Ii leat riekta ahte váhnenkeahttás mánát galget orru seammát biebmoruovttuin badjel logenear jagiin.  
Boazosápmelaččat šaddet máksit 30 proseantta stádii go fievrridit daid geđggiid badjel rádji. 
Sátnejođiheaddji čállá reivvestis ahte son ii leat badjel 20 jahki vásihan ná ollu muohttaga Finnmárkkus, ja ahte skuttervuodjit galget oažžut ávkki buoris máid luondu addá. 
Dušše boaresolbmot badjel 75 jahki sáddejuvvojit buohccivissui dávjjibut go njuoratmánát. 
Ovcci čuođis čuoigale Beaskáđas badjel 
Guovdageainnu guovddášplána lea badjel guđa jagi juo jođašan politihkkáriid gaccaid siste - ja dál lea plána válmmastuvvon. 
Miessemánu 1. beaivvi 1997 rájes galggai vuođđopenšuvnna rehkenastin ođđa penšunisttaide geain lea beallelaš ja sisaboahtu guovtte geardde badjel vuođđomearis rievdaduvvot.
Ledje njeallje dáčča geat ledje áigon čuoigat badjel duottar.
Muhto go oktiibuot leat badjel 600 boazu, de sii masset doarjaga.
Dasa čáhket 200 sávzza badjel dálvi, muhto nu ollu sávzzat sus eai leat vuos. 
Mis leat birrasit 170 sávzza badjel dálvvi.
Guovdageainnus leat badjel 3000 olbmo, ja nu guhkás go mun lean vuohttán, de leat eatnasat “strandebarmmaid” vuostá.
Dat guoská buot šibihiidda mat leat badjel 6 mánu.
Sivvan dasa lea go barta lei feaskkirin girkus badjel čuođi jagi 1700 logu rájes.
Sii bidje maŋŋálaga bálgá mielde dievá badjel.
Dál ledje badjel 1100 olbmo feastiválas, máŋga čuođi eambbo go diibmá. 
–Mii leat guokte maŋemus jagi vuoitán Nordlysa badjel Kárášjogas, muittuha Jacobsen, gii ii doaivu vuoittu geahppasit boahtit, muhto jáhkká iežaset vuoitit. 
Maŋŋil go báhppaoahpuin gergen, ledjen Leavnnjas báhppan badjel 7 jagi ovdal go fárriimet Kárášjohkii ovddit jagi.
Maŋŋel go govtte geardde leat vuoitán eretčiekčamiin ja buriin álgguin dan gohčoduvvon fiskerseries, ledje valljit ruovttuguovllu olbmot boahtán geahččat iežaset lunttaid vuoitit badjel joavkku maid atne heajubun.
Dat duođaštuvvo ovdamearkkadihte Almmustusgirjjis 13:17, mii muitala ahte vearrivuohta galgá soađáskit bassi olbmuiguin ja vuoitit sin badjel.
Boađus das lei: “ Ahte dasa addojuvvui fápmu buot olmmoščearddaid ja njuokčamiid ja sogaid badjel” .
Lean ieš oaidnán dološ gártta, maid gávdnet Gaskanuorttas dasa lei čállojuvvon Lappland visot dáid davvi eatnamiid badjel.
Duoddaris gal ii leat nu vearrái go doppe ii leat nu ollu muohta. Vearrát lea vumiin gos lea badjel mettara asu muohta.
Jus lea okta olmmoš gii okto jođiha doalu, ja leat badjel 600 bohcco, de dieđusge gánnáha sutnje vuovdit dán badjelmeare boazologu.
Sii leat vel dakkárat mat vudjet jávrriid badjel ja dainna lagiin ollejit ge váikko gosa.
Guovdageainnus lea badjel bealli álbmogs vuollel 30 jagi.
Dasa lassin lea guohtun moanat jagiid badjel hedjonan olu bohccuid dihte.
Dát Sámediggeplána lea mu mielas čállon nu beare alla dásis ahte dat manná badjel dábálaš olbmo ipmirdanrádjii!
Skutterluodda 7- Šuoššjogas Riikageainnu 98 guora Idjavuonduoddara badjel Gáŋgaviika gieldda čađa Idjavutnii lea rabas dassa biilluodda rahppo.
Sii vuostálast garrasit dan go ledje gullan ahte Sámediggi áiggui árvalit Finnmárkku suohkaniidda eambbo mearridanválddi báikkálaš ressurssaid badjel.
Muhto jagis 1992 son gesii badjel 100 guoli iešjávrris.
Sáhtte go moai Elliin bidjat gieđa váimmu ala ja dadjat iežame badjel 80-jagi eallimis ahte ean leat goassege heahpanan??? 
Rohttejin ránu oaivvi badjel vai oaččun nahkáriid dan čuvges geasseija.
Máilmmálaš áššiide mii gal lávet sáhttit buktit oaiviliid ja rávvagiid, muhto dát orro mannamen badjel min ipmárdusráji.
Guovdageainnus leat badjel 3000 olbmo, ja nu guhkás go mun lean vuohttán, de leat eatnasat “strandebarmmaid” vuostá.
Sotnabeaivve beasat vuot čuoigalit Beaskáđđasa badjel.
Amas olbmuide sáhttá čilgestit ahte Suolovuopmi lea Guovdageainnu suohkanis ja čuoigit čuiget badjel duoddara Gargiijá duottarstohpui mii lea Álttá suohkanis.
Maŋemus 4 jagi lea gumppe stajidan ealuid Guovdageainnu oarjeduoddaris, ja boazoeaiggadat ballet ahte dán dálvvi lea gumpe goddán badjel 100 bohcco diein guovlluin.
Lágideaddjit vurdet ahte badjel 100 hearggi servet gilvvuide.
Dál ealli badjel 80-jahkásaš sámit leat iežas kulturjoavkku maŋimuš ovddasteaddjit.
–Sii leat álgán ballat ahte mii hálidit stivret visot eatnamiid badjel.
Ruđat gávdnojit vuogádagas, muhto eai geavahuvo nu go Stuoradiggi lea eaktudan ee. mii guoská SND:ai gos badjel 90% ruđain mannet olmmošvállji guovddáš báikkiide ja gávpogiidda.
– Manin ehpet leat bidjan šiltta luddii mii muitala ahte luodda mohkkasa juohke guvlui, čeargu muhtun olmmái, gii aiddo lea badjel luotta ribahan biilla, politiijai.
– Mii leimmet bidjan dakkár šiltta, muhto go ii oktage vuodján badjel luotta, de mii gal válddiimet dan fas eret.
Mannan vahkkoloahpa ledje SM-čuoigangilvvut Gironis, gos badjel čuođi čuoigi gilvvohalle olles 3 beaivvi. 
Biila badjel luotta ¶
Bearjadaga vujii okta biila badjel luotta moadde kilomehtera lullelis Suolovuomi. 
Álttá leansmánnikántuvrras lohket ahte sii eai ge leat leamaš doppe, muhto muitalit ahte ii oktage roasmmuhuvvan go biila vujii badjel luotta. 
Gironis ledje SM-čuoigamat mannan vahkkoloahpa, gos badjel čuođi čuoigi gilvvohalle olles golbma beaivvi. 4., 5. ja gaskasiidduin ¶
–Dás girddii garja badjel ja gahčahii varas dávtti muvraráiggi bodnái.
Muhto sihke 1996:s ja 1997:s lea fas ladjohávlageavaheapmi lassánan, ja dáid jagiid oste badjel 400 tonna hávlárláttaid main leat ladjohávllat. 
Rockamusihkka, ollesleaktu dánsunlávddis ja badjel 140 movttegis olbmo ledje deaivvadan 60-70 logu feasttas Kárášjogas.
Dasa lassin lea áddjás bargu, ivnnit galget goikat, ja daid badjel fas málejuvvot.
Antero Vaystäjä ii loga dál vuos gal mearkkašan ahte eambbogat bohtet su gávpái deavdit diesela dahje bensiinna, muhto go Áššu muitala movt Norggas leat diesel - ja bensiidnahattit lassánan, de son lohká iežas vuordit eambbo gávppašeami rájiid badjel.
Dat lea badjel 2 ruvnno hálbbit juohke littar ala go Norgga gávppiin. 
Musihkkafeastiválii badjel 33%:ain, dehe 100.000 ruvnnuin, de áigu goitge Guovdageainnu Sámiid Searvi maiddái dán jagi lágidit Sámi Grand Prix:a beassášlávvordaga, cuoŋománu 3. beaivvi.
1. Finnmark lea hui boares namma, unnimusat badjel 1000 jagi boares.
Iskkadeapmi mii lea dahkkon olles Norggas čájeha ahte badjel bealli nuorain gaskal 16 ja 19 jagi hálidit skuvlla gos ii borgguhuvo.
Ledje golbma suohkana mat maid ožžo badjel 20 % eambbo vearu sisa ođđajagimánus go diibmá seamma áigge, ja dat suohkanat leat: Bearalváhki 58,3 % eambbo, Gáŋgaviika 23,4 % eambbo ja Muosát fas 26,6 % eambbo. 
Lunddolaš oktavuođat badjel rájáid olbmuid gaskka leat sakka lassáneamen.
Dál heivejit dat biktasat munnje maid diibmá in ožžon badjel bađa.
Sis lea nu stuora váldi unnebuš boázoeaiggádiid badjel ahte sii eai duostta maidege jietnadit. 
Dán golmmá suohkanii vuvdojuvvojit badjel bealli buot skuteriin Finnmárkkus. 
Dálá heajos dilli oidno ee. das go miesit riegádit unnán ja dasto misiin ja áldduin lea váttis ceavzit badjel dálvvi gitta guotteha rádjái, čakčat njuovadeami oktavuođas lea gávnnahuvvon ahte bohccuin lea vuollegaš njuovvandeaddu jna. Guohtuneana čielggadeamit čájehit dan ahte lea čavga oktavuohta gaskal boazologu lassáneami, heajos buvttadanovdáneami ja boazodoalu maŋásmannama daid maŋemus jagiin.
Go leimmet mihtidan vuosttaš ija ja iđitija, de gal diđiimet ahte dán ija lei leamaš badjel 50 buolašgráda.
Báhčinservviin leat oktiibuot badjel 200 miellahtu.
Go dáppe ii jienastuvo áššiid badjel ovdal go lea áibbas bággu.
Ii, dát lea searvi sidjiide geat leat badjel 30 jagi, iige leat náitalan dahje ovttasorru.
Olbmot geat leat oaidnán Ofelaš-filmma dákkár suorround stereo jienain, lohket gullat njuolaid mannamin badjel iežaset oaivvi.
Finnmárkkus gávdnojit badjel 70 joga gos leat luosat, guvžžát ( “mearradápmohat” ) ja vallasa ( “mearrarávddut” ).
Dál lea son ollašuhttán niegu maid lea niegadan máŋga jagi, namalassii, ahte čuoigat 900 km badjel duoddariid ja ráššaid, jávrriid ja jogaid rastá, čađa stuora vumiid, ávžžiid ja vuvddiid.
Mun lean badjel riikka hearrá.
Guovddasbellodaga fylkkajođiheaddji Elisabeth D. Guldbrandsen ii loga sáhttit dákkár badjel bávttiid čuoččuhusaid váldit duohtan. (Radio Porsanger).
Mánáidgárdeoahpaheaddji Laila Aleksandersen mánáiguin ovdalaš go duottarvári garra bieggan galgat badjel.
–Muhto jus dát šaddá bistevaš lohpin, de ii leat veadjemeahttun ahte mii geavahit sullii 20 miljovnna ruvnno muhtin áiggi badjel.
–Nu guhká go moai váruhetne ahte jogat mat mannet luotta vuolil eai buđđos, eai dulvva badjel luotta, lohká Nils Njuolla.
Moadde vahku juohke giđa vuodjiba soai miehtá suohkana, ja bearráigeahččaba ahte jogažat eai beasa dulvat badjel biilaluotta.
Son ii lean beare bures oađđán ijas ja ii lean vel sihkar ahte oaidnu maid oinnii lei dušši, vai lei go duđoas su vuosttaš ráhkisvuohta, Tonetta, gii girddii láhtodáhki badjel ikte.
1/3 oassi fitnodagain mat ledje mielde iskkadeamis, leat badjel 750 bargi.
Dán seminára oaivilin lei maiddái lasihit jorgaleddjiid oktasašbarggu rájáid badjel ja buoridit sin oktavuođaid.
Ovdagihtii lei almmuhuvvon ahte jus lea badjel 25 buolašgráda, de sirdojuvvojit lágideamit Gilišiljus Báktehárjái.
Ii orron miella oaidnit eanet áhkuid girddašeame láhtodáhki badjel.
Porsáŋggu gieldda 1998 rehketdoalus lea badjel 7 miljovnna vuolláibáza.
Mii sávvat ahte ii šatta badjel gávcci miljovnna, muhto šaddá goit badjel 7 miljovnna.
Go mii diehtit ahte Norggas leat badjel 300 000 «Ring Kontant» geavaheaddji, ja okta diehtu máksá 1,50 Norgga ruvnno sáddet, de ii gal leat váttis oaidnit ahte dás gal jođánit šaddá sáhka stuora ruđaid birra.Sii ádjánedje badjel vihtta jándora álggu rájes mollii.
Diibmá lohká leamaš badjel 25 000 olbmo feastivála geažil Tromssas, muitala Festivalhoavda Hans Henrik Berg, NTB:ai.
–Dás girddii garja badjel ja gahčahii varas dávtti muvraráiggi bodnái.
Dievddut badjel 60 jagi: Peder Birkely ¶
Sin gaskkas leat suopmelaččat badjel 90%.
Son lei ain čiekŋalit jurrdašeame ahte lei go son dat oaidnu diet fasttes diŋga mii girddii láhtodáhke badjel.
Son lei ain čiekŋalit jurrdašeame ahte lei go son dat oaidnu diet fasttes diŋga mii girddii láhtodáhke badjel.
–Mun lean čievččastan spáppa ovtta viesu badjel, dajai suopmelaš.
Mun lean čievččastan muvrageađggi golbma viesu badjel.
Olggobealde gal lei gassa muohta, muhto kirsemuora lieđđás oavssit geaigájedje muvrra badjel, ja muvrauksa lei goavkut.
Diktagirjjis lea badjel guhttalogi divtta.
De dadjá rieban bohkái: –Bija čorvviid muvrra vuostá ja mana guovtti maŋŋejuolggi nala, de sáhtán mun ruohtastit badjel du čielggi ja čorvviid ja geassit du maid bajás iežan mielde.
Muđui atná giellaráđđi deaŧalažžan joatkit ovttasbarggu badjel rájiid.
Muhtomin, badjel čuođi jagi dás ovdal, bođii okta Amerihká olmmái boradanbáikái.
Maŋemus jagiid leat badjel 100 váidaga boahtán STOP barggu geažil.
Lean oktiibuot badjel 8 jagi orron Nordlánddas, eanaš áiggi bargan báhppan.
Prosjeakta galgá máksit badjel 3 mill. ru. Suohkana ovdagoddi hálida doarjut prošeavtta 15 000 ru.
Lea rehkenastojuvvon, ahte máilmmis ellet vel badjel duhát eamiálbmotjoavkku.
Sus lei visot suhttu mannan badjel. Sus lei visot suhttu mannan badjel.
Muhtun skiipa vulggii borjjastit áhpái; manadettiin bođii hirbmat garra dálki, bárut mannagohte skiippa badjel, ja skiipa lei juo goasi vuodjume. Skiipaolbmát vuorbádalle, gean sivva dat lei. 
Son njulgii stállegáinnu muoras, badjel láhtodáhki eará murrii nuppe bealde gietti - ja darvehii balddonasa gáidnui gitta.
Biillat mat leat losibut go 3.5 tonna, gal ožžot juvllaid atnit main lea badjel 1 millimehtera minsttarčikŋodat.
Diibmá ledje seamma áigodaga logut badjel beali stuorábut: 70:s roasmmohuvvan ja golmmás duššan.
Eai gostege eará sajis leat logut badjel beliin unnon, lohká Nystrøm.
Áddjá dáidá dearvvaš, muhto lea iskame čalmmiid, dan dihte go lei oaidnán jápmán eamida girdime láhtodáhke badjel.
Muhtun soalddát geahččalii oaivvis coggat njunneráigái; muhto go olmmái snuradii, de ravggai dat soalddat badjel olbmá juolgeláhpi, ja de geahččestii.
Son oažžu bálkkašumi iežas áŋgiris ja viiddis barggu guhkes áiggi badjel. 
Ovdamearkan bonju váikkuhusaide maid juolludeapmi addá lea ahte gáibádussii go leat nu stuora gaskkat juolluduvvo Akershusai badjel 1.4 mill. ruvnno ja Finnmárkui juolluduvvo 468 000.
Buohkat geat leat badjel 15 jagi besset searvat aerobic dánsumii. 
Vihtta máná leat juo badjel jagi vuordán diimmu doaktár lusa. 
Diibmá ledje badjel 50 oahppi geat válde eksámena, ja sullii 70% sis eai ceavcán.
Čakčat álgá maid sámegiela gaskafága lasáhus, ja dat manná olles jagi badjel.
NORUT lohká ahte badjel bealli jeagelguohtun eatnamiin lea billahuvvan.
Ráđđečoahkkimis bohte guokte evttohusa ovdan, maid badjel jienastuvvui.
Vearrofriddjafitnodagat, -searvvit ja -ásahusat eai dárbbaš čađahit ovdagihtii geassima jus ollislaš bálkámáksin ovtta olbmui sisaboahtojagis ii leat badjel kr 2000.
Ovdalgihtiigeassima sierra máksingoartta ferte álohii atnit go máksá boastagiro dahje báŋku badjel. 
Ođđabeaivruohta láveje sápmelaččat dološ áiggi bidjat čázi lihttái, ja de lebbeje gokčasa badjel lihti. 
Ahte sii dohkkehuvvojit iešheanalažžan, ja ožžot rievtti mearridit iežaset eallima ja boahtte áiggi badjel.
Eai fal gallisis leat dakkár vuoibmi go badjel čiežalot jagi devdet?
Dál, badjel 40 jagi maŋŋel, soai fas deaivvadeigga.
Orui dego livččii iežas siste oaidnimen, ahte jus máilmmi galggašii rievdadit, de ferte álggos iežas badjel doallat duopmobeaivvi.
Son oaivvilda maid ahte livččii galgan lágidit gilvvuid guovtti beaivvi badjel, muhto dan livččii ferten mearridit máŋga beavvi ovdal.
Muitalus lea muitaluvvon badjel 100 jagi dás ovdal.
Duoddara badjel sáttosuovain ¶
Fanasmátkki áiggi oinostii beziid gaskkas Ravadasgeavŋŋis, man gahčahat lea muhtin dieđuid mielde badjel 10 mehtera alu.
Vai lea go unnitlogus nu dárbu oainnusindahkat iežaset ahte lávkot vaikko jámehiid badjel dan geažil?
Bearjadateahket vujii biila badjel luotta Mieronis.
Sirkus Meranos leat badjel 30 bargi mielde.
Dat dáhpáhuvai loahpageahčen čiekčama, moadde minuvtta vel badjel áiggis.
Lean orron Guovdageainnus badjel 11 jagi.
Biktasat johtet vaikko lea buolaš, beare ii leat badjel 30 buolašceahki ¶
–Mun lean badjel jagi vuovdán guoli miehtá Finnmárkku.
Idja lebbii čáhppes ránu vári badjel, ja Gugán nai dovdagođii ahte šattai veaháš issoras.
Seminára ulbmil lea ráhkadit plána ovttasbarggu badjel Barentsguovllus.
Báhccavuona Leansmánnikántuvrras muitalit ahte áidna maid sidjiide leat dieđihan mannan vahkkoloahpa doppe Davvi-Tromssas, lei ahte okta muhtorsihkkel lei badjel luotta vuodján davábealde Ivgubađa.
Kaisa Korpijaakko-Labba lea riegádan Helssegis, muhto lea orron Sámis badjel 18 jagi.
Bálkkašupmi addui searvvi 100 jagi ávvudeami oktavuođas, ja badjel 400 láhkadovdi ledje čoagganan dilálašvuhtii.
Henriksen lohká maid imašin ahte suohkan juolluda ruđaid ealáhusfoandda badjel iežas birasgáhttekántuvrii dákkár doaimmaid čađahit.
De dajai áddjá olbmái: –Bálkes lávžži mu badjel hiljit! 
Dalle lohket don munnje ahte ferten julggiid doalahit liekkasin ja áibbas goikkisin vai gosahat manná badjel.
Son galggai vázzit badjel Bordevári.
Boazodoalloskuvla Guovdageainnus lea herggiiguin jođus Ráisii, duoddara badjel.
Joatkkaskuvla Guovdageainnus lei jearran moatti heargeeaiggádis Guovdageainnus vuolgit herggiiguin badjel duoddara, muhto ii oktage arvan, muitala Junnán.
Ledje Guovdageainnu joatkka- ja boazodoalloskuvlla oahppit, geat herggiiguin vánddardedje badjel duoddara mearragáddái.
Guovvamánu 2. beaivvi čuoigájedje sii mátkái, mii galgá bistit badjel golbma mánu.
Dat lea 98 evrre badjel olles ruvnno, ja dán oasi gal oaččui máksi ruovttoluotta.
Jus telefuvnna badjel máksá giru, de lea háddi sullii 3 ruvnno.
Oasis jogas mii lea bajábealde dán nu gohčoduvvon Fjerdefossena, leat maŋemus jagiid goddán badjel 100 luosa.
-Gal moai nagodetne geassit gáddái dan nuppe beali, muhto okta galggašii leat fatnasiin nuohtabađa luhtte doallame nuohti nu ahte sáivaguolit eai mana badjel.
-Sáhttá go oktage dis mieđuštit dán bártni ábi badjel viežžat nuorravuođavuoidasa?
Mii máksit lahka 10 ruvnno bensinlittaris, ja go biila njiellá badjel guokte littara juohke miillas, de gal orru oalle dehálaš dat vuodjinekonomiija.
E6 Suoidneleavšši badjel.
Boarrásiidruoktu sáhttá maid seastit dainna ahte ođđa ávdnasiid oastá ođđa dearvvašvuođaguovddáža bušeahta badjel.
–Virgáibidjannjuolggadusat maid Deanu gielda lea hálidan geavahišgoahtit, leat mii geavahan mealgat badjel logi jagi.
Fálaldat lea guhká juo leamaš bivnnut, ja okte ledje badjel golbmalogi oahppi dás.
Lea juo badjel ovcci.
Muhtun olbmot devdet ruđaid burssaide ja bohccot devdet biepmu čovjjiide, vuoi birgejit garra dálvvi badjel.
Buorre dilli I:Geasset ferte buoidudit vuoi birge dálvvi badjel.
Nuba jagi 1985 bázii turistabivddu bokte Suoma beallái 6 milj. mk ja jagi 1996 juo badjel 10 milj. mk. Deanujoga mearkkašupmi lea maid álbmogiidgaskasaččat stuoris.
Fahkkestaga šoaviha, ja loddebárra girdá badjel čohkkánlottiid, muhto ii seaivvo.
–Eiseválddit eai seagut iežaset boazodollui dien dáfus ovdal boazolohku manná badjel mearriduvvon logu, ja ovdal dat dáhpáhuvvá de lea bálgosa iežas ovddasvástádus doalahit boazologu vuolabealde dan, muitalii Ovlla.
Sii geat leat badjel 18, ja eai leat náitalan, ožžot 150 heakka rádjái šaddadit ealu, čilgii Ovlla.
–Seamma bellodagat geat dál háliidit heaittihit Birasgáhttenkántuvrra, rahčet suohkanstivrras ahte mii galgat oažžut stuorit báikkálaš stivrejumi ja hálddašeami luonddu riggodagaid badjel.
De sáhtán mun ruohtastit badjel du čielggi ja čorvviid.
NRKas sáhttet leat miljovnnat, muhto dat ii mearkkaš ahte sis lea koloniála dábiid mielde váldi mearridit earáid badjel.
Jerrot galgá go ereliigán luohtámušgáibádus biddjot monopolifitnodaga jođiheaddjái mas lea okto váldi mearridit sámi friddja sáni badjel radios ja TVs?
–Muhtun suohkaniin, dego Álttás, Fálesnuoris, Unjárggas ja Deanus leat báhčán badjel 80% mearriduvvon earis.
-Náitalin badjel golbma vahkku áige, muhto in nagot dovdat dán báikki, čilgii olmmái.
Hoigasit badjel gahčahaga! 
Dálveorohaga haga hoigasit mii badjel gahčahaga.
–Maiddái lea mearkkašanveara ahte golmmá riikkaid sámedikkit leat ásaheamen oktasaš orgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđi, mii galgá nannet ovttasbarggu badjel rájiid sámedikkiid gaskkas, logai Nystø.
–In jáhke ahte mun dán barggus ge bisun badjel logi jagi, muhto dan ii dieđe goassege, lohká Joavnna.
Norgga Boanda- ja Smávvadállosearvi ii dohkket šat fievrredit ealli šibihiid badjel 100 miilla.
Bisma gii áigu váldit dan ovddasvástádusa ahte son áigu leat bisma báhpaid ja searvegotte badjel.
Čievramiellis, davábealde Miesajávrri, viidáset lulábealde Čuollaoaivvi, badjel Gistelleaksi, davágeahčái Riimmajávrri, viidáset Ellesbuolžža badjel davágeahčái Silesjávrri, viidáset nuortadavás gaskal Bealgejávrri ja Ruollajávrri, doppe nuorttasguvlui Bealgevári ja Luvnnjetmarrasa badjel davágeahčái Rággesluobbala.
Boares riikkageainnus 93 Stuoraoaivvis, Hávgarappahii, badjel Buvrrášoaivvi, lulábealde Mihkkaljávrri, Roggeoaivvi ja Čeggesvári badjel ja vulos davágeahčái Soagŋojávrri.
Njoarostan suohpaniin áibbašemiin bodnojuvvon gávpogiid ja miillaid badjel.
De go bođii badjel bealle mátkái, manná bálggis fiervái ullerádjái. 
-ahte stuorámus dorski maid leat vuokkain ožžon, dettii badjel 40 kilo?
–Dál leat hupman ealuid unnidit oba mihá guhká, ja maŋemus logi jagis leat ealut unnon badjel beliin, muhto goitge gáibidit ain unnidit ealuid.
–Mii oaidnit ahte turistajohtolat deike lea unnon badjel 30 % diimmá ektui.
Mun fertejin mannat njárgga badjel go galgen oaidnit Siskkit Sokkelvika viesuid.
Son njuikii badjel gura mii šattai eatnamii go eanan lihkkasii.
–Lobihis vuodjin, nugo olggobealde luottaid ja priváhta eatnamiid badjel, ferte váidojuvvot Guovdageainnu leansmánnái, čállá suohkan reivves Haugenii.
Suohkan maiddái čállá ahte suohkana bealis eai sáhte čilget dađi eambbo lobihis vuodjimiid birra, nugo olggobealde ráhkaduvvon luottaid ja priváhta eatnamiid badjel.
–Oassi muturfievro johtolagas Náranas guvlui manná maiddái Per M. Buljo priváhta eatnamiid badjel, mii čielgasit lea lobiheapmi, čállá Haugen reivves suohkanii.
Dat čájehuvvo ahte muhtin gávpeolbmát leat čeahpibut go earát, go okta mearka lea badjel goalmmadas oasi diein skuteriin jođihan akto.
Go lei geargan, de čuorvvui buot meahccespiriid boahtit njuiket badjel iežas oaivvi.
Mánáidsuodjalussii lea nu stuora luohttámuš ja váldi addon ahte sii sáhttet leat duopmostuolut bearrášiid boahtteáiggi badjel.
–Jus dan fal dagat, de gal časkkan čieža gearddi čieža oktanis, lohká bárdni, ja sihtá gonagasa gaikkehit gahpira čalmmiid badjel.
Das ahte muhtin doaluide gullet olu olbmot, ii galgga gal veahkehit, lohku juohke doalus ii galgga leat badjel 600.
Jus vuodjá badjel 60 km diimmus, de gal fievru álgá šluvgit ja doarggistit. 
Danin eai vuoje ge badjel 40 km diimmus.
Eat mii gal dieđe, muhto dás oaidnit ahte sii gáibidit badjel 50 000 ruvnno, jus galgat áviissa sáddet dán olbmái ovtta jahkebeali.
Čoahkkimis ledje badjel 300 olbmo, gos Olav Berg Lyngmo lei logaldálli.
Son goččai buvssaid sisa ja bálkestii daid buvssaid badjel dahkii.
Vuite Máze joavkku badjel ¶
–Soaitá ártet gullat go in leat duhtavaš vaikko mii vuittiimet, muhto mii leimmet galgat vuoitit badjel logiin moalain, go mis han ledje issoras olu vejolašvuođat, muitala Svein Ole.
Lávvordat iđit vujii okta biila badjelluotta Liidnavuonas.
Ággan dása logai son ahte lea hirbmat barggulassin jus dušše ovtta departemeanttas lea dát čoavddus, ja máŋgga departemeanttaide galget sáddejuvvot báhpirat interneahta badjel.
Sáhttá árvidit ahte rihpaduvdni lea liikká stuoris go dát gokko sáttu lea badjel.
Anders Eivind Eira čájehii man dehálaš čiekči son lea go loktii spáppa badjel Sállan-joavkku suodjalusčikčiid Per Oddvar´ii.
–Ii eará oktavuođain goit leat dábálaš ahte ovtta ohcama gieđahallet badjel jahke beali, lasiha Johan Mihkkal ja joatká: –Orru čájeheame ahte eiseválddiid bealis lea ulbmil oalát hehttet ja goaridit boazodoalu.
Dagen áviisa vásiha, galget dál leat badjel 50 nuorra teologa kandidáhta Ruoŧas geat leat biehttaluvvon viháhuvvot báhppan go sii leat nissonbáhppa vuostálastit ja eai áiggo bargat girkooktavuođas nissonbáhpaiguin.
Guorbmebiillat leat bissehuvvon dullui, ja muhtin oassi sáddejuvvon gálvvus lea badjel vahkku orron galbma, duolva rádjosis Ruošša bealde.



Go galgá njuiket Kåre ala, náđusta Kåre ja dat stuora olmmái ravgá su badjel njunálas.
–Dát ii sáhte gohčoduvvot drámáhtalažžan, go jus livčče 12 áirása nissonat, livčče badjel 30 % sámediggeáirasiin nissonolbmot, logai Pedersen.
Ja nu Suopma leige rávásnuvvan olles olmmožin ja láddan 1917 cealkit iežas luovos Ruošša oktavuođas iehčanas riikan, masa ledje badjel čuohte jagi vehážiid mielde geađgejuolgin leikejuvvon iežaset giela ja kultuvrra guoddi ásahusat (skuvllat, allaoahpahagat, universitehtat, aviissat jno. 
Dál leat boahtán ođđa njuolggadusat sidjiide geat beatnaga dahje bussá hálidit ráji badjel fievrredit.
Ollu suohttasat - jus fal leat badjel 10 jagi.
Skiehččama njoaiddos hámi, man mielde čálbmi sirdášuvvá Lauraváriid badjel Áŋŋela guvlui.
Idjabiegga liekkus jiella sihkoda alážiid badjel.
Soai leaba gorbmon áiddi badjel ja jávkkehan gávpogii.
Rehkenasten ahte lean vealggáiduvvon badjel 500 000 ruvnnuin.
Lei sáhka galgá go lohpi vuodjit skuteriin muhtin joga badjel.
Barggut leat maŋŋonan badjel guokte mánu, ii ge oktage oro diehtime čielga vástádusa mii dasa lea sivvan.
Doarjja badjel 200 000 ruvnno gehččo dego reanttohis 5 jagi loatna, mas sihkarvuohta lea bánta.
Boahtte jagi, 1999`is, čoahkkanit biilaeaiggádat Nordkáhppii geassemánu 21. beaivvi diibmu guhtta minuvtta badjel oktanuppelogis, eahkes. Boahtte jagi, 1999`is, čoahkkanit biilaeaiggádat Nordkáhppii geassemánu 21. beaivvi diibmu guhtta minuvtta badjel oktanuppelogis, eahkes.
Gieđaiguin galgá dearpat spáppa badjel fierpmi, mii lea gasku šillju.
Go lea spáppa dearpalan, ja ii lihkostuva dan oažžut fierpmi badjel, de ferte dat nubbi viehkat ja dearpalit spáppa fierpmi badjel.
Ja de son gaikkiha suonatgeaži ges ja čatnala dan moatte geardde loavdaga badjel.
Son muitala viidáseappot ahte dál lea gáibádus veaháš rievdan, go ovdal lei gáibádus 9,5 kg vuosttaš 400 bohccos, ja fas 12 kg bohccuin mat leat badjel 400 ovtta doalus.
Son bijai lišša sealgásis badjel oalggis, vástidii fas nubbi.
Okta 22 jahkásaš olmmái jámii maŋŋel go vujii badjel luotta sotnabeai´ čuovganeapmái Paddeby nammasaš báikkis olggobealde Čáhcesullo.
Hálseolmmái ja čáhcegoaivu ballagođiiga go čáhci boršugođii ovddageaži badjel, danin go oinniiga ahte soai njuoskaba.
Olbmot vurde gávpeolbmá ihtit iežas olgogávpái, ja go ledje badjel diimmu vuordán, ii vel gávpeolmmái oidnon. 
Jiehtanas ii beassan vári badjel.
Mu mielas lea lunddolaš ahte sámiid ožžot hálddašanvuoigatvuođa iežaset eatnamiid badjel. 
Feastiválas lea maid oaggungilvu mas leat stuora vuoittut main lea árvu badjel 100.000,- ruvnno. 
«Tåkeposten» , mii siiddu namma lea, lea šaddan oalle dovddusin, ja lean ožžon e-poastta badjel reivviid maiddái Skiippaguras, muitala son. 
–In heađis ge livččii muđui stađđan orrut Guovdageainnus badjel 40 jagi. 
Su geainnu ala lei muorra gahččan, ja go son galggai dán badjel lávket, de son darvanii dasa gitta. 
Mun goit luohtán Sámi filosofiijai ollu eanet go Suopmelaš populisttálaš rávvejeaddjiide, daningo sámifilosofiija veagas duháhiid jagiid eallán sámi álbmot lea ceavzán vel heajut áiggiid badjel go maid mii dál eallit. 
Lea go váivi go leat nu gassat ahte biktasat mat diibmá heiveje bures, eai šat boađe bađa badjel? 
Jus massá alddinis oktavuođa, de massá maid stivrejumi iežas badjel, čilge son. Nuba jagi 1985 bázii turistabivddu bokte Suoma beallái 6 milj. mk ja jagi 1996 juo badjel 10 milj. mk. 


Vuolábealde biilaluotta Bákteváris Guovdageainnus, leat gassa streaŋggat mat ihtet eatnamis, mannet eatnama mielde, badjel muoraid gos heaŋgájit muoraid gaskkas, ja fas mannet eatnamii.
Vujii badjel luotta 4-juvllagiin ¶
Báiki gos son vujii badjel luotta lea čievraluodda ja hui rušas.
De dadjá luossa háhkii: –Dus lea unnit beahcet; it don beasa dán goržži badjel.
Ii lean beakkán Kanada balloŋga mii girddii badjel Guovdageainnu mannan sotnabeaivvi, muhto Gironis sáddejuvvon balloŋga . 
Mátkkistis badjel Atlanterábi, dagahii Kanada balloŋga ahte girdijohtolat šattai rievdadit dábálaš ruhttuid.
–Mu mielas gal lea boastut go boazodoallohoavda dan čuoččuha ahte dušše sii geain leat badjel 600 bohcco vuosttildit alimus boazologu dollui.
Vuosttaš vahkku golggotmánus dán jagi, sáddejuvvoje badjel 10 miljovnna teaksta-dieđu.
Láibedahkki stuđerii dan ruđa ja lohká: “Dát ruhta lea nu boaris ahte ii šat dohkke máksimii, dá lea ruhta mii lea badjel guokte čuođi jagi boaris.
“Ulbmil plánain lea gáhttet čáppa leagi gos lea earenomáš johkaluondu, nu go: - gáhttet deaŧalaš eallinsaji šattuide ja elliide - hehttet boahtteáiggi billistemiid jogas ja biras areálain - gáhttet kulturmuittuid - seailluhit árbevirolaš geavaheaddjiberoštumiid - oažžut ollislaš areálaid hálddašeami suohkanrájiid badjel” Luonddu ja geavaheddjiid beroštumiid mielde sávvat mii ahte čuovvolit viidáseappot Álttá/Guovdageain-eanu geavaheaddji plána.
Goappáš servviin leat badjel 100 miellahtu.
Go dán mađe miellahtut leat leamaš dalle de gal lea measta bággu ahte badjel 100`is leat vuollel 26 jági.
Diibmá ledje 3100 viehkki mielde, ja dal hálidivččii ahte badjel 3500 gálget searvat.
bilde 2:-Kvártta badjel, dieđihii Busten.
Muhto sin njunuščiekči lihkus ii deaivan moala, ja spábba manai badjel, muitala Svein Ole.
Hámmárfeastta čiekči bážii bures ja garrasit, muhto Klemet Erland lei issoras snáhpis, ja nuppin gieđain olahii ja deaivvai spáppa hoigadit badjel moala.
Roasmmohuvai Bearjadat eahket vujii okta 76 jahkásaš olmmái badjel luotta. 
Dán golmma čuođis leat lobiheamit sullii 100 hytta, ja eanas dain leat badjel 2 kilomehtera luottas eret.
o Sirkus Merano galggai boahtit vári badjel, gaskal Ráissa ja Báttara Návuonas, de bođii nu borga ahte šadde bisánit doppe gaskkas.
Ohcci galgá čájehit dearvvašvuođa-duođaštusa ja tuberkulin-teastta mat eai leat badjel 3 mánu boarrás.
Bearjadat čuovganeapmái vujii biila badjel luotta Guovdageainnus, gasku márkana.
Mii leimmet gorbmon váriid badjel, rasttildan dulve jogaid ja jávrriid main lei gáddesuddi, leimmet rasttildan Ruoššajoga Lákkovuonbađas ja bivastatgálluin gorbmon Ruoššavárrái.
Dál sii eai leat šat dás, golbma duottarbártni geaid mii čuovuimet logi beaivásaš mátkkis geassevári badjel: Álggos Heandarat, de Joret ja dál aitto; Biera.
Ii son badjel meare hupman, muhto dovdui ahte lea oadjebas su fárus.
Ja čuohtenár gova sáhttet duos dás ain muittuhit skálvviid riikageainnus Mieronii gos Biera ja su stuora joavku orro, eallu dego golgi johka badjel beaivegordojuvvon bievllaid ja losses skálvviid-, ja Bede-Biera gii guokkui jiekŋarágu badjel, gos šealgu gárdni vuokkain fillii buoiddes rávddu dohppet, seammás go idjábeaivvi bijai viiddis duoddariid gollin.
Leansmánni addá rámii daidda politiijaide geat leat dál barggus Álttás, go sis lea bargu badjel oaivvi, muhto goitge doibmet hirbmat bures.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti eanetlohku evttoha álggahit Finnmárkku eanahálddašeami, mas galgá hálddašanovddasvástádus fylkka eatnamiid ja ođasmuvakeahtes resurssaid badjel.
Danin besse dutkit atnit oaiveskálžžuid iežaset hálddus badjel beannotčuođi jagi, ovdal “bággehalle” addit ruovttoluotta fulkkiid hárrai girkoeatnamii. 
Sin mielas geat hálidit min sápmelaččaid stivret badjel min jierpmi, vaikko sápmelaš lea ráfálaš olmmoš su heaju ja badjelgeahčahusainis maid hálddahusat vigget veahkájo sápmelačča badjelgeahččat.
Lea badjel 50 eambbo go diibmá. 
Dál leat čavčča geahččalan jávkadit bibmon luosaid namuhuvvon jogas, muhto maŋemus bivdin čájeha ahte badjel 90 % luosain mat lea Siellatjogas, leat bibmon luosat.
Bearjadaga vujii muhtun olmmoš badjel luotta Áronjárggas.
Oabbá fieraldahttii jorba láibbi oabbái badjel beavddi.
Mii sáhttit ovttasbargat rájiid badjel, ja dainna lágiin buoridit iežamet dili.
Edel muitala ahte lea badjel jagi áigi go álggahedje girjebargguin.
Dán vahkkoloahpa, ihttin lávvordaga ja sotnabeaivvi, álget fas skuttercross vuodjimat dán dálvái. Dat dáhpáhuvvá Heahtás, ja dohko vurdet lágideaddjit badjel 70 vuoddji.
Airbag´a stuolus galgá dievvat áimmuin ja várjalit olbmuid biilla siste jus mihkkege dáhpáhuvvá, o.m.d. badjel luotta vuodjá.
Dasa lassin ledje badjel 1000 olbmo geahččame čiekčamiid.
Son maid áiggui geahččalit vuoitit nieidda sániid badjel.
Son vujii aŋkke badjel beali heata doddjon julggiin ja dohppestii vel silbba!
–Leat muhtumat evttohan munnje telefuvnna badjel bargat, nu gohčoduvvon “tele-torg” bokte, muitala ieš Sárá.
–Guovdageainnus lea badjel 50 jagi leamaš rohkosviessu.
Olbmot geat leat badjel 65 jagi boarrásat.
Diibmá dagai dát 71% eksporttas, ja moadde jagi dás ovdal lei dát lohku badjel 90%.
Badjel 100 olbmo ledje čoahkkanan Suohpatjávrri nala jagi maŋemus oaggungilvvuin ¶
Anders Eivind Eira loktii spáppa badjel Guovžajávrri suodjalusčikčiid, njuolga Joar Eira Rasdal julggiide. 
Sihke suodjalusčiekčit ja moallaolmmái ferteje dušše geahččat go Joar E. Rasdal loktii spáppa hui fiidnát badjel moalleolbmá - njuolga nehttii, čilge duhtavaš hárjeheaddji, Svein Ole Sandvik. 
Olmmošriehpu báhtarii dievá badjel.
Muhto go beaivi jávkkai vári duohkai ja giđđaija ilbmi luoitáldii gili badjel, vázzái son viidáseappot davasguvlui vuovddis.
Jus oažžut sámi stivrema luondduriggodagaid badjel, de leat mii čadnon seamma prinsihpain, ja eat sáhte vealahit olbmuid etnalažžat.
Gal hal dál juo ferte, dadjá Mihkkal ja divvula oaggunstávrrá mii geaigá fanasravddá badjel.
De lean ge máŋgii smiehtadan, ahte maid dal dainna kristtálašvuođain, go juo lea addon báhppii ja su vehkii válddi cealkit duomu eará suttolaččaid badjel, nugo villa-oskkolaččat dolin dahke, vai leat go ođđa dakkáraččat ja masa bat de adno Ipmil, go sis han lea duopmobeaivi beaivválaččat. 
Dát lea dáhpáhuvván golmmá jagi badjel, ja oktiibuot leat 23 gumppe fievrreduvvon Sis-Finnmárkui dán golmma jagis.
Gumppet leat fievrreduvvon biillaiguin Ruoššas badjel ráji Girkonjárgga bokte.
Dát lea dáhpáhuvván golmmá jagi badjel, ja oktiibuot leat 23 gumppe fievrreduvvon Sis-Finnmárkui dán golmma jagis. 
Biilavuoddji nagodii garvit vuodjimis máná njeaiga, ja vuojistii badjel luotta.
Namas “Min oktasaš kultuvrra boahtteáigi” galgá seminára láidet fuomášumiide ja čovdosiidda movt sámi kultuvra galgá doaibmat riikarájiid badjel.
Son viegai Nábárdálu šaldái ja goarpmui badjel áiddii.
Giehtaspábbanásti Mia Hundvin vuordá su máná, ja Terje lea máksán badjel 10 miljovnna ruvnno luksusviesu ovddas Oslo oarjjábeal, mas lea mearragáddi ja kájá, gos áigu dikšut bearašeallima. 
Diibmá ledje sis 268 mielláhttu ja dán jahkečoahkkima maŋŋil rehkenuštá badjel 300 mielláhttu leat nuoraidorganisašuvnnas. 
Badjel 150 nuora ledje boahtan čoahkkinastit.
Eat leat vel dieđe ollu justa dál lea lohku, muhto jus logan badjel 300, de in jáhke iežan mearehuddat.
Lea máŋga jagiid leamaš garra digaštallan guovlludoarjaga birra, man earret eará Deatnu ja Guovdageaidnu eai leat fidnen máŋgga jahkái, go dan guovtti suohkanis leat ássit juste badjel dan olmmošlogumeari mii attášii miljunlasáhus bušehttii. 
Dál leat njuolggadusaid rievdadan dainna lágiin ahte vaikko leat badjel 3000 olbmo suohkanis, de fidne suohkan dan doarjaga. Dat mielddisbukta ahte Guovdageaidnu oažžo sulli 6,5 miljuvnna ruvnno lassin go dan jagi, ja Deatnu oažžo 4,8 miljuvnna lassin.
Duhtavaš Fargga heaitime sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo lea hui duhtavaš das ahte Guovdageaidnu lea evttohuvvon oažžut badjel guhttá miljuvnna eanet, muhto deattuha ahte dat lea áigá juo mearriduvvon. 
–Mii diehtit ahte mii oažžut daid ruđaid, go lea mearriduvvon stuoradikkis ahte maiddái suohkanat gos olmmošlohku lea veahá badjel 3000, galgá oažžut guovludoarjaga, lohká son.
Dan dihte ii sáhte Norgga stáhta čuoččuhit eaiggádin sámi guovlluid badjel.
Badjel 10.000 nuora miehtá máilmmi ohce stipeandda ja Laura lea áidna sápmelaš ja áidna Suomas gii oaččui stipeandda. 
Iige son ádde manne nuorat leat bargguhisvuođas go sáhttet tiinet badjel 30.000 ruvnnu mánotbottus.
Muhto in jáhkkán min ovdánit badjel guđan proseanttain, illuda Bargiidbellodaga Ingrid Smuk Rolstad. 
Badjel 700 bileahta ledje vuovdán.
Badjel 148 miljovnna ruvnno leat norgalaččat dán rádjai nagodan čohkket Redd Barna-organisašuvdnii TV-akšuvnnas, mii lei sotnabeaivvi.
Norggas lei mánnodahkii čohkkejuvvon badjel 148 miljovnna ruvnno TV-akšuvnnas Redd Barna-organisašuvdnii.
Odne leat badjel čuođi hálddahusbargi.
Dálvit fievrridedje jieŋaid buvrái ja jieŋaid ala lebbo vel sahájáffuid vai jiekŋa bisošii suttakeahttá badjel geasi.
Badjel bealli Sámi allaskuvlla jienasteaddjiin háliidedje Mai Britt Utsi Sámi allaskuvla rektorin. 
Dat mearkkaša ahte mii boahtte jagi beassat viiddidit lágidemiid máŋgga beaivvi badjel, illuda Dag Brock.
2001:s heaittihii Alimusriekti badjel 100 jagáš riidduid Čáhpput vuoigatvuođaid badjel.
Filbma “Dressing up in Sami Identity“, mii čábbát lea jorgaluvvon Sámi identitehta coggat badjelii, lea Ivgugávtti birra mii ii leat geavahuvvon badjel 100 jahkái, ovdalgo ođđasit hábmejuvvoi 90-logus.
Dan badjel viehkaleigga dalán veahkehit.
Časkadeaddjit šadde dán rájes dohkkehit ahte dollafámuid badjel eai nagot vuoitit dán háve.
Ikte lei Kárášjofas ain badjel 30 buolaš gráda. 
Badjel bealli jienastii ¶
Dattetge mana nugo manai, muhto nuppe dáfus demokratiija ollášuvai, badjel bealli sámiin geavahii válddi ja jienastii, lohká Torikka. Oktibuot jienastedje 55,2 proseantta 5150 vejolaš jienasteaddjis.
Deatnu2 (govas) vuittii 2-1:ain Deanu vuosttaš joavkku badjel.
Vuite «proffaid» badjel ¶
– Lei nana somá vuoitit «proffaid» badjel, leaikastalaiga Lásse Solbakka ja Jon Vegard Balto dalá maŋŋá go dupmár bosádii njurggonasa.
Dál ii leat dus buorre kontrolla iežat badjel, ja dilli lea veahá moivvas.
Dus lea kontrolla iežat badjel ja loavttát áiggi leat okto.
Dál son ávččuha sápmelaččaid nannet ovttasbarggu rájáid badjel, ja rámida maid EU.
Badjel čuođi boazodoalli leat viggan áššášskuhttit Norgga Suodjalusdepartemeantta go lea viiddidan bombenhárjehallamiid Hálkaváris Porsáŋggus.
Mannan jagi jávkkehii Kárášjoga gielddas eret badjel 114 miljovnna ruvnno gávppesuođđama geažil.
Mannan jagi rehkenastejit kárášjohkalaččaid gávppašan badjel 114 miljovnno ruvnno ovddas olggo bealde gieldda. 
Dušše dát osiin šaddá gávppesuođđan badjel 60 miljovnna ruvnno. 
Badjel 500 gávttehasa ledje mielde rahpandilálašvuođas.

NBR:s leat gal badjel 500 miellahtu eanet go Goahtegearret searvvis.
Guovdageainnu suohkan ferte seastit badjel logi miljovnna ruvnno boahtte suohkanstivraáigodagas.
Vaikko lea vel badjel jahkebealli boahtte meanuide, de leat juo olles leahtuin pláneme.
-30 olbmo bargguhisvuhtii Kárášjogas, mearkkašša dan seamma go ahte badjel 5000 olbmo Oslos geavaše bargguhisvuhtii, lohká son. 
Vuosttaš jahkái leat golut rehkenastojuvvon leat badjel vihtta miljovnna ruvnno.
Dáid dearvuođaid sávve moai, Åse Márgget ja Jovnna Ohcejogas Fertejetne joba áviissa badjel cealkit go ean joavdda guossái vuos.
Goappašagat diniiga badjel 500 000 ruvnno.
– Gáregasnjárgga skuvlla ulbmilin lea jo guhká leamašan bargat ovttasbarggu badjel rájá.
Politihkka leamaš su árgabeaivi juo badjel 30 jagi.
Muhto go badjel 30 jagi leat čoahkkinastán, digaštallan ja čielggadan de Magga behtohalai Norgga stáhtii. 









Badjel 80 indiána gottohalle.
– Veagalváldin lea áššáskuhttima mielde dáhpáhuvvan badjel logi jagi dás ovdal. 
Dievdu lea dál áššáskuhtton ovtta dáhpáhusa vuođul, ja dat galgá leat dáhpáhuvván badjel logi jagi dás ovdal. 
13 års-jahkásažžan juo mearridii ahte go šadda olles olmmožin, de áiggui mearridit dievdoolbmuid badjel.
Náittusbárra vuittii Boazodoallohálddahusa badjel ¶
Dáhttu olbmuid badjel 62 jagi heaitit barggus ¶
Jus gássa, oljo ja minerála roggamat, vuovdečoahppamat ja el-rávdnje duolvadeamit jotkojuvvojit seamma leavttuin go dál, de ballet dutkit badjel beali Árktalaš guovlluin leat uhkiduvvon 50 jagis.
Oktii ledje guokte tomata mat galggaiga mannat badjel luotta, ja de dat nubbi tomata vuojahalai, ja de dat nubbi tomata čurvii: Come on Ketchup!
Dohko čáhket badjel 30 speallanautomáhta.
Mannan duorastaga mearridii Stuoradiggi sihkastit lága mii badjel 30 jagi lea gieldán olbmuid čoaggimis čurruid.
Ovddit jagi lei dušše Ingvald Petter Lyngmo, geas lei badjel guoke miljovnna opmodat.
Norsk Kjøtt ii oastte šat bohccobierggu, go vuorkkáin lea badjel 300 tonna biergu.
Dát lea dagahan ahte ollu nissonat leat massán vuoigatvuođa mearredit rupmašeaset badjel.
Ii leat dušše okta áidna ágga mii lea duogážin dasá ahte badjel 4,5 miljovnna duiskalačča leat barggu haga odne.
Diibmá ledje sis 268 miellahtu ja dán jahkečoahkkima maŋŋil rehkenuštá badjel 300 miellahtu leat nuoraidorganisašuvnnas. 
EU Ministtarráđis lea olu vuoibmi lahttu-riikkaid badjel ja dat lea deháleamos politihkalaš institušuvnnaid gaskkas EU vuogádagas.
ČOAVDIT NJUOVVAMA: Norgga Boazosápmelacčcaid Riikasearvi dáhttu njuovvan váttisvuođaid čoavdimii 13 miljovnna ruvnno boazodoallošiehtadusa badjel.
Vuorkkain leigge badjel 300 tonna bohccobiergu go njuovvamat álget mannan čavčča. 
Badjel 20 jagi maŋŋel leat sámit ain badjelgehččon.
Haugland dáhttu maid ovttasbarggu Ruoŧa kulturministarin Marita Ulvskogain čađahit davviriikkalaš mediaguorahallama mii rabašii buoret vejolašvođaid riikkarájáid badjel bargat.
Eurohpa Ministtarráđis lea olu vuoibmi lahttu-riikkaid badjel ja dat lea deháleamos politihkalaš institušuvnnaid gaskkas EU vuogádagas.
Muđui loktet sallihit mat orrot badjel dálvvi dáin vuonain ja das šaddet issorasas váikkuhusat.
–Ii mana guhkká ovdal leat bidván sallihit main lea vierru orrut badjel dálvvi vuonain.
–Vaikke dušše goalmmádas oassi sallithivvodagas leat orron badjel dálvvi Vestasjjiegge-guovllus, de leat fáhkasat čuđiid mielde oaidnimis ja Orca Divttasvuuotna lea fievrredan máŋggaid duhát duhtavaš tursittaid miehtá máilmmi.
Badjel 500 čuohte gávttehasa iešguđetgeguovlluin vázze juoigga ja dánssu čađa Lujávrri.
Lea badjel bealli Lujávrri ássiin oažžun oahpu dán skuvllas. 
Badjel 30 proseantta sis geat čohkkájit maŋábealde eai gidde iežaset.
Álbmotmeahci evttohit ásahit badjel Sievjju sullo, nu ahte dušše lula- ja davageahči báhcá olggobeallái.
Birasgáhtendepartemeanta oaivvildit ahte kulturmuituhensynxxxxxxx ii berre čuoččut ealahusovdaneapmi badjel dan áššis, ja leat dohkehan ahte luotta huksejuvvojit.
Artihkal 14, nr 1, 1. čuokkis guoská rivttide dakkár guovllus gos álgoálbmot árbevirolaččat lea ássan (man badjel lea árbevirolaččat ráđđen).
Guovddáš elemeanttat eaiggáduššan- ja hálddašanrivttiin sihke Norgga ja eará riekteortnegiin lea duohta ráđđejupmi mearriduvvon guovllu badjel, namalassii riekti geavahit ja ávkkástallat daid šattuid maid opmodat buktá ja eastadit earáid geavaheamis guovllu.
Boazodoallohoavda Ellen Inga O. Hætta lea hui duhtavaš go reviderejuvvon našunálabušeahta badjel dál addet vejolašvuođa šiehtadusaid ráhkadit boazoeaiggádiiguin ja dainna lágiin oažžut boazologu vulos Oarje-Finnmárkkus, 15 miljovnna ruvdnosaš rámma siskkobealde. 
Boahtte vahkus almmuhuvvo badjel duhát siidusaš Vullevuojáš girjji. 
Fáhkka gahčai badjel 100 kilosaš lossa seaidni ohppiid ala.
Ulbmil čoahkkimin lea ságastit makkar siváid geažil dilli lea čuoččilan, muhto maiddái mot buoremus lági mielde sáhttá váttisvuođaid čoavdit oanehis áiggis ja guhkit áiggi badjel, čállá Sponheim bovdehusas. 
Badjel 1300 sarvafuođđu vudjon togaide ¶
Badjel 13OO vuovderuoiggu, ealgga, bohcco ja sarvva vudjoje jámas togaid diibmá.
Badjel čuođi kilomehter mátkki lea duogabealde go sin busse joavdá Áilegas bigalosáiddi lusa.
- Rehkenuštan ahte šaddá badjel čuohte duhát máksit dát, soitá vel eanet.
Jos vel dáhkkádus mákságe bilidemiid, de aŋkke šaddá gielda ieš máksit badjel 50.000 ruvnnu iežas oasi, meroštallá Nikkinen.
Biilaid ja namuhuvvon mášiinnaid vuovdit alimus fálaldahkii unnimus hatti badjel, ja dan stánddas dat leat vuovdináiggis.
Badjel 600 olbmo studerešgohtet Lappi universitehtas boahte čavčča rájes. 
djel 100 bohcco leat hilgojuvvon ja máŋga čearu eai áiggu čađahit njuovvamiid.
– Vilhelmina Södre čearru lea ferten hilgut goalmmát oasi dán čavčča njuvvojuvvon bohccuin go cesiumlohku lea leamaš badjel alimus meari, 1500 becquerell.
–Muhto ášši lea dat ahte láhka lea vuoitán badjel njuolggadusa, mii lea vuoiggalaš, lohká Biti.
Eanandoallodepartemeanta aŋkke divvu gažaldaga nuppástuhttin bálkkáide mat lea mákson viđa jagi badjel.
160 kilomehtara diibmui lei "Opel vectra" leaktu go ribahii badjel luotta. 
Hálidan jearahallat 6 – 8 sámi almmáiolbmo geain leat bártnit badjel 16 jagi ja geain lea máŋggalágan bargoduogáš, omd de sáhttá sis leat dakkár duogáš; leat luonddu- dahje bálvalusealáhusain, bistevaš dahje gaskkoboddosaš bargguin, priváhta dahje almmolaš doaimmain.
-Dál oamastit báikkálaš fitnodagat badjel beali, čilge Soleng das mii gádju sin vejolaš heaittheames.
Menhcú Tum lea badjel golbma jagi áigi váidán Guatemala ovddeš presideantta Efrain Rios Montta duopmostullui goddimis olmmošálbmoga. 
Ovdal njuovvamiid lei badjel 300 tonna bohccobiergu Norgga vuorkkáin.
Badjel 70 proseanta luosain, mat goddeje borgemánus lahka bieđgana biebmorusttega, ledje biebmoluosa.
Peruas ferte juohkehaččas gii lea badjel 18 jagi leat identifikašuvdnagoarta. 
Dál lea vuosttaš geardde badjel logi jahkái go Guovdageainnus leat vuollel 3000 ássi.
Nugohčoduvvon «Kvalitehtalávdegoddi» almmuhii ovdal geasi badjel čuohte evttohusa mo ovdánahttit Norgga vuođđoskuvlla.
– Áibbas dohkketmeahttun ahte stáhta dán láhkai figgá stivrret gielddaid badjel, ja ásahit bákkološ ordnegiid, vástida Kommunesentralforbundda halddahusa direktevrra Olav Ulleren.
Juohke ássi badjel 14 jagi jugai gaskamearalaččat 15,2 lihttera viinna 2002:is.
–Šaddá boastut jus galgat buhtadit bohccuid mat leat badjel mearriduvvon loguid, dadjá Holm.
Arvat badjel 300 tonna bohccobiergu vuorkkain.
Lea dárbu smiehttat ja plánet guhkitáigge badjel, go dušše smiehttat ovtta čoahkkimis nuppi čoahkkimii. 
Badjel 15 jagi leat suohkanat ožžon giellaruđaid, ja dál lea varra áigi geahččagoahtit mo ruđaid buoremus sáhttá geavahit.
Sámediggi galggašii beassat mearridit maiddái ruhtasisaboađu badjel, iige dušše mo juolludeamit galget geavahuvvot.
«Sámediggi galggašii beassat mearridit maiddái ruhtasisaboađu badjel, iige dušše mo juolludeamit galget geavahuvvot.»
Badjel 100 jagi dás ovdal Field Museuma čoaggit rogge bajás badjel 150 liikka álgoálbmoga hávdeeatnamis Queen Charlotte sulluin.
Lujávrri doaimmahus "Lovozerskaja pravda" badjel váhku ii šat álmmut báikkásaš áviisas.
Duogaš dasa leago aviisa "Lovozerskaja pravda" lea velggolaš fitnodahkii badjel 64 duhat rubela(15000NOK).
Sápmelaččat eai leat goassege duostan moraštit daid badjel gean masse.
Boazodoalu fágareive oahpahallit ja bagadeaddjit ruhtaduvvojit boazodoallošiehtadusa badjel.
Nođus duorgu manai bastta badjel čáhcái.
NBR ja stáhta leat oktii beaškeheamin, go stáhtas lea unnán dáhttu bidjat ruđaid boazodoallošiehtadusa badjel njuovvan-infrastuktuvra huksemii. 
Gironvári nieiddat vuite stuorrat Nilut Joavkku nissoniid badjel ¶
Guatemalas leat badjel 70.000 leaskka. 
Rigoberta Menchú lea váidán presideantta goddán olmmošálbmoga Rigoberta Menchú lea badjel golmma jagi áigi váidán Guatemala presideantaevttohasa Efrain Rios Montta, riikkaidgaskasaš duopmostullui goddimis olmmošálbmoga.
Dan jagi stáhtabušeahtas juolluduvvui badjel 7 miljovnna ruvnno.
Guldaleaddjit hupme maŋŋil ahte sivva heajos beroštupmái sáhttá maid leahket ahte eanaš politihkkárat geat ledje digaštallamis leat ollu badjel 30 ja 40 jagi.
Lene Marlin lea dássážii vuovdán badjel guokte milljuvnna gáhpalaga skearruin "Playing My Game" ja "Another Day" .
Givssideapmi: Go okta olmmoš bieguhuvvo áiggi badjel, negatiivlaš vugiin. 
Dán dáidaga ledje badjel 500 olbmo boahtán geahččat Čáhsesullos mannan vahkoloahpa. 
Vearrámus lei Trøgstad Elverk, mii lei lasihan neahttaláiggu badjel 50 proseanttain.
Oktiibuot galget dán juovllaide boahtit chartervuorut badjel ¶
Válggain oažžui son oažžui 73 jiena, mii lea badjel beali unnit go maid Nilla Tapiola oažžui.
Maiddái dalle lei lohku badjel riikka gaskameari.
Maŋimuš áiggis leat mii vásihan dovddus olbmuid viggan ráđđádallat ovttaskas journalisttaid badjel.
Badjel guoktelogi jagi leat áŋgirit ja viššalit bargan oažžut johtui dáiddaoahpu allaskuvlladásis ja dál lea davviriikkaid sámiministtarat oaidnigoahtán dárbbu dasa. 
Ođđa ávdnasiiguin sávvet guovddážat mat leat TRAS-prošeavtta duohken ahte šaddá vejolaš identifiseret mánáid giellaváttisvuođaid ja bidjat johtui buriid doaimmaid nu ahte bearaš ja mánát eai dárbbaš akto ja guhkit áiggi badjel bártidit váttisvuođain.
Jagis jahkái badjel duhát olbmo, unnaraččat gitta boarrasiidda, duolbmalit merkejuvvon bálgá mielde.
Čuovga mii báittii kruppá badjel, bođii rabas almmis.
Uhca mánáš kruppás lea dat nohkameahttum Ipmil guhte lea bajiduvvon buot ja buohkaid badjel.
”Finnmárku kulturfylkan” rapporta lea Finnmárkku kulturplána logi jagi badjel, mas deattuhit kulturfálaldagaid mánáde ja nuoraide, profesjonalitehta ja kvalitehta, rájáid rasttildeapmi.
Ministtar Ráđis lea oainnat olu vuoibmi lahttu-riikkaid badjel ja dat lea deháleamos politihkalaš institušuvnnain EU vuogádagas.
Coase-teoriija aŋkke ii čielggat geas berre leat oamastan riekti, muhto Holm ja Aanesland eaba liikká eahpit ahte guohtoneaiggádiin leat juoga lágan mearridan vuoigatvuohta návddiid badjel.
Bivdoneavvuid badjel mearridit ¶
Nuoramusat (15-29 jahkásaččat) og ja sii geat leat badjel 60 jagi, leat olu eambbo duhtavačča.
–Dat lea sihkkár ahte gielddat eai sáhte dákkár dehálaš áššis garvit min orgánisašuvnna, mas leat mielde badjel 300 luossareiveeaiggáda, deattuha Alma Helander.
-Go diibmá lei gávpesuođđan olles 114 milljovnna kruvnna ovddas, mii mearkkaša ahte badjel bealli vejolaš gávppašeamis manná olggos Kárášjogas, de fertet mii juoga dahkat.
Fylkkamánni lei dáhtun čuohppat 11 miljovnna njeallje jagi badjel vai balansii boahtá.
Dainna diine badjel 30.000 mánotbottus.
Ii leat guhkes áigi go Olmmáivákki báikkiolbmot vuite Stáhta badjel Alimusrievttis. 
Artihkal 14, nr 1, 1. čuokkis guoská rivttide dakkár guovllus gos álgoálbmot árbevirolaččat lea ássan (man badjel lea árbevirolaččat ráđđen).
Guovddáš elemeanttat eaiggáduššan- ja hálddašanrivttiin sihke Norgga ja eará riekteortnegiin lea duohta ráđđejupmi mearriduvvon guovllu badjel, namalassii riekti geavahit ja ávkkástallat daid šattuid maid opmodat buktá ja eastadit earáid geavaheamis guovllu.
Badjel ja geargan. 
Badjel bealli min álbmogis ellet bargguhisvuođas.
Dan botta kultuvra nannejuvvo 20 miljovnna ruvdnusaš foanddain, earet go dan 22,5 milljovnna ruvnnu mii lea bušetterejuvvon boahtte jahkái, de badjel goalmmadas oasi čuohppamis šaddá skuvla máksit.