[POHJOISSAAME]
1
DIEĐÁHUS JAGI 2012 GIELDDAVÁLGGAIN
Suopma juohkása gielddaide, main lea vuođđolága mielde iešráđđen. Gielddaid
bargun lea lágidit ássiide máŋggáid bálvalusaid. Gielddat vástidit ovdamearkka
dihte mánáid beaivedivššu, vuođđooahpahusa, ahkeolbmuid bálvalusaid ja
dearvvasvuohtafuolahusa lágideamis.
Gieldda bajimuš mearrideaddji orgána lea gielddaid ássiid válljen váldostivra.
Váldostivrra lahtut dahjege áirasat válljejuvvojit gielddaválggain njealji jahkái
háválassii. Čuovvovaš gielddaválggat leat sotnabeaivve 28.10.2012.
Gielddaválggain sáhttet jienastit ja álgit evttohassan Suoma riikkavuložiid
lassin eará riikkaid riikkavuložat, juos sii devdet dihto eavttuid.
Ålándda eanagottis eai leat gielddaválggat jagis 2012.
Jietnavuoigatvuohta – gii oažžu jienastit
Oažžut jienastit gielddaválggain, juos leat Suoma dahje muhtun Eurohpa uniovnna eará
lahttoriikka, Islándda dahje Norgga riikkavuloš ja deavddát čuovvovaš eavttuid:
- deavddát maŋimustá válgabeaivve (28.10.2012) 18 jagi
- dus lea ruoktogielda Suomas maŋimustá 7.9.2012
Juos leat muhtun eará riikka riikkavuloš, oaččut jienastit gielddaválggain, juos
- deavddát maŋimustá válgabeaivve (28.10.2012) 18 jagi
- dus leamašan ruoktogielda Suomas boatkkaheamet uhcimustá guovtti jagi áigge ovdal
7.9.2012
Ruoktogielda mearrašuvvá ruoktogieldalága vuođul. Dábálaččat ruoktogielda lea dat gielda,
gos ásat.
Jagi 2012 gielddaválggain ruoktogielda mearrašuvvá dan mielde, mii gielddaid lea
merkejuvvon jienasteaddji ruoktogieldan veahkadatdiehtovuogádahkii 7.9.2012 d. 24.
Dárbbu mielde sáhtát dárkkistit ruoktogieldadieđu magistráhtas.
Gielddaválggain oažžu jienastit dušše iežas ruoktogieldda evttohasa.
2
Almmuhus jietnavuoigatvuođas boahtá ruoktot
Veahkadatregistarguovddáš ja magistráhta dollet jienastanvuoigatvuohtaregistara, mas leat
buohkaid jietnavuoigadahtton olbmuid dieđut. Jienastanvuoigatvuohtaregistarii ii dárbbaš
sierra almmuhit.
Magistráhta sádde maŋimustá 4.10.2012 almmuhusa jienastanvuoigatvuođas, nuppiid
sániiguin almmuhangoartta juohke jietnavuoigadahtton olbmui, guđe čujuhus lea dieđus.
Almmuhangoarttas leat rávvagat jienasteamis.
Válgagelbbolašvuohta – gii oažžu leat evttohassan
Dus lea válgagelbbolašvuohta dahjege sáhtát álgit evttohassan ruoktogielddat
gielddaválggain, juos deavddát čuovvovaš eavttuid:
- gielda, mas áiggut álgit evttohassan, lea du ruoktogielda
- dus lea jienastanvuoigatvuohta muhtun gielddas
- it leat vádjitválddálaš dahjege hovdenvuloš.
Muhtun stáhta virgeolbmot ja gieldda jođiheaddji virgeolbmot ja bargit eai goittotge leat
válgagelbbolaččat.
Evttohasaid ásaheapmi gielddaválggain
Gielddaválggain sáhttet evttohasaid ásahit
- registrerejuvvon bellodagat
- jietnavuoigadahtton olbmot, geat leat vuođđudan válljensearvvi
Válljensearvvi vuođđudeapmái dárbbašuvvojit unnimustá logi jienastanvuoigadahtton gieldda
ássi, muhtun smávva gielddain dušše golbma dahje vihtta ássi.
Guovtti dahje máŋgga bellodagas lea vuoigatvuohta ráhkadit válgalihtu. Guovtti dahje
máŋgga válljensearvvis lea vuoigatvuohta ráhkadit oktasašlisttá.
Bellodagas, válgalihtus dahje oktasašlisttás ožžot leat gielddas evttohasat eanemustá
válljejuvvon váldostivrra áirasiid beannotgeardásaš mearri. Váldostivrii válljejuvvon áirasiid
mearri, 17–85 lea gitta gieldda ássiidlogus.
Guđege evttohasas lea iežas nummir. Evttohasain ráhkaduvvo báhpárii deaddiluvvon
ovttastahtton evttohaslistá, masa evttohasat merkejuvvojit evttohasnummiriid mieldásaš
ortnegis nummira 2 rájes. Evttohasat leat ovttastahtton evttohaslisttás juhkkojuvvon
joavkkuide bellodagaid ja oktasašlisttáid mielde. Guđege evttohasas ovttastahtton
evttohaslisttás leat čuovvovaš dieđut: namma, evttohasnummir ja ámmát. Dasa lassin
ovttastahtton evttohaslisttás oidno
- mat bellodagat leat ráhkadan válgalihtu
- mat válljensearvvit leat ráhkadan oktasašlisttá
- mat bellodagat eai gula válgalihttui
3
- guđe evttohasat leat oktasašlisttá olggebeale evttohasat.
Ovttastahtton evttohaslistá ráhkaduvvo 27.9.2012.
Jienastanáiggit
Sáhtát jienastit juo válgabeaivve sotnabeaivve 28.10.2012 dahje ovdal válgabeaivvi
ovdajienasteamis. Sáhtát jienastit dušše oktii. Guktii jienasteamis ásahuvvo ráŋggáštus
rihkuslágas.
Ovdajienasteapmi:
Ovdajienasteapmi álgá gaskavahko 17.10.2012.
Ovdajienasteapmi nohká olgoriikkain lávvardaga 20.10.2012 ja Suomas maŋŋebárgga
23.10.2012. Muhtun ovdajienastanbáikkiin jienastanáigi lea oanehut.
Sáhtát jienastit ovddalgihtii gos beare ovdajienastanbáikkis Suomas dahje olgoriikkas.
Ovdajienastanbáikkit leat
- ruovttueatnamis gielddaid mearridan ovdajienastanbáikkit, dávjá ovdamearkka dihte
gielddaid virgedoaimmahagat dadje boasttat
- Suoma máŋggat ovddastagat olgoriikkain
- lágádusat, nugo buohcceviesut, sosiálafuolahusa doaibmanossodagat ja
ráŋggaštanlágádusat. Lágádusain ožžot jienastit dušše doppe divššus leahkkit dahje dohko
váldojuvvon olbmot.
- suopmelaš dámppat, mat leat olgoriikkain ovdajienastanáigge. Dámppas oažžu jienastit
dušše dámppa bargoveahka, mátkkošteaddjit eai sáhte jienastit dámppas.
Jienasteapmi válgabeaivve:
Válgabeaivve jienasteapmi lea sotnabeaivve 28.10.2012 d. 9–20.
Sáhtát jienastit válgabeaivve dušše dan gielddas ja dan jienastanbáikkis, mii lea merkejuvvon
dutnje sáddejuvvon almmuhangortii.
Ruoktojienasteapmi:
Juos du návccat lihkadit dahje doaibmat lea dan meare rádjašuvvan, ahte it almmá govttohis
váttisvuođaid haga beasa jienastanbáikái, oaččut jienastit ruovttus ovdajienastanáigge.
Ruoktojienasteapmái galgá almmuhit maŋimustá maŋŋebárgga 16.10.2012 ovdal diibmu 16.
Almmuhit galgá ruoktogieldda guovddášválgalávdegoddái. Seamma dállodoalus orru
oapmehašdikšu oažžu dihto eavttuiguin jienastit oktanaga.
4
Dán láhkai jienastat
Jienasteapmi dáhpáhuvvá jienastanbáikkis. Sáhtát jienastit dušše ovtta evttohasa, guhte lea
merkejuvvon iežat gieldda ovttastuvvon evttohaslistái.
1) Duođaš identitehtat válgabargái, nuppiid sániiguin čájet pássa, persovdnagoartta,
vuodjingoartta dahje vástideaddji eará áššebáhpára. Válgabargi addá dutnje
jienastanlihpo.
2) Mana jienastangohppii. Jienastangohpes oažžu leat hávil dušše okta olmmoš.
3) Čále jienastanlihppui dan evttohasa nummira, gean jienastat. Oaččut jienastit
dušše ovtta evttohasa. Ale čále jienastanlihppui maidege eará, go evttohasat
nummira. Máhco jienastanlihpo guovdu nu, ahte nummir báhcá máhcahaga
siskkobeallái iige oidno olggobeallai.
4) Doalvvo máhccojuvvon jienastanlihpo válgabargái. Válgabargi steampalastá
jienastanlihpo.
5a) Juos jienastat jienatanbeaivve, nahket steampilastojuvvon jienastanlihpo
válgaurdnii.
5b) Juos jienastat ovdajienasteamis, válgabargi addá dutnje válgakonfeluhta, masa
nahkehat steampilastojuvvon jienastanlihpo ja giddet konfeluhta.
Juos du návccat čállit evttohasa nummira jienastanlihppui lea čielgasit futnon, oaččut
geavahit jienasteamis válgaveahkkin iežat válljen veahki dahje válgabargi. Válgaveahkki ii
oaččo leat válggain evttohassan. Válgaveahkis lea geatnegasvuohta seailluhit
válgasuollemasvuođa dahjege doallat suollegasvuođa jienasteami oktavuođas ožžon dieđuin.
Lassidieđut
- Lassidieđuid válggain addá gieldda guovddášválgalávdegoddi. Persovnnalaš
jienastanvuoigatvuhtii guoski gažaldagaide vástida magistráhta. Guktot čujuhusat ja
telefonnummirat leat almmuhangoarttas.
- Ovdajienastanbáikkiid čujuhusat ja rabasáiggit, evttohasregisttar ja maid eará dieđut
válggaid birra leat vuoigatvuohtaministeriija válgasiidduin čujuhusas www.vaalit.fi
- Dieđut gielddaválggaid evttohasain leat vuoigatvuođaministeriija válgasiidduin
golggotmánu álggu rájes ja dieđut ovdajienastanbáikkiin borgemánu beallemuttu
rájes.
VUOIGATVUOĐAMINISTERIIJA