Ii leat riekta ahte váhnenkeahttás mánát galget orru seammát biebmoruovttuin badjel logenear jagiin.  
Boazosápmelaččat šaddet máksit 30 proseantta stádii go fievrridit daid geđggiid badjel rádji. 
Sátnejođiheaddji čállá reivvestis ahte son ii leat badjel 20 jahki vásihan ná ollu muohttaga Finnmárkkus, ja ahte skuttervuodjit galget oažžut ávkki buoris máid luondu addá. 
Dušše boaresolbmot badjel 75 jahki sáddejuvvojit buohccivissui dávjjibut go njuoratmánát. 
Ovcci čuođis čuoigale Beaskáđas badjel 
Guovdageainnu guovddášplána lea badjel guđa jagi juo jođašan politihkkáriid gaccaid siste - ja dál lea plána válmmastuvvon. 
Miessemánu 1. beaivvi 1997 rájes galggai vuođđopenšuvnna rehkenastin ođđa penšunisttaide geain lea beallelaš ja sisaboahtu guovtte geardde badjel vuođđomearis rievdaduvvot.
Ledje njeallje dáčča geat ledje áigon čuoigat badjel duoddara.
Muhto go oktiibuot leat badjel 600 boazu, de sii masset doarjaga.
Dasa čáhket 200 sávzza badjel dálvi, muhto nu ollu sávzzat sus eai leat vuos. 
Mis leat birrasit 170 sávzza badjel dálvvi.
Guovdageainnus leat badjel 3000 olbmo, ja nu guhkás go mun lean vuohttán, de leat eatnasat “strandebarmmaid” vuostá.
Dat guoská buot šibihiidda mat leat badjel 6 mánu.
Sivvan dasa lea go barta lei feaskkirin girkus badjel čuođi jagi 1700 logu rájes.
Sii bidje maŋŋálaga bálgá mielde dievá badjel.
Dál ledje badjel 1100 olbmo feastiválas, máŋga čuođi eambbo go diibmá. 
–Mii leat guokte maŋemus jagi vuoitán Nordlysa badjel Kárášjogas, muittuha Jacobsen, gii ii doaivu vuoittu geahppasit boahtit, muhto jáhkká iežaset vuoitit. 
Maŋŋil go báhppaoahpuin gergen, ledjen Leavnnjas báhppan badjel 7 jagi ovdal go fárriimet Kárášjohkii ovddit jagi.
Maŋŋel go govtte geardde leat vuoitán eretčiekčamiin ja buriin álgguin dan gohčoduvvon fiskerseries, ledje valljit ruovttuguovllu olbmot boahtán geahččat iežaset lunttaid vuoitit badjel joavkku maid atne heajubun.
Dat duođaštuvvo ovdamearkkadihte Almmustusgirjjis 13:17, mii muitala ahte vearrivuohta galgá soađáskit bassi olbmuiguin ja vuoitit sin badjel.
Boađus das lei: “ Ahte dasa addojuvvui fápmu buot olmmoščearddaid ja njuokčamiid ja sogaid badjel” .
Lean ieš oaidnán dološ gártta, maid gávdnet Gaskanuorttas dasa lei čállojuvvon Lappland visot dáid davvi eatnamiid badjel.
Duoddaris gal ii leat nu vearrái go doppe ii leat nu ollu muohta. Vearrát lea vumiin gos lea badjel mettara asu muohta.
Jus lea okta olmmoš gii okto jođiha doalu, ja leat badjel 600 bohcco, de dieđusge gánnáha sutnje vuovdit dán badjelmeare boazologu.
Sii leat vel dakkárat mat vudjet jávrriid badjel ja dainna lagiin ollejit ge váikko gosa.
Guovdageainnus lea badjel bealli álbmogs vuollel 30 jagi.
Dasa lassin lea guohtun moanat jagiid badjel hedjonan olu bohccuid dihte.
Dát Sámediggeplána lea mu mielas čállon nu beare alla dásis ahte dat manná badjel dábálaš olbmo ipmirdanrádjii!
Skutterluodda 7- Šuoššjogas Riikageainnu 98 guora Idjavuonduoddara badjel Gáŋgaviika gieldda čađa Idjavutnii lea rabas dassa biilluodda rahppo.
Sii vuostálast garrasit dan go ledje gullan ahte Sámediggi áiggui árvalit Finnmárkku suohkaniidda eambbo mearridanválddi báikkálaš ressurssaid badjel.
Muhto jagis 1992 son gesii badjel 100 guoli iešjávrris.
Sáhtte go moai Elliin bidjat gieđa váimmu ala ja dadjat iežame badjel 80-jagi eallimis ahte ean leat goassege heahpanan??? 
Rohttejin ránu oaivvi badjel vai oaččun nahkáriid dan čuvges geasseija.
Máilmmálaš áššiide mii gal lávet sáhttit buktit oaiviliid ja rávvagiid, muhto dát orro mannamen badjel min ipmárdusráji.
Guovdageainnus leat badjel 3000 olbmo, ja nu guhkás go mun lean vuohttán, de leat eatnasat “strandebarmmaid” vuostá.
Sotnabeaivve beasat vuot čuoigalit Beaskáđđasa badjel.
Amas olbmuide sáhttá čilgestit ahte Suolovuopmi lea Guovdageainnu suohkanis ja čuoigit čuiget badjel duoddara Gargiijá duottarstohpui mii lea Álttá suohkanis.
Maŋemus 4 jagi lea gumppe stajidan ealuid Guovdageainnu oarjeduoddaris, ja boazoeaiggadat ballet ahte dán dálvvi lea gumpe goddán badjel 100 bohcco diein guovlluin.
Lágideaddjit vurdet ahte badjel 100 hearggi servet gilvvuide.
Dál ealli badjel 80-jahkásaš sámit leat iežas kulturjoavkku maŋimuš ovddasteaddjit.
–Sii leat álgán ballat ahte mii hálidit stivret visot eatnamiid badjel.
Ruđat gávdnojit vuogádagas, muhto eai geavahuvo nu go Stuoradiggi lea eaktudan ee. mii guoská SND:ai gos badjel 90% ruđain mannet olmmošvállji guovddáš báikkiide ja gávpogiidda.
– Manin ehpet leat bidjan šiltta luddii mii muitala ahte luodda mohkkasa juohke guvlui, čeargu muhtun olmmái, gii aiddo lea badjel luotta ribahan biilla, politiijai.
– Mii leimmet bidjan dakkár šiltta, muhto go ii oktage vuodján badjel luotta, de mii gal válddiimet dan fas eret.
Mannan vahkkoloahpa ledje SM-čuoigangilvvut Gironis, gos badjel čuođi čuoigi gilvvohalle olles 3 beaivvi. 
Biila badjel luotta ¶
Bearjadaga vujii okta biila badjel luotta moadde kilomehtera lullelis Suolovuomi. 
Álttá leansmánnikántuvrras lohket ahte sii eai ge leat leamaš doppe, muhto muitalit ahte ii oktage roasmmuhuvvan go biila vujii badjel luotta. 
Gironis ledje SM-čuoigamat mannan vahkkoloahpa, gos badjel čuođi čuoigi gilvvohalle olles golbma beaivvi. 4., 5. ja gaskasiidduin ¶
–Dás girddii garja badjel ja gahčahii varas dávtti muvraráiggi bodnái.
Muhto sihke 1996:s ja 1997:s lea fas ladjohávlageavaheapmi lassánan, ja dáid jagiid oste badjel 400 tonna hávlárláttaid main leat ladjohávllat. 
Rockamusihkka, ollesleaktu dánsunlávddis ja badjel 140 movttegis olbmo ledje deaivvadan 60-70 logu feasttas Kárášjogas.
Dasa lassin lea áddjás bargu, ivnnit galget goikat, ja daid badjel fas málejuvvot.
Antero Vaystäjä ii loga dál vuos gal mearkkašan ahte eambbogat bohtet su gávpái deavdit diesela dahje bensiinna, muhto go Áššu muitala movt Norggas leat diesel - ja bensiidnahattit lassánan, de son lohká iežas vuordit eambbo gávppašeami rájiid badjel.
Dat lea badjel 2 ruvnno hálbbit juohke littara ala go Norgga gávppiin. 
Musihkkafeastiválii badjel 33%:ain, dehe 100.000 ruvnnuin, de áigu goitge Guovdageainnu Sámiid Searvi maiddái dán jagi lágidit Sámi Grand Prix:a beassášlávvordaga, cuoŋománu 3. beaivvi.
1. Finnmark lea hui boares namma, unnimusat badjel 1000 jagi boares.
Iskkadeapmi mii lea dahkkon olles Norggas čájeha ahte badjel bealli nuorain gaskal 16 ja 19 jagi hálidit skuvlla gos ii borgguhuvo.
Ledje golbma suohkana mat maid ožžo badjel 20 % eambbo vearu sisa ođđajagimánus go diibmá seamma áigge, ja dat suohkanat leat: Bearalváhki 58,3 % eambbo, Gáŋgaviika 23,4 % eambbo ja Muosát fas 26,6 % eambbo. 
Lunddolaš oktavuođat badjel rájáid olbmuid gaskka leat sakka lassáneamen.
Dál heivejit dat biktasat munnje maid diibmá in ožžon badjel bađa.
Sis lea nu stuora váldi unnebuš boázoeaiggádiid badjel ahte sii eai duostta maidege jietnadit. 
Dán golmmá suohkanii vuvdojuvvojit badjel bealli buot skuteriin Finnmárkkus. 
Dálá heajos dilli oidno ee. das go miesit riegádit unnán ja dasto misiin ja áldduin lea váttis ceavzit badjel dálvvi gitta guotteha rádjái, čakčat njuovadeami oktavuođas lea gávnnahuvvon ahte bohccuin lea vuollegaš njuovvandeaddu jna. Guohtuneana čielggadeamit čájehit dan ahte lea čavga oktavuohta gaskal boazologu lassáneami, heajos buvttadanovdáneami ja boazodoalu maŋásmannama daid maŋemus jagiin.
Go leimmet mihtidan vuosttaš ija ja iđitija, de gal diđiimet ahte dán ija lei leamaš badjel 50 buolašgráda.
Báhčinservviin leat oktiibuot badjel 200 miellahtu.
Go dáppe ii jienastuvo áššiid badjel ovdal go lea áibbas bággu.
Ii, dát lea searvi sidjiide geat leat badjel 30 jagi, iige leat náitalan dahje ovttasorru.
Olbmot geat leat oaidnán Ofelaš-filmma dákkár suorround stereo jienain, lohket gullat njuolaid mannamin badjel iežaset oaivvi.
Finnmárkkus gávdnojit badjel 70 joga gos leat luosat, guvžžát ( “mearradápmohat” ) ja vallasa ( “mearrarávddut” ).
Dál lea son ollašuhttán niegu maid lea niegadan máŋga jagi, namalassii, ahte čuoigat 900 km badjel duoddariid ja ráššaid, jávrriid ja jogaid rastá, čađa stuora vumiid, ávžžiid ja vuvddiid.
Mun lean badjel riikka hearrá.
Guovddasbellodaga fylkkajođiheaddji Elisabeth D. Guldbrandsen ii loga sáhttit dákkár badjel bávttiid čuoččuhusaid váldit duohtan. (Radio Porsanger).
Mánáidgárdeoahpaheaddji Laila Aleksandersen mánáiguin ovdalaš go duottarvári garra bieggan galgat badjel.
–Muhto jus dát šaddá bistevaš lohpin, de ii leat veadjemeahttun ahte mii geavahit sullii 20 miljovnna ruvnno muhtin áiggi badjel.
–Nu guhká go moai váruhetne ahte jogat mat mannet luotta vuolil eai buđđos, eai dulvva badjel luotta, lohká Nils Njuolla.
Moadde vahku juohke giđa vuodjiba soai miehtá suohkana, ja bearráigeahččaba ahte jogažat eai beasa dulvat badjel biilaluotta.
Son ii lean beare bures oađđán ijas ja ii lean vel sihkar ahte oaidnu maid oinnii lei dušši, vai lei go duđoas su vuosttaš ráhkisvuohta, Tonetta, gii girddii láhtodáhki badjel ikte.
1/3 oassi fitnodagain mat ledje mielde iskkadeamis, leat badjel 750 bargi.
Dán seminára oaivilin lei maiddái lasihit jorgaleddjiid oktasašbarggu rájáid badjel ja buoridit sin oktavuođaid.
Ovdagihtii lei almmuhuvvon ahte jus lea badjel 25 buolašgráda, de sirdojuvvojit lágideamit Gilišiljus Báktehárjái.
Ii orron miella oaidnit eanet áhkuid girddašeame láhtodáhki badjel.
Porsáŋggu gieldda 1998 rehketdoalus lea badjel 7 miljovnna vuolláibáza.
Mii sávvat ahte ii šatta badjel gávcci miljovnna, muhto šaddá goit badjel 7 miljovnna.
Go mii diehtit ahte Norggas leat badjel 300 000 «Ring Kontant» geavaheaddji, ja okta diehtu máksá 1,50 Norgga ruvnno sáddet, de ii gal leat váttis oaidnit ahte dás gal jođánit šaddá sáhka stuora ruđaid birra.Sii ádjánedje badjel vihtta jándora álggu rájes mollii.
Diibmá lohká leamaš badjel 25 000 olbmo feastivála geažil Tromssas, muitala Festivalhoavda Hans Henrik Berg, NTB:ai.
–Dás girddii garja badjel ja gahčahii varas dávtti muvraráiggi bodnái.
Dievddut badjel 60 jagi: Peder Birkely ¶
Sin gaskkas leat suopmelaččat badjel 90%.
Son lei ain čiekŋalit jurrdašeame ahte lei go son dat oaidnu diet fasttes diŋga mii girddii láhtodáhke badjel.
Son lei ain čiekŋalit jurrdašeame ahte lei go son dat oaidnu diet fasttes diŋga mii girddii láhtodáhke badjel.
–Mun lean čievččastan spáppa ovtta viesu badjel, dajai suopmelaš.
Mun lean čievččastan muvrageađggi golbma viesu badjel.
Olggobealde gal lei gassa muohta, muhto kirsemuora lieđđás oavssit geaigájedje muvrra badjel, ja muvrauksa lei goavkut.
Diktagirjjis lea badjel guhttalogi divtta.
De dadjá rieban bohkái: –Bija čorvviid muvrra vuostá ja mana guovtti maŋŋejuolggi nala, de sáhtán mun ruohtastit badjel du čielggi ja čorvviid ja geassit du maid bajás iežan mielde.
Muđui atná giellaráđđi deaŧalažžan joatkit ovttasbarggu badjel rájiid.
Muhtomin, badjel čuođi jagi dás ovdal, bođii okta Amerihká olmmái boradanbáikái.
Maŋemus jagiid leat badjel 100 váidaga boahtán STOP barggu geažil.
Lean oktiibuot badjel 8 jagi orron Nordlánddas, eanaš áiggi bargan báhppan.
Prosjeakta galgá máksit badjel 3 mill. ru. Suohkana ovdagoddi hálida doarjut prošeavtta 15 000 ru.
Lea rehkenastojuvvon, ahte máilmmis ellet vel badjel duhát eamiálbmotjoavkku.
Sus lei visot suhttu mannan badjel. Sus lei visot suhttu mannan badjel.
Muhtun skiipa vulggii borjjastit áhpái; manadettiin bođii hirbmat garra dálki, bárut mannagohte skiippa badjel, ja skiipa lei juo goasi vuodjume. Skiipaolbmát vuorbádalle, gean sivva dat lei. 
Son njulgii stállegáinnu muoras, badjel láhtodáhki eará murrii nuppe bealde gietti - ja darvehii balddonasa gáidnui gitta.
Biillat mat leat losibut go 3.5 tonna, gal ožžot juvllaid atnit main lea badjel 1 millimehtera minsttarčikŋodat.
Diibmá ledje seamma áigodaga logut badjel beali stuorábut: 70:s roasmmohuvvan ja golmmás duššan.
Eai gostege eará sajis leat logut badjel beliin unnon, lohká Nystrøm.
Áddjá dáidá dearvvaš, muhto lea iskame čalmmiid, dan dihte go lei oaidnán jápmán eamida girdime láhtodáhke badjel.
Muhtun soalddát geahččalii oaivvis coggat njunneráigái; muhto go olmmái snuradii, de ravggai dat soalddat badjel olbmá juolgeláhpi, ja de geahččestii.
Son oažžu bálkkašumi iežas áŋgiris ja viiddis barggu guhkes áiggi badjel. 
Ovdamearkan bonju váikkuhusaide maid juolludeapmi addá lea ahte gáibádussii go leat nu stuora gaskkat juolluduvvo Akershusai badjel 1.4 mill. ruvnno ja Finnmárkui juolluduvvo 468 000.
Buohkat geat leat badjel 15 jagi besset searvat aerobic dánsumii. 
Vihtta máná leat juo badjel jagi vuordán diimmu doaktár lusa. 
Diibmá ledje badjel 50 oahppi geat válde eksámena, ja sullii 70% sis eai ceavcán.
Čakčat álgá maid sámegiela gaskafága lasáhus, ja dat manná olles jagi badjel.
NORUT lohká ahte badjel bealli jeagelguohtun eatnamiin lea billahuvvan.
Ráđđečoahkkimis bohte guokte evttohusa ovdan, maid badjel jienastuvvui.
Vearrofriddjafitnodagat, -searvvit ja -ásahusat eai dárbbaš čađahit ovdagihtii geassima jus ollislaš bálkámáksin ovtta olbmui sisaboahtojagis ii leat badjel kr 2000.
Ovdalgihtiigeassima sierra máksingoartta ferte álohii atnit go máksá boastagiro dahje báŋkku badjel. 
Ođđabeaivruohta láveje sápmelaččat dološ áiggi bidjat čázi lihttái, ja de lebbeje gokčasa badjel lihti. 
Ahte sii dohkkehuvvojit iešheanalažžan, ja ožžot rievtti mearridit iežaset eallima ja boahtte áiggi badjel.
Eai fal gallisis leat dakkár vuoibmi go badjel čiežalot jagi devdet?
Dál, badjel 40 jagi maŋŋel, soai fas deaivvadeigga.
Orui dego livččii iežas siste oaidnimen, ahte jus máilmmi galggašii rievdadit, de ferte álggos iežas badjel doallat duopmobeaivvi.
Son oaivvilda maid ahte livččii galgan lágidit gilvvuid guovtti beaivvi badjel, muhto dan livččii ferten mearridit máŋga beavvi ovdal.
Muitalus lea muitaluvvon badjel 100 jagi dás ovdal.
Duoddara badjel sáttosuovain ¶
Fanasmátkki áiggi oinostii beziid gaskkas Ravadasgeavŋŋis, man gahčahat lea muhtin dieđuid mielde badjel 10 mehtera alu.
Vai lea go unnitlogus nu dárbu oainnusindahkat iežaset ahte lávkot vaikko jámehiid badjel dan geažil?
Bearjadateahket vujii biila badjel luotta Mieronis.
Sirkus Meranos leat badjel 30 bargi mielde.
Dat dáhpáhuvai loahpageahčen čiekčama, moadde minuvtta vel badjel áiggis.
Lean orron Guovdageainnus badjel 11 jagi.
Biktasat johtet vaikko lea buolaš, beare ii leat badjel 30 buolašceahki ¶
–Mun lean badjel jagi vuovdán guoli miehtá Finnmárkku.
Idja lebbii čáhppes ránu vári badjel, ja Gugán nai dovdagođii ahte šattai veaháš issoras.
Seminára ulbmil lea ráhkadit plána ovttasbarggu badjel Barentsguovllus.
Báhccavuona Leansmánnikántuvrras muitalit ahte áidna maid sidjiide leat dieđihan mannan vahkkoloahpa doppe Davvi-Tromssas, lei ahte okta muhtorsihkkel lei badjel luotta vuodján davábealde Ivgubađa.
Kaisa Korpijaakko-Labba lea riegádan Helssegis, muhto lea orron Sámis badjel 18 jagi.
Bálkkašupmi addui searvvi 100 jagi ávvudeami oktavuođas, ja badjel 400 láhkadovdi ledje čoagganan dilálašvuhtii.
Henriksen lohká maid imašin ahte suohkan juolluda ruđaid ealáhusfoandda badjel iežas birasgáhttekántuvrii dákkár doaimmaid čađahit.
De dajai áddjá olbmái: –Bálkes lávžži mu badjel hiljit! 
Dalle lohket don munnje ahte ferten julggiid doalahit liekkasin ja áibbas goikkisin vai gosahat manná badjel.
Son galggai vázzit badjel Bordevári.
Boazodoalloskuvla Guovdageainnus lea herggiiguin jođus Ráisii, duoddara badjel.
Joatkkaskuvla Guovdageainnus lei jearran moatti heargeeaiggádis Guovdageainnus vuolgit herggiiguin badjel duoddara, muhto ii oktage arvan, muitala Junnán.
Ledje Guovdageainnu joatkka- ja boazodoalloskuvlla oahppit, geat herggiiguin vánddardedje badjel duoddara mearragáddái.
Guovvamánu 2. beaivvi čuoigájedje sii mátkái, mii galgá bistit badjel golbma mánu.
Dat lea 98 evrre badjel olles ruvnno, ja dán oasi gal oaččui máksi ruovttoluotta.
Jus telefuvnna badjel máksá giru, de lea háddi sullii 3 ruvnno.
Oasis jogas mii lea bajábealde dán nu gohčoduvvon Fjerdefossena, leat maŋemus jagiid goddán badjel 100 luosa.
-Gal moai nagodetne geassit gáddái dan nuppe beali, muhto okta galggašii leat fatnasiin nuohtabađa luhtte doallame nuohti nu ahte sáivaguolit eai mana badjel.
-Sáhttá go oktage dis mieđuštit dán bártni ábi badjel viežžat nuorravuođavuoidasa?
Mii máksit lahka 10 ruvnno bensinlittaris, ja go biila njiellá badjel guokte littara juohke miillas, de gal orru oalle dehálaš dat vuodjinekonomiija.
E6 Suoidneleavšši badjel.
Boarrásiidruoktu sáhttá maid seastit dainna ahte ođđa ávdnasiid oastá ođđa dearvvašvuođaguovddáža bušeahta badjel.
–Virgáibidjannjuolggadusat maid Deanu gielda lea hálidan geavahišgoahtit, leat mii geavahan mealgat badjel logi jagi.
Fálaldat lea guhká juo leamaš bivnnut, ja okte ledje badjel golbmalogi oahppi dás.
Lea juo badjel ovcci.
Muhtun olbmot devdet ruđaid burssaide ja bohccot devdet biepmu čovjjiide, vuoi birgejit garra dálvvi badjel.
Buorre dilli I:Geasset ferte buoidudit vuoi birge dálvvi badjel.
Nuba jagi 1985 bázii turistabivddu bokte Suoma beallái 6 milj. mk ja jagi 1996 juo badjel 10 milj. mk. Deanujoga mearkkašupmi lea maid álbmogiidgaskasaččat stuoris.
Fahkkestaga šoaviha, ja loddebárra girdá badjel čohkkánlottiid, muhto ii seaivvo.
–Eiseválddit eai seagut iežaset boazodollui dien dáfus ovdal boazolohku manná badjel mearriduvvon logu, ja ovdal dat dáhpáhuvvá de lea bálgosa iežas ovddasvástádus doalahit boazologu vuolabealde dan, muitalii Ovlla.
Sii geat leat badjel 18, ja eai leat náitalan, ožžot 150 heakka rádjái šaddadit ealu, čilgii Ovlla.
–Seamma bellodagat geat dál háliidit heaittihit Birasgáhttenkántuvrra, rahčet suohkanstivrras ahte mii galgat oažžut stuorit báikkálaš stivrejumi ja hálddašeami luonddu riggodagaid badjel.
De sáhtán mun ruohtastit badjel du čielggi ja čorvviid.
NRKas sáhttet leat miljovnnat, muhto dat ii mearkkaš ahte sis lea koloniála dábiid mielde váldi mearridit earáid badjel.
Jerrot galgá go ereliigán luohtámušgáibádus biddjot monopolifitnodaga jođiheaddjái mas lea okto váldi mearridit sámi friddja sáni badjel radios ja TVs?
–Muhtun suohkaniin, dego Álttás, Fálesnuoris, Unjárggas ja Deanus leat báhčán badjel 80% mearriduvvon earis.
-Náitalin badjel golbma vahkku áige, muhto in nagot dovdat dán báikki, čilgii olmmái.
Hoigasit badjel gahčahaga! 
Dálveorohaga haga hoigasit mii badjel gahčahaga.
–Maiddái lea mearkkašanveara ahte golmmá riikkaid sámedikkit leat ásaheamen oktasaš orgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđi, mii galgá nannet ovttasbarggu badjel rájiid sámedikkiid gaskkas, logai Nystø.
–In jáhke ahte mun dán barggus ge bisun badjel logi jagi, muhto dan ii dieđe goassege, lohká Joavnna.
Norgga Boanda- ja Smávvadállosearvi ii dohkket šat fievrredit ealli šibihiid badjel 100 miilla.
Bisma gii áigu váldit dan ovddasvástádusa ahte son áigu leat bisma báhpaid ja searvegotte badjel.
Čievramiellis, davábealde Miesajávrri, viidáset lulábealde Čuollaoaivvi, badjel Gistelleaksi, davágeahčái Riimmajávrri, viidáset Ellesbuolžža badjel davágeahčái Silesjávrri, viidáset nuortadavás gaskal Bealgejávrri ja Ruollajávrri, doppe nuorttasguvlui Bealgevári ja Luvnnjetmarrasa badjel davágeahčái Raggesluobbala.
Boares riikkageainnus 93 Stuoraoaivvis, Hávgarappahii, badjel Buvrrášoaivvi, lulábealde Mihkkaljávrri, Roggeoaivvi ja Čeggesvári badjel ja vulos davágeahčái Soagŋojávrri.
Njoarostan suohpaniin áibbašemiin bodnojuvvon gávpogiid ja miillaid badjel.
De go bođii badjel bealle mátkái, manná bálggis fiervái ullerádjái. 
-ahte stuorámus dorski maid leat vuokkain ožžon, dettii badjel 40 kilo?
–Dál leat hupman ealuid unnidit oba mihá guhká, ja maŋemus logi jagis leat ealut unnon badjel beliin, muhto goitge gáibidit ain unnidit ealuid.
–Mii oaidnit ahte turistajohtolat deike lea unnon badjel 30 % diimmá ektui.
Mun fertejin mannat njárgga badjel go galgen oaidnit Siskkit Sokkelvika viesuid.
Son njuikii badjel gura mii šattai eatnamii go eanan lihkkasii.
–Lobihis vuodjin, nugo olggobealde luottaid ja priváhta eatnamiid badjel, ferte váidojuvvot Guovdageainnu leansmánnái, čállá suohkan reivves Haugenii.
Suohkan maiddái čállá ahte suohkana bealis eai sáhte čilget dađi eambbo lobihis vuodjimiid birra, nugo olggobealde ráhkaduvvon luottaid ja priváhta eatnamiid badjel.
–Oassi muturfievro johtolagas Náranas guvlui manná maiddái Per M. Buljo priváhta eatnamiid badjel, mii čielgasit lea lobiheapmi, čállá Haugen reivves suohkanii.
Dat čájehuvvo ahte muhtin gávpeolbmát leat čeahpibut go earát, go okta mearka lea badjel goalmmadas oasi diein skuteriin jođihan akto.
Go lei geargan, de čuorvvui buot meahccespiriid boahtit njuiket badjel iežas oaivvi.
Mánáidsuodjalussii lea nu stuora luohttámuš ja váldi addon ahte sii sáhttet leat duopmostuolut bearrášiid boahtteáiggi badjel.
–Jus dan fal dagat, de gal časkkan čieža gearddi čieža oktanis, lohká bárdni, ja sihtá gonagasa gaikkehit gahpira čalmmiid badjel.
Das ahte muhtin doaluide gullet olu olbmot, ii galgga gal veahkehit, lohku juohke doalus ii galgga leat badjel 600.
Jus vuodjá badjel 60 km diimmus, de gal fievru álgá šluvgit ja doarggistit. 
Danin eai vuoje ge badjel 40 km diimmus.
Eat mii gal dieđe, muhto dás oaidnit ahte sii gáibidit badjel 50 000 ruvnno, jus galgat áviissa sáddet dán olbmái ovtta jahkebeali.
Čoahkkimis ledje badjel 300 olbmo, gos Olav Berg Lyngmo lei logaldálli.
Son goččai buvssaid sisa ja bálkestii daid buvssaid badjel dahkii.