Jua, de gálga$(vowc,á-a;vowlat,a-á|galgá) leat. 
Guorahallat sámi institušuvnnaid giellabálvalusaid: NSR háliida geahččat ahte institušuvnnat mat ruhtaduvvojit Sámedikki bušeahtta$(conc,htt-ht|bušeahta) bokte fállet doarvái buori giellafálaldaga. 
Boazoeaiggát Magne Huva lohka$(vowlat,a-á|lohká) gávdnan ráppiid.
– Olles Finnmárku lea sámi guovlu. Nu ahte ii oktage sáhte lohkat ahte muhtun báikkit filkkas$(loan,vowc,i-y|fylkkas) eai leat sámi, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Sámediggepresideanta.
- Sis ii leat gal dál oasti ruvkái$(infl,ill|ruvkii), dan haddái, man sii leat smiehttan dasa. Sii jotket nu dálá oamasteaddji vuođuin, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Martinsen.
Son vásiha, ahte sii eai buohkat čága deike, fitnodat galgá vuolgit eret dáppe, ii sin ovttasbargu doaimma, váikke dán gohčodit oktasašbargun, muhto dat ii doaimma, dasa dárbbašuvvojit guktot bealit, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Blind.
Go elrávdnjerehket boahtá juohke nuppi mánu lea vuosttaš mánu a-konto máksn$(typo|máksin) (500,- ru.), ja maŋit mánu rehkega vuosttá$(conc,stt-st|vuostá).
- Dat lea nu go gálga$(vowc,á-a;vowlat,a-á|galgá) muitalit muitalusa, de lea mus dat oaidnu ahte ii don ábut čiegadit dat mii lei bahča ja váivi ja lossat, go eallimis leat máŋggalágan vásáhusat ja mun dovddan ahte mun lean muitalan dien ja mun lean olu lávlagiid čállán dieid birra.
- Dat livčče$(infl,cond|livččii) gal oba vuogas, jus ná geavašii, go muhtin mánát fertejit mannat priváhta skuvlii, jus áigot oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) dakkár oahpu, mii ii gávdno stáhta skuvllain.
- Dál berrejit olgeš- ja ovddádusbellodat gávnnahit maid sii háliidit, nubbi háliidivčče$(infl,cond,e-ii|háliidivččii) heaittihit ee. sámedikki ja nubbi fas ii.
- Dás gal lea oalle stuorra mearkkašupmi, suidne$(conc,idn-tnj|sutnje) lea čuohcan garrasit, go dát diggeášši leamas$(fin,s-š|leamaš) vuordimis, dál su noađđi lea gehppon olu, muitala Bakke.
- Dás oidno, ahte biergohattit leat njiedjan maŋimuš golmma jagis, dasa lassin lea maid njuovvandeattut unnon, vaikko miessedeattu lea buorránan maŋimuš viđá$(vowlat,á-a|viđa) jagis, de ráves bohccot leat gehppon.
- Ealáhusa (vuođđudan vejolašvuođaide)$(vuođđudanvejolašvuođaide) livčče$(infl,cond|livččii) dat sihkkarit heittot, jus eanandoalu sáhtašii oahppat iežas guovllus.
- Hástalussan lea muhtin guovlluin boazologut ja nubbi hástalus lea márkaniin oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) buoret hatti bierggus. 
- Lea mu ovddavástádus$(cmp,cons,v-sv|ovddasvástádus), go dát dáhpáhuvai, mu ovddavástáduss$(cmp,cons,v-sv|ovddasvástádus) go dikten dán dáhpáhuvvat ja in ge loahpahan dan dalánaga, iige leat dehálaš dan birra hállat, manne dát boahtá ovdan ja goas livčče$(infl,cond|livččii) galgan boahtit ovdan, dadjá Ingebrigtsen.
- Lei hui somá fas vuoddjit$(conc,ddj-dj|vuodjit) duoddara badjel Leavnnjas deike.  
- Muhto dat váldohástalus lea várra dat, ahte oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) dán systemii sisa dan álgoálbmot oainnu ja ipmárdusa birasáššiin, dadjá Vasara.
- Son reagere dasa, go Roger Ingebrigtsen dahkko dán ovdanbuktimis gillájeaddjin ja go Ek jođiha nissoniid áššiid Romssa bargiidbellodagas, de livčče$(infl,cond|livččii) son galgan váldit dán ášši veahá eará láhkai, čilge Bremnes.
- Válljet vihtta (5) stivralahttu$(conc,htt-ht|stivralahtu) ja golbma (3) várrelahttu$(conc,htt-ht|várrelahtu) 
-Eat mii viša dien lohkkat$(conc,hkk-hk|lohkat), mii háliidit lohkat eambbo Mari birra.
-Mii leat máŋgemuš$(vowc,á-a;conc,ŋg-ŋ|maŋemuš) áiggiid oaidnán olu digaštallamiid stuorat gávpogiin maid giellahálddašanguovllu mielddisbuktá. 
1900-logus álge dat liberálakonservatiiva áššit ihttin$(typo|ihtit) eanet. 
2. Jos háliidat báddet vuoras olbmuid de oažžut$(conc,žž-čč|oaččut) mis luoikkasin báddenmašiinna. 
2003 rájes lea son leamašan miellahttu Vajas-joavkkus, ja lea joavkku juoigi ja vokalistta$(loan,conc,stt-st|vokalista). 
2012 organisašundoarjja lea de fas uhccun$(vowlat,u-o|uhccon), 188 000 ruvdnui. 
3. Jos háliidat de sáhttát$(conc,htt-ht|sáhtát) váldit govaid sierra báikkiin ja/dahje ohcat boares govaid dáid báikkiin, olbmuin geat leat báikki geavahan, olbmuin gean mielde báiki lea ožžon namaset dahje eará boares govat mat laktásit báikái.
Ailo Gaup válljejuvvui dan jagaš davvinorgalažžan ja dan jagaš davvinorgalaš valáštallannammas$(typo|valáštallannamman) juovlamánus 2007:s Nordlysa lohkkin$(loc,fin,n-in|lohkkiin). 
Ailo vuoddjá$(conc,ddj-dj|vuodjá) Honda-buvttadeaddji ovddas ovttain Honda CR 250. 
Albmáid dolvo vuos Guovdageainnu dearvvasvuođa guovddážii váktadoaktára lusa, dasto soai sáddejuvvuiga viidásut Hamarfeastta$(prop,conc,m-mm;vowc,a-á;vowlat,a-á|Hámmárfeastta) buohccivissui.
Almmolaš ja priváhta bálvalusdoaimmaid oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) dássádahkan ==== maybe not an error?
Amalie Bæverrud muitala iežas illudit go beassá Jesusis hállat, dalle dovdá son iežas dahkamin dan maid Ipmil lea gohččun$(vowlat,u-o,I|gohččon) su dahket. 
Amasgiela-dásis$(cmp,hyph-0|Amasgieladásis) ii leat dál oktege$(vowlat,e-a|oktage) oahppi. 
Anne-Grethe Leine Bientie lea čállán teavstta ja su nieida Ellen Sara lea ges govaid sárgun$(vowlat,u-o|sárgon). 
Bargiidbellodaga Sámediggepresideantta evttohas áigu oahppat sámegiela vuoi gulahallá olbmuiguin, muhto ii dáhtu$(vowlat,u-o,I|dáhto) sámegilli gal searvat digáštallamiidda$(vowlat,á-a|digaštallamiidda).
Bearrašat fárredaddet ja nu báhcet mánát lagas fuolkkiid$(vowc,mono|fulkkiid) haga mat livčče das lahkosis. #SPELLING NOT GRAMMAR
Bellodat lea guhka$(vowlat,a-á|guhká) leamaš árvokonservatiiva ja liberálakonservatiiva. 
Biepmut eai ábut vurkkohuvvot$(der,vowc,diph|vuorkkuhuvvot) nu guhka$(vowlat,a-á|guhká) ahte billehuvvet$(vowlat,e-a|billahuvvet)/guohcagit/guhppot.
Muittohuvvon$(der,vowlat,o-a|muittohuvvan) almmái jouigagoahtá$(typo|juoigagoahtá), ja dáinna vugiin de šaddá sámegielat bargi gullat čiegusvuođa mii dahká su oalle unohis dillái.
Bondevik lei maid parlameantalaš$(loan,typo|parlamentáralaš) jođiheaddji Risttálaš$(loan,vowlat,á-a|Risttalaš) Álbmotbellodaga ovddas 1986-1989, 1993-199 ja 2000-2001, ja seammás bellodatjođiheaddji 1983-1995.
Brundtland lea maid mielalahttun$(typo|miellahttun) Riikkaidgaskasaš komišuvnnas$(loan,conc,m-mm|kommišuvnnas) mii guoská váimmusfysálaš$(loan,vowlat,á-a|váimmusfysalaš) heaittiheapmái ja ii-leavvamii.
Buohkat dát 13 soahteveterána gudnejahttojuvvojedje erenoamážit ánsomedjáljaiguin$(typo|ánsomedáljaiguin) sihke silbbas ja gollis. Jođiheaddji guovttosges oaččuiba$(infl,verb|oaččuiga) jo ánsoruossa, mii lea čuovvovaš ánsu maŋŋá gollemedálja.
Buot dát leat joavkkut geaid vuosttá$(conc,stt-st|vuostá) sápmi lea čiekčan.
Báikki olmmoš, Sara Juusu lohka$(vowlat,a-á|lohká) dáhpáhusa leat suorggahahttin, ja su mielas lei maid nu ilgat go skuvlla uvssat ledje gittá$(vowlat,á-a|gitta) go galggai mánáid viežžat ruoktot.
Dadjá Norgga eanandoallodutkan instituhtta$(loan,conc,htt-ht|instituhta) ossodatdirektevra ja lávdegotti jođiheaddji, Lars Johan Rustad.
Daid maid livččii buorre čohket$(conc,hk-hkk|čohkket). 
Dan dilis sii hálidit$(conm,d-id|háliidit) ovddemusat Samemišuvnna$(loan,cons,š-šš|Sámemiššuvnna) neahttasiidduid ođastit dássedit. 
Dan maŋŋel lei Gaupa ođđa prošeakta rešisseret NRK drámaráiddu$(loan,vowlat,a-á|drámáráiddu) Irén Reppenin$(prop,com,fin,n-in|Reppeniin). 
Dat lea prošeakta mas lea ulbmil hukset ovttasbargoguimmiid našunála ja gaskariikkalaš dásis, sihkarastit$(conc,hk-hkk|sihkkarastit) riektevuođu ja vuođu ovdánit mearrasámi guovlluin.  
Dat maid bidjui$(conc,dj-ddj|biddjui) gulaskuddamii boazoorohahkii, mii dasto dohkkehii doaimmaid, muitala Eriksen.
Dat mearkkaša, ahte buohkain lea riekti oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) sámegielat bálvalusaid almmolaš ásahusain hálddašanguovllus.
Dat áigut$(vowlat,u-o|áigot) visot gáržžidit. 
Departemeanta lei bovden seminárii organisašuvnnaid, fitnodagaid ja eisseválddiid searvat sagastallamii$(vowlat,a-á|ságastallamii) minerálasuorggi strategiijain.
Dien beallái lea guovllustivrra$(conc,vrr-vr|guovllustivra) ja sii bidjamin deattu, gávdnat buori čovdosa nu, ahte besset johtit bohccuin ráfis, dadjá Ánte Bals. 
Dohkko$(conc,hkk-hk|Dohko) sáhttále$(conc,htt-ht|sáhtále) buot heargegilvaleaddjit oassálastit. 
Doppe son duddjo, ja dál lea bártnis oahpaheamen seamma doibmii maid son ieš bargá, nammalassii$(conc,mm-m|namalassii) silba- ja čoarvedáiddárin.
Dutkkan$(conc,tkk-tk|Dutkan) ja turisma leat šaddan dehálaš liigeealáhussan lassin Svalbárdda Universitehtaguovddážii ja Svalbárdda máilmmiviidosaš siepmanvárrehussii.
DÁPPE lea vuđoleabbo$(der,adv|vuđoleappot) ášši birra. #really an error?
Dábálaččat ráhkadit ássit ieža bargovuorrolistu$(loan,conc,st-stt|bargovuorrolisttu) ráinnasindoallama birra. #don't get the difference
Dáhttu diehtit ođđa várrepresideanta$(loan,conc,nt-ntt|várrepresideantta) nama
Dáidaga stáhtabálkkašumit leat dovddastumit maŋemus golmma jagi áigge dahkon$(conc,hk-hkk|dahkkon) dáiddalaš barggus dehe guhkesáigásaš ja mearkkašahtti dáiddalaš doaimmas.
Dáinna prográmmain geahččalit riikkarájiid rasttildeaddji ovttasbarggu bohte$(typo|bokte) doarjut ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami prográmmaguovllus.  
Dál duddjo dušše muhttomin$(conc,htt-ht|muhtomin).
Dál son áigo$(vowlat,o-u|áigu) vuoiŋŋastit guokte mánu iežas lagámušaid$(vowlat,á-a|lagamušaid) luhtte.
Dál váilo$(vowlat,o-u|váilu) vel dat duođalaš bargu, ja NSR lea gearggus bargat ulbmillaččat Stuorradikke ektui.  
Dán barggus son lei gitta 10. beaivái skábmamánus 2002, go Jens Stoltenberg álggi$(verb,fin,0-i|álggii) danin.
Dán guovllus eai galggašii$(infl,cond|galggaše) leat boranávddit, ja dáid máŋemuš$(vowc,á-a|maŋemuš) jágiid$(vowc,á-a|jagiid) leat bivdit báhččán$(conc,hčč-hč|báhčán) álbasiid$(vowc,á-a|albasiid) Dielddasullos. 
Dán olis jearrá Anti sámediggeráđis maid lea sámediggeráđđi bargan bissehit dan ahte nationála luondduluossavuotna, Báhčaveaivuotna, ii billistuvvošii$(infl,cond|billistuvvoše) mirkobázahusaid geažil maid Mátta-Várjjaga ruvkedoaibma luoitá?
Dán ruvkki$(vowlat,i-e|ruvkke) direktevra Harald Martinsen doaivu ruvkki$(vowlat,i-e|ruvkke) ceavzit dáid lagamuš áiggiid, muhto guhkkit$(conc,hkk-hk|guhkit) áiggi vuollai, ii leat daddjon mo manná. 
Dán áiggi ollu váhnemat eai šat oro mánnávuođabáikkis eai ge alo$(vowc,a-á|álo) gávdno lagas fuolkkit lahkosis veahkkin mánáid bajásgeassit.
Dásseárvohástalusat dálá dáčča ja sámi servvodagas lea váddásut fáhttet$(conc,htt-ht|fáhtet) go dalle go nissonbeaivi ásahuvvui. 
Dát ahte váldá ná guhkes áiggi dohkkehit sámi museaid, čájeha dušše ahte mo sámi museaid meannudit, vaikko Sámediggi juo logi jagi áigi válddi$(verb,fin,0-i|válddii) badjelasas sámi museaid, dadjá Andreassen.
Dát evttohus hilgojuvvui Sámedikki eanetlogus bušeahtta 2012 meannudeami vuolde juovlamánus diibmá, dainna ákkastallamin$(com,fin,n-in|ákkastallamiin) ahte ášši ii lean loahpalaččat meannudan Stuoradikkis$(prop,conc,r-rr|Stuorradikkis). 
Dát lea smávit mánáide ráhkaduvvon, danne leat dás lávlagat maidda mánát sáhttet doaškkut$(conc,škk-šk|doaškut) gieđaid, ja maiddai$(vowlat,a-á|maiddái) leat das lávlagat maidda mánát sáhttet lihkadit go gullet lávlagiid.
Dát listtu$(conc,stt-st|listu) lea ráhkaduvvon ovdal sámi nissoniid dán gease hárjehallančiekčamiid davvi-ruoŧas$(prop,cap|Davvi-Ruoŧas), ja dan ovdal lei golbma jagi áigge go maŋŋimuš$(conc,ŋŋ-ŋ|maŋimuš) čikče. 
Dát smávva čuvllat, leat maid gorrojuvvon biktasiin mat ledje nie baskun$(vowlat,u-o|baskon).
Earenoamáš miellagiddevačča$(fin,0-t|miellagiddevaččat) leat ruovdeáigásaš ja gaskaáigásaš goahteássansajiid dollasajit, maid leat gávdnan oalle olu gili birrasis. 
Eará ossodagain gal leat allá$(vowlat,á-a|alla) jávkán$(vowlat,á-a|jávkan), nu go dearvvašvuođaguovddážis gos lea 14 ja bealle proseantta jávkan jahkásaččat.
Eatni$(conc,tn-dn|Eadni) Inger Anne Siri Triumf ii loga árvalusa ávkin su niidii gii vázzá priváhta joatkkaskuvlla.
Fátmmastit šiehtadussii sáhttá atnot$(conc,tn-dn|adnot) sámi vuoigatvuođaeaiggadiid$(vowlat,a-á|vuoigatvuođaeaiggádiid) vuosttá$(conc,stt-st|vuostá), ja eará álgoálbmogiid sullasaš vuoigatvuođaiguin boahttevaš riekteproseassain. 
Gaup vázzi$(verb,fin,0-i;conc,zz-cc|váccii) neavttárskuvlla Stáda Teáhterallaskuvllas, ja eksámena válddii 1978:is$(num,suf|1978:s). 
Gažáldat$(vowlat,á-a|Gažaldat) sáhttá go rievdadit ovttasbargošiehtadusa, boahtá das mot mii leat šiehttan go vuollaičáliimet$(vowlat,a-á|vuolláičáliimet) šiehtadusa, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Laila Susanne Vars.
Giellabargit bohtet bargat hui láhkalágaid$(vowc,á-a;vowc,á-a|lahkalagaid) giellajuhkosiin. 
Giellahálddašansuohkaniid váikkuhusguorahallan: NSR háliida ahte bidjo$(conc,dj-ddj|biddjo) johtui váikkuhusguorahallan suohkaniin mat leat siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu čuvgendihte movt dát váikkuha eanet go sámegielat bálvalusaide. 
Gilvvut dollojuvvole cuoŋománus Luostos ja daid lágidivčče$(infl,cond|lágidivččii) Pyhä-Luosto porocup ry. 
Go Bislett Stadionas$(loan,vowc,a-á;loan,infl,suf,a-i|Stádionis) Oslos ledje Nordic X Elements-doalut, Ailo Gaup lágidii 14. beaivvi geassemánus 2008:s sierra FMX-gilvvu: “Ailo Invitational”. #spelling error
Go veahá rávásmuvai, de álggi$(verb,fin,0-i|álggii) johtit duodjekurssain.
Guokte guovttitlot jahkásaš albmá čukkohalaiga olggobealde Guovdageainnu Thon hotealla mannán$(vowlat,á-a|mannan) ija.   
Gáivuona suohkan maid ráhččá$(conc,hčč-hč;vowc,á-a|rahčá) stuorra jávkamin$(com,fin,n-in|jávkamiin), mii lea nu allat go 12 proseantta jahkásaččat, mii buktá stuorra lassigoluid suohkani$(ill,fin,0-i|suohkanii). 
Gáivuona suohkana hálddahusa logut čájehit ahte ovddidanossodagas ii leat go guokte proseantta jávkán$(vowlat,á-a|jávkan), ja doavttirbalvalusas$(vowc,a-á|doavttirbálvalusas) dušše beannot proseanta$(loan,conc,nt-ntt|proseantta). 
Harstad BB sátnejođiheaddji, Marianne Bremnes gal oaivvilda ahte Ingebrigtsen bidjui$(conc,dj-ddj|biddjui) dán dillái Vibeke Ek bealis go son jođiha nissoniid áššiid Romssa bargiidbellodagas, ja son livččii galgan eará árvvoštallama dahkat dás. 
Iežas lohká illudit go beassá ná ollu olbmuide muitalit Jesusis, ja oaivvilda iežas Ipmila dáhttu$(conc,htt-ht|dáhtu) mielde bargat go sárdnida Ipmilsánis.
Ingebrigtsen muitalii bearjadaga, ahte sus lei seksuála oktavuohta 2004:is$(num,suf|2004:s) ovtta AUF nuoran$(com,fin,n-in|nuorain), gii lei dalle 17-jahkkásaš$(conc,hkk-hk|17-jahkásaš).
Ja daid oktavuođas leat digaštallamat mat gusket ekonomalaš váikkuhusaide bidjon$(conc,dj-ddj|biddjon) váttisvuohtan. 
Ja dat lea maiddái stuorra bálkášupmi$(conc,lk-lkk|bálkkašupmi) olles dan duoddjái$(conc,ddj-dj|duodjái).
Ja lea dehálaš čohket$(conc,hk-hkk|čohkket) vuorrasut olbmuid lohkamin báikenama jietnabáddái vai dat lea gávdnomis maid čuovvovaš buolvvaide.
Ja muitalus lea čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) Sápmái. 
Ja oainnán ahte sátnejođiheaddjit suohkaniin gos leat ruvkedoaimmat, álget ovddidit (divvamákso jurdagiid)$(conc,vv-v|divamáksojurdagiid), lohka$(vowlat,a-á|lohká) Olli.
Jagi 2004:is$(num,suf|2004:s) ráhkadii Gaup Underflip-goansta$(conc,st-stt|Underflip-goanstta) mii lea ain dál okta dan goansttain FMX:s.  #Underflip-goansta needs to be put in the dictionary
Jienasteddjiide sáhttá šaddat váttis áddet, mo olgeš- ja ovddádusbellodat sáhtiba$(conc,ht-htt|sáhttiba) ovddidit oktasaš sámepolitihkka$(conc,hkk-hk|sámepolitihka) jus dát bellodagat fidnejit ráđđehus válddi boahtte čavčča Stuorradikke válggain,
Johnsena mielas leage dasto lunddolaš čuovvolit$(vowlat,o-u|čuovvulit) sihke riikadásis ja báikkálaš dásis Norgga girku mihtu ja dohkkehit ahte sápmelaččat leat dán riikkas. #spelling error
Dál galgatge soalddáhiid barggu atnit árvvus, muđui han Suopma ge livčče$(infl,cond|livččii) friddjavuođa haga 6.12.1917 rájes šaddat fas Ruošša vuollái ja seammá dillái go báltalaš ránnjáriikkat Estte, Latvia ja Litauen, joatká báhppa muittuheames soalddáhiid dehálaš barggus.
Jos háliidat váldit videogova de oažžot$(conc,žž-čč|oaččut) mis luoikkasin videokamera$(loan,vowc,a-á|videokámera). 
Jus galgá sáhttit bidjat doaimmaid johtui sidjiide geat oččot$(conc,čč-žž|ožžot) doarjaga háliida NSR guorahallat movt dat institušuvnnat geat ruhtaduvvojit Sámedikki ruđaid bokte, sámegillii doibmet ja fállet bálvalusaid.
Jus mii nannet máhttu$(conc,htt-ht|máhtu) ja diđolašvuođa dáid birra dutkamušaid bokte, de lea álgoálbmogiidda álkit ákkastallat áigumušaid ja politihka, muitala Retter.
Jus prográmma livččii galgan leat máinnašeapmi, de livččii Mearraolbmáidgirku gárttan$(conc,rtt-rt|gártan) máksit 100.000 kr minuvttas$(loan,conc,htt-ht|minuhtas).  
Kodiakguovžavaris$(vowc,a-á|Kodiakguovžaváris) sháttá$(typo|sáhttá) šaddat birrasiid 350–675 kg, ja njiŋŋelas fas 160–350 kg. 
Kárášjoga bahčá$(vowlat,á-a|bahča) muittut
Larisa Abryutina gullá čukči-álbmogii Sibirijas$(prop,vowm,a-á|Sibirijás), ja lea doavttir ja RAIPON stivralahttu. 
Lea measta sorbmahuvvon$(der|sorbmahuvvan) go varddii maŋŋel go geahppa$(infl,nom|geahpis) lei ráigánan, ja roasmmohuhtten manima ja dáđvvi.
Háliidivččetgo vurkodit iežat áddjáid$(conc,ddj-dj|ádjáid) ja áhkuid muitalusaid báikkiid geavaheamis? 
Liikká sáhttá čalbmi ja oaidnu billohuvvat$(vowlat,o-a|billahuvvat).
Láigoheaddjis lea maiddái lohpi iskkat$(conc,skk-sk|iskat) el-mihttára juohke njealjádasjagi, jus ii šihtto eará ortnet láigolaččain.
Maiddái politiija- ja leansmánneossodat lea geatnegáhtton$(vowc,á-a|geatnegahtton) giellalága mielde go sii barget siskobealde$(conc,sk-skk|siskkobealde) sámi giellahálddašanguovllus. 
Man lahkai$(vowc,a-á|láhkai) kvalitehtasihkkarastá Sámediggi ahte lea sámi buvtta man Sámediggi doarju, jeara$(conc,r-rr;vowlat,a-á|jearrá) NSR.
Mannan vahko$(vowlat,o-u|vahku) čoagganedje 160 olbmo miehtá Suomabeale Sámi Ohcejohkii ávvudit Ohcejoga soahteveteránaid searvvi 40-jagi.
Mannán$(vowc,a-á|Mánnán) ráhkadii son juo vuodjaskáhppuid$(conc,hpp-hp|vuodjaskáhpuid) ja vuvdiid$(conc,vd-vdd;fin,id-i|vuvddii) daid, nie tiinnii$(conc,inn-n|tinii) álcces$(vowc,á-a|alcces) ođđa skuvllabiktasiid$(conc,vll-vl|skuvlabiktasiid). 
Mari Boine ii loga ábuhit čiegadit dan mii lei báhčá$(vowc,á-a;vowlat,á-a|bahča), váivi ja lossat, go eallimis leat máŋggalágan vásáhusat. 
Maáŋga$(typo|Máŋga) mearraolbmáidgirku livčče vuollebáhcagiin šaddan rahčat jus eai livčče vihahemiin ožžon dietnasa, čállá sin iežaset bláđđi Bud & Hilsen. #spelling error
Maŋŋá go ráđđehus bággehallui$(der,pass|bággehalai) guođđit Norgga geassemánus 1940, de jođihii son eksiilaráđđehusa Londonis gitta 1945 giđa rádjai.    
Meastta$(conc,stt-st|Measta) seamma stuora ruškesguovža gávdo$(typo|gávdno) maiddái Kamtsjatkanjárggas ja Parammushirsullos Ruoššas, muhto diet guovža, mii gohčoduvvo kamtsjatkaguovžan, ii leat dohkkehuvvon sierra vuollešládjan. 
Mo oaivvilda ahte olbmot geat dihte dán ovdal go Ingebrigtsen ieš muitalii dán, de livčče sii geatnegáhtton$(vowc,á-a|geatnegahtton) dán dieđihit viidásut.
Mobiltelefovnnain$(loan,cmp,il-iila|Mobiilatelefovnnain) ii galgga álgit girddášit interneahtas dahje speallat spealuid.  
Muhtin biktasiid lohke baskkun$(conc,skk-sk;vowlat,u-o|baskon) skáhppii heaŋgát, eaige šat heiven. 
Muhto go garra dáruidihttin$(typo|dáruiduhttin) ii oalát lihkostuvvan, ja go sápmelaččain ledje ovddasmannit ja ovddosgeahččit nu mo Paulus Utsi, de lea sámegielas – ja sámi álbmogis ain doaivva.
Muittalus samid birra lea jorgaluvvon máŋgga gillii; dánska$(conc,sk-skk|dánskka), ruoŧa, eŋgelas, duiska$(conc,sk-skk|duiskka), ungára$(loan,conc,ng-ŋg;loan,vowlat,á-a|uŋgara), japana$(loan,vowc,a-á|japána), franska$(loan,vowc,a-á|fránskka), italia$(loan,vowc,a-á|itália). 
Mun dovddan ahte lean váillahan ritnon muoraid ja skábma$(conc,bm-pm|skápma) čuovgga, lohká Mari.
NRK filbmii olles su mátki$(conc,tk-tkk|mátkki) ja čájehedje dan TV's$(acro,suf|TV:s).  
NSR lea guovvamánu sámedikkedievasčoahkkimis$(cmp,gen-nom|sámediggedievasčoahkkimis) ovddidan 9 ođđa ášši mat njuolga dahje muhtin mearrái gusket sámegiela ja makkár vejolašvuođat olbmuin lea oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) bálvalusaid iežaset gillii dahje geavahit gielaset iešguđetge dilalašvuođain$(vowlat,a-á|dilálašvuođain). 
NSR/SáB Nuortaguovllu válgabiire sámediggeáirras Trond Are Anti čilge ahte dát hástalus lea ovddiduvvon ođđa áššiin$(ess,fin,in-n|áššin) ja jerron ovdalis ráđis Sámedikki dievasčoahkkimis. 
NSRa$(acro,suf|NSR) jođiheaddji  Aili Keskitalo čujuha iežas njukčamánu 8.beaivve-dearvvuođaiguin veahkáválddalašvuođa$(vowlat,á-a|veahkaválddálašvuođa) nissonolbmuid ja mánáid vuosttá$(conc,st-stt|vuostá) leamen dat stuorámus eaŋkilhástalus. 
Našunála giellajahki 2013: NSR háliida bidjat fuomášumi jagi 2013ái$(num,suf|2013:i) mii lea nášunalalaš$(loan,šun-tion|nationálalaš) giellajahki, ja bivdá Sámedikki sihkarastit$(conc,hk-hkk|sihkkarastit) ahte dát šaddá maid sámi giellajahki gos giellaguovddážat, suohkanat, organisašuvnnat ja institušuvnnat oassálastet.
Nissonolbmot dahkket$(conc,hkk-hk|dahket) otne stuorámus oassi barggu máilmmis, muhto sii eai oamas eanet go 1 proseantta máilmmi riggodagaid. 
Njuolgga miellahtuvuohta$(conc,ht-htt|miellahttuvuohta) ii ahte$(conc,ht-tt|atte) áirasa riikačoahkkimii. 
Olgešbellodaga politihkkár ja sátnejođiheaddji lohká dál plánegoahttit$(conc,htt-ht|plánegoahtit) mo bártahuksenvejolašvuođat$(vowc,á-a|bartahuksenvejolašvuođat) berrejit leat.
Olles Kárasjohka$(prop,vowlat,a-á;cmp,cons,sj-šj|Kárášjohka) veadjá boahtit borrat gumposiid servodatviesus dál guokte beaivvi, muhto nissonolbmo guovttos eaba gal dara dan dihti$(fin,0-i|dihtii) ja leaikkastallaba das gaskaneaskka. 
Olleššattot$(cmp,cons,šš-sš|Ollesšattot) albasa allodat seabi bokte lea 50-70 cm ja deaddu lea 13-26 kg. 
Olli lohká Ávjováris válgaguovllus hálidan$(conm,d-id|háliidan) sámegielat presideantta ja lohká buorre go várrepresideantta$(loan,conc,ntt-nt|várrepresideanta) hálddaša sámegiela. 
Ollu oktavuođain dadjo$(conc,dj-ddj|daddjo) ahte hálddašansuohkanat eai oaččo doarvái ruđaid nu ahte besset bearráigeahččat iežaset barggu go lea hálddašansuohkan, ja dat galgá dieđusge váldot duođalažžan, dadjá son. #HERE
Ortnetnjuolggadusat ja eará eavttut leat biddon$(typo|biddjon) vai juohke ássis galga$(vowlat,a-á|galgá) leat buorre orrundilli. 
Paltto máŋggat noveallat lea jorgaluvvon dáro-, ruoŧa-, suoma-, anársáme-, italia-$(loan,vowc,a-á|itália-), duiska-$(loan,conc,sk-skk|duiskka-), eaŋgalas- ja ungáragillii.
Porsáŋgu$(prop,conc,ŋg-ŋgg|Porsáŋggu) girjerájus lávii lágiđit$(conm,đ-d|lágidit) čájáhusaid. 
Poršaŋggu$(prop,conc,rš-rs;vowc,a-á|Porsáŋggu) gielddastivrra$(conc,vrr-vr|gielddastivra) dohkkehii duorastaga plánastrategiija 2015 rádjai, mas maid lea oassin birrasii duhát ođđa bartátomtta$(vowc,á-a|bartatomtta) gielddas.
Riikat$(conc,ik-ikk|Riikkat) mat leat ekváhtora vuolde leat dábálaččat trohpalaš klimá.
Riikat$(conc,ik-ikk|Riikkat) vuolábealde ekváhtora
Romssa Universitehtas Dáiddaakademiijja$(loan,conc,ijj-ij|Dáiddaakademiija) profeassor$(loan,vowc,mono|professor) Veronica Wiman, gii lea maiddái studeanttaid oahpaheadji$(conc,dj-ddj|oahpaheaddji), čilge čájáhusa nanma$(typo|nama) de go muhttonlágan$(conc,htt-ht;vowlat,o-u|muhtunlágan) oaidnu eanadahkii, muhto maiddái du iežat oaidnu historjái, mo máilbmi historjá lea šaddan ja maid mo olmmoš geahččá eallima.
Romssa bargiidbellodaga fylkajođiheaddji, Bjørn Inge Mo ii loga gullán$(vowlat,á-a|gullan) dán ovdal, ja dát bođii fáhkka. 
Rumbec gávpogis feastiválas$(loan,vowc,mono|festiválas)
Ruošša riekteministtar lea mearridan ahte RAIPON doaimmat galget bissehuvvot danin go oaivvildit rihkkut Ruošša lága, go ovttasbarget olgoriika$(conc,ik-ikk|olgoriikka) organisašuvnnaiguin.
SGSas$(acro,suf|SGS:s) leat sullii 50 miellahttu$(conc,htt-ht|miellahtu) miehtá Sámi. 
SNF mielas ii leat Gáldu dán háve láhččán$(conc,hčč-hč|láhčán) konferánssa dábálaš diehtoáŋgiris sápmelažžii.
SNF áigu joatkit bargat sierra ásahusa ovdii gosa čohkke máhttu$(conc,htt-ht|máhtu) ja dieđuid.
Saari lohká ahte son áinnas oaidná ovttasbarggu riikkarájáid rastá danne go olbmuin leat fuolkkit miehtá Sámi ja dalle eai leat ráját nu dehálačča$(adj,fin,0-t|dehálaččat).
Seamma dilis lea Porsáŋgu$(prop,conc,ŋg-ŋgg|Porsáŋggu) girjerájus. 
Seavdnjat dat gal varra$(vowc,a-á|várra) lea dieppe dien guovllus skábman, jos dat vel nu lea ahte biegga bossu visot muohttaga áhppái$(conc,hpp-hp|áhpái).
Seminára aigu$(vowc,a-á|áigu) loktet diliid mat leat atnon$(conc,tn-dn|adnon) sámenissoniid ”privahta$(loan,vowc,a-á|priváhta) ja bearašbirrasa” dillin almmolašvuhtii – ja dá leat dilit mas menddo unnán ságastallo almmolaččat. 
Sii buvttadišgohtet filmma "Bonki", mas čájehit muittohuvvon$(der,vowlat,o-a|muittohuvvan) olbmos boarrásiidsiiddas. 
Siige leat nannosit čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) luonddu ealáhusaide, nu muitala Piera Jovnna Somby, gii iežas muitala leat čállimin masterbarggus vuoiŋŋalašvuođas.
Sin vistithan$(conc,st-stt|visttithan) leat priváhta eatnamis, mii lea dohkkehuvvon turismma doaimmaide ja dat lea dohkkehuvvon sihke gielddas ja fylkkamánnis. 
Sisaboahtan$(vowlat,a-á|Sisaboahtán) áššit galget leat stivrras ovdal čakčamánu 19.b.2008, § 9. Áššiid$(fin,id-t|Áššit) mat galget riikačoahkkin ovdii, galget leat čilgejuvvon. 
Son bovii$(typo|bovdii) čieža FMX-vuoddji USA:s ja Eurohpás. 
Son jáhkká, ahte jus boazodoallu garrasit oččoda boazologu njiedjat muhtin guovlluin earenoamážit Finnmárkkus ja oččot$(conc,čč-žž|ožžot) maid buoret hatti bohccobierggus, de jáhka Rustad maid gánnáhahttivuođa buorránit.
Son lei nubbi gilvaleaddjin$(loc,fin,n-in|gilvaleddjiin) bellodaga njunnošii. 
Son lei okta dain vuosttažin$(loc,fin,n-in|vuosttažiin) máilmmis gii válddii salto maŋošguvlui$(fin,š-s|maŋos guvlui) mohtorsihkkeliin jagi 2003:s, ja vuosttaš eurohpalaš vuoddji gii válddii backflipa. 
Son movttiidahti$(verb,fin,0-i|movttiidahtii) Turi čállit girjjii$(fin,i-id|girjjiid) sámiid birra. 
Son vuittii oktiibuot vihta$(conc,ht-htt|vihtta) oasi dán ráiddus, mas ledje ovcci oasi. 
Son čujuha ahte girku lea mávssolaš oallut$(typo|ollu) sámiide. 
Sonja ohcagoahtá juovlanásti$(conc,stt-st|juovlanástti), danne go háliidivčii$(conc,vč-včč|háliidivččii) veahkehit gonagasa čoavdit nieiddas, Gyllenhår` garuhusas. 
Studeanttat leat áiddo$(vowc,á-a|aiddo) geargan vuosttaš jagi masterstudeantan ja dát čájáhus lea sin vuosttas čájáhus skuvlaseinniid olggobealde.
Studeanttat ožžo inspirašuvnna Kárášjogas go fidne$(conc,dn-tn|fitne) studeantamátkkis Kárášjogas njukčamánus. 
Stuorámus eaŋkilhástalus lea áin veahkaválddálašvuohta nissonolbmuid ja mánáid vuosttá$(conc,stt-st|vuostá), ja erenoamážiid$(fin,id-t|erenoamážit) lea veahkaváldin soahtedoaimmaid oktavuođain maid mii diehtit gevvet nissoniid vuosttá$(conc,st-stt|vuostá), muhto mii čuohcá sin bearrašiidda ja báikkálaš servvodahkii. 
Suoma ráđđehusa ásahan virgeolmmošbargojoavku evttoha Lappi oarjedavveoassái Enodaga, Gihttela, Muonio ja Kolari laktima oktasaš gielddan$(conc,ldd-ld|gieldan).
Sus lávejit ain muhttomin$(conc,htt-ht|muhtomin) fitnat olbmot su luhtte geat leat oahppamin duddjot. 
Ságajođiheaddji Torkel Rasmussen lassin válljejuvvui várraságajođiheaddjin$(vowlat,a-e|várreságajođiheaddjin) Karen Kitti, stivralahttun Heidi Kitti, Niilo Kalevi Länsman ja Siskko Länsman 
Sámediggepresideanta Egil Olli lohka$(vowlat,a-á|lohká) álgoálbmotdiva gáibádusaid leat eambbo vejolažžan ásahit dál go goassige ovdal.
Sámediggepresideantta$(loan,conc,ntt-nt|Sámediggepresideanta) Egil Olli lohká maid Norgga eiseválddiid gulahallan dán ášši birra ruoššain.
Sámediggi searvá čoahkkimii oassin Norgga delegašuvnnas, ja politihkakálaš$(typo|politihkalaš) ráđđeaddi Johan Vasara dadjá dehálažžan, ahte sii gozihit sámiid - ja eamiálbmogiid beliid.
Sámedikki ovddasdeaddjit$(cons,sd-st|ovddasteaddjit) deaivvadit otne Oslos Ruošša ámbassadan$(loan,vowc,á-a;loan,vowc,a-á;com,fin,n-in|ambassádain), gulahallat earret eará Raipon eamialbmotorganisašuvnna$(vowc,a-á|eamiálbmotorganisašuvnna) boahtteáigi$(conc,ig-igg|boahtteáiggi) birra ja obbalaččat Ruošša sámiid dili birra.
Sámedikkis lea ovddasvástádus muittuhit stáhtaid, ahte dálkkádat-rievdan$(cmp,hyph-0|dálkkádatrievdan) garrasit čuohcá álbmogiidda mat ellet láhka$(vowc,á-a|lahka) luonddu.
Sámegiella ii galggašii$(infl,cond|galggaše) jávkat
Sámi boarrásat galget beassat hupmat gielaset: NSR háliida ahte sámediggeráđđi ságastalla$(vowlat,a-á|ságastallá) Divttasvuona suohkanin$(com,fin,n-in|suohkaniin) sihkarastit$(conc,hk-hkk|sihkkarastit) nu ahte sii geat orrot buohcci- ja boarrásiidsiiddas besset gulahallat iežaset eatnigillii maŋŋel go suohkan lea váldán eret giellavirggi institušuvnnas. 
Sámi kultuvrra$(conc,vrr-vr|kultuvra) lea vásihan jo logijagiid áigge stuorra nuppástumiid. 
Sámi servvodagas várra oaidnit ahte stuorámus erohusat sohkabeliid gaskas$(conc,sk-skk|gaskkas) lea čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) skuvlejupmái ja virgegullevašvuhtii. 
Sávvamis boahtte jagi Sámediggi juolludivččii midjiide seamma stuorrá submi$(conc,bm-pm|supmi) go Ijahis idjii dán jagi, Aikio joatká. 
Thomassen čilge ášši lagabut: - Skánit suohkana bušeahtta 2012is$(num,suf|2012:s) lea bidjon$(conc,dj-ddj|biddjon) ahte háliidit ekonomalaš seastima go heaittihit Vatnjávári$(prop,vowlat,á-a|Vatnjavári) skovlá, váikko suohkan ii leat geahččan servvodatbeliid heaittiheames márkagiliskuvlla. 
Turis ii lean formálalaš čállinoahppu ja ani$(verb,fin,0-i|anii) iežas čállinvuogi. 
Dánska$(conc,sk-skk|Dánskka) antropologa Emilie Demant jorgalii Turi girjji (dánska gillii)$(conc,sk-skk|dánskkagillii). 
Underflip-goansta čađahuvvo dal maid BMXas$(acro,suf|BMW:s) ja gávdno máŋggalágan TV-spealuin.
Vars bellodat, Árja, válljii duvle ođđa várrepresideanta$(loan,conc,nt-ntt|várrepresideantta) Sámediggái, muhto eai álmmut gii son lea ovdalgo leat addán buot dieđuid Sámediggepresidentii, Egil Ollii.
Vars ii loga dábálažžan ohcan virgelobi jagi ovdal go áiggušii$(vowlat,u-o,IN|áiggošii) luohpat, ja lohka$(vowlat,a-á|lohká) iežas muitalan presidentii dán birra. 
Vejolaš doaimmaid nannendihte dili mearrasámi guovlluin sáhttá dahkkát$(conc,hkk-hk;vowlat,á-a|dahkat) vaikko eai šatta láhkarievdadusat
Viggai$(conc,gg-kk|Vikkai) biepmat$(conc,pm-bm|biebmat) bohccuid
Vuorasolbmot besset gis čájehit ja muitalit maid sii máhttet - ja dovdet maid ahte leat dehálačča$(adj,fin,0-t|dehálaččat) servodagas.
Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit searvvi ságadoalli Erika Sarivaara lohka$(vowlat,a-á|lohká) leat dehálažžan čilget álmmolašvuhtii$(vowc,á-a|almmolašvuhtii) dán histurjjá$(loan,vowc,u-o|historjjá). 
-games gilvvuin roasmmohuvai Ailo go jorribiegga dohppii Aillo$(prop,conc,ill-il|Ailo) sihkkela dan bále go ieš lei vulosoaivvalis$(adv,mix|vulosoivviid). 
b. ahte láigolaš čájeha fuolalašvuođa eará ássiide, nu ahte ii oktatge$(cons,tg-g|oktage) vahágáhttojuvvo$(vowc,á-a|vahágahttojuvvo) muhtin eará láigolačča láhttema dihte.
Go máilmme$(vowlat,e-i|máilmmi) stáhtat ovttasráđiid galget šiehtadallat doaibmabijuin, mo bissehit máilmme$(vowlat,e-i|máilmmi) liegganeami, de fertejit maid guldalit eamiálbmogiid, go doaimmat - vaikke vel dat livčče biras seastevačča$(fin,0-t|seastevaččat) ge- dávjá čuhcet sidjiide, dadjá sámedikki politihkakálaš$(loan,typo|politihkalaš) ráđđeaddi Johan Vasara.
lohka$(vowlat,a-á|lohká) Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Helga Pedersen.
á) Girjjit ja eará almmuhusat mat leat biddjon gáldoossodahkii dehe eará erenoamážit merkejuvvon hilduide (omd. pensumhilduide) sáhttet dušše atnot$(conc,tn-dn|adnot) girjerádjosis/lohkánlanjas$(vowlat,á-a|lohkanlanjas). 
– Dat nanne riektesihkkarvuođa sidjiide geasa guoskka$(conc,skk-sk;vowlat,a-á|guoská) ášši go sii sáhttet atnit iežaset giela go leat riektelágádusain gulahallamii, dat lea diehttelas, dadjá son.
– Dál lea vejolaš gulahallat diggegottiin sihke sámegillii ja dárogillii, riekteráđđádallamat dulkojuvvojit, ja muhtin háviid leat áššit vuddjojuvvon dušše sámegillii go sihke duopmár, mielduopmárat, áktorat, advokáhtat ja vihttánat$(conc,htt-ht;vowlat,á-a|vihtanat) ja eará berošteaddjit leat sámegielagat. 
– Dál mii sáhttit lasihit girdimiid maid geassát$(typo|geassit) ja čakčii. 
– Dás ferte jurddašit ealáhusa dárbbuid birra maid vuoi eatnamat eai gáržžu$(vowlat,u-o|gáržžo), danin fertejit buot vejolaš orgánain dál bargagoahttit$(conc,htt-ht|bargagoahtit) áššin$(com,fin,n-in|áššiin).
– Guorahallan berre leat sajis čakčamánu dievasčoahkkimii ja bidjot$(conc,dj-ddj|biddjot) ovdán das mas lea mihttun ásahit orgána 2013is$(num,suf|2013:s) mii lea našunálálaš$(loan,šun-tion|nationálalaš) giellajahk$(typo|giellajahki).
– Lea vuorjašahtti jus ossodat ii beroš eanet sihkkarastindihtte$(conc,htt-ht|sihkkarastin dihte) buori gulahallama dainna servvodagain maid sii leat bidjon$(conc,dj-ddj|biddjon) bálvalit.
– Lei hui somá fas vuoddjit$(conc,ddj-dj|vuodjit) duoddara badjel Leavnnjas deike. 
– Muhto rehketbihttá lea čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) máŋga$(conc,ŋg-ŋgg|máŋgga) dilálašvuhtii, ja daid berre Sámediggi veahkkin bidjat ovdán. 
– Muhto vaikko makkár eallinoaidnu dus leažžá, de šearbmafriddja vahku$(conc,hk-hkk|vahkku) lea aivve buorre, dadjá Haugland. 
– Oaivvildan ahte sámi álbmogis lea riekti diehtit gii galgá stivret Sámedikki, ja go leat addán dieđu ahte ráđđelahttu ii šat joatke$(conc,tk-tkk|joatkke), de berre álmmuhuvvot gii su sadjai$(ill,vowlat,a-á|sadjái) boahtá, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Norgga Sámiid Riikasearvvi Geir Tommy Pedersen.
– Ovdal boahtte dievasčoahkkima lea presideanta ožžon ohcámuša$(vowlat,á-a|ohcamuša), lohka$(vowlat,a-á|lohká) son.
– Sus ii leat dál čilgehus manne dán dilis leat, stuorra jávkamin, muhto čielggas ahte fertejit bargagoahttit$(conc,htt-ht|bargagoahtit) vuoledit$(vowlat,e-i|vuolidit) jávkama, lohká ráđđealmmái Einar Pedersen .
– Sámediggi berre oainnusindahkat buot beliid mat gusket go lea mielde sámi giellahálddašanguovllus dakkár váikkuhusguorahallamin$(com,fin,n-in|váikkuhusguorahallamiin), dadjá Muotka. 
– Sámediggi orgánan ferte dan meare árvvus adnojuvvot ahte muitalit gii šaddá ođđa njunušolmmoš Sámedikkis, ja lea ártet go eai álmmut nama, lohka$(vowlat,a-á|lohká) son.
– Čielggas ahte lea veaháš hehttehus jos sámediggepresideantta$(loan,conc,ntt-nt|sámediggepresideanta) ii sáhte searvat digáštallamiidda$(vowlat,á-a|digaštallamiidda) go mannet sámegilli, lohká Kåre Olli.
Šiehtadusa vuolláičállima áigge, guovvamánu beallemuttus ledjen áiddo$(vowc,á-a|aiddo) álgán Sámi allaskuvlii bargui, inge diehtán maidige plánain čállit šiehtadusa Norgga oljofitnodagain, mas leat oljo- ja gassabohkandoaimmat birra máilmmi.
Čoahkkimis áigot geahččalit boazoealáhusa oainnu čilget báhčinšillju$(conc,llj-lj|báhčinšilju) huksenplánaide ja gosa sin mielas livččii vuohkkaseamos hukset dan. 
Čoakkámis jienaste deinna$(vowc,e-a|dainna) boađusin$(infl,com|bohtosiin), ahte guhtta stivralahtu dorjo olgoriikka herggiid oassálastima ja gávccis vuosttilde.
Čájehit vuođđoskuvllaid giđa čálalaš iskosiid bohtosat logat$(vowlat,a-á|logát) luohkkái.
Čájáhus bistá nu guhkká$(conc,hkk-hk|guhká) go gávnojit$(conc,vn-vdn|gávdnojit) juovlastálut doppe. 
– Gilvoválljogoddis$(conc,dd-tt|Gilvoválljogottis) eai hálit, ahte olgoriikka hearggit besset mielde gonagasgilvvuide.
Bondevik oaččui bajáššaddamis$(cons,š-s|bajáššaddamis) jo oktavuođa dan risttalaš oahpoheamilihkástussii , dasa lassin go politihkalaš impulssaid Kjell Bondevikas, gii lei jođiheaddji Risttalaš Álbmotbellodagas 1950. ja 60-logus.
Dál galgatge soalddáhiid barggu atnit árvvus, muđui han Suopma ge livčče$(infl,cond|livččii) friddjavuođa haga 6.12.1917 rájes šaddat fas Ruošša vuollái ja seammá dillái go báltalaš ránnjáriikkat Estte, Latvia ja Litauen, joatká báhppa muittuheames soalddáhiid dehálaš barggus.
Dáppe guovllo$(vowlat,o-u|guovllu) olbmot maid čuovvot$(vowc,mono|čuvvot) servodaga nu go muđui máilbmi.
Gurot$(vowlat,o-u|Gurut) ravddas: Emilija Skarnulyte, Tanya Busse, Lena Langvand Samuelsen, Georg F.W. Rohlfing ja Liv Bangsund.
Jua, de gálga$(vowc,á-a;vowlat,a-á|galgá) leat.
Lea váttis oba dadjatge man ilus dál lean, dannego dát lea gáibidan oalle ollu barggu njunuš politihkkáriin, Elinas ja mus. Dás oaidnit, ahte go leat aktiivat$(loan,conc,iv-ivv|aktiivvat), de oažžut vuodjit boaittobeale guovllu ássiidge!
Mannán$(vowlat,á-a|Mannán) vahkkoloahpa lágiduvvui ge seminára dán birra.
Muhtimiin leat maid ránes guolggat, ja das boahtá ge grizzly – mii mearkkaša "ránis" dahje "ránesgirjját"$(vowlat,á-a|"ránesgirjjat"). 
Nu leat maid oahppán$(vowlat,á-a|oahppan) ahte Charlie ii leat mihkkige olbmuid, muhto beana.
Servodatdutkama guovddáš fáttat$(vowlat,a-á|fáttát) leat luondduriggodagaid hálddašeapmi, sámi luonddu- ja eanadatgeavaheapmi ja sámi vuoððoealáhusat$(encoding,ð-đ|vuođđoealáhusat).
Studeantat$(conc,nt-ntt|Studeanttat) sáhttet dáhttut boasta sáddejuvvot allaskuvlii. 
Unjárgga Sámeálbmot bellodak lea miellahtučoahkkimis$(cmp,gen-nom|miellahttočoahkkimis) mearridan sáddet breava gos bivdit Unjárgga gielddas guorahallat geavaha go gielda ruđaid eavttuid mielde. 
Nu ahte ii oktage sáhte lohkat ahte muhtun báikkit filkkas$(loan,vowc,i-y|fylkkas) eai leat sámi, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Sámediggepresideanta.