[msd = ".*Gen.*"][lemma = "maŋŋelis"]
Boađus: 61
	
Cealkkačájeheapmi
	North Saami corpus –
59 Muhto 	diimmu maŋŋelis 	lei nubbi vel gii nannii : « Duođaid , dát olmmái lei maiddái suinna !
Muhto 	diimmu maŋŋelis 	lei nubbi vel gii nannii : « Duođaid , dát olmmái lei maiddái suinna !
Nuppi máilmmesoađi dáhppejeaddjit sáhtte searvat miellahttun 	easkka maŋŋelis 	, go sin gaskavuođat vuoitiide lei sohppojuvvon .
Vuos su bárdni jámii , ja de - dušše moadde 	mánu maŋŋelis 	- de jápmá bártni moarsi ge .
læd ’ dji , ja earát 	dan maŋŋelis 	, válde badjelasaset ­sáme­ giel girje ­almmuheami .
Vuosttas riikasearvi Lapparnas Centralförbund ( Sámiid Riikasearvi ) vuođđuduvvui maid Ruoŧas jagis 1918 , muhto heittii doaibmamis guokte 	jagi maŋŋelis 	ekonomalaš váttisvuođaid geažil .
Giđđa dáppe davvin lea guokte 	vahku maŋŋelis 	go diibmá dán muttos .
Jur 	minuvttaid maŋŋelis 	Guovdageainnu vuosttaš moala coggagohte Girkonjárgga bártnit Guovdageainnu moallaolbmá , Ole Johan Triumfa gieđaid gaskka .
Goalmmádin bođii Ruoŧa vuoddji , Søren Nilson , gii ii lean go guokte 	minuvtta maŋŋelis 	Fjastad mollii .
– Eiseválddiin galggašii oažžut goit eanet báhčinlobiid , go njurjot bohtet dađistaga lasi vutnii , čilgeba Larsen ja Pedersen , geat leaba dássážii bivdán njeallje vahku go luossabivdu mearas han álggii easkka geassemánu álggus , mii lea guokte 	vahku maŋŋelis 	go diibmá .
Riekti maid čujuha dasa ahte ii leat dárbu bissehit geaidnobargguid sihkkarastin dihte 	buhtadusgáibádusa maŋŋelis 	, nu ii leat ge dárbu gaskkaboddosaš mearrádussii dán áššis .
Dušše 15 čuoggá 	United maŋŋelis 	!
– Dát jahki lea máŋga 	vahku maŋŋelis 	.
Riekti maid čujuha dasa ahte ii leat dárbu bissehit geaidnobargguid sihkkarastin dihte 	buhtadusgáibádusa maŋŋelis 	, nu ii leat ge dárbu gaskkaboddosaš mearrádussii dán áššis .
Guovdageaidnu lea dál gávccát sajis tabeallas , dušše 	čuoggá maŋŋelis 	Báhcavuona , muhto Báhcavuotna lea čiekčan ovtta čiekčama unnit Guovdageainnu .
Rosenborg , mii lea dušše ovtta 	čuoggá maŋŋelis 	TIL tabeallas , nagode dušše 1 - 1 Strømsgodset vuostá .
Romsa lea vuoitán golbma čiekčama maŋŋel geasseluomu ja lea dál dušše njeallje 	čuoggá maŋŋelis 	Stabæk , mii lea nubbin ráiddus .
Sii leat gal čiekčan eanet čiekčamiid go golbmajoavku mat 	sin maŋŋelis 	leat tabeallas .
Lullisámi guovlu lea dearvvašvuođa ja sosiálabálvalusaid dáfus 25 	jagi maŋŋelis 	go Finnmárku .
Logi 	minuvtta maŋŋelis 	bođii ges Tine Dahl Andersen , Sirbmá VS-sihkkel , áiggiin 1.48.50 .
Dat meark ­kaša ahte Romsa lea nubbin , golbma 	čuoggá maŋŋelis 	Stabæk joavkku ja goappaš joavkkuin leat vihtta čiekčama vel .
Glimt lea dál njealjádin ráiddus , njeallje 	čuoggá maŋŋelis 	Romssa ja čuoggá maŋŋelis Fredrikstad , mii lea goalmmádin .
Glimt lea dál njealjádin ráiddus , njeallje čuoggá maŋŋelis Romssa ja 	čuoggá maŋŋelis 	Fredrikstad , mii lea goalmmádin .
Su heargi Ciao lei dušše njeallje 	čuoggá maŋŋelis 	vuoitohearggi .
Áltá lea nuppi sajis 37 čuoggáin , guokte 	čuoggá maŋŋelis 	Linderud-Grei joavkku mas leat 39 čuoggá .
Canada lea gávcci diimmu 	min maŋŋelis 	ja lei váttis iežas heivehit sin jándorii .
Girjjis váldojuvvui ođđapreanttus badjel čuođi 	jagi maŋŋelis 	1983:s .
Stuorámus oasis Suoma vesáid leat gilvigoahtán juo miessemánu loahpas ja Davimus Sámis gilvimiid álggahit badjelaš 	vahkku maŋŋelis 	.
Son lei 52,1 	sekundda maŋŋelis 	vuoiti Charlotte Kalla .
– Eiseválddiin galggašii oažžut goit eanet báhčinlobiid , go njurjot bohtet dađistaga lasi vutnii , čilgeba Larsen ja Pedersen , geat leaba dássážii bivdán njeallje vahku go luossabivdu mearas han álggii easkka geassemánu álggus , mii lea guokte 	vahku maŋŋelis 	go diibmá .
Son lei 19 	sekundda maŋŋelis 	vuoiti .
– Mun ledjen dušše golbma 	sekundda maŋŋelis 	Finn Haagen Krogha ja son lea jagi boarráseabbo go mun .
Muđui sáhttá vel namuhit nieiddaid 1994-95 luohká , mas bođii Rakel M. Birkeli 4. sádjái ja son lei 9 	sekundda maŋŋelis 	su gii bođii 3. sádjái .
Sámiráđđi gieđahalla 	ášši maŋŋelis 	go bargolávdegotti evttohus válbmana .
– Ožžon fásta virggi 1977 ja Pekka Sammallahti virgi rievdaduvvui professora virgin vihtta 	jagi maŋŋelis 	1982 .
Mánáidgárdi lea hui dehálaš máná iežas ja sosiála ahtanuššamis , ja bidjá árvosaš 	vuođu maŋŋelis 	oahppamii .
Mánáidgárdi lea hui dehálaš máná iežas ja sosiála ahtanuššamis , ja bidjá árvosaš 	vuođu maŋŋelis 	oahppamii .
Kirste Biret Gaupas ( 57 ) , gii lea 	buolvva maŋŋelis 	, lea okta juolgi boazodoalus , nubbi lea ođđaáigásaš eallinvuogis .
Kirste Biret Gaupas ( 57 ) , gii lea 	buolvva maŋŋelis 	, lea okta juolgi boazodoalus , nubbi lea ođđaáigásaš eallinvuogis .
– Mii leat logi 	jagi maŋŋelis 	Ungarna , Romania ja Makedonia , mat leat riikkat gos orrot ollu sigøynarat , ja mii fertet johtui bidjat doaimmaid jođáneamos lágiin .
Dat leat gaskal 30 ja 50 	jagi maŋŋelis 	eará riikkaid skuvllaid .
Bargun dat dovdogođii 	easkka maŋŋelis 	go ledje guhkes patrullareaissut .
Go lea tabeallageassin ealáhatruđain de galgá vearrogeassimis geavahit ealáhatruđa mánnotabealla ( mas lea P 	tabeallanummara maŋŋelis 	) .
Go lea tabeallageassin ealáhatruđain de galgá vearrogeassimis geavahit ealáhatruđa mánnotabealla ( mas lea P 	tabeallanummára maŋŋelis 	) Jus leat eará go mánnosaš geassimat de galgá tabealla atnit gorrelogu vuogi geavahettiin .
Dan filmmas beasaimet oidnit juoidá erenoamáža , go beakkán Terje Håkonsen čierastii muohtafielluin 	hearggi maŋŋelis 	.
Geaidnohuksemiid dáfus ferte juohkit áiggi soađi maŋŋel guovtti oassái , ovdal ja maŋŋel 1960. 1960 rádjái huksejedje unnit geainnuid go omd. soađi áigge ( 1944-59 , gč. 	tabealla maŋŋelis 	) .
Nuppi lađđasa mearrádusat vástidit mihá muddui 1978-lága vuosttaš oassái , geahča 	almmátge maŋŋelis 	boazodolliid vuoigatvuođaid nannema birra .
Máŋgga mearrádusas dađistaga 	lága maŋŋelis 	oidno ahte máŋga eará dilálašvuođa ge leat mielde .
Doaimmahat 	oktasaščoahkkimis maŋŋelis 	otne mearriduvvojit sullii 20 gáibádusa jahkái 2014 .
Ovddabealde vuoktačuohppifága leat tállat ja bustávat , ja 	vuoktačuohppifága maŋŋelis 	čuožžu tálla 68 .
Sámedikki ja Máhttodepartemeantta 	konsultašuvdnačoahkkimis maŋŋelis 	giđđat 2009:s Sámediggi oaččui vástádusa ahte dálá oahpahuslága mielde lea vejolaš addit láhkaásahusaid dušše dálá guovtti mihttohámis dárogielas ja ođđadárogielas go sámegiella ii namuhuvvo láhkateavsttas .
Sámi guovlluide bođii gávpeeanandoallu 	mealgat maŋŋelis 	go muđui riikii .
Jus čállit bustávaiguin , de čállit oktan sátnin : 1852 gávccenuppelohčuođivihttalogiguokte 2.9.3 Stuora logut ja desimálalogut Stuora loguid čállit golbman ja golbman nummarin , olgeš guovllus logadettiin 8 350 000 hl čáhppesmuorjemáihli Desimálaloguid čállit seammaládje ovdalis rihku , muhto 	rihku maŋŋelis 	čállit buot loguid oktii omd. 1 240 , 22450 Njealjesiffarloguid čállit oktii : 1240 , 9999 Rihkku sirre desimálaid , ja stuora loguid čállit golmmanummar joavkkuide , desimálamearkkas logadettiin : 17 1 657 236,132 Loguid main leat njeallje nummara desimálamearkka ovddabealde ja/dahje/ja maŋábealde , čállit oktan : 1321,9823 Tabeallaid dáfus lea dákkár njuolggadus : 4 000 kg bohccobiergu 300 kg luopmánat 30 duolji
Váhnemat besse oaidnit iešgu ¤etlágan oahpponeavvuid makkáriid ieºa maid sáhtte ráhkadit ( geahča « sátnestobe » 	govvosa maŋŋelis 	) , muhto sii gávnnahišgohte jo ¤ánit o ¤¤a áššiid ieºa .
Dat lea viehka sihkkarit 	davvisámegielas maŋŋelis 	lonejuvvon sátni , mas ii leat njuolggo etymologalaš oktavuohta eará suopmaniid hápmái aaje , aaju .
Dan dihtii sátni lea kánske lonejuvvon Guoládaga sámegielaide 	easkka maŋŋelis 	.
[ 12 ] Loga eambbo dán birra Trygve Lund Guttormsena 	muitalusas maŋŋelis 	dán girjjis .
Áigečállagis : Historisk tidsskrift 2-2009 [ 17 ] Geahča jearahallama Orvar Sætheriin [ 18 ] Skuvlaleairraid birra Romssa fylkkas logat ođđasishuksema- 	artihkkalis maŋŋelis 	dán girjjis .
[ 17 ] Dán biireprotokolla birra lea čállon eanet 	Porsáŋggu-artihkkalis maŋŋelis 	dán girjjis .
10.3 ÁIGI SOAÐI MAŊŊEL 10.3.1 Geaidnodási buorideamit Geaidnohuksemiid dáfus ferte juohkit áiggi soađi maŋŋel guovtti oassái , ovdal ja maŋŋel 1960. 1960 rádjái huksejedje unnit geainnuid go omd. soađi áigge ( 1944-59 , gč. 	tabealla maŋŋelis 	) .
	Muitalus sámiid birra
Ja golbma bára galge ovdalis bára vázzit , ja golbma 	bára mannjelis 	bára , ja dat galge beare bártnit ja nieiddat dat guhtta bára .