Mon lean okta sápmelaš . Mon lean okta sápmelaš , guhte lean bargan visot sámi bargguid ja mon dovddan visot sámi dili . Ja mon lean ipmirdan , ahte Ruoŧa hállehus háliida min veahkehit nu olu go sáhttá , muhto sii eai oaččo riekta čielgasa , jur got dat lea min eallin ja dilli , deinnago sápmelaš ii sáhte jur juste čilget nu got lea . Ja dasa lea dát sivva : go sápmelaš boahtá moskkus gámmirii , de son ii ipmir ii báljo maidege , go ii biegga beasa bossut njuni vuostá . Su jurdagat eai golgga , go leat seainnit ja moskkus oaivvi nalde . Ja ii leatge buorre sutnje orrut suhkkes vuvddiid siste , gos lea liegga ilbmi . Muhto go sápmelaš lea alla váriid nalde , de sus lea oba čielggas jierbmi . Ja jos doppe livččui čoakkánbáiki soames alla vári nalde , de veajálii sápmelaš čilget oba bures su iežas áššiid . Mon lean jurddašan , ahte dat livččui buoremus , jos livččui dakkár girji , masa lea visot čállojuvvon bajás sámi eallin ja dilli , vai ii dárbbaš jearrat , got lea sámi dilli , ja vai eai beasa botnjat nuppe_ládje , dakkárat guđet háliidit sámiid nala gielistit , ja botnjat viso beare sámiid sivalažžan , go leat riiddut dálolaččaid ja sámiid gaskkas Norggas ja Ruoŧas . Ja dasa ferte čállit visot dáhpáhusaid ja čilgehusaid , vai boađálii čielggas nu_ahte ipmirda juohke olmmoš . Ja lea dat nuppiide sámiidenai hávski gullat sámi dili birra . Dás gullá eanemus Juhkásjávrri suohkana sámiid birra . Boarráseamos muitalusat sámiid birra , dat maid nubbi sápmi lea muitalan nuppi sápmái . Dás leat juohkelágáš muitalusat , muhto ii leat vissis leatgo jur njuolga , go eai leat čállojuvvon . Muitalus sápmelaččaid birra , gos sii leat vuohččan orron , ja got sin dilli lea leamaš , ja mainna sii leat eallán ja gos sii leat boahtán . Sámiid boahtimušas ii leat gullon , ahte livččo boahtán gosge . Sápmelaš lea leamaš dáppeorru miehtá Sámi eatnama . Ja go sápmelaš lea leamaš dáppe mearragáttiin orrume , dalle eai leat leamaš orrut eai oktage mearragáttiin , ja dalle leai buorre orrut sámiide . Ja sámit leat orron Ruoŧa bealde maiddá juohke báikkis . Ja eai dalle lean dálolaččat eai gosge ; eai sámit diehtán , ahte leat iežá olbmot go sii . Mon jurddašan ahte sii leat eallán bivdduin vuohččan , guliid ja lottiid ja gotti bivdduin , guovžžaiguin ja visot meahcielliiguin . Man dihte mon doaivvun dan : go gávdnojit sámegielat namat várppiin dain jávrriin , gos eai dáláš sámit bivdde šatain . Ja dat lea velá stuorit mearka , ahte sámit leat orron guhká ovttat sajiin . Dat leat dat rokkit mat leat eatnama siste juohke sajis , gos dološ sápmelaččat leat orron . Dat rokkit leat leamaš sin goađit . Ja dahke sii rokkiid dego iežánai meahcieallit . Ja eanemus oassi dain rokkiin gávdno mearragáttiin ja jávre- ja johkagáttiin , ja dakkár báikkiin gos lea meahcielliid golgangeaidnu , dakkár gos gorsagierragat bohtet oktii , ja jávregaskkat . Soamis dein rokkiin lea leamaš biergosuodjin ja soamis lea leamaš bivdoroggin . Dat leai čieŋal ja lohkki nalde , ja go ealit bođii nala , de jorggihii birralis ja son gahčai roggái . Ja dan rokki vuođus ledje sákkit muoras ja čoarvvis , ja dan nala sorbmahuvai ealit , vaikko_man sorttat ealit . Eai olbmot gale jáhke daid rokkiid , ahte dat leat leamaš olbmuid dahkan rokkit dahje goađit ; muhto dat leat gávdnojuvvon máŋga mearkka dasa - dollasajit , suovvamuorra ja okta njiskun . Ja leat gale boares sámit ožžon mearkka , ahte dat leat hávdditnai dat rokkit , ja danne eai sámit duostta geahččat dahje roggat vai geahččale ; sii ballet dain rokkiin . Dat lea nu dáhpáhuvvan máŋgga háve , ahte sápmelaš lea nohkkan dan rokki siste , ja de lea boahtán dakkár olbmohámot ja dat lea hupman ja gohčui su eret vuolgit . Ja su muođut ledje dego jeagil . Ja lea dadjan : " Ale nohka mu nalde ! " Ja jos ii velá vuosttaš geardde jeagat , de son gohčču nuppádis ja velá garraseappot . Ja dat leat oaidnán dáid mearkkaid dáláš olbmotnai . Okta báiki lea Vuoskkonjárgga máddagis , gos gávdnojit olu rokkit , ja das lea maiddá soames olmmoš gohčohallan eret . Ja dat gale lea muitalan , ahte son lea gottihuvvon ja biddjon dohko dan roggái . Ja sámit dainna ballet dain rokkiin , eai duostta roggat eaige nohkkat dain rokkiin . Sámi johtingeainnuid nalde leat rokkit , maid ii oktage dáláš olmmoš dieđe vissásii mat rokkit dat leat . Muhto de lea árvalus , ahte dat leat sámit orron dalle_go lea leamaš váinnuid áigi , dalle_go leat ruoššačuđit golgan ja goddán sámiid visot maid leat gávdnan , ja dan_dihte leat ferten dahkat eatnanvuoles gođiid ja orrut doppe . Dušše moadde leat gehččojuvvon , ja jos livččo olu gehččojuvvon , de veajále olu dávvirat gávdnot . Sápmelaččas leai dakkár luondu , ahte son háliidišgođii gottiid . Sii oidne olu gottiid ja sii álge bivdit ja reainnidit . Dálvet vuvddiin , gos leai gassat muohta , de sii álge , doarridedje ja čuoiggahedje dasságo gottit váibe , ja de sii válde lojimusa . Muhto gal dat lea goit leamaš bahá doallat sin . Ja go sii leat ožžon muhtumiid dápmahuvvat dahje oadjut , de daiguin lea leamaš álkit eanet oažžut . Báhkaid áigge , go boazu ruohttá čoahkkái , de sii lávejit muhtumin mannat alla báktegaskii ja dasa cakkadit dasságo nelgot ja oahpástuvvet olbmo oaidnit ja haksit . Ja dalle leat juo vuohččan sápmelaččat álgán uvhret siiddiide , vai ožžot eanet gottiid alcceset dahje vai lassána eallu . Dološ olbmot leat bálvalan siiddiid dan ládjenai , ahte eallu šaddá stuoris , ja dat lea šaddan eallu daidda goase duššis . Ja dein leat maiddá čábbábut bohccot go iežáin . Muhto eai deid ealut bistte go iežaset áiggi — mánát báhcet geafin . Ja sámit lávejit ballat deid olbmuid mánáin , ahte dat šaddet geafit , geain leat bálvvosealut . Ja daid lea dát čálli gullan hupmame , ahte dan olbmos lea bálvvoseallu , ja dat lea hohpi . Dál eai šatain guliid bivdit olu astan , muhto juohkehaš álgá gottiid bivdit ja sii ožžo nu ollu ahte álge doallat siidda , ja geahččaledje gos lea buoremus orrut ealuin juohke áiggi jagis . Ja sii leat gávnnahan ' ' johtit seammá ládje go sámit ein dál johtet . Dalle leai buorre eallit dahje birget , dalle eai lean dálolaččat , eai dárrolaččat eaige ruoŧŧelaččat . Ja dalle geahččaledje orrut guhkkin lulde dálvet , dassážiigo dálolaččat bohte ja balde sin nu , ahte ferteje heaitit luksa johtimis . Geasset Norggas sápmelaččat orro mearragáttiin ja atne ealu vuvddiin ja váriin , gos sii háliide . Dalle eai diehtán sápmelaččat , ahte leat iežát go sii . Ja dat sápmelaččat , mat orro lulde , de dat álge johtit davás duoddarii , ja dat , mat orro mearragáttiin , dat maid johte bajás duoddarii , ja de gávnnadedje duoddara nalde . Ja de nuppit balle nuppiin ja de čiehkádalle , doivo stállun ja uldan . Ja dalle eai sámit diehtán , ahte Ipmil lea , muhto sis leai goit dakkár jáhkku , ahte galgá juoidá bálvalit . Ja go sii bálvalit juoidá , de dat veahkeha sin . Ja danin sii uvhreje siiddiide . Sámiid vuosttaš ballán . Muitalus das , got lea Sámis geavvan , go olbmot lassánedje ja álge ohcat eatnamiid . De bohte meara mielde deike dán nuortadavvečihkii ja de balde sámiid eret mearragáttiin . Ja de sámit báhtare vuovdegierragiidda , ja doppe orro ráfis olu jagiid ja guođohedje ealuideaset dain vuvddiin ja váriin , mat ledje ávdimin dahje orruid haga . Ja dalle sámit bohče olu mielkki áldduin ja dahke vuosttáid , ja eai sii dalle atnán gáfiid eaige jáfuid . Sámit borre bierggu , vara ja mielkki . Dalle leai iđedisgáfe sajis bohccovarrajukca , ja dan sisa mielki biddjui , mii leai geasset válmmastuvvon . Ja dološ sámit ledje stuorrát ja dearvašat . Muhto go lassánedje olbmot , de bohte čáhppesbivttasolbmot fas dohko , gosa ledje sámit vuohččan ballán , ja dahke orohagaid jur dasa gos sámit ledje orrume , dan_dihte go sii oidne , ahte das leai čáppa gieddi , maid ledje bohccot dutken , gožžan ja baikán — gos ledje sámit orron máŋga olmmošbuolvva . Ja de vuojehedje fas sámiid eret sin orohagaineaset . Ja de fas sámit šadde vuolgit eret , muhto ii lean šatain muorrarádji badjelis , de eai sámit sáhttán báhtarit šatain , de ferteje náđđut . Ja go eai dárrolaččat šatain ožžon sin ballát guhkibui , de álge rievvut visot maid gávdne , vuosttáid , milkkiid ja duljiid ja gusaid . Ja soames sámi godde maiddá . Okta lea dáhpáhus , go bođii dárrolaš Njuorjovuopmegierragii gos ledje sámit orrume . Ja de dagai dola dasa son vuohččan go bođii dan báikki geahččat , ja de rokkastalai eatnama ja bijai njálbmái ja máisttašii . Ja sámit doivo , ahte dáža máisttašii dan_dihte , leago šattolaš eatnan . Ja dan dáža namma leai Jubonaš . Ja son ii dahkan maidege dan jagi , muhto bođii fas nuppi jagi , ja de ledje sus guoimmit mielde , ja sii dahke darfegoađi vuohččan ja vuojehedje sámiid eret dasnai . Ja sámit ferteje sirdit gođiid veaháš mátkki duohkái . Muhto go bohccot guhto boares vieru mielde birra dan báikki , gosa leai dáža dahkan goađi , de suhtai son , ja go gulai sámiid reainnideame bohccuid , de vulge sii doarridit sámiid ja gávdne ovtta , guhte viegai stuora geađggi nala . Ja son viegai dohko ja časkkii dan sámi jámas . Ja go son oinnii ahte dat jámii , de son vulggii ruoktot . Ja go sámit oidne , ahte dáža vulggii eret , de vihke sii dan jápma olbmo lusa ja guoddile hoahpus eret rásiid sisa . Ja Jubonaš vulggii mannjelaš geahččat dan jápma olbmo , ja go son ii oaidnán , de doaivvui son ahte dat lea eallán . Ja son dovddai , ahte dat lea stuorimus elolaš , ja namma lea dan sámis Huika . Ja son manai fas gođiid lusa ohcat dan olbmo maid leai goddán , dan_dihte ahte gáibidit mávssu , go leai su eallu guhton su gietti . Son logai jo iežas isidin oba dan vuopmegierragii . Muhto eai sámiin lean šat eatnamat dan mađe , ahte livččo beassan báhtarit guhkibui , ja dainna ferteje sámit orrut dein báikkiin , ja ealut guohtut . Ja sii árvale álgit soahtat , muhto eai dat duostan . Muhto dan gottáhallan olbmo bárdni , go son gulai ahte su áhčči lea goddojuvvon , de son dajai vašiidisguin ahte : " Mon vuolggán ja bážán visot vaikko livččo man olu dážat " . Ja go bártni eadni gulai dan , de son čiegai ruktačorvviid , ja bárdni ii beassan vuolgit dakkaviđe . Ja ii šat boahtán mannjil dakkár vašši — ja de beasai Jubonaš eallit . Ja gal velá leat dážat goddán ovtta sámi , Gárasavvona vuloš sámi . Ja dat rievvun lea dáhpáhuvvan olu gerddiid . Ja dát lea dušše ovdamearkan , got lea Sámis geavvan . Olu leat dakkár dáhpáhusat , maid miinai leat gullan , ja dat leat olu dakkárat , maid eat mii leat gullange . Muhto in mon gille muitalit eanet , go dat gale lea fasti dakkáriid muitalit — muhto go galgá visot čállit , de ferte čállit visot , fasttiid ja čábbáid . Ja dain seammá sámiid orohagain leat mii sámit šaddan máksit stuora ruđaid ja šaddat ein máksit . Ja dan_dihte leat šaddan sámit vealggi vuollái dan áigge go norgalaš dagai dakkár lága , ahte lea hui álki oažžut ruđa sámis , vaikko ii livččo velá jur nuge olu sivva go sii lohket . Vaikko gal dat boazunai ferte dohko viggat , gos lea biebmu ja suodji , go geassetnai boahtá muhtumin nu čoaskkis , ahte galbmojit jámas soames boazu ja velá soames reainnárnai , go lea vuohččan báhkka ja de fáhkkestaga boahtá davádatbiegga ja arvi ja boahtá muohtanai . Ja dan gale ipmirda , ahte dalle lea čoaskkis , go muohttá váriide ja ordarájiidenai . Ja dát áiggit leat jur dat stuorimus ruhtaráiggit , vaikko sámit dalle vihket ja gilljot beatnagiin . Muhto go ii leat gokkoge dakkár vuovdi , gos ii dáža váldde dávstta , de bistet goitge soames saji mannat muoraid sisa , ja de dáksta šaddá dakkaviđe . Ja dat lea ipmirduvvon , ahte dat lea dážaide dinesin , go bohccot bohtet dan muddui , ahte besset oažžut dávstta , ja das sii ožžot ruđa . Ja dainna_lágiin ii leat vahágin sidjiide , vaikko sii ieža dan ludjot dego rieban dalle_go ii leat heahti . Dasa lea dat mearkan , go norgalaš ii suova dahkat áiddiid dakkár geainnuid ovdii , gokko boazu manná lájuid nala , vaikko sámit ieža áigot áiddiid dahkat . Ja dán áigge sámit fertejit cakkadit bohccuid dohko bajás alla váriid dahje gáissáid nala , gos lea olu sorbmi bohccuide . Ja lea velá olbmuidenai seammá heakkavárra , dainna_lágiin go leat nu allagat riiddit ja gáissát ja máilmmiálgosaš jieŋat main leat luoddaneamit . Ja dat leat muhtumat nu čiekŋalat , ahte ii dihtto bodni . Ja muhtumat eai leat jur nu čiekŋalat , dein gale oažžu soames háve eret bohcco , go fal fuomáša gokko dat lea . Dan ii goitge oaččo iežá_ládje go báttiiguin luitojuvvo olmmoš dohko , ja son bidjá bátti bohccui gitta , ja de gessojuvvo olmmoš vuohččan , ja de mannjil gesso boazu fas bajás . Muhto olu duššet , maid eai gávnna , ja máŋga maid sii eai oaččo bajás , go leat nu čiekŋalat ahte eai báttit ole . Ja dat leat hui váralaččat , deinnago juohke dálvvi boahtá ođđa muohta deid luoddanemiid nala , ja de ii oainne ii olmmoš iige boazu . Ja go boahtá ealli nala , de gahččá oktanaga luoddaneami sisa . Ja mearraváriid váralašvuođas álggán muitalit , gos sámit orrot bohccuideasetguin . Go šaddá báhkka , de bohccot ruhttet dakkár alla jieŋaid nala , gosa ii olmmoš beasa , ja ruhttet čuoikkaid ja báhka sivas alla várreluohkáide , ja bajit bohccot lihkastahttet geđggiid . Ja de go okta geađgi lihkkasa , de álget fierrat olu geađggit , ja de sorbmanit olu bohccot dainna_lágiinnai . Ja jos olmmoš lea vuollelis , de lea seammá várra sutnjenai . Riidin gohččojuvvo dat , mii lea allat ja olu rássi . Báhkkan boazu ruohttá bajás gáissáide , dakkár báktegaskkaide , gos ii beasa bajás iige vulos , jos ii muitte jur dakko boahtit gokko lea mannan . Bohccos lea ein seammá luondu go dološ áiggis gottiin ; ja gal bohccot sorbmahuvvet muhtumin olles čorragat . Ja livččo olu dáhpáhusat , maid lean ieš oaidnán , muhto in olle visot čállit . Čakča- ja dálvejohtin . Čakčageasi birra . Sápmelaččaid luksa johttáma birra Norggas , go boazu álgá luksa háliidit su vierus mielde . Go álgá rássi goldnagoahtit , de boazu háliidišgoahtá jeahkála borrat . Ja Mearariikkas lea vánis jeagil , Mearariikkas lea eanas sajiin beare rásseeatnan . De sámit álget rátkkašit dakkár biirriin , gos ii soaba johtit ovttas , dakkár biirriin , gos lea viđa dahje gávcci duháha árvosaš eallu . Ja boares áiggis eai leat atnán gárddiid , muhto dušše jalges dievás leat sii rátkán , ja jos lea lahka jávrenjárga , dat lea hui buorre . Ja de das álget nuppi oasi bohccuin baldalit , čuggejit soppiin bohcco bahtii , ja dat manná eret . Ja dan nuppi oasi bohccuid guđđet livvadit , ja nu mannet nuppi ravdii ealu , ja de botkejit gaskat . Ja dat lahkki , mii lea báhcán go nuppit leat baldalan bohccuideaset čađa , dat báhcán lahkki lea dál jur čielggas . Ja de dat vuojehuvvo eret dan meare guhkás ahte ii oidno , vai eai mastta . Ja dat nubbi lahkki lea ain searveeallu . Dat livvadahttet das ja álget dan nuppi lahki bohccuid baldalit seammálági , čuggejit bohcco bahtii . Ja muhtun boazu manná oktanaga nuppe ravdii , ja muhtun boazu lea nu jállu , ahte viggá manjás , iige baldo vaikko časkkálii , ja dan ferte viegahallat dasságo oažžu eret doppe . Ja dat dahká olu bahás — dat ballájit dat bohccot , mat ledje guđđojuvvon , ja jos velá lea hilbes olmmoš viegahallame , dat baldá olu bahábut . Ja dat rátkkagoansta lea dakkár , ahte dat ii ábut ahte lea gievra dahje falli viehkat , muhto guhte lea čeahppi rátkit - ja dan čehppodahkii gullá eanemus , guhte lea siivui ja ii vikka hoahpus lihkadit . Dat guđet suhttet ja álget viegahallat ja velá gilljot beatnagiiguin - ja de bohccot ruhttet ja seahkanit ja de šaddá ođđa bargu , ja dan sivas dávjá suhtadit . Ja gos leat hilbessorttat olbmot , das lea váivves rátkka ja olu eanet bargu , muhto go leat čeahpes rátkit , dalle lea beali ja velá eanet álkit rátkka . Ja go dál dat nuppitnai leat čuoldán seammáládje iežaset bohccuid , dál šaddá fas botkenáigi , ja de dál fas botkejit ja dolvot dan báhcán binná fas nuppi guvlui jávkkohahkii . Ja jos beaivi velá lea , de guođostahttet veaháš ja de livvadahttet ja álget fas seammáládje čuoldit nuppi oasi bohccuideaset . Ja go leat fas ožžon veaháš čorraga , de fas vuojehit dohko , gosa leat vuosttaš čorraga dolvon . Ja de dál nohká beaivi , ja de čoagganit isidat čoahkkái árvalit , gosa soahpá bidjat guđege lahki ealus . Ja go leat soahpan , gosa galget guđege lahki bidjat , de vulget reainnárat juohke lahkkái . Dat leat dál golbma lahki , okta lahkki lea searvelahkki , ja searvelahkkái galget maiddá rađiiduvvot reainnárat goappašiid lahki olbmuin . Ja dat dahkko maid_nu . Ja go lea buorre dálki , de dalle gal reainnárat dollet ealu . Ja go iđit šaddá , de fas reainnárat bohtet ealuin ja de álget fas rátkit seammáládje go vuosttaš beaivve : čuldet nuppit vuohččan , ja go lea unnon eallu , dat bihttá mii lea searvelahkki , de álgojuvvo guovtti guovllus čuoldit . Ja de šaddá gaskii dat searvebinná ealus , ja dat lea bahámus áigi . Jos dalle leat siivvut ja čeahpit , de dalle manná bures ja hoahpus . Muhto jos leat hilbadat ja čuorbbit , jos álget viegahallat nuppit , de fertejit viegahallat nuppitnai , ja de ruhttet summal dahje seahki bohccot . Ja dalle lávejit gilljugoahtit beatnagiiguin , ja de ruhttet muhtumin oktiinai . Ja jos soitet velá soames merkkohagat , dahje dakkár bohccot , mat leat geasset merkejuvvon nuppiid bohccot nuppiid merkii , ja go nuppit dovdet bohccuideaset , de šaddá riidu . Ja de viegahallet nu olu go nahket ja billistit rátkama — ja šaddet dat velá doarutnai daid nalde . De šaddet olu eanet bargat . Dat seahkanedje nu_ahte fas leai ođđa bargu nuppi beaivve , ja suhtadedje nu_ahte álge njuovadit nuppiid bohccuid . Muhto dološ olbmot dolle nu čorga siiddaid ahte ii lean boazu nuppi siiddas . Jos manai nuppi siidii , de vižže sii dakkaviđe fas eret . Ja suolavuođa álgu leai ná : hánes riggát eai atnán bálvváid , ja de ealut besse mannat gosa háliide . Ja geafibuin ii lean dorvu ii mihkkege . Sii manne bohccuid manjis ja eai gávdnan alddiset borranbohcco . De fertejedje váldit riggáin , ja de riggát válde olu mávssu , ja geafi ii nagadan máksit — ja muhtun bijai fáŋgan maiddá . Ja de ferteje geafit čiehkat maid borre , ja go álggos ohppe veaháš , de lassánii veaháš geardde . Muhto eai lean visot riggát dakkárat , eai lean go hánes riggát dakkárat . Ja go dál leat geargan rátkimis , dalle sii johttájit eret ovttaid geainnuid luksa . Ja jos leat buorit dálkkit , de sii johtet siivvut luksa badjel alimus duoddariid . Muhto go lea heajos jahki , de álget čakčagease juo garra dálkkit Mearariikkas . Ja go álget johttágoahtit , de eai oaččo ealuid čoahkkái , ja go ožžot , de lea nu arvi ja muohtti , ahte leat visot nu njuoskasat . Ja go lea čoaskkis , de galbmojit loavdagat nu_ahte eai sojatge . Ja de fertejit vuohččan goikadit dakko gođiid nalde ja dahkat hui stuora dola ja das goikadit . Ja deid biktasiid , mat leat nalde dein olbmuin geat leat meahcis leamaš ! Dein leat njuoskan biktasat nu visot jura liikki rádjái , ja sii leat dalle galbmonnai nu sakka ahte leat juolggit bohtanan ja eai báljo sojatge . Ja jos meahccái šaddá ja jos iige oaččo dola , de gale galbmo jámas . Gal dat lea dáhpáhuvvan nunai , ahte galbmon lea jámas boazoreainnár čakčageasis , go leai hui arvi vuohččan ja de njuoskkai jur čađa , ja eai sus lean nu buorit biktasatge . Ja de álggii muohttit ja šattai nu čoaskkis ahte galbmoje su biktasat , mat ledje njuoskan . Ja go su biktasat ledje galbmon nu_ahte eai sojadange , de son náđui muhtun geađgegurrii . Ja eai sus lean dolat , ja de son galbmui jámas . Ja go johttámuš dál lea nu áddjái , ahte eai beasa mátkái , de šaddá ein čoaskáseabbu ilbmi ja seavdnjadeapput šaddet ijat . Ja de lea ihkku hui seavdnjat , nu seavdnjat ahte ii oainne ii oktage geađggi iige bohccuid , muhto dušše gullá bielluid ja misiid ruovgama . Ja de dalle lávejit láhppit soames oasi ealus , ja go dat láhppon bohccot besset vuvddiide , de lea bahá gávdnat . Ja jos leat davvebiekkat , de leat Mearariikkas hui garra dálkkit , ja lulde leat fas fierttut dalle . Dakkár garra dálkin , go arvá ja šlahttá , de gođiid nalde njusket loavdagat , ja dakkár dálkki eai jeage loavdagatge , ja de njusket visot gávnnit sistenai goađis . Ja go firtesta , de álget goikadallat loavdagiid ja muhtumat vulget ohcat daid láhppon bohccuid . Ja go lea firten , de lea boazu olu lojit go garra dálkin , ja go dat buorre dálki bistá dan moadde deihe máŋga beaivvi , de sámit besset johttát . Ja go dál leat viimmat beassan johttát , de lea sin johttán dakkár , ahte herggiid nala biddjojuvvojit visot mii lea , ja mánátnai , unnibut ja stuoribut , ja de sii johtet ráidduiguin , ja eallu lea maiddá lahka . Ja go leat mannjit geargan johttát , de šaddá seavdnjat ovdalgo ollejit luoitalanbáikái , ja de lea hui váralaš . Dalle šaddet hearggit nu árggit ja álget ruohtadit ja noađit ravggadit eret herggiid nalde ja boatkanaddet lávžžit gaskat . Ja ruhttet meahccái , ja seavdnjadin ii oainne gosa hearggit mannet — ja de dat hearggit fertejit mannat . Ja mánát ravggadit maiddá eret herggiid nalde , ja hearggit ruohtadit badjel máná ja duolmmastitnai , muhtumin nu_ahte goase mánná sorbmana . Ja de fertejit mannat dainna , mii lea velá sin gieđas . Ja de lea bahá deaivat geinnodaga . Ja go dál ollejedje dan báikái , gosa lávejit vuosttaš beaivvi johtit , de sii luoitale . Ja dalle leat sii váiban , ja beaivi lea jo nohkan . Dál lea hoahppu dahkat gođiid ovdalgo sevnnjoda , dalle álget jo ijat gemodit . Ja sii dál dahket gođiid nu hoahpus go vehášge háhppehit . Muhtumat dahket gođiid ja muhtumat čuhppet muoraid ; das lea velá soahkemuorra . Ja go leat ožžon dolaid , de álget borrat bohccomielkki ja vuosttáid , ja gáhkku lea maiddá leamaš manjit áiggiin muhto ii dalle . Ja de sii bidje čázi duoldat ja juopmomielkki dasa , ja de dan juhke . Ja nissoniin leai hoahppu mánáid nuollat ja dikšut deid , liekkadallat stuorit mánáidnai . Deidda lea velá bahát go gietkkamánnái ; sus ii leat suodji nugo gietkkamánás lea gietkka suodjin . Ja go leat borran dat geat leat ráidduid mielde leamaš , de bohtet boazovuojeheaddjit ja buktet ealu gođiid lusa , ja de nuppit vulget reainnidit ihkku . Ja go dál lea seavdnjat ja arvi , de lea nu seavdnjat , ahte ii oainne ii julggiid ovdiige ! Muhtumin vázzá geađggi vuostá ja muhtumin jávrái ja jeaggái ja muoraid vuostá , ja bohccuid ii maiddá oainne muhto beare gullá . Ja dat galgá vázzit beare olggumus bohccuid olggobeale . Ja dat galgá vázzit álohe olles ija ja ii luoitit beatnaga ogohallat . Beana botke ealu máŋgga binnái , ja de álgá boazu mannat bahábut , go beana ogohallá garrasit . Ja go lea iđit šaddan , de vuojeha son gođiid lusa . Muhto ii dalle leat velá guhkki idja . Ja go lea iđit šaddan , de lea vuosttaš bargu vuolgit ohcat deid herggiid , mat leat mannan nođiiguin — ja go ii lean muohta , de ii lean gávdnanášši buorre . Ja go sii manne dan báikái gos herggiid biste , de sii vulge dohko , goppos sii dihte mannan , ja go sii vulge de sii gávdne ovttaid nođiid , muhto nuppit noađit velá ledje váili . Ja go sii beaivvi ohce ja eai gávdnan , de ii lean sis dilli ohcat nuppi beaivvi . Ja dál láhppoje guokte hearggi ja ovttat noađit , muhto deid sii ferteje guođđit . Ja go dál fas šattai eahket , de vulggii fas reainnár ihkku ealu mielde ja manai nu got ovdalnai . Ja go buvttii ealu , de johttájit fas dakkaviđe . Ja johtet dakkár váriide , gos ii leat šatain soahkil . Dál fertejit bisánit dakkár báikái , gos ii leat muorra . Deid alla duoddariid nalde lea gale váivi , vaikko velá livččui buorre dálkinai , go lea headju muorra — dušše skierri , ja soames báikkis lea gaskkas ja dat lea hui buorre buollit , vaikko lea arvinai . Ja soames báikkiin lea smávva sieđga , muhto jos eai leat goike sieđggat , de lea headju buollit , muhto go leat goikan sieđggat seahká , de lea buorre buollit . Ja lea velá okta soarttat rássi , mii gohččojuvvo ruvderássin , maid boldet maiddá go ii leat šat skierri . Dát rássi šaddá velá alit eatnamiidda go skierri . Ja go lea seavdnjat , de ii oainne ; de galgá njávkat , geas leat heajos čalmmit . Muhto go lea buorre dálki , de gale birgejit sámit , vaikko leat duoddariid nalde . Go sii dál fas johtet , de sii válljejedje lojimus herggiid , go dihte , ahte dál lea váralaš johtingeaidnu , dakkár ahte jos ballá heargi ja álgá ruohtadit , de gale fierrala vulos . Ja doppe lea stuora johkagorsa , gosa manná oktanaga vaikko_man olu ja oktanaga cuovkkas . Dát báikkit leat nu fasttit , ahte ii heajosoaivvat sáhte geahčastit vulos . Ja go sii dál ledje ožžon válmmasin nođiid herggiid nala , de sii fas johttájedje ja manne dearvan bahás báikki , dát siida , muhto ii leat diehtu , bessetgo visot siiddat dearvan dán báikki . Sámiin lea okta dáigá , jos vuohččan , go johttá orrunsajis , de lea mearka , got manná vuosttaš sirddagaska , de manná olles mátki nu . Jos válbi boahtá vuosttaš beaivásis , de lea olles mátki beare válbi . Ja dát siida lea válbbáskan vuosttaš beaivásis , ja sii dál árvalit , ahte sin dál čuovvu válbi olles mátkki . Muhto dat šaddá , mii galgá šaddat . Muhto go leai nu bahás johtolat , de galge gievrramus olbmot ráiddus . Ja de okta gassa nisu leai , ja son ii duostan ráidui , de son vulggii ealu vuojehit johtolaga . Ja de son riegádahtii máná jođidettiin , ja de ii lean iežá dorvu go coggat ohcii máná ja vuojehit ein bohccuid dassážii_go ollejit dohko gosa gođiid leat dahkame . Ja go jokse gođiid , de easka son beasai seŋgii , dakkárii go sámiin leage . Ja muorra leai heittot dasnai , ja de dikšo dan nu got lávejitge sámit dikšut . Ja de eai sii sáhttán orrut olles siiddain , ja de siida johttái , ja okta goahti bázii dasa ja guokte olbmo , ja sii válde herggiid veaddit . Sápmelaččaid golgan- ja bohcco guođohanáigge ja jođidettiin geavvá dávjá nunai , ahte nisu riegádahttá máná , ja de ii leat iežá goansta go máná coggat ohcii ja mátkkoštit ein goađi lusa . Lea gal surgat muhtun áigge , go leat duoddariin orrume čoaskima áigge . Muhto go nisu lea siiddas , de son beassá seŋgii go máná lea riegádahttán . Ii goitge leat dološ áigge Sámis leamaš bolstarat muhto duoljit ja beaskkat ja gálvoseahkat ja soahkerissit — mat leat álo sámigoađis láhtti sajis . Ja suoinnit biddjojuvvojit duolji nala bađa vuollái dassážii_go nisu lea čorgehan . Ja sadji divvojuvvo okte juohke beaivvi . Ja jos eai biestte galbmot seaŋganissonis , de dat dearvvasnuvvá vahku geažes . — — — Máná dikšuma birra . Go mánná lea dearvan riegádan , de giessaluvvo ruksesmiesenáhki sisa dassážii_go ožžot čázi liegganit . Ja go čáhci lea liegganan , de bassojuvvo , golbma geardde beaivvis golbma beaivvi , ja golmma beaivvi geažes álget bassat guokte geardde beaivvis . Ja vuohččan addojuvvo mánnái bohcco vuššon buoidi njammat . Dalle eai leat leamaš sohkkarat dáppe Sámi riikkas . Dat ferte addojuvvot dan_dihte mánnái buoidi njammat , go ii eatnis leat mielki . Ja dat lea váralaš bávččagit , go eadni álgá vuosttaš jándoris mánáin bargat ja njamahit . Muhtun nissonat leat nu roahkkadat , ahte álget bargat guovtti jándora geažes , go dovdet ahte sii leat dearvašat — ja de leat šaddan nu skihpasat , ahte leat šaddan veallahit máŋggaid mánuid , ja leat muhtumat jápmánnai dakkár roahkkatvuođain . Ja jos eadni jápmá dahje jos nissonat bistet čiččiid galbmot nu_ahte bohtanit ja sidjot ja nohká mielki , de máná šaddá bahá biebmat . Muhtumin lea mánná hávkan eatni goaŧu sisa , ja de lea goansta ahte ii čuohppat nábi galgga , geahččaluvvo bivdit heakka ja njammojuvvo njunneráiggiid ja njálbmeráiggiid , ja dainna goansttain lávejit oažžut heakka mánnái . Ja jos lea botnjasan juolgi dahe giehta dahe soames iežá báiki , de njulgejuvvo dakkaviđe ovdalgo stirdot dávttit , ja jos ii biso muđui , de galgá gurpat dakkár muorain mii soahpá juste . Ja jos mánná lea váillat dahe miige sivaid mánás , de ii galgga muitalit eadnái . Muhtun lea nu heaigu , jos gullá mánás mangelágáš siva , de seahkana jierbmi . Muhto mánná dál bassojuvvo , dego ovdalis lea jo muitaluvvon , ja de gissojuvvo liinniid ja bohcconáhkiid sisa ja biddjojuvvo gietkama sisa . Ja dan siste lea mánná ihkku ja beaivet , orodettiin ja jođidettiin dahe mátkkoštettiin , geasset ja dálvet . Ja gietkka lea dahkkojuvvon : murrii gohppojuvvon roggi nu stuoris go mánná lea , ja oaivegeaži nala lea dahkkojuvvon alit , man vuolde lea máná oaivi . Dat lea sojahuvvon iežá muoras , vai doallá loktasis sujiid vai ii mánná hávkka . Goahki lea dahkkojuvvon soagis , mii sojahuvvo , muhto iežá oassi lea dahkkojuvvon beazis , roggojuvvon roggi . Darffit biddjojit gietkama vuđđui ja de liinnit ja iežá suojit , bohccomiesenáhkki ja oaivvevuollái dolgebolstarat ja njoammila dahje njála náhkki . Ja muora birra lea bohcconáhkki sisttis , ja bajil 7 gárrojuvvui boares áiggis sistebáttiin muhto dál gárret láigebáttiiguin . Dálvet golggadettiin lea guovttegeardán skoađas birra gietkama , vuohččan lea sisti birra , mii gal adnojuvvo geasset ja dálvet , muhto dálvet adnojuvvo nubbi skoađas nalde , mii lea dahkkojuvvon gápmasiin . Máná oaivvi badjel manná golmmasuorat báddi maiddá , ja dasa leat biddjojuvvon máŋggafearggat helmmot ja silbaboalut , vai mánná daidda geahččá ja ádjána ja vai eai ulddat beasa lonuhit . Dat leat boares áiggis sámit ožžon diehtit , ahte ulddat leat lonuhan máná hui hoahpus , go mánná šaddá báhcilit akto goahtái . Ja go dan dakkaviđe fuomáša ja álgá risset máná buolli gaskasiiguin , dalle váldet ulddat mánáset ruoktot ja addet nuppi ruoktot . Muhto jos ii daga nu , de massá dearvvaš mánás ja oažžu dakkár máná , mii ii šatta ja lea váillat . Go lea čoaskkis , de galbmo gietkka dan_botta_go mánná bassojuvvo , ja de adnojuvvo báhkka geađgi gietkama siste vai bissu liekkasin . Ja dat geavvan lea máŋgga geardde nu , ahte ii muitte eadni váldit geađggi eret gietkama siste ja de šaddá mánná biddjojuvvot báhkka geađggi nala , ja de gal buollá čielgi . Mánná bárgu , muhto ii eadni dieđe , mii lea mánás go bárgu , muhto ferte goitge nuollat . Ja de easka oaidná got mánás lea geavvan , ja de eadni rávki dál šaddá moraštit ja čierrut nu garrasit ahte goase jierbmi seahkana . Ja das šaddá mánnái garra gihpu , ja go dal viimmat buorrána , de ii goitge šatta jur dearvvaš olmmoš . Muhtumin šaddá roaŋkečielgi . Go mánát leat šaddan dan muddui ahte vihket olgun , de šuvččagit muhtumin suorpmat , ja bárdnemánáin šuvččaga gurbmá dahe cibe , ja jos eai ipmir dakkaviđe čárvut muohttagiinna , de gahččá eret dan ráje go lea suvččagan dahe galbmon . Sámis leat maid virgeolbmot visot . Vuosttaš lea isit ja de eamit ja de reaŋga ja de biigá ja de mánát . Boarráseamus lea muorranorki , nubbi lea dollacoggi ja goalmmát lea guonnamugga , njealját lea eatni jiellat , viđat lea áhči jiellat . Sámemánáid skuvllagurssiid birra . Viđa jagi skuvllat leat buorit geafes sámiide , go skuvllas leat dan áiggi go eai velá leat dan mađe ahte barget biepmuset ovdii . Ja lea datnai , ahte ohppet lohkat ja čállit ja rehkenastit , vai eai beasa beahttit juohke sajis gávpeolbmot ja láddelaččat , mat leat olu ovdal beahttán rehkegiiguin ja jugahemiin . Muhto billista dat fal sámemánáid . Dat ohppet gale buori oahpa , muhto ohppet dat olu joavdelasaid . Ja dat , ahte sis šaddá olu láddelaš luondu , ja sii šaddet buoremus oahppanáiggi eret sámiid siste , ja de sii ohppet beare látteeallimii ja eai sámieallimii oahpa eai ollenge . Ja luondu rievdá maid , sámiluondu láhppo ja látteluondu šaddá sadjái . Ja olu dan ruvnnaskuvlla mánáin leat raddevigagat . Muhto go eai leat skuvllat sámiid oami gođiin , de fertejit bidjat dohko , gos skuvllat gávdnojit , vaikko ii leat vuogas . Muitaluvvo mánáid golggaheami birra jođidettiin . Go mánná lea ein unni ja geahpas , dalle lea álki guottehit gietkamiinna hearggi siiddus , nu got sámit guottehit iežánai gálvvuid 20 gilo deattu goappat bealde . Muhto go mánná čierru garrasit , de lea gale váivi čadnái njamahit hearggi nalde , muhto ferte goitto — ja gierdá dat gale ! Jos mánná lea ila čirrolas , de ferte eadni guoddit máná ieš ja huiskkuhit gieđaid nalde ja dávjá njamahit . Stuorit mánáid birra . Go mánná lea stuorit ja losit , de ii šat naga heargi . Go lea mánná 4-jahkásaš , de ferte riidet hearggi čielggi nalde , juogo lea fiertu dahe arvi dahe čoaskkis . Ja dál gale mánát gollot ja váibet nu_ahte eai maŋážassii biso hearggi nalde , deinnago leat galbmon . Hearggi nalde lea nu čoaskkis , gos bossu biegga vuolil ja juohke guovllus . Dat mánát , maid heargi nagada guoddit beallin , daid sáhtte suddjet olu buorebut . Dat mánát , mat leat gietkamis , dat bivvet olu buorebut . Ja go mánná lea šaddan nu stuorisin , ahte ii heargi nagat guoddit , de ferte mánná viehkat ieš , vaikko lea gale garra ráŋggáštus , jos velá leat garra ilmmit , arvvit ja muhtumin muohtaguoldu . Ja dat váibet nu_ahte eai veaje manjemustá eai ollenge . De ferte olmmoš guoddit — dakkár johtolagaid : johttojit guokte beanatgullama ja muhtumin guhkit . Ja seammálágáš váivi lea badjelmeari boares olbmuinai : guhkes johtolagain váibet ja de šaddet idjaduvvat meahccái , ja gal dat šaddet goallut nu sakka . Ja gal muhtumat leat jápmán johtolagaid nalanai , eaige dat leat astan deid ohcat — leat máŋggaid jagiid mannjil oaidnán dávttiid , muhto eai dat dein atnán vára eambbo go bohccodávttiin . Dás muitaluvvo veaháš garra dálkkiid johtima birra badjel duoddara . Dat gale lea bahá johtit , go lea muohtaguoldu duoddara badjel jođidettiin . — Ja siida johttái ja de álgá guhkes johtolagaid johtit . Ja doppe lea goitge čoaskkis , vaikko leage buorre dálki . Ja de šattai nu čoaskkis ja guoldu ja nu garas biegga , ahte bálkkui herggiid veallut ja nođiid eret herggiid nalde . Ja riidejeaddji mánát bahámusat galbmoje , ja váibe nu_ahte eai šat bisson hearggi nalde . Ja gieđat leat galbmon nu_ahte eai nagat doallat spahkáoivviin gitta . Ja dat boares olbmot , mat leat 80- jagi boarrásat , sii leat vuoimmehuvvan ja sis leat heajut čalmmit , ja sii eai nagat vázzit nu_ahte jođále johtti siiddas , ja sii váibetnai nu_ahte eai veaje guhkes beaivásiid vázzit ovttatmanos . Ja de sii fertejit orrut ija meahcis ja eai sii oaččo dolage muhtumin , ja vaikko velá oččolege ovtta dola , eai sii veaje goit skirriid gaikut nu olu , ahte bistá olles ija dolla , ja sii dalle galbmojit nu_ahte goase heagga manná . Ja go lea velá garra dálki , de lea velá bahát , ja dasa ii leat goansta ii miige , ii nagat heargi guoddit iige olmmoš . — — — Ja go siida luoitala dasa , gos lea veaháš skierri ja boazoealát , de nissonat njamahit mánáid ja stuorit váiban mánáid govččadit vai eai galbmo . Go leat olu ja njuorahat mánát , de sii čirrot nu olu go nagadit , muhto ii ávtte , sii fertejit orrut gietkamis . Ja stuoribut maid čirrot , go lea čoaskkis . Ja beaivvis lea áigi ja mannjit , sevnnjodeame , ja das lea váibbasvuohta ja hoahppu ; gaikut skirriid muhtumat ja nuppit goađi dahkat ja gálvvuid bidjat čoahkkái . Ja dat muorra lea nu heittot , ahte ii oaččo dola muđui go ráhpot dakŋasiid siste — ja vánis velá datge . Ja go dola ožžot , dalle lea hoahppu nissoniin nuollat gietkkamánáid ja dikšut deid . Ja iežát ráhkadit biepmuid , ja go leat biepmut ráhkaduvvon , de borret . Ja de dat , mat leat ealu vuojeheaddjit , buktet ealu goađi lusa livvii , ja de vulget fas iežát ealu reainnidit , ja lea jo seavdnjat idja . Ja sii guođohit dasságo šaddá nubbi beaivi ja de vuojehit goađi lusa ja de johttájit fas dakkaviđe . Muhto johtet sii fal nu hoahpus , go ollejit daid bahámus duoddariid badjel , vai ii jovssa garra dálki . Ja dološ áiggiid leai buorre orrut juohke báikkis , go leai buorre jeagil . Ja sii orro duoddariid naldenai , gos leai vehášge skierri , dainnago duoddara nalde lea lodji boazu . Doppe leai álki bohčit áldduid , ja sii dološ áiggiid olu bohče . Muhtun oassi sámiin , dat geain leai unnán eallu , sii ferteje bohčit mielkki biebmun , go ii lean iežá biebmu go mielki ja biergu . Ja sii bohče gale nu garrasit geasset , ahte šattai boazovihki juohkelágáš . Dat garra boazodávda gal gottii olu bohccuid , ja dat leai velá dakkárnai , ahte darvánii dego iežánai darváneaddji dávda ; jos mastaledje dakkár siiddain gos ii lean dávda , de darvánii dakkaviđe . Ja go leai alimus vuoimmis dávda , de darvánii luottainnai . Ja dat siiddat , main ii lean vihki , dat balle dan siiddas geas leai vihki , ja garve guhkkin doaresbeali . Ja báhkka gesiid dat leai bahát vihki , dalle jámii nu olu ahte eai ollen náhkiidge njuovvat visot , vaikko njuvve čuohteviisan , ja biergu ii borahan go jur soames bohccos . Ja dainna sii bisso geafin , dat geat ledje nu garrasat bohčit . Ja dat dávda lea dakkár , ahte bohccuid gaccat šluppagit ja sidjot , ja sarváin bohtanit guoccagat dahje čahkarat ja áldduin rubbot čiččit ja misiin rubbot njunit . Bohčima birra . Sii dalle atne dakkár goanstta , ahte vuide álddu čiččiid bohcco baikkain , vai ii miessi njamat álddu . Ja okta iežá goansta lea velá dát : čatne álddu čiččiid ulloláiggiin , vai ii oaččo miessi njammat — ja go álddu láhpii , de boatkane čiččit . Ja dát dahkko dan_dihte , go miessi beassá njammat , de son njammá álo nu , ahte ii leat mielki ii miige áldduin bohčimuššan . Dat áigi leai ovdalgo nuortan bohte sámit , de dat oahpahedje got galgá reainnidit bohccuid , ja go ohppe visot reainnidit de álge ealut šaddat . Eaige leat Čohkkiras sámitge máhttán reainnidit jur riekta , ja dainna ii leat beassan lassánit boazu nu_ahte livččui dievvan eatnan boazoeatnatvuođain , nugo lea dál dievvan , ahte ii leat sadji , go šaddá vehášge heajut dálvi , de fertejit jápmit , soames oassi bohccuin . Muhto ii dán áigge šat leat geasset boazodávda nugo lea leamaš dáppe Čohkkiras suohkanis ovdalgo bohte nuortasámit , jur dat sámit , guđiid nala guddet Juhkásjávrri sámit ahte dat leat buktán suolavuođa deike . Muhto eai leat ilmmuhan dan , ahte dat leat buktán buori oahpanai mielde . Ja dat lea ášši ieš vihtanin , ahte eai leat máhttán bohccuid riekta reainnidit , go lea leamaš sadji nuortasámiide . Eaige dat leat boahtán guoros , dein leat leamaš bohccot mielde . Ja dat lea maiddá duohta , ahte gal doppe čuvvo soapmásat suollagatnai . Muhto váldoisidat ledje siivo olbmot : Jonne Lásse ja Dommos Jovnna ja Beahkká-fáre , ja dein leai olu boazu . Ja gal daidda šattai eallu nu hoahpus geat máhtte reainnidit bohccuid . Ja de doivo dat orru sámit , ahte dat suoládedje sin bohccuid — ja gal dat soames reaŋggat suoládedjege , muhto ii leat diehtu leago jur nu stuoris go lea guottehuvvon . Gal dat lea oidnojuvvon , ahte vierrobeatnaga nala ruhttet visot ja gásket nu garrasit ahte jos eai beasa olbmot áhpun , de gásket jámas . Ja dáidá olmmošnai seammálágáš . Dás lea goit veaháš mearka , ahte lea olmmošnai , dákkár sápme-olmmoš . Das lea ovdalis máinnašuvvon dan birra , ahte nuortasápmi lea buktán suolavuođa deike — muhto dáppe leat leamas Juhkásjávrri riegádan sámit suollagat ovdalgo nuortasámit leat buktán oahpa deike . Okta lea , man namma lea Nirpi , guhte leai suola . Ja son okte bođii muhtun siidda lusa go siida leai johtime Beardojohkagátti bajás , ja sis ledje olu bohccovuosttát herggiid nalde . Ja go son leai hui gievra ja háhppil , son diđii ovtta ` báikki gokko son njuike rastá Beardoeanu . Ja go ráiddut bohte jur buohta , de son čuohpastii niibbiin vuostánoađi hearggi nalde ja bálkestii sealggi nala ja viegai eatnogáddái ja bálkestii dan noađi rastá ja ieš njuikii maiddá rastá stuora joga . Ja dat sápmeriehpu viegahii manjis , muhto ii son beassan rastá . Ja dat háiki lea ožžon nama dan rájis Nirppihaskkahat , deinnago leai dan sámi namma Nirpi . Ja ii leat gávdnon nubbi sápmi guhte lea dakko njuiken rastá Beardoeanu , mii lea nu stuoris ahte sorbme olu bohccuid — ja son leage nu fasti ja alla goržžit ja bákti guovtti bealde . Dat johka lea dego duoldi báhti , ja goržžit borššodit nu_ahte suovvan čuožžu , dego livččui stuora dolla dahje muohtaguolddut . Ja jos muitaluvvo velá okta olmmoš , nama ii soaba bidjat . Son lea maiddá leamaš hui suola , ja su mánát leat maiddá leamaš seammálágážat ja leat leamaš stráffas máŋga gearddi ja leai okta , guhte suoládii Njoalpá Jovnna-váinnis biepmuid meahcceáittis , mii leai duoddara nalde . Ja go Njoalpá árvidii , go dat láhppui , ahte de son lea dál mannan suoládit su áitti , ja de vulggii ohcat ja gávnnai gosa leai dolvon . Ja de njágai su lávvui ja de suotnjalii lávvui , ja suola ii háhppehan ii maidege — gal sus leai bissunai dan suollagis , muhto ii son háhppehan báhčit . De Njoalpá njuikii nala ja de gesii olggos ja rissii nu garrasit , ahte son álggii rohkadallat ja lohpidii , ahte ii son suolát šatain eambbo . Ja de Njoalpá válddii mielddis ja doalvvui olbmuid lusa . Ja gal dat leat ein máŋga dakkár suolasámi leamaš , guđet eai leat guovddagat eaige guovddagiid sogat . Ja gii sihtá dadjat duođa , de ferte duođaštit duohtan . Ja dás lea goit duođaštus , ahte ii leat visot boahtán guovddagiid mielde suolavuohta . Bohcco dávddaid birra . Vuosttaš lea šlubbu ja 2 ) geardni , 3 ) njunnevihki , 4 ) ruodnu , 5 ) čagarvihki ja dakkár vihki , mii dahká bohtanit sahte saji , oaivvis ja čielggis ja čoarbbealis . Ja livzávihki ja oaivevuorra — ja dasa lea goansta čuohppat beljiid eret . Ja okta vihki lea dakkár , ii leat nu vuoimmeheapmige , muhto jorrá birratbirra álo , muhto ii ruohta , muhto vázzá birra jorbadassii . — Čilgehus veaháš daid ovdalis muitaluvvon bohccuid vihkesorttaid birra . Šlubbu lea dakkár , dat bohtana gazzagaska ja de álgá siedjut . Ja njunnevihki lea dakkár , dat ruobbu njunni , ja dat álgá njuokčamii ja njálbmái ja manná čoddagii ja de geahppáide ja de goddá . Ja geardni lea dakkár , ahte dat ruobbuda ruovssi ja bohtteha ja de siedjuda nu_ahte gahččet eret , olles ruoksi , ja de áldu njoallu , ja de darvána njálbmái ja manná geahppáide ja goddá . Ja čagarvihki lea dakkár , ahte dat bohtteha čahkara nu_ahte lea nu stuoris ja fasti . Ja ruodnovihki lea dakkár , ahte dat boazu čeagŋu álo dego livččui gožžame , muhto ii boađe ii miige . Ja dat vihki álgá gožžaoaris ja manná sisa gožžaráhkkui ja álgá siedjudit visot siskilušaid ja de goddá . Livzávihki lea dakkar , ahte boazu lea muhtumin hui dearvvas oaidnit muhto guoirrada ja muhtumin boahtá dakkár , ii biso čuožžut bađageahči bohccos , dušše oaivegežiin geassá bađageaži . Ja dat vihki lea dálvetnai muhto ieža vigit nohket dálvái . Muhto šlubbu bistá muhtumin olles dálvvi , muhto ii nu bahá leat goit go geasset , deinnago ii leat go muhtun bohccos . Báhkka gesiid lávejit olu bohccot čalmmehuvvat — dat leat dakkar lottit mat bostet čalmmiid bohccos . Ja šaddá dat dainnanai čalmmeheapmin , go váibá giđđat nu_ahte nohká čalbmebuoidi visot čalmmis eret , ja de rokkaga čalbmi dego jápma bohccos . Ja jos časká niskesuona nala de maiddái diiget čalmmit . Ja lea akta vihki bohcco čalmmiin , mii šaddá dávjá mii gohčoduvvo , dieigečalbmi . Ja de dasa lea dálkkas : dihkki biddjojuvvo čalbmái , ja muhtumin rišša . Ja báhkka geasi leat dakkár divrrit , mat njuikot , ja go dat leat olu de lávejit boares olbmot lohkat , ahte dalle šaddá šlubbovihki . Veháš dálkasat dáidda ovdalis muitaluvvon bohcco dávddaide . Šlubbui lea dálkkas , go vuolat visot dan ráji , go lea vihki , ja de vuoiddat dakkáriinna , mii lea vuššojuvvon muoraid bárkkuin dassážii_go lea suohkat dego bihkka , ja sálttiin seahkálaga . Ja dat seammá lea dálkkasin njunnevihkáinai , ja čagarvihkái ja laskkiidanvihkái . Ja ruodnovihkái galgá mearavuoiddas ja vuodja ja bihkka ja ruvttat , ja dat vuššot ovttas ja de njoarrat sisa . Geardnái galgá dahkat gazzavuojaš ja beahce- dahje guossagáhčiin vuoššat seahkálaga ja de vuoidat dainna . Ja misiid njunnevihkái lea maiddá dát dálkkas . Jieska lea bahá , dasa ii leat dálkkas iežágo dat go juomitbealli gáská . Livzávihkái ii leat gávdnon dálkkas , muhto lea okte dahkkon dálkkas : go njoarrá garra romma dahje konjáhte , ja de gálgá čatnat gitta bohcco , vai ii oaččo biepmu jándorii — de dearvvasnuvvá . Muhto go olles ealut álget , de ii dat ábot , iige daidda olle iige duostta , dein lea nu bahá hádjanai , ahte dahká bahá olbmuinai , mat šaddet oktanaga čuohtin skibasin ja skihpet veaháš áiggi — ja de jápmet čuohtin oktanaga , go lea alimus . Dás vuollái čallojuvvo bohcco vašolaččain , mii ii leat čállojuvvon ovdal . Bierdna lea maiddá bahá . Jos gávdná áldoealu , son goddá misiid olunai , jos fuomáša ahte deid son joksá — muhto stuora bohccuid son ii olu oaččo : jos ovtta oažžu , de son dan borrá visot . Muhto jos olmmoš boahtá nala go lea borrame , de son lea dalle vašis , son dalle ruohttá nala ja gaikkoda olbmo . Ja jos olmmoš álgá doarrádallat giđđat , de son dallenai suhttá ja manná doaresbeallái luotta jur luoddagurrii , ja go olmmoš boahtá , de son rohkkáha ja spežže oaivvi cuovkkas . Bierdna lea máŋga geardde goddán sámiid . Návdi lea stuorimus vašolaš bohccui . Son goddá bohccuid olles jagi birra juohke áigge . Ja son lea muhtun soarta nu speadjár , ahte goddá go boahtá čoahkeellui , son goddá nu olu go háhppeha , muhtumin ovtta ijas 10 ja 20 ja 30 . Ja dálvet go lea muohta gasson , de goddá ovtta ijas 40 ja velá 70- nai . Geatkki birra . Geatki lea maiddá bahá dálvet . Go gassu muohta , de son joksá bohccuid , ja son maiddá goddá ijas loginai . Ja giđđat , go cuoŋuda , dalle maiddá son goddá bohccuid ja giđđat misiid — son goddá olu misiid — ja jos lea nealgegiđđa ja leat váibbahat bohccot , dalle geatki goddá olu bohccuid . Ja njálla ja rieban maidda goddiba misiid olu giđđat , ovdal_go čálget . Ja goaskin maiddá goddá misiid . Dat lea velá bahát go njálla — goaskin goddá čearpmahiidnai . Ja dálolaččaid beatnagat ja meara beatnagat borret soames misiid — ja borret sámiidnai iežasetnai beatnagat soames báikkiin . Muhtun vašolaččat leat čuoikkatnai bohcco nala . Go báhkka šaddá , de eallájit nu olu dakkár lottit , mat bohtet ja doarrádallet bohcco ja go besset nala , de darvánit dakkaviđe . Okta lea dakkár , mii manná njunneráigái ja baiká dohko , ja dat dahká sávlagiid , mat goddet giđđat bohccuid , jos leat váibbahat . Ja nubbi loddi lea , mii darvána bohcco čielggi nala ja dat dahká gurpmáid , mat giđđat goddet váibbat bohccuid — dat laskkiidahttá bohcco čielggi . Ja dein lottiin boazu ballá nu_ahte ruohttá duohku diehke ja ruohttá alimus váriid nala ja gáissáid nala , gos lea gálloseabbu , gos leat olu muohttagat ja jiehkit . Muhto doppe ii leat rássi iige jeagil . ( Boazu ii šatta iežá áiggi go geasset , ja go lea báhkka geassi , de šaddá heajut boazu . ) — Ja daid lea addán norgalaš sámiide muhto ii iežá muđui go máksá nu olu go sihtá , vaikko ii livččo vahátge šaddan . Bohcco borran- ja livvadanáiggi birra . Boazu livvada iđedisgukso šattadin , ja dat gohččojuvvojit guovssolivat . Ja de guohtu gaskabeaivvi rádjái ja de livoda gaskabeailivvii , ja de guohtu eahkeda rádjái ja de livoda guovssovuodjunlivvii . Ja de vuolgá ja guohtu gaskaija rádjái ja de livoda gaskaidjalivvii . Dat ii leat goit iežá go buori guohtun áigge nu vissis livat oktanaga , dáid ovdalis muitaluvvon áiggiid , dan sivas go nealgejagiid eai bohccot oaččo biepmu oktanaga , ja dainna sivain šaddet livvut dalle_go guhtege oažžu biepmu . Ja ii boazu astta dahje eale guhká livodit nealgejagiin , ja vaikko leage guohtun , muhto go lea heajos jeagil , de ii boazu eale guhká livodit . Muhto go lea buorre jeagil , de livoda nu guhká ahte reainnár oažžu oađđit nu olu ahte vuoiŋŋasta bures — ja go lea geahpas nohkkat , de gullá dakkaviđe go vuosttaš boazu lihkká . Go álget lihkkat livain , de miesit álget ruovgat , ja dalle ii váibba dakkár olmmoš . Ja leat dat olu lojitnai bohccot , go lea buorre jeagil ja lea fiertu . Muhto dakkár olmmoš , gii lea lossat nohkkat , son gale báhcá nohkkat livvasadjái . Ja go viimmat moriida , de ii dieđe , gosa lea eallu mannan , jos lea bievla . Muhto go son manná vuostebiggii , dahje go son diehtá , gosa dan báikkis háliida boazu , de son manná ja guldala ja dainna goansttain gávdná ealu . Ja jos eallu lea mannan visot ovtta guvlui , de gal oažžu fas ealu čoahkkái , go leat guokte olbmo nugo lávejit . Ja go soai leaba gávdnan ealu , de soai vuolgiba guovtti beale vázzit birra ealu olggumuš bohccuid olggobeale — iige fal luoitit beatnaga rohkkáhit . Muhto jos lea soames oassi mannan iežá guvlui , de gale son láhppo . Muhto gal dat soames háve láhppojit dakkár reainnárat , go lea arvi ja garra biegga . Dalle ii gula iige oainne , dalle lea nu seavdnjat ahte ii oainne ii maidege , iige dalle livvat boazu go jur veaháš , ja lea hui manni . Muhto go leat buorit reainnárat , gal dat dollet čoahkis ealu ja vuojehit goađi lusa guovssolivvii . Muhto dat galgá vuojehit seavdnjadin , vai olle goađi lusa go jur álgá guovssu , dalle lea dat livvaáigi . Ja go čuvggoda vehášge , de álget bohčit áldduid , ja go leat geargan bohčimis , de vulget fas nuppit reainnárat ja guođohit beaivvi ja eahkedis fas buktet goađi lusa , ja de fas bohccot . Ja dat seamma reainnárat leat nohkkan beaivet , ja sii dal vulget fas reainnidit . Ja go nu lea dahkkojuvvon de dat gohččojuvvo beallevuorrun . Muhto go lea muohttaga áigge reainnideame , de lea olu čuovgadeabbu idja reainnidit , ja jos nohkká livvabotta ja biestá mannat ealu , de lea álki guorrat muohtan luottaid . Jos ii leat garra guoldu , gal dalle joksá . Muhto go ii gávnna ealu , de lea nu ahkit reainnárii , jos velá lea mánnálaš : son viehká ja čierru ja ii dieđe gosa galgá mannat , ja dakkar ii gale gávnna ealu , son láhppo iešnai dávjá . Ja go sámit ollejit lullebeallá duoddariid , de álget orodit dakkár báikkiin gos lea bohcco biebmu , vaikko lea headju muorra . Muhto eai sii oro ovtta_ládje juohke jagi . Ja go sii ollejit dan rádjái , gos sii lávejit giđđat orrut ja guođđit dálvesujiid ja iežá dálvebiergasiid , biepmuid , gierresiid , de sii bisánit daidda lahka vai besset lonuhit sujiid , dálvvi váldet ja geasi guđđet . Ja de dan lahkosiin sii orrot ragatáiggi . Ja ragat álgá Mihkkala áigge , ja váldoragat ii leat eanet go guokte vahku . Váldoragat áigge eai rikkis sámit vuojet olu eaige háliit vuojehit gárdái , deinnago dalle sarvát leat hilbadat . Jos eallu čoahkkana ila čoahkkái , de álget sarvát ruohttat ja háskat ja doarrut ; , juohke unna sarváš , ja dalle lávejit sorbmet bohccuid jos lea unni gardi ja olu bohccot . Ja dan áigge sámit lávejit sarváid gáskit ovdalgo rahkkájit . Dat gaskimuš lea na : Dat sarvát , maid eai háliit guoirat rahkamiin , daid gasket . Vuohččan njoarostit gitta ja de botnjet vuollái , muhto dat leat dalle nu gievrrat ja hilbadat , dat lea heakkavárra — dat galgá hahppil ja čavgesgieđat . Ja go leat vuollái ožžon , de nubbi doallá oaivvi ja nubbi manná bađabeallái ja coggala oaivvi guovtti mannjejuolggi gaskii bálluid rádjái ja gieđaiguin doallá birra bađa ja de gáskkista bániiguin bállu vuohččan gaskat . Muhto galgá váruhit , ahte ii fatnal bállosuotna . Ja go lea bállu ožžon gaskat , de galgá čarvut suorpmaiguin dassážii_go šaddá nu liđbmat dego jukca . Ja de čállet gulgii mearkka , ahte dat lea gáskojuvvon . Muhtumat čallet iežaset nama ja muhtumat čálistit dušše golbma sázu čeabehii mearkan dahje dakkára go iešguhtege anii , muhto eai dat lean bustávatge . Ragatáigge leat sarvát hui hilbadat . Muhtun sarvát bohtet olbmo nala — ja meahccečorragiin lea buot bahámus boahtit olbmo nala . Jos ii beasa muora dahje geađggi duohkái , de lea heakkavárra : dat galle skuollju olbmo cuovkkas , jos velá lea geahnohis olmmoš . Varis bohccuid namat . Dat lea nammamolsumuš varis bohccuin juohke jagi . Vuosttaš lea varis čearpmat ovttajahkásaš , ja guovttejahkásačča namma lea varit ja dat maiddá rahká veaháš . Ja golmmajahkásačča namma lea vuobis , ja njealjejahkásačča namma lea gottodas , ja viđajahkásačča namma lea goasohas ' ja guđajahkásačča namma lea máhkan , ja čiežajahkásačča namma lea nammaláhppu . Gáskit álget jo njealjejahkásačča geafes olbmot , muhto riggát eai gáskke ovdalgo šaddá olles šaddui , viđajahkásaš ja guđa- ja čiežajahkásaš . Ja dápmanahki lea buoremus njealje- ja viđajahkásaččas . Dat šaddet sávrres hearggit , mat dábmojit njealjejahkásažžan , muhto unnibut dat šaddet , jos vuosttaš jagi barggaha dasa ahte váibá . Muhto dat galgá dápmat , dušše dápmat iige barggahit dakkára mii lea dušše njeallje jagi boaris . Muhto dat mii lea boarrásit , vihtta ja guhtta jagi , dan gale oažžu barggahit dan mađe go lávejit barggahit . Muhto gal geafes olbmot fertejit barggahit nu olu go veadjá heargi , ja dat gale šaddet unnibut — muhto sávrribut dat gale leat geafes olbmuid hearggit . Ja go čakčat gáskojit sarvát ja eai dáma dan jagi ja ellet nuppi jahkái , de šaddá ođđa namma spáillit . Ja jos eallá guokte dahje golbma jagi , de dat gohččojuvvo golmmajahkásaš spáillit — dahje viđajahkásaš spáillit muhto dat eai leat šatain dápmanagis . Dás álgá dal johttánáigi šaddat ragatgoahtesajis eret . Ja dál lea ragat nohkan , ja álddut leat heaitán njamaheamis misiid , ja dál lea buoremus bohčináigi , go álddut leat mielkasat . Ja jos ii bože juohke beaivve , de sadjanit álddut dahje mielki nohká dan jahkái . Ja dán áigge lea maid olu bargu sámiin , go galget johtit ja bohčit ja reainnidit bohccuid . Ja dán áigge lea boazu hui ruvgaleaddji go sarvát leat váiban cakkadeamis bohccuid . Ragatáigge sarvát cakkadit olles ealuid , nu_ahte eai beasa mannat guhkás ovtta ijas . Ja dat lávejit ragat loahpas njázut , ja dalle lea gale jo muohttán eatnamii . Ja deid áiggiid , go sarvát leat golggohuvvan , deid áigge láve álo njáhcu , ja dat njáhcu gohčoduvvo golggu njáhcun . Ja dalle lávejit biestit ealuid , deinnago dalle leat hui heajos dálkkit , mierkkát ja arvvit . Ja go olu njázuda , de bievlá soames sajiid ja muhtun báikkiide báhcá muohta — ja go galbmo , de šaddá dat muohta jiekŋan , dahje gohčoduvvo bodneskártan . Ja dat bissu olles dálvvi dakkárin go dalle lea , go manjemus njáhcu nohká ja galbma ilbmi boahtá . Muhto jos dalle daid ovdalis namahuvvon njázuid ii billis muohttaga , de gale boahtá buorre dálvi , jos ii šatta gassat muohta . Muhto gal dat guohtu boazu oba gassada , go lea buhtis bodni , go ii leat jiekŋa botnis . Ja dat áigi lea , goas sámiin lea ballu , makkár dálvi boahtá . Čavčča mearkkat leat . Go ovdal Mihkkaliid lea čoaskkis , de lea guhkes čakča . Ja jos lea čáhcedávgi , de lea mearka maiddá : guhkes čakča . Muhto dat lea buorre , go lea guhkes čakča , go lea guhká bievla — ja go de boahtá muohta ja ii dan šatain ligge dahje njázut . Muhto árra muohta lea čakčat hui váralaš . Dát goitge lea dálkkiid riidoáigi , láve doarrut galmmas ja liekkas , ja dat vuoitá nubbi nuppe vuoro , ja dainna_lágiin boahtá njáhcu maiddá . Ja dalle láve šaddat heajos guohtun , bodnejiekŋa , mii lea hui bahá . Go lea bodnevihki , de lea headju , vaikko livččui seagginai muohta . Muhto go livččui buorre jeagil , de gale oažžu boazu biepmu , vaikko leage velá bodnevihki dahje jiekŋa . Ja boazu gal dovdá jo čakčat , gosa boahtá guohtun . Son viggá čakčat dohko , goappil diehtá buori botni , ja jos olbmot bistet bohccuid čakčat , gal dat mannet dohko gos lea ealát — ja dat ellet . Ja dat , maid reainnidit , dat nelgot ja váibet ja álget jo čakčat váibat . Ja jos eai oaččo sealvvi , gos lea buhtis bodni , sámit , de nealgudit dan ealu maid leat reainnideame . Ja dat siiddat mat ipmirdit gos lea guohtun , dat ealihit ealuset , muhto dat siiddat mat eai oaččo sealvvi gos lea guohtun , de dat váibbahallet ja jámáhallet . Ragatbáikkit eai soaba juohke jagi jur seammá sajis . Muhtumin sii šadde johtit noađđeráidduin lullelii dan báikki , gos leat sin gierresat . Ja go dál leat meaddil mannan golggu njázut ja lea muohta boahtán ja lea čoaskkidan , de vulget gierresiid viežžat . Muhtumin geavvá nunai , ahte eai astta vuolgit viežžat gierresiid go eallu bieđgana , ja dalle šaddá maiddá váralaš , go čoaskkida ja geassebiktasat leat beare . Dalle šaddet galbmot , go galget mehciin orrut , ijaid reainnidit , deinnago lea bieđganeaddji boazu . Dalle šaddet boazoreainnárat mannat bohccuid doarridit , ja de boahtá dálvi ja čoaskkis . Ja go dál viimmat leat astan vuolgit viežžat gierresiid , de sii váldet herggiid lávžžiide ja vulget láidet dan árvvu go doivot dárbbašit . Ja go leat guhkkin gierresat , de lea lossat láidet ja guoddit nisttiid , muhto dasa maiddá lea sápmi oahppan . Ja go lea nu guhkkin ahte ii olle ovtta beaivvis , de fertejit bisánit veaháš , guođohit lávžegeažis herggiid ja iežanai boradit . Ja go leat boradan , de váldet fas herggiid ja goallostallet ja vulget mátkái ja mannet olles ija . Ja go leat ollen gierresiid rádjái , de dalle lea jo iđit , ja de sii čanadit fas herggiid gitta ja dál borralit hoahpus ja álget bordit gálvvuid čoahkkái gierresiid sisa . Ja go leat ollen gárramis , de sii váldet herggiid gitta ja bidjet gierresiid herggiid čeabehii ja vulget ruoktot guvlui ja mannet dassážii_go gávdnet buori heargebiepmu . Ja de luitet herggiid geassáin eret ja de čanadit fas gitta , ja de fertejit veaháš nohkkat go leat váiban , go leat gohcán guokte jándora . Ja dat lávži ii leat guhkit go guovtti ja golmma sala guhko . Ja jos ii leat buorre jeagil , de šaddá heargi nealgut , ja jos leat velá olu muorat , de darvána lávži daidda muoraide , ja dainna_lágiin šaddá maiddá heargi nealgut — muhto dat fertejit nealgut álo go leat reaissus . Hearggi ii sáhte luoitit luovos , go eai leat olu . Dat vulget gárgidit ruoktot siidii , ja lea bahá , návdditnai gávdnet hearggi ja rohkkáhit ja dolvot vaikko_man guhkás ja muhtumiid goddet . Ja dainna baluin eai duostta luoitit luovos . Muhto go lea buorre jahki , de lea olu álkit , visot barggut ja reaissut . Ja go sii leat ollen ruoktot siidii gierresiiguin , de siiddas dál álget visot olbmot lonuhit geassebiktasiid eret ja bidjet dálvebiktasiid nala . Ja geassebiergasat leat dál guođđit : visot dál heaŋggastuvvojit bajás soahkái , dahje dahkko dakkár suonjir hui allat ja heaŋggastuvvojit dasa dálvebotta dasságo fas johtet giđđat dan rádjái . Ja go leat lonuhan visot biktasiid ja ožžon ortnegii , de šaddá johttánáigi . Ja muohta lea ein unnán , juohke geađgi ja bovdna lea rabas . Muhto johttát fertejit goitge , go lea nohkan bohcco biebmu . Ja de dál johttájit gieresráidduiguin . Ja gierresiin lea virgi iešguđesge . Vuosttaš lea vuodjingieres ja nubbi lea mánná- ja vielppesgieres , goalmmát lea lihttegieres , njealját lea gávnniidgieres , viđát lea goahtegieres . Ja dan ráiddu lea eamit láidesteame ja dat gohččojuvvo goahteráidun . Ja nubbi ráidu lea dat , mas leat guolit ja jáfut ja girku fiinna biktasat ja fiidnámus biepmut : gáfet ja vuojat ja goikebierggut — ja lohkkegierresat ja lohkkegiissát . Ja jos giđaniesti lea mielde , de das lea okta ráidu ja lossat . Ja go dál vulge johtit , de leai nu bovdnái , ahte gierresat ravggadit bovnnas bovdnii ja geađggis geađgái . Ja árggimus hearggit ruhttet buohtalaga ja mannet muoraid duohkái ja darvánaddet geđggiid ja bovnnaid duohkái . Ja mánát čirrot , go gierresat boŋket nu garrasit , ahte ii máná oaivi gierdda , muhto dat ferte goit gierdat . Muhto gal muhtun mánáid fertejit bidjat hearggi nala ja guottehit dego geasset . Muhto ii leat šat nu bahá , go šaddá eanet muohta , gal dalle mánát girdet gierresa buorebut : eai šat leat bovnnat ja geađggit nu rabas . Muhto soagit ja beazit gale leat seammá bahát , vaikko muohta gassuge . Dat lea jur dat bahámus johtolat , go lea vuohččan váldán gierresiid . Muhto gal mánát bivvet olu buorebut , go álget gierresiiguin johtit . Muhto goit gullo guhkás mánáid čierrun ja beatnagiid ciellan . Ja dál lea siida ollen luoitalansadjái , ja de álget gođiid dahkat . Muhtumat álget dahkat goađi ja muhtumat čuhppet muoraid , nieiddat dahje nissonat fas čuhppet duorggaid . Muhto jos lea nissonis unnamánná ja jos lea čirrolas , de son ii astta bargat ii maidege , son ferte njamahit máná ja vuohttut . Ja jos mánná nohkká dahje heaitá čierrumis , de vuolgá dat nisunai čuohppat duorggaid . Ja go goahti lea válmmas , de bidjat duorggaid vuohččan loidui ja de gávnniid ja lihtiid boaššogeahčái , ja de dahkat dola , ja de lea hávski go lea dolla goađis . Ja jos ii leat čáhcebáiki , de ferte suddaduvvot muohta , ja de álget ohcat lávkkaid siste biepmu ja álget borrat , ja de lea hávski . Ja dánáigásaš olbmot atnet gáfiid , ja gáffevuoššamuš lea dál dakkaviđe go čáhci lieggana dahje suddá muohta . Ja go lea buorre guohtun , dalle ii dárbbaš bohccuid reainnidit , jos eai leat návddit lahka . De lea hávski sámiid mielas , go lea buorre guohtun ja leat beassan sirdit varas báikái . Dat orohat lea , gosa dál leat bisánan , lullegeažis duoddariid dein soahkevuvddiin , mat leat badjelaččas beahceráji . Ja dein sii orrot dasságo veaháš gassu muohta , ja go das šaddá johttánáigi , de lea jo juovllaid áigi ja dalle lea jo seavdnjat ja čoaskkis . Gal dalle lea váivi johtit , go beaivi nohká . Go gerget johttát goahtesajis ja de šaddet sevnnjodettiin johtit ja hearggit ballet ja ruhttet muhtumin buohtalaga ja darvánaddet muoraid duohkái — ja dalle lea gálggadeamoš . Ja dalle lávejit dainna biestit buvvánit jámas , go lea darvánan gieres muora duohkái ja nubbi geahči ráiddus gaiku ja jos eai háhppet viehkat ja čuohpastit lávžži gaskat . Dan dat ferte dahkat , jos háhppeha , vai oažžu heakka heargái . Ja dan áigge láve soavli jávrriin ja eanuin , ja daidda lea hui bahá darvánit ráidu . Go lea čoaskkis , de darvána gieres soavlái , go lea jikŋon , ja de ii nagat heargi geassit . Ja go lea visot ráidu jikŋon , de dalle lea vuorrádus — de ferte gállit soavlečázi čippi rádjái , vaikko lea 30 ja 40 gráda čoaskkisnai . Ja das gale leat máŋggas ožžon vigi , go šaddet galbmot juolggit . Daid lea dát čálli ieš bargan visot , mat leat ovdalis muitaluvvon — daid maid " leat dan áiggi olbmot dahkan ja bargan . Sámiid stuorimus basit leat juovllat . Ja dat beaivi , mii lea ovdalis juovlabasiid , dat lea ruohttabeaivi , ja dan beaivvi eahket gohččojuvvo ruohttaeahkedin , ja dat lea váralaččamus eahket . Jos dalle mánát illudit ila fasttit , de dalle ihttohallet , ja jos dalle atná ila stuora ipmilmeahttunvuođa , de dat ihttohallet , vaikko leat stuora boares olbmotnai , go leat ila suruheamit ja ila unnán dihtet Ipmila sániid . Muhto dat , geat dihtet ja muitet bajil lohkat Ipmila sániid , de daidda ii bastte Beargalat dahje Riehtis . Ihttohallamii leat duođaštusat , ahte dat lea duohta . Dasa lea duođaštusat okta várri , mii lea ožžon nama ihttohallamis Ja dan vári namma lea Durkkihanvárri ja dat lea lahka Guovdageainnu . Ja dan seamma vári nama oažžumis lea stuora dahpahus šaddan ihttohallama sivas . Okte ledje mánát illudan juovlabasiid gierresiiguin ja bielluiguin ja beatnagiiguin — ja de ledje ovtta máná njuovvan ja de ledje mannan goahtái málistit . Ja de leai boahtán stállu loddehápmin suovvamuora nala , ja de ledje mánát álgán girjjiid lohkat ja muhtumiid ledje čiehkan duorggaid vuollái ja ovtta giisái sisa . Ja de leai stállu borran dan máná oaivvi , mii leai báđis , ja de leai okta mánná duorggaid vuolin dadjan : " Vielja guomooaivi smiergá . " Ja de leai stállu váldán ja borran dannai máná . Ja de leai mannan stállu ja bosson dan giisái čoavddaráiggis gunaid sisa , ja de leai dat mánná jápmán . Muhto denne leai nubbi goahti maid ja denne leai okta boares geret , ja sus leai unna nieiddas . Ja dat čanai dan nieiddas báddái ja dat logai girjji . Muhto biiggás son leai nevvon . Ja de leai dat biigá váldán guokte dákteseahka ja de leai bidjan luhka oaivái ja de leai vuoddján dállui , vai gohččojit isit ja eamit ruoktot . Ja de leai stállu bidjan su beatnaga dasa mannjái , muhto biigá leai dávttiid hoigadan . Ja go stállu jovssai , de son válddii dávtti eret ja logai : " Jogo don leat das ein ? " Ja de son válddii dávtti eret beatnagis , ja de ein hohccala biiggá mannjái . Biigá manai girkogillái , dohko stállu ii duostta — de son jorggihii ruoktot . Ja go biigá leai boahtán dállui , de leai heargi luoddanan . Ja de leai isit njuovvan , ja de ledje málistan , ja go ledje roggan mállása , de ledje leamaš geađggit báđis . De ledje vuoddján isit ja eamit ruoktot . Ja go bođiiga lahka goađi , de leai stállu čuohppan isidis guola eret ja dadjan : " Manne leat dahkan dakkár bahás mánáid . " Ja de leai čuohppan eamidis čiččiid eret ja leai dadjan : " Manin leat njamahan dakkár mánáid . ' ' Ja de goahti šattai geađgin , ja eamit ja isit šattaiga geađgin , ja visot eallu šattai geađgin . Sámiin lea olu skihkka dan ruohttabeaivve : sii válmmastit visot maid sii dárbbašit basiid siste atnit . Sii njuvvet bohccuid ja gorrot visot maid dárbbašit dalle bassin , ja čuhppet hui olu muoraid . Ja go leat ožžon dan mađe , ahte bistet basiid badjel , de čorgejit birra smáhkkomuora visot rissiid , ja muorrafiinnuid bidjet hui fiidnát : eai galgga skihčit eai gosage , vai ii stálu ráidu darván . Ja dat galgá ceggejuvvot okta rissi smáhkkomuora duohkái , masa stállu čatná ráiddus dan_botta_go manna goađis čázi juhkame . Ja jos ii gávnna čázi , de son njamista soapmásis vuoigŋamiid eret . Ja dan_dihte maid sámit lávejit válmmastit čázi jur dievva gievnni , vai ii leat stálus vuoibmi dahkat maidege . Ja go lea bassebeaivi šaddan de eai sii bargga iežá barggu go bohccuid reainnidit ja goađis boldet dola ja borret ja juhket maid dárbbašit — ja mánáid atnet vara ahte eai beasa illudit . Ja daid seamma juovllaid áigge sii atnet čábbámus eallima , eaige bargga eai maidege , jos ii šatta soames bargu , maid fertejit bargat . Jos návdi boahtá ja goddala bohccuid , de gale fertejit njuovvat deid , ja dainna ii ihttohala , go lea fertemuš dahkat dan — dahje vaikko_man fertema sivas dagalii , de ii leat goit dat su sivva , go šaddá dahkat , vaikko ii háliidivččoge dahkat . Gal sámit fertejit johtitnai olles siiddain juovlabasiid siste , go lea nu heajos ealáhat bohccuin , ahte eai sáhte birget muđui go johtet — ja dat ii šatta maid sin sivvan , go lea fertemuš johtit . Dat leat goit dátnai áššit dego láhka , ahte ii galgga siva haga ráŋggáštuvvot giige . Sápmi ja boazu . Dál álget johttát fas ja johtet daidda báikkiide gos galget dálvet orrut , muhtumat lagabuidda ja muhtumat guhkibuidda . Ja dat mat johtet guhkás luksa , daidda lea váivvit . Ja jos johtet sárggáide sisa , de šaddet oastit ja máksit stuora ruđaid — ja jos eai mávsse , nugo hearrát gildet sárggáin máksimis , de gal bahá geavvá sámiide . Muhto das lea sin lohpi atnit suinniid rabas olles dálvvi juohke jagis , ja go daid borret bohccot , deid šaddá máksit . Ja jos ii mávsse visot , de sii bohtet logenáriid goađi lusa ja cábmet gođiid ja cábmet bohccuid , ja dievdoveahka ballet ja mannet meahccái , go sii uhkidit cábmit ja vaikko_maid dahkat . Ja dainna sivain lea buoremus máksit maid sii sihtet . Ja go sii mákset ja sohpet , de lea gal álki , go boazu guohtu hui bures , gos lea buorre jeagil — de dalle ii dárbbaš olu čuoigat , ja eallu buoidu . Ja go johttájit , de lea nu hávski johtit dain siiddain , guđet leat leamaš sárggáin jeagelrájis . Sápmelaš lea goit seammalágaš , luondu dego bohccos : soai háliideaba golgat lulás ja davás dan mielde go soai lávebage golgat . Ja soai leaba árggit goappašagat . Ja soai leaba šaddan árgivuođa dihte ballát juohke guovllus Ja dan_dihte dal sápmi ferte orrut doppe , gos ii oro oktage iežá olmmoš go sápmi , beare alla duoddariid nalde son orolii vaikko álo , jos bivalii ja ealálii su gárji , bohccot . Ja sápmi dovdá dálkkiid ja son lea juoidá oahppan bohccosnai dovdat dálkkiid , ja sápmi lea bivvil ja deaivil , son deaivá seavdnjadinnai ja mierkán ja guoldun — goit soames oassi sámiin . Ja mii gullá čuoigamii ja viehkamii , dat lea su luonddu mielde . Boares áiggi sámit orro dálvet beahcevuvddiin , ja orro ráfis okta guđege váris . Ja go nohka oppas nu , ahte visot saddá čiegarin , de sii johttájit fas nuppi várrái dahje nuppi báikái gos ii leat velá guhton . Dat lea : gos boazu guohtu , de das galbmo muohta nu garasin , ahte ii šat nuppi geardde naga guohtut . Ja go lea buorre guohtun , de leai hávski , ja ii lean olu bargu bohcco čuoigamis , jos eai lean návddit dahe ruopmasat . Heajos jagiid bohccot gárgide vulos , ja sámit čuvvo vulos Vuollemeara duohkái ja orro doppenai soames oassi , dasságo dálolaš bođii ja balddii bajás duoddariid guvlui — ja vuojehedje sámiid dasságo dusto duoddarat . Ja sámit manne badjel duoddariid ja guhkkodahkii ' duoddariid mielde . Ja leat iežánai olbmot álgán bargat bohccuiguin . Muhto eai sii háliidan čuvodit bohccuid , go leai nu váivi mannat dego boazu . Ja dan sivas álge orrut ovttat sajis ja dahke dáluid ja bivde fal gottiid ja guliid . Dálve- ja giđđabarggut . Muitalus goahtebargguid birra . Go sámit leat ollen dálveorohagaide , de sii álget bargat iešguhtege su bargosoarttas . Dievddut gehččet bohccuid ja visot mii gullá dasa . Ja jos astet , de divvot gierresiid mat leat cuovkanan jođidettiin , jos máhttet , muhto jos lea dakkár ahte ii mahte , de ferte bálkáhit soames geafes sámi , mas ii leat bargu iige biebmu . Ja das šaddaba áhpun nubbi nubbái , ja nu birgeba . Ja jos čeahpes dievddut astet , ja leat viššalis soarttat , de dat dahket ođđasis gierresiid ja sabehiid ja visot maid sápmi dárbbaša . Vuodjin- ja lohkkegierresat leat hui divrasat ja lohkkegiissát — gii daid máhtálii ja asttalii dahkat — dat mákset olu ruđa , ja visot sámi geasse- ja dálvebiergasat mákset olu ruđa . Muhtumat máhttet gale visot , muhto muhtumat eai máhte eai maidege duddjot dievdduin . Ja dat lea stuora vahát , go lea dakkar dievdu mii ii máhte duddjot . Muhto dat lea velá bahát go nisu lea čuorbi . mii galgá biktasiid goarrut visot , mii gullá sámi nissoniid bargui . Ja biebmoráhkadeapmi gullá maiddá sámi nissona bargui . Go dálveorohahkii leat ollen , de lea goit veaháš dilli , go sii orrot guhkit ovtta sajis . Ja de dat nissonat álget sin bargguideaset bargat , go besset nuollat gierresiid ja besset oažžut gálvvuid rabas , deinnago jođidettiin eai oaččo gálvvuid rabas . Dat lea stuora bargu jođidettiin nuollat gálvvuid eanet go jur sujiid ja biepmuid . Ja de sii álget dikšut deid biktasiid mat leat jođidettiin njuoskan ja mieskan ja gaikodan . Ja go leat daid ožžon válmmasin , de álget goarrut ođđa sujiid , gápmagiid ja visot deid mat dahkkojit gápmasiin , dalle_go lea bivvalis dálki . Ii dalle biva duddjot , go lea nu garra buolaš ahte bihcu loavdda siskkobeale , vaikko buollá dolla goađi siste álo nu stuoris ahte reahpenis oidno olggos . Dalle lea stuora bargu muoraid háhkat ja dola boaldit ja dikšut mánáid , vai eai beasa galbmot dahje šuvččagit . Ja go lea dakkár buolaš , mii lea 40 gráda dearmomehtar , de lea dalle goađi siste nu rusta ahte ii oainne nuppi beallái dola ii maidege . Ja go dakkárin galgá gáhkket , de dáigi galbmo dan botta go nuppi lea dahkame ja goikadeame , ja de ferte atnit jur dollagáttis dáiggi . Ja dat goikaduvvo ruovdebáistte siste , ja muhtun olbmot goikadit hilaid nalde dasságo stirdu , ja de ceggejuvvo čoskka vuostá ceaggut báitot dollii . Ja dat goiká hui bures ja fargga , ja daid dahká vaikko_man olu . Ja nubbi goansta lea , go ceggejuvvo duolba geađggi nala njuoska gáhkku ja das jorggáhallá dasságo goiká . Boares áiggis leat goikadan rissiid nalde ja dola vuolde , dalle_go lea headju muorra ja hoahppu duoddariid nalde . Ja gáfiid boldet báistte siste . Ja millengoansta lea máŋggalágáš : jorba geđggiin ruvvejit duolba geađggi nalde . Ja nubbi goansta lea : dat dahkko murrii ráigi ja de muorranávli , mainna ruvvejit gáfiid dasságo cuovkanit . Goalmmát goansta : gáfet biddjojit náhkkeseahka sisa , ja de cábmit muorain čoskka nalde dasságo cuovkanit smávisin . Boares áiggi sámit atne gáffen duvlliid ja gortniid ja soahkemáihlli . Ja gáhku leat dahkan lahpuin ja jeahkáliin ja guolbmasiin , dušše veháš jáfuid seahká , dalle_go leai unnán jáffu dáppe davvieatnamis . Dat guolmmas dahkko dainna_lágiin , ahte vuohččan váldo beazis bárku eret , ja de njuvvo dego náhkki eret , ja de goikaduvvo jur goikkisin ja de cábmojuvvo jur jáffun . Dat lea dahkkon soahkái ráigi . ja de fas soagis ávjodiŋga mainna čuggojuvvo dasságo šaddet smávisin dego jáffu . Ja iežá biebmoábu ráhkadedje rásiin . Fádnuid vušše máŋggain čáziin ja de bidje bohccočoavjji sisa , ja de seaguhe milkkiin , ja de dan seaguhedje varramáliin , ja de dat leai hui buorre dálvet . Ja boskkaid čohkkeje olu ja sálteje ja borre deidnai . Ja juomut leat velá dálnai hui olu anus . Boazonjuovvama birra . Boazonjuovvamuš gullá dievdoolbmuide . Go bohcco sápmi váldá ealus , de son láide boaššobeallái goađi ja de čatná murrii . Ja de manná goađis heidneme niibbi , vai lea hui bastil ja ráinnas , vai goddá hoahpus bohcco . Jos lea niibi duolvvas , de ii gotte bohcco fargga , de šaddá boazu biidnahuvvat guhká ovdalgo jápmá . Ja lea dat muhtun niibinai heajut goddit ; jos lea garra stálli , dat lea buorre goddit , muhto dipma stálli lea hui headju . Ja go sápmi lea mannan válmmasteame visot , de son boahtá olggos ja váldá guoimmi , jos lea olmmoš . Ja de botnjaba vuollái , ja de čuggeba milgii bohcco ja de luoitiba luovos báddegeažis . Ja go lea buorre niibi , de dat ii beasa čuožžutge , muhto jos lea gaskageardán , de dat čuoččaha , muhto de gahččá fas dakkaviđe . Ja jos lea heajos duolva niibi , de eallá guhká , ja jos beassá luovos , de manná velá guhkás ovdalgo virrá . Ja go boazu lea njuvvon , de varra váldo bohcco iežas čoavjái . Čoavji basso ráinnasin čáziin dahje seaŋášmuohttagiin . Ja de váldo veaháš sierra lihttái varra , mas márfi dahkko , jos lea boazu nu buoidi ahte leat márfebuoiddit . Ja čoliid rádjet goađis nisoolbmot . Ja vuosttaš mális lea čielgi ja vuoivvas ja márffit . Jos lea stuora veahka , de eanet dárbbaša , muhto jos lea unnán veahka , de ii dárbbaš nu olu . ( Vuosttaš biebmu lea — go lea boazu njuvvon ja go báhti dulde — bidjat vuoigŋamiid duoldat . Ja go veháš duldet , de váldet eret ja de seaguhit guolmmasjáfuiguin ja vuojain mii lea báđi nalde , ja de borret . Ja dat lea hui buorre ja dat lea dálkkas olbmo čoavjái . Ja dan lea dát čállinai máistán . ) Ja nubbi mális bohccos leat váhkát , ađđamat ja oaivi , ja de dasto iežá bierggut málistuvvojit , mii soaitá . Ja sámi dáhpi lea , ahte juohke nuppi eahkedis galgá jukca ja nuppi biergu . Ja málistuvvo beare eahkedis , ja beaivet borrá son guoli ja gáhku ja jos lea vuodja , de vuoja velá , muhto ii leat vuodja go jur soapmásis , ja de gáfe nala juhká . Čoarbbealit ja njuovčča vuvdojit dálveborranbohccuin muhto dat bohccot mat njuvvojit giđa- ja geasseniestin , dat gohččojit giđaniestin ja gieresboazun , ja dein ii vuvdo ii oktage binná . Ja dat njuvvojit čakčadálvet , ja bidjet gierresii ja de easka giđđat guottetgoahtesajis álget borrat deid ja goikadit . Ja dasa leat válljejuvvon buoiddimus bohccot , dainna go giđđat leat visot bohccot guoirasat dain eatnamiin gos lea headju jeagil , ja duoljis leat gurpmát . Deinna leat dálvet njuovvan giđa bierggu . Sápmi láve njuovvat bohcco goađi bálddas ja duljiin guođđit biergguid sisa maid áigu málistit , dahje čoliid — dat olbmot mat njuvvet iežaset bohccuid . Muitalus suolaboazonjuovvamuša birra . Suola ii duostta váldit bohcco goađi báldii , iige beaivet , go jur dalle_go diehtá ahte eai boađe vierroolbmot . Ja go son lea ožžon bohcco doaresbeallái gitta , de son njuovvá doppe seavdnjadin , ja de buktá son biergguid goađi lusa . Muhto duolji son ii buvtte goahtái . Dan son čiehká dohkonaga muohttaga sisa dahje suddái bidjá , son dan váldde ii goasge eret . Ja go bierggut leat galbmon ja duollji lea čihkkon , de leat sus dat suolabierggut dego iežas oapmi . Ja dat gale dahkkojuvvo nunai dávjá , gos leat olu suollagat ovtta siiddas , ja lea olu vierroboazu . Dat njuvvet juohke eahkedis bohcco juohkehaš dalle , go eai leat nuppiid siiddaid olbmot . Ja dat lávejit čakčat eanemus masttadit siiddat , ja dalle lea vallji suollagii . Ja muhtun suollagat suoládit ja njuvvet nu olu , ahte šaddá biergu nu olu ahte eai nagat geasehit , jos eai beasa gávpebáikái gos besset vuovdit biergguid . Ja dát dáhpi lea miehtá Sámieatnama nuortageažis . Muhto boazomerken lea velá bahát suolagoansta , go dat dahkkojuvvo nu ahte merkot giđđat nuppiid olbmuid bohccuid 1 ja 2 ja 10 ja 20 ja 50 ja 100 Ja go leat olu suolabártnit ovtta olbmos , de dat merkejit vel eanet ovtta jagi . Ja go leat nealgegiđat , de dalle muhtumat riggot dainna_lágiin , go olbmot bistet ealuid bieđganit , ja de mannet dakkár biirriide gos merkejit visot nuorra bohccuid . Ja dainna leat muhtun olbmot riggon ' ja muhtumat gefon . Ja dakkár olbmot mat nu merkejit , dat eai čohkke bohccuideaset ovdal dálvvi . Ja eai vel dallege , jos besset atnit veaiddalis . Ja go viimmat olbmot besset oaidnit , ja de dovdet oamiset , de sii vel dorrot deid nalde . Ja dat leat leamaš boares áiggiin olu doarrunfáddá , go ii lean velá láhka deid nalde . Muhto ii dál leat nu álki dakkáriid nalde doarrut . Jos dál álget doarrut bohcco nalde , de sámepoliisa váldá bišlágii dan bohcco . Lullisámit gohččojit muhtumat ceavvin . Ja dat mat ceavvin gohččojit , dat leat ožžon dan nama ceavvi das , go sii leat álgán ceavvedálvvi čoaggit deid bohccuid mat leat bieđganan miehtá vuvddiid , nu go ceavvejagiid ferte boazu bieđganit nelggiiguin miehtá vuvddiid . Ja go " ceavit ' ' alge veaddit bielloherggiid , de dat bohte váibbatbohccot biellu lusa , ja de sii álge biebmat deid ja reainnidit . Ja go šattai geassi ja čuoika , de dat álge suovastit , ja de bohccot liikoje go besse suova sisa ráfái . Ja sii álge reainnidit deid bohccuid , ja dáide muhtumiid dárbbašan biebmun , mat ledje vuoimmi nalde . Ja soames áldu maiddá leai ihtán , ja deid sii bohče , ja dat leai buorre biebmoáhpu sidjiide . Ja go dat bohccot borgáde , de sii álge njuovvat dan mađe ahte elle . Ja sii gehčče dálvái , ja go sámit bohte luksa vuvddiide , de sii oidne ahte ođđa siida lea . Ja sii ledje dahkan soameslágáš mearkka , čuohpadan bohccuin beljiid . Ja dan áigásaš sámit ledje oahppameahttumat , got galgá suollagiin dahkat . Go sii ledje billistan vehášge mearkka , de eai sii ribadan eai vehášge . Muhto dat mat ledje čielga mearkkain , daid sii válde , muhto ceavit sihte geahččanbálkká , ja sámit mákse . Ja dainna_lágiin ceavit leat ožžon álggu . Ja go bođii buorre dálvi , de ceavit eai riggon eai vehášge . Muhto jos bođii vierroboazu , de dan sii njuvve dego oamiset . Muhto gefoje sii buriid jagiid , go eai lean velá ožžon eanet , muhto go bohte fas ceavvedálvvit , ja sii ledje eanet oahppannai , de sii álge riekta čoaggit váibbatbohccuid . Ja sii oste olu stuora bielluid ja unna billožiid , ja čatne bohccuide , vai váibbatbohccot gullet ja bohtet dohko . Ja čatne ceavit soahkáinai , ja das báttiin šluvggaše , vai bohccot bohtet guhkibuinnai . Biellut adnojit álo bohccuid čeabehiin . Ja boazu lea oahppan biello jitnii , ja go son dan gullá , de boahtá guhkkin dohko . Ja dainna goansttain ceavit leat ožžon ealuid . Ja de sii álge atnit siiddaid dego sámitnai , ja bohče olu mielkki . Ja go čakča šattai , de sii ledje ovdalis ealuid . Go sámiin besse ealut luksa , de ceavit iđihe deid beassan bohccuid , ja dalle álge geahččat man assát dein leat mielggat , ja rehkenaste loahpa rádjái man olu dat leat . Ja gal dat olleje , vaikko ledje stuoritnai doahkki , loddemoahti , main leat guhkes garra dolggit oaivvis , nu_ahte dárbbaša ákšu , ovdal_go oažžu deid dolggiid gaskat . Ja dakkár loddebivddu sii atnet velá dálnai . Muitalus dálolaš bivddu birra . Dálolaččat leat maiddá oahppan hui buorrin bivdoolmmájin daidda ealibiidda , mat leat sin mielas stuorimus bahádahkkit . Sii máhttet bivdit deid ealibiid máŋgga_ládje . Suohpan lea okta sámi buoremus instrumeanta , muhto ii instrumeanttain daga maidege jos ii máhte geavahit dahje geavtit . Muhto láddelaččat leat oahppan hui bures dan sámi instrumeantta geavtit , ja dat lea hui buorre daid bahás ealibiid bivdui . Dat ealibat leat buorit maiddá , dainna go dein ealibiin lea buorre biergu . Ja dat dáhpáhuvvá maiddá , ahte sáhttá borrat dakkár ealiba bierggu maid vašuha , dego dološ stálut : sii vašuhe sámiid ja borre bierggu . Ja gal Kaina varra lea vel dálnai veaháš soames báikkiin , veaháš dakkár bivdoolbmuin , mat sáhttet oktanaga ráhkistit ja vašuhit , iigo dat leat vašši go bidjet firpmiid váriide ja beahceeatnamiidda ? Muhto dat fierbmi lea muhtumin dakkár , ahte vaikko lea fierbmái darvánan , ii dan oaččo velge gitta , muđui go váldá atnui sámi buoremus instrumeantta ja álgá dan atnit . Ja geat dan leat oahppan riekta , de dat ožžot olu ja buoremus guliid , mat leat darvánan daidda firpmiide , mat leat goikeeatnamiidda biddjon . Ja go leat ožžon maid leat háliidan , de álgá čoallunbargu . Čuomat gal leat buorit dein guliin , muhto gal dat šaddet báhcit dávjá čoallunbáikkiide . Dat leat imaš čuomat , mat leat váralaččat . Dat vigget bostit su gii deid álgá golggahit mielde , daid geat vašuhit ja ráhkistit . Ja dakkár bivdooahppa lea šaddame stuora vuoibmái dain báikkiin , gos ii leat boaldán álddagasdolla . Muhto dain báikkiin gos lea dat dolla boaldán , doppe leat basttohuvvon guollečoallunniibbit , jos ii ilbmečeahppi beasa sadjit sin niibbiid fas . Ja láddelaččat leat ožžon bohccuid sámiin , go leat buktán viinni , maid sii ledje ieža vuoššan gortniin , ja leat jugahan sámiid , ja leat váldán bohccuid ja bidjan deid seammá sámiid lusa gehččui . Ja muhtun sámit leat leamaš nu juhkkit ahte leat loaktán bohccuideaset , ja de ii leat sis báhcán ealáhus iežá go leat ferten álgit láddelaš ealuid geahččat . Ja dat lea sin ealáhus leamaš ! Ja gottit ja bierdna ja iežá meahcieallit ledjege ealáhussan . Boares áiggis leat leamaš gottit olu juohke báikkis Sámieatnamis . Ja sámit leat olu goddán ; geafes sámit elle eanas beare gottiiguin ja láddelaš ealuiguin . Ja Mearariikkas leat maiddá dahkan seammáládje sámiin . Dat leat maid jugahan sámiid ja leat bohccuid váldán viinni ovddas seammáládje , ja de leat sámiid bidjan geahččat . Ja sámit leat sihtan geahččoealuid ; dat buoremus , guhte eanemus oažžu geahččoealuid ! Ja dan rájes go mii leat ožžon gullat daid sin gaskavuođaid birra , dat lea 50 evrre bohccos bálká jagis . Ja de galggai sápmi addit stuora vuosttá álddus , nu olu go leatge álddut . Ja geain leatge olu álddut , dat ožžo olu vuosttáid . Ja vuosttát galge návlásaččat , dáláš rehket mielde lea dat gilobealli . Ja go álge láttit gáfiid ja jáfuid buktit vuollin , de dahke seammáládje go ovdalis lea muitaluvvon . Eai láddelaččat leat ožžon bohccuid iežá go sámiin , ja seammá norgalaččat . Muhto sámit leat ožžon bohccuid gottiin . Ja ii dasa leat guhkki , go dat leat dahkkojuvvon , mat leat ovdalis čállojuvvon . Gottiid birra . Dološ áiggiin leat leamaš olu gottit ja dalle ii gale gillen oktage gottiid dahje bohccuid reainnidit . Ja sámit leat gottiid oahppan seatnadit nu_ahte leat bisánan ellui . Dat galgá , go lea goddi boahtán ellui , de galgá hui siivvut birastallat ealu ja diktit viidát ealu , vai ii goddi dieđege ahte olbmot leat lahka . Ja go lea goddi orron ealu siste , de son lea oahpásnuvvan ellui nu_ahte ii šat vuolgge eret , vaikko oaidná olbmuid . Muhto ii juohke goddi leat ovtta jállu ; muhtun goddi ii seana ii goasge , vaikko livččui man guhká ealu siste . Muhto soames goddi ii dárbbaš go veaháš , de dat seatná bohccuide ja olbmuide , iige vuolgge šat eret jos ii šatta goddečorragiid sisa ; jos daid gávdná , de gal čuovvu goddi . Muhto dat árgges sorta ii seana ii goasge , ja dainna dat eai leat ožžon visot gottiid ealus , go leat nu árggit . Ja dat leat olu stuoribut ja šealgadat , dego silbaguolga . Muhto leat veaháš ožžon dan náli mii lea seatnatmeahttun dainna_lágiin , go leat ožžon goddesarvá rahkat ragatáigge . Ja go goddi lea rahkame , de dalle ii galgga reainnidit ealu . Okta sápmelaš orui Guovdageainnu lahkasiin , ja son lávii ragahit ovtta eatnonjárggas juohke čavčča . Ja goddi bođii rahkat ein ragatáigge ja dat ragai olu čavččaid , ja ii son dan goddán . Muhto de soamis gottii , ja son anii dan olu bahábun go livččui sus iežas sarvvis goddojuvvon . Muhto son oaččui goit goddenáli , sus šadde bohccot dego gottit , nu šealgadat ja beavrrihat , ja dan olbmui šadde rievddalmas bohccot . Ja juohkehaš gáđaštii su bohccuid , go dat ledje olu čábbábut go iežáin . Gotti luohti . Goddi , goddi , nana , nana , goddi , goddi , manat dego suoivvanas , goddi , goddi , nana , nana , voja , voja , čuovggadii dego silba , goddi , goddi , voja , voja , nana , nana , voja , dego čuovžaguolli . Ja dál sámiin álgá johttánáigi davás eret dálveorohagain . Ja sámiin ii lean hoahppu johttát go vahku ovdal Válbora , jos ii ovdal njázudan ja fas galbmon , ja de boahtá cuoŋu . Dan dihte leai hoahppu ovdal Válbora , go Válbora-áigge álget vuosttaš álddut guoddit ( guoddin gohččojuvvo dat , go áldu riegádahttá miesi ) , ja dalle galggalii beassat guottetbáikái , go álddut álget guoddit . Ja dainna lea hoahppu johtit ovdal Válbora guottetbáikái . Ja go lea cuoŋu , de ii leatge beahcevuvddiin boazoealát . Ja de fertejit johtit ija ja beaivvi ja gitta dassážii_go ollejit duoddarii , ja duoddaris lea goike guohtun dahege bievla . Dat lea maiddá garra áigi sápmelaččaide , go šaddet gohcit golmmaid jándoriid . Ja muhtun garra giđaid šaddet gohcit vahkuid ja muhtumin — go velá leat dávjá — go ollejit duoddarii , de lea fákteme návdi maiddá . Dás muitaluvvo návddi ráfehisvuođa birra . Ja dat gale lea hui bahá sámiide go leat návddit . Dalle ferte reainnidit vaikko livččui man garra dálki ja vaikko_man čoaskkis . Dat reaidnu láve dainna_lágiin , ahte beaivet galgá eallu čohkkejuvvot čoahkkái , ja go sevnnjodišgoahtá , de vulget idjareainnárat ja sii reainnidit gaskaija rádjái , ja de nuppit reainnárat bohtet fas , ja nuppit mannet ruoktot . Muhto gal dat lea bahá deaivat seavdnjadin , ja jos velá lea murkodálki dahje muđui neavrri dálki . Muhto gal dat muhtumat deivet vaikko_makkár dálkin , muhto eai leat juohkehaš ovtta deaivilat , gal muhtumat lávejit láhppotnai ja šaddet ija meahccái . Ja dat reaidnu lea garas , jos galgá návddiin doallat . Dat galgá čuoigat álo , ii bisánit , ja huikit nu olu go nagada . Jos heaitá huikimis , de návdi boahtá ja rohkkáha dakkaviđe . Ja jos návdi lea beassan rohkkáhit ja oaguha olbmo lahka nu_ahte olmmoš oaidná ja lea lahka , de dalle galgá váruhit ahte ii huikke dohko guvlui njálmmiid gos lea návdi , muhto galgá jorgalit njálmmi nuppos go huikkiha . Ja jos ii nu daga , de návdi doalvu jiena eret , de son jienahuvvá . Ja go návdi lea boahtime , de lea návdi dakkár noaidi , ahte nohkkada olbmo , ja go olmmoš lea nohkkan , de beassá baldit ealu ja botket soames binná . Ja go son oažžu boatkanit , de son doalvu eret ja ogohallá ja goddá nu olu go vehášge háhppeha . Ja alimus ovtta ijas lea 70 , maid mon lean gullan . Muhto ii dat oaččo galládis reaidnoealus ila olu , ja jos lea buorre dálki . Muhto go návdi boahtá veaiddalisellui , de gale goddá ovtta ijas čoranáriid , ja dat lávejit sámit dadjat dan , go nu návdi lea olu goddán : " De bolddii dego dolla ! " ( Sámit gohčodit návddi dollan . ) Ja nuppit jerret : " Dagaigo bahás ? " Vástádus : " Goas dolla ii boaldde go boahtá ! " Ja go leat garra reainnárat , de ii návdi oaččo bohcco goddit . Ja go lea buorre guohtun , go ellet čoahkis guohtut , de návdi iđedis álgá guovssogeažis viggat hui garrasit , go ii leat ožžon bohcco . Ja de ruohttá vuosttabeallái ealu ja luoitá dakkár hája , ahte bohccot hakset ja ballájit dušše hájas , ja de álget ruohtadit juohke guvlui . Ja de beassá návdi botket soames čiega ealus ja doalvu ja goddá nu olu go fal háhppeha . Muhto jos sámis lea rievttes beana , dat , go eallu ruohtasta , de dat ruohtasta ja manná ealu birra ja čađa ealu ja baldá návddiid eret . Dakkár beana gohččojuvvo várrugas , muhto gal dat borahallá dávjá dakkár beana . Muhto go lea nealgejahki , de ii ábut reaidnu , go ii sáhte reainnidit bohccuid čoahkis . De dalle ferte luoitit ealuid veaiddalis , ja de návdi beassá dahkat maid sihtá . Ja dat goddá dalle_go háliida . Muhto eai leat visot návddit ovtta bahát deihe ovtta speadjárat . Muhtun návddit leat dakkárat ahte eai gotte eanet go borret valjit , muhto muhtin návddit goddet nu olu go háhppehit . Ja lea velá muhtun dakkárnai , ahte háliida beare herggiid , ja dakkár gohčoduvvo herggonin . Ja dat lea bahámus , mii dahká jođáhaga ; hearggit gohčoduvvojit johtán , maiguin johtet . Muhto go návdi boahtá čoahkkeáldoellui , de dat lea buot bahámus , dat goddá vuohččan misiid ja de mannjel áldduid . De ii dárbbaš iežá go fáktet áldduid dan báikkis gosa lea goddán misiid . Aldu lea dieđus dakkár , ahte son ohcá miesis das_go lea manjemuš diehtán . Ja de návdi goddá visot deid áldduid , main lea misiid vuohččan goddán . Ja deid ii sáhte reainnidit , mat ruhttet ahkitvuođain , go leat láhppán mánáideaset . Muhto go ii leat návdi ja lea guohtun duoddaris , de lea hávski sámiide ja álki , ja besset vuoiŋŋastit , ja johtit siivvut dan báikái gos guđetge lávejit guottehit . Ja go johttájit dain siiddain , guđet leat leamaš sárggáin jeagelrájis , de eallu lea nu vuoimmis , dál háliida duoddarii su ovdalaš vieru mielde . Ja go dál leat beassan mátkái , hearggit gitta ja visot válmmasin , de sii vulget . Ja eallu ja hearggit leat dego girdi lottit , dego livččo ballame , sii ruhttet , ja go besset vuohččan eret muoraid siste ja de boahtá jalgat ja máđijat , de sii vudjet garra njolggiid . Ja ealu ovddas maiddá vuddjojuvvo , ja dat galgá buorre heargi , mii manná ealu ovddas , muhto gal dat lea dakkarnai . Ja de vudjet ovtta ijas máŋga miilla . Ja go lea cuoŋu , de sii fertejit ovttatmanos johtit duoddarii , soames ábis veaháš guođostahttet , ja iežanai dárbbašit borralit . Ja go leat borralan , de sii fas johttájit ja vudjet seammálági go vuosttaš geardde gitta dasságo ollejit duoddarii . Ja buoiddes eallu lea olu gievrrat cuvket muohttaga , vaikko lea garasnai muohta . Muhto dat lea duoddaris goit seakkit muohta čoruin , gos biegga bossu eret . Ja buoiddes eallu bivvá duoddariin , vaikko boahtá garra guoldunai . Muhto olbmuide lea bahát , go leat unnán muorat , ja jos leat návddit . Muhto jos eai leat návddit ja lea guohtun duoddariin , de lea nu álki , ahte ii leat iežá go nohkkat ja borrat ja sirdilit ein veaháš nuppi sadjái . Muhto go lea heajos giđđa , de vuosttaš váivi álgá jur dalle_go giđđadálvve njázuda . De šaddá dakkár , ahte ii jođe sabet iige guotte sabeha , go lea dipman muohta nu_ahte mannet sabehat jur muohttaga vuollái . Ja de lea nu lossat , ahte jur suonat boatkanit ja šaddet nu bákčasat , muhto ii leat dilli vuoiŋŋastahttit julggiid . Dalle lea boazu hui manni , go lea muohta soavlin . Dat lea nu váivi bohccui dalle guohtut , ja dainna dat lea nu manni . Ja go lea muđui dimis muohta dego čáhci — ja dalle juo lávejit biestit vuosttaš bohccuid . Ja go galbmo , de easka šaddet bohccot dego soajagat , dat ruhttet juohke guvlui , dainna go lea galbmon muohta dego jiekŋa . Ii leat biebmu ii mihkkege iežágo jekkiin bovdnaoaivvit , ja go galget dein oažžut biepmu , de lea hoahppu , guhte ollelii ovddimuš oažžut biepmu . Ja go dalle galgá doallat čoahkis , de ii leat dilli ii nohkkat iige borrat , dalle galgá čuožžut ja borrat , ja ii leat dilli nohkkat iežá go soappi vuostá čuožžut . Ja de šaddá viimmat dego livččui jierbmi seahkanan , iige sáhte borrat iige šat sáhte nohkkatge , ja muhtumin seahkana jierbmi , jos eai oaččo nohkkandili . Čilgehus dasa , manne lea nu dilihisvuohta dalle sámiin , jos eai olbmot velá dovdda dainna čilgehusain , mii lea ovdalis muitaluvvon . Dalle álgá ná , ahte okta reainnida bohccuid , ja jos lea olu eallu , de galget olu reainnárat ja nuppit galget čuoigat birra . Muhto go lea heajos ealát , de eai jovssa muhtun bohccuid , ja muhtun bohccot mannet nuppi siidii . Dat doppe galget rátkit eret muhtumat , ja muhtumat ohcat ein deid bohccuid mat leat váili . Ja go ožžot čoahkkái eanas oasi , de fertejit johttát , vaikko eai veláge leat ožžon čoahkkái visot . De vuojehuvvo eallu goađi lusa , ja de álget váldit herggiid gitta eahkedis , ja de lea hui váivi oččodit herggiid dahje njorostallat . Go lea stuora eallu , de lea velá bahát ; dat ruhttet hearggit nu_ahte ii beasas njoarostanmearrái . Ja dalle vihket nu olu go nagadit , ja nu bivastuvvet ahte fertejit rahpat ratti , vai biegga beassá čoaskudit rupmaša . Ja muhtun olbmot leat olu heajubut njoarostit , ja daidda lea olu váivvit . Sii dávjá njoarostit nuppi bohcco , go ledje bivdime . Ja go lea dakkár ahte lea garas ja gievra , de lea hui olu váivi ja ádji . Ja muhtumat ruhttet ja belket ja garrudit ja gilljot beatnagiinna nu_ahte bohccot ruhttet dego livččui návdi oaguheame , ja dalle lávejit maiddá sorbmanit álddut ja reitot . Ja muhtun árgges hearggit ruhttet meahccái , ja dein lea stuora váivi oažžut fas ellui ruoktot , šaddá doarrádallat máŋgga vári badjel . Ja ii oaččo muhtumin ruoktot , vaikko lea doarrádallan máŋgga vári birra , ja lea ferten guođđit dohko . Ja go doppe lea boahtán ruoktot , de lea nu váiban ja goiku , ja de gale leat iežát njorostallan sutnjenai herggiid gitta , vai besset johttát . Ja nissoniidda lea leamaš dievas bargu gođiid gaikut ja gierresiid válmmasin dahkat . Ja de dál leat viimmat geargan johttát eret dan báikkis . Ja go leat johtime , de lea okta váivi , go johttámuš dáhpáhuvvá ihkku ; dalle lea galmmas , dalle goastá johtit . Beaivet ii goastta johtit , go lea juo giđđailbmi dakkár ahte ii goastta go muohta dipmá , ja dainna fertejit johtit ihkku . Ja nissoniidda lea váivi mánáiguin johtit , ii beasa dikšut mánáid nugo galggalii . Gal mánnáriebut gale šaddet bárgut , go šaddet veallahit goččaid nalde dassážiigo besset luoitalansadjái . De besset dikšut mánáid , ja álget goikadit biergasiid mat leat njuoskan jođidettiin , jos gávdno guohtunbáiki bohccuide . Ja johtingeaidnu lea dakkár báikkiid , gos eai lean luottat , ja de leai muohta dakkár ahte guttii luovos bohccuid , muhto ii guoddán ráidduid dahje ráidoherggiid . Ja de leai hui bahá johtit , go hearggit álget geassit gierresiid , de čalget juolggit vulos . Ja gieres lea maiddá : goase guoddá , muhto ii riekta guotte . Vuosttaš gierresa guoddá ja nuppi , muhto de álget maŋit gierresat vuodjut muohttaga sisa , ja de eai hearggit nagat geassit . Go ovddimuš heargi gaikkiha , de nuppit dahje manjit hearggit dollejit , ja de ii naga vuosttašge heargi šat gaikut go nuppit dollet , dainna go eai nagat geassit , go muohta lea gassat ja bajildus dan muttot garas ahte bávččagahttá herggiid julggiid . Ja de lea goansta geassit ieš olmmoš veahkkin . Ja dainna_lágiin ferte johttojuvvot , vaikko lea lossat ja hearggit váibet ja heitet geassimis . Ja de fertejit guođđit muhtun gierresiid ja muhtumiid geassit ieža . Ja go leat ollen veaháš mátkái , gos leat veaháš bievlabovnnat , de luoitalit herggiid vuoiŋŋastit , ja veaháš oažžuma dihte biepmu . Muhto eai dat gale leat , dat biebmu , iežá go čáhppes bovnnat , main ii leat jeagil ii vehášge . Ii leat iežá go muorjedakŋasat ja das ii leat olu biebmoáhpu , muhto go lea nealgi bohccos , de borrá soahkerissiidnai , vaikko ii deinge leat biebmoáhpu . Ja go leat borran olbmot , de vulget viežžat deid gierresiid mat leat báhcán jođidettiin . Ja go deiguin leat boahtán , de vuojehuvvo fas eallu goađi lusa ja álget fas váldojuvvot hearggit . Ja dal leat hearggit velá árggibut , go leat oaidnán got lea bávččas ja lossat . Ja muhtun olbmot cábmet herggiid , dakkár hilbes olbmot , ja de easka heargeriebut ballet ja ruhttet dego heakkaheahtahaš . Muhto dat hearggit , mat leat váiban , dat eai bala šatain , dainna go eai nagat ruohttat . Dat leat juo dan muttus , ahte jos lossa gierresa biddjojuvvo geassit , de jámesta nu fáhkkestaga , ahte ii háhppet čoavdit lávžži herggiid oaivvis . Ja go lea dakkár nealgejahki , de dalle jápmet olu hearggit ja dalle ii leat dilli nohkkat , muhto johtit ovddosguvlui ; nuppe vuoro viežžat deid gierresiid mat leat báhcán , ja geassit iežanai muhtun gierresiid . Ja gal dan oažžu árvidit , ahte dat lea nu ahkit ahte čirrot nisoveahka . Ja dál leat juo gohcán dan rájes go leat johttán dálveorohagain . Nohkkamuš ii leat stuorit go soappi vuostá čuožžut . Ja go ollejit duoddarii , de lea gale veaháš buoret guohtun . De duoddaris boahtá návdi , ja de ii lean duoddarisge velá vuoiŋŋastandilli . Ja dál lea juo vahkku gollan dakkár váivviin , ja gal muhtumin gollet máŋga vahkunai . Ja de muhtumat čalmmehuvvet , dat lávejit suddot čalmmit , álget golgat , ja lea dakkár váivi čalmmiin , ahte ii sáhte borrat iige nohkkat , ja muhtumat šaddet čalbmebealit ja olu čalbmevigagat . Sámiin leat olu dakkáraš , čalmmit , dat leat ruoksadat ja ruddot nu_ahte eai oaččo rabas iđedis muđui go luvvadit čáziin dan meare ahte rahpasit . Muhto eai muhtun sámit basa čalmmiid eai goasge . Ja dan_dihte leat sámit nu čáhppadat , ja leat gal dan_dihtenai čáhppadat go sii leat álo ilmmi ovddas . Álo galbma biegga boaldá ja beaivi ja suovvagoađi ja meahci dolat suovastuhttet , ja deid sivaid dihte leat sámit nu čáhppadat . Gal sámit leat vielgadat , dakkár sámit , guđet orrot dálvet beahcevuvddiin , ja leat viššalat bassat čalmmiid ja gieđaid . Rupmaša sámit eai basa goasge , eaige biktasiid mat leat bohcconáhkis , ja dat adnojit vuosttaš liikkis guolggat sisaguvlui ja nubbi nalde , ja das leat fas olggos guolggat . Ja juolgesuojit leat maiddá leamaš bohcconáhkis : navilduvvon sisttis leat gorrojuvvon buvssat , maid atne geasset . Ja dálvet atne bohcconáhkis , guolggat siskkobealde . Muhto dat ii dohkke iežá náhkki go dat mii lea njuvvojuvvon geasset , goas lea borgenáhkki . Das lea aseheabbu guolga . Ja leat atnán gahpiriidnai bohcconáhkis . Muhto dan_dihte eanemus , go golganreaissuin bistet gahpira — biekkat dolvot ja muhtumin fierrala dollii oađidettiin , ja jos lea muđui geassegahpir šaddan , go vulget bohccuid doarridit , ja de boahtá dálvi ja čoaskkis — de fertejit dahkat gahpira bohcconáhkis . Ja iežánai suojit dahkkojit meahcis : boazu njuvvojuvvo ollisin luddehaga , ja dan cogget nala dorkan , dalle_go bohcco doarridanreaissus misket náhkkebiktasat . Gal dan diehtá , gal bohcconáhkki navvála go njuoská ja ii beasa goikat . Ja dat šaddet nu guohccagatnai , go eai beasa goikat . Vaikko sámit leat goahtebáikkisnai , nu bivastathádja , ahte ii dat olmmoš geas ii leat iežastis dakkár hádja , ii son sáhte orrut su lahka . Ja go sámit velá bohtet stohpui lieggasii , de easka báidnet olles stobu , nu_ahte das boahtá dávda . Ja dat leat velá muhtumat nu nuoskkit , ahte eai molsso duolva biktasiid eret go bohtet dáluide dahe čoakkánbáikkiide . Muhto eai dat dahkko dat biktasat meahcis iežá go čakčat , go boazu luksa manná , ja dalle šaddet vuolgit doarridit bievlan ja ádjánit mánuid . Ja de boahtá dálvi ja muohta ja čoaskkis , de dalle dahkkojit dat biktasat mat leat ovdalis muitaluvvon . Muhto gápmagat leat adnon seammáládje go dálnai . Ja go áigi golai , de sámitnai álge oastit gággásiid ja láđđiid , ja álge dahkat dein buvssaid ja gávttiid ja gahpiriid ja liinniid . Dološ olbmot atne bohcconáhkiid liinni sajisnai . Ja atnet luhkaidnai dál gággásis , ja ovdal leat atnán dannai bohcconáhkis , ja dat lea bivval . Ja dološ olbmot leat atnán arvesuodjin sistemuottáid . Duoddariid olmmoš . Goađit duoddara nalde . Ja goađit dat adnojit maiddá duoddariin dakkár báikkiin , gos ii leat muorra dan meari ahte boalddálii ja livččui suodji . Ja boaldinmuorat geasehuvvojit guhkkin beanagullamiid duohkennai . Ja go lea garra dálki , de ii leat maiddá hávski , go biegga lea nu garas ahte ii biso goahti iežá ládje go čadnojuvvo birra juohke guovllus , ja gierresiid geasašit birra goađi ja deaddalit , vai ii biegga oaččo gaikkodit . Muhto gal dat gaikkoda máŋgga geardde goađi , ja de šaddet rabasin visot mánát ja mánáid eatnit . Ja de ii leat iežá dorvu go gokčat čoahkkái , jos eai leat iežá goađit lahka , muhto go leat iežá goađit lahka , de mannet dohko . Muhto gal dat beassá muohta goahtái , vaikko goahti bissu ceaggut . Gal dat lea iđedis muohta gokčan visot siskkobeale goađi , nu_ahte lea muohta állana olbmuid nalde . Ja go álget iđedis bivdit dola , de lea stuora bargu goaivut muohttaga eret goađi siste , ja de bivdit dola . Ja dein olbmuin , geat orrot guhkkin eret beahcevuvddiin , eai sis leat soarvvit , masa cahkkehit dola . Sii cahkkehit dola beassái , ja dainna sii ožžot dola , vaikko ii leat nu álki . Ja de álget ráhkadit biepmu ja dikšut mánáid . Ja dakkárin láve goahti nu suovvái ahte jura čalmmiid billista . Ja dainna leat olu sámit čalbmetbealit , go giđđailbmi billista čalmmiid ja suovvagoahti . Giđđa lea sámiide hui váivi . Muitalus jámehiid dikšuma birra . Go duoddariid nalde jápmá olmmoš mannjit giđa , go ii olle šat doalvut luksa girkoeatnamii , de šaddá bidjat gierresii , jos eai leat olámearis fiellut . Ja de biddjojuvvo sullui gos eai beasa borrit borrat , ja eaige leat olbmuid bálgáid nalde . Ja dat biddjojuvvo roggi dohko vuohččan , ja de biddjojuvvo dan roggái ja oktan dainna gierresiinna , ja de bessiid nala ja darffiid bessiid nala . Ja dat orru das dasságo galbmo jávri ja muohttá , de easka vižžet seammá áigge go iežánai gierresiid . ( Muhto jos eai leat gierresat olámearis , go lea noađđeráidduiguin johtime , de ferte roggat rokki eatnamii ja bidjat dan roggái . Jos leat beassit oažžunmearis , de bidjet bessiid nala ja darffiid fastten nala , ja das ii leat vissis diehtu leago šatain váldojuvvon . ) Ja dan sii fal dahket , go jámeha váldet eret das gos lea orron , ahte sii lávlot sálbmagirjjis muhtun vearssa , ovdal_go vuolggahit . Jápminsaji mearka lea rista — dahkko soagis . Ja dálvet sámit lávejit geasehit mielde go siida johtá , ja dainna lávejit sierra doalvut , ja das lea mearka hearggis vilges liidni čoarvvis . Muhto jos leat ila unnán olbmot dan siiddas , de gale lea jámetnai seammá ráiddus , muhto go luoitalit , de doalvu veaháš doaresbeallái . Ja dat jámet orru das dasságo siida fas johttá , de váldet fas mátkái seammá_ládje , ja nu geasehuvvo dasságo bohtet lagabui girkobáikki . De vuolggahit ja doalvu okta dahje guovttis . Ja rávvejaččaid sii maid atnet soapmásat , dat geat eai leat ila hátnásat . Ja dat geat eai doala rávvejaččaid , dat lihkohuvvet ja gefojit . Ja dalle_go vuohččan jápmá olmmoš , de maiddá lávlot earrosálmma . Ja dalle_go lea jur heakkas addime jámidettiin , dalle ii galgga jietnadit ii oktage , vai ii suorgan . Jos dalle suorgana , de dalle šaddá guovtti ilmmi gaskii ja eallá vahku dakkárin . Ii leat ii ealli iige jábmi , ovdalgo de fas beassá jápmit . Ja jos šaddá bealleheggii iige sáhte jápmit , de galgá gomuhit gievnni oaivvi nala , de gal jápmá fargga . Ja go jámet lea heakkariiddus , de dalle lea váralaš . De dalle galgá váruhit ahte dat viežžit eai surget olbmo . Dakkár jábmi lea velá bahát , mii lea hui suruheapme . Ja hája galgá maiddá váruhit . Jos jámet váigahája biestá njunnái , de das boahtá jápmindávda . Ja go lea jápmán olmmoš , de dan goađis mannet olbmot eret , ja uvssa jorgalit ja deddet muoraiguin ja diktet jándora . Ja de gárvvuhit , jos leat vilges liinnit , ja basset . Ja jos ii leat vilges liidni , mas oččolii biktasiid , de fertejit bidjat atnubiktasiid , ja de deiguin biddjojuvvo gierresii dahje — jos lea oaččuhuvvon — gistui . Jámet ii váldo olggos uksaráiggis , muhto čađa goađi jur dakko gokko lea jápmán . Dat lea mearkan ahte eai eallit ja jábmit galgga ovtta luotta . Ja nubbi diida : Jos uvssas dolvojuvvo olggos , de jápmet ein dan goađis fargga . Muhtun rupmašat leat hui bahá gummehallat dahje baldalit , ja ii dušše dat : rupmaša jápminsadji baldala nu_ahte jur olbmo oaidná , ja gullo ja áđđestallá dan , maid son lea ealidettiinis bargan . Son juoigá ja gillju beatnagiid ja láhtte vaikko_man ládje . Go lea sullos dakkár olbmorumaš , de boahtá jávrris gáddái dego stuora loddi čáhceborgan , vaikko lea jur gaskabeaivi ja olu olbmot . Ja go bođii gáddái , de šattai hearrá hápmi , ja de balddii ealu eret livvasajis . Ja dat leai jápmán okta nuorra nieida 15 jagi boaris . Ja dát lea dáhpáhuvvan 1907 . Ja dat leat olu dain seammá báikkiin leamaš seammá jagiid siste dakkárat mat leat vádjolan mannjil jápmima ja baldalan olbmuid máŋgga_ládje . Ja go olmmoš lea jápmán , de sus leat biktasat , ja deid sii lávejit guođđit dasanaga , daid biktasiid mat leat nalde dal go lea jápmán . Muhto deid biktasiid , mat leat ovdal eret nullon , deid sii gale goarjidit , ja atnet ieža ja vuvdet maiddá soapmása , ja addet geafes olbmuide . Muitalit visot mii gullá sámi bargui giđđat . Go sápmelaš lea boahtán duoddarii olles su ealuinis ja visot ráidduiguin , de lea olu bargu , go galget goikadit biergguid ja divodit gierresiid ja reainnidit ealuid , mat leat guovtti oassái rátkkihuvvon , nuppi oassái álddut ja nuppi oassái hearggit ja iežá luovos bohccot . Čilgehus dasa manin galgá okta siida atnit guovtti sajis bohccuid . Dat lea danin_go luovvasat leat nu hilbadat , ahte sin galgá višahit nu garrasit , dan sivas go luovvasat mannet beare njolggi ja čuoskku juohke guvlui , go lea velá čoaskkis ja unnán biebmu , headju jeagil ja bievllat unnán . Ja áldoeallu lea váralaš ; dan galggalii sáhttit nu siivvut reainnidit go lea máŧolaš . Jos áldduid šaddá višahit garrasit , de šaddet hilbadat , ja nubbi dat , ahte go áldduid šaddá višahit sakka , de reitojit , ja lea bahá beatnagat borret misiid . Ja dat álddut , mat leat easka miesi njoallume , de dat ballájit eret miesi nalde , go beana oaguha garrasit dohko bohccuid . Ja jur dan sivas fertejit rátkit guovtti oassái áldduid ja herggiid . Ja go guottet álgá , de gale álddut háliidit dasa gos sii leat láven ovdalnai guoddit . Ja eai lullebealde duoddariid leat dakkár eatnamat gos birgejit guottehit , go jur soames siida . Ja dan_dihte fertejit johtit áldobohccuiguin badjel duoddariid Norgga beallái ráji , dan siva dihte go leat guoirasat bohccot álo dan rájes go lea gieldu šaddan Suoma eatnamii , gos leat ovdalaš áigge olu siiddat orron dálvviid , gos lea buorre jeagil ja buorit guohtuneatnamat . Ja gal sámit leat orron guottetáigge duoddariid naldenai . Ja sidjiide lea geavvan hui bahát , go leat biestán galbmot dušše okta siida nu olu misiid , ahte eai ollen njuovvat náhkiidge . Muitalus dan birra go leat álddut dein báikkiin guoddime , gos sii leat ovdalnai láven guoddit , ja gos lea dakkár eatnan gos birge áldu oktan su misiinis , gos lea ealát ja suodji . Álddut leat nu lojit ahte sii guhtot siivvut ja dikšot misiideaset . Olbmot eai dárbbaš iežá go čuoigat birra ja geahččat ahte eai borrit boađe ealu lusa ja álgge speadjat , ja atnit vára ahte eai mana sorbmebáikkiide . Ja go leat álddut guoddán , de ii leat johtimuš , de besset miesit šaddat siivvut . Ja meara bealde šaddá rássi árrat , ja dan boazu diehtá , dat boazu mii lea lahka , ja dat mii lea guhkkin . Ja dain ii leat olu šat muitaleamoš . Muitalus guottetbáikkiid birra . Muhtumat guottehit duoddariin lahka riikkaráji , ja dein lea stuora váivi johtit badjel duoddariid , go sii galget guottihit visot gálvvuid ja gođiid ja mánáid . Ja miesseálddut leat hui váralaččat golggahit . Ja dan johtinmátkkis leat olu stuora jogat , mat leat váralaččat beassat rastá , go eai leat rovit eaige gávdno fatnasat . Dás álgá muitalus daid birra , guđet guottehit lullebealde ráji ja ráji báikkiin . Doppe lea unnán bievla , ja álddut leat nu mannit dahje hilbadat . Dat galgá reainnidit nu garrasit ahte ii astta reainnár bisánit ii vehášge , ja jos leat čuorbbit reainnárat , de sorbmejit olu bohccuid dan sivas go galget ogohahttalit dahje višahit beatnagiinna nu olu go beana veadjá . Ja beana láve váibat , ja de reainnár biestá ealu mannat . Ja návdi lea maiddá bahát lulde . Ja go dal leat guoddán álddut ja miesit veaháš čálgan , de álddut álget maiddá viggat mannat . Sii álget háliidit rási go šaddagoahtá rássi mearravuvddiide . Ja dalle álget visot bohccot viggat davás , nu_ahte lea goase máŧoheapmi doallat . De sii fertejit álgit ráhkkanit johttát Mearariikii , gos lea rássi ja gálus báhkaid ; ja lea dearvvaš ilbmesoarta Mearariikkas , gos leat olu muohtavárit . Ja mearas maid boahtá riska ilbmi , mii lea dearvvaslaš bohccui . Ja mearragát-váriin gale gierdá bohčit dálášnai bohcco muđui , muhto go leat nu gáržžit čatnamat : dálolaš ii atte sámiide šat dakkár eatnama , gos sáhttá reainnidit nu_ahte sáhttá bohčit . Ja lea datnai go bohčit álgá dán áigge , de šaddet miesit nu unnit ahte eai eale garra dálvvi badjel . Ja daid sivaid dihte fertejit orrut božihaga goase dan sukte go boares áiggiin leat bohčán lasi guottetáiggis . Dál álget álddut guoddit , ja de lea guottetáigi váralaš áigi sámiide , ja olu bargu go galget bohccuid reainnidit ja goikadit biergguid ja divodit gierresiid ja bihkkadit . Ja boazoreaidnu lea garas , ja dárbbaša guottetáigge reainnidit álo . Boares áiggi sámit reainnide nu garrasit , ahte vuojehedje juohke jándoris guovtti geardde , ja de bohče áldduid . Ja dalle go áldu lea njoallume miesi , de nuorra álddut ballájedje eret miesi luhtte , ja go áldu ballá miesi luhtte eret , de ii duostta muhtun boahtit miesis lusa fas . Ja go leat čuorbbit reainnidit bohccuid , de baldet olu áldduid eret misiid luhtte , ja dainna_lágiin šaddá stuora vahát , go dat miesit jápmet visot , maid álddut guddet . Soames sámit váldet gitta daid áldduid , mat leat guođđán misiid ja veddet vahkuid , ja muhtumat váldet misiid ja muhtumat eai váldde misiid , vaikko veattálii man guhká , ja ii dat leat dillige veaddit . Ja lea velá iežá váralašvuohta , go leat čuorbbit bohccuid reainnidit : go luitet beatnagiid garrasit ogohallat nu_ahte čoavjjet boazu šaddá ruohttat nu garrasit ahte reito ( reiton lea dat , go áldu cuovkana dego olmmošnai ) , ja dainna sivain olu jápmet álddut , mat gohččojit čoavjjehin . Ja de sámit fertejit veahkehit , vai áldu nagada riegádahttit miesi , ja dat gohččojuvvo reitomin , ja de daddjojuvvo : de galgá gálgat sorreálddu . Muhtun sámit leat hui buorit jorddamovrat , muhto gal bistet jápmit maiddá , go lea liiggás bahui sorron . Muhtumin čuohpaduvvo álddu sisa miessi , ja de váldá olggos binnáid , ja dat lea buorre goansta . Dainna_lágiin ožžot eallit olu bohccuid . Ja dat lea buorre . Go lea guhká — ovtta vahku — áldu soris leamaš , dalle lea jápmán miessi ja veaháš mieskan , ja de lea dimis ja boahtá olggos geahppaseappot . Ja go lea miessi olggos ožžojuvvon , de galgá geahččalit jos áldu álggálii njoallut dan miesi , de boađále olggos vábit . Ja jos ii áldu njoalo vehášge , de eai boađe olggos vábit , ja de jápmá gale . Muhto jos addojuvvo vuodja áldui , de gale bohtet olggos vábit , ja de eallá gale áldu , muhto miessi gale duššá . Muhto dat lea buorre go eallá áldu . Ja lea velá okta baháášši go liiggás garrasit beana ogohallá dalle_go álddut leat guoddime . Dalle láve ballát hui bahá , go leat álddut njoallume miesi — dat lea dat , go áldu njuokčamiin bassá miesis — de ruohtastit eret ja guđđet miesi dasa . Ja muhtun gale boahtá ja váldá miesis , muhto muhtun ii váldde go lea okte guođđán , muhto son váldá ovddit jagáš miesi ja álgá dan njamahit . Ja dainna_lágiinnai duššet olu miesit . Go čoavjjet lea guoddime , de son bahtá . Čilgehus bahtima birra : Aldu ruohttá dalle_go lea miesi riegádahttime , ja son ruohttá nu olu go nagada , dalle velá bahábut go áldu lea buoidi , go lea bievlagiđđa . De láve velá bahát , go lea unna eloš , de leat čoavjjehat velá bahábut ruohttat . Ja vuovddis leat velá bahábut , leat nu bahát ahte fertejit veaddit dassážii_go guoddá áldu . Ja áldu lea dalle dakkár , ahte jos beassá de ruohttá vaikko man alla vári nala . Ja dat háliida beare alla vári nala , vaikko galbmolii miessi dakkaviđe . Ja dan su ruohttama sivva lea dat , go miessi čiekčá nu garrasit , go lea eadni vuoimmis dahje buoidi ; ii leat goit guoira áldu nu bahá bahtit , ja go lea galbma giđđa , de ii leat nu garas bahtit buoiddes álduge . Muhto dat lea olu buoret go lea stuora eallu , ja dat lea viidát , ja lea várri , ja go dan vári miehtá leat bohccot dahe eallu , de das doallá bahtti áldduid , go álddut besset ruohttat dan vári nuppi ravddas nuppi ravdii . Ja go leat olbmot juohke ravddas caggame go ein bohtet ravdii ja vulget meahccái , de reainnár lea válmmas vásttostit . Ja go leat ruohttan duohko deike máŋgga , máŋgga geardái dan vári birra , de ein guddet dat , mat leat ruohttan 2 ja 3 jándora ovdal_go guddet . Ja go dat guddet , de nuppit álget seammá_ládje , ja dat bistá nu guhká go leat ollen guoddit visot . Ja go leat guoddán visot , de álddut eai dárbbaš reainnideami . Jos eai leat borrit , de ii dárbbaš reainnidit iežáid go luovvasiid , muhto gal lávejit atnit olbmo áldduinnai , vai fuomášit jos soames divri boahtá áldduid lusa ja álgá misiid borrat . Dat leat olu miesi vašolaččat : návdi ja bierdna ja geatki ja rieban ja njálla ja goaskin , dat leat visot miesi vašolaččat . Ja miesi sorbmešlájat leat maiddá olu , okta lea čáhceláddot ja geađgegaskkat ja jogat , unnibut ja stuorábut . Dás álgá muitalus , got galggalii bohccuid reainnidit , nu_ahte ealále dearvan álddut ja miesit . Dat galggalii sáhttit nu siivvut jorggohallat beare olggumuš bohccuid iige luoitit beatnagiid ogohallat . Dalle galggalii hui viissis beana , mii ruohttá beare olggumuš bohccuid olggobeale . Ja iige galggage vikkahit čoahkkái , dat lea buoret go lea eallu viidásit , ja dušše mannat olggumuš bohccuid olggobeale . Ja go lea galbma giđđa , dalle lea hui bahá , go boazu ferte mannat nelggiidisguin nu viidásit , ahte ferte gale ogohallat garrasit , go bohccot ruhttet ohcama dihte biepmu , go lea nealgi , go lea cuoŋu , ja ii leat velá bievlan nu olu ahte ealále nu viidát manahaga . Ja jos guhká leat čoaskimat , de nohká bohcco biebmu go dat veaháš bievllat leat juo ovdal nohkan , nu_ahte ii leat jeagil šatain . Eai leat iežá go muorjedakŋasat šatain dán áigge dáppe , gosa lea šaddan olu bohccot , ja dan_dihte ferte nu dárkilit siidda doallat dahje reainnidit bohccuid . Ja go lea hui čeahppi reainnidit , de gale ealiha bohccuidis olu buorebut go dat , guhte ii máhte riekta stivret dahje komendit dego soahtehearrát soahteveagaid . Dat manná juohke sorttat áššiin jur seammá ládje , go heajut komenduvvo . Muhto gal muhtun bálvvát leat behtolaččat ja čuorbbitnai . Ja dat dahket olu vahága isidii , go eai gille mannat ieža birra bohccuid , dušše bidjet beatnaga ogohallat , vaikko sorbmelii man olu . Dakkár bálvvát lávejit sorbmet olu áldduid dahje čoavjjehiid ja misiid nu go lea ovdalis muitaluvvon juo daid birra . Muhto nu go leat návddit , de lea dalle olu eanet velá bargu ja vahát , go návdi fákte . Jos reainnár luoitá viidábut mannat , de návdi rohkkáha dakkaviđe ja goddá dego soađis jos ii olmmoš olle dakkaviđe baldit eret . Muhtun návdi lea nu snielut dahege roahkkat , ahte ii ballá ovdalgo lea olmmoš jur lahka . Muhto beana láve stuora áhpu , beana lea falit go olmmoš , son ruohttá hoahpus návddi lusa ja ciellá nu garrasit ja dohppestallá bahtii návddi , ja de návdi ferte ballát , muhto gal návdi goddá maiddá dávjá beatnaga . Ja go giđđat leat návddit olu , de fertejit reainnidit nu čoahkkái , ahte nelgot bohccot ja reitojit álddut . Ja miesit jápmet , go eatnit leat nelgon , de ii leat mielki áldduin . Ja lea velá okta váralaš ášši giđđat guottetáiggi . Go dál ii leat bohccobiebmu muoraid siste , de fertejit orrut duoddariin , gos lea biegga bosson muohttaga eret ja leat veaháš bievlan bieggagaikkohagat , ja dainna_lágiin lea veaháš buoret duoddariin . Ja láve muohta maiddá dimisin bissut duoddariin , vaikko vuvddiin gale cuoŋuda , ja dainna_lágiin lea goitge duottar buoret , vaikko lea čoaskkis ja borga ja guoldu nunai ahte ii oainne sabehiid njuniidge ovdii . Ja dalle ii oainne reainnidit bohccuid , vaikko návdi boralii man olu . Ja go leat bohccot guoirasat , de dalle galbmojit jámas miesit ja čearpmahat ja juohke sorttas dakkárat mat leat guoirasat , ja dat jápmet čuohteviisan , muhtumin máŋggat čuođit . Ja muhtumin eai nu olu jáme , dalle_go leat bohccot vuoimmi nalde dahje buoiddit . Ja jos lea dakkár báiki , gos leat geađggit olu , de lea stuora suodji ; eai galbmo nu olu bohccot , muhto go lea hui jalgat , de galbmojit dan ládje go lea ovdalis muitaluvvon . Ja dat reainnáratnai galbmojit nu_ahte ii báljo heagga biso ; juolggit galbmojit nu_ahte eai sojatge , eai biso čuožžut , ovdalgo lea veaháš ruvvedan ja lihkahallan juohke guvlui . De álget sojadit ja viimmat liegganit seammálágážin go leat ovdal leamaš , muhto eai dat seammá njuolgadat leat juolgelađđasat go iežá olbmuin . Dás álgá muitalus dan birra , go álgá johttánáigi guottetbáikkis dein siiddain guđet leat lulde ráji báikkiin guottehan . Dalle guddojit dálvegálvvut , gierresat ja visot mat gullet dálvegálvui , ja geassegálvvut váldojit mielde . Ja de álge dálvegálvvuid ráhkadit guoddin ládje . Vuohččan biddjojuvvojit gierresa sisa ja de gieres muoraid nala ja gierresa sisa gálvu ja dan nala duoljit , ja de beassit fas duljiid nala ja darffit fas bessiid nala ja geađggit fastten nala ja soagit bajimussii . Dat guddojit maiddá bukkiide . Buoggi lea guovtti muora gaskii holga biddjon , ja dan holgii de heŋgojit gálvvut ja dasto gokčojit loavdagiiguin . Ja dat guddojit máŋgga sadjái , vai leat lagabus muhtun biergasat go leat fas luksa johtime . Vaikko gal šaddet johtit veaháš nuppi geainnu , muhto lagat dat goit lea go galggale viežžat lullegeažis duoddariid . Ja de álget ráhkaduvvot noađit , mat váldojit mielde geassebierggasin ja biebmun . Dat leat heargenoađit 20 gilo 4 goappat bealde , go leat hearggit vuoimmis dahje buoiddit , muhto go leat guoirasat , de eai guotte eanet go 15 gilo 4 bealis . Ja dál šaddá johttámuš válmmasin . Dál vuolgá dat siida johtit , guhte lea orron lulde sárggáin ; sus leat vuoimmi nalde bohccot . Ja dál galget herggiiguin guottihuvvot visot biepmut , suojit , goađit ja mánát máŋgga stuora joga rastá . Dál vuolgá dat siida mátkái dáinna dainna_lágiin : áldoeallu sierra , ja ráiddut ja heargeeallu ovddas , muhto ii áldoealluge leat guhkkin . Ja go dal leat johtán ovtta beaivása , de sii fas guđđet ovtta buokki gálvvuiguin , ja de sii fas johttájit . Ja dalle leat dan áigge duottarjogat , juohke unna jogas , nu stuorrát ahte ii nagat gállit rastá , ja juohke leahki lea soavlin , ja muohta lea ein gassat duoddariin , mat leat alladat ja galbmasat . Muhto dalle lea liegganan dan meare , ahte ii guotte herggiid maid nalde leat noađit , ja de lea buoremus vuordit dassážii_go cuoŋuda dahje čoaskkida . Ja ii láve muhtumin čoaskkidit ovdal_go Eretbeaivvi áigge , ja jos ii ođđa Eretbeaivvi áigge čoaskkit , de boares Eretbeaivvi áigge goitge cuoŋuda . Ja de johttájit , dalle leat galbmon visot soavllit ja unna jogažat , ja de leat čohkon stuora jogatnai olu . Muhto de láve muhtumin borggiidit , nu_ahte eai beasa johtit , de fertejit orrut duoddariid nalde vahkuid , ja doppe ii leat boaldinmuorra ii iežá go skierri , ja datnai unnit . Ja go velá borgá nala ! Ja soahkemuorat eai leat olámearis , ja dál eai leat gierresat šatain , mainna vieččale muoraid . Ja eai dat háliitge orrut , muhto go leat nu garra dálkkit , de fertejit . Ja áldoeallu lea bahá maiddá , dainna go miesit lávejit galbmot dakkár dálkin : jos dálki joksá alla váriid nala , de galbmojit máŋga čuođi jámas , ja de lea velá bahát jos álgá vuojehit iežá báikái . Dat lea buoremus go diktá das gos lea . Muhto go livččui lahka suodjebáiki dahje vuovdi , ja go dovdagoahtá garra dálkki boahtime , de vuolggahivččui dohko . Muhto go lea guhkkin vuovdi , de ii olle dohkoge . Ja go firte , de lea vuosttaš bargu ohcat deid misiid mat leat galbmon ja njuovvat dein náhkiid . Ja biergu dein lea heittot , mat galbmojit , ii buoiddes miessi galbmo , vaikko livččui man čoaskkis . Ja go leat dein geargan , de johttájit fas go lea firten . Ja de boahtá hui stuora johka , man sii galget rastá . Ja dan rastá lea hui bahá beassat go lea nu čieŋal johka ahte eai nagat gállit iežá go dievddut , ja dat fertejit guottašit visot mánáid ja nisoolbmuid ja boares olbmuid . Muitalus mot geavvá joga rastá gálidettiin ráidduiguin . Jos hearggit jorahallet dahje bálkestit nođiid , go čáhci lea nu čieŋal ahte vástida nođiide čáhci , ja de fierralit eret noađit hearggi nalde , de johka álgá doalvut mielddis , ja de olles ráidu sorrasa , ja de golget visot johkaráigge , velá olmmošnai jos sorro ráidui gitta . Muhto muhtun dievddut leat nu háhppilat , ahte go oidnet ahte johka álgá doalvut ráiddu , de čuohpastit lávžžiid gaskat , ja háhppehit oažžut soames divraseamos nođiid , ja eanas ráidduin vudjet ja besset gáddái . Muhto go leat doaŋgasat , de mannet johkaráigge visot , ráidu ja olmmoš . Muhto ii dat dáhpáhuva go jur soames áigge . Dat lea goitge eanas áigge nu_ahte dearvan besset rastá joga . Ja go leat beassan joga rastá dearvan , de mannet dasa gosa lávejit ja soahpá , ja de luoitalit herggiid ja dahket gođiid nu got lávejit . Ja dál gale leat njuoskan noađit jogas , ja deid dárbbaša goikadit . Ja go leat boradan , de sii vulget áldoealu viežžat rastá dan stuora joga . Dál galget hui dárkilit vuojeheaddjit vuojehit , ii galgga luoitit beatnaga rohkkáhit dalle_go áldoeallu vuodjala , vai eai suorgan álddut ja miesit . Jos suorganit , de jorggihit ruoktot ja álget jorrat jogas , ja de galbmojit miesit deihe gantteštuvvet . Ja de álget golgat miesit johkaráigge ja álddut čuvvot manjis , ja muhtun oassi jorggiida ruoktot gáddái . Ja go gáddái bohtet , de dat báltot jogas nu_ahte eai vuolgge šat johkii , vaikko oidnet muhtun oasi nuppe bealde joga . Ja go nu geavvá , de dat bargu bistá muhtumin vahku , ja eai oaččo viso velge . Dat lea okta goansta go lea nu geavvan , got lea ovdalis muitaluvvon : de váldet luovasealu ja mastadit oktii áldduiguin ja de vuojaldahttet . Ja dalle gal leat álddut olu roahkkadeappot go leat luovvasiiguin ovttas , dainna go luovaseallu lea roahkkat . Dat manná johkii , vaikko livččui man stuora boršu guoika . Muhto mat dalle báhcet , de deid ii oaččo šat johkii visot . Dat lea muhtumin barggahuvvon olles vahkuid nu_ahte ii leat astan nohkkat . Lea geahččaluvvon datnai goansta , ahte dahkat gárddi joga vuostá , ja de árrit johkii , ja muhtun misiid guoddit rastá joga , mat eai šat vuolgge ieža johkii . Ja dalle lea giđđajiekŋačáhci nu galmmas ahte dain olbmuin geat gállet joga rastá álo , de dein galbmojit juolggit nu_ahte ožžot čoaskinvigi agibeaivái . Muitalus dan birra , go lea vuoibmeeallu ja leat čeahpes vuojeheaddjit . Dál go láidesteaddji ieš vuolgá johkii , de čuovvuálddut vulget mannjái dakkaviđe , ja oba eallu manná nu dego lottit , ja vuoibmemiesit vudjet velá hoahpubut go eatnit . Ja dat manná nu johtilit ahte ii gola eanet go okta diibmu rastá mannamis , ja eai dárbbaš gállit máŋgga geardde . Ja go leat beassan rastá dearvan , de sii vuoiŋŋastit . Muhto reainnárat eai beasa vuoiŋŋastit , muhto iežá veahka . Go leat vuoiŋŋastan , de sii fas johttájit , ja de dal boahtá dakkár johka mii lea rožus ja goržžit dakkárat , ahte jos gahččá johkii , de lea gorži vuolde dakkaviđe njielasteame , ja dakkár gorži , go dasa gahččá , de manná cuovkkas dakkaviđe . Ja ii dakkár jogaid beasa rastá muđui go jassaroviid mielde , mat leat rastá joga . Muhto johka manná muohttaga vuole , ja jos dat gahččá , de gale lea sorbmi vissásit . Muhto gal dat geahččaladdet bálkut geđggiid dan geainnu bakte , leago dakkár , ahte guoddá olbmuid ja ráidduid ja ealuid . Ja leat sámit dahkan roviid dakkár jogaide , mat leat nu váralaččat , muhto eai sii leat ollen juohke johkii dahkat , gosa livččui dárbbašan olbmuid ja bohccuid golgama dihte . Okta johka lea , man namma lea Giepmejohka . Ja dat johka lea oktanaganai sorbmen olles siidda ealu dainna_lágiin , go leai biigá reainnideame bohccuid dan johkagáttis , ja de vuodjaledje rastá joga , ja johka leai nu dulvi ahte son doalvvui vulos . Ja ii das leatge go moaddelogi sala , ovdalgo gahččá badjel bávtti , ja dat lea árvalus , ahte gahččá ovtta gilomehtera badjel bávtti . Ja das manná boazu cuovkkas oktanaga . Muhto dasa bázii velá unnit bealli dahje goalmmátoassi . Ja dat olmmoš šattai geafi dakkaviđe , muhto ii son lean guhká , ovdalgo son leai seammá rikkis . Ja sus šattai bárdni maiddá rikkis , ja lávejit olbmot lohkat , ahte dakkár olmmoš guhte lea eallán riekta dahje rehelaččat , das lea sivdnádus mánáidenai . Muhto suolaolbmuin ii leat sin riggodat eanet go iežaset áiggi , ja ii muhtumin bistte ii iežasetge agi . Muhtumin gale bistá velá goalmmát buolvva rádjái , dakkáriin guđet leat buorit addit gefiide ja Ipmila bálvaleddjiide dahje daidda mat gohččojit risttahassan . Ja dainna_lágiin sii johtet rastá olu jogaid ja bohtet datnai Norgii . Muhto olu váivviid ja váraid čađa šaddet dat mannat , mat guottehit ráji báikkiin . Muhto eai leat jur ovttalágážat johtingeainnut juohke báikkis . Ja go sii ollen leat mearraorddaide , de lea skierrenjaskkas , ja de eallu háliida vuvddiide , gos lea rássi ja bivval . Gal boazu dovdá juo guhkkin ahte rássi lea vuovddis , ja dalle ii son bala beatnagiin iige olbmuin vaikko časkkálii oaivái . Ja dainna sivain lávejit fertet doadjit čorvviid bahámus herggiin belohahkii , vai eai sáhte ruohttat go lea bávččas nuorra čoarvi , mii lea belohahkii šaddame . Das golgá varra , go dodjet gaskat . Ja dainna_lágiin dollet čoahkis dassá_go ollejit dohko gos lávejit orrut álo . Muhto go bohtet vuovddi rádjái , de gale mannet ruohta vuovdái oažžuma dihte rási . Go sámit giđđat bohtet badjel duoddariid , gos lea leamaš čoaskkis ja olu muohta , ii báljo leat bievlaráigi , muhto lea goit dan meare ahte jur eallá boazu . Ja go sii bohtet Norgii nu_ahte álget mearravuovddit oidnot , ja dein lea rássi ja lasta , ja dat leat nu čábbát ja hávskit sámi mielas , ja go bohtet lagabui , de álgá gullot giehka ja visot lottit , mat leat sámi mielas hávskit , ja de sii juoiggadišgohtet : eatnehiid ja čáppa rássevákkážiid , miesi eatni , voja voja nana nana bures , bures , dál eatnehat , nana nana voja voja , váldet dal vuostá mu eloža ja dikšot nu go ovdalnai lávebet , voja voja voja voja nana nana lehket dál eatnehat fas mu ustibat , voja voja nana nana , eatnehat , guottehehket dál dearvan mu bohccuid , nana nana voja voja . Ja de dal : čáppa duovdagaččat , voja voja nana nana leat nu čábbát ahte čuovggade . Ja de lea nu hávski , ahte ii lean bártniin iežá jurdagis go nieiddat , ja nieiddain leai fas jurdagis bártnit , ja ahte singuin galggale ovttas beassat . Ja de jugistit viinni ja njorrestit veaháš eatnamii , ja addet juohkehažžii geat leat das , ja sii juiget , muhto ii garrudit galgga . Ja sámiin leat ein veaháš boares goansttat : Go sii bohtet giđđat geasseorohahkii , de sii buorástahttet dainna_lágiin . " Bures , bures , dál eatnehat ja duovdagat . " Ja dalle sii maiddá addet juoidá . Dat lea soames báiki gosa sii addet , ja de bivdet háldiid ahte dikšot sin ealu , vai eai sorbmahuva sin bohccot , ja šaddet stuorrát miesit . Sámit gohčodit eatnamiid dahje orohagaid namain duovdagat . Sii dadjet : " dát leat čáppa duovdagat , ja buorit boazoduovdagat , " ja ná : " dát leat nu čáppa duovdagat ahte boagustit . " Ja go olbmos lea hávski ja bures mannet áššit , de su mielas illudit visot duovdagat . Ja go lea olbmui ahkit dahje moraš , de dalle su mielas čirrot visot duovdagat ja visot geađggit , muorat ja visot olles máilbmi . Iige sutnje leat hávski ii miige , mii lea ovdal leamaš hávski . Ja dalle leat beaivvit nu guhkit , ahte eai noga eai báljo goassege . Ja go soames báikkis leat heajos eatnamat , dat leat heajos duovdagat . Ja dološ áiggiin leat beassan guohtut ráfis juohke báikkis bohccot , ja dološ áiggiin ledje bohccot olu stuoribut go dál , dan sivas go dalle leat beassan guohtut juohke báikkis gos leat háliidan . Muhto go olbmot lassánedje Norgii , de álge vašuhit sámiid , soames báikkiin nu garrasit ahte rivvo ja cábme ja soapmása goddenai , dan sivas go sámiid ealut guhto dein báikkiin gos sii láveje ovdalnai guohtut . Ja gal sápmelaš livččui báhtaran ein guhkibui , muhto ii lean šat rásseeatnan olgolii , ja de dal ferte sápmelaš orrut dakkár dilis , man ii sáhte olggos čilget jur nu got dat lea . Dál lea láhka Norggas sámiid vuostá dakkár , ahte dat lea dego okta luvra , man čađa ii leat oaidnit ii bastileamosge čalmmit , mii dan luvrra duohken lea . Dat seammá luvra lea juo dahkan olu állut áššiid sámiid vuostá . Dál ii leat hávski šatain sápmelažžii Norggas , go lea šaddan dego vierrobeana , dan rájis velá bahábut go Norga šattai sierra Ruoŧas . Dás vuollelis muitaluvvo sámiid birra lassi , ja goase oaiveášši birra . Dál sámit leat álgán jurddašit guhkibui sin eallima birra , ja sámit dál oidnet ahte ii boazu šat eale dáin Juhkásjávrri eatnamiin ja seammá Gárasavvona eatnamiin , go lea nohkan jeagil , ja de dál álget sámiid nuorra bártnit ohcat iežá ealáhusgeainnuid . Gal sápmi dál dovdá dan su ealáhusas , iige son háliidivččo iežá ealáhusaid , muhto go ruvdna lea váldán sámiin eatnama ja lea addán láddelaččaide , ja dat ii leat šat ruvnnas váldi daid eatnamiid nala ii miige . Ja dan sivas lea sápmi dál oaidnán , ahte ii dain čatnamiin eale boazu šat dain báikkiin , gos lea sámi lohpi orrut ja guođohit ; de dain lea nohkan jeagil jur visot . 40 jagi dás manjás lea leamaš velá dáppe Skáhttovuomi báikkiin čáppa vilges jeagil , nu_ahte ledje vielgadat čatnamat . Ja dan áigge eai lean olu siiddat Dálmmas eaige oba Čohkkirasa suohkanisge . Muhto go álge boahtit lasi sámit doppe Gárasavvonis ja Guovdageainnus , de álggii nohkat jeagil veaháš juohke jagi . Ja go lea olu goddesáhpán , de dat maiddá borai olu jeahkála , ja dainna_lágiin lea jeagil nohkan ja nohkan juohke jagis , ja dat nohká ein , jos velá livččui veaháš soames báikkis . Dat lea mearka dasa : go rehkenastojuvvo 25 jagi manjás guvlui , masa álkit muitá , dalle leai velá buorre jeagil Dálmmas ja olles Juhkásjávrri suohkanis . Ja dál lea visot dego boalddihuvvon , nu_ahte eai dat eatnamat ealit daidge bohccuid , mat leat juo . Got galget dat jáhkkit eallit , mat galget álgit bargat bohccuid alcceseaset ? Go sii álget jurddašit dan birra , de boahtá jur máŧoheapmin , ahte dáppe eallu sáhttá lasi šaddat , go eai eale datge , mat leat dál , datge bohccot , daid ovdalis muitaluvvon sivaid dihte , go ruvdna lea váldán sámiin eatnama ja láddelaččaide addán visot , jekkiid ja goikeeatnamiid . Ja de lea velá bahábut dat eatnamat , mat leat juhkkojuvvon , sárggát dálolaččaid gaskkas suomagillii . Gos lea sarkajako , das lea stuorimus váldi dálolaččain sin sárggáideaset nalde . Daid sámit fertejit oastit , vaikko_man olu siđale dálolaččat . Ja dat šaddá ein dáppenai seammá lági Juhkásjávrri suohkanis sárggáiguin , vaikko dat lea Sámieatnan dát , seammá lági go lea leamaš vuollin Sámieatnan miehtá gitta Háhpáránddi rájis deike . Muhto go lea ruvdna váldán ein sámiin eret ja addán dálolaččaide ja lea sirdon rádji veaháš ein , dasságo lea juo šaddan nu unnin , ahte sámit " eai sáhte šat birget . Dál galgá ruvdna rahpat sámiide rabasin , maid lea bidjan gitta , jos áigu sámiid čálihit sin ealáhusgeainnuin , dahje addit sámiide soameslágáš čáláhusgeainnu , vai eai šatta sámit biidnahuvvat liiggás sakka . Ja daid mon , gii ealán , dovddan visot , in mon dárbbaš jearrat geasge daid , ja dáid sáhtán čájehit duohtan , jos dárbbašan . Dál gal jáhkán , sahte dat ruvdna oaidná , ahte sápmi lea dego luovosmánná šaddan govssáhallat . Muhto ii songe šat sáhte váldit , maid lea addán dálolaččaide . Dat lea dál lossat sámiid veahkehit , nu_ahte visot sámit ealále bohccuiguin , mat leat dál ja mat šaddet lasi . Ja jos sámit oainnále , ahte sii ellet lasi , de sii náitalivččo nuorabun ja dagale lasi sámiid . Muhto go sii oidnet ahte eai eale lasi sámit , go eai oaččo iežá guovllus ealáhusa , de fertejit orrut lasitkeahttá sámiid dahje náitalkeahttá ja mánáid dagahaga . Ja gal das lea biidnu dasnai , go lea hipmu ja ráhkisvuohta eaige beasa dahkat maid rumaš dárbbaša ja maid váimmu ráhkisvuohta váikkuha — dan visot sii fertejit duššadit . Ja dan juohkehaš ipmirda , gii jurddaša dan ášši birra . Ja go mii geahččat iežá olmmošsogaid , got dat šaddet ja devdet dáppe Ruoŧasnai , nu_ahte mannet Ameriikii jagis 1000-rehkegin , ja doaivvun ahte mannet 10_000 Ruoŧas ja Norggas . Ja sápmi lea dáppe leamaš vuosttaš olmmoš , ja ii leat lassánan eambbo . Ii gullo ahte sápmi livččui mannan Ameriikii dahje šaddan láddelažžange , ja eai leat veláge nu olu ahte livččo nealgái jápmán , vaikko leat áŧestuvvon Ruoŧas ja Norggas ja Suoma eatnamis . Bivdooahpa birra . Návdebivddu birra — Návddiid goddit čuoiggahemiin . Čuoiggahemiin goddet nu_ahte čuoiggahit go lea gassat muohta ja sabeha guoddá , go lea gehppes falis sápmelaš . Ja go joksá , de časká soppiin oaivái dahje niskái , bealji vuollái ja seaibemáddagii dahje njunnái jur dan čáhppadassii — mii gohččojuvvo dikŋan — das lea hui rássi . Iežá sadjái ii dovdda , vaikko_man garrasit časkkálii . Muhto háhppil dat galgá , guhte ii biestte soappis ja sabehiiddis . Návdi lea hui bahá duostut njálmmiin soappi , ja dohppe son sabehanai ja šlivge nu_ahte olmmoš ravgá sabehiid nalde eret . Ja go olmmoš gahččá eret sabehiid nalde , de návdi njuike nala ja gáská gokko oažžu , muhto sámis lea niibi dorvun . Son dohppe niibbi ja čugge dakkaviđe , muhto gal dat biestá gáskit soames saji , muhtumin bahábut ja muhtumin ii nu bahui . Lea okta goansta : go návdi dohppe gihtii , de galgá coggalit gieđa návddi njálbmái gitta njielu rádjái ja de čárvet njielu máddagii , de ii návdi sáhte gáskit . Ja nuppiin gieđain galgá čugget niibbiin , ja dál ii leat heahti . Muhto jos návdi háhppeha dohppet bániiguin juolgái dahje gasku gieđa — giehtaruohttasii lea váralaš , jos dasa oažžu návdi — , de gáskkista , čađa gieđa mannet bánit . Ja jos juolgái oažžu , de lea maiddá hui váralaš , go son beassá gáskit — návddis , mas leat nu guhkes bánit , dat ollet čađa juolggi — ja de gáldná juolgi nu_ahte ii sojat . Dat lea dávjá dáhpáhuvvan nu , ahte leat gáskkáhallan nu bahui ahte goase leat jápmán , skihpan leat goit hui bahui ja guhká , muhtumin ovtta mánu ja muhtumin olles dálvvi , ja mearkkat šaddet nu_ahte bistet nu guhká go eallá . Leat dat atnán sáitesoappinai , muhto gal návdi lea beassan gáskkašit dan_dihtenai , vaikko gal das lea stuora áhpu go lea sáitesoabbi . Ja návddi čuoiggahallan lea buot bahámus olbmo dearvvašvuođa doalvut . Dat galgá čuoigat nu_ahte varra njálmmis boahtá , ja báhkkana nu_ahte ferte ratti rahpat jur rabas . Ja go lea čuoiggahan guhkás olles beaivvi , de lea bivastuvvan nu_ahte leat njuoskan visot liikebiktasat , ja de lea váiban nu ahte ii leat buorre veadjit ruoktot . Muhto go soaitá boahtit guhkás vuovdái , ja de lea gassat muohta ja muttát , ii ila garas iige ila dimis , ja eai leat luottat duoddara guvlui , de lea muhtumin nu álki joksat . Sahte fal ii borahala , joksá dakkaviđe . Ja go návdi jovssahallá , de son holve ja njálmmi cakkasta nu galljin ahte čáhká vaikko olbmo oaivi , go velá lea stuora soarta . Ja go lea árgges olmmoš , de son ballá ja jorggiha ruoktot . Muhto lea okta goansta geahnohis olbmui , go lea muorrabáikkiin : Son njoarosta návddi gitta suohpaniinna ja de rohtte murrii bajás , ja de ii háhppet návdi gáskit suohpana gaskat . Muhto dat galgá háhppil , ja dainna goansttain gal geahnohis olmmošnai goddá návddi . Muhto go lea rohkkes olmmoš , de dat , go boahtá lahka , de son čurve : ' ' Návdi , ale mana šat , it don beasa šat ! " Ja de návdi jorggiha dakkaviđe ja vuolgá ovddal ja holve ja ciellá ja caggá njálmmi nu galljin go sáhttá . Muhto go lea rohkkes olmmoš , de son ii ballá , vaikko láhttelii man_ládje . Muhto dat lea buot bahámus mii beljiid njavve manjás ja seaibbi vuohttu , muhto go lea roahkkat ja háhppil , de son lea juo válmmastan guokte soappi , ja nuppi son coggala návddi njálbmái ja nuppiin časká . Ja go lea ožžon bealleheggii , de son álgá mánidit ja garrudit ja dadjá : ' ' Don leat mu herggiid borran ja áldduid , ja borahal velá , garruduvvon siepman . Duos don dal njeaccut , muhto it don leatge šat , garruduvvon siepman , eambbo mu áldduid ja herggiid borrame ! Mannan ija don leat mu buoremus vuojána gaikkodan , biro , beargalat , helveha sáhtánas , galjes gorka , guhkes bátni ! Muhto it don leatge šat mu ealu širaidahttime , garruduvvon siepman ! Jos it don leat visot goddán mu bohccuid ieš , de du garruduvvon sogat goit leat dahkan ! " Ja de son fas časkkii dego álddagasdolla ja čuggii maiddá seammá áigge . Muhto dat návdebivdi , mii eanet goddá návddiid , son ii bealkke návddi iige garrut . Son diehtá , ahte návdi dahká dan mii lea su virgi . Iige son oaččo goddit eambbo go addo lohpi sutnje , dego meara báruidenai lea mearri , man allagassii sii ožžot loktanit . Muhto dál lea bahá oažžut čuoiggahemiin ja bahá juohke lági , go leat lassánan bohccot nu_ahte leat juohke báikkis duoddariin olles dálvviid ja ordavumiin , nu_ahte návdi oažžu bohcco nu olu go háliida . Ja dan sivas ii son dárbbaš ohcat biepmu vuvddiin . Ja jos velá manalii vuovdáinai , de ii sus leat heahti doppege , go leat luottat juohke báikkis . Jos vuolgá čuoiggahit , de leat čiehkarat juohke saji nu_ahte ii gávdno oppas dan meare ahte jovssalii čuoiggahemiin . Ja nu lea seammá bahá iežánai bivdogoansttain bivdit , go leat olbmot ja bohccot nu olu dáppe Juhkásjávrri suohkanis . Jagi 1908 manne návddit lullivuvddiide , ja olbmot čuoiggahalle juohke sajis gosa ein bohte , muhto eai ožžon , go ledje čiegarin olles eatnamat . Iige ealuid ja olbmuid siste sáhte bivdit . Muhto doaresbealde lea buoremus ; jos livččui dušše okta siida doaresbealde iežá siiddain , ja de lea buorre guohtun , de gal oažžu , jos eai leat duoddariin meahccebohccot , de dalle ferte jorahit dušše ovttat siidda . Ja go lea dakkár bivdi , gii máhttá bivdit ruvddiiguin ja mirkkuiguin , de gal oažžu návddiid ja iežánai elliid , getkkiid ja njálaid ja riebaniid . Návddi galgá bivdit ruvddiiguin luotta nalde . Návddi iežas luodda lea buorre , muhto galgá válljet dakkár báikki gokko lea njuolga mannan ja njolggi , vai ii havsse go lea johtilit manname . Ruovddit caggojit ná : vuohččan dahkat rokki , dan sturrosaš go leat ruovddit , ja de galgá bidjat jur dakko gokko duolmmasta , ja de gokčo bearragiiguin ja muohttagiinna fas bearragat . Ja dat galgá gokčat nu fiidnát , ahte ii dovdda leago lihkastahttojuvvon muohta , ja iežas luotta čiehkat nu_ahte ii oidno ii gosge . Galgá bálkestit goaivvuin fiinna vaza bajás , ja go dat gahččá vulos , de dat lea dego livččui varrasii muohttán . Ja de dat goansta easka gokčá visot olbmo luottaid ja ruvddiid , ja de gal ii dovdda meahciealli , de manná ruvddiide álkit . Ja gieresluotta nala lea maiddá buorre , go leat bohccot mannan ja gierresiinna fas manjis . Ja dat caggo seammá_ládje dasanai , go ovdalis lea muitaluvvon . Dás muitaluvvo mirkobivddu birra . Mirkobivdu fas galgá ná : go návdi lea goddán bohcco , ja jos dat velá livččui čiehkan , de son áigu boahtit ja borrat mannjil . Ja go álgá bivdit , de galgá dan bohccos ráppi sadjái ráhkadit , man lea čiehkan . Ja dat dahkko nunai , ahte váldojuvvo ráiski eret visot , ja de sadjái biddjojit biergobinnát juohke guvlui ráiskki sajis , ja dat galget nu olu go doaivu leamaš návddit das , go leat goddán dan bohcco . Ja daid biergobinnáid sisa galget mirkkot . Ja nubbi láhki lea dat , go biddjojit mirkkot olles bohcco goruda sisa . Ja jos dat návddit bohtet ja borret , de jápmet visot . Muhto ruvddiide ii mana oktanaga eambbo go okta , ja dat leat bahát báltut iežát , mat oidnet got geavai oktii . Dat mirkkot galget dat , maid namma lea strigningift . Dat guhte mirkkuid álgá atnit dahje ráhkadit , dat galgá váruhit ahte eai leat hávit dahje árbbat gieđain . Dat lea váralaš , jos mirko beassá hávvái . Ja njuovadettiin lea maiddá váralaš jos leat hávit , ja galgá váruhit ahte ii hádja beasa njunnái . Ja ráhkadettiin galgá váruhit , ahte eai gahča mirkkot biktasiid nala dahje gosage , dakkár diŋgga nala , gos oččolii soames ealli borrat . Ja dat ráhkadeapmi : galgá máŋgga_ládje ráhkaduvvot . Jos bierggu sisa bidjá , de galgá biergu beallegalmmas , ja de dahkat niibbiin veaháš ráiggi , ja de bidjat mirkkuid dasa , lehkos olles bohccogorut dahje biergobinnát . Ja dat biddjojuvvojit alasbuoiddi sisa maiddá . Dat lea váibmileabbu návdi dasa , muhto lea veaháš bahát vuoksit . Muhto dasa galgá laju bidjat hui fiidnát sisa , vai ii leat geahpas vuovssadit . Ja biddjo dat dálgga sisanai , dakkár ginttaldálgga sisa lea álki dahkat . Ja dat galgá dahkat vuohččan skuhpoža , man sisa lea buorre gurgalit mirkkuid ein ovtta poršuvnna guđege sievtti sisa . Dat galgá ráma dohko ná , ahte dat galgá dahkat muorrageaži dakkára , maid coggala suddaduvvon vuoja sisa ja rohttet fas olggos , ja go galbmo , de fas coggalit vuoja sisa dassá_go lea šaddan dan mađe nanus ahte gierdá váldit eret ja bidjat mirkko sisa . Ja go lea bidjan , de galgá deavččastit dakkár vuodjabinnáid ráiggi ovdii , ja de bidjat láiggi gitta seaktái , ja de luoitit fas vuoja sisa , ja dahkat dan dassá_go šaddá dan mađe nanus ahte gierdá golggahit . Muhto dat láigi galgá fiinna rulláláigi . Ja dat dohkkejit juohke eallái . Muhto riebanii galgá unnibuččaid , ii son duostta stuorrá borrat , muhto návdi ja geatki liiko go gávdná stuorit binná son njieláda fargga . Rieban ii mana seakteruvddiide iige návdi , muhto geatki ja njálla ja neahti , dat mannet seakteruvddiidenai . Seakteruovddit caggojit ja ráđasárpui čadno biergu , ja de biddjo geađggi vuostá ja muoraid vuostá ja gokčojuvvo muohttagiinnanai , dušše siekti biddjo rabas . Siektin galggalii buoidi dahje biergu . Njála lea buorre bivdit biejus , dat atná bieju olles dálvvi duoddariin . Ja go lea sáhpánjahki , de eallá orrut ovttat sajis . Ja go dat orru biejus , de son manná ijaid mehciin ja beaivet boahtá fas bidjui . Ja go bieju uvssa ovddas leat ruovddit čeahpit caggon , de dat lea vissáseamos bivdu , jos eai leat bálton . Muhto jos leat bálton , de galgá caggat ráddasiin bieju njálmmi ovdii , de gal manná . Muhto de ii galgga guhká diktit iskkahaga . Dat láve botket juolggi gaskat , go šaddá guhká geahčahaga . Muhto go ruovddit čeabehii báhccet , de buvvo fargga . Muhto jos olgešbeale juolgi boatkana badjelis buolvva , de gal jápmá , muhto jos gurot juolgi boatkana , de eallá ja manná duoddarii , nu ahte ii gávdno goasge . Ja dat lea juohke iežánai eallis ; dat jápmá olgešbeale juolggis , go dat manná badjugit gaskat . Dat boatkanit gaskat váibmosuonat , ja golgá várra nu_ahte jápmá . Ja neahti maid manná seakteruvddiide , ja biddjojit dat dasanai ráiggi ovdii ruovddit ; dat manná juova sisa . Ja čeavrá bivdet maiddá seakteruvddiiguin , muhto galgá varas guolli seaktin , ja dasa galget garra ruovddit , seammá go geatkái ja návdái . Ja bivdet dat luottas naldenai ráddasiinna . Návddi čivgama birra . Návdi guoddá seammá áiggiid go boazu , dušše vahku mannjil . Ja son čivgá rohtui , ja dahká dat sáddui rokki dego rieban ja čivgá dasa . Ja son vállje ráhppáseamos eatnama masa čivgá . Ja bávtti vuollái son maiddá čivgá . Ja go álgá ohcat , de galgá atnit vára gosa luottat mannet ja gos bohtet , ja jos velá livččui dakkár beana mii guorrá , de gale gávdná álkibut . Ja návddi čivggat eai falo ila hoahpus , deid joksá suoidnemánu loahpasnai , muhto go lea buorre beana , dat gale joksá vaikko leat stuoributnai . Geatkebivddu birra . Geatki guoddá Márjjábeaivvi áigge . Ja son guoddá juova sisa , jos gávdno juovva dan báikkis , gosa geatkki čivganbáiki dahje áigi šaddá . Ja go eai leat juovat , de son dahká ráiggi eatnama sisa ja muohttaga sisa ja guddo vuollái . Iige son čivgga galládis bievllos juvvii , muhto gokko lea gassat muohta . Geatki ii čivgga beaivvebeallái vári , muhto ijabeallái gos lea gassa muohta . Ja go álget su čivggat ruohttat , de son vuolgá golgat báikkis báikái viđát mánus . Ja rieban álgá maid golggahit čivggaidis 15/5 . Ja geatkkis leat čivggat guokte ja golbma . Muitalus got galgá oažžut geatkki čivggaid , go álgá golggahallat . Go geatki vuolggaha , son doalvu bajás várrái , ja dan lea buorre vuohttit gosa son doalvu . Muhto jos ii leat beana , de lea bahá joksat , muhto go lea beana , dat joksá dakkaviđe , ja olmmoš joksá maid , go beana ájiha . Ja beana lea dakko maiddá veahkkin , go son guorrá luotta , vaikko lea bievla dahje cuoŋu . Ja dat guorramiinna gávdná návdečivggaidnai . ( Jos návdi huomáha ahte olmmoš lea lahka , de dat doalvu eret čivggaidis . ) Ja go gávdná , de álgá ciellat , ja jos návddi iežas gávdná , de návdi álgá ogohallat beatnaga ja manná ieš dohko goabbil eai leat čivggat . Ja de oažžu árvidit ahte doppe leat čivggat gos son boahtá . Ja de ii leat iežá go váldit čivggaid . Muhto jos lea juova siste , de lea gal bahá gávdnat ; čivggat ruhttet geađgegaskkaid , ja muhtun geađggit nu stuorrát dego stobut . Lasi geatkebivddu birra ja riebanbivddu birra . Go geatki lea borrame bohcco goruda , mii lea jápmán dahje návdi goddán dahje geatki ieš , de galgá caggat ruvddiid geatkki iežas luotta nala . Ja go lea caggan seammá_ládje go návdái ja lea válmmas , de galgá bálkestit goaivvuin muohttaga bajás , ja go dat muohta gahččá eatnamii , de lea dego livččui almmis muohttime . Ja de ii dovdda ii oktage meahciealli , ahte das leat varas luottat . Ja dan galgá dahkat juohke meahcieallái , go lea caggan ja gokčan ruvddiid . Dat galgá seammá_ládje riebaniinai caggat ja gokčat ruvddiid ; muhto ii galgga mannat rastá riebana luotta ii gokkoge go áigu caggat ruvddiid . Ja ruovddit galget faskojuvvot , ruosta visot eret , ja de ruvvejuvvot gaskasiiguin ja dan soarttat eatnamiinna gosa áigu caggat ruvddiid . Ja ii galgga rabas gieđain guoskkahit ruvddiid . Dat galget ráinnas fáhcat , eaige galgga sáibbuin basson . Eaige galgga giissás adnot , gos leat máŋga dálkasa mat šaddet báidnit fáhcaid . Ja ođđa gistát — lea velá buoret , go leat ođđasat . Guoddima ja čivgama birra . Boazu guoddá Válboraáigge vuosttaš , go lea čakčat leamaš vuoimmi nalde . Ja návdi guoddá maiddá áraheamus seammá áigge . Ja návddis leat čivggat , 10 ja 9 ja 8 ja 7 ja 6 ja 5 ja 3 . Ja njálla guoddá ovdal Eretbeaivvi . Ja njálas leat maiddá olu , 12 ja 10 ja 7 ja 5 . Ja geatki guoddá Márjjábeaivvi áigge . Ja rieban veaháš mannjelaš . Ja riebanis leat 9 ja 5 ja got soitet . Ja guovžžas 2 ja 3 . Ja sarvva guoddá maid árrat dego áraheamos boazu . Ja neahti guoddá seammá áigge go njálla . Ja goaskin ja fálli maiddá guddet veaháš mannjelaš Márjjábeaivvi . Ja rievssat guoddá Eretbeai-gaskka áigge ja mannjil , ja giron ein mannjil . Ja čáhcelottit leat maiddá manjihat muhtumat . Sarvvabivddu birra . Sarvvabivddus galgá maiddá váruhit ahte ii huma , iige galgga vázzit fásttit nu_ahte doadjala muoraid dahje manná muoraid njeaiga . Dat lea belljes ja njunnes , son gullá ja haksá , ja de ballá . Muhto son lea nu viissis ealli , ahte orru beare suohkadasain , ja dan lea bahá oaidnit . Dat dáiddálii buoremus ahte fáktelii dakkár báikkiin gos dat orrot . Muhto dat livččui buoremus , jos livččui sarvvabeana , dainna gale oččolii fargga . Biertnabivddu birra . Go biertna oidnet gos lea , de vulget njáhkat , ja nu siivvut galgá njáhkat , ahte ii galgga rissige doddjot . Ja galgá mieđábeale njáhkat , vai ii oaččo hája . Ja go lea roahkkat , ii bala , de dat báhčá dego rievssaha . Muhto jos ii deaivva jámas , de lea váralaš , de gale suhttá ja boahtá nala , muhto de galgá viehkat doarrásii dan báikkis gos bážii . Bierdna ruohtasta dohko , goappil bissu gulai bávkkiheame , ja go boahtá dan báikái gos bissu gulai bávkkiheame , de son čuoččui ja geahčai gos dat lea . Ja jos dalle oaidná , de son gaikkoda dakkaviđe , muhto go ii oainne , de son vuolgá ja manná eret , jos ii leat jápminhávi ožžon . Ja lea datnai gullon , ahte go bierdna lea bážas , dainna de dat ii jáme šat . Dat lea dego livččui luođđadiehtti ; go luođđa boahtá , de dušše snelke njálmmiin dohko gokko luođđa boahtá . Ja vaikko olggos varra cirge dakko gokko luođđa boahtá , muhto go son snelke njálmmiin , de son bisseha vara ja váldá várkka eret . Dan leat oaidnán biertnabivdit jur čielgasit . Muhto ii leat dánáigásaš bissuiguin nu várra go boaresáigásaš bissuiguin , maid ii ožžon luođđagii nu hoahpus go dáláš bissuid , mat luđejuvvojit bađas , mat gohčoduvvojit givvirin . Okta bivdogoansta biertnabivdui : dat galgá sáiti , mainna čuggejuvvo bierdna . Ja dat galgá čuggejuvvot dainna_lágiin , ahte sáiti galgá čihkosis gieđa vuolde , ja sáitenađđa dohko guhkkin sealggebealde . Ja go bierdna boahtá olbmo nala , de olmmoš galgá luoitilit sealggális , ja de bierdna bastá sáitái , ja de galgá olmmoš jorggihit birralis ja hoigadit sáitti ein biertna sisa ja deaddit eatnama vuostá . Muhtumin gávdnet biertna , go lea mannan nohkkat goahtái . Dat ohccojuvvo ná . Go čakčat vuosttaš muohtan vuhttet biertna luotta , ja de manná manjis dassá_go álgá mohkkeluottaid dahkat , de galgá vuolgit garvit birra . Ja go lea beassan birra , de galgá diktit dan beaivvi nu , ja nuppi beaivve vuolgit ja mannat fas birra . ( Go lea beassan birra dan ealli maid lea bivdime , de lea dat ealli olu roahkkadeabbu dahje jálut , dan beassá báhčit olu buorebut . ) Ja jos ii leat vuolgán eret , de lea nohkkan daidda , ja de galgá mannat birra siskelaš juohke geardde , dassážii_go oaidná gos lea ráigi gokko lea mannan sisa . Ja de galgá diktit dalle ja mannat fas vahku geažes geahččame . Ja de galgá bidjat mearkka ráiggi ovdii , vai oaidná velgo lea siste , go boahtá manjit goddit . Ja go lea muohta gasson , de galgá mannat goddit . Ja de galget golmmas , guovttis coggalit gáŋggaid ruossut dahje ristii biertna goahteuksaráigái , ja goalmmát galgá válmmas čuolastit oaivái , go bierdna boahtá geahččat olggos , go sii čurvejit olggos . Ja go son coggala oaivvi olggos de son geahččá man olus dat leat , ja jos ii háhppet dalle de čuolastit , ja de bierdna , go nuppádis boahtá olggos , de lea dego dolla . Ii háhppet šat čuolastit , muhto dalle_go vuohččan boahtá geahččat , dalle lea álki háhppehit , jos ii leat ila árgi . Ja dat olbmot leat gáŋggaiguin dan dihte ahte dollet , vai ii bierdna beasa olggos nu hoahpus , ovdalgo lea čuolastuvvon oaivái . De gal luitet olggos , ja go jur beassá olggos , de son jápmá . Ja de sii njuvvet ja váldet olu dálkasa biertna gorudis . Sáhppi lea buorre váibmovihkái ja hávvái ja ein iežá sisvihkái . Ja giegir lea buorre dasa go šaddá sámpá . De galgá mielkki njoarrat čađa golmma geardde , ja de juhkat dan . Ja biertna vuodja lea hui buorre suotnavuoiddas jiektavihkái ja vuhččohagaide ja skohpalastimii . Bierdna bivdojuvvo gielain maiddá , ja son darvána , gii máhttá giellat . Giela galgá goartila eatnamis bajás , ja son darvána gal dasa . Ja sus leat bánit , muhto ii son bora bátti , muhto gožžá bátti nala ja de ein geahččala gaikkihit , goas lea gožža boaldán bátti . Ja ii dat dárbbaš guhká , ovdalgo lea levvon nu_ahte dat boatkana . Muhto gii bivdá , dat galgá iskat dávjá . Ja dainna_lágiin lea olu goddán biertnaid . Ja báddi galgá bárkejuvvon , vai ii havsse bátti bierdna . Ja dasa galgá dahkat áiddi doarrásii dakko gokko láve golgat bierdna , ja de dasa uvssa , ja dasa giela . Ja dat goansta go jugahuvvo bierdna . Dat galgá diehtit biertna golgangeainnu . De galgá alit láirelihti sisa bidjat viinni gaskasiid sisa dahje skirriid sisa . Ja go bierdna boahtá daidda báikkiide , de son haksá guhkás juo , ja vuolgá dakkaviđe ohcat . Ja go gávdná , de juhká visot , vaikko livččui man olu . Ja de šaddá nu gárremiidda ahte ii ipmir ii maidege , ja son bišku ja láhttat juohke lági . Ja dalle gullá olmmoš guhkás juo . Ja dat mannet eahkedis- ja iđedisveiggiid guldalit , ja go gullájit , de mannet ja báhčet ; dalle ii son gula iige havsse . Ja gal son juhká nunai ahte jápmánai . Ja lea datnai , go oktii gávdná viinni ja juhká ja beassá dearvan , de son álgá iskat hui dávjá . Ja dat leai hui álki , go oažžu oktii juhkat , de bidjá fas ja álgá fáktet . Gal dat boahtá iskat dávjá , iige dat manage guhkás dein báikkiin , gos lea okte viinni gávdnan . Bohccot maiddá baldet biertna dálvet su nohkkanbáikkis . Ja dalle gale ožžot geain leat bissut , muhto eai bissu haga oaččo velá dálvetge . Muhto gal nunai geavvá ahte bivdet ja báhčet heajos bissuiguin , muhto go lea ila unna bissos , gal dat bistet eallit ja gárgidit , ja de manná duoddariidda , ja de láhppo luodda . Duottar lea maid ladni ollosiid leamaš dolin , ja lea velá dálnai soapmásii . Go sápmi ballá , de manná son duoddarii , ja de ii gávnna doppe ii miige . Das leat dakkár goansttat , ahte dahkat muohttagii ráiggi , ja manná dohko ja gokčá ráiggi , ja doppe lea hui bivval . Ja son dahká dan dávjá go lea duoddaris , ja ii olle gođiid lusa , ja šaddá borga . Ja go sii leat reainnideame , de dalle maiddá mannet muohttaga sisa go lea čoaskkis . Muhto eai visot , muhto dušše julggiid cogget muohttaga sisa , ja doppe lea hui liekkas . Biertna birra . Bierdna lea imaš ealli , mii eallá borahaga olles dálvvi . Ja son ii vašut dan olbmo gii boahtá su lusa ja ii daga maidege sutnje . Son lea lohpidan , ahte ii son daga maidege dasa guhte boahtá su lusa bidjui , vaikko son sávolaččas válddii oaivvi eret , go álggii su bidjat báddái ja roaŋkesuorpmaiguin gaccui su čalmmiid , dainna son suhtai ja válddii oaivvi eret sávolaččas . Ja sávolaš leaige soames iežá soarttat olmmoš . Muhto iežát guđet bohtet biertna goahtái , daidda ii son daga maidege . Muhtumin báhtarit ruoššaid ovddas ; daid ii bierdna vašut , vaikko orole olles dálvvi . Ja lea gullon ahte okta nieida lea orron olles dálvvi biertna goađis , ja ulddat bibme nieiddanai . ( Bierdna orru dálvet ovttas ulddain ; ulda buktá biepmu guvžii , ja ii guovža ealege muđui , go ulda biebmá guovžža . ) Ja son maiddá nohkai hui bures dálvvi dego bierdna . Ja bierdna leai varis , ja dat dagai máná dan niidii . Ja dat mánná leai bárdni , ja šattai nubbi giehta biertna ja nubbi olbmo . Ja son ii atnán rabas ii goasge dan gieđa . Ja okta olmmoš siđai čájehit , vaikko son dajai , ii son sáhte čájehit , dat lea váralaš . Muhto ii dat olmmoš jáhkkán , muhto siđai čájehit , ja de son viimmat čájehii . Ja go rabai dan olbmui , de ii son sáhttán doallat , de son spežžii dan olbmos ámadaju cuovkkas . Ja de oidne olbmot , ahte duohta dat lea , maid son muitalii gieđa birra . Váralaččamuš bivdu . Go álgá biertnaid doarrádallat ja guoradit luoddaráigge , dat lea dainna_lágiin váralaš , ahte go bierdna fuomáša ahte olmmoš lea manjis , de son manná ja dahká mohkkeluotta , ja de manná luotta gurrii veallahit . Ja go olmmoš boahtá luoddaráigge , de son lea fákteme luotta guoras , ja de rohkkáha — ja speaččui jámas olbmo . Ja dat lea dáhpáhuvvan dávjá , go olbmot leat vuolgán guorrat luoddaráigge . Muitalus ovtta olbmo birra , guhte vulggii biertna doarrádallat giđđat , ja jovssai ein máŋgga geardde , ja ii ein oaidnán ja de balddii . Ja bierdna suhtai ja manai ovtta jogašskálvvi vuollái fáktet . Ja go olmmoš čierastii dan skálvvi badjel , de bierdna rohkkáhii ja gaikkodii dasanaga ; ii háhppehan ii maidege , ja gaikkui ámadajus náhki visot badjel oaivvi , ja julggiid gaikkui jur guovtti guvlui . Ja dan olbmo namma leai Mávnos . Ja dan jogažis lea velá dálnai dat namma Mávnos-rohki gurra dahje jogaš . Ja dat báiki lea Norggas , Nuorta-Ráissas , nuorttabealde Mollešjohka , lullebealde fas dat unna jogaš , man namma lea dat mii lea ovdalis muitaluvvon . Ja dasa ii leat eambbo go 80 jagi árvvu dan rájis 1908 . Biertna láhka lea dakkár , ahte jos bierdna goddá olbmo , de ii son oaččo leabu nohkkat dálvet . Ja dat leat boares áiggi sámit ipmirdan , ahte biertnas lea oamedovdu . Ja nubbi : jos ulddat leat su biebmit dálvet , de eai sii fuola šatain go lea suosttuhan olbmo varra iežas . Ja nubbi dáhpáhus leai seammá áiggiid ; ja seammálágáš dáhpáhus lea dáhpáhuvvan Gárasavvonis . Gárasavvonis badjelis girkogili , go sámit gávdne biertna varas luotta , de sii vulge guorrat . Ja sii ledje 7 sámi , ja sin oaivvi namma lea Gievra-Mortu . Ja sis ii lean bissu iige sáitige , muhto ákšu leai sis , mainna sii jurddaše goddit , go leai cuoŋu , nu_ahte ii guoddán muohta biertna , ja olbmo guttii dego rievssaha . Ja go sii gávdne biertna , de son rohkkáhii go son diđii , ahte eai leat vieljažagat , mas ballá bierdna bahámusat ; son diehtán lea , ahte dat veahkeheaba nubbi nuppi , muhto go eai leat vieljažagat , de diehtá bierdna , ahte dat ballájit eanas , ja guđđet ovtta borahallat . Ja dan_dihte son rohkkáhii deid , vaikko oinnii ahte dat leat olus , ja go velá oinnii ahte juo balláje . Muhto Gievra-Mortu ii ballán , ja akta iežá velá , guhte galggai álgit veahkkin Mortui . Muhto ii son duostan , muhto ii son jur ballánge , muhto geahčai got geavvá . Ja bierdna bođii Morttu nala , ja Mortu dajai : " Álgu fággádit ! ' ' Ja de bierdna álggii fággádallat , ja bierdna viggagođii suhttat , go Mortu leai nu gievra , ja de álggii bierdna gáskkašit . Mortu dajai birdnii : " Ale ane beatnaga goansttaid ! " Ja de soai fággádalaiga ja Mortu čuorvvui guoimmis boahtit veahkkin . Ja go bierdna dan gulai , de son vulggii bártni lusa ja dohppii gitta , ja duolmmui stuora rokki muohttagii ja de bijai bártni dan roggái ja govččai muohttagiiguin . Ja ii son dasa dahkan ii maidege iežá , muhto guoskkai gazzageahči muhtui veaháš . Ja Mortu ii duostta vuolgit eret , vaikko oinnii ahte gal dál bierdna dahká maid háliida . Ja go leai bártnis geargan bierdna , de son bođii fas Morttu nala , ja de fággádalaiga fas . Ja de bierdna oaččui vuollái Morttu , ja de Mortu dagai jábmin . Ja de bierdna luittii ja son manai veaháš mátkki , ja bođii fas guldalit vissásii leago jápmán . Ja son guldalii njunneráiggiid njuniin ja guldalii gieđavuliid . Ja olmmoš dagai nu jápmin , ii son vuoigŋan ii vehášge dalle_go leai bierdna guldaleame . Ja bierdna guldalii njuniin bahtaráigginai , muhto go ii olmmoš lihkkan , de son jáhkii ahte jápmán dat lea , ja de vulggii eret . Ja go manná , de geahččá ein , lihkká go , ja go ii oaidnán lihkkame , de manai eret . Ja Mortu veallahii dasságo oinnii ahte bierdna manai . Ja de rokkai bártni muohttaga siste eret , ja de vulggiiga ruoktot . Muhto bierdna leai gáskkiidan njuni ja baksama Morttus nu ahte bánit báhče rabas . Muhto elii son gale guhká ein mannjil . Ja go gulai okta boares bierdnabivdi , ahte bierdna lea leamaš lahka — son leai goddán olu biertnaid , ja son leai ožžon nama Bierdna-Mihkkal — ja go son vuolgigođii , de su iežas áhkká gilddii : " Ale vuolgge suhttan biertna lusa , dat lea váralaš ! " Muhto boares guovžagoddi ii ipmirdan ballat . Son vulggii ja manai luoddaráigge . Ja guovža leai mannan luotta gurrii fáktet , nugo suhttan guovžža dáhpi leage . Ja go olmmoš lea guorrame luoddaráigge , de son , go oinnii olbmo , de rohkkáhii ja gaikkodii dakkaviđe jamas . Muitalus go ledje guokte olbmo vuolgán " muoddá-ádjáid " ohcat . Ja dat leigga gievrrat goappašagat . Ja nubbi leai olu guovžžaid goddán , muhto nubbi ii lean bivdán ovdal guovžžaid . Son leai árgi ja oahppameahttun . Ja go soai gávnnaiga biertna , de son leai nu hilbat ahte rohkkáhii dakkaviđe . Ja dat viegaiga stuora beazi duohkái , ja guovža ruohtai beazi duohkái ja spežžii birra beazi su rápmáiguin dahje ovdajulggiiguin . Ja dat boares guovžabivdi dollii gitta guovžža rápmáid ja čuorvvui guoimmis boahtit goddit . Muhto ii son boahtán , son manai ruoktot , ja jándora geažes vulggii geahččat . Ja son oinnii ahte su rádná lea ein eallime ; son doaivu , ahte dat gottáhalai . Ja go son bođii lagabuidda , dadjá dat guhte lea doallame : " Boađe don dál dollet , ii dás leat várra , guovža lea juo váiban ja su gaccat leat nu čiekŋalasas beazi siste , ahte ii dárbbaš go veaháš deaddit beazi vuostá . " Ja de nubbi bođii ja álggii doallat , ja nubbi dajai : " Doala dal donnai jándora , jos it doala , de borahalat ! " Ja son ii duostan luoitit , go dat nubbi guđii sugis doallat seammá guhká go leai ieš doallan . Ja go leai jándor gollan , de son bođii ja gottii . Ja de jearai : " Leago buorre , go nubbi guoddá akto nuppi heakkavárrii ? " Muitalus go rohkkáhii guovža olbmo . Dat leai akto , ja son viegai beazi duohkái , ja guovža spežžii birra beazi ja de darváne gaccat beahcái gitta , ja dat olmmoš čuolastii guovžža rápmáid gaskat goappašagaid . Ja bierdna gaikkihii luovos iežas ja vulggii vázzit guvttiin julggiin . Ja dat olmmoš viegahii ja čuolastii oaivái , ja guovža gahčai eatnamii ja jámii . Ja son oaččui ákšuin , ja dat ii leat gullon ahte ákšuin lea iežá goddán " muoddáádjá " . Fávrrosorddas leai hui rássái ja čáppat olbmuid mielas . Ja dan_dihte gohčoduvvui " Fávrrumus ordan " . Ja das leai olu juohkelágáš rássi ja juopmu . Ja das orro olu guovžžat . Ja das leai váralaš juopmočoggiide , muhto go beatnagat ledje mielde , de dat balde ein guovžžaid . Go guovža rohkkáha , de beatnagat álget snealkut guovžža bahtii , ja de son ferte ballát . Okte leai okta vuolgán bajás juopmonođiin , ja de bođii guovža bálggesráigge ovddal , ja olmmoš ii nagadan viehkalit lossa nođiin . Son velledii gopmut bálgá nala . Ja guovža ii oaidnán ahte dat leai ealli olmmoš , son váccii birra ja susttašii juohke saji , ja susttašii bahtaráiggi , ja olmmoš bisttii buoskasa ja guovža suorganii ja ruohtastii eret . Ja go son manai veaháš mátkki , de bođii nubbi guovža , ja son maiddá susttašii ja váccašii birra . Ja son rabastii dan olbmo noađi , mii leai garra sistemuottá sisa biddjojuvvon juomut . Ja go guovža rábastii gaccain , de dat rabihii , ja de bierdna suorganii ja ruohtastii ja manai vuovdái dego geađgi vulos : okta ruoškkas ja spoahkas leai . Ja go olmmoš gulai ahte dat manai , de son vulggii ja manai ruoktot . Muhto sus leai ballu velánai go bođii ruoktot , son leai suorganan nu sakka . Guovžžas leat ovtta olbmo mielat ja ovcci olbmo fámut , ja danin son ii bala olbmuin , muhto guovtti vieljažis son ballá , dainna go guokte vieljaža eaba ráhkis iežaska heakka eanet go vielja heakka . Muitalus návddi birra . Návddi luohti álgá ná : Ovcci vuomi njolggiida ovtta veaiggis . voja voja nana nana . ovcci vuomi manai ovtta veaiggis . voja voja nana nana . Návddi lea Beargalat dahkan — Ipmil bosádii heakka njunneráiggiin — ja dainna návdi háliida beare bahás dahkat dego Beargalat . Muhto ii lean váldi ' boares Beargalagas dahkat ii maidege válmmasin , muhto válmmas diŋggaid billistit leai sus vuoibmi . Muhto dat eŋgel , mii leai Ipmila buoremus eŋgel , ja Ipmil suhtai , go álggii dahkat máŋga , maid ii soahpan , ja dalle son dagai návddinai . Ja dainna lea dálnai vuoibmi noiddiin dahkat olbmuid návdin . Dološ áiggiin leat diehttit leamaš , máŋggalágáš goansttaid diehtán . Návdái maiddá lea leamaš dakkár goansta , ahte sii , go gávdne varas návdeluotta , de sii čuohpaste niibbiin dan luotta njealji čihkii jur luoddavuođu , ja de jorgalit luotta golmma geardde dohko gosa návdi lea mannan , ja dadjet ahte " Jesus Kristos sivdnit , juoksat ovdan ahte ovdan čázehiid ja goikkehiid ovdan ahte ovdan ! " Muhto ii galgga mannat rastá luotta ovdal_go lea daid lohkan . Ja dasa galgá nu olu lohkat go leat návddit . Návdi lea dakkár ahte lapmu luođa nu_ahte ii deaivva iige buollá bissu sisa . Muhto dasa lea dákkár goansta : siktestit vuohččan beahceha gežiin , de easka njunnegežiin , ja de gal deaivá . Ja návdi lea maid dakkár , ahte buktá olbmui nahkáriid , go lea fákteme návddi , go lea beasi nalde dahje ráiskki nalde . Ja go boazoreainnár lea ealu reainnideame návddi dihte , de maid návdi nohkkada su . Ja gumppes leat ovtta olbmo fámut ja ovcci olbmo mielat . Ja dat guhte ruopmasa galgá riekta bivdit , dat galgá diehtit visot namaid sámegillii stálppis dein báikkiin gos návdi golgá , ja vel dat galgá jurddašit 9-lágaš bivdogoanstta dalle_go álgá bivdit návddi , ja dan galgá guođđit manjimussii maid áigu bidjat . Boares áiggis leat noaiddit noidon suolaolbmuid návdin . Ja dakkáriid mat eai máhttán olggul lohkat Áhčemiinna dahe Hearrá rohkadusa golmma gillii , de deid sáhtte noaidut , ja deid mat háliidedje olbmuid goddit dárbbu haga ja vigihis olbmuid , de dakkáriid sáhtte noaiddit lonuhit návdin . Ja go jur leat ožžon válmmasin , de leat gohččon : " Rohkkát dal bohcco , váldde varas bierggu ! " Ja de dat rohkkáha dakkaviđe . Ja jos oažžu bohccos vara , de šaddá návdin . Ja dat leat dahkkon olu olbmot návdin , ja dasa leat gávdnon olu mearkkat dan birra , dakkár mearkkat , ahte go leat muhtun návddi náhkkelanjas gávdnon dološ olbmuid dollabiergasat , gaskamat ja nivssahat ja riššagárit ja didnu . Ja dakkáriid sáhtte noaiddit lonuhit návdin velá álkibut , guđet leat goddán vigihis olbmuid , nugo dolin golge dáppe olu ruoššačuđit ja godde sámiid ja válde sámiid opmodagaid , ruđaid ja bohccuid , ja borre deid nu olu go dárbbaše . Ja sámit dalle fertejedje čiehkádallat báktehoaluidenai . Ja dalle sii manne dávjá ulddaid stohpui . Ja go ulddat dihte ahte sámit leat báhtareame , de ledje sii hui buorit , ja adde ráđi ahte " dahket eatnama vuollái goađi , vai eai ruoššat gávnna , ja mii sáhttit ábuhit din ja beassat boahtit ságaide " , dadje ulddat . Ja nuppi ráđi sii velá adde : " Dii dál sáhttibehtet ruoššaid bidjat návdin , go dat leat borran din bohccuid dego návddit njuoskkasin . " Ja ulddat lohpidedje veahkkin . Ja de Gieddegeašgálgu , go dal gulai dan ášši ' , de son dajai bártniide , guđet mannet mehciin ohcame bohccuid biebmun : " Go dál fuomášehpet , ahte ruoššat leat lahka , de galgabehtet boahtit munnje muitalit , ja jos velá livččo bohccot lahka , de vuojehit bohccuid dohko guvlui ! " Ja go dat bártnit ledje fuomášan , ahte ruoššat leat lahka ja bohccot leat maiddá lahka , de sii vulge dakkaviđe Gieddegeašgálgu lusa . Ja go sii bohte Gieddegeašgálgu lusa , de son manai ulddaid lusa . Son leai dal oahpis ulddaide ja diđii gos sii orrot , ja goas galgá sin lusa mannat . Ulddat nohkket beaivet ja ihkku gohcet ; dalle lea čuovgat sidjiide . Ja go Gieddegeašgálgu leai boahtán ulddaid lusa , de ulddat lohpidedje veahkkin dakkaviđe . Ja de ulddat sihte mannat vuosttabeallái ruoššaid , ja de gohččut : " Ruohtastehket ' dál návdin , gea dole , boazu , váldet dan gitta , das lea njálgga biergu , ehpet de oaččo bohccuid muđui ! " Ja de son dagai nu . Ja de ruoššat ruohtastedje , ja go ledje bohccot lahka , de rohkkáhedje deid bohccuid ja ožžo bohcco vara , ja de šadde návdin . Ja de álge borrat olbmuid , ja sii ledje olu . Ja de Gieddegeašgeret gulai got leai ášši , de manai son fas ulddaid lusa , ja de jearai ulddain ráđi ja muitalii , ahte dat gal lea geavvan nu got galggalii , muhto návdevalvi lea álgán borrat olbmuid : got lea ráđđi ? Ulddat dadje : " Gal dat lea ráđđi dasanai . " Dál attii ulda ovtta unna láseža ja gohčui njorret návddi luotta nala ja " gohčo mannat ruoktot Ruoššariikii gos lehpet boahtán " . Ja de son dagai nu got ulddat ledje gohččon , ja go son leai dahkan daid , de návdevalvi ruohtaste ja manne nu_ahte suovva čuoččui . Ja sii manne ruoktot Ruoššariikii , ja dainna leat Ruoššariikkas nu olu návddit ja nu bahát ahte borret olbmuid . Ja dan rájes álge olbmot dahkat gođiid eatnama vuollái , dat olbmot guđiid ulddat nevvo . Ja ulddat gohččo dahkat dakkár rokkiid , mainna bivdet olu gottiid ja biertnaid ja návddiid ja visot meahcielliid . Ja sii dahke daid , ja dat ledje buorit goansttat . Ja ulddat manne dávjá sin luhtte guossin , ja ledje buorit daidda guđet eai garrudan . Muhto juoigamii ulddat liikojedje , ja ulddat iežanai juiget dávjá , ja sámit leat oahppan ulddain juoigama . Ja dat , guhte dálnai beassá ustibin ulddaide , gal ulddat leat seammá buorit dálnai . Muhto eai dáláš olbmot máhte eambbo dahkat ulddaid ustibin , dainna go leat álgán nu garrudit . Ja de leat ulddat suhttan dánáigásaš olbmuide . Dán áigge ii gávdno eambbo go jur soamis , guhte lea ustit ulddaiguin . Ja dat rokkit gávdnojit velá dálnai vihtanin , ahte dat lea duohta . Ja dan rájes ohppe sámit olu noaidegoansttaide , ja sii bidje dalle ein bahás suollagiid návdin . Ja dan_dihte eai lean dolin olu suollagat sámit , muhto go nohke noaiddit , de álge suollagat šaddat . Goavka-Vulle ja návddi birra , 70 jagi áigi manjás . Davánjunis lea allat nuorttabeale . Ja go ledje golbma — sonnai — čuoiggaheame návddiid , de sii čuoiggahe Davánjunnása nala . Ja de ledje návddit gorjon , dat lávii sin goarjunbáiki , ja lea ein dálnai . Ja de sii áice návddiid , ja návddit ruohtastedje nuorttas dan aládasas vulos , ja manne návddit fiera ja čierastemiin vulos . Ja Goavka-Vulle čierastii manjis , ja de dohppii návddi seaibái ja čierastii vulos , ja návdi gessui seaibbis . Ja go bođii vári vuollái , de son gottii dego beatnaga . Ja dat su rátnát eai duostan dakko , sii doivo , ahte dat sorbmahuvai , ja sii garve birra dan skálveluohká . Ja go soai leigga boahtán , de leai Goavka juo njuovvan náhki eret . Ja dakko ii leat nubbi olmmoš mannan dálvet , nu go livččo olbmot gullan . Ja son leaige dego oarri , nu háhppil ja falli . Čállojuvvon jagi 1908 . O. N. Svonni . Svonni leai čuoigame meahcis , ja sus leai sáitesoabbi mielde . Ja de son oaidná , go návddit bohtet rastá jávrri , ja de son bisánii vuordit dasságo návddit mannet gáddái . Ja go návddit manne gáddái , de vulggii son mannjái . Ja go son bođii oidnosii , de vulggii stuorimus ovddal ja manai stuora guosa vuollái , ja son galggai čugget sáitesoppiin ; muhto ii vuordán , návdi ruohtastii fas . Ja son suhtai . Ja go dat stuorimus ruohtai čađa nuppiid , de son manai maid manjis , ja nuppit manne okta gosage . Ja go son jovssai , de son čuggii dan stuoraha sáitesoppiin , ja nubbi leai jur buohta dan stuoraha bađa . Ja dat nubbi rohkkáhii ja gáskkistii bulvii Svonni , ja gáskkii nu garrasit ahte manne bánit čađa juolggi . Ja de son čuggii čađa čalbmái , nu_ahte niibi manai visot čalmmi sisa , ja de dat luittii ja ruohtastii eret ja manai ja skiivvustišgoahtá . Ja nubbi návdi lea ein soabbegeažis , son ii duostan luoitit , son balai ahte dat boahtiba goappašat nala , ja de gale goddiba . Muhto son dettii sáitesoppiin miestaga vuostá , ja dat gišvvarda ja čiekčá das heakkariiddus . Ja dalle lea juohke ealli bahá borrat dahje gáskit , ja návdi erenoamážit , guhte lea vašáneamos ealli mii lea dáppe . Iige son luoitán , ovdal_go oinnii ahte návdi vuoimmehuvai , de son luittii . Ja de son čohkkedii dasa báldii , ja de su juolgi gálnnai nu_ahte ii sojadan ii vehášge , iige dat gierdange , dat šaddá nu bávččasnai . Ja de son jurddašii , ahte de dál son jápmá dasanaga . Muhto de bohte guokte láddelačča , mat ledje čuoiggaheame seammá deid návddiid , muhto ledje báhčán nu guhkás manjás . Ja eai sii diehtán nuppit nuppiin maidege , muhto sii gávnnade das . Ja go sii gulle , ahte dat leai biestán ovtta bealleheakkas , de soai áigguiga vuolgit dan doarridit , muhto Svonni ii luoitán . Son dajai : " Jos mon okto bážán , de mon jámán dásanaga . " De soai lohpideigga ábuhit , maid sáhttiba . Ja son gohčui njuovvat návddi . Ja go soai njuovaiga náhki eret , de gohčui rahpat čoavjji návddis . Ja soai dagaiga dan . Ja de gohčui váldit sáhpi ja leksosiid . Ja de son njoarai sáhpi vuohččan háviide , ja de giesai leksosiid birra juolggi deid háviid nala , ja dat válde várkka dakkaviđe eret . Ja go son leai veaháš áiggi , de nogai gihpu , ja son geahččalii veaháš sojaldahttit , ja ii gierdan vuohččan eanet go ovtta millimehtara árvvu . Ja de son geahččalii ein veaháš , dassá_go oaččui njuolgat juolggi . Ja go oaččui njuolgat juolggi , de son geahččalii dakkaviđe mannat sabehiid nala . Ja de son geahččalii jođihit juolggi , ja de sodjagođii ja gierdagođii . Ja de son dajai rátnáidasas : " Gal doai oažžubeahtti mannat návddi mannjái , mon oainnán ahte mon beasan ruoktot . " Ja Svonni manai ruoktot . Ja go son čohkkedii bearpmeha nala , ja de álge gáfe vuoššat , ja ovdal_go leai gáffe válmmas , de leai sus juolgi dego muorra , ii sodjalan ii vehášge . Ja das ferteje olbmot veahkehit loidui vealládansadjái . Ja das son vealládii golbma vahku , ovdal_go beasai olggos goađis . Ja dat hávit dovdojit velá jápmima rádjái . Ja son eallá ein ja lea sámipoliisa . Okta sápmelaš leai čuoiggaheame návddi , ja go son jovssai , de son gale časkit galggai , muhto návdi snelkii sabehii ja ravgii olbmo eret sabeha nalde ja gáskkestii sabeha cuovkkas . Ja de snelkii olbmo gihtii ja gáskkii nu_ahte nogai vuoibmi gieđas . Ja son šattai vuollái návddi ja ii ožžon niibbige . Ja návdi oaččui vel nuppinai gieđa ja gáskkii dannai . Ja de son viimmat oaččui niibbi , ja de divui niibenjuni návddi gilgga vuostá ja de rattiinis deaddilii , ja de niibi basttii návddi sisa . Ja de návdi luittii ja jámii son gale . Muhto sus ii lean vuoibmi gieđain , ii maidege . Ii sus lean vuoibmi gieđain dan meari ahte leai nagadit čugget návddi , son fertii rattiin deaddilit niibbi . Ja de son beasai goit bealleheakkas ruoktot , muhto skibai olles dálvvi , ja goase jápmá . Lihkolaš reaisu . Okta sápmi vulggii čuoiggahit návddi ( 1898 ) , namalassii Ruvdos-Lásse , son eallá ein . Son vulggii návdevalvvi čuoiggahit , ja jovssai guhtta návddi ja gottii beare cábmimiinna . Ja dat gale leai dávjá goddán čuoiggahemiin . Ja leai gale sonnai biestán nala návddi , ja lea dohppen návdi gihtii , muhto son leai coggalan gieđa návddi njálbmái gitta njillui , ja de čárvon njielu ja nuppiin gieđain čuggen návdái — ja gottii dego beatnaga . Beatnaga máinnas . Beana lea leamaš maiddá meahciealli . Ja son álggii atnit váivin ohcat biepmu mehciin , go dat leai muhtumin hui nealgi , go ii gávdnon biebmu , go ii lean návdi bohccuiguin ovttain báikkiin . Go návdi ja bohccot leat ovttain báikkiin , de lea gale biebmu visot meahcielliide , ja dalle leat čoahkis visot meahcieallit , geatkkit , riebanat , garjját , goaskimat ja beatnagat . Ja dalle gal leai biebmu . Muhto dallenai leai hoahppu ja ballu , ja boahtá návdi dahje geatki , mat leaba gievrrabut , soai rihpaba . Ja jos ii ballá geahnoheabbu eret , de son gottáhallá . Návdi goddá dávjá geahnohet elliid , riebaniid , njálaid , njoammiliid ja beatnagiid . Ja beana jurddašišgođii : " Mon vuolggán sápmelažžii bálván . " Son muittii , go son leai okte mannan sápmelačča siiddas . Vuohččan sápmelaš leai ealu čohkkeme , ja beana geahčai ja guldalii go sápmelaš leai ealu čohkken . Ja go sápmelaš leai vuorrádusas , go ii oaččo ealus čoahkkái , de son rágui , ja riehčut šattai , ja biškkui , ja de máhtii ciellat dego beana . Ja go beana dan gulai , de son álggii ciellat ja vulggii ruohttat dohko sámi guvlui , ja de bohccot balláje ja ruhtte čoahkkái . Ja de sápmi liikui beatnagii ja siđai álgit alccesis reaŋgan . Ja son dalle siđai boahtit guossái , ja son attii sutnje liema čuohkat ja beana liikui čuhkosii . Ja son oinnii , ahte loaiddus ledje olu dávttit ja biergobinnát ja háliidii deid oažžut borrat , muhto ii son duostan . Son balai veaháš , jos dat goddá su . Son vulggii ein meahccái ja mátkkoštii doppe ja ozai biepmu doppe ja gávnnai návddi luotta , ja guorai dasságo gávnnai , go leai návdi goddán njoammila . Ja ozai son das , muhto ii gávdnan eambbo go ovdajuolggi , ja dan son gáskkii , ja go leai geargan , de vulggii fas guorrat . Ja de son gávnnai bohccoráppi , ja das ledje olu iežá elliid luottat , ja leai dasnai okta juolgi ja dávttit , ja de son válddii ja borai ja guttii mielddis ja manai dakko gokko ledje olu iežá luottat . Ja son gávnnai doppe , go leai rieban goddojuvvon ja borron nu_ahte ii lean iežá go seaibi . Ja son gal liikui , go návdi dan gottii eret , mii láve álo borrame juohke sajis gos lea biebmu . Ja go son ein guoradii , de son gávnnai , go leai goddán su guoimmi ja borran , dušše leai oaivi ja seaibi , muhto son dovddai vissásii , ahte dat lea su rádná . Ja de son ballagođii , " got dat goddá munai " . Ja go son gulai návddiid boahtime , de son ballái ja ruohtai ovttatmanos sápmelačča lusa . Ja go bođii , de son dajai : " Váldde dal mu reaŋgan , in mon háliit šat meahcieallin orrut . " Sápmelaš jearai : " Maid don siđat bálkán ? " Beana vástidii : " In mon siđa iežágo liema ja snuggamuša , ja ii cábmit dan sivas go in veaje eanet bargat . " Ja de soai soabaiga , ja beana álggii reaŋgan . Ja dat leai sápmái hui buorre . Ja de dat sápmi bijai dan beatnagis viežžat lasi beatnagiid , ja dat vieččai lasi . Ja okta leai dakkár beana , mii diđii ovdal juo goas návddit bohtet , ja son muitalii isidasas , ahte návddit leat lahka , ja isit álggii čohkket ealus ja reainnidit garrasit . Ja leat velá dálnai soames beatnagat dakkárat , mat leat várrugasat ja dihtet goas návdi boahtá . Muhto eai dál šat sáhte hupmat beatnatgiela oktage , ja dainna eai ipmir maid beana muitala . Muhto muhtun beana gal ipmirda , maid olmmoš hupmá . ( Ja boares áiggis leat hupman visot eallit ja muorat ja geađggit ja visot mii gávdno eatnama nalde , ja nu galget hupmat manjimus duomu áigginai . ) Muhto beana lea sihtan velá ovtta áššis , ahte go son boarásnuvvá , de su galgá harccastit , ii galgga iežá_ládje goddit su , ja galgá harcet seakka báttiin mii fargga čavgá , vai ii son šatta biidnahuvvat . Ja gii beatnaga siivvut harce , ja lea siivui leamaš dalle_go beana leai garra barggus ja leai váiban , de dat oažžu buori beanalihku . Ja guhte ii leat nu dahkan , go lea soabat , de sus lea heajos beanalihkku . Ja manjimus beaivvi lea beana vuosttaš nalaguoddi — ja de mannjil iežá luonddogáhppálagat , mat leat olbmo hálddahusa vuolde — daid nala , geat leat barggahan liiggás garrasit dahje lossa gurpmiid bidjan ja de cábmán velá . Ja ealitriehpu , geas ii leat njálbmi dadjat , ahte ii son nagat geassit ! Ja dainna son ferte geassit ja guoddit nu lossadanai , ahte goase heagga manná , ja nu_ahte olmmošnai gulai dan surges jiena , mii lea muhtumin dego šuohkkinjietna , ja goit ein dakkár surges jietna , mii manná goase čađa dávttiid olbmos , go ii leat juo ila rágalunddot olmmoš . Dan gal galggalii muitit juohkehaš , ahte ii leat ila garas su vuložiiddásis , leatgo olbmot dahje luonddogáhppálagat . Veháš lottiid birra ja riebaniid ja sáhpániid birra , mat golget badjel eatnamiid . Visot leat golgit , mat dása vuollái namahuvvojit . Ja goddesáhpán lea ovdamanni iežá golgi elliin . Go sáhpán boahtá deike dán davveeatnamii , de mannjil boahtá rieban ja njálla ja rievssat ja skuolfi ja fállit ja boaimmáš , buoidagat ja máŋga iežá smávva rievssatborri . Ja go sáhpán jápmá dahje vuolgá golgat , de dalle vulget iežátnai , mat leat dás ovdalis muitaluvvon . Ja dain ii leat vissis goppos dat golget . Muhto boazu manná dohko gosa dovdá guohtuma dálvái šaddame . Muhto návddis lea vissis , dat golgá , nuortan boahtá ja oarjjás manná , jos ii boađe ruovderaŧŧi doarrásii ovdii . Dan dat ii duostta badjel mannat , ii báljo goasge ; muhto manná jur , go lea hui rohkkes návdi , ja lea hui muohtadálki ja guoldu , ja lea ruovderaŧŧi bisánan dahje streiken , nu_ahte ii duohko deike vávdno golgga álo . Rievssaha birra . Viššalis rievssatbivdi gal birge . Rievssat lea čakčadálvvi duottarjogaid nalde eanemus ja dein rođuin , mat bohtet duoddariin vulos . Muhto go čoasku dálvi , de boahtá dakkár vuovdái mii lea lagamušas duoddariid , de dein orru garraseamos dálvvi . Ja giđđadálvve , go álgá ilbmi liegganit , de fas johtá bajás duoddariid vuollái bajimus muoraid sisa . Várrerievssat dahje giron , dat lea olu unnit go vuovderievssat — dego sápmelaččat leat maiddá unnibut go visot dáluorrut . Ja sápmelaččat leat guoggasat ja juolggit roaŋkasat , deinnago sámit šaddet galbmot juo mánnán . Boares áiggi sámit leat jálubut leamaš go dáláš sámit . Ja leat dat dáláš sámit láikkibutnai . Dološ sámit leat olu bivdán rievssahiid ja guliid ja gottiid ja guovžžaid ja visot meahcielliid . Guollebivddu birra . Sámit , mat johtet geasset Norgii , eai astta guliid bivdit iežá go giđđat . Dalle go vuosttaš ráiggit šaddet jávrriide , de sii oggot vuokkain , masa sii leat ieža dani leiken . Ja dasa bidjet seaktin rukses ja fiskes láđđebinnáža , dasságo ožžot guoli , de bidjet guoli čoavjevuolis binná , ja dat lea olu buoret . Ja čakčat bivdet velá njohcumiin unna jogažiin — dat lea čakčat hui olu unna guolás unna jogažiin — ja firpmiiguin ja nuhtiiguin , muhto ii dávjá . Muhto báhčán leat maiddá hávggaid giđđat suonjuin suinniid siste . Hávga gođđá giđđat ja hárri ja vuskonat , ja rávddut gođđet čakčat ja čuovžžat ja dápmohat . Jos baján čeargu giđđat , ovdalgo lea jávri suddan , de šaddá guolehis geassi goit muhtun jávrriide ; guolli ballá ja manná čiekŋalassii olles geassái dan geasi , go lea baján čergon jiekŋajávrri nala . Muhto ii leat bivdu dušše dat ahte máhttá , muhto dat galgá lihkku maiddá . Ja leat dološ olbmot atnán olu oaffarušgoansttaid bivddu dihte . Dat leat juste siiddiid bálvalan eanemus bivdolihku dihte , ja boazolihku maiddá dihte . Ja olbmo skibasvuođa dihte leat eanemus girkuide oaffaruššan , ja gal dat dálnai soamis oaffaruššá girkui olbmo dihte . Ja bivdolihku dihte fas soamis geafes olbmui ja dakkárii , mii ii leat ila báhkin dahje bahádahkki . Ja dakkáriidda maiddá oaffaruššet , mat leat váillagat , hui skierbmát nu ahte heajut birgejit , ja ein dakkár boares geafes olbmot dahje dakkár miellaváillagat , ja ein dakkárat mat heajut birgejit ; dein lea lihkku , guhte daidda lohpida . Ja lea muhtun sárdneolbmuinnai lihkku , muhto dan ferte geahččalit guđiin lea lihkku . Muhto dat lea gale muhtumiin hui buorre lihkku . Dás vehá čilgehus daidda oaffarušgoansttaide . Girkui lohpiduvvo jos nu geavvá , go dat háliida guhte lea oaffaruššame . Ja dat lea seammá_ládje , jos olbmuide lohpida . Muhto dan maid lea lohpidan , dan galgá fal addit . Ja dan lági leat dološ olbmotnai bálvalan , ahte sii leat lohpidan , go leat vuolgán bivdit . Soames sieidi duđai , go oaččui čorvviid , ja muhtun siđai visot dávttiid , ja nu visot , ahte ii báze ii unnimusge dáktebinnás . Guollesieidi ii sihtan iežá go vuojas beali , de dat vuojehii guliid nuohti sisa nu olu go olleje goarjidit . Ja muhtun sieidi siđai olles ealli bohcco ja hervejuvvot galggai juohkelágáš hearvvain , láđđiin ja láiggiin ja silbbain ja golliin . Ja muhtumat oaffarušše mánáidnai . Iige dasa leat guhkes áigi , go leat manjimus oaffarušnoaiddit leamaš . Manjimus lea leamaš Gummen oktan áhkáinis ja su áhčči Dobár , guhte oaffarušai logijahkásaš bártni oktan herggiin . Veháš dálkemearkkat . Váiggaslottiid birra . Rievssaha birra . Giega birra . Guovssaha birra . Rievssat lea diehtti . Go rievssat eahkedisveaigin skeaiká , de boahtá muohtaborga , ja go rievssat njávgá , de boahtá dušše muohtti iige biegga . Dat leat dálvet eanemus dát mearkkat . Ja boazu maiddá dovdá : go son álgá čuskkodit dahje ruohttá nu olu go nagada , ja dat lea garra guolddu mearka . Nubbi mearka : go boazu čallá muoraid , de boahtá njáhcu . Ja go geasset áldu miesis njoallu , de boahtá arvi . Go állahat bohtet olu olbmuid lahka , de dat šaddá hui garra borga . Dat leat giđđadálvve . Ja go bohtet olu cizážat , de boahtá stuora muohtti . Dat leat dat , guđet gohččojit goartacizážin . Ja go dat seaivu máná gietkkagoagi nala , de dat mánná jápmá . Ja jos dat seaivu olbmo boahkániidda , de dat olmmoš jápmá . Ja dat cizáš orru dáppe olles dálvviid , dat lea čáhppeslágáš ja oaivi lea vielgat birra čalmmiid . Ja állat lea veaháš stuoribus ja vielgat . Ja go giđđat álget boahtit bárbmolottit , de leat olu diidalottit , bižus lea okta . Go bihčosa gullá iđedis ovdal_go lea borran juoidá , de son baikkahallá , ja dat olmmoš lea dan jagi hui lihkoheapmi . Muhto dat gii lea háhppehan borrat , de ii baikkáhala iđedis , ovdal_go gullá dan lotti . Ja dat leat dakkárat ein iežá lottitnai , giehka ja gáhkkor . Giehka lea dat loddi , mii ii astta dikšut moniidis . Son doalvu iežá lottiid beassái moniidis . Ja dat dikšot su moniidnai , ja son ieš manná ja guhkká juohke báikkis . Ja go son lea ollen deike , de easka billahuvvet muorjjit . Sámit lávejit dadjat : " dál lea giehka baikán murjjiid , dat eai borat šatain . " Giehka lea noaideloddi . Okta mearkkalaš dáhpáhus , go giehka bođii ovtta sámi goađi lusa ja álggii borrat bierggu suonjiris — ja dan eai lean oaidnán boares olbmot — ja dan goađis jápme ovtta geasis golbma olbmo . Ja vuoražas lea maiddá seammálágáš noaideloddi , dat maiddá čuvoda sámiid ja borrá bierggu suonjiris dan olbmos , gean dovdá jápmit , dahje guđe goađi álgá čuvodit , de dan goađis jápmá soames olmmoš . Ja bižus lea maid dakkár , mas dovdá dálkki jienas . Go son dovdá bahás čoaska dálkki , de son dadjá " bi-bi-i , direl-direl " — de boahtá čoaskkis . Muhto go son dadjá " bibel-direl-direl " , de šaddá bivval . Ja gáhkkor lea maiddá dakkár noaiddes loddi , son maid baiká , ja son atná maid uvhriid , son addá jávrái golbma moni . Gáhkkor maiddá atná earálágáš jiena , go dálkki rievdama dovdá . Go son dadjá " ga-go-ga-go " , dat merke gáhkkora giittu namas , dallego boahtá buorre dálki . Ja go son dovdá heajos dálkki , de son čuorvu " vare livččui luhkka , vare livččui luhkka ( var-luk , var-luk ) ! " Ja gáhkkora julggiid birra lea veaháš muitalus ná : Go Ipmil leai sivdnidan visot lottiid , ja julggiid ii lean muitán addit gáhkkorii , ja de son dajai : " Dá leat dat ránes juolggit . " Muhto gáhkkor ii fuollan ránes julggiid , son siđai maiddá rukses julggiid dego čuotnjágis , ja go ii ožžon deid , de son girdilii ja dajai : " Gal iežá lágii lean čáppat , muhto julggiid in ožžon . " Ja de girdilii , ja de Ipmil bálkestii julgiid mannjái bahtii . Ja dainna leat gáhkkora juolggit maŋásbahtii , ja dainna gáhkkor ja dovtta eaba sáhte vázzit , muhto vuodjat ja buokčat lea son buot gievrramus . Ja gáhkkoris lea guhkes njunni ja sákkas , ja dat lea leamaš dološ áiggiin buorre soahtebierggas dávgenjuollan , dan eai leat sáhttán lapmut dološ luođđa- dahje njuollalabmut . Dat lea adnon dávgenjuollan , ja lea dat adnon sáitinnai , ja dan ii leat sáhttán lapmut ii oktage . Okte leai okta ruošša , maid eai sáhttán goddit , son lamui visot ruovddi , muhto ii son lean gievra , ja son leai juo boaris . Ja de okta noaiddes sápmi diđii , ahte gáhkkora njuni ii sáhte lapmut ii oktage . Ja de geahčai ovtta gievrramus sámi vuolgit ja njáhkat dohko gos son orui , vai son beasalii boahtit su lusa oađidettiin , nu_ahte ii gula , ovdalgo son oaidná su ; de gal oažžu lihkkat mannjil_go son lea beassan oaidnit . Ja dat lea juohke sajis : goabbá gávdná nuppi oađđime , de dat vuoitá . Ja dat sápmi bođii ja gávnnai oađđime ruošša , ja de ruošša gulai , ja de šattaiga doarrut . Muhto ruošša dovddai , ahte ii son dál biđe — son leai diehtti maiddá — ja son vulggii juo eret ja dajai : " Ale daga munnje maidege . " Ja son lohpidii ahte ii son daga maidege . Ja go son vulggii viehkat , de sápmi ii máltán , son vulggii viegahit , ja go jovssai , de son geahččalii čugget gáhkkora njuniin . Ja ruošša dovddai , ahte dat basttii su sealgái ja de gilddii : " Ale mu čuokko . " Ja sápmi dajai : " In dat mon leat , dat lea gáhkkora njunni . " Ja de son gottii dan stuora noaiddes ruošša , masa ii lean bastán ii oktage njuolla iežá go gáhkkora njunni . Guovssat lea álo vuvddiin sámiid luhtte , ja son borrá biergguid , muhto ii dat leat goit bahás loddi . Son lea Ipmila eŋgelat , ja goartocizáš lea fas Biro eŋgelat . Ja okta unna čáppa cizáš lea , mii boahtá bárpmus , ja dan namma lea biellocizáš . Ja dat lea máŋggafearggat , das lea gáibbi vuolde fiskat ja ruoksat ja ruoná ja alit . Ja son sáhttá jietnadit 100 gillii . Ja dan namma lea giellavealgu maiddá . Ja go dat dovdá beaivvadaga , de dat spelle juohke lági ja muhtumin čuojaha divgga . Ja go dovdá čoaska dálkki , de sus lea hui doaŋggas njuovčča , son ii oaččo čáppa jiena . Ja dat leat njeallje lotti , mat čuvvot sámiid : garjá ja rievssat ja guovssat ja cizáš . Ja dat čuvvot dálvviid , dat atnet guoibmin sámi siidda . Ja ožžot dat biepmunai , dat bierggu , mat borret bierggu . Ja rievssat gávdná soahkeovssiid , maid sámit čuhppet muorračuohpahahkii . Ja atná rievssat olbmuid dorvun maiddá : go fálli boahtá ja álgá bivdit , de rievssat boahtá olbmo lusa , jur olbmo juolgegaskii , ja de fálli ferte ballát . Ja boahtá dat goahtáinai , go ii gávnna olbmo olgun . Ja olbmot eai daga dakkár rievssahii eai maidege , eaige suova beatnagiidge guoskat . Jos skire dahje vuoražas álgá sámi siidda čuvodit , de son dovdá ahte dan siiddas jápmá olmmoš . Ja jos dat álgá ovtta goađi čuovvut ja čohkahit ovtta goađi bálddas , de son dovdá dan goađis jápmime olbmo . Muitalus gearbmaša geađggi birra . Dat gii dan oažžu , son ii vuoittáhala lágas ii goasge — muhto gii fal dan oažžu ! Dat galgá gávdnat gearbmašiid ragatbáikki . Gearbmašat dalle_go leat gieimmis dahje ragadis , de sii dalle bálkkodit dan vilges geađggi . Ja gii manná dalle suoli fáktet , go dat bálkkodit , ja de galgá dohppet geađggi ja viehkat čáhcái . Ja jos beassá čáhcái ovdalgo gearpmaš , de son oažžu dan geađggi , muhto jos gearbmašat besset ovdal čáhcái , de gale lea váralaš . Muhto gii lea ovdal geahččan gokko lea lagamusas čáhci , de son beassá ovdal . Gal sii veaháš ádjánit ohcat geađggi , ja dan botta lea olmmoš viehkan guhkás čáhcái . Ja go lea ožžon , de lea gal láhkaolmmái agis . Doavttirgoansttat . Álgá muitalit sápmelaččaid doavttirgoansttaid . Sámit leat boares áiggis juo ferten dutkat goansttaid go olbmot šaddet skibasin , ja doaktárat eai leat leamaš sámiid oažžunsajis , eai sii leat diehtánge , ahte doaktárat gávdnojit , soames oassi . Ja dainna_lágiin leat ferten dutkat nu olu , ahte leat ožžon sealvvi , got lea vihkešlájat , ja got galgá daidda ábu oažžut . Ja leat gale ožžon sealvvi nu olu , ahte olu vigiid sáhttet buoridit , deidnai maid eai soames doaktárat ipmir buoridit . Muhto ii juohke doaktárii dat gula . Dás vuolde gávdnojit čilgehusat , got galgá guđege vigi geahpidit ja velá buoriditnai muhtumin , ja hoahpusnai , ii sáhte doavttirge nu hoahpus buoridit . Muhto ii soaba jur visot goansttaid čállit dán girjái , dan_dihte go dát girji šaddá lohkkojuvvot oba máilmmi mielde , ja olu oahppan hearrát eai soaba goasge gullat visot goansttaid . Eai sii jáhke daid , dušše bilkidit sámi jallodaga , vaikko jos oainnále visot maid sápmi dahká , de imaštivččo dan vuoimmi , ja gos dat boahtá . Raddevihkái . Sápmelaččain lea dávjá ratti vuolde vihki , ja dat loktana oaivái ja luoitá julggiide , ja dan vigi dálkkas lea : luito varra rumašvarrasuonas . Dat suotna lea juolggi siskkobealde giesahagas , ja das vuollelis juolgelábi siskkobealde . Ja olggobealde luite juolggis fas čielgevigis ja spiralvigis . Ja go nohká borranlustu ja gullo ratti vuolde , de luito lábis bajil . Ja go lea rattis vihki , iige jođe oaivái iige julggiide , de luitojuvvo gieđas siskkobealde giehtagávas , dan suoris mii boahtá vuollebeale gieđa . Ja nubbi suorri boahtá bajil , ja das luitojuvvo oaivebávččasvarra , go lea oaivebávččas , iige leat iežá báikkis go oaivvis . Ja go lea hárdus vihki , de luitojuvvo gieđas suorbmagaskkas . Ja go lea vuoissahat , de rahppo olggobeale gieđas . Suorganeapmi ii leat nu bahá boahtit iežáide go seaŋganissoniidda dahje dan nissonii guhte lea easka máná ožžon , ja ii leat velá dearvvasnuvvan . Ja lea gal nisu bahá suorganit ovdalnai go lea máná riegádahttán . Go lea gassat , lávejit suorganit nunai ahte cuovkanit . Ja dat suorganeapmi boahtá muhtumin go oaidná fasttes niegu . Ja mánát maiddá suorganit dávjá , ja dat bistá guhká , dassážii_go šaddet olles šaddui . Suorgananvihkái : ii galgga váibmovarrasuonas luoitit iežá vigiin . Go suorganansivas šaddá vihki , de ferte rahppot váibmosuotna , muhto ii galgga golgat eambbo go golmma geardde cirge , de biddjojuvvo gitta . Ja dat lea bahá bissut gitta , muhto lea okta goansta : deaddilit ođđa silba- logievrre . Jámálgaddanvihkái . Ja go jámálgaddanvihki šaddá , de lea okta goansta : boaldit liikebiktasiid jur dakkaviđe . Ja jos eai dakkaviđe leat boldojuvvon , de lea bahát oažžut eret , muhto gal dat ožžot go ii leat rihkkon liiggás bahui varragolgamuša . Jámálgaddanvihkái maiddá rahppojit varrasuonat — máŋga , ( 9 ) ovcci suona — ja das maid galgá rahppot oaivvis dakkár suonas , mii lea váibmosuotna . Dan suonas , mii manná bealji ja čalmmi gaskal , manná bajás máŋgga suorrái . Ja lea das muhtun bátnevihkáinai áhpu , jos vihki lea beare badjebeales , muhto go lea vuollebeale bániin , de lea okta suotna mii manná badjel ollola — rahpat dan , lea dasnai veaháš áhpu . Jiektavihkái maiddá luito varra . Dat galgá luitot olggobealde gieđas ja olggobeale juolggis giesahaga báikkiin , gokko oidno suotna buoremusat . Ja varraluitosii ii gula eambbo go lea dás badjelis jo selehuvvon . Guhppemuš lea maiddá okta goansta , mainna buoriduvvojit máŋggalágáš vigit . Go lea oaivi bávččas , de galgá guhppejuvvot niskegobis ja niskki guovtti beale . Ja go lea sealggis bávččas , de galgá guhppejuvvot sealgi . Ja go lea rattis vihki , dasa maiddá guhppejuvvo sealgi golmma geardde mannjálaga ; go hávit buorránit , de galgá fas guhppejuvvot . Bátnevihkái maiddá guhppejuvvo dakko gokko garraseamos vihki lea . Julggiin maiddá guhppejuvvo : jos juolggit gollot , de galgá guhppejuvvot olggobeale julggiid . Ja go gieđat luddot , de guhppejuvvojit olggobeale gieđa . Muhto ruvvejuvvot galgá olu vuohččan , ovdalgo guhppejuvvo . Oaivevihkái lea okta goansta dakkár , ahte ravgguhuvvo vuovttain . Muhto váldojuvvo beare moadde vuovtta bajil oaivvis , ja de ravget fáhkkestaga , vai náhkki luovvana luovos , mii lea darvánan gitta , vai beassá varra golgat su dábálaš lági mielde . Ja ruvvejuvvot galgá dassážii_go oaivi báhkkana . Ja manjimus goansta lea , ahte garrasit dahje čavga božistuvvo bajás njealji guovllus , guovtti nieras . Ja niske- ja gállobeale galgá beare bajás ruvven ládje jođihit gieđaid golmma geardde , ja de manjimus galgá gaikkihit visot olles oaivevuovttaid bajás . Ja de bassat báhkka , garra gáfiin oaivvi . Muhto niskki galgá eanemus ruvvet . Ruvvemuš lea máŋgga vihkái áhpu , sealgevihkái ja oaiveluttohahkii ja čoavjebonjahahkii ja bátnevárkii . Čoavjebonjahahkii dahje čoavjeborahatvihkái ruvvejuvvo beare doarrásii ja bodnjojuvvo vuostebeaivái náhpečoalli . Bátnevárkii leat olu goansttat , dainna go bátnevárka lea ovcci sorttat . Ja leat gal iežánai vigit ovcci sorttagat , dainna go olmmoš lea ovcci mánu leamaš eatni goaŧus , ovdal_go lea beassan oaidnit máilmmi čuovgasa . Bátnevihkái lea velá okta goansta . Go lea garra bátnevihki , de gávdno ráksá ollola vuolde , mii lea bávččas , ja dan galgá dalle čugget áimmiin . Áimmi birra gissojuvvo suotna jur dan muddui go galgá rávssá sisa čuggejuvvot . Ja dat galgá jorgalit velá guovtti guvlui , vai cuvke eambbo , ja vai boađále juobe golbma goaikkanasage varra . Čottavihkái lea okta dálkkas oami iežas : olbmo gožža — dan juhkat , vaikko ii eambbo go ovtta bastte dievva , ja fanahallat juohke guvlui ja ruvvedit . Ja gal dearppátnai adnojuvvo čottavihkái , gaccastuvvo bastte dievva ja vuidojuvvo olggobeale , ja de gissojuvvo ullogákkis birra čeabeha eahkedis . Ja lea velá iežá goansta čottavihkái . De lea váldojuvvon geasset cuoppu , mii gohččojuvvo rihccecuoppun . Ja dat váldojuvvo geasset rihccecubbo čivga ja biddjojuvvo eallinaga sáltti sisa vilges liinni sisa , ja de son jápmá fargga . Ja dat galgá vielgat , juobe eanas oassi vilges girjjit . Jos lea čáhppat ja fasti , de billista ja bostá . Ja go dal lea váldán dan čáppa sortta , nugo lea ovdalis juo muitaluvvon , de galgá cáhppojuvvot veaháš ja vuššojuvvot milkkiin ja juhkkojuvvot dat . Ja dat adnojuvvo čottavihkái dálkkasin . Ja go ruoppit šaddet , de lea dálkkas dasanai vuoidat dainna cubbuin . Muhto sámit lohket soames lohkosiid , muhto gal dat ábuha veaháš vaikko ii logage , go ii fal daga bilkideame dihte . Jos cubbuid bilkida , de dat gal bostá nunai , ahte váldá heakka olbmos . Dás vuolde muitalus ovtta nieidda birra . Dan nieiddas bohtanii čeabet veaháš , ja de válddii dan seammá cubbo ja dettii dainna dan vihkebáikki . Ja de go gearggai deaddimis , de bálkestii eatnamii nu_ahte cuoppu bávččagii , ja de suhtai nu_ahte bosttii velá bahábut . Ja dat leai muđuinai dat sorta mii bostá , dat leai čáhppesgirjjat , mas galgá váruhit . Ja dat nieida skibai bahui ja manai Luleju doaktáriid luhtte , muhto ii dat ábuhan , son jámii . Okta sámi doavttir geahčai dan su vigi ja muitalii , ahte " don leat deaddán cubbuin , ja leat bálkestan eatnamii nu ahte cuoppu suhtai , ja de bosttii bahábut , ja dan ii nagat jorgalit , dat lea vara billistan juo nu_ahte ii buorrán . " Muitalus cubbo birra . Cuoppu orru čázis , ja orru goikeeatnamis . Giđđat lea gođđu seammá áigge go hávggas . Su gođđu lea jeakkis . Ja dat atnet dakkár jiena , ruvget dego bohccomiesit . Muhto lea fuomášuvvon , ahte cuoppu gahččá badjin vulos , nu go iežánai divrrit , mat gahččet muohttaga nala . Dat lea vissis , ahte cuoppu gahččá eatnamii balvvas deinnago gávdno duoddaris muohttaga nalde , gos ii leat suddi olámearis . Cuoppu lea danlágáš divri , ahte guhte duostá váldit gihtii , ja go cuoppu gožžá gieđa nala , de šaddá dan olbmo giehta dálkkasgiehta . Go dakkár gieđain dušše deaddilage vihkebáikki nala , de geahppu várka dakkaviđe . Ja go ruobbu njálbmi , dasa lea maiddá dálkkas cuoppu , go suinna deattaša ja vuoiddada . Mánáid sámpá . Ja jos mánnái šaddá sámpá — sámpá lea dakkár , ahte mánás vilggoda njuovčča — ja de lea dasa maiddá cubbos dálkkas . Deinna deaddá njuokčama nala , ja de lea gait buoremus dálkkas dasa . Ja lea dat buorre čoavjedálkkasnai ; de galgá varas milkkiin vuššojuvvot , ja de váldit sisa ja njiellat . Cubbos nubbi muitalus . Go leai okta nisu vázzime jeakki , ja de oaidná ovtta geađggi jeakkis , ja de duolmmastii dan nala . Ja dat ii leange geađgi , muhto leai cubbuid eadni , mii leai nu stuorat dego olbmo oaivi . Ja de cuoppu roahkuhii iežas gitta juolgái , nu_ahte ii ožžon luovos muđui go gákkai soppiin . Ja de álggii bávččastit dat juolgi , masa darvánii cuoppu . Ja son manai Luleju doaktárii , muhto son maiddá jámii . Ja dat leai mánnán bilkidan cubbuid , ja de easka bosttii go soittii máttu nala boahtit . Lunta-Andarasa áhkkái lea nu geavvan Vuoskkojávregáttis . Váralaš čáhci . Muitalus , go cubbo meađđemiid juhká olmmoš , de dat šaddet stuora cuoppun , ja álgá addit jiena dego su jietna leage . Ja jos ii oaččo olggos , de váldá heakka . Dasa eai leat olu goansttat . Sámit addet vara juhkat , vai vuovssada , ja mieskan guollečoliid . Ja jos ii velá boađe olggos , de coggojuvvo bohcco stuorimus juolgesuotna njálmmi sisa gitta čoavjái , ja de ferte gákkastahttit . Ja jos ii boađe olggos , de gale jápmá olmmoš . Ja go dat olggos boahtá , de lea nu ruoksat dego varra . Váralaš divri . Okta divri , man namma lea ruovdegobbá , dat orru čázis . Ja dat lea maiddá dakkár ahte eallá olbmo siste , ja dainna maiddá dahkkojuvvo seammá lágiin go cubbuinnai . Ja jos ii oaččo sunai olggos , de son maiddá goddá olbmo . Dan maiddá juhká čázis máŋgga geardde olmmoš . Bohcciid atnet divrriid dihte . Dakkár divrriid dihte atnet bohčči sámit . Dat bohčči dahkkojuvvo bohccočoarvvis . Ja dat lea dan_dihte maiddá , vai ii njálbmi billahuva giđđat . Ja nubbi bohčči dahkkojuvvo lotti čoarbbealnorasdávttis , das lea dego fierbmi siste , nu_ahte eai beasa čađa divrrit njálbmái . Dat adno meahcis . Suvččageapmái . Suvččageapmái lea okta buorre goansta , go dakkaviđe go fuomáša ahte lea suvččagan , de galgá deaddit ja ruvvet muohttagiinna nu guhká go máhccá ruoktot , ja eallá fas dat . Muhto ii ábut bajildusmuohta , muhto dat galgá dat muohta mii gohččojuvvo seaŋážin , ja dat lea jur eatnama vuostá dansoarttat muohta . Dás muitalus ovtta mánás 40 jagi manjásguvlui . Mánná leai 10 jahkásaš ja leai olgun viehkame garra čoaskimin , ja de gahčai muohtaroggái rabas gieđaiguin . Ja ii eadni fuomášan , ja de šuvččage suorpmat , ja eai ipmirdan deaddit ja ruvvet muohttagiin , ja de gahčče suorpmat gaskkaráji eret . Ja dat eallá ein dálnai ja su namma lea Máret Mikkelsdotter Utsi , ja son orru dál Čávžžus , ja su boatnji namma lea Heanttut Bihto . Oppahatvihkái atnet dákkár goanstta : gáicca juolgedákti , ja dat dahkkojuvvo hui fiidnát , ja nubbi dahkkojuvvo gálbbi gožžaráhkus ja goikaduvvo siivvut ja čábbát , ja de galget hávvarrievnnat . Ja de galgá báhkka čáhci ja rievnnat bealle gohpu- , ja dat biddjojuvvojit dan gožžaráhku sisa dievva . Ja dan gáiccadávtti galgá bidjat dan gožžaráhku sisa nuppi geahčái , ja nubbi geahči olbmo bahtaráigái coggojuvvo . Ja dat gožžaráhkku , mii lea dan ráigedávtti nuppi geažis , de dat božistuvvo , ja de dat manná sisa bahtačoallái , ja de beassá olggos . Ja nisoolbmui sáhttá dahkat seammá_ládje , go lea gožžaoarri buđđosuvvame , muhto dievdoolbmo ii sáhte seammá_ládje , muhto dasa dahkkojuvvo iežá_ládje : faskojuvvo báđi dahe gievdnevuođus giehpa , ja ruvvejuvvo dainna buoza olggobeale , ja dat ábuha , dat lea geahččaluvvon . Boares áiggis eai leat leamaš rievnnat dasage , go olmmoš leai obbon , maid dáláš olbmot atnet dan vihkái áhpun . Muhto dološ áiggis dahke seammá lági , muhto dat čáhci , mii biddjui dan gožžaráhku sisa , leai iežásorttat liegga čáhci , ja bohcco dáktevuodja , mii lea gait fiidnámus vuodja . Bohtanemiide . Go bohtana , de dasa galgá buoidi biddjojuvvot nala , ja jos ii velá buorrán , de galgá faskut veaikki dasa ja bidjat seahká . Gal sámit gávdnojit dakkáratnai , ahte go gehččet ja deattašit gieđain , de buorrána bohtaneapmi , vaikko livččui mannai bahá . Hui fiinna beassenárvi lea buorre geassit sieja olggos , go lea buogu dahje iežá sidjon bohtaneapmi . Ja go hávvái manná liekkas dahje galmmas dahe iežá , mii váikkuha hávi bohtanit ja siedjut , de dasa maiddá dahkkojuvvo seammá_ládje : boares buoidi biddjojuvvo nala , go eai leat dakkárat , mat máhttet jorgalit muđui ilmmá dálkasiid haga . Varragolgamii . Varragolgan lea váralaš go eai leat doaktárat olámearis . Muhto gávdnojit gal dakkárat , ahte go ožžot gullat , de juo bisána varra golgamis , muhto eai dakkárat leat olu . Muhto go besset oaidnit , de lea vissáseabbu vara bisáneapmái . Ja sámiin lea váralaš dalle maiddá golgat badjel meari , go nisu lea mánnáseaŋggas , ja golgá nunai ahte jápmá ja hoahpus . Ja dan maiddá varradollejeaddjit sáhttet dollet dahje bisánahttit . Okta goansta lea seaŋganissona varragolgamuššii . Lea unna lottáš , man namma lea beskkoš , mii dahká beasi dáluid seaidnái , ja de galgá váldit dan beasi vuođus roskkiid ja vuoššat varas milkkiin , ja dan addit juhkat seaŋganissonii . Ja dat ábuha , vaikko ii dieđe maidege sániid , muhto gal dat lea buoret , go dieđálii sániid . Ja sáni vuoimmis buoridit olusorttat vigiid . Muhto eai leat olu dakkárat , mat máhttet dahkat daid goansttaid , mat leat ovdalis muitaluvvon . Goansta čoaskinvihkái . Ja okta dálkkas čoaskinvihkái lea bohcco ealli varra , juhkkojuvvo . Ja jos ii gávdno ealli varra , de váldo galbma varra ja seaguhuvvo dassážii_go šaddá liđbmat dahe fiinnis , ja de juhkkojuvvo jur njuoskkasin . Máná oččodettiin nisu dávjá biestá galbmot julggiid , ja lea dasanai adnojuvvon bohccovarra dálkkasin nu got lea ovdalis muitaluvvon . Ealli varra ii boađe iežá_ládje go čuggejuvvo boazu , ja de dakkaviđe váldá lihttái vara ja juhká , jos ii leat skihpa olmmoš dan meare vuoimmis , ahte veadjá mannat ieš bohcco lusa ja juhkat dakkaviđe go varra golggiida . Čuggejuvvot galgá manjil čoamohasa . Muitalus suotnafatnaleami birra . Suotnafatnaleapmái maiddá lohkkojit sánit , ja dat ábuha . Dat dahkkojuvvo dan várás basatkeahtes ulloláigi , ránes golmmageardán sávzzaulloláigi . Sávzzaullus lea olu vuoibmi , deinnago Jesus lea olu sávzzain hupman ja váldán veardádusaid sávzzas , ja dat , maid dihte lea Jesus jápmán , gohččojit sávzan , ja dat sin orrunsaji namma lea sávzzaviessu . Ja dainna lea sávzzaullus nu olu vuoibmi . Ja lea dat buorre suodjinai olbmui . Ja go lea dakkár vihki , ahte sakŋida liiki , dasa lea dálkkas ruvvet soahkegunaiguin , ja jos ii velá vuolgge , de galgá váldit áhčešeani lávžegihpu ja dan vuoššat ja de dainna vuoidat dakko gokko sakŋida . Ja lea velá nubbi goansta : váldit ovccisorttat muoras veaháš ja dan vuoššat , ja dat lea máŋgga vihkái áhpu . Guollavihkái . Ja go guollasuonat fatnalit , de galgá ruvvet siivvut ja hávdut . Visot suonat galget ruvvejuvvot beare bajás rupmaha guvlui . Fiskesdávdda birra . Fiskesdávda lea maiddá okta fasttes dávda . Dat dahká olbmo fiskadin . Vuohččan álgá dovdot čalmmiin , ja gaccain vielgadasat álget fiskkodit , ja gožža lea maiddá fiskat . Ja dasa lea dálkkas : ráhkaduvvo biebmu dan meare go oktanaga nagada borrat , ja dat biepmut galget ráhkaduvvot ovcci sorttas . Ja nubbi goansta lea : de galgá váldit ovcci dihki eallinaga ja addit borrat biepmu siste , vuodjagáhkuin dahje juvccain , mii ii leat ila báhkas , vai eai buole dihkit jámas . Muhto ii leat vuogas , ahte diehtá skihpa olmmoš dan , ahte dihkit leat maid son borrá . Ii son gal sáhte borrat jos son diehtá , ahte dihkit leat maid son borrá . Čielgevihkái . Ja vuhččohagat leat dávjá sealggisnai . Ja dat lea nu , ahte go lea vuhččodan sealgi , de lea nu bávččas , ja lea dego livččui doallame , ja lea dego livččui noađđi sealggis . Ja dat boahtá garra barggus , ja boahtá dasnai go nohkká garra nohkkansajis , ja máŋgga iežásorttat áššis , olu nohkkamis maiddái . Dat bisána varra dahje dadjet : varra lohppe . Ja go ii leat ila bahui , de gal buorrána ruvvedemiin , ja go gaiku náhki ja fanahallá náhki vai luovvana . Ja jos ii dainna buorrán , de geahča 115 siiddus ja nubbi dálkkas 116 siiddus . Garra gosahaga birra . De galgá vuoidat jieŋain juolgevuođuid ja liekkadit nu garrasit go gierdá . Goansta bátnevárkii . Buot buoremus : dat galgá ruvvet guovtti beale čeabeha ja visot birra njálmmi ja ein niskesuonaid , ja ein čielgesuonaid jur miehtá čielggi , ja dassá_go lea heaitán várka . Dat lea vissis , ahte dat heaitá , muhto dat galgá viššalis čeahpes ruvvejeaddji . Guovžžabátni lea maiddá dálkkas , go dainna deaddá rávssá , muhto galgá veaháš ligget ovdal ja de giessalit asehis liinni birra , ja de deattašit dainna bániin . Ja jos gávdná bohcco oaloldávtti , dakkára mii lea leamaš nu guhká eatnamis , ahte lea eatnan báidnán su feargasis dahje ruonán , ja de dan maiddá ligget , ja de deaddit deinnanai seammá_ládje go biertnabániin . Goaŧohisvihki lea dakkár ahte olmmoš vuovssada hui dávjá ja hui garrasit . Ja dasa lea dálkkas vuoksámuš , dahje goartálastit skihpa olbmo boahkána vuosterehkegii , álgit ovccis ja lohkat ovtta rádjái . Ja dat galgá golmma geardde lohkkojuvvot ja goartálastot dat boagán . Ja jos lea dat vihki , de dat gale buorrána . Eallisilbba birra . Dat lea dálkkas máŋgga báikái . Jos olbmos doddjo dákti dahje jos son nordahuvvá hui bahát , daidda adno eallisilba dálkkasin . Dat váldojuvvo veaháš bastii ja gaccastuvvo , ja njiellat ja sivdnidit galgá . Ja dat lea buorre vuoissahagaidenai , ja garra luhčadávdii lea maiddá dálkkas . Ja gii atná ealli nalddis , su nala eai darván jámehat . Ja lea eallis dálkkasin čalbmáinai , go čalbmái šaddá smáiti dahje dat ruobbu . Go beana gáská olbmo , de galgá váldit dan seammá beatnagis vara ja vuoidat dainna hávi , de dat váldá várkka eret dakkaviđe . Galbma čáhci lea maiddá dálkkas varas hávvái . Ja jos doddjo juolgi , de maiddá galgá bidjat galbma čáhcái . Ja jos lađđasis manná eret , de galgá seammá_ládje čáhcái bidjat . Ja dan galgá gaikut , mii lađđasis lihkkasa , ja dan mii doddjo , dan galgá gurpat , muoraid birra vai savvo gitta njuolga . Bohccovuostá lea buorre hávvedálkkas . Go olmmoš jámálga , de lea heaggabivdingoansta dakkár , ahte dat galgá váldit gieđaid ja gaikkihit bajás ja vulos dassá_go heagga boahtá . Čáhcái hávkan olbmo heaggabivdima birra . Go olmmoš lea hávkan čáhcái , ja lea vel veaháš heagga , de galgá čatnat liinni čalmmiid nala ovdalgo váldá bajás čázis . Ja de galgá guoddit goikásii ja bidjat nu_ahte golgá čáhci olggos . Ja de galgá ruvvet , ja eai galgga olbmot das eanet go okta dahje guokte , ja eai jietnadit eai ovttage sáni , vai ii ballá heagga eret go lea boahtime . Dat ii gierdda dalle gullat ii maidege . Ja dainna_lágiin gal heagga boahtá . Suotnafatnaleapmái lea maiddá ruvvemuš buorre , muhto galgá fal ruvvejuvvot beare bajásguvlui gieđa , dahje jos lea juolggis fatnan suotna , bajás dasnai , deinnago ii suotna beasa dávttis luovos , muhto bierggus dat beassá luovos . Ja dainna galgá jođihit suona fas seammá guvlui gos lea rahtasan eret . Geađggis gávdnojit dakkárat mat leat dego láset , ja dat latnjet nu asehažžan dego bábir , ja deid namma lea riebangolli . Ja dat leat lađasvihkái buorit . Muhto dat galgá oažžut nu fiinnisin dego jáfuid , ja de váldit njálbmái čáziin ja njiellat čoavjái . Eatnanbostaga birra . Eatnanbostta lea maiddá váralaš vihki ja garra vihki . Ja dat lea maiddá ovccisorttat . Dat lea dakkár , ahte šaddet ruoppit oba goruda miehtá , ja dat sakŋidit , ja lea dein várkanai nu_ahte ii oaččo ráfi ii nohkkat iige borrat . Ja dat maiddá jorgaluvvo sániiguin nugo lea ovdalis juo čállojuvvon . Ja okta , man namma lea buogu ja nubbi lea vámmá . Ja dat visot jorgaluvvojit sániiguin . Sápmelaččaid nissoniid birra . Dás muitaluvvo dakkáriid birra , geaidda vásttosta , go leat mánnáseaŋggas nissonat ja nieiddat . Muhtun nissonat leat nu váivát , ahte bávččastit golbma beaivvi , ja olbmot dollet ja deddet čielggi beale , ja go ii riegát veláge , de lea velá okta goansta . Go leat olu dievddut , de loktejit julggiin bajás ja oaivi vulos ja sildnalit , vai mánná johtá ruoktot , go lea bahkkahuvvan nubbi oassil ovdii . Ja go de njulgejuvvo , de láve riegádahttit dakkaviđe . Ja lea velá okta goansta : de ferte muitalit , gii lea máná sahkkehan . Ja de lea juo áhpu go muitala , muhto velá buoret go addojuvvo dahkki čáhci dahe gožža juhkat . Ja go viimmat lea riegádahttán máná , de náhpi čuhppojuvvo , ja dat geahči mii manná eatni sisa , dat čadnojuvvo gitta nissona vuoddagiin , vai ii rohttas sisa , vai manjibut bohtet olggos . Ja nissonii addojuvvo gusavuodja , dál go ii leat bohccovuodja . Muhto boares áiggi sámit bohče ja dahke vuoja bohccomielkkis , maid láveje dalle addit nissonii . Ja go ii beasa čoaskkis , de bohtet fargga olggos manjibut . Ja go dat leat boahtán olggos , de dahkkojuvvo velledansadji . Dál álgá muitalit dan eadneriebu birra , mii lea dakkár váivvi ja bákčasa čađa riegádahttán máná , ja dat lea ferten galbmot . Ja go nisu galbmo , de eai boađe manjibut olggos , de čoahkkanit manjibut ratti vuollái dego máná oaivi . Ja de álgá buođđut heakka , ja jos dalle eai ipmir , dat jápmá hui hoahpus . Muhto go dahkkojuvvo gaccastat : dat váldojuvvojit soahkegierragis dutkkomat , dat maid rievssat borrá , ja njuvdojuvvojit smávisin , ja de addojuvvo dat duoldi juopmomielkečázis . Ja jos eai velá laigan dahe boađe olggos , de biddjojuvvo hávdda , liegga sáttu ja gutna ullodiŋgga sisa , ja dat biddjojuvvo ratti vuollái . Dat váldojuvvo sáttu ja gutna árranvuođus , deinnago dálvet ii oaččo iežá sajis , go lea galmmas eatnan . Muhto váruhit , ahte ii hávddot julggiid geaži . ( Dan dihte ii galgga bidjat liegga hávdaga julggiid geahčái , dat lea váralaš , vuojeha galbmasa bajás rupmaha sisa , ja de váldá heakka nu hoahpus , ahte ii háhppet ii maidege ábuid ohcat . ) Muhto go ii velá lieggan , de galgá lonuhit dassážii_go lieggana , de bohtet olggos easka manjibut . Ja de das álgá golgat ruođđi dahe varra eanet go gierdá olmmoš , ja de lea das váralaš , dainna_lágiin leat olu jápmán Sámis nissonat , go leat nu hárve dakkárat , geat dihtet dasa ráđi . Muhtun sámit leat dakkárat , go gulletge , de juo bisána varra golgamis . Muhto dat leat veaháš dakkárat , muhto go oidnet , de gal sáhttet buorebut dollet vara . Muitalus dan birra , go dán girjjis leat visot sámiid doavttirgoansttat , muhto eai noaidegoansttat . Ja go dat , guhte diehtá visot dan , mii lea dán girjji siste — muhto eai leat olu , guđet dihtet dáid goansttaid — ja go ii dovdda olbmo vigi , dat guhte diehtá dáid goansttaid , de álget sii doaivut , ahte lea jápmindávda dahe lea biddjojuvvon mánnelaččat dahe jámehat mat leat noaiddes olbmuid bargu . Mánnelašveaga golgamuša birra . Go mánnelaččat leat golgame , de sii girdet ilmmis dego lottit , muhtumin badjegeappot ja muhtumin vuollegeappot . Ja go dat leat golgame , de dat go leat boahtime , de dat šuvvet nu stuora vuimmiin ahte japmá dego buot garraseamos biegga , ja velá garraset šuvva lea mánnelaččain . Ja go dat leat manname , de sii eai mana govdadit muhto gokko mannet , de dakko sojahit muoraid jur eatnamii ja dodjet muhtun muoraid . Ja go dat gullo , de dat leat mánnelaččat , muhto eai oidno datge go jur soames olbmo čalbmái . Ja vigihis luonddogáhppálagat gal oidnet ja gullet dallenai , go eai jama nu_ahte olbmot gullet . Ja Mánnelaš lea oaivveheapmi , ja dat go leat golgame , de dat girdet ja nuppit leat nuppiid nalde , eanas leat oalggi ráje , ja muhtumat leat beare gaskka rájes vulos juolggit . Mánnelaččat šaddet dein sieluin , mat leat beallesuruheamit ja bealleristtahasat . Ja dat eai beasa eai helvehii eaige dáivahii . Ja sii šaddet orrut beare áimmu siste . Ja dat leat hálus oažžut barggu . Ja sin noaiddit ožžot álkimusat veahkkin , go álget noaiddástallat . Mearka dasa , go leat olbmo nalde mánnelaččat : de dat olmmoš álgá oaidnit ja gullat olu maid eai oainne iežát . Ja dat hupmá dan ášši birra , manne leat jámehat su nalde ja dan , maid dat galget dahkat , ja gii lea bidjan daid su nala . Ja hupmet dat iežá olbmotnai áššiid birra veaháš . Ja maid dat hupmet , dat lea eanas duohta . Dat olmmoš , mii lea gálgame jámehiid soapmásis gean nalde leat jámehat , de son hupmá amas giela , ja son dalle logaha dan olbmui soames lohkosiid , mat leat amas gillii . Ja dat olmmoš , mii hupmá amas giela , go lea gálgame dahje jorgaleame jámehiid dahje biruid , dat lea dalle nu imaš , ahte ii sáhte riekta muitalit . Dat šaddá lihkahussii go oaidná jámehiid dahje biruid olbmo nalde , ja dat gal oaidná visot dakkáriid . Ja dat gal nagada jorgalit . Ja gal dat suige sáhttá dahkat bahásnai jos sihtá , muhto ii dakkár daga bahás , jos eai álgge heađi dahkat bahás olbmot , muhto go jur heađi álget dahkat de gal lea lohpi susnai čájehit vuoimmis . Manjimus sámi stuora noaidi leai Dobár , guhte maid attii oaffarušaid siiddiide , muhtumin bohccuid , ja go ii velá birgen nuppiin noiddiin , de son oaffarušai logijahkásaš máná , dakkára mii riide hearggi nalde . Okte leai son giistaleame nuppiin noiddiin , ja ii son báljo birgen muđui go son uvhrii hearggi ja máná . Ja son válljii čábbámus girjjathearggi , ja bijai hearvvaid dan heargái , juohkelágáš hearvva , silbbaid ja lađđiid ja láiggiid , ruoksadiid ja fiskadiid , ja juohke soartta maid son diđii ja sámit atne hearvan . Ja son čanai juohke báikái gosa sáhtii . Ja de čanai dovgosiid nala , ja de bijai máná nala , ja de čájehii suorpmain goppos galgá heargi vuolgit . Ja de heargi vulggii dakkaviđe . Ja doppe lea vel dálnai . Ja de gal vuittii nuppi noaiddi nu_ahte nubbi noaidi fertii bivdit soabada . Ja soai soabadeigga , nu_ahte eaba šat mannjil giistalan gaskaneaskka . Ja dat gale leai nu noaidi , ahte oinnii viidneguhpes vaikko_man . Son oinnii dannai , go su verdde jámii mearas , guhte leai maid stuora noaidi . Son leai dan boazogeahčči . Ja Dobár anii meavrresgárinai , ja dat anii muorragárinai . Ja su bárdni Gummen anii maid meavrresgári soahkebáhkis . Dakkár báhkis galggai , mii lea soahkegierragis , maid sámit gohčodit bieggavissirin . Ja gii dakkára gávnnai , de dat leai gávdnan olu dávvira sin mielas . Meavrresgári birra . Dat leai okta noaidebierggas , dat meavrresgárri , ja dat dahkkui ná : dan sisa bidje rikkiid ja áhčešeani lávžegihpuid ovcci binná , ja de álge cábmit veaike- dahje čoarveveahčiriinna , ja njurgo , ja muhtumin bániid gáske . Ja de sii dalle ledje noaiddástallame . Go noaiddit leat noaiddástallame , de sii boldet rikkiid jur ruoksadin , ja de sii spiddot birra iežaset nu olu go nagadit , ja bániid gásket maid_nu olu go nagadit . Muhto eai garrudan eaige suoládan dat noaiddit . Dakkár noaidi , mii lea oahppan noaidi ja mas leat ein bánit , de das lea ein dievas vuoibmi . Ja dološ noaiddit leat leamaš dakkárat , ahte dat leat girdán , ja muhtumat vuodján návddiin girkoreaissus . Ja go lea ollen girkobáikái , de lea luoitán ja dat lea láhppon . Ja go lea fas vuolgán ruoktot , de lea fas boahtán seammá návdi , ja son lea vuodján meaddel visot iežá vuddjiid . Ja dakkár noaiddit leat leamaš dakkárat , go sii leat noaiddástallame , de sii leat guoddán rupmaša jábmin , ja heagga lea mannan biro eŋgeliiguin bargui , dahkat bahás soames olbmui . Ja jos dalle lihkastahttet su rupmaša , de dat vuolgá , ja de eaba šat boađe goasge oktii heagga ja rumaš . Ja dakkárat gohčoduvvojit muorramieskadeaddji noaidin . Ja noaiddit gehččet viinnis maiddá , ja oidnet visot áššiid ja dan gii lea suoládan . Ja jos lea soapmása nala biddjojuvvon mánnelaččat , ja son boahtá ovtta noaiddi lusa ja sihtá ábu sus , de son jearrá : " Leago dus buollánviidni ? " Ja jos sus lea , de son addá . Ja de son geahččá , got dat lea biddjojuvvon , ja de dat álgá . Ja jos dat oaidná , got dat lea biddjojuvvon , de son gale jorgala okte . Muhto jos lea olu gievrrat , de dat bidjá fas , muhto de mannet dávjá dan noiddohallan olbmo sogaid nala . Ja jos jorgaluvvo fas das , de mannet fas soamis seammá sogas soapmása nala . Muhto jos lea olu gievrrat , de mannet dan nala gii lea bidjan dahje bijahan seammá olbmo nala . Ja jos dat lea velá gievrrat , de dat bidjá ruoktot girkoeatnamii . Muhto dat galgá dakkár , mii lea Ipmilis noaidi dahje dahká Ipmila vuimmiin . Ja dat hupmá dalle amas gielain , ja son lea maid dalle dego juhkan , son lea lihkahusain , ja son oaidná dalle visot noaidebijagiid . Ja son gale bihtá , vaikko livččo man gievrras noaiddit bidjan , dat mat leat biro vuimmiin bidjan . Ja dat birot biddjojit ealli lotti mielde , ja dat loddi boahtá jur dan olbmo lusa , gosa lea sáddejuvvon . Garjá lea dat mii leage biro loddi , dat buktá dakkár boastta , maid leat sádden biro eŋgelat ; eai dakkár olbmot leat iežá go biro eŋgelat . Ja go ii leat loddi oahpisin , de sii gurret luotta , muhto badjel másealggi lea bahá beassat dahje čáhcejuohkama badjel . Ja jos dat besset dan badjel , de gal mannet dohko gos lea dat olmmoš . Ja go bohtet , de dat surgehit , ja go ožžot suorganit , de dat besset darvánit dakkaviđe . Muhto jos lea nu roahkkat ahte ii suorgan , de dat eai bastte darvánit , de darvánit vigihis olbmui ja álget dan givssidit . Muhto eai dat gotte , muhto dušše givssidit . Muhto daid lea geahpas jorgalit eret . Veháš goansttat daidda biruide dahje mánnelaččaide , main lea ovdalis muitaluvvon . Dat galgá , go doaivu dahje diehtá , ahte dál bohtet mánnelaččat , de galgá dahkat golbma dola ja mannat deid čađa , de eai sáhte guorrat . Ja nubbi goansta : gii atná eallisilbba dolggi siste , dan stuora soadjedolggi máddaga siste eallisilbba , ja de dan galgá atnit álo nalde . Ja go dat lea nalde , de dat eai boađe nala dan olbmo . Ja jos álgá dovdat , ahte su nalde leat mánnelaččat , de dat galgá lohkat golmma gillii áhčemiinna , dahje fádarrforra , de eai bastte darvánit jámehat . Ja jos livččo majáva ( mádjiga ) bállut , de eai dan olbmo nala bastte , geas leat dat . Okta noaidi leai , maid lean monnai oaidnán ( J. Thuri ) , man namma leai Johan Koven . Ja son orui Kistrandas Porsáŋggus Norggas . Ja son leai gal gievrras noaidi . Ja son golggai viidát Norgga mearragáttiid ja leai Ivgus juohke márkanáiggi . Ja son leai dakkár , ahte dat buorádalai skihpa olbmuid . Ja márkanáiggiid bohtet olu olbmot čoahkkái . Ja dat lea diehttelas , ahte gos leat olu olbmot ja olu sorttagat , de leat dan sorttagat nai , ahte suoládit nuppiid opmodaga . Ja de bohtet olbmot diehtit , ahte J. Koven leai dakkár , ahte sáhtii suollaga juovssahit , dahje nu , ahte suola ferte ein buktit suolagálvvu ruoktot . Ja de dat dađe mielde go suollagat suoláde , de manne ein Kovena lusa ja muitale mii lea suoláduvvon , ja de son bijai suollaga buktit ruoktot ; vaikko livččui man guhkás háhppehan mannat , de son goit fertii vuolggahit ruoktot , leaigo sápmi dahje mearraolmmoš . Ja de viimmat bálto suollagat nu , ahte eai duostan šat suoládit go dihte ahte Koven leai boahtán . Ja skihpasat čoahkkane márkaniidda , vai besse oaidnit Kovena , vai son buoridit beasalii . Ja son buorádalai olu skihpasiid dálkasiid haga . Ja anii son gal dálkasiidnai veaháš , muhto son buoridii eatnasa dálkasiid haga . Ja gálggai jámehiid olbmuin . Iige dat gullon , ahte son livččui bahás dahkan geasage dahje bidjan jámehiid geange nala , vaikko son gale sáhtii , jos siđai . Okte suoládii mearraolmmái sámis biergasiid , biergguid ja duljiid . Ja de sii ledje olus ovtta fatnasis , ja de vulge . Ja de sápmi fuomášii , ahte de dál lea suola dolvon sus dávviriid . Ja de son manai Kovena lusa ja siđai álgit veahkkin , ja de dat álggii . Ja de dat fanas leai mannan máŋga miilla , ovdalgo jokse bearrat . Ja de gal ii šat mannan fanas ovddos ii vehášge . Ja de sii ferteje jorggihit ruoktot , vaikko ledje máŋga vigihis olbmo . Ja dat suola fertii doaimmahit suolagálvvuid ruoktot . Ja de gal besse fas vuolgit ruoktot . — Ja son dagai olu dakkár goansttaid suollagiidda . Ja okta noaidegoansta lea dakkár , ahte váldojuvvo jápma olbmo njálmmis váigačáhci ja de biddjojuvvo láse sisa . Ja de addet dan olbmui . Ja de dat olmmoš jápmá . Ja dat leat dakkárat , ahte gii lea dan goanstta álgán atnit , dat ferte álo addit ein soames olbmui ovdalgo leat guokte jagi gollan . Ja jos ii beasa juohke guovtti jagi geažes addit soames olbmui , de álget iežas givssidit ja viimmat goddet . Ja dainna dat ferteje heakkas beastit nu_ahte adde sahteolbmui . Ja dan sáhtte dahkat , vaikko_man vigihis olbmui addit . Ja adnojit dat jámeha bánitnai ja girkomuoldu dahje sáttu . Ja dat leat maiddá seammálágážat ja seammá_ládje adnojit , go dat ovddit goansta . Ja dainna_lágiin dát goansttat leat bahát ja váralaččat , go dat šaddá goddit dannai , maid ii háliidivččoge , ja dainna dat lea váralaš goansta . Muhto dat adnojit velá datnai dáppe sámiin dan sivas ahte lea álki , iige sáhte máhcahit oktage noaidi . Muhto jos dat beassá dakkaviđe vuovssadit visot olggos , de gale beassá eallit dat olmmoš , mii lea juhkan daid ovdalis muitaluvvon goansttaid . Nubbi fasttes goansta lea : vai bures geavvá juohke ládje , olu eallu šaddá ja olu ruhta čoggo , dan_dihte sii lohpidit riehttásii iežaset ja muhtumin mánáideaset . Ja dat ii leat boares áigi , go lea velá manjimus dat gullon , ahte leat riehttásii lohpidan iežaset . Ja go áigi lea dievvan , de biro lea boahtán ja dolvon . Muhto lea soamis goit beassan eret biros , go lea muitalan olbmuide ja olbmot leat addán dieđu báhppii . Ja báhppa lea álgán áhpun ja velá nubbi risttahas olmmoš , gii lea rámmátlohkki . Ja go biro boahtime gulle , de manne ovddal rámmáhiin ja lohke muhtun binnáid . Ja de biro ii ožžon vuoimmi , de son manai eret das . Muhto golmma geardde son bođii , ja dat guovttis dagaiga seammá_ládje ein go biro bođii , ja de viimmat fertii guoddit dan olbmo . Muhto jos eai livččo lean dakkárat , de leai doalvut biro . Okte lea oaidnán okta olmmoš go biro doalvvui olbmo . Ja dat doalvvui loktasii dan mađe ahte jur muorragierragiidda guoskkadii soames saji . Ja ii lean gitta go nuppi gieđas gaccain roahkuhan giehtaváibmosii . Ja leai dadjan biro dan olbmui man lahka manai , ahte dat olmmoš šaddá dan dilis leahkit máilmmi loahpa rádjái , ja de easka gullat oktasaš duomu , mii dalle boahtá . Máidnasat . Stálu birra . Ja stálut leat dat olbmot , geat leat goase olmmoš ja goase mánnelaš dahe beargalat . Son leai gievra ja son leai diehtti . Ja jiehtanas leai maiddá seammálágáš goase , muhto son ii lean vašis olbmuide nugo stállu . Stállu gottii olbmuid ja borai . Jiehtanas leai gievra ja son leaige stuoris , ja leai sonnai noaidi . Ja soai leigga dávjá doarrume , ja soai golggaiga maiddá ovttas . Okte soai vulggiiga gollemuora lusa váldit gollelasttaid , ja sudnos ii lean eanet go okta čalbmi , iige datge lean go jiehtanasas . Ja stálus eai lean šatain čalmmit dan rájes go su reaŋga bolddii su čalmmiid . ( Stálu reaŋga lea boaldán stálus čalmmiid , son lea leiken báhkka dani suddočalmmiide , dalle_go leai reaŋgan , ja dan rájes son leai čalmmeheapme . ) Ja son ii oaidnán ii maidege , muhto go leai jiehtanasas okta čalbmi , de soai birgiiga dainna . Ja okta bártnáš čuovui sudno mielde dan_dihte vái oaidná , gos leat gollemuorat . Ja de stállu goarpmui gollemurrii , ja álggii čoaggit gollelasttaid . Ja de ii son oaidnán go ii lean čalbmi , ja de son sihtá jiehtanasas : " Atte munnje čalmmi " , vái son oaidná váldit lasttaid . Ja de jiehtanas lagadii dan čalmmi , ja bárdni dohppii dan čalmmi . Ja jiehtanas doaivvui ahte stállu dat válddii . Ja de stállu átnu : atte fargga sutnje čalmmi . Ja jiehtanas dadjá : " Mon lean juo addán čalmmi . " Ja de šattai garra diggi sudno gaskii , ja de suhtadeigga fas , ja de doarráiga , ja doaruiga dassážii_go luoddaneigga goappašat . Ja bárdni válddii gollelasttaid nu olu go nagadii guoddit , muhto ii bárdni leat gávdnan mannjil dan báikki . Stálut ja jiehtanas čihke dan báikki . Go vižže deid jápma stáluid , sii fas ealláje go bohte dálloseaset . Sin heagga orui ovtta unna visoža siste , ja dan siste leai fárppal , ja fárpala siste leai sávza , ja dan siste leai vuonccis , ja dan siste monni , ja moni siste heagga . Stálut dahke soabada gaskaneaset , ahte ii galgga guhtege mannat nuppi biirres , iige galgga mannatge nuppiid lusa . Stálojávregáttis sii ledje dalle_go dahke dán lága gaskaneaset . Ja sii dolle dán lága juohkehaš . Muitalus dan stálu birra , guhte lea orron Stálojávregáttis . Ja dán stálu orrumušas lea ožžon Stálojávri nama . Ja das gávdnojit mearkkat velá dálnai . Stállu orui dan seammá Stálojávregáttis . Ja sus leai áhkká ja bárdni ja nieida . Ja sii bivde guliid ja gottiid ja sápmelaččaid bohccuid . Ja stállu leai diehtti dahje noaidi , ja su áhkká leai seammálágáš . Ja sus leai ruovdebohcci , mainna son njamistii olbmos vuoimmi eret go heahti šattai . Ja go ii velá birgen , de njamistii heakka maiddá eret , go eai lean dakkár sámit , guđet máhtte lapmut . Gal sámit leat leamaš olu dakkárat , guđet leat leamaš luođđa- ja ruovdelabmut dahje - diehttit . Ja stálut godde olbmuid ja borre olbmuid , ja olbmot balle stáluin , ja garve dan báikki , gos stálut orro . Ja dát stállu orui Stálojávrri čoalmmis , ja dakko leai okta várri oarjjabealde jávrri , ja dat várri leai váldoorohat stálus . Ja go sámit bohte dan várrái , de stálut dahke ein soames bahá sámiide , muhtumin godde bohccuid , ja muhtumin skihppáhalle sámit dan váris . Ja de álge sámit dan vári gohčodit Goartovárrin , dainna go gorttohallet máŋgga_ládje . Muhtumin darváne bohccot geađgegaskkaide , ja muhtumin šadde skierbmán bohccot , ja olbmot seammá_ládje . Ja muhtumin láhppoje olbmot ja bohccot . Ja de álge sámit dan vári gohčodit Goartovárrin , ja su namma lea ein dálnai Goartovárri . Ja dat vuosttaš guoika , go johka vuolgá Stálojávrris , das lea unna luobbalaš , gos stállu álo bivddii guliid . Ja dan guikii stállu rokkai fanasgeainnu , ja fierahii nu stuora geđggiid , ahte eai nagat dáláš olbmot lihkastahttit , vaikko livččui 20 olmmái . Iige dan jáhkále , jos ii livččo mearka gos oaidná ahte dat lea duohta . Ja dan guoikka namma lea maiddá Stáloguoikan dan_dihte biddjojuvvon , ja dat lea velá dálnai seammá namma . Ja nuorttabealde Stálojávrri , dan várrái lea stállu bidjan nama . Stállu leai gullan ulddain , ahte dan váris galget olu boriid atnit , ja dainna álggii stállu gohčodit Borrevárrin . Ja dat namma lea ein dálnai . Ja Borrevári nalde lea okta jávri , man namma lea Vatnimajávri . Ja Vatnimajávri oaččui nama das , go sámit johte dakko ja dan johkagátti bajás . Ja dat lea nu allat , ahte hearggit eai nagadan geassit gierresiid . Ja go hearggit eai nagat geassit gierresiid , de fatnet hearggit . Ja dainna lea ožžon Vatnimajávri dan nama Vatnimajávri . Ja Stálojávrri lullegeaži oarjjabealde lea okta várri man namma lea Báhčajeagil . Ja dat lea ožžon nama dainna go das lea leamaš buoremus jeagil , ja de daddjojuvvui : dan várrái lea báhcán velá jeagil . Ja de oaččui nama Báhčajeagil , ja dat namma lea ain dálnai su namma — Báhčajeagil . Ja daid ulddaid orohat lea Goartováris luohkás buohta Čoalmmi , ja das lea ein dálnai báktegaska dahje ráigi . Ja dan ráigái leat dáláš olbmotnai láhppán gáiccaid logi ja leat gávdnan áiggiid mannjil dušše dávttiid . Ja dat seammá báiki lea ipmirduvvon , ahte dat sáhttá veahkehitnai , guhte bálvala ja humahallá ja addá juoidá . Muitalus dan birra , got geavai dan stállui , guhte orui Stálojávregáttis . Go leai okta risttagas sámi boadnji mátkkošteame , ja de bođii dán stálu goahtái . Ja dan sámis leai čáppa nieida ja bárdni . Ja go sápmi leai váiban ja sus leai nealgi maiddá , ja stállu attii borrat su biepmu . Ja son borai , vaikko ii son riekta sáhttán , go stállu leai olu vuoššan olbmuid seammá báđiin , muhto son fertii borrat . Ja go son leai borran , de stállu gohčui : " Attátgo don nieiddat mu bárdnái ? " Ja son ii duostan gieldit , son lohpidii nieiddas , ja sii dahke lihtu , goas sii álget heajaid doallat . Eai dalle lean gulahusdoaimmat , eai sii dahkan eambbo go sohpe ja adde gieđaid oktii , dalle leai válmmas . Ja go sápmi diđii , gos leai ulddaid orohat , ja son leai oahpásnuvvan ulddaide , ja son manai dohko ulddaid lusa ja jearai ráđi , go sus leai nu vuostemiella addit nieiddas stálu bárdnái . Ja go son bođii uldda vissui , uldaáhkku dajai dakkaviđe : " Vuoi , vuoi , go don leat nieiddat lohpidan stállui mannjin ! " Sápmelaš goit dadjá : " Itgo dieđe ráđi maidege ! " Ulda vástidii , ahte " in dieđe vissása . Jos boađát dakko , go boađát stálu goahtái , de mon galggan neavvut du . " Sápmelaš vulggii ruoktot . Ja de muitalii veahkasis got lea ášši dál . Ja de vulge dal heajaid doallat . Ja go sii vulge , de bohte ulddaid lusa . Ja go ulddat nevvo , ahte " dii galgabehtet mannat ijabeale Goartovári . Gal stállu lea niegadan dan birra , jos dii boahtibehtet ijabeale , de lea váralaš , ja son jearrá dis dakkaviđe : goappá beale vári dii boahtibehtet , vári ijabeale vai beaivvibeale ? " — — Sii vástidedje : " Mii boahtit beaivvibeale . " Ja de son ii ballan . Ja de sii álget doallat heajaid , ja bidje guokte stuora báđi duoldat . Ja go gikse báđit , de luittii sámebárdni báđi čippiid nalde . Ja stállu dadjá bárdnásis : " Luoitte donnai čippiid nalde , go nubbi bárdni luittii čippiid nalde . " Ja go son álggii luoitit , de dadjá moarsi : " Gal mon luoittán veahkkin . " Stállu dadjá : " Gal dat lea gievra , gal son akto luoitá . " Ja go son álggii luoitit , de moarsi dohppii gievdnevuossái , ja álggii loktet veahkkin , ja loktii nu bajás , ahte leaikasii irggi ohcii duoldi liepma , ja bulii čoavji ja visot bállut . Ja ii son muitalan , ahte sus bulii nu bahui . Ja de sii álge borrat . Ja sámit ledje olu boahtán heajaide , ja dat borre ja juhke , muhto irgi ii borran , guhte leai jápmime , ja son manai olggos veallahit . Ja moarsi čohkaha bálddas , gal son oaidná , ahte ii dat eale . Ja dalle vulge jávrri nala illudit , nu go leai dolin dáhpi sámiin illudit , go leat heajaid borran . Ja sii ledje sámit čuollan máŋga rutni ja gokčan muohttagiinna — ja stuora soppiid báldii . Ja de nissonat das dahke olu leaikkaid gaskaneaset , ja vuššet juhkosa , dassážii_go bohtet dievddut ruoktot . Muhto gal sáminissonat dihte , mii goansttaid galgá šaddat , ja sii dihte , ahte stálu áhkás lea ruovdebohcci , mii lea váralaš ; jos dainna beassá njamistit , de lea heahti . Ja dainna sii suoládedje su ruovdebohcci , ja bidje njálmmegeaži hilaid sisa , ja ieža dihkkejit guhtet guoimmiset oivviid . Ja dievdoveahka illudit jávrri nalde . Stállu lea gokčan čalmmiidis , ja nuppit vihket birra ja guoskkahit muoddái ja stállu háhpárahttá gitta , ja go oažžu , de dadjá : " Njávkka , njávkka , juobe oaččun varas mállása , dat galgá eahkedis málistuvvot . " Ja son gáskkistii binná biktasis , ja jos bođii biergunai bátnegaskii , gal son gáskkistii dan ráje go oaččui . Ja sii vihke ein dađe garraseappot . Ja go dat fas oaččui gitta , de fas dajai : " Njám , njám , buorre leai , go ožžon iđedismállásačča . " Ja dás gáskkistii nu , ahte bođii biergu bániid gaskii , ja de gal dat bávččagii sakka ; ja suhtai maiddá . Ja de sii vihke dassážii_go ožžo stálu gahččat rudnái . De sii álge cábmit šluppohiiguin oaivái , ja stállu čuorvugođii áhkkásis : " Na , njamis bohcci ! " Ja go son gulai boatnjis jiena , de álggii ohcat bohccis , ja ii gávnna , ja gulai ahte stálus lea heahti , ja su dihkkejeaddji dadjá : " Mii dat buollá dolas ? " Ja go son áiccai bohcci , de dohppii ja njamistii dan buolli bohcci , ja hilat bohte dievva čoddaga , ja bolde čoddaga ja čoavjji nu_ahte jámii dasanaga . Ja sámiboatnjás ja su guoimmit cábme stálu dassážii_go jámii . Ja bárdni leai jápmán seammá áigge go eadni . Ja stállu šattai eallit veaháš mannjelažžii . Ja go stállu jámii , de ohce geđggiid ja čatne stálu čeabehii ja vuodjudedje dakko rudnái . Ja dainna Stálojávri lea guoleheamos jávri . Ja stálu áhkká ja nieida leat hávdáduvvon nuorttabeallái jávrri . Ja dat lea hávdebáiki dálnai . Ja dat eatnan lea garruduvvon nu_ahte visot olbmot báidnahuvvet veaháš , dat šaddet nu riidásat gaskaneaset , ahte dat leat bahábut go oktage iežá olmmoš dakko lahkasiin . Bure Lávrra ja stálu birra . Go Bure Lávra-gállis leai johtime siiddain luksa Bolnnu rastá — ja stállu leai orrume dan geainnu nalde — ja go son leai johtime , de stállu coggalii bielloálddu murrii . Ja go Bure_Lávra gulai , ahte stállu leai dan dahkan , de son vulggii dohko , ja de álggiiga fággádallat . Ja de vuohččan dojii stálu suorpma gaskat , ja go ii riekta stállu bihtán , de álggii gáskkašit . Ja Lávra gilddii : " Ale ane beatnaga goansttaid ! " De son heittii , ja de son čurvestalai : " Ráhkás ! " Muhto dat leai gitta . Dat gal livččui borran olbmo , gaikkodan , jos livččui leamaš luovos . Muhto go ii datge ábuhan , de soai ein fággádalaiga . Ja de stálus doddjui juolgi , ja de oaččui Lávra stálu vuollái , ja de dojii gieđa gaskat stálus . Ja de álggii ruovdádit , ja de stállu dadjá : " Čugge mu iežan silbaniibbážiin , ale gotte iežat ruosta dákkáriinna ! " Muhto ii Lávra dahkan dan , son diđii , gal stállu lea lapmon niibbis . Ja go son gottii , de son álggii čuohpadit stálu iežas niibbiin , de bierggut mannet oktii dakkaviđe . Ja de geahččalii fas iežas niibbiin čuohpadit stálu goruda , ja de gal manne gaskat . Ja de son čanadii bessodagaiguin stálu ruvjjiid sparrui , ja de gesii dan jávrái . Ja danin lea ein dan jávrris ruoná čáhci . Ja muhtun oasi málistii stálu iežas goađis , ja njuovai stálu skávžžáid ja olles su háma , ja bijai iežas háma nala . Ja go stálu geret , guhte leai reaissus , bođii , de son attii geregii borrat , ja geret dadjá : " Manne dat smáhkiida nu munnje ? " Ja son leai bidjan ruovdelođi buollit . Ja go son čohkahii bálddas stálu gerega — geret doaivvui beare stállun ja ii ipmirdan ballat , geret leai velá gievrrat go ieš stállu — de fáhkkestaga son Lávra dohppii dan báhkka ruovddi ja coggalii gerega njálbmái , ja de šattaiga fas fággái . Ja illá Lávra nagadii geregiinna , muhto biđii son goit . Ja go son gottii , de Lávra bolddii gerega ja goađi ja válddii buoremus gálvvuid ieš , maid leai stállu rivvon sámiin . Beana leai manjimus goddingálvu Bieskkis . Riihmagállis . Riihmagállis leai stuorimus stállu . Sus leai állanbealli čalbmegaska , ja sus leai hui guhkes skávžá . Ja son leai akto , ja son leai siivu , ii son vašuhan sámiid , iige dahkan bahás geasage . Ja son leai maiddá noaidi , muhto sámit eai goit jáhkkán buori , ja hupme gaskaneaset , got galggalii oažžut das heakka eret . Ja dat sáhka manai guhkás Sámieatnama mielde , nuorttas ja oarjjás gulaskuddama dihte , gos livččo dakkárat , mat duosttale soahtái dainna Riihmagálláin . Ja Johkamohkis ledje golmmas , Falli ja Gievra ja Ruovdediehtti , mat vulge dohko soahtái Riihmagálláin . Ja go sii ledje dolasteame eahkedis , de sii hupme , ahte iđit galget Riihmagállá čalbmegaskka mihtidit . Ja Riihmagállis guldalii ieš , maid dat hupme . Ja go sii nohkke , de Riihmagállis lamui daid beatnaga , ja ieš bođii dollagáddái ja bijai ruovdesáitti dollii buollit . Ja go dat bulii ruoksadin , áhcagassii , de čuggii čađa guoktása , Fali ja Ruovdediehtti . Ja Gievrra guđii eallit " , dušše gieđa dojii gaskat . Ja de Gievrra gohčui dola bosádit , vái son oaidná , " makkár dus lea čalbmegaska " . Ja go son oinnii , de dajai : " Ho-ho , it don leatge mu vearddehaš " , dainna go sus leai állanbealli čalbmegaska . Ja de gohčui dan Gievrra : " Mana ruoktot ja bohtet de eanebut ! " Ja de son manai ruoktot , ja de sii bohte nuppádis ovccis . Ja Riihmagállis diđii dakkaviđe , ahte leat boahtime , son leai noaidi . Ja son manai fáktet johkagáddái , Rávttasjávrri badjegeahčái . Ja go sii ledje gállime joga rastá , ja go bohte visot johkii , de Riihmagállis bážii dávggiin čađa visot , bážii dušše okta bealleheggii . Ja njuolla manai vel guhkit nuppi beallái eanu , šuvggihii eatnama sisa . Dat ovccát manai ruoktot . Dat lea Riihmagállás dakkár láhka , ahte son guđii ein ovtta , mii galgá sáni doalvut , ja gohčui su vel eanet buktit . Muhto go son oinnii , ahte dat bážii aktanaga nu ollosa , ja njuolla ein manai guhkit , de sii eai duostan šat boahtit soahtái . Lassi stáluid birra . Stálut ledje stuorrát , ja go bohte dat olbmot , de sii heahpane , go sii leat nu stuorrát , ja dat iežá olbmot leat nu unnit ja čábbát . Ja stálut ledje heajut sahkkehit , ja stáluin leage unnán nisoolbmot . Sii elle eanaš gottiiguin ja biertnai- ja visot meahcielliiguin . Okta stállu leai bárdnelaš , ja son čuvodii sámiid muhtumin . Ja son álggii orrut ovtta sámisiiddas , mii leai hui rikkis . Ja dan sámis leai nieida , ja stállu álggii irggástallat dan sáminiidii , ja nieida álggii maiddá liikot stálu bárdnái . Ja nieidda áhčči leai hui vuostá , ii son ipmirdan , got son galgá nieiddas oažžut eret stálus . De son jurddašii ovtta goanstta . De son vurddii go stállu vulggii gottiid bivdit , dego su vierru leai . De son dagai johttáma , ja go sii johttáje , de son dajai vivvasis , ahte " mon johttán , jos guhká ádjánat , muhto mon guođán nieidda ja dudnuide borranbohccuid . " Ja go son johttái , de son čanadii bohccuid vivvasis , ja nieidda biktasiid cokkai stohkkejalgŋái , ja ráhkadii nu siivvut ja ráhkadii muoraid muohttaga vuollái . Go stállu manai ein meaddel , de son duolmmai deid muoraid , ja de son doaivvui ahte eallime dat lea , go dat muorat lihkastahtte , mat ledje čihkkon muohttaga vuollái . Ja go son málistii , de son čuorvu moarsis borrat , muhto go son ii boahtán , de son dajai : " Boađe jos siđat , gal mon boran ieš . " Siida go leai johttán , son leai čuollan olu rutniid ja gokčan daid jođáhaga nala , nu got su dáhpi lea leamaš ovdalnai . Ja go stállu álggii nohkkat , de son fas čuorvvui moarsis : " Boađe nohkkat ! " Soai leigga juo ovdal nohkkan olu ovttas bálddalaga . Ja go moarsi ii boahtán su lusa , go son čuorvvui , de son viehkalii ja dohppii moarsis ja guttii báldasis . Ja son álggii guldalit oza , ja guhte diehtá gokko son guldalii , go son fuomášii ahte dat leage dušše stohkki gárvvuhuvvon . Ja de son suhtai nu , go stálut leatge leamaš hilbadat ; go suhtte , de eai diehtán , maid galggai vuohččan dahkat . Ja dát stállu maid ii diehtán , ahte son leai galgat gárvodit vuohččan , ja de easka vuolgit doarridit siidda . Muhto son leai seammálágáš go iežánai stálut , ahte son vulggii viehkat jođáhatráigge álás . Ja go jođáhaga nala ledje rutniid dahkan olu , de son viegai seavdnjadin rudnái . Ja son beasai das bajás , ja son viegai ein , ja gahčai fas nuppi ráigái . Ja son beasai fas bajás dasnai , ja vulggii fas viehkat velá garraseappot , ja son gahčai fas . Ja dal leai son galbmon bealleheggii , ja de ii son šat beassan bajás , ja de son galbmui jámas . Ja de sii vulge geahččat got lea geavvan . Ja nieida vulggii maiddá geahččat . Ja de sii gávdne , go leai galbmon , ja bierggasriehpu leai galbmon skihččát , ja dat su moarsi gal ii liikon go oinnii , ahte lea galbmon su irgi . Ja go son oinnii dan biergasa , got dat lea galbmon , de son dajai : " Vuoi , vuoi , got lea galbmon bierggasriehpu ! " Ja son goase čierru . Son leai álgán liikot stálu bárdnái , ja son leai náitalit , jos leai beassat , muhto áhčči earuhii nieiddas eret stálus dainnalágiin , ahte duššadii nu got lea ovdalis muitaluvvon . Stálut leat nohkan dál goase visot , muhto leat goit soames sámit velá stállui sohka . Ja dat lea šaddan dainna_lágiin , go stálut leat náitalan sáminieiddaiguin , ja de lea šaddan soames olbmot bealli stállu ja bealli olmmoš . Ja sii leat veaháš iežálágážat go iežá olbmot , hámis ja luonddus . Muitalus ruoššačuđiid birra . Sápmelačča buoremus dorvu lea , go beassá ballát ja čiehkádit eret olbmuin . Ja dan_dihte sámit leat dolin dahkan eatnanvuoles gođiidnai ja čiehkádallan dohko . Sámiin leat leamaš olu vašolaččat , nugo ruoššačuđitnai , mat leat golgan miehtá Sámieatnama ja goddán visot maid leat gávdnan , ja opmodagaid váldán visot maid leat gávdnan . Ja dan_dihte sii maiddá leat čiehkan silbbaid ja ruđaid eatnamiid sisa . Ja dat leat velá dálnai olu dáppe eatnama siste . Ja leat dat ruoššatnai čiehkan ruđaid eatnama sisa , sámiid eatnama sisa . Ja viimmat sámit álge jurddašit , got sii galggale sorbmet ruoššaid . Ja sii viimmat gávdne goansttaid , nu_ahte sorbmeje olu ruoššačuđiid . Okta dáhpáhus , maid lean gullan visot , got lea sorbmejuvvon okta ruoššačuhti Čuđibuolžžas . Dat buolža lea das ožžon nama , ja lea velá dálnai dat namma . Dat álgá ná : Dat lea guhkes buolža , ja ruoššat bohte dan buolžža mielde . Ja dan buolžžas manná geahči stuora jávrenjárgii , ja das leat sullot olu dakkárat , mat behttet olbmo , dat leat seammá alladat go buolžanai , ja nu bálddalaga máŋga sullo . Ja go ruoššat bohte dan buolžža geahčái , de gávdne boares áhku , ja de dadje : Oahpis sin olbmuide , " eat mii daga maidege dutnje . " Boares áhkku dajai : " Dat ballájit , go din oidnet boahtime . Muhto jos dii lohpidehpet váldit mu alcceseattet čáhceviežžin dahje biigán , vái mon ealán , de mon neavvun din . " Go ruoššat dan gulle , de sii liikoje , ja lohpide váldit su . Ja sii dadje : " Dát lea oahpisin midjiide . " De jerre : " Got don doaivvut buoremus ráđi ? " — " Mon doaivvun vuordit , dasságo sii nohkket , dat sámit leat nu falit viehkat ja vuodjat , ahte ehpet dii jovssa , jos sii fuomášit . " Ruoššat dadje : " Gal dat lea nu , mii vuordit . " De sii vurde dasságo sevnnjodii . Ja de áhkoš bidjalii su beassemuottás nala , mii lea dahkkojuvvon nu : das ledje dakkár duogŋasat , maid sisa leai ilbmi goaruhuvvon sisttis , ja dat leai buorre govddohit . Dan ledje sámit dutkan juo dolin . Ja ruoššat eai das ipmirdan eai maidege . De son muitalii , ahte dat orrot sullos muhtumat ja gáttis muhtumat , ja son dajai : " Gal mii šaddat veaháš gállit . Máhttibehtetgo vuodjat ? " Ruoššat dadje : " Gal mii máhttit . " Ruoššat jerre : " Máhtátgo don ? " — " Máhtán mon veháš " , vástidii áhkoš . Ja de bođii davvebiegga . Áhkoš dajai : " Mon dáiddán fertet bullehit dola beassái , vái dii oaidnibehtet čuovvut . " Ruoššat liikojedje fas dasanai , ja lohpide veahkehit áhku , jos ii veaje vuodjat . Áhkožis leai stuora gahpir . Ja go áhkoš oinnii , ahte davvebiegga lea olu garas , gal dat geavvá bures , de son dajai : " Vulgot mii dal , gal dat leat sii nohkkan sámit , ja go lea garas biegga , de eai sámit gula min . ' ' De ruoššat fas liikoje dasa , ja de sii vulge ja vudje vuosttaš sullui , ja besse hui álkit . Ja de vulge fas . Ja de son bullehii stuora beassegurppi , ja de vulggii vuodjat . ' ' Muhto allet vuolgge dii jur dakkaviđe , dii geat lehpet falit vuodjat . Mon lean njoahci , váivi didjiide lea vuordit goas mon ollen " , dajai áhkku ' . Sii dahke dan , ja áhkoš vulggii . Ja go stuora beassedolla bulii , de sii oidne guhkás , ja go oidne gáidame , de vulge siinai . Ja áhkoš luittii beassegurppi , ja dat bulii , ja su iežas gahpira , ja biegga doalvvui deid guhkkodahkii jávrri mielde . Ja áhkoš vuojai ieš lagamus gáddái . Ja ruoššat doarride dan beassedola , ja biegga doalvvui dan beassedola nu hoahpus , ahte eai sii joksan ovdalgo leai govddimus jávrri gasku , de sii jokse falimusat , ja gávdne áhkoža gahpira . Ja go sii dan gávdne , de sii dadje : ' ' Dat lea hávkan . " Ja sii álge ohcat , ja vudje dan jávrri duohko diehke dasságo váibe ja galbmoje visot jámas ja dušše dasa . — — — Bođii ruoššačuhti ovtta báikái , gos son dovddai ahte das leat olbmot lahka . Ja sii álge ohcat , ja sii gávdne , ja olbmot ledje báhtaran eret . Muhto okta rohkkes noaiddes geret ii ballán , son vurddii . Son leai jurddašan juo válmmasin , got son galgá dahkat . Ja go sii bohte gođiide , de sii oidne ahte eai leat olbmot , ja sii jerre : " Gos leat olbmot ? " Geret vástidii : " Sii leat mannan gávpogii , doppe lea čoakkánáigi , ja leat heajat olu . " Go ruoššat gulle dan , de sii sihte oahpistit sin dohko , ja son dajai : " Gal mon oahpistan . " Muhto ruoššain leai hui nealgi , ja geregis leai olu biebmu , ja son attii visot , ja sii sihtet ein lasi biepmu . Ja son dajai : " Ii mus leat , ovdalgo mon vuolggán viežžat . " — " Odnego ' ? " , dadje ruoššat . — " Odne fal " — " Jos don manat odne , gal miinai vuolgit " , dadje ruoššat . Geret vástidii : " Ehpet dii deaivva , dat lea nu baskkes geaidnu , ahte ehpet dii beasa seavdnjadin . " Ja ruoššain šattai stuorit hállu . Sii álge sihtat vuolgit dakkaviđe . Muhto de geret dajai : " Go dii dal galgabehtet mu čuovvut , de dii galgabehtet váldit báttiid dáppe mielde . ' ' Ja sis ledje dahkkojuvvon bohccosuonain báttit , mat ledje fiidnát ja nannosat . Ja dajai , ahte " de dii šaddabehtet čanadit báddái visot dán baskkes mohkkás geainnus . " Ja sii dahke nu . Ja go bođii dat báiki , de son gohčui čanadit dal gittalaga čeabehiidda , ja son dajai : " Vurdet veaháš , mon manan geahččame geainnuid . " Ja son leai váldán olu bessiid mielde . Ja go son manai ovdalii , de son bullehii olu bessiid ja bálkkui vulos . Ja de čanai stuora geađgái bátti válmmasin , ja gáŋga leai bálddas , mainna son lihkastahttá . Ja go son oaččui válmmasin , de son manai ruoššaid lusa ja dajai : " De mii dal vuolgit , dolat leat ein gávpogis , mon mannen oidnosis . " Ja go sii manne dan báktelatnjii , de son dajai : " Juogo dii oaidnibehtet gávpoga " ? ' ' Sii dadje : ' ' Oaidnit mii gale . " Geret dajai : " Dal galgabehtet viehkat hoahpus , dás lea alla luohkká , mon viegan dal nu olu go nagadan . " Ja go son bođii dan geađggi lusa , maid son leai válmmastan , de son dušše garccastii geađgái gitta ja gáŋggain fieraldahtii geađggi . Ja de álge njuikut nu hoahpus go leai máŧolaš , ja manjimus árvidišgođii , ahte ii leat rievttes reaisu , muhto ii nagadan caggat , iige háhppehan čuohppat bátti gaskat . Ja de sii manne visot dohko . Geret vulggii iđedis geahččat got leai geavvan . Sii ledje jápmán eanas oassi , ja muhtun oassi leai dušše rámbin , muhto leai veaháš heagga . Ja go sii oidne gerega , de sii garrude ja sávve oažžut gitta . Ja son oinnii , ahte eai sii beasa šat golgat gosage . Ja son fierahalai geđggiid nu_ahte manne cuovkkas visot . Ja dat bákti lea ruoksat velá dálnai , dego varran livččui . Gieppošduoddara nama birra . Go sámit dihte ahte ruoššat leat lahka , ja sii ledje juo ovdal dahkan ovtta gorsii dakkár luovi guosai- ja beziiguin , ja geđggiid nala bordán olu ja stuorráid , ja dakkár báhcahaga , mii lea nu geahpas dego bissu báhcahit . Ja sis ledje soapmásat olbmot sokčame ruoššaid , gos dat leat , ja gosa dat mannet , ja eai sii biestán iežaset oainnáhallat . Ja de sámit oidnet , ahte de dál bohtet dohko gos sii leat orrume . Muhto sis leai dasa luovvi , gos leai sis ladni . Sii orro das lahka dan báikki . Ja go ruoššat bohte daidda báikkiide , de sii guđđe ovtta gávvilis noaiddes gerega , jur dakko gokko dihte boahtime . Ja de ruoššat bohte ja gávdne dan gerega ja sii jerre : " Gos leat olbmot , go eai leat dás , vaikko leat goađitnai ? " Geret ii vástidan ii maidege gullama dihte , maid sii hupmet . De sii álge fállat bálkká , jos son oahpista olbmuide . De son lohpidii oahpistit , ja de son vulggii oahpistit ja váccii dassá birra váriid , dassážii_go álggii sevnnjodit . De son easka oahpistii dan gorsii , ja de dajai : " Dál galgabehtet mannat dán gorsaráigge dassá_go gávdnabehtet olbmuid , muhto dii galgabehtet atnit čuovgga ovddimus , vái oaidnibehtet dan geainnu . " Ja de sii vulge , ja manne gorsaráigge mohkkái , ja go bohte čoahkkái dasa , de dat , mat ledje gorssa nalde , de báhcahe , ja de ráđai vulos dat luovvi , dahje dat gohččojuvvo rihtán . Ja sii šadde riđá vuollái ja sorbmahuvve visot . Okta noaidi bázii bealleheggii , mii leai luođđa - ja njuollalabmu , mii leai ruovddis , veaikkis , lajus ja silbbas . Ja sii báhče nu olu , eaige ožžon heakka eret , muhto de bidje gáhkkora njuni ja báhce dainna . Ja de dat basttii , ja de dajai : " Visot dihten ja lapmon , muhto gáhkkora njuni in diehtán inge dádjadan . " Ja de son jearai : " Velgo lea Giebbo-viellja eallime ? " Muhto son leai juo jápmán . Ja dat duottar oaččui nama das , Giebboduottar lea su namma velá dálnai . Sámit gulahalle visot , maid ruoššat hupme . Ja dat leat leamaš manjimus ruoššat . Muitalus Govavári birra . Veháš dutkamuš , man dihte dat namma lea . Ja dat lea oaččuhuvvon diehtu . Dáppe Duortnosgáttiin leat leamaš vuohččan beare sámit , ja sii ledje oahppameahttumat visot , eai sii máhttán čállit eaige čállagiid lohkat . Eaige dalle lean olu láddelaččatge , mat máhtte čállit . Áigi golai , ja de bođii okta veaháš oahppan olmmoš , ja su namma leai Kova . Ja son ilmmuhii , ahte son lea sáddejuvvon gonagasas deike , " ja dii galgabehtet leat gulolaččat munnje , ja máksit munnje skáhta visot olbmuin , mat jápmet ja dein mat riegádit , ja jos didjiide šaddá dárbu , gal mon veahkehan din . " Ja sámit jáhkke ja dahke visot , maid Kova siđai . Ja go olbmot jápme , dalle son jugii báikki . Ja mánáin válddii veaháš oasi , ja go jámii áhkká , de válddii viđát oasi . Ja go dievdu jámii , dalle son jugii alccesis njealját oasi . Ja go mánát riegáde , de válddii maiddá veaháš oasi . Ja son čuvodii sámiid geasset , ja go dálvi šattai , de manai son vulos . Ja son šattai rikkis , son válddii olu opmodaga sámis . Lullebealde Norgga ráji álggii son váldit daid omiid . Skáhttovuopmi leai su váldodoaimmahanbáiki . Ja go leai dal fas jápmán ovtta dievddus áhkká giđđat , ja Kova gulai , de siđai son juohkit , vái sonnai oažžu oasis . Ja dat sápmelaš dajai , ahte " in mon velá juoge , ovdalgo mon oaččun čoahkkái visot dávviran , de mon easka juogán . " Ja go dálvi šattai , de son vulggii vulos ohcat dieđuid , iigo gávdno buoret láhka . Ja son oaččui diehtit , ahte dat lea behtolaš dat Kova . Ja go son bođii ruoktot nuppiid sámiid lusa , de son muitalii , ahte dat lea fálskolaš . Ja sii árvaledje , got sii galget dahkat . Ja sii gávdne buoremus ráđi ahte harccastit murrii . Ja sii dan dahke , harccaste ja hávdádedje ovtta buolžža nala . Ja dat buolža lea gohčoduvvon Govabuolžan . Dan nama muitet velá dálášnai olbmot , mat leat dán jagi eallime j. . 1908 . Muhto dasa lea biddjon dál iežá namma . Skáhttobuolža lea su dáláš namma ; dainna lea biddjojuvvon dat namma , go dat vuopmi lea Skáhttovuopmi . Ja Skáhttovuopmi lea ožžon dan nama das , go Kova orui Skáhttovuomis ja válddii skáhta sámiin , dan su oasi namma leai skáhtta . Ja Govavárri ja Govajávri ja Govamuotki leat ožžon nama seammá olbmos , Kovas , guhte orui dein báikkiin , čuvodii sámisiiddaid . Ulddaid birra . Ja ulddat leat dakkár olbmot , mat orro eatnama vuolde ja bávttiid siste . Ja dat leat dan sogas , maid vuosttaš váhnemat leat bidjan eatnama vuollái . Ulddat leat nu imaš eallit , maid ii leat buorre diehtit , mat dat leat , ja gos dat leat álgán šaddat , leatgo olbmot vai eai — muhto dat leat goit datnai Áttáma- mánát . Ja sii atnet bohccuid , ja sin bohccot leat olu čábbábut go sámiid bohccot . Ja ulddaid bohccot leat girjjagat ja jievjjat ja čuoivvagat ja gálbbenjunit ja juohkelágáš girjjagat . Ja dat čájehit muhtumin sámiide , dakkár sámiide maidda liikojit . Ja addet dat maiddá , jos dahket dan , mii lea mearri . Dat galgá , go oaidná ulddaid ealu , de galgá geahččat nu , ahte ii láhpe čalmmis eret ovdal_go beassá bálkestit stáli badjel , niibbi dahje vaikko áimmi . Ja go lea beassan bálkestit badjel , de oažžu visot deid maid badjel lea bálkestan dan stáli . Ja gii oažžu ulddain bohccuid , de dat šaddet ein seammá girjjagat . Ja geas lea dakkár girjjat eallu , de lávejit sámit gohčodit ulddaid eallun . Ja eai ulddat liiko juohke olbmui , sii liikojit dakkárii , geas leat čáhppes vuovttat ja leat rehelaččat , ja máhttet humahallat nu_ahte sii liikojit . Muhtun ulddat leat hui čeahpit juoigat . Sámit gullet dan dávjá . Ja sii leat oahppan maiddá ulddain juoigama . Ja ulddat atnet sámi biktasiid , ja dat reainnidit bohccuid ja gilljot , ja beatnagat cillet , ja biellut skillet , muhto ii oidno ii miige . Ja jos nubbi nubbái dadjá : " gul , mii dat gullo ! " , de ii gullo ii miige . Ja muhtumin sámit gullet čierrume , ja dat maiddá lea dakkár , jos nubbái jienáda maidege , ahte son gullá maidege , de ii gula šat maidege . Muhto dat merke dan , ahte dat olbmot šaddet čierrut . Muitalus dan birra , ahte go sámit leat golgame mehciin , ja lea arvi , de sii ohcet suoji geđggiid vuolde ja bávttiid vuolde ja bákteluoddanemiid vuolde ja siste . Ja de bohtet muhtumin hui čáppa stohpui , ja doppe lea hui olu golli ja silba ja biebmu , ja sii fállet dakkaviđe olbmui biepmu . Ja jos borrá , de ii beasa olggos , muhto guhte ii bora , de sii eai sáhte dan doallat , de sii dan hoigadit olggos . Ja beana maiddá gullá ulddaid , muhto ii muhtun olmmoš gula iige oainne ii goasge ii maidege , muhto beana dušše ciellá ja geahččá . Muhto ii leat goit nu vašis beana ulddaide go mánnelaččaide dahje girkovehkii . Muitalus dan birra , go ulddat lonuhit sámiin mánáid . Ulda lea váralaš maid , son háliida lonuhit čáppa čáhppesvuovttat mánáid alccesis iežaset boares váhnemiiguin , maid eai gille biebmat . Ja ulddaid boarrásat ellet guhká dahje boarisin . Ja dat dáhpáhuvvá , go sámit guođđilit máná okto goahtái , dahje olggos muorraoaksái dahje geađggi gurrii . Lea velá bahámus guođđit akto máná , go eai leat steampilsilbbat mánás gitta . Ja dan_dihte sámit atnet silbbaid mánás gietkamis , ja iežá dakkár diŋggaid . Bárdnemánás leat atnán niibbi gietkamis ja nieidamánás leat atnán áimmi ja gaskama ja guottahaga . Muhto go ii leat juoga , ja go mánná báhčá akto , de dat dalle lea bahá lonuhit beassat . Ja go son lea lonuhan , de lea mánás goit seammá hápmi , muhto de ii šatta , iige huma , nu got láve mánná šaddat , iige vácce iige leat seammá luondu mánás , go lea oami mánásnai . Ja dat leat olu fasttibutnai , ja čalmmit leat fasttit . Muhto eai leat goit dakkárat , go lea ovdalis muitaluvvon , iežá go dat , maid ulddat leat lonuhan boares ulddain . Muhto dat mat leat lonuhuvvon mánát , dat gale šaddet ja hupmet seammá_ládje go iežá olbmot , muhto leat goit veaháš iežálágážat hámis ja luonddus . Ja ii ulda lonut čábbámus máná alddes , muhto son fal váldá čábbámus máná . Muitalus dan birra , go ulddat orrot juohkesoarttat eatnamis . Ja jos olbmot soitet dahkat goađi sin orohaga nala , de sii ráfehuvvet , dainna go sii nohkket beaivet ja ihkku gohcet . Ja de sii leat bahá mielas , muhto eai juohke olbmui , muhto gohččot dat gale eret . Ja jos jeagada , de eai daga maidege , muhto jos ii jeagat , de sii eai atte ráfi nohkkat . Sii ráfehuhttet ihkku , muhto nu_ahte ii olmmoš ipmir ii maidege , muhto ii oaččo ráfi nohkkat , eai boađe nahkárat , vaikko ii jur oainne maidege . Muhto gal dat niegus bohtet ja humahallet . Muhtun olbmo sii gohččot siivvut eret dakkár báikkis , gos lea sin orohat vuolde . Ja go sirdá eret , de lea hui ráfi . Muhto eai ulddat leat buorit juohke olbmui , eai sii muital eai maidege , ahte sii háliidit eret , dušše givssidit ja sorbmejit elliid , ja viimmat álget sorbmet olbmuidnai , jos eai ipmir eret vuolgit , ja jos velá bahui garrudit . Ja ulddat leat velá dálnai seammá go iežá olbmot ; sámit oidnet ein dávjá ja gullet dálnai . Ja ulddat leat hui čábbát , dat maid olbmot leat oaidnán . Bártnit leat oaidnán soames háve ulddanieidda , ja dat lea nu čáppat , ahte son háliidii beassat lagabui . Ja go son beasai lagabui , de son jurddašii : vare dat munnje ! Ja de dat nieida jávkkai , ja de dat bárdni bázii akto , ja sutnje šattai ahkit . Ja son manai nuppi beaivve seammá báikái , ja de son gulai go ulddanieida juoiggadii , ja dat lea su mielas dego livččui seammá nieida . Ja son guldalii guhká dan čáppa juoigama , ii son lean ovdal gullan nu čáppa juoigama . Ja dat bárdni oahpai dan ulddanieiddaš juoigama , ja oahpahii iežá sámiide juoigama . Ja gal dat leat iežánai sámit gullan ja oahppan juoigama . Ja soames sámit leat oahppan olu noaidegoansttaid ulddain . Ja ulddat leat muhtumiidda nu buorit , ahte muitalit visot mii dal dáhpáhuvvá : jos dihtet bahás ášši šaddame , de dat muitalit ja veahkehit ja nevvot , got galgá dahkat . Ja dakkár olbmot de birgejit hui bures . Ja dat leat jur dat gievrras noaiddit , geaid ulddat veahkehit . Ja ulddat dikšot boazogárjjinai nu_ahte dat ii sorbmahuva . Muhto gal dasanai galgá máksit vearu . Dat vearromáksimuš lea dainna_lágiin : Dat addet soames báikái ruđa dahje juoidá , veaikki dahje messega dahje silbba , ja dat galgá dohko bálkestuvvot stuorjuvvii dahje čáhcái , dakkár báikái , gos ii oaččo oktage olmmoš . Ja dat galgá dadjat ulddaide : " Mon attán dán didjiide . " Ja sámit lávejit dálnai ein dávjá addit ulddaide juoidá . Muhtumin leikestit gáfe eatnamii ja muhtumin viinni ja dadjet : " Jugis donnai mu gáfes ja veahket mu ein . " Gávdnojit dat háldit velá ádjagiinnai , ja dein lea maiddá vuoibmi olu dahkat bahás ja bures , dat ádjagat , mat leat dego báhti , ja dat duldet , ja dat leat hui čiekŋalat . Ja dein lea dálkkas maiddá . Duoldi ádjaga birra , mii lea dego báhti . Son duoldá , ja das orrot rihccecubbot . Ja dakkár ádjagis leat gievrras háldit . Ja daid bálvalit maiddá sámit . Dakkár ádjagis lea dálkkas , gii diehtá , iige dárbbaš iežá go basadit ja máksit veaháš juoidá . Muhto jos dakkár ádjaga suhttadit , de son lea hui bahá ráibmat dahje skibahit . Ja dakkár ádjagis ii soabale goasge juhkat čázi , iige atnit iežán go dálkkasin ; dat háldit suhttet jos iežán adnojuvvo go dálkkasin . Okte leai okta sápmi golgame , ja son bođii dakkár ádjaga lusa ja álggii gáfe vuoššat , ja go duoldagođii bánno , de álggii huikkahit bánno siste . Ja son leikii eret dan čázi ja bijai fas dola nala , ja de dat álggii fas seammá_ládje . Ja de son árvidii , ja de son jearai : " Manne don das leat , ja go don it atte ráfi munnje ? " Ja de son dajai : " Mon lean hávdáduvvon dása , go lean goddojuvvon . " Ja de dat olmmoš logai daid lohkosiid , maid báhppa lohká jámehiidda . Ja de son oaččui ráfi , muhto dajai : " Ii galgga dákkár ádjagiin goasge váldit čázi , dat lea váralaš . " Muhtumin leat roggan mánát dakkár ádjagiid , ja de lea badjánan dakkár rihccecubbohámot , ahte leai olbmo sturrosaš , ja dat olmmoš ráimmahalai hui bahui . Muhto go leai dakkár , ahte máhcahii , de beassá gal dearvvašin fas , muhto son ferte máksit , oaffaruššo dan ádjagii . Sáivajávri . lea okta imaš jávri dainna_lágiin , go das lea muhtumin hui olu guolli , ja muhtumin ii leat ii oktage guolli , vaikko lea unna coages jávrráš . Sáivvas leat olu guolit ja stuorrát ja buoiddit , muhto gii ii dieđe got dat galgá deid bivdit , de ii son oaččo ii ovttage , vaikko livččui ožžon nuohti sisa . Dat galgá sáivvas váruhit , ahte ii jama iige skoalage ii vehášge , ja jos nu lea sáhttán suohpput nuohti , de gale oažžu olu guliid . Hupmat maiddá galgá savkosii , vái gula eai maidege . De gal čuvvot nuohti gáddái . Dat sáiva lea veaháš imaš jávri , dan ii leat ožžon riekta sealvvi , mii dat lea jávrriid . Muhto dan dieđu leat ožžon belohahkii , ahte dat leat guokte jávrri badjálaga , ja beare ráiggit gaskkas dego reahpenráiggit . Ja guolit mannet daid ráiggiid vulos ja bajás . Árahávddiid dahje čiegáid birra . Čiehká biddjojuvvo juvvii ja alla dievá nala . Ja dat biddjo muhtumin sániiguin nu , ahte eai oaččo váldit iežát go sogat . Ja jos iežát váldet , de ráimmahallet . Ja dan_dihte eai duostta váldit čiegáid , vaikko dihtet gal gos dat leat . Boares sámit hupmet olu daid čiegáid birra , ahte dat leat eatnamis . Ja sin huma mielde lea gale nu , ahte sii dihte deid čiegáid sula gos dat leat . Ja hupme olu ahte das lea okta čiehká , ja dan báikkis lea maiddá čiehká . Ja hohke vuolgit váldit , muhto sii balle dein čiegáin , deinnago sii ledje ožžon dieđu soapmásiin , geat ledje váldán soames čiegás ruđaid , ahte váralaš dat lea váldit . Dat lea dakkár , ahte gii gávdná dakkár čiegá , mas leat jápmán dat isidat ja árbbálaččat , de go rahpasa gievdneravda , ja álgá oažžugoahtit , de dat álgá baldalit . De rievdá dat gievdneravda , maid lea doallame vuovssá oaivin , ja go ii olmmoš luoitte , de rievdá stuora cuoppun , ja de fas rievdá gearpmašin , ja de rievdá vaikko_makkárin . Muhtumin álgá buollit ruoná dollan , ja de viimmat boahtá ieš beargalat su hámiinis . Ja de galgá dadjat ná : " Don it dárbbaš daid , don birget go oaččut olbmuid sieluid helvehii , mana eret , sáhtán ! " - nugo lea čállojuvvon rámmáhii . Ja de galgá sivdnidit golmma persovnna nammii : " Mon dáid dál válddán . " Ja de luhpet visot . Ja de son oažžu dan čiegá váldit ráfis . Muhto roahkkat dat galgá , gii daid dahká visot , mat leat ovdalis muitaluvvon . Muhto dat , mat leat biddjojuvvon sániiguin , daid ii oaččo olggos muđui go lea stuora noaidi . Daid ii dáidde jáhkkit oktage duohtan , ahte dat čiegát leat ollenge . Ja ii dát čállige riekta jáhkále , vaikko lea gullan olu váhnemiinnis ja olu iežáin , muhto son lea oaidnán ieš , go su áddjá válddii ruđaid , gosa leai čiehkan eatnamii bávtti vuollái , unna juovas leai , gosa leai bidjan . Ja okta čiehká leai sin humas dahje dieđus , ahte das galggalii olu ruhta ; das ledje gávdnan olu smávva silbaruđaid dan geađgeguoras . Ja dat dovddai , ahte das leat olbmot orron , ja ahte dat geađgi leai biddjojuvvon . Ja dat leai hui stuoris , dakkár ahte ii lean moatti olbmo bidjamis . Muhto dat lohket boares sámit , ahte daid leat dološ ruoššačuđit bidjan dasa , daid ruđaid ja silbbaid , maid leat rievidan sámiin . Ja dain báikkiin duoddariin gávdnojit dakkár njuolat , mat leat adnon dávgenjuollan . Ovtta lea dát čállinai gávdnan dakkár njuola . Dan seammá geađggi birra lasi muitalus . Okta olmmoš vulggii dan geađggi lusa dan várás ahte son roggá dan geađggi vuollái ráiggi ja váldá dan čiegá eret . Ja go son bođii lahka , de šattai mierká , illá deaivvai ruoktot . Ja go firtii , de son vulggii fas dohko dan geađggi lusa ja galggai geahččalit ohcat dan čiegá . Ja go son bođii lahka , de son oaidná , go čohkaha dan geađggi nalde rievssat . Ja go son boahtá lagabui , de dat loddi šaddá stuorisin , ja šattai nu stuorisin go olmmoš . Ja de álggii sivvu ballat nu sakka , ahte fertii vuolgit ruoktot . Ja dan rájis ii leat son mannan dan geađggi lusa dainna jurdagiinna ahte váldit ruđaid . Eaige leat iežátge geahččalan roggat dan báikki , vaikko vissásii jáhkket ahte das leat ruđat . Ja dát čálli dovdá dan olbmo , gii lea guovtti háve vuolgán dan čiegá roggat , ja dan namma lea A. N. Eira . Ja dat báiki gávdno nuorttabealde Nuorta-Ráissa , dat gohčoduvvo Fávrrosordan . Dan dihte eatnamiid namat leat dakkárat go dain gávdnojit geasseorohagat ja lea hui čáppat ja rássái . Ja johtolat lea hui alla duoddarat , maid badjel johtet giđđat ja čakčat . Ja dan geasseorohagas maiddá gávdno okta stuora geađgi , man namma lea Onnegeađgi . Ja das leat állit máŋga . Ja daid álliid vuolde atnet sii gálvvuid . Ja go sii giđđat vuohččán bohtet dan Onnegeađggi lusa , de sii buorástallet ja humahallet dego nuppi olbmo , ja jugástallet viinni ja njorrestit veaháš eatnamii , ja dadjet : " Dále dutnjenai , jugis donnai veaháš . " Mihcamárija birra . Mihcamárija leat olu goansttat . Okta goansta lea , go nieida háliida diehtit gii lea su irgi , de galgá mannat mihcamárija dakkár čáhcegeađggi nala , man birra lea álo čáhci ja lea álo goikkis . ( Ja dat lea stuora johkačáhcegeađgi seammá buorre dasa . ) ii galgga mannat goasge čáhci badjel . Ja de čohkkát dan nalde dasságo boahtá bárdni nieidda lusa ja nieida bártni lusa . Ja jos dat addá maidege , de ii galgga váldit . Gal dat addá muhtumin niibbinai , ja jos dan váldá , de dat galgá goddit niibbiin , go náitaleaba . Muhto ii galgga váldit dalle_go son fállá . Ja dat seammá_ládje čájehuvvo bárdnáinai . Ja mihcamárija lávejit lohkat oidnot ruoná dola árahávddiid nalde dahje ruhtačiegáid nalde . Sápmelaš lávlluid birra . Sápmelaš lávluma dadjá juoigamin . Dat lea okta muitingoansta nuppiid olbmuid . Muhtumat muitet vašis ja muitet ráhkisvuođain , ja muhtumat muitet moraštemiin . Ja adnojit dat lávllut muhtun eatnamiin ja ealibiin , návddis ja bohccos , gottis . Dat lávllu málle lea ná , got dás vuollelis álgá : Dál dadjá nubbi nieida nuppi niidii : " Juoiggas dan du irggát Niillasa . " Niillas lea čáppat juohke nieidda mielas , ja juohke nieida háliidii oažžut alccesis boadnjin , ja dainna juige su olu . Ja dan lávllu namma lea luohti . Ja de dal álgá juoigat Niillasa luođi : Voja voja nana nana , stuora hága , stuora geamppa , stuora fávrru , stuora leambada , voja voja nana nana , go dat juo viehkalii , de manai dego loddi , voja voja nana nana . Ja de nubbi nieida gohčču : " Juoiggas dal don dan du irggát luođi . " Ja nubbi nieida dadjá : " lei mus leat irgi . " Nubbi dadjá : " Lea dus gale . " Nubbi jearrá : " No guhte lea , gean don doaivvut mu irgin ? " — " Mon doaivvun Máhte . " Nubbi dadjá : " lei Máhtte huola mus , sus leat buorebut go mon . " Son lea gávvilis nieida , ii son muital nubbái , ahte sus lea irgi , vaikko su irgi leai Niillas . Ja dainna son háliidii gullat dan jallat nieiddas , leago son jáhkkime ahte son oažžu Niillasa . Muhto ii Niillas goasge jurddašan su váldit , muhto Niillas liikui dan gávvilis niidii . Son juoiggai dávjá dan nieidda luođi dainna_lágiin : Voja voja nana nana , stuora leambada ja stuora geamppa ja stuora čeahpi , voja voja nana nana , stuora ja fávrru , dat leai suohkana buoremus nieida , voja voja nana nana . Ja go Niillas oinnii dan gávvilis nieidda boahtime , de ii son šat juoigan . Muhto gávvilis nieida juoiggadii Niillasii , ahte su moarsi leai Anne . Dat leai dan jallas nieidda namma , ja dan gávvilis nieidda namma leai Elle . Ja de dalle juoigá Niillasii , ahte : Anne fillestii suohkana buoremus bárdni , voja voja nana nana suohkana buoremus bárdni , voja voja nana nana go válddii nuppi bártni moarsi , voja voja nana nana , ja guđii Máhte čirodit . Ja Niillas balai maiddá , ii son oaččo gávvilis Elle . Ja Máhtte maiddá ráhkistii Elle , ja Elle leai lohpidan váldit Máhte , ja Máhtte jáhkii duohtan , ja son maiddá juoiggai dávjá Elle : Voja voja nana nana , stuora leambada , voja voja nana nana , stuora fávrru ja stuora čeahpi , voja voja nana nana dat lea buoremus nieida dán čearus , , voja voja nana nana . Ja go Máhtte gulai , ahte Niillas lea Ellii addán gihliid , de son juoiggai ja čierui : Voja voja nana nana , stuora behtolačča . Ja čierui ja moraštii nu_ahte goase jierbmi seahkana , ja suhtai Niillasii ja gottii bohccuid Niillasis . Ja go jugai gárremiidda , de juoiggai ja garrudii ná : Voja voja nana nana , biro , beargalat , mon gottán visot Niillasa herggiid , voja voja nana nana , sáhtána behtolaš Elle mieska bittu , gal dat dakkárat leat olu , voja voja nana nana . Ja de ein veaháš čirodii ja juoiggadii . Máhtte jurddašii okto alccesis , ahte " dat lea jallodat , ahte mon suhtadan Niillasii ja Ellii , gal mon gávnnan velá seammá buorre nieidda ja velá buoret nieidda . " Su oabbá Iŋgir dajai Máhttii : " Eai bártnit oainne Andarasa Márjjá , dat lea siivonieida , ja dat šaddá rikkis . " Iŋgir leai nuorra nieida ja jierbmenieida , ja Máhtte dajai Iŋgirii ahte : " Doaivvutgo don Márjjá váldit mu ? " Iŋgir vástidii : " In mon dieđe , muhto gal mon jearan Andarasa Márjjás áigugo son váldit . " Ja de Máhtte liikui oabbásis , go son áiggui bivdit sutnje veahkkin áhká . Ja de Iŋgir vulggii muhtun sotnabeaivvi dan siidii gos Márjá leai . Ja de gávnnai Márjjá ja de jearai : " Lohpidatgo mu vielja váldit ? " Márjá vástidii : " Ii Máhtte fuola iežá go Lodnjes-Elle . " Ingá dajai : " lei leat aivve nuge , don oaččut jáhkkit go mon dajan , de dat lea nu , doai leahppi juo sivdniduvvon oktii . " Márjá vástida : " Mas don dan dieđát , ahte moai letne oktii luovahun ? " Ingá dajai : " Mon lean niegadan , ja dat lea ein nu got mon niegadan . " Márjá vástidii : " Go lea nu ášši , dalle mon lohpidan , ahte oažžu boahtit deike vahku geažes , dalle mon lean jurddašan válbmasii . Soahpágo ? " Ja de soai earránattaiga . Ja Iŋgir vulggii ruoktot . Dál bođii son vieljas Máhte lusa ja muitalii maid son leai gullan . Ja go soai muitaleigga eadnái ja áhččái , de soai liikuiga hui bures . Ja go leai vahkku gollan , de vulge sii fas Márjjá lusa . Ja sámiid vierru lea juo dološ áiggis leamaš , ahte go bárdni boahtá soagŋuide , de galgá nieida boahtit ovddal ja luoitit irggi hearggi luovos , ja de lea mearka ahte áigu váldit . Ja jos ii nieida boađe luoitit , de bárdni vuojaša birra goađi , ja goađi ja smáhkkomuora gaskal . Ja jos ii nieida velá boađe luoitit irggi hearggi , de irgi diehtá ahte ii nieida leat váldime dan bártni . Ja de muhtun bártnit eai mana sisa goahtái eai ollenge , de vuoddjájit ruoktot . Ja go Márjá diđii daid visot , got galgá ja got lea ášši , ja de Márjá , go oinnii boahtime Máhte , de son manai ovddal ja luittii Máhte hearggi , ja de Máhtte bođii goahtái ja buorástahtii nu got lea sámiid vierru . Sámiid vierru lea , ahte sii váldet birra čeabeha ja deddet njuni nuppi njuni vuostá . Ja Máhtte dagai maiddá nu , ja son gale cummástalai nu guhká ahte ii geargan goasge , ja de easka álge hupmat ja veaháš jugástallat viinni , eai dalle lean gáfet . Ja de sii náitale seammá beaivvi , ja de Máhtte vulggii ruoktot . Ja de Márjjá áhčči Ándaras siđai Márjjá viežžat Márjjá girkovuojána ja addit Máhttii dan . Ja go Márjá vieččai dan hearggi , de Máhtte vuoddjái ruoktot ja Márjá čohkkedii gierresii . Ja go hivástahtiiga , de soai válddiiga fas čeabehii ja cummástalaiga , ja soai jáhkiiga , ahte ii dárbbaš šatain eambbo maidege . Muhto de dadjá Ándaras-vuoras : " Gal doai velá šaddabeahtti ovtta reaissu mannat , ovdal_go leahppi válbmasat , doai fertebeahtti velá mannat girkoáhčis oažžut lobi . " Máhtte dajai : ' ' Leago Márjjás nubbi áhčči , vai leago Márjjás nubbi boadnji , vai got lea dat ášši ? " Máhtte ii diehtán , ahte dárbbaša velá girkoáhčis oažžut lobi dahje , nugo dál gohččojuvvo , vihaheami . Ja go Máhtte vulggii dál fas nuppádis , sus leai ein ballu , jos girkoáhčči rihpá su áhká . Son leai šaddan veaháš dego jierbmi livččui seahkanan . Ja dat láve dávjá náitalanáigge veaháš seahkanit jierbmi juohkehačča " geat leat dan varas . ( Čilgehus dasa , manne lea muhtun olbmos dakkár leaves varra , ahte viggá veaháš šaddat seahkanussii . Dat lea muhtun olmmoš nu ráhkislunddot , ahte ii son jurddaš iežá áššiid birra dan áigge ii vehášge . Ja dainna_lágiin lea dego livččui jierbmi seahkanan . Ja gal muhtun lea ráhkis mannjilnai , muhto ii leat juohkehaš ráhkis mannjil . Ja go náitalusášši lea válmmasin oaččuhuvvon , de lávejit čielgat fas dego ovdalnai . ) Ja go Máhtte vuoddjái nuppádis Márjjá lusa , de válddii son dan lonuhusvuojána ja bođii fas dainna Márjjá siidii . Ja de buorástahtiiga seammá_ládje go ovdalnai . Ja de dat álge jugástallat viinni ja hupmat dan bára birra , got galggalii dahkat , ja dan birra , ahte iđedis vulgojuvvo dal girkoáhči lusa . Muhto Máhtte ballá , jos son biestá Márjjá girkoáhččái . Ii son háliit vuolgit dohko , muhto go Márjjá áhčči dadjá dan dárbbaša dahkat , ja de dál álge vuolgit . Ja de sii válde golbma liigehearggi ja gierresiid daidda , maid siste ledje bierggut ja bohccomielkkit . Ja go vuoddjágohte , de Ándaras-vuoras válddii liigeherggiid , ja Márjá ja Máhtte vuoddjáiga luovosvuoji . Ja soai vuoddjáiga lonuhusherggiin . Ja dat hearggit ledje muohtavielgadat ja olu hearvabákkit ja avohasat , mat ledje gorrojuvvon olulágáš láđđiiguin . Avohas lea gasku hearggi birra , ja bággi lea oaivvis gitta dat báddi mainna heargi stivrejuvvo dego heasttas suittet . Ja de vuoddjájedje , ja de hearggit ruohtastedje ja ruhttet nu_ahte muohtasuovva lea nu , ahte ii oaččo čalmmiid rabas ja iige sáhte vuoigŋatge . Ja dalle lea váralaš , jos gieres spáikkiha muora duohkái dahe geađggi duohkái , ja dalle lea bahá sorbmahuvvat . Ja go leat hearggit veaháš mátkki ruohttan , de leat veaháš váiban , ja de álget mannat siivvubut , já de lea hávski vuodjit , ja de álget juoiggadit ná : Voja voja voja voja nana nana nana nana , rievttes vuojániid dál ruohtadedje , voja voja voja nana nana , manadedje dego biegga , voja voja voja nana nana nana , manadedje dego bissu nu njuolga , voja voja voja nana nana nana , ealu čoarvámus hearggit , voja voja voja nana nana nana . Ja dal hearggit álge báhkkanit ja goikat , ja de ein dohppejedje njálmmiin muohttaga njálbmái čoaskudeami dihte báhkkasa ja vái čáskkalii goiku . Ja de Máhtte dollii hearggis , ja de čuoččahedje visot hearggit vuoiŋŋastahttima dihte . Dat lea vissis báiki gos lávejit herggiide muohttaga borahit ja goččahit . Dat lea váralaš jos guhká vuodjá ovttat manus , ja ii goččat herggiid , de heargi šaddá gožžabavvagii dahe ii sáhte gožžat . Ja go Iŋgir oinnii ahte hearggit gožže visot , de son álggii juoigat : Nuorra bárra — juo sávvat buori lihko , voja voja nana nana — gal dat nuorra bárra šaddet riggát , voja voja nana nana , ja čáppa mánát , voja voja nana nana , čáppa Márjjáža , go leat , čuovggadii dego ginttal , voja voja nana nana nana . Ja de dal fastten vuoddjái , voja voja voja voja nana nana nana , stuora vuojánat dal fastten vulge ruohtadit , voja voja nana nana . Ja de fas vuoddjájedje . Ja go hearggit oidne , ahte Márjá ja Máhtte fas čohkkededje gierresii , de hearggit ruohtastedje , ja go leai veaháš varas muohta , de šattai fas dakkár suovva ahte ii oaidnán ii maidege . Ja Márjá ii nagadan doallat hearggi , ja de gieres álggii ravggadit nu garrasit , ahte Márjá ravggai eret gierresis , ja de gessui gierresa buohta ja de bođii muora duohkái . Ja de darvánii Márjjá giehta , ja de beasai heargi luovos , ja Márjá bávččagii nu sakka ahte ii diehtán vuohččan ii maidege , ja heargi ruohtai gierresiinna Máhte manjis , ja Máhtte ii oaidnán , ahte Márjá leai báhcán gierresis eret . Ja de bođii vuosteluohkká , ja de hearggit eai šatain ruohttan nu garrasit , ja de Máhtte oinnii ahte Márjjá gieres lea guoros . Ja de son suorganii nu sakka , ahte su čalmmit sevnnjodedje jur . Son velá háhppehii váldit gitta Márjjá hearggi . Ja son leai dan dilis veaháš áiggi , ovdal_go son čielggai . Ja de son vulggii ohcat Márjjá ruovttoguvlui dohko gos leai boahtán . Muhto Iŋgir ja iežá vuoddjit ledje mannjelis , eai dein lean nu fales hearggit ruohttat go nuorra báras . Ja go sii oidne ahte Márjá veallaha luotta nalde , de sii maiddá suorganedje . Ja sin mielde leai okta boareslágáš dievdu , guhte leai sámiid doavttir . Ja son geahčai Márjjá gieđa , ja giehta leai mannan lađđasis eret , ja son gohčui čohkkedit gierresii . Iŋgiris leai lojes stuora heargi , ja ieš leai geahpas . Ja de čohkkedii Iŋgira gierresii . Ja de vudje veaháš mátkki . De boahtá Máhtte ohcat Márjjá , ja son čierru nu olu go nagada , son balai ahte Márjá lea jápmán . Ja go Máhtte oinnii Márjá lea eallime , de son heittii čierrumis ja álggii jearadit got lea geavvan . Ja go son gulai , ahte Márjjá giehta lea bahui billahuvvan , de dadjá ahte : " Leago Nuvtte geahččan Márjjá gieđa ? " Nuvtte vástidii : " Lean mon gale , muhto vudjet velá badjel dan buolžža , doppe lea okta suttis ája . " Ja go bohte dan ájagáddái , de Nuvtte válddii Márjjá veaháš doaresbeallái ájagáddái ja cokkai gieđa ádjaga sisa dassážii_go giehta galbmui . Ja de guldalattai gieđa , gokko lea bahámus . Ja de son deaddilii gieđa dakko , ja de dovddai goppos lea botnjasan , ja de gaikkihii gieđa sadjásis . Ja de giehta leai buorre fas dakkaviđe . Ja de sii vulge vuodjit . Ja Nuvtte gohčui Máhte : " Bija Márjjá hearggi iežat gierresa mannjái ja ale luoitte herggiid ruohttat nu garrasit . Dál boahtá alla luohkkámiehtálat ja das galgá bidjat soagi gierresa ja vuohtaráippi gaskii , vái gieres ii nu čieras . " Ja sii dahke nu got Nuvtte gohčui . Nuvtte leai viisáseamos olmmoš dakko dan áigge . Ja de sii vudje dearvan dan alla vári vuollái . Ja de vudje velá ovtta stuora jávrri rastá ja ovtta alla luohká nala . Ja de leai fas dakkár báiki , gos lávejit sámit čuoččahit ja vuoiŋŋastahttit ja veaháš jugástallat viinni . Ja addet veaháš eatnama háldiidenai viinni ja dadjet : ' ' Jugistehket diinai mu headjaviinni . " Ja dat njorrejuvvo eatnamii veaháš viidni . Ja guhte ii njorre viinni eatnamii , de sutnje šaddá juoga válbi . Ja mánnáolbmot — nissonat — njamahit mánáid , muhto eai sii nuola máná luovos , muhto gopmulit čippiid nala gierresa gurrii . Ja de váldojuvvo čižži ozas olggos ja de biddjojuvvo máná njálbmái . Ja das gale lávejit biestit galbmot čiččiid , ja de bohtanit čiččit , ja de šaddá garra gihpu das . Muhto ii dás muitaluvvo olu iežá go dan bára birra . Ja dan báikkis láveje juoiggadit veaháš eatnama háldiid ná : Háldi spanu čáppa nieiddaide lehkos giitu , voja voja nana nana , go ledje nu buorit , ahte leat várjalan min girkovuojániid , nu_ahte eai leat fierran alla riiddiin , voja , voja voja voja nana nana nana , giitu lehkos ráhkis háldeáhkuide , voja nana nana , ja várjal ein , voja voja nana nana , min bohccuid , voja voja nana nana nana . Ja de dat vulget vuodjit ein . Ja de Máhtte bijai Márjjá hearggi ein mannjái . Ja de vudje dassážii_go bođii nuppi siidda geaidnunai dan geidnui , gokko leai minnai geaidnu , ja de šadde olu vuoddjit , ja deid mielde leai Niillas ja Elle . Ja soai eaba lean velá náitalan . Ja de vudje velá vehá mátkki , ja de šattai seavdnjat . Ja de dál bisánedje ja álge dahkat dola . Ja herggiid sii luite geassáin ja čatne soahkái gitta , vái sii oččole biepmu . Ja hearggit álge guohtut dainna_lágiin , ahte ovdajuolggi gaccain goivot dahe ráhpot muohttaga eret eatnama nalde , ja de lea herggiide buorre biebmu . Ja nuppit álget dahkat dola . Dološ olbmuin eai lean dolladihkut nugo dál . Dalle leai iežá goansta . Vuohččan leai didnu ja nivssat ja rišša . Ja go didnu ja nivssat biddjojuvvo bálddalaga , de časkojuvvo gaskamiin , ja de didnu ruosui dola , ja de cahkkái nivssat . Ja nivssat biddjojuvvo riššagári sisa , ja de rišša buollá , ja de bullehuvvo beassái . Ja soagit leat álo sámi buoremus muorra . Ja dálnai leat soagit maiguin lea dolla dahkkojuvvome . Muhto soarvi ii lean dain olbmuin , muhto sii ledje váldán bessiid mielde . Ja de sii álget dahkat dola , muhto de ledje jikŋon soahkerissit nu_ahte eai buollán , ja de eai ožžon dola . Ja de boahtá Nuvttenai , sus leai láikkes heargi , ii son johtán deiguin , guđiin leat buoremus vuojánat . Ja ledje Nuvttiin ovttas iežátnai . Ja go Nuvtte oinnii ahte eai sii oaččo dola , de son gohčui : " Goivot muohttaga vuolde skierri , dat leat satnjasat . Dat eai leat jikŋon , mat leat muohttaga vuolde . " Ja de sii goivo skirriid muohttaga vuolde . Ja de sii ožžo hui álkit dola . Ja go dolla leai ožžojuvvon , de biddjojuvvui gievdni dola nala ja muohta dievva siste , vái čáhci šaddá . Ja go muohta suttai , de bijai Máhtte bierggu duoldat . Eai dalle lean gáfet , muhto viidni dalle leai gáfiid sajis . Ja viinni sii jugástalle . Ja das ledje dál olu olbmot , ja go eai čáhkan visot ovtta dollagáddái , de dahke nuppi dola . Ja dan nuppi dola olbmuin ledje mánát . Elle oabbá leai nuorra nisu , ja sus leai njuoratmánná . Ja su namma leai Biret . Ja go nubbi dolla leai ožžojuvvon , de Biret nuolai máná . Ja mánná leai njuoskadan nu got mánná láve dahkat , gožžat ja baikit , ja dainna ferte nuollat , vaikko dat leai čoaskkis ja borga . Go leai máná nuollan ja váldán eret gietkamis , de biegga bosui muohttaga gietkama nala čalmmiide , ja bosui muohttaga gietkama sisanai . Ja muhtumin bosádii dolas hilaid ja suova juohke guvlui ja máná guvluinai , nu_ahte ii mánnáriehpu oaččo báljo jienaid . Ja muhtumin bosádii hilaid máná čalmmiid nala , nu_ahte bolddii nuppi muođu nu , ahte šattai čáhceskoavhli . Ja mánná bárggui garrasit , ja ii Birehis lean iežá dorvu go bidjat gietkamii máná . Ja gietkama sisa leai bosson muohttaga olu , muhto go rissiin huškojuvvojit ravssat , de vuolgá muohta eret , ja de galggai hui hoahpus bidjat gietkamii máná . Muhto de muitái , ahte Nuvtte leai sin olis , ja de čuorvvui : " Nuvtte-čeahci , boađe deike ! " Ja de Nuvtte bođii ja oinnii mii leai šaddan , ja de belkkii go ii lean čurvon ovdal . Ja de son gohčui luddet ađđama ja váldit ja bidjat dan liinni nala , ja dan bidjat buolláma nala . " Ii dáppe leat goit buoret goansta " , dajai Nuvtte . Ja de sii dahke daid hoahpus . Ja máná leai hoahppu oažžut gietkama sisa , go leai nu garra guoldu . Ja go Biret leai máná ožžon gietkamii , de son álggii njamahit máná , de sus galbmui nuppi beale čižži , ja de álggii várkat nu_ahte ii bállen " nohkkat . Muhto iežát nohkadedje čoahkkái nuppit nuppiid vuostá . Ja Niillas ja Elle nohkaiga hui lahkalaga , ja soai bivaiga hui bures . Ja go leai lahka guovssogeaži , de álge sii fastten dahkat dolaid . Ja go dolaid ledje ožžon , de álge fas liekkadit mállása ja borrat . Ja muhtumat vulge herggiid čatnat nuppi murrii , vái besset guohtut lasi . Dan báikkis leai juo loaktán obbasa , gosa ledje eahkedis čatnan , vaikko oktii ledje juo eahkedis lonuhan nuppi murrii . Muhto heargi guohtu olu ovtta ijas . Ja go ledje boradan , de Biret jearrá Nuvttes galgágo son máná nuollat , go lea nu čoaskkis . Ja Nuvtte dadjá : " Ii mánná birge nuolahaga . " Ja de Biret nuolai fas máná . Ja buollán leai juo oba buorre . Ja biegga ii lean šatain nu garas , muhto gal čoaskkis leai velánai . Muhto go ii lean nu garas biegga , de ii lean nu bahá mánnái . De son divššui mánás . Ja de muitalii Nuvttii , ahte sus leai čižži nu bávččas ja nu várka , ahte " in mon leat nagadan nohkkat . " Ja de Nuvtte dadjá " Čájet mat munnje . " Ja go oinnii , de dadjá : " Don leat biestán galbmot čiččát . " Ja de son válddii raddeleahpis stálonástti ja deattašii dainna . Ja de várka geahpui jándora geažis , muhto ii ovdal . Ja go leai juo ollásii čuvggodan , de álge gárrat gierresiid ja geassástallat herggiid . Ja go hearggit ledje geassáid nalde , de nieiddat juoiggadišgohte nu got lávejitge sámit dahkat : go vuolgigohtet , de juoigat galge nieiddat . Ja de dál álget : Voja voja voja voja nana nana nana , de dál suohkana vuojánat ruohtastit dego loddemoahti , voja voja voja nana nana nana , stuora beavrrihiid . go dat vulget ruohtadit nu_ahte ii oidno iežá go suovva čuččodii , voja voja voja nana nana nana , ja de velá manadedje dego garra guoika , voja voja nana nana voja nana nana nana nana . Ja de dat vuoddjájedje . Ja go hearggit oidne , ahte olbmot ledje čohkkedan gierresii , de ruohtastedje , ja de manne dego loddemoahti . Muhto go leai nu jalges geinnodat , de bisso gierresis visot . Ja de go bohte oidnosii girku , de bisánedje ja vurde visot čoahkkái . Ja go ledje visot čoahkkái boahtán , de vuohten dahje fas jugástallagohte viinni . Ja de šadde veaháš gárremiidda , ja de álge muhtun bártnit bealkit ja soaimmadit , ja goase boahtá doarrunai . Muhto Ándaras-vuoras álggii gielddihit , ahte eai galgga riidalit . " lei dat leat nu , eai leat go giellásat , gal mon muitalan mannjil got leai dat ášši . " Ja de bártnit heite . Ja de vuoddjájedje fas ja vudje gillái . Ja dan gili namma leai Márkan , sámiid gohččun gillii . Ja de manne unna stobožiidda , ja muhtumat manne daidda gođiide , mat ledje girkobáikkis . Dat fertejedje dahkat gođiid dološ sámit , deinnago ledje unnán stobut . Ja go iđit šattai , de Máhtte ja Márjá manaiga báhpa lusa . Ja de ilmmuhii Ándaras-vuoras , ahte dat leat boahtán náitalit . Ja dat leai sotnabeaivvi iđit . Ja go de gerge boradeames , de álge gárvodit vihabiktasiid . Ja go ledje geargan visot , de vulge báhpa lusa . Muhto Máhtes lea ballu , jos báhppa rihpá su Márjjá , muhto manne dat dal goitge . Ja go dal bohte báhpa lusa , de báhppa álgá logahit dáid lohkosiid : " Mon válddán Márjjá ja ráhkistan vuoste- ja miehtegeavvamiid čađa . " Ja de Máhtte suorganii , ahte báhppa áiguge váldit Márjjá . Ja de Máhtte garrudii : " In beargalat attege Márjjá dutnje , dat lea mu áhkká . Ándaras lea Márjjá addán munnje , inge mon atte ! " Ja de gaikugođii Márjjá gieđas ja sihtagođii vuolgit olggos . Muhto Márjá leai jierbmenieida , son ii vuolgán olggos , gal son ipmirdii , ahte Máhtte lea hoavrideame . Ja go Márjá ii vuolgán olggos , de son doaivvui ahte Márjá lea maiddá áigume beahttit su . Ja Máhtte manai olggos , ja báhppa fertii guođđit vihatkeahttá , dušše čuorvvui : " Gal don Márjjá oaččut , in mon fuola ! " Gal báhppa gulai ahte Máhtte balai , ahte son lea alccesis sihtame Márjjá . Ja Máhtte gal manai olggos , ja son balai ahte báhppa lea háliideame Márjjá alccesis . Ja son čierui . Máhtte leai hui veaháš lohkan girjji , muhto leai son goit beassan rihpaide , ii delle dárbbašan olu lohkat rihppaskuvllas . Muhto Márjá leai buorre lohkat , ja son gale diđii daid lohkosiid . Ja go bođii Márjá girkus , de leai sus vuosttaš bargu oahpahit Máhte lohkat daid vihalohkosiid . Ja go Máhtte leai lohkan ja oahppan ja ožžon ipmárdusa , got leai dat ášši , de soai manaiga nuppi beaivve fas báhpa lusa , ja de báhppa maiddá oahpahii Máhte , got galgá vástidit . Ja de álggii vihahit . Ja de Máhtte gale máhtii got galgá . Ja de báhppa gearggai vihaheames . Ja go ledje geargan , de manne ruoktot eret girkus ja álge heajaid doallat . Iige sis lean iežá go viidni ja biergu ja mielki . Ja de juhke dat , guđet háliide ja sáhtte . Ja de šadde gárremiidda , ja de álge juoigat nu olu go ledje dan stobus , ja válde bártnit nieiddaid birra čeabeha ja juige nu ahte ii gullon ii miige . Ja muhtumat čirro ja juige : Voja voja nana nana , stuora leambada ja geampa lea mu moarsi . Ja nieiddat fas juige bártniid : Voja voja nana nana , stuora fávrrut ja stuora hágat , voja voja nana nana , manadedje dego girdi loddi , ruohtti bohccos jođii , voja voja nana nana . Ja eai sii nohkkan dan ija . Ja dan sotnabeaivvi leai nu muohtti , ahte muhtii guokte goartila . Ja de Nuvtte dajai , ahte dat šaddaba riggát , go muhtii dan vihabeaivvi . Dat gale leage sápmelaččaid dáiga leamaš dolin , ja lea velá dálnai . Ja muhtumat , go šattai stobus liekkas , de manne olggos ja nohkadedje dohko , ja muhtii nu_ahte dat , geat olggos nohkke , šadde muohttaga vuollái , nu_ahte eai gávdnan muđui go goivo nuppit eret muohttaga vuolde . Niillas ii duostan ovdal náitalit go Máhtte vuostten ovdal náitala . Ja go dál oinniiga ahte Máhtte náitalii , de soainai álggiiga náitalit . Muhto go sotnabeaivi leai mannan , de ii šatain sáhttán dalle báhppa vihahit , go dat dallenai galggai gulahit ovtta beaivvis , muhto attiiga soai báhppii gulahusgirjji . Ja de eaba soai beassan dan jagi náitalit . Muhto soai manaiga oktii ja oruiga ovttas dego iežánai bárat . Dát sámit eai láven mannat eambbo go oktii jagis girkobáikkis . Niillas leai riggáseamos bárdni ja Elle maiddá . Ja olbmot ledje buorit , ja sii háliidedje Niillasa ja Elle heajaid oažžut , muhto eai sii dan atnán stuora sivvan , go soai leigga ovttas ovdal vihaid . Muhto soai leigga gulahuvvon gale . Muhto Niillas leai hilbes olmmoš , ja Elle leai hui jierbmeolmmoš . Elle gal jurddaša , got son Niillasiin birge , go son lea nu hilbat . Muhto gal son oinnii , ahte gal dat lea fas buorre go manná suhttu badjel . Ja son leai rikkis sogas , ja dološ olbmot atne olu das mearkka , makkár sogas dat lea guhtege . Sii ledje oaidnán , ahte guhte sohka lea geafes sohka , de dan sogas leat geafit goase visot . Ja go lea láibbálaš sohka , de dan sogas leat láibbálaččat goase visot , jos eai álgge dahkat vearrut dahe suoládit . Dat gale gefojit , guđet vearrut dahket . Jos eai gefo iežaset áiggi , de mánát goitge gefojit . Olmmošsohka lea dego okta johka . Go lea okta johka , mii lea guhkki dego olmmošsohkanai . Ja muhtun johka lea rássái gierragii nu guhkás go johka manná . Ja nubbi johka lea maiddá seammá váris , ja son manná maiddá seammá guhkás , ja sus ii leat rássi ii gierragis ii máddagis . Ja nu leat olmmošsogat . Ja jos lea muorrašládja soames báikki hui oaksái ja fiinna njulges oavssit , de dasa šaddet dan báikái seammálágáš muorat . Ja go leat muhtun eatnamis fasttes muorat , dasa šaddet fasttes muorat — nuppit nohket ja nuppit šaddet sadjái seammá fasttes muorat . Ja nu leat olmmošsogatnai . Ja dainna sámit lávejit rehkenastit got leat guđege sogas olbmot . Ja dainna maiddá Niillasa atne divrrasin , go son leai láibbálaš sogas . Ja go nubbi jahki leai šaddan , de soai vuoddjáiga Márkanii vihaide . Dalle vulge olu sudno ustibat , vái besset heajaide . Ja go vulge , de válde guokte goađi mielde ja olu herggiid ja gierresiid . Ja go vulge vihaide , de gárvodedje čábbámus biktasiid , mat sámi goarratvuhtii gulle . silkeliinniid ja silkegahpiriid ja silbaboahkániid ja fiinna láđđegávttiid ja máŋggafearggat helmmuid ja silbaboaluid ja silbariskkuid , maiguin liidni biddjojuvvo gitta . Ja muohtavilges borgebeaskkat ja vilges gistát ja vilges gápmagat ! Ja moarsi biiggát maiddá galge čáppa biktasiid bidjat , ja irggi reaŋggat seammá fiinna biktasiiguin . Ja de sii vulge báhpa lusa . Ja golbma bára galge ovdalis bára vázzit , ja golbma bára mannjelis bára , ja dat galge beare bártnit ja nieiddat dat guhtta bára . Ja olu iežá sogat ja ustibat manjis čuvvot . Ja go bohtet girkui , de galgá irggi reaŋga guoddit irggi gahpira , ja go báhppa álgá vihahit , de dollojuvvo okta liidni bára oaivvi nalde njeallječihkii , okta guđege čiegas dollet , dassážii_go báhppa lea geargan vihaheames . Ja go vulget ruoktot , de galgá irggi reaŋga guoddit irggi gahpira , ja dat bárat galget fas seammá_ládje mannat ovddas ja manjis . Ja go bohtet ruoktot stohpui , gos ledje muhtumat orrume , ja muhtumat orro gođiin , mat ledje buktojuvvon girkogoahtin , ja de álge heajastallat . Ja dat leai garra biegga ja bohte muohtaoavttit , ja muhtumin leai hui fiertu ja bivvalis ilbmi . Ja dan sámit atne váras , makkár lea ilbmi . Ja de dál álge heajaid borrat ja juhkat , ja bohte nu olu olbmot . Ja Niillas leai olu viinni oastán . Ja sus ledje olu sogat ja oahppásat dahe ustibat . Muhto soames bártnit atne goađuha go Elle eai ožžon . Ja okta nieida , gean namma leai Anne , son doaivvui ahte Niillas váldá su . Ja go oinnii ahte Niillas ii sus fuollan , de álggii son gielistit Niillasa nala olu , ahte Niillas lea suinna furrošan ja muitalii Elliinai . Ja Elle dajai : " De leat don buorre nieida , go leat addán Niillasii go son dárbbašii , ja gal mon mávssán bálkká dutnje . " Ja de Anne ii dohkken alccesisge . Son leai muitalan juohke olbmui , ahte Niillas leai su fuorrá . Muhto go Elle leai sutnje daid hupman , de ii son šatain muitalan geasage . Skealmmat álo jerre Annes : " Olugo Elle mávssii dutnje , go leat veahkehan ? " Ja de álggii heahpanit ja ii háliidan hupmat ii maidege dan birra . Ja de dál álge heajaid borrat ja juhkat . Ja go álge , de nuorra bárra manai čohkkedit beavddi duohkái , ja sii galge čohkkát das nu guhká go heajat biste . Ja dasa šadde gale olu gárremiidda ja álge juoigat ná : Voja voja voja voja nana nana nana nana , dál mii leat heajaid ožžon , voja voja voja nana nana nana , suohkana riggámus bártnis dál doddjui juolgi , voja voja voja nana nana nana , ja dál mii gale veaháš jugástallat , voja voja voja voja nana nana nana nana . De dat čáppa Elle dál čuovggadii dego nástealbmi voja voja voja nana nana nana nana , dat rievddadii suohkanis , voja voja voja nana nana nana . Guhte dál šaddá suohkana nástin , voja voja voja nana nana nana . Ja mon dál sávan buori lihku , voja voja voja nana nana nana . Ja de dál juige ovtta jitnii nu_ahte ii gullon ii miige . Ja de álge bártnit diggodit gaskaneaset ja de doarráje nu , ahte olbmot ferteje mannat ja earuhit ja humahallat , vái sii heaittále . Ja sii heite . Okta leai , gean ferteje čatnat gitta ja veaddit , dassážii_go čielggai . Ja dál álggii dat áigi , go álge addit heajain . Ja sii adde ruđaid ja silbbaid ja bohccuid . Ja heajaid ovddasolmmái lea ain válljejuvvon dakkár , guhte lea rehelaš ja geas lea buorre muitu . Ja sin goansta leai dakkár , ahte eai sii váldán ila olu attáldagaid geasge , gal gárrenolmmoš addá vaikko_man olu eanet go leat nárit . Ja dan_dihte galgá buorre muitu , olugo guhtet addá ja guđet lohpidit bohccuid . Ja go ein addet headjaattáldagaid , de irgi ja moarsi giitiba birra čeabeha ja sávvaba lihku addái , ja seammá sávvá heajaid ovddasolmmái addái buori lihku dáppe ja mannjil jápmima . Ja de lea fas okta dat , guhte juohká viinniid . Ja dalle addojuvvo fiidnámus viidni , go leat addán attáldagaid . Ja go lea geargan headjadoallu , de ovddasolmmái doallá veaháš sártni ja lávlu sálbmagirjjis ovtta sálmma . Ja sártni sisdoallu lea ná : ahte son sávvá lihku nuorra bárrii ja visot headjagussiide . Ja giitiba irgi ja moarsi dan ovddas , go leat boahtán illudit " ovttas munnuin dan ođđa lihku ovddas , maid lea Ipmil addán munnuidenai , go son lea oaidnán buorrin , ahte attii olbmái nissona guoibmin , go son oinnii , ahte ii olmmái birge okto . " Ja go ovddasolmmái lea daid dahkan , de giitet fas ruoktot headjaguossit ja irgi ja moarsi . Ja de dál heitet heajaid doallamis ja mannet guhtet orronbáikáseaset . Muitalus Máhte birra . Máhtte ja Márjá leigga juo boareslágánat , ja soai leigga riggát , ja sudnos ledje njeallje mána . Ja soai eliiga soabalaččat ja heittiiga suoládeames . Ja soai eaba lean ila viisát , Márjá gal ii lean jalla , muhto eaba soai geassán olbmuid luonddu . Ja go soai okte leigga okto siiddas , de šattai mánná Márjái , ja ii lean dorvu ii mihkkege . Máhtte fertii okto birget ja birgehit áhkás ja máná , mii leai easka šaddan . Ja boarráseamus leai čiežajahkásaš , ja son leai veaháš áhpun . Ja eallu šattai veaiddalis , ja návddit bohte ja ogohallet ealu . Ja gal son oinnii , ahte návddit bohte ja ogohalle birra goađi , muhto ii son beassan olggos goađis , go leai áhkká máná ožžon . Ja okta olmmoš čuoiggai jur dan áiggi lahka dan goađi , muhto ii son dan diehtán , ahte sus leai heahti , ja son ii mannan Máhte goahtái . Son árvalii jurdagisttis : " In mon mana Máhte goahtái , ii das gola áigi , mon manan Niillasa goahtái , Niillasis lea hávskkes eamit , ja son lea iešnai ustitlaš . " Ja Niillasa áhkká leai maiddá ožžon máná , muhto Niillas leai viežžan olbmuid . Son máhtii rehkenastit áiggi , goas áhkká máná oažžu , ja dat leai maiddá áhpun sutnje . Muhto son leai ovttas siidaguimmiiguin . Ja siidaguoimmit gehčče ealu . Ja son leaige ustit oktan áhkáinis juohke olbmui , vaikko son leai hilbat ja riidalii muhtumin juohke olbmuin . Muhto son dagai fas buorrin visot , ja leai fas nu buorre ahte ii diehtán maid galggai dahkat buorrin . Ja Elle leai hui buorre olmmoš , son attii biepmu gussiide ja leai ustitlaš , ja olbmot ledje sutnje hui buorit . Ja Niillas leai maiddá buorrelunddot , olbmot ledje buorit , vaikko Niillas suhtadii dávjá rátkamiid áigge . Muhto goitge son ii lean guhká suhtus , juohkehaš leai gulolaš , go son dárbbašii ábu . Ja go okte leai Niillas vuolgán Márkanii ja ii lean su Elle mielde , de son jugai nu_ahte ii diehtán ii maidege . Ja de suoládedje sus ruđaid visot . Ja go son lihkai ja čielggai , de son oinnii got lea šaddan , ja de ii son diehtán got dal galggai , ja guhte leai dál su ruđaid suoládan . Ja de son jugai fas , ja de deid suhtuiguin álggii riidalit nuppiid juhkan olbmuiguin . Ja de šattai doarru , ja de cápmáhalai nu , ahte šattai giehtatbealli ja oaivái stuora ráigi . Muhto eai dat lean sámit , muhto norgalaččat . Ja son ii beassan oastit ii maidege go manai ruhta , muhto olbmot oste sutnje visot ja geasehedje iežasnai siidii . Ja go Elle gulai , de son dajai : " Gal dat galgá vuosteváldit vuostegieđageavadanai liikká , dalle lea miehtegieđageavatnai lahka . " Ja de Niillas šattai nu ilolaš , ahte ii muitán ii maidege . Ja de bijai viežžat Nuvtte Sárá , son leai oahppan áhčistis doavttirin . Ja go son bođii , de son dagai nu got lávii su áhči áhpu , de buorránii su giehta fargga . Ja son dagai lohpádusa , ahte ii son mana juhkat , ja nuppi , ahte ii son vuolgge okto Márkanii . Jos son Elle ii livččo guođđán , de ii sutnje livččo nu geavvan go geavai . Ja nuppi jagi son leai vádjoleame okto Niillas , ja de son gávnnai boares , áigahaš árahávddi , ja das leai olu ruhta , ja dain ii lean namma , gean sii ledje . Ja de son oaččui ieš visot daid ruđaid . Go Máhtte dál leai nu vuorrádusas , de son jurddašii , ahte gal son lea jalla go okto siidii rátká , go áhkká lea gassadin . Ja soai leigga goappašat nu duihmmit , ahte eaba ipmirdan das maidege got áigi manná , goas áhkká máná oaččui . Muhto de Ándaras-gállá nuorat nieida vuolgá geahččat oappás . Ja de son bođii , ja de Márjá leai juo nu , ahte ii dovdan oappásge , son lea nu skibas . Ja de son vulggii viežžat lasi olbmuid . Muhto Márjá leai skibas golbma mánu . Ja návdi gottii 40 heakka bohccuid . Ja nelgo eallu nu_ahte váibe bohccot . Ja das lea váruhus , ahte eai galgga okto siidii mannat go eai leat liigeolbmot , ja áhkká lea gassadin . Vaikko ii son šaddan velge geafi , muhto su áhkká šattai dan rájes skihpalaš , son šattai lihkadit , ovdal_go leai dearvvasnuvvan . Ja son šattai galbmot maiddá , ja son oaččui čoaskinvigi dan rájes iige šat lean nu dearvvaš go ovdal . Juoigamuš álgá — Ovtta bártni luohti . Stuora gávvila , nana nana nana voja voja nana nana nana , ii oktage diehtán , leago guolli dahe loddi , voja voja voja nana nana nana , stuora gávvila , voja voja nana , mieđábealde stuora bielluin guđodii , voja voja nana nana , bárdnelunttaid dorvu , go heahti bođii , go gávnnahalle suolabarggus , voja voja nana nana . Ja bártnit háliide juohkehaš dan bártni iežaset mielde dan_dihte go son leai nu gávvil . Ja dakka dan áigge veaháš riidale sámit gaskaneaset , ja suoláde nuppit nuppiin , ja nuppit sokče nuppiid , go nuppit ledje suoládeame . Ja dainna_lágiin jokse dávjá suoládeames . Ja dalle dárbbaše goansttaid , got besset luovos áššis . Ja dainna háliide sii dan gávvilis bártni , su gohčodedje bártnit gonagassan . Ja sutnje gale ledje buorit juohke olmmoš , ja ii son leange suola , muhto ii jur váhkige , muhto ii son šaddan juorrovuolážin goasge . Iige son suovvan olu suoládit dalle_go son leai olis . Ja olbmot dihte , ahte eai dalle olu suolát go dat bárdni lea olis . Muhto borranbohcco son ii gieldán váldimis , suolabohcco . Ja son leai headju njoarostit , muhto viehkat son leai nu falli , ahte ruohtti bohccos jođii , ja nu sávri , ahte viegai ovttatmanos beanagullama . Muhto ii son láven viehkat garrasit dalle_go olbmot oidne . Muhto soite oaidnit dalle_go son ii diehtán , go leai viegahallame bálgi čorragiid , mat ruhttet vuostebiggii nu olu go nagadit . Ja dasa galgá falli , guhte johtá go lea heajos beana . Beana gal jorgala , go lea dakkár mii máhttá ja gille . Ja dan seammá bártni láveje nieiddatnai juoiggadit : Ovttain sániin gávnnai váimmu , voja voja voja voja , stuora gávvila , jos suoládii , de nuppiid oaivi vástidii , voja voja voja nana nana nana . Dál álgá bohcco luohti Silkenjávvi , silkenjávvi , voja voja voja voja nana nana nana nana . Go manadedje dego beaivvi suotnjarat , voja voja voja nana nana nana , Miesážat ruovggadedje , voja voja voja voja nana nana nana nana , ja bohradedje , bohradedje , voja voja voja voja nana nana nana nana . Juoigamuš lea dakkár go lea rievttes čeahpes juoigi , de lea nu hávski gullat , goase čirrosat bohtet guldaleddjiide . Muhto go dakkár juoigit leat , guđet garrudit ja bániid gasket ja uhkidit goddit bohccuid ja velá isidanai , ja de dat leat ahkidat gullat . Guovdageaidnu . Dat dáhpáhus mii gohččui Guovdageainnu villen , mii lea dáhpáhuvvan dan jagi 1852 . L. L. Laestadius leai okta báhppa , mii leai sárdnideaddji , ja son leai hui garas ja giivvis ja láhjálaš ja váikkuheaddji . Muhto ii sus lean Bassi Heagga , ovdal_go oaččui ovtta sáminieidda bakte . Ja ieš son logai čállagiid , ja oaččui čielgasa gokko lea geaidnu albmái dahje agálaš eallima árbmui . Ja son sárdnidii garrasit ja viššalit . Muhto son sárdnidii garrasit lága ja duomu ja evangeliuma , ja sárdnidii nu go čállagis čuožžu , ahte soahtat guovtteávjjot mihkiin . Ja jos ii geahča dárkilit , čuhppetgo goappašat ávjjut ovtta_ládje dahje jur dan meare go galgá , de lea váralaš . Ja Laestadius lea dego livččui atnán ovtta áiggi nuppi beale ávjju bastileabbun , deinnago okte šattai stuora segohus su sártniid sivas , deinnago son sárdnidii liiggás garra lága ja duomu . Ja go ledje olu olbmot čoahkkanan máŋgga searvegottis , ja son sárdnidii ja váikkuhii álo gohccámuššii . Ja go son leai akto sárdnideaddjin , de son ii ollen deid juohke sajis neavvut ja oahpahit . Ja de muhtun oassi , mat ledje boahtán Guovdageainnus , de sii manne ruoktot fas Guovdageidnui . Ja go sii ledje dal moriidan suttunahkáris , ja sidjiide leai sárdniduvvon láhka ja evangelium , muhto lea dego livččui láhka eanet sárdniduvvon , deinnago daidda olbmuide badjánii oaivái lága giivvisvuohta . Sii ledje hui hárdásat , ja sis leai váimmu ášši risttalašvuohta . Ja sii álge sárdnidit ieža , ja dan seammá garra lága giivvisvuođas , mainna ledje gohccán . Muhto go Laestadius ii ollen dohko deid oahpahit ja láidet , dego dan máná mii lea ein goase juolggeheapmin , de sii šadde ieža álgit suhkat ja de sii gal manne jur vearrogeidnui . Dat leage daddjon , ahte gii galgá girdit ovdalgo soajit guddet , de dat gahččá baikaráigái . Dat lea geavvan dalle daidda nu , ja dat gale geavvá vel dálnai seammá_ládje heakkalaš áššiin , ja seammá vel lunddolašnai áššiin . Muitalus daid birra , mat manne Guovdageidnui , go ledje šaddan risttahassan Laestadiusa sániin . Sis seahkanii jierbmi , ja sii álge áđđestallat Laestadiusa . Sii sárdnidedje ja dubmejedje deid visot , mat eai álgán čuovvut sin . Ja dat šattai unna jovkkoš juo . Ja sii álge garraseappot ein mannjil . Ja sii álge nu hárddašit , ahte heite siiddaideaset ja álge mannat nuppiid siiddaid mielde ja sárdnidedje deid maid ledje gullan Laestadiusa sárdnideame . Muhto eai sii muitán iežá go dubmet helvehii visot , mat eai sin čuovvulan ja álgán sárdnidit seammá_ládje go siinai . Ja go sii ožžo ein eanet veaga , de šadde sii ein garraseapput , ja sis seahkanii eanet ein jierbmi . Ja sii álge vuortnuhit garrasit olbmuid sin čuovvut . Ja go eai ožžon dainna ahte dubmeje , de sii álge cábmit ja dubmeje helvehii ja garrude ja čolge deid , geat eai álgán . Ja go leai ein soames áiggi , go šadde ein dakkárin , ahte juohkehaš rámidii ahte " mon lean alit go don " . Ja nubbi dajai : " Mon lean vel alit " , ja nubbi dajai : " Mon lean nu allat dego Ipmil . " Goalmmát dajai : " Mon lean vel alit go Ipmil . " Ja sii dadje ahte sii galget vuoitit olles máilmmi : " Jos eat muđui vuoitte , de mii soahttát , ja mii vuoitit vissásii olles máilmmi . " Ja dat uhkidedje juo álgit soahtái , muhto eai olbmot jáhkkán . Muhto sámit gal balle , geat oidne ahte dat risseje deid , geat eai álgán sin čuovvut . Ja šadde dat gal maŋážassii juo dakkárat , ahte soapmásat ferteje lohpidit vuostemiela sin jáhkkui , vái heitet rissemis . Ja de galggai álgit dubmet ja garrudit deid suruhemiid , mat eai čuovo sin dáhtu mielde . Ja sii ledje olu jagiid dakkár mierkká siste , ja sii ožžo eanet ja eanet joavkku . Ja de sin oaivvit šadde ein stuorit mierkká sisa , nunai olu ahte álge bievvalvirggi oamastit alcceseaset . Ja dat seavdnjatvuođa bargu šattai sis doaimmahuvvot , go leai láhka badjánan oaivái . Ja sii álge hearráid vuohččan goddit . Ja dat šattai viimmat jur duohta soahti . Muhto dakkár sámit ledje , mat álge soahtat vuostá . Dat leai girkogili namma Guovdageaidnu , man álge boaldit , ja goddit olbmuid . Boalvára ja leansmánni sii gal juo háhppehe goddit . Ja de beasai soames sápmi vuolgit nuppi unna gilážii , man namma leai Ávži . Ja dat álge čoaggit olbmuid sámisiiddain mat ledje lahka . Ja go ožžo veaháš veaga , de vulge dakkaviđe visot , nissonat maiddá . Ja ihkku sii vudje dan mátkki . Ja dan gal ipmirda juohkehaš , ahte ii sisge lean hávski dalle vuodjit girkogillái . Ja sii bohte iđedis go leai jur čuvggodeame . Ja sii čatne herggiid olggobeallái áiddi . Ja soappit sis ledje soahtebierggasin . Ja sii ledje unnit joavku , muhto eai sii ballan iežás go dan boalvára bissus , jos dan leat gávdnan . Ja sii ledjege gávdnan , muhto dat ii áktán , muhto mannat ferte juogo gottáhallá vai ii . Muhto dat leai jearramušas , guđet dustet ovdii vuolgit . Ja de vulggiiga guokte gievrramus ja stuorimus olbmo . Daid olbmuid namma leai nuppi O. O. Thuri , ja nuppi namma leai Juffu . Ja go sii bohte oidnosii , de áice sin fávttat , ja de čuorvugohte : " Diele soahteveahka boahtá , vulgot ovddal , gal mii vuoitit ! " Ja sii vulge viehkat ja čurvo nu allagit go leai jietna geasge . Ja go bohte ovddal , de álge šluppohiiguin cábmit . Ja de oidnet dat čielga olbmot , ahte buoremus lea álgit heakkas várjalit . Ja de álge siinai šluppohiiguin soahtat . Ja de sii cábme dego návddiid . Ja sii oidne ahte bures sii birgejit , muhto de báhče . Thuri , muhto eai suige lean hávllat muhto dušše ruvttat . Son logai dušše čáhpodan dorkka dakko . Mon lean gullan sus iežastis máŋgga geardde , mon lean su bárdni , ja son lea daid muitalan máŋgga lohkameahttun gearddi , visot dáid dáhpáhusaid . Ja dat soahti leai dievas soahti . Sii cábme dušše galmmas , ja nuppit gurpe gitta dađe mielde . Ja go ledje geargan dan soađis , ja čatnan gitta , de vulge sii hoahpus viehkat geahččat , velgo lea báhppa eallime . Ja go sii bohte báhpa gárdimii , de oidne ahte láset leat cuvkojuvvon ja juohke láse ovddas fávttat , ja vuolahasat čohkkejuvvon juo olu . Ja go . Thuri bođii , de son čurvii alla jienain , nugo sus leaige dakkár jietna dego unna bajánaš — dat gal surgehiige , go fáhkkestaga čurvii . Son čurvii : " Velgo lea báhppa eallime ? " Sii vástide : " Eallime lea , muhto dat lea gitta . " Ja de son čergii vel garraseappot ahte : " Luitet , ja dan hoahpuin , luovos , jos buori sihtabehtet ! " Ja de sii luite . Ja son ieš viegai juohke báikki birra geahččame , lea go varra gokkoge . Ja go báhppa beasai luovos , de son viegai Thuri čeabehii ja čierui alla jienain , ja giittii go bođii su beastit heggii . Ja de sii dalle ledje vuoitán . ( Gal dan soađis lea okta villaheagga časkon jámas dan soađi áiggi , muhto dan ii láhka atnán sivvan . ) Ja de sii vuolggahe Norgii deid čanaduvvon olbmuid . Ja de šadde lágat Norggas Álaheajus dahje Bossogohpis , ja biste olles dálvvi juohke beaivvi . Ja soapmásat dein villaheakkain vulge báhtarussii duoddarii olles siiddain go oidne , eai sii leange nu vuoimmálaččat go sii doivo . Ja de bođii ruvnna olbmuin mearri ahte váldit visot gitta . Ja sii vulge ja vižže visot dan siidda ja jođihe ruoktot . Ja daid sin ealuid vuvde ruvnna olbmot akšuvnnas . Ja deid čáppa bohccuid leat oastán olu deikenai , Čohkkiras sámitnai . Ja go ožžo visot čielggasin áššiid stuora dutkama čađa , de dubmejuvvoje muhtumat guhkes fáŋgavuhtii , 12 jahkái ja 6 jahkái . Ja guovttis steavliduvvoje , nugo ledje guokte iežanai sorbmen , leansmánni ja gávpeolbmá . Heagga heakkas , bátni bánis . Ja dat šadde muhtumat stuora oahppan olmmájin , soamis leai dakkár , ahte lea jorgalan dárogielas sámegillii olu girjjiid , ja leai oahpa sivas dohkket báhppan . Muhto go leai dahkan nu stuora rihkkosa , ahte ii láhka sáhttán addit . Ja dat báhppa , mii leai leamaš heakkaheađis , son ii lohpidan ollenge . Ja son leai juo dalle bismán beassan , ja dainna leai sus dasa stuora váldi caggat lága mielde , ja son álkit vuittii dan ášši nu got son siđai . Lasi muitalus , got Guovdageainnu hearrát eai nagadan vásttostit daid jallas sámiid , mat sin cábme ja maŋážassii godde . Dat leai dainna_lágiin , go dat leai leamaš juo máŋga jagi dain villiin dat seammá uhkádusat , ahte sii galget vuoitit olles máilmmi , ja hearrát dihte , ahte dat ii dáhpáhuva goasge , ahte sii vuitet maidege iežá go soames jallamus sámi nugo geavaige , goit nu_ahte sii ledje váralaččat . Muhto dan eai jáhkkán Guovdageainnu hearrát , ahte dat álget nu garrasit ja stuora vašiin sin nala . Jos sii dan livččo jáhkkán , de livččo sii válmmastan soahtebiergasiid ja vaikko soames soahteolbmo , mainna ledje duššadit olles veaga , muhto go eai sii jáhkkán , eai vehášge dan nu got dat leai . Ja go sii gulle ahte dat leat álgán dal soađi vuimmiin , ja sidjiide daddjojuvvui , ahte álgit ohcat ráđiid , muhto sii vástide , ahte dat lea gullon ovdalnai iige dat leat šaddan datge bahábun dahje váralaččabun . Ja eahpejáhkku dat leage dat , mii dahká olu áššiid nuppos . Ja go dat villet bohte girkogillái , namalassii Guovdageidnui , de sii álge garrasit vuortnuhit visot juohkehačča , ja hearráid velá garraseappot . Sii deid cábme nu garrasit dego suolabeatnagiid . Ja Rude-rohki viegahe loktii ja čuggeje niibbiin hárdui , ja godde dohko . Ja varra golggai čađa loktaláhtti vulos . Ja de easka bullehe olles gárdima . Ja dan nuppi , maid sii maid godde ja bolde ! Ja dainna_lágiin sii dahke daid ahkidis bargguid . Ja báhpa sii biinnidedje nu surgadit , ahte ii sáhte muitalit . Dat čatne gitta , ja cábme nu garrasit ahte heagga manai muhtumin . Ja go dat villaheakkat bohte fáŋgavuođas ruoktot , de sii ledje jur geafit , ii sis lean oktage boazu . De sii ferteje álgit bálvalit nuppiid sámiid — vaikko sii ledje goase vajáldahttán sámi bargguid , muhto ii lean goit iežá dorvu go álgit bargat fas seammá bargguid , masa ledje nuorran oahppan . Daid sii goit farggamusat muitáje . Ja sin sogat ábuhe maid , adde veaháš maidnai , biktasiid ja biepmu , dassá_go sii álge bargat ja dienidit opmodaga . Ja sii náitale maid soapmásat . Dat báhppa šattai nu ustit Thurii , ahte siđai bidjat su bárdnásis ristáhččin . Ja dat bijai , ja dat lea dán čálli ristáhčči leamaš , dat báhppa Hvoslef namalassii . Muitalus Sámieatnama dovdameahttun elliid birra . Sámieatnan lea dat eatnan , mas gávdnojit dakkár eallit , maid eai olbmot riekta dovdda , got dat lea deid elliid birgemuš . Muhto gal olbmot dan dihtet , ahte dat leat ovtta eatnanoasis soames eallit , dakkár hálbbes eallit , mat birgejit dakkár eatnamis , gos eai birge iežá eallit . Ja daid elliid eai olbmot luoitte buoret eatnamii , vaikko eai dovdda jur vissásit got dat birgejit dan eatnanoasis . Olbmot eai luoitte deid ealibiid eai gosage , ja olbmot árvalit , ahte ii deid soaba luoitit nuge viidát , go dat leat dán rádjái leamaš : gal dat ožžot birget unnit eatnamiinna . " Dárbbašit mii ieža eatnama . Jos mii dáppe gávdnat dakkár eatnama mas mii birget , baldit mii eret das gos gávdno dakkár eatnan gos mii birget orodit , dohko gos lea dakkár eatnan , mainna mii eat daga maidege . Gal dat ealibat leat leamaš miehtá buriid eatnamiid , muhto min boarráset olbmot leat baldán eret deid elliid . Deid lea álki baldit , dat leat hui árggit . Iige dat leat váralaš , vaikko dat eai birgege nu bures — eai dat dárbbašge lassánit . Iige dat leat váralaš , vaikko dat birgeledje heajut ja šattaledje biidnahuvvat . Gal sii leat oahppan dan eallimii . " Eaige olbmot leat mannan goasge riekta geahččame siste , vaikko leat gal guhkkin oaidnán giikaniin ahte eallit dáppe leat , ja ellet dat , muhto eai olbmot goit dovdda vissásii , got dat ellet . Soames oassi olbmuin doivot , ahte dat ellet hui bures . Ja dat gal muhtun olbmot háliidivččo , ahte dat galggale eallit bures datnai eallit , go juo leat dakkár eallit , ahte eai daga bahás . Vaikko soames oassi olbmuin atnet bahádahkkin , ja muitalit daidda olbmuide geat eai dieđe , ahte dat leat bahádahkkit , ja sis lea hállu deid duššadit . Muhto soames oassi — váldegotti badjelgeahččit — eai atte lobi duššadit velá goit . Ja soames oassi olbmuin gal — jos dieđále deid elliid váivválaš ja heajos birgema — sii gale eai sáhtále moraškeahttá leahkit . Sii gale čirole máŋgga geardde , go eallit šaddet nu stuora biinnu gierdat , nealggi ja čoaskima . Muhto soames oassi olbmuin gale gottále , jos livččui lohpi , dego sarvvaid , muhto go ii leat lohpi goddit , de fertejit diktit eallit . Muhto sáhttet sii goit dan mađe jáhkihit váldegotti badjelgehččiid , ahte sii addet lobi áŧestit eanet ja eanet dainna_lágiin , ahte unnidit sis eatnama veaháš geardde . Ja jos dainna_lágiin manná , go lea dán rádjái unniduvvon eatnan unnibun ein veaháš geardde , de gal duššet dát eallit , ja aivve biidnahuvvama čađa , mii lea gal ealibiid reahkkinlága vuostá . Jos dein elliin livččui isit , ja dovddalii got su eallit šaddet biidnahuvvat , de son oasttálii daidda lasi eatnama . Muhto go dein ii leat rievttes isit , de šaddet dál biinnu vuolde leahkit jápmima rádjái — mii lea surges ášši , gii dan jurddaša ja ipmirda . Muhto čálli sávvá goit , ahte galggalii árbmu čuovgat sinnai čalmmiide dego iežá eatnan elliide , maid okta Ipmil lea sivdnidan . Loahppa lehkos Ipmila askkis , dego mánná lea eatni askkis , gos lea sus buoremus dorvu .