Maŋŋel
báddema
sii
herskostalle
bruvssain
.
Du
jietna
lea
dehálaš
ja
du
jietna
sihkkarastá
ealli
demokratiija
.
Dá
lea
okta
dain
čállosiin
mat
leat
báhccán
digaštallamis
mii
bohciidii
NSR
konferánsas
maŋŋil_go
sámi
nuorat
čájehedje
vuostamielaset
miessemánu
17.
beaivvi
.
Dán
maŋŋil
Girkonjárga
oaččui
guokte
hirbmat
buori
vejolašvuođa
báhčit
moala
.
Mánáid-
ja
bearašbihttá
"
Viellja
Fránas
-
gos
don
leat
das
?
"
ja
"
Lummaid
dievva
geađggit
"
galget
dál
johtit
miehtá
Sámi
.
"
Viellja
Fránas
-
gos
don
leat
das
?
"
ja
"
Lummaid
dievva
geađggit
"
galget
johtit
miehtá
sámi
maŋŋel
vuosttaščájálmasa
Guovdageainnus
guovvamánu
27.
beaivvi
.
Čielggademiid
mat
leat
gulaskuddanreivves
galgá
fylka
čađahit
dábálaš
ohcama
gearregastinmeannudemiid
čađa
.
"
Bassi
"
lanjas
Das
maŋŋel
doalvvui
sámediggepresideanta
Egil
Olli
kruvdnaprinsabárra
sierra
latnjii
,
gos
veahá
bállii
muitalit
ja
humihit
sudnon
.
"
Eatnanspáppastallama
"
neavttárat
ledje
hui
ilus
maŋŋá
čájálmasa
ja
sii
muitaledje
ahte
sii
leat
masá
juo
jagi
bargan
dáinna
čájálmasain
ja
dál
sii
viimmat
besse
čájehit
sin
čájálmasa
Sámediggái
.
"
Gilvvuid
maŋŋil
árvvoštallojuvvui
ahte
valáštallama
namma
ja
beaggin
buorránii
hui
ollu
-
ja
ahte
eambbo
mánát
ja
nuorat
álge
valáštallat
.
"
Jul
i
Blåfjell
"
dahje
"
Juovllat
Alitváris
"
lea
Gudny
Ingeborg
Hagen
čállán
,
mii
maŋŋel
lea
filbmejuvvon
ja
šaddan
dovddus
TV-ráidun
juovllaid
áigge
.
"
Maŋŋil
go
čakčanjuovvamat
leat
čađahuvvon
,
de
lea
dárbu
ođđasit
veardidit
ahte
leat
go
doaimmat
mat
leat
jođus
doarvái
boazologu
unnideapmái
.
"
Muhto
beaivvi
maŋŋá
ledje
divvon
ja
čállán
Davvi-Suopma
.
"
Mun
jáhkán
šaddat
digaštallama
maŋŋel
¶
"
Máinnassápmelaš
"
Sámmol
Jovnna
Nystad
ballá
ahte
son
ferte
botket
su
ruđahis
mátki
Eurohpá
čađa
.
"
Máinnassápmelaš
"
Sámmol
Jovnna
Nystad
lea
mátkkošteamen
Eurohpá
čađa
ruđa
hága
.
"
Oahpa
"
lea
ráhkaduvvon
Giellatekno
prošeavtta
čađa
maid
gielladutki
Trond
Trosterud
lea
jođihan
.
Áilo
Gjerpe
Kemi
ja
Petter
Tretnes
njuovžilit
ja
čehpet
mieđušteigga
gehččiid
miehtá
gilvvuid
.
"
Sudden
Death
"
Maŋŋá
guokte
vuoru
lei
buođus
3-3
.
"
Sámi
eatnan
"
lávlla
gullui
miehtá
Islándda
,
go
Siv
Anja
Mienna
vuittii
taekwondo
golli
lávvordaga
.
"
The
Double
"
vuoitu
čielggai
maŋŋel
go
Røa
časkkii
Team-Strømmen
cupfinálas
3-1
mannan
lávvordaga
.
"
Áiggiid
čađa
buoremus
sámiid
musihkka
"
lea
rabas
klássa
bálkkašupmi
,
ja
olbmot
sáhttet
evttohit
artisttaid
olles
Sámis
,
sihke
Ruoŧas
,
Suomas
,
Ruoššas
ja
Norggas
.
Sámediggi
galgá
diehtit
geaidda
lea
sádden
jienastuslohkogáhppálagaid
ja
galgá
fuolahit
ahte
buot
gáhppálagat
máhcahuvvojit
Sámediggái
dahje
duššaduvvojit
ovdal_go
guhtta
mánu
leat
vássán
válgga
maŋŋá
.
Laila
Spik
lohká
boskaruohtas
ja
jeagil
lea
juoga
maid
sápmelaččat
lávejedje
borrat
maŋŋel
buoiddes
borramuša
.
(
Du
duopmu
,
maŋŋel
go
leat
ášši
dutkan
)
.
Muvra
duste
girkoeatnama
Luoddabargit
leat
bargan
diimmá
čavčča
rájes
dainna
muvrrain
mii
galgá
dustet
eatnama
vai
ii
fiera
go
fylkkaluodda
sirdojuvvo
ja
divvojuvvo
Máze
gili
čađa
.
Čoahkkimis
maŋŋá
Sámedikke
várrepresideanttain
lea
boahtán
ovdan
ahte
lea
sávahahtti
ahte
ložžet
sámegielsáddat
gáibádusaid
buot
radiokanálain
.
10-jahkásaš
Isak
Turis
Guovdageainnus
lei
badjelmeari
lihkku
go
beasai
heakkas
vaikko
22_000
voltta
elrávdnji
časkkii
su
goruda
čađa
borgemánu
7.
beaivvi
dán
čavčča
.
Ohcalan
plánaid
mat
guhkit
áigái
doibmet
Guovdageainnu
suohkan
ii
bargga
nohkka
bures
oažžut
guovllu
nuoraid
fárret
ruoktot
maŋŋel
go
leat
alit
oahpuin
geargan
,
lohká
doavttiroahppi
Barbro
Lill
Hætta
,
ja
son
ohcala
dál
bargovugiid
ja
plánaid
movt
Guovdageaidnu
galgá
nuoraidis
movttidahttit
ruovttoluotta
fárret
.
Buot
rievddai
Váttisvuođat
álge
1993as
,
dalle_go
ceggeje
áiddiid
čađa
Cohkolat
dálveorohaga
.
Dál
letne
gergosat
čiekčamiid
geahčat
,
lohkába
lunttaguovttos
,
maŋŋel
go
leaba
váccašan
rássešiljus
Alfheimas
.
Nuorri
lea
sullii
1800
mehtera
govdat
,
ja
bohccot
ádjánit
gaskal
30-40
minuvtta
vuodjat
rastá
nuori
.
Mii
vuittiimet
,
illudit
7
A
mánát
,
maiddái
Guovdageainnu
mánáidskuvllas
,
maŋŋel
go
vuoitu
geigejuvvui
.
Jus
eai
boađe
biillat
,
de
oažžu
vázzilit
luotta
rastá
dakko
gokko
leat
vilges
,
gassa
sázut
luottas
.
Stadaruhta
sihkkarastá
sihke
Sámi_Grand_Prix
ja
eará
doaluid
sámi
musihkkafeastivála
dáfus
.
Dát
lei
vel
báhcán
Karasjok
Kroa
AS:s
maŋŋel
stuora
buollima
sotnabeaivvi
iđida
.
Dát
lei
vel
báhcán
Karasjok
Kroa
AS:s
maŋŋel
stuorra
buollima
sotnabeaivvi
iđida
.
Ii
mannan
guhká
ovdal
dolla
bođii
dáhki
čađa
.
Dollačáskadeaddjit
eai
sáhte
beannot
diimmu
maŋŋel
eará
váruhit
dola
leavvamis
eará
visttiide
.
Klemetti
Näkkäläjärvi
ozai
ođđasit
sámi
giellalávdegotti
jođiheaddjin
,
maŋŋel
go
aiddo
leai
heaitán
dan
seamma
virggis
.
Ohcejogas
lea
Deanujoga
rastá
fiinna
šaldi
ja
dál
geahččalit
oažžut
eambbo
anu
šaldái
ja
muđuige
rájá
rastá
ovttasbargui
.
1800-logu
loahpas
gitta
1930-lohkui
sápmelaččaid
fievrridedje
miehtá
Eurohpa
.
Stuorradikki
ealáhuslávdegotti
doaibmi
jođiheaddji
Øystein
Hedstrøm
(
Ovddádusbellodat
)
čuohpastii
rastá
bátti
mii
čalmmustahtii
almmolaš
rahpama
.
-
Maŋŋil
go
doaktáriiguin
lean
hállan
dáppe
buohcceviesus
,
de
lean
smiehttan
ahte
mo
son
dál
šattai
.
Margaret
Berger
lea
šaddan
dovddus
artistan
Norggas
maŋŋel
go
lei
mielde
Idolas
.
Mieskadanrusttet
Gáregasnjárggas
lea
beaggigoahtán
rastá
riikarájáid
.
Sámi
hearggit
Ena
II
ja
Eurokas
leat
juo
guokte
vuodjima
maŋŋel
kvalifiseren
Gonagasvuodjimii
Anárii
.
Mánát
ožžo
šukkoláde
maŋŋil_go
ledje
boradan
Buolbmága
giliviesus
.
Gáregasnjárgalaš
Aslak
Niittyvuopio
ii
olus
mojohallan
njuolggovuodjima
maŋŋá
.
Gonagas
Harald
lea
čájehan
beroštumi
sámi
áššiide
áiggiid
čađa
.
Christer
lea
ain
buohcceviesus
maŋŋel
go
doaktárat
gorro
su
gaikásan
gieđa
gitta
fas
.
Dá
leat
politiijat
geahččame
beaivvi
maŋŋil
Nils
Ole
Holm
goađi
mii
bulii
25.8.2003
Miennajávrri
gáttis
.
Märtha
iežas
fáruin
vuolgime
darfegoađi
lusa
meahci
čađa
.
Alf
Henry
Nystad
maŋŋel
politiijádáhpáhusa
.
Juohke
eahkeda
maŋŋel
bargguideaset
,
čoagganit
váhnemat
Lujávrri
skuvlii
divvut
skuvlla
.
Vaikko
Norga
ii
leat
nu
beare
beakkán
sirkusriikka
ovdal
leamaš
,
de
goitge
lea
Sirkus
Merano
hirbmat
dovddus
miehtá
Eurohpa
.
Áilluhaš-rohkki
lei
dovddus
miehtá
máilmmi
.
Finnmárkku
fylkamánne
Gunnar
Kjønnøy
lea
hui
duhtavaš
maŋŋel
čoahkkima
eanadoalloministariin
boazodoallováttisvuođaid
birra
.
Máze
veahkkehárjeheaddji
Ole
Einar
Hætta
lea
duhtavaš
maŋŋil_go
derpe
ráidonjunnoža
2-0
.
Guovdageainnu
heargevuodjin
searvvi
jođiheaddji
Aslak
Anders
Eira
dáhttu
čielggadit
manne
heargeeaiggádat
eai
beasa
buktit
rastá
riikkarájiid
eará
15
kilo
bohccofuođđara
vaikke
lea
valáštallama
nammii
.
Hans
Solbakken
mojohallá
duhtavaččat
maŋŋel
go
lea
báhčán
sarvá
Kárášjogas
.
Buot
dološ
jurddašanvuogit
galget
saháhuvvot
rastá
.
Beaivváš
Sámi
Teáhtera
hoavda
Alex
Scherpf
lea
dál
eahpesihkar
teáhtera
boahtteáiggi
ekonomiija
dili
birra
,
maŋŋá
go
Sámediggi
galgá
juolludit
ruđaid
.
Traktuvrra
suoidnegáffal
basttii
čađa
gummegápmaga
,
go
soames
vujii
eaktodáhtolaččat
mu
njeaiga
traktuvrrain
iežan
šiljus
,
muitala
Per
Edvard
Johnsen
,
Vuolit-Molležis
Kárášjoga
gielddas
.
Thor
Aage
Pedersen
eallin
lea
boazu
,
maŋŋil_go
dat
lea
jápmán
.
Elle
Márgget
(
2
)
atná
vuohkkasin
vuoiŋŋastit
eatnis
askkis
maŋŋá
guhkes
ráidovázzima
.
Ellen
Inga
Anti
doallá
mánás
Per
Mikael
Anti
Utsi
salas
maŋŋel
issoras
dáhpáhusa
golggotmánus
.
Golmma
jagis
eai
leat
go
moattis
čielgan
maŋŋel
go
leat
leamaš
dálkkodeamis
dáppe
.
Filbmačállinkurssa
oahpaheaddji
Harriet
Nylund
,
oahppi
Eino
Guttorm
ja
lágideaddji
Liisa
Holmberg
maŋŋel
go
ledje
sugadan
Anárjávrris
,
oassin
kurssa
lágideamis
.
Golmma
jagi
giellariiddu
maŋŋá
,
lea
Finnmárkku
geaidnodoaimmahat
bággehallan
cegget
sámegiel
galbba
Ássebávttis
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
lei
buohkaide
šaddan
borranmiella
.
Sártnistis
boradeami
maŋŋil
deattuhii
gonagas
man
dehálaš
lea
ahte
sápmelaččat
besset
iežaset
giela
hállat
maiddái
dikkis
.
Dan
maŋŋá
go
Báđárskáiddis
leat
mehciid
njeaidán
,
lea
bohccuid
guohtun
vátnon
ja
sámit
gártet
doppe
biebmat
bohccuid
.
Dá
vuoitá
Eurokas
mannan
vahkoloahpa
viđat
SM
Cup
vuodjima
,
mas
lea
leamaš
miehtá
dán
dálvvi
birgetmeahttun
.
Go
vuorbádedje
vuoittuid
maŋŋel
gilvvohallama
,
ledje
oalle
máŋggas
čoahkkanan
gullat
vuitet
go
.
Gáhkut
ja
gáffe
gullet
maŋŋá
ávvumállásiid
.
Maŋŋá
vuojadeami
deaivvadit
vuojadanboaranat
sosiála
oktavuođaide
,
muhto
dušše
fal
káfiin
.
Guovdageainnu
nuoraidskuvlla
váhnenbargolávdegotti
jođiheaddji
Ellen
Inga
Kristine
Hætta
ja
eará
váhnemat
háliidit
oahppat
eanet
narkotihkaid
birra
maŋŋel
go
skuvlaoahppis
gávdnui
hášša
.
6-jahkásaš
Lásse
geavai
Hammerfeastta
buohccevissui
maŋŋel
go
darvánii
bussii
ja
gessodii
máŋgalogi
mehtara
busse
maŋis
.
Finnmárkku
Bargiidbellodagas
eai
astta
ovdal
maŋŋel
válgagičču
Egil
Utsi
áššiin
bargat
.
Gonagas
Harald
ii
háliidan
vuolgit
Deanus
maŋŋil
diggegotterahpama
.
Kárášjoga
Sámiid
Searvvi
doaibmi
jođiheaddji
Egil
Utsi
lea
movtta
go
badjeolbmot
áigot
šiehtadallat
,
muhto
ii
leat
massán
doaivaga
ahte
Sámi
Álbmotbellodat
maiddái
miehtá
singuin
ságastit
.
Hervvošeaddjit
miehtá
máilmmi
máŋgejit
su
biktasiid
,
su
ivdnegeavaheami
,
su
stiilla
,
su
vázzinmálle
ja
su
beaivvášlásiid
.
Máze
nieiddat
cummestedje
pokála
oktanaga
maŋŋá
go
lágideaddjit
geigejedje
dan
sidjiide
.
Biret
Ánne
Gaino
Bongo
(
69
)
doalvvui
isidis
giehtačállosa
nieguid
čilgema
birra
girjelágádussii
,
logi
jagi
maŋŋel
go
bázii
leaskan
.
In
vuordán
ahte
mun
ánssášan
gudnejahttojuvvot
,
logai
Márgget
Biret
Hánsa
,
Hans
Guttorm
maŋŋá
go
Sámeráđi
presideanta
Geir
T.
Pedersen
geigii
bálkkašumi
.
Teaksta
čielgá
munnje
easka
moadde
jagi
maŋŋil
.
Jørn
Tore
Pettersen
vujii
Norgii
bronssa
lužaid
ja
láirráid
čađa
Avvilis
¶
Sátnejođiheaddji
Kjell
Sæther
geigii
rásiid
ja
sámeleavggaid
Kárášjoga
jovkui
beaivvi
maŋŋá
go
jovde
ruoktot
Kanadas
.
Lean
fitnen
ollu
máilmmebálkkašumiid
,
muhto
váimmu
aŋkke
ligge
buot
eanemusat
go
lagaš
olbmot
atnet
mu
barggu
árvvus
,
logai
Mari
Boine
maŋŋil_go
lei
ožžon
Kárášjoga
gieldda
kulturbálkkašumi
.
Trygve
Hellesøy
vuostáiválddii
searvegotti
lihkkosávaldagaid
maŋŋel
vihaheami
.
Bagadalli
Nils
Gaup
lea
buoremielas
maŋŋel
vuosttaščájálmasa
.
Veahkkeadvokáhta
Kjetil
Nilsen
muitala
ahte
Kemirohki
ovttasássi
rahčá
ain
baluin
ja
deprešuvnnain
maŋŋá
go
vásihii
goddinija
iežas
ruovttus
.
Lihkolaš
deaivvadeapmi
17
beaivvi
maŋŋel
.
Lasse
Sørnes
,
Náivuona
IL
spábbačiekči
,
rihkkon
interneahta
njuolggadusaid
go
lea
suoladan
osiid
eará
interneahtta
siidduin
Sámi
Oahpahusráđi
direktora
atná
unohassan
go
Sørnes
lea
jorgalan
osiid
oahpahusráđi
interneahtta
čállosiid
snoalusin
.
Lasse
Sørnes
fas
garra
biekka
siste
.
Lasse
Sørnes
lea
fas
garra
biekka
siste
maŋŋel
go
lea
interneahtas
suoladan
teavstta
Sámi
Oahpahusráđi
interneahtta
siidduin
ja
bidjan
daid
iežas
interneahtta
ruovttusiidduide
.
Geahččit
besse
oaidnit
buot
herggiid
,
go
daid
láidejedje
miehtá
bána
ovdal
gilvvu
.
Kárášjohkalaččat
eai
spežžon
nu
go
lei
vurdon
maŋŋá
go
ledje
oaidnán
Ohcejoga
Playboy
bihtá
.
Áviissa
vuosttaš
siidu
ráhkaduvvo
álo
gitta
loahpas
,
buot
eará
siidduid
maŋŋá
.
Maŋŋel
go
buot
miesit
leat
gávdnan
áldduideaset
,
de
gal
ii
leat
eaiggádii
eará
go
merket
.
GSM
galgá
doaibmat
miehtá
Deanuleagi
jagi
1999
rájes
,
lohpida
Telenor
Mobil
-
fitnodaga
gokčandirektevra
Bjørn
Amundsen
.
Ánne
Risten
Sara
vuoittuin
ja
herggiin
ENA
guvttežiin
,
maŋŋel
go
vuittii
historjjálaš
vuoittu
.
Áhčči
Johan
Mikkel
Bongo
lea
nu
muitil
valáštallamis
ahte
ođđasit
searvá
Muitil
ja
Čeahppi
gilvui
maŋŋel
go
mannan
háve
vuittii
.
Maŋŋil
Grand-Prix
Áilluhaš
beasai
vuovdit
iežas
ođđa
diktagirjji
.
Magga
johtá
miehtá
máilmmi
galledeame
eamiálbmogiid
.
Nissoniid
ovttadássásašvuohta
miehtá
máilmmi
ii
oro
vel
buoril
ollašuvvamin
.
Fargga
lea
Lola
03
lávlun-
ja
juoigangilvu
ja
Gállánuoraid
teáhtera
Toril
Johansen
lea
ohcame
nuorra
gilvaleddjiid
miehtá
Sámi
.
Maŋŋel
go
gárddis
lea
luoitán
ealu
,
de
lávejit
muhtin
miesit
báhcit
gárdde
lusa
eatniideaset
ohcat
.
Mohtorgokčasat
leat
jagiid
mielde
báhcan
eret
divvumiid
maŋŋá
.
Maŋŋil
deaivvadeami
leigga
Magnhild
Utsi
ja
Kjell
Sæther
ovttaoaivilis
.
Oahppi
Marlene
Toven
-
čiŋadan
,
maŋŋel
go
gerge
guoddimis
biepmuid
gussiide
.
Okta
luođđa
deaivvai
telefončoskii
ja
manai
uksageavjja
čađa
.
Olbmot
rievdagoahtán
gáttiide
maŋŋá
go
borri
bárru
sin
lei
njamistan
merrii
.
Olggobealde
ii
leat
olu
rievdan
,
ja
ain
leat
olgohivssegat
anus
duottarstobu
gussiide
Ain
lea
Suolovuopmi
boastakantuvra
Dás
lea
nuppát
olmmoš
idjadan
áiggi
čađa
.
-
Ean
heaitte
!
Neavttár
Sara
Margrethe
Oskal
ja
earát
geat
ledje
mielde
produkšuvnnas
ožžo
hearvarásiid
maŋŋel
vuosttaščájálmasa
.
Min
Áiggi
oaivedoaimmaheaddji
Ann-Irene
Buljo
muitalii
áitagiid
birra
maid
aviisa
lea
ožžon
maŋŋel
muhtin
áššiid
sámepolitihkalaš
birrasis
.
Ohcejoga
gieldda
dálus
leat
uksa
rabas
olbmuide
miehtá
vahku
.
Vuosttasnáššuvnnaid
čoagganeapmi
ovddasta
badjel
300
indiánaservodagaid
miehtá
Kanada
ja
gáibida
dál
iešstivrejumi
Davvi-Amerihká
buot
eamiálbmogiidda
.
Sihke
stállja
ja
heasttat
leat
ruhtaduvvon
earet_eará
Interreg
čađa
.
Ruovttusuodjalusa
bázahusat
maŋŋel
hárjehallama
Guovdageainnus
.
Boazodoallit
leat
garrasit
váidalan
miehtá
skápma
ja
dálvvi
heajos
dili
boazodoalus
.
Rávdná
Anti
(
uhcagovažis
)
cuiggoda
garrasit
huksejeaddjiid
geat
diktet
ruskkaid
ná
leavvat
miehtá
girkogárdde
guovllu
.
Mun
gal
lean
čuoiggadan
miehtá
beassážiid
.
Maŋŋil
guhppema
lea
Helena
sealgi
ná
oaidnit
.
Maŋŋá
čájálmasa
Kárášjogas
ledje
olbmot
duhtavaččat
ja
spežžo
gieđaid
issorasat
.
Silbaránes
Honda
lei
visot
roakčanan
maŋŋá
go
jorai
birrat_birra
.
Snuiba
bisui
oaivvis
.
Stein
Ivar
Søreng
lea
fas
álgán
čiekčat
Nordlys
ovddas
maŋŋá
stuimmi
mannan
dálvve
.
Suoma
kulturministtar
Claes
Andersson
rabai
musea
almmolaččat
ja
čuohpai
rastá
bátti
mii
čalmmustuhtii
rahpama
.
Sámit
leat
áiggiid
čađa
ealihan
iežaset
bivdduin
ja
guolásteamen
.
Sámi
bearaš
máhccame
čađa
boldojuvvon
Roavvenjárgga
suoidnemánus
1945:s
.
Sámiid
Álbmotbeaivi
ávvuduvvo
iešguđet
vugiid
mielde
miehtá
Sámi
.
Máŋga
vahkku
leat
teáhterolbmot
miehtá
Eurohpá
leamaš
Guovdageainnus
oahpásnuvvame
ođđa
beliide
sihke
teáhtera
dáfus
ja
iežaset
návccaid
dáfus
.
Maŋŋel
lohkamiid
ja
vihkkemiid
sáhttá
veardidit
galget
go
muhtimat
oažžut
unniduvvot
njuovvan
gáibádusaid
,
lohká
boazodoallohoavda
Jon
Meløy
.
Doavttiroahppi
Barbro
Lill
Hætta
váillaha
plánaid
ja
bargovugiid
mat
galget
oažžut
suohkana
nuoraid
fárret
ruovttubáikái
maŋŋel
go
leat
alit
oahpu
gazzan
.
Golbmalogi
teáhterstudeantta
ja
neavttára
miehtá
Eurohpá
leat
čoahkkanan
Guovdageidnui
oahppat
teáhtera
Beaivváš
Sámi
Teáhteris
.
Champagnekoarkkat
leat
dušše
báhccán
táhkii
,
maŋŋá
go
Kristin
ravgii
MM-medáljjaid
.
Áhčči
fuolaha
skohtera
.
Toril
Johansen
bovde
njealjelogi
nuora
miehtá
Eurohpá
Guovdageidnui
beassážiidda
,
čájehit
teáhtera
.
Konsearttat
leat
áiggiid
čađa
gullan
beassášmárkaniidda
.
Áiggun
Amerihkái
vuođđoskuvlla
maŋŋá
,
dadjá
10-luohkkálaš
Per
Jonas
Kalvemo
.
Maŋŋel
nuppi
joavkočoahkkima
lea
oalle
čielggas
ahte
meastta
ollislaš
Sámediggi
hilgu
Ráđđehusa
Finnmárkoláhka
evttohusa
.
Meahcceráđđehus
lea
maŋimuš
jagiid
áigge
čuohppan
oalleláhkái
Báđáraskáiddi
,
man
čađa
mun
juovllaid
áigge
1959
geahččalin
čuoigat
.
Detnui
ceggejit
maŋŋel
ođđajagi
geađgeura
Ráđđeviesu
olggobeallái
.
Maŋŋá
go
lea
vuodjan
2000
mehtera
lea
Piera
Balto
goikkus
.
Dál
duolmmastan
,
lohká
Sárgona
Mihkkal
maŋŋel
go
lea
gárran
sykkel
nala
buot
maid
dárbbaša
.
Oaidnalit
fas
800
gilomehtera
geahčen
,
lohká
Sárgona
Mihkkal
ovdal
duolmmasta
¶
Skoarat
galget
fillet
ealli
lottiid
seaivut
ovddabeallái
čila
.
Go
loddi
lea
báhččon
,
lea
gaskit
ja
boaldit
uvjjaid
dolas
.
Maŋŋel
go
lea
boaldán
buot
uvjjaid
,
lea
bassat
lottiid
.
Lotti
njuovvat
galgá
máhttit
.
Iskkon-Máhte
Áilu
beasai
moddjestit
maŋŋel
go
válgabohtosat
ledje
čielgan
.
Maŋŋá
Mexico
bođiime
fas
"
Hamburgerriikii
"
.
Garra
šiehtadallamiid
maŋŋil
lea
Australia
geassán
álgočuoččuhusaidis
.
Mannan
aviissas
moittii
Sámiálbmot
Bellodaga
gielddastivrra
áirras
Ellen
Kristina
Deanu
gieldda
maŋŋil_go
muhtin
siskkáldas
čielggadus
cuiggoda
Deanu
gieldda
go
unnán
gehččet
gosa
ja
masa
hálddahus
geavaha
guovttegielalašvuođa
juolludemiid
.
Pertti
Laakkonen
lei
movttegis
almmái
mannan
sotnabeaivve
iđđedis
,
maŋŋá
go
lei
goddán
goadjima
Vuolle-Geavgŋás
.
Jahkásaččat
borrá
johka
máŋga
čuohte
kubihka
eatnamiid
miehtá
Deanu
čázádaga
.
Deanu
čázádaga
semináradebáhtta
duldii
garrasit
bearjadaga
maŋŋil_go
Finnmárkku
Fylkkamánni
birasgáhttenossodaga
ovddasteaddji
Trond
Aarseth
finadii
sárdnestuolus
.
Čakčamánus
mearridii
Finnmárkku
dearvvašvuohta
ahte
Sieiddájoga
Mánáidpsykiatralaš
divššohat
galgá
viidásit
ođđasit
strukturerejuvvot
,
maŋŋil_go
guhkit
áigge
juo
lei
leamaš
eahpesihkkaris
dilis
.
Maŋŋá
go
lean
árvvoštallan
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
čielggadeami
,
dás
maiddái
riektejoavkku
cealkámuša
das
mii
guoská
sápmelaš
váikkuhanváldái
eatnamiid
hálddašeamis
,
geavahanvuoigatvuhtii
ja
oamastanvuoigatvuhtii
,
de
lean
gávnnahan
ahte
Finnmárkku
eatnamiid
luohpan
Statskog
SF
-
fitnodahkii
ii
soaba
ILO-konvenšuvnnain
nr.
169
artihkal
14
,
dajai
Gaup
čuovvolangažaldagastis
stáhtaráđđái
.
Dán
gease
áigge
sáhttá
GSM-telefon
gullot
miehtá
Deanu
leagi
.
Buot
etnalaš
luonddu
ja
ekologalaš
gelbbolašvuohta
mii
lea
muitaluvvon
njálmmálaččat
buolvvas
bulvii
historjjá
čađa
lea
duššamin
.
Boazosápmelaččat
ledje
bivvalis
čavčča
,
ja
čuovvovaš
buollašiid
maŋŋel
,
ballan
ahte
dán
dálvvige
galggai
šaddat
garas
sin
bohccuide
ceavcit
.
Maŋemus
vahkkuid
leat
sullii
golbmalogi
teáhterstudeantta
ja
neavttára
miehtá
Eurohpá
leamaš
workshopas
,
dahje
kurssas
,
Guovdageainnus
.
Sámi
allaskuvlla
direktevra
Johan
Klemet
Hætta
lea
veahá
eddon
maŋŋel
digaštallama
mii
leai
allaskuvllas
moadde
beaivvi
áigi
.
May-Liss
Nilsen
lea
bajásšaddan
Olmmáivákkis
,
muhto
lea
eanas
orron
Oslos
maŋŋel
go
loahpahii
oahpu
Dáiddaakademiijas
Troandimis
1994s
.
Beannot
diimmu
áiguba
Sven
Henriksen
ja
Iŋgá
Juuso
láidet
du
niehkomáilmmi
čađa
.
Maŋemus
áiggiid
čađa
lea
Trygve
šaddan
dovddusin
máŋgasiidda
.
80-logus
illudedje
dutkit
go
čuotnjágat
ledje
fas
laskagoahtán
,
maŋŋil_go
ledje
guhkit
áigge
ballan
čuotnjágiid
oalát
jávkat
.
Guovdageainnu
niehku
,
ahte
beassat
2
divišuvdnii
,
bissu
ain
maŋŋel
čiekčamiid
Fállejogas
.
Maid
dahká
skuvla
maŋŋil
dákkár
issoras
lihkohisvuođa
?
Maŋŋel
Guovdageainnu
čiekčamiid
Sállanis
lea
beaggán
ahte
Sállanhasat
cille
duopmára
ja
Guovdageainnu
čikčiid
.
Maŋŋil
Iešjávrri
oaggunfeastivála
dán
mánu
álggus
,
čálle
muhtun
áviissat
,
ahte
nuorra
nieida
lei
bearehaga
juohkan
ja
lei
nu
gárremiin
,
ahte
ferteje
ambulánssain
doalvut
su
buohccivissui
.
Maŋŋel
go
sámit
badjel
guoktelot
jagi
leat
sávvan
ja
maiddái
gáibidan
beaivválaš
TV-ođđasiid
,
leat
sihke
politihkkárat
ja
Sámeradio
hoavddat
bargan
garrasit
ja
alvvalaččat
ollašuhttit
daid
.
Inga
Ravna
Eira
lea
bargan
oahpaheaddjin
máŋggaid
jagiid
ja
mii
dovdat
maid
Iŋggá
su
girjjiid
čađa
,
sihke
fága-
ja
čáppagirjjálašvuođas
.
Lemmo
Máhtte
lei
okta
sis
guhte
bisánii
Amerihkái
maŋŋel
go
lei
leamaš
boazoreaŋgan
doppe
.
Nie
celke
dáiddárat
maŋŋel
go
ledje
rahpan
čájáhusa
"
Dáidda
ja
duodji
maid
Sámi
kulturráđđi
lea
oastán
jagiid
1993-2000
"
.
Njeallje
beaivásaš
čoahkkima
maŋŋá
sámi
ássanguovllu
váibmosis
mearridedje
50
álgoálbmogiidovddasteaddji
miehta
máilmmi
julggaštusa
sotnabeaivve
eahketbeaivve
.
Maŋŋá
go
Min
Áigi
čálii
miessemánu
16.
beaivve
nr.
36
,
ahte
Kárášjoga
buollinsuodjalus
lea
roassu
,
de
lea
šaddan
johtu
áššái
.
Kari
Høgden
muitala
morrašis
logi
jagi
maŋŋel
go
massii
gánddas
Ken
Magne
.
Boađus
lei
1-1
maŋŋá
dábálaš
čiekčanáiggi
.
Ii
oro
fágalaččat
doarvái
buorre
"
luoitilit
"
klientta
dalán
maŋŋel
6
vahku
dálkkodeami
.
15-jahkásaš
skuvlagánda
Piera
Ánde
Aslaksen
lea
beassan
ruoktot
maŋŋel
go
lea
veallán
vihtta
beaivvi
Romssa
buohcciviesus
.
Lujávrái
bohtet
juohke
jagi
juovllaid
ja
ođđajagi
gaskas
guossit
miehtá
sámi
.
Diibmá
,
maŋŋel
go
vihkkemat
ledje
loahpahuvvon
,
váidaledje
moadde
orohaga
boazodoallohálddahusa
daid
viehkagiid
geažil
.
Doavttiroahppi
Barbro
Lill
Hætta
váillaha
Guovdageainnu
suohkanis
bargovugiid
ja
plánaid
mat
ožžot
nuoraid
fárret
ruovttoluotta
iežaset
suohkanii
,
maŋŋel
go
leat
alit
oahpuin
geargan
.
Guovddášbellodat
cealká
iežas
jahkečoahkkima
maŋŋel
ahte
sii
dorjot
jurdaga
ásahit
Finnmárkku
eanahálddašeami
.
Johkamohki-márkanat
leat
álohii
čohkken
sápmelaččaid
miehtá
sámi
Johkamohkkái
.
Maŋŋel
go
medias
lea
beaggán
ahte
Sámi
Cup
«
as
lei
olu
jugešvuohta
,
de
lea
okta
Sámi
Cup
sponsorain
gáibidan
ruđaidis
ruovttoluotta
.
Medias
lea
okta
konkrehta
ášši
mii
dávjá
beaggá
,
man
maŋŋil
dávjá
bohtet
garra
gáibádusat
media
bokte
ahte
ráŋggáštit
láhkarihkku
boazodolliid
juoga
ládje
.
Finnmarksløpet
lea
sullii
100
miilla
guhkki
,
ja
manná
miehtá
Finnmárkku
duoddariid
.
Dat
lea
dovddus
ášši
ahte
láibi
ja
mielki
eaba
leat
beare
njálgát
go
beaivvi
miehtá
lea
niesti
leamaš
lávkkas
.
OSLO
Nie
govvida
Risten
Rávdna
Hætta
iežas
vásáhusa
maŋŋel
go
Oslo
Sámiid
Searvi
ja
Romssa
studeanttat
demonstrereje
duorastaga
Stuoradikki
ovddabealde
.
Go
olliiga
lunttain
Jon
Máhtiin
fasten
Norgii
maŋŋel
Cannes
mátkki
,
lei
Stádaministar
Einar
Gerhardsen
váldime
sudno
vuostá
Oslos
.
Stockholbmii
ledje
boahtán
sápmelaččat
miehtá
Norgga
ja
Ruoŧa
sámi
.
Sámedikki
dievasčoahkkin
gieđahallá
odne
ášši
mii
guoská
rasismaleavvamii
miehtá
Sámi
.
Dán
jagi
ii
ožžon
mánáidgárdi
eambbo
go
55_000
ruvnnu
,
ja
dat
lea
maŋŋel
go
Sámediggi
hálddašišgođii
dáid
erenoamášdoarjagiid
sámi
mánáidgárddiide
.
Maŋŋel
bálkkašumi
návddašeigga
Oslo
bártni
guovttos
Sámediggevistti
.
Maŋŋel
go
Min
Áigi
čálii
makkár
heajos
dillái
boaittobeal
mánáidgárddit
šaddet
jus
Sámediggi
dohkkeha
ráđi
árvalusa
,
jorggihii
Sámediggi
.
Ikte
šattai
oalle
dramatihkka
Sámedikki
kantiinas
njuolgga
maŋŋel
go
Min
Áigi
lei
gažadan
Ráđđeláhtu
Johan
Mihkkal
Sara
su
láhttenvuogi
birra
.
Lea
šaddan
ollu
stuibmi
su
persuvnna
dihte
maŋŋel
go
son
mannan
geasi
lei
riiddáskan
muhtin
spábbačikčiin
Sámi
riikkajoavkkus
.
Davvi-Suoma
luossajogaide
geavai
funet
nuppi
máilmmesoađi
maŋŋá
,
go
Giema-
,
Ii-
ja
Oulujogaide
ráhkadedje
šleađgafápmorusttegiid
.
Beaivváš_Sámi_Teáhter
reagerii
garrasit
maŋŋel
go
ráđđehus
almmuhii
1999
stádabušeahta
evttohusa
.
Maŋŋebárgga
lei
ášši
gielddastivrras
,
njeallje
jagi
maŋŋil_go
hilgo
turistaskohterláhtu
.
Justa
maŋŋel
go
Gaup
lei
Sámedikkeráđi
politihkalaš
ráđđeaddi
Johanne
Gaup
sivahan
veadjetmeahttun
duppalrolla
čađaheame
,
de
gahčče
seamma
váttisvuođat
su
askái
iežas
bellodagain
.
Mii
áigut
joatkkihit
ollislaš
politihka
mii
sihkkarastá
ruđa
ođđa
doaimmaide
mat
nannejit
buori
servodaga
.
Guovdageaidnu
čájehii
fámuid
vuosttaš
minuvtta
rájes
,
go
Per
Inge
Eira
spoahkkalii
mollii
maŋŋil_go
čiekčan
lei
minuvtta
bistán
.
Maŋŋel
go
gullui
radios
,
leat
máŋggas
davvin
riŋgen
sutnje
.
Boazovára
miehtá
Sámi
¶
Gerd
Eli
ja
Anders
Gaup
ja
sudno
mánát
eai
lean
goassege
jáhkkán
oažžut
Dielkku
ruovttoluotta
maŋŋel
go
lei
17
beaivvi
jávkan
.
Biret
Mágge
Anti
Somby
mielas
ii
leat
dohkálaš
ahte
Boazodoallohálddahus
almmuha
šiehtadusnjuolggadusaid
sámegillii
arvat
maŋŋel
go
dárogillii
.
Siidda
auditoriija
lei
miehtá
beaivvi
dievva
.
Maŋŋebárgga
gaskabeaivvi
ohccit
gávdne
maiddái
nuppi
juovllaid
maŋŋá
skohterbárttis
suddái
gártan
albmá
.
Vihtta
jagi
maŋŋel
áigemeari
lea
USA
buktán
raportta
riikka
rasismavuosttildeami
birra
.
13
jagi
dassái
guđii
nenetsabearaš
áitagiid
ja
garrasa
čađa
boazokollektiivva
,
vai
besset
ieža
oamastit
bohccuid
.
29
diimmu
mátkki
maŋŋel
Thailánddas
ruoktot
čákŋalii
Trygve
Guttorm
studioi
ovttas
iežas
gilvaleaddjiolbmáin
Åge
Helanderiin
Muitil
ja
Čeahpi
gilvui
.
35-jahkásaš
dievdu
lea
dubmehallon
guovtti
jahkái
giddagassii
maŋŋá
go
lea
illástan
15-jahkásaš
luntta
seksuálalaččat
ja
dasa_lassin
muosehuhttán
nuoraid
geat
ledje
feasttas
.
6-jahkásaš
Lásse
ii
duostta
šat
skuvlabusse
čuovvut
maŋŋel
go
mannan
bearjadaga
darvánii
skuvlabussii
ja
gessodii
busse
maŋis
máŋgalogi
mehtara
.
Badjel
200
jagi
maŋŋá
go
fránskalaččat
gohčodedje
olmmošvuoigatvuođaid
Almmáiolbmuid
Vuoigatvuohtan
,
jotket
Ovttastuvvon
Nášuvnnat
(
ON
)
ja
máŋga
ráđđehusa
geavaheamis
sohkabealvealaheaddji
giela
.
Badjel
bealli
olbmuin
geainna
Min
Áigi
lea
háleštan
ballet
gávppašit
Suomas
maŋŋel
go
gussamielahisvuohta
duođaštuvvui
Suomas
.
Badjemánáid
beaiveruovttu
mánát
leat
miehtá
čavčča
čuvvon
boazoealáhusa
bargguid
.
Baikajuhkan
,
geaidnoguoras
ruoktot
jođus
,
veahá
gáhtamin
maŋŋil_go
lea
ribahan
cummástallat
veahá
geainnage
.
Beaivváš_Sámi_Teáhter
soaitá
álggahit
ođđa
áigerehkenastima
dáiddalaš
dási
dáfus
;
Áigi
ovdal
ja
maŋŋá
Nils
Utsi
.
Boazodoallit
miehtá
máilmmi
čájehit
odne
geas
lea
máilmmi
buoremus
suohpangiehta
.
Christer
(
9
)
lea
ain
buohcceviesus
maŋŋel
go
su
giehta
gaikásii
eret
lihkuhisvuođas
.
Dat
mii
ealidettiin
bázi
barggakeahttá
,
dat
šattai
dahkkojuvvon
easkka
maŋŋel
jápmima
.
Davvin
lea
dološ
áiggiid
rájes
doaibman
ovttasbargu
riikkarájáid
rastá
.
Davviriikkalaš
sámekonvenšuvnna
ekspeartajoavku
háliida
sápmelaččaide
friddja
buohcceviessoválljema
riikkarájáid
rastá
.
Deanu_gielda
lea
dáhtton
bissehit
Miennagoađi
huksema
maŋŋil_go
Meahccebálvalus
lea
leamaš
iskamin
ođđa
goađi
maid
Nils
Ole
Holm
lea
ceggemin
Miennajávrri
gáddái
.
Duorastaga
dinejedje
oahppit
miehtá
Norgga
ruđaid
arvevuovddi
gáhttema
dihtii
.
Duorastaga
čađahuvvon
Kárášjoga
joatkkaskuvlla
ruošša
fáddabeaivvi
muittut
,
levvet
miehtá
Eurohpá
.
Dá
lea
muitalus
movt
Gutnabađožiin
ja
su
vieljaiguin
manai
maŋŋil_go
sin
áhčči
lei
jápmán
.
Dá
leat
dat
listtut
mat
sáhttet
dagahit
moivvi
jus
besset
sisa
Sámediggái
maŋŋel
válggaid
.
Dán
geasi
,
nu
movt
diibmá
nai
,
lea
nuoraide
gaskal
16
ja
25
jagi
vejolaš
geassebarggu
oažžut
Nuoraid
bargu
98
čađa
.
Dán
vahku
miehtá
ávvuda
Ohcejoga
gielda
125
jagi
.
Dávjjit
ja
dávjjit
hállo
das
,
ahte
dihtormášiinnat
eai
boađášii
doaibmat
maŋŋá
jahkeduhátmolsuma
.
Ealggat
leat
álgán
fierralit
meahcásteaddjiid
luođaid
ovddas
miehtá
Finnmárkku
.
Finnmárkku
fylkagielda
muittuha
skuvllaid
miehtá
fylkka
ahte
lea
ain
áigi
ohcat
ruđaid
kulturdoaimmaide
.
GSM-telefovnnat
doibmet
guovtti
jagi
siste
miehtá
Deanuleagi
.
Giđđa
vuorddiha
iežas
miehtá
Sámi
,
luondu
ii
vuollán
morihit
eallimii
.
Go
1906:s
,
go
dolvo
Gárgovári
sieiddi
Osloi
lei
ihána
dálki
,
ja
muitaluvvo
ahte
illá
deive
dálkki
čađa
Guovdageainnu
márkanbáikái
.
Go
orui
dážas
,
de
gal
beasai
Ellen
Ravna
vuodjit
áhčis
biilla
miehtá
Sámi
.
Govva
mánáid
teáhterbihtás
Beaivváža
teáhterhoavda
maŋŋel
"
Viellja
Fránas
-
gos
don
leat
dás
?
Guoládaga
sámit
leat
manahan
luohttámuša
Guoládaga
sámiid
searvái
ja
danin
sii
geahččalit
álgit
bargat
ođđa
návccaiguin
ođđa
searvvi
čađa
,
mii
ásahuvvui
Lujávrris
suoidnemánu
11.
beaivve
.
Guovdageainnu
Sámiid
Searvi
gáibida
maŋŋil
iežas
jahkečoahkkima
ahte
Finnmárkku
fylka
oažžu
albma
sámi
nama
,
ja
ahte
otnáš
sámegielnamma
fylkkas
sihkkojuvvo
.
Guovdageainnu
Sámiid
Searvi
váruha
garrasit
Sámi
Álbmotbellodaga
vuostá
maŋŋel
go
Kárášjoga
Sámiid
Searvi
áitá
geassádit
ovttasbarggus
NSR:in
boahtte
válgga
oktavuođas
.
Guovdageainnu
čakčafestivála
šattai
ruđalaš
noađđin
Guovdageainnu
fitnodahkii
"
Alfreds
kro
"
go
bázii
60
duhát
sturrosaš
vuolláibáhcagiin
maŋŋil
festivála
.
Gárrenmirkogeavaheaddjit
eai
beasa
váttisvuođas
eret
maŋŋel
dálkkodeami
Finnmárkku
klinihkas
Kárášjogas
.
Ikte
álggii
vuosttaš
diggi
Oarje-Finnmárkku
dálveguohtumiid
alde
maŋŋil_go
dálveguohtumat
juhkkojuvvojedje
.
Jiekŋa
lea
vuolgán
ja
golgadandávda
duoldá
miehtá
Deanuleagi
.
Juoŋasteapmi
ođđajagi
maŋŋá
ii
leat
šat
lobálaš
Deanu
gielddas
.
Kárášjoga
Musihkkasearvi
lea
ruovttoluotta
maŋŋel
geasseluomu
.
Kárášjoga
leansmánnikántuvra
lea
dáhtton
veahki
Kriposis
maŋŋel
go
váruhit
njealje
dievddu
bivdán
lobihemiid
Šuorpmus
.
Kárášjogas
eai
leat
leamaš
albma
márkanat
maŋŋá
nuppi
máilmmisoađi
.
Kárášjogas
lea
čuožžilan
earenoamáš
dilli
busselihkuhisvuođa
maŋŋel
.
Lihkolaš
maŋŋel
go
lei
ealgga
báhčán
,
vulggii
lávkkas
viežžat
.
Logi
jagi
maŋŋel
go
Mikkel
P.
A.
Bongo
jámii
,
lea
su
girji
nieguid
čilgema
birra
ilbman
.
Mannan
lávvordaga
deaivvadeigga
Máze
ja
Billávuotna
vuosttaš
čiekčamii
maŋŋel
luomu
.
Mannan
sotnabeaivvi
álggii
kulturvahkku
mii
bistá
boahtte
vahku
miehtá
ja
loahpahuvvo
fas
boahtte
sotnabeaivvi
.
Maori-álbmot
New
Zealandas
digaštallá
ahte
galget
go
doarjut
stuorit
kommersiealla
fállábivddu
maŋŋel
go
Máilmmi
fállábivdoráđđi
loahpahii
čoahkkima
mii
aitto
lea
leamaš
.
Maŋemus
joavkojođiheddjiid
čoahkkima
maŋŋel
orru
leame
čielggas
ahte
meastta
olles
Sámediggi
hilgu
ráđđehusa
Finnmárkolága
evttohusa
.
Maŋŋel
go
lei
juoigan
Gonagasa
Harald
ja
Dronnega
Sonja
Sámediggevistti
rahpamis
,
de
attii
Sara
Marielle
Gaup
(
17
)
erenoamáš
skeaŋkka
Gonagassii
.
Maŋŋel
go
máŋgga
geardde
lea
maŋiduvvon
,
de
lea
boahtán
áigi
go
Guovdageainnu
mánáidskuvlla
álget
divodit
.
Maŋŋel
maŋemuš
Sámedikki
válggaid
,
válljejuvvui
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
ovdaolmmoš
Sven
Roald
Nystø
Sámedikki
presideantan
ja
nu
šattai
gáivuotnalaš
Geir
Tommy
Pedersen
NSR:a
ovdaolmmožin
,
go
son
dalle
lei
nubbin
ovdaolmmožin
.
Maŋŋá
beassážiid
boahtá
vuosttas
nummir
Min
Áiggis
duorastaga
cuoŋománu
16.
beaivve
iige
nugo
dábálaččat
gaskavahku
.
Muhtun
30
jahkásaš
Finnmárkku
almmái
lea
dubmehallon
giddagassii
11
mánnui
maŋŋá
go
jagi
nuorat
mátkkálaš
jámii
gárrenvuodjima
geažil
.
Mázes
lea
buollán
garra
nággu
maŋŋel
go
Nils
Jørgen
Utsi
dovddastii
Min
Áiggi
journalistii
ahte
spábba
lei
olggobealde
geahčesázu
ovdal_go
Bongo
nivkalii
dan
mollii
ja
Máze
njealját
divišuvdnii
.
Finnmárkoláhka
čuohcá
garrasit
Norgga
stuorámus
eananeaiggádii
Statskog
SF:ii
,
maŋŋil_go
Stuorradiggi
mearrida
lága
dán
giđa
.
Nils
Ole
Holm
(
68
)
lea
váiban
doarrut
gielddain
buozalmasvuođa
čađa
.
Njealját
bilidemiid
maŋŋel
gáibidit
sihke
oahppit
,
váhnemat
ja
skuvlla
jođiheaddjit
ahte
Kárášjoga
gielda
buorida
nuoraidbirrasa
skuvllas
.
Nu
čuožžu
plákahtain
,
mat
leat
heŋgojuvvon
miehtá
Deanugieldda
guovddáš
guovlluide
nugo
buvddaide
,
báŋkui
ja
kulturvissui
.
Ohcejotnjálmmi
ja
Sirpmá
skuvllaid
mánát
ja
nuorat
áigot
ráhkadit
oktasaš
filmma
báikenamaid
birra
ja
leat
álggahan
filbmenprošeavtta
rájá
rastá
.
Bargiidbellodat
stuorámus
Sámedikkis
Jáhkán
mis
lea
presideanta
boahtte
válggaid
maŋŋel
NSR
ovttasbargojoavku
massášii
eanetlogu
Sámedikkis
jus
dál
livččii
válga
.
Poršáŋggu
spábbačiekčansearvi
(
PFK
)
beassá
dál
čiekčat
rátkkačiekčamiid
nuppi
divišuvdnii
Tromssa
beale
Siellat
(
Salangen
)
vuostá
,
maŋŋá
go
vuittii
Finnmárkku
goalmmát
divišuvnna
.
Ráđđehus
lei
maŋŋel
Guovdageainnu
čoahkkima
lohpidan
ođđasit
deaivvadit
sámi
organisašuvnnaiguin
.
Son
šattai
oalle
dovddusin
aiddo
maŋŋá
riegádeami
jo
.
Steinar
Pedersen
jáhkká
Sámi
ealáhusráđi
dáidit
leat
boastut
juohkán
ruđa
lotnolasealáhusbargiide
maŋŋá
go
Sámediggi
rievdadii
njuolggadusaid
1996:s
.
Sullii
130
čuoigi
čuige
molsašuddi
dálkkiid
čađa
.
Suoma
Sámiráđi
juogus
guđii
suhtus
vahkuloahpa
ráđđečoahkkima
,
maŋŋá
go
čoahkkin
bijai
sin
eret
ja
dohkkehii
Suoma
Sámiid
Guovddášsearvvi
Suoma
sámiid
ovddasteaddjin
.
SÁB
Fylkkadikke
evttohas
Janoš
Trosten
váldá
oktavuođa
Stuoradiggepresideanttain
maŋŋel
go
Ovddádusbellodat
áittii
sámegiela
jávkadit
skuvllas
.
Sámi
"
Idol
"
dahje
Lola
03
ohcá
nuorra
idolaid
miehtá
Sámi
.
Vilda
olmmái
gii
anii
čáhppes
náhkegeavlla
,
jámii
nuorran
,
muhto
šattai
beakkánin
maŋŋil
iežas
jápmima
.
Vuosttaš
geardde
muitala
son
almmolašvuhtii
mo
lea
vásihan
áiggi
maŋŋel
stuora
politiijaákšuvnna
su
bivdojoavkku
vuostá
.
Vuosttaš
jurdda
maŋŋá
go
Ruvdnaprinsapárra
jearai
su
lávlut
girkus
leai
ahte
dál
beassá
luođi
rohttehit
gonagaslaš
vihaheames
.
Mii
boahtit
čorget
muohttaga
dallánaga
,
lohpidii
Helge
Nystad
Kárášjoga
gielddas
,
maŋŋá
go
Min
Áigi
muitalii
Eriksena
buollinsihkarvuođas
.
Ásllat
lea
váldán
dutkamušas
álggahusáigin
jagi
1731
,
dasgo
dan
rájes
leat
čielga
girkogirjjit
Anáris
ja
dan
maŋŋá
earáge
gielddain
.
1970-jagit
čájehedje
midjiide
ahte
ođđa
višuvnnat
riegádit
buoremusat
garra
nákkuid
čađa
.
Dál
ferten
luoikat
áhččái
iežan
stákku
vai
songe
goddá
luosa
,
illuda
Anniken
Balto
(
7
)
maŋŋá
go
rohttestii
kilosaš
ditti
gáddái
.
Eiseválddit
fertejit
láhčit
vejolašvuođa
ásahit
beaivválaš
miehtá
sámi
aviissaid
.
Mus
lea
buorre
jáhkku
ahte
Finnmárkoláhka
evttohus
rievdaduvvo
nu_ahte
dat
deavdá
álbmotrievttálaš
gáibádusaid
,
lohká
sámediggepresideanta
Sven-Roald
Nystø
maŋŋá
dán
vahku
historjjálaš
čoahkkima
Stuorradikki
justislávdegottin
.
Oljorevrret
maid
ruoššat
plánejit
ásahit
Guoládatnjárgga
čađa
,
sáhttet
bilidit
dehálaš
boazoguohtoneatnamiid
,
oaivvildit
Ruošša
ja
Norgga
luonddugáhttensearvvit
.
Buollaša
ja
borgga
čađa
lean
soames
háve
ollen
mannat
!
Dieđán
ahte
ii
leat
vejolaš
dalá
maŋŋel
oahpu
máhccat
ruoktot
Levdnjii
,
muhto
lean
ráhkkaneame
boahtteáiggis
boahtit
ruovttoluotta
ásahit
iežan
fitnodaga
,
lohká
nuorra
arkiteaktastudeanta
Dan
Ragnar
Thorstensen
(
25
)
.
Dá
lea
jallamus
árvalus
mii
lea
boahtán
,
lohká
suohkan-
ja
meahcástanstivrralahttu
Heika
Skum
,
maŋŋel
Guovdageainnu
meahcástanstivrra
čoahkkima
,
gos
bođii
evttohus
ahte
Birasgáhttenkántuvra
galgá
heaittihuvvot
.
Gudni
galgá
addot
vuosttažettiin
buot
min
giellajoavkku
diehtojuhkkiide
ja
bargiide
go
leat
čohkken
báikenamaid
ja
giellatearpmaid
guovllus
,
lohká
ilolaš
giellajoavkku
sátnedoalvu
Asbjørg
Skåden
,
maŋŋá
go
giellajoavku
Skániin
oaččui
Sámedikki
giellamovttiidahttin
bálkkašumi
.
Lunttat
doaimmaiga
nu
máilmmi
bures
,
lohká
movttegis
bagadalli
Nils
Utsi
maŋŋel
"
Lummaid
dievva
geađggit
"
vuosttaščájálmasa
bearjadaga
.
Mii
leat
nu
movttegat
go
guvttiin
čájálmasain
sáhttit
vuolgit
johtit
miehtá
sámi
,
lohká
duhtavaš
Beaivváš
teáhtera
hoavda
Harriet
Nordlund
.
Mii
leat
vuosttaš
luohkká
Sámi
Joatkkaskuvllas
Kárášjogas
,
geat
leat
golmma
jagis
váldán
veahkkedivššároahpu
,
muitalit
duhtavaš
oahppit
,
geat
eksámeniid
maŋŋá
leat
oahppan
veahkkedivššárat
.
Mun
lean
deike
boahtán
veahki
čurvet
dis
,
go
min
guohtoneatnamiid
čađa
leat
ruovdemáđiija
ráhkadeamen
.
Váilevaš
mihttomearit
ja
strategiija
ovddasguvlui
váilu
otná
sámi
skearrofitnodagain
,
beaškala
Sančuari
čuojaheaddji
Heaika
Hætta
,
maŋŋá
iežaset
ođđa
CD
ilmmuhan
preassakonferánssas
lávvardaga
Guovdageainnus
.
Gal
mii
oaidnalit
maŋŋel
beassážiid
!
Interreg
IIIA
Nord
lea
ovttasbargoprográmma
riikkarájiid
rastá
Davvikalohtas
ja
Barentsguovllus
.
Vai
eai
šatta
dušše
moattes
geat
ožžot
visot
lobiid
biebmat
luosaid
,
ferte
okta
gáibádus
leahkit
ahte
dat
rusttegat
leat
miehtá
sámi
mearra
guovlluid
.
Maŋŋel
go
guokte
čiekčama
leat
čiekčan
,
de
lea
Máze
dál
nubbin
4.
divišuvnnas
,
muhto
ii
Ásllat
Ánte
loga
dán
birra
nu
bearehaga
gal
jurddašit
.
Seamma
leansmánnikántuvrras
ledje
olbmot
Gáivuonas
miehtá
vahkkoloahpa
,
ja
doppe
gal
lei
buot
hui
ráfálaš
,
vaikko
hirbmat
olu
olbmot
ledje
čoahkkanan
.
"
Bellodagat
fertejit
olu
buoret
ráhkkanit
nominašuvnnaide
,
iige
maŋŋel
huikit
ahte
nissonolbmot
eai
vuolgán
listtu
bajimužžan
"
¶
"
Dat
mii
dál
lea
dáhpáhuvvan
Gáivuonas
maiddái
čuohcá
miehtá
Sápmái
.
"
Gosa
leat
šaddan
sii
geat
Beaivváža
nu
duostilit
álggahedje
dalle
maŋŋel
Álttá
ášši
?
"
Mii
leat
vigiheamit
,
muhto
politiijat
leat
lebben
min
bahádahkkin
miehtá
Norgga
.
"
Sávan
dutnje
lihku
maŋŋel
dan
garra
doarruma
gumppiid
ja
dáččahorttiid
vuostá
.
20
jagi
maŋŋel
vuosttaš
jurdaga
leat
sámit
ožžon
TV-ođđasiid
.
ILO-konvenšuvdna
sihkarastá
sápmelaččaid
vuodjinlobi
¶
Stáhta
miehtá
geahpedit
gáibádusaid
¶
Faust
čájálmasas
beasat
čuovvut
olbmo
mátkki
eallima
čađa
.
Birgejit
dološ
eallinvugiin
miehtá
geasi
¶
Measta
guokte
jagi
maŋŋel
reastaluvvama
lea
dál
fas
olles
doaibma
Reinprodukteris
¶
Dán
govas
lea
Beaivvašgiette
Duottarstohpu
ja
lea
govvejuvvon
aŋkke
maŋŋá
go
kapealla
ráhkaduvvui
.
Gáibidedje
guossegirjjis
namaid
maŋŋel
Sámiráđi
čoahkkima
Mázes
¶
Jánoš
joatká
NSR
jođiheaddji
Jánoš
Trosten
mearridii
ovdal
dan
čavčča
ahte
son
ii
áiggo
joatkit
jođiheaddjin
maŋŋel
boahtte
riikkačoahkkima
.
Áigot
sáddet
artisttaid
miehtá
máilmmi
¶
Ankarede
meassut
:
Báiki
gos
olles
sápmi
čoahkkana
Johan
Ailo
Kalstad
Ankarede
nammasaš
báikái
čoagganit
juohke
jagi
sápmelaččat
miehtá
Sámi
messostallamiidda
.
Dat
dahkku
maŋŋel
jápmima
¶
Dološ
sámi
muitalus
Ivggus
:
Báhppa
gii
manai
nuppi
máilbmái
Dá
lea
muitalus
báhpa
birra
gii
manai
nuppi
máilbmái
danin_go
ii
jáhkkán
ahte
olbmuin
lea
eallin
maŋŋel
jápmima
.
Lossa
čakčajohtin
sullos
gáddái
:
Vuojahit
bohccuid
guokte
nuori
rastá
¶
Nuppástuhttinprográmma
Ii
Sámediggái
-
Jus
Sámediggi
galgá
váldit
badjelasas
nuppástuhttinprográmma
maŋŋel
-98
,
bidjá
sámediggi
iežas
suohkaniid
dássái
.
-
Mis
juigiid
gaskas
ii
dáidde
šaddat
garrasit
gilvu
,
muhto
jáhkán
šaddat
vel
ain
eambbo
gelddolažžan
gehččiide
,
dadjá
Kárášjoga
juoigi
mii
lea
johtán
miehtá
máilmmi
earret_eará
Áilluhaččain
.
-
Vuosttas
guovtti
jagi
áigge
Oului
fárrema
maŋŋá
orui
,
ahte
Ohcejohka
boahtá
leat
gal
álo
mu
ruoktu
,
muhto
várra
in
fárre
ruovttoluotta
dohko
.
Dien
váttisvuođa
lohká
Inger
Haldis
dovdat
miehtá
servodaga
.
Guhppen
ii
leat
dušše
sámi
dálkkodanvuohki
,
muhto
dat
lea
geavahuvvon
miehtá
Eurohpa
ja
Asia
.
Muhto
maŋŋil_go
sátnejođiheaddjiguovttos
Ingrid
Smuk
Rolstad
ja
Kjell
Sæther
garrasit
moittiiga
dán
,
de
birasgáhttendepartemeanta
gohčui
hábmet
evttohusa
mo
soai
hálidivččiiga
stivret
čázádaga
.
Scooterfabrihkat
leat
fuomášan
ovtta
nuppi
ártegis
ráhkkanusa
áiggiid
čađa
.
Utsi
lohká
su
eallin
lea
šaddan
riggábun
maŋŋil_go
álggii
karaoke
lávlut
.
Dán
jagi
lea
dát
lágideapmi
vahku
maŋŋel
go
dan
maid
láve
,
namalassii
suoidnemánu
11.
beaivvi
,
muitala
lágideaddji
ja
jođiheaddji
Sirbmá
IL:s
Monica
Balto
.
Šibiteiseválddit
ledje
suokkardallamiin
gárddi
dohkálašvuođa
go
galget
ealli
bohccuid
fievrridit
gárdde
čađa
.
Skiippagurra
buhtistii
namastis
.
-
Maŋŋel
go
lei
juhkan
iežas
bihkkagárremin
mearridii
prinseassa
joatkit
mátkkis
.
-
Mii
leat
álgán
humadit
movt
galgat
rievdadit
ja
buoridit
radio
maŋŋel
geasseluomu
,
muhto
eai
leat
vuos
konkrehta
plánat
,
muitala
GLR
redaktora
Nils
Martin
Kristensen
ja
joatká
:
-
Okta
vejolašvuohta
lea
ahte
GLR
šaddá
oasussearvin
.
22_000
nuora
miehtá
riikka
leat
gilvvohallan
fylkkadeaivvademiin
beassat
riikkadeaivvadeapmái
.
240
virggálaš
ovddasteaddji
miehtá
máilmmi
ja
čuđiid
mielde
eará
guossit
leat
dán
vahku
čoahkkanan
Anárii
nuppi
máilmmi
boazoálbmogiid
(
WRHC
)
kongressii
.
Amnesty
International
sivahallá
eiseválddiid
miehtá
riikka
ovttaskas
olbmuid
leat
illastan
.
Beaivváš_Sámi_Teáhter
hoavda
Alex
Scherpf
leat
maŋŋá
stáhtabušeahta
ruhtajuolludemiid
sihke
eddon
ja
vuollánan
.
Beaivváš
Sámiteáhter
lea
johtimin
miehtá
davviguovlluid
ođđa
bihtáinis
.
Berg
váldá
doaimma
badjelasas
maŋŋá
go
Åse
Niemi
,
Drammenis
geassáda
.
Boarráset
maorit
oidne
miehtá
1970
jagiin
ahte
maorigiella
lei
jávkamin
.
Boazodoallu
lea
áiggiid
čađa
massán
stuora
guohtuneatnamiid
.
Borribáru
roassu
lea
suorggahan
olbmuid
miehtá
máilmmi
.
Buot
bivdit
fertejit
ovdal_go
vulget
bivdui
oastit
bivdodivvada
mii
doaibmá
miehtá
Norgga
.
Dan
dagai
Nystø
sámediggeráđđi
dieđáhusa
olis
veahá
maŋŋil_go
áirras
Isak
Mathis
O.
Hætta
fas
lei
bidjan
oalle
stuimmiid
johtui
Sámedikkis
.
Dan
lohká
Guovdageainnu
suohkanstivraáirras
Heaika
Skum
maŋŋel
go
Guovdageainnu
meahcástanstivra
mearridii
heaittihit
Birasgáhttenkántuvrra
.
Dan
maŋŋá
áššáskuhtton
dievdu
muitalii
iežas
gullan
hávllaid
šuviheamen
oaivvi
meattá
,
ja
logai
iežas
suorganan
ja
gáddán
jápmit
.
Dan
muitaleaba
sátnejođiheaddji
Klemet
Erland
Hætta
ja
johttisápmelaččaid
searvvi
nubbejođiheaddji
Inger
Marie
Gaup
Eira
dakka
maŋŋil
gaskavahku
čoahkkima
,
mas
leigga
beassan
stáhtaráđđái
čilget
oainnuid
Oarje-Finnmárkku
boazologu
heiveheami
hárrái
.
Dat
čielggai
maŋŋel
go
ovddeš
suohkanbáhpa
guovttos
Lyngmo
ja
Thorsen
čoahkkimasttiiga
bismmain
Børre
Knudseniin
.
Dattege
,
10
minuvtta
maŋŋá
lean
viežžamin
Ovllá
.
Deaivilis
sániiguin
válddii
Edel
sátnevuoru
maŋŋel
go
filmma
sisdoalu
leimmet
beassan
oaidnit
.
Diimmu
maŋŋel
go
leimme
Ásllat-vilbeliin
humadan
telefuvnnas
,
de
boahtá
vilba
.
Duhátjagimolsašumi
leat
stuora
ávvudeamit
miehtá
Norgga
,
ja
oallugat
leat
juo
ráhkkanišgoahtán
daidda
doaluide
.
Dutkit
Trinidadas
ja
Tobagos
ovttas
dutkanguovddážiiguin
miehtá
máilmmi
leat
ovddidan
aidsvaksiinna
olbmuid
várás
.
Dákko
livčče
galgan
Guovdageainnu
NSR
sámediggeáirras
Ole
Henrik
Magga
čuovvut
mannan
vahkkus
Sámedikki
dievasčoahkkima
,
muhto
stuollu
lei
guorosin
miehtá
vahkku
.
Dán
diggeášši
máilmmi
nubbin
stuorámus
oljogávpesearvvi
vuostá
vákšot
oljosearvvit
ja
álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
.
Dán
dálvve
leat
guokte
máná
harcen
iežaska
maŋŋá
go
soai
leaba
geahččan
videofilmmaid
.
Dán
leat
doaktárat
Seattle
gávpogis
USA:s
,
geat
barget
ohcat
čielgeađaaddi
Kenii
,
gávnnahan
maŋŋel
stuora
iskamiid
.
Dán
muitala
Kárášjoga
SáB
jođiheaddji
Brita
Kåven
maŋŋel
go
stivra
doalai
čoahkkima
gaskavahkku
eahkeda
.
Dán
mánu
miehtá
lea
Lars
J:son
Nuttis
čájálmas
Sámi
Dáiddaguovddážis
,
Kárášjogas
.
Dát
bođii
ovdan
maŋŋá
go
ođđa
sámi
vuoigatvuođalávdegoddi
doalai
vuosttaš
čoahkkima
Budeajjus
álggu
geahčen
dán
vahku
.
Dávjá
leat
joavkočoahkkimat
maiddái
maŋŋel
go
dievasčoahkkin
nohká
.
Earet
iežas
siskkimuččas
,
de
lea
Sirpmá
nisu
viežžan
inspirašuvnna
miehtá
máilmmi
ja
girjás
vásáhusain
.
Eatnašat
leat
eamiálbmogat
ja
ássan
guovllus
buolvvaid
čađa
.
Eira
vuige
gal
ahte
sus
lea
miella
fárret
ruovttoluotta
iežas
ruovttu
suohkanii
Guovdageidnui
,
maŋŋá
go
lea
loahpahan
stáhtačállidoaimmaid
.
Ekspeartajoavku
mii
bargá
Davviriikkalaš
sámekonvenšuvnnain
lea
evttohan
ahte
sápmelaččat
galget
beassat
válljet
dearvvašvuođadivššu
riikkarájáid
rastá
.
Bargiidbellodat
stuorámus
Sámedikkis
Jáhkán
mis
leat
presideantta
boahtte
válggaid
maŋŋel
.
25
jagi
maŋŋel
lea
nealgudeaddji
ruovttoluotta
Stuoradikki
olggobeal
Sámi
álbmotbeaivvi
.
Guovdageainnu
nuoraidskuvllas
lea
vuot
bieguheapmi
10
mánu
maŋŋá
go
inuihttalunta
givssiduvvui
garrasit
skuvllas
.
Gielddaministtar
Sylvia
Brustad
,
eanadoalloministtar
Bjarne
Håkon
Hansen
,
ja
birasgáhttenministtar
Siri
Bjerke
ihte
ge
Guovdageidnui
badjelaš
beannot
diimmu
maŋŋá
go
lei
almmuhuvvon
.
Giellalávguma
oassálastit
ledje
miehtá
Norggas
eret
.
Gieskat
leat
muhtin
vánhemat
Njuorggámis
Suoma
bealde
ohcan
vuodjinlobi
skohteriin
doalvut
mánáideaset
mánáidgárdái
rastá
deanu
Fanasgieddái
Norgga
beallái
.
Girjji
loahpas
son
muitala
maŋŋel
biilalihkuhisvuođa
guovvamánu
1996:s
,
mii
billistii
su
muittu
.
Go
Sančuari
moaitigoahtá
sámi
skearrofitnodagaid
maŋŋel
go
ieža
leat
aiddo
almmuhan
CD
,
de
lea
áigi
geahčadišgoahtit
dan
vuođu
.
Guovdageaidnu
oaččui
ovtta
čuoggá
maŋŋel
go
čievččai
dássálaga
Vuollevuvddiin
gaskavahku
Guovdageainnus
.
Guovdageaidnulaš
Jo
Magne
Hætta
deaivvai
dovddus
Ane
Dahl
Torp
maŋŋel
tv-showa
.
Guovdageainnu
lagasradio
(
GLR
)
lea
fas
sáddegoahtán
maŋŋel
geasi
.
Guovdageidnui
eai
láven
boahtit
áviissat
rámburhilduide
ovdal
maŋŋel
gaskabeaivve
.
Iešdovdu
badjánii
maŋŋá
go
dusten
dovddahit
olbmuide
iežan
sámi
duogáža
.
In
riekta
ipmir
manne
galggašin
ihttin
gillet
lihkkat
ođđa
beaivái
maŋŋel
go
gulan
movt
min
girjjálašvuođa
dilli
lea
.
Jagi
maŋŋel
,
1975:as
,
dáhpáhuvai
fas
seamma
.
Johkamohkkilaš
Laila
Spiik
johtá
miehtá
máilmmi
ja
oahpaha
olbmuide
dološ
sámi
málestanárbevieruid
.
John
Øvregård
ja
Alf
Henry
Nystad
leaba
guovttes
geat
oaččuiga
barggu
"
Nuorra
Bargu
"
prošeavtta
čađa
.
Juohke
čoahkkimis
dadjo
juoga
mii
bisána
muitui
maŋŋel
čoahkkima
.
Jánoš
Trosten
dadjá
ahte
eará
válgabiriid
NSR-listtut
berrejit
dál
váldit
oahpu
movt
galgá
politihkket
vai
jienaid
ožžot
,
ja
addá
oanehaš
lekšuvnna
bellodatustibiidda
miehtá
Norgga
riikka
.
Kati-Claudia
Fofonoff
divttaid
lea
čađa
báidnán
su
ruovttuguovllu
luondu
,
olbmot
ja
kultuvra
.
Konsearta
maid
Áillohaš
lea
lágidan
ođđajagimánus
Ruoŧa
radio
ovddas
,
lea
dássážii
vuvdojuvvon
22
riikka
radiostašuvnnaide
miehtá
máilmmi
.
Kárášjoga
gielda
lea
mearridan
geat
galget
bargat
jođihanvirggiin
gielddas
maŋŋel
nuppástuhttima
.
Lea
go
árra
dulvi
,
dáide
muhtumat
jearrat
geat
vudje
Badje-Máze
čađa
duvle
.
Lea
lávvardat
ja
beaivvi
maŋŋel
Marry
vuosttaščájáhusa
Arctic
Galleriijas
.
Leat
stuora
hástalusat
Norgga
ekonomiijas
,
earenoamážit
go
Guovddášráđđehus
lea
šaddan
čorget
ovddit
ráđđehusa
váilevaš
bušeahttastivrema
maŋŋá
.
Lásse
áhčči
Jan
Ole
Balto
lea
hirbmosit
suorganan
maŋŋel
issoras
dáhpáhusa
bearjadaga
.
Guoládaga
Sámiid
Searvvi
ovdaolmmoš
Nina
Afanasjeva
dieđiha
20
sámenuora
lihkostuvvan
beassat
universitehtaide
miehtá
Ruošša
.
Maiddái
dán
jagi
leat
mánáidskuvla
oahppit
Guovdageainnus
bieđganan
miehtá
márkana
.
Makkár
sadji
lei
sámi
áššiin
Stuorradikkis
ja
guovddášhálddahusas
maŋŋil
soađi
?
Mannan
vahku
dieđihuvvojedje
unnán
luosat
gilvui
miehtá
Deanu
čázádagas
.
Masá
miehtá
geasi
ledje
stuorámus
luosat
goddon
Iešjogas
.
Maŋemus
máilmmisoađi
maŋŋel
álggii
Davvi-Tromssa
ja
Finnmárkku
ođđasis
huksen
,
ja
dalle
huksejuvvojedje
ollu
ovttasullasaš
ássanviesut
.
Maŋŋel
Ragnhild
Nystad
sátnevuoru
,
válde
maiddái
earát
sátnevuoru
,
earret_eará
Isak
Mathis
O.
Hætta
.
Maŋŋel
go
Bargiidbellodaga
riikkačoahkkin
aittobáliid
garvvii
namuhit
ILO-konvenšuvnna
nr.
169
,
eamiálbmotkonvenšuvnna
,
ovttastuvvama
,
norgga
lágas
,
bellodaga
sámepolitihkalaš
julggaštusas
,
de
leat
boahtán
muhtin
reakšuvnna
maid
áššálašvuođa
dihte
ii
sáhte
diktit
vástitkeahttá
.
Maŋŋel
go
Lill-Tove
isit
almmolaččat
muitalii
iežas
dávdda
birra
,
de
olbmot
váldigohte
oktavuođa
sudnuin
.
Maŋŋel
go
NSR
njiejai
1997
čavčča
sámedikkeválggas
,
orrot
njunuš
luohttámušolbmot
álgán
beroštit
davvi-sámi
guovlluid
dilálašvuođa
birra
.
Maŋŋel
go
Sosiála
ja
dearvvašvuođa
departemeanta
lea
cealkán
ahte
dearvvašvuođa
ja
sosiála
bálvalusat
sámiide
eai
doaimma
doarvái
bures
,
lea
RiTø
bargagoahtán
dili
buoridit
.
Maŋŋel
go
Sámediggi
válddii
badjelasas
sámi
mánáidgárddiid
doarjjaortnega
hálddašeami
,
de
leat
sámi
sierradoarjjaohcamušat
olu
lassánan
.
Maŋŋel
go
mediain
lea
beaggán
ahte
Sámi
Cup
«
as
lei
ollu
jugešvuohta
,
lea
okta
Sámi
Cup
sponsoriin
gáibidan
ruđaidis
ruovttoluotta
.
Maŋŋel
go
ohcanáigemearri
manai
olggos
leat
vihtta
olbmo
ohcan
ráđđeolmmáivirgái
Guovdageainnu
suohkanis
.
Maŋŋel
go
politiguovllulávdegotti
árvalusa
leat
gieđahallan
,
sáhttet
šaddat
rievdadeamit
Finnmárkku
sundiámmátstruktuvrras
.
Maŋŋel
nuppi
máilmmisoađi
lea
leamašan
earret
muhtun
dáhpáhusain
unnán
beroštupmi
sámi
statistihka
váilevašvuhtii
.
Maŋŋel
čiekčama
lei
oalle
kontrásta
joavkkuin
.
Maŋŋel
čállosa
Min
Áiggis
07.09.01
Sámedikki
váikkuhusa
birra
Stuoradikki
ektui
gažaldagas
sámi
alit
oahpu
birra
,
de
ferten
divustit
čállosa
muhtin
sajiin
.
Maŋŋá
dán
dáhpáhusa
Riikačoahkkimis
gullen
máŋggalágan
reakšuvnnaid
.
Maŋŋá
go
Nils
Aslak
Valkeapää
guđii
dán
máilmmi
,
de
lea
Sámiid
vuorkádávvirat
Kárášjogas
gudnejahttán
Áillohačča
muhtun
smávit
muitočájáhusain
.
Maŋŋá
go
áššáskuhtton
guovdageaidnulaš
lei
arresterejuvvon
,
de
lea
son
politiijaide
dovddahan
iežas
ballat
dubmehallat
giddagassii
21
jahkái
.
Maŋŋá
soađi
lyrihkas
lea
Einar
Bragi
namma
guovddážis
.
Maŋŋá
son
lea
beaggán
miehtá
Norgga
iežas
oainnuiguin
.
Miehtá
geasi
lágidii
goalmmát
divišuvnna
čiekčit
spábbačiekčamiid
mánáide
.
Miehtá
skápma
ja
dálvvi
lea
beaggán
ahte
boazodoalus
lea
roassu
.
Mii
son
dat
lei
mii
váillui
dán
komedias
bođii
vajot
millii
maŋŋá
čájálmasa
.
Min
Áigi
geahččalii
miehtá
ievttá
beaivvi
oažžut
kommentáraid
Deanu
gielddadoaktáris
Sigrun
Winterfeldtas
,
muhto
eat
lihkostuvvan
.
Min
Áigi
lágida
dán
jagige
luossaoaggungilvvuid
miehtá
Deanu
čázádaga
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
boahtá
geafi
báhpa
lusa
ánuhit
.
Moadde
vahku
maŋŋel
go
olliimet
ruoktot
,
de
guđii
Anders
Nystø
min
.
Muhtin
oassi
feastaolbmuin
guđđe
valáštallanviesu
maŋŋil
Intrigue
čuojaheami
.
Nissonat
miehtá
máilmmi
vealahuvvojit
bargomárkaniin
go
sii
sáhttet
šaddat
dahje
leat
áhpeheapmin
,
dahje
go
sii
leat
jo
riegádahttán
.
Mánáid-TV
lea
fas
álgán
maŋŋel
geasi
.
Mánáidgárdemánát
miehtá
Mátta-Várjjaga
leat
bargame
nuppástuhttit
čázi
šealgu
ja
ivdnás
jiekŋamáinnasvuovdin
-
ja
olu
eará
somás
jieŋas
ráhkaduvvon
čuovgan
.
Máŋggaid
jagiid
rahčama
maŋŋel
beasai
Gonagas
Harald
boahtit
rahpat
julevsámi
guovddáža
1994:s
.
NRK:s
leat
beaivválaš
sámi
tv-ođđasat
gos
visot
mii
sáddejuvvo
,
tekstejuvvo
dárogillii
vai
geahččit
miehtá
Norgga
áddejit
sámi
ođđasiid
.
NSR
jođiheaddji
ja
aiddo
válljejuvvon
Guovdageainnu
suohkanstivra
áirras
dáhttu
searvat
gielladebáhttii
,
maŋŋel
go
Sámediggepresideanta
rissejuvvui
ođđajagisártnis
dihte
.
NSR
válgabire
13:s
lea
leamaš
hirbmat
rigearra
ja
ráfehisvuohta
maŋŋel
vuosttaš
nominašuvdnačoahkkima
Sámedikkiválgii
Oslos
loahpageahčen
skábmamánu
.
NTBa
ii
leat
váldán
oktavuođa
vuolláičálliin
maŋŋá
go
sátnejođiheaddji
Anton
Dahla
almmuhii
dieđuid
ipmilbálvalusa
birra
Skilleduorastaga
Guovdageainnu
girkus
.
New
Zealanda
birasgáhttenministtar
Sandra
Lee
,
gii
ieš
lea
maori
,
čuoččuha
ahte
fális
lea
ealihan
eamiálbmogiid
miehtá
máilmmi
dološ
áigge
go
eai
bivdán
dan
nu
bearehaga
.
Nilut
Joavku
bovde
spábbačikčiid
miehtá
searvat
Nilut
Cupii
,
mii
dán
jagi
lágiduvvo
skábmamánu
23.-25.
beivviid
Guovdageainnus
.
Nu
dadjá
Sámeálbmot
Bellodaga
ovdaolmmoš
ja
gielddastivraáirras
Brita
Kåven
maŋŋá
go
Kárášjoga
sátnejođiheaddji
Kjell
Særher
gieskat
dajai
mediain
ahte
dál
leat
gearggus
luoitit
gildii
ruvkedoaimmaid
go
Sis-Finnmárku
dárbbaša
eanet
bargosajiid
.
Nu
logai
sátnejođiheaddji
Jan
Ole
Buljo
NRK
Finnmárkui
njuolgga
maŋŋel
go
suohkanstivra
ovttajienalaččat
mearredii
hilgut
fylkkamánni
gáibádusa
čuohppat
11
miljovnna
ruvnnu
njeallje
jagi
badjel
.
Nu
muitala
Håvard
Karlsen
maŋŋel
go
šattai
lávvordaga
bahás
sarváin
bonjadit
badjel
diimmu
Sáltoduoddaris
.
Nugo
mii
diehtit
ássandoaibma
čađahuvvui
dálá
Sámiguovllus
maŋŋá
go
eará
guovlluin
Lappi
leanas
.
Nuorta-Finnmárkku
oktasašorohat
lea
dáhtton
Finnmárkku
Fylkamánni
bissehit
ealgabivddu
čakčaorohagain
maŋŋá
go
dan
guhkidedje
.
Ná
váldit
eatnamiid
lea
áibbas
dábálaš
miehtá
Kambodsja
.
Ohcejoga
gielddaráđđehus
lea
mearredan
álggahit
dutkat
vejolašvuođaid
ráhkadit
diehtofierpmádaga
davvi-guovlluid
gielddaid
rájáid
rastá
.
Ii
mihkkege
boasttuvuođaid
leat
dáhkkon
vaikko
Gunnar
Kjønnøy
beasai
ohcat
fylkamánneámmáha
maŋŋá
go
ohcanáiggi
lei
dievvan
.
Oahpponeavvoráidui
'
Gielas
gillii
-
mielas
millii
'
gullet
dán
jagi
oktiibuot
gávcci
fáddágirjji
,
ja
maŋŋil
almmustuvvet
velá
lasi
girjjit
.
Odd
Máhtte
Hætta
ja
Johan
Klemet
Kalstad
leaba
leamaš
dovddus
sámi
servodagas
ollu
jagiid
čađa
.
Odne
lea
vuosttaš
háve
go
fylkkadiggi
čoahkkana
maŋŋel
válggaid
.
Okta
Finnmárkku
stuorámus
áviissain
,
Finnmark
Dagblad
čálii
maŋŋel
bisma
Olav
Steinholta
guossástallama
;
Bisma
vuittii
.
Okta
almmái
guhte
riŋgii
Min
Áigái
lea
hirpmáhuvvan
maŋŋel
go
lea
Kárášjogas
orustan
vahkkoloahpa
.
Ovddit
Min
Áiggis
čáliimet
ahte
Eamiálbmogiid
Bistevaš
Forum
jođiheaddjis
Ole
Henrik
Maggas
ii
leat
šat
jođiheaddji
maŋŋel
eamiálbmogiid
forum
čoahkkima
.
Pentti
Pieski
lea
albma_láhkai
moarránan
maŋŋá
go
cuiggodin
ahte
son
Áššu
journalistan
čállá
Suoma
Sámedikki
válgga
birra
,
ja
jearaha
iežas
gilvaleaddjiid
.
Roassu
mii
čuožžilii
Asias
maŋŋá
goarveskávvala
,
lea
várra
stuorámus
ođasdáhpáhus
maŋŋá
nuppi
máilmmesoađi
.
Ráđđehus
miehtá
ahte
oahppoloatnaordnet
lea
movttidahttán
Davvi-Romssa
ja
Finnmárkku
nuoraid
váldit
alit
oahpu
.
Sančuari
čuojahan
joavku
galgá
leat
fárus
konsearttas
man
180
millijuvnna
olbmot
gehččet
miehtá
máilmmi
.
Seminára
maŋŋil
galget
fas
gielddat
čoagganit
sihke
Birasgáhttendepartemeanttain
,
Gielda-
ja
guovlludepartemeanttain
ja
justisdepartemeanttain
ja
geahččat
mo
organiseret
barggu
viidáseappot
.
Siviilaáittardeaddji
lea
maŋemužžan
mearridan
ášši
,
maŋŋel
go
fylkabargokántuvra
hilggui
ohcama
.
Solbakken
lohká
menddo
árrat
dadjat
gieđahallá
go
dát
Stuorradiggi
ášši
,
vai
boahtágo
Stuorradikki
ovdii
easkka
maŋŋá
válggaid
jagi
2001
čavčča
.
Son
lea
hirpmáhuvvan
maŋŋel
go
lea
lohkan
mannan
Min
Áiggi
,
gos
departemeanta
prošeaktajođiheaddji
mieđihii
ahte
sin
beales
ii
leat
čielga
gáibádus
ahte
sii
geat
galget
bargat
sámi
duopmostuolus
fertejit
máhttit
sámegiela
.
Stein
Pedersen
,
Norgga
Spábbačiekčanlihttu
,
muitala
ahte
ođđa
njuolggadusat
bohtet
mearriduvvot
njukčamánus
,
muhto
eai
álgge
doaibmat
ovdal
maŋŋil
boahtte
spábbačiekčanjagi
.
Ságastallamat
Sámediggeráđi
ja
dan
guokte
eará
ráđi
birra
jáhkkimis
eai
dáhpáhuva
ovdal
boahtte
vahku
,
maŋŋel
go
lea
eambbo
čielgan
gii
galgá
ovttasbargat
geainna
.
Sámediggi
lea
váldán
oktavuođa
Olgoriikkadepartemeanttain
ja
lea
bivdán
ahte
sii
erenoamážit
čuvvot
eamiálbmogiid
dili
maŋŋá
Tsunami
.
Sámedikkegárdima
almmolaš
rahpama
maŋŋil
mannan
vahkus
leat
čuožžilan
duođalaš
moaitámušat
go
rahpamis
ii
gullon
Ipmila
sátni
.
Sámedikki
bellodagaid
joavkojođiheaddjit
dolle
preassakonferánssa
vel
mánnodaga
maŋŋel
dan
nuppi
joavkojođihančoahkkima
Romssas
.
Sámeálbmot
Lista
gáibida
ahte
Stuorradiggi
ođđasit
meannuda
ja
árvvoštallá
galgetgo
sápmelaččat
oažžut
buhtadusa
masson
skuvlaoahpu
ovddas
soađi
áiggi
ja
maŋŋil
soađi
.
Sámi
joatkkaskuvllaid
stivra
lea
jagiid
čađa
dáhtton
departemeantta
huksegoahtit
orrunsajiid
.
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
barggu
mielde
Finnmárkkus
,
čuvvot
moanat
báikkálaš
áššit
,
maid
leat
meannudeamen
miehtá
riikka
vuoigatvuođaid
hárrái
.
Sámi
álbmotbeaivi
ávvuduvvo
Norggas
,
Ruoŧas
,
Suomas
ja
Ruoššas
ja
lea
dehálaš
symbolan
dasa
ahte
sámi
álbmot
lea
oktasaš
álbmot
rájiid
rastá
.
Sæther
dáhtu
kárášjohkalaččaid
geahččat
makkár
bohtosiid
son
lea
olahan
áiggiid
čađa
.
Vuoján
smávva
gilážiid
čađa
.
Vuosttas
ođđaássit
,
geat
bargagohte
eanadoallin
,
bohte
Ávjovárrái
dalá
maŋŋá
1720
.
Váljohkalaš
Erkke
Niillas
Hánsá
,
Hans
Skoglund
(
69
)
háliida
vuosttažettiin
giitit
buot
olbmuid
geat
leat
su
dorjon
maŋŋá
go
oaččui
dieđu
ahte
son
lea
ožžon
borasdávdda
.
Yamaha
fitnodat
lea
johtigoahtán
miehtá
Norgga
čájehit
boahtte
jagá
mutursykkeliid
.
Sutno
bargooktavuođat
nohke
masá
njuolgga
maŋŋel
go
álgaleigga
.
-
Diibmá
gottii
muhtin
guoli
vihtta
minuvtta
maŋŋil_go
lei
vuokka
luoitán
jávrái
.
-
Lea
miellagiddevaš
oaidnit
movt
gárvvut
leat
rievdan
áiggiid
čađa
.
-
Nuppi
beaivvi
maŋŋil
dovden
ain
dan
seamma
dovddu
ahte
rumaš
lei
nu
geahpas
.
-
Mánu
maŋŋel
,
dahje
dien
geasi
leimme
juo
párra
.
Dalle
ledje
boazologut
vuollin
maŋŋil
garra
jagiid
,
nu_ahte
Guovdageainnu
boazodoallit
eai
oaččo
odne
bonusa
daid
bohccuid
ovddas
mat
leat
šaddán
maŋŋil_go
Boazodoallostivra
mearridii
bajimus
logu
.
Dat
čuoččuhusat
bohte
ovdan
reivves
maid
Ingebrigt
Pedersen
atti
sidjiide
moadde
beaivi
maŋŋel
,
cuoŋománu
23.
beaivvi
,
sierra
stivračoahkkimis
.
Doaibmabidjoguovllu
olmmošlohku
lassánii
1990-jagiid
álggus
,
muhto
maŋŋel
1995
fas
njiejai
doaibmabidjoguovllu
olmmošlohku
ja
bargiidlohku
.
Førde
álggii
NRK-hoavdan
1989:s
maŋŋil_go
leai
leamaš
Stuorradiggepolitihkkarin
20
jagi
ja
maiddái
Girko-
ja
Oahpahusministarin
.
Gaup
áigu
ohcat
ruđa
maŋŋel
juovllaid
,
muhto
diehtá
hui
bures
ahte
ii
dán
ge
dálvvi
šatta
makkárge
filbmen
Guovdageainnus
.
Go
Dearvvašvuođadivššuvuoigatvuođaguovddáš
(
oaniduvvo
Teo
)
dutkagođii
ášši
,
de
gávnnahedje
maid
ahte
doavttir
lea
máŋgii
biddjon
eret
virggiin
miehtá
Suoma
go
eará
dearvvašvuođabargit
leat
fuobmán
man
unnán
fágalaš
gelbbolašvuohta
sus
lea
.
Golli
lea
almmolaš
máksingaskaoapmi
miehtá
máilmmi
.
Guovdageainnu
sátnejođiheaddji
Jan
Ole
Buljo
,
gii
lea
okta
dain
vuosttaš
ohppiin
geat
čađahedje
skuvlla
sámegillii
1974:s
,
geigii
sutnje
bálkkašumi
barggu
ovddas
maid
son
lea
dahkan
jagiid
čađa
.
Guovdageainnu
Álbmotgirjerájus
lea
rabas
miehtá
beaivvi
.
Inge
Stangvik
lei
hui
duhtavaš
maŋŋel
konseartta
.
Johan
Mathis
Turi
álkit
miehtá
dasa
ahte
sin
searvi
lea
geafi
.
Kemirohki
ovttasássi
veahkkeadvokáhta
,
Kjetil
Nilsen
,
lohká
nissona
ain
rahčat
baluin
ja
heajosmielain
maŋŋá
go
vásihii
goddindáhpáhusa
.
Kjell
Kemi
oaččui
43,2
proseantta
jienain
ja
šaddá
guođđit
rektor
doaimmaid
maŋŋel
golbma
jagi
.
Lea
Gonagas
Stáhtaráđis
gii
mearrida
gii
šaddá
ođđa
bisma
maŋŋel
Ola
Steinholta
,
gii
heaitá
ođđajagimánu
vuosttaš
beaivvi
boahtte
jagi
.
Leat
mielde
olbmot
miehtá
Eurohpá
dáppe
,
maiddái
muhtin
neavttárat
Beaivvážis
leat
mielde
kurssas
.
Maŋŋel
dan
lei
unna
ja
ealus
(
!
Maŋŋel
go
vázzet
vári
badjel
dalle_go
fas
válljejuvvojit
stuoradiggeáirrasin
,
de
diehtá
Sponheim
buorebut
go
eatnasat
ahte
lea
guhkki
vázzit
dohko
daid
lusa
geain
lea
fápmu
.
Maŋŋel
manne
skuvlašilljui
ja
doppe
lei
liekkus
deaivvadeapmi
sihke
dáláš
ja
ovdalaš
ohppiiguin
ja
lei
maid
čájáhallan
čáppa
čájáhusaiguin
skuvllas
.
Maŋŋil
boradeami
lei
almmolaš
rahpan
Sis-Finnmárkku
diggegotteviesus
.
Maŋŋil
sártniid
vácciiga
vel
gonagas
ja
dronnet
ja
geahčadeigga
viesu
.
Maŋŋá
Sámevuoigatvuođalávdegotti
evttohusa
galge
gielddat
válljet
modealla
makkár
vuođđohálddašeami
sii
hálidedje
.
Maŋŋá
go
Iŋger
lei
veagal
váldon
vuosttas
geardde
,
de
son
muitalii
illásteami
birra
biebmoeadnásis
.
Maŋŋá
go
Norgga
sámediggepresideanta
ságastalai
ášši
birra
njunuš
eiseválddiin
Oslos
moatti
mánu
áigi
,
de
lea
kulturministtar
dáhtton
sierra
rapportta
sámi
valástallamiid
birra
.
Maŋŋá
lei
son
oaidnán
áššáskuhtton
dievddu
váldimin
bajás
hávlára
eatnamis
.
Maŋŋá
logai
oaidnán
boahtimin
ruovdegoaivu
iežas
vuostá
,
ja
várjalii
iežas
oaivvi
nuppi
gieđain
.
Maŋŋá
šattai
militeara
ovdaskuvla
Harstadas
ja
bargu
Danmárkkus
ja
Ruoŧas
.
Min
Áigi
čuojaha
Helenai
vihtta
beaivvi
maŋŋil
guhppema
iskat
leago
guhppen
váikkuhan
sutnje
.
Muhto
beaivvi
maŋŋá
gáđai
olmmái
ja
geassigođii
sivahallamiid
ruovttoluotta
.
Máŋga
tiimma
maŋŋel
vel
ohce
vejolaš
duššan
olbmo
.
Nilut
Cupas
leat
mielde
oktiibuot
30
spábbačiekčanjoavkku
miehtá
Sámis
.
Njuolgga
maŋŋel
go
Johanne
Gaup
lei
soahpan
ovttasbargat
Kárášjoga
Bargiidbellodagain
,
sáddii
Nils
A.
Gaup
preassadieđáhusa
ahte
SáB
geassáda
NSR
ovttasbargoguoibmin
Sámedikkis
.
Ofelaččat
leat
eret
miehtá
Finnmárkku
.
Ovttasbargu
riikkarájáid
rastá
lea
lassáneamen
ja
dan_oktavuođas
sámegiella
lea
áibbas
guovddážis
.
SEG
bargi
Helene
manná
mojonjálmmiid
fas
kantuvrasis
revolverjournalistta
guoktá
jearahallama
maŋŋil
.
Skábmamánu
dievasčoahkkima
maŋŋil
mearriduvvui
doallat
beaivásaš
dievasčoahkkima
guovvamánu
8.
beaivvi
,
go
dan
vahkus
leat
áirasat
čoahkis
go
leat
lávdegoddečoahkkimat
.
Staff
logai
áššáskuhtton
dievddu
suorganan
maŋŋá
go
muhtumat
báhče
bissuin
su
guvlui
.
Su
mielas
lea
imaš
go
joavku
galgá
media
čađa
dán
digaštallat
.
Sámeálbmotbellodat
Brita
Kåven
gii
leamaš
áiggiid
čađa
gielddapolitihkas
lea
sihkar
.
Vehá
maŋŋá
Ilmar
vulggii
Ohcejohkii
deaivvadit
iežas
skuvllaskihpáriin
,
Jalvvi-Veikko
.
Ánte
manai
njuolga
maŋŋel
Romssa
Márkomennui
ja
ii
ge
ribahan
gal
nohkkat
biilii
.
Dieđusge
dat
bilida
dan
ilu
maid
galggašin
dovdat
maŋŋá
Kanada
mátkki
.
Eanodat
gielddas
leat
dušše
buorit
vásáhusat
maŋŋá
go
válddiimet
riskka
ráhkadit
smávvagirdingietti
gieldda
iežas
ruđaiguin
ja
barggolašvuođaruđaiguin
70-logu
loahpas
.
Go
lea
oaidnán
iežas
irggi
báhččomin
,
ja
irgi
jámii
su
sallii
,
de
ádde
juohkehaš
ahte
sus
ii
leat
leamaš
nu
álkis
dilli
maŋŋá
goddinija
,
čilge
Kjetil
Nilsen
.
Guokte
diimmu
maŋŋá
čuoládii
luossa
vuggii
.
Juohke
barggu
maŋŋel
de
smiehtat
mo
manná
viidáset
,
muhto
munnje
ii
leat
váivi
go
dieđán
ahte
bargu
jotkojuvvo
.
Lahkaárvalus
ferte
leat
maid
nu_ahte
dat
sihkkarastá
boahtteáiggi
sámi
vuođđoealáhusaide
,
deattuha
Nystø
.
Maŋŋel
go
áhčči
huškkohalai
,
de
dego
biras
morihii
.
Mii
maiddái
áigut
oastit
rusttegiid
,
vai
eat
dárbbaš
miehtá
márkana
vuodjit
ja
luoikkahaddat
nugo
odne
dahkat
.
Máŋgii
lean
guhkes
bargobeaivvi
maŋŋá
njulgestaga
snuhkormastán
seŋgii
.
Vurden
ja
vurden
vástádusa
,
viimmat
3-4
mánu
maŋŋá
almmuhedje
ja
giite
ohcamis
.
70-loguin
sii
dahke
maid
háliidedje
ja
huksejedje
el-rávdnjelinjá
vuovddi
čađa
,
eaige
váldán
vuhtii
guovllu
oktasašvuoigatvuođa
.
Go
de
deiven
Bernt
maŋŋel
,
de
hásttii
mu
bivdui
ge
.
In
lean
goassige
vuordán
ahte
munnje
addet
gudnibálkkašumi
,
logai
Guttorm
dalá
maŋŋá
bálkkašumi
juohkima
mannan
duorastateahkeda
.
Jus
manná
plánaid
mielde
,
de
mii
gal
joatkit
dálvvi
miehtá
.
Maŋŋel
soađi
leat
buohkat
geat
borgguhit
,
diehtán
ahte
sáhttá
leat
várálaš
borgguhit
.
Mii
sáddet
ohcamuša
maŋŋel
juovllaid
,
muhto
lea
áibbas
sihkar
ahte
mii
eat
boađe
johtui
filmmain
dán
dálvvi
.
Mii
sáhttit
boahtit
dan
dillái
ahte
smávva
joavkkut
báhkkehit
iežaset
persovnnalaš
áššiid
čađa
ja
dainnalágiin
hehttejit
guhkesáiggi
politihka
Sámedikkis
,
oaivvilda
son
.
Muhto
jus
dát
dáhpáhuvvá
dihtomielalaččat
,
garderema
dihte
,
ja
de
maŋŋel
go
leat
ožžon
guovlu
molsot
dušše
dan_dihte
go
leat
heajos
guovllu
ožžon
,
de
mun
ávžžuhan
bivdiid
jurddašit
oktii
vel
.
Návccat
geavahuvvojit
buoridit
sámiid
oktavuođa
riikkarájáid
rastá
,
muhto
dán
oktavuođas
rissejuvvo
dát
bargu
ovdalii
go
rámiduvvo
.
Muhto
maŋŋá
go
turisttat
ja
earát
bahkkegohte
sin
mehciide
,
de
nohkagohte
návddit
.
Stivra
šaddá
eanaš
gulahallat
telefuvnnaid
ja
e-poasttaid
bokte
,
go
lea
divrras
čohkket
stivrra
mas
leat
áirasat
miehtá
máilmmi
boazodoalloguovlluin
,
lohká
Turi
.
Galgá
go
duođaid
dát
dajahus
leat
ollislaš
vástádus
gažaldahkii
masa
sápmelaččat
áiggiid
čađa
leat
vuordán
vástádusa
,
imaštalai
Smith
.
Mun
in
áiggo
dubmet
geange
24
jagi
maŋŋá
.
Mus
ii
leamaš
ii
goassege
nu
neavrres
dilli
maŋŋá
go
Sámediggi
bođii
mielde
.
Árvvoštallan
muitalivččii
midjiide
ja
buot
kanadalaččaide
mo
mis
bargguin
manná
,
mo
mii
lihkostuvvat
ja
maid
mii
fertet
buorebut
dahkat
juos
galgat
nagadit
áđasmahttit
álgoálbmogiid
eallindili
,
dajai
Paul
Martin
ođasčoahkkimis
maŋŋá
go
olles
vuossárgga
njukčamánu
19.
lei
čoahkkinastán
álgoálbmogiid
jođiheddjiiguin
geat
ledje
boahtán
oaivegávpogii
Ottawai
miehtá
riikka
.
Norgga
Suodjalus
lea
vuovdime
opmodagaid
miehtá
Norgga
.
250
nissonolbmo
steriliserejuvvon
Finnmárkkus
logi
jagis
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
.
Álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
deaivvadedje
Sámis
,
Kárášjogas
Norggas
,
guovvamánu
18.-22.
beaivve
1998
.
Áiggiid
čađa
lea
fuorragávppašeapmi
unnit
eanet
leamaš
juohke
sajis
.
Álggos
coggalii
Svein
Kristian
Anti
vuosttaš
spáppa
Sørøy_Glimt
mollii
22
minuvtta
maŋŋel
go
čiekčamat
ledje
álgán
Niitoguolban
stadionas
.
Álggos
áiggun
lohkat
ahte
lea
sakka
váidalahtti
jus
/
go
čállosiin
maid
muhtin
journalista
lea
čállán
,
jagi
maŋŋel
geavahuvvojit
oasit
dás
.
Álttá
suohkan
lea
bivdán
FFRa
vuodjigoahtit
Álttás
bussiin
ihkku
,
dan
sivas
go
lea
ollu
doarrun
ja
nákkáhallan
maŋŋel
go
olgobáikkiid
giddejit
,
ja
vurdet
droššiid
.
Ánte
lea
šaddan
oalle
čendis
maŋŋá
go
leamaš
mielde
rádiogilvvus
,
ja
dainna
gal
loaktá
hui
bures
.
Buot
buoremus
gal
dieđusge
livčče
leamaš
ahte
Giellaráđđi
lei
álgobarggus
mielde
,
muhto
dalle
ii
lean
oba
sin
birra
sáhkage
,
muhto
easkka
maŋŋil
,
čilge
Sámedikki
presideanta
Sven-Roald
Nystø
.
Jagi
ovdal
leat
jo
álgán
ávvusáddaga
ráhkadit
go
lea
nu
ollu
bargu
maŋŋel
báddema
,
muitala
Máret
Sofe
Holmestrand
.
Jurddaš
makkár
rigeara
livččii
šaddan
jos
gieldda
bargit
livčče
ožžon
dieđu
media
čađa
dán
áššis
ovdalgo
mii
livččiimet
dieđihan
dan
birra
sidjiide
,
lohká
várresátnejođiheaddji
Randi
Johansen
Paltto
.
Lea
čielggas
ahte
maŋŋel
go
mii
leat
juohkán
láigoviesuid
ohcciide
,
de
ii
leat
šat
vejolaš
váidit
vaikko
ii
oaččoge
juste
dan
viesu
maid
lei
áigon
,
čilge
Johan
Lemet
.
Mu
boahtteáiggi
niehku
lea
šaddat
badjeolmmožin
,
logai
Ann
Helen
maŋŋá
premiera
Skábmagovaid
filbmafestiválas
gieskat
.
Mun
gáđan
maŋŋil
mearrádusa
in
dušše
mediaplána
ektui
,
muhto
maiddái
duodječielggadeami
,
čilge
Hætta
Min
Áigái
.
Mun
ledjen
vuordán
ahte
ságastallamiid
maŋŋel
mat
mus
leat
leamaš
ráđđehusain
,
livččiimet
ožžon
buoret
ipmárdusa
giđđaloddemii
.
Sámediggelága
mielde
eat
beasa
rehkenastigoahtit
jienaid
ovdalgo
vahku
lea
vássán
maŋŋá
válgga
.
Áiggiid
čađa
lea
čájehuvvon
ahte
váddáseamos
lea
bissehit
stáhta
eanagáržžidan
áigumušaid
boazodoalloguovlluin
.
-
Beaivvi
maŋŋel
doalaimet
konseartta
.
Šibitdoavttir
Marit
Sødal
finai
geahččame
hearggi
moadde
diimmu
maŋŋel
go
heargi
lei
gáskkáhallan
.
Čieža
jagi
maŋŋá
go
lei
bálkkašuvvon
,
son
dovddastii
ahte
lei
geavahan
eará
oaffariid
vihtanuššamiid
ráhkadit
máilmmedovddus
girjjis
"
Mun
,
Rigoberta
Menchu
"
,
mii
guhká
jáhkkojuvvui
indiána
máná
iešbiografiijan
,
gean
bearaš
lei
giddejuvvon
siskkáldas
soađi
hirbmaválddi
sisa
.
Olmmái
ii
diehtán
galgá
go
čierrut
vai
boagustit
maŋŋil_go
sáhkkohalai
vuodjimis
olggobeale
merkejuvvon
ja
dohkkehuvvon
skutermáđii
.
Jus
it
leat
háhppehan
ohcat
earenoamáš
buhtadusa
maŋŋil
diimmá
dálvvi
boazojámu
,
de
lea
dál
beare
maŋŋit
dán
dahkat
.
Geargagoahtán
bargguiguin
Maŋŋil
96-97
dálvvi
,
go
olu
bohccot
jápme
nealgái
,
biddjui
johtui
bargu
gávnnahit
movt
boazodoallu
buoremusat
galgá
gierdat
heajos
jagiid
.
Skápma
maŋŋel
lávejit
olbmot
fas
ealáskit
dego
čurohat
giđđabeaivvážis
.
Finnmárkku
Guovddášbellodat
oaivvilda
áigi
man
guhká
mielkeeriid
galgá
sáhttit
doalahit
maŋŋel
doallobisáneami
dahje
go
boahtá
eará
eaiggát
dollui
,
ferte
viiddiduvvot
5
jagis
10
jahkái
.
Morihii
300
jagi
maŋŋel
¶
Dál
lea
Sámeálbmot
bellodat
álgán
čoaggit
namaid
miehtá
Norgga
.
Guovdageainnu
spábbačiekčanniehku
ii
ollestuvvan
maŋŋel
go
deive
Honnesvági
Bákteváris
lávvordaga
.
Jon
Lilletun
ja
Risttalaš
Álbmotbellodat
eai
dárbbaš
čorget
girkus
maŋŋel
Köhn-mearrádusa
Siri
Sunde-áššis
,
čállá
Valgerd
Svarstad
Haugland
muhtun
áviisa-čállosis
máŋgga
áviissas
.
Dán
vahkku
leat
olbmot
čoaggán
ruskkaid
miehtá
Guovdageainnu
.
Politiijat
dieđihit
ahte
hellodatbasit
ledje
oalle
ráfálaččat
ja
jaskadat
miehtá
Davvi-Norgga
.
Kárášjoga
spábbačiekčanjoavkkus
lea
buorre
doaivva
vuoitit
eambbo
čiekčamiid
,
dál
maŋŋel
geasseluomo
.
NTB
ii
leat
váldán
oktavuođa
muinna
maŋŋel
go
sátnejođiheaddji
Anton
Dahl
attii
dieđuid
ipmilbálvalusa
birra
Guovdageainnu
girkus
Skilleduorastaga
.
Guovdageainnu
suohkan
čađaha
prošeavtta
,
mas
sii
čohkkejit
boares
stoalppuid
maid
Telenor
ii
šat
dárbbaš
,
ja
ráhkadit
daiguin
šaldiid
jekkiid
ja
jogaid
rastá
,
mat
leat
almmolaš
láhtuid
alde
.
Verddežat
rájáid
rastá
¶
IKEA
rámbuvra
fertii
rádjat
guokte
gálvvu
iežaset
rámbuvrras
maŋŋel
go
fuomášuvvui
ahte
dát
gálvvut
leat
hui
váralaččat
mánáide
.
-
maŋŋil
bohtet
eambbo
,
dieđihit
UDI
«
s
Utlendingsdirektoratet
,
dahje
UDI
,
dieđihit
ahte
sihke
Kárášjohkii
ja
Skáidái
bohtet
eambbo
báhtareaddjit
go
dat
55
geat
ikte
ollejedje
.
Ii
váidinvuoigatvuohta
Maŋŋel
go
mii
leat
juohkán
láigoviesuid
,
ii
leat
váidinvuoigatvuohta
vaikko
ii
oaččo
juste
dan
láigoviesu
maid
áigu
,
dadjá
Guovdageainnu
ráđđeolmmái
Johan
Klemet
Hætta
,
gii
maid
lea
mielde
suohkana
viessojuohkinlávdegottis
.
Mediat
buktet
boasttu
gova
dieđiha
Gáivuona
NSR
Maŋŋel
Sámi
Cup
98
,
mii
lágiduvvui
Gáivuonas
,
lea
medias
beaggán
ahte
doppe
lei
olu
jugešvuohta
.
Ohcalan
plánaid
mat
guhkit
áigái
doibmet
.
Guovdageainnu
suohkan
ii
bargga
nohkka
bures
oažžut
guovllu
nuoraid
fárret
ruoktot
maŋŋel
go
leat
alit
oahpuin
geargan
,
lohká
doavttiroahppi
Barbro
Lill
Hætta
.
Šibiteiseválddit
giddejedje
boazogárddi
Guovdageainnus
go
boazosápmelaččat
eai
leat
čorgen
doarvái
bures
maŋŋil
diimmá
njuovvamiid
¶
Otná
govva
lea
govvejuvvon
Kárášjogas
1924:s
olggobealde
gávpeolbmá
Berg
viesu
,
dan_oktavuođas
go
su
nieida
Biret
náitalii
Mathis
Klemetsen
Nillukkain
Alaskas
eret
,
ja
go
manaiga
Alaskai
maŋŋel
heajaid
.
Birasgáhttenministtar
vuostálastá
oljobohcci
Ecuadora
birasgáhttenministtar
doarju
indiánalaš
organisašuvnnaid
ja
aktivisttaid
geat
vuostálastet
500
km
guhku
oljobohcci
huksema
mii
manašii
11
luonddu-
ja
eamiálbmotreserváhta
čađa
.
Mii
lea
njuovvagoahtán
čakčamánu
14
beaivve
rájes
,
ja
viežžat
bohccuid
miehtá
Finnmárkku
.
Bokte
giela
maŋŋel
70
jagi
Ođđa
girji
muitala
kaurnaálbmoga
birra
mii
lea
boktán
gielaset
70
jagi
maŋŋel
go
giella
jávkkai
.
Bullehii
riiddu
maŋŋel
45
jagi
¶
Cuvkejuvvon
100_000
ovddas
Niittošjoga
ja
Jorbajeakkáža
vázzinguovllut
bissot
seavdnjadin
miehtá
čavčča
ja
dálvvi
.
DT-konferánsa
ii
geasut
Almmolaš
ásahusat
eai
searvva
Finnmárkku
stuorámus
diehtojuohkinteknologiija
(
DT
)
konferánsii
,
maid
Deanu_gielda
lágida
maŋŋel
beassážiid
.
Diehtofierpmádat
rastá
rájáid
¶
Festiválat
miehtá
Sámi
¶
Filbmenprošeakta
rájá
rastá
¶
Finnmárku
ráhkkana
maŋŋel
terrordaguid
¶
GSM
gullogoahtá
miehtá
Deanuleagi
Siidu
4
¶
GSM-oktavuohta
miehtá
Deanu
leagi
¶
Gerget
dutkamin
maŋŋel
juovllaid
¶
Guldaleddjiid
gažaldagat
Juohke
gilvvu
maŋŋel
jearrá
Muitil
ja
Čeahppi
gažaldaga
guldaleddjiin
.
Guokte
olbmo
leat
mannan
vahku
áššáskuhtton
maŋŋel
minibáŋkku
rievideami
Ájluovttas
Divttasvuonas
guokte
vahku
áigi
.
Badjel
20
jagi
maŋŋel
go
njálbme-
ja
guoberdávda
hearjidii
Guyanas
,
besset
fas
vuovdigoahtit
bierggu
máilbmái
.
Gávdnui
buori
vuoimmis
guokte
jándora
maŋŋel
¶
Hirbmat
váttis
sámi
oahpponeavvuid
dilli
maŋŋil
ođastusaid
¶
Finmárkku
fylkagielda
lea
mearridan
hukset
Kárášjoga
nuoraidruovttu
maŋŋel
go
visttit
bullii
.
Indiánamuitalusat
miehtá
seainni
Ávžžuhit
sámi
mánáid
málet
seaidnegovaid
¶
Juoigankonsearta
vuovdá
miehtá
máilmmi
¶
Juovlaskálla
miehtá
adveantta
¶
Jámii
maŋŋel
skohterlihkuhisvuođa
¶
Hætta
cápmahalai
maŋŋel
go
lei
leamaš
priváhta
feasttas
muhtin
dálus
Guovdageainnus
.
Logi
jagi
maŋŋel
lihkohisvuođa
Molotov_Coctail
muitokonsearta
¶
Maŋŋá
soađi
čájáhus
¶
Miehtá
Norggas
hálidit
maŋŋečoalleruvvema
¶
Nannejit
dásseárvvu
riikkarájáid
rastá
¶
Njunnožis
miehtá
dálvvi
Dál
hálida
vuoitit
Gonagasvuodjima
Anáris
¶
Nystø
ii
sihkaraston
presideantan
NSR
lea
roasu
siste
,
oaivvilda
servodatdovdi
Odd
Mathis
Hætta
maŋŋel
go
Kárášjoga
Sámiid
Searvi
lea
dovddahan
ahte
sii
eai
searvva
boahtte
sámediggeválgii
oktan
NSR:in
.
Ovddit
sátnejođiheaddji
bálkestuvvon
olggos
Anton
Dahl
lea
hirpmástuvvon
maŋŋel
go
šattai
guođđit
dearvvašvuođaguovddáža
huksenčoahkkima
bearjadaga
.
Ođđabeairuohta
bearráigehčče
politiiját
ija
miehtá
,
ja
lei
maid
oalle
jaskat
márkanis
,
muitala
leansmánnebálvá
Thomassen
.
Finnmárkkoláhka
lea
okta
dain
deháleamos
dáhpáhusain
sámiid
vuoigatvuođaid
ektui
,
maŋŋel
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
barggu
.
Sahe
rastá
boares
guottuid
Gaskasiidduin
Ánne
Biret
Anti
govven
¶
Searvva
oaggungilvvuide
juohke
luossa
gilvvus
mielde
Min
Áigi
lágida
dán
jagige
luossagilvvuid
miehtá
Deanu
čázádaga
.
Skiippagurra
-_5
jagi
maŋŋel
Eai
leat
beare
galle
jagi
dassái
go
nuorra
nieiddat
eai
háliidan
dovddastit
ahte
ledje
Skiippaguras
eret
.
Skiippagurra
-_5
jagi
maŋŋel
Eai
leat
beare
galle
jagi
dássái
go
nuorra
nieiddat
eai
háliidan
dovddastit
ahte
ledje
Skiippaguras
eret
.
Skiippagurra
buhtista
namastis
Mii
lea
Skiippaguras
rievdan
,
maŋŋel
go
Frank
Sandberg
šattai
giddet
iežas
ruoššabordealla
?
Spáiddaráidu
rastá
rájá
¶
Stuorra
vuolláibáza
Guovdageainnu
fitnodahkii
maŋŋil
čakčafestivála
šaddá
iežas
burssain
máksit
60-duháha
čakčafestivála
doaluiguin
¶
Dá
leat
Øyvind
Berggrav
,
Alf
Wiig
ja
vuoddji
Helmer
Isaksen
suvdime
biilla
Leavnnja-joga
rastá
.
Dušše
badjelaš
mánu
maŋŋel
go
Olof
T.
Johansson
beasai
giddagasas
,
biddjui
ges
eará
Ruoŧa
sámediggepolitihkkar
,
Lars
Jon
Allas
,
giddagassii
go
lea
balahuvvon
goddán
golbma
guovžža
Davvi-
Ruoŧas
.
Sámeálbmot
bellodat
lea
dál
dohkkehuvvon
miehtá
riikka
bellodahkan
.
Sámi
ovttasbargu
rájiid
rastá
¶
Sámi
Áigi
mašiinnaid
čađa
¶
Sámi
álbmotbeaivvi
ávvudeapmi
miehtá
Sámi
8.-
11.
siidduin
.
Dušše
jahkebeali
maŋŋel
go
NSR
doalai
jahkečoahkkima
Guovdageainnus
,
lágida
NSR
vuot
jahkečoahkkima
Kárášjogas
geassemánu
17.
beaivvis
gitta
20.
beaivái
.
Vuovdnás
jođiheaddji
Hans
Solbakken
sadjái
Sámedikki
várrepresideanta
Ragnhild
Nystad
lea
Kárášjoga
Sámiid
Searvvi
ođđa
jođiheaddji
,
maŋŋel
go
Hans
Solbakken
geassádii
garra
čavčča
maŋŋel
.
Álbmotbeaivi
miehtá
Sámi
¶
Miehtá
Sámi
ávvudedje
Sámi
álbmotbeaivve
.
Ii
duostta
šat
skuvlabusse
čuovvut
6-jahkásaš
Lásse
ii
duostta
šat
skuvlabusse
čuovvut
maŋŋel
go
mannan
bearjadaga
darvánii
skuvlabussii
ja
gessodii
busse
maŋis
máŋgalogi
mehtara
.
Odelsláhka
berre
leat
seammalágán
miehtá
Norgga
¶
Maŋŋil
go
kámppain
leat
geargan
,
de
fertejit
giitit
nuppi
joavkku
speallama
ovddas
.
(
…
)
1989
maŋŋá
leat
oallugat
sin
maŋisbohttiin
,
geaidda
dát
politihkka
lea
čuohcan
garrasepmosit
,
biehttaluvvon
oažžumis
rievtti
eallit
daiguin
riggodagaiguin
mat
leat
mearaduvdaga
dobbelis
.
Dán
rádjái
lea
visot
Norgga
bealde
,
muhto
mii
sávvat
ahte
áiggi
mielde
šaddá
miehtá
Sámi
skuvllahistorján
.
Nordlysii
leai
ráŋggáštus
čievččasteapmi
,
maŋŋá
go
Roy
Arild
Rasmussen
njeidui
viđa
mehtaris
.
Jus
bargoaddi
dahje
goalmmát
olmmoš
šiehtadusa
bokte
addá
doaimmashehttejuvvon
penšunistii
ruhtadoarjaga
maŋŋil_go
lea
barggus
heaitán
,
ja
mii
ii
leat
penšuvdnaaddi
sisaboahtu
,
galgá
doaimmashehttejuvvon
oadju
seamma
olu
ruvnnos
ruvdnui
unniduvvot
.
Ovttasbargat
ásahusaiguin
giellaoahpahusáššiin
miehtá
Sámi
.
Penšunisttat
geat
biddjojit
somáhtalaš
ossodagaide
buohcciviesuin
maŋŋel
miessemánu
1.
beaivvi
1977
,
doalahit
penšuvnnaset
álbmotoajus
rievdatkeahttá
.
Riekti
doalahit
doaimmashehttejuvvon
penšuvnna
maŋŋil_go
leat
álgán
bargat
dahje
váldán
doaimma
dahje
lea
iežas
doaimma
álggahan
,
lea
viiddiduvvon
ovtta
jagis
golmma
jahkái
.
Vuođđodoarjja
ja
veahkkedoarjja
buhcciide
geat
leat
buohcciviesus
dahje
fylkasuohkanbuohcci
ruovttus
,
gahččá
eret
dan
kalendarmánu
rájes
maŋŋil_go
dikšun
álgá
.
1000
ruvnno
mánnui
10
jagi
addá
337_575
ruvnno
loahppasupmin
jus
vuoitu
šaddá
18%
dahje
335_668
ruvnno
maŋŋel
12
jagi
jus
vuoitu
lea
12,5%
.
Mu
mielas
heive
dáláš
máttasámegiel
čállinvuohki
máttasámegillii
hui
bures
ja
seammaládje
heive
davvisámegiel
čállinvuohki
davvisámegillii
jna.
,
ii
galggaše
ráhkadit
fas
ođđa
čállinvuogi
maŋŋil_go
ollu
bargu
vissa
lei
leamaš
ráhkadit
buot
dáláš
čállinvugiid
mat
várra
leat
ge
čájehan
iežas
bures
dán
rádjai
.
-
Dakkár
dálki
go
lea
dán
beaivvi
ja
beaivvi
maŋŋil
,
boahtá
bistit
gitta
mihcamáraide
.
-
Dakkár
dálki
go
lea
dán
beaivvi
ja
beaivvi
maŋŋil
,
galgá
bistit
gitta
mihcamáraide
.
-
Dat
buolva
mii
lea
min
vuollel
,
ja
geat
dál
leat
smávvamánná-váhnemat
,
lea
massán
giela
,
muhto
buolva
mii
boahtá
dan
maŋŋel
máhttá
giela
,
ja
jáhkán
giela
ovdánit
.
-
Dat
orui
dego
geađgejuolgi
livččii
bávkkihan
rastá
,
muitala
Seppänen
.
-
Dál
lea
beare
maŋŋil
boahtit
munnje
muitalit
ahte
sápmelašvuohta
galggašii
máhkaš
heajut
go
eará
,
lohká
Håvard
ja
lea
ieš
buoremus
ovdamearkan
dasa
.
-
Dál
leat
golbma
vahku
beassan
muosis
dárkilit
smiehttat
ja
guorahallat
listtu
,
ja
dáinna
gal
doaivvun
unnimusat
guokte
oažžut
Sámediggái
,
lei
nominašuvdnalávdegotti
jođiheaddji
Ole
Henrik
Buljo
movttegis
kommentára
maŋŋil
čoahkkima
.
-
Dárbbaša
áiggi
smiehttat
dáhpáhusaid
birra
,
easka
guhkes
áiggi
maŋŋil
sáhttá
das
muitalit
dahje
čállit
dan
birra
.
-
Fertešii
áššiid
diehtit
sihke
ovdal
ja
maŋŋil_go
čoahkkin
galgá
dollojuvvot
.
-
Ii
leat
duohta
ahte
eai
steavlidan
olbmuid
maŋŋil
Norggas
.
-
In
dieđe
máid
áiggun
maŋŋel
joatkkaskuvlla
,
lohká
Kamilla
.
-
Jus
departementa
dása
miehtá
juolludit
ruđaid
,
ii
leat
das
ávki
dušše
Guovdageainnu
suohkanii
,
muhto
sáhttá
maid
adnot
mállen
vaikko
gos
dán
áigge
go
máŋggakultuvrralašvuohta
lea
nu
dábálaš
.
-
Lea
dáhpi
,
ja
lea
álo
leamaš
dáhpi
,
ahte
čiekčit
giitet
nuppi
nuppi
maŋŋá
kámppa
dearvvahemiin
.
-
Leige
mu
vuorru
dán
háve
,
logai
son
maŋŋel
vuodjima
.
-
Maid
eŋgelat
botkot
miehtá
almmi
,
vai
guovddit
gávdnet
geainnu
ruovttuidasaset
!
-
Maŋŋel
dan
gal
in
leat
šat
gullan
maidege
,
dadjá
Nystad
.
-
Maŋŋel
go
Romssa
Fylkkamánni
sáddii
ášši
2009
ođđajagemánu
,
de
lea
gáhttenevttohus
Luondduhálddašandirektoráhta
meannudeamis
.
-
Maŋŋá
Kárášjoga
álgá
váddáseamos
oassi
¶
-
Maŋŋá
go
mun
šadden
jorristullui
,
lean
fuomášan
man
váttis
dilli
lea
buhcciin
ja
lámis
olbmuin
lea
min
gielddas
,
lohká
Tove
Andresen
.
-
Maŋŋá
álggahit
eará
kurssaid
váhnemiidda
dahje
áhkuide
ja
ádjáide
gos
fáddán
leat
mánáidgirjjit
.
-
Mealgat
maŋŋá
jođidettiin
mus
lei
báddi
fárus
ja
smihtten
ahte
seammahan
dat
lea
,
mun
ahte
finadan
Magnus
luhtte
guldalahttimin
dan
bátti
.
-
Miehtá
beaivvi
ledje
dievva
sálet
,
lohká
mánáid
ja
nuoraid
beaivvi
koordináhtor
Anni
Näkkäläjärvi
.
-
Mii
eat
hálit
ahte
báikegottit
báhcet
guorosin
ja
bargguid
ja
doaimmaid
haga
,
maŋŋá
go
buot
resurssat
leat
vižžojuvvon
,
dadjá
Silje
Muotka
ja
čujuha
earret_eará
ILO
konvenšuvnna
169_15
artihkkala
2.
čuoggái
.
-
Mii
jáhkiimet
dieid
dálkedutkiide
,
go
lohke
ahte
dál
lea
árragiđđa
ja
máilmmi
bivval
miehtá
riikka
.
-
Mii
álggiimet
jurdagiin
stoahkat
jo
maŋŋá
go
Davvi
Nuorra
heaittihuvvui
2007:s
.
-
Muhto
dat
lea
vejolaš
oaččut
divvaga
unniduvvot
dan
maŋŋel
.
-
Muhto
,
deattuhii
son
-
mun
hálidan
gullat
dárkilit
maid
dii
oaivvildehpet
,
ja
dan
maŋŋil
mii
dahkat
mearrádusaid
.
-
Mun
in
siđa
olbmuid
okte
vel
mannat
čađa
váivviid
maid
sii
okte
dolin
juo
leat
vásihan
.
-
Oaččuimet
eanemus
jienaid
miehtá
riikka
.
-
Ole
Henrik
Magga
lea
dovddus
miehtá
máilmmi
.
-
Riektegova
mii
lea
ovttadássásaš
miehtá
árbevirolaš
sámi
guovllu
ja
mii
sihkkarastá
duohta
ovttaláganvuođa
gaskal
eanetlogu
ja
unnitlogu
ja
gaskal
iešguđet
sámi
guovlluid
¶
-
Seammás
ferten
rámidit
Návvuona
čikčiid
go
eai
čiekčamis
eaige
maŋŋil
čiekčama
dovddahan
heajos
vuogi
vuoittahallamis
,
muhto
duođai
ledje
šlundon
nugo
lei
vuordimis
dákkár
čiekčamis
.
-
Sihkkarastá
sámi
kultuvrralaš
,
politihkalaš
,
ekonomalaš
ja
sosiálalaš
vuoigatvuođaid
guđege
riikka
lágaiguin
ja
riikkaid
ja
sámiid
ovddasteaddji
orgánaid
gaskasaš
soahpamušaiguin
.
-
Stuora-Tokyos
leat
36
miljovnna
olbmo
ja
doppe
leat
golahan
ollu
ruđa
sihkkarastit
iežaset
revrriid
maid
čađa
gávpogii
boahtá
čáhci
.
-
Sámediggeráđđi
berošta
das
ahte
buoridit
dásseárvvu
sámi
guovlluin
,
leš
dal
dásseárvu
sohkabeliid
gaskkas
dahje
sierranas
seksuála
sojuid
rastá
.
-
Ulbmilin
lea
maid
ahte
sámi
ássanguovlluid
eanandoallu
sihkkarastá
biepmu
buohkaide
diein
guovlluin
.
-
ahte
go
muorra
lea
čađa
goikan
,
dat
gohčoduvvo
gálvan
?
-
ahte
muorra
ferte
dovdat
albma
buollaša
ovdal_go
šaddada
fas
lasttaid
,
maŋŋil_go
lasttat
čakčat
gáhččet
eret
?
-
Dál
maŋŋel
fas
gáđan
.
-
Dál
maŋŋel
lean
jurddahallan
man
ollu
váivviid
jugešvuohta
mielddisbuktá
.
-
Dát
leat
njuolggadusat
miehtá
riikka
,
ja
dát
leat
ovttaláganat
.
-
Forum
galgá
fuomášahttit
eamiálbmotgažaldagaid
ja
ovddidit
ovttasbarggu
dáid
áššiiguin
miehtá
ON
doaimmaid
.
-
Lunttat
ledje
ieža
heajos
mielas
maŋŋel
čiekčamiid
.
-
Maŋŋel
doaimmaid
čoahkkanit
oasseváldit
ja
geahččit
dollagáddái
ja
suohtastallat
.
-
Maŋŋel
loguid
,
makkár
kasusis
de
galgá
čuožžut
?
-
Maŋŋel
čájehuvvui
ahte
soai
leaba
suhkkes
vuovddis
jorran
birra
ja
boahtán
iežaska
lužohagaid
ala
.
-
Maŋŋá
bissehuvvui
biila
Bjørnefjellas
mas
lei
750
kg
.
-
Mii
leat
badjel
80
riikkas
miehtá
máilmmi
.
-
Mis
lea
bággu
álgit
jurddašit
boahtte
jagi
doaluid
birra
,
ja
mis
lea
ain
oalle
ollu
čorgemuš
maŋŋá
daid
stuorámus
Riddu_Riđđu
doaluid
mat
dán
rádjai
leat
lágiduvvon
.
-
Sámi
allaskuvla
lea
bivnnut
miehtá
Sámi
.
-
prošeavtta
olis
lágiduvvojit
ollu
earáge
doaimmat
rastá
riikkarájá
ovdamearkka
dihte
duhkoraddanbeaivvit
sámegielat
bearrašiidda
.
-
Čoaska
dálki
,
unnán
olmmoš
,
muhto
gal
dál
lea
vel
árrat
,
olbmot
dat
gal
bohtet
,
vuordá
Sámi
spábbačiekčanlihtu
presideanta
Mikkel
Isak
Eira
,
gii
ollii
maŋŋel
vuosttaš
čiekčama
.
-
čuovvoleapmi
maŋŋá
go
leat
spesialistta
luhtte
dahje
buohcceviesus
leamaš
¶
/
909_96_864
maŋŋel
dii.
17
.
Bargo-
ja
čálgoetáhtas
(
ovdal
Aetat
ja
Oadjoetáhtta
)
leat
birrasii
12.000
bargi
miehtá
riika
.
Diimmá
rehketdoallu
čájeha
400.000
euro
badjelbáhcaga
,
maŋŋil_go
máŋggaid
jagiid
leat
rahčan
stuorra
vuolláibáhcagiiguin
.
Fitnodat
vuvddii
sullii
150.000
kilo
jahkásaččat
ovdal
ja
nammamolsuma
maŋŋá
lassánii
gálvojohtu
255.000
kiloi
.
Dalle
son
áiddo
álggii
15.000
kilomehter
guhkkosaš
mátki
Eurohpá
čađa
.
Govvahaddi
125.000
kruvnna
muitala
munnje
ahte
olbmuin
lea
beroštupmi
Savio
dáidagiidda
ja
danin
lea
ain
Savio
áigeguovdil
70
jagi
maŋŋá
jápmima
.
Son
ii
vuovdán
55.000
lihttaraš
mielkeeari
go
sus
lei
doaivva
maŋŋel
beassat
álggahit
doaimma
fas
,
muhto
de
ovttas
nuorra
boanddain
Jon
Egil
Olliin
.
Badjel
10.000
nuora
miehtá
máilmmi
ohce
stipeandda
ja
Laura
lea
áidna
sápmelaš
ja
áidna
Suomas
gii
oaččui
stipeandda
.
Ollu
badjil
400.000
olbmot
leat
viehkan
veallut
kinoid
miehtá
Norgga
geahččat
dán
filmma
.
Neavttár
Mikkel
Gaup
oažžu
30.000
ruvnno
buhtadussan
maŋŋel
go
politiiját
diibmá
válde
su
gitta
ja
áššáskuhtte
su
goddán
olbmo
,
vaikko
lei
sivaheapme
.
–
Dat
mii
lea
ođas
dás
,
lea
go
sáhttá
oažžot
sihkkojuvvot
50.000
ruvnno
maŋŋel
go
lea
vuosttaš
jagiin
geargan
,
muitala
Sámi
allaskuvlla
prorektor
Marit
Breie
Henriksen
.
Anna
Anita
Hivand
oažžu
25.000
ruvnnu
buhtadusa
Sámedikkis
maŋŋá
go
sii
leat
čuoččuhan
su
leat
miellabuohccin
.
Muhtin
Deanu
almmái
20
jagiin
,
lea
dubmehallon
Sis-Finnmárkku
diggegottis
36
beaivái
servodatbálvalussii
dahje
21
beaivvi
giddagassii
ja
áššegoluid
máksit
3.000
ruvnnu
,
maŋŋil_go
muhtin
feasttas
Deanus
diimmá
juovlamánus
časkkii
nuppi
albmá
nu_ahte
almmái
hávváduvvui
čalmme
vuolde
ja
gárttai
doaktára
lusa
goaruhit
golbma
sákkaldaga
.
Unjárgga
gielda
lea
lágideami
dorjon
50.000
ruvnnuin
ja
Stuorravuona
skuvlla
10-luohkálaččat
ožžot
loahpparuđaid
geavahit
skuvlamátkái
,
maŋŋá
go
sullii
70.000
ruvdnosaš
bileahttadietnasiin
leat
máksán
goluid
.
10
jagi
ávvudeamis
lei
vuoitu
10.000
,
ja
dal
vihtta
jagi
maŋŋel
lea
vuoitu
15.000
.
Ihttin
diibmu
11.00:s
álget
fatnasiiguin
suvdit
olbmuid
rastá
Juovlavuonanjálmmi
Lávvonjárgii
,
gos
jotket
márkanat
maŋŋá
go
Deanu
riemut
leat
nohkan
mannan
vahkus
.
Buohkat
leat
bures
boahtimat
čoahkkimii
mii
lea
kulturviesus
diibmu
18.00:s
,
maŋŋel
čoahkkima
,
diibmu
20.00
,
čájehuvvo
filbma
kulturviesus
,
muitala
Runar
Green
.
1,2
miljovnna
lávkki
ja
logemat
skohpalastima
maŋŋá
soai
mannan
lávvardaga
joavddaige
Helssegii
,
gos
Jávrri
Juhán
Niillas
,
Niilo
Aikio
searvvai
sudno
maŋimuš
kilomehterii
.
10
jagi
lea
nohkka
guhká
,
maŋŋil
dan
álgá
juohke
hoavda
ballat
ođđa
jurdagiin
ja
bargovugiin
,
ja
dat
sáhttá
dagahit
ahte
bargosadji
ii
šat
ovdán
.
10
jagi
maŋŋá
Deanu
Searaid
vuođđudeami
.
10
jagi
maŋŋá
ii
šat
gávdnon
dát
guollešládja
.
10
minuvtta
maŋŋel
nagodii
juo
PFK
/
Leavdnja
coggalit
moala
,
muhto
duopmár
duššindagai
moala
,
go
sin
čiekčit
ledje
eahperehálaččat
moala
ovddabeal
.
10-jahkásažžan
son
juoiggadii
miehtá
Oslo
sámi
álbmotbeaivvi
doaluin
jagis
2005
.
100_000
norgalačča
almmuhedje
heaitán
borgguheamis
maŋŋil
maŋemus
borgguhanheaitin
kampánja
,
mii
lei
ođđajagimánus
2003:s
.
–
Mun
lean
100:s
maŋŋá
hárjehallama
,
lohká
Solveig
Skum
Solbakken
.
11
beaivvi
maŋŋel
oidnoje
min
namat
listtus
.
11
jagi
maŋŋel
ollašuvai
su
niehku
.
110
jagi
maŋŋel
go
sámiid
vulge
Alaskai
,
Manitoba-ekspedišuvnnain
,
lea
Ellen
Inga
O.
Hætta
čohkken
sin
maŋisbohttiid
.
12
jagi
maŋŋá
leat
dát
bassičállosat
gárvásat
almmustuvvat
ođđa
hámis
-
gielalaččat
ja
doahpagiid
dáfus
heivehuvvon
olles
davvisámi
giellaguvlui
.
13
Norgga
áiggi
)
ja
dan
maŋŋá
luoitit
su
urtna
Buolbmága
girkoeatnamii
.
14
A
Spiertagáissá
ovdaolmmoš
Kjell
Magne
Eira
lea
viimmat
beassan
albbasbivdui
maŋŋil_go
duođaštuvvui
stuorra
vahágiid
dahkan
sin
geasseorohagas
gosa
lei
eallobihttá
báhcán
.
15
Njižževuonas
,
ruovttoluotta
maŋŋel
čoahkkima
.
15
jagi
maŋŋel
gal
šaddagođii
fas
suohtasin
,
muitala
Simona
Máhtte
.
15
,
ledje
lagamus
viesu
olbmot
geat
dieđihedje
,
maŋŋel
go
ledje
gávdnan
su
,
lohká
son
.
150
jagi
ávvudeami
oktavuođas
mátkkošta
dál
Telenor
miehtá
Norgga
ja
geigejit
dihtorskeaŋkkaid
iešguđetge
skuvllaide
.
16
–
jahkásaš
Leavnnja
nieida
,
Kirsti
Sørum
Nymo
,
oaččui
dieđu
ahte
son
lea
beassan
High_School
joatkkaskuvlii
USA:ii
,
ja
njeallje
beaivve
maŋŋá
son
leige
jođus
dohko
.
1700-logu
áigge
Valle
sohkii
gullevaš
olbmot
orro
Idjajávrris
ja
Báhčaveaijogas
,
muhto
maŋŋelis
leat
bieđganan
viidát
miehtá
gieldda
ja
dan
olggobeallaige
.
1700-logu
áigge
Valle
sohkii
gullevaš
olbmot
orro
Idjajávrris
ja
Báhčaveaijogas
,
muhto
maŋŋelis
leat
bieđganan
viidát
miehtá
gieldda
ja
dan
olggobealláige
.
179
ruvnno
ovddas
máksui
buhtadus
miehtá
fylkka
.
18
olbmo
,
6
juohke
guovllus
,
leat
beassan
nálločalmmi
čađa
.
18
áiggi
,
vaikko
rabasluohká
gilvvuid
vudje
easka
veaigin
báhkka
luohká
maŋŋá
.
18-jahkásaš
jámii
biilalihkohisvuođa
maŋŋá
¶
1858:s
ovttastahtte
fas
Čáhcesullo
ja
Unjárgga
,
muhto
sirrejedje
fas
guhtta
jagi
maŋŋel
.
1904
geasi
vulggiiga
oappášguovttos
Marie
ja
Emilie
Demant
guhkes
mátkái
Københámmanis
davás
Gironii
rastá
Norgga
ja
Ruoŧa
riikaráji
.
1905
,
su
isit
Per
John
Savio
heavvanii
merrii
ges
moadde
beaivve
maŋŋel
,
son
lei
vuolgán
viežžat
eamidii
gisttu
.
1918
almmuhuvvui
unna
girjjáš
,
mii
maŋŋil
lea
measta
vajálduvvon
,
vaikko
čálli
lei
beaggán
girječálli
.
1946
ja
das
leat
seamma
njuolggadusat
mat
gusket
suodjalussii
miehtá
riikka
,
lohká
majora
ja
birasgáhttenoffiseara
Kjetil
Hansen
.
1946
rájes
addu
vuosttaš
geardde
gudnemearka
etniide
ja
jagi
maŋŋá
mearriduvvui
almmolaš
leavgabeaivin
.
1968
rájes
leat
lullisámit
beassan
lohkat
lullisámegiela
nubbin
giellan
Åarjel
Saemien
skuvllas
,
Snåases
,
muhto
eatnasat
dattetge
eai
leat
geavahan
giela
maŋŋil
skuvlla
.
1969:s
,
maŋŋel
go
Sundquist
lei
leamašan
militearas
,
álggii
son
teáhterskuvlii
,
Osloi
.
1970-jagit
čájehedje
midjiide
ahte
ođđa
višuvnnat
riegádit
buoremusat
garra
nákkuid
čađa
.
1970-logu
álgogeahčen
dollojuvvon
válggaid
maŋŋá
gárte
ng.
stuorra
bellodagat
garrasit
ohcat
čovdosiid
mainna
lágiin
doaresbeale
guovlluin
ássi
olbmuide
gávdnošedje
ođđa
ealáhusat
.
1973
)
jagis
2000
ja
doallan
dan
maŋŋá
máŋggaid
govvačájáhusaid
sihke
su
ruovtturiikkas
Suomas
ahte
eará
riikkain
.
1985-1992
priváhta
advokáhtan
ja
das
maŋŋá
heittii
son
advokáhta
doaimmain
.
1985
:
Jaskatvuođa
maŋŋá
¶
1989:is
,
dalle_go
čuoigamat
ledje
hirbmat
bivnnuhat
miehtá
Davvikalohta
,
ledje
sullii
280
čuoigi
mielde
.
1990
maŋŋá
go
vealgešiehtadallamat
eai
lihkostuvvan
.
1990-logus
ráhkadedje
14
diibmobeale
filmma
main
čuvvo
ovtta
siidda
jagi
čađa
.
1991:s
ásahuvvui
Badjemánáid
Beaiveruoktu
,
ja
dál
goasii
20
jagi
maŋŋil
lea
beaiveruoktu
nannosit
sajáiduvvon
.
1992:s
,
guokte
jagi
maŋŋel
go
deaivvadeigga
Sámedikki
feaskáriin
,
de
náitaleigga
.
1994:s
lei
ruhtajorru
3,6
miljon
ruvnnu
,
jagi
maŋŋá
leimmet
njuiken
dálá
dassái
4,5
miljon
ruvdnui
.
1995
rájes
lea
Wimme
joavku
johtán
miehtá
máilmmi
ja
ovddastan
sámi
musihka
sierra
konsearttain
ja
festiválain
.
1996/97
boazodoallošiehtadusas
sohpe
bidjat
lávdegotti
bargat
veardidit
boazodoalu
dili
maŋŋil
Nuppástuhttinprográmma
.
1996:s
álggahedje
sii
nuoraidsearvvi
,
Stuornjárgga
sáme
nuorak
,
ja
moadde
jagi
maŋŋel
ealáskii
Márkomeannu
.
Bjørnefjell
bokte
geahččalit
turisttat
jámma
lobiheamit
doalvut
guliid
rastá
rájá
.
2-3
čiekči
ožžot
dieđu
maŋŋel
¶
20
jagi
maŋŋil
máhcat
fas
dohko
.
20
min
maŋŋil_go
leimmet
álgán
háiket
.
2000:s
čielggai
ahte
60_%
ohppiin
Norggas
geat
barge
maŋŋel
skuvllaáiggi
,
eai
lean
čállán
bargošiehtadusa
.
2001:s
,
mánu
maŋŋil_go
Førde
heittii
hoavdan
,
de
álggahuvvojedje
NRK:a
riikafierpmis
beaivválaš
tv-ođđasat
.
GSR
ásahuvvui
01.06.2002
das_go
ovdaprošeavtta
maŋŋá
čielggai
ahte
lei
vejolaš
ásahit
sierra
sámi
radiostašuvnna
Lujávrái
.
2003
Girkočoahkkin
barggai
dan
ala
ahte
Finnmárkoláhka
oččošii
stuoradikkis
dakkár
meannudeami
mii
sihkkarastá
sámi
álbmogii
rievtti
ja
saji
riikka
álgoálbmogin
.
2003
,
čieža
jagi
maŋŋil_go
Ovttastuvvan
Našuvnnaid
soabahan
ráfi
bissehii
badjel
golbmalogi
jagi
sissoađi
Gaska-Amerihká
riikkas
.
2004
duomu
maŋŋá
guoddalii
Mittådalen
čearru
ášši
Eurohpá
olmmošvuoigatvuođaduopmostullui
Hagii
.
2004:s
oassálaste
sullii
24_000
nuora
lávdebargguin
miehtá
riikka
,
ja
máŋggat
duháhat
ledje
maid
veahkkin
.
2004:s
riegádii
das
TV-ráidu
ja
dán
jagi
čájehuvvo
sin
kinofilbma
miehtá
máilmmi
.
2007
)
rohki
dáiddalaš
vuoiŋŋa
iežas
dáidagii
ja
mii
lokte
čájáhusa
oppalaččat
,
lohká
jury
ovdaolmmoš
,
dáiddár
Aslaug
Juliussen
maŋŋá
go
sii
leat
válljen
50
dáidaga
.
2007:s
geassádii
son
presideantan
maŋŋel
ovttasbargováttisvuođaid
smávvabellodagaiguin
.
2008
dálvvi
njuovvanloguid
eai
atte
ovdal_go
maŋŋá
dán
jagi
váldonjuovvamiid
.
2008
gielddaválggaid
jienastanbeaivi
leai
mannan
sotnabeaivvi
miehtá
Suoma
.
2008:s
beasai
son
Norgga
riikkajovkui
ja
maŋŋel
dan
de
lea
leamaš
heaibungilvvuin
Duiskkas
,
Polenis
,
Nuortariikkas
,
Sveitsas
,
Suomas
ja
Ruoŧas
.
2008:s
beasai
son
Norgga
riikkajovkui
ja
maŋŋel
dan
de
lea
leamaš
heaibungilvvuin
Duiskkas
,
Polenis
,
Nuortariikkas
,
Sveitsas
,
Suomas
ja
Ruoŧas
.
2009
golbma
mánu
maŋŋil
oaččui
UNN:s
vástádusa
ahte
sii
sáddejit
maŋŋel
eambbo
dieđuid
.
2009
sámediggeválgga
maŋŋá
leat
bellodagat
Deatnogátte
Sámiid
Searvi
ja
Arja
Nuortaguovllu
válgabiire
1
,
váidán
Ovddádusbellodaga
seamma
válgabiirres
go
ovccát
evttohas
lea
Oslo
rivgu
gii
lea
sápmelaččain
náitalan
ja
dohkkehuvvon
Sámedikki
válgajienastuslohkui
.
2010
ahte
dát
ferte
sulastahttit
vearredagu
,
jus
fal
ii
leačča
jo
vearredahku
,
ja
maŋŋel
Dearvvašvuođabearráigeahču
gávdnosiid
UNN
vuogádatdárkkisteami
geažil
,
de
lean
mun
vel
vissáseabbo
ahte
dás
ferte
leat
vuođđu
dutkat
leat
rihkkon
sihke
Ráŋggáštuslága
ja
Divššohasvuoigatvuođalága
.
21
jagi
maŋŋel
go
vuosttaš
geardde
čuojahii
dáppe
.
2100
jienat
addojuvvojedje
telefovnna
bokte
maŋŋá
go
njeallje
iešguđetgelágan
taleanttat
ledje
loaiddastan
Riddu_Riđđu
iežas
taleanttagilvui
.
22_000
voltta
elrávdnji
čađa
goruda
¶
23
beaivvi
maŋŋil
jovde
New
Yorkii
,
ea.ea.
ledje
leamaš
vahkku
stoarpmas
oktan
orkánain
oarjjabealde
Islándda
.
25
jagi
maŋŋá
ákšuvnnaid
¶
Árdna
–
sámi
kulturmagasiidna
sáddejuvvo
NRK1:s
duorastaga
cuoŋománu
16.
beaivvi
diibmu
17.25
,
justa
maŋŋá
«
Ođđasiid
»
.
40
jahkásaš
dievdu
váldui
gitta
diibmu
20.25
,
maŋŋel
go
lei
báhtaran
rabas
gednemis
Romssa
guovlogiddagasas
.
3-2
maŋŋel
ráŋggáštusčievččasteame
¶
30
bargi
geat
dalle
báhce
barggu
haga
maŋŋel
reastaluvvame
sáhttet
boahtte
vahkus
juo
sajis
.
Muhto
nuorat
gártet
olggobeale
skuvlaáiggi
váldit
nubbingiela
oahpu
,
jogo
sáme-
dahje
suomagiela
,
mii
mearkkaša
ovdal
diibmu
08.30
dahje
maŋŋá
diibmu
14.30
.
30
jagi
maŋŋel
lea
joavku
dál
ráhkadišgoahtán
CD-skearru
.
30
jagi
maŋŋil
leat
lunttat
fas
čoahkkanan
.
30
jagi
politihkkema
maŋŋá
son
vuoruha
baicce
bearraša
ja
ođđa
barggu
.
Sámi
Oahpahusguovddáš
fállá
gáfestallama
diibmu
09.30
rájes
man
maŋŋá
álgá
seminára
man
fáddán
lea
sápmelaš
2009
.
30
sekundda
maŋŋel
Klemetsena
čuoigái
ges
Magnus
Moan
gii
duobai
ja
čuoiggai
Klemetsena
meaddel
.
Politiijat
ožžo
dieđu
buollima
birra
06.30
áigge
ikte
iđđes
,
ja
sullii
golbma
kvártta
maŋŋel
lei
buollinsuodjalus
maid
doppe
.
Dan
viesus
váldui
ge
bissoolmmái
duorastaga
gitta
easka
diibmu
22.30
–
sullii
logi
diimmu
maŋŋil_go
bážii
59
jahkásačča
guvlui
.
Oarje-Finnmárkku
politiijaguovllu
operašuvdnahoavda
Jan
Olav
Schjølberg
muitala
politiijaid
ožžon
dieđu
diibmu
04.30
,
maŋŋil_go
olmmoš
,
gii
lei
dien
guovllus
,
dieđihii
buollima
.
Heargegilvvuid
rahpan
lea
odne
diibmu
11.00
,
ja
ihttin
,
sotnabeaivvi
,
diibmu
11.30
,
maŋŋá
ipmilbálvalusa
.
30-jahkásaš
Ánná
Laiti
lea
mearridan
válljet
eallima
,
iige
báhcit
bahčavuhtii
lihkohisvuođa
maŋŋá
.
300
mehtera
šaddá
vázzit
sevdnjes
vuovddi
čađa
ovdal_go
joavdá
muohtaladnái
,
gos
100
bures
gárvodan
olbmo
čohkkájit
duljiid
alde
.
Diekko
gal
bures
birgejin
,
jurddašii
Bustenáddjá
ja
váccii
viidáseappot
gávpoga
čađa
.
35
jagi
maŋŋil
son
muitala
mo
álgu
lei
:
¶
370
biktasa
dan
600
valáštallanbuvddain
ja
mánáidbivttasbuvddain
miehtá
Norggas
gos
vuvdet
Stormberg
biktasiid
.
39-jahkásaš
nisu
arresterejuvvui
maŋŋel
go
lei
hoigadan
nuppi
nissona
nu
garrasit
,
ahte
son
gáhčai
ja
nordadii
oaivvi
.
Kultursiiddaid
oahpaheapmi
galgá
čađahuvvot
beaivválaš
bargguid
čađa
.
4-5
mánu
maŋŋel
ii
leat
dilli
vel
buorránan
.
40
jagi
maŋŋá
deaivvadit
ovddeš
Sámi
álbmotallaskuvlla
oahppit
fas
Kárášjogas
.
40%
lieggasis
jávká
glásaid
čađa
.
Dollačaskadeaddjit
ožžo
dieđu
buollima
birra
diibmu
11.45
ja
suovva
oidnui
miehtá
márkana
,
ja
sihke
dollačáskadeaddjit
,
politiija
ja
buhcciidbiila
bohte
johtilit
.
45
jagi
maŋŋá
go
giddejedje
ruvkedoaimma
Ulefoss
báikkis
Telemárkkus
,
lea
ain
alla
radioaktiivvalaš
suonjardeapmi
.
450
nuoraidskuvlla
miehtá
Norgga
ožžot
dáid
beivviid
dieđu
ahte
ožžot
Telenoras
15
PC
ávvudanskeaŋkan
.
Tlf.
454_16_697
dahje
917_14_994
(
Kárášjogas
)
maŋŋel
16.00
.
Sárdni
bisttii
diimmu
,
ja
maŋŋel
lávllui
son
moadde
sálmma
,
ja
dat
gal
válddii
visot
návccaid
Gugánis
.
4:is
besse
Leavnnja
suodjalusa
čađa
,
meaddel
moallafávtta
,
muhto
liikká
eai
deaivan
spáppa
mollii
.
5-10
minuhta
maŋŋel
go
nubbi
dievdu
maid
searvvai
veagalváldimii
,
de
bođii
nieidda
olmmái
ja
bissehii
veagalváldima
.
Dá
leat
soahteveteránat
muitobácci
luhtte
50
jagi
maŋŋil_go
nuppi
máilmmisoahti
nogai
.
50
Ovttasbargovuogádagat
ja
-
vejolašvuođat
turismas
riikarájiid
rastá
.
50
jagi
rahčamuša
maŋŋá
lea
Tibet
viimmat
fas
beaiveortnegis
go
Kiinná
ja
USA
deaivvadit
.
50
proseantta
Norgga
álbmogis
dovdet
stuorát
bargomovtta
ja
buvttadit
eambbo
luomu
maŋŋá
,
de
vástidit
ruoŧŧelaččat
39
proseantta
ja
42
proseantta
dánskalaččain
dan
seamma
.
50
proseantta
dálu
boasttuvuođain
fuomášuvvo
maŋŋá
go
váidalan
áigi
lea
meattá
mannan
.
50-70
proseantta
mánáin
geain
lea
erenoamáš
giellaváttisvuohta
,
ožžot
psyhkalaš
váttisvuođaid
maŋŋil
.
500
kg
besset
vuodjit
rastá
šaldi
buot
beivviid
,
muhto
fertejit
vuordit
muhtomin
.
51-jahkásaš
viehkalii
dakka
maŋŋá
hivssegii
mii
lea
gealláris
.
57%
finnmárkulaččain
leat
dáid
maŋemus
12
mánus
diŋgon
gálvvuid
boasta
čađa
.
60_%
sis
geavahedje
ain
snuvssaid
maŋŋel
go
ledje
heaitán
borgguheames
,
danne_go
sii
dárbbahit
nikotiinna
.
60
jagi
maŋŋil
bođii
šállošeapmi
Gonagas
Haraldis
¶
60
jagi
maŋŋil
govvidit
beaivválaš
TV-ođđasat
ovdáneami
.
60
jagi
maŋŋá
go
Hitlera
soahti
nogai
leat
olbmot
Ruoššas
ávvudeamen
soađi
nohkama
.
60-70
jagi
maŋŋel
juoiggada
Ole
Larsen
Gaino
/
Lásse-Ovllá
ain
.
60-jagiin
ledje
miehtá
Finnmárkku
ollu
geaidnobarggut
jođus
,
muhto
ii
fal
siseatnamis
.
60-jahkásaš
Utsi
debuterii
bagadallin
ja
geahččit
ledje
nu
duhtavaččat
ahte
eai
báljo
heaitán
speažžumis
gieđaid
maŋŋel
bihtá
.
70
jagi
maŋŋil
lei
mátkkošteapmi
hui
dábálaš
rikkis
osiin
máilmmis
.
700
álgoálbmotorganisašuvnna
miehtá
máilmmi
ožžot
dán
čállosa
.
Tel.
784_66100
maŋŋil
18.00
.
784_67080
maŋŋá
dii
:
1600
dahje
454_03148
¶
8
maŋŋá
de
máhcce
dát
10
máná
ja
5
ollesolbmo
lihkolažžan
ja
duhtavažžan
ruoktot
Detnui
,
dieđiha
Deanu
kulturskuvlla
rektor
Dag
Broch
.
8
minuhta
maŋŋel
bođii
fas
Mikkel
Áilo
-
ja
čievččastii
Guovdageainnu
nuppi
moala
.
82-jahkásaš
Gáva-Jovnna
(
Tapiola
)
lea
báhčán
njurjo
sođiid
maŋŋá
.
90
beaivvi
ledje
Sámi
Ofelaččat
diibmá
johtime
miehtá
Norgga
oahpaheame
Norgga
skuvlaohppiide
vuođđo-
ja
joatkkaskuvllain
sámiid
birra
.
90
proseantta
klienttain
eai
čielgga
maŋŋel
go
ledje
leamaš
dálkkodeames
Finnmárkkuklinihkas
.
907
olbmo
mearraolbmáidgirkuin
miehtá
máilmmi
.
913_01903
maŋŋil
diibmu
1600
(
Kárášjohka
)
¶
932_88_300
(
0800-1600
)
,
784_62722
(
maŋŋel
1700
)
.
97
muitala
Guovdageainnu
searvegodderáđi
ovdaolmmoš
ahte
ollu
báikkiin
miehtá
riikka
leat
boahtán
sávaldagat
oažžut
ođđa
bismma
guossin
ja
sávvet
Strandebarm
searvegotti
ipmilbálvalusaid
.
98
rádjai
,
muhto
lea
vejolašvuohta
oažžut
bistevaš
virggi
das
maŋŋá
.
"
Gulaskutta
oahppásiin
ovdal
"
Jearat
Leavvajoga
riiden-
skuvllas
,
gos
maŋŋá
ges
sáhtát
riidet
dahje
boradit
mállása
.
Ralph
Johannessena
beatnagat
orro
leamen
eahpesihkkarat
guđe
guovllus
Áltá
lea
maŋŋá
vuolgima
Kárášjogas
.
Tráktor
deaddá
badjel
golbma
tonna
ja
dat
manná
eatnama
čađa
.
Stáhta
lea
ruhtadan
boazoáidehuksemiid
ruossut-rássut
miehtá
Finnmárkkuduoddara
.
ADHD
Norga
lea
searvi
mii
lea
riikka
dásis
,
ja
maŋŋel
go
Kárášjogas
ilmmai
ADHD
báikkálaš
searvi
,
de
Kárášjoga
miellahtut
geassádišgohte
.
ANC
oaččui
fámu
1994:s
,
maŋŋil
vuosttas
demokráhtalaš
válggaid
Mátta-Afrihká
historjjás
.
ATV
leat
hirpmasit
lassanan
1995
rájes
goas
ledje
295
njealjejuvllaga
,
ja
dál
15
jagi
maŋŋil
leat
badjel
30_000
ATV
Norggas
,
mii
lea
vihtta
duhát
eambbo
go
diibmá
.
AUF
jođiheaddji
Martin
Henriksen
muitalii
sártnis
ahte
lávvardaga
ledje
ráiddut
miehtá
Norgga
čájeheamen
miela
oljobohkama
vuostá
davvin
.
Adde
politiijaide
dutkamii
Dát
dáhpáhuvai
ođđajagemánus
,
ja
Krantz
muitala
ahte
sii
adde
politiijaide
ášši
,
maŋŋel
go
mearkadovdit
ledje
duođaštan
ahte
dás
lea
sáhka
mearkarievdadeamis
.
Addit
fálaldaga
Maŋŋel
dáid
čoahkkimiid
galgá
Máhttodepartemeantta
diŋgot
huksenfálaldaga
Statsbyggas
,
mas
boahtá
ovdan
man
olu
dát
prošeakta
gártá
máksit
ja
mot
dán
galgá
čoavdit
.
Addo
doarjja
gitta
50%
rádjái
dohkkehuvvon
goluin
,
ja
sáhttá
ohccojuvvot
miehtá
jagi
.
Addo
gitta
50%
doarjja
dohkkehuvvon
goluide
,
ja
sáhttá
ohcat
miehtá
jagi
.
Adjágas
leaba
ožžon
hirbmat
ollu
beroštumi
maiddái
Englánddas
maŋŋel
go
almmuhii
cd-skearru
.
Ahkemearri
:
buohkaide
Báiki
:
LES-viessu
Maŋŋel
konseartta
lea
diskotehka
Nuoraidklubbas
Ahkečielggadanbohtosiid
vuođul
orru
leamen
nu
,
ahte
dán
áigodaga
maŋŋá
oaffardoaibma
Ádjás
lea
geahppánan
dahje
oalát
nohkan
.
Ahte
40
jagi
maŋŋel
gáibidišgoahttit
vuoigatvuođaid
guohtoneatnamiin
máid
lea
dološ
áiggi
heaitán
.
Ahte
váhnemat
ledje
miehtá
čavčča
ja
skápma
váldán
ahte
váldán
oktavuođa
rektoriin
,
ii
veahkehan
gal
.
Aikio
mielde
dállodoalobázahusa
doalvun
Gironii
sáhttá
álgit
boahtte
geasi
fálaldatgilvvu
maŋŋá
.
Aili
Keskitalo
lea
oažžugoahtán
doarjaga
ovtta
ja
nuppi
báikkálaš
searvvis
maŋŋil_go
Máze
Sámiid
Searvi
evttohii
su
presideanta
evttohassan
Norgga
Sámiid
Searvvi
(
NSR
)
ovddas
.
Aili
Keskitalo
mieđiha
Sámedikki
unnán
digaštallan
dáid
áššiid
birra
ahte
galggašii
go
juogadit
luondduriggodagaid
dietnasiid
rastá
riikarájiid
eará
sápmelaččaiguin
.
Aili
Keskitalo
muittuha
ahte
NSR
prinsihpalaš
oaidnu
lea
ahte
dat
ođđa
minerálaláhka
ja
mineráladoaimmat
sámi
guovlluin
galget
váldit
vuhtii
sámiid
beroštumiid
miehtá
sámiid
ássanguovlluin
-
maiddái
olggobealde
Finnmárkku
.
Ain
lea
eahpesihkar
movt
manná
ovddosguvlui
maŋŋel
go
professorat
Graver
ja
Ulvstein
leaba
buktán
ođđa
cealkámuša
.
Ain
rahčet
nissonolbmot
Guovdageainnus
beassat
fárrui
politihkkalaš
stivrejupmái
,
go
čájehuvvo
ahte
máŋga
nissonolbmo
ledje
duvdiluvvon
vulos
listtuin
maŋŋel
go
válgabohtosat
ledje
čielgan
.
Aisha
čájehii
ahte
elliid
luondu
hirpmáhuhttá
:
–
Njeallje
diimmu
maŋŋel
go
Diva
guđii
min
,
Aisha
fáhkkestaga
manai
vielpáid
lusa
ja
várjališgođii
ja
liggegođii
daid
.
Aitto
dan
maŋŋil
sáhttá
ávžžuhit
galggašiigo
njuolggodoaimmaid
bidjat
guvlui
.
Aitto
dan
čielggadeami
maŋŋil
sáhttet
sii
vástidit
beasságo
Aikio
Lássagámmii
.
Alacaston_Exploration
AB
jotkkii
IGE
Nordic
doaimmaid
,
go
sii
heaittihedje
doaimmaideaset
maŋŋil_go
ledje
Biedjovákki
guovllu
iskkadan
njeallje
jagi
.
Albma
ilmmis
leat
sámiid
rievttit
sotnan
mearkkašahtti
ollu
,
vel
maŋŋel
Sámedikki
ásaheami
ge
.
Albmái
báhtara
rastá
jávrri
áibbas
álás
ja
su
oaguhit
olmmošvallji
sáittiin
.
Ale
bargga
daguid
maid
ovddas
maŋŋil
šattat
ándagassii
ánuhit
¶
Ale
bija
koalla
miehtá
bassinbiergasa
,
ráhkat
galbmasona
saji
.
Ale
daja
maidege
maid
gáđat
maŋŋel
.
Ale
fal
daja
dakkáriid
maid
maŋŋil
soaittát
gáhtat
.
Ale
heađáhuva
dan_dihte
danne_go
dutnje
boahtá
vejolašvuohta
suohtastallat
eará
háve
maŋŋel
.
Ale
jeara
ruđaid
ja
bálkká
birra
,
go
dan
don
sáhtát
maŋŋil
dahkat
.
Aleksandr
Paul
,
gii
lea
doaibman
Guoládaga
Sámi
Radio
direktevran
,
áitá
geassádit
oalát
,
maŋŋil_go
Sámiráđđi
virgádii
ođđa
direktevrra
dán
mánu
álggus
.
Alf
Isaksen
dollii
smávva
bures_boahtin
sártni
ođđa
biilii
,
maŋŋil_go
lei
fitnan
veháš
geahčadeamen
dan
.
Alfred
Larsen
álgá
fas
ieš
jođihit
kroa
,
maŋŋá
go
lea
boddu
leamaš
vihtta
jagi
.
Alit
sárggis
čuovvu
johkamielli
ja
fiskes
sárggis
manná
rastá
gietti
Kárášjogas
Suomageidnui
RV
92
.
Alkohola
lei
dat
vuosttas
maid
smihtten
go
galgen
juovllaide
gávppašit
,
ja
das
maŋŋil
bohte
easkka
eará
tiŋggat
maid
dárbbašin
.
Alkoholavuovdin
galgáge
geahččaluvvot
2011:s
,
ovdal_go
fas
evaluerejuvvo
festivála
maŋŋá
.
Alla
boazolohku
Lágesduoddara
orohaga
stivralahttu
Aslak
Henrik
Guttorm
lei
viežžame
iežaset
bohccuid
máid
leat
ribahan
rastá
ráji
.
Alla
dássi
Rosie
muitala
ahte
go
son
beasai
čohkánit
maŋŋel
doarjjakonseartta
de
gatnjalat
maiddái
golge
go
ledje
nu
ollugat
geat
leat
čájehan
beroštumi
ja
dorjo
Haiti
álbmoga
geat
leat
heađis
.
Alladásat
sámi
musihkka
,
eanet
geahččit
go
goassige
ovdal
ja
olu
eará
rápmi
manná
Márkomeannu
searvái
maŋŋel
dan
jagi
festivála
.
Allaskuvla
ovttasbargá
sámi
giellaguovddážiiguin
miehtá
riikka
.
Almmatge
galgá
máilbmi
muitit
dan
ahte
eai
lean
okto
internašunála
ásahusat
,
eaige
soahpamušat
ja
cealkagat
,
mat
bukte
bistevaš
stáđisvuođa
maŋŋel
soađi
áigge
máilbmái
.
Almmolaš
rahpan
maŋŋá
juovllaid
¶
Almmolašvuođalága
§3
geatnegahttá
almmolaš
hálddahusa
dahkat
ohcciidlisttu
almmolažžan
2-3
beaivvi
maŋŋá
.
Almmái
dattetge
luitojuvvui
luovus
maŋŋebárgga
eahkeda
maŋŋá
go
politiijat
ledje
dutkan
su
.
Almmái
ieš
ii
hálit
searvat
jearahallamii
,
go
lea
váiban
ja
ain
soaiggihan
maŋŋel
go
jándora
lea
meahcis
čiehkádallan
rievvárin
.
Almmái
lea
maŋŋel
go
válddahalai
dovddastan
vearredagu
ja
maiddái
čájehan
politiijaide
gosa
son
lei
čiehkan
dan
golmma
eará
goruda
.
Amas
biebmu
justisministarii
,
muhto
guovtte-golmma
ađđama
maŋŋá
leat
návccat
máhccan
ja
nu
maiddái
mokta
;
–
gal
dát
lei
njálgga
ja
beaktil
,
láhttestii
Storberget
ja
šlubista
ađabihtá
.
Ambulánsa
bođii
Minuhtaid
maŋŋá
go
Sparbo
lei
háleštan
112:in
,
de
joavddai
ambulánsa
,
ja
dievdu
fievrreduvvui
Hámmárfeastta
buohccivissui
.
Ambulánsa
lei
guovllus
15
minuvtta
maŋŋel
.
Amerihká
ovddeš
várrepresideanta
Al
Gore
lea
vuoitán
Nobela
ráfibálkkašumi
ja
dál
son
mátkkošta
miehtá
máilmmi
ja
logaldallá
dálkkádatrievdama
birra
.
Ammal
olbmo
bargun
lea
leamaš
čađa
áiggiid
johtit
ja
doaibmat
.
Amoc
rap-joavkkuin
Mikkal
Morottaja
gulustuvai
dán
jagi
miehtá
Suoma
.
Amundsen
,
sámediggeáirasiin
loahpas
etihkkasemináras
,
maŋŋá
go
son
lei
geassán
sátnevuorustis
ovdan
Sámediggái
heahpatlaš
áššiid
.
Andersen
ii
loga
dovdan
makkárge
erenoamáš
dovdduid
maŋŋá
jienastuslogu
čáliheami
mannan
duorastaga
.
Andersen
maid
lohká
čielggasin
ahte
dát
leat
stuorra
huksemat
,
maid
dihtii
sin
orohat
gal
áigu
ohcat
buhtadusa
guohtuneatnamiid
massimis
ja
vel
dasa
ahte
mo
dát
stuorra
linjját
váikkuhit
bohcco
guohtunstađđamii
linjjá
maŋŋá
.
Andersena
go
CD
bokte
dál
sihkkarastá
ahte
dat
eai
vajálduva
.
Andreas
Jensen
Hermo
gávdnui
ovttas
eará
njeljiin
nuorain
,
ja
guovttos
geat
maŋŋá
gávdnuiba
duššan
,
leigga
guovttá
.
Anema
oaivvilda
ahte
son
lea
friija
čállit
maid
son
háliida
,
erenomážit
go
leamaš
hui
rabas
dán
su
barggu
čađa
gaskka
,
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
.
Angell
ieš
ii
lean
gal
doppe
,
muhto
duostá
geahčadit
Gárevári
dáhpáhusaid
oktii
dainna
mii
15
jagi
maŋŋel
galggai
dáhpáhuvvat
Olmmáivákkis
,
Riddu
Riđu
álggu
.
Anita
Biong
lea
dovddus
miehtá
Norgga
dan_dihte
go
máhttá
olbmuid
hui
imaš
lági
mielde
buoridit
.
Anita
Suikkari
joavku
evakuerejuvvui
Karela
njárggas
maŋŋel
soađi
ja
dađistaga
fárrii
son
Osloi
ja
lonuhii
giela
.
Annbjørg
Hætta
doallá
vuosttaš
konseartta
maŋŋel
go
almmuhii
iežas
vuosttaš
skearru
skábmamánus
.
Anne
Jannok
Eira
mielas
lea
dát
miehtá
Norgga
váttisvuohta
,
ja
erenoamážit
báikkiin
gos
lea
boazodoallu
,
lea
beare
unnán
árbevirolaš
ja
praktihkalaš
oahppu
.
Anne
Karine
Utsi
ja
earát
geat
vuosttažin
bohtet
lihkohisvuhtii
,
fertejit
birget
profešunealla
veahki
haga
lihkohisvuođa
maŋŋel
.
Anne
Lise
:
908_98
289
Inga
Susanne
:
959_33
551
Kaisa
:
913_66_957
(
maŋŋel
bargoáiggi
)
¶
Anne
Louise
Næss
Gaup
(
20
)
,
galgá
geasi
miehtá
bargat
Sápmi
Parkas
,
Kárášjogas
.
Anne
Næss
Markussen
Kárášjoga
leansmánnikantuvrras
dáhkida
ahte
pássa
galgá
leat
eaiggáda
luhtte
12
beaivvi
sisa
maŋŋá
diŋgoma
.
Anne
Ristiinna
oažžu
soappi
,
ja
vázzila
joga
rastá
,
geđggiid
mielde
.
Anne-Margrethe
Teigmo
Guttorm
vuordá
Norgga
stáhta
dasto
lágidit
álbmotčoahkkima
maŋŋel
go
Stuorradiggi
lea
meannudan
sin
ášši
.
Annikas
ledje
ollu
oahppásat
ja
ustibat
miehtá
Sámi
ja
erenoamážit
Guovdageainnus
gos
son
orui
go
logai
sámegiela
Sámi
allaskuvllas
ja
maŋŋá
go
barggai
dutkin
Sámi
instituhtas
.
Anonyma
alkoholisttat
doaibma
lea
dovddus
miehtá
máilmmi
,
ja
fargga
sáhttá
dat
álggahuvvot
sámegillii
.
Anton
Dahl
ja
su
joavku
ožžo
dušše
ovcci
jiena
maŋŋil_go
Čoahkkanan
Risttalaččaid
áirras
Aslak
P.
Bals
jorggihii
maŋemus
diimmuid
ovdal
válgga
.
Anton
Dahl
muittuha
ge
olbmuid
miehtá
Sámi
man
dehálaš
lea
veahkehit
,
go
dál
dárbbašit
olbmot
eará
guovlluin
máilmmis
ges
veahki
.
Antti
Lantto
viegai
čađa
ja
loktii
spáppa
holgii
,
Nils
Jørgen
bijai
spáppa
mollii
go
galkkai
ruovttoluotta
,
muitala
veahkkehárjeheaddji
Ole
Einar
Hætta
.
Anán
stuora
gudnin
go
OIPA
lea
čájehan
munnje
dán
luohttevašvuođa
ja
áiggun
geahččalit
bargat
nu
buori
barggu
go
vejolaš
,
lohpida
Smuk
,
gii
maŋŋil
dán
jagi
galgá
muitalit
Sámis
barggu
birra
maid
lea
bargan
.
Anárašgielat
giellabeasis
leat
gávcci
máná
ollesbeaivvi
divššus
ja
guokte
vel
skuvlla
maŋŋá
.
Anárašgielat
ráppárat
oaččuiga
vissásit
máŋggaid
ođđa
fánssaid
dán
maŋŋá
.
Anárašgiella
lea
ovdánan
viehka
olu
Anárašgiela
searvvi
vuođđudeami
maŋŋá
,
jagi
1986
rájes
.
Anáris
sii
digaštalle
sihke
mo
ovddidit
mátkeealáhusa
rastá
rájáid
ja
mo
ávkkástallat
oktasaš
oahpahusaid
.
Anárjoga
álbmotmeahci
guovllut
han
leat
čielga
sámi
eatnamat
,
máid
dálu-
ja
boazosámit
leat
áiggiid
čađa
geavahan
.
Anárlaš
vuovdebargi
Ilkka
Valle
árvvoštalai
njáskansahá
skáhppoma
skuvlejumi
maŋŋá
.
Apoasttal
Peter
,
geas
ledje
báhčá
muittut
vuoncávarrása
biškuma
dihtii
guhkesbearjadaga
iđida
,
muhto
gii
almmatge
oaččui
almmiriikka
čoavdagiid
,
čálii
bajásčuožžileami
birra
30
jagi
maŋŋil
ná
:
«
Son
(
Jesus
)
guttii
ieš
rupmašiinnis
min
suttuid
ruossamurrii
vai
mii
jámášeimmet
eret
suttus
ja
ealášeimmet
vanhurskkisvuođa
ovddas
.
Apotehkat
vásihit
ahte
mánnodagaid
maŋŋel
juovlabevddiid
,
leat
gáhtantableahtaid
hui
jođánat
.
Areáladárbu
ja
galle
kantuvrra
dárbbašit
čielggaduvvo
maŋŋil
dan
viidáset
šiehtadallamis
.
Artihkkala
loahpas
čállá
Keskitalo
»
Dat
ášši
lea
buorre
ovdamearka
das
ahte
movt
Norga
ja
Ruoŧŧa
,
iežas
ovdalaš
kolonisttalaš
politihkain
,
leat
dahkan
sápmelaččaide
váttisin
eallit
ja
doaimmahit
iežaset
kultuvrra
ja
ealáhusaid
rájiid
rastá
.
Artisttat
bohtet
miehtá
máilmmi
Várjjagii
.
Arvid
Jåmas
ii
leat
alddis
heahti
,
muhto
son
vuohttá
siidaguimmiin
manná
heajubut
,
maŋŋel
go
boraspirelohku
lea
badjánan
issorasat
Davvi-Troandima
guovllus
.
Arvvi
maŋŋá
luondu
lei
ealáskan
.
Arvvit
miehtá
geasi
bilidedje
bivddu
.
Asbjørn
muitala
son
lea
šaddan
ollu
buoret
forbmii
maŋŋá
go
hárjehallagođii
ja
lohká
dán
dovdat
muđui
barggus
.
Asbjørnsen
muitala
ahte
juohke
jagi
sii
vázzet
miehtá
Finnmárkku
.
Aslak
Mikal
Mienna
lea
vuolggahan
jurdaga
maŋŋil_go
guhká
lea
váivahuvvan
veagalváldináššiid
dihte
mat
maŋemus
áiggiid
leat
hui
máŋga
leamaš
.
Aslaksen
lea
maŋŋel
Sámediggi
válgga
rievdadan
iežas
ovddit
cealkámušaid
ja
čuoččuha
ahte
su
máttarváhnemat
ledje
sápmelaččat
.
Austrália
stádaministtar
Kevin
Ruud
lea
bivdán
ándagassii
vealaheami
ovddas
maid
Austrália
álgoálbmot
áiggi
čađa
lea
šaddan
gillát
.
Aviisa
maiddái
muitala
mo
Sámi
media
gieđahallá
iežas
servodaga
dáhpáhusaid
ja
nuppástusaid
beaivválaččat
–
ja
bajáshukse
seammás
maid
sámiid
oktasaš
árgabeaivvi
riikkarájáid
rastá
.
Aviisačállosis
maŋŋel
seminára
lohká
Hellesvik
ahte
mun
in
vástidan
su
gažaldaga
ahte
ILO
art.
Aviissas
čuožžu
ahte
sii
leat
ártegit
láhtten
maŋŋil
.
Aŋkke
dáidá
Storberget
maŋŋil
Finnmárkkulága
barggu
háhkan
alcces
gelbbolašvuođa
sámi
servodagas
,
mii
hárve
ovdal
lea
leamaš
justisministariin
.
Aŋkke
lea
vihtta
ja
bealle
jagi
maŋŋel
ain
garra
digaštallan
borgguheami
birra
.
Aŋkke
,
golbma
beaivvi
maŋŋá
go
leimmet
joavdan
Beirutii
,
de
beasaimet
viidáseappot
Tyr
gávpoga
olggobeallái
.
Romssa
boazodoalli
Anders
Oskal
ballá
njámmasit
ruoŧŧelaččaid
stuorra
ealuide
,
jus
álget
johtit
miehtá
fylkka
nugo
leat
nihttán
.
Sámiráđi
veahkkebargi
Elise
Valkeapää
fertii
mannan
vahkus
báhtarit
maŋŋá
go
Efrain
Rios
Montta
verddet
fallehedje
diggevistti
.
NSR
jođiheaddji
Aili
Keskitalo
čuovvu
dálkkádatrievdankonferánssa
mii
bistá
miehtá
vahkku
.
Telenora
gulahallandirektevra
,
Bjørn
Amundsen
,
vuodjá
miehtá
Norgga
ja
iskkada
gos
ii
vel
leat
dohkálaš
telefungulahallan
.
Ealga
man
njeaiga
beakkán
sámi
joavkku
Intrigue
gitarista
,
Tore
Skoglund
,
vujii
gaskavahkku
veaigin
,
bođii
čađa
ovdaláse
biilla
sisa
.
Čorgaš
illudii
Bákteváris
maŋŋel
go
lei
čielggas
ahte
sii
besse
váldit
golbma
čuoggá
ruoktot
.
Dá
boahtá
Goahtegearrega
jođiheaddji
Thoralf
Henriksen
ikte
ovdal
gaskabeaivvi
Kárášjoga
leansmánni
kantuvrras
maŋŋel
go
lea
váidán
dáhpáhusa
mas
galgá
leat
áiton
.
Dát
fiinna
boazu
manai
busse
mielde
Čáhcesullui
maŋŋá
kulturdeaivvadeami
.
BULa
hárjehalli
Granerud
logai
ieš
maŋŋá
spábbačiekčama
ahte
sii
eai
lean
čeahpit
go
eai
nákcen
spáppa
čievččastit
mollii
.
Áššu
ja
Min
Áiggi
jođiheaddjit
maŋŋá
preassakonferánssa
.
Porsáŋggu
várresátnejođiheaddji
Kåre
Olli
lei
rámis
ja
buorástahtii
Synnøve
Persena
maŋŋá
sártnis
.
Badjel
20
jagi
maŋŋel
leat
sámit
ain
badjelgehččon
.
Badjel
200
olbmo
miehtá
Sámi
lea
boahtán
,
iešguđet
ásahusat
,
skuvllat
ja
searvvit
,
sihke
Norggas
,
Ruoŧas
,
Suomas
ja
Ruoššas
.
Badjel
40
jagi
maŋŋil
boahtá
son
ruovttoluotta
,
čájehan
dihte
bargguid
maid
lea
čoaggán
mátkkiin
Sámis
.
Badjel
jagi
maŋŋel
stuora
masttademiid
,
de
ii
leat
vel
čielggas
mii
das
šattaš
boađusin
,
muitala
NRK
Sámi
Radio
.
Badjel
jahki
dien
sáhttoreaissu
maŋŋá
Johánas
lei
juo
Helssegis
Teknihkalaš
allaskuvllas
(
universitehta
)
váldimin
šleađgabeale
oahpu
.
Badjel
miljon
Amnesty-miellahtu
miehtá
máilmmi
galget
dál
,
ovttas
USA
300000
miellahtuiguin
,
bágget
federála
,
stáhtalaš
ja
báikkálaš
eiseválddiid
juoga
dainna
dahkat
.
Badjel
vahku
maŋŋel
boahtá
beana
ruohta
,
čoavdagat
njálmmis
.
Badjelasas
váldin
maŋŋel
borgemánu
1.
b.
08
.
Badjelaš
1700
oasálasti
miehtá
Norgga
ledje
boahtán
oasálastit
«
geađgi
,
skárrit
ja
bábir
»
Norgga
meašttirgilvvuide
.
Badjelgeahččan
,
olmmošvuoigatvuođaid
rihkkun
ja
váilevaš
oahppu
leat
stuorra
hástalusat
eamiálbmogiidda
miehtá
máilmmi
.
Badjemánáid
beaiveruovttu
njuolggadusain
daddjo
earret_eará
:
•
pedagogihkalaš
doaimmat
vuolggahuvvojit
boazodoalo
kultuvrras
•
nannet
mánáid
boazosámi
identitehta
ja
vásáhusaid
iešárvvu
ektui
,
ja
veahkehit
sin
dovdat
ahte
sii
gullet
dan
sosiálalaš
ja
kultuvrralaš
searvevuhtii
vai
sii
maŋŋil
sáhttet
deaivat
servodaga
massitkeahttá
iežaset
iešárvvu
•
nannet
ja
dahkat
mánáid
oadjebassan
sámástit
¶
Badjeolbmuid
advokáhta
ballá
šaddat
eambbo
bumbenhárjehallamiid
Norggas
maŋŋá
go
NATO
mannan
vahkus
mearridii
ásahit
kommándoguovddáža
Mátta-Norgii
.
Bagadallin
lea
ožžon
ovtta
norgga
čeahpimus
ja
beakkáneamos
dánsejeddjiin
áiggiid
čađa
,
nammalassii
Indra
Lorentzen
.
Baggan
oivviin
ja
guoros
dovdduin
čohkkán
maŋŋel
čájálmasa
jearramin
alddán
:
Gosa
šadde
máidnasat
maid
lean
nu
hárve
gullan
mánnán
,
leatgo
jávkan
-
go
Beaivváža
lávddi
nalde
in
gávdnan
daid
.
Baicca
lean
rassan
čorgadit
ja
lobálaččat
čađa
gaskka
,
lohká
Ole
Henrik
Kappfjell
.
Baicce
maŋŋil
besset
vel
bivdit
ohcat
jus
orru
dárbu
eará
saji
vuodjit
,
earret
go
mii
bivdoguovllu
čuovvu
.
Baicce
maŋŋil
besset
vel
bivdit
ohcat
jus
orru
dárbu
eará
saji
vuodjit
,
earret
go
mii
bivdoguovllu
čuovvu
.
Bajimuš
listasajiid
gilvvus
NSR
/
SáB
ovttasbarggus
2001
sámediggeválggaide
,
válljii
Kárášjoga
SáB
cegget
sierra
listta
sámediggeválgii
maŋŋil_go
prinsihppa
«
juohke
nubbi
»
NSR
–
SáB-
sadji
listta
bajimuččas
ii
čuvvojuvvon
!
Bajásšaddan-
ja
oahppolávdegoddi
lea
árvalan
ahte
Sámediggi
miehtá
ođđa
luondduvalljodatláhkii
.
Balai
Go
birrasiid
50
jiena
ledje
lohkkon
lei
Kristina
Jonsson
njunnošis
,
muhto
das
maŋŋá
orui
čielgamin
goabbá
šaddá
jođiheaddjin
.
Ballu
ahte
sámiin
ledje
lagas
oktavuođat
Ruošša
beallái
,
čuožžilii
juo
jagiid
maŋŋel
nuppi
máilmmisoađi
.
Ballu
lea
ahte
dakkár
govat
fas
ihtet
ja
dat
vaháguhttá
biergojođu
miehtá
,
lohká
Aud
Gaundal
.
Bals
,
áigu
gohččut
miellahttočoahkkimii
maŋŋel
geasseluomu
.
Balto
lohká
sávzzadoalu
ektui
lea
boraspire
hástalus
lea
hirbmat
stuoris
miehtá
mearragátti
,
sihke
Romssas
ja
Finnmárkkus
.
Balto
sihkkarastá
ahte
Norgga
Sámedikkis
čuvvot
mielde
mii
dáhpáhuvvá
Deanu
čázádagas
.
Balva
mii
bođii
gaskabeaivve
áigge
ikte
Norgii
,
leavvá
otne
dahje
ihttin
miehtá
riikka
,
dieđiha
Meterologalaš
Instituhtta
.
Barents
Grand
Prix
leat
sihkkeldoalut
mat
mannet
miehtá
Barents
guovllu
.
Barents-prošeakta
galgá
mátkkoštit
miehtá
Barents
13
regiovnnaid
.
Barentsmeara
ja
Davvi-Atlántta
bivdu
ja
guollegieđahallan
leat
ruvkedoaimma
maŋŋá
deháleamos
ealáhusat
Guoládagas
,
erenoamážit
Murmánskkas
,
gos
gávdno
maiddái
eará
ovddosdikšunindustriija
.
Barggan
iežan
friija
joavkkus
,
«
čielga
sámi
jienain
»
,
áššis
áššái
,
NSRa
in
doarjjo
,
lohká
Jánoš
Trosten
maŋŋá
go
guđii
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
(
NSR
)
.
Barggu
bohtosa
oažžuge
dalá
maŋŋá
gullat
,
man
filbmabarggus
gártá
guhká
vuordit
.
Bargguid
čađa
oahppat
¶
Barggus
bargat
beaivvi
ja
hárjehallat
dakka
maŋŋel
bargobeaivvi
.
Barggus
beaivet
Maŋŋil
go
isit
jámii
de
ii
leat
šat
gii
sávzzaid
atná
čalmmis
go
son
lea
beaivet
barggus
.
Bargiidbellodaga
mielas
lea
ráđđehus
juo
dohkkehan
nama
,
go
stáhtaministtar
Kjell
Magne
Bondevik
dakka
maŋŋil
almmuheami
buressivdnidii
ođđa
nama
.
Bargiidbellodahkii
lea
álo
báikkálaš-
ja
guovllupolitihka
bajit
ulbmilin
leamaš
heivehit
dili
ovttadássásaš
eallineavttuide
miehtá
riikka
ja
bisuhit
váldo
ássanminstariid
.
Bargiidbellodat
lea
bivdán
Sámediggeráđi
bargat
áŋgirit
váttisvuođain
buoridan
dihte
eastadeami
,
divššu
ja
suodjaleami
maŋŋil
divššu
.
Bargiidbellodat
lea
ilus
ahte
Olgeš
sihkarastá
láigohadderegulerema
.
Bargiidbellodat
lea
maŋŋel
go
válddii
badjelasas
Sámedikki
jođiheami
,
hui
garrasit
čalmmustahttán
oahpponeavvuid
buvttadeami
.
Bargiidbellodat
lea
oainnat
álohii
dadjan
ahte
jos
sii
jođihivčče
Sámedikki
,
de
livččii
álkit
oažžut
áššiid
čađa
.
Bargiidbellodat
orru
de
oaivvildeamen
ahte
lea
dušši
sámediggepolitihkkáriidda
geavahit
návccaid
sámegillii
maŋŋá
go
stuorradiggedieđáhus
ja
doaibmaplána
leat
ráhkaduvvon
.
Bargiidbellodat
áigu
jođihit
boraspirepolitihka
,
mii
sihkkarastá
boazodoalu
ja
sávzadoalu
ceavzima
ja
gánnáhahttivuođa
.
Bargit
fuomášedje
sisagaikuma
go
bohte
bargui
maŋŋel
beassážiid
.
Bargit
leat
kurssas
miehtá
beaivvi
.
Bargo-
ja
oahppoduođaštusaid
ferte
sáddet
maŋŋel
.
Bargolohpi
sáhttá
rievdat
maŋŋil
.
Bargolávdegottit
suodjalanplánaide
(
Guovdageainnus
;
Goahteluoppal
ja
jekkiid
suodjaleapmi
ja
Kárášjogas
;
Anárjoga
luonddumeahcci
)
leat
maŋŋá
Jergul-čoahkkima
sádden
oktasaš
reivve
Sámediggái
ja
Birasgáhttendepartementii
.
Bartahuksen
miehtá
Finnmárkku
leamaš
oalle
váttis
ášši
.
Beaiveearremudden
sáhttá
šaddat
áigeguovdilin
maiddái
dán
jagi
,
osiin
dahje
miehtá
Finnmárkkuopmodagas
.
Beaivet
skuvllas
,
maŋŋel
skuvlla
fas
vuolgit
meahccái
čuoigat
ja
ovdal
nohkkanáiggi
doapmat
leavssuiguin
bargat
.
Beaivet
,
maŋŋel
diibmu
guoktenuppelogi
lei
vuosttaš
heahteriŋgen
.
Beaivi
mii
boahtá
otná
beaivvi
maŋŋel
.
Beaivi
ávvuduvvo
maŋŋel
.
Beaivvi
maŋŋel
boahtá
reaŋga
boazoeaiggáda
lusa
ja
dadjá
:
Mun
in
šat
gille
reŋgot
du.
Beaivvi
maŋŋel
bođii
gonagas
jearrat
maid
dat
galgá
máksit
ahte
oappá
gottii
.
Beaivvi
maŋŋel
deaivvadii
son
fas
nuoraiguin
.
Beaivvi
maŋŋel
dolle
Levdnjii
deaivvadit
guolásteddjiiguin
ja
boazosápmelaččaiguin
.
Beaivvi
maŋŋel
galget
earet_eará
levget
sámi
leavggain
ja
maiddái
galledit
priváhta
viesuid
.
Beaivvi
maŋŋel
go
NRK
direktevrrat
ovddidit
seastinárvalusa
NRK
stivrii
mii
dadjá
ahte
ii
juolluduvvo
20
miljovdna
Sámi
Radio
TV-ođassáddagiid
álggaheapmái
,
de
buktá
NSR
hirbmat
prinsihpalaš
cealkámuša
sámi
eaiggátvuođas
.
Beaivvi
maŋŋel
joatkahuvvá
festivála
Vuovdaguoikkas
.
Beaivvi
maŋŋel
johtet
Buolbmágii
ja
Unjárgii
.
Beaivvi
maŋŋel
lea
rábbi
oalát
jávkan
.
Beaivvi
maŋŋel
ledje
guokte
bára
suttis
.
Beaivvi
maŋŋel
ledje
ođđa
vejolašvuođat
.
Beaivvi
maŋŋel
lei
lihkka
guoros
spiinnenávehis
,
eai
leat
čivggat
šaddan
.
Beaivvi
maŋŋel
riŋgen
mun
LLH:ii
ja
sii
hálidit
čoahkkima
doallat
.
Beaivvi
maŋŋel
son
jođii
moadde
miilla
davvelii
eastadan
dihte
eanet
speadjama
.
Beaivvi
maŋŋel
šattaige
issoras
rigearra
.
Beaivvi
maŋŋel
čájehuvvo
steavlideamit
TV:s
.
Beaivvi
maŋŋel
,
23
beaivvi
,
lea
ges
Hámmárfeastta
AUF
vuorru
doallat
jahkečoahkkima
.
Beaivvi
maŋŋel
,
mánnodaga
čakčamánu
6.
beaivvi
deavdá
ges
Ella
Susanne
2
jagi
.
Beaivvi
maŋŋil
Niitoguolbanis
mii
sávaimet
ahte
ain
lei
maŋŋebárga
,
oainnat
nie
heittot
go
Nordlys
čievččai
eat
lean
guhkes
áigái
oaidnán
.
Beaivvi
maŋŋil
bođii
Marie
fas
min
guossái
ja
dán
háve
son
siđai
mu
bearraša
vuolgit
suinna
váccašit
Kárášjoga
márkanis
.
Beaivvi
maŋŋil
deaivvada
Finnmárkku
Fylkkagielda
Finnmárkku
stuoradikki
áirasiiguin
Oslos
,
maiddái
de
leat
sáhkan
davvi-guovllut
.
Beaivvi
maŋŋil
galggaimet
surfenkursii
.
Beaivvi
maŋŋil
ihtá
nuppi
gávppi
olggobeallái
šilta
mas
ges
čuožžu
:
Máilmmi
buoremus
biergu
vuvdo
dáppe
.
Beaivvi
maŋŋil
lei
fas
surfenkursa
.
Beaivvi
maŋŋil
,
7.
beaivvi
,
lea
joavku
Kárášjogas
.
Beaivvi
maŋŋá
6.
beaivve
lea
fas
konsearta
Siida
museas
Anáris
.
Beaivvi
maŋŋá
bođii
ođđa
rehket
mii
dalle
lei
šaddan
16_000
ruvdnui
,
go
leat
fuobmán
mávssihit
biilavuoddji
misiid
ovddas
mat
eai
leat
vel
riegádan
ge
.
Beaivvi
maŋŋá
ceggejit
bealljegoađi
Norgga
stuorradikki
olggobeallái
ja
álggahit
nealgudanstreaikka
.
Beaivvi
maŋŋá
dáhtui
politiija
ohppiid
leat
ruovttus
,
ja
ohcamuš
gávdnat
guhte
lei
áitán
álggahuvai
.
Beaivvi
maŋŋá
go
oasseváldit
máhcce
ruoktot
,
de
sin
válde
vuostá
dego
livčče
sáŋggárat
.
Beaivvi
maŋŋá
hállen
mu
doaktáriin
Álttás
telefuvnna
bokte
,
ja
son
ordnii
munnje
doavtterdiibmu
UNN:s
,
muitala
Ole
Henrik
Hætta
.
Beaivvi
maŋŋá
luossavásáhusa
manai
Anti
meahccái
.
Beaivvi
maŋŋá
son
váldui
giddagassii
.
Beaivvi
maŋŋá
válgga
lea
dat
vajálduvvan
.
Beaivvi
maŋŋá
šiittii
Malmö
gávpoga
sátnejođiheaddji
Siv
Jensena
čuoččuhusaid
ja
gohčodii
dán
100_%
boastut
.
Beaivvi
miehtá
galget
earát
lohkat
galle
geardde
viehká
mearriduvvon
guhkkodaga
,
ja
galgá
sáhttit
árvidit
galle
geardde
háhppeha
viehkat
12
diimmus
.
Beaivvi
miehtá
golget
telegrámmat
Osloi
.
Beaivvi
miehtá
lea
son
barggus
rambuvrris
juo
olbmuiguin
hupman
dulvvi
birra
.
Beaivvi
miehtá
,
dii.
13.00-19.00
,
leat
Sámemállásat
vuovdimassii
kulturviesus
.
Beaivvi
ovdal
gal
lei
sadji
,
lohká
čađa
váiban
Máret
Sofe
.
Beaivvis
beaivái
leat
gullan
buotlágan
mediain
finánsaroasu
birra
mii
lea
juo
mánuid
mielde
hearjidan
miehtá
máilmmi
.
Beaivvádat
lei
beaivvi
miehtá
,
ja
eahketbeallái
iđii
mánnu
mii
čuvgii
olles
giláža
.
Beaivválaš
jođiheaddji
Leif
Halonena
bargosadji
maid
heaittihuvvo
,
maŋŋel
go
Finnmárkku
fylkkasuohkan
juolluda
dušše
1,115
miljovnna
Goahtebealljái
.
Beaivválaččat
lohkat
miehtá
riikka
olbmuid
birra
geat
moitet
NAV
,
ja
buohkain
lea
seamma
moaitta
,
sii
eai
oaččo
ruđaid
maidda
sis
lea
vuoigatvuohta
.
Beaivvát
nala
153
jagi
maŋŋil
Guovdageainnu
stuimmiid
,
skábmamánu
8.
beaivvi
,
čájehit
bihtá
Guovdageainnus
.
Beaivváš
guoimmuha
Miniseminára
maŋŋá
guoimmuha
Beaivváš_Sámi_Teáhter
olgočájáhusain
.
Beaivváš
oažžu
stádadoarjaga
Sámedikki
čađa
,
muhto
Olli
ii
sáhte
lohpidit
eanet
ruđa
,
vaikko
šaddet
Beaivváš
Sámi
našunálateáhterin
.
Beaivváš
álgá
Guovdageainnus
,
ja
dán
maŋŋel
lea
Gøran
ja
guhtta
eará
neavttára
oaidnimis
sihke
nuorta-
ja
Oarje-Finnmárkkus
,
Romssa
bealde
,
ja
maiddái
davvi
Ruoŧas
ja
Suomas
.
Beaivváš
čuvge
skábmamáilmmi
geasi
miehtá
.
Beakkán
Grand
Canyon
ávžžis
lea
Colorado
deatnu
maŋimuš
40
miljovnna
jagi
roggan
čiekŋalis
kilomehter
govdosaš
ávžži
iešguđet
báktešlájaid
čađa
.
Beakkán
Sáme
Cup
čiekčamat
lágiduvvojit
ge
Guovdageainnus
vahku
maŋŋel
go
goanstarássešillju
gárvána
.
Beakkán
juoigi
,
Inga
Juuso
,
lei
maid
ilus
maŋŋel
konseartta
.
Beakkán
musihkkár
Knut
Erik
Sundquist
gii
lea
miehtá
máilmmi
čuojahan
,
lohká
Davvi-Norgga
leaikkastallan
lea
earálágan
go
Mátta-Norggas
go
davvin
eai
bilkit
nuppi
leaikkas
,
baicce
eambbo
alcceseaset
.
Beakkán
násttit
manne
dasto
maŋŋel
Ole
Mathis
Eira
ja
su
eamit
Berit
Marie
Eira
ealo
lusa
,
ja
orro
ealo
luhtte
gitta
gaskavahkkui
.
Beakkánis
ovddeš
čuoigi
Vegard
Ulvang
gáibida
ahte
Norgga
falástallanstivrra
njunnošat
Tove
Paulen
ja
Sverre
Seeberg
guođđiba
virggiid
,
maŋŋel
go
falástallanstivrra
hilggui
Romsa
2018
ohcama
.
Beaktilis
barggu
maŋŋil
báikkálaš
gulaskuddanvuoruiguin
,
mat
leat
oaidninláhkái
569
siidosaš
čielggadusas
,
ovdanbuvttii
lávdegoddi
barggu
maid
oallugat
gohčodit
historjjálaš
riektebargun
mas
sáhttet
váikkuhusat
eamiálbmogiidda
miehtá
máilmmi
.
Bealgoalmmát
jagi
maŋŋá
dahká
Finnmárkku
geaidnodoaimmahat
barggu
maid
lei
lohpidan
dahkat
guovtti
mánu
siste
,
go
lei
sáhka
ovttagielat
galbbas
.
Beallefinálas
sii
čikče
Baikačivggaid
vuostá
,
masa
ledje
nuorra
lunttat
miehtá
Finnmárkku
searvan
.
Bealli
bohte
ruovttoluotta
,
beannot
vahku
maŋŋil_go
lei
sádden
.
Bealli
buhcciin
ledje
kárášjohkalaččat
ja
nubbi
bealli
bohte
miehtá
Finnmárkku
.
Bealljemerken
lea
boares
árbevierru
mii
lea
dábálaš
šibitdoalus
ja
boazodoalus
miehtá
máilmmi
.
Bealušta
vealahuvvon
álbmogiid
Anema
oaivvilda
ahte
son
lea
friija
čállit
maid
son
háliida
,
erenomážit
go
leamaš
hui
rabas
dán
su
barggu
čađa
gaskka
,
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
.
Beana
lea
juo
golbma
vahkku
ožžon
árpmu
áiggi
,
maŋŋil_go
Álttá
politiijat
leat
luovosbeatnaga
váldán
gitta
ja
dolvon
Holmen
beanagárdái
.
Beana
lei
doppe
goarjadan
beaivvi
miehtá
ja
das
lea
alit
čeabetbáddi
.
Beana
lovppii
mannan
maŋŋebárgga
beal_njealji
sulaid
ja
leat
ohcan
miehtá
márkana
.
Beannot
jagi
maŋŋá
manai
Kemijávrái
báhppan
moatti
jahkái
.
Beannot
mánu
maŋŋil_go
Skániid
suohkanstivra
dohkkehii
golbma
sámegiel
báikenama
,
de
eai
leat
vel
dieđihan
Stáhta
geaidnodoaimmahahkii
gosa
sámegiel
šilttaid
galget
ceaggat
.
Beannot
mánu
maŋŋil
ii
leat
Stáhta
geaidnodoaimmahat
gullan
maidege
suohkanis
.
Beannot
vahku
maŋŋel
bohte
21
reivve
ruovttoluotta
dieđuiguin
"
amas
"
ja
"
ii
doarvái
čielga
čujuhus
"
,
vaikko
vel
leige
čállán
rivttes
luoddanummariid
.
Bearaš
viimmat
sáhtii
dovdat
fas
lihkolažžan
maŋŋel
bahča
soahtevásáhusaid
.
Beare
dávjá
dáhpáhuvvá
ahte
hálddahusat
jođihuvvojit
dárogillii
,
ja
das
maŋŋel
jorgaluvvo
sámegillii
.
Beare
ollu
roavvadoarrumat
Kjell
Magne
Grønnli
deattuha
ahte
politiijaid
garrasat
doaimmat
ledje
juo
fámus
duorastaga
dakka
maŋŋá
go
loahpahedje
čoahkkima
.
Bearjadaga
18/7
olgolávddis
Orbina
Orbina
lea
ruovttoluotta
CD
almmuheami
ja
konsearttaid
bokte
,
logi
jagi
maŋŋil
vuosttaš
lihkostuvvama
.
Bearjadaga
maŋŋel
go
ožžo
dieđu
njuovahagas
Šuoššjávrris
ahte
sii
eai
šat
váldde
vuostá
eanet
bohccuid
sis
,
de
válddii
Hætta
oktavuođa
MT_Slakt
njuovahagain
Guovdageainnus
.
Bearjadaga
ožžon
dieđu
Suomas
,
gos
leat
veahá
rahčan
,
ahte
sii
leat
maid
dál
gergosat
bargagoahtit
maŋŋel
šiehtadallančovdosa
maid
Norga
lea
evttohan
,
muitalii
Valle
mannan
lávvordaga
go
ledje
ávvudeame
Sámi
álbmotbeaivvi
Ruŋggus
Loabágis
.
Bearjadaga
soite
leat
moaddečuođi
olbmo
boahtán
váldokonsertii
gos
Adjágas
ja
Inga
Juuso
joavkkuin
čuojahe
ja
maŋŋel
dan
lei
Juoiganbattle
gilvu
,
maid
Boŋgu
Ándde
,
Anders
P.
Bongo
vuittii
.
Bearjadaga
álgá
dán
jagáš
ealgabivdu
Nordlánddas
,
Romssas
ja
miehtá
Finnmárkku
maid
.
Bearjadateahket
doalai
son
vuosttaš
muitobottu
maŋŋel
lihkohisvuođa
.
Bearraša
sosiála
dilli
lea
maid
rievdan
álfárot
maŋŋá
go
Elvi
riegádahtii
gándda
.
Bearrašat
ja
ustibat
deaivvadit
maŋŋá
guhkes
dálvvi
.
Bearrašis
ledje
juo
4
máná
ovddežis
ja
Niillasa
maŋŋá
bearrašii
riegádii
vel
okta
mánná
.
Beassážiid
doallá
son
vuosttaš
konseartta
maŋŋel
CD-almmuheami
.
Beassážiid
maŋŋil
álggahii
Hellesvik
akšuvnna
.
Beassážiid
maŋŋá
vuovdebargit
báhcet
lupmui
.
Beassášvahkus
leat
Kárášjogas
olu
vuddjojuvvon
láhtut
,
earet
čuovgaláhtu
mii
vuddjojuvvo
miehtá
dálveáigodaga
.
Beatnagat
ja
vuoddjit
galget
dálkkiid
čađa
vánddardit
,
ja
buohkat
hálidit
vuoitit
gilvvu
.
Beatnagat
ledje
goddán
lotti
go
bođii
áimmus
,
ja
dolggit
ledje
gilvon
miehtá
gárddi
.
Beavdegirji
dollo
albmosis
čieža
beaivve
maŋŋel
čoahkkima
.
Bellodagaid
gaskkas
leat
leamaš
garra
šiehtadallamat
čađa
gaskka
.
Bellodagat
ja
dat
iešguđetlágan
listtut
leat
leamaš
nominašuvdnaproseassa
čađa
.
Bellodatustibat
sámeministtar
Bjarne
Håkon
Hanssen
(
Bb
)
,
sámediggepresideanta
Egil
Olli
(
Bb
)
ja
stáhtaministtar
Jens
Stoltenberg
(
Bb
)
maŋŋel
go
sámepolitihkalaš
dieđáhus
lea
almmuhuvvon
Sámedikkis
.
Bergstrøm
,
Sámedikki
ráđđelahtu
Marianne
Balto
ja
Finnmárkku
doaibmi
Fylkkamánni
Tor
Stafsnes
maŋŋá
čoahkkima
sámi
mánáid
riektesihkarvuođa
birra
.
Bergvesenet
lea
máŋgga
oktavuođas
vásihan
ahte
álbmotčoahkkimiin
,
gos
guorahallamat
čilgejuvvojit
,
lea
digáštallan
jorran
oanehis
álggaheami
maŋŋá
ruvkedoaimma
birra
.
Berit
Anne
ja
su
isit
Niillas
,
beasaiga
olggos
ovtta
verandauvssa
čađa
.
Berit
Åse
Johnsen
ja
dáiddár
Sissel
Horndal
leaba
ráhkadan
musea
ovddas
«
Lodderáidalas
»
nammasaš
johttičájáhusa
mii
leamaš
jođus
Norggas
ja
Ruošša
Guoládagas
2004
rahpama
maŋŋá
.
Berntsen
váiddii
Sandvika
Finnmárkku
spábbačiekčanbiirre
ráŋggáštanlávdegoddái
,
maŋŋil
spábbačiekčama
gaskal
Guovdageainnu
ja
Fállejoga
.
Berošteaddjit
miehtá
máilmmi
Juohke
jagi
lea
Nilut
Cup
vuoruhan
interneahttasiidduid
ođasmahttit
dađistaga
go
čiekčamat
gárvánit
.
Berošteaddjit
miehtá
máilmmi
¶
Beroštupmi
lei
dalle
stuoris
,
ja
sápmelaččaid
vuoigatvuođaid
birra
beaggái
miehtá
Ruoŧa
.
Beroštupmi
stuorui
ja
šattai
dovddusin
miehtá
máilmmi
.
Berre
mearridit
garra
gáibádusaid
sihke
ohcandoibmii
ja
jus
maŋŋel
roggagohtet
nu_ahte
dáid
beroštumiid
váldá
vuhtii
.
Bessen
goit
oaidnit
ahte
maŋŋel
dáid
báhčalemiid
ii
dáidán
gal
kássa
fas
dievvat
.
Beziin
lea
unnit
bargu
maŋŋel
juovllaid
.
Bidjat
guovttegielat
galbba
ádjánii
bealgoalmmát
jagi
,
maŋŋá
go
mearrádus
lei
dahkkon
.
Bidje
johtui
divat-
ja
vearrojoavkku
Njuolga
maŋŋel
go
Norgga
ráđđehus
almmuhii
Stádabušeahta
diibmá
,
čoahkkinasttii
Guovdageainnu
Johttisámiidsearvvi
divat-
ja
vearrojoavku
Norgga
finánsalávdegottiin
.
Bidne
lohká
sii
diibmá
juo
mearridedje
čavget
bearráigeahču
,
maŋŋil_go
ožžo
cavgilemiid
lobihuššamiid
birra
.
Biebmobearráigeahču
sekšuvnnahoavda
Herdis
Gaup
Aamot
lea
hirpmáhuvvan
,
go
oinnii
boazodolliid
čuggemin
niibbi
njuolga
váibmui
čađa
mielgga
.
Biebmoluossa
gorgŋe
johkii
guhkes
áiggi
maŋŋá
villaluosa
,
ja
dalle
ii
bivdo
dat
,
muitala
son
.
Biebmoluossa
stuorru
sullii
seamma
meare
miehtá
jagi
,
ja
das
váilot
čuopmasiin
diet
čielga
"
jahkelanjat
"
.
Biegga
dovdui
veaháš
bissui
ja
dasa_lassin
ledjen
unnán
hárjehallan
ovdagihtii
,
muitalii
ilolaš
vuoiti
Roy
Arthur
Olsen
maŋŋel
gilvvu
.
Bieggapárka
goallostuvvo
dálá
132
kV
fápmojođđasii
mii
manná
plánaguovllu
čađa
.
Biehttaleapmái
lei
sivva
go
orohagas
ledje
maŋŋil
njuovvamiid
311
bohcco
beare
ollu
.
Biehttalusa
ákkastit
viidáseappot
earret_eará
ahte
ii
leat
leamaš
eaiggátmolsun
dálus
maŋŋel
go
mielkebuvttadeapmi
heaittihuvvui
.
Biehtár
lei
čađa
behtolaš
.
Bienalaš
oassi
,
sámi
vieruid
ja
riekteáddejumi
vuođul
,
sáddejuvvo
departementii
maŋŋil
NSR
1999
geasi
Riikačoahkkima
.
Bieskkenjárggas
bohtet
leat
olbmot
mat
gullet
prošektii
olles
áiggi
ja
miehtá
geasi
.
Bievlavuodjin
lea
bilidan
viiddis
meahcceguovlluid
miehtá
Norgga
.
Bihttá
lea
leamaš
dovddus
áiggiid
čađa
,
ja
máŋga
teáhtera
leat
ráhkadan
iežaset
veršuvnna
das
.
Bihttá
lea
čájehuvvon
ja
menestuvvan
teáhterin
miehtá
máilmmi
.
Bihttá
lei
oassi
rahpančájálmasas
mas
ledje
11
iešguđet
bihtáža
,
juohkehaš
sullii
7
minuhta
guhkkosaš
,
main
iešguđetlágan
fáttát
ja
bihtát
bohtet
miehtá
riikka
.
Bihttá
Čuologeađgi
maid
juoigi
Inga
Juuso
,
muitaleaddji
Inga
Rávdná
Eira
ja
dánsejeaddji
Leammuid
Biret
Rávdná
čađahit
,
lea
ain
seamma
sukseassa
jagi
maŋŋel
vuosttaščájálmasa
.
Bihtáin
galget
mátkkoštit
miehtá
Sámi
.
Biikaáiddit
ja
eará
soahteáiggi
ruovdebázahusat
leamašan
giksin
sihke
olbmuide
ja
elliide
miehtá
Nuorta-Finnmárkku
.
Biikaáiddit
ja
eará
soahteáiggi
ruovdebázahusat
leat
leamašan
giksin
sihke
olbmuide
ja
elliide
miehtá
Nuorta-Finnmárkku
.
Biila
maid
duššan
gii
vujii
,
šattai
vearu
beallái
luotta
,
ja
guorbmebiilla
vuollái
,
ja
nu
buolláige
biila
áiggi
maŋŋil
.
Biila
roakčanii
visot
go
fierai
máŋga
mehtara
miellis
beziid
čađa
.
Biilabárti
dáhpáhuvai
gaskabeai
'
maŋŋá
ovtta
áigge
.
Biilalihkohisvuohta
geavai
E
8
geainnu
alde
,
maŋŋil
gaskabeaivvi
.
Biilaoasit
ledje
miehtá
girdán
.
Biilavuoddji
báhtarii
maŋŋel
dáhpáhusa
lávvordat
ija
,
muhto
Leavnnja
politiijat
gávdne
su
mánnodaga
.
Biilavuoddjit
geat
ledje
bisánan
dušše
čužžo
ja
gehčče
go
bohccot
gišvvardedje
luottas
,
lohká
Baal
gii
ii
leat
vel
gávdnan
bohcco
mas
lohke
doddjon
julggiid
maŋŋel
go
vuojáhalai
.
Biilavuodjinkoarta
maid
leat
ožžon
maŋŋá
suoidnemánu
vuosttaš
beaivvi
,
ii
leat
lobálaš
skohtervuodjinduođaštus
.
Biillas
militearapolitiija
albmáguoktá
mannaba
buot
Nystad
diŋggaid
čađa
,
dan
seammás
soai
čearguba
spánskagillii
suinna
.
Biillas
,
mii
lei
1987
Golf
GTI
16
V
,
gal
ii
báhcán
beare
olu
maŋŋil_go
lei
buollan
ja
dollačáskadanbiila
jávkkai
badjelaš
diimmu
ovdal
ollii
.
Biillavuoddji
jotkkii
mátkkis
bolesa
bissehanmearkkas
fuolatkeahttá
ja
oanehis
vuojeheami
maŋŋá
nuorra
almmái
geahččalii
joatkit
báhtareami
viega
,
muhto
fáhtehalai
bolesii
.
Soai
leaba
johtán
fárrolaga
miehtá
máilmmi
,
ja
ollu
suohtas
muittut
leat
báhcán
.
Ná
mánát
giitet
maŋŋil
čájálmasa
Deanu
birasviesus
.
Ellen
Kristine
Gaup
lei
okta
gii
šattai
goasii
diimmu
vuordit
maŋŋel
go
oaggungilvu
lei
álgán
ovdal
oaččui
rutni
ja
beasai
coggalit
vuokka
jávrái
.
Rievssat
galgá
dán
uvssa
čađa
mannat
.
Sámi
ráppár
Slincraze
/
Nils
Rune
Utsi
lei
šaddan
váldit
máŋga
heakkavávtta
Áltái
maŋŋel
go
su
lea
nihttán
fasttit
dan
maŋemus
áiggi
.
Bileahttavuovdin
galggai
rievtti
mielde
álgit
gaskavahkku
diibmu
12:s
,
muhto
de
maŋiduvvui
guvttiin
diimmuin
,
ja
maŋŋil
ges
diibmu
16
rádjái
,
dan
maŋŋil
fas
duorastahkii
diibmu
18
rádjái
,
ja
maŋimusat
duorastateahkedii
,
mii
lea
30
diimmu
maŋŋil_go
galggai
álgit
.
Birasgáhttendepartemeanta
lea
,
maŋŋá
ságastallamiin
Sámedikkiin
ja
eará
gullevaš
bealálaččaiguin
,
mearridan
vuođđudit
lávdegotti
mii
galgá
guorahallat
báikkálaš
hálddašeami
guollebivdui
Deanučázádagas
.
Birasgáhttenorganisašuvnna
"
Luonddu
Nuorat
"
golbma
miellahtu
,
ballet
logi
beaivve
maŋŋil
álggaheami
bákkus
šaddat
heaittihit
organisašuvnna
unnán
miellahtuid
geažil
.
Biraslávdegotti
dohkkehan
cealkámuša
mielde
hoteallas
ožžot
viiddideami
maŋŋil
leat
idjadansajit
320
.
Birehis
ožžo
olbmot
dan
veahki
maid
dárbbašedje
,
sihke
niestti
ja
liegga
idjasaji
,
ja
lei
earenoamáš
dárbbašlaš
dalle
ovdal_go
biilaluodda
bođii
gaskkamuttos
1970-loguin
gaskal
Kárášjoga
ja
Guovdageainnu
,
muhto
ain
maŋŋel
dan
lea
son
ja
su
báiki
leamaš
ollu
adnon
idjasadjin
.
Biret
Jovnna
lei
várra
maŋimuš
siviila
olmmoš
gii
manai
rastá
šaldi
05.11.1944
.
Biret
Margrethe
,
váiban
muhto
lihkolaš
guhkes
vahku
maŋŋil
davvi
Canadas
.
Biret
Márjá
Eira
mielas
lea
imaš
go
skuvla
lea
addán
buot
19
permišuvdnabeivviid
,
ja
maŋŋil
fas
váidališgohtet
olu
jávkama
.
Biret
Rávdná
lea
vuosttaš
sápmelaš
guhte
lea
skuvlla
garra
gáibádusaid
čađa
buvttehan
.
Birrasii
1700
ruvnnu
lávii
dalle
báhcit
gihtii
maŋŋel
"
stohpoláiggu
"
.
Birrasii
300
olbmo
leat
oassálastán
ja
mis
leat
leamaš
mielde
oasseváldit
miehtá
Sámi
.
Birrasiid
100
báhppavirggi
leat
rabasin
miehtá
riika
,
eandalii
riddoguovlluin
,
Davvi-Norggas
ja
smávit
gilážiin
,
dieđiha
Girku
diehtojuohkinbálvalus
.
Birrasiid
20
lieggagráda
ja
fiinna
dálki
miehtá
Mátta-
ja
Nuortamátta-Norgga
.
Birrasiid
2000
konfirmántta
miehtá
riika
leat
searvan
iskkadeapmái
.
Birrasiid
8500
soalddáha
,
14
riikkas
,
leat
dál
čoahkkanan
Romsii
ja
Nordlándii
,
doppe
soalddáhat
leat
oahppamin
mo
ovttasráđiid
galget
bargat
riidoguovlluin
miehtá
máilmmi
.
Bisma
miehtá
ahte
girku
lea
bázahallan
sámegiela
dáfus
giellahálddašanguovlluin
,
erenoamážit
go
leat
aiddo
lasi
gielddat
vel
boahtán
,
numo
Loabága
gielda
.
Bisánetne
maŋŋel
moadde
minuktasaš
vuodjima
.
Bivddán
čuovžžaid
,
maid
sálten
ja
boran
dálvvi
miehtá
.
Bivden
duođaštusa
UNN:s
geassemánu
2009:s
ja
easka
golbma
mánu
maŋŋil
ožžon
dieđuid
sis
.
Bivdi
gaikojuvvui
ain
lagabuidda
,
75
mehtera
eret
ealggas
,
muhto
dalle
čuožžilii
ealga
ja
vázzilii
,
muhto
manai
čađa
jieŋa
.
Bivdoteknihka
seilon
áiggiid
čađa
¶
Bivdu
mii
dáid
álgománuid
maŋŋel
dáhpáhuvvá
lea
dušše
unna
oasáš
olles
bivdohivvodagas
bivdojagi
badjel
.
Bivnnuhamos
suolagálvvut
Politiijameašttir
čilgii
maid
ahte
litauenlaččain
lea
dakkár
bargovuohki
gos
sii
vuos
vuojašit
ja
váccašit
geahčadan
dihte
gos
ja
maid
sáhttet
suoládit
,
ovdal_go
bohtet
ruovttoluotta
muhtin
diimmuid
maŋŋil
sisa
gaikut
ja
suoládit
.
Bivvalat
miehtá
sámeguovlluin
¶
Bjørn
Aarseth
lea
almmolaš
ávdnasiid
ja
arkiivabáhpáriid
ja
iežas
sámeservodat
oassálastinvásáhusaid
vuođul
,
suokkardan
makkáraš
hálddašancuohkit
,
guorahallamat
,
plánat
ja
doaimmat
biddjojuvvojedje
johtui
sámi
álbmoga
hárrái
maŋŋá
nuppi
máilmmesoađi
.
Bjørn
Sundquist
lea
riegádan
ja
bajásšaddán
Hámmárfeasttas
,
viesus
maid
su
áhčči
huksii
soađi
maŋŋel
.
Bjørn
Tharaldsen
Storskog
rádjástašuvnnas
muitala
eanet
olbmot
ja
biillat
johtet
rastá
rájá
gávppašan
dihtii
Kirkonjárggas
.
BlackSheeps
joavkkus
lea
dál
čuojahanboddu
,
eat
beasa
oaidnit
joavkku
čuojaheamen
lávddi
alde
ovdal_go
geassemánus
ja
dalle
sii
čuojahit
miehtá
geasi
ja
Norgga
.
BlackSheeps
leat
čuojahallan
ollu
maŋŋá
go
vuite
Melodi
Grand
Prix
Junior
ja
dán
geasi
vel
leat
vel
sis
eanet
čuojahallanbarggut
miehtá
Norgga
.
Boahkuheamis
sáhttá
leat
ávki
dange
maŋŋá
,
muitala
Anára
gieldda
rabasdivššu
hoavda
Mirja
Laiti
.
Boahtte
giđa
doallá
searvi
kulturbeivviid
maŋŋel
beassážiid
.
Boahtte
háve
čoahkkanit
sápmelaččat
miehtá
Davviriikkaid
Lulli-Sámi
guvlui
Norgga
bealde
.
Boahtte
jagi
dáid
áiggiid
gal
ferte
luotta
alde
leat
,
oaidnit
go
lahka
100
dákkár
biilla
vudjet
Guovdageainnu
čađa
.
Boahtte
jagi
lágiduvvojit
márkanat
árabut
,
vai
eai
geava
eará
márkaniid
maŋŋel
lágiduvvot
.
Boahtte
jagi
soitet
mis
lea
doalut
miehtá
vahku
.
Boahtte
stivračoahkkimis
áigut
dárkilit
mannat
čađa
ášši
,
muitala
FeFo
stivrajođiheaddji
,
Harald
Larssen
.
Boahtte
vahkku
dat
deaivvadit
eamiálbmotgiellačeahpit
,
geat
bohtet
miehtá
árktalaš
guovllu
,
juohkit
vásáhusaid
ja
ovddidit
konkrehtalaš
strategiijaid
nannen
dihte
eamiálbmogiid
gielaid
.
Boahtte
vahkku
deaivvadit
miehtá
árktalaš
guovlluid
eamiálbmotgielaid
čeahpit
Romsii
.
Boahtte
vahkku
lea
ge
fas
kulturvahkku
Kárášjogas
,
ja
vaikko
dát
lágideamit
leat
suohkana
ássiide
,
de
goitge
hálida
Sarre
bovdet
olbmuid
miehtá
Sámi
Kárášjohkii
boahtte
vahkku
.
Boahtte
vahkku
rájes
álggahuvvo
fas
skuvlajahki
nuoraide
ja
mánáide
,
ja
sámi
birrasat
fal
dego
ealáskit
maŋŋel
skuvllaid
guhkes
geasseluomu
.
Boahtte
vahkus
sáddet
mii
dáid
jearahallanskoviid
váhnemiidda
gulaskuddamii
mánáid
mielde
,
lohká
rektor
Kari
Skoglund
Sara
hoahpuid
čađa
.
Boahtte
Áššu
boahtá
bearjadaga
maŋŋel
beassážiid
.
Boahtte
čavčča
juo
lea
áigumuš
álggahit
geahččalansáddagiid
,
mat
galget
gullot
riikkarájiid
rastá
.
Boahtá
maid
ovdan
ahte
joatkkaskuvladássái
leat
maŋŋel
2001
ráhkaduvvon
dušše
13
ođđa
oahpponeavvu
mat
leat
heivehuvvon
ođđa
Máhttoloktema
oahppoplánii
.
Boahtá
maŋŋil
SSH-ráiddus
.
Boahtá
sisa
hui
movttain
,
čađa
njuoskan
ja
veahá
galbmon
.
Boalvvir
BA
lea
garra
roasuid
čađa
mannan
ovddit
jagi
ja
stuora
vuolláibáza
deaddá
,
muhto
fitnodaga
ođđa
jođiheaddjis
lea
goitge
boahtte
áiggi
doaivva
.
Boanda
Evald
Nordslettas
lea
passiiva
mielkeearri
maŋŋel
go
šattai
heaittihit
buvttadeami
2000:s
go
su
návehis
lei
heajos
huksenteknihkalaš
standárda
iige
de
lean
šat
dohkálaš
joatkit
doaimma
.
Boanddat
miehtá
Norgga
leat
vásihan
guhkes
dálvvi
ja
maŋŋonan
čoaska
giđa
.
Boares
dávvirat
bohtet
miehtá
Várjjatvuona
.
Boares
olbmot
geat
eai
oaččo
albma
divššu
,
buohcci
boares
olbmuid
sáddejit
ruoktot
go
eai
leat
guoros
sajit
dearvvašvuođaguovddážis
,
boares
olmmoš
orru
gielddadálus
mii
bieggá
čađa
,
stuorra
givssidanváttisvuohta
skuvllain
ja
skuvlavisttit
mat
leat
mieskan
ja
heajos
áibmu
.
Boares
čállosiin
ovdanboahtá
ahte
olbmot
leat
čađa
áigge
bivdán
jávrri
,
nu
go
eará
nai
luondduriggodagaid
.
Boasta-Issát
,
gii
lea
hoavda
boasttas
dál
,
lohká
ahte
dilli
lea
nu_ahte
jus
boasta
ii
livčče
fárren
dál
,
de
livččii
bággehallan
fárret
maŋŋil
,
dan
ođđa
regulerema
geažil
.
Boazodoalli
dubmehalai
máksit
sáhku
go
diggi
oaivvilda
su
mielaeavttus
guođohan
rastá
ráji
Kárášjoga
beallái
.
Boazodoalli
vuojehii
dasto
ášši
Norgga
diggevuogádaga
čađa
.
Boazodoallis
50-jagiin
ledje
guovddáš
ámmáhat
Norgga
Boazosápmelaččaid
Riikasearvvis
,
muhto
daid
lea
cealkán
eret
maŋŋel
boazosuoládeami
.
Boazodoallit
fertejit
duobastit
dán
vejolašvuođa
ja
njuovvat
eanet
bohccuid
,
logai
Hætta
diibmá
maŋŋel
NBR
boazodoalloealáhusa
obbalašrehketdoalu
čoahkkima
.
Boazodoallit
maid
vásihit
byråkráhtalaš
váttisvuođaid
danne_go
hálddašanráját
mannet
čađa
sin
árbevirolaš
johtingeainnuid
,
ovdamearkka
dihte
Finnmárkku
ja
Romssa
rádjá
.
Boazodoallohálddahus
čilge
ahte
son
ii
leat
kantuvrras
ovdal
maŋŋel
miessemánu
1.
beaivve
.
Boazodoallohálddahusa
bealis
eai
dieđe
ge
vuos
sihkkarit
mo
dál
lea
dilli
maŋŋil
basiid
,
muhto
sii
barget
viidáseappot
nu
bures
go
sáhttet
.
Boazodoallohálddahusas
leat
juo
báikkálaš
kantuvrrat
miehtá
Norgga
,
lohká
Henriksen
.
Boazodoalloorohat
13
ovddidii
dan
maŋŋel
vuosttildemiid
,
ja
nu
manai
ášši
lágamánneriektái
,
čilge
Sjåstad
.
Boazodoallostivra
lea
dohkkehan
ahte
ovcci
miilla
guhkkosaš
boazoáidi
ceggejuvvo
rastá
Nuorta-Finnmárkku
.
Boazodoallu
beasai
ovddidit
oainnustis
dán
áššis
,
vaikko
dat
ii
lean
dan
vuosttaš
aviissas
mii
ilmmai
maŋŋel
álbmotčoahkkima
.
Boazodoallu
ja
sávzadoallu
leat
ealáhusat
mat
áiggiid
čađa
leat
beassan
vásihit
boranávddiid
loguid
rievdadusaid
.
Boazodoalu
galgá
hálddašit
nu_ahte
fátmmasta
olles
bearraša
,
sihkkarastá
buori
rekruterenortnegiid
,
nissoniid
ja
dievdduid
dásseárvvu
,
ja
máhttu
oahpahuvvo
buolvvaid
gaskkas
.
Boazodoalu
nissonfierpmádat
lea
máŋggaid
jagiid
bargan
ásahit
guovddáža
mii
galggašii
váldit
vára
boazosámi
árbemáhtuin
,
maid
ealáhus
lea
seailluhan
áiggiid
čađa
,
ja
oahpahit
dan
boahtte
buolvvaide
.
Boazodoalus
fievrreduvvo
máhttu
barggu
čađa
,
ja
čuovvovaš
dilálašvuohta
lea
lunddolaš
gárddi
luhtte
:
–
Ja
de
bijat
luddestaga
vel
hoaŋkka
sisa
,
lohká
áhčči
ja
čájeha
niibbiin
ahte
mo
dan
galgá
dahkat
.
Boazodoalus
lea
stuora
máhttoviidodat
,
mii
lea
bures
sajáiduvvan
miehtá
Sámi
.
Boazoeaiggádiiguin
lea
lága
mielde
vuoigatvuohta
bidjat
gaskaboddosaš
áiddiid
,
maid
ieš
alddis
galget
gaikut
maŋŋá
dálvvi
.
Boazoeaiggát
Karen
Anna
Logje
Gaup
lea
heađástuvvan
maŋŋá
go
fanas
vujii
bohccočorraga
njeaiga
.
Boazoealáhusa
giella
leage
mii
lea
riggodat
ja
maid
hui
dárbbašlaš
,
ja
čađa
áiggiid
lea
boazosápmelaččain
leamaš
hui
nanus
iešdovdu
ja
hui
movttegat
,
ja
nanu
kulturguoddit
.
Boazolohku
goarkŋui
gitta
1989
rádjái
,
muhto
dan
rájes
lea
boazolohku
beare
njiedjan
miehtá
1990-logu
.
Boazoorohat
16_-
Kárášjohka
Oarji
lea
ge
Norgga
stuorámus
orohat
maŋŋel
go
buot
orohagat
Kárášjoga
oarjejohtolagas
časkoje
oktii
ja
ovddeš
orohagat
ožžo
siida
namahusa
.
Boazosámi
almmái
Odd
Erling
Smuk
fuomášii
maŋŋel
go
lei
doaibman
logi
jagi
NBR
ovdaolmmožin
ahte
su
vuorbi
eallimis
lea
veahkehit
máilmmi
boazodolliid
unnit
álbmogiid
¶
Boazosámi
nuorain
ii
leat
ge
dávjá
eará
skuvla
,
maŋŋel
vuođđoskuvlla
.
Boazosápmelaš
ja
neavttár
,
Sara
Margrethe
Oskal
,
čájeha
iežas
čájálmasas
servodaga
dili
bohcco
čalmmiid
čađa
.
Boazoáiddi
geassin
eatnama
čađa
lea
bávččagahttán
Báršši-Sofe
miela
.
Boađus
WTO
šiehtadusain
eanadollui
,
nugo
evttohus
lea
,
šaddá
leat
ahte
eanadoallit
miehtá
máilmme
,
erenoamážit
smávit
buvttadeaddjit
,
duvdiluvvojit
eret
iežaset
bargguin
.
Boađus
dál
,
jagi
maŋŋel
go
resursaskuvla
álggahuvvui
,
lea
ahte
resursaskuvla
ii
leat
buvttadan
go
guokte
oahpponeavvu
,
ja
guvttiin
oahpponeavvuin
lea
bargame
.
Boađus
lei
0-0
mannjel
go
joavkkut
ledje
čiekčan
90
minuhta
ja
maŋŋel
guhkiduvvon
áiggi
.
Boađus
lei
0-0
maŋŋel
olles
áigge
ja
liige
vuoru
.
Boađus
maŋŋel
guokte
čiekčama
lea
4-1
Romssa
jovkui
.
Boađus
šattai
0-0
maŋŋel
liigevuoruid
.
Boađus
čiekčamiin
šattai
3-0
Gironvári
nieiddaide
,
ja
vuhttui
čađa
gaskka
čiekčamiin
ahte
Porsáŋggu
nissonat
eai
birgen
Gironvári
čikčiiguin
.
Boađán
fas
gaskavahku
,
lohká
kárášjohkalaš
Kirsten
Alette
Anti
,
vuosttaš
45
minuhta
láhttesihkkelastima
maŋŋá
.
Boddus
lonuheigga
gávttiid
,
ja
Wenche
cokkai
sámi
inspirerejuvvon
biktasa
ala
maŋŋel
bottu
.
Bohcci
čađa
manná
gássa
olggos
,
muhto
dál
sáhtte
latnjii
leavvat
.
Bohcco
miessi
livvada
vuosttaš
jándora
maŋŋel
go
lea
riegádan
.
Bohccobierggu
johtu
lea
hedjonan
maŋemus
jagi
ja
šiehtadus
deattuha
danne
doaibmabijuid
mat
sáhttet
buoridit
njuovvama
miehtá
njuovvanáigodaga
ja
biergojođu
buoridit
.
Bohccobierggu
kilohaddi
lea
badjánan
30
proseanttain
maŋemus
áiggis
,
logai
Forsell
maŋŋel
go
lei
geigen
fálaldaga
NBR:i
.
Bohccobierggu
leat
dál
juo
muhtun
jagi
reklameren
TV:s
ja
eará
mediain
nu
go
interneahtas
,
ja
dat
lea
dáid
ovddit
jagiid
vuvdojuvvon
bures
maŋŋel
go
lea
čájehuvvon
rekláma
,
ja
dán
jagi
maid
vurdet
dan
seamma
.
Bohccot
eai
beassan
jieŋa
čađa
,
ja
juovllaid
maŋŋel
fuobmáiga
soai
ahte
eallu
lea
nealgumin
.
Bohccot
gulle
das
rájes
stáhtii
ja
badjeolbmot
miehtá
Ruošša
šadde
dušše
stáhta
reaŋgan
.
Bohccot
manne
miehtá
,
mastaduvvui
heajos
dálvvi
geažil
ja
ii
oktage
diehtán
sihkkarit
galle
bohcco
sus
leat
.
Bohccuid
guođoheapmi
luonddus
miehtá
jagi
.
Bohccuid
guođoheapmi
miehtá
jagi
luondduguohtumiin
ja
biebman
lundui
dálvit
.
Bohtet
ain
eambbo
beaivvit
maŋŋel
dán
.
Bohtet
miehtá
Ruošša
Sámi
¶
Bohtosat
gal
ilbmet
,
muhto
easka
maŋŋel
.
Bohtosat
ovdanbuktojuvvojit
álbmogiidda
goappaš
báikkiin
,
maŋŋel
jearahallama
.
Bohtosii
váikkuhii
maiddái
dat
,
ahte
indiánat
leat
jo
ordnen
oktii
konfereanssa
ja
oaivilin
livččii
,
ahte
buot
álgoálbmogat
ordnejit
vuos
vuoruid
mielde
ja
dan
maŋŋá
dat
,
geat
leat
jo
ordnen
ovdal
.
Boles
dutkagođii
bálgosa
ja
siidda
gaskasaš
riidduid
dan
maŋŋá
go
Nils-Matti
Vasara
dagai
áššis
dutkanbivdaga
.
Boles
gárttai
čielgadallat
máŋggaid
illastemiid
miehtá
Lappi
leana
ođđajagi
áigge
.
Bolesbálvá
ii
fidnen
albmáguovtto
gitta
,
go
manaiga
suovvan
,
muhto
fáhtii
sudno
maŋŋá
.
Bolstad
lea
dál
geasset
miehtá
vánddardan
ja
sárdnidan
,
ja
dainna
joatká
gitta
borgemánu
16.
beaivvi
rádjái
.
Bombbaid
gaskas
manne
hirbmat
ollu
ruovdejohtasat
ruossut
rássut
miehtá
šaldi
.
Bongo
doaivu
ge
dán
seminára
galget
vejolaččat
maŋŋil
oaidnit
interneahtas
maiddái
,
muhto
son
maid
deattuha
man
dehálaš
lea
ahte
dát
gullo
medias
.
Boradanbottu
maŋŋá
de
lávii
juovlastállu
boahtit
.
Boradanbottu
maŋŋá
vuordá
máinnasteapmi
.
Boranávddit
ja
daid
maid
dat
vahágahttet
miehtá
riikka
leat
dávjá
mediain
oidnosis
.
Boranávdevahágat
dahket
ge
vuođđoealáhusaide
ollu
frustrašuvnna
,
muhto
boranávddiid
bealušteddjiin
lea
nu
stuora
váikkuhan
váldi
ahte
ii
okta
ge
ráđđehus
leat
áiggiid
čađa
nagodan
buoridit
dili
.
Borat
álo
ovdal
ja
maŋŋil
alkohola
geavaheami
,
go
borramuš
čoavjjis
maid
geahpeda
vehá
juhkaluvvama
.
Bores
áhkku
lohká
ahte
son
sáhttá
olbmá
doalvut
rastá
vuona
,
dohko
gonagasgárdimii
.
Borgadálki
miehtá
Sámi
¶
Bossut
alcces
klássakuvla
máksá
250
kruvnna
ja
kuvlla
sáhttá
viežžat
beaivvi
maŋŋá
,
muitala
Tunold
.
Bovdehus
lea
easka
čállon
maŋŋel
go
ášši
lei
Ávviris
.
Bovdejin
juigiid
njuolga
maŋŋel
go
leigga
juoigan
Sančuari
joavkku
fárus
beassážiid
áigge
Guovdageainnus
,
muitala
Trulsen
gii
illuda
eanemusat
gullat
SGP
vuitiid
juoigankonseartta
.
Bođii
ruovttuluotta
maŋŋá
soađi
,
muittaša
Biret
Jovnna
ja
muitá
searvi
olu
ruđaid
čokkii
.
Brekke
čađa
.
Brightonii
bohtet
nuorat
giellagurssaide
miehtá
máilmmi
,
mii
addá
dása
álbmogiidgaskasaš
steampala
.
Broderstad
čilge
eambbo
go
muitala
ahte
Norga
lea
okta
stáhta
man
njuolggadusat
gusket
miehtá
riikka
,
muhto
USA:s
leat
52
oassestáhta
gos
iešguđet
stáhtas
leat
sierra
njuolggadusat
.
Bueng
ja
Gaup
máhccaba
Troandima
maŋŋel
Harstadii
golggotmánu
17.
beaivvi
,
gos
V5-gilvvut
dollojit
.
Bueng
mielas
lea
buoret
stuorát
bivdoguovlu
dahje
«
sona
»
go
doppe
bisánit
ealggat
,
eaige
jođe
čađa
guovllu
nu
mo
smávit
guovllus
.
Buffy
Sainte-Marie
attii
su
fánssaide
vuolláičállagiid
maŋŋá
konseartta
.
Buhcen
oainnat
mánnán
bárkodávdda
ja
dan
maŋŋá
garra
bealljevuolšši
.
Buhtadusmáksin
leaskkaide
máksojuvvo
eanas
háviid
maŋŋel
ođđajagimánu
1.
beaivvi
2002
.
Buletiijat
bohte
gorssa
lusa
sullii
diibmobeali
maŋŋil_go
ožžo
dieđu
lihkohisvuođa
birra
.
Buljo
lohká
ahte
mii
eat
leat
čállán
sánige
boazodoalu
oaiviliid
birra
áššis
ja
dat
lea
nu_ahte
aviissas
mii
ilmmai
maŋŋel
álbmotčoahkkima
,
de
leimmet
mii
vuoruhan
eará
oainnu
ovdanbuktit
go
Buljo
oainnu
.
Buljo
váillaha
ealáhusa
oainnuid
aviissas
mii
ilmmai
maŋŋel
álbmotčoahkkima
Guovdageainnus
.
Buohccindieđihan
bargit
válde
advokáhta
maŋŋá
go
Boazodoallohálddahus
mearridii
čađahit
bargobirasiskkadeami
Kárášjoga
ossodagas
.
Buohkain
leat
fiinna
rukses
muođut
maŋŋel
guhkes
beaivvi
olgobargguiguin
.
Buohkat
earret
go
Ovddádusbellodat
čuovvolit
politihka
mii
sihkkarastá
sámi
kultuvrra
,
giela
,
ealáhusovdáneami
ja
servodateallima
.
Buohkat
evttohedje
ahte
boares
girku
ja
Kárášjohka
mii
golgá
márkana
čađa
,
leat
guovddáš
báikkiid
Kárášjogas
mat
čájehit
kvalitehta
.
Buohkat
geat
hálidit
čuovvot
Jan
su
maŋimuš
vuoiŋŋadanbáikái
,
leat
buresboahtin
muitoboddui
oassálastit
maŋŋá
hávdádeame
.
Buohkat
leat
buresboahtin
muitoboddui
maŋŋá
hávdádeami
searvegotteviesus
.
Buoiddes
mállása
dárbbašit
bivdit
maŋŋel
bivddu
.
Buokčit
eaige
nákcen
giddet
oljotáŋkkaid
maŋŋá
go
fanas
vuojui
.
Buolaš
eatnama
mánát
Vulggiimet
baicca
beakkán
Strandebarm
báhpaiguin
duoddariidda
,
ohcat
váibmui
vuoiŋŋastanbáikki
maŋŋel
dien
beakkán
sotnabeaivvi
.
Buolbmát
lea
lađas
gaskal
davimus
guovlluid
Suomas
ja
Norggas
,
ja
mii
šuvgaladdat
meaddel
biillaiguin
ja
viessovovnnaiguin
geasi
miehtá
.
Buollašat
mediain
miehtá
Norgga
¶
Buollima
maŋŋá
¶
Buollinčáskadeaddjit
miehtá
Norgga
geahččalit
eastadit
buollimiid
diehtojuohkimiin
.
Buolvvaid
čađa
leat
mearrasámit
bures
hálddašan
riggodagaid
maid
dál
stuorrafámut
dulbmot
ja
bilidit
.
Buolvvat
mat
leat
beasihan
soađi
maŋŋel
dahje
goit
maŋemus
30-40
jagi
leat
vásihan
áibbas
iežat
duohtavuođa
go
dat
buolvvat
mat
dál
leat
rávásmuvvamiin
.
Buoremus
lea
diktit
Pedersena
ja
Utsi
buđaldit
iežaska
doaimmaiguin
,
ja
bargagoahtit
earuhit
kultuvrra
ja
politihka
maŋŋel
válggaid
.
Buoremus
livččii
borrat
rohkaláibbi
ja
šattuid
ja
mielkki
juhkat
,
nu_ahte
gorut
oažžu
energiija
ja
nagoda
doaibmat
beaivvi
miehtá
.
Buoremus
livččii
jus
Sámecup
ii
lágiduvvo
seamma
báikkis
,
muhto
johtá
baicce
miehtá
Sámi
.
Buoremus
livččii
jus
olles
Suoma
Sámediggestivrra
lahtut
baicce
ieža
fitnet
Norgga
beal
Sámedikki
čoahkkimiin
,
mat
ledje
Kárášjogas
miehtá
dán
vahkku
.
Buoret
lea
ovdalgihtii
dahkat
juoidá
go
easka
maŋŋel
.
Buori
vejolašvuođat
Máilmmimeašttirvuođagilvu
heaibumis
lea
stuorámus
gilvu
maŋŋá
Olympiija
gilvvuid
,
ja
hárjeheaddji
Gundersen
jáhkká
ahte
Erlandsenis
sáhttet
leat
buori
vejolašvuođat
fasket
medáljja
gilvvus
.
Buori
álggu
maŋŋel
jaskkodii
veaháš
filmma
leahttu
.
Buorre
ealáhat
lei
miehtá
dálvvi
ja
bohccot
ledje
giđđat
nugo
galget
.
Buorre
kamerageavaheapme
miehtá
filmma
.
Buorre
nuoraide
Nilsen
lohká
maiddái
ahte
dát
ođđa
hálddašeapmi
,
jus
Stuorradiggi
dása
miehtá
,
addá
buori
vejolašvuođaid
nuoraide
álggahit
guolásteami
eallinláibin
.
Buorre
oktavuohta
Fylkkamánniin
Vangen
muitala
ahte
direktoráhtas
lea
čađa
gaskka
leamašan
buorre
oktavuohta
Finnmárkku
Fylkkamánniin
.
Buorre
ovdáneapmi
joatkašuvvá
dálvvi
miehtá
,
ja
nuppi
jahkemolsuma
áiggi
vásihat
hui
buorren
áigodahkan
.
Buorre
rock-idja
Kárášjogas
,
muhto
Sáivu
,
mii
čuojahii
gaskaija
,
lea
joavku
man
birra
olbmot
dáidet
hállat
maŋŋá
beassážiid
.
Buot
bálvalusbáikkiide
hálidit
vávttaid
oasseáigái
,
ja
sáhttá
maŋŋil
vejolaš
lasihit
bargoáiggi
.
Buot
dain
listtuin
lea
dat
oktasašvuohta
ahte
leat
ceggejuvvon
maŋŋel
riidduid
iežaset
organisašuvnnaid
siskkobealde
,
dahje
ahte
ovddastit
baskkes
sektorberoštumiid
.
Buot
dat
75
miljovdna
lea
jurddašuvvon
riddogielddaide
,
ja
ruđat
leat
juolluduvvon
maŋŋá
go
Finnmárkku
fylkagielda
sáddii
reivve
Gielda-
ja
guovludepartementii
.
Buot
dihtorrusttegat
fertejit
geahččaluvvot
,
ja
dáhkiduvvot
ahte
doibmet
maiddái
maŋŋel
jahkemolsašumi
.
Buot
dáid
leaba
huksen
su
váhnemat
dakka
maŋŋel
soađi
.
Buot
dát
lea
dáhpáhuvvan
maŋŋá
go
eiseválddit
vuoittahalle
rievttis
muhtin
maori
vuostá
guhte
čuoččuhii
rievtti
viežžat
borramuša
mearas
.
Buot
gilážat
Prishtina
lahkosiin
ja
measta
buot
gilážat
miehtá
Kosovo
ledje
buollime
.
Buot
guorbmebiilavuoddjit
eai
dieđe
ahte
sii
vudjet
dakkár
guovllu
čađa
gos
lea
hui
bahá
bohccuid
njeaiga
vuodjit
.
Buot
joavkkut
giite
nuppi
joavkku
maŋŋel
juohke
spealu
.
Buot
lei
báhcán
nu
mo
lei
ovdal_go
dulvi
bođii
jagi
10
dahje
11
maŋŋá
Kristusa
.
Buot
maid
dahká
lea
hui
somá
jurddašit
ja
muittašit
maŋŋil
,
muhto
ii
juste
dalle
gal
go
dáhpáhuvvá
.
Buot
maid
dát
guokte
suohkana
dál
vásihit
suorggahahtti
goluid
geažil
,
dan
bohtet
buot
gielddat
miehtá
Norgga
vásihit
stuorát
dahje
unnit
váttisvuohtan
.
Buot
maid
in
duostta
,
dan
mun
barggange
,
go
váttisvuođaid
čađa
ovdánan
.
Buot
manai
juste
nu
mo
leimmet
vuordán
,
lohká
Eira
ja
lasiha
ahte
son
lea
hupman
oallugiiguin
maŋŋel
konseartta
ja
buohkat
orrot
hui
duhtavaččat
dainna
maid
besse
oaidnit
lávddi
alde
dan
eahkeda
.
Buot
nuorat
ja
mánát
vuollel
15
jagi
galget
siste
maŋŋel
vissis
áiggi
.
Buot
oasseváldiide
lei
skeaŋkkaš
,
maŋŋel
go
gerge
gilvvohallamis
.
Buot
searvvit
leat
duhtavaččat
maŋŋá
go
dál
leat
ožžon
soahpamušaid
gárvvisin
.
Buot
skuvllat
galge
ovdanbuktit
iežaset
čállosiid
maid
sii
maŋŋá
fertejedje
bealuštit
.
Buot
stáhta
láhkaásahusaid
galgá
mannat
čađa
,
vai
sáhtášii
čorget
njuolggadusaid
ja
smávva
fitnodagaide
álkidahttit
árgabeaivvi
.
Buot
suohttaseamus
lei
go
olbmot
udnojedje
mu
vuoitit
,
lohká
hirpmástuvvan
Gunhild
Paulen
ilolaččat
Kárášjogas
maŋŋá
doalu
.
Buot
sámeguovllu
skuvlamánát
leat
bovdejuvvon
festiválii
gos
ledje
máŋggalágan
bájit
jođus
ikte
beaivvi
miehtá
.
Buot
teknihkka
ja
lágideamit
doibme
nu
go
galge
ja
Nilut
lei
hui
duhtavaš
maŋŋel
čiekčamiid
.
Buot
ássit
leat
fárren
deikke
ođđajagimánu
maŋŋá
.
Buođđu
šaddá
logi
mehtera
guhkki
rastá
joga
ja
beannot
mehtera
alu
.
Bures
duođaštuvvon
váttisvuođat
mat
leat
guhkit
áiggi
bistán
gal
sáhttá
biddjot
vuođđun
oažžut
asyla
,
muhto
dađi
bahábut
de
ii
biddjo
seammá
deaddu
psykalaš
váttisvuođaide
maid
olbmot
leat
ožžon
maŋŋá
soađi
,
biinnideami
ja
oaguheami
dihte
,
čállá
Rosemarie
Køhn
reivves
UDI:i
.
Burgin
dáhpáhuvai
sullii
5
mánu
maŋŋil_go
ovdalis
namahuvvon
suolavuohta
lei
váidojuvvon
.
Buriid
juovlaborramušaid
maŋŋá
álggiimet
gulul
ráhkkanit
nohkkat
.
Burssat
miehtá
máilmmi
leat
dadjat
beaivvis
beaivái
ferten
dieđihit
ahte
árvobáhpáriid
árvu
gahččá
.
Busse
johtá
miehtá
riikka
.
Busse
vujii
čieža
diimmu
čađa
eanandoallo
guovllu
,
mas
ledje
bealddut
bealdduid
maŋis
.
Bussá
ja
beana
leaba
mearridan
,
ahte
soai
berreba
geahččalit
gádjut
su
,
Andreasa
,
gii
osttii
sudno
divrasa
čađa
.
Maŋŋel
go
gearggai
návehis
,
manai
son
Geliinna
lusa
.
Son
viegai
nu
jođánit
go
nagodii
vuovdde
čađa
.
Nuppi
juovlabeaivvi
,
beaivvi
maŋŋel
dan
surgadis
konseartta
girkudoartnas
,
oaččui
Busten
reivve
boaresbáhpas
.
Go
skuovvadivodeaddji
dáikkihii
maŋŋel
áibmomátkki
,
geahčestii
son
baluiguin
,
muhto
Guriidna
ii
dadjan
maidege
.
Buvrris
lohká
lea
buorre
goikadit
go
máŋgii
lea
čađa
njuoskan
.
Bye
lohká
albmát
deattuhit
man
mávssolaš
lea
beassat
maŋŋá
barggu
finastit
bivdimin
,
ja
maiddái
ahte
oidnet
sin
geatnegasvuohtan
ávkkástallat
luonddu
riggodagaid
.
Bábir
lei
maŋŋil
jávkan
Venezuelas
,
muhto
golbmalogi
jagi
dassái
gávdne
antropologat
fas
dán
báhpára
.
Báhcá
go
suohkan
de
maid
čohkkát
čorgenrehkegiin
maŋŋel
ruvkedoaimmaid
?
Báhpat
oktan
bisma
Per
Oskar
Kjølaasain
ovdavázzime
maŋŋá
ávvudanipmilbálvalusa
.
Báhpáriid
darvvihit
luovdái
,
maŋŋel
go
leat
dapmen
daid
eará
báhpáriidda
.
Báhtaran
sámi
guovlluid
čađa
¶
Báhtareaddjiveahkki
geige
bircoárvvu
viđeža
SG
bellodahkii
,
maŋŋel
go
lea
iskan
buot
bellodagaid
báhtareaddji
politihka
.
Báhčaveaji
guovllu
lea
šaddan
oassi
oktasaš
álbmotmeahcis
Norgga
,
Ruošša
ja
Suoma
riikarájiid
rastá
.
Báhčingeahččaleapmi
álggahuvvo
Kárášjogas
dán
lávvardaga
ja
jotko
sotnabeaivve
ja
duorastaga
maŋŋá
.
Báhčit
ii
leat
lohpi
almmolaš
geainnuid
alde
dahje
rastá
.
Báidnán
servodaga
Johnsen
čilge
vuhttot
ahte
dat
váttis
válljemat
ja
olu
áššit
maid
birra
ii
galgan
hupmat
maŋŋel
mišuneren-
,
koloniseren-
ja
dáruiduhttináiggi
,
ain
báidnet
dálá
sámi
servodaga
.
Báikegottit
leat
lihkohisvuođa
maŋŋá
gáibidan
buhtadusa
oktiibuot
74
miljon
ruvnnu
ovddas
.
Báiki
man
čađa
ferte
,
hoahpus
jurddašaladettiin
maid
gálvogorii
galgá
deavdit
,
ovdalgo
čuđežat
lonuhit
eaiggádiid
.
Báikkálaš
Idol-gilvvut
miehtá
Finnmárkku
¶
Báktehárji
lea
buorre
konseartabáiki
,
dohko
čáhket
olu
olbmot
ja
ruđalaččat
lea
vuogas
doppe
doallat
konsearttaid
,
lea
daddjon
dál
maŋŋel
Guovdageainnu
beassášfestivála
.
Báktehárjjis
deaivvadit
boazodoallit
24
iešguđet
boazodoallo
guovlluin
,
miehtá
máilmmi
.
Báktehárjjis
galget
guossejoavkkut
beassat
oastit
mállásiid
maŋŋil
čiekčama
.
Báktehárjjis
lea
beaivvi
miehtá
kafea
gos
vuvdet
biđđosa
,
gáfe
,
gáhkuid
ja
bruvssaid
.
Bákteárjjis
Guovdageainnus
leat
boazodoallit
miehtá
májilmmi
čoahkkanan
,
njealját
májilmmi
boazodoallo
kongressii
.
Bálggis
manai
vuovdde
čađa
,
ja
go
lei
vázzán
oanehaš
botta
,
de
deaivvada
ovtta
bártniin
.
Bálggis
manai
vuovddi
čađa
,
ja
go
lei
vázzán
oanehaš
,
de
deaivvada
ovttain
bártniin
.
Bálgosiid
ovttastus
fuolaha
boazodoalus
miehtá
boazodoalloguovllu
,
mii
lea
viiddis
ja
ollá
gitta
Oulu
leana
beallemuddui
ja
gokčá
36_%
oppa
Suoma
viidodagas
.
Bálgát
leat
dábálaš
bálgát
ja
čáhccámus
jekkiid
rastá
lea
muorrašaldi
.
Bálká
lea
6000
ruvnno
vuosttaš
mánuid
ja
das
maŋŋil
lassána
8000
ruvdnui
.
Bálká
:
Mearriduvvo
šiehtadallamiid
maŋŋá
,
Árval
bálkágáibádusa
.
Bálvalus
lea
nuvttá
ja
fállojuvvo
miehtá
riikka
.
Bárdni
elii
lihkolažžan
olles
eallináiggis
das
maŋŋel
.
Bárdni
ja
gonagasa
nieida
náitaleigga
dasto
,
ja
bárdni
oaččui
beali
gonagasa
riikas
ovdal
gonagas
jámii
,
ja
nuppi
beali
maŋŋil
.
Bárdni
ja
gonagasa
nieida
náitaleigga
dasto
,
ja
bárdni
oaččui
beali
gonagasa
riikkas
ovdal_go
gonagas
jámii
,
ja
nuppi
beali
maŋŋil
.
Bárru
miehtá
máilmmi
Dál
lea
bárru
miehtá
máilmmi
gos
eamiálbmogat
leat
viggamin
váldit
ruovttoluotta
iežaset
historjjáid
ja
muitalusaid
.
Bárru
miehtá
máilmmi
¶
Bártnit
luite
munno
moadde
minuhta
maŋŋel
.
Bártnáš
lei
jođus
skuvlii
ja
lei
hoigamin
sihkkela
rastá
luotta
go
biila
bođii
ja
vujii
sihkkela
njeaiga
.
Bárut
ledje
nu
stuorrát
ja
lei
ollu
rávdnji
,
dat
dagahii
dan
nu
issorassan
ahte
Káre
vuollánii
maŋŋá
vuosttas
geahččaleami
.
Bávtti
vuolde
ii
leat
eana
nu
starggas
ja
muhtin
geađggit
leat
maŋŋá
uđđasa
fierran
viidáseappot
,
muhto
dán
eai
jáhke
váralažžan
dáluide
vuolábealde
.
Bázahallan
Bisma
miehtá
ahte
girku
lea
bázahallan
sámegiela
dáfus
giellahálddašanguovlluin
,
erenoamážit
go
leat
aiddo
lasi
gielddat
vel
boahtán
,
numo
Loabága
gielda
.
Bázo
lea
dat
vuosttaš
sámi
guhkesfilbma
maŋŋel
«
Ofelaš
»
-
filmma
,
ja
das
lei
vuosttaščájálmas
guokte
jagi
dás
ovdal
,
12.09.03
.
Bážanasat
adnojit
miehtá
máilmmi
,
dávjá
ávvudemiid
oktavuođas
,
ovddamearkka
dihtii
ávvudit
ođđajagi
.
Báŋkku
stivra
galgá
geahčadit
ášši
go
birasráporta
almmuhuvvo
geassemánus
,
ja
vuosttaš
olju
vurdojuvvo
golgat
revrrebohcciid
čađa
jagi
2000
,
jos
buot
manná
áigumušaid
mielde
.
Báŋkoheaittiheapmi
Ájluovttas
Divttasvuonas
lea
dagahan
stuorra
dihtormáhttodárbbu
vuoras
ja
boaresolbmuid
gaskkas
,
maŋŋil_go
Sparebanken
Narvik
giddii
diibmá
sihke
báŋkku
ja
minibáŋkku
doppe
.
Báŋku
ásahuvvui
jagi
1945
veahkehan
dihtii
hukset
fas
Eurohpá
maŋŋá
nuppe
máilmmisoađi
.
Bæhr
dán
doahpaga
geavahišgođii
Hetta
giellarávvaga
maŋŋá
.
Bæhr
lea
bargan
ovttas
sihke
Bargiidbellodagain
ja
NSR:in
Sámedikkis
áiggiid
čađa
.
Bæhr
maŋŋel
go
muhtin
eará
áirras
logai
boazodoallu
hehtte
álggaheames
ođđa
bargosajiid
.
Bæhr
,
Sámedikki
presideanta
Egil
Olli
ja
NSR
áirras
Klemet
Erland
Hætta
gáffebottus
maŋŋel
go
NSR
lei
fallehan
Bargiidbellodaga
dievasčoahkkinlanjas
.
Bæhr
,
dakka
maŋŋil_go
ealáhus-
ja
kulturlávdegoddi
ikte
bođii
gitta
uvssa
duohken
,
gos
ledje
mearridan
mot
galget
viidásat
meannudit
evttohuvvon
boazodoallolága
.
CARE
álggahuvvui
1945:s
ja
ledje
Amerihká
organisašuvnnat
mat
álggahedje
dan
danin_go
háliidedje
veahkehit
Eurohpá
maŋŋel
nuppi
máilmmisoađi
.
CD
vuovdin
maŋŋá
konsearta
.
Canada
inuihtaid
ja
sápmelaččaid
vuoigatvuođaid
oktavuođas
lea
dehálaš
namuhit
ahte
inuihtat
ožžo
vuoigatvuođaid
duopmostuolu
čađa
.
Canada
lea
nubbin
stuorámus
riika
Ruošša
maŋŋil
.
Cavgileami
geažil
sáhtte
ge
politiijaohcaleamis
almmuhit
suollagiid
biilagalbanummira
eará
politiijaguovlluide
miehtá
riikka
ja
mii
dagahii
ahte
albmáguovttos
válduiga
gitta
.
Ceakko
alit
vuovttat
ja
vuoiddas
miehtá
ámadajo
.
Ceavccageađgi
-
Unesco
máilmmeárvolistui
Maŋŋá
álbmotmeahci
almmolaš
rahpandoaluid
sotnabeaivvi
fitná
birasgáhttenministtar
Erik
Solheim
Ceavccageađggis
.
Chiles
álgá
juovlaruohtaeahket
easka
guoktenuppelogi
áigge
ihkku
,
ja
doppe
ávvudit
ija
miehtá
.
Christian
Frederik
lei
Norgga
gonagas
25
jagi
,
das
maŋŋel
lei
son
Dánmárkku
gonagas
.
Cupa
jođiheaddji
čilge
ahte
olusat
beroštit
cupas
miehtá
máilmmi
.
DAB-radios
geardduhuvvojit
sáddagat
beaivvi
miehtá
.
DBS-
(
HMS
)
kurssa
sáhttá
čađahit
fitnodatprográmma
čađa
,
ja
dán
rádjái
leat
lagabui
30:s
čađahan
DBS-kurssa
Deanus
.
Maŋŋá
vuosttaščájálmasa
hálidii
Jon
Fosse
háleštit
Sverre
Porsangeriin
ja
Iŋgor
Ántte
Áillun
.
May
Cecilie
ja
Lina
Therese
leigga
movttegat
go
deaivvadeigga
Fred
Rene
Øvergård
Buljoin
olggobealde
maŋŋel
konseartta
,
go
Lina
oainnat
dovdá
Fred
Rene
eatni
.
Synnøve
Lode
bargá
máŋggageavatplánain
,
mii
šaddá
dego
šaldin
rastá
Deanu
go
ovttas
galget
Suopma
ja
Norga
plánet
mo
gáhttet
ja
geavahit
Deanu
čázádaga
.
Maŋŋil
vuođđogeađggi
bidjama
nammadeigga
Sámi
allaskuvlla
rektor
Mai
Britt
Utsi
ja
Sámi
parlamentáralaš
ráđi
jođiheaddji
Áili
Keskitalo
Diehtosieiddi
,
mii
lea
geađgi
Diehtosiidda
huksenšillju
ravddas
.
NBR
jođiheaddji
Nils
Henrik
Sara
dáhttu
boazodolliid
maiddái
doahttalit
njuolggadusaid
ahte
gaskaboddosaš
áiddiid
galgá
giessat
maŋŋil
anu
.
Porsáŋggu
várresátnejođiheaddji
Kjetil
Hanssen
lea
duhtavaš
go
bellodatustit
Egil
Olli
šaddá
stivrajođiheaddjin
,
ja
sihkkarastá
ahte
FO
váldokántuvra
sirdo
sin
gildii
.
Ándagassii
,
muhto
…
sáhttá
go
doavttir
lagabui
čilget
…
galggan
go
borrat
dieid
kaloriijaid
ovdal
vai
maŋŋel
mállása
?
Ruksesgahpira
mielas
lea
eatni
(
Sandra
Louise
Holm
)
salas
buorre
dorvu
,
maŋŋá
go
gumppečoavjjis
beassá
.
Kongsbakken
skuvlla
rektor
Ivar
Odd
Størkersen
muitala
ahte
lea
unohis
miellaláhki
skuvllas
maŋŋá
áitagiid
.
DSF
loahpahuvvui
skuvlla
namas
1999:s
ja
dan
maŋŋá
lea
olles
rusttet
láigohuvvon
ásodahkan
ja
muhtin
fitnodagaide
kantuvran
.
Knut
Storberget
(
Bb
)
jáhkká
Sámedikki
ja
justislávdegotti
lahkanan
hui
ollu
maŋŋá
go
sámediggepresideanta
ii
šat
gáibit
mearridanválddi
luonddugeavaheamis
.
Maŋŋel
girkostallama
Duottarstobu
olggobealde
.
Guovdageainnu
mánáidskuvlla
rektor
Bodil
Utsi
Vars
lei
váiban
maŋŋel
konseartta
masa
leat
máŋga
vahkku
ráhkkanan
,
muhto
hui
duđavaš
!
Okta
Kjell
Magne
Eira
herggiin
gávdnui
jápmán
murrii
gitta
,
maŋŋil_go
návdi
lea
oaguhan
badjel
bávtti
.
Maŋŋá
go
joavku
vuittii
sihke
Norgga
ja
Davviriikkaid
MGP
jr.
gilvvuid
mannan
jagi
,
de
leat
nuorat
Unjárggas
šaddan
beakkánin
viidát
Davviriikkain
.
Daddjo
maid
,
ahte
juos
čuoikka
goddá
ovdal
Jágát
,
sadjái
šaddet
logi
,
muhto
juos
maŋŋá
,
seammás
jápmet
logi
.
Dadjat
juo
beaivválaččat
leat
gullan
daid
dáhpáhusaid
birra
miehtá
riikka
.
Dadjat
juo
buot
gielddain
miehtá
fylkka
leat
menddo
vátná
bartahuksenguovllut
dahje
váttis
oažžut
bartahuksen
lobiid
.
Dadjat
juo
miehtá
riikka
lei
seammalágan
dálki
.
Dag
Rørbakk
(
54
)
,
gii
orru
Romssas
,
lea
váidán
eaŋkilolbmuid
Davvi-Norgga
Universitehtabuohcciviesu
Dearvvašvuođabearráigeahččái
maŋŋel
vuordinlistomoivvi
.
Dahl
lea
oalle
sihkar
ahte
maŋŋel
duopmostuolloguorahallamiid
galgá
ásahuvvot
sierra
sámi
sundi
ámmát
.
Daid
bihtáid
čiehká
ja
borrá
maŋŋil_go
áiggit
hedjonit
,
lohká
Eira
.
Daid
dasto
vudjet
čađa
gielddastivrras
.
Daid
doaluide
eai
searvan
nu
ollu
lohkkit
,
muhto
dálá
oaivedoaimmaheaddji
Ann
Solveig
Nystad
lohpida
doaluid
miehtá
čavčča
,
maiddái
go
heivejit
buorebut
sápmelaččaide
bivddu
ja
lubmema
ektui
.
Daid
gal
baicca
Norgga
eiseválddit
válde
atnui
go
álggahedje
Álttá-Guovdageaineanu
dulvadeami
moadde
mánu
maŋŋel
.
Daid
lohká
iežaset
čohkken
moadde
beaivvi
maŋŋil
.
Daid
vuoigatvuođaid
ii
oktage
eahpit
,
ja
danne
lea
Sárevuopmi
johtán
Norgga
beallái
čađat
maŋŋel
soađi
.
Daid
vuosttaš
áiggiid
maŋŋel
go
son
earránii
healbbai
su
čállin
.
Daid
čađa
biekkai
,
borggai
ja
arvvi
.
Dain
báikkiin
dáhttot
nuorat
ahte
skuvla
lea
rabas
eahkes
maid
,
ja
ahte
doppe
leat
fálaldagat
nuoraide
maid
sáhttet
dahkat
maŋŋá
skuvlaáiggi
.
Dain
rusttegiin
leat
bohkan
stuora
revrriid
meara
bodnái
gos
olju
lea
,
ja
de
bumpejuvvo
olju
bohcciid
čađa
táŋkafatnasiidda
.
Dain
váriin
gávdnojit
hárvemetállat
ja
árvvolaš
minerálat
,
mat
roggašuvvet
ja
ráhkadahttojuvvojit
stuorra
gávpogiin
miehtá
Guoládatnjárgga
.
Dainna
lágiin
addet
gahččan
lasttat
eatnamii
maid
ávkki
maŋŋel
go
murrii
leat
addán
ávkki
.
Dainna
lágiin
lea
leamaš
maŋŋil_go
prošeakta
loahpahuvvui
1999:s
,
maid
Davviriikkaid
Ministtarráđi
ruhtadii
,
ja
Davviriikkaid
Sámiráđđi
hálddašii
.
Dainna
son
oaivvilda
ahte
GLR
gullogoahtá
eanet
maŋŋel
ođasmahttima
,
mii
dál
lea
jođus
.
Dainnage
mun
oktii
masá
manan
čađa
stohposeainni
njuolga
seaŋgga
gurrii
.
Dainnalágiin
lea
leamaš
áiggiid
čađa
,
muhto
maŋemuš
áiggiid
leat
bohciidan
áideriiddut
báikkálaš
beroštumiid
ja
boazodolliid
gaskii
.
Dajai
Opdahl
maŋŋil
prográmma
.
Dakka
maŋŋel
bođii
giellaođastus
ja
ođđa
čállinnjuolggadusat
.
Dakka
maŋŋel
dieđihii
maid
Juhán
Mihkkala
vilbealli
ja
Biera
neahpi
,
Mihkkal
Ovlla
Sara
,
ahte
son
maid
hálidii
mielde
.
Dakka
maŋŋel
konseartta
vuoddjájit
olles
leavttuin
girdišilljui
vai
jokset
Skiippagurrafestivála
,
muitala
Broch
.
Dakka
maŋŋel
lea
ráidovázzin
giellaguovddáža
birra
ja
fas
ruovttoluotta
skuvlii
.
Dakka
maŋŋel
njurggádii
fas
nubbi
eará
dego
vástideame
.
Dakka
maŋŋel
soađi
lei
hui
dábálaš
ahte
buohkat
levgeje
miessemánu
8.
beaivvi
,
muhto
dál
eai
leat
šat
nu
viššalat
dahkat
dan
.
Dakka
maŋŋá
dagai
dan
seamma
Robin
Lillebo
gii
dubmehalai
gielddarievttis
goddán
áhči
.
Dakka
maŋŋá
gállinbuksa-čállosa
gárváneami
maŋŋá
áššái
bođii
mearrádus
.
Dakka
maŋŋá
soađi
darvehii
son
stuoraha
čakča
golgadagas
.
Dakkár
movttas
soaittášii
vel
duppal
ávki
,
go
Nordlys
vuosttaš
čiekčan
maŋŋel
geasseluomu
lea
fas
Bossogohpi
vuostá
,
Álttás
.
Dakkár
revre
manašii
maid
njuolga
guovddáš
boazoguohtuneatnamiid
čađa
Finnmárkkus
.
Dakkár
áššiid
geahččalit
maid
ovttasbarggu
čađa
čoavdit
,
dan_dihte
in
oainne
ahte
mii
duvdit
ovddasvástádusa
go
bivdit
váhnemiin
veahki
.
Dakkárat
lágiduvvojedje
oktanaga
miehtá
Suoma
.
Dalheim
joatká
jođiheaddjin
maŋŋil
Ingrid
Jåma
,
gii
lea
leamaš
gaskaboddosaš
jođiheaddji
maŋŋil_go
Tore
Johnsen
heittii
jođiheaddjin
ja
álggii
váldočállin
Sámi
girkoráđđái
.
Dalle
bat
šattai
nu_ahte
dat
mii
ealidettiin
bázii
barggakeahttá
,
dat
dahkkojuvvo
maŋŋel
jápmima
.
Dalle
bođii
suvdi
rastá
eanu
,
ja
suvddii
du
gosa
áigot
.
Dalle
daddjui
ahte
ollu
bargosajit
bohtet
ásahuvvot
miehtá
Davvi-Norgga
ja
dán
vuođul
riggudahttit
olles
regiuvnna
.
Dalle
dagahii
dát
cealkka
issoras
rieja
miehtá
davviguovlluid
.
Dalle
dajaiga
goappašat
bealit
ahte
áiguba
váidit
ášši
politiijaide
,
muhto
soai
leaba
deaivvadan
ságastit
maŋŋel
ja
ii
goabbá
ge
bealli
leat
váidán
ášši
.
Dalle
deaivvadit
miehtá
máilmmi
álgoálbmogat
,
ja
besset
muitalit
iešguđetge
álgoálbmotguovllu
oahppodili
birra
.
Dalle
eai
beasa
eallit
čađa
,
muitala
son
.
Dalle
gal
ferten
lohkat
ahte
mus
manai
galmmas
čađa
rupmaša
,
ja
go
vel
oidnen
dan
ahte
son
ii
nagodan
lihkadit
,
de
dieđusge
jurdilin
máŋga
jurdaga
,
muitala
Åsmund
Nilsen
.
Dalle
gal
ii
lean
dákkár
mobiliseren
,
eai
ge
dollon
muitobottut
girkuin
miehtá
máilmmi
.
Dalle
gal
lea
hirbmat
hearki
garra
gieđahallamii
ja
sáhttá
hui
jođánit
reitot
,
čilge
Sarre
,
ja
lasiha
:
Juohke
ealli
mii
lea
čoavjjis
,
lea
rašimus
sullii
golbma
mánu
maŋŋil
ragatáiggi
.
Dalle
go
dat
dáhpáhuvvá
,
de
girdá
áimmu
čađa
lieđđegavja
(
pollen
)
,
ja
dát
dagaha
ahte
muhtumin
golgá
njunni
ja
earáin
fas
čalmmit
.
Dalle
go
geaidnu
huksejuvvui
,
ii
lean
šaldi
eanu
rastá
nugo
dál
lea
,
ja
dál
lea
maid
huksejuvvo
eanandoallogeaidnu
Čievrramiellái
.
Dalle
go
mu
ássen
Deatnogeažis
Áŋŋela
gilis
jagiin
1946-1950
de
miehtá
geasi
luossabivdu
lei
dehálaš
lasseealáhus
midjiide
gili
ássiide
.
Dalle
go
mun
álggahin
čakčat
1950
čieža
miilla
guhkkosaš
skuvlamátkki
Áŋŋelis
čađa
mehciid
,
de
dáppe
Mátta-Suomas
oahppásat
ledje
aivve
hirpmahuvvan
go
sii
gulle
dán
.
Dalle
han
gal
dieđusge
ledje
duhtadan
min
sámepolitihkkariid
,
geat
besse
čoahkkinastigoahtit
ja
jođašit
miehtá
máilmmi
.
Dalle
han
leahkastit
buot
liikeráiggiid
ja
álgá
bieggat
olbmo
čađa
.
Dalle
han
sii
láhčet
juohke
geasi
workshop
50
eamiálbmotnuoraide
miehtá
máilmmi
.
Dalle
ii
bilit
guobbara
ruohttasa
ja
sáhttá
maŋŋá
maid
gávdnat
guobbara
,
joatká
son
.
Dalle
ii
dárbbaš
oktage
maŋŋil
mohkohallat
,
hástala
Issán
.
Dalle
ii
leat
eahpádus
ja
dat
vuhtto
sámepolitihkalaš
rehketdoalus
Bb
prográmmas
,
ahte
Bargiidbellodat
čađaha
eambbo
go
lea
gullevaš
bellodahkii
mii
ovddasta
álbmotválljejuvvon
orgánaid
miehtá
Norgga
,
lohká
Ørnebakk
.
Dalle
ii
leat
eará
čohkkedit
ja
vuordit
válgabeaivvi
,
go
maŋŋel
dan
šaddá
sámi
suohkaniid
politihkkáriid
gižžu
easka
gelddolaš
ja
hearvái
dassái
ođđa
sátnejođiheaddjit
časket
beavdái
suohkaniid
čoahkkinveahčiriiguin
.
Dalle
ii
ádján
nu
guhká
geargat
áššiiguin
,
maŋŋá
go
áššit
leat
joavdan
Sámedikki
vuogádahkii
.
Dalle
ilbme
juohke
jagi
ođđa
sámi
juoigit
,
lávlut
ja
čuojaheaddjit
miehtá
Sámi
.
Dalle
jurdilin
Norgga
sápmelaččaid
birra
,
lohká
Greve
gii
mátki
maŋŋel
lohkagođii
sápmelaččaid
birra
.
Dalle
lea
Girkonjárgga
vuostá
,
ja
beaivvi
maŋŋil
Guvžajávrri
.
Dalle
lea
dieđusge
miellagiddevaš
mo
don
dovddat
su
,
ja
manin
son
evttoha
du
,
ja
manin
Sámediggi
ii
guorahala
eará
vejolašvuođaid
maŋŋá
go
lea
ožžon
dán
árvalusa
.
Dalle
leat
politiijat
oktan
Stáhta
Luonddubearráigeahčuin
barggus
birra
jándoriid
miehtá
fylkka
gozihit
lobálaš
bivddu
.
Dalle
ledjen
11
jahkásaš
ja
maŋŋel
eváhko
álgen
ge
vuosttaš
luohkkái
,
muitala
Iŋgá
.
Dalle
lei
boađus
2-0
gussiide
,
ja
moadde
minuvtta
maŋŋil
šattai
3-0
.
Dalle
leimmet
juo
álgán
buvttademiin
maŋŋel
máŋgga
mánot
garra
ovdabarggu
.
Dalle
musihkka
skádjá
miehtá
márkana
.
Dalle
nogai
oainnat
skuvla
maŋŋil
konfirmerema
ja
mánát
«
besse
»
.
Dalle
oahpásmuvven
suinna
,
muhto
ean
šat
deaivvadan
ovdalgo
čieža
jagi
maŋŋá
,
máinnaša
Wimme
.
Dalle
sihkkarastá
giddagasa
gos
álohii
leat
doarvái
sámegielagat
barggus
.
Dalle
sihkkarastá
son
olles
bálkká
mii
leamaš
go
lei
barggus
,
ja
buot
dát
gollu
gahččá
servodahkii
.
Dalle
son
bidjagođii
jietnarusttegiid
sadjái
,
maŋimuš
rusttet
lei
sajistis
dakkaviđe
maŋŋá
beassážiid
.
Dalle
son
johtá
Gibraltaris
Spania
ja
Portugal
čađa
,
Pyreneaváriid
badjel
Frankriikii
,
Frankriikka
rittu
mielde
davás
.
Dalle
son
álggos
girdá
ruovttuluotta
dohko
gosa
loahpahii
vuosttas
oasi
,
das
son
joatká
Stuorra
Británniai
,
son
áigu
johtit
miehtá
Stuorra_Británnia
ja
maiddái
Irlándda
.
Dalle
sáddejuvvoje
joavkkut
miehtá
máilmmi
guorahallat
dan
erenoamáš
dáhpáhusa
.
Dalle
sáhtte
leat
hui
ollu
olbmot
ovtta
dálus
,
ođđe
miehtá
láhttii
,
muhto
dat
manai
hui
bures
.
Dalle
sáhttá
árvalit
ahte
logut
miehtá
Finnmárkkus
ja
kristtalaš
birrasiin
leat
olu
čiegusvuohta
.
Dalle
sámedikkis
lea
miehtá
vahku
álbmogii
rabas
doalut
Anáris
.
Dalle
sámegánddaš
vuosttaš
geardde
vásihii
ruvddiid
,
mat
máŋgii
maŋŋá
čuvvo
su
eallima
.
Dalle
vuoddjái
su
siidaguoibmi
gii
maŋŋel
váiddi
ášši
eret
báikkis
.
Dalle
vuollái
skuvlaahkásaččain
ii
ovttasge
lean
anárašgiella
eatnigiellan
ja
de
orui
gal
,
ahte
anárašgiella
jávká
dalá
buolvva
maŋŋá
.
Dalle
áigu
son
vuosttaš
geardde
maŋŋá
lihkohisvuođa
ieš
fas
girdit
helikoptera
Áltái
.
Dalle
šattašii
vejolaš
bidjat
johtui
doaibmabijuid
go
lea
dárbu
,
ii
ge
lossa
riikkaidgaskasaš
proseassaid
čađa
mannat
mat
sáhttet
váldit
máŋggaid
jagiid
,
lohká
son
.
Dalle
čoahkkanit
nuorat
miehtá
Finnmarkku
Levdnjii
.
Dalá
dollár
kurssa
mii
leai
3,7
,
beaivemeriid
dáhpáhusaide
,
buotlágan
báikenamat
ja
jogažat
miehtá
Alaska
ja
gos
dáhpáhuvai
mii
.
Dalá
maŋŋá
bargoheaitaga
,
sáddegođii
NRK
Oslos
sáddagiid
áibmomedias
,
maid
journalisttat
geat
leat
streaikkas
,
ovdal
leat
buvttadan
.
Dalá
maŋŋá
dáhpáhusa
oinnii
puba
eaiggát
Myrskog
nuoraid
roiká
čuovvolan
vearredahkki
,
ja
sii
guđđe
báikki
dalánaga
.
Dalá
maŋŋá
go
Anti
válljejuvvui
ođđa
jođiheaddjin
bellodahkii
,
de
logai
son
áigut
erenoamážit
gulahallagoahtit
bellodagaiguin
geat
eai
lean
Guovdageainnu
čoahkkimis
.
Dalá
maŋŋá
go
boahtte
jagi
bivdu
áigi
nohká
de
rahppo
čuovvovaš
jo
cuoŋománu
1.
beaivvi
2009
.
Dalá
maŋŋá
go
sáddii
reivve
Oabbásis
,
Erkke
Lemet
Márehii
,
gahčai
son
soađis
.
Dalá
maŋŋá
ipmilbálvalusa
fállo
olbmuide
mális
Unjárgga
giliviesus
.
Dalá
maŋŋá
jearahallama
riŋgii
fas
Anti
Min
Áigái
ja
geassádii
,
ja
logai
sutnje
ii
heive
kommenteret
ášši
go
Bær
lea
nu
oahpes
ja
lagaš
olmmoš
sutnje
ja
su
lagamuččaide
.
Dalá
maŋŋá
maŋemuš
máilmmisoađi
lei
erenoamážit
Nuorta-Finnmárkkus
nu
bahás
dilli
čiehgahpiriidda
ahte
lagaš
olbmot
beanta
rivvejedje
ja
suoládedje
iežaset
áhčiin
ja
ádjáin
čiehgahpiriid
ja
duššadedje
daid
sihke
boaldimiin
ja
eará_láhkai
.
Dalá
maŋŋá
rahpama
,
álget
spábbačiekčamat
.
Dalá
maŋŋá
Álttá
stuimmiid
1980-logu
álggus
de
ožžo
sámi
áššit
issoras
leavttu
ovddas
guvlui
.
Dalá
maŋŋá
Álttá
stuimmiid
1980-logu
álggus
de
ožžo
sámi
áššit
leavttu
.
Dalá
maŋŋá
Álttá
stuimmiid
1980-logu
álggus
de
ožžo
sámi
áššit
issoras
leavttu
ovddas
guvlui
.
Dalán
dien
čohkkema
maŋŋá
goit
Norgga
bohccot
ihte
ođđasit
Suoma
beale
geainnu
ala
ja
ledje
doppe
gitta
dássážii
.
Dalán
maŋŋá
soađi
Gáregasnjárgii
huksejuvvui
rádjegozáhus
.
Dan
ahte
sirkuselliid
dikšu
lea
heittot
,
eai
eahpit
Kárášjoga
nuorat
maŋŋá
go
leat
oaidnán
sirkusa
birra
filmmas
.
Dan
barggaimet
vuoi
sáhtiimet
čađahit
gilvvu
buoremus
lági
miel
,
muitalii
Losvar
maŋŋá
go
joavku
joavddai
Álahedjui
gaskavahku
eahkeda
.
Dan
beaivve
go
Finnmárkkuopmodaga
stivra
čoahkkana
vuosttas
čoahkkimii
,
de
lea
hálddahusášši
vuosttas
áššin
,
maŋŋá
go
leat
válljen
opmodatstivrra
jođiheaddji
.
Dan
beaivvi
go
vuoddjájit
beassášlupmui
,
leat
eanemus
bárttit
,
muhto
NAF
vuohttá
bures
ahte
miehtá
beassážiid
dárbbašit
ollu
heađáskan
biilaeaiggádat
veahki
.
Dan
beaivvi
leat
lágideamit
miehtá
Norgga
.
Dan
beaivvi
maŋŋil
álgá
dábálaččat
juovlaáigi
.
Dan
beaivvi
maŋŋá
rievdaduvvui
dilli
.
Dan
beasai
maŋŋel
go
doarjjui
Bargiidbellodaga
Kjell
Sæther
sátnejođiheaddjin
.
Dan
botta
go
rektor
Pedersen
čohkká
iežas
kantuvrras
,
leat
čieža
oahppi
Guovdageainnu
bargoguovddážis
oahpahallame
sániid
praktihkalaš
bargguid
čađa
.
Dan
celket
maŋŋel
go
kvalitehtalávdigoddi
lea
almmuhan
ođđa
loguid
man
olu
šaddá
máksit
lágidit
gilvvuid
.
Dan
dadjá
Bargiidbellodaga
sámediggejoavkku
parlamentáralaš
jođiheaddji
Willy
Ørnebakk
maŋŋá
go
stuorat
eanetlohku
Sámedikkis
oalát
jienastedje
vuostá
ráđđehusa
minerálalága
árvalusa
.
Dan
dagaimet
danne_go
gielddas
leat
eatnat
nissonolbmot
geat
dárbbašit
ja
dáhttot
fálaldaga
maŋŋil_go
leat
buohcan
ja/dahje
leat
leamaš
veajuiduvvan-
dahje
lášmmohallanguovddážis
.
Dan
dahke
aitto
maŋŋil_go
stáhta
nuoskkidan
bearráigeahčču
gáibidii
suodjalusas
guorahallama
vilges
fosfora
anus
.
Dan
dahket
maŋŋil_go
muhtin
čielggadus
moaitá
Deanu
gieldda
go
lea
unnán
geahčču
masa
giellaruđat
mannet
.
Dan
dahká
maŋŋel
go
Ságat
geažuhii
ahte
Eiras
ja
sámediggeáirasis
Hilde
Nyvollas
ovtta
gaskka
lei
hui
lagas
oktavuohta
.
Dan
dementiija
lea
Ávvir
maid
deaddilan
maŋŋel
máid
Klemet
Amund
Eira
lea
oaidnán
aviissas
,
muhto
son
dál
eahpida
dan
garrasit
.
Dan
dieđus
oaidnit
maŋŋá
festivála
,
lohká
Riddu
jođiheaddji
.
Dan
dihte
ii
lean
sus
vejolašvuohta
máksit
divada
ovdal_go
beasai
eret
buohcciviesus
maŋŋá
guhkes
áiggi
,
muitalii
Torstein
Appfjell
riikačoahkkimii
,
ja
jearai
lea
go
ortnegis
son
beassá
delegáhttan
.
Dan
dihte
in
áiggoge
kommenteret
ášši
,
go
boahtá
goalmmát
olbmo
čađa
,
lohká
dánsenjoavkku
jođiheaddji
.
Dan
dihte
johtá
Spiik
miehtá
máilmmi
.
Dan
dihte
lea
ge
dehálaš
ahte
aŋkke
Kárášjohka
doarju
nissonolbmuid
ja
sihkarastá
nissonolbmuide
saji
Sámediggái
.
Dan
dihte
lea
lunddolaš
jurdda
ahte
Telegoahti
ja
Utsi
soitet
váldit
badjelasas
báikki
maŋŋil
,
čuoččuha
Logje
.
Dan
dihte
lea
čuožžilan
jurdda
ásahit
oktasaš
ruhtadeami
álgoálbmot
filbmabuvttadeapmái
miehtá
máilmmi
.
Dan
dihte
lei
rievtti
mielas
guovddáš
gažaldat
maid
áššáskuhtton
olmmái
dagai
beljiiguin
maŋŋel
.
Dan
dihte
oažžuba
fitnodagat
lobi
sáddet
máidnosiid
,
reklámaid
,
miehtá
Norgga
.
Dan
dihte
árvvoštallá
Norga
lea
oadjebasat
njoammuma
vuostá
,
ja
ii
bija
johtui
lassi
doaimmaid
maŋŋel
dán
dáhpáhusa
Suomas
.
Dan
dihte
šaddá
son
váldit
ruovttus
mielde
aviissaid
skuvlii
maŋŋel
go
lea
lohkan
daid
.
Dan
dihtii
ii
leat
mu
mielas
dohkálaš
ahte
suoinnit
báhcet
mehciide
boazobiebmamiid
maŋŋá
,
ja
guhkkin
eret
plastihkat
ja
báttit
mat
leat
gisson
suoidnebunttaid
birra
,
lohká
Anti
.
Dan
diđii
Bargiidbellodat
ja
Olgešbellodat
Stuoradikkis
go
bidje
lága
,
Finnmárkku
guovllu
bellodatjoavkkuid
garra
sihtamušaid
maŋŋel
.
Dan
doaivu
Kárášjoga
vuođđoskuvlla
oahppobearráigeahčči
,
Kari
Skoglund
Sara
,
maŋŋá
go
lei
oaidnán
dán
dihtorprográmma
.
Dan
dovddu
lohká
ožžon
maŋŋel
go
son
ieš
lei
sáhkohallan
mobiltelefovnna
geavahan
vuojedettiin
,
muhto
dainna
vuittii
gieskat
diggegottis
.
Dan
dovddu
maid
oažžu
maŋŋil
,
ii
leat
vejolaš
čilget
ovdal
ieš
lea
dahkan
dan
.
Dan
duođaid
dárbbašat
buot
vuosteháguid
maŋŋel
.
Dan
eai
gierdan
Billávuona
guolástansearvvis
ahte
bargagođiime
SLF
čađa
,
čilge
Samuelsen
.
Dan
eai
lean
dahkan
riikkabeahttinášši
rájis
maŋŋá
soađi
.
Dan
fertejit
ge
dál
eiseválddit
árvvoštallat
,
maŋŋel
go
leat
leamaš
geahččame
guovllu
.
Dan
fuobmájin
muhtin
jagiid
maŋŋel
go
geahčadin
Guovdageainnu
márkanbáikki
.
Dan
gal
dieđán
,
ahte
eallin
ii
šatta
dat
seamma
maŋŋel
go
šaddet
vuolgit
.
Dan
gal
maid
earát
oaivvilde
maŋŋil
,
go
ledje
videos
oaidnán
mii
dáhpáhuvai
,
dadjá
Jan
A.
Hansen
.
Dan
gal
muosáhedje
olbmot
miehtá
Sámi
ležžet
dal
lean
mánát
dahje
boarrásat
.
Dan
gal
ánssášat
buot
bargguid
maŋŋel
maid
leat
čađahan
,
ja
váttisvuođaid
maid
leat
čoavdán
.
Dan
geažil
Girona
nieiddat
jierásnuvve
,
ja
njeallje
minuvtta
maŋŋel
bážii
Liv
Eli
Holmestrand
fas
moala
.
Dan
geažil
go
lea
leamaš
nu
váttis
dán
ášši
ovddidit
,
de
leat
ferten
válljet
sisdoaluin
álggos
álggahit
(
vai
olbmot
fuomášit
ahte
dá
lea
maid
gusto
juoga
)
,
ja
maŋŋil
oččodišgoahtit
oahppoguovddáža
boazodollui
,
gosa
buot
dakkár
áššiid
čohkke
ja
man
bokte
lea
vejolaš
árbevirolaš
oahpu
jođihit
ja
ovddidit
.
Dan
han
oaidná
boahtte
válgga
maŋŋá
.
Dan
háliida
GJSS
rievdadit
nu_ahte
boazoeaiggát
baicca
oažžu
20
ruvnno
kilos
bohccuin
maid
vuovdá
ovdal
ragaha
ja
15
ruvnno
kilos
bohccuin
maid
vuovdá
maŋŋel
ragaha
.
Dan
jagáš
boazodoallošiehtadusa
gáibádusas
lea
NBR
gáibidan
earret_eará
bidjat
fokusii
doaimmaid
maiguin
sihkkarastá
boazodoallonissonolbmuide
buriid
birgenortnegiid
.
Dan
jagáš
seminára
galgá
muitalit
dilálašvuođas
mas
mii
eallit
ja
dan
čađa
galgat
mii
oaidnit
makkár
čuolmmat
mis
bohtet
boahtteáiggis
.
Dan
jahkásaš
ollessállašat
bisso
miehtá
1960-
ja
1970-loguid
sullii
seammán
.
Dan
lea
Luonddugáhttenlihttu
garrasit
vuosttaldan
áiggiid
čađa
,
go
ii
leat
sin
riekteáddejumi
mielde
.
Dan
lea
alaguoddi
Bertil
Isaksson
gávnnahan
maŋŋel
go
lea
geahčadan
ášši
.
Dan
lea
maid
maŋŋel
vejolaš
guldalit
.
Dan
leat
maŋŋel
beassan
njálgát
boagustit
.
Dan
leat
oaidnán
miehtá
máilmmi
,
muhto
dál
lea
min
lagabus
beakkehan
ášši
masa
oallugin
orru
oaivil
.
Dan
leigga
maid
guovttis
geat
dán
deaivvadeamis
leigga
bovdejuvvon
buktit
iežaska
dieđuid
ja
maid
fearániid
mat
dalle
ledje
dáhpáhuvvan
,
sihke
mátkkiid
vuolde
ja
maiddái
mo
maŋŋá
singuin
doppe
lei
mannan
.
Dan
logai
Sámi
riikkajoavkku
jođiheaddji
Svein
Ole
Sandvik
maŋŋel
go
Sápmi
vuittii
sotnabeaivvi
Viva
World
Cup
bronsafinála
3-1
Kurdistana
vuostá
.
Dan
lohká
Anne
Berit
Gaup
Skum
gii
orru
šaldi
lahkosis
mii
manná
Guovdageainnu
eanu
rastá
Vuolle-Mázes
,
Guovdageainnu
suohkanis
.
Dan
lohká
Elle
áhkku
maŋŋel
go
logan
ahte
dán
áigásaš
nuorat
eai
dáidde
máhttit
goarrut
dorkka
,
ja
várra
eai
leat
gállis
geat
máhttet
šat
oahpahit
.
Dan
lohká
Gaup
maŋŋel
go
JL
lea
njulgestaga
lohkan
ahte
Gaup
ii
leat
boazodoalus
mielde
beaivválaččat
ja
dan_dihte
sus
ii
leat
go
formálalaš
diehtu
boazodoalu
birra
.
Dan
lohká
Guovdageainnu
A-joavkku
spábbačiekčanhárjeheaddji
Svein
Ole
Sandvik
maŋŋel
go
Guovdageaidnu
vuoittáhalai
0-2
Porsáŋgui
lávvordaga
.
Dan
lohká
dađi
bahábut
NBR
čađa
gaskka
leamaš
vuostá
go
dan
birra
lea
leamaš
sáhka
.
Dan
lohká
easkka
fuobmán
maŋŋel
jahkečoahkkima
.
Dan
lohká
čuoiganjođiheaddji
Anton
Dahl
,
maŋŋel
Davvikalohttačuoigamiid
duorastaga
.
Dan
lohpidit
dahkat
dakka
maŋŋel
áigemeari
.
Dan
láhkái
boahtá
ovdan
ahte
dáruiduhttin
ii
leat
dušše
gielalaš
ášši
,
muhto
maiddái
fenomena
mii
joatkkašuvvá
ja
mas
gielahis
sámemánát
gillájit
guhká
maŋŋá
go
dáruiduhttin
loahpahuvai
stáhta
almmolaš
politihkkan
.
Dan
manaimet
dušše
čađa
,
muhto
dollen
njálmmi
go
dat
dahkkui
.
Dan
maŋŋel
bargosoahpamuš
botkejuvvui
fáhkkestaga
.
Dan
maŋŋel
besset
de
nuorat
bargat
praktihkalaš
filbmabajis
gos
sii
besset
ieža
čállit
mánusa
,
filbmet
ja
čuohppat
oanehisfilmma
.
Dan
maŋŋel
bivddii
Máze
artista
Johan
Sara
jr.
min
boahtit
doallat
deaivvadeami
Mázes
maid
.
Dan
maŋŋel
buktá
Smith
dearvvuođaid
ovdalgo
rádjaássit
besset
muitalit
movt
sii
ovttasbarget
rájá
rastá
.
Dan
maŋŋel
dahká
DN
loahpalaš
mearrádusa
áššis
.
Dan
maŋŋel
dat
vuoitigođii
.
Dan
maŋŋel
doaimmaheaddji
jearahalai
diggelahtu
,
gii
lei
čállán
dan
sámiid
boazodoalu
govvejeaddji
historjáoasi
.
Dan
maŋŋel
eai
leat
politiijain
makkárge
dieđut
su
birra
.
Dan
maŋŋel
fas
beassat
gullat
Egil
Keskitalo
joavkkuin
čuojaheame
diibmu
logis
.
Dan
maŋŋel
fertet
mii
árvvoštallat
lea
go
dárbu
ja
mo
šalddi
buoremusat
sáhttá
sihkkarastit
vai
ii
leat
šat
várálaš
mánáide
,
lohká
Sten
Olav
Hætta
.
Dan
maŋŋel
gal
ožžo
borjjastit
nu
ollu
go
fanas
gierddai
.
Dan
maŋŋel
galgá
22
jahkásaš
juogo
oivviin
nordadan
dahje
gieđain
časkán
gillájeaddji
njálmme
vuostá
ja
dagahan
moadde
centimehter
sturrosaš
hávi
baksamii
.
Dan
maŋŋel
ihte
Internehttii
fasttes
čállosat
Sámedikki
jođiheaddjibellodagaid
lahtuid
,
sin
bearrašiid
ja
juobe
vigihis
mánáid
birra
.
Dan
maŋŋel
ii
leat
Heatta
vástidan
go
Ávvir
lea
riŋgen
ja
sádden
teakstadieđu
sutnje
,
vaikko
lei
lohpidan
vástidit
maŋŋel
.
Dan
maŋŋel
in
leat
gullan
maidege
Sámedikkis
,
muitala
Aslaksen
¶
Dan
maŋŋel
in
leat
oaidnán
ja
in
ge
hupman
suinna
,
lohká
Steinholt
.
Dan
maŋŋel
ipmirdišgođii
ahte
elektrovnnalaš
suotnjarat
maid
buot
diŋggat
mat
elrávnnjiin
doibmet
luitet
,
leat
sivvan
su
váttuide
.
Dan
maŋŋel
jotket
doalut
servvodatviesus
borademiin
ja
oktasaš
lávlumiin
.
Dan
maŋŋel
juogadit
barggu
gaskaneaset
.
Dan
maŋŋel
lea
11.
beaivvis
gitta
geassemánu
8.
beaivvi
rádjái
Deanus
.
Dan
maŋŋel
lea
Eira
leamaš
čoahkkimis
sátnejođiheddjiin
,
gos
maid
oaččui
hui
positiiva
signálaid
.
Dan
maŋŋel
lea
Kappfjell
dolvon
ášši
siviláittardeaddjái
,
gean
lea
bivdán
árvvoštallat
leago
ášši
boastut
meannuduvvon
ja
lea
go
su
mielas
Boazodoallostivrra
mearrádus
lobiheapmi
.
Dan
maŋŋel
lea
son
čađahan
njeallje
dákkár
máilmmimátkkošteami
.
Dan
maŋŋel
lea
son
čoahkkán
olu
áigodagaid
suohkanstivrras
gitta
2003
rádjái
ja
lea
maid
čohkkán
suohkana
ovdagottis
.
Dan
maŋŋel
lea
ášši
mannan
ovddas
maŋás
,
go
leat
ođđa
momeanttat
ihtán
.
Dan
maŋŋel
lea
čađat
duddjon
.
Dan
maŋŋel
lean
Kristiansandii
,
gos
mis
lea
geasseviessu
.
Dan
maŋŋel
lean
bargan
.
Dan
maŋŋel
leat
oktanuppelogis
vel
áššáiduhtton
.
Dan
maŋŋel
manai
Hámmárfeasttain
nu
hejot
ahte
gahčai
vuolit
divišuvdnii
.
Dan
maŋŋel
mearrideimme
láigobiilla
láigohit
,
go
oinniime
Los
Angeles
gávpogis
ahte
buohkat
vudje
biillain
.
Dan
maŋŋel
nogai
Duoddarasat
joavkkus
leahttu
,
ja
Sarek
joavkku
gaskašillju
dohppii
čiekčama
.
Dan
maŋŋel
ruhtadeamis
vástidit
Norgga
,
Suoma
ja
Ruoŧa
ráđđehusat
,
dás
namuhuvvon
ortnegis
.
Dan
maŋŋel
ráhkadit
sii
rapportta
.
Dan
maŋŋel
vuođđuduvvo
diggi
.
Dan
maŋŋel
šadde
joavkkočoahkkimat
ja
maŋŋel
gesii
Terje
Tretnes
evttohusastis
.
Dan
maŋŋel
šaddá
hárjehallagoahtit
gieđa
ja
ádjána
várra
hui
guhká
ovdalgo
giehta
šaddá
buorre
fas
.
Dan
maŋŋel
šaddá
veaháš
mátkkoštit
,
muhto
boahtte
jagi
áiggun
gaskkohagaid
atnit
áiggi
čállit
,
jus
fal
lea
vejolašvuohta
,
muitala
Mari
Boine
.
Dan
maŋŋel
šaddá
čuohppat
eret
ravddaid
ja
čiegaid
vai
šaddá
albmaláhkai
.
Dan
maŋŋel
šarmeregođii
ovtta
nuppi
NSR
báikkálaš
searvvi
.
Dan
maŋŋil
deaivvada
ministtar
Divttasvuona
suohkana
ovddasteddjiiguin
ja
maiddái
Fylkamánniin
.
Dan
maŋŋil
easka
álget
spesialiseret
luondduofelažžan
nuppi
jagi
joatkkakurssas
.
Dan
maŋŋil
galget
lágaid
geahčadišgoahtit
,
ahte
guđiid
ferte
ja
sáhttá
rievdadit
.
Dan
maŋŋil
girde
čuotnjágat
dálvet
Mississippileahkái
,
gos
fas
laskagohte
.
Dan
maŋŋil
guoimmuhit
Deanu
Sámeskuvla
ja
Sámi
Mánáidgárddit
lávlumiin
ja
juoigamiin
.
Dan
maŋŋil
ii
leat
buorre
diehtit
mot
oahpahusain
šaddá
.
Dan
maŋŋil
jorrá
sáhka
oskui
.
Dan
maŋŋil
jotkkii
Iŋgá
jođihit
duottarstobu
gitta
1.10.1989
rádjái
,
oktiibuot
lea
son
jođihan
duottarstobu
váile
43
jagi
.
Dan
maŋŋil
juigeges
studeanttat
luđiid
maid
sensor
siđai
,
ja
mat
leat
sin
oahppoplánas
.
Dan
maŋŋil
lea
buorre
áigi
rabas
ságastallamiidda
fáttá
birra
.
Dan
maŋŋil
lea
dat
leamaš
áitin
su
bártnis
,
Joret
Niillasis
,
ovdal_go
museuma
1990
logus
bargagođii
oaččuhit
dan
deike
Gilišilljui
.
Dan
maŋŋil
lea
gielda
bargan
áŋgirit
oččodit
ásahuvvot
liige
fápmolinjá
Leavnnja
bokte
,
mii
sihkkarastá
buoret
el-rávnnji
fievrredeami
Kárášjohkii
.
Dan
maŋŋil
lea
oanehis
Finmárkku
turnea
.
Dan
maŋŋil
leat
dat
golbma
filkkasuohkana
gulahallan
áššis
dainnalágiin
ahte
buohkat
geassádit
ruhtadeamis
davvi-Norgga
kulturráđi
.
Dan
maŋŋil
ledje
sin
beallemuddui
ráhkaduvvon
guvssit
biddjon
duljiid
nala
.
Dan
maŋŋil
logaldallá
Ovlla-Máhtte
,
ja
son
muitala
veaháš
makkár
ekonomalaš
eavttut
dat
gávdnojit
vai
muhtin
sáhttá
álggahit
ealáhusa
dahje
fitnodaga
duojis
.
Dan
maŋŋil
maiddái
jávkkada
čállosa
iežas
bloggas
.
Dan
maŋŋil
mun
in
jienádan
šat
nu
ollu
,
vástidin
dušše
dasa
maid
son
jearai
.
Dan
maŋŋil
máhccá
son
Osloi
gos
joatká
Norgga
galledemiin
.
Dan
maŋŋil
sirddii
Bargiidbellodahkii
ja
válljejuvvui
fas
suohkanstivrii
ja
ovdagoddái
.
Dan
maŋŋil
son
lea
ollu
orron
davvin
ja
dutkan
sámi
áššiid
.
Dan
maŋŋil
áiggun
vahkku
vázzit
meahcis
,
oaggut
,
ja
návddašit
geasi
.
Dan
maŋŋil
álgen
ollu
minstariid
ráhkadit
ja
lean
maiddái
addán
gákte-
,
luhkka-
,
ja
eará
minstariid
ollu
olbmuide
,
muitala
Risten
Rávdná
,
geasa
álo
lea
hui
dehálaš
leamaš
duodji
.
Dan
maŋŋil
álggii
Máze
eambbo
deaddit
go
vuittii
attástallamiid
.
Dan
maŋŋil
šattai
Kárášjoga
nuoraidskuvllas
sierra
boazodoallosuorgi
,
logi
jagi
ovdal_go
Stáhta
boazodoalloskuvla
álggahuvvui
Giehtavutnii
1968:s
¶
Dan
maŋŋá
Lenina
joavku
njeiddii
gaskaboddosaš
ráđđehusa
ja
rivvii
alcces
dievas
válddi
.
Dan
maŋŋá
Márjjá-Sofe
Aikio
ja
Niilo
S.
Laiti
čájeheaba
govvačájáhusa
govaiguin
,
mat
leat
váldojuvvon
Deanuleagi
kulturinventerenbarggu
oktavuođas
.
Dan
maŋŋá
Njuohttejávrre
sámit
sirdojuvvojedje
veagal
máŋga
čuohte
kilomehtera
nuorttas
.
Dan
maŋŋá
Sámediggái
bohte
stáhtas
ruđat
sámegielat
sosiálabálválusaid
ordnemii
ja
daid
ruđaiguin
maiddái
giellabeassi
lea
doaibman
maŋimuš
jagiid
.
Dan
maŋŋá
bargagohten
oažžut
sámi
bázahusaid
ruovttoluotta
.
Dan
maŋŋá
bohten
deike
,
ja
lean
bargamin
Inkas
olles
suoidnemánu
,
ovdal
fas
vuolggán
Roavvenjárgii
.
Dan
maŋŋá
dat
geasehuvvojit
miehtá
bálgosa
.
Dan
maŋŋá
dihtoršerbmii
ihte
govat
gávttiin
,
maidda
Taanila
liikui
daidda
ja
jurddašii
,
ahte
son
han
goarru
ođđaáigásaš
veršuvnna
gávttis
,
čállá
Suoma
aviisa
Kaleva
.
Dan
maŋŋá
doapmalii
nisu
gránnjábeavddis
viežžat
vávtta
.
Dan
maŋŋá
eará
luohkátge
lávkeje
lávdái
dovddus
lávlagiid
čađahit
.
Dan
maŋŋá
fas
de
nubbi
gulaskuddanvuorru
biddjo
johtui
gielddas
.
Dan
maŋŋá
fas
háliidat
doallat
čoahkkima
Finnmárkkus
,
muhto
dasa
lea
ain
guhkes
áigi
.
Dan
maŋŋá
ferte
iskat
hárjehallat
lasi
ja
ahtanuššat
,
muitala
SomBy
.
Dan
maŋŋá
gal
fárren
fas
davás
,
árvala
nieida
guhte
soaitá
gullat
Sápmái
.
Dan
maŋŋá
galge
sámit
ges
joatkit
oahpahit
inuihtaide
boazodoalu
vai
livčče
ođđa
eallinláibi
sis
maŋŋá
go
mearraeallit
sin
rittus
ledje
goariduvvon
garra
bivddus
sihke
ruoššaid
ja
amerihkálaččaid
náhkkevuovdima
ja
bierggu
geažil
.
Dan
maŋŋá
galgá
árvvoštallot
mo
lea
mannan
,
ja
maiddái
ahte
galget
go
viiddidit
fálaldaga
,
čilge
girdihápmanhoavda
Steinar
Solheim
.
Dan
maŋŋá
go
jiekŋa
lei
suddan
,
álge
eatnama
ala
leavvat
ruoná
šattut
ja
dán
maŋŋá
meahccegovččas
.
Dan
maŋŋá
go
leat
geargan
roggamis
de
bidje
geđggiid
ja
lavnnji
ruovttoluotta
.
Dan
maŋŋá
go
ledjen
ožžon
dieđu
ahte
dakkár
deaivvadeapmi
lágiduvvo
,
čállen
reivve
deaivvadeami
lágideddjiide
vai
munge
beasašin
mielde
oasseváldiid
listui
.
Dan
maŋŋá
go
ledjen
ožžon
eanet
dieđu
dan
birra
ja
orui
hui
duođalaš
olmmoš
,
dadjá
son
.
Dan
maŋŋá
go
olgoriikkalaš
fitnodagat
leat
álgán
ávkkástallat
luondduriggodagaid
,
leat
sámit
leamaš
geafibut
go
goassige
ovdal
.
Dan
maŋŋá
go
álge
sámeeatnamii
vuođđudit
gielddaid
,
de
gielddaid
siskkáldas
mearridanortnegis
girkosiida
badjánišgođii
badjel
earáid
.
Dan
maŋŋá
go
álge
sámieatnamii
vuođđudit
gielddaid
,
de
gielddaid
siskkáldas
mearridanortnegis
girkosiida
badjánišgođii
badjel
earáid
.
Dan
maŋŋá
ii
dieđe
mii
vel
dáhpáhuvvá
,
goitge
lea
čieža
jagi
vel
ealáhahkii
.
Dan
maŋŋá
ii
gullan
Sparbo
šat
maidege
.
Dan
maŋŋá
ii
gullon
šat
measta
jietna
.
Dan
maŋŋá
ii
lean
šat
son
ságaide
gávdnomis
kommenteret
duomu
.
Dan
maŋŋá
ii
leat
šat
ášši
vuolgit
meahcástit
ii
ba
makkár
ge
luonddu
attáldagaid
ávkkastallat
.
Dan
maŋŋá
ii
nagodan
son
bargat
fágakonsuleantan
ge
ja
dieđihuvvui
buohccin
.
Dan
maŋŋá
ja
ovdal
ii
leatge
son
geavahan
evrege
ruđa
.
Dan
maŋŋá
joavkobargguin
gieđahalle
ee.
seksa
ja
politihka
,
kolonialismma
váikkuhusat
servodahkii
ja
narkotihka
.
Dan
maŋŋá
jotke
ráđđehussii
/
ovdagoddái
ja
lávdegottiide
lahtuid
válljemat
ja
eará
áššit
.
Dan
maŋŋá
lea
Deanu
joatkkaskuvllas
sihke
mális
ja
girkogáffe
ja
logaldallan
.
Dan
maŋŋá
lea
Sámmol
háiken
sihke
Frankriikka
,
Belgia
ja
Hollándda
čađa
,
gitta
Berlinii
,
Duiskkas
.
Dan
maŋŋá
lea
dáruiduhttin
váikkuhan
garrasit
.
Dan
maŋŋá
lea
eará
gilli
sturron
gávppi
birra
ja
dál
gávpi
lea
áibbas
gili
guovddážis
.
Dan
maŋŋá
lea
fas
Romssa_universitehta
mii
muitala
sámi
teknologiija
birra
Trond
Trosterud
bokte
.
Dan
maŋŋá
lea
ge
joavku
šaddan
issoras
beakkánin
miehtá
Davviriikkaid
.
Dan
maŋŋá
lea
juohke
konfereanssas
buollán
dolla
ja
gunat
leat
álo
fievrreduvvon
ovddit
konfereanssas
čuovvovaš
konfereansabáikki
dollaseremoniijai
.
Dan
maŋŋá
lea
juohkehaš
válljen
ovtta
dáidagiid
masa
háliidedje
buorebut
oahpásmuvvat
.
Dan
maŋŋá
lea
leamašan
guovllustivrraid
ja
boazodoallostivrra
bargu
dohkkehit
njuolggadusaid
ja
boazologu
.
Dan
maŋŋá
lea
maid
son
bagadan
soames
teahterbihtá
Beaivváš
teáhteris
.
Dan
maŋŋá
lea
son
beaggán
olu
medias
dáin
áššiin
.
Dan
maŋŋá
lea
son
leamaš
luomus
máddin
,
muhto
duorastaga
bođii
son
ruktot
Detnui
.
Dan
maŋŋá
lea
son
čállán
máŋga
teáhtermánusa
midjiide
,
dadjá
Beaivváš
Sámi
Našunálateáhtera
hoavda
Haukur
.
Dan
maŋŋá
lea
vejolaš
ohcat
gilvvuide
Suoma
meašttirvuođa
-
árvvu
,
ja
maiddái
norgalaččat
sáhttet
gilvalit
SM-árvvus
,
lohká
Seppo
Heikkuri
.
Dan
maŋŋá
lea
ášši
jaskkodan
.
Dan
maŋŋá
leai
gávpoga
geahččan
mátki
,
mii
gal
Elle
mielas
leai
jo
doarvái
go
álge
geađgedáluid
seinniid
čájáhallat
juohke
bealde
.
Dan
maŋŋá
lean
roggan
golli
juohke
geasi
.
Dan
maŋŋá
leat
almmuhuvvon
sihke
fágagirjjit
,
čáppagirjjálaš
girjjit
ja
sámi
historjjálaš
girjjit
.
Dan
maŋŋá
leat
bargan
gávdnat
ođđa
saji
.
Dan
maŋŋá
leat
gánddat
oggon
eanet
.
Dan
maŋŋá
leat
mii
diktán
guokte
ruvnnu
juohke
báras
maid
ráhkadat
,
muitala
váldohábmejeaddji
.
Dan
maŋŋá
leat
moanat
nummirat
čohkkejuvvon
Sámis
,
doaimmaheaddjin
leat
leamaš
ee.
Sulo
Aikio
,
Matti
Morottaja
,
Kirsti
Paltto
,
Heikki-Armas
ja
Toivo
Lukkari
.
Dan
maŋŋá
ledje
joavkobarggut
ee.
seksa
ja
politihka
,
kolonialismma
váikkuhusat
servodahkii
ja
narkotihkka
.
Dan
maŋŋá
ledje
vuđolaš
šiehtadallamat
.
Dan
maŋŋá
lei
ges
rihttenbargu
.
Dan
maŋŋá
livččii
hivvodat
nu
unnon
3-5
jagi
goas
ii
leat
gánnáhahtti
bivdit
reappáid
.
Dan
maŋŋá
logai
iežas
ballán
ja
massán
miellamášu
.
Dan
maŋŋá
logai
áššáskuhtton
dievdu
iežas
ballan
Kemis
.
Dan
maŋŋá
manne
dutkanjoavkkut
oktii
,
vuoi
besse
ovdanbuktit
gávnnahusaid
oktasaš
dutkamis
.
Dan
maŋŋá
mii
boradeimmet
ja
de
vázzileimmet
fas
2
km
busse
lusa
.
Dan
maŋŋá
mii
fas
joatkit
,
dadjá
SomBy
.
Dan
maŋŋá
mii
jearaimet
ođđasit
sálašmeriid
ja
loahppas
golbma
njealját
oassi
olbmuin
vástidedje
,
muitala
dutki
Panu
Orell
.
Dan
maŋŋá
muitalii
Trond
Trosterud
Giellatekno
prošeavtta
birra
mainna
son
bargá
Romssa
Universitehtas
.
Dan
maŋŋá
mun
in
leat
šat
vuollaboahtala
rahpan
,
inge
viidnaglása
bajidan
njálmmi
guvlui
,
Heaika
muitala
.
Dan
maŋŋá
olju
lea
lohppii
geavahuvvon
moattelot
jagis
.
Dan
maŋŋá
sii
juhke
eará
ohppiide
njálgáid
,
go
sii
han
leat
sin
ektui
dál
áibbas
mánát
.
Dan
maŋŋá
sii
leat
válbmas
joatkkaoahpahussii
Suomas
jogo
allaskuvlii
dahje
universitehtii
.
Dan
maŋŋá
son
beasai
veahkkeoahpaheaddjin
Muosáid
nuoraidskuvlii
man
mišuvdnasearvvit
jođihedje
.
Dan
maŋŋá
son
doaimmahišgođii
gávppi
Suohpanjárggas
,
ja
1900-logu
álggus
maiddái
poastta
(
poastarahppi
)
.
Dan
maŋŋá
son
fárre
Čáhcesullui
gos
ođđa
virgi
su
vuordá
.
Dan
maŋŋá
son
fárrii
Oului
ja
lohkagođii
sámegiela
.
Dan
maŋŋá
válddii
Roma
gávpoga
iežas
háldui
.
Dan
maŋŋá
válde
riidočoavdinráđđi
ja
politiija
bearašveahkaválddiid
oktiiordnejeaddji
oktavuođa
Kárášjoga
nuoraidskuvlla
skuvlajođihangottiin
ja
ovttas
sii
hutke
bargamuša
10.
luohkáide
.
Dan
maŋŋá
álge
davvi
láttánat
moivet
etnihkalaš
doahpagiid
nu_ahte
dál
dábálaš
álbmot
Suomas
ii
ádde
šat
ii
maidege
.
Dan
maŋŋá
šadde
dutkit
mieđihit
loktet
njuorjologu
nuppiin
čuđiin
vel
,
numo
guolásteaddjit
leat
muitalan
ovddežis
,
muitala
Johansen
,
gii
jáhkká
dán
logu
oažžu
vel
duppalastit
Deanuvuonas
.
Dan
maŋŋá
šarmerešgođii
ovtta
nuppi
NSR
báikkálaš
searvvi
.
Dan
maŋŋá
šattai
hirbmat
giehtaspeažžun
ja
dievva
sále
jietna
go
vuoitolávlagiin
loahpahedje
.
Dan
mearrádusa
nannii
vel
1977:s
ovdal
dat
ođđa
boazodoalloláhka
bođii
fápmui
jagi
maŋŋil
.
Dan
messui
sáhttet
buot
bargoohccit
miehtá
Finnmárkku
boahtit
ja
oažžut
dieđuid
makkár
bargovejolašvuođat
leat
Mátta-Várjjat
fitnodagain
ja
doaimmain
.
Dan
mii
dahkat
maŋŋel
go
leat
árvvoštallan
dábálaš
govttolašvuođa
vuođul
.
Dan
mii
vásihit
beare
dávjá
ahte
dutkit
geavahit
olu
návccaid
duođaštit
dakkár
dieđuid
maid
ealáhus
lea
áiggiid
čađa
háhkan
¶
Dan
mii
vásihit
beare
dávjá
ahte
dutkit
geavahit
olu
návccaid
duođaštit
dakkár
dieđuid
maid
ealáhus
lea
áiggiid
čađa
háhkan
,
ja
beare
hárve
ilbmet
dutkanprošeavttat
mat
livčče
ávkin
boazodollui
.
Dan
mis
mun
galgenge
dutnje
muitalit
…
Dáččat
leat
boahtán
maiddái
deike
eatge
mii
leat
šat
nu
máŋggas
eallimin
maŋŋel
go
FeFo
vuvddii
sielus
neavrái
!
Dan
moai
vielljan
dahke
3-4
háve
vahkkui
miehtá
jagi
,
muitala
Oscar
.
Dan
muitala
Berit
Kolstad
TONO:s
maŋŋel
juoiganseminára
gos
fáddá
lei
geasa
luohti
gullá
.
Dan
muitala
Norgga
Boazosápmelaččaid
Riikkasearvvi
(
NBR
)
nuoraid
jođiheaddji
Berit
Oskal
maŋŋel
go
lea
deaivvadan
álgoálbmot
nuoraiguin
ja
ságastan
singuin
ON
bissovaš
forumis
Amerihkás
,
New
York
gávpogis
.
Dan
muitala
Pedersen
Ságat
aviisii
ja
deattuha
ahte
ii
leat
dábálaš
bivdolohpi
,
muhto
lohpi
maid
leat
ožžon
maŋŋel
go
gávdne
jápmán
sávzzaid
.
Dan
mun
dahken
politimeaštára
čađa
,
ja
mii
leat
jo
sirdán
lahtuid
dán
beatnatgilvvus
.
Dan
mun
geahččalan
čakčat
,
maŋŋá
soahtebálvalusa
,
dadjá
son
.
Dan
namma
lea
«
Sámeoahppoplána
,
mearkkašupmi
,
dutkamuš
sámeoahpahusa
organiseremis
»
ja
son
geargá
nákkosgirjjiin
maŋŋá
sámegiela
álgooahpahusa
fáttás
.
Dan
oktavuođas
bođii
ovdan
ahte
Min
Áigi
lea
ožžon
áitagiid
maŋŋel
go
lea
čállán
áššiid
sámepolitihkalaš
birrasis
.
Dan
oktavuođas
divvu
Johan
Ingvald
Hætta
gažaldaga
ahte
lei
go
departemeantta
ulbmil
duođas
bidjat
ođđa
loguid
orohagaide
mat
ledje
olggobealde
dan
48000
logu
mii
guoská
dušše
Kárášjoga
boares
boazosuohkanii
,
ja
tabealla
lea
dušše
čuhppon
eret
guovllustivrra
mearrádusas
ja
darvehuvvon
mearrádussii
,
go
muđui
boahtá
ovdán
miehtá
departemeantta
mearrádusas
ahte
ođđa
logut
mearriduvvojedje
dušše
Kárášjoga
boazosuohkanii
.
Dan
oktavuođas
leat
raportevrrat
miehtá
álgoálbmotmáilmmi
čállán
raporttaid
eamiálbmotnissoniid
dili
birra
.
Dan
oktavuođas
leat
raportevrrat
miehtá
álgoálbmotmáilmmi
čállán
raporttaid
eamiálbmotnissonolbmuid
dili
birra
.
Dan
oktavuođas
maiddái
berre
muittuhit
ahte
áiggiid
čađa
lea
okta
stuorra
oassi
Guovdageainnu
beale
olbmuin
vánddardan
Kárášjoga
suohkana
čađa
,
go
leat
jođus
dáluide
mat
leat
dálveorohagain
,
sihke
geasset
ja
dálvet
.
Dan
oktavuođas
muitala
ge
Karl
Arne
Larsson
,
gii
ovddasta
Norgga
bivdo-
ja
guolástansearvvi
Deanu
lávdegottis
,
ahte
sámi
árbevieruid
ja
áiggiid
čađa
geavaheami
birra
ii
leat
digaštallojuvvon
Deanu
lávdegottis
,
ja
ahte
su
mielas
dasa
ii
oba
leatge
dárbu
.
Dan
ovdal
lea
ain
olu
mii
dáhpáhuvvá
velá
miehtá
vahkku
.
Dan
ovddas
leat
NSRa
vuođđudeaddjit
1968:s
ráhčan
,
ja
buot
NSR
luohttámušolbmot
áiggiid
čađa
.
Dan
ođđa
sámi
áviisastruktuvra
geažil
maŋŋá
go
Min
Áigi
ja
Áššu
dál
leat
oktan
áviisan
,
lei
dárbu
rievdadit
sámi
áviissaid
doarjjaláhkaásahusa
.
Dan
rájes
fievrredit
fas
bohccuid
ráji
rastá
.
Dan
rájes
go
vuosttaš
veršuvdna
dán
dokumentárafilmmas
ilmmai
2005/06
,
lea
čájehuvvon
miehtá
máilmmi
.
Dan
rájes
ii
leat
leamaš
eahpádus
ahte
dáin
guovlluin
leat
ássan
ja
eallán
nuortalažžat
áiggiid
čađa
.
Dan
rájes
ii
leat
leamaš
čielggas
mii
duohtavuođas
lea
Várnjárgga
bajimus
boazolohku
,
vaikke
jagiid
čađa
leat
eiseválddit
navdán
orohaga
logu
gávcci
duháhin
.
Dan
rájes
lea
son
oassálastán
ja
lágidan
ollu
čoahkkimiid
eamiálbmogiid
ovddas
miehtá
máilmmi
.
Dan
rájes
lea
vuostáheavval
geavahuvvon
viššalit
vissa
juohke
áidna
dálus
miehtá
Norgga
.
Dan
rájes
leat
johtán
miehtá
Norgga
ja
maid
fitnan
olgoriikkas
.
Dan
sajis
go
čuojahit
seammalágan
musihka
go
buot
earáge
oarjemáilmmi
radiot
,
de
sáhtášedje
radio
doaimmaheaddjit
čuojahit
eará
guovlluid
álgoálbmotmusihka
,
muhto
dieđusge
dásage
fertejit
olbmot
geat
máhttet
ohcat
musihka
ja
dovdet
álgoálbmotguovlluid
miehtá
máilmmi
.
Dan
sii
dahke
maŋŋel
go
čájehuvvui
ahte
okta
Ovddádusbellodaga
listaevttohas
ii
deavdán
sámediggejienastuslogu
njuolggadusaid
,
ja
máid
son
ieš
dovddastii
mediain
.
Dan
sivas
ožžot
buohkat
seamma
gaskka
Sámediggái
miehtá
Ruoŧa
.
Dan
son
dahká
lohkkiidreivves
maid
lea
sádden
mediaide
maŋŋel
go
Sámedikki
presideanta
Aili
Keskitalo
ja
várrepresideanta
Johan
Mikkel
Sara
leaba
leamaš
Oslos
gáibideamin
sámi
vuoigatvuođaid
oljo-
ja
gássaressursaide
Barentsábis
.
Dan
son
dahká
maŋŋel
go
dušše
sullii
bealli
guovdageaidnulaččain
leat
váldán
boahkuheami
,
ja
logut
čájehit
ahte
erenoamážit
nuorat
ja
mánát
eai
leat
boahkuhuvvon
vel
.
Dan
son
dahká
maŋŋel
go
várrepresideanta
Laila
Susanne
Vars
lohpidii
bargagoahtit
áššiin
ja
ávžžuhii
vuorasolbmuid
buktit
evttohusaid
mot
veahkkekantuvra
galggašii
leat
.
Dan
son
dahká
maŋŋil_go
lea
lohkan
raportta
das
mo
gielda
geavaha
daid
ruđaid
.
Dan
son
dahká
maŋŋil_go
raporta
lea
almmustuvvon
das
mo
Deanu_gielda
lea
geavahan
guovttegielatruđa
.
Dan
son
jearrá
maŋŋel
go
gávnnai
njuovvansajiid
gos
boazosuollagat
leat
imaš
vuogi
mielde
njuovvan
bohccuid
.
Dan
son
lea
viehka
bures
fuomášan
maŋŋá
go
bonjastii
eret
E6:žis
ja
baicce
njulgii
ruoŧa
čađa
Narvika
rájes
.
Dan
son
lea
álo
dahkan
,
muhto
maŋŋil_go
duddjogođii
,
leat
dat
mátkkit
šaddan
oassin
maiddái
su
barggus
.
Dan
son
logai
maŋŋel
go
Boazodoallohálddahusa
vuosttaškonsuleanta
Bent
Håvard
Romsdal
lei
buktán
ovdan
boazodoalloealáhusa
obbalaš
rehketdoalu
jagi
2007:s
.
Dan
son
čađahii
maŋŋá
go
oaččui
niskeváttu
biillalihkohisvuođas
.
Dan
son
čájehii
mánnan
lávvordaga
go
faskii
vuosttas
saji
Vuovdaguoikka
luossagilvvuin
,
maŋŋel
20
searvama
.
Dan
sosiála
beallái
lei
maiddái
biddjon
hui
stuorra
deaddu
,
ja
mii
leat
buohkat
báhcán
hui
ollu
somás
muittuiguin
maŋŋá
dán
deaivvadeami
.
Dan
sáhttá
dadjat
maŋŋá
go
Rørosa
guovllu
boazodoallit
mannan
vahku
vuite
guohtunášši
maid
247
eanaeaiggáda
ledje
ovddidan
sin
vuostá
.
Dan
sáhttá
dahkat
maŋŋel
.
Dan
sáhttá
jearrat
maŋŋil_go
Kárášjoga
njuovvanrusttet
lea
buollán
.
Dan
sáhttá
maŋŋá
dán
jagi
doaluid
roahkkadit
cealkit
.
Dan
sápmelačča
lea
Statskog
oaguhan
riektevuogádaga
čađa
gitta
Alimusriektái
.
Dan
vuosttas
vahkku
dán
dáhpáhusa
maŋŋil
eat
lean
oba
biktasiidge
astan
eret
nuollat
.
Dan
áiggi
maŋŋil
sámásteimmet
dušše
rávesolbmuiguin
.
Dan
áiggi
orui
lulde
,
muhto
muhtun
jagiid
maŋŋá
fárrii
Girkonjárgii
ja
lei
anestesiijaossodaga
váldodoavttir
máŋga
jagi
.
Dan
áigodaga
go
mánná
jávká
skuvllas
,
de
lea
váhnemis
vuođđoskuvlalága
vuođul
ovddasvástádus
fuolahit
dárbbašlaš
oahpahusa
,
vai
oahppi
sáhttá
fas
čuovvut
dábálaš
oahpahusa
maŋŋil_go
virgeluopmu
lea
nohkan
.
Dan
ávžžuhusa
lea
suohkandoavttir
sádden
sierranas
preassadieđáhusain
mannan
vahkkoloahpa
maŋŋil_go
vuollel
skuvlaagi
mánná
Guovdageainnus
sáddejuvvui
Hámmárfeastta
buohccevissui
lávvardaga
ija
,
garra
váruhusain
ahte
sus
lea
njoammu
vuoiŋŋamašcuozzadávda
.
Dan
čiekčamis
časke
Girkonjárgga
3-2
,
vaikko
Girkonjárga
lei
vuoittu
bealde
vuosttaš
vuoru
maŋŋel
,
nu_ahte
joavku
lea
bures
álgán
.
Dan
čielggadeami
mihttu
lea
leamaš
čađa
gaskka
ahte
dan
olis
ásahuvvo
farggamusat
”
Finnmárkkuguolástusláhka
”
nugo
lávdegoddi
lea
evttohan
.
Dan
čilgehusa
lea
maŋŋil
áššedovdit
guorahallan
,
ja
lea
gávnnahuvvon
áibbas
duođalažžan
ja
jáhkehahttin
.
Dan
čuoččuha
Anti
maŋŋel
go
lea
stuđeren
buot
reivviid
maid
Boazodoallohálddahus
lea
sádden
boazodolliide
.
Dan
čájeha
iskkadeapmi
maid
MMI
lea
čađahan
Eanandoallodepartemeantta
ovddas
miehtá
riika
.
Dan
čájeha
maiddái
Jesus
ieš
,
maŋŋil_go
son
lei
bajásčuožžilan
.
Dan
čájehedje
Gámasuoidnegánddat
maŋŋel
loahppačiekčamiid
sotnabeaivvi
.
Dan
čájehii
maid
stuorra
beroštupmi
ođđa
CD-skearru
vuovdima
maŋŋá
.
Danin
doaivvun
su
váikkuhit
Suoma
ratifiseret
ILO-konvenšuvnna
mii
sihkkarastá
sápmelaččaide
vuoigatvuođaid
,
lohká
Aikio
.
Danin
earrána
hápmi
divttain
go
das
Áillohaš
muitala
iežas
vásáhusaid
ja
áiggi
birra
maŋŋil
lihkuhisvuođa
.
Danin
go
ii
sáhte
vihkkema
gohčodit
gávppašeapmin
dan_oktavuođas
,
go
boazodoallit
ieža
,
maŋŋil
vihkkema
,
vuvde
bohccuid
njuovvanrusttegii
.
Danin
go
ođđa
njuolggadusat
ilbme
guokte
vahkku
maŋŋel
dievasčoahkkima
.
Danin
jáhkán
maŋŋá
premiera
galggan
mun
leat
várrogas
erenoamážit
Guovdageainnus
,
leaikkasta
Porsanger
.
Danin
lea
Koarat
Kárášjogas
válljen
báikki
gos
lea
oainnádat
miehtá
márkana
.
Danin
lea
son
miehtá
juovlamánu
duddjon
guvssiid
lagamuččaide
.
Danin
livččii
buorre
čatnat
oktavuođaid
rastá
rájá
juohke
dásis
,
buoridan
ja
gáhtten
dihte
sámegiela
ja
-
kultuvrra
ii
dušše
Njuorggámis
,
muhto
dán
oktavuođas
maid
guktuid
beal
rájá
.
Danin
meannuduvvui
juo
dát
ášši
2009
miessemánus
dievasčoahkkimis
,
ovddit
dievasčoahkkimis
ja
fas
skábmamánus
maŋŋil
válgga
,
čilge
Marianne
Balto
.
Danin
oidnojit
čorragat
miehtá
vákki
,
dieđiha
Stádavuovddi
Várrebálvalus
.
Danmárku
oaččui
Árktalaš
ráđi
lávdegotti
rolla
maŋŋá
ministtarčoahkkima
.
Danmárku
ođđa
lávdegoddi
Danmárku
oaččui
Árktalaš
ráđi
lávdegotti
rolla
maŋŋá
ministtarčoahkkima
.
Danne
ferte
dan
virggi
čállingotti
nuppástuhttimis
heaittihit
ja
maŋŋel
dan
barggu
ii
galgga
gávdnot
eahpádus
ahte
orgánisašuvnna
jođiheaddji
galgá
leat
bajimus
hoavda
.
Danne
ferte
viššal
fanahallat
maŋŋel
dánsuma
,
vai
ii
boatkuluva
.
Danne
galgá
dál
dahkkot
buoret
geaidnu
joga
rastá
maid
.
Danne
goarrut
stuora
sárggaldagaiguin
vai
lea
álki
rahtat
ja
rievdadit
maŋŋil
fas
,
muitala
goarru
Britt
Halonen
.
Danne
imaštan
manne
min
politihkkarat
eai
ane
eambbo
árvvus
sámi
boarráseamos
aviissa
,
mii
lea
leamaš
veahkkin
áimmahuššamin
sámegiela
áiggiid
čađa
,
dadjá
Larsson
.
Danne
lea
ge
Varsi
gievra
gii
nuppes
juo
lea
medias
muitaleame
movt
su
beaivválaš
dilli
lea
maŋŋel
go
lea
beassan
eret
alkoholismmas
.
Danne
leat
arkeologat
Norggas
,
Ruoŧas
,
Ruoššas
ja
Suomas
dál
ásahan
fierpmádaga
mainna
gulahallet
buorebut
rastá
riikarájiid
.
Danne
leat
korrigeren
beavdegirjji
maŋŋil
,
nu_ahte
dás
ii
leat
makkár
ge
lobihisvuohta
dahkkon
.
Danne
leat
áiggiid
čađa
ásahan
sámeskuvllaid
,
vai
sámegiella
ceavzá
ja
ovdána
.
Danne
maid
jáhkán
ahte
leat
nákcen
finánsaroasu
čađa
nu
bures
mátta-festiválaid
ektui
.
Danne
oažžu
roahkkat
jáhkkit
ahte
olu
sámi
jienat
,
beroškeahttá
makkár
listtuid
ja
bellodagaid
sámediggeválggas
jienastit
,
manne
Bargiidbellodahkii
,
go
dat
dáiddii
2009-válggas
buoremus
dáhkádus
ahte
sámi
áššit
ain
ovdánit
Sámis
miehtá
Norggas
.
Danne
sáhttá
dadjat
ahte
ánsomedáljja
Anne
Margrete
Teigmo
Guttormii
,
gii
lea
njunnošis
áiggiid
čađa
ovddidan
sin
áššiid
,
lea
maiddái
dovddastus
ahte
Norga
lea
beahttán
daid
sámiid
maŋŋel
soađi
.
Danne
vudjen
maŋis
miehtá
heata
,
go
jurddašin
ahte
manná
bures
maŋit
vuodjimiin
,
muitala
Iisko-Matti
.
Danne
šaddá
ge
hirpmat
ártet
,
go
Boazodoallohálddahus
golbma
mánu
maŋŋel
rohkkáha
muhtumiid
,
lohká
Johannes
Mathis
Anti
.
Das
ferte
juoga
mii
sihkkarastá
sámiid
dili
ja
ahte
eat
bázahala
.
Das
ferte
muittuhit
ahte
boazodoalus
lea
áiggiid
čađa
leamaš
dainna
lágiin
ahte
sogat
lotnahuvvet
orohagaide
,
sihke
dálve-
ja
geasseorohagaide
.
Das
han
sáhttá
boađusin
šaddat
miesehisvuohta
,
muhto
dan
ii
dieđe
ovdal_go
boahtte
giđa
maŋŋil
guotteheami
.
Das
ii
birge
okto
gal
,
ja
lea
maid
árbevirolaččat
bearaš
boazodoallu
,
ja
ollu
oahpahan
bargu
,
áiggi
čađa
leamašan
.
Das
ii
boahtán
maŋŋel
ii
mihkkege
.
Das
ilmmai
ođđa
deklarašuvdna
maid
boazodoallonuorat
leat
váldán
mielde
rastá
ábi
.
Das
in
beasa
gosage
ahte
lean
ieš
sápmelaš
,
dieđusge
dat
báitá
čađa
buot
mu
bargguin
,
dovddasta
Gjert
Rognli
.
Das
leat
soahpan
ahte
go
leat
mannan
čađa
buot
ohcamiid
,
de
galget
guoros
bivdoguovllut
fállot
liigelisttus
,
beroškeahttá
násteguovlostáhtusis
.
Das
leat
vel
earát
beassan
ávkkástallat
turistahivvodaga
dan_botta_go
leat
vánddardan
eará
báikkiid
čađa
Finnmárkkus
ja
dát
gal
lea
vel
buktán
veaháš
lassi
bargosajiid
turisttaid
geažil
olggobealde
Davvinjárgga
.
Das
maŋŋel
bođii
gažaldat
juogadit
go
olgouvssa
NRK
Sámi
Radioin
.
Das
maŋŋel
de
nohkai
mánná
ja
ođii
ija
miehtá
.
Das
maŋŋel
de
skuvlamánát
oažžugohte
leaksun
ahte
sii
galget
geardduhit
dan
maid
leat
skuvllas
oahppan
.
Das
maŋŋel
doalvvui
sámediggepresideanta
Egil
Olli
kruvdnaprinsabárra
sierra
latnjii
,
gos
veahá
bállii
muitalit
ja
humihit
sudnon
.
Das
maŋŋel
dovddastii
Hanssen
ahte
son
ferte
rievdadit
iežas
jáhkkemeahttunvuođa
das
mii
gullá
guvlláruššamii
.
Das
maŋŋel
galgá
oažžut
interneahttavejolašvuođaid
girdiide
mat
girdet
Oslos
Stockholmii
,
muhto
maiddái
Londona
,
Frankfurta
ja
Parisa
ruvttut
galget
oažžut
interneahta
.
Das
maŋŋel
ges
boahtá
muhtun
Ohcejoga
gieldda
bealis
doallat
sártni
.
Das
maŋŋel
go
leigga
náđđon
goabbatge
seaŋgga
vuollái
,
de
gullaba
muhtima
boahtime
latnjii
.
Das
maŋŋel
gohčodedje
sii
Børre
Knudsena
iežaset
bisman
.
Das
maŋŋel
gáibidii
Sámediggi
áirasa
lávdegoddái
.
Das
maŋŋel
háhppehii
bargat
buohccedivššárin
,
ovdal_go
čavgii
Osloi
.
Das
maŋŋel
jorgalit
skearru
ja
čuojahit
nuppi
siiddu
…
GII
BAT
DON
LEAT
?
Das
maŋŋel
lea
bargan
Kárášjoga
gieldda
dulkan
guokte
jagi
.
Das
maŋŋel
lea
juoigan
ja
Sámedikki
politihkalaš
ráđđeaddi
Bjarne
Store-Jakobsen
ja
Narvika
suohkana
ovddasteaddjit
dollet
sártni
.
Das
maŋŋel
lea
mátki
earret
Finnmárkkus
,
maiddái
Tromssas
,
Davvi
Suomas
ja
Davvi
Ruoŧas
.
Das
maŋŋel
lei
diehtojuohkin
,
ja
de
doalaiga
HSTY
hoavda
ja
Gonagas
sártni
ovdal
rahpama
,
ja
de
lei
sárdni
rohkossignálain
ja
soahtebiilaráidduin
mii
vujii
meattá
muitoguovllu
.
Das
maŋŋel
loktejuvvui
ášši
fas
bajás
stádaadvokáhta
bokte
ja
ođđa
guorahallan
álggahuvvui
.
Das
maŋŋel
lágiduvvo
oanehisfilbmafestivála
/
Ravkkas
mii
lea
sámi
filbmadahkkiid
lávdi
,
ja
leat
maid
vuovdinčájáhusat
sihke
bearjadaga
ja
lávvordaga
.
Das
maŋŋel
oaččui
Nunavut
moala
,
muhto
Sámi
nieiddat
vástide
,
ja
Kristina
Hansen
dagai
moala
,
6-2
Sápmái
.
Das
maŋŋel
oaččui
fas
Máret
Silja
Blind
vejolašvuođa
ja
son
nahkehii
spáppa
mollii
ja
de
lei
4-2
Sápmái
.
Das
maŋŋel
rievdaduvvui
Gonagas
Ovllá
luohti
ja
heivehuvvui
Gonagas
Haraldii
.
Das
maŋŋel
rievddai
gákti
vahkkoloahppa
bivttasin
,
ja
dál
ii
leat
go
alimus
čikŋabivttas
.
Das
maŋŋel
sáddejuvvojit
ohcamat
fylkamánni
birasgáhtten
ossodahkii
.
Das
maŋŋel
vikkai
son
váldit
iežas
heakka
,
muhto
son
ii
jápmán
.
Das
maŋŋel
vuolgá
Beaivváš
iežaset
dábálaš
mátkeruvttui
Finnmárkui
,
Tromsii
,
Davvi
Supmii
ja
Davvi
Ruŧŧii
.
Das
maŋŋel
vuordiba
Brasil
,
geat
ovddit
háve
šadde
máilmmi
buoremussan
,
ja
Skottland
.
Das
maŋŋel
Álttá
Musea
válddii
badjelasas
fágalaš
doaimma
.
Das
maŋŋel
ánuhišgođii
gonagasnieida
áhčis
lobi
náitalit
bártniin
.
Das
maŋŋel
čavgejit
čájálmasmátkái
.
Das
maŋŋel
čavgiimet
Norgii
.
Das
maŋŋel
čilgejuvvojit
barggut
mat
leat
iešguđet
jahkodagas
dološ
boazodoalus
.
Das
maŋŋel
čuovui
Bargiid
bellodaga
Brita
Carina
Hætta
ja
cuiggodii
ahte
sátnejođiheaddji
ii
leat
čađahan
iežas
ámmaha
doarvái
bures
.
Das
maŋŋil
de
ferte
oaidnit
maid
de
bargat
ja
mo
bargat
,
lohká
Eanandoallo-
ja
biebmodepartemeantta
ossodathoavda
Marit
Myklevold
,
gii
lohká
iežaset
árvvoštallamin
dili
ja
barggus
olles
leavttuin
ja
danin
maid
čoahkkin
NBR:in
.
Das
maŋŋil
doallagohte
miellahtučoahkkimiid
ja
sáddejedje
áirasiid
NSR
jahkečoahkkimii
,
ovdal
iežaset
jahkečoahkkima
1976
.
Das
maŋŋil
easka
sáhttá
Boazodoallohálddahus
boahtit
doaibmabijuin
jus
dárbu
,
čilge
Krantz
.
Das
maŋŋil
galget
julev-
ja
máttasámegiella
vuoruhuvvot
ovdalii
dárogiela
.
Das
maŋŋil
geavai
viehka
olu
.
Das
maŋŋil
guoimmuhedje
goalmmát
luohkálaččat
"
oro
jaska
beana
"
lávlagiin
.
Das
maŋŋil
hábmejit
viesu
mas
leat
kantuvrrat
,
vuorkkát
,
hissat
ja
eará
lanjat
.
Das
maŋŋil
lea
jahkečoahkkin
.
Das
maŋŋil
lea
oaivvilduvvon
ráhkadit
oahpponeavvuid
mat
gullet
boazoealáhusa
árbevirolaš
oahpaheapmái
,
ja
main
galget
buohkat
beassat
mielde
geat
leat
searvan
árbevirolaš
oahpahanprošeavttaide
.
Das
maŋŋil
leat
sápmelaččat
finadan
Japánas
,
ja
dát
logi
olbmo
joavku
oktan
dulkkain
,
mii
dál
boahtá
,
atná
dán
fas
galledeamen
verddiid
.
Das
maŋŋil
mannet
Sámedikkiid
šiehtadusaid
dohkkeheamit
dan
golmma
riikka
ráđđehusaide
ratifiseremii
,
čilge
son
.
Das
maŋŋil
álggát
nuoraid
skuvlii
.
Das
maŋŋá
barggai
son
14
jagi
stáhta
boazodoaloinspektevran
,
ovdalgo
jotkkii
báhpadoaimmastis
eará
báikkiin
.
Das
maŋŋá
barggai
son
Bergenis
ja
Troanddimis
advokáhtta
/
politiijá
fápmudeaddjin
1943-48
.
Das
maŋŋá
beaggigođii
ahte
sápmelaččat
ledje
menddo
oidnosis
lávlungilvvuid
čađaheamis
.
Das
maŋŋá
bijaimet
beanastobuide
suinniid
,
vai
beatnagiidda
lea
liekkas
ja
linis
goarjadit
doppe
.
Das
maŋŋá
boahtigoahtá
fas
nugo
dábálažžat
.
Das
maŋŋá
boahtá
Jussi
Kasurinen
seammá
joavkkus
.
Das
maŋŋá
boahtá
TIL
AS
,
ja
doaivut
ahte
buot
lea
sajis
ovdal
ođđajagi
,
lohká
Schei
.
Das
maŋŋá
bohciidit
fas
eará
gažaldagat
.
Das
maŋŋá
bohte
báŋkkut
seamma
dillái
go
sis
maid
váilugohte
ruđat
.
Das
maŋŋá
borret
eará
návddit
dan
.
Das
maŋŋá
de
jaskkodit
mealgadii
doaimmat
mat
dábálaš
olbmuin
leat
olggobealde
váldoluottaid
ja
gosa
dárbbašuvvo
sierra
vuodjinlohpi
.
Das
maŋŋá
de
mearridat
don
ieš
válljet
go
ovtta
dain
evttohusain
vai
doalahat
go
dan
maid
leat
čállán
.
Das
maŋŋá
doaimmai
Nils
Henriksen
guhká
okto
politiijain
.
Das
maŋŋá
dássádit
geahpedeami
gássafápmorusttet
ii
galgga
huksejuvvot
Norgii
ENØK-doaimmaide
ásahuvvo
ruhtadanortnet
geahpedit
oljobohkanleavttu
ja
danne
maid
bissehit
ávkkástallama
.
Das
maŋŋá
fas
ovddidii
ges
Finnmárkku
fylkasátnejođiheaddji
Runar
Sjåstad
ahte
beali
dain
ruđain
dáhttu
Finnmárkku
fylka
.
Das
maŋŋá
fas
sámekonsearta
,
lohká
stivrrajođiheaddji
.
Das
maŋŋá
fárrejin
Kárášjohkii
.
Das
maŋŋá
galgá
guovllustivra
mearridit
maid
dáiguin
galgá
dahkat
.
Das
maŋŋá
galgá
lágiduvvot
sámekaféa
buot
sápmelaččaide
,
geat
leat
dahje
fitnet
Romssas
,
juohke
nuppi
lávvardaga
Drivas
.
Das
maŋŋá
galgá
mannat
almmolaš
geahčadeapmái
unnimus
30
beaivvi
ovdal_go
suohkanstivra
cealká
mearrádusa
.
Das
maŋŋá
galgá
son
leat
cahkkehan
viesu
.
Das
maŋŋá
galgá
son
Áššun
ságastit
,
ja
go
Ruŧŧii
fas
olle
,
de
lea
Ruoŧa
media
vuorru
.
Das
maŋŋá
geahčastii
son
áhččásis
ja
muitalii
man
ollu
fámu
párra
lei
viežžan
gonagasbearraša
doarjagis
.
Das
maŋŋá
go
Nilla
lei
dan
agis
ahte
galggai
válljet
alccesis
ámmáha
,
son
hálidii
lohkat
dakkáraš
bargui
,
mas
son
beassá
bargat
oppa
eallinagis
Sámis
.
Das
maŋŋá
go
bohten
deike
davás
ruovttuguvlui
,
mun
dovden
ahte
mun
ledjen
čađa
váiban
dien
bargui
ja
jurri
gávpoga
jienaide
.
Das
maŋŋá
go
fatnasiid
buktin
gildojuvvui
,
de
dilli
buorránii
.
Das
maŋŋá
gullojedje
báhčimin
mášinbissuin
buohkaid
geat
ledje
siste
.
Das
maŋŋá
guossohat
jávregáttis
mállása
,
káfe
ja
gáhkuid
ja
dasto
lea
guoimmuheapmi
.
Das
maŋŋá
ieš
jorragođii
birrat_birra
ja
jorrat
nu
lagabui
vihtta
minuhta
.
Das
maŋŋá
ii
leat
stáhtaopmodagas
seamma
sisdoallu
ja
dálá
namma
ii
muital
fitnodaga
birra
,
lohká
son
.
Das
maŋŋá
ii
šat
dohppen
dan
beaivve
,
mun
jáhkán
ahte
ledjen
gurren
joga
,
čevllohallá
Tor
Kristian
Samuel
.
Das
maŋŋá
ilbmagohte
iešguđet
báikkiin
báikkálaš
sámi
searvvit
Finnmárkkus
ja
stuorat
gávpogiin
Norggas
.
Das
maŋŋá
in
dieđe
gosa
gárttan
,
vástida
Tretnes
.
Das
maŋŋá
in
šat
vuolgán
máttás
vaikke
mus
leige
lobis
seamma
bargosajis
buoret
virgi
ja
bálká
.
Das
maŋŋá
iđii
vuolláičálekeahtes
breava
Henriksenii
gos
sihke
son
ja
su
bearaš
cielahuvvui
čearddalašvuođa
vealahan
dajaldagaiguin
.
Das
maŋŋá
jávistuvvojit
bombarokkit
mašiinnaiguin
ovdal_go
sadji
gilvojuvvo
,
čilgesta
Helgesen
ovdal
bombbat
álget
skádjat
váriid
gaskkas
.
Das
maŋŋá
lea
dát
reabbá
leavvan
oarjelii
ja
oarjelii
.
Das
maŋŋá
lea
golmma
olbmot
jury
,
okta
sáme
dáiddár
,
okta
Noereh
!
Das
maŋŋá
lea
lea
Stuorradiggi
ja
Sámediggi
ráđđádallan
dán
ášši
birra
,
ja
árvideamis
lea
ášši
čovdojuvvon
jagi
2011
.
Das
maŋŋá
lea
leamaš
koahkka
sihke
Førdes
,
Oslos
ja
Folldalas
,
ovdalgo
ásahii
iežas
120
čohkkánsaját
boradanbáikki
Geilos
eamidiin
,
gii
maid
lea
koahkka
.
Das
maŋŋá
lea
litteratuvraeahket
Kulturviesus
gos
e.e.
Marion
Palmer
ja
Niko
Valkeapää
oassálastiba
.
Das
maŋŋá
lea
mearresápmelačča
Torgeir
Vassvik
vuorru
guoimmuhit
.
Das
maŋŋá
lea
muittašankafeá
gos
lea
vejolaš
sáni
váldit
.
Das
maŋŋá
lea
son
čálašan
áviissaide
divttažiid
,
muhto
girji
ii
leat
gal
vel
šaddan
.
Das
maŋŋá
lean
bassan
golli
juohke
geasi
.
Das
maŋŋá
leat
beaivvit
mannan
hávdádeapmái
.
Das
maŋŋá
leat
miššonearat
oktilassii
viggan
sin
jorgalahttit
ja
oaččohit
ásaiduvvat
bissovaččat
.
Das
maŋŋá
leat
vel
ihtán
soaját
maŋágeahčái
maiguin
ii
maŋŋegeahči
čalgga
.
Das
maŋŋá
leat
álgoálbmogat
ožžon
máŋggalágan
šiehtadallamiid
.
Das
maŋŋá
leavvá
dát
olles
skuvlii
.
Das
maŋŋá
lei
Álttá
nieida-punkrockjoavku
Cyaneed
vuorru
.
Das
maŋŋá
letne
moai
máŋgii
čuojahan
fárrolaga
.
Das
maŋŋá
lávkii
guovdageaidnulaš
nieida
Wenche
Hætta
lávddi
ala
,
ja
go
son
lei
geargan
de
bođii
juoigi
Per
Tor
Turi
luđiin
.
Das
maŋŋá
manai
mátki
mearragáddái
ja
nugohčoduvvon
čáhcegeahččaleapmi
čađahuvvui
ovdal_go
dollii
šadde
.
Das
maŋŋá
manná
nubbi
,
ja
báhcá
son
guhte
lei
gohččon
Somby
vuolgit
.
Das
maŋŋá
mii
de
váldit
dan
listtu
ja
álgit
geahčadit
gean
mii
dohko
galggašeimmet
fuollat
,
ja
sihkkut
gean
eat
fuolašii
stivrejeaddjin
dahje
váikkuheaddjin
.
Das
maŋŋá
mun
buođđugohten
okto
.
Das
maŋŋá
mun
in
dieđe
mo
mii
galgat
2006
ja
2007
bušehttii
háhkat
ruđaid
,
muitala
Jansen
.
Das
maŋŋá
mun
lean
geahččan
nissoniidda
dušše
nurkkiid
,
biillaid
ja
olbmuid
duohken
–
maid
dal
muhtimin
sevnnjodettiin
.
Das
maŋŋá
mun
mannen
Anárii
dálvái
giehtaduodjekursii
.
Das
maŋŋá
mun
ripmen
rievssatbivdui
.
Das
maŋŋá
mákso
ruhta
ruovttoluotta
dan
beaivvi
rájes
go
njuolggadusat
addet
dan
vejolašvuođa
,
loahpaha
NAV
Finnmárkku
direktevra
Runar
Hartvigsen
.
Das
maŋŋá
njuike
son
álbmoga
sisa
,
geat
váldet
su
vuostá
ja
ávvudit
Lásse
Johnsen
Kvernmo
gollestuolus
.
Das
maŋŋá
ovdanbuktui
áššelistu
riikačoahkkimis
,
ja
delegašuvnnat
besse
kommenteret
,
sihke
Guovdageaidnu
ja
Romsa
dáhtto
lassi
áššiid
meannuduvvot
riikačoahkkimis
.
Das
maŋŋá
rahpá
doaibmi
sátnejođiheaddji
Kjetil
Hansen
beivviid
almmolaččat
.
Das
maŋŋá
son
barggai
4-5
jagi
Sámedikkis
.
Das
maŋŋá
son
ii
muitte
šat
nu
sihkkarit
mii
dáhpáhuvai
,
muhto
logai
gal
iežas
gullan
moatti
geardde
bávkkiheame
bissu
.
Das
maŋŋá
son
muitá
hui
unnán
.
Das
maŋŋá
son
váccii
jagi
vuos
fitnodatgurssa
ja
dasto
beavdenieidagurssa
.
Das
maŋŋá
sáddejuvvojit
guolit
buvttadeapmái
gos
maiddái
sáddejuvvojit
vuovdimii
.
Das
maŋŋá
sáhtii
maiddái
skuvlla
jođiheaddji
mediaide
vel
lasihit
ahte
sii
áigo
vel
nannet
justa
daid
bargguid
maid
leat
álggahan
.
Das
maŋŋá
sáhtát
bálkestit
FM-radio
.
Das
maŋŋá
turisma
ealáskišgođii
nu_ahte
olbmuin
eai
lean
šat
doarvái
fatnasat
,
maid
láigohit
.
Das
maŋŋá
vuos
gos
Finnmárkkuopmodaga
váldohálddahus
galggai
leat
ja
Egil
Olli
lea
leamaš
máŋgga_láhkai
guovddážis
miehtá
dán
proseassa
.
Das
maŋŋá
álge
šaldebarggut
Deanu
geidnui
.
Das
maŋŋá
álggahuvvojedje
stuorát
iskkadeamit
johkačievrrain
miehtá
Finnmárkku
.
Das
maŋŋá
šaddá
nieiddaža
áhči
fárret
nuppi
sadjái
,
ja
buot
dát
dáhpáhusat
buktet
nieiddažii
jurdagiid
maid
beaivegirjái
darvviha
.
Das
maŋŋá
čuovvu
konsearta
mas
Kim
Hallgeir
Berg
(
luohti
)
,
Audhild
Valkeinen
(
lávlla
)
ja
Magnus
Vuolab
čuojaha
.
Das
mii
maŋŋil
lea
čájehuvvon
das
mii
lea
dáhpáhuvvan
luondduin
dulvadeami
geažil
galggašii
čájehit
ahte
ii
galggaše
duohtadit
eatnamiid
.
Das
muitala
ge
Pedersen
mot
maŋŋá
1814
,
go
Norgga
stáhta
ásahuvvui
,
dáža
duvddii
sápmelaččaid
eret
buot
servodatlaš
oktavuođain
historjjálaš
seavdnjadassii
.
Das
šattai
nissonolbmo
dieđuid
mielde
ain
duođaleabbon
,
go
riiddu
maŋŋel
čuovggehe
alit
čuovggat
stobu
lásiid
vuostá
.
Dasa
biddjo
jahkásaččat
miljovnna
ruvdno
mii
juhkko
čuođi
nurrii
miehtá
Norgga
.
Dasa
dieđus
lea
sivva
leamaš
go
Kárášjoga
márkana
čađa
leat
vuodján
johkaráiggi
meaddel
.
Dasa
dárbbašat
vuojadančalbmelásiid
,
vuodjanskuovaid
,
ja
revrre
man
čađa
vuoigŋá
.
Dasa
gollet
jagit
,
ja
dan
maŋŋá
šaddá
hui
váttis
ealáskahttit
nuortasámiid
kultuvrra
.
Dasa
ii
oainne
son
eará
siva
go
ahte
leat
beare
ollu
návdi
ja
goaskin
guottetbáikkiin
Maŋŋel
dákkár
buori
dálvvi
ja
giđa
ii
sáhte
ákkastallat
ahte
miesehisvuhtii
lea
sivalaš
go
njiŋŋelasat
leat
váibbahat
.
Dasa
ii
veaje
maidige
,
dajai
Nordlysa
hárjeheaddji
Jan
Arthur
Hansen
maŋŋá
čiekčama
.
Dasa
lassin
ahte
doaimmahusain
leat
lassi
doaimmahuslaš
buktagat
maŋŋil
prošeavtta
,
de
lea
vuoitun
maiddái
kollega
geas
lea
buoret
mokta
ja
máhttu
.
Dasa
lassin
buvttii
ođastus-
94
ollu
nuoraid
vuođđokursii
ja
dávjá
eai
dieđe
nuorat
sihkkarit
makkár
ohppui
jotket
maŋŋel
vuođđokurssa
ja
máŋggas
maid
heitet
vuođđokurssa
.
Dasa
lassin
eat
dárbbat
miehtá
márkana
čoaggit
dakkár
smávit
teknihkalaš
rusttegiid
.
Dasa
lassin
galget
ruvkefitnodagat
geatnegahttot
čorget
iežaset
maŋis
,
ja
dikšut
luonddu
maŋŋel
go
barggut
loahpahuvvojit
guovllus
.
Dasa
lassin
galgá
leat
DGT
čájáhus
,
govat
20
jagi
čađa
ja
eará
unnit
čájáhusat
Diehtosiidda
feaskáriin
.
Dasa
lassin
go
attii
Sámediggái
ollislaš
ovddasvástádusa
hábmet
Sámedikki
politihkalaš
sisdoalu
,
de
Gonagas
deattuhii
ahte
su
riikka
álgoálbmot
galgá
bargat
ovttas
iežas
vieljaiguin
ja
oappáiguin
riikkarájiid
rastá
.
Dasa
lassin
goazadit
veterinearat
njuovvamiid
go
biehttalit
bargat
maŋŋel
diibmu
16.00
.
Dasa
lassin
gullá
bargui
plánet
ja
čađahit
girjjálašvuođa
doaluid
miehtá
riikkaguovllu
,
doaimmahit
miellahttodieđuid
ja
dábálaš
gaskkustanbargu
.
Dasa
lassin
hálddaša
fylkkamánni
dietnasiid
guolástankoartavuovdimis
,
maŋŋá
go
luondduhálddašandirektoráhta
lea
dohkkehan
bušeahta
.
Dasa
lassin
hálddaša
fylkkamánni
maid
tietnasiid
guolástankoartavuovdimis
,
maŋŋá
go
Luondduhálddašan
direktoráhta
lea
dohkkehan
bušeahta
.
Dasa
lassin
ii
leat
min
orohagas
ge
boazolohku
bajábealde
dan
14000
bohcco
maid
Boazodoallostivra
lei
mearridan
ja
maid
departemeanta
maŋŋil
njeiddii
,
lohká
Anti
.
Dasa
lassin
jáhkán
jury
ja
guldaleaddjit
liikojedje
«
Bede
Bireha
»
luohtái
mii
mu
mielas
mohkohallá
hui
fiidnát
,
muitalii
Per
Inge
dalá
maŋŋá
juoigangilvvuid
.
Dasa
lassin
lea
dát
hui
buorre
vejolašvuohta
beassat
maŋŋil
fas
fárret
olgoriikii
.
Dasa
lassin
leat
mis
lagabui
230
jearahalli
miehtá
riikka
.
Dasa
lassin
ohppet
nuorat
dán
prošeavtta
čađa
eŋgelasgiela
ja
erenoamážit
eŋgelas
doahpagiid
maid
dárbbaša
go
galgá
čilget
iežas
duogáža
,
deattuha
Boine
.
Dasa
lassin
son
sáddii
dieđu
sotnabeaivvi
ja
giittii
mu
buot
buriid
jurdagiid
ovddas
,
muitala
Sara
,
gii
lea
doallan
lagas
oktavuođa
Gåriin
juohke
čiekčama
ovdal
ja
maŋŋel
dán
čavčča
.
Dasa
lassin
sáhttet
650
aviissa
miehtá
máilmmi
oastit
artihkkaliid
sis
,
muitala
Warren
Hoge
.
Dasa
lassin
čállá
maid
árbedieđuid
birra
mat
gusket
muhtun
osiide
sámi
eallimis
;
máhttu
ja
diehtu
mii
lea
vurkkoduvvon
ja
litnásit
dolvojuvvon
buolvvas
bulvii
guhkit
áiggiid
čađa
.
Dasa
lea
dat
sivvan
go
lea
orron
miehtá
Norgga
.
Dasa
lea
sivva
go
Hålogalándda
Lágamánnerievtti
lágaduopmár
lea
sádden
reivve
ja
dáhtun
máná
bearraša
advokáhta
Svein
Duesund
ja
Kárášjoga
gieldda
advokáhta
Hilda
Stærk
árvvoštallat
lea
go
riekta
máná
fas
guokte
jagi
maŋŋá
sirdit
ruovttubáikái
,
ja
nu
maŋidit
ášši
ain
,
gos
dán
dáhttu
.
Dasa
leat
máŋga
siva
,
muhto
muhtun
sivva
jáhkkimis
lea
dat
oaidnu
,
mii
čuožžilii
Oarje-Eurohpás
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋil
,
ahte
eiseválddit
eai
berre
registreret
olbmuid
etnalaš
gullevašvuođa
.
Dasa
leat
nuohtat
beare
olu
bonjahallojuvvon
áiggiid
čađa
.
Dasa
sáhttet
leat
ollu
sivat
,
muhto
čađa
manni
váttisvuohtan
lea
areálaid
(
boazodoalus
)
váilun
,
nationála
earreráddjehusat
(
earit
mielkebuvttadusas
ja
guolástusain
)
,
gáržžes
márkan
(
duoji
ja
mátkeealáhusaid
oktavuođas
)
.
Dasalassin
hálddaša
fylkkamánni
maid
dietnasiid
guolástankoartavuovdimis
,
maŋŋá
go
Luondduhálddašan
direktoráhta
lea
dohkkehan
bušeahta
.
Dasalassin
ledje
miehtá
gieldda
miessemánu
17.
beaivvi
doalut
numo
Sieiddás
,
Buolbmágis
,
Vuolle-Deanus
ja
Bovccás
.
Dasto
Liŋkonjávrái
ja
vel
dollestit
Gurteluobbala
guvlui
,
gos
dieđan
ollu
deatnulaččaid
leat
dálostaddan
miehtá
beassážiid
.
Dasto
Márte
jotkkii
,
mii
fertet
jurddašit
ahte
mii
álgit
juovllaid
maŋŋá
vádjolit
fas
čuovgga
guvlui
ja
dáppe
lea
ráfi
eatnan
alde
ja
olbmui
lea
buorre
dáhttu
.
Dasto
buktá
ráđđi
ođđa
loguid
maŋŋel
boradanbottu
,
čuovvolii
presideanta
.
Dasto
cogget
dan
suona
mielde
gitta
čađa
váimmu
.
Dasto
dollen
Ruoŧa
čađa
Norgii
Budeajjui
ja
das
Norgga
davimussii
,
Davvenjárgii
.
Dasto
duddjogođii
eanet
ja
doallagođii
maid
1997:s
kurssaid
miehtá
Suoma
ja
vuovdigođii
daid
.
Dasto
dutkanbohtosat
addege
nana
vuođu
maŋŋá
čađahuvvon
doaimmaide
.
Dasto
geahčadit
makkár
miessi
gullá
geasa
,
ovdal
fas
bidjet
girtnu
čađa
ja
merkejit
.
Dasto
go
Adjágas
čuojahišgohte
,
vehá
maŋŋá
bearjadat
eahkeda
,
de
gal
čoahkkanedje
eanet
olbmot
lávddi
lusa
.
Dasto
lei
sus
čielga
siellomorašteaddji
oaivil
sártniin
,
ja
máŋga
sártni
maŋŋil
ledje
persovnnalaš
háleštallamat
,
mas
váttisvuođat
čovdojuvvo
Ipmila
sáni
bokte
.
Dasto
lávllui
Mari
Boine
,
maŋŋil_go
Kárášjoga
sátnejođiheaddji
Kjell
Sæther
geigii
sutnje
dán
jagi
kulturbálkkašumi
.
Dasto
manai
ealu
luhtte
fitnat
maŋŋel
go
gearggai
gárddi
divodeamin
.
Dasto
maŋŋel
soađi
huksejuvvui
ođđa
girku
ja
ođđa
girkogárdi
ráhkaduvvui
oarjjabeallái
eanu
Hirsaluohkái
,
gos
dál
lea
rámbuvra
maiddái
.
Dasto
maŋŋil
kommentere
sámediggepresideanta
Egil
Olli
dan
juridihkalaš
árvvoštallama
,
mii
lea
boahtán
das
mo
Sámediggeráđđi
lea
hálddašan
Sámedikki
2009
reviderejuvvon
bušeahta
poastta
507
–
ášši
24/09
.
Dasto
maŋŋil
lei
ulbmil
jagi
2008
rájes
radiostašuvdna
galggai
ieš
doaibmat
ekonomalaččat
.
Dasto
maŋŋá
Sosiála-
ja
dearvvašvuođa
ministeriijas
rátkojit
loahpalaš
medáljja
oažžut
.
Dasto
maŋŋá
gulaime
beatnagiid
ciellamin
ja
árvideimme
doppe
lea
ealga
.
Dasto
maŋŋá
jearrá
gielda
eanaeaiggádis
(
FeFo
)
lobi
máđii
bidjat
,
man
FeFo
dohkkeha
2009
skápma
.
Dasto
miehtá
boazodoallohoavda
ahte
leat
lobihis
áiddit
ja
galggaše
gaikojuvvot
.
Dasto
mii
dovdat
stuorra
geatnegasvuođa
eamiálbmogiidda
miehtá
máilmmi
.
Dasto
ohppet
gohttensaji
cegget
,
bivdinteknihka
,
báhčit
,
njuovvat
ja
mo
biergguin
láhttet
maŋŋil
njuovvama
.
Dasto
okta
logahat
(
joatkkaskuvla
)
maid
mii
ovddidit
miehtá
Sámi
logahahkan
.
Dasto
son
fertii
čuohppat
rastá
daid
duorgguid
,
ja
balai
dieđusge
beasahit
luosa
,
nu
muitala
luossavihkkejeaddji
Jouni
Helander
telefovnna
bokte
Ávvirii
.
Dasto
sáhttá
Sámediggi
gieđahallat
čađa
jurddašuvvon
evttohusaid
.
Dasto
ádjánii
fearga
sullii
diimmu
rastá
nuori
ovdal
besse
bohccuid
vuojaldahttit
dan
loahppa
gaskka
.
Dasto
álge
burgit
orohaga
čađa
,
ja
válde
earet_eará
mu
dihtora
.
Dasto
šaddá
veaháš
gilvonjuikunshowa
,
ja
dan
maŋŋel
joatká
mánáidriiden
.
Dasto
čuoččuhii
nihttán
:
"
mun
bážán
du
beatnaga
"
ja
dollii
bissu
beatnaga
guvlui
golmma
mehtera
duohken
,
ja
das
maŋŋel
ges
"
šattan
du
maid
báhčit
.
Dasto
čájehuvvo
Romssas
miehtá
dán
vahkku
ovdal_go
váldet
bottu
beassážiid
dihte
.
Das
ilmmai
ođđa
deklarašuvdna
maid
boazodoallonuorat
leat
váldán
mielde
rastá
ábi
.
Dat
11
joavkku
mat
lea
dássážii
dieđihan
iežaset
boahtit
,
bohtet
miehtá
máilmmi
Sápmái
ja
eará
unnitlogu
álbmogat
leat
maid
dieđihan
beroštumi
.
Dat
addá
olusiidda
ovdamuni
ávvudit
beaivvi
miehtá
beaivvi
,
go
ii
leat
dábálaš
bargobeaivvi
.
Dat
alit
árvomeroštallangárvvut
leat
ovttaláganat
miehtá
Norgga
,
ja
galget
fuomášahttit
earáid
ahte
leat
árvomeroštallanbargu
jođus
vuoigatvuođalačča
ovddas
.
Dat
attašii
sápmelaččaide
miehtá
Sámi
buoret
mediafálaldagaid
.
Dat
baicce
leat
geavahuvvon
áiggiid
čađa
ja
buktán
iešguđetlágan
ávkki
guovllu
ássiide
.
Dat
baldá
dakkár
olbmuid
geat
áiggiid
čađa
leat
vásihan
badjelduolbmumiid
.
Dat
barggai
rájáid
rastá
,
earenoamážit
Sirpmá
ektui
ja
barggai
ovddidit
Sámi
giellalága
.
Dat
bistá
goitge
miehtá
ovtta
jagi
,
ja
vel
eambbo
.
Dat
bivdit
besse
diibmá
vuodjit
miehtá
čakčamánu
.
Dat
boahtá
maŋŋel
,
dadjá
sátnejođiheaddji
.
Dat
bođii
Norgga
váriin
1000
jagi
dás
ovdal
ja
lea
sillejuvvon
lunddolaččat
vuođđobávttiid
ja
jihkiid
čađa
ja
lea
áibbas
čielggas
ja
leat
olu
minerálat
!
Dat
bođii
ovdan
easkka
vahku
maŋŋel
go
válljejuvvui
fas
jođiheaddjin
Áššui
.
Dat
buorida
dili
eanemus
lossa
johtolagas
ja
sihkkarastá
buriid
vuodjindiliid
hohpolaš
iđitjohtolagas
.
Dat
dagaha
ahte
luossaveajet
,
masa
njoammu
dihkki
go
lea
jođus
merrii
,
lea
ain
dat
seamma
dihkki
go
máhccá
johkii
jagi
maŋŋá
.
Dat
dahkko
dainna
lágiin
ahte
geahččobohccot
galget
álggos
vuvdot
,
ja
das
maŋŋel
fas
bohccot
mat
leat
bajábealde
mearriduvvon
boazologu
.
Dat
dahkko
maŋŋil_go
bajimus
boazologuid
mearrádusaid
eai
leat
čuvvon
buot
orohagat
.
Dat
dahkko
oainnat
ovdal_go
dat
vuosttaš
ođđaássit
bohte
guvlui
1791
,
mii
lei
40
jagi
maŋŋel
rádjegeassima
.
Dat
dahkkui
maŋŋil_go
riikačoahkkin
Harstadas
gohčui
stivrra
heaittihit
su
virggi
.
Dat
dahká
ahte
beasat
ráfis
návddašit
meahcásteami
,
ii
ge
dárbbaš
balu
čađa
bivdit
lottiid
,
go
de
it
vuoiŋŋas
ja
oaččo
dan
rievttes
meahcástankvalitehta
,
dadjá
Jon
Gaino
.
Dat
dan
sivas
go
dárogiella
lea
nu
ollu
miehtá
servvodagas
.
Dat
dieđus
bovttii
garra
moaitagiid
miehtá
riika
geain
leat
beroštumit
fievrruiguin
vánddardit
mehciide
.
Dat
dieđus
geasuhit
valjis
turisttaid
Islándii
,
mii
gal
lea
dieđus
buorre
riikka
ekonomiijai
dáid
áiggiid
maŋŋá
finánsaroasu
.
Dat
dieđus
lea
ožžon
fuomášumi
miehtá
riikka
.
Dat
dáhpáhuvvá
miehtá
máilmmi
ja
sámit
eai
leat
áidna
álbmot
mii
dan
vásiha
.
Dat
gal
lea
dehálaš
,
muhto
maŋŋel
ceggii
okta
ránnjá
iežas
viessovovdnatealttá
okto
.
Dat
gal
lea
iešalddis
hui
váidalahtti
,
muhto
dat
mielddisbuktá
ahte
dat
bohccot
leat
dieđusge
guođohuvvon
dolddiid
alde
,
dakkár
báikkiin
gos
leat
juo
guođohuvvon
johtolagas
,
ja
mannet
hui
olu
ealut
čađa
diekko
,
ja
doppe
unnu
biebmu
.
Dat
gal
lei
suohtas
,
go
doppe
fertiimet
álás
julggiid
gállit
rastá
joga
.
Dat
galgá
dahkkojuvvot
kurssaid
ja
gelbbolašvuođaloktema
čađa
,
prošeavttaid
,
semináraid
ja
eará
doaluid
bokte
.
Dat
galgá
dahkkot
maŋemusat
jahkebeale
maŋŋel
prošeavtta
čađaheami
.
Dat
galgá
dohkkehuvvot
maŋŋel
go
sihke
Ruoŧa
riikabeaivi
ja
Norgga
Stuoradiggi
leat
dohkkehan
dan
.
Dat
gii
lea
maŋŋil
skábmamánu
1.
beaivvi
1995
fárren
,
oažžu
kontonummara
dan
suohkana
suohkanrehketdoallis
gosa
lea
fárren
.
Dat
girku
dollo
boares
girkosajis
nuorttabealde
eanu
,
ja
girkomannit
dolvojit
rastá
eanu
fatnasiin
.
Dat
glásaid
mat
leat
čađa
cuovkanan
váldet
eret
ja
bidjet
pláhtaid
dassážii_go
ođđa
glásaid
bidjet
.
Dat
go
mis
lea
sámediggi
maiddái
Ruoŧa
ja
Suoma
bealde
addá
stuorra
vejolašvuođaid
rájáid
rastá
ovttasbargui
.
Dat
govda
luottat
maid
sii
galget
leat
huksen
vuovddi
čađa
lei
Amazonas-indiánaid
vástideaddji
maya-indiánaid
pyramiidaide
,
mii
lei
vuohki
čájehit
stuorisvuođa
.
Dat
guokte
artistta
geat
de
besset
viidáseappot
maŋŋel
dán
gilvvu
,
galget
gilvalit
Norgga
finálas
Oslos
mii
lea
guovvamánu
6.
beaivvi
.
Dat
guokte
joga
golggiidit
ge
Guovdageainnu
suohkanis
ja
eanaš
oassi
golget
čađa
Kárášjoga
gieldda
.
Dat
guolit
soitet
fas
máhccat
min
vuonaide
ja
jogaide
dáid
beivviid
,
jahkebeale
maŋŋá
,
čilge
Sturla
Brørs
.
Dat
guđet
birgejedje
buoremusat
maŋŋil
gal
sáhttet
muitalit
dan
birra
.
Dat
gávdno
máŋggalágan
gillii
,
nu_ahte
miehtá
máilmmi
leat
miellahtut
.
Dat
han
bastet
čađa
biilla
,
lohká
fuolastuvvan
ja
suhttan
várresátnejođiheaddji
.
Dat
han
ii
mana
čađa
.
Dat
ii
dattege
mearkkaš
ahte
láikkohallá
,
ja
dan
ii
sáhte
ge
dahkat
go
sus
leat
oastit
miehtá
Norgga
,
eanas
lulde
.
Dat
ii
guoskka
dušše
Beaivváš
Sámi
Teáhterii
,
muhto
teáhteriidda
miehtá
Davviriikkaid
,
muitala
Sámi
Teáhterjoavkku
ovdaolmmoš
,
Iŋgor-Ántte
Ailu
/
Áilu
Gaup
.
Dat
ii
leat
buorre
jus
šaddá
dainna
lágiin
ahte
ealáhus
easka
šaddá
álgit
vuosttaldit
áššiid
maŋŋel
go
mearrádusat
leat
dahkkon
,
lohká
NBR
jođiheaddji
Nils
Henrik
Sara
.
Dat
ii
livčče
nu
stuora
váttisvuohta
,
go
ii
leat
lobiheapmi
johtit
dálveorohahkii
maŋŋil
golggotmánu
15.
beaivvi
.
Dat
ilbmet
maŋŋel
juovllaid
,
lohpidii
Lene
Antonsen
symposiai
.
Dat
jerrojuvvo
juohke
sámi
festivála
lágideami
maŋŋel
ja
lea
dál
fas
seamma
áigeguovdilis
gažaldat
maŋŋel
dán
jagáš
Riddu_Riđđu
.
Dat
jáhkkimis
boahtá
ávkin
sihke
finnmárkulaččaide
,
muhto
maiddái
vuordimis
eará
sápmelaččaide
geat
ásset
olggobeale
Finnmárkku
miehtá
Norgga
.
Dat
lassánišgohte
johtilit
15-20
jagi
gilvima
maŋŋá
.
Dat
lea
bajit
dásis
go
ILO
ja
go
doppe
cuiggodit
de
dat
báidná
miehtá
,
lohká
Sámedikki
ráđđeaddi
ja
jurista
Laila
Susanne
Vars
.
Dat
lea
dál
leavvan
miehtá
dálveorohagaid
.
Dat
lea
dán
organisašuvnnas
dušši
ballu
ja
ákkasteapmi
čuovgá
čađa
ovdagáttuiguin
.
Dat
lea
ge
oahpis
ahte
maŋŋil
dán
lávlun-
ja
juoigangilvvu
lea
álot
sáhka
dan
birra
gii
livččii
galgan
vuoitit
,
ja
gii
ii
livčče
galgan
,
ja
lei
go
rievttes
vuoiti
,
ja
gii
livčče
leamaš
dat
rievttes
vuoiti
.
Dat
lea
geavahit
návccaid
čohkket
ja
dokumenteret
árbevirolaš
máhtu
ja
seammás
doalvut
dán
máhtu
dálá
buolvvaide
giela
geavaheami
čađa
.
Dat
lea
guhtta
beaivvi
maŋŋil
gulaskuddančoahkkima
.
Dat
lea
gáruhuvvon
jugus
maŋŋá
vuojadeami
,
deattuha
Klemet
Turi
.
Dat
lea
juoga
maid
Sámedikki
oahpahusossodaga
vuosttaškonsuleanta
Berit
Anne
Sara
Triumf
lea
beassan
oaidnit
ja
gullat
oahpaheddjiin
maŋŋel
go
leat
čájehallan
sámi
oahpponeavvuid
Álttás
,
Ráissas
,
Gáivuonas
,
Kárášjogas
ja
Porsáŋggus
mannan
vahkus
.
Dat
lea
juste
dakkár
buori
birrasis
gos
mokta
duođai
loktana
,
ja
go
nuorra
valáštalliin
lea
buorre
mokta
,
de
gal
sáhttet
vaikko
bávtti
čađa
viehkat
.
Dat
lea
leamaš
hui
ávkkálaš
munnje
,
lean
maŋŋil
ollu
čuoldán
ja
gođđán
ja
vuovdán
.
Dat
lea
leamaš
jođus
miehtá
ija
.
Dat
lea
leamaš
vejolaš
maŋŋá
go
eiseválddit
leat
vuoittahallan
rievttis
eamiálbmogiid
vuostá
geat
lea
čuoččuhan
iežaset
rivttiid
bivdit
meara
.
Dat
lea
maid
okta
oassi
rievdadeamis
,
ja
sihkarastá
dasa_lassin
mánáid
dárbbu
geain
sámegiella
lea
1.
ja
dehe
2.
giellan
.
Dat
lea
maid
áigemearri
jus
maŋŋel
galggat
sáddet
,
namalassii
maŋemus
vejolašvuohta
sáddet
sisa
skuvla-
ja
oahppoduođaštusaid
.
Dat
lea
nu
mo
Sámedikki
hálddahus
lohká
,
ahte
listu
mii
álggu
rájes
lea
dohkkehuvvon
,
ii
hilgojuvvo
maŋŋá
,
deattuha
Jan
Erik
Henriksen
ja
lasiha
ahte
son
ii
leat
aktiivvalaš
politihkar
.
Dat
lea
oainnat
stuorámus
sámi
organisašuvdna
mas
leat
registrerejuvvon
29
báikkalaš
searvvi
miehtá
Norgga
.
Dat
lea
riikkadási
doaibma
mii
galgá
oláhit
buot
vuođđoskuvlla
ohppiid
miehtá
riikka
.
Dat
lea
sin
vuosttaš
konsearta
maŋŋel
go
vuite
MGP
Jr
Oslos
,
ovddit
bearjadaga
.
Dat
lea
stuora
konferánsa
,
dohko
bohtet
miehtá
máilmmi
eamiálbmogiid
oasseváldit
.
Dat
lea
su
maŋŋá
hirbmadit
eardudan
,
go
lei
nu
jurddaškeahttá
nuorran
.
Dat
lea
áddehahtti
ahte
boazu
mii
lea
doddjon
julggiin
buohcan
miehtá
geasi
lea
gillán
ollu
.
Dat
lea
áigi
goas
mii
galgat
rohkadallat
buressivdnádusa
buot
álbmogiidda
,
ahte
Ipmil
divttášii
muođuidis
čuovgat
buohkaid
badjelii
,
ja
ahte
son
livččii
midjiide
árbmugas
,
vai
su
geaidnu
šattašii
dovddusin
miehtá
máilmmi
.
Dat
lea
áitán
min
boazodollui
,
go
dás
galgá
muittit
ahte
min
dálveorohagat
leat
Suoma
rájá
vuostá
man
bealde
šaddat
garrasit
cakkadit
vai
eai
mana
rastá
riikarájáid
.
Dat
lea
ámmát
máid
listu
oaččui
go
doarjjui
Bargiidbellodaga
fápmui
maŋŋil
válgga
.
Dat
lea
čielggas
ahte
dalle
lei
mis
bággu
vuoitit
čiekčama
,
logai
Gamst
VG
TV:i
maŋŋel
čiekčama
.
Dat
lea
čielggas
maŋŋel
go
lágamánneriekti
celkkii
ikte
ovttajienalaččat
ahte
diggerievtti
duopmu
bisuhuvvo
.
Dat
lea
čielggas
maŋŋel
go
riikkajoavkku
hárjeheaddji
Egil
Olsen
almmuhii
Norgga
joavkku
ikte
ovdagaskabeaivvi
.
Dat
leage
oaidnimis
Várjjat
Sámi
Museas
miehtá
čavčča
velá
.
Dat
leamašan
NSR
vuođđojurdda
40
jagi
čađa
,
ja
oaivvildan
dat
lea
maid
dálá
sámepolitihkas
duohtavuohta
.
Dat
leat
beaivelottit
ja
gávdnojit
miehtá
máilmmi
.
Dat
leat
diŋggat
mat
huksejit
ipmárdusa
gulahallama
čađa
.
Dat
leat
kulturmeahcit
,
mat
máŋgga
buolvva
čađa
leat
leamaš
báikkálaš
olbmuid
biebmovurkkohahkan
ja
resursaguovlun
.
Dat
leat
leavvan
miehtá
vulosguvlui
,
vel
diehko
nai
!
Dat
leat
logut
mat
čájehit
dušše
ovtta
diŋgga
,
ahte
návdehálddašeaddjit
leat
jáhkkigoahtán
eambbo
dasa
máid
boazoeaiggádat
leat
čuoččuhan
áiggiid
čađa
.
Dat
leat
šaddan
mihtilmassan
das_go
mii
bargat
rastá
fágasurggiid
.
Dat
lei
ahte
buoridit
giláža
biliduvvon
nama
maŋŋá
go
fuorragávppašeapmi
lei
dagahan
Skiippagura
olles
Norgga
fuorrabáikin
.
Dat
lei
dalle
áidna
internáhtta
min
suohkanis
mii
lei
huksejuvvon
fas
soađi
maŋŋil
.
Dat
lei
dan_dihte
go
by:Larm
beaivválaš
jođiheaddji
lei
su
bovden
boahtit
čuojahit
maŋŋel
go
oinnii
su
Sámi
Grand
Prixas
.
Dat
lei
hui
somá
,
muitala
Máret
Charlotte
Logje
maŋŋil
čiekčamiid
.
Dat
lei
maŋŋel
go
báikkálaš
govvejeaddjit
čájehedje
govaideaset
2008
giđa
ahte
beroštupmi
ráhkadit
amatevradáiddačájáhusa
ealáskii
.
Dat
lei
maŋŋil
Álttá
/
Guovdageainnu-eanu
dulvadeami
ahte
Norgga
ráđđehus
nammadii
Sámi
vuoigatvuođa
lávdegotti
,
mas
dalle
lei
Carsten
Smith
jođiheaddji
.
Dat
lei
nástenieida
gii
leai
fitnan
Anárjávregáttis
maŋŋá
guovssahastima
,
ja
gii
dál
oinnii
ahte
olbmás
ii
lean
šat
vašši
elliid
vuostá
.
Dat
lei
vuosttaš
geardde
go
vuolggahe
mánáid
bátnedoaktára
lusa
ja
mu
dieđuid
mielde
de
ii
leat
maŋŋel
dat
šat
dáhpáhuvvan
.
Dat
livččii
hui
movttiidahtti
sámi
nuoraide
riikkarájáid
rastá
,
lohká
Thomas
Ole
Andersen
.
Dat
luossajogat
golget
min
guohtoneatnamiid
čađa
.
Dat
maid
dál
barggat
boahtá
dutnje
ávkin
maŋŋil
.
Dat
maid
sihkkarastá
buoret
fálaldaga
sámegielat
pasieanttaide
,
oaivvilda
Ørnebakk
.
Dat
manná
čađa
dan
máddelamos
oasi
dan
girkogárderođus
.
Dat
maŋemuš
doalloovttadat
mii
Guovdageainnus
bođii
heaittihanortnega
vuollái
,
dáhpáhuvai
čakčamánu
1992
loahpageahčen
,
mánu
maŋŋel
go
Roncen-Nigá
heittii
bohccuiguin
.
Dat
maŋit
beaivvit
ledje
min
mielas
dego
niegu
čađa
.
Dat
mearkkaša
ahte
Guovdageainnu
boazodoallit
eai
oaččo
13
ruvnno
doarjaga
juohke
kilo
bierggu
ovddas
máid
njuvvet
maŋŋel
juovllaid
.
Dat
mearkkaša
ahte
beasat
oaidnit
artisttaid
,
dáiddáriid
ja
earáid
konsearttain
ja
čájáhusain
miehtá
vahkku
.
Dat
mearkkaša
ahte
don
it
dárbbaš
beaivit
dahje
eahkedis
vuordit
vuoru
beassat
čađa
.
Dat
mearkkaša
ahte
dákkár
áidi
galgá
váldot
eret
maŋŋá
go
ii
leat
šat
dárbu
dan
jagi
.
Dat
mearkkaša
ahte
easka
maŋŋel
go
4
bivdis
lea
dohkkehuvvon
báhčingeahččaleapmi
(
dat
galgá
ohcamušas
čuožžut
)
,
de
beassá
bivdojoavku
váldit
bivdui
fárrui
nu
ollu
bivdiid
go
fal
hálidit
.
Dat
mearkkaša
ahte
mii
dárbbašit
buriid
geainnuid
gálvvuid
fievrrideapmái
,
buriid
girdioktavuođaid
sihke
fylkka
siskkobealde
ja
olggobealde
,
ii
ge
unnimusat
dihtorgulahallama
mii
sihkkarastá
ahte
dieđut
johtet
johtilit
dihtorneahta
bokte
.
Dat
mearkkaša
dan
ahte
luottain
ii
čorgejuvvo
muohta
eret
maŋŋel
dii.
23.00
eahkedis
,
ja
šaddet
easkka
iđes
dii.
07.00
čorgejuvvot
.
Dat
mielddisbuktá
ahte
Čorgašgeainnu
divodeapmi
jotkojuvvo
,
plánas
lea
maid
ráhkadit
Čorgašgeainnu
nu_ahte
lea
miehtá
jagi
rabas
.
Dat
mielddisbuktá
dan
ahte
manná
olles
dálvi
rátkimiidda
maŋŋel
čavčča
ja
čakčadálvvi
masttademiid
.
Dat
mii
das
čađa
čuovgá
lea
eanangeavaheapmi
ja
eananhálddašeapmi
iešguđet
riikkaid
rájiid
badjel
.
Dat
mii
dál
goit
ge
lea
movttiidahttán
álbmotviesu
stivrra
,
lea
dat
stuora
beroštupmi
maid
dát
ášši
lea
boktán
maŋŋel
go
ráhkadedje
sierra
siiddu
Facebook
nammasaš
interneahttasiidui
.
Dat
mii
dál
lea
dáhpáhuvvan
Gáivuonas
maiddái
čuohcá
miehtá
Sápmái
.
Dat
mii
dán
áššis
lea
vel
imaš
,
lea
go
Gaup
guokte
vahkku
maŋŋá
oažžu
politiijain
reivve
ja
sáhku
go
lea
telefuvnnas
hállan
.
Dat
mii
dás
lea
earenoamáš
lea
ahte
guovdageaidnulaš
Rakel
Gaup
ja
máŋga
eará
nuora
leat
ohcan
stipeanddaid
borgemánu
diibmá
,
mas
lea
eaktu
ahte
galget
bargat
suohkanis
maŋŋel
go
gerget
buohccidivššárskuvllain
,
muhto
sii
eai
leat
ožžon
vástádusaid
ohcamiidda
.
Dat
mii
fiberis
lea
stuorámus
ovdamunni
,
lea
ahte
fibera
bokte
lea
vejolaš
fievrridit
nu
ollu
eanet
diehtohivvodaga
go
ovddeš
vuogi
mielde
dábálaš
veaikekábela
čađa
.
Dat
mii
lea
earenoamáš
bargu
muhtun
suolohasaide
sihke
giđđat
ja
čakčat
,
lea
go
bohccuid
vuojahit
rastá
govda
nuriid
.
Dat
mii
lea
earenoamáš
muhtun
suolohasaide
sihke
giđđat
ja
čakčat
,
lea
go
ealu
vuojahit
rastá
govda
nuriid
.
Dat
mii
lea
jurddašanveara
lea
go
juste
dán
luotta
mielde
vudjet
beaivválaččat
stuorra
guorbmebiillat
mat
bohtet
máddin
Suoma
čađa
Guovdageainnu
bokte
.
Dat
mii
lea
maŋŋel
soađi
lea
fas
čállon
fáttáid
mielde
.
Dat
mii
leat
čađa
áiggi
gullon
lea
ahte
Sámi
joatkkaskuvllain
lea
erenoamaš
ovddasvástádus
heivehit
oahppofálaldaga
sámi
servodaga
ektui
.
Dat
mii
lei
maid
erenoamáš
dán
áššis
lei
go
bođii
ovdan
ahte
muhtun
bohccot
leat
merkejuvvon
ođđasit
maŋŋil_go
leat
goddon
,
muitala
Krantz
.
Dat
mii
maŋŋá
lea
čájehuvvon
,
lea
ahte
boranávddit
duođaid
spedjet
sihke
sávzzaid
ja
bohccuid
.
Dat
oainnat
beaggigoahtá
ja
gullogoahtá
miehtá
máilmmi
dál
.
Dat
oallut
mánát
geat
riegádedje
maŋŋil
2.
máilmmisoađi
leat
dál
agis
mas
bargonávccahisvuođaruhta
lea
eambbo
dábálaš
.
Dat
oaččui
miehtá
giđa
nu
ollu
negatiivva
čálussajiid
Suoma
áviissain
,
ahte
máŋgasat
eddo
ja
manne
eará
guvlui
bivdui
,
ee.
Durdnosetnui
.
Dat
orui
seamma
sajis
masá
miehtá
áigge
,
muitala
nuorra
sihke
njuikejeaddji
ja
luossabivdi
Ávvirii
.
Dat
ovddasvástádus
lea
ain
stuorát
maŋŋá
go
Norga
lea
ložžen
gáibádusaid
olgoriikka
doaktáriid
beassat
bargat
Sámis
.
Dat
ođđa
láhka
bođii
maŋŋel
go
nu
olu
bissut
ledje
jávkan
ja
suoláduvvon
.
Dat
ressursakapitála
mii
áiggiid
čađa
lea
ceggejuvvon
ja
mas
Deatnu
lea
vuođđun
,
dan
šaddá
váttisin
cegget
fas
eará
sajes
.
Dat
sihkkarastá
maid
ollislaš
hálddašeami
go
lea
sáhka
dehálaš
servodatberoštumiin
,
ja
dat
dagaha
beaktilis
doaibmama
ja
gealbobirrasa
.
Dat
sihkkarastá
ruđa
viidásit
bargui
,
deattuha
Dahl
.
Dat
stuora
riikaviidosaš
searvi
juohká
maiddái
nuvttá
stákkuid
mánáide
miehtá
Norggas
,
muhto
ii
fal
finnmárkulaččaide
.
Dat
sáhttet
leat
dieđut
maid
olmmoš
ieš
lea
bidjan
nehttii
ja
maid
olmmoš
maŋŋá
háliida
eret
válddihit
,
dahje
dat
sáhttet
leat
dieđut
maid
earát
leat
bidjan
nehttii
.
Dat
sáhttá
baicce
leat
veahkkin
morašteaddji
olbmuide
vai
sii
cevzet
morrašis
ja
besset
dan
čađa
.
Dat
sáhttá
maid
dagahan
ahte
šattai
na
fasttes
lihkohisvuohta
,
muhto
dan
lea
váttis
árvvoštallat
maŋŋel
,
čilge
Johan
Ivvár
Gaup
.
Dat
sáhttá
maiddái
dušše
speadjat
dahje
biinnidit
sávzzaid
,
nugo
gáskkestit
olloliid
rastá
,
gaccut
čalmmiid
eret
ja
guođđit
dasa
.
Dat
sáhttá
nagodit
gáskit
hirssaid
čađa
.
Dat
sáhttá
olusiid
árrán
rihkkut
lágaid
vai
besset
ávkkástallat
luondduriggodagaid
iežaset
riekteáddejumi
mielde
mat
leat
guhkes
áiggiid
čađa
sajáiduvvon
buolvvas
bulvii
.
Dat
unnimus
gáibádus
ferte
leat
ahte
orohagat
mat
lea
johttán
guoros
eatnamiidda
ja
moaddelogi
jagi
geavahan
daid
galget
doalahit
vuoigatvuođaid
máid
leat
buriin
doaivagiin
háhkan
áiggiid
čađa
.
Dat
vudjet
maŋŋá
,
maŋŋálagaid
ja
beatnagat
cillet
.
Dat
vuhttui
maiddái
bures
kommentárain
máid
Nils
Henrik
Sara
lea
dadjan
mediaide
maŋŋil_go
dál
fas
šattai
jođiheaddjin
.
Dat
váhnen
geas
lea
váldoovddasvástádus
mánáin
maŋŋel
earráneami
,
ii
galgga
beassat
fárret
jus
su
ovddeš
guoibmi
ii
suova
.
Dat
váttisvuohta
lea
miehtá
Skandinavia
boazodoaloguovlluin
,
lohká
Turi
.
Dat
ášši
lea
buorre
ovdamearka
das
ahte
movt
Norga
ja
Ruoŧŧa
,
iežas
ovdalaš
kolonisttalaš
politihkain
,
leat
dahkan
sápmelaččaide
váttisin
eallit
ja
doaimmahit
iežaset
kultuvrra
ja
ealáhusaid
rájiid
rastá
.
Dat
šaddet
stuora
girkobasit
mat
nannejit
sámi
girkoeallima
rastá
riikarájiid
.
Dat
šaddá
dat
vuosttaš
almmolaš
nissonriikkačiekčan
ođđa
organiseremis
maŋŋel
go
Sámi
Spábbačiekčan
Lihttu
(
SSL
)
searvvai
NF-
¶
Dat
šaddá
dat
vuosttaš
almmolaš
nissonriikkačiekčan
ođđa
organiseremis
maŋŋel
go
Sámi
Spábbačiekčan
Lihttu
(
SSL
)
searvvai
NF-Boardii
.
Dat
šaddá
kommišuvnna
bargu
maŋŋil_go
Finnmárkoláhka
lea
mearriduvvon
,
lohká
Egil
Olli
.
Dat
šaldi
manná
váldogeaidnofierpmádaga
čađa
,
lohká
Frank
Ingilæ
.
Dat
čielggai
gaskavahku
eahkeda
maŋŋil_go
oahppováillagat
ja
Sámediggi
dolle
rabas
čoahkkima
,
maid
jođiheigga
akšuvnna
jođiheaddji
Anders
Nordsletta
ja
Sámedikki
presideanta
Sven-Roald
Nystø
.
Dat
čielggai
ikte
,
logi
beaivvi
maŋŋil
Sámedikki
válgabeaivvi
.
Dat
čielggai
maŋŋel
ođđa
čoahkkima
válgabires
miessemánu
30.
beaivvi
.
Dat
čoahkkin
galggai
ikte
mánnodaga
dollot
,
maŋŋel
go
Ávvir
manai
deaddeleapmái
,
nu_ahte
eat
dieđe
bohtosa
dan
čoahkkimis
.
Dat
čuoigan
lágiduvvo
maŋŋil
.
Dat
šávai
goike
geđggiid
čađa
,
njoarai
Gevvui
.
Dattege
ii
almmuhuvvon
dat
ovdal
1976:s
,
njeallje
jagi
maŋŋel
.
Dattege
ii
sáhte
dan
mearkkašumi
doarvái
veardidit
go
áiggiid
čađa
lea
visti
adnon
sihke
girkun
,
girkofeaskkirin
,
ulláhin
,
áitin
ja
návehin
.
Dattege
lea
sutno
mielas
váidalahtti
go
Sámeálbmot
bellodaga
olbmot
eai
vuolgán
šat
listui
,
maŋŋel
go
Jávo
oaččui
nuppi
saji
.
Dattetge
dál
76
jagi
ásaheami
maŋŋá
lea
čuoiganluopmu
divdna
dálveluopmu
.
Dattetge
háliida
ovddeš
miellačájeheaddji
deattuhit
30
jagi
maŋŋá
Álttá
stuimmiid
ahte
filbma
lea
mávssolaš
erenoamážit
nuorat
bulvii
.
Dattetge
ii
leat
sihkar
ahte
Oslo
Gávpotstivra
miehtá
dasa
.
Dattetge
ii
oainne
Skanke
dili
áibbas
veadjemeahttumiin
Son
oaidná
vejolašvuođaid
maŋŋá
go
lea
čoahkkinastán
sihke
gieldda
ja
suodjalus
departemeanttain
mannan
gaskaváhku
.
Dattetge
lea
seamma
miehtá
máilmmi
,
nu
guhká
go
leat
luondduriggodagat
muhtin
guovllus
,
de
eai
beroš
eiseválddit
sis
geat
orrot
doppe
.
Dattetge
lea
son
hirpmástuvvan
go
eanaš
váhnemat
leat
čeahpit
čuvodit
mánáideaset
maiddái
gilvvohallamiin
mat
lágiduvvojit
miehtá
Norgga
muhto
maid
Suomas
,
Ruoŧas
ja
Ruoššas
Murmánskkas
.
Dattetge
vuige
Henriksen
ahte
Statskoga
17
bargis
Čáhcesullos
ii
leat
buot
buoremus
mokta
dál
ođđajagis
,
maŋŋá
go
lea
čielggas
ahte
Egil
Olli
šaddá
FO
vuosttas
stivrajođiheaddjin
.
Davvi_Girji
Kárájogas
anii
miehtá
beaivvi
rabasin
Sáme
álbmotbeaivvi
ávvudeamis
.
Davvi
Jienat
CD:s
beasat
gullat
27
juoigi
miehtá
Sámi
,
lullisámi
rájes
Guoládat-
njárgii
.
Davvi
Norggas
leat
sihke
sámi
olbmot
ja
dáččat
eallán
bálddalaga
áiggiid
čađa
,
náitaladdan
ruossut
rássut
,
eai
leat
čielga
dieđut
gostege
mo
lea
mihkkege
ja
mii
lea
vuođđun
.
Davvi
norgalaččat
leat
riika
ektui
diŋgon
buot
eanemus
gálvvuid
boasta
čađa
.
Davvi-Amerihká
animašuvnna
filmmat
čájehuvvojit
maŋŋá
gaskabeaivve
.
Davvi-Ruoŧas
leat
máŋga
boandda
heaitán
,
maŋŋil_go
Ruoŧŧa
searvvai
EU:ii
.
Davvi-Sámi
meahcástanlobiid
mearri
mearriduvvo
dan
maŋŋá
go
čanusjoavkkut
leat
addán
iežaset
kommeanttaid
dán
vahkku
áigge
.
Davviriikkaid
sámekonvenšuvnna
evttohusa
ulbmilin
lea
geahpidit
sámiid
ovttasbarggu
riikkarájiid
rastá
.
Davviriikkalaš
ovdánanproseassa
,
mii
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
lea
leamaš
jođus
sámi
áššiin
,
orru
čielgasit
čájeheamen
ahte
hehttehusaid
maid
min
eatnama
ja
álbmoga
juohkán
isitriikkat
leat
midjiide
buktán
mielddis
,
sáhttá
vuoitit
,
ja
dál
áššit
orrotge
ovdáneamin
rivttes
guvlui
.
Dađi
bahábut
geardduhii
son
soaibmama
maiddái
dan
maŋŋá
,
čilge
Josef
Vedhugnes
.
Dađi
bahábut
ii
dát
ge
vel
oro
leamaš
doarvái
guhkes
áigi
,
vaikko
nu
galggašii
jáhkkit
,
oaivvilda
son
Jonassen
ja
lohká
joavkkuin
lea
ain
vejolaš
duođaštit
geavaheami
,
muhto
dat
ii
mana
revišuvnna
čađa
,
go
dát
barggut
jagi
2009
ovddas
leat
loahpahuvvon
.
Dađi
maŋŋá
go
láhttu
lei
ordnejuvvon
bohte
fas
skohterat
ja
billistedje
láhtu
.
Dađi
mielde
geahččalat
eambbo
čiekčat
gaskašilju
čađa
.
De
beasat
vuodjit
njuolga
čađa
20
bummaruhtarusttegis
miehtá
riikka
.
De
beassá
guovddáš
fas
rahpat
uvssaid
maŋŋil_go
šadde
daid
suoidnemánu
2.
beaivve
rájes
giddet
ruhtadili
geažil
.
De
bođii
Návvuotna
guossái
,
ja
buohkat
sihkkarit
muitet
ahte
diibmá
ledje
oalle
stuimmit
maŋŋel
go
dat
guokte
joavkku
leigga
čiekčan
.
De
eai
leat
báljo
go
veaháš
buorideamit
mat
váilot
ovdal_go
olles
suohkan
beassá
ortnega
vuollái
maŋŋel
go
suohkanstivra
lea
meannudan
ášši
.
De
ferte
fas
ođđasit
plánegoahtit
,
ja
dan
maŋŋá
fas
.
De
gal
seailu
sámegiella
vel
ollu
buolvvaid
čađa
.
De
gal
vissa
sáddejuvvošii
festivála
TV:ain
miehtá
máilmmi
,
mojohallá
Elisabeth
Heilmann
Blind
gávvilit
.
De
gal
áddjá
jorggiha
ruoktot
viežžat
nábára
,
ja
álgá
dainna
ráhkadit
ráiggi
vári
čađa
.
De
galgetge
lágideamit
maŋŋá
,
maŋŋálagaid
.
De
galgá
nisson
,
gii
čuoččuha
iežas
veagalváldon
,
ja
guokte
dievddu
vuolgán
gullat
gii
lea
nissona
veagalváldán
ja
sádden
filmma
miehtá
.
De
iđistii
hirbmat
stuora
vuovdi
dákko
,
ja
áddjá
ii
beassan
čađa
.
De
lea
ge
gažaldat
,
fertejit
go
dat
leat
nu
mot
Statnett
dál
pláne
,
gáttis
stoalppuid
mielde
rastá
Finnmárkku
gitta
Romsii
?
De
leat
bohciidan
gažaldagat
mo
dál
galget
bargiiguin
dahkat
maŋŋá
go
Statskog
SF
beaivvit
leat
nohkan
Finnmárkkus
.
De
leat
:
Sin
jietna
lea
ollán
miehtá
máilmmis
.
De
leaš
oaidnit
gerget
go
dassážii
,
go
sin
áigumuš
leai
dušše
lonuhit
dálá
galbbaid
,
muhto
Deanu
ráđđealmmái
lea
dáhtton
seammás
geahčadit
buot
báikenamaid
miehtá
gieldda
riikka-
ja
fylkkageainnuid
.
De
livččii
mirkosuovva
leavvan
miehtá
Girkonjárgga
gávpoga
.
De
loahpas
,
maŋŋil_go
leimmet
sykkeliin
vánddardan
,
ja
vázzán
guhkás
,
de
bođiimet
várrái
,
gos
okta
áhkku
gođii
liinniid
,
muitaleaba
nieiddaguovttos
.
De
logai
mun
galggan
oažžut
ruđa
ruovttoluotta
50
beaivvi
maŋŋá
.
De
maŋŋel
boahtá
ges
buovnnjat-sáhpán
ovddal
ja
fálai
iežas
biigán
bárdnái
.
De
maŋŋel
boahtá
ges
buovnnjatsáhpán
ovddal
ja
fálai
iežas
biigán
bárdnái
.
De
maŋŋel
náitalii
bárdni
jiehtanasa
nieiddain
.
De
mun
riŋgejin
nuppi
leansmánnebálvái
,
ja
go
son
bođii
,
de
moai
oaččuime
nuoraid
eret
,
maŋŋil
garra
digáštallama
.
De
oaččut
čoavddasáni
mainna
beasat
lohkat
aviissa
moadde
diimmu
maŋŋel
go
dat
lea
deaddiluvvon
.
De
sii
gal
fas
vulge
fatnasii
,
muhto
bárdni
suonjai
gonagasa
beavdde
vuollai
,
gullan
dihte
maid
doppe
hupmet
maŋŋil_go
sii
leat
mannan
.
De
sii
manne
rastá
meara
ja
bohte
báhpa
dállui
.
De
soai
leaba
aitto
duolbmán
maŋŋel
go
leaba
ijastallan
Guovdageainnus
.
De
son
riŋge
noaidái
ja
oažžu
čielga
vástádusa
sus
:
Gálbi
lea
njuvvon
dál
ja
dat
lei
okta
olmmoš
gii
doalvvui
dan
,
muhto
son
ii
loga
oaidnit
válddii
go
suola
gálbbi
fatnasii
vai
gaikkui
go
gálbbi
áiddi
čađa
.
De
vulggii
son
Lulli-Norgii
,
ja
jagi
maŋŋel
álggii
son
biirečállin
Stavanger
biirii
.
De
váccii
norgalaš
šaldi
rastá
,
muhto
son
logai
dušše
o
,
o
,
čađat
.
De
válddát
duollji
mielde
,
mii
ii
leat
boaris
,
iige
botkkis
,
ja
guođát
muohtakinoi
maŋŋil
filmma
,
čilge
Sámi
filbmafestivála
prográmmajođiheaddji
Silja
Somby
.
De
árvalii
sin
oaivámuš
ahte
sii
galge
álgit
vuos
geainnu
njáskat
ja
das
maŋŋil
fas
vulos
guottašit
.
De
šattai
nubbi
beaivi
go
rieban
fas
boahtá
ja
dadjá
:
–
Mun
lean
vázzán
miehtá
meahci
in
ge
leat
gávdnan
eará
asttáhatmuora
go
dán
.
Deaggečuotnjága
maid
ballet
jávkat
oalát
miehtá
máilmmi
,
stuorámus
áitta
lea
lobihis
bivdu
iige
dálkkádatrievdan
.
Deaivvadanbáiki
rahppojuvvui
maŋŋil
guhkilmas
áiggi
stobu
ođasmahttimiin
.
Deaivvademiide
leat
bovdejuvvon
álgoálbmot
áššedovdit
čiežas
miehtá
davviguovlluid
.
Deanu
gielddastivra
doalai
geasi
maŋŋá
vuosttaš
čoahkkima
ovddit
beaivvi
,
mii
bisttii
váile
čieža
diimmu
.
Deanu
girkus
ipmilbálvalusa
maŋŋil
.
Deanu
heaibunsearvi
johtá
miehtá
máilmmi
,
ja
sii
leat
Ruoššas
,
Duiskkas
,
Nuortariikkas
ja
Spanias
leamašan
heaibumin
ja
olahan
buriid
bohtosiid
.
Deanu
kulturskuvlla
oahpaheaddji
asttai
maid
boradit
maŋŋel
go
kulturskuvlla
oahppit
ledje
juoigan
ja
dánson
Deanu
Šalddis
.
Deanu
leansmánnebálvá
Tommy
Mikaelsen
,
gii
lei
dán
gádjunakšuvnna
jođiheaddji
,
lohká
ahte
olbmot
geat
čuiget
ja
vudjet
skohteriin
meahcis
,
fertejit
leat
várrogasat
go
dál
lea
hirbmat
uđasvárra
miehtá
Norgga
.
Deanu
musea
jođiheaddji
,
gii
lea
njunnošis
lágideames
dán
jagáš
doaluid
,
lohká
sii
leat
erenoamáš
duđavaččat
das_go
Deatnu
dán
jagi
bođđii
goalmmát
sadjái
gilvvus
,
masa
serve
58
dieđihuvvon
doalut
miehtá
Norgga
.
Deanu
musea
čájeha
luossabivddu
ja
bivdovugiid
áiggiid
čađa
ja
čájáhus
sisttisdoallá
maiddái
Deanu
ođđaset
historjjá
ja
kultuvrra
.
Deanu
ráđđealmmái
Jørn
Aslaksen
ii
lean
ságaide
gávdnamis
ikte
čilgendihte
lagabut
dáid
lassegoluid
go
leai
beaivvi
miehtá
čoahkkimis
.
Deanu
ráđđealmmái
evttoha
otná
ovdagoddái
ahte
gielda
miehtá
rievdadit
ØFAS
–
Nuorta-Finnmárkku
bázahusfitnodatšiehtadusa
,
mas
loatnarádji
danin
bajiduvvo
50
miljovnna
ruvdnui
.
Deanu
silbbas
,
Máze
vávváin
,
Guovdageainnu
gietkamiin
,
Kárášjoga
sámeniibbiin
šaddet
buorit
vuovdingálvvut
miehtá
riikka
.
Deanu
sátnejođiheaddji
lea
gulastan
ahte
Unjárgga
gielda
lea
plánemin
konseartta
The
BlackSheeps
ja
The
Battery
joavkkuin
dalá
maŋŋá
ođđajagi
.
Deanu
čoahkkimii
ledje
boahtán
sápmelaččat
miehtá
Sámi
,
erenoamážit
deatnogátte
ja
mearragátte
ássi
sápmelaččat
geat
gillájedje
dáruiduhttimis
,
čilge
Sámi
historjjásearvvi
čálli
Johan
Jernsletten
.
Deanus
bázii
earret_eará
Deanu
searra
Oscar
Wigelius
pokála
haga
maŋŋil_go
vuoittahalai
STIL
čuoigái
Terje
Persenii
.
Deanus
leat
min
Áiggi
dieđuid
mielde
unnimusat
golmma
gávppis
leamaš
listtut
vuolláičállináŋggirdeapmái
maid
Hámmárfeastalaš
Jarl
Hellesøy
álggahii
maŋŋil
beassážiid
.
Deanus
luosat
gođu
maŋŋá
luitet
merrii
,
go
leat
leamaš
jogas
4-5
jagi
.
Deanučázádagas
leat
soapmásat
álgán
gottašit
luosaid
dadjat
juo
miehtá
čázádaga
.
Dearppaimet
uvssa
ja
10
maŋŋel
son
bođii
rahpat
.
Dearvvašvuohta
lea
vuos
dohkálaš
,
muhto
duođalaš
váikkuhusat
bohtet
20-30
jándora
maŋŋá
.
Dearvvašvuođa-
ja
sosiálabargit
miehtá
riikka
galget
oažžut
vejolašvuođa
oahppat
sámegiela
ja
sámi
kulturáddejumi
.
Dearvvašvuođadivššár
muitala
miehtá
riikka
lassánit
nuoskkesdávddaid
,
ja
sivvan
dasa
soaitá
leat
ahte
nuorat
leat
šlurván
kondomaid
geavaheames
.
Dearvvuođat
Ruošša
sámiin
sihke
politihkkariidda
ja
Ruošša
njunuš
hoavddaide
manne
media
čađa
.
Deatnogátte
Sámiid
Searvvi
ovdaolmmoš
John
Trygve
Solbakk
:
Lea
go
dát
mearrádus
geahččaleapmi
addit
luohttámušjulggaštusa
midjiide
maŋŋel
go
media
čálii
dan
birra
,
dahje
háliidit
go
sii
čorget
moivvis
maid
leat
dahkan
,
jearrá
son
.
Deatnogáttis
leat
áiggiid
čađa
duollet_dálle
ain
gahččan
bearralat
.
Deatnu
lea
dego
silbabáddi
mii
botnjasa
čađa
Sámi
.
Deattuhii
dikšuma
Ministtar
deattuhii
maid
sakka
man
dehálaš
lea
iežas
dikšut
,
maŋŋá
dákkár
dáhpáhusa
.
Dego
kiinnálaš
doassa
rahpasa
dat
–
maiddái
mihá
maŋŋel
go
geahččit
leat
mannan
.
Dehálaš
dutkamiidda
miehtá
árktalaš
guovlluin
Riikkaidgaskasaš
boazodoalloguovddáža
direktevra
Anders
Oskal
muitala
ahte
Dr.
Dehálaš
dutkamiidda
miehtá
árktalaš
guovlluin
¶
Dehálaš
dáhpáhusat
leat
oainnat
boahtimin
maŋŋá
maŋŋálaga
Finnmárkku
vuoigatvuođa
mearrideames
.
Dehálaš
lea
maid
nannet
ovttasbarggu
riikkarájáid
rastá
.
Dehálaš
vuođđu
dán
árvalussii
lea
lappekodisilla
mii
1751:s
nannii
sámiid
luonddugeavahanvuoigatvuođaid
riikarájiid
rastá
.
Deháleamos
lea
ahte
lohkki
boahtá
nu
lahka
ovttaskas
vurbbiid
jearahallamiid
bokte
ja
govaid
bokte
dain
geat
ain
ledje
heakkas
maŋŋel
terrora
.
Deháleamos
lea
goitge
ahte
olbmot
miehtá
sámi
jienastit
lávvordaga
,
deattuha
Ann-Mari
Andersen
.
Deháleamos
rievdadeamit
leat
ahte
dál
ii
šat
dárbbaš
lobi
ohcat
,
go
hálidat
iežas
beatnaga
/
bussá
váldit
ruovttoluotta
Norgii
maŋŋel
go
leat
olgoriikkas
leamaš
.
Deháleamos
áššin
čoahkkimis
šaddá
mo
nuppástuhttima
galgá
organiseret
maŋŋá
1998
.
Deike
bohtet
dal
eamiálbmogat
miehtá
máilmmi
viežžat
máhtu
ja
movttiidahttima
buoridit
oahpahusaset
.
Deike
čoahkkanit
álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
digaštallat
árbevirolaš
máhtu
,
biologalaš
máŋgosa
ja
luondduresurssaid
geavaheami
.
Deiven
Antoni
vuosttas
geardde
giđđadálvvi
1948
Áŋŋelis
ja
dán
maŋŋá
Njunnásis
suoidnemánus
1993
.
Deiven
Máhte
vuosttas
háve
várra
čakčageasi
1961
,
goas
suopmelaččat
huksejedje
geainnu
Badje-Duollámii
,
čađa
nuortalaččaid
ovddeš
guovlluid
Ruošša
bealde
.
Deiven
álgogursastudeanttaid
beaivvi
maŋŋel
go
álge
.
Departemeanta
oaivvilda
ahte
Mearraresursaláhka
galgá
leat
gávdnamis
davvisámegillii
ovdalgo
láhka
doaibmagoahtá
,
vai
sihkkarastá
buot
ealáhusbargiide
njuolggadusčállosiid
eatnigillii
.
Departemeantta
ja
NNS
gulahallan
čoahkkimiid
maŋŋel
lea
NNS
čállán
reivve
departementii
mas
árvala
nammadit
lávdegotti
mii
guorahallá
"
oktavuođaid
čadnon
oapme-
ja
boazonjuovvamiidda
Finnmárkkus
"
.
Departemeantta
mielas
ii
leat
vuođđu
heaittihit
suodjegahpirgohččosa
maŋŋel
daid
árvvoštallamiid
.
Detnui
leat
fárren
hui
ollu
láttánat
ja
dáččat
áiggiid
čađa
,
dakkárat
geat
eai
hálit
sámivuođa
oaidnit
ge
.
Diehtit
ahte
leat
unnán
resurssat
,
ja
dasa_lassin
johtolat
han
manná
suohkaniid
čađa
,
lohká
Skanke
.
Diehtit
gal
ahte
miehtá
Norgga
leat
luottat
mat
gáibidit
divodeami
ja
buorideami
,
earret_eará
lea
E
6
gaskal
Romssa
–
Finnmárkku
fylkaráji
ja
Álttá
guhká
vuordán
divodeami
ja
buorideami
.
Diehtobáŋkku
sisdoallu
galgá
leat
olahahtti
dutkiide
geat
áigot
dutkat
olbmo
leavvama
miehtá
máilmmi
.
Diehtojuohkinčoahkkin
dollojuvvo
čorgatvuođa
dihte
maŋŋel
go
dutkit
diibmá
vajálduhtte
dieđihit
boazodollui
dutkanprošeavtta
birra
.
Diehttelas
addá
ovttasbargu
ráji
rastá
eará
ja
ođđa
hástalusaid
,
muhto
seammás
ferte
deattuhit
ahte
dan
dahket
ovttasbarggut
sisriikkalaš
suohkaniid
gaskal
maid
.
Diehtu
nelgon
sámiid
birra
lea
leavvan
miehtá
máilmmi
,
ambassádaide
Washingtonii
ja
Ottawai
ja
muhtin
diehtojuohkinguovddážii
New
Yorkii
.
Dieid
bottuid
bisánit
barggut
Sámis
ja
maŋŋil
leat
olbmuin
ságat
muhtun
beaivái
.
Diein
jagiin
lei
ruoššanjuorju
márran
,
ruoššanjurjot
bohte
stuorra
loguin
vutnii
1979:s
ja
ledje
vuonain
miehtá
80-loguin
.
Diekkár
dáhpáhusat
leat
dagahan
áiggiid
čađa
ahte
ealáhusat
lea
álgán
massit
luohttámuša
hálddašeaddji
eiseválddiide
.
Diekkár
hástalussii
gávdnojit
sihkkarit
máŋga
čovdosa
,
sáhtášii
vaikko
prinsihppamearrádusa
dahkat
ahte
amasgillii
jorgaleapmi
almmuhuvvo
veahá
maŋŋel
go
sámegielat
dahje
ahte
dat
jorgaleapmi
galgá
vuosttamuččat
leat
eŋgelas-
dahje
spánskagillii
.
Diekkár
rievdadusat
dáhpáhuvvet
maid
miehtá
Eurohpa
,
maid
nuortan
.
Dien
dadjá
Anna
Kirsten
Anti
,
Kárášjogas
,
maŋŋel
go
Ávvir
lávvardatnummaris
čálii
ahte
badjeolbmot
vuojehedje
bohccuid
biilla
vuollai
.
Dien
dáhpáhusa
maŋŋá
báikki
gohčodišgohte
Jámešhávdin
,
Jálvvi-Ánde
lohká
.
Dien
geinnodaga
leat
gottit
johtán
juo
ollu
ovdal_go
ealuiguin
álge
gohkket
,
dan
duođašta
bivdorokkiid
valljodat
miehtá
guolbana
.
Dien
lágádusa
historjjá
ala
lea
dál
seamma
báikái
ceggejuvvon
fas
ođđa
lágádusvisti
,
35
jagi
maŋŋá
.
Dien
ánssu
ožžon
dan
barggu
ovddas
maid
lean
bargan
riikkarájáid
rastá
.
Diet
geavai
maŋŋel
go
Facebook
lei
rievdadusaid
dahkan
iežaset
neahttasiiddus
.
Diet
proseassat
fertejit
álgit
vuođus
vai
suohkanat
eai
dárbbaš
maŋŋil
bártidit
.
Diet
vierru
seaillui
sođiid
maŋŋil
.
Diet
vuolláičálekeahtes
breava
bođii
maŋŋá
go
Ovddádusbellodaga
ovdaolmmoš
Fredriksen
sivahalai
guolástusministara
Helga
Pedersena
váikkuhan
Riddoguolástuslávdegotti
evttohussii
,
ja
go
mun
dáhtton
su
bottu
váldit
Stuorradikkis
go
su
dagut
ledje
čearddalaš
vealaheapmi
.
Dievasčoahkkimis
lasihedje
60_000
ruvdnui
maŋŋel
go
Guovddášbellodat
,
Bargiidbellodat
ja
NSR
buvttii
ovttaskas
evttohusa
.
Dievddu
gávdne
muohttaga
vuolde
maŋŋel
go
uđasohcanbeana
lei
gávdnan
olbmá
muohttaga
vuolde
.
Dievdduidluohká
vuoitin
šattai
Johan
Mikael
Buljo
,
maŋŋel
gelddolaš
liigevuoruid
.
Dievddut
bohte
ihkku
vissui
Kemiin
ovttafáru
maŋŋá
go
ledje
fitnan
muhtun
olgobáikkis
ja
priváhta
dálus
.
Dievdu
gii
bissehuvvui
ovdal_go
galggai
girdái
,
ii
dárbbašan
guhkes
áiggi
jurdilit
,
ja
mieđihii
fievrredeames
ruovttu
vuššojuvvon
viinni
maŋŋil
17,5
sekundda
.
Dievdu
šattai
doaktára
lusa
mannat
goaruhit
vihtta
sávnnji
maŋŋel
go
muhtun
eará
dievdu
fallehii
su
.
Dievva
šattut
,
suoinnit
ja
muorat
miehtá
.
Dievva
čáppa
lieđit
šaddet
alimus
váriin
miehtá
máilmmi
,
čilge
son
,
nu
go
Mátta-Amerihkás
,
Afrihkás
,
Eurohpás
,
Eurasias
gos
lea
unnán
muohta
ja
hirbmat
galmmas
ja
sulastit
Kárášjoga
luonddu
ja
dálkkádaga
.
Dieđuid
oahpponeavvuid
birra
mat
leat
almmuhuvvon
maŋŋel
2003
,
sáhtát
maid
ohcat
Oahpponeahtas
Oahpponeavvuid
vuolde
.
Dieđusge
lea
Ellen
massán
oasi
iežas
vuoigatvuođain
maŋŋel
go
bođii
dán
ođđa
dillái
.
Dieđusge
lea
nu_ahte
juohke
servodagain
lea
kulturárbi
mii
bures
vuhtto
ja
mii
dađistaga
áiggiid
čađa
lea
šaddan
rievdat
.
Dieđusge
lei
mu
ášši
go
gievahin
gieđa
"
veaháš
"
veahkkin
,
muhto
mu
mielas
gal
livččii
leat
riekta
munnje
dušše
addit
fiskes
goartta
go
sii
vel
ožžo
ráŋggáštusa
,
dajai
Svein
Holmestrand
maŋŋá
go
lei
biddjon
olggos
.
Dieđusge
muge
guovdu
ášši
livččii
leamaš
eará
,
juos
mus
livččii
leamaš
doarvái
alla
virgi
ja
nu
buorre
bálká
,
ahte
livččen
suitán
oastit
ja
geavahit
diekkár
divrras
vuojániid
,
maiguin
dat
albma
sápmelaččat
luoittašit
mehciid
čađa
.
Dieđáhusas
dáhkádusfitnodahkii
dieđihii
son
ahte
su
biila
lei
suoláduvvon
ja
gávdnon
maŋŋil
billahuvvan
.
Digaštallan
bisttii
eahkedii
diibmu
11
rádjai
,
nu_ahte
velledin
diibmobeale
maŋŋá
ja
dasttánaga
ledjen
oađđime
!
Digaštallan
buollái
maŋŋá
,
go
Deanu_gielda
sáddii
dán
ášši
gulaskuddamii
.
Digaštallan
lea
čuožžilan
maŋŋel
go
Davvi
Dearvvašvuohta
plánegođii
hukset
ođđa
buohcciviesu
Hámmárfestii
dahje
Girkonjárgii
.
Diggái
válljejuvvojedje
39
áirasa
13
válgabiirres
miehtá
Norgga
.
Dihkit
eai
gávdno
dušše
Kárášjoga
skuvllain
ja
mánáidgárddiin
,
muhto
juohke
báikkis
miehtá
Norgga
,
deattuha
Vivi-Ann
Boine
ja
lohká
nuoskivuohta
dahje
váilevaš
čorgatvuohta
ii
leat
sivva
dihkenjoammumii
,
muhto
dábálaš
váivi
maid
servodat
ferte
čoavdit
.
Dihkkemonit
leat
gitta
vuovttain
ja
dat
cuovkanit
vahku
maŋŋel
go
leat
biddjon
.
Dihtorahki
lea
dagahan
ahte
sin
fitnodat
ii
dárbbaš
gal
leat
stuorit
báikkis
,
ii
ge
ovtta
sajis
,
go
buot
manná
dihtora
čađa
.
Diibmobeale
maŋŋel
boahtá
goahkka
ruovttoluotta
,
áibbas
ruoksat
ieš
.
Diibmobeali
maŋŋel
vuolgá
eamit
geahččat
báđi
.
Diibmobeali
maŋŋá
,
beal_viđas
,
okta
nubbi
beanaráidu
skirveha
Deanu
hotealla
nurkki
birra
,
mii
leai
dán
jagi
ođđa
bisánanbáiki
Deanus
.
Diibmá
biddjui
eret
spábbačiekčamis
maŋŋel
go
cielai
spábbačiekčan
duopmára
seamma
interneahttasiidduin
.
Diibmá
bohte
84
gilvaleaddji
ja
Kurt
Maurstad
vuordá
ainge
seamma
olu
báhččiid
boahtit
miehtá
Finnmárkku
ja
Romssa
.
Diibmá
geassemánus
maŋŋel
Guovdageainnu
ráidospábbačiekčama
Norilda
vuostá
Oarje-Finnmárkkus
,
dollii
čiekčama
duopmár
Bernt
Thomas
Berntsen
Guovdageainnu
hárjeheaddji
John
Einar
Eira
oalgái
.
Diibmá
johte
Sámi
ofelaččat
90
beaivvi
miehtá
Norgga
oahpaheame
sámiid
birra
.
Diibmá
leat
sii
johtán
stuorra
festiválain
miehtá
Eurohpa
nugo
St.
Diibmá
ledje
20
dievdo-
ja
10
nissonjoavkku
,
mat
bohte
miehtá
Sámi
.
Diibmá
ledje
sis
268
miellahtu
ja
dán
jahkečoahkkima
maŋŋil
rehkenuštá
badjel
300
miellahtu
leat
nuoraidorganisašuvnnas
.
Diibmá
ledje
sis
268
mielláhttu
ja
dán
jahkečoahkkima
maŋŋil
rehkenuštá
badjel
300
mielláhttu
leat
nuoraidorganisašuvnnas
.
Diibmá
maŋŋá
geasi
sii
fuobmájedje
neahttasiiddu
,
ja
dalle
gárte
leat
10
proseantta
geavaheddjiin
.
Diibmá
mearriduvvui
rievdaduvvot
Sámi
Našunála
Oahpahusbuohcceviessun
ja
galgá
doaibmat
miehtá
riikka
.
Diibmá
njukčamánus
čálii
Ávvir
áhči
ja
isida
,
Ole
Johan
Reinås
,
birra
,
gii
ii
diehtán
lei
go
su
mánná
ja
dalá
eamit
dearvan
,
maŋŋá
garra
eanadoarggástusaid
Chiles
.
Diibmá
náitaledje
1084
bára
norgga
mearraolbmáidgirkuin
miehtá
máilmmi
.
Diibmá
ođđajagemánu
biddjojuvvui
neavttár
Mikkel
Gaup
rájusgiddagassii
maŋŋel
go
duollárat
gávdne
su
biillas
narkotihka
.
Diibmá
vásihii
son
mediastoarpmaid
maŋŋel
go
cuiggodii
lunttaid
liikot
eambbo
sosiálalaččat
doaibmat
go
čiekčat
.
Diibmá
čakčafestiválas
Guovdageainnus
čuojahii
Áigi
fas
,
maŋŋel
3
jagi
.
Diibmá
,
beaivvi
maŋŋel
stuoraoappá
12
jagi
beaivvi
,
bođii
midjiide
unna
biiggáš
.
Diimmu
maŋŋel
Maŋŋel
galgá
nubbi
dievdu
fas
veahkaváldán
eará
nieidda
.
Diimmu
maŋŋel
go
ipmilbálvalus
livččii
galgan
álgit
,
de
olle
báhppa
.
Diimmu
maŋŋel
gávdnui
reaŋga
viesu
duohken
,
gosa
biillain
lei
vuodján
.
Diimmu
maŋŋil
lea
littarbealli
measta
guoros
.
Diimmu
maŋŋá
álgá
Deanu
dolgevuoggajuniorgilvu
,
mii
bistá
njealji
rádjai
.
Diimmu
ádjánii
Sullii
beannot
diimmu
maŋŋel
lihkohisvuođa
,
bođii
veahkki
.
Diimmá
Viva
World
Cup
oaččui
heajos
sága
miehtá
riika
mediain
,
go
unnán
joavkkut
bohte
čiekčamiidda
.
Diimmá
čavčča
ja
dán
giđa
lea
Ájanas
klubba
leamaš
rabas
eanas
lávvordagaid
maŋŋil_go
ásahuvvui
stivra
mas
váhnemat
ledje
fárus
.
Dikki
eanetlohku
oaivvilda
ahte
jáhkkimis
gaidná
boazu
go
čugge
mielgga
čađa
váibmui
.
Dikkis
čujuhuvvui
maiddái
ahte
áššáskuhtton
olbmái
galggašii
gártat
buorrin
go
lea
mannan
nu
guhkes
áigi
ovdalgo
riekti
šattai
ja
go
son
lea
vuodján
biillain
nu_ahte
ii
leat
várra
earáide
dan
rájes
go
sutnje
adde
fas
vuodjinlobi
golbma
vahkku
maŋŋel
lihkuhisvuođa
.
Diktagirjjis
Persen
čállá
iežas
morraša
birra
maŋŋá
go
su
nieida
jámii
gávcci
jagi
dassái
.
Dilli
galggašii
dákko
buorránit
dan
maŋŋá
,
go
sámebiergasat
leat
čohkkejuvvon
almmolaš
dihtovuđđui
.
Dilli
lea
fuotnánan
sakka
maŋŋá
go
doaktárat
EU
ja
EEO
riikkain
dál
ožžot
bargolobi
Norggas
almmá
ahte
biddjojuvvojit
makkárge
giella-
ja
kulturgáibádusat
ovdal_go
álget
dikšut
pasieanttaid
.
Dilli
lea
nu_ahte
ealu
gal
fertet
juohke
beaivvi
hovdet
čađa
dálvvi
liikká
.
Dilálašvuođa
maŋŋá
manaimet
ovttas
Katjain
ja
su
vánhemiiguin
boradit
fiinna
restoráŋŋii
.
Distaga
álggahuvvui
ge
dievasčoahkkin
,
ja
čoahkkimat
jotket
miehtá
dán
vahkku
.
Divtta
son
goit
čálistii
ja
coggalii
ohcii
jus
datte
boahtá
atnui
maŋŋil
.
Divttasvuona
bajásgeassinhoavda
Ann
Iren
Sæter
oaččui
dieđu
ovdaprošeakta
ruhtadeame
birra
maŋŋebárgga
maŋŋá
Sámedikkeráđi
čoahkkima
.
Divttasvuona
sápmelaččat
veahkehedje
nuppi
máilmmesoađis
duháhiid
mielde
olbmuid
rastá
rájá
Ruŧŧii
,
muhto
soađi
maŋŋil
sivahalle
Norgga
eiseválddit
dáid
rádjaofelaččaid
beahttán
riikka
.
Divttasvuona
sápmelaččat
veahkehedje
nuppi
máilmmisoađi
vuolde
duháhiid
mielde
olbmuid
rastá
ráji
Ruŧŧii
,
muhto
soađi
maŋŋel
sivahalle
Norgga
eiseválddit
dáid
rádjeofelaččaid
beahttán
riikka
.
Divttasvutnii
lea
álgán
sámi
birasterapevta
,
maŋŋel
go
mánáid
illasteamit
begge
mediain
mannan
dálvvi
.
Divtte
iežat
dolvvohallat
davi
eallima
ja
dajaldagaid
dihte
,
ja
vásihit
ođđaáigásaš
álgoálbmot-mielladili
mii
bissu
rupmašis
guhká
dan
maŋŋil
,
hásttuhit
lágideaddjit
.
Divtte
pulvariid
hávkadit
dola
ja
biđge
pulvariid
miehtá
buollinbáikki
.
Divvagat
Eananeaiggádii
:
0,5
proseantta
gálvojođu
árvvu
suktii
njukčamánu
jagi
maŋŋel
¶
Diđiimet
dušše
čoahkkima
maŋŋil
galggai
juoga
konkrehta
dáhpáhuvvat
,
mieđiha
son
ja
lohká
dál
orru
čuvggodeamen
huksenprošeavttas
.
Doaibma
lea
Oahpahusdirektoráhta
vuolde
ja
das
leat
oktiibuot
800
bargi
mat
barget
16
erenoamášpedagogalaš
gelbbolašvuođaguovddážiin
miehtá
riikka
.
Doaibma
lea
dainna
lágiin
ahte
válljejuvvojit
golbma
sámi
nuora
geat
ožžot
oahpu
Sámi
allaskuvllas
ja
das
maŋŋel
vulget
mátkkoštit
skuvllas
skuvlii
miehtá
riikka
gos
sii
muitalit
nuoraide
sámi
kultuvrra
ja
servodaga
birra
.
Doaibma
lea
jurddašuvvon
skuvllaide
,
organisašuvnnaide
ja
servviide
miehtá
riikka
.
Doaibmadoarjagiid
čuovvot
Nils
Henrik
Saras
lea
čielga
oaidnu
ahte
doaibmadoarjagat
fertejit
čuovvut
dan
dilálašvuođa
mii
dál
lea
šaddan
boazodoalus
,
go
olusat
masset
sisaboađu
,
dainnalágiin
go
masset
doaibmadoarjaga
go
šaddet
njuovvat
maŋŋel
juovllaid
.
Doaibmi
boazopolitiijahoavda
Steinar
Bidne
mielas
leat
sii
duođaštan
ahte
bearráigeahčču
ealgabivddus
lea
áibbas
dárbbaš
,
maŋŋil_go
vuosttaš
guovtti
vahkkus
leat
juo
čieža
váidaga
dahkan
.
Doaimmahus
fárrejuvvui
dasto
Oulus
Roavvenjárgii
ja
dan
maŋŋá
sámeguvlui
.
Doaivumis
Stuorradikki
eanetlohku
sihkarastá
ráđđehussii
eanetlogu
go
fráktadássedanortnet
vuos
galgá
meannuduvvot
Stuorradikkis
ođđajagimánu
21.
b.
Doaivumis
láddá
dát
konvenšuvnna
dohkkehangáibádus
jođáneappot
maŋŋá
Obama
čielga
áigumušaid
Amerihkás
.
Doaivumis
maŋŋel
dálvvi
sáhttá
fitnodat
čájehit
buori
rehketdoalu
.
Doaivumis
meannuda
plánalávdegoddi
dan
vuosttaš
geardde
2009
cuoŋománus
ja
das
maŋŋel
biddjo
almmolaš
geahčadeapmái
.
Doaivumis
mearkkaša
dat
ahte
sápmelaččat
eai
dárbbaš
álo
šat
mannat
riikkaid
kantuvrraid
čađa
jus
áigot
ovddidit
iežaset
áššiid
EU
njunnožiidda
.
Doaivumis
šaddá
buoret
vejolašvuohta
oažžut
barggu
dáppe
Davvi-Romssas
maŋŋel
dán
oahpu
.
Doaivut
olahit
ollu
nuoraid
,
miehtá
Norgga
bealde
Sámi
,
lohká
Partapuoli
.
Doaivva
lea
ahte
muhtin
manná
galledit
iežas
áhku
dahje
ádjá
maŋŋil
dán
čájáhusa
,
čilge
Bjerk
.
Doaivvun
dinge
dahkat
seamma
maŋŋá
go
lehpet
gazzan
oahpu
máilmmis
,
logai
Trosten
.
Doaktárat
nannejit
ahte
3-4
vahkku
maŋŋá
sáhttet
bistevaš
vahágat
boahtit
guovddáš
nearvavuogádahkii
.
Doaktárat
vudje
nieidda
vara
váibmogeahppá
mašiinna
čađa
dađistaga
go
su
rumaš
liegganii
.
Doala
ruhtaburssa
nu
čavga
go
sáhtát
ja
ane
ávkin
daid
dieđuid
maid
áiggiid
čađa
leat
háhkan
.
Doaluid
maŋŋá
oahppit
ja
oahpaheaddjit
herskostalle
deanu
luosain
,
mii
leai
sihke
skuvlaboradeami
ja
iehčanasvuođa
ávvubiebmun
.
Doaluin
lea
maid
logaldallan
Kildesli
áiggiid
čađa
,
mas
muitaluvvo
das
makkár
doaimmat
Kildeslis
leat
leamaš
iešguđetge
áigodagain
.
Doalut
beaivvi
miehtá
Mázes
¶
Doalut
maŋŋá
meassu
¶
Doarju
sámi
rájáid
rastá
ovttasbarggu
¶
Doarridii
Janne
Beaivvi
maŋŋel
ledje
gilvvut
Deanus
,
gos
Geija
maid
nagodii
vuoitit
.
Doavtternákkus
dilálašvuođa
maŋŋá
Romssa
Universitehta
1
.
Dohko
bohtet
18
mánáidteáhterjoavkku
miehtá
máilmmi
.
Dohko
bohtet
olbmot
miehtá
lullisámi
ja
maiddái
muhtin
davvisámi
.
Dohko
bohtet
olbmot
miehtá
lullisámi
,
maŋemus
jagiid
maiddái
davvisámit
.
Dohko
bohtet
olbmot
miehtá
máilmmi
.
Dohko
han
mii
vuolgit
go
dárbbašat
ođđa
searaid
dilihis
árgabeaivvi
maŋŋá
.
Dohko
joavddai
1898:s
,
muhto
jagi
maŋŋil
son
guđii
virggi
,
maid
Amerihká
stáhta
lei
sutnje
lágidan
.
Dohko
lea
maiddái
Klemet
Erland
Hætta
,
gii
lea
sátnejođiheaddji
suohkanis
mii
áiggiid
čađa
lea
eanemus
spiža
ožžon
das
mot
sii
hálddašit
bievlavuodjima
.
Dohko
leat
sámeeatnama
maŋimuš
noaiddit
bovden
24
máná
miehtá
Sámi
ja
sin
áigot
oahpahit
šaddat
iežaset
álbmoga
vuoiŋŋalaš
jođiheaddjin
.
Dohko
ledje
hirbmat
olu
olbmot
čoahkkanan
,
ja
politiijat
dihtet
muitalit
ahte
doppe
lei
hirbmat
jaskat
miehtá
vahkkoloahpa
.
Dohko
manai
boazu
hui
olu
ja
iige
dihtton
šat
dan
maŋŋel
.
Dohko
čoahkkanedje
oassálastit
miehtá
Eurohpá
.
Dohko
čoahkkanit
olbmot
miehtá
máilmmi
ja
dán
jagi
leat
álgoálbmogat
fáddán
konferánssas
.
Doidde
3
beaivve
maŋŋá
bierggu
ja
heŋge
goikat
4-6
vahkkui
.
Dokumeantta
maŋŋá
geahččis
leage
veaháš
dakkár
dovdu
,
ahte
manne
ipmašiid
vuovddit
čullojuvvojit
,
go
dan
šaddamii
manná
sullii
160-180
jagi
.
Dokumentárafilbma
"
Bálkestuvvon
gáddái
"
čájehuvvui
diibmá
vuosttaš
geardde
NRK
1:s
,
ja
maŋŋel
go
čájehuvvui
šattai
hirbmat
ollu
sáhka
Finnmárkku
mearra-
ja
vuotnaguovlluid
sámiid
birra
geat
maŋemus
25_-_30
jagis
bálkestuvvoje
gáddái
,
go
masse
iežaset
ealáhusa
,
guolásteami
ábis
,
buot
bivdinvuoigatvuođaid
.
Dolgevuoggabivdui
son
movttiidii
6-7
jagi
dassái
mátta
jogain
ja
vuosttas
Deanu
reaissu
maŋŋá
son
johtigođii
dávjjibut
ja
dávjjibut
Ohcejogas
.
Doliin
navdui
romantihka
lieđđi
leamen
alihin
daningo
gávdnui
eanaš
meahcis
,
muhto
dál
dat
lea
miehtá
buot
,
ja
danin
dat
sáhttá
navdot
romantihka
modearna
lieđđin
.
Dolin
lei
gal
dábáleabbo
ahte
álbmotmusihkkarat
mátkkoštedje
miehtá
riikka
ja
čogge
inspirašuvnna
,
muitalusaid
ja
ođđa
šuoŋaid
.
Dološ
áigge
vuovdin
lei
spáillitvuovdin
,
easka
juovllaid
maŋŋá
go
lei
olu
muohta
.
Doložis
lei
lodden
dárbbašlaš
lassin
biepmu
háhkamis
go
maŋŋil
dálvvi
ledje
dábálaččat
unnán
biebmovárit
.
Don
berret
čállit
buot
du
fuomášumiid
vai
maŋŋil
sáhttát
daid
geavahit
.
Don
doalahat
iežat
rabáhta
šiehtadusfitnodagas
ja
mávssát
dábálaš
hatti
go
vuoját
eará
bummarusttegiid
čađa
.
Don
fertet
geahčestit
sihke
gurutguvlui
ja
olgešguvlui
ovdal_go
vázzilat
rastá
luotta
dakko
gokko
biilaluodda
lea
merkejuvvon
vilges
,
gassa
sázuiguin
.
Don
háhket
hábmenoahpaheaddjioahpu
ja
maŋŋel
háhket
vel
lassioahpu
tevdnemis
/
málemis
ja
sámegiel
vuođđofágas
.
Don
háliidat
gal
rievdadusa
lávddis
maŋŋel
bargoáiggi
.
Don
it
oaččo
ruovttus
čađa
maid
leat
geahččalan
čađahit
.
Don
maid
sáhtát
gávdnat
eará
bálgáid
maŋŋel
barggu
ja
golahit
áiggi
earenoamáš
olbmuin
geasa
don
duođaid
liikot
.
Don
sáhtát
jienastit
ovddalgihtii
guđe
gielddas
ihkinassii
miehtá
riikka
.
Don
sáhtát
ovddalgihtii
jienastit
man
fal
gielddas
dahje
suohkanis
miehtá
riikka
.
Doppe
beasai
maiddái
boradit
njálgga
biepmu
,
ja
maŋŋel
ges
dánsestit
.
Doppe
beasat
gullat
makkár
šuokŋa
válljejuvvo
áiggiid
čađa
buoremus
sámi
musihkkan
.
Doppe
galgaba
Niko
ja
Annie
lávlut
ja
juoigat
,
ja
maŋŋil
geige
sátnejođiheaddji
kulturbálkkašumi
.
Doppe
galget
sii
luvvet
jarron
spábbačiekčandehkiid
maŋŋel
vuosttaš
cup-beaivvi
.
Doppe
ii
duostan
boahtit
vulos
ovdal
jándora
maŋŋel
,
muitala
Lango
.
Doppe
lea
buoremus
gelbbolašvuohta
su
dikšut
dakkár
geahpesváttuin
mat
sutnje
šadde
maŋŋil_go
čázi
vuollái
lei
gártan
ja
measta
jápmán
.
Doppe
lea
gal
lihkus
rufe
láhttis
ja
go
čáhci
lea
dan
čađa
maid
golgan
,
de
ii
dahkan
nu
ollu
vahága
,
lohká
Guttormsen
.
Doppe
lea
stuorra
beavdi
ja
dan
alde
leat
iešguđet
ivdnásaš
dolggit
miehtá
beavddi
,
ja
giesastatárporullat
smávva
skáhpuin
.
Doppe
lea
vejolašvuohta
maŋŋá
oažžut
ruđaid
sámi
doaimmaide
.
Doppe
leat
leamaš
buorit
beaivvit
áiggiid
čađa
,
muitá
Iŋgá
.
Doppe
leat
máŋgga
unnit
guolástanservodagain
ásahan
servodateriid
mii
sihkkarastá
báikkálaš
álbmogii
iežaset
guliide
vuoigatvuođaid
.
Doppe
ledje
iešguđet
álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
čoahkkanan
,
ja
sii
muitaledje
makkár
hástalusat
sin
riikkain
leat
,
muitala
son
.
Doppe
ledje
miehtá
seaidneguora
geađgeskulptuvrrat
main
lea
kristtalašvuohta
vuođđun
.
Doppe
lei
hui
ollu
oahpaheapmi
beaivválaččat
barggu
čađa
juohkelágan
bargui
mii
gulai
boazodollui
.
Doppe
lei
ilgadis
dáhpáhus
maŋŋil
čiekčama
,
go
duopmár
galgá
leat
goddináitagiid
buktán
15
jahkásaš
gándii
,
gii
lei
čiekčama
geahččame
.
Doppe
lei
ilgadis
dáhpáhus
maŋŋil
čiekčama
,
go
duopmár
galgá
leat
goddináitagiid
ovddidan
15
jahkásaš
gándii
,
gii
lei
čiekčama
geahččame
.
Doppe
lei
lottáš
mii
fievrredii
olbmuid
rastá
jávrri
.
Doppe
livčče
olbmot
miehtá
sámi
,
mearragáttiin
,
Ruošša
bealde
,
gávpogiin
ja
duoddariin
,
geain
leat
iešguđetge
eallinvásáhusat
.
Doppe
oainnat
ii
leat
nugo
min
iežamet
Sámi
čoahkkimiin
,
ahte
dulkojuvvo
simultánarusttega
čađa
buot
sámegielaide
juohke
sátni
mii
daddjojuvvo
.
Doppe
oasálastet
dábálaččat
birrasiid
6000
delegáhta
ja
sáttaolbmo
miehtá
máilmmi
.
Doppe
sihte
baicca
jagi
iskat
čázi
,
ja
dan
maŋŋel
mearridit
mo
galgá
dahkat
.
Doppe
sii
leat
vuođđudan
mearrádusaid
ahte
áiddit
eai
galgga
gaikojuvvot
dainna
go
Boazodoalolágas
ii
gávdno
láhkavuođđu
mii
lohká
ahte
gaskaboddosaš
áiddit
galget
eret
maŋŋá
boazojohtima
.
Doppe
son
čuoččuhii
iežas
leat
časkkahallan
Samuel
Aslak
Henrik
Kemi
rohkkái
,
ja
maiddái
maŋŋá
go
bođii
olggos
.
Doppe
šaddá
máinnastanboddu
unnimusaide
Inger
Seierstad
bokte
,
ja
maŋŋel
vel
stoahkamat
ja
gilvvut
mánáide
.
Doppe
čilgejit
viidáseappot
ahte
áššáiduhtton
olmmoš
sáhttá
maŋŋil
molsut
bealušteaddji
jus
ieš
háliida
.
Doppe
čohkkájit
olbmot
geat
leat
eret
miehtá
riikka
,
eai
ge
dušše
sii
geat
orrot
guovlluin
gos
leat
olu
sápmelaččat
,
ja
sii
čohkkájit
doppe
dan_dihte
go
dovdet
ja
oaivvildit
ahte
sii
leat
sápmelaččat
,
muitala
John
Issát
.
Dorski
gáská
ráiggiid
firpmiide
mat
leat
guollegárddis
,
ja
beassá
báhtarit
daid
čađa
.
Dovddan
ahte
otná
beaivvi
leat
boahtán
hui
guhkás
,
dajai
Nordsletta
maŋŋel
čoahkkima
.
Dovddastii
maŋŋel
DNA-iskosa
¶
Dovddastii
maŋŋel
go
ledje
moaitámušat
go
ii
lean
joavdan
čoahkkimiidda
ja
bargui
.
Dovddus
suomasámeradio
jietna
gullo
ain
guhká
miehtá
sámi
.
Dovde
stuorra
morraša
ja
láittasvuođa
,
lohkaba
biebmováhnemat
maŋŋá
go
mánáidsuodjalus
vieččai
máná
.
Dovden
nu
duolvvas
maŋŋel
dan
"
¶
Dovdet
miehtá
Finnmárkku
¶
Dovdo
bures
ahte
Eira
bearaš
leat
valáštallit
,
go
miehtá
dálu
leat
pokálat
valljis
.
Dovdá
sivaheapmin
Maŋŋá
go
son
lei
vuodján
bohccuid
njeaiga
,
de
bohte
dasa
badjeolbmot
biillaiguin
ja
skohteriiguin
.
Dramatihkka
loahpahuvvui
máŋga
diimmuid
maŋŋel
.
Driftsenheta
ja
mearrádusat
man
ollu
bohccot
ožžot
leat
ovtta
doalus
,
leat
dagahan
ja
dagahit
heajos
dili
min
ealáhussii
,
lohká
Karen
Marie
Eira
Buljo
,
maŋŋel
boazodoallokonferánssa
mii
lágiduvvui
Guovdageainnus
álggugeahčen
dán
vahkku
.
Drošševuoddji
John
Gaup
vujii
čorraga
sisa
man
boazobargit
vuojehedje
luotta
rastá
.
Du
jietna
lea
dehálaš
ja
du
jietna
sihkkarastá
ealli
demokratiija
.
Du
jietna
sihkkarastá
ealli
demokratiija
¶
Du
vuolggasadji
lea
hui
buorre
nu
guhkás
go
mun
lean
ádden
,
dovdet
bures
ambulánsajođiheami
ja
váttisvuođaid
áiggiid
čađa
.
Duhpátsuovva
ja
borgguheapmi
ii
leat
šat
nu
oidnosis
maŋŋel
go
Borgguhanláhka
doaibmagođii
geassemánu
1.
beaivvi
2004
.
Duhtavaš
:
–
Maŋŋel
go
dáinna
álggiimet
,
de
lassánii
lohku
ovttatmanos
,
dadjá
Oberstløytnanta
,
Bent-Ivan
Myhre
,
Suodjalushoavdda
ságadoalli
.
Dulvecakki
guhkkodat
lea
kilomehter
,
šalddis
600
mehtera
gitta
Márkangeainnu
vuolemus
dálu
vulobeallái
ja
geavlá
400
mehtera
rastá
gietti
Suomageidnui
.
Duodjeinstituhta
jođiheaddji
Inga
Hermansen
Hætta
vuolgá
gávttiin
borjjastit
Hurtigruten
mielde
miehtá
Norgga
rittu
.
Duodjeávdnasiid
birra
dárkilis
oahpu
maŋŋá
álggii
duodjeoahppu
,
bastilis
niibbit
adnojit
dánge
duodjái
.
Duogáš
dasa
lea
go
Finnmárkku
johtolat
bisánii
oalát
maŋŋel
Islándda
gutnabalvvaid
dihte
,
go
čájehuvvui
ahte
dán
áigodagas
eai
lean
fylkkas
eará
johtolat
fálaldagat
eará
fylkkaide
nugo
ruovdemáđija
ja
bussefálaldat
.
Duogáš
dán
čuoččuhussii
lea
go
son
oaivvilda
sámi
mediain
beare
ovttageardásaš
gova
álbmoga
oaiviliin
álbmotčoahkkima
maŋŋel
Guovdageainnus
.
Duogáš
dán
čuoččuhussii
lea
go
son
oaivvilda
sámi
mediain
beare
ovttageardásaš
gova
álbmoga
oaiviliin
álbmotčoahkkima
maŋŋel
mii
Guovdageainnus
lei
ráđđehusa
suodjalan-
ja
álbmotmeahcceásahanplánaid
oktavuođas
.
Duogáš
lei
go
baikkat
golge
miehtá
šilju
.
Duogážin
dasa
lea
ahte
maŋŋel
oktasašguohtuneatnamiid
geahččama
ledje
muhtimat
oaidnán
olu
mohtorfievroluottaid
jekkiin
duoddaris
,
ja
muhtimat
ledje
fas
unnán
luottaid
oaidnán
.
Duogážin
geassádanáitagiidda
lea
go
Sámiráđđi
,
mii
oamasta
90
proseantta
Guoládaga
Sámi
Rádios
,
lea
virgádan
ođđa
direktevrra
Valentina
Sovkina
,
maŋŋil_go
Ruošša
duopmostuollu
dubmii
Aleksandr
Paul
jahkái
eret
doaimmahanbarggus
.
Duogážin
geassádanáitagiidda
lea
go
Sámiráđđi
,
mii
oamasta
90
proseantta
Guoládaga
Sámi
Rádios
,
lea
virgádan
ođđa
direktevrra
Valentina
Sovkina
,
maŋŋil_go
Ruošša
duopmostuollu
dubmii
Aleksandr
Paul
jahkái
eret
doaimmahanbarggus
.
Duohtavuohta
lea
ahte
penšuvdnaahki
lea
65
jagi
,
ii
ge
nu_ahte
sis
lea
vuoigatvuohta
penšuvdnii
golmma
áigodaga
maŋŋel
,
beroškeahttá
agis
,
nu
go
boahtá
ovdan
reportášas
.
Duohtavuohta
lea
dađi
bahábut
ahte
sámi
meahcástanvuoigatvuođat
leat
áiggiid
čađa
gáržžiduvvon
iešguđet
lágaiguin
ja
njuolggadusaiguin
.
Duohtavuođas
lea
gávpi
stuorát
eará
Eurohpa
riikkain
,
ja
danin
vásihedje
mutursykkelgávppit
ahte
eanemus
beakkán
sykkelat
ledje
juo
vuvdon
miehtá
Eurohpa
ovdal_go
gálvu
ollii
Norgii
.
Duojis
ii
leat
vel
ealáhusstahtus
mii
sihkkarastá
duojáriidda
birgejumi
ja
sisaboađu
márkana
ektui
.
Duollet
dálle
doallá
báhppa
oanehis
Ipmilbálvalusa
girkus
,
ja
girkogáfestallan
vel
maŋŋil
,
dat
lea
jur
nu
buorre
ja
ráfálaš
dilli
.
Duollet
dálle
oggo
maiddái
dolgevuokkain
,
muhto
dat
gal
ii
šaddan
dábálažžan
ovdal_go
maŋŋá
nuppi
máilmmesoađi
.
Duolvačázis
mii
golgá
čađa
ráige
kloahkkakumma
gal
sáhttá
bohciidit
riššagássa
mii
háisu
,
lohká
Bioforsk
dutkanhoavda
Trond
Mæhlum
.
Duomu
maŋŋá
sihkastii
Härjedalen
gielda
boazodoalloealáhusa
eret
gieldda
ovdánahttinplánas
.
Duomus
daddjo
maid
ahte
duođaštus
gáibádusaid
ektui
sáhttet
leat
earát
geat
cápme
dievddu
maŋŋel
go
lei
gáhččan
.
Maŋŋá
bottu
logai
duopmár
bajás
iežas
mearrádusa
.
Duopmára
láhttenvuohki
,
mii
bođii
ovdan
dievdduid
ráidospábbačiekčama
maŋŋá
,
Guovdageainnu
ja
Fállejoga
gaskka
,
ii
dohkket
Guovdageainnu
valáštallansearvi
.
Duorastaga
akšunerejedje
boanddat
miehtá
Norgga
čalmmustahttin
dihte
eanandoalu
heajos
dienasdili
.
Duorastaga
giddejuvvojedje
girdijohtolaga
miehtá
Norgga
,
bearjadaga
lei
dušše
unna
oasáš
Norggas
mii
lei
rabas
,
dan
mearridii
Avinora
bearjadatiđida
.
Duorastaga
lei
Leavnnja
nuoraide
logaldallan
dálkkádatrievdamiid
birra
,
ja
maŋŋil
logaldallama
masa
joatkkaskuvlla
oahppit
oidne
ávkki
,
de
lei
sis
dát
cealkámuš
:
–
Mii
beroštat
dálkkádagas
!
Duorastaga
maŋŋel
sáhtát
deaivvadit
olbmuin
gii
geasuha
du
romantihkalaš
ja
dovddolaš
beliid
.
Duorastaga
maŋŋá
gaskabeaivve
rahpá
olmmáivággilaš
Roger
Mandal
filbmariemuid
iežas
filmmain
Svalbárda
ruvkeservodaga
birra
.
Duorastateahket
lea
digaštallan
maŋŋá
filmma
.
Duos
dás
ain
máŋggaid
logiid
jagiid
čađa
lea
Norgga
fáles-
ja
njuorjjobivdu
bohciidahttán
seammalágán
negatiivvalaš
preassačállosiid
.
Duostil
don
gal
ledjet
,
go
arvet
beahkit
seavdnjada
ja
váivvi
čađa
.
Duođaid
čájehedje
skuvlla
nuorat
ja
mánat
miehtá
Suoma
Sámi
iešguđetgelágan
máhtu
musihkas
.
Duođaštuvvon
vahágat
leat
unnit
oassi
ja
stuorit
oassi
buhtadusas
lea
vahágiid
buhtadusmáksu
árvvoštallama
vuođul
,
ja
dát
šaddá
ge
čielgaseabbo
maŋŋil_go
prošeakta
lea
čađahuvvon
ja
boazodoallovahágat
duođaštuvvojit
,
čilge
Østereng
.
Dus
lea
jurdilmeahttun
láhttenvuohki
miehtá
vahku
,
ja
dan
gal
berret
rievdadišgoahtit
áiggi
mielde
.
Dus
lea
áigi
vuoruhit
,
ahte
guđe
barggu
ovddemus
doaimmahat
ja
maŋŋel
go
leat
geargan
barggus
de
lea
vel
liigeáigi
báhcán
dus
.
Dutkan
álgá
njukčamánus
,
ja
loahpahuvvo
moadde
vahkku
maŋŋá
,
muitala
Ims
.
Dutkanhoavda
Kjetil
Hindar
lohká
áidna
čoavddus
gádjut
eamiluosa
lea
hehttet
buot
biebmoluosa
seaguhemiid
luossanáliin
miehtá
Norgga
.
Dutkanjoavku
lea
čuvvon
2551
gávcci
jahkásaš
gándda
ja
geahččan
mo
singuin
lei
geavvan
10-15
jagi
maŋŋá
.
Dutkanprošeakta
masa
gaskaolmmoš
čujuha
lea
olu
beaggán
,
go
álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
leat
prošeavtta
álggaheami
rájes
juo
garrasit
vuosttaldan
.
Dutki
Niemelä
miehtá
gal
ahte
eanaš
leamaš
gudjorat
(
mearradápmohat
)
,
mat
fas
leat
hirpmástuhtti
stuorrát
,
1,5
kilos
3,6
kiloi
.
Dutkit
boahtiba
mátkkoštit
miehtá
Norgga
jearahallamiid
oktavuođas
.
Dutkit
leat
čađahan
geahččaleami
mas
čájehuvvui
ahte
oassálastit
muite
oalle
bures
maŋŋel
go
leat
oađđán
bures
ja
maŋŋel
dábálaš
bargobeaivvi
,
muhto
sii
ráhkade
"
gielis
muittuid
"
go
sii
ledje
unnán
oađđán
.
Dutkit
navdet
gahčči
gahčai
čáhcái
maŋŋá
vuovdebuollima
ja
vuojui
.
Dutkit
navdet
sii
vissásit
sáhttet
dadjat
,
ahte
dát
fenomena
stivre
dálkki
miehtá
máilmmi
.
Dutko
viidát
Nuorta-Finnmárkku
politiijaguovllus
muitalit
Kárášjoga
suolaášši
lea
viiddis
ja
sii
leat
gávcci
ášši
dutkamin
dál
,
olles
viđa
politiijaguovllus
miehtá
Norgga
,
ja
dutkan
lea
garrasit
vuoruhuvvon
politiijaid
bealis
ja
sii
háliidit
ge
dáinna
čájehit
ahte
deike
eai
dárbbaš
boahtit
.
Duvle
mii
jođiimet
Njállaávžži
rastá
.
Dušše
14
proseantta
Norgga
bargiin
leat
váttisvuođat
álgit
bargui
maŋŋá
luomu
.
Dušše
5
proseantta
EU-geainnuid
čađa
johtán
ruđain
johtet
almma
cuiggodeami
haga
.
Dušše
Oslo
ja
Mátta-Norgga
Sámiid
Searvi
mii
50
jagi
ávvudeami
dihte
váccii
ráidun
gávpoga
čađa
.
Dušše
daid
fievrruid
ovddas
mat
leat
dolvojuvvon
hilggohassii
maŋŋel
ovdal
njukčamánu
20.
beaivvi
ii
dárbbaš
máksit
2009
divada
.
Dušše
dán
dálvvi
lea
badjel
100
heagga
duššan
ruovdemáđii
dihte
,
mii
manná
Kuhmunena
dálveorohaga
čađa
.
Dušše
guokte
beaivvi
maŋŋel
fáktaprográmma
oidnui
medias
ahte
muhtun
boazoeaiggát
lei
vásihan
nihttima
vearjjuin
go
lei
johtime
.
Dušše
guokte
jagi
maŋŋá
go
bođii
Norgii
,
1989:s
čuojahii
son
Kárášjogas
.
Dušše
moadde
beaivve
maŋŋel
go
leimme
boahtán
beasaime
deaivvadit
Buljo
joavkkuin
:
Bierain
ja
Gáreniin
ja
sudno
bártniiguin
Sámmoliin
,
Bierain
ja
Ánttiin
ja
sin
joavkkuiguin
.
Dušše
moadde
beaivvi
maŋŋel
čoahkkima
fas
celkkii
virggis
luovus
,
imaštit
váhnemat
.
Dušše
moadde
beaivvi
maŋŋá
dan
,
go
sus
lei
ain
juolgebávččas
,
de
bálkestuvvui
masá
giddagassii
,
olggobealde
unna
gávpogačča
Alo
Vera
.
Dušše
moadde
vahku
lea
Balto
geavahan
dán
ođđa
deaddobárro-apparáhta
ja
eanaš
olbmot
leat
issoras
duhtavaččat
maŋŋá
go
leat
ožžon
dán
divššu
.
Dušše
moadde
čuođi
ruvnno
bázii
searvái
dienasin
maŋŋel
gilvvuid
.
Dušše
ovccis
(
11
iešguđet
gielddain
eret
)
leat
čielgan
1997-1999
áigodagas
maŋŋel
dálkkodeami
Finnmárkku
klinihkas
.
Dušše
son
gii
lea
dan
čađa
mannan
diehtá
man
lossat
lea
leamaš
.
Dušše
váiban
jođiheaddji
gávnnan
sotnabeaivvi
maŋŋilgaskabeaivvi
maŋŋil_go
jahkečoahkkin
lea
nohkan
.
Maŋŋá
go
leat
geargan
borramis
Sámi
mállásiid
,
de
báhcá
dáktelátna
.
Son
ja
piráhta
Pinky
leaba
dovddus
miehtá
Norgga
.
Dá
Joachim
Henriksen
suvdá
olbmuid
nuore
rastá
Suoidnesullos
nuori
rastá
Lávvonjárgii
.
Dá
Nils
Mattis
Gaup
stuoluid
čorgemin
maŋŋá
go
dán
jagáš
juovlabásár
nogai
.
Dá
doallá
niibbi
maid
oaččui
maŋŋel
filbmemiid
.
Dá
guddet
politiijat
Brita
Gaupa
eret
stáhtaministara
kantuvrras
maŋŋil_go
son
lea
oktan
earáiguin
doppe
čohkkán
measta
jándora
5
.
Dá
guđđe
Alcatraza
máŋga
diimmu
maŋŋá
.
Dá
heŋgejit
Kárášjoga
Nuoraidskuvlla
oahppit
sáimmaid
goikat
holgii
,
maŋŋá
go
lea
savdnján
njivlliid
eret
ja
doidán
sáimmaid
.
Dá
lea
buot
oasseváldit
mannan
vahkoloahpa
Kárášjogagilvvuin
maŋŋel
vuoittuid
juohkima
.
Dá
lea
dearvvašvuođaváttisvuohta
mii
gávdno
miehtá
máilmmi
.
Dá
lea
ieš
Junnán
,
gii
doalvvui
herggiidis
ruovttoluotta
ellui
maŋŋel
go
oahppit
fas
jorggihe
Guovdageidnui
.
Dá
lea
láse
man
suollagat
cuvko
,
ja
man
čađa
dolvo
suolagálvvuid
.
Dá
lea
okta
dain
govain
maid
ealgasuolaguovttos
leaba
ieža
govven
,
maŋŋil_go
leaba
báhčán
ealggaid
.
Dá
lea
proavás
Arild
Hellesøy
govvejuvvon
maŋŋá
su
loahppabálvalusa
ođđajagemánu
4.
beaivvi
.
Dá
lea
ášši
mii
ollusiid
beroštahttá
miehtá
Finnmárkku
,
ja
dá
lea
juo
vuosttaš
suorgi
gos
fylkkagielda
ja
Sámediggi
earráneaba
.
Dá
leat
guokkardeame
rastá
biilaluotta
.
Dá
leat
guokte
fága
maidda
mus
lea
atnu
maŋŋel
eallimis
,
lohká
Elle
.
Dá
leat
moadde
ovdamearkka
áigodagas
1915-57
,
muhto
sáhtášii
gávdnat
ollu
eambbo
,
sihke
ovdal
ja
maŋŋil
dan
áiggi
.
Dá
leat
muhtun
oasseváldit
čoahkkanan
maŋŋel
ipmilbálvalusa
gos
earret_eará
pastor
Sortland
sárdnidii
.
Dá
letne
lovttas
gos
buhtes
áibmorusttetbohccit
mannet
miehtá
lovtta
.
Dá
maŋŋil
vuoitojuohkima
.
Dá
soai
muittašeaba
dáhpáhusas
,
iige
goabbá
ge
sivahala
nuppi
,
baicce
dohkkeheaba
vuorbbiska
ja
joatkiba
eallima
,
mii
ii
goassege
leat
šat
seammá
maŋŋá
garra
biilalihkohisvuođa
1991as
.
Dá
vázzá
son
ovddimusas
Deanušalddi
rastá
.
Dábálamos
lei
go
skuvllat
fertejedje
váldit
eret
eará
fágaid
vai
oahppit
ožžo
sámegiela
,
dahje
bidjat
sámegiel
tiimmu
maŋŋá
skuvlaáigge
.
Dábálaš
demokráhtalaš
vuogi
mielde
lea
dieđus
dát
deaŧálaš
jearaldat
,
muhto
ii
dattege
nu
mearrideaddji
deaŧálaš
ahte
dahká
vuoigadin
buktit
ollislaš
oaiviliid
ovdal_go
leat
mannan
čađa
dan
viiddis
vuođu
maid
oažžut
SVL
čielggadeamis
.
Dábálaš
golgodávda
ja
spiidnegolgodávda
maŋŋil
sáhttá
vara
addit
easka
guovtti
vahkku
maŋŋá
dearvvasmuvvá
.
Dábálaš
olbmot
,
journalisttat
ja
dakkárat
mat
lágidit
juoidá
,
muitala
Eira
gii
lea
šaddan
suige
Norgga
beakkáneamos
boazosápmelaš
maŋŋel
29
riikkasáddaga
.
Dábálaš
sápmelaččaid
jietna
ja
oaidnu
ii
boađe
ovdan
ovdagottiid
ja
fylkkalávdegottiid
čađa
,
leago
bat
dalle
gal
riekta
ahte
sii
besset
válljet
áirasiid
ovddastit
sámiid
?
Dábálaččat
geavvá
nu_ahte
sii
váldet
oktavuođa
minguin
dáhpáhusa
hárrái
,
easka
maŋŋá
soahtehárjehallama
.
Dábálaččat
han
láve
sotnabeaiskuvla
leat
maŋŋel
girkoáiggi
.
Dábálaččat
hutkat
vuos
melodiija
ja
dan
maŋŋá
ákkastallat
ovttas
makkár
sánit
šaddet
,
lasiha
joavku
.
Dábálaččat
in
vástit
bures
ovdal
jándora
maŋŋá
.
Dábálaččat
juovllaid
maŋŋá
buolaštii
ja
buollašat
biste
gitta
guovvamánnui
.
Dábálaččat
lea
dát
dakkár
ášši
mii
sáhttá
mannat
gieldda
plánalávdegotti
čađa
,
muhto
doppe
ii
leat
fitnan
oktage
ohcamin
lobi
daidda
áiddiide
,
joatká
várresátnejođiheaddji
.
Dábálaččat
leat
bivdit
ferten
johtit
eará
ealgavállaid
čađa
.
Dábálaččat
lábe
Ráđđehus
doallat
njálmmis
gitta
dassážii_go
almmuha
stáhtabušeahttaárvalusastis
Stuorradiggái
golggotmánus
,
easkka
guokte
jagi
maŋŋá
go
Sámediggi
lea
buktán
iežas
árvalusa
.
Dábálaččat
olbmot
diktet
glássačalmmi
leahkit
alde
miehtá
áiggi
,
maid
oađedettiin
.
Dáhpáhusa
maŋŋel
váiddii
son
máŋga
dievdoolbmo
dáhpáhusa
dihte
.
Dáhpáhusa
ovddasvástádus
lea
dušše
mu
,
ja
mun
válddán
dan
ráŋggáštusa
máid
oaččun
,
lohká
Fredriksen
NTB
čađa
.
Dáhpáhuvvá
go
dat
Sámelága
dahje
Vuođđolága
bokte
,
ferte
maŋŋil
veardiduvvot
lagabut
.
Dáid
beassážiid
dat
viimmat
nammasuvvo
ja
áiggiid
čađa
stuorámus
oaggungilvu
lágiduvvo
Guovdageainnus
.
Dáid
beivviid
lea
jođus
miehtá
nuorta-Finnmárkku
nammačoaggin
ákšuvdna
mas
boazodoallit
geahččalit
oažžut
boazodoalloagronoma
Arne
Hansen
eret
barggustis
.
Dáid
beivviid
leat
sápmelaččat
miehtá
Sámi
ráhkkaneamen
ávvudit
sámiálbmot
beaivvi
.
Dáid
beivviid
leat
álgologut
gárvásat
Oktasaš
sisaváldima
čađa
allaskuvlaoahpuide
Norggas
.
Dáid
beivviid
njuikut
90000
skuvlamáná
njuikunbáttiiguin
skuvlašiljuin
miehtá
Norgga
.
Dáid
beivviid
vuođđudit
ođđa
suohkanstivrraid
miehtá
riika
.
Dáid
beivviid
álggahit
skuvllat
Norggabealde
luomu
maŋŋá
guhkes
skuvllajagi
.
Dáid
birra
lea
dan
maŋŋá
ságastallon
duollet
dállet
iešguđet
oktavuođain
dán
áššis
.
Dáid
boares
nuoraid
humoristtalaš
beaivi
lei
álgán
juo
árraiđit
,
guđa
maŋŋá
vuos
stellemiin
iežaset
čáppisin
.
Dáid
dieđuid
sáhttet
bargit
ruovttus
maid
olahit
dihtora
čađa
.
Dáid
gaskaboddosaš
ávdnasiid
eai
leat
vel
čorgen
eret
vaikko
boazodoallolága
mielde
galget
dákkárat
vajot
čorgejuvvot
eret
maŋŋá
go
eai
šat
leat
anus
.
Dáid
muohttagiid
maŋŋá
dat
lea
gárvvis
“
ealáhahkii
”
.
Dáid
vahkkuid
leat
boahkuheamit
jođus
miehtá
máilmmi
ja
maid
Norggas
leat
barggut
jođus
.
Dáidagat
maid
jury
válljii
bohtet
miehtá
Norgga
,
Ruoŧas
ja
Danmárkkus
.
Dáidda
gilvvuide
han
bohtet
artisttat
Europa
miehtá
,
muitala
Johan
.
Dáiddamuseajoavkkus
lea
stuorra
doaivva
ahte
sii
besset
bargagoahtit
álgoprošeavttain
dalá
maŋŋá
.
Dáin
olbmuin
gal
várra
jorai
oaivi
maŋŋel
go
ledje
jorran
birrat_birra
dáinna
biillain
.
Dáinna
lágiin
šattaige
váttis
speallu
logai
hárjeheaddji
Svein
Ole
Sandvik
maŋŋel
čiekčamiid
.
Dáinna
vugiin
leat
mielde
nannemis
čanastagaid
mat
das
maŋŋá
dahket
min
oktasaš
servodaga
gievrrabun
ja
harmonalaččabun
.
Dáinna
vuođuin
lea
son
ráhkadan
juoidá
mii
dušše
lea
Mari
musihkka
ja
dáinna
lea
son
olahan
miehtá
máilmme
.
Dájuhanvierru
lea
dábálaš
miehtá
Eurohpá
dán
áigge
.
Dákko
boahtit
ge
mii
sisa
ja
ollu
olbmot
leat
oahppan
min
čađa
duddjot
,
oaivvilda
Somby
.
Dákkár
barttat
álget
leat
juo
miehtá
Deanu
ja
Ohcejoga
gáttiid
Suoma
bealde
,
nu_ahte
muhtumin
orru
ahte
Deatnu
lea
sirdašuvvamin
dákkár
olbmuid
oamastussii
.
Dákkár
divodanbarggut
sáhtášedje
nuoraide
fállot
gesiid
badjel
ja
mii
attášii
ávkki
,
ii
dušše
lundui
,
muhto
maiddái
nuoraide
miehtá
fylkka
.
Dákkár
eahpebalánsa
ii
leat
dušše
Porsáŋggus
,
muhto
miehtá
Finnmárkku
rittuin
,
jus
vel
leage
unnit
dásis
go
Porsáŋggus
oaidnit
dál
.
Dákkár
earu
maŋŋel
dáidet
golgat
máŋga
gatnjala
,
dajai
Trosten
.
Dákkár
godderokkit
gávdnojit
ainge
vuogas
sajiin
miehtá
Anára
.
Dákkár
identitehta
suoládeapmi
ja
rievideapmi
lea
dáhpáhuvvan
miehtá
Sámi
.
Dákkár
meannudeami
maŋŋel
boađán
dalán
heaitit
doallamis
Ávvira
,
ja
gáibidan
ruđaidan
ruovttuluotta
.
Dákkár
muitalusaid
maŋŋá
rohkadallen
váimmustan
ahte
Áŋŋelii
ii
boađáše
goassige
geaidnu
.
Dákkár
prošeavttat
galggaše
ge
gávdnot
miehtá
Sámi
,
vuoi
livčče
ávkin
buot
sápmelaččaide
geat
leat
darvánan
jugešvuhtii
.
Dákkár
“
lobihis
”
prošeavttat
lávejit
dávjá
dohkkehuvvot
maŋŋá
,
ja
eiseválddit
eai
beroš
das
eai
maidige
.
Dákkárat
eai
galggašii
šat
geavvat
maŋŋil
dán
julggaštusa
,
oaivvildit
sii
.
Dál
-
máŋga
jagi
maŋŋel
-
oaidnit
ahte
eambbosat
,
nu
go
sámediggeáirasat
,
dustet
dán
digaštallat
jitnosit
.
Dál
20
jagi
maŋŋel
lea
ealáhus
háhkan
máhtu
ja
dieđuid
mot
biebmat
bohccuid
,
muhto
dalle_go
dan
máhttui
duođai
lei
dárbu
,
de
eai
gávdnon
dasa
dieđut
.
Dál
20
jagi
maŋŋá
,
sáhttá
gal
millii
ain
čuohcit
.
Dál
35
jagi
maŋŋá
geavahit
sii
justa
seammalágan
bargovugiid
.
Dál
59
jagi
maŋŋel
eallin
lea
goittotge
ollu
álkit
danin_go
Anáris
Áŋŋelii
manni
geainnu
bálddain
ássi
skuvlamánát
besset
biilla
fáru
goabbatge
guvlui
skuvlabiilla
fáru
.
Dál
60
jagi
maŋŋil
vuohttá
ahte
sámit
leat
bieđganeame
.
Dál
Riikalávdi
láigoha
konsearta-
ja
čájálmaslanja
Oslos
ja
bargá
ovttas
aktevrraiguin
miehtá
riikka
.
Dál
addá
gielddastivrra
eanetlohku
vejolašvuođa
juoŋastit
miehtá
dálvvi
.
Dál
ballet
boanddat
ahte
guovža
boahtá
muosehuhttit
sin
miehtá
geasi
.
Dál
ballá
Evenáši
sátnejođiheaddji
ahte
nuorat
sin
gielddain
eai
hálit
šat
ruoktot
fárret
,
maŋŋá
go
bákkus
šaddet
fárret
nugo
Harstadii
,
dahje
Narvikii
,
jus
áigot
skuvlla
vázzit
.
Dál
bargagođii
Norgga
Stáhta
biergojođu
váttisvuođain
maid
,
maŋŋil_go
Boazodoallostivrra
jođiheaddji
geigii
čállosa
váttis
njuovvandili
birra
Finnmárkkus
.
Dál
bargá
Nuoraidpolitihkalaš
lávdegoddi
Finnmárkkus
eastadit
njoammuma
ja
ja
ostet
10_000
gummi
dahje
kondoma
mat
galget
juhkkot
nuoraide
nuvttá
miehtá
fylkka
.
Dál
besset
meahcásteaddjit
fas
návddašit
dáid
majestehtalaš
lottiid
miehtá
Sámi
.
Dál
bivdet
buokčaleaddjit
friddja
gáranasruittuid
mearas
,
mat
das
maŋŋá
biepmuhuvvet
ovdal_go
vuvdot
.
Dál
deaddá
árktalaš
buolaš
máttás
,
Ruonáeatnama
buohta
,
ja
buollašat
golget
miehtá
Eurohpá
ja
Davvi-Amerihká
gitta
Floridai
.
Dál
dovdo
dego
lean
mátkkoštan
miehtá
máilmmi
,
ovtta
eahkedis
,
lohká
Hætta
.
Dál
dáhttu
ivdnás
multidáiddár
iežas
govaiguin
čájehit
ahte
buohkaide
lea
doaivva
maŋŋel
losses
áiggiid
.
Dál
dárbbašit
mii
hutkás
giellaolbmuid
geat
movttiidahttet
ja
fuomášit
vugiid
mo
giela
buorebut
almmolašvuođas
geavahit
ja
vai
ii
báze
dušše
juoga
mii
lea
ráddjon
oahpahussii
ja
ii
šat
maŋŋá
.
Dál
eaba
loga
vuos
nu
váttis
bihtáid
,
muhto
várra
šaddet
váddáseappot
maŋŋil
,
árvvoštallaba
soai
.
Dál
eai
beasa
ealgabivdit
geat
eai
gula
Kárášjoga
gildii
vuodjit
Kárášjoga
gieldda
čađa
go
leat
bivdui
mannamin
eará
gielddaide
.
Dál
eai
beasa
ealgabivdit
,
geat
eai
gula
Kárášjoga
gildii
,
vuodjit
Kárášjoga
gieldda
čađa
go
leat
bivdui
mannamin
eará
gielddaide
.
Dál
eai
dieđe
juste
goas
guhte
ge
lea
jápmán
,
juoga
mii
obdukšuvnna
maŋŋel
čielga
eambbo
.
Dál
easka
-
badjel
20
jagi
maŋŋil
bajimus
boazologuid
mearrideami
–
lea
Spiertagáisá
ožžon
duođaštuvvot
ahte
Hálkavári
báhčinšilju
dihte
lea
sidjiide
unniduvvon
boazolohku
800
bohccuin
.
Dál
ferten
ain
garraseappot
hárjehallat
vai
beasan
alit
dássái
,
muđui
ii
leat
várra
vejolašvuohta
beassat
jovkui
,
logai
Martin
Nordbye
dalá
maŋŋá
čiekčama
.
Dál
fertet
vuos
gárvet
rutiidna
bargguid
,
dan
maŋŋil
sáhtát
bargat
eanet
dehálaš
bargguid
.
Dál
gal
lean
doarvái
syhkkelastán
,
dadjá
lášmes
almmái
gii
dálvet
ge
čuoiggai
rastá
Suoma
čuoigamiid
ja
lea
hárjehallan
dálvvi
miehtá
.
Dál
gal
leat
juolggit
čađa
váiban
,
muhto
gal
dat
fas
vuoiŋŋastit
,
lohká
son
.
Dál
galgá
Ingá
Márjá
bargat
Beaivváš
Sámi
Našunálateáhteris
beassážiid
rádjái
maŋŋel
dan
ii
dieđe
son
vuos
gosa
de
vuolgá
.
Dál
galgá
álggahuvvot
bargu
mii
sihkkarastá
boazodollui
eatnamiid
ja
dát
eanasihkkarastin
galgá
váldot
mielde
ođđa
boazodoalloláhkii
.
Dál
geahččalit
arkeologat
dan
njealji
riikas
ásahit
oktasaš
fierpmádaga
mainna
álget
ovttasbargat
rastá
riikarájiid
.
Dál
geavaha
son
áiggi
dikšut
háviid
maŋŋel
go
báhččui
skuvlamátkkis
badjelaš
vahkku
áigi
.
Dál
go
goappašat
riikka
stášuvnnat
gullet
oktii
ja
GSM-oktavuohta
doaibmá
miehtá
leagi
,
de
eai
dárbbat
norgga
riŋgejeaddjit
máksit
olgoriikka
riŋgenlasáhusa
ja
nu
šaddá
ge
mobiltelefunfálaldat
hálbbit
kundariidda
.
Dál
go
lea
mohtorfievrruid
duohken
,
lea
gáržžiduvvon
bivdoáigi
go
bievlan
ii
sáhte
vuolgit
meahccái
ovdal_go
maŋŋá
suoidnemánu
1.
beaivvi
ja
ii
ge
sáhte
vuolgit
dispensašuvnna
haga
.
Dál
go
mis
leat
buot
dát
ođđa
áiggi
teknihkalaš
biergasat
,
de
mis
leat
nu
leaktu
ahte
eat
fuomášge
go
mat
muhtin
vuomi
čađa
leat
šuvihan
scooteriin
,
ja
go
ruoktot
joavdat
de
leat
tv
ja
radio
mii
muitaladdá
ođđasiid
.
Dál
guhtta
jagi
maŋŋá
,
máhccá
fas
Sámediggái
,
dál
bajimuš
hoavdan
.
Dál
guokte
jagi
maŋŋel
lea
ferten
giddet
uvssaid
.
Dál
guokte
mánu
ja
golbma
beaivvi
maŋŋil
lea
vel
eambbo
eahpečielggas
,
lágiduvvo
go
filbmafeastivála
2011
beassážiid
.
Dál
háliida
son
giitit
daid
geat
sutnje
maŋŋá
lihkohisvuođa
leat
hállan
dan
birra
,
soaitá
dat
leat
veahkehan
su
,
árvvoštallá
Stig
Rune
.
Dál
háliidat
don
várra
rievdadusaid
maŋŋel
barggu
ja
háliidat
áinnas
ovttastallat
muhtun
earenoamáš
olbmuin
.
Dál
ii
leat
guhká
ovdal_go
viidnamášiidna
šaddá
dovddusin
miehtá
máilmmi
.
Dál
jahkebeali
maŋŋel
leaba
viimmat
ožžot
vástádusa
fylkkamánnis
,
duogážin
go
nu
guhkes
áigi
lea
mannan
lea
go
Guovdageainnu
suohkan
lea
leamašan
nu
njoahci
sáddet
dieđuid
maid
fylkkamánni
lei
gáibidan
.
Dál
lea
Birasgáhttendepartemeanta
dahkan
mearrádusa
maŋŋel
čoahkkima
Sámedikkiin
juovlamánu
3.
beaivvi
2009:s
ahte
olles
dát
bargoproseassa
galgá
leat
gárvvis
juo
njukčamánus
dán
jagi
.
Dál
lea
Finnmárkkuopmodat
(
FeFo
)
ovttas
ráđiid
bivdoservviiguin
ja
loddebeanaservviiguin
čađahan
árvvoštallamiid
miehtá
Finnmárkku
.
Dál
lea
Gollerumbu
fágajurie
válljen
10
šuoŋa
mat
galget
gilvalit
”
áiggiid
čađa
sámi
buoremus
šuokŋa
”
bálkkašumi
gilvvus
.
Dál
lea
Olgoriikkalaš
Direktoráhta
šaddan
spiehkastit
dáid
njuolggadusain
maŋŋel
go
NRK
Finnmárku
almmuhii
Sofiya
muitalusa
.
Dál
lea
buoremus
áigi
olgun
stoahkat
,
go
beassá
sykkelastit
traktoriin
ja
miehtá
ráhkadit
luottaid
.
Dál
lea
bárru
miehtá
máilmmi
gos
eamiálbmogat
leat
viggamin
váldit
ruovttoluotta
iežaset
historjjáid
ja
muitalusaid
.
Dál
lea
dat
šaddan
jagi
dáhpáhussan
Finnmárkkus
mas
lea
stuora
ávki
daidda
suohkaniidda
maid
čađa
gilvu
vuddjo
.
Dál
lea
dus
vejolašvuohta
vuoruhit
,
ja
maŋŋel
bargoáiggi
de
lea
dus
ain
ollu
friddjaáigi
.
Dál
lea
dus
vejolašvuohta
vuoruhit
,
ja
maŋŋel
bargoáiggi
lea
dus
ollu
liigeáigi
.
Dál
lea
dát
cealkka
rievdaduvvon
ja
muddejuvvon
maŋŋel
garra
barggu
ja
rahčamušaid
.
Dál
lea
fas
hárjehallagoahtán
sámástit
go
nuoraidskuvlla
ja
14
jagi
skuvllaid
ja
barggu
maŋŋá
máhccá
ruovttubáikái
Sirbmái
.
Dál
lea
fas
šaddan
dát
digaštallan
áigeguovdil
maŋŋel
go
Ovddádusbellodat
lea
álggahan
digaštallama
.
Dál
lea
golbma
jándora
vahkkus
miehtá
Deanočázádaga
.
Dál
lea
hirbmat
váralaš
Deanu
leansmánnebálvá
Tommy
Mikaelsen
,
gii
lei
dán
gádjunakšuvnna
jođiheaddji
,
lohká
ahte
olbmot
geat
čuiget
ja
vudjet
skohteriin
meahcis
,
fertejit
leat
várrogasat
go
dál
lea
hirbmat
uđasvárra
miehtá
Norgga
.
Dál
lea
láibbohaga
jođiheaddji
,
Per
Ole
Bals
váldán
geasseluomu
ja
maŋŋel
luomu
bidjá
son
láibbohaga
reastaluvvot
.
Dál
lea
maiddái
molssaáigi
,
sáhtát
bargat
bihtáid
dahje
skuvlabargguid
gos
oahpaheaddji
lea
veahkin
jus
lea
dárbu
,
ovdal
dahje
maŋŋá
skuvlla
.
Dál
lea
maŋemus
jagiid
stivren
Bargiidbellodat
,
ovddit
áigodagas
guokte
jagi
unnitlogu
ráđis
ja
maŋŋel
válgga
jotkkii
stivrejumi
ovttas
smávit
bellodagaiguin
.
Dál
lea
maŋemus
vejolašvuohta
dán
muohttagis
gárdut
,
go
gárdunlohpi
han
nohká
moadde
beaivvi
maŋŋel
go
ledje
gárdunmátkái
vuolgimin
.
Dál
lea
prošeavtta
ruhtadeaddji
Finnmárkku
Fylkkamánni
gáibidan
prošeaktaruđaid
,
40_000,-
ruovttoluotta
,
maŋŋel
go
attii
Guovdageainnu
nuoraidskuvlii
jagi
guhkit
vejolašvuođa
čađahit
prošeavtta
.
Dál
lea
son
Sámediggeáirras
maŋŋel
go
suoládii
ovtta
NSR
stuolu
.
Dál
lea
son
loahpahan
oahpustis
ja
álgá
ođđa
virgái
,
maŋŋá
luomu
,
borgemánus
.
Dál
lea
son
ollašuhttán
niegu
maid
lea
niegadan
máŋga
jagi
,
namalassii
,
ahte
čuoigat
900
km
badjel
duoddariid
ja
ráššaid
,
jávrriid
ja
jogaid
rastá
,
čađa
stuora
vumiid
,
ávžžiid
ja
vuvddiid
.
Dál
lea
son
ovttas
Ellen
Tornensis
Buljoin
ja
eará
gili
vuorrasit
olbmuiguin
giitaleami
politihkkariid
maŋŋel
go
mearrádus
lei
dahkkon
.
Dál
lea
tunnealla
čađa
roggojuvvon
!
Dál
lea
vejolaš
beassat
finálii
,
dajai
duhtavaš
hárjeheaddji
maŋŋel
go
vuite
njealjádasfinála
.
Dál
lea
vel
báhcán
gáhttet
vuvddiid
miehtá
Norgga
gos
leat
erenomáš
šattut
ja
eallit
.
Dál
lea
viimmat
ožžon
iežaset
eiseválddiid
,
mat
hállet
sin
giela
,
áddejit
historjjá
ja
dovdet
vuoruhemiid
,
maŋŋil_go
leat
leamaš
earáid
vuollásaččat
guhkit
áiggi
.
Dál
lea
vuordimis
váttis
ekonomalaš
áigodat
,
vaikko
sáhtát
ge
birget
bures
váttisvuođaid
čađa
.
Dál
lea
áigi
njulget
daid
boasttuvuođaid
maid
stáhta
lea
bargan
sápmelaččaid
vuostá
áiggiid
čađa
,
lohká
Storberget
.
Dál
lea
áigi
ásahit
oktasaš
"
davvigeassefálaldaga
"
maid
miehtá
máilmmi
fállá
.
Dál
lea
álkit
oažžut
ándagassii
ja
dohkkehuvvot
maŋŋá
.
Dál
lea
Čábardašjohka
stuorát
olggosgollun
suohkanii
go
sisaboahtun
,
ja
dál
plánejuvvo
mii
galgá
dáinna
historjjálaš
báikkiin
dahkkot
maŋŋil_go
heaittihuvvo
.
Dál
lea
čájehuvvon
ahte
mis
lea
leamaš
čađa
gaskka
riekta
,
lohká
Inger
Anita
Smuk
.
Dál
leage
Gaski
mannamin
šiehtadallamiidda
girjelágádusaiguin
oastin
dihte
dieid
stuorra
girjehivvodagaid
mat
áiggiid
čađa
leat
čoggojuvvon
go
leat
njuolggadusaid
mielde
ferten
deaddilit
vissis
meari
girjjiid
juohke
girjjis
.
Dál
leage
áigi
ahte
Sámediggi
loahpalaččat
ja
ollislaččat
váldá
smávvaguolásteaddjiid
beali
miehtá
buot
riddoguovlluin
.
Dál
leage
áigi
ahte
Sámediggi
loahpalaččat
ja
ollislaččat
váldá
smávvaguolásteddjiid
beali
miehtá
buot
riddoguovlluin
¶
Dál
leat
71
sátnejođiheaddji
miehtá
Norgga
čállán
vuollái
cealkámuššii
gos
Birasgáhttenministtar
Erik
Solheim
garrasit
váruhuvvo
ahte
čuovvolit
Direktoráhta
evttohusa
.
Dál
leat
Deatnogáttiid
miehtá
visttit
iešguđetláganat
ja
mat
eai
ba
heive
luonddubirrasii
.
Dál
leat
iskan
ollu
ja
ja
diehtit
eanet
,
lohká
Ødegaard
go
deaivvada
Min
Áiggiin
maŋŋil
meahccemátkki
.
Dál
leat
juo
miehtá
Finnmárkku
árbevirolaš
johtolagat
maid
olbmot
geavahit
dáidda
earániidda
maid
iešguđet
jahkodagas
dárbbašit
.
Dál
leat
mus
njeallje
CD
,
muitala
Anne
Ragnhild
maŋŋil
konseartta
.
Dál
leat
máŋgasa
sis
geat
eai
dieđe
sihkkarit
olahit
go
iežaset
mihttomeari
maŋŋel
go
skuvla
lea
mearridan
heaittihit
veahkkedivššároahpu
.
Dál
leat
sii
bargame
ráhkadit
deaddiluvvon
gihppagiid
maiguin
áigot
márkanfievrridit
miehtá
,
maiddái
olgoriikkas
.
Dál
leat
sii
hárjehallan
sullii
mánu
,
ja
leat
gergosat
vázzit
márkana
čađa
miessemánu
17.
beaivvi
dievas
musihkain
.
Dál
leat
sii
ohcamin
olbmuid
geat
sáhttet
dutkat
ja
ovdánahttinprošeavttaid
čađa
ovdánahttit
Norgga
sámi
álbmoga
psykalaš
dearvvašvuođa
.
Dál
leat
sii
ožžon
iežaset
ášši
čađa
.
Dál
leat
čielga
njuolggadusat
maid
čađa
galget
mannat
go
ohcet
boazoáiddiid
.
Dál
leaš
oaidnit
maŋŋel
dáid
geahččalemiid
leat
go
bálkestan
olles
jagi
duššái
,
dadjet
dat
20
oahppi
3
PSA
klássas
Sámi
joatkkaskuvllas
ja
boazodoalloskuvllas
.
Dál
lei
duhtavaš
go
suohkan
lágidii
dán
čoahkkima
dán
mađe
árrat
maŋŋel
go
lei
dieđihan
dan
birra
.
Dál
lei
somá
gullat
movt
lei
mannan
mu
verddiin
ja
su
ránnjá
áhkuin
dan
dáhpáhusa
maŋŋel
.
Dál
logi
jagi
maŋŋel
beassat
oaidnit
sin
stuorámus
ja
maŋimuš
musihkka
dáhpáhusas
.
Dál
lohket
ge
islándalaččat
ahte
finánsaroasu
maŋŋá
olbmot
leat
eanet
johtigoahtán
iežaset
riikkas
,
eaige
šat
bahkke
báhkka
olgoriikkaide
.
Dál
lágiduvvojit
heahteveahkkegursset
miehtá
riikka
.
Dál
manná
ealáhahkii
maŋŋel
15
jagi
World
cup
duopmárin
.
Dál
masá
guokte
vahku
maŋŋá
ain
givssida
bávččas
juolgi
Henriksen
Joksa
.
Dál
maŋŋel
fas
gáđan
.
Dál
maŋŋel
gáđan
go
jurddašan
maid
eamit
ja
mánát
leat
gillán
mu
geažil
.
Dál
maŋŋel
lean
fuobmán
man
máŋgga
sajis
mun
dadjen
boasttu
sámegielsániid
.
Dál
maŋŋel
leat
mii
gullan
ahte
lea
kloáhkkabuhtistanrusttet
mii
lea
sivvan
go
eai
láve
oaggut
das
,
ja
de
mii
gal
leat
ilus
go
eat
goddán
ovttage
guoli
.
Dál
maŋŋel
válgga
sáhttá
dadjat
ahte
Bargiidbellodat
gájui
rukses-ruoná
ráđđema
Norggas
go
dahke
buori
válgga
.
Dál
maŋŋel
,
ja
nu_ahte
stivrenorgánaid
lahtut
eai
galgga
dovdat
iežaset
fallehuvvon
,
de
ferte
dákkár
oktavuođas
leat
lohpi
čujuhit
ahte
bissovaš
regulerenráđđenvuohki
ii
leat
vel
boahtán
-_22
jagi
maŋŋel
go
ođđa
boazodoalloláhka
mearriduvvui
1978:s
.
Dál
maŋŋil
lean
guorahallan
eará
politihkkalaš
bellodagaid
njuolggadusaid
Norggas
.
Dál
maŋŋil
sáhtášii
sivahallat
duon
ja
don
olbmo
ja
ásahusa
go
SGP
ulbmil
ii
leat
ollašuvvan
,
muhto
cuiggodeamis
ii
dáiddáše
boahtit
mihkkege
buriid
.
Dál
maŋŋá
dušše
vihtta
jagi
galgá
jo
heaittihuvvot
.
Dál
maŋŋá
seminára
leat
maid
ožžon
dieđu
ahte
sii
ledje
duhtavaččat
seminárain
,
loahpaha
seminára
lágideaddji
,
Karen
Inga
Kemi
.
Dál
maŋŋá
sáhttit
lohkat
ahte
livčče
buot
bealit
earráneamis
galgan
čielggaduvvot
mealgat
árabut
vai
ráfáleappot
livčče
sáhttán
bargat
nominašuvnnain
.
Dál
maŋŋá
čájehuvvo
ahte
gielda
lea
vástidan
dasa
,
jo
10
beaivvi
ovdal
.
Dál
mieđiha
Deanu
várresátnejođiheaddji
Magne
Ballovara
ahte
son
ii
leat
obanassiige
ovttaoaivilis
sátnejođiheddjiin
Ingrid
Smuk
Rollstadain
ásahit
fitnodaga
,
maŋŋel
go
Guovdageainnu
suohkanstivra
lea
vuosttaldan
ásaheami
.
Dál
mii
áigut
gollii
eatge
vuollán
ovdalgo
maŋimuš
čiekčamat
lea
čikčon
,
dajai
hállás
Svein
Ole
Sandvik
maŋŋil
čiekčamiid
.
Dál
moraštit
guldaleaddjit
miehtá
máilmmi
,
go
sin
násti
lea
guođđán
sin
,
guokte
ja
bealle
vahkku
ovdal_go
áiggui
čuojahit
fas
,
London
O
2
lávddis
.
Dál
muitala
eadneolmmoš
morraša
birra
,
logi
jagi
maŋŋel
dáhpáhusa
.
Dál
mus
lea
diktagirji
gárvvis
ja
maŋŋá
ođđajagi
galgá
fas
ođđa
noveallagirji
leat
gárvvis
,
muitala
Kirste
go
Sámediggi
lea
juohkán
Kirsti
Palttoi
kulturbálkkašumi
,
ja
dát
mearkkaša
20_000
Suoma
márkki
.
Dál
mátkkošta
son
ollesáiggi
ja
guoimmuha
spábbagonstošemiin
,
"
šongleremiin
"
ja
spábbastoahkamiin
miehtá
Norgga
.
Dál
mátkkošteaba
soai
miehtá
Davvi-Norgga
ja
logaldallaba
nuorra
ohppiide
iežaska
vásáhusaid
birra
.
Dál
mátkkoštit
dát
gávcci
nuora
miehtá
Norgga
ja
logaldallet
joatkkaskuvllain
gos
muitalit
iežaset
mátkki
kulturvásáhusaid
.
Dál
máŋgalot
jagi
maŋŋel
dahket
dan
.
Dál
nisu
váivašuvvá
das_go
su
váldojurdda
dikšofállamis
ii
beroštuvvo
ollege
,
go
doppe
duođaid
ii
lean
olus
ráfi
,
go
guovdu
jávrri
fállo
maid
álkohola
juhkamušat
nuba
miehtá
jávrri
meaiskidit
baicce
juhkan
olgoriikkalaččat
miehtá
Eurohpá
,
oassi
maid
leai
Amerihkás
,
Australias
ja
Asias
maid
.
Dál
njeallje
mánu
mátkki
maŋŋil
lea
Ruonáeatnan
manniin
mátki
ain
muittus
.
Dál
nogai
sin
niehku
vuos
dása
,
maŋŋá
go
Hålogalándda
lágamánniriekti
celkkii
duomustis
ahte
bargu
galgá
bissehuvvot
.
Dál
ohcá
Sámi
allaskuvla
ođđa
ofelaččaid
,
geat
besset
johtit
miehtá
Norgga
ja
muitalit
sápmelaččaid
birra
.
Dál
orui
Máze
geahččaleame
čiekčat
gaskašilju
čađa
,
dainna
eai
oba
lihkostuvvange
.
Dál
sin
musihkka
gullo
miehtá
máilmmi
rock
báikkiin
.
Dál
son
jođaša
miehtá
davviriikkaid
,
ja
muđui
nai
veaháš
eará
sajin
.
Dál
son
áiggui
bures
skievttidit
,
nu_ahte
juobe
Geliidna
ge
ii
vánddar
maŋŋel
su
beivviid
.
Dál
sus
leat
ruovttustis
máŋga
áitti
,
main
son
muitala
oba
ollu
guovlladan
jagiid
čađa
.
Dál
sáhttet
,
go
stáhta
lea
sin
hoavda
,
oažžut
čađa
oalle
ollu
áššiid
,
dušše
šiehtadallansáni
geavahemiin
:
rasisma
.
Dál
vahkku
maŋŋel
de
lea
mun
maid
šaddan
oalle
jállu
.
Dál
vihtta
jagi
maŋŋel
vuovdá
son
suveniraid
main
čuožžu
Skiipagurra
Camping
.
Dál
vuovdá
biktasiid
miehtá
máilmmi
.
Dál
vurdet
golbma
ođđa
suodjalusprošeaktaplána
:
Goahteluoppal
,
Bajit
Anárjoga
álbmotmeahci
viiddideapmi
,
ja
23
luonddureserváhta
jekkiin
miehtá
fylkka
.
Dál
vuvdet
biktasiid
sihke
Norggas
,
ja
miehtá
máilmmi
.
Dál
váile
50
jagi
maŋŋá
son
hálddaša
,
oažžu
dadjat
buot
sámegielaid
,
ja
hállama
lassin
maiddái
gielaid
ráhkadusaid
.
Dál
áigu
searvi
čohkket
miellahtuid
miehtá
sámi
.
Dál
áigut
vel
dulbet
luotta
mii
manná
jekkiid
rastá
,
ja
de
fas
bidjat
asfáltta
dakko
.
Dál
álgá
ges
dat
njuoskadeaddji
áigi
,
go
ii
báljo
sáhte
olgun
lihkestit
ovdal_go
lea
čađa
njuoskan
.
Dál
álgá
guđat
badji
njeallje
jagi
bottu
maŋŋá
.
Dál
ávžžuhit
sámi
parlamentáralaš
ásahusaid
vuoruhišgoahtit
sámi
dásseárvobarggu
ja
juolludit
doarvái
doaibmaruđaid
SNF
organisašuvdnii
mii
bargá
sámi
sohkabeale-
ja
dásseárvogažaldagain
miehtá
Sámi
sihke
Norggas
,
Ruoŧas
ja
Suomas
.
Dál
–
badjel
mánu
maŋŋel
–
lea
dát
bullehan
garra
moaitagiid
sihke
Sara
ja
NSR
guovddáža
vuostá
.
Dál
šadden
gállit
buot
čađa
maid
mánnán
vásihin
.
Dál
šattaige
konvoluhtta
dego
dakkár
mii
lea
johtán
ábi
rastá
ja
bures
gollan
.
Dál
čohkke
son
njealjelogi
nuora
miehtá
Eurohpá
Guovdageidnui
beassážiidda
.
Dál
čuorvu
Mánáidfestivála
jođiheaddji
Rita
Thomassen
,
ahte
lea
áigi
boradit
,
ja
dan
maŋŋá
fas
hárjehallat
čájálmassii
.
Dál
,
30
jagi
maŋŋel
fuomášumi
,
dihtet
measta
buohkat
mii
interneahtta
lea
,
ja
eanaš
olbmot
geavahit
dan
.
Dál
,
40
jagi
maŋŋá
,
dohkkehuvvo
várra
min
gáibádus
.
Dál
,
50
jagi
maŋŋel
,
leaba
soai
guovddážis
lágidemiin
.
Dál
,
badjel
40
jagi
maŋŋel
,
soai
fas
deaivvadeigga
.
Dál
,
badjel
jagi
maŋŋil_go
luoddabargu
galggai
álggahuvvot
,
lea
skuvlamánáide
ain
dušše
dábálaš
luodda
maid
juogadit
mohtorjohtolagain
.
Dál
,
badjel
jagi
maŋŋil
,
eai
leat
geaidnobarggut
vel
ge
álggahuvvon
.
Dál
,
jagi
maŋŋel
go
Ávvir
šattai
beaivválaš
aviisan
,
lea
álki
mieđihit
ahte
guokte
áviissa
oktiičaskin
lei
,
nugo
olu
eallimis
,
álkit
jurddašit
go
čađahit
¶
Dál
,
jagi
maŋŋel
,
beassat
mii
fállat
dán
buori
čájálmasa
vel
eanet
ohppiide
.
Dál
,
jahkebeali
maŋŋel
,
ii
leat
vel
vuorbáduvvon
.
Dál
,
logi
jagi
maŋŋel
,
lágiduvvo
muitokonsearta
.
Dál
,
maŋŋel
go
Boasta
lea
logenár
jagis
heaittihan
sihke
duon
ja
dán
fálaldaga
,
ja
heaittihan
eanas
boastakantuvrraid
mat
dalle
láveje
ja
sirdán
daid
rámbuvrraide
,
de
ii
dáidde
Boasta
šat
lihkka
bivnnut
.
Dál
,
maŋŋá
go
nominašuvnna
lea
gárvvis
,
orru
čájeheamin
ahte
nissonjoavku
Sámedikkis
ii
stuoro
.
Dál
,
vihtta
jagi
maŋŋil
,
loahpahuvvo
ovttasbargu
,
ja
Sotnabeaiskuvla
doaimmaha
akto
neahttabáikki
.
Dál
,
čieža
jagi
maŋŋel
,
lea
ruhtaduvvon
prošeakta
bisánan
fylka
bealis
,
iige
gávdno
guollevuostáiváldinbáiki
.
Dál
13
,
jagi
maŋŋel
lea
Aili
Keskitalo
jođiheaddji
.
Dálkediidan
lohket
:
Makkár
dálki
dán
beaivvi
lea
,
de
dakkár
dálkkit
bistet
giđa
miehtá
,
goittotge
sullii
njeallje
vahkku
.
Dálkeipmilat
doalahedje
fierttuid
miehtá
vahkkoloahpa
,
go
sotnabeaivvi
eahkeda
doaluid
maŋŋá
diškii
dakkár
arvvi
.
Dálkkodeami
lea
son
oahppan
iežas
ollu
mátkkiin
miehtá
máilmmi
.
Dálkkodeapmi
lea
vuosttažettiin
gynekologa
luhtte
oažžut
duođaštuvvot
ahte
nissonolmmoš
lea
áhpeheapme
,
das
maŋŋá
oažžu
pasieanta
dálkasa
mii
álggaha
abortta
.
Dállo-
ja
goahtešiljuid
čađa
sii
luoittihedje
olles
leavttu
.
Dállu
suovastii
ain
garrasit
njeallje
diimmu
maŋŋá
buollima
.
Dálošvákkis
lea
buollán
skohtermáđii
riidu
maŋŋel
go
eananeaiggát
cakkai
Gáivuona
suohkana
skohtermáđii
plánaid
.
Dálut
ledje
doppe
ivdnejuvvon
iešguđetlágan
šerres
ivnniiguin
ja
geađgegáhtat
gorgŋo
vulos
bajás
gili
čađa
.
Dálveeatnamiid
rastá
¶
Dálveguohtumat
fertejit
doalahuvvot
bohccuide
mat
leat
buori
vuoimmis
,
vuohččan
ealihanbohccuide
mat
maŋŋil
fas
buvttadit
.
Dálvit
guovlluid
čađa
manni
mohtorgielkávuojáhagaid
geavahit
sihke
báikegoddelaččat
ja
olgobáikegoddelaččat
.
Dálvvi
miehtá
lea
son
ráhkkanan
dán
jagáš
luossafestiválii
.
Dálá
dilis
alla
tuollomávssut
hehttejit
gávppašeami
Deanujoga
rastá
,
Niemelä
muitala
.
Dálá
sirdinneahtta
mii
lea
doarvái
stuoris
manná
Norgga
čađa
ja
bisána
Báhccavutnii
.
Dálá
sámedikkis
leat
21
lahtu
,
geat
ovddastit
sámeálbmoga
miehtá
Suoma
.
Dán
50
km
guhkkosaš
máđija
dárbbaša
divodit
ja
čorget
,
earret_eará
njáskat
,
ráhkadit
bisánansajiid
gos
sáhttá
boradit
ja
šalddiid
bidjat
muhtun
jogaid
rastá
.
Dán
aviissas
sáhtát
maiddái
lohkat
ahte
sámediggeáirras
ja
guovddáš
NSR-lahttu
Randi
Skum
áitá
Ingebrigt
Pedersena
áššáskuhttit
,
jus
son
ii
bivdde
ándagassii
maŋŋel
go
lea
čuoččuhan
ahte
Skum
ja
su
ustibat
leat
fálsken
dokumeanttaid
.
Dán
barggu
loahpaheapmái
lea
vuođđuduvvon
našunála
bargojoavku
mii
galgá
joatkit
barggu
maŋŋá
konferánssa
go
leat
ožžon
oaiviliid
ja
cealkámušaid
.
Dán
beahttima
ja
eará
gillámušaid
deaivá
son
miehtá
máilmmi
.
Dán
beaivvi
leat
miehtá
máilmmi
váldon
gieđahallamii
stuorra
áššit
mat
lea
gullan
servodahkii
,
muhto
fal
bargiidberoštumiid
čalmmiiguin
.
Dán
beaivvi
čájehit
joatkkaskuvllaoahppit
miehtá
Norgga
eará
nuoraide
geain
ii
leat
seamma
buorre
dilli
go
mis
dáppe
davvin
.
Dán
beali
ii
loga
son
ovttage
sámi
media
namuhan
álbmotčoahkkima
birra
maŋŋel
.
Dán
beroštumi
leat
čájehan
maŋŋá
go
bođii
oidnosii
ahte
álbmotmeahcis
báhce
bivdoguovllut
gosa
eai
lean
joavkkut
ohcan
.
Dán
birra
muitala
Inge
Andersen
,
gii
lei
oahppin
vuosttaš
skuvlajagi
,
ja
maŋŋil
šattai
boazodoalloskuvlla
oahpaheaddjin
.
Dán
birra
mun
lean
guhká
niegadan
,
lohká
Harri
Ahonen
maŋŋá
go
gottii
dán
jagáš
stuorámus
luosa
Deanus
.
Dán
deattuha
Deanu
Luossabreavaeaiggádiid
searvvi
jođiheaddji
Reidar
Varsi
maŋŋá
go
gullá
man
unnán
Deanučázadaga
hálddašeaddjit
,
Lapin
BE-guovddáš
ja
Finnmárkku
fylkkamánni
,
gáržžidit
turistabivddu
.
Dán
dieđihii
son
maŋŋá
go
ráđđádallamat
Bargiidbellodagain
ledje
botkejuvvon
.
Dán
dihte
ieš
guđet
sámiguovllu
sámisogaid
maŋisboahttiid
leat
veláge
dáid
rádjegiddemiid
čuovvumuššan
bieđgguid
miehtá
oba
sámieatnama
ja
oassi
maiddái
olggobealde
sámeguovllu
.
Dán
dutkosa
maŋŋá
lea
vejolaš
joatkit
viidáseappot
.
Dán
dáhpáhusa
maŋŋel
várra
olbmot
fuobmájit
ahte
ii
leat
ávki
dušše
beatnaga
čatnat
gitta
,
muhto
maiddái
beanavistti
.
Dán
dáhpáhusa
maŋŋá
lean
guorahallan
ášši
prinsihpa
duoppil_dáppil
.
Dán
dáhtona
hálidit
máŋggas
miehtá
máilmmi
náitalit
,
go
jáhkket
dat
golmma
čižeža
buktit
lihku
.
Dán
eai
livčče
goassege
dahkan
dovddus
dáčča
joavkkuiguin
,
ja
dat
suhttada
mu
nu
biruid
,
logai
vokalista
Kai
Somby
Min
Áigái
dakka
maŋŋel
konseartta
.
Dán
fierpmádahkii
gullet
badjel
120
organisašuvnna
miehtá
davviguovllu
ja
dáin
miellahtuin
leat
badjel
45_000
akademalaš
fakultehta
.
Dán
gal
lea
bággu
rievdadit
,
nu_ahte
heargeeaiggádat
besset
valáštallama
nammii
vieččat
rastá
rájá
5000,-
ruvnnu
siskkobealde
fuođđariid
,
lohká
Eira
.
Dán
gaskavahkku
-_60
jagi
maŋŋil
nuppi
máilmmisoađi
-
šállošii
Gonagas
Harald
dan
maid
sápmelaš
rádjeofelaččat
Divttasvuonas
,
sin
fuolkkit
ja
maŋisboahttit
leat
šaddan
gillát
go
sivahallojedje
riika
beahttán
soahtejagiid
.
Dán
geahčadan
mátkkis
galgá
ráhkaduvvot
raporta
,
mii
buktá
oanehis
čoahkkáigeasu
mátkkis
,
ja
makkár
oaivilat
leat
maŋŋel
geahčadanmátkki
.
Dán
gease
,
mihcamáraid
maŋŋá
,
son
ceggii
grillagoađi
barttas
báldii
.
Dán
geasi
johttá
HLF
miehtá
Norgga
juohkkit
festiválaoasseváldiide
nuvttá
bealljesuodjalusa
ja
čađahit
gullaniskamiid
sidjiide
geat
háliidit
gávnnahit
lea
go
konseartajietna
čuohcán
gullui
.
Dán
gili
čađa
maid
golgá
kanála
maid
Katarina
2
.
Dán
gilvui
servet
artisttat
miehtá
Eurohpá
.
Dán
girjjis
leat
guokte
gáhppálaga
ja
gokčá
sohkaoktavuođaid
Norgga
ja
Ruota
rájiid
rastá
.
Dán
giđa
vázzái
son
Guovdageainnus
Mázii
ruvvaša
ja
guolddu
čađa
.
Dán
govas
lea
Vuohppečoru
skuvla
mii
lea
huksejuvvon
1809:s
ja
mii
sirdojuvvui
Ávžái
1883
maŋŋá
go
ođđa
skuvlla
huksejedje
Báhpačorrui
.
Dán
gullen
go
sii
ságastalle
gaskkaneaset
Čum
sámi
kulturguovddaža
rahpama
maŋŋel
.
Dán
guovllus
mii
leat
hárjánan
dákkár
dálkkiide
,
ja
čiekčamii
leat
gárvásat
vaikko_makkár
dálkkis
,
sihkkarastá
son
.
Dán
guovllus
čájehit
dárkilis
mearkkat
mo
čáhci
lea
njiedjan
maŋŋil
maŋemus
jiekŋaáiggi
,
sullii
10_000
jagi
dassái
.
Dán
guovtti
bellodaga
riikastivrrat
leat
soahpan
ovttasbargat
ja
leat
ráhkadan
sierra
šiehtadusa
dahje
intenšuvdnašiehtadusa
ja
nu
juksat
eanetlogu
Sámedikkis
maŋŋá
boahtte
čavčča
válgga
.
Dán
gáibádusa
galgat
mii
duostat
buktit
,
go
mis
lea
ovddasvástádus
buolvvaide
geat
min
maŋŋá
galget
dáppe
birget
ja
eallit
.
Dán
jagi
lea
riikačoahkkin
vahkku
maŋŋel
go
dábálaččat
.
Dán
jagi
lea
vuoruhuvvon
dakkár
doaibmabijut
mat
ovddidit
dásseárvvu
sohkabeliid
gaskkas
,
ja
doaibmabijut
mat
ovddidit
dásseárvvu
seksuálalaš
sojuid
rastá
.
Dán
jagi
leage
Deanu_gielda
maid
fárus
lágideamen
ja
sátnejođiheaddji
rahpá
doaluid
,
gos
dán
jagáš
čuoládat
lea
:
Olu
olbmot
,
olu
báikkit
:
Bargot
ovttas
hehtten
dihte
iešsoardimiid
miehtá
máilmmi
.
Dán
jagi
leat
badjel
100
beanaráiddu
mielde
gilvvuin
mat
bohtet
miehtá
Eurohpá
,
ja
sullii
400
eaktodáhtolaš
bargit
lea
mielde
lágideamis
.
Dán
jagi
leat
deavdán
106
aviissa
buot
lágan
áššiiguin
ja
ságaiguin
miehtá
Sámi
.
Dán
jagi
leat
sullii
moadde
čuođi
nuorra
olbmo
ohcan
barggu
prošeavtta
čađa
,
ja
leat
moadde
logi
fitnodaga
ja
20
orohaga
geat
sidjiide
galget
fállat
barggu
.
Dán
jagi
mii
doallat
uvssaid
rabasin
miehtá
beassážiid
ja
rávkat
bures_boahtima
buohkaide
.
Dán
jagi
oaggunáigodagas
leat
Ávvira
dieđuid
mielde
leamaš
olu
birrasiid
10
kilosaš
luosat
miehtá
Deanu
čázádaga
,
earret
go
daid
smávit
jogain
,
ja
Anárjogas
.
Dán
jagi
ođđasiin
lea
dávjá
leamaš
sáhka
dálkkádatáitagiin
miehtá
máilmmi
.
Dán
jagi
–
20
jagi
maŋŋil_go
Berlinmuvrra
gahčai
,
ožžot
prošeavttat
Ruoššas
fuomášumi
.
Dán
jagáš
russat
leat
fas
bohciidan
miehtá
Norgga
,
ja
maiddái
Guovdageidnui
.
Dán
konsertii
ledje
maid
boahtán
juoigit
miehtá
Sámi
.
Dán
lea
vejolaš
dál
maŋŋá
go
Suoma
,
Ruoŧa
ja
Norgga
eiseválddit
,
ovttasráđiid
riikkaid
taksilihtuiguin
,
leat
soahpan
oktasaš
čovdosa
.
Dán
logai
Mari
Boine
maŋŋil_go
sátnejođiheaddji
Kjell
Sæther
viimmat
geigii
sutnje
gova
maid
Kárášjoga
nieida
Ann
Kristin
Balto
lei
málen
.
Dán
logai
Nils
Rune
"
SlinCraze
"
Utsi
maŋŋel
iežas
lávvordaga
Døgnvill
konseartta
.
Dán
logi
hearggis
leat
eanemus
čuoggát
Sámi
Heargevuodjinlihttu
cupas
maŋŋel
guovtti
vuodjima
.
Dán
lohká
Norgga
SAS
preassahubmi
Siv
Meisingset
maŋŋel
go
lea
čiekŋudan
áššái
gos
muhtin
dievdu
doalvvui
10-jahkásaš
nieiddaža
Álttá
girdišiljus
.
Dán
luddii
boahtá
vel
ođđa
šaldi
,
ja
vázzin
ja
sihkkelastan
luodda
rastá
Roavvejoga
.
Dán
láhkai
sáhtášedje
čájehit
ahte
sii
váldet
vuhtii
sámevuođa
ja
bargagoahtit
oažžut
sámegielhálli
studeanttaid
váldit
jus
oahppu
maid
gaskkas
gávnnašii
maŋŋá
duopmáriid
.
Dán
maŋemus
čuoggá
sii
gal
leat
juo
ožžon
čađa
,
nu_ahte
dál
ii
leat
ealáhusfievrruin
diet
divat
.
Dán
maŋŋel
lea
Sofia
almmuhan
guokte
olles
skearru
.
Dán
maŋŋel
leat
sii
guoddalan
ášši
Alimusriektái
.
Dán
maŋŋil
lávlu
báhtareddjiid
lávlunjoavku
muhtun
kosovo-albanalaš
lávlagiid
.
Dán
maŋŋá
bohte
sullui
kolonisttat
;
portugálalaččat
,
hollándalaččat
ja
maŋimužžan
eaŋgalas
olbmot
1800-logu
álggus
.
Dán
maŋŋá
doalahii
Siv
Jensen
iežas
čuoččuhusaid
ja
bijai
vuođđun
muhtin
dutkanraportta
.
Dán
maŋŋá
fas
stuorra
čuoigama
1994:s
.
Dán
maŋŋá
ferte
láhčit
nu_ahte
biergu
čoasku
jođánit
.
Dán
maŋŋá
finaimet
vel
herggiid
sirdimin
.
Dán
maŋŋá
go
Deanu
Bargiidbellodat
lea
buktán
cealkámuša
ahte
háliidit
boahtte
ođđa
šaldi
Vuolledetnui
.
Dán
maŋŋá
go
bessen
mielde
Deanu
luossamáddodaga
dutkamiidda
jagi
1975
rájes
de
lean
boahtán
diehtit
,
ahte
luossa
lea
don
doložis
addán
sámiide
birgenlági
.
Dán
maŋŋá
go
sámi
kulturruđaid
juohkin
sirdašuvai
sámidiggái
,
lea
bláđđi
olggosaddin
doaibma
bisánan
.
Dán
maŋŋá
go
áiddit
leat
divvojuvvon
,
daid
sáhtášii
geavahit
miessemearkumii
ainge
.
Dán
maŋŋá
háliida
fas
oahpahišgoahtit
bohccodánssa
sámi
nuoraide
.
Dán
maŋŋá
jietnadieđáhus
bivdá
deaddilit
lobi
álginbeaivvi
.
Dán
maŋŋá
jotke
Alit
Boazu
.
Dán
maŋŋá
lea
mearridan
molsut
eará
dáluid
lohkaidge
.
Dán
maŋŋá
lea
rahpanfeasta
skuvlaguovddážis
.
Dán
maŋŋá
lean
gártan
oahpásmuvvat
áššái
buorebut
.
Dán
maŋŋá
leat
luođit
fas
gullogoahtán
ja
nuorat
fas
leat
juoigagoahtán
ja
ođđa
artisttat
leat
ihtán
ja
muhtimat
leat
ollen
juo
jávkat
maiddái
.
Dán
maŋŋá
leat
massimat
njiedjan
beliin
.
Dán
maŋŋá
maŋŋá
oahpai
man
dehálaš
lei
váldit
káfe
ja
borramuša
mielde
bargui
go
mátkkit
sáhttet
šaddat
guhkit
.
Dán
maŋŋá
nohkagohte
gáibádusat
.
Dán
maŋŋá
sáhtášedje
Norga
ja
Suopma
vaikke
ministtardásis
riidalit
,
gean
burssas
ruhta
loahpa-loahpalaččat
galgá
addojuvvot
,
deattuha
Karhu
.
Dán
maŋŋá
álbmotmeahcis
eai
beaggán
šat
boaldinmuorraváilli
,
Niillas
muittaša
.
Dán
maŋŋá
šattai
Jesus
Kristusin
,
ja
dás
fas
kristtalašvuohta
.
Dán
mearredii
Deanu
gielddastivra
girjját
digaštallama
maŋŋá
maŋŋebárgga
.
Dán
mearrádusas
leat
dál
váikkuhusat
miehtá
Norgga
,
go
sátnejođiheaddjit
ja
politihkkarat
,
geat
leat
dákkár
stoalppuid
ja
linjjáid
vuostá
,
gáibidit
seammalágan
árvvoštallamiid
eará
guovlluin
maid
go
Hardangeris
.
Dán
mieđiha
sátnejođiheaddji
Jan
Ole
Buljo
maŋŋel
go
lea
čielgan
ahte
orro
leame
váttis
láigohit
olles
Reinproduktervistti
.
Dán
mánu
lea
Hålogaland
Teáhter
johtán
bihtáin
miehtá
Davvi-Norgga
.
Dán
oaidnit
miehtá
máilmmi
ja
nu
lea
Sámis
maid
.
Dán
oktavuođas
hábmejit
oktasaš
gilvvohallaneavttuid
miehtá
Sámi
,
ja
muđui
eará
guovlluin
máilmmis
gos
herggiiguin
gilvvohallet
nu
go
Ruoššasge
.
Dán
oktavuođas
áigot
ge
doalat
kurssaid
mas
vuosttažettiin
barget
čállosiiguin
mat
de
maŋŋil
galget
šaddat
filbman
.
Dán
ordne
Ilmari
áidna
bargi
geas
lea
fásta
bargu
Ilmari
luhtte
maŋŋá
guokte
jagi
oahpahallanvirggis
,
Asko
Laiti
.
Dán
organisašuvnna
oassálastit
bohte
miehtá
máilmmi
.
Dán
pearpmas
galgá
maid
ovdanboahtit
gii
buohcci
galgá
dikšut
ja
gean
ovddasvástádus
lea
čuovvut
buohcci
maŋŋil_go
vuosttašdikšumiin
leat
geargan
.
Dán
plána
maŋŋil
čađahuvvojedje
ollu
doaimmat
.
Dán
prográmmas
bohtet
miehtá
Norgga
75
proseantta
dain
olbmuin
geat
leat
bovdejuvvon
iskamiidda
.
Dán
prošeavtta
bohtosat
nannejit
mu
oainnu
ahte
mii
galgat
buvttadit
borramuša
miehtá
riikka
,
mas
lea
alla
kvalitehta
,
lohká
eanadoallo-
ja
biebmoministtar
Lars
Peder
Brekk
.
Dán
rieja
dihte
mii
čuožžilii
maŋŋel
go
gullui
ahte
dát
teáhter
lei
ráhkadeame
teáhterbihtá
dán
fáttás
,
lea
maid
buktán
eará
hástalusaid
teáhterii
.
Dán
ruvssus
lea
iežas
ruohtas
ja
lea
bahá
leavvat
miehtá
šillju
.
Dán
rádjái
lea
visot
Norgga
bealde
,
muhto
mii
sávvat
ahte
áiggi
mielde
šaddá
miehtá
Sámi
skuvlahistorján
.
Dán
rádjái
leat
Nordlándda
,
Romssa
ja
Finnmárkku
fitnodagat
dahkan
šiehtadusaid
maid
árvu
lea
eambbo
go
2,3
miljárdda
ruvnno
,
juoga
mii
fas
addá
bargosajiid
miehtá
guovllu
.
Dán
rájes
lea
ožžon
doalu
ja
fas
massán
jagi
maŋŋil
dan
doalu
.
Dán
seamma
báikkis
lea
govvejuvvon
2007s
,
40
jagi
maŋŋil
.
Dán
sii
besse
hukset
"
bázahusaiguin
"
maŋŋel
gáhkkendoaimmaid
mat
duvle
ledje
.
Dán
sii
dahket
maŋŋá
go
Sámediggi
jugii
10,2
miljovnna
guovttegielalaš
lassidoarjaga
maid
Ráđđehus
lea
juolludan
boahtte
jahkái
.
Dán
soahpamuša
maŋŋá
njeallje
Anára
vuovdebálgosa
almmuhedje
háluset
sullasaš
soahpamuša
oažžumii
guđege
bálgosa
riidoguovlluide
.
Dán
soai
mearredeigga
maŋŋá
go
leigga
ságastallan
mánáidgárddiin
.
Dán
son
lohká
maŋŋel
go
boazodoalohálddahus
ain
áigu
unnidit
ealuid
.
Dán
son
áibbas
vissis
ii
daga
sámi
servodatperspektiivva
mielde
,
muhto
soaitá
baicca
dakkár
jurddašeami
mielde
ahte
háliida
duhtadit
eanetloguálbmoga
ja
seammás
oažžut
ođđa
luohttámuša
su
bellodatustibiin
Bargiidbellodagas
minerálaláhkaášši
gieđahallama
maŋŋil
.
Dán
son
čájehii
go
ovtta
juolggi
alde
čuččodii
,
vuos
gurut
ja
das
maŋŋá
olgeš
juolggi
alde
iige
suibbodange
.
Dán
stipeandda
ožžot
oktiibuot
100
nuora
miehtá
Norgga
.
Dán
vahkku
heive
bures
deaivvadit
bargoustibiiguin
maŋŋel
bargoáiggi
.
Dán
vahkku
leat
doalut
miehtá
Norgga
psykalaš
dearvvašvuođa
máilmmibeaivvi
oktavuođas
.
Dán
vahkku
leat
juo
fievrredan
máŋga
guorbmebiilla
dievva
bohccuid
rastá
ráji
.
Dán
vahkku
livččiimet
maid
galgan
meannudit
Norgga
ja
Ruoŧa
Boazoguohtunkonvenšuvnna
,
muhto
Sámediggi
sáddii
ášši
gulaskuddamii
diimmá
geasi
,
maŋŋel
go
ášši
máhcahuvvui
Sámediggeráđđái
miessemánu
dievasčoahkkimis
.
Dán
vahkku
oaččut
maid
olu
hávskás
eahkediid
maŋŋel
barggu
.
Dán
vahkku
oaččut
maid
vejolašvuođa
olu
suohtastallat
maŋŋel
bargoáiggi
.
Dán
vahkku
oaččut
vejolašvuođa
návddašit
moanat
suohtas
eahkeda
maŋŋel
bargoáiggi
.
Dán
vahkku
vásihat
máŋga
fiinna
eahkeda
maŋŋel
barggu
.
Dán
vahku
boahtá
vejolašvuohta
vásihit
máŋga
somás
eahkeda
maŋŋel
barggu
.
Dán
veadjemeahttumis
bargodilis
čuožžilii
maŋŋá
soahpameahttunvuohta
su
ja
Nymo
gaskkii
Sámi
Viesu
jođiheami
geažil
.
Dán
virggis
galgá
Keskitalo
nannet
eamiálbmogiid
jiena
UArctica
čađa
,
čalmmustahttit
árbevirolaš
máhtu
dieđalaš
prográmmain
ja
dutkamiin
,
ja
gozihit
ahte
UArctic
vástidit
daid
dárbbuid
mat
leat
Davvi
eamiálbmogiid
oahpuid
dáfus
.
Dán
vuogi
mielde
lea
son
ožžon
olu
áššiid
čađa
.
Dán
vuoru
bidjet
stuorra
fuomášumi
boazodoalu
mánáide
ja
nissonolbmuide
go
čađa
gaskka
leat
beaggán
bággonjuovvanáitagat
Finnmárkku
boazologu
heiveheamis
.
Dán
vuosttas
deaivvadeami
maŋŋá
ledne
dearvvahallan
ja
lonuhallan
jurdagiid
lohkameahttun
gerddiid
.
Dán
áigge
fitnodagas
barget
sullii
1500
olbmo
,
geat
juohkásit
125
kantuvrii
miehtá
riikka
.
Dán
áigge
guolli
go
goddo
,
de
diehtu
ja
govva
leavvá
miehtá
máilmmi
ja
vuogga
ge
ii
čiegaduvvo
.
Dán
áigge
gávdnojit
gárvves
njuoska
giehtabassanlivskkut
gávppis
,
álki
gieđaid
buhtistit
ovdal_go
borramušain
bargagoahtá
dahje
maŋŋá
earánastima
.
Dán
áiggi
leat
konfirmašuvdnadoalut
sotnabeaivvi
,
maŋŋil
konfirmerema
.
Dán
áigodagas
lea
sihke
beaivvádat
ja
heajos
dálki
,
muhto
heajos
dálkki
maŋŋel
han
álo
báitigoahtá
beaivváš
.
Dán
ášši
maŋŋá
galggašedje
buot
guolásteaddjit
Finnmárkku
rittuin
čoahkkanit
ja
čájehišgoahtit
fámuid
.
Dán
čavčča
lea
ge
nubbi
stuora
konferánsa
,
Báikenammakonferánsa
,
njuolga
maŋŋel
WINHEC
jahkečoahkkima
ja
nuba
bistet
ge
doalut
Guovdageainnus
guokte
vahkku
.
Dán
čavčča
leat
ofelaččat
gazzan
oahpu
Sámi
allaskuvllas
ja
johtán
miehtá
Norgga
.
Dán
čiekčama
vuoittáhalle
maŋŋel
go
ledje
dássálaga
go
áigi
nogai
.
Dán
čoru
árvvoštallet
dutkit
leamašan
maŋŋil
jiekŋaáiggi
dat
”
váldojohtolat
”
,
gos
maiddái
dál
vudjet
go
johtet
Iešjávrri
guvlui
,
ja
doppe
leat
gávdnan
golbma
orrunsaji
maid
jáhkket
boarrásat
geađgeáiggi
rájes
,
ja
doppe
gávdnuige
dat
boares
njuollageahči
maid
,
muitala
professor
Hood
.
Dán
čájálmasa
birra
beassá
maŋŋil
lohkat
Min
Áiggis
.
Dánssa
čađa
ohppet
olbmot
dovdat
luonddu
.
Dáppe
beasai
muitalit
somás
historjjáid
iežas
ruovttubáikki
birra
ja
maiddái
iežas
reportášamátkkiin
miehtá
máilmmi
.
Dáppe
beasat
geahččat
min
31_000
prošeavtta
miehtá
máilmmi
.
Dáppe
buvttaduvvojit
mearehis
hivvodagat
buoremus
borramušgortnit
ráhkadandihte
vuola
miehtá
máilmme
,
ja
ollu
ráhkaduvvo
maiddái
sprihtan
.
Dáppe
davvin
lea
stuora
guovllut
,
unnán
olbmot
ja
áiggit
čađa
lea
dáppe
maid
unnit
ruhtajorran
leamaš
.
Dáppe
eai
šatta
luopmánat
,
muhto
áiggun
vuolgit
luomebáikái
maŋŋel
mearkuma
,
lohká
Máhtte
.
Dáppe
lea
okta
gii
lea
vuovssadan
miehtá
feaskára
!
Dáppe
leat
ollu
mearkkat
maŋŋá
maŋimuš
jiekŋaáiggi
,
nugo
mearkkat
jiekŋajohtimis
ja
dulvečázis
.
Dáppe
leat
rikkes
árbevierut
gos
áiggiid
čađa
boazodoallu
geassit
leat
lonuhuvvon
guolástemiin
mearas
.
Dáppe
,
nu
go
miehtá
máilmmi
maid
,
lea
dát
digaštallan
jorran
golggotmánu
rájes
go
čielggai
ahte
Obama
dat
oažžu
dan
.
Dárbbašat
go
miehtá
jándora
leat
njunušpolitihkarin
…
it
go
sáhte
leat
dušše
Máhtten
dáppe
ruovttus
?
Dárbbašit
velá
foruma
vai
sáhttit
oassálastit
ja
lágidit
sámi
mánáidfestiválaid
miehtá
Sámi
.
Dárogiel
veršuvnnat
almmuhuvvojit
dál
Ságahis
,
ja
maiddái
interneahtas
muhtun
beaivvi
maŋŋel
go
aviissain
.
Dárogillii
ilbmá
girji
maŋŋil
.
Dás
bohtet
váikkuhusat
eará
álgoálbmogiidda
miehtá
máilmmi
.
Dás
gáibida
son
kommišuvnnas
čađa
gaskka
diehtojuohkima
.
Dás
juo
oaidnit
dán
jagáš
vuoiti
lea
njunnošis
maŋŋá
go
leat
čuoigan
dušše
čuohte
mehtera
.
Dás
lea
NVE
maŋŋil
dovddahan
ahte
medde
,
go
ášši
ii
lean
albmaláhkai
čielggaduvvon
ovdal
huksema
.
Dás
lea
sáhka
sihke
bargosajiin
ja
maiddái
oažžut
Kárášjoga
servodahkii
bargosajiid
gos
lea
dárbu
gelbbolašvuhtii
vai
báikegotti
nuorat
máhccet
ruovttubáikái
maŋŋá
skuvlavázzima
,
dadjá
Solveig
Boine
Nikkinen
ovdal_go
joatká
bealušteames
ruvkedoaimmaid
.
Dás
lea
vuosttas
ášši
ipmirdit
duohtavuođa
dilálašvuođas
ja
das
maŋŋá
fas
dohkkehit
dan
.
Dás
lea
álki
gávdnat
dieđuid
ja
dás
ožžot
sámi
nuorat
vejolašvuođa
geavahit
sámegiela
maŋŋá
skuvlla
,
muitala
Østby
.
Dás
leaba
dálá
kulturhoavda
ja
sátnejođiheaddji
čielgaseamos
ovddasvástideaddjin
,
go
nu
positiivvalaččat
humaiga
medias
dán
rahpamis
,
mii
maŋŋel
lea
gávnnahuvvon
lobiheapmin
.
Dás
maŋŋel
it
galgga
šat
boahtit
mu
lusa
ánuhit
,
logai
báhppa
geafái
.
Dás
maŋŋil
sii
gal
loahpahit
turnea
Finnmárkkus
,
dan
hávvái
,
muhto
ii
leat
fal
guhká
dassážii
sii
fas
bohtet
.
Dás
maŋŋá
fárret
Diehtovistái
(
govas
)
.
Dás
maŋŋá
in
šat
gullan
maidige
.
Dás
maŋŋá
leat
ásahuvvon
ollu
valáštallansearvvit
mat
áimmahuššet
dáža
valáštalliid
.
Dás
maŋŋá
manná
mátki
Sámi
Girjebussii
gos
maiddái
guossohuvvo
borramuš
.
Dás
maŋŋá
sáhttá
sis
ja
Sámedikkis
váttis
ákkastallat
Ráđđehusa
ja
Stuorradikki
juolludit
eambbo
guovttegielalašruđaid
,
oaivvilda
Steinar
Pedersen
.
Dás
maŋŋá
álbmotbeaivvi
doalut
leat
sajáiduvvan
ja
leavvan
guovlluide
gos
sámit
ásset
.
Dás
maŋŋá
šaddá
viessoloatnareantu
8.9_%
.
Dás
maŋŋá
čázit
jiekŋugohtet
.
Dás
máttaráhkut
leat
riegádan
1800-logu
bealde
,
áhkut
leat
dán
jahkečuođi
álggu
girječállit
,
etniid
sohkabuolva
lea
riegádan
sođiid
maŋŋá
ja
nieiddat
fas
60-70
-
loguin
.
Dás
nuollaba
Basia
ja
Anne
Gro
sihke
skuovaid
ja
buvssaid
,
ja
gállileaba
rastá
joga
.
Dás
rájes
beassat
mii
juohke
bearjadaga
čuovvut
Sámi
Radio
reportáriid
go
sii
mátkkoštit
miehtá
Sámi
ja
čuvvot
iešguđetlágan
doaluid
.
Dás
sudno
oaivveskálžžut
besset
dohko
gos
sudno
rupmašat
leat
,
134
jagi
maŋŋel
.
Dása
leat
240
boazoeaiggáda
miehtá
Norgga
searvan
ja
eaiggáduššet
ovttas
.
Dása
maid
gullá
hásttuhit
olbmuid
vuolgit
oahpaheaddji
skuvllaide
,
vai
nie
sihkkarastá
doarvái
olbmuid
geat
máhttet
oahpahit
sámegiela
.
Dása
serve
nuppelogi
sámi
mielde
geat
máhcce
fas
golmma
jagi
maŋŋá
bargosoahpamuša
ruovttoluotta
.
Dásseárvoaktivista
guhte
lea
johtán
miehtá
máilmmi
ja
dutkan
nissonolbmuid
dásseárvu
dili
,
lohká
masá
juohke
kultuvrras
lea
nissoniid
dásseárvu
mealgat
heajut
go
almmáiolbmuid
dilli
.
Dásseárvobálkkašumi
ulbmil
lea
movttidahttit
ain
eanet
bargat
dásseárvvu
ja
ovttaárvosašvuođa
ovddidemiin
nissoniid
ja
dievdduid
gaskka
riikarájáid
rastá
sámi
servodagas
.
Dássážii
ii
leat
guovddáš
leamašan
bistevaš
fálaldat
,
muhto
dat
soaitá
rievdat
dán
čavčča
rájes
:
–
Stáhtaráđđi
ii
njuolgut
lohpidan
maidege
,
muhto
son
lohpidii
midjiide
ahte
čakčii
oažžut
vástádusa
,
ja
mun
vuorddán
ge
ahte
čakčat
go
stáhtabušeahtta
biddjo
ovdan
ahte
lohkanguovddáš
de
lea
vuoruhuvvon
,
dadjá
rektor
gii
lea
devdon
vuordámušaiguin
maŋŋel
daid
positiiva
signálaid
maid
ožžo
stádaráđis
.
Dássážii
jagis
leat
álggahuvvon
91
’
ođđa
sotnabeaiskuvlla
miehtá
riikka
.
Dássážii
leat
politiijat
dutkan
ovcci
vihtana
maŋŋel
go
stádaadvokáhta
dáhtui
ođđa
dutkama
áššis
diibmá
ovdalaš
juovllaid
,
muhto
Lund
ii
hálit
muitalit
maid
sii
dássážii
leat
gávnnahan
.
Dássážii
sii
leat
dušše
ožžon
ruhtadeami
ohcamuša
maŋŋá
.
Dát
14
gielddabellodaga
bohte
buohkat
riddoguovllus
,
ja
sii
ožžo
dáhtuset
čađa
.
Dát
14
ođđa
guovllu
mat
galget
dál
suodjaluvvot
Finnmárkkus
leat
miehtá
fylkka
ja
dán
vuoru
lea
ráđđehus
mearridan
suodjalanplána
lastavuvddiide
.
Dát
addá
gullevašvuođa
vuogádahkii
ja
sihkkarastá
vel
buot
berošteaddjiid
searvama
hálddašeapmái
.
Dát
addá
lassi
oadjebasvuođa
ja
sihkarvuođa
viesso-
ja
bartaeaiggádiidda
miehtá
riikka
.
Dát
adreassa
lea
rahppon
dán
jagi
álggus
ja
lea
rabas
guovvamánu
lohppii
,
man
maŋŋá
dat
geigejuvvo
ovdagotti
vuoigatvuohtaáššealbmái
juogo
guoddaleapmin
dahje
riikkavulošadreassan
.
Dát
bargu
lea
prošeaktabargu
mas
oahppit
barget
fágaid
rastá
.
Dát
beaivi
lágiduvvo
miehtá
Europa
,
juohke
čavčča
.
Dát
bivdoneavvut
jotket
bivdit
guliid
maiddái
maŋŋel
go
leat
masson
.
Dát
bivdu
skáidne
ollu
guliid
,
ja
dán
sivas
dat
maŋŋá
jápmet
.
Dát
báiki
laktojuvvui
Leammi
álbmotmeahccái
dan
maŋŋá
go
stáhta
šattai
eaiggádin
jagi
2002
.
Dát
cealkámuš
berre
muitalit
makkár
oaidnu
Sámedikkis
lea
mineráladoaimmaide
sámi
guovlluin
maŋŋá
láhkamearrádusa
,
lohká
Keskitalo
.
Dát
cealkámuš
boahtá
maŋŋil_go
bealli
Deanu
skuvllaid
ovttasbargolávdegottiin
ledje
cealkán
iežaset
dáhttut
čuovvut
nášunála
oahppoplána
L-
97.
Dát
dagaha
ahte
bierggu
kvalitehta
šaddá
buorre
ja
sihkarastá
ahte
biergu
gierdá
heaŋgát
dán
áiggi
maid
galgá
.
Dát
dahká
ahte
lea
vejolaš
tv-šuoŋaid
maid
oažžut
fiberkábela
čađa
,
juoga
mii
ii
ovdal
lean
vejolaš
.
Dát
dattetge
eai
leat
makkárge
ođđa
višuvnnat
NBR
historjjás
,
go
dát
lea
áššit
maiguin
NBR
lea
bargan
áiggiid
čađa
.
Dát
deaddu
mii
bohccos
lea
maŋŋel
skábmamánu
bissu
gitta
njukčamánnui
,
muitalii
Taylor
.
Dát
dieđusge
ii
guoskka
buohkaide
juohke
sajis
,
muhto
leat
mearkkašahtti
ollu
sápmelaččat
geat
leat
birgehallan
assimilerentyranniija
čađa
ja
geat
atnet
hirbmat
unohassan
dan
ahte
dainna
besset
joatkit
komihka
ja
guoimmuheami
bokte
.
Dát
dieđut
,
sihke
buoret
ja
heajut
beliiguin
,
dagahedje
ahte
sámi
dávvirvuorkkát
hábmegohte
prošeavtta
mii
váldá
vuhtii
nuoraid
oainnuid
ja
jurdagiid
ja
das
maŋŋil
geahččalit
rievdadit
iežaset
doaimmaid
dan
ektui
.
Dát
duođašta
man
duođalaš
váikkuhusat
áššis
sáhttet
leat
maŋŋel
go
Bearráigeahččanlávdegoddi
lea
meannudan
ášši
.
Dát
duođaštuvvo
sihke
historjjálaš
dokumeanttain
ja
láhkareguleremiid
ja
konvenšuvnnaid
čálalaš
vuođđodokumeanttain
mat
leat
áiggiid
čađa
ráhkaduvvon
.
Dát
dutkan
soaitá
buoridit
dili
go
dál
lea
mis
duođaštus
mo
dáppe
leat
bargan
áiggiid
čađa
,
dadjá
Nils
Einar
Mathisen
.
Dát
dáhpáhus
čájehuvvui
miehtá
riikka
TV:s
ja
aviissain
,
ja
min
Mearra-Sámi
dronnet
moddjái
govdadit
ja
čábbát
go
lávdegotti
ovdaolmmoš
geigii
sutnje
dáid
árvalusaid
.
Dát
dáhpáhuvai
maŋŋá
go
Stuorradikki
justislávdegoddi
lei
bivdán
dan
.
Dát
dáhpáhuvai
miehtá
máilmmi
ja
olu
eará
álgoálbmogat
šadde
maid
vásihit
vieris
internáhtaid
ja
sieluid
suollagiid
.
Dát
dáhpáhuvai
,
go
33
álgoálbmotorganisašuvnna
miehtá
máilmmi
serve
almmolaš
cealkámuššii
,
man
Sámiráđđi
lei
vuolggahan
.
Dát
dáhpáhuvvá
maŋŋel
go
departemeanta
lea
lágidan
álbmotčoahkkimiid
miehtá
fylkka
mannan
vahkku
.
Dát
dáhpáhuvvá
maŋŋá
go
sorjjasmeahttun
juristaguovttos
eaba
lean
ovttaoaivilis
ráđđehusa
oainnuin
áššis
.
Dát
dáhpáhuvvá
miehtá
máilmmi
.
Dát
dáhpáhuvvá
miehtá
álgoálbmotmáilmmi
,
ja
mii
mearrideimmet
ahte
dása
fertet
bidjat
eanet
fuopmášumi
.
Dát
dáhpáhuvvá
vuosttaš
lávvordaga
borgemánus
,
ja
dát
mátkkoštan
fitnodat
lea
E
10
luottas
,
moadde
kilomehtera
Bjørnfjell
ja
riikkarájá
guvlui
maŋŋel
go
earrána
E
6
luottas
.
Dát
dálkkodanvuohki
váldá
sullii
diibmobeali
ja
vahku
maŋŋel
leat
visot
dihkkit
jávkkodan
.
Dát
dállu
lea
leamašan
ovddeš
geaidnodoaimmahatviessu
mii
huksejuvvui
dalá
maŋŋá
soađi
.
Dát
eahpideapmi
nanne
dárbbu
jurdagii
ahte
universitehta
galgá
dušše
organiseret
oahpahusa
miehtá
Sámi
.
Dát
eai
leat
go
moadde
stuorámus
eallinrievtti
rihkkumat
mat
lea
áiggiid
čađa
dáhpáhuvvan
unnitálbmogiidda
ja
álgoálbmogiidda
.
Dát
earit
juhkkojit
fas
iešguđet
bivdoguovlluide
miehtá
gieldda
.
Dát
evttohus
lea
suhttadan
skuvlamánáid
miehtá
Norgga
ja
disdaga
lei
ge
riikaviidosaš
akšuvdna
jođus
,
man
ledje
gohčodan
"
Mun
buolán
dán
ovddas
.
Dát
fanas
lei
ráhkaduvvon
guosas
ja
gorrojuvvon
oktii
,
ja
lei
huksejuvvon
sullii
400
jagi
maŋŋel
Kristusa
.
Dát
gažaldat
šattai
baifáhkka
áigeguovdilis
áššin
maŋŋá
go
Janoš
Trosten
guovttos
fálaiga
iežaska
heajaid
mediaide
alimus
haddái
.
Dát
geahpedeapmi
velá
váikkuha
funet
gieldda
ássiide
poastabálvalusa
ja
beaiveaviissaid
hárrái
,
mat
dán
evttohusa
mielde
eai
boađe
ovdal
beaivvi
maŋŋil
.
Dát
geaidnu
manna
čađa
Girkogárderođu
máddaleamis
oasi
.
Dát
gielddastivračoahkkin
leage
vuosttaš
čoahkkin
,
geasi
rájes
,
masa
Børresen
ii
leat
šat
searvan
,
maŋŋá
go
geassebottas
guđii
Deanu
gieldda
.
Dát
goahti
lea
goahti
maid
leat
huksema
maŋŋil
buollima
,
nu_ahte
lea
eará
go
obbalaččat
goahteáššit
,
dadjá
John
Erland
Balto
.
Dát
golbma
nieidda
galget
johtit
miehtá
Norgga
skuvllaiguin
oahpahit
ohppiid
sámiid
birra
.
Dát
govva
vuolggahuvvui
maŋŋá
Persena
50
jagi
riegádanbeaivve
.
Dát
gullá
sidjiide
geat
leat
fárren
maŋŋel
1997
Sámediggeválgga
.
Dát
gullá
sihke
eatnamii
9/25
ja
dáhkádusruđaid
váldimii
maŋŋá
buollima
.
Dát
guokte
joavkku
leaba
ge
garraseamos
gilvaleaddjit
ráiddus
maŋŋel
go
Ráisa
lea
jávkan
.
Dát
guokte
soahpamušbeali
galget
ásahit
ANC-ávdnasiid
rádjosa
,
mii
dál
lea
háddjejuvvon
miehtá
30
riika
.
Dát
guoská
dan
teknihkalaš
beallái
masa
leat
ferten
stuorra
doaimmahusprográmmain
oahpásnuvvat
ja
das
maŋŋá
máhttit
dáinna
bargat
.
Dát
guovlu
lea
guovddáš
sámi
ássanguovlu
,
ja
lea
áiggiid
čađa
leamaš
miellagiddevaš
deaivvadanbáiki
ollu
davvi
kultuvrraide
.
Dát
gáibádus
lea
seamma
miehtá
Finnmárkku
,
muhto
lullelis
gal
lea
gáibádus
11,5
kg
,
lohká
Pedersen
.
Dát
hálddašeapmi
váldo
dalle
badjelasas
Finnmárkku
fylkkamánni
maŋŋá
.
Dát
ii
boađe
dáhpáhuvvat
ovdal
maŋŋel
go
ášši
Lyngmo
vuostá
lea
čielgan
.
Dát
ii
doala
šat
deaivása
,
maŋŋel
go
loahpalaš
bohtosat
leat
gárvásat
.
Dát
ii
váldde
lági
,
ahte
nuorat
fertejit
miehtá
márkana
leandit
,
jus
áigot
deaivvadit
,
dušše
danne_go
dat
okta
deaivvadanbáiki
mii
sis
lei
,
lea
gitta
.
Dát
illudahtii
munno
váimmuid
maŋŋá
válgga
,
go
viimmat
de
beasai
nissonolmmoš
,
geas
lei
beroštupmi
litna
áššiide
,
sámediggái
presideantan
.
Dát
jogat
golggiidit
Guovdageainnu
suohkanis
,
muhto
eanaš
oassi
jogain
golget
čađa
Kárášjoga
gieldda
ovdal
šaddet
ovttas
Anárjogain
Deatnun
.
Dát
jogat
gullet
Doallánjoga
viiddis
čázádahkii
,
man
gierajogaid
guollenálit
jávke
1960-logus
,
dan
maŋŋá
go
ruoššat
ráhkadedje
Badje-Doallána
šleađgafápmorusttega
.
Dát
konsearta
lea
oaivvilduvvon
ollesolbmuide
,
muhto
joavkkus
leat
plánat
maiddái
bearaškonseartta
lágidit
maŋŋel
beassážiid
.
Dát
konsertamátkki
vuođđun
lea
tv-ráidu
maid
dát
kanála
lea
čájehan
máŋga
jagi
,
mas
golbma
prográmmajođiheaddji
johte
Norggas
ja
miehtá
máilmmi
jearahallat
artisttaid
ja
filbmanásttiid
geat
ledje
beakkánat
1980-logus
.
Dát
lea
bidjan
buori
vuođu
dialogii
ja
lea
maiddái
duogážin
šiehtadussii
mii
sihkkarastá
midjiide
,
sámiide
,
konsultašuvnnaid
eiseválddiiguin
.
Dát
lea
bálvalus
mii
doaibmá
miehtá
riikka
nuvttá
sihke
sáme-
ja
dárogillii
.
Dát
lea
dat
stuora
gažaldat
maŋŋel
go
moadde
áirasa
dien
joavkkus
leat
ožžon
fálaldaga
doarjut
NSR
,
eaŋkiláirrasin
.
Dát
lea
dovddus
dráma
mii
leat
ovdal
čájehuvvon
miehtá
máilmmi
.
Dát
lea
duohtaášši
mainna
min
servodat
ferte
bargagoahtit
,
ii
dušše
fal
Guovdageainnus
,
muhto
miehtá
gos
sámit
leat
eanetlogus
.
Dát
lea
dáhpáhuvvan
maŋŋá
go
Finnmárkku
bivdu
ja
siseatnanguolásteapmi
rahppui
olgoriikkalaččaide
.
Dát
lea
erenoamáš
vejolašvuohta
muitalit
sámiid
birra
eará
guovllu
olbmuide
miehtá
árktalaš
riikkain
ja
dáid
gilvvuid
oktavuođas
besset
maid
čájehit
sámi
erenoamáš
kultuvrra
.
Dát
lea
geahččalanprošeakta
ovdalgo
váldoprošeakta
álgá
maŋŋel
juovllaid
,
vai
oahppit
besset
hárjánit
filbmemii
.
Dát
lea
gáibádus
maid
ealgabivdit
bohtet
gáibidit
Finnmárkkuopmodagas
maŋŋá
bearjadat
čoahkkima
Kárášjogas
.
Dát
lea
hirpmáhuhtti
danne_go
dan
barggu
ovddas
mii
dahkkui
ahte
bajáshukset
Oarje-Eurohpa
maŋŋil
nuppi
máilmmisoađi
juo
addojuvvui
ráfi
bálkkašupmi
1953:s
.
Dát
lea
hui
buorre
vejolašvuohta
nuoraide
čatnat
báttiid
riikkarájáid
ja
eará
rájáid
rastá
.
Dát
lea
juoga
maid
joatkkaskuvllat
miehtá
Norga
leat
vuohttán
.
Dát
lea
konferánsa
masa
leat
čohkken
ekspearttaid
miehtá
árktalaš
guovllu
ja
sii
galget
guovtti
beaivvis
digaštallat
movt
doarjut
ceavzilis
ovdáneami
Árktisis
.
Dát
lea
leamaš
tendeansa
miehtá
spábbačiekčanáigodaga
.
Dát
lea
maid
mielde
láhčime
praktihkalaččat
buoret
sámegiella
ovdáneami
riikkarájáid
rastá
ja
giellabargiid
gaskkas
.
Dát
lea
maiddái
girjjálašvuođa
bealis
dakkár
bihtá
mii
lea
áiggiid
čađa
alla
árvvus
adnojuvvon
.
Dát
lea
maŋŋel
suoláduvvon
,
ja
geavahuvvon
Raindance
2
CDas
jearakeahttá
DATas
ja
Áillohaččas
.
Dát
lea
maŋŋá
geardduhuvvon
;
maŋimus
dallego
ođđa
boazodoaloláhka
mearriduvvui
,
gos
eanajuohkinrivttiide
bidjui
viidábut
bargu
boazodoalu
ektui
.
Dát
lea
miehtá
máilmmi
váttisvuohta
,
deattuha
Zahl
Jonassen
.
Dát
lea
okta
dan
moatti
girkuin
Finnmárkkus
mii
ain
lei
ceaggut
maŋŋel
soađi
,
ja
dat
dahká
girku
hui
earenomážin
.
Dát
lea
ollesmihttu
ássanvovnna
dáidda
mii
sáddejuvvo
maŋŋá
johttičájáhussan
miehtá
Finnmárkku
.
Dát
lea
olmmošlaš
boasttuvuohta
,
mis
leat
hirbmat
olu
dokumeanttat
mat
galget
journála
čađa
mannat
juohke
beaivve
,
bealušta
ja
šálloša
Salmi
NRK
Sámi
Radios
.
Dát
lea
ođđa
organiseren
mii
galgá
doaibmagoahtit
maŋŋil
ođđajagemánu
20.
beaivvi
,
mas
válljejuvvo
ođđa
váldostivra
,
muitala
son
,
gii
ii
loga
iežas
ge
háliidit
joatkit
ovdaolmmožin
boahtte
jagi
.
Dát
lea
sivva
manne
boazodoalus
leat
heajos
vásáhusat
báikkálaš
hálddašemiin
,
ja
dán
oaidnit
miehtá
riikka
.
Dát
lea
váttisvuohtan
gártan
miehtá
Norgga
.
Dát
lea
áibbas
eará
oaidnu
go
miehtá
Davvi-Norgga
,
maid
Ragnhild
Nystad
doarju
.
Dát
lea
šaddan
jearaldahkan
maŋŋel
go
boasta
lea
duođaštan
ahte
sii
eai
dohkket
guokte
nama
ovtta
báikái
.
Dát
lea
čielga
eaktu
NSR
riikkastivra
mearrádusas
maŋŋel
gaskavahkku
čoahkkima
,
gos
sii
ávžžuhedje
Pedersena
geassádit
riikkastivras
.
Dát
lea
čielgan
maŋŋel
go
eanaš
jienat
leat
lohkkon
.
Dát
lea
čielgan
maŋŋá
go
Johtolatdepartemeanta
odne
lea
dahkan
mearrádusa
váiddaáššiid
geažil
.
Dát
lea
čielgan
maŋŋá
go
Justisdepartemeantta
láhkaossodat
lea
árvvoštallan
ášši
.
Dát
lea
čielggas
maŋŋá
go
departemeanta
lea
hilgon
Finnmárkkuopmodaga
stivrra
mearrádusa
joatkit
ovddeš
juohkinvuogi
ealgabivdiide
Finnmárkkus
.
Dát
leage
politihkkalaš
hástalus
erenoamážit
sámepolitihkkariidda
,
go
Sámi
allaskuvla
han
ferte
bearráigeahččat
alit
sámegielat
oahpuid
ja
dutkama
ovdáneami
miehtá
sámi
ja
eamiálbmot
geahčastat
sajis
.
Dát
leat
doaimmat
maid
dál
leat
čađaheame
maŋŋel
go
mearridedje
dan
Stuoradikkis
dalle_go
BB
lei
ráđđehusas
.
Dát
leat
ruđat
maid
Norsk
Tipping
juolluda
valáštallamiidda
miehtá
riikka
.
Dát
lei
goit
mánáid
mielamiel
dáidda
,
go
besse
doppe
beahkit
ja
guovlladit
nuppiideaset
ráiggážiid
čađa
.
Dát
lei
maŋŋil_go
lunttat
ledje
čiekčan
earenoamáš
čábbát
,
ja
čájehan
máhtuset
.
Dát
leige
juste
Team
Ofoten
joavkku
vuostá
álgovuoruin
,
gean
maŋŋel
deive
finálas
.
Dát
loddi
johtá
dálvái
Hellasii
ja
dan
gaskkas
lea
uhkádus
lobihisbivdin
,
man
vuostá
leat
diehtojuohkin
doaimmat
jođus
,
miehtá
dan
lotti
johtin
geainnu
Hellasii
,
muitala
Jo
Arne
Auran
,
Luondduhálddašandirektoráhtas
.
Dát
luoddagalba
oažžu
ceaggát
luoddaguoras
guhkimusat
njeallje
vahkku
dan_botta_go
ealut
johtet
luotta
rastá
.
Dát
lávlla
lea
máilmmi
fiinna
lávlla
,
mas
lea
sámi
vuohki
ja
tákta
,
muitala
Lawra
Somby
maŋŋel
konsearta
.
Dát
maid
čájeha
ahte
dieđut
levvet
miehtá
máilmmi
,
ahte
sii
geat
johtet
čihkosis
,
eai
sáhte
dan
nu
álkit
dahkat
go
ovdal
dahke
.
Dát
mearkkaša
ahte
Sámedikkit
ja
stáhtat
vuos
sohpet
konvenšuvdnaevttohusa
,
mii
dasto
sáddejuvvo
gulaskuddamii
,
ovdalgo
dat
sáddejuvvo
ruovttoluotta
ministariidda
,
geat
sáhttet
čállit
vuollái
maŋŋá
go
leat
soahpan
sámediggepresideanttaiguin
.
Dát
mearkkaša
dan
ahte
galgá
rahčat
dan
ovdii
ahte
ealáhusdoaibma
mii
lea
ásahuvvon
guovllus
bisuhuvvo
olles
ruvkedoaimma
áiggi
ja
maŋŋá
ruvkedoaimma
loahpaheami
.
Dát
mearrádus
lea
dušše
fal
vuoiggalaš
,
cealká
Jan
Idar
Somby
ilus
telefuvnnas
,
maŋŋá
go
gulai
FeFo
stivrra
mearrádusa
ikte
.
Dát
mearrádus
lea
suorggahan
olbmuid
miehtá
Finnmárkku
ja
vel
olggobealde
Finnmárkku
maid
,
gitta
Supmii
vel
.
Dát
mii
maŋŋá
lea
čájehuvvon
,
de
lei
ahte
dát
vilppasteapmi
ránnjáriikkaid
ii
lean
gal
mange
láhkai
Norgii
láddan
.
Dát
máksá
seamma
ahte
guovlu
17/18
miehtá
ohcamii
.
Dát
nammadeapmi
lea
oassin
Sámi
allaskuvlla
áigumušas
šaddat
dieđalaš
allaskuvlan
ja
das
maŋŋil
vuosttaš
Sámi
universitehtan
,
dadjá
rektor
Mai
Britt
Utsi
.
Dát
njeallje
čeardda
eai
áddehala
gielalaččat
gaskaneaset
,
ja
giellaerohusat
čujuhit
dan
guvlui
ahte
sii
leat
eallán
sierranassii
maŋŋil_go
ollejedje
sulluide
.
Dát
oahppu
maid
sin
čađa
ožžot
lea
okta
dehálaš
resursa
.
Dát
oassi
lea
muitalus
áiggi
birra
maŋŋá
lihkuhisvuođa
,
ja
dasa_lassin
sisttisdoallá
dat
dan
sártni
maid
livččii
lean
galgat
doallat
Suoma
Sámedikki
rahpandilálašvuođas
,
muhto
mas
ii
boahtán
mihkkige
lihkuhisvuođa
geažil
.
Dát
oktasaš
ulbmil
ja
višuvdna
leat
láiden
das
maŋŋá
skuvlla
doaimmaid
máŋgga_láhkai
.
Dát
oktavuođat
sáhttet
ávkkálaččat
maŋŋil
.
Dát
olmmoš
gávdnui
maŋŋel
go
beana
lei
čájehan
báikki
.
Dát
ordnašuvai
ná
maŋŋá
go
Ministtarráđi
ruhtajuolludeamit
vuos
galge
fitnat
mohki
Ohcejogas
.
Dát
ođđa
njuolggadus
mearridii
dalle
ahte
buohkat
geat
suoidnemánu
vuosttas
beaivvi
2006
maŋŋá
válde
biilakoartta
,
eai
šat
beassan
dainna
koarttain
skohteriin
vuodjit
,
ja
de
fertejit
váldit
nu
gohčoduvvon
S-luohká
koartta
.
Dát
ođđa
ortnet
galggai
dagahit
ahte
oljosuorgi
galggai
máksit
sierra
oasi
mohtorboaldámušas
sierra
fondii
mii
galggai
dahkat
vuođu
fievrredandoarjja
máksimii
dássendihte
diesel-
ja
bensiidnahattiid
miehtá
Norgga
.
Dát
ođđa
sátnejođiheaddji
jođihiige
čoahkkima
sámegillii
,
mii
ii
dáidde
leat
dáhpáhuvvan
soađi
maŋŋá
.
Dát
plána
čuvvojuvvui
jagiid
maŋŋel
.
Dát
reive
bođii
maŋŋel
go
Henriksen
,
gii
lea
Sosialisttalaš
Gurutbellodaga
politihkar
,
dáhtui
Ovddádusbellodaga
Jan
Fredriksena
váldit
bottu
politihkas
maŋŋel
go
lei
geažuhan
mediain
ahte
sápmelaš
guolástusministtar
Helga
Pedersen
lea
njuolggut
váikkuhan
riddoguolástanlávdegotti
barggu
.
Dát
riekti
gullá
maiddái
eamiálbmogiidda
,
dego
diibmá
nannejuvvui
Ovttastuvvan
Nášuvnnaid
váldočoahkkimis
,
mii
dohkkehii
–
máŋgalogi
jagi
barggu
maŋŋá
–
Eamiálbmogiid
rivttiid
julggaštusa
.
Dát
rievdadeapmi
lea
boahtán
maŋŋel
go
bohte
hui
garra
moaitámušat
njuolggadussii
.
Dát
rievddai
maŋŋel
,
nu_ahte
loahpalaš
lohku
diibmá
njukčamánnui
šattai
22
.
Dát
ruhta
lea
báhcán
Finnmárkku
Fylkka
friddjafylkka
geahččaleami
maŋŋel
.
Dát
ráddješii
eará
vuovdimiid
go
misiid
,
maid
jagi
maŋŋil
sáhttá
oastit
.
Dát
searvvit
ledje
dieđihan
maŋŋá
áigemeari
,
muitala
Skjelnes
.
Dát
sihkkarastá
buohkaide
ovttalágán
vuoigatvuođaid
.
Dát
sihkkarastá
sámi
resursa
joavkkuin
,
sámi
stivramiellahtuiguin
,
ja
eamiálbmot
gelbbolašvuođain
Romsa
OG
hálddahusas
.
Dát
skádje
dadjat
juo
miehtá
máilmme
ja
Norgga
eiseválddit
ieža
vel
dagahedje
ahte
dát
stuimmit
gullojedje
vel
čielgaseappot
olles
máilbmái
.
Dát
smávva
servvodagas
nogai
maŋŋel
soađi
.
Dát
sáddenrusttegat
doibme
nu
,
ahte
jus
gahččá
eret
bohcco
čeabehis
dehe
boazu
jápmá
,
de
njurgugoahtá
rusttet
guokte
diimmu
maŋŋil
.
Dát
teáhter
beassá
dál
buorebut
bargat
teáhterdoaimmaiguin
maŋŋil_go
ruhtadoarjja
lea
lassánan
.
Dát
vuodjin
ii
lea
ođas
,
sihke
ovdal_go
bidje
ođđa
goanstarássešilju
ja
maŋŋil
leat
olbmot
vuojašan
spábbačiekčanšiljuid
alde
.
Dát
váttisvuohta
lea
miehtá
máilmmi
.
Dát
váttisvuođat
leat
dahkat
Eurohpá
alimus
eiseválddiide
váttisvuođaid
,
dasgo
Schengen
šiehtadus
geatnegahttá
riikkaid
rahpat
rájiid
,
ja
diktit
gálvvuid
,
olbmuid
ja
ruđa
johtit
friddja
riikkarájiid
rastá
.
Dát
áirraslohku
lea
bisson
seamma
dásis
čađa
gaskka
.
Dát
ásahus
iđii
maŋŋá
go
Oadjoetáhtta
,
Bargomárkanetáhtta
ja
gielddaid
sosiálabálvalusat
časkojedje
oktii
.
Dát
ášši
gal
čovdui
maŋŋá
go
mediain
beakkehii
ášši
,
ja
bajit
hoavddat
bággejedje
báikkálaš
NAV
čorget
seammás
.
Dát
ášši
maiddái
deaddeluvvui
,
maŋŋel
go
son
lei
lohkan
ja
dohkkehan
dan
.
Dát
ášši
meannuduvvui
jođánit
,
ja
dan
maŋŋil
lea
mis
leamaš
viidáset
oktavuohta
Energiijadepartemeanttain
,
čállá
dalá
Sámedikki
presideanta
Ole
Henrik
Magga
preassadieđáhusas
.
Dát
čuohcá
máŋgga
buohccivissui
miehtá
Norgga
,
ja
eanemus
čuohcá
dieđusge
sidjiide
geat
buhcet
ja
leat
buohcciviesuin
.
Dát
čuovvu
sihke
luonddurievtti
mii
guoská
buot
olbmuide
buot
áiggiid
(
gáhtten
dihte
heakka
ja
opmodaga
)
,
heahtegádjunriekti
mii
sihkkarastá
olbmuide
vejolašvuođa
bissehit
ain
eambbo
billisteami
,
ja
elliidsuodjalanláhka
mii
gáhtte
elliid
dárbbašmeahttun
biidnahuvvama
vuostá
.
Dát
čuožžilahttá
fas
gažaldaga
ahte
doaibmá
go
Norggas
psykalaš
buhcciid
dikšu
,
go
ná
dávjá
vásihat
ahte
dát
olbmot
goddet
earáid
maŋŋel
go
luitojuvvojit
eret
divššus
.
Dát
čájeha
máilbmái
ahte
sámi
álbmogis
lea
oktasaš
kultuvra
ja
historjá
,
ja
oktavuohta
riikarájiid
rastá
.
Dátge
váikkuha
ránnjáorohahkii
gos
eai
beasa
geahčadit
jus
čavčča
maŋŋá
mastadit
minguin
,
muitala
Utsi
.
Dávda
go
boahtá
spiidnenávehiid
mahkáš
dagaha
ahte
buot
spiinniide
njoammu
dávda
,
muhto
lea
hárve
ahte
spiinnit
jápmet
ja
leat
fas
dearvašat
gaskal
vihtta
ja
logi
beaivve
maŋŋá
.
Dávda
njoammu
jus
gáskkahallo
ja
čolgga
čađa
.
Dávda
álgá
čottabákčasiin
ja
feberiin
,
ja
maŋŋelaš
málttas
ja
vuovssadeapmi
,
dan
maŋŋá
ges
viggá
olmmoš
jámálgit
,
niski
stiivu
ja
lea
smávva
liikevardin
.
Dávggit
spoahkehit
álkit
rastá
jos
vuojána
ribaha
njuiket
.
Dávjá
han
heahtedilit
čuožžilit
maŋŋel
bargoáiggi
.
Dávjá
leat
veaháš
váttisvuođat
kloáhkkafierpmádagain
go
smávva
ruohttasat
šaddet
semeantabohcciid
sálvvuid
čađa
,
ja
njulgestaga
dáhppohahttet
fierpmádaga
.
Dávjá
ledjen
vihkon
ahte
min
joavkkus
ledje
vehá
earálágan
dábit
go
máŋgasis
earáin
,
ja
easka
maŋŋil
ipmirdin
ahte
dat
ledje
sámi
vierut
.
Dávjá
lohket
gálvvu
vuvdon
,
muhto
jus
de
boahtá
ruovttoluotta
moadde
vahku
maŋŋil
,
de
eai
leat
vel
diŋgon
gálvvu
.
Dávjá
vásihit
ahte
beannot
diimmu
maŋŋel
go
viimmat
leat
ordnen
vuovttaid
hui
fiidnán
,
steaččagit
.
Dávvirvuorká
oaččui
máná
bázahusaid
maŋŋil_go
ledje
gávdnon
Western
Victorias
masá
100
jagi
dás
ovdal
,
árvvu
mielde
50
jagi
maŋŋá
go
nieida
lei
jápmán
.
Dáčča
risttalaččat
miehtá
riikka
berrejit
dál
gullat
ja
gáibidit
čorgemuša
girkus
.
E
manin
ge
,
ja
in
sáhte
lohkat
ahte
jorgalahtten
oainnu
maŋŋel
konseartta
ge
.
E
,
juste
dat
lea
várra
vearrát
go
njuiket
maŋŋel
Wirkola
.
E6-bálggis
manná
suohkana
guovddáš
osiid
čađa
.
E6-bálggis
manná
suohkana
guovdilis
osiid
čađa
.
Olbmot
čurvo
Sáivu
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
konseartta
.
Norgga
Rukses
Ruossa
lea
leamaš
mielde
ealáskahttimin
eanandoalu
Kosovos
maŋŋá
go
soahti
nogai
.
EEO-
Eurohpá
ekonomalaš
ovttastussii
serve
jagis
1994
,
man
maŋŋá
friddjagávppiin
ovdánii
riika
issorasat
ekonomalaččat
ja
islándalaččat
šadde
máilmmi
riggámusaid
searvái
.
Vuosttaš
moalla
bođii
Sápmi
gávcci
minuhta
maŋŋel
go
vuosttašvuorru
álggii
.
Áiggiid
čađa
buoremus
šuokŋan
lea
Nils
Aslak
Valkeapää
,
Áillohaš
«
Váimmustan
lea
biegga
»
lea
earret_eará
evttohuvvon
.
Eadni
Sara
Kristine
gájui
mánás
Matti
Dánela
(
16-mánnosaš
)
maŋŋel
go
gávdnui
heakka
haga
Loavskajávrris
,
Ávžžis
.
Eadni
ii
duostta
šat
sáddet
máná
spábbačiekčamiid
geahččat
,
maŋŋil_go
su
15
jahkásaš
gánda
vásihii
goddináitagiid
muhtun
duopmáris
,
maŋŋil
dievdduid
čiekčama
mii
lei
Guovdageainnus
guokte
vahkku
dassái
,
Guovdageainnu
ja
Fállejoga
gaskka
.
Eadni
ja
áhčči
eaba
suova
mu
mannat
rastá
luotta
.
Eadni
ja
áhčči
hálideaba
giitit
eatni
/
vuotnáma
Elle
Márjjá
ja
oappáid
/
manjiid
Inggá
ja
Bireha
buot
veahki
ovddas
sihke
vuordináiggis
ja
maŋŋel
.
Eadni
oaidná
go
olmmoš
boahtá
rastá
jávrri
,
fiellu
rátte
vuolde
ja
bođii
lagabui
.
Eahkedis
maŋŋá
go
vuojahatguossit
leat
mannan
,
de
fitnaba
vuojadanvávttaguovttos
ieža
ge
čázis
vuojadeamin
.
Eahpida
šaddat
fáddán
Larsson
lohká
iežas
eahpidit
ahte
sámi
árbevierut
ja
áiggiid
čađa
geavaheapmi
šaddet
fáddán
Deanu
lávdegottis
ovddasguvlui
,
muhto
jus
de
liikká
šaddá
,
de
sus
leat
čielga
oaivilat
dan
birra
.
Eahpitkeahttá
konsearta
maŋŋá
leat
nissonat
čielgasit
addán
ođđa
sisdoalu
maiddái
goikehávgga
sátnái
.
Eai
beasa
šat
dearvvahit
Eará
doaibma
maid
lágideaddjit
leat
mearridan
ahte
fertejit
čađahit
,
lea
ahte
čiekčit
eai
oačču
šat
dearvvahit
nuppi
nuppi
,
maŋŋá
go
leat
kámppain
geargan
.
Eai
buohkat
leat
dan
ollen
dahkat
,
ja
máŋgasat
leat
ferten
devdon
fatnasiid
goikásii
gádjut
maŋŋá
go
leat
oalát
dulvon
ja
devdon
.
Eai
buohkat
nákce
deavdit
Báktehárjji
,
maid
maŋimus
lágideamit
ovdal
ja
maŋŋil
juovllaid
leat
čájehan
.
Eai
davvi
aviissat
ge
beasa
eret
dás
mii
lea
miehtá
riikka
rievdan
.
Eai
dušše
Anáris
,
muhto
miehtá
Skandinavia
.
Eai
dušše
sámis
boađe
Guovdageidnui
,
muhto
miehtá
máilmmi
.
Eai
fállás
oainnat
leat
maninčalmmit
,
gužža
manna
čađa
bierggu
.
Eai
ge
OG-gilvvut
leat
lágiduvvon
mearragáttis
maŋŋel
1952:s
go
gilvvut
ledje
Oslos
.
Eai
ge
dárbbaš
gal
doaivut
ahte
dáppe
gillejit
olbmot
orrut
jus
eai
beasa
meahccái
nu
mot
leat
buolvvaid
čađa
dahkan
,
lohká
Thoralf
Henriksen
.
Eai
gávdno
láset
man
čađa
beaivváš
sáhttá
leađggustit
ja
billistit
báhpiriid
mat
galget
riibat
agibeaivve
.
Eai
leat
dieđihuvvon
váralaš
maŋŋit
áigge
váikkuhusat
dahje
jápmimat
maŋŋel
go
moadde
miljovnna
boahkuheami
leat
addán
nuorra
nieiddaide
ja
nissoniidda
.
Eai
lávlestan
go
njeallje
lávlaga
,
muhto
dat
orui
leame
nu_ahte
sii
dagahe
guldaleddjiid
julggiid
nuorran
,
go
sin
maŋŋel
bođii
Duolva
Duottar
lávdde
ala
ja
olbmot
máid
čoahkkanedje
lávddi
ovddabeallái
.
Eai
mannan
rastá
nugo
láveje
.
Eai
namuhuvvon
dat
29
eará
beatnaga
,
ledje
go
dat
ain
das
maŋŋel
(
journ.
Eai
oaččo
veahki
maŋŋel
¶
Eai
sii
geavat
dása
návccaid
ovdalis
dahje
maŋŋil
bivddu
ge
.
Eai
soaitte
buohkat
astan
vuolgit
dál
dohko
,
juste
maŋŋel
geasseluomu
,
ja
eai
soaitte
gillen
ruđa
bidjat
dasa
.
Eai
vuoddjit
ádján
go
guokte
beaivvi
čađa
Guovdageainnu
,
lea
bat
dat
nu
vearrái
?
Eai
vástidan
Kárášjoga
vearrováldi
Kurt
Maurstad
ja
ráđđealmmái
Hilda
Vuolab
leigga
goappašagat
čoahkkimis
miehtá
gaskavahku
,
eabage
sáhttán
kommenteret
.
Eai
árktalaš
guovllut
leat
dušše
min
lahka
ja
nu
ledje
olbmot
miehtá
máilmmi
oahppat
eanet
buot
árktalaš
guovlluid
birra
.
Eai
čuovo
stivrra
mearrádusaid
–
Váldosivva
eahpeduhtameahttunvuhtii
lea
go
stivrra
mearrádusat
eai
leat
čuvvojuvvon
ja
go
mearrádusat
leat
heivehuvvon
maŋŋel
go
stivra
lea
dahkan
mearrádusa
.
Eaige
dát
vuoigatvuođat
stirddo
,
go
haddelassáneapmi
min
dehálamos
álgoálbmot
vuoigatvuođalaš
olahusas
,
namalassii
das
ahte
leat
garra
barggu
ja
ollu
smáđáhkes
diplomáhtalaš
barggu
maŋŋá
fidnen
vuoigatvuođa
máksit
muorrasárggás
,
mii
ovdal
lei
nuvttá
.
Eaige
sii
fuomáš
ahte
boazodoallu
ieš
lea
nagodan
buot
garra
áiggiid
čađa
doalahit
iežaset
vuoigatvuođaid
,
ja
baicce
leat
ribahan
iežaset
isitvuođa
stáhtii
.
Eaktu
lea
ahte
oasti
máksá
vealgekoarttain
mas
ii
gesso
njuolga
báŋkokontos
,
ahte
máksojuvvo
juogo
rehkega
bokte
maŋŋil
,
dahje
sierra
máksinterminála
bokte
.
Eaktun
lea
ahte
mielčuovvu
oaidná
čađa
áigge
su
gii
lea
hárjehallame
vuodjit
nu_ahte
beassá
bagadit
su
.
Ealga
bođii
čađa
ovdaláse
,
dušše
lásemoalut
rišihedje
guovtte
beale
oaivvi
.
Ealgabivdiid
searvi
lea
dađistaga
beassan
ollu
váikkuhit
ealgabivdohálddašeamis
,
álggos
vuos
báikkálaččat
ja
maŋŋá
maiddái
olles
Finnmárkku
ealgabivddu
.
Ealgabivdit
ohce
ovdal
beassat
álgit
bivdit
,
vai
eanas
oassi
,
jus
eai
buohkat
ealgabivdiin
,
leat
geargan
bivdduin
go
ealut
johtet
sin
bivdoguovlluid
čađa
.
Ealgabivdu
ja
bivdohattit
eai
leat
seamma
láganat
miehtá
Sámi
.
Eallin
Kosovos
maŋŋá
soađi
¶
Eallin
dilli
rievddai
maŋŋá
soađi
¶
Eallin
lea
leamaš
garra
bargu
čađa
áiggi
,
ja
dál
lohká
Risten
ieš
ahte
astá
vuoiŋŋastallat
.
Ealáhusas
lea
dušše
áidna
vejolašvuohta
maŋidit
ruvkedoaimmaid
diggestobuid
bokte
,
namalassii
vuojehit
áššiid
diggevuogádagaid
čađa
.
Eambbo
ja
eambbo
olbmot
finadit
Mearraolbmáidgirkuin
miehtá
máilmmi
.
Eambbo
ságat
dan
birra
bohtet
maŋŋil
.
Eamiálbmogat
leat
maiddái
leamaš
rievdadusaid
čađa
ja
sin
vásáhusat
sáhttet
leat
goziheaddjin
álbmogii
muđui
.
Eamiálbmogat
miehtá
máilmmi
čoahkkanan
¶
Eamiálbmot
lávdegotti
bargu
lea
earret_eará
mannat
čađa
plánaid
ja
rapporttaid
maid
miellahtut
sáddejit
oahpaheami
birra
.
Eamiálbmotjoavkkut
mat
gillájit
miehtá
máilmmi
leat
smávva
joavkkut
go
buohtastahttá
geainna
leat
gazzalaga
.
Eana
viđá
rivotčázis
leat
olu
sáddot
ja
lavdnjemoalut
,
mat
giđđabeaivvadagas
vudjot
oatnelanbottas
jieŋa
čađa
.
Eanan
lea
massán
iežas
fámu
maŋŋel
dan
stuora
roasu
,
ja
dál
ii
leat
oktage
gii
berošta
bearráigeahččat
vuorrasa
.
Eanan
lea
vielgadin
bihcon
ja
dávjá
lea
ritni
čakčat
maŋŋel
buolašija
.
Eanas
guldaleaddjit
ledje
duhtavaččat
maŋŋel
konseartta
.
Eanas
sámi
organisašuvnnat
maid
leat
atnán
daid
sániid
eatnasiin
iežaset
doaibmaplánain
Álttá
ášši
maŋŋel
.
Eanaš
boazoeaiggádiidda
goitge
heive
buoremusat
vuovdit
čakčat
,
dahje
ovddabeale
juovllaid
,
muitala
Pedersen
ja
lasiha
:
–
Buot
njuovahagaid
niehku
livččii
dieđusge
gilvit
barggu
miehtá
jagi
,
muhto
dat
lea
juoidá
maid
beassat
dušše
jurddašallat
,
dadjá
Pedersen
.
Eanaš
mátkki
guorbmebiillain
,
dasto
fearggain
rastá
nuori
ja
loahppa
mátki
vel
vuojahit
.
Eanaš
oassi
dán
girjjis
čállui
maŋŋel
go
ealáhahkii
ja
Borghild
lei
su
earenoamáš
viššalis
čálli
.
Eanaš
su
muorravajahasain
lea
vadjon
buncegovvan
ja
prentejuvvon
čáhppes
vilges
govvan
,
muhtimiin
ivdnejuvvon
maŋŋá
.
Eanaš
áigi
manai
vázzit
jekkiid
čađa
ja
dutkat
gos
sáhtášii
leat
luomi
.
Eanaš
áššiid
lágidit
Sámediggeráđđái
joatkkagieđahallamii
oanehis
digaštallama
maŋŋá
.
Eandalii
Geavuávžái
galgá
geasehit
muoraid
njukčamánus
,
dan
maŋŋá
luottat
dibmet
ja
johkii
ihtet
suttit
,
Esa
logahallá
.
Eandalit
1800-logu
beallemutto
maŋŋá
álgá
gildii
fárren
olbmuid
listtuide
boahtit
mearkkašumit
dan
rihppagirjji
siiddus
,
gosa
gildii
fárren
fuolki
lei
dan
maŋŋá
merkejuvvon
go
son
lei
dohko
fárren
.
Eandalit
go
smiehttá
mannan
riikkabeai
'
áigodaga
dallehan
lei
váttis
oažžut
čađa
maidige
midjiide
dehálaš
áššiid
,
Pekka
Aikio
lohká
.
Eanemus
bargobáikkiid
leat
massán
Giema-Durdnosa
guovllugielda
ja
dan
maŋŋá
Duottar-Lappi
.
Eanemus
bargu
lea
su
iežas
dutkama
čađa
dáhpáhuvvan
.
Eanemus
beroštumi
oaččui
5-jahkásaš
Nils
Åke
Joakimsen
gii
gatnjaliid
čađa
geigii
skeaŋkkaid
ruvdnaprinsabárrii
.
Eanemus
duođaštusaid
liikká
ii
loga
gávdnot
čállon
báhpiriidda
,
muhto
luonddus
gos
leat
áiggiid
čađa
vánddardan
ja
maid
ávkkástallan
dan
maid
doppe
sáhttá
háhkat
.
Eanemus
ealga
gávdno
,
nu
go
ovddit
jagiidge
,
miehtá
Anárjoga
leagi
.
Eanet
dieđut
dáid
deaivvademiid
birra
bohtet
maŋŋá
.
Eanet
ipmirmeahttun
šaddá
dat
go
luondduhálddašan
direktoráhta
lea
álggahan
riikaviidosaš
barggu
,
mas
mihttomearri
lea
sirdit
bivdo
ja
guolástan
hálddašanovddasvástádusa
stáhtas
suohkandássái
miehtá
Norgga
,
plána
mii
čájeha
ahte
BUOT
suohkanat
Norggas
galget
oažžut
100%
delegerejuvvon
hálddašanovddasvástádusa
stáhtas
visot
bivddus
ja
guolásteamis
iežaset
meahcis
jagi
2006
loahpageahčái
.
Eanet
politiijabargu
sihkkarastá
jahkebohtosa
¶
Eanet
ságat
fitnodatčiekčamiid
birra
Guovdageainnus
,
bohtet
maŋŋil
.
Eanodagas
leat
Bealdovuomi
vuođđoskuvllaoahppit
maid
searvan
dán
erenoamáš
čájáhussii
,
mas
leat
oaidnimis
miehtá
Suoma
mánáid
,
nuoraid
ja
ollesolbmuid
dahkan
sárgosat
,
govat
,
báccit
,
videot
ja
biraslaš
dáiddabarggut
.
Earenoamážit
birgejumi
buorideapmi
ja
oahpahus
leat
guovddáš
dárbbut
eamiálbmotservodagain
miehtá
máilmmi
.
Earenoamážit
go
čavčča
loahpageahčen
ja
árradálvvi
,
muhto
maiddái
miehtá
dálvvi
sáhttet
temperatuvrrat
jorahit
gaskal
nulla
ja
vihtta
galbmagráda
.
Earenoamážit
maŋŋel
go
guovža
lea
leamaš
fallehan
šibihiid
,
de
gávdnojit
sávzzat
main
njiččit
ja
eará
deahkkás
oasit
leat
ravgejuvvon
eret
,
muhto
dan
seammás
ii
leat
dan
muddui
borahallan
dahje
gaskkahallan
ahte
jur
jápmá
.
Earenoamážit
oččodit
mánáid
ja
nuoraid
,
ja
Stuornjárgga
sámiid
duodji
lágidage
iešguđetlágan
duodjekurssaid
ja
doaimmaid
dán
jovkui
,
miehtá
jagi
.
Earenoamážit
riddoguovlluin
ledje
skuvlainternáhtat
dat
ásahusat
mat
daguhedje
ahte
mearragátte
sámit
masse
gielaset
ja
kultuvrraset
,
go
dohko
šadde
sámi
mánát
áiggiid
čađa
guođđit
sámivuođaset
.
Earet
eará
Ole
Henrik
Magga
ja
Ragnhild
Nystad
leaba
leamašan
OSS
jođiheaddjit
,
geat
leaba
maŋŋel
šaddan
beakkánis
politihkkarat
,
muitala
Lifjell
.
Earret
Albania
humaniteara
álbmot
,
de
leat
hui
ollu
eará
váibmoláđis
olbmo
miehtá
máilmmi
.
Earret
dan
ahte
dát
sihkkarastá
nuorra
Facebook
geavaheddjiid
,
de
dat
addá
oadjebasvuođa
váhnemiidda
geain
leat
mánát
geain
leat
Facebook
geavaheaddjit
.
Earret
dáid
áiggiid
ii
leat
lohpi
fievrredit
gálvvu
ráji
rastá
sierra
lobi
haga
.
Earret
dáid
áiggiid
ii
leat
lohpi
fievrridit
gálvvuid
rastá
rájá
jus
ii
leat
ožžon
sierra
lobi
dasa
.
Earret
dán
,
de
lea
dus
hui
somás
áigi
miehtá
vahku
,
ovttas
bearrašiin
ja
ustibiiguin
.
Earret
eará
ahte
ruvkkit
galget
máksit
eamiálbmotdivada
máid
Sámediggi
galggai
hálddašit
ja
vuoruhit
miehtá
sápmái
ávkin
.
Earret
eará
de
lea
mis
stuora
ášši
mii
guoská
sámi
dearvvašvuođa-
ja
sosiálapolitihkkii
ja
dat
lea
goit
mu
mielas
hirbmat
dehálaš
ášši
,
maŋŋel
go
lean
ieš
vásihan
buozalmasvuođa
,
čilge
Aili
Keskitalo
.
Earret
eará
dihtet
ahte
iđitbeallái
leat
suollagat
mannan
guorbmebiillain
rastá
ráji
Suoma
beallái
Ohcejoga
gielddas
.
Earret
eará
dárbbašit
eaktodáhtolaš
vehkiid
lágidit
gilvvu
,
ruhtadoarjaga
fitnodagain
ja
hárjehallanlanjaid
juohke
lávlunkoaraide
miehtá
márkana
.
Earret
eará
galggai
okta
dan
njealljásis
leamaš
mielde
áitime
olbmuid
vearjolágan
rusttegiiguin
dušše
moadde
beaivve
maŋŋel
go
doaruhedje
dorvoohcci
,
muhto
maiddái
dát
ášši
heaittihuvvui
.
Earret
eará
maid
báikki
olbmuid
ja
sin
maŋisbohttiid
geat
ledje
veahkkin
dalle
maŋŋil
miidnalihkohisvuođa
miessemánus
jagi
1945
.
Earret
eará
mihkkege
mii
sihkarastá
ahte
dat
jurddašuvvon
Sis-Finnmárkku
Ovdánahttinfitnodat
vuođđuduvvo
Sis-Finnmárkui
.
Earret
eará
Áššu
áviisa
ii
leat
buohkaide
boahtán
ovdal
beaivvi
maŋŋel
almmuhanbeaivvi
.
Earret
go
30
minuhtta
maŋŋá
go
leat
jáddadan
biilla
,
trafihkkasihkarvuođa
dihtii
.
Earráneami
maŋŋil
čuovui
lossa
eallin
ja
ohcaleapmi
.
Eará
doaibma
maid
lágideaddjit
leat
mearridan
ahte
fertejit
čađahit
,
lea
ahte
čiekčit
eai
oačču
šat
dearvvahit
nuppi
nuppi
,
maŋŋá
go
leat
kámppain
geargan
.
Eará
lea
fas
oažžut
dát
čađa
sidjiide
geat
loahpa
loahpas
galget
dan
mearridit
.
Eará
vejolašvuohta
lea
mášiinnain
bosuhit
isolerenávdnasiid
ráiggážiid
čađa
seaidne-
,
rohpe-
ja
láhttegaskkaide
.
Eará
álgoálbmogat
leat
vásihan
ahte
maŋŋel
go
leat
geargan
roggamiin
ja
iskamiin
,
de
guđđet
beare
guovllu
čorgekeahttá
ja
nuoskkiduvvon
.
Eará
árbevirolaš
oaggunvuogit
,
nu
mo
golgadeapmi
ja
čuožžufierbmi
,
bohte
guhká
maŋŋá
,
1930-logus
šaddagođii
golgadeapmi
dábálaš
,
ja
das
váldui
nu
ollu
luossa
ahte
šattai
dárbu
gáržžidit
bivddu
.
Earát
bohte
maŋŋil
ja
eai
oainne
buot
.
Earát
fas
lea
ruovttus
geasi
miehtá
.
Easka
1995
dahkkui
vuđolaš
guorahallan
jurdaga
birra
,
ja
dál
14
jagi
maŋŋel
lea
ášši
ollen
dán
muddui
ahte
Sámediggi
sádde
reivve
Statsbyggii
mas
bivdá
sin
plánet
Sámi
dáiddamusea
.
Easka
200
jagi
maŋŋá
joavddai
bajásčuvgen
eallin
Eurohpái
.
Easka
dan
beaivvi
go
nieida
bođii
de
firtii
ja
šearádahtii
,
mii
gal
de
bisttii
miehtá
vahkku
filbmedettiin
,
son
čilge
.
Easka
dan
maŋŋá
beasat
lohkat
ovtta
jagi
lasi
ja
oaččut
bachelorgráda
journalistihkas
,
čilge
Mai-Britt
Utsi
.
Easka
dan
maŋŋá
go
Sovjetlihttu
sáddii
juovlamánus
1979
badjel
100_000
soalddáha
Afganistanii
,
de
dieđihangaskaoamit
álge
muitalit
eanet
dan
geafes
riika
birra
ja
das
ahte
mo
stuorra
máilmmi
válddit
USA
ja
Sovjetlihttu
geahččaledje
gilvvohallat
goabbá
beassá
duon
riika
hálddašit
.
Easka
dál
2008:s
,
badjel
30
jagi
maŋŋá
lea
šaddan
geahččalan
sallitbivdu
Finnmárku
rittus
.
Easka
dál
moadde
mánu
maŋŋá
lea
ain
jo
dáppe
Sirpmás
bivaldan
veaháš
.
Easka
dál
,
measta
guhtta
jagi
maŋŋel
,
lea
su
testameanta
ollašuvvan
.
Easka
go
suohkanstivra
lei
meannudeame
ášši
muitaluvvui
oassi
reivves
ja
maŋŋel
suohkanstivrra
meannudeami
oaččui
preassa
oaidnit
dan
.
Easka
golbma
jagi
maŋŋel
loahpahuvvojedje
áššit
rádjeofelaččaide
vuostá
.
Easka
guokte
ja
bealle
diimmu
maŋŋil
prográmma
váhččii
biegga
.
Easka
jagi
maŋŋel
njuovai
ja
vuvddii
son
lobihis
mearka-bohccuid
.
Easka
maŋŋel
1600-logu
dápme
sápmelaččat
bohccuid
ja
dalle
riegáduvvui
boazosápmelaš
terminologiija
.
Easka
maŋŋel
go
leat
deavdán
18
jagi
,
besset
vuodjit
luohkká
2
.
Easka
maŋŋel
gulle
ahte
eai
sii
lean
vihtanat
.
Easka
maŋŋil
juovllaid
lea
fásttuidáigi
muhtimiidda
,
go
sii
galget
liigebuoiddi
mii
juovllaid
darvánii
,
oažžut
eret
.
Easka
maŋŋil
,
go
son
gii
lei
ožžon
virggi
,
árvalii
mu
dohkálaš
evttohussan
virgái
,
go
ieš
ii
álgán
dasa
,
ja
Narvesen
bivddii
mu
ohcat
virggi
,
dusten
váldit
hástalusa
ohcat
jođihanvirggi
,
muitala
Siv
.
Easka
maŋŋá
bessen
gullat
ovddeš
gilvovuoddjiin
ahte
dán
eahkeda
sii
ledje
mearridan
vuodjat
bisánkeahttá
guhká
,
ja
dat
lea
sullii
2000
mehtera
,
muitaledje
albmát
.
Easka
maŋŋá
go
lei
geargan
sárdnideames
,
de
mii
muittuheimmet
su
ahte
ii
sáhte
geavahit
soaibmansániid
sárdnestuolus
.
Easka
maŋŋá
go
ášši
beaggigođii
medias
,
de
byrokráhtat
áddegohte
makkár
dillái
sii
ledje
bidjamin
unna
nieiddaža
.
Easka
maŋŋá
mearridan
makkár
suorggi
de
válljen
,
lohká
Ánne
Kirste
.
Easka
maŋŋá
ášševuoru
bođii
čilgehus
,
iige
dát
doallan
áimmu
.
Easka
mealgat
maŋŋá
áddegohten
ahte
olbmot
dat
duođaid
leat
geat
gárvodit
stállun
.
Easka
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
dilli
lea
ollásit
nuppástuvvan
maiddái
Leammi
álbmotviđavuovddi
boazodoalus
.
Easkka
25
jagi
maŋŋá
gieđahallo
ášši
Stuorradikkis
,
nammalassii
miessemánu
24.
beaivve
.
Easkka
dan
maŋŋá
sáhttit
mearridit
goas
ávvudančoahkkin
dollojuvvo
,
muitala
Sámedikki
diehtojuohkki
Sulo
Aikio
.
Easkka
dan
maŋŋá
sáhttit
mearridit
man
ollu
juolludit
,
lohká
Mathisen
ja
lasihastá
:
Doaivvun
sáhttit
juolludit
stuorra
supmiid
.
Easkka
dán
maŋŋá
álggahuvvo
dikšun
.
Easkka
gaskaija
maŋŋel
boahtigohtet
festiválabáikái
.
Easkka
giliservviid
,
suohkaniid
ja
Sámedikki
gáibádusaid
maŋŋá
álggahuvvui
guorahallan
mo
dát
guovllut
geavahuvvojit
dál
.
Easkka
goalmmát
prográmma
maŋŋá
mii
oahpaimet
,
ahte
ii
gánnet
hohpohallat
gosage
.
Easkka
golbma
mánu
maŋŋel
heaittihuvvui
ášši
.
Easkka
golbma
čuođi
maŋŋel
morihii
son
muhtin
amas
báikkis
.
Easkka
jagis
1895
bođii
dat
Biibbal
mii
lea
geavahuvvon
miehtá
dán
jahkečuođi
.
Easkka
logi
minuhta
maŋŋil
ožžo
dollačáskadeaddjit
Čáhcesullos
dieđu
buollima
birra
ja
sáhtte
doppe
fitnat
dan
jáddadeame
.
Easkka
maŋŋel
gilvvu
ipmirdin
ahte
beasan
riikagilvui
,
gilvaleaddjin
,
lohká
Nystad
movttain
.
Easkka
maŋŋel
riikkačoahkkima
beasai
son
ráhkkanišgoahtit
jođihit
NSRa
.
Easkka
maŋŋel
vuodjima
bođii
diehtit
ahte
juolgi
lei
mannan
gaskat
.
Easkka
maŋŋel
čáliheame
sáhtii
leat
sihkkar
ahte
šaddet
heajat
.
Easkka
maŋŋá
-
go
Suopma
lea
álggahan
digitála
birra
jándora
ođaskanála
-
de
sáddejuvvojit
sámi
ođđasat
miehtá
riikka
.
Easkka
maŋŋá
gulaime
ahte
bussiiguin
leat
leamaš
gaikumat
ja
rievut
.
Easkka
mealgat
maŋŋá
ásahuvvojedje
sámedikkit
maiddái
Ruoŧas
ja
Norggas
.
Easkka
measta
mánu
maŋŋel
dán
čoahkkima
sáddejuvvui
vástádus
,
muhto
de
lei
beare
maŋŋit
,
go
Rakel
Gaup
lei
juo
ožžon
barggu
UNN
buohccivissui
.
Easkka
ovddit
duorastaga
galgá
stivrajođiheaddji
boahtán
dán
diehtit
,
ja
moadde
diimmu
maŋŋil
celkkii
Illøkken
eret
virggis
.
Eat
jáhke
Gievdneguoika
lea
áidna
luoddabihttá
dahje
luoddaearru
maid
sáhtášii
divodit
go
diekkár
ovdamearkkaid
gávdnat
miehtá
.
Eat
jáhke
makkárge
ákkain
sáhttit
bealuštit
vigihis
olbmuid
dákkár
gillámuša
čađa
.
Eat
mii
dieđe
makkár
doalut
leat
10
manu
maŋŋel
Sámedikki
ohcanáiggi
ja
de
lea
váttis
plánet
maidege
,
dadjá
Lisa
Helander
.
Eat
mii
leat
goit
dainna
vuollánan
,
ja
leat
čađa
áiggi
doalahan
eavttuideamet
.
Eatge
mii
sáhte
nuppiin
sániin
sivdniditge
eambbo
šibitdoaktáriid
oanehis
áiggis
,
jus
dieđihuvvo
dál
ahte
šaddá
eambbo
njuovvan
maŋŋel
ragaha
,
de
dieđus
fertet
geahččalit
viežžat
eará
guovlluin
resurssaid
.
Eatgo
mii
dárbbahivčče
nanu
oahpaheami
miehtá
Sámi
,
mii
veahkeha
min
oahppat
bargat
ovttas
beroškeahttá
davviriikkaid
váikkuhemiid
.
Eatnasat
geat
dušše
leat
ruovttuhis
olbmot
dahje
dakkárat
geat
leat
galbmon
jámas
maŋŋel
go
leat
juhkan
beare
olu
alkohola
ja
čuoggasan
olggos
.
Eatnašat
celket
ilolaččat
doarjaga
Åslaug
Hagai
go
vel
oktii
maŋŋá
lea
cealkán
ahte
Guovddášbellodat
boahtá
vuoruhit
davvi-Norgga
ja
Romssa
dán
áššis
.
Eatnašat
earret
Dag
Elgvin
,
ledje
ovtta
oaivilis
min
cealkámušain
,
lohká
Guovdageainnu
Luonddugáhttensearvvi
(
GLGS
)
stivralahttu
,
Svein
Lund
maŋŋá
Norgga
Luonddugáhttenlihttu
Finnmárkku
jahkečoahkkima
mannan
lávvardaga
Kárášjogas
.
Eatnašat
ledje
ge
boahtán
guovttegielat
suohkaniin
miehtá
Norgga
.
Eatnu
lea
golgagoahtán
eará
sajis
maŋŋel
go
girkogárdi
ásahuvvui
,
ja
olu
miellis
lea
fierran
etnui
.
Eggan
lasiha
ahte
ii
leat
vuogas
jus
olbmot
vuosttildišgohtet
easka
maŋŋel
go
lea
juo
addon
lohpi
dahje
konsešuvdna
hukset
el-fápmolinjjá
,
danin_go
dát
lea
nu
stuora
linjá
mii
manná
hui
viidát
guovtti
fylkkas
.
Egil
Olli
ja
Bargiidbellodaga
sámediggejoavku
lea
min
mielas
šaddan
eambbo
mielas
mineráladoaimmaide
ja
erenoamážit
maŋŋel
go
náitalii
Árjjain
politihkalaččat
.
Egil
Olli
lohká
maŋŋá
čoahkkima
duorastaga
Anárjoga
Álbmotmeahcci
viiddideami
ja
Goahteluobbala
álbmotmeahcci
ásahanplána
olis
,
mii
dollui
Birasgáhttendepartemeanttain
ja
lávdegottiin
.
Ehpetge
dii
,
áviissa
duopmárat
,
sáhte
goassege
šat
geassit
ruovttoluotta
dan
duomu
mii
lea
celkon
harcedettiin
,
vaikko
mun
harcejuvvon
olmmoš
maŋŋel
vuoittášinge
áššiinge
dikkis
.
Einarsen
muittuha
ahte
SDSa
mieldelahtut
bohtet
miehtá
Sámi
.
Eira
Eira
(
JL
)
,
maŋŋel
go
lea
čielgan
geaid
Sámedikki
válgalávdegoddi
lea
nammadan
FeFo
stivrii
.
Eira
NRK
Sámeradios
ikte
maŋŋel
gaskabeaivvi
.
Eira
hirpmat
stuora
beroštumi
miehtá
Norgga
ja
Europa
¶
Eira
ii
dieđe
boahtá
go
son
ruovttoluotta
maŋŋel
dan
áiggi
.
Eira
ii
dieđe
máhccá
go
Rørholt
šat
virgái
maŋŋel
permišuvnna
.
Eira
ii
lean
vel
ikte
sáhttán
albma_láhkái
iskat
go
rábbi
lei
čađa
galbmon
.
Eira
leigga
movttegat
maŋŋil_go
Gierddučalbmi
lei
ruohttan
vuosttaš
heargin
rastá
moallasázu
dan
badjel
200
mehter
guhku
sprintabánas
A-finálas
.
Eira
maiddái
muitala
ahte
sii
plánejit
ráhkadit
gálvomearkka
,
mii
sihkkarastá
ahte
bohccobuktagat
leat
luonddu
ráinnas
biepmut
.
Eira
maŋis
,
gii
maŋŋel
ohcamuša
beasai
luohpat
árpmu
bokte
golggotmánu
8.
beaivvi
.
Eira
vuige
ahte
son
hálida
ruovttubáikái
Guovdageidnui
fárret
,
maŋŋá
go
lea
loahpahan
stáhtačállidoaimmaid
.
Eira
,
Kárášjoga
Johttisápmelaččaid
Searvvi
Jođiheaddji
Per
John
Anti
ja
Tromssa
Boazosámiid
Fylkkasearvvi
jođiheaddji
Arild
Pettersen
maŋŋel
go
riikačoakkán
álggii
hápmet
garra
instruksa
stivrii
.
Eira
,
maŋŋá
go
lea
oaidnán
maid
dat
golbma
bellodatustiba
leat
šiehttan
Norgga
Sámiid
Riikaservviin
(
NSR
)
ja
ovttaskas
listtuiguin
.
Eira
,
váiddii
Harstad
heargevuodjima
máilmmicupa
lágideddjiide
,
maŋŋel
go
vuosttaš
vuorus
eai
nagodan
váldit
áiggi
herggiin
.
Eiras
ii
leat
dán
riikačoahkkima
maŋŋil
ollislaš
doarjja
.
Eiseválddit
leat
šiehtadallan
singuin
maŋŋá
alimusrievtti
duomu
gos
celkui
ahte
indiánain
lea
lohpi
guolástit
.
Eiseválddit
miehtá
máilmmi
čuvvot
dárkilit
mielde
golgodávdaleavvama
.
Eivind
Kristoffer
Solberg
finai
buorástahttit
iežas
ovdagova
maŋŋel
konseartta
.
Ekonomalaš
roassu
luvde
miehtá
máilmmi
.
Elgvin
moaitá
garrasit
boazodoalu
plánaid
áidut
miehtá
Finnmárkku
.
Eli
Skog
galgá
hovdet
Finnmárkku
meahccebálvalusa
mas
leat
14
jahkedoaimma
ja
čieža
báikkálaškantuvrra
miehtá
fylkka
.
Elin
Kåven
,
gii
vuittii
Sámi_Grand_Prix
(
SGP
)
lávlunoasi
2008:s
ja
Rockejoavku
SomBy
,
mii
fas
jagi
maŋŋel
vuittii
SGP
lávlunoasis
,
bohtet
dán
geasi
Skiippagura
festiválii
.
Elisabethas
ledje
249
čuoggá
maŋŋil_go
lei
báhčán
25
geardde
,
son
bážii
vuosttaš
loahpavuorrujoavkkus
.
Elle
Sofe
Henriksen
beasai
"
nálločalmmi
"
čađa
.
Elle
muitalus
bihtá
čájehedje
Eira-gázzi
eksamenčájálmassan
,
maŋŋil
maiddái
Guovdageainnu
beassášmárkaniin
ja
Romssas
monologa
festiválas
.
Ellen
Spein
lei
ge
Guovdageainnu
stuimmiin
guovddážis
ja
son
čohkkái
guhkimus
giddagasas
maŋŋá
stuimmiid
.
Elliidsuodjalus
lea
gullan
heasttaid
birra
mat
eai
anit
šat
riidemii
maŋŋel
go
leat
suorganan
rakeahtain
.
Elliidsuodjalussearvvi
kampánja
lea
ožžon
olbmuid
miehtá
riikka
geahččat
leat
go
bivttasrámbuvrriin
náhkit
.
Ellingsen
čohkke
iežas
joavkku
spelliid
maŋŋel
lávvordaga
spealuid
ja
bovde
sin
boahtit
Siriann
Gulsrud
geahčen
bassit
biepmu
.
Elna
Sara
,
gii
lea
Riikkaidgaskasaš
boazodoalloguovddáža
diehtojuohkinráđđeaddi
,
lohká
bealljemearkkaiguin
merket
bohccuid
lea
oktasaš
árbevierru
buot
boazodoalloálbmogiin
miehtá
máilmmi
.
Emila
áhčči
Andreas
Mäki
muitala
sin
fitnan
Kárášjogas
galledeamen
bearraša
sullii
guktii
jagis
,
ja
lea
vávján
ahte
mánáguoktá
vástidišgoahtiba
sámegillii
maŋŋá
mátkki
.
Emilie
fas
ii
loga
boradan
mállásiid
eahkes
dušše
"
goike
"
láibevajahasaid
suoskkadan
,
mas
son
maŋŋá
leai
hui
giitevaš
.
Ena
dovdomearka
lea
ge
šaddan
ahte
son
lea
dávjá
njunnegežiin
rastá
moallasázu
ovdal
eará
herggiid
.
Englánda
ges
logi
jagi
maŋŋá
,
mii
de
bearráigeahččagođii
ja
cuiggodii
eará
riikkaid
.
Erenoamáš
dainna
lea
ahte
lea
vissa
áidna
oaivegávpot
Eurohpás
mas
golgá
luossajohka
čađa
gávpoga
!
Erenoamáš
dehálaš
dan
lea
dahkat
,
jos
leat
fárren
ovddit
válggaid
maŋŋá
.
Erenoamáš
divttat
heaŋgáje
miehtá
Sámedikki
.
Erenoamáš
giitu
Anne
Ristenii
go
nu
čehpet
ráhkadii
radioprográmma
maŋŋel
SGS
jahkečoahkkima
.
Erenoamáš
sámi
ruovdebargu
lea
sojahuvvon
ruovddit
gerresa
maŋŋegeažis
(
bahtaliehkus
)
Dákkár
leat
leamaš
anus
miehtá
davvi-
ja
julevsámi
guovllu
ja
das
leat
leamaš
erohusat
guovllus
guvlui
.
Erenoamážit
go
dán
jagi
lágidedje
maid
konseartta
maŋŋel
gilvvuid
.
Erenoamážit
leat
boahtán
vaikko_man
galle
ođđa
listtu
maŋŋel
daid
garra
siskkaldas
riidduid
NSRs
dán
giđa
.
Erenoamážit
ovdal
boazodoallošiehtadallamiid
,
go
in
jáhke
ahte
šiehtadusa
ii
sáhte
heivehit
guovlluid
mielde
,
iige
šiehttat
miehtá
riika
ovttaláganin
.
Erenoamážit
áigi
maŋŋel
soađi
lea
vásihan
ahtanuššama
bušeahtain
ja
doaimmain
.
Erenomážit
go
kulturmuittut
doppe
leat
iešguđet
agiin
,
mii
nanne
dieđu
ahte
Leavvajotnjálbmi
lea
dološ
ássán
báiki
mii
lea
leamaš
anus
áiggiid
čađa
hui
guhkká
,
čilge
Jørn
Henriksen
ovdal
lasiha
:
–
In
áiggo
Sámedikki
fágaolbmuid
fuotnut
,
muhto
gal
berreše
juobe
fitnat
geahččame
daid
kulturmuittuid
máid
mii
leat
registreren
.
Eriksen
muitala
ahte
maŋŋel
go
časke
Unna
Čeroža
,
de
badjánii
mokta
.
Erke
han
riŋgii
eske
maŋŋel
go
ledjen
viežžan
Liissá
.
Erke
muitala
ahte
suollagat
leat
beassan
sisa
ovtta
unna
láse
čađa
gealláris
.
Espánnjalaččat
vuođđudedje
miehtá
Gaska-Amerihká
koloniijaid
ja
vuite
oanehis
áiggi
sisa
doppe
ássan
indiánačearddaid
.
Essiiva-hárjehallamiid
maŋŋel
galget
jorgalit
muhtin
čállosiid
dárogielas
sámegillii
.
Etniid
sohkabuolva
lea
ges
riegádan
sođiid
maŋŋá
1940-1960
loguin
.
Eurohpalaččat
besset
oaggut
ja
bivdit
Finnmárkkus
Son
čujuha
dasa
ahte
EEO
riikkaid
ássit
,
mii
dagaha
masá
olles
Eurohpá
,
besse
das
rájes
go
Finnmárkkuláhka
doaibmagođii
oaggut
miehtá
Finnmárkku
.
Eurohpá
finála
čađahuvvo
dán
jagi
maiddái
Oslos
,
maŋŋel
go
Aleksander
Rybak
vuittii
dan
riikkaidgaskasaš
finála
diibmá
.
Eurohpás
lei
1600-logus
unna
jiekŋaáigi
,
mii
bođii
maŋŋil
gaskaáiggi
liegga
áiggi
.
Evalueren
berre
leat
maŋŋá
nominašuvnna
ja
heivehit
vuogádaga
mii
movttiidahttá
digaštallama
ja
searvama
.
Evalueren
ovddiduvvo
dan
maŋŋá
Sámedikki
meannudeapmái
.
Evenáši
dievdu
,
Ole
Johan
Reinås
,
guđii
guokte
vahkku
dassá
eamida
oktan
mánáin
Chilii
,
ja
dušše
vahkku
maŋŋá
go
son
ollii
ruoktot
,
de
bođii
diehtu
eanandoarggástusa
birra
,
mii
dán
rádjái
lea
váldán
badjel
800
heakka
.
Evttoheimmet
maiddái
,
ahte
min
,
dálá
Suoma
juhkosa
doaibmabadji
nogašii
boahtte
ráđđečoahkkima
maŋŋá
.
Evttohus
lea
várra
gárvvis
vuossárgga
ja
go
lea
politihkalaš
virgái
bidjan
,
de
lea
doaivumis
maŋŋá
dievasčoahkkima
čielggas
gii
biddjo
vuolit
direktevrra
virgái
.
Evttohuvvon
kandidáhtta
lea
vuohttán
NRK
Sámi
Radio
neahttasiidduin
ja
unnit
aviissain
lohkkiid
čállosiin
negatiivvalaš
oaiviliid
maŋŋel
go
evttohuvvui
Bb
várrepresideantaevttohassan
.
Eyjafjallajökull
lea
vulkána
namma
mii
dagaha
ahte
girdijohtolat
lea
giddejuvvon
masá
miehtá
Davvi-Eurohpá
.
Eŋgel
jeđđii
Jesusa
go
gillái
guhkesbearjadaga
ija
miehtá
.
«
Ellos
eatnu
»
filmma
neavttárat
maŋŋá
lihkostuvvan
filbmačájáhusa
guhkesbearjadaga
Kárášjogas
.
Facebooka
čađa
.
Fargga
golbma
vahkku
maŋŋil
váidima
eai
leat
vel
politiijat
dutkan
ášši
,
vaikko
leat
buorit
dieđut
museas
.
Fas
dán
maŋŋá
,
go
ođđa
stáhtabušeahtta
lea
almmuhuvvon
,
de
fas
lea
Sámedikkis
vejolašvuohta
váikkuhit
Stuorradikki
politihkkáriid
geat
čohkkájit
iešguđet
departemeantta
lávdegottiin
,
ovdal_go
stáhtabušeahtta
loahpalaččat
dohkkehuvvo
.
Fas
jagi
maŋŋá
ásahuvvui
Sámediggi
.
FeFo
lea
mearridan
ahte
smávva
gilážiid
olbmot
galget
maiddái
máksit
200
ruvnno
dan
ovddas
go
murrejit
boaldinmuoraid
vuvddiin
mat
leat
gilážiid
birra
miehtá
Finnmárkku
.
Fearasulluid
čáziid
luosat
fas
máhccet
guovtti
mearrajagi
maŋŋá
Detnui
,
dittit
eai
leat
geargan
leat
go
jagi
mearas
.
Feastivála
loahpahuvvo
vahkku
maŋŋel
,
distaga
čakčamánu
1.
beaivvi
teahterčájáhusain
Læstadius
.
Ferte
baicce
maŋŋel
dán
čavčča
čohkket
buot
dáid
beliid
oktii
,
ja
ovttas
gávdnat
čovdosiid
mat
doibmet
maid
boahtteáiggis
,
eai
ge
dušše
oanehaš
.
Ferte
biddjot
politihkka
guhkit
áigái
mii
sihkkarastá
sámi
mánáid
vuoigatvuođaid
dohkálaš
oahpahussii
,
erenoamážit
giela
ektui
.
Ferte
easkka
beaivvi
maŋŋá
mannat
daid
goddit
,
ovdamearkka
dihte
jos
lea
juolgi
doddjon
.
Ferte
min
čađa
ohcat
¶
Ferte
muitit
ahte
johtolatfierpmádat
dušše
jođiha
"
mohtorgeainnu
"
fylkka
čađa
.
Ferten
lohkat
ahte
lean
áibbas
ovttaoaivilis
suinna
maŋŋel
go
oidnen
bihtá
Guovdageainnus
ovddit
duorastaga
.
Ferten
lohkat
ahte
maŋŋel
dán
čoahkkima
mus
gal
ii
oba
leatge
šat
luohttámuš
skuvlii
,
šuohkeha
Astrid
.
Fertet
maŋŋil
ovdanbuktit
joavkku
,
go
oažžut
eanet
dieđuid
Deanus
.
Fertet
máksit
14
beaivvi
maŋŋá
go
leat
dieđihan
webba
bokte
.
Fertet
čađat
dovdat
ahte
ieš
leat
mielde
,
muitalusa
čađa
.
Fertii
heaitit
Buljo
muitala
ahte
sis
lei
čoahkkin
maŋŋel
maŋemus
festivála
,
ja
dalle
bođii
ovdan
ahte
visot
lei
doaibman
bures
.
Festivála
galgá
eanáš
geasuhit
nuorra
ja
ođđaáigásaš
guldaleaddjiid
miehtá
Davviguovllu
.
Festivála
lea
ollu
šaddan
rievdadit
diimmá
ektui
,
go
beaškkehii
stuora
vuolláibáza
maŋŋel
festivála
.
Festivála
lea
viidon
iežas
namain
ja
lei
čohkken
olbmuid
miehtá
Davvikalohta
.
Festivála
stivralahttu
Bjarne
Store-Jakobsen
muitala
Ávvirii
ahte
ođđa
stivrras
šaddá
stuora
čorgenbargu
,
maŋŋel
go
ovddeš
stivrajođiheaddji
,
Ann
Irene
Buljo
,
guđii
olles
moivvi
maŋŋel
go
son
heittii
.
Festiválas
leat
miehtá
áiggi
čájáhusat
,
filmmat
sihke
lagas
báikkiid
birra
ja
eará
sajis
Eurohpás
.
Festiválat
gilvvohallet
geasi
miehtá
¶
Fierpmádagat
galget
maid
ráhkaduvvot
Sámi
guovlluid
,
riikkarájiid
ja
ealáhusaid
rastá
.
Fierpmádat
galgá
ráhkkanahttit
duhátjahkemolsuma
ruohttabeaivvi
ávvudemiid
ja
duhátjahkeprošeavttaid
ja
bivdá
suohkana
eará
ássiid
ja
servviid
searvat
ávvudemiid
ráhkadit
miehtá
Sámi
.
Filbma
doallá
du
gitta
čađa
gaskka
,
ja
lea
oba
ártet
jus
it
dovdda
čuggestaga
váimmus
.
Filbma
galgá
čájehuvvot
miehtá
máilmmi
ja
YLE
1
čájeha
dán
filmma
cuoŋománu
4.
beaivvi
.
Filbma
mii
čájehuvvo
lea
mátki
spárkkain
Mehámmana
giláža
čađa
.
Filbma
čájeha
olbmuid
beaivválaš
bargguid
siste
,
dáiddalaš
čalmmiid
čađa
.
Filbma
čájehuvvo
gilikinoin
ja
suohkanlaš
kinoin
miehtá
Romssa
fylkka
.
Filbma
čájehuvvui
moadde
jagi
miehtá
Norgga
,
ja
dan
maŋŋel
eai
beroštan
vurket
filmma
.
Filbmadahkki
Magnar
Mikkelsen
(
71
)
ságastallanbottus
filbmagehččiiguin
,
maŋŋil
iežas
filbmačájáhusa
"
Vindenes
Hus
"
,
Leavnnjas
,
mannan
lávvordaga
.
Filbmadahkki
muitala
son
sámenieidda
bokte
háliida
govvidit
lullisámi
kultuvrra
máná
čalmmiid
čađa
ja
nu
čalmmustahttit
movt
lea
gullat
boares
árbevirrui
seammás_go
bajásšaddá
ođđaáigásaš
servvodagas
.
Filbmadahkki
,
gii
lea
Bissojogas
eret
,
Anstein
Mikkelsen
,
háliida
ealli
govaiguin
čájehit
mo
olbmot
leat
gillán
maiddái
maŋŋá
soađi
.
Filbmadahkkit
:
Samuel
Idivuoma
ja
Mariela
Idivuoma
(
dokumentára
)
Dokumentára
ráidu
mii
lea
erenomaš
mátki
miehtá
Arktisa
mii
lea
suddame
,
filbma
mas
deaivat
olbmuid
geat
leat
liegganan
máilmmi
vuosttaš
gillájeaddjit
.
Filbmanjunnožat
miehtá
Eurohpa
¶
Filbmaráhkadeaddji
Silja
Somby
duhtavaš
filmmaid
čájeheami
maŋŋá
.
Filbmejeaddjit
filbmejit
ja
Suvi
West
jearahallá
olbmuid
Hei
Lola
dokumentárafilbmii
,
mii
galgá
ráhkaduvvot
maŋŋil
.
Filbmejeddjiid
ja
gussiid
njálbmečiegat
loktanedje
moddjái
go
Oslo
gávpoga
sátnejođiheaddji
Fabian
Stang
maid
vulggii
fárrui
johtit
“
togain
”
miehtá
máilmmi
togastoahkamis
.
Filmma
lea
Harry
Johansen
ráhkadan
ja
dat
lea
nuorra
guollebivdi
birra
gii
áiggošii
birget
mearragáttis
seamma_ládje
go
olbmot
leat
áiggiid
čađa
dahkan
,
muhto
son
ii
sáhte
ollašuhttit
áigumuša
.
Filmma
maŋŋá
lea
digaštallan
(
tii.
Filmma
neavttárat
ja
dahkkit
deaivvadit
Sámiid
Vuorká
Dávviriin
32
jagi
maŋŋá
.
Filmma
vuosttaš
čájálmassii
Guovdageainnus
ledje
boahtán
máŋga
maŋisboahtti
Aslak
Hættas
,
gii
steavliduvvui
maŋŋel
dáhpáhusaid
Guovdageainnus
1852s
.
Filmma
,
čuovgga
ja
musihka
bokte
háliideaba
dánsut
iežaska
lihkastagaid
čađa
čájehit
gehččiide
vásáhusaideaskka
ja
dan
energiija
masa
ieža
šattaiga
go
deaivvadeigga
ealuin
.
Filmmas
maid
oahpásmuvvat
muhton
nisson
páhpain
(
Ebba
Joks
)
gii
fas
lea
massán
oskus
maŋŋá
go
su
isit
jámi
.
Finna
dálki
Lágideaddjit
leat
duhtavažžat
dan
jagáš
čiekčamiin
ja
leat
dušše
buori
muittut
báhcan
maŋŋel
.
Finnmark
Dagblad
čálii
ahte
maŋŋá
Olli
ságastallama
oalát
nogai
mii
livčče
sáhttán
šaddat
garra
vuosteháhku
boazodoalu
vuostá
.
Finnmark
Dagblad
čállá
ahte
NRK
guovlokantuvra
Romssas
ja
Finnmárkkus
ožžo
cuiggodeami
ja
gohččuma
Bargobearráigeahčus
maŋŋel
čakčamánu
dárkkisteami
.
Finnmárkku
Dearvvašvuođa
direktevra
,
Eva
Håheim
Pedersen
,
geažuhii
ahte
njeallje
saji
leat
buot
Finnmárkku
nuoraid
váste
,
ja
guokte
saji
fas
sámi
nuoraide
miehtá
riikka
.
Finnmárkku
Journalistasearvi
lea
válljen
doallat
čoahkkima
aiddo
dán
vahkkoloahpa
goas
Sámi
álbmotbeaivvi
ávvudoalut
leat
miehtá
Sámi
.
Finnmárkku
Lášmmodahttinguovddáš
fállá
fágaidrasttideaddji
veajuidahttima
buohkaide
geat
dárbbašit
hárjehallama
buozalmasvuođa
dahje
vaháguvvamiid
maŋŋá
.
Finnmárkku
alitskálžošaddadanrusttegat
leat
buohkat
heaitalan
nubbi
nuppi
maŋŋá
.
Finnmárkku
allaskuvla
lea
báidnán
ollu
mu
eallimis
maŋŋel
studeantaáigodaga
maid
.
Finnmárkku
boazodoallokantuvrrain
gal
oaivvildit
vahágiid
leamaš
miehtá
.
Finnmárkku
dearvvašvuođabearráigeahčču
lei
fitname
Guovdageainnu
suohkanis
borgemánus
diibmá
,
ja
bearráigeahču
maŋŋil
čállui
raporta
.
Finnmárkku
fylkamánni
miehtá
Luonddugáhttenlihtu
váidagii
ahte
Guovdageainnu
suohkan
menddo
loažžadit
gieđahallá
bievlavuodjenáššiid
.
Finnmárkku
fylkkagielda
boahtá
das
maŋŋá
árvvoštallat
ohcamiid
ja
addit
juolludemiid
.
Finnmárkku
fylkkagielda
doarjjui
geainnu
ovdaprošeavtta
ekonomalaččat
,
ja
juolludii
maŋŋel
vel
ruđalaš
doarjaga
bidjat
johtui
geaidnoprošeavtta
.
Finnmárkku
fylkkasátnejođiheaddji
berrešii
beroštit
das
movt
mii
galgat
ásahit
ođđa
sámi
ealáhusaid
maŋŋá
go
areálat
leat
geavahuvvon
–
son
berrešii
hui
buriin
mielain
beroštit
buot
positiivvalaš
doaimmain
mat
sáhttet
ovdánahttit
sámi
servodaga
ealáhusvuođu
.
Finnmárkku
journalistasearvi
lágida
jahkečoahkkima
beaivvi
maŋŋá
.
Finnmárkku
luossajogaid
lihttoláigolaččat
muitalit
olu
luosaid
leat
goddon
,
ja
leat
stuora
luosat
miehtá
fylkka
.
Finnmárkku
stuorámus
eanaeaiggáda
,
FeFo
direktevra
,
lohká
maŋŋá
čoahkkima
dehálažžan
ahte
vuođđoealáhusain
galgá
leat
birgenláhki
Finnmárkkus
.
Finnmárkkuláhka
dohkkehuvvui
ja
Finnmárkkuopmodat
(
FeFo
)
vuođđuduvvui
maŋŋá
máŋggaid
jagiid
guorahallamiid
gávdnat
vuođu
sierralaš
sámiid
eanavuoigatvuođaide
Finnmárkkus
.
Finnmárkkuláhka
geatnegahttá
plánaeiseválddiid
guorahallat
doaimmaid
mat
dan
maŋŋel
lea
biddjon
johtui
finnmárkkulága
§4
ja
Sámedikki
njuolggadusaid
ektui
,
čuoččuhii
Bæhr
.
Finnmárkkus
bossu
dávjá
,
ja
dál
lea
sáhka
ahte
cegget
80-mehtar
alu
milluid
miehtá
Finnmárkku
rittuide
.
Finnmárkkus
fállet
dál
juo
buriid
geasse-
ja
dálvevásáhusaid
miehtá
fylkka
.
Finnmárkkus
lea
dál
miehtá
spiidnedávdda
vuostá
boahkuheapmi
.
Finnmárkkus
lea
erenoamáš
dehálaš
ahte
mis
lea
aviisavallji
mii
sihkkarastá
fálaldaga
sámi
álbmogii
(
sihke
sidjiide
geat
máhttet
lohkat
ja
čállit
sámegiela
ja
sidjiide
geat
eai
máhte
)
-
ja
maiddái
muđui
álbmogii
.
Finnmárkkus
lea
gielddus
vánddardit
skohteriin
maŋŋel
miessemánu
5.
beaivvi
,
muhto
suohkanat
sáhttet
fylkkamánnis
ohcat
sierralobi
doallat
skohtermáđijaid
guhkit
rabas
.
Finnmárkkus
miehtá
miessemánu
lágiduvvojit
humanisttalaš
konfirmašuvnnat
.
Finnmárkkus
vuosttildedje
olbmot
garrasit
dán
lága
vuostá
ja
láhka
fámuhuhttui
30
jagi
maŋŋá
.
Finnmárku
lea
dovddus
rievssatguovlu
miehtá
Norgga
.
Finnmárku
lea
máŋggakultuvrralaš
fylka
,
gos
sápmelaččat
,
dážat
ja
kveanat
leat
eallán
sohkabuolvvaid
čađa
.
Finnmárkulaččat
besset
čađa
gaskka
gullat
ahte
mii
billistit
luonddu
go
mii
geavahit
dan
.
Finálas
ožžon
vel
dakkár
saji
bánas
ahte
šadden
vuodjit
dán
stuorámus
soavlerokki
rastá
.
Firkkal-Tarzan
lei
miehtá
gili
vuodján
muitalit
min
ránnjážiid
fearána
birra
.
Fitnodagas
leat
dál
208
gávppi
miehtá
riikka
.
Fitnodat
lea
álggahuvvon
juo
maŋŋel
nuppi
máilmmesoađi
.
Formaliserii
gelbbolašvuođa
Vars
ieš
ásaiduvvui
Mázii
,
go
náitalii
dohko
,
maŋŋel
go
oahpuin
gearggai
1991:s
.
Fossbakk
dutká
ge
daid
politihkalaš
gilvvuide
mat
bohciidedje
Finnmárkkulága
ásaheamis
ja
makkár
ipmárdus
eaiggátvuođadoahpagis
lea
šaddan
maŋŋel
go
Finnmárkkuláhka
ásahuvvui
.
Fosse
dramatihkka
lea
čájehuvvon
miehtá
máilmmi
.
Fred
Rene
Øvergård
Buljo
maid
muitala
iežaset
vuolgit
čuojahanmátkái
,
mátkkoštit
miehtá
Norgga
boahtte
jagi
,
maŋŋil_go
cd-skearru
ilbmá
,
ja
dasa
sii
illudit
.
Frelsesarmeás
leat
juovllaid
áiggi
birrasiid
100
juovlaruittu
miehtá
Norgga
maidda
čogget
ruđa
.
Friddja
gonagasreabbábivdu
lea
leamaš
earenoamáš
buorre
maŋŋel
go
guolleguovlu
gos
bivdit
besset
meari
haga
bivdit
,
guhkiduvvui
suoidnemánu
18.
beaivvi
rájes
.
Friddjagávppašeapmi
rastá
rájá
attašii
ollu
ovdamuni
davimus
guovlluide
.
Fridtjof
áhčči
,
Rávnná
Lemet
,
gávnnai
dán
juolggi
tuiskaguolbanis
maŋŋá
soađi
.
Fuobmá
ahte
maŋŋá
jahkečoahkkima
lea
seamma
báikkis
seminára
,
feastamállásat
,
Deatnogátte
Nuoraid
ávvukonsearta
,
ja
dánsa
.
Fuolat
fal
ahte
oaččut
rievttes
čujuhusa
ja
telefonnummara
vai
beasat
maŋŋel
váldit
oktavuođa
suinna
.
Fuolkkit
rájiid
rastá
¶
Fuođđo-
ja
guolledoalu
dutkanlágádusa
mielde
boazodoalloguovllus
elle
mannan
čavčča
sullii
40
gumppe
,
main
bivddu
maŋŋá
livčče
eallimin
vel
sullii
logi
ealli
.
Fuođđolávdegoddi
bođii
veahkkin
bivdit
ealgga
ja
sii
njeide
ealgga
diimmu
maŋŋel
,
diibmu
19.30
.
Fuođđolávdegoddi
finai
maŋŋá
báhčimin
ealgga
go
juolgi
lei
doddjon
.
Furuholmen
lohká
biilla
easkka
vahku
maŋŋel
rievideami
registrerejuvvon
buollán
.
Fylkamánni
cuiggoda
dan
go
dispensašuvnnat
leat
mielddisbuktán
ahte
bivdit
besset
vuodjit
measta
miehtá
bivdoguovllu
,
ja
dat
lea
sin
mielas
ollu
eambbo
go
lea
dárbbašlaš
leairra
ceggemii
.
Fylkkadiggi
oaivvildii
ahte
váldoulbmil
lávdegotti
evttohusas
ferte
leat
sihkkarastit
bivdoeriid
ja
juohkit
daid
miehtá
fylkka
.
Fylkkaráđđi
oaivvilda
ahte
lea
dehálaš
doarjut
barggu
veahkehit
buohkaid
geain
ii
leat
šat
ruoktu
maŋŋel
dán
roasu
ja
geat
leat
massán
buot
maid
eaiggádušše
.
Fágalaš
girječálliid
searvi
fuomášuhttá
ahte
dát
ortnet
lea
mielde
dovddusin
dahkamin
sámi
čáppagirjjálašvuođa
miehtá
Sámi
.
Fáhkkestaga
gullui
rievssat
skeaikkiheame
ja
dakka
maŋŋel
šattai
nu
ihána
bávkkas
.
Fáhkkestaga
leat
jođus
bajásguvlui
eanu
,
eatge
rastá
.
Fáhkkestaga
oaidná
son
juoidá
guolddu
čađa
.
Fáhkkestaga
šealggeha
juoga
guolddu
čađa
.
Fáktadieđut
”
Buoridit
oahppanbirrasa
”
lea
miehtá
riikka
prošeakta
Norggas
.
Fálaldat
guoská
buot
nuoraide
Finnmárkkus
ja
sámi
nuoraide
miehtá
riikka
.
Fálaldat
lea
dehálaš
lasáhus
min
iežamet
sámegieloahpahussii
ja
mun
sávan
ahte
prošeakta
jotkojuvvo
vel
maŋŋel
dán
skuvlajagi
,
dadjá
son
.
Fálaldat
miehtá
beassážiid
¶
Fállat
juoidá
mii
earáin
ii
leat
Stivrenjoavkkus
leat
maid
dadjan
ahte
lea
dehálaš
sidjiide
fállat
earenoamáš
fálaldagaid
,
danin_go
miehtá
Norgga
gávdnojit
buorit
fálaldagat
.
Fástareantoloatna
leage
juste
dakkár
dáhkádus
,
olmmoš
sihkkarastá
loana
reantogoargŋuma
vuostá
.
Fávránat
šaddet
luoitit
olles
ealu
ja
áidi
duvdá
Fávrániid
johttit
min
dálveorohaga
čađa
.
Go
lávken
sisa
,
de
gulan
klassihkalaš
musihka
,
ja
oainnán
bussá
njáhkala
gávppi
čađa
.
Láhpoluobbala
dálusápmelaš
Jon
Gaino
lea
dán
giđa
maid
vuorddašeame
čáhcelottiid
nu
mot
su
máttut
leat
áiggiid
čađa
dahkan
.
Adjágas
joavku
mearridii
geassádit
maŋŋel
go
oidne
Kiwi
bargiin
ruoná
kloavdnagávttiid
.
GEJI
sádde
journalistaohppiid
miehtá
máilmmi
ohcat
birasgáhttemii
dieđuid
ja
deattuha
máilmmiviidosaš
journalistihkalaš
ovttasbarggu
.
Diibmá
duođaštii
Dyrevernallianse
elliidgáhtten
searvi
ahte
soames
boazosápmelaš
Oarje-Finnmárkkus
gottii
bohcco
lobihemiid
,
go
čuggii
váibmui
čađa
mielgga
.
–
Maŋŋá
go
Norga
šattai
sierra
riikan
1905:s
de
lea
sámi
álbmot
erenoamážit
dáruiduhttimis
gillán
,
lohká
servodatdutki
Jorunn
Eikjok
.
Maŋŋá
go
Porsáŋggu
gielddastivra
mearridii
gaskaváhku
heaittihit
nuoraidskuvllaid
Leaibevuonas
ja
Bissojogas
,
de
áitet
ollu
váhnemat
guođđit
gieldda
ja
dat
uhkida
gilážiid
gielddas
.
Jurista
doarju
Guovdageainnu
bievlavuodjima
:
ILO-konvenšuvdna
sihkarastá
sápmelaččaid
vuodjinlobi
7.
siiddus
.
Lene
Hansen
(
Jane
Juuso
)
,
Silje
Muotka
(
Lene
Bergmo
)
ja
Aili
Keskitalo
(
Marina
Ingilæ
)
ávvudeamin
maŋŋil_go
Jánoža
bidje
eret
.
Miesit
sihke
vihkkejuvvojit
ja
ožžon
unna
GPS-sáddenrusttegiid
,
vai
dutkit
besset
čuovvot
misiid
birgema
boranávddiid
vuostá
miehtá
geasi
.
Kárášjoga
Ealgabivdiidsearvvi
ovdaolmmoš
,
Jan
Idar
Somby
,
lohká
sin
áigut
guoddalit
ášši
maŋŋá
go
čoahkkinastet
eará
servviiguin
Finnmárkkus
.
Vuolledási
lovttas
guohpa
lea
ihtán
juo
seinniid
čađa
.
Gaikusuola
lea
leamaš
gálgan
ovtta
glása
,
ja
glássaráiggi
čađa
suotnjan
sisa
.
Gal
dat
lea
juo
oba
somá
go
miehtá
beaivvi
beasat
bargat
juste
maid
háliida
.
Gal
dutnje
vel
maŋŋil
boahtá
áigi
suohtastallat
.
Gal
lei
somá
oaidnit
fas
Suomas
vilges
muohttaga
ja
vuoiŋŋat
čoaská
áimmu
daid
báhkaid
maŋŋá
.
Gal
maŋŋel
boahtá
ođđa
vejolašvuohta
.
Gal
miessi
gal
lea
oba
searra
;
15
minuhta
maŋŋel
go
lei
riegádan
,
de
juo
máhtii
čuožžut
ja
vel
vázzit
nai
.
Gal
moai
čorgiime
olles
beaivvi
miehtá
.
Gal
orui
oba
ártet
oaidnit
dien
beatnaga
go
ruohtai
miehtá
,
ja
olmmoš
oidnui
dan
maŋis
vázzime
.
Galgat
gávnnahit
man
ollu
šaddá
máksit
maŋŋel
go
leat
unnidan
hotealla
.
Galget
go
dát
dahkkot
báikki
ássiid
várás
,
vai
galgat
go
dán
geavahit
duhtadit
vierrásiid
geat
galledit
min
báikki
dahje
vudjet
báikki
čađa
.
Galggat
maid
váruhit
dadjamis
maidege
maid
maŋŋil
soaittát
gáhtat
.
Galggašii
dihtomielalažžan
dahkat
makkár
buorrevuođat
leat
guovlluin
,
álggahit
doaimmaid
oažžun
dihti
nuoraid
ássat
guovlluin
maŋŋil
oahppama
ja
geahpedit
guovlluid
eret
fárrema
.
Galggašin
fitnat
boarrásiid
siiddas
áhku
guossis
,
ja
das
maŋŋel
fitnat
báhpiriiguin
muhtun
kantuvrrain
…
Gal
moai
eará
beaivvi
lášmmohalle
,
ii
go
nu
?
Galggašin
fitnat
boarrásiid
siiddas
áhku
guossis
,
ja
das
maŋŋel
fitnat
báhpiriiguin
muhtun
kantuvrrain
…
muhto
go
juo
jearat
nu
fiidnát
…
ortnegis
vuolgu
fal
olgobáikái
juhkat
moadde
vuollaga
…
gal
mun
eará
háve
gálggan
eará
áššiid
…
¶
Galggašit
maid
garvit
dadjamis
juoidá
maid
maŋŋel
gáđat
.
Galgá
diktit
leahkit
masá
nu
go
juo
leat
,
luondu
ieš
ráhkada
áiggiid
čađa
hámiid
ávdnasiidda
.
Galgá
ráidnet
mánáidgárddi
rahpanáiggi
maŋŋil
.
Galgá
šaddat
buoret
dihtomielalašvuohta
guovllu
,
álggahuvvot
doaimmaid
nu_ahte
nuorat
fas
ássagohtet
distrivttain
oahppama
maŋŋel
ja
unnidit
eretfárrema
distrivttain
.
Galmmihii
čađa
siivvu
go
oidnen
dan
,
lohká
healkkehan
eaiggát
,
Inga
Marianne
Lango
,
iige
dieđe
justa
dál
mo
bargá
viidásut
.
Garjját
gal
eai
lean
čoagganan
guvlui
,
vaikko
Avvir
lei
easkka
guhtta
diimmu
maŋŋel
govveme
go
lihkohisvuohta
dáhpáhuvai
,
vuoi
dat
go
maid
moitet
hája
.
Garra
reakšuvnnat
miehtá
Norgga
go
čalmmehis
bárdni
ii
oaččo
veahki
skuvlla
vázzit
.
Garvve
fal
ruhta-
ja
bálká
jearaldagaid
,
go
daid
don
sáhtát
maŋŋel
hupmat
.
Garvve
maiddái
dadjamis
juoidá
maid
maŋŋil
fas
gáđat
.
Gaskabeaivve
lávvardaga
čuojaha
Duolva
Duottar
ja
Álttá
Kulturskuvla
joatká
tiimma
maŋŋá
.
Gaskaborrama
maŋŋel
lea
várrejuvvon
áigi
joavkobargguide
smávit
joavkkuin
,
gos
bargat
prošeaktaevttohusain
ovttas
oahppan
bagadalliiguin
.
Gaskaborrama
maŋŋil
lea
várrejuvvon
áigi
joavkobargguide
smávit
joavkkuin
,
gos
bargat
prošeaktaevttohusain
ovttas
oahppan
bagadalliiguin
.
Gaskaijabeaivvášrocka
lea
Davvi-Norgga
stuorámus
musihkkafestivála
,
ja
gallededdjiid
alimus
loguin
mii
lea
badjel
7000
,
geasuhit
dál
lágideaddjit
olbmuid
miehtá
Norgga
.
Gaskal
500-600
sápmelačča
miehtá
Sámi
ledje
boahtán
Sámi
girkobeivviide
Anárii
.
Gaskavahkku
aviissas
čáliimet
ahte
Norggas
báhcet
15
FIS-duopmára
maŋŋel
go
Anton
Dahl
manná
ealáhahkii
.
Gaskavahkku
bulii
gielddadálu
gutnan
guovdu
Kárášjoga
márkana
,
Oalgeváris
,
gosa
dievai
suovva
miehtá
ásodatguovllu
.
Gaskavahkku
maŋŋel
vuosttáščájálmasa
beasaiga
neavttárguovttos
Nils
Peder
Gaup
ja
Mikkel
Gaup
viimmat
bosihit
.
Gaskavahkku
čađahii
NetCom
máilmmi
vuosttaš
interneahttagoallosteapmi
4
G
neahta
čađa
,
Oslos
.
Gaskavahku
rahppui
beakkán
Riddu_Riđđu
2007
álgoálbmotfestivála
almmolaččat
,
álggahuvvon
stuorra
riđuid
čađa
nu
mo
Gáivuona
sátnejođiheaddji
dajai
rahpansártnistis
ja
šaddan
ávkin
sihke
servodahkii
ja
gildii
.
Gaski
muitalii
nu
bures
ja
čábbát
,
ahte
Vuokko
hálidii
diehtit
vel
eambbo
ja
nu
son
álggahii
girjjálašvuođa
oahpuid
vuos
Oulus
ja
dan
maŋŋá
Romssa
universiteahtas
.
Gaskkat
gos
lea
organiserejuvvon
ráidovuodjin
:
Juovlaruohta
bissehuvvojit
dieđihuvvon
ráidovuolgimat
maŋŋel
dii.
19.00
.
Gaskkohagaid
girjjis
geahčesta
sámi
politihkkaáiggiid
čađa
,
áibbašeami
dálááiggis
juoga
masa
nu
ja
iežas
ovdáneami
ja
vásáhusaid
ođđa
báikkis
,
mat
juogo
givssidit
dahje
ožžot
jurdagiid
mannat
.
Gasuheigga
(
eaba
leat
juste
nu
seakkit
ge
mu
ránnjááhkut
)
obbasa
čađa
kábeliiguin
ja
juohke
skierri
oaksái
darveheigga
čuovgabeara
.
Gatorade
ii
galgga
cirgguhit
ovdal_go
maŋŋel
čiekčama
.
Gaup
leage
maŋŋil
fas
fitnan
iskamin
máđiija
Ásebávttis
.
Gaup
lei
evttohuvvon
Bargiidbellodaga
sátnejođiheaddji
evttohassan
Kárášjohkii
maŋŋel
go
dálá
Bargiidbellodaga
sátnejođiheaddji
Kjell
Sæther
lea
mearridan
ahte
son
luohpá
politihkas
.
Gaup
lei
njulgestaga
eddon
maŋŋel
vuodjimiid
.
Gaup
lohká
ollu
doarjaga
ožžon
boazodolliin
Finnmárkkus
,
maŋŋel
go
válljejuvvui
FeFo
stivrii
.
Gaup
maŋŋel
lágidemiid
.
Gaup
maŋŋá
go
Finnmárkku
Luonddugáhttenlihttu
lea
čuoččuhan
ahte
sámit
lea
ásaheamen
sierra
stáhta
.
Gaup
mielas
lei
ilgat
gullat
go
kanadalaš
logaldalli
muitalii
daid
roasuid
ja
losses
dili
maid
čađa
internáhttaskuvlamánát
leat
gillán
Kanadas
.
Gaup
muitala
ahte
sii
leat
áigá
bargagoahtán
dáinna
áššiin
ja
son
diđii
maid
ahte
das
galget
gávdnot
báhpirat
mat
duođaštit
sin
ášši
,
muhto
ahte
lei
hui
váttis
gávdnat
gullevaš
báhpiriid
,
go
orui
ahte
čađa
gaskka
čiegadedje
daid
báhpiriid
.
Gaup
orui
ge
bures
nagodan
dán
riiddu
govvidit
,
go
olbmot
illá
heite
speažžumis
gieđaid
maŋŋel
bihtá
.
Gaup
,
guđđon
beannot
mehtera
allosaš
gudduid
mat
geaigájit
geaidnoravddain
miehtá
gieldda
maŋŋá
geaidnoravddaid
čorgema
.
Gaup
,
maŋŋel
go
JL
lea
cuiggodan
ahte
FeFo:s
ii
leat
boazodoalus
olmmoš
stivramiellahttun
.
Gažadeamis
das
maŋŋil
dáhtto
eatnašat
ahte
sullasaš
doalut
galggašedje
lágiduvvot
.
Gažaldaga
jearai
maŋŋel
go
čoahkkin
lei
álgán
ja
mii
leimmet
joavdán
3.
čuoggái
áššelisttus
.
Gažaldahkii
ahte
man_láhkái
dat
boahtá
mannat
TIL:ain
,
dál
go
leamaš
nu
heajos
álgu
,
vástida
Elverum
ná
:
–
Ii
sáhtte
addit
vuollái
maŋŋá
guokte
čiekčama
.
Gažaldahkii
movt
dál
galgá
nagodit
joatkit
maiddái
dán
riiddu
maŋŋel
,
vástida
ahte
ferte
beare
geahččalit
.
Gažaldat
lea
ahte
miehtá
go
stáhta
boanddaid
gáibádussii
,
1,5
millijárdda
lasihit
doarjagiidda
ja
1,8
millijárdda
ruvnnu
fas
haddeloktemii
.
Gažaldat
čuožžila
maŋŋel
go
NSR
háliida
máksit
sin
mátkki
Osloi
.
Geahčadit
maŋŋel
beassážiid
¶
Geahččal
garvit
dadjamis
dakkáriid
maid
maŋŋel
soaittát
gáhtat
.
Geahččal
garvit
dadjamis
maidege
dáhpedorpmis
maid
fas
šattat
gáhtat
maŋŋel
.
Geahččal
mat
dál
ahte
hoahpus
it
daja
maide
maid
boađát
gáhtat
maŋŋel
.
Geahččalanáigodaga
maŋŋil
galgá
maiddái
giellagáibádus
guoskat
eará
válgaguovlluide
.
Geahččaleapmi
geahččaleami
maŋŋá
,
ja
mun
dušše
meattán
ja
meattán
!
Geahččalin
maŋŋel
divvut
,
muhto
Statskogas
eai
miehtan
dasa
,
lohká
Arne
Skoglund
.
Geahččit
besset
maiddái
oastit
borramuša
ja
juhkamuša
diimmu
ovdal
ja
maŋŋá
šovva
šovvatealttás
.
Geahččit
spežžo
duhtavaččat
gieđaid
filbmadahkki
Nils
Gaupii
maŋŋel
filmma
.
Geahččit
,
geat
ledje
boahtán
miehtá
Sámi
,
juige
ja
huike
,
ja
dagahedje
ahte
čiekčamis
lei
earenoamáš
biras
.
Geaidnobearráigeahčči
Nils
Turi
oinnii
mo
jiekŋabaldut
dolvo
šaldi
giđđadulvvis
muhtin
jagi
maŋŋá
,
joatká
Trygve
muitalusa
.
Geaidnodoaimmahaga
logut
čájehit
ge
ahte
dákkár
vuojánat
lassánit
miehtá
Norgga
.
Geaidnodoaimmahat
lea
gidden
E
6
2
km
bajábeal
Váljoga
Kárášjoga
gielddas
go
geađgeuđas
lea
fierran
rastá
geainnu
.
Geaidnu
bođii
maŋŋá
¶
Geaidnu
divvojuvvui
20
jagi
sullii
amas
olbmot
eai
vuoje
miehtá
guolbana
ja
bilit
dan
,
lohká
son
.
Geaidnu
mas
dás
lea
sáhka
manná
čađa
”
Kirkogárdderođu
”
ja
mii
lea
báikkálaš
olbmuid
namahus
guovllus
.
Geaidnu
šattai
hui
deaŧalažžan
maŋŋá
go
Duiska
fallehii
Sovjet-riikka
davvioarjeguovlluid
.
Gearretduomu
maŋŋá
juolludii
Suoma
Sámedikki
kulturlávdegoddi
vel
ruđa
čállái
.
Geasi
miehtá
gullat
mii
movt
guovža
,
gumpe
,
geatki
ja
eará
boraspiret
goddet
sávzzaid
ja
bohccuid
.
Geasi
miehtá
čuvvot
ahte
borrojit
go
bohccot
návddiide
vai
jápmet
go
eará
sivaide
.
Geasi
mielde
boahtá
fas
Guovllustivra
geahčadit
ášši
,
maŋŋá
go
geavahannjuolggadusat
leat
ráhkaduvvon
.
Geasi
áigge
vudjet
olu
turisttabusset
Kárášjoga
márkana
čađa
jođus
davás
dahje
máttas
.
Geasserahpan
galgá
evaluerejuvvot
geasi
maŋŋá
.
Geasset
ledje
mearridan
njuolggadusa
mainna
áigo
gieldit
eará
suohkaniid
ealgabivdiid
vuodjimis
Kárášjoga
gieldda
čađa
bivdoguovlluide
mat
eai
lean
sin
ráji
siskkobealde
.
Geasseáigi
lea
festiválaáigi
,
ja
festiválat
leat
dál
miehtá
Sámi
guovllu
.
Geassit
lágiduvvojit
lohkameahttun
festiválat
miehtá
davviguovllu
,
dan_botta_go
media-Norga
hállá
festiválaid
jápmima
birra
.
Geatkehivvodat
galgá
hálddašuvvot
dainna
lágiin
ahte
mearragátteguovlluin
galgá
leat
ealáhusaid
beroštumit
deháleabbo
,
muhto
geatki
galgá
bissut
nu_ahte
čivgá
miehtá
Finnmárkku
.
Geatkkit
leat
maid
geasi
miehtá
ealu
siste
,
muhto
dalle
ii
vuohte
daid
,
muitala
son
.
Geatnegasvuohta
suodjalit
mearrasámi
kultuvrra
Ráđđehusa
advokáhtta
lea
gulaskuddanreivves
Guolástus-
ja
riddodepartementii
,
mii
bođii
guhká
maŋŋá
gulaskuddanáigemeari
,
garrasit
cuiggodan
riddoguolástanlávdegotti
barggu
.
Geavaheaddji
dárbbaša
sáddet
0,25
euro
registrerenteakstadieđu
suopmelaš
mátketelefovnnain
ja
dan
maŋŋá
geavaheapmi
ii
mávsse
maidige
.
Geir
Tommy
Pedersen
cuiggodii
maŋŋil
jienasteami
ahte
eanetlohku
lea
dál
iežas
ođđa
parlamentarismmain
maid
heaittihan
várrepresideantta
ámmáha
.
Geir
Tommy
Pedersen
,
NSR:s
,
muitala
Gáivuonas
mannet
njeallje
linjjá
čađa
gieldda
,
ja
NSR
háliida
ahte
ođđa
linjá
čuovvu
boares
linjjáid
guora
amas
eambbo
luondu
billašuva
.
Gelddolaš
ja
dilihis
áiggi
maŋŋá
jagi
álggus
,
boahtá
jaskadit
giđđa
,
ja
vissisvuohta
das
ahte
leat
erenoamáš
bures
bargan
,
boahtá
ovdan
sihke
sieluráfis
ja
ruhtaburssas
.
Gelddolaš
šaddá
čuovvut
mielde
man
olu
fámu
ráđđehus
miehtá
sirdit
guvllolaš
dássái
.
Genadutkit
geaid
eamiálbmogat
miehtá
máilmmi
leat
vuosttaldan
garrasit
leat
dál
jođus
Sápmái
,
ja
sii
ohcet
sámi
dievdduid
genadutkamii
.
Geologolaš
iskkademiid
maŋŋá
álggahuvvo
ruvkebargu
.
Geologálaš
iskkademiid
maŋŋá
álggahuvvo
ruvkebargu
.
Georg
kapealla
lea
unni
,
muhto
deaŧalaš
áiggiid
čađa
leamaš
nuortasámiide
.
Giddanii
vahkku
maŋŋel
¶
Gielda
ferte
diehtán
gean
dát
eanan
duođai
lei
,
ja
geavahit
dál
ággan
ahte
go
manai
čađa
ja
fidnejedje
eatnama
,
de
lea
beare
nu
.
Gielda
ii
ráhkat
vuogádaga
mii
sihkkarastá
¶
Gielda
ii
suitte
divvut
čuovggaid
ja
nu
šaddá
dát
guovlu
orrut
seavdnjadin
miehtá
dálvvi
.
Gielda
lea
dušše
heavvalástan
go
geaidnu
ain
goiká
geassái
,
vai
dat
vearrámus
rokkit
jávket
giđa
hearjideami
maŋŋá
.
Gielda
lea
heiveheamin
lágaid
ja
njuolggadusaid
báikkálaš
doaibmaplánii
,
nugo
ON
Mánáidkonvenšuvnna
mii
sihkkarastá
mánáid
vuoigatvuođa
,
ja
iešguđet
departemeanttaid
plánaid
ja
njuolggadusaid
mánáid
hárrái
.
Gielda
lágidišgoahtá
rabas
álbmotčoahkkimiid
beassážiid
maŋŋá
,
gos
olles
servodat
besset
digaštallat
ja
gulahallat
.
Gielda
miehtá
dasa
jus
lea
medisiinnalaččat
dohkálaš
.
Gielda
áigu
ráhkadit
prográmma
Deanu
Riemuide
ja
maiddái
gihppaga
"
Geassi
Deanus
"
mas
leat
dieđut
doaluid
birra
Deanus
miehtá
geasi
.
Gielda
áiguge
ohcat
vejolašvuođaid
rájá
rastá
ovttasbarggus
,
earret_eará
doavttirbálvalusaid
bokte
.
Gieldabargiid
bargoheaitta
dahje
streaika
loahpahuvvui
gaskavahku
maŋŋá
go
Gielddaid
Guovddášlihttu
ja
UNIO
bargiidorganisašuvdna
gaskavahku
ovdalgaskabeaivvi
oktasaš
čovdosa
.
Gielddaid
ulbmil
lea
hukset
servodaga
bajás
,
nu_ahte
lea
nanu
vuođđu
doaibmat
,
maŋŋel
go
nuppástuhttin
nohká
.
Gielddaráđđehus
šaddá
maŋŋil
árvvoštallat
vejolaš
nuppástusaid
jagi
2010
bušehttii
dan
maŋŋil
,
go
lea
čielgan
oažžugo
gielda
stáhtadoarjagiid
divodit
ásodaga
.
Giella
lea
hui
oidnosis
miehtá
guovllu
.
Gielladutki
Johanna
Ijäs
čállá
girjji
divttaid
birra
:
Daid
divttaid
čađa
beassá
lohkki
dál
oassálastit
sámi
politihkalaš
ja
akademalaš
máilmmi
historjjálaš
dáhpáhusaide
,
nugo
sámi
álbmotbeaivvi
vuosttas
ávvudeapmái
ja
Sámi
girjjálašvuođa
vuosttaš
doavttirnákkáhallamii
.
Gierdu
čájálmas
gálgá
johtit
museain
ja
maiddái
unnit
dáiddaservviin
miehtá
Finnmárkku
ja
Romssa
.
Gieskat
čálii
Ávvir
Márjá-Niillasa
birra
,
gii
bážii
albasa
maŋŋel
go
lei
speadjan
11
bohcco
.
Gii
dan
rájes
galgá
čohkket
ruskkaid
gilis
ja
fievrredit
daid
Áltái
,
čielgá
maŋŋil_go
dát
bargofálaldat
lea
almmolaččat
leamaš
fállamis
.
Gii
diehtá
,
soaitá
Åshild
šaddat
Deanu
ođđa
nástin
,
maŋŋel
Martin
Schanche
.
Gii
diehtá
,
soitet
leat
dát
nuorat
geat
bohtet
ruovttoluotta
maŋŋel
go
leat
váldán
oahpu
ja
duođas
beroštišgohtet
iežaset
báikkálaš
servodagas
.
Gii
lei
vuosttaš
olmmoš
gii
girddii
rastá
Davvimeara
?
Gii
lei
vuosttaš
olmmoš
gii
girddii
rastá
Eŋglándda
Kanála
Frankriikkas
Eŋglándii
?
Gii
áigui
rastá
joga
máttás
,
fertii
mannat
rastá
muorrašalddi
,
muitala
Jovnna
.
Giite
riegádahttinossodaga
hui
buori
veahki
ovddas
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
riegádahttima
.
Giitit
Hámmárfeastta
buohcciviesu
buori
divššu
ovddas
ja
mii
cealkit
dearvvuođaid
buot
fulkkiide
ja
oahppásiidda
miehtá
Sámi
.
Giitu
maiddái
Álttá
riegádahttinossodahkii
,
ja
earenoamážit
jorttamovrii
Mette
Ekii
,
buori
divššu
ovddas
maŋŋel
riegádeami
.
Gilkorastima
maŋŋá
geahčaduvvo
ja
mearkugohtet
.
Gillájeaddji
dievdu
čilgii
ges
dikkis
ahte
son
ii
muitte
maidege
dáhpáhusas
,
eará
go
ahte
sus
maŋŋel
lei
gilga
bávččas
.
Gilvu
joatkašuvvá
válggain
maŋŋá
joavkkuid
gaskka
oažžun
dihte
stuorámus
vejolaš
válddi
.
Gilvu
lea
nieiddaide
geat
leat
riegádan
1991:s
dahje
maŋŋel
,
dahje
18
jahkásaččaide
ja
nuorabuidda
.
Gilvu
lea
nuoraide
vuollil
30
jagi
miehtá
Sámi
,
ja
sisasáddejuvvon
barggut
galget
leat
iežas
ráhkaduvvon
barggut
mat
čájehit
sámi
identitehta
.
Gilvu
lea
rabas
buot
Suoma
ássiide
ja
buot
sápmelaččaide
miehtá
Sámi
.
Gilvui
servet
skuvllat
miehtá
Norgga
.
Gilvvu
maŋŋá
dasto
dánsestuvvui
measta
iđit
rádjái
Niilo
ja
Aarne
Guttorma
musihka
mielde
.
Gilvvu
maŋŋá
vuoiti
guovttos
muitaleigga
,
ahte
sudnos
bieđganedje
guokte
mohtora
mannán
vahkus
ja
dan_dihte
bálkkašupmi
bođii
sudnuide
duođai
atnun
.
Gilvvu
maŋŋá
vuoiti
guovttos
muitaleigga
,
ahte
sudnos
bieđganedje
guokte
mohtora
mannán
vahkus
ja
dan_dihte
bálkkašupmi
bođii
sudnuide
duođai
atnun
.
Gilvvuid
maŋŋel
galggašii
olbmuid
dieđuid
sámiid
rájáidrasttildeaddji
searvevuođa
birra
geavahit
jokson
(
olahuvvon
)
dieđuid
juohkimii
álgoálbmogiid
birra
,
sin
rájáidrasttildeaddji
eallinvuogi
,
árvvuid
,
hástalusaid
birra
ja
dárbbus
suodjalit
ja
ovdánahttit
iežaset
.
Gilvvuid
maŋŋá
guliid
fievrredit
Skáidejávrái
.
Gilvvuide
bohtet
maid
eará
vuoddjit
miehtá
Norgga
.
Gilvvus
oasálaste
47
skuvlla
miehtá
Suoma
ja
oktiibuot
bohte
672
darvvihanmearkka
evttohusat
.
Gilvvut
mannet
čađa
eanaš
suohkaniid
maidda
lea
erenoamáš
buorre
vejolašvuohta
márkanfievrridit
suohkaniid
erenoamášvuođaid
.
Giláža
čađa
golgá
Goavkejohka
mii
dárogillii
lea
šaddan
Kokelv
.
Girdi
ii
gávdnan
su
ovdal
diibmu
čiežas
sotnabeai
`
iđit
,
sullii
čieža
diimmu
maŋŋel
go
olmmái
gahčai
eret
fatnasis
.
Girdi
,
21-jahkásaš
nuorra
olmmái
jámii
moadde
diimmu
maŋŋá
Lujávrri
buohcciidviesus
.
Girdibilleahtta
Suoma
čađa
máksá
birrasit
3000
ruvnno
.
Girdifitnodat
šattai
bidjat
johtui
erenoamáš
sihkarvuođadoaimmaid
maŋŋel
áitaga
.
Girjerádjosis
Deanus
leat
ođđa
rahpanáiggit
,
ja
viiddida
rahpanáiggiid
maŋŋil
ođđajagi
.
Girjerájus
lea
luoikan
govaid
dávvirvuorkkás
govaid
mat
leat
váldon
maŋŋel
1950
.
Girječállit
stivrejit
min
stivrra
bokte
,
mii
leat
válljejuvvon
jahkečoahkkimis
,
ja
mis
leat
birrasii
1000
miellahttu
miehtá
riika
.
Girji
boahtá
maiddái
leat
gávdnamis
allaskuvlla
girjerádjosis
maŋŋel
almmuheami
.
Girji
govve
duođalaš
dáhpáhusaid
kveanaid
eallimis
Finnmárkkus
maŋŋá
soađi
.
Girji
lei
vuosttaš
sámegiel
girji
mánáide
ja
jagi
maŋŋel
jorgaluvvui
dat
dárogillii
.
Girji
maid
gieđahallá
makkár
bohtosat
leat
maŋŋel
go
eiseválddit
leat
geahččalan
juste
dán
bargat
.
Girji
muitala
su
vásáhusain
dan
rájes
go
Nils
Mikkel
Somby
viežžá
su
girdišilljus
gitta
dassážii_go
golbma
lossa
vahkku
maŋŋel
ollejit
Lávvárvutnii
.
Girjji
lea
oalle
miellagiddevaš
lohkat
,
dan
dihtii
go
das
leat
báikkit
,
áiggit
ja
vel
muhtun
sajes
olbmuid
namat
ge
máinnašuvvon
,
nu_ahte
mii
ovttaláhkai
leat
dego
čuvodeamen
girječálli
go
son
jođaša
iežas
dáiddalaš
eallinperioda
čađa
dán
rádjái
.
Girkobiellut
skádjet
miehtá
min
Sámi
máilmmi
ja
olbmot
ođđaseamos
čiŋaiguin
ráiddostallet
girkuide
gullan
dihte
Ipmil
sáni
.
Girkogáffe
dakka
maŋŋil
.
Girkokáffe
maŋŋá
mállásiid
.
Girkolaš
bargoaddi
ja
beroštusorgána
(
KA
)
čielggada
movt
sáhtášii
doaibmat
girkolaš
ovttasbargu
rastá
suohkanrájiid
.
Girkostallama
maŋŋá
ledje
ollugat
,
geat
dáhtto
muinna
ságastit
ja
muitalit
iežaset
fulkkiid
birra
,
boagusta
Øyfrid
ja
geahčada
glássaráigge
olggos
galbma
giđđailmmi
.
Girkuid
Máilmmiráđis
leat
349
iešguđetlágan
girkosearvvi
miehtá
máilmmi
ja
oktiibuot
leat
560
miljovnna
mieldelahtu
.
Givssideapmi
skuvllas
lea
stuora
váttisvuohta
miehtá
Norgga
.
Givssideapmi
šaddá
álohii
vearrát
Interneahta
čađa
gos
buohkat
dustet
vaikko_maid
dadjat
.
Giđđa
lea
áigi
goas
luondu
fas
ealáska
maŋŋá
guhkes
dálvvi
.
Giđđat
álggahii
Deanu
Girjerájus
ođđa
fálaldaga
,
masa
sii
NAV
čađa
ožžo
250_000
ruvdnosaš
ruhtadoarjaga
.
Glimt
ii
gahččan
vulos
,
lohká
duhtavaš
Mikkel
Sara
Min
Áigái
maŋŋel
go
lea
čielgan
ahte
Glimt
beassá
ain
čiekčat
eliteráiddus
.
Glása
čađa
oidno
bárra
dánsumin
.
Glássa
čađa
oidno
bárra
dánsumin
.
Glássabihtát
leat
gilvásan
miehtá
guovllu
.
Go
30
buolašgráda
eai
bisset
gussiid
boahtimis
dohko
ja
beaivvi
miehtá
olgun
čuožžut
,
dat
gal
muitala
ahte
márkaniidda
lea
stuora
beroštupmi
.
Go
Beaivváža
álggahedje
maŋŋel
Álttá
ášši
,
de
čájehedje
1981:as
:
"
Min
Duoddarat
"
,
1982:is
"
Čuožžil
"
,
1983:as
:
"
Min
Duoddarat
II
"
,
1985:as
:
"
Vaikko
Čuođi
Stálu
"
.
Go
DeS
jođiheaddji
vástidii
min
reivve
Sámedikki
politihkkariidda
,
de
son
sáhttá
áinnas
atnit
dan
liibba
vel
dasa
ahte
muitalit
juste
makkár
doaibmabijuid
DeS
duodješiehtadusa
bokte
lea
bidjan
johtui
vai
eanemus
lági
mielde
duojáriid
fátmmasta
ja
sihkkarastá
ođđa
olbmuid
duodjeealáhussii
,
leat
go
dat
dakkár
doaibmabijut
go
:
¶
Go
Deatnu
jieŋaid
mannama
maŋŋá
geassigoahtá
de
ii
láve
nagodit
šat
nu
dulvat
.
Go
Geavgŋá
čađa
johte
de
lei
sis
dajahus
:
"
Loktejehket
áirruid
,
šuvvageađgi
!
Go
Guovdageainnu
suohkanis
leat
njuolggadusat
main
lea
mearriduvvon
ahte
eai
galgga
alkohola
vuovdit
maŋŋel
diibmu
02
.
Go
Ina
ja
Geir
Clemet
Hætta
beaivvi
maŋŋel
vulggiiga
Guovdageainnu
leansmánnekantuvrii
viežžat
skutera
,
de
ii
lean
oktage
politiija
barggus
.
Go
Inger
Margrethe
Olsen
čállá
,
de
eai
báze
olbmot
jávohaga
maŋŋel
čájálmasa
,
baicca
buollá
digaštallan
.
Go
Jagland
maŋŋil
finai
Guovdageainnus
,
de
son
finai
maid
guossis
Šihččajávrris
,
man
birra
Marie
Anne
lei
hupman
nu
čábbát
.
Go
Keskitalo
cuiggoda
ođđa
Sámediggeráđi
ahte
ii
leat
čuovvolan
konsultašuvdnašiehtadusa
danne_go
eai
leat
dollojuvvon
politihkalaš
konsultašuvdnačoahkkimat
maŋŋá
go
son
válljii
guođđit
ráđi
,
de
báhcá
son
guoros
áibmui
.
Go
Lars
Ánte
Kuhmunen
rohttestii
iežas
šuoŋa
«
Johtit
jollasiidda
»
de
manai
mus
galmmas
čađa
rupmaša
.
Go
Márjá
ja
guovža
olliiga
rastá
,
Márjá
dadjala
guvžii
:
Go
ledjet
nu
váibmoláđis
,
ahte
dolvot
mu
rastá
,
vaikko
leat
váibbas
,
de
galggat
otnážis
maŋás
dálvviid
oađđit
,
ja
don
it
galgga
nealgut
.
Go
NM-beaivi
bođii
,
de
su
skohter
lihkka
ii
bisson
ortnegis
,
ja
son
lei
hui
ládje
šlundon
maŋŋel
vuodjimiid
.
Go
Norgga
Sámiid
Riikkasearvi
(
NSR
)
40
jagi
čađa
lea
ovddidan
sámi
beroštumi
ja
vuoigatvuođaid
,
de
leamašan
sáhka
BUOT
sámiid
kollektiiva
vuoigatvuođain
–
ovtta
–
álbmogiin
.
Go
OD
veardida
visumaddima
,
deattuhit
sii
guođđá
go
ohcci
riikka
fas
mieleavttus
maŋŋil_go
visumáigi
lea
nohkan
.
Go
Stuoradiggi
dál
lea
odne
mearridan
Finnmárkolága
,
maŋŋel
go
lea
leamaš
gieđahallojuvvon
Sámedikkis
ja
Finnmárkku
fylkkadikkis
,
de
lea
dahkkojuvvon
historjjálaš
mearrádus
historjjálaš
proseassa
maŋŋel
.
Go
Valgerd
de
čállá
ahte
Voksenåsen-julggaštusas
čuožžu
ahte
Norgga
girku
galgá
leahket
dovddasteaddji
girku
,
de
son
njuolggát
vuosttilda
iežas
čuoččuhusa
ahte
Lilletun
ii
berre
čorget
Köhn-ášši
maŋŋel
girkus
.
Go
apoasttal
Paulus
birrasiid
jagis
50
čálii
iežas
vuosttaš
girjji
Tessalonika
searvegoddái
,
lei
dat
dušše
17
jagi
maŋŋil
Jesusa
bajásčuožžileami
.
Go
beaivváš
báitá
dan
čađa
de
oaidnit
mii
dan
guokte
čuovgga
seammaládje
go
arvedávggi
nai
dahkat
,
erohus
lea
ahte
arvedávggi
oaidnit
go
čuožžut
sealgat
beaivvážii
.
Go
beaivváš
lei
badjánan
,
de
iđitbihttá
maŋŋá
vulggiimet
fas
joatkit
mátkki
goargŋumiin
badjel
3000
mehterii
,
mii
lei
min
mátkki
alimus
báiki
.
Go
beare
čoaggá
juohke
luopmána
ja
gávdná
buori
jeakki
,
de
álgá
lihtti
gulul
dievvat
ja
beassá
maŋŋá
herskostallat
.
Go
birrasiid
50
jiena
ledje
lohkkon
lei
Kristina
Jonsson
njunnošis
,
muhto
das
maŋŋá
orui
čielgamin
goabbá
šaddá
jođiheaddjin
.
Go
boarásmuva
de
massigohtet
nuppi
giela
,
ja
de
han
dušše
báhcá
sámegiella
,
lohká
Jens
Stoltenberg
,
maŋŋel
go
lei
humadan
muhtun
boarrásiiguin
.
Go
bohten
oidnen
čoahkkima
ovtta
stuora
láse
čađa
.
Go
bođii
ruoktot
,
de
juhkagođii
ain
bahábut
ja
čohkkái
juhkanbáikkis
ijaid
miehtá
.
Go
buot
leat
jávkan
meaddel
,
go
leat
girdán
buot
sevdnjes
feaskáriid
čađa
ja
cahkkehan
čuovggaid
,
de
leat
don
luovos
.
Go
busse
lei
bisánan
ja
guođđán
mánáid
dása
,
ja
vuoddjái
,
de
vácciiga
bártnášguovttos
rastá
luotta
.
Go
dalle
sáhttá
maŋŋá
gávdnat
čovdosiid
,
lohká
son
Ávvirii
.
Go
dat
lea
daddjon
,
de
háliidan
lohkat
ahte
go
beaivvi
maŋŋá
bođii
diehtu
duođaštuvvon
goddon
bohccuid
birra
,
maid
gumpe
lei
goddán
,
de
lea
hui
jáhkehahtti
ahte
lea
gumpe
mii
maiddái
lea
goddán
bohcco
man
birra
lea
sáhka
Kemi
ealus
,
loahpaha
Østereng
.
Go
de
Berlinamuvra
gahčai
jagi
maŋŋel
,
de
nuorttabeali
fámolaš
riika
hállanišgođii
.
Go
de
heite
vuodjimis
,
de
gulai
eadneváhnen
ahte
heasttat
vudje
ija
miehtá
doppe
dan
dálus
gos
nuorat
ledje
vuodján
.
Go
diimmu
maŋŋá
joavdat
Oivošii
,
de
lávkulat
jávregáddái
liekkadit
iežamet
.
Go
dilli
gáibida
dan
,
de
galgá
doaibmabidju
leat
mii
sihkkarastá
álbmogiid
rivttiid
geavahit
eananguovllu
gos
sii
eai
leat
guovllu
áidna
álbmot
,
muhto
nugo
sii
leat
árbevirolaččat
eallán
árbevirolaš
doaimmain
.
Go
dohko
bohtet
oahppit
miehtá
Sámi
,
ja
dalle
šaddá
sidjiide
divrrasin
viežžat
dulkkaid
.
Go
doppe
gearggan
,
de
manan
ges
Ålandii
ja
maŋŋel
dan
de
galggan
ges
Guovdageidnui
.
Go
duođaštit
árbevirolaš
máhtu
,
de
maid
sáhttit
čohkket
materiála
mii
maŋŋel
sáhttá
girjin
ráhkaduvvot
.
Go
dáid
guohtumiid
lea
boazodoallu
geavahan
áiggiid
čađa
.
Go
dál
šaddá
olles
ášši
fas
vuojehuvvot
dikki
čađa
,
ja
buot
šaddá
fas
roggat
bajás
.
Go
dálvi
bođii
de
vižže
sii
muoraid
dálvvi
miehtá
ruoktot
.
Go
dás
eai
sáhte
šat
dušše
digaštallat
jagi
jagi
maŋŋá
,
iige
mihkke
dahkko
.
Go
eadni
boarásnuvai
ja
ii
šat
nagodan
bargat
eará
go
čorget
lávu
,
de
vikkai
áhkku
neavvut
nieiddas
nu_ahte
birge
maŋŋel
su
beivviid
.
Go
eanebuš
bohccot
duođaštuvvojit
leat
goddon
návddiide
,
de
sii
dávjá
maŋŋel
dohkkehit
boazoeaiggáda
njálmmálaš
duođaštusa
,
go
dieđiha
mahká
telefuvnnas
.
Go
eanet
ja
eanet
olbmot
háliidit
bivdit
,
de
dat
sihkkarastá
ahte
servvodat
ain
oažžu
stuora
ávkki
bivddus
.
Go
filmmat
nohket
20
minuhta
maŋŋá
,
de
ii
háliit
šat
sisa
mannat
.
Go
fuomášuhttit
ahte
eamiálbmogat
miehtá
máilmmi
leat
kritihkalaččat
dán
dutkanprošektii
,
vástida
Nicolaysen
ahte
son
ii
oainne
makkár
ge
boasttuvuođaid
jearrat
olbmuid
searvat
dán
prošektii
.
Go
galggaimet
girdi
molsut
,
šattaimet
dárkkisteami
čađa
mannat
ovttatládje
.
Go
garra
vásáhusaid
čađa
lean
mannan
,
de
lean
oahppan
gierdat
eambbo
.
Go
geahčadan
govaid
mat
leat
maŋŋá
soađi
govvejuvvon
,
dávjá
girkuid
olggobealde
,
de
oainnán
ahte
sámi
albmáin
lea
gal
gákti
badjelis
,
muhto
háhtta
dahje
eará
gahpir
lea
oaivvis
.
Go
geahččat
daid
dáhpáhusaid
ektui
mat
ledje
geavvan
maŋŋil
1945
,
de
oaidnit
man
boastut
lea
addit
EU:ii
gudni
das
ahte
ii
leat
soahti
Oarje-Eurohpas
.
Go
geahččá
vulos
leagi
,
de
oidnojit
márkosámiid
orrunbáikkit
,
jáhkkimis
guoddá
Márkomeanu
jietna
miehtá
guovllu
.
Go
gearddi
diekkár
politihkár
go
Ole
Henrik
Magga
vuos
miehtá
biddjojuvvojit
listui
,
de
livččii
lunddolaš
su
bidjat
vuosttažin
.
Go
golli
ii
šat
gávdno
,
de
vulget
sii
ja
dat
bargosajit
maid
birra
Bargiid-bellodat
dál
sárdnida
ja
mehciide
báhcet
stuora
hávit
roggama
maŋŋel
¶
Go
golli
ii
šat
gávdno
,
de
vulget
sii
ja
dat
bargosajit
maid
birra
Bargiidbellodat
dál
sárdnida
ja
mehciide
báhcet
stuora
hávit
roggama
maŋŋel
.
Go
golmma
jienasteami
maŋŋel
ii
lean
vel
goabbá
ge
sudnos
ožžon
eanet
jienaid
,
de
mearridedje
vuorbádemiin
čoavdit
gičču
.
Go
guhkku
skuvlabeaivi
de
dat
ii
mávsse
njuolgut
dan
ahte
mánát
galget
leat
beaivvi
miehtá
leat
skuvllas
.
Go
guovllustivrrat
ja
boazodoallostivra
nammaduvvojedje
,
de
NSR
čuovui
ealáhusa
evttohusaid
dadjat
juo
miehtá
.
Go
ieš
lea
eallán
ja
mannan
dan
čađa
man
birra
čállá
,
de
lea
dat
oaivvis
nu
guhká
go
jierbmi
lea
.
Go
ii
leat
nu
gártan
,
de
munno
moaitámuš
lea
dat
go
eai
leat
biddjon
doarvái
várit
ja
heivehuvvon
bargovuogit
dasa
vai
sihkkarastá
nu
buori
sámegiel
lága
go
vejolaš
.
Go
ii
oktage
leat
maŋŋil
moaitán
rehkegiid
,
de
lea
joatkán
nu
čállit
.
Go
ii
sáhte
garvit
duohtavuođa
ahte
miehtá
sámi
imaštallet
manin
Guovdageaidnu
lei
akto
doarjumin
Sámi
eananhálddašeami
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
barggu
gulaskuddamis
.
Go
iskkadeamit
čájehit
ahte
gándamánát
geat
givssidit
earáid
rihkkut
lága
10-15
jagi
maŋŋá
.
Go
jearralan
manne
son
doaivu
ožžon
eanemus
jienaid
,
de
bohkosa
ja
dadjá
:
–
Dan
gal
ii
leat
buorre
diehtit
,
soaittán
politihkkema
čađa
šaddan
oahpis
,
muhto
leansmánni
bargu
hal
gal
ii
soaitte
dagahan
ahte
jienaid
ožžon
.
Go
juo
gearddi
lea
nu_ahte
lunddolaš
gaskat
leat
okta
dain
guovddáš
beliin
das
movt
ovttasbargu
doaibmá
,
de
ii
leat
go
geahčestit
rastá
ráji
jus
doppe
lea
ovttasbargoguoibmi
lagabus
.
Go
juo
lea
vuos
ášši
maŋŋonan
,
de
berre
mohtorjohtolatášši
meannuduvvot
vuosttas
dievasčoahkkimis
maŋŋá
válgga
.
Go
juo
nissonolbmuide
lea
nu
dárbu
,
de
bellodagat
fertejit
olu
buoret
ráhkkanit
nominašuvnnaide
,
iige
maŋŋel
huikit
ahte
nissonolbmot
eai
vuolgán
listtu
bajimužžan
.
Go
lea
beare
unnán
ávki
daidda
bearrašiidda
geat
masset
lagamuččaid
maŋŋil
diehtit
,
ahte
luotta
livčče
galgan
giddet
go
lei
nu
heajos
ortnegis
.
Go
lea
ovttaláhkái
dainnalágiin
ahte
jahkásaččat
okta
ja
nubbi
giliskuvla
áito
heaittihuvvot
miehtá
Sámi
.
Go
lea
riideme
heasttain
,
de
bivdii
gávdná
soaittáhagas
geainnu
eallimii
maŋŋel
jápmima
.
Go
lean
doallan
ja
lohkan
nu
guhká
,
de
maiddái
dieđán
movt
bláđđi
lea
rievddadan
áiggi
čađa
.
Go
leat
nu
unnan
miellahtut
ja
vel
liikká
lea
šiehtadallanriekti
seamma
dásis
go
Sámiid
Duojis
,
mas
leat
miellahtut
miehtá
Sámi
,
de
fertet
mii
beassat
,
go
juo
leat
demokráhtalaš
organisašuvdna
,
bivdit
Sámedikki
politihkkariid
árvvoštallat
ahte
lea
go
riekta
dieinna
lágiin
vuoruhit
DeS:a
.
Go
ledjen
lohkan
girjji
čađa
bođii
mus
miella
vuolgit
dan
jagi
borgemánus
geahčadit
guovllu
.
Go
ledjen
oaidnán
daid
mánáid
de
maŋŋel
bođii
munnje
hui
buorre
dovdu
ja
de
dihten
ahte
dálvi
lea
somá
!
Go
lei
fievrredan
olbmá
rastá
,
de
jearrá
loddi
maid
jiehtanas
attii
vástádussan
su
gažaldahkii
.
Go
lei
álgán
duohpat
Niillasa
ja
nieidda
,
ja
lei
juo
measta
joksame
dán
guovtto
,
de
nieida
bálkestii
muora
maid
lei
mielde
váldán
,
ja
dadjala
:
Diekko
galgá
šaddat
nu
suhkkes
ja
stuora
vuovdi
ahte
ii
mihkkege
beasa
čađa
.
Go
leimme
vázzán
hildus
hildui
čađa
buvdda
ja
gánda
lei
beassan
čájehit
buot
maid
son
sávai
,
máhcaime
duon
nuppiid
lusa
.
Go
loahpahii
konseartta
diibmobeali
maŋŋel
,
de
eai
lean
galle
olbmo
boahtán
lassin
.
Go
maŋŋil
jearan
mii
movttiidahttá
Issána
ja
makkár
somás
muittut
sus
leat
eallimis
,
de
ii
dieđe
maid
galgá
vástidit
.
Go
maŋŋil
váidagiid
lea
okta
fágalaš
lávdegoddi
,
mii
lei
biddjon
guorahallat
daid
filmmaid
,
gávnnahan
ahte
dát
filmmat
eai
lean
nu
buorit
nuoraide
geat
leat
vuollel
16
jagi
.
Go
maŋŋá
fas
lean
oaidnán
dan
seamma
láttána
,
guržo
dahje
turista
,
go
son
leat
bivddus
lihkostuvvan
,
de
leat
son
aiddo
loktaneamen
ávvudeamis
.
Go
muhtin
olbmáin
sugaiga
rastá
sin
viežžat
,
de
oaččuiga
bálkán
20
ruvnno
árjjalašvuođasteaskka
,
mii
lei
stuora
ruhta
.
Go
mun
ledjen
moattejahkásaš
,
ovdal_go
oabbá
riegádii
,
mii
láviimet
vuojašit
miehtá
Norgga
.
Go
máhcai
ruoktot
guđa
jagi
maŋŋá
,
de
lei
váttis
sámástit
.
Go
máilmmi
gielat
jávket
,
de
lea
dát
mielde
dahkame
olles
olmmošgotti
geafibun
,
danne_go
gielain
lea
nu
olu
máhttu
mii
lea
čohkkejuvvon
duháhiid
jagiid
čađa
.
Go
mánnodaga
sámeleavga
libardii
miehtá
Sámi
–
sihke
skuvllain
,
almmolaš
visttiin
ja
maiddái
Stuorradikki
leavgastákkus
.
Go
mánát
eai
oaččo
áiggemunis
divššu
,
de
sii
sáhttet
gártat
heajos
nuoraidbirrasii
ja
maŋŋel
dan
vel
norgga
giddagasaide
ge
.
Go
njuolggadusat
ja
gáibádusat
rivdet
maŋŋel
go
rusttegat
leat
huksejuvvon
,
de
dasa
ii
veaje
huksejeaddji
ii
maidige
.
Go
njuovvá
heajos
bohccuid
,
báhcet
guohtumat
gádjut
daid
mat
birgešedje
guohtumis
dahje
dárbbašit
heahtebiebmama
maŋŋil
dálvit
.
Go
nuorat
ovdanbukte
iežaset
evttohusaid
váldokonferánsii
,
de
bohte
lávllu
sisa
konferánsalatnjii
,
ja
heŋgejedje
plakáhtaid
maidda
ledje
čállán
evttohusaid
miehtá
lanja
.
Go
nuorra
nieida
Silje
Halonen
fárrii
Kárášjohkii
maŋŋil_go
lei
orron
10
jagi
eará
báikkiin
,
de
váillahii
lášmmohallanfálaldagaid
.
Go
ná
ii
dáhpáhuvvan
ja
guolit
eai
boahtán
gáddái
,
de
koŋkánedje
guollebuvttadanfitnodagat
ja
das
maŋŋá
gielda
táhpii
sihke
ruđaid
ja
sullii
guoktelogi
proseantta
ássiin
logi
jagi
badjel
.
Go
ollii
mollii
,
de
ruohtai
oktan
reagain
ja
vuddjiin
čađa
áiddi
,
go
vuoddji
ii
ožžon
reaga
luovvanit
vuojidettiin
.
Go
olmmoš
beassá
deaivvadit
ja
háleštit
albma_láhkái
,
iige
dušše
gullat
earáid
čađa
mii
lea
dáhpáhuvvan
,
de
oažžu
ge
albma
gova
das
mii
lea
dáhpáhuvvan
,
lohká
suodjalus-
ja
doaibmi
justiisaministtar
,
Grete
Faremo
,
Ávvirii
.
Go
politiijat
jovde
máŋga
diimmu
maŋŋil
Gárggoluobbalii
,
de
geahččaledje
oažžut
dan
nissona
ja
su
mánáid
eret
dan
bissoolbmá
luhtte
,
dálus
gos
lei
báhčán
59
jahkásaš
dievddu
guvlui
.
Go
rádji
gessojuvvui
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
,
Suoma
ja
Sovjetlihtu
gaskii
,
bázii
nuortalaččaid
dálvebáiki
Suonnjel
Sovjetlihtu
beallái
.
Go
sii
leat
čađahan
oahpu
,
de
johtigohtet
ofelaččat
miehtá
Norgga
.
Go
skuter
lea
nu
stuora
vahágin
,
de
ferte
ohcat
eará
veahkkeneavvuid
maid
atná
maŋŋil_go
láhtut
giddejuvvojit
.
Go
soai
bođiiga
joga
duohkai
,
de
njuikii
bussá
beatnaga
sealgge
ala
,
ja
beana
vuodjá
nu
rastá
,
seamma_láhkái
maid
jávrri
rastáge
.
Go
soađi
maŋŋá
joavddaiga
Osloi
bargagođiiga
viiddáseappot
plánaiguin
.
Go
son
máŋga
jagi
maŋŋil
fas
beasai
geavahit
sámegiela
skuvllas
,
de
dat
lei
álggos
fágan
dušše
sisafárrejeddjiide
suohkaniin
gos
sámegiella
lei
seilon
buorebut
,
ja
ain
manai
guhká
ovdal_go
son
beasai
oahpahit
Mátta-Várjjat-mánáide
sámegiela
nubbin
giellan
.
Go
son
čálii
,
de
eai
báhcán
olbmot
jávohaga
maŋŋel
čájálmasa
maid
son
lei
čállán
,
son
ráhkadii
baicca
buolli
digaštallama
.
Go
sotnabeaivvi
lea
čáppa
dálki
,
de
lea
miehtá
vahkku
čáppa
dálki
.
Go
studeanttaide
fállet
ođđa
vejolašvuođa
váldit
eksámena
moadde
mánu
maŋŋel
,
de
šaddet
skuvllat
máksit
dan
ovddas
,
ja
studeanttat
besset
nuvttá
das
eret
,
dadjá
Kristiansen
Aftenpostenii
.
Go
sávzzat
bohte
áiddi
lusa
ja
galge
mannat
áiddi
čađa
,
de
bierdna
njuikii
bajás
ja
galggai
sávzza
dohppet
.
Go
velá
ieš
gii
lea
evttohuvvon
válgalistui
mieđiha
maŋŋá
válgga
ahte
ii
leat
sápmelaš
,
de
eat
sáhte
lohkat
nu
mo
Ávvir
čálii
ikte
ahte
listtu
dohkkeheami
ii
sáhte
rievdadit
.
Go
viimmat
lei
gollan
buriin
muniin
áigi
ja
áššit
ledje
čielgan
vuđolaš
smiehttama
maŋŋá
.
Go
vuosttas
oassi
oahpus
lea
čađahuvvon
,
besset
sii
álgit
johtima
miehtá
riikka
ja
muitalit
skuvllain
ja
nuoraidorganisašuvnnaiguin
sámi
eallima
ja
kultuvrra
birra
.
Go
váhnenguovttos
viimmat
gávnnaiga
su
golbma
beaivvi
maŋŋil
,
de
son
lei
čohkkáme
oahpaheddjiiguin
tempelis
.
Go
váldá
báikkálašdemokratiija
duođalaččat
,
de
sihkkarastá
buriid
ja
rievttes
dieđuid
.
Go
Ávvir
jearrá
mat
leat
vel
boahtteáiggi
višuvnnat
dán
maŋŋá
,
de
lohká
gažaldahkan
leat
dan
leat
go
sámi
vuogádagas
ruhtaresurssat
baicce
ba
ollašuhttit
dan
maid
sámi
lágádusat
sáhttet
ollašuhttit
.
Go
Ávvir
riŋgii
fas
hotellii
,
dál
fas
maŋŋá
beassážiid
,
de
bođii
rievttes
diehtu
ovdan
.
Go
álget
hukset
valáštallanhálla
,
de
ii
leat
molssaeaktu
eará
go
vázzit
huksensaji
čađa
dahje
biilageainnu
mielde
.
Go
álggát
oahpaheaddjin
njuolgga
maŋŋá
oahpu
de
lea
bálká
sullii
219.000
ruvnno
jahkái
.
Go
ášši
lea
mearriduvvon
stivrras
,
de
ii
heive
Sabbasen
mielas
maŋŋel
čállit
reivve
ja
biehkut
go
ii
leat
ožžon
iežas
miela
mielde
.
Go
ášši
meannuduvvui
Guovllustivrras
,
de
sáhttá
golbmasis
leamaš
bealálašvuohta
áššái
mii
sáhttá
váikkuhan
mearrádusa
bohtosa
,
maid
Boazodoallostivra
maŋŋil
doalahii
.
Go
šaddat
bellodahkan
,
de
lea
álkit
miehtá
riikka
searvat
sihke
gieldda-
ja
fylkaválggaide
.
Go
čáhci
lea
beassan
jiekŋut
goalkin
de
šaddá
maid
dakkár
jiekŋa
man
čađa
oaidná
álkit
ja
dat
lea
maid
hui
jalgat
ja
njalkkas
.
Go
čálát
vuollái
riektebáhpiriid
,
de
daga
dan
hui
dárkilit
vai
eai
šatta
váttisvuođat
maŋŋel
.
Goahtesnihkkár
lea
duđavaš
maŋŋá
go
gieldda
plánalávdegoddi
bás
eanetloguin
gomihii
Soavveljávrre
goahtehuksengildosa
.
Goalmmát
divišuvnna
spábbačiekčanduopmár
Bernt
Thomas
Berntsen
lohká
guovdageaidnulaččat
ledje
heahpanan
Guovdageainnus
maŋŋil
spábbačiekčama
gos
Sandvik
oaguhii
su
njálmmálaččat
tribunas
.
Goalmmát
ija
,
maŋŋel
go
gávpeolbmá
eamit
lei
jápmán
,
johtti
olmmái
doalvu
su
áitái
ja
stelle
su
seaidnegurrii
čuožžut
,
stuora
ákšu
vel
gieđas
.
Goalmmát
imašlaš
fearán
lea
go
dálá
sadjásaš
sámediggepresideanta
lea
vuolláičállán
Bargiidbellodaga
listoevttohussii
,
ja
maŋŋil
lohká
ahte
son
ii
fuobmán
maid
son
dagai
.
Goalmmát
juovlabeaivvi
vujii
muhtin
badjel
geainnu
Kárášjoga
lahkosiin
maŋŋel
go
vujii
bohcco
njeaiga
.
Goalmmát
moala
maŋŋel
stoahkagohte
Itália
čiekčit
.
Goalmmát
moalla
bođii
maŋŋel
go
Joar
Eira
Rasdal
čievččastii
spáppa
moallaolbmá
gieđaide
,
muhto
son
nisttihii
spáppa
gieđaid
siste
.
Goalmmát
árru
lei
rádjegidden
1889
Suoma
ja
Ruoŧa
gaskkasaš
ja
dan
maŋŋá
boazosámit
šadde
ohcat
ođđa
ássanbáikkiid
.
Goalmmát
čiekčan
lei
ikte
gávcci
áiggi
eahkedis
,
maŋŋá
go
aviisa
lei
mannan
prentemii
.
Goappaš
áššáskuhttimiin
olmmái
áššehuhttui
sihke
Sis-Finnmárkku
Diggegottis
ja
maŋŋil
guoddaleamis
Hålogalándda
Lágamánnerievttis
.
Goappašagat
dolvojuvvuiga
ambulánssain
álggus
báikkálaš
dearvvašvuođaguovddážii
,
muhto
sáddejuvvuiga
girdiin
maŋŋá
Hámmárfestii
.
Goappašat
doarruma
ledje
ge
sotnabeaivvi
čuovganeapmái
maŋŋel
feasta
mii
lágiduvvui
Verddečiekčamiid
maŋŋel
.
Goappašat
variánttat
leat
gustovaš
ruđat
dán
maŋŋel
,
ja
geavahuvvojit
buohtalaga
.
Goappašat
vuitiide
lei
váttis
čilget
makkár
dovdu
lei
maŋŋel
go
leigga
fasken
vuoittuid
.
Goas
ođđa
biilavuodjineksámenortnet
doaibmagoahtá
ii
leat
vel
mearriduvvon
,
muhto
Stáhta
luoddadoaimmahat
savvá
ođđa
ortnet
lea
sajis
geasseluomu
maŋŋel
.
Goaskinlohku
lea
dan
maŋŋel
lassánan
ja
mearragoaskimiid
lohku
lea
buoret
go
lea
leamaš
guhkes
áigái
Davvi-Eurohpás
.
Goddima
maŋŋá
skuvllagánddat
bolde
bussáráđuid
.
Gohču
boahtá
maŋŋá
go
guokte
albmá
gottiiga
iežaska
eamidiid
ilgadis
vuogi
mielde
.
Goit
maŋŋel
dán
čoahkkima
,
berreba
sámediggepresideanta
Egil
Olli
ja
ráđđelahttu
Vibeke
Larsen
almmolašvuođas
čilget
dán
moivvi
.
Goitge
Breivik
deattuha
ahte
Sámediggi
ii
sáhte
maŋŋá
váidalit
váilevaš
giellaovdáneamis
ja
giellaruđain
go
váilot
njuolggadusat
.
Goitge
dagahii
dat
,
ahte
Riikkaidgaskasaš
Čuoiganlihttu
jagi
maŋŋel
juolludii
báikái
surggiid
World
Cupa
,
ahte
báikki
sajádat
loktanii
riikkaidgaskasaččat
.
Goitge
sávan
lihku
sidjiide
geat
válljejit
ásahit
sámi
bellodagaid
ja
organisašuvnnaid
,
danin_go
dieđán
man
olu
dat
áiggi
čađa
gáibida
sihke
olmmošlaš
ja
ekonomalaš
resurssaid
.
Goitge
sávvá
son
lihku
sidjiide
geat
válljejit
ásahit
sámi
bellodagaid
ja
organisašuvnnaid
,
danin_go
diehtá
man
olu
dat
áiggi
čađa
gáibida
,
sihke
olmmošlaš
ja
ekonomalaš
resurssaid
.
Goittotge
nuorat
lohket
liikot
buoremusat
sin
suomamállet
rihppaskuvlejupmái
go
dážamállet
,
mas
miehtá
jagi
áiggis
oahpahuvvo
.
Golaige
olles
ovcci
minuhta
ovdal_go
Máret
Silja
Blind
coggalii
iežas
vuosttaš
moala
ja
maŋŋel
dan
manai
son
vuoiŋŋastit
.
Golbma
beaivvi
maŋŋel
fievrrededje
čeabetčuohppit
bártni
meahccái
.
Golbma
beaivvi
maŋŋá
gávdnui
jávkan
dieđihuvvon
Jan
Nystad
jámas
galbmon
rođus
ájasuttis
veháš
bajábealde
Sámedikki
vistti
Kárášjogas
.
Golbma
beaivvi
ovdal_go
goalmmát
Skiippagura
festivála
álgá
,
lea
Dag
Broch
juo
suoli
niegadišgoahtimin
maid
maŋŋil
Skiippagura
festivála
áigu
bargat
.
Golbma
diimmu
maŋŋel
go
nieidda
váibmu
heittii
julkimis
,
de
fas
julkigođii
nieidda
váibmu
.
Golbma
jagi
maŋŋel
go
mánáidáittardeaddji
lei
galledeame
nuoraid
Guovdageainnu
ođđa
Nuoraidsiiddas
,
lea
uksa
lássejuvvon
nuoraide
.
Golbma
jagi
maŋŋel
leat
lunttat
deavdán
20
,
21
,
ja
22
jagi
,
ja
jođihit
iežaset
fitnodaga
ja
vuvdet
iežaset
ráhkadan
prográmmagálvvuid
.
Golbma
jagi
maŋŋel
vuittii
Sofia
Jannok
okto
Sámi_Grand_Prix
.
Golbma
jagi
maŋŋel
¶
Golbma
jagi
maŋŋil
lei
ollen
2
siidui
.
Golbma
jagi
maŋŋil
náitalii
vilbeliinis
Juliusain
,
ja
soai
jođiheigga
duottarstobu
ovttas
dassái
go
Julius
jámii
1983
suoidnemánus
.
Golbma
jagi
searvvi
vuođđudeami
maŋŋá
leimmet
stuorra
čoahkkimis
Stockholmas
dán
birra
.
Golbma
jagi
áigi
buollái
digaštallan
ehtalaš
njuolggadusaid
birra
,
maŋŋel
go
Dagbladet
aviisa
snukkai
Sámedikki
rehketdoalu
ja
movt
geavahit
ruđaid
.
Golbma
maŋemus
mánuid
2008:s
njidje
viessohattit
miehtá
Norggas
.
Golbma
mánu
maŋŋel
oaččui
vástádusa
ahte
Goahtebeallji
ii
sáhte
addit
loana
dákkár
doaimmaide
,
go
dagaha
gilvobotnjama
gávpotguvlui
seammalágan
fitnodagaide
,
ja
ahte
Goahtebeallji
ii
atte
loana
fiellooastimii
ja
huksengálvvuide
.
Golbma
mánu
maŋŋel
¶
Golbma
vahkku
maŋŋel
go
Guovdageainnu
hotealla
bargit
vásihedje
ahte
politiijat
eai
boahtán
veahkkin
go
bivde
sin
,
de
vásihedje
Boddu
.
Golbma
válljejuvvon
sámi
nuora
ožžot
oahpu
Allaskuvllas
ja
dasto
johtet
sii
skuvllas
skuvlii
miehtá
Norgga
ja
muitalit
nuoraide
sámi
kultuvrra
ja
servodaga
birra
.
Goldima
áigge
guolit
gorgŋo
guđđojuvvon
ráigeráigge
čađa
buođu
bajábeallai
.
Golfavaláštallamis
leat
eanet
go
30
miljovnna
valáštalli
miehtá
máilmmi
ja
duháhiid
mielde
bealleáigge
ja
ollesáigge
proffat
;
nu
lea
ge
oalle
váttis
lihkostuvvat
.
Golggotmánnu
lea
miehtá
máilmmi
diehtojuohkinmánnu
čižžeborasdávdda
birra
.
Golggotmánnu
lea
čižžeborasdávdda
čalmmustahttinmánnu
miehtá
máilmmi
.
Golggotmánu
álggus
de
bisánit
vehá
,
muhto
de
maŋŋel
ragat
10.
beaivvi
rájes
joatkašuvvá
suvdin
.
Golggotmánus
2003:s
attii
Boazodoallostivra
Kappfjellii
doalu
Jillen-Njaarke
oarje-siidii
maŋŋel
váiddaášši
.
Golihit
áiggit
,
go
gállit
gulul
dan
čađa
.
Golle
guokte
vahkku
ovdal_go
mannan
sotnabeaivvi
eahkedis
fidniimet
,
maŋŋil_go
guhkiduvvui
báhčinlohpi
vahkkuin
.
Golleguliid
maid
dutkit
leat
guorahallan
,
láhttejit
eará_láhkai
maŋŋá
go
lea
ožžon
morfiidna
.
Golleguolli
lea
ártegit
láhtten
maŋŋá
gos
ostet
dien
jámeža
dasa
.
Gollerumbbu
lágideaddjit
atne
riektan
go
Sápmelaččat
ieža
SMSa
bokte
besse
válljet
áiggiid
čađa
buoremus
šuoŋa
Sámis
.
Gollerumbu
searvi
áigu
nammadit
"
áiggiid
čađa
buoremus
sámiid
musihka
"
,
ja
dasa
dárbbašit
du
veahki
.
Golmma
beaivvis
čuojahit
170
artistta
miehtá
gávpoga
ja
Slincraze
lei
okta
sis
.
Golmma
mánu
maŋŋá
son
báhkkii
gálvvuidis
,
gárvvuhii
bearrašis
,
eamida
ja
njeallje
máná
,
nuoramus
4
mánnosaš
ja
girde
Keniai
.
Golmma
vahkku
garra
geahččalemiid
maŋŋel
,
vuollánii
dasto
Anne
Karine
.
Golmmas
sis
válljejuvvojedje
,
maŋŋil_go
ledje
čađahuvvon
auditionat
ja
jearahallamat
ohcciiguin
.
Gonagas
gohčui
ráhkadit
vel
stuorát
fatnasa
;
muhto
ii
datge
lean
vel
nu
stuoris
,
ahte
olmmái
arvvai
vuolgit
dainna
suhkat
rastá
nuori
.
Gonagas
maiddái
gesii
ovdan
ahte
buorre
ja
lagas
gulahallan
gaskal
Sámedikki
ja
eiseválddiid
lea
dárbbašlaš
vai
sihkkarastá
ahte
sámi
servodat
ovdána
bures
ja
positiivvalaččat
.
Gore
rábmui
"
Duolva
Duoddara
"
Sápmelaččaid
ja
álgoálbmogiid
miehtá
árktalaš
birrasa
logai
Gore
ahte
lea
dehálaš
guldalit
.
Gorži
gohčoduvvui
das
maŋŋá
Láilágoržin
.
Gos
beaivválaš
áviissas
lea
váldokántuvra
,
lea
seamma
,
nu
guhká
go
áviissas
gávdnat
ođđasiid
miehtá
Sámi
,
maiddái
ođđasiid
Romssas
.
Gosa
leat
šaddan
sii
geat
Beaivváža
nu
duostilit
álggahedje
dalle
maŋŋel
Álttá
ášši
?
Govaiguin
čájehit
oasáža
das
mii
dáhpáhuvai
dan
ođđa
festiválaguovllus
,
maŋŋil_go
ođđa
lávdi
lea
ceagganan
ja
rievdadan
festiválaguovllu
.
Govas
oaidnit
verráha
mii
lea
ráhkaduvvon
dainna
lágiin
ahte
bohccot
eai
beasa
čađa
áiddi
eambbo
nuppe
guvlui
,
namalassii
Talmma
beallái
.
Govas
oainnát
Jan
Tommy
Haugli
,
Per
Arne
Østgård
,
Jan
Egil
Brekke
ja
Martin
Nordby
illudeamin
maŋŋá
go
dahke
moala
ja
derpe
Mjøndalena
.
Govas
oidno
ahte
TIL
gaskasuodjaleaddji
giehta
bisseha
Bilbao
čiekči
skuohta
ja
su
giehta
ii
oro
leamen
báidde
vuostá
nu
go
Koppinen
ieš
čuoččuhii
eará
mediai
maŋŋel
čiekčama
.
Govat
galget
olgun
miehtá
dán
jagi
.
Govat
Rannveig
Persen
lea
govven
Kárášjogas
su
govaid
ja
lea
bidjan
ivnni
govaide
mat
lea
govviduvvon
maŋŋá
nuppi
máilmme
soađi
.
Govva
Kárášjoga
konfirmánttain
boahtá
aviisii
maŋŋel
beassážiid
.
Govva
divoduvvui
ja
manai
miehtá
máilmmi
.
Govva
lea
gaskaija
áigge
govvejuvvon
maŋŋel
garra
arveoavtti
.
Govva
lea
govvejun
maŋŋá
go
Nordlys
časkkii
Bossegohpii
7-2
.
Govva
lea
govvejuvvon
40
jagi
dassái
,
ja
leat
Ruoŧa
čađa
vuodjime
go
leat
leamaš
turistenmátkkis
.
Govva
lea
váldon
maŋŋel
Krohn-Hansena
galledanipmilbálválusa
.
Govvenapparáhta
linssa
čađa
lea
lea
Hans
Nilsen
beaivvis
beaivái
čuvvon
Sámi
allaskuvlla
gaikuma
ja
Diehtosiidda
ceggema
.
Gođu
maŋŋá
Guvžá
juogo
vádjola
merrii
,
jápmá
dahje
báhcá
johkii
báikkálaš
guollin
.
Grafihka
ja
duoji
čađa
lea
son
beassan
duođaštit
boares
eallima
Sámis
.
Grammy-lávdegotti
mearrádus
boahtá
jagi
maŋŋil_go
guokte
mediainstitušuvnna
nammadedje
Marley
dan
eanemus
váikkuhanfámolaš
popmusihkkárin
20.
jahkečuođis
.
Graven
aŋkke
imašta
garrasepmosit
go
Sámiid
Duodji
almmolaš
reivves
Sámediggái
ovddida
dakkár
oainnu
ahte
DES:as
váilu
perspektiiva
,
eai
dovdda
duoji
dili
eará
Finnmárkku
rájiid
rastá
,
ja
sii
dat
heađuštit
duodjeovdáneami
šiehtadusa
olis
.
Grønmo
lohká
maŋŋá
logaldallama
lea
ságastallan
,
káfestallan
mas
beassá
váffelgáhkuid
borrat
.
Grønmo
váldá
doaimma
badjelasas
Egil
Utsi
maŋŋá
.
Guhkes
beaivvi
ságastallama
maŋŋá
sirdašuvai
gieđahallan
golggotmánu
čoahkkimii
.
Guhkes
bottu
maŋŋel
lea
beakkánis
báikkálaš
revy
joavku
ruovttoluotta
.
Guhkes
eallima
čađa
duoddaris
lea
son
háhkan
alcces
nanu
stahtusa
,
ja
son
lea
njunnožis
dakkár
birrasis
gos
muđui
leat
eanas
dievdoolbmot
.
Guhkes
ja
oalle
buori
ságastallama
maŋŋil
šadde
áirasat
ovttaoaivilii
das
ahte
ii
goabbáge
áššin
biddjo
sierra
áššin
,
ja
jorgaleaddji
virgi
almmuhuvvo
ođđasis
.
Guhkes
vuordináiggi
maŋŋel
ožžo
June
,
Malin
ja
Noah
čáppa
unna
vieljaža
.
Guhká
maŋŋá
go
eanaš
villaluosat
leat
mannan
johkii
jo
.
Guhtta
beaivve
maŋŋá
2009
Sámediggeválgga
lea
Deatnogátte
Sámiid
Searvi
(
DGSS
)
sádden
váidalusa
Sámediggái
,
mas
sii
gáibidit
Ovddádusbellodaga
listtu
gomihuvvot
.
Guhtta
mánu
maŋŋil
huksema
galget
galbbat
váldot
eret
,
ja
dan
sadjái
biddjojit
bissovaš
sponsorgalbbain
.
Guhtura
gilvimat
,
mat
dahkkojuvvojit
60
ha
viidosaš
guvlui
,
spiehkkasit
eará
saji
gilvimiin
,
dan
sivas
go
doppe
gilvet
njuolga
lavdnjegearddi
čađa
.
Guktii
gártege
artisttat
fitnat
lávddis
,
lasi
vel
juoigat
ja
lávlut
,
maŋŋá
konseartta
nohkama
.
Guktot
dasto
oažžuba
maŋŋá
sivahalloba
garra
jugešvuođas
vuodjimis
,
mii
oaivvilda
,
ahte
promillat
ledje
badjel
1,2
ceahki
.
Guktot
maŋŋejuolggi
ledje
mannan
rastá
.
Guktot
ávvudeaddjit
leaba
áiggi
čađa
leamaš
hui
dehálaš
doaimmain
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvis
.
Gulahallanplána
maŋŋá
SDR:i
ii
leat
boahtán
lassi
diehtu
,
mii
lea
ášši
dilli
dál
dahje
loahpalaš
mearrádusa
birra
.
Gulaskuddama
maŋŋá
sáddejuvvojit
árvaluvvon
namat
vuos
Nammabálvalussii
,
mii
lea
oassi
Norgga
giellaráđis
.
Gulaskuddancealkámušas
čujuhit
sii
áiggiid
čađa
vuoigatvuođaide
.
Guldaleaddjit
dahket
čájálmasa
buorebut
Neavttáriid
bivttasmolsunlanjas
maŋŋá
čájálmasa
,
lei
buorre
dovdu
.
Gullen
maŋŋel
ahte
son
lei
lohkan
muhtun
journalistii
ahte
lei
addán
lobi
jienastanlogu
geavahit
maid
NRK
Sámi
Radioi
,
geavahit
iskkademiide
.
Gullen
maŋŋil
Farmen-Mikkelis
leamašan
rávvagat
munnje
muhtin
aviissa
čađa
,
maŋŋil_go
ledjen
juo
mannan
.
Gullen
maŋŋil
mus
lei
nubbin
buoremus
áigi
ja
dat
hirpmástuhtii
,
go
ledjen
dieđu
ožžon
ahte
lean
vuosttažin
,
vaikko
čuigen
seamma
leahtuin
go
Skottlándda
almmái
.
Gullen
maŋŋá
ahte
Norges
Fiskarlag
lei
muitalan
Billávutnii
man
heajos
ášši
sis
lea
,
muhto
dan
gal
leat
čiehkan
,
joatká
Samuelsen
.
Gullon
miehtá
Kárášjoga
Olu
olbmot
Kárášjoga
gielddas
lea
gullan
dan
garra
jiena
,
muhtimat
leat
navdán
dan
bajánin
,
earet
fas
muitalit
ahte
lea
dovdan
dego
eana
livččii
doarggistan
.
Gullui
ge
maŋŋel
diimmá
festivála
ahte
boahtteáigi
lea
eahpesihkar
,
danin_go
logi
jagi
leat
juo
lágidan
dán
eaktodáhtolaš
bargguin
ja
dál
ledje
buohkat
váiban
.
Gulul
leaiku
čázi
rukses
káffegievnnis
rennii
man
čađa
eana
fievrriduvvo
.
Gumpe
dolliige
maŋŋil
20-30
sekundda
Ráissaávžži
guvlui
.
Gumppe
falleheami
geažil
manai
duhát
eallobihttá
čađa
čakčaáiddi
dálveeatnamiidda
.
Guokte
baháneahkkánis
áhku
deaivvadeigga
fas
máŋga
jagi
maŋŋel
.
Guokte
beaivve
maŋŋil_go
váhkargánddaš
bákkus
bálkestuvvui
amas
máilbmái
náitalii
Biret
Elle
fas
ođđasit
.
Guokte
beaivvi
maŋŋil
dušše
mojohaddá
go
mediaide
ja
earáide
ii
leat
cuiggoduvvon
dagus
dihte
.
Guokte
diimmu
maŋŋel
ohcagohte
guvttiin
fatnasiin
ja
helikopteriin
.
Guokte
diimmu
maŋŋá
go
čuojanasat
ledje
váldojuvvon
gássas
ja
čohkkejuvvon
čuojaheimmet
juo
olles
leahtuin
.
Guokte
golbma
beaivvi
maŋŋil
álggii
soahti
.
Guokte
jagi
dás
ovdal
almmuhedje
«
Party
»
ja
joavku
lea
maŋŋel
lávlon
muhtin
ráje
festiválain
sihke
Davviriikkain
ja
Eurohpas
.
Guokte
jagi
maŋŋel
birge
bures
.
Guokte
jagi
maŋŋel
jámii
muhtin
dievdoolmmoš
dan
seamma
báikái
gos
lei
gullan
jienaid
.
Guokte
jagi
maŋŋel
vuittii
Sofia
Jannok
akto
SGP
,
lávlagiin
"
Liekkas
"
.
Guokte
jagi
maŋŋel
,
jagi
1993:s
doalaimet
feastivála
Romssas
gos
fas
badjánii
sáhka
cegget
dán
searvvi
.
Guokte
jagi
maŋŋel
,
jagi
1993:s
doalaimet
feastta
Romssas
gos
fas
badjánii
sáhka
cegget
dán
searvvi
.
Guokte
jagi
maŋŋil
beali
eanet
,
namalassii
9.200
kilo
.
Guokte
jagi
maŋŋil
,
2009:s
,
plánejuvvo
Ruoŧa
bealde
Sámedikki
vistti
vihaheapmi
.
Guokte
jagi
maŋŋá
(
1997
)
válljejuvvui
stuorradiggeáirrasin
.
Guokte
jagi
maŋŋá
go
dát
nissonat
ožžo
boahkuheami
ii
dihtto
dávda
oppanassiige
.
Guokte
jagi
maŋŋá
rievdadii
fitnodat
21
iežas
biillain
gássabiilan
.
Guokte
jagi
maŋŋá
šattai
Ngoro
Ngoro
maid
álbmotmeahccin
ja
masaiat
fas
ferteje
fárret
.
Guokte
jagi
áigi
álggii
Anne
Lajla
Kalstad
plánet
čuoiganmátkki
badjel
Ruonáeatnama
,
maŋŋil_go
lei
niegadan
dan
birra
guhká
.
Guokte
mayanuora
godduiga
maŋŋel
go
leigga
bargan
raporttain
ruvkedoaimmaid
birra
.
Guokte
minuvtta
maŋŋil
de
bážii
Girkonjárgga
čiekči
sulli
20
mehteris
moallačiega
guvlui
.
Guokte
mánu
duomus
sáhttá
maŋiduvvot
jus
dievdu
miehtá
váldit
vuostá
divššu
gárrenmirkováttisvuođaidis
vuostá
.
Guokte
mánu
maŋŋel
de
fuomášit
vuolláibáhcaga
.
Guokte
tomáhta
leigga
vázzimin
luotta
rastá
,
de
boahtá
guorbmebiila
ja
lihkus
ii
goabbáge
vuojáhallan
.
Guokte
tomáhta
viehkaleigga
luotta
rastá
.
Guokte
vahkku
dassái
fertii
15
jahkásaš
Guovdageainnu
gánda
gierddahallat
rávisolbmuin
,
maŋŋil_go
vásihii
goddináitagiid
.
Guokte
vahkku
maŋŋel
de
skoalkalii
fas
uksii
ja
áddjá
rabai
uvssa
.
Guokte
vahkku
maŋŋel
go
olbmot
leat
ožžon
boahku
,
álgá
dat
doaibmat
ollislaččat
.
Guokte
vahkku
maŋŋel
šattai
hirbmat
fasttes
dálki
.
Guokte
vahkku
maŋŋil
sii
válljejuvvoje
beassat
vuolgit
Norgii
.
Guokte
vahku
maŋŋil
lei
visot
goikan
ja
dan
rájes
in
šat
dovdan
dávdda
,
muitala
Lea
.
Guolddu
čađa
oainnesta
son
juoidá
čáhppáme
.
Guolledutki
Eero
Niemelä
miehtá
.
Guollehivvodat
nuortta
bealde
Kanada
ii
leat
vuos
ge
buorránan
maŋŋá
badjelmearálaš
guolásteami
90
logus
,
dattetge
árvalit
eiseválddit
goddalit
olu
njurjuid
,
ja
doivot
das
ávkki
.
Guoládaga
Sámi
Radio
oažžu
mávssu
regiuvdna-prográmma
čađa
mas
lea
namma
"
Sosiála
ja
ekonomalaš
ovdáneapmi
álgoálbmogiidda
Murmanska
guovllus
"
.
Guoládaga
Sámi
Radio
ovddeš
direktevra
Aleksandr
Paul
áitá
geassádit
oalát
,
maŋŋil_go
Sámiráđđi
virgádii
ođđa
direktevrra
dán
mánu
álggus
.
Guolástanlahta
dáidet
stivret
unnán
gieđat
maŋŋil_go
vuovdin
earit
šadde
lobálaččat
,
Svein
Ludvigsena
olis
.
Guolásteaddjit
eai
leat
jođihan
guliid
maŋŋel
go
vuostáiváldit
Skiervvás
heaittihedje
doaimma
ovdalaš
juovllaid
diibmá
.
Guolásteami
regulerenevttohus
Finnmárkkus
loaktá
ealáhusa
measta
beliin
miehtá
rittu
nuorttabeale
rájes
oarjjás_guvlui
.
Guolástus-
ja
riddoministtar
Helga
Pedersen
lea
garrasit
cuiggoduvvon
maŋŋel
go
Aftenposten
aviisa
dieđihii
mannan
bearjadaga
ahte
"
Murmansk
"
fatnasis
gávdne
radioaktiivvalaš
mirkkuid
.
Guorahallamis
lohke
12,6
proseantta
nissoniin
ahte
sis
«
measta
álo
»
dahje
«
álo
»
ledje
gomat
maŋŋá
suohtas
doaluin
jus
ledje
juhkan
eambbo
go
vihtta
meari
.
Guorbmebiila
lei
manname
lulás
ja
das
ledje
máŋga
tonna
jiekŋagalbma
luosat
,
maid
olbmot
vižže
ja
čogge
sihke
seahkaide
ja
kássaide
beaivvi
maŋŋel
.
Guoros
vuollabohttalat
,
vuollastobet
,
cuovkanan
bohttalat
,
hermetihkkastobet
,
hivssetbáhpárat
,
ja
eará
ruskkat
ledje
hiluid_háluid
miehtá
,
muitala
Hætta
,
gii
ii
loga
iežaset
sáhttán
dohko
cegget
lávu
ja
fertejedje
sirdit
eará_sadjái
.
Guosaid
álge
atnit
juovlamuorran
Guovdageainnus
easka
maŋŋel
go
bođii
luodda
Supmii
1961:s
.
Guoská
337
divššohassii
SANKS
sadjásaš
hoavda
,
Ruth
Persen
,
ii
loga
vel
diehtit
ollu
lea
billašuvvan
,
muhto
čáhci
lea
golgan
golmma
gearddi
čađa
ja
sii
leat
geahččalan
gádjut
nu
ollu
go
vejolaš
.
Guossebargin
sáhttet
nuorat
miehtá
máilmmi
searvat
geat
leat
deavdán
18
jagi
.
Guossoheapmi
girkustobus
maŋŋil
ipmilbálvalusa
.
Guossoheapmi
maŋŋil
ipmilbálvalusa
Ohcejoga
searvegotteviesus
.
Guovdageaidnu
ja
Eanodat
leat
maid
geahččaladdan
ovttasbargguid
,
muhto
lea
nu_ahte
doaimmahit
ovttasbarggu
ráji
rastá
go
Norga
ii
leat
EO-miellahttu
,
seammás_go
Suopma
lea
,
sáhttá
šaddat
hástaleaddjin
.
Guovdageaidnu
lea
dušše
okta
dáin
ovdamearkkain
,
deattuha
Wettre
ja
joatká
:
–
Mii
leat
hui
dárkilit
anonymiseren
,
jearahallan
olbmuid
miehtá
Norgga
ja
dovddan
ahte
mii
leat
bargan
riekta
,
dadjá
son
ja
sávvá
ge
ahte
dát
čájálmas
beassá
dan
Kultuvrralaš
skuvlalávkka
ortnegii
,
danin_go
lea
heivehuvvon
nuoraid-
ja
joatkkaskuvlla
ohppiide
ja
rávisolbmuide
.
Guovdageaidnu
lea
dušše
okta
dáin
ovdamearkkain
,
deattuha
Wettre
ja
joatká
:
–
Mii
leat
hui
dárkilit
anonymiseren
,
jearahallan
olbmuid
miehtá
Norgga
ja
dovddan
ahte
mii
leat
bargan
riekta
,
dadjá
son
ja
sávvá
ge
ahte
dát
čájálmas
beassá
dan
Kultuvrralaš
skuvlalávkka
ortnegii
,
danin_go
lea
heivehuvvon
nuoraid-
ja
joatkkaskuvlla
ohppiide
ja
rávisolbmuide
.
Guovdageaidnu
lea
álgán
oalle
mihá
bures
,
ja
hárjeheaddji
Isak
Ole
Hætta
leige
hui
duhtavaš
maŋŋil_go
vuite
8_-_1
Porsáŋggu
vuostá
,
ja
5_-3
Sállan
/
Glimt
vuostá
.
Guovdageaidnulaš
Jostein
Biti
lei
birgemeahttun
EM-skutercrossas
mii
lágiduvvui
sotnabeaivvi
Álttás
-
oktiibuot
67
čuoggá
golmma
vuodjima
maŋŋil
.
Guovdageaidnulaš
Kenneth
Hætta
čállá
boahtteáigásaš
teáhterčájálmasbihtá
mii
govvida
dilálašvuođa
maŋŋel
go
atomafápmorusttet
bávkkehuvvo
.
Guovdageaidnulaš
Tim
Valio
(
27
)
ja
Miriam
Länta
(
26
)
leaba
darvánan
Thailandii
maŋŋel
go
miellačájeheaddjit
leat
váldán
badjelasas
Bangkok
váldogirdišilju
ja
dagahan
girdimoivvi
.
Guovdageainnu
16-jahkásaš
nieiddat
besse
dasto
njealjádasfinálii
,
dan
čikče
sii
ikte
maŋŋil_go
Min
Áigi
manai
deaddileapmái
.
Guovdageainnu
Ealgabivdiidsearvvi
ovdaolmmoš
Per
Nils
Saari
lea
váldán
oktavuođa
Finnmárkkuopmodagain
(
FeFo
)
maŋŋá
go
lea
ožžon
dieđu
ahte
leat
muhtin
bivdojoavkkut
mat
leat
čájehan
beroštumi
bivdit
álbmotmeahcis
helikoptera
haga
.
Guovdageainnu
boazosuohkanis
lea
praktihkalaččat
vejolaš
johtit
bohccuiguin
rastá
ráji
sihke
Supmii
ja
Ruŧŧii
.
Guovdageainnu
girku
ii
leat
áidna
girku
dán
dilis
,
go
miehtá
Norgga
dárbbašivčče
girkut
heahteveahki
,
ortnegis
doalaheapmái
,
ođasteapmái
ja
divodeapmái
.
Guovdageainnu
girku
lea
áiggiid
čađa
leamaš
čoahkkananbáiki
.
Guovdageainnu
hárjeheaddji
Isak
Ole
Hætta
lohká
ge
ahte
ii
doaibman
dohkálaččat
maŋŋil
vuosttaš
moala
.
Guovdageainnu
hárjeheaddji
Svein
Ole
Sandvik
ii
beasa
siidocázu
buohta
čuovvut
čiekčama
,
go
son
duvle
belkii
Bernt
Thomas
Berntsena
maŋŋel
čiekčama
.
Guovdageainnu
joavku
«
Suohttas
dihte
»
ovdanbuktá
lávluma
,
juoigama
ja
lávlunmuitalusaid
,
ja
das
maŋŋel
čájeha
Tove
Brekke
Rumbomátkki
ja
Jan
Clausen
muitala
sámi
máidnasa
«
Stálu
»
.
Guovdageainnu
kulturskuvlla
mánáidkoara
lávllui
ja
ožžoge
maid
maŋŋel
rámi
ruvdnaprinssas
.
Guovdageainnu
leansmánni
lea
Ávvira
čađa
ovdal
dieđihan
ahte
sii
áigot
fáktet
ja
darvehit
luovosbeatnagiid
.
Guovdageainnu
moallasuodjaleaddji
Ole
Johnny
Jansen
njeiddii
Thunestvedt
,
gii
ieš
bážii
spáppa
mollii
11
mehterčuoggás
maŋŋel
go
duopmár
bosádii
ráŋggáštusčievččasteami
.
Guovdageainnu
mánáidskuvlla
leat
giđa
miehtá
divodan
.
Guovdageainnu
mánáidskuvlla
rektor
Bodil
Utsi
Vars
lea
duđavaš
beaivvi
maŋŋel
rabas
skuvlakonseartta
Báktehárjjis
gosa
buot
guovdageaidnulaččat
ledje
bovdejuvvon
.
Guovdageainnu
mánáidskuvllas
lášmmohallanlanjas
leat
ge
gávnnit
miehtá
láhtti
,
masa
olbmot
leat
nohkastan
.
Guovdageainnu
mánáidsuodjalusa
bargi
,
Berit
Anette
Hætta
,
oaidná
váttisvuohtan
go
váhnemat
sáhttet
navdit
mánáidsuodjalusa
balddonassan
,
maŋŋil_go
Guovdageainnu
mánáidskuvla
lea
áitán
váhnemiid
váidalit
mánáidsuodjalussii
,
jus
mánáin
lea
olu
jávkan
skuvllas
.
Guovdageainnu
nieida
Anne
Helene
Saari
šattai
vuorbádeami
maŋŋel
goalmmádin
válgalistui
ja
lea
ieš
hui
duhtavaš
dáinna
sajiin
.
Guovdageainnu
nuoraidklubba
lea
oalát
rievdan
maŋŋel
ođasteami
ja
lea
dál
šaddan
Nuoraidsiidan
.
Guovdageainnu
nuoraidskuvla
háliidii
veahkehit
Masai
mánáid
ja
disdaga
ledje
barggus
miehtá
márkana
fitnodagain
.
Guovdageainnu
nuoraidskuvla
áigu
bidjat
návccaid
eastadanbargui
,
maŋŋel
go
8.
luohká
oahppit
geavahedje
gárrenmirkkuid
skuvlamátkkis
.
Guovdageainnu
olgobáiki
Boddu
ii
oaččo
vuovdit
viinnii
maŋŋel
diibmu
02.00
.
Guovdageainnu
otná
hárjeheaddji
Svein
Ole
Sandvik
lea
dál
ráŋggáštuvvon
golmma
čiekčamiin
maŋŋel
go
Guovdageaidnu
čievččai
Bossogohpi
vuostá
.
Guovdageainnu
ođđa
hárjeheaddji
,
kárášjohkalaš
Mikkel
Sara
lei
oalle
duhtavaš
maŋŋel
čiekčama
,
ja
daid
vuosttaš
vuoittučuoggáid
.
Guovdageainnu
silbarávddit
duođaštit
ahte
sii
leat
lokten
silbahattiid
:
–
Mun
lean
lokten
hatti
veaháš
dál
maŋŋel
juovllaid
,
muhto
in
nu
ollu
go
galggašin
,
lohká
Guovdageainnu
silbarávdi
Kristine
Sara
Hætta
.
Guovdageainnu
suohkan
ges
mearridii
ahte
levgejit
maŋŋel
go
Ávvir
jearai
áigu
go
suohkan
dan
dahkat
.
Guovdageainnu
suohkan
háliidii
maid
gudnejahttit
suohkana
nuorra
taleanttaid
,
ja
bovdii
gáffii
ja
gáhkuide
Kaffegalleriijas
maŋŋel
.
Guovdageainnu
suohkan
ii
leat
virgáibidjan
bargiid
rabas
virggiide
mánáidgárddiin
,
guokte
mánu
maŋŋel
go
almmuhišgohte
virggiid
.
Guovdageainnu
suohkan
ja
ovttadatjođiheaddjit
eai
vástidan
stipeandaohcama
čálalaččat
ovdal_go
gávcci
mánu
maŋŋel
go
Rakel
Gaup
lei
ohcan
,
ja
son
háhppehii
váldit
barggu
UNN
buohccivissui
,
Romsii
,
go
oaččui
fálu
.
Guovdageainnu
suohkan
lea
oainnat
maŋŋil
rohcošanáššiid
nannen
suohkana
psykologiija
bálvalusa
.
Guovdageainnu
suohkandoavtterbálvalusas
eai
vel
dieđe
galget
go
boahkuhišgoahtit
vuoiŋŋamašcuozzadávdda
vuostá
,
maŋŋel
go
smávva
mánás
Guovdageainnus
lea
duođaštuvvon
dát
dávda
.
Guovdageainnu
suohkanstivra
ja
Guovdageainnu
dološ
spábbačiekčannásttit
maŋŋel
čiekčama
.
Guovdageainnu
suohkanstivra
áigu
garrasit
čujuhit
Guovdageainnu
leat
nuppástuhttinsuohkanin
alla
bargguhisvuođain
máŋggaid
jagiid
čađa
.
Guovdageainnu
valáštallansearvvi
A-joavkku
hárjeheaddji
,
Roy
Arild
Rasmussen
,
váidá
dál
ášši
mas
duopmár
lea
fastošan
15
jahkásaš
gánddain
,
maŋŋá
Guovdageainnu
ja
Fállejoga
čiekčama
.
Guovdageainnu
várresátnejođiheaddji
ášši
lei
vuosttaš
ášši
dain
olu
rohcošanáššiin
maid
politiijat
ja
Kripos
dutkagohte
maŋŋel
juovllaid
diibmá
.
Guovdageainnus
leat
lodden
sihke
ovdal
ja
maŋŋil
Oslo
mearrádusaid
.
Guovdageainnus
leat
miehtá
dálvvi
leamaš
heargegilvovuodjin-
cupa
,
ja
dat
lea
dagahan
ahte
sihke
hearggit
,
vuoddjit
ja
lágideaddjit
leat
ožžon
hárjáneami
.
Guovdageainnus
ledje
miehtá
mannan
vahkkoloahpa
lohkamat
,
gos
earet_eará
"
bisma
"
Børre
Knutsen
,
Per
Kørner
ja
Arne
Thorsen
sárdnidedje
.
Guovdageainnus
lei
dollen
dalán
maŋŋel
galledeami
Guovdageainnu
dearvvašvuođaguovddáža
.
Guovdageainnus
maŋŋel
juovllaid
.
Guovdageainnus
,
ja
doaivumis
miehtá
riikka
,
leat
olbmot
lodden
giđđat
čuohtenar
jagiid
.
Guovdageainnus
vuojahalai
11-jahkásaš
bárdni
biilii
,
maŋŋel
go
skuvlabusse
lei
su
guođđán
.
Guovdageidnui
bohtet
miehtá
máilmmi
guossit
geat
galget
oasálastit
čoahkkimis
.
Guovddášnuoraid
jođiheaddji
Erland
Fuglum
dáhttu
eiseváldiid
bissehit
boranávddiid
hearjideami
maŋŋel
go
guovžžat
leat
maŋemus
guovtti
vahkkus
fallehan
olbmuid
guovtti
dáhpáhusas
.
Guovllu
sápmelaččat
ledje
oahppásat
ja
ofelaste
máŋga
duhát
olbmo
rastá
ráji
.
Guovllus
gaskal
Hedemárkku
ja
Finnmárkku
lea
dán
jagi
addon
lohpi
báhčit
oktiibuot
12
albasa
maŋŋil_go
leat
vahágiid
dagahan
.
Guovlu
lea
áiggiid
čađa
leamaš
dehálaš
gávpeguovddážin
.
Guovssu
Teater
vuolgá
mátkái
miehtá
Sámi
bihtáin
«
Elle
Muitalus
»
.
Guovttebeaivásaš
seminára
čohkkáma
maŋŋá
lea
buorre
áigi
bosádit
veháš
.
Guovtti
bálgosiin
leat
juo
soahpan
ráđđádallamiid
álggaheamis
ja
guovtti
eará
bálgosiin
meannudit
seamma_láhkai
bigálusaid
maŋŋá
,
muitala
Meahciráđđehusa
vuovdedoallohoavda
Pertti
Heikkuri
.
Guovtti
eiseválddi
duohken
Eira
lea
hirpmástuvvan
váttis
njuolggadusaid
ja
alla
duollogoluid
geažil
maŋŋel
go
vieččai
bohccofuođđariid
Suomas
Norgii
.
Guovtti
maŋemus
jagis
leat
leamaš
unnán
lottit
miehtá
Finnmárkkus
.
Guovtti
mánu
maŋŋil
nogai
su
dikšu
doppe
ja
lea
birgen
bures
dan
rájes
.
Guovtti
mánu
maŋŋá
rahpe
Moalkkus
gássaterminála
ja
dan
son
lea
filbmen
birra
sullo
.
Guovtti
ráđđádallančoahkkima
maŋŋá
,
miessemánu
11.
beaivvi
ja
27.
beaivvi
,
Birasgáhttendepartemeantta
stáhtačálli
Heidi
Sørensen
ja
Sámedikki
ráđđelahtu
Marianne
Balto
gaskka
,
leat
jagi
2010
mearraluossabivddu
ođđa
láhkaásahusat
gárvánan
.
Guovtti
vahkku
geahčen
leat
ge
Gáregasnjárggas
gilvvut
,
das
maŋŋil
Deanus
ja
Girkonjárggas
maidda
fertejit
searvat
vai
leat
cupas
mielde
.
Guovtti
vahkku
geažes
álget
Rákkonjárggas
njuovvamat
mat
bistet
dálvvi
miehtá
.
Guovtti
vahkku
hárjehallama
maŋŋá
letne
ge
šaddan
beanta
ekspearttat
,
iežame
mielas
aŋkke
.
Guovtti
vahkkus
jovde
kárášjohkalaččat
vuoji
herggiiguin
Áltái
ja
dollejedje
fatnasiin
Narvikii
1912
juovlaruohta
,
gos
čuvvo
toga
čađa
Ruoŧa
máttás
Ungárii
.
Guovttis
sis
áice
Skiippagura
stuorra
sáttogátti
beaivvi
maŋŋá
dán
ságastallama
ja
nu
álggahuvvojedje
doalut
.
Guovvamánu
dán
jagi
čálii
Ávvir
Sámi_Grand_Prix
CD-buvttadeaddji
,
Bernt
Mikkel
Haglund
birra
gii
balai
ahte
dán
jagi
ii
beasa
almmuhit
Grand
Prix
CD-skearru
,
go
Sámediggi
ii
áigon
ovdal_go
maŋŋel
beassážiid
meannudit
sin
doarjjaohcamuša
.
Guovža
lea
govviduvvon
Norgga
ja
Suoma
meahccehálddahusaid
oktasaš
rádjamátkkis
beassážiid
maŋŋá
.
Guovža
oađđá
dálvvi
miehtá
.
Guovža
vástida
:
Mun
lean
gal
hui
váibbas
,
muhto
gal
mun
rastá
gal
dieđusge
sáhtán
doalvut
.
Guođe
dieđu
maŋŋel
njurgunjiena
!
Gurssa
sirde
deike
davás
,
danne_go
beassážiid
maŋŋá
galggašedje
ohppiide
gávdnot
hárjehallansajit
Norggas
.
Gussa
vástida
:
In
mun
astta
du
rastá
guoddit
,
go
in
leat
vel
gallás
guhton
!
Gutnabáđoš
náitalii
gonagasa
nieiddain
ja
árbii
gonagasriikka
gonagasa
jápmima
maŋŋil
.
Guttorm
)
dalá
maŋŋá
soađi
.
Guvsám
muittiha
ahte
Norga
oasálastá
luondduriggodagaid
geavaheamis
eamiálbmotguovlluin
ollu
sajiin
máilmmis
,
sihke
Stáhta
penšuvdnafoanda
Olgoriika
čađa
,
ja
fitnodagaid
čađa
man
stáhta
oamasta
osiid
dahje
ollásit
.
Guvžábivddu
livččii
vejolaš
joatkit
čakčamánus
,
muhto
ii
eisege
miehtá
joga
.
Guđa
diimmu
vázzima
maŋŋá
mun
goittotge
ožžon
veahki
,
Niko-Heaika
muitala
.
Guđa
geardde
besse
guovdageaidnulaččat
čađa
Norild
suodjalusa
,
ja
buot
háviin
livčče
galgan
moalla
,
muhto
boađus
lei
goitge
0-0
bottus
.
Guđiime
áššu
Čohkkát
beaivvi
miehtá
dollagáttis
.
G
o
lávken
sisa
,
de
gulan
klassihkalaš
musihka
,
ja
oainnán
bussá
njáhkala
gávppi
čađa
.
Gáfegievdni
lei
omman
nalde
beaivvi
miehtá
,
ja
su
ii
dáidde
gal
rohkajáffogáfe
oažžut
juhkat
.
Gáibidii
importerenlobi
Duollu
čađa
beassat
dattetge
ii
šaddan
nu
álki
go
Eira
lei
doivon
.
Gáibádus
lea
ahte
dat
čorgejuvvojit
eret
maŋŋil
anu
,
muhto
dan
eai
daga
boazodoallit
álot
.
Gáidan
ja
ipmilmeahttunvuohta
lea
maŋŋá
duođaštuvvon
das_go
luondduriggodagat
leat
menddo
garrasit
ávkkástallojuvvon
,
cuiggoda
Hætta
.
Gálbbit
gal
ain
sáhttá
veaddit
návehis
geasi
miehtá
,
muhto
maiddái
dasa
leat
garrasit
njuolggadusat
.
Gáldut
nuortasámiid
eamioskkoldaga
birra
álgoálbmotmetodologiijaid
olis
»
Romssa
Universitehtas
ja
maŋŋá
gaskabeaivve
lea
sus
geahččalanlogaldallan
.
Gállogiettis
maŋŋil
leat
ges
albma
sámi
márkanat
,
gos
leat
čájálmasat
,
stohkosat
,
árbevirolaš
biebmu
ja
sierra
márkosámi
gáktečájálmas
.
Gálmmas
dat
leige
Romssas
ikte
,
nu
mo
vissa
lei
miehtá
Sámi
.
Gánda
lea
áidna
bárdni
,
ja
galgá
váldit
badjel
boazodoalu
maŋŋá
su
áhči
.
Gándamánát
geat
givssidit
earáid
ja
geat
givssiduvvojit
,
rihkkut
lága
10-15
jagi
maŋŋá
,
erenomážit
sis
geain
leamaš
psykiátralaš
diagnosa
skuvllas
,
lohká
John
A.
Rønning
,
professor
Romssa
Universitehtas
.
Gánddaid
áhčči
ii
ádden
maidege
manin
gándda
guovttos
leaigga
nu
jegolačča
olles
adveanta
,
eabage
vuorjan
ovttage
háve
das
maŋŋá
.
Gápmagat
leat
áiggi
čađa
leamaš
áidna
heivvolaš
juolgebivut
buolaš
poláradálvvi
.
Gáranasruittut
leat
1970
rájes
guhton
stárávuvddiid
miehtá
Norgga
rittu
.
Gárddástallamat
álget
easka
dan
maŋŋil_go
lea
vuodjinsiivu
dahjege
dán
mánu
loahpas
dahje
skábmamánus
.
Gárduma
maŋŋá
vuojašan
vel
lustavuojuid
,
fertehan
giđđat
fitnat
jávrriin
guliid
bivdimin
,
Niko-Heaika
máinnaša
.
Gáregasnjárgga
skuvla
lea
viimmat
maŋŋá
20
jagi
rahčamušaid
ožžon
ohcci
geas
lea
gelbbolašvuohta
doaimmahit
sámegielat
lektorvirggi
.
Gáržžideamit
maid
Finnmárkku
NJFF
evttoha
direktoráhttii
leat
:
-
Bissehit
golgadeami
Deanu
čázádagas
gitta
vihtta
beaivvi
maŋŋá
go
bivdu
bissovaš
ávdnasiin
Finnmárkku
rittus
ja
Deanuvuonas
lea
rahppon
.
Gáská
ráiggi
Dorski
gáská
ráiggiid
firpmiide
mat
leat
guollegárddis
,
ja
beassá
báhtarit
daid
čađa
.
Gáttášin
suomabeale
«
čađa
sielu
basttii
»
leat
lagamus
dan
álgogiellamet
,
dasgo
sámi-
ja
suomagielat
han
leat
fuolkegielat
.
Gávcci
giellaguovddáža
miehtá
riikka
ledje
boahtán
rahpančoahkkimii
Guovdageidnui
,
gos
álggahit
ovttasbarggu
Sámi
allaskuvllain
fállat
sierra
giellaoahpu
ollesolbmuide
geat
háliidit
sámegiela
oahppat
,
Sámedikki
viđa
jagát
oahppoprográmmas
.
Gávcci
ja
bealle
jahkásaš
Petter
riegádii
maŋŋel
go
váhnemat
deaivvadeigga
"
Skáidi
"
-
ráiddu
filbmema
oktavuođas
Guovdageainnus
.
Gávcci
jagi
dás
ovdal
fárriiga
soai
isidiin
Thor
Ole
Solumsmoeniin
fiinna
gárdimis
Solumsmoenis
Flaget
dállui
,
juste
250
jagi
maŋŋá
go
Flaget
dállu
huksejuvvui
.
Gávcci
jagi
lea
joavku
vánddardan
miehtá
Norgga
ja
bargan
eastadandoaimmaiguin
.
Gávcci
jagi
leaba
eamidiin
ja
vehkiin
Meretiin
lágidan
illušuvdnašovvaid
miehtá
Norgga
.
Gávcci
jagi
maŋŋil
ollašuvai
jurdda
.
Gávcci
jagi
maŋŋá
rievddai
oaidnu
.
Gávccát
luohká
oahppit
fas
finastedje
lávlumin
maŋŋá
Sámedikkis
.
Gávccát
čuoggá
maŋŋel
váldo
vuodjingoartta
.
Gávdnan
dihtii
mii
galgá
leat
geafivuođa
sisdoallu
,
lea
áiggiid
čađa
mielddisbuktán
ollu
dutkamuščállosiid
.
Gávdne
nuoraid
Ohccit
vudje
dohko
gos
Anti
lei
árvvoštallan
nuorat
sáhtte
leat
,
maŋŋá
diehtu
bođii
ohcanjođiheddjiin
,
ahte
dohko
galge
vuoddját
.
Gávdnojit
dan
meare
ollu
dokumeanttat
mat
leat
áiggiid
čađa
čállojuvvon
,
lohká
Lars-Anders
Baer
.
Gávdnojit
nu
olu
iešguđetlágan
guoimmuheamit
,
mat
eai
atte
čoavjebákčasa
maŋŋil
,
ja
maid
sáhttá
návddašit
buriin
oamedovdduin
,
loahpaha
Olsen
.
Gávdnojit
ollu
dákterikkit
vurkejuvvon
museaide
ja
vuorkkáin
miehtá
Norgga
.
Gávdnojit
teáhterat
miehtá
máilmmi
álbmotvaljis
,
ja
mii
leat
buorit
ovdamearkkat
movt
dat
sáhttá
mannat
.
Gáŋgaviika
oažžu
maŋŋá
beassážiid
ja
Davvesiidda
ja
Muosát
suohkanat
leat
ožžon
fálaldaga
.
Gáŋgaviikka
ovdagoddi
doarjjui
sátnejođiheaddji
;
Marius
Nilsena
,
evttohusa
heaittihit
buot
skuvlafálaldagaid
Gáŋgaviikkas
,
sihke
mánáidskuvlla
,
nuoraidskuvlla
,
mánáidgárddi
ja
maŋŋá
skuvlafálaldaga
Gáŋgaviikkas
.
Günther
,
ártegis
buksa
,
lei
iežas
miehtá
vuoidan
dan
ja
...
Dá
lea
NBR
váldočálli
Anne
Cathrine
Rørholt
digaštallamin
Per
Mathis
Oskaliin
riikačoahkkimis
Kárášjogas
,
muhto
maŋŋel
dán
jagáš
riikačoahkkima
heaitá
son
virggis
.
Lea
várddus
ealgalohkkiide
go
girddašit
vumiid
čađa
.
Maŋŋá
girkostallama
manne
eanaš
olbmot
valáštallanvissui
gos
herskostalle
.
Miehtá
beaivvi
guossuhii
Davvi_Girji
herskuid
sihke
mánáide
ja
ollesolbmuide
.
NBR
generalčállivirgi
galgá
eret
.
Massá
virggi
maŋŋel
permišuvnna
Dál
lea
generálačállis
stuorát
fápmu
go
NBR
jođiheaddjis
.
Bissehan
Miennagoađi
huksema
Givssidit
ja
ájihit
Deanu_gielda
lea
dáhtton
bissehit
Miennagoađi
huksema
maŋŋil_go
Meahccebálvalus
lea
leamaš
iskamin
ođđa
goađi
maid
Nils
Ole
Holm
(
68
)
lea
ceggemin
Miennajávrri
gáddái
.
Movt
lea
Skiippagurra
maŋŋel
go
Frank
Sandberg
ruoššabordealla
lea
giddejuvvon
?
Hagen
ii
dohkket
ahte
Gunnar
Kjønnøy
galgá
beassat
ohcat
fylkamánni
virggi
njeallje
vahkku
maŋŋel
ohcanáiggi
.
Hagen
lea
váldán
ášši
ovdan
maŋŋel
go
departemeanttaráđđi
Gunnar
Kjønnøy
ozai
virggi
Finnmárkku
fylkamánnin
njeallje
vahkku
maŋŋel
ohcanáiggi
.
Hagestad
muitala
maŋŋá
go
kulturskuvla
máŋga
jagi
maŋŋálagaid
lea
čájehan
dánsabihtážiid
Skábmagovaid
filbmafestiválas
Anáris
,
de
lea
Suoma
beale
nuorain
badjánan
beroštupmi
Kárášjoga
kulturskuvlla
dánsunfálaldahkii
.
Hamlet
sámegillii
jiekŋamáilmmis
šattai
sukseassa
dadjat
juo
miehtá
máilmmi
.
Hansen
čujuha
eará
riikkaide
miehtá
máilmmi
gos
lea
soabadan
.
Harry
Johansen
lohká
alddis
ollu
johtima
dán
filmma
oktavuođas
go
filbma
lea
beakkán
ollu
guovlluin
maŋŋel
go
dat
sáddejuvvui
NRK
1:s
skábman
.
Hartvigsen
lohká
dán
dábálažžan
miehtá
riikka
go
diibmá
čuozai
finánsaroassu
.
Heaibun
lea
okta
moatti
faláštallansuorggis
Finnmárkkus
mii
nagoda
čohkket
njealji
riikka
faláštalliid
,
lohká
Deanu
heaibunsearvvi
jođiheaddji
duhtavaččat
maŋŋel
5.
bures
lihkostuvvan
Deanu
Cupa
heaibumis
.
Heaibunriemut
maŋŋá
gilvvu
¶
Heaika
Skum
lea
veardidan
guođđit
Luonddugáhttenlihtu
maŋŋil_go
lea
áitojuvvon
.
Heaittihanevttohusa
buktá
maŋŋil_go
orgána
doaibma
lea
árvvoštallojuvvon
.
Heajos
dikšu
Dan
ahte
sirkuselliid
dikšu
lea
heittot
,
eai
eahpit
Kárášjoga
nuorat
maŋŋá
go
leat
oaidnán
sirkusa
birra
filmmas
.
Heajos
luossabivdu
miehtá
riikka
¶
Heajumus
muitu
lei
go
fuomášii
Riddu
Riđu
riemuid
dálkedieđáhusa
,
go
dieđihuvvui
arvedálki
miehtá
Riddu
vahkkoloahpa
.
Heandarat-Elle
dahje
Báhpa-Elle
,
manin
guovllu
olbmot
su
maid
gohčodedje
,
lei
dovddus
sámenisu
miehtá
Deanuleagi
ja
Várjjaga
.
Heastasáhttu
gal
gávdno
miehtá
máilmmi
,
muhto
heargi
livččii
earenoamáš
,
dadjá
son
.
Hege
Rasmussen
(
26
)
válljii
Finnmárkku
maŋŋel
go
lei
geargan
oahpu
váldimis
.
Heittot
lea
maid
ahte
almmolaš
lohkan
ii
leat
geavvan
ovdal
jagi
maŋŋel
.
Heivehuvvon
stivrenmodealla
sihkkarastá
ahte
demokratiija
doaibmá
báikkálaččat
,
regionálalaččat
ja
našuvnnalaččat
,
dajai
Jørgen
Hoffmann
Namsosa
Statskogas
.
Heivvolaš
láhtten
Golbma
jagi
áigi
buollái
digaštallan
ehtalaš
njuolggadusaid
birra
,
maŋŋel
go
Dagbladet
aviisa
snukkai
Sámedikki
rehketdoalu
ja
movt
geavahit
ruđaid
.
Helgesen
čilge
dat
lea
dan
sivas
vai
maŋŋá
álkibut
gávdnet
bombbaid
mat
eai
leat
bávkkehan
.
Helle
lohká
,
ahte
easka
maŋŋil
čielgá
,
movt
dát
guovllut
ealáskit
fas
ja
makkár
vahágat
šaddet
earret_eará
boazodollui
.
Henriksen
(
Heandarat-Hánsa
,
1903-1977
)
,
gii
lei
Finnmárkku
Sámeráđi
kántorhoavda
ja
maŋŋá
Norgga
Sámeráđi
kántorhoavda
gitta
dassái
go
agáiduvai
.
Henriksen
mielas
lea
heahpat
go
Kárášjoga
skuvlamáná
givssidanášši
beaggá
miehtá
Norgas
.
Henriksen
muittuhit
movt
sámi
politihkkárat
behtte
Indonesia
álgoálbmogiid
2004:s
maŋŋel
go
tsunami
dagahii
heahtedili
olbmuide
.
Hilla
han
lea
bázahus
maŋŋil_go
dolla
lea
nohkan
,
dahje
dolla
lea
gearggus
šloavvát
jus
bálkestat
fáttá
dasa
.
Hirbmat
giehtaspeažžun
maŋŋel
filmma
dagai
várra
buori
sidjiide
geat
leat
geavahan
ollu
návccaid
ráhkadit
filmma
.
Hirpmáhuvven
go
ášši
fáhkkestaga
bekkii
miehtá
.
Historihkka
čájeha
ahte
go
Hætta
heittii
váldohárjeheaddjin
Álttá
joavkkus
15
jagi
dassái
,
de
njiejai
joavku
jagi
maŋŋel
vuohon
nuppi
divišuvdnii
.
Historjjálaččat
diehtit
mii
makkár
váikkuhusaid
dát
erenoamáš
ruovdi
lea
dagahan
olbmuide
miehtá
máilmmi
.
Historjá
álgá
boares
áhkuin
gii
áibbaša
mánnávuođaruktui
-
nu_ahte
beassá
divodit
gámme
maŋŋel
dálvvi
ja
vásihit
ráfi
,
dovdduid
,
jienaid
ja
hájaid
mat
leat
oahppásat
.
Hivssegis
leat
olbmot
geat
jorret
miehtá
jándora
ja
geavahit
hivssega
gos
Katrine
orru
.
Hornet
-
girdit
johtet
eanaš
eahkedis
muhto
eai
girdde
šat
eahketlogi
maŋŋá
.
Hui
dehálaš
lea
čohkket
návccaid
dan
ektui
go
háddjet
daid
guovtte
geahčái
riikka
,
ja
das
maŋŋil
fas
geahččalit
daid
čohkket
.
Hui
dábálaš
boasttoáddejupmi
olbmuin
,
miehtá
máilmmi
,
erenomážit
sii
geat
eai
dieđe
olus
girjjálašvuođa
birra
.
Hui
dávjá
leat
ge
báikki
olbmot
aviissain
ja
radios
geasset
láitime
boazosápmelaččaid
ja
daid
bohccuid
mat
leat
miehtá
,
gittiin
,
gárdimiin
ja
luottaid
alde
.
Hui
somá
leigo
jahkásaš
beaivváškonserttas
válljejedje
ovtta
lávlaga
mu
CD:s
lávlut
,
ja
somá
lei
maid
go
maŋŋil
dadje
váhnemat
ahte
liikojit
mu
musihkkii
.
Huikkas
fas
leavai
miehtá
vákki
.
Hukse
buori
sága
Guovdageidnui
bohtet
miehtá
máilmmi
guossit
geat
galget
oasálastit
čoahkkimis
.
Huksen
galggašii
álggahuvvot
farggamusat
maŋŋel
go
šiehtadusat
leat
dahkkon
ja
bargu
galgá
gárvvistuvvon
maŋemustá
01.02.2007
.
Huksen
čájáhuslanja
–
Go
ČálliidLágádus
oaččui
dieđu
mii
fidnet
čáhcegáttesámi
kultuvrra
čájáhusa
«
Buođđu
»
mii
lea
beakkán
ja
johtán
miehtá
Norgga
,
de
šattai
ge
dárbu
maiddái
čájáhuslanja
hukset
seammás_go
stuorideimmet
Deanu
ossodaga
.
Hula-dánsun
lea
dovddus
miehtá
máilmmi
,
ja
čájehuvvo
turisttaide
juohkelágan
oktavuođain
.
Hupmen
maŋŋil
ovttain
gii
lei
hoigaduvvon
vulos
,
jerren
leigo
suhttan
.
Hálbon
miehtá
Norgga
¶
Háldái
ásahuvvui
juo
1899
guovssahasaid
geahčadanbáiki
,
ja
maŋŋel
hukseje
ássanviesuid
gos
golbma
bearraša
orro
.
Hálidan
diiguin
gulahallat
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
válggaid
,
vai
din
jienat
gullošedje
mu
bokte
álbmotválljejuvvon
orgánaide
.
Hálidan
humora
bokte
čájehit
man
ruovttoguvlui
mu
mielas
leat
muhtin
árbevierut
árbevierut
dego
bággonáittosdilit
,
lohká
Shabana
maŋŋil
showa
.
Hálidan
muitalit
mu
govaiguin
ahte
olbmos
sáhttet
leat
leamaš
losses
áiggit
,
muhto
ahte
maiddái
losses
áiggiid
maŋŋel
lea
álu
doaivva
ja
ovdáneapmi
.
Háliida
buoridit
njuolggadusaid
Dattetge
Aarseth
miehtá
ahte
njuolggadusat
eai
leat
doarvái
buorit
.
Háliida
dál
heaitit
Maŋŋá
go
nu
máŋga
jagi
leamaš
gárrenmirkovuovdin
,
lea
albmás
šaddagoahtán
miella
heaitit
.
Háliidit
responssa
Jorgalanbarggu
prošeaktajođiheaddji
,
Øystein
Skille
,
muitala
ahte
biibbalčállosat
mat
biddjojit
internehttii
leat
mannan
vuosttaš
lohkama
čađa
.
Hállemas
cupa
lea
šaddan
dehálaš
sámi
lágideapmin
miehtá
Sámi
go
oidnui
ahte
dohko
ledje
boahtán
olbmot
ollu
guovlluin
Sámis
.
Hámmárfeasta
oaččui
buot
moalaid
maŋŋil
jápmaspábbačievččastemiid
.
Hánsa
gearggai
leat
máŋggalágan
barggus
maŋŋá
go
luovvanii
vuođđoskuvllas
ja
ovdal_go
dollii
máttás
.
Hárjehallit
doallába
guokte
hárjehallama
maŋŋel
skuvlaáigge
,
gos
deattuheaba
čiekčama
ja
juohke
čiekči
ovdáneami
.
Hárjeheaddji
Bengt
Jensen
lei
bealle
girdileame
maŋŋel
finálačiekčamiid
.
Hárjeheaddji
Bengt
Jensen
lei
bealle
girdileame
maŋŋel
go
«
su
nieiddat
»
vuite
čiekčamiid
Jielleváris
.
Hárjeheaddji
Per
Mathias
Høgmo
válddii
badjelasas
TIL
joavkku
maŋŋel
go
Steinar
Nilsen
heittii
maŋŋel
diimmá
čiekčamiid
.
Hárve
lea
leamaš
dákkár
speaččas
Šloahtas
maŋŋá
sártni
.
Hávdi
lea
radiokárbon
daterejuvvon
birrasiid
jagi
300
maŋŋá
Kristus
.
Hávggat
ledje
miehtá
dan
fiinna
Ástejoga
.
Håkon
Henriksen
(
suhkamin
)
ja
Tor
Leif
Balto
sugaiba
measta
čađa
gilvvohallanbáikki
,
sálaš
lei
dušše
stuorra
gudjor
.
Hætta
alias
Issán
ahte
son
lea
maiddái
ožžon
erenoamáš
ollu
doarjaga
finnmárkulaččain
maŋŋil_go
ášši
lea
beaggán
mediain
.
Hætta
dakka
maŋŋel
čoahkkima
.
Hætta
dovddastii
maŋŋel
čiekčamiid
ahte
dat
ii
dahkan
maidege
.
Hætta
galgá
váldit
badjelassii
boazodoallohoavdda
virggi
maŋŋel
Jon
Meløy
.
Hætta
kommentárat
čuožžiledje
maŋŋá
go
Heaika
Skum
NRK
Sámi
Radios
ja
Finnmark
Dagbladas
muitalii
iežas
ja
su
bearraša
leat
áitojuvvon
goddot
go
sii
Luonddugáhttensearvvis
áŋgiruššet
gáhttet
luonddu
.
Hætta
kommentárat
čuožžiledje
maŋŋá
go
Heaika
Skum
NRK
Sámi
Radios
ja
Finnmark
Dagbladas
muitalii
iežas
ja
su
bearraša
leat
áiton
go
sii
Luonddugáhttensearvvis
áŋgiruššet
gáhttet
luonddu
.
Hætta
lei
beahtahallan
maŋŋil_go
čielggai
ahte
stuorámus
válgabiires
ii
leat
šat
okta
ge
plána-
ja
finánsalávdegottis
,
gos
Sámediggi
juolluda
ruđaid
ja
plánaid
meannuda
.
Hætta
lei
miehtá
maŋŋebárgga
čoahkkimis
ja
bivddii
Ávvira
e-poasta
bokte
sutnje
sáddet
gažaldagaid
,
muhto
ii
leat
vástidan
dáid
ovdal_go
Ávvir
sáddejuvvui
prentejupmái
.
Hætta
livččii
beassan
sátnejođiheaddjin
Johttisápmelaččaid
Listtu
vehkiin
jus
livččii
dohkkehan
sin
fálaldaga
maid
oaččui
maŋŋel
go
válddii
oktavuođa
singuin
gaskavahkku
.
Hætta
lohká
ahte
nu
guhká
go
sii
juobe
ožžotge
positiiva
signálaid
Sámedikkis
,
de
sáhttet
sii
bargagoahtit
CD-buvttademiin
beassášvahkku
,
vaikko
loahpalaš
mearrádus
ii
dahkko
ovdal_go
maŋŋel
beassážiid
.
Hætta
lohká
ahte
sivva
manne
nuppi
albmá
ráŋggáštusa
earuhedje
lea
go
sus
váldui
varraiskkus
guokte
beaivvi
maŋŋá
.
Hætta
maŋŋel
NBRa
boazodoalloealáhusa
obbalašrehketdoalu
čoahkkima
.
Hætta
maŋŋil_go
su
hoavda
,
gielddaministar
Erna
Solberg
,
lei
rahpan
guovddáža
videosáddema
bokte
njuolga
Oslos
.
Hætta
maŋŋá
čoahkkima
.
Hætta
mielas
ii
lean
dat
dohkálaš
,
go
lea
ollu
mii
sáhttá
boastut
áddejuvvot
go
nuppi
olbmo
čađa
váidá
.
Hætta
muitala
Thon
čilgen
ahte
sis
lea
heahti
maŋŋel
go
ovddit
direktevra
heittii
vuvddii
viesu
gos
muhtun
bargit
ledje
orron
.
Losses
sáhka
ahte
min
ráhkis
ja
buorre
sotnabeaiskuvlamielbargi
lea
ruktosis
vádjolan
maŋŋel
oanehis
buozanvuođa
,
bođii
nu
fáhkka
ja
vuordditkeahttá
jagi
98
loahpas
.
Hætta
oaivvilda
ahte
rektor
Mats
Steinfjell
galggašii
hupmat
ohppiin
iige
hupmat
ohppiide
reivviid
čađa
.
Hætta
oaččui
vuohččan
dán
áigodagas
čađa
evttohusa
masa
lei
bidjan
konkrehta
ruhtasupmiid
.
Hætta
váldá
moaitagiid
mat
ovddiduvvojit
Boazodoallohálddahusa
vuostá
guorahallamis
mas
leat
gehččon
Oarje-Finnmárkku
bajimus
boazologuid
proseassa
ovdal
ja
maŋŋil
mearrádusaid
.
Hætta
čoahkkáigeassu
lea
dasto
:
Boazodoallostivra
mearredii
Várnjárgii
11000
bohcco
,
maid
maŋŋil
loahpahedje
,
ja
liikká
eai
mearridan
ođđa
logu
Várnjárgii
.
Hætta
šálloša
go
lea
Eanandoallodepartemeantta
dagahan
váttis
dillái
maŋŋel
go
almmuhuvvui
ahte
son
lea
rihkkon
boazodoallolága
.
Hætta
,
ballá
olbmuid
bálton
vuolgimis
sirkusii
,
maŋŋá
go
filbma
sirkuselliid
birra
lea
neahtas
oidnon
.
Hætta
,
dadjá
maŋŋel
loahppačiekčamiid
ahte
lea
hui
duhtavaš
dán
jagáš
čiekčamiiguin
.
Hætta
,
gii
lea
gearggus
vuodjit
ášši
čađa
Norgga
diggevuogádaga
.
Hætta
,
gii
lea
okta
nuppásteaddjiin
gii
álggahii
boazodoalu
maŋŋil
nuppástuhttin
prográmma
.
Hætta
,
gii
lea
váldán
virgelobi
boazodoallohoavdda
ámmáhis
,
mieđiha
ahte
Norgga
eiseválddit
eai
váldde
vuhtii
boazodolliid
iežaset
máhtu
,
maid
leat
háhkan
áiggiid
čađa
davvi
marginála
guovlluin
.
Hættas
(
20
)
maŋŋá
go
beasai
neavttašit
Mákredáža
Faust-bihtás
.
Hættas
ihte
mojit
maŋŋá
go
sii
ledje
háleštan
gaskaneaset
.
Alexander
With
čuojahii
ja
čálii
autográfaid
guldaleddjiide
maŋŋá
konseartta
.
Lene
Marlin
lea
dat
sámi
artista
gii
lea
buot
eanemusat
jođihan
gálvvus
áiggiid
čađa
.
SáB
vuosttaš
evttohas
Terje
Tretnes
Ávjovári
válgabiires
ii
lohpit
doarjut
NSR
eanetlohkui
maŋŋel
válgga
.
–
Mii
leat
čállán
boazodoalu
oaiviliid
birra
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
álbmotčoahkkima
,
dadjá
Ávvira
váldodoaimmaheaddji
Sara
Beate
Eira
.
IL_Nordlys
smávvagánddajoavku
oktan
joavkojođiheaddjiin
ja
hárjehalliin
illudit
hirbmadit
lávdde
alde
dalá
maŋŋá
vuoitocearkki
geigema
.
IL_Nordlys
vástidii
garrasit
ja
moallabáhčči
Øyvind
Paulen
deaddilii
moala
vihtta
minuhta
maŋŋil
.
IL
Nordlysa
hárjeheaddji
Jan
Arthur
Hansenis
lea
doaivva
váldit
ollu
čuoggáid
maŋŋel
luomu
.
ILA
gávdno
miehtá
máilmmi
¶
ILO-soahpamuš
sihkarastá
sápmelaččaide
geavahanvuoigatvuođaid
eatnamiidda
.
Varas
birasgáhttenbálkkašumi
vuostáiváldi
,
Rávdná
Anti
,
illuda
go
viimmat
fas
leat
vejolaš
biilagáhppálagaid
fas
jávkadahttit
oidnosis
miehtá
gieldda
.
Dál
30
jagi
maŋŋá
muittaša
ovddeš
Álttá
miellačájeheaddji
Rávdna
Anti
miellačájehemiid
dušše
iluin
¶
Guovdageainnu
bárdni
Geir
Jøran
Sara
gárttai
nubbin
maŋŋel
go
buot
Arctic
Cup
vuodjimat
leat
čađahuvvon
.
Ruoššat
dahje
russat
lávejit
dábálaččat
rigeret
ja
huikit
márkanis
-
muhto
dál
,
maŋŋil
17.
beaivvi
,
de
eai
dihtto
šat
gostege
.
Guovdageainnu
sátnejođiheaddji
lea
ožžon
stuorát
ipmárdusa
manne
lea
dárbu
sirdit
1852-filmma
váldofilbmemiid
studioi
Málatvuopmái
maŋŋel
čoahkkima
Rubicon
TV:in
.
Snihkkár
Risto
Salonen
gárvvisteamen
seaidneisolašuvnna
mii
maŋŋá
galgá
bossojuvvot
seinniid
gaskii
.
Ida
lea
1980-logus
rájes
lágiidan
mánáidčoahkkimiid
girkuin
miehtá
Finnmárkku
,
ja
dál
lea
fas
boahtán
Guovdageidnui
.
Idjabeaivváš
báittii
čábbát
miehtá
Deanuleagi
.
Ievttá
aviisii
dajai
Raimo
Valle
ahte
áigu
geahčadit
Ofelaččaid
stipeandda
go
gulai
ahte
stipeanda
lea
ain
seamma
go
vihtta
jagi
áigi
,
maŋŋel
go
diimmá
Ofelaččat
moite
bargodili
.
Ievttá
beaivvi
čoahkkinastimiin
sihke
gielddain
,
fylkkamánniin
ja
boazodoaluhálddahusain
,
ja
dasto
boanddaiguin
ja
boazodolliiguin
,
hállet
dál
juo
olusat
áigerájá
birra
;
ovdal
ja
maŋŋá
2009
skábmamánu
3.
beaivvi
.
Ievttáš
Ávviris
čuoččui
ahte
Kárášjoga
álbmot
lei
nagodan
čohkket
lagabui
36_000
ruvnnu
,
muhto
maŋŋel
čielggai
ahte
dat
lei
arvat
eanet
.
Ieš
Bjarne
Store
Jacobsen
cealká
mediaide
ahte
son
lei
boastut
ádden
Finnmárkkuopmodaga
stivrramearrádusa
ja
son
jierpmai
maŋŋá
go
Olli
lei
čilgen
ášši
.
Ieš
Ivan
lei
mánu
Kárášjogas
ja
njuođai
doppe
gávcci
dáiddagova
,
mat
biddjojedje
čájáhussii
Kárášjogas
,
ja
maŋŋá
sáddejuvvui
čájáhus
Romsii
gos
loahppa
dáin
govain
vuvdojedje
.
Ieš
hálidivččen
hálddašeami
mii
sihkarastá
ahte
sápmelaččat
ja
Sámediggi
oažžu
duođalaš
váikkuhan
vejolašvuođa
ja
gos
eai
dan
seammas
oaffaruša
mearrasámiid
.
Ieš
in
vuolgán
geahččat
Beaivváža
vaikko
leige
jođus
aiddo
sevdnjesáiggi
maŋŋá
.
Ieš
logai
ievttá
sártnis
ahte
eai
sus
dáidde
gal
čovdosat
vuos
mat
buktet
ráfi
miehtá
máilmmi
dál
vuos
,
muhto
lohká
goit
áigumušaid
alddis
geahččalit
.
Ieš
máksen
vel
NSR
miellahttovuođa
jagi
maŋŋil_go
šattaimet
politihkalaš
bellodahkan
.
Ieš
orru
ruovttus
ja
ii
dieđe
vuos
maid
son
maŋŋá
dahká
ja
lea
duđavaš
iežas
eallindiliin
.
Ieš
son
nevttii
Aslak
Hætta
,
gii
steavliduvvui
stuimmiid
maŋŋel
.
Ieš
son
ovdal
lávii
ballat
speadjalii
geahččat
go
vuodjá
ávžži
čađa
,
muhto
dál
son
ii
šat
bala
.
Ieš
sávvá
son
buot
oahppásiidda
Kárášjogas
ja
muđui
fulkkiide
miehtá
riikka
.
Ieža
riemut
leat
álgán
dan
olis
go
Finnmárkku
beanavuodjimat
johtet
čađa
gieldda
ja
maid
Deanu
Šalddi
.
Iežas
maid
ii
loga
beassan
goikásii
veahki
haga
maŋŋel
go
mánáid
gájui
.
Iežaset
prošeavtta
ja
diimmá
dálvvi
turistalogu
bohtosiid
čađa
leat
Vilgesvári
eaiggádat
vuohttán
movt
sii
sáhttet
hukset
prográmma
mii
doaibmá
.
Iešjogas
:
Per
Aslaksen
Eira
heavvanii
Iešjohkii
maŋŋil_go
gopmánii
fatnasiin
.
Ihkku
diibmu
ovtta
áigge
,
maŋŋel
girkomeassu
láve
Lisa
mannat
áhku
ja
ádjá
vissui
geat
ráhkadit
gaskabeivviid
.
Ihttin
gidde
rámbuvrri
uvssaid
maŋŋel
go
63
jagi
leat
doallan
rabas
gávppi
.
Ihttin
,
bearjadaga
,
ávvuda
Sámi
Joatkkaskuvla
Kárášjogas
smávit
doaluin
40
jagi
ja
maiddái
Sámi
álbmotbeaivvi
mii
lea
beaivvi
maŋŋá
.
Ii
ain
juo
maŋŋil_go
čielggai
ahte
Finnmárkoláhka
ii
váldde
vuhtii
mearrasámi
vuoigatvuođaid
.
Ii
beassan
radios
moaitit
PFL
maid
háliida
ávžžuhit
NRK
váldit
oktavuođa
boazodoalu
ovddasteddjiide
,
vuoi
besset
vástidit
čuoččuhusaide
eará
prográmmas
mii
sáddejuvvo
maŋŋel
.
Ii
daja
maidege
áššái
Oahpaheaddji
lea
biehttalan
oahpahit
ohppiid
maŋŋel
go
oahppit
sáddeje
váidaga
.
Ii
de
leat
ávki
maŋŋil
gulahallat
.
Ii
diimmá
doaluid
maŋŋel
,
iige
dáid
doaluid
ovdal
.
Ii
doarjja
Thoralf
Henriksen
muittuha
ahte
Goahtegearret
ii
leat
maŋemus
guovtti
jagis
ožžon
Sámedikkis
doarjaga
,
eaige
leat
ohcan
doarjaga
maŋŋil_go
Sámedikki
mearridii
ahte
Goahtegearret
galgá
ohcat
doarjaga
jagis
jahkái
.
Ii
dušše
Kárášjogas
,
muhto
miehtá
.
Ii
dušše
gielddas
muhto
maiddái
rájá
rastá
.
Ii
dáidde
leat
datge
buorre
ášši
,
jos
miehtá
máilmmi
begget
ságat
álgoálbmotorgána
válgasystema
headjuvuođas
.
Ii
dárbbaš
ballat
njuoskat
go
geavaha
Denim
Demon
buvssaid
meahcis
,
go
čáhci
ii
mana
čađa
.
Ii
dárbbaš
leat
boazodoalloekspearta
ipmirdit
ahte
guhkes
beaiveruvke
rastá
johtingeainnuid
sáhttá
dagahit
váttisvuođaid
doibmii
.
Ii
ge
dainna
lágiin
ahte
čuđiid
jagiid
maŋŋil
sáhttá
álget
máttuid
eatnamiid
gáibidit
alcces
.
Ii
ge
dasa
dárbbaš
leat
šibitdoavttir
jus
galggaš
ipmirdit
makkár
gillámušaid
ealli
lea
šaddan
vásihit
maŋŋel
go
nie
lea
fallehuvvon
.
Ii
ge
dat
lean
ge
Sámedikki
áigumuš
go
ruđaid
juolludedje
Bargiidbellodaga
jienaid
vuostá
,
mii
maŋŋel
dohppii
olles
dan
prošeavtta
.
Ii
ge
dušše
spábbačiekčanšiljuid
birra
ja
feastadálus
,
muhto
maiddái
ráhkkanit
mot
easttadit
ráfehisvuođa
maŋŋel
feastta
.
Ii
ge
dál
ge
leat
gullon
mihkke
ge
stivrras
dahje
bellodagas
maŋŋá
go
geassádin
,
muitala
Gaup
go
Ávvir
deaivvada
suinna
bargosajis
Davvi
Girjjis
.
Ii
ge
leat
eará
okta
johtolat
rastá
.
Ii
ge
leat
vejolašvuohta
álggos
hukset
,
ja
maŋŋá
easka
ohcat
,
lohká
Eanandoallo-_ja_biebmodepartemeanta
.
Ii
ge
stáhta
namut
maide
galgá
go
dat
guoskat
miehtá
riika
,
nugo
NBR
lea
gáibidan
.
Ii
ge
sáhte
okta
ge
boahtit
40
jagi
maŋŋel
gáibidit
ruovttoluotta
eatnamiid
gos
dalle
lea
leamaš
.
Ii
gilvit
miehtá
tomtta
,
rádjat
čábbát
ja
gokčat
.
Ii
goit
nu
go
loahpas
1990-loguid
lei
,
muhto
lávejit
gal
lohkat
ahte
fiertu
maŋŋel
boahtá
balvadálki
.
Ii
guhká
maŋŋá
,
seaivvu
Seaking
helikopter
,
oktan
doaktáriin
.
Ii
guhtege
disppa
leat
gustojeaddji
ovdal
14
beaivve
maŋŋel
go
lea
dohkkejuvvon
¶
Ii
han
dassá
leat
nuge
guhkes
áigi
go
Beaivváš
čájehii
sápmelačča
čállin
bihttá
«
Internáhtta
»
,
masa
miehtá
Sámi
lei
hui
stuorra
beroštupmi
.
Ii
háliidivčče
vuosttildemiid
maŋŋil
Eggan
lasiha
ahte
ii
leat
vuogas
jus
olbmot
vuosttildišgohtet
easka
maŋŋel
go
lea
juo
addon
lohpi
dahje
konsešuvdna
hukset
el-fápmolinjjá
,
danin_go
dát
lea
nu
stuora
linjá
mii
manná
hui
viidát
guovtti
fylkkas
.
Ii
háliidivčče
vuosttildemiid
maŋŋil
¶
Ii
lean
ba
imašge
ahte
son
maŋŋá
cahkkehasttii
buori
sigára
,
vaikke
ii
lean
gal
mihkkege
Havannaid
,
muhto
liikká
.
Ii
lean
gollan
go
ovcci
minuvtta
nuppi
vuorus
,
go
Mathis
Mienna
beasai
coggalit
nuppi
moala
,
maŋŋil_go
Nils
Peder
Gaup
čábbát
beasai
Fállejoga
čikčiid
meattá
.
Ii
lean
ártet
go
lei
váiban
,
son
han
viegai
100
m
,
400
m
ja
1500
m
ovtta
diimmus
ja
4
beaivvi
maŋŋel
viegai
son
10
km
.
Ii
leat
daddjon
dus
lea
šat
bargu
masa
manat
maŋŋil_go
hovdii
muitalit
ahte
ii
leat
leamaš
ávki
buot
dain
skuvllain
maid
son
lea
mannan
.
Ii
leat
dat
nu
ártet
maŋŋel
go
stáda
seaguhii
iežas
boazodoalohálddahussii
.
Ii
leat
diehtu
masa
OG
rusttegiid
sáhtášii
maŋŋá
geavahit
.
Ii
leat
doarvái
go
politihkkejit
beaivvi
miehtá
čoahkkimis
,
muhtimat
jotket
ija
miehtá
.
Ii
leat
doarvái
leat
ieš
Viissis
kulturpolitihkas
doaibmat
sihke
kultuvrralaš
identitehtaid
mielde
ja
daid
rastá
.
Ii
leat
duohta
,
moadde
diimmu
maŋŋel
go
lea
šaddan
de
nagoda
álgit
čuovvut
eatnis
.
Ii
leat
dušše
dat
ahte
dát
beaggá
miehtá
máilmmi
,
muhto
das
leat
maid
váikkuhusat
eará
álgoálbmogiid
ektui
dakko_bokte
ahte
sin
jietna
boahtá
dás
duohko
buorebut
gullot
.
Ii
leat
dušše
veahá
báhpiris
sáhka
go
čorgegoahtit
maŋŋel
juovllaid
.
Ii
leat
eará
go
stámppa
sisa
geassit
daid
,
ja
maŋŋá
fas
suohpput
johkii
.
Ii
leat
eisege
šat
nu
čeahppi
vuodjit
maŋŋel
go
lea
juhkan
,
iige
šat
jurddaš
čielgasit
.
Ii
leat
galle
beaivvi
dassážii_go
ealgabivdu
álgá
,
ja
moadde
beaivvi
maŋŋel
de
álgá
fas
rievssatbivdu
.
Ii
leat
ge
beare
áigá
go
Ávviris
čáliimet
mot
Suoma
beale
ássit
illudit
go
besset
dál
Norgga
beale
rávdojávrriid
bivdit
maŋŋel
go
FeFo
heaittihii
njuolggadusa
,
mii
hehttii
olgoriikkalaččaid
bivdimis
jávrriid
olggobealde
5
kilomehter
ráji
eret
geainnuin
.
Ii
leat
gákti
maid
sii
leat
geavahan
,
muhto
bivttaslágan
jáhkka
,
šállošii
Burud
ikte
maŋŋel
go
ášši
lei
ožžon
stuora
fuomášumi
miehtá
Norgga
.
Ii
leat
leamaš
fáddá
Diibmá
čuojahii
ge
Mari
Boine
guhkesbearjadaga
,
ja
jahkebeali
maŋŋel
dajai
son
Ávvirii
ahte
son
ii
áiggo
šat
čuojahit
Guovdageainnus
beassášdoaluin
,
go
sus
lei
heajos
vásáhus
doppe
.
Ii
leat
mihkkege
čiegusáššiid
ahte
dávjá
lea
váttis
ruhtadit
eamiálbmot
filmmaid
našunála
filbmafoanddaid
čađa
.
Ii
leat
nu
áigá
go
NAV
lea
stuora
rievdadusaid
čađa
mannan
ja
jáhkkimis
oassi
sin
bárttiin
bohtet
dan
proseassas
.
Ii
leat
obanassiige
dohkálaš
ahte
sii
maŋŋel
lohket
ahte
sis
ii
leat
mandáhta
.
Ii
leat
pokálaš
,
ii
vel
diploma
ge
,
vaikke
SVL
heargelávdegoddi
lea
dálvvi
miehtá
huikán
čuohteduhát
sponsor
ruđaid
birra
,
lohká
Eira
ja
lasiha
vel
:
¶
Ii
leat
ruđalaččat
gánnáhahtti
biebmat
bohccuid
dás
rájes
ja
miehtá
dálvvi
.
Ii
leat
somá
go
nie
vánddardit
miehtá
.
Ii
leat
vejolaš
dieđihit
eksámenii
maŋŋel
áigemeari
.
Ii
leat
vejolaš
dieđihit
iežas
eksámenii
maŋŋel
mearriduvvon
áigemeari
.
Ii
leat
ávki
maŋŋá
ciellat
ášši
birra
,
dadjá
Varsi
.
Ii
leat
čiegus
ášši
ahte
muhtumat
vudjet
alla
leahtuin
čađa
gili
muohtaskohteriiguin
dálvet
ja
njealjejuvllagiiguin
ja
mohtorsihkkeliiguin
bievlan
dan
sivas
go
Mázes
leat
unnán
johtolatdárkkisteamit
.
Ii
mana
čađa
čohkkát
risttas
gieđaid
iige
geahččalit
ohcat
dárbbašlaš
dieđuid
.
Ii
mannan
ge
guhká
maŋŋel
go
sáddejedje
Ruovttusuodjalusa
gádjunhelikoptera
mielde
,
de
bođii
diehtu
ahte
dievdu
lea
gávdnon
.
Ii
media
čađa
sáhte
dakkáriid
digaštallat
,
lohká
Triumf
.
Ii
njálmmálaččat
Sámit
Lulli-Norgga
stivra
ii
dohkket
njálmmálaš
fálaldaga
maid
Sámedikki
eanetlohku
lea
fállan
sidjiide
maŋŋil_go
doarjjastivra
heaittihuvvui
ja
šiehtadus
gaskal
eanetlogu
ja
Sámit
Lulli-Norgga
nogai
.
Ii
nu
imaš
,
dohko
leat
mánát
čoagganan
maŋŋil
girkostallama
.
Ii
oktage
barggus
Go
Ina
ja
Geir
Clemet
Hætta
beaivvi
maŋŋel
vulggiiga
Guovdageainnu
leansmánnekantuvrii
viežžat
skutera
,
de
ii
lean
oktage
politiija
barggus
.
Ii
oktage
sáhte
dadjat
ahte
lea
duot
dahje
dát
mii
lea
sivva
borasdávddaide
mat
levvet
miehtá
Norgga
,
muhto
lea
mearkkašahtti
go
nu
máŋggas
buhcet
ja
jápmet
dainna
moattitlot
jagis
ná
unna
báikkážiin
.
Ii
oktage
sáhte
maŋŋel
dákkáriid
váidalit
ahte
álbmot
ii
dáhto
mannat
válgalanjaide
.
Ii
oro
riekta
ahte
okta
orohat
galgá
gillát
,
sihke
ruđalaš
vahágiid
ja
psykalaš
gillámušaid
,
dušše
dan_dihte
go
guovllus
lea
dutkan
mii
jáhkkimis
áiggi
mielde
boahtá
ávkin
olles
ealáhussii
miehtá
Norgga
.
Ii
ovdal_go
Ovlla
fas
boahtá
uksaráigge
sisa
golbma
beaivvi
maŋŋel
go
nu
movttegit
dás
vulggii
.
Ii
soahtame
–
Vaikko
vel
mun
ovdanbuvttán
iežan
ja
searvvi
oaiviliid
,
de
ii
leat
dat
seamma
go
media
čađa
soahtat
.
Ii
son
livčče
dárbbašan
ge
spábbačiekčanskuovaid
coggat
dán
beaivve
,
dasgo
40
sekundda
maŋŋá
go
Guovdageainnu
hárjeheaddji
Svein
Ole
Sandvik
bijai
su
sisa
de
čájehii
Álaheaju
duopmár
,
Tom
Egil
Olsen
,
sutnje
rukses
goartta
.
Ii
sáhte
moge
dáhkidit
,
mii
skuvllas
dáhpáhuvvá
vuovdima
maŋŋá
.
Ii
sáhte
njeaidigoahtit
áiddiid
ovdal_go
muohta
lea
suddan
giđđageasi
ja
go
fas
galgá
daid
cegget
čakčii
de
ferte
álgit
dakka
maŋŋel
go
lea
njeaidán
.
Ii
vuollan
Vaikko
Gáivuona
Njuorašvári
gozihanprošeakta
ii
ožžon
stádas
ruđa
stádabušeahta
bokte
,
de
lea
suohkana
sátnejođiheaddji
Bjørn
Inge
Mo
čoahkkinastimin
stádain
miehtá
boahtte
vahkku
.
Ii
čoarvi
lean
dalle
nu
divrras
go
maid
dat
lea
maŋŋel
šaddan
.
Iige
das
maŋŋá
mannan
guhká
go
min
bisma
Olavi
Rimpiläinen
bođii
fitnat
Kenias
ja
muitalii
munnje
ahte
daláš
Ohcejoga
girkohearrá
Olavi
Palovaara
lei
vuolgimin
nuppi
virgái
ja
lei
cealkán
eret
virggi
ja
virgi
lea
dál
rabas
.
Iige
dušše
Johkamohkis
gávppaš
,
go
son
johtá
miehtá
Ruoŧa
márkaniid
mielde
.
Iige
dát
doaimmahat
dárbbašivčče
sierra
viesu
,
go
ođđaáigge
teknologiija
addá
vejolašvuođa
neahta
bokte
bargiid
leat
vaikko
iešguđet
gilážis
miehtá
Sámi
,
iige
spiehkastivčče
ge
eret
dološ
árbevirolaš
ássanmálles
,
muhto
divttášii
olbmuid
ássat
iežaset
smávva
gilážiin
.
Iige
gielda
leat
šat
bargan
maidige
áššiin
das
maŋŋá
,
čilge
Hauk
Johnsen
.
Iige
leat
dušše
Guovdageainnus
gos
dát
dáhpáhuvvá
,
muhto
miehtá
Norgga
.
Iige
loga
iežas
duostán
viggat
bággestit
ášši
čađa
.
Iige
oaččo
váldit
guossi
maŋŋel
diibmu
24
vahkkoloahpaid
,
muitala
Issat
Máhtte
,
ja
čilge
movt
geavvá
jus
nieiddaid
bealde
válddahallá
maŋŋel
daid
áiggiid
.
Iige
olmmoš
gal
sáhte
vázzit
viesu
čađa
,
lohká
Else
,
ja
čájeha
gokko
leat
áidon
.
Iige
čuoldigoahtit
vuoigatvuođaid
čearddalašvuođain
,
go
mii
dáppe
davviálbmot
leat
eallán
ovttasráđđái
áiggiid
čađa
,
ahte
das
ii
leat
šat
sáhka
makkár
vuoigatvuođat
guđege
álbmogis
leat
,
muhto
buohkain
leat
seamma
rievttit
.
Ijahis
Idja
konsearttas
mannan
lávvardaga
besse
maid
olbmot
vásihit
uhca
«
Stuorra
»
Ulla
Pirttijärvi
čuohcci
luđiid
ja
ollu
eará
juigiid
miehtá
Sámi
.
Ikte
beaivet
bođii
álggos
diehtu
Guovdageainnu
suohkanis
ahte
suohkana
čáhci
lea
dál
ráinnodan
,
muhto
muhtin
diimmuid
maŋŋil
bođii
ges
ođđa
diehtu
.
Ikte
bážii
Romsa
politiijaalmmái
iežas
ovddeš
ássanguoibmi
,
ja
dan
maŋŋá
jáhkehahtti
bážii
iežas
,
muitala
Romsa
politiija
.
Ikte
bážii
Romssa
politiijaalmmái
iežas
ovddeš
ássanguoimmi
,
ja
dan
maŋŋá
jáhkehahtti
bážii
iežat
,
muitala
Romsa
politiija
.
Ikte
dieđihii
Steinar
Nilsen
ahte
son
heaitá
maŋŋel
dán
čavčča
.
Ikte
eahkes
,
maŋŋel
go
Ávvir
lei
mannan
deaddeleapmái
,
de
vuorbádedje
kongreassas
logi
silbbas
ráhkaduvvon
vuoittu
,
mánáide
geat
serve
gilvvus
.
Ikte
gaskavahkku
lei
našunála
morašbeaivi
Suomas
maŋŋel
surgadis
skuvlabáhčaleami
Gaska-Suomas
.
Ikte
ilbme
aviissaid
lohkkiidlogut
miehtá
Norgga
ja
dát
čájehit
ahte
lohkkiidlogut
njidjet
miehtá
riikka
.
Ikte
iđđes
sáddejuvvui
mopeda
vuoddji
Hámmárfeastta
buohccivissui
ambulánsagirdiin
,
maŋŋil_go
beaškkehii
oktii
biillain
.
Ikte
lei
vuosttaš
geardde
Finnmárkku
fylkkadiggečoahkkin
Guovdageainnus
,
maŋŋel
go
fylkka
bealis
leat
mearridan
doallat
fylkkadikkiid
suohkaniin
fylkka
siskkobealde
.
Ikte
lei
vuosttaš
geardi
historjjás
go
Finnmárkku
fylkkadiggečoahkkin
lei
Guovdageainnus
,
maŋŋel
go
fylkka
bealis
leat
mearridan
doallat
fylkkadikkiid
suohkaniin
fylkka
siskkobealde
.
Ikte
lei
vuosttaš
árga
maŋŋil
beassážiid
.
Ikte
maŋŋel
gaskabeaivvi
dieđihedje
dat
vihtta
Goahtebealji
stivraáirasa
sierra
preassadieđáhusas
ahte
sii
geassádit
stivrras
go
ii
leat
luohttámuš
ođđa
stivrajođiheaddjái
Isak
Mathis
O.
Hættai
,
gii
maid
lea
suohkanstivrraáirras
.
Ikte
maŋŋá
gaskabeaivve
besse
maid
Kárášjoga
olbmot
vásihit
dáid
násttiid
Mega
olggobealde
.
Ildtoppenis
ráhkaduvvo
festiválaborramuš
miehtá
festivála
.
Illasteapmi
leage
dávjá
dáhpáhuvvan
máŋggaid
jagiid
čađa
.
Illubeaivi
ikte
miehtá
Sámi
:
¶
Illubeaivi
,
mojohallá
Guovdageainnu
ođđa
suohkanbáhppa
Trygve
Johannes
Hellesøy
maŋŋel
historjjálaš
vihaheami
.
Illudan
maid
bassit
čuovžžaid
dola
badjel
maŋŋel
go
lean
bivdán
daid
.
Illudeimme
boahtit
liegga
riikii
maŋŋel
New
Yorka
.
Illá
lea
miella
vuolgit
,
dan
logai
gonagas
Min
Áigái
oanehis
jearahallamis
maŋŋil
diggegotti
rahpama
.
Imaš
lea
dat
go
golbma
mánu
maŋŋel
"
riegádahttima
"
eai
leat
vel
nagodan
mearridit
gos
"
gietkka
"
dahje
mánáseaŋga
(
váldokantuvra
)
galgá
leat
.
Imašlaš
fearán
Ina
Margrethe
ciiku
Aisha
ohcalii
iežas
olbmá
Diva
maŋŋel
go
lei
jápmán
.
Imašlaš
jorri
čuovga
mii
gaskavahkku
iđit
suorggahii
davvi-norgalaččat
sakka
,
lea
dál
šaddan
ođasin
miehtá
máilmmi
neahttaaviissain
.
Imašta
resursageavaheami
Guovdageainnu
leansmánni
lea
Ávvira
čađa
ovdal
dieđihan
ahte
sii
áigot
fáktet
ja
darvehit
luovosbeatnagiid
.
Imaštit
–
Min
mielas
lea
hui
ártet
ahte
go
Janne
gávdnui
,
de
eai
lean
mearkkat
juolgevuođuin
vaikko
lei
mannan
rođu
čađa
skuovaid
haga
.
In
diehtán
ahte
nie
ollu
leat
mátkkoštan
miehtá
máilmmi
.
In
dieđe
leš
go
Nobel
ráfibálkkašupmi
váikkuhan
dasa
,
muhto
dalá
maŋŋá
dán
dehálaš
konferánssa
min
máilbmi
čoaskkui
,
ná
muhtin
guovlluin
beanta
buolaštii
ja
muhtin
guovlluin
masá
menddo
ollu
ahte
olbmot
beanta
dušše_go
gollo
jámas
.
In
dieđe
manašii
go
čađa
,
muhto
teorehtalaččat
lea
dat
vejolaš
,
lohká
Sagelvmo
.
In
dieđe
vuos
maid
oastán
ruđaid
ovddas
,
oaidnit
leaš
,
logai
Mia
Márjá
ilus
maŋŋá
go
lei
ožžon
vuoittu
.
In
hálit
ovttage
čiekči
namuhit
oainnat
mii
vuittiimet
buohkaid
geažil
,
dajai
duhtavaš
Frank
Lindseth
maŋŋil
čiekčama
.
In
ipmirdan
maid
diet
politiijaid
girjját
biillat
skirvehalle
,
muhto
nu
goit
dahke
ija
miehtá
.
In
jáhke
mii
geargat
dáid
áššiiguin
dán
válgaáigodaga
,
muhto
fertet
daid
ain
čuovvulit
maiddái
maŋŋá
2009
válggaid
.
In
lean
gal
vuordán
galgen
birget
nie
bures
mo
dahken
,
lohká
bronsapokálavuoiti
duđavaččat
maŋŋil_go
faskii
davviriikkalaš
meašttirgilvvus
goalmmát
saji
.
In
lean
goassege
niegadan
ahte
dát
dáhpáhuvvá
30
jagi
maŋŋá
.
In
lean
áibbas
sihkkar
ovdalgo
Norsk
Tipping
riŋgii
diibmobeale
maŋŋel
,
lea
Máret
muitalan
eanaš
Norgga
mediain
.
In
leat
báljo
sáhttán
oađđit
,
in
ge
borrat
maŋŋá
go
áidna
báhtaranvejolašvuohta
veránda
lea
gitta
.
In
leat
goit
gullan
ovttage
dis
bealušteame
min
sátnejođiheaddji
maŋŋel
Antona
cealkámušaid
.
In
leat
lohkan
čađa
olles
.
In
leat
vel
geargan
jurddašit
maid
dát
mearkkaša
munnje
,
lohká
Inkeri
Magga
,
njuolgá
maŋŋel
vuoittu
.
In
leat
…
Lea
mihá
vearrát
go
dát
…
Mu
guossis
finadii
rievvár
…
Son
gáibidii
ruđa
ja
álkohola
…
Moai
ozaime
ija
miehtá
eange
gávdnan
maidege
!
In
luohte
šat
sidjiide
,
maŋŋel
dán
aviisačállosa
.
In
mun
lean
doivon
Aris
nagoda
vuoitit
Dolggi
vuostá
,
dajai
Kuhmunen
maŋŋel
gilvvuid
.
In
oainne
almmi
earret
go
čađa
sreaŋggaid
,
romáša
moaráskan
kárášjohkalaš
Rávdná
Anti
Luostejok
Kraftlag
A
/
L
barggu
.
In
sáhte
dadjat
doaimmai
go
dat
dán
dáhpáhusas
,
muhto
visot
áššiid
dábálaččat
guorahallat
maŋŋil
ovttasbargojoavkkus
mas
leat
mielde
politiijat
,
doavttir
,
báhppa
,
mánáidsuodjalus
ja
psykiátralaš
fágabargi
,
muitala
Gulsrud
.
In
sáhte
nu
jurddašitge
,
vástida
son
maŋŋel
go
lea
guhká
jurddašan
.
In
áiggo
stuora
ášši
ráhkadit
das_go
dát
joavku
,
mii
ii
oro
heiveme
govvidit
sápmelaččaid
,
lea
báhcán
čohkkát
nominašuvdnaproseassa
maŋŋel
mas
nissonolbmot
maid
oassálaste
ja
man
válggain
ledje
sullii
bealli
nissonjienat
.
Ina
Margareth
Hætta
muitala
vel
ahte
sis
lea
jurdda
dákkár
diehtojuohkinčoahkkimiid
dahkat
bistevaš
fálaldahkan
Guovdageainnus
,
juo
boahtte
čavčča
rájes
go
skuvllat
fas
álget
maŋŋel
geasseluomu
.
Infonuora
Kárášjoga
beaivválaš
jođiheaddji
,
Even
Bjørsmo
,
čorgemin
skuvlagievkkana
maŋŋá
boradeami
,
lohká
váillahit
boradanbáikki
gos
iđit-
ja
ovdalgaskabeaivve
borramuša
govttolaš
haddái
sáhtášii
oastit
.
Infonuorra
lea
deaŧalaš
fálaldat
sámi
nuoraide
miehtá
Sámi
.
Inga
Ravna
,
guhte
ieš
lea
bajáš
šaddan
badjedilis
Kárášjogas
ja
maŋŋá
dovdan
mo
lea
massit
vuoigatvuođaid
,
lohká
ollu
sámenissonat
badjedilis
leat
seamma
dilis
.
Inge
ja
Ailo
noaidduiga
gussiid
sámi
buvdda
lusa
maŋŋel
go
leigga
Mikkel
Gaupas
oahppan
goansttaid
.
Inge
jáhke
geargat
áššiin
ovdal_go
maŋŋel
juovllaid
,
lohká
son
.
Inge
leat
šat
das
maŋŋá
čatnan
iežan
mangelágan
fástabargguide
.
Inger
Anna
Hætta
Gaup
dahje
Iŋgir
nu
movt
gohčoduvvo
,
lea
Elen
Skum
ja
Mathis
Jakobsen
Hætta
(
Jáhkoš
Máhtte
)
maŋisboahtti
,
soai
leigga
su
máttarváhnemat
ja
sus
leige
čielga
oaivil
filmma
birra
maŋŋel
go
lei
čájehuvvon
.
Inger
lei
Aslak
ja
Lars
Jacobsen
Hætta
oabbá
ja
maiddái
soai
isidiin
Ántiin
šattaiga
čohkkát
maŋŋel
stuimmiid
.
Ingilæ
ii
loga
gal
biehttaleamis
oaivvildit
ahte
galggašedje
rabas
mađit
miehtá
duoddariid
.
Ingolf
Balto
bidjá
maiddái
veahá
siva
Sámi
allaskuvlii
,
Guovdageainnus
,
go
leat
njuohtan
sámegiela
oahpahusa
miehtá
vahkkui
dan
sadjái
go
guokte
beaivvi
vahkkui
nu
movt
lei
álgobáliid
.
Ingrid
Sommerseth
duođašta
doavttergráda
dutkosis
ahte
Ruoŧa
boazosámit
leat
Siskkit
Romssa
eatnamiid
geavahan
áiggiid
čađa
goddebivddu
rájes
gitta
dálááigái
.
Ingrid
ii
dieđe
manne
gárttai
nu_ahte
juste
son
válddii
badjelasas
buvdda
maŋŋel
váhnemiid
.
Innovasjon
Norge
Finnmark
vállje
oasseváldiid
njuolga
maŋŋel
ohcanáigemeari
.
Innovašuvdna
Norgga
divišuvnna
direktevra
,
Siri
Bjerke
ja
Sámedikki
direktevra
,
Rune
Fjellheim
,
giitiba
nubbi
nuppi
maŋŋá
ovttasbargošiehtadusa
vuolláičállima
ikte
.
Intrigue
lea
beakkán
miehtá
Finnmárkku
ja
lea
maid
čuojahan
máddin
.
Investere
juoidá
mas
sáhtát
oažžut
olu
ávkki
maŋŋel
,
go
boarásnuvat
.
Ipmil
dárbbaša
velá
dálnai
bargiid
girkuide
miehtá
máilmmi
.
Ipmila_Bárdni
,
«
inšenevra
»
,
láidii
mu
rastá
.
Ipmilbálvalusa
maŋŋil
lea
girkogáffe
.
Ipmilbálvalusa
maŋŋá
fállun
leat
kirkokáfet
Anára
searvegoddedálus
.
Ipmirdan
gal
go
son
váillaha
ealáhusa
oainnuid
dan
aviissas
mii
ilmmai
maŋŋel
álbmotčoahkkima
,
muhto
ferten
dadjat
ahte
Ávvir
gal
ii
leat
ná
geahččaleame
čiehkat
muhtun
beliid
dán
áššis
,
dadjá
Eira
.
Ipmirdit
ahte
go
olmmošlaš
resurssat
dahje
ruđalaš
resurssat
váilot
,
de
lea
váttis
olahit
miehtá
.
Irlándda
našunálabeana
,
man
sohka
lea
2009
jagi
,
ovtta
jagi
maŋŋá
Kristusa
.
Isak
Ole
Hætta
heaitá
Álttá
IF
váldohárjeheaddjin
maŋŋel
go
joavkku
faláštallanlávdegoddi
ii
hálit
guhkidit
šiehtadusa
suinna
.
Isak
Ole
Hætta
heaitá
Álttá
IF
váldohárjeheaddjin
maŋŋel
go
lea
golbma
jagi
hárjehallan
Álttá
spábbačiekčanjoavkku
.
Isak
Saba
čállin
sámi
našunálalávlla
«
Sámi
sogalávlla
»
šuokŋa
ja
sánit
lávlojuvvui
doaluin
miehtá
Sámi
njealji
riikkas
.
Iskamin
olbmuid
guottuid
–
Mii
johtit
miehtá
Norgga
,
oahpásmuvvat
olbmuiguin
ja
dárkkistat
lea
go
duohta
dan
maid
eará
olbmot
dadjet
sin
birra
.
Iskan
álggahuvvui
maŋŋel
go
guhkit
áigge
leat
digaštallan
ahte
sáhttá
go
suonjardeapmi
váikkuhan
dasa
ahte
dakkár
rusttegiid
bargiid
buohcagohtet
.
Iskka
reivviid
dárkilit
vai
garvvát
váttisvuođaid
mat
maŋŋel
sáhttet
ilbmet
.
Iskkadeami
maŋŋá
,
mearridii
Gillberg
veahkehit
daid
mánáid
.
Iskkadeapmi
miehtá
riikka
čájeha
ahte
97
proseantta
olbmuin
dadjet
sii
leat
gullan
dahje
dihtet
Mearraolbmáidgirku
birra
.
Issoras
olu
girjjit
leat
diŋgojuvvon
dán
ortnega
maŋŋá
ja
eai
han
skuvlaolbmot
diŋgo
girjjiid
mat
eai
leat
anihahttit
.
Issát
Sámmol
vel
logai
muinna
,
maŋŋel
doaluid
mii
galgat
ovttas
geahččat
rehketdoalu
ja
árvvoštallat
,
muhto
son
ii
beroštan
maidege
das
.
It
dárbbaš
gáhtat
maŋŋel
¶
Ivdnás
beaivemánát
ja
ilgadis
ođđajagistálut
viegadit
ja
juoiggadit
giettis
go
Rita
Thomassen
bagadallá
mánáid
boradeami
maŋŋá
.
Ivgubađajogas
ii
lean
lohpi
sirdit
guliid
eará
johkii
,
ja
buot
guollebivdinávdnasat
galge
desinfiserejuvvot
maŋŋel
go
ledje
geavahuvvon
dán
jogas
.
Ivttá
čiekčamat
čađahuvvoje
maŋŋel
go
Ávvir
manai
deaddileapmái
,
nu_ahte
dan
čiekčama
bohtosa
oainnát
maŋit
aviissas
.
Iŋgá
beasai
giddagasas
1855s
ja
muitaluvvo
ahte
son
manai
Guovdageidnui
ja
biigui
olbmuid
gitta
isit
beasai
gávcci
jagi
maŋŋel
.
Iŋgá
ja
Karl
Fredrik
leaba
vánddardan
miehtá
Eurohpa
ohcan
dihte
mašiinna
.
Iškorasjoga
nuppe
bealde
,
maŋŋil
njeallje
beaivvi
jávkosis
¶
JO
,
mii
áigut
guldalit
ásahusaid
oainnuid
,
cealká
ráđđeláhttu
Hilde
Nyvoll
,
muhto
easkka
maŋŋá
go
dieđáhus
lea
mearriduvvon
ja
sámediggeráđđi
lea
ožžon
fápmudusa
čađahit
iežaset
árvalusaid
.
Ja
Jan
Arild
Sørnes
riehpu
gii
galggai
lávddi
ala
maŋŋel
sin
.
Ja
Shabanas
lea
iežas
vuohki
giitit
náittospára
go
leaba
su
bovden
heajaide
,
mo
vel
eará
go
dollestit
smávva
Stand-up
showa
maŋŋil
mállásiid
.
Ja
ahte
dat
dan
maŋŋil
unniduvvo
eanet
.
Ja
ahte
son
máhttá
,
ii
várra
eahpit
oktage
maŋŋel
čájálmasa
.
Ja
ahte
áhpeheames
nissonat
álo
leat
imašláganat
maŋŋel
riegádahttima
¶
Ja
albma
fiinna
sámi
beaivi
leige
sis
,
go
njuovadedje
,
márfo
ja
lávostalle
beaivvi
miehtá
.
Ja
aŋkke
golmmas
dovddahedje
maŋŋá
nominašunčoahkkima
dan
seamma
.
Ja
bohtosat
leat
hirpmástuhtti
ovttaláganat
miehtá
máilmmi
.
Ja
buollašat
vuordimis
bistet
miehtá
dán
vahku
.
Ja
dainna
lágiin
lea
muhtumin
,
ahte
buot
áššiid
eat
oaččo
čađa
.
Ja
dalle
oppa
dán
guovllu
olbmot
manašedje
dohko
gilvvu
ja
dan
maŋŋá
sis
livččii
maid
dakkáraš
máhttu
,
mas
sidjiide
lea
eallimis
ávki
.
Ja
dan
boahtá
stivra
dahkat
maŋŋil
seminára
,
lohká
Aslak
J.
Eira
.
Ja
dan
maŋŋil
gal
ledje
buohkat
hui
buorit
Prinsessii
.
Ja
dan
maŋŋil
sáhttet
nuorat
mannat
ruoktot
ja
oktage
ii
dieđe
áššis
maidege
.
Ja
dan
maŋŋil
šaddá
ge
gilvu
gean
galgá
árvalit
stivrii
jođiheaddjin
ja
maiddái
ollesčoahkkimii
jođiheaddjin
.
Ja
dan
maŋŋá
mun
mannen
Njuorggámii
bargui
ovtta
buvdii
.
Ja
dan
maŋŋá
márkanii
jávkkiheamen
.
Ja
das
maŋŋá
son
lea
ieš
álgán
vuodjit
.
Ja
dasa
galge
beassat
gávcci
falimus
hearggi
Sámi
Cup
finála
vuodjimis
,
muhto
maŋŋil
leat
soahpamuša
rievdadan
.
Ja
dasa
miehtá
stuorra
viellja
iešge
.
Ja
dat
guoská
miehtá
dálá
ráji
.
Ja
dat
lea
deaŧalaš
symbolan
oktasaš
sámi
álbmogii
rájiid
rastá
.
Ja
dat
vahát
lea
čuvvon
buolvvaid
čađa
gitta
dálá
áigái
,
nu_ahte
dákkár
prográmmii
lea
dárbu
.
Ja
de
bolesis
maŋŋá
easkka
guorahallet
leago
giige
verrošan
.
Ja
de
fas
maŋŋá
álgit
dáid
šiehtadallat
ruovttoluotta
.
Ja
de
gullogođii
boares
sálbma
miehtá
vákki
.
Ja
de
jagi
maŋŋil
mearriduvvui
ahte
girku
galgá
vuolgit
nie
guhkás
,
20-25
miilla
Kárášjohkii
girkostallat
,
diggái
ja
márkaniidda
,
šaddá
sidjiide
beare
váttisin
ja
measta
vel
veadjemeahttumin
.
Ja
de
joatkit
dáhpáhusas
dáhpáhussii
miehtá
vahku
.
Ja
de
vel
válddán
smávva
čakčaluomu
maŋŋá
festivála
.
Ja
dieđusge
mii
eat
leat
duhtavažžat
,
logai
son
maŋŋá
čiekčama
.
Ja
doppe
galget
leat
dievva
skearrobádden-studiot
,
gos
beasan
lávlut
,
govahallá
Agnethe
su
eallima
maŋŋá
eatnan
al
eallima
.
Ja
dákkár
áššit
cuiggoduvvojit
mediain
miehtá
riikka
ja
erenoamážit
báikkálaččat
.
Ja
dáppe
leat
doaimmat
sihke
ovdal
hárjehallama
ja
hárjehaladettiin
ja
maŋŋel
hárjehallama
áigodagas
sullii
guovvamánu
19.
beaivvi
rájes
gitta
sullii
njukčamánnui
24.
beaivái
.
Ja
dát
leat
ceggejuvvon
"
gaskaboddosaš
"
nammii
,
muhto
lea
čájehuvvon
ahte
dát
eai
gaikojuvvo
eret
maŋŋá
go
leat
ávkki
dahkan
ovdamearkka
dihte
čakčabotta
.
Ja
dát
leat
ceggejuvvon
«
gaskaboddosaš
»
nammii
,
muhto
lea
čájehuvvon
ahte
dát
eai
gaikojuvvo
eret
maŋŋá
go
leat
ávkki
dahkan
omd.
čakčabotta
.
Ja
easka
suhkkiide
leai
lossat
,
go
issoras
oarjebiegga
bosui
miehtá
joga
.
Ja
fas
golbma
beaivvi
maŋŋel
dan
bođii
mu
vilbealli
maid
dohko
.
Ja
gassa
nissonolbmot
leat
veahá
ártegat
maŋŋel
go
ožžot
maid
.
Ja
go
bođii
moatte
beaivve
maŋŋil
,
de
lei
buot
gárvvis
,
joatká
Simmona
Máhte
.
Ja
go
eai
oaččo
lobi
,
de
dan
maŋŋá
sivahallo
sihke
FeFo
ja
Sámediggi
go
leat
biehttalan
doaimmaid
álggaheami
.
Ja
go
ofelaš
vel
muitalii
ahte
das
maŋŋá
leat
vel
golbma
tiimmu
dušše
bajás
,
de
gal
meastta
vuolláneimme
.
Ja
go
varain
bargá
de
ferte
maid
bassat
čorvviid
maŋŋá
viđa
iešguđetge
čázis
,
muitala
Elle
Sárá
.
Ja
juovlabeaivi
lei
jaskat
miehtá
Vákki
.
Ja
jus
galgá
dáinnalágiin
,
de
galgá
maid
dat
dábálaš
skuhtervuoddji
,
gii
juo
gávnnahalaš
rihkkume
meahccevuodjinlágaid
,
maid
oažžut
vejolašvuođa
ohcat
maŋŋel
dispensašuvnna
ja
meannuduvvot
seamma
vuoiggalaččat
go
NINA
dutkit
.
Ja
jus
maŋŋel
válgga
fuobmájit
,
de
das
dattetge
ii
leat
mihkke
váikkuhusaid
,
ii
sutnje
,
iige
vel
listui
máid
lea
ovddastan
boasttu
eavttuid
vuođul
válggas
.
Ja
lean
čađa
gaskka
dorjon
gilisearvvi
oainnu
ahte
doalahit
ráfáiduhttima
,
deattuha
Egil
Olli
.
Ja
maŋŋel
dan
mátkkošteimmet
guokte
diimmu
bussiin
ovdal_go
viimmat
olliimet
Kárášjohkii
.
Ja
maŋŋel
dehálaš
nuoraidbargu
lei
márkanjođihuvvon
de
lei
oaffar
.
Ja
maŋŋel
dien
áššit
leat
doaibman
measta
iešalddis
,
dadjá
Gullik
Riste
.
Ja
maŋŋel
fertii
soabadallat
Søriinnain
.
Ja
maŋŋel
gal
sáhtii
Jouni
čuoččuhit
ahte
Ski-Doo
lea
albma
buorre
skutter
.
Ja
maŋŋel
galgá
nubbe
čoahkkin
.
Ja
maŋŋel
go
lei
geahččalan
vuodjit
dainna
ođđa
skutteriin
,
de
gal
sáhtii
Jouni
dadjat
ahte
Ski-Doo
lea
albma
buorre
skutter
.
Ja
maŋŋel
sihte
munno
rohttet
seamma
luođi
vel
máŋgii
.
Ja
maŋŋil
ferte
ges
diehtit
mo
ášši
meannuduvvui
,
čilgii
Ásllat
Sámedikki
ollesčoahkkimis
.
Ja
maŋŋil_go
Romsii
bođii
Universitehta
,
de
leat
vel
eanet
sápmelaččat
fárregoahtán
Romsii
oahpu
ja
barggu
dihte
.
Ja
maŋŋá
konseartta
son
čohkkái
lávddi
duohken
ja
čálii
vuollái
daidda
geat
háliidedje
.
Ja
mii
geat
eallit
,
beassat
maid
ieža
mearridit
galgá
go
min
rumaš
geavahuvvot
iskkademiide
maŋŋel
jápmima
.
Ja
mii
muitalit
áviissas
maŋŋel
.
Ja
movt
foandda
galggašii
geavahit
ovdánahttit
sámiid
dili
ferte
sámi
álbmot
ieš
beassat
mearridit
,
logai
Victoria
Tauli-Corpuz
maŋŋá
go
gallestalai
Sámi
.
Ja
muhtin
luossabivdit
leat
ožžon
bivdinlobi
Luossavuonas
maŋŋá
dábálaš
bivdináigodaga
,
muitala
Sturla
Brørs
.
Ja
mun
lean
ain
johtimin
čađa
,
árvala
son
ja
bohkosa
.
Ja
mus
lea
doaivva
go
Nortura
šiehtadusa
ollislačča
geavahuvvo
,
de
njuvvojuvvojit
ain
eambbo
sihke
ovdal
juovllaid
ja
maŋŋel
maiddái
,
lohká
Brekk
.
Ja
mánát
,
geat
leat
riegádan
maŋŋil
sullii
1952–53
leat
buohkat
bajásšaddan
dárogielain
.
Ja
nie
leat
lágideamit
leamaš
miehtá
jagi
.
Ja
nu
geavai
,
ahte
das
maŋŋá
Ivvár
ii
goassege
bidjan
ovttage
eret
iežas
geahčen
.
Ja
nu
lea
ja
leamašan
Ipmil
álo
su
ságainis
,
-
son
buktá
čielga
ságaid
olbmuide
,
leaš
dal
dat
eŋgeliid
bokte
,
profehtaid
bokte
dahje
Biibala
čađa
.
Ja
nu
lea
leamaš
miehtá
rittu
.
Ja
nu
maid
álge
bissehit
dan
nanusvuođa
mii
dan
árbevirolaš
boazoealáhusas
lei
leamaš
dán
rádjái
,
go
lei
bearaš
boazoealáhus
,
čađahuvvon
áiggiid
čađa
.
Ja
nu
movt
lea
dahkan
moadde
jagi
juo
,
Oslo
sátnejođiheaddji
Per
Ditlef
Simonsen
bovdii
iđitborramuššii
maŋŋel
leavgageassima
.
Ja
nu
sáhttá
son
ge
min
veahkehit
eallima
čađa
ja
gitta
agálašvuhtii
Ipmila
lusa
.
Ja
nuppástuhttinprográmma
čađa
mii
sáhttit
doarjut
fitnodagaid
mat
hálidit
min
suohkanii
bisánit
.
Ja
rittu
garra
dálki
bistá
ain
juo
duorastaga
miehtá
velá
.
Ja
sii
vulge
hávddis
olggos
su
bajásčuožžileami
maŋŋel
ja
bohte
dan
bassi
gávpoga
sisa
ja
almmustuvve
eatnagiidda
.
Ja
skulptuvra
Tjernobyla
maŋisboahttit
-
mii
lea
báhkis
ráhkaduvvon
,
lea
ilgadis
muittuhus
mánáid
birra
geat
Hiroshima
bombema
maŋŋil
riegádedje
.
Ja
son
lea
ge
miehtá
dálvvi
čájehan
ahte
gullá
sin
searvái
.
Ja
son
lei
čalmmus
ilus
,
mojit
dovdoje
telefuvnna
čađa
gitta
Kárášjohkii
.
Ja
steavlideapmi
lea
čađahuvvon
Norggas
maŋŋil
1854
!
Ja
su
mielas
ii
gula
dát
dušše
duodjái
,
muhto
maiddái
eará
sámibargguid
vuođđooahpuide
miehtá
Sámi
.
Ja
vaikko
buohkat
mis
eai
oro
Finnmárkkus
,
de
mis
lea
bargoveahka
miehtá
riikka
mii
ovddida
ja
bargá
min
ášši
ovddas
,
lohká
son
ja
čujuha
eahpeformálalaš
Sámi
fierpmádahkii
.
Ja
vaikko
sii
ledje
ge
doppe
moadde
jagi
maŋŋel
viežžame
báhcán
bohccuid
mat
ledje
mannan
iežaset
divrras
guohtuneatnamiidda
mearragáddái
,
nu
go
juo
lei
daid
dáhpi
,
de
lei
rádji
giddejuvvon
ja
deaŧalaš
áigodat
sámi
boazodoalus
lei
nohkan
.
Ja
vel
njeallje
minuvtta
maŋŋil
Silje
Moen
viegaha
spábba
Overhalla
mollii
ja
Ávjju-nieiddat
áddegohte
ahte
dál
gal
menestuvvá
vuoitit
.
Ja
vuosttas
stivra
doaibmagođii
maŋŋá
vuosttas
jahkečoahkkima
mii
lei
guovvamánu
1988:s
.
Ja
ále
fuola
,
moadde
beaivvi
maŋŋá
bivaldii
.
Ja
áššiiguin
maid
iešguđet
álgoálbmogat
barget
miehtá
máilmmi
,
lohká
Lene
Hansen
.
Jack
galggai
almmuhit
CD-skearru
dál
čakčat
,
muhto
lea
maŋidan
dan
maŋŋel
juovllaide
.
Jacobsen
jođii
de
miehtá
máilmmi
,
čohkkii
etnográfalaš
dávviriid
,
erenoamáš
ealliid
ja
maiddái
«
primitiiva
ja
ártegis
»
olbmuid
mat
čájehuvvojedje
ealliidgárddiin
buriid
mávssuid
ovddas
stuorra
olmmošálbmogii
Eurohpá
gávpogiin
.
Jagi
1973
Härkösat
viiddidedje
gávppi
bivttasgálvvuid
váras
ja
oalle
jođánit
dan
maŋŋá
sii
gávnnahedje
,
ahte
Gáregasnjárga
šaddá
giliguovddážin
ja
Roavesavvonis
ii
lean
šat
boahttevuohta
gávpái
.
Jagi
1996
rájes
lea
riika
gillán
moanaid
stuimmiid
,
ja
stuibmevárra
lea
stuoris
maŋŋá
go
Frankriika
geassáda
.
Jagi
2000:s
,
fuobmájin
čohkket
olbmáid
ovtta
lávvordat
eahkeda
suohtastallamii
,
ovdal_go
sii
fas
hágganit
skuvllaide
miehtá
Norgga
,
muitala
Lloyd
.
Jagi
2006
beaggigohte
ođđasit
fas
Ruoŧa
Melodi
Grand
Prix
oktavuođas
go
besse
njealjádin
ja
maid
miehtá
Eurohpá
.
Jagi
2006
maŋŋel
go
heittii
čiekčamis
searvvai
Bjørkan
Budejju
joavkku
hárjehalliid
searvái
,
muhto
dál
son
boahtá
Davás
.
Jagi
2008
geasi
,
maŋŋil_go
leimmet
GPS-merken
golbma
albasa
olles
Álttá
gielddas
,
duođaštuvvojedje
57
bohcco
goddon
albasii
,
loahpaha
John
Odden
.
Jagi
2009
ledje
olu
biekkat
ja
vánis
muohta
Finnmárkkus
,
nuba
biedjobearráigeahččan
gáibida
olu
muohttaga
maŋŋá
cuoŋománu
15.
beaivvi
,
go
vielpát
bohtet
biejus
olggos
ja
ahte
skohtersiivu
doallá
,
čilge
Stáhta
Luonddubearráigeahčus
.
Jagi
dan
maŋŋil
bođii
stuora
sátnegirji
sámegielas-dárogillii
,
ja
diibmá
bođii
viimmát
hui
unna
sátnegirjjáš
dárogielas
-
sámegillii
.
Jagi
maŋŋel
almmuha
son
dutkanbohtosiid
mat
fas
čájehit
ahte
sápmelaš
lea
gievrrat
go
kvenat
ja
dáččat
,
go
sápmelažžii
ii
čuoza
vealaheapmi
ja
givssideapmi
liikka
garrasit
millii
.
Jagi
maŋŋel
earráneigga
soai
formálalaččat
.
Jagi
maŋŋel
lei
Eanandoallodepartemeanta
rievdadan
njuolggadusaid
nu_ahte
nissonolbmot
sierra
doaluin
eai
masse
dan
vaikko
náitalitge
boazosápmelaččain
.
Jagi
maŋŋel
lávlluiga
Annbjørg
Hættain
"
Cumma
"
Grand
Prixas
.
Jagi
maŋŋel
riegádii
Save
joavku
man
lávlagat
otná
dán
beaivvi
gullojit
radios
.
Jagi
maŋŋel
sirddii
suohkana
teknihkalaš
kantuvrii
,
ja
1986
oaččui
bissovaš
barggu
dohko
.
Jagi
maŋŋel
son
fuobmái
álgit
musihkkalinjái
Áltái
.
Jagi
maŋŋel
álggi
muvra
mollanit
.
Jagi
maŋŋel
čippostii
Tor
Erik
Johansen
(
43
)
Heia
lávddis
ja
jearai
Ann
Heidi
Olsena
(
35
)
gieđa
.
Jagi
maŋŋil
fas
njiejai
.
Jagi
maŋŋil
ges
badjel
18
proseantta
.
Jagi
maŋŋil
lea
Utsi
álgán
doavttirin
Hámmerfeasttas
,
gos
son
álggaha
NSR:ii
ođđa
báikkálaš
searvvi
,
muhto
son
vuolgá
Osloi
1981:s
go
sámit
álggahedje
nuppi
nealgudanakšuvnna
.
Jagi
maŋŋá
Iŋgá
bázii
leaskan
,
muhto
ii
suige
okto
,
dasgo
birra
ja
guhkkeleapposge
ássi
mánát
bearrašiiguin
dolle
geažos
áigge
buriid
oktavuođaid
ja
fuolahedje
sus
.
Jagi
maŋŋá
bargagođii
Riddoguolástanlávdegoddi
áššiin
ja
geigii
dan
Stuorradiggái
2008:s
.
Jagi
maŋŋá
fas
lágidedje
jo
stuorát
gilvvuid
,
Barents
Meašttirgilvvut
,
mat
ledje
vuosttaš
geardde
jagis
2008:s
.
Jagi
maŋŋá
fárrii
Hámmarfestii
Grand
hotealla
bargin
ja
lei
doppe
njeallje
jagi
.
Jagi
maŋŋá
ledje
fas
spábbačiekčangilvvut
Sohppara
vuostá
.
Jagi
maŋŋá
lei
lasihan
produkšuvnna
26
proseanttain
dahje
330
áviisasiiddu
.
Jagi
maŋŋá
lei
lohko
gorgŋon
1.838:ii
.
Jagi
maŋŋá
lágideaddjit
mearrededje
,
ahte
oassálastit
galget
sihkkelastit
14
kilomehtera
Biedjovákki
guvlui
.
Jagi
maŋŋá
oaččui
Norgga
Vuođđoláhka
ođđa
paragráfa
110
a
mii
geatnegahttá
dáža
stáhta
láhčit
vejolašvuođaid
gáhttet
ja
nannet
sápmelaččaid
giela
,
kultuvrra
ja
servodateallima
.
Jagi
maŋŋá
rievddai
dilli
¶
Jagi
maŋŋá
son
rabai
das
turismafitnodaga
ja
restoráŋŋa
.
Jagi
maŋŋá
,
1907
,
son
johttái
guhkes
mátkái
gitta
Finnmárkui
oahpásmuvvat
su
ođđa
guhkedáleš
riikii
.
Jagi
maŋŋá
,
2006:s
borgemánu
7.
beaivvi
bođii
vástádus
departemeanttas
ahte
ohcamuš
lea
hilgojuvvon
.
Jagi
molsuma
maŋŋá
rievssaha
ja
girona
lea
lohpi
bivdit
fas
guovvamánu
lohppii
.
Jagiid
2005_-_2007
sámemusihka
oahpahusa
plánenprošeavtta
maŋŋá
Sámediggi
álggaha
Sámemusihkkaguovddáža
plánenprošeavtta
,
man
váldodárkkuhussan
lea
čielggadit
musihkkaguovddáža
vuođđudeapmái
ja
dan
doaimma
álggaheapmái
gullevaš
eavttuid
.
Jagiid
čađa
eai
leat
min
gáibádusat
organisašuvnnaid
bokte
goassege
váldojuvvon
vuhtii
.
Jagiid
čađa
leat
olu
vástádusat
ja
ákkat
leamaš
manne
luoddabargu
ii
leat
álggahuvvon
.
Jagis
1994
johte
sullii
177
miljárdda
investerenruvnnu
Áfrihkká
riikkarájiid
rastá
,
čájeha
varas
rápporta
maid
ON:a
gávppašeami
ja
ovdáneami
konfereansa
lea
ráhkadan
.
Jagis
2012
beassá
Sámediggi
fárret
30
jagi
"
niegu
"
maŋŋá
Sámekulturguovddážii
,
man
bruttosturrodat
šaddá
váile
4700
njealjehasmehtera
.
Jahkebeale
maŋŋil
son
lei
fárus
lágideame
muhtun
eará
seminára
Guovdageainnus
gos
nuorra
studeanttat
eará
servodatberošteddjiiguin
guorahalle
mot
ásahit
sámi
dutkaninstituhta
.
Jahkebeale
maŋŋá
ledje
čađa
sámegielagat
.
Jahkebeale
maŋŋá
máhcai
fas
seamma
váivviin
.
Jahkebeali
maŋŋil
buohcagođii
dát
giehmánni
.
Jahkečoahkkima
báiki
ja
áigi
almmuhuvvo
maŋŋil
.
Jahkečoahkkimii
bohtet
miehtá
máilmmi
álgoálbmogat
,
ja
besset
doppe
muitalit
iešguđetge
álgoálbmotguovlluid
oahppodili
birra
.
Jahki
lea
buktán
bohtosiid
máŋgga
sámi
áššiin
,
maiguin
sámi
servodatberošteaddjit
leat
jagiid
čađa
áŋgiruššan
.
Jahkodagat
eai
leat
seammaláganat
miehtá
máilmmi
,
eaige
vel
viiddis
Sámisge
,
dan
čájehage
dát
DVD
:
a
maid
Anstein
Mikkelsen
lea
buvttadan
,
mas
juohke
jahkodaga
nammii
lea
oanehis
filbma
ráhkaduvvon
Pedagogalaš
bagadeaddji
filmmas
,
lea
Risten
Porsanger
,
ja
kommenteren
lea
Ann
Helen
Guttorm
Johansen
.
Jakola
váldá
badjelasas
barggu
maŋŋel
go
Ivar
Gudmund
Øyen
lea
heaitán
TINE
fitnodagas
.
Jakutska
dánsenjoavkku
irggástallamiin
ja
rumbodearpamiin
besse
guldaleaddjit
ovtta
eahkedis
mátkkoštit
miehtá
máilmmi
.
Jalla
ja
Gáigi
leigga
Londonis
boahtimin
ruoktot
ja
galggaiga
duollu
čađa
.
Jan
Tommy
Wirkola
Haugli
lei
oalle
láhka
moala
,
muhto
go
ii
liikostuvvan
moala
oažžut
,
de
lei
boađus
0-0
vuosttaš
vuoru
maŋŋel
.
Janne
lea
leamaš
dákkár
deaivvademiin
miehtá
Europa
.
Jarmo
Mikkola
stivrii
Hero
,
Lehtolačča
ja
Rullahuuli
vuosttažin
miehtá
loahppastoalppuid
.
Jaskesvuohta
maŋŋel
filmma
muitalii
eatnat
dovdduid
ja
jurdagiid
birra
,
dan_oktavuođas
maid
leimmet
beassan
oaidnit
.
Jeageleatnamat
rašit
Lars
Peder
Brekk
mielas
ii
leat
buorre
go
gumpe
lei
oaguhan
duhát
lohkosaš
eallobihtá
rastá
Iešjoga
dálveeatnamiidda
,
mii
lea
dagahan
ahte
doppe
leat
leamaš
olu
bohccot
ovdal
lobi
ja
boazodoallit
maiddái
leat
šaddan
geavahit
mohtorfievrruid
caggamii
.
Jeagil
gávdnui
miehtá
duoddara
,
vel
jávrriin
nai
.
Jearahaladettiin
hurggihii
F-
16
girdi
badjel
su
eatnamiid
,
ja
sávzzat
eai
beroš
jienas
,
duođaštii
son
maŋŋá
go
riedja
gáiddai
.
Jearahallama
maŋŋá
son
osttii
ovtta
Baird
imašlaš
govain
.
Jearratge
maŋŋil
manne
eará
vejolašvuođat
eai
boahtán
politihkkáriid
ovdii
.
Jearri
,
Inge
Arne
Eriksen
,
oaivvildii
ahte
Sámediggeráđi
dieđáhusas
doaimmas
birra
galggašii
boahtit
ovdan
mo
beaivi
lea
ávvuduvvon
miehtá
Norgga
.
Jekkiid
badjel
sáhtášii
ráhkadit
šalddiid
,
vai
eai
dahkko
luottat
miehtá
jeakki
.
Jens
Martin
Mienna
ii
dáidde
gal
oađđán
bures
maŋŋel
dáid
čiekčamiid
.
Jesus
bovde
min
ustitlaččat
álkibut
vádjolit
eallima
čađa
.
Jesus
bovde
nu
ustitlaččat
mannat
álkit
vugiin
eallima
čađa
.
Jiehtanas
lei
nu
suhttan
ahte
ii
lean
dilli
gállit
rastá
joga
,
muhto
velledii
johkagáddái
ja
álggii
juhkat
čázi
.
Jiellevári
Sámi
searvvi
jođiheaddji
Carola
Johansson
lei
hui
duhtavaš
maŋŋel
dán
jagáš
Hállemas-čiekčamiid
.
Jienastanbábir
mii
ii
leat
ollen
báŋkui
guokte
beaivve
maŋŋel
maŋemus
válgabeaivvi
,
bálkestuvvo
.
Jienasteapmi
dáhpáhuvvá
njuolga
maŋŋel
ipmilbálvalusa
sotnabeaivve
juovlamánu
10.
beaivve
2006
Gáivuona
girkus
.
Jietnabáttit
leat
báddejuvvon
NRK
Sámi
Radio
studios
Kárášjogas
ja
lohkkit
leat
Áilu
Gaup
(
Geasi
maŋŋá
čakča
)
,
Áilu
Gaup
ja
Marit
Alette
Utsi
(
Čavččas
giđđadálvái
)
ja
Sauli
Guttorm
ja
John
Arvid
Johnskareng
(
Giđđa
buktá
geasi
)
.
Jieŋa
alde
ledje
lávvordaga
birrasiid
320
olbmo
,
muitalii
Láhpoluobbala
gilisearvvi
jođiheaddji
Nils
Johan
Vars
maŋŋel
gilvvuid
.
Joavkku
ulbmil
lea
buohtastahttit
vásáhusaid
ja
eará
dieđuid
ja
čatnat
oktii
diehtojuohkinjoavkku
mii
galleda
skuvllaid
miehtá
Norgga
,
čilge
Ánte
.
Joavkkut
ledje
hágganan
miehtá
Álttá
,
lohká
Guovdageainnu
ahkemearalaš
jođiheaddji
Inger
Eline
Buljo
¶
Joavku
Team
Sápmi
AWG
masa
ledje
čohkken
nuorra
nieiddaid
miehtá
Sámi
čájehedje
juo
vuosttaš
čiekčamiin
ahte
sis
lea
buorre
joavku
jahkásaš
spábbačiekčandoaluin
Hállemas-čiekčamiin
Jielleváris
.
Joavku
bovdii
sihke
Min
Áiggi
journalistta
ja
Hanneborga
mállásiidda
maŋŋel
.
Joavku
lea
johtán
miehtá
Norgga
ja
doallan
konsearttaid
.
Joavku
lea
nu
duođas
doaibmamin
ja
juohke
vahkkoloahpa
servet
jogo
hárjehallamiidda
dahje
gilvvuide
miehtá
Davviriikkaid
dahje
Ruoššas
.
Joavku
lea
válljejuvvon
ovddastit
Korsikalaš
guovllu
mii
lea
gaskamearas
Eurohpás
,
iige
lea
gilvvu
čađa
beassan
Liet
Lávlut
gilvui
.
Joavku
liggii
olbmuid
muhto
vuhttui
ahte
ledje
váiban
maŋŋá
guhkes
Ruoššamátkkis
,
gos
joavddaiga
njuolga
Anárii
ja
Ijahis
idjii
.
Joavku
mas
Suoma-Sámi
nuorat
čuojahit
,
leat
maŋŋá
SGP
gártán
dovddusin
Davviriikkain
,
ja
leat
maiddái
almmuhan
cd-skearru
.
Joavku
oaččui
ikte
250_000
ruvnno
mátkkoštan
doarjaga
maŋŋel
go
joavku
lea
almmuhan
ođđa
CDa
.
Joavku
oaččuige
dán
illudieđu
ovdalaš
beassážiid
,
muhto
easkka
dál
masá
mánu
maŋŋá
beasai
joavku
almmolaččat
muitalit
dán
dieđu
.
Johan
Ingvar
Sara
lohká
ahte
Álttá
skuvla
vieččai
oasi
girjjiin
dán
váhkus
,
muhto
go
buot
lohkosiin
eai
čáhkan
mielde
,
de
gártá
maŋŋá
vel
nuppe
háve
viežžat
loahpa
–
Mun
jerren
seammás_go
sii
vižže
kássaid
,
ahte
amma
lea
buorre
go
Sámediggi
juolluda
nuvttá
girjjiid
skuvllaide
ja
sii
mieđaiga
dan
leat
buorre
ordet
,
Johan
I.
Sara
muitala
.
Johan
Mikkel
Bueng
lei
lihkká
njuiku
,
njuiku
maŋŋá
Sámi
ja
Provence
čiekčama
go
Sápmi
vuoittáhalai
.
Johannes
Matsson
buvttada
SlinCraze
ođđa
skearru
,
skearrofitnodaga
Rap
i
Nord
čađa
.
Johannessen
boahtá
gáibidit
buot
Boalvvir
BA
stivralahtuid
reastaluvvat
maŋŋel
juohkorievtti
mii
lei
Sis-Finnmárkku
diggegottis
disdaga
.
Johansen
lea
gulaskuddan
ahte
albbas
ruohtai
guhkit
áigge
maŋŋel
go
báhččui
nohkkadannjuolain
.
Johansen
sávvá
dálki
livčče
sin
bealde
,
ahte
eai
leat
nu
biekkat
,
muđui
doalut
eai
šatta
,
go
dalle
ii
lihkostuva
suvdit
olbmuid
350
mehter
govdosaš
nuori
rastá
,
Lávvonjárgii
.
Johka
bálle
ráfálaččat
golggadit
miehtá
gesiid
almmá
turisttaid
haga
,
muhto
maid
báikkálaš
olbmuid
haga
.
Johkamohki
márkaniid
maŋŋel
álggahuvvo
fas
seammalágan
oahppu
Sámi
Álbmotallaskuvllas
Johkamohkis
.
Johkamohkis
heavvanii
58-jahkásaš
dievdu
lávvordaga
jávrái
Haraudden
lahkosis
maŋŋel
go
gopmánii
fatnasiin
.
John
Anders
Grønnli
bárdni
Terje
Grønnli
lea
njulgestaga
suhttan
ja
massán
luohttámuša
Kárášjoga
gieldda
njunnošiidda
,
maŋŋil_go
gielda
lea
beahttán
addimis
fuolahusbálkká
John
Anders
veahkkedárbbuid
ovddas
.
John
Anders
Grønnli
geasaša
mojiid
,
maŋŋil_go
Ávvira
bokte
oaččui
dieđu
su
guoddaleamis
lea
bajimus
vuoruheapmi
Fylkkamánnis
.
John
Andreas
Savio
(
1902-1938
)
bajásšattai
Reaisavuonas
Mátta-Várjjagis
ja
fárrii
nuorran
Kristianiai
/
Osloi
jagi
1920
dáiddaoahppu
gazzat
duos
dás
ja
jođii
miehtá
Norgga
.
John
Savio-stipeanda
juhkkojuvvo
Govvedeaddji
Dáiddáriid
Veahkkefoanddas
maŋŋel
go
lea
evttohuvvon
Sámi
Dáiddačehpiid
Searvvi
dáiddalaš
ráđis
.
Johnsen
lea
sihke
suorganan
ja
bávččagan
go
traktora
suoidnegáffal
basttii
čađa
gummegápmaga
.
Johnsen
čilge
vuhttot
ahte
dat
váttis
válljemat
ja
olu
áššit
maid
birra
ii
galgan
hupmat
maŋŋel
mišuneren-
,
koloniseren-
ja
dáruiduhttináiggi
,
ain
báidnet
dálá
sámi
servodaga
.
Johtiba
miehtá
Norgga
¶
Johtolat
manai
davás
rastá
šaldi
ijat
beaivve
.
Johánas
lei
nuorra
almmái
go
turisttat
johtigohte
eanet
Ohcejogas
ja
miehtá
Deanu
leagi
.
Jonas
Gahr
Støres
ja
ministariin
lei
preassakonferánsa
maŋŋá
čoahkkima
.
Joret-Niillas
ja
su
eamit
Britt
Inga
Buljo
leigga
bovdejuvvon
mállásiidda
suohkanstivrra
fárus
maŋŋel
ánsomedáljja
geigema
.
Jorriid
son
lei
buktán
sođiid
maŋŋá
go
dat
ledje
leamaš
nu
vuohkkasit
geaidnoguoras
Avvila
davábealde
.
Jos
eai
dárbbaš
dán
proseassa
čađa
mannat
,
mo
galggaše
dalle
sáhttit
molsut
oainnu
?
Jos
heaittihivččii
ovtta
ráđi
oahpahussuorggis
,
de
seastit
hálddahuslaš
resurssaid
ja
ášši
johtá
johtilit
systema
čađa
.
Jos
maidege
eará
áigu
go
maid
dážaskuvllain
geavahit
,
de
ferte
issoras
bábirsoađi
čađa
mannat
.
Jos
manná
čađa
,
de
lea
vejolašvuohta
oažžut
eanet
prošeavttaid
.
Jos
maŋŋá
fas
ferte
nuppástuhttit
,
de
sáhttet
šaddat
riiddut
.
Jos
maŋŋá
galgá
čielggadit
vuoigatvuođaid
,
de
ii
leat
sáhka
ođđa
vuoigatvuođaid
ásaheames
,
muhto
dohkkeheames
daid
vuoigatvuođaid
mat
sámiin
leat
.
Jos
maŋŋá
jurddašeami
gávnnaha
ahte
dilálašvuođa
ii
ábut
mange
láhkái
bealuštit
,
de
lea
buorre
ágga
earáhuhttit
meanuid
.
Jos
mii
háliidat
ávkkástallat
riggodagain
iežamet
guovlluin
,
de
mii
dárbbašat
politihkalaš
fámu
mii
sihkkarastá
dáid
vuoigatvuođaid
.
Jos
násti
vázzá
mánu
maŋábealde
,
de
gal
muitala
dan
ahte
mánná
riegáda
liitománnán
ja
jápmá
dalá
maŋŋá
riegádeami
.
Jos
vearru
ii
leat
gessojuvvon
,
sáhttá
bálggus
šaddat
mávssekeahtes
vearu
ieš
maŋŋil
.
Jostein
Biti
iežas
nieiddažiin
Sandrain
maŋŋel
vuodjimiid
mannan
beassážiid
Guovdageainnus
.
Journalista
Liv
Inger
Somby
muitalii
su
vásáhusaid
birra
maŋŋel
go
son
ráhkadii
dan
kontroversiealla
ođđasa
,
mii
bovttii
hui
garra
reakšuvnnaid
su
vuostá
.
Journalista
lei
viehka
váiban
maŋŋá
go
lei
12
diimmu
duolbman
festiválas
,
iige
beassan
julggiid
biggohit
.
Journalistaoahpu
studeanttain
lei
guokte
diibmosaš
njuolggosátta
,
maid
guossit
ja
earát
oidne
TV:s
miehtá
Diehtosiiddas
ja
interneahta
bokte
.
Journalisttasearvi
dáhttu
dál
journalisttaid
miehtá
Finnmárkku
sáddet
ohcamušaid
.
Jovni
dovdá
mot
báhkas
ruohtasta
miehtá
goruda
.
Jođiheaddji
áigu
maŋŋel
áigemeari
giddaneami
mearridit
oktan
stivrrain
makkár
joavkkut
besset
dán
jagáš
cupii
.
Jođánis
Dolgi
maŋŋel
go
vuittii
,
dá
eaiggádiin
Máret
Aile
Sarain
ja
vuddjiin
Anne
Risten
Sarain
(
Duottar
Hearggit
)
.
Judo
lea
maid
okta
máilmmi
stuorámus
valáštallamiid
gaskkas
,
16
miljovnna
hárjehalli
miehtá
máilmmi
.
June
Brita
Turi
vásihii
vuordilmeahttun
stuora
beroštumi
maŋŋel
go
ráhkadii
internehttii
Facebook
nammasaš
siidui
doarjunsiiddu
Sámi
álbmotviesu
ovddas
.
Juo
2006
dálvvi
válddiiga
soai
separašuvnna
ja
jagi
maŋŋel
earráneigga
.
Juo
golbma
jagi
maŋŋá
son
jođii
miehtá
máilmmi
iežas
konsearttain
.
Juo
kvártta
maŋŋel
go
gilvu
álggii
,
ledje
lágideaddjit
vuovdán
buot
bileahtaid
,
ja
máŋggas
šadde
jorgalit
ruoktot
go
eai
ožžon
šat
bileahta
.
Juo
vuosttas
mátkki
maŋŋá
Wernerii
badjánii
jurdda
oastit
Deatnogáttis
bartta
.
Juoga
maid
Sofia
Jannok
ii
liiko
maŋŋel
CD
almmuhemiid
lea
musihkkaárvvoštalliid
duopmu
.
Juoga
mii
lea
dagahan
stuora
njiedjama
guolástanturismas
miehtá
riikka
.
Juogekeahttá
báhcán
doarjagiid
lea
dárkkuhus
juohkit
njukčamánu
áigge
ja
dalle
bargon
mearrádusain
dieđihuvvo
čoahkkima
maŋŋá
.
Juohke
barggu
maŋŋá
,
galgá
maid
čállojuvvot
čálus
gos
muitaluvvo
mii
lea
dahkkon
.
Juohke
bargobihttá
bistá
1-20
minuhta
,
ja
maŋŋá
golbma
geardde
lea
boddu
.
Juohke
beaivvi
skuvllas
miehtá
jagi
¶
Juohke
báhčima
maŋŋá
ferte
gaikkihit
láddenmekanismma
ovdalgo
fas
sáhttá
báhčit
.
Juohke
dákkár
goddimiid
maŋŋel
lohpiduvvo
dahkkot
eambbo
ja
geavahit
eambbo
resurssaid
,
muhto
dađi
bahábut
orru
beare
unnán
dahkkome
.
Juohke
guossi
oaččui
iežas
ofelačča
gii
mieđustii
miehtá
skuvlla
,
klássalanjain
ja
eará
fálaldagaid
luhtte
.
Juohke
iđida
ja
eahkeda
njorreje
reaŋggat
mielkki
miehtá
láhtti
.
Juohke
jagi
besset
áŋgiris
SGP
berošteaddjit
oastit
SGP
CD-skearru
moadde
mánu
maŋŋel
beassášlávvordaga
.
Juohke
jagi
lea
seamma
vissis
ahte
maŋŋel
golggotnjázuid
buolašta
juste
dan
vahkoloahpa
go
Nilut
spábbačiekčan
gilvvut
lágiduvvojit
Guovdageainnus
.
Juohke
konseartta
maŋŋá
mii
oahppat
lasi
ja
ahtanuššat
.
Juohke
meahccemátkki
maŋŋá
áddegohten
ain
čielgaseappot
ahte
idja
ii
leat
dušše
seavdnjadasa
áigi
,
muhto
jándoris
dat
boddu
,
mas
leat
sierra
sárgosat
ja
dáhpáhusat
,
mat
rivdet
oppa
áiggi
.
Juohke
ovttas
leat
njeallje
linnjá
maid
johtit
čađa
.
Juohke
ođđajagiruohta
jođiha
Norgga
girku
gaskaijaipmilbálvalusaid
miehtá
riika
.
Juohke
vahkkoloahpa
miehtá
dálvvi
leat
sullii
200
hearggi
gilvalan
vai
besset
dán
vuodjimii
mielde
.
Juohke
áigodagas
leat
sierra
govat
ja
ivnnit
ja
juohke
stuolu
siste
lea
čuovga
mii
báitá
čađa
gova
.
Juohkehaš
dahká
juogalágan
boasttuvuođaid
barggus
,
muhto
de
ferte
sáhttit
gáibidit
ahte
maŋŋil
leat
vuollegaččat
.
Juohkehaš
dan
jeagadii
,
muhto
go
juovllat
lahkonedje
,
de
nubbi
nieida
árvalii
váldit
Lise
guoktá
Olain
ruoktot
iežaset
geahčái
lupmui
oahpahit
sudnuide
sámegiela
,
amamet
dárbbašit
dárustit
ođđajagi
maŋŋil
.
Juohkehaš
gii
mu
mielde
lea
leamaš
doppe
,
lea
ožžon
eará
oainnu
dálkkádatrievdamii
maŋŋel
dan
mátkki
,
muitala
dálkkádatdutki
.
Juohkehaš
gii
vánddarda
luonddus
,
oaidná
ahte
ii
leat
miehtá
áideguoraid
dakkár
go
riikkamediat
vikkahit
.
Juohkin
lea
dađistaga
miehtá
jagi
.
Juoigan
14
jagi
10-jahkásažžan
son
juoiggadii
miehtá
Oslo
sámi
álbmotbeaivvi
doaluin
jagis
2005
.
Juoiganbattle
/
gilvu
Maŋŋel
konseartta
lei
juoga
maid
gohččode
Juoiganbattle
.
Juoigankurssa
oasseváldit
galget
juoigat
lávddis
maŋŋel
go
leat
geargan
oahpahallamis
,
muitala
Trulsen
,
gii
lea
ožžon
olles
gávcci
politiija
bearráigeahččat
lágideami
.
Juoiganoahpahus
manná
dárkilit
čađa
luđiid
.
Juoiggusmusihkar
Wimme
Saari
oktan
musihkarjoavkkuinis
doallá
konsearttaid
miehtá
Kiinná
dán
vahkku
.
Juos
gilvaleaddjit
ožžot
seamma
ollu
čuoggáid
,
dan
maŋŋá
vuoittu
mearrida
njoarosteapmái
geavahuvvon
áigi
¶
Juovlakalenddar
ráidu
čájehuvvui
vuosttaš
geardde
NRKs
1979s
ja
maŋŋil
1981s
,
1984s
,
1988s
,
1993s
,
1998s
ja
2003s
.
Juovlamánu
bargobeaivvit
leat
guhkit
ja
dávjá
Stuoradiggi
jienastišgoahtá
easká
maŋŋel
gaskaija
.
Juovlamánu
mearrádusa
maŋŋel
leat
maiddái
regiovnnain
boahtán
reakšuvnnat
.
Juovlaruohta
mállása
borrat
gaskaija
áigge
maŋŋel
girkomeassuid
,
ja
ovttastallat
gitta
iđidii
.
Juovlavuona
skuvlla
nuorat
eai
beasa
numo
eará
skuvllain
,
sámegiela
lohkat
skuvlaáiggis
,
muhto
jogo
ovdal
dahje
maŋŋá
skuvlla
.
Juovllaid
basuheapmi
ja
diiddat
áiggiid
čađa
¶
Juovllaid
maŋŋel
lea
jurddašan
fárret
Ráisii
ja
váldit
trailervuodjingoartta
.
Juovllaid
maŋŋá
čuoiggaimet
dávjá
oahppamin
rievssatgielaid
.
Juo
…
dáppe
mun
ohppen
gielistit
ja
beahttit
…
juohke
jagi
gávdnen
luopmániid
…
das
maŋŋel
gielistin
luomeguovžža
birra
…
ja
olbmot
jáhkke
munnje
juohke
háve
!
Jurdagat
maŋŋel
mátkki
¶
Jurdda
lea
čohkket
DNA-iskosiid
miehtá
máilmmi
.
Jurdda
livčče
olahit
ođđa
gehččiid
miehtá
Sámi
.
Jurdda
vázzit
miehtá
Eurohpá
ruđaid
haga
ilmmai
Nystadii
diimmá
geasi
.
Jurddašallen
dál
gal
viimmat
beasan
bosihit
maŋŋel
daid
geassebáhkaid
.
Jurddašin
ahte
maŋŋel
arveoavtti
heivejit
govvii
guorosin
báhcán
kafeabeavddit
ja
muorat
fas
doibme
dego
rámman
govvii
.
Jurdilin
ahte
dás
in
leat
vel
beassan
heakkas
,
go
lean
gullan
ahte
ealga
roahkka
nagoda
čievččastit
olbmo
jámas
jus
oaivái
deaivá
,
muitala
Skoglund
daid
dramatihkalaš
sekunddaid
ovdal
ja
maŋŋel
go
deaividii
ealggain
.
Jurista
Leif
Dunfjeld
dadjá
maŋŋel
ahte
son
ii
goasse
oaivvildan
dan
moaitaga
njuolga
Hættai
.
Jursen
vel
oanehaš
dipma
sieđggažiid
ja
jurddašin
beassá
go
son
rieban
rastá
eanu
.
Jus
Detnui
boahtá
parasihtta
,
de
boahtá
njoammut
miehtá
Finnmárkku
jogaide
,
ja
Finnmárku-luossa
šaddá
juoga
man
birra
ferte
lohkat
historjá
girjjiin
,
muitala
vuorjašuvvan
biologa
Rune
Muladal
.
Jus
Romssa
ja
Finnmárkku
el-fápmolinnjáfierpmádat
ferte
viiddiduvvot
,
de
dat
ferte
dahkkot
maiddái
čađa
Nordlándda
,
jus
el-fámu
galgá
eksporteret
.
Jus
Ráđđehus
evttoha
plánenruđa
2002
bušehttii
,
ja
oažžu
dán
čađa
,
de
lea
dat
okta
lávki
rivttes
guvlui
.
Jus
Sáráhká
sámenissonorganisašuvnna
jahkečoahkkin
dasa
miehtá
,
rievdá
organisašuvnna
hápmi
nu_ahte
šaddá
vejolaš
vuođđudit
báikkálaš
servviid
iešguđet
riikkaid
dássásaš
searvái
.
Jus
alimus
hálddahusriekti
ii
gávnna
makkárge
láhkarihkkuma
,
de
sáhttá
ođđa
sámediggi
easkka
dan
maŋŋá
doallat
iežas
vuosttaš
čoahkkima
ja
válljet
ođđa
luohttámuš
olbmuid
.
Jus
bovdejuvvot
gosage
,
de
berret
geahččalit
láhtte
nu_ahte
olbmot
jurddašit
bures
du
birra
maŋŋel
.
Jus
buohtastahttit
earáin
,
vástidit
36
proseantta
ránskalaččain
ahte
sis
leat
váttisvuođat
álgit
bargui
maŋŋá
luomu
.
Jus
buolašta
ovdal_go
muohta
lea
goikan
,
de
šaddá
jiekŋageardi
eatnan
ala
,
ja
bohccot
eai
beasa
čađa
,
eai
ge
beasa
guohtut
.
Jus
buot
manná
njuovžilit
,
de
bidjo
ruhta
dán
bargui
reviderejuvvon
2011
stáhtabušehttii
ja
barggut
sáhttet
biddjot
áramusat
johtui
jagi
maŋŋá
.
Jus
báikkálaš
bellodat
dálkkoduvvo
dáinna
,
de
jáhkán
mis
šaddat
dakkár
vuostálastinnákca
mii
min
nanosmahttá
go
maŋŋil
fas
fallehuvvot
.
Jus
dan
maŋŋá
eai
leat
áiddit
gaikojuvvon
,
de
bidjat
mii
áideeaiggádiid
rehkega
ala
olbmuid
daid
čorget
,
čilge
Arne
Hansen
oanehaččat
.
Jus
dat
ii
leat
doarvái
,
de
lea
vejolaš
oažžut
eanet
áiggi
,
lohká
Hætta
ja
čilgesta
ahte
gilvobeaivvi
sii
hárjehallet
beaivvi
miehtá
Báktehárjjis
.
Jus
deaivá
gávdnat
rivttes
jeaggái
,
de
sáhttá
gávdnat
viehka
ollu
luopmániid
,
muhto
Ávvir
ii
lean
áibbas
duhtavaš
maŋŋel
luometuvrra
.
Jus
doamat
,
de
soaittát
dahkat
boasttuvuođaid
maiguin
šattat
rahčat
maŋŋel
.
Jus
dus
leat
deahkat
main
eai
leat
biikkat
,
de
gal
lea
lohpi
vuodjit
daiguin
maŋŋel
dáid
áigemeriid
.
Jus
dáid
luosa
vuođu
billista
,
de
lea
billisteamen
miehtá
Deanučázádaga
ovddas
.
Jus
dál
loaktá
,
de
soaitá
ohcat
barggu
doavttirin
Guovdageidnui
maŋŋel
go
lea
geargan
oahpuin
.
Jus
eai
oidno
boahtime
biillat
,
de
vázzila
son
rastá
luotta
.
Jus
eat
galgga
boahtteáiggis
dušše
leat
álgoávnnaslágideaddjit
-
de
fertejit
guovddáš
eiseválddit
bargagoahtit
ahte
láhččojuvvo
dilli
árvoháhkamii
ja
ovdáneapmái
miehtá
fylkka
.
Jus
eat
jur
viečča
juste
dan
vahkku
sisa
go
álggos
leimme
lohpidan
,
de
ii
leat
dáhpáhuvvan
vel
ahte
mii
eat
leat
njuovvan
omiid
nu
jođánit
go
vejolaš
lea
,
ja
de
lea
dávjá
sáhka
dušše
moadde
beaivvi
dahje
vahkku
maŋŋel
,
lohká
Tom
Cato
Amundsen
.
Jus
eat
leaikkastala
sámiin
,
de
datge
šaddá
vealaheapmi
,
logai
Selnes
maŋŋá
čájálmasa
.
Jus
erttet
ii
leat
ovtta
dási
miehtá
,
cokkas
juoga
vuollái
amas
ii
vuodja
čoaggan
erttega
ala
.
Jus
fertejit
vuodjit
tuollostašuvnna
bokte
ja
de
rastá
joga
Buolbmágis
,
de
lea
mátki
guokte
miilla
.
Jus
fievrrus
leat
váldonjuvvon
šilttat
eret
maŋŋel
dan
dáhtona
de
ii
beasa
divatmáksimis
eret
.
Jus
gielddastivra
miehtá
dasa
,
de
oaivvildan
ahte
dát
liigejuolludeapmi
maid
berre
skuvllaid
divodeapmái
mannat
,
dadjá
Sæther
.
Jus
gávnnahallat
vuodjime
maŋŋel
go
lea
sevnnjodan
,
de
sáhttit
geavvat
giddagassii
.
Jus
ii
bargo
mihkkige
,
de
sáhttet
leavvat
miehtá
ja
laskat
hirbmosit
.
Jus
ii
dál
,
de
maŋŋel
.
Jus
ii
mihkkege
rievdan
maŋŋel
go
Min
Áigi
deaddiluvvui
,
de
oažžu
Gába-bláđđi
čuođi
duhát
ruvdnosaš
lassáneami
boahtte
jagá
bušeahtas
,
golbma
čuođi
duháhis
njeallje
čuođi
duháhii
.
Jus
juovlaruohttaeahkeda
čohkkeda
muorrafiinno
ala
,
ja
čohkká
das
gitta
gaskaidjii
,
de
maŋŋel
gaskaija
boahtá
muhtin
olmmoš
ja
viggá
čuoggut
sáittiin
dan
olbmo
čalmmiid
gii
čohkká
muorrafiinno
alde
.
Jus
lea
dušše
duolva
bussema
maŋŋil
,
de
geahččalit
bassat
viesu
hui
bures
.
Jus
leat
eambbo
go
70
gilvaleaddji
,
de
vulget
njoazimusat
moadde
minuhta
maŋŋil
buoremusaid
,
dadjá
Eriksen
ja
muitala
vuoittut
leat
sihke
cearkkit
,
skeaŋkavuoittut
ja
ruhtavuoitu
.
Jus
leat
fárren
Gáivutnii
eará
suohkanis
1993
maŋŋil
,
de
fertet
čálihit
iežat
nuppádis
!
Jus
leaččat
bargoaddi
,
de
lea
dušše
illudit
go
bargit
bohtet
ruovttoluotta
luomu
maŋŋá
.
Jus
livnnega
áiggut
guoddalit
,
de
fertet
čálalaččat
dan
dahkat
ja
áigemearri
lea
3
vahkku
maŋŋil
livnnetalmmuheami
.
Jus
livnnega
áigut
guoddalit
,
de
lea
áigemearri
3
vahku
maŋŋel
livnnetalmmuheami
,
ja
čálalaš
guoddalus
sáddejuvvo
gieldda
livnnetkántuvrii
.
Jus
manat
maŋŋil
suoidnemánu
1.
beaivvi
dakkár
ámmatdivššára
lusa
geasa
ii
guoskka
álbmotoaju
doarjjaortnet
,
de
it
oaččo
máksojuvvot
dikšungoluid
it
ge
mátkkoštangoluid
divššu
oktavuođas
.
Jus
manná
Cohkolat
orohaga
čađa
,
de
lea
Cohkolat
orohat
gii
galgá
váidit
.
Jus
manná
boastut
guoddalan
ášši
,
lohká
son
Min
Áigái
maŋŋá
go
gearggai
dikkis
vuossárgga
eahkedis
.
Jus
maŋŋil
dien
beaivvi
ain
lea
olu
muohta
,
de
gal
lea
lohpi
vuodjit
dálvejuvllaiguin
.
Jus
maŋŋá
soađi
giela
livččen
geavahan
,
de
livččen
olles
muitalusa
bilidan
,
čilge
son
.
Jus
mis
lea
muohta
,
gávpot
lea
čába
,
muhto
jus
ii
leat
muohta
,
de
lea
koanstamuohta
málejuvvon
miehtá
gávpoga
.
Jus
moaitá
dan
maid
mun
lean
bargan
go
ledjen
stivrajođiheaddji
,
de
ferten
mun
dohkkehit
dáid
moaitagiid
,
muhto
dát
áššit
orrot
čuožžilan
maŋŋel
go
heiten
,
ja
mun
imaštalan
dan
go
easka
dál
gulan
dan
birra
,
dadjá
Buljo
.
Jus
muhtin
nubbi
sohkabeale
olmmoš
bovde
du
juosat
,
de
son
veadjá
hirbmadit
liikogoahtit
dutnje
maŋŋel
go
leahppi
humadan
.
Jus
mánu
leat
badjelmeare
borran
,
de
sáhttá
maŋŋá
šaddat
váddáseabbon
dárkkistit
iežat
deattu
,
árvala
muhtin
Ruoŧa
beal
doavttirgráda
barggu
.
Jus
okta
gorrelohku
čájeha
ahte
fálaldat
lea
beare
stuoris
miehtá
suohkana
,
man
issoras
stuoris
de
lea
juvssahahttivuohta
olbmui
gii
orru
márkanbáikkis
?
Jus
orru
dárbu
ain
viežžat
oaiviliid
láhkaárvalussii
maŋŋel
go
lea
gearggusin
guorahallojuvvon
,
de
dahkat
dan
,
lohká
Marthinsen
.
Jus
politihkkarat
dál
čuovvolit
Geaidnodoaimmahaga
mearrádusa
,
de
šaddá
ain
boahtteáiggisge
fearga
rastá
Divttasvuona
.
Jus
sihkkarastá
šiehtadusaid
oastit
ealihanelliid
,
sáhttá
dát
buoridit
ruhtadili
go
eahpesihkkaris
biebman
,
mii
dál
juo
álggahuvvo
.
Jus
sii
goittotge
leat
oktii
dohkkehan
dutkamiid
,
eai
sii
šat
maŋŋá
sáhte
eastit
daid
.
Jus
son
šaddá
eret
fárret
Mázes
,
de
ferte
suohkan
gávdnat
eará
divššára
gii
sáhttá
su
eatni
dikšut
miehtá
jándora
,
dahje
bidjat
su
boarrásiidruktui
.
Jus
sámit
livčče
šaddan
bargat
iežaset
beroštumiid
ovddidit
fylkkademokratiija
čađa
,
ii
ge
livčče
leamaš
buorre
veahkki
guovddáš
beliin
,
de
livčče
leamaš
fámuhis
unnitlogu
sajádagas
.
Jus
vel
soabaditge
orohagas
de
hálddahus
eahpida
dán
ortnega
,
go
muđuid
šaddet
dálvvi
miehtá
leat
áldduin
nuppi
mearkkas
miesit
.
Jus
vástidat
juo
,
de
dáhpáhuvvá
visot
automáhtalaččat
,
ja
moadde
sekundda
maŋŋel
oidnogoahtá
sámegiel
teaksta
.
Jus
vástidat
juo
,
de
dáhpáhuvvá
visot
automáhtalaččat
,
ja
moadde
sekundda
maŋŋel
oidnogoahtá
sámegielteaksta
.
Jus
čielggadanprošeakta
manná
čađa
,
de
mii
boahtit
bargat
áššiin
viidáseappot
ja
vejolaččat
juo
geasi
2011:s
álgit
ráhkadit
máđijaid
.
Jus
čorget
maŋŋel
go
lea
juo
viežžan
ruskkaid
,
fertet
ieš
doalvut
seahkaid
rihpaduvdnái
.
Jus
,
ja
go
sii
ráhkistuvvet
«
Rudolfii
»
,
de
dan
maŋŋá
ii
šat
njuvvojuvvo
okta
ge
boazu
Sámis
.
Justa
dát
ja
duođaštuvvon
muitalusat
áiggiid
čađa
čájehit
ahte
Ludvig
Filip
lea
min
máddu
,
lohká
Ruth
Bøyum
áibbas
sihkkarit
.
Juste
beaivvát
ala
goas
dát
dáhpáhuvvá
,
ii
leat
vel
čielggas
,
muhto
galgá
almmuhuvvot
mediaid
bokte
maŋŋá
,
dán
čállá
beaivválaš
jođiheaddji
Karsten
Persen
e-poasttas
.
Juste
bivdoáiggi
johtet
ealut
dálveeatnamiidda
čađa
bivdoguovlluid
,
ja
sihke
ealgabivdit
ja
boazoeaiggádat
vuorjašuvvet
dáinna
.
Juste
dalle
ii
soaitte
dovdat
,
muhto
moadde
beaivvi
maŋŋel
sáhttá
garrasit
buohccát
,
čilge
Isaksen
.
Juste
dan_dihte
go
eat
leat
ožžon
oahpu
,
de
leat
šaddan
ruohttat
gili
miehtá
ja
gánske
maid
eará
suohkaniidda
ja
fylkkaide
ohcat
čállinveahki
midjiide
álo
go
galgá
reive
čállojuvvot
.
Juste
dán
maŋŋel
ledje
guokte
fearana
mat
livčče
dábálaččat
váikkuhan
ruovttujovkui
.
Juste
čuođi
jagi
maŋŋil_go
sápmelaš
Isak
Saba
válljejuvvui
Stuorradiggái
¶
Justislávdegoddi
lohpidii
ahte
NBR
oažžu
buktit
oainnuid
áššái
maŋŋil
.
Juvvá
Lemet
váldá
ovdamearkan
ahte
Suomas
eai
leat
oppanassiige
beroštan
guorahallat
,
ja
guhkkin
eret
ságastallan
mo
Suopma
lea
láhtten
sámi
álbmoga
vuostá
áiggiid
čađa
.
Jágát
maŋŋá
ii
šat
gullo
giehka
guhkkamin
.
Jáhkan
ahte
dán
čoahkkima
maŋŋil
nuorat
dustet
váldit
muinna
oktavuođa
,
doaivu
Pedersen
.
Jáhkiime
ahte
dát
lei
vearrát
go
lea
leamaš
dássážii
,
muhto
earát
lohket
gal
ahte
maŋŋá
Kárášjoga
álgá
váddáseamos
oassi
.
Jáhkkimis
šattai
"
čáhppes
báiddát
"
almmái
hui
heahpat
,
ii
lean
šat
eambo
muosehuhttin
dan
maŋŋá
.
Jáhkkit
ahte
sáhttit
oažžut
veahki
gávdnat
buoridandoaimmaid
ja
ovttasbargočovdosiid
suohkanrájiid
rastá
.
Jáhkán
Finnmárkkuopmodaga
ásahuvvot
hui
oanehis
áiggi
maŋŋel
dan
.
Jáhkán
ahte
lei
midjiide
hui
stuora
ovdamunni
loahppačiekčamis
go
beasaimet
mearridit
man
jođánit
spábba
galgá
mannat
ja
dat
várra
dagahii
ahte
mii
vuittiimet
,
muitala
son
maŋŋel
loahppačiekčamiid
.
Jáhkán
ahte
mus
lea
ovdamunni
dán
barggus
go
lean
sihke
dutkan
olu
eamiálbmogiid
áššiid
ja
čuvvon
mielde
mo
eamiálbmot
áššit
lea
mannan
jagiid
čađa
.
Jáhkán
baicce
ahte
šattašii
«
ávkin
buot
bealálaččaide
»
jus
gielda
livččii
vuollis
daid
vejolaš
gáibádusaid
ektui
mat
nissonis
leat
su
ovddeš
bargoaddái
,
áinnas
maŋŋil_go
buohccin
dieđihuvvui
ja
duvdojuvvui
goalmmát
beallái
,
oadjoetáhtii
,
dálá
NAV
!
Jáhkán
nu
lei
miehtá
Sámi
.
Jáhkán
sivvan
leat
go
mis
soitet
leamen
seammalágan
dovddut
musihka
čađa
,
dahje
musihkkii
,
jáhkká
Wimme
.
Jámii
čibbeoperašuvnna
maŋŋel
¶
Jándora
maŋŋel
dutkagohte
¶
Jándora
maŋŋel
lea
viidna
gárvvis
.
Jándora
maŋŋil
šattai
goalki
,
ja
bijai
nohkkat
.
Jándorkoarta
vuovdin
lea
njiedjan
vehá
maŋŋá
2002
,
heajos
bivddu
dihtii
,
2008:s
vuvdo
33_000
jándorkoartta
Suomas
.
Jánoš
Trosten
iská
juste
čuođi
jagi
maŋŋil
guorrat
Saba
luottaid
.
Jápmima
maŋŋel
(
Latiinnalaš
)
.
Jápmindáhtona
in
dieđe
,
go
dat
lea
maŋŋel
go
Guovdageainnu
sohkagirji
bođii
.
Jørstad
dajai
dan
maŋŋel
go
fuobmái
ahte
soames
lea
suoládan
dávviriid
su
viesus
.
KRO
leage
bidjan
olles
guokte
miljovnna
dán
máidnosii
,
muhto
maiddái
Triumf
lohká
ahte
bohccobierggu
galggaše
čađa
gaskka
fállat
,
eaige
nie
movt
dál
,
muhtin
vahkkuid
dušše
.
Dálkkádatkonferánsas
Københámmanis
deaivvadit
miehtá
máilmmi
álgoálbmogat
.
Kalstad
plánen
mátkki
Ruonáeatnama
rastá
.
Kanadalaččat
liikojedje
hirbmosit
go
Norgga
čuoiganriikkajoavkku
hárjeheaddji
veahkehii
kanadalaš
čuoigi
nissona
maŋŋel
go
son
bártidii
.
Kantiidna
leat
rabas
beaivvi
miehtá
.
Kantuvrra
heaittiheami
maŋŋá
vuođđuduvvui
Olmmošvuoigatvuođaid
ossodat
jagis
1987
mii
leamašan
hui
aktiivvalaš
ON
bargguin
.
Kantuvrra
pedagogavirggit
ja
jođiheaddjeovddasvástádus
fertejit
farggamusat
almmuhuvvot
ođđasis
maŋŋel
go
fágabiras
ja
organisašuvnnat
lea
ságastallan
.
Kappfjell
johttái
ge
eret
eamida
orohagas
jagi
2003:s
maŋŋel
earráneami
,
go
bázii
doppe
doalu
haga
.
Karen
Anni
oidno
nálu
čuggemin
ráiggiid
čađa
,
nu_ahte
das
šaddá
juogalágan
duodji
.
Karin
Anema
muitalii
TV-jearahallamis
maŋŋá
girjji
almmuheami
ahte
son
háliidii
giđđajohtima
čuovvut
go
dat
lea
njoazes
vuohki
mátkkoštit
ja
nu
son
sáhtášii
oahpásmuvvat
sápmelaččaiguin
.
Karlsen
logai
maŋŋá
ahte
lei
hirbmat
duhtavaš
dáinna
.
Karlsrud
lohká
iežaset
oaidnán
ja
govven
go
boazodoalli
huškkui
niibbi
čađa
mielgga
go
giehtadii
gabbagirjját
variha
.
Kemi
luittii
bissu
eatnamii
,
muhto
vihtan
ii
lean
sihkar
dáhpáhuvai
go
dat
ovdal
vai
maŋŋá
go
doarráiga
.
Kemi
čájehallaba
gárvvuid
maid
lávejit
coggat
ala
go
čađahit
mánáiguin
ja
nuoraiguin
vádjoleami
juovlaevangeliuma
čađa
.
Ken
Magne
lei
okta
dain
njealljásiin
geat
dušše
biilalihkuhisvuođas
Guoládatnjárggas
Ruoššas
1991:s
maŋŋá
go
ledje
leamaš
čuojaheamen
Lujávrris
.
Keskitalo
muitala
ahte
son
galgá
maid
dáid
čađa
mannat
dárkileappot
jus
lávdegoddi
oaivvilda
ahte
dat
lea
dárbbašlaš
.
Keskitalo
ovddida
váttisvuođa
mii
lea
Stállonjárgga
orohagas
-
mii
lea
orohat
mii
lea
dego
Norgga
stáhtas
ráhkaduvvon
ovttain
ulbmiliin
-
njuolggut
váldit
háldui
Sárevuomi
guohtuneatnamiid
maŋŋil_go
1972:i
konvenšuvdna
doaibmagođii
.
Keskitalo
sávvá
ahte
stuoradiggepresideanta
manná
Stuoradiggái
ja
su
bellodahkii
daiguin
jurdagiiguin
maid
lea
ožžon
maŋŋel
ságasteami
,
ja
dasa
Andersen
vástida
ahte
áigu
váldit
vuhtii
buot
maid
Keskitalo
lea
sutnje
muitalan
go
fas
vuolgá
lulás
.
Keskitalo
váruha
ahte
Sámedikki
stuorámus
hástalus
,
dađis
go
mii
oažžut
čađa
sámi
vuoigatvuođaid
,
lea
ahte
dát
vuoigatvuođat
dávjá
dušše
leat
báhpira
alde
,
ja
nu
sin
stuorra
politihkalaš
vuoittut
hávket
go
váilot
resurssat
ja
gelbbolašvuohta
.
Keskitalo
čilge
Sámi
allaskuvla
ásahuvvui
sierra
ásahussan
1989:s
,
maŋŋá
go
sámi
oahpaheddjiid
oahpahus
lei
guhkit
áigge
láittastuvvan
Álttá
oahpaheaddji
allaskuvlla
náittosdilis
.
Kjell
Are
lea
bargan
Sámi
Radios
golbma
jagi
Kárášjogas
,
maŋŋel
go
gearggai
journalistaskuvllas
Bodeajjus
.
Kjell
Magne
Eira
iežas
bivdojoavkkuin
lea
dál
albbasbivddus
Spiertagáissás
,
maŋŋil_go
Fylkkamánni
attii
báhčinlobi
vaikko
njukčamánus
eai
lean
gal
mielas
addit
.
Kjell
Østmo
(
58
)
,
oahpaheaddji
Sámi
Joatkkaskuvllas
Kárášjogas
,
dolle
duorastaga
maŋŋá
oahpaheaddji
barggu
Roavvenjárgii
bargat
juovlastállun
Santa
Claus
’
Village
báikkis
beassážiid
.
Klassihkalaš
konsearta
Juhls
silbarávddis
lea
máŋgasiidda
earenoamáš
vásáhus
beassášlávvordaga
,
maŋŋel
go
álggos
soitet
leamaš
geahččame
heargegilvvuid
.
Klemet
Erland
Hætta
danne_go
lea
vásihan
olu
dán
jagi
ja
birgen
roasuid
čađa
.
Klemet
Erland
Hætta
,
NSR
sámediggeáirras
ja
Sámedikki
eanetlogu
Finnmárkkuopmodaga
njuolggadusaid
áššejođiheaddji
,
bivddii
sátnevuoru
dalá
maŋŋá
Toril
Bakkena
sivahallamiid
.
Klemetis
ja
su
eamidis
Birehis
lei
maiddái
návet
,
nu_ahte
Klemetis
gal
ledje
ollu
barggut
maŋŋá
go
poastta
lei
juohkán
olbmuide
.
Kleppe
lohká
ná
leamašan
maŋŋá
go
vuojahat
ráhppui
mannan
giđa
,
masá
guorusin
miehtá
áigge
.
Koara
miellahtu
,
Aslak
Krokmo
,
bázii
okto
lávdái
,
rohttestii
CD
ozas
ja
juoiggastii
Gro
Siri
Johansena
,
geasa
son
maŋŋá
attii
dan
CD.
Koara
sullii
30
miellahtut
ásset
miehtá
Sámi
ja
gánda
rumbbuiguin
lea
Gard
Emil
Elvenes
(
11
)
.
Komitea
sáhttá
maid
gullat
váidagiid
ovttaskas
olbmuin
dahje
olmmošjoavkkuin
juos
stáhta
miehtá
ahte
CERD
komitea
sáhttá
váidagiid
gieđahallat
.
Kommišuvnnas
ledje
14
olbmo
miehtá
máilmmis
,
ja
okta
dáin
lei
Ole
Henrik
Magga
.
Kommunikašuvdnateknologiija
ja
interneahtta
addet
olbmuide
birra
máilmmi
vejolašvuođa
seammalágan
dihtui
ja
áiggeájánasfálaldagaide
,
ja
miehtá
máilmmi
golaheaddjit
johtet
seamma
gávppiin
oastimin
seamma
buktagiid
,
maid
leat
gárvvistan
seamma
máŋggačearddalaš
fitnodagat
.
Konferánsa
27
mánáid-
,
nuoraid-
,
ja
bearašveahkeheaddjit
miehtá
Finnmárkku
oasálaste
«
Veahkaválddálašvuohta
lagaš
bearrašis
»
fierpmádatkonferánssas
Rica
Hoteallas
Kárášjogas
maid
Mánáid-
,
nuoraid
ja
bearašossodaga
gealboguovddáš
ovttasráđiid
Romssa
bearašsuodjalusa
Vold-prošeaktajođiheddjiin
,
Marta
Olsen
Tapio
,
lágidii
.
Konferánsa
beaivvi
maŋŋá
¶
Konferánsii
serve
badjel
2300
dutki
miehtá
máilmmi
ja
Mathiesen
lea
duhtavaš
Ealát
prošeavttain
.
Kongressii
masa
servet
badjel
500
oasseváldi
miehtá
máilmmi
,
lea
šaddan
okta
deháleamos
deaivvadanbáikkiin
boazoálbmogiidda
ja
riikkaidgaskasaš
fágabirrasiidda
ja
fágaolbmuide
boazodoallo-
ja
eamiálbmotsuorggis
.
Kongsbakkenis
ii
lean
vuos
leamaš
kursa
,
muhto
maŋŋá
áitaga
de
mearridedje
politiijat
Kongsbakken
skuvlla
oahpahit
.
Kongsvinger
čiekčan
leige
Hans
vuosttaš
čiekčan
maŋŋel
bártti
,
muhto
son
ii
beassan
álgit
čiekčamis
.
Konkrehtalaččat
háliidat
mii
ahte
mánáide
miehtá
Sámi
galget
leat
oktasaš
oahppoplána
ja
oahpponeavvut
.
Konseartta
Kárášjoga
gánda
Kim
Halgeir
Berg
álggahii
konseartta
luđiin
ja
dat
árbevirolaš
oassi
bájis
lei
dat
vuosttaš
lávddi
alde
Rypa
pubbas
ja
dan
maŋŋá
ledje
rocka
joavkkut
mat
čuojahedje
lávddi
alde
.
Konseartta
maŋŋil
fertet
dovddastit
ahte
Mari
Boine
duođaid
doallá
máilmmedási
ja
lea
musihkainis
bidjan
Sámi
máilmmekártii
.
Konseartta
maŋŋá
dolliimet
illu
mielain
orrunsadjái
ráhkkanit
čuovvovaš
beaivvi
dáiddadáhpáhussii
.
Konstituerema
maŋŋil
ovddeš
sátnejođiheaddji
Anton
Dahl
logai
medijai
ahte
vaikko
son
lei
behtohallan
,
de
son
gal
áigu
ain
leat
mielde
ovdánahttit
ja
ovddidit
Guovdageaidnu
álbmoga
juohke
lági
mielde
.
Konsultašuvdnašiehtadus
sihkkarastá
sámiide
váikkuhanfámu
áššiin
main
lea
njuolggo
mearkkašupmi
sámiide
.
Konsultašuvnnaid
maŋŋá
ii
leat
ovttaoaivilvuohta
gaskal
Sámedikki
ja
Ráđđehusa
,
ja
Stuorradiggi
lea
mearrideamen
lága
mii
ii
čuovo
álbmotrievttálaš
prinsihpaid
masa
Norga
lea
miehtan
.
Konsultašuvnnas
čállo
maid
referáhta
,
mii
galgá
biddjot
Stuoradikki
neahttasiidui
,
ja
dan
sáhttá
vaikko_gii
mannat
geahččame
maŋŋil
.
Konvenšuvdnaevttohus
mii
dássážii
lea
leamaš
bajimus
dásis
dán
golmma
riikkas
lea
viimmat
joavdan
guhkkelebbui
,
maŋŋel
go
dát
golbma
riikka
dál
áigot
viidáseappot
bargat
evttohusain
.
Koppinen
šállošii
maŋŋel
čiekčama
,
muhto
eai
go
láve
nu
lohkat
go
okte
jukse
,
de
lea
álkit
nuppes
dahkat
dan
seamma
?
Kopulerema
maŋŋá
dat
jápmet
.
Kosovoi
fas
maŋŋel
soađi
¶
Koŋkáneami
maŋŋá
sáddii
Deanu
ja
Várjjat
sundi
Sámi
Áiggi
koŋkánanášši
Čáhcesullo
politikámmárii
.
Kr
,
de
daid
fas
atnigohte
sullii
duhát
jagi
maŋŋel
.
Kriminálafuolahus
maid
lohká
ahte
maŋŋá
giddagasa
galgá
fáŋga
máhccat
njuovžilit
iežas
ruovttubáikái
,
ja
sámi
fáŋggas
lea
seamma
riekti
,
čilge
Liss-Ellen
Ramstad
.
Kriminálafuolahusas
lea
dušše
vuoruhan
olgoriikkalaččaid
dili
geahčadit
ja
buoridit
,
muhto
ii
leat
goasse
dahkan
dan
sápmelaččaid
ektui
geat
leat
riika
iežaset
álgoálbmot
,
geaid
vuoigatvuođaid
leat
áiggiid
čađa
dulbmon
gitta
dálá
áigái
.
Kristensen
riŋgestii
ieš
buollinčáskadeddjiide
maŋŋel
go
veahkkás
olbmot
dieđihedje
sutnje
dan
birra
.
Kristian
Schjelderup
,
gii
maŋŋel
šattai
bisman
,
ozai
1928s
suohkanbáhpaámmáha
Værøyas
ja
Røstas
.
Kristtalaš
eallinoainnu
lea
oskkolaččat
doalahan
miehtá
eallinagi
.
Kristtalaš
Álbmotbellodat
lea
njuolgut
biekkaid
siste
leamaš
maŋŋel
čavčča
báikkálaš
válggaid
.
Kruvdnaprinsa
rabai
almmolaččat
dáiddárdálu
go
čovddii
čuolbma
suohpanis
mii
lei
čatnon
uvssa
rastá
.
Kránnjásiida
čállá
váidagis
ahte
oktasaš
siida
sirddii
eret
ealu
maŋŋel
go
sii
fitne
jearrame
manne
leat
johttán
sin
ovdii
ja
sin
dálveorohahkii
,
ja
dan
čuoččuhit
duođaštussan
ahte
sii
leat
mieđihan
lobiheamet
guođoheame
.
Kubálaš
sigárat
begget
miehtá
máilmmi
.
Kuhmunen
,
gii
miehtá
dálvvi
lea
viežžan
vuddjon
bohccuid
eret
ruovdemáđiin
,
oaidná
viimmat
čuovgadat
dili
,
ja
lohká
leamašan
stuorra
ávkin
bargolávdegottis
.
Kulturdepartemeanta
lea
almmuhan
ahte
sii
áigot
nammadit
kommišuvnna
mii
galgá
geahčadit
preassadoarjjaortnega
maŋŋá
strukturrievdademiid
medias
,
ja
momsageahpedeami
medias
.
Kulturdepartemeantta
logut
čájehit
ahte
BST
lea
ollu
bázahallan
buot
eará
lávddiin
,
maŋŋel
go
Sámediggi
hálddašišgođii
ruđaid
.
Kulturdoarjaga
ulbmilin
lea
doarjut
ja
ealáskahttit
sámiid
kultureallima
ovttasbarggu
riikka
rájáid
rastá
ja
doarjut
figgamušaid
ja
doaimmaid
,
maidda
sámiin
lea
oktasaš
beroštupmi
ja
mat
gusket
unnimustá
guovtti
riikii
,
gos
sámit
ásset
.
Kulturdoarjaga
ulbmilin
lea
doarjut
ja
ealáskahttit
sámiid
ovttasbarggu
kultureallimis
riikarájiid
rastá
,
ja
doarjut
viggamušaid
ja
doaimmaid
,
maidda
sámiin
lea
oktasaš
beroštupmi
.
Kulturlávdegoddi
mearridii
čoahkkimis
,
ahte
guođaha
mearreruđas
74
500,00
euro
,
maid
dasto
maŋŋá
juohká
.
Kulturministtar
Trond
Giske
moaitá
Radio
Norge
fitnodaga
go
sáddejit
sámegiel
ođđasiid
maŋŋá
gaskaija
.
Kulturministtar
lea
sihtán
Rikskonsearttaid
ođđasit
geahčadit
ruhtajuolludeami
,
ja
lohká
imáš
jus
ii
boađe
stádadoarjja
Sámi
musihkkafeastiválii
maŋŋel
go
nuppes
gieđahallo
ášši
.
Kultuvrralaš
Vázzinsoabbi
galgá
fuolahit
ahte
eallilan
olbmot
miehtá
riikka
ožžot
proffa
kulturfálaldaga
,
sajiin
gos
boarrásat
dábálaččat
leat
.
Kuoljok
celkkiiba
ahte
eaba
leat
veahášge
ovttaoaivilis
eanetloguin
ja
buvttiiga
beavdegirjelasáhusa
maŋŋel
go
jienasteapmi
lei
nohkan
.
Kursa
lea
dutnje
gii
hálidat
ain
ollu
vuodjit
biillain
maŋŋel
go
leat
deavdán
65
jagi
.
Kursa
lea
dutnje
gii
hálidat
aktiiva
eallima
biilavuoddjin
maiddái
maŋŋel
go
deavddát
65
jagi
.
Kursa
lea
dutnje
gii
hálidat
aktiivvalaš
eallima
biilavuoddjin
maiddái
maŋŋel
go
leat
deavdán
65
jagi
.
Kursa
lea
dutnje
gii
hálidat
leat
aktiiva
biilavuoddjin
maŋŋel
go
leat
deavdán
65
jagi
.
Kursa
lei
nu
miellagiddevaš
ahte
son
finai
grafihkkabargobájis
3
jagi
dan
maŋŋá
oahpahallamin
grafihkkateknihkaid
.
Kurssa
ulbmil
lea
oahpahit
nuppástuhttiid
gávdnat
máŋggalágan
dietnasiid
maŋŋel
go
nuppástuhttinprográmma
nohká
,
ja
ahte
dat
sáhttet
oktiibuot
addit
jahkedietnasa
.
Kurssas
serve
12
oasseváldi
miehtá
Finnmárkku
,
geat
čađahedje
sihke
teoriija
ja
praktihkalaš
bivddu
.
Kurssat
lágiduvvojit
giellaguovddážiid
čađa
sihke
Álttás
,
Loabáhis
,
Olmmáivákkis
.
Kuskkat
vudjet
áiddi
sisa
herggiid
maŋŋel
moallasázu
.
Kvalifikašuvdnaoasi
maŋŋá
lei
vuorbádeapmi
,
ii
ge
nu
mo
láve
dábálaččat
gilvvuin
,
ahte
buoremusat
besset
semifinálas
daid
vuostá
geat
aitto
nákcejedje
kvalifiseret
.
Hans
Solbakken
Oarje-Finnmárkku
Politiguovllu
Morten
Daae
muitala
ahte
sii
leat
ožžon
bohtosiid
rumašiskkadeames
maŋŋá
go
muhtin
dievdu
50
jagiin
gávdnui
jápmán
vissui
Mázes
mannan
gaskavahku
.
Káfestallan
maŋŋá
.
Káre
Márjá
Grønmo
,
gii
doppe
bargá
,
ii
loga
iežaset
vuohttán
ealggaid
vázzán
rastá
šilju
nu
mo
diibmá
.
Kárášjoga
2007
Kulturvahkku
-
«
Kultuvra
rastá
rájáid
»
9.11.18
.
Kárášjoga
Kulturvahku
fáddá
«
Kultuvra
rastá
rájáid
»
¶
Kárášjoga
Kulturvistái
ledje
olu
miella
dearvvašvuođabargit
miehtá
Sámi
čoagganan
,
maiddái
buohkat
geat
lea
vásihan
man
nu
láhkai
lossa
miela
váikkuhusaid
dahje
geain
lea
beroštupmi
miella
dearvvašvuođas
.
Kárášjoga
Sámeálbmot
Bellodaga
jođiheaddji
Olav
Sara
Nikkinen
sihtá
easka
maŋŋel
válgga
ovttasbargat
NSR:in
.
Kárášjoga
Sámi
Searvi
dieđiha
maiddái
ahte
juoigangilvvu
oktavuođas
dollojuvvo
"
Sámifeasta
"
,
–
Maŋŋel
gilvvu
lea
mis
"
rabas
mikrofovdna
"
.
Kárášjoga
boarráseamos
John
Anders
Grønnli
(
93
)
illuda
go
viimmat
Fylkkamánni
meannuda
hoahpuin
su
áššeguoddaleami
,
maŋŋil_go
lea
vuorddašan
badjel
guokte
mánu
.
Kárášjoga
dearvvašvuođaguovddážis
leat
ge
mearridan
ahte
eai
huma
vuoiŋŋaid
birra
maŋŋil_go
lea
beaggigoahtán
miehtá
Norgga
.
Kárášjoga
dispalávdegotti
ovdaolmmoš
Ravdna
Anti
lohká
gieldda
geassemánu
2005s
juo
mearridan
maŋŋá
gulaskuddama
,
ahte
ii
addojuvvo
safarimátkkiide
sierralohpi
.
Kárášjoga
gielda
biehttala
Finnmárkku
Birasbálvalusa
vistesadjeohcama
Rávdojohguolbanii
maŋŋá
go
leai
dahkan
ollislaš
árvvoštallama
.
Kárášjoga
gielda
lea
almmuhan
dál
namaid
sis
geaidda
geigejit
gudneduođaštusa
dan
ovddas
go
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋil
vižže
gálvvuid
Guhttásis
.
Kárášjoga
gielda
lea
dan
oainnus
ahte
ferte
rahpat
eambbo
rabas
láhttuid
,
jus
šaddet
gieldit
báikkálaš
olbmuid
ávkkástallat
borramuša
ja
dearvvašvuođa
dihte
iežaset
lagas
guovlluid
nugo
leat
dahkan
buolvvaid
čađa
.
Kárášjoga
gieldda
loahpalaš
areálplánaevttohus
ovddiduvvo
Kárášjoga
gielddastivrra
ovdii
loahpalaš
dohkkeheapmái
maŋŋil
gulaskuddanáiggi
.
Kárášjoga
gieldda
sierralohpelávdegoddi
eai
áiggo
šat
addit
vuodjinlobiid
eará
gieldda
ealgabivdiide
geat
háliidivčče
vuodjit
Kárášjoga
gieldda
čađa
go
mannet
bivdui
eará
gielddaide
.
Kárášjoga
gieldda
sierralohpelávdegoddi
eai
áiggo
šat
addit
vuodjinlobiid
eará
gieldda
ealgabivdiide
geat
háliidivčče
vuodjit
Kárášjoga
gieldda
čađa
,
go
mannet
bivdui
eará
gielddaide
.
Kárášjoga
gieldda
sierralohpelávdegoddi
gieldá
eará
guovllu
bivdiid
vuodjit
gieldda
eatnamiid
čađa
go
leat
eará
gielddaide
mannamin
bivdui
.
Kárášjoga
gieldda
sierralohpelávdegoddi
gieldá
,
dán
jagi
ealgabivddu
oktavuođas
,
eará
guovlluid
bivdiid
vuodjimis
Kárášjoga
eatnamiid
čađa
go
leat
eará
gielddaide
mannamin
bivdui
.
Kárášjoga
gieldda
sierralohpelávdegoddi
mearridii
gieldit
eará
guovlluid
bivdiid
vuodjimis
gieldda
eatnamiid
čađa
jus
leat
eará
gielddaide
mannamin
bivdui
.
Kárášjoga
gieldda
sierralohpelávdegotti
mearrádus
gieldit
eará
guovlluid
bivdiid
vuodjimis
gieldda
eatnamiid
čađa
,
ii
leat
lobálaš
ja
nu
ii
leat
ge
válddálaš
.
Kárášjoga
gánda
Hans
Norbye
lea
dál
viimmat
soabadan
Romssa
spábbačiekčanjoavkkuin
maŋŋel
dan
stuorra
eahpesihkarvuođa
galgá
go
son
mannat
TIL:i
.
Kárášjoga
gánda
Kim
Halgeir
Berg
álggahii
konseartta
luđiin
ja
dat
árbevirolaš
oassi
bájis
lei
dat
vuosttaš
lávddi
alde
Rypa
pubbas
ja
dan
maŋŋá
ledje
rocka
joavkkut
mat
čuojahedje
lávddi
alde
.
Kárášjoga
ja
Guovdageainnu
ealgabivdit
eai
vuolgge
Anárjoga
álbmotmeahccái
ealgabivdui
maŋŋá
go
FeFo
oanidii
bivddu
.
Kárášjoga
leansmánne
Sverre
Opdahl
muitala
Sámi
Áigái
ahte
sii
gávdne
eanet
narkotihka
muhtin
dálus
Kárášjogas
maŋŋá
go
ledje
nuoraid
gitta
váldán
Gáregasnjárggas
.
Kárášjoga
leansmánni
muitala
ahte
heahteveahka
joavddai
báikái
sullii
15
minuhtta
maŋŋil_go
ožžo
dieđu
,
ja
ohcagohte
dakkaviđe
fatnasiiguin
.
Kárášjoga
nuorat
gohččot
dál
olbmuid
garvit
sirkusa
maŋŋá
go
neahtas
oidnui
filbma
sirkuselliid
dili
birra
.
Kárášjoga
ráđđealmmái
,
Hilda
Vuolab
,
muitala
sii
vahkkosaš
vuossárgga
čoahkkinis
gieldda
ossodat
hoavddaiguin
lei
givssideapmi
stuorámus
ášši
maŋŋá
álbmotčoahkkima
Kárášjoga
mannan
vahkkus
.
Kárášjoga
turistaealáhus
lea
geavahan
ollu
návccaid
márkanastit
Kárášjoga
ja
sámikultuvrra
miehtá
máilmmi
.
Kárášjoga
vearrováldi
Kurt
Maurstad
ja
ráđđealmmái
Hilda
Vuolab
leigga
goappašagat
čoahkkimis
miehtá
gaskavahku
,
eabage
sáhttán
kommenteret
.
Kárášjoga
álbmot
nagodii
vuossárgga
eahkeda
čohkket
oktiibuot
lagabui
36_000
ruvnnu
mii
manná
njuolgga
Haitii
Redd_Barna
organisašuvnna
čađa
.
Kárášjogas
ja
Guovdageainnus
leat
sáhttán
johtit
kulturdoalus
kulturdollui
miehtá
beassážiid
.
Kárášjogas
lea
dál
mátkebálggis
gaskal
Spiidnegietti
ja
Báhkilvári
láhččojuvvon
nu_ahte
vázzit
sáhttet
goikeskuovain
dál
boahtit
olles
mátkebálgá
čađa
.
Kárášjogas
leat
olu
vuddjojuvvon
láhtut
Beassášvahkkus
,
earret
čuovgaláhtu
mii
vuddjojuvvo
miehtá
dálvvi
.
Kárášjogas
álggahit
ávvudeami
kulturviesus
diibmu
12
ja
doppe
lea
viiddis
prográmma
beaivvi
miehtá
.
Kárášjogačuoigamat
álggahuvvojedje
maŋŋel
go
váljohkalaš
Hans
Skoglund
ja
deatnulaš
Hans
Eriksen
álggaheigga
dan
jurdaga
.
Kárášjohkalaš
Jan
Nystad
(
50
jagi
)
jávkkai
maŋŋá
ođđajagefeastta
oasálastima
iđđedis
ođđajagemánu
vuosttaš
beaivvi
2008
.
Kárášjohkalaš
Valborg
Nystad
gii
dál
ássá
Oslos
,
muitala
su
mielas
dalle
(
1967/68
)
lei
somámus
oahpásmuvvat
eará
báikke
nuoraiguin
geat
bohte
miehtá
Norgga
.
Kástavuogádat
lea
maid
čuvvon
indialaččaid
miehtá
máilmmi
.
Kåre
Ballari
-
stivrajođiheaddji
viđa
jagi
čađa
-
čállá
maid
dearvvuođaid
.
Kåvenis
leat
gártan
juo
máŋga
jurdaga
oaivái
maŋŋel
go
oaččui
dieđu
,
ja
vuosttažettiin
háliida
son
geahččalit
márkanfievrridit
iežas
oaivegávpogis
.
Oddmund
Pedersen
giitá
iežas
ovddas
ja
addá
čoavdagiid
fas
ruovttoluotta
Alfred
Larsenii
,
gii
fas
álgá
biepmu
ráhkadit
kroas
,
maŋŋel
viđa
jagi
bottu
.
Nugo
miehtá
Sámi
,
de
levgejedje
maiddái
Guovdageainnu
vuođđoskuvlla
luhtte
ikte
.
Sámi
ofelaččat
leat
ožžon
buori
hárjáneami
logaldallamis
,
go
leat
miehtá
Norgga
muitalan
sápmelaččaid
birra
.
Sámedikkepresideanta
Pekka
Aikio
ja
Suoma
presideanta
Tarja
Halonen
lonohalaiga
skeaŋkkaid
maŋŋá
mállásiid
Ohcejoga
searvegotti
visttis
.
LOSA
gávnnahuvvui
lihkostuvvan
bures
jo
guovtti
jagi
maŋŋá
ásaheami
.
Ole
Henrik
Gaino
,
Láhpoluobbalis
,
čájeha
geađgejuolggi
luoddaneami
maŋŋá
gaskavahku
eanadoarggástusa
.
Labba
ráhkadii
vuođđosárggastusa
,
evttohii
luondu
galggai
láseseainni
čađa
leat
áltártávval
ja
LKAB
ruhtadii
.
Lada-sáttavuodjimiin
čogget
ruđa
váibmovihkemánáide
ja
biilla
lea
johtán
miehtá
Suoma
skábmamánu
vuosttas
beaivve
rájes
.
Lagabui
200
geahčči
ledje
veahá
arvvi
čađa
gávdnan
geainnu
festiválabáikái
ja
árvvusge
ledje
duhtavaččat
go
vulge
ruoktot
.
Lagabui
28
jagi
son
isidis
,
Johanasa
,
maŋŋil
ain
doalai
duottarstobu
liekkasin
ja
suittii
mátkkálaččaide
buot
dan
buori
maid
juohkehaš
dárbbašii
.
Lagabui
3500
olbmo
miehtá
Norgga
leat
Facebooka
bokte
reageren
garrasit
go
21
jahkásaš
Per-Michael
Anti
Utsi
,
Kárášjogas
,
lea
ferten
heaitit
Soltun
Álbmotallaskuvllas
maŋŋá
go
Kárášjoga
gielda
biehttalii
máksimis
veahkkebargi
goluid
.
Lagat
dárkkisteami
ja
mihtidemiid
maŋŋá
gielda
bissehii
huksema
suoidnemánus
.
Lahka
11
jagi
maŋŋil
su
jápmima
.
Lahka
bealli
–
47
proseantta
–
norgalaččain
lohket
sii
leat
vuokŋasat
ja
ođasmuvvan
persovnnalaš
dásis
luomu
maŋŋá
.
Lapin
Kansa
aviissa
jođiheaddji
,
Johanna
Korhonen
,
lea
lihcohallon
moadde
vahkku
maŋŋá
go
bargagođii
Roavvenjárggas
Suomas
.
Lappi
eanaloddenálit
leat
unnon
garrasit
buoremus
jagiid
maŋŋá
.
Lappi
ossodagas
ovdanbukte
turismabálvalusaid
ja
doppe
ledje
buotlágan
duojárat
miehtá
Lappi
leana
.
Lappland
šattai
dovddusin
,
earenoamážit
maŋŋel
go
Johan
Turi
(
1954-1836
)
1910:s
almmuhii
beakkán
Muitalus
sámiid
birra
girjji
,
maid
gulustuvvon
direktevra
Hjalmar
Lundbohm
(
1855-1926
)
doarjjui
.
Lars
Monsen
lea
áiddo
álgán
iežas
mátkki
gos
áigu
365
beaivvi
mátkkoštit
miehtá
Davvikalohta
.
Lars
Peder
Brekk
lea
rábistan
čalmmiid
maŋŋel
go
luonddugáhtten
direktoráhta
(
DN
)
dieđihii
ahte
Norggas
njeidojuvvojit
mearehis
olu
guovžžat
,
eambbo
go
goassege
ovdal
.
Lars
Peder
Brekk
mielas
ii
leat
buorre
go
gumpe
lei
oaguhan
duhát
lohkosaš
eallobihtá
rastá
Iešjoga
dálveeatnamiidda
,
mii
lea
dagahan
ahte
doppe
leat
leamaš
olu
bohccot
ovdal
lobi
ja
boazodoallit
maiddái
leat
šaddan
geavahit
mohtorfievrruid
caggamii
.
Lars
Pirak
šattai
ivdnás
ovddasteaddjin
ja
ambassadevran
sámi
kultuvrii
,
ja
su
veršuvdna
luođis
Biegganjunni
lea
beaggán
miehtá
máilmmi
,
dat
myhtalaš
boazu
mii
šattai
nu
mávssolažžan
sutnje
ja
mainna
son
identifiserii
iežas
,
jáhkán
mun
.
Lars
Vilhelm
Svonni
girjjis
lea
ráhkisvuohta
,
goddin
,
veahkaváldimat
ja
historjjálaš
fáktat
maŋŋá
maŋŋálaga
.
Larsen
deattuha
ahte
ráđđelahtus
leat
olu
ovddasteamit
miehtá
riikka
ja
mátkkošta
gaskamearálaččat
16
gáiddusmátkki
mánnosaččat
.
Larsen
ii
háliidan
kommenteret
lei
go
son
ovttaoaivilis
hoavddain
maŋŋá
go
lei
suinna
háleštan
.
Lasse
fas
válddii
badjelasas
muorragávppi
jagis
2003
maŋŋá
go
vieljat
,
Reino
ja
Tauno
,
geassádeigga
.
Lassin
BEBO
plánii
lágidit
oahpaheddjiid
ja
ohppiid
lonuhallama
rastá
rájáid
.
Lassin
leat
ođđa
šiehtadusat
mat
leat
šihttojuvvon
maŋŋel
1972
gáržžidan
eatnamiid
maid
sáhtte
geavahit
.
Lassin
sámi
álbmotbeaivvi
ávvudemiide
miehtá
Sámi
,
lágiduvvui
Álttás
konferánsa
mas
sámi
iešmearrideapmi
lei
fáddán
.
Lassin
vel
dasa
leaba
bassan
doaluid
maŋŋel
Máze
Giliviesu
ja
Rihttá
Biret
H.
Gaup
lei
vel
veahkkin
.
Lasttat
galget
leat
ruotnasat
ja
suohkadat
miehtá
.
Lasttat
ledje
heaŋgán
ovssiin
buollašis
ja
biekkas
dálvvi
miehtá
,
muhto
muhtin
giđđabeaivvi
de
gahčče
eatnamii
.
Lasáhusa
maŋŋil
spirevahágiid
buhtadeapmái
leat
dán
jahkái
ruhtajuolludeamit
badjelaš
4
miljovnna
euro
.
Lea
Arild
Hellesøy
,
Kárášjogas
eret
gii
doallá
sártni
,
ja
maŋŋel
girku
lea
girkogáffe
.
Lea
Finnmárkku
gielddadárkkisteaddji
IKS
,
mii
lea
dárkkistan
Deanu
gieldda
jagi
2006
ja
2007
guovttegielalašvuođa
rehketdoaluid
,
maŋŋá
go
dárkkistanlávdegotti
dan
bivddii
.
Lea
Innovašuvdna
Norga
gii
vállje
oasseváldiid
stivrakursii
,
njuolga
maŋŋel
áigemeari
.
Lea
Nils
Gaup
gii
bagadallá
filmma
,
ja
TV-ráiddu
galget
báddegoahtit
Guovdageainnus
maŋŋel
juovllaid
.
Lea
Plánalávdegoddi
mii
meannuda
ohcama
ja
buohkat
sáhttet
suohkana
čađa
ohcat
jus
báiki
ii
leat
regulerejuvvon
.
Lea
Ráddi
guhte
nammada
Doarjjastivrra
áirasiid
ja
dat
dáhpáhuvvá
maŋŋá
.
Lea
Rávdná
barggu
dihte
go
Kárášjogas
leat
dál
bargit
geassit
geat
čorgejit
ja
čuhppet
suinniid
miehtá
geasi
.
Lea
baicca
ártet
,
ahte
dál
maŋŋel
čilgejuvvojit
iežas
evttohusa
duogážat
.
Lea
beaggán
ahte
son
lea
hui
stuorra
«
live
»
artista
ja
sámi
mediat
leat
su
hirbmadit
rámiidan
maŋŋá
beassášdoaluid
.
Lea
buollán
issoras
riedja
maŋŋel
go
NRK
Nordnytt
muitalii
ahte
Davvi
Dearvvašvuođadoaimmahaga
stivrajođiheaddji
,
Bjørn
Kaldhol
,
maid
lei
mielde
dán
mátkkis
gieskat
,
ja
ášši
lea
leamaš
hui
báhkas
juo
moadde
beaivvi
.
Lea
buoret
dahkat
áiggis
mearrádusa
mii
sihkkarastá
boahttevaš
luossanáli
.
Lea
buoret
ovdagihtii
jurddašit
,
go
maŋŋel
gáhtat
.
Lea
buoret
soabadit
go
garra
nákkuid
čađa
mannat
.
Lea
buorre
beassat
veahá
vuoiŋŋastit
ovddit
vahkkuid
hoahpuid
maŋŋil
.
Lea
buorre
oaidnit
makkár
bohtosat
bohtet
sápmelaččaid
rahčamiin
,
go
dál
lea
vejolaš
maid
Guovdageidnui
boahtit
miehtá
máilmmis
.
Lea
buorre
vuoiŋŋastit
maŋŋá
duon
guokte
maŋimuš
vahku
hohpohallamiid
.
Lea
buorre
váldit
jaskadit
maŋŋá
ovddit
vahkuid
garra
bargguid
.
Lea
buot
govat
maid
son
govvii
maŋŋá
soađi
,
buot
ordnejuvvon
nummira
ja
nama
mielde
.
Lea
dehalaš
gurret
dan
maŋŋel
njuovvama
.
Lea
dehálaš
boradit
guhkes
konsearta
eahkeda
maŋŋá
.
Lea
dehálaš
gárvodit
bures
,
ja
mii
várjalat
guđet
guoibmáseamet
,
sihkkarastá
Hansen
aviisii
.
Lea
dehálaš
juohkit
sámi
ásahusaid
iešguđet
guovlluide
,
vai
sámevuohta
nanusmuvvá
miehtá
Sámi
.
Lea
dehálaš
oažžut
nuoraid
maŋŋá
oahpováldima
máhccat
ruovttoluotta
,
deike
ásaiduvvat
,
lohká
Ellen
Marit
Gaup
.
Lea
diehttevaš
ášši
ahte
jus
nuppi
čađa
váidá
,
de
sáhttá
dulka
áddet
boastut
,
ja
dasto
ii
šatta
váiddus
riekta
.
Lea
divrras
čohkket
čikčiid
miehtá
Sámi
,
ja
nu
go
lea
beaggán
de
ii
leat
Sámi
Valáštallanlihttus
jur
nu
ollu
ruhta
ahte
ii
dárbbaš
seastit
gal
.
Lea
dovddus
ášši
ahte
Jakobsen
diibmá
njunuščállosis
neavvui
ahte
Halonen
ii
galggaše
válljejuvvot
Davviriikkaid
Sámiráđđái
,
ja
maŋŋá
go
Halonen
lei
válljejuvvon
,
lei
aviisadiggi
gaskal
Jakobsena
ja
Svein
Ottar
Helandera
válljenvuogi
birra
.
Lea
dárbbašlaš
ahte
politihkkarat
miehtá
Sámi
,
eai
ge
dušše
Kárášjogas
,
mieđihit
ahte
dát
lea
servodatváttisvuohta
ja
ahte
dat
gávdno
sin
birrasis
.
Lea
dávjá
dákkár
báikkiin
gos
lea
árben
bivdobáikki
buolvvaid
čađa
.
Lea
eahpevuoiggalaš
maŋŋá
ohcanáiggi
ráhkadit
ođđa
instruvssaid
mat
cagget
addimis
Jan
Larsenii
reabbáeari
,
oaivvilda
Steinar
Pedersen
.
Lea
fylkkamánni
gii
mearrida
loahpalaččat
ášši
maŋŋil_go
gulaskuddamat
bohtet
ee.
Guovdageainnu
suohkanis
ja
earáin
geaidda
ášši
guoská
,
lohká
Schancke
.
Lea
gal
nu_ahte
ii
leat
vuosttaš
geardde
go
ná
manná
maŋŋá
Sámedikkeválggaid
.
Lea
garra
vuosttaldeapmi
sihke
politihkkariin
,
báikki
olbmuin
,
beakkálmasain
ja
earáin
miehtá
Norgga
,
mii
dál
lea
dagahan
ahte
ráđđehus
háliida
ođđasit
árvvoštallat
vejolašvuođa
njulget
el-fápmolinjjá
mearabodnái
,
ovdalii
go
cegget
issoras
stuora
stoalppuid
mat
galget
rasttildit
Hardangera
.
Lea
ge
danin_go
son
imašta
manne
Nils
Henrik
Sara
easka
maŋŋá
lea
lohkan
áigut
joatkit
jođiheaddjin
.
Lea
gearddi
dainnalágiin
ahte
meahcásteaddjit
eai
vuoje
ruossut
rássut
miehtá
duoddariid
ja
rastá
vumiid
dušše
vuodjima
dihte
,
muhto
baicce
vulget
fievrruiguin
mátkái
iežaset
meahcástanguovlluide
viežžat
lasi
biepmu
beaivválaš
birgejupmái
.
Lea
go
dát
maid
oaidnit
dál
,
maŋŋel
go
Riddoguolástanlávdegotti
árvalusa
hilgo
?
Lea
go
nu_ahte
gáibiduvvo
seamma
ollu
ráhkkaneapmi
ja
bargu
maŋŋil_go
oahpaha
lášmmohallama
1.
luohkás
go
de
go
oahpaha
eŋgelasgiela
10
luohkás
?
Lea
go
sus
áigumuš
geahččalit
buoridit
miehtá
máilmmi
álgoálbmogiid
dili
.
Lea
hui
erenomáš
dovdu
go
mus
lea
dál
vuosttas
girji
,
lean
guhká
bargan
ja
jurddašan
ahte
boahtá
go
das
mihkkige
,
in
ge
vel
ge
ádde
ahte
lea
duohta
,
kánske
maŋŋá
,
čilgestii
son
.
Lea
hui
heittot
mánáide
,
geat
mu
mielas
orrot
eanet
čiekčagoahtán
maŋŋel
go
oaččuimet
ođđa
šilju
,
lohká
Mikkel
Ole
Eira
.
Lea
iešalddis
buori
muddui
dohkkehuvvon
ahte
stáhta
čađa
almmolaš
boazolohkamiid
,
muhto
dál
lea
áigi
geahččagoahtit
man
rehálaš
lea
ahte
stáhta
barggaha
nuvttá
boazoeaiggádiid
dán
barggu
dahkat
stáhta
ovddas
.
Lea
iešguđetládje
suohkaniin
,
merkejit
go
ovdal_go
manat
jienastanlanjažii
vai
maŋŋel
go
leat
leamaš
.
Lea
issoras
smiehttat
ahte
boazosápmelaččaid
váivvimus
ja
balus
jurdagat
šaddet
duohtavuohtan
,
ahte
eiseválddit
jávkadit
bohccuid
,
ja
de
fas
maŋŋel
fuomášit
ahte
ii
han
dat
lean
ge
váldosivva
.
Lea
issoras
stuorra
beaivi
,
dadjá
Finnmarksløpet
gilvvuid
Hans
Petter
Dalby
ja
lasiha
:
–
Kruvdnaprinseassa
boahtá
maŋŋel
rahpama
čuovvut
álgovuodjimis
ovtta
beatnatráiddu
1000
kilomehtera
,
muitala
Hans
Petter
Dalby
.
Lea
johtingeaidnu
ja
jus
guohtun
billistuvvo
,
váikkuha
miehtá
guvlui
,
joatká
son
.
Lea
leamaš
stuora
beroštupmi
Idoldoaluide
ja
leat
oallugat
geat
leat
searvan
dása
miehtá
fylkka
.
Lea
lohpi
bivdit
B-hálddašanguovllus
mii
lea
oasit
gielddain
Mátta-Várjjat
,
Kárášjohka
ja
Guovdageaidnu
,
ja
dasa_lassin
miehtá
Unjárgga
,
Čáhcesullo
,
Várggáid
,
Bearalvági
,
Báhcavuona
,
Deanu
,
Gáŋgaviikka
,
Davvesiidda
,
Porsáŋggu
ja
Álttá
gielddain
.
Lea
lunddolaš
ahte
mii
álggahat
lagaš
ovttasbarggu
Innovašuvdna
Norggain
man
ulbmil
lea
ovddidit
fitnodat-
ja
servodatekonomalaččat
gánnáhahtti
ealáhusaid
miehtá
riikka
,
dadjá
Sámedikki
direktevra
Rune
Fjellheim
.
Lea
maid
dehálaš
eastadit
čađa
bieggama
ja
lieggasa
suođđama
.
Lea
maid
heittot
go
šaldi
boahtá
juste
maŋŋel
dievá
,
čilge
Mikkelsen
.
Lea
maid
mihttu
olahit
lagat
ovttasbarggu
sin
gaskkas
geat
barget
lullisámi
oahpahusain
,
maiddái
riikarájiid
rastá
.
Lea
maid
nu
álkes
vástádus
árvaluvvon
,
ahte
heajos
luossajagit
leat
áiggiid
čađa
leamaš
ja
dat
lea
áibbas
dábálaš
mas
ii
dárbbaš
ballat
.
Lea
maid
áiggiid
čađa
rievdan
geat
vuvdet
iežaset
.
Lea
maid
ávkkálaš
geavahit
vuosttaš
áiggi
maŋŋel
go
leat
lohkan
bihtáid
čállit
báhpirii
buot
mii
boahtá
oaivái
bihtáid
birra
.
Lea
maiddái
ollu
cukcasat
ráhkaduvvon
mat
mobiltelefuvnnaid
bokte
leat
juhkkon
miehtá
Norgga
.
Lea
maiddái
vejolaš
gullat
sáddagiid
beaivvi
maŋŋel
,
dahje
juohke
lávvordaga
ovdagaskabeaivvi
.
Lea
maiddái
čielgan
ahte
ášši
galgá
meannuduvvot
Guovdageainnu
Bargiidbellodaga
stivrras
maŋŋil
konstituerema
.
Lea
maŋŋel
vuosttáščájálmasa
gaskavahkku
eahket
,
ja
buohkat
leat
čoahkkanan
«
Driv
»
studeantaolgobáikái
ávvudit
filmma
.
Lea
maŋŋá
riŋgen
ja
bivdán
ándagassii
,
lohka
Mikkel
Nils
Sara
.
Lea
mearkkašahtti
ahte
leaba
beassan
skábiid
lohkaid
čađa
,
juoga
mii
dušše
čájeha
ahte
dán
áigái
eai
leat
lohkat
makkárge
hehttehussan
suollagiidda
,
dadjá
Nilsen
,
gii
oaivvilda
sin
leamašan
dego
seahka
siste
dán
dáhpáhusas
.
Lea
mearkkašahtti
go
ruvkefitnodagat
ná
álkit
besset
dáin
doaimmain
,
maŋŋel
go
leat
guođđán
guovlluid
gos
leat
roggan
.
Lea
mihá
eambbo
ságas
go
gii
galgá
murjjiid
čoaggit
,
nugo
NRK-Finnmárku
lohká
Dagsrevyenis
maŋŋil_go
Sámi
Vuoigatvuođa
Lávdegotti
árvalus
lea
boahtán
.
Lea
nu
álki
earuhit
bohccuid
maŋŋel
go
dien
atomafápmorusttet
bođii
.
Lea
nu
gohčoduvvon
"
audition
"
masa
besset
sii
geat
leat
daid
vuosttaš
geahččalemiid
čađa
beassan
,
mat
leat
leamaš
Bergenis
,
Troandimis
ja
Oslos
.
Lea
oahpes
ášši
ahte
Norgga
Boazosápmelaččaid
Riikkasearvi
(
NBR
)
lea
áiggiid
čađa
bidjan
ollu
searaid
cakkadit
ealáhusa
hálddašeami
Sámedikki
vuollái
.
Lea
oahpes
ášši
ahte
nuoraidskuvlavisti
lea
oalát
gahččamin
go
ii
leat
áimmahuššon
áiggiid
čađa
.
Lea
oaidnit
dego
filbmabihtát
mat
maŋŋá
galget
laktojuvvot
oktii
.
Lea
oalle
heahpat
go
eai
sirdde
dan
visttis
eret
go
áiggiid
čađa
leat
bargan
sámiid
vuostá
.
Lea
oalle
heajos
guohtun
measta
miehtá
.
Lea
oalle
imaš
dan
jurddašit
ahte
miehtá
Norgga
jođihit
skuteriid
dego
liegga
láibbi
,
vaikko
buot
sajiin
ii
oba
leat
ge
lohpi
vuodjit
skuteriin
.
Lea
oalle
somá
vuoitit
,
lohká
Oskal
dalá
maŋŋá
vuoittu
viežžama
.
Lea
oba
buorre
dovdu
,
odne
adden
visot
mii
vulggii
,
logai
son
NRK:i
dakkaviđe
maŋŋel
vuoittu
.
Lea
oktiibuot
100
miilla
dohko
,
sullii
13
diimmu
biillain
jus
čađa
gaskka
vuodja
.
Lea
olu
maid
sáhttá
ieš
bargat
,
ovdal_go
doalvut
divuhussii
biilla
,
jus
háliida
bures
ráhkkanit
,
ja
dá
leat
golbma
buori
ráđi
:
–
Dárkilis
biilabassamiin
olmmoš
olle
guhkás
,
maŋŋil
guhkes
dálvvi
sáltejuvvon
geainnuid
alde
.
Lea
somá
gullat
maid
festivála
oassálastit
dadjet
maŋŋel
festivála
.
Lea
suohtas
oaidnit
ahte
dutkiin
lea
ollu
ságastit
maiddái
maŋŋil
logaldallamiid
,
moddjá
son
.
Lea
sáhttán
fas
čohkket
searaid
guhkes
garra
dálvvi
maŋŋá
.
Lea
veadjemeahttun
ovttain
olbmuin
digaštallat
diekkár
cealkámušaid
media
čađa
,
lohká
son
.
Lea
vejolaš
ahte
eari
ferte
rievdadit
maŋŋel
go
bivdu
lea
álgán
.
Lea
vejolaš
váidalit
gitta
čieža
beaivvi
maŋŋá
jus
mii_nu
lea
boastut
dahkkon
.
Lea
vejolašvuohta
vázzit
šalddi
mielde
rastá
joga
,
nu_ahte
jus
lea
heahtebargu
nu
go
mahká
ambulánsa
goabbat
bealde
šalddi
ja
buohcciolmmoš
galgá
fievrreduvvot
gosa
nu
de
,
de
lea
dan
vejolaš
.
Lea
viiddis
prográmma
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
rahpama
.
Lea
viidáseappot
nu_ahte
maŋŋel
áššáskuhttinmearrádusa
galgá
ášši
biddjot
duopmostuolu
meannudeapmái
guovtti
vahkkus
.
Lea
vuosttaš
geardi
go
al-Qaeda
buktá
almmolaš
cealkámušaid
maŋŋel
fallehemiid
Afghanistana
vuostá
mannan
vahku
.
Lea
vuosttaš
geardi
maŋŋil_go
Sámi
girkoráđđi
lea
ásahuvvon
,
ahte
dákkár
ollislaš
plána
ráhkaduvvo
.
Lea
vuosttaš
háve
go
miehtá
dán
guovtti
fylkka
dáhpáhuvvá
earrebivdu
,
mas
nu
olu
go
37
albasa
lea
mihttun
báhčit
dán
dálvvis
.
Lea
vuosttaš
háve
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
ahte
dákkár
doalut
leat
Kárášjogas
.
Lea
várra
nu
dánin
go
sii
mat
vuođđoskuvllain
gerget
ohcet
buohkat
skuvlii
,
ja
sii
geat
leat
veahá
vuoiŋŋastan
maŋŋil_go
vuođđoskuvllain
gerge
,
maid
leat
fuomášan
fas
ahte
sii
álget
skuvlii
.
Lea
váttis
dadjat
goas
skearru
boahtá
olggus
,
go
ii
leat
olggosaddin
šiehtadus
,
ii
ge
leat
makkárge
pláhtafitnodaga
vuolde
,
muhto
sáhttá
almmuhuvvot
sierra
fitnodaga
čađa
,
justa
goas
dat
šaddá
lea
eahpečielggas
,
loahpaha
Lásse
Johnsen
Kvernmo
dahje
Paranoaidi
.
Lea
váttis
dadjat
,
ahte
leago
dát
duohtavuohta
mii
dahká
ahte
dán
áigái
orrot
leamen
eambbo
fundamentalisttalaččat
miehtá
máilmmi
go
muđuid
lea
leamaš
dábálaš
.
Lea
váttis
diehtit
manne
dainnalágiin
lea
šaddan
,
go
buot
galggai
šaddat
nu
ollu
buoret
ovttastahttima
maŋŋel
eará
ásahusaiguin
.
Lea
áibbas
áddetmeahttun
go
guolástuseiseváldit
muhttet
njuolggadusaid
maŋŋá
ohcanáiggi
,
lohká
sámedikkeáirras
Steinar
Pedersen
.
Lea
áibbas
čielggas
ahte
Haiti
dárbbaša
guhkes
áiggi
vuollái
veahki
máilmmis
,
iige
dušše
dál
,
muhto
maiddái
maŋŋá
go
máilmmi
ođasdoaimmahagat
guđđet
dán
riikka
.
Lea
áibbas
čielggas
,
maŋŋel
dán
ášši
,
ahte
buot
almmolaš
ásahusat
dárbbašit
eambbo
dieđuid
sámi
giellalága
birra
,
vai
boahtteáiggis
eai
šat
ilbmut
dákkár
giellabárttit
.
Lea
álki
lohkat
maŋŋel
cupa
ahte
nuo
ja
ná
livččii
galgan
dahkat
,
muhto
mu
mielas
mii
leat
dahkan
nu
bures
go
lea
vejolaš
,
loahpaha
duhtavaš
SSL
presideanta
Mikkel
Isak
Eira
.
Lea
álo
nu_ahte
muhtin
joavkkut
šaddet
hui
dovddusin
maŋŋel
by:Larma
ja
erenoamážit
jus
mediat
čállet
olu
sin
birra
,
čilge
Mogård
Larsen
.
Lea
álo
váttis
čiekčat
eará
Guovdageainnu
joavkku
vuostá
,
lohká
Nilutjoavkku
jođiheaddji
Jens
Martin
Mienna
maŋŋel
čiekčama
.
Lea
ártet
olles
ruovttoluotta
fas
ráfálaš
Sápmái
maŋŋel
go
dáččat
lulde
leat
báhčalan
min
!
Lea
čielgan
ahte
goappašat
diggeášši
leaba
Álttás
maŋŋel
beassážiid
.
Lea
čielggas
"
Hurtigruten
"
ii
hálit
joatkit
maŋŋel
go
áigemeari
siskkobeale
ii
čájehan
beroštumi
joatkit
.
Lea
čielggas
ahte
Bargiidbellodaga
evttohus
ii
leat
čađa
smihttojuvvon
ovdal_go
dan
almmuhedje
.
Lea
čielggas
ahte
dákkár
linjá
guohtoneatnamiid
čađa
sihke
gáržžida
ja
muosehuhttá
ealáhusa
.
Leago
boarásnuvvan
ferte
mearriduvvot
maŋŋil
dutkama
.
Leago
fuolahus
skuvlaáiggi
maŋŋil
almmolaš
ovddasvástádus
SAÁO
bokte
dahje
fertejit
go
váhnemat
ieža
dan
čoavdit
?
Leago
son
dat
justa
nu
mo
Hans
Rasmus
muitala
,
ahte
viessu
lea
sahájuvvon
rastá
go
isit
ja
eamit
earráneigga
?
Lean
barggu
čađa
šaddan
sidjiide
luohttámušolmmoš
.
Lean
dál
maŋŋil
hupman
fas
Goahtebeallji
KF
beaivválaš
jođiheddjiin
,
ja
dál
gal
logai
ahte
galggan
geahččalit
ohcat
jus
dan_dihte
oaččun
veahki
,
lohká
son
.
Lean
eallán
árramánnávuođa
(
1943-44
)
Roggejávrri
meahccedálus
15
kilomehtera
máttásguvlui
Anár
márkanis
ja
soađi
maŋŋá
Áŋŋelis
1950
rádjái
.
Lean
ferten
váldit
máŋga
kurssa
sámegielas
ja
dárogielas
maŋŋá
go
heiten
skuvllas
1958:s
.
Lean
finadan
sihke
Biedjovákkis
ja
Mátta-Várjjagis
maŋŋel
go
doppe
leat
heaittihan
ruvkedoaimmaid
ja
oaidnán
man
hejot
leat
čorgen
iežaset
maŋis
.
Lean
giđa
miehtá
eallán
njuoska
máilmmis
Dutnje
gii
muorra
geažis
eallát
gal
lea
álki
lohkat
dan
,
čilgii
goddesáhpán
.
Lean
ieš
gávdnan
njálabiejuid
guoras
loddedolggiid
maŋŋil_go
lea
borran
njálačivggaid
ja
guođđán
dávttiid
dasa
.
Lean
ieš
maŋŋel
logadan
čállosa
,
ja
lean
fuomášan
cealkaga
mii
sáhttá
addit
vearu
ipmárdusa
.
Lean
ieš
oaidnán
,
mo
muhtun
vuovdečuohppama
maŋŋá
Meahcceráđđehus
duktii
čuohpahaga
.
Lean
ilus
go
guolástusministtar
lea
miehtan
min
gáibádusaide
,
ahte
evalueret
eavttuid
maŋŋá
boahtte
čavčča
bivddu
.
Lean
leamaš
oktavuođas
guovllu
olbmuiguin
geat
lohket
sámediggeráđđi
ii
leat
singuin
oba
ságastange
ášši
birra
maŋŋel
2001
.
Lean
liika
geafi
čađa
mu
áigge
.
Lean
maid
buori
veahkki
ožžon
Deanu
gielddas
,
maŋŋil
Klinihka
,
loahpaha
Tor
Asle
Varsi
.
Lean
moddii
geahččan
,
go
bearráigeahččit
dušše
vudjet
miehtá
savvoniid
vaikke
doppe
livčče
man
galle
guollebivdi
.
Lean
ožžon
ollu
lagaš
skihpáriid
miehtá
Sámi
.
Lean
suoli
čuvvon
guokte
máná
;
Bireha
ja
Joavnna
beaivvi
miehtá
.
Lean
vissis
dáid
ođđa
luottaid
váldet
maid
atnui
earát
maŋŋil_go
stuorra
bohkanfitnodat
lea
geargan
vuodjimis
,
lohká
orohaga
ovdaolmmoš
,
Nils
Johan
J.
Gaup
.
Lean
váibmil
jokŋasáktii
,
ja
dan
lea
buoremus
juhkat
sávdnjii
maŋŋá
.
Lean
čoaggán
miehtá
Sámi
,
dáid
njeallje
davviriikkain
,
nállogoađis
gerresii
,
muitala
Nordin
.
Lean
,
lei
vuosttas
geassi
maŋŋá
go
náitaleimme
.
Leansmánne
fertii
bissehit
fievrru
dasa
go
okta
dávggiid
čohkkenboaltu
lei
rastá
ja
biila
jođii
geaidnoráigge
doarrás
.
Leansmánni
Tarjei
Leinan
Mathiesen
Porsáŋggus
muitala
biilavuoddji
loahpas
30
jagiin
lea
áššáskuhtton
dáhtokeahtes
goddimis
biillain
,
maŋŋil_go
vujii
jámas
muhtin
nissona
50
jagiin
Bissojogas
mannan
sotnabeaivvi
sullii
diibmu
13.15
.
Leansmánni
muitala
ahte
jus
mánná
,
dahje
muhtun
gii
vuodjá
lobiheamet
,
válddahallá
politiijaide
de
váldet
sii
vuosttažettiin
fievrru
sin
háldui
ja
maŋŋel
dan
galget
juristtat
buktit
duomu
.
Leansmánnibálvá
Arvid
Næss
muitala
maŋŋil
ahte
lei
duođalaš
diehtu
boahtán
heahteguovddážii
,
ahte
olmmoš
lea
doddjon
skuhteriin
Iešjohkii
.
Lean
bargan
sullii
čieža
ja
bealle
diimmu
guhkkosaš
beivviid
ja
muhtun
háve
lean
gártán
bargat
vel
eanet
vai
geargat
,
muitala
Johan
Ingvar
Sara
ja
lasiha
ahte
sis
leat
ain
barggut
vuordimin
ja
lohká
ahte
son
ferte
vel
geasseluomu
maŋŋá
joatkit
dáid
girjjiid
báhkkenbargguid
.
Leaska
Inger
Marie
Sokki
Hætta
lea
vásihan
garra
dili
maŋŋel
go
bázii
leaskan
16
jagi
áigi
.
Leaska
lávii
hupmat
ja
njálggahája
bidjat
sutnje
juohke
beaivve
maŋŋel
go
jámii
.
Leat
Kristiansand
mánáidfilbmafestivála
ja
Lulli-Norgga
filbmaguovddáš
mat
dál
bovdejit
filbmadahkkiid
miehtá
Norgga
searvat
gilvui
.
Leat
badjelaš
duhát
lohkki
,
ja
sii
eai
leat
dušše
Amerihkás
eret
,
muhto
baicca
miehtá
máilmmi
.
Leat
beare
máŋga
listtu
dikkis
mat
báhkkehit
iežaset
áibbas
persovnnalaš
áššiid
čađa
beroškeahttá
ollislašvuođas
,
ja
dat
billista
politihka
,
oaivvilda
son
.
Leat
bádden
dan
Yle
Sámi
radios
,
Anáris
,
čilge
vokalistta
,
ja
muitala
sis
leat
jurdagat
čuojahit
geasi
miehtá
.
Leat
báhcán
unnán
čállosiid
su
maŋŋá
,
ja
mii
eat
leat
gávdnan
makkárge
čállosiid
gos
son
bealušta
iežas
giellaoainnu
.
Leat
dieđusge
lávvordateahket
ollu
eará
fálaldagat
miehtá
gávpoga
ja
šaddá
ge
gilvu
oažžut
olbmuid
buot
doaluide
mielde
,
lohká
Kjell
Varsi
.
Leat
doalut
miehtá
vahkku
gieldda
bajimusa
rájes
gitta
vuolimussii
.
Leat
gal
máŋga
nieidda
miehtá
Norgga
geat
vurdet
gelddolaččat
ja
leat
ollu
nearvat
besset
go
viidáseappot
vai
eai
.
Leat
geahččalan
ovdal
loktet
ášši
Sámediggái
,
ja
dalle
eat
ožžon
dan
čađa
.
Leat
geahččalan
váikkuhit
nuoraid
beroštumi
teáhterii
čájálmasaid
čađa
,
ja
orru
ahte
lea
meinnestuvvan
.
Leat
go
leamaš
makkárge
kritihkalaš
dilálašvuođat
maŋŋel
go
ođđa
doaimmaheaddjit
álge
?
Leat
goitge
moadde
olbmo
geaid
nama
mielde
háliidan
namuhit
,
geat
min
bearraša
álo
áiggis
lea
čuvvon
,
sihke
morrašiid
ja
suohttasiid
čađa
.
Leat
guhkit
áigge
juo
gullan
ahte
min
servvodat
oažžu
duohta
hástalusaid
go
sii
geat
dál
leat
40-jagiin
ja
50-jagiin
ollejit
ealáhahkii
,
ii
dušše
dáppe
davvin
,
muhto
miehtá
riikka
.
Leat
leamaš
lossa
20
jagi
,
ja
miellahtuid
mokta
lea
leamaš
nuo
ja
ná
proseassa
čađa
.
Leat
maid
dat
máksineavttut
eahpečielgasat
,
vástida
Guovdageainnu
buhcciidruovttu
ovttadatjođiheaddji
,
Britt
Kirsti
Johansen
,
gii
sáddii
fálaldaga
measta
mánu
maŋŋel
go
Rakel
Gaup
lei
suohkanstivračoahkkimis
,
ja
vahkku
maŋŋel
go
Rakel
Gaup
ozai
dan
ossodagas
.
Leat
maid
eará
áššit
numo
máilmmi
dálkkádatrievdan
,
mii
maid
váikkuha
dasa
ahte
luossa
lea
vánis
dáppe
,
dadjá
Niemelä
ja
miehtá
maiddái
Guttorma
čilgehussii
ahte
Davvi-Norgga
mearračáhci
lea
liegganan
Barentsábis
70
logu
rájes
,
ja
oahtta
(
luosabiebmu
)
sirdása
.
Leat
maid
leamaš
idjadanguossit
mat
bohte
miehtá
máilmmi
guossis
,
dávjá
birra
jagi
,
ja
son
nagodii
gulahallat
buohkaiguin
,
vaikko_makkár
giela
hálle
.
Leat
maid
sáivačázi
bearralat
ja
lássabearralat
sihke
sierralágan
liktejuvvon
geađggit
ja
geađgebearralat
,
ja
máŋggat
eará
čikŋamateriálat
miehtá
máilmmi
,
dieđiha
Arja
Hartikainen
,
Sámemusea
Siiddas
.
Leat
maiddái
stuorra
vuovdečuolahagat
,
ja
dakko
gal
ii
leat
eará
muoldu
maŋŋel
go
leat
lossa
mašiinnaiguin
vuodján
,
diehtá
Oskal
.
Leat
maŋŋel
ságastan
olbmáin
.
Leat
maŋŋá
skuvllaáigge
,
ja
oahppit
ožžot
ieža
boahtit
jus
háliidit
,
muitala
rektor
Arnulf
Soleng
.
Leat
máŋga
stuorra
ja
lossa
ášši
mat
gullet
stivrra
háldui
lagamus
áiggiid
ja
mat
leat
bohciidan
maŋŋá
Finnmárkkuopmodaga
dohkkeheami
.
Leat
máŋggaid
jagiid
čuvvon
su
fearániid
máilmmi
ávdin
mehciin
TV:s
ja
dál
maŋimuš
TV-ráiddus
miehtá
Norgga
.
Leat
máŋggat
sámiid
searvvit
mat
leat
iešguđet
báikkiin
miehtá
Norgga
.
Leat
ollu
earát
geat
fertejit
leat
mielde
hukset
gierdevašvuođa
ja
ipmárdusa
etnalaš
rájáid
rastá
.
Leat
ožžon
buoret
iešdovddu
ja
maŋŋel
skuvllajagi
dihtet
buorebut
geat
sii
leat
,
ja
manne
sii
háliidit
joatkit
dán
láhkai
,
árvala
son
.
Leat
ožžon
hui
ollu
positiivvalaš
responsa
,
maŋŋel
go
lávlluimet
Davvi-Norgga
Riemuin
.
Leavdnjajogas
leage
dál
lohpi
juohkehaččas
goddit
eanemusat
golbma
stuorra
luosa
(
badjel
80
cm
)
,
ja
dušše
goddit
dittiid
maŋŋil
borgemánu
10.
beaivvi
.
Leavnnja
joatkkaskuvlla
nuorat
beroštit
dálkkádagas
,
dan
sii
gal
dihte
sihkkarit
,
maŋŋil
logaldallama
mii
Leavnnjas
dollojuvvui
nuoraide
duorastaga
,
dálkkádatrievdamiid
birra
.
Leavvajoga
ja
Rástegáissá
jođiheaddji
Thoralf
Henriksen
lea
leamaš
ollu
mediain
maŋŋel
go
moittii
garrasit
hukseneiseváldiid
,
mat
eai
beroš
dáčča
barttain
mat
leat
huksejuvvon
ja
viiddiduvvon
sámegilážii
lobihemiid
1960-jagi
rájes
.
Ledje
gal
muhtun
oahpaheaddjit
geat
maŋŋel
skuvlaáiggi
hupme
mánáiguin
sámegiela
,
muitaledje
6
B
luohká
oahppit
áŋgirit
.
Ledje
nu
máŋggalágan
stuorra
visttit
,
mat
leat
huksejuvvon
maŋŋá
nuppi
máilmmisoađi
,
ollu
lobiheamet
muitalii
taksivuoddji
.
Ledjen
dieđus
eanet
oadjebas
,
muitalii
Suvi
maŋŋá
filmma
.
Ledjen
dušše
čađa
johtimin
,
muhto
bursa
guorranii
ja
mun
fertejin
bargagoahtit
.
Ledjen
hui
váibbas
guhkes
vahkkus
maŋŋel
,
nu_ahte
sotnabeaivvi
veallájin
suffás
ja
guvlen
TV
-
oađestuvven
,
lonuhin
kanála
,
ja
fas
nohkken
.
Ledjen
nu
váiban
maŋŋel
márkaniid
go
in
astan
oađđit
,
muittaša
Kitok
ja
boagusta
.
Ledjen
olles
mielain
deavdit
saji
mii
lei
báhcán
guorusin
jávkán
váhnemiid
maŋŋá
,
muhto
mus
eai
lean
makkárge
eavttut
.
Leena
Aikio
lea
bálkáhuvvon
Norga-áššealmmájin
veahkehit
ovttasbarggus
rájá
rastá
,
goappat
guvlui
.
Lei
1993:s
go
álbmotbeaivvi
vuosttas
geardde
ávvuduvvui
miehtá
Sámi
.
Lei
2-0
Guovdageidnui
maŋŋá
vuosttaš
vuoru
.
Lei
Porsáŋggus
gos
bivdi
njeiddii
ealgga
ikte
,
muitala
Ims
,
ja
jáhkká
ealgabivdit
miehtá
Finnmárkku
ožžot
gelddolaš
bivddu
dán
čavčča
.
Lei
buorre
dovdu
sálas
,
lohká
Beaivváš
teáhtera
neavttár
,
Svein
Birger
Olsen
,
maŋŋá
čájálmasa
.
Lei
buorre
gullat
ahte
ollesolbmot
Kárášjogas
duste
muitalit
man
váttis
sis
leamaš
bajásšaddan
birrasis
gielddas
ja
maid
dálá
mánát
ain
vásihit
,
lohká
Norgga
mánáidáittardeaddji
,
Reidar
Hjermann
,
maŋŋá
čoahkkima
.
Lei
dievddu
eamit
gii
dieđihii
politiijaide
ahte
dievdu
lea
láhppon
,
maŋŋel
go
ii
boahtán
ruoktot
.
Lei
dramatihkka
Leavnnja
spábbačiekčanšiljus
mannan
sotnabeaivvi
go
Hámmárfeastta
hárjeheaddji
Odd-Karl
Stangnes
biddjui
eret
šiljus
maŋŋá
go
cielahii
duopmára
.
Lei
dramáhtalaš
dilli
ja
dasa_lassin
leat
cealkámušat
čállojuvvon
muittu
mielde
raportii
maŋŋil
,
moittii
Bakke
lágasteamis
.
Lei
dutkandirektevra
,
Jelena
Porsanger
,
gii
dan
maŋŋá
logai
stipeandda
mieđiheami
fágalaš
vuođuštusa
.
Lei
gal
oalle
čoaskkis
čohkkádit
jaska
ovtta
gaskka
,
muhto
gal
olmmoš
liegganii
go
Guovdageainnu
Girkosearvi
guossohii
gáfe
ja
gáhkuid
maŋŋel
ipmilbálvalusa
.
Lei
hui
galmmas
,
muhto
lei
nu
somá
ahte
mii
čaimmaimet
guhká
dan
maŋŋá
.
Lei
hui
garas
,
ja
muhtin
moadde
jagi
dan
maŋŋá
.
Lei
hui
álki
hárjánit
dasa
danin_go
čađa
áigge
ledje
movttegis
ja
buorredáhtonis
ámadajut
min
birra
.
Lei
losit
nuppi
jorus
,
muhto
lean
oalle
duhtavaš
,
logai
Størmer
Steira
NRK:i
maŋŋá
.
Lei
measta
láittas
loahpahit
konseartta
,
muitala
Gaute
maŋŋel
konseartta
.
Lei
oba
mihá
olmmái
dat
Álttá
sátnejođiheaddji
Geir
Ove
Bakken
go
humadii
Cyaneed-nieiddaiguin
maŋŋel
konseartta
.
Lei
ovdagihtii
juo
vurdojuvvon
ahte
miellačájeheapmi
šaddá
go
OG-spáiddar
olle
Londona
gáhtaide
,
maŋŋel
ráfehisvuođaid
geažil
mat
Tibetas
leat
leamaš
maŋemuš
áiggiid
gos
kiinnálaš
eiseválddit
leat
leamašan
garrasat
miellačájeheddjiid
vuostá
.
Lei
ovddit
bearjadaga
ahte
Inger-Biret
Sara
gánda
bođii
ruoktot
maŋŋá
skuvlla
,
ja
muitalii
mii
skuvllas
lei
dáhpáhuvvan
su
lávkkain
.
Lei
sihke
leaktu
,
mokta
ja
albma
teáhter
go
mánáid
ja
nuoraid
joavkkut
miehtá
Ruošša
beale
Sámi
čájáhalle
iežaset
teáhterbihtáid
.
Lei
somá
boahtit
fas
lieggariikii
maŋŋá
guovtti
vahkku
Peruas
,
gos
ii
lean
nu
liekkas
.
Lei
tiibmabeale
maŋŋá
gaskaija
go
politiija
oaččui
veahkkedárbočuorvasa
AMK-guovddážis
.
Lei
unohas
sihke
vuoigŋat
ja
čalmmit
maid
unohaste
maŋŋel
go
suinniid
lei
gieđahallan
.
Lei
vuosttaš
geardde
go
son
rohttehii
luođi
lávdde
alde
maŋŋel
biilalihkuhisvuođa
.
Lei
vuosttaš
skuvlabeaivi
maŋŋel
busselihkuhisvuođa
mas
dušše
golbma
máná
.
Leige
maŋŋel
go
gávnnaheimme
ahte
lea
beare
guhkki
vuodjit
go
galggaime
oastit
deahkaid
.
Lemet
Ivara
mearrádusa
maŋŋel
,
dilli
lea
nu_ahte
dain
guovtti
joavkkuin
leat
goappešagain
ovcci
jiena
konstituerema
vuolde
.
Lemet
han
dasto
lea
maŋŋá
ieš
čilgen
manne
šattai
boastut
.
Lemet
Ánte
muitala
maid
ahte
ii
leat
vuosttaš
geardde
go
son
gullá
maŋŋel
Sámi
Cup
ahte
doppe
lei
jugešvuohta
.
Lene
lea
dovddus
miehtá
Norgga
erenoamáš
Riddu_Riđđu
festivála
oktavuođas
.
Liegga
sákta
lei
fallun
gilvaleddjiide
viehkama
maŋŋá
.
Liggii
mu
váimmu
go
gullen
dáid
mánáid
hállamin
máttasámegiela
gaskaneaset
,
lohká
Sámedikki
ráđđelahttu
Ellinor
Marita
Jåma
maŋŋá
konferánssa
.
Lihkkosávaldagat
bohte
miehtá
.
Lihkku
čuovvu
aŋkke
du
čađa
áigge
,
ja
dus
dovdo
buorre
boahtteáiggi
doaivva
.
Lihkohisvuohta
dáhpáhuvai
mannan
duorastaga
,
go
Sirkasa
siida
lei
johtimin
3000
bohcco
ealu
jikŋon
jávrri
rastá
čakčaorohagas
dálveorohahkii
.
Lihkohisvuođabáikái
čoagganedje
olbmot
liđiiguin
ja
gintaliid
cahkkáhalle
sotnabeaivvi
maŋŋil_go
morašsáhka
šattai
dovddusin
dan
smávva
báikkis
gos
ásset
sullii
200
olbmo
.
Lihkostuvvan
beaivvi
maŋŋá
nu
oahppit
go
earáge
giliolbmot
sávve
oaidnalit
Ruktajávrris
fas
boahtte
giđa
.
Lihkostuvvan
goldima
maŋŋá
johka
lei
muhtin
áigge
buorre
muddui
guorus
.
Lihkus
lea
mus
fierpmádat
mii
lea
dorjon
mu
áiggiid
čađa
.
Lihttu
áigu
nannet
ovttasbarggu
báikkálaš
heargevuodjinservviiguin
ja
dakko_bokte
nannet
vejolašvuođaid
čađahit
heargevuodjingilvvuid
viidát
eará
guovlluin
ja
báikkiin
miehtá
Sámi
.
Liibmen
lávkka
Lei
ovddit
bearjadaga
ahte
Inger-Biret
Sara
gánda
bođii
ruoktot
maŋŋá
skuvlla
,
ja
muitalii
mii
skuvllas
lei
dáhpáhuvvan
su
lávkkain
.
Liigevearru
galgá
máksot
3
vahkku
sisa
maŋŋil
almmuheami
.
Liikká
bulii
njálbmi
go
máisten
dan
biepmu
maŋŋil
,
in
leat
gusto
dakkár
olmmoš
gii
liikon
garra
máisttu
biepmuide
.
Liikká
ferte
namuhuvvot
ahte
lunttat
eai
miehtá
gaskka
váldán
suodjalusbarggu
duođas
,
ja
danin
oaččui
ge
ruovttujoavku
2
moala
.
Liikká
ii
leat
nu
jallas
jurdda
geahččalit
SGP
dahkat
miehtá
Sámi
gilvun
.
Liikká
ii
leat
sihkar
ahte
dát
lea
loahpalaš
lohku
,
danne_go
ealgabivdit
sáhttet
dieđihit
ealggaid
vel
jándora
maŋŋel
go
ealgabivdu
lea
loahpahuvvon
.
Liikká
miehtá
son
ahte
buot
árvaluvvon
loguide
leat
geavahan
juogalágan
fágalašveardideami
.
Liikká
vudjen
dan
jáhkus
ahte
lean
ožžon
vuodjenlobi
gosa
ledjen
ohcan
,
duođašta
Sara
,
gii
maŋŋil
oaččui
vuodjenlobi
aiddo
fal
daidda
sajiide
gos
váidui
lobiheamet
vuodján
.
Lill
Hege
Anti
čuožžumin
gonagasa
bálddas
maŋŋá
go
liđiid
lea
addán
.
Lill
Tove
illudii
ja
njuikkodii
issorasat
dalá
maŋŋá
go
su
heasta
«
Rex
Milos
»
ja
vuoddji
Antti
Rasmus
vuittiiga
ja
dearppaiga
guokte
Suoma
heastta
ja
ovtta
Mátta-Várjjat
heastta
njealjátdoalvvis
johkajiekŋabána
alde
Kárášjogas
.
Lilletun
ii
lean
kántuvrras
ovdal_go
maŋŋel
áviissa
deaddiluvvui
,
muhto
mii
geahččalit
oažžut
Lilletun
ságaide
boahtte
áviisii
.
Lilletuna
namahus
Girko-
oahpahus-
ja
dutkanministtar
čájeha
ahte
son
lea
olmmái
gii
barggu
čađa
ferte
seaguhit
politihka
ja
religiuvnna
.
Listtus
váilo
maiddái
njeallje
vuolláičállaga
min
evttohasain
,
juoga
maid
maŋŋá
ordniimet
,
SRV
reivves
čuožžu
.
Liv
Eli
muitala
ahte
maŋŋel
go
čoahkkima
dolle
ruovttus
,
de
šattai
nu_ahte
son
vuolgá
mielde
Kanadai
.
Livčče
gal
somá
diehtit
poeŋga
doallat
čoahkin
maŋŋel
lea
mearridan
gii
šaddá
sátnejođiheaddji
.
Livčče
jáhkehahtti
ahte
vajálduhttá
duoddara
sápmelačča
,
dakkár
gii
maŋŋel
galggai
gáhttet
dan
váttis
FN:a
váldočálli
barggu
.
Livčče
áigá
galgan
Ovddeš
Finnmárkku
mánáidruovttu
mánná
lea
čuvvon
mielde
ođđasiin
maŋŋel
go
lávdegoddi
mii
lea
guorahallan
Finnmárkku
mánáidruovttuid
almmuhii
raporttas
ovddit
beaivvi
.
Livččen
bealle
jagi
dušše
mátkkoštan
miehtá
Sámi
ja
guldalan
olbmuid
iešguđet
áššiid
.
Livččen
hálidan
gullat
makkár
lea
leahket
nuorra
boazodoalus
miehtá
Sámi
,
Ruoŧas
ja
Suomas
maid
.
Livččii
buorre
diehtit
mii
maŋŋel
dán
boahtá
.
Livččii
hirbmat
heahpat
Sámediggeráđđái
jus
ii
oaččo
ášši
čađa
goalmmát
geahččaleamis
.
Livččii
hui
somá
mátkkoštit
miehtá
Norgga
ja
čuojahit
min
musihka
,
lohká
Alit
Boazu
lávlu
Rolf
Erling
Mienna
.
Livččii
šaddan
beali
divrasit
buvttadit
skearru
,
jus
maŋŋel
beassážiid
leimmet
oažžut
vástádusa
.
Loabagáiddi
giliviesus
lea
viehkan-
ja
njoarostangilvvu
,
ovdal
Márkomeanu
vuosttaš
oanehisfilbmafestivála
lágiduvvo
,
filmmaiguin
miehtá
davviguovlluin
.
Loahpageahčen
lea
ge
čálus
mii
earrána
hámi
dáfus
duoid
eará
divttain
,
go
das
muitala
čálli
iežas
vásáhusaid
maŋŋá
biillalihkuhisvuođa
1996
dálvvi
.
Loahpalaš
mearrádus
ahte
boahtiba
go
áššáskuhttot
,
dahkko
maŋŋel
go
suohkanbáhpa
guovttos
leaba
čálalaččat
buktán
iežaska
ákkaid
áššis
.
Loahpalaččat
ohppiidjuohkin
skuvllaide
dáhpáhuvvá
maŋŋel
go
čáliheapmi
lea
čađahuvvon
.
Loahpas
beaivvi
galgaba
Christian
Lindmann
Boazodoalohálddahusas
ja
advokáhtta
John
Jonassen
muitalit
movt
nuppástuhtti
čuožžu
juridihkalaččat
dál
,
ja
maŋŋil_go
nuppástuhttin
áigi
lea
nohkan
.
Loahpas
gullojedje
geahččit
dovddaheamen
maŋŋá
čájálmasa
ahte
lea
duohta
numo
mánát
čájáhalle
,
olbmot
gártet
vel
ulddaiguin
viežžat
veahki
gádjut
min
boahttevuođa
roasuin
.
Loahpas
jerre
vel
leat
go
sámedikki
politihkkárat
vajálduhttán
jienasteaddjiid
,
maŋŋá
go
ieža
leat
beassan
sámediggái
,
go
eai
leat
mielde
sámeskuvlla
áššiid
digaštallamis
,
vai
ledje
go
muhtimat
dušše
alla
bálkkáid
maŋis
?
Loahpas
mu
irgi
árvalii
in
go
mun
ieš
dušše
álggat
–
várra
dolkkai
gullamis
mu
,
ja
jahkebeale
maŋŋil
mun
álggahin
sistesihkkelastima
,
muitala
son
.
Loahpas
soahki
vuollánii
ja
časken
bátti
rastá
ja
čierastin
vieltti
vulos
,
Esa
čilge
.
Loahpas
vuosttaš
vuoru
beasai
kapteaidna
Svein
Holmestrand
sáddet
Nordlysa
njunnožii
,
maŋŋel
go
Paulen
lei
nivkalan
sutnje
spáppa
čiehkačievččasteamis
.
Loahpas
,
maŋŋá
go
lei
guhkit
áigge
gáibidan
doaktára
,
de
beasai
iežas
Álttá
doaktáriin
hállat
.
Loahppa
girjjiin
lea
sullii
bealli
buvttaduvvon
maŋŋel
2002
L-
97
oahppoplána
mielde
,
ja
leat
árvvoštallan
daid
oalát
dohkálažžan
.
Loahppa
mearrádus
dahkko
easkka
maŋŋá
go
ášši
lea
leamaš
gulaskuddamis
.
Loahppa
ruhtaboađus
ii
leat
vel
čielggas
,
muhto
Sara
oaivvilda
aŋkke
sin
leat
nagodan
čoaggit
30_000
ruvnnu
maŋŋá
go
buot
golut
leat
mákson
.
Loahppa
:
Aili
Keskitalo
sallui
Olli
ja
sávai
sutnje
lihku
presideantan
maŋŋel
go
ovttasbargu
Johan
Mikkel
Sarain
ii
doaibman
.
Loahppaevttohusa
mielde
SSG
oažžu
Sámiráđi
lahttuvuođa
,
muhto
lahttuvuohta
boahtá
fápmui
boahtte
ráđđečoahkkima
maŋŋá
.
Loahppaságaid
,
mojiid
ja
gatnjaliid
maŋŋá
earránadde
eatnagat
vejolaččat
maŋimuš
geardde
Alavieska
eatnamiin
.
Lobiheapmi
doallat
láhtuid
rabas
maŋŋel
5.
b.
miessemánus
.
Lobihis
áiddit
leat
miehtá
Kárášjoga
gieldda
.
Loga
dárkilit
mii
čuožžu
šiehtadusas
ovdal_go
čálát
vuollái
,
go
lea
dárbbašmeahttun
maŋŋel
riidališgoahtit
.
Logai
Eline
Grønvoll
,
maŋŋel
go
lei
beassan
jagáš
nuorra
Artistan
Riddu
Riđđus
.
Logaldallan
čájeha
juhkosat
main
lea
koffeiidna
dagaha
ahte
dus
lea
birrasii
66%
lassi
energiija
vuosttaš
vuođu
maŋŋel
.
Logaldallanmátki
lágiduvvo
Birasgáhttendepartemeantta
dálkkádatkampánja
"
Biraslokten
"
olis
,
ja
lea
fálaldat
allaskuvllaide
ja
universitehtaide
miehtá
Norgga
.
Logenear
jagi
maŋŋel
go
nubbe
olmmái
lei
jápmán
,
de
mearridii
dat
nubbi
ahte
dál
son
áigu
náitalit
.
Logenear
jagi
maŋŋel
go
nubbi
olmmái
lei
jápmán
,
de
mearridii
dat
nubbi
ahte
dál
son
áigu
náitalit
.
Logi
beaivvi
maŋŋel
dieđiheigga
ieža
gos
leaba
.
Logi
beaivvi
maŋŋil
válggaid
čilge
viimmat
Sámedikke
válggaid
jienat
.
Logi
jagi
maŋŋel
go
vuosttaš
háve
vuite
Nilut
Cup
,
vuittii
Lákkonjárga
fas
Nilut
Cup
–
ja
oaččui
ruoktot
johttipokála
.
Logi
jagi
maŋŋel
,
1990
logus
,
álge
eanet
ja
eanet
olbmot
geavahit
interneahta
sihke
ruovttuin
ja
barggus
.
Logi
jagi
maŋŋá
lea
dušše
lohku
guovtti
guoktelogiguđa
ealliin
-
goaskin
ja
čeavrris
-
boahtán
fas
seamma
dássái
.
Logi
minuvtta
gurrehallama
maŋŋá
golggaime
rávnnji
mielde
Áiteguikii
ja
iskkaime
duvdit
guoli
ovtta
gárgo
lusa
vai
beassá
roahkastit
.
Logi
minuvtta
maŋŋel
nagodii
Sørøy_Glimt
čiekči
Stig
Martinsen
dulbet
bohtosa
ovttain
moalain
.
Logje
ii
loga
sis
gal
ovttasge
leamaš
oktavuohta
šat
oahpaheaddjiguoktáin
maŋŋel
go
soai
fárriiga
eret
Guovdageainnus
.
Logut
njidje
dramáhtalaččat
easka
maŋŋá
go
politiijat
almmuhedje
namaid
.
Lohkki
goit
ii
oaččo
,
duššo
šuohkkima
ja
ollu
maŋŋel
,
ahte
son
baicca
livččii
háliidan
borrat
gaskabeaiborramuša
ovttas
bearrašiinnis
,
ja
vel
maŋŋelis
,
ahte
sus
leat
guokte
nieidda
geat
lohkaba
muhtin
universitehtas
.
Lohkki
lei
fierralahtton
guovtti
,
beal_golmma
áigge
,
maŋŋá
go
skuvla
nogai
,
lohká
son
.
Lohká
Niels-Ovlla
Dunfjeld
,
maŋŋel
go
Guovdageainnu
suohkan
lea
nammadan
su
ja
Gard
Emil
Elvenesa
Niehkostipeandda
evttohassan
.
Lohká
guovdageaidnulaš
Olaf
Hætta
maŋŋel
go
Nord
Troms
Kraftlag
lea
leamaš
su
šiljus
ja
billistan
muoraid
maid
30
jagi
áigi
lea
gilván
.
Lohká
son
ja
čujuha
hirssa
gaskkaide
gos
olgočuovga
báitá
čađa
girkui
.
Lohpi
álgá
seammás
teakstadieđu
oažžuma
maŋŋá
ja
dat
lea
fámus
ovtta
jándora
.
Lohpidehket
fal
munnje
ahte
maiddái
muitibehtet
iežadet
jurdagiid
ja
vásáhusaid
dikšut
maŋŋá
dán
surgadis
dáhpáhusa
,
go
dát
dáhpáhus
čájeha
man
olu
mii
dárbbašit
din
maiddái
boahtteáiggis
,
logai
son
sártnistis
maid
doalai
Leavnnja
girdistašuvnnas
.
Lohpidit
ahte
jus
álás
viegan
márkana
čađa
de
vuolggát
mu
mielde
,
ja
de
beasan
dahkat
feara_maid
.
Lossametálla
nuoskkideapmi
lea
lassánan
vaikke
Ruošša
ja
Norgga
eiseválddiin
lea
leamaš
mihttu
unnidit
nuoskkideami
dan
dássái
mii
sihkkarastá
olbmuid
dearvvašvuođa
ja
luondu
ceavzima
.
Lucia
lea
Sicilia
bassi
olmmoš
gii
jámii
304
maŋŋá
Kristusa
.
Luhkan
áigu
čiŋadit
Márkomeanuide
mii
lea
beaivvi
maŋŋel
mánáidmeanu
.
Luhtehasat
leat
sakka
geahpedan
veajetšattu
ja
3-5
jagi
maŋŋá
maiddái
sállašiid
.
Lund
sivahallá
NRK
Sámi
Radios
boazopolitiijaid
ádjánan
dutkamiin
,
maŋŋel
go
golggotmánus
2008:s
masttadedje
.
Lundby
šattai
bajás
Oslos
ja
su
eadni
lei
davvi-norgalaš
gii
maŋŋel
soađi
fárren
Lulli-Norgii
.
Luntta
guovttos
leigga
leamaš
Juhlsas
ja
leigga
fas
ruovttoluotta
vázzime
go
Mats
Ánte
Buljo
fáhkka
manai
jieŋa
čađa
.
Lunttaide
ledje
stuora
vuordámušat
maŋŋel
go
guokte
vuosttaš
čiekčama
ledje
vuoitán
,
ja
soite
maid
alddiineaset
stuora
vuordámušat
.
Lunttain
lei
ain
buorre
mokta
,
juobe
eahkediid
ge
maŋŋel
čiekčamiid
.
Lunttat
duođai
válde
ovddasvástádusa
ja
čájehe
ahte
sis
lei
buoret
joavku
go
Nordlysas
,
dadjá
movttegis
jođiheaddji
Svein
Ole
Sandvik
,
maŋŋel
čiekčama
.
Lunttat
vulget
boahtte
basiid
Gáivutnii
,
ja
vahkku
maŋŋil
sii
mannet
Ráisii
.
Luobai
ieš
Nymo
muitala
bures
gulahallan
Greiner
Haakeriin
maŋŋil_go
sii
fuobmáje
ahte
20_000
ruvnnos
váilot
duođaštusat
masa
lea
geavahuvvon
Oslo
Sámi
Viesu
doaimmaide
.
Luoddabargit
leat
oainnat
dál
divvume
fylkkaluotta
mii
manná
Máze
čađa
.
Luohti
gullui
miehtá
Sámi
Cup
doaluid
.
Luohti
lea
rievdan
ollu
áiggiid
čađa
.
Luohti
lea
vel
dakkár
mii
ii
leat
eará
kultuvrrain
,
dat
lea
dušše
sámi
ja
leage
maid
áiggiid
čađa
leamašan
dehálaš
gulahallan
ja
sosialiseren
gaskaoapmin
.
Luomelasttat
ihtigohte
golbma
vahku
maŋŋil
dán
jagi
go
dat
mii
lea
dábálaš
,
dasalassin
leat
olu
arvedálkkit
váikkuhan
Finnmárkku
guovlluid
.
Luonddu
lági
háhkamis
gevvet
máŋggat
gilvvutge
miehtá
Deanu
.
Luondduluossa
sáhttá
leat
sáivačázis
2
jagis
gitta
8
jahkái
,
muhto
min
guovlluin
šaddet
eatnasat
veajehin
ja
vudjet
merrii
maŋŋel
go
leat
leamaš
njeallje
vihtta
jagi
jogas
.
Luondduriggodagat
gávdnojit
miehtá
Norgga
.
Luondu
ložže
olggiidis
ja
šloahkiha
guhkes
buolašáiggi
maŋŋá
.
Luosa
návccat
nohkagohte
maŋŋil
12
minuhta
.
Luosat
mat
gođđama
maŋŋá
birgejit
badjel
dálvvi
leat
luossanáli
dáfus
divraseamos
guolit
.
Luossa
lei
vel
golgadaga
čađa
mannan
.
Luossa-
ja
mearradápmotgárdekonsešuvnnaid
gulaskuddanreivves
čuožžu
čuovvovaš
:
"
Departemeanta
čujuha
ahte
gárvet
ođđa
ja/dahje
viiddideapmi
dain
guovlluin
main
jo
leat
konsešuvnnat
boahtá
gearregastinmeannudeami
čađa
earret_eará
váldot
deastta
birrasii
,
guolledearvvasvuhtii
,
guolleburesbirgemii
ja
areála
,
masa
guoská
gáhttenguovlu
,
olgodaddanberoštumit
,
biebmosálttiid
lasiheapmi
,
guolledávdda
bieđganeapmi
ja
vilda
mearradápmot-
ja
luossanálit
.
Luossabivdu
lassánii
sakka
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
sihke
jogain
ja
mearas
,
ja
erenoamážit
1970-logus
.
Luossahivvodat
lea
gal
áiggiid
čađa
rievddadan
jagis
jahkái
.
Luottain
main
lea
lágiduvvon
ráidovuodjin
:
Juovlaruohta
eretcelkojit
almmuhuvvon
ráidovuodjinvuolgimat
maŋŋel
dii.
19.00
.
Luovasealuin
lea
joavdan
rastá
riikageainnu
,
muhto
mátki
lea
vuos
guhkki
geasseorohahkii
Fálesnuori
suohkanii
.
Luođi
ja
rumbošuoŋaid
fárus
sáhtát
galledit
čieža
iešguđetlágan
turismafálaldaga
miehtá
Finnmárkku
.
Lustavuodjin
dáhpáhuvvá
guotteteatnamiid
ja
guohtonbáikkiid
čađa
,
ja
dás
eai
boađe
makkárge
váikkuhusat
.
Lágamánnerievtti
mielde
lea
Skare
,
ieš
iežas
biilla
goazanbohcci
čuohppan
rastá
,
mii
dagahii
son
vujii
badjel
geainnu
.
Lágideaddji
bummii
ja
mojohalai
maŋŋel
¶
Lágideaddjiid
bealis
daddjo
ahte
ledje
erenoamáš
buori
gilvvut
dan
dáfus
ahte
olbmot
ieža
dal
dadjat
juo
čorgejedje
iežaset
maŋis
,
nu_ahte
lágideaddjiide
ii
lean
ollu
čorgemuš
maŋŋá
gilvvu
.
Lágideaddjit
gal
lohket
áltálaččaid
guhká
váillahan
dakkár
doaluid
,
mat
leat
šaddan
dábálažžan
miehtá
Norgga
.
Lágideaddjit
leat
duhtavažžat
dan
jagáš
čiekčamiin
ja
leat
dušše
buori
muittut
báhcan
maŋŋel
.
Lágideaddjit
ledje
jo
bivdán
juigiid
festiválas
oasálastit
ja
maid
bidjan
bovdejumi
miehtá
Sámi
,
Boazovárrái
boahtit
sihke
juoiggadit
ja
maid
návddašit
luđiid
.
Lágidemiin
suohkan
háliida
giitit
báikkálaš
álbmoga
nuvttá
barggu
ovddas
maid
iešdáhtolaččat
dahket
suohkanis
miehtá
jagi
.
Láhka
mearriduvvui
1985
,
golbma
jági
maŋŋá
go
Rios
Montt
militearaveagain
rivvii
alcces
fámu
.
Láhpoluobbala
gilisearvi
lea
leamaš
čađa
gaskka
vuostá
heaittiheami
,
go
sii
ballet
ealuid
bilidit
luomešattuid
ja
sin
herggiid
guohtumiid
.
Láhttu
10
:
Mázes
Hirsaluohká
bakte
rastá
eanu
Láhpojávrái
.
Láhčamat
gáibidedje
dan
alcceseaset
Pakistana
árbevieru
mielde
,
gos
juhket
árbbi
dalá
maŋŋá
jápmima
.
Lákkonjárgga
čiekči
Mikkel
Ole
Eira
soaitá
leat
okta
dain
gussiin
maid
diehtosiidda
journalista
oahppit
bovdejit
iežaset
studio
ságastallamiidda
ovdal
ja
maŋŋel
čiekčamiid
dán
jagáš
Nilut
Cupas
.
Lákkovuonas
:
Dan
boltojuvvon
eatnama
čađa
gal
ii
beassan
biillain
.
Lárina
Ánne
Rávdná
,
Anna
Ravna
Gaup
,
luittii
borgemánus
heargečorraga
vuopmái
,
maŋŋil
guhkes
dálvvi
veaddimiin
.
Lásságámmi
vuođđudus
háliida
ohcciid
miehtá
Sámi
,
ja
vuosttažettiin
dáiddáriid
ja
dutkiid
geain
lea
sámi
fokus
.
Lávdegoddi
doarju
ohcama
,
ja
lohká
ahte
sámi
valáštallanlihkadusas
lea
stuora
mearkkašupmi
,
ja
lea
čohkkejeaddji
ja
identitehtaráhkadeaddji
oassi
-
erenoamážit
mánáide
ja
nuoraide
-
miehtá
Davvikalohta
.
Lávdegottebargu
mii
lea
vuođđun
ráđđehusa
evttohussii
,
lea
geanohuvvan
maŋŋel
gulaskuddamiid
.
Lávdegottis
ledje
miellahtut
miehtá
riikka
ja
buot
dearvvašvuođaguovlluin
,
ja
sin
searvvis
maid
riikka
buoremus
dearvvašvuođaekonomiija
čeahpit
.
Lávdái
maŋŋá
vuosttaš
čájálmasa
.
Láve
maiddái
hui
buorre
go
idjadansadji
lea
gárvásit
láhččon
,
ja
go
sáhttá
dušše
velledit
maŋŋá
go
lea
beassan
oakkastit
.
Lávken
Gambia
oaivegávpogii
,
Banjulii
,
maŋŋá
logi
diibmosaš
girdi
biidnašumi
Helssegis
.
Lávlagiin
ohppet
ođđa
sániid
,
ja
de
láven
maŋŋá
čájehit
sidjiide
daid
diŋggaid
maid
birra
mii
leat
lávlon
.
Lávlunboddu
maŋŋel
čájálmasa
Maŋŋel
čájálmasa
hástalit
neavttárat
olbmuid
mielde
lávlut
.
Lávlunboddu
maŋŋel
čájálmasa
¶
Lávlunjoavkku
ja
kulturskuvlabarggu
čađa
lea
ovddidan
sámi
sálmmaid
,
juoigama
ja
sámegiela
.
Lávlut
miehtá
Sámi
leat
bures
boahtimat
.
Lávus
sii
maid
fullet
niibbiin
,
suovastuhttet
bierggu
ja
dolastallet
miehtá
dálvvi
.
Lávvardaga
almmuha
son
girjjis
maŋŋel
go
lágádus
Gollegiella
lea
máksán
prentenolggosgoluid
ieš
.
Lávvardaga
lea
Sámedikkis
gos
deaivá
maiddái
Ruoŧa
Sámedikki
ja
das
maŋŋá
galgá
son
Ohcejohkii
deaivvadit
sihke
Suoma
Sámedikkiin
ja
Sámi
Ráđiin
.
Lávvardaga
ledje
eahkesmállásiid
maŋŋá
konseartta
ja
rabas
lávdi
.
Lávvordaga
ledje
miehtá
Sámi
álbmotbeaivvi
ávvudoalut
ja
Ávvir
lea
fitnan
máŋgga
Sámi
báikkis
ávvudeame
.
Lávvordagaid
eai
galgga
riŋget
maŋŋel
diibmu
1800
.
Lávvordat
eahkeda
lea
Hei
Lola-finála
gos
guokte
vuoiti
válljejuvvoba
,
ja
maŋŋel
dan
mannet
Buletjávrái
doallat
konseartta
.
Miennajávrre
goahtái
addui
dálvet
ođđa
huksenlohpi
,
maŋŋá
go
bulii
.
Ruošša
beale
rusttegiin
leavvá
ollu
nuoskkideapmi
rastá
riikaráji
Norgii
.
MIn
Áigi
lea
háleštan
gándda
lagaš
oahppásiiguin
,
geat
lohket
gándda
sakka
suorganan
maŋŋil
dáhpáhusa
.
Deanu
lávdegottis
šattai
guovtti
beaivásaš
čoahkkima
maŋŋá
Buolbmágis
loahpas
buorre
vuoigŋa
.
MOT
niehkogilvu
álggahuvvui
go
Andreas
Ebbesen
nammasaš
bárdni
beasai
áhčiinis
čuoigat
Ruonáeatnama
rastá
,
golbma
jagi
áigi
.
MOT:as
leat
sullii
650
oahppan
mielbargi
miehtá
Norgga
ja
sii
galget
čađahit
prográmmaid
skuvllain
ja
asttoáiggefálaldagain
.
Magga
lei
okta
dain
politihkkáriin
mii
giccui
eanemus
sajiid
maŋŋel
suohkanválggaid
Guovdageainnus
.
Magne
Asheim
miehtá
maid
buorre
ággan
Kárášjohkii
ásahit
telefuvnna
,
go
dalle
sáhtášii
Kárášjoga
boazodoallit
oažžut
buoret
oktavuođa
"
rábbetelefuvnna
"
vástideaddjiin
.
Magne
Asheim
,
Stáda
luonddubearráigeahču
Finnmárkku
jođiheaddji
dovddahii
ahte
viiddis
Guovdageainnus
ii
geargga
okta
olmmoš
miehtá
ja
ahte
doppe
lei
galgat
goit
okta
bargi
vel
.
Maid
de
leat
dahkan
Sámedikki
ráđđehusbellodat
NSR
ja
sámi
kulturorganisašuvdna
NSR
(
mii
oamastii
Davvi
Girjji
,
Áššu
ja
Min
Áiggi
)
maŋŋá
dien
2004
riikkačoahkkinmearrádusa
?
Maid
dál
goitge
berret
jurddašišgoahtit
,
maŋŋel
go
stáda
bealis
leat
unnidišgoahtán
doarjagiid
,
lea
movt
mii
dál
buoridit
dán
.
Maiddai
diekko
lea
ovdáneapmi
diimmáža
ektui
-
dalle
ledje
264
ohcci
vuordinlisttus
maŋŋel
váldosisaváldima
.
Maiddai
politihkas
lea
váttis
ságastallagoahtit
maŋŋel
go
lea
leamaš
áitán
ja
bealkán
muhtima
,
ja
dat
diehttelasat
ii
leat
dat
buot
buoremus
váikkuhangaskaoapmi
mii
mis
lea
.
Maiddái
Deanuleagi
kulturskuvlla
prošeavttas
searvi
bargá
rastá
rájá
.
Maiddái
Johansen
miehtá
(
28.02
)
dasa
ahte
guolástuspolitihkka
lea
dagahan
sámiid
ovdii
eanemus
,
go
proseanttaid
rehkenastá
.
Maiddái
Máhtte
lohká
váttisin
dadjat
nu
ollu
filmma
birra
dakka
maŋŋel
go
lea
oaidnán
dan
.
Maiddái
NSR
čađa
šattai
Regnor
guovddáš
olmmožin
viessohuksenakšuvnnas
.
Maiddái
Norggas
lea
Gonagas
Harald
V
ovdalaččas
bivdán
sápmelaččain
ándagassii
das
mo
stáhta
lea
meannudan
sápmelaččaid
áiggiid
čađa
.
Maiddái
Sámediggi
,
mii
galggašii
leat
ovdamearkan
buot
sámi
ásahusaide
,
jođiha
čálalaš
sámegiela
beaivválaččat
giellabargiid
čađa
.
Maiddái
dalle
bohte
eanaš
olbmot
easka
maŋŋel
gaskaija
.
Maiddái
dát
ođđa
HD-TV
boahtá
fargga
,
ja
dat
dárbbaša
duođaid
govdafierpmádaga
,
ja
fiber
čađa
ii
leat
dat
mihkkege
váttisvuođaid
.
Maiddái
eará
stivrralahtut
lea
bággejuvvon
searvat
dáidda
digaštallamiidda
ja
ášši
lea
ovttaláhkai
jođus
mediaid
čađa
ja
sáhttá
maiddái
lohkat
ahte
ášši
lea
biddjon
sin
háldui
.
Maiddái
guhká
maŋŋá
go
manne
máttás
.
Maiddái
lea
Sara
musihka
dán
CDs
ožžon
buriid
árvosániid
miehtá
Europa
.
Maiddái
lea
dan
duohken
makkár
kvalitehta
doaimmain
leat
,
mat
biddjojit
johtui
maŋŋel
dálkkodeame
,
lohká
son
.
Maiddái
lea
unnán
gullon
movt
sii
ieža
vásihedje
ákšuvnna
ja
áiggi
maŋŋel
.
Maiddái
maŋŋel
gaskaija
.
Maiddái
maŋŋel
go
Gerd
jámii
,
de
doalahii
son
dán
árbevieru
,
sihke
mielbargiide
,
studeanttaide
ja
dutkiide
geat
bohte
eará
sajiin
.
Maiddái
maŋŋil
ledje
muhtin
guovddáš
olbmot
girkus
geat
vuostálaste
dáruiduhttima
,
muhto
vuoittáhalle
.
Maiddái
olggobealde
maŋŋel
konseartta
lei
álki
oaidnit
geat
nuoramusaid
stuora
oiddohat
leat
.
Maiddái
plánejuvvo
stuorebuš
duodječájáhus
mii
govve
miehtá
Sámi
dujiid
.
Maiddái
siskkáldasat
boahtá
Sámediggi
rievdat
maŋŋá
válgga
.
Maiddái
suoládit
eatnamiid
álgoálbmotservvodagas
miehtá
riikka
.
Maiddái
Álttás
lágidit
vahkku
miehtá
Sámi
álbmotbeaivvi
oktavuođas
,
muhto
váldodoalut
leat
Álbmotviesus
maŋŋel
heargegilvvuid
.
Maiddái
čuvvot
vahkku
maŋŋá
ahte
mo
birgejit
miesit
.
Makkár
albmái
bat
dasto
humanisttalaččat
gártet
maŋŋá
jápmima
?
Makkár
jagi
son
girddii
rastá
Davvimeara
?
Makkár
vel
livčče
oaidnit
Deatnu
,
jus
boanddat
Iešjogas
,
Anárjogas
,
Kárášjogas
ja
miehtá
Deanu
leagi
álget
ruskasuinniid
geasehit
jieŋa
ala
giđđat
,
fuomášuhttá
Thoralf
Henriksen
.
Malene
Eriksen
ja
Marte
Fjellheim
lohkaba
somá
fas
skuvlii
álgit
,
maŋŋel
geasseluomu
.
Man
ollugat
eai
leat
giitán
go
leat
beassan
daid
mielde
vuodjit
muohtasoiccaid
čađa
ja
go
ii
leat
go
boahtte
dihkká
masa
dorvvasta
.
Man
reálisttalaš
lea
fas
lágidit
OG
Skandinavias
,
ja
vel
Norggas
dušše
20
jagi
maŋŋel
Lillehammera
?
Manin
gohčoduvvo
ráfisoahpamuš
mii
dahkkui
maŋŋel
vuosttaš
máilmmisoađi
?
Manin
lei
deaŧaleabbo
mannat
Finnmárkui
skutermátkái
,
lei
go
dál
lea
álgimin
ságastallan
earret_eará
skuterláhtuid
birra
miehtá
Norgga
.
Mannan
duorastaga
iđida
,
maŋŋá
guđa
,
jávkkai
elrávdnji
fáhkka
Ohcejoga
gielddas
.
Mannan
dálvvi
ja
giđa
miehtá
lea
fylkkamánni
čurvon
ja
balddihan
olbmuid
ahte
deanoluossanálli
lea
uhkiduvvon
ja
gáibidan
gáržžidit
bivddu
sihke
jogas
ja
mearas
.
Mannan
gaskavahkku
eahkeda
libardedje
guovssahasat
miehtá
almmi
Kárášjoga
márkanis
.
Mannan
geasi
maŋŋil
ledje
dušše
Porsáŋggus
170
lábbá
váile
,
mat
eai
leat
gávdnon
gostege
.
Mannan
jagi
miehtá
leat
ge
sámemánát
orron
huksenbáikkis
,
go
Oslo
gielda
lea
huksen
ja
divodan
sámi
mánáidgárddi
Finnmarksgatas
,
Norgga
oaivegávpogis
.
Mannan
lávvordaga
bođii
ráidonjunuš
Norild
guossái
,
ja
mázelaččat
válde
viimmat
golbma
čuoggá
maŋŋel
luomu
.
Mannan
maŋŋebárgga
,
maŋŋil
gaskabeaivve
,
lei
biilalihkohisvuohta
Suolovuomis
,
Guovdageainnu
suohkanis
.
Mannan
rastá
ráji
Ohcejoga
bokte
Supmii
¶
Mannan
riikačoahkkimis
dieđihii
Nils
Henrik
Sara
heaitit
jođiheaddjin
maŋŋá
guokte
jagi
.
Mannan
sotnabeaivve
lohpidii
kulturministtar
Trond
Giske
10
millijovnna
lasi
sámi
kultuvrii
jus
rukses-ruoná
ráđđehus
beassá
joatkit
maŋŋá
stuoradiggeválgga
.
Mannan
sotnabeaivvi
dollui
Dán
jagáš
TV-akšuvdna
CARE
ruhtačoaggin
miehtá
riikka
.
Mannan
sotnabeaivvi
lei
girkus
bearašipmilbálvalus
,
ja
dušše
diimmu
maŋŋel
ges
sárdnidii
Olav
Berg
Lyngmo
rohkosviesus
iežas
searvegotti
ovddas
.
Mannan
vahkkoloahpa
ledje
boahtán
sámenuorat
miehtá
Norgga
Sállirii
,
Romsii
,
gos
sii
vuođđudedje
ođđa
sámi
nuoraid
organisašuvnna
,
Noereh
!
Mannan
vahkkoloahpa
ledje
boahtán
sámenuorat
miehtá
Norgga
Sállirii
,
Romsii
.
Mannan
vahkkoloahpa
riikačoahkkimis
Gárasavvonis
ledje
sullii
50
delegáhta
miehtá
Norgga
čoagganan
Ruoŧa
beale
Gárasavvonii
muitalan
dihte
oaiviliid
ja
maiddái
digaštallat
organisašuvnna
boahtteáigásaš
politihka
.
Mannan
vahkkoloahpa
,
measta
guokte
jagi
maŋŋel
dán
,
leigga
soai
fas
boahtán
riikačoahkkimii
,
ja
dán
háve
eaba
leat
guovttá
šat
.
Mannan
vahkku
bođi
ovdan
ahte
Guovdageainnu
suohkan
ain
atná
lobihis
kloáhkkajávrriid
,
máid
Fylkkamánni
lea
steŋgen
jagi
1999
,
ja
ahte
kloáhkkapreassa
máid
Fylkkamánni
lea
suohkana
sihttán
oastit
jagi
2005
,
ii
leat
doaibman
eará
go
oanehaš
maŋŋel
go
ain
divvojuvvo
.
Mannan
vahkku
ledje
boazoealáhusa
ovddasteaddjit
miehtá
máilmmi
čoagganan
Guovdageidnui
.
Mannan
vahkku
ledje
doavtterkantuvrrain
miehtá
Norgga
dieđihan
5,1
proseantta
njoammuma
,
ja
dán
vahkku
ektui
mas
lei
njiedjan
3,5
prosentii
.
Mannan
vahkku
álggii
ge
Norgga
stáhta
bargojoavkkuinis
bargat
biergojođu
váttisvuođain
,
maŋŋil_go
Boazodoallostivrra
jođiheaddji
geigii
čállosa
masa
ledje
bidjan
logi
čuoggát
čovdosa
evttohusaid
váttis
njuovvandillái
Finnmárkkus
.
Mannan
vahkku
čáliimet
dan
birra
go
fitnodat
ii
leat
čorgen
rogganbáikki
maŋŋel
roggamiid
ja
guođđán
rusttegiid
meahccái
.
Mannan
vahkkuloahpa
šattai
okta
almmái
UNN
buohccivissui
maŋŋá
go
njealljásat
huškko
su
galmmasin
go
lei
drošše
vuordimin
.
Mannan
vahkkus
gávnnai
Várjjat
ja
Deanu
elliidsuodjalanlávdegoddi
maŋŋá
cavgileami
logi
sávzza
nelgon
jámas
Deanus
muhtin
návehis
.
Mannan
vahkkus
čoagganii
joavku
Anárii
plánet
boahttevaš
ovttasbargodoaimmaid
riikkarájáid
rastá
.
Mannan
vahku
doapmamiid
maŋŋá
,
leat
hui
duhtavaš
dál
.
Mannan
vahku
dáhpáhusaid
maŋŋá
,
leat
hui
duhtavaš
dainna
mii
dutnje
lea
dáhpáhuvvan
.
Mannan
vahkuloahpa
ledje
boahtán
sámenuorat
miehtá
Norgga
Sállirii
,
Romsii
.
Mannan
vahkus
biddjuiga
guokte
Deanu
olbmá
rájusgiddagassii
maŋŋil_go
leigga
rievidan
muhtin
71-jahkásaš
olbmá
fanasgiettis
.
Mannan
čavčča
láittii
son
garrasit
Sámedikki
láivin
,
go
eai
duostan
giddet
geainnu
rastá
dološ
goahtesajiid
ja
árrana
.
Mannan
čavčča
muitalii
NRK
Sámi
Radio
ahte
sámediggeáirasis
Marianne
Balto
Henriksenis
ja
su
isidis
lea
guođohanbarta
Deanu
gielddas
,
maid
eaba
leat
njeaidán
dahje
vuovdán
boazodollui
maŋŋel
go
heittiiga
boazodoalu
.
Manne
bat
son
álo
lávlugoahtá
"
Guhkkin
eret
leat
don
dál
"
maŋŋel
go
don
leat
bealkán
su
?
Manne
dárbu
stuora
lasiheapmái
ii
leat
ovdal
,
lea
go
Riddovákta
lea
ovtta
skiippa
haga
miehtá
jagi
,
dan_dihte
go
njeallje
skiipa
galget
njeallje
mánu
divohahkii
guhtege
dán
jagi
.
Manne
ealo
lusa
Maŋŋel
go
ledje
boradan
,
de
manne
sii
skutteriiguin
vuojašit
.
Manne
guovžžas
ii
leat
go
bieža
ja
manne
dat
oađđá
miehtá
dálvvi
?
Manne
lea
dat
maid
Ruošša
bargá
vearrát
go
dat
soahti
ja
terror
maid
NATO
ja
USA
ieža
barget
miehtá
máilmmi
?
Manne
mun
ná
dajan
de
lea
sivvan
ahte
Joná
ámmátskuvla
álggos
álggahuvvui
Lujávrri
ámmátskuvlla
ossodahkan
,
muhto
šattai
maŋŋil
ieš
ossodahkan
.
Manne
son
Statsskog
ii
baicca
girdde
ovdal
ja
maŋŋel
bivddu
go
livččii
dárbu
bearráigeahččat
,
jearrá
Saari
,
Guovdageainnu
ealgabivdiid
searvvi
jođiheaddji
.
Marainena
mihttu
servodatprográmmii
Biekkat
Sámis
lea
ahte
olbmot
galget
hupmat
sáddaga
birra
maŋŋil
,
maiddái
earát
go
sápmelaččat
.
Mari
Boine
galgá
sálmma
lávlut
vihaheami
maŋŋel
.
Mari
Boine
lea
lemaš
dovddus
ja
čeahpes
lávlu
,
gii
lea
máŋggaid
jagiid
čađa
mearkkašan
ollu
sámi
servodahkii
.
Mari
Boine
lei
hui
lihkolaš
maŋŋá
go
lei
ožžon
bálkkašumi
ja
logai
ahte
dákkár
bálkkašumi
oažžut
illudahttá
su
.
Marina
Silva
lea
riegádan
Acres
Brasilas
,
bajásšattai
geafivuođa
čađa
gummigártadeaddji
bearrašis
.
Marit
Ragnhild
Hætta
Bæhr
lea
maid
Sámi
Allaskuvllas
oahpaheaddji
ja
lohká
ahte
su
mielas
lea
barggu
čađa
buoremus
vuohki
oahppat
sámegiela
,
go
de
šaddá
atnit
giela
jus
galgá
gulahallat
.
Marko
ja
su
bargoolmmái
beasaiga
dan
maŋŋel
lebbegoahtit
mátta
.
Martin
Urheim
(
40
)
lea
dál
doaibmi
jođiheaddji
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvis
,
maŋŋil
jođiheaddji
Aili
Keskitalo
.
Martin
Urheim
lea
doaibman
NSR:a
jođiheaddjin
váile
jagi
,
maŋŋá
go
válljejuvvon
NSR:a
jođiheaddji
Aili
Keskitalo
válljejuvvui
sámediggepresideantan
.
Martinas
vuordá
vuos
čakčamánu
álggus
2-3
vahkkosaš
kursa
ja
dan
maŋŋá
áššit
boahtigohtet
su
ge
beavddi
ala
.
Masa
mánu
maŋŋá
bođii
vel
okta
SáB
listu
masa
fas
Janoš
lei
nominerejuvvon
bajimužžan
.
Masteroahppu
ásahuvvui
2003:s
ja
oahpu
leat
gazzan
studeanttat
miehtá
máilmmi
,
lohká
son
.
Masá
jagi
"
Eatnanspáppastallama
"
neavttárat
ledje
hui
ilus
maŋŋá
čájálmasa
ja
sii
muitaledje
ahte
sii
leat
masá
juo
jagi
bargan
dáinna
čájálmasain
ja
dál
sii
viimmat
besse
čájehit
sin
čájálmasa
Sámediggái
.
Masá
miehtá
Sámi
¶
Masá
vihttalot
jagi
maŋŋel
son
muitala
iežas
váivves
vásáhusaid
birra
.
Mathias
ja
Ole
Máhtte
maŋŋel
vuoitojuohkima
.
Mathisen
lohká
dál
leat
dehálažžan
vuoruhit
vuođđoealáhusaid
Finnmárkkus
ja
erenoamážit
maŋŋá
dákkár
positiivvalaš
evttohusa
.
Mathisen
muitala
ahte
son
jurddašišgođii
dán
váttisvuođa
birra
,
maŋŋel
go
giđđat
ságastalai
gussiin
gii
lei
vásihan
unohas
dáhpáhusaid
lossa
gulu
geažil
hoteallain
.
Mats
lea
ovdal
čiekčan
spáppa
,
muhto
maŋŋel
go
nordadii
čielggi
,
de
gonstošišgođii
spáppain
.
Maŋemus
20
minuvtta
čievččai
Nordlys
logiin
olbmuin
maŋŋel
go
Paal
Even
Thomassen
lei
ožžon
rukses
goartta
.
Maŋemus
aŋkke
ribahii
min
ealu
čađa
áiddi
boahtit
,
muitá
Inger
Marie
Sokki
Hætta
.
Maŋemus
diibmobeali
čievččai
Ráisa
logiin
olbmuin
,
maŋŋil_go
moallafákta
Hans
Ingar
Strand
oaččui
rukses
goartta
.
Maŋemus
jagiid
lea
Luonddugáhttenlihtu
oažžugoahtán
coavcci
sin
oidnui
,
ja
dan
maŋŋel
lea
fylkkamánni
maid
geassigoahtán
sierralobiid
maid
Deanu_gielda
lea
juolludan
.
Maŋemus
kampánja
leat
bidjan
johtui
maŋŋel
Isak
Mathis
O.
Hætta
cealkámušaid
.
Maŋemus
leat
oainnahallan
mannamin
rastá
ráji
Ohcejoga
bokte
Supmii
.
Maŋemus
oassi
prošeavttas
lea
hutkat
bissovaš
čovdosa
ja
mearridit
makkár
ásahus
galgá
maŋŋel
prošeaktaáigodaga
doaimmahit
dán
neahttabáikki
.
Maŋemus
áiggi
lea
son
vánddardan
miehtá
Sámi
ja
dahkan
čiekŋalis
arkitektuvrralaš
dutkamiid
,
gos
son
lea
institušuvnnaid
geahčadan
,
sámi
árbevirolaš
arkitektuvrra
ja
maiddái
ođđaáigásaš
sámi
orrunmálle
.
Maŋemus
áiggiid
lea
hárdin
dáhpáhuvvagoahtán
maŋŋel
skuvlaáiggi
maid
:
–
Skuvlaáiggis
hárddáhallá
skuvllas
ja
hárdin
jotkojuvvo
interneahtas
maŋŋel
skuvlla
.
Maŋimus
skuvla
dollojuvvui
juovllaid
maŋŋá
jagi
1950
,
ja
dalle
maid
Ándde
Jon
Piera
lohká
iežas
leat
oahppin
.
Maŋimus
ásodatskuvla
Kanadas
heittii
doaimmas
1996
,
badjel
čuohte
jagi
dan
maŋŋá
go
ortnet
álggahuvvui
.
Maŋimuš
geardde
go
searvi
lihcui
miellahtuid
lei
riikabeahttináššis
maŋŋá
soađi
.
Maŋimuš
jagiid
lea
rievssatlohku
garrasit
njiedjan
Finnmárkkus
,
ja
maŋŋel
dán
jagáš
rievssatlohkama
ja
árvvoštallamiid
,
lea
Finnmárkkuopmodat
mearridan
ahte
dán
jagi
galget
bivdiin
leat
beaiveearit
bivddus
.
Maŋimuš
jagiid
lea
ráđđehus
bidjan
johtui
ollu
ráfáidahttinprošeavttaid
miehtá
Norgga
,
eaige
min
guovllu
davvin
leat
guoskkakeahttá
daid
áigumušaide
.
Maŋimuš
jagiid
leage
nuortasámi
musihkka
šaddan
bivnnuhin
miehtá
Sámi
.
Maŋimuš
olmmoš
šaldi
rastá
¶
Maŋimuš
vahkuid
leat
vásihan
issoras
garra
buollašiid
miehtá
davviguovlluid
.
Maŋimuš
válggaid
maŋŋel
2001:s
de
čieža
nissonolbmo
čohkkejedje
dievasčoahkkinlanja
beaŋkkaide
.
Maŋimuš
áiggiid
vuohttit
mii
man
garra
gilvu
lea
šaddan
resurssaid
alde
miehtá
máilmmi
.
Maŋimuš
áiggiid
vuohttit
mii
man
garra
gilvu
lea
šaddan
riggodagaid
alde
miehtá
máilmmi
.
Maŋisboahttit
eai
šaddan
ba
oktasaš
govvii
ge
,
himáhallá
Hansen
dál
maŋŋá
.
Maŋisboahttit
sáhttet
gáibidit
buhtadusa
jus
olmmoš
geasa
dát
guoská
jámii
maŋŋel
guovvamánu
15.
beaivvi
1999
.
Maŋit
bargobeaivvi
maŋŋil_go
fállui
virgi
,
mearridasttii
juo
son
.
Maŋit
namuhuvvon
bargu
lea
Finnmárkolága
§
29
mielde
biddjojuvvon
Finnmárkokommišuvdnii
,
ja
maŋŋel
vel
árvvusge
Finmmárkku
meahcceduopmostuollu
meannuda
dan
(
lága
§
36
)
.
Maŋit
ášši
leige
čoahkkima
álgosisdoallu
,
go
Girkoráđđi
lei
gohččon
bismmaid
čilget
sin
oainnu
olles
virgáibidjangažaldahkii
,
maŋŋel
go
Hamar
bisma
guovvamánu
1.
beaivvi
fas
bijai
Siri
Sunde
báhppavirgái
.
Maŋŋel
14
jagi
bottu
,
de
lea
Sámi
nissonriikkajoavkkus
dál
almmolaš
riikkačiekčan
fas
.
Maŋŋel
15
jagi
World
cup
duopmárin
,
manná
son
ealáhahkii
.
Maŋŋel
15.10
lea
lohpi
johtit
dálveorohagaide
.
Maŋŋel
1978
lea
šaddan
almmolaš
giellan
mii
oidno
ja
gullo
juohke
sajis
.
Maŋŋel
1992
čoahkkáigahččama
leat
sápmelaččat
fas
vásihan
áŧestusa
,
ja
dál
ruoššain
mat
háliidedje
álgit
boazodoaluin
,
muhto
eai
máhttán
¶
Maŋŋel
1992
čoahkkáigahččama
leat
sápmelaččat
fas
vásihan
áŧestusa
,
ja
dál
ruoššain
mat
háliidedje
álgit
boazodoaluin
,
muhto
eai
máhttán
.
Maŋŋel
2007
válgga
leat
fylkkaráđđi
III:s
Bb
ja
SG
,
ja
válgateknihkalaš
ovttasbargu
Olgežiin
.
Maŋŋel
3.
ceahki
galget
sii
olahan
gealbomihtu
7
.
Maŋŋel
31.12.2007
atná
Alta
Kraftlag
AL
ossosiid
ovddas
máksogáibádusaid
boarásnuvvan
gáibádussan
.
Maŋŋel
75
báhččon
látta
nammaduvvo
vuoiti
.
Maŋŋel
Bistevaš
Forum
čoahkkima
áiggun
bargat
iežan
barggu
professoran
Sámi
allaskuvllas
,
lohká
Magga
.
Maŋŋel
Boalvára
koŋkáneami
lea
ges
ásahuvvon
DAV
AS
mas
TV
2
dieđuid
mielde
eaiggádušai
Hermansen
ovtta
gaskka
67
proseantta
ossosiin
.
Maŋŋel
Dohkkáteahtera
besse
buohkat
borrat
biđđosa
,
márffiid
ja
eará
herskuid
.
Maŋŋel
FM-gilvvu
báhče
áŋgireamos
báhčit
”
preassabáhčima
”
vel
,
gos
juohke
oasseváldi
beasai
golmma
geardde
geahččalit
njeaidit
logi
láireduvvá
.
Maŋŋel
Guovdageainnu
dopmet
Romsii
čuojahit
ja
de
ges
njuolga
Osloi
.
Maŋŋel
Ipmilbálvalusa
galgá
leat
girkogáffe
mas
leat
maid
historjjálaš
logaldallamat
.
Maŋŋel
Lulli
dássálaga
bohtosa
gahčai
Álttá
joavku
goalmmát
sadjái
.
Maŋŋel
Norgga
Grand
Prix
lea
Ann
Mari
vásihan
ollu
eanet
beroštumi
su
lávlagiidda
ja
maiddái
muđui
sámi
musihkkii
.
Maŋŋel
Stuorradikki
meannudeami
oaidnit
maid
dan
hárrái
galgat
ain
bargat
,
dadjá
son
loahpas
.
Maŋŋel
Sámeradio
ođassáddaga
gos
dát
sáhka
muitaluvvui
,
de
báhcen
smiehtadit
:
Lea
go
jur
duohta
ahte
min
presideanta
lea
nie
summal
ohcan
goasii
7
miljovnna
ruhtadoarjaga
?
Maŋŋel
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
(
SVL
)
čoahkkima
Loabágis
ledje
earenoamážit
sámit
suhttan
ja
gohčodedje
čoahkkima
ođđa
rasisman
.
Maŋŋel
Tjernobyl-lihkuhisvuođa
márkanasten
bohccobierggu
Lulli-Ruoŧas
.
Maŋŋel
Tromssa
ii
leat
šat
lohkan
sámegiela
,
muhto
lea
baicca
ieš
oahpahan
sámegiela
guovtti
mánnái
Helssegis
.
Maŋŋel
Várjjat-festivála
,
de
lea
njuolgga
Čakčafestiválii
.
Maŋŋel
almmuheami
bohte
vel
guokte
ohcci
seamma
orohahkii
ja
guovllustivra
mearridii
de
addit
dan
almmuhuvvon
rabasdoalu
Karen
Marit
Utsii
.
Maŋŋel
almmuhii
DAT
CDa
mas
lei
seamma
namma
,
ja
mas
Áillohaš
juoiggai
seamma
luođi
.
Maŋŋel
basiid
boahtá
álo
árga
,
ja
nu
maiddái
dál
.
Maŋŋel
beassážiid
almmuhuvvo
bargu
.
Maŋŋel
beassážiid
bovdejuvvui
Máze
Sámiid
Searvi
Japanii
maŋŋel
go
ledje
čájehan
Máze
Cabarea
.
Maŋŋel
besse
oahppit
fitnat
geahččame
Girjebusseviesu
ja
láigohit
vel
eambbo
girjjiid
,
filmmaid
ja
jietnagirjjiid
.
Maŋŋel
bivddii
ándagassii
.
Maŋŋel
biđđosa
de
mii
čuohpaimet
riegádanbeaivegáhku
,
mii
lei
90
cm
guhku
ja
30
cm
govddu
.
Maŋŋel
boahtá
su
áhčči
ruoktot
,
ja
son
vuohttá
ahte
bárdni
lea
áibbas
šoavkat
.
Maŋŋel
boradanbottu
muitalii
Per
Caspersen
,
proseassa
ráhkadit
oahpponeavvuid
,
álggus
gitta
lohppii
.
Maŋŋel
boradeami
giite
biepmu
ovddas
ovttain
beavdesálmmažiin
.
Maŋŋel
bottu
¶
Maŋŋel
bođii
eará
siidda
boazodoalli
dohko
go
lei
ožžon
bohccuid
reaga
lusa
.
Maŋŋel
bures
lihkostuvvan
doaluid
lea
lágideddjiin
dál
buorre
mokta
plánegoahtit
ođđa
doaluid
.
Maŋŋel
buvttii
ovdagoddi
ođđa
evttohusa
,
go
ođđa
dieđut
ledje
boahtán
áššái
.
Maŋŋel
báhčaleami
báhce
9-jahkásaš
ja
dat
eará
oahppit
skuvlii
ságastallat
dáhpáhusa
birra
.
Maŋŋel
dadje
ahte
dál
lea
Bondevika
lohpidan
sidjiide
ruđaid
ja
ledje
hui
ilus
,
muhto
dat
illu
ii
bistán
guhká
,
logai
Per
A.
Bæhr
sárdnestuolus
.
Maŋŋel
daid
bargguid
láidestit
ealu
mearragáddái
gos
veahá
bissehestet
ealu
,
ovdal_go
diktet
muhtun
njiŋŋelasaid
gálistit
merrii
.
Maŋŋel
daid
gilvvuid
,
njukčamánu
13.
ja
14.
beaivvi
,
de
galgá
maid
Kevin
Boine
ja
dat
golbma
namuhuvvon
nieidda
gilvalit
nuoraid
ja
juniorgilvvuin
mat
lágiduvvojit
Fredrikstad
gávpogis
.
Maŋŋel
dajai
bivttasgoarrui
:
-
Go
ledjet
mu
vuostá
nu
buorre
,
de
galggat
oažžut
šiega
mánáid
.
Maŋŋel
dajai
bivttasgorrui
:
–
Go
ledjet
mu
vuostá
nu
buorre
,
de
galggat
oažžut
šiega
mánáid
.
Maŋŋel
dan
beaivvi
šaddá
dábálaš
duollu
biergguin
.
Maŋŋel
dan
bovde
sátnejođiheaddji
Oslo
sápmelaččaid
bankeahttasálii
gos
leat
mállásat
ja
guoimmuheapmi
.
Maŋŋel
dan
dajai
Finnmárkku
fylkka
sátnejođiheaddji
Runar
Sjåstad
ahte
ovttasbargu
gaskal
Finnmárkku
fylkka
ja
Sámedikki
lea
buorránan
sákka
dan
maŋemus
jagi
.
Maŋŋel
dan
de
dáhpáhuvvá
ohcamušmeannudeapmi
dan
prinsihpa
mielde
ahte
dat
gii
lea
vuosttažin
,
oažžu
.
Maŋŋel
dan
de
fárrii
Mikkel
Eira
fas
Mázii
iežas
morsiin
ja
son
de
guđii
politihkkema
,
ja
son
orui
dego
vuollánan
.
Maŋŋel
dan
de
leat
vel
fálaldagat
mánáide
ja
Duolva
Duottar
joavku
doallá
maid
oanehis
konseartta
,
nu_ahte
bohtet
beare
min
doaluide
,
hástala
Berit
Siri
.
Maŋŋel
dan
de
ledje
rahpansártnit
,
dearvvuođat
,
dánsumat
ja
AWG
dola
cahkkeheapmi
.
Maŋŋel
dan
de
vuittii
son
mánáid
njoarostangilvvu
,
nu_ahte
sus
lei
buorre
gilvobeaivi
beassášlávvordaga
.
Maŋŋel
dan
dáhpáhusa
in
oađđán
badjel
40
diibmui
.
Maŋŋel
dan
dáhtona
lea
doarjja
13
Norgga
ruvnno
.
Maŋŋel
dan
eai
dieđe
váhnemat
movt
šaddá
.
Maŋŋel
dan
fievrrededje
fáŋggaid
lulás
Norggas
.
Maŋŋel
dan
gal
runodišgođii
,
mearragáddái
olliimet
.
Maŋŋel
dan
galgabeahtti
bissut
návehis
ja
bargat
!
Maŋŋel
dan
galget
oahppit
ieža
birget
ja
sáhttet
ohcat
allaskuvllaide
ja
universitehtaide
,
ja
go
sis
lea
nana
duogáš
skuvlavázzimis
,
na
de
gal
juo
birgejit
,
lohká
son
.
Maŋŋel
dan
galgá
leat
friddja
čuojaheapmi
ja
dánsun
.
Maŋŋel
dan
gova
de
leat
olbmot
boahtán
iežaset
govvet
go
rasttildit
dán
gáhta
,
ja
eanas
olbmot
dat
vázzet
nu
go
Beatles
dagai
.
Maŋŋel
dan
jorggihii
ruhtadilli
heajut
guvlui
.
Maŋŋel
dan
lea
13
ruvnno
gilus
.
Maŋŋel
dan
lea
ollu
dáhpáhuvvan
.
Maŋŋel
dan
lea
son
ožžon
máŋgasiin
oktavuođa
dáppe
davvin
.
Maŋŋel
dan
leat
leamaš
juohke
jagi
dáppe
,
muitalii
Johan
.
Maŋŋel
dan
lei
stoahkan
,
gos
oahppit
bohccostalle
.
Maŋŋel
dan
lei
unna
ja
ealus
(
!
Maŋŋel
dan
manná
Samvirke
lokti
gos
vuoššá
gáfe
iežas
bargoolbmáide
.
Maŋŋel
dan
meannuda
ráđđehus
ášši
ja
loahpalaš
suodjalanmearrádus
dahkko
gonagaslaš
resolušuvnnas
.
Maŋŋel
dan
mearridii
Guovdageainnu
suohkan
ahte
sii
eai
áiggo
leat
mielde
prošeavttas
.
Maŋŋel
dan
reagerii
Ragnhild
Nystad
garrasit
ja
logai
iežas
báikkálaš
searvvi
ovddidit
eahpeluohttámuša
sutnje
maiddái
,
go
eai
áigon
šat
NSR
namas
vuolgit
válggaide
.
Maŋŋel
dan
sii
doškot
gieđaid
ja
sihtet
eambbo
.
Maŋŋel
dan
son
lea
gorron
máŋgga
eará
ivnnis
.
Maŋŋel
dan
vuolgá
teáhter
johtit
.
Maŋŋel
dan
šattai
son
eambbo
dovddusin
.
Maŋŋel
dan
čájehit
dološ
filmmaid
ja
Liv
Tone
Boine
lágida
máinnasbottu
.
Maŋŋel
de
isket
lágideaddjit
čiekčamiid
maid
guhtege
duopmár
galgá
dubmet
,
ja
de
leat
easka
dohkkehuvvon
dat
duopmárat
iešguđetge
čiekčamiidda
,
muitala
Balto
,
ja
deattuha
vel
:
–
Jus
fuomášit
gasku
čiekčama
ahte
duopmár
ii
heive
dan
čiekčama
dubmet
,
de
mii
beare
lonuhit
su
eret
muhtimiin
geas
eai
leat
lagas
čanastagat
dan
jovkui
dahje
muhtin
čiekčái
joavkkus
.
Maŋŋel
deaivvadii
bárdni
boares
áhkuin
,
go
lei
fas
mátkkis
gonagasgárdimii
.
Maŋŋel
dieid
unohas
govaid
olliimet
viimmat
Prishtinai
.
Maŋŋel
dien
dáhpáhusa
lei
buoremus
njáhkat
eret
,
ja
jus
báhppa
boahtá
diehtit
maidege
,
de
ii
leat
beare
somá
,
jurddašedje
sii
buohkat
.
Maŋŋel
dien
áiggi
leat
máŋggat
bivdodoalut
dain
guovlluin
heaittihuvvon
ja
muhtin
gilážiin
leat
oallugat
fárren
,
sihke
Finnmárkku
sámi
ja
dáčča
vuotnagilážiin
danne_go
olggobeale
bivdit
gilvališgohte
vuotnabivddu
alde
ja
maid
danne_go
áigi
rievddai
.
Maŋŋel
doaluid
besse
deavddestit
skovi
mii
čálihii
jienastuslohkui
.
Maŋŋel
doaluid
lea
olles
AUF
gergosat
vuoitit
sihke
Sámedikke-
ja
Stuorradikkeválggaid
čakčii
.
Maŋŋel
doaluid
logai
Sofia
Jannok
ahte
su
gáibmi
Sofia
Karlsson
gal
ánssášii
oažžut
bálkkašumi
.
Maŋŋel
dábálaš
vuoruid
,
leigga
dássálagaid
,
nu_ahte
semifinála
vuoiti
fertii
mearriduvvot
liigevuoruin
.
Maŋŋel
dáhpáhusa
fertii
bivdoskibir
veahkehit
váibmodálkasa
addit
,
go
dáhpáhus
čuozai
garrasit
.
Maŋŋel
dáid
gilvvuid
álget
ges
heargegilvovuodjimat
,
ja
dat
álget
sabetvuodjimiin
.
Maŋŋel
dáid
jagiid
,
de
leat
olgoriikkabargit
ja
besset
joatkit
olgoriikkabálvalusas
,
jus
UD
lea
duhtavaš
sin
bargguin
.
Maŋŋel
dáiddačájáhusrahpama
ja
filbmačájehemiid
doallá
Nordlándda
Fylkkamánni
beaivvi
sártni
.
Maŋŋel
dálvet
galggašii
ain
muhtomin
iskat
máná
oaivvi
.
Maŋŋel
dálvvi
lea
jándor
mas
beaivi
ja
idja
leat
seamma
guhkit
,
manin
gohčoduvvo
dat
?
Maŋŋel
dán
beaivvi
joatká
logi
jagi
ávvudeapmi
semináraiguin
mas
temá
lea
earret_eará
nuorat
ja
sámi
identitehta
.
Maŋŋel
dán
dáhpáhusa
geatnegahttui
NBR
gal
viežžat
cealkámušaid
eará
boazodoalu
organisašuvnnain
,
lohká
Sagelvmo
.
Maŋŋel
dán
dáhtona
galgá
buktit
Aetáhtii
gáibádusa
go
áigu
bargguguvlui
ruhtaveahki
máksojuvvot
.
Maŋŋel
dán
konferánssa
de
álggahuvvui
ge
namuhuvvon
fierpmádat
.
Maŋŋel
dán
lea
NRK
Sámi
Radio
gulaskuddan
eará
guolásteddjiiguin
,
ja
okta
sis
lohká
ahte
dát
lea
seamma
buorre
go
dábálaš
dorski
.
Maŋŋel
dán
mearrádusa
geahččagoahtá
Finnmárkku
fylkkavearrokantuvra
ođđasit
logi
eará
seammalágan
ášši
.
Maŋŋel
dán
moala
gal
vuollánii
Ulfstind
oalát
.
Maŋŋel
dán
moala
lei
olles
Brann
joavku
suodjalusas
.
Maŋŋel
dán
muitaluvvui
juoga
Finnmárkku
ja
earránanloguid
birra
.
Maŋŋel
dán
álggahuvvui
Sámi
Válgalihtu
ásahanbargu
.
Maŋŋel
dán
čoahkkima
almmuhedje
oahppofálaldaga
,
guovvamánu
20.
beaivvi
.
Maŋŋel
dán
,
de
almmuhuvvo
geat
leat
beassan
dan
gávcci
searvái
.
Maŋŋel
earráneami
de
náitale
ođđasit
iežas
tyrkialaš
beallelaččain
ja
das
maŋŋel
ohce
beassat
fárret
Norgii
.
Maŋŋel
eksámena
leat
dego
hui
hoahpuid
siste
,
ahte
de
galggašii
vuosttažettiin
vuoiŋŋastit
.
Maŋŋel
fas
láven
jurddašit
ja
gáhtat
go
in
ollen
čoahkkimii
.
Maŋŋel
filmma
dáhpáhuvvá
juoga
mii
galgá
leat
hui
erenomáš
ja
gelddolaš
.
Maŋŋel
filmma
fitne
vel
gávpotšiljus
gos
álge
sámi
márkanat
mat
bistet
gitta
sotnabeaivái
(
sierra
ášši
ovccát
siiddus
)
.
Maŋŋel
filmma
lea
ságastallan
.
Maŋŋel
finála
beasai
Ann
Mari
čállit
autográfaid
,
dahje
namas
olbmuide
geat
ledje
čoagganan
su
birra
.
Maŋŋel
finála
lávlo
Komsa
lunttat
:
-
Mii
viežžat
Ruoŧas
buot
vuoittuid
.
Maŋŋel
finála
muitalii
Roy
Arild
Rasmussen
ahte
son
lea
guhká
leamaš
mielde
Nilut
Cupas
Sáhpángillár
gánddaid
fárus
.
Maŋŋel
finála
válljejuvvui
son
buoremus
moallaolmmožin
nieiddaid
gaskkas
.
Maŋŋel
fállet
barttas
idjadit
.
Maŋŋel
fárrii
ruoktot
Gáitumii
ja
huksii
moadde
turistabarttaža
Čuonjájohgáddái
.
Maŋŋel
fárrii
son
Áltái
gos
dál
maid
orru
.
Maŋŋel
galget
oasseváldit
lávlut
ja
juoigat
Buletjávrris
,
ovdalgo
Intrigue
čuojaha
.
Maŋŋel
galggai
son
árvvoštallat
sahá
buoret
ja
heajuid
beliid
.
Maŋŋel
galgá
leat
mátki
muhtin
vahkkoloahpa
Svanhovd
Birasguovddážii
Báhčaveadjái
suoidnemánu
16.-17.
beaivvi
.
Maŋŋel
galgá
veahkehit
áhkus
adnon
biktasiid
vuovdit
.
Maŋŋel
garra
dutkkahemiid
politiijat
luite
Gaup
ja
su
ustibiid
.
Maŋŋel
geasseluomu
galgá
gárrenmirkoplána
gárvvis
suohkanstivrii
meannudit
.
Maŋŋel
geasseluomu
galgá
proavás
Kåre
Kvammen
doaibmat
sadjásaš
báhppan
dassá_go
ođđa
báhppa
lea
biddjon
virgái
.
Maŋŋel
geasseluomu
¶
Maŋŋel
geasseluomu
:
¶
Maŋŋel
ges
Bergenii
ja
Haugesundii
.
Maŋŋel
girkogáfe
sávvá
Pedersen
ahte
sii
nagodit
muhtuma
oažžut
hupmat
historjjálaš
fáttáid
birra
.
Maŋŋel
girkomeanuid
bidjet
liđiid
Oskal-ádjá
ja
Oskal-áhku
hávddiid
ala
.
Maŋŋel
gitta
čoahkkima
imaštalai
Aasrud
go
bohccobiergorádjosat
leat
spagga
dievva
Davvi-Norggas
,
ja
Lulli-Norggas
ii
oba
gávdnoge
bohccobiergu
rámbuvrrain
.
Maŋŋel
go
Barack
Obama
šattai
USA
presideantan
de
nohke
biibbalvearssaid
mat
láveje
čállot
daidda
beaivválaš
"
Vilges
viesu
"
gohčoduvvon
viesu
raporttaide
.
Maŋŋel
go
Bargiidbellodaga
njunuš
Egil
Olli
ja
NSR
njunuš
Aili
Keskitalo
leaba
almmolaččat
cealkán
ahte
eai
fuola
ovttasbarggu
Ovddádusbellodagain
dan
ođđa
Sámedikkis
,
de
lea
dat
cealkámuš
suhttadan
Ovddádusbellodaga
njunnoša
Hans
J
Eriksena
.
Maŋŋel
go
Bargiidbellodat
oaččui
eanetlogu
bušeahtas
,
ja
mii
jorgaleimmet
sealggi
,
de
leat
bargan
áibbas
min
vuostá
,
dadjá
Sara
.
Maŋŋel
go
Christina
Hætta
heittii
Sámi
Musihkkafestivála
buvttadeaddjin
,
de
ohcagohte
ođđa
olbmo
su
virgái
.
Maŋŋel
go
Diehtosiidda
álge
hukset
Else
lásiid
vuollái
,
de
lea
álgán
jurddašit
fárret
Hánnomarrasis
eret
.
Maŋŋel
go
Dimitri
Joavkku
dálvešuoŋat
jaskkodit
,
de
álget
stoahkamat
.
Maŋŋel
go
Diva
lei
sihke
Kárášjogas
ja
Álttás
leamašan
,
de
bođii
ruovttoluotta
Guovdageidnui
.
Maŋŋel
go
Dubai
oaččui
828
mehtera
alu
doartna
,
de
šattai
dat
nai
eksohtalaš
mátkemihttun
,
ja
dan_dihte
sáhttá
Norwegian
fitnodagain
mátkkoštit
Oslos
dohko
1.559
ruvdnui
ja
Bardufossas
1.938
ruvdnui
Maŋŋel
go
Egil
Olli
jotkkii
presideantan
maŋŋel
válggaid
,
de
oažžu
roahkka
dadjat
,
ahte
Sámi
Bargiidbellodahkii
ii
leat
leamaš
álki
jođihit
sámepolitihka
.
Maŋŋel
go
Evenskjer
oaččui
ođđa
goanstarássešilju
,
de
ovdanbuktá
son
ovttas
guovllu
eará
aktevrraiguin
dáid
jurdagiid
.
Maŋŋel
go
Gonagasa
bođii
ja
oaččui
liđiid
guovtti
nieiddažis
,
de
čuojahedje
fránskalaš
,
duiskalaš
,
brihttalaš
,
polskalaš
ja
norgalaš
álbmotlašlávlagiid
.
Maŋŋel
go
Guovdageaidnulaš
May
Ragnhild
Guttorm
čokkii
eambbo
go
200
vuolláičállaga
jagi
2006:s
oažžut
vázzinluotta
Govdavuohpenjárgaluddii
,
fertii
Guovdageainnu
suohkan
vuollánit
meannudit
ášši
.
Maŋŋel
go
Guovdageainnu
nieiddat
ja
Sámi
AWG-joavku
čikče
1-1
Hállemas-čiekčamiin
de
oaččui
Guovdageainnu
nieida
Sara
Birgitte
Marie
Eira
fálaldaga
čiekčat
AWG-joavkkus
Nilut
Cupas
Guovdageainnus
.
Maŋŋel
go
ILO
konvenšuvdna
mearriduvvui
,
de
álggi
Odd
Erling
stoahkat
jurdagiin
movt
dat
livččii
ásahit
máilmmi
boazodolliid
searvvi
,
ja
jagi
1997:s
ollašuvai
su
niehku
.
Maŋŋel
go
Jens
Stoltenberg
lei
geargan
sáhkavuoruin
Sámedikkis
,
de
finai
Kárášjoga
dearvvašvuođaguovddažis
.
Maŋŋel
go
Lakselv
IL
ja
Porsanger
FK
searvvit
šadde
oktan
joavkun
dálvet
,
de
ii
mannan
guhkes
áigi
dassážii_go
joavku
bijai
virgái
beaivválaš
jođiheaddji
.
Maŋŋel
go
Mari
Boine
Min
Áiggis
hástalii
Lene
Marlina
almmuhit
iežas
sápmelašvuođa
,
mearridii
Marlin
gohčodit
dan
priváhtaáššin
.
Maŋŋel
go
NRK
Ođđasat
ja
Norgga
stuorámus
aviisa
VG
ikte
čálle
dan
birra
,
de
eai
bargit
šat
huma
dan
birra
.
Maŋŋel
go
Ođastus
94
doaibmagođii
,
de
šattai
vel
vearrát
,
earenoamážit
danin_go
sámi
fágat
jávke
.
Maŋŋel
go
Ođastus
94
doaibmagođii
,
šattai
sámi
joatkkaskuvllaid
dilli
vel
vearrát
,
ja
erenoamáš
sámi
fágat
jávke
.
Maŋŋel
go
SNO
oaččui
cavgilemiid
lobihis
bivdimiid
birra
,
de
manne
iskat
ášši
,
ja
bohtosat
ledje
vihtta
duoguštuvvon
fierpmi
.
Maŋŋel
go
Sakke
gávnnai
heavvanan
olbmo
Buolbmátjávrris
Suomas
,
de
bivddii
Guovdageainnu
leansmánni
Nils
Henriksen
Hynynena
beatnagiin
boahtit
Norgii
maid
.
Maŋŋel
go
Statnett
lea
guorahallan
daid
ođđa
čuoggáid
,
de
sáddejuvvojit
dat
ges
ođđasit
gulaskuddamii
ja
Eggan
jáhkká
ge
ahte
guokte
gulaskuddanvuoru
galget
addit
doarvái
vuođu
meannudit
ášši
,
go
olle
dan
muddui
.
Maŋŋel
go
Svea
ja
su
mielbargit
leat
gárvvistan
daid
,
de
sáddejuvvojit
deaddeleapmái
.
Maŋŋel
go
Sámediggi
gáibidii
ahte
Váhnenlávdegottis
galgá
olmmoš
lávdegottis
gii
ovddasta
sámi
váhnemiid
,
de
meannuduvvui
áltálaš
Roger
Skarvik
lávdegoddái
.
Maŋŋel
go
Sámediggi
lei
gáibidan
eamiálbmotdivat
buot
minerála
riggodagain
Finnmárkkus
,
de
buollái
riidu
gaskal
Sámedikki
,
Norgga
Stuorrádikki
ja
Finnmárkku
fylkkadikki
.
Maŋŋel
go
Sámediggi
ásahuvvui
leat
go
de
sámi
searvvit
mássan
politihkalaš
válddi
?
Maŋŋel
go
Sámedikki
doarjjastivra
hilggui
daid
ohcamušaid
,
de
váide
dat
guokte
fitnodaga
mearrádusa
ja
dat
gieđahalloje
de
Sámediggeráđis
.
Maŋŋel
go
Sámedikki
oahpahusossodat
fárrii
Dieđavistái
,
de
báhce
guoros
kantuvrrat
LES-vissui
,
gosa
dál
leat
ovddeš
Prošeaktakantuvrra
bargit
ja
Oarje-Finnmárkku
Boazodoallohálddahus
fárren
.
Maŋŋel
go
Sámi
Allaskuvllas
gearggai
,
lea
Ánne
Biret
bargan
journalistan
sihke
NRK
Sámi
Radios
ja
Min
Áiggis
.
Maŋŋel
go
TV
2
čujuha
rehketdoalu
dokumeanttaide
maid
Hermansen
lea
vuolláičállán
,
sus
buorrána
muitu
.
Maŋŋel
go
almmolaš
rahpan
lei
čađahuvvon
de
manne
eanas
olbmot
Deanu
birasvissui
geahččat
Deanu
kulturskuvlla
ođđa
teáhterčájálmasa
"
Sunna
Šiella
"
.
Maŋŋel
go
bargojoavku
buktá
doaibmagoluid
rehkega
,
de
meannuda
váldolávdegoddi
plána
ođđasit
.
Maŋŋel
go
besset
váttisvuođas
váldet
oahpu
das
.
Maŋŋel
go
biddjojuvvui
olggos
Bivdu
olgobáikkis
áššáskuhttui
nisu
nihttán
vávtta
.
Maŋŋel
go
biktasat
leat
adnon
lávddis
,
de
biddjojit
deike
vuorkái
.
Maŋŋel
go
boazu
njuvvo
,
de
sisdoallá
bohccobierggu
ain
daid
dearvvaslaš
stoffaid
,
čuoččuha
dutki
Maria
Mielnik
.
Maŋŋel
go
buollái
riidu
mannan
dálvvi
sámediggenominašuvnna
oktavuođas
,
gos
Pedersen
ceggii
sierra
listtu
olggobeal
NSR
,
šattai
váttis
dilli
.
Maŋŋel
go
buot
doalut
ledje
nohkan
Eanodagas
de
manne
hearrát
ja
buot
sin
guossit
mállásiidda
Thon
Hotellii
Guovdageidnui
.
Maŋŋel
go
buot
gulaskuddancealkámušat
leat
ollen
stáhta
háldui
,
de
galgá
justisdepartemeanta
čoahkkáigeassit
ja
Sámedikkis
lea
maid
konsultašuvdnaváldi
.
Maŋŋel
go
báhtareaddjit
ledje
ovtta
ija
idjadan
Kárášjogas
,
de
ii
lean
mihkkege
earenoamáš
dilálašvuođat
čuožžilan
.
Maŋŋel
go
bákkuin
gevve
soabadit
suodjalusain
,
de
ii
váldde
suodjalus
vuhtii
boazodoalu
.
Maŋŋel
go
dat
lea
dahkkon
,
de
lea
boasta
geargan
bargguid
rievdadeames
Návuonas
.
Maŋŋel
go
dollačáskadeaddji
lea
geargan
geahččame
ja
neavvume
,
de
oažžu
Evertsen
ođđa
báhttera
dolladieđihan
rusttegii
ja
máŋgosa
dan
báhpiris
masa
Turi
lea
merken
mii
lei
buorre
ja
maid
berre
rievdadit
.
Maŋŋel
go
doppe
ledje
festen
,
de
leat
sii
nohkkan
dohko
.
Maŋŋel
go
fas
olleje
márkanii
-
de
besse
sii
gilvvohallat
herggiiguin
.
Maŋŋel
go
galggai
divtta
čállit
,
logai
son
dan
hui
álkin
.
Maŋŋel
go
geargat
stuorideame
,
de
šaddá
vejolaš
lágidit
stuora
doaluid
dáppe
.
Maŋŋel
go
gerge
almmolaš
sártniiguin
ja
skeaŋkkaid
addiimiin
lei
áigi
gáfe
ja
gáhkuid
návddašit
rássešilljus
.
Maŋŋel
go
goarpmasteigga
lávddis
eret
,
de
bohte
sihke
oahppásat
ja
amasolbmot
sávvat
sudnuide
lihku
boahtte
áigái
.
Maŋŋel
go
guhkes
dálvi
lea
vajálduvvon
,
ja
giđđa
lea
fas
boahtán
-
de
lea
álo
hui
somá
oaidnit
movt
spábbačiekčanjoavku
ja
dieđusge
rássešilju
doaibmá
.
Maŋŋel
go
gulai
porno
birra
mii
lea
biddjon
Gállánuoraid
ruovttusiidui
interneahtas
lea
árvvoštallagoahtán
leago
veara
sáddet
mánás
teáhterii
,
vaikko
vel
diehtáge
ahte
dát
ii
leat
teáhtera
sivva
.
Maŋŋel
go
gulle
Fylkkadikki
mearrádusa
ahte
heaittihit
skuvlla
,
de
ledje
máŋggas
geat
vel
čirro
dan
geažil
.
Maŋŋel
go
guokte
orohaga
masttadedje
ovddit
čavčča
ja
das
šattai
politiijaáššin
,
de
ii
leat
áššis
vel
makkárge
boađus
.
Maŋŋel
go
guđii
čoahkkima
de
čálii
gažaldagaid
presidentii
,
maidda
lohká
muhtin
muddui
ožžon
vástádusa
.
Maŋŋel
go
heittii
spábbačiekčin
álggii
Pedersen
hárjeheaddjin
.
Maŋŋel
go
juohke
berošteaddji
organisašuvnnat
leat
doallan
20
minuktasaš
sáni
máid
sii
vuordet
Finnmárkkukommišuvnnas
,
de
lea
50
minuktasaš
digaštallan
.
Maŋŋel
go
juoigankurssa
mánát
ledje
geargan
,
de
lei
rabas
mikrofuvdna
.
Maŋŋel
go
kursa
lea
loahpahuvvon
,
de
ožžot
kursavázzit
datavuodjingoartta
.
Maŋŋel
go
lea
beaggán
ahte
Sámedikkis
lea
ceagganeamen
goalmmát
blohkka
mas
galget
leat
Johttisápmelaččaid
sámediggeáirasat
Per
A
Bæhr
ja
Anders
Somby
jr.
geahččaleamen
vuođđudit
čieža
olbmo
blohka
.
Maŋŋel
go
lea
leamaš
Guovdageainnus
,
de
manná
vovdna
Kárášjohkii
.
Maŋŋel
go
lea
leamaš
hui
váttis
áigodat
álggus
vahkkus
,
de
fertet
don
leat
sihke
beaktil
ja
diplomáhtalaš
.
Maŋŋel
go
lea
logi
jagi
bargan
Sámis
,
de
livččii
sus
dál
miella
vuolgit
olgoriikii
.
Maŋŋel
go
lea
málejuvvon
luodda
,
botkkuheaba
lásemoaluid
mála
nala
.
Maŋŋel
go
lea
vuššon
,
de
seaguhus
sentrifugerejuvvo
ja
galmmihuvvo
80
gráđa
rádjai
.
Maŋŋel
go
lea
váidán
ášši
viidáseappot
,
lea
Jakobsen
geassán
ášši
ruovttoluotta
.
Maŋŋel
go
lea
čielgan
ahte
Eanadoallodepartemeanta
addá
boazodollui
lobi
guođohit
ealuid
ovddeš
suodjaluvvon
guovlluin
,
de
lea
dat
mearrádus
juo
álggahan
riidduid
.
Maŋŋel
go
lean
lohkan
du
maŋemus
girjji
.
Maŋŋel
go
leat
bassan
vuovttaid
,
de
geavat
balsama
.
Maŋŋel
go
leat
dutkan
luntta
ja
geahččan
busse
,
de
orru
nu_ahte
lunta
lea
mannan
busse
vuoli
.
Maŋŋel
go
leat
garrasit
bargan
dáid
maŋemus
áiggiid
,
de
orru
du
rahčan
ollášuhttime
vuordámušaid
mat
dus
leat
leamaš
du
birrasii
.
Maŋŋel
go
leat
garrasit
bargan
dán
maŋemus
áiggi
,
de
oidnogoahtá
boađus
dan
maiddái
du
birrasis
ja
dat
ollášuhttá
du
vuordámušaid
.
Maŋŋel
go
leat
geahččan
ohcamiid
,
gohččojuvvojit
válljejuvvon
ohccit
čálalaš
ja
njálmmálaš
sisaváldingeahččaleapmái
,
das
maid
psykologajearahallamii
.
Maŋŋel
go
leat
geargan
stoahkame
,
de
lea
ge
áigi
ruoktot
vuolgit
geahččat
TV:a
.
Maŋŋel
go
leat
govddodan
Jápmamearas
,
de
bisánit
máilmmi
boarráseamos
ja
vuolimus
báikkis
,
palestinalaččaid
iešmearrideaddji
báiki
Jeriko
.
Maŋŋel
go
leat
juohkán
momsabuhtadusmávssu
bálvalusmomssas
2001/_2002
ovddas
de
lea
vel
báhcán
48,5
mill
maid
vel
sáhttit
juohkit
.
Maŋŋel
go
leat
lávlon
Guovdageainnus
,
de
fitnet
vel
Kárášjogas
.
Maŋŋel
go
leat
oahppan
vuođđoteoriija
filbmaovdamearkkaiguin
,
de
čállit
giehtačállosa
maid
de
galgat
govvet
,
čuohppat
ja
čájehit
.
Maŋŋel
go
leat
šaddan
Sámi
Álbmot
Bellodat
,
de
sáhttá
miehtá
Norgga
searvat
fylkkaválggaide
.
Maŋŋel
go
ledje
illastan
sin
,
de
ledje
vel
vuortnuhan
sin
ahte
eai
galgga
muitalit
oktiige
dáhpáhusaid
birra
.
Maŋŋel
go
ledje
mearragáttiid
johttán
ja
rivven
iežaset
olbmuid
,
ledje
vašuhuvvon
ja
hilgojuvvon
ruovtturiikkain
.
Maŋŋel
go
ledje
ožžon
bistevaš
orrunlobi
Norgii
,
de
ohce
eanas
oassi
daga
maŋŋelaš
earráneami
.
Maŋŋel
go
ledje
ožžon
luosa
fatnasii
ja
heakka
eret
,
de
lei
sis
hirbmat
stuorra
illu
.
Maŋŋel
go
ledje
veahá
oahpásnuvvan
,
de
sii
manne
ohcat
bohccuid
mat
ledje
meahccái
mannan
.
Maŋŋel
go
ledje
vuodján
herggiiguin
ja
njoarostan
,
de
lei
buorre
veaháš
bosihit
.
Maŋŋel
go
ledjen
hupman
suinna
,
de
gal
jurddašin
ahte
lei
go
son
dat
čielggus
.
Maŋŋel
go
ledjen
máhccan
Guoládatnjárggas
fas
Avvilii
fitnen
vel
Anáris
ja
¶
Maŋŋel
go
ledjen
mátkkoštan
16
diimmu
,
de
jovden
Hámmárfestii
dii.
2
ihkku
.
Maŋŋel
go
ledjen
oahpásmuhttán
sutnje
vulggiime
Čeavetjávrri
Bárii
¶
Maŋŋel
go
lei
Nordin
lei
ožžon
stipeandda
,
de
logaldalai
iežas
dutkama
birra
.
Maŋŋel
go
lei
badjel
jándora
čiehkádallan
meahcis
,
de
bivddii
ieš
ahte
politiiját
vižžet
su
.
Maŋŋel
go
lei
buot
rehkegiid
máksán
,
de
sutnje
bázii
duhát
ruvdno
.
Maŋŋel
go
lei
luoddaáiddi
badjel
vuodján
.
Maŋŋel
go
lei
muitalan
ahte
son
lea
searvan
vázzimii
juohke
jagi
dan
rájes
go
álggahedje
26
jagi
dassái
.
Maŋŋel
go
lei
vázzán
skuvlla
Troanddimis
,
fárrii
son
olgoriikii
.
Maŋŋel
go
lei
šaddan
dovddusin
filmma
geažil
,
bovdejuvvui
son
boahtit
feara
gosa
,
gávpogiidda
ja
nu
,
čájehit
sámi
kultuvrra
.
Maŋŋel
go
leigga
boradan
,
de
nubbi
rabastii
radio
,
vai
beassá
guldalit
Sámi
Radio
valáštallansáddaga
.
Maŋŋel
go
leigga
geardán
sirdimiin
ja
čorgemiin
de
lei
Elle
movttet
go
lei
ožžon
dego
ođđa
lanja
ja
su
láhppon
diŋggat
ledje
gávdnon
.
Maŋŋel
go
leigga
leamaš
auditionlanjas
,
oruiga
soai
duhtavaččat
.
Maŋŋel
go
leimmet
oalle
guhká
váccašan
skuvllas
,
de
jearai
min
veahkki
Lars
min
boahtit
borrat
beaivebiepmu
suinna
.
Maŋŋel
go
láigošiehtadus
lea
dahkkon
,
árvala
ráđđeolmmái
ja
ovdagoddi
ahte
suohkanstivra
juolluda
255_000
ruvnno
go
`
99
bušeahta
gieđahallet
.
Maŋŋel
go
lávvordaga
vuite
gal
dáhpáhuvai
nu
olu
,
boagusta
váiban
áhčči
Arild
Johnsen
.
Maŋŋel
go
mediat
leat
muitalan
dan
birra
,
de
lea
maŋŋečoalleruvven
buoridan
dihtii
čielgevigiid
šaddan
hirbmat
bivnnuhin
.
Maŋŋel
go
mii
dán
muitaleimmet
vuddjiide
,
de
unnui
vuodjun
.
Maŋŋel
go
monne
geassemánus
,
de
láhppá
sojit
ja
ii
sáhte
girdit
ovdal
soajit
fas
šaddet
.
Maŋŋel
go
muitalit
Valborga
birra
,
de
in
soaitte
áigut
ge
seamma
lávdái
go
don
.
Maŋŋel
go
mánát
ledje
geargan
lávlumis
,
de
buvttii
rámbuvra
bargi
,
Robert
Hætta
dievva
herskkuid
mánáide
.
Maŋŋel
go
mánát
ledje
olgun
leamaš
,
de
lei
ges
muitalusboddu
Karen
Anna
Buljoin
.
Maŋŋel
go
mánát
geat
ledje
bieju
goaivumen
,
vulge
ruoktot
.
Maŋŋel
go
máŋga
jagi
lea
lágiduvvon
dáhke
vuolde
Buletjávrris
,
de
galgá
Guovdageainnu
čakčafestivála
fas
olgun
leahket
.
Maŋŋel
go
nuorra
olbmot
ohppe
duddjot
leat
ođđa
ivnnit
ja
earalágan
gáktediŋggat
fas
oidnogoahtán
.
Maŋŋel
go
oahpaheaddjit
ja
oahppit
leat
váivahuvvon
moskku
skuvlalanjain
ollu
jagiid
,
ledje
buohkat
ilus
go
dál
viimmat
galge
beassat
vuoigŋat
ráinnas
áimmu
.
Maŋŋel
go
oaččui
listtu
lea
ožžon
studeret
moadde
diimmu
addá
son
čuovvovaš
kommentáraid
.
Maŋŋel
go
okta
dievdu
gávdnui
jápmán
,
de
válde
politiiját
Gaup
ja
su
olbmáid
gitta
go
ledje
drošše
mielde
feasttas
manname
ruoktot
.
Maŋŋel
go
olbmot
ledje
boradan
,
lei
ohppiin
friddjaáigi
.
Maŋŋel
go
oljohaddi
njiejai
de
lea
maid
bensiidnahaddi
ollegoahtán
11
ruvnno
rádjái
.
Maŋŋel
go
ollásit
ráfáidahtte
máddodagaid
,
de
sihke
mearragoaskimat
ja
goaskimat
lassánedje
.
Maŋŋel
go
olmmoš
lea
leamašan
issoras
lihkohisvuođabáikkis
,
de
sáhttet
čuožžilit
ollu
gažaldagat
.
Maŋŋel
go
ovdamearkka
dihte
albasiid
leat
merkegoahtán
ja
čuovvugoahtán
,
de
leat
dutkit
ja
eiseválddit
beassan
oaidnit
movt
albbas
speadjá
ealuid
ja
gottaša
sihke
bohccuid
ja
sávzzaid
.
Maŋŋel
go
ovttas
leat
lávlon
sámi
soga
lávlaga
de
galget
báikkálaš
artisttat
guoimmuhit
.
Maŋŋel
go
ovttastedje
Davviriikkalaš
Sámi
Instituhta
ja
Sámi
allaskuvlla
lea
Davviriikkalaš
Ministtarráđi
juolludeamit
njulgejuvvon
Sámi
allaskuvlii
.
Maŋŋel
go
ođđa
fágabargit
ožžo
duođaštusa
,
besse
suohkanstivrra
fárus
boradit
gaskabeivviid
Alfreds
Kroas
.
Maŋŋel
go
parlamentarisma
bođii
ja
dábálaš
boares
vieru
mielde
máksá
dat
ahte
lea
ráđđehus
mii
mearrida
maid
gonagas
galgá
dohkkehit
ja
mearridit
.
Maŋŋel
go
prošeakta
lea
nohkan
,
galget
jávrrit
leat
gárvásat
ealáhusbivdui
.
Maŋŋel
go
pántalotteriija
almmuhuvvui
2000
cuoŋománnus
,
de
lea
spellejuvvon
300_000
geardde
guoros
bohttaliiguin
.
Maŋŋel
go
raporta
gárvánii
lea
Jon
Lilletun
bajidan
ahkeráji
15-16
jahkái
.
Maŋŋel
go
searvi
fálai
falástallama
sámi
studeanttaide
,
de
lassánii
miellahttulohku
.
Maŋŋel
go
sii
ledje
mannan
,
bohte
fas
politiijat
Hámmárfeasttas
.
Maŋŋel
go
son
ja
Juovlanigá
leigga
geargan
doalvut
skeaŋkkaid
de
doalvvui
Juovlanigá
Ánne
ruoktot
.
Maŋŋel
go
son
vujii
Magnus
Lindbæck
meaddel
maŋemus
vuorus
,
de
nagodii
ráisalaš
Kristoffer
Holm
maid
vuodjit
Eurohpámeastára
Lindbæck
meaddel
ja
su
duvdilit
goalmmát
sadjái
.
Maŋŋel
go
spiidnegolgodávda
lassánišgođii
de
lassánii
maid
desinfiserejuvvon
giehtaspriita
geavaheapmi
.
Maŋŋel
go
stáda
stivregođii
boazodoalu
garra
lágaiguin
ja
njuolggadusaiguin
,
de
ii
leat
boazodoallu
šat
ovdánan
.
Maŋŋel
go
stáhta
válddii
badjelasas
buohcceviesu
doaimma
,
de
jávke
maid
giellaruđat
.
Maŋŋel
go
stáhta
válddii
badjelasat
buohcceviesu
doaimma
,
de
jávke
maid
giellaruđat
.
Maŋŋel
go
suohkan
gulai
su
ášši
birra
Dearvvašvuođabearráigeahčus
,
de
ii
lean
dáhttu
šat
guhkidit
bargosoahpamuša
suinna
.
Maŋŋel
go
sámi
leavga
lei
stággogeažis
ja
sámi
soga
lávlla
gullon
biellošuoŋaiguin
,
de
besse
Oslo
sámit
dán
jagi
maid
ráđđevissui
boahtit
boradit
iđitborramuša
.
Maŋŋel
go
vuite
sotnabeaivvi
goarpmastii
Guovdageaidnu
čihččet
sadjái
.
Maŋŋel
go
vuoittahalai
doalahii
son
bohccuid
lobihis
mearkkas
.
Maŋŋel
go
vuorbádeapmi
lei
čađahuvvon
,
de
čájehuvvui
ahte
vuorbi
gáhčai
Ellen
R.
Guttormii
,
Kárášjogas
.
Maŋŋel
go
vuosttaš
lottit
leat
gahččan
,
šaddá
jaska
.
Maŋŋel
go
vuosttaš
skuvlabeaivi
nogai
,
lohká
oahpaheaddji
:
-
Gal
mii
oaidnalit
fas
ihttin
iđđes
!
Maŋŋel
go
vuvddiide
omiid
1989
,
de
ledjet
vel
barggus
Kárásjoga
Produkteris
olu
jagiid
,
ovdal_go
mannet
ealáhahkii
.
Maŋŋel
go
válgabohtosat
čilge
,
de
lea
son
gártan
viđat
sadjái
Ellen
Inga
O.
Hætta
maŋábeallai
,
gii
gal
baicca
giccui
ollu
go
oaččui
liigejienaid
.
Maŋŋel
go
Ánte
heittii
NRK
Mánáid-TV
virggis
Kárášjogas
,
de
son
mearridii
vuolgit
mátkkoštit
.
Maŋŋel
go
Ávvir
lei
riŋgen
Heahttá
dearvvašvuođabálvalussii
,
de
oaččui
Virpi
Ranta
telefuvnna
doppe
,
mas
njálmmálaččat
oaččui
lohpádussii
ahte
su
bárdni
oažžu
boahkuheami
spiidnedávdda
vuostá
jođánepmosit
ja
hui
sihkkarit
dán
vahkku
mielde
goit
,
ovddemusat
mánnodaga
.
Maŋŋel
go
Ávvir
roggagođii
ášši
eambbo
,
de
Arnulf
Soleng
muitala
ahte
teknihkalaš
ossodat
áigu
divvut
oahppolanja
,
muhto
ii
loga
diehtit
goas
dat
šaddá
.
Maŋŋel
go
Ávvir
snuggagođii
ášši
,
de
rektor
Bodil
Utsi
Vars
jorggihii
mearrádusas
,
ja
suovvá
oahpaheaddji
vuolgit
mielde
,
ja
son
oažžu
buot
nu
mo
leat
njuolggadusain
(
journ.
Maŋŋel
go
Ávvir
čálii
Diehtosiidda
ja
dan
buressivdnideami
birra
,
de
leat
Olav
Osvald
Sara
Nikkinenis
gártan
máŋga
jurdaga
sin
searvvi
bealis
.
Maŋŋel
go
Ávvir
čálii
Goahtebealji
bovdehuslisttu
birra
,
de
lea
Goahtebeallji
sádden
bovdehusa
boazodoalloorohagaide
Guovdageainnus
,
muhto
eai
orohagat
leat
fitnodagat
.
Maŋŋel
go
Ávvir
čálii
váhnema
birra
,
gii
lei
heađáskan
go
giddejit
mánáidgárddiid
vihtta
vahkku
njuolgut
geasset
,
de
lea
lea
ášši
interpellašuvnna
bokte
leamaš
suohkanstivrras
.
Maŋŋel
go
áššit
leat
mearriduvvon
,
de
buktá
easkka
Sámediggi
cealkámuša
.
Maŋŋel
go
šaldi
bođii
,
de
eai
leat
šat
beare
haga
divvon
luotta
mii
manná
Návuonbahtii
.
Maŋŋel
go
šattai
fas
lohpi
juoigat
skuvllain
,
de
lea
jávkagoahtán
guoddu
mii
gohčoda
juoigama
suddun
.
Maŋŋel
go
čiekčamat
nohket
,
de
áigot
artisttat
ráhkadit
buori
vuoiŋŋa
sihke
čikčiide
ja
gussiide
.
Maŋŋel
go
čielggai
ahte
son
beassá
mielde
dán
vuosttaš
oassefinálii
,
de
lea
ollu
šaddan
hárjehallat
jiena
ja
jorrat
Oslos
.
Maŋŋel
goddima
gohččo
jienat
juhkat
vara
buot
golbma
liikkas
.
Maŋŋel
govvaráiddu
,
muitaluvvo
maiddái
dušše
čállojuvvon
oasi
bokte
seamma
dáhpáhus
.
Maŋŋel
guhkes
áigodaga
,
de
lea
maŋemus
jagiid
olahišgoahtán
buriid
bohtosiid
,
earret_eará
oaččui
diibmá
21
.
Maŋŋel
guhkes
šiehtadallamiid
sohpe
ahte
sii
galget
oažžut
190_000
DM
juohkehaš
,
juoga
mii
livččii
álkidahttán
eallima
eanas
buhcciide
.
Maŋŋel
guokte
ija
seakka
guottáid
nalde
,
váillahišgohte
nuorat
ruovttu
.
Maŋŋel
guokte
jagi
máinnusskuvlla
álggii
son
diibmá
journalistaskuvlii
.
Maŋŋel
gáfestallama
galge
finadit
Suoma
bealde
,
Gáregasnjárggas
gávppašeame
.
Maŋŋel
gáfestallama
ledje
mánát
ráhkadan
teáhterčájálmasa
romes
čáhceloddečivggaža
birra
,
maid
čájehedje
gussiide
.
Maŋŋel
gártejuvvoje
ja
fáktejuvvoje
maiddái
Máze
skuvlla
oahpaheaddjit
ja
Sámiid
Vuorkádávvira
(
Kárášjogas
)
bargit
ja
stivra
.
Maŋŋel
heargegilvovuodjima
sáhttá
mannat
Teaterkafeái
.
Maŋŋel
heastačájáhusa
šaddá
vejolašvuohta
mánáide
riidet
.
Maŋŋel
historjjálaš
dáhpáhusa
bovdejuvvojit
buohkat
kulturvissui
mállásiidda
ja
gáffii
.
Maŋŋel
hárjehallama
láven
leavssuid
bargat
,
dadjá
Marja
Sofe
.
Maŋŋel
hárjehallama
čohkkejin
mun
nuoraid
ságastallamii
.
Maŋŋel
hávdádeame
lea
muitoboddu
.
Maŋŋel
hávdádeami
leat
rávvejaččat
Duottarstobus
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
de
leat
stohkosat
olggobealde
skuvlla
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
guossohuvvo
pizza
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
ledje
mállásat
seamma
girkus
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
loahpahit
ávvudemiid
bingoin
giliviesus
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
,
bođii
son
dávjá
mojiin
ja
ustitlašvuođain
ságahii
ja
giitalii
ipmilbálvalusa
ovddas
.
Maŋŋel
iskkadeami
dadjá
doavttir
:
–
Dat
máksá
80
ruvnno
.
Maŋŋel
iskkadeami
ráhkadit
oahppit
raportta
.
Maŋŋel
ja
ovdal
hávdádeami
galgá
levgejuvvot
dábálaš
vuogi
mielde
,
sámi
álbmotbeaivvi
dihte
.
Maŋŋel
jagi
1995
bođii
láhka
mii
čujuhii
bargoaddis
galgá
leat
čálalaš
bargokontrákta
.
Maŋŋel
jagi
2004
ii
leat
Norga
báljo
importeren
bohccobierggu
.
Maŋŋel
jierbmái
Son
lohká
sii
ledje
smiehttan
bidjat
Rednex
konseartta
valáštallanhállii
,
muhto
šiehtadus
dagahii
ahte
sii
fertejedje
lágidit
konseartta
servodatvisttis
,
gosa
eai
čága
ge
beare
olu
olbmot
.
Maŋŋel
jierbmái
¶
Maŋŋel
jotket
doalut
girjerádjosis
nuvttá
doaluiguin
mánáide
mas
earret_eará
besset
njorostallat
,
Inga
Juuso
doallá
mánáide
čájálmasa
ja
dasa_lassin
čájehit
filmma
Adjágas-joavkku
birra
Harstad
kinos
.
Maŋŋel
juohkima
celket
eret
daid
heajumus
guovlluid
maid
leat
ožžon
ja
mannet
fas
oktii
oktan
bivdojoavkun
ja
váldet
dan
buoremus
guovllu
.
Maŋŋel
juovllaid
beassá
teáhter
eanet
aktiivvalaččat
bargagoahtit
viesu
huksemiin
.
Maŋŋel
juovllaid
bohtá
nubbi
CD.
Maŋŋel
juovllaid
fertet
leat
várrogas
ruđa
golahemiin
.
Maŋŋel
juovllaid
leat
NSR
ruovttusiiddut
šaddan
erenoamáš
bivnnuhat
,
ja
statistihkat
leat
duppalaston
3-4
geardde
dan
rájes
go
rahpe
siidduid
.
Maŋŋel
juovllaid
son
jotkkii
Sámegiella
1
,
ja
váldá
loahppageahččaleami
miessemánu
loahpas
.
Maŋŋel
konseartta
besset
earát
geain
lea
miella
,
boahtit
juoiggastit
dahje
lávllastit
lávdde
nala
.
Maŋŋel
konseartta
lei
juoga
maid
gohččode
Juoiganbattle
.
Maŋŋel
konseartta
lágiduvvo
nuoraide
diskotehka
,
kulturviesu
gealláris
.
Maŋŋel
konseartta
šaddet
feastamállásat
sidjiide
.
Maŋŋel
kvártta
jiekŋagalbma
čázis
beasai
Issát
Ásllaga
vehkiin
fas
gáddái
.
Maŋŋel
kvártta
jiekŋagalbma
čázis
beasai
Issát
Ásllat
Heandaraga
vehkiin
fas
gáddái
.
Maŋŋel
lea
Sara
Márjá
Magga
doalahan
ahte
son
lea
jođiheaddji
,
go
liigečoahkkimis
šattai
dušše
moivi
,
iige
sáhttán
geassádit
dan
geažil
.
Maŋŋel
lea
girkogáffe
Sandbakken
kapeallas
,
gos
maid
Ráisavuona
girkokoarra
oasálastá
.
Maŋŋel
lea
girkogáffe
.
Maŋŋel
lea
konsearta
Agnete
Båtnes
Braatenin
gii
vuittii
Riddu
Násttit
2009
.
Maŋŋel
lea
leamaš
oanehis
boddu
aviisabarggus
,
go
lei
politihkarin
Guovdageainnus
,
muhto
son
álggii
fas
Áššui
2006:s
ja
lea
dál
typográfa
Ávviris
.
Maŋŋel
lea
maid
Stáda
Luoddadoaimmahus
ovddidan
váidalusa
viessosajiide
.
Maŋŋel
lea
muitalusboddu
mánáide
sihke
sámegillii
ja
dárogillii
.
Maŋŋel
lea
musihkka
.
Maŋŋel
lea
čuožžilan
gažaldat
das
ahte
manin
várrepresideanta
Johan
Mikkel
Sara
ii
sáhte
doaibmat
presideantan
dán
áigodagas
.
Maŋŋel
lean
vuoitán
sihke
čuođi
duhát
ruvnno
ja
150,000
ruvnno
,
muhto
in
goasse
nu
ollu
go
dál
,
dadjá
son
.
Maŋŋel
leat
dutkit
šaddan
dovddastit
ahte
boazosápmelaččat
eai
leat
gielistan
,
earret_eará
ahte
goaskin
goddá
bohccuid
.
Maŋŋel
leat
ge
politiijat
dutkan
dáhpáhusa
,
eai
ge
leat
gávdnan
maidege
mii
muitala
ahte
dat
ii
leat
lihkohisvuohta
.
Maŋŋel
leat
maid
boahtán
seammalágan
gáibádusat
earet_eará
Sámedikkis
ja
Deanu
gielddas
.
Maŋŋel
leat
oallugat
gávdnan
dán
viesu
njálmmálaš
gálduid
bokte
.
Maŋŋel
leat
olbmot
fuobmán
ahte
doppe
leat
ain
eambbo
suoidnegubat
,
mat
álget
juo
Leavvajoga
duottarstobu
rájes
vulos
guvlui
.
Maŋŋel
leatge
media
bokte
gohččon
čilgejumi
mii
Finnmárkku
Luonddugáhttenlihtu
oaidnu
lea
.
Maŋŋel
ledje
boahtán
politiiját
ja
jearahallan
mii
doppe
lei
dáhpáhuvvon
.
Maŋŋel
lei
liikká
oalle
movttet
go
duopmárat
nammadedje
liikká
su
rievvárheata
vuoitin
,
mas
fidnii
stuorámus
pokála
ja
logi
duhát
ruvnno
.
Maŋŋel
lihkkosávaldagaid
lei
njuolga
Sámi
Grand
Prix-festii
ávvudit
vuoittu
.
Maŋŋel
lihkohisvuođa
eai
leat
Kárášjogas
dihtton
galle
rockajoavkku
.
Maŋŋel
lihkohisvuođa
fertejit
dát
golbma
sápmelačča
birget
nu
go
sápmelaččat
birgeje
ovdalaš
áiggis
,
muitaleastá
son
oanehaččat
iežas
teáhterčállosa
birra
,
masa
son
ii
leat
vel
háhppehan
hutkat
buori
bajilčállaga
.
Maŋŋel
lihkohisvuođa
geasi
,
go
oallugat
dušše
luottaid
alde
,
de
lea
čavčča
álgu
hui
buorre
,
Nordlánddas
,
Romssas
ja
Finnmárkkus
ii
duššan
oktage
lihkohisvuođas
.
Maŋŋel
logaldallama
dollejedje
meahccái
,
gos
gáfestalle
dollagáttis
.
Maŋŋel
luomu
álggi
Bossegohpi
vuoittuin
go
časke
Norild
joavkku
4-0
lávvordaga
.
Maŋŋel
luomu
:
¶
Maŋŋel
lávlot
skuvlamánát
.
Maŋŋel
lávluma
oaččui
mánáidgárdi
skeaŋkakoartta
girjjiide
ja
unna
suohpanačča
konferánssa
lágideddjiin
.
Maŋŋel
manai
fatnasiin
Oarjevutnii
ja
unna
sámi
gilážii
Moskoi
,
gos
ledje
eanet
eahpeformálalaš
doalut
.
Maŋŋel
manne
bohccot
várrái
ja
eaige
šat
boahtán
vulos
.
Maŋŋel
manne
skuvlašilljui
ja
doppe
lei
liekkus
deaivvadeapmi
sihke
dáláš
ja
ovdalaš
ohppiiguin
ja
lei
maid
čájáhallan
čáppa
čájáhusaiguin
skuvllas
.
Maŋŋel
maŋemus
áiggiid
mediaságaid
,
leat
várra
ollugat
jearran
seamma
.
Maŋŋel
meannudeami
eai
lihkus
mearridan
buot
unnidemiid
,
muhto
liikká
ii
oro
vuos
nu
hirbmat
buore
dilli
mis
dáppe
.
Maŋŋel
mediastuimmiid
,
de
mávssii
Sámeráđđi
buot
golbmasa
mátkki
.
Maŋŋel
meinejedje
ahte
guovssahasat
šadde
buollašiid
dihte
Finnmárkku
duoddaris
.
Maŋŋel
miessemánu
17.
beaivvi
leat
olbmot
gávdnan
narkorusttegiid
ovtta
dollagáttis
muhtun
čuođi
mehtera
eret
studeantamánáidgárddis
,
mii
lea
davábealde
Guovdageainnu
márkana
.
Maŋŋel
mii
fas
dan
seamma
barggaimet
.
Maŋŋel
muhtin
eará
dutki
loahpahii
su
guovssahasfuomášumiid
.
Maŋŋel
máinnastanbottu
lea
áigi
álgit
eará
bargguiguin
,
ja
muhtin
mánát
ráhkkanit
olggos
vuolgit
.
Maŋŋel
mállásiid
lei
dearvvašvuođa
dárkkisteapmi
ja
beasaimet
vel
liegga
čázis
rišodit
.
Maŋŋel
mátkki
plánet
čohkket
joavkku
.
Maŋŋel
máŋga
biehttaleami
,
de
almmuhuvvui
dát
.
Maŋŋel
njeallje
jagi
Børgefjell
guovllus
,
mearridii
Gaup
iešguđetge
bárttiid
geažil
máhccat
ruovttoluotta
Finnmárkui
.
Maŋŋel
njuikemiid
lei
Klemetsen
16.
sajis
.
Maŋŋel
njálgga
gaskabeivviid
,
de
hálidit
máŋggas
buonjostit
gorudiiddis
báikki
lávgunstámppas
,
dan_botta_go
earát
manne
barttaide
ja
suohtastallet
viidáset
.
Maŋŋel
nuppi
máilmmisoađi
veahkehii
CARE-organisašuvdna
maiddái
finnmárkulaččaid
ja
sápmelaččaid
.
Maŋŋel
nuppiid
vuodjimiid
lea
Duottar
Hearggit
searvi
bajimusas
Bálgosiid
cupas
ja
searvvi
vuoddji
Anne
Risten
Sara
lea
njunnošis
buoremus
vuoddji
gilvvus
.
Maŋŋel
oahppomátkki
hálida
Sámedikki
giellastivra
juolludit
giellaruđaid
duddjomii
ja
bivdimii
,
valáštallamii
ja
lávlumii
,
stoahkamii
ja
vánddardeapmái
.
Maŋŋel
ohcanáigemeari
čájehuvvui
ahte
dušše
golmmas
leat
ohcan
huksenfágaohppui
Guovdageainnus
.
Maŋŋel
ovcci
táhpa
maŋŋálaga
bođii
viimmat
vuoitu
.
Maŋŋel
ozai
Eira
Prinsessii
mearkka
mas
Min
Áiggi
dieđuid
mielde
lei
lottegazza
goappašat
beljiin
.
Maŋŋel
ođđajagi
lea
Hætta
ožžon
oahpaheaddji
fálaldaga
Álttá
nuoraidskuvllas
.
Maŋŋel
ođđajagi
lea
gullon
politiijaid
giellamáhtu
birra
digaštallan
.
Maŋŋel
promillaiskkadeami
lei
okta
vuoddji
Hessengas
,
Girkonjárgga
lulábealde
,
gean
politiijat
bissehedje
go
jáhkke
vuoddji
lei
vuodjime
gárrenoaivvis
,
čállá
Aftenposten
.
Maŋŋel
rahpama
de
mii
guossoheimmet
borramuša
.
Maŋŋel
rekonstrukšuvnna
leat
politiiját
gávnnahan
ahte
nu
ii
sáhte
dáhpáhuvvan
.
Maŋŋel
revya
válddi
Partapuoli
oktavuođa
su
olbmáiguin
.
Maŋŋel
ruhtajuolludeami
finada
Giske
Romssa
ráđđeviesus
ovdal_go
vuolgá
konferánsii
mas
lea
sáhka
kulturovttasbargu
Ruoššain
.
Maŋŋel
ruhttema
galgá
ruhttejeaddji
doalvut
gunaid
dohkkehuvvon
gutnabáikái
.
Maŋŋel
ráhkadeimmet
ráiggi
gosa
čáhci
manná
.
Maŋŋel
ráidočiekčamiid
lágiduvvojit
fitnodatráidočiekčamat
,
muhto
juste
guđe
beaivvi
,
dan
eat
dieđe
vel
dál
.
Maŋŋel
seminára
muitalii
Harald
Devold
Min
Áigái
mat
su
jurdagat
leat
sámi
musihka
birra
ovddasguvlui
.
Maŋŋel
sirde
daid
čuoigamiid
sajádaga
máŋgga
geardde
,
dassážii_go
ásahedje
sierra
saji
Kárášjoga
šaldi
lusa
.
Maŋŋel
sirdet
doaluid
Sverresborg
museii
gos
Mats
Pavall
hupmá
dan
birra
movt
lea
leat
sápmelaš
.
Maŋŋel
soađi
dat
dagahii
olbmuid
bures
birget
daiguin
ollut
riggodagaiguin
dain
mearraguovlluin
mat
ledje
gáttiid
lahkosis
.
Maŋŋel
soađi
duođaštii
son
ahte
viesu
sáhttá
hukset
sihke
unnit
ávdnasiiguin
ja
hálbbibuin
.
Maŋŋel
soađi
fertejedje
sii
birgehallat
,
geat
heakkas
besse
,
vaikko
sis
ledje
čiekŋalis
hávit
ja
sin
sivahalle
leat
“
álbmoga
vašálaččat
”
ja
“
behtolaččat
”
.
Maŋŋel
soađi
jotkkii
Suodjalusas
bargat
.
Maŋŋel
soađi
lei
lossa
áigi
ja
gáibiduvvui
ahte
galggai
leat
gávpeskuvla
jus
dakkár
doaimma
galggai
álgit
.
Maŋŋel
soađi
sivahallojedje
máŋga
rádjeofelačča
leat
beahttán
riikka
.
Maŋŋel
soađi
sivahallojuvvojedje
máŋga
rádjeofelačča
leat
beahttán
riikka
ja
dutkan
sin
vuostá
biddjui
johtui
.
Maŋŋel
son
sáddejuvvui
Tromsii
,
gos
son
opererejuvvui
.
Maŋŋel
spábbačiekčamiid
čohkkeje
buohkat
rássešilljui
lávddi
ovddabeallai
digaštallat
cupa
bohtosiid
.
Maŋŋel
spábbačiekčan
–
ja
mearkadovdangilvvu
lea
ges
eahkedis
Kárášjoga
Kroas
juoigangilvu
nuoraide
gaskal
18-30
jagi
.
Maŋŋel
stuimmiid
čohkkáiga
álggos
Álttás
gitta
oaččuiga
duomu
guokte
jagi
maŋŋel
stuimmiid
.
Maŋŋel
suohkanválggaid
Guovdageainnus
lea
čielgan
ahte
sámi
listtut
leat
válggaid
vuoitit
.
Maŋŋel
suohkanválggaid
lea
Guovdageainnus
čielgan
ahte
sámi
listtut
leat
válggaid
vuoitit
.
Maŋŋel
sáhtát
buriin
vugiin
gulahallat
iežat
guimmiin
jus
leažžabeahtti
riidalan
.
Maŋŋel
universitehta
almmuheami
finai
sámediggepresideanta
Romssa
sátnejođiheaddji
guossis
.
Maŋŋel
uđđasa
riŋgii
Mikalsen
politiijaide
ja
Stáda
geaidnodoaimmahussii
.
Maŋŋel
vihtta
jagi
bessen
ohcat
FIS
internašunála
duopmárin
.
Maŋŋel
viiddideami
lea
álbmotmeahcci
šaddan
177
kvadráhtakilomehtara
.
Maŋŋel
vuodjimiid
beasai
loktet
dan
stuorámus
pokála
máid
fidnii
rievvárheatas
.
Maŋŋel
vuolgit
meahccái
guobbariid
čoaggit
.
Maŋŋel
vuolláičállima
lei
kultuvrralaš
ovdanbuktin
.
Maŋŋel
vuorbádeami
hábmejit
bivdojoavkkuid
nu
movt
orru
vuohkkaseamos
ja
báberbivdit
jávkkehit
eret
systemas
nu_ahte
ii
okta
ge
fuobmá
dan
.
Maŋŋel
vuosttaš
skuvlabeaivvi
jearrá
eatni
:
–
Na
gollereaŋggaš
,
maid
ohppet
odne
skuvllas
?
Maŋŋel
vuosttaš
vuoru
lei
boađus
1
–
1
,
nu_ahte
bohtosa
mielde
čikče
duoddarasat
dássálaga
vuosttaš
vuorus
.
Maŋŋel
vuosttaš
čájálmasa
dolle
teáhter
mátkái
,
nu
go
lávege
ja
Niillas
illuda
dan
maiddái
vásihit
.
Maŋŋel
váide
vel
guokte
eará
,
geat
leigga
viežžame
nulppuid
mat
ledje
báhcán
.
Maŋŋel
válddii
Brustad
sámegiel-eksamena
,
ja
1943:s
álggii
son
Finnmárkkučállin
Norgga
Sámemišuvdnii
.
Maŋŋel
válgga
ja
konstituerema
dál
čakčat
–
maid
dagai
de
Bb
?
Maŋŋel
válgga
¶
Maŋŋel
válggaid
lei
eanemus
jienaid
ožžon
,
olles
838
.
Maŋŋel
válggaid
sáhttá
leat
Finnmárkku
boahtte
fylkkasátnejođiheaddji
.
Maŋŋel
vázzima
rahppojuvvo
čájáhus
diibmu
19.30
,
gos
dáiddár
ieš
maid
lea
mielde
.
Maŋŋel
Álttá
buođđohuksema
gáibidii
boazodoallu
luotta
čorgejuvvot
eret
vai
guvlui
ii
šatta
stuorra
johtolat
.
Maŋŋel
áigemeari
mearridii
Sámiráđđi
ahte
Suoma
Sámiid
Guovddášsearvi
galgá
leat
lahttun
Sámiráđis
sin
sadjái
geat
dan
rádjái
ledje
leamaš
ráđđelahtut
suoma
juhkosis
.
Maŋŋel
áigemeari
,
de
sáddejuvvojit
ohcamat
gulaskuddamii
orohagaide
guovllus
ja
eará
ránnjáriikkaide
nu
go
Ruoŧŧa
ja
Suopma
.
Maŋŋel
álggaheami
dieđiheami
lea
Beardu
suohkan
ávžžuhan
ahte
lea
sávahahtti
čielggadit
stuorát
álbmotmeahci
mas
nuorta
várreguovllut
ja
maid
stuora
Geavdnjajávri
leat
mielde
plánabarggus
ođđa
álbmotmeahci
plánema
barggadettiin
.
Maŋŋel
čakčafestivála
bargagohte
ođđa
musihkkabihtáid
ráhkadit
.
Maŋŋel
šiehtadusa
ledje
duojáriid
ovddasteaddjit
movttegat
.
Maŋŋel
čiekčama
ii
boahtán
Nordlys
hárjeheaddji
giitit
čiekčama
ovddas
.
Maŋŋel
čiekčama
lea
dáhpi
gieđain
giitit
čiekčama
ovddas
.
Maŋŋel
čiekčama
lei
Romssa
hárjeheaddji
Steinar
Nilsen
duhtameahttun
duopmára
dubmemiin
.
Maŋŋel
čiekčama
sihke
čiekčit
ja
geahččit
illudedje
dego
livčče
vuoitán
.
Maŋŋel
čiekčamiid
lea
dehálaš
fanahallat
dehkiid
ja
de
lea
buorre
go
nubbi
veahkeha
.
Maŋŋel
čoahkkima
finaimet
allaoahput
joatkkaskuvllas
mii
lea
Nenetsa
nuoraide
.
Maŋŋel
čoahkkima
lea
sátnejođiheaddjis
baicca
stuorát
ipmárdus
manne
Rubicon
TV
áigu
filbmet
Málatvuomis
,
vaikko
ii
leat
vuos
massán
doaivaga
oažžut
sin
filbmet
buot
Guovdageainnus
.
Maŋŋel
čoahkkima
muitala
veahá
Min
Áigái
movt
Guovdageainnus
leat
mánáid
,
ja
erenoamážit
nieiddaid
,
bajásgeassán
ovdal
.
Maŋŋel
čoahkkima
Ávanuoris
vuodjá
busse
seamma
luotta
ruovttoluotta
.
Maŋŋel
čoakkalmasa
guossuhit
gáhkuid
,
sávtta
ja
gáffe
buohkaide
.
Maŋŋel
čollema
,
de
vuoššaste
guliid
.
Maŋŋel
čuođi
jagi
dáruiduhttima
mearrida
stáhta
ahte
álbmot
oažžu
fas
sámáiduvvat
.
Maŋŋel
čájehuvvui
ahte
joradettiin
lei
sorran
siimma
vevssiid
birra
.
Maŋŋel
čájehuvvui
ahte
spáillihat
eai
deaddán
go
gaskal
40-45
kilo
.
Maŋŋel
čájehuvvui
,
ahte
dat
lei
mannan
vahkku
stuorámus
luossa
mii
dohppii
vuggii
máid
ii
lean
geavahan
dán
geasis
.
Maŋŋel
čájálmasa
hástalit
neavttárat
olbmuid
mielde
lávlut
.
Maŋŋel
čájálmasa
lea
ságastallan
nuoraiguin
mas
earret_eará
politiija
ja
fágaolbmot
servet
.
Maŋŋel
čáppa
sániid
ja
maŋŋel
go
beaivváš
luoitádii
,
de
galbmui
Jiellevári
stadion
.
Maŋŋelis
leat
geahččalan
bivdit
čuovžžaid
eret
jávrris
ja
dan
maŋŋá
gilvit
rávdduid
,
Veikko
Guttorm
muitala
.
Maŋŋil
100
jagi
lihkostuvvan
dáruiduhttimiin
,
lea
measta
buohkat
dáppe
davvin
almmá
oadjebas
identitehta
haga
ja
almmá
politihkalaš
strategiijaiguin
ovdánahttet
servodaga
davvin
davvi
eavttuid
mielde
.
Maŋŋil
124
čájálmasa
,
heaittihuvvui
go
ledje
unnán
geat
beroštedje
dás
.
Maŋŋil
14
jagi
buori
lágidemiin
,
de
liikká
lea
nuorra
jođiheaddjis
doaivva
buoridit
doaluid
,
go
son
dál
lágida
Storhallmessa
vuosttaš
háve
.
Maŋŋil
1990
rievddai
dilli
sakka
.
Maŋŋil
20
jagi
Stockholmas
váillahišgođii
son
bohccobierggu
nu
ollu
ahte
heittii
sivilekonoma
barggus
.
Maŋŋil
4
diimmu
digáštallama
giddejuvvon
uvssaid
duohken
,
lei
listu
čielggas
;
Ole
Henrik
Magga
vuosttaš
sajis
,
Klemet
Erland
Hætta
nubbin
ja
goalmmádin
Inger
Ánne
Sara
Gaup
.
Maŋŋil
Adelaide
sáhttet
máŋga
joavkku
vissásit
vuovdit
skearruid
eará
guovlluide
.
Maŋŋil
Finnmárkku
fylkkadikki
mearrádusa
álggahit
sámi
gymnásasuorggi
Áltái
,
¶
Maŋŋil
Fred
gávdná
bártnis
gieđa
fáhca
siste
.
Maŋŋil
Jesusa
albmáimannama
bohte
máhttájeaddjit
ja
muhtin
nissonat
,
Jesusa
eadni
ja
su
vieljat
.
Maŋŋil
almmolaš
prográmma
maŋŋebárgga
čakčamánu
21.
beaivvi
,
galgaba
dát
guokte
áirasa
galledit
rávisolbmuid
Stuoradikki
.
Maŋŋil
almmuhuvvo
kronihkka
mas
lagabui
muitaluvvo
dán
prošeavtta
sisdoallu
ja
hástalusat
.
Maŋŋil
atnui
dat
vel
árbevirolaš
dánssaid
oassin
.
Maŋŋil
bekkii
ahte
Mikkel
Sara
lei
noidon
joavkku
.
Maŋŋil
besse
boradit
lávus
.
Maŋŋil
bohte
máŋga
iešguđetlágan
hávlára
.
Maŋŋil
bohtet
dat
eará
tennjegat
áviisii
.
Maŋŋil
borret
biđđosa
lávlus
,
muhto
eai
moaitte
mátki
.
Maŋŋil
bottu
álget
diibmu
13.30
dáid
áššiin
:
gažaldagat
Sámediggeráđđái
,
ođđa
áššiid
dieđiheapmi
,
ja
Sámi
guovlluid
giliskuvllaid
birra
ságastallan
.
Maŋŋil
bođii
billašupmi
ja
šattai
lossadin
gilvit
.
Maŋŋil
bođii
eará
joavku
mas
jearaimet
seamma
ja
sii
vástidedje
juste
seamma
go
ovddit
joavku
.
Maŋŋil
ceavzán
eksámeniid
sámegiela
lohkanbadjeoahpus
lea
studeanttain
doarvái
gelbbolašvuohta
álgit
dábálaš
oahpuide
mat
čađahuvvojit
sámegillii
.
Maŋŋil
dan
beassá
Romssa
ja
Finnmárkku
biebmobearráigeahču
guovllukantuvra
meannudit
ášši
,
čállá
Romssa
ja
Finnmárkku
biebmobearráigeahču
guovllukantuvra
reivvestis
Gilde
NNS
Finnmarkii
.
Maŋŋil
dan
lean
mun
jurddašan
hui
olu
dan
birra
,
ja
lean
ožžon
ođđa
movtta
joatkit
.
Maŋŋil
dan
oahppalattai
HKH
Ruvdnaprinsa
Haakon
norgga
mearraolbmáidgirku
Dubaias
.
Maŋŋil
dan
vuolgá
son
Canadai
dan
internašunála
hárjehallan
čoagganeapmái
senior
MM-gilvvuide
hárjehallat
mat
leat
Moskvas
čakčamánus
.
Maŋŋil
dat
sirdojuvvojedje
Buletjávrái
,
mii
lea
moadde
kilomehtara
márkana
olggobealde
.
Maŋŋil
dáhpáhusa
geahččalii
almmái
váldit
oktavuođa
nieiddain
teakstadieđuid
bokte
,
ja
áiggui
šállošit
dáhpáhusa
,
muhto
nieida
ii
vástidan
albmá
teakstadieđuid
goassige
.
Maŋŋil
dáhpáhusaid
almmái
biehttalii
muitaleames
iežas
nama
politiijaide
.
Maŋŋil
dáid
áššiid
berrešii
Sámediggi
baicca
šaddat
eambbo
rabas
,
lohká
Lars
Birger
Persen
.
Maŋŋil
fas
Memphis
,
Tennesii
USA:s
.
Maŋŋil
ferte
bidjat
vettiid
čáhcái
ovdalgo
bárkku
ráhpu
eret
.
Maŋŋil
fievrriduvvojedje
gisttut
iežaset
báikkiide
máttás
gosa
hávdáduvvojedje
.
Maŋŋil
gal
lea
álki
jearrat
manne
ehpet
leat
dahkan
dan
ja
dan
,
vástida
Valkeapää
.
Maŋŋil
galgá
ges
almmolaččat
bealuštit
dutkamušas
.
Maŋŋil
galgá
leat
oanehis
historjjálaš
logaldallan
sámi
álbmoga
birra
guovllus
museajođiheaddji
Sonja
Westrheim
bokte
.
Maŋŋil
geasseluomu
lea
Mearraolbmáidgirku
bargiin
okta
bargobeaivi
unnit
vahkus
.
Maŋŋil
gilddii
departemeanta
dan
dahkamis
.
Maŋŋil
go
16-17
jagi
leat
bargan
,
leat
lávdegotti
siskkobealde
iešguđetlágan
oainnut
dán
birra
ja
dat
berre
iešalddis
leahket
doarvái
ágga
politihkalaš
bellodagaide
váldit
buori
áiggi
guorahallat
dáid
beliid
ovdal_go
maide
cealkámušaid
buktet
.
Maŋŋil
go
May
Ragnhild
Eira
Guttorm
2006:s
čokkii
badjel
200
vuolláičállaga
oažžun
dihtii
vázzingeainnu
Govdavuohpenjárgaluddii
,
lohpidii
Guovdageainnu
suohkan
álggahit
geaidnobargguid
2009
giđa
.
Maŋŋil
go
NRK
Sámi
Radio
almmuhii
ášši
mas
Slincraze
su
ráppas
addá
nieiddažiidda
oasi
sivas
rohcošanáššiin
,
lea
artista
sádden
preassadieđáhusa
mas
čuoččuhuvvo
ahte
Sámi
Radio
lea
boastut
botnjan
ášši
.
Maŋŋil
go
Riddoguolástanlávdegotti
evttohus
ovdanbuktojuvvui
,
de
dajai
son
čuovvovaččat
18/2-2008
NRK
/
Nordnyttii
”
Lea
jáhkkemeahttun
ahte
nu
ollu
oahppanolbmot
sáhttet
searválaga
fuomášit
nu
ollu
duššiid
.
Maŋŋil
go
Stáhta
geaidnodoaimmahat
heittii
muittuheames
olbmuid
ahte
lea
áigi
dárkkistit
biilla
de
lea
lohku
lássanan
17
proseanttain
.
Maŋŋil
go
Sámediggi
lea
dáhkan
iežas
mearrádusa
!
Maŋŋil
go
Sámediggi
lea
gáibidan
šiehtadallamiid
fitnodagaiguin
mat
áigot
roggat
minerálaid
Finnmárkkus
,
de
leat
Stuoradikki
áirasat
ovddidan
máŋggalágan
cealkámušaid
.
Maŋŋil
go
Sámediggi
lea
moadde
áigodaga
doaibman
,
doivot
oallut
mearrasámit
ain
ahte
sámi
vuoigatvuođain
lea
dušše
boazosámiid
vuoigatvuođain
sáhka
!
Maŋŋil
go
badjel
20
jagi
lea
orron
máddin
,
de
máhccá
ruovttoluotta
.
Maŋŋil
go
bargoveahka
lea
geahpeduvvon
de
ii
leat
šat
searvvis
báhppa
obage
Davvi-Norggas
ja
máŋgga
virggis
ii
leat
olmmoš
.
Maŋŋil
go
boazodoallit
rievdadeigga
biebmanvugiid
,
eai
leat
šat
eanet
bohccot
ožžon
dávdda
.
Maŋŋil
go
báhppaoahpuin
gergen
,
ledjen
Leavnnjas
báhppan
badjel
7
jagi
ovdal_go
fárriimet
Kárášjohkii
ovddit
jagi
.
Maŋŋil
go
de
leimmet
ožžon
daid
roasmmohuvvamiid
rastá
joga
girkui
,
mii
dalle
váldojuvvui
buohcciidviessun
ja
čuohpadanlatnjan
,
ledjen
munge
mielde
divššodeamen
daid
roasmmohuvvamiid
.
Maŋŋil
go
earrebivdolohpi
nogai
njukčamánu
31.
beaivvi
,
de
čielggai
ahte
dán
jagi
leat
báhččon
erenomaš
olu
albasat
.
Maŋŋil
go
fylkkasátnejođiheaddji
lei
geigen
rásiid
,
Arvid
Sveen
gova
ja
30.000
ruvnnu
,
de
lávlestedje
vuoitit
ja
loahpas
vel
lonohadde
olmmáiolbmot
ja
nissonat
biktasiid
čájehan
dihte
ahte
nissoniin
ja
olbmáin
lea
seammá
árvu
sin
fitnodagas
.
Maŋŋil
go
gonagas
ja
dronnet
leigga
vuolgime
,
de
bissehii
son
sudno
ja
giittii
vel
okte
.
Maŋŋil
go
huksenprošeakta
loahpahuvvui
,
čájehii
rehketdoallu
,
ahte
golut
ledje
stuorábut
go
dan
maid
ledje
doivon
.
Maŋŋil
go
isit
jámii
de
ii
leat
šat
gii
sávzzaid
atná
čalmmis
go
son
lea
beaivet
barggus
.
Maŋŋil
go
lea
Tromssas
leamaš
,
de
vuolgá
Lulli-Norgii
doallat
golmma
sajis
konseartta
,
namalassii
Sandnesii
,
Drammenii
ja
Ålii
Hallingdalas
.
Maŋŋil
go
lea
bilidan
de
manná
Šlumpi
iežas
huhttánbáikái
ja
doppe
oahpásmuvvá
Juovlanigá
bárdnái
,
Junnái
.
Maŋŋil
go
lea
geargan
merkemin
vuosttaš
geardde
,
de
son
čeavládit
sihkasta
niibbi
arvebuvssaid
vuostá
ja
rádjá
niibbi
dohppii
.
Maŋŋil
go
lea
lága
geahčadan
de
lea
Dalsengas
čielga
jurdda
čađavuodjingildosa
ektui
.
Maŋŋil
go
lean
lohkan
ja
gullan
Alf
R.
Jakobsena
ja
stádačálli
Vidar
Ulriksena
sátnevuoruid
,
de
munnje
lea
báhcán
dat
dovdu
ahte
eaba
soai
ge
leat
váldán
áiggi
háhkat
gelbbolašvuođa
guolástanturisma
birra
ja
dan
ealáhusárvvu
.
Maŋŋil
go
leat
ožžon
moaitagiid
báikkálaš
ealgabivdiin
,
lea
sierralohpelávdegoddi
mearridan
gieldit
čađavuodjima
.
Maŋŋil
go
ledje
ožžon
stuoluid
,
de
guossohe
mánáide
fearalágan
herskuid
.
Maŋŋil
go
ledje
vuoittu
belde
golmmain
moalain
,
de
bijai
Nordlys
buot
searaid
dasa
ja
duobai
Guovdageainnu
.
Maŋŋil
go
lei
bargan
kapellánan
Suorttas
1975-78
,
son
barggai
Guovdageainnus
suohkanbáhppan
1986
rádjái
.
Maŋŋil
go
mus
leat
leamaš
čoahkkimat
ođđa
stáhtalaš
ásahusaiguin
Várggát
gielddas
lean
ožžon
nannosit
jáhku
ahte
jođiheapmi
báikkis
,
dárbbašlaš
fápmudusaiguin
,
lea
vuđolaš
eaktu
dasa
ahte
lihkostuvvet
álggahit
ođđa
stáhtalaš
ásahusaid
guovlluide
.
Maŋŋil
go
máŋga
jagi
lea
ássan
máddin
,
de
lea
son
máhccan
ja
sajáiduvvan
Jáhkovutnii
govvadáiddárin
ja
geađgečuollin
iežas
bájiin
.
Maŋŋil
go
máŋga
jagi
leat
ohcan
ja
ákkastallan
beassat
árbevirolaš
giđđaloddemiin
joatkit
jur
addui
árbmugasat
geahččalanlohpi
bivdit
golbma
giđa
;
1994
,
95
ja
96
.
Maŋŋil
go
náitalin
,
lei
munnje
lunddolaš
čuovvut
dan
dološ
vieru
johtigoahtit
vuohpa
ja
vuotnáma
boavjji
mielde
.
Maŋŋil
go
ohcanáigi
nogai
,
ledje
55
ohcama
boahtán
Gáivuona
suohkana
njealji
mánáidgárdái
.
Maŋŋil
go
ollesáigi
ja
lasseáigi
lei
dievvan
,
lei
boađus
1-1
.
Maŋŋil
go
riikkarádjá
gaskal
Ruošša
ja
Norgga
šattai
rahpaseabbo
,
leat
hui
ollu
ruoššalaččat
fárren
Mátta-Várjjagii
.
Maŋŋil
go
sii
leat
veaháš
áigge
geahččan
ja
cuigon
de
jođiheaddji
evttoha
ahte
dál
sii
vulget
vázzinmátkái
.
Maŋŋil
go
soai
earráneigga
musihkkaovttasbarggus
jági
dassái
,
de
ii
leat
goappá
ge
musihkalaš
eallin
leamaš
nu
buorre
.
Maŋŋil
go
son
lihcohalai
Dálon
listtus
lea
son
leamaš
Rukses
Válgalihtu
áirrasin
.
Maŋŋil
guhkes
čavčča
ja
politihkkariid
čáppa
sániid
,
mun
dasto
jearan
,
leat
go
Guovdageainnu
suohkana
politihkkarat
gergosat
váldit
ovddasvástádusa
ja
čorgestit
dán
áššis
?
Maŋŋil
gulai
ahte
Afrihkás
lea
ges
dábálaš
addit
bures_boahtin
lávlaga
nubbái
,
nu_ahte
Mandela
lea
dovdan
ahte
orui
dego
ruovttus
go
seammaládje
Romssas
dahke
.
Maŋŋil
hávdádeami
leat
rávvejaččat
Kulturviesus
.
Maŋŋil
ii
leat
šat
ieš
vuodján
mikrogirdiin
.
Maŋŋil
jahkečoahkkima
dollo
jahkefeasta
oktan
gumposmállásiin
.
Maŋŋil
konferánssa
nammadii
Norgga
Sámediggi
Sámi
datalávdegotti
.
Maŋŋil
konfirmašuvnnaid
eai
lean
doalut
,
muhto
manne
fas
dállui
,
gos
orro
dan
gaskkas
go
ledje
márkanis
.
Maŋŋil
konseartta
dovddahii
son
ahte
justa
fal
juovlakonsearttat
addet
sutnje
dán
áigge
ráfi
sillui
.
Maŋŋil
lea
girkogáffe
Sámiid
Viesus
.
Maŋŋil
lea
girkogáffe
.
Maŋŋil
lea
jurdda
joatkit
báikenamaiguin
Dálošvákkis
.
Maŋŋil
lea
muhtumin
jurddašan
son
lei
galgat
friddja
váldit
ja
leat
isidiinnis
eanet
fárrolaga
.
Maŋŋil
lea
servvoštallan
,
gáffe
ja
gáhkut
Árranis
.
Maŋŋil
lea
sutnje
dalle
álkit
oahppat
maiddái
eará
fágaid
.
Maŋŋil
lean
gullan
ahte
eará
oahpaheaddjit
badjelgehčče
su
danin_go
lei
sápmelaš
ja
ahte
sus
ledje
váttisvuođat
skuvlaeiseválddiiguin
danin_go
geavahii
sámegiela
skuvllas
.
Maŋŋil
leat
gullan
ahte
lei
buollán
,
nu_ahte
dál
dutkojuvvo
ášši
.
Maŋŋil
leat
maiddái
dáža
bellodagaid
listtut
mu
jearran
listui
,
muhto
daidda
in
leat
searvan
.
Maŋŋil
leat
álbmotčoahkkimat
Jergulis
,
Gámehisnjárggas
ja
Kárášjogas
.
Maŋŋil
leat
ášši
rássan
guktii
.
Maŋŋil
ledje
sáhkavuorut
ollu
alla
hearráin
,
earret_eará
Sámedikki
presideanttas
Lars-Anders
Baeras
.
Maŋŋil
lei
Gunhild
Olsen
.
Maŋŋil
lei
báhppa
máŋga
jagi
skuvlastivrra
miellahttun
ja
bisma
lei
mielde
bismagoddedirekšuvnnas
,
mii
doaimmai
bismagotti
skuvlahálddahussan
.
Maŋŋil
luomu
joavku
lea
čiekčan
njeallje
čiekčama
,
ja
lea
vuoitán
buot
njeallje
.
Maŋŋil
lágidemiid
siste
,
lea
várrejuvvon
diibmobealli
eará
olbmuide
ja
mediaide
.
Maŋŋil
manaimet
rievttes
áššemeannudangeainnu
,
muhto
ii
das
leat
leamaš
mihkkege
ávkkiid
,
lohká
Klemetsen
.
Maŋŋil
manne
buohkat
sisa
borrat
márffi
ja
juhkat
liema
.
Maŋŋil
muitalii
son
ahte
lei
balddihahtti
vásáhus
gažaduvvot
nie
persovnnalaš
áššiid
birra
girdišiljus
guhkkin
eret
ruovttus
.
Maŋŋil
mállásiid
vuordá
gáffe
.
Maŋŋil
nealgedálvvi
šattai
de
hirbmat
hupmu
ahte
boazodoallu
ferte
ásahit
alcces
dakkár
heahterájuid
,
gos
heajos
jágiid
sáhttá
fuođđariid
viežžat
.
Maŋŋil
njuikema
orron
dego
logi
kilo
gehppon
,
buot
lei
nu
somá
ja
álššat
lei
vaikko_man
olu
.
Maŋŋil
norgalaččaid
garra
ávžžuhusa
,
leat
suopmelaččat
gidden
biebmanrusttega
Anáris
dainna
ákkain
sáhttet
njoammudit
Deanujoga
.
Maŋŋil
nuorat
eai
šat
"
suitán
"
náitalit
.
Maŋŋil
ožžo
maiddái
dievddu
olggos
,
maŋŋel
go
dievdu
lei
hupman
iežas
advokáhtain
.
Maŋŋil
prográmma
riŋgejin
Thor
Thranii
ja
cuiggodin
dáid
áššiid
.
Maŋŋil
ruhtačoaggima
čoahkkanit
konfirmánttat
Galleri
Martinii
gos
šaddá
juovlaloahpaheapmi
.
Maŋŋil
sevdnjes
ja
guhkes
čakčaijaid
,
go
muohta
vel
govččai
eatnama
su
českes
gokčasiinnis
ja
go
beaivvit
velá
ledje
otnon
nu_ahte
ii
orron
šat
oaidnimen
bargat
maidige
,
de
dalle
lei
buoremus
vuolgit
gárdut
.
Maŋŋil
sin
bođii
Inga
Marit
Tapio
lávddi
nala
ja
lávllastii
čáppa
jienain
.
Maŋŋil
skuvllafálaldat
lea
fáladat
mii
galgá
buhtadit
oahpahus
váilevašvuođa
.
Maŋŋil
soabadanevttohusa
bálkáhii
gieldda
bajimuš
politihkalaš
jođiheaddji
advokáhta
áššis
,
dainna
bohtosiin
ahte
máŋga
čuoččuhusa
bohte
ovdan
dán
nissonbargi
vuostá
vuođđodásis
.
Maŋŋil
soahpamuša
ovdal
juovllaid
lei
ráđđehusa
guovllupáhkka
600
milj.
Maŋŋil
soađi
barggai
Fredrikstadas
ja
go
Skuvladoaimmahaga
ovttastahttinlávdegoddi
1948:s
evttohii
oahpahus
sámegillii
,
de
son
čálii
guhkes
reivve
Girko-
ja
oahpahusdepartementii
ja
vuostálastii
dan
evttohusa
:
¶
Maŋŋil
soađi
galggai
noaidut
sin
ruovttoluotta
,
muhto
noaidi
ieš
jámii
soađis
.
Maŋŋil
soađi
mieđihišgohte
guovddáš
eiseválddit
ahte
skuvla-politihkka
sámiid
ektui
ii
lean
leamaš
buorre
ja
dađistaga
rievdaduvvui
politihkka
nu_ahte
sámegiella
ja
sámi
kultuvra
šattai
oassin
skuvlla
oahppoplánain
,
oahppogirjjiin
ja
árgabeaivvis
.
Maŋŋil
son
filbmejuvvui
ođđasiida
ja
maid
Ávvir
finai
su
jearahallamin
das
maŋŋelaš
.
Maŋŋil
son
maid
čálii
reivve
stáhtaministtar
Kjell
Magne
Bondevikii
mas
gáibida
ahte
Norga
nu
fargga
go
vejolaš
njulge
dán
vearrivuođa
mii
ii
leat
vuos
čielgan
ja
buktá
almmolaš
šállošeami
.
Maŋŋil
son
maid
čálii
reivve
stáhtaministtar
Kjell
Magne
Bondevikii
.
Maŋŋil
son
šattai
Sámi
álbmotallaskuvlla
vuosttaš
rektorin
.
Maŋŋil
su
lea
viessu
adnon
vaikko_masa
.
Maŋŋil
sáhtte
omd.
báhpat
fuomášit
ahte
dáruiduhttin
ii
lean
lihkostuvvan
nu
bures
go
lei
ulbmil
.
Maŋŋil
unnidii
Finnmárkku
fylkkalávdegoddi
sullii
miljovnnain
iežas
juolludeami
,
muhto
Goahtebealji
hálddahusa
bušeahtta
ii
unniduvvon
dan
mielde
.
Maŋŋil
vihtta
jagi
sáhttit
duođaštit
ahte
jus
galggaš
leat
nana
sámegielat
áviisa
,
ferte
stáhta
leat
mielde
áibbas
eará
rámmaeavttuiguin
go
dál
.
Maŋŋil
viidát
ođassáddaga
gulat
mánnodaga
Ávvudanáiggi
,
distaga
ja
duorastaga
nuoraidprográmma
ja
gaskavahku
ges
min
kulturprográmma
Ártna
.
Maŋŋil
vissis
áiggi
ii
leat
oruhahtti
dáppe
.
Maŋŋil
vuoittu
,
de
njuikkohalai
Olsen
iluin
:
–
Olu
giitu
!
Maŋŋil
vásáhusaid
bellodaga
riido-jahkečoahkkimis
in
hirpmástuva
mun
jus
nu
lea
dilli
.
Maŋŋil
šaddá
digaštallan
.
Maŋŋil
šaddá
mátki
vuoiŋŋaid
máilbmái
,
šamána
Ailo
Gaup
mielde
.
Maŋŋil
šaddá
ávvudeapmi
lávlumiin
,
diktalohkamiin
ja
musihkain
lášmmohallanlanjas
.
Maŋŋil
čađahuvvon
dárkkistus
čájehii
su
dalle
gielistan
.
Maŋŋil
čiekčama
dus
lea
vel
vejolašvuohta
dánsii
mannat
.
Maŋŋil
čoahkkanedje
sii
joatkkaskuvlii
,
gos
bárdni
lei
oahppin
.
Maŋŋil
čoahkkinbeivviid
SNF
oassálastá
árbevirolaš
oarjelsámi
¶
Maŋŋil
čuohpastedje
allaáiggálaččat
bátti
mii
lei
uvssa
ovddabealde
,
ja
nu
lei
čájáhus
rahppon
.
Maŋŋil
čuožžilii
eahpádus
dasa
.
Maŋŋil
čájehuvvui
ahte
mii
duođas
leimmet
hui
divrras
guossit
sis
,
go
mii
leimmet
mátkkoštan
buot
guhkimusat
,
ja
nu
maiddái
leimmet
divrasepmosat
oažžut
dohko
,
dan
guhkes
mátkki
dihte
.
Maŋŋá
"
Alla
Albmi
"
konseartta
girkus
gaskavahku
,
de
ledje
"
Feasta
maŋŋá
"
doalut
Rypa
olgobáikkis
ja
nuorat
geat
ledje
Mufi
bájis
ovdanbukte
maid
sii
leat
oahppan
ja
bargan
bájis
.
Maŋŋá
12.00
lea
ášši
30/10
–
ođđa
áššit
.
Maŋŋá
17
jagi
(
!
Maŋŋá
CD
almmuheami
mátkkoštit
Boine
ja
su
musihkkarat
guokte
mánu
.
Maŋŋá
CD-skearru
almmuheami
,
rápmui
Finnmark
Dagblad
aviisa
CD-skearru
hirbmadit
.
Maŋŋá
EM-
gilvvuid
lea
Eveliina
šaddan
erenoamáš
beakkániin
Davvi-Suomas
.
Maŋŋá
Grand
Prix
leaba
soai
doallan
konsearttaid
Guovdageainnus
ja
Heiafestiválas
,
muhto
eaba
soai
sáhte
lohkat
leaba
go
artisttat
boahtteáiggis
,
go
justa
dat
hui
eahpesihkar
.
Maŋŋá
Ilmari
giitalii
buohkaid
geat
leat
veahkehan
su
bargat
sámi
kulturáššiiguin
.
Maŋŋá
India
heajosdili
ja
geafivuođa
,
lei
dego
boahtit
eará
máilbmái
.
Maŋŋá
John
Martin
Eira
ja
Aslak
Eira
,
bođiiga
Juhan
Niilas
Wigelius
goalmmádin
,
ja
Lásse
Wigelius
njealjádin
.
Maŋŋá
Kárášjoga
konseartta
dolle
Adjágas
Guovdageidnui
.
Maŋŋá
Kárášjoga
vuolgá
Honningsvågrevya
joavku
johtit
.
Maŋŋá
Ruoŧa
Sámedikki
moivvás
viđát
válddiáigodaga
álggu
,
válljejuvvui
32-jahkásaš
Sara
Larsson
,
Min
Geainnu
bellodagas
,
ođđa
ságadoallin
Ruoŧa
Sámedikkis
.
Maŋŋá
Ráitevári
ja
Suolomarrasa
geahččanmátkki
čájeheaba
Orohat
16
jođiheaddji
,
Nils
Johan
J.
Gaup
eamidiin
,
Máret
Risteniin
,
Finnmárkku
Fylkkamánni
ovddasteaddjái
,
Gunhild
Lutnæs
,
gos
sii
leat
fitnan
kárttas
.
Maŋŋá
Siv
Jensen
garrasit
rissehalai
medias
.
Maŋŋá
Sovjet
lihtu
heaittiheami
,
nogai
ruvkedoaibma
Revda
guovllus
ja
olbmot
gárte
bargguhisvuhtii
.
Maŋŋá
SáB
liigeriikačoahkkimis
Kárášjogas
ođđajagimánus
leamašan
dievas
moivi
bellodagas
.
Maŋŋá
Sámedikki
konsultašuvnnaid
jagi
2009
,
ásahuvvui
bargojoavku
mii
lea
veahkehan
Finnmárkku
Fylkkamánni
ráfáidahttin
evttohus
barggus
.
Maŋŋá
Sámi
Váhnenkonferánssa
Romssas
cuoŋománu
25.
beaivve
,
de
ásahuvvui
Sámi
váhnenfierpmádat
ja
stivra
válljejuvvui
.
Maŋŋá
Søgård
lea
šállošan
ja
lohkan
ahte
ii
oktage
boađe
váidot
.
Maŋŋá
Yngve
Nilsena
dubmejedje
Snorre
čállosiid
cukcan
ja
máinnasin
,
dál
fertejit
dan
oainnu
maid
rievdadit
,
joatká
Strøm
Bull
duhtavaččat
.
Maŋŋá
allaáiggálaš
doaluid
vulget
buot
sámedikkeáirasat
,
gonagasfárru
ja
bovdejuvvon
guossit
mállásiidda
Kárášjoga
Rica
Hotellii
.
Maŋŋá
basii
festivála
koahkka
Alfred
Larsen
dan
.
Maŋŋá
beasai
maid
álbmot
,
sihke
mánát
ja
ollesolbmot
,
searvat
dánsumiidda
.
Maŋŋá
besse
oahppit
geahččat
mo
ovddeš
johkasápmelaččat
ceggejedje
buođu
.
Maŋŋá
besset
boradit
¶
Maŋŋá
bohte
ges
200
nuora
.
Maŋŋá
borre
mállásiid
.
Maŋŋá
borret
sii
fas
veajehiid
.
Maŋŋá
bovdejuvvui
searvegoddi
Buolbmága
rohkosvistái
,
gos
mállása
ja
gáhkuid
lassin
vurde
sártnit
ja
lávlagat
.
Maŋŋá
bođii
fápmui
olles
riikkas
.
Maŋŋá
bođii
mohtorjohtolatgielddus
ja
bivdu
dadjat
heaittihuvvui
olles
álbmotmeahcis
.
Maŋŋá
buollimii
leat
vistit
divvojuvvon
ja
dáid
stohkiid
leat
sii
dutkan
.
Maŋŋá
bággobargoáigodaga
leat
muhtin
indiánat
ožžon
veahá
eatnama
vilges
olbmuin
,
muhto
barget
ain
vilges
olbmuid
ovddas
,
dušše
dan
meare
bálkkáin
ahte
doalahit
heakkas
bargat
eanet
.
Maŋŋá
báhčimiid
jorggihedje
sii
viežžat
bissu
mii
lei
báhcán
oamehasrohki
vistti
olggobeallái
.
Maŋŋá
bálkkašumi
čuojahii
joavku
luođi
;
«
Ii
oaččo
eatni
máná
givssidit
»
ja
olbmot
spežžo
gieđaid
távtta
mielde
.
Maŋŋá
daid
olu
riidduid
boazodoalu
rádjáguovlluid
birra
Álttá
gielddas
,
bođii
Lars
Peder
Brekk
Áltái
ovddit
beaivvi
.
Maŋŋá
dan
deaivida
son
golmmain
heavssáin
geat
einnostit
ahte
son
boahtte
áiggis
šaddá
Skohttalaš
gonagassan
.
Maŋŋá
dan
lea
bargan
dutkin
Sámi
Instituhtas
gos
son
lea
guorahallan
ee.
boazosámi
nissonolbmuid
ja
mánáid
dilálašvuođaid
.
Maŋŋá
dan
mii
čuovvulii
dás
lea
Guro
oaidnán
ahte
riidu
gaskal
norgalaččaid
ja
Norgga
sámiid
lei
šaddan
nu
raššin
ahte
son
ii
sáhttán
dan
šat
ignoreret
.
Maŋŋá
dan
oaččui
boazopolitiija
dieđu
ahte
muhtin
lei
lobiheamet
njuovvamin
ealgga
Idjajávrris
.
Maŋŋá
dan
son
sávai
bures_boahtima
geassekonsertii
,
dasto
boagustedje
buohkat
,
ja
son
lasihii
vel
ahte
lea
ilus
go
konsearta
lea
siste
,
dat
buvttii
ain
eambo
mojiid
gehččiide
.
Maŋŋá
dan
vulggii
Risten
Áltái
ja
váccii
golbma
jagi
joatkkaskuvlla
gos
maid
oahpai
drama
.
Maŋŋá
dan
vuosttas
riikkačoahkkima
1969:s
lea
NSR
čuoččuhan
mearrasámiid
vuoigatvuođaid
birra
guolásteapmái
.
Maŋŋá
dan
álggii
Billávuona
guolástansearvi
moivegoahtit
go
leimme
Johaniin
miellahtut
SLF
(
Sámi
Álbmotlihtus
)
ja
bargagođiimet
dan
searvvi
čađa
gáhttet
Porsáŋgguvuona
guolleriggodaga
stuorra
fatnasiid
vuostá
,
mat
rahpo
guovllu
guorusin
.
Maŋŋá
dan
,
de
lea
ČálliidLágádus
soahpan
,
ahte
galgá
ČálliidLágádusa
galleriijai
Fanasgieddái
dán
giđa
mielde
.
Maŋŋá
dan
,
lea
son
lohkan
teologiija
,
ja
juovllaide
lea
son
albma
báhppa
.
Maŋŋá
de
bargi
válljii
heaitit
barggus
go
su
mielas
orui
hoavda
su
oaguheamen
barggus
.
Maŋŋá
digaštallamiid
dovddaheigga
guktot
iežaska
hirpmástuvvan
Ballo
ákkastallamiid
badjel
.
Maŋŋá
diibmu
12.00
meannuduvvo
ášši
31/10
Sámedikki
cealkámušat
2011/2012
boazodoalušiehtadussii
.
Maŋŋá
diimmá
šiehtadallamiid
oaččuimet
975
miljovnna
,
čilge
Johnsen
gii
lea
belohahkii
duhtavaš
dálá
fálaldagain
.
Maŋŋá
doaluid
muitalii
Lukkari
son
ii
šat
almmuhit
girjjiid
dušše
fal
sámegillii
muhto
maiddái
dárogillii
.
Maŋŋá
doarruma
¶
Maŋŋá
doarrumiid
¶
Maŋŋá
duhátjagimolsuma
leat
šaddan
mealgat
eanet
Nuorta-Eurohpalaččat
mat
bohtet
Romsii
ja
Finnmárkui
.
Maŋŋá
dábálaš
giđđadulvvi
leamaš
juo
guokte
”
giđđa
”
dulvvi
.
Maŋŋá
dáid
rievdadusaid
leat
du
hoavddat
mielas
geahččalit
vel
eanet
,
ja
vuosttažettiin
luhttet
dutnje
oalle
garrasit
.
Maŋŋá
dán
dáhpáhusa
fertii
boles
fas
vuoddját
muhtin
ássandállui
Kárášjogas
gos
fas
almmái
,
loahpageahčin
30-jahkásaš
,
skihkahuttai
.
Maŋŋá
dán
jagi
Karacrossa
leat
ollu
ruskat
báhcán
Kárášjoga
čievrašilljui
,
muhto
ii
oktage
oro
diehtimin
gii
galgá
čorget
ruskkaid
.
Maŋŋá
dán
kámppa
de
lei
toga
mielde
njuiket
Osloi
,
go
doppe
galge
orrut
ija
ovdal_go
fas
girdiin
davás
bidjaledje
.
Maŋŋá
dán
lihkohisvuođa
Meksikoluovttas
leat
oaiviliskkadeamit
Norggas
čájehišgoahtán
ahte
olbmot
leat
rievdadišgoahtán
oainnuset
oljobohkamiidda
ábis
,
ja
erenoamážit
Lofuohta
olggobealde
.
Maŋŋá
dán
mearrádusa
,
oaččui
maiddái
Sámediggi
dohkkehuvvot
iežas
geahččalanprošeavttaid
.
Maŋŋá
dán
mátkki
Brustad
oassálastá
čoahkkimii
Árran
vuođđudeaddjiin
ja
stivrrain
,
Divttasvuona
gielddain
ja
Fylkkamánniin
.
Maŋŋá
dán
nuppi
gállá
leat
lágideaddjit
árvvoštallagoahtán
geahčadit
eará
vugiid
ja
vejolašvuođaid
lágideapmái
.
Maŋŋá
dán
oaiviliskkadeami
johtáge
Ovddádusbellodat
miehtá
Finnmárkku
ja
čuorvu
sámiid
rivttiid
birra
ja
man
boastut
olles
dát
ášši
lea
,
sámit
hehttejit
ovdáneami
,
sámiin
leat
menddo
ollu
váldi
,
sámiin
fertejit
dát
rievttit
eret
.
Maŋŋá
dán
čájáhusa
,
de
gal
navdit
ja
doaivut
sudno
ceavzit
bures
goappašiid
surggiin
.
Maŋŋá
eat
šat
duostan
suinna
leikošit
.
Maŋŋá
eatnis
jápmima
oarbbesgánda
biddjui
lahta
ala
Báđožis
,
suomabeale
deanu
bajábeale
Leavvajoga
.
Maŋŋá
evttohusa
gulaskuddama
ávžžuhii
Norgga
luonddudutkaninstituhtta
baicce
binnudit
luossalogu
luossagárddiin
.
Maŋŋá
fas
skoarra
,
snárttal
,
čiksa
ja
goalsi
.
Maŋŋá
fas
šluvge
su
vai
ealáska
,
ja
válde
su
stohpui
.
Maŋŋá
festivála
lohká
Olsen
áigut
árvvoštallat
mo
ja
goas
Gaskaijarock
festivála
galgá
lágiduvvot
boahtteáiggis
.
Maŋŋá
filmma
fertii
filbmadahkki
Arnstein
Mikkelsen
ja
Dagny
Larsen
muitalit
mo
soai
dákkár
filmma
leigga
fuobmán
ráhkadit
.
Maŋŋá
filmma
vásihii
son
ahte
journalisttat
álge
su
jearahallat
.
Maŋŋá
fuomášin
ahte
nu
ii
lean
duohtavuohta
.
Maŋŋá
galgá
leat
smávit
turnea
Sámis
.
Maŋŋá
garra
dáruiduhttinpolitihka
lea
Norggas
ollu
maid
ferte
rievdadit
,
muittuhii
Carsten
Smith
.
Maŋŋá
garra
riidduid
dáža
servvodagain
leat
mii
viimmat
fitnen
Sámedikki
,
ja
livččen
vuordán
ahte
Sámedikki
deháleamos
bargun
livččii
leamaš
ahte
geahččalit
njulget
ovddeš
stáhtalaš
vearrodaguid
,
ja
dieđusge
sámi
bivdovuoigatvuođaid
sihke
jávrriin
,
vuonain
ja
jogain
.
Maŋŋá
gaskabeaivvi
ášši
37/10
fápmosirdin
Sámediggeráđđái
mearridit
oahppoplánaid
sisdoalu
.
Maŋŋá
geahččaledje
ovtta
beaivve
seminárain
girječálliid
oahpahit
máttasámi
historjjá
.
Maŋŋá
geasi
¶
Maŋŋá
geasseluomu
leat
dihkit
fas
laskan
,
lohká
vuoktačuohppi
Vivi-Ann
Boine
.
Maŋŋá
geavahišgohte
maiddái
devona
ja
silkeguoli
maid
fidnejedje
turistaoagguin
.
Maŋŋá
geavahišgohte
maiddái
silkeguoli
ja
devona
maid
fidnejedje
eaŋgalas
turisttaoagguin
,
geat
oaggugohte
Deanus
1800-logu
gaskkamuttos
.
Maŋŋá
ges
ledje
buorit
mállásat
ja
moadde
viinnaglása
menyas
.
Maŋŋá
gesset
dat
badjosiidda
.
Maŋŋá
gilvvuid
lea
NRK
Sámi
Radio
fuolahan
sidjiide
nuvttá
borramuša
Gáregasnjárggas
muhtin
borranbáikkis
.
Maŋŋá
gilvvuid
lea
NRK
Sámi
Radio
fuolahan
sidjiide
nuvttá
borramuša
Gáregasnjárggas
muhtin
borranbáikkis
.
Maŋŋá
girkokonseartta
čuojaha
Ann
Mari
Andersen
Guovdageainnus
Live-tealttás
oasážii
iežas
ođđa
skearrus
"
Ándagassii
"
,
mii
ilbmá
čakčamánu
7.
beaivvi
dán
jagi
.
Maŋŋá
go
Bargiidbellodat
eanetloguin
cakkai
ášši
máhcaheames
Biras-
ja
kulturlávdegoddái
,
de
unnitlogu
joavku
sáddii
ášši
dárkkistanlávdegoddái
.
Maŋŋá
go
Dan
Robert
Larsen
geassádii
Finnmárkku
Journalistasearvvi
jođiheaddji
ámmáhis
mannan
vahkku
,
de
lea
searvvi
stivra
digaštallan
dan
birra
stivračoahkkimis
duorastaga
cuoŋománu
29.
beaivvi
.
Maŋŋá
go
Davvi
Nuorra
heaittihuvvui
2007:s
,
de
ii
leat
leamaš
čoahkkananbáiki
sámi
nuoraide
gos
sii
leat
beassan
deaivvadit
ja
ráđđidit
.
Maŋŋá
go
Demant
lei
mannan
Københámmanii
,
de
soai
čálašeigga
ja
dakko_bokte
maid
oahpai
Demant
sámegiela
.
Maŋŋá
go
Eira
heittii
stáhtačállin
,
de
son
fárrii
ruovttoluotta
Guovdageidnui
,
ja
lea
virgái
biddjojuvvon
Sámi
Allaskuvlla
direktevran
ođđajagimánus
.
Maŋŋá
go
FeFo
almmuhii
iežaset
jagi
2009
rehketdoalu
,
de
lea
boahtán
ovdan
ahte
ealgabivdu
Finnmárkkus
manná
stuorra
vuolláibáhcagiin
.
Maŋŋá
go
FeFo
šattai
eanaeaiggádin
Finnmárkkus
,
de
jotkkii
bivddu
seamma
vugiin
go
Statskog
lei
čađahan
.
Maŋŋá
go
Finnmárkkuláhka
dohkkehuvvui
ja
dát
nákkut
ja
balut
ledje
jaskkodan
,
de
begge
cealkámušat
nugo
ii
dás
boađe
mihkkege
rievdadusaid
,
šaddá
sihkkarit
nugo
ovdal
,
dušše
fal
ođđa
namma
.
Maŋŋá
go
Finnmárkoláhka
dohkkehuvvo
Stuorradikkis
maŋŋebárgga
,
de
Nystø
áigu
bovdet
skihpára
boahtit
Finnmárkui
návddašit
luonddu
riggodagaid
.
Maŋŋá
go
Helga
Pedersen
nammaduvvui
guolástus-
ja
riddoministtarin
de
šattai
sadjásaš
Kirsti
Saxi
ođđa
Finnmárkku
fylkkasátnejođiheaddjin
.
Maŋŋá
go
Hánsa
šattai
ealáhahkii
15
jagi
dás
ovdal
,
de
lea
čuoigan
dálvveáigge
leamaš
sutnje
lunddolažžan
.
Maŋŋá
go
Irja
Seurujärvi-Kari
lei
logaldallan
sámi
giellaorganiserema
ja
hástalusaid
birra
,
ožžo
olbmot
sátnevuoru
.
Maŋŋá
go
Krustsjov
čorbmadii
sárdnestullui
,
de
han
son
vázzilii
iežas
fásta
čohkkánsadjái
,
nuolai
eret
gápmaga
ja
časkkii
dan
beavdái
.
Maŋŋá
go
Lilly
riŋgii
ja
belkkii
ovddit
vahkus
,
de
leat
divššárat
fuollaviesus
viežžagoahtán
eatni
borrat
earáid
searvvis
ja
su
bassan
,
joatká
son
.
Maŋŋá
go
Mearradutkaninstituhtta
lei
evttohan
ahte
ii
álggage
gonagasreabbá
bivdu
,
de
ovddidii
Sámediggi
bivdoearregáibádusa
1185
tonna
varris
reappáide
.
Maŋŋá
go
Min
Áigi
ja
Áššu
šadde
oktan
áviisan
,
de
dan
ođđa
áviisahámi
geažil
lei
dárbu
rievdadit
sámi
áviissaid
doarjjaláhkaásahusa
.
Maŋŋá
go
Min
Áigi
lea
lebbegoahtán
FeFo
doaimmaid
almmolašvuhtii
,
de
lea
maiddái
FeFo
haddepolitihkka
boahtigoahtán
oidnosii
.
Maŋŋá
go
Našunálagalleriija
Kanada
oaivegávpogis
lei
čájehan
dan
,
de
lei
jurdda
sáddet
čájáhusa
Davviriikkaide
.
Maŋŋá
go
Nord
Troms
Kraftlag
mearridii
fiberkábela
njulget
Álttás
Guovdageidnui
,
leat
earát
čuovvolan
.
Maŋŋá
go
ON
eamiálbmogiidáššiid
Bistevaš
Forum
ja
Máilmmi
Báŋkku
lahtut
ledje
geargan
čoahkkinastimis
duorastaga
,
doalvvui
busse
sin
Idjajávrái
gos
siidaisit
Johan
Mathis
Eirain
oktan
su
mielbargiiguin
lávejit
guoimmuhit
turisttaid
lávostallamiin
,
heargevuodjimiin
ja
ealu
geahčademiin
.
Maŋŋá
go
Porsáŋggu
gieldda
vuovdinlobiid
áššemeannudeaddji
,
Ann-Karin
Eilertsen
,
oaččui
dieđu
hálbbiduvvon
vuola
birra
,
de
válddii
gieldda
ráđđeolmmái
,
Helge
Nikolaisen
,
oktavuođa
buvddain
.
Maŋŋá
go
Ragnhild
Nystad
heittii
sámedikkepolitihkkárin
,
de
ii
leat
šat
sámedikkis
gullon
mihkkege
sámeskuvlla
ja
sámi
mánáid
áššiid
birra
.
Maŋŋá
go
Sovjet-lihttu
nogai
,
de
šadde
garra
áiggit
maiddái
Lujávrris
,
ja
erenoamážit
dalle
lei
veahkki
mii
bođii
Kárášjogas
hui
dehálaš
.
Maŋŋá
go
Stuorradiggedieđáhus
32.
nummir
bođii
,
sáddii
stivra
maŋŋá
02.10.08
čoahkkima
preassadieđáhusa
mas
dieđihedje
makkár
dillái
teáhter
lea
šaddan
.
Maŋŋá
go
Sámi
Radio
hoavda
,
Nils
Johan
Heatta
,
Ávviris
celkkii
ahte
"
ii
goassege
leamaš
nu
ollu
sámegiella
Sámi
Radios
go
dál
"
,
de
háliida
NSR
–
Nuoraidlávdegotti
nubbinjođiheaddji
,
Berit
Kristine
Guvsám
,
muittuhit
Sámi
Radio
hovdii
juoga
:
–
Dál
lea
diibmobeale
sátta
julevsámegillii
vahkkui
ja
vihttanuppelohkái
minuvtta
lullisámegillii
,
ja
jus
son
oaivvilda
ahte
diet
lea
doarvái
,
de
berošta
dušše
davvisámegielas
.
Maŋŋá
go
The
BlackSheeps
vuittii
Norgga
MGP
jr.
finála
,
háliidit
ollugat
mieđuštit
dáid
báikkálaš
násttiid
maiddái
Århusii
,
erenoamážit
joavkku
luohkkáskihpárat
.
Maŋŋá
go
almmái
lei
rikkeren
mannan
lávvardaga
Kárášjoga
Dearvvašvuođaguovddážis
ja
biddjon
veagal
olggos
,
de
jotkkii
mátkki
muhtin
ásodahkii
das
lahka
.
Maŋŋá
go
beasai
ođđa
gávpedállui
ođđa
muohtaskohteriiguin
,
de
lea
gávpi
duođaid
lihkostuvvan
bures
.
Maŋŋá
go
bivdi
lei
báhčán
11
luođa
250
mehtera
duohken
,
de
lei
ealga
ain
eallimin
.
Maŋŋá
go
buohccái
Annika
elii
vel
dainna
doaivagiin
ahte
beassá
boahtit
fas
Guovdageidnui
,
muhto
nu
ii
geavvan
.
Maŋŋá
go
buohkat
geat
háliidedje
,
ledje
buktán
cuiggodemiid
ja
mearkkašemiid
,
báhce
velá
guokte
cealkaga
masa
áirasat
eai
liikon
ja
dat
manne
jienasteapmái
.
Maŋŋá
go
báikkálaš
govvideaddjit
čájehedje
fotogovaideaset
2008
giđa
de
čájehuvvui
ahte
gielddaolbmuin
lea
beroštupmi
easkaálgigovvadáidagiid
.
Maŋŋá
go
dat
lei
stuoriduvvon
boarrásiid
ossodagain
,
ja
dasto
sirde
eaiggátvuođa
Kárášjoga
gildii
,
joatká
Johnsen
.
Maŋŋá
go
deikke
fárrejin
lea
mu
bálká
masá
duppalastojuvvon
,
čilge
Bernt
.
Maŋŋá
go
departemeanta
lea
meannudan
ášši
,
de
leat
maid
boahtán
máŋga
cealkámuša
sis
geat
maid
leat
oassin
áššis
.
Maŋŋá
go
departemeanta
lea
meannudan
ášši
,
de
leat
maid
boahtán
máŋga
cealkámuša
sis
geat
maid
leat
oassin
áššis
.
Maŋŋá
go
dievddut
ledje
mannan
,
de
nisu
čálii
dieđu
irggi
verddii
ahte
muhtimat
leat
ohcamin
su
irggi
ja
áitet
goddit
su
.
Maŋŋá
go
digaštalai
fas
earáiguin
áššis
,
de
mieđai
geassit
ruovttoluotta
su
evttohusas
dan
oasi
ahte
mánu
gieldit
vuovdinlobi
,
muhto
doalahii
dattege
su
sierra
evttohusa
,
ahte
galgá
garrasit
cuiggodit
ášši
ja
uhkidit
dainna
ahte
jus
nuppes
rihkkot
eaiggádat
dán
lobi
,
de
ribahit
vuovdinlohpi
ollásit
.
Maŋŋá
go
doaktárat
leat
dárkilit
guorahallan
albmá
,
lea
čielggas
ahte
eai
lean
láhkarihkkumat
sivvan
su
jápmimii
,
muitala
Hanssen
.
Maŋŋá
go
doarjjaortnet
buoriduvvui
,
de
lea
NSR
nannosit
stivren
Sámedikki
doarjjastivrra
,
doarjjastivrajođiheaddji
Ann
Mari
Thomassen
(
NSR
)
bokte
,
ja
politihkalaččat
stivren
vai
Sámediggi
olaha
iežas
ulbmiliid
.
Maŋŋá
go
duopmu
váidui
,
de
almmái
biddjui
giddagassii
viđa
jahkái
.
Maŋŋá
go
eai
šat
leat
šibihat
mat
guhtot
márkanis
ja
lahka
márkana
,
leat
geaidnoguorat
ja
giettit
buot
vesáluvvan
.
Maŋŋá
go
ealgabivddu
vuorbádeami
bohtosat
leat
almmolaččat
,
de
čájehit
bohtosat
guđe
gielddain
leat
čeahpimusat
vuoruhit
vuorbádemiid
.
Maŋŋá
go
filbma
lei
nohkan
,
de
spežžo
olbmot
issorasat
,
ja
vuhttui
ahte
dát
filbma
deaivvai
njuolgga
sin
váimmu
.
Maŋŋá
go
geaidnodoaimmahat
čađahii
riikaviidosaš
johtolatiskkadeami
,
de
oaivvildit
sii
ahte
mii
leat
šaddan
čeahpibun
giddet
iežamet
biilaboahkániin
.
Maŋŋá
go
gearggai
bisman
bargamis
,
de
ii
leat
láikošan
.
Maŋŋá
go
geavaheaddjit
leat
vuojehuvvon
eret
”
Platas
”
,
de
leat
sii
háddjejuvvon
iešguđet
sajiide
Oslos
.
Maŋŋá
go
gullogođii
ahte
NSR
lea
čállán
ođasreivve
báikkálaš
servviide
,
de
beaggigohte
iešguđetgelágan
sivat
manne
Jánoš
lei
bálkestuvvon
NSR
parlamentáralaš
jođiheaddjin
.
Maŋŋá
go
hoavdan
álggii
,
lea
bagadan
Iešnammaduvvon
Sámi
prinsa
čájálmasa
.
Maŋŋá
go
háleštin
golleolbmáin
ožžon
dákkár
gova
ahte
,
ahte
Pellinen
livččii
lean
fávdnás
olmmoš
,
guhte
lei
álo
gearggus
veahkehit
nuppi
olbmo
.
Maŋŋá
go
jođiheaddjin
šadden
de
gal
lea
dábálaš
njealjevahkkosaš
luopmu
.
Maŋŋá
go
kursa
loahpahuvvui
de
lei
mis
čájáhus
Galleri
Nord-Norges
Harstad
gávpogis
,
muitala
Rita
,
gii
dál
illuda
boahtit
oahppásiid
lusa
Kárášjohkii
ja
čájehit
njuhtosiid
.
Maŋŋá
go
lea
goddán
bohcco
de
borret
eará
návddit
ja
eallit
bázahusaid
.
Maŋŋá
go
lea
gulaskuddan
ášši
bellodatustibiin
,
de
son
dattetge
jáhkká
Oslo
SG:as
lea
positiiva
oaidnu
sámelevgemii
miessemánu
17.
beaivvi
.
Maŋŋá
go
lea
váhku
beassan
vuoiŋŋastit
ruovttuguovllus
,
vuolgá
heaibu
Canadai
hárjehallat
máilmmegilvvohallamiidda
.
Maŋŋá
go
leanastivra
lea
árvvoštallan
váidalusaid
,
de
galgá
sihke
birasduopmostuollu
ja
ráđđehus
buktit
iežaset
oainnuid
.
Maŋŋá
go
leat
ožžon
asfáltta
olggobeallai
,
de
bohtet
sii
cegget
muorralávu
Remašilljui
.
Maŋŋá
go
ledje
digaštallan
,
de
dáhtui
Sørensen
bivdiid
čoaggit
ja
váldit
mielde
lottiid
maid
ledje
báhčán
ja
mannat
.
Maŋŋá
go
lei
geahččalan
boazodoalus
leat
,
de
son
fuomášii
jođánit
ahte
son
gal
fysalaččat
ii
nagot
dán
barggu
.
Maŋŋá
go
lei
veagalváldon
nuppe
geardde
,
de
son
muitalii
dan
oarpmeallásis
Ivvár-Ellii
,
gii
lei
badjelaš
20
jagi
boaris
.
Maŋŋá
go
loahpaha
politihkkaeallima
,
de
son
pláne
almmuhit
govvagirjji
.
Maŋŋá
go
loahpahii
Hallingdal
joatkkaskuvlla
,
de
son
mátkkoštii
Minnesotai
gos
studerii
ovtta
jagi
.
Maŋŋá
go
loahpahii
nuppi
gávppi
,
Tenohalli
ávnnasgávppi
lea
hušša
ja
váivviid
guođđán
Seppo
.
Maŋŋá
go
lávlot
Sámi
soga
lávlaga
de
jotket
sámegirkui
ipmilbálvalussii
.
Maŋŋá
go
mearrádusat
leat
dahkkon
ja
čuovga
čoahkkinlanjas
jáddaduvvon
,
de
Hætta
manná
orrunbáikái
,
ásodahkii
St.
Maŋŋá
go
media
čálii
Hámmárfeastta
ja
birrasa
vázzinsearvvi
áŋgiruššama
oččodit
eambbo
olbmuid
vázzit
meahcis
,
fuomášedje
sii
dát
leat
lágiduvvon
vázzimat
mat
muosehuhttet
ealu
.
Maŋŋá
go
merkejuvvon
doarjagat
jávke
leat
ollu
gielddat
lasihan
vánhenmávssu
badjil
alimushatti
mii
lea
1600
ru.
Maŋŋá
go
mii
gearggaimet
boradeamen
de
mii
manaimet
olggos
.
Maŋŋá
go
muohta
suttai
giđđat
de
báljo
eai
leamašan
galbma
ijat
,
lohká
Molleš
Lemet
.
Maŋŋá
go
mánát
ledje
gávdnan
ártna
kapeallas
,
de
logai
fálaldaga
leamen
hui
buorren
.
Maŋŋá
go
nagodii
guođđit
alkohola
de
ilbme
ođđa
fámut
ja
dáiddalaš
hutkáivuohta
luovvanii
giddagasas
.
Maŋŋá
go
nu
máŋga
jagi
leamaš
gárrenmirkovuovdin
,
lea
albmás
šaddagoahtán
miella
heaitit
.
Maŋŋá
go
nuorat
ledje
čájehan
čájálmasa
de
sii
buohkat
ožžo
unna
skeaŋkkaža
Sámedikkis
.
Maŋŋá
go
oahppit
ledje
nahkáriid
sihkkon
eret
ja
boradan
,
de
lei
njuovvanbargu
.
Maŋŋá
go
oaččui
vástádusa
de
son
čálii
e-poastta
Sámedikki
doarjjastivrii
.
Maŋŋá
go
olggosgolut
ealgabivddu
lágideami
oktavuođas
gessojit
eret
,
de
báhcá
dás
badjelbáza
measta
2.2
miljovnna
ruvnnu
.
Maŋŋá
go
olmmoš
lea
fitnan
35
grádažaš
láttus
,
de
ii
leat
beare
dárjat
20
gráda
láddui
,
mii
soaitá
leamaš
gaskamearálaš
lávggodan
temperatuvra
Finnmárkku
jávrriin
beatnatbeivviid
.
Maŋŋá
go
politiijat
gerget
iežaset
bargguin
ja
dutkamin
dán
ášši
,
de
manná
nieiddaid
ášši
viidáseappot
mánáidsuodjalussii
.
Maŋŋá
go
ráfi
fas
bođii
,
de
son
máhcai
ruovttoluotta
ruovttubáikái
.
Maŋŋá
go
ráhkadii
iežas
raportta
Finnmárkolága
birra
,
de
han
son
lea
šaddan
Norgga
olmmošvuoigatvuođa
guovddáža
direktevrra
.
Maŋŋá
go
ráđđehus
lei
viggan
rápmot
láhkaárvalusa
leat
buorrin
sápmelaččaide
,
de
leat
sorjjasmeahttun
juristtat
duođaštan
árvalusa
rihkkut
álbmotrievtti
soahpamušaid
.
Maŋŋá
go
ráđđelahttu
Marianne
Balto
oassálasttii
gaskariikkalaš
lonohallansemináras
Guatemalas
mannan
geasi
,
de
fuomášedje
ahte
gávdno
eamiálbmotparlameanta
gos
geahččalit
heivehit
ILO
konvenšuvnna
169
.
Maŋŋá
go
sallit
jávkkai
de
leat
Porsáŋgguvuona
váttisvuođat
boahtán
maŋŋá
,
maŋŋálaga
,
ja
lea
dál
šaddan
maid
dutkit
gohčodit
stuorámus
ekologalaš
katastrofan
olles
Norgga
rittus
.
Maŋŋá
go
seaivut
fas
Vuolitnjavvái
,
golbma
diimmu
maŋŋá
,
fertet
dohkkehit
ahte
eai
leat
guovžžat
.
Maŋŋá
go
sihke
boazodoalu
ja
Sámedikki
beales
vuosttaldedje
rievdadusárvalusa
,
de
bissehii
ráđđehus
dan
ja
mieđihii
,
ahte
ferte
vuos
gulahallat
Sámedikkiin
ja
Norgga
Boazosápmelaččaid
Riikkaservviin
ovdal_go
sáhttá
dahkat
maidege
.
Maŋŋá
go
skuvla
álggii
fas
,
de
nohke
mus
oatnelanbottas
buot
dihkegoddinvuoidasat
vuorkkás
.
Maŋŋá
go
skuvlabusses
viehkalii
rastá
geainnu
de
vuojahallui
biilii
ja
roasmmohuvai
garrasit
.
Maŋŋá
go
skuvllas
gearggai
,
lea
son
bargan
vuosttaš
ekonomiijakonsuleantan
Sámedikkis
Kárášjogas
,
ovdalgo
bargagođii
gielddas
guovvamánu
2007
.
Maŋŋá
go
smiehtan
dieid
áiggiid
,
de
ledjen
dego
skálžu
,
ahte
náđđon
garaid
sisa
,
Rita
muittaša
.
Maŋŋá
go
son
lea
čohkkán
duomu
,
de
čujuhuvvo
son
ruovttuluotta
Senegalii
gos
son
lea
eret
,
ja
ii
dáidde
goassege
máhccat
Norgii
fas
.
Maŋŋá
go
sotnabeaivvi
šattai
vearjoluoitta
Gazas
,
lea
Israel
geassigoahtán
soalddáhiid
eret
Gazas
.
Maŋŋá
go
suoma
media
lea
čuvvon
dan
linjjá
ahte
boazodoallu
(
ja
erenoamážit
sámi
boazodoallu
)
dušše
lea
giksin
suoma
vuovdedollui
ja
berrešii
jođánepmosit
heaittihuvvot
,
de
ii
leat
nu
beare
movttidahtti
go
Sámi
Radio
doaimmahuslaš
linjá
orru
leame
seammalágán
.
Maŋŋá
go
vuite
2008
Melodi
Grand
Prix
junior
vuoittu
,
sihke
Norgga
ja
Davviriikka
gilvvuin
,
lea
buot
mannan
ovddosguvlui
.
Maŋŋá
go
vuittiiga
lávlungilvvu
,
de
sivahallagohte
olbmot
Sámis
sutno
suoládan
luođi
.
Maŋŋá
go
vuosttas
guolit
ledje
biddjon
jávrái
leat
sturrodat
molsašuvvan
máŋgii
dán
áigodagas
.
Maŋŋá
go
vuosttas
sisaváldin
joatkkaskuvllaide
lea
čađahuvvon
gosa
2.736
ledje
ohcan
,
de
leat
sii
beassan
sisa
ovtta
daid
golmma
bajimuš
linnjasávaldagaide
.
Maŋŋá
go
vuosttaš
mearrabivddus
duššai
verdde
,
de
áddjá
logai
láibbi
ge
gávdnat
gáttis
ja
baicce
meahcástallagođii
.
Maŋŋá
go
vuotna-
ja
riddodorski
ledje
eret
bivdán
,
de
ii
boahtán
mihkkege
šat
sadjái
.
Maŋŋá
go
Ávvir
ja
NRK
Sámi
Radio
lea
fitnan
Kárášjoga
NAV
kantuvrras
,
de
njuolgá
ášši
.
Maŋŋá
go
Ávvira
journalista
lea
geahččan
ja
geahččalan
muhtun
dáid
fálaldagain
,
de
sáhttá
muitalit
ahte
leat
máŋga
ja
buori
fálaldagat
bearrašiidda
geat
háliidit
geavahit
rupmaša
luomus
.
Maŋŋá
go
ášši
bekkii
,
lea
Deanu_gielda
dohkkehan
ahte
eanaeaiggát
,
Levajok
Villmarkstue
AS
,
oažžu
lobi
vuovdit
eanandoalloeatnamiid
bartaeaiggádiidda
.
Maŋŋá
go
čielggai
ahte
Áltá
nagodii
gorgŋet
1.
divišuvdnii
de
dieđus
illudii
Isak
Ole
Hætta
issorasat
ovttas
joavkkuin
.
Maŋŋá
gulai
guokte
dahje
golbma
luođa
bávkkiheamen
.
Maŋŋá
gulaskuddamiid
Sámedikkiin
vuođđuduvvui
maiddái
báikkálaš
bargolávdegoddi
mii
lea
veahkehan
Fylkkamánni
suodjalanevttohusa
bargguin
.
Maŋŋá
guokte
beaivve
čájálmasaid
Deanus
de
lohká
bures
mannan
ja
olbmot
leat
vuostái
váldán
bures
.
Maŋŋá
guokte
girkokonseartta
finastedje
Sámi_Jienat
koarra
maid
lávlumin
Sámiid
Vuorká-Dávviriin
gos
lei
dáiddačájáhus
rahpan
.
Maŋŋá
guokte
vuoru
lei
buođus
3-3
.
Maŋŋá
guolástangottit
sihke
Suoma
eana-
ja
meahccedoalloministerija
virgealmmái
dolle
nuppi
čoahkkima
Ohcejogas
suoidnemánu
15.
beaivvi
.
Maŋŋá
hárjehallama
čiekčit
vulge
Jergul
Ástui
borrat
mállásiid
.
Maŋŋá
ii
šat
nu
somá
go
álgomátki
.
Maŋŋá
ipmilbálvalusa
guossoha
Kárášjoga
Girkosearvi
.
Maŋŋá
ipmilbálvalusa
guossohii
Anára
searvegoddi
káfe
ja
juoidá
njálmmeguvlui
olbmuide
jávregáttis
.
Maŋŋá
ipmilbálvalusa
oidno
maid
livžumin
,
lea
ordnemin
searvegoddái
mállása
ja
láhčimin
tallearkkaid
ja
basttiid
dohppen
láhkai
.
Maŋŋá
jagi
2000
ii
leat
Romssa
álbmotbibliotehka
báljo
fidnen
sámegielat
girjjiid
.
Maŋŋá
jagi
2000
ii
leat
bibliotehka
ožžon
go
21
sámegielat
girjji
.
Maŋŋá
jearahallama
diehtá
politiija
easka
mainna
son
galgá
áššáskuhttot
.
Maŋŋá
joatkima
boahtá
klásaid
,
sálvvuid
ja
ventiillaid
čađa
stohpui
.
Maŋŋá
juovllaid
dollejit
Soltun
álbmotallaskuvlaoahppit
johtui
birra
máilmme
hálbbimus
vuogi
mielde
.
Maŋŋá
juovllaid
fas
boađán
Kárášjohkii
,
bearrašiin
ja
fulkkiiguin
ávvudit
ovttas
.
Maŋŋá
juovllaid
galgá
Infonuorra
váldit
badjelasas
barggu
lágidit
idjavázzima
.
Maŋŋá
juovllaid
sáddejit
Ođđasiid
vuossárggas
bearjadahkii
diibmu
17.40
NRK
1.
Maŋŋá
jámii
Kemi
nissona
sallii
.
Maŋŋá
kabaréa
joatká
ovttastallan
Galleri
Martin
lanjas
gos
lávlun
joatká
oktan
biepmuin
ja
juhkamušain
.
Maŋŋá
konseartta
dán
bearjadaga
,
go
oaidnit
makkár
beroštupmi
olbmuin
lea
min
jovkui
ja
mo
sii
váldet
musihka
vuostá
,
de
dalle
sáhttit
hállagoahtit
,
joatkit
go
vai
ii
,
čilge
Kai
Somby
.
Maŋŋá
konseartta
roahkkasin
sátnái
Pop
ja
jurdilin
lea
go
nu
?
Maŋŋá
konseartta
čájehedje
dattetge
punk
rocka
nieiddat
ahte
sii
leat
litnásat
.
Maŋŋá
konsultašuvnnaid
geassemánu
11.
b.
2008
šattaiga
Kultur-
ja
girkodepartemeanta
ja
Sámediggi
ovttaoaivilii
sámi
áviissaid
doarjjaláhkaásahusa
hárrái
.
Maŋŋá
kriminála
ášši
mii
čadnui
ruhtaniktimii
2003
bidjui
son
giddagassii
.
Maŋŋá
kurssa
álggahedje
gávcci
kursa
oassálasti
sierra
joavkku
.
Maŋŋá
lea
bargan
advokáhttan
,
oktiibuot
30
jagi
.
Maŋŋá
lea
departemeanta
maid
árvvoštallan
Lorentzen
fitnodaga
ákkastallama
.
Maŋŋá
lea
dollon
seminára
2007:s
,
gos
sámi
oassi
oaččui
stuorra
oasi
.
Maŋŋá
lea
dás
čállon
rapporta
mii
muitala
ahte
iskkadeamiáigodagas
leat
báikkálaš
politihkkárat
čájehišgoahtá
ollu
eanet
beroštumiid
justa
dákkár
áššiin
.
Maŋŋá
lea
muittašanboddu
ja
lea
vejolaš
searvat
buori
digaštallamii
.
Maŋŋá
lea
máhtu
leavvan
fas
Detnui
.
Maŋŋá
lea
nuoraidkonfereansa
dollon
Australias
,
Ecuadoras
ja
Sámis
.
Maŋŋá
lea
son
leamaš
sihke
Sámi
oahpahusráđi
direktevran
ja
Sámedikki
oahpahusossodaga
ossodatdirektevran
.
Maŋŋá
lean
áibbas
guoros
.
Maŋŋá
lean
álgán
bargat
journalistan
,
inge
leat
šat
mielde
mange
lágan
politihkalaš
organisašuvnnain
.
Maŋŋá
leat
dat
ožžon
eambbo
ahte
eambbo
leavttu
.
Maŋŋá
leat
geavahan
1,78
miljon
ruvnnu
eanet
go
mii
bušeahtas
lei
.
Maŋŋá
leat
geavahan
dihkáid
bámbumuoras
,
masa
bidje
šleđggonbátti
.
Maŋŋá
leat
guvlui
fárren
maid
dážat
industrialiserema
mielde
.
Maŋŋá
leat
maid
dán
veahkkedoaibma
viidánan
ovddidanriikkaide
,
mat
ožžot
60
proseantta
ruhtamearis
.
Maŋŋá
leat
ruoššat
boaldán
buot
stobuid
mat
dalle
báhce
dohko
.
Maŋŋá
leavgga
stággui
geassima
,
čájehuvvojedje
dološ
filmmat
dan
áiggis
go
Sámeskuvla
láigohii
vistti
vuollelis
vuomis
.
Maŋŋá
ledje
dego
vieljažat
ja
oappážat
.
Maŋŋá
lei
Monte
riidengilvu
dáin
seamma
heasttain
.
Maŋŋá
lei
oahpus
Romssa
Museas
ja
máŋgga
eará
sámi
museain
oažžundihte
museafágalaš
gelbbolašvuođa
,
muitala
Mikit
.
Maŋŋá
lei
árvvoštallan
gos
oahppit
,
bagadalli
ja
čálli
ožžo
buori
fágalaš
árvosáni
Davviriikalaš
mánáidteáhterbirrasis
.
Maŋŋá
levgema
galget
stuorradiggepresideanta
,
sámediggepresideanta
ja
Gielda-
ja
guovludepartemeantta
stáhtaráđđi
sárdnidit
.
Maŋŋá
levgema
galget
stuorradiggepresideanta
,
sámediggepresideanta
ja
Gieldda-
ja
guovlludepartemeantta
stáhtaráđđi
sárdnidit
.
Maŋŋá
logaldallama
bođii
ovdan
,
ahte
eatnážiid
mielas
lei
sámi
oahppoplána
buorre
oahppoplána
,
muhto
maiddái
ahte
gielda
ii
leat
vel
láddan
dasa
.
Maŋŋá
logaldallama
galget
oahppit
čállit
stiilla
veahkaváldima
birra
,
maid
sii
ieža
oaivvildit
.
Maŋŋá
logaldallama
lea
sus
tiimmu
spábbačiekčanskuvla
gaskabeaivvi
áigge
.
Maŋŋá
logaldallama
lei
joavkobargu
mas
nuorat
ožžo
iešguđet
bargobihtáid
main
lea
dárbu
geahččat
mánáidkonvenšuvnnas
vuoi
gávnnaha
mii
lea
riekta
.
Maŋŋá
logaldallamiid
besse
nuorat
ieža
válljet
makkár
doaibmafálaldahkii
háliidedje
.
Maŋŋá
luomuid
go
skuvllat
fas
álget
,
de
beaggigohtet
dihkit
fas
miehtá
riika
.
Maŋŋá
lávvardaga
ohppiideahkediid
lávet
mii
lovpet
Kárášjoga
servodatvistái
gos
lei
dánsa
.
Maŋŋá
manaiga
Šlohttii
gonagaslaš
festii
.
Maŋŋá
manaime
márkanbáikki
geahččat
.
Maŋŋá
mannan
vahkkoloahpa
guolástanvuoigatvuođa
seminára
Kárášjogas
dieđiha
Deanu
Čázádaga
Luossabivdosearvi
preassadieđáhusas
ahte
maiddái
sii
servet
Badje
Deanu
Siidda
ekspeartalávdegoddái
.
Maŋŋá
maŋemuš
máilmmisoađi
šattai
rivttes
johto
rievdamiidda
nuorra
nissonolbmot
fárrejedje
máttás
gávpogiidda
sihke
bargguide
ja
skuvllaide
.
Maŋŋá
maŋimuš
njálmmálaš
loahpageahččaleami
fitne
joatkkaskuvlla
oahppit
ávvudeamin
buori
njálmmálaš
bohtosiid
márkanis
.
Maŋŋá
maŋimuš
álbmotjienasteami
1994:is
lea
ollu
dáhpáhuvvan
.
Maŋŋá
meanuid
kruvnnaprinsa
máhcai
fas
Osloi
girdiin
.
Maŋŋá
meanuid
mat
bistet
sulli
diimmu
,
de
lea
feasta
nieiddain
iežaset
ruovttuin
.
Maŋŋá
muhtin
diktáhtageahččaleami
jearai
oahpaheaddji
Jovnnas
:
–
Dus
leat
seamma
feaillat
go
Elles
,
gii
du
bálddas
čohkká
,
mo
dat
ges
lea
?
Maŋŋá
muitalii
Moses
ahte
das
eai
beassan
nissonat
čohkkát
.
Maŋŋá
mállásiid
galget
sii
dárkkistit
Porsangmoena
suodjalusa
báikki
.
Maŋŋá
mátki
čálii
son
ahte
buohkat
čájehedje
stuorra
beroštumi
čájehit
dán
čájáhusa
.
Maŋŋá
mátkkošta
teáhter
ja
loahpaha
turnea
Oslos
golggotmánu
17.
beaivvi
.
Maŋŋá
našunála
máhttoloktema
2006:s
ii
leat
oktage
sámegiel
oahpponeavvu
ilbman
.
Maŋŋá
njuovvama
fievrredii
Boalvvir
gorudiid
álggos
Čáhcesullui
gos
fitnodagas
lea
Lulás
AS
čuohppanfitnodat
.
Maŋŋá
nuppi
máilmmesoađi
leat
ollu
barttat
ceggejuvvon
lobiheamet
dáid
kulturmuittuid
ala
.
Maŋŋá
návlegohte
dahje
duorragohte
muorrafatnasiid
muorranávlliiguin
.
Maŋŋá
oahpu
Sámi
Allaskuvllas
gávnnadedje
nieiddat
golggotmánus
Gárasavvonis
Ruoŧas
,
ja
jotke
dasto
Knut
Hamsun
skuvlii
Hábmeris
Nordlánddas
maŋit
vahkus
.
Maŋŋá
oaivvilda
journalistta
leat
botnjan
su
sániid
.
Maŋŋá
oanehis
áiggi
ohcamiin
,
de
lea
rábbi
gávdnon
,
ja
beana
lea
olles
leavttuin
borrame
ráppis
.
Maŋŋá
ohcanáiggi
,
de
Guolástusdirektoráhta
ráhkadii
ođđa
njuolggadusaid
.
Maŋŋá
ovdanbuktimiid
juhkkojuvvoje
nuorat
iešguđet
bargojoavkkuide
.
Maŋŋá
ođđa
áššiid
dieđiheami
,
bohte
golbma
boazodollui
guoski
ášši
maŋŋálaga
.
Maŋŋá
presideanta
sártni
lei
Anára
gieldda
vuorru
,
dasto
Suoma
beal
Sámedikki
presideanta
Klemetti
Näkkäläjärvi
,
Ruošša
beal
eamiálbmotguovddáš
,
Čeavetjávrri
skuvlla
rektor
Toini
Sanila
.
Maŋŋá
rahpama
lohká
girječálli
Inga
Ravna
Eira
divttaid
.
Maŋŋá
rahpama
.
Maŋŋá
rahpandilálašvuođa
feasttaid
bearjadaga
,
de
lágida
Kárášjoga
vuojadan
searvi
stuorát
vuojadangilvvuid
lávvardaga
ja
sotnabeaivvi
.
Maŋŋá
rahpandoaluid
čuovvoledje
ollu
olbmot
ofelasti
,
historjjá
professora
Einar
Niemi
geahččat
daid
lagamuš
kulturmuittuid
.
Maŋŋá
roasu
orrot
sii
geat
leat
beassan
heakkas
,
skuvllain
.
Maŋŋá
ráidu
manai
Kárášjoga
boares
girkui
.
Maŋŋá
rátkaga
,
go
sihke
Lágesduottar
ja
Rákkonjárga
leigga
bohccuideaskka
váldán
,
lei
čielggas
ahte
sullii
bealli
Čorgaša
orohaga
ealus
váilu
.
Maŋŋá
seminára
lea
mátki
Roddenjárgii
mii
lea
sullii
15
kilomehtera
Leavnnja
čoahkkebáikkis
Bissojoga
guvlui
.
Maŋŋá
seminára
lei
Sámi
Museasearvvis
jahkečoahkkin
ja
ođđa
jođiheaddji
válljejuvvui
Lars
Magne
Andreassen
ja
Lars
Børge
Myklevold
jođihanáigodat
loahpahuvvui
.
Maŋŋá
sii
leat
huradišgoahtán
gussiideaset
luđiid
.
Maŋŋá
sillejuvvui
guoppar
ja
liepma
.
Maŋŋá
skuvlla
fitná
geahččamin
makkár
dálki
lea
ruovttus
,
duosttaš
go
mannat
sisa
vai
ii
.
Maŋŋá
skuvlla
toga
sárdnidii
beakkán
NRK
journalista
ja
Romsalaš
Bjørn
Hansen
.
Maŋŋá
skuvllas
vuorbáduvvui
gii
beassá
gonagassii
liđiid
addit
ja
sii
ledje
dieđusge
olusat
geat
dan
háliidedje
.
Maŋŋá
skuvllaáigge
eai
bálljo
gávdno
astoáigge
golut
nuoraide
Gáregasnjárggas
.
Maŋŋá
soai
oaččuiga
buot
mánáid
mielde
dánset
.
Maŋŋá
soađi
1999:is
bohte
Kosovoi
ollu
iešguđetlágan
humanitára
dahje
olmmošlaš
organisašuvnnat
.
Maŋŋá
soađi
biddjon
el-rávdnji
lea
boarásmuvvan
ja
várálaš
.
Maŋŋá
soađi
garraseamos
dáruiduhttináiggis
,
virgáduvvui
son
1953:s
jođihit
Norgga
Sámiráđi
,
mii
dalle
dušše
guoskkai
Finnmárkku
Sápmelaččaide
.
Maŋŋá
soađi
huksehii
Sámemiššuvdna
skuvlavistti
várdosbaikái
davábealde
Márkannjárgga
.
Maŋŋá
soađi
huksejedje
olbmot
fas
dáluid
.
Maŋŋá
soađi
ja
báhtareami
báhce
ollugat
lulás
maŋŋá
eváhko
.
Maŋŋá
soađi
jotkkii
searvi
barggustis
ja
olu
sámit
serve
dán
bargui
ja
sámit
leat
leamaš
sakka
beroštuvvan
museaásahusa
ceggemis
Kárášjogas
.
Maŋŋá
soađi
lea
servodat
gáibidišgoahtán
rivttiid
sápmelaččaide
.
Maŋŋá
soađi
lea
son
moadde
áigodaga
bargan
mearkalávdegottis
.
Maŋŋá
soađi
ledje
Filippiinnat
okta
daid
eanemus
ovdánahttojuvvon
riikkain
Ásias
,
muhto
lea
bázahallan
váilevaš
ekonomalaš
ovdáneami
geažil
.
Maŋŋá
soađi
ledje
olbmot
geafit
Gáivuonas
go
visot
lei
boldojuvvon
1944
čavčča
.
Maŋŋá
soađi
lei
Thor
With
vuosttaš
rektor
áigodagas
1950
gitta
1957
.
Maŋŋá
soađi
lei
geafes
dilli
ainge
bargiidbirrasis
gávpogis
.
Maŋŋá
soađi
maid
atnigohte
muorraguoli
(
muorravuokka
)
.
Maŋŋá
soađi
mearridedje
Mátta-Norgga
arkiteavttat
makkár
dáluid
oaččui
hukset
Finnmárkkus
,
ja
1960-logus
ihtigohte
katalogavisttit
miehtá
Sámi
.
Maŋŋá
soađi
¶
Maŋŋá
soađi
ásahii
searvi
áhpehisvuođa
ja
njuoratmáná
dárkkisteami
gielddas
ja
bálkáhii
doaktáriid
.
Maŋŋá
son
fárrii
Máskejohkii
gos
orui
dassážii_go
jámii
1931
.
Maŋŋá
son
lea
ožžon
guovddáš
saji
sámi
historjjás
.
Maŋŋá
son
ordnii
ruigui
sierra
liegga
lanja
návehis
.
Maŋŋá
son
čálii
raportta
dan
birra
,
leat
go
jorgalusa
dahkan
vai
bálvalitgo
ain
siiddiid
.
Maŋŋá
spoahkkalii
maiddái
gápmagiin
beavdái
gos
dábálaččat
lávii
čohkkát
.
Maŋŋá
spábbačiekčama
bođii
muhtin
geahčči
ja
áittii
duopmára
Mikkel
Nils
Sara
goddit
.
Maŋŋá
spábbačiekčamiid
ledje
mánáin
čielga
sávaldagat
.
Maŋŋá
su
joatká
Victoria
Tauli-Corpuz
logaldallama
fáttáin
«
Feminisma
ja
eamiálbmotnissonat
:
Eamiálbmotnissonservviid
hástalusat
»
.
Maŋŋá
su
jápmima
fargga
guđa
jagi
dassái
lea
Lásságámmi
vuođđudus
divodan
dálu
vai
ođđa
dáiddárat
ja
dutkit
doppe
beasašedje
orodit
oanehis
bottaid
.
Maŋŋá
sáddii
son
daid
iežas
váhnemiidda
Duiskii
soahteveaga
poastta
bokte
.
Maŋŋá
ságastallamiid
sámi
njunnošiiguin
,
de
son
ávžžuha
Statoila
ásahit
sierra
oljofoandda
sámiide
.
Maŋŋá
sáhttet
mánát
álgit
maorigielat
skuvlii
,
dahje
gieldaskuvlii
gos
galgá
sáhttit
oahpahuvvot
maorigillii
.
Maŋŋá
sáhttá
dan
birra
ságastallat
,
ja
nu
oahppá
ge
maid
siivvuid
,
muohttaga
ja
eatnamiid
namahusaid
.
Maŋŋá
sámediggevistti
čájeheami
lei
Guatemala
kulturministtar
hirpmástuvvan
man
guhkás
sápmelaččat
leat
joavdan
su
mayaálbmoga
ektui
.
Maŋŋá
sámediggeválgga
ja
dan
digaštallama
geažil
,
mii
lea
leamaš
muhtun
median
,
áigu
Sámediggi
válddahallat
daid
njuolggadusaid
mat
leat
válgga
vuođđun
.
Maŋŋá
sártni
buorástahtii
son
Persena
ja
attii
liđiid
dáiddárii
.
Maŋŋá
sártniid
de
besse
guossit
boradit
ja
geahččat
dáiddačiŋaheami
mii
lea
ossodagas
.
Maŋŋá
sártniid
guoimmuhedje
mánáidgárddi
mánát
«
bea
,
bea
lábbážan
»
ja
ođđa
«
sámi
álbmotbeaivvi
»
lávlagiiguin
.
Maŋŋá
sávai
Afanasjeva
Aleksandr
Kobelev
bures_boahtima
Guoládaga
Sámiid
Searvvi
stivrii
.
Maŋŋá
vuoitomoala
viegai
okta
geahčči
šilljui
.
Maŋŋá
vuorbádeami
báhce
10
guovllu
joavkku
haga
.
Maŋŋá
vuosttaš
diimmu
oidnojedje
sihkkumin
bivastatgálluid
moji
njálmmiin
.
Maŋŋá
vuosttaš
máilmmesoađi
dohkkehii
Álbmotlihttu
Palestina-mandáhta
dainna
ulbmilin
ahte
ásahuvvo
našuvnnalaš
ruoktu
juvddálaš
álbmogii
.
Maŋŋá
vuođđoskuvlla
logai
oahpaheaddjin
dalá
Leningrad
gávpogis
.
Maŋŋá
válggaid
leatge
olusat
,
sihke
sámediggeáirasat
ja
olbmot
olggobeal
Sámedikki
,
ávžžuhan
mu
vuolgit
presideantaevttohassan
,
muitala
Nilla
Tapiola
.
Maŋŋá
válggaid
,
lea
NSR
áigumuš
bures
gulahallat
buot
guovddáš
eiseválddiin
ja
buori
vuoiŋŋain
šiehtadallat
daid
áššiid
mat
nannejit
ealás
mearrasámi
kultuvrra
.
Maŋŋá
vástádusa
maid
siviilaáittardeaddji
lea
buktán
,
de
badjána
Hættas
doaivva
ahte
sámi
giddagas
sámi
guovllus
šaddá
boađusin
.
Maŋŋá
vázzen
joatkkaskuvlla
Álttás
.
Maŋŋá
«
Skuolffi
»
juoiganopera
čájálmasa
juovllaid
áigge
son
dáhpedorpmis
šattai
háleštit
teáhtera
márkanastinjođiheddjiin
Silja
Sombyin
.
Maŋŋá
¶
Maŋŋá
Álttá
čoahkkima
mannan
vahkku
de
oaidná
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
(
NSR
)
buriid
vejolašvuođaid
nannet
ja
ovdánahttit
politihkalaš
ovttasbarggu
Sámeálbmot
Bellodagain
(
SáB:n
)
–
Mis
lea
oktasaš
ulbmilstrategiija
ja
dat
lea
ahte
sámi
organisašuvnnat
ja
sámi
bellodagat
galget
stivret
boahttevaš
Sámedikki
,
ja
eai
ge
dáža
bellodagat
nu
dál
,
deattuha
NSR
ovdaolmmoš
Silje
Muotka
.
Maŋŋá
Áltá
Bataljuvnna
girjji
almmuheami
oaččui
soahtepenšuvnna
.
Maŋŋá
Árktalaš
Ráđi
čoahkkima
čáliiga
sámediggepresideanta
ja
olgoriikaministtar
vuollái
1
miljovnna
ruvdnosaš
rámmašiehtadusa
.
Maŋŋá
áigu
searvi
árvvoštallat
ášši
.
Maŋŋá
áigu
viiddidit
guovllu
guoskat
buot
sámi
riddo-
ja
vuotnaguovlluide
.
Maŋŋá
álggahansártniid
lei
Árktalaš
ráđi
dahje
minsttarráđi
čoahkkin
.
Maŋŋá
álgoálbmotseminára
Romssas
mannan
vahkus
,
fitne
san-álbmoga
áirasat
Sámis
.
Maŋŋá
šattai
fas
tuvra
seamma
jávrái
dainna
vuordámušain
ahte
gávdnat
fas
dán
albmá
ja
geahčadit
su
dárkileappot
,
muhto
dán
vuoro
vásiheimmet
fas
ođđa
hirpmástusa
.
Maŋŋá
čiekčama
leat
guokte
dáhpáhusa
maid
digaštallet
.
Maŋŋá
čielggaide
ahte
ii
lean
Ovllá
boazu
,
go
diet
nulpu
bođii
Skállovári
gárdái
.
Maŋŋá
čoahkkima
jotkkii
sáhka
maiddái
buvddain
.
Maŋŋá
čoahkkima
,
de
soai
beasaige
vásihit
Sámi
luonddu
.
Maŋŋá
čuohpadeami
in
bargan
maidege
jahkebealis
,
in
beassan
biillain
ge
vuodjit
.
Maŋŋá
čuoigamiid
leat
sámi
joavku
dollen
St.
Maŋŋá
čuoččui
olles
čora
journalisttat
su
birra
.
Maŋŋá
čájehuvvui
ge
ahte
ii
dát
lean
áidna
sivva
.
Maŋŋá
,
Universitehta
áigge
go
bargen
geasseluomus
Norggas
,
mus
lei
ovtta
gaskka
Norgga
pássa
.
Maŋŋá
,
liegga
stálles
,
mášenčeahppi
Asko
leaikkui
ja
bosui
vuojána
mohtoris
čáziid
eret
.
Meahccekommišuvdna
válddii
eatnamiid
eananeaiggádiin
ja
daid
mii
leat
leamaš
buolvvaid
čađa
atnán
.
Meahcceráđđehus
ja
gihligotti
sivaheaddji
leigga
váidán
dáhpáhusa
hoavvariektái
Lappi
gearretrievtti
gieđahallama
maŋŋá
.
Meahciráđđehus
lea
huksen
šalddi
Menešjoga
rastá
,
de
sáhttá
álkit
rasttildit
juovvás
joga
.
Meahciráđđehusa
ii
galgga
15
jagi
fidnolágádus
áiggi
maŋŋá
máhcahit
virgedoaimmahahkan
.
Mealgat
maŋŋá
vuosttildišgohte
Orohaga
13
ja
vudje
ášši
Lágamánneriektái
gos
geaidnosearvi
vuoittahalai
.
Mearkaohcamat
mat
ollejit
maŋŋel
áigemeari
eai
meannuduvvo
ovdal_go
de
boahtte
áigemeari
.
Mearkkašahttet
miehtá
¶
Mearkkašan
veara
lea
aŋkke
ahte
Sámi
Álbmotlihtus
ii
leat
Guovdageainnus
listu
,
vaikko
sii
minddár
leat
ovddastuvvon
11
kreatssas
miehtá
riikka
.
Mearraolbmáidgirku
lea
ohcame
eaktodáhtolaš
bargiid
geat
sáhttet
veahkkin
juohkit
dáid
bivnnuhis
váffelváimmuid
Norgga
stuorámus
gávpogiin
ja
mearraolbmáidgirkuin
miehtá
máilmmi
.
Mearrasámi
nieida
Ella
Birgitta
Mathisen
(
23
)
ballet
heavvanan
maŋŋel
go
gahčai
guollebivdofatnasis
merrii
.
Mearrasámi
nieida
Hilde
Anita
Nyvoll
geassádii
maŋŋel
go
lei
hástaluvvon
Bargiidbellodaga
várrepresideantaevttohassan
.
Mearrasámit
lea
dat
sápmelašjoavku
mii
lea
gillán
ollu
Norgga
eiseválddiid
stivrejumi
vuolde
áiggiid
čađa
.
Mearrasámit
leat
áiggiid
čađa
viežžan
birgejumi
sihke
eanadoalus
,
šibitdoalus
ja
guolásteamis
,
muhto
dákkár
birgenvuogi
leat
guovddáš
eiseválddit
juo
guhká
caggan
mearrádusaid
bokte
.
Mearrasámit
,
ja
eará
mearragátti
ássit
lea
oggon
vuonain
áiggiid
čađa
.
Mearridedje
Árktalaš
dahkamušaid
Maŋŋá
álggahansártniid
lei
Árktalaš
ráđi
dahje
minsttarráđi
čoahkkin
.
Mearrádus
bođii
dán
háve
maŋŋel
álbmotčoahkkima
Kárášjogas
,
gos
báikki
olbmot
čielgasit
dieđihedje
ahte
eai
dohkket
Anárjoga
álbmotmeahci
viiddideami
.
Mearrádus
nappo
sihkkarastá
dan
,
ahte
eamiálbmogiid
eatnamiid
eai
sáhte
váldit
eará
atnui
(
dego
vuovdečuohppamiidda
,
málbmaroggamii
,
turistaguovddáža
huksemii
jna.
)
dan
botta
,
go
eananrivttiid
čoavdin
lea
gaskan
,
ráđđádalakeahttá
vuos
guovllu
eamiálbmogiiguin
.
Mearrádusas
lea
maiddái
mearkkašupmi
ahte
Suoma
juhkosa
várreságadoalli
,
Pekka
Fofonoff
ja
ráđi
váldočálli
Leena
Aikio
guđiiga
čoahkkima
dán
ášši
gieđahallama
maŋŋel
.
Meassu
maŋŋá
lea
gáfestallan
guovddáža
searvegotteviesus
.
Measta
160
jagi
Waitangi-šiehtadusa
maŋŋá
,
viggá
Anglican_girku
ohpihii
hukset
šaldi
maori
ja
vilges
olbmuid
gaska
.
Measta
jahkebeale
maŋŋá
lea
ain
Sámi
Dáiddárráđđi
vuordimin
daid
ruđaid
.
Measta
juohke
vuodjima
maŋŋel
lonuhii
steampila
skohteris
,
muhto
eai
gávnna
manin
dat
ii
doala
dán
skohteris
.
Measta
miehtá
ráji
Kárášjogas
Suoma
rádjái
.
Meavki-Arvenjárgga
orohagas
Gaska-Romssas
leat
Sokki
ja
Oskal
bearrašat
rahčan
1997
rájes
stáhta
vuostá
,
maŋŋel
go
Stuorradiggi
dohkkehii
Meavkki-
ja
Arvenjárgga
báhčinguovlluid
ovttastahttima
.
Meavkki
orohat
johttá
golmma
gieldda
čađa
.
Media
maid
čuoččuhit
dan
ahte
nuorat
leat
doallan
oktavuođa
pedofiillalaš
miehtá
riika
.
Mediabádji
filbme
olles
konseartta
,
ja
dalle
lea
ge
buohkain
miehtá
máilmmi
vejolašvuohta
čuovvut
dán
konseartta
,
čilge
prošeaktajođiheaddji
.
Mediaid
čađa
gal
leat
juo
álgán
digaštallat
dán
ášši
.
Medias
bohciidii
báikenammariidu
maŋŋá
go
Deanu_gielda
cuoŋománus
bivddii
álbmogis
cealkámušaid
báikenammaáššái
.
Medisiinnalaš
etihkkaprofessor
,
Jan
Helge
Solbakk
,
oaivvilda
ahte
boahkkudanjáhkku
lea
nohkan
maŋŋá
go
su
oaivila
mielde
leat
leamašan
stuorámus
medisiinnalaš
dutkanskandálat
dáid
áiggiid
.
Meløy
maiddái
lohká
eatnamiid
mat
leat
váldon
eanandollui
,
berrejit
addot
ruovttoluotta
boazodollui
maŋŋel
go
eai
leat
šat
geavaheames
.
Midjiide
geat
bargat
aviissas
orro
dego
ikte
go
dan
stuora
dáhpáhussii
leimmet
ráhkkaneame
ja
go
dan
barggu
álggaheimmet
,
sullii
jahkebeale
maŋŋel
go
Ávvir
ásahuvvui
.
Miehtá
1980-vuođđologu
lei
olmmošlohku
dán
guovllus
njiedjan
.
Miehtá
90-logu
ja
otnážii
lea
stáhta
álggahan
iešguđetlágán
doaimmaid
maiguin
ii
leat
fávdnádit
nagodan
unnidit
boazologu
ja
boazodoalliid
logu
.
Miehtá
Davvi
Sámi
¶
Miehtá
Davvi-Amerihká
áviisačállit
leat
galledan
duon
unna
bás
giláža
ja
čállán
duođaid
inuihtaid
váttis
dili
birra
.
Miehtá
Davvi-Norgga
leat
luottat
leamaš
giddejuvvon
ja
Nordlánddas
leat
olbmot
duššan
go
gevve
uđđasa
sisa
.
Miehtá
Eurohpá
duođaštuvvo
mo
iešguđetlágan
loddešlájat
,
erenomážit
áitojuvvon
loddenálit
,
goariduvvojit
doapparvuorkkáid
geažil
.
Miehtá
Eurohpá
lea
soahti
hearjidan
badjelaš
guokte
jagi
.
Miehtá
Finnmárkku
ja
maiddái
suohkanat
Tromssa
fylkkas
leat
čállán
midjiide
buohkaide
nama
mielde
reivve
,
gos
fállet
midjiide
barggu
.
Miehtá
Norgga
dieđihuvvojit
dievva
kinot
.
Miehtá
Norgga
lea
beaggán
movt
buohcciviesut
leat
moiven
borasdávda
buhcciiguin
ja
eará
buhcciiguin
.
Miehtá
Norgga
lea
dál
golmma
vahkkosaš
biebmoruovttuid
ávžžuhusdoaibma
besten
ja
dat
dáhpáhuvvá
juohke
nuppi
jagi
.
Miehtá
Norgga
leamašan
lieggasatgo
dábáláš
jagiid
.
Miehtá
Norgga
leat
13
suohkana
mielde
prošeavttas
mii
galgá
bistit
vel
golbma
jagi
.
Miehtá
Norgga
leat
suohkaniin
valáštallanráđit
.
Miehtá
Norgga
lágiduvvojit
iešguđet
lágan
doaimmat
dáid
doaluid
oktavuođas
.
Miehtá
Norgga
rahčet
njuovahagat
háhkat
čeahpes
fágaolbmuid
alcceseaset
.
Miehtá
Norgga
stuorámus
mediat
leat
viššalit
muitalan
buollaša
birra
,
mii
dán
háve
ollii
vel
oaivegávpogii
ge
ja
beanta
orro
bisánan
dohko
.
Miehtá
Norgga
¶
Miehtá
Norgga
čađahuvvo
Rievssathálddašanprošeakta
ja
Finnmárkkus
lea
Guovdageaidnu
ja
Porsáŋgu
gos
rievssahat
dutkojit
ja
lohkkojit
.
Miehtá
Norgga
čogge
olbmot
ruđaid
gilvui
dán
jagáš
TV-akšuvdnii
.
Miehtá
Sirpmá
leavai
suovvahádja
ja
gožut
girde
maiddái
lagamus
dáluide
.
Miehtá
Suoma
leat
hábmenoahppit
boahtán
dán
vahkkosaš
kursii
.
Miehtá
Sámi
-
muhto
áinnas
Norggas
¶
Miehtá
Sámi
fertejit
sámegielat
buohccit
bártidit
dainna
go
eai
gulahala
dearvvašvuođabargiiguin
giela
geažil
ja
dárbu
sámegielat
dearvvašvuođabargiide
lea
stuoris
,
maiddái
Sámi
čoahkkebáikkiin
.
Miehtá
Sámi
leat
ge
doalut
ja
ávvudeamit
dan_oktavuođas
,
ja
máŋgga
sajis
lágidit
olles
vahkku
doaluid
,
sámi
vahkkuid
.
Miehtá
Sámi
leat
searas
nuorat
beassan
skuvllaide
mat
sáhttet
leat
buorrin
sámi
guoimmuheapmái
.
Miehtá
Sámi
leat
áhkut
jo
láibon
gáhkuid
ja
ádját
bassan
leavgastákkuid
.
Miehtá
Sámi
leat
áhkut
jo
vahku
láibon
gáhkuid
ja
ádját
bassan
leavgastákkuid
.
Miehtá
Sámi
lágiduvvojit
ságastallamat
sámi
dutkama
birra
.
Miehtá
Sámi
,
Hedemárkkus
Finnmárkui
,
earret
Romssa
fylkkas
,
lea
Bb
2005
Stuorradikkeválgga
čielga
vuoiti
.
Miehtá
beaiveruovttu
seinniid
leat
govat
oahpes
diŋggain
,
ja
láhttis
lea
duhkoras
muohtaskohter
ja
reahka
.
Miehtá
buot
boazodoalloguovllut
gáržžiduvvojit
dadjat
juo
juohke
beaivve
,
muhto
dán
áššiis
ii
leat
nu
.
Miehtá
dan
tempererejuvvon
máilmme
leat
viidnamuorjemuorat
ja
guovllut
livčče
sáhttán
geavahuvvot
šaddadahttit
borramuša
gefiide
geafesriikkain
.
Miehtá
dan
vahkku
lea
leamaš
mediain
sáhka
ahte
soapmásat
Bargiidbellodagas
háliidedje
bálkestit
Marianne
Balto
eret
várrepresideanta
evttohussan
.
Miehtá
dan
vahku
áigge
gilvvohallojuvvo
das
gii
goddá
stuorámus
luosa
.
Miehtá
dán
vahkku
ii
leat
leamaš
vejolaš
luoikkahit
girjjiid
sámi
sierragirjerádjosis
go
girjerájusbargit
leat
luomus
,
ja
eai
leat
leamaš
sadjásaččat
,
muitala
Sámedikki
ofelaš
.
Miehtá
dán
vahkku
stohket
,
dánsut
ja
hervvoštallet
nuortalaččat
iežaset
kulturvahkkus
.
Miehtá
dán
vahku
han
ledje
nu
fierttut
,
ja
mun
lean
aivve
olgun
stoahkan
.
Miehtá
dán
vahku
leat
Guovdageainnus
filbmen
bihtá
mii
govvida
servodatváttisvuođaid
,
eŋgeliid
ja
feara_máid
.
Miehtá
dán
čavčča
lágida
Romssa
dáiddaskuvla
kurssaid
mánáide
.
Miehtá
festivála
áigge
lágiduvvojit
maid
iešguđetge
lágan
sámi
kulturdoalut
.
Miehtá
festiválabáikki
ledje
lávut
,
maid
leat
huksen
dego
kaféan
.
Miehtá
festiválavahkoloahpa
lea
vejolaš
lávostallat
,
basadit
ja
oastit
biepmu
doppe
.
Miehtá
geasi
galget
doppe
leat
artisttat
ja
borramušaid
dáfus
sáhttá
návddašit
báikkálaš
herskuid
.
Miehtá
goikegorssa
leat
ráiggit
skálvve
sisa
.
Miehtá
guovllu
leat
buotlágán
geaidno-
ja
gávpotgalbbat
guovtti
gillii
.
Miehtá
guovllu
leat
buotlágán
geaidno-
ja
gávpotgalbbat
guovtti
gillii
Giellastivra
oaivvilda
ahte
mis
Sámis
livččii
hui
olu
oahppat
das
maid
Walesas
leat
ožžon
áigái
,
ja
das
movt
sii
geavahit
giellaruđaid
mii
lea
ge
min
guovllus
nai
guovddáš
ášši
dál
.
Miehtá
joga
dan
ii
sáhte
oppa
govahallatge
,
dalle
várran
livččii
bivdu
čuohcan
gođđuluosaide
.
Miehtá
leagi
mihtidit
golgadeaddjit
luossajagi
ovddeš
jagiide
.
Miehtá
luondduvalljodatláhkii
¶
Miehtá
min
riikka
orru
leamen
dál
nu
,
ahte
eai
leat
nu
ollugat
geat
váldet
oahpaheaddjioahpu
.
Miehtá
máilmme
dieđihuvvo
stuorra
veahkehandáhttu
sihke
olbmuid
,
organisašuvnnaid
,
fitnodagaid
ja
riikkaid
beales
ja
dat
gal
lea
issoras
buorre
.
Miehtá
máilmmi
TV
kanálat
čalmmustahtte
rahpama
,
ja
olu
sápmelaččat
ganjaldedje
go
Áilluhaš
rohttestii
luođi
.
Miehtá
máilmmi
barget
beassat
duolbmumis
ja
vuolušteamis
eret
,
danne
leage
dehálaš
ahte
Henriksen
ii
vuollán
,
muhto
baicce
dulko
reivviid
rápmin
alcces
ja
duođaštussan
ahte
reivečálli
lea
vuollánan
.
Miehtá
máilmmi
dieđihuvvo
stuorra
veahkehandáhttu
sihke
eaŋkilolbmuin
,
organisašuvnnain
,
fitnodagain
ja
riikkain
.
Miehtá
máilmmi
dollet
beassážiid
stuora
bassin
,
allabassin
,
seammá
mávssolaš
bassin
go
juovlabasiid
.
Miehtá
máilmmi
duođaštit
miljovnnaid
mielde
olbmot
dáid
beassážiid
:
Son
eallá
!
Miehtá
máilmmi
galget
váffelruovddit
báhkkanit
čakčamánu
15.
beaivvi
.
Miehtá
máilmmi
jávket
gielat
jođánat
go
goassige
ovdal
.
Miehtá
máilmmi
lea
jo
máŋgii
duođaštuvvon
,
ahte
go
unnitálbmot
hállagoahtá
iežas
vuoigatvuođain
,
de
eanetlohku
álggus
vuos
baláska
.
Miehtá
máilmmi
lea
álo
leamaš
nu_ahte
stuorát
álbmot
boahtá
muitalit
unnit
álbmogii
mii
lea
riekta
,
ja
oaivvildit
ahte
unnit
álbmot
ii
máhte
ieš
maidige
,
lohká
Oskal
.
Miehtá
máilmmi
leat
máŋga
miljovnna
olbmo
geat
besset
geavahit
dihtora
,
muhto
eai
beasa
čállit
dainna
iežaset
eatnigillii
.
Miehtá
máilmmi
leat
olbmot
geat
barget
dákkár
buriid
daguid
.
Miehtá
máilmmi
mii
gávdnat
olbmuid
geat
eai
šat
birge
dan
haga
.
Miehtá
máilmmi
orru
dát
historjjálaš
dáhpáhus
buktime
movtta
ja
doaivaga
stuora
rievdadusaide
.
Miehtá
máilmmi
ođasdoaimmahagat
lea
mannan
vahkku
rájes
rapporteren
dan
surgadis
eanandoarggástusa
birra
Haitis
gos
váruhit
100_000
olbmo
duššan
,
ja
máid
dál
ballet
gártat
stuorámus
luondduroassun
ođđasat
áiggis
.
Miehtá
máilmmi
vuosttildedje
ahte
ráfibálkkašupmi
galgá
Obamai
ja
organisašuvnnat
ja
joavkkut
lágidedje
miellačájáhusaid
.
Miehtá
máilmmi
¶
Miehtá
máilmmi
čállet
Ruošša
rakeahta
birra
¶
Miehtá
olgoseainni
heaŋgájit
suohpanat
,
siste
ges
smávva
olbmuid
niibeboahkánat
.
Miehtá
riika
leat
olbmot
geat
máhttet
vara
bissehit
ja
bákčasiid
“
jávkadit
”
.
Miehtá
riikka
bohtet
dieđut
¶
Miehtá
riikka
stohket
mánát
ja
nuorat
Poastta
spábbahiŋgáliin
.
Miehtá
skuvlašilju
háleštedje
dáhpáhusa
birra
.
Miehtá
skápma
lea
measta
leamaš
gilvu
beassat
vuovdit
.
Miehtá
studio
ledje
viehkamin
olbmot
,
lei
albma
heahtedilli
go
spiidnegolgodávda
lea
boahtán
Finnmárkui
.
Miehtá
sámi
ovtta
eahkedis
¶
Miehtá
sámi
vulge
nuorat
Guovdageidnui
meassuide
.
Miehtá
vahkkoloahpa
lea
alkoholageavaheapmi
gildojuvvon
,
maiddái
konsearttaid
oktavuođas
.
Miehtá
vahkkoloahpa
ledje
iešguđetlágan
kulturdoalut
ja
árbevirolaš
duodjebargobájit
ja
-
čájáhusat
numo
muorraduojis
,
gámasuoinnis
,
boagán
čuoldin
ja
náhke-
ja
sisteduojis
.
Miehtá
vahkku
fuomášat
ođđa
ja
spontána
hutkosiid
.
Miehtá
vahku
leat
ollu
digaštallamat
ja
ráhkisvuođaguimmiin
leat
soahpameahttunvuođat
.
Miehtá
álgoálbmotmáilmmi
leat
jođus
proseassat
ja
jáhkán
ahte
dát
livččii
liikká
boahtán
,
lohká
son
eaŋkilit
ja
mearálaččat
.
Mielbargit
eai
ge
máhte
áibbas
bures
ovttasbargat
duinna
maŋŋel
maŋemus
áiggo
ávvudemiid
.
Mieldelahtut
miehtá
Sámi
¶
Miellalahki
dovdui
miehtá
Olmmáivákki
.
Miellačájeheapmi
bijai
maid
fuomášumi
ON
álgoálbmotdeklarašuvdnii
ja
álgoálbmotrivttiide
miehtá
máilmmi
.
Mielleravddas
lea
buorre
sadji
oaidnit
ráiddu
go
bohtet
rastá
šaldi
.
Mielčuovvu
galgá
leat
deavdán
25
jagi
ja
sus
galgá
leamaš
vuodjinkoarta
dán
luohkás
čađa
áigge
dan
maŋemus
5
jagi
.
Mienna
maid
jáhkká
maŋŋá
go
Dievdduid
searvi
ásahuvvui
,
de
duostagohtet
eanet
nissonolbmot
váidit
veagalváldimiid
politiijáide
.
Mierona
gilisearvi
-
vázzinšaldi
Gilisearvi
áigu
hukset
šaldi
Mierojoga
rastá
vuolábealde
riikkaluotta
,
vai
olbmot
eai
dárbbaš
vázzit
riikkaluoddaráigge
go
bohtet
giláža
bostii
/
rámbuvrii
ja
go
fas
vulget
ruoktot
.
Mierona
gilisearvi
bargagođii
áššiin
juo
giđđat
go
eai
lean
čorgen
maŋŋil
njuovvamiid
.
Miessemánu
7
beaivve
dulvagođii
áibbas
sivvadit
miehtá
Finnmárkku
,
dadjá
Roger
Sverd
NVE
bokte
.
Miessemánu
vuosttaš
beaivve
rájes
fertejit
buohkat
geat
leat
riegádan
1980
jagi
maŋŋá
čađahit
fanasfievrredan
iskosa
jus
háliidit
stuorát
fatnasiin
johtit
.
Mieđiheapmi
galgá
leat
eaktodáhtolaččat
ja
aktiivvalaččat
,
dasa_lassin
lea
guoskevaš
olbmos
váldi
rievdadit
mearrádusa
maŋŋel
.
Mihkkala
jietna
ii
gullo
šat
johkašoava
ja
mohtorjiena
čađa
.
Mii
Sámis
jagi
maŋŋá
máhttoloktema
álggu
,
eat
leat
vuos
boahtán
dan
dássái
,
šuohkeha
Tretnes
ja
lohká
dát
váttis
dilli
čuohcá
sámegiel
oahppiide
eanemusat
.
Mii
almmuhit
buot
dieđuid
áviissas
maŋŋil
.
Mii
ballat
dákkár
cealkámušaid
bilidit
sámiid
ovttasbarggu
rastá
riikarájiid
,
jus
Suoma
beale
Sámediggi
ii
daga
maide
.
Mii
bargat
miehtá
dán
mánu
,
vai
oažžut
visot
bohccuid
Norgii
,
loahpaha
Olli
.
Mii
boahtit
leat
vuojahagas
čađa
áiggi
vuoi
bargu
johtá
,
lohká
Sverre
Mienna
.
Mii
boahtit
rievdadit
vuogi
maŋŋel
dán
dáhpáhusa
,
čilge
son
.
Mii
boahtit
áinnas
ruovttoluotta
,
lohká
duhtavaš
operalávlu
,
bássalávlu
Trond
Hallstein
Moe
,
maŋŋá
konseartta
.
Mii
boahtá
maŋŋel
jápmima
?
Mii
boazosámi
nissonolbmot
áigut
ieža
hábmet
dán
oahppoguovddáža
,
mainna
ná
guhká
leat
bargan
ja
rahčan
,
ja
ovddidit
ášši
álggos
fierpmádaga
čađa
.
Mii
bovdet
fálaldatgilvui
hukset
ođđa
šalddi
Guovdageaineanu
rastá
Heammonjavis
,
geđggiid
fievrredeapmái
Náránaččas
.
Mii
bovdiimet
su
nanafestiválii
muhtin
jagiid
maŋŋá
maiddái
,
ja
máŋgga
dilálašvuođas
lean
mun
suinna
deaivvadan
Sámis
.
Mii
buktit
ja
bidjat
sadjái
miehtá
riikka
.
Mii
dan
maŋŋel
šaddá
,
dan
eat
dieđe
vuos
,
loahpaha
Hætta
.
Mii
das
maŋŋá
dáhpáhuvai
,
lei
ahte
ealgahivvodat
das
álbmotmeahci
lahkosis
laskkai
issorasat
ja
guohtun
vánui
ja
beahcevuovddit
billašuvve
.
Mii
das
maŋŋá
dáhpáhuvvá
ii
leat
buorre
diehtit
.
Mii
dasto
fuobmát
ahte
Kárášjoga
sátnejođiheaddji
maŋŋil
,
iige
baicce
ovdal
gieldda
meannudeami
,
ávžžuha
bellodatustibiiddis
doarjut
Sámi
eanahálddašeami
.
Mii
dat
lea
mii
manná
láse
čađa
almma
cuvket
dan
?
Mii
dat
lea
mii
manná
láse
čađa
almma
čuvget
dan
?
Mii
dat
lea
mii
manná
lásečađa
almma
cuvket
dan
?
Mii
deaivvadit
olbmuiguin
geat
rahčet
birgemis
maŋŋel
dán
roasu
.
Mii
diehtit
ahte
Norges
Fiskarlag
,
mii
ovddasta
daid
stuora
guollefatnasiid
miehtá
riikka
,
lea
garrasit
vuosttildan
Riddoguolástanlávdegotti
evttohusaid
.
Mii
diehtit
ahte
boazodoallu
massá
juo
odne
bihtážiid
dadjat
juo
beaivvis
beaivái
miehtá
gos
boazodoallu
gávdno
.
Mii
diehtit
ahte
dát
láhka
galgá
doaibmat
miehtá
riikka
,
ja
soaitá
dát
láhkaevttohus
heive
bures
guovlluide
gos
olmmošeatnatvuohta
lea
noađđin
ja
deaddun
lundui
.
Mii
diehtit
ahte
nuorat
geavahit
interneahta
ja
ahte
sámegiela
neahttasiidduid
sáhttá
lohkat
gos
dal
de
leaš
miehtá
máilmmi
.
Mii
diehtit
ahte
álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
gáibidit
ruovttoluotta
iežaset
máttuid
dákterikkiid
máid
leat
dolvon
dutkamiid
várás
.
Mii
diehtit
maid
ahte
dát
linnjá
manná
eanaš
geasseorohagaid
čađa
ja
dán
rádjái
ii
leat
beaggán
ahte
boazodoalus
leat
geasseorohagat
menddo
unnit
.
Mii
diehtit
mo
amerihkálaččas
ain
manná
Afganistan
soađis
,
diehtit
go
Israel
bombe
Palestina
,
diehtit
makkár
spábbačiekčanjoavkkut
leat
vuoitán
,
ja
dieđusge
diehtit
hui
dárkilit
mo
máilmmi
valáštallamis
manná
,
maid
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
OG
gilvvohaddamiid
.
Mii
diehtit
sullasaš
áššit
leat
bohciideamen
miehtá
mearrarittuid
min
guovlluin
.
Mii
doalaimet
seminára
departementii
Finnmárkolága
barggu
olis
man
ovddas
oaččui
Goahtegearret
maŋŋil
giitosa
.
Mii
doarjut
ealgabivdiid
gáibádusa
árabut
álgit
bivddu
,
go
dalle
leat
eanas
bivdit
geargan
go
ealut
johtet
bivdoguovlluid
čađa
dálveeatnamiidda
,
lohká
Eira
.
Mii
dovdat
buoremusat
dan
teavstta
go
Jesus
ovddolaš
láhkái
bovttii
Lasarusa
bajás
maŋŋil_go
lei
jápmán
.
Mii
dáhpáhuvvá
dan
maŋŋil
,
ii
dieđe
Hestnes
.
Mii
dás
lea
imaš
,
lea
go
nu
álkit
orru
mannamin
eiseválddiid
áigumuš
čađa
.
Mii
eat
dárbbaš
eará
geahčestit
rastá
ráji
Suoma
beallái
,
gos
lea
sáivaguliin
lea
stuorra
márkan
.
Mii
eat
jáhke
Egil
Olli
dál
dárbbaša
sajistis
ovddas
ballat
,
muhto
sutnje
lea
baicca
givrodahkan
jus
bellodat
dákkár
digaštallama
maŋŋel
doalaha
mearrádusa
ahte
son
ain
lea
rievttes
olmmái
dán
doibmii
.
Mii
eat
maid
dieđe
mii
singuin
dáhpáhuvai
maŋŋil
Jesusa
jápmima
.
Mii
eat
sáhte
dan
dahkat
maŋŋá
,
čilge
Nutti
.
Mii
eat
sáhte
joatkit
biebmat
boraspiriid
,
deattuhii
Bær
,
ja
lei
áidna
bearjadat
beaivvi
geasa
riikkačoahkkimis
speddjo
gieđaid
maŋŋel
sáhkavuoru
.
Mii
eat
sáhte
šat
garvvašit
dan
váttisvuođa
masa
NSR
lea
šaddan
maŋŋel
go
Sámeálbmot
bellodat
maid
searvvai
sámediggeválggaide
.
Mii
eat
vuovdde
nu
ollu
fásta
vuovdinbáikkiin
,
muhto
mis
leat
ollu
tiŋgojeaddjit
geaidda
mii
sáddet
njuolga
miehtá
Norgga
.
Mii
fertet
bargat
rájáid
rastá
maiddái
Suomain
ja
Ruoŧain
.
Mii
fertet
digaštallat
ekonomalaš
ovdáneami
birra
ja
mo
máilmmi
finánsaroassu
váikkuha
garrasit
eamiálbmogiidda
miehtá
máilmmi
,
lohká
Tauli-Corpuz
.
Mii
fertet
vuoitit
jus
mis
galgá
leat
realistalaš
vejolašvuohta
čiekčat
kvalifiserema
maŋŋel
dán
čavčča
,
mieđiha
Hætta
.
Mii
fertet
šibitdoaktára
sihttát
iskkat
du
njuni
Rudolf
,
dat
ii
báitte
albma_ládje
maŋŋel
go
beatnagat
gáskkašedje
.
Mii
fertiimet
gehččiid
buorástahttit
ovtta
diimmu
dan
maŋŋil
.
Mii
fitnat
dien
rastá
geainnu
sreaŋgga
geahččamin
,
lohká
Pedersen
.
Mii
gal
oažžut
eanemus
olbmuid
min
lusa
maŋŋel
go
doavttir
lea
sin
ávžžuhan
min
lusa
,
muhto
olbmot
sáhttet
váldit
njuolga
minguin
oktavuođa
,
mii
de
geahččat
ollisvuođa
ja
sáhttit
leat
mielde
eastadeamen
nu_ahte
olmmoš
ii
oba
boađege
nu
guhkas
ahte
buohccá
psykalaččat
,
loahpaha
psykalašbuohccidivššár
Solbjørg
Valio
.
Mii
gal
vuordit
dán
jagi
stuora
luoddadivodemiid
miehtá
Norgga
.
Mii
galgat
joatkit
jođiheames
Sámedikki
maiddái
maŋŋel
čavčča
válgga
.
Mii
galgat
oažžut
olbmuid
guossái
miehtá
arktalaš
dahje
davvi
guovlluin
.
Mii
galggaimet
geargat
dieid
beivviid
,
muhto
mii
leat
veaháš
ádjánan
,
nu_ahte
mii
šaddat
várra
ovtta
čoahkkima
vel
doallat
dien
maŋŋel
,
lohká
Áilu
.
Mii
geargat
plánet
,
láhčit
buori
oahpahusa
ja
astat
vel
bargat
buot
bargguid
mat
gáibiduvvojit
maŋŋá
oahpahusa
.
Mii
geat
leat
juo
jagi
čuvvon
mielde
oahpponeavvuid
dilálašvuođain
skuvllain
miehtá
Sámi
,
diehtit
ahte
dás
leat
leat
dieđusge
máŋga
beali
.
Mii
goit
jáhkkit
ahte
dát
ortnet
lea
dagahan
dan
ahte
nuorat
válljejit
máhccat
fas
ruovttubáikái
,
maŋŋel
go
leat
geargan
oahpuin
.
Mii
guoská
gáibádusaide
ahte
lávdegotti
árvalusat
galget
meannuduvvot
ovdal_go
leat
gulaskuddamii
ge
sáddejuvvon
,
lea
sámediggejoavkkus
olles
luohttámuš
dan
meannudanvuohkái
maid
Bb
guovddážis
ja
min
iežamet
ráđđehus
-
gos
stáhtaministar
ja
bellodatjođiheaddji
čielgasit
leat
lohkan
ahte
loahpalaš
oktiigeassu
galgá
easka
dahkkot
maŋŋil
vuđolaš
gulaskuddama
.
Mii
gáttiimet
ahte
sáme
álbmoga
rahčamušat
ledje
dovddus
miehtá
máilmmi
,
muhto
nu
ii
leat
.
Mii
hábmet
studio
gosa
bovdet
gussiid
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
čiekčamiid
,
govvida
Valio
.
Mii
hálideimmet
dán
jagi
geahččalit
epoasttain
sáddet
dearvvuođaid
,
ja
maŋŋil
árvvoštallat
movt
datges
vuostáiváldui
.
Mii
háliidit
deattuhit
ahte
báhtaranbálgá
lea
mannan
sámi
guovlluid
čađa
,
ja
oallugat
geat
veahkehedje
su
ledje
mearrasápmelaččat
,
dajai
Bjørn
dalle
.
Mii
háliidit
leat
aktiivvalaš
oasseváldit
riikkaidgaskasaš
álgoálbmotoktasašvuođas
,
ja
mii
háliidit
leat
mielde
háhkame
dialoga
kultuvrraid
rastá
.
Mii
illudit
go
min
nuorat
iežaset
čehppodagain
olahit
sihke
nuoraid
ja
boarrásiid
miehtá
riikka
.
Mii
jáhkkit
duođalaččat
ahte
eamiálbmogiid
vehkiin
sáhttit
mii
čoavdit
sihke
ekonomiija
roasu
ja
dálkkádatrievdama
go
mii
,
eamiálbmogat
,
lea
áiggiid
čađa
várjalan
iežamet
ássanguovlluid
.
Mii
jáhkkit
duođas
ahte
dát
maid
lea
vejolaš
ráji
rastá
.
Mii
lea
dáhpáhuvvan
maŋŋá
Brundtland-kommišuvnna
čielggadusa
.
Mii
lea
erenomáš
dehálaš
,
lea
jus
vearredahkki
maŋŋá
dan
vearredagu
leamaš
divššu
vuolde
,
ferte
máŋgga
oktavuođas
váldit
dange
vuhtii
amas
ii
bilit
dan
divššu
,
ja
dalle
máŋgii
geavahuvvo
servodatráŋggáštus
dahje
oažžu
diekkár
evttolaš
duomu
ahte
ii
dárbbaš
čohkkát
giddagasas
.
Mii
lea
mii
dagaha
dán
goahcama
,
ain
dál
,
ollu
jagiid
maŋŋel
go
Norga
ráhkadii
luotta
eará
riikkaide
go
dohkkehii
ILO-konvenšuvnna
.
Mii
lea
oalle
čielggas
dán
čoahkkima
maŋŋá
lea
ahte
ealgabivdit
bohtet
gáibidit
hálbbit
ealgabivddu
olles
Finnmárkkus
.
Mii
lea
áibbas
vuostá
boazodoalo
áiggiid
čađa
geavahan
rivttiid
.
Mii
lea
čeahpit
pedagogalaš
ovdánahttimiin
ja
bargat
čađa
áigge
ođastit
ja
nannet
min
gelbbolašvuođa
fágasurggiin
siskkobealde
skuvlla
fálaldagaid
.
Mii
lea
čiegas
ja
mátkkošta
miehtá
máilmmi
?
Mii
leat
ain
čohkkámin
ja
vuordimin
jahkebeali
maŋŋá
.
Mii
leat
bovden
olbmuid
ovddeš
Sovjetlihtus
čuovvut
válggaid
miehtá
Norgga
,
muitala
Norgga
Helssetkomitea
ráđđeaddi
Ivar
Dale
.
Mii
leat
erenomážit
bovden
Ole
Henrik
Magga
,
Bistevaš
Foruma
vuosttaš
jođiheaddji
,
gudnijahttin
dihtii
su
ruovtturiikka
ja
maid
sus
oažžut
rávvagiid
iežamet
digaštallamiin
dehálaš
ja
hoahppus
áššiin
maid
eamiálbmogat
miehtá
máilmmi
vásihit
.
Mii
leat
galbmon
dálvvi
miehtá
,
ja
go
de
bivalda
,
de
ii
bistte
go
moadde
beaivvi
.
Mii
leat
galledan
Skiipagura
-
vihtta
jagi
maŋŋel
vearrámus
roasuid
.
Mii
leat
gergosat
loktet
juohke
geađgii
,
dajai
presideanta
,
gii
maid
muitalii
ahte
mátkegolut
galget
maiddai
mannat
čađa
.
Mii
leat
gávdnan
moadde
smávva
dola
lahkosis
,
maiddái
buollinvuohki
duođašta
dán
go
álggos
lei
ránis
suovva
ja
maŋŋá
čáhppes
suovva
,
árvala
leansmánne
Ruth
Vedå
Kárášjogas
.
Mii
leat
hupman
dán
ášši
birra
maŋŋel
go
gearggaimet
doaluiguin
ja
min
oaivil
lea
ahte
Sámis
leat
stuorát
áššit
go
dat
ahte
Kiwi
bargit
geavahit
biktasa
mii
lea
dego
gákti
,
bealušta
Trulsen
.
Mii
leat
ilus
go
dat
sáhttet
leat
mielde
láhčit
buori
ja
aktiivvalaš
birrasa
mánáide
ja
nuoraide
miehtá
riikka
.
Mii
leat
jagiid
čađa
bádden
sin
geat
leat
lávlon
ja
juoigan
min
lávddis
,
danin
lea
vel
vejolaš
geavahit
dan
maid
min
lávddi
alde
leat
lávlon
dahje
juoigan
,
muitala
son
.
Mii
leat
leamaš
miehtá
gos
sápmelaččat
orrot
,
earret
Ruoššas
.
Mii
leat
maŋŋel
ordnen
dutkiide
dispa
"
.
Mii
leat
oaidnán
garra
dáruiduhttin
politihka
čađa
bohtosiid
.
Mii
leat
oaidnán
makkár
doarrumušat
leamašan
áiggiid
čađa
makkár
giela
vánhemat
galge
mánáideaset
oahpahit
álggu
rájes
,
dáro-
vai
sámegiela
.
Mii
leat
oaidnán
mo
áiggiid
čađa
riddoguolásteaddjit
leat
veahážiid
ja
veahážiid
mielde
massán
iežaset
juohkebeaivválaš
sisboađuset
,
ja
dáinna
vugiin
maiddái
ássanvuođu
rittuin
miehtá
Norgga
.
Mii
leat
oainnat
ožžon
dieđuid
ahte
stáda
lea
juo
juohkán
fylkkaide
ruđaid
maid
ožžo
Duiskkas
maŋŋel
soađi
.
Mii
leat
otne
ávvudeamen
buohkaid
geat
njealljelogi
jagi
čađa
leat
ovddidan
gáibádusaid
,
čállán
cealkámušaid
,
lágidan
duodje-
ja
giellagurssaid
,
čohkken
báikenamaid
,
vuovdán
loattaid
,
váffeliid
steiken
ja
gáfe
vuoššan
sámi
searvevuođa
nammii
!
Mii
leat
ožžon
muhtun
jearaldagaid
maŋŋil
meassu
,
lohká
Store
.
Mii
leat
ožžon
olu
beroštumi
miehtá
Norggas
.
Mii
leat
unnán
hárjehallan
maŋŋel
luomu
,
ja
dat
gal
dovdo
go
mii
čiekčat
.
Mii
leat
vuohttán
ahte
NSR
lea
leamaš
oalle
jávkkus
maŋŋil_go
Aili
Keskitalo
jávkkai
politihkas
buozalmasvuođa
geažil
.
Mii
leat
vuovdán
váffeliid
čoaggin
dihte
ruđa
ja
oahppan
bargguid
čađa
.
Mii
leat
ádden
DSF
leamaš
olbmuide
ávkin
nu
go
oahpahusa
dáfus
,
searvegotti
bargui
ja
boarrásiid
sosiálalaš
doaimmaide
,
čilge
Johnsen
manin
musea
háliida
dáid
maŋŋá
soađi
muittuid
vurket
.
Mii
leat
áiggiid
čađa
aivve
viežžan
min
beaivválaš
birgejumi
meahcceriggodagain
.
Mii
leat
áiggiid
čađa
beassan
gullat
ahte
árbevirolaš
doaimmat
mat
gullet
meahcásteapmái
eai
leat
dohkálačča
ja
berrejit
gildot
.
Mii
leat
áiggiid
čađa
huikán
ahte
min
riggodagaid
geavahit
ja
stivrejit
olbmot
olggobealde
Finnmárkku
.
Mii
leat
áiggiid
čađa
oaidnán
ollu
boasttuvuođaid
dáhpáhuvvan
go
sámi
mánát
leat
dolvojuvvon
amas
birrasiidda
.
Mii
leat
čađa
áiggi
deattuhan
,
ahte
boazodoallu
ferte
leat
mielde
čilgemin
Sámedikki
rolla
,
lohká
Áilen
Nigá
Máhtte
/
Mathis
Nilsen
Eira
,
Ávjovári
válgabiirre
NSR-listtu
2.
evttohas
.
Mii
leat
čađa
áiggi
deattuhan
,
ahte
boazodoallu
ferte
leat
mielde
čilgemin
Sámedikki
rolla
.
Mii
leat
čállán
boazodoalu
oaiviliid
birra
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
álbmotčoahkkima
ja
mu
mielas
leat
mii
gokčan
eanas
beliid
bures
suodjalanplánaáššis
dán
rádjái
,
dadjá
Eira
.
Mii
leimmet
gal
dieđus
sávvan
ahte
spábbačiekčannieiddat
vuitet
golli
dáin
gilvvuin
,
go
sii
čikče
hui
bures
čađa
gaskka
.
Mii
leimmet
čađa
nuoskán
,
muhto
eai
mis
lean
eará
molsunbiktásat
mielde
,
ii
lean
eambbo
go
biktasiid
bássat
jogas
ja
fas
coggalit
nala
,
dadjá
Marita
.
Mii
loaktit
bures
dáppe
Sudanas
,
muhto
čuovvut
dárkilit
mii
dáhpáhuvvá
sámepolitihkas
Sámi
Áiggi
čađa
,
mii
boahtá
juohke
vahkku
-
ii
leat
go
4-5
beaivvi
boaris
go
joavdá
.
Mii
maid
diehtit
ahte
son
bargagođii
beassat
eret
eaiggátvuođas
nu
jođánit
go
lei
vejolaš
maŋŋel
go
šattai
boazodoallohoavdan
,
čállá
Eanandoallodepartemeantta
politihkalašossodaga
ekspedišunhoavda
Leif
Forsell
e-poasttas
Min
Áigái
.
Mii
maiddái
hálidivččiimet
luoikkas
boares
govaid
miehtá
Sámi
.
Mii
manná
jávrriid
rastá
ja
čázi
vuollái
iige
njuoska
?
Mii
oaidnit
ahte
boazoeaiggádat
miehtá
Norgga
ožžot
seamma
ávkki
dán
ođđa
boazodoallošiehtadusas
,
oaivvilda
John
Heandarat
.
Mii
oaidnit
ahte
duddjon
lea
beassame
juolggi
ala
maŋŋel
go
Sámediggi
ásahii
dasa
sierra
ealáhusšiehtadusa
,
ja
nu
berrešii
maiddái
sámi
meahcásteapmái
dahkkot
.
Mii
oaidnit
dan
lávkin
maŋos
sámiide
jus
dákkár
gielddus
ásahuvvo
Norgga
diggevuogádahkii
,
go
gákti
lea
dohkkehuvvon
miehtá
buot
sámi
gárvun
mainna
ii
čájet
makkár
ge
oskku
dahje
politihkalaš
gullevašvuođa
,
muhto
dušše
iežas
sápmelaš
identitehta
.
Mii
oaidnit
maid
ealgabivdit
Kárášjogas
ja
Guovdageainnus
leat
nagadan
ovddidit
maŋŋá
go
álge
ovttasráđiid
bargat
.
Mii
oaidnit
,
ahte
son
lea
dievasmahttán
oahpuidis
viidát
velá
oahpaheaddjin
válmmaštuvvama
1947
Š
maŋŋá
,
ee.
girjerájuid
dikšumis
,
nuoraidbarggus
ja
šaddodiehtagis
ja
dieđusge
sámegielas
.
Mii
oaivvildit
ahte
dáid
lágaid
ja
njuolggadusaid
ferte
ložžet
,
vai
smávimus
fatnasat
eai
dárbbaš
nu
guhkes
mátkkiid
johtit
go
galget
buktit
sállašiid
,
dadjá
riikačoahkkin
maŋŋel
go
báikkálaš
searvvit
Oarje-Finnmárkku
mearrasámesearvi
,
Čorgaša
Sámi
Searvi
ja
Davvesiidda
mearrasámesearvi
ledje
ovddidan
dán
evttohusa
.
Mii
oaivvildit
ahte
lea
hui
dehálaš
ahte
sápmelaččat
miehtá
Sámi
besset
deaivvadit
valáštallamiidda
ja
gilvvohallamiidda
.
Mii
ozaimet
ovttas
,
muhto
okta
geassádii
maŋŋel
,
muitala
Biret
Sárá
.
Mii
rasttidit
álggos
fatnasiin
joga
,
ja
badjelaš
golbma
diimmu
maŋŋel
leat
mii
vári
alde
.
Mii
sihtat
duođaštusaid
sáddet
maŋŋel
,
ja
merket
almmuhusnummariin
0700165
.
Mii
sáddet
miehtá
riikka
!
Mii
ságastallama
maŋŋel
dáhppáhuvvá
fertet
oaidnit
,
lohká
SáB
stivraláhttu
Elfrid
Boine
.
Mii
sáhttá
mannat
láse
čađa
,
ja
goitge
ii
cuovkan
?
Mii
sávvat
Anne
Margaret
Teigmo
Guttormii
ja
eará
oahppaváillagiidda
lihku
Gonagasa
ánsomedáljjain
,
go
mii
eat
jáhke
sámegiella
-
erenoamážit
davvin
-
livččii
ain
nu
nanus
go
dat
ain
lea
,
jus
dát
buolva
ii
livčče
guoddán
sámegiela
čađa
garran
dáruiduhttináiggi
.
Mii
sávvat
ahte
olbmuin
miehtá
Sámi
ii
noga
addinmokta
,
go
das
ii
gávdno
eahpádus
ahte
Haiti
álbmot
dárbbaša
máilmmis
veahki
,
ja
juohke
binnánaš
máid
addit
lea
ávkin
.
Mii
sávvat
buori
dálkki
vai
viiddis
fálaldagat
ja
olgoeallin
miehtá
vahkku
lihkostuvaše
bures
ja
šaddet
buorren
muitun
buohkaide
.
Mii
sávvát
ahte
dan
sáhttá
fas
álggahit
maŋŋil
.
Mii
vel
lea
ođas
isolerenbarggus
lea
mo
garvit
galbmasa
njoammuma
seinniid
čađa
.
Mii
viegaimet
rastá
šalddi
nu
johtilit
go
sáhtiimet
ja
báikki
nuorat
gohčodedje
min
Betlehemjoavkun
.
Mii
vuovdit
daid
maid
olbmot
háliidit
borrat
iešguđet
guovlluin
Norggas
,
steaikka
gal
vuovdit
miehtá
Norgga
,
rápmo
Johan
Buljo
,
Boalvvir
BA
prošeaktamielbargi
.
Mii
áigut
bargat
dan
ala
ahte
sihkkarastit
positiiva
ovdáneami
nuortasámi
servodahkii
ja
váikkuhit
ahte
nuortalaččaid
ovttasbargu
rastá
riikarájiid
sáhttá
ovdánahttojuvvot
ain
viidáseappot
.
Mii
áigut
fievrridit
dakkár
politihka
mii
sihkkarastá
sámi
sisdoalu
sihke
skuvla
astoáiggeortnegis
ja
kulturskuvllain
.
Mii
áigut
maid
doallat
mediaseminára
,
ja
dasttán
maŋŋá
álggahit
mediaplána
barggu
.
Mii
áigut
vahkkoloahpa
maŋŋel
čađahit
bearráigeahču
ja
váldit
geahččalemiid
guovllus
,
lohká
guovlluhoavda
Vibeke
Elvenes
biebmobearráigeahču
neahttasiidui
.
Mii
áigut
váikkuhit
dan
ahte
Sámediggi
ovddidivččii
politihka
mii
sihkkarastá
riektesuodjalusa
sámi
meahcásteddjiide
.
Mii
áinnas
háliidit
gullat
din
oaiviliid
maŋŋel
beassášfestivála
.
Mii
šaddat
geavahit
eanet
áiggi
ja
ruđa
maŋŋel
go
diggegoddi
ásahuvvui
,
lohká
Langholm
Altaposten-aviisii
.
Mii
čájehit
dutnje
eanaš
festiválaid
mat
lágiduvvojit
miehtá
Sámi
dán
geasi
.
Mii
,
Bireha
fuolkegoddi
,
muitit
su
stuorra
morraša
čađa
,
muhto
muittut
leat
ollu
ja
buorit
.
Mii
,
sápmelaččat
,
leat
čađa
áigge
vásihan
badjelgeahččama
riikkaideamet
eanetlogu
álbmogii
.
Miila
gávdnon
guokte
mánu
maŋŋel
¶
Mikkel
Eira
ja
dat
eará
Álbmotákšuvnna
njunušolbmot
organisereje
1979
geasi
álbmotákšuvdnii
báikkálaš
servviid
miehtá
Norgga
.
Mikkel
Eira
šattai
hirbmat
dovddusin
maŋŋel
nealgudemiid
maid
sámit
čađahe
olggobealde
Stuorradiggi
1979:s
ja
Oslos
fas
1981:s
.
Mikkel
Isak
Kemi
,
Ittunjárga
orohagas
Oarje-Finnmárkkus
ja
Ole
Henrik
Kappfjell
,
Jillen-Njaarke
orohagas
Nordlánddas
vuittiiga
goabbá
nai
dihtora
maŋŋel
go
attiiga
elektrovnnalaš
boazodoallodieđáhusa
ja
ohcanskoviid
.
Mikkel
Ivaris
lei
olu
mokta
hárjehallat
,
ja
maŋŋel
go
lei
mánu
leamaš
buohcciviesus
,
de
son
sáhtii
fas
albma_ládje
vázzit
.
Mikkel
Sara
lei
diibmá
čakčat
fárren
ođđa
guovddážii
,
muhto
son
fárrii
fas
vahkku
maŋŋel
.
Min
almmálaš
áhčči
gii
dovdá
min
čađa
buot
ja
ráhkista
min
badjil
buot
,
sus
leat
vel
eambbo
«
allet
balaš
jeđđehusat
.
Min
bargit
geat
dieid
lávejit
čorget
,
eai
astta
go
sii
leat
geaidnorenniid
buhtisteamen
,
amas
čáhci
ii
bora
geainnu
rastá
,
lohká
Kárášjoga
teknihkalaš
hoavda
,
Hans
Nystad
.
Min
beaiveruovttu
vuođđojurdda
lea
ahte
mánát
galget
beassat
searvat
árbevirolaš
bargguide
ja
barggu
čađa
oahppat
,
muitala
Ánne
.
Min
bealis
áigut
bargat
nu_ahte
lea
buorre
ovttasbargu
,
dajai
Gurut
bellodaga
Anton
Dahl
sárdnestuolus
maŋŋel
go
sátnejođiheaddji
ja
várresátnejođiheaddji
válljen
lei
čađahuvvon
.
Min
bellodagas
lea
čielga
politihkalaš
oaidnu
EU
hárrái
leamaš
čađa
gaskka
,
dieđiha
sutno
bellodat
ustit
ja
joavkojođiheaddji
Olaf
Eliassen
.
Min
fitnodagas
leat
doaibmi
kantuvrrat
miehtá
riikka
,
gávpejorru
lea
1,5
mrd.
Min
leat
gohččon
čilget
Finnmárkku
Luonddugáhttenlihtu
politihkalaš
gullevašvuođa
maŋŋel
go
stivrajođiheaddji
priváhtta
olmmožin
ovdan
buvttii
muhtin
jurdagiid
sámepolitihkalaš
ovdáneami
birra
.
Min
luhtte
lea
veterineara
dohkkehan
dáid
gorudiid
olbmuid
borramuššan
,
ja
dat
mii
maŋŋel
lea
geavvan
ii
leat
min
dieđus
,
iige
min
hálddus
,
dadjá
Anti
.
Min
mielas
ii
leat
riekta
ahte
son
ná
guhkes
áiggi
maŋŋil
fas
manahii
doalu
maid
lei
lobálaččat
ožžon
ja
šaddá
dákkár
eahpesihkkaris
dillái
,
dadjá
Ørnebakk
.
Min
mielas
lea
hui
buorre
go
ON
erenoamášdieđiheaddji
James
Anaya
maŋŋel
čoahkkima
mii
sus
lei
sámediggepresideanttaiguin
,
áigu
čielggadit
manne
Ruoŧŧa
ja
Suopma
eai
leat
dohkkehan
ILO-konvenšuvnna
.
Min
mánát
han
orrot
miehtá
Álttá
,
ja
vuosttaš
jagi
ii
doaibman
dát
ortnet
nu
bures
.
Min
máttut
leat
dolin
johtán
guhkás
Norgga
beallái
mearragáddái
bohccuiguin
ja
dálvit
sii
leat
guođohan
miehtá
Ohcejoga
ja
Anára
gitta
Gihttela
beallái
.
Min
máttut
ledje
álo
birgen
iežaset
boazodoaluin
,
buot
áiggiid
čađa
.
Min
servodat
lea
rievdamin
,
muhto
earáláhkái
go
1905:s
,
ja
logijagiin
ovdal
ja
maŋŋá
Norgga
iešstivrejumi
,
mis
lea
2005:s
stuorát
vejolašvuohta
čujuhit
guđa
guvlui
mii
áigut
.
Min
servvodaga
vuoras
olbmot
livčče
sáhttán
čájehit
midjiide
mii
lea
mii
seailu
áiggiid
čađa
,
mánnávuođa
agálaš
duohtavuođaid
birra
.
Min
ulbmil
lea
ovddidit
ollislaš
politihka
mii
guoská
servodaga
ovddideapmái
miehtá
Sámi
.
Min
višuvdna
ja
gohččun
lea
dan
birra
ahte
cegget
servodaga
vuođu
rájes
juo
,
ja
dan
dahkat
bearraša
,
báikkálaš
birrasa
ja
eaktodáhtolašvuođa
čađa
.
Min
Áiggis
beasat
maŋŋel
lohkat
eambbo
iešguđet
joavkkuid
birra
.
Min
Áiggis
boahtá
maŋŋil
sis
reportáša
.
Min
Áiggis
lohkat
das
maŋŋá
ahte
Suoma
beale
juogus
Sámeráđi
čoahkkimis
ovddastit
gávcci
sierra
namuhuvvon
sámesearvvi
.
Min
Áigi
almmuha
maŋŋá
buot
vihkkenbáikkiid
bivdoguovllu
miehtá
.
Min
Áigi
lea
ge
oaidnán
reivve
mas
Hansen
lea
maŋŋil
šállošan
go
eai
čájehan
loguid
.
Min
Áigi
lea
čavčča
viggan
miehtá
viggan
oažžut
Lene
Marlina
ságaide
hupmat
su
sámi
duogáža
birra
.
Min
čiekčit
leat
háddjejun
miehtá
.
Minde
čállá
ahte
vuosttaš
máilmmesoađi
maŋŋá
lei
Norga
ožžon
oktasašrájá
sihke
Ruššii
ja
Supmii
.
Minerála-
fitnodagaid
politihkka
,
miehtá
máilmmi
,
lea
ahte
bidjet
bargui
muhtin
báikki
olbmuid
vai
besset
ráfis
roggat
.
Minerálaláhka
galgá
doaibmat
miehtá
riikka
,
ii
dušše
Finnmárkkus
.
Ministtar
Pedersen
áigu
mearridit
áššis
maŋŋel
go
iskanbohttosat
leat
gergosat
,
muhto
lea
geažuhan
ahte
fanas
ii
sirdojuvvo
.
Ministtar
ieš
mearridii
ruhtadanbargojoavkku
ásaheamis
dan
maŋŋá
go
lei
čakčat
1997
deaivvadan
sámeguovllu
gielddaid
ja
sámedikki
ovddasteaddjiiguin
.
Minna
gal
ii
aitto
geargga
bosádit
seminára
maŋŋá
.
Minuhta
maŋŋel
dagai
Sven
André
Pedersen
Hulløy
FC
ovddas
moala
,
mii
lei
čiekčamiid
áidna
moalla
.
Minuvtta
maŋŋá
dohppii
¶
Mirko
buviha
olbmo
go
hehtte
vuoigŋama
ja
jápmá
12-18
diimmu
maŋŋá
.
Mis
dieđusge
leamaš
diekkárat
áiggiid
čađa
,
muhtimat
almmolaččat
ja
muhtimat
gis
suollemasat
.
Mis
ferte
leat
ovttasbargu
riikarájáid
rastá
,
eará
ásahusaiguin
omd.
museaiguin
,
kulturguovddážiiguin
,
skuvllaiguin
.
Mis
gal
lea
stuora
jáhkku
ovttasbargui
rastá
ráji
ja
dál
vuordit
gealdduin
oaidnit
makkár
buorit
ovttasbargoprošeavttat
dál
bohtet
.
Mis
han
lea
eallu
hágganan
miehtá
máilmmi
,
eat
ge
mii
leat
go
golmmas
.
Mis
han
lea
leamaš
arvi
miehtá
geasi
,
jus
šaddá
obbadálki
de
lea
measta
dego
juovlaruohtta
,
dadjá
son
.
Mis
ii
lean
ba
vejolašvuohta
vuoitit
fránskalaččaid
vuostá
,
sii
ledje
hui
kievrrat
,
dadjá
Jonas
maŋŋá
čiekčamiid
.
Mis
lea
dat
doaivva
dál
go
dát
raporta
lea
ilbman
ja
fágaolbmot
leat
rávvagiid
ovddidan
ahte
Sámedikki
eanetlohku
miehtá
heaittihit
ortnega
dan_dihte
go
dat
goarida
sámeskuvllaid
.
Mis
lea
doaivagin
fas
su
oažžut
deike
boahtte
jagi
vai
beassá
fitnat
viidát
ja
miehtá
Sámi
.
Mis
lea
dál
buorre
doarjja
miehtá
riikaoasi
,
Helgelánddas
Nuorta-Finnmárkku
rádjai
,
ja
maiddái
Sápmelaččaid
gaskkas
,
lohká
doaibmi
direktevra
Romssa
2018
AS:s
Petter
Rønningen
.
Mis
lea
dárbu
ovddidit
skuvllas
beassan
nuoraid
giellageavahandiliid
,
amas
giellageavaheapmi
nohká
giellabeasi
ja
vuođđoskuvlla
maŋŋá
.
Mis
lea
guokte
áfáiduhttinlanja
maid
válddiimet
badjelasas
maŋŋil_go
kioska
heittii
,
čilgesta
eaiggát
.
Mis
lea
leamaš
máŋggakultuvrralaš
čehppodat
áiggiid
čađa
,
ja
dat
lea
min
historjálaš
árbevierru
maid
mii
ain
boahtteáiggis
fertet
geavahit
.
Mis
lea
olu
oahppat
sis
geat
soahtejagiid
1940-45
leat
čađa
mannan
.
Mis
lea
organiseren
ja
buot
sajis
,
muhto
dárbbašit
bagadallanvirggiid
ja
bájiid
miehtá
Norgga
,
čilge
Duodjeinstituhta
jođiheaddji
Inga
Hermansen
Hætta
.
Mis
lea
plána
leamaš
čađat
ahte
álggos
galgá
geavahuvvot
filbmii
ja
maŋŋil
sirdojuvvot
Guovdageidnui
ja
šaddat
oassin
mátkkoštanealáhusprošeavttas
mii
lea
dáppe
.
Mis
lea
seamma
politihkka
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
válgga
.
Mis
lea
čáppa
čuovga
miehtá
jagi
,
alit
beaivečuovga
sevdnjesáiggi
ja
čuvges
ijat
gaskaijabeaivvážiin
geassit
.
Mis
leat
Norggas
riikkaidgaskasaš
dásis
njunušdutkanbirrasat
máŋgga
suorggis
mat
gusket
davveguovlluide
,
ja
mii
fertet
válmmaštit
buoremus
dutkanbirrasiid
miehtá
riikka
,
vai
sáhttit
vuoitit
daid
máhttohástalusaid
mat
bohtet
min
ovddal
davvin
,
cealká
Djupedal
.
Mis
leat
leamaš
ovdal
dakkár
áššit
,
gos
vástádusat
bohtet
beare
maŋŋit
,
muhto
mii
leat
geahččaleame
bargat
nu_ahte
dakkárat
eai
galggaše
dáhpáhuvvat
,
muitala
Vibeke
Larsen
maŋŋel
gulaskuddama
.
Mis
leat
leamašan
ságastallamat
Sámedikkis
maŋŋel
go
sáddiimet
divvojuvvon
bušeahta
ja
ohcamuša
,
ja
leat
dušše
positiiva
signálaid
ožžon
doppe
,
muitala
Hætta
.
Mis
leat
lohkkit
miehtá
Norgga
ja
vel
ránnjáriikkain
Suomas
ja
Ruoŧas
.
Mis
leat
ohccit
miehtá
Eurohpa
.
Mis
leat
olu
unnitloguálbmogat
maid
miehtá
riikka
.
Mis
leat
ovttasbargoguoimmit
miehtá
Tromssa
,
lohká
Emily
.
Mis
ledje
gaskal
30-40
miellahtu
diibmá
,
ja
min
searvi
lea
rabas
miehtá
Norgga
,
ja
mis
leat
miellahtut
olggobealde
Finnmárkku
.
Mis
ledje
guokte
dakkár
skábe
maid
muhtin
olbmot
lulde
ledje
sádden
davás
midjiide
maŋŋil
soađi
eará
gálvvuid
fárus
.
Mis
lei
vejolašvuohta
vuoitit
golli
,
muhto
leat
datte
hui
duhtavaččat
silbbain
,
logai
sin
hárjeheaddji
Jan
Olav
Guttorm
maŋŋel
čiekčama
.
Mis
livččii
áigumuš
,
maŋŋá
go
Stuorradiggi
lea
dán
dohkkehan
,
ahte
duohta
hálddašanbargu
galggašii
boahtit
johtui
juo
čavčča
mielde
.
Mis
okta
dain
rábbeohccin
muitala
ahte
son
ii
veaje
mannat
oaggut
maŋŋá
go
lea
geargan
ohcat
ráppiid
dan
beaivve
,
dadjá
Erik
Sandberg
.
Mo
Jovnna
buvda
šattai
dovddusin
čađa
Suoma
?
Mo
bat
sáhttá
leat
eará_ládje
,
maŋŋel
go
nu
ollu
leat
su
loavkidan
.
Mo
dal
juo
leaš
ja
mo
ii
,
de
fertejit
máilmmi
riikkaid
politihkkárat
ja
industriija
gávnnahit
makkár
vuđolaš
doaibmabijut
fertejit
oktanaga
miehtá
máilmmi
álggahuvvot
.
Mo
jus
lea
loahppaiskkus
guokte
vahko
maŋŋá
go
viellja
/
oabbá
lea
heakkas
váldán
?
Mo
jus
livčče
háhppehan
viežžat
ovdamearkkadihte
Biehtára
dikšui
ja
diimmu
maŋŋil
buohccá
soames
eará
fáhkkestaga
,
iige
leat
šat
guoros
sadji
fáhkka
buohcciide
.
Mo
lea
fas
bargui
álgit
maŋŋá
guokte
mánnosaš
luomu
?
Moadde
beaivve
das
maŋŋel
manne
olbmot
geahččat
dan
báiki
geavgŋá
vuolde
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
duolvvai
fas
lávvu
,
ja
nieida
fuobmái
vuot
suorpmaid
ihtime
duolvvaid
siste
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
finadii
norgga
čiekči
Henning
Berg
min
beavddis
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
go
nieida
lei
dolvon
eatni
sullui
,
de
duolvagođii
lávvu
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
ledje
fas
dat
golbma
beatnaga
ruovttoluotta
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
ledje
juo
badjel
50:s
vástidan
ahte
leat
hui
mielas
searvat
dán
bargui
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
ledjen
geahččame
tevdnegiid
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
son
riŋgii
mu
ja
measta
belkkii
danne_go
ledje
ihtigoahtán
dievva
rukses
sázut
su
šerbmii
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
šattai
vuot
fiinna
dálki
.
Moadde
beaivvi
maŋŋil
bođii
resepta
boasttas
ja
ášši
čoavdašuvai
.
Moadde
beaivvi
maŋŋil
nieiddaguovttos
váiddiiga
albmá
.
Moadde
beaivvi
maŋŋil
oaččui
son
boastakoartta
eatnis
mas
čuoččui
:
Ollu
giitu
lotti
ovddas
,
dat
lei
hui
njálggat
!
Moadde
beaivvi
maŋŋil
sirddii
TV
fas
iežas
turistta
gávpái
,
gos
lea
arvvi
suodji
.
Moadde
beaivvi
maŋŋil
čuojahedje
hoteallas
departementii
ja
muitaledje
stáhtačálli
čállái
ovdakantuvrras
ahte
stáhtačállis
ledje
báhcán
báhpárat
.
Moadde
beaivvi
maŋŋá
bohte
olbmot
Harstadas
addit
sihke
ruđa
,
biktasiid
,
ja
seaŋggaid
bearrašii
.
Moadde
beaivvi
maŋŋá
ges
vujii
guorbmebiila
buot
veallut
geaidnoáiddi
Ásebávttis
.
Moadde
beaivvi
maŋŋá
jovdet
ollesmátkki
gilvaleaddjit
Kárášjohkii
ja
gilvu
das
ain
joatkkašuvvá
Áltái
.
Moadde
beaivvi
maŋŋá
lei
son
geargan
vuđolabbot
smiehttat
áššis
ja
boahtte
áigi
orui
čuvggodeamen
.
Moadde
diimmu
maŋŋel
beassá
eahkeda
váldit
.
Moadde
diimmu
maŋŋel
de
lei
juo
áldu
vuolgán
iežas
čáppa
,
gabba
misiin
ellui
.
Moadde
diimmu
maŋŋel
ges
riŋgii
Sámediggi
ahte
son
lea
dán
jagáš
dásseárvovuoiti
.
Moadde
diimmu
maŋŋel
go
aviisa
lei
ollen
olbmuide
,
de
skoalkalii
muhtin
su
uksii
.
Moadde
diimmu
maŋŋel
álgen
dovdat
ahte
šattai
galmmas
ja
oađđadagat
njuoskagohte
.
Moadde
diimmu
maŋŋil
galgá
27-jahkásaš
ja
al
olmmái
,
son
gis
26-jahkásaš
,
veagalváldán
eará
nissonolbmo
seamma
idjadanbáikkis
.
Moadde
jagi
dassái
deaivvai
son
muhtin
Guovdageainnu
nuora
ja
dan
maŋŋá
son
álggii
čoaggit
juohkelágan
sámegálvvuid
.
Moadde
jagi
dás
ovdal
mearriduvvui
Brønnøy
/
Kvitfjell
ja
Brurskanken
orohagat
galge
proseassa
čađa
mannat
ja
ráhkaduvvot
oktan
orohahkan
.
Moadde
jagi
maŋŋel
de
ledje
ges
badjel
30:s
mielde
,
muitala
Hætta
.
Moadde
jagi
maŋŋel
mearriduvvui
ahte
Sámi
giellaráđđi
galgá
váldit
badjelassii
dán
prošeavtta
.
Moadde
jagi
maŋŋá
Roavesavvona
gávpedállu
vuvdojuvvui
mátta
fitnodahkii
.
Moadde
jagi
maŋŋá
go
olbmot
fárrejit
duohkut_deike
,
de
šaddá
dárbu
dáid
dieđuide
ja
danin
mun
logan
dat
šaddá
dego
telefonkataloga
,
lohká
sohkadutki
.
Moadde
jagi
maŋŋá
son
lei
gesiid
Čuovžačielggis
Čuovža-Ovllá
(
Pekka
Aikio
áhčči
)
luhtte
.
Moadde
jagi
maŋŋá
sáddejedje
su
fas
Danmárkui
ja
dalle
gal
lei
oahppan
dan
mađe
dánskagiela
ahte
gulahalai
biebmováhnemiiguin
ja
sudno
golbma
mánáiguin
.
Moadde
jagi
áigi
fárrii
ge
son
skuvlejumi
maŋŋá
ruovttugildii
ovttas
bearrašiin
,
mii
mannan
vahkkoloahpas
laskkai
golmma
mánnái
.
Moadde
minuhta
maŋŋel
ii
áigon
Koppinen
šat
kommenteret
iežas
hárjeheaddji
.
Moadde
minuvtta
maŋŋel
ledje
joavkkut
fas
dássálaga
,
muhto
moadde
sekundda
ovdal
bottu
,
spoahkkalii
Holmen
nuppes
spáppa
mollii
.
Moadde
mánu
maŋŋel
bivddu
,
de
čoahkkanit
fas
návddašit
bierggu
man
maŋis
leat
viehkan
olles
čavčča
.
Moadde
mánu
maŋŋel
válljejuvvui
son
Statkraft
stivralahttun
.
Moadde
vahkku
maŋŋel
go
váldodoaimmaheaddji
muitalii
dán
birra
lohkkiide
aviissas
,
de
bođii
gažaldat
láigoheaddjis
ahte
sáhttet
go
juogadit
olgouvssa
ja
feaskáriid
NRK
Sámi
Radioin
.
Moadde
vahku
juohke
giđa
vuodjiba
soai
miehtá
suohkana
,
ja
bearráigeahččaba
ahte
jogažat
eai
beasa
dulvat
badjel
biilaluotta
.
Moadde
vahku
maŋŋel
vujii
biillain
gárrenoaivvis
.
Moaddelot
jagi
maŋŋá
politiijat
jerre
mus
,
ahte
mobat
geavaige
dainna
njurjuin
ja
easkka
dalle
muitalin
báhčima
.
Moaddelot
minuvtta
maŋŋá
mus
lei
fatnasis
18,5-kilosaš
goadjin
.
Moai
Heaikkain
letne
álggu
rájes
leamaš
mielde
,
Johan
Áslat
álggii
guokte
jagi
maŋŋel
.
Moai
buvttadeddjiin
gávnnaheimme
ahte
skearru
ii
almmuhuvvo
ovdal_go
maŋŋel
beassážiid
ja
de
šattai
ge
nu_ahte
bessen
searvat
.
Moai
ean
máhttán
sánige
sámegiela
,
muhto
oahpaime
muhtun
sáni
ja
veaháš
hupmatge
sámegiela
maŋŋel
go
leimme
moatti
smávva
sámegielkurssas
,
muitala
Bjørke
.
Moai
oaivvildeimme
juste
dan
seamma
,
ja
šiehtadeimme
ge
deaivvadit
seamma
beaivvi
maŋŋel
skuvlla
.
Moai
šihtte
de
ahte
válddán
suinna
oktavuođa
maŋŋel
oažžut
kommentára
mo
dál
áigot
čoavdit
dán
ášši
,
muhto
go
de
riŋgen
de
ii
vástit
son
iige
Sámi
spábbačiekčanlihtu
presideanta
Mikkel
Isak
Eira
.
Moaitagii
mii
bođii
maŋŋel
sáddaga
go
ná
válljeje
ráhkadit
dan
prográmma
,
vástidii
prográmmajođiheaddji
ahte
sápmelaš
ferte
gierdat
moaitámušaid
vaikko
vel
lea
ge
Sámi
álbmotbeaivi
,
iige
ábut
bohcco
basuhit
dego
bassi
gusa
.
Moalla
bođii
maŋŋel
go
John
E.
Eira
čievččahalai
fasttit
Lákkuid
moallaolbmái
,
ja
leige
hui
ártet
go
duopmár
Mikkel
Sara
ii
addán
rukses
goartta
sutnje
.
Moallasuodjaleaddji
:
Ronja
Christine
Oskal
lei
duhtavaš
maŋŋel
čiekčamiid
.
Moallavávtta
haga
Joavkojođiheaddjiguovttos
Lars
Oddmund
Sandvik
ja
Jo
Morten
Kaaven
duosttaiga
maŋŋel
čiekčamiid
muitalit
manne
doaivuba
ahte
sii
vuitet
nu
dávjá
.
Maŋŋá
go
Stuorradiggedieđáhus
32.
nummir
bođii
,
sáddii
stivra
maŋŋá
02.10.08
čoahkkima
preassadieđáhusa
mas
dieđihedje
makkár
dillái
teáhter
lea
šaddan
.
Moatti
beaivvi
hárjáneami
maŋŋá
gilvin
lihkostuvai
njuovžilit
.
Moatti
jagi
geahčen
soaitá
leat
vejolaš
čađahit
munno
evttohusa
,
maŋŋel
go
leat
čohkken
buot
boraspireloguid
.
Moatti
jagi
maŋŋá
válddii
giehtaspáppastallan
ja
heastavaláštallan
su
áiggi
.
Moatti
jagi
vásáhusa
maŋŋá
Eeva-Liisa
gávnnaha
virtuálaoahpahusa
doaibmat
bures
teknihkalaččat
,
muhto
oahpaheddjiid
gávdnamis
kurssaide
leamašan
smávva
váttisvuođat
.
Moddjájit
:
Guovdageainnu
suohkanstivraáirasat
besset
moddját
govdadit
go
Nord-Troms
Kraftlag
stivra
áigu
máksit
stuorimus
vuoittu
áiggiid
čađa
iežaset
eaiggádiidda
.
Mohkkásaddi
vástádusaid
maŋŋá
nagodan
oažžut
logu
.
Mohtorgielkkáin
johtán
bivdi
lea
vuos
guorran
geatkki
logi
kilomehtera
,
man
maŋŋá
vuojihan
dán
gielkkáin
nuppi
logi
kilomehtera
.
Mokta
lei
bures
loktanan
maŋŋel
drámmaid
,
ja
dál
dovddai
son
ahte
juovlaeahket
orru
šaddame
oalle
somá
.
Mollet
lea
johttán
sámefestiválain
miehtá
Norgga
ja
Ruoŧa
,
ja
dál
sii
leat
vuosttas
geardde
čuojaheamen
Anáris
.
Morihii
300
jagi
maŋŋel
¶
Morten
Johansen
lea
dutkan
20
smávit
jogaža
miehtá
Deanu
čáhcadaga
ja
gávnnahan
ahte
jogažiin
main
leat
ollu
šattut
,
doppe
leat
ollu
eambo
luossaveajehat
go
eará
jogažiin
.
Morten
Johansen
lea
dutkan
20
smávit
jogaža
miehtá
Deanu
čázádaga
ja
gávnnahan
ahte
jogažiin
main
leat
ollu
šattut
,
doppe
leat
ollu
eambo
luossaveajehat
go
eará
jogažiin
.
Mot
Johan
Mihkkala
Nordkáhppa
áššiin
manná
,
beassat
easkka
diehtit
maŋŋil_go
ođđa
Sámedikki
leat
válljen
.
Mot
dan
dahká
,
ii
leat
min
dieđus
,
muhto
dan
sáhttet
bátnedoaktárat
miehtá
Norggas
ieža
muitalit
,
beare
juolludeaddji
eiseválddiin
lea
dáhttu
guldalit
máid
bátnedoaktárat
sávvet
.
Movt
mii
duostat
luoikat
beallji
dakkár
ráđđeaddiide
geat
easka
10
jagi
maŋŋel
ipmirdedje
dan
maid
ii-bealli
ipmirdii
juo
1992:s
.
Movt
olle
son
,
gii
lea
sihke
boazoeaiggát
ja
ambulánsavuoddji
,
vánddardit
miehtá
Davvi-Norgga
ja
dubmet
spábbačiekčamiid
?
Movt
su
lea
deaivat
maŋŋel
go
lea
čielgan
?
Movt
sáhttá
joga
rastá
gállit
nu_ahte
skuovat
eai
njuoskka
?
Movttegis
lunttat
Hulløy
joavkkus
maŋŋel
go
vuite
dievdduid
Hállemas-čiekčamiid
finála
dán
jagi
.
Mu
deaivvadeapmi
gávpogiin
njuolga
maŋŋil
beassážiid
šattai
vuordemeahttun
positiivvalaš
ja
movttiidahtti
.
Mu
eatnama
čađa
golgá
jogaš
,
mii
dálvet
jiekŋu
.
Mu
gieđat
eai
leat
buorebut
go
earáid
gieđat
,
muhto
Ipmil
lea
mu
gieđaid
dahkan
dakkárin
ahte
Jesus
daid
čađa
sáhttá
dálkkodit
olbmuid
,
lohká
Gunnar
Nilsen
vel
.
Mu
isit
,
Adam
,
logai
maŋŋá
ahte
lei
dego
livččen
mášenbissuin
báhčimin
.
Mu
joavkkus
lei
lihkku
,
oaččuimet
háikka
diibmobeale
maŋŋil
.
Mu
mielas
hálešteapmi
ja
guldaleapmi
lea
dehálaš
,
dat
lea
vuođđu
politihkas
ja
dan
maŋŋá
easka
guorahallat
lágaid
ja
eará
dokumeanttaid
,
Riitta
smiehttá
.
Mu
mielas
lea
hui
somá
juoigat
,
muitala
Mattis
Eira
maŋŋel
konseartta
.
Mu
mielas
livččii
eambbo
ártet
jus
riikkačoahkkin
dollo
maŋŋel
válggaid
.
Mu
mielas
láhka
addá
buriid
vejolašvuođaid
sihkkarastit
ja
ovddidit
ealáhusaid
ja
eallinvuođu
miehtá
fylkka
.
Mu
njuokčamii
dovdo
dáruiduhttin
ja
mot
dáčča
duolbman
lea
sámi
álbmoga
áiggiid
čađa
máhku
,
ja
dan_dihte
berret
ge
leat
gozuid
nalde
ja
várdáme
alimus
várrečohkaid
nalde
.
Mu
oaivil
mielde
čájeha
dát
ahte
finadeaddjit
leat
bures_boahtin
sihke
turistan
ja
bartaássin
ja
ahte
lea
njulgestaga
boastut
čuoččuhit
ahte
Finnmárku
lea
dušše
sápmelaččaide
maŋŋil_go
FeFo
ásahuvvui
.
Mu
osku
lea
šaddan
nu
nanus
maŋŋel
go
lean
buohcan
.
Mu
sávaldat
lea
ahte
levgen
sámi
álbmotbeaivvi
miehtá
Norgga
,
galgá
čájehit
ahte
sámi
kultuvra
lea
ealli
ja
nanus
,
cealká
stáhtaministtar
Kjell
Magne
Bondevik
.
Muhtimat
dain
geat
ožžo
mearkkašumi
leat
bargan
Kárášjoga
dearvvašvuođasearvvis
gitta
justa
soađi
maŋŋá
.
Muhtimat
dáid
doaluin
leat
šaddan
beakkánat
miehtá
buot
davviriikkaid
ja
eará
fas
bivnnuhat
sámiid
birrasis
.
Muhtimat
geat
bohte
oahpaheaddjin
dieđu
haga
leat
maŋŋil
guorahallan
Davvi-Norgga
historjá
ja
addán
midjiide
dehálaš
dieđuid
sámiid
máhtuid
birra
.
Muhtimat
geat
leat
vásihan
soađi
,
lohket
dat
feasta
gal
ii
nohkan
dasa
,
muhto
dat
bisttii
miehtá
1945
.
Muhtimat
sis
ledje
váldán
oahpu
vuođđoskuvlla
maŋŋá
ja
muhtimat
eai
.
Muhtin
beaivvi
bođii
son
ruoktot
eamidis
lusa
maŋŋel
go
lei
ožžon
ođđa
čalbmelásiid
.
Muhtin
beaivvi
sihtá
jiehtanas
nieidda
coggalit
suorpma
ráiggi
čađa
,
vai
beassá
geahččat
lea
go
nieida
nohkka
buoidi
.
Muhtin
beivviid
lea
leamaš
nu
issoras
njáhcu
,
ja
mun
lean
čađa
njuoskan
go
lean
olgun
leamaš
.
Muhtin
bohkanrusttegiin
lea
njulgejuvvon
stuora
oljobohcci
mii
manná
fabrihkkii
,
ja
dan
bohcci
čađa
de
golgá
olju
njuolga
fabrihkkii
.
Muhtin
buorre
ustit
boahtá
dutnje
veahkkin
ja
dalle
fas
buot
doaibmá
hui
bures
maŋŋel
lossa
áigodaga
.
Muhtin
doavttir
muitalii
sutnje
1999:s
maŋŋel
muhtin
operašuvnna
ahte
lea
steriliserejuvvon
.
Muhtin
gomáhusaid
maŋŋá
,
de
dustet
du
hoavddat
fas
eanet
vuoruhit
,
ja
vuosttamužžan
vuoruhit
du
eanemusat
.
Muhtin
govain
oaidná
mo
suvde
sávzzaid
ja
gusaid
rastá
Kárášjoga
.
Muhtin
jagiid
maŋŋel
leat
sus
badjel
100
oahppi
.
Muhtin
jagiid
maŋŋil
oaččui
iežas
olbmá
Samuel
Anders
Bær
veahkkin
alcces
.
Muhtin
norgalaš
almmáiolmmoš
gii
láigohii
ásodaga
bajábealde
restauráŋŋa
,
lei
gahččan
bajit
gerddiid
stohpoaskkis
ja
mannan
čađa
olgorestauráŋŋa
goavderobi
ja
deaivan
eatnama
.
Muhtin
oahpuide
lea
maid
dan
maŋŋil
vejolaš
ohcat
,
nu
guhká
go
ii
leamašan
oahpposuorggis
vel
logaldallan
.
Muhtin
oassi
dain
ruđain
juhkkojuvvojit
maŋŋel
go
ohcamušat
bohtet
eaktodáhtolaš
organisašuvnnain
ja
earáin
geat
barget
veagalváldima
eastademiin
.
Muhtin
riikkain
geavahuvvo
ággan
olmmošrievtti
badjelduolbmamii
ahte
diet
gal
gullá
gul
dušše
oarjeeatnamiid
prinsihpaide
,
ja
diet
gal
lea
amas
sin
kultuvrraide
,
dahje
sin
dássái
ahtanuššama
dáfus
,
ja
ahte
USA:s
leamaš
guhká
jo
gelddolašvuohta
realisttaid
ja
sin
gaskkas
geat
iežaset
gohčodit
idealistan
–
gelddolašvuohta
mii
muitala
ahte
váttis
válga
berre
dahkkojuvvot
dego
válljet
váttis
beroštumi
dahje
geahčemeahttun
áŋgiruššama
čađa
bágget
sin
jurdagiid
.
Muhtin
siiddat
vásihit
ahte
sin
guohtuneatnamat
billahuvvet
dan
geažil
go
earát
johtet
dan
čađa
.
Muhtin
sirbmálaš
lei
maŋŋá
soađi
doalvumin
bártnis
heasttain
Skiippagurrii
gos
bárdni
galggai
biilla
mielde
Čáhcesullui
ja
das
dámppa
mielde
máilbmái
ja
stuorra
mearaid
ala
bargui
.
Muhtin
varrásat
lávejit
suhtuiguin
meahccái
mannat
,
ealus
eret
,
maŋŋel
go
leat
gáldejuvvon
.
Muhtin
áiggi
maŋŋel
bohte
vašálaččat
rivvet
girku
.
Muhtin
áiggi
maŋŋil
jápmá
vel
okta
nieida
ja
musikálas
oaidnit
movt
de
manná
.
Muhtin
áiggi
maŋŋá
mannaba
dat
guokte
dievdoolbmo
háleštit
feaskáris
.
Muhtinlágan
vašši
orru
báitimin
čađa
.
Muhto
32-jahkásaš
guorralii
amas
geainnuid
go
ozai
barggu
maŋŋel
juridihkalaš
ámmáteksamena
.
Muhto
50
jagi
maŋŋá
go
riika
oaččui
friijavuođas
lea
bealli
riikka
lahka
100
miljon
ássiin
analfabehtat
.
Muhto
Bieskán
han
gottii
stálu
ja
maŋŋá
han
ii
lean
juovlastállu
,
lohká
son
ja
máinnasta
Piera
Máret
máidnasa
.
Muhto
Davvi-Norgga
govvadáiddáriid
dilli
hedjona
jagi
2005
maŋŋá
,
go
sihke
2006
ja
2007
jagiin
ii
oktage
govvadáiddár
ožžon
makkárge
stipeandda
,
vaikko
2005-2007
áigodagas
váile
60
govvadáiddára
ohce
jahkásaččat
stipeanddaid
.
Muhto
Harald
muittuha
ahte
lea
leamaš
guhkes
mátkki
dan
rájes
go
buohcciidviessu
válddii
su
suonaid
boasttu
buorádallama
dihte
,
gitta
otnážii
go
son
gilvvohallá
miehtá
máilmmi
.
Muhto
Issát
gal
ii
biehttal
ahte
ii
leat
unnán
bargu
dáinna
,
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
.
Muhto
Martin
Luther
dajai
ahte
risttalaš
olbmui
galggaše
leat
beassážat
miehtá
jagi
.
Muhto
NN
gažaldat
lei
ahte
lea
go
Norggas
ortnet
mii
sihkkarastá
sápmelaččaide
oasi
sisaboađus
go
luondduriggodagat
geavahuvvojit
.
Muhto
NRK
Sámi
Radio
hoavda
,
Nils
Johan
Heatta
,
muitala
ahte
interneahtta-
siidu
boahtá
joatkašuvvat
maiddái
dan
maŋŋel
.
Muhto
Norgga
politiijaeiseválddit
Johkamohkis
,
Ruoŧas
,
čohkkájedje
sihkkarvuođas
ja
čálle
raporta
mas
ovddidedje
garra
sivahallamiid
rádjeofelaččaid
vuostá
,
ja
dan
geažil
čuožžilii
riikabeahttin
ášši
sin
vuostá
maŋŋil
soađi
.
Muhto
RBK
hárjeheaddji
Erik
Hamren
ii
beassan
gollesigára
cahkkehit
maŋŋel
čiekčama
,
mii
sus
lei
jáhkkaozas
.
Muhto
Ragnhild
ii
goassege
jearran
mus
ahte
movt
sáhttá
šaddat
miellahttun
SáBas
,
ii
jearran
dalle
ii
ge
maŋŋil
.
Muhto
ainge
eanet
ledje
várra
Anára
ja
Ohcejoga
ordarádjeguovlluin
bohccot
ovdal
rádjegielddu
,
go
boazosámit
besse
friddja
johtalit
riikkaráji
rastá
.
Muhto
aŋkke
lea
sihkkarit
hui
somá
álgit
fas
,
maŋŋil
guhkes
geasseluomu
.
Muhto
beaivvi
maŋŋel
go
ožžon
dieđu
ahte
mus
vižžet
mu
mánáid
,
vižže
sin
logi
áigge
ovdalgaskabeaivvi
,
muitala
Inger
Margrethe
Muotkajärvi
.
Muhto
beaivvi
maŋŋel
,
sotnabeaivvi
,
jotkkii
son
ohcama
.
Muhto
bisma
,
gii
lea
leamaš
báhppan
ja
bargan
sámi
gažaldagaiguin
girkus
1978
rájes
,
deattuha
ahte
30
jagi
maŋŋá
lea
dál
áibbas
eará
máilbmi
sámi
girkoeallimis
.
Muhto
boazodoallohoavda
áigu
guorahallat
ášši
maŋŋel
,
go
buot
dieđut
leat
beavdde
alde
.
Muhto
buorre
lihkus
bođii
ráfiálbmot
ja
buohkat
šadde
dan
maŋŋá
skihpáraččat
.
Muhto
buot
sáhttá
rahpat
GPS-prográmmagálvvus
dihtoris
ja
maŋŋel
sáhttá
válljejuvvon
osiid
láhtuin
bidjat
GPS:ii
.
Muhto
cupa
buoremus
hearggit
eai
soaitte
šat
leat
lihkká
falit
jus
finála
lágiduvvo
jagi
maŋŋel
cupa
.
Muhto
dakka
maŋŋel
jorggihii
fas
seamma
sadjái
.
Muhto
dan
eaba
beasa
dahkat
álkimus
vuogi
mielde
,
skuteriin
rastá
Deanu
.
Muhto
dan
eat
dieđe
ovdal
maŋŋel
beassážiid
go
vuosttaš
ohcciid
lohkku
lea
čielgan
,
lohká
Solbakk-Härkönen
.
Muhto
dan
ii
daga
ovdal
guokte
beaivve
maŋŋá
,
nammalassii
guovvamánu
8.
beaivve
.
Muhto
dan
mii
eat
jáhke
,
go
olusat
leat
dohkkehan
ja
leat
duhtavaččat
dainna
bás
70
duháhiin
máid
stáhta
juolludii
vahágiidda
máid
leat
gillán
eallináiggi
čađa
.
Muhto
das
Issán
ii
oba
beroš
,
su
"
duođaštus
"
lea
ahte
doppe
ledje
fas
lottit
3-4
mánu
maŋŋá
.
Muhto
das
maŋŋel
de
eai
šat
oastte
nu
ollu
varasbierggu
.
Muhto
das
maŋŋel
gal
lea
son
juo
ollen
nahkehit
5
spáppa
vel
fierbmái
.
Muhto
das
maŋŋá
ii
mannan
nu
guhkes
áigi
ovdalgo
Joavnna
lei
jápmán
.
Muhto
das
son
lea
dál
baicce
ilus
go
maŋŋá
fuomášii
ahte
bisánanbáiki
berre
leat
seamma
bealde
rohkosviesu
,
iige
nuppe
bealde
.
Muhto
dat
dáhpáhuvvá
miehtá
máilmmi
,
iige
dušše
Deanu
čáhcádagas
.
Muhto
dat
galget
njeidojuvvot
maŋŋil_go
ealuin
leat
johtán
,
diehtá
Ingolf
Balto
.
Muhto
dat
ge
lei
boares
máhttu
boazodolliide
,
go
sii
han
leat
áiggiid
čađa
čuoččuhan
návddiid
speadjat
eambbo
maid
návdehálddašeaddjit
dovddastit
.
Muhto
dat
guhte
almmuha
virggi
,
sáhttá
viežžat
ohcamiid
maŋŋá
,
oaivvilda
Leiv
Ellingsen
.
Muhto
dat
ii
šatta
vaksiidna
mii
lea
buohkaide
oažžumis
ovdalgo
mánuid
maŋŋil
vejolaš
pandemiija
bohciideami
.
Muhto
dat
leat
áiggiid
čađa
viiddiduvvon
ja
lassi
visttit
huksejuvvon
gitta
otnážii
vaikke
eanandoalloeiseválddit
eai
leat
goasse
dohkkehan
guovllu
bartaguovlun
.
Muhto
dat
lei
maid
hui
somás
bargu
,
logai
John
Daniel
dalá
maŋŋá
go
lei
geigen
liđiid
.
Muhto
dat
mii
daguhii
boasttuvuođa
lei
go
media
čađa
galgá
gulahallat
.
Muhto
dat
mii
givssida
mu
vel
eambbo
lea
ahte
30
jagi
maŋŋel
ii
leat
dásseárvu
buvttehan
dađi
dobbelebbui
.
Muhto
dat
sáhttá
boahtit
maŋŋil
.
Muhto
dat
válddášii
guhkes
áiggi
,
go
mii
han
oaidnit
ahte
Ovddádusbellodat
lea
leamaš
dakkár
opposišuvdnabellodat
áiggiid
čađa
,
lohká
Kalstad
.
Muhto
dattetge
leat
miehtá
áiggi
leamaš
muhtin
sámi
oahpaheaddjit
.
Muhto
dađe
bahábut
de
leat
sii
biđgejuvvon
miehtá
gávpoga
,
ja
eai
oaččo
dan
dihtii
dárbbašlaš
sámegiel
fálaldaga
.
Muhto
dađi
bahábut
lei
doppe
jietnageahččaleapmi
mii
bisttii
miehtá
borran-
ja
vuordináiggi
.
Muhto
de
ferte
gal
maŋŋil
fas
jahkásaččat
hárjehallamiidda
.
Muhto
de
maid
maŋŋel
go
sávzzat
vižžojit
vulos
lea
geatki
váldán
bohccuid
.
Muhto
diehttelas
livččen
galgan
oahppat
vuosttaš
abortta
maŋŋel
,
máŋggas
oaivvildit
.
Muhto
diehttelasaid
maiddái
báikegotti
olbmuid
luondduávkkástallan
árbevieruid
buolvvaid
čađa
.
Muhto
dieđus
,
ii
leat
oktage
gii
háliida
hállat
dulka
čađa
,
dadjá
Bjarne
Store-Jakobsen
.
Muhto
dilli
lea
fuotnánan
garrasit
maŋŋá
go
doaktárat
EU
ja
EEO
riikkain
dál
ožžot
bargolobi
Norggas
almmá
ahte
biddjojuvvojit
makkárge
giella-
ja
kulturgáibádusat
ovdal_go
álget
dikšut
pasienttaid
.
Muhto
dutkit
leat
áiggiid
čađa
čuoččuhan
ahte
rieban
lea
stuorámus
gilvaleaddjit
njállii
,
go
dat
borra
seamma
biepmu
máid
njálla
.
Muhto
dušše
guokte
jagi
maŋŋil
nuoraidorganisašuvnna
vuođđudeami
sávve
buresboahtima
NSR
nuoraidsearvái
Stuornjárgga
Sámenuorat
.
Muhto
dušše
vihtta
fatnasa
lea
beassan
eiseválddiid
nállošalmmi
čađa
.
Muhto
dáidda
ruovttufitnodagaide
ii
leat
makkárge
sihkarvuohta
mii
sihkkarastá
duoji
ealáhussan
.
Muhto
dákkár
retorihkka
lea
dieđusge
dušše
šloahpar
,
lea
dat
eahpesihkkarvuohta
dasa
mii
dán
dási
maŋŋil
boahtá
,
mas
olbmot
ballet
.
Muhto
dál
Niillas
,
numo
olusat
Suoma
beale
,
geahčada
rájá
rastá
Norgga
beallái
.
Muhto
dál
leat
gástta
čađa
mannan
,
ja
jáhkán
luovvanit
dás
duohko
,
lohká
Jacobsen
.
Muhto
dál
nammadit
"
áiggiid
čađa
buoremus
sámiid
musihka
"
.
Muhto
dán
birra
ii
sáhte
gullon
gal
beare
viidát
,
go
juo
dán
stuora
Kiwi
fitnodaga
jođiheaddjit
eai
leat
ipmirdan
makkár
boasttuvuođa
sii
leat
dahkame
go
diŋgoje
dáid
gávttiid
ja
go
juo
buot
dát
bargit
cogge
oba
ala
ge
daid
ja
láhtteje
ahte
leat
sápmelaččat
ija
miehtá
.
Muhto
dán
vuoru
gumppe
luondu
leai
rievdan
šiegabun
go
gáhtagođii
sakka
maŋŋá
go
skihpáriiddis
leai
borran
.
Muhto
dán
čavčča
maŋŋá
mii
leat
viisábut
ja
oaidnit
,
makkár
váikkuhusat
dán
ođđa
ealgabivdoáiggis
leat
boazodollui
,
boazoisit
Aikio
lohká
.
Muhto
dáppe
min
guovlluin
,
Finnmárkkus
,
gal
leat
eanas
boanddain
buot
šibihat
olgun
geasi
miehtá
.
Muhto
dát
gávdnoje
maŋŋel
soađi
.
Muhto
dát
moaitagat
gullogohte
eará
stáhtaruhtaduvvon
sámi
mediaid
čađa
.
Muhto
eai
sii
dušše
vácce
gal
olles
beaivvi
,
sii
fitnet
girkus
ja
das
maŋŋel
čoagganit
ovdasadjái
suohtastallat
ja
borrat
njálgga
biepmu
.
Muhto
eai
čavdudan
robiid
maŋŋá
dan
barggu
ja
čáhci
golggai
robis
gitta
geallárii
ja
buot
guohpui
,
muitala
Elle
Máret
Rasmus
.
Muhto
easkka
1936
,
15
jagi
maŋŋá
su
jápmima
,
álggahuvvui
Sámi
álbmotallaskuvla
Kárášjogas
láigolanjain
.
Muhto
easkka
maŋŋá
go
Sámedikki
meannudeapmi
almmuhuvvui
.
Muhto
fáhkka
ledjen
válljejuvvon
,
dajai
presideanta
Egil
Olli
dakka
maŋŋá
.
Muhto
gal
ealu
ferte
gárdde
čađa
bidjat
ovdal
luoitá
čakčaorohahkii
.
Muhto
gal
juoigit
sáhttet
juoigat
NRK
Sámi
Radio
studiobusses
maŋŋel
beassážiid
,
dahje
goit
ovdal
giđđajohtima
.
Muhto
gal
mun
maŋŋel
boađán
.
Muhto
geaidnodoaimmahaga
olbmot
leat
fitnan
geahččamin
geainnu
maŋŋá
lihkohisvuođa
,
ja
sii
dihtet
ahte
geaidnu
lea
váralaš
.
Muhto
geasseáigi
lea
maiddái
festiválaáigi
miehtá
Sámi
.
Muhto
givssidedje
su
nu
ollu
ahte
son
heittii
sámásteames
dan
maŋŋá
.
Muhto
go
Sámediggeáirasat
guđđe
sámedikki
lanjaid
maŋŋel
čoahkkima
,
válde
eará
áirasat
sin
saji
.
Muhto
go
dan
maŋŋel
árvu
mearriduvvo
,
de
bissu
árvu
logi
jagi
.
Muhto
go
eamidiin
gávnnaheigga
ovttasráđiid
vuosttaš
suorganeami
maŋŋá
ášši
buori
beliid
,
de
vázzin
jotkui
liikká
.
Muhto
go
it
jođe
okto
itge
maŋŋá
go
lea
sevnnjodan
,
de
ii
leat
váralaš
.
Muhto
go
juo
mii
leat
media
čađa
beassan
gullat
ahte
dikkis
lea
boahtán
ovdan
eambbo
go
dát
,
de
dárbbašuvvo
ahte
dát
čálut
joatká
.
Muhto
go
leat
čuvvon
merkejuvvon
albasiid
miehtá
Finnmárkku
,
de
čájehuvvo
ge
ahte
albbas
maid
speadjá
ollu
,
ja
ollu
eambbo
go
dutkit
leat
doivon
ovdal
.
Muhto
go
ožžon
maŋŋá
dieđu
ahte
oaččun
dušše
beali
daid
ruđain
,
fertejin
álggahuvvon
bargguin
vuordit
.
Muhto
go
čiekčamat
fas
álget
maŋŋel
geasseluomu
,
de
son
áigu
garraseappot
oaguhišgoahtit
maiddái
dien
toppscorer
olahusráji
.
Muhto
golbma
vahku
maŋŋá
masse
dutkit
oktavuođa
tigeriin
eaige
leat
das
gullan
šat
maidege
.
Muhto
gámme
lea
maŋŋil
viiddiduvvon
31,5
kvadratmehterii
,
ja
dasa_lassin
lea
huksejuvvon
28
kvadratmehter
olgovisti
.
Muhto
gánske
lei
menddo
lahka
dohko
vuolgit
go
ii
lean
juo
biddjon
olggobeallái
Sámi
–
go
spábbačiekčamiid
gal
3-4
radiobargi
vulget
muhtun
vahkkui
oavnnjistit
miehtá
máilmmi
!
Muhto
ii
dušše
dat
;
mii
livččiimet
dasa_lassin
addán
lobi
ásahit
turistabáikki
dan
báikái
maŋŋil
,
čuoččuha
Logje
.
Muhto
ii
leat
eará
ráđđi
go
rastá
berrii
beassat
vaikko_mii
livččii
lean
.
Muhto
ii
son
sajáiduvvan
Kárášjohkii
ge
,
go
son
moadde
jagi
maŋŋá
gávdno
ođđaássin
Vuovdaguoikkas
.
Muhto
ii
vuoiŋŋastit
,
go
3-jagi
stuđerema
maŋŋá
lea
jo
dalán
filbmabarggus
.
Muhto
illu
šaddá
maŋŋil
hui
stuoris
go
láttahat
ja
buorit
šattut
ihtet
.
Muhto
in
jáhke
dan
šaddat
dahkagoahtit
ovdal
maŋŋel
juovllaid
,
lohká
Ánne
Mággá
.
Muhto
in
leat
duhtavaš
go
eat
ožžon
dan
miehtá
Norgga
boazodollui
.
Muhto
jagi
maŋŋil
dan
gal
sáhttit
vuordit
eambbo
gussiid
deike
Sápmái
juovlamánu
,
loahpaha
optimistalaš
Jan
Helge
Soleng
Karasjok
Opplevelser
fitnodagas
.
Muhto
jahkečoahkkin
jagi
maŋŋil
Tromssas
,
geassemánus
,
álggahii
searvvi
almmolaččat
.
Muhto
johtolatsihkarvuođa
birra
lea
dehálaš
ságastallat
miehtá
jagi
.
Muhto
jos
áiggut
vásihit
Sámi
beakkálmasaid
de
fertet
maŋŋá
čuoigamiid
guhkesbearjadaga
boahtit
valáštallanhállii
.
Muhto
juohke
jagi
maŋŋil
giđa
lea
luodda
seamma
rámssas
ja
ráiggil
,
ja
dat
dušše
vearrána
jagis
jahkái
.
Muhto
juohkebeaivválaš
rahčamušat
čatnet
min
oktii
,
rastá
etnalaš
rájáid
.
Muhto
jus
lea
dáhttu
,
de
lean
gearggus
fas
oktii
jorgalit
juohke
geađggi
,
kommenterestii
Nystø
maŋŋel
jienasteame
.
Muhto
jus
čohkká
beare
ollu
dan
virtuála
Facebookas
gos
sáhttá
sáddet
cummá
ja
álggahit
boalsttarsoađi
interneahta
čađa
,
de
dat
sáhttá
hehttet
min
leat
sosiála
albma
eallimis
.
Muhto
juste
ovdalaš
daid
deaŧalaš
dáhpáhusaid
de
koordinerejeaddji
ráđđi
fáhkkestaga
heaittihuvvui
2008
čavčča
,
ja
dat
lei
leamaš
áidna
Guoládaga
sámi
politihkalaš
orgána
mii
maŋŋel
guhkitáiggi
siskkildas
riidduid
viimmat
ovttastahtii
buot
joavkkuid
,
Leažžá
go
leamaš
nu_ahte
eiseválddiid
heakkahuhttet
sámi
koordinerejeaddji
ráđi
danne_go
eai
liikon
sámi
jođiheddjiid
oktasaš
doaimma
?
Muhto
jáhkán
go
listu
álggu
álggus
lea
dohkkehuvvon
giđđadálvvi
,
de
ii
rievdda
maŋŋá
,
lohká
Sámedikki
direktevra
,
Rune
Fjellheim
.
Muhto
lea
eahpečielggas
šattai
go
son
borrat
vuskoniid
maŋŋá
.
Muhto
leat
ain
muhtin
dehálaš
áššit
maid
eat
leat
vel
ožžon
čađa
.
Muhto
leat
dákkár
olbmot
,
geat
muhtumin
,
barggu
dahje
skuvlla
maŋŋá
sáhttet
boahtit
boarrásiidsiidii
ja
veahkehit
boares
olbmuid
áddet
,
ahte
sii
eai
leat
vajálduvvon
.
Muhto
leat
maid
olu
buorit
bealit
mat
leat
dáhpáhuvvan
dan
áiggis
go
vurddiimet
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
čielggadeami
,
ja
dan
maŋŋel
Finnmárkkolága
.
Muhto
lei
diibmu
maŋŋá
son
gottii
10
kilosačča
mii
dagai
su
luossagonagassan
.
Muhto
lei
easkka
maŋŋel
go
Suoma
presideanta
Tarja
Halonen
ođđajagimánus
formálalaččat
buvttii
evttohusa
ahte
ráđđi
mas
leat
41
riikka
mielde
duođas
álggii
bargat
áššiin
.
Muhto
lei
fiertu
go
Oslo
čađa
vujiiga
rabas
biillain
gos
duháhat
máidno
sudno
gitta
šloahta
lusa
,
gos
heajat
galge
leat
.
Muhto
lihká
ii
dieđihan
FeFo
go
mearridedje
guhtta
mánu
maŋŋá
rahkadit
foandda
maid
dušše
FeFo
galggai
hálddašit
.
Muhto
listtu
ráhkadeddjiin
lea
vejolašvuohta
šiehtadallat
guovlluválgastivrrain
vel
maŋŋil
cuoŋománu
30.
beaivvi
mii
lea
mearri
goas
listtut
galget
leat
siste
,
ja
geahččalit
gávdnat
15.
vuolláičálli
.
Muhto
lohpida
dál
maŋŋá
beassážiid
almmustuvvet
dárkilis
dieđuid
áššis
.
Muhto
láite
maŋŋá
go
gažaldagas
lei
čállinmeattáhus
.
Muhto
maid
son
duođaid
oaivvilda
,
bođii
ovdan
easkka
jienasteami
maŋŋá
.
Muhto
maiddái
dan
ektui
go
boazologut
lohpiduvvoje
ođđasit
guorahallot
vihtta
jagi
maŋŋil
.
Muhto
maiddái
eará
oktavuođain
sáhttá
sámi
valáštallan
ja
sámi
kultuvra
oažžut
ávkki
rusttegiid
geavaheamis
maŋŋá
go
doalut
leat
čađahuvvon
.
Muhto
makkár
dilli
dán
maŋŋá
čuožžila
,
in
sáhte
dál
einnostit
.
Muhto
manne
galggašii
mu
eallinvádjolus
mannat
geahppasit
bálgáid
go
daid
maid
eará
olbmot
šaddet
čađa
mannat
?
Muhto
maŋŋel
buori
álggu
,
nogai
gelddolašvuohta
čájáhusas
.
Muhto
maŋŋel
daid
logi
gažaldagaid
lei
boađus
7-7
.
Muhto
maŋŋel
dákkár
konseartta
lea
váttis
doallat
seamma
dási
čakčafeastiválas
,
bohtos
mii
boahtá
.
Muhto
maŋŋel
go
Nystø
ovdanbuvttii
plána
,
válddii
ráđđelahttu
Isak
Mathis
O.
Hætta
sáni
.
Muhto
maŋŋel
go
duopmu
váidaluvvui
gaskariektái
,
de
vuoittahalai
Skoglund
.
Muhto
maŋŋel
go
duođai
oahpásnuvven
ráđđái
,
de
fuobmájin
ahte
oktavuođat
eai
atte
dušše
ilu
,
erenoamážit
dáid
maŋemus
áiggiid
.
Muhto
maŋŋel
go
lei
diimmu
vuoiŋŋastan
,
de
lei
gearggus
gilvalit
.
Muhto
maŋŋel
go
oallugat
ledje
jearahan
su
,
nu
go
ieš
muitala
,
de
son
goitge
sárdnidii
.
Muhto
maŋŋel
go
sus
jearai
,
de
son
logai
ahte
ii
leat
leamaš
doppe
.
Muhto
maŋŋel
go
ášši
beakkehii
NRK
Sámi
Radios
,
de
lea
boahtán
moaitagat
.
Muhto
maŋŋel
ja
ovdal
geahččalanáiggi
,
ii
leat
leamaš
loddenlohpi
.
Muhto
maŋŋel
máŋgalogi
luođi
ja
nenetsa
dánsuma
loahpahit
.
Muhto
maŋŋel
vuodjimiid
čájehii
Ahmasalo
ahte
lea
buoremus
Suomas
.
Muhto
maŋŋeleappus
go
Datalávdegotti
ovddasteaddji
háleštii
Microsoft
ovddasteaddjiin
almmuhii
Microsoft
ovddasteaddji
ahte
lea
vejolaš
ahte
sii
ráhkadit
sámegielbustávaid
,
muhto
ahte
sii
eai
dohkket
dan
tabealla
,
mii
leai
ráhkaduvvon
dan
geassemánu
1996
čoahkkima
maŋŋá
.
Muhto
maŋŋil
dan
seamma
eahket
ja
dien
ija
sii
gal
ožžo
máŋga
dieđu
.
Muhto
maŋŋil
fylkkasátnejođiheaddji
positiivva
logaldallama
,
fertiiga
soai
fylkkaskuvlahoavddain
guođđit
čoahkkima
,
go
lei
erenoamáš
čoahkkin
gávnnahit
mo
bušeahtas
geahpedit
goluid
.
Muhto
maŋŋil
gal
áigut
návddašit
gáfe
ja
gáhkuid
,
bogostalai
ikte
Ášu
doaibmi
oaivedoaimmaheaddji
Jørgen
Buljo
.
Muhto
maŋŋil_go
hotealla
bođii
Guovdageidnui
,
de
nohkagođii
duottarstobu
doaibma
idjadanbáikin
Guovdageainnus
.
Muhto
maŋŋil_go
iežas
ovdalaš
válgaguovllus
Oslos
fárrii
Guovdageidnui
,
lea
doaivva
beassat
Sámediggái
láđđásit
daddjon
unni
.
Muhto
maŋŋil_go
lea
Reidun
divššus
leamaš
,
de
lea
buorránan
hui
ollu
,
muitala
Káre
Biret
.
Muhto
maŋŋil_go
lean
lohkan
earret_eará
Ságaha
13.08.09
bihtá
stáhtaráđi
Andersena
galledeamis
Kárášjogas
,
ja
presideantta
Olli
preassadieđáhusa
,
ja
lassin
oaidnán
tv-sáddaga
čakčamánu
1
.
Muhto
maŋŋil
kurssa
riŋgejedje
dat
seamma
olbmot
ja
dadje
ahte
sis
gusto
ledje
čázehat
.
Muhto
maŋŋil
lea
duođaštuvvon
ahte
in
leat
bargan
maidege
boastut
.
Muhto
maŋŋil
rievdaduvvui
dat
,
ja
ABC-girjjáš
ja
lohkangirji
šadde
sierra
girjjit
.
Muhto
maŋŋil
soađi
borai
Vena
mirkorásiid
(
lat.
Muhto
maŋŋil
čájehuvvui
,
ahte
ii
lean
son
,
muhto
baicca
áibbas
earát
.
Muhto
maŋŋá
go
Sámi
oahpahusráđi
direktevra
Ellen
Inga
O.
Hætta
doalai
logaldallama
oahppoplána
birra
,
de
orrot
ovdagáttut
jávkamen
.
Muhto
maŋŋá
go
lean
árvvoštallan
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
čielggadeami
,
dás
maiddái
riektejoavkku
cealkámuša
das
mii
guoská
sápmelaččaid
mearridanváldái
eatnama
hálddašeamis
,
geavahanrievttis
,
oamastanrievttis
,
lean
gávnnahan
ahte
Finnmárkku
eatnamiid
luohpan
Statskog
SF:i
ii
soaba
dainna
,
mii
daddjo
ILO-konvenšuvnnas
nr.
169
artihkal
14
.
Muhto
maŋŋá
go
medias
lea
leamaš
ruskkaid
birra
de
mearredeimmet
čorget
,
muitala
gieldda
inšenevra
Alf
Isaksen
.
Muhto
maŋŋá
go
nuorra
bárdni
gávnnai
beaivváža
,
de
gal
šattai
buot
buorre
.
Muhto
maŋŋá
soađi
gávdnui
heasta
heakkas
Harstad-gávpogis
,
ja
lei
buriin
vuimmiin
,
lohká
Tove
.
Muhto
mearrasuodjaleami
ii
heive
dán
áššái
,
go
miehtá
Norgga
lea
jođus
dákkár
mearraguovlluid
suodjaleapmi
,
ja
mu
ipmárdusa
mielde
guoská
dat
eambbo
mearrabotniid
gáhttemii
,
dadjá
Ørnebakk
.
Muhto
mii
berret
goitge
leat
duhtavaččat
,
lohká
Guovdageainnieiddaid
joavkku
kapteaidna
Áile
Hætta
,
maŋŋel
vuoittahallama
Norway
Cup
A-loahppavuoru
semifinálas
.
Muhto
mii
dat
goit
ieža
diehtit
manne
mii
eat
leat
albma
oahpu
ožžon
skuvllas
,
ja
dat
ii
leat
earáid
sivva
go
soađi
ja
hálddahusa
gieđahallama
dien
áššis
maŋŋel
soađi
,
loahpaha
son
.
Muhto
mii
eat
gula
dan
šuohkanasa
mii
manná
miehtá
máilmmi
.
Muhto
mii
eat
leat
gullan
maidege
Tore
Bongos
maŋŋel
go
Kárášjogas
ceggejuvvui
SáB-listu
Sámediggái
.
Muhto
mii
fertet
dieđusge
maid
Sámi
Spábbačiekčanlihtuin
doallat
lagaš
oktavuođa
vai
álkit
beassat
sámi
spábbačiekčanbirrasiidda
miehtá
Sámi
ja
dáinna
vugiin
olahit
eanemusaid
,
čilge
Schelderup
.
Muhto
mii
maid
galggašeimmet
dego
luossa
,
beassat
máhccat
iežamet
ruovttubáikái
maŋŋá
go
leat
gazzan
oahpu
,
govastallá
Aina
Alice
Olsen
.
Muhto
mii
politihkkárat
fertet
háliidit
láhčit
dili
,
muđui
nuorat
eai
beasa
byrokratiija
čađa
.
Muhto
mis
galget
leat
doaimmat
miehtá
Sámi
.
Muhto
moadde
beaivve
maŋŋel
bohte
buot
čieža
fatnasa
ruovttoluotta
dievva
gálvvuin
.
Muhto
moadde
beaivvi
garra
soahtama
maŋŋá
beasai
ge
Girkonjárga
fas
friddjavuhtii
golggotmánu
25.
b.
1944
.
Muhto
moadde
beaivvi
maŋŋil
ges
lei
Ságat
aviissas
fas
bealkimin
min
bargiid
,
lohká
Åge
Somby
.
Muhto
moadde
mánu
maŋŋil
juo
fuobmájin
ahte
áiggun
leat
guhkit
Finnmárkkus
.
Muhto
moadde
mánu
maŋŋá
giđđat
ledjen
čoakkalmasain
Oulus
ja
deiven
su
nuppi
geardde
.
Muhto
morraša
čađa
muitit
máŋga
čuvges
ja
litna
muittu
.
Muhto
muitte
ahte
dálvvi
maŋŋel
boahtá
čáppa
giđđa
.
Muhto
mun
in
leat
mielas
dasa
ahte
dat
geainnut
maid
gili
ássit
áiggiid
čađa
leat
geavahan
,
galget
rahppot
olles
álbmogii
.
Muhto
muđui
gal
ii
dahkan
son
eará
go
dan
maid
mii
leimmet
buohkat
plánen
,
lohká
Buljo
maŋŋil
dáhpáhusa
.
Muhto
máŋggas
geavahit
ain
Macintoshdihtoriid
ja
nuvttá
operatiivavuogádat
Linux
lea
dál
viiddideame
miehtá
máilmmi
.
Muhto
nugo
dáhpáhusat
leat
su
jápmima
maŋŋá
čájehan
,
de
áššit
eai
johtán
ollenge
su
maŋimuš
doaivagiid
mielde
.
Muhto
nuohtti
lei
nu
nanus
,
ja
guolážat
eai
nagodan
beassat
nuohti
čađa
.
Muhto
nuohtti
lei
nu
nanus
,
ja
guolážat
eai
nagodan
beassát
nuohti
čađa
.
Muhto
nuppástusaid
maŋŋel
,
de
gozihit
bálgosat
ieža
ahte
boazodoallolágat
čuvvojuvvojit
.
Muhto
návehiidda
gal
ii
leat
dárbu
,
dasgo
bohccot
gal
buorelihkus
bivvet
olgun
leat
dálvvi
miehtá
.
Muhto
oahpponeavvut
han
gal
leat
juo
nuvttá
mánáide
vuođđoskuvllain
miehtá
riikka
.
Muhto
oaivegávpot
doaba
ii
leat
leamašan
áiggiid
čađa
amas
kárášjohkalaččaide
ja
earáide
.
Muhto
oanehis
áiggi
maŋŋá
de
lei
son
fillen
olles
15
vuskona
bajás
rutnis
.
Muhto
oažžut
eará
departemeanttain
nu
go
mahkáš
Olgoriikkadepartemeanttain
šiehtadusaid
bokte
,
muhto
dat
bohtet
maŋŋá
,
inge
vuordán
eambbo
go
doppe
ii
leamaš
lassáneapmi
maŋimuš
jagiid
.
Muhto
ovdamearkka
dihte
dearvvašvuođasuorggis
leat
váttisvuođat
miehtá
riikka
,
vikkai
Sæther
.
Muhto
reakšuvnnaid
sáhttá
maŋŋá
dulkot
vai
mii
sáhttit
ipmirdit
manin
sápmelaččat
olbmuid
godde
.
Muhto
reakšuvnnain
mat
bohte
maŋŋel
spábbačiekčandikki
ii
vuhtton
olu
luohttámuš
dan
ođđa
stivrii
,
iige
presidentii
.
Muhto
riekti
cealká
duomus
ahte
ášši
ovdalaš
gulahallamat
galget
leat
goitge
doarvái
čielggadeapmin
dasa
ahte
lei
geatnegahtti
šiehtadus
dasa
ahte
go
ovddeš
agronoma
fas
álgá
bargui
maŋŋel
virgelobi
,
de
galgá
ođđa
virgái
álgit
Oarje-Finnmárkku
boazodoallohálddahusas
.
Muhto
risttalaš
juovlasáhka
čuodjá
čađa
buot
váivviid
maid
olbmot
sáhttet
daguhit
.
Muhto
rámideami
maŋŋil
muittuhii
son
maiddái
skuvllaset
váilevašvuođaid
.
Muhto
searvvi
neahtta
fierpmádagas
leat
sullii
100
Sámi
nuora
,
miehtá
Ruošša
,
ja
maid
olggobealde
Ruošša
rájá
.
Muhto
sii
geat
áigut
EM:i
eai
boađe
oažžut
ráđi
dasa
,
maŋŋá
go
leat
oastán
divrras
mátkki
.
Muhto
sii
leat
oasálastán
juohke
oassái
ođđaáigásaš
kultuvrii
miehtá
máilmmi
.
Muhto
son
deattuha
ahte
son
lea
dušše
gaskaoapmi
man
čađa
fámut
vánddardit
.
Muhto
son
ii
beassan
rastá
,
ja
danin
fertii
doamihit
ruoktot
viežžat
guvssi
mainna
goaivu
jávrri
guorosin
.
Muhto
son
ii
doarjjo
buot
čilgehusaid
maid
ovdalaš
dutkit
leat
almmuhan
dáid
stuimmiid
birra
-
ja
moaitá
maid
oalle
garrasit
áššedutkama
mii
lei
maŋŋil
stuimmiid
.
Muhto
son
joavddai
Madridii
gaskaija
,
logi
minuhta
maŋŋá
go
maŋimuš
toga
Vitoriai
lei
mannan
.
Muhto
stáhtaministtar
ii
gillen
guldalit
sámi
nissoniid
,
ja
guđii
kantuvrra
diibmobeale
maŋŋá
.
Muhto
su
skihpáris
lei
áibbas
eará
čilgehus
,
ja
logai
ahte
baicca
nuorat
áššáskuhtton
olmmái
dat
goarkŋui
láseráigge
sisa
maŋŋel
go
lei
cuvken
dan
ráidalasain
.
Muhto
sus
earuhedje
maŋŋá
evttolaš
ráŋggáštusain
,
muitala
Hætta
.
Muhto
sámi
birgenvuohki
lea
leamaš
áiggiid
čađa
eambbo
go
boazodoallu
.
Muhto
vuostehágut
čuožžiledje
easka
maŋŋel
go
goahti
bulii
ja
dasa
ceggejuvvui
ođđa
goahti
dáhkádusruđaiguin
.
Muhto
váttisvuohta
bođii
ruovttoluotta
fas
moadde
beaivvi
maŋŋel
.
Muhto
Ándaras
Njárgga
ofelaštima
maŋŋá
ja
čáppa
luondduvásáhusaid
,
buot
heajos
miella
leai
geargan
merrii
golgat
.
Muhto
Ávvir
ferte
cuoigguhit
ahte
go
lágideaddjit
eai
lean
bidjan
olbmuid
geat
vižže
spáppaid
maŋŋá
go
čiekčit
čikče
olggobeallai
,
de
dat
dagahii
ahte
ii
lean
nu
suohttas
geahččat
čiekčamiid
.
Muhto
ále
fuola
,
go
gilvalanáigi
lahkonii
de
han
čoagganedje
oktiibuot
vihtta
joavkku
iešguđetge
giliin
miehtá
Deanuleagi
Suoma
bealde
.
Muhto
ássanguovlluid
ja
ekonomalaš
doaimma
dáfus
leat
juo
stuorra
earut
,
erenoamážit
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
.
Muhto
ávvulávdegoddái
lea
váttis
dál
50
jagi
maŋŋá
gávdnat
gos
gásttašuvvon
olbmot
dál
ásset
,
danin
bovdejit
áviissa
bokte
.
Muhto
ČSV
prográmmas
ođđajagimánu
muitala
son
iežas
dili
birra
boazodoalus
maŋŋel
go
bázii
leaskan
.
Muhto
šaddá
áibbas
boastut
go
ovtta
ealáhusa
birra
dušše
muitaluvvojit
dat
heajut
bealit
guhkes
áiggi
badjel
,
lohká
Berg
maŋŋel
go
lea
geahčadan
movt
dáččaaviissat
čállet
boazodoalu
birra
.
Muhto
čilgejin
doaktárii
ahte
in
astta
,
danin_go
galggan
čuojahit
beaivvi
maŋŋel
.
Muhto
čuovgá
čađa
ahte
son
lea
veahá
nearvaluvvan
go
áigu
preassain
hállat
.
Muhto
ČálliidLágádus
doaimmai
dan
ovdal
moadde
jagi
John
Trygve
Solbakka
iežas
namas
,
gii
maŋŋá
sirddii
doaimma
vuođđudussii
.
Muhto
,
ii
son
dieđe
ii
maidege
das
mii
lea
dáhpáhuvvan
dan
riikkačoahkkima
maŋŋel
masa
son
lei
searvan
.
Muhtomin
sáddesta
olmmoš
dieđuid
maid
maŋŋel
fas
šaddá
gáhtat
.
Muhtto
sus
lihkkus
manai
bures
,
ja
moadde
vahku
maŋŋel
oaččui
reivve
poasttas
,
mas
celke
su
buresboahtin
mastergrádaohppui
.
Muhtumat
biehttalit
ahte
gáđohus
lea
vejolaš
maŋŋel
eallima
(
ovdamearkka
dihte
Rosemarie
Køhn
)
.
Muhtumat
geat
olleje
ruoktot
maŋŋel
soađi
,
giksašuvve
isolašuvnnain
,
muhto
eatnasat
doalahedje
oktavuođa
guđet
guimmiin
.
Muhtumat
okto
earát
váhnemiiddis
mielde
balu
čađa
vižžet
skeaŋkka
.
Muhtumiin
šaddá
buoret
fas
maŋŋá
,
muhto
earáide
lea
váddu
bistevaš
.
Muhtun
beaivvi
das
maŋŋil
manai
Andreas
olggos
ja
oinnii
,
ahte
eará
mánát
duhkoradde
ruđaiguin
;
son
háliidii
maid
singuin
duhkoraddat
,
muhto
ii
son
beassan
sin
searvái
,
dainnago
sus
eai
lean
ruđat
:
dasgo
buohkat
bilkiide
su
ja
dadje
ahte
:
Don
maid
leat
riggá
bárdni
;
eai
leat
oba
ruđatge
maiguin
duhkorattat
.
Muhtun
beivviid
maŋŋel
fitnen
iežan
stuorát
vilbeliin
fas
vuojadeame
.
Muhtun
biila
vujii
šalddi
rastá
.
Muhtun
cealkagat
lea
nu
roavvat
ahte
ii
heive
deaddilit
aviisii
ja
čállosis
čuovga
čađa
ahte
su
mielas
leat
vearrámusat
pedofiilat
ja
dievddut
geat
eai
dovddas
iežaset
homofiilan
.
Muhtun
eará
ges
lea
gullan
go
galggai
maŋŋel
barggu
viežžat
filmma
luoikkas
,
go
de
lávkii
sisa
,
de
ráđihedje
láhttái
filmmat
,
de
gal
ii
lean
go
njuolga
olggos
fas
,
ja
filbma
ii
gal
šaddan
,
muitala
bargi
reaškimiin
.
Muhtun
gielddat
sáhttet
muitalit
ahte
okta
dahje
moattes
leat
čielgan
maŋŋel
dálkkodeami
.
Muhtun
guvžžát
vádjolit
merrii
gođu
maŋŋá
,
ja
muhtumat
fas
easkka
giđđagease
.
Muhtun
jagi
maŋŋel
álggii
dát
nai
doaibma
addit
mearkkašahtti
bohtosiid
biiredásis
go
gilli
oaččui
biirevuoittuid
njuikemis
ja
njuikenčuoigamis
Oarje-Finnmárkku
bárdne-
ja
juniorklássas
.
Muhtun
jeakkis
gávnnai
hui
unnán
luopmániid
,
vaikko
váccii
oppa
jeakki
čađa
.
Muhtun
juo
evttohii
gilvvuid
maŋŋá
,
ahte
eatgo
ordnešii
guvttiid
gilvvuid
,
álgogease
ja
loahppagease
.
Muhtun
lávlla
muitalii
maid
ahte
maŋŋá
bargobeaivve
de
dolastallet
sii
ja
muitalit
ja
lávlut
vai
vajáldahttet
iežaset
garra
bargodili
.
Muhtun
sápmelaš
bođii
muitalit
min
konseartta
maŋŋá
iežas
áigut
oastit
gávtti
ja
oahpahallat
sámegiela
.
Muhtun
áigge
maŋŋel
lei
rámbuvrras
.
Muhtun
áigge
maŋŋá
moaige
vulggiime
ja
easkka
váldogeainnu
alde
fuobmájin
,
ahte
nubbi
maŋŋeriekkis
lea
ráiggil
,
muhtun
lei
čuggen
rieggá
dan_botta_go
moai
ájiheimme
gáttis
,
Jorma
Harlin
muitala
.
Muhtun
áiggi
maŋŋel
náitaleigga
soai
ja
eliiga
lihkolaččat
.
Muhtun
áiggi
maŋŋel
serve
bearrašat
vel
ovttas
moadde
beaivásaš
meahcástanskuvlii
.
Muital
munnje
maŋŋel
dan
birra
!
Muitala
ahte
guovdageaidnulaččat
leat
geahččagoahtán
Kárášjohkii
maŋŋá
go
Diehtoguovddáš
ceggejuvvui
.
Muitala
ii
gávppašišgoađe
ovdalgo
bálká
boahtá
maŋŋá
logát
beaivvi
.
Muitaleaba
maid
ahte
čađa
áigge
gullojedje
guolit
dohppestallamin
.
Muitaleaddji
láidesta
lohkki
Lihkkošalbmá
fearániidda
ja
jurdagiidda
,
maŋŋel
go
eadni
lea
jápmán
ja
Lihkkošalmmái
duostagoahtá
friddjat
muitalit
iežas
eallima
birra
.
Muitaleaddjin
leat
sierra
suopmanguovlluin
ássi
mánát
,
geat
jerret
iežaset
muitalusa
loahpas
mohkkáslágan
gažaldaga
,
man
čoavdima
maŋŋá
čájáhusguossi
beassá
lávket
maŋit
logijahkái
.
Muitaleapmi
adno
ge
miehtá
máilmmi
čáppagirjjálašvuođa
¶
Muitalin
maŋŋel
sátnejođiheaddjái
Klemet
Erland
Hætta
maid
Thon
lei
lohpidan
,
ja
son
ii
ge
lean
heajut
ja
dáhkidii
ahte
ii
galgga
šaddat
váttisvuohta
gávdnat
saji
gosa
hytta
cegget
,
jus
dan
oažžut
,
lohpidii
ordnet
midjiide
viessosaji
jus
hytta
boahtá
,
muitala
Sara
Victoria
Andersen
.
Muitalusa
Okta
beaivi
Ánniin
čálii
son
juo
1984:s
,
ja
dál
,
16
jagi
maŋŋel
ilbmá
muitalus
girjin
.
Muitalusaid
mielde
guvžžáid
leat
bivdán
guolástanáigge
maŋŋá
oakku
ja
maiddái
sáibmagolgadagain
.
Muitaluvvo
ahte
dalá
maŋŋá
go
Ludvig
Filip
guđii
Muonio
de
šattai
Beate
Gaisa
áhpeheapmin
.
Muitaluvvo
ahte
muhtun
bottaid
mátkkoštii
oba
ollu
,
ja
máilmmisođiid
gaskkas
orui
jagi
Parisas
,
gonnes
su
dáidda
nai
maŋŋil
vuosehuvvui
.
Muitaluvvo
maid
ahte
son
guoktelogi
jagi
maŋŋel
ráhkadii
álggu
Guovdageainnu
jahkásaš
heargegilvovuodjimiidda
ja
falástallansearvi
leige
lágideaddjin
.
Muitit
bures
go
vuosttaš
bievllat
ihtigohte
,
de
maiddái
dálvvi
nuoskivuohta
min
olbmuid
maŋis
oidnogođii
miehtá
.
Muitit
maid
ahte
don
moatte
geardde
iežat
ruđaiguin
ostet
vuoittuid
go
min
searvvis
ledje
njuikengilvvut
,
dan
don
muitalit
máŋga
jagi
maŋŋel
.
Muitodilálašvuođaid
leat
ordnen
sierra
guovlluin
miehtá
Suoma
.
Muittán
ahte
mu
viellja
ja
son
gii
maŋŋil
šattai
mu
isidin
geahččaleigga
jeđđet
mu
.
Muittán
erenoamážit
guokte
oahppi
geat
dagaiga
hui
čáppa
diŋggaid
dalle
juo
,
ja
geat
maŋŋel
šattaiga
beakkán
duojárin
;
Johan
Rist
ja
Heaika
Buljo
.
Muittán
iešge
básmánnán
ballen
dan
biros
,
joatká
son
ja
lasiha
ahte
mánát
geat
ožžo
čina
ožžo
maŋŋá
njálgá
ja
čilge
ahte
ii
oktage
mánná
leat
dušše
šiega
dahje
soahpameahttun
.
Muittán
sevdnjes
áigge
,
maŋŋá
go
bihttálohkama
,
go
lágideimmet
olu
njuikengilvvuid
.
Muitun
lea
báhcán
somás
áigi
go
ieš
orui
ruovttus
,
iige
internáhtas
nu
mo
dat
eará
oahppit
geat
bohte
miehtá
Finnmárku
dahke
.
Mun
bidjen
du
čállingirjji
girjehildui
maŋŋel
go
njalkasin
dan_dihte
ja
goassi
doaján
juolggi
!
Mun
deaivvan
ge
maŋŋá
,
muhtun
nissona
gii
álggos
álggahii
dán
jávrris
fállat
čázis
maid
ruvvendivššu
.
Mun
dieđusge
cahkkehišgohten
dola
,
muhto
de
olmmái
fas
riejáskii
:
-
Maŋŋil
miessemánu
1.
beaivvi
ii
livčče
gal
lohpi
dahkat
dola
meahccái
.
Mun
dieđán
ahte
dáid
máđijaid
lahkosis
eai
leat
bohccot
,
eaige
máđijat
mana
guottetbáikkiid
čađa
.
Mun
doaivvun
Bargiidbellodat
oažžu
stivrejumi
Sámedikkis
2005
válgga
maŋŋá
ja
dan
bokte
buktá
eanet
ruđa
sámi
kultuvrii
.
Mun
doaivvun
ahte
livččii
vejolaš
joatkit
ságastallama
maŋŋá
go
Gaup
lea
oaidnán
gárvves
girjji
ja
lohkan
mo
árvvoštallama
.
Mun
dovddan
dainna
ámmáhiin
ovddasvástádusa
ovddidit
sámi
spábbačiekčama
miehtá
Sámi
.
Mun
dovddan
olbmuid
geat
leat
vásihan
dákkár
dovdduid
maŋŋá
iešsorbmema
ja
dát
čájálmas
lei
munnje
hui
garas
dan_dihte
,
muital
sámediggepresideanta
Egil
Olli
ja
ain
sihkasta
gatnjaliid
mat
golggiidit
muođuide
.
Mun
dovden
erenoamáš
stuorra
beroštumi
daidda
su
ságaide
,
guoskkaihan
dat
munnjege
dehálaš
ealáhusa
,
masa
ieš
ledjen
skuvlla
maŋŋá
jurddašan
álgit
.
Mun
ferten
maid
rámidit
eará
olbmuid
geat
leat
váldán
mu
nu
bures
vuostái
,
maŋŋil_go
heiten
juhkamis
.
Mun
fitnen
álás
gieđain
njávkamin
dan
bohcco
maŋŋá
,
geahččan
dihtii
lei
go
dasa
mihkkege
geavvan
.
Mun
fuobmájin
maŋŋel
daid
mierkábeivviid
man
buorre
lea
go
dovdá
juoidá
erenoamáš
diŋgga
meahcis
.
Mun
gal
lean
nu
duhtavaš
,
lohká
Nils
Utsi
maŋŋá
Mari
Boine
konseartta
.
Mun
goit
in
šat
oastte
sávzabierggu
Rema
1000:s
dege
eará
gávppiin
,
maŋŋel
go
máisten
dán
buori
bierggu
.
Mun
goittot
lean
guktii
lohkan
korrektuvrra
girjjis
,
ja
vel
lea
okta
eará
almmái
lohkan
oktii
čađa
olles
girjji
.
Mun
gávdnen
dán
iežan
áhččerohki
notáhtain
ja
daid
oallut
govain
maid
son
lea
áiggiid
čađa
govven
.
Mun
heŋgon
báhpiriid
miehtá
du
oađđenlanja
ja
sáddejin
maid
e-boastta
mas
muittuhin
.
Mun
imaštalan
duođai
makkár
nissonpolitihkalaš
vuođđu
Johanne
Gaupas
lea
,
go
nu
njálgát
sihkkarastá
ain
olmmáiolbmo
sátnejođiheaddjin
Kárášjogas
.
Mun
in
duostan
mannat
olggos
biillas
,
go
beatnagat
ledje
su
tráhpá
alde
,
čilge
Buljo
,
ja
muitalii
ahte
fertii
easka
maŋŋel
mannat
dieđiheame
beanaeaiggádii
dáhpáhusa
birra
.
Mun
in
gal
heađisge
oaivvil
,
ahte
Suoma
politihkalaš
bellodagat
galggale
boahtit
válgii
ja
dan
maŋŋel
stivregoahtit
Sámidikki
politihka
.
Mun
in
hálidan
áhku
dainna
vuorjat
go
sus
lei
nu
olu
bargu
,
ja
mii
stoagaimet
das
bovnnaid
gaskkas
beaivvi
miehtá
.
Mun
in
sáhte
guldalit
earáid
artisttaid
musihka
ovdal
dahje
maŋŋá
iežan
konseartta
,
čilge
son
.
Mun
in
sáhte
jurddašit
ahte
oktage
politihkalaš
bellodat
miehtá
dása
.
Mun
in
sáhte
álgit
ovttain
govain
ovtta
beaivvi
,
ja
joatkit
dáinna
vahku
maŋŋel
.
Mun
ipmirdan
de
ášši
dainna
lágiin
ahte
Risten
miehtá
čoahkkima
doallat
.
Mun
ja
hearggit
leimmet
nu
váiban
maŋŋil
mátkki
ahte
illá
joavddaimet
šat
geasseorohahkii
.
Mun
jáhkán
go
vuoddjit
bohtet
miehtá
Norgga
,
de
dát
movttiidahttá
min
vuddjiid
hárjehállat
eanet
.
Mun
lean
bargguid
čađa
oahppan
šaddat
iešbirgejeaddjin
.
Mun
lean
bidjan
stobuide
sisdoalu
,
mu
iežan
vásáhusaid
nu
go
nállevealaheami
,
beahtahallama
,
morraša
maŋŋá
váhnemiid
massima
,
árbevieruid
,
giela
ja
nu
ain
,
lohká
Einarsen
gean
dáidagiid
Sámediggi
lea
oastán
.
Mun
lean
giitevaš
go
lean
beassan
johtit
máilmmis
ja
miehtá
sámi
ja
dakko_bokte
ožžon
inspirašuvnna
iežan
čállindáidagii
ja
duodjái
,
lohká
Thomas
.
Mun
lean
maid
hui
duhtavaš
go
medias
lea
gullon
min
birra
olu
,
lohká
son
maŋŋel
gilvvu
.
Mun
lean
mátkkoštan
miehtá
Finnmárkku
gos
lean
fitnan
eanáš
joatkkaskuvllain
.
Mun
lean
nu
duhtavaš
kundariiguin
dáid
jagiid
go
lean
beassan
gallehit
báikki
olbmuid
ja
mátkkálaččaid
,
nu_ahte
mu
mielas
gal
olbmot
ánssášedje
dán
,
moddjá
beaivválaš
jođiheaddji
iežas
loahpahanfeastta
maŋŋá
.
Mun
lean
nu
lihkolaš
,
eallinmokta
lea
maid
badjánan
maŋŋá
go
lean
gehppon
,
lohká
Airin
.
Mun
lean
oggon
dás
justa
maŋŋá
soađi
rájes
,
muhto
in
leat
goassege
goddán
dákkára
.
Mun
liikon
Sámi_Grand_Prix
birrasii
go
maŋŋá
gilvaleami
mun
beasan
ain
buorebut
oahpásmuvvat
ođđa
juoigiiguin
ja
lávluiguin
Sámis
,
leaikkasta
beakkálmas
.
Mun
maiddái
dieđus
ieš
liikon
muitalit
,
ja
barggu
čađa
dieđán
maid
mánát
hálidit
gullat
,
muitala
Buljo
.
Mun
mannen
miehtá
ja
juhken
.
Mun
muittuhan
ahte
buot
golbma
stáhta
ledje
mielas
dan
ektui
ahte
oažžut
ON
eamiálbmotjulggaštusa
mearriduvvot
,
sihke
proseassa
čađa
ja
julggaštusa
mearrideami
bokte
.
Mun
oaivvildan
ahte
sámi
TV-kanála
lea
oktasaš
sámi
ášši
man
ferte
ovddidit
davviriikkalaš
ovttasbarggu
čađa
,
ja
čujuhit
kulturministara
áigumuššii
ráhkadit
davviriikkalaš
sámi
mediaplána
.
Mun
oaivvildan
ain
ahte
lea
guolástusministara
Helga
Pedersena
politihkalaš
dáhtu
,
duostilvuođa
ja
čađahanvuoimmi
duohken
oažžut
go
mii
dán
loahpa
loahpas
čađa
,
dadjá
Silje
Muotka
.
Mun
orun
jaska
ovtta
čiegas
,
muhto
manan
miehtá
máilmmi
?
Mun
ozan
dan
dáidaga
čađa
,
dan
čađa
beasan
dovdat
iežan
ja
maiddái
beasan
leat
"
ieš
"
ollislaččat
,
muitala
Paul
filosofalaččat
.
Mun
ožžon
ráfi
maŋŋel
álggu
mas
lei
jođánis
leahttu
ja
olu
mii
dáhpáhuvai
oanehis
áiggis
.
Mun
ribahin
nohkkat
ja
gullájin
moadde
diimmu
maŋŋil_go
soames
iluin
stužaidii
.
Mun
soaittášin
álgit
journalistaohppui
jus
dat
boađášii
,
in
dieđe
vel
,
muhto
ferte
goit
leahket
oahppu
mainna
lea
sihkar
maŋŋil
oažžut
barggu
dáppe
davvin
,
go
dáppe
háliidan
orrut
boahtteáiggis
,
muitala
Ellen
Anne
Sara
.
Mun
sáhtán
jeđđet
su
dainna
ahte
NSRs
gal
leat
garra
oaivilat
olu
ráđi
árvalusaide
,
ja
mii
áigut
áinnas
,
nu
go
leat
dahkan
40
jagi
čađa
,
searvat
sámi
servodaga
huksemii
.
Mun
sávan
ahte
Sámi
Radio
sirdá
fas
sáddenáiggi
,
vai
dat
šaddá
maŋŋel
bargoáiggi
,
dadjá
Marit
Inga
Utsi
loahpas
.
Mun
sávan
ahte
dát
bivttas
liggešii
din
miehtá
dán
vahkku
dáppe
davvin
Sámis
.
Mun
sávašin
hálddašeami
mii
sihkarastá
sámiid
beroštumiid
.
Mun
veađán
das
lea
čuovvolan
muhtun
pornosiidu
maid
maŋŋel
go
sáddejin
!
Mun
vuhtten
ahte
lea
olu
dovddut
čatnon
dáruiduhttimii
,
mii
lea
erenoamážit
váikkuhan
buot
guovlluide
miehtá
Sámi
,
lohká
Aili
Keskitalo
,
Sámedikki
presideanta
.
Mun
ádden
ahte
NRK
lea
maŋŋel
maid
ohcan
.
Mun
árvidin
ahte
fargga
dulvi
doalvu
munno
buođu
,
nuba
mun
čatnen
fávllimus
reŋkui
gassa
bátti
ja
coggen
dan
bátti
eará
reŋkkuid
čađa
ja
de
gárren
bátti
stuorra
gáddegeađgái
.
Mun
šadden
dovdoseabbon
miehtá
Norgga
.
Munnje
eai
bastte
sánit
,
dadjá
Issán
dál
vahku
maŋŋil
garra
dálkki
máid
bosádii
johtui
miehtá
Norgga
mediain
.
Munnje
maid
bohte
alkoholaváttisvuođat
maŋŋá
dán
skuvlla
.
Munnje
riŋgejit
miehtá
Finnmárkku
,
nugo
Deanus
,
Kárášjogas
ja
Guovdageainnus
.
Juovlaruohta
maŋŋel
dii.
21.00
bissehuvvo
visot
muohtačorgenbargu
.
Muorat
eai
goikka
šat
albmaláhkái
maŋŋel
mihcamáraid
.
Muotka
deattuha
ahte
lea
illubeaivvi
NSRii
go
son
,
gii
sin
mielas
lea
buoremus
evttohas
,
miehtá
evttohassan
.
Mus
lea
maiddái
jumešviellja
gii
áiggi
čađa
lea
leamašan
buorre
dorvun
munnje
.
Mus
leamaš
buorre
guollelihkku
dien
beaivvi
,
go
diimmu
maŋŋá
godden
goadjima
.
Mus
leat
guokte
konklušuvnna
seminára
maŋŋel
.
Mus
leat
hui
dehálaš
ságat
dál
doalvut
ON
olmmošvuoigatvuođa
kommišuvdnii
,
logai
Stavenhagen
guhte
čohkke
ON
ovddas
dieđuid
eamiálbmogiid
dili
birra
miehtá
máilmmi
.
Mus
leat
lagas
fuolkkit
geaid
muittán
lávejedje
mánnán
gullat
luđiid
beaivvi
miehtá
.
Mus
leat
leamaš
beaivelottit
girddašeamen
čoavjjis
,
lean
hui
duhtavaš
,
muitalii
Piera
maŋŋá
go
oaččui
bálkkašumi
gielddaministaris
.
Mus
lei
gal
čađat
áigge
dakkár
unohis
dovdu
miehtá
filmma
.
Musea
lea
luoikan
govaid
miehtá
máilmmi
.
Musea
lea
rabas
miehtá
jagi
ja
ofelastá
gussiid
nuvttá
.
Musea
luhtte
Kárášjogas
leat
nuorat
oainnahallan
,
maŋŋel
go
leat
cuvkon
glásaid
,
boaldán
čohkkánbeaŋkkaid
ja
mollen
muhtin
goađis
uvssa
fargga
mánu
dás
ovdal
.
Musea
luhtte
Kárášjogas
leat
nuorat
oainnahallan
,
maŋŋel
go
leat
cuvkon
lásaid
,
boaldán
čohkkánbeaŋkkaid
ja
mollen
muhtin
goađis
uvssa
fargga
mánu
dás
ovdal
.
Museasearvi
lea
sádden
breava
Kárášjoga
gildii
gos
ávžžuhat
gieldda
lágidit
seminára
mii
váldá
ovdan
1959-60
dáhpáhusaid
,
ja
geahčada
mii
Kárášjogas
geavai
dan
maŋŋil
.
Musihka
teavsttat
gávdnojit
Biibalis
ja
sálbmagirjjis
,
earret
«
Min
sivdnideaddji
»
maid
Inga
Ravna
Eira
lea
čállán
,
dadjá
Nedrejord
maŋŋá
go
vuosttaš
geardde
su
musihkka
čuojahuvvui
.
Musihkkastoahkanbottu
maŋŋá
lea
vejolaš
fitnat
vuojadeamen
vuojadansáles
.
Muđui
ballá
addimis
heajos
signálaid
jus
eiseválddit
gehččet
dákkár
dáhpáhusaid
čađa
suorpmaid
.
Muđui
de
bođii
sámediggepresideanta
soaittáhagas
Stuoradikki
boradanlatnjii
dakka
maŋŋel
go
leimmet
álggahan
čoahkkima
.
Muđui
dies
boršo
ja
dulde
measta
juohke
rokkis
,
ja
báhkka
lievla
borggistii
miehtá
dievá
.
Muđui
dieđiha
vel
FJ
ahte
maŋŋil
digaštallama
lea
jahkečoahkkin
.
Muđui
ii
jearran
kruvdnaprinsa
maidege
maŋŋá
doaimmaheaddji
sagastallama
.
Muđui
joavku
lea
bieđggus
miehtá
Norgga
.
Muđui
leat
Mátta-Várjjagis
sii
geat
bohtet
maŋŋel
Turi
Finnmárkku
sisaboahtolisttus
.
Muđui
leat
feastivála
oktavuođas
miehtá
vahku
iešguđetlágan
doalut
.
Muđui
leat
filmmas
čađa
gaskka
nanu
neaktimat
,
ja
filmma
neavttárat
fertejit
oažžut
ollu
ánssu
go
filbma
lihkostuvvá
nu
bures
.
Muđui
leat
miellagiddevaš
kulturáššit
miehtá
Davvikalohta
.
Muđui
leat
oaidnán
ahte
nissonat
čohkkájit
njunušvirggiin
almmolaš
ásahusain
miehtá
Sámi
.
Muđui
lohká
Kåven
iežas
áigume
čađahit
Norgga
mátkki
,
gos
fitná
muhtun
báikkiin
čuojahit
,
muhto
dat
ii
šatta
ovdal_go
maŋŋel
juovllaid
.
Muđui
muitalii
násti
ahte
son
maŋŋá
beassážiid
ja
giđa
mielde
fas
lea
musihkkamátkkis
.
Muđui
oaččui
Romssa
Universitehta
doarjaga
golmma
dutkanprográmmii
:
Árbevirolaš
máhttu
ja
vuonaid
hálddašeapmi
ekosysteman
ja
kultureanan
,
Sámi
dáidda
ja
Eatnamiid
máhttu
ja
resursageavaheapmi
Sis-Finnmárkkus
ja
Romssas
2500
jagi
ovdal
Kristusa
ja
1000
jagi
maŋŋel
.
Muđui
ávvuduvvo
ođđa
sálbmagirjji
miehtá
riikka
.
Muđuid
beassat
oaidnit
mánáid
sárgumiid
maid
teáhter
lea
ožžon
maŋŋel
go
ledje
dieđihan
sárgungilvvu
.
Myklevold
lohká
dás
lea
sihke
politihkalaš
ja
ruđalaš
bealit
maid
doaivumis
plána
maŋŋá
lea
álkit
čoavdit
.
Máhte
Máret
čájeha
goanstačičči
maid
geavaha
,
maŋŋá
go
sus
čuhppe
olgeš
čičči
eret
go
fuomášuvvui
čižžeborasdávda
.
Máhte-bártniid
siida
,
gosa
Máhtte-Andreas
gullá
,
leat
dál
juo
johtán
eanu
rastá
.
Máhtte
…
gal
don
leat
badjelmeare
gielistišgoahtán
ja
riidališgoahtán
maŋŋel
go
šaddet
aktiiva
politihkarin
ja
besset
sámediggái
!
Máhttodepartemeanta
,
skuvlaeaiggát
Oahppodirektoráhtta
ja
Statsbygg
eai
astan
ságastit
čoahkkima
maŋŋel
,
go
sii
ledje
máhccame
fas
lulás
.
Máidnasiid
ja
fearániid
čađa
,
maid
goađis
muitala
,
leat
buorit
oahpaheaddjit
,
oaivvilda
Siri
.
Máidnojuvvon
teáhterbihttá
”
1852
”
lei
nu
bivnnut
ahte
dál
fas
ilbmá
beassášfálaldahkan
teáhterustibiidda
miehtá
Sámi
ja
vel
olggobeal
Sámi
!
Máilmmi
girjebeaivi
ávvuduvvo
badjel
100
riikkas
miehtá
máilmmi
.
Máilmmicupa
loahppagilvvut
lágiduvvojit
Harstadas
maŋŋel
beassážiid
,
lávvordaga
cuoŋománu
10.
beaivvi
ja
doppe
besset
dat
16
buoremus
hearggi
gilvalit
.
Máilmmimeašttirvuođagilvu
heaibumis
lea
stuorámus
gilvu
maŋŋá
Olympiija
gilvvuid
,
ja
hárjeheaddji
Gundersen
jáhkká
ahte
Erlandsenis
sáhttet
leat
buori
vejolašvuođat
fasket
medáljja
gilvvus
.
Máksin
maŋŋil
njukčamánu
17.
beaivvi
mielddisbuktá
250,-
ru.
lasidivvaga
.
Máksu
fidnejuvvo
maŋŋá
go
bargu
lea
dahkkojuvvon
.
Mállásat
Guovdageainnus
Maŋŋel
go
buot
doalut
ledje
nohkan
Eanodagas
de
manne
hearrát
ja
buot
sin
guossit
mállásiidda
Thon
Hotellii
Guovdageidnui
.
Mállásat
duottarstobus
ipmilbálvalusa
maŋŋil
.
Mállásat
girkostobus
ipmilbálvalusa
maŋŋil
,
Deanu
boandanissoniid
searvi
guossoha
.
Mánnan
lávvordaga
vujiiga
guokte
dievddu
bávtti
njeaiga
,
Sáččás
,
gos
goappašagat
roasmmehuvaiga
,
ja
nubbi
maŋŋá
jámii
.
Mánnodaga
maŋŋel
go
šattai
norggameašttirin
,
bođii
diehtu
ahte
beassá
maiddái
norgga
riikkajovkui
Davviriikalaš
gilvvuin
ođđajagimánus
.
Mánnodaga
maŋŋelgaskabeaivvi
vázzái
Mikkel
Eira
borgga
ja
guolddu
čađa
Guovdageainnus
Mázii
.
Mánnodaga
álggii
diggeášši
guovtti
deatnulaš
dievddu
vuostá
,
geat
leaba
áššáskuhtton
diibmá
rievidan
,
nu_ahte
71-jahkásaš
Nils
Erling
Henriksen
jámii
dakka
maŋŋel
rievideami
.
Mánnodateahkeda
lágiduvvui
Kárášjogas
doarjjakonsearta
Haiti
álbmogii
gos
duháhiid
mielde
olbmot
leat
heađis
maŋŋel
dan
garra
eanadoarggástusa
.
Mánnodateahkeda
riŋgeje
olbmot
politiijaide
miehtá
Hámmárfeastta
,
geat
ledje
vásihan
ánuheddjiid
geat
bohte
uksagaskii
.
Mánnodoarjja
jorbejuvvo
lagamus
olles
logi
kruvdnui
ođđasitrehkenastima
maŋŋá
.
Mánnoviissaid
leat
miehtá
Norgga
digaštallan
sisabahkkemiid
maid
Statnett
pláne
,
go
áigot
cegget
el-fápmolinjjáid
sihke
Davvi-Norgii
ja
Lulli-Norgii
.
Mánná
han
lei
áibbas
oadjebasvuođas
iežas
fulkkiid
luhtte
,
mii
leage
dábálaš
leamaš
áiggiid
čađa
sámiid
gaskas
.
Mánnán
buot
dát
orui
nu
eahpeduođalaš
,
muhto
maŋŋá
lean
áddegoahtán
buorebut
dalá
muitalusaid
sisdoalu
.
Mánu
maŋŋá
,
ođđajagemánus
2009
,
álgá
vistti
plánen
.
Mánáid
gáhttejit
Son
muitala
ahte
maŋŋel
go
mediijat
čálligohte
ahte
bohccot
vuojáhallet
togii
,
de
álge
erenoamážit
neahttaaviissain
olggobealolbmot
buktit
kommentáraid
mat
leat
leamaš
sihke
suorggahahttit
ja
mat
leat
maid
bávččagahttán
.
Mánáid
ja
mánáidmánáid
luhtte
gal
áigo
maiddái
fitnat
,
lohká
Øivind
Vandbakk
,
maŋŋil
41
jagi
doavttirin
.
Mánáide
ja
nuoraide
áigot
doallagoahtit
filbmakurssaid
mas
besset
ieža
ráhkadit
fikšuvdnafilmmaid
,
muitala
Utsi
ja
áigot
ge
bovdet
mánáid
ja
nuoraid
miehtá
sámi
dán
kursii
.
Mánáidruhta
boahtigoahtá
dakkaviđe
go
lea
vejolaš
dan
máksit
dien
áigemeari
maŋŋil
.
Mánáidruhta
galgá
muddejuvvot
leažžá
dál
mearriduvvon
almmolaš
dahje
priváhta
šiehtadusain
,
ja
gáibiduvvoš
go
dat
oadjokántuvrra
čađa
vai
ii
.
Mánáidsuodjalusmánát
,
geat
mearridit
ain
orrut
biebmoruovttus
maŋŋá
go
leat
deavdán
18
jagi
,
eai
oaččo
doarjaga
gazzat
alit
oahpu
.
Mánáidviesut
-
maid
Ráđđehus
lea
ásahan
miehtá
riikka
,
leat
váldán
atnui
ođđa
metodaid
gažadit
ja
medisiinnalaš
iskosiid
mat
eai
leat
nu
lossat
mánáide
.
Mánáidáittardeaddji
Reidar
Hjermann
ja
Sis-Finnmárkku
bearašsuodjalanhoavda
Laila
Somby
Sandvik
hálešteamen
maŋŋá
čoahkkima
.
Mánát
galget
beassat
geahččalit
searvat
ja
oahppat
barggu
čađa
,
go
dalle
sii
muitet
dan
maŋŋil
.
Mánát
geat
leat
vázzán
dáža
skuvlla
nuppi
máilmmesoađi
maŋŋá
leat
maiddái
ožžon
dovdat
dáruidahttinpolitihka
.
Mánát
ja
nuorat
miehtá
Norgga
KFUK
ja
KFUM
čogget
ruđaid
hutkás
vugiiguin
vai
besset
veahkehit
mánáid
ja
nuoraid
eará
riikkain
.
Mánát
leat
skuvllas
miehtá
jagi
ja
dan
maŋŋá
sii
leat
várra
bures
ráhkkanan
dassážii_go
"
albma
"
skuvla
álgá
.
Mánát
ledje
ožžon
čielga
dieđu
ahte
maŋŋá
go
gonagasa
ledje
dearvvahan
,
de
eai
ožžon
vilppastit
su
maŋŋái
,
muhto
Lill
Hege
Anti
gal
ii
muitán
šat
dan
ja
ribahii
ge
vilppastit
ja
lei
nu
goargat
dalle
.
Mánát
ohppet
guliid
čollet
maŋŋá
nuohttuma
.
Mánátge
eai
leat
dán
oktavuođas
vajáldahtton
,
sidjiide
lea
sierra
beaivi
vahkuloahpa
maŋŋá
vuossárgga
.
Máre
Jovnna
leai
dan
ovdal
jo
ožžon
lobi
čađahit
sihke
gásttašemiid
ja
eahkediid
mállásiid
,
nuba
dan
maŋŋá
bisma
attii
Máre
Jovnnii
vel
lassin
báhpalaš
válddi
.
Máret
Áile
Sara
ja
Ánne
Risten
Sara
beasaiga
illudit
maŋŋel
heargevuodjima
cup-gilvvuid
Heahtás
mannan
vahkkoloahpa
.
Máret
Ánná
álggii
jahkebeali
maŋŋel
ja
lea
bassan
37,5
jagi
.
Máret-Lemet
Máret
álggii
Kárášjoga
guossevissui
hoavdan
1949:s
ja
lei
maiddái
maŋŋá
ovtta
jagi
Skáiddi
hoteallas
gos
Máret
háldii
Davvi-Norgga
hotealladoaimma
.
Márfebassi
Bjørnar
Mikkelsen
(
26
)
illudii
vuosttaščájálmasa
gussiid
,
geat
eai
lean
vuordán
márffiid
oažžut
nuvttá
čájálmasa
maŋŋel
.
Márjá
dadjá
:
Leat
go
nu
buorre
,
ahte
guottát
mu
rastá
eanu
?
Márjá
de
bivdá
njoammila
iežas
doalvut
rastá
eanu
,
ja
dasa
njoammil
vástida
:
In
gille
go
lean
lávvomuoraid
ohcame
.
Márkan
lea
jo
olles
doaimmas
bealletiimma
maŋŋá
go
rahpe
márkaniid
.
Márkaniidda
bohtet
sihke
olbmot
ja
vuovdaleaddjit
miehtá
Davvikalohtta
.
Márkomeannu
lea
jagiid
čađa
sturron
nana
sámi
kultuvrajulggaštussan
masa
ollu
olbmot
servet
ja
besset
váldit
oasi
das
masa
buoremusat
liikojit
-
sámi
kultuvrii
.
Mátkeealáhusa
ovttasbargu
rastá
rájá
¶
Mátki
čađa
Suoma
bistá
guhtta
vahku
.
Mátkkis
hurggihii
6-7
vahku
,
Werner
čilge
iige
máhttán
oppa
govahallatge
,
ahte
čieža
jagi
maŋŋá
son
ássá
Ohcejogas
.
Mátkkis
šattai
soahpatmeahttunvuohta
,
gos
nubbi
dán
40-jahkásaččain
galgá
časkán
Skum
maŋŋel
go
dikkáskedje
droššerehkega
nalde
.
Mátkkošta
miehtá
Norgga
¶
Mátta
Várjjat
JFF
oaivvilda
nu
mo
NJFF
(
Norgga
bivdiid
ja
oagguidsearvi
)
ahte
luossadilálašvuohta
miehtá
lea
hui
vearrái
.
Mátta-Várjjaga
Sosialisttalaš
Gurutbellodaga
stivralahttu
,
Elin
Henriksen
,
lea
šaddan
garra
riđu
čađa
mannat
go
muhtin
lea
sutnje
sádden
vuolláičálekeahtes
breava
mas
cielahuvvo
roavvát
.
Mátta-sápmelaš
Elsa
Laula
Renberg
jođii
miehtá
iežas
politihkalaš
áigumušaid
olahit
.
Mávnos
bisána
ja
viggá
guovlat
guolddu
čađa
.
Máze
SS
vuhttui
váiban
maŋŋá
semifinála
,
ja
dat
lei
varra
okta
sivva
dasa
go
Gironvári
Lunttat
besset
stoahkat
Máze
gánddaiguin
.
Máze
Sámiid
Searvi
doaibmagoahtá
fas
ollásit
maŋŋel
jahkečoahkkima
mii
dollui
gaskavahkku
mannan
vahkkus
,
vaikke
lea
leamaš
oalle
vuollin
guhkit
áiggi
.
Máze
skuvllas
molleje
guokte
stuora
divrras
láse
ja
maid
rektora
kántuvrra
láse
čađa
leat
bálkestan
geđggiid
.
Máze
šalddis
,
mii
lea
rastá
eanu
,
stohket
mánát
dávjá
.
Máze
čiekčit
lea
dálvvi
miehtá
hárjehallan
ovttas
Guovdageainnu
B-joavkkuin
Báktehárjjis
.
Mázes
leat
dál
,
maŋŋel
go
guokte
čiekčama
leat
leamaš
,
4.
čuoggá
.
Máŋga
beaivvi
maŋŋel
gilvvuid
goit
juobe
galggašii
sáhttit
jienaid
almmuhit
.
Máŋga
jagi
maŋŋel
bođii
muhtun
gávpeolmmái
dan
gávpogii
gos
nieida
lei
.
Máŋga
jagi
maŋŋel
ja
garra
rahčamušaid
čađa
oaččui
allaskuvla
journalistaoahpu
.
Máŋga
jagi
maŋŋel
lea
son
gearggus
mávssahit
ja
goddit
sin
geat
su
bearraša
godde
.
Máŋga
jagi
maŋŋil
bođii
okta
gávpeolmmái
dán
gávpogii
,
gos
dat
nieida
lei
.
Máŋga
jagi
maŋŋil
eai
leat
geaidnobarggut
vel
álggahuvvan
ge
.
Máŋga
jagi
maŋŋil
gahčai
mikrogirdiin
,
maid
lei
ieš
ráhkadan
.
Máŋga
oahpaheaddji
čálle
das
juo
diŋgonlisttu
,
maŋŋel
go
ledje
geavahan
buori
áiggi
geahčadit
oahpponeavvuid
.
Máŋga
riikkas
lea
dat
gal
juo
leamaš
dábálat
go
spiehkastahkan
,
ahte
lea
manipuleren
ja
divvon
historjjá
vai
dat
heive
dan
politihkkii
mii
áiggiid
čađa
lea
ovddiduvvon
.
Máŋga
vahkku
maŋŋel
dan
rájes
go
muhtin
nuorra
olmmái
lei
álgán
bargui
de
siđai
hoavda
su
boahtit
iežas
kantuvrii
.
Máŋga
čuođi
sámenuora
miehtá
sámeguovllu
ledje
čoahkkanan
dán
jagi
dáiddadáhpáhussii
Roavvenjárgii
.
Máŋgasat
lohke
maŋŋá
liikon
dasa
go
su
divttain
vuhttui
bures
ahte
man
birrasis
son
lea
bajásšaddan
.
Máŋgasat
vulget
skuvlla
maŋŋá
studeret
eará_sadjái
ja
vajáldahttet
iežaset
eatnigiela
,
muitala
Jouni
Moshnikoff
.
Máŋgga
sajes
Norggas
barget
nissonat
ovttas
lágidit
doaluid
rastá
searvegodderájiid
ja
servviid
.
Máŋgga
sajis
álgá
ges
ođđa
cealkka
njuolga
čuoggá
maŋŋá
vaikko
galgá
leat
gaska
.
Máŋggaid
auditioniid
ja
prográmmaid
maŋŋil
bázii
okta
vuoiti
,
gii
dál
lea
šaddan
hui
beakkánin
Norggas
.
Máŋggaid
duháhiid
plástabohttala
mat
ledje
dulbmojuvvon
dihttojedje
eahkedis
oaivelávddi
ovddabealde
,
maŋŋá
maŋimuš
konseartta
.
Máŋggaid
miljovnnaid
jagiid
čađa
leat
jápma
šattut
ja
eallit
guohcagan
ja
vudjon
mearrabodnái
.
Máŋggalágan
valáštallamiin
áiggiid
čađa
leat
sus
vuoittut
čoagganan
hilduid
dievva
.
Máŋggas
gevve
buohccivissui
maŋŋel
doarrumiid
.
Máŋggat
buolvvat
áiggiid
čađa
leat
ávkkástallan
dáid
riggodagaid
ja
čázádat
lea
maid
leamaš
dehálaš
johtolahkii
.
Máŋggat
dutkit
lohket
,
ahte
juos
ná
geavvá
de
dat
boahtá
leat
garra
geahččalus
sámi
servodahkii
daningo
deike
bázášedje
vuorrasut
ja
boarrásut
olbmot
dán
maŋŋá
go
skuvlejuvvon
nuorat
leat
fárren
eret
.
Máŋggat
fáŋggat
,
geat
leat
eret
Nuorta-Eurohpás
ja
Baltikumas
,
oaivvildit
giellaváttuid
ja
boasttoáddejumiid
dahket
sidjiide
váttisvuođaid
dutkamis
ja
maŋŋil_go
sii
leat
čohkkáme
giddagasas
.
Máđija
guhkkodat
lea
53
kilomehtera
ja
vaikke
dat
johtá
meahcceguovllu
čađa
,
de
máđija
guoras
leat
oalle
buorit
bálvalusat
.
Máđija
,
mii
johtá
jávrriid
mielde
ja
vuvddiid
čađa
,
heive
hárjánan
skohtervuoddjái
.
Mäkinen
muitala
ahte
Avvila
politiijas
lea
ovttasbargu
Gárigasnjárgga
duolluin
,
geat
sáddejedje
guokte
albmá
báikái
dalá
maŋŋá
dutkat
ášši
.
NAF
gulahallanráđđeaddi
Jan
Ivar
Engebretsen
dieđiha
preassadieđáhusas
ahte
olbmot
fertejit
leat
várrogasat
go
biilla
galget
bassat
maŋŋel
Islándda
gutnabalvva
.
NAV
áigu
ovttas
stáhtain
ja
suohkaniiguin
ásahit
NAVkantuvrraid
miehtá
riikka
.
NAV
áigu
ovttasráđiid
stáhtain
ja
suohkaniiguin
ásahit
NAV-kantuvrraid
miehtá
riikka
.
NBR
jođiheaddji
Nils
Henrik
Sara
ballá
ahte
ahte
maŋŋel
kártemiid
ilbmet
ruvkket
.
NBR
jođiheaddji
Nils
Henrik
Sara
ii
leat
movttet
go
ballá
ahte
maŋŋel
kártema
ilbmet
ruvkket
.
NBR
jođiheaddji
Nils
Henrik
Sara
ii
loga
sin
NBRas
ballat
ahte
dál
dal
besset
ja
álget
olbmot
viivvuheamet
hukset
barttaid
miehtá
duoddariid
nu
go
boazodoalloagronoma
Mikkel
Aili
Gaup
lea
dovddahan
mannan
skápma
.
NBR
jođiheaddji
diehtá
maid
muitalit
ahte
maŋŋá
dán
Spekter
prográmma
jearahii
su
muhtin
journalista
NRK
Sámi
Radios
.
NBR
lea
ge
maŋŋel
lokten
ášši
iešguđet
forain
,
ja
maid
doallan
čoahkkima
finánsaministariin
Kristin
Halvorseniin
.
NBR
lea
čađa
gaskka
vuordámuš
ahte
Sámediggi
ii
goazat
lága
mearrideami
.
NBČ
hálddaša
goalmmádasa
stáhtabušeahtas
ja
ásaha
ovttasbarggus
stáhtain
ja
gielddaiguin
NBČ-kantuvrraid
miehtá
riikka
.
Kaisa
Varis
duhtavažžan
čuoigama
maŋŋá
.
Čáhci
álggii
boršut
njamahanlanjas
,
ja
ilmmai
miehtá
vuosttaš
gearddi
.
–
Mii
ohcat
čálliid
geat
čállet
sámiid
dili
birra
,
ja
muittuhit
ahte
Sápmi
lea
viiddis
ja
mii
háliidivččiimet
muitalusaid
miehtá
Sámi
,
lohká
Sámi
Teáhtersearvvi
ovdaolmmoš
,
Iŋgor-Ántte
Áilu
.
–
Čáhci
lea
boahtán
geađgejuolggi
čađa
ja
gáhtu
bokte
,
lohká
¶
NRK
Sámi
Radio
hoavda
Nils
Johan
Hætta
ii
astan
searvat
jearahallamii
ovdal
ikte
eahkeda
maŋŋil_go
aviisa
deaddiluvvui
.
NRK
Sámi
Radio
lea
dán
ášši
publiseren
dárogillii
ja
sámegillii
máŋgga
mediahámis
,
ja
lea
kvalitehtasihkarastan
buktaga
sihke
ovdal
ja
maŋŋil
almmuheami
.
NRK
Sámi
Radio
mediafálaldat
lea
sápmelaččaide
,
ja
galggalii
leahkit
čađa
davvi-
,
julev-
ja
máttasámegillii
.
NRK
lei
maid
doppe
,
ja
sii
sáddejit
sierra
prográmma
dán
birra
maŋŋil
.
NRK
siidduin
lea
dát
lávlla
/
luohti
árvvoštallojuvvon
buot
áiggiid
buoremus
lávlunoassin
,
dan
sivas
go
olbmot
miehtá
Norgga
ain
muitet
ja
máhttet
dan
lávlut
.
NRK
1
čájehii
sáttovolleyspábba
gilvvuid
maiddái
beaivvi
maŋŋá
.
NRK
Nordnytt
dieđiha
ahte
Álttá
lávlunjoavku
,
Cyaneed
,
leat
gávdnan
ođđa
rumbočuojaheaddji
maŋŋel
go
Elin
Boland
mearridii
guođđit
joavku
.
NSR
jođiheaddji
ja
presideantaevttohus
Aili
Keskitalo
geavahii
liibba
oainnusin
dahkat
buot
daid
bargguid
maid
sámenissonat
leat
buolvvaid
čađa
bargan
sámi
organiserema
ja
sámi
vuoigatvuođaid
ektui
,
Else
Laula
Renberg
rájes
gitta
otnážii
.
NSR
lea
40
jagi
čađa
leamašan
mielde
huksemin
sámi
servodaga
vuođu
rájes
.
NSR
lea
Sámedikki
čađa
leamaš
veahkkin
dasa
ahte
Háštá
sámi
mánáid
identitehta
ja
gullevašvuohta
nannejuvvo
.
NSR
lea
áiggiid
čađa
viššalit
ja
duođalaččat
bargan
ovddidit
sámi
áššiid
,
ja
gozihan
ahte
dát
ovdánit
ja
rivdet
rievttes
guvlui
.
NSR
lea
álggahan
válgaortnega
dárkkisteami
,
ja
lea
dolvon
dan
organisašuvnna
ja
Sámedikki
vuogádaga
čađa
virttis
gieđain
.
NSR
maid
oaivvilda
ahte
sámi
geavaheapmi
luonddus
ja
luondduresurssain
guhkes
áiggiid
čađa
,
čájeha
leat
sihke
ceavzilin
ja
árvvusatnimin
sámiid
oasálastin
ja
árbevirolaš
geavaheapmi
luonddus
,
nu
go
bivdu
,
guolásteapmi
,
boazodoallu
ja
čoaggin
,
ii
čuoza
lundui
dainnalágiin
ahte
dovdo
.
NSR
massii
ovtta
áirasa
Kárášjogas
maŋŋel
válggaid
.
NSR
mielas
livččii
dehálaš
maŋŋil
árvvoštallat
ja
guorahallat
lasihivččii
go
dákkár
nuppástus
sámegiela
geavaheami
.
NSR
njunuš
,
Aili
Keskitalo
,
muitala
su
mielas
lei
fas
suohtas
álgit
iežas
politihkalaš
ámmáhii
maŋŋel
garra
buozalmasvuođa
.
NSR
oaivvilda
Sámeálbmot
foandda
ásaheami
leat
dušše
oktan
lávkin
dan
guvlui
ahte
buoridit
daid
manahemiid
ja
nordademiin
maid
sámi
álbmot
lea
vásihan
máŋggaid
buolvvaid
čađa
.
NSR
oaivvilda
ahte
Norga
dárbbaša
eanet
sámi
ofelaččaid
ja
NSR
áigu
boahtte
jagi
ávžžuhit
ahte
galget
leat
guhtta
ofelačča
mat
johtet
miehtá
Norgga
oahpaheamen
sámiid
birra
.
NSR
oaivvilda
ahte
go
geahččá
man
olu
guolásteapmi
mearkkaša
,
de
ferte
maid
geahččat
man
olu
dat
lea
mearkkašan
áiggi
čađa
.
NSR
oaivvilda
ahte
gáhtten
sámi
guovlluin
dagaha
rievdadusaid
dan
árbevirolaš
ja
báikkálaš
geavaheamis
,
ja
dan_dihte
dovdet
dán
sisabahkkemin
ja
gáibida
ahte
sámi
bealli
miehtá
dasa
.
NSR
riikastivrra
jođiheaddji
lea
ilus
go
son
gii
sin
mielas
buoremus
evttohas
miehtá
presideantaevttohassan
.
NSR
roasuid
čađa
¶
NSR
sámediggeáirras
Kirsti
Guvsám
jearrá
dán
vahkkus
máid
Sámedikki
ráđđi
lea
bargan
dan
ektui
go
norgalaš
ja
stáhta
oamastuvvon
fitnodagain
leat
doaimmat
miehtá
máilmmi
eamiálbmotguovlluin
.
NSR
vuittii
15-15
jienain
mii
sihkkarastá
ođđa
oahppogirjjiid
¶
NSR
áigu
Sámedikki
čađa
bargat
dan
ala
ahte
boahtteáiggi
boazodoalus
galgá
kulturoasis
leat
dehálaš
sadji
.
NSR
áigu
Sámedikki
čađa
bargat
dan
ala
ahte
boazodoalu
areáladilli
geahčadeapmi
álggahuvvo
jođáneamos
lági
mielde
.
NSR
áigu
ságastallat
dan
birra
ahte
ii
go
sáhtášii
lasihit
ruđaid
AGW
barggu
organiseremii
,
vai
sihkkarastá
ahte
nuoraid
hárjehallan
ja
ráhkkaneapmi
sáhttá
doaibmat
nu
bures
go
vejolaš
.
NSR:a
maŋimuš
riikkačoahkkimis
šattai
mearrasápmelaččaid
áirras
ja
doaibmi
NSR:a
jođiheaddji
duvdiluvvot
eret
,
maŋŋá
garra
signálaid
válgalávdegotti
oasis
ahte
sii
hálidedje
sámegielhálli
evttohasa
.
NSR:i
lei
dát
vuosttaš
máŋgga
lágideamis
mat
galget
miehtá
riikka
.
NSRa
luottat
leat
leamaš
maiddái
stuorra
veahkkin
eará
álgoálbmogiidda
miehtá
máilmmi
.
NSRa
maŋemus
riikkačoahkkimis
duvdiluvvui
mearrasápmelaččaid
sámediggeáirras
ja
doaibmi
NSRa
jođiheaddji
Geir
Tommy
Pedersen
eret
maŋŋel
go
oassi
válgalávdegottis
bukte
garra
signálaid
ahte
sii
háldit
sámegielat
evttohasa
.
NSRa
sámesearvvit
leat
ieža
šaddan
ásahit
mánáidgárddiid
miehtá
Norgga
.
NSRas
mii
gáibidit
ahte
ráđđi
dál
farggamusat
gáibida
Statnettas
eará
molssaeavttuid
go
govda
ja
stuorra
el-fápmolinjá
manná
čađa
stuorra
boazodoalloguovlluid
,
lohká
Skum
.
NSRii
leat
ekologiija
,
ekonomiija
ja
kultuvra
čađa
sorjavaš
bealit
go
galgá
juksat
ceavzilis
boazodoalu
.
NSR
oaidná
dehálažžan
ahte
Sámediggi
berre
váikkuhit
čielggadanprošeavttas
Skániid
joatkkaskuvlla
ođđasis
ásaheami
birra
,
gos
sámi
giella
ja
kultuvra
leat
vuođđun
NSR
oaivvilda
ahte
maŋŋel
go
Bargiidbellodat
oktan
ovttasbargoguimmiiguin
heaittihedje
Skániid
joatkkaskuvlla
,
de
leat
olu
Skániid
ja
Evenáši
oahppit
fárren
Harstad
ja
Narvika
gávpogiidda
.
–
Čájehuvvo
ahte
mus
lea
viiddis
doarjja
miehtá
Sámi
,
dadjá
Näkkäläjärvi
,
gii
ovddit
guokte
vuosttaš
áigodaga
leamaš
lahttun
Sámedikkis
.
Na
ammahal
maŋŋá
boahtá
dan
ge
ášši
vuorru
.
Na
dievdduid
rolla
lea
árbevirolaš
almmái
sohkabeale
láhttenvuohki
mii
lea
sajáiduvvon
servodagas
áiggiid
čađa
ja
man
orru
leamen
váttis
rievdadit
.
Na
eai
beare
golgadanáiggis
,
muhto
miehtá
geasi
.
Na
olmmoš
han
álgá
jurddahallat
maŋŋel
go
NRK
báikkálaš
TV-sáddagis
mannan
bearjadaga
lei
muhtin
Brønnøysund
mánáidgárddi
birra
.
Na
varra
oidnošgohtet
dat
juohke
geasi
maŋŋá
go
Kanada
indiánat
leat
oahpahan
Deanu
luossabivdiid
goikadit
luosa
.
Na
áiggegollun
goit
lea
leamaš
,
dadjalastá
Oskal
ja
muitala
mátkkiid
birra
miehtá
Sámi
ja
Davvikalohta
.
Na
,
seaivunsadji
lei
gárvvistuvvon
dal
diekko
gokko
šaldi
dál
manná
rastá
joga
.
Nabai
gottoš
,
gosa
dat
manai
maŋŋel
go
gávpotnuorat
dolke
njávkamis
dan
?
Nama
šadde
maŋŋil
rievdadit
Sančuarin
,
danne_go
Canadas
lei
juo
okta
joavku
mas
lei
seamma
namma
.
Namalassii
ahte
sus
lea
leamaš
boasttu
riekteáddejupmi
,
go
kárášjohkalaččat
leat
áiggiid
čađa
atnán
beatnagiid
luovos
mehciin
.
Namma
válljejuvvui
maŋŋel
veaháš
eahpealmmolaš
gilvvu
:
–
Moai
leimmet
hástalan
olbmuid
buktit
evttohusaid
,
ja
beroštupmi
lea
olu
stuorát
go
leimme
vuordán
.
Nammalassii
ahte
lea
ámmátmusihkar
dehe
-
joavku
mii
vuoitá
,
mii
ii
leat
beassan
gilvui
oassegilvvuid
čađa
.
Namuha
das
dan
geat
leat
geavahan
eatnamiid
áiggiid
čađa
,
diehtit
maid
ollu
hálddašeami
birra
.
Nana
doarjja
dán
fákkis
lea
maiddái
leamaš
go
orohat
ja
siida
lea
čađa
áiggi
dorjon
min
ášši
.
Nana
stállat
sáverihkku
biddjo
jálása
čađa
boalttuiguin
ja
giddejuvvo
áisái
.
Nancy
Porsanger
lohká
dasto
skuvihan
suhttán
Colmana
gárdde
lusa
logi
beaivvi
maŋŋil
vuosttaš
deaivvadeami
.
Nannejit
ustitvuođa
rájiid
rastá
¶
Napoleon
áiggi
maŋŋil
ledje
stuora
ja
mearkkalaš
divvumat
Eurohpas
.
Nappo
sihkkarastá
ge
ortnet
sámiide
seamma
vejolašvuođaid
searvat
mearrádusaproseassaide
go
dan
mii
majoritehta
álbmogis
lea
,
mii
dieđusge
lea
bures
ovddastuvvon
sihke
Stuorradikkis
,
ráđđehusas
,
fylkkagielddain
ja
gielddain
.
Navdon
veagalváldin
lea
filbmejuvvon
mátketelefuvnnaiguin
ja
lea
maŋŋil
sáddejuvvon
duohkot_deike
telefuvnnas
telefuvdnii
.
Neahta
bokte
beassat
jienastit
guđe
šuokŋa
galgá
vuoitit
,
ja
dál
lea
dušše
guldaleddjiid
duohken
mearridit
makkár
šuokŋa
šaddá
”
áiggiid
čađa
sámi
buoremus
šuokŋa
”
.
Neahttagávppiin
olahit
olbmuid
miehtá
Norggas
ja
vel
olggobeal
Norgga
maid
.
Neaktinmiella
riegádii
go
váccii
nuoraidskuvlla
Finnsnesas
Romssa
fylkkas
dalá
maŋŋá
soađi
.
Nealgudanákšuvnna
čađa
oidne
buohkat
ahte
dás
ii
lean
mihkkege
romantihkaid
.
Nealgudeaddjit
ledje
guovddážis
ákšuvnnaid
vuolde
,
muhto
maŋŋil
lea
unnán
gullon
sin
vásáhusaid
birra
.
Neavttár
Nils
Utsis
ledje
ganjalčalmmit
maŋŋá
Mari
Boine
konseartta
.
Neavttárat
Iŋgor
Ántte
Áilu
Gaup
,
Mary
Sarre
ja
Egil
Keskitalo
iluin
juoiggastedje
maŋŋel
go
ođđa
teáhtervistti
ledje
čájehan
Guovdageainnus
disdaga
.
Neavttáriid
bivttasmolsunlanjas
maŋŋá
čájálmasa
,
lei
buorre
dovdu
.
Neavttárin
ii
šaddan
Sárá
ovdal
guokte
jagi
maŋŋel
teáhterkurssa
loahpaheami
.
Nedrejord
geat
leigga
dat
vuosttaš
artisttat
lávddi
ala
maŋŋá
go
Máret
Hildur
Stueng
juoiggai
beassášfestivála
rabasin
.
Nedrejord
miehtá
ahte
dá
sáhttá
leat
menddo
viidát
dulkon
guovttegielalašvuođa
.
Nicaragua
čađa
leat
huksemin
luottaid
.
Nie
dáhpáhuvvá
otná
beaivve
ain
miehtá
máilmmi
.
Nie
ge
bođii
Fállejoga
vuosttaš
moala
dušše
11
minuvtta
maŋŋil
.
Nie
gávdnet
bartaeaiggádat
Ánnejogas
bartaideaset
maŋŋil_go
goikan
suola
lea
gaikon
daid
.
Nie
son
oahpaha
ja
rávve
mánáid
vai
sii
oadjebasat
besset
rastá
luotta
ja
muđui
dihtet
movt
johtolagas
galgá
birget
.
Nie
sáhtát
vázzit
bálgá
mielde
ja
guldalit
diehtojuohkimiid
10000
jagi
historjjá
iežat
mobiltelefovnna
čađa
.
Nie
vástida
Goahtegearret
jođiheaddji
Toralf
Henriksen
maŋŋá
go
Kjell
Magne
Bondevik
ii
mieđa
earret_eará
ásahit
ođđa
sámi
stáhtačállivirggi
dáloniid
várás
.
Nieguid
čađa
ožžon
de
eambbo
veahki
,
čilge
Nilsen
duođalaččat
.
Niehkostipeanda
lea
10_000
ruvdnosaš
stipeanda
mii
addojuvvo
čuođi
vuoitái
miehtá
Norgga
.
Niehkun
vuodjit
Amerihká
čađa
¶
Nieida
dalá
maŋŋil
guđii
ásodaga
.
Nieida
gii
váhnemiid
luhtte
lei
čađa
gaskka
orron
lei
gáibidan
ahte
son
váldá
badjelasas
siidaossosa
,
ja
sus
lea
riekti
váldet
badjelasas
ealu
eatnis
maŋis
,
ja
son
máksá
njuovahanhatti
,
dahje
bohccot
juogaduvvojit
árbbolaččaid
gaskkas
.
Nieida
orui
dan
seamma
gámmára
lovttas
ja
lei
bidjan
unna
divggaža
seaŋgga
bajábeallái
,
ja
báddi
manná
seainne
čađa
olggobeallái
.
Nieida
vástida
:
-
Dieinna
soppiin
láve
áhčči
johtit
mearaid
rastá
.
Nieidda
guovttos
doaivuba
maid
ahte
sáhttiba
maŋŋá
fitnat
sin
guossis
.
Nieiddaguovttos
riŋgegođiiga
drošše
dán
dáhpáhusa
maŋŋel
ja
guđiiga
báikki
.
Nieiddaguovttos
,
geat
ásaiba
beaivválaččat
nuoraidruovttus
,
vulggiiga
guovtti
áigge
ihkku
,
ja
dieđihuvvuigage
jávkan
dan
maŋŋá
.
Nieiddaš
lei
nu
liikun
maŋŋá
konseartta
ja
muitalii
:
–
Mun
nu
liikon
dánsut
ja
lei
hui
somá
beassat
dánsestit
Mari
Boiniin
.
Nielsen
Svartbekken
ollu
jagiid
maŋŋil
,
namalassii
jagis
1876
.
Niestebohcco
ii
leat
ge
lohpi
fievrridit
njuolga
mánáidgárdái
,
go
dát
ferte
mannat
njuovahaga
čađa
,
čilge
son
.
Niillas
jotkkii
fas
golli
roggama
ealáhahkii
báhcima
(
1987
)
maŋŋá
.
Niillasis
báhce
goittotge
máŋga
kilo
gollit
rokkakeahttá
go
dearvvasvuohta
fuotnánii
farga
ealáhahkii
báhcima
maŋŋá
.
Nikkala
njágai
sealggabeale
ja
dohppii
boalstara
,
ja
manai
fas
meara
rastá
báhpa
dállui
.
Nikkala
válddii
soappi
,
miehki
ja
bohttala
mielde
,
ja
de
vulge
sii
vázzit
meara
rastá
.
Niko
Valkeapää
ja
Georg
Buljo
leaba
šaddagoahtán
sihkkaris
ovttasbargit
jagiid
čađa
.
Niko
ieš
doaivu
oažžut
eanet
čuojahanbargguid
maŋŋil_go
Spellemann
bálkkašumi
faskii
lávvordaga
.
Nils
Aslak
Eira
lohká
iežaset
šaddan
luoitit
ealu
bieđganit
mearragáddái
Áravuomi
ja
Ruoppaga
gaskii
,
go
eai
leat
beassan
luksa
johtit
rastá
riikaráji
dálveguohtumiidda
mat
lea
lahka
Girona
.
Nils
Henrik
Sara
joatká
NBR
jođiheaddjin
maŋŋá
go
vuittii
gelddolaš
válgga
searvvi
riikačoahkkimis
lávvardaga
Sommarøyas
.
Nils
Johan
Gaup
lea
áibbas
vissis
ahte
dálá
Ráđđehus
áigu
vuoruhit
vai
šaddá
beaivválaš
sámegielat
aviisa
sámiide
miehtá
Sámi
,
ja
danne
ferte
su
mielas
dan
ektui
álgit
bargat
.
Nils
Johan
Vars
muitala
ahte
sis
lea
áiggit
čađa
leamaš
buorre
ovttasbargu
boazodoaluin
ja
dan
sii
háliidit
ain
doalahit
boahtteáiggis
maid
.
Nils
Kai
Ánte
beasai
duođaid
vásihit
beakkálmasvuođa
maŋŋá
go
vuoittut
ledje
juhkkojuvvon
.
Nils
Peder
Eriksen
,
guhte
lágida
Kárášjoga
valáštallanfestivála
,
doaivu
ahte
maŋŋá
dán
vahkkoloahpa
álggahuvvo
heaibunsearvi
Kárášjohkii
maid
.
Nils
Åge
Hansen
muitala
iežas
eamida
gártan
álfárot
nuppiid
olbmuid
háldui
maŋŋá
vuoiŋŋašvardima
.
Nilsen
lohká
maiddái
ahte
dát
ođđa
hálddašeapmi
,
jus
Stuorradiggi
dása
miehtá
,
addá
buori
vejolašvuođaid
nuoraide
álggahit
guolásteami
eallinláibin
.
Nilsse
imašta
mo
sámit
garraseamos
dálkkiid
čađa
vádjoledje
ealuiguin
guoros
ávdin
jiekŋaduoddariin
.
Nilut
Cup
lea
maŋimuš
jagiid
šaddan
dovddusin
miehtá
Norgga
riika
.
Nilut
Cup
lea
ožžon
ođđa
stivrajođiheaddji
,
Leif
Isak
Nilut
,
maŋŋel
go
Nikken
Turi
celkkii
eret
jođiheaddji
doaimma
Nilut
Cupa
jahkečoahkkimis
.
Nilutjoavkku
Erik
Bertelsen
beasai
Sámi
riikajovkui
maŋŋel
sámecup
čiekčamiid
.
Nilz
Rølp
lei
luoikkahan
spárkka
,
go
ovddit
vahkus
cuovkanii
su
iežas
spárka
,
go
beaškkihii
oktii
buoidagiin
,
mii
lei
speadjamin
ealggaid
dás
luohkás
áibbas
lahka
dakko
gokko
mii
lávet
čierastallat
matpaussas
maŋŋil
ođđasiid
.
Ninas
leat
ollu
ustibat
ja
oktavuođat
miehtá
álgoálbmot
máilmmi
.
Ninja
lea
maid
buorránan
miehtá
dálvvi
.
Nisson
čuoččuha
dievdduid
suoli
gárihuhttán
ja
maŋŋil
veagalváldán
su
.
Nissonat
Deanus
leat
ožžon
mammografiijabusse
guossái
ja
busse
galgá
johtit
miehtá
Finnmárkku
.
Nissonat
miehtá
máilmmi
rohkadallet
¶
Nissoniid
cearki
ja
ávvusáhkavuoru
maŋŋá
prográmmas
lea
suohtastallan
,
friddja
servvoštallan
ja
ilolaš
dánssaid
lassin
maid
bivttasčájáhus
,
divttaid
lohkan
,
dološáigge
lihkkospiikkár-dánssat
,
leaikagilvohállamat
sihke
eará
prográmma
mii
čielgá
báikki
alde
.
Nissonolbmuide
lea
váttis
beassat
dan
čađa
,
lohká
Máret
Rihttá
Hætta
.
Nissonolbmuin
ii
lean
vuoigatvuohta
doallat
ovdaságaid
easkkago
buresboahtindilálašvuođa
maŋŋá
.
Nisu
50
jagiin
duššai
maŋŋil_go
vuddjui
biilii
Bissojogas
Porsáŋggus
sotnabeaivvi
.
Nisu
lei
beaivvi
maŋŋil
fas
barggus
.
Nisu
lei
vázzán
sullii
miilla
davábeallái
iežas
biilla
,
ja
gávdnuige
Idjajávrri
guovllus
maŋŋil_go
lei
čuvvon
el-rávdnjelinjjá
mii
manná
Levdnjii
.
Njeaiddán
boazodoalli
Alf
Johansen
,
Nuorta-Finnmárkkus
,
ballá
návddiid
speadjat
go
luoitá
ealu
maŋŋil
guotteheami
.
Njeaiddán
gufihtarnieida
šattai
báhtarit
stálus
rastá
vuona
,
ja
vuona
rastá
ii
dieđus
beassan
eará
go
fatnasiin
.
Njealji
n
sajiin
leat
buot
nuoraide
Finnmárkkus
,
ja
guokte
leat
erenoamážit
várrejuvvon
sámi
nuoraide
miehtá
riikka
,
muitala
Gunn
Hætta
.
Njealji
sajis
lea
ges
dárogiel
teaksta
,
dáidá
jorgaleami
vuođđun
,
báhcán
girjái
ja
seammá
cealkka
ihtá
sámegillii
dakka
maŋŋá
.
Njealját
lea
maŋŋel
go
skuvllat
álget
,
ja
dasa
ii
dieđe
vuos
šaddá
go
searvat
.
Njeallje
jagi
dan
maŋŋel
go
ruošša
generála
vujii
oaivegávpoga
Kabula
gáhtaid
mielde
iežas
bargosadjái
,
su
biila
lei
juohke
bealde
suddjejuvvon
assás
ruovdepláhtaiguin
,
ahte
suollemas
báhčči
luođat
eai
livčče
goddán
su
.
Njeallje
jagi
das
maŋŋá
.
Njeallje
jagi
maŋŋel
jámii
áhkku
.
Njeallje
jagi
maŋŋel
reastaluvvama
lea
visttis
goitge
unnán
doaibma
,
muitala
NRK
Sámi
Radio
.
Njeallje
mánu
maŋŋá
ii
leat
SFT
vel
álgán
meannudit
ášši
!
Njeallje
sávzaeaiggáda
Várggáin
gos
Jakob
Mikkelsen
lea
njunnošis
lea
ovddasvástádus
ahte
1770
sávzza
,
mat
leat
bieđganan
miehtá
gieldda
galget
leat
ráfis
.
Njoammil
bargá
geasi
miehtá
biedjoráhkademiin
.
Njoazes
mátki
Karin
Anema
muitalii
TV-jearahallamis
maŋŋá
girjji
almmuheami
ahte
son
háliidii
giđđajohtima
čuovvut
go
dat
lea
njoazes
vuohki
mátkkoštit
ja
nu
son
sáhtášii
oahpásmuvvat
sápmelaččaiguin
.
Njuikejeaddji
ii
váldán
seaivunsuoji
olggos
ovdal
minuhta
maŋŋil_go
olggos
girdis
njuikiime
.
Njuikkodii
ilus
Saia
Stueng
lei
hui
lihkolaš
maŋŋá
go
lei
ožžon
Evo
Moralesa
ságaide
,
go
ii
lean
nu
álkes
ášši
.
Njuikot
beaivvi
miehtá
¶
Njulgii
joga
rastá
Gámas
lea
unna
giláš
Anára
gielddas
,
sullii
golbma
miilla
eret
Anára
márkanis
Kárášjoga
ja
Njuorggáma
guvlui
.
Njuolga
maŋŋel
go
Norgga
ráđđehus
almmuhii
Stádabušeahta
diibmá
,
čoahkkinasttii
Guovdageainnu
Johttisámiidsearvvi
divat-
ja
vearrojoavku
Norgga
finánsalávdegottiin
.
Njuolgga
maŋŋel
lea
Intrigue
vuorru
.
Njuolgga
maŋŋel
mearrádusa
bargagođii
sátnejođiheaddji
bilidit
gielddastivrra
mearrádusa
.
Njuolgga
maŋŋel
riikkačoahkkima
miessemánus
,
de
Romssa
báikkálaš
searvi
gáibidii
eará
jođiheaddji
.
Njuolggu
eai
gal
beasa
olbmot
čuovvut
mielde
,
muhto
GLR
jurddaša
baicca
ráhkadit
reportášaid
ja
gažademiid
,
máid
sáddejit
maŋŋel
čoahkkimiid
.
Njuorasmielat
eahkeda
maŋŋá
lei
sihke
miella
ja
njuovčča
giitevaš
.
Njuovadettiin
čogge
sii
bohcco
julggiid
,
maid
maŋŋel
njuvve
ja
dikšo
gápmasiid
.
Njuovahagain
vihkkejit
gorudiid
ovttatmano
go
leat
njuovvan
,
ja
maŋŋil_go
gorut
lea
dámpen
ja
čoskon
,
nu
leat
gávnnahan
man
ollu
proseanttaid
galget
geassit
.
Njuovvanhálla
galgá
gárvvistuvvot
maŋŋel
juovllaid
.
Njuovvanváttisvuohta
lea
olu
guovlluin
miehtá
Sámi
,
muhto
seammás
diehtit
ahte
Oarje-Finnmárkku
boazodoalloguovllus
lea
dan
njuovvanáigodagas
geahččaleami
vuolde
ođđa
njuovvangáibádus
.
Njálgga
varas
bulláhádja
haksui
miehtá
skuvlla
.
Njárggaide
maŋŋá
¶
No
lohká
Sámedikki
presideanta
maŋŋil_go
Stuoradikki
eanetlohku
lea
válljen
hilgut
Norgga
álbmotrievttalaš
geatnegasvuođaid
sámiide
,
go
lea
mearridan
časkit
oktii
Mauken
/
Blåtind
báhčinšilju
.
Nobel
ráfibálkkašumi
bokte
son
lea
dál
šaddan
dovddusin
miehtá
máilmmi
.
Nord-Troms
Kraftlag
áigu
máksit
áiggiid
čađa
buot
stuorimus
vuoittu
eaiggádiidda
,
nammalassii
100
miljovnna
ruvnno
.
Nordal
mielas
Varsi
dál
falleha
Deanučázádaga
oagguidvuoigatvuođaid
,
man
LBT
olu
jagiid
čađa
lea
viggan
čatnat
dušše
fierbmevuoigatvuhtii
,
iige
stággobivdiide
.
Nordland
Teater
AS
lea
turneateáhter
man
ulbmil
lea
fievrredit
teáhterdoaimma
miehtá
Nordlándda
fylkka
ja
man
váldibáiki
lea
Muoffi
.
Nordlit-áigečála
juhkkojuvvo
buot
kongreassaoasseváldiide
,
geat
leat
čállit
miehtá
máilmmi
.
Nordlund
deattuha
dát
cealkámušat
eai
leat
rasisttalaččat
,
ja
lohká
teáhter
áiggiid
čađa
lea
geavahan
olbmuid
eará
kultuvrrain
.
Nordlys
gánddat
besse
johtui
gaskavahku
eahket
maŋŋá
garra
ruhtačoaggimiid
miehtá
dálvvi
,
giđa
ja
geasi
.
Nordlys
ja
Odd
Grenland
čađaheigga
maŋimuš
čiekčamiid
ikte
maŋŋá
go
aviisa
manai
prentemii
.
Nordlándda
Boazosápmelaččaid
Fylkkasearvvi
jođiheaddji
Torstein
Appfjell
muitala
ahte
NBR
lea
ohcamin
dál
ođđa
jođiheaddji
searvái
go
dálá
jođiheaddji
Nils
Henrik
Sara
ii
joatkke
jođiheaddjin
maŋŋá
NBR
jahkečoahkkima
geassemánus
.
Nordsletta
lohká
gullan
ahte
eará
guovlluid
bivdit
dávjá
vudjet
Kárášjoga
ealgabivdiid
bivdinbáikkiid
čađa
,
ja
dain
vuoddjin
leat
luovos
beatnagat
mat
earet_eará
dagahit
hirbmat
rieja
.
Nordsletta
muitala
ahte
sii
leat
sierralohpelávdegottis
ožžon
gullat
Kárášjoga
ealgabivdiin
geat
eai
leat
leamaš
duhtavačča
go
eará
gielddaid
bivdit
besset
vuodjit
Kárášjoga
čađa
.
Norfu-konferánssas
ledje
oassálastit
miehtá
Davviriikkaid
,
maiddái
inuihtat
.
Norga
ii
lean
gelddolaš
Jurdda
vázzit
miehtá
Eurohpá
ruđaid
haga
ilmmai
Nystadii
diimmá
geasi
.
Norgalaččat
leat
sin
gaskkas
geain
leat
unnimus
váttisvuođat
álgit
bargui
maŋŋá
luomu
.
Norgga
Boazosápmelaččaid
Riikasearvvis
lea
leamaš
guovddážis
mielde
áiggiid
čađa
.
Norgga
Duolloeiseválddit
eai
suova
olbmuid
vánddardit
rastá
ráji
earret
go
duollu
bokte
.
Norgga
Kristtalaš
Ráđđi
ja
Norgga
friddjagirkoráđđi
leat
doaibmagoahtán
maŋŋil
ovttastahttima
.
Norgga
Rukses
Ruossa
lea
maŋŋá
soađi
lágidan
guokte
prošeavtta
mat
leat
boahtán
ollu
ávkin
olbmuide
geat
leat
gillán
soađi
geažil
.
Norgga
Sámediggi
lea
garra
dálkki
siste
leamaš
maŋemus
áigge
,
maŋŋel
go
Dagbladet-aviisa
čálii
artihkalráiddu
boasttuvuođaid
birra
ruhtageavaheamis
,
maid
Sámedikki
hálddahus
galgá
dahkan
.
Norgga
Sámeráđđi
vuođđuduvvui
1964
,
maŋŋá
go
Finnmárkku
Sámeráđđi
heaittihuvvui
(
vuođđuduvvon
1953
)
.
Norgga
Sámi
Riikkasearvvi
(
NSR
)
riikačoahkkin
sihtá
čielggadit
molssaevttolaš
čovdosiid
420
kV
linjjá
bidjamii
mii
manná
čađa
Davvi-Norgga
.
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
(
NSR
)
parlamentáralaš
jođiheaddji
Aili
Keskitalo
dovddahii
NRK
Sámi
Radio
njuolggosáddagis
dakka
maŋŋá
jienasteami
ahte
son
lea
beahtahallan
garrasit
go
sámi
ásahusat
eai
beasa
buktit
iežaset
oainnuid
sierra
gulaskuddamis
.
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
(
NSR
)
parlamentáralaš
jođiheaddji
ja
Sámi
Parlamentáralaš
Ráđi
(
SPR
)
stivrralahttu
,
Aili
Keskitalo
jearrá
boahtte
vahkkus
Sámedikki
dievasčoahkkimis
maŋŋebárgga
,
manne
sámediggepresideanta
Egil
Olli
ii
vuorut
sámi
ovttasbarggu
riikarájáid
rastá
.
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
miellahtuid
lohku
lassána
ovdalaš
válggaid
ja
de
manná
fas
vulos
maŋŋá
válggaid
.
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
válgalávdegoddi
evttoha
Aili
Keskitalo
jođihit
organisašuvnna
ja
leatge
jearran
Keskitalos
miehtá
go
jođiheaddjin
,
ja
Keskitalo
lea
mieđihan
badjelasas
váldit
doaimma
,
muitala
Aile
Javo
guhte
jođiha
NSR-válgalávdegotti
.
Norgga
Sáráhkká
lea
movttet
go
Anette
Smuk
Buljo
dál
boahtá
ruovttoluotta
Sápmái
maŋŋel
go
lea
váldán
oahpu
.
Norgga
albbaslohku
lea
áitojuvvon
maŋŋel
go
hálddašeapmi
lea
biddjojuvvon
fylkkasuohkanii-
ja
vearrámus
lea
Davvi-Trøndelágas
ja
Hedmárkkus
,
gos
báikkálaš
lávdegottiin
leat
ollu
ealáhusolbmot
,
áigot
báhčit
vaikko_man
ollu
elliid
.
Norgga
bealde
leat
riikka
mediat
,
erenoamážit
radio
ja
TV
,
hui
čeahpit
buktit
doaluin
miehtá
riikka
juoidá
álbmotbeaivve
lágidemiin
.
Norgga
beale
rittuin
bivalda
ja
buolašta
miehtá
dálvvi
.
Norgga
bohccobierggu
importalávdegoddi
lea
veardideamin
luoitit
fas
ráji
rastá
bohccobierggu
mas
lea
hálbbiduvvon
duollu
Norgga
márkanii
.
Norgga
dutkanráđđi
lea
ásahan
ođđa
sámi
dutkanprográmma
maŋŋel
go
geahččalanáigi
nogai
dan
ovddit
sámi
dutkanprográmmas
nogai
jagi
2005
.
Norgga
kulturmuitofoanda
lea
ásahuvvon
Rørosii
,
ja
sii
oažžu
ohcamiid
viessoeaiggádiin
miehtá
Norgga
.
Norgga
riikajoavkku
,
ja
ovddeš
sámi
riikajoavkku
olgešbeale
suodjalus
čiekči
oaččui
rámi
"
Egil
Drillo
"
Olsenis
maŋŋá
dan
erenomáš
buorre
eahkeda
Düsseldorfas
.
Norgga
ráđđehus
lea
luvven
ruđaid
oahpaheddjiid
oahpahallamii
,
sihke
maŋŋel
go
leat
gárven
oahpaheaddji
oahpu
,
dahje
joatkinfálaldahkan
njuolga
maŋŋel
go
gárvejit
oahpuset
.
Norgga
stáhta
100
jagi
ávvudan
oktavuođas
,
leat
Finnmárkku
museat
ovttas
ráhkadan
oktasaš
johttičájáhusa
mii
čájehuvvo
miehtá
fylkka
.
Norgga
áibmoambulánsa
lágidage
lihkohisvuođa
hárjehallamiid
miehtá
riika
.
Norgga
čázadat-
ja
energiijadirektoráhtta
(
NVE
)
ja
Statnett
lágidii
mannan
vahkkus
diehtojuohkinčoahkkimiid
,
dáin
gielddain
,
ja
bovdejedje
ge
rabas
álbmotčoahkkimiidda
mat
ledje
mannan
vahkkus
miehtá
Finnmárkku
.
Norgga
Čázádat-
ja
Energidirektoráhtta
(
NVE
)
oažžu
bieggamilloprošeaktaohcamiid
miehtá
Norgga
.
Norggameašttir
Jostein
Biti
Pro
Stock
600
oažžu
lihkosávaldagaid
maŋŋá
gilvvu
.
Norggas
lea
miehtá
riikka
oktiičaskimin
allaskuvllaid
.
Norggas
leat
olu
čáhcebohccit
maŋŋil
maŋimuš
máilmmisoađi
rájes
,
mat
jukŋet
.
Norsk
Tipping
dat
juohká
jahkásaččat
Niehkostipeanddaid
nuoraide
miehtá
Norgga
.
Norut
čuoččuha
raportta
bokte
ahte
sámi
doaktárat
geat
besset
studeret
doavttirin
sámi
doaktármeari
vuođul
,
eai
máhca
ruoktot
maŋŋel
go
gárvejit
oahpuset
.
Nu
ahte
boađus
lea
32
boazodoalloorohaga
čađa
njulget
linjjá
,
jearakeahttá
man
olu
dat
váikkuha
ja
dohkkehit
go
sii
.
Nu
ahte
dat
galgá
áibbas
čielggas
ahte
mii
eat
sirdán
ealu
dan_dihte
,
muhto
dan_dihte
go
ránnját
rivvejedje
oasi
min
dálveorohagas
politiija
fámuin
,
muhto
maŋŋel
leat
mii
fas
ealu
dohko
luoitán
nu
go
leat
álot
dahkan
.
Nu
ahte
miehtá
Norgga
lea
dárbu
nannet
dearvvašvuođasuorggis
sámegiel-
ja
kulturmáhtu
.
Nu
ahte
oahppit
geat
bohtet
min
maŋŋá
galget
oažžut
buoret
ja
hávskit
skuvllabeivviid
.
Nu
ahte
sidjiide
lei
dehálaš
ahte
eai
meatte
amaset
šaddat
sivalažžan
maŋŋá
,
jos
juoga
geavvá
funet
.
Nu
bisuhivččiimet
giela
ja
mearrasámi
kultuvrra
,
lohká
Retter
,
gii
ieš
aiddo
lea
fárren
ruoktot
Unjárgii
maŋŋil_go
guhtta
jagi
lea
orron
olgoriikkas
.
Nu
cealká
Deanu
sátnejođiheaddji
Leif-Kristian
Sundelin
maŋŋá
go
departementa
lea
addán
mearrádusas
sámi
oahppoplána
L-
97
birra
.
Nu
dadjet
Aslak
Hætta
maŋisboahttit
maŋŋel
go
ledje
geahččame
filmma
Guovdageainnu
stuimmiin
1852s
.
Nu
dadjá
Sámediggeráđi
lahttu
Vibeke
Larsen
,
gii
lea
positiiva
maŋŋel
go
čoahkkinasttii
Heidi
Sørenseniin
(
SG
)
.
Nu
de
sihkkarastá
kapitálas
.
Nu
devde
ge
mánáidskuvlla
oahppit
ávvudanráiddu
,
mii
váccii
márkana
čađa
.
Nu
doalai
deaivása
goit
Deanus
gos
mihcamáreahkeda
leai
beaivvi
miehtá
šearádat
ja
báhkka
ahte
čuoika
ge
bivai
girdilit
.
Nu
eiseválddit
oaidnigohte
dárbun
čielggadit
dárkileabbot
sámiid
boahtteáigge
Norggas
,
erenoamážit
dan
maŋŋá
go
Norgga
radiohoavda
čálii
breava
Girko-
ja
oahpahusdepartementii
jagi
1955
.
Nu
fas
sáhttá
maŋŋel
dieđihit
ja
duođaštit
jus
fáhkka
goddet
návddit
bohccuid
,
ja
dan
vuođul
oažžut
maŋŋel
máksojuvvot
dan
ovddas
.
Nu
ferte
dadjat
maŋŋil_go
Máze
časkkii
Leavnnja
/
Porsáŋggu
3_-
mannan
lávvordaga
,
ja
go
Mihkkal
ráhkadii
buot
golbma
moala
ovtta
ja
seamma
vuorus
.
Nu
fertege
jearrat
fievrreduvvo
go
min
gieldda
čađa
narkotihkka
ja
maid
álkibut
bisána
deike
,
árvala
Frode
Guldbjørnsen
.
Nu
fuomášahtii
min
áirras
Trond
Are
Anti
ge
gieldastivrra
áirasiidda
maŋŋá
go
ođđa
eanetlohku
lei
čielgan
.
Nu
geavai
ahte
go
ledjen
nohkastan
ja
mannen
geahččat
mo
buođđu
veadjá
,
de
dat
lei
heaŋgámin
báttis
miehtá
gátti
.
Nu
go
Ole
Triumf
ja
Nils
Njuolla
geat
leigga
arvat
maŋŋel
dábálaš
bargoáiggi
rahpamin
luoddavuolebohcciid
.
Nu
go
bieggamilluid
,
bartahuksemiid
ja
fápmorusttegiid
,
ja
buotlágan
sisabahkkemiid
maiguin
boazodoallu
lea
massán
áiggiid
čađa
bihttán
bihttán
guohtoneatnamiid
.
Nu
go
dál
lea
,
de
lea
uhcán
heivehuvvon
min
atnui
,
vaikke
dása
lea
dárbu
,
nu
go
ovdamearkka
dihte
šaldunbarggut
jogažiid
rastá
,
lohká
Andersen
.
Nu
go
maŋŋá
diehtit
,
de
lei
ealga
skáidnašuvvan
ja
Kárášjoga
meahccefuođđolávdegoddi
bážii
dán
skáidnašuvvan
ealgga
.
Nu
go
mii
diehttit
de
lea
guovddáš
eiseváldit
,
SND
čađa
,
vuoruhan
doarjaga
fatnasiidda
mat
leat
stuorát
go
15
mehtar
.
Nu
govvida
Olmmaivággilaš
Reidar
Solberg
sámivuođa
Gáivuonas
,
maŋŋil
10
jagi
sámi
lágaiguin
.
Nu
guhká
go
Guovdageainnu
eatnu
ii
dulvva
,
de
lea
álki
beassat
rastá
eanu
.
Nu
guhká
go
lean
dovdan
Ole-Gunnar
son
lei
doaimmalaš
gurut
bealde
politihkas
,
bellodagain
RV
ja
AKP
,
maŋŋil
Ruoksat
.
Nu
guhká
go
lihkuhisvuođat
lassánit
,
de
lea
miehtá
dárbu
čađahit
eastadeaddji
doaimmaid
.
Nu
guhká
go
mis
lea
dakkár
boazodoallohálddahus
mii
ii
doaimmat
barggus
ja
čoavdde
dán
váttisvuođa
,
de
dađi
bahábut
šaddá
miehtá
eambbo
ahte
eambbo
suhttu
ja
váivahuvvan
.
Nu
gutnehis
olmmoš
ii
oppa
gávdnonge
Sámis
,
gii
livččii
guoddalan
bivdinskihpáriiddis
olggobealeolbmuide
sálašossodaga
oažžuma
maŋŋá
.
Nu
han
dahket
goit
eará
dákkár
jienastemiin
miehtá
máilmmi
.
Nu
lea
buot
čadnon
oktii
,
miehtá
máilmmi
.
Nu
lea
ge
Museasearvi
áiggiid
čađa
duođaid
nannen
museadoaimma
mii
doaimmahuvvo
Sámis
ja
Kárášjoga
»
.
Nu
leage
maid
juovlasáhka
dakkár
sáhka
mii
lea
áigeguovdil
miehtá
jagi
.
Nu
lei
Finnmix
joavku
gearggus
A-loahppaspealuide
sotnabeaivvi
Suohtastallan
Ellingsen
čohkke
iežas
joavkku
spelliid
maŋŋel
lávvordaga
spealuid
ja
bovde
sin
boahtit
Siriann
Gulsrud
geahčen
bassit
biepmu
.
Nu
logai
Gutnel
Biret
Sara
Buljo
maŋŋel
go
«
Skábmačuovggas
»
čájálmas
nogai
,
mas
Kulturskuvla
ja
Beaivváš
Sámi
Našunálateáhter
skeŋkeje
olles
sisaboađu
masaia
mánáide
Loliondos
,
Tanzanias
.
Nu
logai
Kárášjoga
oahpaheddjiid
ovddasteaddji
Inger
Støreng
ikte
,
maŋŋá
go
ledje
fitnan
Kárášjoga
sátnejođiheaddji
Kjell
Sæthera
luhtte
ja
gáibidan
stuorát
kántuvralanjaid
skuvlii
.
Nu
logai
filbmadahkki
Nils
Gaup
eadni
,
Inger
Anna
Hætta
Gaup
maŋŋel
go
lei
oaidnán
Guovdageainnu
stuimmiid
filmma
.
Nu
logai
mu
skihpár
,
maŋŋil_go
oaggungilvu
nogai
,
ja
son
páhkkestii
vuokka
lávkii
ja
dajai
:
Oaidnaleapmái
boahtte
jagi
!
Nu
lohkat
maŋŋil
su
ruovttusiiddus
interneahtas
.
Nu
lohket
Kárášjoga
sámepolitihkkárat
ja
imaštit
manin
easkka
logi
beaivve
maŋŋá
ožžot
loahpalaš
válgabohtosiid
Sámedikkeválggain
.
Nu
lohká
23
B
Hætta
orohaga
ovdaolmmoš
Ole
Isak
Hætta
maŋŋel
maŋemus
beivviid
dáhpáhusaid
go
okta
njuovahat
hilggui
sin
misiid
ja
logai
daid
beare
guoirrasin
.
Nu
lohká
Anne
Risten
Sara
maŋŋel
go
mannan
vahkkoloahpa
vuittii
Máilmmi
Cup
heargegilvvuid
Álttás
,
vaikko
vuittii
diibmá
seamma
gilvvuid
seamma
herggiin
.
Nu
lohká
Guovdageainnu
sátnejođiheaddji
Klemet
Erland
Hætta
,
gii
dál
lea
fas
barggus
maŋŋel
golbma
mánu
buohcama
.
Nu
lohká
Ijahis
ija
festivála
lágideaddji
Anna
Näkkäläjärvi
go
ikte
bearjadaga
ledje
čoagganan
150
skuvlaoahppi
miehtá
Suoma
Sámis
Anárii
musihkkabargobájiide
.
Nu
lohká
MT_Slakt
jođiheaddji
Mikkel
Triumf
misiid
birra
maid
njuovai
,
maŋŋel
go
muhtin
eará
njuovahat
hilggui
váldimis
eanet
bohccuid
dáin
boazoeaiggádiin
.
Nu
lohká
Olgešbellodaga
Nils
Henriksen
,
Ávjovári
válgabiirres
,
dasa
go
olles
62
jiena
Guovdageainnus
leat
sáddejuvvon
sámediggeválgga
lohkanstivrii
dárkkisteapmái
,
maŋŋel
dán
jagi
sámediggeválggaid
.
Nu
lohká
Rákkonjárgga
orohaga
ovdaolmmoš
,
Magne
Andersen
,
dasa
go
Statnett
lea
áigumin
cegget
ođđa
fápmojohtasa
maiddái
sin
orohaga
guohtuneatnamiid
čađa
.
Nu
lohká
eddon
Sámi
allaskuvlla
direktevra
,
Johan
Klemet
Hætta
,
maŋŋel
go
presideantaevttohasat
digaštalle
sámi
alit
oahpu
.
Nu
maiddái
Sámedikki
eanetlohku
,
eai
ge
Bargiidbellodaga
sámediggejovkui
oro
šat
eamiálbmotdivadat
dehálaččat
maŋŋil_go
vuite
sámediggeválgga
.
Nu
maiddái
boazodoallus
ekonomalažžat
ávkeháhkamat
maid
oaidnit
loguid
čađa
raportas
.
Nu
mo
earáge
álbmogiin
maŋŋá
sođiid
.
Nu
movt
máŋggaid
jagiid
ovdal
,
de
lea
filbmafestivála
dan
jagi
maid
čoaggán
álgoálbmot
filmmaid
miehtá
máilmmi
.
Nu
mun
in
fuobmá
maidege
maid
livččen
sáhttit
bargat
eará_ládje
,
go
ii
gullon
mihkkege
maŋŋel
,
čilge
Buljo
loahpas
.
Nu
mun
vuojáhallen
su
miehtá
Sámi
ruossut
doarrás
oppa
dan
geasi
.
Nu
oaivvilda
oljofitnodat
Statoil
maŋŋel
go
čađahedje
gilvvu
3
lávkki
ovddos
.
Nu
oažžu
dadjat
maŋŋel
miellagiddevaš
vuokta-
ja
vuoidanšovva
Báktehárjjis
moadde
vahku
dás
ovdal
.
Nu
olu
jagiid
čađa
lea
Nilut
joavku
olahan
sakka
rutiinna
ja
gelbbolašvuođa
mii
midjiide
dál
lea
buorrin
.
Nu
orro
goit
dáid
bálvalusaid
jurddaeapmi
leamaš
áiggiid
čađa
.
Nu
sihke
sihkkarastá
ja
geatnegahttá
vuorraset
olbmuid
čuovvut
siiddastallama
ja
dainnalágiin
jođihit
árbevirolaš
máhtu
nuorra
isidiidda
geat
leat
váldán
badjelasaset
siidda
.
Nu
sii
manne
dieidda
báikkiide
ja
maŋŋel
vel
ollu
eará
báikkiide
,
maiddái
Dánmárkui
.
Nu
somás
ja
čeahpes
mánát
,
dadjá
son
ja
rápmo
dan
buorre
vuoiŋŋa
maid
son
dovddai
miehtá
márkana
.
Nu
sáhtašii
buktit
ovdamearka
ovdamearka
maŋŋá
.
Nu
sáhttá
ge
maŋŋel
máksit
buhtadusa
,
jus
ovdamearkka
dihte
gumpe
speadjá
bohccuid
ealus
.
Nu
álge
vuordinbárttit
ja
vaikko
Siri
bearaš
ballá
ahte
eatnis
lea
heaggavárálaš
sivva
,
de
ii
leat
vel
ge
ožžon
divššu
,
golbma
vahkku
maŋŋel
go
buohccái
.
Nu
ávžžuha
Finnmárkku
fylkkamánni
fylkka
garra
arvviid
maŋŋá
.
Nu
čilge
Harald
Eidheim
vásáhusaidis
go
bođii
Sunnmøres
Unjárgii
1946
ja
maŋŋil
Buolbmágii
1947
.
Nu
čilge
Norut
dutki
Bernt
Johansen
gii
lea
boazodoallohálddahusa
ovddas
iskame
5
jagi
maŋŋil
makkár
Finnmárkkus
lea
bohccuide
ealáhat
.
Nu
čájehit
Gieldda-
ja
guovlludepartementta
dieđut
,
maŋŋel
go
leat
gulahallan
iešguđetge
departementtaiguin
.
Nuba
Guhkesnjárggamárkana
lágideami
maŋŋá
besset
baicce
"
vuoiŋŋastit
"
Rástegáisái
goargŋumiin
.
Nuba
Ohcejogas
ge
ledje
máŋgasiin
guossit
vahkku
miehtá
.
Nuba
beaivvi
miehtá
gilvvohalle
máŋgga
suorggis
,
vuos
báddegeassimis
,
áibmospábba
bávkaleamis
njuolaiguin
,
gállinbuvssaid
bálkesteamis
ja
viehkamis
ja
loahppa
eahkeda
karaoke-lávlumis
.
Nuba
fuomášeimmet
Duolva
Duoddariin
čuojahit
,
maŋŋá
go
festivála
ávžžuhii
ovttasbargat
earáiguin
.
Nuba
geassit
1958
mihcamáraid
maŋŋá
sihkkelasten
Áŋŋelii
aiddo
gárvvásmuvvan
geaidnovuođu
mielde
.
Nuba
mus
sáhttá
jearrat
veahki
rájá
rastá
gávppašeamis
,
veahkeheapmi
guoská
maid
Norggas
Supmii
.
Nuba
oahpahusa
lea
vejolaš
oažžut
eanemustá
2,5
vahkkodiimmu
,
mat
dollojit
dábálaččat
skuvlabeaivvi
maŋŋá
dahje
maŋimuš
diibmun
.
Nuba
vuosttaldit
geassečuoigamiid
,
mat
diibmá
čogge
duháha
olbmo
geasseorohaga
jasaid
miehtá
.
Nuba
ávvudoalut
leat
ihttin
maŋŋá
Buolbmát
girku
allameassu
.
Nubbi
ges
lohká
ahte
mánáin
lea
šaddan
ruhtaroasu
maŋŋá
olu
buoret
dilli
,
go
dál
bearrašiin
leat
buoret
dilli
leat
ovttas
.
Nubbi
ges
čađa
Gárjila
,
Vilgesmeara
gáddeguora
Murmánskii
.
Nubbi
giehta
manai
rastá
ja
heaŋgasii
beaskka
sisa
.
Nubbi
lea
ahte
sámi
teáhtera
doaibmaguovlu
ii
leat
dušše
Finnmárku
,
muhto
olles
Norga
ja
johtet
čájáhusaiguin
miehtá
Skandinávia
ja
ja
maiddái
eamiálbmotguovlluin
olgoriikkas
.
Nubbi
lea
ahte
šiehtadeimmet
boazoeaiggádiin
ahte
son
sihkkarastá
ráppiid
,
muitala
Stáhta
Luonddubearráigeahču
Henrik
I.
Eira
.
Nubbi
luođđa
beaškkeha
mii
manná
čađa
gieđa
ja
bissonađa
,
muitala
Utsi
.
Nubbi
oassi
lei
internáhtaeallin
ja
goalmmát
lei
fas
internáhtamánáid
eallin
maŋŋil_go
šadde
rávisolmmožin
.
Nubbi
ohcan
,
mii
lei
boahtán
Guovdageainnu
nissonolbmos
,
hilgojuvvui
daningo
ohcan
lei
boahtán
menddo
maŋŋá
.
Nubbi
visti
gárvánii
jagi
maŋŋá
1928
.
Nubbi
váldui
moadde
diimmu
maŋŋá
rievideami
,
nubbi
fas
vihtta
beaivvi
maŋŋá
,
go
vikkai
beassat
girdi
mielde
Osloi
.
Nubbin
bođii
11
sekundda
maŋŋá
seamma
searvvi
heargi
“
Hilgon
”
,
eaiggát
Ole
M.
Eira
/
vuoddji
Ole
M
Nedrejord
.
Nube
munnje
čielggai
,
ahte
boasttuvuođa
leige
dien
áššis
dahkan
álgoálggus
ášši
válmmaštalli
áššemeannudeaddji
(
láhkaolmmáičálli
)
ja
dan
maŋŋá
Sámedikki
stivra
.
Nube
otná
beaivve
bohtet
duháhat
olbmot
miehtá
Suoma
Leammái
vánddardit
ja
Sápmái
guolástit
daidda
čázádagaide
,
mat
leat
Anára
ja
Ohcejoga
guovlluid
alimus
duottaroivviid
gaskkain
.
Nugo
don
leat
priváhtalaš
olmmoš
,
de
eai
galgga
dutnje
riŋget
ovdal
diibmu
0900
iđđes
dehe
maŋŋel
diibmu
2100
eahkes
árgabeivviid
.
Nugo
dál
leat
njuolggadusat
de
lea
norgalaččain
lohpi
bivdit
friddja
Finnmárkkus
,
maŋŋil
čakčamánu
10.
beaivvi
,
go
leat
máksán
bivdokoarttaid
.
Nugo
lea
beaggán
,
ja
doaivumis
beaggán
miehtá
Sámi
,
de
leat
mii
bargamin
oažžut
beaivválaš
sámegielat
aviissa
.
Nugo
lea
beaggán
,
ja
doaivumis
miehtá
Sámi
,
de
leat
mii
bargamin
oažžut
beaivválaš
sámegielat
aviissa
.
Nugo
máŋga
eará
Riddu-oasseváldit
,
Renander
maid
lea
ferten
máhccat
fas
maŋŋá
go
vuosttaš
háve
finai
festiválas
.
Nugo
ovdal
ge
dollojuvvo
spáiddarráidu
,
mii
manná
Suoma
-
Norgga
riikkarájá
rastá
.
Nummir
doaibmá
buot
ruvttuide
miehtá
Norgga
,
čilge
Finnmárkku
fylkkagielda
preassadieđáhusas
.
Numo
ovddit
maŋŋebárgga
kursa
8,75
leai
guokte
beaivvi
maŋŋá
jo
9
ruvnnu
.
Nuoraguovttos
áigguiga
geassádit
maŋŋel
dán
,
muhto
mun
geahččalin
jeđđet
ja
dadjen
ahte
ii
dát
daga
maidege
.
Nuoraidklubba
lea
álggahan
fas
maŋŋá
geasseluomu
.
Nuoramusaid
,
nieiddaid
sohkabuolva
dan
maŋŋá
.
Nuoramusat
leat
19
jagi
,
ja
sis
lea
unnimusat
1
jagi
skuvla
,
bargu
dahje
oahppu
maŋŋil
joatkkaskuvlla
,
ja
hálidit
bálvalusa
dahkat
Ipmilii
ja
olbmuide
erenoamáš
láhkái
ovtta
jagi
.
Nuorat
boahtá
miehtá
¶
Nuorat
bohtet
miehtá
Finnmárkku
,
Čáhcesullos
,
Leavnnjas
,
Ráissas
,
Suoma
bealde
Gáregasnjárggas
ja
Bissojogas
.
Nuorat
bohtet
miehtá
lullisámis
,
golmma
fylkkas
norgga
bealde
ja
golbma
ruoŧa
bealde
.
Nuorat
galget
vel
leat
veahkkin
čorgeme
maŋŋel
doaluid
ja
dieđusge
máksit
mii
sidjiide
bálkká
barggu
ovttas
,
muitala
John
Øystein
Jelti
.
Nuorat
geat
leat
vuollel
16
jahkásaččat
eai
beasa
leat
olgun
geainnuid
alde
maŋŋá
22.00
áigge
eahkedis
.
Nuorat
miehtá
Norgga
leat
akšuneren
"
Mun
buolán
dan
ovddas
"
akšuvnnain
ja
cahkkehan
dolaid
olggobeallai
skuvllaid
.
Nuorat
miehtá
Norgga
ákšunereje
maŋŋebárgga
go
eai
dohkket
ahte
sis
šaddet
unnit
lobálaš
jávkanbeaivvit
skuvllas
.
Nuorat
miehtá
sámi
čomistit
Olmmáivággái
juohke
geasi
vásihit
buori
musihka
.
Nuorat
viellja
ii
miehtán
dasa
go
sin
bearaš
lei
čuvvon
sámi
árbevieru
,
namalassii
ahte
nuoramus
árbe
dan
mii
báhcá
váhnemiid
beivviid
maŋŋil
.
Nuorat
,
geat
besse
oasálastit
dán
festiválas
,
ledjege
čuldojuvvon
viđa
eará
nominerema
čađa
,
ja
nu
leige
dáiddalaš
dássi
maid
viehka
buorre
,
ja
festivála
leage
várra
fáhten
Ruošša
álgoálbmogiid
ja
davviguovllu
olbmuid
boahttevaš
dáiddárbuolvva
dáinna
čuoldimiin
.
Nuorra
dáiddárat
álggahedje
Skábmadoaluid
ja
miehtá
vahkku
leamaš
iešguđetlágan
dáhpáhusat
nu
go
konsearta
,
bearašvuojadeapmi
,
logaldat
,
lávlunboddu
,
diskotehka
mánáide
ja
nuoraide
ja
filbmačájáhus
.
Nuorra
neavttárat
ožžon
skeaŋkkaža
Sámedikkis
maŋŋil_go
čájálmas
lea
geargan
.
Nuorra
nieida
lei
nu
suhttan
maŋŋel
go
su
joavku
,
Tromssa
joavku
Bravo
,
lei
vuoittahallan
loahppagilvvus
,
ahte
son
bijai
buot
siva
duopmárii
.
Nuorra
sámepolitihkkár
šattai
dovddusin
leavgaášši
bokte
miehtá
Norgga
.
Nuorta
válgabiirres
leat
ain
moivvit
maŋŋel
sámediggeválgga
.
Nuorta-Finnmárkku
boazodoalloagronoma
Arne
Hansen
heaitá
virggistis
maŋŋá
riidduid
hálddahusas
.
Nuorta-Finnmárkku
boazodoallohálddahusa
agronoma
Arne
Hansen
muitala
ahte
sii
leat
dán
rádjái
sihkkon
badjel
moaddelogi
boazomearkka
miehtá
Nuorta-Finnmárkku
.
Nuorta-Finnmárkku
politiijaguovlu
,
Terje
Wikstrøm
bokte
,
lohká
Ávvirii
ahte
ohcanjoavkkus
ii
leat
leamašan
oktavuohta
láhppon
nuoraiguin
maŋŋel
diibmu
10.00
.
Nuorta-Finnmárkkus
lea
22
jahkásaš
dievdu
dubmehallan
giddagassii
maŋŋel
go
lea
iežas
Facebookprofiilas
áitán
goddit
áhkuset
.
Nuorta-Lappi
lea
goitge
dán
áššis
spiehkastat
,
go
guovllu
ovddideapmi
beasai
fártii
Giemajávri
fabrihka
giddema
maŋŋá
.
Nuortaguovllu
válgabiire
1
lea
maŋŋá
sámediggeválgga
Deanu
álbmot
fuomášan
ahte
Ovddádusbellodaga
ovccát
evttohas
,
Anja
Susanne
Aslaksen
,
lea
rivgu
iige
sápmelaš
.
Nuortalaččaid
eallindilli
rievddai
álfárot
maŋŋá
maŋimuš
soađi
.
Nuortalaččaid
mearri
Suomas
lea
dál
árvvu
mielde
600-700
miehtá
Suoma
.
Nuortasámit
gárte
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
fárret
Suoma
beallái
,
daningo
Suopma
gárttai
addit
Beahcáma
Ruššii
.
Nuppe
beaivvi
leat
Guovdageainnus
ja
jándora
maŋŋil
ges
Leavnnjas
.
Nuppe
bealde
ges
ledje
dat
riikkat
geat
hálidedje
ásahit
riikkaidstádalaš
ásahusa
mii
sihkkarastá
gávppašeami
riikkaid
gaskkas
,
ja
sii
ledje
dat
geat
serve
EFTAi
.
Nuppelot
diimmu
ja
30
km
maŋŋá
,
olleba
Láhpoluobbalii
,
njartan
ja
váiban
.
Nuppes
ges
vudje
fieskki
čađa
,
nu_ahte
dahke
luottaid
ja
gavdnjeje
orru
čorraga
,
muitala
Eira
.
Nuppes
son
ges
giitá
mu
,
smiehtada
Marja
Riitta
Lukkari
sága
maŋŋá
.
Nuppi
CD-skearru
«
Juovlaráfi
»
bođii
guovtte
jagi
maŋŋá
.
Nuppi
beaivvi
das
maŋŋel
buvttii
dat
váivváš
olmmái
gusas
báhpa
lusa
ja
dadjá
:
–
Ikte
mun
gullen
dus
čáppa
sártni
;
dan
dihtii
attán
mun
dutnje
dán
gusa
.
Nuppi
geardde
lei
maŋŋá
ođđajagi
dán
jagi
Sáráhká
ja
Finnmárkku
Journalistasearvvi
mediasemináras
Kárášjogas
.
Nuppi
gearddi
čiekčamiin
de
skorii
Johan
Andreas
Eira
moala
guokte
minuhta
maŋŋel
.
Nuppi
luohkás
álddut
ja
sarvát
maŋŋil
ragaha
,
dát
leat
eallit
main
ii
leat
nu
olu
biergu
.
Nuppi
máilmmesoađi
maŋŋá
adopterejedje
eambbo
Norgga
mánáid
eret
go
goassege
ovdal
ja
das
maŋŋelaš
.
Nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
Leammijogas
gávdnon
golli
oaččui
áigái
gollefebera
,
man
čuovusin
guovlu
bođii
birra
Suoma
oalle
dovddusin
.
Nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
lea
oamastanvuoigatvuhtii
gulli
čovdosiid
Suomas
guorahallan
jagi
1990
rájes
álggos
vuos
Sámi
Parlameanta
ja
dasto
Sámediggi
.
Nuppi
oasis
deaivvadeaba
fas
Gáisá
ja
Ráste
-
máŋggaid
jagiid
maŋŋel
internáhttaeallima
.
Nuppi
olbmo
čađa
dadjet
nieiddat
guđet
leat
vásihan
seksuálalaš
bieguheami
,
ahte
:
Eat
duostta
muitalit
fearániid
maid
leat
vásihan
.
Nuppi
seainnis
šaddet
vilges
rissit
seinniid
čađa
ja
láhttis
leat
rissegeažit
čohkkejuvvon
látnan
,
muittuhit
dološ
risseluvddá
.
Nuppádassii
Ellen
Ingá
lea
Guovdageainnu
nuoramus
sátnejođiheaddji
áiggiid
čađa
.
Nuppádassii
dat
čájeha
ahte
dáruiduhttin
dán
guovllus
šattai
garraseamos
easka
maŋŋil
soađi
.
Nuppástuhttinprográmma
maŋŋil
vuoittahalle
ollusat
sosiálalaččat
.
Nuvttá
mii
eat
lášmmohala
gal
,
muhto
go
lea
juoga
man
doarju
,
de
gal
,
moddjesta
son
ja
jáhkká
dán
vázzima
šaddat
árbevierrun
maŋŋel
vuosttaš
vázzima
mii
dál
lágiduvvo
.
Nymo
muitala
bures
gulahallan
Greiner
Haakeriin
maŋŋil_go
sii
fuobmáje
ahte
20_000
ruvnnos
váilot
duođaštusat
masa
lea
geavahuvvon
Oslo
Sámi
Viesu
doaimmaide
.
Nystad
váldá
barggu
badjelasas
maŋŋil_go
Randi
Rian
Solberg
šattai
penšunistan
2008
,
muhto
son
doaimmai
virggis
gitta
dássážii
.
Nystad
áigu
geahččalit
vázzit
máŋga
álbmotmeahci
čađa
iežas
guhkes
mátkkis
.
NÁV-jođiheaddji
ávžžuha
bargoohcciid
miehtá
Finnmarkku
vuolgit
Girkonjárgii
dan
beaivvi
oažžun
dihte
ollu
gelddolaš
dieđuid
daid
bargovejolašvuođaid
birra
mat
leat
Barentsguovllus
.
Ná
dadje
Kárášjoga
Nuoraidskuvlla
ovccát
luohkálaččat
maŋŋá
go
ledje
čađahan
skuvllaválgga
mannan
vahkkus
.
Ná
ii
galgga
dáhpáhuvvat
–
geat
dal
ležžet
beahttá
buot
dáid
jagiid
–
ja
geat
eai
leat
čađahan
dan
dehálaš
barggu
go
dál
14
jagi
maŋŋel
čájehuvvo
ahte
leat
mihtidan
radioaktiivvalaš
suonjardeami
dan
fatnasa
bázahusain
,
loahpaha
Vera
Lysklætt
.
Ná
ii
mannan
,
ja
easkka
dál
vihttalot
jagi
maŋŋá
leat
fas
šaddamin
ođđa
máttasápmelaš
jođihandássi
.
Ná
lei
"
Spiinniid-bálggis
"
oaidnit
maŋŋá
go
nuorat
ledje
čorgen
.
Ná
lei
vuot
bláđi
doaimmahus
sirdašuvvan
guhkes
áigodaga
maŋŋá
Sápmái
.
Ná
livččii
filbmagilli
galgan
leat
,
muhto
maŋŋel
go
gerge
filbmeme
filmma
Guovdageainnu
stuimmiid
birra
,
de
njeide
visttiid
ja
dat
eai
leat
vel
ceagganan
.
Ná
lohká
govvadáiddár
Synnøve
Persen
maŋŋá
go
Porsáŋggu
dáiddárat
vahku
leat
mátkkoštan
ruovttuguovlluin
.
Náitalkeahtes
nissonat
ožžo
heajut
veahki
riegádahttima
maŋŋá
go
jortamovrraid
ja
doaktáriid
mielas
leai
aiddo
muttát
.
Náittus
dáhpáhuvai
beaivvi
maŋŋá
dán
beakkán
náittosbeaivvi
08.08.08
.
Náivuotna
lei
ovddemusas
leamaš
ráidočiekčamin
miehtá
geasi
,
muhto
beaivvi
ovdal
lei
Máze
dearpan
Sállana
nu_ahte
joavku
lei
dál
ovddabealde
buoret
moallaerehusain
.
Násttit
:
Maŋŋel
tv-showa
beasai
Anitta
ságastit
filmmaid
ja
filbmasuorggi
birra
eará
beakkálmasaiguin
.
Næss
mielas
ii
leat
dohkálaš
ahte
gielda
duvdá
ovddasvástádusa
sin
ala
geaid
eatnama
čađa
ája
golgá
.
FeFo
juohká
nuvttá
oaggunstákkuid
mánáide
ja
nuoraide
miehtá
geasi
.
Miehtá
geaidnoguoraid
leat
olu
ruskkat
.
Loahppa
beaivvi
go
finálaid
vudje
lei
bána
juo
oalle
soavlin
ja
dimis
,
ja
lei
vuddjiide
oalle
hástalus
bisohallat
sabehiid
alde
sovlliid
čađa
.
Mánáin
lea
dál
buoret
dilli
Islánddas
ruhtaroasu
maŋŋá
go
bearrašat
ovttastallet
eambbo
.
Oahpaheaddjestudeanttain
lea
matematihkkaeksámen
juovlamánu
,
moadde
vahku
maŋŋel
fágastivračoahkkima
,
nu_ahte
Eira
Buljo
lohká
vátnásin
áiggi
dahkat
maidege
áššis
ovdal_go
sis
lea
eksámen
.
Oahpaheaddji
ii
leat
šat
dihtton
klássalanjas
maŋŋil
cuiggodeami
.
Oahpaheaddji
ii
šat
čuoččo
távvala
luhtte
beaivvi
miehtá
,
lea
eambbo
iešráđálaš
bargu
.
Oahpaheaddji
lea
biehttalan
oahpahit
ohppiid
maŋŋel
go
oahppit
sáddeje
váidaga
.
Oahpaheaddji
manai
rievssatbivdui
,
leat
oahppit
muitalan
maŋŋá
.
Oahpaheaddji-láđi
mielde
jagis
1934
cuiggoduvvui
ná
:
”
Juohke
mánná
,
jus
sus
lea
beroštupmi
,
hállu
,
ja
vejolašvuohta
,
sáhttá
luonddus
juohke
dálvebeaivvi
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
skuvlabargguid
čuoigat
vaikko
diimmu
áiggi
.
Oahpaheaddjin
dahje
BUL
hárjeheaddji
Maŋŋel
ođđajagi
lea
Hætta
ožžon
oahpaheaddji
fálaldaga
Álttá
nuoraidskuvllas
.
Oahpaheaddjiskuvlla
maŋŋá
son
lei
fas
doppe
oahpaheaddjin
1949-76
,
an
maŋŋá
Sámi
oahpahusráđi
direktevra
.
Oahpahusa
lea
vejolaš
oažžut
eanemustá
2,5
vahkkudiimmu
ja
dat
lea
vuođđooahpahusa
dievasmahtti
iežas
eatnigiela
dahje
ruovttugiela
oahpahus
,
man
diimmut
dollojit
dábálaččat
eará
skuvlabeaivve
maŋŋá
dahje
skuvlabeaivve
maŋimuš
diibmun
.
Oahppi
galgá
leat
dán
čađaheami
maŋŋil
gárvves
oahppan
ealgabivdi
.
Oahppi
galgá
maŋŋel
go
olle
Norgii
doaimmahit
bargguid
vel
gitta
suoidnemánnui
.
Oahppit
bohte
miehtá
Finnmárkku
,
muhto
maid
máddelabbos
ja
eará
báikki
nuorat
láigohedje
lanja
márkanis
.
Oahppit
bohte
miehtá
Sámi
,
Mátta-Sámis
,
rittuguovlluin
ja
siseatnamis
,
čilge
RiddoDuottarMuseaid
diehtojuohkinkonsuleanta
,
Anders
Henriksen
.
Oahppit
geain
lea
neahtta
oahpahus
sámegiela
fágas
,
leat
miehtá
riikka
.
Oahppit
geat
ledje
boahtán
čájehit
vuosteháguset
,
ledje
boahtán
miehtá
Romssa
fylkka
.
Oahppit
geat
orro
internáhtas
bohte
unna
báikkážiin
miehtá
suohkanis
,
ja
eatnasiin
lei
sámi
duogáš
.
Oahppit
leat
studios
Deanus
ja
oahpaheaddjit
leat
Telemárkku
allaskuvllas
,
ja
oahppi
sáhttá
ieš
maŋŋil
viežžat
fas
dan
logaldallama
neahtas
jus
lea
juoga
maid
ii
leat
fáhten
dalle_go
lei
logaldallan
.
Oahppit
mat
ledje
boahtán
čájehit
vuostehágu
,
ledje
boahtán
miehtá
Romssa
fylkka
.
Oahppit
miehtá
Romssa
fylkka
boahtán
čájehit
vuostehágu
skuvllaid
heaittihanevttohusaide
.
Oahppit
miehtá
Romssa
¶
Oahppo-
ja
bargoduođaštusat
jerrojuvvojit
maŋŋá
.
Oahpponeavvuid
ovdánahttin
ii
galgga
bisánit
dákkár
loktema
maŋŋá
,
muhto
galget
ain
ođastuvvot
,
buoriduvvot
ja
buvttaduvvot
.
Oahpu
gazzan
Elin
Kåven
muitala
iežas
oahpu
gazzan
miehtá
máilmmi
ja
lea
ain
gazzamin
eanet
oahpu
dán
dánsumis
.
Oahpuin
heive
bargat
miehtá
Norgga
,
Suoma
ja
Ruoŧa
,
dat
lea
sámegilli
ja
sámi
perspektiivvas
ja
heive
máŋggalágan
bargguide
,
loahpaha
Pedersen
.
Oahpus
leat
oasseváldit
miehtá
máilmmi
,
ja
mannan
vuossárgga
ledje
sii
Kárášjogas
galledeamen
sámi
ásahusaid
.
Oahpásnuvvat
sutno
siskkáldas
máilmmiin
,
morraša
ja
bahávuođa
čađa
,
muhto
maiddái
go
ohcaleaba
jeđđehusa
.
Oaidnit
dál
maŋŋil
ahte
son
livččii
galgan
dán
sajis
go
oaččui
ollu
liigejienaid
ja
giccui
badjelii
,
oaivvilda
Nilut
.
Oainnat
lea
hui
dehálaš
doalahit
álbmotválljejuvvon
dási
gaskal
stáda
ja
suohkana
vai
sihkkarastá
álbmotstivrema
ja
demokratiija
.
Oainnán
ahte
lea
hirbmat
biilajohtolat
maŋŋil
gávcci
iđđedis
,
ja
fas
maŋŋilgaskabeaivve
.
Oainnán
ge
miehtá
Islándda
ahte
gildojuvvojit
olbmot
dáid
duolbmamis
,
nu
leatge
várra
mánáid
ge
gieldán
.
Oainnán
vázziolbmuid
boahtimin
Máttajávrri
rastá
dálveluodda
ráigge
ja
nuppiid
fas
gakcumin
girkui
.
Oainnát
Egil
Olli
ja
byrokráhtat
geahččaledje
mu
bissehit
,
duvdiledje
mu
eret
,
lohká
Saia
Stueng
maŋŋá
.
Oaivegávpoga
áviissat
čállet
dáid
dáhpáhusaid
maŋŋá
ahte
stuorra
máilbmi
lea
fuomášan
sápmelaččaid
.
Oaivil
lea
ahte
nuorat
geat
galget
vuolgit
Rotterdamii
galget
boahtit
miehtá
riikka
,
dat
galget
viidát
válljejuvvot
.
Oaivil
lea
bivdit
eret
hávggaid
ja
eará
ruskaguliid
mat
gávdnojit
jávrris
,
ja
de
maŋŋá
gilvit
dápmohiid
ja
rávdduid
.
Oaivvildan
ahte
buot
buorit
doarespolitihkalaš
ja
kultuvrralaš
fámut
berrejit
čoahkkanit
maŋŋel
sámedikkeválgga
ja
hábmet
sámi
sosiála
kulturgaskkusteaddji
organisašuvnna
.
Oallugat
leat
gáhtan
dan
maŋŋil
.
Oallugat
oaivvildit
ahte
Boris
Jeltsin
moive
go
olu
lohpida
ovdal
jurdila
,
ja
ahte
ii
son
dieđe
nu
olu
man
birra
lea
sáhka
,
go
daid
maŋemus
áiggiid
leat
hupman
juoidá
maid
earát
hálddahusas
rievdadit
minuvttaid
maŋŋel
.
Oallugat
sis
leat
guođđán
politihka
,
maŋŋel
máŋga
jagi
njunušpolitihkas
.
Oallut
jagiid
maŋŋil_go
manai
ealáhahkii
lei
son
mielde
veahkkejođiheaddjin
sámi
nuoraid
leairras
,
ja
šattai
dan
bokte
ovdagovvan
vel
eanet
olbmuide
geat
dál
leat
guovddážis
ovddideame
sámi
girkoeallima
.
Oamastanváldi
ráddjejuvvo
vissis
sajiin
gos
olbmot
leat
áiggiid
čađa
ožžon
geavahanrievtti
.
Oanehaš
das
maŋŋil
jámii
dat
giehmánni
,
ja
gávpi
stivrejuvvui
ovdaolbmo
bokte
.
Oanehaš
áiggi
maŋŋil
gávdne
politiijat
bohcco
eaiggáda
,
ja
ášši
gal
de
čielggai
dasa
.
Oanehis
ságastallama
maŋŋel
bottus
sáddii
son
vuoitogoikkuin
čikčiid
maŋemus
ražasteapmái
.
Oanehis
viehkangilvvu
maŋŋá
boles
fáhtii
sieđggaid
sisa
čiehkádan
albmá
.
Oanehis
áiggi
das
maŋŋil
bohte
eará
olbmot
heasttaiguin
ja
goaivvuiguin
ja
geasehe
golbma
heasttaguorpmi
olggos
.
Oanehis
áiggi
maŋŋel
go
lea
muohttán
lea
várálašvuohta
ahte
muohtacoakcu
luoitá
vaikko
eai
leat
olbmot
dahje
eallit
leat
báikkis
.
Oanehis
áiggi
smiehtadallama
maŋŋá
jurdilin
,
ahte
mii
bat
duos
gal
,
dáiddán
vuolgit
,
go
ledje
friijabeaivvitge
čoahkkanan
.
Oapmestivra
lea
dasto
velá
konstošan
dakko_bokte
ahte
gáibida
dáhkádusruđaid
1986
buollima
maŋŋá
sihke
vistti
ja
doaibmaráhkkanusaid
ovddas
.
Oarje-Finnmárkku
boazodoalli
giehtadii
niestebohcco
,
Dan
váiddii
Biebmobearráigeahčču
maŋŋel
go
elliidgáhttensearvi
Dyrevernalliansen
lei
dáhpáhusa
filbmen
,
Politiijat
sáhkuhedje
boazodoalli
6000
ruvnnuin
,
muhto
son
ii
dohkkehan
sáhku
.
Oarjjabealde
Máze
leat
ráhkaduvvon
muhtun
jekkiid
rastá
šaldit
,
ja
dat
lea
čájehan
ahte
luondu
lea
ieš
álgán
divvut
dan
maid
fievrrut
ledje
bilidan
,
lohká
Hætta
.
Oarri
sáhttá
šaddat
gitta
15
jagi
boaris
ja
gávdno
buot
goahccevuvddiin
miehtá
Eurásia
.
Oasseváldit
atnet
veaháš
imašin
go
diekkár
dieđut
bohtet
sidjiide
media
čađa
,
eai
ge
oaččo
dieđuid
dábálaš
geainnuid
čađa
.
Oasseváldit
boazoálbmogiin
miehtá
máilmmi
serve
,
muhto
vuoitin
,
sihke
dievdduid
ja
nissoniid
gaskkas
,
šattai
sápmelaš
.
Oasseváldit
ledje
boahtán
miehtá
Finnmárkku
ja
20:s
čađahedje
kurssa
.
Oasseváldit
ledje
boahtán
miehtá
Finnmárkku
.
Oasseváldit
ledje
boahtán
miehtá
árktalaš
guovllu
searvat
konferánsii
.
Oasseváldit
ledje
boahtán
miehtá
árktalaš
guovllu
searvat
konferánsii
.
Oasseváldit
ledje
vuot
boahtán
miehtá
máilmmi
,
ja
sápmelaččat
ledje
čoahkkanan
Oslos
gitta
Várjjaga
rájes
.
Oassi
Norgga
bohccuin
lea
goit
mannan
maid
Báišduoddara
eatnamiidda
rádjááiddi
čađa
go
muhtin
verráhat
leamašan
gaskkohagaid
rabas
.
Oassi
Sámi
álbmotallaskuvlla
jagi
1967/68
oahppit
ja
oahpaheaddjit
deaivvadit
fas
40
jagi
maŋŋá
Kárášjogas
.
Oassi
ráđđehusa
doaibmapáhkas
lea
nannet
NAV
320
ođđa
virggiin
miehtá
Norgga
.
Oassálastit
ledje
boahtán
miehtá
Finnmárkku
.
Oassálastit
orrot
30
skuvllas
miehtá
Oslo
.
Oađđenlanja
láse
čađa
oaidná
Jovni
čáppa
dálvealmmi
.
Oažžu
dadjat
ahte
dánjagáš
festiválas
leai
ivdnái
ja
juohkehačča
miela
mielde
,
go
valjis
ja
buori
musihkkafálaldagas
leai
válljenmunni
go
artisttat
ledje
boahtán
miehtá
Sámi
,
Suoma
lassin
Ruoŧas
,
Norggas
ja
guhkimusat
Ruoššas
.
Oažžu
dadjat
ahte
dánjagáš
festiválas
leai
ivdnái
ja
juohkehačča
miela
mielde
,
go
valjis
ja
buori
musihkkafálaldagas
leai
válljenmunni
go
artisttat
ledje
boahtán
miehtá
Sámi
,
Suoma
lassin
Ruoŧas
,
Norggas
ja
guhkimusat
Ruoššas
.
Oažžu
imaštit
duostá
go
rukses-ruoná
ráđđehus
obanassiige
dahkat
makkárge
mearrádusaid
vel
maŋŋá
válggaid
ge
.
Oažžu
roahkka
lohkat
ahte
sutnje
lea
dego
njuiket
Wirkola
maŋŋel
.
Oaččuimet
háikka
ovtta
dievddu
mielde
10
minuhta
maŋŋil_go
leimmet
čuoččahan
dasa
.
Oaččuimet
maŋŋel
dieđu
ahte
leigga
guokte
dievddu
eret
Hámmárfeasttas
geat
leigga
leamašan
biillas
,
ja
soai
leigga
eará
biilla
mielde
čuvvon
Suolovuopmái
.
Obama
mielas
son
ii
ánssášan
ráfibálkkašumi
,
muhto
leaikkastalai
sártnistis
Nobelbankeahtas
Grand
Hoteallas
ahte
maŋŋá
go
son
lei
háleštan
Nobellávdegotti
ovdaolbmuin
Thorbjørn
Jaglandain
.
Odne
galgá
gaskaboddosaš
šaldi
Garrajoga
rastá
leat
sajis
.
Odne
gullon
miehtá
rupmaša
,
dušše
oaivi
lei
liekkas
,
muitala
leaikkas
Várggátlaš
.
Odne
hárjehallagohtet
mánát
ja
nuorat
Guovdageainnus
karate
,
go
karatesearvi
lea
fas
doaibagoahtán
máŋggaid
jagiid
maŋŋel
go
maŋemuš
lei
jođus
.
Odne
lea
duohtavuohta
ahte
ollu
guorbmebiilajohtolat
manná
siseatnama
čađa
mii
boahtá
Ruoŧa
bokte
,
ja
dát
johtolat
jáhkkimis
ii
boađe
rievdat
,
baicca
boahtá
lassánit
.
Odne
maŋŋel
mánáid-TV
bovde
son
mánáid
ja
nuoraid
Marrasii
Guovdageainnus
.
Odne
oažžut
mii
buohkat
dovddastit
ahte
sámi
servvodat
ii
livčče
seamma
dásis
go
dál
lea
,
jus
eai
livčče
sámi
akšunisttat
ja
ekstremisttat
cielaheami
ja
cápmahallama
čađa
bargan
maid
barge
.
Odne
álget
mánát
miehtá
Norgga
skuvllaide
,
ja
muhtumat
leat
vuosttaš
geardde
skuvllas
,
earát
fas
leat
ovdal
doppe
leamaš
.
Odne
čalmmustuhttojuvvo
Iešsorbmeneastadeami
máilmmibeaivi
miehtá
máilmmi
,
maiddái
Kárášjogas
.
Odne
,
25
jagi
maŋŋel
,
lea
mediaberoštupmi
earáid
njune
vuolde
.
Odne
,
jagi
maŋŋil
,
de
leat
goit
ge
girjjit
ain
rabakeahtes
kássain
nuoraidskuvlla
gealláris
.
Ofelaš-prošeakta
šattai
bissovaš
doaibman
maŋŋel
go
oidne
ahte
prošeakta
lihkostuvai
.
Ofelaččaid
váldobargu
lea
johtit
miehtá
Norgga
joatkkaskuvllaid
mielde
,
čilget
ja
juohkit
dieđuid
olles
sámi
servodaga
birra
,
sihke
historjjálaš
beliid
,
muhto
eanemusat
otnáš
sámiid
dili
birra
.
Ofelaččat
galget
mátkkoštit
joatkkaskuvllaide
miehtá
Norgga
ja
muitalit
sámi
kultuvrra
,
historjjá
ja
servvodaga
birra
.
Ofelaččat
leat
johtán
ruossut
rássut
miehtá
norgga
lulli
norggas
gitta
Svalbardii
ja
vel
New
Yorkas
maid
.
Ohcagohtet
dološ
sámebiergasiid
miehtá
Eurohpá
¶
Ohcamat
mat
bohtet
maŋŋel
dan
beaivvi
eai
meannuduvvo
.
Ohcamat
mat
bohtet
sisa
maŋŋel
ohcanáigemeari
eai
sáhtte
rehkenastojuvvot
boahtte
áigodaga
várás
.
Ohcamat
mat
sáddejuvvojit
maŋŋá
áigemeari
eai
meannuduvvo
.
Ohcamuš
bođii
maŋŋá
áigemeari
¶
Ohcamuš
galgá
čállojuvvot
sierra
ohcanskovvái
dan
suohkana
čađa
gos
dat
rusttet
galgá
leat
.
Ohcan
dasa
ferte
sáddejuvvot
guokte
mánu
maŋŋil_go
lea
álgán
bargui
.
Ohcan
ferte
dasa
sáddejuvvot
guokte
mánu
maŋŋil_go
lea
álgán
bargui
.
Ohcan
galgá
čállojuvvot
sierra
ohcanskovvái
ja
sáddejuvvot
dan
suohkana
čađa
gos
doaibma
galgá
čađahuvvot
.
Ohcan
mii
boahtá
dan
maŋŋil
ii
meannuduvvo
.
Ohcanáigemearri
:
14
beaivvi
maŋŋel
almmuheami
¶
Ohcanáigi
lea
loahpalaš
,
ja
ohcan
gieđahallojuvvo
nu
go
lea
maŋŋel
go
ohcanáigi
lea
nohkan
.
Ohcat
galgá
sierra
ohcanskoviin
dan
suohkana
čađa
gosa
huksehus
galgá
.
Ohcci
guhte
oaččui
doarjaga
lei
velá
lassin
ohcan
doarjaga
14
beaivvi
hilgojuvvon
ohcci
maŋŋá
.
Ohccit
miehtá
Sámi
¶
Ohcejoga
eaktodáhtolaš
buollinjoavkku
hoavda
Mika
Aikio
muitala
dállu
leai
jo
buollimin
ollásit
go
sii
jovde
dohko
beannot
diimmu
maŋŋel
go
diehtu
bođii
.
Ohcejoga
gielda
ja
Deanu_gielda
viiddidit
dál
skuvla-
ja
mánáidgárdeovttasbarggu
riikkarájá
rastá
.
Ohcejoga
gieldda
njunnožat
gallededje
Helssegis
mannan
vahkus
ja
mátkki
maŋŋá
orru
oidnomin
čuovga
guhkes
sevdnjes
tunnealla
geažes
.
Ohcejoga
gielddaráđđehusa
ságadoalli
Aulis
Nordberg
gártá
mannan
sotnabeaivvi
gielddaválggaid
maŋŋá
lonuhit
ságadoalli
veahčira
snihkkenveahčiriin
.
Ohcejotnjálmmi
skuvllas
leamaš
miehtá
vahku
erenoamáš
guossit
.
Ohpit
sii
vudje
moatti
geardde
čađa
čoahkkebáikki
,
ovdal_go
manne
OL-vistái
.
Ohppiid
ruovttubáikkit
viidotge
miehtá
Sápmái
go
hárve
leat
guktot
váhnemat
eret
seamma
báikkis
,
guovllus
dahje
riikkas
.
Ohppiidorganisašuvnna
čađa
ohppiidráđit
miehtá
Norgga
leat
dál
čájehan
ahte
nuorat
eai
doarjjo
Halvorsena
go
áigu
ráddjet
doaimmaid
ja
vejolašvuođa
váldit
oasi
servvodatdoaimmain
.
Ohppui
besse
ohcat
miehtá
Norgga
ja
ohcanáigi
dievai
borgemánu
8.
beaivvi
.
Ohppui
leat
nuorat
čohkkejuvvon
miehtá
Guoládaga
,
oahppat
árbevirolaš
boazodoalu
.
Oidnen
guovžža
100
mehtera
duohken
ja
spoahkkalin
ja
dat
gahčai
dasa
,
nubbi
ruohtastii
báhtui
,
muhto
beana
lihkostuvai
bissehit
dan
sulaid
300
mehtera
geahčai
,
njáhken
lagabui
ja
báhčen
dange
,
sulaid
vihtta
minuvtta
nuppi
njeaidima
maŋŋá
,
Olavi
Mattus
čilge
,
guhte
ii
ovdal
leat
oppa
oaidnánge
guovžža
,
muhto
lea
gal
njeaidán
máŋggaid
ealggaid
.
Oidnosii
leat
boahtán
sátnejođiheaddjit
miehtá
Finnmárkku
geat
čuoččuhit
ahte
dát
heive
sin
gildii
dahje
dál
lea
sin
vuorru
oažžut
juoidá
.
Okta
Norgga
čeahpimus
niibedahkkiin
,
Håvard
Larsen
Návuonas
eret
,
čájeha
dujiidis
,
govaidis
ja
skulptuvrraidis
Sámi
Dáiddaguovddážis
Kárášjogas
miehtá
dán
mánu
.
Okta
boares
áhkku
,
gii
lea
mátkkis
gávppašit
,
lea
vuovddi
čađa
johtime
ja
son
gullá
unna
mánáža
gii
čierru
.
Okta
dain
buoremus
Nordlys
čikčiin
Martin
Nordby
bidjalii
ge
1-0
guđát
minuhtas
,
maŋŋá
go
Čorgasa
suodjalus
attii
ruovttoluotta
spáppa
Nordby:ii
.
Okta
dain
stuorámus
dáhpáhusain
maid
lean
vásihan
,
lohká
Håvard
Klemetsen
,
gii
maŋŋel
vuoittu
lea
ožžon
hui
ollu
fuomášumi
.
Okta
dáhpáhus
mii
maid
lea
veaháš
imaš
,
lea
ahte
páhkkadiehtu
ollii
rievttes
sadjái
easkka
jándora
maŋŋil_go
muittuhus
maid
boastakántuvra
lei
sádden
.
Okta
dáin
joavkkuin
galgá
fas
dál
lávdde
ala
Sámi
Beassášfestiválas
Guovdageainnus
,
26
jagi
maŋŋel
go
joavku
heaittihuvvui
.
Okta
eahkeda
artisttain
,
Niillas
Holmberg
logaige
maŋŋel
konseartta
:
–
Dat
mii
lea
musihkas
deháleamos
lea
ahte
dat
buktá
olbmuid
oktii
.
Okta
gii
duođaid
moddjá
maŋŋá
konseartta
lea
Ken
Johnny
Myrskog
guhte
lea
vázzán
Lásse
J.
Kvernmo
luohkás
ovdal
.
Okta
gii
lei
hui
duhtavaš
maŋŋel
čiekčamiid
,
lei
moallasuodjaleaddji
Ronja
Christine
Oskal
(
13
)
.
Okta
guovtti
norgalaččas
máhccet
bargui
luomu
maŋŋá
stuorát
bargomovttain
ja
buvttadit
eambbo
go
ovdal
luomu
.
Okta
journalista
lea
penšonerejuvvon
ja
maŋŋá
dan
sirddii
NRK
Sámi
Radio
ovtta
virggi
eret
Skániin
Kárášjohkii
.
Okta
lea
Ole
Henrik
Kappfjell
,
gii
lea
johttán
lobi
haga
Davvi-Trøndelaga
boazodoalloguovllus
Nordlándda
guvlui
maŋŋel
earráneami
.
Okta
lávdegotti
miellahtuin
,
Kristoffer
Rein
nammasaš
almmái
,
logai
maŋŋá
ahte
min
ráfálaš
ja
jaskes
miellačájeheapmi
lei
čuohcan
hui
garrasit
su
dovdduide
,
joatká
son
.
Okta
nubbi
miehtá
Norgga
čuojaha
ja
sávvá
lihku
.
Okta
olmmoš
lea
bahuid
bávččagan
maŋŋel
go
guokte
biilla
roaškkehedje
njunnádaga
oktii
.
Okta
olmmái
Norgga
bealde
gávdnui
heakkas
golbma
vahkku
maŋŋel
go
lei
dieđihuvvon
jávkan
.
Okta
ovdamearka
lea
dat
go
dušše
sii
geat
eaiggáduššet
eanandoallo-eatnamiid
ja
ásset
dain
,
ja
geat
buvttadit
unnimusat
2000
kg
suinniid
jahkái
besset
firpmiin
bivdit
Deanu
mii
golgá
guovddáš
Sámi
čađa
.
Okta
ovdamearka
ovttasbargui
lea
go
dán
guovtti
searvvis
lea
báhčinbálkkašumit
sidjiide
geat
leat
čađahit
nu
ja
nu
ollu
báhčimiid
ovdal
bivddu
ja
dát
lea
mielde
doalaheamen
báhčinberoštumi
maiddái
bivdiid
gaskkas
mii
fas
boahtá
ávkin
maŋŋá
sihke
báhčimis
ja
bivddus
.
Okta
soaitá
leat
go
Kárášjoga
gielddas
ja
Guovdageainnu
suohkanis
lea
unnán
fálaldagat
nuoraide
maŋŋá
skuvlla
.
Okta
ulbmil
mus
lea
ráhkadit
áššiid
miehtá
Sámi
.
Okta
vejolašvuohta
dieđus
fállat
dan
bivddu
miehtá
máilmmi
bivdiide
geain
lea
dáhttu
máksit
dan
ovddas
.
Okta
vejolašvuohta
ipmirdit
mii
romantihkka
lea
,
lea
veardidit
sámi
kulturealáskeami
maŋŋil
soađi
leamen
báidnon
dan_láhkái
.
Okta
áirras
bođii
maŋŋel
konstituerema
.
Okta
čivga
lea
jápmán
šattadettiin
dahje
dalá
maŋŋá
,
ja
nubbi
čivga
,
mii
lea
eallime
,
lea
hui
aitto
gávdnon
,
lulábealde
Skuvvanvári
,
Porsáŋggus
.
Oktan
seston
biebmogoluin
,
galggašii
leat
ruhta
oastit
ealihanelliid
maid
dárbbaša
jagi
maŋŋil
,
dahje
seamma
jagi
,
jus
sáhttá
.
Oktasaš
bargu
guovllu
luossabivdiid
gaskkas
rájáid
rastá
galgá
formaliserejuvvot
¶
Oktasaš
nuoraidkonferánsa
nannešii
oktavuođa
nuoraid
gaskka
rastá
riikkarájáid
.
Oktasašbargu
goittot
viidu
dán
konfereanssa
maŋŋá
,
go
eamiálbmot
nuorat
vuođđudit
oktasaš
diehtojuohkinfierpmádaga
.
Oktasašbargu
lea
dalle
celkojuvvon
eret
guhtta
mánotbaji
maŋŋá
dan
beallái
gii
guođđá
soahpamuša
.
Oktasašbargu
rájáid
rastá
sámi
organisašuvnnaid
ja
ovttaskas
sámiid
gaskkas
lea
dehálat
dál
go
goassige
ovdal
.
Oktasašfálaldat
ferte
buorránit
miehtá
riikka
.
Okte
besse
čađa
,
muhto
Máze
buorre
moallaolmmái
Klemet
Erland
Hætta
nagodii
dustet
nuppiin
gieđain
.
Oktii
fas
lei
nu
stuorra
bálddis
gitta
,
ahte
duorgu
manai
rastá
vaikke
dat
lea
hirbmat
nanus
,
Máhtte
lohká
.
Oktiibuot
148
báikkis
miehtá
riikka
lea
GSM
fierpmádat
buoriduvvon
.
Oktiibuot
57
olbmo
sáddejuvvojedje
UNN:i
maŋŋel
lihkuhisvuođa
.
Oktiibuot
badjelaš
700
bovdehusreivve
sáddejuvvojit
dál
juo
miehtá
Norgga
,
vai
olbmot
dihtet
buori
áiggis
dieđihit
iežaset
láireduvvá
báhčin
NM:i
mii
lágiduvvo
Guovdageainnus
suoidnemánus
.
Oktiibuot
gevvet
dievddut
máksit
buhtadusa
filbma
ja
CD-skearru
lágádusaide
lagabui
30
miljovnna
ruvnnu
,
dieđihii
diggerievtti
ovdaolmmoš
Thomas
Nordstrøm
preassadieđáhusas
maŋŋel
go
duopmu
lei
celkon
.
Oktiibuot
leat
337
gilvvohalli
miehtá
Norgga
dieđihan
iežaset
mielde
gilvvuide
.
Oktiibuot
ledje
32
albmá
boahtán
čorget
miinnaid
Kárášjogas
maŋŋil
nuppi
máilmmisoađi
go
miidna
bávkkihii
ja
18
albmá
jápme
dalán
.
Oktiibuot
ledje
sii
14
oasseváldi
miehtá
Norgga
eret
ja
Farmena
šibihat
ja
eallit
,
mat
dieđusge
ledje
fievrriduvvon
dohko
,
dán
prográmma
dihtii
.
Olaf
Eliassen
gáddá
FO
stivrra
sámediggeáirasat
leat
balu
čađa
bargan
.
Olaf
Hansen
eret
Fanasgieddis
lei
boahtán
maid
čoahkkimii
ja
son
dajai
sárdnestuolus
ahte
NSR
lea
áiggiid
čađa
bargan
bures
.
Olaha
miehtá
¶
Olav
Gunnar
Ballo
lea
jagiid
čađa
fallehan
sihke
sámepolitihkkariid
ja
sámepolitihka
.
Olbmos
ii
hakso
vilgeslávkehádja
beaivvi
maŋŋil
jus
gaccastat
stuorra
teadjabastte
honnega
vilgeslávkeborramuššii
.
Olbmot
besse
ge
gullat
su
lávlaga
mainna
beasai
viidáseappot
maŋŋel
oassefinála
Norgga
Grand
Prix:as
.
Olbmot
bohtet
miehtá
Nuorta-
Finnmárkku
vásihit
Guhkesnjárgga
márkaniid
.
Olbmot
doško
gieđaid
hirbmadit
,
ja
čuoččastedje
vel
,
go
Sissel
giitalii
maŋŋá
maŋemuš
lávlaga
.
Olbmot
geat
dávjá
vudjet
dán
geainnu
,
sáhttet
muitalit
ollu
ealggaid
miehtá
johkaleagi
Jergulis
gitta
Detnui
.
Olbmot
geat
mátkkoštit
Finnmárkui
,
fertejit
mátkkoštit
guhkes
mátkkiid
olles
riikka
čađa
.
Olbmot
geat
navdet
ahte
earát
gehččet
sidjiide
,
buorida
giehtabassama
maŋŋá
earánastima
almmolaš
hivssegis
.
Olbmot
gehččet
dutnje
earáládje
maŋŋel
dán
,
ja
du
iešdovdu
badjána
dán
dihte
.
Olbmot
jerre
politihkarin
mo
áigo
bargat
dainna
go
olgoriikkalaččat
besset
dal
bivdit
guliid
vaikko
gos
,
maŋŋel
go
Finnmárku
opmodat
jávkadii
vihtta
kilomehter
gielddus
ráji
.
Olbmot
leat
nu
heađástuvvan
ahte
geahččalit
heŋgostit
heahteveahkkegirdiide
go
dat
girdilit
maŋŋel
go
leat
buktán
biepmuid
dulveguovlluide
,
vuoi
beasaše
eret
doppe
.
Olbmot
leat
áiggiid
čađa
jávistan
.
Olbmot
ledje
guhkkin
boahtán
oažžut
dearvvašmahttojumi
dahje
gullat
su
sártni
–
muhtimat
várra
eahpádusa
čađa
maiddái
.
Olbmot
ledje
čoagganan
vázzit
ráiddus
Kárášjoga
márkana
čađa
ja
sámi
leavga
libardii
bálddalagaid
norgga
leavggain
.
Olbmot
miehtá
máilmmi
bohtet
geahččat
gilvvuid
,
ja
juohke
jagi
leat
ge
birrasiid
1000-1200
geahčči
.
Olbmot
miehtá
máilmmi
geat
dikšot
mieđašetniid
honnega
dihtii
mieđašetniid
kássain
,
lea
fuomášan
ahte
mieđašeatnit
guđđet
dáid
kássaid
ja
jávket
.
Olbmot
muitet
dan
ain
30
jagi
maŋŋá
.
Olbmot
muđui
orrot
14
smávvagilážiin
miehtá
suohkana
.
Olbmot
njeide
muoraid
giđđat
,
goikadedje
daid
geasi
miehtá
.
Olbmot
návddašedje
biđđosa
ja
maŋŋá
lei
ipmilbálvalus
.
Olbmot
orro
hui
duhtavaččat
,
muitala
son
ilus
maŋŋá
konseartta
.
Olbmot
orrot
vuordimin
,
ahte
mii
nuvttá
astoáiggis
galgat
johtit
miehtá
Mátta-Norgga
ja
juohkit
dieđuid
.
Olbmot
vázze
duhtavaččat
miehtá
dain
20
.
Olbmuin
leamaš
ballu
ahte
beaivváš
oalát
jávká
skábman
iige
jorggit
šat
ođđajagemánu
maŋŋá
.
Olbmuin
miehtá
Norgga
galgá
šaddat
vejolaš
deaivvadit
Gaskaijabeaivvášfestiválas
.
Olbmuin
šaddá
earenoamáš
miellaguoddu
dutnje
maŋŋel
dan
,
ja
dan_dihte
dovddatge
ahte
don
sáhtát
nagodit
vaikko_maid
.
Olbmá
,
gii
čuggii
,
luite
politiijat
luovos
lávvordateahket
maŋŋel
dutkama
.
Ole
Einar
Hætta
čilge
ahte
joavku
massii
movtta
maŋŋel
luomu
,
čiekčit
duhte
go
čielggai
ahte
ledje
ceavzán
.
Ole
Henrik
Hætta
ii
beassan
váidit
ášši
sámegielat
politiijai
,
muhto
fálle
sutnje
dulkka
čađa
váidit
.
Ole
Henrik
Hætta
lea
maiddái
váivašuvvan
go
ii
beasa
lohkat
sámegiel
aviissa
ovdal_go
máŋga
beaivvi
maŋŋá
go
lea
boahtán
.
Ole
Henrik
Kappfjell
johttái
ealuin
eret
eamida
orohagas
Davvi-Trøndelága
boazodoalloguovllus
iežas
máttuid
orohahkii
Jillen-Njaarkii
maŋŋel
go
earránii
.
Ole
Henrik
Kappfjell
sávvá
ahte
Boazodoallostivra
miehtá
nuortasiidda
gáibádussii
vai
ii
dárbbaš
bákkus
njuovvat
ealu
,
go
son
ii
oainne
vejolažžan
joatkit
bohccuiguin
vieljas
doalus
ja
goaridit
su
boazodoalu
.
Ole
Larsen
Gaino
váccii
skuvlla
Guovdageainnus
veahá
soađi
áiggis
ja
veahá
soađi
maŋŋá
.
Ole
Reinås
vuittii
gilvvu
maŋŋel
finálagilvvuid
.
Ole
Rune
Hætta
ja
Ronald
Pulk
láidesteaba
guldaleddjiid
suohtas
leaikkastallamiin
dán
vahkku
guovddáš
dáhpáhusaid
čađa
.
Olgešbellodaga
suohkanstivrraáirras
Nils
Henriksen
hálida
eambbo
diehtit
prošeavtta
birra
,
mas
suohkan
áigu
ráhkadit
boares
stoalppuiguin
šaldiid
jekkiid
ja
jogaid
rastá
.
Olgešbellodat
ja
Ovddádusbellodat
čájehit
iežaset
duohta
oaiviliid
boaittobeale
báikkiid
ja
kultuvrra
dáfus
go
válggaid
maŋŋel
áigot
heaittihit
dán
doarjaga
.
Olgoriikaministaris
ledje
olu
lohpádusa
dán
jagáš
dustojeddjiide
ja
dan
bargui
maid
sii
barget
báhtareddjiid
ovddas
miehtá
máilmmi
.
Olgun
maŋŋá
čájálmasa
.
Oljobohcci
galgá
čuovvut
nu
bures
go
vejolaš
dálá
geainnuid
ja
ruovdemáđiid
,
muhto
eará
gaskkat
fas
mannet
lihkatkeahtes
arvevuvddiid
čađa
.
Oljoindustriija
čájeha
vuollegašvuođa
maŋŋá
dan
stuorra
oljolihkohisvuođa
Meksikoluovttas
.
Olju
galgá
plána
mielde
jođihuvvot
ecuadoralaš
arvevuovddi
čađa
,
gos
orrot
indiánat
.
Ollen
rastá
Ruonáeatnama
¶
Olles
doalut
leat
guovtti
oasis
,
álggos
lea
almmolaš
rahpan
,
das
maŋŋá
bálkkašumiid
vuitiid
almmuhit
.
Olles
mánu
lea
syhkkelastán
ja
seammás
gallestallan
oahppásiid
miehtá
Norgga
.
Olli
mielas
lei
vuogas
dan
dahkat
ođđajagesártnis
mii
sáddejuvvui
miehtá
Norgga
.
Ollislaš
buhtadasa
maŋŋil
Tsjernobyl
lihkuhisvuođa
¶
Ollislaš
suodjalanevttohus
mas
leat
čielga
evttohusat
rájiide
ja
njuolggadusaide
sáddejuvvo
maŋŋel
buot
beliide
.
Ollislaččat
ledje
1709
oasálasti
miehtá
Norgga
geahččaleame
fasket
golli
.
Ollislaččat
mus
lea
hui
buorre
dovdu
maŋŋel
filmma
.
Ollu
dat
ođđamállet
čiŋat
ledje
hirbmat
čábbát
ja
maiddái
vuohkkasit
dahkkon
,
ja
gulloje
olbmot
hupmame
maŋŋel
dan
bivttasčájáhusa
maid
sii
háliide
oastit
.
Ollu
gažaldagat
Maŋŋel
go
olmmoš
lea
leamašan
issoras
lihkohisvuođabáikkis
,
de
sáhttet
čuožžilit
ollu
gažaldagat
.
Ollu
giitu
buohkaide
,
moddjá
Alice
Balto
,
gean
lohkkit
rábmojit
leat
sámi
roahkkadeamus
ja
gávvileamos
nisun
ja
gii
lea
čájehan
sámi
gierdevašvuođa
roasuid
čađa
.
Ollu
jahkodagaid
čađa
lea
čađahuvvon
oalle
garra
dáruiduhttinpolitihkka
.
Ollu
jugešvuohta
,
illásteapmi
ja
veagalváldin
lea
Váhčira
politiijáid
bargolisttus
maŋŋel
sámi
doaluid
.
Ollu
lihkohisvuođat
dáhpáhuvvet
go
guđđet
biilla
ja
vázzilit
rastá
geainnu
.
Ollu
maŋŋel
go
lei
firron
mealgat
,
de
sokta
stiivugođii
ja
dasa
šattai
maid
hui
fiinna
čuvgesrukses
ivdni
.
Ollu
maŋŋel
iežas
jápmima
de
nammaduvvui
son
bassiolmmožin
ja
danne
šattai
juovlamánu
13.
beaivi
Lucia-beaivin
maid
mii
ávvudit
muitin
dihte
Bassi-Lucia
.
Ollu
olbmot
miehtá
márkana
ledje
čoahkkanan
geahččat
buollima
,
ja
dan
guovtti
politiijás
Arvid
Næssas
ja
Frank
Nilsenis
lei
bargu
sin
maid
čuovvot
mielde
.
Ollu
sápmelaččat
miehtá
sámi
ledje
boahtán
Lujávrái
Ruošša
beal
Sámis
searvat
vistti
rahpamii
.
Ollu
tomtaláigoheaddjit
miehtá
riikka
ožžot
dál
hálbbit
čovdosiid
.
Ollusat
eai
leat
geargan
vel
bosihit
ovtta
festivála
maŋŋá
ovdal_go
dollejit
fas
nuppi
festiválii
,
ja
nie
sáhttá
jođašit
miehtá
geasi
jus
hálida
.
Ollusat
leat
váldán
oktavuođa
muinna
maŋŋá
,
ja
imaštallan
manne
sámedikkeáirasat
eai
čájet
árvvu
sápmelaččaid
bajimuš
parlamentii
.
Olmmoš
ferte
duostat
geahččalit
ođđa
diŋggaid
,
addá
áibbas
somás
dovddu
maŋŋil_go
de
lea
dahkan
dan
.
Olmmoš
gii
lei
biillas
mielmátkkošteaddji
,
biegui
oaivebákčasa
maŋŋel
lihkohisvuođa
,
ja
sii
dolvo
olbmo
Deanu
buohcciguovddážii
.
Olmmoš
ii
dárbbaš
doaktára
čađa
beassat
sin
lusa
,
ja
sáhttet
njuolga
čuodjalahttit
sidjiide
.
Olmmoš
ii
ádján
eambbo
go
logi
minuvtta
vázzit
rastá
sullo
.
Olmmái
gávdnui
bealleheakkas
iežas
ruovttus
ja
jámii
maŋŋil
.
Olmmái
ii
lean
vissa
beare
movttet
,
go
lei
bálkestan
geađggi
biilla
láse
čađa
mii
vujii
meaddel
.
Olmmái
jávkkai
moadde
diimmu
,
ja
go
de
fas
bođii
,
lei
son
čađa
njuoskan
.
Olmmái
lohká
ahte
dat
gal
lea
buorre
,
ja
oanehis
áiggis
soai
leaba
rastá
vuona
ollen
.
Olmmái
manai
ruoktot
,
ja
moadde
vahku
maŋŋel
son
deaivá
fas
doaktára
.
Olmmáivággi
lea
ožžon
áibbas
ođđa
identitehta
maŋŋel
go
festivála
lea
šaddan
dovddusin
miehtá
Davviriikkaid
.
Olsen
ja
su
čiekčanolbmát
ledje
hui
movttegat
maŋŋel
dán
vuoitomoala
mii
attii
3
ođđa
ja
deaŧalaš
čuoggáid
Davvi-Tromssa
jovkui
.
Olsen
lei
beassan
bures
vuoiŋŋastit
ja
jurdilit
maŋŋel
Norgga
stuora
rátkkačiekčama
maid
vuite
olles
4-0
.
Olu
doarjaleaddjit
leat
maiddái
čohkkán
das
ija
miehtá
.
Olu
gárrenolbmot
miehtá
Álttá
,
muhto
unnán
rigearra
go
dan
diehtá
movt
muhtomin
sáhttá
leat
.
Olu
jagiid
maŋŋil
ledjen
mun
dolkan
eallimis
,
boarásnuvvan
,
ja
hálidin
vuolgit
ruoktot
áhči
vissui
.
Olu
olbmot
geat
ásset
birra
Hardangervuona
,
leat
dieđihan
vuostemielačájehemiin
ahte
eai
hálit
stuorra
el-fápmolinjjá
gessojuvvot
rastá
vuona
go
dat
bilida
čáppa
luonddu
.
Olusat
dáidet
muitit
su
videodáidda
gos
spárkkain
johtá
miehtá
Mehámmana
mii
lea
smávva
báikkáš
Gáŋgaviika
gielddas
.
Olusat
geavahit
teadjačuovggaide
fiinna
glássajulggiid
,
ja
go
dát
čuovggat
báhkkanit
,
de
glássa
maid
luoddana
ja
steariidna
rišiha
miehtá
,
ja
dát
lea
erenomáš
váralaš
.
Olusat
ges
eai
sáhte
šat
oađđitge
dáhpáhusa
maŋŋá
.
Olusat
gárdo
njoammilgiela
rastá
rátnu
vai
fidnejit
váras
bierggu
.
Olusat
ledje
ohcamin
Kárášjoga
leansmánni
muitala
ahte
heahteveahka
joavddai
báikái
sullii
15
minuhtta
maŋŋil_go
ožžo
dieđu
,
ja
ohcagohte
dakkaviđe
fatnasiiguin
.
Olusat
lávejit
njulget
joga
rastá
buvdii
,
dan
sadjái
go
vuodjit
birra
.
Olusat
vuotnaguolásteddjiin
leat
ge
bálkestuvvon
gáddái
iežaset
vuonain
,
go
mearrabivdu
lea
gáržžiduvvon
garrasit
áiggiid
čađa
.
Omd
Kárášjogas
,
gos
guhkit
áiggiid
čađa
leat
guovžžat
čivgan
,
ii
leat
addon
okta
báhčinlohpi
.
Omd
:
Dát
jahkodat
lea
leamaš
earenoamaš
,
dainna
lágiin
ahte
leat
leamaš
bivvalat
miehtá
čavčča
ja
jieŋat
eai
leat
vel
dálge
galbmon
albmaládje
,
vaikko
jieŋat
lávejit
galbmon
buorebut
dáid
muttuid
.
Onarheima
mielas
orui
guolli
čađa
áigge
dohppemin
,
go
stággu
orui
čađat
sodjamin
.
Operašuvdna
beaivebarggu
(
OD
)
bokte
veahkehit
nuorat
mánáid
miehtá
máilmmi
.
Opmodaga
vuovdin
dagai
ahte
organisašuvnnas
bázii
28
miljovnna
ruvdno
dienasin
maŋŋil_go
7
miljovnna
ruvdnosaš
vealgi
lea
máksojuvvon
.
Oppalaš
jápminlogut
tsunami
maŋŋel
leat
150.000
.
Orbina
18/7
olgolávddis
Orbina
lea
ruovttoluotta
CD
almmuheami
ja
konserttaid
bokte
,
logi
jagi
maŋŋil
vuosttaš
lihkostuvvama
.
Ordda
ja
Lákkonjárgga
eallut
masttadedje
golggotmánus
,
ja
boazopolitiijat
čuvvo
orohagaid
go
bidje
badjelaš
20_000
bohcco
gárddi
čađa
.
Organisašuvdna
galgá
ain
miehtá
2010
čohkket
ruđa
masai
mánáide
ja
nuoraide
Loliondo
,
Tanzaniai
.
Organisašuvnna
ulbmil
lea
buoridit
boazoealáhusa
dili
,
ja
organisašuvdna
lea
oláhan
máŋga
mihttomeari
,
earret_eará
lea
ožžon
čađa
boazodoallošiehtadusa
mii
mearriduvvui
1977
ja
dat
lea
leamaš
áibbas
dehálaš
ášši
organisašuvnnas
.
Orohaga
dieđu
mielde
eai
iskkadeamit
dušše
billis
eatnamiid
,
muhto
muosehuhttet
bohccuid
go
čáhci
golgá
revrriid
čađa
birra
jagi
,
ja
boazu
geassáda
dálvet
olles
guovllus
.
Orohat
16
ovddidii
ges
buvttii
maŋŋil
gulaskuddama
.
Orohat
16
ovddidii
ges
maŋŋil
gulaskuddama
.
Orohatovdaolbmuid
dienas
speadjalastá
bures
gaskamearálaš
boazosápmelačča
miehtá
Norgga
,
lohká
Nils
Henrik
Sara
.
Orro
agibeaivvi
ádjáneame
ruoktot
maŋŋel
skuvlla
!
Orro
váttis
geargat
njuovvanáigodahkii
,
muitala
Piera
Jovnna
Anti
dakka
maŋŋil
čoahkkima
.
Orro
ártet
smiehttat
ahte
amas
olbmot
galget
min
mánáide
álgit
oahpahit
dan
máid
leat
oahppan
áiggiid
čađa
buolvvas
bulvii
,
dadjá
Helena
Horti
.
Orrot
dego
bahkkeme
miehtá
,
ja
eai
beroš
sis
geain
ii
leat
seamma
oaidnu
go
sis
.
Orru
dieđusge
leamen
ártegis
čuoččuhus
ahte
Gaup
ii
leat
lohkan
girjji
maid
son
lea
jorgalan
,
muhto
Gaup
dovddasta
ieš
Min
Áiggi
jearahallamis
ahte
ii
leat
oaidnán
girjji
maŋŋá
go
bođii
sámegillii
prentehusas
.
Orru
leamen
dego
signálat
mannet
čađa
oaivvi
,
iige
gula
ovdal_go
čearggádat
.
Orru
leamen
nu
dál
ahte
suohkan
lea
vajálduhttán
dan
heajos
beaggima
mii
čuovui
Guovdageainnu
nama
,
dalle_go
rohcošanáššit
begge
miehtá
Norgga
.
Orru
nu
aitto
go
vulggiime
mierkká
čađa
du
deaivat
.
Ortnegiin
lea
mearri
dáhkidit
dálkkádat-
ja
dálkediehtobálvalusaid
buohkaide
miehtá
máilmmi
.
Ortnet
lea
rievdaduvvon
aitto
,
go
Meahccebálvalus
lea
sirdojuvvon
Stáhta
luonddubearráigehččui
,
maŋŋil
Finnmárkku
opmodaga
ásaheami
.
Oruhat
lea
fárrolaga
Nuorrojoga
ja
Rivkkároggi
siiddain
geahččamin
Ráitevári
guovllus
gos
fitnodat
lea
ohcan
golli
,
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
go
ledje
bovren
.
Oskal
mieđiha
ahte
su
čakčaorohaga
čađa
johtet
siiddat
gárdái
ja
guođohit
vahkku
.
Oskal
muitala
ahte
sii
leat
bovden
boazoeaiggádiid
miehtá
Norgga
ja
ahte
seminára
dulkojuvvo
dáro-
ja
davvisámegillii
.
Oskal
oaččui
hui
ollu
rámi
vuosttaščájálmasa
maŋŋel
,
sihke
eará
neavttáriin
ja
gehččiin
.
Oskal
,
gii
lea
Juigiid
Searvvi
jođiheaddji
,
muitala
ahte
maŋŋel
logaldallamiid
sáhtii
mannat
lávdde
ala
váldit
sáni
.
Oslo
gávpotriekti
dubmii
Roncen
Nigá
Káre
,
Karen
Marit
Utsi
heaitit
lobihis
boazodoaluin
man
lea
čađahan
maŋŋel
go
su
áhčči
manai
heaittihanortnega
vuollái
.
Oslo
suohkan
lea
guhká
cakkadan
mánáid
geat
orrot
Oslo
suohkana
olggobealde
leat
mánáidgárddis
,
muhto
dál
orru
ášši
čoavdásan
,
maŋŋá
čoahkkima
gaskal
gielddaid
ja
Sámedikki
.
Oslo
sápmelaččat
álggahedje
ávvudemiid
juo
Sámi
Dálvefestiválain
mii
bisttii
miehtá
vahku
.
Oslos
bivdet
ealgga
miehtá
jagi
¶
Ossodaga
miehtá
riikka
ožžot
nuorat
dikšofálaldaga
psykalaš
váttuide
dál
Kárášjogas
.
Ossosiid
árvu
miehtá
máilmmi
njiedjá
ja
njiedjá
.
Osttii
Kárášjoga
gávtti
Andersen
ii
loga
dovdan
makkárge
erenoamáš
dovdduid
maŋŋá
jienastuslogu
čáliheami
mannan
duorastaga
.
Otne
dáhpáhuvvá
muohtasuddan
sivvadit
miehtá
Finnmárkku
ja
dat
lea
buorre
mearka
.
Otne
eahkedis
maŋŋá
girkokonseartta
,
rahppo
dáiddačájáhus
Sámiid
Vuorká-Dávviriin
Kárášjogas
.
Otne
han
álgá
maid
rievssatbivdu
ja
olu
bivdit
miehtá
Norgga
bohtet
deike
min
guovlluide
.
Otne
leamaš
bušeahttameannudeapmi
ja
dalle
ii
leat
mu
šállošeapmái
báhcán
áigi
,
ja
das
maŋŋá
lea
bearráigeahččanlávdegotti
vuorru
,
čilge
Aud
Marthinsen
.
Otne
maŋŋebárgga
de
girdiledje
Slovakia
oahppit
ja
oahpaheaddjit
fas
ruovttoluotta
Slovakiai
maŋŋá
logi
beaivvi
mátkki
Sámis
.
Otne
,
gaskavahkku
,
vuolláičállet
Ruoŧŧa
ja
Norga
ođđa
boazodoallošiehtadusa
njeallje
jagi
maŋŋil_go
dat
ovddit
šiehtadus
heittii
doaibmame
.
Otná
Ovddádusbellodat
lea
huksen
ođđaáigásaš
organisašuvnna
ja
mii
doaibmá
njuovžilit
miehtá
riikka
.
Otná
beaivve
nuortalaškultuvrra
diehtu
ja
biergasat
leat
hiluid_háluid
miehtá
Suoma
.
Otná
dilis
oažžu
sámi
bustávaid
easka
maŋŋel
go
leat
bijahan
sierra
prográmma
dihtorii
.
Otná
njuolggadusaid
mielde
massá
nuppástuhtti
visot
vuoigatvuođaid
jus
ii
fal
heaitte
maŋŋil
dan
viđa
jagi
.
Otnáš
aviissas
mii
čállit
festivála
birra
mii
lágiduvvo
miehtá
boahtte
vahku
.
Oulu
universiteahtas
lea
ain
eanet
váldi
árvvoštallat
sámi
giela
ja
kultuvrra
sajádaga
alimus
oahpahusas
ja
dutkamis
,
dan
maŋŋil_go
ođđa
universiteahttaláhka
lea
boahtán
fápmui
.
Ovcci
jagi
náitaleami
maŋŋá
Ilmar
earránii
ja
ássagođii
fas
okto
.
Ovcci
mánu
maŋŋá
jearai
fas
ja
ávžžuhii
ohcat
virggi
.
Ovccát
luohkás
besset
oahppit
joatkit
ámmátskuvllaide
ja
11
jagi
maŋŋá
sis
lea
gelbbolašvuohta
ohcat
Ruoššas
universitehtii
.
Ovdagihtii
čájálmas
–
Geahččalančájálmasa
maŋŋil
mii
dollui
gaskavahkku
,
ledje
sii
hui
duhtavaččat
.
Ovdal
Ođastusa
94
ja
Ođastusa
97
lei
váili
buot
fágain
,
ja
maŋŋil
ođastusaid
lea
dilli
ain
hedjonan
:
Dál
dárbbašuvvojit
oahpponeavvut
mat
leat
heivehuvvon
skuvlla
ođđa
oahppoplánaide
ja
bargovugiide
.
Ovdal
basiid
ledje
boazodoallit
gávdnan
30
heakka
goddon
návddiide
,
ja
dál
maŋŋil
beassážiid
leat
fas
gávdnan
seamma
mađe
ráppiid
.
Ovdal
dán
jagi
SGP
almmuhedje
lágideaddjit
SGP
gilvvu
njuolggadusaid
maŋŋel
go
mediat
ledje
bajidan
ášši
.
Ovdal
dán
vuođđudeame
leage
leamaš
oalle
ollu
fuoikumuš
mediaid
čađa
dán
álgo
stivrra
vuođđudeames
.
Ovdal
fitnan
Sámis
Emila
áhčči
Andreas
Mäki
muitala
sin
fitnan
Kárášjogas
galledeamen
bearraša
sullii
guktii
jagis
,
ja
lea
vávján
ahte
mánáguoktá
vástidišgoahtiba
sámegillii
maŋŋá
mátkki
.
Ovdal
gaskabeaivvi
maŋŋebárgga
čuovvu
son
dievasčoahkkima
ja
maŋŋá
diimmu
12
čoahkkinastá
Sámediggeráđiin
ja
dievasčoahkkinjođiheddjiin
.
Ovdal
go
SVL
ásahii
báikkálaš
servviid
miehtá
Sámi
,
de
lei
nu_ahte
muhtun
NSR
báikkálaš
servviin
ledje
valáštallanlávdegottit
mat
lágidedje
geasse-
ja
dálvevaláštallandoaluid
.
Ovdal
go
beassat
dohko
,
ferte
iskkadeami
čađa
mannat
,
vai
oidnet
ahte
ii
leat
bissu
dahje
eará
lobihis
diŋggat
mielde
.
Ovdal
go
náittosbárra
náitaleaba
de
manná
Nikkinen
muhtin
gažaldagaid
čađa
ja
gullá
manne
soai
áiguba
náitalit
ja
maid
dat
mearkkaša
sudnuide
ja
sudno
birrasii
.
Ovdal
go
náitá
Ovdal
go
náittosbárra
náitaleaba
de
manná
Nikkinen
muhtin
gažaldagaid
čađa
ja
gullá
manne
soai
áiguba
náitalit
ja
maid
dat
mearkkaša
sudnuide
ja
sudno
birrasii
.
Ovdal
go
olliime
gávpái
,
fertiime
gávppi
divohaga
čađa
vázzit
.
Ovdal
go
vilges
olmmoš
bođii
Amerihkkái
,
de
miehtá
viiddis
Amerihká
nannáma
(
Davvi-
,
Gaska-
ja
Mátta-Amerihká
)
ásse
lohkameahttun
indiánačearddat
.
Ovdal
go
vilges
olmmoš
bođii
Amerihkkái
,
de
miehtá
viiddis
Amerihká
nannáma
ásse
lohkameahttun
indiánačearddat
¶
Ovdal
go
vulggiime
,
de
humaimet
galggaime
go
návehastit
ovdal_go
vulggiime
,
vai
maŋŋil
.
Ovdal
gávdnoje
muorat
miehtá
sullo
,
muhto
dan
atne
boaldenmuorran
.
Ovdal
ii
láven
boahtit
ovdal
maŋŋel
gaskabeaivve
.
Ovdal
jagi
1990
heite
hui
ollugat
gussanávehiiguin
,
muhto
maŋŋil
1990
,
de
eai
šat
leat
nu
máŋggas
heaitán
.
Ovdal
juovllaid
leat
ollusat
miehtá
Skandinavia
tiŋgon
daid
juovlaskeaŋkan
.
Ovdal
ledjen
njáigu
,
maŋŋel
Hei
Lola
rahpasin
ja
dál
čálán
ieš
lávlagiid
ja
bijan
nuohtaid
akto
.
Ovdal
lei
oahpahusdepartemeanttas
vierrun
juohke
jagi
addit
lassi
doarjaga
maŋŋá
go
ledje
juolludan
váldodoarjaga
.
Ovdal
lávejin
lihkkat
gaskabeaiáigge
ja
geahččat
TV
beaivvi
miehtá
.
Ovdal
láviimet
nu
go
dulkonrusttegiid
šaddat
čoaggit
miehtá
márkana
,
dadjá
Vars
.
Ovdal
roasu
measta
ii
gávdnon
riikkas
bargguhisvuohta
,
mii
lassánii
sakka
maŋŋá
roasu
,
dál
lea
badjelaš
7
proseantta
álbmogis
eai
leat
bargguin
.
Ovdal
soađi
orro
hui
ollu
románit
Kosovos
,
muhto
maŋŋel
soađi
máŋggas
sis
johte
Serbiai
,
Makedoniai
ja
daidda
lagamus
riikkaide
.
Ovdalaš
dán
ráđđádallančoahkkima
muitalii
Min
Áigi
ahte
Dørum
miehtá
identifiseregoahtit
sámi
vuoigatvuođaid
reivve
vuođul
maid
lei
sádden
Stuoradikki
justislávdegoddái
.
Ovdalaš
ledje
Hámmárfeastta
politiijat
váldán
gitta
muhtun
nuoraid
maŋŋá
go
báhčaledje
suohttasa
dihtii
bohccuid
nu
gohčoduvvon
soft-gun
bissuiguin
.
Ovdalaččas
leaba
Deatnolaš
Marianne
Balto
Henriksen
ja
dieđusge
bargiidbellodaga
presideantaevttohas
áiggiid
čađa
,
Egil
Olli
,
dieđihan
ahte
áinnas
hálideaba
presideantan
jos
Bargiidbellodat
vuoitá
boahtte
jagi
Sámediggeválgga
.
Ovdalgo
ollejin
Lággojávrái
,
de
galgen
vel
mannat
ovtta
ádjaga
rastá
.
Ovdalis
leat
maid
ožžon
ollu
govaid
mat
leat
váldon
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
soađi
.
Ovdamearka
dihte
jus
muhtin
ohca
ruhtadoarjaga
,
de
ii
oaččo
ohcii
vástádusa
ovdal
jagi
maŋŋel
.
Ovdamearka
–
Nu
mo
dál
go
mii
guđiimet
dálveeatnama
,
de
lei
Lágesduottar
sajis
moadde
diimmu
maŋŋil
.
Ovdamearkan
Ánde
váldá
iežas
mánáidmánáid
,
geat
leat
riegádan
1989
jagi
maŋŋá
ja
Ohcejoga
olggobealde
.
Ovdamearkan
ásahuvvui
Sámediggi
1989s
,
ja
mis
lea
leamaš
digaštallan
eana-
ja
čáhcevuoigatvuođaid
hárrái
maŋŋil_go
Sámi
vuoigatvuođalávdegoddi
buvttii
čielggadusas
.
Ovdamearkka
dihte
Brasilias
leat
jávkan
portugálalaččaid
boahtima
maŋŋá
sullii
75
proseantta
dain
gielain
,
mat
doppe
ovdal
sirdoeanaáiggi
hállojuvvojedje
.
Ovdamearkka
dihte
Ruoššas
leat
jávkan
ruoššaid
boahtima
maŋŋá
sullii
50
proseantta
dain
gielain
,
mat
doppe
ovdal
ruoššaid
boahtima
hállojuvvojedje
.
Ovdamearkka
dihte
adde
sii
ealgabivdiid
searvái
lobi
bearráigeahččat
miehtá
suohkana
,
vaikke
lea
vuodjenluottaid
mielde
,
de
dat
han
leat
šaddan
ollu
,
dadjá
son
.
Ovdamearkka
dihte
leat
bivddut
nu
go
sarvva-
/
ealgabivdu
leamaš
dábálaš
miehtá
Sámi
,
ja
olbmot
leat
iežaset
áddejumi
mielde
bivdán
eaige
goasge
sogahuhttán
dáidge
elliid
.
Ovdamearkka
dihte
sáhtášii
juohkit
girjji
kapihttaliidda
nugo
Henry
Minde
čilge
dan
:
ovdal
dáruiduhttima
,
dáruiduhttima
golbma
áigodaga
ja
dáruiduhttima
maŋŋá
.
Ovdamearkka
dihte
veahkkebargiin
sihke
maŋŋil
skuvlla
astoáiggefálaldagas
,
dikšunveahkit
dearvvašvuođa
guovddážiin
ja
nu
ain
,
muitala
Utsi
.
Ovdamearkkat
gávdnojit
miillaid
mielde
miehtá
Sámi
gos
báikenamat
leat
čállon
vaikke
guđe
láhkai
,
dahje
vaikke
makkár
čállinvuogi
mielde
.
Ovdašiehtadusas
Ohcejoga
gielda
ja
Meahcceráđđehus
leat
čatnasan
vuolláičállit
aitosaš
eanaláigohanšiehtadusa
dan
maŋŋá
go
Davvi-Suoma
biraslohpedoaimmahat
lea
mieđihan
prošektii
čáhceváldinlobi
.
Ovddabealde
lea
Arctic_Cat
tiipa
170
D
skohter
ráhkaduvvon
1964-logus
Minnesotas
,
USA:s
,
ja
dás
lea
álgomohtor
molsojuvvon
eará
mohtoriin
maŋŋá
.
Ovddasteaddjit
SÁNAG:s
ja
Divttasvuona
gielddas
vuollái
čálle
juovlamánu
vuosttaš
beaivve
šiehtadusa
,
mii
sihkkarastá
divššohagaid
/
geavaheddjiid
dárbbuid
nana
ovttasbarggu
čađa
gaskal
spesialistadearvvašvuođa
bálvalusa
ja
gieldda
dearvvašvuođabálvalusa
.
Ovddavástádus
čorget
roggamiid
maŋŋel
¶
Ovddeš
Finnmárkku
mánáidruovttu
mánná
lea
čuvvon
mielde
ođđasiin
maŋŋel
go
lávdegoddi
mii
lea
guorahallan
Finnmárkku
mánáidruovttuid
almmuhii
raporttas
ovddit
beaivvi
.
Ovddeš
PFL
jođiheaddji
Per
Edgar
Kokkvold
moittii
erenoamážit
dan
go
eai
leat
ná
garra
čuoččuhusaid
maŋŋel
gillen
jearahallat
boazodolliid
ja
gohčodii
dan
njulgestaga
šluđasvuohtan
.
Ovddeš
agronoma
permišuvdnašiehtadus
guhkiduvvui
maŋŋel
jagi
,
ja
ođđa
šiehtadus
čállui
vuollái
mas
daddjo
ahte
ovddeš
agronoma
galgá
álgit
bargui
fas
Oarje-Finnmárkku
boazodoallohálddahussii
.
Ovddeš
skuvlamánát
muitalit
mo
sii
leat
gillán
skuvllas
ja
skuvlla
maŋŋá
.
Ovddeš
áiggiid
čoagganedje
maŋŋá
konfirmašuvnna
dušše
váhnemat
ja
ristvánhemat
ávvudit
dán
stuorra
beaivvi
.
Ovddidit
ovttasbarggu
rastá
kultuvrralaš
ja
geográfalaš
rájáid
.
Ovddit
beaivvi
lei
dearvvašvuođabálvalusas
Guovdageainnus
diehtojuohkinčoahkkin
dáid
maŋimuš
vahkuid
sexadáhpáhusaid
birra
ja
mat
mediain
leat
beaggán
miehtá
Norgga
.
Ovddit
válgga
maŋŋá
šattai
NSR
njiellat
olu
vai
beassá
fápmui
,
earret_eará
šattai
addit
várrepresideanta
saji
Lulli-sámiid
listu
Johan
Mikkel
Sarai
ja
ráđđelahttosaji
SáB
Terje
Tretnesii
.
Ovddádusbellodaga
Stuorradikke
áirras
Finnmárkkus
,
Jan-Henrik
Fredriksen
ferte
dál
giddagassii
maŋŋá
go
lei
biillain
vuodján
juhkanvuođas
Mátta-Várjjagis
.
Ovddádusbellodaga
maŋemus
riikačoahkkima
maŋŋá
bođii
fas
diehtu
ahte
buot
juolludeamit
sámi
ulbmiliidda
galget
heaittihuvvot
jus
Ovddádusbellodat
beassá
ráđđehussii
.
Ovddádusbellodat
aŋkke
ii
sáhte
olus
maide
váikkuhit
Sámedikkis
,
go
čađa
gaskka
lea
leamaš
čielggas
ahte
NSR
ja
Bb
eai
áiggo
singuin
ovttasbargat
.
Ovllá
riehpu
gahkkigoahtá
ja
lohká
son
lea
mu
fárus
leamaš
beaivvi
miehtá
,
áibbas
vigihisvuođas
.
Ovtta
dain
vuosttas
vásáhusain
sis
doppe
lei
boradit
gaskaáigásaš
(
birrasiid
500-1500
maŋŋá
Jesus
)
boradanbáikkis
.
Ovtta
diimmu
maŋŋil
de
vuoddjá
busse
Girkonjárgga
guvlui
.
Ovtta
jagi
fertii
čohkkát
rullastuolus
maŋŋá
lihkuhisvuođa
.
Ovtta
lávvardaga
juovlamánus
vujii
Fredriksen
su
nieidda
Girkonjárgga
márkanii
veahá
menddo
árrat
maŋŋá
go
ieš
lei
juhkan
ovddit
eahkeda
.
Ovttajienalaš
Bajásšaddan-
ja
oahppolávdegoddi
lea
árvalusastis
Sámedikki
dievasčoahkkimii
evttohan
ahte
Sámediggi
miehtá
luondduvalljodatláhkii
.
Ovttaoaivilis
Jagi
2006
maŋŋel
go
heittii
čiekčamis
searvvai
Bjørkan
Budejju
joavkku
hárjehalliid
searvái
,
muhto
dál
son
boahtá
Davás
.
Ovttasbargu
galgá
maid
lágidit
deaivvademiid
ja
Čatnat
sosiálalaš
oktavuođa
miehtá
Gáivuona
suohkana
.
Ovttasbargu
rájiid
rastá
lea
rievttes
lávki
¶
Ovttasbargu
skuvlaoahppiiguin
leamašan
skuvlalanjain
miehtá
Finnmárkku
.
Ovttasbargu
skuvlaohppiiguin
lea
leamaš
skuvlalanjain
miehtá
Finnmárkku
.
Ovttastahttin
sihkkarastá
ahte
Ohcejogas
bissot
hattit
govttolaš
dásis
.
Ovttastusgilvvu
čuoigamiin
lávvordaga
,
bijai
dasto
Klemetsen
1
,
56
minuhta
maŋŋil
Petter
Tande
.
Ovttastusvaláštallamis
álggus
njuikejit
sabehiiguin
ja
maŋŋil
čuiget
gilvvu
.
Ođasmahtti
resurssat
leat
ceavzilis
resurssat
ja
leat
ealihan
olbmuid
dáppe
áiggiid
čađa
.
Ođđa
Ruoŧas
rievddai
fargga
bivdo-
ja
maŋŋel
eanandoaloservvodat
industriijaservvodahkan
mas
dárbu
vuoiŋŋasteapmái
.
Ođđa
Sállan-Glimt
čiekči
,
Kai
Kallio
,
beasai
juo
5
minuvttas
čiekčamis
dearpalit
spáppa
mollii
maŋŋel
moivvi
moala
luhtte
.
Ođđa
Sáme
álbmotbeaivvi
lávlla
čuojai
maid
miehtá
riika
ikte
radios
máŋgii
.
Ođđa
Zealándda
ja
Kanada
eiseválddit
leat
šiehtadallagoahtán
iežaset
álgoálbmogiiguin
maŋŋá
alimusrievtti
duomuid
.
Ođđa
bargobiraslága
duogážin
leat
LO
gáibádusat
láhkii
mii
sihkkarastá
bargiid
rivttiid
ođđaáigásaš
bargoeallimis
.
Ođđa
buktagiin
oaivvilduvvo
ahte
galget
leat
vuovdemassi
boahtán
maŋŋil
čakčamánu
1.
beaivvi
jagi
2009
.
Ođđa
dálut
leat
huksejuvvon
maŋŋá
Jovnna
Ándde
mánnávuođaáigge
.
Ođđa
gollejietna
Bergenis
maŋŋá
Sissel
Kyrkjebøa
muitalii
konseartta
maŋŋá
ahte
lea
vuosttas
geardde
son
lea
fitnamin
Finnmárkkus
.
Ođđa
kulturbiraslogahallamiid
leat
65
báikki
dahje
birrasa
mielde
dan
maŋŋá
go
ovddit
iskan
dáhkkojuvvui
jagis
1993
.
Ođđa
logut
mat
bohtet
Statistihkalaš
guovddášdoaimmahagas
,
čájehit
ahte
mánáidsuodjalus
áššit
lassánit
miehtá
riikka
,
eanemus
lassánit
Finnmárkkus
.
Ođđa
njuolggadusat
doarjjagáibádusaide
barguimáhcaheapmái
mat
gáibiduvvojit
maŋŋá
juovlamánu
31.
b.
2003
.
Ođđa
njuovahaga
gárváneami
maŋŋá
Gálddoaivvi
badjeolbmot
besset
dušše
muittašit
váivves
njuovvanfievrredanmátkkiid
,
maid
sii
leat
gártan
vuodjit
jagis
jahkái
.
Ođđa
oahpahusministarat
iešguđet
bellodagain
leat
jagiid
čađa
bidjan
skuvlii
eambbo
ahte
eambbo
bargguid
,
ja
nu
lea
šaddan
unnan
vejolašvuohta
oahpaheddjiide
vuoruhit
dan
mii
livččii
deaŧaleamos
.
Ođđa
ruvkeláhka
loahpaha
mášenroggama
Leammi
álbmotmeahcis
sirdásanáiggi
maŋŋá
.
Ođđa
ruvttu
leage
heivehuvvon
skuvlavázziide
,
go
bearjadaga
vuolgá
Kárášjogas
dakka
maŋŋá
skuvlla
,
ja
sotnabeaivvi
lea
ges
vuolgin
áigi
maŋŋeleappot
,
vai
mátkkošteaddjit
besset
leat
ruovttus
guhkkit
vahkkoloahpa
.
Ođđa
teknihkka
sihkkarastá
interneahta
¶
Ođđa
teknologiijat
levvet
riikkarájiid
rastá
.
Ođđa
vejolašvuođat
Ikte
dieđihii
Steinar
Nilsen
ahte
son
heaitá
maŋŋel
dán
čavčča
.
Ođđa
vuojahat
Kárášjogas
rahppo
,
maŋŋá
fas
stuorát
gilvvut
¶
Ođđa
áigerehkenastin
Beaivváš
Sámi
Teáhteris
;
Áigi
ovdal
ja
maŋŋá
Nils
Utsi
(
govas
)
,
oaivvilda
áviissa
árvvoštalli
.
Ođđadáluid
lohku
lassánii
miehtá
1800-logu
.
Ođđajagi
maŋŋel
leat
plánet
lágidit
juoga
ohppiid
várás
,
vai
siige
besset
ávkkástallat
min
ođđa
dieđuin
,
lohká
Tveide
gii
lea
hirbmat
duhtavaš
mátkkiin
.
Ođđasitrehkenastima
maŋŋá
galgá
mánnosašmávssut
jorbejuvvot
lagamus
olles
10
ruvdnui
.
Ožžon
dalá
maŋŋá
e-poastta
sámediggepresideanttas
,
Egil
Ollis
,
gos
son
čilge
ahte
ii
šatta
nu
mo
mun
ballen
.
Paragráfa
§
25
,
nubbi
láđas
mearreda
ahte
go
ohcanáigemeari
maŋŋá
,
galgá
ohcciidlistu
čállot
oktan
ohcci
namain
,
agiin
,
virggiin
,
ássanbáikkiin
.
Passiivvalaš
boazopolitiija
Nils
Mathis
Sara
mieđiha
ahte
sii
sirde
ealu
maŋŋel
dán
dáhpáhusa
ráfi
dihte
,
ja
erenoamážit
dan_dihte
go
boazopolitiija
ii
boahtán
veahkkin
.
Patricia
Fjellgren
mielas
ledje
fámolaš
čájálmasat
,
ja
áigu
čuovvut
čájálmasaid
miehtá
Riddu_Riđđu
festivála
.
Paulsen
muitala
ahte
beanaeaiggát
ieš
lea
maŋŋil
váldán
oktavuođa
.
Paulus
lei
ipmirdan
ahte
dát
ii
lean
duššefal
Israela
álbmogii
,
muhto
buot
álbmogiidda
,
vai
mii
sáhtášeimmet
máidnut
Ipmila
rastá
buot
čearddaid
,
gielaid
ja
riikagullevašvuođaid
.
Peder
fertii
čohkkát
maŋŋel
diimmu
,
oahpaheaddji
čohkkái
iežas
beavdeguoras
.
Pedersen
lea
váldán
dan
ovddasvástádusa
boazodoalloagronoma
Sveinung
Rundberga
maŋŋel
,
geas
galgá
jahkebeali
doaibma
eanandoallodepartemeanttas
.
Pedersen
lohká
Ávvirii
ahte
maŋŋá
dán
dáhpáhusa
eai
šat
oastte
biergguid
,
dušše
fal
obba
ealggaid
.
Per
Mathis
Oskal
váruha
garrasit
eiseváldiid
addit
dakkar
áššiin
vuoigatvuođaid
daidda
siiddaide
main
leat
návccat
fámuin
váldit
vuoigatvuođaid
ránnásiiddain
,
go
dat
dahká
moivvi
olles
ealáhussii
miehtá
Norgga
.
Per
Sander
gal
lea
mátkkoštan
ráfibargin
miehtá
ja
lea
leamaš
maid
Irakas
.
Per
Tor
Turi
juoiggai
mállásiid
maŋŋel
.
Plána
almmuhit
CD-skearru
Agnethe
Johnsenis
lei
ollu
bargu
maŋŋá
go
loahppavuorru
nogai
,
go
olusat
ledje
boahtán
lávdde
lusa
oažžut
vuolláičállaga
The
BlackSheeps
joavkku
lávlus
.
Plána
mielde
galgá
DAB-fierpmádat
leat
sajis
miehtá
Norgga
jagi
2014
.
Plána
mielde
sii
dahket
dan
guokte
vahkku
maŋŋá
beassážiid
.
Plána
mielde
áiggui
báikekino
čájehišgoahtit
ealligovaid
maŋŋá
luomu
,
muhto
kinomášinbargi
lea
buohccindieđihuvvon
ja
su
sadjái
eai
leat
gávdnan
bargi
.
Plána
sihkkarastá
¶
Plánat
leat
joatkkaskuvlii
,
ja
maid
maŋŋel
dan
soaitá
vel
journalistaoahppu
geasuhit
.
Plánat
ledje
hukset
ođđa
vistti
maŋŋel
vuovdima
.
Poasta
lea
geatnegahtton
konsešuvnna
(
sierra
lobi
)
bokte
ovdamearkka
dihtii
fievrridit
beaivvi
maŋŋá
riikka
ássiide
85%
A-poastta
.
Politihkalaš
bellodagain
lea
dát
ovddasvástádus
maiddái
čavčča
válggaid
maŋŋá
,
oaivvilda
Gurotbellodat
.
Politihkkarat
berrejit
gierdat
dakkár
cealkámušaid
,
deattuha
Aslaksen
maŋŋel
go
Ávvira
journalista
čilge
ahte
politihkar
Hilde
Anita
Nyvoll
lea
cuiggodan
sin
neahttasiidduid
.
Politihkkár
han
ferte
čađa
gaskka
bargat
ja
meastta
velohallat
politihkkáriid
uvssa
luhtte
.
Politihkkárin
in
sáhte
dohkkehit
ahte
okta
ealáhus
čađa
gaskka
fallehuvvo
ja
sivahuvvo
,
ealáhus
mii
lea
dehálaš
vuođđoealáhus
Finnmárkkus
.
Politiija
diimmu
maŋŋel
¶
Politiija
dutkagoahtá
buollinsiva
maŋŋá
beassážiid
,
dieđiha
Nuorta-Finnmárkku
politiijaguovllu
operašuvnnajođiheaddji
Rolf
Arne
Kurthi
.
Politiija
oažžu
stuorra
barggu
geahččat
čađa
duháhiid
hui
roavva
mánáporno
govaid
.
Politiija
sáhtii
muitalit
mirkko
gávdnama
birra
maŋŋá
Riddu_Riđđu
,
gos
gávccis
váldojedje
mirkkuiguin
.
Politiijabálván
Kárášjogas
maŋŋá
lei
sus
olu
oktasaš
bargu
Suoma
bealde
eiseválddiiguin
.
Politiijain
ovttasbargu
Nuorta-Finnmárkku
politiijameašttir
Håkon
Skulstad
muitala
Norgga
ja
Litauena
politiijain
lea
hui
buorre
ovttasbargu
,
danin_go
doppe
bohtet
olu
johtti
suollagat
geat
mátkkoštišgoahtán
leat
miehtá
Norgga
.
Politiijat
almmuhedje
albmá
nama
gaskavahko
,
maŋŋil_go
ledje
dieđihan
lihkohisvuođa
birra
Eira
rohki
lagamuččaide
.
Politiijat
duoguštedje
maŋŋel
hávlára
ja
láddaboahkána
láttaiguin
.
Politiijat
eai
dutká
ášši
maŋŋel
go
Ruošša
joavku
lea
čujuhuvvon
eret
cupas
,
dieđiha
Nordlys
.
Politiijat
leat
mearridan
loahpahit
ohcama
,
go
maŋŋel
vahku
ohcama
eai
lean
gávdnan
Alamattila
.
Politiijat
luite
dievddu
moadde
diimmu
maŋŋil_go
ledje
gitta
váldán
.
Politiijat
luite
fas
dievddu
luovos
moadde
diimmu
maŋŋel
.
Politiijat
oaivvildedje
dalle
,
maŋŋel
dutkama
,
ahte
ii
lean
vearredahku
čadnon
jápmimii
ja
loahpahedje
ášši
.
Politiijat
ožžo
mánnodaga
maŋŋel
gaskabeaivvi
dieđu
ahte
okta
dáŋkabiila
,
mas
lei
8-9
kubihka
diesel
,
lei
buollán
.
Politiijat
šadde
mannan
čavčča
váldit
gitta
19
jahkásaš
nieidda
maŋŋel
go
lei
láhttemiid
geažil
geavvan
olggos
muhtun
olgobáikkis
Girkonjárggas
.
Porsáŋggu
ealgabivdinsearvvi
jođiheaddji
miehtá
dán
dáhtonii
.
Porsáŋggu
gielddastivra
lea
mearridan
čađahit
opmodatvearu
miehtá
Porsáŋggu
2010
rájes
.
Porsáŋggu
stuorámus
sávzaboanda
,
Mats
Ørjan
Paulsen
,
vásiha
dál
stuorra
vahága
,
maŋŋil_go
amas
beatnagat
leat
sihke
goddán
ja
gaikkodan
sus
sávzzaid
,
maŋŋebárgga
eahkeda
.
Porsáŋggus
leage
dušše
okta
jortamovra
virgáduvvon
,
maŋŋá
go
guokte
jagi
dassái
heaittihuvvui
nubbi
jortamovrra
virgi
.
Preassas
ii
lean
lohpi
govvet
maŋŋá
go
Kidjo
veahkit
bohte
lávddi
ala
.
Pressii
dajai
son
ahte
USA
soahtá
garrasit
islama
vuostá
miehtá
máilmmi
.
Prográmma
ii
goassege
sáddejuvvon
maŋŋel
lihkuhisvuođa
.
Prográmma
ilbmá
maŋŋel
juovllaid
.
Prográmma
lea
viiddis
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
rahpama
.
Prográmma
maŋŋá
leat
gumposat
skuvlla
gievkkanis
.
Prográmma
álgá
maŋŋil
ođđasiid
diibmu
23.00
ja
bistá
gitta
gaskaidjii
juohke
gaskavahkku
.
Prográmmas
leat
oanehis
filmmažat
sierra
sámegielaiguin
miehtá
Sámi
.
Prošeakta
bistá
golbma
jagi
,
ja
galgá
dan
maŋŋá
evaluerejuvvot
,
dieđiha
Finnmárkku
fylkkagieldda
.
Prošeakta
galgá
erenoamážit
guorahallat
buktá
go
jođánisfanasruvtto
rastá
Várjjatvuona
ođđa
bargosurggiid
dán
guvlui
,
ja
mielddisbuktá
go
buoret
johtolat
ovdáneami
ja
gealbbu
Nuorta-Finnmárkui
.
Prošeakta
lea
maŋŋel
jurddadási
ollen
dan
dássái
mas
konkrehta
gárvejit
áššiid
.
Prošeaktajođiheaddjis
lei
maid
oktavuohta
tv
prográmmain
mii
oidno
miehtá
riika
.
Prošeavtta
olis
leat
plánemin
vázzinmáđijaid
Deanuleahkái
,
Gáregasnjárggas
Ohcejoga
čađa
Njuorggámii
,
oktiibuot
270
kilomehtera
ovddas
.
Prošeavtta
ulbmil
lea
maiddái
ožžot
ávkki
Sámenuorain
riikarájáid
rastá
ja
mat
buktet
ođđa
oktasašbargovugiid
gaskal
museaid
ja
skuvllaid
.
Prošeavttas
leat
čuovvon
ealuid
Rørosas
gitta
Levdnjii
,
gárdebargguid
ja
bargguid
áigodagaid
čađa
.
Prošeavttat
galget
mannat
rastá
rájiid
ja
unnimusat
okta
oasálasti
gullot
EU-riikii
.
Páhkain
maid
juhke
olbmuide
maŋŋel
soađi
,
ledje
iešguđetlágan
biepmut
,
biktasat
,
girjjit
ja
stohkosat
.
Laila
Susanne
Vars
oažžu
gova
Salve
Dahles
(
okta
lágideddjiin
)
maŋŋá
go
rabai
konferánssa
.
Dá
buktet
čorraga
Dálvadasa
bokte
rastá
geainnu
Deanu
ala
ja
rastá
riikaráji
Norgga
beallái
.
RDM
stivra
čilge
:
«
Danne
leage
dál
hui
vuogas
gudnijahttit
daid
bargguid
maid
buot
searvvi
jođiheaddjit
,
stivralahtut
ja
miellahtut
leat
doaimmahan
70
jagi
čađa
.
RKTL
fuođđolohkamis
leat
dieđut
čohkkejuvvon
golmmačiegat
lohkanguovllus
230
báikkis
miehtá
Davvi-Suoma
.
Rabas
olbmuide
maŋŋá
vuosttas
čájáhusa
¶
Radio
DSF:s
lei
kristtalašvuohta
mihttomearrin
,
ja
galggai
sáddet
prográmmaid
sámegillii
ja
dárogillii
Kárášjogas
ja
Guovdageainnus
,
ja
maŋŋel
maid
Nuorta-Finnmárkkus
.
Radio
ja
TV
ođassáddagiin
ii
šatta
albma
davviriikkalaš
dahje
miehtá
Sámi
sisdoalu
.
Ragnild
Boines
leat
dušše
muittut
báhcán
maŋŋel
go
bárdni
sorbmii
iežas
.
Rahpandilálašvuođas
juohke
maoričeardda
ovddasteaddji
doalai
sága
ja
dan
maŋŋá
eará
álgoálbmogiid
ovddasteaddjiin
lei
vejolašvuohta
sárdnut
.
Rahppo
maŋŋel
bivdima
.
Rahppojuvvon
maŋŋel
eaiggáda
mearrádusa
.
Rahppon
OPP-BUD
maŋŋil
.
Randi
Olstad
dadjá
ahte
ii
ábut
leat
maŋŋel
jierbmái
,
muhto
son
lea
issoras
duhtavaš
go
leat
nu
bures
lihkostuvvan
dán
jagáš
beassášdoaluiguin
.
Randi
Skum
lohká
maiddái
dehálažžan
Sámediggái
oažžut
láhkii
mielde
ahte
čielgaseappot
gáhttejuvvojit
guohtoneatnamat
gáržžidemiid
vuostá
,
go
dat
leat
stuorra
áittan
boazodollui
miehtá
Norgga
.
Raportta
váldoulbmil
lea
geahččalit
dahkat
oktavuođaid
rájá
rastá
álkibun
.
Rasmus
John
Anti
ii
leat
vázzán
skuvllaid
maŋŋel
vuođđoskuvlla
.
Rasmus
mielas
heive
sámi
suohtastallanvuohki
hui
bures
miehtá
máilbmi
,
muhto
berre
muhtimin
gal
leat
veaháš
várrugas
amas
olbmot
eai
nivssit
.
Rasmussen
beasai
čađa
ravddas
,
sáddii
spáppa
maŋit
stolpui
ja
doppe
lei
dušše
Paulenii
nivkalit
spáppa
mollii
,
muitala
Frank
Lindseth
.
Rasmussen
lohká
sin
áinnas
viiddidit
barggu
rájá
rastá
.
Rasmussen
,
gii
ieš
háleštii
duopmáriin
maŋŋil
čiekčama
,
ii
loga
váldit
vuhtii
ahte
duopmár
ii
mieđihan
leat
fasttit
láhtten
.
Rastá
Ivvár
Ivvár
geavlli
manná
čuovgastoalppus
vuollegis
sreaŋgga
Iver
Jåks
stohpohárjái
.
Rastá
buot
rájiid
¶
Rastá
jeakki
,
meahccebiilla
jorri
ala
vel
heibo
vuojána
.
Rauni
Magga
Lukkari
ja
Anita
Suikkari
johtigoahtiba
dál
joatkkaskuvllaide
miehtá
Norgga
.
Ravadas
geavgŋá
bajábealde
gálisteimmet
joga
rastá
nu_ahte
bánit
skilaidedje
njálmmis
.
Reakšuvnnat
mat
leat
boahtán
pressadieđáhusa
hámis
dáhpáhusa
maŋŋel
,
leat
suorggahahtti
.
Reaskas
loktanii
maid
go
vuoncámanit
ja
appelsiinnat
girde
šilju
miehtá
go
eai
bisson
bastte
alde
ja
gáibbi
vuolde
.
Reasta
guhtot
olgun
miehtá
jagi
.
Reastavearru
galgá
máksot
maŋŋel
go
dábálaš
livnnet
lea
almmuhuvvon
.
Reastavearru
galgá
máksot
maŋŋil_go
dábálaš
livnnet
lea
gárvvis
,
livnnetlága
§
6-4
nr.
4
vuođul
mákso
buorrinsubmi
njuolgga
vearromáksi
báŋkokontui
.
Reggaemusihkkárat
leat
maŋŋil
ožžon
Grammybálkkašumiid
.
Registrerenbargit
galget
leat
doaimmas
áramus
maŋŋá
beassážiid
.
Regnor
lei
maiddái
mielde
álggaheamen
Siidda
Guovdageidnui
mii
maŋŋá
šattai
musean
.
Regulerenplánain
sihkkarastá
maid
buot
guoskevaš
beliid
beroštumiid
áššis
,
dadjá
áššemeannudeaddji
Tor
Georg
Næss
.
Rehkegat
juhkkojuvvojedje
olbmuide
miehtá
gieldda
.
Reiulf
Aleksandersen
ja
Andreas
Stångberga
oaivvildeaba
suohkanis
áibbas
dohkketmeahttumis
bargovuogi
go
suohkan
beaivvi
ovdal
mánáidgárderahpama
dieđiha
ahte
mánát
eai
sáhte
boahtit
dohko
ovdal_go
vahkku
maŋŋel
.
Reive
ollii
beare
maŋŋit
politihkkáriidda
,
badjel
vahku
maŋŋel
go
plána-
ja
finánsalávdegoddi
juo
lei
čoahkkinastán
ja
ráhkadan
bušeahttaevttohusa
.
Reivves
,
mas
boahtá
ovdan
ahte
čáhcedoaimmahat
ii
leat
dohkkehuvvon
,
čállá
Biebmobearráigeahčču
maid
ahte
gáivvot
leat
nu
coahkásat
ahte
virus
sáhttá
boahtit
čađa
.
Reklámas
muitaledje
gilvvu
lágideaddjit
ahte
áigo
vánddardit
miehtá
Norgga
ja
ohcat
dan
mii
lihkada
Norggas
.
Rekrutterenstrategiija
válmmašteapmái
lea
ásahuvvon
našunála
bargojoavku
,
mii
galgá
joatkit
barggu
maŋŋil_go
konferánssas
leat
ožžon
oaiviliid
ja
cealkámušaid
.
Rektor
Steinar
Pedersen
lohká
ahte
lea
illudahtti
ahte
sii
geat
válljejuvvoje
leat
ieš
guđet
ge
riikkas
eret
ja
nu
maid
miehtá
Sámis
.
Rektor
lohká
iežaset
duđavažžan
go
studeanttat
bohtet
miehtá
Sámi
,
eaige
dušše
Norgga
bealde
.
Rektor
jáhkká
ja
doaivu
dakkár
oktasaš
bargu
nanne
oktavuođaid
ráji
rastá
.
Rešissevra
sávvá
ahte
filbma
sáhttá
čájehuvvot
skuvllain
ja
logaldallamiin
miehtá
Norgga
.
Riddu_Riđđu
maŋŋá
manná
Buffy
Sainte-Marie
Londonii
.
Riegádanbeaivvi
ledjet
don
gárddis
veahkahallame
áhči
,
muhto
mii
ávvudit
riegádanbeaivvi
maŋŋel
gáhkuiguin
ja
bruvssain
.
Riekta
dieđus
lea
ahte
loahpageahčen
90-loguin
njuvvui
unnán
Norgga
beale
boazodoalus
,
iige
miehtá
90-loguin
nu
mot
čáliimet
.
Riekta
vástideaddji
oaččui
vuos
bastte
gihtii
ja
maŋŋá
juhkkui
bálkkašupmi
.
Riektečállosiidda
galggat
čállit
vuollái
ja
hui
albmaládje
deavdit
vai
it
dárbbaš
daiguin
maŋŋil
bártidit
.
Riekti
dubmii
su
go
ii
lean
doarvái
várrugasat
fievrridan
šibihiid
rastá
geainnu
.
Riekti
dubmii
áššáskuhtton
olbmá
maiddái
sivalažžan
billistan
suohkana
láigohuvvon
traktora
,
man
galgá
maŋŋil
áitin
dáhpáhusa
hoigan
traktorgoaivuin
,
go
bođii
ovddal
.
Riekti
dubmii
áššáskuhtton
olbmá
maiddái
sivalažžan
billistan
suohkana
láigohuvvon
traktora
,
man
galgá
maŋŋil
áitindáhpáhusa
hoigan
traktorgoaivuin
,
go
bođii
ovddal
.
Riekti
oaivvilda
báhppa
ieš
lea
dahkaluddan
uhkidemiid
iežas
vuostá
,
ja
čuggen
niibbiin
iežas
gova
čađa
maid
dasto
lea
niibbiin
iežas
biilaseahta
oaiveguoddái
čuggen
gitta
.
Rievdadeami
maŋŋá
fertejedje
sámegiel
oahpaheaddjit
bargat
23
diimmu
.
Rievssat
gávdno
miehtá
Norgga
gos
várit
leat
.
Rievssatbivdi
Lars
Ove
Ødegård
(
39
)
lea
oahppan
ahte
meahci
galgá
doahttalit
,
maŋŋel
go
su
bivdoolmmái
láhppui
Finnmárkku
duoddarii
,
Guovdageainnu
suohkanis
.
Rievssathálddašan-prošeakta
Miehtá
Norgga
čađahuvvo
Rievssathálddašanprošeakta
ja
Finnmárkkus
lea
Guovdageaidnu
ja
Porsáŋgu
gos
rievssahat
dutkojit
ja
lohkkojit
.
Rihppaleairra
maŋŋá
leat
nuorat
válbmašat
sihke
čálalaš
ja
njálmmálaš
iskosii
,
mii
dáhpáhuvvá
leairra
maŋimus
beaivvi
,
duorastaga
geassemánu
18.
beaivvi
.
Riidočoavdinráđit
miehtá
Norgga
barget
dál
dávjjibut
áššiiguin
mat
vulget
givssideamis
ja
uhkideamis
.
Riidu
gii
gálgá
hálddašit
Finnmárkku
luondduriggodagaid
orruleamen
dál
loahpahuvvomin
maŋŋá
go
ráđđehusbellodagat
vuossárgga
soabadedje
Bargiidbellodagain
.
Riika-advokáhta
lea
dan
maŋŋel
dieđihan
ahte
áigot
garraseappot
bargat
dan
ala
gávdnat
luovos
beassan
guliid
mat
eai
leat
dieđihuvvon
eiseválddiide
Dat
ahte
gilvojuvvon
guolit
besset
gárgidit
ii
leat
láhkarihkkun
,
ja
dasa
sáhttet
leat
máŋga
ákka
go
guolit
besset
gárgidit
,
muhto
go
guollegilvinfitnodat
ii
dieđit
dan
de
lea
dat
láhkarihkkun
ja
dat
rehkenastojuvvo
seamman
go
biraskriminalitehtan
.
Riikalávdii
čállá
ruovttusiiddus
ahte
sii
čuojahit
buot
álbmotmusihkaid
mat
leat
Norggas
,
nu
go
:
Norgga
álbmotmusihka
,
Sigøynarmusihka
,
tatermusihka
,
álbmotdánsuma
ja
álbmotmusihka
miehtá
máilmmi
.
Riikaviidosaš
fáddá
dán
jagáš
kulturmuitobeaivái
lea
:
"
Odda
atnu
dološ
muittuin
"
ja
báikkálaš
fáddá
lea
"
Kildesli
áiggiid
čađa
,
Ođđa
atnu
dološ
muittuin
"
.
Riikačoahkkin
lea
addán
dieđu
ahte
birasáššit
galget
vuoruhuvvot
dás
ovddasguvlui
,
logai
Helga
Pedersen
maŋŋá
go
lei
válljejuvvon
.
Riikkabeivviin
lassibušeahtta
dohkkehuvvo
jienasteami
maŋŋil
boahtte
bearjadaga
.
Riikkagaskamearálaš
nissonoassi
gielddastivrrain
maŋŋá
maŋimuš
válgga
lea
1/3
oassi
,
ja
1/5
oassi
áirasin
Sámedikkis
leat
nissonat
.
Riikkaidgaskasaš
Barentsčállingoddi
sihkarastá
ahte
riikkat
dorjot
nuoraidbarggu
guovllus
.
Riikkaidgaskasaš
Boazodoalloguovddáža
direktevra
Anders
Oskal
geigii
sámeministarii
girjji
,
maŋŋel
go
lei
geargan
muitaleames
barggustis
birra
.
Riikkaidgaskasaš
heiveheapmi
ja
ovttasbargu
rájáid
rastá
¶
Riikkaidgaskasaš
vahkku
lea
maŋŋel
maiddai
lágiduvvon
Troanddimis
,
Romssas
,
Stavangeris
,
Hamaris
ja
Gjøvikas
.
Riikkajoavkkus
galget
leat
18
čiekči
,
ja
danin
moai
nominereje
vel
4
čiekči
maŋŋel
,
lohká
Ole
Isak
Mienna
.
Riikkastivra
lea
geasset
váldán
oktavuođa
buot
jođiheddjiiguin
buot
NSR-servviin
miehtá
riikka
ja
jearran
geain
sii
háliidit
presideantaevttohassan
.
Riitta
Valle
ges
lohká
dál
oažžu
doaivut
Ohcejogas
garrasit
lassána
ráhkesvuohta
maŋŋá
dán
logaldallama
áššedovdis
.
Rikkis
boazobárdni
boahtá
nieidda
siidii
soagŋofárus
,
muhto
dalá
maŋŋá
boahtá
maiddái
dážagánda
sin
lávvui
,
gosa
son
ii
leat
buresboahtin
.
Riksteater
mátkkoštii
dalle
dáinna
čájálmasain
miehtá
riika
,
ja
maiddái
Sápmi
beasai
dalle
vásihit
vuosttaš
geardde
iežas
stuorra
neavttára
Peer
Gyntan
.
Riksteatret
johtá
miehtá
Norgga
,
Beaivváš
teáhter
fas
min
guovlluin
Norggas
,
Ruoŧas
ja
Suomas
.
Riksteatret
johtá
miehtá
riikka
,
seamma
go
Beaivváš
.
Rio
Amazonas
mohkkasaddá
7025
kilomehteriin
ja
500
oalgejogaiguin
,
čađa
Brasila
,
Peru
,
Bolivia
,
Ecuadora
,
Colombia
ja
Venezuela
.
Risten
vuige
maŋŋá
vuoidanlanjas
ahte
son
duođaid
balai
cummástallat
lávddi
alde
,
muhto
balu
son
ii
čájehan
earáide
.
Risttalaš
olbmot
oskot
miehtá
máilmmi
dasa
maid
Jesus
celkkii
ruossa
muoras
(
Johannes
19,30
)
:
Dat
lea
ollašuvvan
!
Rita-Alise
Porsanger
lohká
vuohttit
ahte
ášši
lea
vuoruhuvvon
alla
dásis
maŋŋel
go
sámediggeráđđi
lea
váldán
dáid
gažaldagaid
departemeanttain
.
Rivttes
haddi
"
maŋŋel
hálbbideame
"
galgá
dieđusge
379,40
ruvnnu
iige
343,10
ruvnnu
.
Riŋges
maŋŋil
dii.
16.00
,
78_48_66_97
.
Roahkastin
luosa
Buollánsavvona
bajágeahčen
20
minuvtta
maŋŋá
,
roahkan
deaivvai
funet
,
lei
ng.
náhkkeroahkasteapmi
,
muhto
luossa
goittot
lovttai
fatnasii
.
Roald
Larsen
vuovdá
girjjiid
ja
dasa_lassin
Thomas
Marainen
,
gii
gaskkusta
girjjiid
miehtá
Sámi
.
Roald
Vuolab
muitala
maiddái
maŋŋá
go
buot
leat
gárvvistuvvo
dáppe
,
de
gal
ii
mana
nu
ollu
áigi
ráhkkanit
.
Roavva
veagalváldin
15-30
minuhta
maŋŋel
go
nieida
,
gii
álggos
veagalváldui
,
lei
guođđán
idjadanbáikki
,
bođii
26
jahkásaš
dievdu
bartii
ovttas
nuppiin
eará
dievdduin
ja
guvttiin
nieiddain
.
Roavvegieddi
(
SÁ
:
NEMA
)
Šaldi
rastá
Deanu
Ohcejoga
bokte
buktá
mielddistis
ođđa
ássanguovddáža
Roavvegieddái
.
Roavvegieddilaš
Sulo
Paltto
leat
geavahan
glássačalmmi
das
maŋŋá
go
15
jagi
dassá
bártidii
barggadettiin
ja
massii
nuppi
čalmmi
.
Roavvenjárggas
almmái
bážii
eamidis
ja
dan
maŋŋá
iežas
.
Robert
Corell
lea
hui
dehálaš
,
sihke
álgoálbmogiid
ja
muđui
dutkamiid
ektui
miehtá
árktalaš
guovllu
.
Rolf
Kåre
Jensen
(
42
)
álgá
virgái
maŋŋel
go
nuppelot
jagi
lea
bargan
eanandoallo
ossodagas
fylkkasuohkanis
.
Romssa
Sámi
Searvi
ávvuda
otne
,
jagi
maŋŋá
,
40
jagi
beaivvi
gávpogis
.
Romssa
birrasa
ja
johtolaga
fylkkaráđđi
Synnøve
Søndergaard
muitala
ahte
dál
lea
ovttaoaivilvuohta
sihkkarastit
geasseruvttuid
Málatvuona
rastá
ja
Rulletvuona
ja
Ánddasullo
gaskka
.
Romssa
bussá
"
Martine
"
oidno
viidnakartoŋggain
miehtá
Norgga
.
Romssa
fylkkaráđđi
mearridii
ikte
addit
100_000
ruvnno
Haiti
heahteveahkkebargui
maŋŋel
eanandoarggástusa
.
Romssa
fylkkasuohkan
fokusere
dan
ahte
lea
ovdánahttin
heivehuvvon
oahpus
proseassan
olles
oahpahusfealtta
čađa
.
Romssa
joavku
(
TIL
)
lea
bures
čiekčan
maŋŋel
geasseluomu
.
Romssa
politiijat
gávdne
golbma
goddon
viesus
Sálašvákki
báikkis
maŋŋel
go
finnmárkulaš
(
38
)
mieđihii
politiijaide
vearrodagu
.
Romssa
suohkana
sátnejođiheaddji
Arild
Hausberg
háliida
boahtte
jagi
lágidit
máilmmi
viidosaš
Melodi
Grand
Prix
(
MGP
)
finála
gilvvuid
,
maŋŋel
go
Alexander
Rybak
vuittii
Moskva
MGP
finála
mannan
lávvordaga
.
Romssa
sátnejođiheaddjis
,
Arild
Hausbergas
,
leat
bahča
dovddut
Afganistana
soahtái
,
maŋŋá
go
Norggas
fas
leat
duššan
njeallje
soalddáha
.
Romssa_universitehta
juristta
,
Ánde
Somby
mielas
lea
Fredriksen
eahperehálaš
sámeláhkii
,
go
lea
duođaštan
ahte
son
dovdá
iežas
sápmelažžan
,
muhto
maŋŋil
geassáda
fas
das
eret
.
Romssas
dieđusge
leat
stuora
doalut
gaskavahku
maŋŋel
go
filbma
lea
čájehuvvon
vuosttaš
geardde
.
Romssas
lea
badjánan
garra
vuosteháhku
maŋŋel
go
suohkanstivra
árvvoštallagođii
searvat
sámi
giellahálddašanguvlui
.
Románas
lea
seksualitehta
guovddážis
,
juoga
mii
lea
oalle
čalbmáičuohcci
go
dán
ášši
čađa
geahččá
.
Románi
joavkkuin
miehtá
máilmmi
leat
iešguđege
lágan
vierut
,
biktasat
ja
jáhkku
.
Roncen
Ánde
/
Anders
Samuelsen
Utsi
ja
Ánne
Márgget
Lásse
/
Lars
Johnsen
Anti
leaba
guovttis
sis
geat
ain
leat
eallimin
ja
soai
válddiiga
ieža
vuostá
gudnejahttinbálkkašumi
maŋŋel
dan
guhkes
mátkki
65
jagi
dás
ovdal
.
Rosie
muitala
ahte
go
son
beasai
čohkánit
maŋŋel
doarjjakonseartta
de
gatnjalat
maiddái
golge
go
ledje
nu
ollugat
geat
leat
čájehan
beroštumi
ja
dorjo
Haiti
álbmoga
geat
leat
heađis
.
Roy
Digre
lávlagiin
rievddai
fáddá
ráhkisvuođas
sevdnjes
ja
duođalaš
sániide
maŋŋel
go
su
guoibmi
hilggui
su
.
Rubicon
TV
maid
deattuhii
ahte
lea
áigumuš
sirdit
filbmagávpoga
Guovdageidnui
maŋŋel
filbmemiid
,
čilge
Hætta
.
Ruhta
lei
juolluduvvon
Gilli
AS
fitnodahkii
,
maid
Nils
Thomas
Utsi
jođiha
ja
ulbmilin
lei
cegget
visttiid
mat
vižžojuvvoje
Guovdageidnui
Málatvuomis
maŋŋel
go
filbmen
lei
geargan
.
Ruhta
sihkkarastá
penšunfoandda
¶
Ruhta
vuos
,
giella
maŋŋá
¶
Ruhtadilli
ferte
buorránit
Historihkka
čájeha
ahte
go
Hætta
heittii
váldohárjeheaddjin
Álttá
joavkkus
15
jagi
dassái
,
de
njiejai
joavku
jagi
maŋŋel
vuohon
nuppi
divišuvdnii
.
Ruhtajuolludeapmi
čađahuvvo
miehtá
jagi
.
Rumbočuojaheaddji
Gard
Emil
Elvenes
lea
ovttaoaivilis
–
Dát
lei
jalla
somá
,
lohká
son
,
maŋŋel
konseartta
.
Rumbudearpan
bahkkii
čađa
ollu
ja
garra
jiena
ja
bággii
olbmuid
čuovvut
iežaset
miela
lihkadit
musihka
mielde
.
Runar
Sjåstad
geigii
skeaŋkka
Oskalii
maŋŋel
go
lei
bihtá
čájehan
.
Ruoktot
100
jagi
maŋŋá
¶
Ruoktot
Son
sáddii
buot
650
oahppi
ruoktot
bearjadatiđida
maŋŋel
go
lei
muitalan
ahte
lea
boahtán
báhčalanáitta
.
Ruoktot
Suoma
čađa
¶
Ruoktot
manaiga
soai
čuoigga
Suoma
čađa
Girkonjárgii
.
Ruonáeanan
lei
Dánmárkku
koloniija
1953
rádjái
,
maŋŋá
go
Danmárku
válddii
Ruonáeatnama
Norggas
1814:s
.
Ruoŧa
radio
čađa
deaivvaimet
olbmuid
geat
bohte
miehtá
máilmmi
daidda
márkaniidda
,
ja
muđui
maid
beasaimet
čađat
gullat
mii
Johkamohkis
dáhpáhuvai
dieid
beivviid
.
Ruoŧa
radio
,
SR
Sámis
,
lei
njuolggosátta
doaluin
ja
jearahalle
maŋŋá
rahpama
olbmuid
.
Ruošša
beale
sámit
miehtá
Ruošša
Sámi
bohtet
Murmánskii
oassálastit
dán
miellačájáhusas
.
Ruošša
lea
nu
movt
jurddašin
go
olliimet
ráji
rastá
,
go
ferten
namuhit
ahte
dá
lei
mu
vuosttaš
mátki
ránnjáriikii
.
Ruđaid
galget
sirdit
báŋkkuid
čađa
ja
álggos
galget
sirdit
dušše
unnit
supmiid
vai
besset
oaidnit
movt
dat
lihkostuvvá
.
Ruđat
galget
geavahuvvot
ođđasit
ásahit
olbmuid
geat
šadde
báhtareaddjin
maŋŋá
jagi
1990
ja
olbmuid
geat
Stalin-áiggi
bákkus
fárrehuvvojedje
boaittobeale
guovlluide
Sovjetlihtus
.
Rádjeguovlošiehtadusa
mielde
meahccebivdis
ii
leat
lohpi
báhčit
ealli
riikkaráji
badjel
iige
oaguhit
riikkaráji
rastá
.
Ráfiášši
lea
maid
leamaš
okta
dain
deháleamos
nissonáššiin
áiggiid
čađa
.
Ráhkisvuohta
dálkkiid
čađa
¶
Ráhkisvuohta
lea
guovddážis
miehtá
vahkku
,
maiddái
romantihkka
vuhtto
.
Ráiddu
maŋŋá
leat
sáhkavuorut
ja
kulturprográmma
Ohcejoga
gielddadálus
.
Ráidonjunnoža
derpe
2-0
,
maŋŋil_go
Ole
Morten
Sara
ja
Nils
Jørgen
Utsi
leigga
bidjan
moalaid
.
Ráidovázzimii
serve
badjelaš
30
olbmo
,
ja
vaikko
ráidu
ii
lean
nu
guhkki
,
de
ledje
olbmot
goitge
movttegat
ja
"
hurra
huikkas
gullui
bures
go
vázze
gili
čađa
.
Ráidu
lea
máddin
boahtán
Ruoŧa
ja
Suoma
čađa
,
ja
galgá
Álahedjui
loahpalassii
mannat
.
Ráidu
sisttisdoallá
dan
mii
dáhpáhuvvá
servodagas
,
Ruošša
fuorát
,
narkotihkka
,
báhčaleapmi
,
suolafievrrideapmi
rájiid
rastá
,
eŋgelat
.
Ráissa
hárjeheaddji
lea
lohkan
ahte
lea
lunddolaš
Guovdageainnu
čikčiid
geahččat
,
go
oallugat
sis
orrot
geasi
miehtá
Ráissa
lahka
.
Ráissa
joavkkus
leage
mokta
buorránan
maŋŋil
Ivgučiekčamiid
,
ja
čiekčit
leat
fuobmán
,
ahte
ii
leat
veadjemeahttun
birget
vaikko_geainna
2.
divišuvnnas
.
Rájáhis
skuvla
Vaikko
ii
leat
velá
mihkkige
ovttasbargguid
rájá
rastá
priváhta
skuvlla
ásaheamis
,
de
lea
sis
oktavuođat
dohko
.
Rájáid
rastá
gullot
¶
Rájáid
rastá
¶
Rákkonjárgga
orohatstivra
buvttii
vahkku
áigi
vástádusa
,
maŋŋá
go
Utsi
láhkaalmmái
áittii
áššis
váldit
oktavuođa
boazobolesiin
.
Ránnjá
buollán
vissui
,
Ole
Vuolab
,
imašta
manne
gielda
dál
ain
fargga
jagi
maŋŋá
,
ii
leat
maidege
dahkan
.
Rássegáldu
lea
don
doložis
leamaš
diehtobáiki
gos
olbmot
áiggiid
čađa
leat
viežžan
dálkkas-
ja
borramušrásiid
.
Rástegáisá
lea
áiggiid
čađa
leamaš
beakkán
gáisán
sihke
myhtain
ja
máidnasiin
.
Ráđi
bargui
gullet
áššit
mat
gusket
sámiide
rastá
riikarájiid
.
Ráđis
lea
čoahkkin
luomu
maŋŋel
,
ja
dan_oktavuođas
čielggadit
lagabut
makkár
rievdadusat
šaddet
,
muitala
Aili
Keskitalo
.
Ráđđealmmái
Jørn
Are
Aslaksen
leat
rievdadan
oainnu
guovttegielat
ruhtageavaheamis
maŋŋá
mannan
mánu
ovdagotti
bargočoahkkima
.
Ráđđealmmái
áigu
maŋŋá
čilget
,
vástida
Eira
juste
maŋŋá
go
ovdagoddi
lei
geargan
gieđahallamis
gieldda
ođđaset
organiserema
.
Ráđđehus
jur
aitto
buvttii
evttohusa
bálkestit
kristtalašvuođa
eret
skuvllain
ja
mánáidgárddiin
-
ja
de
boahtá
fas
duođaštus
dasa
ahte
dál
lea
hoahppu
njeaidit
dan
maid
min
máttut
nu
áŋgirit
ceggejedje
máŋggaid
buolvvaid
čađa
.
Ráđđehus
lea
lohpidan
fas
hukset
ruovttuid
maŋŋil
tsunami
nuortalulli
Asias
ja
nuorta
Afrihkás
,
mii
duššadii
badjel
150.000
olbmo
.
Ráđđehus
lea
ožžon
čađa
máŋga
buori
ášši
mat
orrot
vajálduvvan
.
Ráđđehus
oaččui
eanetlogu
iežas
bušeahttaevttohussii
maŋŋel
go
Olgeš
,
Frp
ja
Bb
«
a
evttohusat
eai
ožžon
doarvái
eanetlogu
.
Ráđđehus
sihkkarastá
ja
ovddida
sámi
ássama
ja
ealáhusaid
.
Ráđđehus
áigu
doaimmahit
sámepolitihka
mii
sihkkarastá
sámi
gillii
,
kultuvrii
ja
servodateallimii
sihkkaris
boahtteáiggi
Norggas
.
Ráđđehus
áigu
ealáskahttit
eambbo
sámegiela
,
kultuvrra
ja
ealáhus-
ja
servvodateallima
,
ja
áigu
doarjut
sápmelaččaid
vejolašvuođa
eallit
oktan
álbmogin
rájiid
rastá
.
Ráđđehusa
advokáhtta
lea
gulaskuddanreivves
Guolástus-
ja
riddodepartementii
,
mii
bođii
guhká
maŋŋá
gulaskuddanáigemeari
,
garrasit
cuiggodan
riddoguolástanlávdegotti
barggu
.
Ráđđehusa
mihttun
lea
hukset
ođđa
optimismma
miehtá
riikka
.
Ráđđehusovttasbargu
lea
dehálaš
prošeakta
Guovddášbellodahkii
hábmen
dihte
eanet
offensiiva
ealáhus-
ja
guovllupolitihka
mii
lea
buorrin
riddoservodagaide
ja
giliide
miehtá
riikka
.
Ráđđi
eaktuda
ahte
komposišuvdna
dahkko
almmolažžan
maŋŋel
go
lea
vuosttaš
geardde
čuojahuvvon
.
Ráđđi
muitalii
hui
olu
dan
barggu
birra
mii
lea
dahkkon
ovdal
ja
maŋŋel
go
leat
juolludan
miljovnna
Ája
Sámi
Giellaguovddážii
,
ja
dat
ii
oro
mu
mielas
čilgeme
leat
go
sii
rihkkon
dievasčoahkkima
mearrádusa
.
Ráđđi
áigu
maŋŋil
geahčadit
vejolašvuođa
nuoraidlávdegotti
ásahit
.
Ráđđádallamat
loahpahuvvojit
bohtosiid
haga
dan
maŋŋá
go
Meahcceráđđehus
geassádii
ságastallamiin
geassemánu
álggus
.
Ráđđádallamiid
maŋŋá
goittot
bargojoavku
lei
boahtán
dan
bohtosii
,
ahte
čuovvovaš
konfereansa
dollojuvvo
Ruonáeatnamis
ja
dan
lágidit
Ruonáeatnama
inuihtat
ovttas
Kanada
inuihtain
.
Rølp
lei
luoikkahan
spárkka
dannego
ovddit
vahkus
cuovkanii
su
iežas
spárka
,
go
beaškkihii
oktii
buoidagiin
,
mii
lei
speadjamin
ealggaid
dás
luohkás
áibbas
lahka
dakko
gokko
mii
lávet
čierastallat
matpaussas
maŋŋil
ođđasiid
.
SEAD
galgá
:
*
jođihit
,
ovttastahttit
ja
fágalaččat
veahkehit
hukset
earenoamášpedagogalaš
máhtu
sámi
geavaheddjiid
várás
miehtá
riikka
.
Dát
vuoddji
vealčalahtii
juolgga
garrasit
maŋŋá
go
seaivvui
unohasat
maŋŋá
njuikehaga
.
SHL
galgá
gozihit
ja
áimmahuššat
heargevuoddji
áššiid
ja
ovddidit
heargevuodjingilvvohallamiid
miehtá
Sámi
nu
go
Norggas
,
Ruoŧas
,
Suomas
ja
Ruossa
beale
Sámis
.
–
Mii
gieldit
earáid
vuodjimis
min
eatnamiid
čađa
,
muitala
Anders
Nordsletta
.
NBR
jođiheaddji
mieđiha
ahte
eatnamat
leat
guorban
,
muhto
čujuha
maiddái
ahte
ii
nu
leat
miehtá
ja
ahte
ođđa
dutkamat
čájehit
maiddái
jeagelšattu
lassáneami
.
Davviriikkaid
sámekonvenšuvnna
ekspeartajoavku
oktan
jođiheddjiin
Carsten
Smithain
boahtá
Sirbmái
bearjadaga
gullat
dan
birra
movt
doppe
ovttasbarget
ráji
rastá
.
–
Munnje
lea
dehálaš
ovdanbuktit
siskkáldas
fámu
go
lávllun
sálmmaid
,
muitalii
rockár
Kai
Somby
maŋŋá
girkokonseartta
Kárášjogas
.
–
Bargu
lea
mii
dahká
olbmui
vuođu
,
ja
Guovdageainnus
eai
eat
šat
maŋŋil
árbevirolaš
bargguid
ráhkadan
dievdduide
bargosajiid
,
lohká
servodatdutki
Johan
Klemet
Kalstad
.
Áigeheahti
dagahii
ahte
Álttávuođđuduvvon
joavku
Slogstorm
bissehuvvui
viđa
lávlaga
maŋŋá
.
SMS-diehtu
–
Áidna
háve
go
lean
gullan
maidege
TIL-njunnošis
,
lei
duvle
maŋŋel
muhtin
čiekčama
.
Mis
lea
20
jagi
bargohárjáneapmi
boares-
ja
ođđa
visttiiguin
miehtá
Finnmárkku
¶
Maŋŋá
go
máŋgačuođi
miesi
lea
merkon
de
niibi
goit
basttehuvai
,
čaimmiha
Per
Inge
somámus
barggus
,
mearkumis
,
man
gearggai
dán
jahkái
mannan
sotnabeaivvi
,
geassemánu
6.
beaivvi
.
Kárášjoga
oahpaheaddjit
streikejedje
ikte
maŋŋá
12.00
.
Mánát
leat
maŋŋel
gávdnan
báikkis
guoros
látta
.
Dát
govat
máid
Dyrevernallianse
lea
govven
mannan
čavčča
Oarje-Finnmárkku
boazodoalloguovllus
lea
suorggahan
elliidgáhtten
eiseválddiid
,
go
leat
oaidnán
bohcco
mii
goddui
giehtademiin
,
go
dan
čuggeje
niibbiin
mielgga
čađa
váibmui
.
SVL-N
heargelávdegottis
lea
ge
buollán
garra
siskkáldas
riiddut
maŋŋel
go
SVL-N
heargelávdegotti
eanet
lohku
ii
leat
dohkkehan
ahte
heargegilvvuid
máid
Máze
IL
lágidii
oassin
SVL-N
cupas
.
SVL-N
stivralahttu
Nils
Henrik
Eira
geassádii
gaskavahkku
,
maŋŋel
dán
mearrádusa
.
Saba
lei
son
,
nu
go
muhtumat
soitet
diehtit
,
guhte
hábmii
dan
mii
maŋŋel
lea
šaddan
sámi
soga
šuokŋan
¶
Saba
lei
son
,
nu
go
muhtumat
soitet
diehtit
,
guhte
hábmii
dan
mii
maŋŋel
lea
šaddan
sámi
soga
šuokŋan
.
Saba
válddii
girdivuoddji
ja
oahpaheaddji
oahpu
Amerihkás
,
ja
maŋŋil
fas
dohkkehuvvui
girdivuoddjin
Eurohpás
.
Saia
Stueng
lei
hui
lihkolaš
maŋŋá
go
lei
ožžon
Evo
Moralesa
ságaide
,
go
ii
lean
nu
álkes
ášši
.
Saia
muitalii
maŋŋá
dánsunčájálmasa
ahte
son
ieš
lei
ráhkadan
dahje
koreograferen
dánssa
.
Salašvákki
joatkkaskuvla
Romssas
,
sáddii
ikte
maŋŋel
gaskabeaivvi
ohppiid
ruoktot
ovdal_go
"
Ask
"
stoarpma
galggai
ollet
Davvi-Norgii
.
Samovarteáhteris
lea
ođđa
teáhterbihttá
nammasaš
"
Nuorra
,
ođđa
ja
álás
helvehis
baika
gilážis
"
ja
čájálmas
johtá
miehtá
Finnmárkku
čakčamánus
.
Sandra
dušše
soaiggeha
dáhpáhusas
iige
oro
luohttimin
juovlastállui
gal
eanet
dan
maŋŋá
.
Sandvik
belkkii
Berntsena
maŋŋel
čiekčama
nu
garrasit
ahte
duopmár
raporterii
hárjeheaddji
spábbačiekčanbiirii
.
Sandvik
muittuha
boazodoalli
ahte
maŋŋá
go
álbmotmeahcci
ásahuvvui
njeallje
jagi
dassái
,
de
leat
ferten
ohcagoahtit
sierralobiid
áidehuksemiidda
,
barttaide
ja
mohtorfievrruide
.
Sara
(
52
)
movt
lea
eallit
barggu
ja
ruđa
haga
,
maŋŋel
go
stáda
lea
váldán
su
ealáhusa
.
Sara
Eira
lohká
vahágin
go
Christina
Hætta
heaitá
maŋŋel
beassážiid
.
Sara
Marielle
Gaup
sávvá
ahte
Sámis
šattašii
buoret
dálki
,
go
galgá
juoigat
festiválalávddiin
miehtá
.
Sara
Tornensis
Bongo
lohká
iežas
vuolget
meahccái
,
ja
go
doppe
lea
fitnan
de
lea
nu
dearvvaš
maŋŋil
,
ja
meahcis
earret_eará
lubme
,
bivdá
,
guolásta
,
lei
su
čilgehus
.
Sara
geahččat
vuosttaš
MM
spábbačiekčama
,
maŋŋil_go
golbma
vahkku
lea
bivdalan
TV
oidnot
.
Sara
giittii
dakka
maŋŋil
vuosttaš
sártnis
luohttevašvuođa
ovddas
maid
riikačoahkkin
lei
addán
.
Sara
lea
seammás
dieđihan
ahte
ii
šat
joatkke
jođiheaddjin
maŋŋel
dan
áigodaga
masá
dál
lea
válljejuvvon
.
Sara
lei
áigodaga
2004-2006
stivralahttu
Boalvvir
BA
ja
nubbinjođiheaddji
DAV
AS
mii
ásahuvvui
maŋŋil_go
Boalvvir
ii
doaibman
šat
.
Sara
maiddái
lohká
ealáhusa
vásihan
ahte
skuterolbmot
eai
beroš
bohccuin
,
ja
sii
vudjet
čađa
guotteteatnamiid
ja
guovlluin
gos
bohccot
leat
.
Sara
maŋŋá
.
Sara
muitala
ahte
ođđa
420
kV
linjá
,
mii
gálgá
huksejuvvot
,
galgá
mannat
sihke
orohaga
geasseorohaga
ja
čakčaorohaga
čađa
.
Sara
muittuha
ahte
ovddit
válggas
son
almmuhii
iežas
dakka
maŋŋá
Ellinor
Guttorm
Utsi
ahte
son
lea
maid
kandidáhtta
.
Sara
,
maŋŋel
go
searvvai
nuppástuhttinprográmmii
,
doalvvui
bohccuid
maid
guđii
,
iežas
oambeali
lusa
Nuorta-Sállanii
.
Sarain
,
go
son
seamma
aviissas
beaivvi
maŋŋil
dadjá
:
Dat
mii
leat
dáhpáhuvvan
daid
maŋemus
jagiid
,
muitala
ahte
boazodoallu
lea
ovdánan
rievttes
guvlui
.
Saŋáš
lea
allergiijalaš
reakšuvdna
,
mii
boahtá
easkka
máŋga
vahku
maŋŋel
go
dihkit
leat
njommon
.
Schelderup
lohká
sii
leat
dál
álgán
bargat
ollásit
mo
sii
galget
juksat
joavkkuid
miehtá
Sámi
.
Seaidnái
leat
olbmot
miehtá
máilmmi
čállán
.
Seamma
dehálaš
ja
ain
deháleabbo
lea
movt
dat
siviila
sámi
servodat
organiserejuvvo
ja
movt
olbmot
nagodit
bargat
riikkarájáid
rastá
iešguđege
servodatsuorggis
.
Seamma
dehálaš
várra
lea
máhttit
divodit
govaid
maŋŋel
,
go
Johan
Máhte
vuoitogovva
rievtti
mielde
ii
leat
dušše
okta
govva
,
muhto
golbma
gova
oktii
biddjon
.
Seamma
guoská
organisašuvnnaide
mat
leat
registrerejuvvon
Sámedikkis
maŋŋá
ovddit
sámediggeválgga
(
gč.
Seamma
ládje
go
čakča
boahtá
geasi
maŋŋel
,
de
boahtá
maid
bivdoáigi
.
Seamma
oidne
oahpaheaddjit
ja
váhnemat
maŋŋil_go
Elgås
álge
oahpahit
lullisámegiela
nubbin
giellan
.
Seamma
áiggis
čájehii
NRK
1
Olympiagilvvuid
Hellassis
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
sámi
TV
ođassáddagiid
.
Seammas
galge
sihke
mánáidgárddis
ja
maŋŋil
skuvllas
leat
ollu
praktihkalaš
doaimmat
mii
gulai
sámekultuvrii
ja
boazodollui
.
Seammá
prográmmas
celkkii
ahte
ii
hálit
ráhkadit
riidduid
–
ja
moatti
sekundda
maŋŋá
orui
leamen
vajálduhttimin
maid
juste
lei
dadjan
.
Seammás
dat
sihkkarastá
min
álbmogii
vuoigatvuođa
oažžut
áddejumi
eará
álbmotjoavkkuid
kultuvrraid
ja
servodagaid
birra
.
Seammás
gávdnojit
ollu
dohkálaš
girjjit
vuorkkás
mat
leat
buvttaduvvon
maŋŋel
ođastusa
O
97.
Seammás
lea
sis
eksámen
duojis
,
ja
sensor
árvvoštallá
dujiid
maŋŋel
go
čájáhus
lea
leamaš
.
Seammás
lea
sis
miella
árvalit
30-sona
miehtá
Kárášjotmárkana
.
Seammás
lei
vuolláneapmi
seamma
stuoris
,
go
geahččalanloddenprošeavtta
maŋŋil
fas
váldui
loddenvuoigatvuohta
ruovttoluotta
.
Seammás
levgejit
,
ja
miehtá
beaivvi
galgá
dasto
Sámi
leavga
libardit
Oslo
ráđđeviesu
olggobealde
.
Seammás
maŋŋá
válddi
gomiheami
dagai
ođđa
váldi
buot
sosialisttalaš
bellodagaid
lobiheapmin
.
Seammás
oaidnit
mii
movt
sámevuohta
rahčá
eará
sámi
báikkiin
,
ja
seammás
maid
ealáskahttet
dan
rahčama
čađa
.
Seammás
orro
hui
duhtavaččat
,
maŋŋel
guhkes
ija
go
lei
dáhpáhuvvan
hui
ollu
.
Seammás
áiddit
čájehit
mo
sii
leat
heivehan
rádjágokčamiid
maŋŋá
iežaset
eallima
sierranas
stivrejumiide
ja
luonddudiliide
.
Seammás
čavgejuvvo
dárkkástus
olggut
rájáid
rastá
,
dilli
láhččojuvvo
bolesovttasbargui
ja
skealmmaid
doalvun
nuppi
riikii
,
bargojuvvo
ovttas
visumgažaldagain
,
ja
ásahuvvo
oktasaš
diehtojuohkinvuogádat
bolesiid
geavahussii
ja
rádjadárkkástussii
.
Seammás
čilge
son
maid
skuvlla
boahtteáiggi
áigumušaid
dáid
fágain
čatnat
oktavuođaid
riikkaid
rájáid
rastá
.
Searvegottečoahkkin
maŋŋel
ipmilbálvalusa
.
Searvegotti
jahkečoahkkin
ipmilbálvalusa
maŋŋil
.
Searvi
Dihkehis
Norgga
mielas
lea
áigi
dál
jávkadit
dihkiid
miehtá
Norgga
.
Searvi
lea
dan
dilis
ahte
dál
galget
válljet
ođđa
ovdaolbmo
maŋŋá
go
Aslak
J.
Eira
lea
cealkán
ahte
son
ii
leat
šat
jođiheaddji
evttohas
.
Searvi
vuođđuduvvui
2006:s
,
maŋŋel
go
Gutnel
Biret
lei
leamaš
Loliondos
,
masaiaid
luhtte
,
dán
guovllu
álgoálbmot
.
Searvvi
jođiheaddji
Aslak
Iver
Sara
dovddahii
dakka
maŋŋil
nominašuvnna
ahte
dat
ii
lean
juste
nugo
sii
ledje
šiehttan
Guovdageainnuin
.
Searvvi
ovdaolmmoš
Matti
Morottaja
mielde
Anárjávri
lea
anáraškultuvrra
vuođđu
ja
váimmus
ja
dat
galggašii
várjaluvvot
ollislaččat
oktan
ollu
bassi
báikkiiguin
,
mat
leat
miehtá
Anárjávrri
.
Searvvis
leat
máŋga
dovddus
gilvvohalli
ja
valáštalli
geat
áiggiid
čađa
leat
lihkostuvvan
,
ii
dušše
báikkálaš
ja
riikka
dásis
,
muhto
maiddái
máilmmi
dásis
.
SeastinBáŋku
1
Davvi-Norga
ii
oainne
ahte
dát
kássahis
ja
ruđahis
báŋku
galgá
dagahit
váttisvuođaid
geasage
maŋŋá
jagi
2012
.
Seavdnjadin
han
eai
oainne
čuoigit
,
ollesolbmot
ja
mánát
,
daid
seakka
vilges
báttiid
mat
mannet
rastá
láhttu
šaldejuolggis
šaldejuolgái
,
čujuha
Anti
ja
lohká
iežas
healkkehan
go
áiccai
dán
sorpmi
.
Seminára
čohkkii
170
oasseváldi
miehtá
fylkka
.
Seminárabáiki
almmuhuvvo
maŋŋel
,
dieđiha
Sara
Beate
Eira
.
Seminárii
ledje
olu
oasseváldit
boahtán
miehtá
Finnmárkku
ja
maiddái
Romssa
fylkkas
.
Seminárii
mii
otne
loahpahuvvo
ledje
olu
oasseváldit
boahtán
miehtá
Finnmárkku
ja
maid
Romssas
.
Servodagas
ledje
maid
garrasut
njuolggadusat
nissoniid
ektui
ja
ollu
dutkit
oaivvildit
dát
njuolggadusat
šadde
čavggabut
maŋŋá
soađi
.
Servodat
mas
ii
gávdno
čálakultuvra
lea
geafes
servodat
,
ja
dat
duohtavuohta
ahte
dilli
lea
sakka
vearránan
maŋŋá
go
Sámediggi
lea
boahtán
,
lea
paradoksála
ja
suorggahahtti
,
ja
muitala
čielgasit
ahte
njealji
ovddit
áigodagain
eai
leat
min
politihkalaš
ovddasvástideaddjit
atnán
čálakultuvrra
doarvái
dehálažžan
bidjat
ruđaid
dan
ahtanuššamii
.
Servodatdutki
Jorunn
Eikjok
váillaha
doaluid
gos
sápmelaččaid
vásáhusat
ja
gillámušat
fuomášahttojuvvojit
maŋŋá
go
Norga
šattai
sierra
riikan
.
Sidjiide
ge
lea
dehálaš
oahpásmuvvat
riikkarájá
rastá
.
Sierra
sámeskuvla
riikarájáid
rastá
¶
Sierralobi
ohcanskovis
čuožžu
ahte
Kárášjoga
gielda
gieldá
čađavuodjima
,
ja
dát
guoská
sidjiide
geat
háliidivččii
vuodjit
gieldda
čađa
beassandihti
Deanu
,
Porsáŋggu
,
Álttá
dahje
Guovdageainnu
gildii
.
Sierralohpelávdegoddi
mearridii
maŋŋebárgga
čoahkkimis
digaštallat
ášši
maŋŋil_go
ledje
ožžon
olu
reakšuvnnaid
sihke
media
bokte
ja
ealgabivdiin
.
Sigrunn
,
gii
váccii
olbmuid
mielde
ja
gulaskuttai
leago
dárbu
háleštit
dán
fáttás
maŋŋá
go
leat
čájálmasa
geahččan
.
Sihke
Bådådjos
,
Romssas
ja
Oslos
leat
dákkár
doalut
olles
vahkku
ja
mii
sápmelaččat
beassat
čiŋadit
,
čevllohallat
ja
ávvudit
dán
beaivvi
miehtá
Sámi
.
Sihke
NRK
ja
boles
leat
moitojuvvon
akšuvdnavuohkái
vahkuid
maŋŋá
.
Sihke
Nyvoll
ja
Eira
leaba
goappešagat
maŋŋel
šiitán
NRK
Sámi
Radioi
ahte
sudno
gaskkas
lea
nu
lagas
oktavuohta
go
Ságat
geažuha
.
Sihke
Olli
ja
Vedhugnes
leaba
leamaš
Finnmárkkuopmodaga
stivrras
,
ja
dat
leaba
soai
geat
eaba
leat
dahkan
iežaska
barggu
,
čuoččuha
Henriksen
Steinar
Pedersen
sámi
čeahpimus
historihkkár
Ávvir
čálii
gaskavahkku
sámehistorihkkár
Steinar
Pedersena
birra
guhte
oaivvilda
ahte
sápmelaččaid
ja
finnmárkulaččaid
vuoigatvuođat
Finnmárkui
leat
gáržžiduvvon
maŋŋá
go
Finnmárkkuláhka
doaibmagođii
.
Sihke
Steinar
Pedersen
ja
Egil
Olli
leaba
jagiid
čađa
viggan
addit
dan
gova
álbmogii
ahte
dat
lea
dušše
bargiidbellodaga
sápmelaččat
geat
leat
duogábealde
,
muhto
duohtavuođas
mearrida
bargiidbellodaga
riikkačoahkkin
visot
.
Sihke
artisttat
ja
konseartalágideaddjit
miehtá
riikka
leat
oanehaš
áiggis
searvan
doaluide
.
Sihke
biilajohtolaga
sihkarvuođa
ja
maid
festivála
gussiid
buorebut
bearráigeahččat
vai
eai
ráfehuhte
lagas
kránnjáid
,
ja
eai
johtal
olbmuid
šiljuid
čađa
festivála
báikái
.
Sihke
buollinčáskadeaddjit
,
politiijat
,
Luostejoga
El-fápmosearvi
ja
ambulánsa
bohte
moadde
minuhta
maŋŋil
.
Sihke
dakkárat
geat
dušše
mannet
čađa
Silisávžži
ja
dakkárat
geain
leat
barttat
badjelis
ávžžis
.
Sihke
eiseválddit
ja
sámi
searvvit
rahče
sámi
doaimmain
miehtá
sámi
ássanguovlluin
.
Sihke
givssidit
earáid
ja
sutnje
gii
givssiduvvo
čuohcá
dat
ja
goappašagat
oažžuba
váttisvuođaid
maŋŋel
eallimis
.
Sihke
guovllu
olbmot
,
dutkit
,
miššonearat
ja
meattá
johttit
,
geat
leat
doppe
fitnan
,
leat
dan
maŋŋá
das
muitalan
jogo
čállosiiguin
dahje
govaiguin
.
Sihke
láhttis
ja
skábeuvssain
lei
varra
maŋŋá
dan
surgadis
dáhpáhusa
.
Sihke
maŋŋá
go
leat
guođđán
dán
máilmme
ja
ovdal
.
Sihke
ovdal
,
dan
botta
ja
maŋŋá
go
leat
geargan
.
Sihke
politiijat
ja
ambulánsa
de
bohte
dalá
maŋŋá
ja
iige
lean
eará
vejolašvuohta
politiijain
go
gággat
ásodatuvssa
rabasin
,
muitala
Nilsen
.
Sihke
ruovdemáđii
ja
E
6
geaidnu
mannet
Sáltoduoddara
eanasuodjalusguovllu
čađa
.
Sihke
álgogirkus
ja
girkohistorjjá
čađa
leat
oallugat
šaddan
muosáhit
ahte
nu
lea
.
Sihkkarastá
boahtteáiggi
¶
Sihkkarastá
boađu
ja
buktá
birasvuoittu
¶
Sihkkarastá
sámi
aviissaid
¶
Sii
baicce
nohkastedje
guokte
jagi
,
ja
morránedje
easka
maŋŋá
go
justislávdegoddi
lei
gárvvistan
láhkaárvalusa
.
Sii
begget
gullon
miehtá
máilmmi
nu
go
Japanas
,
USA:as
ja
máŋgga
eará
guovlluiguin
,
muhto
eai
fal
Sámis
.
Sii
begget
gullon
miehtá
máilmmi
nu
go
Japánas
,
USA
«
as
ja
máŋgga
eará
guovlluin
,
muhto
eai
fal
Sámis
.
Sii
besset
atnit
eanet
áiggi
juohke
dásis
ja
galget
maŋŋel
vuođđoskuvlla
olahan
gealbomihtu
1-4
vai
sáhttet
joatkit
sámegiela
nubbegiela
-3
vuođđoskuvllas
.
Sii
bivde
14
dutkanásahusa
miehtá
máilmmi
guorahallat
guđege
álgoálbmoga
dili
.
Sii
bohte
dadjat
juo
miehtá
máilmmi
,
dego
FAO
(
geat
veahkehedje
borramušain
ja
eanadoaluin
)
,
UNESCO
(
oahppu
,
dutkan
ja
kultuvra
)
,
UNICEF
ja
UNRA
(
mánáide
)
ja
nu
ain
.
Sii
bohte
miehtá
Norggas
,
ja
guovttis
leigga
Nederlánddas
eret
.
Sii
dutket
árra
miessejámu
,
ja
doaibma
lea
jođus
miehtá
Norgga
.
Sii
eai
astta
nu
beare
guhká
Áššuin
humadit
,
skuvlabarggut
vurdet
,
muhto
sii
lasihit
goit
vel
loahpas
ahte
sin
eallin
ii
gal
nu
bearehaga
leat
rievdan
maŋŋel
Amandus-bálkkašumi
.
Sii
eaiba
eahpitge
ahte
dát
olbmuiddahkan
gássaluoitimat
áibmui
leat
sivalažžan
ahte
jiehkit
ja
áhpejieŋat
miehtá
máilmmi
suddet
.
Sii
eaiba
eahpitge
ahte
dát
olbmuiddahkan
gássaluoitimat
áibmui
leat
sivalažžan
dasa
ahte
jiehkit
ja
áhpejieŋat
miehtá
máilmmi
suddet
¶
Sii
evttohit
garra
gáržžideami
luossabivddus
,
ii
dušše
mearas
,
muhto
maiddái
jogain
miehtá
Norgga
.
Sii
fertejit
dahkat
juoidá
dákkár
láhttemušain
dakkaviđe
,
go
dat
ii
leat
dohkálaš
,
logai
son
TV2:s
maŋŋá
čiekčama
.
Sii
fállet
dál
sihkkut
oahppovealggi
juo
maŋŋel
vuosttaš
oahppojagi
.
Sii
gal
fertejit
háleštit
guossiin
lássaseainni
čađa
,
čilge
1.
bálvaleaddji
Nils
Gaup
.
Sii
galget
lonohallat
jurdagiid
ja
vásáhusaid
vai
besset
ráhkkanit
máhccat
ruovttoluotta
maŋŋel
oahpu
.
Sii
galggaše
ráhkadišgoahtit
buriid
prográmmaid
maiguin
ožžot
gehččiid
miehtá
Norgga
,
vel
dáččaid
ge
,
vaikko
vel
leat
ge
sámegillii
.
Sii
geat
atnet
koallabassinbiergasa
fertejit
váruhit
ahte
bassinbiergasis
ii
leat
koalla
miehtá
,
čilge
Biergodiehtojuohkinkantuvrra
diehtojuohkinjođiheaddji
Oda
Christensen
.
Sii
geat
dás
čuvvot
prinsihpaid
,
sii
sáhttet
maiddái
mearrádussii
bidjat
ahte
geaidnu
jávkaduvvo
maŋŋá
go
doaimmat
leat
nohkan
.
Sii
geat
eai
ožžon
doppe
diplomaid
ožžot
daid
maŋŋil
,
lohpida
Hans
Ole
Eira
.
Sii
geat
leat
áigá
biebmagoahtán
,
dahje
leat
veahá
biebman
dálvvi
miehtá
,
leat
buorebut
ráhkkanan
dasa
mii
dál
dáhpáhuvvá
go
sii
geat
dál
easkka
biebmagohtet
.
Sii
geat
servet
,
galget
dovdat
ahte
buot
oassi
lágideamis
lea
sámi
ipmárdusa
vuođul
,
ja
ahte
jury
sihkarastá
ahte
rehalaččat
dubmejuvvo
vuoiti
,
vuđolaš
máhtu
ja
ipmárdusa
vuođul
.
Sii
geat
su
áiggi
maŋŋá
ákkastalle
sámegiela
skuvlageavaheami
bealis
,
dahke
dan
opposišuvdnan
doaibmi
našunála
politihkkii
.
Sii
gulahallet
dulkka
čađa
ja
Kannako
Uzawa
čilge
buoremus
lági
mielde
eaŋgalas
gillii
.
Sii
gáibidit
ahte
ahte
sápmelaččat
galget
beassat
vánddardit
dán
njealji
riikkaráji
rastá
,
nu_ahte
rádjelágat
eai
galgga
sáhttit
goaridit
sin
vánddardeami
.
Sii
gártet
ođđa
vuogi
mielde
bargagoahtit
maŋŋil
2012
.
Sii
háliidit
máhccat
ruvttobáikkiide
maŋŋel
go
gerget
oahpuin
.
Sii
ieža
vel
murrejit
doarvái
boaldit
dola
miehtá
skuvllabeaivve
.
Sii
jearahalle
dušše
maid
mun
láven
bargat
maŋŋel
skuvlla
,
nu_ahte
ii
lean
issoras
,
dadjala
Adrian
ovdal_go
vulggii
ruoktot
.
Sii
johtet
miehtá
máilmmi
ja
oasálastet
dehálaš
čoahkkimiin
.
Sii
kloreregohte
čázi
maŋŋel
go
guhkit
áigge
ledje
sihtan
olbmuid
vuoššat
čázi
,
go
das
ledje
bakteriijat
.
Sii
leat
beassan
gullat
máŋga
unohis
sáni
dáid
áiggiid
čađa
.
Sii
leat
boahtán
Danmárkui
lassioahpu
gazzat
vuođđoskuvlla
maŋŋá
.
Sii
leat
deaivvadan
miehtá
máilmmi
oahpaheddjiiguin
,
ja
leat
ovdamearkka
dihtii
čájehan
mo
galgá
márfut
.
Sii
leat
dáid
beivviid
bargamin
ráhkadit
bovdehusaid
mat
galget
mannat
iešguđet
spábbačiekčanjoavkkuide
miehtá
Sámi
.
Sii
leat
dáinna
bihtáin
johtán
miehtá
Norgga
ja
ožžon
erenoamáš
buori
rámi
aviissain
.
Sii
leat
fas
álgán
nuoraid-rádio
GLR:as
maŋŋel
guhkes
geasseluomu
.
Sii
leat
guokte
beaivvi
dál
leamaš
miehtá
márkana
ráhkadeamen
muohtaviesuid
ja
skulptuvrraid
.
Sii
leat
guokte
jagi
hárjehallan
ovttas
ja
lea
nannosit
ovdánan
maŋŋá
go
Annukka
álggii
sin
bagadallat
.
Sii
leat
guovdageaidnulaččat
,
ja
oaivvildit
ahte
Sámediggi
lea
raseren
Guovdageainnu
oalát
maŋŋel
go
lea
ásahuvvon
.
Sii
leat
johtán
miehtá
ja
muitalan
ovttahagaid
sápmelaččaid
birra
.
Sii
leat
maid
ožžon
Øytun
Álbmotallaskuvlla
ohppiid
fievrredit
daid
oapmebiktasiid
rastá
rájá
.
Sii
leat
maŋŋá
skáhppon
alcceseaset
gávtti
,
joatká
son
.
Sii
leat
miehtá
Finnmárku
mátkkoštan
ja
miessemánu
1.
beaivve
olleje
Guovdageidnui
.
Sii
leat
miehtá
dálvvi
ja
giđa
hárjehallan
dán
stuorra
geahččalussii
.
Sii
leat
oalle
duhtavaččat
dál
,
vaikko
lea
bahča
go
dát
galggai
easka
garra
moaitámušaid
ja
áitagiid
maŋŋel
dáhpáhuvvat
.
Sii
leat
odne
Guovdageainnu
mánáidskuvllas
čájeheame
bihtá
,
ja
dás
maŋŋel
galget
bihtá
čájehit
Deanus
,
Báhcavuonas
,
Bearralvákkis
,
Čáhcesullos
ja
Vuonnabađas
.
Sii
leat
ovttaoaivilis
gáibádusas
ahte
”
rikkes
riikkat
”
vuosttažettiin
fertejit
lasihit
doarjaga
sakka
,
ja
das
maŋŋá
hattiid
njeaidit
.
Sii
leat
ožžon
olu
rámi
Nilut
cupa
oktavuođas
go
sii
leat
šaddan
oalle
"
proffan
"
olu
jagiid
maŋŋá
.
Sii
leat
proffat
,
ovdagovat
ja
johtet
miehtá
máilmmi
stoahkat
,
čierastallat
ja
hárjehallat
.
Sii
leat
válljen
Sámi_Grand_Prix
lávlagiid
lávlut
,
dan_dihte
go
dát
leat
unnán
gullon
maŋŋil_go
leat
leamašan
Sámi
Grand
Prix:as
mielde
.
Sii
leat
vásihan
jagiid
psykalaš
vuorjašumiid
,
rumašlaš
vigiid
ja
oktovuođa
čađa
.
Sii
leat
čađa
gaskka
váldán
iskosiid
juhkančázis
ja
dat
guokte
maŋemus
iskosa
čájehedje
ahte
das
eai
lean
bakteriijat
.
Sii
leat
čeahpes
oahpaheaddjit
go
barggu
čađa
oahpahit
giela
,
ja
dainna
lágiin
čadno
govva
sátnái
.
Sii
ledje
boahtán
miehtá
Norgga
,
muhto
maiddái
Ruoŧas
.
Sii
ledje
dán
vuoru
áigon
njuovvat
2000
bohcco
ja
maŋŋel
vel
seamma
mađe
.
Sii
ledje
heŋgon
juovlačiŋaid
ja
čuovggaid
miehtá
,
muhto
ieža
gal
ledje
measta
vel
fiidnábut
čiŋadan
.
Sii
lágidedje
doarjjadoaluid
ja
riŋgejedje
fitnodagaide
miehtá
.
Sii
maiddái
háliidit
nannet
ovttasbarggu
sámi
nuoraid
gaskka
rájáid
rastá
ja
eará
álgoálbmot
nuoraiguin
.
Sii
oahpásmuvvet
buot
girdinšiljuide
,
ohppet
bajil
muitit
gosa
ain
galgá
viehkat
go
leat
sihkarvuođa
iskkademiid
čađa
beassan
,
dihtet
dárkilit
maid
mátkelávki
sáhttá
bidjat
ja
maid
ii
amas
eai
bissehuvvot
ja
ájihit
eará
mátkkálaččaid
.
Sii
oassálastet
dáppe
Rica
hoteallas
ja
dan
maŋŋel
suvdet
fas
Bergenii
.
Sii
ožžo
dieđu
dakka
maŋŋel
go
doarrun
galgá
leat
dáhpáhuvvan
ahte
eai
šat
doaro
viesus
,
nu
mo
112
heahtetelefuvdnaguovddáš
lea
čállán
raportii
.
Sii
ožžo
čađa
buot
rievdadusevttohusaid
maid
ovddidedje
.
Sii
ožžot
stipeandda
golbma
jagi
ja
galget
mátkkoštit
miehtá
riikka
ja
muitalit
dáčča
nuoraide
sámi
kultuvrra
ja
sámi
servodatdilálašvuođaid
birra
.
Sii
rámidit
earenoamážit
Marie
Kemi
gii
dássedit
sádde
ruđa
ja
biktasiid
sidjiide
,
maŋŋel
báikkálaš
čohkkemiid
.
Sii
streikejit
miehtá
Davvi-Tromssa
.
Sii
sáhkohalle
ja
sáddejuvvojedje
Norggas
eret
beaivvi
maŋŋá
.
Sii
sáhttet
geavahit
eanet
áiggi
buot
dásiin
ja
galget
vuođđoskuvlla
maŋŋel
olahan
gealbomihtu
1-4
jus
galget
beassat
joatkit
sámegiela
nubbegiela
-3:in
joatkkaskuvllas
.
Sii
sáhttet
leat
vahkuid
ovtta
sajis
,
vuodjit
guollegurpmiid
rájá
guvlui
ja
de
sáddet
daid
osiid
mielde
rastá
rája
,
omd.
4
x
15
lobálaš
kilo
.
Sii
sáhttet
maŋŋel
iskat
movt
áššiin
manná
go
loggejit
sisa
siidui
.
Sii
sáhttet
vuodjit
beatnagiiguin
juste
gokko
háliidit
,
vaikke
čađa
ealuid
guottetáiggi
.
Sii
veahkehit
eaktodáhtolaččat
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
festivála
.
Sii
vudje
maid
čievrra
šilju
ala
maŋŋel
go
ledje
roggan
dan
.
Sii
vuite
bronsafinála
,
čiekčamat
maid
dál
maŋŋil
lohket
sámi
dievdoriikkajoavkku
buoremus
čiekčamin
.
Sii
váldet
ášši
gaskariikkalaččat
bajás
maŋŋá
geasseluomu
.
Sii
vástidedje
hui
jorbasit
,
ja
gárve
gažaldagaid
dan
birra
leat
go
rihkkon
dievasčoahkkima
mearrádusa
,
muitala
Skum
maŋŋel
gulaskuddama
,
dadjá
Randi
A.
Skum
.
Sii
áigot
buohkat
vázzit
skuvllaid
maŋŋil
vuođđoskuvlla
,
ja
livččii
vejolašvuohta
fárret
Kárášjohkii
ja
vázzit
joatkkaskuvlla
muhto
lea
ávki
sámegielas
liikká
,
jus
orut
sámeguovlluin
.
Sii
áigot
gullat
makkár
evttohas
inuihtaid
organisašuvnnain
lea
ja
dan
maŋŋá
de
almmuhit
sii
ovttasráđiid
guhtemuš
lea
sámiid
ja
inuihtaid
evttohas
eamiálbmotforuma
nuppi
áigodahkii
,
mii
álgá
boahtte
jagi
álggus
.
Sii
áigot
gullat
makkár
evttohas
inuihtaid
organisašuvnnain
lea
ja
dan
maŋŋá
de
almmuhit
sii
ovttasráđiid
guđemuš
lea
sámiid
ja
inuihtaid
evttohas
eamiálbmotforuma
nuppi
áigodahkii
,
mii
álgá
boahtte
jagi
álggus
.
Sijte
Jarnges
beasai
Prinseassa
čuovvut
bálgá
maid
skuvlla
oahppit
geavahit
meahci
čađa
darfegoahtái
gos
Ingrid
Jåma
guossohii
gáfe
sihke
goikebiergguin
ja
goikenjuokčamiin
.
Silbagávpi
,
mii
lea
gili
stuora
rámisvuohta
,
ja
mii
geasuha
miehtá
máilmmi
turisttaid
suohkanii
.
Silbagávpi
,
mii
lea
gili
stuora
rámisvuohta
,
ja
mii
geasuha
miehtá
máilmmi
turisttaid
suohkanii
.
Silbavuoiti
Juhan
Niilas
Wigelius
joavddai
molii
15
minuhta
maŋŋá
.
Sin
boazodoallu
gillágođii
go
davvisámi
badjeolbmot
álge
johtit
Njávdánsiidda
eatnamiid
čađa
gitta
Beahcámii
.
Sin
doaibma
lea
eanemus
jurddašuvvon
giellaovddideapmái
kurssaid
čađa
.
Sin
doaibman
lea
ge
gussostallat
skuvllaid
miehtá
riikka
ja
muitalit
sámiid
birra
.
Sin
geažil
leavai
leastadialaš
osku
viidát
miehtá
Nuorta-Finnmárkku
.
Sin
gávdnat
miehtá
Sámi
,
maiddái
dáppe
Guovdageainnus
.
Sin
hárjeheaddji
Ingvald
Laiti
logai
ná
maŋŋel
go
lei
čielgan
ahte
eai
beassan
A-loahppačiekčamiidda
:
–
Mii
leimmet
dieđusge
sávvan
beassat
gitta
A-finálii
,
muhto
dál
fertet
ráhkkanit
boahtte
čiekčamii
.
Sin
namat
leat
beaggán
miehtá
Sámi
.
Sin
oahppu
boahtá
ávkin
maŋŋil
bargodilis
.
Sin
ruovttus
,
muitala
,
lávejit
sii
,
olles
stuorra
bearaš
,
láibut
iešguđet
gáhkuid
ja
maŋŋá
sii
čoahkkanit
ja
juogadit
gáhkuid
vai
juohkehaččas
lea
máŋggalágan
smávva
gáhkožat
.
Sirbmálaš
Signe
Måsø
ja
stavangerlaš
Kristine
Tjensvoll
juoigamin
kursadolliin
Biret
Alehtta
Miennain
konsearttas
maid
dolle
maŋŋá
kurssa
.
Sirdojuvvo
Guovdageidnui
maŋŋá
filbmema
¶
Siri
lohká
iežas
gullan
ahte
boazodoallit
eaige
šat
beasa
geavahit
guovllu
nu
mot
árbevirolaččat
leat
dahkan
áiggiid
čađa
.
Siri
čilgii
vuđolaččat
mainna
lágiin
dálusámit
birgeje
jagi
miehtá
ja
attii
ge
sámi
dutkiide
ipmárdusa
makkár
eallin
ja
makkár
máhttu
dáloniid
lei
ja
lea
ain
.
Siri
,
gii
čilgii
dutkiide
dáloniid
meahccebargguid
miehtá
jagi
.
Sirpmás
galgá
joavku
geahččat
movt
dien
guovllu
sápmelaččat
ovttasbarget
riikkaráji
rastá
.
Sirpmás
ja
Ohcejogas
lea
leamaš
doloža
rájes
oktavuohta
rastá
rájá
,
ja
leat
čađahan
máŋga
ovttasbargoprošeavtta
.
Sis
gal
lea
dasa_lassin
dánsun
ja
eambo
rituálat
mat
mis
leat
láhppon
dalle_go
kristtalašvuohta
bođii
Sápmái
,
lohká
son
ja
oaivvilda
juoigan
gal
lea
mis
ain
ja
dan
čađa
mii
rámidat
,
gudnejahttit
,
muittašit
,
sáhttit
dajahallat
hui
čábbát
olbmo
,
ja
obalohkái
beare
buriid
sáhttit
olbmo
birra
muitalit
juoigama
bokte
.
Sis
ii
leat
sámi
leavga
ja
nu
álge
riŋgedit
miehtá
Oarje-Finnmárkku
,
go
háliidedje
sámi
leavggain
levget
.
Sis
lea
eksámen
moadde
vahku
maŋŋil
.
Sis
lea
erenoamáš
máhttu
go
leat
masa
beaivvis
beaivái
buolvvaid
čađa
oaidnán
mot
dálkkit
leat
rievdan
ja
makkár
váikkuhusat
das
leat
šaddan
lundui
ja
elliide
¶
Sis
lea
maid
telestudio
ja
sáhttet
kurssaid
sáddet
eará
studioide
miehtá
riikka
,
ja
sin
kurssat
leat
rahpasat
buohkaide
.
Sis
lea
maid
vejolašvuohta
doalahit
oktavuođa
dihtormášiinna
bokte
miehtá
Ruoŧa
.
Sis
lea
ruhta
mainna
hurget
miehtá
máilmmi
ja
dollet
doppe
nuoskkes
eallima
.
Sis
lea
vel
Guovdageainnus
čájálmas
,
Alfred
«
s
Kro
«
as
maŋŋel
go
dain
namuhuvvon
báikkiin
leat
finadan
.
Sis
leat
báikkálaš
searvvit
miehtá
Norgga
,
mat
cogget
sisdoalu
fáddái
maid
riikadásis
leat
mearridan
.
Sis
leat
dávjá
beatnagat
ja
vánddardit
miehtá
geasseorohaga
go
eai
leat
barttas
,
čilge
Oskal
.
Sis
leat
moadde
duháha
loatta
vuovdit
,
ja
sii
ožžot
boahtte
mánu
vel
miehtá
daid
vuovdit
.
Sis
leat
oainnat
ráidočiekčamat
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
dán
čiekčama
.
Sis
ledje
gažaldagat
ja
jurdagat
,
ja
besset
vel
maŋŋel
logaldallamiid
divvut
gažaldagaid
fágaolbmuide
.
Sis-Finnmárkku
30-jahkásaš
dievdu
lea
áššáskuhtton
cábmán
gillájeaddji
nissona
ja
maŋŋel
cahkkehan
su
viesu
Kárášjogas
.
Sisdoallu
bláđis
lea
kultuvrralaš-
ja
historjjálaščállosat
miehtá
Sámi
.
Sisdoallu
:
-
Divttalaš
ipmárdus
ja
analysa
-
Sámi
oahpponeavvut
riikkarájiid
rastá
-
Hábmen
ja
dáiddalaš
kvalitehta
-
Bargobádji
:
teaksta
ja
govva
¶
Siste
vurde
800
čiŋahuvvon
guossi
miehtá
máilmmi
.
Sisten
lea
mánáidstoagus
mii
lea
dovddus
miehtá
máilmmi
ja
buohkat
máhttet
stoahkat
dan
.
Sitáhta
NN:s
boahtá
das_go
journalista
jearai
mo
mun
oppalaččat
veardádalan
Canadalaš
eamiálbmogiid
dili
,
maŋŋá
go
ledjen
fitnan
doppe
.
Sivahalli
Ernst
Pettersen
ii
hálidan
kommenteret
ášši
Min
Áigái
,
maŋŋil
vuosttaš
beaivvi
rievttis
.
Sivva
daid
alla
loguide
lea
maŋŋá
soađi
buolva
mas
lea
stuorra
riska
šaddat
bargonávccaheapmin
.
Sivva
dasa
lea
go
Polenis
lea
fástu
fargga
boađi
maŋŋá
juovllaid
,
ja
dalle
ii
heive
borrat
bierggu
.
Sivva
dasa
lei
go
oallugat
guottehit
oktasašorohagaid
siskkobealde
,
ja
geasseorohahkii
galgá
johtit
maŋŋel
guotteha
.
Sivva
eahpesihkkarvuhtii
lea
go
eana
lea
moivejuvvon
nu
olu
áiggiid
čađa
ja
olbmot
leat
sirdán
eatnama
duos
dás
.
Sivva
lea
sosiála
deaivvadeamit
maŋŋá
gilvvuid
mat
geasuhit
olusiid
oktan
bearrašiin
boahtit
.
Sivvan
ahte
oanidit
luotta
lea
ahte
okta
oassi
luottas
ii
adno
šat
maŋŋel
go
šaldi
lea
boahtán
rastá
eanu
.
Sivvan
dasa
lea
earret_eará
ahte
lottit
jápmet
jándora
maŋŋil
,
go
dávdii
dohppehallet
.
Sivvan
dasa
lei
go
deike
bohte
buot
dat
buoremus
sámi
musihkkárat
miehtá
Sámi
,
ja
beasaimet
sin
gullat
ja
oaidnit
.
Sivvan
dán
issoras
stuora
gásaluoitimii
lea
go
stuorábuš
oassi
karbon
bissu
arvevuovddi
čázi
vuolábeale
,
go
muorat
jávket
,
de
goiká
čáhci
ja
karbon
luito
eananmoni
čađa
,
mii
fas
bulleha
eananmoni
ja
muorrabázahusaid
.
Sivvan
dása
lei
go
deike
bohte
buot
dat
buoremus
sámi
musihkkárat
miehtá
Sámi
ja
beasaimet
sin
gullat
ja
oaidnit
.
Skealbmadoavttir
Sara
Margrethe
Oskal
oaččui
šukuláda
fylkkasátnejođiheaddjis
maŋŋel
go
lei
čájehan
"
Biigá
"
čájálmasa
Finnmárkku
fylkka
politihkkariidda
.
Skealmmat
geat
áigot
oastit
rakeahtaid
ja
váldit
rájá
rastá
Norgii
,
fertejit
mannat
gitta
Avvilii
.
Skeaŋka
Maŋŋá
go
nuorat
ledje
čájehan
čájálmasa
de
sii
buohkat
ožžo
unna
skeaŋkkaža
Sámedikkis
.
Skeaŋkkat
galget
rahppot
maŋŋá
guoktenuppelogi
áigge
ihkku
juovlaruohta
,
ja
juovlamállásat
leat
birrasiid
logis
eahkes
.
Skibir
dieđihii
su
láhppon
,
maŋŋil_go
ii
deaivan
šat
iežas
biilla
lusa
mii
lei
riikkageainnu
96
guoras
.
Skien
nieida
Lynn
geavai
olggos
maŋŋil
vuosttaš
golbma
gilvvu
.
Skihpa
ealggat
leat
dihtogoahtán
miehtá
Anára
gieldda
,
muitalit
mehciin
lihkadan
olbmot
.
Skiippagurra
festivála
ges
álggahuvvui
dan_dihte
vuoi
galge
oažžut
eret
báikenamas
heajos
beliid
mat
bohte
maŋŋel
go
fuorrágávppašeapmi
lávii
hui
oidnosis
Skiippaguras
.
Skogsholm
mieđiha
ahte
vázzin-
ja
sihkkelastin
geainnu
gal
lea
váddásit
oažžut
,
go
dat
váilot
miehtá
riikka
.
Skogvold
ja
Finnesen
hábmiiba
šiehtadusa
maŋŋá
ságastallamiid
doavtterbálvalusain
,
rabas
fuolahusain
ja
gieldda
vuođđojoavkkuin
.
Skovit
leat
geavahuvvon
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
2.
máilmmisoađi
,
ja
dieđut
skoviin
galget
geavahuvvon
gitta
70
logu
rádjái
.
Skudin
heargi
Rákko-čuoivvat
lea
ain
bajimusas
cupčuoggá
listtus
,
dán
luohká
gilvvuid
maŋŋel
besset
boahtte
jagi
Romsii
ges
gilvalit
Sámi
álbmotbeaivvi
.
Skum
muitala
sin
fertet
dál
mannat
čađa
visot
mii
lea
daddjon
,
ja
geahččalit
ráhkadit
árvalusa
mearrádussii
,
maid
sii
addit
dievasčoahkkimii
.
Skuvla
fállá
maid
gáiddusoahpahusa
bokte
sámegieloahpahusa
buot
joatkkaskuvlla
ohppiide
miehtá
Norgga
.
Skuvla
fállá
maid
gáiddusoahpahusa
sámegielas
,
ja
ođđa
lea
maid
sámi
historjá
ja
servvodatfága
,
maidda
mis
leat
oahppit
miehtá
Norgga
,
muitala
rektor
.
Skuvla
galgá
leat
rabas
miehtá
riikka
ohcciide
ja
galggašii
addit
ohppiide
vuođu
váldit
govvadáiddaoahppu
allaskuvlla
dásis
vai
sáhttet
birget
govvadáiddárvirggiin
.
Skuvla
ja
giella
lea
oahpesášši
mainna
beaivválaččat
bargo
miehtá
Sámi
.
Skuvla
lea
jahkečuđiid
čađa
leamaš
eiseválddiid
gaskaoapmi
dahkat
sámiid
risttalažžan
ja
dážan
.
Skuvla
lea
mannan
ollu
geahččalusaid
čađa
,
muhto
lea
ceavzán
buot
.
Skuvla
ávvudii
25
jagi
1994
,
ja
sii
leat
bovden
daid
bargiid
geat
leat
bargan
dan
maŋŋá
.
Skuvlabusset
eai
sáhttán
vuodjit
ja
skuvllat
ledje
gitta
masá
miehtá
vahku
.
Skuvlabusset
eai
sáhttán
vuodjit
ja
skuvllat
ledje
gitta
miehtá
vahkku
.
Skuvlavázzima
maŋŋá
Birger
lea
hállan
sámegiela
dušše
áibbas
moaddásiin
iežas
ahkásaččaiguin
.
Skuvlla
heaittiheami
maŋŋá
jagi
1959
,
stohpu
vihahuvvui
rohkosvistin
ja
báhpa
eamit
buvttii
vistái
smávva
ruossa
.
Skuvlla
maŋŋá
son
lea
bargan
olu
eallimisttis
gávppis
.
Skuvllas
maiddái
vázze
maŋŋil
soađi
badjeolbmot
,
ja
dát
verddevuohta
maid
lea
várra
leamaš
mielde
bisuheamis
giela
,
jáhkká
Solbakk
.
Skuvllas
sávvet
ahte
ožžot
ollislaš
skuvlagovvavuorkká
,
miehtá
dan
áiggis
go
álbmotallaskuvla
lea
doaibman
¶
Skuvllat
galget
vuostái
váldit
sámi
nuoraid
miehtá
riikka
.
Skábmamánus
ja
juovlamánus
mannet
sullii
6
miljovnna
páhka
Norgga
poastta
čađa
.
Skáiddis
oaččui
son
vuoiŋŋašvigi
,
ja
dan_dihte
jámii
son
moadde
beaivvi
maŋŋá
.
Skállováris
don
áidot
nu
deahtta
biebmanáiddi
ahte
illá
njoammilge
beasai
dan
čađa
.
Skániha
joavkku
jođiheaddji
čilge
ahte
son
lei
hárbman
diimmá
cupa
njealjádasfinálas
vuoittáhallama
maŋŋel
.
Skánihis
Evenáššis
leat
juo
olbmot
geasi
miehtá
vuorddašan
ii
go
dat
dál
šatta
dan
mađe
galmmas
ahte
sáhttá
njuiket
merrii
.
Skániid
joatkkaskovllás
lea
buorre
vuođđu
ovttasbargat
earenoamážit
rájáid
rastá
sámi
perspektiivvas
.
Skániid
skuvlla
oahppit
čirro
maŋŋel
go
Fylkkaráđi
politihkkarat
mearride
heaittihit
Skániid
joatkkaskuvlla
.
Skánitlaš
Birger
Nymo
lea
ožžon
olu
jearaldagaid
maŋŋel
Márkomeanu
Muitalusmeanu
.
Smávva
skuvllaid
ja
beaiveruovttuid
bargit
ožžot
stuorát
fágalaš
birrasa
go
barget
rájá
rastá
.
Snåasa
suohkanii
buktá
stuora
hástalusaid
go
sámi
oahppoplána
galgá
buot
Snåasa
skuvllain
váldot
atnui
dán
skuvlajagi
,
maŋŋel
go
suohkan
šattai
sámi
hálddašanguvlui
ođđajagis
.
Soahpan
maŋŋá
riidduid
¶
Soahtejagiid
oainnát
ollu
olbmot
báhtaredje
nazisttain
Divttasvuona
bokte
Nordlánddas
,
ja
rastá
ráji
friddjavuhtii
Ruŧŧii
gos
ii
lean
soahti
.
Soahti
álggahii
stuorámus
báhtareaddjiroasu
Eurohpás
maŋŋá
máilmmesoađi
.
Soai
bođiiga
njuolga
maŋŋel
skuvlla
Áššui
.
Soai
dat
hirpmástuhtiiga
gehččiid
go
fáhkka
njuikiiga
lávddi
ala
ovttas
juoiggadit
maŋŋá
go
lágideaddjit
ávžžuhedje
gussiid
oassálastit
guoimmuheapmái
.
Soai
doarráiga
veahá
maŋŋil_go
deaivvadeigga
feasttas
ja
gillájeaddji
dohppi
20
jahkásačča
čeabeha
birra
,
almmái
de
gáskkestii
nuppi
suorpma
ja
beasai
luovus
.
Soai
eaba
beassan
sisa
,
nu_ahte
šattaiga
dáhttut
veahki
politiijain
,
geat
áite
boahtit
čađa
uvssa
sisa
.
Soai
eaba
duostan
jurddašit
ge
bálljo
ahte
beassaba
go
mielde
Canadai
,
muhto
logaiga
ná
Min
Áigái
maŋŋel
go
leigga
ožžon
Guovdageainnu
suohkana
falástallanstipeandda
:
¶
Soai
eaba
áiggo
goassege
šat
boahtit
dohko
čuojahit
,
maŋŋel
go
leaba
čuojahan
doppe
mannan
beassážiid
.
Soai
geat
leigga
nu
lihkolaččat
vuittiiga
leaba
Mikkel
Isak
Kemi
,
Ittunjárga
orohagas
Oarje-Finnmárkkus
ja
Ole
Henrik
Kappfjell
,
Jillen-Njaarke
orohagas
Nordlánddas
vuittiiga
goabbá
nai
dihtora
maŋŋel
go
attiiga
elektrovnnalaš
boazodoallodieđáhusa
ja
ohcanskoviid
.
Soai
gáfestallamiin
návddašeigga
guovllu
,
gos
beasaiga
várdát
miehtá
Deanuleagi
ja
duoddarii
guktui
ruovtturiikkaeatnamiidda
.
Soai
háliideigga
oažžut
olbmuid
smiehttat
ja
lohkat
cealkagiid
birra
maid
leaba
čállán
seaidnái
miehtá
Driva
.
Soai
leaba
bargame
prošeavttain
mas
galgaba
giessat
boares
telefon-stráŋggaid
miehtá
Oarje-Finnmárkku
.
Soai
leaba
beaivvi
vuordán
stáhtaráđi
,
go
eaba
diehtán
ahte
son
ii
boahtán
ovdalgo
maŋŋel
daid
eará
ráđđehuslahtuid
.
Soai
leaba
jo
jahkebeali
plánen
mátkki
Suoma
čađa
gitta
Sápmái
ja
leaba
eambo
go
duhtavačča
go
leaba
dál
joavdan
Sápmái
.
Soai
leaba
ruovttus
Susannain
(
6
)
,
gii
lea
nu
ballan
politiijavásáhusa
maŋŋel
,
ahte
ii
duostta
mánáidgárdáige
vuolgit
.
Soai
leaba
čeahpes
spábbačiekčit
ja
sudnos
lea
buorre
leahttu
spáppain
,
logai
Høgmo
Nordlysii
maŋŋel
čiekčama
.
Soai
leigga
Issáhiin
fargga
soađi
maŋŋá
oastán
Fáškkojohkagáttis
Heikkilä
nammasaš
kruvnnadálu
,
mii
lea
ainge
soga
oamastusas
.
Soai
maid
logaiga
ahte
leat
ollu
viesut
maid
eai
leat
rievdadan
dahje
ođasmahttán
maŋŋel
go
leat
huksen
daid
.
Soai
minuhta
maŋŋá
gilvvu
álgima
dohppeheigga
7,02
kilosaš
luosa
,
mainna
bođiiga
nubbin
.
Soai
nuolasteaba
skuovaid
ja
gálliba
rastá
.
Soai
náitaleigga
maŋŋá
.
Soai
oastiba
eambbo
go
lea
lohpi
ja
vuodjiba
ruoktot
Norgii
Finnskogen
čađa
gos
doloža
rájes
leat
lobihemiid
fievrridan
gálvvuid
.
Soai
seahkaneaba
čuovggaide
ja
govaide
lávdde
nalde
,
ja
guhkes
musihkka
bihtáid
čađa
ovddideaba
soai
lávlaga
ja
luođi
.
Soai
sihkkarastiba
ahte
soai
leaba
skihpárat
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
válgga
.
Soai
válddiiga
skutera
mielde
,
ja
logaiga
moai
ožžo
skutera
ruovttoluotta
beaivvi
maŋŋel
,
go
bohte
ságastallamii
,
čilge
Hætta
.
Soai
áigguiga
suotnjat
čoavddaráiggi
olggos
maŋŋel
go
uvssat
ledje
lássejuvvon
.
Soai
áiguba
maid
govvet
govaid
ja
lágidit
govvačájáhusa
ja
ráhkadit
govvagirjji
maŋŋil
.
Soaitiba
luitot
Vaikko
formálalaččat
livččii
vejolaš
ahte
háldogiddagasduopmu
guhkiduvvošii
vel
eambbo
,
de
ii
Nilssen
jáhke
šat
guhkiduvvot
maŋŋel
boahtte
disdaga
.
Soaittát
easka
skuvlaáiggi
maŋŋil
oahppan
sámegiela
kurssas
dahje
allaskuvllas
?
Soaittát
vaikko
hálidit
eará
lávddi
geahččalit
maŋŋel
barggu
ja
ovttastallat
hui
erenoamáš
olbmuin
geasa
bures
liikot
.
Soaitá
ahte
dáid
válggaid
maŋŋel
beassat
oaidnit
.
Soaitá
eanet
čálliin
šaddat
miella
ja
mokta
čálligoahtit
románaid
maŋŋel
dákkár
seminára
,
dadjá
SGS:a
ovdaolmmoš
.
Soaitá
eará
govva
sihke
Kalstadas
ja
lohkkiin
maŋŋel
dán
čállosa
.
Soaitá
leat
ahte
olbmot
lohket
neahtas
ođđasiid
,
ja
maiddái
lea
olbmuin
gáržžiduvvon
priváhttaekonomiija
maŋŋá
go
reantu
leamaš
nu
allat
,
lohká
son
.
Soaitá
leat
danin
sis
lea
nu
olu
energiija
ahte
nagodit
ija
miehtá
ávvudit
.
Soalddáhat
miehtá
riikka
fertejit
čađahit
soahtehárjehallamiid
.
Soames
bohcco
leat
ferten
biebmat
dálvvi
miehtá
.
Soapmásiid
ain
láidejit
dohko
go
leat
eahkedis
ožžon
háviid
maŋŋil_go
leat
dorron
dahje
gáhččan
.
Soarppa
eret
dađistaga
goivet
,
rávveba
koahkat
ja
bidjaleaba
vel
sáltti
,
oidnoba
maŋŋá
máistimin
liema
,
lea
go
doarvái
sálttis
.
Soađi
maŋŋá
bláđi
doaimmahus
sirdojuvvui
Sápmái
.
Soađi
maŋŋá
lustabivdu
álggii
juo
1946:s
ja
lea
das
maŋŋá
dađistaga
lassánan
.
Soađi
maŋŋá
riegádan
girječálliid
ja
"
nieiddaid
"
dujiin
vuhttojit
servodaga
erohusat
.
Soađi
áigge
miehtá
barggai
son
reaŋgan
Einar
Isaksenis
,
geas
lei
krámbuvda
nuppe
bealde
joga
.
Soitet
leat
návddašeame
alkohola
,
leažžá
dál
boradanbottus
,
čoahkkimis
geargan
,
kurssas
,
semináras
dahje
juo
boahtán
dohko
maŋŋel
barggu
"
vuoiŋŋastit
"
.
Solbakk
galgá
gaskaboddasaččat
bargat
ráđđeaddin
sámeradiohovdii
,
muhto
álgá
maŋŋil
journalistavirgái
.
Solbakken
)
Čuđiid
mielde
leat
navválan
duoljit
bieđgguid
miehtá
duottareatnama
.
Solbjørg
Ravna
SáB
/
NSR
/
Sorjjasmeahttun
ii
jienastan
áššis
go
leai
virgelobis
maŋŋá
diibmu
15
rájes
.
Solbjørg
Valio
lea
psykiátralaš
buohccidivššár
geainna
sáhttá
váldit
oktavuođa
,
jus
lea
dárbu
hupmat
maŋŋel
go
lea
lihkohisvuođabáikkis
leamašan
.
Somby
bođii
njealjádin
,
minuvtta
maŋŋá
vuoiti
.
Somby
,
gii
lea
dán
čeardda
«
biebmománná
»
1981
rájes
,
lohká
dát
guolásteapmi
sihkkarastá
eamiálbmogiid
birgejumi
birra
jagi
.
Son
addá
duohta
ja
dovduičuohcci
gova
čađa
filmma
.
Son
aŋkke
dál
juo
sáhttá
lohkat
ahte
Olgešbellodat
boahtá
gáibidit
ođđa
jienasteami
Guovdageainnus
,
jus
fal
Sámedikki
válgalohkanstivra
ii
dohkket
dán
62
jiena
mat
lea
sáddejuvvon
Sámediggái
maŋŋel
válggaid
.
Son
aŋkke
mieđihii
ahte
Hætta
čakčaorohaga
čađa
johtet
earát
gárdái
,
muhto
dat
ii
vaháguhte
Hætta
birgema
.
Son
barggai
ollu
go
lei
oahppin
Čáhcesullo
joatkkaskuvllas
ja
maŋŋel
válddii
friddja
girjjiin
ja
sániin
.
Son
barggai
ovdal
Ohcejogas
skuvlavázzinveahkkin
ja
barggu
olis
tentii
logahaga
ja
stuđeantadutkosa
maŋŋá
teologiija
oahput
orro
heivemin
sutnje
.
Son
bargá
stáhtaráđi
čađa
.
Son
beasai
báhtui
maŋŋel
suoládeami
,
muhto
politiijat
gávdne
su
.
Son
beassá
miehtá
Norgga
náitit
olbmuid
ja
doaivvu
ahte
boahtte
áiggis
maid
beassá
náitit
sámiid
Suomas
,
Ruoŧŧas
ja
Ruoššas
.
Son
besttii
joavkku
máŋgii
,
náivuotnalaččat
ledje
máŋgii
akto
čađa
.
Son
bijai
dili
ságastallat
olbmuiguin
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
sártni
.
Son
bivdá
heastta
iežas
doalvut
rastá
eanu
,
muhto
heasta
vástida
:
Mun
in
riema
du
guoddit
rastá
eanu
,
jus
dan_dihte
sorbmen
iežan
čivgga
.
Son
boahtá
maŋŋil
.
Son
boahtá
muitalit
muitobottus
iežas
sániiguin
mot
17-jahkásažžan
dán
miessemánu
beaivvi
1945:s
vásihii
lihkohisvuođa
mas
nuorra
olbmot
miehtá
Norgga
riika
dušše
ja
roasmmohuvve
.
Son
bovde
nuoraid
miehtá
riikka
oasálastit
gilvvuide
gos
sámi
musihkka
lea
fokusis
.
Son
buktá
ovdan
ahte
máilbmi
joatká
nu
mo
ovdal
maŋŋá
finánsaroasuid
.
Son
báhca
álo
maŋemužžan
maŋŋel
joavkku
hárjehallamiid
,
ja
hárjehallá
viidásit
báhčit
spáppa
mollii
.
Son
bálkkašuvvui
duoppil_dáppil
maŋŋel
go
nevttii
Giehka
nammasaš
Ruošša
filmmas
.
Son
bážii
maid
maŋŋel
iežas
ja
jámii
veaigin
buohccevissui
.
Son
cuiggoda
earenoamážit
duopmára
Bernt
Thomas
Berntsena
,
gean
oaivvilda
leat
beare
dávjá
leamaš
oidnosis
čiekčamiid
maŋŋel
.
Son
dadjala
vel
ahte
son
lea
ovttaoaivilis
Guovdageainnu
hárjeheddjiin
,
Svein
Ole
Sandvikain
,
go
logai
ahte
spábbačikčiin
galggašii
geasseluopmu
miehtá
suoidnemánu
.
Son
dadjá
ahte
skuvlaáidái
leat
oahpaheaddjit
maid
gaikon
ráiggi
vai
besset
duolbmunmašiinnain
čađa
.
Son
dadjá
vel
ahte
eatnasat
geat
ledje
báhtaran
ránnjáriikkaide
gal
lea
máhccan
fas
ruovttoluotta
Kosovoi
njuolga
maŋŋel
soađi
.
Son
dahká
viđa
jahkásaš
čadnojuvvon
šiehtadusa
báŋkkuin
,
muhto
de
gahččá
dábálaš
reantodassi
ja
jagi
maŋŋel
ožžot
kundárat
fálaldaga
3
,
5
proseantta
rievdadeaddji
reanttu
viessolotnii
.
Son
dajai
ahte
lea
erenoamáš
boddu
go
beasai
addit
bálkkašumi
Ellinor
Guttorm
Utsii
,
gii
čađa
gaskka
lea
leamaš
oidnosis
organisašuvnna
bargguin
.
Son
dajai
duvle
rádiosáddagis
oktan
váldoággan
geassádeapmái
njunušsajádagas
guovtti
áigodaga
maŋŋel
leamaš
dan
,
ahte
Sámidiggi
livččii
šaddan
bearehaga
su
persovnna
mielde
ja
ii
livčče
šat
doarvái
ovdánan
sámi
álbmot
válljen
orgánan
.
Son
dajai
maŋŋel
Min
Áigái
ja
Áššui
ahte
su
mielas
lea
ártet
go
hárjánan
politihkkar
dahká
dákkáriid
.
Son
dat
unnitlogujoavkku
bealis
čilgii
gielddastivrii
mo
dát
moiveášši
vulggii
mannan
dálvvi
johtui
,
maŋŋá
go
unnitlogujoavku
bivddii
dárkkistanlávdegotti
dárkkistit
gieldda
giellaruhtageavaheami
.
Son
dattetge
ii
hálit
šaddat
menddo
gievran
maŋŋá
Sirpmá
barggu
.
Son
de
jearrá
guovžžas
,
ahte
ii
go
gille
rastá
eanu
doalvut
.
Son
deattuha
seammás
ahte
ii
leat
gáibádus
álggahit
fitnodaga
kurssa
maŋŋel
,
muhto
kursaoasseváldiin
ferte
leat
motivašuvdna
ja
áinnas
fitnodatjurdda
.
Son
diehtá
bures
man
birra
hupmá
,
go
son
ránnán
lea
šaddan
Rávttošnjárgga
álbmotmeahccái
maŋŋil_go
viiddiduvvui
.
Son
diehtá
makkár
earán
lea
,
namalassii
muitalit
dan
áiggi
birra
go
lei
Kárášjogas
ja
dan
mii
maŋŋel
dáhpáhuvai
.
Son
doaivu
beassat
Sámedikki
njunnožii
maŋŋil
válggaid
.
Son
dovdá
ahte
Boazodoallohálddahus
dál
njulgestaga
bágge
su
dovddastit
ahte
son
lei
álggos
gielistan
boazologu
jus
miehtá
rievdadit
miessešattu
.
Son
duddjogoahtá
veattis
20
jagi
maŋŋel
go
earát
leat
oalát
heaitán
árbevieruin
ja
veaddedujiide
ii
leat
šat
átnu
nu
movt
ovdalašáigge
.
Son
evttoha
ahte
gonagas
dahje
stáhtaministtar
boahtá
Muskenii
dalá
maŋŋá
sámediggerahpama
bivdit
ándagassii
Divttasvuotnalaččain
dan
vearredagu
ovddas
mas
sii
vigiheamit
leat
gillán
.
Son
ferte
čieža
beaivvi
sisa
maŋŋel
nominašuvnna
dieđihit
geassáda
go
.
Son
fertii
maŋŋil
Klinihkas
muitalit
iežas
vásáhusaid
ruovttus
,
ja
mo
son
lei
birgen
.
Son
finai
maŋŋá
bivdimin
Anárjogas
skihpáriid
mielde
,
ja
dalle
gottii
1,4
kilosaš
ditti
.
Son
finaige
Guovdageainnus
distaga
,
ja
muitalii
movt
su
niehku
,
vázzit
Ruonáeatnama
rastá
,
ollašuvai
go
son
lei
13-jahkásaš
.
Son
fárrii
Áltái
vázzit
joatkkaskuvlla
ja
maŋŋel
dan
manaiges
Romsii
.
Son
gal
lohká
olbmuid
áddet
váillahit
dán
veahki
maid
ovddeš
oadjokantuvrrain
ožžo
,
muhto
dát
lea
rievdaduvvon
maŋŋil_go
NAV
ásahuvvui
.
Son
galgá
leat
steavliduvvon
keaisár
Nero
risttalašvuođadoarrádallamiid
vuolde
60-jagiid
loahpageahčen
maŋŋil
Jesusa
riegádeami
.
Son
galgá
čađa
gaskka
geasset
bargat
Guovdageainnus
.
Son
gii
beasai
illudit
eanemusat
maŋŋel
gilvvuid
,
lei
Anne
Risten
Sara
.
Son
gii
mu
mielas
heaibbui
hirbmat
bures
,
lei
Eirik
Eikeland
,
go
son
han
lea
oanehis
áiggis
šaddan
hirbmat
buorre
,
muitala
Gundersen
ja
son
joatká
:
–
Eirik
Eikeland
bođii
vuosttaš
heaibunhárjehallamii
ovdalaš
juovllaid
ja
moadde
vahkku
maŋŋel
vuittii
son
Davvi-Norgga
gilvvuid
.
Son
gii
ovddemussii
dollii
arvvi
čađa
lei
ges
Sara
Elin
Helene
Birkely
.
Son
gii
čuggii
báhtarii
eret
das
maŋŋil
.
Son
giitala
buohkaid
geat
viššalit
leat
áŋgiruššan
RÁ
čađa
ovddidit
bellodaga
politihka
.
Son
gilddii
maid
bihttá
čájeheames
gitta
25
jagi
maŋŋil
su
jápmima
.
Son
gottii
njágá
9
minuvtta
maŋŋel
go
gilvvut
álge
ja
dainna
vuittii
hárjehallanseahta
.
Son
guhte
lei
60
loguin
jámii
buohcciviesus
moadde
diimmu
maŋŋá
lihkuhisvuođa
.
Son
gávdnui
fas
maŋŋel
go
lei
measta
jándora
okto
vázzán
meahcis
.
Son
gávnnai
ge
maid
guovžža
bieju
maŋŋel
go
guovža
lei
finadan
sin
ealo
siste
.
Son
han
botkii
čoahkkima
masa
lei
gohččon
,
ja
finai
vel
maŋŋel
čálalaččat
dieđiheamin
daidda
geat
leat
báhcán
čoahkkinastit
ahte
son
joatká
jođiheaddjin
dábálaš
riikačoahkkima
rádjái
,
dadjá
John
T.
Solbakk
.
Son
han
dadjá
ahte
gielda
dárbbaša
ruvkkiid
vai
sihkkarastá
ruđalaš
boahtteáiggi
,
go
son
ii
leat
sihkar
addá
go
stáhta
šat
seamma
olu
gielddadoarjaga
go
dál
.
Son
han
čađa
gaskka
dajai
ahte
dá
lea
dušše
speallu
ja
imaštalan
manne
ná
rikkere
go
oaivvilda
dán
speallun
,
dadjá
Alice
,
gii
lei
ráhkkanan
ahte
su
sámivuohta
sáhttá
geavahuvvot
su
vuostá
.
Son
humai
Festivála
jođiheddjiin
Jarle
Trulseniin
maŋŋel
konseartta
ja
son
maid
lei
suhttan
go
dakkár
dáhpáhus
geavai
su
lávddis
.
Son
hálidii
ieš
boarrásiid
siidii
maŋŋel
go
su
viessu
Šuoššjávrris
bulii
!
Son
háliida
ahte
musihkkakorpsa
joatká
juogaládje
maiddái
maŋŋel
,
áinnas
eará
musihkkáriiguin
ovttas
dahje
muhtun
joavkkuin
.
Son
háliidivčče
oažžut
ságaide
sihke
sii
geat
bidje
čáhcebohcciid
ovdal
ja
maŋŋá
soađi
.
Son
hávkkai
maŋŋá
go
gávdnui
vuossárgga
báttiin
birra
čoddaga
bearraša
viehkanhárjehallanrusttegis
.
Son
ieš
manai
čađa
digáštallansiiddu
maŋŋel
go
Min
Áigi
válddii
suinna
oktavuođa
.
Son
ii
dieđe
maid
vástidit
go
jearan
manin
eai
lean
váldán
oktavuođa
Sámi
Vuorká-Dávviriin
Kárášjogas
ovdalgo
čorgegohte
,
go
musea
háliida
DSF
áiggi
duođaštuvvot
museas
ja
fertii
ieš
máŋga
beaivvi
maŋŋá
jearrat
.
Son
ii
dieđe
sihkkarit
mo
galgá
seastit
maŋŋá
go
gielda
lea
golahan
golbma
miljovnna
ruvnnu
eambbo
go
lea
ráddjejuvvon
dán
jagi
bušehttii
.
Son
ii
dieđe
šat
mot
leat
ožžon
nissona
oktan
mánáiguin
,
muhto
muhtun
áiggi
maŋŋil
ožžo
politiijat
mánáid
ja
eatni
eret
dálus
.
Son
ii
duostta
árvaladdat
beassá
go
presideantan
,
muhto
lohká
sus
lea
buorre
dovdu
maŋŋel
vuosttaš
bohtosiid
.
Son
ii
jierásnuvvan
ovdal_go
nahkehii
spáppa
mollii
,
maŋŋel
go
Per
Inge
Eira
lei
bargan
hui
bures
das
ovdalaš
.
Son
ii
lean
jáhkkán
ahte
lea
vejolaš
Guovdageainnus
,
gos
leat
oalle
ollu
guoros
kantuvrrat
miehtá
márkana
juste
dál
,
ribahit
báikki
gosa
lei
bures
ráhkkanan
fárret
.
Son
ii
leat
gal
eambbo
gullan
dán
birra
,
ja
ii
loga
iežas
nu
beare
balus
bargosajiide
,
go
boasta
gal
sihkarastá
ahte
barggu
eai
masse
.
Son
ii
leat
ieš
gal
oaidnán
fuorragávppašeami
,
muhto
lea
čielggas
ahte
sáhka
dan
birra
lea
leavvan
miehtá
gili
.
Son
ii
leat
ruovttus
dan
stuora
beaivvi
,
muhto
ávvuda
maŋŋel
.
Son
ii
máhccan
goasse
šat
Kárášjohkii
maŋŋel
go
manai
inuihtaid
oahpahit
bohccuiguin
bargat
.
Son
ii
šaddan
vuosttaš
čoahkkimii
masa
Guovdageainnu
Sámi
Searvi
gohčui
,
go
dat
doaimmalaš
nisu
lei
mátkkis
,
muhto
jagiid
maŋŋel
lea
leamaš
dadjat
juo
juohke
čoahkkimis
.
Son
ii
šat
sáhte
giliolbmuid
čalmmiide
geahččat
maŋŋá
otnáža
.
Son
ii
čiegat
ahte
lea
dan
maŋŋel
maid
lodden
,
dieđusge
lobiheamit
.
Son
illuda
juo
ruđa
geavahišgoahtit
,
iige
loga
iežas
ballat
šaddat
hánisin
maŋŋá
dán
jagi
.
Son
illudii
sákka
go
beasai
suinna
velá
deaivvadit
maŋŋá
.
Son
ipmirda
ahte
boazoeaiggádat
eai
astta
boahtit
iešguđet
sivaid
geažil
ja
čujuha
dasa
ahte
unnán
muohta
dagaha
ahte
boazoeaiggádat
šaddet
measta
čađa
áigge
guođohit
.
Son
ipmirdišgođii
mii
lei
dáhpáhuvvan
go
logi
jagi
maŋŋil
ii
lean
velge
ožžon
máná
.
Son
jearrá
lea
go
dákkár
láhkarievdadeapmi
dahkkon
maŋŋel
go
ballagohte
ahte
Guovdageainnu
searvegotteráđđi
sáhttá
luoikat
girku
ovdamearkka
dihte
Olav
Berg
Lyngmoii
.
Son
joavddai
lotti
lusa
mii
galggai
fievrredit
su
rastá
jávrri
.
Son
johtá
miehtá
Sámi
ja
ohcá
nuorra
bártnáža
,
guhte
lea
gaskal
12
ja
14
jagi
.
Son
jorggiha
ruoktot
ákšu
viežžat
,
ja
dainna
čuollá
geainnu
vuovddi
čađa
.
Son
jáhkká
ahte
Leavvajoga
guovlluin
leat
leamaš
áiggiid
čađa
sámesiiddaid
dálveorohagat
,
go
doppe
gávdná
seamma
dovdomearkkaid
go
nuorta
Finnmárkkus
.
Son
jáhkká
leat
heajos
dálkki
miehtá
geasi
,
miehtá
Norgga
.
Son
jáhkká
leat
vejolaš
,
ahte
galbma
álgogeasi
dihte
dittit
leat
gorgŋon
johkii
maŋŋil_go
mannán
gease
.
Son
jámii
1991:s
ja
maŋŋel
dan
jotkkii
ge
su
bárdni
gonagas
Harald
dán
doaimma
.
Son
jámii
beaivvi
maŋŋel
Hámmarfeastta
buohccivissui
.
Son
jámii
beaivvi
maŋŋel
.
Son
jápmá
guhtta
diimmu
maŋŋá
.
Son
lasiha
ahte
čájehuvvo
ahte
leat
stuorra
erohusat
suopmangrammatihkkas
riikarájáid
siste
maid
,
muhto
maiddái
ovttaláganvuohta
riikarájáid
rastá
.
Son
lasiha
vel
ahte
dán
vuođul
vuohttit
maid
ahte
bargu
maid
Sámi
allaskuvla
lea
doaimmahan
áiggiid
čađa
lea
árvvus
adnojuvvon
ovdamearkan
eará
álgoálbmogiidda
.
Son
lasiha
vel
dasa
ahte
son
jáhkká
váttisvuođa
unnut
,
maŋŋil_go
ođđa
lásat
álget
doaibmat
dán
giđa
.
Son
lasiha
vel
,
ahte
dát
bohtosat
ledje
vuordimis
,
go
diehtit
,
ahte
muhtun
sajiin
čáhci
lea
boahtán
máŋggaid
jagiid
áigge
seinniid
ja
gáhtu
čađa
.
Son
lasiha
velá
ahte
seamma
heargi
vuittii
Gironis
maŋŋá
.
Son
lea
ain
Romssa
buohccivissui
oaivevahágiin
maŋŋel
go
biila
mas
lei
,
vujii
badjel
luotta
olggobeal
Kárášjoga
márkana
sotnabeaivve
iđida
.
Son
lea
aitto
ollen
ruoktot
maŋŋel
vahkkoloahpa
Romssas
,
by:Larmas
.
Son
lea
aitto
čohkkedan
pálmmaid
vuollái
,
maŋŋel
go
Jáhpánis
čokkii
vuoittuid
.
Son
lea
bargan
divodemiin
geasi
miehtá
.
Son
lea
barggu
čađa
ožžon
ollu
dieđuid
ja
vuđolaš
ipmárdusa
sámi
máinnasteamis
.
Son
lea
beassan
mátkkoštit
miehtá
máilmmi
,
oassálastán
máŋggaide
konferánssaide
,
oahpásmuvvan
hui
ollu
sámi
nuoraiguin
eará
riikkain
ja
beassan
deaivat
eará
álgoálbmogiid
.
Son
lea
bures
čiekčan
guhkit
áiggi
ja
leamašan
ollislaččat
buorre
miehtá
jagi
,
oaivvilda
Høgli
.
Son
lea
dahkan
ollu
rastá
rájáid
,
sihke
Norggas
ja
Ruoŧas
.
Son
lea
dovddus
nuorra
gii
ii
leat
balus
muitalit
musihka
čađa
iežas
váttisvuođaid
ja
maid
son
vásihii
go
givssiduvvui
ja
son
lea
iloš
go
dákkár
fáladat
lea
maiddái
nuoraide
.
Son
lea
dušše
mátkkošteame
čađa
giláža
,
muhto
sii
jáhkket
ahte
dát
olmmái
dat
lea
revisora
.
Son
lea
fitnan
USA:s
,
johtán
miehtá
Eurohpá
ja
Davviriikkain
gos
lea
čájáhallan
.
Son
lea
fitnan
USA:s
,
johtán
miehtá
Eurohpá
ja
Davviriikkain
gos
lea
čájáhallan
.
Son
lea
ge
áiggiid
čađa
ráhkadan
ollu
sámemusihka
.
Son
lea
giđa
miehtá
ohcan
Alamattila
dán
guovllus
.
Son
lea
hirbmat
movttet
ja
duhtavaš
maŋŋel
vuosttaščájálmasa
,
gosa
ledje
boahtán
ollu
mánát
ja
maiddái
rávisolbmot
.
Son
lea
hirbmosit
suhttan
maŋŋel
riiddu
mii
leat
beaggán
sihke
siskkáldasat
ja
maiddái
medias
maŋemus
áiggiid
Sáme
Radio
hoavda
dihte
.
Son
lea
ieš
fitnan
guovllus
maŋŋá
go
Sámiráđđi
moralalaččat
ja
ruđalaččat
doarjugođii
san-álbmoga
dikki
eiseválddiid
vuostá
.
Son
lea
ieš
maŋŋel
ohcanáigemeari
ohcame
beassat
registarii
.
Son
lea
ieš
čállán
sullasaš
ášši
birra
girjjis
«
Lailastan
Laila
»
gos
muitala
mo
Suoma
eanetlogu
álbmot
čájehit
sápmelaččaid
filmmain
áiggi
čađa
.
Son
lea
ikte
beaivvi
miehtá
vuodján
traktoriin
ja
hoigan
muohttaga
eret
luotta
alde
.
Son
lea
jagiid
mielde
čađa
jearahallan
guovllusápmelaččaid
ja
dážaid
.
Son
lea
johtán
ja
doallan
konsearttaid
miehtá
Norgga
ja
vel
olgoriikkas
maiddái
.
Son
lea
johtán
miehtá
Gáivuona
musihkkaskuvlla
ja
oahpahan
mánáid
ja
ollesolbmuid
lávlut
ja
čuojahit
čuojanasaiguin
.
Son
lea
jođihan
8
suomagielat
oahppi
80
diibmosaš
dárogiela
álgooahppokurssa
čađa
.
Son
lea
jođihan
dán
bellodaga
dan
rájes
go
nugohčoduvvon
gilážiid
iešláganat
ledje
bellodaga
listtuin
miehtá
Norgga
,
ja
geat
celke
vaikke
maid
politihkalaš
áššiide
.
Son
lea
leamaš
dálloeamit
,
eadni
ja
mielde
dološlágan
boazobarggus
miehtá
jagi
.
Son
lea
maid
duhtavaš
go
Sámedikki
dievasčoahkkin
hálida
ovttasbarggu
riikkarájáid
rastá
.
Son
lea
maid
gávnnahallan
vuodján
biillain
maŋŋel
go
lei
massán
vuodjengoartta
.
Son
lea
maid
suorganan
maŋŋel
dán
dáhpáhusa
,
nu_ahte
lea
áibbas
heaitán
juhkamis
.
Son
lea
maiddái
duđavaš
man_láhkai
joavku
lea
doaibman
gilvvu
čađa
.
Son
lea
maŋŋel
politiijaallaskuvlla
jagi
2003
,
váldán
joatkkaoahpu
Sámi
allaskuvllas
Guovdageainnus
,
gos
lea
lohkan
servvodat-
ja
luonddufága
mas
boazodoallu
lea
čiekŋudanoassi
.
Son
lea
maŋŋil
dušše
oktii
oaidnán
dákkár
ráhkkanusa
,
ja
dat
lei
sámi
ossodagas
Nordiska
Museas
Stockholmmas
.
Son
lea
mátkkoštan
Eurohpá
miehtá
ruđa
haga
olles
jagi
juo
.
Son
lea
máŋga
jagi
dás
ovdal
goddán
luosa
mii
dettii
20
kilo
maŋŋá
go
lei
čollejuvvon
.
Son
lea
nagodan
vuosttas
oasi
iežas
ruđahis
mátkkis
Eurohpá
čađa
.
Son
lea
oalát
suorganan
maŋŋel
go
leat
gullan
ahte
NSR
riikkastivra
árvala
ahte
dážat
ja
rivgut
eai
galgga
sáhttit
šaddat
miellahttun
NSRs
.
Son
lea
olles
mánnávuođa
čađa
mátkkoštan
gesiid
ja
luomuid
Sáltesávjui
,
Lágesvutnii
.
Son
lea
ovdánan
nannosit
maŋŋá
go
lea
álgán
Kulturskuvlii
.
Son
lea
ruhtadan
produserema
sihke
priváhtalaččat
ja
iežas
máŋga
fitnodaga
čađa
.
Son
lea
veallán
beaivvi
miehtá
olgun
iige
leat
bargan
maidege
.
Son
lea
vuodján
miehtá
Finnmárkku
rittu
ja
maid
Sis-Finnmárkku
.
Son
lea
vuoittu
bealde
maŋŋel
go
lea
deaivan
73
geardde
75
luođas
.
Son
lea
vuos
jođus
Gardermoenii
doalvut
gussiid
,
ja
de
dan
maŋŋil
iežas
aiddo
rahppon
sámi
siidii
,
mas
ii
livčče
sáhttán
eará
namma
go
Ofelaš
.
Son
lea
válljejuvvon
sámediggeáirrasin
ja
dál
beassá
ge
fas
joatkit
dán
doaimma
maŋŋel
go
válddii
virgelobi
dás
stádačálli
barggu
dihte
.
Son
lea
vásihan
iežas
dutkosiid
bokte
ahte
mánát
ohppet
buoremusat
barggu
čađa
,
ja
su
mielas
leat
dehálaš
ahte
mánáidgárddit
barget
árbevirolaš
máhttofievrredemiin
.
Son
lea
čalmmiiguin
viggan
nuolahit
mu
miehtá
eahkeda
!
Son
lea
čohkken
oppalaš
dieđuid
dan
gálvoráidovuodjimis
,
mii
lei
maŋŋil
heargeáiggi
ja
ovdal
biilaáiggi
.
Son
lea
čuohpaduvvon
40
geardde
maŋŋá
lihkuhisvuođa
juolggi
dihte
ja
otná
beaivvige
leat
vel
áibbas
dearvvaš
.
Son
lea
čállán
dan
bihtá
golmma
čeardda
máidnasa
vuođul
;
Sámi
,
Kalaallit_Nunaat
inuihta
ja
Alaska
indiána
kultuvrras
ja
dás
lea
boađusin
máinnas
mii
muitala
dáhpáhusaid
maŋŋel
stuora
roasu
.
Son
leage
badjelasastis
váldán
dárkkisteami
maŋŋá
go
Aronsen
gaskan
dárkkisteami
sirdojuvvui
dán
barggus
eret
.
Son
leaikkastalláge
ja
lohká
ahte
gal
de
maŋŋil
beassá
oaidnit
ahte
lei
go
ávki
sálteguolis
.
Son
leamaš
Bargo-
ja
searvadahttindepartemeantta
stáhtačállin
2007
rájes
,
maŋŋil_go
Berit
Oskal
Eira
heittii
.
Son
lei
ain
heakkas
go
dolvojuvvui
helikopteriin
Jiellevári
buohccevissui
,
muhto
jámii
maŋŋel
buohccevissui
.
Son
lei
báhtaran
giddagasas
,
muhto
guokte
beaivve
maŋŋá
guokte
sápmelačča
gávdne
su
meahcis
.
Son
lei
dalle
Sis-Finnmárkku
skuvlaráđi
jođiheaddji
ja
šattai
maŋŋil
skuvladirektevran
.
Son
lei
dearvvašnuvvan
mannan
dálvvi
skohterlihkohisvuođa
maŋŋá
.
Son
lei
hirpmástuvvan
man
heitot
dát
geaidnu
lei
,
muhto
lohká
ollu
heajos
geainnuid
miehtá
fylkka
ja
maidda
ii
leat
leamaš
ruhta
divvut
.
Son
lei
hui
duhtavaš
go
bođii
stuoradiggái
moadde
diimmu
maŋŋil_go
Norges
Bank
almmuhii
ahte
reantu
lea
vuoliduvvon
.
Son
lei
ieš
maŋŋá
divodan
vistti
ja
eará
ráhkkanusaid
.
Son
lei
ikte
eará
stivralahtuiguin
báŋkkus
bidjame
ruđa
Norsk
Folkehjelp
kontoi
,
mii
manná
Haiti
veahkkin
maŋŋel
eanandoarggástusa
mii
deaividii
doppe
.
Son
lei
illudan
geiget
skeaŋkkaid
,
ja
dál
maŋŋel
lea
su
mielas
dušše
somá
go
lea
beassan
muitalit
sihke
namas
ja
agis
Mette
Maritii
,
muitala
Nils
Åke
eadni
,
Maia
Hætta
.
Son
lei
mannan
oakkastit
maŋŋá
go
lei
oaidnán
giliviesu
šearpmas
luosa
.
Son
lei
ovdalaččas
viššal
valáštallat
ja
attii
sutnje
movtta
joatkkit
maŋŋel
go
šattai
doaimmashehttejuvvon
.
Son
lei
páhppan
Kárášjogas
Alf
Wiig
maŋŋil
.
Son
lei
sihke
suhttan
,
balus
ja
heađis
go
šattai
unnimusat
viđa
geardde
riŋget
AMK-guovddážii
ovdalgo
beasai
čađa
.
Son
lei
veahá
roasmmohuvvon
maŋŋel
lihkohisvuođa
.
Son
lei
velledan
girkogárdái
nohkkat
maŋŋil_go
Girkonjárgga
olgobáikkit
giddanedje
dan
idjii
.
Son
lei
vuorddašeamen
fáru
diibmu
0900
Romssa
giddagasas
,
go
bálvaleaddji
attii
sutnje
reivve
gos
čuoččui
ahte
son
ii
beasa
mannat
doaktára
lusa
diibmu
0930
,
dušše
diibmobeali
maŋŋá
.
Son
lei
váiban
ja
veaháš
stiivvis
maŋŋel
gilvvuid
.
Son
lei
álggos
áššáskuhtton
geahččalan
goddit
nuppi
olbmo
,
muhto
dát
rievddai
maŋŋel
ja
go
ášši
bođii
dikki
ovdii
,
de
lei
áššáskuhtton
earenoamáš
várálaš
vuogi
mielde
meannudan
báhčinvearjjuin
.
Son
lei
čađa
birolaš
olmmoš
ja
dasa_lassin
lei
son
veahkaválddálaš
mánáid
vuostá
.
Son
lei
čuovggas
,
dego
beaivváš
fal
,
ná
máŋggaid
jagiid
maŋŋá
go
lei
unnán
dahje
ii
makkárge
oktavuohta
arktalaš
álbmogiid
gaskkas
nuortan
ja
oarjin
.
Son
liikká
muitala
ahte
Coop
lea
vásihan
rievdadeami
Kárášjoga
ostiin
maŋŋá
go
bođii
ođđa
gilvaleaddji
márkanii
.
Son
liiko
hui
bures
oaggut
,
ja
borašii
guoli
miehtá
geasi
.
Son
livččii
maid
galgan
áhči
váidit
dalá
maŋŋá
go
vuosttas
geardde
dahku
lei
dahkkojuvvon
.
Son
logai
ge
maŋŋel
filbmačájeheami
ahte
son
álggii
dáinna
prošeavttain
dan
áiggi
go
ásai
Guovdageainnus
.
Son
logai
maŋŋel
ahte
lea
oaidnán
olu
miellačájehemiid
,
muhto
ii
goasse
ge
ovdal
lean
vásihan
dakkára
go
Máze-akšuvnna
.
Son
lohká
ahte
Norga
lea
lohpidan
čoavdit
ášši
,
maŋŋel
go
Sámi
vuoigatvuođa
lávdegoddi
lei
buktán
iežas
árvalusa
.
Son
lohká
ahte
Sámediggi
oaidná
daid
hástalusaid
maid
fylkkamánnit
oidnet
ja
go
sámit
leat
miehtá
Norgga
.
Son
lohká
ahte
dilli
dál
lea
nu_ahte
visot
njuovvan
ferte
mannat
njuovahagaid
čađa
.
Son
lohká
ahte
sii
leat
massán
luohttámuša
Trostenii
maŋŋel
go
son
fas
mieđihii
joatkit
jođiheaddjin
.
Son
lohká
dan
dego
njuolggogeaidnun
maŋŋel
go
evttohusaid
bidje
gulaskuddamii
ja
iešguđet
báikkit
ledje
ovddidan
rievdadusaid
ja
kandidáhtaid
evttohusaid
.
Son
lohká
dábálažžan
ahte
joavkkut
leat
njoazit
,
ja
čilge
ahte
sápmelaččaide
váldá
veaháš
áiggi
ovdal_go
dáikkihit
dieđihit
,
ja
dat
sáhttá
leat
njuolga
ovdal
dahje
vel
maŋŋel
áigemeari
maid
.
Son
lohká
girječálli
mettii
dás
,
dasgo
muvrrat
ledje
olbmuid
geađgeáiddit
maid
olbmot
maŋŋá
soađi
geavahedje
geađgejulggiide
¶
Son
lohká
iežas
ohcan
doarjaga
Sámedikkis
murrenbargguide
masa
dárbbaša
mohtorfievrruid
,
maŋŋel
go
politihkkarat
ledje
su
ávžžuhan
ohcat
doarjaga
Sámedikkis
dasa
.
Son
lohká
iežaset
gal
fitnan
lasi
sihkkarastimin
dálloráđu
maŋŋá
garra
dálkkiid
álgojagis
.
Son
lohká
luohttámušaolbmuid
leamašan
mielde
čađa
áiggi
go
leat
leamaš
čoahkkimat
.
Son
lohká
maid
:
–
Čakčat
čoahkkái
geassit
fuođđogulaskuddama
,
ja
dan
maŋŋá
bargat
viidáseappot
áššiiguin
vuđolaččat
.
Son
lohká
ollu
sápmelaččaid
,
sihke
nissoniid
,
mánáid
ja
rádjeofelaččaid
fulkkiid
,
šaddan
guoddit
čađa
eallima
stuorra
noađi
sivahallamiid
geažil
gitta
otná
beaivái
.
Son
lohká
sii
nuorra
politihkkáriin
lea
ollu
dadjamuš
Bargiidbellodagas
,
muhto
jáhkká
iežaset
fertejit
olu
feaskárastit
ovdalgo
buohkaid
lea
hálahan
nu_ahte
sámegiella
fállojuvvo
miehtá
Norgga
buot
ohppiide
.
Son
lohká
viidáset
ahte
gilisearvi
lea
maid
leamašan
mávssolaš
dan
dáfus
ahte
giliolbmot
leat
ovttasbargguid
čađa
bures
oahpásnuvvan
guhtet
guoibmáseaset
.
Son
lohká
dán
leamaš
váttisvuohtan
ovdal
Boalvára
áigge
,
ja
maid
maŋŋá
Boalvára
.
Son
lohpida
dieđuid
ožžot
maŋŋil
,
gos
albbas
lea
johtán
vai
sáhttet
duođaštit
vahágiid
.
Son
luittii
ollu
áimmu
,
nohkai
ja
das
maŋŋel
eai
leat
šat
sus
váttisvuođat
.
Son
lávii
vuos
sárdnidit
kirkus
ja
maŋŋá
lei
son
juovlanigá
searvegottevisttis
.
Son
maid
dovddasta
ahte
sii
leat
unnán
ja
hejot
hárjehallan
maŋŋel
luomu
.
Son
maid
ii
loga
gullan
ahte
oktage
lea
eddon
maŋŋá
go
teáhter
lea
cuiggodan
ja
bilkidan
.
Son
maid
kommentere
mu
maŋŋel
go
Min
Áigi
lei
čállán
mu
birra
.
Son
maid
muitala
ahte
sis
lei
čađa
gaskkas
oktavuohta
psykologain
Norggas
ja
ahte
sii
nagodedje
hálddašit
dán
dilálašvuođa
,
vaikko
vel
Alice
Balto
lei
balus
.
Son
maid
muitala
manin
son
ii
válljen
boahtit
geahččat
bussá
lávvordaga
maŋŋá
go
bussá
vuddjui
.
Son
maid
váidala
go
SVL
ii
leat
vel
máksán
čikčiid
rehkegiid
5-6
jagi
maŋŋil_go
ledje
Estteeatnamis
,
ja
rehkegiid
dán
geasi
čiekčamiid
oktavuođas
.
Son
maid
čujuhii
ráđi
imašlaš
prioriteremii
,
go
sii
easkka
golbma
gitta
njeallje
mánu
maŋŋel
go
departemeanttain
lei
oktavuohta
gulaskuddanáiggi
guhkideami
birra
,
ohce
guhkideami
ja
manahedje
vejolašvuođa
maŋŋit
ohcama
geažil
.
Son
maiddái
miehtá
ahte
aviisa
ferte
šaddat
buorebun
.
Son
maiddái
muitalii
ahte
skutervuoddji
lei
gozuid
alde
maŋŋel
lihkohisvuođa
ja
humai
vehkiiguin
.
Son
maiddái
čielgasit
signaliserii
ahte
NSR
ferte
dasto
sirdit
su
plána-
ja
finánsalávdegoddái
maŋŋil
.
Son
manai
miehtá
davviriikkaid
ovdal_go
joavddai
dohko
gos
dál
orru
.
Son
meanahuvai
ja
maŋŋel
vuovssadii
.
Son
meinii
gurret
joga
vai
rastá
beassá
.
Son
miehtá
ahte
Vuovdavári
guovlluide
ii
galgan
hárjehallan
goassege
leavvat
.
Son
miehtá
ahte
dan
maid
son
logai
Ávvirii
giddagasa
fálaldagaid
birra
,
sáhttá
boasttuláhkái
áddejuvvot
.
Son
miehtá
ahte
dušše
guokte
vuodjenlobi
bivdoáigodagas
sáhttá
goaridit
ealgabivddu
Kárášjoga
gielddas
.
Son
miehtá
ahte
ii
leat
eahpedábálaš
ahte
bohtet
gárrenmirkovuovdit
Mátta-Norggas
davás
vuovdit
narkotihka
.
Son
muitala
ahte
erenoamážit
eamiálbmogat
davviguovlluin
áiggiid
čađa
leat
hárjánan
eallit
dálkemolsašuvvamiin
.
Son
muitala
ahte
giehtadeapmi
(
sámeniibbiin
čugget
čađa
mielgga
váibmui
)
lei
maid
dábálaš
,
muhto
dan
dahke
boazodoallit
suoli
maŋŋel
go
boazodoalloláhka
1936-37
jagiin
gilddii
dan
dahkat
.
Son
muitala
ahte
gárte
golbma
seahka
dievva
gunat
,
go
de
maŋŋel
buollinčáskadeami
ruhttejedje
suovvabohcci
.
Son
muitala
ahte
hárjehallamis
maŋŋel
lihkohisvuođa
geavahii
son
áiggi
dušše
gávdnat
movt
galggai
čuožžut
sihkkela
alde
vai
juolgi
ii
bávččat
.
Son
muitala
ahte
lea
čađa
dolkan
dán
áššái
,
ja
lea
dál
dohkkehan
buhtadusa
.
Son
muitala
ahte
maŋŋel
go
leat
ožžon
sisa
vástidanskoviid
,
de
ráhkadit
raportta
maid
suohkanat
ožžot
.
Son
muitala
ahte
maŋŋel
go
mediijat
čálligohte
ahte
bohccot
vuojáhallet
togii
,
de
álge
erenoamážit
neahttaaviissain
olggobealolbmot
buktit
kommentáraid
mat
leat
leamaš
sihke
suorggahahttit
ja
mat
leat
maid
bávččagahttán
.
Son
muitala
ahte
maŋŋel
čáskadeami
lei
suovvabohcci
viesus
issoras
báhkas
.
Son
muitala
ahte
miehtá
náveha
leat
gummi
guottát
maid
alde
gusat
vázzet
go
dan
návehis
eai
gávdno
sierra
hiŋgalat
iešguđetge
gussii
.
Son
muitala
ahte
miellahtut
leat
eret
máŋgga
suohkanis
miehtá
Sálttu
ja
dat
leage
su
mielas
earenoamáš
.
Son
muitala
ahte
sii
eai
leat
fállan
eanet
ossosiid
,
go
ii
leat
sihkar
movt
Álbmotviesu
dilli
šaddá
maŋŋel
jahkečoahkkima
.
Son
muitala
ahte
viellja
lei
vuordime
olgobáikki
eaiggáda
go
son
galggai
su
doalvut
ruoktot
maŋŋel
go
geargá
giddeme
olgobáikki
.
Son
muitala
filbma
govvida
duohta
dili
verddevuođas
mii
lea
áiggiid
čađa
leamaš
mearra-
ja
boazosámiid
gaskkas
.
Son
muitala
go
galggai
oažžut
muhtun
lágideaddji
almmuhit
ABC-girjji
,
de
fertii
vuos
vázzit
miehtá
Oslo
ja
jearahallat
livččii
go
lágádus
mii
sáhttá
prentet
su
girjji
.
Son
muitala
iežas
fuomášan
ráhkadit
Facebookas
joavkku
duorastateahkeda
ja
njeallje
beaivvi
maŋŋá
ledje
sárggusráiddus
600
miellahtu
.
Son
muitala
iežas
ja
nieidda
bargan
ovttas
maŋŋel
go
nieida
čuoččuha
su
veagalváldán
.
Son
muitala
iežaset
Boazodoallostivrras
bidjan
olu
áiggi
mannat
moatte
geardde
čoahkkimiin
čađa
daid
doaibmanjuolggadusaid
maid
dát
orohagat
leat
sádden
ja
imaštallá
jus
departemeanta
vállje
sihkastit
daid
eret
.
Son
muitala
iežaska
ja
Magnus
Vuolabiin
háleštan
maŋŋá
konseartta
man
bures
dat
manai
ja
ahte
ledje
boahtán
nu
ollugat
.
Son
muitala
maid
maŋŋel
gullan
olbmuid
gárddiid
luhtte
,
go
ságastallet
,
gos
čuoččuhit
sis
seamma
rivttiid
oktasašguohtuneatnamiidda
go
ovttasge
earás
.
Son
muitala
ná
:
Go
okta
boares
nieida
buohccái
ja
šattai
Ohcejoga
dearvvašvuođa
vissui
,
de
son
lávgojuvvui
ja
bassojuvvui
bures
,
muhto
jámii
fargga
dan
maŋŋá
.
Son
muitala
prošeaktavirggit
luvvejit
áiggi
buorebut
plánet
ja
ovttasbargat
rájáid
rastá
ja
mihttu
boahtte
áiggis
livččii
oktasaš
skuvla
.
Son
muitala
su
goaskit
,
Renate
Porsanger
,
lea
su
stylista
dahje
olmmoš
gii
ordne
fárdda
hámálažžan
,
čorgesta
vuovttaid
ja
vuoidá
muđuid
,
maŋŋá
go
Iŋgá
lea
nuoraid
gárvvohan
.
Son
muitala
:
–
Buot
jienat
miehtá
riikka
fertejit
lohkkot
albma_ládje
ja
de
fertejit
sii
,
Bargiidbellodat
,
ohcagoahtit
ovttasbargoguimmiid
nu_ahte
manná
gal
veaháš
áigi
ovdal_go
diehtit
geat
šaddet
sin
ovttasbargoguoibmin
.
Son
muitalii
ahte
sii
leat
boahtán
surgadis
dillái
go
Ruošša
stáhta
lea
čađa
sin
guohtoneatnamiid
ráhkadeamen
ruovdemáđiija
.
Son
muitalii
dilis
ja
čájehii
maiddái
mearkkaid
ja
háviid
maŋŋá
go
lei
huškkohallan
.
Son
muitalii
dutkiide
ahte
50-
ja
60-loguin
lávejedje
vuosttas
luosat
Kárášjogas
jo
goddot
gaskal
12
ja
14
beaivvi
maŋŋá
go
jiekŋa
suttai
Kárášjogas
.
Son
muitalii
sullasaš
lágaid
birra
miehtá
Davviriikkaid
guovllus
.
Son
muittuha
ahte
Deanu
čázádat
golgá
golmma
gieldda
čađa
Sámis
,
namalassii
Kárášjoga
,
Ohcejoga
ja
Deanu
.
Son
muittuha
ahte
Deanu
čázádat
golgá
golmma
gieldda
čađa
Sámis
,
namalassii
Kárášjoga
,
Ohcejoga
ja
Deanu
.
Son
muittuha
ahte
lea
ain
nu_ahte
áhpehis
nissonolbmot
eai
sáhte
oažžut
boahkuheami
ovdal
maŋŋel
12
vahkku
ja
njuoratmánát
eai
ge
oaččo
.
Son
namuha
ovdamearkan
ahte
ovdalaš
juovllaid
buohccái
sudno
mánná
,
ja
doavttir
duođaštii
maŋŋel
ahte
duogážin
dasa
lei
máná
váttis
skuvla
dilli
.
Son
nu
bargá
ahte
suovasta
vel
,
muhto
dákko
han
ihte
guokte
vári
,
ja
son
ii
oba
ollege
čađa
.
Son
oahpahii
Ailo
rumbomátkki
čađahit
ja
maŋŋel
dan
deaivvadeami
Ailo
álggii
geahččaladdat
noaiddástallama
.
Son
oaidná
buot
buoremussan
ahte
SáB
miehtá
Ávjovári
ceggejit
listtu
,
eai
ge
vikka
šat
bargat
ovttas
NSR:in
.
Son
oaidná
dál
maŋŋá
go
lea
ožžon
daid
bohtosiid
ahte
lei
ávkin
váldit
heasttaid
ruoktot
ja
ieš
hárjehallagoahtit
daid
.
Son
oaivvilda
ahte
niibbi
čugget
dahje
dearpat
čađa
mielgga
lea
biidnu
bohccui
.
Son
oaivvilda
ahte
olbmot
galggaše
ipmirdit
manne
sápmelaččat
leat
beahtahallan
maŋŋel
Kiwi
jahkefeasta
.
Son
oaivvilda
maid
ahte
Bearráigeahččanlávdegoddái
šaddá
váttisin
doaimmahit
iežaset
doaimmaid
,
go
ráđđi
vástida
máŋga
vahkkuid
maŋŋel
vástidanáigemeari
,
ja
dasa
ii
liiko
Skum
.
Son
oaivvilda
,
ahte
evaluerema
maŋŋá
soaitá
boahtit
boađus
,
ahte
doaibmadoarjagat
heaittihuvvojit
.
Son
oaččui
doaimma
maŋŋá
go
Guovddášbellodat
luoddanii
.
Son
oaččui
mašiinna
maŋŋá
go
su
váibmu
bisánii
2004:s
.
Son
ohcalii
maid
dieđu
gosa
sáhtášii
čuojahit
maŋŋá
álbmotčoahkkima
go
olbmuid
bahča
dovddut
leat
boktojuvvon
.
Son
orru
Ohcejogas
,
muhto
vánddarda
miehtá
Deanuleagi
ja
čállá
áššiid
Ávvira
ovddas
.
Son
orru
maid
veaháš
ráhkkanan
dasa
ahte
olbmot
bohtet
eanet
váldit
suinna
oktavuođa
maŋŋel
go
filbma
lea
oidnon
ja
muitala
ge
Sverre
Porsangera
veháš
nevvon
su
.
Son
reŋgogođii
nuorran
boazosápmelaččaid
,
ja
náitalii
maŋŋel
boazosámenieiddain
.
Son
riŋgii
ieš
maŋŋá
politiijai
ja
muitalii
maid
son
lei
dahkan
.
Son
rohtte
boares
reivviid
ja
čállosiid
maid
lea
gávdnan
diehtovuorkkáin
miehtá
Norgga
.
Son
rámidii
eaŋkil
sápmelaččaid
ja
sámesearvvi
bargiid
geat
áiggiid
čađa
leat
rahčan
Elsa
Laula
Renberg
vuoiŋŋas
.
Son
rámidii
erenoamážit
sin
geat
leat
láiden
instituhta
čađa
álgováttisvuođaid
-
ja
sin
geat
leat
ain
odne
barggus
ođđa
fakultehtas
.
Son
sihkkarastá
ahte
gielda
veahkeha
buohkaid
geat
dárbbašit
veahki
.
Son
sihkkarastá
ahte
ii
leat
beakkálmasvuođa
dihtii
čađaheamen
mátkki
nu
mo
muhtimat
geahččalit
botnjat
.
Son
sáddii
buot
650
oahppi
ruoktot
bearjadatiđida
maŋŋel
go
lei
muitalan
ahte
lea
boahtán
báhčalanáitta
.
Son
sáddii
divttaid
lágádussii
,
ja
maŋŋá
son
gulai
ahte
girjelágádusa
Iđut
diktakonsuleantta
Synnøve
Persen
gii
iešge
lea
diktačálli
lei
rámidan
su
erenoamáš
rikkis
sátnegovahallama
divttain
.
Son
sáhttá
maŋŋel
boahtit
deike
.
Son
sáhttá
telefuvnnas
hupmat
geainna
háliida
,
eaige
leat
gažaldagat
maŋŋil
.
Son
sávvá
nuorat
miehtá
Norgga
dál
beroštišgohtet
dieđihit
iežaset
jienastanlohkui
.
Son
sávvá
oažžut
dohko
šamánaid
miehtá
máilmmi
.
Son
viidáset
muitala
ahte
su
heastat
ledje
nu
ballan
ahte
ruhtte
áiddi
čađa
,
luotta
nala
ja
ruhtte
varrái
.
Son
vuovdá
skohterreagaid
miehtá
Davvikalohta
.
Son
váccii
Hámmárfeasttas
gaskaskuvlla
,
das
maŋŋel
artiumkurssa
Nordfjordeidas
ja
Oslos
.
Son
váccii
Norgga
eanandoalloallaskuvlla
ja
maŋŋel
go
doppe
gearggai
,
de
álggii
Sámefáldin
Nordlándii
1960:s
.
Son
váccii
vuovddi
čađa
dassážii
gávnnai
láđu
gos
ovdal
lei
idjadan
.
Son
válddii
badjelasas
doaimma
maŋŋá
go
searvi
ii
lean
máŋgga
jahkái
doaibman
.
Son
válddii
badjelasas
stáhtačállivirggi
sámi
áššiin
maŋŋá
Anders
Eira
golggotmánus
dán
jagi
.
Son
válddii
velá
Beazet
stobu
lahka
giehtajorriid
maid
lei
soađi
maŋŋá
veašidan
boastabálgá
gurrii
.
Son
váldojuvvuige
fuolkevuođa
dihte
eret
ášši
dutkamis
moadde
beaivvi
maŋŋil
duogušteami
ja
áššáiduhttima
.
Son
váldá
jođihandoaimma
badjelasas
Odd
Mathis
Hætta
maŋŋá
.
Son
vásiha
skoattu
,
sevnnjodeami
ja
jápmán
goddesáhpániid
ovdal_go
olle
fas
bartta
lusa
,
čađa
váiban
ja
nelgon
.
Son
ádde
bures
manne
leat
gieldán
herggiid
fievrredit
rastá
riikarájiid
.
Son
áigu
dán
dálvvi
guorahallat
gielladili
miehtá
Sámi
.
Son
áigu
ohcat
buozanvirgelobi
fylkkadikkis
vuosttaš
mánuid
go
lea
luohpan
,
ja
das
maŋŋel
fas
doaibmagoahtit
dábálaš
fylkkadiggeáirrasin
.
Son
áigu
váldit
eret
fálaldaga
maŋŋel
go
gullá
Min
Áiggis
ahte
lea
lobiheapmi
ja
ahte
Hermansen
gáibida
ahte
váldá
musihka
eret
.
Son
álggahii
Sámi
oahpahusguovddáža
virtuálaoahpahusa
prošeaktakoordináhtorin
seammás
gárvvásmuvvama
maŋŋá
.
Son
álo
sávvá
ahte
bohccuid
fitnama
maŋŋá
muohtašii
go
ođđa
vahca
suddješii
gietti
.
Son
ánssáša
muittu
,
40
jagi
maŋŋel
go
su
vuosttaš
girji
ilmmai
.
Son
ávžžuha
olbmuid
dušše
fal
boagustit
iige
suhttat
go
oidnet
Leavnnja
russa
guokkardallame
luottaid
rastá
dahje
oaggume
kummas
.
Son
šattai
maŋŋil
ossodathoavdan
Fylkaeanandoallokantuvrras
Finnmárkkus
ja
loahpahii
iežas
karriera
ráđđeaddin
Finnmárkku
Fylkamánnái
,
eanandoalloossodagas
.
Son
šattašii
vuosttaš
sátnejođiheaddji
gii
maiddái
galgá
doaibmat
miehtá
Sámi
politihkkárin
.
Son
čilge
ahte
dat
gávdno
miehtá
Europa
,
maiddái
Kárášjogas
.
Son
čilge
ahte
doppe
váldui
røntgen
bussás
,
ja
šibitdoavttir
sorai
bussá
juolgái
hávvečatnasa
,
mii
dađi
bahábut
oanehaš
áiggi
maŋŋá
ii
šat
bisson
,
ja
gahčai
eret
.
Son
čilge
ahte
guollešaddadeapmi
galgá
dáhpáhuvvat
siste
ja
buot
čáhci
mii
rusttegis
manná
olggos
buhtistuvvo
máŋgga
proseassa
čađa
ja
šaddá
nu
buhtisin
ahte
dan
oažžu
vaikko
juhkat
.
Son
čilge
ahte
maŋŋel
go
rievdadedje
vuogi
movt
iskat
čázi
,
de
leat
šaddan
sihtat
vuoššat
čázi
go
dan
sisdoalu
árvvut
leat
badjelis
go
dan
mii
lea
dohkkehuvvon
.
Son
čilge
ahte
mánáidsuodjalusas
miehtá
Norgga
leat
olu
ođđa
bargovuogit
,
sii
váldet
dieđuid
duođaleabbun
,
ja
čuvvot
eanet
mielde
mánáid
bajásšaddanbirrasiin
.
Son
čilge
ahte
sis
leat
leamaš
máŋga
čoahkkima
Lujávrriin
maŋŋel
go
dát
ášši
gullui
,
ja
ahte
Lujávrri
gielddas
leat
dáhkidan
ahte
guovddáža
fálaldagat
eai
heaittihuvvo
.
Son
čilge
ahte
son
ii
leat
risttalaš
,
ja
danne
ii
jáhke
jápmima
maŋŋel
fas
lea
eallin
.
Son
čilge
man
váttis
bargu
dát
leamašan
čađa
gaskka
go
juohke
sajis
leat
ožžon
vuostehágu
dán
bargui
.
Son
čilgii
maŋŋel
dulkka
bokte
go
čielggai
ahte
son
beasai
viidáseappot
fylkkagilvui
.
Son
čujuha
ahte
láhkaásahus
lea
suolavuođa
áššiid
váste
ásahuvvome
,
ja
ahte
láhkaásahus
ii
leat
mearriduvvon
ovdalgo
mannet
mearkkašumiid
čađa
maid
leat
ožžon
dasa
.
Son
čujuha
dasa
ahte
EEO
riikkaid
ássit
,
mii
dagaha
masá
olles
Eurohpá
,
besse
das
rájes
go
Finnmárkkuláhka
doaibmagođii
oaggut
miehtá
Finnmárkku
.
Son
čujuha
nugo
Anne
Severinsen
ahte
professora
Yngvar
Nielsen
teoriija
,
1891:s
,
ahte
lullisámit
bohte
aitto
maŋŋel
1700-logu
lulás
,
lea
adnon
ollu
sámiid
vuostá
.
Son
čujuha
paragráfa
10
gos
čilgejuvvo
mo
galgá
gieđahallat
dieđuid
mat
bohtet
maŋŋá
geassemánu
30.
beaivvi
jus
olbmot
leat
jápmán
dahje
olbmot
sáddejit
váidalusa
.
Son
čujuha
vel
dasa
ahte
skierrolohku
lea
vátnon
miehtá
Davvi-Norgga
.
Son
čujuhii
man
garrasit
apoastalat
ledje
ferten
gillát
Jesusa
áiggi
maŋŋel
.
Son
čuojahii
politiijaid
heahtenummarii
guđa
geardde
,
maŋŋil_go
joavddai
Áltái
,
ja
dáhtui
veahki
.
Son
čuojahišgođii
ovttas
Margaret
Bergeriin
maŋŋel
go
oaččui
jearaldaga
Bergera
produseanttas
čuojahit
.
Son
čuolai
bálgá
čađa
vuovddi
ja
doarridišgođii
mánáguovtto
.
Son
čuolai
bálgá
čađa
vári
.
Son
čuorvvuhii
antihkka
diŋggaid
maid
lei
miehtá
Davvikalohta
čohkken
dán
čuorvvuheapmái
.
Son
čájeha
mo
vuollegaččat
fiibersreaŋga
heaŋgá
rastá
geainnu
Iver
Jåks
–
Ii
got
dáid
fiibersreaŋggaid
livčče
sáhttán
eatnanvuole
fievrredit
dáluide
.
Son
čájehii
dan
maid
su
iežas
bajásčuožžileapmi
maŋŋil
duođaštii
:
Jesus
lea
vuoitohearrá
jápmima
badjel
.
Son
čállá
ge
vástádussan
Innovašuvdna
Norgii
golggotmánus
mannan
čavčča
,
maŋŋel
go
oaččui
sis
dieđu
ahte
geassádit
doaimmas
,
ahte
eai
leat
duođat
ollislaš
ruhtadeapmi
ii
leat
ortnegis
.
Son
lea
ovdal
leamaš
sadjásaš
leansmánni
Stjørdála
leansmánneguovllus
,
ja
leansmánni
Malvik
leansmánneguovllus
ja
maŋŋel
dan
leansmánni
Verdal
politiguovllus
.
Sorbmi
rastá
láhttu
¶
Sosiologa
geahčastii
maŋolis
,
čuovgi
lásaid
guvlui
stuora
latnjii
gos
riggát
dánseje
krystálla
čuovgga
vuolde
maŋŋel
go
ledje
njálgga
mállása
borran
.
Sotnabeaiskuvla
Norggas
lea
bidjan
mihtu
ahte
eanemus
lági
mielde
mánát
sotnabeaiskuvllaide
miehtá
Norgga
,
ahte
buohkat
galget
oažžut
vejolašvuođa
oahpásnuvvat
evangelalaš
-
lutherána
oskui
.
Sotnabeaivvi
TV-akšuvnna
ruhta
manná
dán
jagi
CARE-doibmii
,
mas
Finnmárkku
álbmot
maid
oaččui
veahki
maŋŋel
soađi
.
Sotnabeaivvi
duššai
Romssa
dievdu
go
su
biila
buollái
,
maŋŋil_go
beaškkehii
oktii
guorbmebiillain
,
Laksvatn
báikkis
,
Báhccavuona
gielddas
.
Sotnabeaivvi
lágiduvvojit
ges
oanehis
vuodjimat
,
ja
dat
álget
maŋŋil_go
girkus
lea
nohkan
ipmilbálvalus
.
Sotnabeaivvi
maŋŋil
sáddejuvvo
seamma
bihtá
nuppes
.
Sotnabeaivvi
nagodedje
guovdageaidnulaččat
dohppet
fárrui
olles
golbma
čuoggá
maŋŋel
go
vuite
2-4
Guovžajávrri
vuostá
.
Sođiid
maŋŋá
(
jagi
1946
)
njuorjju
lei
dákko
Gáva
lahka
ja
mun
in
soabadan
dainna
ja
nuba
báhčen
dan
.
Sođiid
maŋŋá
olbmot
dárbbašedje
lassieatnamiid
go
hálidedje
ráhkadit
lasi
bealdduid
go
šibitdoallu
stuorui
.
Sođiid
maŋŋá
rievssahiid
vuvde
Norgga
gávppiide
,
mat
fas
vuvde
daid
viidáseappot
máilbmái
.
Sođiid
maŋŋá
,
goas
lei
vánis
biebmu
,
olbmot
geavahedje
máŋggalágan
bivdovugiid
,
muhto
dađe
mielde
go
olbmuid
buresbirgejupmi
lassánii
,
de
roavváseamos
vuogit
báhce
eret
anus
.
Spagga
dievva
olbmot
busses
beaivvi
miehtá
ja
čađa
gaskka
jallasláganat
!
Spellemannbálkkašumi
vuoiti
Niko
Valkeapää
eallin
lea
šaddan
diliheapmin
maŋŋil_go
šattai
beakkánin
.
Sponsor
ii
hálidan
ruđaid
bidjat
lágidemiide
,
go
doaluid
maŋŋel
lea
beaggán
ahte
doppe
lei
olu
jugešvuohta
.
Spábbadáiddár
Hans
Norbye
(
22
)
olle
dušše
finihit
ruovttus
maŋŋel
barggu
ja
dalle
son
ferte
doapmalit
hárjehallamii
.
Spábbačiekčanskuvla
Maŋŋá
logaldallama
lea
sus
tiimmu
spábbačiekčanskuvla
gaskabeaivvi
áigge
.
Spábbačiekčit
miehtá
Sámi
čoahkkanit
dán
vahkkoloahpa
Hállemas-čiekčamiidda
Jielleváris
.
Spánia
vuittii
Itália
vuostá
ikte
EM
njealjádasfinálas
ráŋggáštusčievččastemiid
maŋŋel
.
Staff
čuoččuhii
skuohtaid
leat
luovvanan
dáhpedorpmis
maŋŋá
go
Kemi-rohkki
ieš
lei
viežžan
hávlára
iežas
viesus
.
Stalin
lei
ovdal
nuppi
máilmmesoađi
juo
fárrehan
čearddaid
Kasakhstanii
ja
dát
dáhpi
jotkojuvvui
maŋŋá
soađi
.
Statistihkalaš
Guovddášdoaimmahaga
logut
čájehit
ahte
Kárášjoga
leat
eanet
almmáiolbmot
(
1441
)
go
nissonolbmot
(
1345
)
gitta
67
jahkái
,
dan
agi
maŋŋá
leat
nissonolbmot
eanetlogus
.
Statsbygg
fitnodagas
lea
huksen
ovdasvástádus
,
muhto
lea
Saemien
Sijte
mii
bovde
arkiteavttaid
gilvui
miehtá
máilmme
hábmet
vistti
.
Statskog
lea
boahtán
maŋŋel
go
mii
ratifiseriimet
ILO-konvenšuvnna
.
Statskog
ávžžuha
bivdiid
sáddet
bivdinraporttaid
maŋŋel
go
leat
geargan
bivdime
.
Stašuvnna
politiijat
leat
ain
ohcamin
ruhtareivve
eaiggáda
,
ja
imaštallet
go
ruhtaeaiggát
ii
leat
vel
dieđihan
politiijaide
,
maŋŋel
go
ášši
lea
beaggán
stuorrát
mediain
dán
vahkkus
.
Steffensen
ja
eará
vihtanat
muitalit
ahte
fanas
ii
ba
viggan
ge
bisánit
maŋŋá
go
deaivvai
bohccuid
.
Steinar
Pedersen
logaldalai
movt
stáhta
lea
defineren
Finnmárkku
jagiid
čađa
,
ja
historjjálaččat
sáhtii
son
duođaštit
ahte
stáhta
lea
rivven
eatnama
sámiin
.
Stig
Arne
Somby
lohká
maiddái
šaddan
stuorra
jáhkehahtti
váttisvuohta
sátnejođiheaddjái
maŋŋel
dan
jienasteami
.
Stipeanda
mearkkaša
ahte
mii
leat
mielde
gilvaleame
miehtá
riikka
guhte
gielda
šaddá
buoremus
gieldan
,
čilge
Hans
Erik
Varsi
.
Stivrajođiheaddji
Geir
Ove
Trondsen
lohká
dan
maŋŋel
go
Sámediggi
ja
Nussir
ASA
sohpe
áigumuššiehtadusa
,
mas
earret_eará
boahtá
ovdan
ahte
Sámediggi
áigu
gozihit
báikegottiid
beroštumiid
Riehppovuonas
.
Stivračoahkkima
maŋŋá
sii
deaivvadedje
Ohcejoga
gieldda
guolástusgotti
áirasiiguin
ságastallat
luossabivdonjuolggadusaid
rievdademiid
birra
.
Stivrenjoavkkus
leat
maid
dadjan
ahte
lea
dehálaš
sidjiide
fállat
earenoamáš
fálaldagaid
,
danin_go
miehtá
Norgga
gávdnojit
buorit
fálaldagat
.
Stivrras
lea
stuora
ovddasvástádus
oččodit
sámi
spábbačikčiid
miehtá
Sámi
searvat
spábbačiekčin
spábbačiekčandoaluid
mat
lágiduvvojit
.
Stivrras
leat
lahtut
miehtá
davviguovlluin
.
Stoltenberg
lohká
son
ádde
Porsáŋgu
gieldda
dili
,
maŋŋá
go
suodjalus
mii
buvttii
ollu
bargosajiid
mealgadit
dál
leat
heaittihan
doaimmaid
gielddas
.
Storhallmessas
lea
ođđa
jođiheaddji
,
maŋŋil_go
Storhallmessa
álggaheaddji
,
Kurt
Peder
Rasmussen
,
lea
geigen
lágideami
ovddasvástádusa
iežas
gándii
,
Stian
Rasmussenii
(
21
)
.
Studeantaáirasat
,
geat
leat
válljejuvvon
,
leat
eret
miehtá
Sámi
ja
ieš
guđet
riikkas
,
Ruoššas
,
Suomas
,
Ruoŧas
ja
Norggas
.
Studeanttat
biđgejuvvojit
miehtá
márkana
.
Studeanttat
leat
bieđganan
miehtá
márkana
ja
miehtá
Sámi
,
go
allaskuvllas
ii
leat
duodje-
ja
lášmmohallanlatnja
,
ja
go
allaskuvla
lea
álgán
lávdaoahpuin
.
Stuimmit
mat
dagahedje
Guovdageainnu
sivalaš
seavdnjadassii
máŋggaid
buolvvaid
čađa
–
Filbma
rabai
vejolašvuođa
álggahit
dialoga
dan
birra
,
ja
Gaup
duvdilii
eret
jaskatvuođa
noađi
,
mii_nu
guhká
lea
deaddán
Guovdageainnu
servodaga
.
Stuora
beroštupmi
Facebookas
Dat
mii
dál
goit
ge
lea
movttiidahttán
álbmotviesu
stivrra
,
lea
dat
stuora
beroštupmi
maid
dát
ášši
lea
boktán
maŋŋel
go
ráhkadedje
sierra
siiddu
Facebook
nammasaš
interneahttasiidui
.
Stuora
rievdadusaid
maŋŋil
hálidit
du
hoavddat
ovdánahttit
bargosaji
,
vuosttažettiin
du
bokte
.
Stuora
váikkuhusat
maŋŋel
Guovdageainnu
stuimmiid
¶
Stuoradiggedieđáhusa
"
Nanu
boazodoallu
"
intenšuvnnat
eai
leat
ollašuvvan
10
jagi
maŋŋil_go
bođii
.
Stuoradiggi
digaštallá
ášši
maŋŋel
beassážiid
.
Stuorimus
hástalus
oažžut
johtui
meahccenjuovahagaid
lea
suhkat
buot
EEO
njuolggadusaid
čađa
,
ja
doppe
gávdnojit
ge
máŋga
njuolggadusa
mat
sáhtáše
hehttet
dákkár
lágan
áigumušaid
.
Stuorra
dulvvi
maŋŋá
1959
fertiide
smiehttat
fárret
»
goikáseappot
”
guvlui
ja
1963
gárvánii
dudno
ođđa
dállu
Bajit-Vullošnjárggas
.
Stuorra
gánddat
maŋŋá
čavggahedje
Ovllá
,
ahte
dáidet
vuosttas
ija
oađđit
herggiinat
báldalagaid
.
Stuorra
illu
lei
Deanu
sátnejođiheaddjái
Frank
Ingilæi
go
viimmat
ožžot
rastá
Deanu
ođđa
šalddi
mii
galgá
leat
ollu
sihkkareabbo
ja
nannoseabbo
go
dálá
seakka
šaldi
.
Stuorra
oassi
álbmogis
ii
máhte
lohkat
dahje
čállit
maŋŋá
go
sii
maŋimuš
30
jagi
áiggis
leat
heaitán
nomádaeallinvuogiset
.
Stuorra
sabetgirdinluohkká
mas
guhkimus
njuiken
lea
olles
219
mehtera
lea
dássái
dahkan
Vikersund
mátta-Norggas
dovddusin
miehtá
máilmmi
.
Stuorra
árvvut
čoagganan
čuohtejagiid
čađa
veallájit
ráfálaččat
sádduid
,
geđggiid
ja
šattuid
gaskkas
.
Stuorradiggepresideanta
,
sámediggepresideanta
ja
gielda-
ja
guovludepartemeantta
stáhtaráđđi
galget
dalá
maŋŋá
sárdnidit
olggobeale
Stuorradikki
.
Stuorradiggepresideanta
,
sámediggepresideanta
ja
gieldda-
ja
guovlludepartemeantta
stáhtaráđđi
galget
dalá
maŋŋá
sárdnidit
olggobeale
Stuorradikki
.
Stuorradiggi
dohkkehii
gávcci
mánu
maŋŋel
Sámedikki
ásaheami
ILO-konvenšuvnna
nummár
169
eamiálbmogiid
ja
čearddalaš
álbmogiid
hárrái
iešmearrideaddji
riikkain
.
Stuorradiggi
dovdá
áššiid
dušše
stáhtaráđi
čađa
,
lohká
ovddeš
stáhtačálli
Johanne
Gaup
.
Stuorradikke
áirras
ráŋggáštuvvo
dál
maŋŋá
gárrenvuodjima
Mátta-Várjjagis
.
Stuorraluossanálit
miehtá
Deanu
čázádaga
leat
njiedjan
logus
.
Stuorámus
ekologalaš
katastrofa
Maŋŋá
go
sallit
jávkkai
de
leat
Porsáŋgguvuona
váttisvuođat
boahtán
maŋŋá
,
maŋŋálaga
,
ja
lea
dál
šaddan
maid
dutkit
gohčodit
stuorámus
ekologalaš
katastrofan
olles
Norgga
rittus
.
Stuorámus
gažaldat
maŋŋel
čiekčama
lei
ge
ahte
goas
mii
nuppes
fas
beassat
oaidnit
go
Sápmi
čiekčá
.
Stuorámus
oassi
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
riegádan
Suoma
sápmelaččain
lea
gártan
orrut
internáhtain
,
mat
ledje
dárkkuhuvvon
daidda
mánáide
geat
eai
sáhttán
vázzit
skuvlla
ruovttus
.
Stuorámus
sáhka
čuožžilii
maŋŋá
go
bođii
ovdan
ahte
Eanandoallo-
ja
biepmodepartementa
lea
evttohan
rievdadusaid
mat
galget
heivehuvvot
boazodoalloláhkii
.
Stuorámus
váttisvuohta
lea
Finnmárkkus
,
muhto
das
šaddá
olles
ealáhussii
miehtá
Norgga
váikkuhusat
go
bohccobiergu
ii
jođe
.
Stuorát
mielkeearri
sihkarastá
dietnasa
go
ođđa
návet
lea
gárvvis
.
Stáda
Geaidnodoaimmahat
rehkenastá
odne
rahpat
gaskaboddosaš
šalddi
Garrajoga
rastá
Eaibuguolbanis
Álttás
.
Stádaministtar
Kjell
Magne
lohpidii
álbmotčoahkkimis
Čáhcesullos
govdafierpmádaga
miehtá
Finnmárkku
.
Stádaministtar
ii
leat
válddán
vuhtii
sámiid
ii
ovdal
,
iige
maŋŋil
.
Stáhta
luonddubearráigeahčču
lea
gávdnan
jápmán
sávzzaid
,
maŋŋil_go
sávzaeaiggát
dieđihii
vahága
birra
.
Stáhtabušeahtas
oaidnit
čielgasit
maid
Guovddáš
lea
vuoruhan
Olgeš
/
Frp
šiehtadallamiid
maŋŋá
maiddái
.
Stáhtaráđđi
ja
LH
mátkkoštit
ja
lohket
ahte
galgá
leat
lohpi
vuodjit
skohterin
Finnmárkkus
maid
maŋŋel
go
ođđa
johtolatláhka
boahtá
.
Su
bargguid
gávdnat
museain
ja
galleriijain
miehtá
máilmmi
.
Su
bargu
lea
johtit
miehtá
Davvi-Norgga
ja
ovttasbargobuvddaid
veahkehit
dieđuid
addit
gávppašeddjiide
.
Su
bargu
lei
láidet
dreassa
ja
eará
gávttiin
čiŋahuvvon
olbmuid
eahkeda
čađa
,
ja
ii
mihkkege
ipmašii
,
muhto
dán
son
barggai
dego
eallás
radioprográmma
.
Su
beassá
geahči
oaidnit
čuoigamin
ealu
maŋis
miehtá
johtima
,
ja
son
lea
oalle
sihkkarit
áidna
boazoeaiggát
guhte
ain
dahká
dan
.
Su
beroštumi
dihtii
leat
dál
johtán
miehtá
Sámi
ja
oahpásmuvvan
ođđa
báikkiide
ja
olbmuide
geain
mii
leat
oahppan
hirbmat
ollu
miellagiddevaš
áššiid
.
Su
dáhttu
lea
álu
duollat
lohkkiid
gieđas
diktalohkama
čađa
nu_ahte
lohkkit
lea
oadjebasa
su
divttaid
čađa
.
Su
dáidagat
ja
duojit
leat
gávdnamis
museain
miehtá
máilmmi
,
maiddái
RiddoDuottarMuseaid
ossodagas
Sámiid
Vuorká-Dávviriin
Kárášjogas
.
Su
eanandoalloreaŋggat
ja
-
biiggát
bohtet
miehtá
Eurohpá
,
barget
moadde
mánu
,
muhtimat
jahkebeali
,
ovdal_go
mannet
ja
earát
fas
bohtet
.
Su
girjjit
leat
nuppástuvvon
jagiid
čađa
.
Su
illu
galggai
ollašuvvat
maŋŋil
su
jápmima
ja
bajásčuožžileami
.
Su
isit
Alf
Wiig
lei
báhppan
Kárášjogas
ja
maŋŋil
maiddái
bismma
,
ja
šattai
ge
ollu
dan
geažil
mátkkoštit
earet_eará
duoddariin
.
Su
jođihii
čađa
áigge
dat
jurdda
bargan
dáinna
áššiin
,
go
diđii
ahte
muhtin
sajis
sáhttet
gávdnot
báhpirat
mat
duođaštit
movt
dás
lea
geavvan
.
Su
jápmima
maŋŋá
báikkis
leat
ássán
su
maŋisboahttit
Jovnna
ja
Elle
(
Jomppanen
)
ja
maŋŋelis
sudno
bárdni
Pauli
Aikio
,
guhte
ásai
doppe
gitta
jagi
2004
rádjái
ovdal_go
fárrii
Goškanjávrái
(
davvisámegillii
Goikejávri
)
.
Su
logaldallama
maŋŋil
¶
Su
maŋŋel
čuojahii
Harstad
nieida
Marthe
Valle
,
áibbas
dábálaš
pop
musihkka
.
Su
maŋŋá
ges
lea
doaibmi
fylkasátnejođiheaddji
Runar
Sjåstad
vuorru
dadjat
juoidá
dilálašvuođas
.
Su
maŋŋá
joatká
eará
historjáprofessor
,
namalassii
Lars
Ivar
Hansen
,
gii
čilge
čearddalašvuođa
iešguđetlágan
dajahusaid
.
Su
maŋŋá
lea
fas
Peer
M.
Gaup
,
boazoeaiggát
guhte
áigo
muitalit
realitehta
boazodoalo
ja
geavahannjuolggadusaid
birra
.
Su
mielas
Sámediggi
ii
goittotge
atte
riekta
signálaid
nuoraide
,
geat
boahtteáiggis
oahpu
maŋŋá
sáhttet
bargagoahtit
maiddái
Sámedikki
hálddahusas
.
Su
mielas
ii
leat
NSR
doarvái
dorjon
vuostálastiid
maŋŋá
Álaheaju-ášši
.
Su
mielas
lea
dehálaš
ahte
čájálmasa
musihkka
gullo
maiddái
maŋŋel
go
bihttá
lea
čájehuvvon
.
Su
mielas
lea
filbmafoanda
buorre
jurdda
,
jus
fal
visot
juolludeamit
filbmadahkamii
mannet
sámi
filbmafoandda
čađa
.
Su
mielas
orru
šaddan
nu
ártet
go
leat
dušše
guokte
bearraša
mielde
dáin
gilvvuin
maŋŋel
go
sihkastedje
daid
earáid
eret
.
Su
mielas
šaddá
erenoamáš
suohtas
guoimmuhit
mánáid
miehtá
riikka
.
Su
mielas
čuvget
čađa
ovdagáttut
go
nekte
aivve
negatiivvalaš
sápmelaš
rollaid
.
Su
namma
begii
miehtá
Norgga
ja
maiddái
olgomáilmmis
,
danin_go
barggai
nu
áŋgirit
sámi
álbmoga
,
sámi
servvodaga
ja
sámi
vuoigatvuođaid
beali
.
Su
oaivil
mielde
galggašii
FeFo
sin
háddjet
miehtá
Finnmárkku
ja
ii
dušše
diktit
čohkodit
muhtin
váldobáikkiide
.
Su
oaivila
mielde
fertejit
sámit
leat
mielde
álggu
rájes
juo
das
mii
gusto
stivremii
ja
hálddašeapmái
,
iige
easka
maŋŋel
beassat
fárrui
goallostahkan
.
Su
sadjásaš
lei
dalle
Asta
Balto
,
gii
maŋŋil
šattai
Sámi
oahpahusráđi
direktevran
.
Su
stohpu
lea
ožžon
sisdoalu
:
oadjebasvuođa
,
eahpedorvvu
,
morraša
ja
ilu
,
su
iežas
vásáhusat
oidnojit
govain
,
čađa
čiekŋalis
symbolalaš
máilmmioainnu
.
Su
ágga
lei
ahte
livčče
buoret
leat
čoahkis
ovtta
báikkis
,
go
hágganit
miehtá
gávpoga
.
Su
áhčči
Trygve
Olsen
lei
guolástusministtar
jagis
1972
jahkái
1973
,
maŋŋil
sirdima
Bargiidbellodagas
Guovddášbellodahkii
.
Sudno
lávlagiid
maŋŋá
besse
gullat
luđiid
ja
juigosiid
ođđa
hámis
.
Sudno
ságastallama
maŋŋá
lea
divaštallan
.
Sugadettiin
gullá
mo
čáhci
šávva
,
stilču
,
bulljarastá
,
boršu
ja
Detnui
golgi
duottarádjagat
njorret
.
Suinna
han
dus
lea
beaivválaččat
,
dahje
álo
leamaš
oktavuohta
maŋemus
15
jagi
,
eará
áššiid
go
valáštallanáššiid
čađa
.
Sulaid
kvártta
maŋŋá
gurrehallen
luosa
fatnasa
báldii
Bajit
Áiteguoikkas
ja
roahkastin
dan
fatnasii
.
Sullasaš
historjját
leat
gullomis
miehtá
Eurohpa
.
Sulli
moadde
diimmu
maŋŋá
ledje
fas
leamaš
skohterat
doppe
bilideamen
.
Sullii
200
nuora
miehtá
Finnmárkku
leat
čoahkkanan
oahppat
ja
movttiiduvvot
fitnodatbarggus
.
Sullii
22
minuhta
maŋŋel
go
vuosttaš
vuorru
álggii
,
roaivalii
son
spáppa
njuolga
fierbmái
.
Sullii
beannot
diimmu
maŋŋel
lihkohisvuođa
,
bođii
veahkki
.
Sullii
beannot
čuođe
gávttehasa
besse
dan
maŋŋá
návddašit
guokte
diibmosaš
konseartta
mánáiguin
ja
nuoraiguin
.
Sullii
diimmu
maŋŋel
beasaiga
eará
fatnasii
.
Sullii
diimmu
maŋŋel
go
gilvvut
álge
eai
lean
šat
bileahtat
vuovdit
ja
geahččit
geat
de
bohte
besse
nuvttá
geahččat
gilvovuodjimiid
,
muhto
eai
beassan
leat
skutervuorbádeamis
mielde
.
Sullii
gasku
vuosttaš
vuoru
,
beasai
Paulen
čađa
ja
deaddelii
moala
.
Sullii
guhtta
váhku
maŋŋá
leat
čivggat
soajáid
alde
ja
gaskkal
guokte
ja
golbma
jagi
maŋŋá
leat
sii
ges
guoddinláhkái
.
Sullii
guokte
vahkku
maŋŋel
bođii
diehtu
Ávvirii
ahte
ii
dattege
beasa
fárret
,
go
Kivijärvi
lea
vuovdán
ja
NRK
Sámi
Radio
lea
láigohan
buot
dieid
kánturlanjaid
.
Sullii
jándora
maŋŋá
go
čivggat
leat
šaddan
ja
guđđet
sii
beasiset
.
Sullii
vihttanuppelohkái
boares
olbmo
ledje
čoagganan
Máze
gilivissui
maŋŋil
girkostallama
borrat
biđđosa
.
Sullo
dáiddárat
leat
dovdosat
ja
beakkánat
miehtá
máilmmi
.
Sundby
maŋŋel
go
oaččuiga
300_000
ruvdnosaš
bálkkašumi
man
Stáhta
Viessobáŋku
geigii
gaskavahkku
.
Sunnen
Máhte
Elle
,
Ellen
Hætta
Kemi
mielas
lei
váttis
gávdnat
sániid
maŋŋel
go
lei
oaidnán
filmma
mas
su
máttaráddjá
steavliduvvui
.
Suodjalus
ii
leat
ođđasit
šiehtadallan
boazodoaluin
maŋŋel
go
ovddit
šiehtadus
heittii
doaibmame
1996:s
.
Suodjalus
ipmirda
ahte
olbmot
leat
ballagoahtán
rádára
suonjardeamis
maŋŋel
ollu
borasdávddaid
.
Suohkan
áigu
boares
telegráfastoalppuiguin
ráhkadit
šaldiid
muhtin
jogaid
ja
jekkiid
rastá
.
Suohkana
plánas
lea
ráhkadit
šaldiid
boares
stoalppuiguin
,
maid
ostet
Telenor
«
as
jekkiid
ja
jogaid
rastá
,
mat
leat
láhtuid
alde
.
Suohkanat
galge
hukset
visttiid
,
muhto
Guovdageainnu
suohkan
ii
nagodan
fállat
nuoraidskuvla
ovdal
1966
vuođđologu
,
ja
njeallje
jagi
maŋŋil
de
válde
ge
eksámeniid
dát
nuorat
geat
dál
áigot
deaivvadit
,
muittaša
Edel
Hætta
Eriksen
gii
dán
jagi
deavdá
88
jagi
.
Suohkanstivrras
šattai
maid
digaštallan
dan
birra
gusket
go
finnmárkkulága
mearrádusat
dán
áššái
,
go
finnmárkkuláhka
bođii
maŋŋel
go
Čunovuohpi
regulerenplána
lea
mearriduvvon
.
Suohpan
lei
maid
viššalit
mánáid
anus
miehtá
beaivvi
,
ja
veahki
luoitileapmái
ii
dárbbašan
rohkadallat
.
Suohtastallan
sáhttá
leat
juoidá
mii
dáhpáhuvvá
čalbmeravkaleamis
ja
masa
buohkat
rešket
,
muhto
maŋŋá
ii
oro
mihkkege
šat
go
geahččalat
dan
muitalit
earáide
,
čilge
Eikjok
.
Suohttaseamos
lei
ahte
ledje
áibbas
ráinnas
láset
,
baicca
šadde
dielkkut
maŋŋil_go
mii
leimmet
bassán
.
Suoidnegáffal
basttii
čađa
gummegápmaga
.
Suoidnemánus
ordnejuvvojit
searvvi
25-jagi
ávvudoalut
,
maidda
bovdejuvvojit
sámit
ja
sámi
searvvit
miehtá
sámi
.
Suoma
Sámiid
Guovddášsearvi
/
SSG
dohkkehuvvui
miellahttun
ja
dat
doaibmagoahtá
maŋŋel
boahtte
Sámiráđi
čoahkkima
.
Suoma
bealde
boazodolliid
sadjásašortnet
biddjojuvvo
fápmui
Suomas
golmma
jagi
geahččaladdanbaji
maŋŋil
.
Suoma
bealde
daŋasmáđuid
borran
vahátguovllut
ordaráji
soahkevuvddiin
Ohcejogas
eai
leat
šat
sturron
ovddit
iskkadeami
maŋŋil
,
muitala
spesiáladutki
Timo
Helle
Meahccedutkanlágádusas
.
Suoma
bealde
leagi
lea
maid
luodda
miehtá
gaskka
.
Suoma
bealde
leat
fas
golbma
suopmelačča
dušše
sáhkohallan
maŋŋá
go
Deanu
oalgejogas
bivde
seakteguliin
,
ja
dieinna
lágiin
livčče
sáhttán
fievrridit
Gyrodactylus
Salaris
Deanu
čázádahkii
.
Suoma
bealde
leat
sáhpánat
lassánišgoahtán
Sámis
moatti
unnit
sáhpánjagi
maŋŋil
.
Suoma
ovdagoddi
dohkkehii
lága
Oulu
universitehtas
jagi
1958
ja
universiteahtadoaibma
álggii
jagi
maŋŋá
.
Suoma
riikkabeaivvit
leat
meannudeamen
ruvkeláhkaevttohusa
,
man
mielde
Leammi
mášengolleroggan
heaittihuvvo
gávzzi
jagi
sirddašanáiggi
maŋŋá
.
Suoma
riikkabeaivvit
leat
meannudeamen
ruvkeláhkaevttohusa
,
mii
gielddášii
Leammi
mášengolleroggamiid
gávzzi
jagi
sirddašanáiggi
maŋŋá
.
Suoma
skuvlalágádusas
lei
sulli
seammá
dilli
Ruoŧa
válddi
áigge
ja
dan
maŋŋá
.
Suoma
sámeguovllus
joatkašuvai
ođđaásaiduhttin
miehtá
Ruošša
válddi
áigge
.
Suoma
sámi
guovddášsearvvi
(
maŋŋel
SSG
)
čuoččuhusat
ja
navdimat
eai
doala
deaivása
dan
hárrái
,
ahte
sámedikki
ságadoallit
vikkale
dahkat
duššin
ja
jávohuhttit
servodatságastallama
.
Suoma
čađa
ii
leat
lohpi
ádjánit
guhkit
go
6
diimmu
ja
don
mearridat
ieš
gokko
vánddardat
,
beare
it
ádján
guhkit
dan
6
diimmu
.
Suomas
Deanu
mearkkašupmi
lea
earenoamáš
stuorra
báikkálaš
sámeálbmogii
,
guhte
jiekŋabaji
maŋŋá
ásaiduvai
dán
subárktalaš
guvlui
nammalassii
buriid
luossasállašiid
dihte
.
Suomas
Riikkabeaiolmmoš
Janne
Seurujärvi
gáibida
stáhtas
hohpolaš
doaimmaid
gádjut
sámegielaid
Suomas
dan
maŋŋil_go
olmmošvuoigatvuođapolitihkalaš
čilgehus
meannuduvvui
riikkabeivviin
ikte
.
Suopma
iskagođii
fuođđariid
maŋŋel
go
Amerihkás
ja
Canadas
gávdne
gussamielahisvuođa
dávdda
gárdeealggain
.
Suopma
viehká
miehtá
Suoma
dál
juo
20.
háve
.
Suova
čađa
oaidná
Kåre
go
nuorra
bárdni
gahččá
gávvut
,
lea
aitto
čorpmahallan
nubbái
.
Suovasbierggu
,
čoarbbeali
ja
goikebierggu
besset
dál
miehtá
Ruoŧa
oastit
.
Suovastii
Dállu
suovastii
ain
garrasit
njeallje
diimmu
maŋŋá
buollima
.
Sus
billašuvve
čalmmit
dan
miidnabávkkiheame
geažil
nu
sakka
ahte
40
jagi
maŋŋil
easka
oaidnigođii
áviissa
lohkat
buori
optihka
bokte
.
Sus
eai
leat
juohke
báikkis
olbmot
,
muhto
sus
leat
oktavuođat
miehtá
fylkka
.
Sus
eai
leat
áibbas
čielga
plánat
bargagoahtit
Kárášjoga
guovddážis
maŋŋel
dálkkodeami
,
nugo
ovddidii
Min
Áiggis
nr.
98
.
Sus
eaige
leat
kommentárat
Ávvirii
reakšuvnnaide
mat
leat
ilbman
maŋŋel
go
lohkkiid
reive
lei
almmuhuvvon
aviissas
.
Sus
gávdne
2001:s
šattalmasa
čiččis
ja
jagi
maŋŋel
čuhppe
čičči
eret
sus
.
Sus
ja
Raimo
Esa
Guttormas
ledje
seamma
olu
jienat
maŋŋel
Suoma
Sámedikki
válggaid
.
Sus
lea
buorre
foarbma
maŋŋel
buohcama
,
ja
lea
sotnabeaivvi
leamaš
čuoigame
Beaskáđđasčuoigamiid
.
Sus
lea
buorre
jáhkku
boazodoalu
boahtteáigái
,
ja
lohká
maid
ahte
son
lea
oaidnán
olu
rievdademiid
boazodoalus
maŋŋel
go
fas
fárrii
davás
23
jagi
dás
ovdal
.
Sus
lea
goalmmát
sadji
maŋŋá
vuosttas
vuodjimiid
.
Sus
lea
iežas
soga
dovdomearka
-
erenoamáš
čuvgesalit
čalmmit
mat
dego
gehččet
olbmo
čađa
.
Sus
lea
leamaš
oalle
ollu
dadjamuš
man_láhkai
filbma
galggai
ráhkaduvvot
,
logai
Mikkelsen
maŋŋá
čájálmas
Anáris
.
Sus
lea
skuvllas
leamaš
duodji
dálvvi
miehtá
juo
ja
dál
gullo
muitaleame
eadnásis
dan
birra
.
Sus
leat
ain
leamaš
bohccot
Brønnøy
/
Kvitfjellas
ovttas
Siljain
,
vel
maŋŋel
go
moai
earráneimme
guokte
jagi
dás
ovdal
.
Sus
leat
bákčasat
rupmašis
,
earret_eará
heajos
čielgi
ja
julggiin
bávččas
,
maŋŋá
go
lei
biilalihkohisvuođas
.
Sus
leat
garra
oktavuođat
Japanii
maŋŋá
go
lea
meara
alde
leamaš
.
Sus
leat
geasi
miehtá
leamaš
geassebargit
ja
go
sin
bargošiehtadusat
loahpahuvvojit
15
beaivvi
suoidnemánus
,
de
eai
leat
eaiggádis
šat
doarvái
bargit
doallat
Kroa
rabasin
.
Sus
leat
mašiinnat
ollu
olggobealde
dálu
,
mat
muitalit
duogáža
su
nammii
ja
bargui
eallima
čađa
.
Sus
lei
valjit
ruhta
,
muhto
maŋŋel
su
beivviid
,
de
eai
gávdnan
gosa
son
lei
čiehkan
ruđaidis
.
Sus
varde
gieđat
maŋŋá
doarruma
.
Susanne
lei
mánáid
ustit
ja
áŋgirit
barggai
dan
nammii
ahte
mánát
galget
Jesusiin
oahpásmuvvat
,
nu_ahte
sis
lea
oadjebas
ja
oahpes
vádjolanguoibmi
eallingeainnu
čađa
.
Susanne
maiddái
muitala
ahte
son
lea
šaddán
seastit
ruđaid
miehtá
jagi
vai
beasai
vuolgit
iežas
sihkkelmátkái
.
Sutnje
ii
leat
skuvlaovttasbargu
rájiid
rastá
amas
ášši
.
Sutnje
leige
stuora
gudni
go
beasai
guldaleddjiid
ja
gehččiid
láidestit
kulturbottu
čađa
.
Suvdit
olbmuid
fatnasiin
nuori
rastá
.
Svein
Ole
Sandvik
deattuhii
maŋŋel
ahte
vaikko
ii
ožžon
eanetlogu
doarjaga
dán
háve
,
de
lea
divatášši
okta
Ovddádusbellodaga
váldoáššiin
ja
lohpidii
iežas
bellodaga
áigut
boahtteáiggis
bidjat
návccaid
oažžut
suohkandivadiid
máksomeari
vulos
.
Svein
Ole
Sandvik
muitala
ahte
sihke
ovdal
rahpama
ja
maŋŋel
rahpama
leat
muhtimat
vuojašan
dan
ođđa
šiljus
.
Svein
Ole
Sandvik
čievččastuvvui
eret
Finnmárkku
spábbačiekčanbiirre
doaimmain
maŋŋil_go
váidui
leat
nihttán
duopmára
Bernt
Thomas
Berntsena
spábbačiekčamis
Guovdageainnus
.
Svein
Schultz
cullá
gehččiid
iežas
askkis
miehtá
vuosttaš
oasi
.
Svein
Vuolab
bissuin
ja
Piera
Jouni
Somby
,
sealggas
,
dárkkista
Hámmárfeastalačča
Are
Jensen
bissus
ii
leat
báhcán
luođđa
maŋŋá
báhčima
.
Sverre
Kjelsberg
lei
lihkolaš
maŋŋel
čájálmasa
go
teáhtermannit
čuoččahe
ja
ritma
mielde
doško
gieđaid
.
Syhkkelastin
ii
deháleamos
dán
mátkkis
,
go
ulbmil
leai
gallestallat
buot
mu
skihpáriid
ja
oahppásiid
miehtá
Norgga
,
ja
dan
lea
beassan
.
Synnøve
Brevik
jođihii
Sámi
girkoráđi
čállingotti
dakkár
áiggi
čađa
maid
maŋit
áiggiid
sáhttá
gohčodit
ođasteaddjibargun
sámi
girkoeallima
nannemis
Norgga
girkus
.
Synnøve
lea
johtán
miehtá
.
Bargiidbellodaga
sámediggeáirras
Marianne
Balto
Henriksen
lea
evttohan
liigeáššin
ahte
ásahit
friddja
gávppašeami
rastá
Norgga
ja
Suoma
riikaráji
rádjesuohkaniin
.
Easkka
maŋŋel
go
jagi
lea
Thon
Hotel
Guovdageaidnu
doaibman
,
de
leat
sámi
biepmut
ihtán
eanet
biebmolistui
.
Sámi
nieiddat
goittotge
moddjájedje
maŋŋil
čiekčamiid
,
vaikko
ledje
vuoittahallan
.
Maŋŋá
álgosániid
valáštallangállas
rohttejedje
oasseválddit
Sámi
Soga
lávlaga
.
SÁNAG
ja
Divttasvuona
gielda
gárviiga
šiehtadusa
mas
oaiveulbmilin
lea
sihkkarastit
ahte
psykiatriija
bálvalusaid
geavaheaddjit
ožžot
heivehuvvon
fálaldaga
spesialistadearvvašvuođa
ja
gielddadearvvašvuođa
nana
ovttasbarggu
čađa
.
SáB
ráđđeláhttu
masa
smiehttá
FeFo-stivra
dahkan
sáimmastan-mearrádusa
juovlabeavddis
maŋŋel
go
leat
návddašan
alkohola
.
SáB
áirras
Terje
Tretnes
imaštii
ievttá
Ávviris
garrasit
mot
ráđđelahttu
Gaski
lea
ožžon
364_500
ruvnno
jahkegoartta
mainna
beassá
vaikke
goas
ja
man
ollu
johttit
girdiin
miehtá
dán
jagi
,
vaikke
ii
leat
sihkar
ahte
son
oba
beassá
ge
diggái
maŋŋel
válgga
.
Sáddagat
galget
govvet
álbmotbeaivvi
doaluid
miehtá
Sámi
.
Sáddejuvvo
ruovtturiikii
maŋŋá
¶
Ságaha
jođiheaddjit
leat
guhká
háliidan
buvttadit
beaivválaš
aviissa
,
ja
viimmat
,
52
jagi
maŋŋel
go
vuosttaš
Ságat
ilmmai
,
lea
niehku
ollašuvvan
.
Ságastallama
ja
gáfestallama
maŋŋá
lea
jo
beaivi
dievvan
.
Ságastallama
maŋŋel
doivon
ahte
sii
bohtet
čuojahit
Ijahis
Ija
festiválii
,
ja
almmuheimmet
sin
joavkku
min
prográmmas
,
lohká
Näkkäläjärvi
.
Ságastallamis
maŋŋil
máŋgasat
rámidedje
Nystø
miellagiddevaš
sáhkavuoru
ovddas
.
Ságastallan
maŋŋel
čájálmasa
¶
Ságastallan
mii
čuovui
maŋŋá
,
čájehii
ahte
olbmuin
lei
stuorra
beroštupmi
fáttás
ja
sii
háliidedje
joatkit
hálešteami
sullasaš
fáttáin
.
Sáhka
manai
miehtá
gávpoga
.
Sáhkavuorustis
son
álggos
muitalii
Murmánska
fylkka
sápmelaččaid
čađahan
sešuvnna
,
das
maŋŋel
humai
ráđđehusa
Bearašovttastemiid
ráđi
birra
,
muhto
ii
jietnadan
gal
maidege
SUPS
birra
mii
válljejuvvui
sešuvnnas
.
Sáhpánat
ruhtte
ja
civke
miehtá
láhtti
.
Sáhttet
oainnat
ilbmat
váttisvuođat
mat
maŋŋel
gártet
divrrasin
.
Sáhttet
čuožžilit
váttisvuođat
mat
sáhttet
gártat
divrrasin
dutnje
maŋŋel
.
Sáhttofanas
máhccá
ruovttoluotta
maŋŋil
čoahkkima
.
Sáhttu
máhccá
fas
dalá
maŋŋil
čoahkkima
.
Sáhttá
gal
nu_ahte
vuosttaš
beaivvi
lea
veahá
šliettas
maŋŋel
go
lea
addán
vara
,
muhto
ii
dat
daga
maidege
.
Sáhttá
jearrat
dihtet
go
maŋŋel
gilvvuid
ge
nu
oallugat
dán
"
čehppodaga
"
birra
sus
.
Sáhttá
jearrat
soahpá
go
obanassiige
boazodollui
ahte
dákkár
láhttu
lea
gieldda
čađa
.
Sáhttá
nu
lohkat
ahte
son
lea
leamaš
suohkana
áidna
fásta
doavttir
dáid
áiggiid
čađa
go
son
lea
bargan
doavttirin
Guovdageainnus
.
Sáhttá
šaddat
oalle
siskkáldas
moivi
Dáloniidlisttus
maŋŋel
ealggabivddu
.
Sáhttá
čuohpastit
čeabáha
rastá
¶
Sáhttá
čuohpastit
čeabáha
rastá
–
Jus
ležžet
badjeolbmot
geat
leat
ná
gidden
almmolaš
čuoiganláhttu
,
de
lean
duođaid
hirpmástuvvan
,
go
dán
guovllus
ii
leat
johtolatgeaidnu
ja
bohccot
eai
láve
guohtut
ná
vuollin
,
dadjá
Ravdna
Anti
ja
joatká
:
–
Ii
leat
dohkálaš
ahte
giddejit
almmolaš
láhttu
lobi
haga
dákkáraš
váralaš
vugiin
,
ja
lea
velá
heiven
dan
dahkat
luohká
vuollái
gos
čuoigi
oažžu
leavttu
.
Sáhtát
miehtá
Sámi
bargat
,
dahje
juo
eará
sajiin
Finnmárkkus
ja
muđuige
Norggas
.
Sálbma
čállojuvvui
jagis
1817
ja
divoduvvui
20
jagi
maŋŋil
.
Sálmma
maŋŋá
ávvudeaddjit
manne
searvigottedállui
joatkit
ávvudeame
.
Sáltoduoddaris
Nordlánddas
,
gal
roasmmohuvai
okta
27
jahkásaš
maŋŋil_go
vujii
skuteriin
bávtti
njeaiga
muhtun
buođđuduvvon
jávrri
nalde
.
Sámeaktivista
lea
áiggiid
čađa
geahččalan
máŋggalágan
metodaid
olahit
eiseválddiide
iežas
ságain
.
Sámecupa
galggai
álggos
lágiduvvot
Ankenes
guovllus
Narvikas
,
muhto
maŋiduvvui
álggos
go
ledje
nu
unnán
joavkkut
dieđihuvvon
,
ja
seamma_ládje
lei
maid
go
maŋŋel
galge
lágidit
doppe
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
(
Bargiidbellodat
)
lea
okta
sis
,
gii
lea
maŋŋil
sámediggeválggaid
geardduhan
olu
háviid
,
ahte
sii
eai
leat
vuostá
minerálaroggamiid
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
dajai
maŋŋel
preassakonferánssa
ahte
lea
dárbu
cuiggodit
ráđđehusa
gokko
lea
moaitin
veara
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
lea
mediaid
čađa
dovddahan
ahte
son
ii
leat
bestojuvvon
Grand
Prixa
berošteaddji
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
lei
duhtavaš
maŋŋel
go
dieđáhus
lei
almmuhuvvon
ja
vurddii
gealdduin
viidáset
ovttasbargat
Ráđđehusain
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
lohká
ahte
Goahtegerega
jođiheaddji
váldá
áibbas
boastut
go
lohká
Olli
dat
lea
dagahan
ahte
olgoriikkalaččat
besset
miehtá
duoddara
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
lávkii
lávddi
ala
maŋŋá
čájálmasa
ganjalčalmmiiguin
ja
muitalii
ahte
čájálmas
lei
garas
ja
manne
sii
leat
dán
čájálmasa
vuoruhan
geahččat
ja
ain
fertii
presideanta
sihkastit
gatnjaliid
mat
golge
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
maid
logaldalai
Árktalaš
ráđi
čoahkkima
ovdal
,
justa
maŋŋá
Al
Gore
.
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
oaččui
liđiid
Aili
Keskitalos
,
maŋŋel
go
lei
válljejuvvon
fas
presideantan
.
Sámediggepresideanta
Sven-Roald
Nystø
logai
maŋŋel
čoahkkima
kulturministariin
,
ministara
leat
mielas
juohkit
tihppenruđaid
maiddái
sámi
valáštallamii
.
Sámediggepresideanta
deattuha
ahte
miehtá
konsultašuvnnaproseassa
lea
leamaš
vuođđoeaktun
sin
bealis
,
ahte
go
Sámedikki
dievasčoahkkin
galgá
meannudit
ášši
,
de
leat
loahppa
bohtosat
konsultašuvnnas
máid
meannudit
.
Sámediggepresideanta
,
Egil
Olli
,
skeŋke
skeaŋkkaid
juohkehažžii
The
BlackSheeps
joavkkus
maŋŋá
go
nuorat
vuite
.
Sámediggeráđi
lahttu
Jørn
Are
Gaski
(
BB
)
lohká
gávdnot
máŋga
gulahallanvuogi
,
ja
muitala
son
máŋgii
lea
humadan
Sissel
Gaupain
,
maŋŋel
go
lea
ožžon
reivve
.
Sámediggeráđi
lahttu
Vibeke
Larsen
(
Bb
)
lea
positiiva
maŋŋel
go
čoahkkinasttii
Birasgáhttendepartemeantta
stáhtačállin
.
Sámediggeráđi
politihkalaš
ráđđeaddi
Bjarne
Store-Jakobsen
ii
čoahkkimiid
dihte
geargan
kommenteret
presideanttaevttohas
Aili
Keskitalo
(
NSR
)
preassadieđáhusa
eará
go
ahte
buot
das
ii
doala
deaivása
ja
logai
áigut
vástidit
maŋŋá
albmaláhkai
.
Sámediggeráđi
áirras
Vibeke
Larsen
eahpida
ahte
Riddu
Riđus
lea
dárbu
doarjagii
maŋŋá
go
lea
ožžon
guovddašfestivála
stáhtusa
.
Sámediggeráđđi
gáibidii
eamiálbmotdivada
miehtá
Sámi
oktanaga
,
muhto
livčče
buoret
álgit
davvin
,
ja
váldit
ovtta
lávkki
hávil
.
Sámediggeráđđi
lea
duhtavaš
go
ON
váldočoahkkin
dál
,
maŋŋá
22
jagi
diplomatiija
,
meannuda
ON
eamiálbmot
vuoigatvuođa
julggaštusárvalusa
.
Sámediggeráđđi
sáhttá
dán
vuođul
ollislaš
árvvoštallama
maŋŋá
rávvet
ráđđehusa
dohkkehit
Riddoguolástanlávdegotti
evttohan
Finnmárkkuguolástuslága
Stuorradiggái
nu
mo
dat
lea
dál
.
Sámediggeválggaid
maŋŋá
leat
čuožžilan
eahpádusat
válgii
.
Sámediggeáirras
Kirsten
Appfjell-Eira
doalai
rahpansártni
maŋŋá
sámisoga
lávlaga
.
Sámediggi
addá
doarjagiid
miehtá
riikka
ealáhusovdánahttima
oktavuođas
,
ja
olu
prošeavttat
leat
daid
vuođul
ilbman
.
Sámediggi
doalai
gaskavahkku
meahccegeavahanseminára
,
muhto
čađa
gaskka
ledje
sámediggeáirasiid
iežaset
stuolut
valljis
guorosin
sáhkavuoruid
vuolde
.
Sámediggi
doarju
gielddaidgaskasaš
joatkkaskuvllaid
Thomassen
liikká
deattuha
ahte
EDS
joatkkaskuvllat
leat
guovddáš
oahppoásahus
dán
guovllu
sámi
nuoraide
,
go
skuvllas
lea
vejolašvuohta
bargat
sámi
fáttáiguin
rastá
rájiid
joatkkaskuvlla
dásis
,
ja
bargiid
gaskkas
lea
nanu
gelbbolašvuohta
bargat
viidásit
fágalaš
sámi
ovdánahttinbargguin
.
Sámediggi
dáhttu
modealla
mii
sihkkarastá
sámiid
vuoigatvuođaid
,
lohká
son
.
Sámediggi
galggalii
rievdaduvvot
nu_ahte
das
lea
stuorát
mearkkašupmi
juohke
áidna
sápmelažžii
miehtá
Norgga
.
Sámediggi
galggašii
bidjat
eambo
searaid
nannet
gelbbolašvuođa
,
áddejumi
ja
vuoruhit
ovttasbarggu
rájáid
rastá
danne_go
luossa
lea
dehálaš
olbmuide
guktui
beale
Deanu
.
Sámediggi
galggašii
dál
dohppet
dán
vejolašvuođa
goappeš
gieđaiguin
ja
čehpet
láidestit
departemeantta
báhkka
ášši
čađa
,
vuoi
gávdno
čoavddus
mainna
eatnasat
sáhttet
duhtat
.
Sámediggi
háliidii
čilget
eamiálbmotjođiheaddjiide
ja
stáhtaide
miehtá
máilmmi
ahte
Norga
ii
čuovvol
iežas
riikkaidgaskasaš
eamiálbmotvuoigatvuođaid
,
dadjá
presideanta
Sven-Roald
Nystø
.
Sámediggi
ii
áiggo
bivdit
stáhtaministara
almmolaččat
šállošit
dan
meannudeami
maid
Divttasvuona
rádjeofelaččat
ožžo
maŋŋel
nuppi
máilmmesoađi
.
Sámediggi
juolluda
stipeanddaid
studeanttaide
geat
váldet
ovdaskuvla-
ja
dábálaš-
oahpaheaddjeoahpu
gos
sámegiella
lea
fágalaš
oassin
ja
dát
ortnet
doaibmá
miehtá
riikka
.
Sámediggi
lea
juolludan
doarjaga
prošeavttaide
miehtá
Sámi
Deanu
rájes
davveoarjin
gitta
Hedemárkku
rádjai
máddin
.
Sámediggi
lea
juolludan
doarjaga
prošeavttaide
miehtá
Sámi
Deanu
rájes
davveoarjin
gitta
Hedemárkku
rádjái
máddin
.
Sámediggi
lea
ovttageardánit
dorjon
boazodoalu
billistemiid
min
mehciin
miehtá
riikka
ja
lea
buot
guorahallamiin
ja
buot
lávddiin
dadjan
ahte
sii
dorjot
boazodoalu
.
Sámediggi
lea
vel
addán
70_000
ruvnno
maŋŋil
.
Sámediggi
lea
áiggiid
čađa
bidjan
veaháš
ruđa
dasa
.
Sámediggi
meannudii
beaivepreassalávdegotti
guorahallama
ikte
maŋŋel
go
Min
Áigi
deaddiluvvui
.
Sámediggi
ásahuvvui
Álttá-ášši
maŋŋel
ja
geažil
.
Sámedikke
presideanta
Aili
Keskitalo
oaidná
makkár
roasuid
OB
politihka
livčče
sáhttit
váikkuhit
sámiide
miehtá
riikka
.
Sámedikki
Bajásšaddan-
ja
oahppolávdegoddi
lea
árvalan
ahte
Sámediggi
miehtá
ođđa
luondduvalljodatláhkii
.
Sámedikki
Olgešbellodaga
Knut
Roger
Hanssen
leage
maŋŋel
go
bođii
sisa
moaitán
erenoamážit
Bargiidbellodaga
,
earret_eará
minerálanjuolggadusáššis
,
muhto
maiddái
go
Egil
Olli
lea
válgagičču
vuolde
lohpidan
ovdagihtii
ahte
Sámediggi
máksá
viessogoluid
Beaivváža
ođđa
teáhterdállui
.
Sámedikki
bargit
leat
dovddahan
ahte
bargodilli
lea
moivvas
maŋŋel
nuppástuhttima
,
ja
leat
bargit
geat
leat
muitalan
ahte
sii
doaimmahit
dakkár
áššiid
maid
birra
sii
eai
dieđe
maidege
.
Sámedikki
gealláris
leat
60_000
girjji
,
sullii
40_000
dain
leat
buvttaduvvon
maŋŋel
O
97.
Sámedikki
hálddahusa
bealis
lohket
ahte
go
listu
lea
dohkkehuvvon
,
de
ii
rievdda
maŋŋá
.
Sámedikki
hálddahussii
bođii
reivve
guokte
beaivve
maŋŋil
ja
sáddejuvvui
áššemeannudeaddjái
.
Sámedikki
njunnožiid
stivren
15
jagi
áigodaga
čađa
lea
sivvan
váilevaš
politihkálaš
bohtosiidda
.
Sámedikki
oahpahusossodaga
direktevra
Julie
Eira
lea
beaivvi
miehtá
čoahkkimis
.
Sámedikki
politihkkariin
eai
oro
daidda
áššiide
makkár
ge
oaivilat
,
vai
leat
go
nohkkan
nu
lossadit
maŋŋel
válggaid
ahte
ođđet
gitta
dassážii_go
ođđa
válga
lahkona
.
Sámedikki
presideanta
Egil
Olli
almmuhii
dakka
maŋŋá
ahte
dan
galgá
Sámedikki
okto
hálddašit
.
Sámedikki
presideanttas
lea
áibbas
riekta
go
gáibidii
ahte
láhka
galgá
geatnegahttit
máksit
eamiálbmotbuhtadusa
go
álggahit
ruvkedoaimmaid
eatnamiidda
gos
sámit
ásset
ja
leat
ássán
áiggiid
čađa
,
iige
das
leat
sáhka
dušše
Finnmárkku
duovdagiid
birra
,
muhto
olles
Sámi
birra
miehtá
riikka
.
Sámedikki
ráđđelahttu
,
Vibeke
Larsen
lohká
,
sii
maŋŋá
borgemánu
čoahkkinastima
,
dorjot
sámi
kirkoeallima
áigumušplána
.
Sámedikki
ráđđi
dasto
luobai
ikte
maŋŋel
gaskabeaivvi
go
eai
nagodan
cegget
ođđa
ráđi
ovttas
Bargiidbellodagain
.
Sámedikki
stuorámus
bellodat
NSR
oaivvilda
maid
ahte
minerálaláhka
galgá
doaibmat
miehtá
riikka
,
ii
ge
dušše
Finnmárkkus
.
Sámedikki
ulbmil
leage
sihkkarastit
mearragátti
álbmoga
birgejumi
,
lohká
sámediggepresideanta
Egil
Olli
maŋŋá
čoahkkima
.
Sámedikki
várrepresideanta
Johan
Mikkel
Sara
,
Sara
Tornensis
Bongo
,
Elmina
Valkeapææ
,
Justiisa-
ja
politiijadepartemeantta
ministtar
Knut
Storberget
ja
presideanta
Aili
Keskitalo
maŋŋá
čoahkkima
Sámedikki
stuorra
feaskáris
.
Sámedikkis
dieđihit
ahte
direktevra
ii
leat
deaivamis
ovdal
maŋŋel
beassážiid
.
Sámedikkis
mii
leat
ožžon
čađa
3
geahččalanprošeavtta
mat
gusket
báikkálaš
hálddašeapmái
vuonain
.
Sámegiel
báikenamma
91
jagi
maŋŋá
¶
Sámegiela
ja
sámi
girjjálašvuođa
oahpuide
son
movttiidii
dan
maŋŋá
go
barggai
sadjásažžan
jagi
(
1986-1987
)
Ohcejoga
sápmelašlogahaga
ja
badjedási
sámegiela
lektorin
.
Sámegiela
oahpaheaddji
Ina
Beate
Somby
álggii
maŋŋel
juovllaid
ráhkkanahttit
Romssa
sámi
mánáid
čájálmassii
.
Sámegiela
oahpaheaddji
ja
koordináhtor
Ina
Beate
Somby
liikui
gullat
rámi
maŋŋel
Báhpajávrri
skuvlla
čájálmasa
.
Sámegielat
TV-ođđasat
mat
álggos
ledje
ožžon
čujuhuvvon
fásta
sáddenáiggi
,
lea
dál
manahan
fásta
sáddenáiggi
go
sáddejuvvojit
maŋŋá
buot
eará
prográmmaid
ruoŧagielat
kanálas
.
Sámegielat
kristtalaš
aviisa
Nuortanásti
lea
seilon
buot
áiggiid
čađa
heajos
ruhta
diliin
ja
dán
jagi
deavdá
aviisa
olles
110
jagi
.
Sámegiellaoahpaheaddji
Ina
Beate
Somby
sávai
buohkaide
liiku
beivviin
ja
bovdii
gussiid
skuvlla
boradanlátnji
gos
guossohuvvui
sáfta
,
gáfe
ja
gáhkuid
maŋŋel
čájálmasa
.
Sámegieloahppit
Ákŋoluovtta
ja
Goahteluovtta
vuođđoskuvllain
Sállanis
,
leat
johtán
vahku
miehtá
Sis-Finnmárkku
bussiin
ja
galledan
sámi
ásahusaid
.
–
Munnos
lea
goappašagain
stuorra
sohka
miehtá
Finnmárkku
ja
erenomážit
Guovdageainnu
/
Máze
bealde
.
Sámekonvenšuvdna
Dán
čuoččuhusa
dajai
Pedersen
dan
olis
go
Norgga
,
Suoma
ja
Ruoŧa
ráđđehusat
leat
šiehtadallamin
davviriikkalaš
sámekonvenšuvnna
,
man
váldodoaibma
lea
geahpehit
ovttasbarggu
sámiid
gaskka
rájáid
rastá
.
Sámekultuvra
rahčá
ja
sámi
teáhter
lea
govssahallan
maŋŋá
go
Sámediggi
ásahuvvui
.
Sámelisttu
áirasat
Toivo
West
ja
Vieno
Länsman
eaba
fidnen
čađa
iežaska
oaivila
gomihit
earuhanmearrádusa
.
Sámemiššuvnna
Sámeálbmotallaskuvlla
Kárášjogas
vuvdui
dálvit
ja
miššuvnna
lea
dál
jávkadahttimin
buot
luottaid
dán
skuvladoaimmas
mii
leamaš
nu
dehálaš
sámi
nuoraide
maŋŋá
soađi
.
Sámemusihkka
lea
festivála
deháleamos
oassi
ja
váldodáhpáhusas
Ijahis
ija
–
konsearttas
gullat
fas
máilmmiluohká
sámeartisttaid
miehtá
Sámi
.
Sámenuorat
orrot
dál
duođaid
beroštišgoahtán
čoahkkanit
ja
leat
morihišgoahtán
miehtá
sámi
.
Sámeálbmot
Bellodagas
leat
áirasat
gielddastivrrain
,
fylkkadikkis
,
Sámedikkis
,
ja
doaivumis
maŋŋá
válggaid
maiddái
Stuorradikkis
.
Sámeálbmot
Bellodat
(
SáB
)
ja
Norgga
Sámiid
Riikkasearvi
leat
soahpan
cegget
listtuid
2009
sámediggeválgii
dainna
oktasaš
ulbmilin
ahte
ovttas
ásahit
eanetlogu
maŋŋá
sámediggeválgga
.
Sámeálbmot
Bellodat
lea
jagiid
čađa
gielddapolitihkas
čujuhan
ja
evttohan
ahte
manne
ii
galgga
okta
stuorámus
boazodoallogielda
ieš
fállat
makkárge
veahki
boazosápmelaččaide
,
min
gielddahálddahusas
han
leat
čađat
leamaš
moattis
geat
leat
bargan
eanadoalu
ovddas
,
ja
mearragáttegielddain
lea
fas
sierra
guolástanbargi
.
Sámeálbmot
Bellodat
massii
ovtta
áirasa
Finnmárkku
fylkkadikkis
maŋŋel
fylkkadiggeválggaid
.
Sámi
Dihtorlávdegoddi
lea
miehtá
geahččalanáigodaga
rahčan
doalahit
rabas
linjjáid
geavaheaddjiide
.
Sámi
Dáiddadáhpáhusa
dánjagáš
dánsafáddái
serve
14
dánsajoavkku
oktiibuot
103
ohppiin
miehtá
sámeguovllu
skuvllain
.
Sámi
Dáiddaskuvlla
birra
ii
leat
gávdnan
maidege
bušeahtas
,
muhto
jáhkká
dat
lea
diekkár
ášši
masa
maŋŋil
juhkkojuvvojit
ruđat
mat
gullet
priváhta
skuvllaide
.
Sámi
Dáiddárráđđi
lea
miehtá
Sámi
searvi
,
mas
Sámi
Dáiddársearvvit
leat
miellahttun
.
Sámi
Dásseárvokonferánssa
jođiheaddji
,
Gudrun
Eriksen
Lindi
,
logai
easkka
maŋŋá
gullan
ahte
Risten
Ravna
Heatta
ii
lean
duđavaš
sin
čovdosiin
.
Sámi_Grand_Prix
20
jagi
ávvudeami
oktavuođas
ledje
bovden
iešguđet
juigiid
lávddi
ala
juoigat
oasáža
luođis
mainna
lea
oassálastán
dáidda
gilvvuide
áiggiid
čađa
.
Sámi_Grand_Prix
20
jagi
ávvudeami
oktavuođas
ledje
čohkken
máŋga
lávlu
geat
leat
leamaš
mielde
áiggiid
čađa
ja
sii
lávlo
oasážiid
iežaset
lávlagiin
.
Sámi
Heargevuodjin
Lihtu
presideanta
Mikkel
Per
Sara
lea
duhtavaš
maŋŋel
Máilmmi
Cup
gilvvuid
Álttás
.
Sámi
Musihkkafeastivála
ii
ožžon
diibmá
doarjaga
álgobáliid
,
muhto
maŋŋil_go
váide
ášši
,
de
juolluduvvui
sidjiide
300_000
ruvnno
.
Sámi
Oahpahusguovddáš
(
SOG
)
Anáris
dat
vuođđudii
jagis
2007
ovttas
olu
oahpahusásahusaiguin
ja
organisašuvnnaiguin
oahpahusfierpmádaga
”
Boazoealáhusa
boahttevuođa
ovddas
"
dahje
BEBO
,
man
doaibmaguovlu
lea
miehtá
Árktisa
.
Sámi
Parlamentáralaš
Ráđđi
šattai
meannudit
áššiid
miehtá
distaga
ja
dan
geažil
báhce
njeallje
ášši
meannutkeahttá
.
Sámi
Radio
miehtá
riikka
¶
Sámi
Siida
cuiggoda
jahkečoahkkima
maŋŋel
go
dál
besset
gilisearvvit
gilvalit
sámi
servviiguin
vátna
ruđaid
nalde
.
Sámi
Siidda
ulbmilin
lea
doarjut
ja
ovddidit
sámiid
kultuvrralaš
,
sosiálalaš
,
vuoigatvuođalaš
ja
ekonomalaš
figgamušaid
sihke
hárjehit
ovttasbarggu
rastá
rájáid
.
Sámi
allaskuvla
lea
duhtavaš
maŋŋel
ievttá
stádabušeahta
almmuheami
.
Sámi
allaskuvla
lea
maid
ođastan
oahpu
maid
ofelaččat
galget
čađahit
allaskuvllas
ovdal
sii
vulget
johtit
miehtá
riikka
ja
muitalit
sámiid
birra
.
Sámi
allaskuvlla
rektor
,
Steinar
Pedersen
,
lea
hui
duhtavaš
maŋŋel
dutkan-
ja
alitoahppoministara
Tora
Aasland
galledeami
.
Sámi
allaskuvlla
studeantaáirasat
dál
bohtet
miehtá
Sámi
.
Sámi
bivttasteddjiid
ođđa
bivttashámit
čájehuvvojit
beaivvit
ja
gáktevuorbádeapmi
lea
dasto
maŋŋil
.
Sámi
buhcciid
ja
vuorrasiid
dustemiin
lea
buoridanmunni
miehtá
buot
gos
juo
leaš
Norggas
.
Sámi
buhcciid
ja
vuorrasiid
dustemis
lea
buoridanmunni
miehtá
buot
gos
juo
leaš
Norggas
.
Sámi
dovddus
historihkkár
Steinar
Pedersen
lea
ge
mannan
vahkkus
fuomášuhttán
mot
sámiid
ja
muđui
finnmárkulaččaid
vuoigatvuođat
duođaid
leat
gáržžiduvvon
maŋŋil_go
Finnmárkkuláhka
doaibmagođii
.
Sámi
dáiddárguovttos
Hanne
Grete
Einarsen
ja
Trond
Egil
Nilsen
doallaba
vuosttaš
geardde
dáiddačájáhusa
davvin
maŋŋil_go
máhcaiga
ruoktot
davás
.
Sámi
dávvirvuorkkáid
ovttasbargguin
nuoraiguin
miehtá
Sámi
leat
buvttadan
smávva
dokumentárafilmmaid
iežaset
birra
,
mo
lea
leahkit
nuorra
sápmelažžan
dál
.
Sámi
eanahálddašeamis
galgá
Sámediggi
leat
eanetlogus
,
ja
miehtá
Finnmárkku
galgá
leat
Sámi
eanahálddašeapmi
.
Sámi
ekspedišuvdna
čuoigan
Ruonáeatnama
rastá
¶
Sámi
festiválain
leat
gievrras
,
báikkálaš
čanastagat
,
danin_go
leat
álggahuvvon
báikkálaš
eaktodáhtolaš
rahčamušaid
čađa
.
Sámi
filbmabuvttadeaddji
maid
atná
mávssolažžan
go
filbmafestivála
buvttadeaddjit
miehtá
Eurohpa
ledje
boahtán
Tamperei
geahččat
ja
oahpásmuvvat
sámi
filmmaide
.
Sámi
fáŋggas
lea
vuoigatvuohta
beassat
dulkka
čađa
hállat
,
earret_eará
bearráigeahčuráđiin
ja
earáin
geat
eai
ádde
sámegiela
.
Sámi
geavaheaddjit
ásset
miehtá
riikka
,
ja
danne
lea
deaŧalaš
ahte
dát
gelbbolašvuohta
lea
bajimus
nationála
dásis
NAV:s
,
oaivvilda
ráđđelahttu
Jørn-Are
Gaski
.
Sámi
giddagas
Maŋŋá
vástádusa
maid
siviilaáittardeaddji
lea
buktán
,
de
badjána
Hættas
doaivva
ahte
sámi
giddagas
sámi
guovllus
šaddá
boađusin
.
Sámi
giellaguovddážiid
ásahit
miehtá
Sámi
!
Sámi
gilážiin
bohte
dákkár
doalut
albmaláhkái
johtui
easka
maŋŋá
nuppi
máilbmesoađi
.
Sámi
girječállit
leat
ge
gillán
maŋŋá
go
Sámeráđđi
loahpahii
sisaoastinortnega
sámi
čáppagirjjálašvuhtii
.
Sámi
girkoráđi
jođiheaddji
Tore
Johnsen
lei
30
oskkoldatlaš
njunnoša
searvvis
miehtá
máilmmi
geat
vuolláičálle
riikkaidgaskasaš
oskkuid
rastá
dálkkádatjulggaštusa
skábmamánu
28.
beaivvi
Uppsalas
.
Sámi
girkoráđđi
lea
digaštallan
dili
birra
mii
lea
čuožžilan
norgga
sámepolitihkas
maŋŋil_go
Sámediggi
mearridii
geassádit
sáttagottis
mii
galggai
šiehtadallat
teavstta
ON-julggaštussii
eamiálbmotvuoigatvuođa
birra
.
Sámi
girkoráđđi
ávžžuha
garrasit
ahte
Sámediggái
addojuvvo
gieldinváldi
miehtá
sámi
geavahan-
ja
ássanguovlluin
.
Sámi
joavku
Adjágas
čuojahii
oanehaš
CD-almmuhankonsearttaža
Romssas
,
maŋŋel
konseartta
vuvde
ja
čálihe
namaset
buohkaide
geat
háliide
,
joavkku
ođđaseamos
Cd-skerrui
"
Mánu
Rávdnji
"
.
Sámi
joavku
maŋŋel
go
časke
Kurdistan
joavkku
3-1
diimmá
Viva
bronsafinálas
,
Jielleváris
.
Sámi
kulturráđđi
,
mii
lea
juolludan
ruđaid
,
eaktuda
ahte
komposišuvdna
dahkko
almmolažžan
maŋŋel
go
lea
vuosttaš
geardde
čuojahuvvon
.
Sámi
kultuvra
dárbbaša
dan
sadjái
buoret
áiggi
ja
divššodit
háviid
maŋŋá
dáruiduhttima
,
lohká
Trosten
Finnmarken
aviisii
.
Sámi
kultuvra
ii
šaddange
isolerejuvvot
museii
maŋŋá
go
Sámi
Vuorkádávvirat
ásahuvvui
Kárášjohkii
.
Sámi
kultuvra
lea
loktaneamen
maŋŋel
dáruiduhttima
,
muhto
viesut
mat
huksejuvvojit
dán
loktema
váras
eai
veahket
.
Sámi
leavga
libardii
bealle
stákkus
miehtá
Sámi
.
Sámi
listu
gávpalii
ja
oaččui
olu
sámi
áššiid
čađa
go
suovai
Olgeža
Tone
Hatle
sátnejođiheaddjestullui
.
Sámi
mánáidgárdi
rahpasa
fas
dán
čavčča
maŋŋá
go
ii
leat
leamaš
doaimmas
muhtin
áiggi
.
Sámi
našuvnnalaš
gealboguovddáš
–
psykalaš
dearvvašvuođasuddjen
(
SÁNAG
)
áigu
barggustis
bokte
sihkkarastit
ovttadássásaš
bálvalusaid
ja
buriid
olahanvejolašvuođaid
buot
sámi
geavaheddjiide
geográfalaš
,
gielalaš
ja
kultuvrralaš
rájáid
rastá
.
Sámi
nieiddaidčikčiid
hárjeheaddji
Bengt
Jensen
,
čuojahii
oalle
jođánit
munnje
maŋŋá
gilvvu
.
Sámi
nuorat
geat
leat
nu
gohčoduvvon
“
earáláganat
”
,
gártet
dávjá
duppal
hástalusaid
čađa
mannat
.
Sámi
nuorat
orrot
miehtá
Norgga
.
Sámi
oahppogirjjiid
ášši
lea
ge
šaddan
báhkka
áššin
,
sihke
sámi
ja
riika
mediain
,
maŋŋel
go
oahpaheaddjit
guovttos
Sissel
Gaup
ja
Rávdná
Anti
oaččuiga
johtui
almmolaš
digaštallama
dan
vártnuhis
dili
birra
mas
sámi
mánát
ja
oahpaheaddjit
leat
váilevaš
sámegiel
oahppogirjjiid
geažil
.
Sámi
oahpponeavvuid
birra
lea
maŋemus
jagi
leamaš
garra
digaštallamat
maŋŋil_go
Kárášjoga
oahpaheaddji
guovttos
Sissel
Gaup
ja
Ravdna
Anti
duođaid
fuomášuhtiiga
makkár
vártnuhis
dilis
sámi
skuvlamánáid
oahpponeavvuid
dilli
lea
oljonašuvnnas
Norggas
.
Sámi
parlamentáralaš
ráđi
bargui
gullet
áššit
mat
gusket
sámiide
rastá
riikarájiid
.
Sámi
riikajoavkku
hárjeheaddjit
,
áhčit
ja
kapteaidna
viehkamin
lihkolaččat
spáppačiekčanšilljui
maŋŋá
go
Sápmi
vuittii
bronsamedáljja
.
Sámi
ráppár
Slincraze
dahje
Nils
Rune
Utsi
lea
eddon
go
maŋŋil
Riddu
Riđu
nuoraidkonseartta
mannan
duorastaga
daddjui
ahte
son
oaivvildii
ahte
nieiddažat
galget
guoddit
siva
roahcamiid
dihte
.
Sámi
ráppár
,
Slincraze
dahje
Nils
Rune
Utsi
lea
gártan
garra
biekkaid
sisa
maŋŋel
nuoraidkonseartta
Riddu_Riđđu
festiválas
.
Sámi
servodagat
dárbbašit
NSRa
,
danin_go
mii
leat
40
jagi
čađa
čájehan
ahte
mis
lea
sihke
dáhttu
ja
máhttu
hukset
sámi
servodaga
.
Sámi
soga
lávlaga
maŋŋá
juoiggasta
Øystein
Nilsen
ja
Gerd
Åse
Pedersen
fas
lávlu
sámegillii
.
Sámi
stáhta
ja
veahá
dan
birra
mii
maŋŋil
ságastuvvui
¶
Sámi
teáhtera
suohttaseamos
bealli
lea
aŋkke
go
sámivuohta
čuovgá
čađa
,
nugo
ovdamearkka
dihte
divaštallamis
gaskal
Nicolausa
ja
Fedora
(
Svein
B.
Olsen
)
gos
Nicolaus
vástida
juoigamiin
Fedora
dađistaga
allajienat
čeargumii
.
Sámi
vuoigatvuođain
ja
boares
vieruin
dahje
virolašvuođain
oppalaččat
lea
nana
sadji
norgga
rievttis
,
maŋŋel
go
Norga
lea
vuolláičállán
earenoamážit
dan
2
konvenšuvnna
mat
leat
olmmošvuoigatvuođaid
birra
,
mii
bođii
1960:s
ja
ILO-konvenšuvnna
nr.
169
mii
gis
bođii
1989:s
.
Sámi
vuoigatvuođat
leat
ovdánan
ollu
60-logu
rájes
,
ja
lea
doaivva
ahte
dáid
rahčamušaid
maŋŋá
lea
dásseárvvu
vuorru
.
Sámi
váldoorganisašuvnnat
doibmet
miellahttulogo
vuođul
,
miehtá
riikka
,
ja
ovddastit
dábálaš
olbmuid
siviila
sámi
servodagas
ja
barget
buot
sámi
áššiid
ektui
.
Sámi
Álbmotlihttu
(
SÁL
)
ovddida
máŋga
báikkálaš
sámi
áššiid
mat
mearkkašit
olu
smávva
báikkálaš
servvodagaide
miehtá
Sámi
.
Sámi
álbmot
,
ja
earenoamážit
sámi
nuorat
Evenáši
,
Skániid
ja
Dielddanuori
suohkaniin
masse
guovddáš
oahppoásahusa
mii
áiggiid
čađa
huksii
dehálaš
gelbbolašvuođa
sámegielas
ja
sámi
kultuvrras
.
Sámi
álbmotbeaivi
han
ávvuduvvo
Norggas
,
Suomas
,
Ruoŧŧas
ja
Ruoššas
ja
lea
dehálaš
symbolan
dasa
ahte
sámi
álbmot
lea
oktasaš
álbmot
rájiid
rastá
.
Sámi
álbmotbeaivvi
doalut
sturrot
jagis
jahkái
ja
doalut
leat
leamaš
miehtá
Sámi
.
Sámi
álbmotbeaivvi
ávvudit
miehtá
Norgga
,
ja
Ruoŧas
,
Suomas
ja
Ruoššas
.
Sámi
árgabeaivvis
gávdnojit
ollu
áššit
maiguin
sápmelaččat
galggaše
bargat
eambbo
ovttas
rastá
rájáid
.
Sámi
áššiid
ođđa
stádačállin
beasai
Raimo
Valle
,
maŋŋel
go
Berit
Oskal
Eira
luobai
doaimmas
mannan
bearjadaga
.
Sámi
áššiid
stáhtačálli
Biret
Oskal
Eira
dat
bovdii
maŋŋel
sáhkavuorus
Norgga
gonagasa
bidjat
vuođđogeađggi
,
mii
lei
gollegiissá
hámis
.
Sámi
Šaldi
mannáge
riikkaráji
rastá
,
aiddo
nugo
nissoniid
illásteapmi
,
iige
dat
gula
sierra
álbmogiidda
dehe
riikkaide
.
Sámi
čuoigit
ja
spábbačiekčit
leat
ovdal
birgen
hui
bures
dáin
gilvvuin
ja
maŋŋel
go
gilvu
lea
bistán
dušše
moadde
beaivvi
,
de
lea
juo
Sápmi
fasken
golbma
medáljja
čuoigamis
ja
guokte
čiekčama
vuoitán
nieiddaid
spábbačiekčamis
.
Sámiid
vuoigatvuohta
lea
oallut
juristtaide
addán
barggu
áiggiid
čađa
,
ja
dát
riekti
lea
leamaš
ja
lea
ain
digaštallanfáddá
.
Sámiráđi
bargolávdegoddi
vuordá
ahte
álgoálbmogiid
máilmmeráđđi
čielggada
máilmmiráđi
dili
oppalohkái
ja
ruhtaveahkkeášši
dan
maŋŋá
go
Kanada
lea
botken
ruhtadeami
.
Sámiráđi
kulturruhta
lea
oaivvilduvvon
sápmelaččaid
oktasaš
figgamušaide
rastá
rájá
.
Sámiráđi
váldoulbmilin
lea
gozihit
sámiid
ovdduid
álbmogin
,
nannet
sámiid
oktiigullevašvuođa
riikkarájáid
rastá
ja
bargat
nu
,
ahte
sápmelaččat
maiddái
boahttevuođas
dohkkehuvvojit
oktan
álbmogin
.
Sámiráđđi
almmuha
lagamus
áiggis
maid
sii
leat
mearridan
dán
áššis
,
maŋŋel
go
leat
čielggadan
movt
Guoládaga
Sámi
Radio
galgá
birget
ieš
ja
movt
beassat
eret
ekonomalaš
váttisvuođain
.
Sámis
bláđđi
lea
dieđusge
oaivvilduvvon
ollesolbmuide
miehtá
Sámi
go
sii
han
maiddái
ilbmadit
čállosiid
máttasámegillii
.
Sámis
dárrui
–
ságat
miehtá
riikka
¶
Sámis
lea
leamašan
áibbas
unnán
digaštallan
genadutkama
birra
,
ja
dábálaš
olbmot
soitet
luohttit
dutkiide
geat
ovddastit
organisašuvnnaid
mat
leat
dovddus
miehtá
máilmmi
.
Sámis
leat
oallugat
geat
fárrejit
riikarájiid
rastá
danne_go
náitalit
nuppi
riikii
.
Sámit
eai
leat
gallis
,
muhto
min
iežamet
Ole
Henrik
Magga
beasai
njunnožii
riikkaidgaskasaš
eamiálbmotbargui
sullii
350
miljovnna
eamiálbmoga
ovddas
miehtá
máilmmi
.
Sámit
lea
šaddan
oadjebassan
maŋŋá
Sámedikki
ásaheami
.
Sámit
leat
"
dovddastuvvon
"
servodaga
lahttun
albmaláhkai
easkka
70-logu
maŋŋá
.
Sámit
leat
dovddastuvvon
dievaslaččat
servodaga
lahttun
albmaláhkái
easkka
70-logu
maŋŋá
.
Sámit
miehtá
Norgga
eai
galgga
dohkkehit
ahte
Finnmárkku
Bargiidbellodaga
oainnit
áššái
galget
váldot
ovdalii
vuhtii
.
Sámiálbmot
Bellodaga
(
SáB
)
stuorradiggeevttohas
Jánoš
Trosten
sávvá
sámi
álbmoga
jienastit
su
Stuorradiggái
juste
čuođi
jagi
maŋŋil_go
beakkán
Isak
Saba
válljejuvvui
Stuorradiggái
.
Sápmelaš
ja
kárášjohkalaš
Sámmol
Jovnna
Nystad
vázzila
odne
máinnalmas
mátkái
Eurohpá
čađa
.
Sápmelaš
lean
,
muhto
in
máhte
sámegiela
,
muitala
son
mojunjálmmiid
maŋŋá
doavtternággosa
.
Sápmelaš
noaidi
Ronald
Kvernmo
johtá
miehtá
ja
doallá
noaidekurssaid
.
Sápmelaš
,
riegádan
Gelotjávrris
Suomas
lea
johtán
miehtá
máilmmi
musihkainis
.
Sápmelaččaid
ja
álgoálbmogiid
miehtá
árktalaš
birrasa
logai
Gore
ahte
lea
dehálaš
guldalit
.
Sápmelaččas
leage
dál
veahkkebargit
miehtá
sámi
guovllu
ja
vel
olggobealde
sámi
guovllu
ášši
sápmelaččat
veahkehit
bláđi
doaimmaheamis
.
Sápmelaččat
Báidáris
dárbbašit
doarjaga
eará
sápmelaččain
miehtá
riikka
vai
vuhtiiváldojuvvojit
dán
áššis
.
Sápmelaččat
geat
vásihedje
nuppi
máilmmi
soađi
,
háliidedje
eanemusat
vajálduhttit
maid
ledje
muosáhan
–
ovdal
,
maŋŋel
ja
dalle_go
soahti
lei
.
Sápmelaččat
leat
leamašan
hui
bivnnuhat
maŋŋá
Melodi
Grand
Prix
oassegilvvu
vuoittu
¶
Sápmelaččat
orrot
dego
vuollánan
Álaheaju
dulvadeami
maŋŋá
.
Sápmelaččat
,
geat
ofelaste
olbmuid
Moskkis
Ruŧŧii
,
soibmojedje
ja
sivahallojedje
maŋŋil
soađi
Norgga
riikka
beahttán
.
Sárggusráidu
"
Sápmi
"
joavku
almmuhuvvui
duorastateahkeda
ja
njeallje
beaivvi
maŋŋá
de
ledje
joavkkus
juo
badjelaš
600
miellahtu
.
Sárgungilvui
bohte
lagabui
400
gova
,
boazodoallománáin
miehtá
máilmmi
.
Sárgát
eai
addo
maŋŋil
čakčamánu
1.
beaivvi
.
Sártnistis
boradeami
maŋŋil
deattuhii
gonagas
man
dehálaš
lea
sápmelaččaide
beassat
hállat
sámegiela
maiddái
dikkis
.
Sártnistis
namuhii
Hætta
maid
daid
olu
eará
bargguid
maid
Joret-Niillas
lea
áiggiid
čađa
doaimmahan
.
Sárá
lohká
olu
dubmen
iežas
miehtá
Finnmárkku
,
muhto
ii
goassege
vásihan
seamma
go
maid
Sállanis
vásihii
.
Sátnejođiheaddji
Frank
Ingilæ
ii
loga
vel
diehtit
masa
dálu
geavahit
maŋŋá
,
go
dása
áigot
vuos
veardidit
molssaeavttuid
.
Sátnejođiheaddji
dajai
ovddit
Min
Áigái
,
ahte
Gurotbellodat
mohkkasaddá
,
go
eai
dorjon
su
evttohusa
oktasaš
cealkámuššii
,
muhto
buktet
maŋŋá
iežaset
cealkámuša
ja
dahket
dán
iežaset
áššin
.
Sátnejođiheaddjis
lea
luohttámuš
dáid
dieđuide
,
iige
loga
áigut
bidjat
makkár
sierra
lávdegotti
dárkkistan
dihte
huksejumiid
miehtá
duoddara
.
Sátnejođiheddjiide
lea
ge
dát
stuora
vuoitun
ja
sii
rámpoje
ministara
buorredáhtolašvuođa
maŋŋel
čoahkkima
.
Sátnevádjasat
eai
dušše
govvit
dan
áiggi
goas
riegádedje
,
muhto
leat
áiggiid
čađa
nuppástuvvan
ja
heivehuvvon
ođđa
anuide
.
Sátnevádjasiin
sáhttá
beaktilastit
iežas
ákkastallama
dan
dihtii
go
dat
sisttisdoallá
álbmotlaš
duohtavuođa
maid
olbmot
leat
oahppan
buolvvaid
čađa
.
Sávaldagain
čalmmustahttit
sámi
musihkkahistorjjá
ja
dadjanvugiin
"
dan
sadjái
go
váidalit
,
de
barget
ieža
"
riegádii
ovttasbargu
DJ
Šielat
maŋŋel
muhtin
Adjágas
konseartta
Romssas
.
Sávnni
maŋŋá
čiŋaheimmet
iežamet
ja
juovlamiella
badjánišgođii
vel
eanet
.
Sávvat
ahte
Helga
Pedersen
ii
dárbbaš
gillát
seamma
vuorbbi
go
Saba
,
muhto
ahte
baicca
beassá
doalvut
su
jurdagiid
dobbelii
,
čuođi
jagi
maŋŋel
.
Sávzadoalli
Berit
Anna
Balto
Gulbrandsen
fuomášii
go
vuos
láppis
bođii
ruoktot
mii
lei
hui
fasttit
gáskkahallon
ja
gaikkoduvvon
,
ja
das
maŋŋil
bohte
vel
guokte
sávzza
mat
ledje
gáskkahallon
ja
ledje
hui
árggit
.
Sávzaeaiggát
fuomášii
Sávzadoalli
Berit
Anna
Balto
Gulbrandsen
fuomášii
go
vuos
láppis
bođii
ruoktot
mii
lei
hui
fasttit
gáskkahallon
ja
gaikkoduvvon
,
ja
das
maŋŋil
bohte
vel
guokte
sávzza
mat
ledje
gáskkahallon
ja
ledje
hui
árggit
.
Sávzzas
ja
bohccos
lea
guohtonlohpi
miehtá
gieldda
,
maiddái
suodjaluvvon
guovlluin
.
Sæhter
čađaha
dan
almmolaš
rahpama
maŋŋá
go
fitnodaga
oasseválddit
fas
leat
muitalan
fitnodaga
ja
iežaset
birra
.
Sæther
čállá
Kárášjoga
gieldda
neahttasiidduin
ahte
Álbmotdearvvašvuođa
Našunálasearvvi
váldočálli
gudnejahtii
Kárášjoga
dearvvasvuođasearvvi
iežas
sártnis
,
ja
ahte
dán
beaivvi
gudnejahte
erenomážit
sin
oskkáldas
bargiid
geat
guhkes
eallima
čađa
leat
bargan
Kárášjoga
dearvvašvuođasearvvis
.
Sørensen
lohká
dan
láhkai
leat
buot
luonddu
suodjaleamit
stuorát
guovlluin
Mátta-Norggas
nugo
Rondanes
1962
ja
maŋŋá
Dovre
dahkon
.
Sørnes
lea
dán
vuoru
rihkkon
interneahta
lágaid
ja
suhttadan
Sámi
Oahpahusráđi
,
maŋŋel
go
lea
Sámi
Oahpahusráđi
interneahtta
siidduin
suoladan
osiid
iežas
interneahtta
siidduide
.
TIL
joavku
lea
dál
goalmmát
sajis
Norgga
alimus
divišuvnnas
,
maŋŋel
go
joavkkut
leat
čiekčan
vihtta
čiekčama
.
TIL
lea
njunnožis
elihtadivišuvnnas
ja
sis
leat
čiekčamat
sihke
juste
ovdal
ja
juste
maŋŋel
min
čiekčama
.
TIL
lei
njunnošis
maŋŋel
giđđaráidočiekčamiid
.
TIL:s
lea
čiekčan
golbma
beaivvi
ovdal
Sámi
čiekčama
ja
njeallje
beaivvi
maŋŋel
,
lohká
Heatta
,
gii
oaivvilda
ahte
de
lea
doarvái
buorre
áigi
čiekčamiid
gaskkas
.
TV
čađa
bohtet
soahtegovat
dáhpáhusain
mat
eai
leat
go
moadde
minuvtta
áigi
dáhpáhuvvan
.
TV
2
dieđuid
mielde
Robert
Hermansen
dutkon
duorastaga
go
politiijat
váruhit
su
verrošan
Store
Norske
ámmáhis
,
seammás_go
Økokrim
sihkkarastá
duođaštusaid
miehtá
Norgga
.
TV
2
Ođđasat
čállet
ahte
1989:s
lei
juohke
studeanttas
gaskamearálaččat
152_867
ruvnno
vealgi
maŋŋel
go
lea
geargan
oahpuin
.
Tapio
,
maŋŋá
go
Sirpmá-Hánssa
gávpi
reastaluvai
.
Tapiola
muitala
ahte
čájáhusat
álo
dagahit
lasi
barggu
,
ja
maiddái
oažžu
son
olu
diŋgomii
iežas
dujiide
maŋŋá
čájáhusaid
.
Teavsttaid
ja
nuohtaid
bokte
lea
risttalaš
evaŋgelium
čuodjan
áiggiid
čađa
.
Temperatuvra
lei
badjeleappos
go
dábálaš
miehtá
Norgga
.
Teret
miehtá
máilbmi
¶
Terje
Isaksen
,
guhte
Kárášjogas
vihkkemiid
čađaha
,
diehtá
maiddái
ollu
ságaid
bivddus
miehtá
gieldda
.
Terje
Tretnes
dadjá
ahte
SáB:i
lea
politihkka
deháleabbo
go
posišuvnnaid
juohkin
maŋŋel
válgga
.
Testameanta
bođii
arvat
maŋŋil
.
Teáhter
áigu
dáinna
čájálmasain
mátkkoštit
miehtá
Sámi
skábmamánus
,
lohká
diehtojuohkki
Brita
Triumf
Beaivváš
Sámi
Teáhteris
.
Teáhter-joavkkut
miehtá
davviguovlluid
leat
bovdejuvvon
guoimmuhit
máŋga
duhát
olbmo
.
Teáhtera
Guorbmebiila
,
mas
ledje
buot
rusttegat
,
ii
beassan
duollu
čađa
,
ja
busse
gis
billašuvai
Murmanskas
.
Teáhterbihttá
boahtá
johtit
miehtá
Finnmárkku
čájehit
dán
teáhterbihtá
.
Teáhterjoavku
Soapmásat
leat
movttegat
maŋŋá
guokte
čájálmasas
Deanus
.
Teáhtervisti
Beaivváš
Sámi
Teáhterii
galggašii
sáhttit
duohtandahkat
maŋŋel
2015
,
lohká
ráđđelahttu
Vibeke
Larsen
.
Teáhterčálli
galgá
maŋŋel
ovdanbuktima
rievdadit
čállosa
jus
dat
lea
dárbbašlaš
ja
čállit
viidáseappot
.
The
BlackSheeps
joavku
lea
maŋŋá
go
vuite
MGP
jr.
johtán
miehtá
Norgga
ja
maiddái
vuoitán
Davviriikalaš
MGP
jr.
go
dat
lei
Århusas
Danmárkkus
.
The
BlackSheeps
lea
juo
dahkan
musihkkahistorjá
Norggas
ja
Davviriikkain
maŋŋel
go
diibmá
vuite
MGP
jr
lávlagiin
"
Oro
jaska
beana
"
.
Thomassen
liikká
deattuha
ahte
EDS
joatkkaskuvllat
leat
guovddáš
oahppoásahus
dán
guovllu
sámi
nuoraide
,
go
skuvllas
lea
vejolašvuohta
bargat
sámi
fáttáiguin
rastá
rájiid
joatkkaskuvlla
dásis
,
ja
bargiid
gaskkas
lea
nanu
gelbbolašvuohta
bargat
viidásit
fágalaš
sámi
ovdánahttinbargguin
.
Thon
muitalii
iežas
skeŋken
50
hytta
tuvraservviide
miehtá
Norgga
.
Thoralf
Henriksen
lea
garrasit
hárdašuvvan
ja
hirpmáhuvvan
dáinna
mearrádusain
,
go
FeFo
stivra
beannot
jagi
maŋŋel
Finnmárkkulága
ásaheami
ja
jahkebeali
maŋŋel
go
stáhta
almmolaččat
attii
ruovttoluotta
finnmárkulaččaide
vuoigatvuođaid
eatnamiidda
ja
čáziide
.
Thoralf
Henriksen
muittuha
ahte
Goahtegearret
ii
leat
maŋemus
guovtti
jagis
ožžon
Sámedikkis
doarjaga
,
eaige
leat
ohcan
doarjaga
maŋŋil_go
Sámedikki
mearridii
ahte
Goahtegearret
galgá
ohcat
doarjaga
jagis
jahkái
.
Time
sáddii
moadde
siepmana
genabáŋkui
,
dál
Svalbárddas
,
ja
vurkii
moadde
keallárii
maŋŋá
go
šattai
leaska
2002
.
Tingvoll
lohká
ahte
eai
gilvoskohterat
leat
sutnje
apmasat
,
go
son
lea
hui
ollu
iežas
isida
mielde
johtán
miehtá
,
sihke
Norggas
ja
Ruoŧas
,
go
son
maid
gilvala
skohteriiguin
.
Toga
ii
lean
šat
nu
go
lávii
,
ja
máŋga
jagi
lei
oalle
jaskes
ráidu
mii
váccii
márkana
čađa
.
Tom
Henrik
Ellingsen
lei
čohkken
spelliid
miehtá
Finnmárkku
ja
maiddái
Ruoŧas
go
serve
joavkkuin
"
Finnmix
"
Romssa
sisbandy
UNN-cupii
.
Tom
Høgli
(
24
)
čievččai
nu
bures
Skottlándda
vuostá
ahte
Norgga
riikkajoavkku
hárjeheaddji
hirpmahuvai
–
Suorggahahtti
buorre
,
logai
Drillo
beaivvi
maŋŋel
čiekčama
.
Tom
Høgli
logai
iežas
váiban
maŋŋel
rátkkačiekčama
ja
cupa
njealjádasfinála
.
Tom
Høgli
suorganii
veahá
njuolga
maŋŋel
go
lei
mulččihahttán
juolggi
ja
lohká
ahte
son
jurddašii
olu
boahtteáiggi
birra
.
Tone
Jorunn
Tveito
váccii
diibmá
Norgga
miehtá
.
Tone
Merete
Orti
Olsenis
soaitá
dál
sihkkarastojuvvon
sadji
Sámediggái
maŋŋel
čavčča
válggaid
.
Tonje
haga
ii
livčče
mihkkege
menestuvvan
,
lohká
Inger
Johanne
Revheim
ja
sihkasta
bivastaga
gállus
maŋŋá
bossuma
.
Tor
Isak
muitala
maid
son
maŋŋel
mánáidgárddi
láve
hommet
.
Toril
Bakken
,
lea
jur
ollen
fas
viesuid
lusa
ja
Áltái
,
maŋŋel
go
lea
čavčča
murjen
mehciid
.
Torkel
Rasmussen
iežas
girjjiin
“
Áigin
Lávra
-
Bassegohpi
geassi
”
,
mii
šaddá
fidnemis
buot
girjerádjosiin
miehtá
Norgga
.
Tretnes
lea
sihkkar
maŋŋá
go
leat
árvvoštallan
dán
prošeavtta
de
dát
virgi
sajáiduvvá
sámi
háldui
.
Triumf
dovddaha
iežas
sihke
ballán
ja
maŋŋel
maid
baldán
.
Triumf
muitala
ahte
son
lea
váldán
gávpečorragiid
sisa
čavčča
miehtá
.
Troandimis
leat
doarrumat
njiedjan
30
proseanttain
,
maŋŋel
go
gávpot
lea
oanidan
alkoholavuovdináigemeari
ovttain
diimmuin
.
Troandimis
leat
sámenuorat
miehtá
Norgga
.
Troandin
lea
stuorra
studeantagávpot
gosa
dievva
sámenuorat
miehtá
Sámi
bohtet
.
Tromssa
OG
2014
lávdegoddi
ii
oaččo
doarjaga
Stuorradikkis
,
muhto
liikká
sáhttá
rahpasit
vejolašvuođa
maŋŋá
dán
čavčča
Stuorradikkeválgga
.
Tromssa
gávpotvearjjus
lea
boazu
,
muhto
gávpotvearju
bođi
maŋŋil
Macka
mearkka
.
Trosten
čilge
gáržži
siva
dan
go
geaidnu
bođii
maŋŋá
logemat
jagi
rohkosvistti
,
mii
ceagganii
1953:s
.
Trulsen
bovdii
nieiddaguoktá
maŋŋel
sudno
juoigankonseartta
Sančuari
joavkku
mielde
,
beassážiid
áigge
Guovdageainnus
.
Trygve
Lund
Guttormsen
,
geas
lea
ovddasvástádus
guovddážii
,
jáhkká
sivvan
dan
lea
go
bivaldii
buollašiid
maŋŋel
.
Trygve
Lund
Guttormsena
fámolaš
čuoččuhusaide
Sámi
Dáiddárráđi
birra
,
maid
son
lea
gilván
miehtá
Sámi
iešguđet
media
čađa
,
oažžu
leat
su
iežas
ášši
.
Tsjernobyl
22
jagi
maŋŋel
¶
Tuddi
fertii
miehtá
áiggi
juoigat
ja
lávlut
Uhcastáložii
.
Tunheim
muitala
ikte
hupman
boazopolitiijain
ja
lohká
ožžon
diehtit
ahte
sii
galget
dutkojuvvot
áššis
ja
ahte
son
ferte
addit
politiijaide
raportta
maid
čálii
dalle
maŋŋel
dáhpáhusa
.
Turi
muitala
ahte
báikkis
lei
čorgejuvvon
bures
maŋŋil_go
sii
nuppes
fitne
iskamin
.
Turi
sáhtii
maŋŋá
festivála
muitalit
ahte
oktiibuot
ledje
masá
1100
olbmo
boahtán
festivála
beivviide
.
Turisttat
bohtet
miehtá
máilmmi
oahpásmuvvat
dan
beakkán
kultuvrii
,
mii
lea
leamaš
goas
nu
guovllus
.
Turkalaš-kyproslaččat
eai
hálidan
dan
ja
maŋŋil
stáhtaválddigomiheami
,
Tyrkia
1974
invaderii
Kypros-sullo
davágeaži
.
Turner
ásahii
UNF
1998
maŋŋá
go
lei
skeŋken
olu
ruđaid
ON:i
ja
organisašuvnnat
barget
dearvvašvuođain
,
nissongažaldagaiguin
,
dálkkádagain
,
birrasiin
ja
energiijain
.
Tv
ja
eará
mediat
bibmet
min
miehtá
beaivvi
,
dassá_go
viimmat
váibat
ja
mannat
nohkkat
¶
Táksilobi
háhkama
maŋŋá
sus
leamašange
garra
fárta
,
jagi
maŋŋá
son
ordnii
guorbmebiillalobi
ja
dál
fas
linnjábiillalobi
.
UKM
dahje
Nuoraid
Kulturdeaivvadeapmái
ledje
beassan
290
oassálasti
miehtá
fylkka
.
UNTAK:a
dirigeanta
Signe
Urtegård
lea
johtán
koarain
stuorit
ja
smávit
dáhpáhusain
miehtá
Davvi-kalohta
.
Ulbmil
guorahallamiin
lea
duođaštit
Guovdageaidnulaččaid
ja
áinnas
dálu
olbmuid
oktavuođa
boazomearkkaide
ja
maŋŋil
geahčadit
movt
stáhta
dahkku
mearkkaid
hárrái
lea
rievttalaš
.
Ulbmil
lea
lágidit
oktasaš
sámi
kulturoahpahusa
Suoma-Norgga
riikarájá
rastá
Deanuleagis
.
Ulbmil
lea
movttiidahttit
olbmuid
eambbo
lávlut
,
sihke
iešguđet
buolvvat
ja
iešguđet
báikkiin
miehtá
Norgga
.
Ulbmil
lei
addit
indiánamánáide
buoret
eallima
,
nu_ahte
nákcejit
fievrredit
árbevieruid
ja
kultuvrra
kreatiivvalaš
proseassa
čađa
.
Ulbmilin
dáinna
čoahkkimiin
lei
kártet
Statnett
ja
boazodoalu
heivehanvejolašvuođaid
,
vai
sáhtáše
unnidit
daid
negatiiva
váikkuhusaid
vejolaš
huksenáigodagas
ja
maŋŋil_go
lea
gárvvistuvvon
.
Ulbmilin
lea
ahte
oassálasti
galgá
máhttit
álkit
dálkkodit
dán
njealjebeaivásaš
kurssa
maŋŋá
,
mii
bistá
beaivebottaid
gitta
gaskavahkkui
.
Ulbmilin
lea
njeaidit
ovttasbargoeastagiid
,
vai
sápmelaččaid
vejolašvuođat
doaibmat
oktan
álbmogin
riikkarájáid
rastá
sihkkarastojuvvo
,
dadjá
Gonagaslaš
Majestehta
Gonagas
Harald
su
sártnis
dan
guđát
Sámedikki
rahpamis
.
Ulbmilin
lea
ráhkadit
ođđa
bargosajiid
lassi
huksemiid
geažil
ja
buvttadan
doaimmaid
doarjuma
čađa
.
Ulbmilin
lea
čalmmustahttit
nissondoaruheami
ja
vealaheami
sihke
njálmmálaččat
ja
rumašlaččat
miehtá
máilmmi
.
Ulbmilin
sámekonvenšuvnna
árvalusas
lea
ahte
dat
galggašii
šaddat
oassin
riikka
lágain
,
mii
davviriikka
sámiide
sihkkarastá
ovttadássásaš
vuoigatvuođaid
.
Unjárgalaš
Helmer
Losoa
nammaduvvui
Finnmárkku
kultursuodjaleami
áŋggirdeaddjin
,
muhto
golbma
vahkku
maŋŋá
vuordá
ain
sátnejođiheaddjis
lihkusávaldagaid
.
Unjárgalaš
Raimo
Valle
(
42
)
nammaduvvui
mannan
bearjadaga
sámi
áššiid
ođđa
stádačállin
maŋŋel
go
Berit
Oskal
Eira
luobai
.
Unjárgga
gielda
lea
guhká
bargan
ásahan
dihte
skohtermáđii
Vuonnabađas
Detnui
,
go
gielda
lea
gieskat
ásahan
ovttasbarggu
Suomain
,
Anára
gielddain
,
ovddidan
dihte
mátkeealáhusa
rastá
riikkarájáid
.
Unjárgga
gieldda
sátnejođiheaddji
,
Inger
Katrine
Juuso
,
oahpistii
gehččiid
prográmma
čađa
somás
vugiin
ja
muitalii
makkár
cuvccas
ain
čájehuvvo
.
Unjárgga
nuorat
,
geat
šadde
dovddusin
buot
davviriikkain
maŋŋel
go
vuite
Melodi
Grand
Prix
jr.
gilvvuid
diibmá
,
leat
ge
evttohuvvon
oažžut
Spellemann-bálkkašumi
"
dán
jagáš
lávlla
"
-
luohkás
lávlagiin
"
Oro
Jaska
Beana
"
.
Unna
dutkit
geat
liikojit
veallát
jieŋa
alde
ja
guovlat
mii
jávrebotnis
oidno
liikojit
gis
go
álkit
oidnet
jieŋa
čađa
.
Unna
hilažat
oidnojit
dego
stuora
dolat
idja-giikaniid
čađa
maid
Seaking-veahka
geavaha
.
Unna
nissonolbmoš
,
ollu
doaimmahan
Marina
Silva
lea
riegádan
Acres
Brasilas
,
bajásšattai
geafivuođa
čađa
gummigártadeaddji
bearrašis
.
Unna
ádjáš
doamai
rastá
luotta
¶
Unnimus
váttisvuođat
maŋŋá
luomu
¶
Unnán
divodeapmi
ja
investeremat
ollu
jagiid
lea
dagahan
ahte
ollu
lea
báhcán
ja
leat
stuora
hástalusat
miehtá
riikka
–
erenoamážit
Davvi-Norggas
.
Unnán
lottit
Guovtti
maŋemus
jagis
leat
leamaš
unnán
lottit
miehtá
Finnmárkkus
.
Unnán
miellahtut
ADHD
Norga
lea
searvi
mii
lea
riikka
dásis
,
ja
maŋŋel
go
Kárášjogas
ilmmai
ADHD
báikkálaš
searvi
,
de
Kárášjoga
miellahtut
geassádišgohte
.
Unnán
praktihkalaš
oahppu
Anne
Jannok
Eira
mielas
lea
dát
miehtá
Norgga
váttisvuohta
,
ja
erenoamážit
báikkiin
gos
lea
boazodoallu
,
lea
beare
unnán
árbevirolaš
ja
praktihkalaš
oahppu
.
Gean
dovdet
miehtá
máilmmi
?
Utsi
mieđiha
ahte
NBR
heajos
dásseárvu
áiggiid
čađa
sáhttá
dagahan
ahte
nissonolbmuid
ekonomalaš
rámmaeavttut
boazodoallošiehtadusas
leat
ollu
bázahallan
.
Utsi
muitala
ahte
bihttá
lea
čájehuvvon
miehtá
máilmmi
,
ja
soaitá
Beaivváš
bovdet
bihtá
čálli
Marie
Jones
iežaset
vuosttaščájálmassii
.
Utsi
muitala
iežas
maid
čoavjjehiid
oaidnán
mat
ledje
reiton
,
maŋŋá
dán
ija
.
Uvssagaskkas
dán
unna
barttažis
,
dál
60
jagi
maŋŋá
dáhpáhusa
,
oidnen
jurdagiinnán
mo
dát
čáppa
leahki
lei
miessemánu
beivviid
1945
.
Uđasvárra
miehtá
riikka
¶
V5-gilvui
maid
Bueng
ja
Gaup
máhccaba
Troandima
maŋŋel
Harstadii
golggotmánu
17.
beaivvi
,
gos
V5-gilvvut
dollojit
.
VG-aviissa
dieđuid
mielde
lea
olmmái
,
gii
ovdal
lea
dubmejuvvon
rievideami
dihte
,
filbmejuvvon
olggobealde
muhtin
Shell-stašuvnna
Oslos
,
sullii
vihtta
diimmu
maŋŋel
rievideami
Stavangeris
.
71-jahkásaš
olmmái
guhte
dán
viesus
ásai
jámii
maŋŋil_go
rieviduvvui
cuoŋománus
.
Ođđaseamos
šuokŋa
Sámis
,
Ann-Mari
Andersen
«
Ándagassii
»
,
oaččui
eanemus
SMS-jienaid
ja
šattai
áiggiid
čađa
buoremus
sámi
šuokŋan
.
Ovddeš
Anárjoga
ássi
Solveig
Nikkinen
guhte
maiddái
lea
mielde
bargo
joavkkus
muittuhii
Anárjoga
leagis
lea
áiggiid
čađa
olbmot
ássan
ja
ahte
maiddái
sis
galget
leat
vuoigatvuođat
guvlui
.
Jostein
Biti
lei
maŋimuš
gilvvus
,
rievvárvuodjimis
,
njunnošis
miehtá
gaskka
nu_ahte
ii
lean
eahpádus
gosa
vuoitu
manai
.
Prográmmajođiheaddjit
jearahallamin
Agnete
Nilsena
ja
Viktoria
Eriksena
maŋŋá
go
vuoitu
lei
čielggas
.
Kapteaidna
Elle
save
Gaup
váldá
vuostá
vuoittu
maŋŋel
go
vuite
B-finála
.
Maŋŋá
lea
buorre
bivastagaid
doidit
jávrris
.
Olmmái
gii
dán
dálus
ásai
Fanasgiettis
jámii
maŋŋil_go
guokte
olbmá
su
rievideigga
.
Ari
Niittyvuopio
vuvddii
bártnis
hearggi
Ivar
Utsii
maŋŋel
gilvvuid
.
Vahkkoloahpa
maŋŋá
váikkuhit
planehtat
hui
vuohkkasit
,
muitte
dan
go
plánet
ruovttueallima
suohttasiid
.
Vahkkoloahpa
čiekčamiid
maŋŋel
lávkii
Nordlys
badjelii
tabeallas
,
namalassii
ovccát
sadjái
.
Vahkku
maŋŋel
beassážiid
leat
oaggungilvvut
Mierojávrris
.
Vahkku
maŋŋel
heaittihedje
sii
ášši
.
Vahkku
maŋŋel
lei
Gugán
čuččodeame
iežas
viesus
ja
lohkame
boares
vuoššangirjji
.
Vahkku
maŋŋel
lágiduvvo
Suomas
Márjjábeivviid
oktavuođas
njukčamánu
21.–22.
beivviid
,
maid
stivralahttu
Nils
Henrik
Valkeapää
stivre
.
Vahkku
maŋŋel
mátkkoštii
Porsanger
Romsii
.
Vahkku
maŋŋel
sii
fárrehuvvoje
Kárášjohkii
ovttas
eará
báhtareddjiiguin
Kosovos
.
Vahkku
maŋŋil
guoddaleami
oaččui
Logje
aitto
Biebmobearráigeahču
ođđasit
iskat
biergguid
.
Vahkku
maŋŋil
álgá
GLR
fas
doaibmat
dábálaš
sáddagiiguin
.
Vahkku
maŋŋil
,
go
ledjen
joavdan
ruoktot
,
de
čájehuvvui
TV
«
s
man_láhkái
prinseassa
Diana
lei
duššan
Pariissas
.
Vahkku
maŋŋá
lea
loahppagilvvut
Tankaváris
.
Vahkku
maŋŋá
soai
searvaba
maid
doppe
hárjehallamiidda
.
Vahkku
áigi
sáhtiimet
lohkat
Min
Áiggis
ahte
muhtin
almmái
Kárášjogas
lei
vásihan
300
proseantta
haddegoargŋuma
eanabihtás
maŋŋá
go
FeFo
lea
váldán
badjelasas
dán
hálddašeami
.
Vahkku
álggaheami
maŋŋá
doallá
searvi
vuosttaš
konferánssa
.
Vahku
maŋŋel
lei
mu
vilbealli
Stuoradikkis
bargohárjehallamis
.
Vahku
maŋŋil
sáhttá
lohku
rievdan
,
bohccot
jávkan
dahje
gávnnai
eambbo
bohccuid
nuppiid
siiddas
.
Vahku
maŋŋá
jo
vuojašan
seamma
mátkki
beallehaddái
ja
almmá
ofelačča
!
Vahkuloahpas
ordnejuvvon
gáktečájáhus
muitalii
sámi
heajain
ja
gussiin
,
geat
bohte
miehtá
Sámi
.
Vai
Norgga
stáhta
ii
rihko
sin
álbmotrievttálaš
geatnegasvuođa
sápmelaččaid
ektui
eamiálbmogin
lea
áibbas
dárbbašlaš
ahte
lea
našuvnnalaš
riektevuođđu
mii
dohkkeha
ja
sihkkarastá
sápmelaččaid
vuoigatvuođaid
ávkkástallat
ođasmahtti
riggodagaid
mearas
,
ja
ahte
sápmelaččat
eamiálbmogin
besset
searvat
daid
hálddašit
.
Vaikke
allodaterohus
lea
stuoris
(
62
m
)
de
váldooassi
(
80_%
orru
lihkostuvvamin
mannat
tunealla
čađa
.
Vaikke
fuomášahtti
oassi
bálgosa
badjeolbmuin
lea
gáibidan
bohccuid
lohkama
lága
mielde
,
de
vuos
mearkuma
ja
easkka
maŋŋá
lohkama
beales
hállan
oasálaččat
eai
leat
dáid
gáibádusaid
váldán
vuhtii
.
Vaikke
ledje
mearrideaddjit
Njávdámis
,
de
šadde
sii
unnitlohkun
jođánit
maŋŋá
go
suopmelaččat
ja
dážat
bohte
.
Vaikke
mii
šaddat
sihke
vuokŋasat
ja
alit
bargomokta
bargui
luomu
maŋŋá
,
de
eat
bija
barggu
eret
vaikke
lea
friddja
.
Vaikke
sis
lei
šiehtadus
ahte
čiekčit
galge
leat
govvenbáikkis
guđa
áiggi
de
váillahedje
ain
golbmasa
diimmu
maŋŋá
.
Vaikko
Gáivuona
Njuorašvári
gozihanprošeakta
ii
ožžon
stádas
ruđa
stádabušeahta
bokte
,
de
lea
suohkana
sátnejođiheaddji
Bjørn
Inge
Mo
čoahkkinastimin
stádain
miehtá
boahtte
vahkku
.
Vaikko
Lyngmo
ja
Thorsen
šattaige
heaitit
báhpavirggiin
maŋŋel
go
sudno
ášši
manai
gitta
Norgga
Alimusriektái
,
gos
hilgojuvvui
,
de
ii
jáhke
Lyngmo
Norgga
Girku
mannat
diggái
Romssa
fylkka
báhpaáššiin
.
Vaikko
Sámediggi
doarju
evttohuvvon
boazodoallošiehtadusa
ja
daid
rievdadusaid
ahte
loktet
boazoeaiggádiid
dietnasa
ovttadássásažžan
miehtá
Norgga
,
de
in
jáhke
ahte
addá
ávkki
.
Vaikko
dal
Finnmárkku
Luonddugáhttenlihtu
jođiheaddji
,
Dag
Elgvin
,
čurbošii
dainna
«
sámi
stáhta
ásahan
»
čuoččuhusain
maid
lea
šállošan
maŋŋá
,
muhto
váldolihtus
eai
gullo
diekkár
oaivilat
ja
váldet
áššiid
duođaleabbot
,
lohká
Sámedikki
ráđđelahttu
,
Vibeke
Larsen
.
Vaikko
dat
seamma
olbmot
dálvvi
miehtá
leat
hoahkan
fárret
lulás
lieggasii
.
Vaikko
dolat
muhtomin
ledje
rastá
luotta
.
Vaikko
fáddá
ii
lean
justa
dat
maid
livččen
háliidan
,
logai
Malene
ilus
maŋŋá
go
lei
geargan
njálmmálaš
dárogielafága
geahččalemiin
mannan
maŋŋebárgga
.
Vaikko
ii
leat
velá
mihkkige
ovttasbargguid
rájá
rastá
priváhta
skuvlla
ásaheamis
,
de
lea
sis
oktavuođat
dohko
.
Vaikko
leat
lobiheamit
,
de
dohkkehit
eiseválddit
láddelaččaid
huksemiid
,
ja
addet
sidjiide
huksenlobiid
maŋŋel
go
leat
huksen
.
Vaikko
man
fiinnis
dat
lea
,
de
dat
lea
hotealla
,
ja
dat
gávdnojit
vaikko_man
olu
miehtá
máilmmi
,
juohkehaš
fiidnát
go
dat
ovddit
.
Vaikko
maŋŋel
leat
ráhkaduvvon
plánat
mo
ovdánahttit
gili
,
ja
maidda
giliolbmot
leat
buktán
evttohusaid
,
de
leat
plánat
bisánan
go
ruhta
váilu
,
dadjá
Lund
Guttormsen
ja
lasiha
ahte
lea
maid
dat
go
proseassat
mannet
nu
njozet
mii
lea
bissehan
gili
ovdáneami
:
–
Ovdamearkka
dihte
álggiimet
álggus
1990-logu
plánet
ássan-
ja
dearvvašvuođaguovddáža
deike
.
Vaikko
mediijabádjái
lei
stuora
beroštupmi
nuoraid
gaskkas
,
de
ii
nagodan
gielda
jođihit
baji
maŋŋel
go
prošeaktaruhta
nogai
.
Vaikko
mii
leat
buohkat
maŋŋel
bargan
iešguđetgelágan
mállet
musihkaiguin
ja
luđiiguin
,
de
lea
buorre
hárjehallat
fas
fárrolaga
,
go
eat
hal
mii
leat
fárrolaga
šat
čuojahan
guhkes
áigái
,
muitala
Marit
Hætta
Øverli
.
Vaikko
moraš
lea
čađa
áiggi
jurdagis
,
de
mánát
orrot
jaska
.
Vaikko
mun
dalle
(
1993
)
bargen
sámi
váldoorganisašuvnnaid
ovddas
cegget
juolggi
nala
ođđa
sámigielat
aviissa
maŋŋil_go
Sámi
Áigi
fertii
loahpahuvvot
ruhtavátnivuođa
dihte
.
Vaikko
máŋga
Idol-oassálasti
leatge
ožžon
heajos
kritihkaid
go
leat
ráhkadan
CD:id
maŋŋel
Idola
,
de
lea
Margaret
Berger
rámiduvvon
.
Vaikko
nissoniin
livččii
stuora
beroštupmi
searvat
eambbo
servodat
bargguide
,
lea
Guovdageainnu
nissoniin
váttis
basttihit
čađa
dan
stuora
dievdofámu
mii
suohkanis
lea
.
Vaikko
oahpaheaddjit
ožžot
geasseluomu
maŋŋel
guhkes
skuvlajagi
,
de
oallugat
ohppiin
álget
geassebargui
.
Vaikko
oalle
ollu
lea
čállon
dan
birra
mo
eiseválddiid
politihkka
lea
rievdan
áiggiid
čađa
,
de
lea
unnán
čállon
mo
duohta
dilli
lea
leamaš
skuvllain
,
maid
oahppit
,
oahpaheaddjit
,
váhnemat
,
internáhtabargit
leat
vásihan
.
Vaikko
ohcan
mii
dán
jagi
lei
sáddejuvvon
ii
sáhttán
juolluduvvot
,
de
lea
vuolláičálli
ovdal
signaliseren
ahte
mun
luomu
maŋŋil
áiggun
álggahit
gulahallama
suohkaniin
ságaškuššat
viidásit
ovttasbarggus
.
Vaikko
olju
lea
addán
riggodaga
,
de
doppe
ledje
olbmot
geat
duođai
ledje
geafit
,
muitala
Hætta
,
gii
loahpas
vel
muitala
ahte
dat
mii
su
muitui
lea
báhcán
maŋŋel
mátkki
,
lea
dat
mot
Ruošša
lea
dulbmon
nenetsaid
jagiid
mielde
.
Vaikko
soahpatmeahttunvuohta
leamaš
maŋŋá
dievasčoahkkima
Gironis
,
de
áigu
Sara
Larsson
ráhčat
garrasit
oažžut
Sámediggái
eambbo
ovttaoaivilvuođa
.
Vaikko
váldá
áiggi
álggahit
fitnodaga
,
de
oaivvilda
Vuomajoki
ahte
dáinna
sáhttá
miehtá
jagi
bargat
.
Valle
lohká
dás
lea
hupmu
oktiiheivehit
sámi
vuoigatvuođaid
riikkarájiid
rastá
.
Valáštallandikkis
válljejuvvui
Petter
Asbjørn
Balto
ođđa
stivrajođiheaddjin
SVL-N:ii
,
maŋŋel
go
Britt
Hjørdis
Somby
geassádii
stivrras
.
Valáštallansearvi
lea
gáibidan
ahte
rusttega
galget
maid
maŋŋel
atnit
,
ja
dat
mearkkaša
rusttegiid
báhcit
dasa
.
Vangen
muitala
ahte
direktoráhtas
lea
čađa
gaskka
leamašan
buorre
oktavuohta
Finnmárkku
Fylkkamánniin
.
Varas
aviissat
maŋŋá
gaskaija
¶
Varas
ii
gávdno
šat
dušše
moadde
diimmu
maŋŋá
go
geavaheaddji
lea
atnán
dan
.
Varra
duldii
–
Lea
han
dat
álo
buorre
ášši
,
go
varra
duoldagoahtá
,
čaibmá
álo
movttegis
Ursula
Länsman
rumbogieđaid
maŋŋá
konseartta
lávddi
duogábealde
.
Varra
golgan
čeargga
čađa
gitta
eatnamii
.
Varranjammi
luhtehat
girdet
dálá
áigge
divregoddinávdnasiid
ja
sii
johtet
jođánit
miehtá
máilmmi
.
Varris
čuoikkat
ellet
dušše
oanehis
áigge
,
dat
eai
čugge
olbmo
eaige
ealli
,
muhto
njammet
liđiid
miehtá
,
nuba
leat
dan
dáfus
dehálaččat
liđiide
.
Vars
ieš
ásaiduvvui
Mázii
,
go
náitalii
dohko
,
maŋŋel
go
oahpuin
gearggai
1991:s
.
Vars
lea
maid
gulaskuddan
olbmuin
máid
oaivvildit
su
evttohusa
birra
maŋŋel
go
lei
sádden
dan
:
¶
Vars
muitala
ahte
son
easka
arvát
maŋŋel
go
su
áhčči
jámii
,
gulai
iežas
siesás
,
ahte
su
áhččerohkis
lei
čiegus
niehku
,
vánddardit
birra
máilmmi
.
Veahkkedivššár
oahppit
sáhttet
vuosttaš
dahje
juo
nuppi
jagi
maŋŋel
vázzit
lassi
jagi
mii
addá
lohkangelbbolašvuođa
allaskuvlii
.
Veahkki
maŋŋel
bargoáiggi
Berit
Anette
Hætta
muitala
Ávvirii
ahte
sis
lea
buorre
ovttasbargu
sihke
politiijaiguin
ja
doaktáriiguin
,
ja
buohkain
leat
telefunnummarat
guhtet
guđiige
.
Veahá
maŋŋil
boahtá
su
ovttasássi
Birgit
ovttas
sutno
lunttain
,
golmma
jahkásaš
Niillasiin
.
Veahá
maŋŋá
de
ii
šat
beroš
dán
birra
,
danin_go
filmmas
lea
iežas
eallin
,
ja
birge
bures
okto
.
Veahá
maŋŋá
manne
golmmas
,
Vegard
,
Håvard
ja
Bjørge
oaggut
smávva
savvonis
vehá
bajábeale
luobbala
.
Veaháš
maŋŋel
de
bohte
hirbmat
ollu
olbmot
olggobeallái
,
muhte
son
nohkai
.
Veaháš
maŋŋel
dán
seamma
eahkeda
,
riŋgejit
fas
seamma
feasttas
veahki
ja
ambulánsa
vuolgá
dohko
.
Veaháš
maŋŋel
čoahkkaneimmet
ja
šattaimet
ovttaoaivilis
ahte
boahtteáigge
gal
ferte
jobe
giitit
čiekčamiid
ovddas
,
vaikko
vuoitá
dahje
vuoittahallá
,
muitala
Turi
.
Veajuidahttinbarggu
váldoulbmil
lea
veahkehit
olbmuid
fas
julggiid
nala
,
maŋŋel
buozalmasvuođa
ja
oahpahit
olbmuid
birget
vaikko
lea
garra
váibmo-
ja
geahpessivva
.
Vealggit
,
mat
leat
báhcán
maŋŋel
diimmá
Sámi
Filbmafestivála
,
leat
dál
gomiheame
olles
filbmafestivála
.
Vearredahkkit
leat
ketchupa
ja
parafiinna
cirgguhan
miehtá
bartta
.
Vearrokoartta
sáhttát
atnit
maŋŋel
,
jus
bargi
duođašta
ahte
bargolohpi
lea
guhkiduvvon
.
Vehá
maŋŋá
manná
dáluisit
nohkat
.
Vejolaš
ahte
šaddá
bistevaš
virgáibidjan
maŋŋil
.
Vejolaš
buhtadusgáibádusat
dahje
lonisteapmi
galget
ovdanbuktojuvvot
3_-
golmma
-
jagis
siste
maŋŋel
dán
mearrádusa
almmuheami
,
plána-
ja
huksenlága
32
ja
42
.
Vejolaš
buhtadusgáibádusat
plána-
ja
huksenlága
§
32
ja
§
42
mielde
fertejit
leat
ovddiduvvon
čálalaččat
maŋemusat
3
jagi
maŋŋá
dán
almmuheami
.
Vejolaš
váidimat
galget
boahtit
čálalaččat
čujuhussii
:
Kárášjoga
gielda
,
Plánalávdegoddi
,
9730
Kárášjohka
3
vahkku
sisa
maŋŋel
dán
almmuhusa
.
Vejolašvuohta
bođii
go
ledje
čiekčan
moadde
minuvtta
,
muhto
Henriksen
bážii
hiljit
Esteeatnama
moallaolbmái
,
maŋŋel
go
Stangnes
lei
sutnje
spáppa
nivkalan
.
Vejolašvuohta
fásta
virgáibidjamii
maŋŋá
.
Vel
dan
rájes
leat
boahtán
ain
ođđasat
áiddit
ja
mat
eai
gaikojuvvo
eret
maŋŋá
go
daidda
lei
atnu
,
erenoamážit
čakčat
.
Vel
vearrát
lea
go
váttis
sáni
čilgehus
ihtá
easkka
dan
maŋŋá
go
lea
máŋgga
siiddus
lohkan
amas
fenomena
birra
.
Verráhat
leat
ráhkaduvvon
nu_ahte
Talmma
beallái
besset
bohccot
verráhiid
čađa
,
muhto
eai
beasa
ruovttoluotta
šat
.
Veterinearainstituhtas
lea
juohke
jagi
luossaparasihta
,
gyrodactylus
salaris
,
iskkadeapmi
miehtá
Norgga
čázádagain
,
ja
dat
lea
dán
iskkadeapmái
fitnodat
lea
čohkkemin
luossaveajehiid
.
Videofilbma
lei
hui
buorre
čoavddus
čájehit
moarserievideami
,
rápmo
Joatkkaskuvlla
rektor
,
Synnøve
Solbakken
Härkönen
,
maŋŋá
vuosttaš
ja
maŋimuš
teáhterčájálmasa
.
Viehkkit
leat
guovtti
mánus
viehkan
guhtta
riikka
čađa
.
Vieljašguovttos
geat
eaba
beasa
ruoktot
galledit
váhnemiiddiska
ja
olbmáideaskka
maŋŋel
go
FFR
lea
heaitán
vuodjimin
,
dovdaba
man
lossat
leat
go
servodat
beahttá
sin
.
Vielppis
lea
heađis
go
lea
láhppán
iežas
spáppa
ja
ohcá
dan
miehtá
viesu
.
Vieso
lusa
ii
leat
biilaluodda
,
muhto
šalddáš
mii
lea
sodjan
ja
doddjodan
nu_ahte
illá
goastá
vácci
rastá
,
dohko
hukse
viesu
.
Viessu
buollán
Kárášjoga
márkanis
vuossárgga
čuovganeapmái
maŋŋá
vearjjuiduvvon
politiakšuvnna
.
Viesttarmeara
válgabiire
Bargiidbellodaga
loahpalaš
listtus
oaččui
Berit
Sara
Oskal
Eira
viđat
saji
ja
de
oažžu
vuordit
várrelahttosaji
maŋŋel
boahtte
čavčča
sámediggeválgga
.
Vievssis
gohčoduvvo
"
šaddovievssisin
"
ja
gávdno
dábálaččat
goahccevuvddiin
miehtá
Norgga
.
Viežžan
muitalusaid
miehtá
máilmmi
¶
Vihkkemat
mat
áiggiid
čađa
leat
dahkkon
,
muitalit
ahte
gaskamearalaš
deaddu
diibmá
lei
9,8
gilu
.
Vihtta
beaivvi
maŋŋel
ges
válddii
son
ges
ovdan
finánsaroasu
váikkuhusaid
kulturministariin
Trond
Giskein
.
Vihtta
jagi
maŋŋil
,
2000
čavčča
,
heaittihuvvui
doalloovttadat
danne_go
eai
lean
šat
bohccot
.
Vihtta
jagi
maŋŋá
bođii
jo
čuoiganluopmu
bákkolažžan
buot
Suoma
skuvllaide
.
Vihtta
jagi
maŋŋá
ii
leat
vel
dállu
huksejuvvon
,
ja
Áillohaš
lea
geassádan
prošeavttas
.
Vihtta
jagi
maŋŋá
ii
leat
vel
oktage
sámegiel
galba
ihtán
.
Vihtta
jagi
maŋŋá
lea
sápmelaš
multidáiddár
dolkan
vuordimis
.
Vihtta
jagi
riektediehtaga
mastergráda
,
dahje
meašttirdási
,
maŋŋá
Romssa
universiteahtas
Martin
čálii
loahppabarggus
mas
lea
vuođđun
su
sápmelaš
duogáš
,
nammalassii
"
Sámi
árbevieruid
rievttálaš
mearkkašupmi
duopmostuoluin
"
.
Vihtta
jagi
áigi
bođii
Sámi-dáru
sátnegirji
,
ja
dan
maŋŋel
mii
leat
álo
gullan
ahte
dáru-sámi
sátnegirji
lea
nurkki
duohken
.
Vihtta
minuhta
maŋŋel
go
gilvvohallan
álggii
,
de
darvehii
Nils
Mathis
Siri
vuosttaš
guoli
.
Vihtta
minuhta
maŋŋil
riŋge
fas
telefovdna
.
Vihtta
minuhta
maŋŋil
.
Vihtta
minuvtta
maŋŋil
ledje
Guovdageainnus
guokte
vel
moala
.
Vihtta
mánu
maŋŋel
leat
politiijat
ain
dutkamin
ášši
.
Vihtta
olbmo
leat
jávkan
dan
maŋŋá
.
Vihtta
sevdnjes
lossa
jagi
maŋŋá
de
nogai
soahti
1945:s
.
Vihttanat
muitalit
viidáseappot
ahte
veahá
maŋŋil
vulggii
dat
bissoolmmái
maid
dohko
,
ja
doppe
dan
dálus
váldui
ge
son
maŋŋil
gitta
politiijaide
.
Viiddis
gulaskuddanvuoru
maŋŋil
dán
dálvvi
mearridii
stivra
cuoŋománu
18.
beaivvi
geavahit
beaiveeriid
muddenmekanisman
go
lea
dárbu
.
Viiddis
meahcceguovlluid
čađa
ledje
ovddežis
soames
váldojohtolagat
maid
mielde
beasai
stuorát
čoahkkebáikkiide
.
Viiddis
riikkaidgaskasaš
bolesovttasbargu
organiserejuvvon
kriminalitehta
vuostá
,
mii
lea
sakka
ahtanuššan
maŋŋá
go
Muvra
njeidojuvvui
.
Viidáset
son
geahččalii
oahpahit
sin
man
guovddážis
rohkos
galgá
leat
máhttájeddjiid
eallimis
maŋŋil_go
son
lea
vuolgán
sin
luhtte
eret
.
Viidát
ovttasbargu
rastá
ráji
attášii
boaittobeale
suohkaniidda
áibbas
ođđa
vejolašvuođaid
ja
eavttuid
,
juohke
dásis
suohkanlaš
doaimmas
¶
Viimmat
besset
kárášjohkalaččatge
dánsut
,
go
sámi
musihkka
čuodjagoahtá
skájaniid
čađa
ja
dalle
sii
gal
dánsestedje
viehka
lášmadit
.
Viimmat
lea
Guovdageainnu
ođđa
hotealla
rahppon
,
measta
vihtta
jagi
maŋŋel
go
ovddit
hotealla
bulii
.
Viimmat
áirasat
miehtá
Sámi
¶
Virgi
almmuhuvvui
maŋŋel
go
Divttasvuonas
áhččeolmmoš
bivddii
stádaministara
veahkkin
čoavdit
áššiid
.
Virgi
sáhttá
šaddat
bistevaš
maŋŋil
dán
áigodaga
.
Virgi
sáhttá
šaddat
bistevažžan
maŋŋá
namuhuvvon
áigodaga
.
Visot
maid
Johan
Máhtte
máhttá
govvema
birra
lea
ieš
bargguid
čađa
oahppan
.
Visti
lea
oalát
billahuvvan
maŋŋel
buollima
.
Visti
lei
ge
lasareahttan
maŋŋel
miidnalihkohisvuođa
.
Vistti
ferte
cegget
ovdal_go
lea
gollan
3
jagi
maŋŋel
bartasaji
juolludeami
.
Visuálalaš
dáidda
lea
guovddážis
,
muhto
bivttashábmen
šaddá
oassin
tevdnema
čađa
.
Viđa
geardde
jándoris
gullo
rohkos
skájanasa
bokte
,
miehtá
oppa
guovllu
.
Viđa
mánu
geahčen
sáddejuvvo
čájáhus
guovtti
jagáš
mátkái
miehtá
Davvi-Amerihká
.
Viđa
mánu
maŋŋá
sáddii
Hamas
rakeahttaráiddu
Mátta-Israela
vuostá
ja
lohke
sii
dán
láhkai
mávssahit
go
Israel
lea
gidden
buot
rájáid
Gazai
.
Viđa
vahku
sisa
maŋŋel
go
lea
váldán
vuostá
sáttasoappi
,
de
galgá
gielda
doallat
čoahkkima
gos
háleštit
veajuidahttima
birra
.
Vovdna
johtá
miehtá
Finnmárkku
fylkka
,
ja
searvvit
juogadit
vuoruid
mielde
vovnna
.
Vudjen
Suoma
ja
Ruoŧa
čađa
,
ja
govvejin
gitta
go
bohten
Bjørnefjellii
,
muitala
Madsen
.
Vuhttui
čikčiin
ahte
dát
čuzii
veaháš
go
ná
dehálaš
čiekči
fáhkka
fertii
heaitit
,
logai
Nilsen
Nordlys
aviisii
maŋŋel
čiekčama
.
Vuittii
ollu
attástallamiid
ja
lei
hui
čeahppi
sáddet
Leif
Arne
Brekke
čađa
.
Vulkána
dahje
dollarussivárri
lea
ain
ádjagasas
ja
ovddit
dollarussama
maŋŋá
šattai
gohpi
golbma
kilomehtera
govdat
.
Vulle-Mihku
dalá
jurdagat
eallimis
ja
rávvagat
leat
maŋŋá
gullan
oassin
mu
eallimii
.
Vuodjima
maŋŋá
Lada
vuvdojuvvo
¶
Vuogádaga
lea
Sámediggi
ovddidan
ja
dasa
lea
vejolašvuohta
maŋŋil
bidjat
eanet
gielaid
.
Vuohki
mo
son
juonastii
oažžut
dán
čađa
,
hirpmástuhtii
ollugiid
NSR:s
.
Vuohču
sámiid
searvi
lea
geassádan
guokte
mánu
maŋŋá
go
beasai
lahttun
Suoma
Sámi
Guovddášsearvái
.
Vuohčus
Soađegili
:
Sámegielat
oahpahus
ja
sámegillii
buot
fágat
álggahuvvo
vahku
maŋŋá
skuvlla
álggaheami
.
Vuohčus
:
Sámegielat
oahpahus
ja
sámegillii
buot
fágat
álggahuvvo
vahkku
maŋŋá
skuvlla
álggaheami
.
Vuoidda
sákkiid
monivielgadasain
ja
de
deaddelastte
daid
álggos
lihtis
mas
leat
bures
mollejuvvon
mándelat
ja
de
maŋŋel
gis
lihtis
mas
leat
bearalsohkkarat
.
Vuoiti
namaha
miehtá
máilmmi
mediaid
14
olbmo
sorjjasmeahttun
lávdegoddi
.
Vuoittu
maŋŋel
Somby
lea
johtán
geasi
juohke
vahkkoloahpa
Suomas
,
maiddái
Norgga
ja
Ruoŧa
sámefestiválain
,
ja
Somby
leige
váldojoavku
Márkomeanu
festiválas
Evenášis
.
Vuoittut
geigejuvvojit
dalá
maŋŋá
gilvvu
.
Vuojadeami
,
Čáhcespáppa
ja
moadde
fiinna
njuikema
maŋŋá
lei
áigi
vuolgit
sávdnái
.
Vuolab
čálii
studeantan
1978
,
man
maŋŋá
son
barggai
oahpaheaddjin
Gáregasnjárgga
vuolledásis
guokte
jagi
.
Vuolggasadji
lea
arktalaš
guovlu
,
ja
dáppe
lea
nana
dáhttu
eambbo
bargat
ovttas
"
buot
rájiid
"
rastá
,
šlájaid
dáfus
,
riikka
siskkobealde
ja
maid
riikkaidgaskasaččat
.
Vuollegašvuohta
dannego
dieđán
ahte
miehtá
Sámi
barget
ollugat
juste
seamma
ulbmiliid
ovddas
go
mii
.
Vuollegeavgŋá
dilli
rievdá
veahá
maŋŋá
mannan
gease
gádde-
ja
fanasbivdiid
riidduid
.
Vuollekomišuvnna
maŋŋá
Olmmošvuoigatvuođaid
komišuvdna
galgá
dohkkehit
dokumeantta
.
Vuordde
baicca
buoret
vejolašvuođaid
maŋŋel
.
Vuordde
veahá
,
gal
maŋŋel
bohtet
buoret
vejolašvuođat
!
Vuordime
olgobáikki
eaiggáda
Son
muitala
ahte
viellja
lei
vuordime
olgobáikki
eaiggáda
go
son
galggai
su
doalvut
ruoktot
maŋŋel
go
geargá
giddeme
olgobáikki
.
Vuordimis
šaddá
ollu
eallin
Guovdageainnus
miehtá
vahkkoloahpa
.
Vuordádeapmi
dahkko
Álttá
leansmánnekantuvrras
ohcanáigemeari
maŋŋel
ja
son
gii
vuoitá
oažžu
dieđu
dan
birra
.
Vuorjji
gávpečora
lei
ain
mánnodaga
čuožžumin
jikŋon
stánže
gárddis
njeallje
jándora
maŋŋel
go
ledje
bukton
Kárášjoga
boazonjuovahahkii
.
Vuos
Njellimis
ja
dasto
moadde
mánu
maŋŋá
Lappis
,
Gaska-Sámis
.
Vuos
bággejedje
dalá
Sovjetlihtu
eiseválddit
sámiid
eret
fárret
doppe
jagis
1968
,
ja
maŋŋá
dan
lei
guhkes
áigigo
oktage
ii
beassan
fitnatge
doppe
.
Vuos
dat
leai
stálljan
ja
das
maŋŋá
badjin
.
Vuos
fertejit
fievrrideaddjit
ja
vuostáiváldit
márkanastit
buktaga
ja
das
maŋŋá
čađahit
dan
maid
leat
vuovdán
.
Vuos
ieš
dat
Finnmárkkuláhka
,
das
maŋŋá
stivrra
áirasiid
nammadeapmi
ja
stivrra
vuođđudeapmi
.
Vuossárgga
doalai
Deanu
dárkkistanlávdegoddi
čoahkkima
maŋŋá
go
leat
ožžon
Finnmárkku
gielddadárkkisteaddji
IKS:as
loahpalaš
dárkkistanrapportta
masa
ja
mo
Deanu_gielda
lea
geavahan
guovttegielatvuođa
ruđaid
maid
Sámediggi
lea
juolludan
jagiide
2006-2007
.
Vuossárgga
eahkedis
gal
leimmet
sávnni
ja
boradeami
maŋŋá
oalle
gárvásat
nohkkat
,
Roosa
čilge
.
Vuossárgga
ija
ja
maŋŋebárga
iđida
leamaš
geainnut
gitta
miehtá
Finnmárkku
.
Vuossárgga
,
beaivvi
maŋŋá
sudno
guovžabivddu
,
gulai
ealgabivdiin
ahte
guovža
lei
oidnon
300-400
mehtera
olggobeal
sudno
guovžabivdinrájá
.
Vuosttas
guokte
jagi
lihkohisvuođa
maŋŋá
Rauni
lei
veajuiduhttinlágádusas
.
Vuosttas
juoigankonseartta
lágidii
Áilluhaš
rohkki
Guovdageainnus
1971:s
ja
dan
maŋŋá
leat
gal
dát
šaddan
jahkásažžan
beassážiid
oktavuođas
.
Vuosttas
koloniijaváldi
leai
Stuora-Británnia
ja
das
maŋŋá
válddii
India
sulluid
vuollásis
.
Vuosttas
lávki
–
fidnus
válmmaštallat
áitosaš
Sámegiela
ja
kultuvrra
skuvlema
ovddidan-
ja
oahppanbiras
Sámi
miehtá
–
fidnu
.
Vuosttas
árvalusas
lea
vel
ráhkaduvvon
vuođđooaidnu
,
mii
maŋŋil
lea
buori
doarjaga
ožžon
.
Vuosttasnáššuvnnaid
čoagganeapmi
ovddasta
badjel
300
indiánaservodagaid
miehtá
Kanada
.
Vuosttaš
bođii
čiehkačievččasteamis
,
nubbi
friddjačievččasteamis
,
ja
dat
guokte
maŋemus
moala
maŋŋil
guhkes
sisabálkestemiid
.
Vuosttaš
geahčesteamis
ii
oro
dutkanprošeakta
váralaš
,
muhto
miehtá
máilmmi
lea
prošeakta
ožžon
olu
vuostehágu
.
Vuosttaš
jagi
maŋŋá
skuvlahálddahus
jearahii
luomu
váikkuhusain
skuvlabargui
,
mas
80
proseantta
skuvllain
vástidedje
liikon
valáštallanlupmui
.
Vuosttaš
lea
ahte
mii
ieža
vuovdigoahtit
iežamet
gova
miehtá
máilmmi
,
hálbbibui
go
earát
,
muhto
man
álki
dat
lea
,
go
mis
leat
de
vaikko_man
olu
gilvaleaddjit
,
geat
eai
soaitte
beroštit
dan
rievttes
govas
.
Vuosttaš
moaitámušat
dán
neahttasátnevuorkái
bohte
juo
2007:s
,
guokte
jagi
maŋŋel
go
dat
almmuhuvvui
.
Vuosttaš
siiddus
dán
konvenšuvnnas
čuožžu
ahte
"
go
sápmelaččat
leat
álgoálbmogat
,
de
lea
mis
maid
geatnegasvuohta
soabadit
rájiid
rastá
sin
diktit
guođohit
ealuid
nu
mo
sii
leat
dahkan
áiggiid
čađa
"
.
Vuosttaš
skuvlabeaivvi
sáddejuvvojit
oahppit
ruoktot
maŋŋá
3.
diimmu
.
Vuosttaš
čájálmasa
maŋŋel
Romssas
lea
Guovdageainnus
guokte
vahkku
maŋŋel
beassážiid
.
Vuosttažettiin
livčče
galgan
guorahallat
gosa
visti
livčče
galgan
huksejuvvot
ja
de
das
maŋŋá
mo
dat
hápmejuvvot
.
Vuosttažettiin
oahpaheaddji
mii
negatiivvalaččat
moaitá
min
sihke
diimmuin
,
čálalaš
geahččalemiid
ja
čálalaš
ovdabuktimiid
maŋŋel
,
dovddaimet
njulgestaga
ahte
son
deaddá
min
vulos
.
Vuosttažettiin
oažžut
stuora
aviisabajilčállagiid
:
Soahtešillju
riidobáhpa
maŋŋel
,
Oslo
Dagblad
miessemánu
11.
b.
1998
.
Vuosttažettiin
vuos
dat
buollán
hotealla
,
ropmi
ja
oidnosis
,
stuora
ovdamearkan
man
hejot
dál
lea
mannan
ja
de
maŋŋel
go
Guovdageainnus
leat
geahččalan
mátkkoštanealáhusaid
ovddidit
ja
seammás
ferten
mieđihit
ahte
dáppe
ii
leat
hotealla
.
Vuosttáš
jagi
maŋŋel
nuoraidskuvlla
son
logai
dábálašfágaid
Guovdageainnu
joatkkaskuvllas
.
Vuosttáš
negatiivvalaš
bealli
medias
bođii
njuolga
maŋŋel
go
Romsa
lei
ožžon
OG-ohcci
válddi
.
Vuosttáš
vuoru
maŋŋel
lei
4-0
ja
Nilutjoavku
lei
vuoittubeale
.
Vuostáiváldis
lea
ovddasvástádus
máhcahit
jienastuslohkogáhppálagaid
dahje
bilidit
daid
ovdal_go
guhtta
mánu
leat
vássán
válgga
maŋŋá
.
Vuostálas
jovkui
son
fas
orru
navdime
Suoma
sámedikki
válgalávdegotti
ságadoalli
Nils
Henrik
Valkeapää
,
jos
son
beassá
válggas
čađa
.
Vuot
lea
olles
sámi
álbmot
ávvudan
beaivviset
miehtá
Sámi
ja
maiddái
olggobealde
ge
.
Vuotnabivdit
eai
ožžon
goassige
vuoigatvuođaideaset
ruovttoluotta
dan
ođđa
regulerema
maŋŋil
.
Vuovdaguoikka
oasusgotti
čálli
Arvi
Hagelin
ii
jáhke
doaimmahusa
mannat
čađa
almmá
gearregiid
.
Vuovdebargit
báhcet
lupmui
beassážiid
áigge
ja
máhccet
bargui
válbora
maŋŋá
.
Vuovdebargit
máhccet
”
dálveluomus
”
válbora
maŋŋá
ja
jotket
vuovdečuollamiid
geassemánnui
.
Vuođđobargu
lea
dahkkon
vuosttaš
jagi
rájes
,
go
olbmot
leat
nuvttá
bargan
friddjaáiggis
ja
rahčan
ovdánahttit
festivála
ruhtaheđiid
ja
eará
roasuid
čađa
.
Vuođđobargu
álggahuvvui
dušše
beivviid
maŋŋel
almmuheami
,
muhto
goanstarássešillju
ii
lean
vuos
gárvánan
go
Ávvir
finai
geahččame
Báktevári
Stadionas
Guovdageainnus
.
Vuođđogeađggi
bidjama
maŋŋel
jotke
doalut
Diehtosiidda
huksenšilju
ravddas
.
Vuođđojurdda
go
dát
tihppenruđaid
juogadeapmi
álggahuvvui
,
lei
maŋŋá
go
Norsk
Tipping
oaččui
monopola
buot
speallanautomáhtaide
Norggas
.
Vuođđoskuvlla
ja
joatkkaskuvlla
ođastusaid
maŋŋá
lea
oahppogirjeváilevašvuohta
šaddan
ain
stuorát
go
ovdal
.
Vuođđudeaddjit
leat
ásahan
arktalaš
biraslohkamiid
fierpmádaga
,
ja
ovddidan
dutkanprošeavttaid
davvi
álbmogiid
,
kultuvrraid
ja
birasnuppástusaid
ektui
,
masa
gullá
vel
nuoskkideapmi
rájáid
rastá
.
Buoret
&
systemáhtalaš
traumadikšu
vuođđuduvvui
maŋŋá
pilohtaprošeavtta
«
Buohcceviesuid
traumadivššu
buorideapmi
»
jagis
2001
.
Vuođđudusa
čállingoddi
lea
Hámmárfeasttas
,
muhto
vuođđudus
jođihuvvo
ovttas
resursaolbmuiguin
miehtá
riikka
.
Vuskona
oaččui
golbma
minuvtta
maŋŋel
go
gilvu
álggii
.
Vuvdo
miehtá
riikka
dearvvasbiebmobuvddain
¶
Sárevuomi
čearu
stivralahttu
Isak
Labba
(
gurut
bealde
)
ja
sátnedoalli
Per-Anders
Nutti
maŋŋel
go
leigga
čoahkkinastán
Beardu
suohkaniin
golggotmánus
.
Váhnemat
berrejit
geahččat
TV
maŋŋel
go
mánát
leat
nohkan
.
Váhnemat
ledje
garrasit
behtohallan
Miehtá
čavčča
lea
leamaš
váttis
dilli
.
Váhnen
Lillian
Urheim
ii
hálit
bágget
iežas
mánáid
fatnasiin
mátkkoštit
juohke
beaivvi
Áiluovtta
skuvlii
maŋŋel
go
Moski
skuvla
giddanii
ovddit
vahkkus
.
Váhnen
Roald
Wilhelmsen
,
Smiervuonas
,
áitá
fárret
Porsáŋggus
maŋŋá
go
gielddastivra
mearridii
heaittihit
nuoraidskuvlla
Leaibevuonas
.
Váibmorávkin
lei
hirbmat
allat
-
vuoiŋŋasteamis
lei
gaskal
95-100
ja
dat
ii
leat
beare
buorre
,
dadjá
mohtorcrossa
vuoddji
Ailo
Gaup
NRK:i
,
gii
lei
šieđđaluvvon
maŋŋel
gilvvu
.
Váidda
ferte
boahtit
čálalaččat
čállingoddái
maŋemusat
30
minuhta
maŋŋel
čiekčama
.
Váidá
duopmára
Guovdageainnu
valáštallansearvvi
A-joavkku
hárjeheaddji
,
Roy
Arild
Rasmussen
,
váidá
dál
ášši
mas
duopmár
lea
fastošan
15
jahkásaš
gánddain
,
maŋŋá
Guovdageainnu
ja
Fállejoga
čiekčama
.
Váikko
songe
lea
rabas
árvvoštallat
ođđa
presideantaevttohasa
,
de
liikká
ii
loga
leat
riekta
dahkat
dan
ovdal
maŋŋá
válggaid
.
Váikkuhusat
maŋŋel
dákkár
doaluid
leat
máŋggabealagat
ja
okta
ovdamearka
lea
goit
dienas
mii
báhcá
báikkálaš
fitnodagaide
,
go
olggobealde
olbmot
bohtet
ja
gávppašit
singuin
.
Váikkuhusat
miehtá
árktalaš
guovllu
¶
Váile
10
ohccis
,
beasai
justa
Martin
áibmečalmmi
čađa
.
Váilevaččat
devdojuvvon
ohcamušat
dahje
dakkár
ohcamušat
mat
lea
boahtán
maŋŋel
ohcanáigemeari
eai
leat
mielde
geassimis
.
Váillahan
dieđusge
vástádusa
mo
sii
áigot
bargat
iežaset
bargovugiid
ektui
,
dadjá
Isaksen
maŋŋil
álbmotčoahkkima
.
Váivi
maid
sáhttá
leat
go
lea
ollu
áiggi
atnán
muhtin
diŋgii
,
mii
maŋŋil
patinerejuvvo
dahje
duolvviduvvo
nu_ahte
ii
šat
dovdda
dan
,
lohká
Halonen
.
Válbora
maŋŋá
bohtet
goalsi
,
fiehtat
ja
vuojaš
.
Váldde
fal
áinnas
iežat
guoimmi
mielde
muđui
gal
soaitá
šaddat
rigearra
ruovttus
maŋŋel
.
Válddálašvuohta
Sierralohpelávdegoddi
mearridii
maŋŋebárgga
čoahkkimis
digaštallat
ášši
maŋŋil_go
ledje
ožžon
olu
reakšuvnnaid
sihke
media
bokte
ja
ealgabivdiin
.
Váldet
cuiggodeami
vuostá
Oarje-Finnmárkku
bolesguovllu
bargiidveaga
jođiheaddji
,
Terje
Wikstrøm
,
muitala
ahte
preassačoahkkimis
háliidedje
árvvoštallat
ja
mannat
čađa
ohcan-
ja
gádjunbargguid
.
Váldet
vuojána
jus
vudjet
lobiheamet
Leansmánni
muitala
ahte
jus
mánná
,
dahje
muhtun
gii
vuodjá
lobiheamet
,
válddahallá
politiijaide
de
váldet
sii
vuosttažettiin
fievrru
sin
háldui
ja
maŋŋel
dan
galget
juristtat
buktit
duomu
.
Váldodoaimmaheaddji
Ann
Irene
Buljo
lea
behtohallan
maŋŋá
go
P
4
oaččui
lobi
doaimmahit
Norgga
nuppi
riikkaviidosaš
gávperádiokanála
,
P
5.
Sátnejođiheaddji
Kárášjogas
,
Kjell
Sæther
,
lea
máŋga
jagi
govven
ja
čállán
Kárášjoga
birra
maŋŋá
go
nuorat
dáhtto
gieldda
dávjjibut
almmuhit
márkana
dáhpáhusaid
birra
.
Váldostivrra
ovdaolmmoš
Veikko
Guttorm
jáhkká
doaimma
joatkašuvvat
ja
joatkkaruhtadeami
maid
čielgat
maŋŋil
.
Váldoágga
maid
deattuhit
lea
dat
mii
geavvá
maŋŋil_go
leat
gárrenmirkkos
eret
beassan
,
ja
mii
dárbbašuvvo
nagodit
cegget
fas
nu
gohčoduvvon
dábálaš
eallima
fas
.
Válga
galggai
ordnejuvvot
maŋŋá
go
ovddit
ovdaolmmoš
,
Raimo
Gauriloff
,
lei
earránan
gaskan
áigodagas
.
Válganammagotti
mearrádusa
dohkkehuvvon
válgalisttaid
birra
sáhtii
váidit
maŋimustá
7
beaivvi
maŋŋá
dohkkehuvvon
válgalisttaid
almmuheami
(
láhkaásahusa
§34
)
.
Válgastivra
álggos
mieđihii
dan
dahkat
,
muhto
maŋŋil
juovlaluomu
rievdadii
válgastivra
oainnu
ja
mearridii
ahte
čoahkkin
ii
galgga
dollojuvvot
.
Válggaid
maŋŋel
ii
šaddan
juste
bosihan
boddu
gal
.
Válggat
galge
álggahuvvot
,
muhto
delegáhtat
eai
lean
čoahkkanan
maŋŋel
bottu
)
¶
Várdobáiki
miehtá
dasa
ahte
skuvllat
main
lea
sámi
/
eamiálbmotprofiila
lea
rievttes
vuohki
bargat
boahtteáiggi
ektui
ja
dakkár
ášši
mii
doarju
proseassaid
maiguin
sámi
álbmot
fylkkas
bargá
,
earret_eará
lea
dát
dehálaš
sámi
festivála
Márkomeanu
ektui
.
Várdobáiki
álggaha
fas
sámegielkurssa
maŋŋil
ođđajagi
boahtte
duorastaga
,
ođđajagemánu
14.
beaivvi
,
diibmu
18.00
Várdobáikkis
.
Várrepresideanta
sihkkarastá
ahte
Sámediggi
váldá
sámegiel
mánáidfilmmaid
váttisvuođa
duođalažžan
,
ja
áigu
Ráđđehusa
ektui
loktet
ášši
.
Váruha
váhnemiid
báltut
Biret
Márjá
Eira
mielas
lea
imaš
go
skuvla
lea
addán
buot
19
permišuvdnabeivviid
,
ja
maŋŋil
fas
váidališgohtet
olu
jávkama
.
Váruhin
daid
erenoamážit
maŋŋá
dán
beaivvi
.
Vásihehpet
go
vealáheami
maŋŋel
go
lehpet
lágastišgoahtán
?
Vássán
arvás
ja
čoaska
geasi
maŋŋá
čájáhusa
máŋggat
beaivvážat
ja
liekkus
geassejielas
sugadeaddji
rásit
addet
ođđa
návccaid
boahttevaš
dálvái
.
Vástidit
maŋŋel
¶
Vástádus
lei
guokte
vahkku
ádjánit
maŋŋel
go
Norgii
olle
ja
dassážii_go
oahppi
Guovdageainnus
beassá
borrat
.
Váttis
lága
eret
duvdit
Maiddái
luossabreavaeaiggádiid
searvvi
jođiheaddji
Kárášjogas
,
Edvard
Nordsletta
,
lohká
iežas
eahpidit
ahte
sámi
árbevierut
ja
áiggiid
čađa
geavaheapmi
sáhttet
duvdit
lága
eret
,
vaikko
vel
dál
šaddet
ođđa
njuolggadusat
Deanu
čáhcádagas
,
báikkálaš
hálddašeami
dihte
.
Váttis
áigi
Áiggi
maŋŋil
roasu
čilge
Reinås
leat
váttisin
.
Váttisvuohta
gávdno
miehtá
máilmmi
.
Váttisvuođa
leat
čoavdán
dáinna
lágiin
,
ahte
čállit
čiekčamiid
birra
daiguin
dieđuiguin
maid
oažžut
muitaluvvot
maŋŋil
.
Váttisvuođat
mat
leat
Anárjoga
,
Kárášjoga
ja
Iešjoga
čázádagain
govvida
lámisvuođa
masa
máddodat
šaddá
go
lea
nu
guhkes
mátki
čađa
iešguđet
guovlluid
main
lea
luossabivdu
.
Váttisvuođat
mátkkoštit
Maŋŋá
go
fárrii
Norgii
fas
,
de
oaččui
personnummira
fas
.
Vázzinšaldi
Mierojoga
rastá
8
.
Váđot
lea
luopmána
lagaš
fuolki
ja
lea
dábálaš
miehtá
Skandinávia
nuortadavviguovlluin
,
Norggas
Aarborte
rájes
davás
.
WWF
ja
Suoma
kulturráju
oktasašbargu
lea
dahkan
vejolažžan
leairraid
ordnema
viehka
viidát
miehtá
Suoma
.
Walesa
várás
mearriduvvui
giellaláhka
1993:s
(
Norgga
beale
sámi
giellaláhka
1992:s
)
,
mii
addá
sullii
seamma
vuoigatvuođaid
go
sámilága
giellanjuolggadusat
(
sámi
giellaláhka
)
addet
,
muhto
kymrigiella
ii
leat
almmolaš
giellan
miehtá
Englándda
,
nugo
sámegiella
lea
Norggas
.
Waterloo
lea
hui
internašuvnnalaš
go
dáppe
orrot
olbmot
geat
leat
miehtá
máilmmis
eret
.
Wimme
ja
Tapani
Rinne
báhce
konseartta
maŋŋá
vuovdit
ja
vuolláičállit
ođđa
‹
‹
Mun
›
›
CD-skierruid
olbmuide
.
Woods
jearai
nuppi
eará
hoavddas
,
sáhttágo
dát
jávkadit
plakáhta
,
muhto
moatti
diimmu
maŋŋá
lei
vel
stuorát
plakáhta
ihtán
seaidnái
.
Zoya
mielas
lea
maid
su
bearraša
dilli
sakka
buorránan
maŋŋil_go
guđđe
Kollektiivva
.
Báktehárjjis
ledje
mánáide
stohkosat
maŋŋel
boradeami
.
Goappaš
joavkkut
manne
moala
bážikeahttá
molssodanlatnji
maŋŋel
vuosttaš
vuoru
.
Gal
muorra
lea
vaikke
man
oktavuođas
geavahuvvon
juoga
massii
áiggiid
čađa
,
nugo
mat
"
Sámmol
Balto
beahci
"
,
lohká
Johansen
.
Dál
maŋŋá
juovlaruohta
leat
várra
máŋgasat
,
geat
leat
ožžon
skeaŋkka
Jon
Oles
,
geahččalan
man_láhkái
guksi
doaibmá
go
jugista
feara_maid
.
Dáhpáhusat
miehtá
Roavvenjárgga
¶
Borani
lea
mearragáttis
ja
giláža
čađa
golgá
johka
.
-
ávvudit
miehtá
Sámi
Sámiid
Álbmotbeaivvi
vuođđun
lea
sámiid
vuosttaš
deaivvadeapmi
Troandimis
,
6.
beaivve
guovvamánus
1917
.
Njuolgga
maŋŋel
go
Jensen
lei
addán
jearahallama
Min
Áigái
Porsáŋggus
,
de
manai
Finnmárkku
Ovddádusbellodaga
jođiheaddji
Jan
Henrik
Fredriksenin
lusa
.
1866
Báktemeašttir
Tellef
Dahl
ozai
golli
jogain
miehtá
Finnmárkku
.
Álgoálbmogiid
ovddasteaddjit
miehtá
máilmmi
čoahkkanit
ságastallamii
"
Vuoiŋŋalašvuohta
ja
vuoigatvuođat
"
Kárášjogas
guovvamánu
18.
gitta
22.
beaivve
.
Sámi
Instituhta
čilgema
vuođul
mearridii
Norgga
Sámediggi
miessemánu
1996
8
moala
nuppi
vuorus
Maŋŋel
vuosttašvuoru
ja
nuppi
vuoru
álggus
gal
oruige
manname
endorii
ruovttujoavkkuin
,
muhto
moatti
minuvttas
rievddai
visot
čiekčan
Bákteváris
.
Erenoamáš
dán
jagi
lea
ahte
leat
viežžan
filmmaid
miehtá
máilmmi
.
Ain
NSR
Válggaid
maŋŋá
lea
Jørn
Are
Gaski
molson
bellodaga
.
Studioseainnit
leat
ráhkaduvvon
nu
mo
ođđaáigásaš
studioseainnit
galget
leat
,
duppalseaidni
hehtte
,
ahte
daid
čađa
ii
boađe
jietna
.
Moadde
jagi
das
maŋŋil
šattai
bárdni
juo
nu
searalaš
,
ahte
sáhtii
juo
olgun
vázzit
earáid
luhtte
.
Čájálmas
lea
vuosttaš
ceahkki
prošeavttas
-
Arvedávgi
-
verddežat
rájáid
rastá
.
Oarje-Finnmárkku
Boazodoallohálddahusa
Mikkel
Ailo
Gaup
gal
lohká
miehtá
Oarje-Finnmárkkus
gillán
unnit
eanet
vahágiid
jus
bidjá
vuođđun
vahágiid
1997-nealgejagi
rájes
otnážii
.
Muhto
ii
leat
dušše
Norggas
mutursykkel
oastit
lassánit
.
Miehtá
máilmmi
orro
mannamin
nu_ahte
ovddidanriikkain
eanet
aht
«
eanet
borgguhišgohtet
.
Torrisen
joatká
čujuhit
raportii
mii
čájeha
ahte
Japana
álbmot
okto
borra
ollu
guliid
miehtá
máilmmi
.
Dáid
njoarosteaddji
álbmogiid
hálddus
leat
sullii
guhtta
miljovnna
bohcco
mat
leat
duohtavuođas
miehtá
máilmmi
.
Fála
sullos
lea
gávpot
sturron
ahte
sturron
maŋŋil
nuppi
máilmmi
soađi
ja
boazodoallu
lea
massán
eatnamiid
veahážiid
mielde
.
Boazodoallohoavda
dohkkeha
lohkama
,
jus
eallu
lea
lohkkon
maŋŋil
borgemánu
1.
beaivvi
ja
ovdal_go
eallu
olle
dálveorohahkii
,
muhto
lohkan
ii
dohkkehuvvo
,
jus
eallu
lea
lohkkon
maŋŋil
ođđajagimánu
1.
beaivvi
,
čuožžu
boazodoallolága
lohkannjuolggadusaid
§
3:žis
.
Boazodoalloossodatjođiheaddji
Ánte
Mihkkal
Gaup
ja
oahpaheaddji
Torbjørn
Larsen
muitaleaba
ahte
sis
dat
gal
leat
sámi
fáttabeaivvit
miehtá
jagi
,
ii
dat
vahkku
leat
veahášge
erenoamáš
.
Maŋŋel
go
boazodoallit
álge
addit
sidjiide
dárkilis
dieđuid
dan
birra
maid
oidnet
,
leat
maiddái
dieđut
boraspiriid
birra
buorránan
.
Vaikko
máilmmeboazodoallu
rahčá
sisabáhkkemiiguin
,
ekonomiijain
,
boazodoalu
bisuhemiin
,
diehtojuohkimiin
,
oahpahemiin
ja
dutkamiin
,
de
lohká
Johan
Mathis
Turi
leat
buori
doaivaga
miehtá
máilmmi
boazoálbmogiin
.
Nils
Oskal
lohká
ahte
áiggiid
čađa
lea
leamaš
boazodoalus
čielggas
movt
galgá
bargat
go
šaddá
roassu
guohtumiid
geažil
.
Miehtá
ávvuvahku
fállá
Alfred
«
s
Kro
borramuša
ja
juhkosa
1984
hattiide
.
Kárášjoga
Sámiid
Searvvi
,
dahje
NSR
báikkálaš
searvvi
doaibmi
jođiheaddji
Egil
Utsi
dat
lei
bovden
SáB
ságastit
ovttasbarggu
birra
maŋŋil_go
sin
searvvi
miellahtuin
lei
ovttaoaivilvuohta
dasa
ahte
NSR
ja
SáB
berrejit
bargat
ovttas
sámediggeválggas
Kárášjogas
.
Jeagelbordin
lea
dál
leavvan
miehtá
dálveorohagaide
,
gos
lea
ain
oaivejeagil
.
Dan
maŋŋil
besset
sii
geat
servet
seminárii
jearahallat
logaldalliid
,
ja
de
fas
juhkkojuvvojit
joavkkuide
.
Vuostálastimat
leat
jotkon
,
vaikko
eiseválddit
leat
lohpidan
váidagiid
iskat
,
ja
leat
bidjan
ášši
bajimusaid
gaskii
maŋŋil
borgársoađi
Kambodsjas
.
Beaivvi
maŋŋel
seaivvui
Ovttastuvvon
Našuvnnaid
erenoamášdieđiheaddji
Rodolfo
Stavenhagen
Levdnjii
.
Meterologat
Davvi-Norggas
lohpidit
báhkaid
goittot
dán
vahkku
miehtá
,
erenoamážit
siskkit
guovlluin
Davvi-Norggas
sáhttet
temperatuvrrat
olahit
gitta
25
grádii
.
Lea
vuosttaš
háve
go
muhtin
ON-lávdegoddi
cuiggoda
Norgga
ná
garrasit
eananvuoigatvuođa
áššiid
oktavuođas
.
66-jahkásaš
Trygve
Hellesøy
lei
hirbmat
ilus
maŋŋel
vihaheami
ja
vuostáiválddii
searvegotti
lihkkosávaldagaid
stuora
mojiin
.
Ii
guhkká
ge
dás
maŋŋel
jámii
dáluisit
,
ja
bárdni
šattai
dáluisidin
.
Son
lea
okta
daid
12
norgga
nuorain
geat
dollejit
Japanii
ođđajagi
mánus
.
Ammahal
juoga
ávkki
dagai
čoahkkin
,
vaikko
justisministtar
ii
sáhttán
lohpidit
maidege
,
lohká
Magga
maŋŋel
čoahkkima
.
Dieđát
go
don
ahte
min
miellahtuin
ii
leat
lohpi
riŋget
olbmuide
maŋŋel
diibmu
ovcci
eahkes
dehe
bassebeivviid
?
Oahpus
oahppá
kulturhistorjjá
,
makkárat
borranvierut
leat
leamaš
áiggiid
čađa
.
Barggus
čađa
lea
maid
beassan
ollu
beakkálmasaid
deaivat
.
Lávvardaga
leat
dáhpáhusat
miehtá
beaivvi
.
Lehtola
muitala
lohká
sii
áigot
digitaliseret
dáid
filmmaid
maŋŋá
go
leat
ožžon
ruđaid
dán
prošektii
.
Sárá
lea
dovddus
guvhllár
ja
veahkehallá
olbmuid
miehtá
davvi-norgga
.
Earret
doarjagiid
golmma
dutkanprošektii
,
oažžu
Sámi
allaskuvla
ruhtadoarjaga
ovtta
vel
eará
dutkamii
.
Norggas
lea
báhčinčuoigan
bivnnut
ja
danin
leat
soames
namat
dovdosat
miehtá
máilmmi
.
NSR
vuosttašáirras
Sámedikkis
,
Ragnhild
Nystad
lea
suorganan
go
dákkár
ságaid
gullá
media
čađa
.
Ieža
gal
leaikkastalle
,
ahte
go
vuosttaš
háve
go
báhčaledje
láireduvváid
,
bijai
Birkely
sin
maŋŋel
čoaggit
daid
láireduvváid
mat
eai
lean
deaivvahallon
.
Synnøve
Persen
oaivvilda
,
ahte
dáiddáriid
dilli
lea
hedjonan
Sámedikki
ásaheami
maŋŋá
.
Maŋŋel
go
Svein
Holmestrand
bođii
buohcciviesus
fas
ruovttu
gildii
,
de
ordnii
gielda
su
dállui
mii
lea
oaivvilduvvon
doaimmashehttejuvvon
olbmuide
.
Máska
lea
leamaš
olbmuid
eallimis
historjjá
čađa
.
Sullii
13
miljovnna
leat
njuolgga
barggus
smávit
ruvkedoaimmain
miehtá
máilmmi
,
geain
máŋgasat
leat
nissonat
ja
mánát
.
Valáštallanleirii
,
Kárášjohkii
,
leat
čoahkkanan
moaddelogi
máná
ja
nuora
miehtá
Finnmárkku
.
Piera
Jovnna
Anti
duođas
eahpida
ahte
man
veara
lea
doallat
seminára
guhtta
beaivvi
maŋŋil_go
jođiheaddji
lea
čoahkkinastán
lávdegottiin
.
Dás
heive
gal
namuhit
ahte
muhtimat
leat
geargan
juo
go
guokte
jagi
leat
skuvlla
vázzán
,
ja
muhtimat
eai
vácce
šat
skuvlla
maŋŋil
nuppi
jagi
.
Soai
maŋŋil
deaivvadeigga
aktivisttaiguin
,
geat
garrasit
moite
ráđđehusa
go
ii
bealuš
pakistanalaš
nissoniid
heakka
ja
vuoigatvuođaid
.
Ieš
lea
Olli
hui
duđavaš
maŋŋel
deaivvadeami
vuossárgga
go
jáhkii
su
galledeapmi
ja
vel
Horn
beassášmátki
Sápmái
lea
váikkuhan
olu
.
Maŋŋel
digáštallama
gesii
Bb
ruovttoluotta
iežaset
árvalusa
ahte
dán
čoahkkimis
juo
digáštallat
ráđi
vuođđudeami
,
dainna
eavttuiguin
ahte
Sámediggi
beassá
maŋit
čoahkkimiin
gieđahit
ášši
.
Nu
go
eahkedis
lei
nohkkan
,
de
bođii
nihkui
dat
olmmái
mii
lei
báhpa
váldán
mielde
ja
muitala
Danin
go
báhppa
ii
jáhkkán
ahte
olbmos
leat
guokte
báikki
maŋŋel
go
lea
jápmán
,
danin
mun
válden
ja
čájehin
dan
,
ahte
lea
duohta
.
Maŋŋá
dilihis
ja
miellagiddevaš
vahku
máhcce
dat
golbma
ofelačča
ruoktot
bearjadaga
.
Lea
vuosttaš
oaiviliskkadeapmi
mii
čađahuvvo
Norggas
maŋŋel
go
Ruoŧŧa
hilggui
Euro
.
Maŋŋil
daid
olu
resolušuvdna-evttohusaid
,
de
lea
resolušuvdnalávdegoddi
geahčadan
daid
,
ja
sii
eai
dohkkehan
Geres
«
a
evttohusa
ja
sáddejedje
dan
viidáseappot
stivrii
.
Bearjadaga
iđđedis
gallestalaimet
vel
Kaustisa
Evangelalaš
álbmotallaskuvlla
,
gos
mii
boradeami
maŋŋá
mátkkošteimmet
Alavieska
guvlui
.
Dábálaččat
lávejit
suolohasat
bidjat
ealu
gárdde
čađa
ovdal_go
vuojahit
bohccuid
.
Nu
čilge
"
Brennpunkt
"
maŋŋel
go
lea
fitnan
Gáivuonas
,
Tromssas
.
Dasa
lassin
ásaha
Poasta
32
fitnodatguovddáža
ja
vihtta
oktavuođaguovddáža
miehtá
riika
.
Rávdna
Anti
geažuha
lei
Fylkkamánni
birasossodat
mii
dáhtui
sin
iskat
man
njuoskkas
dál
lea
luondu
maŋŋá
maŋimuš
arvvi
.
Páhppa
Leem
čállá
girjjistis
ahte
sápmelaččat
gorro
buncegahpiriid
mat
ledje
buddejuvvon
čeavránáhkiin
,
maid
maŋŋá
lea
gohčodan
viergegahpirin
.
Miehtá
riikka
leat
dasa
boahtán
garra
moaitámušat
ealáhusas
mediaid
bokte
.
Somá
,
lei
su
oanehis
kommentára
maŋŋel
go
filbma
lei
čájehuvvon
.
Radio
DSF
lea
sáme-
ja
dárogielat
risttalaš
lagasradio
mii
sádde
njuolggosáddagiid
Kárášjogas
ja
Guovdageainnus
.
Boazodoalli
Jarle
Jonassen
maid
lohká
iežas
áibbas
vuostá
dasa
ahte
bohccot
šaddet
nu
ollu
geasehuvvot
njuovahagaide
ja
dan
son
atná
stuorra
váttisvuohtan
miehtá
Norgga
go
leat
dušše
guovddášnjuovahagat
gos
eatnasat
šaddet
njuovvat
bohccuid
.
Maŋŋel
hárjehallama
bosihii
gádjunveahka
.
Dál
oažžu
gielda
gávdnat
čovdosa
,
go
in
dohkket
šat
johtolaga
rastá
mu
priváhta
eatnamiid
,
lohká
Johnsen
.
Sátnejođiheaddji
Sundelin
čállá
reivvestis
ahte
máŋggas
leat
váldán
oktavuođa
gielddain
maŋŋel
go
fylkkamánni
eahpidii
gieldda
virgáibidjannjuolggadusaid
.
Maŋŋel
guokte
jagi
hárjehallama
lea
Johan
Máhtte
oahppan
dan
mutto
ahte
lea
beassan
juo
čuojahit
girkus
ipmilbálvalusa
oktavuođas
.
De
manaiga
soai
dohko
,
ja
beana
gáskigođii
uksii
ráiggi
,
dassážii_go
bussá
jođii
čađa
.
Lea
eiseválddiid
ovddasvástádus
láhčit
birgejumi
nuppásteaddjiide
geain
ii
leat
birgejupmi
maŋŋel
nuppástuhttin
áigodaga
.
Maŋŋá
girku
čoahkkanedje
olbmot
girkogáffii
Sámi
Dállui
,
gos
Sámedikki
presideanta
Sven
Roald
Nystø
,
Finnmárkku
fylkka
sátnejođiheaddji
Helga
Pedersen
ja
Oslo
Sámiid
Searvvi
jođiheaddji
Ingrid
Jåma
dolle
sártni
.
Čuoigamiidda
lea
áiggiid
čađa
leamaš
stuorra
beroštupmi
.
Maŋŋá
oahpahusministtar
guldalii
vuđolaččat
váhnenjoavkkuid
geat
ovddidedje
oainnuideaset
oahppoplána
áššis
.
Guhkkeleappos
sogiid
čađa
sabmá
Látnjajotoaivi
,
mii
lea
Marastat
duoddariid
alimus
čohkka
.
Dán
rádjai
lea
Ánne
Risten
ja
su
váhnemat
šaddan
riŋgedit
mediaide
juohke
vuodjima
maŋŋel
ja
fállat
bohtosiid
vai
gullo
juoga
dan
birra
.
Ásllat
lea
váldán
dutkamušas
álggahusáigin
jagi
1731
,
dasgo
dan
rájes
leat
čielga
girkogirjjit
Anáris
ja
dan
maŋŋá
earáge
gielddain
.
Guovdageaidnu
oažžu
leat
duhtavaš
go
dál
leat
nubbin
ráiddus
maŋŋel
go
leat
čiekčan
njeallje
čiekčama
.
Loattat
leat
diekkárat
mat
ovdagihtii
leat
gesson
,
ja
don
dušše
geahčat
lea
go
du
loadda
okta
dain
mii
lea
vuoittu
ožžon
,
maŋŋel
go
eret
faskkut
vuoitonummárgokčasa
.
Njukčamánus
dán
jagi
mearredii
boazodoallostivra
,
ahte
ovdal
ođđajagi
galgá
juohke
doalloovttadahkii
mearreduvvot
bajimus
boazolohku
,
ovdalgo
boazolohku
fas
lassána
garra
boazojámuid
maŋŋel
.
Maŋŋil
go
váldooassi
lea
gulaskuddamis
leamaš
,
de
meannuda
ja
dohkkeha
jahkečoahkkin
orohatplána
,
ja
dat
sáddejuvvo
guovllustivrii
.
Iskkadeamit
maid
Statskog
lea
čađahan
maŋŋá
bivddu
,
čájehit
ahte
Kárášjogas
lea
guovža
laskan
.
Jørn
Are
Gaski
mielas
oidne
sii
dárbbu
doarjut
Bargiidbellodaga
boares
áŋggirdeaddji
Josef
Vedhugnesa
,
nu_ahte
veahá
gáhta
go
mieđihii
bidjat
evttohusa
dušše
mielddusin
.
Čállosis
eanadoalloministarii
bivdá
NSR
ahte
eanadoallodepartemeanta
šiehtadallá
njuovahagaiguin
,
ja
dan_láhkái
sihkkarastá
ahte
Oarje-Finnmárkku
boazodoallit
jođihit
buot
gávpebohccuid
.
Fylkkaráđđeolmmái
ii
diehtán
earágo
addit
250
ruvnno
juohke
oahppái
,
mii
lea
dat
supmi
maid
juohke
oahppi
galgá
addit
arvevuovddi
gádjumii
maŋŋel
ovtta
beaivebarggu
.
Heargegilvovuodjin
valáštallit
maiddái
čilgejedje
ahte
suopmelaš
duollárat
,
erenoamážit
Gáregasnjárgga
duollobáikkis
Kárášjoga
guvlui
,
leat
suovvan
váldit
rastá
ráji
bohccofuođđariid
mátkkošteaddji
eari
siskkobealde
,
go
lea
heargegilvvohallama
nammii
.
Kemi
muitala
ahte
sii
ieža
mearridit
forpma
mielde
man
guhkas
sii
ain
vudjet
.
Dál
johtá
Phung
miehtá
Finnmárkku
muitalit
iežas
bahča
vásáhusain
.
Sharon
(
Venne
)
hálai
das
mo
girku
lea
ávkkástallan
álgoálbmogiid
miehtá
máilmmi
,
mii
leage
su
stuorámus
ággan
manne
ii
háliit
doalahit
oktavuođa
girkuin
.
Go
moadde
beaivve
maŋŋá
čuojahan
teáhtera
diehtojuohkinhovdii
,
de
leat
deháleamos
dieđut
cabareta
birra
gárvásat
almmustuvvat
.
Tromssa
Ovddádusbellodaga
jođiheaddji
Louis
Edvardsen
lohká
oalle
vissásin
ahte
jahkečoahkkin
guovvamánu
gaskamuttus
miehtá
searvat
sámedikkeválggaide
.
Guovdageainnu
hárjeheaddji
Svein
Ole
Sandvik
lei
šlundon
maŋŋel
čiekčamiid
.
Jos
it
lean
váiban
beaivvi
miehtá
vánddardeames
márkanbáikkis
,
de
lei
vejolaš
joatkit
márkanastima
eahketbeallái
.
Maŋŋel
stuora
jámuid
,
de
fertejedje
juoidá
dahkat
eastadan
dihte
dan
man
guvlui
Suoma
boazodoallu
lei
mannamin
.
Norgga
dearvvasvuođasuorgi
maŋŋá
nuppi
máilmmisoađi
orru
leamen
vuođđuduvvon
olmmošoainnus
mii
ii
doallan
fágalaš
,
iige
etihkalaš
,
iige
moralalaš
dási
,
Nystø
beaškala
.
Dan
dihte
ii
loga
diehtit
ahte
áidi
mii
lea
skuvllaid
birra
lea
mieskan
,
ahte
lea
gahčadan
ja
gielda
lea
ieš
maiddái
njeaidán
dasa_lassin
go
oahpaheaddjit
leat
ráigan
áiddi
vai
duolbmunmašiinnain
beassá
čađa
.
Min
Áigi
čálii
meassuid
maŋŋá
lágideaddji
moivvi
birra
.
Maŋŋá
dákkár
ilgadis
dáhpáhusaid
mat
čuhcet
olbmuide
garrasit
,
lávejit
dábálaččat
fállot
roassoveahki
.
Hætta
muitala
viidáseappot
ahte
son
váillaha
Guovdageainnu
suohkanis
bargovugiid
ja
plánaid
movt
oažžut
iežas
nuoraid
fas
fárret
ruovttubáikái
maŋŋel
go
leat
oahpuin
geargan
.
Min
Áigi
lea
čuvvon
Ivar
Utsi
ovdal
dikki
ja
miehtá
diggeášši
áigge
.
Guovdageainnu
sátnejođiheaddji
Anton
Dahl
logai
dasa
sáhttá
sivva
,
ahte
sii
leat
beare
álkit
addán
vuodjenlobiid
Guovdageainnu
suohkanis
.
Olbmot
ledje
bealleheakkas
go
jovde
gáddái
.
Anne
Gro
ja
Olav
Johan
Eira
ovttasbargu
jotkkii
maŋŋel
Sámi
Grand
Prixa
.
Dat
mii
lea
vel
báhcán
kroas
lea
buot
jieŋa
siste
,
maŋŋel
go
máŋggaid
duhát
lihtar
čáhci
lea
cirgguhuvvon
jáddadeamis
.
Johtolatoktavuođat
máttanuortalaš
Eurohpa
oassái
leat
garrasit
vahágahtton
;
Donau
alde
borjjasteapmi
lea
bissehuvvon
go
Novi
Sad
šalddit
leat
biliduvvon
,
ja
buot
johtolat
Jugoslavia
čađa
lea
bissehuvvon
.
Per
Edvard
Johnsen
lohká
mohtorjohtolaga
šaddan
šilju
rastá
stuorra
váttisvuohtan
sutnje
ja
su
bearrašii
.
In
leat
vázzán
makkárge
skuvllaid
.
Doalut
álggahuvvojit
riikkačoahkkima
maŋŋá
.
Ahonen
dovddahii
geasset
ahte
lei
dorggiidan
maŋŋá
go
goadjenádjá
lei
ožžon
gáddái
.
Moadde
čoahkkinjođiheame
kurssaid
ja
Davvi
Nuora
jahkečoahkkima
maŋŋel
lei
son
áibbas
gearggus
váldit
ovddasvástádusa
.
Muhto
nuorat
soitet
maid
ballat
ahte
gulustuvvo
miehtá
márkana
go
finadit
dearvvašvuođadivššohagas
.
Maŋŋel
teáhterčájálmasa
lei
káfea-eahket
Ája-Sámi
Guovddáža
gealláris
.
Buohccái
garrasit
maŋŋá
go
válljejuvvui
sátnejođiheaddjin
.
Guovdageainnu
mánáid-
ja
nuoraidskuvla
sáddii
kondolansetelegrámma
Kárášjoga
skuvlii
lihkuhisvuođa
maŋŋel
bearjadaga
.
Lea
áibbas
čielggas
ahte
Norgga
stáda
beare
hilljánit
lea
bargan
dáinna
áššiin
,
maŋŋel
go
dohkkehii
ILO-konvenšuvnna
169
,
logai
Halonen
.
Eanas
biilavuovdit
lohket
ahte
maŋŋel
dákkár
buollašiid
gal
ferte
dárkkistit
leat
go
plastihkka-
ja
ruovdeoasit
bures
birgen
buolašin
,
vai
fuobmá
jus
lea
mihkkege
boastut
geavvan
ovdal_go
dagaha
eambbo
bárttiid
.
Per
Johannes
álggii
Girona
sámi
radioi
bargat
logi
jagi
dás
ovdal
,
ja
guhtta
jagi
das
maŋŋel
álggii
son
NRK
Sámi
Radio
guovllukántuvrii
Guovdageidnui
.
Guokte
beaivvi
maŋŋá
lei
Guttorm
morránan
.
Maŋŋá
go
sápmelaččat
ožžo
iežaset
álbmotbeaivvi
,
guovvamánu
6.
beaivvi
,
de
orru
min
bearraša
mielas
árvu
loktanan
maiddái
miessemánu
17.
beaivvis
,
mii
leat
dássálagaid
dál
,
deattuha
Jovnna
.
Maŋŋá
lihkohisvuođa
,
gos
Áillohačča
oaiveskálžu
rágai
,
de
lea
sus
leamaš
lossa
áigi
,
ii
dušše
rumašlaččat
,
muhto
maiddái
oažžut
muittu
ruovttoluotta
.
Das
maŋŋel
,
3
A
gažaldaga
rájes
,
de
bázahalaiga
Časkil
04
guvttiin
čuoggáin
.
Ovdal
go
gonagas
sártnui
rahpamis
,
de
ledje
čeahpes
juoigit
miehtá
Sámi
čoahkkanan
juogadit
iežaset
luohteárbevieru
.
Jáhkát
go
don
ahte
olbmot
leat
lahkonišgoahtit
guhtet
guimmiideaset
dál
maŋŋel
go
Lyngmo-ášši
lea
loahpahuvvon
?
Duon
jagi
1990
maŋŋá
Áslat
lea
viššalit
gohcán
,
ahte
ráđđehushearrát
eai
vajáldahte
sámiide
divrras
ášši
.
Jearralan
lávlus
Marit
Sandvik
Koarra
prošeakta
boađus
galgá
šaddat
juoigankonseartan
.
Vuosttažettiin
lohká
Larsen
ahte
jos
gánddat
eai
livčče
duššan
dán
mátkkis
,
de
sihkkarit
sii
livčče
lean
dovddus
rockjoavku
maŋŋá
NRK
U-prográmma
filmma
.
Eksámen
lea
nohkan
ja
oaivi
lea
guoros
.
"
Kárenina
"
oidnogoahtá
čakčamánu
10.
beaivvi
,
ja
oidno
TV:s
guhtta
mánnodaga
ovddasguvlui
.
Son
čujuhii
ahte
sajit
leat
dan
mađe
bieđgguid
,
ahte
ii
sáhte
gaska
gilvit
.
Maŋŋá
2001
?
Reidar
ja
Willy
muitiba
bures
áiggi
maŋŋá
soađi
,
dás
30-40
jagi
áigi
.
Dál
maŋŋil
riikačoahkkima
lohká
Ellinor
Guttorm
Utsi
maiddái
muhtun
riikačoahkkinmearrádusaid
dagahan
ahte
geassádii
válggas
.
Otne
vuvdet
Biti
vovnnaid
23
fitnodaga
Girkonjárggas
gitta
Mosjøenii
.
Per
Arne
muitala
ahte
dása
gal
čájehit
beroštumi
.
Veahkkedivššároahppit
eai
leat
dušše
skuvlabeaŋkkas
golahan
.
Balto
hálida
deattuhit
ahte
dakkár
sabetskeaŋkkat
dárbbašuvvojit
miehtá
Norgga
,
eai
dušše
Kárášjogas
.
NBR
boraspirelávdegotti
jođiheaddji
Per
Mathis
Oskal
lohká
ahte
ohcamiid
vuođđun
leat
dat
stuorra
boazoborriidvahágat
mat
dušše
lassánit
jagis
jahkái
.
Ávvudeami
almmolaš
rahpamii
ledje
guossit
boahtán
viiddis
guovllus
,
dadjat
juo
miehtá
Sámi
.
Ovdalis
lea
festivála
dollon
dáid
riikkain
Stuorrabritannia
,
Espánnja
,
Italia
,
USA
,
Japan
,
Singapore
,
Mátta-Afrihká
ja
Ođđa
Selánda
.
Riddu
Riđđus
lea
hui
internašunála
artistaprográmma
dán
jagi
.
Ii
leat
dušše
Guovdageainnus
ahte
lea
váttis
oažžut
oahpaheddjiid
vuođđoskuvllaide
.
Olbmot
ledje
maid
liikon
Mai
Lis
Skaltje
dokumentárafilbmii
Goahteskuvllat
Dán
filmmas
deaivvaimet
boares
sápmelaččaid
Ruoŧa
beale
Sámis
geat
ledje
vásihan
goahteskuvllaid
ovdal
ja
dalá
maŋŋá
2.
máilmmesoađi
.
Álbmotakšuvnnas
ledje
bidjan
cakki
luotta
rastá
ja
iežaset
lássen
lahkiide
gitta
.
Muhto
maŋŋel
dán
moala
orro
Guovdageain-lunttat
duhtavaččat
ovttain
čuoggáin
.
Oahppováillagat
vulge
ruovttuide
iešguđetlágan
dovdduiguin
maŋŋel
vuostálastima
.
Boazodoalli
Anders
Isak
Oskal
doalai
ge
sáhkavuoru
mas
muitalii
mot
boazosámit
ieža
leat
árvvoštallan
áiggiid
čađa
boazologuid
.
Muorrafatnasat
Maŋŋá
go
mohtora
geavahišgohte
,
de
duddjogohte
govda
,
ruvdes
fatnasiid
.
Maŋŋel
medisiidnafágalaš
dárkkisteami
,
mearridii
Láhpi
sátnejođiheaddji
Arne
Dag
Isaksen
ieš
cegget
ambulánsabálvalusa
.
Iđitbihttá
maŋŋá
mii
manaimet
goarkŋut
seainni
mielde
bajás
ja
dat
lei
hui
suohtas
.
Su
mielas
láhtte
Deanu_gielda
suinna
fasttit
,
go
dovdá
ahte
gieldda
njunnožat
hálidit
su
oaguhit
eret
guovllus
maid
sin
bearaš
lea
buolvvaid
čađa
geavahan
.
Ášši
lea
dál
guoddaluvvon
,
ja
ođđa
ohcamuš
lea
sáddejuvvon
.
Beaivváš_Sámi_Teáhter
čájeha
vuosttaš
geardde
dán
bihtá
ođđajagi
mánu
28.
beaivvi
Guovdageainnus
.
Dakka
maŋŋel
skuvlla
son
čavgii
Kárášjohkii
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
duolvvai
fas
lávvu
,
ja
nieida
fuobmái
vuot
suorpmaid
ihtime
duolvvaid
siste
.
Min
lei
bággu
deaddit
spealu
ovddasguvlui
gussiid
suodjalussii
maŋŋel
go
sii
ožžo
moala
.
30
jagi
rahčamušaid
maŋŋá
lea
Nils
Henrik
veaháš
dolkan
.
Válggaid
maŋŋel
eai
beassan
eambbo
go
čieža
nissona
Sámediggái
.
Sámis
leat
áiggiid
čađa
leamaš
njeallje
váldohárjeheaddji
.
Nuorra
čálliid
ovdanbuktin
čuozai
maŋŋel
garra
dievasčoahkkinvahku
.
Unna
Bieraš
boahtá
ruoktot
,
čađa
njuoskan
ja
visot
duolvan
.
Dalá
maŋŋá
šiehtadusaid
son
deattuhii
eanadoallu
ii
leat
áidna
ealáhus
Norggas
,
ii
ge
Norga
leat
okto
máilmmis
.
Logi
vahkku
maŋŋel
buohccái
nuorat
nieida
.
Moadde
jagi
maŋŋel
go
Oslo
Sámi
Searvi
vuođđuduvvui
,
de
nuppástuvvui
searvi
,
nu_ahte
buohkat
besse
leat
searvvi
miellahttun
,
beroškeahttá
čearddalašvuođas
.
Oaidnit
iežas
TV
Movttegis
ja
duhtavaš
mánáiguin
háleštan
oanehašbotta
go
maŋŋel
go
leat
geargan
filbmemis
.
Politiiját
válde
bussevuoddjis
vuodjingoartta
eret
maŋŋel
dáhpáhusa
.
Maŋŋel
dáid
dáhpáhusaid
lei
ges
vuolgga
meahccái
,
Berit
Marie
ja
Ole
Mathis
Eira
mielde
ealo
lusa
.
Mary
Mikalsen
Trollvik
muittaša
manin
geavai
nu
Maŋŋá
soađi
oaččui
dáruiduhttin
coavcci
,
muitala
Olmmáivákki
nisu
,
guhte
guhká
lei
fárus
sihke
suohkanpolitihkas
ja
sámepolitihkas
.
Muhto
dán
son
ii
nagodan
gal
ákkastallat
,
ja
dovddastiige
maŋŋá
go
Nordlys
journalista
Gunnar
Sæthra
ohcalii
kritihkalaš
gažaldagaid
dan
guovtte
minuvtta
guhkkosaš
tv-bihtás
.
Maŋŋá
go
Faust-bihtáin
lea
geargan
,
golggotmánu
gaskkamuttos
,
de
áigu
Risten
joatkit
Sámi
allaskuvllas
.
Inger
Anita
Smuk
lohká
dál
18
oahpahalli
miehtá
Norgga
.
Vuosttas
konkrehta
ovttasbargolávki
mii
dán
čoahkkin
maŋŋá
mearriduvvui
,
lei
oktasaš
ealgalohkan
.
Prošeaktajođiheaddji
Ole
Isak
Mienna
lohká
ahte
lea
somá
ráhkadit
interneahtta-
ođđasiid
.
Maŋŋel
go
Lund
jámii
,
de
álggii
Ole
Andersen
doaimmaheaddjin
.
Beassat
vázzit
ráiddus
Kárášjoga
márkana
čađa
,
lea
ge
unnimusaide
suohttaseamos
dáhpáhus
.
Eikjok
lohká
álgoálbmotnissoniin
miehtá
máilmmi
ollu
oktasašvuođaid
.
Maŋŋá
go
vuosttaš
sámi
vuoigatvuođalávdegoddi
nammaduvvui
1980
Dovddan
dan
ahte
dát
ii
mana
čađa
,
dadjá
Máret-áhkku
.
Das
maŋŋil
gulahuvvui
juohke
girkus
,
ahte
juohkehaš
,
guhte
lei
leamaš
dan
jiehtanasa
bávtti
luhtte
,
galgá
boahtit
gonagasa
gárdimii
,
juohkehaš
su
beaivválaš
biktasiiguin
,
ja
gonagasa
nieida
galgá
čájehit
áhččásis
dan
,
gii
lea
ožžon
su
eret
jiehtanasa
bávttis
.
Maŋŋel
čájehuvvui
ahte
Sámedikki
stuorámus
opposišuvdna
bellodat
(
BB
)
doarjjui
ollislaččat
ráđi
ođđa
evttohusa
mas
ledje
garrasit
čuohppan
politihkalaš
bargguin
¶
Maŋŋil
luomu
lea
IL_Nordlys
ožžon
guokte
ođđa
čiekči
.
Lean
ožžon
hui
ollu
doarjaga
maŋŋel
mu
mearrádusa
.
Maŋŋel
dán
leat
plánen
mátkki
Ávžái
,
dohko
gosa
sutno
bearaš
orui
.
Go
dáhpáhus
rekonstruerejuvvui
golggotmánus
diibmá
,
de
lei
seamma
vihtan
čilgen
ahte
son
bálkestii
goaivu
eret
maŋŋá
go
lei
dainna
časkán
áššáskuhtton
dievddu
oaivái
.
Nugo
buot
eará
sámi
institušuvnnat
,
de
riegádii
maiddái
MNP
garra
vuostebiekkaid
čađa
.
Sven-Roald
Nystø
ii
loga
iežas
oba
jurddašan
ge
maid
galgá
bargat
maŋŋil_go
geargá
sámediggepresideantan
.
Bággofárremiid
geažil
,
mat
dáhpáhuvve
nu
maŋŋel
go
1960
logu
gaskamuttus
-
ásset
eanaš
dán
guovllu
sámit
Lujávrri
márkanbáikkis
.
Maŋŋel
go
leat
ožžon
bivdinguovllu
,
de
lea
ges
álgit
geahččat
gárttaid
ja
hupmat
olbmuiguin
geat
ovdal
leat
bivdán
das
.
Internáhtta
bihttá
maid
Magne
Ove
Varsi
ja
teáhterhoavda
Harriet
Nordlund
čáliiga
ja
mii
čájehuvvui
diibmá
oaččui
aivve
rámi
miehtá
sámi
.
Heaittihanortnet
loahpahuvvui
jahkebeali
maŋŋel
go
ledje
njuolggadusat
rievdaduvvon
.
Maŋŋá
vihaheame
lea
Mari
Boine
ja
su
isit
bovdejuvvon
heajaide
.
Girdilihkuhisvuođas
dojii
dávttiid
miehtá
goruda
ja
šattai
buohcceviesus
leat
máŋga
vahku
.
Ohcejoga
skuvla
lea
goitge
jagiid
čađa
máŋgii
moiton
.
Maŋŋel
go
vuodjinkoartaášši
lea
gullon
maid
riikkamediain
leat
ollusat
riŋgen
sutnje
.
Sotnabeaivvi
loahpahuvvo
kulturvahkku
ja
beaivet
lea
ge
bearašipmilbálvalus
ja
maŋŋel
guossohuvvo
vel
káffe
.
Maŋŋel
go
muhtin
mediat
láite
Sámi
cup
«
a
de
lea
okta
sponsor
sihtan
ruđaid
ruovttoluotta
.
Svein
Birger
Olsen
nissonolbmo
hámis
láide
min
čájálmasa
čađa
.
Bohccolohku
lea
lassánan
garrasit
maŋimuš
jagiid
ja
badjelmearálaš
guohtun
lea
váttisvuohtan
dadjatjuo
miehtá
dáid
árbevirolaš
guohtuneatnamiid
.
Maŋŋel
go
lágat
rivde
,
leat
arvat
unnit
asttoáigge
guollebivdit
oastán
guolástangoartta
.
Birasgáhttendepartemeantta
ossodathoavda
Steinar
Hermansen
lohká
Sámedikki
beassat
maŋŋelis
mielde
.
P-
4
lea
ožžon
oktovuoigatvuođa
sáddet
prográmmaid
miehtá
Norgga
mat
leat
ruhtaduvvon
máidnosiiguin
.
Solbakk
evttoha
maid
ahte
Š
bláđi
almmuheaddji
lea
Sámi
mediafitnodat
dahje
ahte
Gielddadepartemeanta
dahje
Sámi
kulturráđđi
lea
formála
almmuheaddji
mii
barggaha
Sámi
mediafitnodaga
ráhkadit
bláđi
maŋŋá
go
Sámi
mediafitnodagat
friddja
leat
gilvalan
barggu
oažžumis
.
Mearrádus
ahte
Sámedikkepresideanta
galgá
sárdnidit
tv
bokte
,
lea
dahkkon
maŋŋil_go
sámerádiohoavda
Nils
Johan
Heatta
lea
dan
evttohan
.
Dál
lea
Kaisa
guorahallame
mii
dáhpáhuvai
sámi
rivttiiguin
maŋŋel
1700-logu
.
Stuorimus
sámi
fylkkain
leat
dieđusge
eanemus
olbmot
jienastuslogus
.
35-ahkásaš
Bjørn
Inge
Mo
šaddá
Gáivuona
ođđa
sátnejođiheaddji
,
Kristin
Vatnelid
Johansena
áigodaga
maŋŋil
.
Go
leimmet
beassan
joga
rastá
de
goargŋuleimmet
ceakko
luohká
bajás
.
Nieida
lea
šaddan
máŋggaládje
gillát
maŋŋel
dáhpáhusa
ja
muitala
ahte
ii
leat
leamaš
álki
váidit
ášši
politiijáide
.
Nils
Henrik
oaččui
buot
gussiid
dearvan
nuppi
gearddi
čađa
,
gos
ii
buollan
,
olggos
.
Tromsa
áigu
ohcat
lágidit
AGW
riemuid
jagi
2012
Nils
Gaup
lea
"
Revisora
"
bagadalli
.
Uhcán
nieiddat
leat
hárjehallamin
maŋŋil
skuvlaáiggi
,
eatnašat
spellet
gal
lášmmohallan
diimmuin
.
Dainna
mearrádusain
válde
mus
eret
vuoigatvuođaid
,
mat
leat
leamaš
min
bearrašis
áiggiid
čađa
,
šuohkeha
Roncen-Nigá
Káre
.
Guovdageainnu
suohkana
eanaš
bargit
leat
sámegielagat
,
ja
eatnašat
sis
leat
vázzán
skuvlla
maŋŋá
go
sámegiella
šattai
skuvlagiellan
.
Mun
oidnen
dan
ahte
muhtin
sajiin
gal
lea
heitot
,
muhto
eará
sajiin
fas
oidnen
ahte
lea
buoret
go
ledjen
doivon
,
dajai
boazodoalohoavda
Jon
Meløy
maŋŋel
go
lei
girdi
mielde
leamaš
.
Maŋŋel
go
álggii
aktiivvalaččat
politihkket
,
de
lea
feara
makkár
bargguid
čađahan
.
Nikkala
dadjá
-
Dál
mii
galgat
vuolgit
vázzit
rastá
meara
ja
doai
galgabeahtti
vázzit
mu
luottaid
mielde
.
Vihkkensajit
lea
dadjatjuo
miehtá
Deanu
čázádaga
nu_ahte
dus
galgá
leat
buorre
vejolašvuohta
gávdnat
saji
gos
beasat
vihkkestit
luosat
ja
oažžut
dan
govviduvvot
.
Logi
jagi
maŋŋá
beassá
Viktor
diehtit
ahte
áhčči
jámii
lihkohisvuođas
.
Maŋŋel
čájehuvvui
ahte
juste
dainna
luosain
vuittii
son
mánáidgilvvu
.
Maŋŋel
geasi
lea
Bodø
/
Glimtain
mannan
hui
bures
.
Maŋŋel
čiekčamiid
,
de
ožžo
mánát
diploma
ja
báitti
duođaštussan
ahte
leat
oassálasten
čiekčamiidda
.
Sylvia
Sollien
lea
virgelobi
ohcama
doarruma
čađa
dovdagoahtán
vuolláneami
.
Utsi
aŋkke
miehtá
ahte
sin
lávdegoddi
ii
leat
gáibidan
čielgasit
ortnegiid
mat
boađáše
ávkin
nuorra
boazobargiide
,
geat
beaivválaččat
barget
bohccuiguin
.
Maŋŋá
govvema
gos
duođaid
boazodoalu
bearraša
bárdni
Ándde
čájehii
ahte
njoarostit
son
gal
máhttá
,
jearralan
mo
leai
vásihan
vuosttaš
Sámedikki
dievasčoahkkima
stáhtačállin
?
Dálvit
1997
Ášši
beakkehii
fargga
miehtá
riikka
.
Per
Jonas
Kalvemo
(
15
)
lea
álggahan
dál
vuođđoskuvlla
maŋimuš
jagi
,
10.
luohká
.
Go
luossaveajehat
boahttevuođas
njidjet
riegádanjogas
Njuohttejávrái
de
dat
galggašedje
dádjadit
stuorra
buođđoáldása
čađa
Badje-Doallána
buođu
lusa
.
Váidit
Norgga
ON
Oktiibuot
18
internášunála
olmmošvuoigatvuođačeahpi
miehtá
máilmmis
čohkkájit
cuiggodeaddji
lávdegottis
.
Somby
lea
mearridan
váidit
Min
Áiggi
maŋŋel
go
áviissa
čálii
ahte
njunuš
kulturpolitihkkár
lea
váidojuvvon
politiijaide
.
Váidá
ášši
PFU
Lisa
Baal
lea
riŋgen
miehtá
dán
ášši
dihte
.
Váikkuha
USA
Kanadalaš
fitnodagat
geahččaladdet
miehtá
máilmmi
.
Kendzior
logai
maŋŋá
sagastallama
ahte
son
váillaha
sámi
kulturpolitihkkáriid
dákkár
seminárain
.
Ii
lean
ge
fas
guhká
ovdal
áddjá
fas
álggii
duohpat
báhtareddjiid
,
muhto
de
nieida
ges
bálkesta
geađggi
ja
dadjá
Dákko
galgá
šaddat
nu
stuora
várri
ahte
dán
ii
beasa
birra
ii
ge
čađa
.
-
Ja
maŋŋel
soađi
lei
maid
váttis
álgit
skuvlii
.
Š
Maŋŋil
lávdegotti
čoahkkima
ságastedje
dat
iešguđet
bellodagaid
joavkkut
ges
lávdegotti
evttohusa
,
máid
dievasčoahkkin
meannuda
bearjadaga
.
Proseassa
čađa
maid
Kari
lea
mannan
ii
loga
udnot
gal
ii
geasage
.
Stig
Rune
lea
golbmii
juo
fitnan
áimmus
helikopteriin
maŋŋá
lihkohisvuođa
,
muhto
dalle
leat
earát
girdán
.
Johan
Mikkel
Sara
jáhkká
oažžut
čađa
olu
iežas
gáibádusain
vaikko
lea
oalle
okto
.
Son
muitala
ahte
miehtá
máilmmi
álgoálbmogiid
eatnamat
leat
uhkiduvvon
.
Maŋŋel
dan
leat
vaikko_makkár
ámmáhat
leamaš
boazodoalu
siskkobealde
.
Nils
Henrik
Sara
joatká
ahte
jeagelbordin
dáhpáhuvvá
miehtá
suohkana
ja
dát
lea
dakkár
maid
buohkat
dihtet
.
Anár-čoahkkin
lea
álggahančoahkkin
,
ja
lea
rabas
buohkaide
.
Nuppi
áigebealis
dáhpáhuvai
binnánaš
eanet
go
vuosttažis
.
Maŋŋel
go
eananvuovdinláhka
rievddai
,
sáhttá
eananvuovdinriekti
mearridit
movt
guohtuneatnamat
galget
adnot
ovtta
orohagas
/
guovllus
.
Párkka
olggobealde
Rávotjogas
deaivvadat
Roncen
Ándde
Jovnna
Ánddiin
,
albmáin
guhte
Rimi
buvdda
gálvomáidnosa
dihte
lea
dovddus
miehtá
Norgga
.
Maŋŋá
ášševuoru
čilgii
várresátnejođiheaddji
Min
Áigái
manin
sii
giddejedje
uvssaid
.
Gámis
olbmuid
birra
lea
leamaš
ollu
sáhka
mediain
maŋemus
áiggi
maŋŋil_go
Guovdageainnu
suohkanstivrra
-
ja
sámediggeáirras
Isak
Mathis
O.
Hætta
,
dahje
Issán
,
ii
gáđa
go
gohčodii
sevdnjesvarat
olbmuid
"
čáhpuhin
"
.
Giellapolitihkalaš
debáhtta
lea
čuožžilan
maŋŋel
go
sámegiel
aviisa
Áššu
lea
válljen
maiddái
dárogillii
iežaset
ođđasiid
almmuhit
.
Bongo
lohká
vuohttán
ahte
studeanttaid
bargodábit
leat
rievdan
maŋŋel
go
ožžo
mátkedihtoriid
.
Maŋŋel
máŋggaid
jagiid
olgoriikkas
,
de
su
mielas
heivii
ruovttu
guvlui
dollet
.
Maŋŋel
go
TV
Guovdageainnu
heargevuodjin
searvvi
jođiheaddji
Aslak
Anders
Eira
maiddái
ii
loga
gal
diehtit
ahte
ii
leat
lohpi
eará
15
kilo
bohccofuođđariid
buktit
rastá
rájá
.
Beaivvi
maŋŋel
lea
Ivvár
fas
vuolgán
Gálániitui
go
Sárgon
Ánte
riŋge
.
Maŋŋil
dán
evttohusa
lei
Gurutbellodagas
ja
Johttisámiid
listtus
čoahkkin
,
ja
dán
čoahkkima
maŋŋel
evttohii
Johttisámiid
listu
ahte
ii
huksejuvvo
ođđa
visti
,
muhto
divvut
dan
boares
vistti
,
muitala
Jan
Ole
Buljo
.
Go
jurddašan
Gállánuoraid
birra
dál
maŋŋel
go
lean
gullan
porno
birra
,
de
oaččun
dakkár
váivves
dovddu
ahte
in
báljo
máhte
čilgetge
makkár
lea
.
Brita
Kåvenis
lea
bellodagastis
govda
doarjja
go
Kárášjoga
Sámeálbmot
Bellodaga
jahkečoahkkin
celkkii
mánnodaga
ahte
sátnejođiheaddji
vuosttaldii
garrasit
minerálaohcciid
Ráiteváris
,
muhto
dál
moadde
jagi
maŋŋil
,
go
ruvkefitnodagat
galget
eará
sajis
gielddas
ohcagoahtit
ja
roggagoahtit
,
de
eai
leat
sátnejođiheaddjis
šat
vuosteákkat
dasa
.
Politiiját
besse
diehtit
dáhpáhusa
birra
easkka
beannot
diimmu
maŋŋel
go
lei
dáhpáhuvvan
,
ja
sii
leat
mearridan
dutkagoahtit
ášši
,
go
atnet
ášši
hui
duođalažžan
.
Ledje
álkkes
gažaldagat
,
diđii
Ohcejoga
joavku
muitalit
gilvvuid
maŋŋá
.
John
Issát
muitala
viidáseappot
ahte
dalle_go
vuosttaš
háve
čikče
Ålándda
vuostá
,
de
ledje
nu
olu
olbmot
vuolgán
miehtá
sámi
geahččat
dán
čiekčama
,
ja
lei
danin_go
buohkat
identifisereje
iežaset
dainna
joavkkuin
.
Stuoradiggi
dat
lea
geasset
mearridan
ahte
suohkanássiin
galgá
leat
vuoigatvuohta
alddiineaset
ovddidit
áššiid
suohkanstivrii
,
maŋŋel
go
Gielda-
ja
guovludepartemeanta
evttohii
dán
.
Sidjiide
geat
vuitet
máksojuvvo
čuojahanmátki
miehtá
Norgga
ja
sii
maid
čalmmustahttojit
olgoriikkas
.
Dál
maŋŋá
vuige
Hellesøy
ahte
duođaid
lei
Pieras
buorre
evttohus
.
Álgočiekčamat
biste
máŋga
diimmu
,
ja
turneriŋga
loahpahuvvui
finálaiguin
.
Maŋŋá
čiekčama
dovddahii
hárjehalli
Isak
Ole
Hætta
ahte
veaháš
šlundon
son
dieđus
gal
lea
.
Min
Áigi
deaivvada
nieiddaguoktáin
Skiippaguras
duorastateahkeda
miellačájáhusa
maŋŋá
.
Kárášjoga
SáB
stivra
mielas
lea
hirbmat
šállošahtti
ahte
Duopmostuollolága
ain
lea
fámus
dán
hámis
,
maŋŋil_go
lea
nannejuvvon
ahte
leat
guokte
seammaárvosaš
giela
Norggas
,
sámegiella
ja
dárogiella
.
Kárášjoga
SáB
stivrra
mielas
lea
hirbmat
šállošahtti
ahte
Duopmostuolloláhka
ain
lea
fámus
dán
hámis
,
maŋŋil_go
lea
nannejuvvon
ahte
leat
guokte
seamma
árvosaš
giela
Norggas
,
sámegiella
ja
dárogiella
.
Miehtá
dán
vahku
leat
leamaš
smávit
hárjehallamat
Kárášjogas
.
Son
ii
lean
jáhkkán
ahte
lea
vejolaš
Guovdageainnus
,
gos
leat
oalle
ollu
guoros
kantuvrrat
miehtá
márkana
juste
dál
,
ribahit
báikki
gosa
lei
bures
ráhkkanan
fárret
.
Huksenbarggut
galget
álggahuvvot
dán
jagi
,
vuosttaš
reáktora
galgá
leat
gárvvis
jagis
2005
ja
nubbi
guokte
jagi
maŋŋá
.
Eatge
mii
jávohuva
maŋŋel
beassážiid
.
Ámadeajuid
ja
biilašilttaid
sihkkot
vel
maŋŋel
govain
.
-
Lea
hui
dehálaš
ahte
boanddain
lea
searvi
man
čađa
áššiid
sáhttet
fievrridit
.
Bæhr
lea
bargan
ovttas
sihke
Bargiidbellodagain
ja
NSR:in
Sámedikkis
áiggiid
čađa
.
Dakka
maŋŋil
dieđihii
sámediggepresideanta
Egil
Olli
ahte
Bargiidbellodat
geassáda
ráđđemis
jus
Sámediggi
ii
doarjju
sin
.
Diekkár
áddejupmi
leige
mii
ávžžuhii
sin
geat
ráhkadedje
olmmošvuoigatvuođa
cealkaga
dan
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋil
.
Dá
lei
maid
eaiggát
,
Lango
,
oinnii
go
bođii
Guovžžanjárgii
,
maŋŋá
buollima
.
Finnmárkoláhka
han
rahpá
vierrásiidda
vejolašvuođa
eatnamiidda
maid
boazodoallu
áiggiid
čađa
lea
geavahan
okto
,
vástida
NBR
jođiheaddji
.
Go
dál
maŋemus
áigge
lea
leamaš
sáhka
das
movt
sámi
ásahusat
sáhtášedje
veahkehit
mapuche-álbmoga
Chiles
maŋŋel
dan
stuorra
eanandoarggástusa
guovvamánu
loahpas
,
de
dáhttu
Ovttastuvvan
Našuvnnaid
olmmošvuoigatvuođaid
áššedovdi
John
B.
Henriksen
muittuhit
movt
sámi
politihkkárat
behtte
Indonesia
álgoálbmogiid
2004:s
maŋŋel
go
tsunami
dagahii
heahtedili
olbmuide
.
Hætta
lea
leamaš
čorgat
earuhit
boazodoallohoavdda
ámmáha
ja
politihkka
čađa
gaskka
,
maiddái
dalle_go
lei
stáhtačálli
ja
sus
lei
virgelohpi
boazodoallohoavdda
ámmáhis
.
Hætta
mielas
leaba
Trosten
ja
Eliassen
veahá
láhppon
,
vaikke
son
lea
dovddus
eanemus
kontroversiealla
sámediggeáirras
áiggiid
čađa
.
Muhto
dan
mii
gal
fertet
maŋŋel
gulaskuddat
mot
dat
šaddá
,
galgá
go
juohkit
dáhkádusgoluid
vuoi
maid
.
Nu
juo
ovddabealde
máinnašin
,
dát
boares
gárddit
leat
ráhkaduvvon
eanaš
rádjagokčamiid
(
1852
ja
1889
)
maŋŋá
.
Ruovttubáikevuoigatvuohta
addá
maiddái
friddjavuođa
beassat
soahtebálvalusas
eret
,
jus
olmmoš
ii
leat
fárren
Ålándii
dan
maŋŋá
go
son
lea
deavdán
12
jagi
.
Son
hálida
deattuhit
ahte
maŋŋá
go
girku
máŋggaidčuđiid
jagiid
lea
dubmen
juoigama
,
de
dát
CD
daguha
ahte
luohti
fas
dohkkehuvvošii
vuoiŋŋalaš
máilmmis
,
juste
fal
doppe
gos
dat
álgoálggos
riegádii
.
Teáhter
galgá
maŋŋá
johtit
dáiguin
čájálmasaiguin
Sámis
.
Vuosttaš
ságat
jorragohte
márkanis
masá
dalán
maŋŋel
Lotto-geassima
.
"
Mon
doaivvun
mon
lean
ollu
jierbmát
šaddan
maŋŋá
go
boađán
ruoktot
fas
.
Dan
maŋŋil
ovdanbuktojuvvo
dálá
arkeologalaš
kártemiid
bohtosat
.
Dasto
daid
biládallamiid
maŋŋil
,
ja
atomaáiggi
álggahemiin
,
de
šattai
čielggasin
vuoitohearráide
ja
vuoittáhalliide
ahte
máilbmi
dárbbaša
ásahusaid
hehtten
dihte
fas
ođđa
máilmmi
soađi
.
Hánsa
lea
maid
erenoamáš
giitevaš
dan
doarjaga
ovddas
maid
bearaš
lea
addán
sutnje
maŋŋá
go
buohccái
.
Maŋŋel
almmolaš
rahpama
šattai
Nuoraidsiida
bivnnuhis
astoáigebáiki
nuoraide
,
go
lei
ođastuvvon
ja
fiinnis
.
Maŋŋel
čiekŋalit
guorahallama
gávnnahuvvui
ahte
buot
náittosdilit
Norgga
nissonolbmuiguin
leat
dahkkon
dušše
dan_dihte
vái
oažžu
Norgii
orronlobi
,
sáhttá
dadjat
"
báhpira
alde
"
náitalan
.
Mii
leat
hárjehallan
hui
olu
dálvvi
miehtá
,
eambbo
go
ovdal
.
Ohcejoga
sámesearvi
Sámi
Siida
lea
leamaš
doaimmalaš
njukčamánu
jahkečoahkkima
maŋŋá
.
Olus
eaktodáhtolaččat
geavahit
logatmeahttumis
olu
tiimmaid
miehtá
dálvvi
sihke
ráhkadit
ja
doallat
rabasin
láhtuid
olbmuide
.
Polio
lea
geahppánan
90
proseanttain
logi
jagi
áigodagas
maŋŋá
go
WHO
álggahii
ákšuvnna
jávkadit
dávdda
.
Son
lea
čuohpaduvvon
40
geardde
maŋŋá
lihkuhisvuođa
juolggi
dihte
ja
otná
beaivvige
leat
vel
áibbas
dearvvaš
.
Dál
ii
leat
čielggas
geat
ožžot
dáid
dehálaš
posišuvnnaid
,
vaikko
stivra
dábálažžat
láve
vuođđuduvvot
dakka
maŋŋil
riikačoahkkima
.
Dán
interneahttabáikki
ásahemiin
lea
Nordlándda
fylkkagielda
bargan
mávssolaš
barggu
mii
lea
ávkin
sámi
nuoraide
miehtá
riikka
,
ja
lea
mielde
suodjaleame
ja
nanneme
sámegiela
.
Hui
fiinna
sámi
rahpanipmilbálvalusa
maŋŋel
spagga
dievva
lávus
measta
čirrojin
,
muitala
njuorasnuvvan
Hetta
.
Mis
leat
gal
kandidáhtat
,
muhto
mii
diehtit
ahte
mii
eat
oaččo
čađa
dan
,
lohká
Muotka
.
Áviissas
mii
bargat
dihtomielalaččat
buoridit
áviissa
nu_ahte
šattašii
buoret
sihke
báikkálaš
áviisan
,
buoret
miehtá
Sámi
áviisan
ja
buoret
áviisan
riikkaidgaskasaš
álgoálbmotáššiin
.
–
Mii
geahččaleimme
maŋŋel
fas
álgit
čuojahit
,
muhtun
jagiid
maŋŋel
,
in
muitte
dál
juste
goas
,
muhto
dat
ii
meinestuvvan
ja
dál
leage
fas
hui
suohtas
go
galgat
lávddi
nala
,
muitala
Øverli
.
Čájáhusat
leat
oaidnimis
miehtá
vahkku
ja
buohkaide
lea
bures_boahtin
geahččat
.
-
Doaivvun
juoga
geavvá
maŋŋil
konferánsa
.
-
Maiddái
lea
dehálaš
aktiviseret
olbmuid
oktavuođaide
rájá
rastá
,
dát
guoská
buohkaide
,
gielddaide
,
guovllu
ássiide
,
servviide
,
fitnodagaide
.
-
Mun
gal
mielas
boađášin
ruovttoluotta
maŋŋá
ođđajagi
ja
barggašin
vahku
guosseoahppin
Sámi-
ja
minoritehtapolitihkalaš
ossodagas
vai
oahpašin
buorebut
mo
dáppe
barget
,
dadjá
Ellinor
.
-
Dát
njárga
lea
leamaš
boazodoalu
vuolde
áiggiid
čađa
.
-
Norga
lohpidii
čoavdit
ášši
maŋŋel
go
Sámi
vuoigatvuođa
lávdegoddi
lei
buktán
iežas
árvalusa
.
10
B
luohkká
lágida
ávvudoaluid
kulturviesus
maŋŋel
ipmilbálvalusa
.
20
gieldda
miehtá
Suoma
galget
leat
mielde
.
Albbas
hal
goit
ii
lean
dás
muhtun
jagiid
ovdal
dat
návdi
maid
doivo
goddit
eanemus
omiid
ja
bohccuid
,
muhto
go
leat
čuvvon
merkejuvvon
albasiid
miehtá
Finnmárkku
,
de
čájehuvvo
ge
ahte
albbas
maid
speadjá
ollu
,
ja
ollu
eambbo
go
dutkit
leat
doivon
ovdal
.
Annveig
lea
plánen
vuolgit
fas
New
Yorkii
lohkat
giela
allaskuvlla
dásis
juovllaid
maŋŋá
,
jos
irgi
lea
heakkas
.
Apoasttal
Paulus
čájeha
midjiide
searvegotti
mii
vuostáiválddii
risttalaš
evangeliuma
stuora
áŧestusaid
čađa
.
Asbjørg
Skåden
lohká
maŋŋá
bálkkašumi
ahte
sis
lea
hirbmat
buorre
doaivva
sámegillii
Skánit
guovllus
,
muđui
sii
eai
livčče
obage
gillen
bargat
giellabargguin
.
Banzer
lea
iežas
diktatuvrra
áiggi
maŋŋá
oassálastán
viđa
válgii
:
nammalassii
jagiid
1979
,
1980
,
1985
,
1989
ja
1993
.
Bargiidbellodaga
Josef
Vedhugnes
lohká
iežas
háleštan
Trosteniin
dán
birra
maŋŋel
bušeahttadigaštallama
.
Basadeapme
maŋŋil
valáštallan
diimmuid
ii
leat
dábálaš
go
oahppit
eai
leat
hárjánan
dasa
,
dat
lea
áigá
gahččan
eret
.
Beaivvi
maŋŋel
álbmotčoahkkima
,
vuolgá
Árvokommišuvdna
Kárášjohkii
.
Beaivváš
teáhter
giitá
buot
gehččiid
miehtá
Sámi
diimmá
jagi
ovddas
ja
váimmolaččat
sávvá
buohkaide
buresboahtima
fas
teáhterii
1999:s
.
Beakkán
Romssa
Planteforsk
luomedutki
Kåre
Rapp
lea
ge
mediain
dadjan
ahte
dán
jagi
šaddá
miehtá
Finnmárkku
buorre
luomejahki
.
Beazis
oaidná
vel
háviid
maŋŋil
miidnabávkkeheami
,
čujuha
ja
muitala
John
Aslak
Johansen
.
Birrasii
7_000
ovddasteaddji
miehtá
máilmmi
vurdet
konferánsii
boahtit
.
Bivdoskihpár
Antti
Lukkari
gii
lei
das
lahka
lei
jo
vuolláneamen
vuosttaš
beaivve
bivddus
go
gulai
bissu
bávkkiheamen
dan
guovllus
gos
su
bivdoskihpár
lei
,
ja
gulai
dalá
maŋŋá
bivdo-radiotelefovnnas
ahte
Aksel
lei
njeaidán
stuorra
sarvá
.
Boarráseamos
jovkui
gullet
sii
geat
báhce
Norgga
beallái
,
maŋŋá
go
Ruoŧa
rádjá
giddejuvvui
1919
.
Boazodoalloguovlluin
ii
leat
ulbmilinge
lasihit
albasiid
,
muhto
baicca
suodjalit
albasiid
nu_ahte
dat
sáhttet
lihkadit
riikkarájiid
rastá
Skandinavia
ja
Ruošša
gaskkas
.
Boazodoallohoavda
mieđiha
dán
ovtta
váldo
váttisvuohtan
boazologu
heiveheapmái
Finnmárkkus
go
olmmošlohku
Finnmárkku
boazodoalus
lea
áiggiid
čađa
beare
gorgŋon
.
Boazodoallohoavda
čilgii
giddejuvvon
uvssaid
duohken
boazodoalu
birra
stáhtaráđđái
,
muhto
maŋŋel
čoahkkima
ii
dáhto
šat
dadjat
maidege
njuovvan
dili
hárrái
.
Bolesguovlluide
mat
dušše
ovddasvástidit
siskkit
rájiid
rádjarasttildemiin
,
namalassii
Ruoŧa
ja
Suoma
rájá
rastá
,
sáhttet
barggut
geahpeduvvot
dahje
nuppástuvvot
.
Bottus
orui
ávki
,
go
maŋŋil
bottu
lei
dego
livčče
ođđa
joavku
šiljus
.
Buoremus
moallabáhčči
áiggiid
čađa
lea
Kalle
Tjæder
.
Buot
historjjálaš
soahtedáhpáhusaid
,
šlávvagávppašeami
ja
márkanhirbmaválddi
čađa
leat
moattis
geat
leat
lihkostuvvat
cegget
iežaset
servodagaid
dainna
lágiin
ahte
dat
soahpá
riggodagaide
,
lunddolaš
ráddjemiidda
ja
áiti
birrasii
mas
olmmoš
geahččala
eanemus
lági
mielde
ieš
birget
,
muhto
mas
ii
gal
lea
badjelmearálaččat
mihkke
ge
,
muhto
mas
lea
eambbo
lihkko
ja
buoredilálašvuohta
go
ollu
eará
servodagain
,
jáhkán
mun
.
Bær
geahččá
Náranaš
ja
Riebanvári
ášši
čielga
vuoigatvuođaáššin
ja
muittuha
maid
Stuoradiggi
lohpidii
maŋŋel
Álttájoga
dulvadeami
,
ahte
eai
áiggo
stuorrát
duohtadit
eatnamiid
ovdalgo
vuoigatvuođaáššit
leat
čielgan
.
Dainna
lágiin
giitala
Sæther
departemeantta
,
maŋŋel
go
lei
biehttaluvvon
guhkiduvvon
nuppástuhttinbálká
guoktásii
,
sihke
álgoáššemeannudeamis
ja
váiddavuorus
.
Dakka
maŋŋel
diehtá
Sæther
eambbo
.
Dakka
maŋŋel
go
Ann-Mari
lei
geargan
lávlumis
,
de
manai
Kristin
Halvorsen
sárdnestullui
gos
son
earret_eará
logai
:
–
Olgeš
lea
Norgga
hilbadeamos
bellodat
.
Dakka
maŋŋel
váldui
almmái
giddagassii
ja
54
su
kundariin
dutkamiidda
.
Dakka
maŋŋil
dáhtui
Guovdageainnu
Gurut
bellodaga
Anton
Dahl
,
gii
jáhkkimis
lea
Norgga
stuorámus
boazosuohkana
ođđa
sátnejođiheaddji
,
NRK
Ođđasiin
ahte
eanandoalloministar
Lars
Sponheim
berre
geassádit
Gurut
jođiheaddjin
.
Dakka
maŋŋil
čuovvolii
Geir
Tommy
Pedersen
bellodatustiba
.
Dan
Ragnar
lea
positiiva
máhccat
ruovttubáikái
,
ja
sávvá
ahte
Finnmárku
maid
ovdánahttá
teknihkalaš
vejolašvuođaid
nu
go
govdafierpmádaga
,
mii
attášii
buriid
vejolašvuođaid
Dan
Ragnarii
doaimmahit
barggu
miehtá
máilmmi
vaikko
čohkká
ge
Leavnnjas
.
Dan
dadjá
diŋgonovddasvástideaddji
ja
láidesteaddji
Morten
Pettersen
ovcci
diimmu
maŋŋel
go
maŋemus
joavku
lea
geargan
lávddis
.
Dan
dihtii
árvalit
nammadit
lávdegotti
mas
lea
mandáhta
mannat
čađa
gulaskuddama
ja
geahčadit
movt
leat
árvvoštallon
boranávdeváttisvuođaid
dán
oktavuođas
.
Dan
leat
dahkan
maŋimuš
jagiid
maŋŋá
go
vuojadanálddis
Kárášjogas
giddejuvvui
.
Dan
láhkai
mii
ovddidit
almmolaš
bálvalusfálaldagaid
,
ealáhusaid
ja
verddevuođa
rájá
rastá
,
ja
mii
leat
fárus
nannemin
davviriikkalaš
ovttasbarggu
ja
olbmuid
gaskasaš
oktavuođaid
.
Dan
maŋŋá
Hamas
lea
jámma
báhčalan
rakeahtaid
Israelii
.
Dan
maŋŋá
ii
lean
šat
áhpu
.
Dan
siva
dieđus
ii
galgga
Sámediggi
guoddit
,
go
sii
leat
duođaid
rahčan
áiggiid
čađa
vuotnaguolásteddjiid
vuoigatvuođaid
ovddas
.
Danin
áigot
nannet
iežaset
mediajoavkku
,
ja
ohcet
ge
dál
journalistta
dahje
eará
gii
hálidivččii
geahččalit
journalistan
ovdal
,
festiválas
ja
maŋŋel
festivála
.
Danne
go
lei
bassibeaivi
(
hellodagat
)
maiddái
beaivvi
maŋŋá
válggaid
,
de
muhtin
jienat
eai
leat
ollen
Sámedikki
hálddahussii
ovdal
ovddetbeaivve
.
Das
maŋŋel
barge
sii
veahkkálagaid
oažžut
mánáid
biillaide
ja
vuojihit
sin
buohccevissui
.
Das
maŋŋel
beasai
son
buktit
ovdan
iežas
dilálašvuođa
ja
sávaldagaid
dievasčoahkkima
ovddas
.
Das
maŋŋel
lávlu
nuortalašsámi
nieida
Tiina
Sanila
ja
Ilmari
Mattus
.
Das
maŋŋil
de
sádde
Stáhta
luoddadoaimmahat
geasi
mielde
reasta
mearkkaid
.
Dasa
lassin
barget
badjel
900
olbmo
miehtá
Norgga
mirkoeasttadan
bargguin
.
Dasto
presideanta
mieđai
maŋŋel
boradanbottu
buktit
ođđa
loguid
divoduvvon
bušehttii
,
mii
dagai
ahte
ášši
ii
meannuduvvon
ovdal
aviisa
manai
deaddileapmái
.
Dasto
čujuha
ahte
dan
maŋŋá
lea
Sámeálbmot
Bellodat
doallan
riikkačoahkkima
Guovdageainnus
,
gos
válljejedje
Terje
Tretnesa
ođđa
ovdaolmmožin
.
Dat
"
vuordin
ja
geahččan
"
-
miellaguoddu
,
mii
orru
báidnimin
dieđáhusa
measta
čađa
,
čájeha
ahte
ovddasvástádus
váilu
olu
čoavddekeahtes
áššiide
,
maid
Sámediggi
ovddidii
1996
jahkedieđáhusas
,
ja
stuorra
deaŧálaš
áššiide
maid
dievasčoahkkin
meannuda
.
Dat
Ruošša
soalddáhat
,
geat
bohte
Norgga
ráji
rastá
Mátta-Várjjagii
justa
60
jagi
áigi
,
dat
vuite
Duiskka
vuollásteaddjiid
badjel
Girkonjárgga
guovllus
.
Dat
galgá
leat
mielde
gaskkusteame
sámi
musihka
miehtá
davvikalohta
.
Dat
lea
boahtán
juo
ávkin
,
go
maŋŋil
leat
leamaš
máŋga
dáhpáhusa
máid
dalle
guorahalle
.
Dat
lea
áibbas
boasttu
čilgehus
eatnis
mánnái
,
ja
dat
lea
hui
deaŧalaš
maid
váhnen
oahpaha
ja
čilge
mánáidasas
,
amas
šaddat
maŋŋil
heahpanit
.
Dat
mii
dál
vel
livčče
dehálaš
bargu
mii
dán
uđđasa
maŋŋel
galggašii
dahkkot
,
lea
bidjat
ruđaid
guorahallamii
,
mainna
sáhttet
gávnnahit
lea
go
dárbu
dákkár
sihkkarastimii
eará
sajiin
Norggas
gos
lea
uđasvárra
.
Dat
ulbmilat
leat
čohkken
sámi
álbmoga
ovtta
sadjái
,
ovttas
bargagoahtti
organisašuvnnat
,
sihke
fágalaš
ja
kultuvrralaš
,
lea
ásaiduvvon
miehtá
Sámi
.
Dattetge
beassá
gilli
veaháš
bosádit
dál
go
skuvla
lea
birgen
beallemuddui
,
maŋŋá
go
gielda
ferte
seastit
20
miljovnna
ruvnno
.
Dattetge
ii
dieđe
Katri
Fofanoff
lehkkojuvvogo
uksa
čakčat
geasseluomu
maŋŋá
.
Dattetge
ii
moaitán
oktage
Norggas
go
našunalteáhter
ásahuvvui
Osloi
moaddelogi
jagi
maŋŋá
,
gos
maiddái
stivrejeaddji
orgána
Stuorradiggi
lea
.
De
sáhttá
dáhpáhuvvat
ahte
maŋŋel
evaluerema
rievdada
suohkanstivra
Goahtebealji
organiserema
suohkanfitnodagas
juogo
oasussearvin
,
ealáhuskantuvran
dahje
ahte
ostet
earáin
dán
bálvalusa
.
Deaivvadeapmái
leat
vuordimis
50
fitnodaga
miehtá
sámi
.
Deanušaldis
lágidit
fas
Deanu
Searat
doaluid
birasvisttis
miehtá
maŋŋilgaskabeaivvi
ja
eahkeda
.
Dieđát
go
don
ahte
miehtá
Sámi
leat
olbmot
geat
ain
beroštit
ja
dárbbašit
Ipmil
sáni
?
Diibmobeale
maŋŋil
riŋge
fas
Kenneth
Heatta
munnje
ja
muitala
ahte
VG
lea
mearridan
ahte
sii
eai
liikká
čále
ášši
birra
go
sin
mielas
ii
leat
doarvái
"
riidu
"
dahje
konflikta
,
(
nu
go
dárogillii
dajai
)
,
munno
Lene
Marlina
gaskkas
.
Diibmá
lei
beassášmárkaniid
oktavuođas
maŋemuš
háve
lávddis
go
Guovdageainnus
lágiduvvui
"
Áilluhačča
ávvokonsearta
"
mas
ledje
fárus
sihke
ođđa
artisttat
ja
ovddeš
beakkálmasat
geaiguin
Áillohaš
lea
bargan
lahka
ovttas
musihkalaččat
áiggiid
čađa
.
Dilli
lea
measta
seammá
vearrái
miehtá
Ohcejohka
.
Dohko
mii
mannat
beaivvi
maŋŋá
.
Duogážin
dása
leat
ovttastuhttimat
ja
buorideapmi
livnnetkantuvrra
struktuvrras
miehtá
Norgga
.
Duolji
maid
vižže
politiijat
váris
easka
maŋŋil
.
Duopmu
mearrida
mo
vearroeiseválddit
galget
gieđahallat
dákkár
ášši
ovddosguvlui
,
ja
guoská
ollu
badjeolbmuide
miehtá
Norgga
beale
Sámi
.
Dušše
njeallje
minuvtta
maŋŋil
de
oažžu
Porsáŋgu
moala
.
Dušše
njeallje
minuvtta
maŋŋá
oaččui
Fállejohka
fas
moala
.
Dábálaččat
mákset
njuovahagat
bohccuid
ovddas
3-4
vahku
maŋŋil_go
beljiid
dárkkistit
.
Dál
baicce
berre
politimeasttir
geassit
ášši
eret
vai
ođđa
meahccevuodjinláhka
bálle
mannat
ráfis
dan
proseassa
čađa
mii
dál
lea
jođus
.
Dál
dáhpáhuvvá
viehka
stuorra
boasttuvuohta
NRK
čađa
go
dát
oaiviliskkadeapmi
lebbejuvvo
dán
vuogi
mielde
.
Dál
leat
biddjon
johtui
ruhtačoaggimat
miehtá
máilmme
veahkehandihte
sin
geat
leat
roasmmohuvvon
ja
sidjiide
geat
buot
leat
massán
.
Dál
lohká
Festivála
beaivválaš
jođiheaddji
Øyvind
Stangnes
ahte
sis
leat
leamaš
buorit
ságastallamat
giliservviin
maŋŋá
go
gili
searvi
moittii
festivála
ja
ávžžuhedje
eret
fárret
dálá
sajis
.
Dál
,
masá
jahkebeale
maŋŋel
ii
leat
mihkkege
dáhpáhuvvan
.
Dán
bokte
sihkkarastá
ahte
bargit
lotnašuvvet
muhtin
muddui
ja
fágabirrasii
bohtet
čađat
ođđa
impulssat
.
Dán
maŋŋil
Girkonjárga
válddii
eambbo
ja
eambbo
badjel
spealu
dan_dihte
go
geavahedje
ravddaid
ollu
.
Dán
rádjái
ii
leat
Sámediggi
mearridan
galget
go
hávdádit
fas
jámetdávttiid
maid
dáččat
leat
dolvon
don
dolin
dutkamiid
várás
eret
árbeeatnamiin
,
maŋŋel
go
rogge
sápmelaččaid
hávddiid
.
Dáruiduhttin
doaimmai
guhká
,
maŋŋá
go
nogai
stáhta
almmolaš
politihkkan
.
Dás
maŋŋá
beassat
gullat
mo
Ohcejoga
hálddahus
lei
ovdal_go
gielda
vuođđuduvvui
.
Dát
eavttut
galget
boahtán
maŋŋel
ságastallamiid
gaskal
Pakistan-sáttaolbmuid
ja
Taliban-ráđđehusa
Afghanistanas
mánnodaga
.
Dát
lea
dál
váikkuhan
dasa
,
ahte
rádjaássit
eai
leat
šat
nu
gergosat
vuolgit
rájá
rastá
bargui
.
Dát
mearkkaša
ahte
resurssat
gullet
buot
riikkaássiide
,
ja
lea
Norgga
našunalstáhta
mii
hálddaša
dan
,
ja
mii
dasto
delegere
dan
guolástaneiseválddiide
departemeantta
ja
direktoráhta
čađa
.
Dát
oasseváldit
besse
vuolgit
maŋŋel
go
ledje
ohcan
.
Dát
osku
hukse
Biibbala
čállagiidda
muitaluvvon
dain
oallut
olbmuin
geat
deaivvadedje
Jesusiin
maŋŋil_go
son
lei
bajásčuožžilan
,
Maria
Magdalena
,
máhttájeaddjit
,
500
oktanis
.
Eahkedis
beasai
maid
oaidnit
dan
viiddis
ja
liegga
oktavuođa
mii
Lujávrre
olbmuin
lea
miehtá
Sámi
.
Eamiálbmogat
leat
massán
uhcimus
njeallje
jođiheaddji
fasttes
olmmošgoddimiin
dan
maŋŋá
go
joavkkut
golbma
jagi
dassái
álggahedje
ráfálaš
ráidovázzimiid
oaivegávpogii
.
Eanemus
goittot
imaštahttá
dat
ahte
Jouni
Kitti
sápmelažžan
vajáldahttá
álgoálbmogiid
joavkoduššademiid
ja
gillámušaid
olles
Amerihká
nannámis
dan
maŋŋá
go
eurohpálaččat
dohko
manne
.
Easka
diibmá
-
gávcci
jagi
maŋŋil
áigemeari
-
gáibida
Máret
Sárá
,
gii
dál
lea
bearaš-
ja
nissonkonsuleantan
boazodoallohálddahusas
,
advokáhta
Trond
Biti
bokte
alcces
sirdit
doalu
.
Easka
logi
diimmu
maŋŋel
gávdnui
son
.
Easkka
maŋŋel
leat
fuobmán
ahte
das
lea
gáibmi
man
birra
eai
leat
diehtán
.
Egil
Ollis
lea
maid
čielgga
doarjja
Davvikalohtta
álbmot
listtus
,
go
mannan
áigodagas
lea
Torill
Bakken
Kåven
čađa
gaskka
bargan
ovttas
Bargiidbellodagain
.
Eira
dadjá
ahte
miessi
lei
dieđus
borron
,
muhto
dat
lea
dahkkon
maŋŋel
go
lea
jápmán
.
Eira
ii
čiegat
NBR
stivrra
ravggadeame
duohkot_deike
maŋŋel
go
leat
boahtán
ođđa
olbmot
stivrii
.
Eiseválddit
leat
juolludan
miljovnnaid
rájáid
rastá
doaibmi
oktasaš
prošeavttaide
,
muhto
ii
oro
gávdnomin
resursa
addit
lobi
moadde
máná
vuojihit
skohteriin
rastá
joga
.
Ferte
gozihit
ahte
duoji
sáhttet
sápmelaččat
miehtá
Davviriikkain
oahppat
jus
ja
gos
dáhttot
,
ja
ahte
duodjeoahpahus
nannejuvvo
.
Filmmas
čuovvu
muhtin
Várjjat-bearraša
,
maŋŋil
soađi
huksenáiggi
buori
movttas
ja
maŋŋá
eretfárremiid
váivvis
ja
váillaheamis
.
Filosofa
Nils
Oskal
mieđušta
geahččiid
iešguđetge
roasuid
čađa
.
Fylkamánne
Gunnar
Kjønnøy
lea
hui
duhtavaš
čoahkkima
maŋŋel
.
Gahr
Støre
galggai
maŋŋá
konferánsa
Girkonjárgii
,
ja
dan
maŋŋá
fas
Ruššii
.
Gaski
čujuha
Norlandia
hotealla
Morten
Kahrs
cealkámuššii
Ságat-aviissas
ahte
Norlandia
mearrádus
mii
leat
ahte
ii
hukse
šat
hotealla
vuolgá
das
ahte
lea
stuorát
risikoa
dál
maŋŋel
go
bođii
ođđa
ijastallanbáiki
Guovdageidnui
.
Geahččaleami
maŋŋel
oaččut
almmolaččat
Mensa
Norge
searvvis
diploma
mas
boađus
čuožžu
.
Geaidnoguora
čuččodedje
olbmot
geat
ledje
boahtán
miehtá
máilmmi
,
ja
sii
ovddastedje
iežaset
álbmotčiŋaid
.
Gieldda
váttisvuohtan
Sámmol
lohká
go
olbmot
ásset
bieđgguid
miehtá
gili
.
Girjjis
gieđahallojuvvo
Sámi
Radio
ovdáneapmi
dáistaleami
ja
byrokratiija
čuolmmaid
čađa
.
Go
jearan
dovdá
go
ollusiid
geat
leat
beassan
gárrenmirkováttisvuođain
maŋŋel
go
leat
leamaš
Finnmárkku
klinihkas
,
de
guhká
smiehttá
ovdalgo
vástida
ná
:
-
Eatnašat
sis
leat
jápmán
.
Go
lea
nu
seavdnjat
šillju
,
dagaha
ahte
máŋggas
mis
eat
duostta
vuolgit
galledit
iežamet
olbmuid
maŋŋel
go
lea
sevnnjodan
.
Go
ledjen
nuorban
obbasa
čađa
muhtin
kilomehtera
,
de
fuomášin
,
ahte
rusta
lei
luoitán
gitta
eananrádjái
mu
birra
.
Go
sullii
bealleáigi
lei
gollán
nuppi
vuorus
,
de
bidje
girkonjárgalaččat
spáppa
njuolga
čađa
lunttaid
suodjalusa
.
Go
vuodjit
meattá
bensiidnagávppiid
de
rehkenasttán
ahte
bensinhaddi
lea
dáppe
sullii
10
ruvnnu
lihtterii
,
ja
čilgen
islándalaš
bussevuoddjái
ahte
sis
lea
hálbbes
bensiidna
,
muhto
son
lohká
dan
divron
20
proseanttain
maŋŋá
go
roassu
bođii
,
ja
oainnán
almmái
veahá
movttáska
.
Goalmmádin
lea
Bargiidbellodat
ollu
jagiid
nákkuid
čađa
ožžon
ođđasit
álggaheami
haddereguleremiid
láigotomttaide
.
Goalmmát
heata
lohká
Näkkäläjärvi
vuodján
dušše
dainna
lágiin
vai
sihkkarastá
vuoittu
.
Goddin
dáhpáhuvai
maŋŋá
go
Kemi-rohkki
ieš
lei
hárdán
ja
časkán
23-jahkásaš
dievddu
eahkeda
ovdal
.
Golggot-
,
skábma-
,
ja
juovlamánu
čoahkkinbeaivvit
mearriduvvojit
maŋŋá
.
Gova
lea
váldán
dalán
maŋŋá
go
Sámedikki
eanetlohku
gáibidii
ahte
Sámi
eanahálddašeapmi
galgá
ásahuvvot
.
Graff
šállošii
maŋŋá
go
nu
lei
geavvan
,
muhto
čilgii
ná
sáhttit
geavvat
go
muhtin
áššiid
birra
galgá
ságastallat
.
Guldaleaddjit
hupme
maŋŋil
ahte
sivva
heajos
beroštupmái
sáhttá
maid
leahket
ahte
eanaš
politihkkárat
geat
ledje
digaštallamis
leat
ollu
badjel
30
ja
40
jagi
.
Gullá
vel
máidnasii
ahte
dien
dáhpáhusa
maŋŋá
ii
leat
oktage
goddán
guoli
dan
jávrris
.
Guokte
beaivvi
maŋŋil
,
mánnodaga
geassemánu
21.
beaivvi
,
doallá
Spellemannvuoiti
sierra
konseartta
Nordic
Hall-báikkis
Harstadas
.
Guokte
jagi
maŋŋá
,
1985:s
,
liikostuvaiga
soai
.
Guokte
ohcci
leigga
ohcanáiggi
maŋŋá
ohcan
lotnolasealáhusaide
doaibmadoarjaga
.
Guovdageainnisu
Inger
Marie
Sokki
Hætta
lea
muosáhan
garra
dili
maŋŋá
go
isit
jámii
16
jagi
dás
ovdal
.
Guovdageainnu
NSR
áirras
Ole
Henrik
Magga
čájehii
vuollegašvuođa
akšunisttaide
seamma_láhkai
go
presideanta
Sven-Roald
Nystø
lei
dahkan
miehtá
beaivvi
ja
maiddái
čoahkkima
vuolde
.
Guovdageainnu
suohkan
háliidii
maid
gudnejahttit
suohkana
nuorra
taleanttaid
,
ja
bovdii
gáffii
ja
gáhkuide
Kaffegalleriijas
maŋŋel
.
Guovdageainnus
lea
maid
earri
lassánan
maŋimuš
jagi
50
elgii
maŋŋá
go
mannan
giđa
čađahuvvojedje
ealgalohkamat
.
Guovtte
jagi
maŋŋil
eai
vel
sáhte
muitalit
goas
dán
lohpiduvvon
standárdda
sáhttá
atnigoahtit
.
Guovža
bođii
su
stohpui
robi
čađa
,
maŋŋá
go
lei
vuos
njeaidán
ja
biđgen
stobu
loddabiippu
mii
lei
tiilageđiiguin
ráhkaduvvon
.
Gáffedárbu
máilmmemárkaniin
lea
lassánan
sakka
maŋŋá
go
buollašat
ja
goikkádagat
bilidedje
gáffečoaggima
1994
čakčat
.
Hermansen
lea
mielde
TONO:s
,
ja
riŋge
searvái
maŋŋel
go
Min
Áiggiin
lea
hupman
.
Hitz
čoahkkáigesii
dán
maŋŋá
guokte
CIA
iskkadeami
maid
CIA
ieš
lea
álggahan
.
Hábmejeaddjit
leat
miehtá
máilmmi
;
nu
go
Ránskas
,
Japánas
,
Englánddas
,
Duiskkas
,
Hollánddas
ja
Suomas
.
Hætta
lea
suorganan
maŋŋel
go
gulai
ahte
politiiját
leat
oahppis
gávdnan
narkotihka
.
Identitehta
ii
leat
čielggas
,
árbevirolaš
barggut
heaittihuvvojit
,
sámegiella
ii
adno
árvvus
jna
viidáset
sáhttet
leat
mielde
dagaheames
ahte
olmmoš
rahčagoahtá
ja
eallin
šaddá
nu
lossadin
ahte
ii
nagot
šat
ja
de
lea
buorre
diehtit
ahte
ii
leat
okto
dien
dilis
,
lea
veahkki
gávdnamis
sihke
min
searvvi
čađa
ja
maid
suohkana
bealis
,
lohká
Mai
Britt
Utsi
.
Ieš
alddes
lea
muitalus
Guovdageainno-stuimmiid
birra
-
ja
dan
birra
mii
maŋŋel
dan
dáhpáhuvai
,
ja
dáhpáhuvvá
-
nu
garra
muitalus
ahte
dat
ii
dárbbaš
lasiid
.
Ieš
lea
fylkkagielda
vel
dakkár
ásahus
gos
ášši
galgá
leat
juste
njuolggadusaid
mielde
vai
olmmoš
oažžu
juoidá
čađa
.
Ihttin
lea
Beanastoahkamat
jieŋa
alde
ja
dalá
maŋŋá
vuordit
vuosttaš
Finnmarksløpet
beanavuoddji
šuvihit
meattá
,
muitala
Olstad
,
Kárášjoga
Riemuin
.
Ii
leat
gákti
maid
sii
leat
geavahan
,
muhto
bivttaslágan
jáhkka
,
šállošii
Burud
ikte
maŋŋel
go
ášši
lei
ožžon
stuora
fuomášumi
miehtá
Norgga
.
Iige
imaš
go
nahkárat
ledje
nu
njálgát
dakka
maŋŋá
,
ja
de
fas
gaskkalduvvo
ihkku
dieđuin
ahte
dál
fas
johttát
.
Internáhtajođiheaddji
Johan
Mathis
Hætta
dovddasta
ahte
dilli
lea
vearrat
dán
jagi
go
ovdal
,
muhto
seammás
lohká
ahte
dat
lei
vel
vearrábut
juste
maŋŋil_go
skuvla
álggii
.
Isak
Ole
Hætta
lea
lohpidan
hárjehallat
maiddái
nissonjoavkku
,
ja
ohcagoahtá
dál
čikčiid
miehtá
Sámi
.
Iskkadeapmi
maid
politiijat
čađahedje
mánnodaga
čájeha
ahte
lea
sáhka
muhtun
logenár
mehtara
birrasit
das
maŋŋel
go
biila
ja
busse
leaba
deaivvadan
,
gitta
dassážii_go
busse
ribahii
olgešjuvllaid
asfáltta
ravdda
badjel
ja
luovos
čivrii
.
Ja
go
vel
Per
Otto
Pulk
bidjá
Guovdageainnu
viđát
moala
dušše
vihtta
minuvtta
maŋŋil
,
de
gal
orui
buot
mannamin
čáhppadin
Porsáŋggu
ovddas
.
Jagi
maŋŋel
go
leigga
náitalan
logai
eamit
:
–
Mun
gáđan
,
mun
in
daga
eará
go
čuoččun
gievkkanis
ja
ráhkadan
dutnje
biepmu
.
Joavku
ii
doallan
lohpádusa
ja
guđđe
festivála
báikki
dállan
maŋŋá
konseartta
.
Joavku
lea
buorre
ovdamearkan
ovttasbarggus
rájáid
rastá
,
leathan
joavkkus
fárus
maid
Gáregasnjárgga
lunttat
,
geat
servet
fárrui
Suoločielggis
.
Johan
Anders
Bær
ja
Intrigue
leat
dovddus
miehtá
Sámi
.
Johkabearráigeahččit
leat
miehtá
geasi
barggus
miehtá
Deanu
čázádaga
.
Johnnys
lea
lossa
dovdu
báhcán
maŋŋá
filbmaráhkadeami
.
Johnsen
lea
mearridan
ahte
son
gidde
geainnu
mii
manná
su
šilju
čađa
,
vaikko
lea
almmolaš
geaidnu
.
Jos
Norga
ja
Islánda
liikká
ii
galggašii
leat
mielas
čuovvolit
ministtarkomitea
mearrádusaid
,
de
loahpahuvvo
oktasašbargu
guhtta
mánotbaji
maŋŋá
.
Juohke
vahkku
báddejit
ovtta
prográmma
maid
vahkku
maŋŋel
sáddejit
.
Jurddašin
maŋŋá
ahte
nuorra
Boine
heivešii
Sámi
mánáid
TV:ii
.
Jus
el-fápmohaddi
badjánage
maŋŋil
,
ii
mielddisbuvtte
dát
eanet
buhtadusa
eananeaiggádii
.
Jus
suohkan
lea
positiiva
de
sáhttá
FeFo
čađa
ohcat
.
Kantuvrra
rahpan
Suoma
beallái
lei
lunddolaš
,
go
SEG
doaibmá
miehtá
Sámi
.
Kjønnøy
ozai
virggi
maŋŋá
go
ohcanáigi
lei
dievvan
.
Kllokoqi
bearaš
lea
dál
heađástuvvan
ja
eai
dieđe
šat
maid
sii
galget
barget
vai
Olgoriikalaš
Direktoráhta
(
UDI
)
galgá
diktit
sin
Norggas
,
ja
erenoamážit
Kárášjogas
gos
orro
maŋŋel
go
báhtaredje
1999:s
Kosovas
.
Kolonisttalaš
Stáhtaid
beroštupmi
lea
maid
ahte
doalahit
kristtalašvuođa
nanusin
eará
álgoálbmotguovlluin
miehtá
máilmmi
.
Konfereanssas
čoahkkanit
nuorat
miehtá
fylkka
divaštallat
ja
buktit
evttohusaid
mo
Finnmárku
sáhttá
šaddat
ain
buoret
orrunbáikin
.
Konsultašuvnnaid
maŋŋá
ii
leat
ovttaoaivilvuohta
gaskal
Sámedikki
ja
Ráđđehusa
.
Konvenšuvdna
lea
okta
daid
šiehtadusain
maid
álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
geavahit
vuođđun
iežaset
gáibádusaide
.
Kurssat
álget
bearjadaga
diibmo
logis
ja
bistet
miehtá
beaivvi
.
Kvártta
maŋŋá
bođii
Várjjat
sihkkelsearvvi
Tor
Einar
Pedersen
ja
beasai
goalmmádin
.
Kárášjoga
nuppásteaddjiidkonsuleanta
Waldemar
Nordsletta
muitala
,
ahte
maŋŋel
go
nuppástuhttinprográmma
doaibmagođii
1992
čavčča
,
álge
vuosttažat
Kárášjoga
nuppásteddjiin
oažžut
nuppástuhttinbálkká
ođđajagimánu
1994:s
.
Kárášjohka
fállá
eará
konsearttaidge
miehtá
beassážiid
.
Lea
doaivva
ahte
bieggafápmu
nagoda
gilvalit
čáhcefápmohattiiguin
,
ja
dan
vuođul
leat
plánemin
huksegoahtit
máŋggaid
sajiide
milluid
miehtá
Norgga
mearragáttiide
.
Lea
eahpitkeahttá
hearvái
oaidnit
ahte
muhtin
olmmoš
šaddá
máilmmemeašttir
journalistihkas
easkka
maŋŋá
go
son
lea
heaitán
journalistan
.
Lea
leamaš
jurdda
ahte
filbmakulissaid
galget
atnit
turismma
oktavuođas
maŋŋel
go
filbma
lea
dahkkon
.
Lea
leamaš
ollu
sáhka
maŋemus
áiggiid
go
Guovdageainnu
njuovahat
ii
boahtán
johtui
dán
čavčča
njuovvamiiguin
,
maŋŋel
go
Reinprodukter
koŋkánii
.
Lea
maiddái
leamaš
sáhka
ahte
Gaup
áiggošii
hukset
albma
viesuid
maid
eai
gaikkot
maŋŋel
go
lea
filbmemin
geargan
,
ja
mat
sáhttet
geavahuvvot
ovdamearkka
dihte
turistaealáhusas
.
Lea
stuora
beroštupmi
miehtá
riikka
,
muhto
dieđusge
lea
stuorámus
beroštupmi
davvin
.
Lea
stuorra
hástalussan
sihke
fylkkagildii
ja
Sámediggái
boahtteáiggis
nagodit
ovttastahttit
sámi
áššiid
barggu
rastá
fylkkarájiid
,
viiddis
máttasámi
guovllus
,
dadjá
Sámedikki
presideantta
Sven-Roald
Nystø
.
Leai
vuot
leavdnjalačča
Greinera
vuorru
vihtta
minuvtta
maŋŋá
.
Leat
fuomášan
jus
galgá
geasuhit
turisttaid
miehtá
máilmmis
davás
,
de
fertejit
oahppan
olbmot
mat
dáid
vuostáiváldet
.
Lei
buorre
gullat
ahte
ollesolbmot
Kárášjogas
duste
muitalit
man
váttis
sis
leamaš
bajásšaddan
birrasis
gielddas
ja
maid
dálá
mánát
ain
vásihit
,
lohká
Norgga
mánáidáittardeaddji
,
Reidar
Hjermann
,
maŋŋá
čoahkkima
.
Lei
duođaid
somá
das
čuččodit
ja
várdát
miehtá
.
Lei
vurdon
ahte
suohkanstivra
čuovvulivččii
ráđđealbmá
evttohusa
,
muhto
digaštallama
maŋŋil
eanetlohku
hilggui
dan
,
ja
jienasteapmi
čájehiige
ahte
13
áirasa
jienastedje
evttohusa
vuostá
,
ja
gávccis
fas
mihte
dasa
.
Leif
Arne
jáhkká
ahte
sarvá
havssii
čuvddahája
mii
lei
báidnán
biktasiid
maŋŋel
go
sarvá
lei
báhčán
.
Lenin
gii
lei
vuodján
garra
gieđain
čađa
buot
iežas
jurdagiid
,
orui
leamen
boahtán
jápminseaŋggas
earálágán
jurdagiidda
.
Lihkolaš
ja
giitevaš
olmmái
oažžu
maŋŋel
bovdehusa
Gonagasa
lusa
.
Lihkus
ledje
viesu
ássit
evakuerejuvvon
,
go
ledje
maŋŋel
eananuđđasa
árvidan
ahte
juste
dát
viessu
sáhttá
gahččat
go
lea
uđasravddas
.
Loahpa
loahpas
bissehii
Eanandoallodepartemeanta
olles
proseassa
maŋŋel
go
guorahallan
lei
loahpahuvvon
.
Logai
ahte
válgagižžu
lei
buorre
,
muhto
dat
mii
dáhpáhuvai
maŋŋel
,
dalle_go
šiehtadallamat
álge
,
ii
lean
buorre
.
Logaldallama
maŋŋá
besset
vuodjit
herggiiguin
Rávdojogas
.
Logi
minuvtta
maŋŋel
nagoda
Zaragoza
oažžut
moala
.
Luomu
logai
ánssášan
maŋŋel
garra
ja
dárbbašmeahttun
riiddu
maŋŋel
.
Luossamáddodaga
njoazes
ođasmuvvamis
čuovvu
dat
,
ahte
guolástusa
ordnema
váikkuhusat
oidnojit
easka
jagiid
maŋŋá
.
Luođat
baste
čađa
olgoseainni
,
guokte
láse
fertii
molsut
.
Lágideaddji
Gállánuoraid
teáhter
háliidivččii
oassálastiid
miehtá
Sámi
.
Lágideaddjit
vurdet
gilvvuide
čuođemeari
herggiid
,
mii
sihkkarastá
dan
,
ahte
geahččiide
lea
čalbmebiebmu
vaikke
hearggit
eai
leatge
ruohttamin
.
Lásse
mielas
ii
leat
gal
buorre
go
nohká
dát
fálaldat
,
muhto
doaivu
earát
jotket
dan
su
maŋŋá
.
Magga
ávžžuhus
lei
ahte
Sámeálbmot
Bellodat
ferte
láhttet
dan_láhkái
ahte
bissu
čoahkis
miehtá
riikka
,
danne_go
dat
leat
juste
dat
mii
attášii
dasa
politihkálaš
vejolašvuođaid
.
Maiddái
deaivvadeapmi
lea
dehálaš
oassi
prošeavttas
ja
ráhkadit
fierpmádaga
das
maŋŋá
.
Maiddái
galgá
beatnagis
leat
buorre
luondu
,
ja
dáid
eavttuid
olahii
"
Nussir
"
buori
muddui
,
logai
Holmlie
maŋŋá
čájáhusa
.
Maiddái
gádjunhelikopter
oktan
doaktáriiguin
jovde
dalá
maŋŋá
Luosnjárgii
ja
seivo
geainnu
ala
.
Mannan
dálvve
lea
vuodján
dragrace
-
gilvvus
jieŋa
alde
208
km
/
d
dát
fárta
lei
200
mehter
maŋŋá
.
Manne
ráđi
árvalusas
ii
čuoččo
"
opposišuvdnii
"
ovdalii
"
joavkkuid
"
čilge
Nystø
ná
:
Diet
lea
juoga
mii
galggai
gieđahallot
maŋŋel
,
mo
mii
galgat
ruđaid
juohkit
.
Marianne
Sinnes
(
29
)
álgá
fas
Bock
maŋŋá
hotealladirektevran
Kárášjogas
.
Mathiesen
dieđuid
mielde
leat
čoavjjis
mikroorganismmat
mat
stivrejit
biebmojođu
čoliid
čađa
.
Maŋŋebárgga
Detnui
buktojuvvon
bohccot
,
manne
golmma
dárkkistusa
čađa
,
ovdalgo
ledje
dohkálaččat
njuovvamii
.
Maŋŋel
Guovdageainnu
beassáškonseartta
galgá
joavku
vánddardit
miehtá
Norgga
ja
čuojahit
iešguđet
sajiin
ja
dáhpáhusain
.
Maŋŋel
auditiona
šaddá
vahkkosaš
workshop
,
gos
válljejuvvon
oasseváldit
galget
orrut
ja
bargat
ovttas
,
ja
ráhkkanit
konsertii
.
Maŋŋel
boahtá
Oscar
Min
Áigái
.
Maŋŋel
dan
jearai
ruvdnaprinsa
lea
go
ortnegis
ahte
maiddái
son
váldá
eret
šlipsa
.
Maŋŋel
dan
šaddet
olgoaktivitehtat
ja
filbmačájeheapmi
.
Maŋŋel
dálkkodeame
klinihkas
,
de
lea
iežas
ja
gieldda
duohken
bohtosiid
juksat
.
Maŋŋel
dán
dáhpáhusa
hárde
mánát
su
vel
eambbo
.
Maŋŋel
dán
sáhttá
oaidnit
boares
filmmaid
maid
lágideaddjiid
lea
čohkken
.
Maŋŋel
go
Egil
Olli
lei
leamaš
sárdnestuolus
čilgeme
ahte
Sámedikki
Bargiidbellodaga
sámepolitihkalaš
bargojoavku
jođiha
sierra
sámepolitihka
beroškeahttá
Bargiidbellodaga
ráđđehusa
politihkalaš
cealkámušain
,
de
bottus
buollái
báhkka
digaštallan
Olli
ja
Jánoža
gaskkas
.
Maŋŋel
go
Hánsa
fas
fárrii
ruovttubáikái
Kárášjohkii
,
de
barggai
son
Sámi
Álbmot
Listtu
suohkanpolitihkain
.
Maŋŋel
go
Sakke
lei
Guovdageainnus
leamaš
,
de
manai
beana
ja
eaiggát
Áltái
ges
bargui
.
Maŋŋel
go
biilaluodda
rabai
"
uvssa
"
stuora
servodahkii
,
de
lea
buot
dát
rievdan
.
Maŋŋel
go
eiseválddit
ja
eanetlogu
álbmot
nagode
min
juohkit
guovtte
sadjái
várresápmelažžan
ja
mearrasápmelažžan
de
šattai
álkibun
assimileret
daid
maŋibuid
.
Maŋŋel
go
leigga
báhčalan
,
de
soai
geahččaleigga
vuordit
ii
go
leat
gullan
ja
vázzán
guvlui
.
Maŋŋel
go
prinseassa
lea
girkus
leamaš
ja
lea
boradan
hoteallas
,
de
viežžaba
Berit
Marie
ja
Ole
Mathis
Eira
su
biillain
.
Maŋŋel
go
ruvdnaprinsa
lea
leamaš
Árranis
,
de
manná
mátki
fatnasiin
Oarjevutnii
.
Maŋŋel
guđa
vuodjima
Norggas
,
Ruoŧas
ja
Suomas
beasaige
son
maid
de
vuoitin
dán
dálvvi
World
Cup
heargevuodjimis
.
Maŋŋel
heargegilvovuodjima
juhkkojuvvojit
vuoittut
seamma
sajis
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
šaddá
girkogáffe
.
Maŋŋel
juovlabeavddi
coggalat
skohterdreassa
jus
ruoktot
leat
jođus
buolašin
.
Maŋŋel
konseartta
besse
buohkat
geat
háliidedje
lávlut
lávdde
nalde
.
Maŋŋel
leaikkastalle
bivdoskihpárat
,
ahte
galggašii
beatnagis
maiddái
video
mas
sáhtašii
oaidnit
maid
beana
lea
gávdnan
.
Maŋŋel
logaldallama
lea
panelaságastallan
.
Maŋŋel
njeallje
čiekčama
eai
leat
vel
Guovdageainnu
lunttat
nagodan
oažžut
čuoggáid
,
muhto
Hætta
ii
loga
iežaset
vuollánan
.
Maŋŋel
ovttaskas
geahččalemiid
galget
oasseváldit
ovttasbargat
ja
fárrolaga
lávlut
iešguđet
oasi
lávlagis
,
joavkoauditionis
.
Maŋŋel
rahpama
lei
Bådåddjo-gilvu
njorostallamis
.
Maŋŋel
soađi
lea
ollu
dáhpáhuvvan
mii
lea
daid
dagahan
historján
.
Maŋŋel
sáhkavuoruid
geigii
Unjárgga
gielda
skeaŋkka
gielddaministarii
,
sámi
ulloliinni
.
Maŋŋel
sártnistis
,
de
beasai
Gonagas
váccašit
dan
ođđa
visttis
ja
geahččat
makkár
dállu
lei
šaddan
.
Maŋŋel
sátnejođiheaddji
sártni
lávlo
muhtin
nieiddažat
ja
čájehuvvo
maid
filmmat
,
sihke
ovdalaš
filmmat
ja
filbma
maid
nuoraidskuvllaoahppit
ledje
ráhkadan
.
Maŋŋel
vuosttaš
astoáiggeeahkeda
doalai
Goađáš
BU
vuođđudančoahkkima
gos
jođiheaddji
evttohusat
dohkkehuvvojedje
.
Maŋŋel
čájálmasa
lea
son
hirbmat
movttet
.
Maŋŋil
Eivind
fas
nuorbbai
ruovttuguvlui
gos
sutnje
deaivvai
stuorimus
lihku
go
guimmiin
Márjjáin
deaivvadeigga
.
Maŋŋil
ipmilbálvalusa
Duopmogirkus
galgá
sámi
álbmotbeaivi
čalmmustuvvot
ain
eambbo
girkogáfe
oktavuođas
aitto
rahppojuvvon
Sámi
viesus
Akersgt
.
Maŋŋil
nuppi
moala
orui
ge
Fállejohka
vuollánan
,
ja
nu
bážii
Per
Inge
Eira
goalmmát
moala
,
ovdal_go
Per
Otto
Pulk
loahpahii
čiekčamiid
go
bážii
iežas
nuppi
moala
maŋemuš
minuvttas
.
Maŋŋil
nuppi
sisaváldima
ledje
dušše
64
oahppi
geat
eai
lean
ožžon
saji
,
muhto
sidjiide
boahtá
fálaldat
ovdal
skuvla
álgá
.
Maŋŋil
riŋge
ruovttoluotta
eará
Statoil-bargi
.
Maŋŋil
čiekčamiid
báhcen
čohkohallat
ja
geahččat
go
stadion
guorranišgođii
.
Maŋŋá
Piera
manai
ministeriija
boradanbáikái
káfe
juhkat
.
Maŋŋá
borrama
manai
mátki
muhtin
dovddus
dáža
kultuvrralaš
olbmo
lusa
,
gosa
maiddái
muhtin
sámi
guossit
gávdne
geainnu
.
Maŋŋá
bođii
áššáskuhtton
dievdu
biilii
.
Maŋŋá
dan
de
son
lea
earret_eará
leamašan
sihke
oaivedoaimmaheaddjin
Finnmarkspostenis
,
olgešbellodaga
journalistan
stuorradikkis
ja
NRK
TV-
ja
radiojournalista
.
Maŋŋá
dan
mátkkošta
teáhter
ja
čájeha
dán
bihtá
miehtá
sámi
ja
mátkkošteami
loahpahit
Oslos
.
Maŋŋá
dáid
doaluid
de
mánát
máhcce
fas
skuvlii
gos
sii
besse
borrat
biđđosa
.
Maŋŋá
go
Bye
álggii
TV-doaimmaheaddjin
NRK:ii
,
de
son
ii
garván
dákkáraš
fáttáid
.
Maŋŋá
go
ealga
lea
goddon
,
de
galgá
čoavjji
seammás
váldit
eret
.
Maŋŋá
go
iežaset
vuvddiid
lea
oalát
bilidan
,
áitet
asialaš
fitnodagat
arvevuvddiid
mat
leat
vel
báhcán
.
Maŋŋá
go
joavku
čuojahii
maŋimuš
liigelávlaga
,
de
álge
juo
ollusat
guođđit
konseartaviesu
.
Maŋŋá
go
lea
orron
doarvái
guhká
sálttis
,
de
fertet
neaskit
eret
buot
guollebuoiddi
.
Maŋŋá
go
leat
geargan
vuojademiin
de
livkkihit
liegga
sávdnjái
,
gos
besset
divššodit
iežaset
váiban
dehkiid
.
Maŋŋá
go
leat
loaktán
guolleressurssaid
davvin
leat
fatnasat
dollen
máttás
.
Maŋŋá
go
lei
vásihan
skuvlla
de
dajai
ahte
soaitá
álgit
deike
,
muhto
ii
leat
áibbas
sihkar
.
Maŋŋá
go
válddii
váldofága
duojis
allaskuvllas
Oslos
,
de
Guttorm
jotkkii
duodjeoahpaheaddjin
ja
dutkanbargguin
.
Maŋŋá
go
áhkku
jámii
,
de
son
vásihii
oaidnit
áhku
olgovistti
tráhppá
alde
čuožžumin
ja
fáktemin
iežas
ruđaid
.
Maŋŋá
go
álggahuvvui
ruovttuaborta
,
leat
olu
jearaldaga
leamašan
,
badjel
bealli
nissonolbmuin
geat
háliidit
heaitit
áhpehisvuođa
,
válljejit
ruovttus
dan
dahkat
.
Maŋŋá
go
ášši
lea
leamaš
bajásšaddan-
ja
fuolahuslávdegottis
,
galgá
dat
gielddastivrii
gos
loahpalaš
gulaskuddanvástádus
galgá
hábmejuvvot
.
Maŋŋá
julggaštusa
leat
300
skuvlla
áŋgiruššagoahtán
givssideami
vuostá
.
Maŋŋá
konseartta
jotket
lávlumat
Rica
hoteallas
.
Maŋŋá
konseartta
lea
dábálaš
feasta
Oslo
Sámeviesus
.
Maŋŋá
lea
čielgan
ahte
čievččastat
lea
dat
ahte
juolggit
leat
vuohkkasit
rákku
vuostá
.
Maŋŋá
musikála
juige
ja
lávlo
goalmmát
ja
njealját
luohká
mánát
Kárášjogas
.
Maŋŋá
seminára
ledje
buot
servviid
njunnošat
ovttamielas
dasa
ahte
deháleamos
ášši
Ruošša
sámiide
lea
ahte
buot
sámi
searvvit
gulahaddet
ja
barget
ovttas
geahččalan
dihte
láhčit
Ruošša
sámiide
buoremus
boahtteáiggi
.
Maŋŋá
vuosttas
čájálmasa
Guovdageainnus
galgá
dát
bihttá
smávit
turneii
Sámis
.
Maŋŋá
čakčamánu
11.
beaivvi
terrorfallehemiid
New
Yorkas
de
lea
gohccán
stuorát
ballu
olbmuin
lihkuhisvuođaide
.
Mediaberoštupmi
Guovdageainnu
givssidanáššis
lea
buktán
stuora
beroštumi
miehtá
riikka
.
Messetstreaŋggat
go
bohte
soađi
maŋŋá
,
1945as
,
de
bivdu
šattai
álkit
ja
jođáneabbo
.
Miehtá
Norggas
čuojahit
olbmot
Guovdageainnu
dearvvašvuođaguovddážii
.
Miehtá
mannan
čavčča
ja
skápma
bekkii
boazodoalus
heittot
ekonomalaš
dilli
.
Miehtá
máilmmi
ávvuduvvo
beaivi
iešguđetlágan
vugiid
mielde
,
heivehuvvon
iešguđetge
riikka
sierralágan
dillái
.
Miehtá
máilmmis
badjel
300
miljovnna
olbmo
,
sullii
70
riikkas
,
gullet
eamiálbmogiidda
ja
sis
leat
máŋga
čuođi
giela
.
Mii
sámediggejoavkkus
leat
beassan
oahpásnuvvat
Bierain
dan
guhkes
sámepolitihkalaš
barggu
bokte
olu
jagiid
čađa
.
Min
Áigi
ii
ožžon
ikte
ságaide
Hætta
go
son
lei
kurssas
miehtá
beaivvi
.
Ministtar
fertii
dán
dovddastit
maŋŋá
go
muhtin
homsa
,
gii
bázii
leaskan
,
gáibidii
oadjokántuvrras
eaŋkalpenšuvnna
.
Movttegis
ulbmilaš
nuorat
miehtá
Norgga
gávnnade
Skániin
olles
vahku
dainna
mihttomeriin
ahte
beasaše
guovttegielatvuođa
liegga
fátmái
(
askái
)
.
Muhtimat
leat
govven
soađi
nu
go
jurddašit
ahte
dat
lei
dalle
60
jagi
dassá
,
ja
earát
fas
ávvudeami
60
jagi
maŋŋá
go
ráfi
šattai
.
Muhtin
bearrašiin
leat
maiddái
boarrásat
joatkán
sámásteames
mánáide
,
maŋŋá
go
váhnemat
ledje
vuollánan
.
Muhto
Asia-kriissa
maŋŋá
jorggehii
fáhkka
kapitálarávdnji
,
mii
geafesriikkaide
lei
boahtán
ávkin
maŋimuš
logi
jagi
.
Muhto
gávcci
jagi
maŋŋá
áigi
Suopma
ii
leat
vel
dáid
čoavdán
iige
ratifiseren
.
Muhto
moadde
jagi
maŋŋá
bohte
gáržžideamit
ja
geahpideamit
.
Muhto
moala
maŋŋil
leai
fas
Ávju
bastil
ja
ledje
ge
juohke
háve
ovddabealde
Overhalla
nieiddaid
geat
dieđuid
mielde
galge
leat
oalle
buorit
.
Muhto
otne
,
masá
gávcci
jagi
maŋŋel
lea
Áššu
spiehkastan
dehálaš
ulbmilparagráfas
-
ahte
čállit
sámegillii
sámegielat
sápmelaččaide
.
Muhto
soaitá
nu_ahte
maŋŋil
váldet
eanet
varraiskosiid
.
Muhtun
vuoddji
vuige
ahte
maŋŋá
vuojadeami
boares
gorut
álgá
loktanaddat
ja
ealáskit
.
Mun
in
áiggo
deavdit
dán
uvssarahppi
guoktá
luottaid
,
muhto
áiggun
geahččalit
ráhkadit
iežan
bálgá
,
muitala
son
maŋŋel
Romssa
kulturviesu
konseartta
.
Muosát
gieldda
advokáhta
Inger
Hygen
Flostrand
dat
dieđiha
ahte
sii
dál
gáibidit
nammarievtti
bissehit
Arctic
Ambulánssa
doaimmaid
,
maŋŋel
go
Dearvvašvuođabearráigeahčču
lea
oaivvildan
ahte
bálvalus
ii
leat
dohkálaš
.
Muđui
lea
dahkkon
nuppelot
seammálágan
šiehtadusa
miehtá
Kanáda
.
Mánáiddoaluid
maŋŋá
joatkašuvvá
ollesolbmuidfeasta
eambbo
lávlumiiguin
ja
dánssaiguin
.
Máŋga
jagi
maŋŋel
vuođđuduvvui
easka
goalmmát
sámi
searvi
,
go
de
ilmmai
1963
Guovdageainnu
Sámi
Searvi
.
Máŋggat
ámmátguollebivdit
leat
sirdašuvvan
turismaealáhussii
luosa
hatti
njiedjama
ja
lustaguollebivdiid
lassáneami
geažil
,
eandalit
60-logu
maŋŋá
.
NSR
jođiheaddji
ii
hálit
kommenteret
ášši
ovdal
maŋŋá
preassakonfereanssa
.
NSR
oaivvilda
ahte
maŋŋel
go
Bargiidbellodat
oktan
ovttasbargoguimmiiguin
heaittihedje
Skániid
joatkkaskuvlla
,
de
leat
olu
Skániid
ja
Evenáši
oahppit
fárren
Harstad
ja
Narvika
gávpogiidda
.
NSR
áigu
bargat
ávkkálaš
ja
ulbmillaš
vugiid
mielde
ovddasguvlui
,
justa
vai
sámi
servodaga
infrastruktuvra
njuolgá
maŋŋil
dáruiduhttima
.
Namuhuvvon
eallit
leat
sullii
seamma
stuorrát
ja
maŋŋel
njuovvama
heivejit
dat
linjjáide
go
heŋgejuvvojit
bájas
.
Nemtsov
muitala
,
ahte
leat
áigumušat
lasihit
guokte
dahje
njeallje
reáktora
maŋŋá
.
Nils
John
Porsanger
muitala
ahte
justa
"
Lesba
Guovdageainnus
"
lea
čájehuvvon
miehtá
máilmmi
iešguđetge
filbmafestiválain
.
Nissoniid
beales
ledje
ges
Deanu
nieiddas
Berit
Lindsethas
buoremus
bohtosat
vuosttaš
vuoru
maŋŋel
.
Njeallje
ovddeš
Produkter-bargi
leat
áššáskuhttán
Karasjok
Produkter
A
/
S
maŋŋá
go
masse
barggu
.
Njuolgga
maŋŋel
nuoraidskuvlla
álggii
son
joatkkaskuvlii
.
Njuorggán
,
Buolbmát
ja
Fanasgietti
gilisearvvit
bivdet
riikkaeiseválddiid
addit
dábálaš
lobi
rájáolbmuide
vuodjit
mohtorgielkkáiguin
rájá
rastá
.
Nordlys
fallehančiekčis
Jimmy
Utsis
leai
issoras
stuorra
moallavejolašvuohta
minuvtta
maŋŋá
.
Nordlysa
goalmmát
moala
bođii
dušše
vihtta
minuvtta
maŋŋil
.
Nu
moai
jotke
čievraluotta
mielde
mii
manná
njuolga
rastá
njárgga
,
badjel
váriid
ja
legiid
rastá
.
Nuba
jođiheaddji
ii
jáhke
dan
maŋŋá
nu
lossa
bargodili
šat
go
dássážii
leamaš
lávdegottis
.
OOSMO
lea
searvi
mii
bargá
iešguđetlágan
prošeavttaiguin
Ruošša
ráji
rastá
,
sihke
Danmárkkus
ja
Norggas
.
OPIP-lahtut
bohte
veagal
fitnodahkii
ja
dolvo
bargi
,
gii
maŋŋá
lea
luitojuvvon
luovusin
.
Odd
Tobiassen
ja
Jarle
Tobiassen
,
vieljašguovttos
dat
seavviba
min
gáddái
,
ja
Kjell
guovttos
fas
boahtiba
dalán
maŋŋá
.
Odne
ipmirdit
buohkat
máilmmis
(
at
)
ja
e-boastasáddejeaddjit
geavahit
dan
miehtá
máilmmi
.
Ohcejoga
gielda
ii
váldán
oktavuođa
Sámedikkiin
dan
maŋŋá
,
go
oaččui
čállon
cealkámuša
,
vaikko
Sámedikki
cealkámušas
čujuhuvvo
dikki
kulturlávdegotti
ovddit
cealkámuššii
kulturopmodaga
suodjaleamis
,
mas
daddjo
,
ahte
Sámediggi
háliida
sámiid
ovddasteaddjiid
mearridit
ja
leat
váikkuheamen
masa
ja
mo
sámiid
kultuvrra
ja
kulturhistorjjálaš
báikkit
geavahuvvojit
.
Ohcejoga
gielddadálus
leat
uvssat
rahpasat
miehtá
vahku
.
Okta
ulbmil
filmmain
lea
baicca
leaikkastallat
virgeolbmuiguin
ja
alla
hearráiguin
,
geat
áiggiid
čađa
leat
dulbmon
sápmelaččaid
.
Oktageardánis
bihttá
válljejuvvon
erenoamážit
rájá
rastá
teáhterjovkui
go
leai
hui
oanehaš
,
dušše
diibmobeallasaš
.
Oktiibuot
logi
filmma
leat
biddjon
miehtá
gávppiide
ja
ulbmil
lea
ahte
gávppašeaddjit
bisánastet
veahá
geahččat
filmmaid
oanehis
boddui
.
Olbmot
leat
čukkohallan
niibbiin
,
dorron
ja
rikkeren
miehtá
beassážiid
.
Olgokonsearta
ii
lean
lágiduvvon
dušše
ovtta
sadjái
,
dat
jođii
miehtá
gávpoga
stálut
njunnožis
,
mii
erenomážit
lei
mánáid
millii
.
Olmmošgoddima
maŋŋá
lea
iešstivren
ja
eanavuoigatvuođat
álgoálbmogiidda
fas
boahtán
Mexico
áviissaid
vuosttas
siidduide
.
Oslo
NSR-áirras
Gro
Merethe
Siri
lea
evttohan
Sámi
eanahálddašeami
ásahuvvot
miehtá
Finnmárkku
.
Ovdal
geasseluomu
,
eatnašat
eai
oba
jáhkkánge
ahte
Guovdageainnu
lunttat
bohte
badjelii
tabeallas
ráidočiekčamiid
maŋŋil
,
muhto
Hætta
lohká
ahte
eai
leat
leamaš
frustrašuvnnat
joavkkus
danne_go
sii
dihte
ahte
ođđa
vuogádat
váldá
áiggi
hárjánit
.
Ovdalaččas
lea
János
Trosten
dieđihan
ahte
áinnas
álggášii
fas
jođiheaddjin
jos
NSR
dáhttu
su
maŋŋel
go
Klemet
Erland
Hætta
dieđihii
ahte
ii
háliit
joatkkit
jođiheaddjin
.
Ovtta
jagi
ásaheami
maŋŋá
,
lea
fitnodat
boahtán
dovddusin
maid
Norgga
rájáid
olggobealde
.
Ovttas
Mánáid-
ja
bearašdepartemeantta
100_000
ruvdnosaš
doarjagiin
dán
jagi
,
lea
dát
nana
doarjjan
sámegiel
diehtojuohkimii
nuoraid
guovdu
miehtá
Sámi
.
Paulusis
ledje
hástalusat
,
muhto
eai
buot
risttalaš
olbmot
dárbbaš
čađa
mannat
seammalágan
hástalusaid
,
vaikko
vel
oallut
riikkain
dáhpáhuvvet
surgadis
doarrádallojumit
.
Pedersen
ceggii
listtu
olggobeale
NSR
maŋŋel
NSR
válganominašuvnnaid
.
Prošeavtta
ruhtadeaddjit
atnet
fidnodoaimma
stuorra
árvvus
rájá
rastá
ovttasbarggus
.
Ruoŧa
sámi
TV
hoavda
Maj
Lis
Skaltje
ii
loga
sáhttit
vástidit
maidege
ovdal
maŋŋel
čoahkkima
.
Sara
finai
maŋŋel
dementeremin
ja
geavahii
fiidnát
sániid
dasa
maid
son
oaivvildii
.
Seammás
mediadilli
ovdána
eanet
ahte
eanet
dien
guvlui
ahte
sámi
mediat
ovttasbarget
riikkaid
rájáid
rastá
,
ja
olbmot
geavahit
mediafálaldaga
mii
lea
ráhkaduvvon
nuppi
riikkas
.
Seminára
maŋŋá
rahpá
Johanne
Gaup
čájáhusa
Álttá
Siida
.
Sii
galget
leat
Kárášjoga
rastá
miessemánu
vuosttaš
beaivvi
ja
davvin
logát
beaivvi
.
Sii
galget
árvvoštallat
mot
ovdánahttit
ealáhusaid
davveguovlluin
,
muhto
lahtuid
nammadeapmi
lea
bullehan
digaštallamiid
miehtá
riikka
.
Sii
áigot
čatnat
oktavuođa
boazodoaluin
ja
eamiálbmogiiguin
,
dan_dihte
sii
mátkkoštit
miehtá
Sámi
.
Slava
lea
riegádan
ja
bajásšaddan
Lujávrris
ja
maŋŋel
skuvlla
,
čieža
jagi
barggai
Lujávrri
boazodoalus
,
duoddaris
.
Soabaimet
johtilit
oktasaš
njuolggadusaid
ja
dan
maŋŋá
buohkat
livžuledje
iežaset
mielamiel
rusttegii
suohtastallat
.
Soai
leaba
ruovttus
Susannain
(
6
)
,
gii
lea
nu
ballan
politiijavásáhusa
maŋŋel
,
ahte
ii
duostta
mánáidgárdáige
vuolgit
.
Soai
čálliiba
preassadieđáhusas
ná
:
"
Lea
oahpes
ášši
ahte
nuoraidskuvlavisti
lea
oalát
gahččamin
go
ii
leat
áimmahuššon
áiggiid
čađa
.
Soaitá
šaddat
vel
fiidnábut
girkogárddis
maŋŋil
dán
geasi
.
Solbakk
geavai
ieš
leat
mielde
mearredeamen
Sámedikki
dievasčoahkkimis
mannan
vahku
,
maŋŋel
go
NSR
Jánoš
Trosten
šattai
dieđihit
jávkama
mánáidgárddeáššiid
meannudeamis
.
Son
aŋkke
mieđiha
ahte
ii
lean
vuordán
ná
garra
rieja
buollát
Min
Áiggi
artihkkala
maŋŋil
,
muhto
lohká
liikká
čuožžut
dan
duohken
máid
lea
dadjan
.
Son
beasai
feara
makkár
ákkaid
geažil
vuolgit
ruoktot
,
muhto
politiijat
šadde
fas
maŋŋel
su
váldit
gitta
.
Son
beassá
miehtá
Norgga
náitit
olbmuid
ja
doaivvu
ahte
boahtte
áiggis
maid
beassá
náitit
sámiid
Suomas
,
Ruoŧŧas
ja
Ruoššas
.
Son
dattege
ipmirda
ahte
lei
stuora
vahát
buohcciviesuide
maŋŋel
go
sirde
daid
fylkkas
stáhtii
.
Son
dattege
ipmirda
lei
stuora
vahát
buohcciviesuide
maŋŋel
go
sirde
fylkkas
stáhtii
.
Son
ii
dieđe
vuos
nu
sihkkarit
manne
suohkan
dál
lea
nagodan
oažžut
badjebáhcaga
maŋŋel
go
máŋga
jagi
lea
leamaš
vuolláibáza
.
Son
lea
ollu
positiiva
gullan
maŋŋel
go
almmuhii
musihka
ruovttusiidui
.
Son
lea
sihke
suhttan
ja
eddon
maŋŋel
go
lea
lohkan
NRK
Sámi
Radio
teaksta-TV:s
Willy
Ørnebakk
árvalusa
,
ja
oaivvilda
ahte
dat
hukse
áibbas
boasttu
guottu
go
sámegieláššebáhpirat
gohčoduvvojit
ruhtagolaheapmin
.
Son
lohká
iežas
ohcan
doarjaga
Sámedikkis
murrenbargguide
masa
dárbbaša
mohtorfievrruid
,
maŋŋel
go
politihkkarat
ledje
su
ávžžuhan
ohcat
doarjaga
Sámedikkis
dasa
.
Son
lohká
iežas
sáhttit
kommenteret
ášši
maŋŋá
go
Min
Áigi
lea
prenten
lohkkiidreivve
.
Son
maiddái
lohká
ahte
lea
gielddaid
ovddasvástádus
čuovvolit
klieantta
maŋŋel
dálkkodeami
.
Son
muitala
ahte
filbma
lea
dán
rádjái
lihkostuvvan
oalle
bures
,
ja
lea
viehka
duhtavaš
go
9000
olbmo
lea
oaidnán
filmma
vihtta
vuosttaš
beaivve
maŋŋá
álgočájálmasa
.
Son
muitala
ahte
ledje
issoras
bákčasat
miehtá
rupmaša
,
vearredahkki
lei
sihke
časkán
ja
čiekčan
erenoamážit
olggiid
ja
muđui
rupmaša
.
Son
muitala
ahte
maŋŋil
šattai
dábálažžan
oastit
Bossogohpemárkaniin
Álttás
beazi
ovdalaš
juovllaid
.
Son
muitala
ahte
sus
ii
leat
gal
makkárge
filbmaoahppu
,
son
lea
oassálasttán
filbmaseminárain
ja
ieš
oahppan
,
maŋŋel
go
lea
áŋgirit
guhka
bargan
filbmemiin
.
Son
muitala
nieguid
maid
ieš
lea
niegadan
ja
čujuha
dáhpáhusaide
maŋŋel
maid
čatná
nieguide
.
Son
ovdanbuvttii
ja
čalmmustahtii
árbevirolaš
Kárášjoga
luđiid
miehtá
máilmmi
.
Son
áigu
bargagoahtit
dainna
áššiin
maŋŋel
juovllaid
.
Son
áigu
bargat
dáinna
áššiin
maŋŋel
festivála
.
Son
čilge
ahte
dáiddáriid
dilli
duohtavuođas
leat
hedjonan
maŋŋá
go
Sámediggi
válddii
badjelasas
ruhtajuolludemiid
.
Son
čájeha
gova
maid
diibmá
dagai
maŋŋá
iežas
50
jagi
riegádanbeaivvi
.
Son
,
gii
geahčai
bohccuid
,
vulggii
fitnat
ruovttus
gaskaija
áigge
,
ja
go
bođii
ruovttoluotta
guokte
diimmu
maŋŋil
,
lei
šillju
guorus
.
Sponsoriid
lei
maid
váttis
oažžut
,
ja
Mihkkel
diktá
čuovgat
čađa
ahte
Áilu
gárttai
bárkku
ja
muora
gaskii
go
lea
sápmelaš
ja
vujii
dáčča
mohtorsearvvi
ovddas
.
Stipeandalávdegoddi
oinnii
dehálažžan
háhkat
dieđuid
kultuvrra
birra
mii
gávdno
riikkarájiid
rastá
ja
mas
lea
várra
jávkat
.
Storheier
dutkamis
boahtá
ovdán
maiddái
ahte
guohtonrievdamat
áigodagaid
mielde
váikkuhit
bohcco
vejolašvuhtii
ávkkástallat
biebmoávdnasiid
guomočoavjji
čađa
,
ja
ahte
jeagil
dat
veahkeha
biebmoávdnasiid
ávkkástallama
.
Strategiija
vulggii
viiddis
proseassa
maŋŋil
earret_eará
gielddaiguin
,
maid
Fylkadiggi
ja
Sámediggi
”
konfirmeriiga
”
.
Stuorámus
sivvan
dáidda
eavttuide
lea
go
ealáhus
lea
mannan
stuora
rievdamiid
čađa
ja
lea
garra
dilis
.
Su
doaimmahus
lea
geahčadan
ollislaččat
sámi
ealáhusaid
miehtá
sámi
.
Suohkanbáhpas
lea
leamaš
earenoamáš
ollu
bargu
lihkohisvuođa
maŋŋel
.
Suohtastallan
sáhttá
leat
juoidá
mii
dáhpáhuvvá
čalbmeravkaleamis
ja
masa
buohkat
rešket
,
muhto
maŋŋá
ii
oro
mihkkege
šat
go
geahččalat
dan
muitalit
earáide
,
čilge
Eikjok
.
Sutnos
ii
leat
makkárge
teoriija
gos
ealga
lea
vuolgán
,
muhto
ii
leat
amas
jurdda
ahte
soaitá
boahtán
Suoma
ráji
rastá
.
SáB
aŋkke
lea
leamaš
hui
goavvi
dan
áigumuššii
ja
biehttaledje
álggos
deaivat
KSS
stivrra
,
muhto
mihte
searvat
ságastallamiidda
maŋŋel
go
johttisápmelaččaid
listu
dan
dagai
.
Sáhkkohallan
sámit
ledje
dáhtton
organisašuvnnaid
stivračoahkkimiid
doallat
beaivvi
maŋŋá
go
gáibádusa
sáddejedje
,
muhto
dán
eai
NSR
ja
NBR
dahkan
.
Sámediggeráđđi
áiggui
dálá
vejolašvuođaid
čađa
árvvoštallat
boazodoalu
dili
.
Sámediggeáirras
ja
ovddeš
Sámedikki
presideanta
Ole
Henrik
Magga
lohká
ahte
son
ii
háliit
doarjut
ii
Trostena
iige
Hætta
juste
dál
,
muhto
dovddasta
ahte
lea
šaddan
eahpesihkarvuohta
Trostena
ektui
maŋŋel
go
son
čakčat
geassádii
,
ja
de
fáhkkestaga
fas
áiggui
joatkit
jođiheaddjin
.
Sámedikki
bealis
galget
maŋŋel
beassážiid
árvvoštallat
servet
go
konferánsii
,
dieđiha
vuosttaškonsuleanta
Nils
Ingvald
Somby
.
Sámedikki
sihkarvuođa
birra
lei
ollu
sáhka
maŋŋil
okkupašuvnna
,
muhto
Vedhugnes
ii
loga
ráhkkanan
dustet
dákkár
akšuvnnaid
.
Sámenuoraid
dáiddadáhpáhusas
lea
jagiid
mielde
šaddan
oalle
stuorra
ávvudeapmin
,
gosa
bohtet
moaddečuođi
oasseváldi
miehtá
Sámi
.
Sámeoahppit
gilvalit
Kuopio
gávpogis
Nuoraid
kultuvra-dáhpáhusas
dánsumis
25
skuvllaiguin
miehtá
Suoma
.
Sámi
girkoráđđi
lea
vuorjašuvvan
dan
ságastallama
dihte
mii
mediain
lea
oidnon
maŋŋil_go
Finnmárkkuláhka
árvalus
almmuhuvvui
.
Sámi
álbmotbeaivvi
mii
miehtá
Sámi
lávllodat
ja
ávvudat
,
ja
dušše
dat
jo
iešalddes
buktá
ollu
doaimmaid
Sápmái
.
Sámi
áviissain
lea
hurvves
álgga
máilmmis
gos
leat
biddjon
gilvalit
jos
áigot
ceavzit
:
-
Mii
leat
smávva
álbmot
,
heittot
identitehtadovdduin
maŋŋá
čuđiid
jagiid
dáruiduhttima
vuolde
.
Sámiin
ii
leat
seamma
buorre
vuoigatvuođat
miehtá
riikka
.
Sámit
leat
áiggiid
čađa
eallán
guollebivdduin
ja
dál
sii
bággehallojit
guođđit
iežaset
árbevirolaš
eallinvuogi
,
danne_go
hui
máŋggas
eai
oba
suitte
ge
oastit
bivdinkoartta
eai
ge
geatnegahttojuvvon
sihkarvuođarusttegiid
fatnasiidda
.
The
BlackSheeps
joavku
lea
maŋŋá
go
vuite
MGP
jr.
Trosten
ieš
ii
váldde
cuiggodemiid
nu
jierrásit
ja
lohká
dábálaš
unnit
áššiid
váldit
eret
NSR
interneahtta
siidduin
maŋŋel
oanehis
áiggi
.
Trygve
lea
veahá
hirpmáhuvvan
go
maŋŋel
válggaid
Mázeolbmot
leat
šaddan
nu
hirbmat
áŋgirat
searvat
šiehtadallamiidda
.
Unicode
lea
ain
iežas
mánnávuođas
,
ja
dat
sáhttá
šaddat
hui
dehálaš
sihkkarastit
ahte
miehtá
máilmmi
besset
čállit
iežaset
eatnigielaid
dihtoriin
.
Vaikko
Skålnes
leage
dutkan
ássama
Guovdageainnus
ja
dovdá
dan
buoremusat
,
de
lohká
son
ahte
dilli
lea
oalle
seammalágan
miehtá
Sis-Finnmárkku
.
Vaikko
son
maŋŋá
vikkai
rievdadit
oainnus
,
de
aŋkke
son
lea
suhttadan
sámepolitihkáriid
.
Vaikko
suohkanstivra
vállje
hilgut
álbmotjienasteami
,
de
sáhttá
Ovddádusbellodat
oažžut
gáibádusas
čađa
dan
bokte
ahte
čohkket
300
vuolláičállaga
Snåasas
.
Varsi
ballá
ahte
gieldda
hálddahusas
šaddá
hedjonit
sámegielfálaldat
maŋŋil_go
Sámediggi
mearredii
ahte
giellaruđaid
galgá
skuvllaide
ja
mánáide
vuoruhit
.
Veagalváldin
váidojuvvui
dakka
maŋŋel
Oslo
politiijakámmárii
.
Veahá
maŋŋel
čievččastii
dološ
násti
Laurits
A.
Hætta
moala
,
ovdal_go
suohkanstivraáirras
Hans
Ole
Eira
(
JL
)
loahpahii
čiekčamiid
iežas
moalain
,
nu_ahte
boađusin
šattai
2-2
.
Vedhugnes
moaitinnjuovčča
lei
láivon
maŋŋel
čoahkkima
,
go
ii
oainne
Hætta
maide
dahkan
boastut
iežas
cealkámušaiguin
Sámedikki
ektui
.
Vidar
lea
oskkáldasat
reŋgon
mohtorsearvvi
jagiid
čađa
.
Vihtta
beaivvi
maŋŋá
oidnui
tiger
ovttas
guvttiin
čivggainis
.
Viimmat
beal
njealját
diimmu
maŋŋá
beasaiga
Tiina
Sanila
ja
Leo
Aikio
isidin
ja
eamidin
.
Viimmat
oaččui
Overhalla
maid
spábba
ja
beasai
moatte
gearddi
gaskasárga
rastá
,
muhto
eai
nagodan
lahkanit
Ávjju
moala
albmaláhkái
.
Vuosttaš
Sámediggeválggain
juo
,
maŋŋel
SáB
vuođđudeami
,
rihkkojuvvui
ovttasbargošiehtadus
.
Vuosttaš
vuoru
maŋŋel
lei
sápmi
vuoittu
beal
2-0
Ruonáeatnama
vuostá
.
Vuođđojurdda
dainna
festiválain
lea
nannet
mánáid
ja
nuoraid
spábbačiekčama
dien
guovllus
,
buoridit
joavkkuid
,
buoridit
spábbačiekčanipmárdusa
ja
nannet
ustitvuođa
riikka
rájiid
rastá
.
Váldde
mielde
iežat
vástádusas
máŋgosiid
,
maid
sáhtát
maŋŋil
geahččat
dahje
čiehkat
lođái
.
Váldotemá
dán
háve
lea
bistevaš
boazodoallu
mii
lea
áigeguovdil
miehtá
máilmmi
arktalaš
guovlluin
.
Vástádussan
go
ohcaleimmet
láhkateavstta
,
lei
ahte
dán
mii
galggaimet
oažžut
maŋŋá
ášši
gieđahallama
.
Widerøe
bargit
Leavnnjas
gávdne
hoteallalanja
mátkkošteddjiide
geat
ledje
báhcán
,
maŋŋá
go
gánddaguovttos
leigga
mannan
.
Maŋŋel
dán
ášši
gullái
opponiovdna
,
ja
šadde
ovttaoaivilii
ásahit
sierra
sámi
parlameanta
buoridit
daid
vearredaguid
maid
sámit
leat
gillán
čuđiid
jagiid
.
Maŋŋel
go
duiska
fallehii
Sovjet-lihtu
1941:s
,
manai
rattuš
njuolga
Petsjenga
sápmelaččaid
ássanguovlluid
čađa
.
-
Oaččuimet
eanemus
jienaid
miehtá
riikka
.
Das
maŋŋá
čájeha
Magnar
Mikkelsen
iežas
filmma
"
Biekkaid
viessu
"
(
Vindenes
Hus
)
mii
maid
lea
mearrasámiid
kultuvrra
birra
.
Maŋŋel
go
álgen
olbmástallat
Birehiin
,
de
gáide
mu
eará
olbmát
eret
mus
.
Maŋŋel
áŋgiris
doaimma
SUPS
bealis
ráhkaduvvui
beavdegirji
,
muhto
ii
gal
čoahkkimis
mii
lei
juovlamánu
14.
beaivvi
,
baicca
muhtin
eará
čoahkkimis
.
Muđui
nannet
hearggástallama
ja
heargegilvvohaddama
ovttasbarggu
ovttas
báikkálaš
servviiguin
miehtá
Sámi
.
Maŋŋel
son
mieđihii
váttisin
jur
buot
nagodit
vástidit
.
Áddjás
guorahallama
maŋŋá
lea
čielgan
báikki
sámegiel
namma
lea
Suoidneguolbanvárri
.
Áibbas
duđavaš
lea
Sámiráđi
jođiheaddji
Anne
Nuorgam
gii
sáhttá
dál
bosihit
maŋŋel
go
lea
rahčan
ovttas
eará
eamiálbmogiiguin
.
Áilu
dattege
ii
lean
dušše
min
sápmelaččaid
Áilu
,
son
beroštii
buot
álgo-álbmogiin
,
ja
su
dovde
miehtá
máilmmi
.
Álggos
vuoruhii
lágádus
antropologiija
,
muhto
maŋŋil
viiddidii
maiddái
sosiologiijai
,
historjái
,
álbmotohppui
,
ekologiijai
,
giellaohppui
,
girjjálašvuođahistorjái
,
arkeologiijai
ja
árbevirolaš
dálkkodeapmái
.
Ándde
lohká
nuorravuođas
vuodjan
jávrri
rastá
.
Árvvoštallanlávdegoddi
oaidná
ahte
árvalus
sierra
ja
čuohcci
heive
čábbát
latnjii
,
ja
ahte
sátnelaskkut
boktet
jurdagiid
go
vázzá
lanja
čađa
.
Ávvudeamit
Oslos
loahpahuvvojit
beaivvi
maŋŋel
,
namalassii
gaskavahkku
.
Ášu
stivra
lea
virgáibidjan
Gaup
ođđa
váldodoaimmaheaddjin
maŋŋel
go
dálá
váldodoaimmaheaddji
Håkon
Isak
Vars
heaitá
barggus
.
Ášši
almmuhuvvui
bolesiidda
ja
maŋŋá
gávdnui
njuovvansadji
.
Ášši
lea
čuožžilan
maŋŋá
go
hui
ollu
olbmot
Deanus
ja
Kárášjogas
manahedje
bivdinvuoigatvuođa
firpmiiguin
moadde
jagi
dás
ovdal
.
Ainjuo
šielbmá
rájá
rastá
bargui
lea
uhcit
.
Boahtte
lávki
maŋŋá
seminára
ferte
dasto
leat
ahte
Sámediggi
ollašuhttá
ja
gárvvista
Sámedikki
meahcástanplána
mas
vuođđu
geavahuvvo
ollašuhttit
doarjjaortnega
árbevirolaš
sámi
meahcásteapmái
,
dadjá
Jánoš
Trosten
.
Dat
šattai
nu
miellagiddevaš
go
finála
galggai
leat
,
ja
mus
lei
váibmu
čoddagis
ovttatládje
,
illudii
Máze
nieiddaid
kapteaidna
dalá
maŋŋá
go
spoahkkalii
vuoitospáppa
mollii
.
Diet
lea
hui
vuogas
govvideapmi
go
juo
son
jámii
nu
nuorran
-
ja
šattai
eambbo
bivnnuhin
maŋŋel
go
lei
jápmán
.
Easkka
maŋŋá
lean
ádden
man
dehálaš
sin
rahčamuš
lea
leamaš
.
Giela
árvu
lea
maid
badjánan
maŋŋá
go
skuvla
álggahuvvui
.
Go
vázzilin
olggos
gielddastivrra
čoahkkinlanjas
maŋŋá
go
lehkkon
čoahkkima
,
de
geahpehii
noađđi
mu
olggiid
alde
.
Guhkit
áigái
sihkkarastá
ođđa
sámi
skuvla
maid
Sirpmá
skuvlla
,
lasihastá
Solbjørg
Ravna
,
Buolbmát
sámeskuvla
rektor
.
Ii
dan
dieđe
gal
dieđusge
miehtá
suohkana
,
lasiha
Gerd
.
Jus
šibitdoavtterortnet
galgá
sáhttit
doaibmat
dohkálaččat
miehtá
riika
,
de
ferte
dat
šaddat
gielddaid
ovddasvástádussan
.
Lea
áibbas
áddetmeahttun
go
guolástuseiseváldit
muhttet
njuolggadusaid
maŋŋá
ohcanáiggi
,
lohká
Steinar
Pedersen
.
Lean
imaštallan
manne
gielda
fáhkkestaga
váiddii
min
maŋŋá
go
leimmet
álggahan
buori
ságastallamiid
mo
čoavdit
riidduid
.
Maŋŋá
moai
rohttesteimme
leavgga
leavgastággui
.
Maŋŋá
rádjagiddema
šattai
olusiin
hui
fuones
dilli
.
Mearkkaša
go
dat
ahte
Sieiddájoga
Mánáidpsykiatralaš
guovddáža
bargit
fertejit
johtit
miehtá
Finnmárkku
?
Muhto
bohccot
guhtot
ja
baiket
Bierggi
viesuid
gaskka
miehtá
jagi
.
Muhto
dál
maŋŋá
juovllaid
ii
oro
mis
ovttas
ge
vel
nu
buorre
forbma
.
Muhto
go
mus
leat
eará
dehálaš
čuoigamat
maŋŋá
,
de
loahpahin
dien
jurdaga
.
Mun
lean
válggaid
oktavuođas
johtán
miehtá
Finnmárkku
.
Olgoipmilbálvalus
dollui
vuosttaš
geardde
njealje
jagi
áigi
,
ja
lea
lágiduvvon
juohke
geasi
das
maŋŋá
,
muitala
Evenášši
kulturkonsuleanta
Elin-Mari
Nikolaisen
.
Sii
leat
fuopmášan
ahte
SG:s
ealáhuspolitihkka
sihkkarastá
ja
buktá
ođđa
bargosajiid
.
Son
lea
hárjánan
politihkkar
,
ja
sus
lea
buorre
beaggin
miehtá
Norgga
.
50
sákkaldaga
šadde
doaktárat
goarrut
maŋŋel
čuohpadeami
.
8
jagi
,
divusta
Ánte
maŋŋel
go
beasan
suinna
hupmat
.
Anán
gildosa
vahágin
,
muhto
ádden
bures
go
leat
gieldán
herggiid
buktimis
rastá
riikarájiid
.
Anárlaš
gielas
lea
guolásteapmi
guovddážis
ja
dan_dihte
lea
lunddolaš
ahte
giellaoahpaheapmi
čađahuvvo
guolásteami
čađa
,
lohká
prošeaktajođiheaddji
Pia
Vieltojärvi
.
Ballu
lea
ahte
dakkár
njuovvamat
bohtet
njeaidit
bohccobierggu
hattiid
miehtá
riika
,
dadjá
Steinar
Pedersen
.
Bargiidlihtu
ovddasteaddjit
fertejit
vuos
mannat
ášši
čađa
ja
buktit
oaiviliid
.
Biila
ii
sáhttán
šat
vuodjit
ja
dat
fertii
ealggain
deaivvadeami
maŋŋá
,
geasehuvvot
ruovttoluotta
Girkonjárgii
,
dieđiha
Tapio
Mikkola
Avvil
bolesis
.
Boahtte
buolvvaide
leat
láhččán
nana
vuođu
searvat
sámepolitihkalaš
bargguide
miehtá
riikka
.
Boanddaid
ektui
leat
leamaš
gielddas
virgi
áiggiid
čađa
,
muhto
boazodollui
ii
leat
dáhttu
dakkára
.
Bohten
studeantačállosiid
maŋŋá
Oului
ja
lean
leamaš
gal
duđavaš
,
ahte
válljejin
studerenbáikin
Oulu
.
Bođii
millii
maŋŋá
dán
vásáhusa
ahte
manin
bat
Kárášjoga
golfasearvi
ii
sáhtáše
lágidit
sullasaš
gilvvuid
dáppe
Sámis
.
Buhcen
garrasit
maŋŋel
dáhpáhusa
.
Buollašiid
maŋŋá
ferte
geahččat
maid
buolaš
lea
midjiide
oahpahan
.
Buot
vearrámus
áigi
lei
álgo
vihtta
jagi
maŋŋá
lihkohisvuođa
.
Bázahusat
leat
bázahusat
,
ja
dat
besset
nuvttá
rastá
rájá
.
Dakkár
govdafierpmádat
,
mii
manná
buot
suohkaniid
čađa
,
máksá
sullii
280
miljovnna
ruvnno
,
lohká
Pedersen
NRK
Sámi
Radioi
.
Dalle
livččii
buoret
ahte
dat
olmmoš
lea
Kárášjogas
,
go
mii
mannat
ovttas
juohke
vahku
listtuid
čađa
.
Das
maŋŋá
mun
ballen
guhká
stáluin
,
easkka
skuvllas
hárjánin
diehtit
,
ahte
dat
eai
leange
mahkke
albma
stálut
.
Das
maŋŋá
mun
álgen
ahkiduššat
ruoktot
Sirbmái
.
Das
čuožžu
ahte
dat
galgá
ođđasit
šiehtadallot
maŋŋel
25
jagi
.
Dat
lei
duođaid
diibmá
go
jođiimet
miehtá
Suoma
turismameassuin
,
de
uhtes
eai
sealgádan
min
,
nu
ledje
eddon
ođđa
njuolggadusaid
geažil
.
Dat
lei
dušše
gulaskuddamis
,
nu_ahte
mii
leat
čađa
gaskka
daid
ráhkadan
.
Dat
mii
lea
dehálaš
dál
,
lea
ahte
mii
oažžut
dan
johtui
,
ja
de
mii
sáhttit
ságastallat
goluid
birra
maŋŋel
.
Dat
mii
lea
oktasaš
miehtá
álgoálbmotmáilmmi
,
lea
ahte
nissonat
váldet
alit
oahpu
.
De
ii
leat
go
čuojahit
94080784
,
maŋŋel
borgemánu
5.
beaivvi
ja
beasat
gullat
,
muitala
Toril
.
Dehálaš
dás
lea
ahte
jus
gávnnašedje
báikki
mii
soahpá
buohkaide
,
de
ii
leat
makkárge
váttisvuohta
hukset
bistevaš
márkanbáikki
mii
sáhttá
adnot
maŋŋel
,
oaivvilda
Triumf
.
Dilli
lea
buorránan
maŋŋá
go
kommunistaáigi
nogai
.
Doaivvun
ahte
olbmot
leat
jienastan
NSR
Sámediggái
sisa
go
háliidit
dohko
čielga
sámi
jiena
,
lohká
beakkán
NSR-politihkkár
Jánoš
Trosten
moadde
diimmu
maŋŋel
go
bohtosat
Deanu
válgabires
čilge
.
Doppe
lohke
ahte
galgá
šiehtadus
leat
singuin
ovdalgo
sáhttá
almmuhit
musihka
,
ja
TONO
áiggui
iskat
ášši
,
muitala
Hermansen
maŋŋel
go
lea
hupman
TONO:in
.
Dábálaš
skuvlamánná
livččii
sáhttit
vuolgit
ruoktut
maŋŋel
skuvlla
.
Dál
leat
dáččaohppiin
guokte
giela
,
dárogiella
ja
eŋgelasgiella
,
muhto
maŋŋel
ođastusa
šaddet
golbma
,
seammaládje
go
sámi
ohppiin
.
Dál
oaidnit
dan
čielgaseappot
,
earret_eará
Mari
Boine
musihkain
mii
lea
dohkkehuvvon
ja
lea
dovddus
miehtá
máilmmi
,
lohká
Gaski
.
Dál
,
easkka
maŋŋá
go
dat
dieđáhus
lea
meannuduvvon
,
de
leat
min
álgán
duođas
váldit
ja
áigot
fárrui
váldit
prosessii
,
moaitá
son
.
Dán
oktavuođas
maid
fertet
smiehttat
mo
juohkit
almmolaš
doaimmaid
miehtá
sámi
,
nu_ahte
dát
eai
guovdduštuvvo
dušše
Kárášjohkii
,
Guovdageidnui
ja
gávpogiidda
.
Dán
sáhttá
šaddat
hui
váttis
maŋŋá
,
ballá
Sara
.
Dása
lea
dárbu
,
amas
ii
geavvat
nu
,
ahte
Stuorradiggi
dohkkeha
lága
,
man
fas
maŋŋá
gártet
divodišgoahtit
,
lohká
Storberget
.
Dát
veagalváldinášši
loahpahuvvui
oalle
jođánit
maŋŋel
go
váidin
bođii
sisa
.
Dávjá
bohtet
deike
dehálaš
guossit
miehtá
máilmmi
.
Easkka
maŋŋá
šaddat
mearridit
maid
mii
viidáseappot
bargat
,
čilge
Sandvik
.
Evttohus
beare
čilgejuvvo
midjiide
čoahkkima
maŋŋá
.
Finnmárkku
fylkkamánni
ferte
maŋŋel
Guovdageainnu-čoahkkima
muitalit
midjiide
sin
ávžžuhusaid
.
Gielda
dieđus
boahtá
dan
doarjut
jus
stivra
miehtá
dasa
.
Gii
máhttá
suhkat
,
jearrá
Sámedikki
presideanta
ja
divttasvuotnalaš
Sven-Roald
Nystø
go
mii
čohkkedit
fatnasii
mii
galgá
doalvut
min
rastá
eanu
ja
Náranažžii
.
Go
boađán
Svein
geahčai
maŋŋel
guhkes
bargobeaivvi
,
de
lea
vuos
álgit
čorget
dálu
ja
málestit
.
Go
goarrut
,
de
mii
geahččalit
jurddašit
ahte
biktasat
galget
sáhttit
adnot
maid
maŋŋil
.
Go
čállit
sámi
organisašuvnnaide
,
eará
sámi
ásahusaide
,
rastá
rája
ja
Sámiráđđái
,
de
lea
lunddolaš
čállit
sámegilli
,
čilge
Juha
Guttorm
-
Suoma
Sámedikki
hálddahushoavda
.
Gudnibálkkašupmi
ligge
mu
váimmu
maŋŋá
garra
rahčamušaid
sámi
servodagas
ovddas
,
logai
Jernsletten
.
Guolástus
miehtá
rittu
ja
vuonain
lea
álohii
leamaš
váldoealáhussan
sámi
álbmogii
.
Guovdageaidnu
lea
viiddis
ja
mis
leat
máŋga
gili
,
mat
leat
háddjejuvvon
miehtá
suohkana
.
Guovdageainnu
suohkana
dieđuid
mielde
,
de
luoddaprošeakta
buktá
ja
sihkarastá
50
bargosaji
,
čállá
Pedersen
.
Hástalus
dál
lea
movttiidahttit
nuoraid
miehtá
Sámi
boahtit
auditionii
.
Ii
al
berre
leat
dego
dál
ahte
olbmot
besset
easkka
maŋŋá
diehtit
mii
lea
dáhpáhuvvan
.
Ii
galgga
gal
vuordit
ahte
buot
dahkko
beaivvi
maŋŋil
.
Ii
lean
várra
beare
guhká
šat
leavgabeaivi
maŋŋel
go
leavga
ollii
,
muhto
lean
gullan
ahte
ledje
ožžon
bajás
leavgga
ja
doaluid
doallan
,
muitala
Per
Mathis
Siri
.
Ii
leat
dábálaš
ahte
bárdni
vihaha
áhčis
,
dajaiga
áhčči
ja
bárdni
maŋŋel
vihaheami
.
Ii
leat
vejolaš
dadjat
dál
,
go
Stuoradiggi
galgá
gieđahallat
dan
maŋŋel
juovllaid
.
Illudat
fas
álgit
maŋŋil
guokte
jagi
jávkama
.
Illásteaddjiid
váhnemat
eai
boahtán
boleskántuvrii
beaivvi
maŋŋá
go
ledje
váldon
gitta
.
In
dieđe
vel
mot
dilli
lea
šaddan
maŋŋá
viiddideami
.
In
jáhke
ahte
árvalus
manná
čađa
juste
nu
go
lea
,
muhto
sii
fertejit
addit
midjiide
eambbo
ruđa
jus
dálá
fálaldat
galgá
bissut
.
In
leat
háleštan
singuin
maŋŋel
Riikkastivra
mearrádusa
heaittihit
skuvlla
.
In
ádden
dalle
jearrat
mearrida
go
dat
lohku
doarjagiid
mii
lea
maŋŋel
njuovvamiid
.
Ja
jos
dát
mihttomearit
eai
ollašuva
ruhtajuohkimis
,
de
gal
šaddá
maŋŋil
hui
váttis
ákkastallat
eambbo
ruđaid
gokčat
guovttegielalaš
goluid
,
deattuha
sámi
stáhtačálli
Anders
J.
H.
Eira
.
Jagi
čađa
leat
bargan
dáinna
prošeavttain
mii
maid
fargga
ilbmá
interneahtas
.
Jos
dan
olbmos
gii
vuoitá
dán
biilla
lea
boares
biilla
,
de
hálidit
mii
dan
boares
biilla
dolvojuvvot
duvdnái
maŋŋel
go
oažžu
vuoitobiilla
,
rešket
sii
oktiinjálmmiid
ja
mii
árvidit
sin
leat
leaikkastallamin
.
Jos
dál
ráhkadišgohtet
sálmmaid
ja
nuohtaid
,
de
olleše
fárrui
,
lohká
Gaup
Gustad
,
gii
lohká
maŋŋel
dán
seminára
álgit
árvvoštallat
guđet
sálmmat
galget
girjái
.
Jos
sii
álggahit
iežaset
fitnodagaid
skuvllavázzima
maŋŋá
de
sáhttet
ohcat
mis
doarjaga
,
Sæther
lohká
.
Jus
fal
lunttat
gillejit
maiddái
maŋŋel
luomu
hárjehallat
seamma
bures
,
de
gal
jáhkán
mannat
hui
bures
dán
jagi
,
lohká
Hætta
.
Jus
muhtin
galgá
áibbas
čielgat
maŋŋel
go
lea
leamaš
dálkkodeames
,
de
lea
iežas
ja
birrasa
duohken
.
Jáhkán
ahte
stipeandaruđat
almmuhuvvojit
vuosttaš
geardde
Riddu
Riđu
almmuhusaviissa
oktavuođas
dál
oalle
fargga
,
muitala
Drefvelin
ja
lohká
ahte
maŋŋel
dan
biddjojuvvo
proseassa
johtui
válljet
olbmuid
.
Lea
dušše
deavdit
skovi
,
ja
maŋŋil
oažžu
nálu
gihtii
.
Lea
dáhpáhuvvan
oahppiid
,
geat
eai
leat
oba
ohcange
,
leat
álgán
gurssaide
váhku
maŋŋil_go
gurssa
leat
álggahan
.
Lea
dávjá
nu_ahte
go
dehálaš
virggit
leat
almmuhuvvon
,
de
bohtet
ohcamat
ohcanáiggi
maŋŋá
.
Lea
hui
suddu
jus
dál
billašuvvá
PP-bálvalus
mas
lea
alla
fágalaš
dássi
maid
mii
leat
huksen
jagiid
čađa
.
Lea
veahá
somá
go
mun
šattan
dat
vuosttaš
sápmelaš
maŋŋel
Ravna
ja
Balto
gii
čuoiggan
dakko
.
Lea
áibbas
dohkálaš
go
lea
kritihkalaš
bargovuohkái
,
muhto
in
sáhte
dohkkehit
go
mediaid
čađa
álgá
digaštallat
orohaga
siskkáldas
áššiid
.
Lea
áibbas
čielggas
,
ahte
dá
lea
guovlu
maid
boazodoallu
lea
geavahan
áiggiid
čađa
,
ja
dan
ferte
vuhtiiváldit
,
čuoččuha
láhkadovdi
Kirsti
Strøm
Bull
.
Lea
čielggas
ahte
mii
leat
jurddašan
dan
birra
,
dál
erenoamážit
maŋŋá
ilgadis
dáhpáhusa
USA:s
.
Lean
ilus
oassálastit
dákkár
dehálaš
forumii
,
midjiide
lea
dehálaš
oassálastit
ovttasbargui
rájáid
rastá
ja
oažžut
buriid
vásáhusaid
,
logai
Kobelev
ja
muitalii
ahte
ruošša
bealde
leat
ráhkkanan
dasa
ahte
ásahit
Sámedikki
maid
Ruššii
.
Lean
juo
sádden
gálvvuid
ja
láđđebihtáid
olbmuide
miehtá
Norgga
ja
maiddái
Ruŧŧii
.
Leat
leamaš
nuorta
biekkat
vahku
miehtá
,
ja
dasa_lassin
šearádat
olles
áiggi
,
mon
goittot
in
vuohttán
galle
luosa
mannan
vahkus
,
lohká
Piera
.
Leavga
bođii
maŋŋil
ruovttoluotta
,
ammahal
dat
dál
leat
oastán
alcceseaset
ođđa
sámi
leavgga
,
árvvoštallá
Per
Mathis
Siri
.
Lei
duođai
alla
dássi
konsearttas
,
logai
muhtin
sogalaš
maŋŋel
konseartta
.
Láhkaossodat
manná
vuos
buot
evttohusaid
ja
gulaskuddancealkámušaid
čađa
.
Láttat
leat
mannan
njuolga
čađa
ja
dat
ii
leat
dábálaš
bivdoláttain
.
Lávejit
ollu
geahččit
ja
ollu
čiekčit
,
miehtá
Sámi
.
Maiddái
oahpaheddjiide
lea
beare
gárži
dál
ja
dat
lea
veahá
váidalahtti
,
muhto
šaddá
buoret
sadji
maŋŋel
go
smávvaskuvlla
oahpaheaddjit
maid
fárrejit
dán
ođđa
ossodahkii
.
Manne
dii
ehpet
leat
dáhtton
Trostena
maŋŋel
su
geassádeami
joatkit
jođiheaddjin
,
nu
go
ovdamearkka
dihte
Deatnu
ja
Kárášjohka
lea
dahkan
?
Maŋŋel
gilvvu
riŋgejedje
Norsk
Tippingas
gullat
bohtosiid
ja
sii
ledje
duođas
duhtavaččat
.
Maŋŋel
go
Guovdageainnu
Sámiid
Searvi
evttohii
mu
,
leat
oallugat
riŋgen
munnje
,
ja
dál
mannan
vahkku
,
go
Máze
Sámiid
Searvi
maid
evttohii
mu
,
de
lean
ožžon
máŋga
doarjjacealkámuša
,
lohká
son
.
Maŋŋel
go
diibmá
reageriimet
go
eat
ožžon
doarjagiid
dutkamiidda
,
de
oaččuimet
dieđu
ahte
sáhttit
ohcat
dutkandoarjaga
sierra
supmis
maid
ledje
bidjan
sierra
.
Maŋŋel
go
álggiimet
čiekčat
nieidajoavkkuin
,
de
beasaimet
goit
juobe
guoskat
ge
spábbii
,
boagustit
nieiddat
oktii
njálmmiid
ja
čilgejit
go
lunttaiguin
láveje
fárrolaga
čiekčat
,
de
sii
eai
láven
čievččastit
spáppa
nieiddaide
.
Maŋŋel
heajaid
eai
leat
gal
eambbo
fálaldagat
gal
boahtán
.
Maŋŋel
issoras
dáhpáhusa
girdis
Narviika
ja
Bådåddjo
gaskkas
gáibidit
ahte
bargu
oažžut
sadjái
sihkarvuođabearráigeahču
buot
girdišiljuin
vuoruhuvvo
,
lohká
Lysklætt
.
Maŋŋel
čiekčama
sáddejin
ges
lihkkusávaldagaid
Gårii
ja
son
giittii
daid
ovddas
.
Maŋŋil
vuosttáš
moala
eat
nagodan
nuppi
spáppa
vuoitit
gasku
šillju
,
ja
nu
beasai
Fállejohka
ovddosguvlui
,
čilge
Hætta
.
Maŋŋá
dan
mearrideimmet
ahte
dát
heivešii
musihkkafálaldahkan
Kárášjoga
kulturvahkkui
,
lohká
Larsen
.
Maŋŋá
go
Sámi
allaskuvla
fállagođii
sámegiela
dáppe
,
de
lea
árvu
loktanan
ja
ollugat
fidnen
gelbbolašvuođa
sámegielas
,
muitala
Lene
Antonsen
.
Maŋŋá
go
olles
olmmožin
šadden
ja
bohten
Kárášjohkii
,
de
álgen
jurddašit
,
die
livččii
bargu
mii
ii
galggašii
vajáldahttojuvvot
,
danin
láven
iežan
bártni
váldit
fárrui
,
soaitá
son
boahtteáiggis
fuomášit
boaldit
bihka
?
Maŋŋá
guokte
áigodaga
Sámedikkis
,
don
it
šat
hálidan
mielde
listui
.
Maŋŋá
juohke
hárjehallama
mii
dáppe
lea
,
čorgejuvvo
moala
guovlu
,
muitala
Helgesen
.
Maŋŋá
vel
dohppestii
,
go
ledjen
okto
suhkamin
,
dadjá
Ánde
.
Miehtá
Finnmárku
,
leašgo
homssat
vai
eai
,
de
lea
stuora
olggosfárren
,
muittuha
Risvik
.
Mielkebiila
mainna
mun
vuoján
deaddá
20
tonna
ja
lea
dieđusge
stuorra
várra
vuodjit
dien
šaldi
rastá
,
lohká
Fredeng
¶
Mii
boahtit
dál
álggos
skeŋket
skuvllaide
dáid
prográmmaid
,
dan_dihte
go
leat
šaddan
nu
guhká
vuordit
,
muhto
jus
diŋgojit
eambbo
maŋŋil
de
gal
váldit
mávssu
.
Mii
dovdat
olbmá
gii
dán
vearredagu
dagai
,
ja
nieiddas
leat
dievva
alit
mearkkat
maŋŋá
illásteami
,
muitalit
Guovdageainnu
leansmánnekantuvrras
.
Mii
infonuorra-kantuvrras
diehtit
geas
lea
ruhta
ja
movt
galgá
oažžut
daid
,
mojohallaba
Bente
Hætta
ja
Mikal
Mienna
,
ja
sihtaba
nuoraid
miehtá
Norgga
váldit
oktavuođa
infonuorra-kantuvrrain
dahje
mannat
Ung
i
Europa
ruovttusiidui
gos
oažžu
ohcanskovi
ja
eanet
dieđuid
dán
birra
.
Mii
lea
dolkan
dasa
ahte
politihkkárat
fillejit
min
ohpihii
ahte
ohpihii
,
jagi
jagi
maŋŋá
.
Mii
leat
dan
čielggadeamen
,
muhto
dása
boahtit
ruovttoluotta
go
diehtit
mo
muhttojuvvo
,
miehtá
vuolledirektora
.
Mii
leat
mannan
čađa
buot
dispensašuvnnaid
suohkanis
.
Mii
leat
sápmelaččat
geat
boahtit
Sámieatnamis
miehtá
Davviriikkaid
,
ja
dáhttut
čájehit
mo
sápmelaččaid
eana
váldo
mis
gaccaid
gaskkas
almmá
beroškeahttá
min
vuostálastimis
.
Mii
oažžut
gažaldaga
sáhttitgo
mii
lágidit
Savio-čájáhusaid
miehtá
riikkas
ja
vaikko
vel
Kiinnás
.
Mii
álgit
dainna
bargguin
dakka
maŋŋel
filbmafestivála
,
go
dien
oktavuođas
mii
áigut
ságastallat
movt
lea
buoremus
vuohki
hukset
foandda
.
Mii
ávžžuhit
ahte
riikkat
veardidit
ođđa
doaimmaid
mat
sáhttet
nannet
skoaltasámiid
giela
ja
kultuvrralaš
vuođu
riikkarájiid
rastá
,
čállet
sii
.
Min
jurdda
lei
bidjat
bohccuid
Ruššii
dálvit
njuovvamiid
maŋŋá
ja
boahtit
ruovttoluotta
giđđat
ovdalgo
muohta
suddá
.
Moatte
minuvtta
maŋŋil_go
jovden
dokko
,
de
cápmahallen
.
Molotov_Cocktail
Muittofoanda
ii
leat
vel
ásahuvvon
,
muhto
maŋŋel
dán
vahkkoloahpa
de
mii
áigut
cegget
foandastivra
mii
galgá
ráhkadit
njuolggadusaid
ja
eavttuid
movt
ruhta
berre
geavahuvvot
.
Mu
mielas
lea
dat
proseassa
man
čađa
mii
leat
mannan
višuvnna
dihte
lea
aktiiva
ja
buorre
,
dadjá
fylkkasátnejođiheaddji
.
Mu
mielas
lea
skuvla
bargan
doarvái
buori
barggu
maŋŋel
lihkuhisvuođa
.
Mu
mielas
lea
áibbas
boastut
ahte
organisašuvdna
mii
oažžu
almmolaš
doarjaga
čielga
ulbmilii
,
galgá
muhtin
áiggi
maŋŋil
bidjat
seamma
ruđaid
iežas
kontoi
,
ja
geavahit
dan
ruđa
vaikko_masa
.
Muhto
jos
Stuorradiggi
miehtá
dása
,
de
gal
háliidivččen
geavahit
ruđaid
nu_ahte
dát
boahtá
eanemusat
buorrin
gielddaide
,
erenoamáš
sámi
hálddašanguvlui
.
Muhto
son
baicce
dalle
vujii
njuolgga
gurutbeallái
,
badjel
geainnu
,
áiddi
čađa
muhtin
gieddái
,
ja
biila
deaivvai
geaidnoearu
ja
jorragođii
birrat_birra
,
lohká
politimeašttir
Odd
M.
Nymoen
.
Mun
in
vuoje
ealuid
čađa
.
Mun
lean
hui
ilus
go
leat
ožžon
čađa
eanaš
áššiid
maid
ovddideimmet
válgagiččus
,
lohká
Sámelistta
Ingar
Henriksen
.
Mun
lean
hui
ilus
ja
giitevaš
go
lean
beassan
neaktit
buori
rollas
,
ja
go
lean
beassan
čeahpes
bagadalliin
ovttasbargat
,
lohká
movttegis
nieida
Min
Áigái
dakkaviđe
maŋŋel
go
lávdečuovggat
leat
jáddan
.
Mun
liikon
vuojadeapmái
issorasat
,
dát
lea
sielu
ja
rupmaša
dálkkas
,
árvalastá
Rávdná
maŋŋá
go
son
boahtá
gáddái
ja
fanaha
juolgedehkiid
.
Mus
gal
lea
leamašan
ollu
váttisvuođat
miehtá
dán
dálvvi
.
Mus
leat
leamaš
lossa
beaivvit
ollu
,
muhto
Jesus
lea
lohpidan
mu
fievrridit
riđuid
,
dola
ja
čázi
čađa
.
Máŋgasiin
sis
lea
eallin
billahuvvan
dahje
šaddan
lossadeabbun
eallit
maŋŋel
nealgudanakšuvnna
.
Máŋggaid
jagiid
čađa
lea
oaidnán
ollu
ohppiid
geat
baicca
livčče
loaktán
bargoeallimis
buorebut
go
skuvllas
.
Máŋgii
maŋŋá
lean
sin
oaidnán
Oslo
gáhtaid
alde
.
Nu
duostilit
čállá
Aikio
dalle
,
vaikko
vel
Norga
aiddo
lei
šaddan
iehčanas
stáhtan
maŋŋá
1905
.
Oainnán
baicca
buorrin
SáB:ii
go
dál
nákcešeimmet
ovttasbargat
,
go
de
livčče
NSR
olbmot
maŋŋil
viššaleappot
veahkehit
SáB
gielddaválggas
,
lohká
Utsi
.
Oaččuimet
čađa
ahte
jus
barggat
organisašuvnnas
ja
politihkas
mii
váikkuha
boazodollui
,
de
ii
galgga
dienas
doppe
váikkuhit
dahje
lohkkot
doarjjaortnegiidda
,
lohká
son
.
Oidnen
váttisin
garastallat
dan
čađa
gáržžes
bušeahta
geažil
.
Okta
váikkuhus
soaitá
leat
lávki
iešmearrideapmái
eamiálbmogiidda
miehtá
máilmmi
,
lohká
Nuorgam
NRK
Sámi
Radioi
.
Oktii
čakčat
,
maŋŋel
válgagičču
,
galgá
ášši
gieđahallojuvvot
Finnmárkku
BB
stivrra
beales
,
lohpida
Pedersen
.
Olbmot
miehtá
máilmmi
gillájit
eahperievttalašvuođa
,
illásteami
ja
vealaheami
geažil
beaivválaččat
.
Ollusat
váidaledje
ahte
lea
guohpahádja
viesus
ja
máŋgasat
buohccájedje
,
muitala
Toril
Johansen
,
gii
riŋgedii
duohkot_deike
vai
boađáše
mihtidit
leago
guohpa
áimmus
vai
leago
dušše
duolva
maŋŋel
go
leat
bussedan
viesu
.
Olmmái
gávdnui
čieža-gávcci
diimmu
maŋŋil_go
jávkkai
čáhcái
,
sullii
golbma
km
eret
doppe
gos
fanas
gopmánii
.
Olu
deháleabbo
lea
dieđusge
ahte
unnidit
gávpesuođđama
ja
lobihis
buolliviidnefievrrideami
rájáid
rastá
.
Ođđa
láhka
sihkarastá
ahte
buot
mánáin
leat
seamma
vuoigatvuođat
,
nu
ii
leat
ovdal
leamaš
Chiles
.
Plána
dohkkehuvvui
easkka
diibmá
ja
mii
han
leat
juo
ožžon
muhtin
áššiid
čađa
.
Prošeakta
maŋŋá
fertejit
čájehit
muhtunlágan
bohtosa
.
Registreren
maŋŋá
ferte
álgit
geahččat
eanavuoigatvuođaid
.
Seammas
diehtit
ahte
dáin
doaluin
lea
hui
váttis
beassat
fas
johtui
maŋŋil
nuppástuhttima
ja
šaddá
váttis
dat
ge
ahte
sis
álgit
rivvet
rivttiid
eret
,
lohká
son
.
Sii
lohke
ahte
lávllun
čábbát
ja
ráidnasit
,
ja
sii
ledje
hirpmáhuvvan
go
ieš
ledjen
ráhkadan
lávlaga
maid
lávlon
,
muitala
Elle
Márjá
,
gii
maiddái
lea
dat
vuosttaš
gii
leat
beassan
viidáseappot
maŋŋel
go
lea
sámegielat
lávlaga
lávlon
.
Soaittán
dárbbašit
dákkár
veahki
maŋŋá
,
dál
gal
leat
ustibat
riŋgen
olles
áiggi
ja
lohkan
ahte
lea
buorre
go
lean
boahtán
heakkas
ruoktot
.
Somá
go
ledje
boahtán
nu
ollu
olbmot
ja
lea
hui
somá
go
rešket
,
lohká
oalle
duhtavaš
Oskal
maŋŋel
vuosttaščájálmasa
.
Son
lea
lohkan
dál
,
maŋŋel
go
Johan
Turi
oaččui
ambulánsavuodjima
,
ahte
son
ii
háliit
doallat
kurssa
Turi
vuddjiide
,
čuoččuha
Sara
.
Sullii
mánu
dassái
bukte
dánskalaččat
Norggas
iskkaduvvon
mašiinnas
Gápmasii
ja
dál
mánotbaji
maŋŋá
duođaštuvvo
dan
doaibmat
bures
.
Sáhkavuoru
álggahin
sámegillii
,
muhto
šikkohallen
juo
moatti
cealkaga
maŋŋá
Bargiidbellodaga
sáhkadoallái
.
Sáhtán
vuos
váidalit
válgalávdegoddái
,
dan
maŋŋá
Sámedikki
stivrii
.
Sámi
dáidagis
lea
buorre
sadji
Eurohpás
ja
lea
áibbas
čielgasit
oassi
álgoálbmot
dáidagis
Eurohpás
,
logai
son
Min
Áigái
maŋŋel
digaštallama
.
Sámi
eananvuoigatvuođaid
ferte
dohkkehit
vai
sihkkarastá
sámi
kultuvra
seailuma
,
dieđiha
presideanta
Sven-Roald
Nystø
.
Sámi
álbmot
lea
jo
guhká
geahččalan
oažžut
áviissaid
doaibmat
miehtá
Sámi
,
muhto
dat
ii
leat
vel
lihkostuvvan
.
Sámiid
rivttiid
dohkkeheapmi
váikkuha
álgoálbmotrivttiid
ovdáneami
ja
dohkkeheami
miehtá
máilmmi
,
ja
erenoamážit
ON
barggu
.
Sámit
leat
áiggiid
čađa
vásihan
majoritehtaservodaga
badjelgeahččalasvuođa
sápmelaččaide
,
ja
danne
lea
hirbmat
šállošahtti
go
Isak
Mathis
O.
Hætta
dál
falleha
olbmuid
geain
lea
eará
liikeivdni
,
lohká
Egil
Olli
preassadieđáhusastis
.
Sávan
ja
jáhkán
nagodit
deavdit
saji
maŋŋel
Randi
Johansen
Paltto
,
lohká
nuoraidorganisašuvnna
jođiheaddji
ja
Kárášjoga
Bargiidbellodaga
ođđa
várrasátnejođiheaddjeevttohas
Turid
Irene
Turunen
.
Tiger
láhttii
áibbas
dábálaččat
maŋŋá
,
nu_ahte
buot
orui
leamen
ortnegis
.
Vuođđogeađgi
lea
duođaštus
mii
galgá
čuovvut
vistti
huksema
čađa
áiggi
.
Várra
go
maŋŋá
geahččá
de
lea
imaš
.
Vázzen
Gihttelis
logahaga
(
joatkkaskuvlla
)
,
man
maŋŋá
mannen
soahtevehkii
jahkái
.
Marit
Elisabeth
Hætta
Øverli
lávlun
ja
juoigan
bures
vuostáiváldui
Reykjavikas
,
ja
máŋggas
jearahedje
su
oažžut
Reykjavikii
maŋŋil
olles
čuojahanjoavkkuin
.
Áiggiid
čađa
lea
leamaš
nu_ahte
guottet
ja
ragat
leat
guokte
áigodaga
goas
bohccot
leat
ráfáiduhtton
oalát
.
Álttás
maid
leat
vuovdán
hui
olu
,
ja
miehtá
riikka
leat
diŋgon
skearru
e-poastta
bokte
,
čuvge
Gaup
.
Ámmun
lei
okta
dain
vuosttaš
,
maŋŋel
Veijo
,
gii
álggii
sámegillii
lávlut
.
Š
berre
dahkkot
bistevaš
fálaldahkan
mii
ilbmá
guđa
geardde
jagis
,
ja
buot
Davviriikkat
galget
fárrui
ruhtadit
bláđi
nu_ahte
šaddá
miehtá
Sámi
sisdoallu
.
Šaddá
go
juohkebeaivválaš
dilli
nugo
ovdal
,
dan
ii
leat
buorre
diehtit
maŋŋel
dán
dáhpáhusa
.
Čohkun
lea
buoremus
vuohki
fuobmát
dihkiid
,
lohká
Mehl
ja
muittuha
ahte
juohke
čohkuma
maŋŋel
ferte
bassat
sihke
sihkaldaga
ja
čohkuma
60
grádas
.
–
Dakkár
áššiin
šaddat
miehtá
viesu
ohcat
olbmuid
,
de
lávejit
bissut
gávdnot
,
dadjá
Grønnli
.
–
Dal
lean
maŋŋel
gullan
ahte
leat
vel
guokte
lávu
dahje
tealttá
suoláduvvon
.
–
Dat
ii
leat
nu_ahte
don
fertet
soahtái
mannat
maŋŋel
go
leat
geargan
militearas
.
–
Dál
de
viimmat
maŋŋil
golbma
vahkku
rahčama
beasan
návddašit
MM
spábbačiekčama
TVas
.
–
Dát
lea
somá
,
lohká
Sverre
Heier
(
5
)
maŋŋel
go
lea
njoarostan
muoras
dahkkon
hearggi
.
–
Leat
moadde
mannolat
man
čađa
mii
galgat
ovdal
sáhttit
eambbo
plánet
.
–
Maŋŋel
go
dáinna
álggiimet
,
de
lassánii
lohku
ovttatmanos
,
dadjá
Myhre
.
–
Maŋŋel
loahppavuoru
lea
mis
oktasaš
feasta
.
–
Moai
Oviin
čáliime
reivve
,
maŋŋel
go
gulaime
ahte
ruhta
ii
juolluduvvo
jus
fal
raporta
ii
leat
.
–
Mun
in
láve
ásttat
čohkkedit
leavssuin
njuolgá
maŋŋel
skuvlla
,
de
láven
vuoiŋŋastit
TV
ovddabealde
,
ja
guđa
áigge
eahkes
láven
hárjehallat
.
–
Mun
šattan
dahkat
dan
maŋŋel
.
–
Oahppin
rievddai
oaidnu
maŋŋel
oahpahusa
.
–
Riikastivra
hástala
NSR
riikačoahkkima
addit
doarjaga
bargat
viidásit
sámi
dearvvašvuođaovttadagain
,
vaikko
sii
dihtet
ahte
organisašuvnnas
ja
muđui
miehtá
sámi
servodagain
leat
iešguđetlágan
oainnut
dán
birra
,
dadjá
Aili
Keskitalo
,
gii
ii
bala
ahte
dás
galgá
šaddat
makkárge
digaštallan
.
–
Álgoálbmogat
olles
máilmmis
leat
áiggiid
čađa
leamaš
sii
geat
buoremusat
hálddašit
luonddu
.
–
Álttá
leansmánnikantuvrra
kriminálateknihkkarat
galget
bearjadat
maŋŋel
gaskkabeaivái
geargán
dutkámis
buollima
ja
sis
lea
gulahallan
KRIPOS:in
,
muitala
son
.
–
Lea
go
áigumuš
,
háhkan
dihte
dieđu
,
johtit
miehtá
fylkka
,
nu
mo
Carsten
Smith
lávdegoddi
dagai
mearrasámi
vuotnavuoigatvuohta
barggu
olis
?
Maŋŋel
dánsengilvvu
galgá
Mikkel
molssaevttolaš
messui
Romsii
.
Maŋŋá
ipmilbálvalusa
máhccet
sii
ruoktot
boradit
.
Ođđa
bellodat
Árja
lei
diibmá
vuosttaš
geardde
sámediggeválggas
ja
ožžo
golbma
áirasa
Sámediggái
maŋŋel
válggaid
.
Pedersena
guorahallamat
čájehit
ahte
dehálaš
sivvan
rádjegiddemii
lei
dat
ahte
dáža
našunalisma
,
maŋŋá
1814
,
buvttii
hui
negatiivva
oainnu
sámiid
kultuvrralaš
ja
ávnnaslaš
vuoigatvuođaide
.
Son
lei
moaitán
Jan
Fredriksena
maŋŋá
go
Ovddádusbellodaga
stuorradiggeáirras
lei
geažuhan
ahte
guolástanministtar
Helga
Pedersen
lei
váikkuhan
riddoguolástanlávdegotti
barggu
.
Son
lohká
sidjiide
Sámedikkis
lea
somá
go
olbmot
miehtá
máilbmi
fitnet
geahččamin
mo
dát
doaibmá
.
Tiimma
maŋŋá
lei
beavdi
DSF:a
olggobealde
dievva
iešguđetlágan
guobbariiguin
,
unna
ja
stuorra
,
čáppa
ja
romis
.
Tretnes
čilge
ahte
šiehtadus
gaskal
NSR
ja
SáB
ii
čana
bellodagaid
bákkus
ovttas
bargat
maŋŋel
válgga
.
Vuottašjohka
lea
;
go
boahtá
Kárášjoga
gielddas
,
de
lea
gieldarádjá
sullii
šalddi
bokte
Suoidnerođus
ja
vuodjá
moadde
kilomehtera
viidásabbot
,
de
boahtá
nubbi
šaldái
mii
manná
Vuottašjoga
rastá
.
Čavges
čuolbma
ovdal
oktasaš
cealkámuša
lei
Finnmárkku
hálddašeapmi
,
muhto
Sámediggi
miehtá
ovtta
hálddašanorgána
.
Čielggadeami
ulbmilin
lea
dárkileabbot
geahččat
mii
lea
rievdan
dan
maŋŋá
go
sámelága
giellakapihtal
bođii
fápmui
1992:s
.
Čoahkkimii
leat
boahtimin
sáttajoavkkut
miehtá
máilmmi
,
oktiibuot
200
boazodoalli
.
Čoahkkin
lágiduvvui
maŋŋel
go
Min
Áigi
lei
deaddiluvvon
.
–
Beaiveearri
soaitá
leat
dán
jagi
maid
osiin
dahje
miehtá
Finnmárkkuopmodaga
.
–
Dát
lea
áibbas
ođđa
lágideapmi
gos
nuorat
miehtá
riikka
deaivvadit
ja
besset
muitalit
mat
leat
dehálaš
áššit
sidjiide
.
–
Lea
suddu
jus
plánabargu
ii
leat
álggahuvvonge
,
go
mis
lei
ulbmil
meannudit
plána
maŋŋel
geasseluomu
.
–
Mearridan
dutkat
dán
erenoamáš
fáttá
,
maŋŋá
go
dolken
lohkat
bláđiid
mat
álo
lohpidedje
ráhkesvuođa
.
–
Mii
diehtit
olusiid
geat
čohkkájit
miehtá
máilmmi
iežaset
dihtoriid
ovddabealde
,
ja
čuvvot
mielde
mii
dáhpáhuvvá
Nilut
Cupas
,
lohká
jođiheaddji
gii
ii
bala
ahte
cupa
guosselohku
njiedjá
vaikko
cupa
čájehuvvo
neahtas
.
–
Mii
leat
vázzán
miehtá
Finnmárkku
sullii
900
km
ja
dan
guovllu
mii
vázzit
juohke
jagi
.
–
Mátkkošteaddjit
ožžo
idjadansaji
Widerøes
namuhuvvon
eahkeda
,
muhto
maŋŋá
go
gánddaguovttos
leigga
mannan
.
–
Osten
Kárášjoga
gávtti
golbma
jagi
dás
ovdal
ja
dan
lean
geavahan
iežan
eatni
hávdádusas
2006:s
ja
maŋŋá
dan
juohke
miessemánu
17.
beaivvi
,
Norgga
našunálabeaivvi
.
–
Gáržžidusat
fertejit
šaddat
miehtá
Deanu
systema
,
maiddái
mearas
,
lohká
Pasanen
.
Ii
mihkkege
leat
dáhpáhuvvan
girjjálašvuođas
maŋŋá
1991
,
logai
Kendzior
.
Nuppe
sámegiel
áviisa
Áššu
gal
ii
joavdda
min
rámbuvrii
ovdal
maŋŋel
gaskabeaivve
,
muitala
Marit
Triumf
Nilut
,
Guovdageainnu
Spar
rámbuvrras
.
–
Diehtu
ahte
min
láigoheaddji
lea
vuovdán
kantuvrraid
bođii
midjiide
juste
mánu
ovdal_go
leimmet
galgat
fárret
,
badjelaš
vahkku
maŋŋel
feaskkergažaldaga
.
–
«
Nieida
Julia
»
drámá
lea
ge
dovddus
miehtá
máilmmi
ja
danin
atnit
mii
dehálažžan
ahte
maiddái
sápmelaččat
besset
dán
bihtá
vásihit
iežaset
eatnigillii
,
lohká
Gunnarsson
.
18
minuvtta
maŋŋel
jamiha
nubbe
American
Airlines
girdi
ges
davit
dordnii
.
Ainu
álbmot
orru
miehtá
Japána
.
Ale
guođe
ommána
ala
maŋŋel
go
leat
biepmu
ráhkadan
.
Gádjunolbmot
leat
evakueremin
olbmuid
eret
buolli
visttiin
go
davit
doardna
ravgá
čoahkkái
,
ja
dakka
maŋŋel
lulit
doardna
.
Maŋŋá
soađi
álggahuvvui
skuvla
fas
jagis
1949
.
Moadde
beaivvi
maŋŋel
riŋgii
dasa
gii
lei
cavgilan
politiijáide
.
Dákkár
studeantalonohallamat
ja
náitaladdamat
rájáid
badjel
dáhpáhuvvet
miehtá
máilmmi
,
ja
danne
ii
galggašii
dát
leat
miige
imaš
.
Dát
lea
várra
dađibahábut
proseassa
man
čađa
ferte
mannat
.
Mii
doaivut
Iskon-Máhte
Áillu
nagadit
čohkket
Norgga
Boazosápmelaččaid
Riikkasearvvi
ja
hábmet
dan
organisašuvdnan
mii
sihkkarastá
buori
dili
boazodollui
.
Norgga
eiseválddiin
ledje
nuppi
máilmmisoađi
maŋŋá
čiegus
doaimmabijut
easttadeaddji
dearvvašvuođapolitihkastis
.
«
5
jagis
leat
seastán
dan
maid
máksá
viesu
maŋŋá
skoađastit
go
liggengolut
unnot
»
¶
«
Anársápmelaččat
leat
historjjá
čađa
eallán
ovtta
stáhta
ja
ovtta
guovllus
birra
Anárjávrri
.
«
Buđehiin
eai
leat
soajit
»
lea
čájálmas
mii
muitala
go
ballan
buđet
báhtara
buđetnjuvddusfabrihkas
ja
deaivvada
náittosbárain
gean
guoktás
lea
moraš
maŋŋel
go
massiiga
iežaska
nieidda
Lena
.
«
Dál
leat
darffit
beassan
»
dadje
Guovdageainnus
nuoraid
birra
maŋŋil
báhpaskuvlla
,
konfirmašuvnna
.
«
Eana
lea
dálvit
vielgat
,
seammá
maiddái
čáhci
jiekŋuma
maŋŋá
.
«
Easka
maŋŋá
go
ášši
beaggigođii
medias
,
de
byrokráhtat
áddegohte
makkár
dillái
sii
ledje
bidjamin
unna
nieiddaža
.
«
Fiolinane
»
girjji
ii
lean
nu
somá
lohkat
,
lei
muhtin
roasu
maŋŋá
birra
gos
olbmot
ellet
doappartuvnnis
álásin
,
lohká
Berglund
.
«
Maŋŋel
go
skuvla
1960:s
válddii
atnui
ođđa
visttiid
ja
go
ásahuvvoje
3
iešguđetlágán
suorggi
,
de
dahkkojuvvoje
unnit
ja
unnit
sámi
atnudiŋggat
skuvllas
.
«
Minuhtaid
maŋŋá
go
gonagas
Olav
ja
dronnet
Sonja
leaba
guođđán
Sámedikki
maŋŋá
rahpama
.
«
Máinnas-sápmelaš
»
vácci
Eurohpá
čađa
ruđa
haga
¶
«
ÁRA
»
lea
smávva
mátkkážii
vuolgimin
maŋŋá
skearroalmmuhusa
,
ja
vuosttaš
konsearta
lea
golggotmánu
30.
beaivvi
Upmi
jazzfestiválan
.
»
Dát
beroštupmi
dagai
ahte
son
20
jagi
maŋŋil
válljejuvvui
Ruoksada
riikkastivrii
,
gos
oaččui
ovdasvástádusa
sámi
áššiide
.
»
Vuoigŋa
duddjo
rastá
buotlágan
rájiid
,
danne
leat
hellodagat
maiddái
ekumenalaš
–
oktasašgirkolaš
–
geatnegasvuohta
.
»
ja
ahte
sámit
ja
sin
mánát
das
maŋŋá
ledje
«
atnán
»
dieid
báikkiid
«
alcceseaset
árbin
»
.
»
čájálmasa
neavttárat
maŋŋel
čájálmasa
.
»
,
logai
eatni
,
reašká
Supatra
gii
maŋŋá
lea
oahpásmuvvan
bohccuide
ja
heargevuodjimii
.
Ábi
rastá
logaldallamii
¶
Ádjánit
Maŋŋel
go
Statnett
lea
guorahallan
daid
ođđa
čuoggáid
,
de
sáddejuvvojit
dat
ges
ođđasit
gulaskuddamii
ja
Eggan
jáhkká
ge
ahte
guokte
gulaskuddanvuoru
galget
addit
doarvái
vuođu
meannudit
ášši
,
go
olle
dan
muddui
.
Ádjás
ii
lean
earágo
boatkulit
deatnogáddái
ja
reiset
fatnasiin
vuot
joga
rastá
.
Áhpehemiid
heahteguovddážis
ožžot
doarjaga
ja
ráđiid
maid
dárbbašit
vai
sáhttet
leat
ráfis
áhpehisdilis
,
riegádahttimis
ja
vuosttas
mánuid
dan
maŋŋil
.
Áhči
dállu
han
lea
huksejuvvon
maŋŋil
soađi
,
ja
dás
eai
gierdda
elrávdnjesihkkarastit
gal
eanet
uvnnaid
.
Áhčči
jávkan
ja
dáhpáhusa
diehtemeahttunvuohta
deaddá
su
miela
ainge
badjel
30
jagi
maŋŋá
.
Áibmobissu
maid
cavgileaddji
álggos
navddii
leat
luođđabissun
,
rivvejuvvui
politiijain
dakkaviđe
maŋŋá
go
dieđihuvvui
.
Áiddit
leat
miehtá
Kárášjoga
gieldda
.
Áidi
biddjo
maid
dan
láhkai
ahte
lea
álki
lávkaolbmuin
beassat
čađa
go
dasa
biddjojit
vealustreaŋggat
iige
neahtta
,
muitala
son
.
Áidna
dilálašvuohta
mii
lea
buoriduvvon
lea
ahte
Hætta
viimmat
beasai
hállat
sámegiela
telefovnnas
maŋŋá
go
son
lei
váldán
oktavuođa
sihke
Romssa
Giddagasain
,
siviilaáittardeaddjin
,
Kriminálafuolahusa
davviguovlluin
,
Sámedikkiin
,
ja
mediain
.
Áidna
livččii
ahte
sis
livčče
nuvttá
oaggunkoarttat
,
logai
Aarseth
maŋŋil
debáhta
.
Áidna
mearka
mii
vel
lea
báhcán
rádára
maŋŋel
mii
lei
dás
measta
40
jagi
,
lea
vuollegis
geađgemuvra
mii
lea
adnon
helikoptera
seaivunsadjin
.
Áigemearri
ja
báiki
almmuhuvvo
maŋŋil
.
Áiggi
maŋŋil
roasu
čilge
Reinås
leat
váttisin
.
Áiggi
čađa
lea
leamaš
áidna
báiki
gos
sámi
siskkáldas
ságastallan
lea
leamaš
vejolaš
olggobealde
Ruoŧa
váldoálbmoga
mediain
.
Áiggiid
čađa
gohčoduvvon
"
nuortaduoddara
searra
"
.
Áiggiid
čađa
juovllaid
basuheapmái
dahje
riemuide
leat
čatnasan
máŋggalágan
oskumušat
.
Áiggiid
čađa
lea
ge
daddjon
ahte
«
gal
bargu
ieš
oahpaha
»
.
Áiggiid
čađa
lea
oaidnán
giela
ovdáneami
.
Áiggiid
čađa
leat
ilbman
oallut
rohkosgirjjit
main
leat
iešguđet
lágan
rohkosat
risttalaš
eallimii
ja
árgabeaivái
.
Áiggiid
čađa
leat
olbmot
duollet_dálle
ovddidan
ja
čilgen
teoriijaid
mat
dán
mediaberoštumi
áiggis
leat
stuora
sániiguin
diehtun
gilvojuvvon
ja
adnojuvvon
"
buorren
sáhkan
"
.
Áiggiid
čađa
leat
ollu
fearanat
mot
heahteveahkit
leat
sáddejuvvon
áibbas
boasttu
guvlui
dušše
dan_dihte
go
telefonvástideaddji
ii
máhte
,
ii
ge
sealggat
,
dadjat
sámegiel
báikenamaid
.
Áiggit
leat
rievdan
boazodilis
,
nu
go
minddar
ge
sámi
servvodagas
ja
Ávvirii
dajai
ge
boazodoalli
,
gii
ii
leat
vázzán
skuvlla
maŋŋel
go
gearggai
vuođđoskuvllas
70-
logus
,
ahte
dál
han
ferte
boazodoalli
váldit
oahpu
jus
galgá
birget
.
Áigguimet
maŋŋá
nama
lonuhit
,
muhto
namma
ceagganii
,
moddjá
Riina
.
Áiggun
dušše
ávkedoaimma
geahčadit
,
ja
de
ožžot
earát
maŋŋel
jurddašit
goluid
.
Áiggun
johtit
miehtá
Sámi
ja
háleštit
olbmuiguin
ja
gulaskuddat
iešguđet
guovllu
gielladilis
.
Áigi
almmuhuvvo
maŋŋel
.
Áigi
das
ovdal
ja
dan
maŋŋá
,
gitta
ođđajagi
álgui
lei
sámiide
bassi
.
Áigi
goas
lei
vejolaš
mannat
Supmii
oastit
smávva
bávkkanasaid
miehtá
jagi
orru
dál
duođaid
vássán
.
Áigodaga
sáhttit
čielggadit
maŋŋil
.
Áigodat
mii
de
čuovui
maŋŋel
"
Ofelaš
"
filmma
,
rievdadii
oalát
su
eallima
.
Áigu
go
Rita
Tveiten
maŋŋel
10
jagát
miellahttuvuođa
EU:s
dadjat
-
juo
dát
EU-šiehtadus
,
juo
dat
leat
dakkár
šiehtadus
mas
leat
nanu
eananláigolašoasit
?
Áigumuš
dáinna
lávdegotti
láhkaásahusain
lea
ásahit
Deanu
čáhcádaga
guliid
ja
guolásteami
báikkálaš
hálddašeami
,
ja
láhčit
diliid
nu_ahte
čáhcádaga
hálddašeapmi
sihkkarastá
guollemáddodagaid
Deanus
,
luonddueaktun
ássamii
ja
doalahit
sámi
kultuvrra
.
Áigumuš
orru
leamen
vurket
dieđuid
ja
de
ferte
jearrat
sáhttá
go
oktage
maŋit
áiggi
hehttet
jus
genaid
maid
mielas
dál
leat
addán
áigot
eará_ládje
geavahit
maŋŋel
.
Áigumuššan
ii
lean
fállat
giehtaduodje-
ja
industriijafidnooahpahusa
mii
livččii
dagahan
ahte
nuorat
oahpu
maŋŋil
šaddet
vuolgit
gávpogii
ja
industriijaguovlluide
oažžut
ávkki
oahpusteaset
.
Áigut
maid
ordnet
ohcamiid
dohko
gos
dat
dárbbašuvvo
,
ja
maiddái
bidjat
vearráhiid
vuoi
johtolagat
besset
čađa
.
Áigut
maid
ordnet
ohcamiid
dohko
gos
dat
dárbbašuvvo
,
ja
maiddái
bidjat
vearráhiid
vuoi
johtolagat
besset
čađa
.
Áigut
maŋŋá
válggaid
árvvoštallat
sámediggeválganjuolggadusaid
,
lohká
Sámedikki
vuosttaš
konsuleanta
Synnøve
Solbakk
.
Áimmahuša
fal
dáid
oahppásiid
,
soaittát
sin
dárbbašit
maŋŋá
.
Áitit
ovdal
vástidit
Rákkonjárgga
orohatstivra
buvttii
vahkku
áigi
vástádusa
,
maŋŋá
go
Utsi
láhkaalmmái
áittii
áššis
váldit
oktavuođa
boazobolesiin
.
Ájačáhci
lea
100
gráda
báhkas
,
doppe
boršu
báhkka
čáhci
čađa
eatnama
.
Ákkastallamis
čuovgá
namalassii
čađat
čađa
ahte
Somby
ii
ane
prostitušuvnna
leat
nu
váralažžan
.
Ákŋoluovtta
internáhtta
lei
gárvvis
huksejuvvon
soađi
maŋŋá
easka
1950-logu
gaskkamuttus
.
Álbmot
sáhttá
buktit
evttohusaid
Porsáŋggu
gildii
miehtá
jagi
ja
dán
jagáš
porsáŋgulaš
oažžu
10.000
kr.
Álbmotbeaivve
doalut
ordnejuvvojit
miehtá
Davviriikkaid
,
sámeguovlluin
,
oaivegávpogiin
ja
máŋggain
eará
báikegottiin
.
Álbmotmeahci
guovddáš
ásaheami
gižžu
Sártnistis
ja
maid
maŋŋá
jearahallamis
deattuhii
Solheim
man
stuorra
vejolašvuođaid
álbmotmeahcci
addá
turismaealáhussii
ja
danin
lea
maid
hoahppu
álbmotguovddáža
ásahit
.
Álbmotčoahkkin
Guovdageainnus
,
maid
Finnmárkkuopmodat
(
FeFo
)
doallá
,
lea
okta
máŋgga
čoahkkimis
mat
dollojuvvojit
miehtá
Finnmárkku
fylkkas
.
Ále
divtte
mu
mannat
dán
čađa
OKTO
!
Álfárot
eará
olbmuid
veahki
duohkin
Nils
Åge
Hansen
muitala
iežas
eamida
gártan
álfárot
nuppiid
olbmuid
háldui
maŋŋá
vuoiŋŋašvardima
.
Álggos
0-5
IL
Nordlysa
vuostá
,
ja
maŋŋil
1-4
Hámmarfeasta
(
HFK
II
)
vuostá
.
Álggos
deaddilii
duhát
skearru
,
muhto
lea
maŋŋil
šaddan
eanet
deaddilit
.
Álggos
dolvo
salliha
vuonain
,
das
maŋŋá
gurrejedje
dorski
rittuin
ja
vuonain
,
go
das
ii
livčče
lean
doarvái
,
de
levve
njurjot
vuonaide
ja
rittuide
,
ja
mearrasámit
masse
sisboađuset
.
Álggos
ferte
čorget
maŋŋel
Gb-ráđđehusa
moivvi
.
Álggos
fertejin
boagustit
,
muhto
maŋŋel
fas
suhtten
.
Álggos
gal
dieđusge
lei
veaháš
suorganan
,
muhto
maŋŋil
gal
fertiime
goappašagat
boagustit
go
cizáš
muitalii
movt
mun
firren
,
ja
movt
muohta
darvánii
munnje
.
Álggos
gal
ii
Kaldhol
lohkan
dán
ge
váttisvuohtan
,
muhto
maŋŋel
daid
ollu
moaitámušaid
,
de
lohká
son
dál
ahte
lei
boastut
sus
vuolgit
oaggut
sátnejođiheddjiin
.
Álggos
galgá
dá
leat
geahččalanortnet
maid
maŋŋil
sáhttá
divodit
ja
hábmet
buorebut
.
Álggos
galgá
leat
2
jagi
geahččalanáigi
man
ferte
evalueret
maŋŋel
dan
áigodaga
.
Álggos
gildet
hálddahusduopmáriid
geavaheames
gávtti
…
…
das
maŋŋel
ožžot
gáktegildosa
:
spábbačiekčanduopmárat
,
njuikenduopmárat
,
giehtaspábbaduopmárat
ja
nu
ain
viidáseappot
…
¶
Álggos
ii
lohpidan
ministtar
makkárge
ruđaid
eastadan-
ja
sihkkarastinbargguide
,
muhto
maŋŋel
go
lei
čoahkkinasttán
Ivgu
,
Gáivuona
ja
Omasvuona
sátnejođiheddjiiguin
mánnodateahkeda
,
de
jorgalii
áššis
ja
juolludii
3
miljon
ruvnno
sihkkarastinbargui
.
Álggos
internáhttabráhkkan
,
maŋŋil
stuora
internáhtat
nu
go
ovdal
.
Álggos
ledje
hui
ujut
ja
aivve
fárrolaga
vázze
,
muhto
dađistaga
de
lahkonišgohte
min
maŋŋil_go
mii
leimmet
sidjiide
lávlon
ja
sii
maid
midjiide
lávlon
.
Álggos
ledje
sii
evttohan
viiddidit
guovllu
605
km3
,
muhto
maŋŋá
gulaskuddama
árvalit
sii
dušše
viiddidit
meahci
305
km
3.
Álggos
lei
jurdda
dušše
2-4
diimmu
vahkkus
sihkkelastit
,
muhto
dušše
moadde
vahkku
maŋŋil_go
álggahii
spiinniga
de
fertii
lasihit
diimmuid
.
Álggos
lei
mánáid
oaggungilvu
,
dan
maŋŋá
lei
gilvu
,
mas
galggai
suhkat
miehterávdnjái
ja
boahtit
goarkŋu
ruovttoluotta
.
Álggos
lei
son
leamaš
Jeaggegeažis
,
ja
maŋŋel
dan
Gorsadálus
spánnja
viežžame
,
ja
dasa_lassin
vel
jáddadan
revrebuollima
.
Álggos
leimmet
eahpesihkkarat
mo
boahtá
mannát
,
muhto
maŋŋil
mátkki
oinniimet
man
álki
duođai
lea
háiket
.
Álggos
manai
dánskalaš
šaldi
rastá
,
ja
čađat
logai
son
au
,
au
,
.
Álggos
son
barggai
gaskkohagaid
prentenbargin
ja
Lund
jápmima
maŋŋá
jagi
1912
son
šattai
aviissa
doaimmaheaddjin
.
Álggos
son
biehku
ahte
dilli
lea
sakka
vearránan
2000
stuimmiid
maŋŋel
.
Álggos
vuos
beaivvi
miehtá
skuvllas
lohkat
ja
čállit
ja
de
vel
eanet
go
ruoktot
boahtá
.
Álggus
berošteimme
veaháš
dain
erenoamáš
gussiin
,
muhto
veaháš
maŋŋel
lei
dego
buot
eará
ge
feasttain
,
lohká
Isaksen
,
guhte
maid
beasai
dánsestit
maŋŋá
go
lei
máistán
dan
erenoamáš
buori
borramuša
mii
fállui
.
Álggus
sáhttet
luovosbargit
maiddái
Suoma
ja
Ruoŧa
bealde
,
maŋŋá
bistevaš
bargosajit
.
Álggus
vudje
moatti
gearddi
Guovdageainnu
čoahkkebáikki
čađa
.
Álggus
vuos
Ruostafielmmás
,
ja
maŋŋel
Deanu
šalddis
,
muitala
Randi
Iversen
Betten
.
Álggus
vuos
sáhkkiivuođa
geažil
,
muhto
maŋŋá
eambbo
ahte
eambbo
doarjun
dihtii
joavkku
.
Álggán
smiehttat
Portugal
mátkki
easkka
Riddu_Riđđu
maŋŋá
,
moadde
beaivve
ovdal
doalu
.
Álgit
ovddidit
miehtá
Suoma
¶
Álgojagiid
maŋŋá
go
Rávttošnjárgga
luondduviessu
ja
musea
rahppui
1990-loguin
gallededje
badjil
10_000
olbmo
jahkásaččat
.
Álgovuorus
lei
joavku
siskkobeale
sámi
spábbačiekčanlihtu
geat
válljejedje
12
nieidda
geat
leat
riegádan
1989
ja
1990
gaskas
,
maŋŋel
go
ožžo
bovdehusa
Árktalaš
Dálveriemuin
dahje
Arctic
Winter
Games:s
oassálastit
nieiddaid
spábbačiekčanjoavkkuin
.
Álgoálbmogat
leat
čađa
gaskka
bealuštan
vuoigatvuođa
iešmearrideapmái
.
Álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
filbmejit
ođđasit
sin
historjjá
ja
váldet
ruovttoluotta
gielaset
,
rivttiideaset
ja
kultuvrraset
.
Álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
leat
dan
maid
cealkán
,
lohká
Johan
Mikkel
Sara
geas
ovddit
Sámedikkeráđis
lei
erenoamáš
ovdasvástádus
fuolahit
sámi
museaid
.
Álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
ledje
čoahkkanan
olggobeallái
Diehtosiidda
geahččan
dihte
rahpanseremoniija
.
Álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
ledje
čoahkkanan
olggobeallái
Diehtosiidda
ikte
go
WINHEC
jahkečoahkkima
rahpanseremoniija
lei
.
Álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
váldet
ruovttoluotta
iežaset
giela
ja
identitehta
filmma
bokte
.
Álgoálbmogat
vásihit
ovttalágan
bákčasiid
ja
rihkkumiid
miehtá
máilmmi
.
Álgoálbmogat
ásset
miehtá
máilmmi
ja
danin
leage
váttis
bargat
aktiivvalaččat
ovttas
ja
oažžut
konkrehtalaš
bohtosiid
.
Álgoálbmogat
ávkkástallojit
miehtá
máilmmi
.
Álgoálbmot
galgá
fas
boahtit
julggiid
nala
maŋŋel
go
eurohpálaččaid
maŋisboahttit
leat
500
jagi
dulbmon
sin
.
Álgoálbmot
nuorat
lea
deaivvadan
easkka
vihttii
jagi
1992
maŋŋá
.
Álgoálbmot
nuorat
leat
deaivvadan
easkka
vihttii
jagi
1992
maŋŋá
.
Álgoálbmotjournalistihkain
joatkit
ođasdoaimmahusas
,
dadjá
Buljo
guhte
sávvá
ahte
besset
maŋŋel
fas
bargat
álgoálbmot
TV:in
.
Álgu
lea
jiekŋaáiggi
nohkama
maŋŋá
,
muhto
oalle
jođánit
sirdašuvvá
dálá
áigái
.
Álkibut
lei
maŋŋá
soađi
bulvii
jávkadit
500
fáŋgaleairra
bázahusaid
.
Álkohola
leamaš
áiggiid
čađa
gárrenmirko
mii
maid
lea
servodahkii
dohkkehuvvon
mirko
ja
dáinna
vugiin
lea
buot
servodatdásiin
min
risttalaš
oarjemáilmmis
.
Álohii
hállet
čábbát
ahte
báikki
nuorat
galggašedje
fas
fárret
ruovttobáikái
maŋŋil
oahpu
,
muhto
ii
leat
beare
geasuheaddji
fárret
ruovttubáikái
go
dehálaš
bálválusaid
heaittihit
,
lohká
Javo
.
Álot
maŋŋel
dákkár
akšuvnnaid
,
de
mii
guorahallat
hui
dárkilit
mii
manai
bures
ja
mii
ii
nu
bures
,
ja
mis
lea
álot
hállu
ja
beroštupmi
buoridit
iežamet
bargovugiid
,
vástida
son
.
Álttesjávrri
riidu
lea
beaggán
miehtá
geasi
,
go
ruoŧŧelaš
boazodoallit
leat
johttán
eatnamiidda
gosa
eai
beassan
1972-rádjekonvenšuvnna
mielde
.
Álttá
girdišilljus
mannet
njuolggogirdit
sihke
Osloi
ja
Romsii
,
ja
biillain
ádjána
5
diimmu
Romsii
Suoma
čađa
.
Álttá
karátejoavku
lea
ožžon
olu
rámi
maŋŋel
go
mánát
leat
karáte
hárjehallagoahtán
.
Álttá
nieiddat
maid
besse
Dán
jagáš
MGP
jr
gilvui
ledje
dieđihuvvon
hirbmat
olus
,
ja
sii
ledje
ožžon
568
lávlaga
miehtá
Norgga
.
Álttá
politiijat
bohte
lihkohisvuođa
báikái
diimmu
maŋŋel
go
lihkohisvuohta
lei
dáhpáhuvvan
.
Álttá
sátnejođiheaddji
Geir
Ove
Bakken
gáibida
dál
ahte
guorahallagohtet
buohcciviesu
huksema
,
maŋŋel
go
ovdagoddi
lea
meannudan
ášši
,
ja
ovttajienalaččat
ávžžuhit
ahte
Áltái
boahtá
buohcciviessu
.
Álttá
váldolávdegotti
jođiheaddji
Otto
Erik
Aas
miehtá
ahte
sámegieloahpu
čoavddus
ii
leat
leamaš
duhtadahtti
gielddas
.
Álttá
álbmotviessu
lei
measta
dievva
go
Sámi
soga
lávlla
gullogođii
ja
eambbosat
vel
bohte
maŋŋel
dan
.
Álttás
mannet
ohcamat
vearrováldái
ja
3
vahku
maŋŋil
máksojuvvojit
doarjagat
olbmuide
,
muitala
Ragnhild
B.
Lango
boazodoallohálddahusas
Guovdageainnus
.
Áltá
gahčai
jagi
maŋŋel
nuppi
divišuvdnii
fas
.
Ánde-Niillasa
heargi
S-Ruškut
lei
diimmá
Sámi-Cup
heargevuodjingilvvus
heargi
mii
lei
dássedeamos
ja
čokkii
miehtá
dálvvis
eanemus
čuoggáid
.
Ánne
lei
nu
ballán
ahte
ii
nagodan
vástidit
,
muhto
oanehaš
maŋŋel
de
son
logai
:
–
Dieđusge
mun
sáhtán
veahkehit
dudno
.
Ánnejoga
skuvla
fas
fitne
min
galledeamen
dan
maŋŋá
ja
dalle
válddiimet
sin
fárrui
Skállovárrái
bigálusgárdái
.
Ánte
muitala
ahte
son
ja
guokte
eará
báhčči
ferteje
ođđasit
báhčit
maŋŋel
álgobáhčimiid
.
Árbevierru
lei
maid
ahte
bohccot
sirdojuvvo
sulluide
,
juoga
mii
lea
dáhpáhuvvan
áiggiid
čađa
.
Árbeášši
álggii
maŋŋel
go
eadni
jámii
2006:s
,
ja
sii
leat
máŋgga
geardde
juo
deaivvadan
árbbi
dihte
sihke
dikkis
ja
almmolaš
juogadeamis
.
Árja
ferte
oažžut
dan
rámi
ahte
sii
ledje
hui
čeahpit
dudjot
miehtemielalašvuođa
olbmuid
gaskii
,
muhto
mun
jáhkán
ahte
ollu
sin
jienasteaddjiin
leat
dál
beahtahallan
maŋŋá
go
Árja
válljii
ovttasbargat
Norgga
Bargiidbellodagain
ii
ge
NSR:in
.
Árjja
bealis
háliidan
giitit
juohke
áidna
dan
badjel
250
olbmo
geat
lehpet
dorjon
min
dán
rádjai
ja
geat
lehpet
vuolláičállán
Árjja
doarjjalisttuid
miehtá
Sámi
.
Árjja
bellodat
lea
váidán
Ovddádusbellodaga
listtu
Sámedikki
válgalávdegoddái
maŋŋel
jagi
2009
sámediggeválgga
.
Árra
giđa
bohtet
vuos
stuorra
luosat
,
dat
sulastahttet
min
Atlánta
luosaid
,
eaige
dát
leat
nu
valjis
go
dat
mii
das
maŋŋá
boahtá
,
namalassii
dakkár
mii
lea
ditti
sturrodagas
,
ja
dat
gal
leat
valjis
.
Árra
iđit
joavddaimet
Delhii
ja
finaimet
hoteallas
boradeamen
iđitbihttá
,
man
maŋŋá
jotkkiimet
unnit
girdiin
Nepala
Kathmandui
.
Ártan
lea
go
miehtá
riikka
lassánit
stuora
riekteáššit
mat
gusket
álgoálbmogiidda
.
Ártegis
čuoččuhusat
Filbmafestivála
ovddeš
stivrajođiheaddji
,
Ann
Irene
Buljo
,
mielas
lea
hui
ártet
go
dál
maŋŋel
boahtá
dakkár
cuiggodeapmi
fáhkka
.
Ártet
lei
fas
oaidnit
beaivváža
,
maŋŋá
go
guhká
lea
leamaš
seavdnjadis
.
Árvideames
olbmot
ráhkásnuvve
su
lávlagiidda
eai
ge
dušše
liikon
daidda
,
ja
ráhkásnuvvan
orro
50
Cent
konseartamannit
maŋŋel
konseartta
.
Árvvoštallanvuoiti
válljejit
nuorat
miehtá
Norgga
.
Árvvuid
galgá
hukset
bajás
sámi
guovlluin
,
justa
dainna
vai
boaittobealbáikkit
nannejuvvojit
ja
vai
sámi
infrastruktuvra
njulgejuvvo
maŋŋil
dáruiduhttima
.
Ásaheami
maŋŋá
ii
leat
oktage
ráđđehus
miehtan
buoridit
ortnega
namahahtti
láhkái
.
Ásllat
rokkasta
dan
su
stuorámus
cearkki
,
johtticearkki
,
man
lea
ožžon
maŋŋá
go
golbmii
lea
Ohcejogas
vuoitán
tohpaspeallangilvvuid
.
Ávdnasat
maiguin
huksejedje
Sis-Finnmárkku
maŋŋil
soađi
.
Ávjju
nieiddat
vuite
ges
bronssa
maŋŋel
go
vuoittáhalle
Girkonjárgii
0-1
.
Ávkin
Son
oaidná
dál
maŋŋá
go
lea
ožžon
daid
bohtosiid
ahte
lei
ávkin
váldit
heasttaid
ruoktot
ja
ieš
hárjehallagoahtit
daid
.
Ávvir
deaivvadii
bergenlaččaiguin
geain
lei
hui
buorre
mokta
,
maŋŋel
go
iežaset
joavku
nagodii
vuoitit
Romssas
.
Ávvir
deaivvadii
muhtun
vuosttaš
geardde
vihkkiiguin
gullan
dihte
manne
sii
njazzo
miilaviissaid
arvvi
čađa
.
Ávvir
ferte
jearralit
ahte
ii
go
oahpásmuva
hui
olu
beakkániiguin
maid
barggu
čađa
.
Ávvir
hálai
suinna
maŋŋel
maŋimuš
konseartta
lávvordaga
ja
dalle
ii
lohkan
stuora
lihkohisvuođaid
leamaš
.
Ávvir
ii
leat
ožžon
ságaide
Sara
maŋŋel
go
sáddii
preassadieđáhusa
,
muhto
preassadieđáhusas
čuoččuha
son
mediaid
botnjan
ášši
:
–
Nu
go
ášši
bođii
ovdan
mediain
,
de
sáhttá
orrot
ahte
mun
in
doarjjo
boazodoalu
vuoigatvuođaid
bivdit
guliid
.
Ávvir
lea
geahččalan
ikte
miehtá
beaivvi
oažžut
Guovdageainnu
politiijaid
ságaide
,
muhto
doppe
ii
lean
oktage
sii
sáhtii
dan
vástidit
.
Ávvir
lea
hupman
maid
čalbmevihtaniiguin
geat
lohket
maŋŋel
báhčaleami
lea
bissoolmmái
moadde
geardde
vázzán
dan
guovtti
viesu
gaskka
gos
bážii
ja
dan
viesu
gos
váldui
gitta
.
Ávvir
lea
ožžon
duođaštuvvot
ahte
lágádus
lea
goit
maŋemuš
15
jagi
dolvon
doapparfitnodahkii
girjjiid
dađistaga
go
vuorkkát
leat
dievvan
,
nu_ahte
dat
lea
dáhpáhuvvan
áiggiid
čađa
.
Ávvir
lea
riŋgen
10-11
báikkálaš
sámesearvái
gullat
sin
oainnu
Keskitalo
jođiheaddjin
,
maŋŋá
go
NSR
válgalávdegoddi
almmuhii
Aili
Keskitalo
sin
evttohassan
jođiheaddjin
.
Ávvir
lea
sagastan
festivála
lágádusain
maŋŋá
festivála
.
Ávvir
lohkkit
besset
illudit
go
aviisa
áigu
čuovvut
TIL
spábbačiekčanjoavkku
miehtá
dán
jagi
.
Ávvir
riŋgii
fas
Láttošluohká
mánáidgárddi
hovdii
lagabui
20
minuhta
maŋŋá
ja
oaččui
dieđu
ahte
hoavda
lea
mannan
kursii
.
Ávvir
čálii
gaskavahkku
sámehistorihkkár
Steinar
Pedersena
birra
guhte
oaivvilda
ahte
sápmelaččaid
ja
finnmárkulaččaid
vuoigatvuođat
Finnmárkui
leat
gáržžiduvvon
maŋŋá
go
Finnmárkkuláhka
doaibmagođii
.
Ávvir
čálii
mannan
vahkku
loahpas
nuorra
skohtervuoddji
birra
Guovdageainnus
gii
lei
manahan
skohtervuodjinkoarttas
3
vahkkui
maŋŋel
go
Guovdageainnu
leansmánnekantuvrra
politiijabalvvat
ledje
govven
skohtervuoddji
gean
čuoččuhedje
leat
17-jahkásaš
Guovdageainnu
bárdnin
.
Ávvir
čállá
maŋŋel
sierra
ášši
juste
dán
ođđa
joavkku
birra
,
ja
makkár
jurdagat
sis
leat
.
Ávvira
neahttasiidduide
almmuhuvvojit
bohtosat
maŋŋel
Sámi
joavkku
čiekčamiid
.
Ávviris
beasat
lohkat
buot
"
Døgnvill
"
festivála
birra
maŋŋel
vahkkoloahpa
.
Ávvudeami
maŋŋá
skuvlaguovddážis
lágiduvvo
gáfestallan
.
Ávvudeami
oktavuođas
ledje
maiddái
čohkken
muhtin
ovddeš
lávlunoasi
oassálastiid
áiggiid
čađa
.
Ávvudeapmi
álggahuvvui
mállásiiguin
,
ja
dán
maŋŋel
ledje
logaldallamat
.
Ávvudeapmi
álggahuvvui
mállásiiguin
,
ja
maŋŋá
fas
ságastallamat
.
Ávvudeapmi
šaddá
maŋŋel
.
Ávvudoaluid
fáddá
,
ruohttasat
sámi
eatnamis
čuovui
rukses
láigin
miehtá
ávvudeami
.
Ávžžuhan
baicca
logestit
diktagirjji
ja
duođai
duostat
dovdat
makkár
máhku
lea
njuovčča
geažes
maŋŋel
,
bidjá
go
jurdagiid
johtui
fáttá
ektui
vai
ii
.
Ávžžuhus
lea
boradit
sihke
ovdal
ja
maŋŋá
feastta
.
Ávžžuhus
mannan
miehtá
riikka
¶
Áŋgiris
oaggut
gilvalit
buriid
vuoittuid
nalde
miehtá
sámi
.
Ášši
aŋkke
lea
nu_ahte
juohkehaš
geassá
cealkámušaid
maŋŋá
go
Olliin
leat
háleštan
dán
áššis
,
ja
dalle
ferte
leat
juogalágan
plána
maid
moaitit
liikká
dohkkehit
.
Ášši
duogáš
lea
ahte
Guovdageainnu
suohkan
áŋgirušai
garrasit
oažžut
filbmagili
Guovdageidnui
maŋŋel
go
filbmen
lei
loahpahuvvon
Málatvuomis
,
gos
filbmeje
eanas
oasi
Guovdageainnu
stuimmiid
filmma
.
Ášši
duogáš
lea
ahte
olmmái
lea
gáibidan
ja
ožžon
mávssu
rusttegiid
ovddas
maid
lei
dieđihan
billahuvvan
maŋŋel
garra
dálkkiid
ja
ovtta
buollima
,
muhto
Vesta
lea
maŋŋil
fuobmán
ahte
olbmás
eai
oba
lean
ge
dákkár
rusttegat
go
ieš
čuoččuha
sus
ledje
.
Ášši
duogáš
lei
ahte
lea
go
stádas
ovddasvástádus
máksit
ekonomalaš
táhpaid
ovddas
maid
Mikkel
Gaup
,
dahje
Iŋgor
Mihkkal
ja
su
bearaš
lea
gillán
,
maŋŋel
go
eai
beassan
šat
bargat
bohccuiguin
maŋŋel
1966:s
Susendal
guovllus
Nordlánddas
.
Ášši
dán
rádjai
:
*
Steinar
Pedersen
oaivvilda
ahte
maŋŋá
go
Finnmárkkuláhka
doaibmagođii
,
de
leat
sápmelaččaid
ja
finnmárkulaččaid
vuoigatvuođat
šaddan
vearrábun
.
Ášši
fuomášuvvui
maŋŋá
go
muhtin
bargi
dieđihii
BP
jođiheaddjiide
.
Ášši
guoská
Deanu
čázadaga
boahttevaš
ođđa
njuolggadusaid
čielggadeamis
,
maŋŋá
go
Deanu
čázadaga
hálddašeapmi
mearriduvvui
sirdot
eisseválddiin
ruovttoluotta
báikkálaččaide
.
Ášši
lea
ahte
báiki
gosa
son
lea
ohcan
beassat
filbmet
,
lea
lahka
su
iežas
ruovttubáikki
,
ja
lean
gullan
ahte
lea
jurdda
ahte
filbmenkulissat
galget
adnojuvvot
turistahoidui
maŋŋel
go
filbma
lea
gárvvis
.
Ášši
lea
ahte
son
2002:s
,
maŋŋel
go
viimmat
oaččui
ruhtadeami
dasa
,
ostii
unna
guollebivdifatnasa
mas
ii
leat
nu
stuora
guolleearri
ahte
ruđalaččat
lea
gánnáhahtti
.
Ášši
lea
garrasit
čuohcan
sutnje
,
son
lea
čađa
dolkan
,
muhto
duhtavaš
.
Ášši
lea
maŋŋel
gieđahallojuvvon
Álgoálbmogiid
Bargojoavkkus
máŋgii
,
ja
maiddái
Barents
Guovllulávdegottis
.
Ášši
lei
Sis-Finnmárkku
diggegottis
mannán
dálvvi
ja
diggegotti
duopmu
36
beaivvi
giddagassii
,
bissu
maŋŋil
Lágamánnirievtti
duomu
.
Ášši
lei
vuoiŋŋašdutkama
birra
,
muhto
geavahii
sáni
"
jierbmi
"
miehtá
artihkkala
.
Ášši
njuolgá
Maŋŋá
go
Ávvir
ja
NRK
Sámi
Radio
lea
fitnan
Kárášjoga
NAV
kantuvrras
,
de
njuolgá
ášši
.
Ášši
váldogažaldat
lea
leago
šiehtadus
ovddeš
agronoma
ja
boazodoallohálddahusa
gaskkas
leamaš
čadnon
maŋŋil
su
permišuvdnaáigodaga
,
dasa
ahte
son
galgá
eará
virgái
álgit
go
boahtá
fas
bargui
.
Ášši
váldojuvvui
ovdan
1971
Sámekonfereanssas
,
ja
golbma
jagi
maŋŋá
,
1974
Sámi
instituhtta
rahppojuvvui
almmolaččat
.
Ášši
čilgejuvvui
ja
das
maŋŋá
mun
bessen
vázzit
skuvla
viehka
ráfis
.
Áššit
maŋŋil
bottu
¶
Áššit
,
mat
bohtet
dalá
maŋŋá
áigemeari
,
meannuduvvojit
.
Áššu
almmuha
maŋŋel
goas
cupa
lágiduvvo
.
Áššu
ii
leat
ožžon
boazodoallohoavdda
ságaide
,
muhto
sávvá
ahte
oažžu
su
kommentára
maŋŋil
.
Áššus
boahtá
árvvoštallan
girjjis
maŋŋel
.
Áššáskuhttin
biinnuin
goddima
ektui
manai
riekti
govaid
čađa
,
duoguštuvvon
oivviin
ja
duljiin
,
mat
galge
čájehit
ahte
leatgo
bohccot
goddon
almma
biinnu
haga
.
Áššáskuhtton
almmái
maid
dagahii
bilidemiid
muhtin
droššebiilii
seamma
ija
,
maŋŋil_go
njuikii
goavddi
ala
ja
čorbmadii
ovdaglássii
,
nu_ahte
glássa
rágai
ja
goavdi
roakčanii
.
Åse
Kleveland
finai
su
vuorddekeahttá
buorránastimin
maŋŋá
juoigama
ja
Krokmo
báittii
dego
beaivváš
.
De
soađi
maŋŋil
.
Gal
mii
gal
duođaid
fertet
eanet
lášmmohallat
,
leansmánni
miehtá
dasa
ahte
máŋgasis
sis
lea
stuora
čoavji
.
In
mun
gal
jáhke
iežan
riidet
šat
maŋŋel
áigodaga
.
Maŋŋá
go
oahpahišgohte
nuortalašsámegiela
skuvllas
ja
giellabesiin
,
de
leat
váhnemat
ja
mánát
fas
hállagoahtán
min
giela
.
Mis
ledje
mihá
eanet
moallavejolašvuođa
go
ruovttujoavkkus
,
ja
buohkain
orui
leame
buorre
dovdu
maŋŋel
čiekčamiid
.
Sii
leat
áiggiid
čađa
oahpahuvvon
ahte
juoigan
lea
suddu
,
čilge
Bierna
.
Siivu
mearrida
makkár
juvllaiguin
vuoját
maŋŋel
dien
beaivvi
.
Beziin
lea
unnit
bargu
maŋŋel
juovllaid
.
Biila
máhcai
Ruššii
maŋŋá
go
lei
divvojuvvon
,
almmuha
Oddvar
Betten
Deanu
leansmánnekantuvrras
.
Boazolohkamat
mat
čađahuvvoje
maŋŋel
garra
dálvvi
,
mannan
čavčča
,
duođaštit
maid
dan
ahte
muhtin
siiddain
jápme
eambbo
bohccot
,
ja
dainna
lágiin
diehtit
ge
ahte
sis
lei
heajut
dilli
go
eará
siiddain
,
loahpaha
Johan
Ingvald
.
Báikkálašsearvvit
ožžot
ruđa
SOL:a
čađa
lágidit
gurssaid
.
Dalle
sii
ožžo
doarjaga
maŋŋil_go
váide
ášši
,
ja
dan
sii
sáhttet
dál
maid
dahkat
,
dadjá
Holen
.
Dat
addá
buriid
vejolašvuođaid
,
ja
olaha
miehtá
máilmmi
,
oaivvilda
Mienna
.
Dat
duođaštuvvo
boazolohkamiin
mat
čađahuvvoje
čakčat
,
maŋŋel
garra
dálvvi
,
lohká
Johan
Ingvald
.
Dat
givssidit
ja
ájihit
mu
,
lohká
Holm
gii
lea
váiban
doarrumis
gielddain
buozalmasvuođa
čađa
.
Dat
mii
lea
dáhpáhuvvan
vihtta
jagi
maŋŋá
Rio-konfereanssa
ii
leat
movttiidahtti
,
mieđiha
son
.
Deanus
fas
6
bargosaji
dalá
maŋŋá
beassážiid
,
muitala
prošeaktajođiheaddji
Anne
Grete
Dahl
Johansen
.
Diibmá
manai
maŋemus
siida
eanu
rastá
miessemánu
17.
beaivvi
.
Diibmá
,
go
Sámi
Cup
lei
Guovdageainnus
,
de
maid
gullen
media
čađa
ahte
lei
olu
jugešvuohta
,
muhto
olbmot
geat
ledje
leamaš
doppe
ja
lágideaddjit
lohket
ahte
diet
ii
ge
leat
duohta
,
dadjá
Lemet
Ánte
.
Doalliidlohku
1905:s
lei
300
,
ja
otne
lea
doalliidlohku
lea
badjelaš
1000
,
dáid
gaskkas
miehtá
Norgga
,
maiddái
Suomas
ja
Ruoŧas
.
Dábálaš
skuvlamánná
livččii
sáhttit
vuolgit
ruoktut
maŋŋel
skuvlla
.
Dán
jagi
álgit
vahku
maŋŋil_go
lávet
,
ruhtadili
ja
boazologu
geažil
.
Dán
ráiddus
leat
maid
mielde
guokte
tevdnenfilmma
,
ja
oanehis
teáhterbihtáš
maid
ráhkadit
juohke
oasis
,
lea
ráhkaduvvon
dáinna
lágiin
ahte
mánát
sáhttet
joatkit
dán
ruovttus
,
maŋŋil_go
sátta
lea
nohkan
,
muitala
Frode
Grønmo
.
Dás
maŋás
ferte
bearráigeahčču
šaddat
buoret
,
ja
leat
dat
báikkálaš
guollebivdin
ja
bivdo
searvvit
geat
dán
bearráigeahču
galget
čađahit
,
lohká
Nielsen
ja
lasiha
:
Buohkat
geat
bivdet
jogain
gos
lea
Gyrodactylus
Salaris
,
fertejit
hui
dárkilit
dikšut
iežaset
ávdnasiid
maŋŋel
go
leat
geavahuvvon
.
Dás
sáhttá
buorre
ovdamearkan
bidjat
ahte
Guovdageainnus
leat
eanas
viesut
huksejuvvon
easkka
maŋŋil
1972
,
danin
buktá
dat
maid
hirbmat
hástalusaid
,
čoavdit
movt
juohke
vissui
galgá
čáhci
ja
rihpaduvdni
,
dadjá
Anton
.
Dát
doarju
ášši
mii
lea
hui
dehálaš
sámiide
,
ii
dušše
dáppe
lullisámis
,
muhto
miehtá
sámi
.
Dát
dárkkisteapmi
sihkkarastá
ahte
buohkat
ožžot
ruđa
maid
galget
oažžut
.
Dát
lea
ášši
maid
mii
fertet
geahččat
maŋŋá
válgga
,
ahte
geat
ánssášit
ruđaid
ja
geat
fas
eai
.
Dát
lei
hirbmat
buorre
čoahkkin
,
go
moai
beasaime
muitalit
manne
min
suohkaniin
lea
earenoamáš
dilli
,
muitala
Anton
ja
joatká
:
Dáppe
Sis-Finnmárkkus
lea
áibbas
eará
dilli
go
eará
sajiin
go
geahččat
mii
lea
dáhpáhuvvan
maŋŋil
soađi
.
Dát
ášši
orru
leamen
nu_ahte
ii
ovttasge
leat
ovddasvástádus
čorget
maŋŋá
go
biegga
háddje
bázahusaid
,
lohká
guovlluássi
Rávdná
Anti
.
Ferte
oaidnit
olles
feastivála
konsearttaid
oktan
,
lohká
Alfred
Larsen
,
gii
rehkenastá
ahte
ii
báze
táhpain
konserttaid
geažil
maŋŋel
feastivála
.
Go
johtolat
mu
šilju
rastá
šaddá
váralažžan
heggii
ja
dearvvašvuhtii
,
de
in
oainne
eará
ráđi
go
giddet
geainnu
,
lohká
ieš
.
Go
áiggut
mannat
rastá
luotta
,
de
fertet
váruhit
biillaid
.
Guovddáš
eiseválddit
ráhkadit
ja
ávžžuhit
ovttasbargui
rájáid
rastá
,
muhto
go
dan
álggaha
,
de
hehttejit
dábálaččat
seamma
eiseválddiid
eará
ossodagat
ovdáneami
,
cealká
son
.
Ii
leat
gal
ođas
ahte
jogas
ii
leat
jávkan
parasihtta
,
maŋŋel
go
lea
dálkkoduvvon
,
muhto
dat
ii
dáhpáhuva
gal
nu
dávjá
,
čilge
Nielsen
.
Ii
livčče
nu
hoahppu
,
dovddahii
muhtin
čoahkkinoasseváldi
maŋŋel
čoahkkima
.
Ii
ábut
dan
bidjat
ággan
ahte
boazodoalus
lea
heitot
sisaboahtu
,
go
sisaboahtu
han
rehkenastojuvvo
maŋŋil_go
boazosápmelaš
lea
visot
olggosgoluid
geassán
eret
.
In
dalle
háhppehan
jurddašit
nu
ollu
,
muhto
maŋŋil
leat
dovddut
mannan
vulos
bajás
,
muitala
son
.
Ja
dát
dáhpáhuvai
maŋŋel
go
mii
nahkeheimmet
dan
nuppi
moala
.
Jurdagat
ja
dovddut
mat
ledje
go
álgen
govain
,
sáhttet
vahku
maŋŋel
rievdan
nu_ahte
ii
leat
šat
miella
joatkit
seamma
govain
,
čilge
Issát
Niillas
.
Lea
,
maŋŋel
go
leimme
velledan
,
de
álggii
son
hoavridit
,
čierui
Geliidna
.
Lean
áibbas
hirpmástuvvan
ja
šlundon
,
lohká
son
maŋŋá
go
sii
fertejedje
maŋidit
dássearvolávdegotti
čoahkkima
lahtuid
čoahkkinhilguma
.
Lei
beaivvi
maŋŋel
konstituerema
,
muhto
mun
lean
leamaš
mielde
álggu
rájes
,
ja
mu
mielas
lea
lunddolaš
ahte
mun
jođihan
dan
čoahkkima
nu
guhká
go
lea
dárbbašlaš
vai
Jan
Ole
oažžu
áiggi
ovdal_go
váldá
badjelasas
dán
doaimma
.
Lei
hirbmat
fiinna
moalla
,
ja
bođii
maŋŋil_go
mii
leimmet
čájehan
ahte
mii
máhttit
čiekčat
spáppa
,
lohká
Svein
Ole
.
Liikká
ii
leat
mihkkege
mii
sihkkarastá
huksegohtet
go
ođđa
visttii
,
go
dan
ferte
dearvvašvuođahoavda
vuos
árvvoštallat
,
muitala
Zahl
Arntzen
.
Maiddái
orohagat
mat
rátkkašit
čakčaorohagain
ja
bohtet
maŋŋil
dálveorohagaide
,
moitet
garrasit
go
obbaealuiguin
johtet
dálveorohagaide
,
lohká
Johan
I.
Hætta
.
Mannan
jagi
doalaimet
sullii
200
gurssa
obbalaččat
miehtá
Norgga
.
Maŋŋel
go
dat
dáhpáhuvai
,
de
mii
gal
eat
šat
lean
nu
gievrrat
ovddos
,
ja
gahčaimet
lagabui
iežamet
moala
,
dadjá
Ásllat
Ánte
.
Maŋŋel
go
hárjehallagohten
dehkiid
,
de
mearkkašan
ahte
deahkit
leat
šaddan
mihá
gievrrabut
go
ovdal_go
,
muitala
Máhtte
.
Maŋŋel
go
láhka
bođii
,
de
leat
hirbmat
oallugat
sáhkkohallan
ja
dubmehallan
,
lohká
Torkildsen
.
Maŋŋel
go
áššit
leat
juo
mearriduvvon
,
de
buktá
easkka
Sámediggi
cealkámuša
.
Maŋŋel
soađi
huksiiga
Norgga
Sámemišuvdna
ja
Norgga
Risttalaš
Nuoraidsearvi
ođđa
rohkosviesu
Guovdageidnui
,
seamma
sadjái
gos
dál
lea
rohkosviessu
.
Maŋŋá
dutkamiid
orru
čájeheamen
,
ahte
okta
almmái
lei
rohtten
niibbi
ja
čuggen
iežas
juolgái
.
Maŋŋá
go
eadni
jámii
in
leat
gosii
hállan
iežan
giela
.
Mihkkalis
ii
leat
goasse
boastut
,
lohká
duhtavaš
hárjeheaddji
Gåre
maŋŋel
go
čielggai
ahte
joavku
gádju
saji
.
Mii
munnje
lei
ođas
,
lei
ahte
nu
olu
sajiin
álgoálbmotguovlluin
miehtá
máilmmi
lea
soahti
.
Mii
vánddardit
miehtá
suohkana
,
ja
jearahallat
olbmuid
.
Min
fálaldagain
lea
eaktun
ahte
oahppi
bargá
dáppe
muhtun
vissiis
áiggi
maŋŋel
go
lea
oahpuin
geargan
,
ja
dat
lea
čájehuvvon
ahte
dát
čatnanáigi
lea
dagahan
ahte
muhtimat
eai
váldde
vuostá
fálaldaga
,
čilge
Anton
.
Mis
lea
maid
bearráigeahčču
maŋŋil
,
ja
de
mii
fuobmát
makkár
goansttaid
sii
geavahit
,
ja
nuppes
gal
eai
šat
beasa
dakkár
goansttaid
geavahit
,
čilge
Johnsen
.
Mis
lei
buorre
oktavuohta
boazosápmelaččaiguin
miehtá
dien
dálvvi
,
ja
boazojápmin
iešguđet
siiddain
čájehii
geain
orui
eanemus
dárbu
doarjagiidda
,
lohká
Johan
Ingvald
.
Mu
lea
bággu
geavahit
beaivválaččat
mobiltelefuvnna
skuvlaáiggis
,
vai
beasan
diehtit
gosa
galggan
mannat
maŋŋel
skuvlla
,
dadjá
muhtun
nieida
.
Mu
mielas
lea
somá
johtit
,
báddet
ja
deaivvadit
lávluiguin
miehtá
Sámi
.
Mu
váibmoášši
lea
buoridit
sámi
eallindili
Norggas
ja
nannet
ovttasbarggu
riikkarájiid
rastá
ja
sajádaga
eamiálbmotmáilmmis
.
Muhto
dat
mii
ii
leat
vel
áibbas
čielggas
,
lea
movt
mii
galgat
dahkat
maŋŋil_go
doaimmat
heaittihuvvojit
,
lasiha
Dahl
.
Muhto
go
ohcamat
bohtet
maŋŋel
áigemeari
,
de
galget
earenoamáš
buorit
ákkat
jus
galget
oažžut
doarjaga
.
Muhto
maŋŋil
dáid
čoahkkimiid
gal
lea
buorre
doaivva
ahte
doaimmat
sáhttet
jotkojuvvot
,
vaikko
eanas
sajiin
lea
unnon
ruhta
,
loahpaha
Anton
.
Muhto
mii
oinniimet
ahte
viidodaga
dihte
lei
dárbu
ahte
maiddái
sii
bohte
fárrui
,
lohká
Pedersen
,
gii
mieđiha
ahte
dát
dáhpáhuvai
maŋŋel
go
olbmot
,
earret_eará
Johan
Mathis
Turi
lei
cuiggodan
ášši
.
Muhto
oainnán
ahte
dan
livččen
galgan
dahkat
juo
beaivvi
maŋŋil_go
ášši
deaddiluvvui
,
dadjá
Vedhugnes
.
Mun
in
oainne
eará
vejolašvuođa
,
go
mohtorjohtolat
mu
šilju
rastá
šaddá
áittan
mu
ja
mánáid
heggii
ja
dearvvašvuhtii
,
lohká
Johnsen
.
Mun
lean
badjel
jagi
vuovdán
guoli
miehtá
Finnmárkku
.
Mun
lean
oaidnán
su
máŋgga
háve
balus
ruohttame
vuovdde
čađa
,
ja
seaibi
faskasattai
birra
muoraid
;
muhto
ii
oktage
muorra
mannan
gaskat
,
vástidii
gáranas
.
Mun
válddán
dál
oktavuođa
min
nuoraiguin
geat
alit
oahpu
leat
váldime
,
ja
mun
hálidan
de
sidjiide
čájehit
ahte
Guovdageainnu
suohkan
hálida
iežas
nuoraid
fas
ruoktot
maŋŋel
go
leat
oahpuin
geargan
,
loahpaha
Guovdageainnu
sátnejođiheaddji
,
Anton
Dahl
.
Mus
lea
buorre
doaivva
ahte
mii
oažžut
veahki
stádas
,
dál
maŋŋil
dáid
čoahkkimiid
Oslos
,
lohká
Guovdageainnu
sátnejođiheaddji
Anton
Dahl
.
Nugo
dáiddárorganisašuvnnat
balle
,
Sámedikki
ásadettiin
lea
sámi
dáiddáriid
dilli
hedjonan
maŋŋá
go
Sámi
kulturráđđi
ásahuvvui
ja
eanaš
oasit
sámi
dáiddáriid
áššiin
sirdojuvvojedje
Norgga
kulturráđis
ja
kulturdepartemeanttas
dohko
.
Oahppit
eai
galgga
ieža
álgit
bohccuiguin
bargat
,
muhto
baicca
ovttasbarggu
čađa
muhtun
siiddain
,
beassat
oaidnit
ja
dovdat
boazosápmelaččaid
beaivválaš
eallima
,
lohká
oahpaheaddji
Sara
.
Sis
lei
olmmoš
dáppe
guokte
beaivvi
,
ja
sii
leat
maŋŋel
lohkan
ahte
Gáivuonas
manai
hirbmat
bures
,
ja
ahte
eai
sii
gal
leat
maidege
diekkáriid
oaidnán
go
medias
lea
beaggán
.
Stáda
berre
máksit
sávzadolliide
lassigoluid
guođoheami
oktavuođas
miehtá
geasi
,
ja
boazodolliide
fas
guottetáiggi
.
Suoma
stáda
,
mii
oamasta
eatnamiid
,
addá
huksenlobi
maŋŋel
go
hyttat
leat
ceggejuvvon
,
lohká
Hyvärinen
.
Sáhttá
dadjat
dán
mii
čahkkehii
guittot
mu
vuosttas
dola
,
reašká
Oiva
otne
45
jagi
maŋŋá
dán
dáhpáhusa
.
Sámi
leavga
lea
dohkkehuvvon
Sámekonfereanssas
ja
lea
leamaš
juo
geavahusas
máŋggaid
jagiid
,
nu_ahte
ii
leat
dárbbašlaš
mannat
dohkkehanproseassa
čađa
.
Sámi
oahppoplána
berre
geavahuvvot
miehtá
Davvi-Norgga
,
arvalii
Skåden
.
Sámi
universitehta
galgá
leat
ásahus
mii
stivre
universitehta
oahpahusa
ja
dohkkeha
dutkosiid
miehtá
Sámi
,
lohká
Valkeapää
.
Sámiid
gaskkas
lea
guhkes
árbevierru
ovttasbargat
giellapolitihkalaš
ja
giellafágalaš
bargguin
sihke
suopmanrájiid
ja
riikkarájiid
rastá
.
Vaikko
sáhttet
leat
báikkálaš
erohusat
,
de
dilli
aŋkke
lea
sullii
seamma_láhkái
miehtá
Finnmárkku
,
oaivvilda
Aarseth
.
Vuosttaš
vuorus
rivveje
mis
ovtta
moala
,
Mikkel
Aslak
Logje
čievččastii
guoros
mollii
maŋŋel
go
oaččui
spáppa
Per
Ottos
(
Pulk
)
.
Váikkuhusaid
ferte
veardidit
maŋŋel
dáhpáhusaid
,
dadjá
bisma
Steinholdt
.
Váre
vuoittášin
10
miljovnna
,
de
ráhkadivččen
ieš
bána
,
lohká
son
maŋŋel
go
fylkkagielda
ii
juolludan
tihppenruđaid
Kárášjoga
Mohtorsearvái
.
Álgen
Beaivvážii
diehtojuohkinjođiheaddjin
jahkebeale
maŋŋel
go
gergen
journalistaoahpus
,
ja
vuosttaš
geardde
go
hupmen
journalisttain
ballen
veahá
.
Sykkeltrimmen
manná
maid
guohtuneatnamiid
čađa
,
ja
movt
de
lea
go
lahka
1500
olbmo
leat
dás
mielde
,
imašta
Isak
Thomas
Triumf
.
Šála
lea
šaddán
beakkánin
,
lean
vuovdán
šálaid
miehtá
Norgga
.
Alit
,
fiskat
ja
ruoksat
,
gullui
guhká
maŋŋel
go
duopmár
lei
loahpahan
čiekčama
.
Faust
dikten
čuovui
Goethe
eallima
čađa
,
ja
nubbi
ja
deháleamos
oassi
bođii
maŋŋá
su
jápmima
.
Ná
eai
duostta
nu
gallis
,
lohke
geahččit
maŋŋel
čájálmasa
.
Dál
maŋŋil
sáhttá
dadjat
ahte
lea
váttis
diehtit
nu
sihkkarit
man
ollu
ávki
stuora
lávlun-
ja
juoigangilvvuin
lea
.
Maŋŋel
deaivvadii
bárdni
boares
áhkuin
,
go
lei
fas
mátkkis
gonagasgárdimii
.
Vieris
vástida
:
Gal
don
beasat
maŋŋel
diehtit
,
muhto
don
galggat
girjjiid
čállit
,
maid
dal
leat
čállimin
,
ja
galggat
báhpiriid
deavdit
.
Øystein
Hauge
,
gii
lea
guorahallan
Deanunjálmmi
,
muitala
ahte
ođđa
rádjá
ii
šatta
ovdal_go
maŋŋá
geasi
.
Øystein
Kjørstad
boahtá
vuoji
sáddo
čađa
,
ollá
rámpii
mii
lei
ráhkaduvvon
,
ja
fáhkka
lea
vulosoivviid
áimmus
.
áigi
ovdal
ja
maŋŋá
Nils
Utsi
¶
álggahuvvo
fas
ealgabivdu
miehtá
Finnmárkku
.
ášši
gieđahallama
oktavuođas
áigot
dieđihit
iežaset
miellahttun
bellodahkii
ja
de
gáibidit
sihke
hállan-
,
árvalan-
ja
jienastanvuoigatvuođa
,
de
šaddá
dát
veháš
boastut
,
dan
dahkat
maŋŋel
go
jahkečoahkkin
lea
álggahuvvon
.
–
160
iešdáhtolaš
bargit
ledje
bárggus
čađa
festivála
,
sin
hága
ii
livčče
šaddat
festivála
.
–
Ballen
issorasat
heasta
ii
birge
go
ledje
garra
gilvaleaddjit
boahtán
Suomas
,
logai
kárášjohkalaš
Lill
Tove
(
22
)
dalá
maŋŋá
doalvvi
.
–
Beaivvi
maŋŋá
go
mu
áhčči
jámii
,
de
háleštin
mu
oappáin
telefuvnnas
.
–
Bearráigeahčuráđđi
gielista
Sámi
fáŋggas
lea
vuoigatvuohta
beassat
dulkka
čađa
hállat
,
earret_eará
bearráigeahčuráđiin
ja
earáin
geat
eai
ádde
sámegiela
.
–
Bihtás
váldo
vuođđu
dáin
dokumentáralaš
dáhpáhusain
ja
áigu
dáinna
čájálmasain
oažžut
gehččiid
fas
nuppes
jurddašit
dán
historjjá
birra
máid
sii
dovdet
bures
,
boahtá
maid
ovdan
dieđáhusas
,
mii
joatká
ná
:
–
Guhttalogivihtta
jagi
maŋŋel
dán
surgadis
dáhpáhusa
sáhttá
dán
historjjá
geahččat
ođđa
čalmmiiguin
.
Bisma
Per
Oskar
Kjølaas
buvttii
dearvvuođaid
boares
girkui
ja
logai
sus
boares
niehku
dál
ollašuvvan
,
go
searvegoddi
fas
sáhttá
geavahit
girku
ipmilbálvalusaide
maŋŋá
divvuma
ja
sávai
girku
šaddá
buressivdnádussan
.
–
Buot
maid
sáddet
,
fertet
vuos
dárkilit
mihtidit
ja
vihkket
,
vai
mannet
njuovžilit
tuollu
čađa
Ruššii
.
–
Bussá
lea
leamaš
viesus
ija
miehtá
,
muhto
du
náhkkegahpir
lei
olgun
tráhpá
alde
.
–
Ceavzit
joatkkaskuvlla
,
ja
dan
maŋŋá
beassat
juridihka
ohppui
.
–
Dakkár
áššiin
šaddat
miehtá
viesu
ohcat
olbmuid
,
de
lávejit
bissut
gávdnot
,
dadjá
Grønnli
.
–
Dal
lean
maŋŋel
gullan
ahte
leat
vel
guokte
lávu
dahje
tealttá
suoláduvvon
.
–
Dan
gal
ferte
boahtteáigi
čájehit
,
čaimmiha
movttegis
nieida
,
gii
guhkes
áiggi
stuđeremiid
maŋŋá
Romssa
Universitehtas
lea
máhccan
fas
Kárášjohkii
.
–
Dan
maŋŋá
lean
ollu
bargan
gielain
.
–
Dan
mun
gal
ádden
jus
daid
goas
nu
beasaha
rastá
Deanu
,
muhto
go
leat
álgán
boahtit
juohke
dálvvi
lea
imaš
,
dadjá
Guttorm
.
–
Dasa
ahte
olgoriikkalaččat
besset
dál
bivdit
jávreguliid
ja
rievssahiid
miehtá
Finnmárkku
,
ii
lean
oktage
gii
loktii
suorpmage
bissehit
dan
EEO
njuolggadusa
,
muitala
Pedersen
.
–
Dat
ii
leat
nu_ahte
don
fertet
soahtái
mannat
maŋŋel
go
leat
geargan
militearas
.
–
Dat
lea
ihtán
deike
bohccuid
geažil
mat
maid
leat
miehtá
gieldda
.
–
Dat
lei
máilmmi
somá
,
dadjá
Nina
Aleksandersen
maŋŋel
gilvvu
.
–
Dat
manai
hui
bures
,
logai
váldorolla
,
Jovna
Nilás
,
neavttár
Ingor
Ánte
Áilu
Gaup
maŋŋil
vuosttaš
čájálmasa
.
•
Datavurkkodannjuolggadusat
leat
maŋiduvvon
válggaid
maŋŋá
.
Dattege
vuigii
son
maŋŋá
ahte
ledje
gal
oalle
ollu
nearvvat
,
muhto
sis
han
vel
leat
guokte
vahku
dassái
go
galget
čájehit
dán
bihtá
.
–
De
dát
lei
oba
suohtas
,
dajai
Ole
Gabriel
Buljo
go
njuikii
vulos
lávdde
alde
maŋŋel
go
maŋemus
joavku
,
Duolva
Duottar-lunttat
ledje
mannan
eret
lávdde
alde
.
–
De
gal
baicce
ilbmet
stuorra
váikkuhusat
miehtá
Eurohpá
,
jus
dat
gal
moriha
,
oaivvilda
son
.
–
Deháleamos
ášši
maid
birasgáhttenministtar
Erik
Solheim
hui
čielgasit
lohpidii
lea
ahte
mii
galgat
beassat
ávkkástallat
luondduriggodagaid
maiddái
geavahettiin
mohtorfievrruid
,
muitala
Deanu
sátnejođiheaddji
maŋŋá
maŋŋebárgga
čoahkkima
Birasgáhttendepartemeanttain
Oslos
.
–
Die
lei
buorre
árvalus
Tor
Mikalsenis
,
danin_go
mii
diehtit
ahte
jahkásaš
reantu
75
miljovnnas
,
lea
birrasit
njeallje
miljovnna
ja
dainna
ii
olát
nu
guhkás
jus
galgá
oláhit
miehtá
Sámi
,
dadjá
NSR
parlamentáralaš
jođiheaddji
Aili
Keskitalo
.
–
Dieđusge
háliidit
ođđa
šiehtadusaid
maŋŋel
dán
,
muhto
dál
mii
vuos
háliidit
dán
barggu
čađahit
nu
bures
go
sáhttit
,
ja
čájehit
buriid
bohtosiid
.
–
Dieđátgo
maid
mun
váillahan
maŋŋá
go
lean
geargan
návehiin
Válljogas
?
Dihkenjoammun
2006
čavčča
miehtá
riikka
lea
ain
stuorra
giksin
ollu
skuvllaide
.
–
Doaivumis
mii
nagodat
ná
maid
bisuhit
nuoraid
guhkit
dán
birrasis
dál
,
go
dávjá
sii
"
jávket
"
maŋŋá
vuođđoskuvlla
,
lohká
Boine
ja
čilge
mo
heaibun
lea
mearkkašan
guovllu
nuoraide
.
–
Duopmár
galgá
gierdat
gullat
go
lea
hejot
dubmen
,
logai
Sandvik
mediai
maŋŋel
čiekčama
.
–
Dáinna
čájálmasain
leat
duođaid
lihkostuvvan
go
olbmot
leat
issorasat
spežžon
ja
illudan
maŋŋá
go
leat
oaidnán
bihtá
.
–
Dál
bat
juo
nogai
,
dajai
muhtin
duđavaš
geahčči
,
maŋŋá
go
eahkeda
láidesteaddjit
leigga
sávvan
buori
mátkki
ruoktot
buohkaide
.
–
Dál
berrejit
NSR:a
njunnožat
árvvoštallat
Heaika
Skum
čállingotti
jođiheaddji
virggi
farggamusat
,
ja
čorget
dili
organisašuvnnas
maŋŋá
go
son
lea
válljejuvvon
jođiheaddjin
Finnmárkku
Luonddugáhttenlihttui
.
–
Dál
dat
gal
lea
diet
romát
nai
oalát
nohkkan
,
dadjalii
Beardna
maŋŋel
go
lei
sádden
spiinni
agálaš
spiidnemáilbmái
.
–
Dál
eat
váhnemat
dárbbaš
jurddašit
go
mánáideamet
sáddet
skuvlii
busse
mielde
ahte
mo
dál
,
ollejit
go
dearvan
fas
ruoktot
maŋŋel
skuvlla
.
–
Dál
geahčestit
olgomáilmmis
Sápmái
movt
álgoálbmotgažaldagaid
galgá
čoavdit
riikkarájiid
rastá
,
einnosta
stáhtačálli
Raimo
Valle
maŋŋel
go
Norga
,
Ruoŧŧa
ja
Suopma
soabadedje
bargat
viidáseappot
konvenšuvdnačállosiin
.
–
Dál
go
viimmat
lea
biedju
ja
mun
ieš
goikan
giđđadulvvi
maŋŋel
.
–
Dál
lea
vássán
guokte
mánu
ja
ain
fieradit
ruskkat
miehtá
.
–
Dál
lean
duhtavaš
ja
čuojahemiin
manai
hui
bures
,
son
moddjá
maŋŋel
release-konseartta
Rockefelleris
.
–
Dálvet
lea
lossat
johtit
ja
maŋŋá
barggu
vel
vuodjit
máŋggaid
miillaid
ovdanruoktot
.
–
Dán
in
lean
gal
goassege
jáhkkán
,
dieđusge
ledjen
mun
sávvan
ahte
manná
bures
,
muhto
in
lean
vuordán
ná
bures
mannat
,
dajai
Anne
Risten
Sara
maŋŋel
beallefinálaid
.
–
Dán
maŋŋá
leat
boahtán
dievva
raporttat
Dárkkisteaddjis
,
moittii
son
ráđđealbmá
,
gii
navdui
gielisteaddjin
go
lea
šiitán
ja
čiegadan
daid
go
dušše
ovtta
lea
buktán
ovdán
gielddastivrii
.
”
Dán
njealját
,
2008-2011
,
áigodagas
lea
Näkkäläjärvi
easkka
dat
nubbi
gii
jođiha
sámiid
álbmotválljejuvvon
orgána
,
1996
ásaheami
rájes
Pekka
Aikio
16
jagi
maŋŋá
,
gii
fas
ii
searvan
mielde
gilvui
.
–
Dán
vahkkoloahpa
mis
lea
jahkečoahkkin
ja
válggaid
maŋŋel
oaidnit
gii
šaddá
ođđa
jođiheaddjin
,
lohká
son
.
–
Dárbbašan
veahki
Vuossárgga
maŋŋelgaskabeaivvi
čuodjalahttá
Piera
fas
,
son
lea
suhttan
ja
eddon
maŋŋá
go
fas
lea
geahččalan
oažžut
vástádusaid
olgoriikadepartemeanttas
.
–
Dát
gal
lea
hui
šállošahtti
,
ja
erenoamážit
jándora
maŋŋá
bearráigeahču
ja
seamma
buhcciin
.
–
Dát
lea
ođđa
prográmmaráđđi
mii
maŋŋá
ođđajagi
lea
doaibmagoahtán
,
nu_ahte
dien
ášši
eat
ba
dovddage
.
–
Dát
lei
vissa
vuosttas
guolli
maid
godden
gilvvuid
oktavuođas
,
maŋŋá
dan
in
goddán
go
moadde
ditti
.
–
Eai
leat
sámegiel
girjjit
ja
bargobihtát
sámegillii
,
muhto
dál
leat
bargame
neahttasiiddu
jorgalit
sámegillii
,
golbma
jagi
maŋŋel
go
mearride
ahte
buohkat
galget
iežaset
gilli
oažžut
oahpu
,
dadjá
Finnmárkku
sotnabeaiskuvlla
konsuleanta
Per
Fedje
.
–
Eai
oslolaččat
dieđe
mii
dáppe
dáhpáhuvvá
,
dadjá
Utsi
,
gii
muittuha
stipeandda
ulbmila
,
ahte
dáiddárat
miehtá
Norgga
galget
oažžut
bargovejolašvuođa
ja
birgejumi
ráfis
bargat
dáidagiin
.
–
Eallin
lea
rievdan
maŋŋá
go
loahpahin
nuppi
gávppi
Tenohalli
,
muitala
gávpeolmmái
.
–
Eambbo
dramatihkka
Maŋŋel
loahppavuodjima
bođii
vel
ovdan
ahte
Bitis
lei
luoitán
skohteris
vuoláš
.
–
Earenoamáš
ášši
Tunheim
muitala
ikte
hupman
boazopolitiijain
ja
lohká
ožžon
diehtit
ahte
sii
galget
dutkojuvvot
áššis
ja
ahte
son
ferte
addit
politiijaide
raportta
maid
čálii
dalle
maŋŋel
dáhpáhusa
.
–
Earret
eará
galgá
filbma
čájehit
man_láhkái
dutkit
čohkkejit
dieđuid
vuona
birra
,
ja
man_láhkái
guolásteaddjit
čohkkejit
dieđuid
vuona
birra
,
ja
man_láhkái
sii
leat
dahkan
dan
buolvvaid
čađa
,
muitala
son
.
–
Easkka
maŋŋel
go
heajain
álgen
mannat
ja
doppe
gullen
earáid
maid
juoigamin
,
atnigohten
árvvus
juoigama
.
–
Eat
lean
vuordán
gal
vuoitit
,
lohká
Máret
Charlotte
Logje
maŋŋel
8.
oassefinála
Norway
Cupa
A-loahppagilvvus
.
–
Eat
loga
ahte
sii
berrejit
,
go
dá
lea
juoidá
man
juohkehaš
ieš
vállje
,
dadjet
konfirmánttat
,
geat
movttegit
vuostái
válde
konfirmašuvnna
kursaduođaštusaid
maŋŋá
doaluid
.
–
Eaŋgalas
TV-fitnodat
boahtá
ráhkadit
dokumentára
filmma
beakkán
sámi
spábbačikčiid
birra
ja
ollu
olgoriikka
mediat
leat
maid
boahtimin
,
ja
miehtá
máilmmi
leat
journalisttat
boahtimin
.
–
El-rávdnji
jávkkai
olles
Girkonjárggas
moatti
minuhttii
,
muhto
aggregáhtta
doaibmagođii
moadde
sekundda
maŋŋil
.
–
Elliidsuodjalusa
bargu
lea
čájehit
ealáhuseallimii
ja
politihkkariidda
man
stuora
vuosteháhku
lea
náhkkeealáhusa
vuostá
miehtá
riikka
,
lohká
son
.
–
Ferte
gierdat
earáid
oaiviliid
jus
earát
galget
dohkkehit
mu
oaiviliid
,
lohká
Jenny
geas
maiddái
leat
ollu
doarjut
maŋŋil
Idola
.
–
Ferten
mieđihit
ahte
bávččastii
go
eat
beassan
golli
ávvudit
iežamet
fancáiguin
,
logai
Hamren
VG
aviisii
maŋŋel
čiekčama
.
–
Filmmas
oaidnit
movt
olbmuin
várra
lei
dan
áigge
ovdal
stuimmiid
,
muhto
lei
ollu
mii
dáhpáhuvai
maŋŋel
,
dadjá
Unni
ja
geahčada
sohkagirjji
,
masa
lea
čállon
veaháš
Iŋggá
ja
Ántte
birra
.
–
Finánsaroassu
váikkuha
maiddái
NAV
kantuvrraide
miehtá
riika
,
Bargguhisvuohta
lassána
ja
NAV
áššemeannudeapmi
lea
veaháš
njoazit
go
ovdal
.
–
Fylkkamánni
lea
dál
oaidnán
dárbbu
addit
lobi
báhčit
albasa
maŋŋil_go
mii
leat
gávdnan
fas
sullii
seamma
olu
ráppiid
go
njukčamánu
rádjái
leimmet
dahkan
.
–
Fágalaš
rávvagiid
mielde
diktit
mii
dákko
fas
šaddat
jeahkáliid
ja
suinniid
maŋŋel
go
dáppe
leat
fárren
eret
.
–
Galggašii
okta
olmmoš
gii
bargá
márkana
ektui
čađa
gaskka
ja
mii
čuovvu
dan
ja
márkanastá
bohccobierggu
,
dadjá
KRO
jođiheaddji
Per
Mathis
Oskal
.
–
Galgá
oba
nanu
organisašuvdna
,
mii
nagoda
unnimus
miljovdnabeali
ruvnno
ieš
nagodit
ruhtadit
,
ja
galgá
olmmoš
geas
lea
dáhttu
ollášuhttit
dan
duohken
,
dadjá
Birger
Winsa
guhte
illá
lea
vel
seivon
maŋŋel
bures
lihkosmuvvan
lágideami
Lulejus
.
–
Galgá
álggahit
farggamusat
ovddidit
sámeoahpahusa
oppalaččat
ja
giela
oahpahusa
buktit
lunddolaš
oassin
skuvlabargui
miehtá
riikka
,
oaivvilda
bargojoavku
.
–
Giđabeallái
plánet
20
konseartta
miehtá
Eurohpá
.
–
Go
beare
smiehtan
ahte
mun
galggan
dáhttut
sátnevuoru
maŋŋá
,
de
sakŋida
čoavji
.
–
Go
duolvačáhcerusttet
ii
doaimma
eavttuid
ja
njuolggadusaid
mielde
,
de
mearkkaša
dat
ahte
ii
leat
čavddis
ja
hivssetbázahusat
golget
čađa
ja
čoagganit
táŋkka
vuollái
,
gos
áiggi
mielde
sáhttet
dagahit
kemihkalaš
reakšuvnna
man
boađus
lea
sáltesivra
ja
mii
sáhttá
mannat
vuođđočáhcái
ja
Kárášjohkii
ja
Detnui
,
dadjá
Sæther
.
–
Go
dál
automáhtalaš
friddjagoartaortnet
boahtá
,
de
ožžot
olbmot
dan
poasttas
golbma
vahkku
maŋŋel
,
go
friddjagoartaráji
olaha
,
dieđiha
Dearvvašvuođadirektoráhta
prošeaktadirektevra
,
Christine
Bergland
.
–
Go
mii
diehtit
movt
ekologalaš
dilli
miehtá
rittu
lea
vearránan
maŋimuš
logijagiin
,
ja
man
garrasit
dát
lea
váikkuhan
earret_eará
riddodorskebivdui
ja
dieinnalágiin
riddoservodahkii
,
de
lea
seamma
go
resurssaiguin
speallan
álggahit
šákšabivddu
dál
,
dadjá
Sámedikki
várrepresideanta
Marianne
Balto
preassadieđáhusastis
.
–
Go
mii
eat
oaččo
moala
ráŋggáštusčievččastemiin
,
de
lea
váttis
vuoitit
čiekčama
,
logai
Sámi
riikajoavkku
hárjeheaddji
Morten
Pedersen
maŋŋel
čiekčama
.
–
Go
ruhtahivvodaga
lasihit
,
de
beassat
mii
dasto
lasihit
virggiid
miehtá
Sámi
guovlluide
,
ja
dainna
lágiin
nannet
ahte
sámi
beroštumit
ovddiduvvojit
,
ja
dan
maid
diehtit
ahte
stuora
oassi
sámiin
eai
hálddaš
sámegiela
,
ii
čálalaččat
iige
njálmmálaččat
,
dasto
in
bala
ahte
mii
eat
oaččo
iežamet
oasi
,
oaivvilda
Wulff
.
–
Go
čohkká
politiijakantuvrras
ja
dutkojuvvo
,
de
orru
dego
vearredáhkki
,
vaikko
maŋŋel
čájehuvvo
ahte
in
leat
verrošan
ja
ášši
heaittihuvvo
,
muitalii
son
.
–
Goahtegearregis
diehtit
ahte
go
govdabáddi
boahtá
miehtá
Sis-Finnmárkui
,
buot
sámegiliide
,
dalle
ožžot
olbmot
vejolašvuođa
ovdánit
ja
sáhttet
iežaset
gálvvuid
vuovdigoahtit
interneahta
bokte
.
–
Golbma
luohká
besse
fas
oaidnit
iežaset
oahpaheddjiid
,
birrasiid
njealljelogi
jagi
maŋŋel
go
gearggaimet
vuođđoskuvllas
,
muitala
son
.
•
Govčča
njuni
ja
njálmmi
bábirnjunneliinniin
go
gosat
dahje
gasttát
,
ja
bálkes
njunneliinni
maŋŋá
geavaheami
,
dahje
gosa
gieđa
vuostá
.
–
Gullat
olu
mánáid
ja
nuoraid
hállamin
gaskaneaset
máttasámegiela
,
liggii
eanemusat
mu
váimmu
,
lohká
Sámedikki
ráđđelahttu
,
Ellinor
Marita
Jåma
,
maŋŋá
sámegieloahpahusa
konferánssa
Troandimis
.
–
Gánneha
maid
fuomášuhttit
mo
šiehtadus
sihkkarastá
midjiide
rievtti
ođđa
šiehtadusa
dahkat
čakčii
jus
gilvva-
ja
fuođargolut
lassánit
eambbo
maid
leat
šiehtadusas
navdán
.
–
Hui
buorre
konsearta
,
logaiba
goappašagat
maŋŋá
konseartta
.
–
Hui
somá
ja
lean
hui
rámis
go
justa
mun
bessen
ovddastit
sápmelaš
boazodoalu
,
dadjá
Máret
Elle
maŋŋá
go
MTV
filbmajoavku
leat
guođđán
su
siidda
ja
Sámi
.
–
Hui
suohtas
vaikke
vuosttaš
dubmemis
ledje
veahá
nearvvat
,
muhto
dat
manai
bures
ja
guktot
joavkkut
rábmoje
maŋŋel
spealu
.
–
Hui
váivi
ahte
eai
gaikko
vulos
áiddiid
maŋŋá
dálvvi
,
lohká
Kárášjoga
Ealgabivdu
searvvi
ovdaolmmoš
Jan
Idar
Somby
.
–
Háliidin
máhccat
maŋŋá
goahkkaskuvlejumi
ruoktot
mánnávuođa
báikái
,
muhto
go
ii
lean
bargosadji
gávdnamis
,
mii
bat
leai
eará
go
ieš
álggahit
bargosaji
.
–
Hástalus
lea
oažžut
nuoraid
mielde
girkoeallimii
,
vai
sii
oidnet
iežaset
saji
,
ii
dušše
konfirmašuvdnaáiggi
,
muhto
ovdal
ja
maŋŋel
maid
.
–
Ieš
gal
in
mearkkašan
go
gužže
mu
njeaiga
,
muhto
gullen
maŋŋá
ahte
ledje
dahkan
dan
.
–
Ii
leat
goassege
buorre
bargat
iđitveaigái
go
čiekčamat
leat
beaivvi
maŋŋel
,
lohká
Pulk
.
–
Ii
leat
heaitán
,
sus
ii
leat
leamašan
dilli
maŋŋel
go
máná
oaččuime
.
–
Ii
leat
nu_ahte
báŋku
gidde
uvssaid
maŋŋá
2012
,
baicce
besset
olles
beaivvi
doibmet
áššiid
.
–
Ii
leat
vuosttaš
geardde
go
suohkanstivra
lea
juolludan
ruđa
,
ja
maŋŋel
fas
maŋidan
huksema
.
–
Ii
oktage
háliit
dulkka
čađa
hállat
¶
–
Imaš
orru
ahte
olles
bealli
riikkas
lea
čuhppon
rastá
.
–
In
dieđe
masa
ruđa
bijan
,
muhto
lea
goit
buorre
lassi
luopmoruhta
,
dajai
ieš
maŋŋel
go
vuittii
.
–
In
duostta
dadjat
ahte
dá
lea
stuora
váttisvuohta
miehtá
ja
in
hálit
ovttage
sivahallat
,
dadjá
Turi
,
muhto
lohká
dákkár
áššiid
maid
sáhttit
váikkuhit
dasa
man
ollu
boazodoalli
oažžu
máksojuvvot
bierggu
ovddas
maid
vuovdá
.
–
In
lean
doivon
sii
ipmirdit
luođis
,
muhto
lei
buorre
go
dan
gusto
dahke
,
lohká
Berg
dalá
maŋŋel
jury
almmuheami
.
–
In
leat
goassege
oasálastán
dákkár
gilvvuin
,
čilgii
son
maŋŋel
go
oaččui
242
čuoggá
ja
olahii
3
.
–
In
leat
goassege
vásihan
ná
Mari
Boine
lohká
iežas
čuojahan
miehtá
máilmmi
,
muhto
ii
leat
goassege
vásihan
dákkár
heajos
vásáhusa
go
beassážiid
Guovdageainnus
,
go
bealli
dain
olbmuin
eai
várra
diehtánge
gii
čuojaha
dan
konsearttas
,
sii
beare
barge
áibbas
eará
ja
eai
lean
musihka
gal
vuolgán
guldalit
.
–
In
leat
rievtti
mielde
ráhkkanan
vuovdit
biilla
ja
bartta
ovttatmanos
,
muhto
easkka
maŋŋel
geasseluomu
.
–
In
leat
sivahallame
dušše
nieiddažiid
,
muhto
sii
fertejit
guoddit
oasi
sivas
,
cealká
ráppár
ieš
dál
maŋŋil
.
–
In
moaitán
Hætta
Jurista
Leif
Dunfjeld
dadjá
maŋŋel
ahte
son
ii
goasse
oaivvildan
dan
moaitaga
njuolga
Hættai
.
–
In
sivahala
dušše
nieiddažiid
,
muhto
oaivvildan
ahte
sii
fertejit
guoddit
oasi
sivas
,
dadjá
Slincraze
dál
maŋŋil
.
–
Ipmirdat
diehtodárbbu
Nuorta-Finnmárkku
politiijaguovllu
politiinspektevra
,
Ellen
Katrine
Hætta
,
lohká
juohkehaččas
lea
friddjavuohta
oastit
veahki
priváhta
guorahallis
,
jus
iežaset
mielas
eai
leat
ožžon
daid
dieđuid
maid
ledje
bivdán
politiija
dutkosa
čađa
.
–
Irggiin
mátkkoštit
miehtá
máilmmi
.
–
It
dárbbaš
,
bátni
lea
ija
miehtá
vuorjan
mu
,
dál
mun
gal
mávssahan
dan
!
–
Juoga
ládje
ferte
boazodoallohoavda
bákkus
bealuštit
daid
daguid
dehe
váilevaš
daguid
,
mat
leat
oassečilgehussan
dasa
go
bohccot
dál
jápmet
nealgái
,
lohká
NRK
Sámi
ođashoavda
,
Kent
Valio
,
Ávvirii
maŋŋel
go
boazodoallohoavda
moittii
mediaid
goziheami
boazojámus
mannan
čavčča
ja
skábma
.
–
Jus
boahtit
ovttaoaivilii
maŋŋel
konsultašuvdnačoahkkima
,
de
lea
departemeantta
duohken
loahpalaččat
dohkkehit
oahppoplána
,
čilge
Sperre
vel
ja
ja
dáhkida
ahte
dan
rájes
go
nu
guhkás
olle
ahte
lea
vel
dušše
departemeanttas
dohkkehit
plána
,
de
manná
proseassa
jođánit
.
–
Jus
daid
čoahkkinplánaid
ii
čuovo
,
de
šaddá
oalle
váttis
fas
maŋŋá
oažžut
čoahkkái
olbmuid
.
–
Jus
galgá
leat
vejolaš
čađahit
boazolohkama
dáinnalágiin
,
de
ferte
ovdamearkka
dihte
buot
gárddiid
rievdadit
,
nu_ahte
bohccot
bohtet
nu
gáržžes
áiddiid
čađa
,
ahte
nákce
lohkat
bohccuid
ovttaid
mielde
.
–
Jáhkehahtti
mii
oažžut
reálareanttu
vearu
maŋŋá
mii
lea
nolla
čavčča
mielde
,
lohká
son
.
–
Lea
dehálaš
nuoraide
oahpásmuvvat
rastá
riikarájiid
ja
barget
ovttas
.
–
Lea
eahpesihkarvuohta
das
mo
vuovdinlobi
njuolggadusaid
dulkot
ja
leat
go
guokte
olles
buolliviidnabohttala
vuvdojuvvon
vai
eai
,
iige
ášši
sáhte
dál
šat
maŋŋá
dárkut
,
čilge
várresátnejođiheaddji
Hansen
.
–
Lea
go
duohta
,
jearai
rieban
ja
dan
ámadadju
dego
moddjái
go
gulai
dál
beassá
rastá
eanu
.
–
Lea
go
duođas
duohta
,
lei
vuosttaš
maid
nisu
logai
go
Norsk
Tipping
čuojahii
sutnje
maŋŋel
vuorbádeami
.
–
Lea
han
dat
álo
buorre
ášši
,
go
varra
duoldagoahtá
,
čaibmá
álo
movttegis
Ursula
Länsman
rumbogieđaid
maŋŋá
konseartta
lávddi
duogábealde
.
–
Lea
ortnegis
njuovvat
dovdameahttumiid
,
muhto
easka
dan
maŋŋá
go
geažotbealji
eaiggát
lea
duođaštuvvon
.
–
Lea
suorggahahtii
go
heahtetelefuvdna
113
ii
doaimma
dáppe
,
lohkaba
soai
maŋŋel
lihkohisvuođa
mii
lei
duorastaga
sudno
astoáiggevisoža
buohta
riikageaidnu
93:s
.
–
Lea
váivi
gullat
ja
oaidnit
maid
Nils
Åge
Hansen
ja
su
eamit
vásiheaba
,
jus
eat
gávnna
sámegiel
hálli
olbmuid
,
de
fertet
dohkkehit
earágielagiid
ja
sidjiide
maŋŋá
oahpahit
sámegiela
,
lohká
Kárášjoga
sátnejođiheaddji
Kjell
Sæther
.
–
Lean
ain
vaikko_man
buorre
nissonolmmoš
–
Mun
lean
muhtin
olbmuiguin
hállan
maŋŋá
go
vulgen
TV:i
moadde
jagi
dás
ovdal
muitalit
čižžeborasdávdda
birra
.
–
Lean
beahtahallan
go
Deanu_gielda
ii
addán
munnje
doarjaga
guollevuovdinfitnodahkii
,
muitala
Henry
Henriksen
maŋŋel
go
Deanu
gieldda
ealáhusfoandda
stivra
hilggui
su
ohcama
.
–
Lean
giitevaš
čuohpadussii
,
lean
sáhttán
dan
maŋŋá
eallit
dearvvaslaččat
.
–
Lean
maid
leamaš
eará
cupain
ja
čiekčamiin
,
Jielleváris
ja
Nilut
Cupas
,
muhto
Márjá
Sofe
gal
ledjen
juo
mearridan
maŋŋel
go
Roger
Finjord:ain
ledjen
ságastallan
su
birra
,
gii
lea
biireovddasvástideaddji
ja
Team
Finnmárkku
jođiheaddji
,
.
–
Leat
duođaid
guhká
vuordán
,
dadjá
anáraš
Anu
Pietikäinen
go
12
jagi
maŋŋá
Sámedikki
ásaheami
easka
vuhtii
váldo
sámi
giellaláhka
dáid
gielaide
.
–
Leat
eamiálbmogat
ieža
geat
muitalit
vásáhusaideaset
birra
,
ja
Ealát-prošeakta
lea
leamaš
mielde
loktemis
báikkálaš
návccaid
,
dajai
Pogodaev
maŋŋá
dokumentára
čájeheami
.
–
Ledje
hávskás
geahččit
dáppe
,
lohká
Finn
Arild
Selnes
maŋŋá
go
sii
ledje
geargan
guoimmuhit
iežaset
čájálmasain
veaháš
badjel
čuođi
olbmo
Rica
hoteallas
Kárášjogas
.
–
Lei
buorre
mávssaheapmi
,
logai
son
maŋŋel
čiekčama
.
–
Lei
duođaid
mu
ávvubeaivi
otne
,
logai
Jostein
Biti
maŋŋá
gilvvuid
.
–
Lei
gal
mealgat
eanet
go
mon
ledjen
vuordán
,
logai
son
maŋŋá
go
lei
ožžon
medálja
geigejuvvot
.
–
Lei
hui
somá
goddit
goadjima
,
muhto
dat
lei
hui
lojes
guolli
,
muitala
luossabivdi
,
guhte
lea
juo
goddán
dan
meare
ahte
birge
dálvvi
miehtá
.
–
Leimme
doppe
iskame
maŋŋel
go
siiddas
oaččuime
dieđu
ahte
lea
gumpe
dien
guovllus
,
ja
sáhttit
duođaštit
ahte
lea
gumpe
mii
lea
goddán
golbma
bohcco
ja
hávváduhttán
muhtun
bohccuid
mat
leat
vardán
,
muitala
Henrik
I.
Eira
Stáda
luonddubearráigeahčus
.
–
Lihkus
ledje
gistát
gieđas
,
eaige
nagodan
čađa
daid
gaskkestit
,
lohká
suorganan
Per
Johannes
Eira
,
geas
lea
geasseorohat
Beaskáđđasis
,
gos
lei
čohkkeme
bohccuid
mat
leat
báhcán
ealus
,
go
eanaš
ealuin
ledje
juo
johtán
dálveorohahkii
.
–
Livččii
somá
oastit
biilla
,
vaikko
viessobiilla
ja
vuodjit
gulul
dien
stuorra
riikka
čađa
.
–
Loahpalaš
mearrádusa
searvamis
eat
leat
vel
dahkan
,
muhto
goit
diibmá
,
vuoittu
maŋŋá
,
háleštallui
maiddái
dán
jagi
searvat
dása
,
muitala
oahpaheaddji
Nillá
Tapiola
.
–
Logahaga
maŋŋá
mus
ledje
plánat
soahteveaga
ektui
,
ohcen
áibmofámuide
.
–
Láven
dihtora
ovdii
čohkkedit
surfet
ja
guldalit
musihka
,
maŋŋel
go
mánáguovttos
leaba
nohkkan
.
–
Maid
dan
maŋŋel
barget
?
–
Maid
jus
mu
smávva
mánát
livččiiga
das
stoahkamin
,
jearrá
son
ja
gáibida
ahte
gielda
dál
sihkarastá
kummalohkiid
.
–
Maid
,
dakkár
man
čađa
sáhttá
čierastit
?
–
Mannan
dálvvi
čoahkkima
maŋŋá
mus
láttai
jurdda
álgit
boazoisidin
,
dan
ovdal
ledjen
veháš
eahpesihkkar
,
vaikke
olbmot
ledje
juo
sihtan
mu
máŋgii
searvat
boazoisitválgii
,
Nils
Heaika
dadjá
.
–
Maŋŋel
dan
čiekčama
dieđán
eanet
makkár
joavkku
sáhtán
Hámmárfestii
sáddet
,
muitalii
Sandvik
ikte
.
–
Maŋŋel
digaštallama
bohte
máŋggas
mu
ságain
ja
čájehuvvo
ahte
eai
buohkat
leat
min
vuostá
,
dadjá
son
.
–
Maŋŋel
go
almmuheimme
nama
,
de
letne
gullan
ahte
lea
juo
okta
fitnodat
/
neahttasiidu
man
namma
lea
Boddu
.
–
Maŋŋel
go
dáinna
álggiimet
,
de
lassánii
lohku
ovttatmanos
,
dadjá
Myhre
.
–
Maŋŋel
go
mii
fitnodaga
álggaheimmet
,
de
leat
mii
čađahan
eanas
dakkár
oanehis
áigodaga
bargguid
,
ja
dál
lea
hui
buorre
go
lea
bargu
guhkit
áigodagas
.
”
Maŋŋel
massii
doahttalusa
ja
šattai
ieš
dat
geas
garraseamos
suhttu
.
–
Maŋŋel
moadde
buori
geassemánu
dovde
moai
man
bures
márkan
lea
váldán
vuostá
fálaldaga
.
–
Maŋŋá
21.00
eai
beasa
nuorat
geat
leat
vuollil
18
jagi
Barii
.
–
Maŋŋá
Marseille
táhpehallama
leat
buot
Brann
niegut
billašuvvan
ovdal_go
leage
čakčamánnu
šaddan
.
–
Maŋŋá
dákkár
lihkohisvuođa
,
de
lea
sierra
proseassa
dušše
máhttit
hálddašit
jurdagiid
ja
vásáhusaid
.
–
Maŋŋá
go
ođas
beakkehii
ovddit
beaivvi
ahte
kássat
heaittihuvvojit
Seastinbáŋkkus
,
de
sii
goittot
Kárášjogas
eai
leat
vel
ožžon
makkárge
reakšuvnnaid
iežamet
kundariin
,
muitala
Persen
.
–
Maŋŋá
go
stivra
ja
Deanu
Searat
vuoittahalle
mottiin
áššiin
,
de
vásihii
min
searvvis
oassálasti
ahte
muhtun
guovddáš
SVL-N
lahttu
cuiggodii
ja
bivddii
"
riekta
"
jienastit
,
muitala
Varsi
.
Maŋŋá
juovllaid
,
guovvamánu
loahpas
vulget
sii
fas
johtui
,
vuos
Lørenskog
Joatkkaskuvlii
Mátta-Norgii
ja
njukčamánus
fas
davás
gos
sii
leat
gávdnamis
Finnfjordbotn-
ja
Bardufoss
Joatkkaskuvllain
Romssas
.
Maŋŋá
kursageahččaleami
mearrideigga
soai
ohcat
barggu
Kárášjoga
ođđa
vuojahagas
.
–
Mearkkaša
ahte
atnet
árvvus
maid
olmmoš
lea
bargan
,
dajai
bálkkašumi
vuoiti
Issát
Sámmol
Heatta
maŋŋel
doaluid
Báktehárjjis
.
–
Mearrádusa
dahken
maŋŋá
álbmotčoahkkima
Guovdageainnus
1997:s
gos
álbmot
hálidii
mu
galgat
ráhkadit
filmma
ja
ahte
áigi
dasa
dál
lei
láddan
,
muitala
Gaup
.
–
Mihttomearri
lea
ahte
geavaheaddji
12
vahkku
maŋŋil
šaddá
fysalaččat
doaimmalaš
iehčanassii
,
ja
bidjá
návccaid
dasa
ahte
rievdadit
eallindábiid
biebmodoalu
ja
borgguheami
ektui
.
–
Mii
Finnmárkku
ealgabivdit
leat
ságastan
ja
gáibidan
rievdadusaid
,
muhto
ii
oro
ávkkuheamen
go
eiseválddit
dáhttot
seamma
bivdovuogi
miehtá
riikka
eaige
dohkket
ealgabivddu
oassin
min
birgejumis
ja
árbevierrun
.
–
Mii
eat
leat
ođasmahttán
Luondduviesu
ja
Musea
čájáhusa
maŋŋá
go
rabaimet
viesu
1990:s
.
–
Mii
eat
leat
vel
dearvasat
maŋŋá
dáruiduhttima
.
–
Mii
fertet
leat
várrogasat
vai
dat
ii
leava
miehtá
Norgga
rittu
,
lohká
Nesvik
.
–
Mii
gal
jurdileimmet
ovttatmanos
ahte
dá
ferte
leat
hui
unna
olmmoš
,
go
son
lea
čáhkan
suotnjat
láse
čađa
.
–
Mii
gal
leat
čađa
áiggi
gulahallan
Silje
Muotkain
,
nuba
diehtu
ii
boahtán
báifáhkka
.
–
Mii
geahččaleimme
maŋŋel
fas
álgit
čuojahit
,
muhtun
jagiid
maŋŋel
,
in
muitte
dál
juste
goas
,
muhto
dat
ii
meinestuvvan
ja
dál
leage
fas
hui
suohtas
go
galgat
lávddi
nala
,
muitala
Øverli
.
–
Mii
jearaimet
Aili
Keskitalos
vuolgit
jođiheaddjin
dalá
maŋŋá
go
Silje
Muotka
dieđihii
ahte
son
ii
šat
joatkke
doaimmas
,
ja
mii
leat
hui
duđavaččat
go
Keskitalo
mieđihii
jođiheaddjin
vuolgit
,
muitala
Javo
.
–
Mii
johtit
miehtá
Norgga
,
oahpásmuvvat
olbmuiguin
ja
dárkkistat
lea
go
duohta
dan
maid
eará
olbmot
dadjet
sin
birra
.
–
Mii
juohkit
vissa
supmi
kulturjuolludeamis
ja
lasihit
ruđaid
maŋŋel
go
oažžut
diehtit
man
ollu
Sámefoanda
juolluda
kulturráđđái
.
–
Mii
leat
bures
ráhkkanan
muohtauđđasii
,
sihkkarastá
preassaoffiseara
Per
Anders
Bjørklund
.
–
Mii
leat
garrasit
árvvoštallame
virgádit
olbmo
gii
bargá
media
ektui
,
maŋŋel
maŋemus
áiggi
negatiiva
mediaáššiid
boazoealáhusa
birra
,
dadjá
NBR
jođiheaddji
.
–
Mii
leat
jagi
2005
oastán
kloáhkkapreassa
,
muhto
dađi
bahábut
dat
ii
leat
doaibman
go
oanehaš
maŋŋel
go
ain
divvot
dan
,
danne
mii
leat
atnán
steŋgejuvvon
doapparguovllu
gurret
kloáhka
dohko
.
–
Mii
leat
johtán
miehtá
Sámi
gullan
dihte
gos
ja
masa
lea
eanemus
ruhtadárbu
.
–
Mii
leat
njeallje
jagi
dassá
Sámedikkis
meannudan
ja
lei
ge
NSR
mii
evttohii
ášši
,
muhto
dalle
eat
ožžon
ášši
čađa
.
–
Mii
leat
álggahan
ovttasbarggu
dalá
maŋŋá
go
mis
boatkanii
eanetlogu
ovttasbargu
Sámedikki
,
ja
leat
bargan
ráhkkanahttit
vejolaš
ovttasbarggu
juksat
eanetlogu
boahtte
sámediggeválggas
,
čilge
Nymo
.
–
Mii
leat
čoaggán
bevddiid
miehtá
márkana
,
ja
nu
leatge
gávdnan
čovdosa
go
diŋgojuvvon
skuvlabeavddit
ja
stuolut
eai
olle
ovdal_go
skuvla
álgá
,
lohká
Guovdageainnu
nuoraidskuvlla
rektor
Ellen
J.
Sara
Eira
.
–
Mii
leimmet
hui
buorit
vuosttaš
vuorus
,
muhto
čiekčit
váibe
nuppi
vuorus
,
lohká
Guovdageainnu
nissonjoavkku
hárjeheaddji
Ole
Johan
Triumf
maŋŋel
go
su
joavku
lei
vuoittáhallan
4-6
Porsáŋgui
.
–
Mii
lujávrilaččat
leat
giitevaččat
ja
muitit
go
kárášjohkalaččat
bohte
heahtevehkiin
midjiide
go
dilli
lei
heajumus
,
maŋŋá
go
Sovjet-lihttu
nogai
ja
gálvvut
eai
lean
šat
fidnemis
dáppe
.
–
Mii
lávet
veahá
badjeleappos
mannat
rastá
,
ja
mis
maid
doddjoje
bohccot
jieŋa
čađa
,
muitala
Johan
Mikkel
Eira
.
–
Mii
vuvddiimet
672
bileahta
ja
Nuorta-Finnmárkku
stuorámus
oaggungilvui
serve
400-500
olbmo
,
miehtá
Finnmárkku
bohte
olbmot
.
–
Mii
čorget
maŋŋel
válgga
!
–
Mii
čájehit
buori
čiekčanmovtta
maŋŋel
go
Romsa
bážii
moala
.
–
Min
mielas
fálaldat
leat
hirbmat
buorre
ja
miellagiddevaš
,
lohke
Gáregasnjárgga
nuorat
maŋŋá
čájálmasa
.
–
Min
mielas
lea
hui
ártet
ahte
go
Janne
gávdnui
,
de
eai
lean
mearkkat
juolgevuođuin
vaikko
lei
mannan
rođu
čađa
skuovaid
haga
.
–
Min
mielas
lei
dál
áigi
deaivvadit
,
olles
40
jagi
maŋŋel
go
gearggaimet
nuoraidskuvllas
,
dál
dan
bále
go
muitit
manne
mii
deaivvadit
.
–
Mis
leat
badjel
200
tiimmu
filbmabáddemat
boazodoalloservvodagain
miehtá
árktalaš
guovllu
,
ja
min
niehku
lea
ráhkadahttit
eanet
profešunealla
dokumentára
dáin
báttiin
,
dadjá
Anders
Oskal
,
gii
lea
Árktalaš
Ráđi
Ealát
diehtojuohkinprošeavtta
prošeaktajođiheaddji
ja
geas
lea
Ealát
gulahallandoaimmaid
ovddasvástádus
.
–
Mis
leat
earret_eará
dáiddárat
,
dáiddaduojárat
ja
fitnodagat
,
mat
bohtet
miehtá
riikka
.
–
Mis
leat
leamašan
álgoálbmot
studeanttat
miehtá
máilmmi
earet
Austrália
ja
Ođđa
Zealand
.
–
Mis
lei
measta
bisánan
dál
doaibma
,
go
guokte
mánu
maŋŋil
Nuoraidsiidda
rahpama
,
ii
lean
šat
ollu
ruhta
,
muitala
Nuoraidsiidda
jođiheaddji
Anne
Karine
Utsi
.
–
Moadde
minuhta
maŋŋel
lei
son
muitaleamen
iežas
fasttes
muitalusa
mii
lea
nu
roavis
.
–
Moai
sáhtte
bajágeaži
roggagoahtit
ja
de
mii
roggat
dassážii_go
leat
ráigan
áibbas
čađa
.
–
Mu
mielas
čilge
diet
sátni
hui
bures
mii
sámi
aviissas
berre
leahkit
váldoberoštupmin
ja
jurdagiin
,
namalassii
beroštit
,
atnit
árvvus
ja
atnit
fuola
sámi
servvodagas
iežas
doaimma
čađa
,
čállá
Vars
.
–
Mu
niehkogeassi
livččii
irggiin
mátkkoštit
miehtá
máilmmi
¶
–
Muhto
dá
lea
juoidá
maid
eat
dieđe
ovdal
maŋŋá
válgga
.
–
Muittán
daid
álgo
Sámi
Grand
Prixaid
,
ja
erenomážit
Sáve
joavkku
go
dat
lei
okta
daid
álgoháviid
ja
lei
olu
ságastallan
maŋŋil
dan
birra
go
lei
ođas
.
–
Mun
dat
lean
mannan
soađi
čađa
ja
časkán
veaga
buot
veallut
.
–
Mun
duođaštan
Svein
Ole
Sandvik
lea
biddjon
eret
guovtti
virggis
Finnmárkku
spábbačiekčanbiirres
,
maŋŋil_go
lea
lea
fasttit
láhtten
ja
skudnen
spábbačiekčanduopmára
Bernt
Thomas
Berntsena
geassemánu
álggus
.
–
Mun
gal
duođas
jáhkken
dan
,
ja
ahte
dáppe
leat
dievva
bohccot
miehtá
,
dadjá
Lone
Martinsen
,
Finnsnesas
eret
.
–
Mun
gal
maid
ferten
gusto
iežan
lanja
čorget
ja
sirdit
diŋggaid
soaittán
mun
nai
gávdnat
láhppon
diŋggaid
,
dajai
Sárá
olmmái
maŋŋel
go
lei
gullan
daid
oallut
dávviriid
maid
Sárá
lei
ožžon
ruovttoluotta
fas
.
–
Mun
galggan
maŋŋá
ovddidit
ášši
áirasiidda
,
dasa
gal
veahá
aistton
balan
.
–
Mun
geassádin
danin_go
dušše
diimmu
maŋŋel
go
SVL
ja
Midnight_Sun_Marathon
čálle
šiehtadusa
Sámedikkiin
,
de
mearridedje
sihkastit
80_%
Norgga
beale
herggiin
eret
ja
dat
eai
beasa
searvat
NM-gilvvuide
Romssas
.
–
Mun
in
livčče
galgan
čiekčat
,
logai
Høgli
maŋŋel
čiekčama
Nordlys
aviisii
.
–
Mun
in
láve
ásttat
čohkkedit
leavssuin
njuolgá
maŋŋel
skuvlla
,
de
láven
vuoiŋŋastit
TV
ovddabealde
,
ja
guđa
áigge
eahkes
láven
hárjehallat
.
–
Mun
lean
hui
duhtavaš
maŋŋá
vahkkoloahpa
sihke
čađahemiin
,
festiválagussiiguin
ja
eaktodáhtolaččaiguin
.
–
Mun
lean
muhtin
olbmuiguin
hállan
maŋŋá
go
vulgen
TV:i
moadde
jagi
dás
ovdal
muitalit
čižžeborasdávdda
birra
.
–
Mun
lean
várra
sávvan
ahte
muhtumin
galggan
olahit
dákkár
dili
maŋŋel
go
Rivttahis
leat
lágiduvvon
čieža-gávcci
jagi
márkanat
.
–
Mun
láven
geasi
miehtá
vuovdit
gálvvuid
dáppe
Romssas
,
muitala
Inga
Eira
.
–
Mun
njuorasin
máŋgii
go
oidnen
man
stuora
beroštupmi
olbmuin
Guovdageainnus
lei
veahkehit
cegget
skuvlla
masaimánáide
Tanzanias
,
dadjá
Gunhild
Berit
Sara
Buljo
,
maŋŋel
márkaniid
ja
konseartta
mat
lágiduvvoje
bearjadaga
čoaggin
dihte
ruđa
Mama
Sara
veahkkeorganisašuvdnii
.
–
Mun
áiggun
bargat
suoidnemánu
lohppii
,
ja
dan
maŋŋá
letne
moai
morsiin
vuolgime
guovtti
vahkkosaš
mátkái
dáppe
Finnmárkkus
.
–
Mun
áiggun
čierastit
čađa
,
čuorvvui
son
ja
gizzugođii
bajás
.
–
Mun
šattan
dahkat
dan
maŋŋel
.
–
Mun
čohkkájin
miehtá
beaivvi
geahčadeamen
oidno
go
guovža
,
muhto
mun
in
oaidnán
goappáge
guovžža
,
muitala
Nordsletta
.
–
Mun
šállošan
váhnemiidda
geat
ledje
festiválas
iežaset
mánáiguin
,
go
mun
dadjen
dien
dieđáhusa
politiijaide
,
čuožžu
SMS
dieđus
maid
SlinCraze
sáddii
Ávvirii
,
maŋŋel
go
aviisa
lei
mannan
deaddileapmái
.
–
Munnos
lea
goappašagain
stuorra
sohka
miehtá
Finnmárkku
ja
erenomážit
Guovdageainnu
/
Máze
bealde
.
–
Mus
lea
áibbas
buorre
dovdu
dál
go
nagodeimmet
časkit
Sámi
riikajoavku
,
logai
Provence
presideanta
maŋŋel
go
Provence
dearppai
Sámi
joavkku
2-1
Varese
,
Stadio_Franco_Ossola
spábbačiekčanšiljus
.
–
Mánná
jámii
mu
gieđaid
gaskii
,
muhto
in
leat
ožžon
makkárge
čuovvoleami
maŋŋel
,
muitala
son
dál
.
–
Nieida
váiddii
ášši
lávvordaga
,
maŋŋel
go
garrestii
váidit
ášši
.
–
Norga
ii
gáro
doarjut
Infonuora
go
háliidit
seastit
ruđa
,
Sámediggi
ges
ii
loga
700
miljovdnasaš
bušeahtas
juollut
doarjut
fálaldaga
mainna
jovssašii
sámi
nuoraid
miehtá
davviriikkaid
.
–
Norga
lea
okta
dain
máilmmi
riggaseamos
riikkain
,
danin
lea
imaš
go
Norga
ii
ráske
lágidit
OG-doaluid
,
logai
beahtahallan
Romssa
sátnejođiheaddji
Arild
Hausberg
NRK:ii
maŋŋel
go
lei
čielggas
ahte
valáštallanstivra
ii
doarjjo
Romssa
2018
.
”
Nu
celkui
15
jagi
maŋŋá
go
diggi
lei
vuođđuduvvon
.
–
Nu
mo
dál
go
mii
guđiimet
dálveeatnama
,
de
lei
Lágesduottar
sajis
moadde
diimmu
maŋŋil
.
–
Nu
orru
dilli
miehtá
máilmmi
.
–
Nuorat
gánda
háliida
dušše
oaggut
,
hállá
luosaid
birra
miehtá
geasi
,
muitala
čeavlás
áhčči
.
ON-raporttas
deattuhuvvo
man
dehálaš
lea
sápmelaččaide
,
nu
go
eará
álgoálbmogiidda
miehtá
máilmmi
,
nannet
vuoigatvuođaid
eatnamiidda
ja
luondduresurssaide
go
dát
lea
vuođđu
iešmearrideapmái
ja
dat
leage
mii
dagaha
ahte
sápmelaččat
sáhttet
joatkit
leat
oktan
álbmogin
.
–
OSS
olu
jođiheaddjit
leat
šaddan
beakkánin
maŋŋel
iežaset
jođiheaddji
áigodaga
min
searvvis
.
–
Oarje-Norggas
gávdnojit
gárddit
miehtá
rittu
.
–
Oažžut
oasasteamet
–
Go
ruhtahivvodaga
lasihit
,
de
beassat
mii
dasto
lasihit
virggiid
miehtá
Sámi
guovlluide
,
ja
dainna
lágiin
nannet
ahte
sámi
beroštumit
ovddiduvvojit
,
ja
dan
maid
diehtit
ahte
stuora
oassi
sámiin
eai
hálddaš
sámegiela
,
ii
čálalaččat
iige
njálmmálaččat
,
dasto
in
bala
ahte
mii
eat
oaččo
iežamet
oasi
,
oaivvilda
Wulff
.
Ofelaččat
galget
johtit
joatkkaskuvllas
joatkkaskuvlii
miehtá
riikka
ja
juohkit
dieđuid
sámi
kultuvrra
,
historjjá
ja
servodatdiliid
birra
.
–
Olbmot
berrejit
borrat
visot
mii
galmmihanskábes
maŋŋel
bassiid
liikka
go
bálkestit
biepmu
,
lohká
Eanandoallo-
ja
biebmoministtar
VG
aviisii
.
–
Olbmot
galget
oba
áŋgirat
oahppat
sámegiela
jus
nagodit
čađahit
gurssaid
eahkes
maŋŋel
barggu
.
–
Ollislaš
árvvoštallama
maŋŋil
leat
mii
gávdnan
buoret
čovdosa
,
lohká
Guovdageainnu
VS
spábbačiekčanjoavkku
jođiheaddji
Ole
Mathis
Eira
Altapostenii
.
–
Ollu
dáhpáhuvai
maŋŋel
stuimmiid
¶
–
Ooh
,
lei
njálgga
bánnogáhku
,
dadjá
rieban
ja
njoloda
njálmmi
maŋŋil_go
lea
herskkostallan
.
–
Organisašuvdna
lea
miehtá
riikka
dahkan
buori
barggu
čohkket
daid
200
vuolláičállaga
maid
dárbbašeimmet
,
dadjá
Retter
duhtavaččat
.
–
Orrut
geargamin
dasa
ja
dan
maŋŋá
prošeakta
joatkašuvvá
ovddidanprošeaktan
.
–
Orun
iežan
mielas
rievdan
olmmožin
maŋŋel
go
lean
vásihan
garra
buozalmasvuođa
,
muhto
lean
álo
leamaš
servvodatberošteaddji
ja
maiddái
ráhkistan
politihkkema
.
–
Ovdal
79_%
ohppiin
čuldo
eksámenii
,
muhto
maŋŋá
go
fas
álggiimet
teoriija
kurssaid
doallat
,
de
buorránišgođii
dássi
,
dajai
beaivválaš
jođiheaddji
johtalusskuvllas
Harstadas
,
Vidar
Trane
,
Harstad_Tidende
aviisii
.
–
Ovttas
dáin
bláđiin
lei
Donald
ekspedišuvnnas
muhtin
máttariikkas
,
ja
govvaráiddus
oidnojit
Donald
ja
eará
ekspedišuvdnaolbmot
mihtádallamin
guovllu
olbmuid
oivviid
sierralágan
mihtidanrusttegiin
,
eaige
sii
gulahallan
dáiguin
olbmuiguin
,
muitala
Fjellheim
ja
iige
son
atnán
imašin
dán
ovdal
moanaid
jagi
maŋŋá
go
su
áhčči
lei
Lulli
Sámi
Museas
barggus
ja
lei
čohkken
govaid
maid
Fjellheim
beasai
oaidnit
.
•
Ovttasbargat
ásahusaiguin
giellaoahpahusáššiin
miehtá
Sámi
.
–
Oza
álggos
min
čađa
,
ávžžuha
Guovdageainnu
suohkan
.
–
Ođđa
jođiheaddji
ferte
rehkenastit
ahte
sus
boahtá
šaddat
lagas
ovttasbargu
skuvllaiguin
ja
oahpaheddjiiguin
miehtá
Norgga
.
–
Prográmmajođiheaddji
jearrá
sis
maŋŋá
,
leatgo
sii
njuiken
dan
sámi
báru
ala
go
čuojahit
sámi
musihka
.
•
Regiovdnareforbma
lea
maŋiduvvon
válggaid
maŋŋá
.
•
Romsa
musea
-
Romssa_universitehta
musea
,
Tromsa
-
Kultureanan
maŋŋil
golbma
čearddaid
deaivvadeami
Várjjagis
-
fágaid
gaskasaš
dokumeantašuvdna-
ja
gaskkustanprošeakta
,
r.
125_000
.
–
Ráđđi
dagaha
váttisin
Son
oaivvilda
maid
ahte
Bearráigeahččanlávdegoddái
šaddá
váttisin
doaimmahit
iežaset
doaimmaid
,
go
ráđđi
vástida
máŋga
vahkkuid
maŋŋel
vástidanáigemeari
,
ja
dasa
ii
liiko
Skum
.
–
Servodat
lei
dego
vuollánan
maŋŋil
áššiid
,
ja
min
lei
bággu
gávnnahit
strategiija
.
–
Sihkkarastá
arvat
dietnasa
¶
–
Sii
geat
čikčet
,
mannet
miehtá
skuvllaid
vázzit
,
ja
danne
eai
leat
mis
doarvái
čiekčit
.
–
Son
biehku
go
mun
human
telefovnnas
beaivvi
miehtá
,
vuoiddan
gaccaid
,
logan
vahkkobláđi
ja
jugan
gáfe
,
ja
de
áigu
son
lihccut
mu
danne_go
mun
in
bargga
maide
!
–
Son
roggá
bajás
áššiid
mat
eai
gula
dán
áššái
,
dadjá
Rachel
Nergård
,
gii
namuhuvvo
ovdanamain
e-boasttas
maid
spábbačiekčanlihtu
presideanta
lea
sádden
iešguđet
olbmuide
maŋŋel
spábbačiekčanlihtu
válggaid
mannan
vahkkoloahpa
.
–
Son
veallái
girjerádjosis
guokte
beaivvi
maŋŋel
go
lei
jápmán
.
•
Steinar
Pedersen
oaivvilda
ahte
maŋŋá
go
Finnmárkkuláhka
doaibmagođii
,
de
leat
sápmelaččaid
ja
finnmárkulaččaid
vuoigatvuođat
šaddan
vearrábun
.
–
Suddu
go
boazodoallu
miehtá
suddjema
¶
–
Suollagat
leat
duogábeale
viesu
cuvken
kontorlánjá
láse
,
ja
dákko
čađa
sisa
boahtán
.
–
Suomas
lea
lohppii
bivdit
guovžža
maŋŋel
borgemanu
20.
beaivvi
.
–
Sáhtán
duođaštit
dieđu
,
mii
áigut
máksit
áiggiid
čađa
stuorimus
vuoittu
iežamet
eaiggádiidda
boahtte
giđa
,
dadjá
stivrajođiheaddji
Halvor
Solheim
,
Nord-Troms
Kraftlagas
.
–
Sámediggeráđđi
luohttá
ahte
Suodjalusdepartemeanta
váldá
vuhtii
álgoálbmot
vuoigatvuođaid
go
mearrida
gos
soahtegirdiid
váldošillju
galgá
leat
,
lohká
sámediggeráđi
lahttu
Vibeke
Larsen
maŋŋá
go
Ofuohta
ja
Mátta-Romssa
guovlluráđit
leat
bidjan
beaivválaš
jođiheaddji
bargat
soahtegirdiid
váldošillju
ásahemiin
Evenáššái
.
–
Sámediggi
lea
álbmotválljejuvvon
orgána
mii
galgá
reŋgot
sámi
álbmoga
miehtá
Sámi
¶
–
Sámegiella
,
davviguovllu
politihkka
ja
ovttasbargu
sámiid
gaskkas
riikkarájiid
rastá
leat
áššit
maid
áiggun
vuoruhit
,
čilge
Silje
Muotka
.
–
Sámi
dáidagis
ferte
leat
našunála
dássi
,
dahje
dadjat
juo
gaskariikkalaš
dássi
go
dáidagat
leat
čoggon
miehtá
Sámi
.
–
Sámivuohta
lea
beaggán
,
ii
dušše
Norggas
,
muhto
miehtá
máilmmi
.
–
Tore
čađahii
vuosttaš
hárjehallama
Romssa
joavkkuin
maŋŋel
go
bávččagahtii
olloliid
njeallje
vahkku
dássái
.
–
Vaikko
vel
mun
ovdanbuvttán
iežan
ja
searvvi
oaiviliid
,
de
ii
leat
dat
seamma
go
media
čađa
soahtat
.
–
Vearrámus
go
badjelmeari
suddje
máná
,
lea
ahte
mánná
ii
beasa
oahppat
bárttiid
čoavdit
maŋŋel
eallimis
.
Vieljašguovtto
moive
čilgehusaid
birra
duogušteami
oktavuođas
celkkii
riekti
ahte
raporta
duogušteami
birra
čállojuvvui
logi
diimmu
maŋŋel
duogušteami
.
–
Vuoddji
,
nuorra
nisu
,
čilgii
son
fertii
bissehit
biila
go
oarri
ruohtastii
rastá
geainnu
.
–
Vuosttamužžan
áiggun
giitit
luohttámuša
ovddas
,
logai
Smuk
sárdnestuolus
maŋŋel
go
lei
válljejuvvon
.
–
Vuosttas
guovtti
mánu
áigge
mun
gávnnahin
,
ahte
mus
ii
báze
barggu
maŋŋá
áigi
stuđeremii
ja
dalle
ohcen
bargoaddis
stuđerenlobi
6
diimmu
vahkus
,
son
máinnaša
.
–
Váldomihttu
lea
muhtin
beaivvi
buot
sáddagat
gullojit
miehtá
Sámi
oktasaš
radiokanálas
,
loahpaha
NRK
Sámi
Radio
prográmmaredaktevra
,
Ole
Rune
Hætta
.
–
Váldosivva
eahpeduhtameahttunvuhtii
lea
go
stivrra
mearrádusat
eai
leat
čuvvojuvvon
ja
go
mearrádusat
leat
heivehuvvon
maŋŋel
go
stivra
lea
dahkan
mearrádusa
.
–
Váldá
áibbas
boastut
Sámediggepresideanta
Egil
Olli
lohká
ahte
Goahtegerega
jođiheaddji
váldá
áibbas
boastut
go
lohká
Olli
dat
lea
dagahan
ahte
olgoriikkalaččat
besset
miehtá
duoddara
.
–
Váre
juo
šattalii
nu
stuora
vuovdin
ahte
ii
beasa
čađa
,
iige
birra
!
–
Váre
livččii
,
muhto
das
ii
čuoččo
,
in
ge
gille
joatkit
dán
sága
,
gal
das
gulahallá
maŋŋil
,
vástida
Aslaksen
.
–
Váre
šattalii
nu
stuora
jávrin
ahte
ii
oktage
beasa
rastá
,
ii
ge
birra
!
–
Várret
stuora
muohtauđđasa
várálašvuođa
miehtá
Romssa
rittu
,
Lofuohta
rájes
davás
gitta
Finnmárkui
,
várre
Meteorologalaš
konsuleanta
Rune
Skogvang
geas
lea
ovdasvástádus
Davvi-Norgga
dálkki
dieđihit
.
–
Váttis
lei
gullat
máid
Nils
Peder
Gaup
čuorvvui
munnje
,
gullen
ahte
sihtá
luoitit
,
muhto
dál
oainnán
ahte
in
livčče
galgan
luoitit
go
ruohtai
čađa
kontora
ja
eará
herggiid
gaskka
.
–
suohkan
ii
fuomášan
ovdal_go
vahkku
maŋŋel
¶
«
Skuvlašaddu
ortnet
»
lea
vuos
iskadanortnet
,
maŋŋá
go
leat
geahččalan
mo
doaibmá
de
mearridit
eiseválddit
ahte
galgá
go
ortnet
joatkašuvvat
.
–
Áiggošin
buoredit
dálá
ovttasbarggu
riikkarájáid
rastá
numo
sámi
joatkkaskuvllaiguin
.
–
Áiggun
gáibidit
min
searvvi
árvvoštallat
geassádit
Norgga
Sámi
Valáštallan
Lihtus
(
SVL-N
)
,
dadjá
Sirpmá
Valáštallansearvvi
Tor
Asle
Varsi
,
maŋŋá
mannan
vahkkoloahpa
Valáštallandikki
.
–
Ále
luoitte
–
Váttis
lei
gullat
máid
Nils
Peder
Gaup
čuorvvui
munnje
,
gullen
ahte
sihtá
luoitit
,
muhto
dál
oainnán
ahte
in
livčče
galgan
luoitit
go
ruohtai
čađa
kontora
ja
eará
herggiid
gaskka
.
–
Álggaheimmet
iešsorbmema
eastadanbarggu
maŋŋá
go
jagis
2005-2006
dáhpáhuvve
vihtta
iešsoardima
11
mánus
,
čilge
gielddadoavttir
.
–
Álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
leat
čájehan
stuora
vuostehágu
dán
ja
eará
amerihkálaš
genadutkanprošeavttaide
.
–
Álttá
leansmánnikantuvrra
kriminálateknihkkarat
galget
bearjadat
maŋŋel
gaskkabeaivái
geargán
dutkámis
buollima
ja
sis
lea
gulahallan
KRIPOS:in
,
muitala
son
.
–
Ánssáša
go
Kirsten
Svineng
erenoamážit
muitojuvvot
30
jagi
maŋŋel
go
lea
jápmán
?
–
Árvideames
eat
šatta
viežžat
lasi
girjjiid
ovdal
maŋŋel
go
skuvla
lea
álgán
,
čilge
Sæter
.
–
Ásodagas
lei
veahá
suovva
maŋŋil_go
oljouvdna
lei
buollán
,
muhto
ii
leat
sáhka
stuora
billisteamis
,
dadjá
Nilsen
.
–
Dát
gustui
dušše
gánddaide
geat
gávcce
jahkásažžan
lei
psykiátralaš
diagnosa
ja
28
proseantta
dáid
gánddain
ledje
psykalaš
váttisvuođat
10-15
jagi
maŋŋá
,
čilge
Rønning
.
–
Juo
,
mun
fuobmájin
easkka
maŋŋil
ahte
livččii
galgan
dasa
maŋidit
,
go
mis
maid
maŋŋonii
njuovvan
oalát
go
MT-slakt
ii
beassan
njuovvat
duolva
čázi
dihte
,
ja
min
orohagas
ledje
boazoeaiggádat
geat
dan_dihte
sihte
maŋŋidit
gárddástallama
.
–
Lea
hui
dehálaš
ahte
ofelaččat
ožžot
eanet
oahppočuoggáid
oahpu
ovddas
,
dasgo
sii
barget
ja
ohppet
nu
olu
miehtá
jagi
,
go
skuvllat
sávvet
earalágan
fáttáid
maid
birra
ofelaččat
galget
muitalit
,
dadjá
ofelašdoaimma
ráđđeaddi
Risten
Rávna
Länsman
,
Sámi
allaskuvllas
.
–
Maŋŋá
go
luossabiebmanrusttet
lea
doaibman
moadde
jagi
,
de
lea
dain
bággu
gurret
rusttega
ovtta
áigái
.
–
Mun
lean
gulahallan
maŋŋel
Store-Jakobseniin
,
go
son
lea
vissis
áššiid
jearran
mot
daid
galgá
čoavdit
ja
maiddái
festiválabuvttadeaddji
lea
gáibidan
mus
dieđuid
ja
báhpiriid
.
–
Šaddá
somá
oaidnit
movt
čájálmas
lea
olbmuid
mielas
,
dadjá
skealbmadoavttir
ieš
,
Sara
Margrethe
Oskal
,
gii
dál
duođas
lea
doavttir
maŋŋel
go
duvle
olahii
doavttergráda
neaktinfágas
.
–
Šaddá
somá
,
dadjá
25-jahkásaš
Ánne
Márjá
gii
miehtá
vahkku
lea
hárjehallan
tv-kamera
ovddas
čuččodit
.
–
Čađa
Kárášjoga
golgá
stuorra
luossajohka
Kárášjohka
.
•
Čađahit
buori
rievdadan-
ja
nuppástuhttinproseassa
mii
sihkkarastá
involverema
ja
fuolaha
fátmmasteaddji
bargoeallima
prinsihpaid
¶
–
Čiekčan
álgá
golbma
diimmu
maŋŋel
barggu
.
–
Čuohcá
lohkkiide
–
Diehtu
ahte
min
láigoheaddji
lea
vuovdán
kantuvrraid
bođii
midjiide
juste
mánu
ovdal_go
leimmet
galgat
fárret
,
badjelaš
vahkku
maŋŋel
feaskkergažaldaga
.
–
Čuohcá
midjiide
Oskal
lohká
iežas
hupman
Maggain
veahá
dán
birra
maŋŋel
seminára
,
ja
dadjá
gal
iežas
ovttaoaivilis
ahte
luođis
galgá
leat
kvalitehta
.
–
Dát
oahppit
leat
maŋŋel
juovllaid
álgán
sámegiela
oahpahallat
ja
nu
go
ieš
gulat
sin
giela
,
de
leat
oba
mihá
njuovžila
šaddan
gielain
juo
,
lohká
oahpaheaddji
Marit
Ragnhild
Hætta
Bæhr
.
-
Dal
go
viimmat
leat
álmmuhan
skearru
,
de
áigut
čuojahit
geasi
miehtá
.
-
Die
šattai
vissa
ráŋggáštus
čievččasteapmi
maŋŋel
die
dien
,
čilge
son
midjiide
geat
čohkkát
das
.
-
Dán
áššis
oaččui
eamit
doalu
ja
isit
ges
ealu
maŋŋel
earráneami
.
-
Ovdal
konsultašuvnnaid
áigu
Sámediggi
čađahit
čoahkkimiid
ja
dialogaid
sámi
ásahusaiguin
ja
organisašuvnnaiguin
háhkan
dihte
viidát
vuođu
lagat
konkretiserema
lágain
ja
láhkamearrádusain
dáid
konsultašuvnnaid
čađa
,
cealká
Sámedikki
ráđđi
iežaset
evttohusas
máid
dievasčoahkkin
meannuda
boahtte
vahkkus
.
20
minuhta
maŋŋel
leage
dievdu
maid
sihtan
26
jahkásačča
olbmá
oasálastit
veagalváldimis
,
ja
nu
leage
son
maid
veagalváldán
nieidda
,
gii
lea
viggan
beassat
eret
dievdduin
.
6
jagi
maŋŋil
lei
juste
Elgå
skuvla
mii
oaččui
ruđa
Sámedikkis
čađahit
5
jagáš
giellamovttiidahttinprošeavtta
.
600_000
ruvnnu
dáhkádusruhta
mii
máksui
maŋŋil
njuovahatbuollima
go
buvttadanmašiinnat
bulle
,
lea
maid
seaguhuvvon
njuovahaga
koŋkáneapmái
ja
visot
ruhta
koŋkáneami
mielde
mannan
.
–
Alladeatta
boahtá
badjel
Romssa
fylkka
ja
dat
sáhttá
dagahit
beaivvádaga
miehtá
vahkuloahpa
Skániin
.
Almmolašvuođaláhka
sihkkarastá
buohkaid
vuoigatvuođa
beassat
meahccái
,
muhto
Astoáigeláhka
rávve
maid
olbmuid
vuhtii
váldit
ealáhusaid
mat
leat
guovllus
.
Almmái
,
guhte
lea
nieidda
fuolki
,
galgá
maŋŋá
rávvejaččaid
maiddái
seksualálaččat
illástan
nieiddaža
ollu
jagiid
.
Alárbmatelefuvdna
fállá
veahki
buot
mánáide
geat
gillájit
ovdamearkka
dihte
vánhemiid
jugešvuođa
dihte
miehtá
Norgga
,
muhto
bálvalusas
ii
leat
oktage
sámegielat
bargi
.
Anti
vel
lasiha
:
–
Dasa
lassin
lea
oalle
heittot
go
ii
čále
ahte
Inga
Porsanger
diđii
dán
birra
juo
áigá
,
ja
ahte
lea
imaš
ahte
dál
maŋŋel
moaitá
.
Arto
manai
miššonbargiid
kurssaide
ja
das
maŋŋá
Englandii
oahppat
eaŋgasgiela
.
Aslak
Hætta
lei
Sunnen
Máhte
Elle
,
Ellen
Hætta
Kemi
máttaráddjá
ja
Elle
mielas
lei
váttis
dadjat
maidege
filmma
birra
dakka
maŋŋel
go
lei
oaidnán
dan
.
Badjelaš
diibmobeali
maŋŋel
ovcci
álggahuvvui
konsearta
.
Bajithoavda
Pentti
Lähteenoja
Eana-
ja
meahccedoalloministeriijas
muitala
,
ahte
boazologu
meroštallan
váldojuvvo
gieđahallamii
dalán
basiid
maŋŋá
.
–
Bargat
,
miehtá
geasi
.
Bargiidbellodaga
Egil
Olli
ii
jáhke
NSRa
miehtá
ovttage
iežas
miellahtuin
čáhkket
saji
.
Bargu
Goahteluoppal
álbmotmeahci
árvalusain
álggahuvvui
maŋŋel
go
1986s
guorahalle
dán
vejolašvuođa
.
Beaivvi
maŋŋel
ges
vujiiga
oktii
guokte
personbiilla
vulobealde
Jergula
.
Beaivvi
maŋŋel
lei
sus
ain
bahčavuohta
dasa
,
ja
guđiige
etihkkanjuolggadusášši
jienasteami
.
Beaivvi
maŋŋá
go
Aili
Keskitalo
bidjui
almmolaččat
Sámedikkepresideantan
,
de
oaččui
son
vuoiŋŋašvardima
ja
sáddejuvvui
Davvi-Norgga
váldobuohccivissui
Romsii
.
Beaivvi
maŋŋá
paneladigaštallama
lei
Ovddádusbellodat
almmuhus
Finnmark
Dagblad
aviisas
:
«
Skuvla
-
oahpahus
guovddážis
-
jienas
Ovddádusbellodaga
»
,
muhto
Oahppolihtu
digaštallamii
Rica
Hoteallas
Álttás
eahkeda
ovdal
,
ii
searvan
bellodat
.
Beaivvi
maŋŋá
,
guhkesbearjadaga
,
lágiduvvo
nu
gohčoduvvon
releasekonsearta
Báktehárjjis
.
Berit
Alette
Holmestrand
muitala
maŋŋá
somá
lávlut
koarain
,
erenomážit
go
lei
čeahpes
dirigeanta
ja
vilppasta
Gro
Siri
Johansenii
mojiin
.
Bertelsen
dadjá
FD-aviisii
ahte
go
lea
ná
duođalaš
ášši
,
de
lea
dehálaš
ahte
gieđahallet
dan
nu_ahte
eai
sáhte
dutkanbarggu
moaitit
maŋŋel
.
Biilaeaiggádat
geat
leat
máksán
jahkedivvaga
ja/dahje
liigedivvaga
maŋŋá
áigemeari
njukčamánu
20.
beaivvi
,
fertejit
vuordit
gierdavaččat
Dábálaččat
bohtet
dát
mearkkat
guhtta
vahku
maŋŋá
jahkedivamávssu
.
Biilaluottaid
fertejit
giddet
vai
luottat
goiket
maŋŋil
dulvviid
ja
vai
eai
šatta
čiekŋalis
vuodjinluottat
mat
bilidit
luottaid
.
Bjarne
Store-Jakobsen
logai
áigu
vástidit
NSR
preassadieđáhussii
maŋŋá
go
lea
áigi
,
muhto
gearggai
telefovdnas
lohkat
ahte
buot
dan
preassadieđáhusas
ii
doallan
deaivása
.
Bjørnar
Olsen
lohká
Leavvajoga
miellagiddevažžan
arkeologaide
,
go
dat
lea
johkanjálmmis
ja
das
lahka
leat
gáissát
,
ja
olbmot
diekko
leat
johtalan
rastá
riikaráji
.
Boarrásit
viellja
lea
maid
dubmejuvvon
muhtin
albmá
čorbmadan
olggobeal
olgobáikki
«
Bivddu
»
maŋŋá
giddenáiggi
miessemánu
17.
beaivvi
.
Boazodoallostivra
attii
álggos
sutnje
doalu
orohaga
oarjesiidii
,
muhto
válde
dan
eret
maŋŋel
go
Oslo
diggegoddi
dubmii
Boazodoallostivrra
mearrádusa
lobiheapmin
.
Bohcconjuovvan
lea
áigodatbargu
fitnodagas
ja
njuovvama
maŋŋá
čuohppagohtet
bierggu
vuovdinláhkai
,
mii
sáddejuvvo
miehtá
riikka
.
Bohccot
leat
boahtán
rastá
Deanu
ja
bisánan
Suoma
beale
manni
boazoáiddi
ja
Deanu
gaskii
.
Bottu
maŋŋel
gesii
SáB
eret
iežaset
evttohasa
sátnejođiheaddjiin
,
gii
lei
Terje
Tretnes
.
Breivik
čujuha
dalá
maŋŋá
mannan
čavčča
válggaide
,
goas
fáhkka
fuomášedje
20
miljovnna
liige
goluid
gielddas
,
main
sátnejođiheaddji
maid
ii
diehtán
.
Buohccindieđihan
bargit
válde
advokáhta
maŋŋá
go
Boazodoallohálddahus
mearridii
čađahit
bargobirasiskkadeami
Kárášjoga
ossodagas
.
”
Buoridit
oahppanbirrasa
”
lea
miehtá
riikka
prošeakta
Norggas
.
Buot
dáid
veahkeheddjiid
gaskkas
,
lea
Norga
okta
dain
riikkain
mii
lea
eanemusat
veahkehan
Kosovo
,
ii
dušše
soađi
áigge
,
muhto
maiddái
maŋŋá
.
Bures
huksejuvvon
geainnut
,
ruovdemáđijat
,
girdi-
ja
feargafievrredeapmi
leat
dehálaš
ja
mearrideaddji
eavttut
ássamii
,
ealáhusovdáneapmái
ja
ressursaávkkástallamii
miehtá
riikka
.
Báhkiljogas
ásset
ollu
mánát
ja
skuvla
fállá
bihttálohkama
Báhkiljoga
Giliviesus
maŋŋá
skuvllaáiggi
.
Báišduoddara
bohccot
leat
buori
ortnegis
,
vaikko
goike
geasi
maŋŋá
bohccot
eai
leat
beassan
buoidut
guobbariiguin
.
Bálgosiid
ovttastupmi
bijai
doaibmajođiheaddji
virggi
ohcan_láhkai
dan
maŋŋá
go
dála
jođiheaddji
Pertti
Viik
almmuhii
iežas
ealáhahkii
báhcimis
boahtte
čavčča
.
Bálkkašupmi
maid
sámi
parlamentáralaš
ráđđi
lea
ásahan
galgá
movttidahttit
bargat
dásseárvvu
ja
ovttaárvosašvuođa
ovddidemiin
gaskal
dievdduid
ja
nissoniid
,
rastá
riikarájiid
sámi
servodagas
.
Dagny
Sofie
Aune
mieđiha
ahte
skuvla
lei
galgat
váldit
oktavuođa
váhnemiiguin
maŋŋel
go
ožžo
vástádusa
fylkkamánnis
,
ja
rehkenaste
ahte
dat
boahtá
dahkkojuvvot
.
Dakka
maŋŋel
jurdilan
manne
boagustan
issoras
govvaráiddus
.
Dakka
maŋŋel
lihkohisvuođa
sáddejuvvui
Marita
Trosten
Nilsen
UNN
buohccivissui
Romsii
,
ja
doppe
fuomáše
ahte
sus
lei
mollanan
vuolimus
čielgedákti
.
Dakka
maŋŋel
vuosttaš
čájálmasa
oaččui
Romssa
Kultuvrralaš
skuvlaseahkka
vejolašvuođa
fállat
čájálmasa
Romssa
skuvllaide
.
•
Dalle
go
Sámediggi
ii
siđa
konsultašuvnna
,
de
ii
sáhte
gáibidit
konsultašuvnna
maŋit
ceahkis
meannudanproseassas
,
muđui
go
doaibmabidju
maŋŋá
proseassas
rievdaduvvo
dainna
lágiin
ahte
dat
liikká
mearkkašahtti
láhkai
guoská
sámiid
beroštusaide
,
dahje
jus
relevánta
dieđut
eai
ovddiduvvo
Sámediggái
gulaskuddamis
.
Dalá
maŋŋá
go
válgabohtosat
ledje
čielgan
Kárášjogas
,
de
maiddái
Marie
Therese
Nordsletta
Gaup
ge
čákŋala
huikki
válgakafeai
.
Dalá
maŋŋá
golggotmánu
6.
beaivvi
go
Statoil
galggai
buktit
gássa
,
de
bođii
nubbi
šiehtadus
maid
galggai
vuolláičállit
ja
man
gássabuktin
lei
čatnon
eará
Finnmárkku
olbmuid
tiŋgomiidda
.
Dan
dihte
jáhkánge
ahte
váldohástalus
lea
ruhtadanbealis
mii
ferte
láhččojuvvot
dan
guovtti
"
váldogillii
"
mii
sihkkarastá
eanet
diibmologu
vai
ollašuhttit
min
višuvnna
oažžut
buoret
máhtu
gielain
ja
eará
fágain
.
Dan
listtu
lea
Ávvir
duvle
almmuhan
aviissas
,
muhto
maŋŋel
lea
Boazodoallohálddahus
riŋgen
aviisii
ja
dáhtton
divvut
dan
listtu
,
go
čuoččuhit
ahte
viđas
liikká
eai
leat
ožžon
huksenlobi
.
Dan
logai
son
maŋŋá
mannan
gaskavahku
Finnmárkku
NHO:in
(
Norgga
fitnodateaiggádiid
lihttu
)
.
Dan
maŋŋil
šattai
jaska
,
earret_eará
danne_go
Balto
Henriksen
hálidii
geavahit
eanet
áiggi
bearrašii
.
Dan
maŋŋá
digaštallo
erenoamáš
dieđiheddjiin
,
organisašuvnnaiguin
,
institušuvnnaiguin
,
SPR:in
ja
davviriikkalaš
ráđđehusaiguin
.
Dan
maŋŋá
go
girji
lea
joavdan
lohkki
gihtii
,
de
dat
ii
bilit
áimmu
iige
čázi
,
iige
das
gullo
mange
lágan
jietna
.
–
Dan
maŋŋá
guolásteaddjit
gehččojuvvojit
gáigán
,
go
gáibidit
lasi
eriid
maid
eai
goassege
oaččo
.
Dan
seammás
galgá
leat
musihkka
ja
lávlun
Lysthuset
lahkosiin
miehtá
lávvordaga
.
Dan
sivas
go
ii
leat
šat
viessobearráigeahčči
maŋŋá
tii.
Dan
son
dadjá
maŋŋil_go
NSR
loktii
ođđa
áššin
sámemánáid
váttis
skuvladili
,
erenoamážit
olggobeale
guovddáš
sámeguovlluin
.
Dan
sáhtii
kárášjohkalaš
John
Engstad
muitalit
,
go
son
bođii
dakka
maŋŋil
báikái
.
Dan
sáhttá
jearrat
maŋŋel
go
leat
oaidnán
Ođđasiid
NRKs
mannan
vahkku
.
Danne
lea
ge
17
dál
earret_eará
gáibidan
ahte
sin
rádji
galgá
mannát
rastá
E
6
geainnu
Sieiddejávrris
(
Geaidnu
Levdnjii
)
gitta
Ásebáktái
mii
lea
oarjjabealde
Kárášjoga
márkana
.
Das
deattuha
gielda
earret_eará
:
«
Kárášjoga
gielddas
lea
ovddasvástádus
ollu
geavaheddjiide
gielddas
,
muhto
eai
boađe
goassige
ráhkadit
dakkár
vuogádaga
mii
sihkkarastá
ahte
geavaheaddjit
eai
bilit
biergasiid
earáid
opmodagas
.
Das
maŋŋel
gávnnadeigga
áššáskuhtton
boazodoalli
ja
son
gii
váiddii
.
Das
vuolábealde
oainnát
muhtin
mediaoktavuođaid
ja
mii
lea
balddihan
váhnemiid
jagiid
čađa
.
Das
čállá
Gaup
ahte
sii
eai
ožžon
goassege
makkár
ge
dieđu
maŋŋel
go
ledje
ovddidan
proteastta
,
ja
eai
ge
beassan
bealuštit
iežaset
,
eaige
vihtaniid
buktit
.
Dasa
lassin
leat
sáddejuvvon
olu
ođđa
fálaldagat
maŋŋil
váldosisaváldima
,
ja
man
olu
studeanttat
álget
dán
čavčča
ii
čielgga
ovdal_go
maŋŋel
čakčamánu
1.
beaivvi
,
mii
lea
dieđihanáigemearri
váldet
go
saji
vai
eai
.
Dat
boahtá
stuora
ávkin
,
go
Guovdageainnus
leat
máŋga
spábbačiekčanjoavkku
mielde
ráidočiekčamiin
ja
sii
mátkkoštit
miehtá
Oarje-Finnmárkku
.
Dat
dagahii
ahte
NSR
ja
BB
šattai
ge
buorre
muddui
soahpat
sámi
oahppoplána
,
earret
dan
cealkaga
mii
sihkkarastá
ođđa
girjjiid
buvttadeami
.
Dat
lea
čielggas
ahte
daid
olu
birasváttisvuođaid
maid
sáltegeavaheapmi
mielddisbuktá
,
de
ii
galggaše
leat
lohppii
geavahit
sálti
luottain
eará
go
earánoamáš
luoddasiivu
gáibida
sáltema
,
ovdamearkka
dihte
arvedálkki
maŋŋel
buolašta
.
Dat
maid
adno
ággan
ahte
eadni
ja
nieida
leaba
čállán
šiehtadusa
ahte
niidii
galgá
siidaoasus
maŋŋel
su
beivviid
,
muhto
ii
leat
ovdanbukton
diggái
,
sivva
lea
ahte
šiehtadus
lea
"
jávkan
"
dahje
muhtun
lea
suoládan
dan
.
Dat
čoahkkáigeassu
bođii
maŋŋel
go
lei
ságastallan
dan
vahkkus
njuikejeddjiiguin
,
váhnemiiguin
ja
hárjeheddjiiguin
.
Davvi
Girjji
jietnastudios
maŋŋá
doaluid
logai
Kirste
Paltto
moadde
bihtá
iežas
čállosiin
jietnabáddái
ja
galget
oktan
eará
sámi
girječálli
jietnafiillaiguin
bidjot
internehttii
.
Dađi
bahábut
gávdnojit
ollu
ovdamearkkat
Davvi-Norgga
báikkálaš
ja
suoloservodagain
main
ii
leat
doarvái
buorre
fearga-
dahje
leaktofanas
fálaldat
mii
sihkkarastá
guolástusbuktagiid
fievrredeami
nu
johtilit
go
dárbbašlaš
guovddáš
ja
riikkaidgaskasaš
márkaniidda
.
Deanu
heaibunsearvvi
Runar
Berg
bođii
ges
njealjádin
maŋŋá
go
vuoittáhalai
bronsafinálas
54
kg
luohkás
guvttiin
gahččamiin
.
Dien
maŋŋá
son
vulggii
Oului
studeret
biologiija
.
Dieđáhus
deattuha
politihka
mii
sihkkarastá
ahte
árbevirolaš
máhttu
lea
oassin
láhka-
ja
láhkaásahusbargguin
Guoská
earret_eará
gáldemii
mas
odne
veterineara
ferte
leat
mielde
.
Doalut
bistet
beaivvi
miehtá
preassakonferánssain
,
fágalaš
seminárain
ja
feastamállásiiguin
,
mas
ávvudit
ahte
Sámi
allaskuvla
lea
juo
20
jagi
.
Doalut
jotket
miehtá
dán
vahkku
konferánssain
,
konsearttaiguin
ja
girjealmmuhemiin
.
Dolggiin
lei
miellagiddevaš
oaggut
ja
sáhka
bekkii
miehtá
máilmmi
hui
johtilit
.
Dološ
sámit
álggahedje
goddebivddu
dalán
ginttalbeaivvi
maŋŋá
.
Dulvecaggi
álgá
vulobeale
šalddi
ja
čuovvu
gátti
vulos
meattá
Márkannjárgga
dáluid
ja
mohkkasa
Suomageainnu
vuostá
,
njuolgga
rastá
gietti
,
gos
dal
lea
golfašillju
.
Dutkamuš
guorahallá
vuosttas
internáhttabuolvva
(
sođiid
maŋŋá
riegádan
mánáid
)
skuvlaeallima
.
Dál
lea
dat
šaddan
bistevaš
doaibman
maŋŋel
go
evaluerejuvvui
.
–
Dál
lea
mus
buorre
dilli
,
dadjá
Jávrri
Juhán
Niillas
(
70
)
maŋŋá
go
njeallje
jagi
áigi
ieš
vávjjii
borasdávddas
ja
ohcalii
doaktára
.
Dál
lohká
Gaup
sus
lea
hui
buorre
dovdu
maŋŋá
go
mearridii
geassádit
,
muhto
seammá
buori
dovddu
ii
loga
leamaš
dan
áiggis
lei
nammaduvvon
bajimužžii
Kárášjoga
Bargiidbellodaga
listui
.
Dál
lohká
Hætta
ožžon
liigeruđaid
departemeanttas
ja
leat
juolludan
golmma
orohahkii
ruđa
biebmamii
,
go
eai
leat
beassan
johtit
rastá
ráji
Ruŧŧii
.
Dál
maŋŋel
válgga
čájehuvvo
ahte
dát
golbma
bellodaga
ožžo
oktii
613
jiena
,
mainna
livčče
ožžon
golbma
áirasa
sisa
.
Dál
maŋŋil
kommentere
NSR
parlamentáralaš
jođiheaddji
Aili
Keskitalo
mearrádusa
čuovvovaččat
:
–
Hupmet
gal
hui
čábbát
sámi
árvvuid
birra
,
ja
man
deaŧalaš
lea
ovttaoaivilvuođa
olahit
,
sihke
Bargiidbellodagas
ja
Árjjas
,
muhto
duohta
dilis
gal
leat
nu
gergosat
geavahit
oarjemáilmmi
eanetlogufámu
.
Dál
searvi
bargá
nuoraiddoaimma
ovdii
ja
dan
dárbu
livččii
stuoris
,
vai
giela
geavaheapmi
joatkašuvvá
giellabeasi
ja
skuvlla
maŋŋá
.
Dál
sáddejuvvo
luoddaprošeakta
fálaldatgilvui
,
ja
maŋŋel
go
lea
mearriduvvon
gii
oažžu
barggu
hukset
geainnu
,
čielgá
goas
geainnu
rehkenastet
gárvvisin
.
Dán
guokte
evttohusa
galgá
SPR
geahčadit
maŋŋil
.
Dán
láhkái
ferte
geavahit
návccaid
vai
eanebuš
mánáide
lea
vejolašvuohta
searvat
sámi
musihkka-
ja
teáhteroktavuhtii
miehtá
Barentsguovllu
.
Dán
rádjái
lea
visot
Norgga
bealde
historjjás
,
muhto
lea
dál
bargu
jođus
viiddidit
Supmii
,
Ruŧŧii
ja
Ruššii
vai
šaddá
miehtá
Sámi
skuvlahistorján
.
Dán
áigge
eai
šat
gilvve
miehtá
láhtti
,
muhto
bidjet
dušše
boradanbeavddi
vuollái
ja
dát
dahkko
juovlaruohta
.
Dán
áigodaga
maŋŋil
galgá
Sámediggi
gáibidit
sámediggeáirasiin
Ávjovári
válgabiirres
ahte
sii
hálddašit
sámegiela
,
ja
iskat
giellamáhtu
.
Dán
čoakkáldagas
lea
okta
dikta
-
mii
álgá
sániiguin
"
Sugan
rastá
iežan
joga
"
-
mas
Deatnu
lea
guovddážis
.
Dárkkisteapmi
lea
mielddisbuktán
ahte
2006
ledje
sullii
850
báikkálaš
guolásteaddji
,
ja
dárkkisteami
maŋŋá
lea
lohku
njiedjan
vuollel
700
.
Dás
son
muittuha
ja
geassá
ovdan
erenoamážit
SSL
eaktodáhtolaš
barggu
mas
ovddidit
mánáid
ja
nuoraid
valáštallandoaimmaid
miehtá
Sámi
,
maiddái
Ruoŧabeale
Sámi
.
Dát
dáhpáhuvai
maŋŋá
go
Duopmostuollolávdegoddi
jagi
1999:s
lei
guorahallan
gažaldaga
ja
čujuhan
ahte
Vuođđoláhka
paragráfa
110
a
geatnegahttá
«
stáhta
eiseválddiid
láhčit
dili
nu_ahte
sámi
álbmot
sáhttá
sihkkarastit
ja
ovdánahttit
gielaset
,
kultuvrraset
ja
servodateallimasaset
»
,
de
mielddisbuktá
dát
«
gáibádusa
duopmostuoluide
ja
dan
organisašuvnnaide
ja
gáibádusa
duopmáriid
gelbbolašvuhtii
,
áddejumi
ja
guottuide
»
.
Dát
galgá
dahkkot
klinihkalaš
bargguid
,
oahpaheami
,
oahpahusa
ja
dutkama
ja
ovdánahttinbargguid
čađa
.
–
Dát
lea
mearkkašahtti
,
dadjá
Varsi
,
gean
mielas
dál
leai
áigi
molsut
guovddáš
stivrema
,
go
maiddái
eará
servviin
miehtá
Sámi
gávdnojit
čeahpes
olbmot
.
Dát
lihccun
leat
boktán
olu
digaštallama
miehtá
Suoma
.
Dát
mearkkaša
ahte
guldaleaddjit
besset
dán
ođđa
kanála
gullat
miehtá
jándora
ja
juohke
sajis
máilmmis
,
muitala
Ruoŧa
Sámiradio
hoavda
Ole-Isak
Mienna
.
–
Dát
mearkkaša
ahte
čuoigamat
besset
joatkit
dán
vuoro
,
muhto
váiddabealli
de
árvvoštallá
maŋŋá
čuoigamiid
dan
,
ahte
mo
lágideapmi
lea
váikkuhan
guovllu
boazodollui
,
dadjá
son
.
Dát
miehtá
bures
dálá
áigge
jurddašeapmái
,
lahka
viežžat
ávdnasiid
,
iige
stajidit
,
báikkálaš
vistehuksemii
,
ja
heivehit
dálkkádahkii
.
Dát
sihkkarastá
ahte
unnimusat
1000
girjji
vuvdojit
juohke
girjjis
.
Dát
valáštallanvisttit
galget
ovdal
ja
maŋŋil
OLa
adnojuvvot
sihke
mánáin
ja
nuorain
ja
alimus
valáštalliin
.
Dát
árvalus
boahtá
maŋŋel
go
leat
čađahan
prošeavtta
mas
bealgoalmmát
jagi
badjel
dikte
guđa
joatkkaskuvllas
nuoraid
vuodjit
skuvlaáiggis
vuodjinkoartta
.
Eai
lean
galle
rávddi
Kárášjogas
ovdalaš
ja
dalá
maŋŋá
nuppi
máilmmisoađi
.
Eambbo
dieđut
dán
birra
bohtet
maŋŋel
geasseluomu
,
dieđiha
Sámediggi
.
Eanadoalu
prošeakta
lei
biđgejuvvon
miehtá
Kosovo
,
erenoamážit
eanadoalu
guovlluin
.
Easkka
1980-logu
gaskkamuttus
Gunvor
álggii
oahpahit
sámegiela
Kirkonjárgga
nuoraidskuvllas
ja
Kirkonjárgga
joatkkaskuvllas
,
maŋŋá
go
ieš
lei
lohkan
sámegiela
vuođđofága
Romssa
universitehtas
.
Easkka
25
jagi
das
maŋŋá
son
manai
Tampere
universitehtii
lohkat
vearrovuoigatvuođa
.
Eat
ožžon
Innovašuvdna
Norgga
Finnmárkku
direktevra
Stein
Mathisena
ságaide
go
son
lei
čoahkkimis
beaivvi
miehtá
.
Einnostanmodealla
vuođđun
leat
dálkkit
2008
golggotmánu
rájes
,
namalassii
orjješbiekkat
mat
buktet
arvviid
miehtá
Norgga
.
Eira
ii
dieđe
vuos
maid
bargá
áššiin
,
muhto
su
mielas
leat
hálddahusa
bargovuogit
eahperehálaččat
,
go
beavdegirjjiid
leat
divodan
maŋŋel
go
leat
almmuhuvvon
.
Eiras
lea
čielga
gáibádus
ahte
Norgga
ja
Ruoŧa
eiseválddit
sohpet
ođđa
rádjekonvenšuvnna
vai
sii
besset
boahtteáiggis
fas
johtit
rastá
riikaráji
.
Eiseváldit
ráŋggáštit
maŋŋel
garrasit
sin
geat
ledje
mielde
stuimmiin
.
Eliassen
mieđiha
gal
iežas
duođas
eddon
ja
suhttan
maŋŋel
go
Bargiidbellodaga
ođđa
parlamentáralaš
jođiheaddji
Helga
Pedersen
almmuhii
ahte
Riddoguolástanlávdegotti
čielggadanbargu
,
mii
gusto
vuotna-
ja
mearrasámiid
vuotnaguolásteapmái
,
ii
boađe
vuos
mearriduvvot
Stuoradikkis
.
Ellinor
Guttorm
Utsi
mielas
lea
ge
dehálaš
ahte
boazodolliid
iežaset
jietna
galgá
gullogoahtit
eambbo
,
vai
ealáhus
ii
šatta
álot
dan
dillái
ahte
šaddet
bealuštit
iežaset
oainnuid
maŋŋel
go
earát
leat
cuiggodan
boazodoalu
.
Ellinor
Guttorm
Utsi
oaččui
bálkkašumi
dásseárvobarggus
ovddas
maid
son
iežas
duodje-
ja
politihkalaš
barggu
čađa
lea
ovddidan
.
Eváhkkodálvvi
1944-45
maŋŋá
go
duiskalaččat
ledje
geassádan
Ruoššarájás
Ivgulinjjái
Ivgui
,
ledje
ain
muhtin
duiskalaččat
báhcán
Finnmárkui
ja
Davvi-Tromsii
.
FO-stivra
váldá
badjelasas
Sámedikki
ja
Fylkkadikki
FO-diehtojuohkima
nu
fargga
go
vejolaš
,
ja
goit
dalán
maŋŋil
vuosttaš
FO
stivrračoahkkima
.
Fatnasat
mat
leat
vuollel
15
mehtera
berrejit
gonagasreappáid
bivddedettiin
čuovvut
dábálaš
bivdoearrejagi
mii
de
mearkkašivčče
ahte
besset
bivdit
miehtá
jagi
.
Filbmadáhpáhusas
gallestallet
filbmabagadallit
ja
dáiddárat
,
geat
bohtet
miehtá
sámeguovllu
.
Finnmárkui
ja
Romsii
biddjo
árranjuovvamii
7
ruvnnu
juohke
bohccokiloi
mii
njuvvo
ovdal
ragaha
,
maŋŋá
ragahat
njuovvun
bohccui
4
ruvnnu
,
eará
guovlluide
addo
4
ruvnnu
kg
árrannjuovvandoarjja
.
–
Fysioterapevta
Trond
Nordnes
eamit
buohccái
ja
son
šattai
vuolgit
ruoktot
njuolga
maŋŋel
čiekčama
,
muitala
Eira
.
GEJI
ulbmil
lea
journalistaohppiide
fuomášahttit
birasgáhttema
hástalusaid
miehtá
máilmmi
.
Gard
Emil
ja
Niels
Ovllá
rumbodearpama
rámpoje
olbmot
maŋŋel
konseartta
.
Gielda
ávžžuha
danin
buot
muohtaskohtervuddjiid
čuovvut
mohtorjohtolatlága
ja
baicce
vuodjit
dan
8
lobálaš
rabas
skohterláhtuin
mat
gávdnojit
miehtá
Kárášjoga
gieldda
.
–
Gilvvut
leat
gilvvut
,
muhto
dál
easka
álgá
dat
suohtas
,
logai
Lloyd
maŋŋel
go
lei
juohkán
vuoittuid
.
Girječállit
leat
sámi
girječállit
miehtá
.
Goalmmát
jándora
fertiiga
dollet
skuvlii
Kárášjohkii
,
ja
ollesolbmot
lohke
sutno
čađa
dolkan
ja
váiban
.
Golbma
diimmu
maŋŋá
gaskaija
bohtet
sii
gean
eatnašat
leat
boahtán
odne
geahččat
,
áiddo
fal
Wig
Wam
.
Golbma
vahkku
maŋŋá
go
Kaisa
Mariell
riegádii
,
namalassii
guovvamánu
loahpageahčen
,
de
váillahišgođii
Kaaby
ruđa
,
ja
manai
Kárášjoga
NAV-kantuvrii
jearrat
veahki
.
Golggotmánu
riikkaidgaskasaš
AWG-lávdegotti
deaivvadeami
maŋŋel
čielga
movt
jagi
2010
doalut
šaddet
ja
boahtá
go
Sápmi
evttohit
iežaset
almmolaš
miellahttuvuođa
.
Golggotmánus
,
maŋŋil_go
mediain
vel
bekkii
,
de
beasai
viimmat
ohppui
mii
doaivumis
ollášuhttá
su
sávaldaga
šaddat
bátnedoavttirin
.
Guhtta
jagi
maŋŋel
go
vuosttaš
Márkomeannu
lágiduvvui
,
oaidná
Thomas
ahte
eambbo
ja
eambbo
nuorat
dovddastit
iežaset
márkosámi
duogáža
.
Gullui
muhtin
geahčči
imašteamen
maŋŋá
šovva
,
gos
bat
dat
sámi
vuoigŋa
lei
go
son
ii
gal
dan
fuomášan
.
Guolleborramuša
maŋŋá
logaldalai
Luobbal
Sámmol
Sámmol
(
Aikio
)
guovllu
báikkenamaid
birra
.
Guovdageaidnulaš
Ellen
Eira
Rasdal
Ellen
muitala
ahte
skuvllas
ledje
garra
njuolggadusat
,
earret_eará
ii
lean
lohpi
olggobeal
áiddi
mannat
maŋŋil
gávcci
eahkedis
ja
ohppiideahket
lei
juohke
lávvardaga
.
Guovdageainnu
girku
lea
áiggiid
čađa
leamaš
čoahkkananbáiki
.
Guovdageainnu
suohkan
lea
áidna
sámi
suohkan
mii
dassážii
ii
leat
searván
dasa
dan
ovcci
sámi
suohkanis
mat
leat
miehtá
Norgga
.
Guovttes
dáin
sáddejuvvojedje
maŋŋel
viidáseappot
Upmi
guovllubuohccevissui
stuora
oaive-
ja
geahppavahágiiguin
.
Gámme
lea
buollán
maŋŋil
ja
gámmeeaiggát
lea
fylkamánni
dieđuid
mielde
ceggen
dáhkádusruđaiguin
48,5
kvadratmehter
sturrosaš
vistti
buollánsadjái
.
Gánddaš
sáddejuvvui
dalá
maŋŋá
helikopteriin
Hámmarfeastta
buohccivissui
.
Gáregasnjárgga
lahkosiin
fertejedje
maid
luoitit
čađa
áiddi
čuođi
Norgga
bohcco
go
daid
lei
veadjemeahttun
fitnet
rastá
Deanu
.
Hansen
muitala
dát
ii
leat
vuosttaš
geardi
,
go
dá
gieskat
gávnnai
eamida
seaŋggas
maŋŋá
girkogáfe
,
18
diimmu
maŋŋá
go
ledje
eahkeda
ovdal
bidjan
su
seŋgii
.
Heir
lea
ovdal
leamaš
sadjásaš
leansmánni
Stjørdal
leansmánneguovllus
,
leansmánnin
Malvikas
ja
maŋŋel
ges
leansmánnin
Verdalas
.
Hárjehalli
,
geas
lea
ovddasvástádus
,
galgá
addit
dieđu
TKE:i
beaivvi
maŋŋá
ahte
lei
go
ovddit
joavku
gárvvistan
ja
čorgen
vistti
.
Hætta
gii
maid
lea
mielde
OG
stivrras
Romsa
2018
oktan
Barbro
Hætta
Jakobseniin
,
lohká
dehálažžan
sidjiide
doallat
lagaš
oktavuođa
Sámedikkiin
,
vai
OG
nagoda
čájehit
ollislaš
vuogi
mielde
sámi
servodaga
sámi
vugiin
ja
mii
geavvá
gilvvu
maŋŋá
.
Ieš
Inga
Porsanger
lohká
maŋŋá
son
jáhkká
manai
bures
ja
lea
ilus
go
lea
geargan
sihke
konfirmašuvnna
doaluin
ja
dáinna
bivttasčájálmasain
.
Iešguđet
álbmogiin
miehtá
máilmmi
lea
iešguđet
oaidnu
mo
gieđahallat
jápmán
olbmo
ja
dan
dákterikki
.
Inger
Kristina
ges
muitala
ahte
maŋŋel
Jáhkožiid
sohkadeaivvadeami
,
mii
lágiduvvui
muhtin
jagiid
dás
ovdal
,
beasai
son
diehtit
eanet
dáin
dáhpáhusain
.
‹
Iŋgá
›
luitojuvvo
Maŋŋil
čuohpaheami
,
de
merkejuvvo
‹
Iŋgá
›
vel
loahpas
GPS
čeabetbáttiin
.
Jagi
maŋŋel
oaččui
fálaldaga
Englándda
Premier_League
joavkkus
,
Sunderland
.
Jahkečoahkkin
gáibida
Kárášjoga
gieldda
buoridišgoahtit
sámi
mánáid
oahpahusdili
Kárášjogas
jođánit
ja
dáhttu
Sámedikki
presideantta
gozihišgoahtit
ahte
sámi
mánáid
oahpahusrievttit
miehtá
riikka
čađahuvvojit
.
Joavku
lea
máŋggafágalaš
ja
oasseváldit
orrot
miehtá
Finnmárkku
.
John
Moeng
ii
loga
vara
miehtá
dálu
vearrámussan
,
muhto
hádja
mii
lea
báhcán
.
Jullapong
Nonsrichai
rápmo
Norgalaččaid
go
ledje
vuosttamuččaid
gaskkas
máhccat
Thaieatnamii
turistan
maŋŋá
tsunami
dahje
dulvebáru
roasu
.
Juovllaid
rádjai
galgá
joavku
muđui
johtit
Davvi-Norggas
,
easkka
maŋŋá
juovllaid
vulget
Mátta-Norgii
.
Jus
Guovdageainnu
servodat
galgá
beassat
viidáset
maŋŋel
dakkár
ilgadis
ášši
,
de
mii
fertet
čájehit
ovddasmorraša
,
oktavuođa
ja
doarjuma
.
Jus
gártá
gohččut
viessobearráigeahčči
boahtit
maŋŋá
tii.
Jus
olbmuin
lea
boares
niittut
maid
háliidit
fas
geavahišgoahtit
,
boares
vistti
man
berrešii
vára
váldit
dahje
ráhkadit
luotta
almmolaš
johtolahkii
kultureatnama
rastá
,
jna.
,
de
sáhttet
ohcat
SMIL-doarjaga
gielddain
.
Jus
olmmoš
fárre
ovddit
jagi
loahpa
maŋŋá
Deanu
johkalegiide
,
de
galgá
bastit
čujuhit
fásta
ássama
,
vaikkeba
bargoaddi
duođaštusain
dahje
visttiin
ja
fárrendieđuin
,
BE-guovddáš
čoavdá
ášši
eahpečielga
dáhpáhusain
.
Kirste
Sámmol
Elle
(
Ellen
Solbakken
)
Kárášjogas
,
muitala
ahte
son
biigui
Nils
ja
Åse
Larsen
gukto
maŋŋá
soađi
moadde
jagi
.
Konferánssa
mearrádusa
maŋŋá
ávvuduvvui
álbmotbeaivi
.
Konseartta
maŋŋá
arvigoahtá
garrasit
.
Kulturdepartemeanta
lea
almmuhan
ahte
sii
áigot
nammadit
kommišuvnna
mii
galgá
geahčadit
preassadoarjjaortnega
maŋŋá
strukturrievdademiid
medias
,
ja
momsageahpedeami
medias
.
Kvártta
maŋŋil_go
Min
Áigi
vuosttaš
geardde
hállá
Kåveniin
,
čuojaha
fas
lágádushoavda
Min
Áigái
.
Kárášjoga
skuvlla
inspektevra
,
Kari
Skoglund
Sara
,
logai
maŋŋá
ahte
manai
bures
vaikko
plánejuvvon
mielčuovvu
čuojanasat
váilo
.
Kárášjohkalaš
Rávdná
Anti
lea
moaráskan
go
ii
oainne
almmi
earret
go
čađa
sreaŋggaid
.
Kåven
muitala
iežas
áibbas
liikostan
dán
dánsuvuohkái
maŋŋil_go
beasai
vuosttaš
geardde
dán
geahččalit
olu
jagiid
áigi
ja
dalle
oaččuige
son
dan
dovddu
ahte
dát
lea
juoga
mainna
háliida
bargat
,
earret
go
musihkain
.
–
Lea
bággu
dán
dahkat
,
muđui
levvet
dákkár
bartalágan
"
goađit
"
miehtá
min
duoddariid
,
čilge
fuolastuvvan
Frank
Ingilæ
.
Lea
čielga
ulbmil
:
Buot
báikkálaš
servodagain
ferte
leat
infrastruktuvra
mii
sihkkarastá
ahte
lea
láhččojuvvon
dilli
aktiiva
ja
buori
ealáhus-
ja
servodatovdáneapmái
.
Leansmánni
dattetge
ii
muital
leago
almmái
mieđihan
njihtama
,
go
politiijat
ledje
ain
albmá
dutkamin
ikte
maŋŋá
gaskabeaivve
.
–
Lei
hirbmat
hállu
čiekčat
na
buori
joavkku
vuostá
ja
lei
váivi
duššo
geahččat
,
dajai
Brekke
maŋŋel
čiekčama
.
Lemet
Ailo
Holmestrand
miehtá
dasa
ja
lasiha
:
–
Lean
čuvvon
mielde
sámepolitihkas
juo
guhkit
áiggi
ja
lean
viššal
jienastit
.
Lihkohisvuođabáikái
bođii
vuos
Eanodaga
buohccebiilla
ja
dan
maŋŋá
Aslak-gádjunhelikopter
.
Lulli-Hålogalánddas
leat
282
dieđihan
eret
girkus
jagis
2006
,
ja
fas
olles
riikkas
lea
lohku
227
jagis
2007
go
97
proseanta
searvegottiin
miehtá
riikka
leat
rehkenaston
fárrui
.
Luomu
maŋŋá
son
finai
vel
Roavvenjárggas
ja
doppe
lei
surgadis
oaidnu
,
vihtta
dálu
dušše
ceaggut
ja
loahpain
borggistii
suovva
ja
olmmoš
ii
oidnon
ii
oktage
.
Magnus
Lindbäck
lohká
iežas
ollu
hárjehallan
ja
dan
ferte
bargat
maŋŋá
go
geargá
barggus
.
Maiddái
dan
ektui
ráhkkanit
go
ruvkefitnodat
doarvái
maŋŋel
go
leat
gurren
buot
minerálaid
.
Maiddái
válljejuvvui
lávlla
áiggiid
čađa
buoremus
sámi
šuokŋan
dán
jagi
Gollerumbbu
gilvvuin
.
Maiddái
áigut
geahččalit
oažžut
eambbogiid
searvat
daid
gielddain
maid
čađa
Finnmárkku
hástalus
vuolgá
.
Mari
Boine
lea
riegádan
Kárášjogas
maŋŋá
nuppi
máilmmesoađi
.
Maŋŋel
Berlinmuvrra
gahččama
ledje
sihke
Norga
,
Suopma
ja
erenoamážit
Ruoŧŧa
veahkeheame
oalle
stuora
ruhtasupmiiguin
.
Maŋŋel
Sámiálbmot
Bellodaga
(
SáB
)
ja
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvi
(
NSR
)
diimmá
jahkečoahkkimiid
mearrideigga
bellodagat
ovttasbargat
ja
čáliheigga
nu
gohčoduvvon
intenšuvdnasoahpamuša
.
Maŋŋel
bankeahtta
vulge
muhttinat
ruoktot
geat
ledje
váiban
,
muhto
eanas
oassi
vulggii
pubii
oahpásnuvvat
vel
eanet
.
Maŋŋel
bottu
gáibidii
Hætta
sárdnestuolus
ráđi
vástidit
lea
go
dohkálaš
go
Sámedikki
juristtat
vigget
jávohuhttit
politihkkariid
oainnuid
áššiide
.
Maŋŋel
bottu
gáibidii
Hætta
sárdnestuolus
ráđi
vástidit
lea
go
dohkálaš
go
Sámedikki
juristtat
vigget
jávohuhttit
politihkkariid
oainnuid
áššiide
.
Maŋŋel
bálkkašupmi
šaddá
konseartta
hoteallas
.
Maŋŋel
dan
lea
leamaš
viiddis
digáštallan
mediain
dan
birra
go
boazodoallit
gurpet
bohccuid
.
Maŋŋel
dieid
ságastallamiid
ipmirdeimmet
ahte
ii
Kárášjohka
leat
mihkke
ge
heajos
báikkiid
,
nu
go
ovdal
leimmet
jáhkkán
.
Maŋŋel
fas
dáhpáhuvai
dat
seamma
.
Maŋŋel
go
Sámediggi
lei
boahtán
de
dieđusge
sus
lei
hállu
fitnat
doppe
,
muhto
ii
son
ožžon
bovdehusa
ovdalgo
2002:s
.
–
Maŋŋel
go
dat
mearriduvvui
departemeanttas
,
de
ožžo
Láhpoluobbala
gilisearvvi
láhttut
dakkár
dovddu
ahte
Sámedikki
bealis
leat
dájuhan
sin
,
loahpaha
Nils
Johan
Vars
.
Maŋŋel
go
ealu
ožžo
gárdái
,
de
jearahalai
Somby
praktihkalaš
beliid
mat
gusket
gárddástallamii
ja
bohcco
dovdomearkkaid
.
Maŋŋel
go
hárjeheaddji
sáddii
čikčiid
viehkat
ja
sihkkelastit
,
mun
jerren
sus
makkár
oaivil
sus
lea
Hánssa
čiekčanmáhtu
ektui
.
Maŋŋel
go
lea
deavdán
16
jagi
,
de
sáhttá
easka
čađahit
teoriijageahččaleami
.
Maŋŋel
go
soahti
nogai
Kosovos
,
de
máŋggas
mis
álggiimet
hálidit
ruovttoluotta
vuolgit
.
Maŋŋel
ipmilbálvalusa
jotkojuvvojit
doalut
Loabákáiddi
báikegottehuotnahis
gáfestallan
ja
eará
doaluin
.
Maŋŋel
lea
gilisearvi
earret_eará
ráhkadan
spábbačiekčanšilju
gillái
,
álggahan
čuoigamiid
mánáide
ja
rávisolbmuide
,
merken
bievlavázzinlahtuid
ja
ođđaseamos
fálaldat
miellahtuide
leat
hárjehallanrusttegat
mat
leat
biddjon
gilivissui
.
Maŋŋel
muitalusaid
fitne
mánát
olggobeale
lávu
njoarostallamin
.
Maŋŋel
rahpama
guossohedje
Riddu
Riđđus
gáfe
ja
gáhkuid
buohkaide
,
ja
olbmuin
lei
buorre
mokta
,
čuvges
boahtteáiggi
dihte
.
Maŋŋel
rátkkavuodjima
muitalii
su
áhčči
,
Mikkel
Sara
,
ahte
dál
gal
divvot
skohtera
nu_ahte
galgá
leat
ortnegis
ja
ii
šat
cuovkanit
.
–
Maŋŋel
skuvlla
fitnat
ges
Citys
.
Maŋŋel
válgga
lea
Guovddášbellodat
ráđđehusas
ovttas
Bargiidbellodagain
ja
SG:in
.
Maŋŋil
bottu
gesii
maiddái
ovdan
dan
go
Bargiidbellodaga
sátnejođiheaddji
guovttos
Kárášjogas
ja
Deanus
leaba
dadjan
ahte
fierbmebivddu
galggašii
gáržžidit
.
Maŋŋil
guđa
diimmu
čuoigama
besse
nissonat
lávggodit
ruvvenstámppas
ja
sávnnodit
.
Maŋŋil
jagi
2007
,
de
lea
jurdda
ahte
guovddáš
šaddá
iešbirgejeaddji
doaibman
,
dainna
lágiin
ahte
guovddáža
dienas
gokčá
maiddái
goluid
.
Maŋŋil
lea
čilgen
ahte
hálidii
heaitit
buozalmasvuođa
geažil
,
muhto
ahte
son
dearvvasmuvai
rehabiliterema
maŋŋá
,
ja
gáđai
vuolláičállima
.
Maŋŋil
logaldallamiid
ja
ovdanbuktimiid
áigot
seminára
logaldallit
ja
oasseváldit
digaštallat
"
Mo
sihkkaruššat
ahte
sámenissoniid
historjá
ja
kulturárbi
čohkkejuvvo
,
čállojuvvo
ja
boahtá
albmosii
?
Maŋŋil
válddahalai
go
lei
rievideamin
DnB
báŋkku
Jessheimas
.
Maŋŋá
Odeldikki
digaštallamiid
son
vikkai
háleštit
Balloin
.
Maŋŋá
Riddu
joatká
joavku
festiválaide
nu
go
Bukta
festiválii
Romssa
gávpogii
ja
Hitra
festiválii
Mátta-Troandimis
.
Maŋŋá
Riddu
joatká
joavku
festiválaide
nu
go
Bukta
festiválii
Romssa
gávpogii
ja
Hitra
festiválii
Mátta-Troandimis
.
Maŋŋá
Ruošša
revolušuvnna
1917
nogai
Pomor-gávppašeapmi
go
eiseválddit
giddejedje
riikkarájá
gaskal
Norgga
ja
Ruošša
.
Maŋŋá
almmolaš
rahpama
,
vulggiiga
kruvdnaprinsapárra
viidáset
.
Maŋŋá
almmuheami
,
dollo
eamiálbmotseminára
eamiálbmogiid
kultuvrra
boahttevaš
áiggi
ja
hástalusaid
birra
.
Maŋŋá
borramuša
ledje
ollu
iešguđet
ge
doalut
Sámidálus
.
Maŋŋá
dan
,
ovttas
sátnejođiheddjiin
čuohpastedje
falit
dan
nu
gohčoduvvon
bátti
mii
mearkkašii
ahte
vuojahat
almmolaččat
lei
ráhppon
.
Maŋŋá
dán
váivves
dáhpáhusa
lohká
Boine
Anárjoga
leagi
searvi
áigut
gáibidit
kursaruđaid
ruovttoluotta
stáhta
luonddubearráigeahčus
.
Maŋŋá
geahččaleami
jáhkká
dattetge
Nordland
sámemusihka
gaskkusteapmi
lea
ožžon
gelbbolašvuođa
ásahit
sierra
sámemusihka
gaskkusteami
.
Maŋŋá
geasseluomu
lohpida
Huhtala
váldit
ášši
gaskariikkalaččat
bajás
,
čoavdit
riiddu
.
Maŋŋá
gilvvu
finai
sámediggepresideanta
Egil
Olli
geigemin
Agnete
Johansenii
,
Viktoria
Eriksenii
ja
Emelie
Nilsenii
sisteveskkoža
ja
Alexander
Touryguin
fas
buvkku
.
Maŋŋá
girkostallama
manne
buot
olbmot
valáštallanvissui
liekkadit
.
Maŋŋá
go
Nils
Rune
almmolaččat
álggii
ráppet
givssidanráppa
de
lea
maid
son
beaggigoahtán
.
Maŋŋá
go
Nuorta-Finnmárkku
politiijaguovlu
oaččui
dieđu
Kim
Roger
Kemi
jápmima
birra
,
válde
sii
gitta
golbma
vihtana
mannan
vuossárgga
go
ledje
boastut
čilgen
dilálašvuođa
mii
lei
dalle_go
Kemi
jámii
.
Maŋŋá
go
Ovlin
Piera
lei
dieđihan
sárdnestuolus
,
jávohuvai
Sámediggi
,
ii
oktage
jienádan
maidege
.
Maŋŋá
go
Stuorradiggi
mannan
vahkus
mearridii
addit
vahát
unohisvuođamávssu
oahppováillagiidda
,
de
jáhkkimis
Sámediggi
dál
váldá
vuostá
75
miljovdnasaš
foandda
mii
lea
kollektiivvalaš
buhtadus
daid
vahágiid
ovddas
maid
sápmelaččat
leat
gillán
dáruiduhttima
geažil
.
Maŋŋá
go
Sámediggi
lea
mearridan
rievdadit
válgaortnega
de
lea
čielggas
ahte
Kárášjohka
,
Guovdageaidnu
ja
Porsáŋgu
ovttastuvvo
Ávjovári
válgabiirii
,
mii
dasto
šaddá
stuorámus
válgabiire
.
Maŋŋá
go
beasai
jugešvuođas
eret
,
ceahkkugođii
hirsagođiid
olbmuide
ja
gildii
,
alcces
terapiijan
.
Maŋŋá
go
gonagaspárra
lei
geargan
rahpandilálašvuođain
,
manai
fárru
mállásiidda
Hotellii
gos
bovdejuvvon
guossit
ja
áirasat
borre
bohccobierggu
ja
eará
herskkuid
.
Maŋŋá
go
olbmot
ledje
návddašan
čájáhusa
de
besse
máistit
Deanuleagi
herskkuid
nugo
luossamáli
,
biđđosa
ja
básson
luosa
.
Maŋŋá
go
opposišuvnna
ođas
juvssai
guovlluid
gos
gielddat
leat
mielas
bieggamilluide
ja
leat
bargamin
huksenplánaiguin
,
leat
ollu
reakšuvnnat
boahtán
.
Maŋŋá
go
son
oaččui
bovdejumi
maid
buot
nissonolbmot
gaskal
50
ja
69
jagi
leat
ožžon
,
de
ávžžuha
garrasit
buot
nissonolbmuid
fitnat
čiččiideaset
suonjardahttimin
mammografiijabusses
.
Maŋŋá
ipmilbálvalusa
lea
girkokáffe
Álttá
Siiddas
,
mii
lea
Áltá
Sámiid
Searvvi
ođđa
sámi
viessu
.
Maŋŋá
jearahalle
olbmot
sus
mo
lei
dearvvahit
gonagasa
.
Maŋŋá
juovllaid
rádjagohte
bargit
boares
čájáhusdávviriid
vuorkái
keallárii
.
Maŋŋá
konseartta
beasai
Turi
vásihit
ollu
olgoriika
journalisttaid
geat
ledje
sáhkki
gullat
eanet
juoigama
ja
luođi
birra
.
Maŋŋá
lean
gullan
ahte
earát
maid
livčče
háliidan
sámegieloahpahusa
,
dadjá
Gunvor
,
muhto
dat
ožžo
vástádussan
skuvllas
ahte
oahpaheaddjit
eai
gávdnon
.
Maŋŋá
lávluma
lágidedje
ja
guossohedje
Garegasnjárgga
9.
luohkkálaččat
káfe
ja
gáhkuid
.
Maŋŋá
mállása
lei
Sámedikkis
vuosttaš
dievasčoahkkin
.
Maŋŋá
opera
premiera
dovddahii
ge
beakkán
juoigi
Kárášjogas
ahte
lei
oalle
váttis
álggos
juoigat
ja
dajahallat
lullisámegillii
.
–
Maŋŋá
skuvlla
fálaldat
ii
leat
doarvái
buorre
¶
Maŋŋá
stohkosiid
ledje
vuođđoskuvllas
mállásat
,
120
mánnái
ledje
biđđán
.
Maŋŋá
su
jápmima
juolludii
Romssa
fylkkasuohkan
ja
Kulturdepartemeantta
ruđaid
vuođđudussii
Lásságámmii
vai
sáhtii
oastit
Lásságámmi
.
Maŋŋá
vuosttaš
čájáhusa
22.
dán
mánu
besset
maiddái
olbmot
vásihit
dán
erenoamáš
luonddu
videošovva
.
Maŋŋá
álbmotmeahci
almmolaš
rahpandoaluid
sotnabeaivvi
fitná
birasgáhttenministtar
Erik
Solheim
Ceavccageađggis
.
Maŋŋá
čájehuvvui
ahte
ealga
lei
nu
garrasit
liikká
lápmašuvvan
ahte
fuolahusolbmot
fertejedje
dušše
loahpahit
diimmá
miesáža
gillámušaid
.
Miehtá
Eurohpá
bohtet
unnitlogu
álbmogat
gilvalit
.
Miehtá
Norgga
lea
stuorra
lassáneapmi
njealjejuvllat
sihkkeliin
.
Miehtá
gova
lea
sággan
stuoriduvvon
aviisačállosiid
.
Miehtá
guorahallama
boahtá
ovdan
ahte
eiseváldit
eai
goasse
gulahallan
boazodolliiguin
ja
váldán
doarvái
bures
vuhtii
boazodolliid
oainnuid
ovdal
bajimus
boazologut
mearriduvvojedje
.
Miehtá
máilmmi
dollet
olbmot
beassášbasiid
mat
muitui
báhcet
,
basit
mat
leat
seammá
guovddážis
go
juovlabasit
.
Miehtá
čájáhuslanja
lea
lebbejuvvon
plastihkkagovččas
ja
gávcci
máná
njuni
ovddas
lea
čáhcemála
.
Miessenjuovvan
doarjaga
sihtet
lasihit
200
ruvdnui
ja
dan
galgá
oažžut
máksot
miehtá
njuovvanáigodaga
,
ii
ge
dušše
daid
misiid
ovddas
maid
vuovdá
ovdal
juovllaid
.
–
Mii
johtit
gal
miehtá
máilmmi
,
muhto
eat
dovdda
iežamet
lagamus
eatnamiid
,
imašta
Luda
.
–
Mii
leat
ovdal
čuojahan
Liverpoolas
8000
olbmuid
ovddas
ja
dat
lei
hui
erenomáš
,
muhto
lea
somá
dáppe
maid
čuojahit
,
muitala
trumbočuojaheaddji
Kai
"
Ringo
"
maŋŋá
konsearta
.
–
Mii
leat
ožžon
ollu
dieđuid
buhcciidruovttuin
miehtá
davvi-Norgga
mas
dieđihit
heajos
bargobirrasa
birra
.
Mii
muitit
dát
filbma
lei
oalle
beakkán
maŋŋá
go
lei
čájehuvvon
.
–
Mii
vuordit
ahte
departemeanttat
atnet
daid
loguid
dan
beaivválaš
barggus
go
barget
sámi
áššiiguin
ja
árvidan
ahte
Sámediggi
maid
váruha
ahte
sii
atnet
dáid
,
dadjá
Guhttor
maŋŋel
go
dat
nubbi
girji
ráiddus
Sámi
logut
muitalit
,
almmuhuvvui
ikte
Diehtosiiddas
Guovdageainnus
.
Mikkel
Anders
Eriksen
lohká
gullán
ja
oaidnán
beatnaga
doarrumin
guovžžain
čađa
gaskka
go
son
viegai
.
Min
mielas
lea
danne
áigi
jearrat
dákkáraš
gažaldaga
dán
dáhpáhusa
maŋŋá
,
go
min
mielas
lea
váttis
jáhkkit
dasa
maid
sin
almmuhus
lohká
.
Min
Áigi
lea
diibmá
juo
čállán
ahte
Leavvajotnjálmmis
leat
eará
báikki
olbmot
huksen
barttaid
birra
visttiid
lobihemiid
áiggiid
čađa
juo
1960-jagiid
rájes
,
maid
sámesiida
lea
váidán
Deanu
gildii
.
Ministarat
ja
alla
hearrát
guhkkin
doppe
lulde
leat
vissa
vajálduhttán
ahte
sámi
ealáhusat
leat
deháleamos
geavaheaddjit
daid
guovlluin
man
čađa
sii
leat
aiddo
mátkkoštan
.
Mis
galgá
leat
árvvoštallančoahkkin
dal
maŋŋil
,
muhto
mii
goit
sávvat
ain
viidáseappot
ovttasbarggu
,
vuoi
saddet
dat
gilvvut
boahtteáiggis
maid
,
dadjá
SHL
presideanta
.
Mjøs
áiggošii
áinnas
oažžut
vuolgit
Gore
davás
dan
seamma
eahkeda
maŋŋel
bálkkašumi
doaluid
Oslos
juovlamánu
11.
beaivve
,
muhto
lohká
váttisin
go
juo
lea
bovdejuvvon
eará
báikkiide
.
Moadde
beaivvi
maŋŋil
ávžžuhii
Sámedikki
várrepresideanta
Johan
Mikkel
Sara
NRK
Sámi
Radios
rádjeofelaččaid
ohcat
buhtadusa
soaibmamiid
ovddas
.
Moadde
minuhtta
maŋŋá
fas
bidjalii
ovddeš
Nordlys
čiekči
kárášjohkalaš
Jan
Tommy
Haugli
nuppi
moala
.
Moadde
vahku
maŋŋil
dán
navdon
veagalváldima
lei
báhčindáhpáhus
Láhpoluobbalis
,
maid
politiijat
čatnet
veagalváldináššái
.
Muhtin
geahččit
muitaledje
maŋŋá
filmma
čájeheami
ahte
sii
eai
muitán
ahte
filbma
lei
ná
guhkki
.
Muhtin
nuorat
fitnet
gallestaddamin
vel
maŋŋá
go
leat
ruoktot
mannan
,
ja
Piera
ieš
leat
bovdejuvvon
guossin
miehtá
Eurohpá
.
Muhtin
áiggi
maŋŋil
sáddiime
ođđa
ohcama
mas
ozaime
doarjaga
«
Lohkat
ja
lávlut
2
»
.
Muhto
Gunnerus
maŋŋá
hálddašedje
máŋga
jagi
dáruiduhttit
girkus
ja
skuvladoaimmahagas
,
ja
oahpahus
sámiide
manai
maŋos_guvlui
.
Muhto
dat
lei
vuosttas
minta
mii
ráhkaduvvui
maŋŋá
go
Norgga
ja
Ruoŧa
uniovdna
botkejuvvui
,
silba
2
ruvdno
,
mii
vuittii
.
Muhto
maŋŋel
čoahkkima
feaskáris
vástida
datte
Hanssen
ollu
eambbo
Min
Áigái
.
Muhtun
áiggi
maŋŋel
gohčui
fruvvá
Siiri
su
ovdanama
geavahit
.
Muitala
go
son
máhcai
fas
25
jagi
maŋŋá
ruoktot
,
de
váillahišgođii
dološ
máinnastanvieru
.
–
Mun
in
ipmir
manne
mun
in
beassan
šat
álgit
,
logai
ges
hárbman
Mikkel
Isak
Pulk
maŋŋel
čiekčama
.
Mun
lean
ieš
oaidnán
ahte
bohte
dušše
guovttes
go
buollin
dieđihuvvui
Suoma
rájá
lahka
,
ja
maŋŋá
gullen
ahte
7
bargi
šadde
báhcit
buollinstášuvdnii
ja
eai
beassan
gosage
.
Mánnodaga
sáddejuvvo
vuosttaš
prográmma
,
ja
vahkku
maŋŋil
ges
dat
mas
čáhcerávga
boahtá
.
Mánu
maŋŋá
joatká
johttičájáhus
Harstadii
,
Áltái
,
Girkonjárgii
,
ja
viidásat
ja
loahpas
joavdá
Kárášjohkii
jagi
2010
.
Mánáidmeanu
maŋŋil
lea
konsearta
mánáide
Loabagáiddi
giliviesus
,
gos
Inger-Márjá
Nilut
olbmáiguin
loahpahit
beaivvi
mánáide
.
Mánát
geahččaledje
vitmatvuođaset
boallospealus
ja
dan
maŋŋá
leige
áigi
vázzilit
jávregeaži
birra
,
gálistit
joga
rastá
ja
vuoddját
buriin
mielain
ruoktot
.
Máze
IL
jođiheaddji
Anders
Nils
Eira
dadjá
maŋŋel
čoahkkima
ahte
čoahkkimis
ii
válganan
mihkkege
.
NSRa
sámesearvvit
leat
ieža
šaddan
ásahit
mánáidgárddiid
miehtá
Norgga
.
Nieiddaguovttos
leigga
alkohola
juhkan
ovdal_go
manaiga
maŋŋil
festii
albmá
geahčai
,
gosa
soai
nohkaiga
goabbatge
latnjii
maŋŋil_go
ledje
joatkán
alkohola
juhkamin
.
Nieiddaš
lea
maŋŋá
illástemiid
gillán
urtnjesvuođain
ja
oađđinváttisvuođaiguin
.
Nils
Ole
Hætta
lohká
alddis
sihke
ovdal
ja
maŋŋel
dán
dáhpáhusa
,
álo
váibmu
čoddagis
go
vuodjá
dán
geainnu
.
Nilsen
ásahii
dán
šukuládafabrihka
guokte
jagi
dás
ovdalis
ja
eanet
ahte
eanet
olbmot
miehtá
Norgga
lea
tiŋgogoahtán
Nielsenis
šukuládaid
.
–
Njuolgga
maŋŋá
geasi
leat
mii
gieđahallan
ášši
vai
ruhtadoarjja
galgá
joavdat
rivttes
áigái
.
Nordland
muittuha
maid
ahte
sámi
musihkkárat
ja
komponisttat
dál
leat
viežžan
inspirašuvnna
miehtá
máilmmi
ja
namuha
Frode
Fjellheima
ja
Mari
Boine
.
Norgga
vejolašvuohta
beassat
Lulli-Afrihká
máilmmimeašttir
loahppačiekčamiidda
eallá
dán
vuoittu
maŋŋel
.
Nuoraid
fiinna
beassášluopmu
rievddai
jođánit
maŋŋel
go
muhtun
boares
áddjá
(
maid
Bjørn
Sundquist
neaktá
)
bođii
guossái
.
Nuorat
dáhttot
ahte
sámegiella
galgá
šaddat
eambbo
dábálažžan
Norggas
,
ja
dáhttot
resolušuvnna
bokte
ahte
šaddá
vejolaš
válljet
gaskal
ođđadárogiela
ja
sámegiela
miehtá
Norgga
.
Nuppe
beaivvi
joatká
diibmu
ovccis
ja
loahpahuvvo
lunššain
maŋŋil
.
Nuppi
vuorus
,
maŋŋá
guhtta
minuvtta
čiekčama
,
de
loktestii
Ålándda
čiekči
spáppa
badjel
Sámi
moallanissona
,
Caroline
Knutsena
,
ja
Ålánda
lei
njunnožis
.
OL
Romssas
boahtá
dasa_lassin
váikkuhit
dasa
ahte
lea
vejolaš
valáštallat
alimus
dásis
miehtá
riikka
.
Oahppi
Tor
Ingvald
Åsen
lohká
hui
gelddolažžan
oahppat
njuovvat
,
ja
vel
dakka
maŋŋil_go
lea
áito
ožžon
bivdoduođaštusa
.
Oahppit
geat
orro
internáhtas
bohte
unna
báikkážiin
miehtá
suohkana
,
ja
eatnasiin
lei
sámi
duogáš
.
Oahppit
,
miehtá
riikka
boahtán
,
muitaledje
sii
vurde
oaidnit
ja
oahppat
eambbo
sápmelaččaid
ja
sámekultuvrra
birra
.
Odne
–
30
jagi
maŋŋil
–
imašta
Utsi
dieđuid
maid
su
birra
leat
vákšunpolitiijat
čállán
.
Ofelaččat
galget
galledit
skuvllaid
ja
muitalit
sámi
kultuvrra
ja
ovddidit
beroštumi
ja
áddejumi
sámi
áššiide
miehtá
Norgga
.
Ohcamat
mannet
Jándorovttadaga
sisačállinráđi
čađa
gos
čoahkkinastet
juohke
gaskavahku
dii.
13.00
.
Orohat
lea
jagi
2008
juo
máksán
18_000
ruvdnosaš
sáhku
maŋŋil_go
fylkkamánne
váiddii
sin
ja
vuoittahalle
Sis-Finnmárkku
diggegottis
gaskaboddosaš
áiddiin
.
Oskal
Eira
dadjá
maŋŋel
go
olle
Loabát
šattai
doaibmaguovlun
ohccivuođđuduvvon
doarjagiidda
,
de
leat
ealáhusat
bures
ovdána
,
earenoamážit
2008:s
.
Oskal-bearaš
sávvá
ahte
Suodjalus
miehtá
soabadallái
,
mii
veahkeha
boazodoalu
ja
stáhta
soahpat
govttolaš
šiehtadusa
.
Otne
beal_čieža
soai
girdileaba
Oslos
Tanzaniai
ja
otne
eahkes
leaba
juo
doppe
,
maŋŋel
guhkes
girdimátkki
.
Ovddeš
skuvlahoavda
Gáivuonas
Øyvind
Rundberg
mielas
lei
Martinsen
sártni
unohas
ávvudanbeaivvi
ja
muitala
son
dovddai
iežas
beahtahallan
ja
skurtnjagan
maŋŋá
sártni
.
Ovttajienalaš
Bajásšaddan-
ja
oahppolávdegoddi
lea
árvalusastis
Sámedikki
dievasčoahkkimii
evttohan
ahte
Sámediggi
miehtá
luondduvalljodatláhkii
.
Ovttasbarggus
rájá
rastá
nannejuvvo
sámegiel
máhttu
,
danin_go
sámegiella
doaibmá
lunddolaš
gulahallangiellan
.
Ovttasbargu
nannet
mánáidsuodjalusbálvalusa
ja
sihkkarastá
buori
kvalitehta
.
•
Ođđa
láhkaásahus
lea
nannejuvvon
doarjaga
várás
sámi
áviissaide
maŋŋá
konsultašuvnnaid
Sámedikkiin
.
•
Ođđa
láhkaásahus
lea
nannejuvvon
mearraluossabivddu
váste
maŋŋá
konsultašuvnnaid
Sámedikkiin
.
Pedersen
muitala
ahte
dalá
maŋŋá
nominašuvnnačoahkkima
Ávjovári
válgabirrasis
,
oaččui
son
jearaldaga
,
lea
go
dás
sohkabeale
njuolggadusat
váldojuvvon
vuhtii
gos
bivde
sus
cealkámuša
.
Politiijaide
dieđihuvvui
lihkohisvuohta
dakka
maŋŋel
gaskaija
.
Prošeaktabargi
Minna
Laakko
niehkun
lea
,
ahte
dán
prošeavtta
maŋŋá
nuorat
sáhttet
gávnnahit
,
ahte
sis
leat
jierpmálaš
astoáigedoaimmat
,
ja
ahte
sii
gullet
nannosit
servodahkii
ja
gieldda
mearrádusaid
dahkamii
.
Rannveig
Persen
lea
govven
Kárášjogas
su
govaid
ja
lea
bidjan
ivnni
govaide
mat
lea
govviduvvon
maŋŋá
nuppi
máilmme
soađi
.
Rasmus
guhte
maid
lea
leamaš
jođiheaddjin
skuvlastivrras
,
lohká
Ohcejoga
gieldda
áigut
seastit
ruđaid
dáinna
vugiin
,
ja
maŋŋá
virgádit
olbmo
geas
ii
leat
doarvái
buorre
gelbbolašvuohta
sámegielas
.
Riddu_Riđđu
lea
áidna
dákkárlágan
riikkaidgaskasaš
álgoálbmotfestivála
Eurohpás
ja
lea
leamaš
stuorimus
gáldu
mearrasámi
diđolašvuhtii
ja
čeavláivuhtii
dan
maŋŋil_go
álggahuvvui
jagi
1991
.
Riekti
bijai
deattu
dasa
maid
ovddeš
ruhttejeaddji
ja
Kárášjoga
buollinčáskadanhoavda
leigga
reivves
čilgen
manin
luŋká
lei
bieđganan
:
«
gutnaluŋká
ii
leamaš
gokčon
ruhttedettiin
ja
maŋŋil
viggan
dan
dearpat
gitta
,
go
gunat
vel
leamaš
gaskkas
»
.
Rievssateari
geahpidanmearrádusa
lea
Statskog
dahkan
maŋŋá
ráđđádallamiin
Nordlándda
ja
Romssa
NJFF
(
Norgga
bivdolihttu
)
oktan
Nordlándda
gielddaid
ovttasbargolávdegottiiguin
.
Rihkusášši
lea
bisson
čihkosis
,
vaikke
olmmái
áššáskuhttui
jo
geassemánus
2003
ja
Lappi
gearretriekti
gieđahalai
ášši
badjelaš
mánotbaji
maŋŋá
.
Riikajoavkku
jođihus
ii
fáhten
Iversena
ovdal_go
diibmu
1430
,
guokte
ja
bealle
diimmu
maŋŋá
go
čoahkkin
álggii
.
Ruošša
beal
sápmelaš
Nina
Afanasjeva
muitala
maŋŋá
ahte
dán
beaivve
go
Suonjil
ja
Beahcán
sápmelaččat
fertejedje
guođđit
iežaset
máttuid
eatnama
Ruoššas
60
jagi
dássái
,
de
lei
justa
dát
kirkobeaivvi
teaksta
.
Ráđđeolmmái
lea
dan
vahkkus
riŋgen
Fylkkamánnái
maŋŋel
go
Ávvir
suokkardišgoahtá
ášši
.
SM
Sámecup
ulbmil
lea
čohkket
sápmelaččaid
rastá
rájiid
,
falástallat
ja
spáppastallat
.
SSL
válgalávdegotti
lahttu
Berit
Dagny
Anti
mielas
ii
leat
dat
somás
leaika
,
ja
atná
hui
unohassan
dákkár
fasttes
ákkastemiid
maid
Eira
dál
geavaha
maŋŋil_go
lea
válljejuvvon
fas
presideantan
.
SVL-N
čállá
dieđustis
ahte
dál
manná
jođánit
fas
čavčča
guvlui
,
ja
maŋŋá
go
hui
buori
čakčahárjehallanleairrat
guokte
maŋimuš
jagi
leat
lágiduvvon
Olmmáivákkis
,
de
lágiduvvo
dán
jagi
hárjehallan
Heahtás
.
Saba
miehtá
dasa
ahte
ruhta
lea
vánis
,
muhto
jáhkká
liikká
ahte
lea
vejolaš
buoridit
dili
.
Sara
Oskal
lohká
iežas
ballagoahtán
duođas
maŋŋel
go
moadde
ránnjá
maid
áito
báliid
jápme
borasdávdda
dihte
ja
go
maiddái
nuorra
olbmot
buhcet
dáinna
.
Sara
mielas
lea
maid
imáš
go
návdo
ahte
bissuin
lea
buoret
jámihit
bohcco
,
danin_go
luođđa
manná
dávttiid
čađa
.
Seammás
Sámedikki
presideanta
mieđiha
ahte
Sámediggi
ii
leat
ožžon
čađa
buot
maid
hálidii
.
Searvegotteráđđi
dieđiha
ahte
álbmotčoahkkin
dollo
dalá
maŋŋá
girkostallama
sotnabeaivve
searvegottesálas
Kárájoga
girkus
diibmu
13.00
.
Searvi
liikká
nagodii
darvehit
filbmii
go
boazodoalli
čuggii
niibbi
čađa
mielgga
ja
dasto
njuolggoniibbiin
niskái
.
Serbialaš
fáŋggaid
vuojehit
miehtá
dego
šlávaid
.
Sii
geat
šaddet
vealggevuložat
mannet
golbma
dási
čađa
.
‹
Sisten
›
lea
mánáidstoagus
mii
lea
dovddus
miehtá
máilmmi
ja
buohkat
máhttet
stoahkat
dan
.
Skuvlamánát
njulgejit
su
šillju
čađa
sihke
manadettiin
ja
boađedettiin
.
Skáhpi
šaddá
miehtá
Eurohpá
Gaskamearas
gitta
davimus
Norgii
,
gitta
1.500
mehtera
alážii
.
Smith
lei
Sámi
vuoigatvuođalávdegotti
vuosttaš
jođiheaddji
,
ja
sus
lei
ovddasvástádus
dan
vuosttaš
árvalusas
sápmelaččaid
vuoigatvuođadili
birra
,
mii
maŋŋil
dagahii
ahte
sámeláhka
mearriduvvui
ja
Sámediggi
ásahuvvui
.
Soahpamuš
dahkui
juovllaid
áigge
ja
ČálliidLágádus
jođiheaddji
,
John
Trygve
Solbakk
,
lohká
girjjit
galget
leat
gárvásat
2009
borgemánu
vuosttaš
beaivái
ja
neahttačovdosa
juohke
dássái
dalá
maŋŋá
.
Soai
eaba
gieldde
olbmuid
meteorihtaid
ohcamis
,
go
áiggiid
čađa
leat
ollu
meteorihtat
gahččan
eatnamii
.
Soai
muitaleaba
dánsuma
oktavuođas
johtán
miehtá
Norgga
,
oahpásmuvvan
olbmuiguin
ja
deaivan
oahppásiid
gosa
soai
boahtiba
.
Son
aŋkke
oaidná
dehálažžan
deattuhit
ahte
čorvviid
galget
sahet
njuolga
rastá
,
iige
fitnjut
go
dávjá
báhcá
bastilis
sággi
.
Son
bázii
skuvlejumi
maŋŋá
smiehttat
njáskansahá
oastima
,
muhto
700-1000
euro
sahái
galgá
leat
sihkkarit
atnu
jagiide
ovddosguvlui
vai
gánneha
oastit
.
Son
dadjá
viidásit
ahte
maŋŋel
go
posišuvdnii
leat
beassan
,
de
dieđus
lea
leamaš
geahppasat
olahit
dan
máid
háliidit
.
Son
deattuha
ahte
orohat
lea
eará
oktavuođain
čađa
gaskka
ákkastan
bajidit
orohaga
boazologu
,
vai
lea
vejolaš
doaimmahit
dássedis
ja
gánnihahtti
boazodoalu
,
ja
maiddái
vai
šaddá
sadji
dan
viđát
dollui
.
Son
deattuha
ahte
vaikko
dulvecaggi
šaddá
veaháš
alit
go
šillju
ja
lea
duolbbas
bajil
,
de
ii
šatta
goassege
almmolaš
vázzinbálggis
rastá
eanaeaiggádiid
šiljuid
.
Son
faskii
ge
golli
maŋŋel
go
lei
vuodján
erenomáš
gelddolaš
maŋemuš
vuoru
.
Son
geassá
ovdan
earret_eará
dan
go
Sárevuopmi
mannan
giđa
váide
sin
guovtte
háve
politiijaide
elliid
biinnideaddjin
ja
vuodján
ealo
čađa
.
Son
ii
vuollánan
ja
válddii
oktavuođa
Bolivia
olbmuiguin
Sámedikkis
,
earret_eará
Moralesa
sihkkarvuođa
fávttain
,
ja
nu
beasai
son
maŋŋá
preassakonferánssa
lonuhit
moadde
sáni
Moralesiin
.
Son
ii
ádde
dasto
manne
Guovdageainnu
SáB
stivralahtu
Mikkel
Aslak
Logje
lea
maŋŋel
dadjan
Sámi
Radios
ahte
Nymo
measta
gielista
.
Son
lea
hui
duhtavaš
ráđđehusa
roassopáhkain
go
dat
addá
ollu
buriid
boaittobealbáikkiide
ja
dáhkida
doaimmaid
miehtá
riika
,
erenoamážit
doaimmaid
gielddain
ja
johtolagas
.
Son
lei
jagiid
1996-1997
politihkalaš
ráđđeaddi
(
maŋŋel
rievdán
sámeáššiid
stáhtačálli
virgin
)
Gieldda-
ja
bargodepartemeanttas
.
Son
lohká
dutkit
leat
juo
badjel
logi
jagi
juo
dutkan
dálkkádatrievdamiid
,
ja
su
oainnu
mielde
sáhttet
badjeolbmot
miehtá
máilmmi
šaddat
vártnuhis
dillái
go
dálki
rievdá
.
Son
lohká
iežas
váivvis
go
Sæther
ii
leat
nagodan
čoavdit
givssidanváttisvuođaid
maŋŋil
nu
guhkes
áiggi
.
Son
lohká
lea
Árjja
bellodaga
duohken
gean
sii
árvalit
sadjásažžan
ja
Árja
oaččuige
saji
Sámediggeráđis
go
šiehtadalle
Bargiidbellodagain
maŋŋá
2009
válgga
.
Son
lohká
ollesolbmot
,
geat
leat
guhkesáigge
biebmováhnemat
,
eai
sáhte
leat
nu
boarrásat
ahte
mahkáš
16
jagi
maŋŋá
lea
ealáhahkii
ollen
.
Son
lohká
olu
nuoraid
váldán
suinna
oktavuođa
maŋŋel
go
vuittii
dikkis
politiijaid
badjel
.
Son
lohká
sidjiide
Sámedikkis
lea
somá
go
olbmot
miehtá
máilbmi
fitnet
geahččamin
mo
dát
doaibmá
.
Son
lohká
sii
sáhttet
lonuhit
eret
boares
kloáhkkabohcciid
dahje
geassit
plastihkkasuohku
bohcciid
čađa
bosádit
.
Son
maiddái
gesii
ovdán
jáhku
ahte
heargevuodjima
lea
álkit
vuovdit
miehtá
máilmmis
,
go
heargi
lea
beakkán
vuoján
.
Son
maiddái
lohká
Finnmark
Dagblad
SMS-ráiddus
diktán
ovddidit
čiegus
lohkki
roavva
áitagiid
su
vuostá
jándora
maŋŋel
go
Dagblad
almmuhii
su
nama
.
Son
mearkkaša
ahte
lea
seamma
váttis
gávdnat
veajehiid
miehtá
Deanu
čázádaga
,
ja
muitala
ahte
Deanu
šaldi
lea
guovlu
gos
berrešit
leat
olu
luossaveajehat
go
lea
buorre
eavttut
luossaveajehii
das
.
Son
muitala
ahte
sis
lea
doaktárat
bearrašis
geat
leat
dutkan
govaid
Janne
rupmašis
,
mat
čájehit
háviid
miehtá
rupmaša
earret
juolgevuođuid
vuolde
.
Son
muitala
ahte
sutnje
leamaš
hui
somá
vásihit
mo
dárogielat
mánát
miehtá
Norgga
lea
oahppan
moadde
sámegiel
sáni
The
BlackSheeps
vuoitolávlaga
dihtii
,
ja
seammás
čujuha
maid
eará
sámi
TV-násttiide
.
Son
muitala
ahte
Åarjel-Saemiej_Gielh
bellodagas
lea
áigumuš
;
namalassii
čalmmustahttit
Troandima
jagi
2017
,
go
dalle
lea
100
jagi
dassá_go
vuosttaš
geardde
sápmelaččat
miehtá
Norgga
dolle
politihkalaš
čoahkkima
.
Son
muitala
gal
ahte
lágideaddjit
fálle
bartta
maŋŋá
go
son
moittii
,
muhto
dalle
leigga
oappáinis
juo
mearridan
vuodjit
ruovttoluotta
Kárášjohkii
.
Son
muitala
iežas
gullan
máŋga
vahkku
maŋŋá
álbmotčoahkkima
dan
vuolláičállinlisttu
maid
departemeantta
ovddasteaddjit
ledje
guođđán
muhtin
hotellii
Finnmárkkus
.
Son
muitala
iežas
oaidnán
jođedettiin
miehtá
Finnmárkku
,
measta
juo
juohke
biilabisánansajiin
oaidnán
doabbariid
.
Son
muitala
maid
ahte
suollagat
leat
hui
jođánat
máhccat
ruovtturiikii
suolagálvvuin
,
ja
johtet
máŋgga
riikka
čađa
.
Son
muitala
máŋgga
eará
festivála
miehtá
Norgga
leat
dál
rievdadan
sihkarvuođa
vuogádaga
nu
mo
Skiipagurrafestivála
,
vai
sihkarvuohta
šaddá
sihkarin
artisttaide
ja
buohkaide
olles
festiválas
.
Son
muitala
son
lea
buot
govaid
njuohtan
maŋŋá
juovllaid
.
Son
árvala
ahte
jogat
leat
cohkon
sullii
mehterbeale
maŋŋá
go
jieŋui
,
ja
lea
báhcán
guoros
áibmu
gaskal
jieŋa
ja
čázi
.
Son
árvala
ahte
sivva
soaitá
leat
go
ollu
dáhpáhuvvá
skuvllain
vuosttas
mánu
maŋŋá
geasseluomu
,
ja
lea
ollu
maid
skuvllat
fertejit
ordnet
.
Son
ávžžuha
boahtte
hávvái
buoridit
dán
dili
ja
čujuha
eará
báikkiide
numo
Kárášjogas
gos
lea
vejolaš
miehtá
dan
bána
olbmuide
čuožžut
ja
čuovvut
mielde
.
Son
čilge
siva
buozalmasvuhtii
lea
go
čáhci
goaiku
robi
čađa
sisa
ja
lea
njuoskadan
minerálaullu
robis
ja
dat
lea
guhppon
.
Son
čilge
son
háliidii
viežžat
amas
olbmo
ja
su
čalmmiid
čađa
govvet
maid
son
oaidná
.
Son
čilge
vel
ahte
dábálaččat
láve
sis
eallu
goabbat
bealde
kránnjásiidda
johtingeainnu
go
jovdet
,
nu_ahte
lávejit
šaddat
johtit
čađa
sin
ealu
.
Son
čilge
viidásat
ahte
su
klienttas
ledje
ovtta_láhkái
guokte
doalu
,
go
guovllustivra
lei
sutnje
dohkkehan
ođđa
doalu
maŋŋel
lágamánnirievtti
duomu
.
Son
čujuha
Sámedikki
válganjuolggadusaide
mat
lohket
ahte
go
leat
dohkkehuvvon
sámediggeválgga
jienastuslohkui
,
de
lea
maŋŋá
dan
olbmo
vejolaš
válljet
Sámediggái
.
Son
čujuha
dasa
ahte
dutkan
lea
álgán
máddin
ja
miehtá
Norgga
gitta
deike
davás
.
Sotnabeaivve
maŋŋá
ipmilbálvalusa
doallá
bisma
Kjølaas
logaldallama
searvegottelanjas
gos
muitala
olbmuide
maid
son
lea
vásihan
ja
mo
son
oaidná
soames
áššiid
.
Sotnabeaivvi
lágida
NRK
TV
ruhtačoaggima
miehtá
riikka
Álit
Russii
ávkin
.
Spangen
muitala
ahte
dan
maŋŋá
galgá
čájáhus
máttás
Osloi
.
Stivrra
mielas
lea
dehálaš
ahte
duodjeealáhus
/
birrasat
miehtá
riikka
barget
ovttas
ealáhusa
ovdánahttimis
ja
duojáriidda
doarjjan
.
Stuora
servodat
lea
sámi
kultuvrra
eahpidan
ja
historjjá
čađa
uhcit
eanet
diđolaččat
deaddán
,
čállá
delegašuvdna
.
Stuorra
ákšuvdnaplána
ráhkaduvvui
ja
máŋgačuođi
politiija
miehtá
riikka
galge
čihkosis
girddihuvvot
Áltái
,
idjaákšuvdnan
.
Stuorraoabbá
Kristine
muitala
son
láve
balus
go
manná
rastá
geainnu
dás
,
go
lea
váttis
oaidnit
biillaid
mat
bohtet
jođánit
Deanu
guovllus
,
muhto
márkanis
dán
luoddaerrui
eai
vuoje
nu
johtilit
.
Stuorraoabbá
Kristine
muitala
son
láve
balus
go
manná
rastá
geainnu
dás
,
go
lea
váttis
oaidnit
biillaid
mat
bohtet
jođánit
Deanu
guovllus
,
muhto
márkanis
dán
luoddaerrui
eai
vuoje
nu
johtilit
.
Su
mielas
lea
hui
heivvolaš
ahte
Innovašuvdna
Norga
dál
geatnegahttá
iežas
háleštit
Sámedikkiin
go
meannudit
ohcamušaid
sámi
guovlluin
miehtá
Norgga
.
Su
mielas
lea
áibbas
boastut
divvut
gažaldaga
ahte
ledje
go
ceggen
stoalppuid
áidegeažis
maŋŋel
moala
beare
sisa
,
nu_ahte
lei
várálaš
vuddjiide
čierastit
daid
njeaiga
.
Sullii
miljovnna
olbmot
gehččet
prográmma
juohke
bearjadateahkeda
maŋŋá
ođđasiid
.
Suohkan
lea
bidjan
mihtideaddji
šaldái
gitta
maŋŋel
1996
dulvvi
.
Sus
leat
maid
jurdagat
das
movt
su
máttarádjáin
ja
Mons
Sombyin
ja
earáiguin
dáhpáhuvai
maŋŋel
.
Sutno
mielas
ii
leat
imaš
jus
leat
eambbo
dihkit
maŋŋá
geasseluomu
go
ollusat
leat
leamašan
luopmomátkkis
ja
vajáldahttán
dárkkistit
leatgo
dihkit
njommon
sidjiide
go
máhccet
ruoktot
.
Sáhtán
dan
mađe
vuiget
ahte
lea
jurdda
čállit
muhtun
boares
hovkkehuvvan
nissonolbmo
vásáhusaid
birra
gos
su
čađa
govven
eallima
,
muitala
Jovnna-
Ánde
.
Sámediggeráđđi
ii
mieđihan
iežaset
rihkkon
dievasčoahkkima
mearrádusa
,
go
sii
leat
gávdnan
maŋŋil
ruđa
Áltá
ásahusaide
eará
sajis
.
Sámediggi
dáhtui
nuppi
konsultašuvnna
maŋŋil
Ráđđehusa
rievdadit
Finnmárkolága
doaibmaguovllu
nu_ahte
dat
maid
guoská
mearrariggodagaide
.
Sámediggi
lea
lassin
dan
goahtesajiide
ja
árranii
,
maid
badjel
manná
bartageaidnu
,
gávdnan
dološ
bivdorokkiid
,
biergovuorkkáid
,
bivdorusttegiid
,
goahtesajiid
,
árraniid
ja
gállaga
Leavvajoga
rastá
-
oktiibuot
logi
báikkis
.
Sámediggi
maid
konstatere
ahte
láhka
ii
gáržžit
sámi
vuoigatvuođaid
máid
leat
huksen
guhkit
áiggiid
čađa
.
Sámedikki
áŋgiruššan
riikkarájáid
rastá
,
earet_eará
Sámi
parlamentáralaš
ráđi
bokte
,
nanne
searvevuođa
ja
ovttasbarggu
eavttuid
Ruoŧa
,
Suoma
ja
Ruošša
sápmelaččaiguin
.
Sámi
allaskuvla
hástá
nuorra
sápmelaččaid
miehtá
riikka
,
eandaliige
gánddaid
ohcat
ofelažžan
.
Sámi
riikkajoavkku
hárjeheaddji
Morten
Pedersen
lei
duhtavaš
bohtosiin
maŋŋel
čiekčama
,
ja
rámidii
Kurdistan
riikkajoavkku
.
Sámi
šamanismakurssas
lea
dovddus
šamána
Ailo
Gaup
gii
jođiha
oasseváldiid
meditašuvnna
čađa
.
Sártnistis
ja
maid
maŋŋá
jearahallamis
deattuhii
Solheim
man
stuorra
vejolašvuođaid
álbmotmeahcci
addá
turismaealáhussii
ja
danin
lea
maid
hoahppu
álbmotguovddáža
ásahit
.
Teknihkalaš
hoavda
Hans
Nystad
orru
hirpmahuvvan
go
ii
leat
čorgejuvvon
maŋŋá
beassášcrossa
,
muhto
sihtá
Ávvira
háleštit
Helge
Nystadain
teknihkalaš
ossodagas
go
dát
lea
su
bargu
,
muhto
ii
son
lean
vuossárgga
deaivamis
.
Thomas
muitala
ahte
Liv
čuovvolii
Inge
Solheim
ávžžuheami
searvat
Lullipola
gilvui
go
gulai
su
TV:s
maŋŋá
TV-ráiddu
oassálastima
Scott
ja
Amundsen
luottaid
čuovvuma
mannan
geasi
.
Thoralf
Henriksen
ráfehuvvá
go
smiehttá
ahte
dat
seamma
áirasat
galget
maŋŋil
leat
mielde
ráhkadeamin
ja
jienasteamin
Sámedikki
meahccegeavahandieđáhusa
.
Togamátkki
ja
beannot
diimmu
gávpotmátkki
maŋŋá
lei
vuogas
virkkosmuvvat
hoteallalanja
lávgoáldás
ovdal
stuorragávpoga
eahketeallimii
lávkema
.
Togaráidu
jotkkii
rastá
Kárášjoga
šaldi
,
birra
boares
kirku
,
bosihii
muitobácci
bokte
ja
bisánii
ipmilbálvalusain
ođđa
kirkus
.
Torstein
Appfjell
maiddái
lohká
ahte
orohaga
boazodoallit
eai
mieđit
Boazodoallohoavdda
ákkaide
,
ahte
Nordlándda
boazodoalloguovllus
leat
áiggiid
čađa
leamaš
gaskamearálaččat
300
bohcco
juohke
doalus
ja
dan_dihte
ii
leat
dárbu
bajidit
Jillen-Njaarkes
boazologu
.
Triumf
lohká
vel
ahte
sii
fertejit
maŋŋel
dán
jagi
SGP
árvvoštallat
galget
go
unnidit
oasseváldiid
logu
juoiganoasis
.
Ulbmil
juolludemiin
lea
ovddidit
regiovnnalaš
ealáhusovdáneami
ja
árvoháhkama
rastá
riikarájiid
.
Ulbmilin
ođđa
fágain
lea
ahte
dat
galgá
leat
rabas
,
oahpahit
ohppiid
dohkkehit
ja
gulahallat
osku-
ja
eallinoaidnorájiid
rastá
.
Universitehtaoahpu
jotkkii
Oslos
maŋŋá
go
lei
čađahan
militeara
bálvalusa
.
Vahkku
maŋŋel
ges
galgá
bihttá
«
Gođus
»
čájehuvvot
vuosttaš
geardde
.
Valáštallin
jagiid
ovdal
,
gilvvuin
ja
maŋŋil
Lillehammera
OL
gilvvuid
bessen
ieš
vásihit
makkár
earenoamáš
inspirašuvdna
okta
OL
ruovttuguovllus
lea
valáštalliide
.
Vihtta
diimmu
maŋŋel
suoládeami
(
diibmu
17-18
.
Viiddis
gulaskuddanvuoru
maŋŋil
dán
dálvvi
mearridii
stivra
cuoŋománu
18.
beaivvi
geavahit
beaiveeriid
muddenmekanisman
go
lea
dárbu
.
Viđa
minuvtta
maŋŋá
máhcai
ealgabeana
,
finai
dušše
susttašeamen
guovžža
luottaid
.
Vuollegaš
sreaŋggat
mat
heaŋgájit
rastá
geainnu
,
lohká
Nystad
iežas
ii
leat
áddenge
fitnat
geahččamin
,
muhto
imašta
jus
leažžá
nu
vuollegaččat
,
ahte
elrávdnjefitnodat
ii
balat
daid
sreaŋggaid
.
–
Vuossárgga
iđit
álgit
mii
goaivut
miehtá
Kárášjoga
.
Vuosttaš
okto
dáiddačájáhus
lei
1967
Romssa
Museas
ja
maŋŋá
ollu
báikkiin
Norggas
,
Ruoŧas
ja
johttičájáhussan
USAs
ja
leamaš
mielde
sierra
joavkočájáhusain
Davviriikkain
1970-1992-rádjái
.
Wilhelmsenis
leatge
alddis
guokte
máná
geat
leaba
juo
ollesolbmot
,
ja
geat
čađa
gaskka
leaba
čájehan
beroštumi
ealáhussii
,
muhto
eaba
liikká
bargga
guolástemiin
.
Šaddadit
eambbo
:
Miehtá
jagi
,
muhto
šaddet
johtileappot
giđđat
go
temperatuvra
badjána
.
Šaddá
"
mátkkošteapmi
"
iešguđetge
máilmmiid
čađa
ja
deaivvadit
maiddái
sámi
máinnasgovvosiiguin
.
Šaddá
feasta
maŋŋel
,
ja
mii
vuodjit
čielga
James
Bond
stiilla
,
lohket
lágideddjiid
bealis
.
Šaddá
hui
somá
gullat
maid
Máhttodepartemeantta
evttoha
ráđđehussii
maŋŋel
dáid
čoahkkimiid
,
čilge
Steinfjell
.
Šaddá
unnit
supmi
mii
juhkkojuvvo
dál
muhto
sávaldat
lea
ahte
mii
beassat
juohkit
eanet
ruđaid
maŋŋel
jahkemolsašumi
,
loahpaha
Labba
.
Čakčamánu
gaskkamutto
rájes
galget
fas
bohccot
Finnmárkkus
mannat
seamma
proseassa
čađa
go
mannan
jagi
.
Čakčat
2008
ledje
200
biebmoruovttu
miehtá
Finnmárkku
,
muhto
Biebmoruovttubálvalus
dárbbaša
bestet
juohke
jagi
40
biebmoruovttu
.
Čakčat
lea
áigi
ráhkadit
sistti
maŋŋil
njuovvanáiggi
,
ja
nu
leat
beaiveruovttus
maid
dahkamin
.
Čakčat
luossabivddu
nogadettiin
láve
dávjá
badjánit
ságastallan
guvžžáid
bivddus
,
dathan
besset
áibbas
friija
goargŋut
johkii
borgemánu
loahpa
maŋŋá
.
Čakčat
álggahuvvo
Romssa_universitehta
čađa
girdiskuvla
Beardogoržžis
.
Šaldi
dahket
vai
bohccuide
šaddá
álkit
beassat
rastá
joga
,
ja
boazosápmelaččat
leat
guhká
hálidan
ahte
šaldi
dahkko
.
Čatnet
oktavuođaid
miehtá
Eurohpá
¶
Šattai
30
jagi
maŋŋá
beakkán
go
jođii
3.500
ealuin
Alaskas
Kanadai
.
Šattai
oalle
eallin
maŋŋel
go
mun
suhtuiguin
čuolastin
gaskat
ránnjááhku
juovlačuovgakábela
ja
dagahin
olles
gili
áibbas
seavdnjadin
.
Šattan
vuojašit
miehtá
Mátta-Norgga
,
moai
eamidiin
guovttá
.
Čavčča
prográmmain
oaidnit
fas
mánáid
miehtá
Sámi
ja
oahpásnuvvat
maid
gávpotsámi
mánáid
eallimii
ja
máŋggalágan
áššiide
ja
fearániidda
.
Čađa
birolaš
servodat
¶
Čađa
eanaš
oasi
historjjás
dán
láhkái
soađi
árvvoštallat
šattai
hárve
dahkkojuvvot
.
Čađa
gaska
lea
abstraheren
duoji
,
na
ráhkadan
iežas
vuogi
,
iige
čuovvolan
earáid
dahje
mii
lei
áigeguovdil
,
dadjá
Sámi
allaskuvlla
vuosttaš
amanuensa
duojis
,
Gunvor
Guttorm
.
Čađa
gaskka
lohken
buohkaiguin
,
ahte
mu
Náste
Čuoivvat
vuoitá
,
go
mus
lea
máilmmi
buoremus
heargi
ja
vuoddji
,
lohká
Per
John
P.
Eira
.
Čađa
gaskkas
lei
sáhká
ahte
leigo
vilbeali
doallu
heaittihuvvon
,
go
eai
lean
šat
bohccot
,
dadjá
Biti
.
čađa
,
dahje
fitnat
Finnmark
Kontorservice
rámbuvrras
Guovdageainnus
.
čađa
,
hui
ollu
teavsttat
ja
lean
iskan
prográmma
dan
láhkai
.
Čeahpes
duojárat
miehtá
Ungára
geavahit
luonddurusttegiid
ja
boares
giehtaduddjonvugiid
.
Čeargu
Åge
lávddis
maŋŋá
go
mikrofuvnna
lea
cummestan
mii
lea
čađa
njuoskan
.
Šerres
njurgunjietna
dávistii
miehtá
vuovddi
.
Šibitdoaktárat
veahkkin
‹
Iŋgá
›
lea
sullii
30
minuhta
leamašan
Rávttošnjárggas
,
gosa
fievrreduvvuige
ge
helikopteriin
,
maŋŋá
go
su
gávdne
Lávkaávžžis
.
Šibitdoavttir
lea
jođán
geavahit
doavttirreaidduid
,
ja
sullii
10
minuhta
maŋŋil_go
čuohpaheapmi
álggii
,
de
lea
radiosáddenrusttet
juo
‹
Iŋggá
›
čoavjjis
,
ja
hávvi
gorrojuvvon
gitta
.
Šiehtadus
ja
vuodjinlohpi
addo
maŋŋil
váiddaáigemeari
,
mii
lea
10
beaivvi
maŋŋá
go
lágideaddjit
leat
ožžon
dieđu
mearrádusa
birra
.
Šiehtadusa
jurdda
vulggii
maŋŋel
Guovdageainnu
hotealla
buollima
jagi
2003
.
Šiehtadusa
mielde
livččiimet
sáhttán
fárret
kantuvrraide
,
muhto
de
livččiimet
fas
biddjot
olggos
guhtta
mánu
maŋŋel
ja
min
mielas
ii
leat
veara
bidjat
nu
ollu
návccaid
fárredit
duohkot_deike
,
lohká
Eira
.
Čiekčama
ollesáiggi
maŋŋel
eai
lean
liigevuorut
.
Čiekčamiid
boađus
lei
0-0
,
ja
maŋŋil
galgá
giitalit
nuppi
joavkku
.
Čiekčamiidda
sáhttet
searvat
mánát
ja
nuorat
geat
leat
riegádan
maŋŋel
1994
.
Čiekči
šiehtadus
Álttá
joavkkuin
nohkká
čakčačiekčamiid
maŋŋel
.
Čiekčit
bohtet
miehtá
Davvi-Norgga
,
ja
okta
joavku
boahtá
Ruoŧas
.
Čiekčit
fertejit
muitit
giitit
nuppi
joavkku
ja
duopmára
maŋŋel
čiekčama
,
muhto
maiddái
váruhit
ahte
eai
čievčča
fasttit
.
Čielggadeamis
čuovgá
čađa
ahte
soaitá
lea
okta
ja
seamma
raporta
mii
sáddejuvvui
Sámediggái
,
mas
leat
dušše
logut
heivehuvvon
jagis
jahkái
.
Čieža
jagi
maŋŋel
válljejuvvui
riikkaidgaskasaš
inuihttaorganisašuvnna
jođiheaddjin
mas
leat
mielde
badjelaš
155_000
Canada
,
USA
,
Ruošša
ja
Ruonáeatnama
inuihta
.
Čieža
jagi
maŋŋil
vástida
¶
Čieža
jagi
maŋŋá
lea
searvvi
namma
šaddan
beakkánin
go
dán
dálvvi
nuorra
Deanu
heaibunieida
,
18-jahkásaš
Maja
Erlandsen
šattai
Norggameašttirin
sihke
nuoraid
ja
ollesolbmuid
luohkás
.
Čieža
jagi
maŋŋá
áigu
vástidit
¶
Čieža
mánu
maŋŋel
meannudii
Guovdageainnu
suohkan
ođđasit
ášši
,
ja
suohkan
biehttala
fas
ođđasit
addit
huksenlobi
.
Čieža
mánu
maŋŋel
šattai
einnosteapmi
duohtavuohtan
.
Čieža
vahkku
maŋŋel
beassážiid
.
Čikŋa
čájeheaddjit
eai
máššan
ahte
eai
čájehan
sidjiide
geat
eai
olahan
oaidnit
sin
váccašeame
lávdde
alde
,
sii
vázziledje
buohkaide
olles
hoteallas
čájeheame
,
ja
loahpas
vel
dánsestedje
konferánsalanjas
gos
maŋŋel
čájáhusa
lei
konsearta
,
muhto
dat
lea
fas
eará
ášši
.
Šleađgastártta
mearkkašupmi
čuvggoda
guovdu
skábmabeaivvi
logiid
bissánemiid
maŋŋá
.
Šlávaide
addui
friddjavuohta
maŋŋá
Amerihká
sissoađi
,
mas
Davvi-Amerihká
vuittii
1861:s
.
Čoagganeapmi
rahpama
maŋŋel
galgá
loahpahuvvot
plánain
das
movt
bargu
galgá
čađahuvvot
olles
jagis
.
Čoahkkima
Ruošša
beale
oasseváldit
ledje
boahtán
álgoálbmogiid
skuvllain
ja
ásahusain
miehtá
Ruošša
,
sullii
25
olbmo
.
Čoahkkima
duogážin
ledje
sámepolitihkalaš
nákkut
maŋŋil_go
”
Sámekomitea
1959-árvalus
”
,
golmma
jagi
čielggadanbargu
,
ilmmai
.
Čoahkkima
hástalus
šaddá
dáid
árvvuid
márkanastit
miehtá
máilmmi
,
ja
doalvut
ruovttoluotta
iežas
álbmogiidda
.
Čoahkkima
maŋŋá
leat
feastamállásat
.
Čoahkkima
maŋŋá
sii
ovdanbukte
ovttasbargoplánaid
fylkkasátnejođiheaddjái
Kirsti
Saxii
.
Čoahkkima
protokollas
boahtá
čielgasit
ovdán
ahte
Solberg
lei
mielde
čađa
gaskka
čoahkkimis
,
gos
áššin
earret_eará
250_000,-
ruvnno
juolludeapmi
searvái
.
Čoahkkimat
dollojit
boahtte
vahkkus
miehtá
Deanu
.
Čoahkkimiid
maŋŋá
ii
dáhpáhuva
mihkkige
.
Čoahkkimiin
leat
gieđahallan
dehálaš
áššiid
–
earret_eará
globaliseren
,
dálkkádatrievdamat
,
ealáhusovdánahttin
ja
ovttasbargu
riikkarájáid
rastá
.
Čoahkkimis
besse
álgoálbmogat
miehtá
máilmmi
cealkit
maid
sin
mielas
máilbmeorganisašuvdna
berre
dahkat
várjalit
sin
gielaid
ja
kultuvrraid
.
Čoahkkimis
besse
álgoálbmogiid
miehtá
máilmmis
cealkit
maid
sin
mielas
máilbmeorganisašuvdna
berre
dahkat
várjalit
sin
gielaid
ja
kultuvrraid
.
Čoahkkimis
sápmelaččat
ožžo
čađa
iežaset
áigumušaid
ja
sávaldagaid
.
Čoahkkimis
,
mii
galgá
dollot
dalá
maŋŋá
beassážiid
,
galget
maiddái
ráhkadit
sierra
čállosa
gos
čilgejuvvo
ovttasbargu
gaskal
eamiálbmotguovllu
stivrra
ja
bargiid
luohttámušolbmuid
.
Čoahkkin
jotkkii
áššin
maŋŋel
bottu
diibmu
golmmas
.
Čoahkkin
lei
maŋŋil_go
Áššu
deaddiluvvui
,
nu_ahte
mii
eat
beasa
vel
muitalit
mii
dan
čoahkkimis
lea
boađus
.
Čoahkkin
plánii
oktasaš
kurssaid
sihke
boazodoalus
,
duojis
ja
ealáhusas
,
ja
nu
álggahit
ovttasbarggu
riikkarájáid
rastá
man
nu
hámis
.
Čoavjedánsejeaddji
Ingunn
Lyngstad
dollii
oanehis
čoavjedánsunkurssa
Mázes
árrabeaivvi
,
ja
giliviesus
maŋŋel
besse
ge
olbmot
oaidnit
su
ja
ohppiid
.
Čohkkejuvvon
ávdnasiid
áigu
das
maŋŋil
geavahit
ja
hábmet
.
Čohkket
mu
čielgái
,
doala
gitta
mu
guolggain
,
gal
mun
de
guoddilan
du
rastá
.
Čohkkán
guoros
dovdduin
maŋŋel
"
Stáloburssa
"
.
Čora
gávdnui
maŋŋel
go
helikopter
váldui
atnui
ohcat
čorraga
.
Čorgenbálvalus
galgá
bálvalit
sullii
9500
olbmo
hárjehallamiid
oktavuođas
,
ja
lea
maid
dárbu
čorgemii
ovdal
ja
maŋŋil
meahccehárjehallama
guovvamánu
ja
njukčamánu
.
Čorget
Riddu_Riđđu
maŋŋá
.
Šovva
oktavuođas
ceggejuvvo
tealtá
gos
geahččit
sáhttet
ovdal
ja
maŋŋá
deaivvadit
Nordgårdain
ja
oažžut
su
autográfa
.
Čujuhan
dan
digaštallamii
mii
lea
leamaš
Finnmárkkus
maŋŋel
go
Ráđđehus
badjel
jagi
dás
ovdal
bijai
ovdan
Finnmárkoláhkaevttohusa
.
Čuohcá
ain
20
jagi
maŋŋá
¶
Čuohtejagi
maŋŋá
ledje
measta
buot
jávkan
.
Čuoigamat
leat
lášmmohallama
dihte
ja
das
ii
váldo
áigi
,
oažžu
ádjánit
vaikko
beaivvi
miehtá
.
Čuoigamat
leat
álohii
čohkken
faliid
miehtá
Davvi-Suoma
ja
vel
Davvi-Norggas
ge
.
Čuoiganluopmu
bođii
fápmui
vuos
oahppaskuvllas
jagis
1933
,
dasto
jagi
maŋŋá
jo
Suoma
vuođđoskuvllain
.
Čuoiganmaraton
manná
čađa
muhtin
orohagaid
.
Čuoigit
leat
boahtán
miehtá
Sámi
,
sihke
Ruoŧas
,
Suomas
ja
Norggas
.
Čuoikka
monit
orrot
dalvi
miehtá
dakkár
láddožiin
ja
geasset
de
girdilit
.
čuojahii
erenomáš
musihka
maŋŋá
Ruošša
joavkku
Mánnu
Guhkiin
Eret
.
Čuovgagovvačájálmas
Drivas
,
muđui
beassá
oaidnit
máŋga
imaš
cealkaga
miehtá
Driv
.
Čuovudettiin
geaidnoravdda
lea
biila
guoskan
ja
sojahan
60
km
galbba
ja
báhccan
rastá
geainnu
ja
bisánan
čuoččat
biilanjunni
rođus
.
Čuovvovaš
fálaldagat
leat
giđđalohkanbajis
ja
dat
álggahuvvojit
maŋŋá
juovllaid
.
Čuovžačielggi
gesiid
maŋŋá
Beahkká
leige
geassebottaid
davvin
.
Čuođi
jagi
maŋŋel
go
Labba
riegádii
ja
ovtta
buolvva
maŋŋel
su
jápmima
,
sáhttá
imaštallat
manin
su
leat
goasii
vajálduhttán
,
maiddái
sámi
almmolašvuođas
.
Čuvvot
muhtin
joavkku
,
borret
njálgga
borramuša
,
orrot
fiinna
hoteallain
ja
vánddardit
miehtá
riikka
,
geahččan
dihte
dološ
báikkiid
.
–
Ii
orron
miella
vuolgit
makkárge
lágan
Grand
Prix
festii
maŋŋá
dáid
vásáhusaid
,
lohká
beahtahallan
Grand
Prix
vuoiti
.
–
Ađđamat
leat
njálgát
ja
dasa_lassin
vel
beaktilat
,
albma
biebmu
go
ná
garra
mátkkis
lea
fámuid
buot
gurren
,
láhttestii
justisministtar
Storberget
maŋŋá
go
lei
moadde
ađđama
čieskan
.
–
In
lean
maŋŋebárgga
go
finadeamen
čázi
diškumin
fatnasis
garra
arvvi
maŋŋá
,
muhto
in
máššan
,
ferten
gal
finadit
oba
veaháge
sugasteamin
,
muitala
Håkon
Henriksen
.
–
Maŋŋá
Finnmárkkulága
ja
Sámedikki
njuolggadusaid
láhkii
de
ii
leat
šat
nu
álki
go
ovdal
álggahit
ođđa
ruvkedoaimma
Sápmái
ja
Finnmárkui
,
nu
čilge
Guovdageainnu
sátnejođiheaddji
Klemet
Erland
Hætta
.
–
Ammahal
dál
šaddá
ráfi
,
celket
ealáhusa
iežaset
olbmot
maŋŋá
go
áidemearrádus
lea
dahkkon
.
–
Dalle
liikká
doaibmá
dát
liekkas
maid
mii
oažžut
lieggačáhcin
bohcciid
čađa
boaldinrusttegis
.
–
Dan
láhkái
sáhttit
veahkehit
olbmuid
birgegoahtit
ieža
,
ii
ge
maŋŋil
viggat
divodit
daid
mat
juo
leat
mannan
boastut
.
–
Dasttán
suomaluotta
,
bisánanbáikkis
,
leat
soapmásat
bálkestan
ealgabivddu
maŋŋá
njuovvanbázahusaid
,
navdá
Kárášjoga
fuođđolávdegotti
Anders
Nordsletta
.
–
Dat
gulahallan
šiehtadus
gaskal
NBR
ja
Statskoga
lea
nohkan
maŋŋel
go
Finnmárkkuopmodat
válddii
badjelassii
.
–
Dieđus
sáhttá
geavvan
ahte
nissonolbmuid
guoski
áššit
boazodoallošiehtadusas
leat
bázahallan
go
NBR:as
leat
áiggiid
čađa
leamaš
unnán
nissonolbmot
njunnožis
.
–
Dál
gal
ferten
du
váldit
gihtii
ja
giitit
,
logai
Bb
joavkojođiheaddji
Egil
Olli
sámediggepresidentii
maŋŋá
čoahkkima
.
–
Dán
Sámi
mánáid
Grand
Prix
duohta
gilvui
besset
buot
sámemánát
miehtá
Sámi
iežaset
dieđihit
.
–
Dáppe
galgá
juohkehaččas
leat
vejolašvuohta
gávdnat
maid
dárbbašat
,
muital
Jan
Somby
,
–
ja
jus
it
gávnna
,
de
lea
vejolašvuohta
min
čađa
diŋgot
maid
mis
it
gávnna
.
–
Eat
illut
vuos
,
eiseválddit
leat
ovdal
lohpidan
midjiide
buhtadusa
,
ja
leat
álo
beahtahallan
,
lohke
sámi
oahppováillagiid
searvvi
ovddasteaddjit
maŋŋá
čoahkkima
Norgga
justiisaministariin
mannan
gaskavahku
.
–
Eiseválddit
lea
maŋŋá
1990-logu
,
mearridan
njuolggadusaid
mat
mannet
ovddabeallái
lága
.
–
In
mun
gal
ádden
geat
sii
ledje
,
easkka
maŋŋá
go
ledje
mannen
.
–
Jahkečoahkkin
mearredii
ovttajienalaččat
gáibidit
beaivválaš
sámegiel
áviissa
gos
ođđasat
miehtá
Sámi
gávdnojit
.
–
Juo
moadde
beaivve
maŋŋá
go
mii
leimmet
rahpan
siidduid
de
oaččuimet
oktavuođa
olbmuiguin
máddin
geat
ledje
min
siidduid
gávdnan
interneahtas
,
muitala
webbasiidduid
ovddasvástideaddji
Ranveig
Persen
,
Dáiddaguovddážis
.
–
Juohke
hárjehallama
maŋŋá
čorgejit
bávkkanasbargit
guovllu
,
lohká
Olafsen
.
–
Jus
Mari
vuoittášii
,
de
beakkášii
vuoitin
miehtá
máilmmi
ja
livččii
mearkkašan
ollu
sámi
servodahkii
ja
movttáskahttán
máilmmi
eamiálbmogiid
,
lohká
Magga
.
–
Lea
stuorra
gudni
munnje
,
moddje
Josef
Isak
Utsi
maŋŋá
go
oaččui
2005
«
Sámi
Journalisttaid
bálkkašumi
»
mannan
lávvardaga
Guovdageainnus
.
–
Lohkit
geat
tiŋgojit
aviisa
,
ožžot
varas
aviisa
gaskaija
maŋŋá
njuolga
iežaset
dihtoriidda
.
–
Maid
maŋŋil
Sámi
Cupa
áiggut
?
–
Maid
áiggut
maŋŋil_go
gearggat
Skiippagura
festiválain
?
–
Manne
dalle
ehpet
juo
vuorbádan
vuosttaš
válgga
maŋŋá
go
juo
dohkkeheiddet
buot
jienaid
,
go
dalle
han
lei
čielggas
ahte
kandidáhtat
leaba
dássálaga
?
–
Maŋŋil
čielggadit
oamasteami
¶
–
Maŋŋá
go
guovllustivra
lea
dahkan
mearrádusa
áššis
,
ovdamearkka
dihte
ahte
gullevaččat
leat
ožžon
gaikungohččuma
,
de
mii
gozihit
áigemeari
.
–
Maŋŋá
go
leat
álgán
juohkit
rukses
báhpiriid
biillaide
mat
bohtet
skuvllaáiddi
siskkobeallái
,
de
gal
leat
vuoddjit
álgán
doahttalit
gildosgalbbaid
ja
bohtet
vácci
mánáideaset
viežžat
astoáiggefálaldagas
,
muitala
Britt
Eli
Svineng
ja
lasiha
,
-
Dál
mis
gal
lea
buorre
dilli
ja
eat
dárbbaš
šat
ballat
ahte
galget
dáhpáhuvvat
lihkohisvuođat
aiddo
johtolaga
geažil
iežamet
uvssaid
olggobealde
.
–
Mearas
leat
áiggiid
čađa
unnidan
luossabivddu
.
–
Mihttun
lea
maiddái
ahte
eanadoallu
sámi
orrunguovlluin
sihkkarastá
biepmu
daidda
guovlluide
.
–
Mii
eat
leat
goassege
lohpidan
lasi
doarjaga
Sámi
Joatkkaskuvllaide
,
eat
juovlamánus
eatge
maŋŋil
.
–
Min
sogas
lea
leamaš
máŋggaid
buolvvaid
čađa
árbevirolaš
máhttu
niiberávdedoaimmain
,
ja
áhčči
lei
maid
niibeduojár
,
gámaduojár
ja
son
ráhkadii
boahkániid
maid
.
–
Muhto
Sonjas
lei
gal
veaháš
ártegis
háhtta
kommenterii
John
Daniel
maŋŋá
.
–
Mun
boađán
dás
maŋŋel
juohke
dievasčoahkkimis
evttohit
iežan
fas
dohko
,
dadjá
Hætta
.
–
Mun
dovddan
su
ovddežis
YLE-sámiradiobarggu
čađa
.
–
Mun
in
duođas
leat
smiehtan
ollu
dán
birra
,
muhto
go
juo
vuos
jearat
,
de
gal
sávan
ráfálašvuođa
ain
bissut
Finnmárkkus
maŋŋá
go
dát
boahtá
johtui
,
vástida
Astrid
Johnskareng
,
Kárášjogas
,
gažaldahkii
makkár
vuordámušat
sus
lea
Finnmárkoláhkii
.
–
Mus
ii
lean
vejolašvuohta
álget
cegget
ođđa
ráđi
beaivvi
maŋŋel
go
lean
geassádan
,
dajai
Aili
Keskitalo
.
–
Sihke
Kárášjogas
,
Porsáŋggus
,
Deanus
ja
miehtá
Sámi
gávdnojit
dákkár
sullasaš
oainnut
.
–
Sámi
eanadoallu
lea
máŋggaid
logiid
jagiid
čađa
standárdiserejuvvon
norgalaš
eanadoallopolitihkain
ja
dat
lea
váldán
eret
sápmelaččain
dehálaš
kulturárbbi
,
dadjá
Tor
Mikalsen
Norgga
Sámiid
Riikkasearvvis
(
NSR
)
.
–
Boahtte
jagi
oahpahusfálaldat
lea
hui
stabiila
,
dajai
duhtavaš
gealbbu
ja
dearvvasvuođa
fylkkaráđđi
Pål
Julius
Skogholt
maŋŋel
fylkkaráđi
mearrádusčoahkkima
.
–
Go
čuojaheimmet
2008:s
,
de
lei
juste
seamma_láhkai
,
gávccis
lei
guorus
ja
moadde
minuhta
maŋŋel
go
álggiimet
čuojahit
,
de
lei
dievva
,
lohká
Rolf
Morten
Amundsen
.
–
Áhkus
lei
miella
fárret
fas
ruoktot
soađi
maŋŋá
Bearalváhkái
ja
álggahit
ođđa
eallima
doppe
,
muhto
mánát
eai
šat
háliidan
fárret
.
Áiggiid
čađa
leat
riikkat
geavahan
áicogaskaomiid
nášuvnna
identitehta
huksemii
.
Áiggiid
čađa
lei
Ruth
viššalis
digaštalli
aviissain
.
Álgo
njealji
vuorus
gilvalit
16
hearggi
ja
das
maŋŋil
njeallje
falimus
hearggi
mannet
viidáseappot
beallefinálii
mas
guokte
vuoru
vuddjojit
,
ja
loahpas
vel
loahppavuorru
guovtti
hearggi
gaskka
.
Ánne
Márjá
lohká
iežas
maŋŋá
smiehttan
mo
su
eaktudáhtolaš
bargu
álggii
oppanassiige
.
Árrana
direktevra
,
Filip
Mikkelsen
,
lohká
mearrádusa
áitit
buot
sámegielaide
miehtá
Sámi
go
fylkkamánni
Norgga
stáhta
ovddas
mearrida
ná
ja
nu
mearrádus
váikkuha
buot
sámegiel
mánáidgárddiide
Sámis
.
–
Árvvoštallat
váikkuhusaid
maŋŋá
doaluid
¶
Čáhceiskosis
maŋŋil
buhtisteami
eai
lean
baktearat
,
čilge
Nystad
.
Čáhci
boršugođii
Diehtosiidda
njamahanlanjas
,
ja
ilmmai
miehtá
vuosttaš
gearddi
.
Čáhci
galgá
mannat
sáddo
čađa
vai
ráinnoda
,
čilge
Utsi
.
Čáhci
golggai
ja
dolla
oidnui
juo
gáhttu
čađa
ja
čáskadeaddjit
eai
lean
vel
joavdan
báikái
.
Čáhci
lei
golgan
čađa
dáhki
,
ja
bargit
ferteje
bidjat
skáluid
láhttái
vai
čáhci
ii
golgga
miehtá
.
Čáhci
maid
beaivváš
lea
geasi
miehtá
liggen
dat
lea
geahpas
.
Čáhppes
diŋga
ii
jietnadan
maidege
,
dušše
orui
seavdnjadasa
čađa
midjiide
imašlágan
siivus
čalmmiiguin
geahččame
.
Čájeha
mo
go
čuohppá
rastá
guobbara
ja
dohko
manne
ollu
guobbarat
,
maiddái
mirkkoguobbarat
.
Čájehii
ovdáneami
Čájáhusas
ledje
visot
Sámi
allaskuvlla
duodje-
ja
dáiddaoahpaheaddjit
áiggit
čađa
.
Čájehit
jus
liikojit
ja
jus
eai
liiko
,
de
eai
čuovo
mielde
,
mojohallá
Johnsen
maŋŋil
sártnis
.
Čájehuvvui
ahte
Deanu
gielddas
gádjunbálvalus
doaibmá
hui
bures
go
dušše
45
minuvtta
maŋŋá
bártti
jovde
sihke
ambulánsa
oktan
doaktáriin
ja
bolesat
Luosnjárgii
,
gosa
Deanušalddis
lea
guhtta
miilla
.
Čájehuvvui
ge
vel
maŋŋel
go
buohkat
ledje
searvan
,
ahte
Karen
Márjá
Gaino
Rasmussen
(
olgeš
bealde
)
lei
dat
boarráseamos
gii
dán
jagi
searvvai
Sykkeltrimmemii
.
Čájáhus
galgá
johtit
miehtá
Davvi-Norgga
gitta
jagi
2011
rádjái
.
Čájáhus
lea
dan
birra
go
olmmoš
lea
mátkkošteamen
,
ja
olbmo
mátki
eallima
čađa
.
Čájáhus
valjis
govaiguin
áiggi
čađa
sihke
girkus
ja
girkodoaluin
leat
ihtáža
rájes
oaidnimis
Várjjat
Sámi
Museas
.
Čájáhusa
maŋŋá
ožžo
min
teáhtermánát
guhkes
ja
nana
applosa
.
Čájáhusas
ledje
visot
Sámi
allaskuvlla
duodje-
ja
dáiddaoahpaheaddjit
áiggit
čađa
.
Čájáhusat
Sámi
Dáiddaguovddážis
-
boahtá
maŋŋil
¶
Čájálmas
lea
deavdán
Romssa
Hålogaland
Teatera
juohke
háve
maŋŋel
go
bihttá
čájehuvvui
vuohččan
čakčamánu
16.
beaivvis
.
Čájálmasas
oaččuimet
diehtit
mo
nuorain
leat
dovddut
maŋŋá
go
okta
skibir
lea
iežas
sorbmen
.
Čájánasat
váldojuvvojedje
miehtá
Deanu
čázádaga
.
Šákšabivddu
ii
galgga
rahpat
ovdal_go
mii
diehtit
eanet
makkár
váikkuhusat
das
leat
ekovuogádahkii
vuonain
ja
miehtá
rittu
.
Čálii
diktagirjji
morrašis
,
jeđđehussan
maŋŋá
go
su
nieida
jámii
¶
Čálli
rabasvuohta
doalvu
min
dasto
buot
eatni
bákčasiid
,
balu
ja
imaštallama
čađa
.
Čállojuvvon
lea
ahte
Jesus
manai
várrái
ja
rohkadalai
ija
miehtá
(
Lukas
6,12
)
.
Čálus
dasto
láve
oaidnit
”
beaivečuovgga
”
prentejuvvon
áigečállagis
máŋga
mánu
,
ja
muhtimin
olles
jagi
maŋŋá
go
lei
sáddejuvvon
áigečállagii
.
Čálus
iđii
nehttii
gaskabeaivvi
áigge
ovdal_go
jávkkai
veaháš
áigge
maŋŋá
.
Čálus
lea
nu
buorre
,
ahte
roahkka
sáhtán
dadjat
,
ahte
lei
galgat
geavahuvvot
miehtá
Davvi-Norgga
.
Čáppa
luondu
:
Dá
lea
plakáhtta
maid
čuoigangilvvu
lágideaddjit
leat
ráhkadan
,
mainna
sii
márkanfievrridit
gilvvu
dego
máinnasmátkin
čađa
Sámi
kultureanadaga
.
Čáskat
vel
čáziin
maŋŋil
.
Čázi
lei
veadjemeahttun
oažžut
golgat
bohcciid
čađa
.
–
Antoniin
gal
lea
álo
somá
gilvalit
,
dajai
Jan
Ole
Buljo
Min
Áigái
maŋŋel
jienasteami
,
lohká
son
.
–
Anárjogatleagis
ja
Gošjoga
guovllu
,
gos
viiddideapmi
lea
plánejuvvon
,
leat
áiggiid
čađa
ávkkástallan
sihke
báikegotteolbmot
ja
badjeolbmot
,
muittuhii
Anti
Gaup
.
–
Anárjogatleagis
ja
Gošjoga
guovllu
,
gos
viiddideapmi
lea
plánejuvvon
,
leat
áiggiid
čađa
ávkkástallan
sihke
báikegotteolbmot
ja
badjeolbmot
,
muittuhii
Anti
Gaup
.
–
Badjeolmmoš
dattetge
lea
gal
dakkár
ahte
ii
leat
buozus
ovdal_go
juolgi
dahje
giehta
lea
rastá
,
iige
šat
veaje
gosage
,
diehtá
son
.
–
Bargiidbellodagas
lea
hui
girjás
historjá
sámeáššiin
,
muhto
maŋŋá
Álttá
akšuvnna
de
jorggihii
sámepolitihka
.
–
Beaiveearri
soaitá
leat
dán
jagi
maid
osiin
dahje
miehtá
Finnmárkkuopmodaga
.
–
Beaivváš_Sámi_Teáhter
han
čalmmustahttá
sámi
kultuvrra
miehtá
máilmmi
.
–
Bearjadaga
rájes
jáhkán
mis
lea
eanet
muitalit
ja
čielgagoahtá
makkár
čovdosiin
galgat
bargat
maŋŋil
ráđđádallama
,
loahpaha
Eanandoallo-
ja
biebmodepartemeantta
ossodatdirektevra
,
Marit
Myklevold
.
–
Beassat
ovddidit
ja
nanusmahttit
sámi
kultuvrra
lea
munnje
álo
leamašan
movttiidahttin
oahpu
čađa
.
–
Beassážiid
čájehuvvo
dát
guovtte
geardde
Guovdageainnus
ja
maŋŋel
ges
oktii
,
nu_ahte
guovdageaidnulaččain
lea
vejolaš
beassat
oaidnit
dán
bihtá
dalle
,
dadjá
Mienna
.
–
Bissovaš
doarjaga
ii
leat
Sámediggi
unnidan
,
sihkkarastá
Larsen
.
–
Bivdit
leat
reageren
go
mii
suovvat
eará
guovllo
bivdiid
vuodjit
min
máđijaid
mielde
vaikke
leat
dušše
čađa
vuodjimin
,
Nordsletta
muitala
.
–
Boahtte
jagi
galgat
vuoitit
vel
goalmmes
vuoi
oažžut
vuoitočiŋa
min
háldui
,
dadje
movttegis
Hulløy
čiekčit
maŋŋel
finála
ja
čájehalle
vuoitoduoji
maid
fertejit
vuoitit
golmma
geardde
nu_ahte
šaddá
sin
háldui
.
–
Boahtá
go
Sámediggeráđđi
vuosttildit
Anárjoga
našunálapárkka
viiddideami
,
Goahteluoppal
našunálapárkka
ásaheami
ja
jekkiid
ráfáiduhttimiid
miehtá
Finnmárkku
dál
go
lea
čielgan
ahte
báikkálaš
olbmot
leat
nu
garrasit
vuostá
daidda
,
lea
dehálaš
gažaldat
masa
Árja
háliida
Sámediggeráđis
vástádusa
.
–
Boraspiret
leat
speadjan
geasi
miehtá
,
ja
lea
váttis
oaidnit
go
nohkkogoahtá
bohccuide
.
–
Borgemánus
lea
OG
Beijingas
,
ja
mun
vuorddán
ollu
skandinávalaččaid
gávppašišgoahtit
Kiinnáin
dan
maŋŋel
.
–
Bođii
muhtin
badjeolmmoš
gii
bođii
biillain
vuoji
Áhguoikka
bokte
,
munnje
almmuhit
ahte
nulpu
njuikii
rastá
geainnu
su
ovddabealde
ja
ealgabeana
dan
maŋis
.
–
Buohkat
geat
leat
miellahtut
dáid
servviin
sáhttet
ohcat
ja
dat
guoská
buot
sámi
dáiddáriidda
miehtá
Sámi
.
–
Buot
buoremus
dáhkádus
buollima
vuostá
leat
buollinjumat
mat
lea
geardun
biddjon
,
nu_ahte
jus
ovtta
sajis
buollá
,
de
njurgot
buot
jumat
miehtá
dálu
,
čilgii
Kárášjoga
buollinhoavda
Alf
Isaksen
.
–
Buot
dakkár
eaŋkiláššit
ja
persovdnafallehemiid
váldit
mii
maŋŋel
válgga
ja
olbmot
galget
muitit
dan
ahte
gielddaválga
ja
sámediggeválga
eaba
leat
ovttaláganat
,
loahpaha
Hartvig
Hansen
.
–
Buot
dieđut
bohte
mediaid
ja
eará
olbmuid
čađa
.
–
Buot
dát
mánusat
fertejit
mannat
girjjálašvuođa
fágamillu
čađa
ja
sirrejuvvot
.
–
Báhppa
lea
leamaš
joatkkaskuvllas
maŋŋel
lihkohisvuođaid
,
ja
hupman
doppe
.
–
DNT
ii
oaivvil
ahte
galget
leat
vázzinbálgát
miehtá
Finnmárkku
,
muhto
Finnmárkku
vázzinsearvvit
leat
ieža
sávvan
ahte
guovlu
galggašii
rahppot
álbmogii
.
–
Dakko
leat
oainnat
min
siiddat
ovdal
johtán
rastá
dálveorohagaide
ja
dál
gáibidat
daid
eatnamiid
ruovttoluotta
,
go
mii
eat
leat
goasse
addán
daid
16-orohahkii
,
dadjá
Anti
,
gii
deattuha
ahte
sii
eai
leat
goasse
dohkkehan
2004-ráji
,
eai
ge
leat
dan
doahttalan
.
–
Dan
dahket
ovdal
juovllaid
,
go
ledjen
dan
birra
ožžon
máŋgasis
gažaldaga
miehtá
Norggas
.
–
Dan
maŋŋá
de
easka
boahtá
politihkalaš
cealkámuš
báikenamaide
,
muitala
son
ášši
mohkkáivuođas
.
–
Dan
máid
munnje
nuorat
muitalit
lea
oalle
suorggahahtti
,
go
lohket
vuolleahkásaš
nuoraide
Kárášjogas
álkibun
fidnet
narkotihka
go
alkohola
maŋŋel
diibmu
gávcci
eahkeda
,
go
buvddat
eai
vuovdde
šat
vuollaga
.
–
Dan
márkanii
bohtet
17
duojára
miehtá
Finnmárkku
vuovdit
dujiideaset
,
ja
uvssat
rahppojit
diibmu
logis
,
muitala
Inga
Porsanger
.
–
Danin
lea
ge
boares
girku
hui
heivvolaš
sadji
,
dat
lei
áidna
visti
mii
lei
ceaggut
Kárášjogas
maŋŋil
soađi
.
–
Danin
mannat
mii
buot
dispaohcamiid
čađa
buot
gielddain
fylkkas
,
ja
geahččat
leat
go
rihkkon
mohtorfievrolága
.
–
Danin
šaddá
dál
miellagiddevaš
oaidnit
mo
sii
leat
dan
maŋŋá
ovdánan
,
go
leat
čuojahan
máilmmis
,
dadjá
festivála
preassaoktavuohta
Øyvind
Stangnes
.
–
Dasa
galgá
gávdnat
dárbbu
,
rádjaguovlluin
okta
buorre
vuohki
láhčit
gillii
konkrehta
dárbbu
livččii
rájá
rastá
ovttasbargguin
,
Kerttu
láhttesta
.
–
Dasa
lassin
huksejuvvo
geaidnu
Girkogárdderođu
čađa
,
boares
bassi
báiki
min
máttarváhnemiidda
.
–
Dat
ii
várra
gárván
beassážiidda
,
muhto
maŋŋel
beassážiid
galgá
almmuhuvvot
,
dadjá
Per
Tor
Turi
.
–
Dat
lei
njulgestaga
fasttes
lihkohisvuohta
,
iige
sáhte
ovttage
sivahallat
maŋŋel
,
dadjá
Deanu
Mohtorsearvvi
jođiheaddji
,
Ellen
Kristine
Saba
.
–
Dat
mas
eanemusat
balan
dál
,
lea
ahte
mii
báhcit
kantuvrraid
haga
maŋŋel
njukčamánu
31.
beaivvi
,
go
de
fertet
mii
olggos
dáppe
SIVA
kantuvrrain
,
loahpaha
Sara
Beate
Eira
.
–
Dat
sihkkarastá
ahte
eamiálbmogiin
lea
luossa
birra
jagi
iešguđet
áigodagain
,
ja
jus
dát
luossanálit
jávket
,
de
leat
dat
roassu
doppe
olbmuide
,
dadjá
Niillas
A.
Somby
,
gii
deattuha
ahte
Kanada
eamiálbmogiidda
lea
luossabivdu
áibbas
dehálaš
birgenláhkái
.
–
Dat
čáhceiskkus
mii
lei
almmuhuvvon
muhtin
aviissas
,
lei
váldon
Rávdojoga
čázis
ovdal_go
buhtistanrusttega
čađa
lei
mannan
.
–
De
geavai
nu_ahte
čuohpahusa
maŋŋá
massen
jiena
.
–
De
mun
maŋŋel
gullen
dan
ahte
dán
guovllus
lea
biilaluodda
,
reašká
son
.
–
De
sáhtášeimmet
ge
vaikko
ovttatmano
maŋŋel
riikkačoahkkima
virgádit
olbmo
dása
,
dadjá
son
,
ja
deattuha
vel
man
dehálaš
dákkár
virgi
lea
sin
ealáhussii
.
–
Deike
ožžot
duojárat
nuvttá
iežaset
rámbuvrra
cegget
ja
vuovdit
dujiid
geasi
miehtá
.
–
Diehttelas
šattai
veaháš
hoahppu
maŋŋel
go
politiijat
eai
dohkkehan
vávttaid
.
–
Dien
gažaldaga
lei
oba
álki
vástidit
,
go
eat
hal
mii
goit
sáhte
dohkkehit
ahte
min
stuorámus
gilvaleaddji
galgá
min
feaskáriid
čađa
mannat
vuoi
beassá
iežaset
kantuvrraide
.
–
Diet
mátki
gal
bijai
buori
vuođu
dasa
mii
galggai
maŋŋel
dáhpáhuvvat
.
–
Dieđus
lean
ilus
go
mu
vuojánat
vuite
,
muhto
mu
mihttomearri
lea
vuoitit
SHL
máilmmicupa
,
dajai
Nils
Henrik
Eira
maŋŋel
gilvvu
.
–
Dieđusge
lea
šállošahtti
go
bohccot
dálvit
ain
guođohuvvojit
geasseorohagas
,
muhto
liikká
ii
leat
dan_dihte
heivvolaš
soahtat
media
čađa
,
dadjá
Margit
Mathisen
,
gii
jođiha
Leavnnja
/
Lavttejoga
sávza-
ja
gáicasearvvi
,
ja
geas
alddis
leat
sávzzat
geasseorohagas
gos
14
A
/
Spiertagáisá
dán
dálvvi
guođoha
oasi
ealus
.
–
Diibmá
dieđiheimmet
boazopolitiijaide
lobihis
ealgabivddu
,
maŋŋel
go
gávnnaimet
njuovvansaji
,
muitala
Siri
.
–
Diibmá
maŋŋel
go
leimme
geargan
lávlumin
Sámi_Grand_Prix
gilvvuin
,
de
bođii
okta
dán
taleantagilvvu
lágideddjiin
munnuin
hupmat
,
ja
jearai
ean
go
searvvaše
gilvui
.
–
Dilli
ii
čoavdašuva
guohpasajiid
divvumiin
,
muhto
ferte
vuđolaččat
guorahallat
dili
ja
divvut
ráhkadusaid
,
ahte
čáhci
ii
šat
boahttevuođas
beasa
ráhkadusaid
čađa
.
–
Doaivvu
mielde
vel
joatká
dán
barggu
munno
maŋŋá
,
sávvá
eadni
Máret-Ánne
.
–
Doaivvun
ágga
go
mii
eat
beassan
šat
Sámediggái
lea
go
mii
leat
ribahan
jienasteddjiid
ođđa
bellodahkii
Árjii
,
dadjá
Guovddášbellodaga
Jan
Ole
Buljo
,
maŋŋel
daid
heajos
válgabohtosiid
.
–
Doppe
eai
gávdno
hivssegat
,
iige
leat
láhččon
dasa
ahte
turisttat
galget
orrut
miehtá
geasi
das
,
dadjá
Sundelin
.
–
Dovddastan
Ås
lea
mearkkašan
ollu
mu
dásseárvobarggus
maŋŋá
,
lohká
Lindi
.
–
Du
gánda
bilkida
Ipmil
sáni
,
logai
Madsen
ja
geigii
eadnái
mu
tevdnega
,
muitala
Dennis
ja
čájeha
mo
tevdnii
dalle
:
–
Tevdnejin
go
Boares
Testamentte
muitalusa
mo
juvddálaččat
guđđe
Egypta
ja
besse
rastá
nuori
go
mearra
juohkásii
guovtti
sadjái
.
–
Duogážin
dán
čuojanassii
lean
atnán
álbmotčuojanasaid
miehtá
máilmmi
,
muitala
Fausta
,
gii
30
jagi
lea
ráhkadan
musihkkačuojanasaid
.
–
Duolva
Duottar
lea
juo
beaggán
miehtá
Norgga
ja
Davviriikkaid
musihkkačehppodagain
.
–
Duođaid
buorre
dovdu
lei
ollet
dohko
ja
leimmet
čađa
váiban
.
–
Dušše
čađa
mannit
lohket
vásihan
juoidá
Silisávžžis
.
–
Dá
ii
leat
mihkkege
unnit
go
sukseassa
,
logai
Finnmárkku
fylkkasuohkana
gulahallanhoavda
,
Trond
Magne
Henriksen
maŋŋel
doaluid
.
–
Dá
lea
hui
earenoamáš
ášši
juohke
ládje
,
dadjá
son
ja
čujuha
dasa
ahte
dán
guovllus
eai
galggaše
bohccot
dán
muttos
áigge
,
muhto
ahte
son
ipmirda
dál
ahte
álo
báhcet
bohccot
maŋŋel
go
johttájit
ja
ahte
Eira
lei
daid
viežžame
dalle
.
–
Dáhpedorpmis
šadden
Stensaasa
boazonjuovahahkii
nuoraidskuvllas
bargovahkkus
ja
de
lean
bargan
das
maŋŋá
moadde
gesiid
ovdalgo
ožžon
fásta
barggu
oahppin
dás
2004:s
.
–
Dáin
15
jagiin
lean
oahpásnuvvan
sihke
buriid
ja
bahá
beliide
kultuvrrain
miehtá
máilmmi
.
–
Dákkár
lágidemiin
leat
olu
gieđat
bargame
,
sihke
ovdal
lágideami
,
lágideami
áigge
ja
maŋŋel
lágideami
,
lasiha
Lillebo
.
–
Dál
eat
sáhte
mii
maidege
rievdadit
maŋŋel
gilvvuid
,
go
dat
han
lei
fasttes
lihkohisvuohta
mii
sáhttá
dahpahuvvat
vaikko
gos
.
–
Dál
fertet
mii
ásahit
beaiveeriid
miehtá
fylkka
,
lohká
FeFo
doaimmalaš
direktevra
.
–
Dál
gal
lean
hui
ilus
,
go
olihin
iežan
mihttomeari
máid
ledjen
bidjan
alccen
,
lohká
son
dakka
maŋŋel
go
lea
váldán
vuostá
NM-vuoittu
.
–
Dál
go
guokte
vahkku
leat
golihan
maŋŋá
akšuvnna
,
de
olmmoš
jurddaša
man
stuorra
fámut
leat
leamašan
jođus
.
–
Dál
ii
leat
go
vuorddašit
Guovdageainnu
suohkanstivrra
loahpalaš
mearrádusa
iežamet
alkoholaguossohanlobi
ohcamii
,
dadjá
SSO
direktevra
Ole
Anders
Skum
maŋŋel
go
Guovdageainnu
Ovdagoddi
ovttajienalaččat
ovddidii
mearrádusevttohusa
suohkanstivrii
,
mii
lea
boahtte
duorastaga
Guovdageainnus
.
–
Dál
lea
servviin
guokte
jagi
áigi
maŋŋel
dán
riikačoahkkima
gávdnat
jođiheaddji
kandidáhtaid
,
go
mun
in
boađe
joatkit
vel
guokte
jagi
maŋŋel
dán
áigodaga
,
muitala
Nils
Henrik
Sara
ovdal_go
lasihastá
vel
:
–
Jus
juo
ii
geava
juoga
hui
erenoamáš
.
–
Dál
lean
nu
movttet
ahte
ille
gávnnan
sániid
,
dajai
Team
Sápmi
AWG
hárjeheaddji
Bengt
Jensen
maŋŋel
finála
.
–
Dál
leat
mii
mannamin
čuojahanmátkái
miehtá
Finnmárkku
ovdal_go
joavdat
Kárášjohkii
.
–
Dál
leat
vel
loahppabarggut
mis
go
mii
han
fertet
čorget
buot
maŋŋel
gussiid
.
–
Dál
maŋŋil
jurddašan
ahte
lei
buorre
go
dan
maid
šattaime
vásihit
,
vaikko
dalle
ii
lean
nu
somá
.
–
Dál
mii
gal
áigut
ávvudit
dán
vuoittu
ija
miehtá
ja
boahtte
jagi
mii
boahtit
fas
deike
vuoittu
viežžat
,
dieđiha
son
ovdal_go
luistesta
eará
lunttaid
lusa
,
mánná
vel
olggiid
alde
.
–
Dál
min
bierggut
bohtet
miehtá
Norgga
.
–
Dán
bušeahtas
vuhtto
bures
dán
máid
leat
áiggiid
čađa
vikkahan
,
ahte
eambbo
ruhta
álbmogii
ja
unnit
Sámedikki
vuogádahkii
.
–
Dán
dieđu
leat
mii
ožžon
maŋŋá
go
mutuvrra
leimmet
Roavvenjárgii
sádden
divuhussii
,
ja
doppe
fabrihkas
leat
gávnnahan
ahte
skuter
lei
vuddjon
oljju
haga
ja
oljotáŋka
scooteris
lei
guoros
,
ja
danin
ferte
skuteroamasteaddji
ieš
máksit
divodangoluid
,
čilge
Utsi
.
–
Dán
geainnu
divvun
lea
ovddiduvvon
máŋgii
ja
nugo
diibmá
,
de
bođii
dát
evttohus
maŋŋel
go
bušeahtta
lei
biddjon
.
–
Dán
golmma
jagi
maŋŋil
,
beassá
oahppi
čevllohallat
ollesoahppan
stohpoortnetkonsuleantan
,
mii
dán
áigge
lea
sierra
oahppun
,
muitala
Johansen
.
–
Dán
ášši
namuhin
,
go
áiggun
čalmmustahttit
man
dehálaš
lea
várret
ruđa
vai
sihkkarastá
álgoálbmotbeliid
dutkamis
,
lohká
Retter
.
–
Dáppe
leat
sápmelaččat
geat
bohtet
miehtá
sámi
.
–
Dáppehan
lea
fiinna
luondu
ja
bargobáikkis
leat
buorit
vejolašvuođat
,
gielladilli
lea
buorre
ja
eandalit
jus
liiko
bargat
rájá
rastá
,
de
dasa
leat
dán
barggus
buorit
vejolašvuođat
,
Ellen
Ravna
čilge
.
–
Dás
almmuha
Jesus
iežas
Ipmila
bárdnin
daid
nasaretlaččaide
maŋŋá
go
gásttašeaddji
Johanas
su
lei
gásttašan
Jordaneanus
.
–
Dát
bargovuohki
lea
váldon
sámi
árbevierus
,
ahte
galggat
barggu
čađa
oahppat
,
oaivvildii
Utsi
.
–
Dát
dahká
luođi
ja
sámi
muitaleami
dovddusin
masá
miehtá
máilmmi
ja
addá
obbalohkái
stuorát
vejolašvuođaid
sámi
kultuvrii
,
jáhkká
juoiganopera
musihkadahkki
Frode
Fjellheim
.
–
Dát
galgá
erenoamáš
konsearta
danne_go
viimmat
beasan
ovdanbuktit
lávlagiid
mat
leat
čuvvon
mu
sihke
vuoste-
ja
miehtebiekkaid
čađa
,
ja
mat
leat
hábmen
olles
skearru
jietnagova
,
muitala
Ann-Mari
Andersen
.
–
Dát
kurssa
lea
praktihkalaš
,
mii
hálidat
ahte
nuorat
besset
barggu
čađa
oahppat
.
–
Dát
lea
vuosttaš
geardde
go
nissonriikkajoavku
čiekčá
riikkačiekčama
maŋŋel
go
SSL
searvvai
NF-Boardii
.
–
Dát
lea
áibbas
buorre
munnje
,
go
boađan
ruoktut
,
de
dovddan
iežan
leat
masá
100:s
,
mus
lea
issoras
buorre
forbma
šaddán
maŋŋá
go
hárjehallagohten
,
muitala
Solveig
.
–
Dát
lei
erenomáš
dáhpáhus
ja
vásáhus
go
dálá
áigi
,
hutkáivuohta
ja
sámi
ovdanbuktin
deaivvadedje
,
muitalit
Sámi
Dáiddaguovddážis
maŋŋá
.
–
Dát
manná
hejot
,
go
departemeanta
ii
mieđit
veahá
ge
viiddidit
13
ruvnno
doarjaga
maiddái
njuovvamiidda
mat
leat
maŋŋel
juovllaid
.
–
Dát
mearkkaša
skuvllas
ohppet
álgoálbmogiid
birra
,
sámi
duoji
ja
ávnnasteami
árbevieruid
miehtá
Davvikalohta
guovlluin
.
–
Dát
mearrádus
ii
lean
váldon
mielde
čoahkkingirjái
,
ja
direktevra
dagai
maŋŋel
šiehtadusa
velggolaččain
mii
ii
lean
stivrra
mearrádusa
mielde
,
čuoččuha
Teigen
.
–
Dát
olmmoš
galgá
olahit
miehtá
máilmmi
ja
mun
oainnán
maiddái
ahte
muhton
Canada
Inuihttii
galgá
láhččot
vejolašvuohta
ohcat
dán
virgái
,
deattuha
Einarsen
.
–
Dát
sihkkarastá
alla
doaibmadási
ja
nanne
ráđđehusa
guhkitáigge
gelbbolašvuođa
vuoruheami
,
lohká
dutkan
ja
alit
oahpahusa
stádaráđđi
,
Tora
Aasland
.
–
Dát
áldu
gal
orui
ballán
go
náđui
maŋŋil
,
muitala
Rávdná
.
–
Dát
čuohcá
mánáid
ja
nuoraid
bajásšaddamii
ja
mu
mielas
lea
erenomáš
dehálaš
gádjut
searvvi
maŋŋil_go
lea
boahtán
oidnosii
dat
stuorra
givssidanváttisvuođat
mánáid
ja
nuoraid
gaskkas
Kárášjogas
,
lohká
son
.
–
Dát
čájeha
ahte
min
bargui
leat
liikon
nissonolbmot
ja
Sámi
searvi
,
lohká
Dievdduid
searvvi
Anton
Dahl
,
gii
muitala
maŋemus
áiggiid
hui
ollu
beroštumi
ožžon
miehtá
Norgga
ja
maid
Ruoŧas
.
–
Ealga
lea
rájákeahtes
ealli
,
nu_ahte
lea
ártet
go
gálgá
leat
eará
haddi
go
manná
rájá
rastá
,
lohká
Eira
.
–
Eamit
dat
fillii
mu
deike
vuolgit
,
son
šattai
maŋŋil
mieđihit
ahte
diđii
dán
birra
,
boagustii
son
.
–
Easka
go
gávdnen
mu
áhččerohki
bargokontrávtta
2003:s
,
de
luovvanii
ášši
,
muitala
son
ja
lohká
šaddan
njealji
arkiivva
čađa
mannat
ovdal_go
gávnnai
dan
.
–
Easkka
maŋŋá
gullen
ahte
nu
ii
lean
.
–
Eat
dieđe
vuos
goas
dat
dáhpáhuvvá
,
muhto
diehtit
sihkkarit
ahte
dat
dáhpáhuvvá
,
lohká
Henriksen
,
ja
muitala
ahte
maŋŋel
beassážiid
galgá
NAV
árvvoštallat
ášši
,
ja
dalle
dihtet
goas
Leavnnja
ossodat
heaittihuvvo
.
–
Evenskjera
goanstarássešillju
ii
leat
nu
guhkkin
stuora
girdišiljus
ja
dan_dihte
leage
álki
vánddardit
dohko
,
dadjá
Andersen
maŋŋel
šilju
almmolaš
rahpama
mannan
bearjadaga
.
–
Ferte
vuos
strategalaš
plána
gárvet
,
doallat
álbmotčoahkkimiid
miehtá
Finnmárkku
,
vai
beassat
gullat
maid
álbmot
sávvá
ja
árvvoštallat
evttohusaid
.
–
Ferten
gođđit
amas
buot
vajálduvvat
dasa
čohkkát
,
himiha
ieš
áhkku
,
geas
leat
leamaš
áiggiid
čađa
birra
jagiid
duodjediŋgojumit
.
–
Finnmárkkuopmodat
ja
Finnmárkkukommišuvdna
leat
dán
rádjái
juo
mearkkašan
ollu
sápmelaččaide
,
juoga
máid
ožžon
duođaštuvvot
go
sin
galledin
,
logai
Dag
Terje
Andersen
,
gii
deattuhii
ahte
Sámedikkis
lea
váldofápmu
ovddidit
sámi
servodaga
ja
lea
jagiid
čađa
garra
politihkalaš
bargguid
bokte
šaddán
deháleamos
gaskaoapmin
seailluhit
sámi
kultuvrra
.
–
Fárrejin
dan
maŋŋá
Skottlándii
,
gos
ohppen
čuojahit
seahkkanjurggoniin
,
muitala
son
.
–
Galgen
dakka
maŋŋelaš
Osloi
,
muhto
dat
healbbai
,
lohká
Issán
ja
muitala
ahte
lea
okte
maŋŋel
leamaš
mielde
girdime
.
–
Galggan
veaháš
maŋŋelaš
neahttaságastallamii
,
muhto
leat
nu
ollu
gažaldagat
ahte
fertejin
álgit
jo
,
lohká
Farmen
vuoiti
gii
dál
orru
beassan
stuorimus
roasuid
čađa
.
–
Gaskaskuvlla
maŋŋá
áhčči
juo
doarjugođii
ain
máddelii
ja
alit
oahpu
maŋŋái
,
Johánas
máinnaša
.
–
Gasku
konseartta
Ovllá
gitára
suotna
manai
rastá
ja
son
fertii
dan
molsugoahtit
.
–
Gelddolaš
ja
erenomáš
lei
gullat
mo
sii
dálkkodedje
sin
geat
leamaš
hui
vuollin
ja
mo
dálkkodit
iežaset
vuogi
mielde
daid
olbmuid
geat
manne
roasuid
čađa
.
–
Gielda
lea
geasseluomu
maŋŋá
ain
vuos
ohcamin
buori
ášševuoddji
dahje
advokáhta
,
muitala
Ingilæ
,
gii
lea
ožžon
dieđu
das
ahte
ášši
boahtá
hui
farga
ovdan
diggái
.
–
Gilvvohallama
maŋŋá
movttiidin
sárgut
ráidogova
čurrohiin
,
go
liikon
muđuige
sárgut
iešguđetlágan
divrriid
,
illuda
Biret
.
–
Go
Máze
Nieiddat
joavkkus
eai
leat
šat
maŋŋel
70-
logu
boahtán
lávlagat
,
de
leatge
dát
juste
čájeheamen
makkár
musihkka
dalle
lei
.
–
Go
bohccoguolgga
čađa
varso
dahje
varra
spulžu
duolljái
,
de
oažžu
leat
sihkar
ahte
albbas
lea
gaskkestan
dakko
dahje
gaccestan
,
čilge
Eira
.
–
Go
bohte
ohcamat
maŋŋel
áigemeari
ja
go
juo
leimmet
mearridan
ahte
eat
álggat
dan
,
de
eat
sáhttán
šat
váldit
vuostá
daid
ohppiid
,
lohká
son
ja
einnosta
sin
soaitán
beare
árrat
mearridan
ahte
eai
álggat
buot
linnjáid
.
–
Go
bušeahta
meannudeamis
suohkanstivrra
áirasat
eai
jurddaš
sosiálaossodaga
birra
,
de
ii
leat
ávki
maŋŋil
boahtit
vikkahit
makkárge
bargguid
dearvvašvuođa-
ja
sosiálalávdegoddái
,
čilgii
Halonen
,
gii
ieš
lea
áirras
dien
lávdegottis
.
–
Go
fas
oidnen
vázzimin
,
de
ledje
politiijat
boahtán
ja
son
manai
dohko
gos
maŋŋel
válde
su
gitta
.
–
Go
goalmmát
olbmo
čađa
šaddá
muitalit
iežas
váttisvuođa
birra
,
de
ii
dáidde
mánnái
dahje
nurrii
nu
álki
gulahallat
,
go
ii
beasa
iežas
gillii
čilget
sutnje
gii
vástida
heahtetelefuvnna
,
lohká
Hætta
.
–
Go
leat
bivdit
miehtá
giđa
ja
geasi
Deanunjálmmis
,
de
lea
dat
lassi
noađđin
luossaveajehiidda
,
muitala
Sundelin
.
–
Go
ledjen
skoalkkuheamen
uvssa
,
de
fáhkkestaga
ráidalas
beaškkehii
čađa
láse
,
rapportere
NRK
Sámi
Radio
dan
maid
nuorat
áššáskuhtton
dievdu
muitalii
dikkis
.
–
Go
lihkken
,
maŋŋel
go
ledjen
gohcán
nu
guhká
,
de
dovden
rupmašis
ahte
ledjen
váiban
ja
suorganan
,
lohká
giláža
ássi
.
–
Go
media
čađa
oidno
ahte
mii
gávdnot
,
de
soaitá
dat
rahpat
vejolašvuođaid
olbmuide
,
geat
leat
vásihan
illásteami
,
duostat
váldit
minguin
oktavuođa
,
dadjá
Randi
Johansen
Paltto
sámi
heahte-
ja
inseastaguovddážis
Kárášjogas
.
–
Go
mii
dál
ávvudit
festivála
10-jagi
ávvudeami
,
sávvat
máhcahit
muhtin
dain
stuorimus
artisttat
geat
leat
Márkomeanu
gálledan
daid
logi
jagi
čađa
,
sárdnu
Márkomeanu
festiválahoavda
,
Beatrice
Fløystad
.
–
Go
njuikebehtet
rágu
rastá
,
váruhehket
vai
báddi
lea
doarvái
loažža
maŋobeale
,
amas
báddi
rohtte
din
fas
maŋos
ja
ráhkui
,
muittuheaba
oahpisteaddjit
.
–
Go
rohpefielluid
čađa
bovre
galbma
lovtta
dahje
robi
vuostá
,
de
ráigána
plastihka
.
–
Go
ČálliidLágádus
oaččui
dieđu
mii
fidnet
čáhcegáttesámi
kultuvrra
čájáhusa
«
Buođđu
»
mii
lea
beakkán
ja
johtán
miehtá
Norgga
,
de
šattai
ge
dárbu
maiddái
čájáhuslanja
hukset
seammás_go
stuorideimmet
Deanu
ossodaga
.
–
Golbma
bealátkeahtes
vihtana
leat
dadjan
ahte
lea
dábálaš
čuohppat
beljiid
eret
,
logai
Bakke
ja
imaštalai
maid
go
politiijat
eai
leat
ohcan
beljiid
ovdalgo
vahku
maŋŋel
duogušteami
.
–
Gottit
garvet
sisabahkkemiid
ain
eanet
go
bohccot
,
dadjá
Vistnes
ja
čájeha
govadaga
mii
čájeha
ahte
muhtin
guovllus
Kanadas
,
gos
ovdal
ledje
olu
gottit
,
lea
hivvodat
90
proseantta
unnit
maŋŋá
go
bođii
el-fápmorusttet
dohko
.
–
Guhte
dan
dáhttu
moaitit
,
sáhttá
nu
dahkat
,
dadjala
almmái
,
gii
ii
leat
nu
olu
vel
geargan
dies
jurddašit
maŋŋá
go
sámegiel
galbbat
leat
ihtán
báikái
.
–
Guohpa
ii
leat
nu_ahte
bisána
ovtta
latnjii
,
muhto
leavvá
miehtá
buot
,
dadjá
Anti
.
–
Guolásteami
ektui
lea
Stuorajávri
dehálaš
guovlu
ja
stáda
lea
ollu
miljovnnaid
atnán
dikšut
jávrri
maŋŋel
go
das
buođu
válde
eret
doppe
.
–
Gusain
lea
nu
buorre
dilli
ahte
mielkebuvttadeapmi
lea
lassánan
15_%
maŋŋel
go
besse
ođđa
návehii
,
muitalit
boanddat
.
–
Gutna
maid
Karen
Márjjá
viesus
válden
lei
dego
geađgi
,
ille
álggos
oba
mannáge
čađa
ruhttenávnnas
,
lohká
son
.
–
Gádjunfitnodat
bargá
miehtá
Norgga
,
nu_ahte
ovttaládje
mun
barggan
Davvi-Norgga
gádjunhástalusaiguin
maid
,
čilge
son
.
–
Gálden
/
gáskin
leamašan
áiggiid
čađa
hirbmat
dehálaš
boazodoalus
,
vuoi
ožžot
rivttes
struktuvrra
ealus
,
dadjá
Kappfjell
,
guhte
ieš
lea
badjenisu
.
–
Gárddis
lea
leamaš
unna
ráiggáš
man
čađa
čora
lea
beassan
olggos
ja
ledje
eanaš
miesit
,
čilge
son
.
–
Hástalus
lea
go
olbmos
ii
leat
oktage
geasa
oahpaha
dan
,
logaiga
nissonguovttos
,
geat
doaivuba
ahte
buorit
sámi
stipeandaortnegat
,
sámegiel-gurssat
ohppiide
geat
eai
máhte
sámegiela
ja
buorit
bargosajit
maŋŋel
skuvlla
,
sáhttet
gádjut
dili
.
–
Hávggavuoivasat
einnostit
seamma
olu
čázi
miehtá
geasi
,
tulko
Bjørnback
vuoivasiid
.
–
IYG
ulbmil
lea
ahte
álgoálbmotnuorat
miehtá
máilmmi
besset
deaivvadit
ja
juohkit
iežaset
máhtuid
ja
vásáhusaid
iežáiguin
,
čállá
Riddu_Riđđu
prográmmastis
.
–
Iešalddis
kártet
minerálaid
ii
leat
mihkkege
,
muhto
mii
diehtit
mii
boahtá
maŋŋel
.
–
Ii
Gaup
gal
sáhte
čuoččuhit
ahte
munnos
ii
leat
leamašan
ságastallan
oahpponeavvuid
birra
,
dahje
ahte
dát
lea
čihkon
dáruiduhtten
,
go
maŋŋel
go
lea
ožžon
su
reivve
,
de
letne
deaivvadan
guovtti
–
golmma
geardde
,
ja
digaštallan
ášši
,
čilge
Gaski
.
–
Ii
goassege
ovdal
leat
leamaš
nu
sihkar
go
dál
ja
čađa
gaskka
lea
leamaš
hui
buorre
dovdu
,
lohká
son
ja
deattuha
ahte
sii
Guovddášbellodagas
dieđusge
leat
hui
duhtavaččat
.
–
Ii
leat
lohpi
cahkkehit
suinniid
maŋŋel
15.
beaivvi
cuoŋománus
.
–
Ii
leat
vierru
ávvudit
maŋŋá
válgga
.
–
Ii
leat
vuogas
jus
álggahit
báikkálaš
doaimmaid
maŋŋel
go
huksenlohpi
lea
juo
addon
ja
danin
lea
dehálaš
midjiide
olahit
buohkaid
,
deattuha
son
ja
lohká
dán
hui
stuora
hástalussan
sidjiide
.
–
Ii
oktage
ohppiin
leat
čájehan
iežaset
beahtahallan
maŋŋá
gilvvu
ja
dáppe
leamaš
beare
suohtas
.
–
In
dieđe
mii
dáhpáhuvvá
dál
,
muhto
mii
mearkkašit
ahte
suoládeamit
leat
lassánan
maŋŋel
juovllaid
ja
leat
leamaš
máŋga
suoládeami
oanehis
áiggis
,
dadjá
Smuk
Buljo
ja
lohká
leamaš
hui
ráfálažžan
ovdal
juovllaid
.
–
In
dieđe
mii
leš
dáhpáhuvvan
,
muhto
maŋŋil_go
Sandvik
šattai
hárjeheaddjin
,
de
son
rievdadii
láhttenvuogi
mu
vuostá
,
dadjá
son
.
–
In
doivon
gal
ahte
jur
vuoittán
maŋŋel
vuosttaš
vuodjima
.
–
In
jáhke
galle
boazodoalli
háliidit
vuolgit
duššiid
vuojašit
maŋŋil_go
lea
guhkes
beivviid
ja
vahkkuid
vuodján
skohteriin
boazobarggus
.
–
In
lean
oba
ge
vuordán
ahte
oaččun
dán
stipeandda
,
go
gullen
ahte
ledje
nu
ollu
ohccit
,
dajai
Inga
Biret
Marja
Triumf
maŋŋel
go
lei
ožžon
logi
duhát
ruvdnosaš
stipeandda
masa
Guovdageainnu
suohkan
lea
bidjan
7500
ruvnno
ja
Nilut
Cup
lágideaddji
gis
2500
ruvnno
.
–
In
leat
vázzán
makkárge
skuvlla
maŋŋel
go
gergen
nuoraidskuvllas
1978:s
.
–
In
mun
leat
galbmon
dáppe
,
go
mus
han
leat
beaska
ja
gálssohat
badjelis
,
čilge
son
,
ovdal_go
borrá
váffelgáhku
maid
lea
ožžon
maŋŋel
čájálmasa
.
–
In
mun
šat
hálit
luovosbeatnagiid
biebmat
iežan
opmodagain
,
lohká
Balto
Gulbrandsen
,
gean
mielas
lea
hui
láittas
go
šattai
heaitit
sávzzaiguin
,
go
dat
han
dahke
ruovttu
ealasin
maŋŋil_go
bázii
okto
.
–
In
sáhte
dadjat
sihkkarit
movt
dát
teáhterbargu
lea
leamaš
ovdal_go
lean
vásihan
mátkki
,
dahje
mátkkoštit
teáhterbihtáin
ja
dadjet
ahte
dat
leat
dat
somámus
oassi
,
mojohallá
son
ja
lasiha
ahte
illuda
mátkkoštit
miehtá
Sámi
ja
fitnat
báikkiin
gos
ii
leat
leamaš
Sámis
.
–
In
áiggo
leat
dakkár
gii
heaittán
ja
de
maŋŋá
fuobmát
man
somá
lea
fas
álgit
vuodjimiin
,
lohká
son
.
–
Ja
dalle
boazodoallu
dáidá
cegget
áiddiid
máid
lea
jođán
ja
geahpas
cegget
ja
njeaidit
,
vaikke
dakkáriid
máid
sáhttá
boaldit
maŋŋel
.
–
Ja
mu
mielas
lea
buorre
go
boahtá
albmosii
máid
ráđđi
ii
oaččo
čađa
,
ii
ge
leat
nu
mot
ovdal
,
ahte
ii
oktage
diehtán
maid
NSR
šattai
dohkkehit
unna
listtožiin
maiguin
leat
bargan
ovttas
áiggiid
čađa
.
–
Ja
mun
in
sihkkon
digitálakárttas
dan
ráji
máid
ledjen
sárgon
,
go
lean
vásihan
ahte
maŋŋel
lávejit
fas
boahtit
jearrat
lea
go
dat
áimmuin
maid
leat
veahkehan
.
–
Jagi
maŋŋel
,
1979:s
vuođđuduvvui
Sámi
Girječálliid
Searvi
mas
ledje
golmmas
das
mielde
,
earret
Marry
Á.
–
Jagi
maŋŋil
de
easkka
gohčui
Davvi-Norgga
universitehtabuohcciviessu
mu
boahtit
iskosiid
váldit
,
mat
de
čájehedje
ahte
mus
lea
borasdávda
.
–
Joatkkaskuvllas
bidje
sámegiel
oahpahusa
maŋŋá
dábálaš
skuvlla
áigge
ja
dát
ortnet
lea
ain
bistimin
.
–
Juo
,
biilaboahkánis
gal
orru
,
muđui
livččen
nordadan
oaivvi
bahuid
,
lohká
Camilla
Marie
Triumf
maŋŋel
go
lea
jorihan
biillain
.
–
Juovlaherskkuid
maŋŋel
láven
gallánit
measta
badjelmeare
,
muhto
eat
mii
bora
ná
stuora
gaskabeivviid
go
okte
jagis
,
muitala
Lisa
buoremielalaččat
.
–
Jurdda
lei
dán
geasi
gođđit
eanet
,
vai
leat
liiggás
,
muhto
in
leat
ollen
vel
,
lohká
May
Toril
,
gii
lea
vuovdán
gálvvuid
geasi
miehtá
.
–
Jurddaš
dan
rájes
eai
leat
dulvadan
jogaid
ja
golggahan
daid
čáhcebohcciid
čađa
.
–
Jurddaš
,
mun
vuiten
goappašiid
joavkkuin
,
logai
son
hui
duhtavaččat
maŋŋá
go
vuite
almmáiolbmo
finála
mii
lei
čiekčamiid
maŋemuš
.
–
Jus
balašin
das
de
in
livčče
rahpan
dákkár
buvdda
,
lohká
son
,
ja
muitala
rahpanbeaivvi
mannan
lávvardaga
fitne
olu
olbmot
miehtá
beaivvi
gitta
dassái
go
giddii
buvdda
beal_viđas
.
–
Jus
boazodoallu
galgá
gávdnat
čuođi
jagi
dássái
Iinnás
,
de
ferte
ráhkaduvvot
plána
mii
sihkkarastá
doarvái
guohtuneatnamiid
.
–
Jus
dušše
okta
sámegielat
juhkki
heaitá
alkohola
maŋŋá
go
lea
lohkan
girjji
,
de
lea
juo
sámegiel
jorgaleapmi
mákson
,
jáhkká
son
.
–
Jus
geahččá
movt
aviisalogut
njidjet
miehtá
Norgga
,
de
gal
dieđusge
lean
duhtavaš
dainna
ahte
mii
eat
mana
ruovttoluotta
,
muhto
ii
dieđus
leat
jur
miela
mielde
go
eat
ovdán
,
lohká
Eira
.
–
Jus
háliidat
mielde
sisa
,
de
sáhtte
dán
čiegus
uvssa
čađa
mannat
,
lohká
Regine
,
ja
bovde
Ávvira
sisa
.
–
Jus
ii
leat
vuoitán
vuosttas
beaivvi
go
lea
mielde
gilvvus
,
de
lea
vejolaš
vuoitit
maŋŋá
fas
,
seamma
sállašiin
.
–
Jus
in
livčče
mannan
dákkár
proseassa
čađa
,
de
in
livčče
dál
dat
olmmoš
mii
mun
lean
odne
.
–
Jus
mii
galgat
nagodit
dustet
buot
váttisvuođaid
mat
gusket
boazodoalloealáhussii
,
de
ii
leat
mu
mielas
dát
olu
maid
gáibidit
stádas
,
logai
NBR
jođiheaddji
Nils
Henrik
Sara
Ávvirii
diibmá
maŋŋel
go
NBR
lei
gárven
boazodoallogáibádusa
.
–
Jus
munnos
soajit
,
de
livččiime
girdilan
,
lohkaba
movttegis
nieiddat
maŋŋel
gilvvu
.
–
Jus
ráđđi
miehtá
váidalussii
,
de
eat
cealkke
makkárge
ráŋggáštusduomu
go
vahát
lea
juo
dáhpáhuvvan
.
–
Jus
sii
dette
soabadit
,
nu
mot
ovdamearkka
dihte
máksit
buhtadusa
billistemiid
ovddas
,
de
mii
sáhttit
soabadit
singuin
,
muitala
Sara
,
gii
lea
ožžon
dieđu
ahte
fitnodat
áigu
divvut
daid
billistemiid
mat
báhcet
sin
barggu
maŋŋel
.
–
Já
,
dá
lea
guovža
vázzán
,
lea
galmman
mannan
ja
lea
áibba
moatti
saji
čalgan
cugŋo
čađa
,
duođašta
Nordsletta
.
–
Jáhkán
ahte
sii
ádjánit
guorahallat
daid
ođđa
mearkkašumiid
maid
mii
leat
buktán
,
dadjá
son
ja
lohká
dán
barggu
mannan
dego
láddanproseassa
čađa
,
mii
ain
galgá
joatkkašuvvat
.
–
Jáhkán
nugo
Mari
Boine
,
Wimme
ja
Transjoik
leat
juo
doarvái
dovdosat
miehtá
máilmmi
,
sii
han
leat
juo
ožžon
fuomášumi
,
ja
danin
eai
dárbbaš
sii
dán
arena
,
oaivvilda
ieš
Grand
Prix
«
Áddjá
»
.
–
Jáhkán
sámi
álbmoga
liikot
dán
čájáhussii
go
dás
oaidná
rievttes
sámi
duoji
,
iige
turismaealáhusa
goansta
sámi
dujiid
,
moddjá
Jomppanen
ja
muitala
ahte
Siida
Musea
áigu
cegget
gáktečájáhusa
mas
áiggiid
čađa
gákterievdadusat
čájehuvvojit
.
–
Jáhkán
čájálmas
bidjá
nuoraid
iskat
iežaset
dovdduid
,
sihke
daidda
geat
báhcet
maŋŋá
iešsoardima
muhto
maiddái
šaddet
dihtomielalaččat
dasa
mii
sáhttá
dagahit
ahte
olmmoš
vállje
iežas
heakkahuhttit
ja
dán
láhkai
beassat
váttisvuođaid
eret
.
–
Kárášjogas
ii
leat
okta
ge
heaitán
bohccuiguin
maŋŋel
nuppástuhttinprográmma
,
eai
ge
midjiide
leat
addán
seamma
buriid
heaitinortnegiid
go
Guovdageainnu
bealde
ledje
.
–
Kárášjohka
lea
beaggán
miehtá
riikka
givssideaddjigieldan
ja
dan
gova
háliidivččen
rievdadit
.
–
Lea
boares
maŋŋá
soađi
dállu
oktan
1980-logus
stuoriduvvon
osiin
mii
bulii
gutnan
.
–
Lea
dehálaš
ahte
doppe
galgá
leat
eallin
ja
dáhpáhusat
čađa
gaskka
,
maiddái
dalle_go
eai
leat
festiválat
ja
visti
galgá
ain
geavahuvvot
heajastallamii
.
–
Lea
dehálaš
hárjehallat
vai
nagoda
doalahit
dan
viehka
alla
dási
bohtosiin
vihtta
jagi
maŋŋá
.
–
Lea
dehálaš
stivrii
beassat
deattuhit
ahte
lea
FeFo
mii
mearrida
gielddalaš
ealgaeriid
juogadeami
,
iige
departemeanta
,
dadjá
FeFo
stivrrajođiheaddji
,
Harald
Larsen
,
preassadieđáhusas
maŋŋá
sierralaš
stivrračoahkkima
.
–
Lea
earenoamáš
leat
dáppe
40
jagi
maŋŋel
go
dalá
ruvdnoprinsabárra
leigga
dáppe
.
–
Lea
erenomáš
beroštupmi
bieggapárkkaid
huksenplánemiidda
miehtá
Finnmárkku
ja
gilvu
eatnamiid
alde
.
–
Lea
han
gal
mánáide
somá
dan_botta_go
oažžu
dan
cearkki
,
muhto
go
das
ii
leat
dal
šat
olus
ávki
maŋŋá
.
–
Lea
hirbmat
buorre
fas
boahtit
johtui
ja
beassat
fas
čuojahit
maŋŋá
dan
buohccindieđáhusa
.
–
Lea
hui
buorre
kurssa
ja
searvat
áinnas
maid
maŋŋá
ođđajagi
.
–
Lea
illubeaivvi
midjiide
geat
leat
bargan
guhká
oažžut
nuoraidpsykiatriija
ásahuvvot
ja
lea
maiddái
illubeaivi
nuoraide
,
go
dál
leat
buot
nuorain
Finnmárkkus
ja
sámi
nuorain
miehtá
riikka
jándordikšofálaldat
nuoraide
psykalaš
dearvvasvuođa
suorggis
,
dadjá
Gunn
Hætta
.
–
Lea
lunddolaš
ahte
muohta
suddá
,
muhto
ii
leat
lunddolaš
ahte
nuoskivuohta
ihtá
muohttaga
vuolde
,
deattu
Rávdná
Anti
,
ja
čájeha
vuojedettiin
mo
biegga
lea
biđgen
ruskkaid
miehtá
márkana
.
–
Lea
suohtas
go
barget
ovttas
rájiid
rastá
,
nugo
lullisámi
nissonjoavku
mii
lea
leamaš
mielde
daid
maŋemus
jagiid
.
–
Lea
suohtas
oažžut
dákkár
vuoittu
maŋŋel
go
lean
čuoigan
Beaskáđas-čuoigama
25
geardde
,
muhto
gáđan
go
in
čuoigan
okte
vel
,
dadjá
mázelaš
Marit
Helene
Hætta
Eira
.
–
Lea
sáhka
ahte
girku
ja
searvegoddi
bovde
min
boahtit
ipmilbálvalussii
,
maŋŋel
bargoáiggi
.
–
Lea
unnán
erohus
Ruoššas
ovdal
ja
maŋŋá
Putina
,
lea
son
guhte
stivre
,
dadjá
Kasparov
.
–
Lea
viehka
bahča
vuoittáhallat
eamidii
,
muhto
seammás
lea
munnje
gudnin
go
mun
lean
oahpahan
su
báhčit
,
čevllohallá
Kurt
gii
báhčigođii
jagi
2000
ja
dovddasta
son
skurdnjá
máŋga
beaivvi
maŋŋá
jus
vuoittáhallá
.
–
Lea
váttis
dadjat
šaddá
go
álki
gávdnat
sadjásaš
olbmo
,
muhto
go
lean
barggus
fas
maŋŋá
luomu
,
de
mii
dien
čoavdigoahtit
,
son
loahpaha
.
–
Lea
ártet
go
gielda
manná
media
čađa
ovdal_go
gulaskuddá
orohagain
,
nu
go
lea
dábálaš
dáhpi
.
–
Lea
árvideames
eret
olles
juovlamánu
,
go
son
dárbbaha
vuoiŋŋastit
maŋŋel
čuohpadeami
,
čilge
Pedersen
.
–
Lea
šaddan
somát
ja
álkit
leat
nieidan
divohagas
maŋŋá
go
Laila
Ingelin
bođii
,
lohká
June
,
gii
válddii
mekanihkaroahpu
go
ii
háliidan
álgit
joatkkaskuvlla
almmolašohppui
.
–
Lean
hui
duđavaš
luossajagiin
,
vaikko
bohte
guokte
dulvvi
maŋŋá
giđđadulvvi
,
dadjá
"
rávdnjealmmái
"
,
manin
gohčodit
sin
geat
bivdet
dás
Deanu
čázadaga
vuolimus
guoikkas
.
–
Lean
lihkolaš
go
sáhttán
dovddahit
girjjiid
čađa
.
–
Lean
maid
ožžon
ollu
buori
responsa
čájálmasa
maŋŋel
,
lohka
son
.
–
Lean
molson
bellodaga
go
lea
váttis
ovddidit
nana
stuora
áššiid
nu
uhca
bellodaga
čađa
go
Sámeálbmot
Bellodat
lea
,
lohká
Saba
,
gii
ii
mieđit
beahttán
iežas
jienasteddjiid
.
–
Lean
álo
dovdan
ahte
soai
leaba
eallime
,
muhto
lei
duođaid
buorre
oažžut
dán
duođaštusa
,
maŋŋil
njeallje
jándora
dieđuid
haga
,
dadjá
son
,
ja
čilge
ahte
e-boasttas
lea
maiddái
boahtán
ovdan
ahte
eadni
ja
mánná
leaba
leamašan
buohcciviesus
,
muhto
manin
ja
mo
dál
manná
,
ii
dieđe
Reinås
.
–
Leat
lohpidan
čorget
,
muhto
dál
jagi
maŋŋá
ii
leat
vel
oktage
dihtton
,
eai
leat
beroštan
ruskkaid
ge
čorget
viesu
olggobealde
,
muitala
Ole
Vuolab
.
–
Leat
sullii
500
bartta
maid
galggan
meroštallat
,
ja
de
vel
buot
viesut
mat
leat
gili
olggobealde
,
muitala
Triumf
,
gii
vuodjá
miehtá
Guovdageainnu
suohkana
.
–
Ledje
Morten
Ruuda
sánit
mat
darvánedje
,
go
son
dajai
munnje
ahte
ii
skuvla
galgga
odne
ceagganit
,
muhto
maŋŋel
go
sis
lea
juobe
300_000
ruvdnoge
kontus
,
mojohallá
son
go
muittaša
prošeavtta
álggu
.
–
Lei
dego
niehku
oažžut
kapteainna
ovddasvástádusa
,
logai
Hætta
maŋŋel
čiekčama
.
–
Lei
dehálaš
oažžut
muhtin
beliid
duođaštuvvot
,
ja
maŋŋá
šiehtadallamiid
lea
buoret
dovdu
go
ovdal
.
–
Lei
dolin
miehtá
máilmmi
olu
tuberkulosa
.
–
Lei
hirbmat
erenoamáš
ilbmi
miehtá
,
buohkat
ledje
nu
movttegat
ja
duhtavaččat
.
–
Lei
hirbmat
somá
vuodjit
,
logai
Nils
Mikael
maŋŋel
vuodjima
.
–
Lei
hui
gelddolaš
lávlut
maŋemusas
,
dajai
son
njuolgá
maŋŋel
go
bođii
lávddis
vulos
.
–
Lei
maiddái
hui
somá
dalle
maŋŋel
Ofelaš
filmma
áigodaga
go
válde
mu
mielde
Beaivváš
Sámi
Teáhtera
"
Giegat
guhket
"
čájálmassii
,
muitala
Mikká
giitevačča
ja
lohká
leamaš
hui
mávssolažžan
sutnje
go
jerre
su
neavttárin
dása
.
–
Lei
nu
somá
čájehit
bihttá
,
ja
sávvamis
beassat
čájehit
dan
earáide
maid
,
lohket
nuorat
maŋŋel
čájáhusa
.
–
Lei
čáhccás
arvi
disdaga
,
ja
dat
dagahii
ahte
bohccit
eai
nagodan
dollet
čázi
,
ja
nu
ilmmai
čáhci
miehtá
vistti
,
dieđiha
Njaa
Rygh
.
–
Lihkohisvuođa
maŋŋel
ledjen
soaittáhagas
dearvvašvuođaguovddážis
,
ja
de
bivddii
okta
bargi
mu
boahtit
kantuvrii
hupmat
.
–
Linjá
galgá
mannat
justa
min
dálveeatnamiid
čađa
,
sihke
oarjjabeale
deanu
Máskeváris
ja
nuorttabealde
deanu
Sáttováris
,
gos
mis
leat
sihke
johtingeainnut
ja
dálvebigálusaid
čohkkenvuodjimat
,
čilge
Magne
Andersen
das
man
unohasat
dát
lea
plánejuvvon
.
–
Loahpas
dittis
rahtasii
gáibi
measta
rastá
.
–
Logut
čájehit
ahte
miehtá
Norgga
vuođđoskuvllain
leat
dušše
2300
oahppi
geain
lea
oahpahus
sámegielas
dahje
sámegillii
.
–
Luohti
iešalddis
lea
hui
fámolaš
,
ja
luođi
čađa
gullo
álgoálbmogiid
jietna
.
–
Láve
hui
buorre
johtu
maŋŋel
rekláma
,
ja
dál
leat
oalle
mihá
dievva
biergu
mis
.
–
Láven
jurddašallat
ahte
buot
maid
mun
máhtán
ja
dieđán
manná
duššái
,
jávká
maŋŋel
mu
beivviid
.
–
Maiddái
Fálesnuori
gielda
,
teknihkalaš
etáhta
ja
báhpakantuvra
oste
mu
sohkagirjji
maŋŋá
ja
nu
dáidet
maid
dahket
Porsáŋggu
gielddas
.
–
Mannat
čađa
buot
2007
raporttaid
ja
rehketdoaluid
ja
árvvoštallat
dál
čakčamánus
,
dalán
go
oažžut
daid
buot
gielddain
ja
fylkkain
,
dadjá
Balto
.
–
Maŋŋel
1950
logu
gal
bohte
rámbuvrraide
eambbo
gálvvut
ja
Guovdageidnui
maid
bohte
eará
máilmmálaš
juovlavierut
.
–
Maŋŋel
1964
ii
leat
mis
registrerejuvvon
oktage
mánná
sáddejuvvon
mánáidruktui
.
–
Maŋŋel
Nilut
Cupa
mii
lágiduvvo
Guovdageainnus
skábmamánu
20.
–
22.
beivviid
,
vállje
de
hárjeheaddji
Frank
Lindseth
dan
loahpalaš
AWG-joavkku
.
–
Maŋŋel
dan
de
in
leat
gullan
mun
maidege
leavgga
birra
ja
dieđus
lean
imaštallan
maŋŋel
go
lean
oaidnán
leavgga
juohke
sajis
.
–
Maŋŋel
dan
duođaštusovdanbuktima
mii
lei
diggegottis
,
de
ferten
lohkat
ahte
imaštalan
go
ášši
guoddaluvvo
,
lohká
Bakke
,
gii
bealuštii
nuppi
vieljažagain
.
–
Maŋŋel
dien
beaivvi
vuojihin
bártni
fas
,
ja
de
son
ánuhii
ándagassii
mus
go
lei
láhtten
nie
,
lohká
drošševuoddji
.
–
Maŋŋel
dutkama
de
bearráigeahčaimet
johtolaga
vel
,
go
olbmot
bisánedje
summal
luoddagurrii
,
mii
ii
leat
lobálaš
,
lohká
Lorentzen
.
–
Maŋŋel
dáid
čoahkkimiid
boađán
gohččut
NBR
luohttevašolbmuid
sierra
čoahkkimii
mas
mearridat
máid
galgat
viidáseappot
dahkat
.
–
Maŋŋel
dán
vuosttaš
geahččalan
vahkkoloahpa
boahtit
mii
čoagganit
ja
árvvoštallat
mot
ortnet
lea
menestuvvan
min
ulbmiliid
ektui
.
–
Maŋŋel
gaskabeivviid
lávet
rahpat
skeaŋkkaid
.
–
Maŋŋel
go
ledjen
finadan
guossis
,
de
leat
dat
dieđut
maid
gullen
,
šaddan
hui
divrrasin
munnje
.
–
Maŋŋel
go
álgit
šiehtadallamiiguin
,
de
in
sáhte
vástidit
maidege
mediai
,
čilge
Nils
Henrik
Sara
.
–
Maŋŋel
go
šadden
dovddusin
,
de
lean
várra
rámpon
ahte
mu
sámivuohta
lea
eambbo
go
dát
mii
lea
duohtavuohta
,
muhto
mu
mielas
lea
dušše
somá
,
lea
Gamst
lohkan
Ságát
aviisii
duvle
.
–
Maŋŋel
iđitborramuša
boahtiba
Sámediggái
.
–
Maŋŋel
soađi
ožžo
ollugat
dáppe
Finnmárkkus
dakkár
CARE-páhkaid
ja
mu
ahkásaččat
goit
várra
maid
muitet
Åsa-páhkaid
maid
Åsa
Vikedal
lávii
juohkit
.
–
Maŋŋel
viehkama
dajai
Henrik
dan
leat
álkimus
viehkamin
mas
son
lea
leamaš
mielde
,
vaikko
lei
dieđusge
veahá
váiban
,
muitala
Hætta
ja
boagusta
.
–
Maŋŋel
čoahkkima
ii
boahtán
NRK
Sámi
Radios
,
Guovdageainnu
Lagasradios
iige
Ávviris
ovdan
makkár
oaidnu
boazodoalus
lea
suodjalanplánaide
.
–
Maŋŋel
čájálmasa
fertejin
čuojahit
mu
sámi
olbmáide
ja
gohččut
sin
maid
geahččat
dan
,
danin_go
mu
mielas
lei
dát
badjelmeare
bilkun
,
lohká
son
.
–
Maŋŋil
beassážiid
bovdejuvvojit
golmma
suohkana
váldoluohttámušolbmot
oktasaš
čoahkkimii
,
gos
ožžot
vuđolaš
dieđuid
váikkuhusaid
ja
vejolašvuođaid
birra
mat
sáhttet
šaddat
bargiide
Ávjovári
álgoálbmotguovllus
,
lohká
Hætta
.
–
Maŋŋil
spábbačiekčama
manai
mu
gánda
jearrat
duopmáris
ii
got
sáhte
mieđihit
ahte
son
dubmii
boastut
.
–
Maŋŋá
diimmáš
dáhpáhusaid
go
okta
artista
roasmmuhuvai
,
de
leat
mii
váldán
sihkarvuođa
hui
dehálažžan
ja
dákkár
dáhpáhusat
eai
galgga
šat
dáhpáhuvvat
min
festiválas
.
–
Maŋŋá
duodjediimmu
de
fuomášii
mu
gánda
ahte
su
lávkka
lea
muhtun
bilidan
,
go
lei
visot
liibman
.
–
Maŋŋá
filmma
ledje
ollu
sápmelaččat
geain
lea
namma
Buljo
,
geat
háliidedje
molsut
nama
.
–
Maŋŋá
go
Helga
Pedersen
logai
ahte
sápmelaččain
eai
leat
vuoigatvuođat
rittuin
ja
vuonain
,
de
gal
mus
ii
lean
šat
nu
stuorra
doaivva
diesa
gal
.
–
Maŋŋá
go
NRK
Sámi
Radio
vel
lei
fitnan
dás
,
de
bođii
Kárášjoga
NAV
hoavda
,
Mari
Moen
Erlandsen
,
ja
siđai
mu
boahtit
iežas
kantuvrii
.
–
Maŋŋá
go
Thorstvedt
lea
hárjehallan
mánáiguin
,
de
oahpaha
veaháš
rávvásit
spábbačikčiid
maid
,
lohká
Jensen
.
–
Maŋŋá
go
bargoheaitta
nohká
de
boahtá
Oahppodirektoráhtta
evttohit
Máhttodepartementii
ahte
ohppiide
geat
eai
leat
beassan
čađahit
eksámena
,
addojuvvo
liikká
gustojeaddji
skuvladuođaštus
,
mas
oppalašárvosátni
lea
gustovaš
,
dadjá
Oskarsen
.
–
Maŋŋá
go
jiekŋa
lea
suddan
,
ealu
biebmama
oktavuođas
bohccuid
duolbman
suoinnit
gártet
čázádahkii
.
–
Maŋŋá
go
leimmet
máŋgalogi
jagi
dorron
oažžut
buhtadusa
masson
skuvlaoahpu
ovddas
,
de
mearridii
viimmat
dalá
stáhtaministtar
Kjell
Magne
Bondevik
midjiide
addit
buhtadusa
,
muitalii
Teigmo
Guttorm
.
–
Maŋŋá
go
oaččuimet
dieđu
Ávviris
ahte
lei
juoga
imaš
jogas
,
fertiimet
dan
iskat
.
–
Maŋŋá
go
prográmma
ráhkaduvvui
ii
leat
oktage
addán
dieđu
ahte
lea
ožžon
menddo
unnán
áiggi
,
muitala
NVE
ossodatjođiheaddji
.
–
Maŋŋá
soađi
seilon
dávvirat
lea
vuvdon
dahje
juo
njulgestaga
ruskatuvnniide
bálkestuvvon
.
–
Maŋŋá
čájálmasa
gávnnaimet
giehtatelefuvdna
.
–
Mette
Marit
lei
nu
čáppat
dego
prinseassa
,
dajai
son
maŋŋel
.
–
Mii
de
oaččuimet
dieđu
maŋŋel
go
juo
leimmet
álgán
kursii
,
ahte
sápmelaččaide
,
geat
fárrejit
Sámi
guovlluid
siskkobealde
olgoriikkas
Norgii
,
ii
leat
dárogielkursa
nuvttá
.
–
Mii
diehtit
olusiid
geat
čohkkájit
miehtá
máilmmi
iežaset
dihtoriid
ovddabealde
,
ja
čuvvot
mielde
mii
dáhpáhuvvá
Nilut
Cupas
,
lohká
jođiheaddji
gii
ii
bala
ahte
cupa
guosselohku
njiedjá
vaikko
cupa
čájehuvvo
neahtas
.
–
Mii
diđiimet
čađa
gaskka
ahte
stáda
lea
oba
vearrut
bargan
min
vuostá
ja
báhpirat
maid
čájehit
ahte
mii
leat
áigá
bargagoahtán
dáinna
áššiin
,
muitala
Gaup
Ávvirii
.
–
Mii
dárbbašat
juoidá
mii
sihkkarastá
min
ruđalaš
boahtteáigái
,
dan
sáhttá
ruvkedoaibma
dahkat
.
–
Mii
eat
hálit
diekkár
dili
miehtá
Norgga
nugo
Finnmárkkus
dál
lea
,
danin_go
mii
oaidnit
ahte
eambbogat
ostet
nugo
muohtaskuteriid
ja
báhkkejit
vuodjit
.
–
Mii
eat
leat
geahččan
buot
čađa
vuos
,
muhto
lea
máŋga
duháha
hui
roavva
govat
leat
gávdnon
,
muitala
Nuorta-Finnmárkku
politiijaguovllu
áššáskuhttinovddasvástideaddji
Ellen
Katrine
Hætta
Finnmarkenii
.
–
Mii
fertet
maid
vuhtii
váldit
ovdamearkka
dihte
bargoáigemearrádusaid
,
ja
dan_dihte
eai
lean
olbmot
Guovdageainnus
maŋŋel
viđa
lávvordatiđida
mannan
vahkkoloahpa
,
čilge
Sætermo
.
–
Mii
fertet
čađahit
dákkár
diehtojuohkima
mánáide
ja
nuoraide
miehtá
riikka
go
dat
lea
dehálaš
,
dadjá
Berit
Anne
S.
Triumf
gii
lea
Finnmárkku
spábbačiekčanlihtu
stivralahttu
.
–
Mii
galgat
maiddái
galledit
muhtun
universitehta
gos
Ofelaččat
galget
doallat
logaldallama
ja
dieđusge
fitnat
geahččamin
New
Yorka
gávpoga
maŋŋel
bargguid
,
lohká
son
.
–
Mii
galgat
maiddái
leat
mielde
gáfestallanbottus
maŋŋel
čájálmasa
ja
áigut
ge
váldit
mielde
lávllateavsttaid
maid
sáhttet
lávlut
ovttas
gehččiiguin
,
muitala
Suikkarii
ja
lohká
ahte
geahččit
dieđusge
besset
maid
árvalit
lávlagiid
dahje
sálmmaid
maid
galget
lávlut
.
–
Mii
galggaimet
sotnabeaivvi
maŋŋil
konfirmerema
mannat
ruoktot
,
doallat
doaluid
,
ja
de
fas
eahkes
girkui
,
vilges
liinniin
rihpaide
,
muitala
Ellen
Margrethe
.
–
Mii
háliidit
ahte
mánát
miehtá
Sámi
galget
beassat
gullat
Maijena
birra
,
ja
dan_dihte
bidjat
muitalusa
iežamet
neahttasiidui
maid
,
muitala
neavttár
Rawdna
Carita
Eira
.
–
Mii
háliidit
oktavuođa
sámi
lesbbaiguin
ja
homofiillaiguin
miehtá
riika
.
–
Mii
hástalit
ge
juigiid
ja
lávluid
sáddet
sisa
luđiid
ja
lávlagiid
ja
áinnas
livččii
somá
jus
dat
boađáše
miehtá
Sámi
,
hástala
son
,
muhto
deattuha
ahte
olbmot
fertejit
sáddet
luđiid
ja
lávlagiid
CD:s
.
–
Mii
leat
hui
duhtavaččat
ođđa
vugiin
ja
mii
mearkkašit
olu
beroštumi
miehtá
Sámi
,
lohká
Gaup
.
–
Mii
leat
ilus
ja
seammás
čevllohallat
go
leat
beassan
čájehit
Guovdageainnu
stuimmiid
filmma
ovdal
almmolaš
premiera
mii
galgá
leat
maŋŋel
gos
nu
Suomas
,
muitala
Skábmagovaid
eadni
Liisa
Holmberg
.
–
Mii
leat
jearran
lobi
sis
geat
orrot
geađggi
vuolde
,
sihkkarastá
festiválajođiheaddji
ja
mojohallá
.
–
Mii
leat
johtán
dáppe
37
jagi
,
maŋŋel
go
diet
1972
láhka
bođii
.
–
Mii
leat
leamaš
veháš
eahpesihkkarat
movt
galgat
bargat
ja
dat
leat
ájihan
dán
barggu
,
muitala
Turi
ja
lohká
maiddái
máŋgasa
váiban
maŋŋel
go
leat
eaktodáhtolaččat
birrasii
12
jagi
bargan
dáinna
áššiin
.
–
Mii
leat
mearridan
gieldit
čađavuodjima
Kárášjoga
gielddas
,
go
lávejit
hui
olu
ohcamat
boahtit
erenoamážit
Guovdageainnu
bealde
,
ja
muhtin
muddui
maid
Leavnnja
bealde
ealgabivdiin
geat
háliidit
vuodjit
min
eatnamiid
čađa
,
čilge
Nordsletta
.
–
Mii
leat
olu
ožžon
čađa
oaiviliid
máid
leat
evttohan
dán
ášši
olis
,
muhto
dán
guokte
dehálaš
ášši
gal
eat
ožžon
,
namalassii
guovlluid
olis
meannudit
áššit
mat
leat
olggobeale
Finnmárkku
ja
álgoálbmotdivada
.
–
Mii
leat
vázzán
miehtá
Finnmárkku
sullii
900
km
ja
dan
guovllu
mii
vázzit
juohke
jagi
.
–
Mii
leat
čohkken
bevddiid
miehtá
márkana
.
–
Mii
leat
čohkken
hui
ollu
biergasiid
dál
,
leat
ožžon
ollu
biergasiid
olbmuin
miehtá
Norgga
.
–
Mii
leimmet
ovdal
čiekčan
Girkonjárgga
vuostá
dan
cupas
ja
dalle
mii
maid
vuoittáhalaimet
ja
mii
mieđihit
ahte
sii
leat
buorebut
,
muhto
mii
vuittiimet
silbba
ja
dat
lea
buorre
,
dadje
movttegis
Kárášjoga
lunttat
maŋŋel
finála
.
–
Mii
lávet
geahččalit
heivehit
njuovvanáigodaga
šaddi
mánnui
,
danin_go
bohccuin
lea
dalle
eanet
vuoibmi
mii
vuhtto
bierggus
maŋŋel
njuovvama
.
–
Mii
oaččuimet
jođánit
doarjaga
maŋŋel
go
Sámedikkis
lotnašuvai
"
ráđđehus
"
.
–
Mii
oažžut
muhtin
aviissaid
beaivvi
maŋŋel
,
muhto
Ávvira
oažžut
seamma
beaivvi
go
deaddiluvvo
.
–
Mii
olliimet
Boddui
10
–15
minuhta
maŋŋel
go
oaččuimet
dieđu
.
–
Mii
searvat
dán
cupii
somás
dihte
,
muhto
livččii
dieđusge
somá
vuoitit
cupa
,
lohká
Ellingsen
maŋŋel
lávvordaga
go
Finnmix
lei
vuoitán
golbma
spealu
ja
vuoittáhallan
dušše
okte
.
–
Mii
vuittiimet
ja
dan_dihte
lean
nu
ilus
,
ávvudii
Tonje
Kristine
Nilsen
,
maŋŋel
go
ledje
čiekčan
Girkonjárggas
.
–
Mii
vuohtit
getkkiid
giđa
miehtá
guottetbáikkiin
.
–
Mii
válddiimet
luođi
girkui
maŋŋel
go
lullisápmelaš
Frode
Fjellheim
čálii
ođđa
nuohtaid
dan
ođđa
allabassi
liturgiijai
,
muitala
son
.
–
Mii
válddiimet
mašiinnain
eanáš
muoraid
,
muhto
eatnanrádjá
áideguoraid
fertet
maŋŋá
fitnat
mohtorsaháin
sahámin
jalgŋáid
eret
amas
das
geaigá
,
čilge
Johansen
.
–
Mii
álggiimet
čiekčama
bures
,
mis
lei
buorre
leahttu
spealus
,
muhto
fámut
nohke
ja
eat
šat
nagodan
čiekčat
doarvái
bures
,
logai
Sámi
riikkajoavkku
hárjeheaddji
Isak
Ole
Hætta
maŋŋel
disdateahkeda
čiekčama
.
–
Mii
álggiimet
čiekčama
bures
,
mis
lei
buorre
leahttu
spealus
,
muhto
fámut
nohkkoje
ja
eat
šat
nagodan
čiekčat
doarvái
bures
,
logai
Sámi
riikkajoavkku
hárjeheaddji
Isak
Ole
Hætta
maŋŋel
disdat
eahkeda
čiekčama
.
–
Min
bargit
leat
muitalan
dárbbuideaset
arkitektii
ja
leamaš
mielde
čađa
gaskka
dárkilit
guorahallame
makkár
visti
šaddá
,
muitala
Haukur
Gunnarson
.
–
Min
dáhttu
lea
ahte
sámekonvenšuvdna
čađahuvvo
jođáneamos
lági
mielde
,
sihkkarastá
Näkkäläjärvi
.
–
Min
oaivila
mielde
lea
vejolaš
atnit
šibihiid
olgun
golbma
vahkku
geassemánus
ja
birrasiid
vihtta
vahkku
vel
maŋŋel
lájuid
,
lohká
Triumf
ja
lasiheastá
ahte
muhtun
diimmuid
beaivvis
gal
berre
sáhttit
gusaid
leat
olgun
.
–
Min
riikii
bohtet
40
millijovnna
turisttat
ja
dát
olmmošvalljivuohta
áitá
sihke
min
luonddu
ja
min
álbmogiid
kultuvrraid
miehtá
riikka
.
–
Mis
galgá
leat
dialoga
golmma
davimus
fylkka
politihkalaš
jođiheamis
ja
stádaráđiin
ja
maŋŋil
šaddá
álbmotčoahkkin
.
–
Mis
lea
stuorra
áddejupmi
jus
eambbosat
eai
hálit
bohkamiid
davvin
maŋŋá
Meksikoluovtta
dáhpáhusa
.
–
Mis
lea
čađa
gaskka
leamaš
dat
jurdagiin
go
leat
plánen
vistti
,
loahpaha
Gullik
Hanssen
.
–
Mis
leat
guorahallamat
dán
áššis
,
vuosttas
jagi
čuollanbázahusat
gokčet
16-20_%
čuollanguovllu
guohtoneatnamis
,
2-3
jagi
maŋŋá
geahppána
,
muhto
bohccot
gal
čiegardit
maiddái
dáid
báikkiid
ja
čuollanbázahusaid
vuolde
jeagil
maiddái
seailu
,
Nieminen
čilge
.
–
Mis
leat
juo
ollu
luođit
boahtán
sisa
mat
háliidivčče
searvat
dán
jagaš
gilvvuide
beassášlávvardaga
,
dadjá
son
ja
muitala
ožžon
juo
badjel
logi
luođi
,
muhto
dat
leat
eatnašat
boahtán
maŋŋil
dan
áigemearri
maid
sii
ledje
bidjan
álggos
.
–
Mis
leat
olu
buorit
čiekčit
ja
mii
čiekčat
bures
,
čilgii
Strand
gii
lei
movttet
maŋŋel
čiekčama
.
–
Mis
leat
álo
rabas
uksa
girkui
,
ja
dovddan
ovddasvástádusa
čohkket
min
álbmoga
,
vaikko
in
leat
jurddašan
dan
ovddasrohkosa
juste
dan_dihte
go
lea
viidánan
rohcošanášši
juste
dal
,
lohká
suohkanbáhppa
Trygve
Hellesøy
Min
Áigái
maŋŋel
rohkosa
.
–
Mis
leat
čiekčit
mielde
miehtá
Norgga
ja
maiddái
viidát
davvi-Ruoŧas
,
dadjá
son
.
–
Mis
lei
heajos
čiekčan
ja
dan_dihte
eat
beassan
A-loahppačiekčamiidda
,
dadjá
hárjeheaddji
Eira
maŋŋel
čiekčama
ja
čujuha
ahte
sis
lei
garra
pulja
.
–
Mis
lei
lihkku
go
beaivváš
gorddii
beaivvi
miehtá
.
–
Moadde
dálu
maŋŋá
leimmet
oahppan
ahte
dáinna
vugiin
eat
lihkostuva
.
–
Moai
letne
beassážiid
maŋŋel
dušše
ikte
eahket
hárjehallan
diibmobeale
musihkkariiguin
,
golmma
gearddi
lávlon
lávlaga
,
muitaleigga
vilbeleš
oambeleš
guovttos
Johan
Kitti
ja
Elle
Sara
Bær
.
–
Moai
letne
dohko
čakčat
dahje
maŋŋá
juovllaid
,
go
de
ruhta
doarjagat
leat
ortnegis
,
dadjá
Anne-Lise
.
–
Mon
dušše
válddán
ja
goarrugoađán
ja
de
šaddá
mo
de
šaddá
,
ja
mus
ii
leat
mihkkege
sierra
maid
áiggun
cealkit
dáinna
čájáhusain
go
mon
in
leat
politihkkár
,
logai
Inga
Porsanger
maŋŋá
čájáhusa
.
–
Mu
juolggit
ledje
veaháš
lossadat
,
muhto
livččiimet
galgan
vuoitit
odne
,
logai
Høgli
maŋŋel
čiekčama
gii
lei
eanemus
duhtavaš
go
joavku
ii
luoitán
hálbbes
moala
vuostá
.
–
Mu
mielas
filbma
lei
šaddan
ollu
buoret
maŋŋá
go
filbmadahkki
Bredo
Greve
čuohpai
45
minuvtta
filmmas
.
–
Mu
mielas
ii
leat
rievttes
geaidnu
mediijaid
čađa
ságastallat
siskkáldas
bargguid
ja
bargovugiid
birra
mat
eai
leat
doaibman
,
lohká
son
.
–
Mu
mielas
lea
dat
hui
unohas
vuohki
go
mii
politihkkarat
galgat
váldit
iežamet
politihka
duođalažžan
ja
čilget
dan
olbmuide
,
maŋŋil
válgga
mii
gal
sáhttit
soaibmat
eará
politihkkariid
,
muhto
válggaid
vuolde
mun
gal
in
daga
dan
,
dadjá
Hartvig
Hansen
.
–
Mu
mielas
lea
hui
buorre
leat
dán
leairras
go
mun
oahpan
čađat
juoidá
ja
beasan
hállat
sámegiela
čađa
áiggi
,
dadjá
Avvila
nieida
Mira
Rauhala
.
–
Mu
mielas
lea
iešalddis
buorre
go
leat
mearridan
helikopteriin
bivdigoahtit
,
muhto
liikká
divun
gažaldaga
manne
easka
guokte
vahkku
maŋŋil_go
vuosttaš
gumpe
falleheamit
ledje
,
lohká
Brekk
.
–
Mu
mielas
lea
iešalddis
buorre
go
leat
mearridan
helikopteriin
bivdigoahtit
,
muhto
liikká
divun
gažaldaga
manne
easka
guokte
vahkku
maŋŋil_go
vuosttaš
gumpe
falleheamit
ledje
,
lohká
Brekk
.
–
Mu
mielas
lea
ártet
go
NSR
ja
Tor
Mikalsen
evttoha
ásahit
sámi
viesu
Romsii
juste
dál
,
maŋŋel
go
mun
lean
álggaheamen
Sámi
kafea
Romsii
,
lohká
Werner
Larsen
gii
ii
leat
ožžon
doarjaga
álggahit
sámi
kafea
.
–
Mu
mielas
livččiimet
galgan
báhčit
nuppi
moala
ovdalaš
LSK
moala
,
muhto
go
eat
nagodan
dan
dahkat
,
de
lei
ortnegis
ahte
mii
juogadeimmet
čuoggáid
,
logai
Høgmo
maŋŋel
čiekčama
.
–
Muhtin
merkejuvvon
čuonžá
(
luossa
mas
eai
leat
meađđemat
dahje
guoksa
)
lei
dálvvi
eanus
gođakeahttá
,
luittii
merrii
fas
ja
gorgŋii
fas
etnui
40
beaivve
maŋŋá
,
muitala
vuosttaš
amanuensa
Romssa
Guolástanallaskuvllas
,
Audun
Rikardsen
.
–
Muhto
Esko
Yamaha
lea
lossat
ja
dál
ledje
bárut
joga
alde
ja
su
vuoján
orui
mannamin
daid
čađa
,
go
mun
fas
geahppasut
vuojánin
mannen
báruid
alde
.
—
Muhto
dieđusge
ferte
leat
dát
bálvalus
buot
sámiide
ávkin
miehtá
riikka
,
iige
dušše
davimus
guovllu
ássiide
,
lohká
Jåma
.
–
Muhto
dál
dušše
oidnojit
dat
áššit
máid
ráđđi
ii
oaččo
čađa
,
go
dál
lea
fápmu
sirdon
ráđis
daid
ieš
guđet
Sámedikki
lávdegottiide
,
dadjá
Ørnebakk
.
–
Muhto
dál
fertet
geahččalit
gávdnat
oanehis
áigge
čovdosiid
,
ja
maŋŋel
ges
álggahit
daid
guhkit
áigge
doaimmaid
vai
šaddá
balánsa
boazologu
ja
guohtumiid
ektui
,
dadjá
Brekk
.
–
Muhto
dát
leat
guovllut
mat
leat
gillán
hui
ollu
áiggiid
čađa
mat
dárbbašit
veahki
ja
doarjaga
.
–
Muhto
easka
vahkku
maŋŋel
go
lei
álgán
mánáidgárdái
oaččuimet
reivve
suohkanis
ahte
lei
ožžon
saji
.
–
Muhto
mun
anán
unohassan
go
miehtá
Sámi
álbmotbeaivvi
bekkii
NRK
Sámi
Radios
ahte
sápmelaččat
leat
ožžon
ođđa
našunála
lávlaga
.
–
Muhto
oainnán
dárbbu
maŋŋel
beassážiid
doallat
čoahkkima
buohkaiguin
ja
geahčadit
ovttas
máid
sáhttit
bargat
boahtte
jahkái
buorebut
,
go
eat
hálit
massit
makkár
ge
lágidemiid
,
dadjá
Randi
Olstad
,
gii
lohká
šaddán
unnán
áiggi
ráhkkanit
beassážiidda
,
go
easka
álggii
dán
virgái
ođđajagimánu
guđat
beaivvi
.
–
Muittán
spihkár
basttii
buvssaid
čađa
.
–
Mun
bidjen
Boine
rohttet
vuorbádeami
maŋŋil
feastamállása
.
–
Mun
boađán
ruovttoluotta
ruoktot
dál
geassemánus
,
maŋŋel
go
lean
leamaš
dáppe
logi
mánu
.
–
Mun
dieđus
in
dovdda
nu
bures
boazodoalu
miehtá
Norgga
ahte
ealáhus
álot
biehttala
buot
.
–
Mun
dieđus
in
leat
ovttaoaivilis
Keskitaloin
ahte
Bargiidbellodat
ii
oaččo
makkár
ge
áššiid
čađa
,
dadjá
Willy
Ørnebakk
.
–
Mun
dihten
čađa
gaskka
ahte
heargi
lea
buori
vuoimmis
.
–
Mun
doaivvun
festiválaid
bovdet
min
čuojahit
miehtá
Suoma
ja
maiddái
Norggas
ja
Ruoŧas
.
–
Mun
dáinna
lágiin
márkanfievrridan
Kárášjoga
gieldda
go
dieđán
neahtas
olahan
miehtá
máilmmi
.
–
Mun
fertejin
liigetáŋkka
doapmalit
oastit
go
Statoil
dieđihii
munnje
maŋŋá
vuosttaš
gávpešiehtadusa
ahte
eai
sáhte
tiŋgojuvvon
ja
šihttojuvvon
beaivái
buktit
munnje
gássa
.
–
Mun
gal
oaivvildan
ahte
lean
guođđán
festivála
hui
čorgadit
,
go
eai
boahtán
moaitagat
maŋŋel
.
–
Mun
geahččalin
,
ja
ožžon
maid
olbmo
dohko
,
muhto
son
geassádii
muhtun
áiggi
maŋŋel
.
–
Mun
geasán
evttohusa
ja
siđan
ášši
sáddejuvvot
Sámedikki
dárkkistanlávdegoddái
,
dieđihii
Tretnes
maŋŋel
sárdnestuolus
.
–
Mun
goit
dovddan
alddán
disipliinna
buorránan
maŋŋel
go
álgen
karátiin
,
ja
dieđán
mun
in
leat
dat
áidna
,
dadjá
Joks
.
–
Mun
gárten
čorget
ja
molsut
maid
steikenoljjuid
go
glássagáhppálagat
ledje
miehtá
gievkkana
,
juohke
sajis
,
muitala
Balto
.
–
Mun
in
leat
goassege
luoitán
gatnjaliid
maŋŋá
konseartta
,
muhto
dat
maŋimuš
lávlla
máid
Mari
lávllui
lei
nu
garas
ahte
mus
dušše
beare
bohte
gatnjalat
go
lei
nu
máilmmi
buorre
.
–
Mun
in
mieleavttus
ovddit
NSR
áššiid
doarjjastivrra
jođiheaddjin
,
go
mu
ovdasvástádus
lea
dieđihit
sámiide
preassadieđáhusa
bokte
doarjjastivrra
juolludemiid
maŋŋá
čoahkkimii
vai
dat
bohtet
oidnosii
,
dadjá
son
.
–
Mun
juohke
beaivve
maŋŋá
skuvlla
valáštalan
ja
dat
lea
issoras
somá
.
–
Mun
konfirmerejuvvojin
maŋŋil
soađi
.
–
Mun
lean
duhtavaš
dáinna
hárjehusain
ja
buollinčaskadeaddjit
ledje
maid
sajis
moatti
minuvtta
maŋŋá
go
alarbma
čuojai
,
lohká
Klemetsen
.
–
Mun
lean
hirbmat
duđavaš
go
mu
girjji
leat
válljen
,
ja
gudni
ahte
girji
lea
nu
dohkálaš
ahte
lea
daid
buriid
girjjiid
searvvis
,
ja
maid
ahte
sáddejuvvo
miehtá
riikka
.
–
Mun
lean
hui
váivvis
maŋŋil
guoktelogiguokte
jagi
maŋŋá
,
go
son
šattai
sátnejođiheaddjin
,
ahte
mii
leat
ain
dás
go
nu
olusiin
leat
hui
váttis
givssideami
geažil
,
nu_ahte
lea
dárbbašlaš
rievdamušaide
,
dadjá
Hjermann
.
–
Mun
lean
ieš
gorron
iežan
gávtti
ja
dan
gorron
mun
go
ledjen
15
jagi
boaris
ja
maŋŋel
dan
de
lean
mun
gorron
ollu
gávttiid
,
čilge
son
ja
joatká
:
–
Mu
eallin
rievddai
go
coggen
gávtti
vuosttaš
geardde
,
go
gákti
lea
nu
čába
čikŋa
,
dat
lea
mu
mielas
hui
penšuvnnalaš
ja
gákti
buktá
munnje
ilu
.
–
Mun
lean
maŋŋá
oaidnán
ahte
mánát
geat
givssiduvvojit
skuvllas
,
čiegadit
givssideami
go
sidjiide
dat
lea
nu
heahpat
,
joatká
Gjertrud
Høgden
.
–
Mun
lean
nu
ilus
go
serven
politihkkii
1960-logu
loahpageahčen
ja
miehtá
1970-logu
,
joatká
son
.
–
Mun
lean
studeren
buohccidivššárin
ja
lassi
oahpu
váldán
gárrenmirkováttisvuođaid
birra
Romssa
Allaskuvllas
,
maŋŋil_go
bessen
eret
gárrenmirkkuin
.
–
Mun
lean
vuordán
geasi
miehtá
oažžut
dan
loahpalaš
dohkkehusa
ahte
mákset
munnje
oasi
dan
doarjagis
,
muhto
doppe
ii
boađe
loahpalaš
vástádus
,
lohká
son
.
–
Mun
ledjen
ovdal
sávzzaboanda
,
muhto
fertejin
heaitit
maŋŋá
go
báhčen
suoidnemánus
2003
guovžža
heađis
go
lei
speadjamin
mu
sávzzaid
giettis
.
–
Mun
navddán
maŋŋá
beassážii
ráđi
bargagoahtit
dáinna
áššiin
ja
de
navddán
maiddái
ráđi
mearridit
oainnu
dán
áššái
,
loahpaha
Bb
parlamentáralaš
jođiheaddji
Willy
Ørnebakk
.
–
Mun
nu
suorganin
go
fáhkka
doddjojin
jieŋa
čađa
,
ja
jurdilin
álggos
ahte
heavvanan
,
muitala
Mats
Ánte
.
–
Mun
oidnen
gumppe
go
bohten
vuoji
Vájamohkenjárggas
,
ja
dat
manaige
Kjell
Østmo
gietti
rastá
,
dadjá
Kemi
.
–
Mun
vuorddán
ahte
TIL-njunnošat
váldet
oktavuođa
muinna
maŋŋel
čiekčamiid
.
–
Munnje
lea
hui
stuora
gudni
beassat
čiekčat
Norgga
riikajoavkku
ovddas
,
lohká
Knutsen
maŋŋel
go
vihtta
Røa
čiekči
heite
Norgga
riikajoavkkus
.
–
Munnje
lea
leamaš
čađa
gaskka
dehálaš
gávdnat
čovdosa
,
mii
lea
sihke
riekta
boazodoallolága
mearrádusaid
ektui
,
ja
mii
váldá
vuhtii
iešguđet
beliid
beroštumiid
buoremus
lági
mielde
,
dadjá
Brekk
.
–
Munnje
lea
rabasvuohta
issoras
dehálaš
leamaš
ja
lea
ain
maŋŋel
go
deprešuvnna
ožžon
.
–
Munnje
lei
losimus
Ruoŧa
čađa
viehkat
,
go
doppe
bártidin
veaháš
julggiiguin
.
–
Munnje
livččii
juo
imaš
jus
mihkkege
sáhttá
eret
duvdit
lága
,
ja
dat
ii
oro
obanassiige
riekta
,
go
sámi
árbevierru
ja
áiggiid
čađa
geavaheapmi
lea
juo
váldon
vuhtii
lága
bokte
.
–
Munnos
lea
leamašan
hui
buorre
vásáhus
dáppe
,
logaiga
Norgga
ruvdnoprinsa
Haakon
Magnus
ja
ruvdnoprinseassa
Mette
Marit
,
maŋŋel
go
duorastaga
leigga
fitnan
ealu
luhtte
,
Árdni-siiddas
.
–
Mus
ii
leat
jáhkku
ahte
lea
vejolaš
oastit
ja
sirdit
filbmagávpoga
Guovdageidnui
maŋŋel
.
–
Mus
lea
hui
lossa
dilli
leamašan
maŋŋil_go
doarggástusa
dieđut
munnje
ollejedje
,
ja
lean
balus
juohke
beaivvi
.
–
Mus
lea
maŋŋil
NM-gilvvuid
ráhkkanit
Davvi-Norgga
meašttirgilvvuide
ja
loahpas
maid
finála
Norgga
cup
čuoigamiin
,
nu_ahte
in
beasa
vuos
bosihit
albma_láhkai
,
lohká
son
.
–
Mus
lea
okta
jahki
vel
nuoraidskuvllas
,
muhto
in
dieđe
vuos
máid
áiggun
dan
maŋŋel
dahkat
.
–
Mus
lea
stuorra
jáhkku
ahte
Ann-Mari
Thomassen
sáhttá
nannet
Sámediggeráđi
máhtuin
mii
mielddisbuvttášii
stuorát
beroštumi
ii
dušše
min
iežamet
guvlui
,
muhto
maiddái
eará
garrasit
dáruiduvvan
guovlluide
miehtá
riika
,
ja
dan
láhkai
váikkuhit
dasa
ahte
ravdaguovllut
loktejuvvojit
seammás_go
olles
riikka
sámit
váldojuvvojit
vuhtii
,
loahpaha
Vibeke
Larsen
.
–
Mus
leat
divrras
dávvirat
stobus
nu
go
dihtor
ja
eará
rusttegat
,
nu_ahte
lei
buorre
gullat
ahte
viessoeaiggát
lea
sihkkarastán
uvssa
vai
vierroolbmot
eai
beasa
sisa
mu
stohpui
,
lohká
nisu
guhte
ii
illut
juste
olgoriikkas
boahtit
ruoktot
,
muhto
lihkus
lea
sus
fuolki
mielde
mátkkis
,
gii
maid
áigu
orrut
su
geahčen
moadde
beaivvi
maŋŋel
go
olleba
Romsii
fas
.
–
Máilmmimeašttirgilvvuide
bohtet
miehtá
máilmmi
olbmot
,
ja
dan_dihte
livččii
mu
mielas
erenoamáš
dehálaš
čájehit
ahte
sápmelaččat
maid
gávdnojit
,
go
eai
leat
obanassiige
buohkat
geat
dan
dihtet
,
lohká
Klemetsen
.
–
Mánáin
lea
váttis
gávdnat
orrunsaji
,
ja
fertejin
guhká
vuordit
ovdal_go
ožžon
orrunsaji
SSO
čađa
.
–
Mázejoga
rastá
bidje
šaldi
bođuid
,
eai
darvvihan
šaldejulggiide
,
lohke
šaldebargit
.
–
Máŋgasat
leat
riŋgen
maŋŋel
dieđihanáiggi
ja
jearran
eai
go
beasa
searvat
.
–
NFF
oainnu
mielde
lea
dehálaš
ahte
gávdnojit
buorit
fálaldagat
mánáide
ja
nuoraide
miehtá
Norgga
,
miehtá
jagi
,
iige
dušše
geasset
.
–
NSR
ii
oainne
makkárge
váttisvuođa
vuovdimiin
,
njuolggadusaid
mielde
lea
5
jagi
maŋŋil
doarjaga
oažžuma
lohpi
dahkat
dákkáriid
,
lohká
Martin
Urheim
.
–
NSR
lea
40
jagi
čađa
áŋgiruššan
sámi
vuoigatvuođaid
ovddas
guolásteapmái
:
Easkka
maŋimuš
jagiid
leat
olbmot
miehtagoahtán
NSR
ákkaide
.
–
NSR
lea
ovdal
bivdán
albma
čielggadeami
,
muhto
eat
leat
dan
ožžon
čađa
.
–
NSR
oaivvilda
dán
leat
dehálažžan
danin_go
dát
lea
fálaldat
sámi
nuoraide
miehtá
Sámi
guovllu
ja
go
neahttasiidu
maid
fállá
buori
diehtojuohkima
muđuid
nuoraide
ja
nuoraid
birra
,
lohká
son
NSR
neahttasiidduide
.
–
Nieiddat
leat
hui
duđavaččat
gilvvu
maŋŋil_go
ná
bures
birgejedje
ja
dasa_lassin
šadde
olles
gilvvu
buoremus
heaibunjoavkun
,
lohká
ilus
hárjeheaddji
,
Frode
Gundersen
.
–
Njukčamánus
sihte
mun
jearahallamii
ja
maŋŋil
gullen
ahte
bessen
sisa
.
–
Norga
ferte
čájehit
geainnu
eará
stáhtaide
mo
gieđahallat
luondduriggodagaid
eamiálbmotguovlluin
miehtá
máilmmi
.
–
Ná
ii
heive
dahkat
,
ainge
ii
dálá
áigge
aviissain
,
lohká
Pål
Hivand
ja
dalá
maŋŋá
lihcohalai
.
–
Ná
mii
geahččalit
leat
olahanmuttus
vel
maŋŋel
bargoáiggi
nai
jus
šatteš
heahtedilli
mánáin
ja
nuorain
.
–
Oahpaheami
maŋŋel
váldit
luomu
,
ovdal_go
almmolaččat
rahpat
kantuvrraid
borgemánu
17.
beaivvi
,
muitala
Enetel
beaivválaš
jođiheaddji
.
–
Okta
áigumušain
lea
ovddidit
mátkeealáhusa
rastá
riikkarájáid
,
ja
nu
veahkehit
álgoálbmogiid
beassat
johtui
dán
bargui
,
dadjá
SOG
rektor
Liisa
Holmberg
.
–
Olbmot
eai
dárbbaš
ballat
,
muhto
galget
gieđaid
bures
bassat
maŋŋá
go
lea
sáddus
stoahkan
,
ja
ovdal_go
borada
,
rávvejit
Álbmotdearvvašvuođa
Instituhtas
.
–
Olbmot
miehtá
máilmmi
muitalit
munnje
man
stuorra
áddejumi
áššái
sii
lea
ožžon
maŋŋá
dán
filmma
.
–
Olgeš
gal
ii
goassege
boađe
heaittihit
Sámedikki
,
muhto
mii
eat
boađe
addit
gal
eanet
válddi
Sámediggái
boahtte
áiggis
jus
mii
leat
ráđđehusas
maŋŋel
stuoradiggeválggaid
,
dadjá
Finnmárkku
Olgeža
Frank
Bakke
Jensen
.
–
Olusat
gullojedje
hupmamin
maŋŋel
su
sáhkavuoruid
ahte
son
boahtá
šaddat
boahttevaš
NSR-jođiheaddjin
,
lohká
NSR
generalčálli
Aile
Javo
.
–
Organisašuvdna
lea
miehtá
riikka
dahkan
buori
barggu
čohkkemis
dan
200
vuolláičállaga
maid
dárbbašeimmet
,
dadjá
Retter
duhtavaččat
.
–
Orohatolbmuid
ruhtadilli
speadjalastá
bures
gaskamearálaš
boazosápmelačča
miehtá
Norgga
,
dadjá
Nils
Henrik
Sara
.
–
Orru
čielggas
ahte
mis
ii
gánnet
gilvalit
njurjuin
luossabivddus
,
dadjá
Nordberg
,
gii
dalá
maŋŋá
suhkalii
gáddái
.
–
Osten
Kárášjoga
gávtti
golbma
jagi
dás
ovdal
ja
dan
lean
geavahan
iežan
eatni
hávdádusas
2006:s
ja
maŋŋá
dan
juohke
miessemánu
17.
beaivvi
,
Norgga
našunálabeaivvi
.
–
Otne
gal
lei
mu
ávvubeaivi
,
dajai
Biti
maŋŋá
gilvvuid
.
–
Otne
lei
suohtas
leat
lávdde
alde
go
rumbočuojaheaddjit
leigga
hirbmat
čeahpit
ja
mus
lei
maid
buorre
koarra
duogábealde
,
ja
dat
lei
njulgestaga
suohtas
,
čilgii
Lars
Ante
Kuhmunen
maŋŋel
konseartta
.
–
Ovdaolmmoš
dán
lávdegottis
muitalii
munnje
maŋŋá
ahte
go
giliálbmot
čužžo
jienajávohaga
ovdabeale
Máze
skuvlla
,
de
attii
sidjiide
hui
erenomáš
dovddu
.
–
Ovddeš
áigge
láhče
hálbmasuinniid
miehtá
láhtti
ja
galggai
govastahttit
stálja
gos
Jesus
riegádii
.
–
Ođđa
jođiheaddji
ferte
rehkenastit
ahte
sus
boahtá
šaddat
lagas
ovttasbargu
skuvllaiguin
ja
oahpaheddjiiguin
miehtá
Norgga
.
–
Plána
mielde
galget
interneahta
bokte
sáddet
gilvvuid
ja
de
sáhttet
olbmot
miehtá
máilmmi
geahččat
daid
,
muitala
Mikkel
Per
Sara
.
–
Proseassa
maŋŋá
ohcama
lea
unnimus
seamma
dehálaš
go
ohcan
.
–
Prošeavtta
váldoulbmil
lea
oahpásnuvvat
riikkarájiid
rastá
,
ja
min
ohppiide
ahte
gávdnojit
badjeolbmot
eará
riikkain
,
muitala
son
.
–
Rahpamis
mii
bálkkašit
"
áiggiid
čađa
buoremus
sámiid
musihka
"
bálkkašupmi
.
–
Rihppaskuvlema
maŋŋá
nuorat
máhccet
fas
máttás
konfirmeret
,
joatká
Seppänen
čilgemis
čieža
ohcejohkalaš
ja
gávcci
máddin
ássi
nuorain
.
–
Ráfiveahka
bargá
ráfi
ovddas
miehtá
máilmmi
.
–
Ráŋggáštusčievččasteapmi
lea
lottospeallu
,
doppe
gal
sáhttá
geavvat
vaikke
movt
,
ja
mii
vuoittáhallat
ja
vuoitit
fárrolaga
,
lohká
Gaino
ja
jeđđe
iežas
čikčiid
maŋŋel
go
ledje
vuoittáhallan
.
–
SVL-N
siskkabealde
han
lea
sierra
lávdegoddi
mas
jođiheaddji
lea
heargegilvovuodjimiidda
oahpis
,
ja
ferten
ge
su
čađa
eanet
dieđuid
oažžut
vai
dovddiidan
dien
beallái
maid
,
oaivvilda
Nilssen
.
–
Servodat
ovdána
issoras
leavttuin
davvin
,
dan_botta_go
gielat
mat
gaskkustit
máhtu
mii
lea
duháhiid
jagi
čađa
ahtanuššan
,
gillájit
,
lohká
Retter
.
–
Sevdnjes
áiggis
ges
leat
olu
čuovggat
miehtá
jándora
.
–
Sihke
čiekčanbotta
ja
maŋŋá
čiekčama
lei
hui
olu
njálbmun
,
dadjá
son
.
–
Sii
leat
oba
searat
go
vel
nagodit
lávlut
maŋŋel
go
leat
vázzán
várrái
,
logai
Marit
T.
Nilut
gii
lea
koaralávlu
ja
tuvravázzi
.
–
Siviilaáittardeaddji
čađa
dahje
politiijaváidagiiguin
ii
leat
leat
rievttes
vuohki
čoavdit
mohtor-johtolatriidduid
,
lohká
Svein
Lund
.
–
Sivva
manin
boles
ii
vuoddján
iskat
go
doarrumis
bođii
diehtu
lea
ahte
dievdu
guhte
cápmahalai
,
riŋgii
easka
diimmu
maŋŋá
go
lei
fallehuvvon
ja
dievdduguovttos
leigga
jo
báhtaran
,
iige
cápmahallan
dievddus
lean
šat
heahti
,
čilge
Nilsen
.
–
Skuvlla
maŋŋel
golle
maid
ollu
jagit
,
go
in
ožžon
makkárge
neaktinbarggu
,
muitala
son
,
ja
jávohuvvá
oanehaš
.
–
Skuvllas
fálai
maid
geassit
maŋŋá
skuvlajagi
hálbbes
idjadansajiid
olbmuide
.
–
Son
lei
jieŋa
alde
,
bures
gissojuvvon
rehkii
,
muhto
su
gesse
vuorbádansadjái
ja
sii
geat
eai
vuodján
ruoktot
ovttatmano
maŋŋel
vuorbádeami
,
besse
oaidnit
vuoiti
,
lohká
Nils
Johan
Vars
.
–
Son
sáddejuvvui
buohccevissui
maŋŋel
lihkohisvuođa
,
muhto
jámii
duorastateahkeda
St.
–
Stavangeris
oaččuimet
olu
ártegis
gažaldagaid
,
earret_eará
leatgo
Sámis
klosterat
,
leago
mis
sierra
ruhta
ja
leago
mis
dálvi
jagi
miehtá
.
–
Strategalaš
plána
lea
dehálaš
,
go
das
beassá
álbmot
oahpásnuvvat
FeFo
bargguide
ja
maid
mii
hálddašit
,
lohká
son
,
maŋŋel
go
álbmotčoahkkimis
vuhttui
ahte
olbmot
eai
áibbas
diehtán
mii
FeFo
bargu
lea
.
–
Stuora
teáhterat
čájehit
čájálmasaid
miehtá
máilmmi
teknihka
bokte
ja
dat
livččii
juoga
Beaivvážii
,
dajai
bagadalli
Nils
Gaup
,
gii
maid
lea
leamaš
bagadallame
čájálmasaid
Beaivvážii
.
–
Stuorra
beroštupmi
beatnagii
lea
bohciidan
miehtá
Norgga
,
maŋŋil_go
muitalus
beatnaga
jápminduomu
birra
lei
aviissas
,
muitala
son
Altapostenii
.
–
Stággobivdiin
lea
dát
vuoigatvuohta
maid
leat
olahan
áiggiid
čađa
geavaheami
ja
árbevirolašvuođa
vuođul
,
joatká
Ekstrøm
.
–
Sudnos
ii
lean
beare
ollu
leaktu
,
muhto
ealga
lávkulii
njuolga
rastá
geainnu
ja
deaivvahalai
biilii
.
–
Suoma
guolástangottiid
ja
Norgga
beale
guolástanservviid
vuosttas
oktasaš
čoahkkima
maŋŋá
Reidar
Varsi
logai
mediaide
ahte
Suopma
ii
hálit
oba
ráđđádallat
ge
Deanu
soahpamuša
ođasmahttima
birra
.
–
Suopmančoaggin
dahko
seamma_láhkai
miehtá
davviriikkalaš
guovllus
,
dalle
šaddá
álkibun
dutkiide
buohtastahttit
,
lohká
Romssa
universitehtas
prošeaktajođiheaddji
,
Øystein
A.
Vangsnes
.
–
Susanna
cissai
seŋgii
dáhpáhusa
maŋŋel
,
juoga
maid
ii
leat
goassege
ovdal
dahkan
.
–
Sykkeltrimmen
lea
hui
geasuheaddjin
šaddan
,
ja
dasa
servet
olbmot
miehtá
Finnmárkkus
,
rámpo
Triumf
.
–
Sáhttá
Krokmo
maŋŋá
árvvoštallan
ahte
mii
leat
nie
dadjan
,
árvala
Musihkkafestivála
jođiheaddji
Ellen
J.
Sara
Eira
.
–
Sáhttá
dadjat
ahte
lea
masá
eahpelunddolaš
dáhpáhus
lohkkašuvvat
muhtun
hivssegii
miehtá
juovlabasiid
.
–
Sámediggepresideanta
orru
garra
konklušuvnnainis
váldán
maŋŋel
go
lea
dušše
nuppiin
beliin
deaivvadan
,
oaivvilda
Pedersen
Biti
.
–
Sámediggi
lea
álbmotválljejuvvon
orgána
ja
Sámediggi
galgá
reŋgot
Sámi
álbmoga
miehtá
Sámi
.
–
Sámi
girkoráđđi
áigu
ovttasbargat
Sámedikkiin
sihke
ovdal
konferánssa
ja
dan
vuolde
ja
maŋŋel
,
ja
árvvoštallat
maid
oktasaš
proseassa
Ruoŧa
ja
Suoma
Sámedikkiiguin
ja
daid
riikkaid
girkuiguin
,
lohká
Johnsen
vel
.
–
Sámi
jietna
leamaš
olu
čielgaseappot
oidnosis
dutkanmáilmmis
,
min
dutkit
leat
ovdabuktán
bohtosiid
dáčča
dutkanráđđái
,
muhto
maiddái
eará
dutkiide
miehtá
máilmmi
.
–
Sámi
servvodat
livččii
geafes
servodat
jus
eat
livčče
dás
,
go
mis
han
leat
leamaš
guokte
áirasa
fylkkadikkis
,
lohká
Tretnes
ja
muitala
sin
mihtomeari
maŋŋel
válggaid
lea
oažžut
golbma
áirasa
sisa
.
–
Sámi
ásahusat
behtte
Indonesia
álgoálbmogiid
go
ledje
heahtedilis
maŋŋel
tsunami-roasuid
2004:s
,
dadjá
ON
olmmošvuoigatvuođaid
áššedovdi
.
–
Sámiid
Duodji
lea
ođđasit
ordnejuvvon
maŋŋá
go
min
searvi
ceggejuvvui
ja
dál
lea
sis
maid
ealáhus
mielde
.
–
Sávvamis
bargu
jotkojuvvo
,
maŋŋil_go
leat
árvvoštallan
barggu
,
lohká
Pieski
ieš
,
gii
sihke
doaivu
hástalusaid
ja
dárbbuid
barggus
.
–
Vahkku
luopmu
dušše
guhtta
vahkku
maŋŋel
go
geasseluopmu
lea
nohkan
,
lea
dušši
,
lohká
Sørensen
VG:i
.
–
Vahkku
maŋŋil
ledje
bierggut
jo
čáhpodan
,
iige
soaitán
de
šat
nu
buorre
árvvoštallat
biergguid
,
lohká
Logje
.
–
Vaikko
dál
ozan
virgelobi
,
de
dat
ii
mearkkaš
ahte
in
joatkke
áirrasin
fas
virgelobi
maŋŋil
,
lohká
Hansen
ja
imaštallá
jus
son
ferte
heaitit
barggustis
Sámedikki
áirras
ámmáha
dihte
.
–
Vaikko
dás
ii
leat
sáhka
olbmuid
,
muhto
dáluid
,
vuoigatvuođain
,
de
váivi
daiguin
maŋŋá
riidališgoahtit
,
go
dát
čatnasit
olbmuid
opmodagaide
,
čilge
Katekeetta
.
–
Vaikko
lean
njealját
buolva
maŋŋel
Jáhkoš
Iŋggá
ja
Ánte
,
de
dovddan
goitge
váimmustan
ahte
Jáhkožat
leat
mu
fuolkkit
,
dadjá
Unni
Hætta
.
–
Valáštallanhállas
lea
mis
miehtá
beaivvi
maiddái
kafea
gos
beassá
oastit
njálbmái
juoidá
.
–
Veaháš
healkkehin
go
reaškigohte
,
muhto
mun
in
das
beroštan
,
muitala
Rakel
maŋŋá
.
–
Viimmat
dábálaš
olbmot
jáhkkigohtet
boazo-
ja
sávzadolliide
,
ja
dál
oidnet
duohtavuođa
,
maŋŋil_go
ođđa
logut
bohtet
oidnosii
.
–
Vuoddji
dieđihii
dakka
maŋŋel
Oarje-Finnmárkku
politiijaguovddážii
ahte
lea
vuodján
bohcco
njeaiga
,
muitala
son
.
–
Vuoiti
beassá
mu
mielde
vuolgit
vahku
maŋŋel
Mallorcai
vahkkui
,
muitala
Buljo
ja
deattuha
ahte
ii
leat
nu_ahte
guovttá
galgaba
vuolgit
,
go
earát
maid
leat
dalle
dohko
.
–
Vuosttamužžan
áiggun
giitit
luohttámuša
ovddas
,
logai
Smuk
sárdnestuolus
maŋŋel
go
lei
válljejuvvon
.
–
Vuosttas
vahkku
mun
in
rievtti
mielde
bargan
doppe
maidige
,
eará
go
dušše
vuoiŋŋastedjen
,
vaikko
mus
ledje
čuojanasat
ja
báddenrusttegat
mielde
,
muhto
dan
maŋŋá
gal
veahážiid
mielde
boahtigohte
idéat
.
–
Vuođđun
lea
stoahkan
ja
stoahkama
čađa
oahpahit
mánáide
doahpagiid
mat
lunddolaččat
bohtet
boazodoalu
bargguin
,
muitala
son
.
–
Vácci
beassá
miehtá
vánddardit
,
lohká
Berit
Marie
Eira
Eira
.
–
Váldovuohki
čoavdit
čuolmmaid
eai
berret
leat
lágasteamit
,
politiijaid
čađa
dahje
siviilaáittardeddjiin
.
–
lea
gullon
miehtá
máilmmi
sámi
njunnožin
.
–
Áidna
háve
go
lean
gullan
maidege
TIL-njunnošis
,
lei
duvle
maŋŋel
muhtin
čiekčama
.
–
Álgen
álggos
máŋggasuorat
rissiin
mihtidit
elektrovnnalaš
suotnjariid
,
muhto
lean
maŋŋel
fuobmán
ahte
dábálaš
bivttasheŋggon
doaibmá
seamma
bures
,
muitala
Nilsen
.
–
Álggos
šadden
hui
hui
ilolažžan
,
muhto
de
rievdadedje
dan
,
logai
vuollánan
Størmer
Steira
,
gean
jeđđii
hárjeheaddji
Egil
Kristiansen
maŋŋá
gilvvu
,
NRK:s
dalle
.
–
Álgoálbmogat
miehtá
Ruošša
leat
gergosat
boahtit
miellačájehemiide
heajos
politihka
vuostá
.
–
Ávvirii
almmuhuvvo
sárggusráidu
vuosttažin
ja
moadde
beaivvi
maŋŋá
boahtá
Facebookii
dárogillii
,
dadjá
Runar
Balto
.
–
Østlándda
ja
Oslo
guvlui
leat
sápmelaččat
miehtá
sámi
leavvagoahtán
juo
máŋggaid
buolvvaid
dassái
.
Duomus
boahtá
ovdan
ahte
dát
galgá
dáhpáhuvvan
maŋŋel
njealji
ihkku
.
–
Šattai
veaháš
hušša
,
go
eat
ovdalgihtii
máhttán
árvvoštallat
man
olu
olbmot
bohtet
,
muhto
hui
somá
,
deattuha
Mortensen
gii
lávvordaga
beaivvi
miehtá
čuoččui
ja
basii
biergguid
oallut
gussiide
.
–
Šattai
veaháš
hušša
,
go
eat
ovdalgihtii
máhttán
árvvoštallat
man
olu
olbmot
bohtet
,
muhto
hui
somá
,
deattuha
Mortensen
gii
lávvordaga
beaivvi
miehtá
čuoččui
ja
basii
biergguid
oallut
gussiide
.
–
Šiehtadus
sihkkarastá
FeFo:i
arvat
sisaboađuid
go
hukse
ođđa
fápmorusttega
čázádahkii
.
–
Šiehtadusas
daddjo
ahte
válggaid
maŋŋel
galgá
šiehtadallot
ovdal
šaddá
ovttasbargu
gaskal
SáB
ja
NSR
,
čilge
Terje
Tretnes
,
gii
dasto
dadjá
ahte
ovdagihtii
ii
leat
mearriduvvon
geainna
sii
galget
ovttasbargat
.
–
Čállen
dien
maŋŋel
reivve
njuolga
sutnje
,
muitala
Hansen
.
‹
‹
Brennpunkt
›
›
dokumentára
dieđus
bovttii
jearaldaga
leat
go
Álttá
akšuvnnas
ain
dieđut
mat
eai
gierdda
beaivečuovgga
–
30
jagi
maŋŋil
dáhpáhusaid
.
–
Dál
besset
min
vuojadeaddjit
cokkastit
t-báiddi
maŋŋá
go
lea
geargan
gilvohallamis
amas
eai
galbmo
,
dadjá
Kleppe
ja
muitala
t-báidi
ii
njuoskka
nu
sakka
go
bummolbáidi
.
Dál
go
mánát
leat
sturron
,
letne
eamidiin
guovttá
ruovttus
juovlabeaivvi
,
vuoiŋŋastit
ollislaččaid
maŋŋel
juovlahuša
barggus
,
muitala
Singer
,
gii
lea
gollečeahppi
ja
lea
rámbuvra
Guovdageainnus
máid
son
lea
doaimmahan
1973
rájes
.
–
Dál
lea
namma
Skiippagurra
čatnon
festivála
nammii
miehtá
Barentsguovllu
ja
muđui
riikkas
,
erenoamážit
nuoraid
gaskas
,
geaid
háliidit
geasuhit
Skiippagurrii
,
muitalit
sii
.
–
Geasi
miehtá
leat
festiválat
olles
Sámis
.
“
Gáddái
bálkestuvvon
”
maid
muitala
movt
geavvá
go
álbmot
massá
iežas
birgejumi
maid
áiggiid
čađa
lea
ožžon
bivddu
bokte
.
–
Hui
buorre
go
mánát
besse
fitnat
girkus
beaivvi
maŋŋá
go
ledje
ožžon
«
Mu
girkogirjji
»
.
–
In
ádden
ovdal_go
maŋŋá
vuoittu
ahte
man
stuorra
gilvvus
dás
leai
sáhka
,
historjjá
nuppi
ugralaš
diktagilvu
,
muitala
movttegit
vuoiti
ieš
.
–
Jurddaš
man
lossat
agibeaivve
tulkka
čađa
muitalit
iežas
dávddaid
birra
.
–
Lea
erenoamáš
váidalahtti
go
ovddit
digitála
vuogádagas
juo
čujuheimmet
dán
váilevašvuođa
ja
máŋgii
das
maŋŋá
leat
geardduhan
ahte
mii
dárbbašit
registrerema
maid
sámegillii
heivehuvvot
,
joatká
Gaup
ja
lasiha
:
¶
–
Leat
gal
vel
20
čiekčama
maŋŋá
spábbačiekčanluomu
mii
sotnabeaivve
álgá
,
nu_ahte
mis
leat
ain
vejolašvuođat
birget
,
lohká
Brekke
.
–
Ledje
logi
bohcco
mat
ledje
vuodjalan
rastá
nuori
.
–
Lei
hui
somá
doppe
fitnat
,
gullojedje
olbmot
maŋŋá
leame
duhtavaččat
.
–
Maŋŋel
diibmu
23
galgá
leat
siste
vahkkobeivviid
.
–
Maŋŋá
go
TV-ráidu
nogai
,
de
leat
olbmot
boahtán
dearvvahit
,
gieđain
dahje
cummestit
,
erenoamážit
juhkanbáikkis
gos
mun
muhtimin
áigegollun
barggan
.
–
Maŋŋá
go
ollesolmmožin
šadden
de
fuomášin
ahte
buot
maid
luonddus
oažžut
,
daid
sáhttit
geavahit
dálkkasin
,
go
das
han
lea
fápmu
ja
vuoibmi
,
lohká
son
.
–
Maŋŋá
čoahkkima
álmmuhat
mii
min
oaivila
dán
áššis
,
lohpida
Niitovuopio
Suoma
bealde
Deanu
.
–
Mun
jáhkán
dán
vahkku
maŋŋá
eai
loga
politihka
leat
nu
ahkit
,
ahte
lea
duohtavuođas
somá
.
–
Mun
vuojan
ollu
,
sihke
priváhta
ja
barggu
oktavuođas
,
ja
mu
oainnu
mielde
lea
dát
luodda
heajumus
fylkkaluodda
olles
Finnmarks
,
oaivvilda
Ávžilaš
Ole
Klemet
Anders
Olsen
Hætta
,
ja
čájeha
stuora
rokkiid
mat
leat
miehtá
Ávžži
luoddaráigge
,
Guovdageainnu
nuorttabealde
.
Musihkainis
illuda
olbmuid
miehtá
máilmmi
,
muhto
geaidnu
beakkán
máilmmenástin
ii
leamaš
geahpas
.
Muđui
leat
lávdegoddi
sihkkarastán
geográfalaš
govdodaga
,
sohkabeali
,
ealáhusa
,
politihkalaš
gelbbolašvuođa
ja
nuoraid
mii
sihkkarastá
ođasmahttima
.
‹
‹
Máinnas-sápmelaš
›
›
Sámmol
Jovnna
Nystad
lea
jagi
miehtá
háiken
Eurohpá
birra
.
–
Nuorttanaste
2008
hellodatnummar
bođii
olbmuid
poastakássaide
easka
maŋŋá
hellodagaid
.
–
Oarit
mat
ain
oidnojit
doppe
leat
ovddeš
ohcamiin
,
eai
ge
daid
maŋimuš
jagiid
ohcamiid
maŋŋá
muitala
Karlsen
.
–
Sámediggi
lea
evttohan
moddii
studeantadutkanlávdegoddái
mii
lea
iešmearridan
orgána
oahpahusministeriija
vuolde
,
ahte
galggašii
leat
vejolaš
čađahit
olles
studeantadutkosa
sámegillii
,
muhto
evttohus
ii
leat
mannan
čađa
,
lohká
Ulla
Aikio-Puoskari
.
–
Vuosttas
guokte
jagi
maŋŋel
lihkohisvuođa
ledjen
veajuiduhttinlágádusas
.
Čalbmevihtanat
geat
bohte
dalá
maŋŋá
lihkohisvuođabáikái
,
muitalit
politiija
ja
buohccibiilla
ledje
das
juo
.
–
Maŋŋá
buriid
luossajagiid
leat
álo
boahtán
fuones
jagit
.
–
Miehtá
riikka
galgá
buoriduvvot
ambulánssaid
gulahallan
,
muhto
dat
bargu
ii
boađe
vissa
johtui
ovdal
boahtte
jagi
mielde
,
diehtá
Bjerkan
.
–
Sierra
sámeministtar
nannešii
sámiid
dili
Norggas
,
ja
livččii
ovdagovvan
sihke
sámiide
eará
davviriikkain
ja
eamiálbmogiidda
miehtá
máilmmi
,
deattuha
son
.
–
Sámegiela
oahpahus
álggii
12
jagi
maŋŋá
,
1970:s
,
ieš
alddes
vuosttas
sámegiela
álgokurssat
ledje
juo
1968
.
–
Ballen
issorasat
go
mannen
rastá
.
–
Boazoeaiggádat
galge
šiehtadusa
mielde
oažžut
mávssu
gávpečorragiid
ovddas
mánu
maŋŋel
go
gávpečorragat
leat
njuvvon
.
–
Daid
máđiijaid
baicca
berre
doalahit
ortnegis
,
nugo
ráhkadit
šaldiid
jogažiid
ja
jekkiid
rastá
.
–
Dainna
sáhttet
sarvát
čugget
eará
bohccuid
čađa
duolji
,
erttegiid
ja
vaikke
gitta
váibmui
,
dadjá
Herdis
Gaup
Aamot
.
–
Dan
goit
dieđán
ahte
maŋŋel
1995
eai
leat
huksejuvvon
barttat
daid
eatnamiid
ala
lobihemiid
.
–
Dan
lágas
boahtá
dasto
oidnosii
geain
leat
vuoigatvuođat
,
nu_ahte
formaliserejuvvojit
dat
vuoigatvuođat
mat
leat
leamaš
olbmuin
iežaset
lagas
guovlluide
áiggiid
čađa
.
–
Dan
lávvordaga
maŋŋel
čiekčamiid
lea
lassin
juoigangilvu
nuoraide
kroas
,
muitala
Eira
Meløy
.
–
Dan
sáhtán
dadjat
ahte
eat
leat
hutkan
eará
ákkaid
maŋŋel
,
dadjá
Ásllat
Paltto
.
–
Das
lea
čoaskudanrusttet
miehtá
tunealla
,
ja
danne
ii
báhkkan
vaikko
vuojášit
vaikko_man
siivvožit
,
dadjá
Eira
.
–
Das
mearridit
ahte
galgat
go
hálbbidit
bohccobierggu
importeret
rastá
ráji
fas
Norgii
,
nu_ahte
dan
čoahkkimis
dadjat
«
jua
»
dahje
«
ii
»
,
lohká
Omma
.
–
Dat
báhppa
«
amen
»
gal
bođii
vahku
maŋŋá
go
lei
mearreduvvon
,
čaibmá
Eetu
.
–
Dat
ii
leat
amas
ahte
ránnjážagat
eai
leat
ovttaoaivilis
,
muhto
dainna
lágiin
lea
miehtá
máilmmi
.
–
Dat
lea
dieđusge
mu
,
gonagasa
ja
dronnega
gaskka
maid
mun
áiggun
sutnuide
dadjat
maŋŋá
go
mun
lean
sávvan
buresboahtima
Sámedikki
viđát
áigodaga
rahpamii
.
–
Dat
lea
leamaš
hirbmat
stuorra
dáhttu
vuovdit
midjiide
dáluid
maŋŋel
go
almmuheimmet
dan
aviissas
,
dadjá
Stenvold
.
–
Dat
ruohtai
miehtá
stobu
.
–
De
dát
lei
fiinna
mátki
,
go
dán
maid
mun
bessen
vásihit
,
čevllohalai
Lemet
Oscar
áhččái
maŋŋá
luossafearána
.
–
Diekkár
dili
maŋŋá
olbmos
jorret
čađagaskka
jurdagat
.
–
Dieđu
maŋŋá
gohpa-
ja
hábmegohten
daid
dáiddan
.
–
Doaivvun
sápmelaččat
ohpit
geavahit
dan
vejolašvuođa
oažžut
sápmelačča
Stuorradiggái
,
ja
ahte
sápmelaččat
jienastit
sápmelačča
,
dajai
Jánoš
Trosten
Min
Áigái
dalá
maŋŋá
SáB
nominašuvnna
čoahkkima
.
–
Dušše
Skudi
lea
vuoitán
áiggiid
čađa
28
pokála
,
muitala
Klemet
Amund
Eira
.
–
Dušše
mii
politiijat
leat
ožžon
dieđu
sullii
logi
dáhpáhusas
,
main
biillat
leat
vuodján
ealggaid
njeaiga
,
maŋŋel
go
ealgabivdu
nogai
.
–
Dábálaš
ássanviesuin
lea
15
cm
skoađas
ja
de
manná
hui
ollu
liekkas
dán
čađa
.
–
Dál
ferte
SG
čilget
manne
diktá
Olav
Gunnar
Ballo
vealládit
seamma
seaŋggas
go
Ovddádusbellodat
,
logai
Johan
Mathis
Gaup
dalá
maŋŋá
Odeldikki
digaštallamiid
.
–
Dál
ii
leat
bohccobiergu
čoggon
vuorkkáide
,
nu_ahte
šaddat
árvvoštallat
vuđolažžat
ahte
galgat
go
luoitit
bohccobierggu
mas
lea
hálbbiduvvon
duollu
rastá
ráji
,
muitala
Elle
Merete
Omma
.
–
Dál
ii
leat
mihkke
dadjat
áššái
,
muhto
dat
sáhttá
maŋŋil
boahtit
,
lohká
Ingvild
Aleksandersen
.
–
Dál
lea
lohpi
skohteriin
maid
boahtit
rastá
ráji
.
–
Dál
leat
buohkat
oaidnán
ahte
fylkamánni
sáhttá
caggat
ođđa
goađi
ceggema
maŋŋel
buollima
.
–
Dál
leat
heargevaláštallit
lávken
vuosttaš
guhkes
lávki
eret
SVLas
,
nu_ahte
dat
dovdo
bures
,
ja
álgit
ođđa
movttain
bargat
dainna
ahte
heargegilvvut
ovdánit
miehtá
Sámis
,
dadjá
Bueng
.
–
Dát
lea
okta
váldoákkain
manne
lea
áidi
Lávkajávrris
Kárášjohkii
ja
das
viidásat
Váljohkii
,
go
bivdit
oktan
fievrruiguin
ja
beatnagiiguin
gavdnjejit
bohccuid
16-orohahkii
,
rastá
Kárášjoga
luksa
dálveeatnamiidda
ja
rastá
Deanu
Suoma
beallái
,
čilge
John
Henrik
Eira
.
–
Eai
han
buvddat
ja
bensingávppit
goit
gidde
uvssaid
bearjadaga
,
muhto
dolle
rabasin
gávppiid
miehtá
vahkkoloahpaid
.
–
Easka
golbma
mánu
maŋŋil
oažžut
diehtit
ahte
dieđáhusain
sáhtte
leat
boasttuvuođat
man
geažil
maŋŋonit
doarjjamáksimat
.
–
Eat
oro
oažžumin
makkárge
veahkkekántuvrra
,
ii
Guovdageainnus
,
iige
Kárášjogas
,
šuohkihit
beahtahallan
nissonat
,
Elmine
,
Sara
ja
Anne
Margrethe
ja
čohkkedit
beavdegurrii
káffekohpain
Sámedikki
kantiidnii
maŋŋá
čoahkkima
.
–
In
eisege
oaivvil
dáinna
ráppain
mávssahit
daidda
geat
mu
leat
givssidan
Kárášjogas
,
logai
Nils
Rune
dalá
maŋŋá
konseartta
.
–
Inge
gáđa
ahte
huksegohten
barttaid
gussiide
go
hotealla
gidde
uvssaid
mánnui
juovllaid
áigge
ja
dálvit
han
bohtet
mu
guossit
miehtá
máilmme
,
čilge
son
.
–
Ja
dat
duohtavuohta
ahte
dilli
lea
sakka
vearránan
maŋŋá
go
Sámediggi
lea
boahtán
,
lea
paradoksála
ja
suorggahahtti
.
–
Ja
miehtá
Sámi
sáhttá
dasto
ásahit
dakkár
smávva
buvttadanossodagaid
,
mat
ieža
stivrejit
buvttadeami
dan
hárrái
maid
dat
váldoaviisa
sihtá
,
čilge
Gaup
.
–
Julie
ii
leat
eará
13-jahkásaš
ja
son
lea
gilvalan
18-jahkásaččaiguin
miehtá
Norgga
,
nu_ahte
dat
lea
sukseassa
,
dadjá
son
.
–
Jus
don
leat
ožžon
biila-
/
mopeda-
/
tráktorvuodjinkoartta
maŋŋá
dán
beaivve
,
de
ii
leat
lohpi
muohtaskohteriin
vuodjit
.
–
Lea
hui
somá
jus
mánát
ja
nuorat
ieža
álggahit
čuojahanjoavkkuid
maŋŋel
Kauto
Live
juniora
.
–
Maiddái
sámemeasttir
heargi
S-Muzet
dieđihuvvui
guhtta
minuvtta
maŋŋel
áigemeari
.
–
Maŋŋel
ievttá
čoahkkima
leat
ožžon
lobi
ahte
Kárášjoga
kántuvra
meannuda
buot
dáid
ohcamiid
maidda
leat
divvon
gažaldaga
.
–
Maŋŋil
guhkes
ja
miellagiddevaš
digaštallama
vuosttas
saji
hárrái
,
de
ii
lean
váttis
deavdit
buriid
áirasiiguin
daid
eará
sajiidge
,
muitala
SáB
jođiheaddji
Terje
Tretnes
.
–
Maŋŋil
lea
Sámediggi
dadjan
ahte
Deanu
guolástanstivra
sáhttá
addit
fierbmunlobi
duojáriidda
ja
meahcásteddjiide
.
–
Maŋŋá
Sámedikki
rahpama
,
de
doaŋggui
giehta
oalát
ja
fitnen
doaktára
luhtte
.
–
Maŋŋá
báhčima
čorgejit
áššedovdit
eret
bázahusaid
ja
jávistit
rokkiid
ja
gilvet
báikkálaš
suoidnesiepmaniid
,
muitala
Henriksen
.
–
Maŋŋá
go
Stuorradiggi
cuoŋománus
dáhkidii
addit
vahát
unohisvuođamávssu
oahppováillagiidda
,
100.000
rádjai
,
de
lea
dilli
rievdan
.
–
Maŋŋá
go
alkohola
guđđen
de
ožžon
mun
ođđa
fámuid
ja
dat
movttidahtii
mu
joatkit
čállima
,
ja
mu
máilbmegovva
viidánii
.
–
Maŋŋá
go
bođiime
davás
,
de
ihtigohte
dievva
bohccot
ja
gárddit
Hanne
dáidagis
.
–
Maŋŋá
go
oassi
delegáhtain
ledje
guođđán
čoahkkima
,
mearridedje
báhcán
stivralahtut
joatkit
čoahkkimiin
.
–
Mii
eat
láven
lohkkadit
uvssa
ovdal
dien
dáhpáhusa
,
muhto
dan
maŋŋil
eat
leat
duostan
uvssa
diktit
rabas
.
–
Mii
lea
dušše
mearkkašan
daid
čuoggáid
maid
NBR
lea
ovddidan
,
muhto
ii
leat
dábálaš
ahte
finánsaministtar
álgá
kommenteret
maidege
maŋŋel
dákkár
čoahkkimiid
oainnuide
mat
leat
ovddiduvvon
,
lohká
diehtojuohkinossodaga
hoavda
Runar
Malkenes
.
–
Mii
leat
maid
árvvoštallan
ahte
lea
beare
stuora
riskka
johtit
rastá
riikkarájiid
nuoraide
go
leat
ruoššat
.
–
Mii
leat
vuostá
ahte
ruvkefitnodagat
álget
kártet
minerálaid
boazodoalu
guohtoneatnamiin
,
go
das
lea
sáhka
mannat
miehtá
čakča-
ja
dálveorohagain
,
dadjá
Somby
.
–
Min
guossit
leat
boahtán
miehtá
máilmmi
ja
ovddastit
máŋgga
fágasuorggi
.
–
Mis
lei
buorre
čoahkkin
lága
hárrái
ja
leat
juksamin
buoret
áddejumi
eanadoalloministaris
,
muitala
Sámediggepresideanta
Aili
Keskitalo
maŋŋá
čoahkkima
Min
Áigái
.
–
Mu
lávdegotti
lahtuide
ledje
várra
ollu
amas
áššit
,
maidda
sii
besse
oahpásmuvvat
dán
mátkkis
,
lohká
son
váccidettiin
hotellii
Sápmi
Park
guovddážis
,
maŋŋá
filmma
geahččama
.
–
Mu
mielas
ferte
baicca
boahtit
sierra
láhka
sámi
guolásteapmái
,
mii
sihkkarastá
buot
guolásteddjiid
vuoigatvuođaid
,
dadjá
Vorren
.
–
Mu
mielas
čađahuvvui
hui
ártegit
ovdaolbmoválga
,
go
dan
oaidná
álkit
maŋŋil
,
dadjá
Ellinor
Marita
Jåma
.
–
Mu
čakčaorohaga
čađa
mannet
50-60
duhát
bohcco
.
–
Muhto
mii
eat
leat
vuostá
ahte
olbmot
galget
beassat
geavahit
daid
luottaid
ja
bálgáid
maid
leat
dahkan
áiggiid
čađa
.
–
Muhto
mii
han
diehtit
ahte
dákkár
bargosajit
leat
ruvkedoaimmain
,
nu
de
lea
sáhka
ásahit
go
ruvkefitnodagat
eará
bistevaš
bargosajiid
maŋŋá
go
ruvkedoaibma
nohká
.
–
Muhtun
bartaeaiggát
lea
vuodján
geainnu
njuolga
rastá
dološ
buvresaji
,
nu_ahte
ára
lea
juo
ihtán
.
–
Mun
bessen
gilvvu
čađa
dearvan
,
ja
lean
ilus
go
in
dárbbašan
gilvalit
eambbo
dainna
bávččas
julggiin
ja
olggiin
.
–
Mun
boađán
das
maŋŋel
juohke
dievasčoahkkimis
evttohit
iežan
fas
dohko
,
vai
álot
muitet
makkár
vearredagu
leat
dahkan
,
lohká
Isak
Mathis
O.
Hætta
.
–
Mun
hupmen
eaiggádiin
ja
son
ii
lean
sáhttán
viežžat
skohtera
ovdal_go
ledje
bidjan
gaskaboddosaš
šalddi
Garrajoga
rastá
,
muhto
dál
son
viežžá
skohtera
go
ikte
rahpe
šalddi
,
dadjá
Klemetsen
.
–
Mun
jáhkán
šaddat
digaštallama
maŋŋel
,
go
dáidet
muhtumat
geat
moitet
,
ja
earát
ges
dorjot
,
dadjá
Terje
Tretnes
.
–
Mun
lean
gullan
ahte
galget
leat
borran
čađa
gárdeuvssa
.
–
Mun
lean
oaidnán
filmmas
maŋŋel
ahte
Ánne
Risten
jorggihii
áimmus
birra
ja
goaikkehii
eatnamii
siiddu
ala
.
–
Mun
ledjen
garra
deattu
vuolde
Davvi-Trøndelágas
,
go
doppe
orohat
ja
Boazodoallohálddahus
oččodedje
mu
eret
ovddeš
eamida
doalus
maŋŋel
earráneami
.
–
Mus
lea
bággu
maŋŋá
go
báhcen
leaskan
bargat
buot
boazodoalus
.
–
Muđui
dáiddáše
boahtit
ollu
eará
njárggat
miehtá
Deanu
leagis
dan
vuollái
,
dadjá
Audhild
Scanche
ja
deattuha
seammas
:
¶
–
Nuppelot
jagi
lean
jo
vázzán
skuvlla
ja
várra
manná
vel
njeallje
,
vihtta
jagi
ovdalgo
beasan
oaidnit
gosa
máilbmái
fas
das
maŋŋá
šattan
.
–
Oidnen
guliid
miehtá
bajit
jávrri
vuodjamin
.
–
Olbmot
riŋgejit
midjiide
easka
maŋŋá
go
suollagat
leat
mannan
.
–
Ollusat
dadje
maŋŋel
ahte
lei
buorre
go
divvon
dán
gažaldaga
.
–
Ooh
lei
čáppa
jietna
,
gullojedje
muhtimat
jienádeamin
maŋŋá
muhtin
lávluma
.
–
Oppalohkái
leat
olbmot
miehtá
Romssa
ja
Finnmárkku
fylkka
čeahpit
boahtit
.
–
Orohatolbmuid
ruhtadilli
speadjalastá
bures
gaskamearálaš
boazosápmelačča
miehtá
Norgga
,
dadjá
Nils
Henrik
Sara
.
–
Presideanta
orru
maid
muddemin
gáibádusaid
,
go
miehtá
Deanu
guolástanstivrra
ásaheami
.
–
Ruoŧa
boazodoallit
leat
dieđihan
johtit
miehtá
Romssa
,
maiddái
dohko
gos
lea
boazodoallu
.
–
Rádjeáidái
ferte
stáhta
gávdnat
ruđa
,
go
dás
lea
sáhka
hehttet
bohccuid
rasttildit
rastá
rájiid
nuppi
riikii
.
–
Seamma
áigge
go
Suoma
oaiveminister
mátkkošta
miehtá
máilmmi
rábmomen
Suoma
vuovdedoalu
,
de
Suoma
meahcceráđđehusa
vuovdečuohppamat
áitet
sámi
boazodoalu
.
–
Son
lei
nu
ilus
ahte
dál
hálida
miehtá
geasi
oaggut
deanu
,
muitala
Jouni
.
–
Sođiid
maŋŋá
Sámi
leana
eatnanhearrá
bođii
luossabivdui
.
–
Stuora
biilla
vuoddji
ii
leat
lápmahuvvan
,
ja
das
muitaluvvo
ahte
smávit
biilla
vuoddji
lea
roasmmohuvvan
,
muhto
ii
leat
heaggavárálaš
,
muitalii
Nilsen
Min
Áigái
lihkohisvuođa
báikkis
dakka
maŋŋil
lihkohisvuođa
.
–
Stuoradiggi
lea
mearridan
ahte
mis
galget
leat
dihto
meari
boraspiret
miehtá
riikka
,
ja
dán
fertejit
sihke
ealáhusat
ja
boraspirehálddašeaddjit
dohkkehit
.
–
Stuorradiggi
dovdá
dušše
áššiid
stáhtaráđi
dahje
ministara
čađa
.
–
Sáhttá
dadjat
ahte
vuoitu
duođaid
máistui
bures
,
mojohallá
Paulus
Aikio
dakka
maŋŋil
gilvvu
mii
lei
Ájomohkis
.
–
Sáhtán
maid
dadjat
Niillas
mu
guovdu
lea
leamaš
čađa
ustitlaš
,
seammás
lea
maid
son
hui
smáđáhkes
olmmoš
,
lohká
professor
Magga
.
–
Sámeeatnama
birra
mii
gal
hálaimet
,
go
min
eana
han
lea
doppe
gos
sápmelaččat
leat
ássan
áiggiid
čađa
.
–
Ulbmil
čiekčamin
ii
leat
čohkket
daid
buoremus
čikčiid
miehtá
Norgga
,
nugo
lea
šaddamin
dáhpin
ollu
spábbačiekčangilvvuin
.
–
Vaikko
vel
daid
háviid
go
in
leat
jurddašan
ráhkadit
govaid
mat
čájehit
mu
ruohttasiid
,
de
vuhtto
liikká
govaid
čađa
sámevuohta
,
lohká
Helander
.
–
Vuotnaguolásteaddjit
leat
áiggiid
čađa
bivdán
meara
,
ja
eai
leat
leamaš
goasse
áittan
guliide
,
dadjá
Geir
Vorren
.
–
Vuotnalaččat
leat
massán
vuoigatvuođaideaset
1990
maŋŋá
,
go
eiseválddit
vuovdigohte
guolleeriid
bivdiide
,
go
bivdu
privatiserejuvvui
.
–
Yle
álo
čujuha
digitála
TV:ii
mii
ii
vel
oidno
miehtá
riikka
.
–
Mii
leat
álot
ná
dahkan
dáid
áššiiguin
,
muhto
maŋŋel
go
Eira
jearahišgođii
dán
birra
,
de
leat
oaidnán
dárbbu
čielgasit
bidjat
ovdan
makkár
ohcamiid
leat
hilgon
.
–
Mun
lean
bisánan
deike
Londonii
maŋŋel
jagi
vánddardeamis
ja
in
leat
geavahange
ovttage
ruvnnu
dan
ovddas
.
–
Čakčat
álggán
nuppi
jahkái
joatkkaskuvllas
,
muhto
maŋŋel
livččii
miella
gazzat
musihkkaoahpu
álbmotallaskuvllas
.
–
Álggus
vuonas
,
dasto
oaivedeanus
,
ja
dan
maŋŋá
oalgejogaiguin
.
Čájáhus
maid
váldá
ovdan
ođđa
áiggi
maŋŋil
soađi
,
gos
sihke
ođđa
biktasat
ja
skuhter
lea
váikkuhan
olbmuid
eallimii
.
Čájáhusas
besset
olbmot
vásihit
iešguđetge
fáttáid
čađa
mo
šattut
leat
geavahuvvon
ja
man_láhkái
.
–
Hætta-siida
lea
maiddai
mannan
Šuorpmu
guvlui
Kárášjoga
rastá
máttabeallái
.
–
Jus
ballájit
dahje
gavdnjaluvvet
,
de
ii
doala
áidi
daid
,
muhtumat
čákŋet
áiddi
čađa
,
earát
fas
njuikejit
badjel
.
–
Lei
dieđus
šállošahtti
go
ná
gárttai
,
muhto
dasa
ii
veaje
maidige
go
olmmái
ii
boahtán
,
logai
lágideaddji
Anne
Torill
Balto
dalá
maŋŋá
bálkkašumi
.
–
Mii
bijaimet
johtui
divat-
ja
vearrojoavkku
maŋŋel
go
diimmá
stádabušeahtta
almmuhuvvui
golggotmánus
.
–
Mii
diehtit
Oslos
orrot
ollu
sápmelaččat
,
geat
leat
boahtán
soađi
maŋŋá
.
–
Mu
beroštupmi
lea
ovddidit
málle
mii
heivešii
biebmoruovttuide
fulkkiid
luhtte
miehtá
Sámi
.
–
Ruhta
manná
buot
daid
vajálduvvon
olmmošlaš
roasuide
,
nugo
mahkáš
mánáide
geat
gillájit
AIDS-dávddain
miehtá
máilmmi
.
–
Team
Finnmárkku
filosofiija
sulastahttá
FeFo
filosofiija
,
nammalassii
hukset
ja
ovddidit
Finnmárkku
,
ja
lea
buorre
go
Team
Finnmárku
ovddida
nuoraid
miehtá
fylkka
,
lohká
FeFo
stivrajođiheaddji
,
Harald
Larssen
.
–
Soai
attiiga
daidda
soalddáhiidda
vuosttaš
veahki
dassái
doavtterjoavku
joavddai
moadde
jándora
maŋŋil
,
muitala
Johansen
.
–
Čálán
kveanagiela
nu
mo
hállui
ovdal
soađi
ja
lean
garván
loatnasániid
,
inge
maŋŋá
soađi
dáruiduhtton
kveanagiela
.
–
Njuolggadusat
leat
hui
streaŋgásat
,
ja
jus
mii
eat
čuovo
daid
njuolggadusaid
almmolaš
háhkamiid
lága
ektui
ja
mannat
daid
registeriid
čađa
,
de
sáhttit
váttisvuođaid
sisa
gártat
ja
dan
mii
eat
hálit
,
lohká
Mathisen
ja
muittuha
buot
almmolaš
huksemat
bearráigehččojit
.