Nuba áddjá árvala ahte eiseválddit galggaše bálkáhit baicce vuorrolohkkiid , vai rehkenasto vuorruid mearri maiddái , iige dušše dat mearri guliin mii goddo deanus . 
Dan duođaštit čállosat maid politihkkarat leat čálašan gieskat e-poasttain ja maid leat mediai suođđan . 
Dál lea rábbeohcanbeana , dan lea čájehan go nealgečovjjiin borragođii ráppis . 
Dan dihte leage riekta ja dehálaš go skuvla čielga vugiin dovddasta dat lea maiddái sámi ohppiid skuvla . 
Tretnes mielas lea áibbas endorii go Bargiidbellodaga parlamenttalaš jođiheaddji ja nubbinjođiheaddji Helga Pedersen čuoččuhii NRK Sámi Radios Bargiidbellodaga bargan eanemusat sámeáššiiguin ja nu mahkáš leat njunnošis sámeáššiin . 
Ja go geahččá maŋás historjjás , de lea Bargiidbellodat bargan hui ollu sámepolitihkain , dadjá Ørnebakk . 
Dás ii gávdno eará ágga go ahte njunušolbmuin gielddas lea vuosteháhku sámegillii , go jo ákkat dán mearrádussii maid váilot , čujuha son das mii dáhpáhuvvá gieldda siste politihkalaččat . 
Mii eat leat dieđihan dievasčoahkkimii ođasmahttinbušeahtas dán reanttu ođasmahttima birra , lohká Vibeke Larsen , Sámedikki ráđđelahttu geas lea ruhtadoalu ovddasvástádus , ja lasiha : Dat lea mainna lean olahan bohtosiid herggiin ja seamma ládje geahččalin heasttain . 
Guovdageainnu suohkanstivra vuosttalda visot suodjalanplánaid , sihke Goahteluobbalis ja eará báikkiin suohkanis , go oaivvildit ahte suohkana beroštumit eai leat váldojuvvon vuhtii suodjalanplánain . 
Mun áiggun duššadit sin oktan eatnamiin . 
Ja dál mun goittotge lean riegádahttán bártni su boaresvuođa beivviin . 
Issát ásai Beer Lahai Roi birrasiin . 
Guktot niegadeigga sierra niegu ja nieguin lei sierra čilgehus . 
Jos son moktege bártida din fárus , de dii sáddebehtet mu čurges vuovttaid morrašiin jábmiid áibmui . 
Oastte min ja min eatnamiid láibbiin , de mii ja min eatnamat šaddat farao opmodahkan . 
Mun lean bajásšaddan boazodoalus dáppe Guovdageainnus , ja lean bargan boazodoalus ovttas isidiin . 
Mun áiggun álggos muitalit iežan vásáhusain go ledjen dan báikkálaš bargolávdegottis mii galggai árvvoštallat plánaid ráhkadit álbmotmeahci ja luonddureserváhtaid Guovdageidnui . 
Guovtti dehálaš ja guovddaš rapporttain oaččuimet daid maŋimus divoduvvon veršuvnnaid 12.03.2010 , dan beaivvi go mis lei dat maŋimus ovttasbargočoahkkin Finnmárkku fylkkain gos gárviimet min oktasaš evttohusa . 
Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide ? 
Dákkár čuoggát ledje diŋgojumis , ja mun válljen čoaggit dás masa háliidan juoidá oaivvildit , ja dat lea mu priváhta oaivilat , lean gal veahá iežan isidiin ságastallan . 
Eai lean boraspiret , eai ealggat , eaige nu ollu bohccot dain duovdagiin go dál . 
Ja go olbmuin lea vejolašvuohta vánddardit viidát ja jođánit de meahcci unnu . 
Olmmošeatnatvuohta , buorre ruhtadilli eanas olbmuin , hyttat . 
Dan ferte oaidnit makkár diliin guovllut leat , leat go áitojuvvon dakkár stuorát sisabáhkkemiin . 
Nu go mun lean ipmirdan de lea dan hálddašanstivrras vejolaš addit dispaid muhtin áššiin . 
Dutkit dat han leat duođaštan ahte boraspiret goddet eambbo go oba leatge ovdal jáhkkán , daid duođaštusaid leat ožžon dieid radiomerkejuvvon boraspiriin go daid leat čuvvon . 
Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja daid mearrádusaid mielde mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjačázádagain . 
Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra galget stáhtalaš , fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit árvvoštallat , mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii , boazodollui , meahcásteapmái , ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii . 
Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa , man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut , de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas , mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot . 
Juos gorreválggain Sámedikkis lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa , ahte okta stivrralahtuin ja su sadjásašlahttu galgaba leat boazodoalu ovddasteaddjit , de galgá boazodoalu ovddasteddjiid loktet badjeliidda dan listtas , mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas , mat galget ovddastuvvot ja main leat dakkár evttohasat . 
Stivrrajođiheaddji galgá fuolahit , ahte áigeguovdilis áššit gieđahallojuvvojit stivrras ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkimiidda ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin . 
Juos mearriduvvo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmi golmma ja dušše golmma stivrralahtu doarjagiin ja olles uhcitlohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra , boazodoalu , meahcásteami , ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima destii mii lea árvvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul , de sáhttá uhcitlohku ovtta oli stivrračoahkkima áigge gáibidit ášši Sámedikki gieđahallamii . 
Mearrádusaid gittaopmodaga luobaheamis , mat leat dahkkojuvvon uhcit go njealji stivrralahtu doarjagiin , ferte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi dohkkehit . 
Vuosttas čuokkis ii gusto daid opmodagaid luobaheapmái mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde , dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon . 
Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđošbivdui , stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneavvuiguin . 
Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán lađđasa mearrádusain . 
Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albmaduvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid beassat ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo vuosttas lađđasis , juos deasta valljodagas gáibida dan . 
Sáhttágo Finnmárkkuopmodat bidjat dárkilet eavttuid bivdui , guolásteapmái ja lubmemii iežas eatnamiin ? 
Finnmárkkuopmodat sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid luondduvalljodagaid ávkkástallamii iežas eatnamiin , earret eará ferte olbmos lohpi dasa . 
Juos olmmoš ovdamearkan čuohpai muoraid muhtun vuovddis dahje guođohii šibihiid dihtoguovllus dainna jáhkuin ahte sus lei vuoigatvuohta dasa , de sáhttá oažžut dakkár geavahanvuoigatvuođa dohkkehuvvot . 
Mon jurddašan ahte sii leat eallán bivdduin vuohččan , guliid ja lottiid ja gotti bivdduin , guovžžaiguin ja visot meahcielliiguin . 
De bohte meara mielde deike dán nuortadavvečihkii ja de balde sámiid eret mearragáttiin . 
Muhto eai sámiin lean šat eatnamat dan mađe , ahte livččo beassan báhtarit guhkibui , ja deinna ferteje sámit orrut dein báikkiin , ja ealut guohtut . 
Ja go iđit šaddá , de fas reainnárat bohtet ealuin ja de álget fas rátkit seammáládje go vuosttaš beaivve : čuldet nuppit vuohččan , ja go lea unnon eallu , dat bihttá mii lea searvelahkki , de álgojuvvo guovtte guovllus čuoldit . 
Ja soames báikkiin lea smávva sieđga , muhto jos eai leat goikesieđggat , de lea headju buollit , muhto go leat goikan sieđggat seahká , de lea buorre buollit . 
Lea gal surgat muhtun áigge , go leat duoddariin orrume čoaskima áigge . 
Ja jos lea botnjasan juolgi dahe giehta dahe soames iežá báiki , de njulgejuvvo dakkaviđe ovdalgo stirdot dávttit , ja jos ii biso muđui , de galgá gurpat dakkár muorain mii soahpá juste . 
Dálvet golggadettiin lea guovttegeardán skoađas birra gietkama , vuohččan lea sisti birra , mii gal adnojuvvo geasset ja dálvet , muhto dálvet adnojuvvo nubbi skoađas nalde , mii lea dahkkojuvvon gápmasiin . 
Matrosain lea riekta : Pippi lei earenoamáš . 
Áiggun mannat ruoktot fatnasiin . 
Ja gievrras gieđain loktii su bajás soahkeoaksái ja guđii su dasa giŋgot . 
Lea doarvái ahte beliin ja earáin geain lea lágalaš váidinberoštus , lea leamaš vejolašvuohta váidit mearrádusa . 
Guoskevaš eiseválddiin lea maid váidinvuoigatvuohta ođđa dieđuid vuođul mat leat boahtán maŋŋá vuosttaldanáigemeari . 
Departemeantta láhkarievdadusa evttohus lea leamaš gulaskuddamis buot departemeanttain , Sámedikkis , Álbmotregistreren guovddáškantuvrras , suohkaniin ja buot dovddus sámi organisašuvnnain . 
Dát gáhčče dasto eret jienastuslogus danin go lei váilevaš ovttastahttin elektruvnnalaš jienastuslogus ja suohkaniid jienastusloguin . 
Buohkain galget leat olámuttos kulturvásáhusat beroškeahttá das , gos dal de orožit , ja beroškeahttá sin sosiála gulavašvuođas . 
Dáinna mearrádusain leat Norgga eiseválddit váldán badjelasaset rievttálaš , politihkalaš ja morálalaš geatnegasvuođa láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit sihkkarastit sámi servodaga ovdáneami ja váikkuhit dasa . 
Dihto surggiin erenoamáš konvenšuvnnain dáidá leat stuorát mearkkašupmi go oppalaš konvenšuvnnain , danne go áššálaččat ráddjejuvvon suorggis addet ovttaskas olbmuide ja joavkkuide nannoset gáhttema ja go dat sáhttet bidjat stáhtaide eambbo doaibmangeatnegasvuođa . 
Dávjá gáibiduvvo aktiiva doaibma stáhta bealis vai beassá divvut muhtin ráji dain vahágiin maid kultuvrra ja giela vuostá leat dahkan , ja vai beassá ráhkadit vuođu gielalaš ja kultuvrralaš ealáskahttimii . 
Go lagat galgá mearridit sámiid rievtti iešmearrideapmái , de dat lea miellagiddevaš go álgoálbmogiid iešmearridanriekti galgá hábmejuvvot eará stáhtain . 
Norga lei okta dain riikkain mii áŋgirušai ásahit bistevaš álgoálbmotforuma ONii . 
Min ulbmil lea ahte galgá leat vejolaš eallit mielkebuvttadandietnasiin fylkkas , deattasta Tretnes . 
Ortnet lea mielde bohciidahttimin ealjárvuođa bargat sámi kulturmuittuiguin sámi báikegottiin . 
Dalle lea eahpegovttolaš ahte boazodolliin leat earálágan vearro- ja divateavttut go vástevaš doaimmain . 
Oahppo- , giella- ja kulturossodagas lea ovddasvástádus buot politihkkaovddideamis ja hálddašeamis oahpahusa , giela ja kultuvrra surggiin . 
Sápmelaččat eai leat goassege luohpan meara riggodagain , ja danne ii sáhte eahpidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid mearrariggodagaide , deattuha Keskitalo . 
Dat álu olgoseaidni , biras , loktana njuolga dakŋasiin , ja dat rabas seaidneskoađas buktá assosiašuvnnaid olbmo náhkkái , dahje liidnái mii biddjojuvvo birra . 
Dávjá leat eamiálbmogat logu dáfus unnitlogus dain riikkain gos ásset , muhto Bolivias , Guatemalas ja Perus lea bealli dahje badjel bealli riikka ássiin eamiálbmogat . 
Doppe ledje mielde sihke sámit Sis-Finnmárkkus ja sámit Áltávuonas ja Sállannuori sulluin . 
Dearvvašvuođabargiide lea dehálaš diehtit ja váldit vuhtii ahte sámi guovlluin lea ain ealli eahpeformálalaš dearvvašvuođaárbevierut . 
Danin lea vejolaš ahte buohccit maiddái ohcet veahki guvhlláriin dahje buorideddjiin dearvvašvuođaásahusaid olggobealde . 
Oahpaheaddjit geat leat leamaš dán suorggis leat sihke sámit ja dážat , muhto dat geat bohte olggobealde ledje ovdal bargan dearvvašvuođabálvalusas sámi guovlluin ja ledje integrerejuvvon sosiálalaččat ja dađistaga maiddái gielalaččat . 
Ja dan dihte vuorjjaiga álo su dainna lohkamiin . 
Sii ledje beassan válljet makkár dujiin áigo bargat . 
Soai vácciiga seamma luohká go Liná , ja leigga čeahpit eanas fágain . 
Ná mánnálaš logát luohká oahppit eai gávdno eará skuvllain . 
Ii gillen álgit diggot duoinna jallas nieidda-guovttuin . 
Lárin lei stuorámus buot 10. luohká bártniin . 
Son čohkkedii tráhppa-steallái bussáin . 
Mii leat geardumiin juo álgán , nággestii unna vieljaš . 
Mánáid-skuvllas gal lei mannan bures , muhto go álggii nuoraid-skuvlii , de ii gillen šat oba bargat ge rehkenastimiin . 
Son mihtidii gávpoga soppiin ; dan guhkkodat , govdodat ja allodat lei seammá stuoris : guoktenuppelotduhát stadia . 
Mun in oaidnán ovttage tempela gávpogis , dasgo Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , oktan Lábbáin lea gávpoga tempel . 
Ja muora lasttain ožžot álbmogat dearvvašvuođa . 
Eará guovddáš ulbmil prošeavttain lea fuomášahttit dan máhttodárbbu maid riikkaidgaskasaš ja sisriikkalaš birasulbmilat bohciidahttet . 
Báikkálaš ealáhus lei nannosit oassálastán dainna vugiin ahte sii ledje sponsen vuoittuid ja oktiibuot ledje dušše dát stuorra sisaboahtun valáštallansearvái . 
Dás lei buohkain vejolašvuohta vuoitit jus beare ledje doarvái áirruid oastán ja dan gal maiddái ollusat dahkege . 
IL Nordlysa beaivválaš jođiheaddji , Nils Peder Eriksen , lohká iežaset leat oalle duhtavaččat dán jagáš básárdoaluin . 
Dát teavsttat eai leat ovdal almmuhuvvon ovttas šuoŋain . 
Danne dárbbašit mii oažžut lobi Nils Aslak Valkeapää árbbolaččain almmuhit dán guokte lávlaga min sálbma-CD:s . 
Niillas lea máŋga jagi bargan sámi áššiiguin , ja Álttá-Guovdageainnu riiddus son lei okta nealgudeddjiin Stuoradikki olggobealde . 
Dasa lassin lea son oahpahan Romssa ja Oslo universitehtain , ja eanandoalloallaskuvllas . 
Juohke darfegoađášlágan goahti muohtaduoddaris ferte dohkket skuvlan ; dás galget nuorat , čohkut dahje veallut duorggaid alde buolli árrandola ovddas vuostáiváldit oahpahusa olbmáin , geain alddiset lei unnán máhttu . 
Eanaš suohkaniin ledje dušše okta dahje guokte oahpaheaddji . 
Raporttas Guovdageainnus 1877:s dieđihuvvo ahte dušše sullii 1/3 skuvllageatnegahtton ohppiin bohte oahpahussii . 
Sis-Finnmárkku internáhtain ledje sierra suidnenlanjat . 
Internáhttadoaibma ii leat leamaš dakkár mii gávdnui dušše Finnmárkkus ja boaittobeale giliin . 
Olbmot jáhkke ahte stáhtainternáhtain lei buoret dássi , muhto dat guhkin eret duhtadedje dáláš gáibádusaid . 
Sámeskuvlii Haviikkas ( Namsosa lahka ) bohte sápmelaččat lullisámiguovlluin . 
Dán girjji vuođul ja ságastallamiiguin lullisámiin lea munnje báhcán millii ahte internáhttadoaibma ii lean gal alla dásis , muhto internáhttaskuvlii dattetge bohte viššalit lullisámi bearrašat . 
Muhto oahppit besse sámi gárvvuid geavahit ja hállat sámegiela skuvlabirrasis , giliskuvllain dovde máŋga lullisámi máná ahte sin olgguštedje ja sosiálalaččat hávvádahtte . 
Maŋŋá ásahuvvui maiddái sámeskuvla internáhtain Snoasai Davvi-Trøndelagii . 
Sii eai lean duhtavaččat priváhta olbmuid luhtte orrumiin ja háliidedje skuvlainternáhta nugo lei leamaš Guovdageainnus ja Buolbmágis . 
Kárášjogas lei dađistaga šaddan dáhpin ahte eatnit skuvlamánáideasetguin orro smávva barttažiin márkana lahka skuvlaáigodagas . 
Daddjui ahte badjeolbmuid guođohanbarttain bihtáidlohkan ja jeavddalaš skuvlavázzin ii lihkostuvvan . 
Dáin barttain eai čuvvon skuvlla jándorritmma . 
Ollu eará maŋŋá dollojuvvon boazosápmelaččaid riikkačoahkkimiin leat skuvladilálašvuođat leamaš áššin . 
Ja de lei álgit fas álggus , bráhkáin ja eará gaskaboddosaš lanjain dahje báhcán ja mieskan ja bombejuvvon skuvlavisttiin . 
Mun álgen internáhttaoahpaheaddjin 1949:s Kárášjohkii ja ledjen man nu láhkai oktavuođas internáhttaohppiin dán 22 jagi maid ledjen skuvllas , ja belohahkii maiddái maŋŋá . 
Dábálaš vuogi mielde lei internáhtain stuora latnja bártniide ja nubbi fas nieiddaide . 
Sáhtii šaddat ollu rigeren lanjain , muhto go dáloeamit iđii uksaráigái , de jávohuvve . 
Feaskára gežiin ledje guokte stuorit oađđenlanja . 
Boaittobeale giliid ja muhtumin maiddái lahkamárkana dálumánát vázze internáhttaskuvlla čakčamánus skábmamánnui , ja beassážiin miessemánu lohppii . 
Erenoamáš muitu lei ahte galggai váruhit olles áigge ahte petromávssain bisui čuovga . 
Mii liggiimet garrasit biissiin mii lei áidna liggenvejolašvuohta klássalanjas . 
Eará lanjain petromáksa attii sihke čuovgga ja lieggasa . 
Orron " juhkaluvvan parafiidnahájain " . 
Sin ledje juohkán bargojoavkkuide , ja vurrolagaid sii basse láhttiid ja távvaliid klássalanjain . 
Stuorragánddat vižže mielkki spánnjain boandadáluin lahkosis . 
Boandadáluin mat ledje guhkkelis eret , boanda vuoji buvttii mielkki internáhttii . 
Dát barggahanvierru čuovui ovddeš internáhtain , ja orui vuoigat ahte stuorra mánát oassádalle dálubargguin ja sullasaš bargguin go orro nuvttá . 
Gilioriginála gii maiddái lei gilimusihkkár ( geasanas ) , sahái muoraid giehtasaháin , ja gánddat gudde muoraid sisa . 
Badjemánát asttuáiggis , ja maiddái bottuin , bohccostalle . 
Go internáhttaskuvlla fárrehedje vulos áidojuvvon skuvlašilljui gos maiddái nubbi skuvla lei , de jávkagohte mihtilmas sámi doaimmat bottuin . 
Lei dušše skuvladiimmuin ahte dárogiella lei váldogiella , ja sámegiella geavahuvvui veahkkegiellan . 
Boaittobeale mánát : Guhkkelis boaittobeale orru mánát bohte Gárdima ja Mollešjoga , Šuoššjávrri ja Iešjohleagi duoddarstobuin , Kárášjoga leagis , Deanu leagis ja Anárjoga leagis . 
Dávjá muhtun sin fulkkiin lei várjaleaddji , doarjjan sidjiide . 
Mánáin lea dárbu ollesolbmuin oktavuođa doalahit , ja muhtin eadni dahje áhkku livččii berren oažžut bargun fitnat moddii vahkkus hálešteamen mánáiguin , vaikko ii lean makkárge erenoamáš earán . 
Muhto eanaš mánát orro sajiin gosa eai lean birrajagegeainnut dahje ruvttobiillat eai mannan . 
Go eanet geainnuid ráhkadedje , de sáhtiimet ordnet ruovttumátkkiid bussiin eanaš ohppiide . 
Internáhta váhnenčoahkkimat ledje sosiálalaš dáhpáhusat guossohemiin , ja olbmot aste háleštit oahpaheddjiiguin ja guhtet guimmiideasetguin . 
Vaikko mánáin lei doarvái bargu skuvllas ja bihtáidbargamiin beaivvi mielde , de berre liikká dál maŋŋá fuomášuhttit ahte máŋggaid jagiid ii lean makkárge lágiduvvon asttuáigefálaldat mánáide . 
Ollu jagiid mielde lei dáhpin šaddan ahte stuorra gánddat bohte min geahčái lávvardaga ja sotnabeaivve go radios ledje sáddagat skeittástan- ja čuoigangilvvuin . 
Bissuin galgá heakkahuhttit , ii nie váigadit goddit . 
- Maid don dainna dieđuin , vástidii Liná ja áiggui vázzát viidáseappot . 
1996 rájes lea Romssa universitehtas leamaš Sámi dutkamiid guovddáža bokte formaliserejuvvon ovttasbargu St. Petersburga Hertzen universitehta Davviálbmogiid fakultehtain . 
Bargiidbellodaga Per Nils Saari beasai suohkanstivrii ja válljii ovttasbargat olgešbellodagain , gurutbellodagain ja johttisámi listtuin vai ožžot eanetlogu suohkanstivrras . 
Beasaimet váldit buoremus beliid Suoma ja Norgga mánáidgárdevieruin veahkkin hábmet pedagogihka . 
Beassášmárkaniin fitne sullii 9000 guossi ja 3500 guossi ledje čakčamárkaniin . 
Biera-guovttos Márehiin leaba daid mánáid váhnemat . 
Biret-guovttos Juffáin leaba čeahpit duddjot . 
Buolvvaid gaskkas leat stuora erohusat , vuorrasat leat eallán vuođđoealáhusain ja dujiin . 
Buoremus sámepolitihkka ožžojuvvo áigálii sámi veahkadaga ja ráđđehusa gaskaneas ipmárdusain . 
Buot gánddain lea dreassa , nieiddain fas gákti . 
Dain áššiin lea Ruonáeatnama ruovttustivrras ráđđeaddi váldi . 
Dainna lágiin fuobmát jođánit ahte sámi gielladilis lea árvu maid eará riikkain . 
Dainna čuđiin ruvnnuin áiggun bierggu oastit . 
Dan geažil lea dehálaš ávžžuhit bargiid sámástit ráđđádallamiin . 
Dan moai ráidniime skárbbaniin . 
Das lei ee. oktavuohta čakčamánu 7. b. 1854 lágain . 
Das ráhkaduvvo vuojahat gátti guvlui nu galliin čuolddain ( dahje oar-julggiin ) go lea vuogas . 
Dat bulle ja goldne go dain ii lean ruohtas . 
Dat lea munno vieljain dállu . 
Dat lei boahtán ruoŧagielain easkka jagi 1863 . 
Davviriikkain leat eahpitkeahttá guokte álbmoga maid atnit álgoálbmogin . 
De ledjen mun jo muhtun áigge muitalan gaskadási ohppiide sihke máidnasiid , cukcasiid ja gobmemuitalusaid sámi sisdoaluin . 
De mii golmmas leansmánniin manaimet geahččat . 
Dearvvašvuođabargiid doaibma adnojuvvo priváhtan , vaikke vel dearvvašvuođabargiin lea fástadoavtteršiehtadus dahje eará šiehtadus almmolašvuođain , muhto eai leat dattetge virggis almmolaš ásahusas . 
Dearvvašvuođabargiidlága § 10 , mii gieđahallá dieđuid addima pasienttaide , ja pasientavuoigatvuođalága § 1-3 , mii gieđahallá vuoigatvuođa informerejuvvon miehtamii , leat ovdamearkkat dakkár vuoigatvuođain . 
Departemeanta áigu ovttasbargat Sámedikkiin ja movttiidahttit gielddaid ovddidit doaimmaid , mat nannejit sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja oktiigullevašvuođa sámi servodagain . 
Dieđut galget meannuduvvot várrugasvuođain . 
Divššohasain lea vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái dan áigodagas . 
Doppe leamaš sámiin stuora deaddu . 
Dálá sámiid máidnasiin ja muitalusain muitaluvvo dološ oskui gullan hálddiid birra . 
Dán barggus lea erenoamáš deaŧalaš bures gulahallat Sámedikkiin guđe láhkai galgá návccaid atnit . 
Dárogiella ja norgalaš cukcasat eai livčče sáhttán seammalágan fátmmasteaddji vugiin guoddit mu sámevuođa iđuid . 
Dát foanda hálddaša stuora oasi Boazodoallošiehtadusa ruđain . 
Eambbo doaimmat ruovttuin váikkuhit maiddái veahkkebálvalusossodaga . 
Eanaš dáin gálduin leat hui unnán dieđut . 
Eará guovlluin gos leat vel unnit sámit go Finnmárkkus , leamaš dákkár ákkain vel stuorát deaddu almmolaš ságastallamis . 
Evttohus bođii politihkkariin . 
Evttohus bođii suohkana politihkkariin . 
Fága galgá ovddidit ovttasbarggus Sámedikkiin ja sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiiguin . 
Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide ? 
Geainnuin livččii eambbo turistajohtolat suohkana čoahkkeássanguovddážiid čađa daiguin ekonomalaš oalgeváikkuhusaiguin . 
Geavat mu biilla ráhkisvuođain . 
Gielddat berrejit ásahit fásta dulkaveaga , kánske ovttasbarggus nubbi nuppiin . 
Giellakantuvrras ii leat formála váldi álggahit gielladoaimmaid etáhtain , muhto veahkehit . 
Gittabivdosiin ii leat lohpi bivdit deanu eambbo go beallái . 
Go funet lea guolli goddomin , de fitná olmmoš buođu luhtte dušše oktii jándoris savdnjileamen joddu amas dat dierrut , suollemasat dainna doaivvuin ahte nago de lea boađistan . 
Go sápmelaččat ohcet fuolahanbálkká lagaš olbmuideaset dikšumii , de galgá gielda juolludeamis váldit vuhtii , váilugo bálvalusain giella ja kulturgelbbolašvuohta . 
Gravismearka adnojuvvo sámegielas dušše muhtun vierronamain . 
Guhkkelis boaittobeale orru mánát bohte Gárdima ja Mollešjoga , Šuoššjávrri ja Iešjohleagi duoddarstobuin . 
Guokte nissona ferdneba milluin . 
Guollebivdu jogain ja jávrriin . 
Guovlluid dearvvašvuođafitnodagain gáibiduvvojit dakkár rutiinnat . 
Gávpotbussiin olbmot dávjá fertejit čuožžut . 
Hammerfeastta suohkanbáhppa Harboe lea dákko maid , nu go eará oktavuođain , buorre gáldu . 
Ii lean dárbu dábálaš eanavuovdimii , oktan opmodatregistreremiin ja čuoldimiin . 
Ii lean dárbu dábálaš eanavuovdimii , oktan opmodatregistreremiin . 
In vel čilgemiinge ipmirdan . 
Ja ovdal go háhppehin basttiin goivestit eret de Ánddar guvssiin bođii . 
Ja son lei doppe oppa joavkkuinis . 
Judas , beahtát go Olbmobártni cummáin ? 
Juohke dáhpáhusas ferte áibbas boastut leat beroškeahttá sámiid riekteáddejumiin . 
Jus eanebut leat ožžon seamma ollu jienaid , de mearriduvvo boađus vuorbádemiin . 
Jus lea sáhka 12 jagi deavdán mánás , gii ii leat ovtta oaivilis mearrádusain , gozihanlávdegoddi galgá gieđahallat mearrádusa . 
Jus ulbmilat politihkain galget šaddat duohtan fertejit visot náššuvnnalaš unnitálbmogiid dárbbut ja beroštumit váldojuvvot vuhtii juohke oasis riikkas ja buot servodaga dásiin . 
Lea erenoamáš dehálaš movttiidahttit sámegielat doaktáriid bargat gielddain . 
Leat maid bargame dálá boazodoallolága ođastemiin . 
Lei unnán čáhci deanus dán gease , ja Bill-guovttos Iŋggáin fertiiga gálistit luvvet fatnasa . 
Lávdde luhtte juiget olbmot olles čoddagiin . 
Maiddái sámi fágabirrasiin ja ásahusain sáhttá jearrat ráđiid . 
Manne dis leat diekkár bahás jurdagat din váimmuin ? 
Mii heive bures oktii ránes datneláiggiin ? 
Mii leat lihkostuvvan bures prošeavttain . 
Min nuorat leat mielde nu olu doaimmain , sii leat oidnosis sápmelažžan . 
Moai áhčiin manaime dohko . 
Moanaid guovlluin gos lavdnji lea leamaš adnon boaldámuššan lea buot lavdnji dál čuhppon . 
Mon in leat dugo Sivvar - mii láve bissuin ja beatnagiin mannat dugo livččii dáčča . 
Movt báikenamain geavahuvvo goallossáhcu čilgejuvvo 2.1.5 čuoggás . 
Muhto ieža eai hálit daid lihkastahttit suorbmagežiin ge . 
Muhto jos mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid Ipmila Vuoiŋŋa fámuin . 
Muhto mii diehtit ahte fágagirjjit leat divrasat ja diibmá jagi bušeahtain ii sáhttán investeret . 
Muhto ruovttustivra ii leat ožžon mearridanválddi dakkár áššiin . 
Muhtumat eai muosát jápmima ovdal go oidnet Olbmobártni boahtimin riikkainis . 
Muhtun siiddain leat moanat goađit , nuppiin unnánat , dan duohken leago rájá siskkobealde stuorra dahje unna eanaguvlloš . 
Mun ledjen hilbat mánáin . 
Máhtte vujii biillain . 
Mánnáguoddi-spagáin leat spahká-oaivvit sakka guhkibut . 
Mánáin lea ovttastallanvuoigatvuohta unnimustá nuppiin váhnemiin . 
Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaiskkadeami . 
Mátta-Norgga almennehiin dihtto ahte giliolbmot gitta 1700-lohkui dahke iežaset vuoigatvuođa almennehiidda erenoamážit gustojeaddjin Gonagasa eiseválddiide . 
Máŋgasat leat sakka fuolastuvvan amas ja dovddus vahágiin . 
Nissonat barget gávppiin . 
Njuolggadusain ledje eará ge mearrádusat . 
Norgga delegašuvdna , várrepresideanttain , doalai sártni dievasčoahkkimii čoahkkima loahpahettiin , mas doarjjui WHO boahtteáiggi barggu dearvvasvuođain . 
Nuppi bealis lea vejolaš bidjat ráji oarjelii dainna lágiin ahte caggá Sirgása bohccuid beassamis Gjerdalenii , mii boahtá šaddat Hápmirii mávssolaš guohtunguovlun boahtteáiggis . 
Nystø mielas leaba soai Lene Hanseniin rievttes olbmot ovddastit sámi álbmoga dáhtu Tromssa ohcamušas . 
Oahppit bohte dábálaččat vuođđoealáhusain . 
Olbmot geat ellet náitoslágan dahje guimmešvuođalágan gaskavuođain . 
Olbmuin bisttii luossaguolli miehtá dálvvi . 
Olbmuin geain leat lihkadanváttut leat váttisvuođat go boares ruovdemáđiija vovnnaid oláheapmi ii leat nu buorre , ja ođđa ja stuorit stášuvnnain ges leat heajos čalmmálaš geavaheaddjidieđut ( galben , čálahámit , čuovga ja váilevaš symbolageavaheapmi ) , mat dagahit váttisvuođaid olbmuide geain leat áiccanváttut . 
Ollu ásahusat geavahit dan sin doaimmain . 
Orru čielga vuohki : Dat friddjavuohta mii guođoheddjiin dássážii lei leamaš , gáržžiduvvui dađistaga . 
Osiin gelbbolašvuođaguovddážiidda juolluduvvon ruđain sáhttá maid ruhtadit sadjásašgoluid hospiterema oktavuođas dahje lassigoluid , mat Kárášjogas / Leavnnjas šaddet joatkkaoahpus . 
Porsáŋggu loguin lea buot klássaid submi biddjon oktii . 
Riekti oaivvilda dán vuoigatvuođadilálašvuođa dál sáhttit lea ain eanet cieggan almmá vuostálastima haga nu go leamaš vássán áiggis gitta das rájes go advokáhta Schiefloe almmuhii girjjiidis jagiin 1952 ja 1955 . 
Romssa guovllubuohcceviessu lea bargamin dáinna áššiin . 
Romssa ja davágeaži Norrbottena boazoorohagat ja čearut riikaráji guoras ja konvenšuvdnaguovlluin . 
SDD lea nammadan guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid stivrraid , mat vástidit doaimmaineaset dušše stáhtii , mii daid eaiggáduššá . 
Searvegottiin lei dál ráfi miehtá Judea ja Galilea ja Samaria . 
Sieiddi bálvalemiin sturron eallu gohčoduvvui bálvvoseallun , mii sáhtii jávkat , go oamasteaddji jámii dahje go sieidi ii bálvaluvvon . 
Sii bukte girjjiid biillain . 
Sii eai ožžon lobi hállat iežaset eatnigiela , eai bottuinge dahje ovdal ja maŋŋá skuvllaáiggi . 
Sii ealihit sin heakkaset vuodjimiin ja geasehemiin . 
Sii lohket iežaset leat oalle duhtavaččat dán jagáš básárdoaluin . 
Sii máinnašuvvojedje vearrologahallamiin earáid maŋŋá . 
Sii vástidedje : Johanasa gásttain . 
Sii áigot šiehtadit ođđasit skuvllain . 
Sin mearridanorgánain berre mearridanváldi leat nu viiddis go vejolaš ja nu čadni go vejolaš . 
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain . 
Soai leigga čohkkámin fatnasis áhčiineaskka čiktimin firpmiid . 
Son beastá álbmogis sin suttuin . 
Son bođii biillain . 
Son bođii politihkkariin . 
Son dadjá dan nuppiin sániin . 
Son fitná doppe juohke skuvllain . 
Son gádju min eret min vašálaččain . 
Son ii daja njuolga rievttes namain . 
Son lea dovddus sánálaš ja girjjálaš nissonin geas lea iežas oaivilat feara man birra , ja eatnasat Finnmárkkushan leat oaidnán su lohkkiidreivviid aviissain . 
Son lea oappáin náitalan . 
Son lea šaddan beakkán su joavkkuinis . 
Son muitala ahte dii čađat jurddašehpet min iluin . 
Son oažžu vuokkain ja luovosfirpmiin , namalassii golgadagain , bivdit miehtá deanu . 
Son rávvii buohkaid bissut Hearrá luhtte duođalaš váimmuin . 
Son vuolggahii muhtun bálvaleaddji lusa vai son oččošii oasis viidnegárddi šattuin . 
Suovva bođii biillain . 
Sus lea ovddasvástádus gárrenávnnasfuolaheami spesialiserejuvvon osiin . 
Sáhttá leat ulbmillaš , ahte seamma olmmoš áimmahuššá máŋga dain doaimmain . 
Sáhttá viežžat dieđuid divššohasa oapmahaččain . 
Sámediggeráđđi šálloša ja imaštallá go departementa ii namut sámi skuvlla sániin ge skuvlla IKT-áŋgiruššanplánain . 
Sámediggi lea váldán badjelasas váldoovddasvástádusa sihkkarastimis doaibmadoarjaga Nuortasámi museai ( vrd. čoahkkimiin Njávdámis 05.06.01 ) . 
Sámediggi sáhttá maid buktit cealkámušaid guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid jahkedieđáhusain ja plánaárvalusain ( kap. 3.4 ) . 
Sámediggi sáhttá maid buktit cealkámušaid guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid jahkedieđáhusain ja plánaárvalusain . 
Sámedikkiin lea ráđđeaddi váldi buot sámi beroštumiide guoskevaš áššiin . 
Sámi riekteáddejupmi ii lean doarvái miellagiddevaš suokkarduvvot ovttas dainna gažaldagain . 
Sápmelaččat geat ledje birgegoahtán dušše boazodoaluin , várra ledje buot friddjamusat . 
Sápmelaččat ledje orron dáin guovlluin 1600-logu birrasiin . 
Terje hárve hupmá mediain , muhto son áinnas hupmá sápmelašvuođas birra . 
Vuoigatvuohta leat Sámedikkiid jienastusloguin lea lassin dábálaš jienastanvuoigatvuođa eavttuide . 
Vuoigatvuohta oktavuođa váldit divššohasbearráigeahččiin . 
Vuojadansearvi váldá din fitnodagain oktavuođa vahkku 20:s , gullat mo dii sáhttibehtet veahkehit . 
Vuollel 12 jahkásaš mánáin ii leat iešheanalis geahččanvuoigatvuohta . 
Vuollel 7% Finnmárkku eatnamiin leat vuovddit . 
Váldonjuolggadus lea ahte báikenamain dábálaččat eat ane goallossázu . 
Várrepresideanta lea maid 05.01.00 leamaš čoahkkimis Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanttain čilgen dihte Sámedikki juolludemiid sámi dearvvasvuođa- ja sosiálaplána čuovvuleamis . 
Áššebealit galget juohke jagi šiehtadallat ekonomalaš doaimmaid , fágalaš sosiála áššiid ja eará gažaldagaid ja doaimmaid mat buriin vugiin ovdánahttet boazodoalu . 
Go dii lehpet šiegat leamaš ealibiin . 
Go dii lehpet šiegat leamaš ealibiin . 
Go dii lehpet šiegat ealibiin . 
Vuolgibeahtti go girdiin ? 
Dál boahtiba borramušain ! 
Nieiddain leat ođđa buvssat . 
Olbmuin lea ollu ruhta . 
Rievvárat báhtaredje bolesiin . 
Sarridiin olbmot ráhkadit sávtta . 
Lestadiánalaččain leat čoakkalmasat . 
Mun oidnen Ándde-guovtto Ristiinnáin . 
Beaskkain gal bivvá buolašin . 
Son lea almmuhan eanemus girjjiid buot sámi čálliin . 
Oahpaheddjiin lea ollu bargu . 
Ii buot olbmuin leat biila . 
Lea go duohtavuohta sukcasiin Jack Sparrow birra ? 
Universitehtain ja allaskuvllain leat ollu studeanttat . 
Sámit ledje doloža rájes eallán meahcástemiin ja mearrabivdduin . 
Ándde-guovttos Rihtáin gávnnadeigga gávpogis . 
Mun hupmen Máhte-Iŋggáin , Niillas-Máhte eamidiin . 
Áibbas dolin nissonat botne láiggi snálduin , dál sii botnet dorttiin . 
Dárbbahat go dálkasa vai hálidat go doaktáriin sárdnut ? 
Vákkiin leat ollu váramat , jus lea buorre geassi . 
Áilu vujii skohteriin . 
Friijaminuhtain oahppit geavahivčče šilju . 
Moai Birehiin barggašeimme mánáidgárddis . 
Juohke loddi gielainis lávlu . 
Muhtun guovlluid gávttiin eai leat nu ollu čiŋat oskku geažil . 
Min mánáin leat ollu stohkosat . 
Parkas olbmot lávejit vázzit ja viehkat ja riidet heasttain . 
Buvrriin ledje maiddái biktasat , biergasat , goikeborramušat jnv. . 
Nuvttohiin sáhttet leat vuoddagat dahje snoraldagat . 
Náhkiin sii gorro roavgguid , dorkkaid ja gápmagiid . 
Dán áiggi mii oaidnit gávttiid heajain , konfirmašuvnnas , gásttas ja juovlafeasttas . 
Čáhppesmurjjiid olbmot gazze milkkiin ovdal . 
Sørøy Glimt čiekči nagodii dulbet bohtosa ovttain moalain . 
Goabbatge joavkkuin lonuhit čikčiid juohke viđát minuvttas . 
Son lea okta Norgga vuosttaš sámi duodjeoahpahalliin . 
Juhán vulggii viđain nieiddain . 
Áhkku boahtá golmmain mánáin . 
Moallaolmmái bázii okto guvttiin čikčiin . 
Nordlys vuittii ovttain moalain Leavnnja vuostá ja lea nubbin tabeallas dál . 
Dolin sámit leat geavahan raddeleahpi eanaš guovlluin , nugo dán áigge julevsámi ja oarjesámi guovlluin . 
Gaup dojii stivrrana hárjehallamiin , muhto oaččui luoikkasin eará stivrrana . 
Mii doidit stuora duolba geađggi báhkka čáziin , ja de leiket guliid dan nala . 
Son lea Olmmáivákkis eret , ja lea bivdán sihke Vogain ja Finnmárkkus . 
Mearrasámiinge ledje ovdal moadde dábmojuvvon bohcco maid guođohedje , muhto dat jávke loahpas siseatnama sámiid bohccuid sisa . 
Mun sártnun doaktáriin ja gulan goas son sáhttá boahtit . 
Nissonat duddjojedje dieđinge biktasiid , gávnniid ja biergasiid maid ieža atne , muhto ollu sii vuvde márkaniin , sihke Bossegohpis ja Ivgubađas . 
Fertet vázzilit vai it báze duoin earáin . 
Sáppatbáddi ii liikon dasa maid barggaimet Jack Sparrowiin . 
Son lea náitalan Robertiin , gii lea Irlánddas eret . 
Sus leat hervejuvvon gálssohat main heaŋgájit čáppa diehpit . 
Dihkkádeaddji rávve skohtervuddjiid várrugasat mátkkoštit , go dán jagi lea erenoamán heajos jiekŋa jogain . 
Miessegietti dállu lei okta dain dáluin Davvi-Romssas maid duiskkat eai boaldán . 
Eadni vuojihii ádjá , dasgo son ii máhttán ieš vuodjit biillain . 
Girjji namma čujuha dasa ahte dološ myhtain leat sámit beaivvi mánát . 
Vákkiin leat ollu váramat , sihke Dálošvákkis ja Olmmáivákkis , jus lea buorre geassi . 
Mánáidgirjjiin muitaluvvo dávjá govt olbmuid mánát deivet nuppi máilmmi ássiid . 
Go olbmuin ledje buot ávdnasat dáppe Gáivuonas , de šattai buorre dienas . 
Logi minuvtta maŋŋel nagodii Sørøy Glimt čiekči Stig Martinsen dulbet bohtosa ovttain moalain . 
Go beassážiid leat čáppa dálkkit ja beaivvádat , de olbmot liikojit čuoigat meahcis dahje vuodjit mohtorgielkkáin . 
Makkár vuoigatvuođat dain leat Norgga riikavuložin ? 
Dain lea fáktemuš juohke balvva . 
Nuorat ođđe buvrriin geasset , muhtumin dálvet maid . 
Nieida manai oktan beatnagiinnis . 
Leahppi go fárrolaga ádjáineatte ? 
Son vieččai vieljas biillain . 
Ánde fárrii olles bearrašiinnis lulás . 
Manat go biiggáinat geasseorohahkii ? 
Eadni goarui buot biktasiid mašiinnainis . 
Son rahčá iešdovdduinis . 
Sámiin leat iežaset fierpmádagat . 
Ieža dihtet maid dagažit viesuineaset . 
Nieida manai oktan irggiinis . 
Mun mannen oktan irggiinan . 
Mannet go oktan irggiinat ? 
Mun lean oappáinan ožžon veahki . 
Mun lean ustibiinnán ožžon veahki . 
Mii leat ustibiinnámet ožžon veahki . 
Moai letne ustibiinnáme ožžon veahki . 
Leahppi go fárrolaga ustibiinnáde ? 
Ánde oaččui vánhemiinnis ruđa . 
Mun ožžon vánhemiinnán ruđa . 
Piera lea vánhemiinnis árben juoiganattáldagaidis . 
Mánát leat vánhemiinniset árben juoiganattáldagaideaset . 
Ánde fárrii etniinis lulás . 
Son berrešii birget viđain girjjiin . 
Sii bohte guvttiin biillain . 
Leat go hupman guvttiin dievdduin ? 
Ikte moai finaime golmmain mállásiin . 
Sii bohtet gávpogii ovttain biillain . 
Mii vuolgit Londonii golmmain mánáin ja ovttain beatnagiin . 
Moai leimme golmmain heajain . 
Galliin heajain dii lehpet leamaš ? 
Nieiddain leat buorit buvssat . 
Nieida manai áhku lusa buriin borramušain . 
Gal buriin suvlliin sáhttá borrat vaikko maid . 
Nuorain lea unnán ruhta . 
Nuorabuin lea unnán ruhta . 
Nuoramusain lea unnán ruhta . 
Sin jahkásaš johtolagat sáhtte leat čuđiidge kilomehteriid , ja olle dálá Suomabeale vuovdeguovlluid dálveorohagain Jiekŋameara rittu geasseorohagaide . 
Boazosápmelaččain ii leat bassin vejolaš fievrridit gálvvu gerresiiguin . 
Min mielas goit lea veara jurddašit nissongova birra mii boahtá ovdan jearahallamiin . 
Sápmelaččaid historjá álbmogin lea duháhiid jagiid boaris , muhto dálá ássanguovlluin sápmelaččat eai leat ássan nu guhká . 
Juo cuoŋománu 10. beaivvi ija vuostá mátkkoštii Ruvdnaprinseassa Märtha badjel ráji Ruŧŧii oktan Ruvdnaprinsabára golmmain mánáin . 
Lei unnán mii earuhii nuorra Prinssa skuvlavázzima eará skuvlamánáin . 
Son lei suollemas dainna doaivvuin ahte galgá leat nu . 
Dain hirbmat váriin ja mehciin sin guovllus lei earenoamáš vallji sihke elliid ja eará dáfus . 
Noađđespagáin leat dat geažit guokte golbma tumá guhku . 
SDD áigu suokkardit Sámedikkiin , sáhttágo dán plána doaimmaid čađaheami delegeret Helse Nordii . 
Seamma olmmoš áimmahuššá máŋga dain doaimmain dahje rollain . 
Váiban mielain jurddašallá ahte vare son livččii girdisáhpán . 
Giellatekno ja Divvun leat dan maŋŋel bargan ovttas sámegielaid morfologalaš gáldokodain , ja mii leat maiddái geavahan dáid vuođđoresurssaid iešguđet láhkai . 
Kommišuvdna lea ohcan davviriikkalaš ovdagovaid main sáhttá váldit vuođu , ja gávnnai doaibmevaš ovdagovaid , ovdamearkka dihte ruoŧasuoma rádjejogašiehtadus Durdnoseanu váste . 
Rádjerasttildeaddji boazodoallu galgá čuovvut vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid mat gustojit dan riikkas gos boazodoaluin bargá . 
Hui dávjá lea nu ahte dain leat olbmot , geat eai doarvái bures dovdda sámi kultuvrra eaige sin jurddašanvuogi . 
Danne sáhttá váttisvuođaid mat čuožžilit gaskasaš konvenšuvnna beaivválaš dilis , buoremusat čoavdit riikkaidgaskasaš orgánain , mas leat loahpalaš mearridanváldi . 
Vuhtten olbmuid geahčastagain ahte sii sivahedje mu das , ahte in lean ieš mannan ja váldán Ulla ... 
Rásit liđđot juogo geassit , čakčat dahje dálvit : dat ii mearkkaš olus , dasgo dain alddiineaset ii leat goiku iige nealgi , iige eallin . 
Norggas fuolaheigga Thomas von Westen ja Knud Leem 1700-jagiin ahte muhtun sámit ožžo oahpaheaddjeoahpa . 
Son barggai iežas dáidagiin . 
Máze hárjeheaddji , Aslak Anders Tornensis , logai iežas duhtavažžan go juohkit šadde čuoggáid Hámmárfeastta 2:in . 
Son logai iežas boahtit Áltái boahtte crossa-gilvui , vai sáhtte šiehtadusa soabadit , muitala Gaup , ja lohká iežas duhtavažžan skuteriin NM-vuodjimis . 
Boazoeaiggát Ánne Kirste Anti ii loga iežaset sivalažžan go bohccot vuddjojedje lahkosiin gos sii ledje rasttildeamen . 
Čállosiin čálle sii ahte lei dábálaš ahte šamánat ledje sihke nissonlaččat ja transvestihtalaččat ( olbmot geat gárvodit nuppi sohkabeali biktasiiguin ja dahkaluddet iežaset gullevaččat dan sohkabeallái ) . 
Duojáriid ealáhussearvvi Biret Ristin Sara lohká dál iežas eahpesihkarin maid Sámediggi áigu duodjeealáhusain . 
Sámi heargevuodjenlihtu presideanta Mikkel Per Sara goittot lohká iežaset duhtavažžan dálá ortnegiin . 
Muhto Larsen ii loga NRK:i iežas eahpeduhtavažžan BB Sámedikke joavkku politihkalaš doaimmain . 
Klemet Anders Buljo , gii lea fitnodaga prošeaktajođiheaddji , lohká iežas duhtavažžan lávvordaga konsearttain . 
Aarebrot maiddái dutkkai Sámedikke jienasteddjiid Sámedikke vuosttaš válggas 1989:s , ja lohká iežas dárkilit čuvvon mielde Sámediggeválggain dan rájes . 
Nilut Joavkku jođiheaddji Annbjørg Hætta lohká iežas duhtavažžan dan jagáš Nilut Cupain vaikko juohke jagi buolašta juste dan vahkkoloahpa . 
Greenpeace mielbargi lohká iežas duhtameahttumin bolesiid bargguin . 
Stállu : Maid don heavvaliin ? 
Stállu : Maid don dávggiin ? 
Gállá diđii , ahte son ii okto birge Riibmagállásiin . 
Fávdna guovlalii balvva duohkái , siktii dávgebissuin beatnagiid ja huikkii : - Boađehan eret dieppe ja doala beatnagiiddát gitta , dahje mun bávkalan daid áibmui . 
- Ale gátte , ahte seasttán daid , juos it fárre eret mu bivdoeatnamiin . 
Gállá loakkui beatnagiiguin šlundimielain ruoktot . 
- Moai letne Mánučuovggain niegadan beassat goasnu fitnat doppe . 
Gállá bázii okto jurdagiinnis . 
Vahátkeahtes Stuorra Sarvvis lávkii ovttain lávkkiin báhtui balvvaid duohkái . 
Muhtun subiid alde lei goike gáhčči , nuppiin lei giđabeallai vuohčugoahtán máihli ja gáhčči . 
Riikkabeaiveválggain válljejuvvojit 200 riikkabeaiveáirasa daid evttohasaid joavkkus , geaid bellodagat ja jienasteaddjijoavkkut leat ásahan evttohassan .