Divvunjoavku lea dál bargamiin grammatihkkadárkkistanprográmmain.
Meattáhusmárkeremii mii dárbbašit čielga ipmárdusa das mii lea botnjut ja njuolga.
Mii geavahit gielaoahpaid, sátnegirjjiid ja eará "normatiiva" veahkkeneavvuid vuođđun
daningo min bargu ii leat normeret muhto ráhkadit giellateknologalaš reaidduid.
Mii danin dárbbašit lahka ovttasbarggu joavkkuin mas lea váldi legitimeret min grammatalaš válggaid.
Dáppe mis leat jearaldagat didjiide maidda eat oaččo vástádusa gielaoahpain:
(Galgágo markeret grammatalaš meattáhussan čuovvovaš cealkagiid?)


1."okta" adnojupmi artihkkalin:

okta + substantiiva + relatiivapronomen:
- Geahččalan bidjat divvun-prográmma ovtta dihtorii mas lea Windows7.
- Mus lea okta dihtor.



2.-haddat + passiivasuorggideapmi: "bázahaddon" leago boasttuhápmi?:
- Vaikko Lujávri lea earotbealde giláš, de eai leat nuorat bázahaddon rivttes áigásaš biktasiid dáfus.



3. Leago čiekŋudit-vearbbas refleksiiva mearkkašupmi?
čiekŋudit = 1. fordype (noe) 2. fordype seg i noe?
Sammallahti mielde + Akk (Sámi-Duiskka sátnegirji)
korpusis: +Akk, +Loc, +Ill, +iežas+Ill
čiekŋudit + -ahtti-suorggideapmi vejolaš?


- Oahppi galgá beassat ráfis bargat guhkit áiggi, galgá beassat čiekŋudit bargui ja válbmet barggu ovdalgo bisána vuoiŋŋastit. 
- Dáhpáhusa okta ulbmil lea čiekŋudahttit earálágan girdinindustriija olbmuid gaskka Suomma ja Norgga bealde.
-	... ja sii sáhttet čiekŋudit dan njelji maŋemus dásis.
- Soai dovddadeigga vuoiŋŋalaččat ja luossabivdu lei dušše čiekŋudan dán oktiigullevašvuođadovddu.
- Iežas girji son buktá ovdan sisdoalu iešguđet dásiid sániid bokte ja mo dat leat siidduide biddjojuvvon, muhto son doalaha maiddái oktavuođa ovddit girjjiide go máhccá temaide mat gávdnojit doppe ja čiekŋudahttá daid šlája, hámi ja sisdoalu dáfus.
- Hástalus šaddá dieđusge čiekŋudit iežas Bond-nieida rollii.
- De sáhttá albmaládje čiekŋudit bargui, dan sadjái go bargat gávpogis gos lea nu rigearra.
- Go Romssa oahpaheaddji Anne myrstad čálligođii eksamenbarggu "Populærkultuvra rievdamin" nammasaš univearsitehtafágas, de válljii čiekŋudit iežas Nemi govvaráidui, čállá Nordlys
- Go olmmoš čiekŋuda Gåte vávolaš ja imašlaš jietnamáilbmái, de fuobmá ahte Gåte nuorra musihkkarat leat lihkostuvvan hábmet oktii Maihaugena bihkkahájaid, viessoceakkuma ja digitála kreatsakoarttaid.
- Ferten vuos čiekŋudit áššái, ovdal go dajan maidege čielgasit, lohká Keskitalo gii ipmirda ahte dá lea ášši mainna son ferte duođalaččat bargat.
- Galggašii gánske iešguđet politihkalaš ja servodat áššiide čiekŋudit objektiivalaččat, sihke buriid ja bahá beliid.
- Girjji juohke čallosis lea gáldologahallan, mas lea ollu veahkki juos hálida čiekŋudit dieđuid.


4. Sáhttágo "áidna" leat adjektiiva predikatiivahámis?
- Sammallahti mielde 1. A Attr 2. Adv
- korpusis: ollu áidna + relatiivapronomen ovdamearkkat

- Didáktalaš gaskavuođamálle - nugo eanaš pedagogihkaheiven go ulbmilat galge leat áidna mat stivrejedje studeanttat ohppet Norggas dan.
- Áidna maid dás sáhttá geassit ovdan mii lea positiiva sámi oahpahusa hárrái lea ahte ....
- ...teaksta lea oktasaš ja lea dat áidna mii ovddasta cealkámuša teavsttas,...
- Suvddár dovddai iežas buohccin ja lihkoheapmen - son lei 	áidna 	guhte fertii dáppege bargat : earát baicce joavdelaste buoremus lági mielde ja orro návddašeamen ...
- Ja suvddár rohttii fas bajás báiddi ja láhttestii : Nu ahte don it leat 	áidna gean dáppe gehččet vehá dego njuni badjel . 
- Ollislaš fálesráfáiduhttin lei 	áidna 	máid áigo dohkkehit . 
- Dát suodjaleamit maid birra dás ovddabealde leat máinnašan , eai leat 	áidna 	mat sáhttet leat áigeguovdilat . 
- Mun ledjen áidna geas lei pedagogalaš oahppu .
- Eana- ja čáhcevuoigatvuođaid riektedili nuppástus sáhttá leat váikkuhangaskaoapmi , dahje dihto diliin vaikko 	áidna 	mii gullá áššái . 

Duommá: mu mielas lea sealvvas ahte "áidna, mii..." galgá oazzut error-tagga, dáidá eanet jearaldat maid galgá árvalit dan sadjái omd:
1. áidna, mii oidno ---> ii oidno eanet go... (dat lea buoremus mu mielan)
2. áidna, mii oidno ---> oidno dušše... (muhte leago dál dát maid vejolas?)