusa lea ráhkadan jurista Peter Ørebech Tromssa Guolástusallaskuvllas. ¶
Čájeha, ahte eambbo almmáiolbmot go nissonolbmot ožžot ávkki Sámi ovddidanfoandda juolludusain. Dát boahtá das go nissonolbmot dávjá ohcet doarjaga dakkáraš doaimmaide, maid foanda dábálaččat ii leat vuoruhan. Erenoamážit háliidit nissonolbmot álggahit bálvalusdoaimmaid. Danin geahččala ge Sámediggi heivehit doarjjaortnegiid nu, ahte maiddái nissonolbmuid dárbbu mielde sáhttá oažžut doarjaga. Sámedikkis lea maid mihttomearrin heivehit doarjjaortnegiid nu, ahte nissonolbmot ge sáhttet álggahit doaimmaid vuođđoealáhusaid oktavuođas. ¶
Nissonolbmot guolástusealáhusas leat dávjá vuostáiváldinstašuvnnain, namalassii náláštuhttin oasis, gos sii barget oasse- dahje ollesáiggi. Danin geahččala ge Sámediggi heivehit doaibmabijuid guolástusas daid dárbbuide, mat nissonolbmuin leat, maiddái lotnolasealáhusaid. ¶
Bargat dan ala ahte ráfáiduhttit vuotnaguovlluid aktiivvalaš guollebivdoneavvuid, ja autoliinná ja snoranuohtti geavaheami vuostá. ¶
Lea čájehan, ahte uhccánot nissonolbmot go almmáiolbmot ávkkástallet Sámi ovddidanfoandda ruđaiguin. Dat boahtá das go nissonat eanaš ohcet doarjaga dakkár doaibmabijuide, maidda foanda dábálaččat ii leat vuoruhan doarjaga. Erenoamážit leat bálvalusámmáhat maiguin nissonolbmot háliidit bargat. Sámediggi geahččala danin heivehit doarjjaortnegiid nu ahte dat gokčet maiddái daid dárbbuid mat nissonolbmuin leat. Danin lea ge Sámedikkis ulbmilin heivehit doarjjaortnegiid nu ahte nissonolbmot ge sáhttet ásahit doaimmaid vuođđoealáhusain. ¶
Lea čájehan, ahte uhccánot nissonolbmot go almmáiolbmot ávkkástallet Sámi ovddidanfoandda ruđaiguin. Dat boahtá das go nissonat eanaš ohcet doarjaga dakkár doaibmabijuide, maidda foanda dábálaččat ii leat vuoruhan doarjaga. Erenoamážit leat bálvalusámmáhat maiguin nissonolbmot háliidit bargat. Sámediggi geahččala danin heivehit doarjjaortnegiid nu ahte dat gokčet maiddái daid dárbbuid mat nissonolbmuin leat. Danin lea ge Sámedikkis ulbmilin heivehit doarjjaortnegiid nu ahte nissonolbmot ge sáhttet ásahit doaimmaid vuođđoealáhusain. ¶
Čájeha, ahte eambbo almmáiolbmot go nissonolbmot ožžot ávkki Sámi ovddidanfoandda juolludusain. Dát boahtá das go nissonolbmot dávjá ohcet doarjaga dakkáraš doaimmaide, maid foanda dábálaččat ii leat vuoruhan. Erenoamážit háliidit nissonolbmot álggahit bálvalusdoaimmaid. Danin geahččala ge Sámediggi heivehit doarjjaortnegiid nu, ahte maiddái nissonolbmuid dárbbu mielde sáhttá oažžut doarjaga. Sámedikkis lea maid mihttomearrin heivehit doarjjaortnegiid nu, ahte nissonolbmot ge sáhttet álggahit doaimmaid vuođđoealáhusaid oktavuođas. ¶
Nissonolbmot guolástusealáhusas leat dávjá vuostáiváldinstašuvnnain, namalassii náláštuhttin oasis, gos sii barget oasse- dahje ollesáiggi. Danin geahččala ge Sámediggi heivehit doaibmabijuid guolástusas daid dárbbuide, mat nissonolbmuin leat, maiddái lotnolasealáhusaid. ¶
Bargat ddan ala ahte ráfáiduhttit vuotnaguovlluid aktiivvalaš guollebivdosiid, ja autoliinna ja snoranuohti geavaheami vuostá ¶
III Sámedikki doarjjastivra atná bláđi áigumušaid ovdánahttit lullisámegiela ja kultuvrra mávssolažžan, ja ávžžuha bargat dan ala ahte lullisámegiella adno vel eanet bláđis. ¶
Sámedikki doarjjastivra čujuha mearrádussii áššis HB 26/05 ja ohcci 25.04.2005 beaiváduvvon reivii mas guoddala ášši mearrádusa. Sámedikki doarjjastivra lea árvvoštallan guoddaleaddji mearkkašumiid. Áššái leat boahtán ođđa dieđut maid eat diehtán dalle go vuosttaš gearddi meannudeimmet dan, ja maid vuođul sáhttá rievdadit ovddit mearrádusa áššis HB 25/05. Váldit guoddalusa vuhtii muhtun muddui. Sámedikki doarjjastivra addá doarjjalohpádusa Asle Tveitnes:ii Gáivuona suohkanis hukset kopiija mearrasámi golmmasiessagis. ¶
Doarjjastivra ádde bures ahte nuorain ii leat kápitala oastit ođđasat fatnasiid ja guolleeriid, muhto doarjjastivra ii hálit dán áššis spiehkastit doarjageavadis. ¶
Sámi ovddidanfoandda dorjjageavat ii luoitte foandda ruđaid geavahuvvot bargguide visti olggobealde. Dan lassin lea foanddas gáržžes ruhtadilli ja danne ferte čavga vuoruhit ohcamiid. Doarjjastivra ii oainne dáid ákkaid doarvái deaŧalažžan ahte sáhttit spiehkastit doarjjageavadis ja biehttala danne ohcama. ¶
Deaŧalaš lea bargat dan ala ahte sámi mánáid vuoigatvuođat mánáidgárddiin gozihuvvojit sin eatnigiela, kultuvrralaš duogáža ja identitehta ektui. Sámediggi áigu joatkit bargat dan ala ahte sámi oahppit oččošedje individuálalaš vuoigatvuođa oahpahussii sámegillii, beroškeahttá das guđe báikkis riikkas orrot. Lea dárbu bargat dan ala ahte oahppit duođai oččošedje daid vuoigatvuođaid maidda sis lea vuoigatvuohta oahpahuslága vuođul. Lea deaŧalaš ahte diehtu vuoigatvuođaid birra manašii maiddái politihkkariidda ja skuvlaeiseválddiide, iige dušše oahppiide ja sin fuolaheaddjiide. ¶
Sámediggi bargá dan ala ahte sámi pasieanttaid fágalaš, kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođat nannejuvvojit. Vásihusat dán rádjai čájehit ahte dat ođđa dearvvasvuođafitnodagat eai dohkálaččat vuhtii váldde sámi geavaheaddjiid vuoigatvuođaid. Danne evttohage Sámediggi ovttasbargoorgána Sámedikki ja guovllulaš dearvvasvuođafitnodagaid gaskka. ¶
Sámediggái lea deaŧalaš searvat aktiivvalaččat riikkaidgaskasaš eamiálbmotbargui. Ulbmilin lea váikkuhit riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihka ja ná leat mielde bidjamin rámmaid sámi servodaga ovdáneapmái. Danne áigu ge Sámediggi boahtteáiggis vuoruhit áŋgiruššamiid daid orgánaid ektui mat mearridit riikkaidgaskasaš riektestandárddaid. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte maiddái eamiálbmotparlameanttat ja eará álbmotválljen orgánat galget sáhttit searvat iešheanalis vuođuin ON oktavuođas. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvojit alit lávdaoahppofálaldagat iešguđet sámi guovlluid váste. Lea dárbu ovddidit sámi oahpaheaddjioahpu olles Sámi váste, mii goziha sihke davvi-, julev- ja oarjelsámi dimenšuvnna. ¶
Sámediggi lea fápmudan fágalaš giellabarggu sierra giellastivrii. 2003:s lea vuoruhuvvon bargu sámi báikenamaiguin, galben sámegillii ja julev- ja oarjelsámi gielladilli. Njeallje ođđa tearpmasátnelisttu leat dohkkehuvvon. Čakčat 2003 lei giellastivrra Walesis geahččamin movt doppe barget giellaealáskuhttimiin ja giellaovddidemiin. Bargu Sámedikki giellapolitihkkadieđáhusain lea álggahuvvon. Sámedikki mielas lea deaŧalaš ja dárbbašlaš ahte ovddiduvvojit elektrovnnalaš veahkkeneavvut nugo korrektuvraprográmma, sátnevuorkkát jna., ja áigu bargat dan ala ahte álggahuvvon prošeavttat ruhtaduvvojit nu ahte dat čađahuvvojit jođáneamos lági mielde. Lea lunddolaš ahte dáláš sátnevuorká viiddiduvvo ja ovddiduvvo dán oktavuođas. ¶
Sámediggi bargá dan ala ahte oarjel- ja julevsámit ožžot vejolašvuođa geavahit ja ovddidit sin giela. Lea deaŧalaš ahte almmolaš ásahusat ovttas barget julev- ja oarjelsámegiela ovddidemiin. Dien oktavuođas árvvoštallá Sámediggi ovttas bargagoahtit almmolaš ásahusaiguin julev- ja oarjelsámi guovlluin ráhkadan dihte oktasaš giellamihttomearreprográmma ja giellaoahpahusplána julev- ja oarjelsámegiela várás. ¶
Čájeha ahte Sámedikki giellamovttiidahttinprošeavttas Elgås leat dál positiivvalaš bohtosat, ja gos dál leat oahppit geain sámegiella lea vuosttas giellan. Dat lea hui movttiidahtti. Prošeavtta oktavuođas lea čađahuvvon iskkadeapmi, man oktavuođas mánáid sámegielmáhtolašvuohta lea kártejuvvon. Sámediggi ávžžuha eiseválddiid láhčit dilálašvuođaid nu ahte sii guđet háliidit váldit alit oahpu julev- ja oarjelsámegielas sáhttet dan dahkat dábálaš oahpponorpmaid siskkobealde. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo stipeandaortnet sin várás geat háliidit lohkat julev- dahje oarjelsámegiela. ¶
Mii guoská gonagasreabbábivdui 26 gráda nuorttabealde, de lea Sámediggi dorjon ahte buot fatnasat mat leat vuollel 15 mehtera maidda gonagasreabbá lea leamaš giksin – oalgešálašin runddierpmá, flinddara, dorskki ja báldá fierbmebivddus – galget oažžut vejolašvuođa bivdit gonagasreappáid. Gonagasreappáid jávkadeapmi oarjjabealde 26 gráda ferte dahkkojuvvot nu ahte buohkat ožžot vejolašvuođa searvat vai sálaš šaddá nu stuorisin go vejolaš ja gonagasreappá leavvan ráddjejuvvo ON 1992 biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna 8. artihkkala ektui, mii geatnegahttá oasálaččaid suodjalit ekovuogádagaid. ¶
2003:s lea searvevuohta ráhkadan njeallje jagi Guovllulaš ovddidanprográmma, ja 2004 jahkeplána. Ovttasbargošiehtadusa čuovvoleami oktavuođas Finnmárkku fylkkagielddain artihkkala 5 ektui ”guovllulaš plánen ja areálahálddašeapmi”, dollojuvvui čoahkkin 06.11.03 Finnmárkku fylkkagieldda fylkkasátnejođiheaddji ja Sámediggeráđi gaskka, gos ságastallojuvvui dan 4-jagáš guovllulaš ovddidanprográmma birra Finnmárkkus 2004:s. ¶
Nugo ovddit jagiin ge de lea Sámediggi čuovvolan riikkaidgaskasaš barggu Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnnain (CBD), ja erenoamážit dalle CBD artikkala 8 (j), mas lea sáhka eamiálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođa birra. Sámediggi searvvai 8 (j) bargojoavkku čoahkkimii Montreálas juovlamánus 2003. Guovddáš fáddán dás lei eaktodáhtolaš njuolggadusaid ráhkadeapmi doaibmabijuid váikkuhaniskančielggadusaide, mat váikkuhit eamiálbmogiid eatnamiid ja bassi báikkiid, ja dasto biraslaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš beliid. Eará guovddáš fáttát ledje vuogádagat árbevirolaš máhtolašvuođa suodjaleapmái ja nannoset ovttasbargu Eamiálbmogiid Bissovaš Forumis. Bargojoavkku čoahkkima árvalus ovddiduvvo konvenšuvnna oktasaščoahkkimis guovvamánus 2004. Sámediggi áigu maiddái 2004:s čuovvolit riikkaidgaskasaš barggu Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnnain. Sámedikkis lea buorre oktavuohta Birasgáhttendepartemeanttain dán barggu hárrái. Muhto lea ágga vuordit čielgaset miellaguottu Norggas dan ektui ahte eamiálbmogiid máhtolašvuođat, geavahusat ja ođastusat movt suodjalit biologalaš šláddjivuođa eaktudit ahte eamiálbmogiin lea duohta váldi ja vuoigatvuohta ráđđet sin iežaset eatnamiid ja resurssaid. ¶
Bajábeale namuhuvvon sivaid geažil ii šatta reaidorehketdoallu riekta, gč. kapihttala 4.1. ¶
Sámedikkis lei bušeahttameannudeami oktavuođas áššis 43/03 Sámedikki jagi 2004 bušeahtta buohkanassii 226 189 000 ru juolludus oktan Sámeálbmotfoandda 4 650 000 ru vuoittuin. Gielda- ja guovludepartemeantta juolludusreivves Sámediggái lea dasa lassin juolluduvvon 2 100 000 ru doarjja Interregii kapihttala 552 poasttas 72 Našuvnnalš doaibmabijut guolvvuidovddideami várás. ¶
Oahpahus- ja dutkandepartemeanta (ODD) juolluda várrejuvvon ruđaid Sámediggái kapihttala 226 ja 248, poasttas 21. Eat leat vel ožžon juolludusreivve 2004 várás. 2003 juolludus lei buohkanassii 5 000 000 ru ja juohkásii dáid doaibmabijuide: ¶
Stipeandalávdegottis leat leamaš Laila Somby Sandvik, Halvdan Nedrejord, Maja Dunfjeld, Sollaug Sárgon ja Haukur Gunnarsson, Sara Margrethe Oskala várrelahttu. ¶
Artihkkala 6 – kulturmuitohálddašeapmi ektui mearriduvvui ahte geahččalanortnet eanadieđalaš juogademiin eanet geatnegahtti ovttasbarggu ektui kulturmuittuid hálddašeamis maŋiduvvo dassážiigo bargu čielggadusain boahtteáiggi organiserema ja váldejuohkáseami hárrái sámi kulturmuitohálddašeami oktavuođas lea loahpahuvvon. Sámediggi lea mielde bargojoavkkus mii čielggada dán, ja ulbmilin lea geargat bargguin ovdal golggotmánu 2005. Dasto šiehtaduvvui ahte Romssa fylkkagielda gohčču etáhtajođiheaddjidási jahkásaš čoahkkimiidda 2005:s. ¶
Sámediggeráđđi lea čuovvolan ášši 13/05 suodjalanplánabarggu njuolggadusat sámi guovlluin, dainna lágiin ahte lea doallan čoahkkima stáhtaráđiin Knut Arild Hareide Birasgáhttendepartemeanttas (BD) 03.05.2005. Stáhtaráđđi dovddahii ahte lea duhtavaš Sámedikki árvalusaiguin dán áššis ja anii daid konstruktiivan ja buorrin. Stáhtaráđđi ii sáhttán dadjat maidege Sámedikki njuolggadusevttohussii, go BD áigu árvvoštallat njuolggadusaid boahttevaš ráđđádallanprosedyraid ektui stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka. Stáhtaráđđi lei dattetge hui čielggas dan ektui ahte BD galgá bealistis bargat dan ala ahte sihkkarastojuvvo dat ahte stáhta bargá dan maid lea geatnegahttojuvvon dahkat riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde, ja čujuhii bargui maid Biošláddjivuođalávdegoddi lea dahkan. Sámedikki árvalusat árvvoštallojuvvojit maiddái ođđa luonddušláddjivuođalága oktavuođas mii áramusat boahtá 2006. Stáhtaráđđi lohpidii vástidit min suodjalanplánabarggu njuolggadusaide govttolaš áiggi siskkobealde. ¶
Sámediggeráđđi bargá oktilaččat váikkuhit dan ahte sámegiella ja sámi kultuvra ovttaiduhttojuvvo sámi servodaga skuvllaide ja servodateallimii ja bargá dan ala ahte buot sápmelaččat miehtá Norgga besset oažžut oahpu sámegielas ja sámi kultuvrras. Sámediggi lea čielggadan sámegiel oahpahusa olggobealde sámegiela hálddašanguovllu jagis 2001. Dat dárbbut mat bohte ovdan dán čielggadusas, leat váikkuhan ahte Sámediggeráđđi lea álggahan iešguđetlágan doaibmabijuid nannet sámegiel oahpahusa olggobealde hálddašanguovllu. ¶
Ovttasbargošiehtadus gaskal Sámedikki ja Nordlándda, Davvi- ja Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkasuohkaniid vuolláičállojuvvui guovvamánu 11. b. 2005, ja dat geatnegahttá beliid árjjalaččat leat mielde váldimin ovddasvástádusa sámi kultuvrra, giela ja servodateallima sihkkarastimis ja ovddideamis. Šiehtadus geatnegahttá beliid bargat dan ala ahte galgá leat vejolaš čađahit ollislaš oahpu sámegielas. Bealit áigot maiddái searvvahit stáhta ja gielddaid eiseválddiid dán bargui. ¶
Bárrobuođđu Smiervuonas suodjala erenoamážit nuorttadaga vuostá. Dakkár dálkesuojis lea stuorámus sihkarvuođa dáfus mearkkašupmi guolásteaddjiide ja dán hámmana bivdofatnasiidda. Mii diehtit maiddái ahte dat lohkameahttun váttis ja muhtumin váralaš dilit, maid guolásteaddjit leat vásihan dálkin dán hámmanis go leat boahtán gáddái fatnasis dahje mannan fatnasii ja go leat lásten/bolton reaidduid ja sállaša. ¶
Sámediggi ii dohkket dan vuogi movt Norgga eiseválddit badjelgehččet sámi álbmoga Sis Finnmárkkus, danne bivdá Sámediggi ahte fylkkamánni ii biehttal báikegottiid olbmuid geavaheames mohtorfievrruid árbevirolaš ávkkástallama oktavuođas. Sámediggi dulko dán ILO konvenšuvnna ja 27. artihkkala rihkkumin. Sámedikkis lea luohttámuš dasa movt gielddat meannudit sierralohpeohcamiid mohtorjohtaluslágas, ja doarju dan. Dasto dáhttu Sámediggi ahte fylkkamánni ja Birasgáhttendepartemeanta guldalit sámi gielddaid, eaige badjelgeahča daid. ¶
Sámediggi váldá diehttevassii Sámedikki doarjjastivrra raportta. Sámediggi áigu evalueret váikkuhangaskaomiid geavaheami ja bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid ortnegiid ekonomalaš rámmat nannejuvvojit. Sámediggi áigu lagabui geahčadit iešguđet doarjjaortnegiid viidáset ovddidan dihte váikkuhangaskaomiid politihkalaš hálddašanvuogádaga. ¶
Sámediggi váldá diehttevassii Sámedikki doarjjastivrra raportta. Sámediggi áigu evalueret váikkuhangaskaomiid geavaheami ja bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid ortnegiid ekonomalaš rámmat nannejuvvojit. Sámediggi áigu lagabui geahčadit iešguđet doarjjaortnegiid viidáset ovddidan dihte váikkuhangaskaomiid politihkalaš hálddašanvuogádaga. ¶
Viidáseappot mearkkaša lávdegotti unnitlohku ahte allaskuvllat ja Romssa universitehta leat deaŧalaš oahpahusásahusat fierpmádagas joatkkaskuvllaid, Sámedikki ja fylkkasuohkaniid gaskkas. Oahpaheaddjioahpahus ja erenoamáš oahppofálaldagat berrejit láhčit saji sámi ohppui mas sámegiella ja sámi kultluvra ja servodateallin deattuhuvvojit erenoamážit, ja fállat dakkár oahpu sierra dahje ovttastuvvon fágan/oahppun. Ferte maiddái bargat dan ala ahte dát oahput šaddet eanet geasuheaddjin vai eanet studeanttat ohcet dáidda oahpuide. ¶
”Sámediggi ferte ain bargat aktiivvalaččat dan ala ahte ásahuvvo etnomusihkkaguovddáš, ja vejolaš ohcan ovdaprošeavtta hárrái vuoruhuvvo. Sámediggi áigu maiddái vuoruhit sámi musihka gaskkusteami skuvllain.” ¶
Sámediggi ferte ain bargat aktiivvalaččat dan ala ahte ásahuvvo etnomusihkkaguovddáš, ja vejolaš ohcan ovdaprošeavtta hárrái vuoruhuvvo. Sámediggi áigu maiddái vuoruhit sámi musihka gaskkusteami skuvllain. ¶
Sámediggi ferte ain bargat aktiivvalaččat dan ala ahte ásahuvvo etnomusihkkaguovddáš, ja vejolaš ohcan ovdaprošeavtta hárrái vuoruhuvvo. Sámediggi áigu maiddái vuoruhit sámi musihka gaskkusteami skuvllain. ¶
Sámedikkis lei bušeahttameannudeami oktavuođas áššis 50/04 Sámedikki jagi 2005 bušeahtta buohkanassii 239 912 000 ru juolludus oktan Sámeálbmotfoandda 4 650 000 ru vuoittuin. Gielda- ja guovludepartemeantta juolludusreivves Sámediggái lea dasa lassin juolluduvvon 2 100 000 ru doarjja Interregii kapihttala 552 poasttas 72 Našuvnnalš doaibmabijut guolvvuidovddideami ¶
Oahpahus- ja dutkandepartemeantta juolludus kapihttala 206 poasttas 50 lea vuoliduvvon ¶
Oahpahus- ja dutkandepartemeanta lea vuolidan juolludusa Sámediggái 30 000 ruvnnuin kapihttala 206 poasttas 50. ¶
Go Stuorradiggi meannudii St.dieđ nr. 11 (2004-2005) Sámedikki 2003 doaimma birra, bivddii gieldalávdegotti eanetlohku ráđđehusa láhčit dilálašvuođa ođđa oarjelsámi girjebusse ruhtadeapmái. Dan vuođul evttohuvvo ahte juolludus kapihttala 320 poasttas 53 Sámi kulturulbmilat, lasihuvvo 2 000 000 ruvnnuin bajábeale namuhuvvon ulbmilii, gč. St.prp.nr 65 (2004-2005). ¶
Oahpahus- ja dutkandepartemeanta lea vuolidan juolludusa Sámediggái 30 000 ruvnnuin kapihttala 206 poasttas 50. ¶
Sámedikkis lei bušeahttameannudeami oktavuođas áššis 50/04 Sámedikki jagi 2005 bušeahtta buohkanassii 239 912 000 ru juolludus oktan Sámeálbmotfoandda 4 650 000 ru vuoittuin. Gielda- ja guovludepartemeantta juolludusreivves Sámediggái lea dasa lassin juolluduvvon 2 100 000 ru doarjja Interregii kapihttala 552 poasttas 72 Našuvnnalš doaibmabijut guolvvuidovddideami ¶
Oahpahus- ja dutkandepartemeantta juolludus kapihttala 206 poasttas 50 lea vuoliduvvon ¶
Oahpahus- ja dutkandepartemeanta lea vuolidan juolludusa Sámediggái 30 000 ruvnnuin kapihttala 206 poasttas 50. ¶
Go Stuorradiggi meannudii St.dieđ nr. 11 (2004-2005) Sámedikki 2003 doaimma birra, bivddii gieldalávdegotti eanetlohku ráđđehusa láhčit dilálašvuođa ođđa oarjelsámi girjebusse ruhtadeapmái. Dan vuođul evttohuvvo ahte juolludus kapihttala 320 poasttas 53 Sámi kulturulbmilat, lasihuvvo 2 000 000 ruvnnuin bajábeale namuhuvvon ulbmilii, gč. St.prp.nr 65 (2004-2005). ¶
Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda leigga ovttaoaivilis 06.07.04 čoahkkimis Deanus ahte ruhtadit ovdaprošeavtta čielggadusa heargevuodjen- ja njoarostanrusttega ektui ovttasbargošiehtadusa 16. artihkkala ektui. SVL-N lea ožžon bargun ráhkadit ovdaprošeavtta ja goluid mákset Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda, goabbáge beali. ¶
Bargojuvvo ulbmillaččat dan ala ahte oažžut láhkamearrádusaid bivdovuoigatvuođaid ja bivddu hálddašeami birra Deanus Sámedikki ja Stuorradikki justislávdegotti gaskasaš ráđđádallamiid bokte ¶
Ođđa láhkamearrádusat galget vuođđuduvvot Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa ala ¶
Dán dili leat dieđihan Gieldda- ja guolvodepartementii, muhto GGD ii leat vel vástidan áššái. Mii bargat dan ala ahte oažžut 2005 juolludeami (našuvnnalaš ovddidanuđaid) lassánit unnimustá 1 milj. ruvnnuin juohke oasseprográmmii. ¶
Sámediggeráđđi váldá vuolggasaji das ahte sámit lea okta álbmot – eamiálbmot - mas lea guhkes historjjálaš oktavuohta iežas guovlluide. Sámit leat Norggas dohkkehuvvon eamiálbmot ja Norga lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala – sápmelaččaid ja norgalaččaid. Sámiid riektevuođđu eamiálbmogin lea čadnojuvvon našuvnnalaš láhkaaddimii ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid dohkkeheapmái Norggas. Álbmogiid iešmearridanriekti lea deaŧalaš prinsihppa ja vuođđovuoigatvuohta, rievttálaččat čatnevaš riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde. Guovddážis dán oktavuođas leat 1966 mannosaš ON-konvenšuvnnat siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra ja dasto ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra. Eamiálbmotvuoigatvuođat eai leat dakkár vuoigatvuođat maid sámit leat váldán alcceseaset dahje ožžon daid Norgga eiseválddiin. Ii leat sáhka das ahte galget go eiseválddit addit sámiide erenoamáš vuoigatvuođaid vai eai. Baicce lea sáhka das ahte galget go riikka eiseválddit dohkkehit sámiid vuoigatvuođaid go dat lea eamiálbmot. ¶
Sámediggeráđđi lea dovddahan ahte galggašii ásahuvvot bissovaš sámi dutkanprográmma Norgga dutkanráđis, muhto dat lea hilgon evttohusa go dain eai leat makkárge fásta prošeavttat. Sámediggeráđđi bargá maiddái dan ala ahte áiggi mielde galgá ásahuvvot sierra davviriikkalaš sámi dutkanráđđi mii sáhtášii geavahit eanet ruđa sámi dutkamii. ¶
Ráđđehus lea addán čielga signálaid das ahte dađistaga stuorát oassi dutkanruđain galgá čadnojuvvot kvalitehtaeavttuide. Dát guoská maiddái sámi dutkamii. Danne áigu Sámediggeráđđi bargat dan ala ahte biddjojuvvojit eanet resurssat sámi alit ohppui vai rekrutteren sámi dutkamii sihkkarastojuvvo dál goas šaddá stuorát ja stuorát gilvu dutkanruđaid alde. ¶
Sámediggeráđđi lea ovttaoaivilis ahte dáláš ráfáiduhttinláhkaásahusat Ráissá ja Bajit Anárjoga álbmotmeahci ektui eai man ge láhkái vuhtii váldde dan ahte dat leat guovddáš sámi guovluin. Seamma sáhttá dattetge dadjat buot álbmotmehciid ja eatnadatsuodjalanguovlluid birra, nugo omd. Øvre dividalen, Sáltoduottar-Svartisen, Rago ja Gressåmoen birra. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte ferte ollislaččat geahčadit buot daid ovdal mearriduvvon ráfáiduhttinláhkaásahusaid sámi guovlluin. Ovdal go dán sáhttá dahkat, de fertejit dattetge ásahuvvot čielga njuolggadusat sámi guovlluid suodjalanproseassaide. Sámediggi lea gulahallamin Birasgáhttendepartemeanttain mii geahččala ráhkadit dáid njuolggadusaid. Sámediggeráđđi lea maiddái 12.08.04 beaiváduvvon reivves bivdán čoahkkima stáhtaráđiin Knut Arild Hareide, man ektui sávaldahkan lea ságastallat sámi guovlluid suodjalanplánabarggu birra sierra fáddán. ¶
Skuvllas leat dán skuvlajagi 14 oahppi geat leat válljen sámegiela vuosttaš-, nubbi- dahje C-giellan ja 7 oahppi geat leat válljen sámi kulturmáhtu. Skuvla muitala ahte doppe leat eanet oahppit geat dáidet háliidit sámegiela C-giellan. Skuvla oaivvilda ahte sámegiel fálaldat ii leat vuoliduvvon, muhto baicce nannejuvvon dannego skuvla lea mielde prošeavttas “Prošeakta sámi kulturmáhtu joatkkaskuvllain” , mii lea boađusin Sámedikki ja Romssa fylkkasuohkana gaskasaš ovttasbargošiehtadusas. ¶
Bargat dan ala ahte bisuhit ja nannet sámi riddo- ja vuotnaguovlluid guolleriggodagaid. ¶
Bargat dan ala ahte sámiin riddo- ja vuotnaguovlluin ii goariduvvo sámi giela, kultuvrra ja identitehta vejolašvuohta ávkkástallat mearraresurssaiguin, nu ahte mearraguovllut vuosttažettiin várrejuvvojit báikkálaš berošteddjiide oktan heivvolaš hálddašanvuoigatvuođain. ¶
Bargat dan ala ahte biebmandoaibmalobit juhkkojuvvojit nuvttá sámi riddo- ja vuotnaguovlluin gáhtten ja nannen dihte sámi giela, kultuvrra ja identitehta. ¶
Bargat dan ala ahte báikkálaš berošteaddjit – vuosttažettiin ovttaid mielde dahje oktasaččat – galget leat eanetlohkoeaiggádin geat lágaid vuođul besset hálddašit biebmandoaibmalobiid ja doaimma mii jođiha doaibmalobiid. ¶
Bargat dan ala ahte dat biebmandoaimmat – maid nuvttá doaibmalobiiguin leat vuođđudan – nannejit lagasservodaga ja báikkálaš sámi kultuvrra ja identitehta vuođu. ¶
1. Sámediggi bivdá ahte Suodjalus árjjaleappot ja ulbmillaččat geahččala gávdnat eaktodáhtolaš čovdosiid ja šiehtadusaid boazodoaluin dan ektui movt boazodoallu ja Suodjalus galget sáhttit leahkit dain seamma guovlluin boahtteáiggis. Sámedikki mielas lea dohkketmeahttun čađahit dakkár bággolonistanproseassaid man oktavuođas boazodoalu beroštumit duolmmahallet. Sámediggi atná hui eahpeoiddolažžan dan go Suodjalus lea signaliseren bággolonisteami juo lagaš boahtteáiggis sihke Hálkaváris ja Meavkkis/Blåtindas jos ii gávdno eaktodáhtolaš čoavddus oanehis áiggis. ¶
3. Hálkavári ektui galget eatnamat Finnmárkkus identifiserejuvvot Finnmárkkuláhka-proseassa oktavuođas nugo stáhta lea geatnegahttojuvvon ILO nr 169 artihkkala 14.2 mielde. Dat mearkkaša dan ahte soaitá leat sáhka ollu eanet vuoigatvuođaid birra go guođodanvuoigatvuođa birra mat vejolaččat šaddet bággolonistuvvot. Meavkki/Blåtind ektui lea dilli nu ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II gieskat lea ohcan ruđaid álggahit identifiserenbarggu guovlluin máttabealde Finnmárkku. Vai stáhta maiddái dákko sáhttá ollašuhttit geatnegasvuođaidis ILO 14.2 artihkkala mielde. Maiddái dákko lea eahpelunddolaš álggahit bággolonistanproseassa ovdal go vuoigatvuođabealli lea čilgejuvvon, maid ILO ekspeartalávdegotti cuiggodeapmi maid doarju Norgga ektui ráđđehusa finnmárkkuláhkaárvalusa oktavuođas. ¶
5. Meavkki/Blåtind guovllu ektui bivdá Sámediggi ahte Suodjalus árjjalaččat geahččala deaivvadit boazodoaluin ja ahte šaddá oktasaš áddejupmi boazodoaluin. Gáibádussan ferte leat dat ahte Suodjalus láhčá dilálašvuođaid nu ahte boazodoallu sáhttá bisuhuvvot dáláš dásis. Čovdosiid fuonideapmi dáláš dásis ferte álohii čađahuvvot ovttasráđiid boazodoaluin. Suodjalus ferte dál gávdnat eaktodáhtolaš čovdosa boazodoaluin. Dán oktavuođas lea dárbu sáhttit fállat mealgat buoret ja nu eanet realistalaš fálaldaga eaktodáhtolaččat lotnut doaluid dáláš nu gohčoduvvon Finnmárkkumálle ektui. Dákko lea liikká sáhka ovddeš ja boahtteáiggi sohkabuolvvaid kulturguoddi ealáhusas vejolaš heaitimis. ¶
NSR sámediggeáirasat Jánoš Trosten ja Geir Tommy Pedersen, leaba hirpmástuvvan go Sámediggi dál searvá lokaliserendigáštallamiidda militæra doaimmaid olis. Sámediggi galgá leat nøytrala dákkár lolkáliseren áššiin. Iige leat riekta ahte Sámediggi aktiivalaččat searvá dákkár ja sullasaš militæráššiin. ¶
1. Sámediggi bivdá ahte Suodjalus árjjaleappot ja ulbmillaččat geahččala gávdnat eaktodáhtolaš čovdosiid ja šiehtadusaid boazodoaluin dan ektui movt boazodoallu ja Suodjalus galget sáhttit leahkit dain seamma guovlluin boahtteáiggis. Sámedikki mielas lea dohkketmeahttun čađahit dakkár bággolonistanproseassaid man oktavuođas boazodoalu beroštumit duolmmahallet. Sámediggi atná hui eahpeoiddolažžan dan go Suodjalus lea signaliseren bággolonisteami juo lagaš boahtteáiggis sihke Hálkaváris ja Meavkkis/Blåtindas jos ii gávdno eaktodáhtolaš čoavddus oanehis áiggis. ¶
3. Hálkavári ektui galget eatnamat Finnmárkkus identifiserejuvvot Finnmárkkuláhka-proseassa oktavuođas nugo stáhta lea geatnegahttojuvvon ILO nr 169 artihkkala 14.2 mielde. Dat mearkkaša dan ahte soaitá leat sáhka ollu eanet vuoigatvuođaid birra go guođohanvuoigatvuođa birra mat vejolaččat šaddet bággolonistuvvot. Meavkki/Blåtind ektui lea dilli nu ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II gieskat lea ohcan ruđaid álggahit identifiserenbarggu guovlluin máttabealde Finnmárkku. Vai stáhta maiddái dákko sáhttá ollašuhttit geatnegasvuođaidis ILO 14.2 artihkkala mielde. Maiddái dákko lea eahpelunddolaš álggahit bággolonistanproseassa ovdal go vuoigatvuođabealli lea čilgejuvvon, maid ILO ekspeartalávdegotti cuiggodeapmi maid doarju Norgga ektui ráđđehusa finnmárkkuláhkaárvalusa oktavuođas. ¶
5. Meavkki/Blåtind guovllu ektui bivdá Sámediggi ahte Suodjalus árjjalaččat geahččala deaivvadit boazodoaluin ja ahte šaddá oktasaš áddejupmi boazodoaluin. Gáibádussan ferte leat dat ahte Suodjalus láhčá dilálašvuođaid nu ahte boazodoallu sáhttá bisuhuvvot dáláš dásis. Čovdosiid fuonideapmi dáláš dásis ferte álohii čađahuvvot ovttasráđiid boazodoaluin. Suodjalus ferte dál gávdnat eaktodáhtolaš čovdosa boazodoaluin. Dán oktavuođas lea dárbu sáhttit fállat mealgat buoret ja dan bokte eanet realistalaš fálaldaga doaluid eaktodáhtolaš lotnumi go dáláš nu gohčoduvvon Finnmárkkumálle. Dás han lea sáhka heaittihit ovddeš ja boahtteáiggi sohkabuolvvaid kulturguoddi ealáhusa. ¶
Lávdegoddi bivdá Sámediggeráđi bargat dan ala ahte Sámediggi boahtteáiggi perspektiivvas atná vuođđun dan ulbmila ahte ovdánahttit boahttevaš kulturovttasbarggu rájáid badjel, mas okta ulbmiliin berre leat ovdánahttit oktasaš sámi kulturplána. ¶
Boazodoallu lea árbevirolaččat dakkár ealáhus gos goappašat sohkabeliin leamaš dihto sadji. Dán áigge leat nissonolbmot gáidan eanet ahte eanet ealáhusa dahkamušain sihke ealáhusa doaimmas ja lopolitihkas. Sámediggi ballá dán dili čuohcat boazodoalu sosialála birrasii, kultuvrii, gillii, bestemii ja dietnasii. Sámediggi ohcala šiehtadallanbeliin árjjalat beroštumi dásseárvvohástalusain. ¶
Ulbmillaš doaibmabijuid haga sáhttá dilli muhtun orohagain šaddat nu ahte váilu kultuvrralaš oktiilašvuohta ja gelbbolašvuohta. Okta doaibmabijuin livččii buolvamolsumiid láhčit. Sámediggi árvala ahte dakkár ortnegat dohkkehuvvojit nugo gaskaboddasaš nuoraiddoalut dahje guoktebuolvvadoalut. Doaibmabidju ii gáibit láhkarievadusa ja dan sáhttá čađahit dalán. ¶
Joavku árvala ođđa čuoggá maŋabeallai Boazodoalu buvttadeapmi ja márkandillii ¶
Dat orru čájehuvvome ahte Stuorradiggi lea ožžon boasttu ipmárdusa dain dutkamin mat leat čađahuvvon ovdal. Boazolohku lea mearriduvvon sullii 64 000 Oarje Finnmárkui, ja otne lea sullii beali eambbo boazolohku go dat mii lea mearriduvvon. Dan maŋemuš njealje jagi lea boazolohku mannan bajas ja gaskamearálaš deaddu lea maid lassánan. Dat muitala ieš alddis ahte dutkamat eai doala deaivása. ¶
Boazodoallu lea árbevirolaččat dakkár ealáhus gos goappašat sohkabeliin leamaš dihto sadji. Dán áigge leat nissonolbmot gáidan eanet ahte eanet ealáhusa dahkamušain sihke ealáhusa doaimmas ja boazodoallopolitihkas. Sámediggi ballá dán dili čuohcat boazodoalu sosialála birrasii, kultuvrii, gillii, bestemii ja dietnasii. Sámediggi ohcala šiehtadallanbeliin árjjalat beroštumi dásseárvvohástalusain. ¶
Ulbmillaš doaibmabijuid haga sáhttá dilli muhtun orohagain šaddat nu ahte váilu kultuvrralaš oktiilašvuohta ja gelbbolašvuohta. Okta doaibmabijuin livččii buolvamolsumiid láhčit. Sámediggi árvala ahte dakkár ortnegat dohkkehuvvojit nugo gaskaboddasaš nuoraiddoalut dahje guoktebuolvvadoalut. Doaibmabidju ii gáibit láhkarievadusa ja dan sáhttá čađahit dalán. ¶
Dál lea bargu jođus oččodit sámi miellahttovuođa arktalaš dálveriemuide, Arctic Winter Games:ii (AWG). Dakkár miellahttovuohta mielddisbuktá boahtteáiggis maiddái geatnegasvuođa lágidit dáid arktalaš nuoraidriemuid. Sámediggi oaivvilda Romssa leat okta moatti vejolaš lágidanbáikkis dakkár stuora doaluide, ja lea ge hui positiiva dasa ahte vejolašvuohta lágidit AWG Romssas lea váldojuvvon mielde OG-ohcamii. Sámediggái lea muđui dehálaš ahte bargojuvvo garrasit dan ala ahte sámi faláštallamis, kultuvrras ja organisašuvnnain lea vejolašvuohta atnit ávkki huksehusain ja rusttegiin sihke ovdal ja maŋŋel doaluid. Dán oktavuođas oaidná Sámediggi vejolažžan geahččat dán daid stuora dárbbuid ektui mat leat sámi kulturviesuide ja faláštallanrusttegiidda. ¶
Dál lea bargu jođus oččodit sámi miellahttovuođa arktalaš dálveriemuide, Arctic Winter Games:ii (AWG). Dakkár miellahttovuohta mielddisbuktá boahtteáiggis maiddái geatnegasvuođa lágidit dáid arktalaš nuoraidriemuid. Sámediggi oaivvilda Romssa leat okta moatti vejolaš lágidanbáikkis dakkár stuora doaluide, ja lea ge hui positiiva dasa ahte vejolašvuohta lágidit AWG Romssas lea váldojuvvon mielde OG-ohcamii. Sámediggái lea muđui dehálaš ahte bargojuvvo garrasit dan ala ahte sámi faláštallamis, kultuvrras ja organisašuvnnain lea vejolašvuohta atnit ávkki huksehusain ja rusttegiin sihke ovdal ja maŋŋel doaluid. Dán oktavuođas oaidná Sámediggi vejolažžan geahččat dán daid stuora dárbbuid ektui mat leat sámi kulturviesuide ja faláštallanrusttegiidda. ¶
Sámi válgalihttu váidala sakka vaikko presideanta guovvamánu 25. b. reivves «váldá vuhtii» dan ahte Sámi válgalihttu bivdá sámediggeráđi dieđáhusas sáddejuvvot maŋimuštá vahku ovdal dievasčoahkkima, de vurddii dat gitta bearjadahkii guovvamánu 26. b. ovdal go sáddii dieđáhusas. Geavahusas lea nu ahte áirasat ožžot dieđáhusa go bohtet Kárášjoga hotellii. Dát mearkkaša ahte sáddenáigemearri maiddái dán áššis lea rihkkojuvvon. ¶
Bargu rámmaeavttuiguin vuođđoskuvlla lágaid ektui boahtá maiddái guoskat joatkkaoahpahussii. Joatkkaoahpahus ferte huksejuvvot dan vuođu nala maid vuođđoskuvla lea addán ohppiide Sámi oahppoplánaid bokte ja maiddái viidáseappot dan vuođu ovddidit. Sámedikki váldi ráhkadit njuolggadusaid joatkkaoahpahusa sisdollui ferte viiddiduvvot. ¶
Gáibádusat leat bures duođaštuvvon, muhto makkár nu sivaid geažil sii eai leat liikká nagodan hálahit daid orgánaid main lea leamaš dahkamuš sin áššiin. Dál go eiseválddit leat nuppástuhttimin minoritehtapolitihkaset, ja riikka eiseválddit fasttášit ovddeš dáruiduhttinpolitihka, de ii dáhto Norgga servodat dakkár gova alddis mii muitala ahte ii leat beroštan olmmošjoavkkus geat sivaid geažil masa ieža eai veadján maidege, ožžo heajut vuođu iežaset eallimii go olbmot geat ožžo dan oahpahusa maid galge oažžut. ¶
Sámi válgalihttu váidala sakka vuogi movt dát ášši lea meannuduvvon. Dát guoská sihke áigegeavaheapmái ja reivve hápmái Oslo universitehtii. Vuosttažettiin ádjánii guokte mánu dan rájes go Sámediggi oaččui min reivve ášši birra ovdal go diggi sáddii reivve universitehtii. Ja de čuožžu reivves ahte suoma-ugralaš fálaldat galgá heaittihuvvot, ja vel ahte Sámediggi lea mediijaid bokte boahtán diehtit ášši birra. ¶
Áigu go Sámediggeráđđi bargat dan ala vai sámegiella fágasuorggis šattašii duohta gelbbolašvuohtan, nu ahte attášii earret eará čiekŋudančuoggáid mat vástidit 8 vahkkodiimmu. ¶
Sámediggi áigu aktiivvalaččat bargat dan ala ahte buoredit luondduluosaid vuostáiváldima, dás maiddái váikkuhit eiseválddiid rahpat ráji Supmii dainna áigumušain ahte vuovdit luondduluosaid. ¶
Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu rahčat dan ala ahte buoredit luondduluosaid hatti, ja lea positiivvalaš doaibmabijuide ja prošeavttaide mat dan váikkuhit. ¶
Sámediggi diehtá ahte dát lasáhus ii čoavdde prioriterejuvvon sámi kulturásahusaid váttis dili eará go oanehis áigái. Dain leat ollu jagiid leamaš hui heajos eavttut. Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte doaibmadoarjjaortnega rámma lassánivččii, ja 2001 stáhtabušeahtas lea evttohuvvon 2,4 milj. kr. lasáhus. ¶
Sámediggi oaidná ahte leat ollugat geat ohcet prošeaktaruđaid, ja ahte giellaráđđi 1999:s ii sáhttán addit doarjaga eará go njealjádasoassái. Dat muitala ahte lea dárbu lasihit prošeaktaruhtaoasi danne go prošeavttain orru stuorra mearkkašupmi sámegiela ovddideapmái. ¶
Sierralágan doaibmabijuid dárkkistemiid oktavuođas šaddet stuorra máksámušat daidda geaidda ášši guoská. Bargiidbellodaga sámediggejoavku dáhttu bargat dan ala ahte nu bures go vejolaš ovttastahttit Sámi kulturmuitoráđi ja guoskevaš fylkkakulturossodaga bargguid dárkkistemiid oktavuođas, seastin dihte buot oasálaččaid goluid. ¶
Sámediggi diehtá ahte dát lasáhus ii čoavdde prioriterejuvvon sámi kulturásahusaid váttis dili eará go oanehis áigái. Dain leat ollu jagiid leamaš hui heajos eavttut. Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte doaibmadoarjjaortnega rámma lassánivččii, ja 2001 stáhtabušeahtas lea evttohuvvon 2,4 milj. kr. lasáhus. ¶
Sámediggi oaidná ahte leat ollugat geat ohcet prošeaktaruđaid, ja ahte giellaráđđi 1999:s ii sáhttán addit doarjaga eará go njealjádasoassái. Dat muitala ahte lea dárbu lasihit prošeaktaruhtaoasi danne go prošeavttain orru stuorra mearkkašupmi sámegiela ovddideapmái. ¶
Sámedikki mielas lea maiddái dárbu ahte guovddáš stáhtalaš eiseválddit čilgejit ollu guovddáš beliid mat čuvvot ILO-konvenšuvnna nr 169 ratifiserema Norggas. Čujuhuvvo earret eará čilgekeahtes gažaldagaide mat gusket eanavuoigatvuođaide ja šiehtadallan- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii. Sámediggi lea ovdal čujuhan gokko Norgga stáhta ii doala dási daid mearrádusaid ja áigumušaid ektui mat leat konvenšuvnna vuođđun. Lea lunddolaš ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa meannudeami oktavuođas vuđolaččat čielggaduvvo mo konvenšuvnna geatnegasvuođat galget ollašuhttot. Dan ferte de bidjat sámeláhkii, ja eará lágaide ja njuolggadusaide. ¶
Sámedikki mielas lea buorre go Sis-Finnmárkui ásahuvvo sierra duopmostuollu, muhto dattetge ohcala konkrehta doaibmabijuid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái Sis-Finnmárkku duopmostuolu vejolaš doaibmaguovllu. Sámediggi oaivvilda ahte berre čielggadit galgá go Sis-Finnmárkku vejolaš sierra duopmostuolu doaibmaguovlu guoskat stuorát osiide sámi ássanguovllus, ja jos galgá de movt. ¶
Nuortalaččaid erenoamáš historjá stáhtarievttálaš, oskkoldatlaš, gielalaš ja kultuvrralaš beliid vuođul gáibida ahte lea erenoamáš dárbu stáhta áŋgiruššamiidda nuorta sámi kulturgáhttendoaimmaid oktavuođas. Ovddasvástideaddji eiseváldiin ferte leat dáhttu nu guhkás go oppa lea ge vejolaš bargat dan ala ahte suodjalit, nannet ja ovddidit nuorta sámi kultuvrra. Ferte geahččat nu ahte Njávdáma nuortalaš gili ráfáiduhttin lea okta dain ollu deatalaš beliin dán barggus, ja dan ferte čatnat Njávdáma nuortalaš musea ollašuhttimii. Sámedikki mielas lea dárbu čuovvulit ráfáiduhttinárvalusa ja ovddidit árvalusa Gonagassii stáhtaráđis nu johtilit go lea vejolaš. ¶
Ekonomálaš rámmat sámi kulturásahusaid várás eai leat dohkálaččat. Sámediggái lea hástalussan bargat dan ala ahte doaibmaruđat sámi kulturviesuide/kulturásahusaide bajiduvvojit dárbbu ektui. ¶
Sámediggi eaktuda ahte juolludus kapihttala 238 bokte jotkojuvvo, mii siskkilda ea.ea.: ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkilogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissain. ¶
Sámedikki mielas lea maiddái dárbu ahte guovddáš stáhtalaš eiseválddit čilgejit ollu guovddáš beliid mat čuvvot ILO-konvenšuvnna nr 169 ratifiserema Norggas. Čujuhuvvo earret eará čilgekeahtes gažaldagaide mat gusket eanavuoigatvuođaide ja šiehtadallan- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii. Sámediggi lea ovdal čujuhan gokko Norgga stáhta ii doala dási daid mearrádusaid ja áigumušaid ektui mat leat konvenšuvnna vuođđun. Lea lunddolaš ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa meannudeami oktavuođas vuđolaččat čielggaduvvo mo konvenšuvnna geatnegasvuođat galget ollašuhttot. Dan ferte de bidjat sámeláhkii, ja eará lágaide ja njuolggadusaide. ¶
Sámedikki mielas lea buorre go Sis-Finnmárkui ásahuvvo sierra duopmostuollu, muhto dattetge ohcala konkrehta doaibmabijuid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái Sis-Finnmárkku duopmostuolu vejolaš doaibmaguovllu. Sámediggi oaivvilda ahte berre čielggadit galgá go Sis-Finnmárkku vejolaš sierra duopmostuolu doaibmaguovlu guoskat stuorát osiide sámi ássanguovllus, ja jos galgá de movt. ¶
Nuortalaččaid erenoamáš historjá stáhtarievttálaš, oskkoldatlaš, gielalaš ja kultuvrralaš beliid vuođul gáibida ahte lea erenoamáš dárbu stáhta áŋgiruššamiidda nuorta sámi kulturgáhttendoaimmaid oktavuođas. Ovddasvástideaddji eiseváldiin ferte leat dáhttu nu guhkás go oppa lea ge vejolaš bargat dan ala ahte suodjalit, nannet ja ovddidit nuorta sámi kultuvrra. Ferte geahččat nu ahte Njávdáma nuortalaš gili ráfáiduhttin lea okta dain ollu deatalaš beliin dán barggus, ja dan ferte čatnat Njávdáma nuortalaš musea ollašuhttimii. Sámedikki mielas lea dárbu čuovvulit ráfáiduhttinárvalusa ja ovddidit árvalusa Gonagassii stáhtaráđis nu johtilit go lea vejolaš. ¶
Ekonomálaš rámmat sámi kulturásahusaid várás eai leat dohkálaččat. Sámediggái lea hástalussan bargat dan ala ahte doaibmaruđat sámi kulturviesuide/kulturásahusaide bajiduvvojit dárbbu ektui. ¶
Sámediggi eaktuda ahte juolludus kapihttala 238 bokte jotkojuvvo, mii siskkilda ea.ea.: ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkilogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissain. ¶
Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Sámediggi árvala ahte ásahuvvo orgána mii gohčoduvvo «Sámedikki válgalávdegoddin» . ¶
Sohkabealkvoteren bellodatdásis dagahivččii earret eará ahte ii sáhtášii cegget sierra nissoniid- dahje albmáidlisttuid. Demokráhtalaš njuolggadusaid mielde sáhttá olmmoš organiseret iežas nu go dáhttu. Sohkabealkvoterema prinsihpat leat dieđusge deaŧalaččat hálddašeamis, hálddahusain ja almmolaš lávdegottiin. Buot Sámedikki bellodagat galget dieđusge bargat dan ala ahte nominašuvnnain doaimmahuvvo sohkabealkvoteren, muhto jos dán mearridivččii lágain, de dat rihkušii friija organiserenvuoigatvuođa. Dákkár rievdadusa ii dáiddášii Stuorradiggi ge mearridit. ¶
Sámediggi árvala ahte ásahuvvo orgána mii gohčoduvvo «Sámedikki válgalávdegoddin» . ¶
Sámedikki mielas lea dárbu oppalaččat deattuhit ahte sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta lea buot olmmošvuoigatvuođabargguid ja sámepolitihkalaš áššiid vuođđun ja guovddáš beallin. Iešmearrideapmi lea áibbas guovddáš bealli ja lea buot sámi áššiid barggu vuođđun. Sámediggi lea deattuhan ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot surggiide, maiddái eanavuoigatvuođaide. Dát nannejuvvo ain eanet riikkaidgaskasaš proseassain. Dás čujuhit earret eará ON:a eamiálbmotjulggaštusbargui ja gažaldagaide maid ON:a olmmošvuoigatvuođakomiteá lea divvon maiddái Norgii, eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra 1. artihkkala vuođul ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Sámedikki oainnu mielde ii leat riekta iešmearrideami doahpagis ovddidit sierra áddejumi mii guoská dušše eamiálbmogiidda. Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot álbmogiidda, maiddái eamiálbmogiidda. ¶
Eanaš sápmelaččat leat dál gohccevaččat váilevaš skuvlafálaldaga ja váilevaš oahpahusa ektui. Sámediggi dáhttu earenoamážit deattuhit sápmelaččaid mat leat organiseren iežaset ja ohcan buhtadusa Billighetserstatningsutvalgas oahpahusa ovddas maid leat massán nuppi máilmmesoađi geažil. Sis-Finnmárkku Riekteveahkkekántuvra muitala ahte Billighetserstatningsutvalg lea biehttalan buot ohcamiid dainna ákkain ahte dáruiduhttinpolitihka sáhttá bealuštit dalá oainnu vuođul (vrd. 12.09.99 reivve Sámediggái). Biehttaleamit leat váidaluvvon Stuorradiggái. Sámediggi dáhttu čujuhit ahte áššis ii leat sáhka dušše ekonomalaš buhtadusas manahuvvon oahpahusa ovddas. Dás lea maid sáhka olmmošvuoigatvuođas maid eamiálbmot lea massán, stáhta morálalaš ja politihkalaš geatnegasvuođas fasttášit dan mo lea sápmelaččaid vealahan, ja geavahit vejolašvuođa soabadeami, árvvusatnima ja ovttaárvosašvuođa vuođul ásahit ođđa vuođu sápmelaččaid ja Norgga stáhta gaskka. ¶
Sámedikki mielas lea dárbu oppalaččat deattuhit ahte sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta lea buot olmmošvuoigatvuođabargguid ja sámepolitihkalaš áššiid vuođđun ja guovddáš beallin. Iešmearrideapmi lea áibbas guovddáš bealli ja lea buot sámi áššiid barggu vuođđun. Sámediggi lea deattuhan ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot surggiide, maiddái eanavuoigatvuođaide. Dát nannejuvvo ain eanet riikkaidgaskasaš proseassain. Dás čujuhit earret eará ON:a eamiálbmotjulggaštusbargui ja gažaldagaide maid ON:a olmmošvuoigatvuođakomiteá lea divvon maiddái Norgii, eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra 1. artihkkala vuođul ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Sámedikki oainnu mielde ii leat riekta iešmearrideami doahpagis ovddidit sierra áddejumi mii guoská dušše eamiálbmogiidda. Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta guoská buot álbmogiidda, maiddái eamiálbmogiidda. ¶
Eanaš sápmelaččat leat dál gohccevaččat váilevaš skuvlafálaldaga ja váilevaš oahpahusa ektui. Sámediggi dáhttu earenoamážit deattuhit sápmelaččaid mat leat organiseren iežaset ja ohcan buhtadusa Billighetserstatningsutvalgas oahpahusa ovddas maid leat massán nuppi máilmmesoađi geažil. Sis-Finnmárkku Riekteveahkkekántuvra muitala ahte Billighetserstatningsutvalg lea biehttalan buot ohcamiid dainna ákkain ahte dáruiduhttinpolitihka sáhttá bealuštit dalá oainnu vuođul (vrd. 12.09.99 reivve Sámediggái). Biehttaleamit leat váidaluvvon Stuorradiggái. Sámediggi dáhttu čujuhit ahte áššis ii leat sáhka dušše ekonomalaš buhtadusas manahuvvon oahpahusa ovddas. Dás lea maid sáhka olmmošvuoigatvuođas maid eamiálbmot lea massán, stáhta morálalaš ja politihkalaš geatnegasvuođas fasttášit dan mo lea sápmelaččaid vealahan, ja geavahit vejolašvuođa soabadeami, árvvusatnima ja ovttaárvosašvuođa vuođul ásahit ođđa vuođu sápmelaččaid ja Norgga stáhta gaskka.Dán vuođul dáhttu Sámediggi Stuorradikki dahkat vejolažžan njulget dan vearrivuođa mii lea dahkkojuvvon. Dás lea ovddemuš sáhka dain vuođđoprinsihpaid ovddidemiin mat leat olmmošárvvu doahttaleami vuođđun sihke nášuvnnalaččat ja globálalaččat. Sámediggi áinnas searvvašii dasa. ¶
Ráđđi vuosttalda luossabivddu viiddideami Finnmárkkus borgemánu 31. beaivái, danne go evttohus dagahivččii ahte gođđoguollebivdu lassánivččii dálá ektui. Dán lea ráđđi 08.03.00 cealkán njuolggadusrievdadusaid oktavuođas anadroma luossaguollebivddu ja sáivaguollebivddu birra čázádagain Finnmárkkus. Ráđđi lea maid ávžžuhan jávkadit johkanjálbmeráfáidahttima Riehppovuonjogas ja Ráirrojogas. Ráđđi ohcala maid doaibmabijuid luossabivdovuoigatvuođaid máhcaheami oktavuođas báikegotti olbmuide. ¶
Leat váldán oktavuođa muhtun Finnmárkku gielddaiguin, fylkkagielddain ja eará báikkálaš ja regiovnnalaš aktøraiguin ovttastahttin dihte BA21 sihke Sámedikki iežas plánaid čađaheapmái ja eará báikkálaš ja regiovnnalaš ovdánanproseassaide. Dál leat bargamin ovttastahttit BA21 Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána ja Mánáid- ja nuoraidprošeavtta čađahemiide. Leat maid bargamin dan ala ahte relevánta dieđut ja máhttu BA21 birra galget leat fidnemis sámegillii. ¶
Sámediggi váidala dan go boazodoallu oažžu nu ollu negatiivvalaš fuomášumi, dainna lágiin ahte boazodoallu okto oažžu siva dillái. Eahpitkeahttá lea maiddái mearridanorgánas ja láhkaaddis stuorra ovddasvástádus dán oktavuođas. ¶
Boazodoallostivra ávžžuha bargat dan ala ahte ovttasráđiid čoavdit dáid hástalusaid. Sámediggi doarju dan oainnu mii Boazodoallostivrras lea. ¶
Sámediggi ja boazodoalloealáhus fertejit ovttas geahččalit bargat dan nala ahte boazodoalu rievttit ja beroštumit gáhttejuvvojit buoremusat. Sámedikki hálddahus galgá nannet iežas gelbbolašvuođa boazodoallofágasuorggis. Sámediggi galgá boazodollui guoskevaš stivrraid, ráđiid ja lávdegottiid nammademiid oktavuođas sihkkarastit boazodoallofágalaš gelbbolašvuođa. ¶
Sámediggi váidala dan go boazodoallu oažžu nu ollu negatiivvalaš fuomášumi, dainna lágiin ahte boazodoallu okto oažžu siva dillái. Eahpitkeahttá lea maiddái mearridanorgánas ja láhkaaddis stuorra ovddasvástádus dán oktavuođas. ¶
Boazodoallostivra ávžžuha bargat dan ala ahte ovttasráđiid čoavdit dáid hástalusaid. Sámediggi doarju dan oainnu mii Boazodoallostivrras lea. ¶
Oktasaš skuvlla oassin lea sámi skuvla huksejuvvon dan prinsihpa ala ahte oahpahus galgá leat oktasaš ja ovttadássásaš ja ahte oahpahusa álginsadjin ja vuođđun galget leat sámi servodaga iešvuohta ja dárbbut. Oahpahusas galgá leat dakkár sisdoallu ja dakkár kvalitehta mii addá vuođđomáhtuid, mii dahká kultuvraárbbi eallin, mii movttiidahttá váldit atnui sámi kultuvrra ja sámegiela ja addá mánáide ja nuoraide miela leat aktiivvalažžan ja hutkájin sámi servodagas ja dáru servodagas. Sámi oahpponeavvut galget nannet ja ovdánahttit sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi identitehta dan láhkái ahte mánát ja nuorat ovdánit ná: ¶
Dás eat logahala priváhta joatkkaskuvllaid. Dasa lassin leat olu skuvllaid oahppit searvan bargomárkanoahpahussii. ¶
Oktasaš skuvlla oassin lea sámi skuvla huksejuvvon dan prinsihpa ala ahte oahpahus galgá leat oktasaš ja ovttadássásaš ja ahte oahpahusa álginsadjin ja vuođđun galget leat sámi servodaga iešvuohta ja dárbbut. Oahpahusas galgá leat dakkár sisdoallu ja dakkár kvalitehta mii addá vuođđomáhtuid, mii dahká kultuvraárbbi eallin, mii movttiidahttá váldit atnui sámi kultuvrra ja sámegiela ja addá mánáide ja nuoraide miela leat aktiivvalažžan ja hutkájin sámi servodagas ja dáru servodagas. Sámi oahpponeavvut galget nannet ja ovdánahttit sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi identitehta dan láhkái ahte mánát ja nuorat ovdánit ná: ¶
Dás eat logahala priváhta joatkkaskuvllaid. Dasa lassin leat olu skuvllaid oahppit searvan bargomárkanoahpahussii. ¶
Sámediggi lea positiivvalaš komišuvnna árvalussii, mii addá boazodoallorohagaide ja čearuide vejolašvuođa dahkat ovttasbargošiehtadusaid lassin dasa mii lea mearriduvvon konvenšuvnnas. Dát ferte guoskat maiddái dakkár guovlluide maid 1997 Boazoguohtonkomišuvdna ii leat árvvoštallan. Sámediggi ohcala dattetge lagabui dárkilastima dan ektui go orohagas leat ollu siiddat. Unnitlohkovuoigatvuođat maid eai leat problematiserejuvvon, doppe gos lea siskkáldas suohpameahttunvuohta ovttasbargošiehtadusaid dahkamis. Dán ferte erenoamážit fuomášit proseassas viidáseappot. Sámediggi doarju evttohusa ahte eaŋkilastit bohccuid njuovvannjuolggadusaid nuppi riikkas. Lea maid dárbu eaŋkilastit eará njuolggadusaid, earret eará meahcástan- ja guolástansállašiid fievrridannjuolggadusaid rastá ráji ¶
Ráđđi lea maid buktán cealkámuša NOU:ii 1999:13 mii lea Norgga nissoniid dearvvasvuođa birra. Cealkámušas ohcala ráđđi čielggadanbarggu ja dutkamuša sámi nissoniid dearvvasvuođa birra. ¶
ON:a olmmošvuoigatvuođakomiteás lei maid dalle čoahkkin Genevas, ja golggotmánu 19. b. eksaminerii komiteá Norgga. Komiteá dáhtui diehtit maiddái sápmelaččaid dili birra, nu maiddái iešmearridanvuoigatvuođa birra 1. artihkkalis ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (CCPR). Norga lea earenoamážit gohčohallan raporteret ruovttoluotta eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra 1.2 artihkkala ektui mii lea eanavuoigatvuođaid birra. ¶
Sámediggi lea áššis 47/98 mearridan ođđa bušeahttadárbbuid jahkái 2000. Dárbbut dán mielde dahket oktiibuot badjelaš 53 milj. kruvnnu. Evttohuvvon lasáhusat guske sihke Sámedikki iežas bušehttii ja sámi doaibmabijuide olggobealde kapihttala 540. Ráđđehus lea bealistis ovddidan eavttuhusa bajidit Sámedikki bušeahta rámma 2,7 milj. kruvnnuin, mii lea veaháš eanebuš go haddegoarkŋun. Illudahttá dattetge dat go 5 milj. kruvdnosaš juolludus investeremiidda dán jagáš bušeahtas Sámedikki ođđa vistái lea sirdojuvvon boahtte jahkái nu ahte lea buoret ráđđi Sámediggevistti dárbbašlaš investeremiidda. Lea čájehuvvon ahte diimmá rámma mii biddjojuvvui bušeahta postii 45, ii govčča ollásit bealige meroštuvvon dárbbuin. ¶
Sámi Válgalihttu váidala hirbmat garrasit go departemeantta áigumuš lea ollásit stivret dán ossodaga, ja daid eará poasttaid mat gullet oahpahusossodaga bušehttii. Nugo ášši lea biddjon, de duođai ii leat Sámedikkis makkárge vejolašvuohta oaidnit movt ruđat geavahuvvojit dán ođđa ossodagas. ¶
(kahpihttala lohppii) Evttohuvvon lasáhus galgá juogaduvvot áibbas dássálaga dáid institušuvnnaid gaskka. ¶
Sámediggi lea áššis 47/98 mearridan ođđa bušeahttadárbbuid jahkái 2000. Dárbbut dán mielde dahket oktiibuot badjelaš 53 milj. kruvnnu. Evttohuvvon lasáhusat guske sihke Sámedikki iežas bušehttii ja sámi doaibmabijuide olggobealde kapihttala 540. Ráđđehus lea bealistis ovddidan eavttuhusa bajidit Sámedikki bušeahta rámma 2,7 milj. kruvnnuin, mii lea veaháš eanebuš go haddegoarkŋun. Illudahttá dattetge dat go 5 milj. kruvdnosaš juolludus investeremiidda dán jagáš bušeahtas Sámedikki ođđa vistái lea sirdojuvvon boahtte jahkái nu ahte lea buoret ráđđi Sámediggevistti dárbbašlaš investeremiidda. Lea čájehuvvon ahte diimmá rámma mii biddjojuvvui bušeahta postii 45, ii govčča ollásit bealige meroštuvvon dárbbuin. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkiidlogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissaid lohkkiidloguin. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid bargan dan ala ahte oažžut jođihandoarjaga mainna sáhttet doaibmat dan rollas mii dain lea giellaovddideaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. Sámi áviissain ii leat vejolaš oažžut stuorra vuovdin- ja almmuhandietnasiid danne go lohkkilogu ii sáhte buohtastahttit dáža áviissain. ¶
Sámediggi oaidná positiivalažžan duopmostuolu ásaheami Sis-Finnmárkui, muhto ohcala dattetge konkrehta doaibmabijuid daid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái dan guovllu mii vejolaččat šattašii Sis-Finnmárkku duopmostuolu guovlun. Sámit ásset ollu eará ge báikkiin olggobealde dan guovllu mii vejolaččat šattašii gullat Sis-Finnmárkku duopmostullui. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu čuovvulit daid hástalusaid mat leat boahtán ovdan čielggadusa bokte. Lea duopmáriid máhtolašvuođa duohken ja dat lea sin ovddasvástádus ahte dat dárbbašlaš máhtolašvuohta mii boahtá ovdan čielggadusas boahtá oidnosii. ¶
Sámediggi oaidná positiivalažžan duopmostuolu ásaheami Sis-Finnmárkui, muhto ohcala dattetge konkrehta doaibmabijuid daid guovlluid várás mat báhcet olggobeallái dan guovllu mii vejolaččat šattašii Sis-Finnmárkku duopmostuolu guovlun. Sámit ásset ollu eará ge báikkiin olggobealde dan guovllu mii vejolaččat šattašii gullat Sis-Finnmárkku duopmostullui. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu čuovvulit daid hástalusaid mat leat boahtán ovdan čielggadusa bokte. Lea duopmáriid máhtolašvuođa duohken ja dat lea sin ovddasvástádus ahte dat dárbbašlaš máhtolašvuohta mii boahtá ovdan čielggadusas boahtá oidnosii. ¶
Ásaheapmi dahkko ovdal mearriduvvon šiehtadusa vuođul, gč. ášši 9/99, ja dalle nu ahte šiehtadusbeallin šaddet sámedikkit Suomas ja Norggas. Šiehtadus rievdaduvvo dien ektui. Čuovvovaš artihkkaliid ferte rievdadit: 5. artihkkala mas parlamentarihkkáriid lohku uhciduvvo 21:s 14, 7. artihkkala mas oktasaš stivra uhciduvvo 6 lahtus 4 lahtui ja 8. artihkkala nu ahte válljejuvvo dušše okta várrepresideanta eaige guokte. ¶
Ásaheapmi dahkko ovdal mearriduvvon šiehtadusa vuođul, gč. ášši 9/99, ja dalle nu ahte šiehtadusbeallin šaddet sámedikkit Suomas ja Norggas. Šiehtadus rievdaduvvo dien ektui. Čuovvovaš artihkkaliid ferte rievdadit: 5. artihkkala mas parlamentarihkkáriid lohku uhciduvvo 21:s 14, 7. artihkkala mas oktasaš stivra uhciduvvo 6 lahtus 4 lahtui ja 8. artihkkala nu ahte válljejuvvo dušše okta várrepresideanta eaige guokte. ¶
Sámedikki giellastivra árvala ahte ođđadárogillii lassin galgá leat maid vejolaš čállit buktagiidda sámegillii ahte dat leat suodjaluvvon. ¶
Sámediggi váldá diehtun dan oasi Unjárgga gieldda jagi 2004 guovttegielalašvuođadoarjaga raporttas, mas muitaluvvo movt doarjja lea geavahuvvon ovddidan ja bisuhan dihte sámi giela ja identitehta gielddas, ja dan oasi mii muitala giela dili birra gielddas. Unjárgga gielda berre dattetge muitalit movt gieldda doaimmat leat ovddidan sámegiela, nappo doaimmaid bohtosiid birra. Sámediggi bivdá maid juolludanreivve b. 27.01.2004 vuođul ahte Unjárgga gielda vástida gažaldaga; Oanehaččat dan birra movt gielda háliida buoridit gielladili gielddas. ¶
Sámediggi lea 2001 bušeahttamearrádusas, áššis 41/00, mearridan strategiija mas celko ahte lea áigumuš bargat dan ala ahte sámi valáštallamii sihkkarastojuvvo almmolaš ruhtadeapmi, ja dan oktavuođas galggašii geahččat livččii go tihppenruđaid vejolaš oažžut sámi valáštallamii. Jahkásaš bušeahttačoahkkimis presideantta ja kulturministara gaskka ođđajagimánus 2001 guorahallojuvvui sámi valáštallama dilli ja hástalusat boahtteáiggis ja kapitáladárbu. ¶
Maiddái BB sámediggejoavku oaivvilda ahte Sámedikkis lei berret lean ovddasteaddji lávdegottis. Muhto – oaivvilda go Sámediggeráđđi ahte ii galgga fállat sámi gelbbolašvuođa go biehttala searvamis barggu refereansjovkui? ¶
” Barggustis nannet ja ovddidit sámi –giela ja kultuvrra, deattuha Sámediggeráđđi erenoamážit vuođđolágaparagráfa sámiid riektediliid birra, Sámelága ja ILO-konvenšuvnna nr 169 eamiálbmogiid rivttiid birra. Sámediggeráđđi áigu dan oktavuođas bargat dan ala ahte ILO-konvenšuvnna nr 169 mearrádusat, ja eará unnit- ja eamiálbmotinstrumeanttat maid Norga lea dorjon, váldojuvvojit mielde Norgga láhkii .” ¶
Mii leimmet vuordán, ahte ášši galggai čielgat sámediggeráđi doibmiiálginjulggaštusas, mii biddjui Sámedikki ovdii golggotmánu 16. b. 2001, gos almmatge ii daddjo earágo ahte: “Sámediggeráđđi čujuha dasa ahte sápmelaččat eai leat geasage addán dahje mieđihan iežaset árbevirolaš guovlluid geasage. Boahttevaš riekteásahusat mat galget sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide galget dien vuođu ala huksejuvvot. Lassin našuvnnalaš lágaid ja politihkalaš mearrádusaid geatnegasvuođaide, leat Norggas maid geatnegasvuođat riikkaidgaskasaš šiehtadusaid ektui maid Norga lea dohkkehan.” ¶
Min oainnu mielde galggašedje dán guovtti riikka eiseválddit rahčat dan ala ahte láhčit dilálašvuođaid buoremus lági mielde, dávgasis njuolggadusaid mielde, vai riikkarádji nu unnán go vejolaš hehttešii sámi oktavuođa guovllus. ¶
Danne áigu Sámediggi bivdit Sámediggeráđi aktiivvalaččat bargat dan ala ahte ovddidit dán ášši rivttes eiseválddiide bidjan dihte dán politihkalaš áššelistui, dainna áigumušain ahte unnudit rádjaássiid váttisvuođaid, ja áibbas konkrehta váikkuhit čoavdit áššiid nugo ovddabealde namuhuvvon. ¶
Sámediggi árvala ahte sámi našuvnnalaš čuoiganrusttet galggašii leat Mátta-Romssas, danne go ¶
Sámediggi galgá sámi museaid hálddašan- ja doarjjaovddasvástádusa badjelasas váldimiin sihkkarastit nannejuvvon, oktiiordnejuvvon ja ollislaš sámi museadoaimma mii lea vuođđuduvvon sámiid iežaset eavttuid ala álbmogin ja eamiálbmogin. ¶
Sámediggi galgá sámi museaid hálddašan- ja doarjjaovddasvástádusa badjelasas váldimiin sihkkarastit nannejuvvon, oktiiordnejuvvon ja ollislaš sámi museadoaimma mii lea vuođđuduvvon sámiid iežaset eavttuid ala álbmogin ja eamiálbmogin. ¶
Sámediggi árvala ahte bušeahtta lasihuvvo 20 miljon ruvnnuin jahkásaččat viđa jagis. Das eai leat mielde ođđa doaimmat, maid Sámediggi váldá badjelasas (geatnegahtton dahje sávvojuvvon doaimmat). Lasáhusa vuoruheapmi nugo čujuhuvvon bajábealde; giella, kultuvra, diehtojuohkin ja ealáhusat. ¶
Mánáid- ja bearašdepartementa árvala rekruterendieđáhusas ahte sáhttá árvvoštallot galgá go ovdaskuvlaoahpaheddjiid bálkálasahus maiddái guoskat ovdaskuvlaoahpaheddjiide geain lea sámegielgelbbolašvuohta ja barget mánáidgárddiin olggobealde doaibmabidjoguovllu. Sámediggi áigu bargat dan badjelii ahte MBD ulbmilat rekruterendieđáhusas duohtan dahkkojit. ¶
Mánáid- ja bearašdepartementa árvala rekruterendieđáhusas ahte sáhttá árvvoštallot galgá go ovdaskuvlaoahpaheddjiid bálkálasahus maiddái guoskat ovdaskuvlaoahpaheddjiide geain lea sámegielgelbbolašvuohta ja barget mánáidgárddiin olggobealde doaibmabidjoguovllu. Sámediggi áigu bargat dan badjelii ahte MBD ulbmilat rekruterendieđáhusas duohtan dahkkojit. ¶
Plána 3. kapihtal guorahallá ođđa doaibmaplána ulbmiliid, makkár láhka- ja vuoigatvuođavuođu nala lea huksejuvvon, ja definere dan oahpponeavvojurddašeami mii lea válljejuvvon modeallaid vuođđun. ¶
5. kapihttalis čájehuvvo man ollu resurssaid galgá geavahit erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuide áigodagas 2001-2004. Kapihttal muitala maiddái doaibmaguovllu doaimmaheddjiid ovttasbarggu ja ovttastahttima birra ja maid diehtojuohkindoaimmaid birra. ¶
Doaibmaplána muitala sihke sin geat eanemus barget erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuiguin, ja barggu ulbmiljoavkkuid. Almmolaš suorggis leat departementa, Læringssenteret ja Stáhta erenoamášpedagogalaš doarjjabálvasusa stivra ovttadagaid bokte ja Sámediggi guovddáš bargit. Priváhta suorggis leat lágádusat ja eará oahpponeavvobuvttadeaddjit guovddáš bargit. ¶
Vuođđoskuvlla, joatkkaoahpahusa ja rávisolbmuid oahppoplánas, oppalaš oasis, lea oahpahusa heiveheapmi ovttaskas oahppái okta dain bajimus oahpahusulbmiliin. Ođđa oahpahuslágain leat maid ožžon oktasaš láhkavuođu sierra kapihttala bokte erenoamášoahpu birra mii guoská buot oahpahusdásiide. Dát seahtá váikkuhit oahpponeavvuid ráhkadeami buot oahpahusdásiin. Reforbma 97 dagahii dárbbašlažžan ráhkadit ja buvttadit ođđa erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid vuođđoskuvlii. Das mii guoská joatkkaoahpahussii ja dain váikkuhusain mat Reforbma 94:s leat leamaš ohppiide geat dárbbašit erenoamážit heivehuvvon oahpahusa, de ii leat dát leamaš vuoruhuvvon suorgi dássážii. ¶
Sámedikkis lea ovddasvástádus buohtalastit bargguid erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuiguin ja juolluda ruđaid dáid teknihkalaš buvttadeapmái. Sámediggi bargá dan nala ahte atnit dihtoriid main leat ođasmahtton prográmmagálvvut maid ovttaskas olbmot besset luoikkahit ja daiguin ráhkadit erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid. (Gč. 2.2) ¶
Plána 3. kapihtal guorahallá ođđa doaibmaplána ulbmiliid, makkár láhka- ja vuoigatvuođavuođu nala lea huksejuvvon, ja definere dan oahpponeavvojurddašeami mii lea válljejuvvon modeallaid vuođđun. ¶
5. kapihttalis čájehuvvo man ollu resurssaid galgá geavahit erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuide áigodagas 2001-2004. Kapihttal muitala maiddái doaibmaguovllu doaimmaheddjiid ovttasbarggu ja ovttastahttima birra ja maid diehtojuohkindoaimmaid birra. ¶
Doaibmaplána muitala sihke sin geat eanemus barget erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuiguin, ja barggu ulbmiljoavkkuid. Almmolaš suorggis leat departementa, Læringssenteret ja Stáhta erenoamášpedagogalaš doarjjabálvasusa stivra ovttadagaid bokte ja Sámediggi guovddáš bargit. Priváhta suorggis leat lágádusat ja eará oahpponeavvobuvttadeaddjit guovddáš bargit. ¶
Vuođđoskuvlla, joatkkaoahpahusa ja rávisolbmuid oahppoplánas, oppalaš oasis, lea oahpahusa heiveheapmi ovttaskas oahppái okta dain bajimus oahpahusulbmiliin. Ođđa oahpahuslágain leat maid ožžon oktasaš láhkavuođu sierra kapihttala bokte erenoamášoahpu birra mii guoská buot oahpahusdásiide. Dát seahtá váikkuhit oahpponeavvuid ráhkadeami buot oahpahusdásiin. Reforbma 97 dagahii dárbbašlažžan ráhkadit ja buvttadit ođđa erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid vuođđoskuvlii. Das mii guoská joatkkaoahpahussii ja dain váikkuhusain mat Reforbma 94:s leat leamaš ohppiide geat dárbbašit erenoamážit heivehuvvon oahpahusa, de ii leat dát leamaš vuoruhuvvon suorgi dássážii. ¶
Sámedikkis lea ovddasvástádus buohtalastit bargguid erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuiguin ja juolluda ruđaid dáid teknihkalaš buvttadeapmái. Sámediggi bargá dan nala ahte atnit dihtoriid main leat ođasmahtton prográmmagálvvut maid ovttaskas olbmot besset luoikkahit ja daiguin ráhkadit erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid. (Gč. 2.2) ¶
Sámediggi váldá diehttevassii Sámedikki doarjjastivrra raportta. Sámediggi áigu evalueret váikkuhangaskaomiid geavaheami ja bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid ortnegiid ekonomalaš rámmat nannejuvvojit. Sámediggi áigu lagabui geahčadit iešguđet doarjjaortnegiid viidáset ovddidan dihte váikkuhangaskaomiid politihkalaš hálddašanvuogádaga. ¶
Sámedikkis lei bušeahttameannudeami oktavuođas áššis 50/04 Sámedikki jagi 2005 bušeahtta buohkanassii 239 912 000 ru juolludus oktan Sámeálbmotfoandda 4 650 000 ru vuoittuin. Gielda- ja guovludepartemeantta juolludusreivves Sámediggái lea dasa lassin juolluduvvon 2 100 000 ru doarjja Interregii kapihttala 552 poasttas 72 Našuvnnalš doaibmabijut guolvvuidovddideami ¶
Sámediggeráđđi áigu čuovvolit ášši ea.ea. NAČ 1995:6 bokte, Dearvvašvuođa- ja sosiala plána sámi álbmoga várás. ¶
Áigu go Sámediggeráđđi bargat dan ala ahte «kontantstøtte» -ortnegis šaddá dakkár geavahus, mii sihkkarastá mánáide vuoigatvuođa guovttegielalašvuhtii? Ovdamearkka dihtii ahte Sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu olggobealde doarjut guovttegielalašvuođa ovdánahttima dan bokte ahte sáhttá geavahit sámegiel mánáidgárddiid ja «kontantstøtte» ? ¶
Sámediggeráđđi doalaha ráđi doaibmajuohkima mearrádusa gitta dassážii go dievasčoahkkin mearrida eará. Mii fuopmášuhttit dattetge ahte Ráđđehus Kulturdepartemeantta bokte lea biehttalan Sámedikki árvalusa mo doaimmaid juogadit, dasa mii guoská sámi kulturásahusaid ja -guovddážiid jođiheapmái, ja seammás maiddái biehttala dikki našuvnnalaš sámi kulturásahusaide eavttuhusa. Stáhtabušeahta oktavuođas leat otne dušše guokte sámi našuvnnalaš kulturásahusa; Beaivváš Sámi Teáhter ja Sámiid Vuorká-Dávvirat/De Samiske Samlinger. ¶
Mii bivdit Sámedikki bargat dan ala ahte geahččalit bissehit dán heaittiheami, ja oččodit poastta fas daid báikkiide gos dat leat heaittihuvvon. ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavku oaivvilda ahte lea dehálaš čuovvolit dan mearrádusa maid Deanu gieldastivra gieskat mearridii, mas mearriduvvui bargat dan ala ahte buot prostitušuvdnadoaimmaid galgá lága bokte sáhttit ráŋggáštit. Dán oktavuođas lea maiddái dehálaš buktit konkrehta árvalusaid mo bargat vuostá dán negatiivvalaš ovdáneami. ¶
NSRa sámediggejoavku oaivvilda, ahte skuvllaid čállingoddi nannejuvvo nu ahte sáhttet doaimmahit bargguideaset. NSRa sámediggejoavku ávžžuha ráđi čuovvolit ášši ja bargat dan ala ahte skuvllat bisuhuvvojit sierra stáhtalaš ovttadahkan. ¶
Lassin dasa go Sámediggi geahččala gávdnat ruđaid áššemeannudeaddji virggiide iežas hálddašandoibmii, de oaidnit maiddái vejolašvuođa sáhttit luvvet ruđaid Sámi ovddidanfoanddas áigáiráddjejuvvon bargguide nugo ovttaskas doaimmaid ja sierra prošeavttaid čađaheapmái ja čielggadeapmái. ¶
Lassin dasa go Sámediggi geahččala gávdnat ruđaid áššemeannudeaddji virggiide iežas hálddašandoibmii, de oaidnit maiddái vejolašvuođa sáhttit luvvet ruđaid Sámi ovddidanfoanddas áigáiráddjejuvvon bargguide nugo ovttaskas doaimmaid ja sierra prošeavttaid čađaheapmái ja čielggadeapmái. ¶
Sámediggi lea ollu jagiid sihke ovttaskas áššiid ja jahkedieđáhusaid ja prihsihppa-dieđáhusaid oktavuođas čujuhan, ahte guovddáš eiseválddit eai leat addán makkárge vástádusa vuođđo čuolmmaide maid diggi ovddida. Diggi váillaha ja ohcala dan go Ráđđehus ja Stuorradiggi eai leat vuđolaččat guorahallan sámepolitihkalaš vuođđo gažaldagaid ja oktavuođa guovddáš eiseválddiid ja Sámedikki gaskka álbmotválljen orgánan. ¶
Sámediggi lea rapporterema oktavuođas (gč. ášši R 90/97) čujuhan, ahte Biologálaš eatnatgeardáivuohta bidjá vuođu eamiálbmogiid leahkimii miehtá máilmmi. Eatnatgeardáivuohta bidjá materiálalaš kulturvuođu maiddái sámiide eamiálbmogin ja minoritehtan. Materiálalaš vuođu sihkkarastin lea buoremus eaktu jos kulturgáhttema galgá sáhttit čađahit. Vuođđu sámi kulturbargui sisdoallá daid luondduresurssaid, mat áiggis áigái gávdnojit viiddis áddejumiin, ja vejolašvuođa geavahit daid seamma resurssaid. Diggi lea dasto čujuhan, ahte sámi resursaávkkástallan iešalddis gáhtte biologálaš eatnatgeardáivuođa. Dát mearkkaša dan, ahte konvenšuvnna 8j. artihkkala ollašuhttin ii galgga boahtit vuostálaga árbevirolaš sámi gáhttenberoštumiin. Konvenšuvnna čađaheapmi ja čuovvoleapmi ferte dahkkot fárrolagaid ja heivehuvvot gaskariikkalaš konvenšuvnnaide, mat gozihit eamiálbmogiid ja minoritehtaid beroštumiid ja sisrievttálaš mearrádusaide Norggas. ¶
Sámi lágádusdoaimma doarjaga ulbmilin lea sihkkarastit dan, ahte sámi girjjálašvuohta buvttaduvvo jeavddalaččat, ja ahte márkanfievrrideapmi ja juohkin sihkkarastojuvvo beaktileabbo vugiin. Lassin njuolggadusaide, de addojuvvojit bajit dási rámmaeavttut Sámedikki jahkásaš bušeahttamearrádusaid ja jahkedieđáhusaid bokte. Sámedikki jagi 1997 bušeahtas kapihttala 0540, poasta 52.2 juolluduvvui 1,5 miljovnna kruvnnu sámi girjelágádusdoibmii. ¶
Sámedikki bušeahtas jahkái 1997 juolluduvvui kapihttala 0540, poasta 52.4 bokte 780 000,- kruvnnu sámi kulturorganisašuvnnaide. Juolludus lea juogaduvvon sámi kultur-organisašuvnnaide, sámi valáštallamii ja sámi organisašuvnnaide, mat eai leat vuoigatdahtton oažžut doarjaga sámi váldo-organisašuvnnaid ortnegis. ¶
Sámi kulturmuitoráđđi ii leat ovddit jagiin hálddašan sierra doarjjaruđaid. Ráđđi lea dattetge buktán hálddahuslaš árvalusa Riika-antikvárii, kapihttala 1429 72,7 - sámi kulturmuittuid gáhtten, ektui. 1995s, 1996s ja 1997s lea dát leamaš 300.000 kruvnnu. 1997s oaččui Sámi kulturmuitoráđđi juogadanválddi dáid ruđaide, máksinfápmudusa bokte. Lassin dan 300.000 kruvdnui addojuvvui máksinfápmudus 104.000 kruvdnui, mii leai sirdojuvvon jagis 1996, ja man oktavuođas Riika-antikvára leai addán juolludusa Kokelv Sjøsamiske Museai - Nillagårdenii Fálesnuori gielddas. ¶
Sámediggi lea ollu jagiid sihke ovttaskas áššiid ja jahkedieđáhusaid ja prihsihppa-dieđáhusaid oktavuođas čujuhan, ahte guovddáš eiseválddit eai leat addán makkárge vástádusa vuođđo čuolmmaide maid diggi ovddida. Diggi váillaha ja ohcala dan go Ráđđehus ja Stuorradiggi eai leat vuđolaččat guorahallan sámepolitihkalaš vuođđo gažaldagaid ja oktavuođa guovddáš eiseválddiid ja Sámedikki gaskka álbmotválljen orgánan. ¶
Sámediggi lea rapporterema oktavuođas (gč. ášši R 90/97) čujuhan, ahte Biologálaš eatnatgeardáivuohta bidjá vuođu eamiálbmogiid leahkimii miehtá máilmmi. Eatnatgeardáivuohta bidjá materiálalaš kulturvuođu maiddái sámiide eamiálbmogin ja minoritehtan. Materiálalaš vuođu sihkkarastin lea buoremus eaktu jos kulturgáhttema galgá sáhttit čađahit. Vuođđu sámi kulturbargui sisdoallá daid luondduresurssaid, mat áiggis áigái gávdnojit viiddis áddejumiin, ja vejolašvuođa geavahit daid seamma resurssaid. Diggi lea dasto čujuhan, ahte sámi resursaávkkástallan iešalddis gáhtte biologálaš eatnatgeardáivuođa. Dát mearkkaša dan, ahte konvenšuvnna 8j. artihkkala ollašuhttin ii galgga boahtit vuostálaga árbevirolaš sámi gáhttenberoštumiin. Konvenšuvnna čađaheapmi ja čuovvoleapmi ferte dahkkot fárrolagaid ja heivehuvvot gaskariikkalaš konvenšuvnnaide, mat gozihit eamiálbmogiid ja minoritehtaid beroštumiid ja sisrievttálaš mearrádusaide Norggas. ¶
Sámi lágádusdoaimma doarjaga ulbmilin lea sihkkarastit dan, ahte sámi girjjálašvuohta buvttaduvvo jeavddalaččat, ja ahte márkanfievrrideapmi ja juohkin sihkkarastojuvvo beaktileabbo vugiin. Lassin njuolggadusaide, de addojuvvojit bajit dási rámmaeavttut Sámedikki jahkásaš bušeahttamearrádusaid ja jahkedieđáhusaid bokte. Sámedikki jagi 1997 bušeahtas kapihttala 0540, poasta 52.2 juolluduvvui 1,5 miljovnna kruvnnu sámi girjelágádusdoibmii. ¶
Sámedikki bušeahtas jahkái 1997 juolluduvvui kapihttala 0540, poasta 52.4 bokte 780 000,- kruvnnu sámi kulturorganisašuvnnaide. Juolludus lea juogaduvvon sámi kultur-organisašuvnnaide, sámi valáštallamii ja sámi organisašuvnnaide, mat eai leat vuoigatdahtton oažžut doarjaga sámi váldo-organisašuvnnaid ortnegis. ¶
Sámi kulturmuitoráđđi ii leat ovddit jagiin hálddašan sierra doarjjaruđaid. Ráđđi lea dattetge buktán hálddahuslaš árvalusa Riika-antikvárii, kapihttala 1429 72,7 - sámi kulturmuittuid gáhtten, ektui. 1995s, 1996s ja 1997s lea dát leamaš 300.000 kruvnnu. 1997s oaččui Sámi kulturmuitoráđđi juogadanválddi dáid ruđaide, máksinfápmudusa bokte. Lassin dan 300.000 kruvdnui addojuvvui máksinfápmudus 104.000 kruvdnui, mii leai sirdojuvvon jagis 1996, ja man oktavuođas Riika-antikvára leai addán juolludusa Kokelv Sjøsamiske Museai - Nillagårdenii Fálesnuori gielddas. ¶
Nugo daddjojuvvui G.M. Gonagas sártnis goalmmát Sámedikki rahpamis, de lea Norgga stáhta vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala - norgalaččaid ja sápmelaččaid. Danin lea stáhtas erenoamáš ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámi álbmot galgá sáhttit hukset nana ja eallinvejolaš servodaga. ¶
Sámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. Dát muitala maiddái Sámedikki vuođđo miellaguottu resurssaid hálddašeapmái sámi guovlluin. Otne hálddaša stáhta sámi álbmoga ovddas sámi guovlluid. Sámit eai leat goassige eahpidan dan ahte árbevirolaš sámi eaiggátvuoigatvuohta livččii nohkan. Vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide gažaldaga oktavuođas lea danin sáhka čiekŋaleamosit sámi kultuvrra materiálalaš vuođu suodjaleames ja ovddideames viiddis áddejumiin. Materiálalaš vuođu sihkkarastin leage danin guovddáš bealli ollislaš sámi riektivuođus politihkalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaide lassin. ¶
Mii guoská praktihkalaš politihkkii sierralágan hálddašandásiin, de lea dárbu konkretiseret mat dát geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat leat. Dát lea ollislaš gáhttema sámekultuvrra submi (s. 21). Dán vuođul celkojuvvo lassidieđáhusas, ahte Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte sámiide addojuvvošii vejolašvuohta kultuvrralaš ja materiálalaš ovdánahttimii iežas eavttuid vuođul, mii earret eará mearkkaša dan, ahte Sámediggi galgá oažžut duođalaš váikkuhanfámu eanaš áššesurggiin. Ráđđehus háliida maiddái dakkár servodatovdánahttima, mas biddjo stuorát deaddu kultuvrralaš ja olmmošlaš árvvuide. Sámi identitehta ja gullevašvuođa huksema ferte vuođđudit sámi árvvuide ja miellaguottuide. Sámi árvvut ja miellaguottut fertejit leat vuođđun sámi servodaga plánemii boahtteáiggis (s. 4). ¶
Sámediggi ii leat duhtavaš juolludusain sámi kulturulbmiliidda. Sámi kultureallimii ferte bidjat albma rámmaeavttuid ja danin fertege kulturfoandda nanosmahttit mealgat, ja sihkkarastit ekonomálaš eavttuid sámi pressii, eaktodáhtolaš bargui mánáid ja nuoraid ektui, nugo omd. valáštallamii. Sámediggi ii leat maid ožžon čađa gáibádusa earret eará bissovaš juolludusaid ektui sámegiel publikašuvnnaide, nugo mánáid- ja nuoraidbláđiide. Juolludus sámi kulturfondii lea duođai bisson seamma nominálaš dásis ásaheami rájes 1993s. Seamma áigodagas lea Norgga kulturfoanda nannejuvvon 21 milj. kruvnnuin. Ná leage sámi dáidda- ja kulturbargu ožžon fuonit eavttuid maŋŋá go kulturfoanda biddjojuvvui Sámediggái. Diggi váidala dán hirbmat garrasit. ¶
Sámediggi čujuha, ahte sámi ealáhuspolitihkka váldodieđáhusas lea čilgejuvvon viidát, muhto veaháš maŋosguvlui, gč. kap. 15, s. 69-86. Diggi ohcala buoret oktavuođa dan vejolašvuođa, mii lea dieđáhusa mildosis ealáhusovdáneami birra sámi guovlluin (gč. mildosiid 2, 3 ja 4, s. 102-117, ja daid boahttevaš hástalusaid ja vejolašvuođaid gaskka maid Sámediggi ieš meannuda iežas jahkedieđáhusas, gč. mielddus 5. Sámediggi čujuha, ahte leat ollu hástalusat ealáhusaide nugo guolástus, eanadoallu, boazodoallu, duodji ja lotnolasealáhusat sámi guovlluin. Lea deaŧalaš nugo dieđáhusas hábmejuvvo, ahte ealáhus ja kultuvra bohtet ovdan fárrolagaid. Erenoamážit guoská dat eambbo ođđaáigásaš ja earalágán sámi ealáhuseallimii, mas stuorra oassin leat bálvalusfálaldagat. ¶
Lea buorre go Ráđđehus áigu čuovvolit Sámedikki ávžžuhusa ovddastusa hárrái Barentsráđis. Dasto váidala Sámediggi go Ráđđehus ii leat positiivvalaš ollesárvosaš sámi lahttovuođa ektui Davviriikkaid ráđis. ¶
Ii sáhte vuordit geahčemeahttumit, Ráđđehusa árvvoštallamiid go lea issoras garra dárbu divvut minerálalága, mii guoská olles riikii, ja gitta dassážii go Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu bohtosat leat gárvá. Sámediggi váidala dán ja deattuha ahte lea dárbu gaskaboddosaš čovdosiidda mat ollásit gozihit sámi beroštumiid. Sámediggi áigu dán oktavuođas erret eará árvvoštallat Sámi vuoigatvuođalávdegotti eavttuhusa áigái ráddjejuvvon biehttalanrievtti hárrai Sámediggái stuorát luonddulihkahallamiid oktavuođas, gč. NAČ 1997:4, čuoggá 8.3.5, s. 406-422. ¶
Seamma siiddus čujuha Sámediggeráđđi G.M. Gonagasa sárdnái goalmmát Sámedikki rahpamis, mas daddjui ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala - norgalaččaid ja sápmelaččaid. GBa sámediggejoavku lea ovttaoaivilis dasa ahte danin lea stáhtas erenoamáš ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámi álbmot galgá sáhttit hukset nana ja eallinvejolaš servodaga. 




Muhto dát ii mearkkaš ahte stáhta lea vuođđuduvvon guovtti sierra eatnamiid ala, norgalaččaid ja sápmelaččaid, muhto guovtti álbmoga oktasaš eatnamiid ala. ¶




GBa sámediggejoavku fas čuoččuha ahte; Sámiide ii leat goassige leamaš vealtameahttun, ahte eaiggáduššat eatnamiid, muhto ahte resurssaide lea geavahanvuoigatvuohta sámi kultuvrra materiálalaš vuođu suodjaleamis ja ovddideames viiddis áddejumiin. GBa sámediggejoavku vuostálastá ahte eanavuoigatvuođa ja hálddašeami galgá hálddašit čearddalaš eavttuid vuođul, individualalaččat, muhto áigu bargat dan ala ahte eatnamiid ja čázádagaid stáhtalaš hálddašeapmi sirdojuvvo stáhtas eará hálddašanmáliide main sámi álbmogis lea mearridanváldi hálddašeamis ovttas dainna eará álbmogiin fylkkas. ¶
Lea maid veara mearkkašit ahte ii Otto Jebens ge mannan nu guhkás go Sámediggeráđđi orru čuoččuheamen. Otto Jebens manai guhkimusat eanariekte gažaldagain ja ovddastii unnitlogu dan nu gohčoduvvon "Riektejoavkkus" maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammadii čielggadan dihtii gustovaš vuoigatvuođa eatnamiidda ja čázádagaide Finnmárkkus. Ii son ge leat oaivvildan, nugo mii áddet, ahte sápmelaččain lea eanariekte- ja hálddašanriekte vuoigatvuohta ILO-konvenšuvnna artihkkala 14.1 vuođul, muhto baicce "kollektiivalaš vuođđun álbmogii guovllus" . Jebens orru leamen dan oaivilis ahte sámi vuoigatvuođat ILO-konvenšuvnna vuođul, leat muhtin lágan kollektiivvalaš eana- ja geavahusrievttit maid "báikkálaš olbmot" oamastit sámi guovlluin, daddjojuvvon buohkat geat ásset dáin guovlluin, beroškeahttá čearddalaš duogážis. ¶
Nugo Sámediggráđi árvalus dál lea dáid čuoggáid ektui, de ii doarjjo Bargiidbellodaga sámediggejoavku dan, ollu eahpečielggasvuođaid geažil mat leat. Mii oaivvildit namalassii, ahte Sámediggi ieš berre bargat nu ollu go vejolaš dan ala ahte háhkat eavttuid vuoigatvuođaságastallamii, mii lea vuođđuduvvon duohtavuođaide, ja mas ii leat sadji dárbbašmeahttun boasttu áddejumiide. Jos galgá vealtat das maid Sámediggeráđđi ieš ballá vuoigatvuođaságastallamis - «myhtain, boasttu dieđuin ja baldaladdan propagándas» (s. 3) - de lea das alccesis hirbmat stuorra ovddasvástádus. Go hállat eatnamiid ja čáziid hálddašeames boahtteáiggis, de lea hirbmat eahpeoiddolaš konkluderet ovdal Sámi vuoigatvuođalávdegotti meannudeami. Dán lágan čilgekeahtes dajaldagat addet buori niestti boasttu áddejumiide ja jáhkuide, ja dagahit dan ahte ságastallan manná viivvuheamet ránessonaide. ¶
Nugo daddjojuvvui G.M. Gonagas sártnis goalmmát Sámedikki rahpamis, de lea Norgga stáhta vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala - norgalaččaid ja sápmelaččaid. Danin lea stáhtas erenoamáš ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámi álbmot galgá sáhttit hukset nana ja eallinvejolaš servodaga. ¶
Sámedikki vuođđo-oaidnuSámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. Dát muitala maiddái Sámedikki vuođđo miellaguottu resurssaid hálddašeapmái sámi guovlluin. Otne hálddaša stáhta sámi álbmoga ovddas sámi guovlluid. Sámit eai leat goassige eahpidan dan ahte árbevirolaš sámi eaiggátvuoigatvuohta livččii nohkan. Vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide gažaldaga oktavuođas lea danin sáhka čiekŋaleamosit sámi kultuvrra materiálalaš vuođu suodjaleames ja ovddideames viiddis áddejumiin. Materiálalaš vuođu sihkkarastin leage danin guovddáš bealli ollislaš sámi riektivuođus politihkalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaide lassin. ¶
Mii guoská praktihkalaš politihkkii sierralágan hálddašandásiin, de lea dárbu konkretiseret mat dát geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat leat. Dát lea ollislaš gáhttema sámekultuvrra submi (s. 21). Dán vuođul celkojuvvo lassidieđáhusas, ahte Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte sámiide addojuvvošii vejolašvuohta kultuvrralaš ja materiálalaš ovdánahttimii iežas eavttuid vuođul, mii earret eará mearkkaša dan, ahte Sámediggi galgá oažžut duođalaš váikkuhanfámu eanaš áššesurggiin. Ráđđehus háliida maiddái dakkár servodatovdánahttima, mas biddjo stuorát deaddu kultuvrralaš ja olmmošlaš árvvuide. Sámi identitehta ja gullevašvuođa huksema ferte vuođđudit sámi árvvuide ja miellaguottuide. Sámi árvvut ja miellaguottut fertejit leat vuođđun sámi servodaga plánemii boahtteáiggis (s. 4). ¶
Sámediggi ii leat duhtavaš juolludusain sámi kulturulbmiliidda. Sámi kultureallimii ferte bidjat albma rámmaeavttuid ja danin fertege kulturfoandda nanosmahttit mealgat, ja sihkkarastit ekonomálaš eavttuid sámi pressii, eaktodáhtolaš bargui mánáid ja nuoraid ektui, nugo omd. valáštallamii. Sámediggi ii leat maid ožžon čađa gáibádusa earret eará bissovaš juolludusaid ektui sámegiel publikašuvnnaide, nugo mánáid- ja nuoraidbláđiide. Juolludus sámi kulturfondii lea duođai bisson seamma nominálaš dásis ásaheami rájes 1993s. Seamma áigodagas lea Norgga kulturfoanda nannejuvvon 21 milj. kruvnnuin. Ná leage sámi dáidda- ja kulturbargu ožžon fuonit eavttuid maŋŋá go kulturfoanda biddjojuvvui Sámediggái. Diggi váidala dán hirbmat garrasit. ¶
Sámediggi čujuha, ahte sámi ealáhuspolitihkka váldodieđáhusas lea čilgejuvvon viidát, muhto veaháš maŋosguvlui, gč. kap. 15, s. 69-86. Diggi ohcala buoret oktavuođa dan vejolašvuođa, mii lea dieđáhusa mildosis ealáhusovdáneami birra sámi guovlluin (gč. mildosiid 2, 3 ja 4, s. 102-117, ja daid boahttevaš hástalusaid ja vejolašvuođaid gaskka maid Sámediggi ieš meannuda iežas jahkedieđáhusas, gč. mielddus 5. Sámediggi čujuha, ahte leat ollu hástalusat ealáhusaide nugo guolástus, eanadoallu, boazodoallu, duodji ja lotnolasealáhusat sámi guovlluin. Lea deaŧalaš nugo dieđáhusas hábmejuvvo, ahte ealáhus ja kultuvra bohtet ovdan fárrolagaid. ¶
Lea buorre go Ráđđehus áigu čuovvolit Sámedikki ávžžuhusa ovddastusa hárrái Barentsráđis. Dasto váidala Sámediggi go Ráđđehus ii leat positiivvalaš ollesárvosaš sámi lahttovuođa ektui Davviriikkaid ráđis. ¶
Ii sáhte vuordit geahčemeahttumit, Ráđđehusa árvvoštallamiid go lea issoras garra dárbu divvut minerálalága, mii guoská olles riikii, ja gitta dassážii go Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu bohtosat leat gárvá. Sámediggi váidala dán ja deattuha ahte lea dárbu gaskaboddosaš čovdosiidda mat ollásit gozihit sámi beroštumiid. Sámediggi áigu dán oktavuođas erret eará árvvoštallat Sámi vuoigatvuođalávdegotti eavttuhusa áigái ráddjejuvvon biehttalanrievtti hárrai Sámediggái stuorát luonddulihkahallamiid oktavuođas, gč. NAČ 1997:4, čuoggá 8.3.5, s. 406-422. ¶
Seamma siiddus čujuha Sámediggeráđđi G.M. Gonagasa sárdnái goalmmát Sámedikki rahpamii, mas daddjui ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala - norgalaččaid ja sápmelaččaid. GBa sámediggejoavku lea ovttaoaivilis dasa ahte danin lea stáhtas erenoamáš ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámi álbmot galgá sáhttit hukset nana ja eallinvejolaš servodaga. 



Muhto dát ii mearkkaš ahte stáhta lea vuođđuduvvon guovtti sierra eatnamiid ala, norgalaččaid ja sápmelaččaid, muhto guovtti álbmoga oktasaš eatnamiid ala. ¶



GBa sámediggejoavku fas čuoččuha ahte; Sámiide ii leat goassige leamaš vealtameahttun ahte eaiggáduššat eatnamiid, muhto ahte resurssaide lea geavahanvuoigatvuohta sámi kultuvrra materiálalaš vuođu suodjaleamis ja ovddideames viiddis áddejumiin. GBa sámediggejoavku vuostálastá ahte eanavuoigatvuođa ja hálddašeami galgá hálddašit čearddalaš eavttuid vuođul, individualalaččat, muhto áigu bargat dan ala ahte eatnamiid ja čázádagaid stáhtalaš hálddašeapmi sirdojuvvo stáhtas eará hálddašanmáliide main sámi álbmogis lea mearridanváldi hálddašeamis ovttas dainna eará álbmogiin fylkkas. ¶
Lea maid veara mearkkašit ahte ii Otto Jebens ge mannan nu guhkás go Sámediggeráđđi orru čuoččuheamen. Otto Jebens manai guhkimusat eanariekte gažaldagain ja ovddastii unnitlogu dan nu gohčoduvvon "Riektejoavkkus" maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammadii čielggadan dihtii gustovaš vuoigatvuođa eatnamiidda ja čázádagaide Finnmárkkus. Ii son ge leat oaivvildan, nugo mii áddet, ahte sápmelaččain lea eanariekte- ja hálddašanriekte vuoigatvuohta ILO-konvenšuvnna artihkkala 14.1 vuođul, muhto baicce "kollektiivalaš vuođđun álbmogii guovllus" . Jebens orru leamen dan oaivilis ahte sámi vuoigatvuođat ILO-konvenšuvnna vuođul, leat muhtin lágan kollektiivvalaš eana- ja geavahusrievttit maid "báikkálaš olbmot" oamastit sámi guovlluin, daddjojuvvon buohkat geat ásset dáin guovlluin, beroškeahttá čearddalaš duogážis. ¶
Nugo Sámediggráđi árvalus dál lea dáid čuoggáid ektui, de ii doarjjo Bargiidbellodaga sámediggejoavku dan, ollu eahpečielggasvuođaid geažil mat leat. Mii oaivvildit namalassii, ahte Sámediggi ieš berre bargat nu ollu go vejolaš dan ala ahte háhkat eavttuid vuoigatvuođaságastallamii, mii lea vuođđuduvvon duohtavuođaide, ja mas ii leat sadji dárbbašmeahttun boasttu áddejumiide. Jos galgá vealtat das maid Sámediggeráđđi ieš ballá vuoigatvuođaságastallamis - «myhtain, boasttu dieđuin ja baldaladdan propagándas» (s. 3) - de lea das alccesis hirbmat stuorra ovddasvástádus. Go hállat eatnamiid ja čáziid hálddašeames boahtteáiggis, de lea hirbmat eahpeoiddolaš konkluderet ovdal Sámi vuoigatvuođalávdegotti meannudeami. Dán lágan čilgekeahtes dajaldagat addet buori niestti boasttu áddejumiide ja jáhkuide, ja dagahit dan ahte ságastallan manná viivvuheamet ránessonaide. ¶
Nugo daddjojuvvui G.M. Gonagas sártnis goalmmát Sámedikki rahpamis, de lea Norgga stáhta vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala - norgalaččaid ja sápmelaččaid. Danin lea stáhtas erenoamáš ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámi álbmot galgá sáhttit hukset nana ja eallinvejolaš servodaga. ¶
Sámedikki vuođđo-oaidnu lea dattetge dat, ahte guovllu resurssat sihke eatnama alde ja vuolde gullet sámi álbmogii. Dát muitala maiddái Sámedikki vuođđo miellaguottu resurssaid hálddašeapmái sámi guovlluin. Otne hálddaša stáhta sámi álbmoga ovddas sámi guovlluid. Sámit eai leat goassige eahpidan dan ahte árbevirolaš sámi eaiggátvuoigatvuohta livččii nohkan. Vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide gažaldaga oktavuođas lea danin sáhka čiekŋaleamosit sámi kultuvrra materiálalaš vuođu suodjaleames ja ovddideames viiddis áddejumiin. Materiálalaš vuođu sihkkarastin leage danin guovddáš bealli ollislaš sámi riektivuođus politihkalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaide lassin. ¶
Mii guoská praktihkalaš politihkkii sierralágan hálddašandásiin, de lea dárbu konkretiseret mat dát geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat leat. Dát lea ollislaš gáhttema sámekultuvrra submi (s. 21). Dán vuođul celkojuvvo lassidieđáhusas, ahte Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte sámiide addojuvvošii vejolašvuohta kultuvrralaš ja materiálalaš ovdánahttimii iežas eavttuid vuođul, mii earret eará mearkkaša dan, ahte Sámediggi galgá oažžut duođalaš váikkuhanfámu eanaš áššesurggiin. Ráđđehus háliida maiddái dakkár servodatovdánahttima, mas biddjo stuorát deaddu kultuvrralaš ja olmmošlaš árvvuide. Sámi identitehta ja gullevašvuođa huksema ferte vuođđudit sámi árvvuide ja miellaguottuide. Sámi árvvut ja miellaguottut fertejit leat vuođđun sámi servodaga plánemii boahtteáiggis (s. 4). ¶
Sámediggi ii leat duhtavaš juolludusain sámi kulturulbmiliidda. Sámi kultureallimii ferte bidjat albma rámmaeavttuid ja danin fertege kulturfoandda nanosmahttit mealgat, ja sihkkarastit ekonomálaš eavttuid sámi pressii, eaktodáhtolaš bargui mánáid ja nuoraid ektui, nugo omd. valáštallamii. Sámediggi ii leat maid ožžon čađa gáibádusa earret eará bissovaš juolludusaid ektui sámegiel publikašuvnnaide, nugo mánáid- ja nuoraidbláđiide. Juolludus sámi kulturfondii lea duođai bisson seamma nominálaš dásis ásaheami rájes 1993s. Seamma áigodagas lea Norgga kulturfoanda nannejuvvon 21 milj. kruvnnuin. Ná leage sámi dáidda- ja kulturbargu ožžon fuonit eavttuid maŋŋá go kulturfoanda biddjojuvvui Sámediggái. Diggi váidala dán hirbmat garrasit. ¶
Sámediggi čujuha, ahte sámi ealáhuspolitihkka váldodieđáhusas lea čilgejuvvon viidát, muhto veaháš maŋosguvlui, gč. kap. 15, s. 69-86. Diggi ohcala buoret oktavuođa dan vejolašvuođa, mii lea dieđáhusa mildosis ealáhusovdáneami birra sámi guovlluin (gč. mildosiid 2, 3 ja 4, s. 102-117, ja daid boahttevaš hástalusaid ja vejolašvuođaid gaskka maid Sámediggi ieš meannuda iežas jahkedieđáhusas, gč. mielddus 5. Sámediggi čujuha, ahte leat ollu hástalusat ealáhusaide nugo guolástus, eanadoallu, boazodoallu, duodji ja lotnolasealáhusat sámi guovlluin. Lea deaŧalaš nugo dieđáhusas hábmejuvvo, ahte ealáhus ja kultuvra bohtet ovdan fárrolagaid. ¶
Lea buorre go Ráđđehus áigu čuovvolit Sámedikki ávžžuhusa ovddastusa hárrái Barentsráđis. Dasto váidala Sámediggi go Ráđđehus ii leat positiivvalaš ollesárvosaš sámi lahttovuođa ektui Davviriikkaid ráđis. ¶
Ii sáhte vuordit geahčemeahttumit, Ráđđehusa árvvoštallamiid go lea issoras garra dárbu divvut minerálalága, mii guoská olles riikii, ja gitta dassážii go Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu bohtosat leat gárvá. Sámediggi váidala dán ja deattuha ahte lea dárbu gaskaboddosaš čovdosiidda mat ollásit gozihit sámi beroštumiid. Sámediggi áigu dán oktavuođas erret eará árvvoštallat Sámi vuoigatvuođalávdegotti eavttuhusa áigái ráddjejuvvon biehttalanrievtti hárrai Sámediggái stuorát luonddulihkahallamiid oktavuođas, gč. NAČ 1997:4, čuoggá 8.3.5, s. 406-422. ¶
22.10.97 beaiváduvvon gulaskuddancealkámuš Elgå bajásšaddanguovddážis ja Engerdala gieldda bajásšaddan ossodagas (ovdal sáddejuvvon) ¶
Lullisámi álbmot lea unni, ja leat unnán olmmošlaš fámut hálddašit daid ollu bargguid mat leat go galgá nannet lullisámi giela ja kultuvrra oahpahusfálaldaga. Lea vealtameahttun mávssolaš ahte dat gelbbolašvuohta mii otne gávdno, geavahuvvo ollásit. Sámeskuvllain Snoasás ja Árborddis lea otne giela ja kultuvrra gelbbolašvuohta. Dát ráhkadit dehálaš vuođu boahttevaš lullisámi giella- ja kulturovdáneapmái, nugo máŋga gulaskuddanásahusa leat dovddahan. Sámediggi oaidná hirbmat deaŧalažžan, ahte dát ásahusat bissot, ja ahte dat viiddiduvvojit adekvat gelbbolašvuođain. Eará sániiguin sávvá diggi ahte sámeskuvllaid barggut viiddiduvvojit nu ahte ea.ea. gusket maiddái dáidda bargguide maid bargojoavku árvala galget gullat boahttevaš gelbbolašvuođaguovddážii. ¶
Sámediggi oaidná ahte buoremus vuohki mo návccaid geavahit, lea ahte ásahuvvojit guokte gelbbolašvuođa guovddáža nu ahte sámeskuvllat viiddiduvvojit. Dat bargofápmu mii skuvllain oktain internáhtain lea dál, gártá mávssolaš gelbbolašvuohtan go lasidit bargiid. Bargojoavku árvala ahte gelbbolašvuođaguovddážis leat njeallje bargi. Dát sáhttá leat vuolggasadjin viidáseabbot digáštallamii, dan birra ahte galle bargi galget leat ja makkár gelbbolašvuhtii lea dárbu go sámeskuvllat galget sáhttit gozihit ođđa bargguid dohkálaččat. ¶
Lullisámi álbmot lea unni, ja leat unnán olmmošlaš fámut hálddašit daid ollu bargguid mat leat go galgá nannet lullisámi giela ja kultuvrra oahpahusfálaldaga. Lea vealtameahttun mávssolaš ahte dat gelbbolašvuohta mii otne gávdno, geavahuvvo ollásit. Sámeskuvllain Snoasás ja Árborddis lea otne giela ja kultuvrra gelbbolašvuohta. Dát ráhkadit dehálaš vuođu boahttevaš lullisámi giella- ja kulturovdáneapmái, nugo máŋga gulaskuddanásahusa leat dovddahan. Sámediggi oaidná hirbmat deaŧalažžan, ahte dát ásahusat bissot, ja ahte dat viiddiduvvojit adekvat gelbbolašvuođain. Eará sániiguin sávvá diggi ahte sámeskuvllaid barggut viiddiduvvojit nu ahte ea.ea. gusket maiddái dáidda bargguide maid bargojoavku árvala galget gullat boahttevaš gelbbolašvuođaguovddážii. ¶
Sámediggi oaidná ahte buoremus vuohki mo návccaid geavahit, lea ahte ásahuvvojit guokte gelbbolašvuođa guovddáža nu ahte sámeskuvllat viiddiduvvojit. Dat bargofápmu mii skuvllain oktain internáhtain lea dál, gártá mávssolaš gelbbolašvuohtan go lasidit bargiid. Bargojoavku árvala ahte gelbbolašvuođaguovddážis leat njeallje bargi. Dát sáhttá leat vuolggasadjin viidáseabbot digáštallamii, dan birra ahte galle bargi galget leat ja makkár gelbbolašvuhtii lea dárbu go sámeskuvllat galget sáhttit gozihit ođđa bargguid dohkálaččat. ¶
SVFa sámediggejoavku fuomášuhttá Sámi guolástuslávdegotti, ahte ollu guollevuostáiváldin-stašuvnnat sámi vuotnaguovlluin leat heaittihuvvon. Dát mearkkaša dan, ahte sii leat oktii ožžon «struktuvraruđaid» ja dál eai oažžo dát stašuvnnat šat goassige váldit guliid gáddái, almmá ahte vuos mákset heaittihansupmi, mii ollu jagiid maŋŋá lea sturron mealgadit reanttuid ja reanttuid reanttuid geažil. Sámi guolástuslávdegoddi ferte dán oktavuođas háhkat dieđuid makkár stašuvnnaide dát guoská, ja bargat dan ala ahte eavttut luvvejuvvojit doppe gos sáhttá jođihit gánnáhahtti doaimma. ¶
Sámediggeráđi doaibmadieđahus guoská áigodahkii 10.02 – 18.05.2001 ja muitala Sámediggeráđi doaimmaid birra. ¶
Ruđat sámi oahpponeavvoráhkadeapmái leat juogaduvvon sáddejuvvon ohcamiid vuođul maŋŋá go čakčat 2000 almmuheimmet ruđaid ohcamassii, ja ohcanáigemearri leai 30.11.00. Mii oaččuimet ohcamiid sullii 60 miljon kruvnnu ovddas. Go Stuorradiggi meannudii stáhtabušeahta kapihttala 206 poastta 50, de uhcedii dat bušeahttaárvalusa guvttiin miljon kruvnnuin dan ektui maid Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta leai evttohan. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeantta 07.02.01 beaiváduvvon juolludusreivves oidno ahte Sámediggái lea addojuvvon juolludusfápmudus máksit gitta 3 miljon kruvnnu rádjái jagis 2002 daid buvttadusdoarjjašiehtadusaid dáfus mat leat dahkkojuvvon 2001:s lágádusaiguin. ¶
Sámediggi mearridii 6/97 áššis sámi girjelágádusdoaimmaid doarjja- ja rámmaeavttuid. Seammás mearriduvvui ahte Sámediggi galgá evalueret Sámi girjebuvttadeami doarjjaortnegiid 3 jagi sisa. Sámedikki váldomihttomearri sámi girjebuvttadeami ektui lea ahte: ”Galget almmustahttot nu ollu girjjit go lea vejolaš, buoremus vejolaš kvalitehtain, nannen dihte sámegiela geavaheami, ja ovddidan dihte giela, kultuvrra ja identitehta. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte eanet fágagirjjit jorgaluvvojit sámegillii.” Dán mearrádusa vuođul vuolggahuvvui sámi girjebuvttadeami doarjjaortnega evalueren. Evaluerema ulbmilin lea geahčadit leat go ođđa njuolggadusat váikkuhan sámi girjebuvttadeami lassáneami, erenoamážit bohtet go eanet sámi oahpponeavvut ja de vejolaččat evttohit rievdadit dáláš ortnegiid. Sámi girjebuvttadeapmi lea geahčaduvvon ollislaččat, maiddái Sámedikki ovddasvástádus, sadji ja áŋgiruššan. 19.03.01 doalai sámi girjebuhtadeami evalulerema várás válljejuvvon refereansajoavku goalmmát ja maŋimuš čoahkkima. Raporta galgá sáddejuvvot gulaskuddamii. Sámediggi galgá politihkalaččat meannudit evaluerenraportta čakčat 2001. Raporta lea gárvvis ja lea biddjojuvvon áirasiid hilduide. ¶
Sámediggi ii leat ožžon ruđaid FOU-doaibmabijuide. Dát lea hui váidalahtti, danne go Sámedikkis leat jođus ollu prošeavttat, earret eará sámi álgooahpahusa birra. GOD váidala go ruđat sirdojuvvojedje Oahppoguovddážii almmá čanastagaid haga. Oahppoguovddáš lea geavahan dieid juolluduvvon ruđaid. Sámedikki, oahppoguovddáža ja GOD čoahkkima konklušuvdnan leai ahte Sámediggi galgá oažžut ruđaid eavttuid ja geatnegasvuođaid ektui. GOD áigu dan notáhta vuođul maid Sámediggi lea ráhkadan juogadit ruđaid. Oahppoguovddáš áigu juolludit ruđa kartendoaimmaide, nugo oidno Oahppoguovddáža juolludusreivves. ¶
Sámediggeráđi lahttu Berit Ranveig Nilsen čalmmustii Sámedikki Duoji 2001- 2005 ovddidanprográmma ja hálddahus muitalii Sámi ovddidanfoandda doarjjaortnegiid birra. Sámiid Duojis ledje stuorra vuordámušat duodjeprográmmii ja lea árvalan ahte prográmma álggahuvvo nugo lea plánejuvvon. Dán ii leat vejolaš dahkat go prográmmii galgá sihkkarastojuvvot ruhta olles prográmmaáigodahkii, mii lea vihtta jagi. Dasa dárbbašuvvo prográmmajođiheaddji. Prográmmaárvalusas eaktuduvvo ahte ollu guoskevaš ovttasbargobealit servet ruhtadeapmái. Dássážii ii leat várrejuvvon ruhta Sámedikki bušeahtas dán prográmmii. Sámediggiráđđi geahččala čilget prográmma ekonomálaš beliid nu johtilit go lea vejolaš. ¶
Ovddidanforum ja OFFA-joavku leat evttohan ahte ásahuvvošii nannoset ealáhusapparáhtta Sis-Finnmárkui oktasaš ovddidansearvvi hámis mii livččii buoremus čoavddus nuppástuhttinbarggu fakkasteapmái. Ovddidansearvi galgá leat guovlulaš instrumeanta ealáhusovddideapmái ja váikkuhit aktiivvalaččat fitnodatovddideami guoskevaš gielddain. Ovttaskas gielddain leat menddo uhccán resurssat nagodit áŋgiruššat dan ala ahte šattašedje eanet, buoret ja eanet gánnáhahtti fitnodatlaš prošeavttat Sis-Finnmárkkus. Gielddat leat bidjan doaibma- ja ovddidankapitála, nu maiddái Finnmárkku fylka. Gieldda- ja guovlludepartemeanta áigu lagamus boahtteáiggi bidjat iežas oasi doaibma- ja ovddidankapitálii. Departemeanttain lea juo ságastallojuvvon oktasaš ruhtadančovdosa birra. Ášši leai biddjojuvvon áššelistui Departemeanttaid mátki várás Sis-Finnmárkui, muhto mátki ii šaddan. Lea ovddiduvvon ruhtaohcan searvvi ásaheami várás. Sámediggeráđđi áigu digáštallat ášši Gielddadepartemeantta ruhtadeami gieđahallama ektui. ¶
Dán áigodagas lea Sámediggi bargan dan ala ahte oažžut guhkiduvvot prošeaktaruhtajuohkinortnega, go álgoálggus leai šiehtaduvvon ahte dát galggai loahpahuvvot dán jagi mielde. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta evttoha 12.02.01 beaiváduvvon reivves ahte prošeaktaáigodat guhkiduvvo jagiin. Dát ášši ovddiduvvui maiddái Sámedikki čoahkkimis Dearvvasvuođaministeriin 23.03.01, gos várrepresideanta leai mielde. Eará fáttát mat ovddiduvvojedje dien čoahkkimis ledje; eanet resurssat Sámedikki hálddahussii vai sáhttit viiddidit Sámedikki barggu dearvvasvuođa ja sosiála áššiiguin ja oažžut daidda oktilašvuođa, eanet go maid dál lea vejolaš dahkat dáláš kapasitehtain. Sámediggi háliida nannet barggu olggosguvlui ja movttiidahttit integreret sámi perspektiivva dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaide. Dasto lea deaŧalaš ahte Sámedikkis leat resurssat čohkket diehtojuohkinávdnasiid ja fágagirjjálašvuođa dearvvasvuođa- ja sosiála barggu ektui sámi guovlluin, vai sáhttá fállat veahki ja oaivadit fágaolbmuid dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusain. Dasa lassin lea eamiálbmotdearvvasvuohta dakkár bargosuorgi maid galggašii prioriteret jos Sámediggi oččošii bissovaš ja eanet resurssaid dán bargui. Dát bealit eai leat čilgejuvvon, ja várrepresideanta lea bivdán Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeantta ovddidit dán problematihka 2002 bušeahta meannudeami oktavuođas. Dearvvasvuođaminister lea positiivvalaš oažžut oktilašvuođa ovttasbarggus Sámedikkiin dearvvasvuođaáššiid ektui, ja evttohii 4 čoahkkima jahkái Sámedikkiin. Dál lea Sámediggi bovden Dearvvasvuođaministera čoahkkimii Kárášjohkii. ¶
Evttohus 3: Sámediggi berre bargat dan ala ahte ráfáidahttojuvvon eatnamat fas bohtet ruovttoluotta boazodollui ¶
Sámediggi attii 07.05.01 cealkámuša ođđa beanaláhkaevttohussii. Sámediggi celkkii ahte lea duhtavaš go sierra lágat mat gusket beanadollui koordinerejuvvojit, muhto lea deaŧalaš doalahit daid seamma čavga lágaid beanadollui dan geažil go boazoguohtoneatnamat leat gáržon. Áššis Sámedikki boazodoallopolitihkka lea okta áŋgiruššansuorgi ahte bargat dan ala ahte areálat boazodollui sihkkarastojuvvojit. Lea lunddolaš árvvoštallat movt čakčarievssatbivdu beatnagiiguin galgá dahkkojuvvot dan oktavuođas go Sámedikki boazodoallopolitihkka gustogoahtá. ¶
Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus lea čuovvuvaš gažaldat: Maid lea Sámediggeráđđi jurddašan bargat dan ala ahte láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sihke dáro- ja sámegielagat ožžot duohta vejolašvuođaid váldit allaoahpu, maŋŋá- ja joatkkaoahpu duodjefágas? ¶
Sámediggeráđđi lea duhtávaš dán jagáš sámi jienastuslogu diehtojuohkinkampánjja čađahemiin. Diehtojuohkinalmmuheami metodat leat leamaš fierpmádatgulahallan, materiálasádden buot Tromssa ja Finnmárkku viesuide, ja vel válljejuvvon suohkaniidda Nordlánddas ja Trøndelágas. Lassin interneahttageavaheami, leat maiddái almmuhan báikkálaš- ja riikkaaviissain. Okta olmmoš lea ođđajagimánus gitta miessemánnui bargan rekrutteret nuorra olbmuid jienastuslohkui. Dasa lassin lea Sámedikki hálddahus bidjan olu barggu dieđihit preassai buot jienastuslogučáliheami dásiid birra. Sámedikki joavkkut leat ožžon 400 000 ru. oktiibuot bargat dan ala ahte lasihit sámi jienastuslogu. ¶
Sámediggi bargagoahtá ásahit Sámedikki guovllukantuvrraid. Dát livččii ávkin olles sámi álbmogii, ja livččii seammás veahkkin čalmmustahttime Sámedikki geavaheddjiid gaskkas, mii fas buoridivččii searvama sámi jienastuslohkui. Sámediggi álgá seammás árvvoštallat geográfalaš viidodatprofiilla go Sámediggi árvala ođđa ásahusaid dahje/ja virggiid. ¶
Mánáidgárddiid rámmaplána geatnegahttá buot mánáidgárddiid Norggas jurddašit dárkilit movt geavahusas čađahit dásseárvobarggu mánáidgárddiin, ja fuolahit ahte dan barggu váste gávdno plána. Rámmaplánas namuhuvvo erenoamážit man deaŧalaš lea bargat mánáid miellaguottuiguin ja ahte gánddaide ja nieiddaide eai biddjojuvvo sierralágan vuordámušat. Dasto galget mánáidgárddit bargat dan ala ahte gánddat ja nieiddat ožžot viidáseabbo vásihusduogáža dan ektui mii sis árbevirolaččat lea leamaš. ¶
Sámediggi geahččala gozihit 40/60 juogu. Dál maŋŋá go nominašuvdna lea čađahuvvon buot válgabiiriin oaidnit ahte nissonolbmot eai leat gallis sihkkaris sajis listtuin. Danne šaddet ge várra hui uhccán nissonolbmot (4-8) Sámedikkis boahtte válgaáigodagas. Dien muttos vuollegis nissonovddastus buktá eanet barggu nissonolbmuide go Sámediggi galgá doallat 40/60 juogu. ¶
Bargat aktiivvalaččat dan ala ahte integreret dásseárvo- ja sohkabealperspektiivva olles Sámedikki doaimmas ¶
Sámedikki ovddastus lea oktasaš delegašuvdna ja ahte konsensus Riikaoasselávdegottis vuođđuduvvo geografiijai ja politihkalaš institušuvdnii, mii mearkkaša dan ahte go fylkagieldalaš ja/dahje Sámedikki delegašuvdna biehttala muhtun árvalusa, de dat ii leat konsensus. ¶
Sámedikki ovddastus lea oktasaš delegašuvdna ja ahte konsensus Riikaoasselávdegottis vuođđuduvvo geografiijai ja politihkalaš institušuvdnii, mii mearkkaša dan ahte go fylkagieldalaš ja/dahje Sámedikki delegašuvdna biehttala muhtun árvalusa, de dat ii leat konsensus. ¶
Sámediggi vuorjašuvvá boazodoalu ekonomalaš dilálašvuođa geažil. Dát lea erenomáš heittot Finnmárkku osiin gos barggu ja ieškápitala máksu ii leat nu dohkálaš sisaboađu ektui ja eará boazodoallosámi guovlluid ektui. Sihke boazodoalliid ekonomalaš ja sosiala dilálašvuođat lea hui váttis dáin guovlluin, ja lea unnán molssaevttolaš sisaboahtu- ja barggahanvejolašvuođat. Sámediggi oaidná ahte mearkkašatti oassi sisaboađus Kárášjogas ja Nuorta-Finnmárkkus boahtá olggobeali boazodoalu. Ii sáhte dadjat ahte boazodoallu dáin guovlluin livččii ekonomálaččat ceavzil go eanaš oassi dietnasis boahtá olggobealde ieš boazodoalu. ¶
Sámediggi vuorjašuvvá boazodoalu ekonomalaš dilálašvuođa geažil. Dát lea erenomáš heittot Finnmárkku osiin gos barggu ja ieškápitala máksu ii leat nu dohkálaš sisaboađu ektui ja eará boazodoallosámi guovlluid ektui. Sihke boazodoalliid ekonomalaš ja sosiala dilálašvuođat lea hui váttis dáin guovlluin, ja lea unnán molssaevttolaš sisaboahtu- ja barggahanvejolašvuođat. Sámediggi oaidná ahte mearkkašatti oassi sisaboađus Kárášjogas ja Nuorta-Finnmárkkus boahtá olggobeali boazodoalu. Ii sáhte dadjat ahte boazodoallu dáin guovlluin livččii ekonomálaččat ceavzil go eanaš oassi dietnasis boahtá olggobealde ieš boazodoalu. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid geavaheapmi hábmejuvvo dainna lágiin ahte dat váikkuha buvttadusa nanosmahttima ja ná maiddái ekonomiija sihkkarastima ealáhusas. Ferte eanet áŋgiruššat árvoháhkamiin ja lotnolasealáhusaiguin mas boazodoallit biddjojuvvojit guovddážii, vai boazodoallobearrášat ožžot govttolaš dietnasa bearrašii. ¶
Norggas lea vuosttažettiin ON-konvenšuvnna, siviila ja politihkalašvuoigatvuođaid hárrái, 27. artihkkala vuođul álbmotrievttálaš geatnegasvuohta sihkkarastit dan ahte sámi boazodoallu gáhttejuvvo beaktilit. Mearrádus geatnegahttá earret eará gáhttet sámi kultuvrra ja kultuvrra ávnnaslaš vuođu beaktilit. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea, man bargun lea bearráigeahččat ahte stáhtat dollet iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ektui, lea meannudan golbma sierra váidalusa sámi boazodoalu ektui. Komitea nanne ahte konvenšuvnna 27. artihkkal guoská čielgasit sámi boazodollui. Dán mearrádusas daddjo makkár lihkahallamiid sáhttá lohkat konvenšuvnna rihkkumin árbevirolaš sámi boazodoalus. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu sorjankeahtes rievttálaš vuođđu čielgasit dárkilasto lágas. ¶
Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte boazodoalu areáladárbbut sihkkarastojuvvojit. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oččodit ruovttoluotta daid boazodoalloeatnamiid maid ovdal leat massán, ja oččodit sámi boazodollui ođđa guohtonguovlluid. ¶
Sámediggi áigu aktiivvalaččat bargat dan ala ahte plána- ja huksenláhka buoreduvvo sámi areálaberoštumiid ektui. Sámediggi gáibida sierra ovddastusa plánaláhkalávdegottis. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ii-ealáhuslaš mohtorvuodjin ráddjejuvvo ja ahte láhtut biddjojuvvojit daid johtolagaide mat juo leat, ja báikegottiid olbmuid meahccegeavahan dárbbut váldojuvvojit vuhtii. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte buhtadusnjuolggadusat rievdaduvvojit nu ahte duohta vahágiid ovddas sáhttá oažžut buhtadusa. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte meahcis ain sáhttá njuovvat bohccuid, dalle go dat lea deaŧalaš sihke ekonomálaččat ja kultuvrralaččat boazodoalu boahtteáigái ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte árvoháhkanprográmmas sihkkarastojuvvo dat ahte boazodoallu bajida iežas árvoháhkama earret eará daid ráhkadanávdnasiid ja gelbbolašvuođa vuođul mii boazodoalus lea. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoallošiehtadus áiggi mielde rievdaduvvo nu ahte doarjja nissonolbmuid doaibmabijuide heivehuvvo šiehtadussii ja šaddá lunddolaš oassin. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte KUF várre ruđaid boazodoallofága oahpahallibálkái. ¶
Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte gelbbolašvuohta boazodoalu ja dan kultuvrra birra nannejuvvo mánáidgárddiin ja skuvllain, earret eará bargat dan ala ahte skuvllain leat rámmaeavttut maiguin sáhttet gozihit dán. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ovddiduvvojit oahpponeavvut mas boazodoallu lea mielde ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo arktálaš eanadoalu ja luonddu geavaheami birra oahppofálaldat, mas boazodoallu lea guovddážis. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu dutkan stivrejuvvo bajit dási sámi perspektiivva vuođul, vai boazodoalu ollislaš dutkandárbu buorebut gozihuvvo. ¶
Boazodoallošiehtadusvuogádagas leat váldošiehtadus ja oanehisáigešiehtadusat. Šiehtadusbealit leat stáhta Eanadoallodepartemeantta bokte ja NBR. Šiehtadusoktavuođas leaba NBR ja stáhta formalalaččat dássasaš oasálaččat. Stáhtas lea váldoáššis geatnegasvuohta ekonomiija ektui, go fas NBR bealistis lea geatnegas lahtuidis ovddas bargat dan ala ahte šiehtadus čađahuvvo. Stáhtas Eanadoallodepartemeantta bokte lea ovddasvástádus šiehtadusa hálddašeamis. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte bajimus boazolohkomeroštus ii biddjojuuvvo mátkái ovdal go ođđa distriktajuogin ašši lea garvvistuvvon Finnmárkkus, mii boahtá ovdan Stuoradikki mearrádusas nr 28, siidu 107. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid geavaheapmi hábmejuvvo dainna lágiin ahte dat váikkuha buvttadusa nanosmahttima ja ná maiddái ekonomiija sihkkarastima ealáhusas. Ferte eanet áŋgiruššat árvoháhkamiin ja lotnolasealáhusaiguin mas boazodoallit biddjojuvvojit guovddážii, vai boazodoallobearrášat ožžot govttolaš dietnasa bearrašii. ¶
Norggas lea vuosttažettiin ON-konvenšuvnna, siviila ja politihkalašvuoigatvuođaid hárrái, 27. artihkkala vuođul álbmotrievttálaš geatnegasvuohta sihkkarastit dan ahte sámi boazodoallu gáhttejuvvo beaktilit. Mearrádus geatnegahttá earret eará gáhttet sámi kultuvrra ja kultuvrra ávnnaslaš vuođu beaktilit. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea, man bargun lea bearráigeahččat ahte stáhtat dollet iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ektui, lea meannudan golbma sierra váidalusa sámi boazodoalu ektui. Komitea nanne ahte konvenšuvnna 27. artihkkal guoská čielgasit sámi boazodollui. Dán mearrádusas daddjo makkár lihkahallamiid sáhttá lohkat konvenšuvnna rihkkumin árbevirolaš sámi boazodoalus. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu sorjankeahtes rievttálaš vuođđu čielgasit dárkilasto lágas. ¶
Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte boazodoalu areáladárbbut sihkkarastojuvvojit. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oččodit ruovttoluotta daid boazodoalloeatnamiid maid ovdal leat massán, ja oččodit sámi boazodollui ođđa guohtonguovlluid. ¶
Sámediggi áigu aktiivvalaččat bargat dan ala ahte plána- ja huksenláhka buoreduvvo sámi areálaberoštumiid ektui. Sámediggi gáibida sierra ovddastusa plánaláhkalávdegottis. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ii-ealáhuslaš mohtorvuodjin ráddjejuvvo ja ahte láhtut biddjojuvvojit daid johtolagaide mat juo leat, ja báikegottiid olbmuid meahccegeavahan dárbbut váldojuvvojit vuhtii. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte buhtadusnjuolggadusat rievdaduvvojit nu ahte duohta vahágiid ovddas sáhttá oažžut buhtadusa. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte meahcis ain sáhttá njuovvat bohccuid, dalle go dat lea deaŧalaš sihke ekonomálaččat ja kultuvrralaččat boazodoalu boahtteáigái ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte árvoháhkanprográmmas sihkkarastojuvvo dat ahte boazodoallu bajida iežas árvoháhkama earret eará daid ráhkadanávdnasiid ja gelbbolašvuođa vuođul mii boazodoalus lea. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoallošiehtadus áiggi mielde rievdaduvvo nu ahte doarjja nissonolbmuid doaibmabijuide heivehuvvo šiehtadussii ja šaddá lunddolaš oassin. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte KUF várre ruđaid boazodoallofága oahpahallibálkái. ¶
Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte gelbbolašvuohta boazodoalu ja dan kultuvrra birra nannejuvvo mánáidgárddiin ja skuvllain, earret eará bargat dan ala ahte skuvllain leat rámmaeavttut maiguin sáhttet gozihit dán. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ovddiduvvojit oahpponeavvut mas boazodoallu lea mielde ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo arktálaš eanadoalu ja luonddu geavaheami birra oahppofálaldat, mas boazodoallu lea guovddážis. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu dutkan stivrejuvvo bajit dási sámi perspektiivva vuođul, vai boazodoalu ollislaš dutkandárbu buorebut gozihuvvo. ¶
Boazodoallošiehtadusvuogádagas leat váldošiehtadus ja oanehisáigešiehtadusat. Šiehtadusbealit leat stáhta Eanadoallodepartemeantta bokte ja NBR. Šiehtadusoktavuođas leaba NBR ja stáhta formalalaččat dássasaš oasálaččat. Stáhtas lea váldoáššis geatnegasvuohta ekonomiija ektui, go fas NBR bealistis lea geatnegas lahtuidis ovddas bargat dan ala ahte šiehtadus čađahuvvo. Stáhtas Eanadoallodepartemeantta bokte lea ovddasvástádus šiehtadusa hálddašeamis. ¶
Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida Sámedikki dievasčoahkkimii, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 4 vahku ovddal dievasčoahkkima. Árvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti árvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa c) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida Sámedikki dievasčoahkkimii, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 4 vahku ovddal dievasčoahkkima. Árvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti árvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa c) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. ¶
Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka muitala višuvnnaid, mihttomeriid ja strategiijaid birra. Jos galgá juksat mihttomeriid, de ferte ráhkadit konkrehta doaibmaplánaid gulahallan- ja bálvalandoaimma várás. ¶
Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka muitala višuvnnaid, mihttomeriid ja strategiijaid birra. Jos galgá juksat mihttomeriid, de ferte ráhkadit konkrehta doaibmaplánaid gulahallan- ja bálvalandoaimma várás. ¶
NRK ođđasis organiserema oktavuođas lea ilbman ahte NRK Sámi Radio ekonomálaš ja redakšuvnnalaš rámmaid ja prioriteriid mearridit dakkár olggobeale orgánat maid sámi servodat ii sáhte stivret. Danne árvala ge Sámediggi ahte NRK Sámi Radio boahtteáiggi sadji, doaibma ja organiseren čielggaduvvojit. ¶
NRK ođđasis organiserema oktavuođas lea ilbman ahte NRK Sámi Radio ekonomálaš ja redakšuvnnalaš rámmaid ja prioriteriid mearridit dakkár olggobeale orgánat maid sámi servodat ii sáhte stivret. Danne árvala ge Sámediggi ahte NRK Sámi Radio boahtteáiggi sadji, doaibma ja organiseren čielggaduvvojit. ¶
Ferte bargat dan ala ahte Saemien Sijte organiserejuvvo vuođđudussan, vai dat eanet doaimmašii musean olles oarjelsámi guovllu várás. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi museat galget oažžut sin oasi bušeahta lasiheames stáhtabušeahtas museaođastussii. ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ođđa vuođđočájáhusaid ceggema ekonomalaš rámmat buoriduvvojit. ¶
Ferte bargat dan ala ahte oažžut geahčastaga man ollu sámi dávvirávdnasat leat seailluhuvvon ii-sámi ásahusain. ¶
Lávdegoddi evttoha sihkkut kuvlačuoggá 3 vuoruhuvvon doaibmabijuin 5.1.1: Ferte bargat dan ala ahte Saemien Sijte organiserejuvvo… ¶
Lea deaŧalaš ahte báikkálaš áŋgiruššan jotkojuvvo ja nannejuvvo. Dál leat stuorra erohusat museaid gaskkas áŋgiruššama oktavuođas ja movt dan fuolahit. Berre bargat dan ala ahte sámi museaid dilli dán dáfus šaddá boahtteáiggis sullii seammalágan. Earret eará berre ávžžuhit buot lágideaddjigielddaid várret ruđaid museadoibmii. ¶
Lávdegottis eai leat muđui eará mearkkašumit, čujuhit Sámediggeráđi dieđáhussii sámi museaid birra ja árvala Sámedikki mearridit čuovvovaččat: ¶
Lávdegoddi evttoha sihkkut kuvlačuoggá 3 vuoruhuvvon doaibmabijuin 5.1.1: Ferte bargat dan ala ahte Saemien Sijte organiserejuvvo… ¶
Sámedikki doarjjstivra biehttala Deanu musea doarjjaohcama biergasiid registreremii. ¶
Doarjjageavada vuođul ii addojuvvo doarjja prošeavttaide, main leat dakkár doaimmat mat berrejit leat oassin musea dábálaš doaimmas. Sámediggi oaivvilda ahte heivvoleappo vuohki lea bargat dan ala ahte doaibmadoarjja Deanu museii lasihuvvo, vai musea sáhttá fuolahit museafágalaš doaimmaidis bistevaš doaibmaruđaiguin. ¶
Go Sámedikki doarjjastivra biehttala ruhtadeames rusttega, de dat mielddisbuktá ahte eat sáhte vuoruhit doarjut prošeavtta fitnodatovddidanoasige. ¶
Ohcci lea ohcan álggahandoarjaga mii lea biehttaluvvon. Sámediggi lea ožžon maŋga sullasaš ohcamiid mat leat biehttaluvvon go prošeakta gilvala eará ásahuvvon duodjedoaimmaiguin ja go prošeakta ii sisttisdoala ođasmáhttima. Ii leat vuogas spiehkastit dán njuolggadusas go meannuda dákkár sullasaš ohcamiid. Dasa lassin boahta ovdan guoddalusas ahte ohcci lea guhkit áigge duddjon ja dan dihte ii leat easkaálgi. ¶
Sámedikki doarjjastivra addá čuvvovaš doarjaga Ája sámi guovddážii, Gáivuona suohkanis, čohkket sámi kulturmuittuid dihtorvuorkái ja geavahit Gis’a čájehit kulturmuittuid digitala kárttas: ¶
Lokaliserema oktavuođas Porsáŋgui lea maiddái álkit rekrutteret kanturbargiid dárbbašlaš gielalaš máhtolašvuođain. Dasto lea hui deaŧalaš ahte sii guđet váldet oktavuođa Finnmárkkuopmodagain, sáhttet geavahit juogo dárogiela dahje sámegiela nugo háliidit dahje dárbbašit, ja mii hástala guovttegielalaš máhtolašvuođa nu ahte bargit ain juo muhtumat hálddašit guokte giela. ¶
Ráđđi vuosttalda luossabivddu viiddideami Finnmárkkus borgemánu 31. beaivái, danne go evttohus dagahivččii ahte gođđoguollebivdu lassánivččii dálá ektui. Dán lea ráđđi 08.03.00 cealkán njuolggadusrievdadusaid oktavuođas anadroma luossaguollebivddu ja sáivaguollebivddu birra čázádagain Finnmárkkus. Ráđđi lea maid ávžžuhan jávkadit johkanjálbmeráfáidahttima Riehppovuonjogas ja Ráirrojogas. Ráđđi ohcala maid doaibmabijuid luossabivdovuoigatvuođaid máhcaheami oktavuođas báikegotti olbmuide. ¶
Leat váldán oktavuođa muhtun Finnmárkku gielddaiguin, fylkkagielddain ja eará báikkálaš ja regiovnnalaš aktøraiguin ovttastahttin dihte BA21 sihke Sámedikki iežas plánaid čađaheapmái ja eará báikkálaš ja regiovnnalaš ovdánanproseassaide. Dál leat bargamin ovttastahttit BA21 Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána ja Mánáid- ja nuoraidprošeavtta čađahemiide. Leat maid bargamin dan ala ahte relevánta dieđut ja máhttu BA21 birra galget leat fidnemis sámegillii. ¶
Sámediggi váidala dan go boazodoallu oažžu nu ollu negatiivvalaš fuomášumi, dainna lágiin ahte boazodoallu okto oažžu siva dillái. Eahpitkeahttá lea maiddái mearridanorgánas ja láhkaaddis stuorra ovddasvástádus dán oktavuođas. ¶
Boazodoallostivra ávžžuha bargat dan ala ahte ovttasráđiid čoavdit dáid hástalusaid. Sámediggi doarju dan oainnu mii Boazodoallostivrras lea. ¶
Sámediggi ja boazodoalloealáhus fertejit ovttas geahččalit bargat dan nala ahte boazodoalu rievttit ja beroštumit gáhttejuvvojit buoremusat. Sámedikki hálddahus galgá nannet iežas gelbbolašvuođa boazodoallofágasuorggis. Sámediggi galgá boazodollui guoskevaš stivrraid, ráđiid ja lávdegottiid nammademiid oktavuođas sihkkarastit boazodoallofágalaš gelbbolašvuođa. ¶
Sámediggi váidala dan go boazodoallu oažžu nu ollu negatiivvalaš fuomášumi, dainna lágiin ahte boazodoallu okto oažžu siva dillái. Eahpitkeahttá lea maiddái mearridanorgánas ja láhkaaddis stuorra ovddasvástádus dán oktavuođas. ¶
Boazodoallostivra ávžžuha bargat dan ala ahte ovttasráđiid čoavdit dáid hástalusaid. Sámediggi doarju dan oainnu mii Boazodoallostivrras lea. ¶
Oktasaš skuvlla oassin lea sámi skuvla huksejuvvon dan prinsihpa ala ahte oahpahus galgá leat oktasaš ja ovttadássásaš ja ahte oahpahusa álginsadjin ja vuođđun galget leat sámi servodaga iešvuohta ja dárbbut. Oahpahusas galgá leat dakkár sisdoallu ja dakkár kvalitehta mii addá vuođđomáhtuid, mii dahká kultuvraárbbi eallin, mii movttiidahttá váldit atnui sámi kultuvrra ja sámegiela ja addá mánáide ja nuoraide miela leat aktiivvalažžan ja hutkájin sámi servodagas ja dáru servodagas. Sámi oahpponeavvut galget nannet ja ovdánahttit sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi identitehta dan láhkái ahte mánát ja nuorat ovdánit ná: ¶
Dás eat logahala priváhta joatkkaskuvllaid. Dasa lassin leat olu skuvllaid oahppit searvan bargomárkanoahpahussii. ¶
Oktasaš skuvlla oassin lea sámi skuvla huksejuvvon dan prinsihpa ala ahte oahpahus galgá leat oktasaš ja ovttadássásaš ja ahte oahpahusa álginsadjin ja vuođđun galget leat sámi servodaga iešvuohta ja dárbbut. Oahpahusas galgá leat dakkár sisdoallu ja dakkár kvalitehta mii addá vuođđomáhtuid, mii dahká kultuvraárbbi eallin, mii movttiidahttá váldit atnui sámi kultuvrra ja sámegiela ja addá mánáide ja nuoraide miela leat aktiivvalažžan ja hutkájin sámi servodagas ja dáru servodagas. Sámi oahpponeavvut galget nannet ja ovdánahttit sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi identitehta dan láhkái ahte mánát ja nuorat ovdánit ná: ¶
Dás eat logahala priváhta joatkkaskuvllaid. Dasa lassin leat olu skuvllaid oahppit searvan bargomárkanoahpahussii. ¶
Sámedikki doarjjastivra čujuha dasa ahte leat ovdalaččas juo ásahuvvon sullasaš mátkefálaldagat Álta guovllus. Dan sivás eat áiggo geavahit almmolaš doarjagiid ruhtadit fitnodaga mii báikkálaš márkanis gilvala sullasaš ásahuvvon mátkefáláldagaiguin. Jus ásahuvvojit eanet mátkefálaldat ásahusat báikálaš márkanguovlui de dát lea bealli mii heajosmahttá birgenlági ovdalaččas ásahuvvon fitnodagain. ¶
Dásseárvodoaibmaplána mas deattuhuvvo sámi nissoniid dilli, 1999 – 2001 áŋgiruššansurggiiguin, mihttomeriiguin ja strategiijaiguin ja áŋgiruššansuorggit mat leat Sámediggeplánas 1998 – 2001, leat vuođđun dásseárvobargui. Ráđđi lea bidjan deattu dasa ahte bargu nissonáššiiguin ja dásseárvvuin galgá leat oassi ollislašvuođas, ii ge das galgga ráhkaduvvot sierra suorgi. Dákko lea deaŧalaš bargat dan ala ahte gávdnat erohusaid sohkabeliid gaskka, buktin dihte oidnosii dárbbuid, buoredit doaibmabijuid, árvvoštallat váikkuhusaid ja guhkkit áiggi badjel integreret dahje divvut sohkabeliid gaskasaš erohusaid. ¶
Barentsovttasbarggu ektui mearridii ráđđi ahte ferte bargat dan ala ahte SPR nammada sámi ovddasteaddji regiovdnaráđđái, sámi ovddasteaddjiid Barentsovttasbarggu bargojoavkkuide ja ahte eamiálbmogat ožžot ovddastusa Barentsráđis. ¶
Gielda- ja guovludepartemeantta nammadan sierra bargojoavku lea ráhkadan njuolggadus-eavttuhusa movt geavahit sámeleavgga (2000 golggotmánnu), bargojoavkkus leai ovddastus Sámedikki hálddahusas ja Olgoriikadepartemeanttas. Ulbmilin lea leamaš čilget movt sámeleavgga sáhttá ja galgá geavahit iešguđet oktavuođain. Bargojoavku lea árvalan ahte gielddat ja fylkagielddat ieža mearridit goas ja gos geavahit sámeleavgga. Dasto árvala bargojoavku ahte ráhkaduvvojit dakkár levgennjuolggadusat mat gusket maiddái sámelevgii. Bargojoavkku árvalus sáddejuvvo gulaskuddamii, ja meannuduvvo jáhku mielde 2001 guovvamánu dievasčoahkkimis. ¶
Sámedikkeráđđi geahččala gávdnat eará čovdosa, ee. Lea váldán oktavuođa Sámi giellalávdegotti jođiheddjiin dainna ulbmiliin ahte ohcat eará vejolašvuođaid doaimmahit čállingotti. ¶
Čoahkkinjođihangoddi árvala čuovvovaš čoahkkinplána Sámediggái 2001 jahkái: ¶
Sámedikkis lea áigumuš váikkuhangaskaomiidis geavaheami bokte searvat ovttasbargui relevánta báikkálaš ja guovlulaš ruhtagáldooasálaččaiguin vai nannoseabbot ja govdadeabbot sáhttá rahčat oktasaš mihttomeriid ja doaibmabijuid ektui guovlulaš ealáhusovddideami oktavuođas. Dattetge lea deaŧalaš bargat dan ala ahte šaddat iešheanaleabbo váikkuhangaskaoapmeoasálažžan lagabui definerejuvvon čielga profiillain sámi ealáhusovddideami ektui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ráhkaduvvo ollislaš sámi kulturplána ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte sámi girjjálašvuohta ovddiduvvo, erenoamážit mánáid ja nuoraid várás ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte dáláš mánáid, nuoraid ja nissonbláđit ožžot bissovaš doarjaga ¶
Galget almmustuhttojuvvojit nu ollu go vejolaš sámegiel girjjit, main lea buorre kvalitehta, nannen dihte sámegiela geavaheami, ja giela, kultuvrra ja identitehta. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte eanet fágagirjjit jorgaluvvojit sámegillii. Sámedikki mielas lea dárbu hukset stabiila girjelágádusdoaimma sámi guovlluin, nu ahte gávdnojit orgánat maid váldoáigumuššan lea almmustuhttit girjjiid sámegillii, ja bidjet vuođu sámi kultuvrralaš infrastruktuvrii sámi guovlluin, girječálliid bokte geat geavahit sámegiela ja sámegiel buvttadeaddjiid bokte. ¶
Bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortalaš musea Njávdámii, sámi duhátjahkesadjin ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi kulturorganisašuvnnaid ekonomálaš rámmaeavttut sihkkarastojuvvojit ja ovddiduvvojit. ¶
bargat dan ala ahte sámi festiválat ožžot dohkálaš ekonomálaš rámmaeavttuid ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi valáštallamii sihkkarasto almmolaš ruhta. Dan oktavuođas galggašii árvvoštallat livččii go vejolaš geavahit dasa almmolaš tihpparuđaid. ¶
bargat dan ala ahte sáhttá álggahit čielggadus/sámediggedieđáhusa barggu sámi biras- ja areálahálddašanperspektiivvaid birra earret eará vai sáhttá gozihit sámi areálaberoštumiid stuorát areálameassanáššiin eanet ollislaččat ja plánema vuođul. ¶
bargat dan ala ahte boraspiriid nállehálddašeapmi šaddá eanet aktiivvalažžan, ja ahte mearriduvvo man ollu sáhttet leat boraspiret ja mii maiddái deavdá Bern-konvenšuvnna áigumušaid. ¶
bargat dan ala ahte šaddá báikkálaš sámi birasbargu BA21 bokte ja ahte sámi perspektiivvat bohtet ovdan BA21 barggus mii dahkkojuvvo lassin Sámedikki bargui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttojuvvon ja ollislaš sámi museadoaimma dihte. ¶
bargat dan ala ahte váldá sámi museaid hálddašanovddasvástádusa Norggas ¶
bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortasámi musea sámi našuvnnalaš duhátjahkebáikin ¶
Otne váilot sakka sámi oahpponeavvut mat leat dohkkehuvvon ođđa O-97 Sámi oahppoplána ektui. Danne lea deaŧalaš bargat dan ala ahte buoredit rámmaeavttuid oahpponeavvobuvttadussii. Rámmaeavttut, maidda dán oktavuođas sáhttá čujuhit leat earret eará: ¶
Gávdnat vejolašvuođaid ja eavttuid dasa ahte sámi álbmot sáhttá bargat dan ala ahte šattašii guovlluid Sápmi sihke ekonomiija dáfus ja sosiálalaččat. ¶
Sámedikkis lea áigumuš váikkuhangaskaomiidis geavaheami bokte searvat ovttasbargui relevánta báikkálaš ja guovlulaš ruhtagáldooasálaččaiguin vai nannoseabbot ja govdadeabbot sáhttá rahčat oktasaš mihttomeriid ja doaibmabijuid ektui guovlulaš ealáhusovddideami oktavuođas. Dattetge lea deaŧalaš bargat dan ala ahte šaddat iešheanaleabbo váikkuhangaskaoapmeoasálažžan lagabui definerejuvvon čielga profiillain sámi ealáhusovddideami ektui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ráhkaduvvo ollislaš sámi kulturplána ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte sámi girjjálašvuohta ovddiduvvo, erenoamážit mánáid ja nuoraid várás ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte dáláš mánáid, nuoraid ja nissonbláđit ožžot bissovaš doarjaga ¶
Galget almmustuhttojuvvojit nu ollu go vejolaš sámegiel girjjit, main lea buorre kvalitehta, nannen dihte sámegiela geavaheami, ja giela, kultuvrra ja identitehta. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte eanet fágagirjjit jorgaluvvojit sámegillii. Sámedikki mielas lea dárbu hukset stabiila girjelágádusdoaimma sámi guovlluin, nu ahte gávdnojit orgánat maid váldoáigumuššan lea almmustuhttit girjjiid sámegillii, ja bidjet vuođu sámi kultuvrralaš infrastruktuvrii sámi guovlluin, girječálliid bokte geat geavahit sámegiela ja sámegiel buvttadeaddjiid bokte. ¶
Bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortalaš musea Njávdámii, sámi duhátjahkesadjin ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi kulturorganisašuvnnaid ekonomálaš rámmaeavttut sihkkarastojuvvojit ja ovddiduvvojit. ¶
bargat dan ala ahte sámi festiválat ožžot dohkálaš ekonomálaš rámmaeavttuid ¶
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte sámi valáštallamii sihkkarasto almmolaš ruhta. Dan oktavuođas galggašii árvvoštallat livččii go vejolaš geavahit dasa almmolaš tihpparuđaid. ¶
bargat dan ala ahte sáhttá álggahit čielggadus/sámediggedieđáhusa barggu sámi biras- ja areálahálddašanperspektiivvaid birra earret eará vai sáhttá gozihit sámi areálaberoštumiid stuorát areálameassanáššiin eanet ollislaččat ja plánema vuođul. ¶
bargat dan ala ahte boraspiriid nállehálddašeapmi šaddá eanet aktiivvalažžan, ja ahte mearriduvvo man ollu sáhttet leat boraspiret ja mii maiddái deavdá Bern-konvenšuvnna áigumušaid. ¶
bargat dan ala ahte luondduluossa suodjaluvvo ja ahte luosa mearkkašupmi sámi kultuvrii ja servodateallimii deattuhuvvo dán barggus. ¶
bargat dan ala ahte šaddá báikkálaš sámi birasbargu BA21 bokte ja ahte sámi perspektiivvat bohtet ovdan BA21 barggus mii dahkkojuvvo lassin Sámedikki bargui. ¶
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttojuvvon ja ollislaš sámi museadoaimma dihte. ¶
bargat dan ala ahte váldá sámi museaid hálddašanovddasvástádusa Norggas ¶
bargat dan ala ahte ásahuvvo Nuortasámi musea sámi našuvnnalaš duhátjahkebáikin ¶
Otne váilot sakka sámi oahpponeavvut mat leat dohkkehuvvon ođđa O-97 Sámi oahppoplána ektui. Danne lea deaŧalaš bargat dan ala ahte buoredit rámmaeavttuid oahpponeavvobuvttadussii. Rámmaeavttut, maidda dán oktavuođas sáhttá čujuhit leat earret eará: ¶
Gávdnat vejolašvuođaid ja eavttuid dasa ahte sámi álbmot sáhttá bargat dan ala ahte šattašii guovlluid Sápmi sihke ekonomiija dáfus ja sosiálalaččat. ¶
Dán jagi bušeahtta meannudeamis ovddiduvvojit dárbbut lasihit bušeahta oktiibuot 8 departementii. Dát dávista Ráđđehusa ođđa áigumuššii mas vuođđun biddjo ahte ovttaskas fágadepartemeanttain maiddái lea iešheanalis ovddasvástádus Sámedikki bušeahta ektui. Dan vuođul go Sámedikkis lea nettobušehterejuvvon doaibma, eaktuda dat dan ahte departemeanttat ráhkkanahttet vejolaš fievrridemiid Sámediggái 50-poasta juolludussan. Dasto eaktuduvvo ahte Gielda- ja guovludepartemeanta mii galgá ovttastahttit sámi áššiid barggu departemeanttaid beales, koordinere bušeahttabarggu. Sámediggi áigu erenoamážit čujuhit geavahussii mii ásahuvvui 2000:s ja mainna jotkojuvvui 2001:s Girko-, oahpahus- ja dutkadepartemeantta kapihttala 206 ektui ja Mánáid- ja bearašdepartemeantta kapihttala 856 ektui, mat leat buorit ovdamearkkat movt ruđaid sáhttá ja galggašii fievrridit Sámediggái. ¶
Sámedikki stuorámus hástalussan lea juohkit dieđuid makkár vuoigatvuođat ovttaskas olbmuin leat sámegiela geavaheapmái ja oahpahussii Sámelága giellanjuolggadusaid ja Rávisobmuidoahpahus lága bokte. (Vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvlalágaid čuovvuleapmi gullá eará institušuvnnaide). Lea ollu bargu Sámelága § 1-5 mihttomeari juksamis: Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat. Dat galgaba leat ovttaárvosaččat goalmmát kapihttala mearrádusaid mielde. Ii leat dušše bearráigeahččan dihte ahte almmolaš institušuvnnat čuvvot mearrádusaid, muhto maiddái fertejit movttiidahttit ovttaskas olbmuid geavahit sámegiela buot oktavuođain sihke priváhta ja almmolaččat nu ahte sáhttit juksat lága §§ 1-1 ja 1-5 áigumušaid. ¶
Sámediggi áigu erenoamážit bargat dan ala ahte gávdnojit áigodatlaš publikašuvnnat mánáide, nuoraide ja nissonolbmuide. Gába-nissonbláđđi almmustuvvá dušše duollet dálle ekonomálaš sivaid geažil, go ii leat ožžon bissovaš stáhtadoarjaga. Go Gába-bláđi galgá sáhttit almmustuhttit, de lea dárbu oažžut bissovaš doarjaga. Dasa lea dárbu lasihit rámma 1,2 miljon kruvnnu 2002:s. ¶
Oktiibuot lea dárbu oažžut 6 ođđa virggi Gielda- ja guovludepartemeantta bušeahttakapihttala 540 bokte 2002:s, ollislaš golluárvvoštallan lea 3 600 000 kruvnnu . Virggit leat jurddašuvvon čuovvuvaš bargguid várás: ¶
Birasgáhttendepartemeanta ja Riikaantikvára bargaba dan ala ahte eanet geavahit návccaid kulturmuittuid gáhttemii. Dás lea erenoamážit sáhka sámi kulturmuittuid gáhttemis. Dán áŋgiruššamis ferte Sámedikki nannet resurssaiguin nu ahte Davvi-Norlánda oažžu áššemeannudeaddji virggi. ¶








Bargat dan ala ahte vuođđoskuvla sáhttá leat gaskaoapmin sámi giela, kultuvrra ja servodateallima suodjaleamis, ovddideamis ja gaskkusteamis. ¶
Bargat dan ala ahte sámi oahppiid individuálalaš vuoigatvuohta sámegiela oahpahussii duohtan dahkkojuvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu eanet váikkuhanfámu sámi skuvlla sisdoalu mearrideapmái, sihke vuođđo- ja joatkkaskuvladásis. ¶
Bargat dan ala vai sámi oahppit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu ožžot ollesárvosaš sámi skuvlafálaldaga. ¶
Bargat dan ala ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas viiddiduvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu stuorát váikkuhanfámu sámi dutkamii ja alit oahpahussii. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid garrasit bargan dan ala ahte oažžut dakkár doaibmajuolludusa mainna sáhtášedje ollašuhttit dan saji mii dain lea giellahálddašeaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. 
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttit sámi museadoaimma ja dahkat dan ollislažžan. 
Sámediggi lea dikki ásaheami rájes 1989 bargan aktiivvalaččat dan ala ahte guolásteaddjiin riddo- ja vuotnaguovlluin bissot guolástanvuoigatvuođat, eai ge dat noga guovllus. 
Sámediggi áigu erenoamážit bargat dan ala ahte gávdnojit áigodatlaš publikašuvnnat mánáide, nuoraide ja nissonolbmuide. 
Birasgáhttendepartemeanta ja Riikaantikvára bargaba dan ala ahte eanet geavahit návccaid kulturmuittuid gáhttemii. 
Bargat dan ala ahte vuođđoskuvla sáhttá leat gaskaoapmin sámi giela, kultuvrra ja servodateallima suodjaleamis, ovddideamis ja gaskkusteamis. ¶
Bargat dan ala ahte sámi oahppiid individuálalaš vuoigatvuohta sámegiela oahpahussii duohtan dahkkojuvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu eanet váikkuhanfámu sámi skuvlla sisdoalu mearrideapmái, sihke vuođđo- ja joatkkaskuvladásis. ¶
Bargat dan ala vai sámi oahppit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu ožžot ollesárvosaš sámi skuvlafálaldaga. ¶
Bargat dan ala ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas viiddiduvvo. ¶
Bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu stuorát váikkuhanfámu sámi dutkamii ja alit oahpahussii. ¶
Sámi áviissat leat ollu jagiid garrasit bargan dan ala ahte oažžut dakkár doaibmajuolludusa mainna sáhtášedje ollašuhttit dan saji mii dain lea giellahálddašeaddjin ja ođasgaskkusteaddjin sámi servodagas. 
Sámediggi galgá bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi museasiiddat nanosmahttit sámi museadoaimma ja dahkat dan ollislažžan. 
Sámediggi lea dikki ásaheami rájes 1989 bargan aktiivvalaččat dan ala ahte guolásteaddjiin riddo- ja vuotnaguovlluin bissot guolástanvuoigatvuođat, eai ge dat noga guovllus. 
Sámediggi ferte bargat dan ala ahte fylkkagielddat ja gielddat/suohkanat organiserejit iežaset vuostáváldinruovttuid (beredskapshjem) ja sadjásašruovttuid dainna lágiin ahte sámi mánáide (sihke sámegielagat ja dárogielagat) lea vejolašvuohta boahtit ruovttuide gos ožžot dan kultuvrralaš ja gielalaš doarjaga maid dárbbahit eallima earenoamáš váttis áigodagas. ¶
Bargiidbellodaga samediggejoavku bivdá ráđi bargat dan ala ahte Oahpahusláhka rievdaduvvo ná: ¶
Sámediggi ferte bargat dan ala ahte juolluduvvojit mealgat eanet doarjagat giellabargguide hálddašanguovllu olggobealde. ¶
mearkkašit, ahte oasit Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa riikkain leat ásahuvvon eatnamiid ala mat gullet sámi álbmogii, ja gos ovdal go riikkat ásahuvvojedje ásse sápmelaččat, ja ahte sápmelaččat danne leat eamiálbmot Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas, ¶
Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá bargat dan ala ahte ovttastahttit politihkalaš áššiid meannudeami dain áššiin mat gusket dahje sáhttet guoskat máŋgga riikka sápmelaččaide dahje sápmelaččaide sierra álbmogin. 
Ráđđi galgá dasto bargat dan ala ahte ovddidit eará geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid gaskka. 
mearkkašit, ahte oasit Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa riikkain leat ásahuvvon eatnamiid ala mat gullet sámi álbmogii, ja gos ovdal go riikkat ásahuvvojedje ásse sápmelaččat, ja ahte sápmelaččat danne leat eamiálbmot Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas, ja oasálaččat ¶
Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá bargat dan ala ahte ovttastahttit politihkalaš áššiid meannudeami dain áššiin mat gusket dahje sáhttet guoskat máŋgga riikka sápmelaččaide dahje sápmelaččaide sierra álbmogin. 
Ráđđi galgá dasto bargat dan ala ahte ovddidit eará geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid gaskka. Sámediggi háliida deattuhit ahte ollu oktavuođain lea maiddái virggálaččat daddjon ahte sápmelaččat leat okta dain álbmogiin geaid eatnamiid ala Norgga stáhta lea vuođđuduvvon. 
Dattetge livččii dábálaš dohkkehuvvon rievttálaš jurddašeami vuostá jos dakkár vuoigatvuođaáššiin geahččalivččii bágget olbmuid ala čovdosiid mat rihkkot nuppi beali čielga vuoigatvuođaid, danne go nubbi bealli — mii vearrivuođain lea ožžon dáid vuoigatvuođaid — sáhtášii álggahit riiddu danne go ii sáhte dohkkehit ahte dát vuoigatvuođat leat fas ásahuvvon. 
Sámediggi háliida deattuhit ahte ollu oktavuođain lea maiddái virggálaččat daddjon ahte sápmelaččat leat okta dain álbmogiin geaid eatnamiid ala Norgga stáhta lea vuođđuduvvon. 
Dattetge livččii dábálaš dohkkehuvvon rievttálaš jurddašeami vuostá jos dakkár vuoigatvuođaáššiin geahččalivččii bágget olbmuid ala čovdosiid mat rihkkot nuppi beali čielga vuoigatvuođaid, danne go nubbi bealli — mii vearrivuođain lea ožžon dáid vuoigatvuođaid — sáhtášii álggahit riiddu danne go ii sáhte dohkkehit ahte dát vuoigatvuođat leat fas ásahuvvon. 
Bargojuvvo ulbmillaččat dan ala ahte oažžut láhkamearrádusaid bivdovuoigatvuođaid ja bivddu hálddašeami birra Deanus Sámedikki ja Stuorradikki justislávdegotti gaskasaš ráđđádallamiid bokte ¶
Ođđa láhkamearrádusat galget vuođđuduvvot Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa ala ¶
Mii bargat dan ala ahte oažžut 2005 juolludeami (našuvnnalaš ovddidanuđaid) lassánit unnimustá 1 milj. ruvnnuin juohke oasseprográmmii. ¶
Sámit leat Norggas dohkkehuvvon eamiálbmot ja Norga lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala – sápmelaččaid ja norgalaččaid. 
Sámediggeráđđi bargá maiddái dan ala ahte áiggi mielde galgá ásahuvvot sierra davviriikkalaš sámi dutkanráđđi mii sáhtášii geavahit eanet ruđa sámi dutkamii. ¶
Danne áigu Sámediggeráđđi bargat dan ala ahte biddjojuvvojit eanet resurssat sámi alit ohppui vai rekrutteren sámi dutkamii sihkkarastojuvvo dál goas šaddá stuorát ja stuorát gilvu dutkanruđaid alde. ¶
Bargat dan ala ahte bisuhit ja nannet sámi riddo- ja vuotnaguovlluid guolleriggodagaid. ¶
Bargat dan ala ahte sámiin riddo- ja vuotnaguovlluin ii goariduvvo sámi giela, kultuvrra ja identitehta vejolašvuohta ávkkástallat mearraresurssaiguin, nu ahte mearraguovllut vuosttažettiin várrejuvvojit báikkálaš berošteddjiide oktan heivvolaš hálddašanvuoigatvuođain. ¶
Bargat dan ala ahte biebmandoaibmalobit juhkkojuvvojit nuvttá sámi riddo- ja vuotnaguovlluin gáhtten ja nannen dihte sámi giela, kultuvrra ja identitehta. ¶
Bargat dan ala ahte báikkálaš berošteaddjit – vuosttažettiin ovttaid mielde dahje oktasaččat – galget leat eanetlohkoeaiggádin geat lágaid vuođul besset hálddašit biebmandoaibmalobiid ja doaimma mii jođiha doaibmalobiid. ¶
Bargat dan ala ahte dat biebmandoaimmat – maid nuvttá doaibmalobiiguin leat vuođđudan – nannejit lagasservodaga ja báikkálaš sámi kultuvrra ja identitehta vuođu. ¶
Lávdegoddi bivdá Sámediggeráđi bargat dan ala ahte Sámediggi boahtteáiggi perspektiivvas atná vuođđun dan ulbmila ahte ovdánahttit boahttevaš kulturovttasbarggu rájáid badjel, mas okta ulbmiliin berre leat ovdánahttit oktasaš sámi kulturplána. ¶
Sámediggái lea muđui dehálaš ahte bargojuvvo garrasit dan ala ahte sámi faláštallamis, kultuvrras ja organisašuvnnain lea vejolašvuohta atnit ávkki huksehusain ja rusttegiin sihke ovdal ja maŋŋel doaluid. 
Sámedikki oaivila mielde fertejit ge eiseválddit dallánaga bargagoahtit dan ala ahte luossabivddu historjálaš vuoigatvuođat addojuvvojit ruovttoluotta sámi álbmogii. ¶
Sámediggi áigu dán plánaáigodagas bargat dan ala ahte oažžut áigái aktiivvalaš nállehálddašeami, ja ahte eanet goddojuvvojit dat návddit mat dagahit vahágiid, ja dasto sihkkarastojuvvojit buorit buhtadusortnegat vahágiidda maid boraspitet dagahit» . ¶
Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástádusa, ja bargat dan ala ahte boazodoallu oažžu daid rámmaeavttuid maid ealáhus dárbbaša iežas saji nannemis ja ovddideamis sámi servodagas» . 
Nuppiin sániiguin Sámediggi ii sáhte dohkkehit ahte sámi vuoigatvuođat huksejuvvon dološvieruid ala hilgojuvvojit, go dat maid mávssášii ahte sámekultuvrii ii biddjo árvu. 
Sámediggi áigu dán plánaáigodagas bargat dan ala ahte oažžut áigái aktiivvalaš nállehálddašeami, ja ahte eanet goddojuvvojit dat návddit mat dagahit vahágiid, ja dasto sihkkarastojuvvojit buorit buhtadusortnegat vahágiidda maid boraspitet dagahit» . ¶
Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástádusa, ja bargat dan ala ahte boazodoallu oažžu daid rámmaeavttuid maid ealáhus dárbbaša iežas saji nannemis ja ovddideamis sámi servodagas» . ¶
Doaibmáplanas váilu diliidválddahus mii dajašii juoga sámenissoniid dilis ja man ala vuođđudivčče mihttomeriid ja vaikkuhangaskaomiid/doaimmaid plánas. 
Sámediggi ferte dan dihte bargat buot maid nákce dan ala ahte juolluduvvojit plánenruđat 2002:s ja ahte plánen/prošekteren boahtá johtui.