Maŋŋel báddema sii herskostalle bruvssain.
Du jietna lea dehálaš ja du jietna sihkkarastá ealli demokratiija.
Dá lea okta dain čállosiin mat leat báhccán digaštallamis mii bohciidii NSR konferánsas maŋŋil go sámi nuorat čájehedje vuostamielaset miessemánu 17. beaivvi.
Dán maŋŋil Girkonjárga oaččui guokte hirbmat buori vejolašvuođa báhčit moala.
"La Elva Leve!" filbma­dahkki Bredo Greve olgguštuvvui filbma­industriijas maŋŋel go Álttá ákšuvnna filmma lei ráhkadan 1980-logus.
Mánáid- ja bearašbihttá "Viellja Fránas - gos don leat das?" ja "Lummaid dievva geađggit" galget dál johtit miehtá Sámi.
"Viellja Fránas - gos don leat das?" ja "Lummaid dievva geađggit" galget johtit miehtá sámi maŋŋel vuosttaščájálmasa Guovdageainnus guovvamánu 27. beaivvi.
Muhto dattege doaivu son ahte sus lea juoidá addimuš dan stuora čoahkkimii mii boahtá čohkket nuoraid vuollel 18 jagi miehtá mailmmi.
Čielggademiid mat leat gulaskuddanreivves galgá fylka čađahit dábálaš ohcama gearregastinmeannudemiid čađa.
"Bassi" lanjas Das maŋŋel doalvvui sámediggepresideanta Egil Olli kruvdnaprinsabárra sierra latnjii, gos veahá bállii muitalit ja humihit sudnon.
"Eatnanspáppastallama" neavttárat ledje hui ilus maŋŋá čájálmasa ja sii muitaledje ahte sii leat masá juo jagi bargan dáinna čájálmasain ja dál sii viimmat besse  čájehit sin čájálmasa Sámediggái.
"Gilvvuid maŋŋil árvvoštallojuvvui ahte valáštallama namma ja beaggin buorránii hui ollu - ja ahte eambbo mánát ja nuorat álge valáštallat.
"Ground Zero:s", New Yorkas gávdnojit ain olbmo bázahusat maŋŋá čakčamánu 11. beaivvi 2001 surgadis dáhpáhusaid.
"Hit"-lávlagat bohte okta nuppi maŋŋá.
"Jul i Blåfjell" dahje "Juovllat Alitváris" lea Gudny Ingeborg Hagen čállán, mii maŋŋel lea filbmejuvvon ja šaddan dovddus TV-ráidun juovllaid áigge.
"Maŋŋil go čakčanjuovvamat leat čađahuvvon, de lea dárbu ođđasit veardidit ahte leat go doaimmat mat leat jođus doarvái boazologu unnideapmái.
"Mii leat áiggiid čađa oaidnán ollu boasttuvuođaid dáhpáhuvvan go  sámi­ mánát leat dolvojuvvon amas birrasiidda ¶
"Muhto beaivvi maŋŋá ledje divvon ja čállán Davvi-Suopma.
"Mun jáhkán šaddat digaštallama maŋŋel ¶
"Máinnassápmelaš" Sámmol Jovnna Nystad ballá ahte son ferte botket su ruđahis mátki Eurohpá čađa.
"Máinnassápmelaš" Sámmol Jovnna Nystad lea mátkkošteamen Eurohpá čađa ruđa hága.
"Oahpa" lea ráhkaduvvon Giellatekno prošeavtta čađa maid gielladutki Trond Trosterud lea jođihan.
Áilo Gjerpe Kemi ja Petter Tretnes njuovžilit ja čehpet mieđušteigga gehččiid miehtá gilvvuid.
"Sudden Death" Maŋŋá guokte vuoru lei buođus 3-3.
"Sámi eatnan" lávlla gullui miehtá Islándda, go Siv Anja Mienna vuittii taekwondo golli lávvordaga.
"The Double" vuoitu čielggai maŋŋel go Røa časkkii Team-Strømmen cupfinálas 3-1 mannan lávvordaga.
"Áiggiid čađa buoremus sámiid musihkka" lea rabas klássa bálkkašupmi, ja olbmot sáhttet evttohit artisttaid olles Sámis, sihke Ruoŧas, Suomas, Ruoššas ja Norggas.
Sámediggi galgá diehtit geaidda lea sádden jienastuslohkogáhppálagaid ja galgá fuolahit ahte buot gáhppálagat máhcahuvvojit Sámediggái dahje duššaduvvojit ovdal go guhtta mánu leat vássán válgga maŋŋá.
Laila Spik lohká boskaruohtas ja jeagil lea juoga maid sápmelaččat lávejedje borrat maŋŋel buoiddes borramuša.
(Du duopmu, maŋŋel go leat ášši dutkan).
Dan dihte lea ge dehálaš ahte: -buot mánát min guovllus čuvvot L97 S -ii váldde vuhtii evttohusaid oažžut friddjavuođa goappá fágaplána, L 97 s dahje L 97, galgá čuovvut -ráhkadit oahppogirjjiid, fáddágihppagiid ja eará ávdnasiid mat konkretiserejit fágaplána sisdoalu -oahpaheaddjit gurssa/oahpu čađa ožžot viidásit oahpu geavahit plánabarggu -stáhta gokčá buot olggosgoluid maid L 97 s mielddisbuktá -váhnemat veahkehit ja dovdet geatnegasvuođa ja ovddasvástádusa guđetguoimmineaset vuoigatvuođaid -skuvlla ja ruovttu ovttasbargu doaibmá nu bures go vejolaš nu ahte mánát ožžot oainnuid mat fas dagahit buoret oahpaheami ja oadjebas ja buori oktavuođa.
Muvra duste girkoeatnama
Luoddabargit leat bargan diimmá čavčča rájes dainna muvrrain mii galgá dustet eatnama vai ii fiera go fylkkaluodda sirdojuvvo ja divvojuvvo Máze gili čađa.
(SSH-1)6-jahkásaš dulka Einar ja Sissel Gullichsen bođiiga Østlandets Sirbmái 1953 ja barggaiga doppe 1962 rádjái ja maŋŋil 1968 rádjái Kárášjogas.
Čoahkkimis maŋŋá Sámedikke várrepresideanttain lea boahtán ovdan ahte lea sávahahtti ahte ložžet sámegielsáddat gáibádusaid buot radiokanálain.
10-jahkásaš Isak Turis Guovdageainnus lei badjelmeari lihkku go beasai heakkas vaikko 22 000 voltta elrávdnji časkkii su goruda čađa borgemánu 7. beaivvi dán čavčča.
Ohcalan plánaid mat guhkit áigái doibmet Guovdageainnu suohkan ii bargga nohkka bures oažžut guovllu nuoraid fárret ruoktot maŋŋel go leat alit oahpuin geargan, lohká doavttiroahppi Barbro Lill Hætta, ja son ohcala dál bargovugiid ja plánaid movt Guovdageaidnu galgá nuoraidis movttidahttit ruovttoluotta fárret.
Hámmárfeastas geavai muhtun norgalaš buohccivissui ja guokte fránskalačča politiijaid geallárii maŋŋel doarrumiid gávpogis.
Buot rievddai Váttisvuođat álge 1993as, dalle go ceggeje áiddiid čađa Cohkolat dálveorohaga.
Dál letne gergosat čiekčamiid geahčat, lohkába lunttaguovttos, maŋŋel go leaba váccašan rássešiljus Alfheimas.
Nuorri lea sullii 1800 mehtera govdat, ja bohccot ádjánit gaskal 30-40 minuvtta vuodjat rastá nuori.
Mii vuittiimet, illudit 7A mánát, maiddái Guovdageainnu mánáidskuvllas, maŋŋel go vuoitu geigejuvvui.
Jus eai boađe biillat, de oažžu vázzilit luotta rastá dakko gokko leat vilges, gassa sázut luottas.
Maŋŋil go lea čađahan 2 librakurssa, ja lea 20 gilu geahppaseabbo ja 80 cm seakkit.
Stadaruhta sihkkarastá sihke Sámi Grand Prix ja eará doaluid sámi musihkkafeastivála dáfus.
Dát lei vel báhcán Karasjok Kroa AS:s maŋŋel stuora buollima sotnabeaivvi iđida.
Dát lei vel báhcán Karasjok Kroa AS:s maŋŋel stuorra buollima sotnabeaivvi iđida.
Ii mannan guhkká ovdal dolla bođii čađa dahki.
Ii mannan guhká ovdal dolla bođii dáhki čađa.
Dollačáskadeaddjit eai sáhte beannot diimmu maŋŋel eará váruhit dola leavvamis eará visttiide.
Klemetti Näkkäläjärvi ozai ođđasit sámi giellalávdegotti jođiheaddjin, maŋŋel go aiddo leai heaitán dan seamma virggis.Ohcejogas lea Deanujoga rastá fiinna šaldi ja dál geahččalit oažžut eambbo anu šaldái ja muđuige rájá rastá ovttasbargui.
Joar Eira Rasdal score vuosttaš moala maŋŋel kaosa BUL-moala ovddabealde.
1800-logu loahpas gitta 1930-lohkui sápmelaččaid fievrridedje miehtá Eurohpa.
Stuorradikki ealáhuslávdegotti doaibmi jođiheaddji Øystein Hedstrøm (Ovddádusbellodat) čuohpastii rastá bátti mii čalmmustahtii almmolaš rahpama.
Anneke von der Lippe (Jenny), ja Nikolaj Coster Waldau (Espen), ovtta filbmaoasážis Oslos máŋga jagi maŋŋá Espena vásihusaid Misery Harbour:s.
Anton Dahl, Roger Hætta ja Hugo Hætta gonagaspokalain maŋŋil go ovdagoddi lei rámi buktán ja giitán Norggameasttira ja muhtorsearvvi buriin bargguin.
- Maŋŋil go doaktáriiguin lean hállan dáppe buohcceviesus, de lean smiehttan ahte mo son dál šattai.
Margaret Berger lea šaddan dovddus artistan Norggas maŋŋel go lei mielde Idolas.
Mieskadanrusttet Gáregasnjárggas lea beaggigoahtán rastá riikarájáid.
Sámi hearggit Ena II ja Eurokas leat juo guokte vuodjima maŋŋel kvalifiseren Gonagasvuodjimii Anárii.
Mánát ožžo šukkoláde maŋŋil go ledje boradan Buolbmága giliviesus.
Gáregasnjárgalaš Aslak Niittyvuopio ii olus mojohallan njuolggovuodjima maŋŋá.
Gonagas Harald lea čájehan beroštumi sámi áššiide áiggiid čađa.
Qvive Bårsen dubmehalai 1627:s boldojuvvot jámas, maŋŋel go dovddastii geavahan biro daguid ja dan geažil goddán vihtta olbmo.
Suovvalávus lea buorre vuoiŋŋastit maŋŋel lossa bargguid mat čakčagárddastallamiin lea.
Násti pub ja vuolarámbuvri leat oalát billahuvvan siskkobealde maŋŋel go bulii lávvordaga čuovganeapmái.
Christer lea ain buohcceviesus maŋŋel go doaktárat gorro su gaikásan gieđa gitta fas.
Dá leat politiijat geahččame beaivvi maŋŋil Nils Ole Holm goađi mii bulii 25.8.2003 Miennajávrri gáttis.
Märtha iežas fáruin vuolgime darfegoađi lusa meahci čađa.
Alf Henry Nystad maŋŋel politiijádáhpáhusa.
Kárášjoga niidii Annveig Øvregårdii leai dego jáhkkemeahttun filbma go oidnui ahte su ovddeš bargosadji alla viessu World Trade Center moallanii gutnan maŋŋá terrorfalleheami maŋŋebárgga.
Jus luotta alde oainnát dákkár biilla, doaivumis lea maŋágeahči maid oainnát, maŋŋel go biila du meattá vuoddjan ja ovdal go háhppeha guođildit du.
Sámi artisttat ja joavkkut mat ráhkadit ođđa skearru 2005:s soitet beassat miehtá máilmmi mátkkoštit turnŽain jus Finnmárkku musihkka oažžu nu go hálida.
Maŋŋel beassášiid, cuoŋománu 20. beaivvi rájes, doallá Deanu gielda stuora diehtojuohkin- ja gulahallantekonologiija konferánssa, muhto sii eai gal searvva, gean váras livččii jurddahuvvon konferánsa.
Ovddit Min Áiggis čáliimet ahte maŋŋel hállemaščiekčamiid lea Váhčir politiijáid bargolisttus ollu jugešvuođa áššit, illásteapmi ja veagalváldin ášši.
Teáhterhoavda Alex Scherpf oažžu ÇdievdodiŋggaÈ - jugastatboahtala - giitun Guovdageainnu kulturhoavddas, Reidar Erkes, álgočájálmasa maŋŋá.
Juohke eahkeda maŋŋel bargguideaset, čoagganit váhnemat Lujávrri skuvlii divvut skuvlla.
Gaski fertii átnut ádnagasii maŋŋá go Olgeža Tormod Bartholdsen ii dohkkehan su láhttenvuogi.
Čáhppesjogagáttislea lohppi dolastit miehtá geasi.
Vaikko Norga ii leat nu beare beakkán sirkusriikka ovdal leamaš, de goitge lea Sirkus Merano hirbmat dovddus miehtá Eurohpa.
Áilluhaš-rohkki lei dovddus miehtá máilmmi.
Finnmárkku fylkamánne Gunnar Kjønnøy lea hui duhtavaš maŋŋel čoahkkima eanadoalloministariin boazodoallováttisvuođaid birra.
Máze veahkkehárjeheaddji Ole Einar Hætta lea duhtavaš maŋŋil go derpe ráidonjunnoža 2-0.
Filbmadahki Nils Gaup lea hui duhtaváš maŋŋel filbmamanuskurssa mii lei Guovdageainnus.
Guovdageainnu heargevuodjin searvvi jođiheaddji Aslak Anders Eira dáhttu čielggadit manne heargeeaiggádat eai beasa buktit rastá riikkarájiid eará 15 kilo bohccofuođđara vaikke lea valáštallama nammii.
Hans Solbakken mojohallá duhtavaččat maŋŋel go lea báhčán sarvá Kárášjogas.
Buot dološ jurddašanvuogit galget saháhuvvot rastá.
Go dákkárat leat duššain maŋŋil go muhtin geavaheaddjit leat mannan, de lea geavaheaddji rihkkon min njuolggadusaid, muitala Anne Karine Utsi.
Beaivváš Sámi Teáhtera hoavda Alex Scherpf lea dál eahpesihkar teáhtera boahtteáiggi ekonomiija dili birra, maŋŋá go Sámediggi galgá juolludit ruđaid.
Traktuvrra suoidnegáffal basttii čađa gummegápmaga, go soames vujii eaktodáhtolaččat mu njeaiga traktuvrrain iežan šiljus, muitala Per Edvard Johnsen, Vuolit-Molležis Kárášjoga gielddas.
Thor Aage Pedersen eallin lea boazu, maŋŋil go dat lea jápmán.
Sámi servvodat lea hárjánišgoahtán geahčadit servvodatáššiid Runar Balto sárgunráiddu čađa, muhto sárgu mielas dárbbaša sámi servvodat eambbo iežasironiija.
Elle Márgget (2) atná vuohkkasin vuoiŋŋastit eatnis askkis maŋŋá guhkes ráidovázzima.
Ellen Inga Anti doallá mánás Per Mikael Anti Utsi salas maŋŋel issoras dáhpáhusa golggotmánus.
Maŋŋel filbmačájeheami lei mátki "Blå" nammasaš báikái, go Wimme doalai konseartta.
Golmma jagis eai leat go moattis čielgan maŋŋel go leat leamaš dálkkodeamis dáppe.
Filbmačállinkurssa oahpaheaddji Harriet Nylund, oahppi Eino Guttorm ja lágideaddji Liisa Holmberg maŋŋel go ledje sugadan Anárjávrris, oassin kurssa lágideamis.
Golmma jagi giellariiddu maŋŋá, lea Finnmárkku geaidnodoaimmahat bággehallan cegget sámegiel galbba Ássebávttis.
Maŋŋá almmuheami ledje čállonbohtosat fitnemis ja daid alde lei maiddái garra gilvu.
Maŋŋel ipmilbálvalusa lei buohkaide šaddan borranmiella.
GLR váldodoaimmaheaddji Svein Ole Sandvik lea máŋga jándora bargan oažžut buot ortnegii nu ahte GLR ja P4 sámi ođđasat fas gullojit maŋŋel go suoláhuhtte biergasiid geasset.
Sártnistis boradeami maŋŋil deattuhii gonagas man dehálaš lea ahte sápmelaččat besset iežaset giela hállat maiddái dikkis.
Dan maŋŋá go Báđárskáiddis leat mehciid njeaidán, lea bohccuid guohtun vátnon ja sámit gártet doppe biebmat bohccuid.
Dát návet ja dállu Kärsämäki gielddas Saviselkä gilis leat ávdin maŋŋel go gávdne gussmielahisdávdda doppe.
Dá vuoitá Eurokas mannan vahkoloahpa viđat SM Cup vuodjima, mas lea leamaš miehtá dán dálvvi birgetmeahttun.
NBR generálačálli Anne Cathrine Rørholt lea oččon jagi virgelobi maŋŋil go su virggi vuosta čuoččilii áitá riikačoahkkimis.
Go vuorbádedje vuoittuid maŋŋel gilvvohallama, ledje oalle máŋggas čoahkkanan gullat vuitet go.
Gáhkut ja gáffe gullet maŋŋá ávvumállásiid.
Maŋŋá vuojadeami deaivvadit vuojadanboaranat sosiála oktavuođaide, muhto dušše fal káfiin.
Guovdageainnu nuoraidskuvlla váhnenbargolávdegotti jođiheaddji Ellen Inga Kristine Hætta ja eará váhnemat háliidit oahppat eanet narkotihkaid birra maŋŋel go skuvlaoahppis gávdnui hášša.
6-jahkásaš Lásse geavai Hammerfeastta buohccevissui maŋŋel go darvánii bussii ja gessodii máŋgalogi mehtara busse maŋis.
Finnmárkku Bargiidbellodagas eai astta ovdal maŋŋel válgagičču Egil Utsi áššiin bargat.
Maŋŋel go garra dálvi lea leamaš sáhttet čearbmahat báhcit jođidettiin.
Gonagas Harald ii háliidan vuolgit Deanus maŋŋil diggegotterahpama.
Kárášjoga Sámiid Searvvi doaibmi jođiheaddji Egil Utsi lea movtta go badjeolbmot áigot šiehtadallat, muhto ii leat massán doaivaga ahte Sámi Álbmotbellodat maiddái miehtá singuin ságastit.
SáB áirras mieđiha ahte ii leat ožžon bušeahtas maide čađa máid háliidiii.
Ii lean álkil lea Chilly Friday bearjadaga, go galge lávddii deavdit maŋŋel Orbina.
Hervvošeaddjit miehtá máilmmi máŋgejit su biktasiid, su ivdnegeavaheami, su stiilla, su vázzinmálle ja su beaivvášlásiid.
Jábminlohku maŋŋá borri báru lassána diimmus beaivái.
Gironvári nieddat čájehit dá ilu moadde minuvtta maŋŋil go duopmár loahpahii finála, mas časke 7-1 Nilu Joavkku nieiddaid.
Máze nieiddat cummestedje pokála oktanaga maŋŋá go lágideaddjit geigejedje dan sidjiide.
Biret Ánne Gaino Bongo (69) doalvvui isidis giehtačállosa nieguid čilgema birra girjelágádussii, logi jagi maŋŋel go bázii leaskan.
  In vuordán ahte mun ánssášan gudnejahttojuvvot, logai Márgget Biret Hánsa, Hans Guttorm maŋŋá go Sámeráđi presideanta Geir T. Pedersen geigii bálkkašumi.
Arne Pedersen beassá joatkit fylkka várresátnejođiheaddjin maŋŋá go dagai šiehtadusa Ovddadusbellodagain.
Teaksta čielgá munnje easka moadde jagi maŋŋil.
Jørn Tore Pettersen vujii Norgii bronssa lužaid ja láirráid čađa Avvilis ¶
Maŋŋel seminára lei konsearta gos máŋga dain buoremus juigiin ja ođđa-áigásaš sámi musihkkáriin ledje mielde.
Krister Höök vuojihii olbmuid miehtá beaivvi iežas beatnatráidduin.
KulturgávpotPärnus leat miehtá geasi kulturdáhpáhusat, dalle ledje countrymusihka- ja dánsunbeaivvit.
Sátnejođiheaddji Kjell Sæther geigii rásiid ja sámeleavggaid Kárášjoga jovkui beaivvi maŋŋá go jovde ruoktot Kanadas.
Kápteaidna HŸsseyin Amacaog«lu ja hárjeheaddji Turgam Kara leigga váiban maŋŋel guokte beaivvi mátkkošteami.
  Jeagelbordin lea leavvagoahtán miehtá dálveorohagaide, lohká oktasašguohton orohaga 30/31 ovdaolmmoš Nils Henrik Sara.
Miehtá girkolahtti ledje lieđit, golbma ja golbma bálddalagaid muitun Ánne Májjái, Lásse Lemehii ja Inger Kárii.
Lean fitnen ollu máilmmebálkkašumiid, muhto váimmu aŋkke ligge buot eanemusat go lagaš olbmot atnet mu barggu árvvus, logai Mari Boine maŋŋil go lei ožžon Kárášjoga gieldda kulturbálkkašumi.
Trygve Hellesøy vuostáiválddii searvegotti lihkkosávaldagaid maŋŋel vihaheami.
Harstadlaš Harry Linaker lea giitevaš iežas beatnagii Maisai go gávdnui dearvan lávvordaga maŋŋel go lei golbma jándora meahcis.
Bagadalli Nils Gaup lea buoremielas maŋŋel vuosttaščájálmasa.
Veahkkeadvokáhta Kjetil Nilsen muitala ahte Kemirohki ovttasássi rahčá ain baluin ja deprešuvnnain maŋŋá go vásihii goddinija iežas ruovttus.
Lihkolaš deaivvadeapmi 17 beaivvi maŋŋel.
Lasse Sørnes, Náivuona IL spábbačiekči, rihkkon interneahta njuolggadusaid go lea suoladan osiid eará interneahtta siidduin 
Sámi Oahpahusráđi direktora atná unohassan go Sørnes lea jorgalan osiid oahpahusráđi interneahtta čállosiid snoalusin.
Lasse Sørnes fas garra biekka siste.
Lasse Sørnes lea fas garra biekka siste maŋŋel go lea interneahtas suoladan teavstta Sámi Oahpahusráđi interneahtta siidduin ja bidjan daid iežas interneahtta ruovttusiidduide.
Leif Åge Hætta Guovdageainnus eret lea Sámi Radio spábbačiekčan-reporttár dán geasi miehtá.
Odelslága lávdegotti nubbejođiheaddji Kirstenn Ingjerd Værdal lohká láhkabarggu vuolde gávnnahan buoremussan ahte odelsláhka lea seammalágan miehtá riika, beroškeahttá leago sámi guovlluid birra sáhka.
Geahččit besse oaidnit buot herggiid, go daid láidejedje miehtá bána ovdal gilvvu.
Kárášjohkalaččat eai spežžon nu go lei vurdon maŋŋá go ledje oaidnán Ohcejoga Playboy bihtá.
Áviissa vuosttaš siidu ráhkaduvvo álo gitta loahpas, buot eará siidduid maŋŋá.
Maŋŋel go buot miesit leat gávdnan áldduideaset, de gal ii leat eaiggádii eará go merket.
GSM galgá doaibmat miehtá Deanuleagi jagi 1999 rájes, lohpida Telenor Mobil -fitnodaga gokčandirektevra Bjørn Amundsen.
Miessi geahččá eatnis bahččima áiddi čađa.
Inga Karen Ellen Skum (16), Merethe Hario Pettersen (17) ja Inger Berit Ellen Hætta (17) moddjájit govdadit maŋŋel vuosttaš guovllugilvvuid.
Ánne Risten Sara vuoittuin ja herggiin ENA guvttežiin, maŋŋel go vuittii historjjálaš vuoittu.
Áhčči Johan Mikkel Bongo lea nu muitil valáštallamis ahte ođđasit searvá Muitil ja Čeahppi gilvui maŋŋel go mannan háve vuittii.
Maŋŋil Grand-Prix Áilluhaš beasai vuovdit iežas ođđa diktagirjji.
Maŋŋá girkostallama biddjojedje kránssat sáŋgárhávddi ala.
Maŋŋá seavdjadasa ja buollaša viimmat gávnnaime paradisa.
Dieđut gilvvuid ovdáneamis bohte skájanasaid čađa Onneldearmmi "ruittus" .
Magga johtá miehtá máilmmi galledeame eamiálbmogiid.
Nissoniid ovttadássásašvuohta miehtá máilmmi ii oro vel buoril ollašuvvamin.
Vuorrat olbmot čoagganedje birra Anders Nordsletta bearjadaga, maŋŋil go lea čielgan ahte Sámediggi miehttá dáhttut Stuorradikki heivehit njuolggadusaid nu ahte oahppováillagat oaččošedje dáid ruđaid.
Fargga lea Lola 03 lávlun- ja juoigangilvu ja Gállánuoraid teáhtera Toril Johansen lea ohcame nuorra gilvaleddjiid miehtá Sámi.
Maŋŋel go gárddis lea luoitán ealu, de lávejit muhtin miesit báhcit gárdde lusa eatniideaset ohcat.
Mohtorgokčasat leat jagiid mielde báhcan eret divvumiid maŋŋá.
Dát almmái čájeha oljobázahasaid maŋŋá Chevron Texaco nammasaš oljojietanas oljobohkamiid Lago Agrios.
POlitiijat giddeje dálu maŋŋel go gávdnui 49-jahkásaš jápmán vissui.
Báišduoddara boazoisit Ánde Piera Valle ballá suoma badjeolbmuid vaháguvvot go Norga gildii mannan bearjadag sisafievrredit gávppebohccuid ja bohccogorudit rastá ráji.
Maŋŋil deaivvadeami leigga Magnhild Utsi ja Kjell Sæther ovttaoaivilis.
Oahppi Marlene Toven - čiŋadan, maŋŋel go gerge guoddimis biepmuid gussiide.
Oappát miehtá máilmme leat guhká geahččalan buoridit vuoigatvuohtadiliset, liikká sin ain atnet nuppiluohkká-namas sihke ruovtturiikkas ja ON:s.
Okta luođđa deaivvai telefončoskii ja manai uksageavjja čađa.
Olbmot rievdagoahtán gáttiide maŋŋá go borri bárru sin lei njamistan merrii.
Olggobealde ii leat olu rievdan, ja ain leat olgohivssegat anus duottarstobu gussiide 
Ain lea Suolovuopmi boastakantuvra 
Dás lea nuppát olmmoš idjadan áiggi čađa.
-Ean heaitte !
Sihke giella ja hápmi lea rievdan maŋŋel go Boazodoalohálddahus oastigođii bálvalusaid MediaNorge-fitnodagas.
Neavttár Sara Margrethe Oskal ja earát geat ledje mielde produkšuvnnas ožžo hearvarásiid maŋŋel vuosttaščájálmasa.
Min Áiggi oaivedoaimmaheaddji Ann-Irene Buljo muitalii áitagiid birra maid aviisa lea ožžon maŋŋel muhtin áššiid sámepolitihkalaš birrasis.
Dakka maŋŋil Finnmárkoláhka hilguma dieđihii eanet lohku ahte gáibádus lea konstelašuvdna Stuorradikkiin mii buktá Finnmárkkulága máid Sámediggi sáhttá dohkehit.
Ohcejoga gieldda dálus leat uksa rabas olbmuide miehtá vahku.
Vuosttasnáššuvnnaid čoagganeapmi ovddasta badjel 300 indiánaservodagaid miehtá Kanada ja gáibida dál iešstivrejumi Davvi-Amerihká buot eamiálbmogiidda.
Sihke stállja ja heasttat leat ruhtaduvvon earet eará Interreg čađa.
Maŋŋel go juvla beaškehii, jorggihii biila ruovttonjunit.
Murmánskka fylkka sámeorganisašuvnna ovddasteaddji Larisa Pavlovna Avdeeva lea ilus go luonddugáhttensearvvit gáibidit Ruošša eiseváldiid váldit vuohtii álgoálbmogiid beroštumiid go plánejit oljorevrriid rastá Guoládatnjárgga.
Ruovttusuodjalusa bázahusat maŋŋel hárjehallama Guovdageainnus.
Boazodoallit leat garrasit váidalan miehtá skápma ja dálvvi heajos dili boazodoalus.
Rávdná Anti (uhcagovažis) cuiggoda garrasit huksejeaddjiid geat diktet ruskkaid ná leavvat miehtá girkogárdde guovllu.
Mun gal lean čuoiggadan miehtá beassážiid.
Maŋŋil guhppema lea Helena sealgi ná oaidnit.
Natasja Sirkus Zorbas guoimmuhii olbmuid rieggánummiriin faláštallanviesus maŋŋá ráidovázzima .
Maŋŋá čájálmasa Kárášjogas ledje olbmot duhtavaččat ja spežžo gieđaid issorasat.
Ruošša bealde boazodoallonisu, Elena Grigorjevna Kolesova, lohká iežaset boahtán surgadis dillái go riikka eiseválddit leat ruovdemáđiija ráhkadeamen čađa sin guohtoneatnamiid.
Silbaránes Honda lei visot roakčanan maŋŋá go jorai birrat birra.
Snuiba bisui oaivvis.
NRK Sámi Radio journalista Johs Kalvemo gažadallamin Sirpmá Valáštallan Searvvi Hans Erik Varsi maŋŋá boazosáttatčuoigamiid.
Stein Ivar Søreng lea fas álgán čiekčat Nordlys ovddas maŋŋá stuimmi mannan dálvve.
Suoma kulturministtar Claes Andersson rabai musea almmolaččat ja čuohpai rastá bátti mii čalmmustuhtii rahpama.
Lei beanta historjjálaš go njeallje rikka sámit gudde sámi leavgga čađa lujávrri gili.
Sámit leat áiggiid čađa ealihan iežaset bivdduin ja guolásteamen.
Sámediggeáirras Steinar Pedersen ballá riikkadárkkisteaddjis maŋŋá go Sámediggi juolludii guovttegielalašruđaid earret eará Jáhkovuona mearrasámi museai.
Sámi bearaš máhccame čađa boldojuvvon Roavvenjárgga suoidnemánus 1945:s.
Sámiid Álbmotbeaivi ávvuduvvo iešguđet vugiid mielde miehtá Sámi.
Máŋga vahkku leat teáhterolbmot miehtá Eurohpá leamaš Guovdageainnus oahpásnuvvame ođđa beliide sihke teáhtera dáfus ja iežaset návccaid dáfus.
  Maŋŋel lohkamiid ja vihkkemiid sáhttá veardidit galget go muhtimat oažžut unniduvvot njuovvan gáibádusaid, lohká boazodoallohoavda Jon Meløy.
Duopmáriid čoakkalmastima maŋŋá beasaiga Antti Niiles ja Vesa Länsman gorgŋet bajimuš ceahkkái.
Ovddadusbellodaga stuorradiggeáirras Siv Jensen ii namuhan sániin ge sámepolitihka birra politihkalaš sártnis Leavnjas, muhto maŋŋil dajai ahte ii leat dárbu sámi skuvllaide ja mánáidgárddiide.
Vidar Heggem čálii maŋŋel čiekčamiid vuollái ahte son čávčča rajes guođđá Rosenborga.
Maŋŋel hárjehallama gal lea buoremus fanahallat goruda, vai ii boaskkuluva.
Doavttiroahppi Barbro Lill Hætta váillaha plánaid ja bargovugiid mat galget oažžut suohkana nuoraid fárret ruovttubáikái maŋŋel go leat alit oahpu gazzan.
Sámediggeráđđi vástida vuostá ahte Sámedikkis lea ruhtamoivi, muhto liikká bohtet rievdadusat ja ságasteamit maŋŋil go lea ruhtajohtu lea beaggán viidat mediain.
Golbmalogi teáhterstudeantta ja neavttára miehtá Eurohpá leat čoahkkanan Guovdageidnui oahppat teáhtera Beaivváš Sámi Teáhteris.
Champagnekoarkkat leat dušše báhccán táhkii, maŋŋá go Kristin ravgii MM-medáljjaid.
Áhčči fuolaha skohtera.
Vuosttaš vuoru maŋŋil buvvánaddá skohter ja áhčči ja mekanihkkár Fire Máhte Niillas geahččala gávdnat siva.
Maŋŋel oagguma lea buorre boradit ja vuoŋŋastit.
Toril Johansen bovde njealjelogi nuora miehtá Eurohpá Guovdageidnui beassážiidda, čájehit teáhtera.
Konsearttat leat áiggiid čađa gullan beassášmárkaniidda.
Áiggun Amerihkái vuođđoskuvlla maŋŋá, dadjá 10-luohkkálaš Per Jonas Kalvemo.
Maŋŋel nuppi joavkočoahkkima lea oalle čielggas ahte meastta ollislaš Sámediggi hilgu Ráđđehusa Finnmárkoláhka evttohusa.
Maŋŋil 15 jagi joavkun, dolke measta Intrigue joavkku olbmát guhtetguoibmáseaset čakčat.
Meahcceráđđehus lea maŋimuš jagiid áigge čuohppan oalleláhkái Báđáraskáiddi, man čađa mun juovllaid áigge 1959 geahččalin čuoigat.
Detnui ceggejit maŋŋel ođđajagi geađgeura Ráđđeviesu olggobeallái.
Maŋŋá go lea vuodjan 2000 mehtera lea Piera Balto goikkus.
Dál duolmmastan, lohká Sárgona Mihkkal maŋŋel go lea gárran sykkel nala buot maid dárbbaša.
Go sykkelfabrihkka ii máhttán ráhkadit stivrrana Mihkala miela mielde, fearastii son soagis nu ahte šaddá nu go galgá.
Oaidnalit fas 800 gilomehtera geahčen, lohká Sárgona Mihkkal ovdal duolmmasta ¶
Skoarat galget fillet ealli lottiid seaivut ovddabeallái čila.
Muhtin čohkkánlottiid bidjat jiekŋarovdii ovdal mannat čilli fáktegoahtit.
Go loddi lea báhččon, lea gaskit ja boaldit uvjjaid dolas.
Maŋŋel go lea boaldán buot uvjjaid, lea bassat lottiid.
Lotti njuovvat galgá máhttit.
Iskkon-Máhte Áilu beasai moddjestit maŋŋel go válgabohtosat ledje čielgan.
Maŋŋá Mexico bođiime fas "Hamburgerriikii" .
40 árvalusa ja moaddelogi jagi garra nákkáhallamiid maŋŋel kommunistabellodagas siskkaldasat, galgá ovttamáná-politihkka šaddat oassin Kiinná láhkavuođus.
Garra šiehtadallamiid maŋŋil lea Australia geassán álgočuoččuhusaidis.
Mannan aviissas moittii Sámiálbmot Bellodaga gielddastivrra áirras Ellen Kristina Deanu gieldda maŋŋil go muhtin siskkáldas čielggadus cuiggoda Deanu gieldda go unnán gehččet gosa ja masa hálddahus geavaha guovttegielalašvuođa juolludemiid.
Pertti Laakkonen lei movttegis almmái mannan sotnabeaivve iđđedis, maŋŋá go lei goddán goadjima Vuolle-Geavgŋás.
Jahkásaččat borrá johka máŋga čuohte kubihka eatnamiid miehtá Deanu čázádaga.
Deanu čázádaga semináradebáhtta duldii garrasit bearjadaga maŋŋil go Finnmárkku Fylkkamánni birasgáhttenossodaga ovddasteaddji Trond Aarseth finadii sárdnestuolus.
  Čakčamánus mearridii Finnmárkku dearvvašvuohta ahte Sieiddájoga Mánáidpsykiatralaš divššohat galgá viidásit ođđasit strukturerejuvvot, maŋŋil go guhkit áigge juo lei leamaš eahpesihkkaris dilis.
Maŋŋá doarrumiid muhtun olgobáikki olggobealde de sii vuoddjájedje ohcat Kemirohki, maiddái gohčuduvvon Allen.
Maŋŋá searvegoddečoahkkima sotnabeaivve oaččui bisma Ola Steinholt giehtaspiežžasa (applausa).
Maŋŋá go lean árvvoštallan Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami, dás maiddái riektejoavkku cealkámuša das mii guoská sápmelaš váikkuhanváldái eatnamiid hálddašeamis, geavahanvuoigatvuhtii ja oamastanvuoigatvuhtii, de lean gávnnahan ahte Finnmárkku eatnamiid luohpan Statskog SF -fitnodahkii ii soaba ILO-konvenšuvnnain nr. 169 artihkal 14, dajai Gaup čuovvolangažaldagastis stáhtaráđđái.
Dán gease áigge sáhttá GSM-telefon gullot miehtá Deanu leagi.
Buot etnalaš luonddu ja ekologalaš gelbbolašvuohta mii lea muitaluvvon njálmmálaččat buolvvas bulvii historjjá čađa lea duššamin.
Dimitri joavku almmuha ahte leat álgán fás hárjehallat maŋŋel geasseluomu.
Moadde mánu maŋŋel go riiddu geahččaledje čoavdit, lea suohkana searvegoddi seamma roassuid siste.
Shakespeare:a skoavdnjadeamos teáhterbihttá lea Macbeth birra gii mielahuvvá fámuin maŋŋel go "Jierbmás duottaroappážagat" einnostit ahte "ii oktage nissonolbmoriegáduvvon dievdu" galgga su caggamis šaddat gonagassan.
Boazosápmelaččat ledje bivvalis čavčča, ja čuovvovaš buollašiid maŋŋel, ballan ahte dán dálvvige galggai šaddat garas sin bohccuide ceavcit.
Maŋemus vahkkuid leat sullii golbmalogi teáhterstudeantta ja neavttára miehtá Eurohpá leamaš workshopas, dahje kurssas, Guovdageainnus.
Sámi allaskuvlla direktevra Johan Klemet Hætta lea veahá eddon maŋŋel digaštallama mii leai allaskuvllas moadde beaivvi áigi.
Statens Mediaforvaltning/Stáhta Mediahálddašeamis njuolggadusat dagahit ahte ii leat vejolaš meannudit ohcamiid maŋŋel áigemeari mii lei juo skábmamánus diibmá.
Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen muitala sin leat miehtá čávčča čuovvon mielde dan 30-40 jahkásaš olbmá doaimmaid neahtas.
May-Liss Nilsen lea bajásšaddan Olmmáivákkis, muhto lea eanas orron Oslos maŋŋel go loahpahii oahpu Dáiddaakademiijas Troandimis 1994s.
Beannot diimmu áiguba Sven Henriksen ja Iŋgá Juuso láidet du niehkomáilmmi čađa.
Maŋemus áiggiid čađa lea Trygve šaddan dovddusin máŋgasiidda.
80-logus illudedje dutkit go čuotnjágat ledje fas laskagoahtán, maŋŋil go ledje guhkit áigge ballan čuotnjágiid oalát jávkat.
Muhto Hugo bártidii motuvrrain maŋŋel vuosttáš heata.
Boazobargu čakčat Finnmárkku boazoorohagain lea oalle ovttalágásaš bargu, muhto muhtun suolohasain lea sierralágan bargu go ealuid vuojahit rastá govda nuriid.
Guovdageainnu niehku, ahte beassat 2 divišuvdnii, bissu ain maŋŋel čiekčamiid Fállejogas.
Maid dahká skuvla maŋŋil dákkár issoras lihkohisvuođa?
Maŋŋel Guovdageainnu čiekčamiid Sállanis lea beaggán ahte Sállanhasat cille duopmára ja Guovdageainnu čikčiid.
Maŋŋel dán jagáš old-cup čiekčamiid Álttás, sáhttá addit juogalágan árvosániid sámi joavkkuide geat ledje searvan doaluide.
Maŋŋel guhkes ja sevdnjes dálvvi lea duođái buorre eallit davvin, sihke olbmuide ja elliide.
Maŋŋil Iešjávrri oaggunfeastivála dán mánu álggus, čálle muhtun áviissat, ahte nuorra nieida lei bearehaga juohkan ja lei nu gárremiin, ahte ferteje ambulánssain doalvut su buohccivissui.
Sámiráđi girjejuohkinortnet lea mielde dahkame dovddusin sámi čáppagirjjálalašvuođa miehtá Sámi, muhto movt sáhttá buorebut joksat sápmelaš lohkkiid fágalaš girjjiiguin?
Duopmu šattai nu go mun juo dihten moadde jagi dás ovdal, ja lea hui stuora vuoitu fitnodahkii ja sámi álbmogii Guovdageainnus ja Kárášjogas, lohká John Isak Sara maŋŋil go áššehuvvui Álttá suohkanrievttis.
Maŋŋel go sámit badjel guoktelot jagi leat sávvan ja maiddái gáibidan beaivválaš TV-ođđasiid, leat sihke politihkkárat ja Sámeradio hoavddat bargan garrasit ja alvvalaččat ollašuhttit daid.
Maŋŋá Sámevuoigatvuođalávdegotti evttohusa almmusteami, lea medias leamaš olu sáhka ja digaštallan ÇVuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziideÈ birra Finnmárkkus.
Inga Ravna Eira lea bargan oahpaheaddjin máŋggaid jagiid ja mii dovdat maid Iŋggá su girjjiid čađa, sihke fága- ja čáppagirjjálašvuođas.
Lemmo Máhtte lei okta sis guhte bisánii Amerihkái maŋŋel go lei leamaš boazoreaŋgan doppe.
Nie celke dáiddárat maŋŋel go ledje rahpan čájáhusa "Dáidda ja duodji maid Sámi kulturráđđi lea oastán jagiid 1993-2000" .
Maŋimuš gažaldat lei álkkimus gažaldat, go das oaččuimet čuogggá mainna vuittiimet, vástidedje Enodaga nuorat maŋŋel go ledje eanemus čuoggáid oažžon NRK Sámi Radio nuoraid diehtogilvvu Dieđát go?
Njeallje beaivásaš čoahkkima maŋŋá sámi ássanguovllu váibmosis mearridedje 50 álgoálbmogiidovddasteaddji miehta máilmmi julggaštusa sotnabeaivve eahketbeaivve.
Maŋŋá go Min Áigi čálii miessemánu 16. beaivve nr. 36, ahte Kárášjoga buollinsuodjalus lea roassu, de lea šaddan johtu áššái.
Kari Høgden muitala morrašis logi jagi maŋŋel go massii gánddas Ken Magne.
Boađus lei 1-1 maŋŋá dábálaš čiekčanáiggi.
Politiijabálva šattai doaktára lusa dikšut háviid maŋŋel go oaččui doaškkaid guovdu Kárášjoga márkana.
Ii oro fágalaččat doarvái buorre "luoitilit" klientta dalán maŋŋel 6 vahku dálkkodeami.
15-jahkásaš skuvlagánda Piera Ánde Aslaksen lea beassan ruoktot maŋŋel go lea veallán vihtta beaivvi Romssa buohcciviesus.
Máret Láilá Anti Scooter for livet prošeaktabargit johtet dál joatkkaskuvllain miehtá Finnmárkku fuomášuhttit ahte sáhttá várálaš skohteriin vuodjit.
Lujávrái bohtet juohke jagi juovllaid ja ođđajagi gaskas guossit miehtá sámi.
Ja garra biinnu čađa, šattaimet vuolimus vuoittus vuordit 26 vuorbádeami čađa, ovdalgo lei vuorru vuorbadit skohtera ja nealjejuvllatsihkkela, mat ledje dat guokte stuorámus vuoittu Máze Sámiid Searvvi oaggungilvvus.
Diibmá, maŋŋel go vihkkemat ledje loahpahuvvon, váidaledje moadde orohaga boazodoallohálddahusa daid viehkagiid geažil.
Doavttiroahppi Barbro Lill Hætta váillaha Guovdageainnu suohkanis bargovugiid ja plánaid mat ožžot nuoraid fárret ruovttoluotta iežaset suohkanii, maŋŋel go leat alit oahpuin geargan.
Guovddášbellodat cealká iežas jahkečoahkkima maŋŋel ahte sii dorjot jurdaga ásahit Finnmárkku eanahálddašeami.
Johkamohki-márkanat leat álohii čohkken sápmelaččaid miehtá sámi Johkamohkkái.
Maŋŋel go medias lea beaggán ahte Sámi Cup«as lei olu jugešvuohta, de lea okta Sámi Cup sponsorain gáibidan ruđaidis ruovttoluotta.
Medias lea okta konkrehta ášši mii dávjá beaggá, man maŋŋil dávjá bohtet garra gáibádusat media bokte ahte ráŋggáštit láhkarihkku boazodolliid juoga ládje.
Finnmarksløpet lea sullii 100 miilla guhkki, ja manná miehtá Finnmárkku duoddariid.
Dat lea dovddus ášši ahte láibi ja mielki eaba leat beare njálgát go beaivvi miehtá lea niesti leamaš lávkkas.
OSLO
Nie govvida Risten Rávdna Hætta iežas vásáhusa maŋŋel go Oslo Sámiid Searvi ja Romssa studeanttat demonstrereje duorastaga Stuoradikki ovddabealde.
Go olliiga lunttain Jon Máhtiin fasten Norgii maŋŋel Cannes mátkki, lei Stádaministar Einar Gerhardsen váldime sudno vuostá Oslos.
Okta 22 jahkásaš olmmái jámii maŋŋel go vujii badjel luotta sotnabeai« čuovganeapmái Paddeby nammasaš báikkis olggobealde Čáhcesullo.
Stockholbmii ledje boahtán sápmelaččat miehtá Norgga ja Ruoŧa sámi.
Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallá odne ášši mii guoská rasismaleavvamii miehtá Sámi.
Dán jagi ii ožžon mánáidgárdi eambbo go 55 000 ruvnnu, ja dat lea maŋŋel go Sámediggi hálddašišgođii dáid erenoamášdoarjagiid sámi mánáidgárddiide.
Maŋŋel bálkkašumi návddašeigga Oslo bártni guovttos Sámediggevistti.
Maŋŋel go Min Áigi čálii makkár heajos dillái boaittobeal mánáidgárddit šaddet jus Sámediggi dohkkeha ráđi árvalusa, jorggihii Sámediggi.
Ikte šattai oalle dramatihkka Sámedikki kantiinas njuolgga maŋŋel go Min Áigi lei gažadan Ráđđeláhtu Johan Mihkkal Sara su láhttenvuogi birra.
Diimmá čavčča álggahuvvon prošeavtta ulbmilin lea oažžut áigái fitnodagaidgaskasaš oktašasbarggu rájá rastá.
Nuorta-Finmárkkus šaddet boahtteáiggis leat luossagárddit miehtá rittu, Davvisiidda rájes giitta Mátta-Várjjagii.
Stuorra joavku miehtá sámi bođii čuovvut ja váldit oasi Sođágili Sámiid Searvvi 25-jagi ávvudeamis.
Lea šaddan ollu stuibmi su persuvnna dihte maŋŋel go son mannan geasi lei riiddáskan muhtin spábbačikčiin Sámi riikkajoavkkus.
Davvi-Suoma luossajogaide geavai funet nuppi máilmmesoađi maŋŋá, go Giema-, Ii- ja Oulujogaide ráhkadedje šleađgafápmorusttegiid.
Beaivvit eai leat leamaš álkit maŋŋel go sihke riikka ja báikkálaš aviissat leat almmuhan Barbro Lill Hætta "Pin up" kalendarnieidan.
Luonddogáhttejeaddjit reageredje dalán maŋŋel go NRK prográmma Faktor čájehii mo Finnmárkkuduoddarat billistuvvo bievlavuodjimin.
Luonddugáhttejeaddjit reágereje dalán maŋŋel go NRK prográmma Faktor čájehii mo Finnmárkku duoddarat billistuvvojit bievlavuodjimiin.
VG, Norgga stuorámus aviisa bircu čájeha 4:ža maŋŋel go Bázo čájehuvvoi Filbmafestiválas Haugesunddas Aftenposten addá 5:ža dan nugohčoduvnnon bircuárvvoštallamis.
Beaivváš Sámi Teáhter reagerii garrasit maŋŋel go ráđđehus almmuhii 1999 stádabušeahta evttohusa.
Vurddiimet gelddolaččat dán filmma maŋŋá "Tashunga" fiasko filmma, Gaupa ovvdit filbma.
Maŋŋebárgga lei ášši gielddastivrras, njeallje jagi maŋŋil go hilgo turistaskohterláhtu.
Justa maŋŋel go Gaup lei Sámedikkeráđi politihkalaš ráđđeaddi Johanne Gaup sivahan veadjetmeahttun duppalrolla čađaheame, de gahčče seamma váttisvuođat su askái iežas bellodagain.
Lea NRK-Finnmárku gii illusága sáhtii muitalit ikte maŋŋel go Olgoriikkalaš Direktoráhta lohppidii buot bargat vai Sofiya ii dárbbáš báhcit Ruššii.
Nieida roasmmahuvai nu ahte fertii goaruhit gállu maŋŋel stuimmiid muhtin olgobáikkis Nuorta-Finnmárkkus jagi áigi.
Mii áigut joatkkihit ollislaš politihka mii sihkkarastá ruđa ođđa doaimmaide mat nannejit buori servodaga.
Guovdageaidnu čájehii fámuid vuosttaš minuvtta rájes, go Per Inge Eira spoahkkalii mollii maŋŋil go čiekčan lei minuvtta bistán.
Maŋŋá oktiičaškima lea váldodoaimmahus sirdojuvvon Romssii.
Maŋŋel go gullui radios, leat máŋggas davvin riŋgen sutnje.
Boazovára miehtá Sámi ¶
Gerd Eli ja Anders Gaup ja sudno mánát eai lean goassege jáhkkán oažžut Dielkku ruovttoluotta maŋŋel go lei 17 beaivvi jávkan.
Biret Mágge Anti Somby mielas ii leat dohkálaš ahte Boazodoallohálddahus almmuha šiehtadusnjuolggadusaid sámegillii arvat maŋŋel go dárogillii.
Siidda auditoriija lei miehtá beaivvi dievva.
"Internáhtta" - 100 jagi internahttaeallimis" lea čađa buot dáiddalaš teáhterbihttá.
"Viimmat nieida-rock Sámis" čállimet mii maŋŋel go Áigi lei čuojahan Guovdageainnu Čakčafeastiválas.
Maŋŋebárgga gaskabeaivvi ohccit gávdne maiddái nuppi juovllaid maŋŋá skohterbárttis suddái gártan albmá.
Vihtta jagi maŋŋel áigemeari lea USA buktán raportta riikka rasismavuosttildeami birra.
Doaivvun maya-álbmoga viimmat beassat eret vártnohis dilis maŋŋá go nuppelot militeara olbmo leat dupmehallon goddán mayaid, lohká ON Eamiálbmot foruma jođiheaddji Ole Henrik Magga ¶
13 jagi dassái guđii nenetsabearaš áitagiid ja garrasa čađa boazokollektiivva, vai besset ieža oamastit bohccuid.
15 olbmo dušše ja badjil 50000 olbmo leat šaddan viesuid haga maŋŋá daid issoras dulviid Ruošša sibirijarepublihkas Jakutias.
29 diimmu mátkki maŋŋel Thailánddas ruoktot čákŋalii Trygve Guttorm studioi ovttas iežas gilvaleaddjiolbmáin Åge Helanderiin Muitil ja Čeahpi gilvui.
35-jahkásaš dievdu lea dubmehallon guovtti jahkái giddagassii maŋŋá go lea illástan 15-jahkásaš luntta seksuálalaččat ja dasa lassin muosehuhttán nuoraid geat ledje feasttas.
51-jahkásaš dievdu roasmmohuvvui garrasit gaskavateahkeda Kárášjoga Rica Hoteallas maŋŋel go jugistii čáhcebohccisivrra.
6-jahkásaš Lásse ii duostta šat skuvlabusse čuovvut maŋŋel go mannan bearjadaga darvánii skuvlabussii ja gessodii busse maŋis máŋgalogi mehtara.
9-jahkásaš Christer Persen Dørmænen nagoda juo moadde suorpma lihkahallat maŋŋel go giehta mii gaikásii eret lihkuhisvuođas lea gorrojuvvon gitta.
Ainnu heargi Gabba lea láhppon maŋŋel go Bedá vujii herggiin sabehiiguin.
Anders Pentha, Bekka Ánte, šattai filbmanástin maŋŋel go Sámejakki filbma gárvánii `57:s.
Anárlaččas Kai Rantanenas lea badjánan gollefeber maŋŋá go bargoskihpárat leat gávdnan stuorra gollečoalttu Leammi álbmotmeahcis.
Arctic Vilt bohccobiergobuvttadan fitnodat Kárášjogas lea koŋkanan, sullii jagi maŋŋil go biergobuvttadeapmi álggahuvui.
Astrid Guttorm ja Jorun Løkvoll Olmmáivákkis leaba viimmat beassan veaháš vuoiŋggastit maŋŋá Riddu Riđđu doaluid, muhto ii nu guhká.
Badjel 200 jagi maŋŋá go fránskalaččat gohčodedje olmmošvuoigatvuođaid Almmáiolbmuid Vuoigatvuohtan, jotket Ovttastuvvon Nášuvnnat (ON) ja máŋga ráđđehusa geavaheamis sohkabealvealaheaddji giela.
Badjel bealli olbmuin geainna Min Áigi lea háleštan ballet gávppašit Suomas maŋŋel go gussamielahisvuohta duođaštuvvui Suomas.
Badjemánáid beaiveruovttu mánát leat miehtá čavčča čuvvon boazoealáhusa bargguid.
Baikajuhkan, geaidnoguoras ruoktot jođus, veahá gáhtamin maŋŋil go lea ribahan cummástallat veahá geainnage.
Bals Bakeri og konditori Guovdageainnus reastaluvvo maŋŋel geasseluomu.
Bargiidbellodat joatká stivremis Finnmárkku fylkkagieldda maŋŋá go dagai šiehtadusa Ovddadusbellodagain.
Beaivváš Sámi Teáhter soaitá álggahit ođđa áigerehkenastima dáiddalaš dási dáfus; Áigi ovdal ja maŋŋá Nils Utsi.
Bealušteaddji Trygve Staff áigu váidit NRK Sámi Radio Preassa Fágalaš lávdegoddái (PFU:ii) maŋŋá go lea almmuhan 23-jahkásaš áššaskuhtton dievddu nama.
Boazodoallit miehtá máilmmi čájehit odne geas lea máilmmi buoremus suohpangiehta.
Christer (9) lea ain buohcceviesus maŋŋel go su giehta gaikásii eret lihkuhisvuođas.
Civkkanas mánaidgirji ja CD lea viimmat ilbman maŋŋá guhkes áhpehisdili.
DAT fitnodat almmuhii dálve olympiijagilvvuid maŋŋel CDa, mas Áillohaš juoigá Dálveleaikat luođi.
Dan botta go Mari Boine lea lokten sámi leavgga nu ahte oidno miehtá máilmmi, de lea Lene Marlin coggan dan skáhpii.
Dan botta go váhneguovttos Guovdageainnus riŋgedallaba miehtá Kárášjoga ja ohcaba sáhtu bártniguoktái, geat galggašeigga beassat ruoktot, de leaba vieljaguovttos Kárášjotmárkanis buot vejolaš vugiid geahččalan.
Dat mii ealidettiin bázi barggakeahttá, dat šattai dahkkojuvvon easkka maŋŋel jápmima.
Davvin lea dološ áiggiid rájes doaibman ovttasbargu riikkarájáid rastá.
Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ekspeartajoavku háliida sápmelaččaide friddja buohcceviessoválljema riikkarájáid rastá.
Deanu gielda lea dáhtton bissehit Miennagoađi huksema maŋŋil go Meahccebálvalus lea leamaš iskamin ođđa goađi maid Nils Ole Holm lea ceggemin Miennajávrri gáddái.
Duhtátjagi molsašupmi, dán jagi loahpas, lea dagahan stuora oaivebákčasiid dihtorčehpiide miehtá máilmmi.
Duorastaga dinejedje oahppit miehtá Norgga ruđaid arvevuovddi gáhttema dihtii.
Duorastaga čađahuvvon Kárášjoga joatkkaskuvlla ruošša fáddabeaivvi muittut, levvet miehtá Eurohpá.
Dá lea muitalus movt Gutnabađožiin ja su vieljaiguin manai maŋŋil go sin áhčči lei jápmán.
Dá leat dat listtut mat sáhttet dagahit moivvi jus besset sisa Sámediggái maŋŋel válggaid.
Dál lea boahtán várjalanplána mas bivdet várjaluvvot liktadoardnaid miehtá Norgga, go dat leat kulturmuittut.
Dál lea čielgan ahte bisma Børre Knudsen galgá doaibmat proseassafámuheaddjin ovddeš Guovdageainnu suohkanbáhpa, Olav Berg Lyngmo ja ovddeš Gáŋgáviika/Mehámman suohkanbáhpa, Arne Thorsen virgáieretbidjan duopmoáššis mii álgá maŋŋel beassážiid.
Dán geasi, nu movt diibmá nai, lea nuoraide gaskal 16 ja 25 jagi vejolaš geassebarggu oažžut Nuoraid bargu 98 čađa.
Dán vahku miehtá ávvuda Ohcejoga gielda 125 jagi.
Dávjjit ja dávjjit hállo das, ahte dihtormášiinnat eai boađášii doaibmat maŋŋá jahkeduhátmolsuma.
Ealggat leat álgán fierralit meahcásteaddjiid luođaid ovddas miehtá Finnmárkku.
Eurohpá romaniálbmot sáhttá oažžut sierra olleseurohpálaš parlameantta maŋŋel go romaniorganisašuvnnaid jođiheaddjit ja 13 eurohpálaš riikka leat dorjon evttohusa.
Finnmárkku Fylkamánni guolásastanhálddašeaddji Sturla Brørs miehtá ahte sis soaitá unnán máhttu vilges guliid hálddašeamis Deanu čázqdagas, muhto liikká ii loga oaidnit dan váttisvuohtan luossašaddui.
Finnmárkku fylkagielda muittuha skuvllaid miehtá fylkka ahte lea ain áigi ohcat ruđaid kulturdoaimmaide.
GSM-telefovnnat doibmet guovtti jagi siste miehtá Deanuleagi.
Ghana ÇnoaideáhkutÈ leat jagiid čađa sáddejuvvon Gambagai Noaideáhkuid gávpogii.
Giđđa vuorddiha iežas miehtá Sámi, luondu ii vuollán morihit eallimii.
Go 1906:s, go dolvo Gárgovári sieiddi Osloi lei ihána dálki, ja muitaluvvo ahte illá deive dálkki čađa Guovdageainnu márkanbáikái.
Go orui dážas, de gal beasai Ellen Ravna vuodjit áhčis biilla miehtá Sámi.
Golmmas sáddejuvvojedje Hámmárfeastta buohccivissui maŋŋá niibbástallamiid ja doarrumiid Čarajávrris, Guovdageainnu suohkanis duorastaga.
Govva mánáid teáhterbihtás Beaivváža teáhterhoavda maŋŋel "Viellja Fránas - gos don leat dás?
Guhtta vahku maŋŋel go badjel 5000 olbmo dušše World Trade Centeris New Yorkas, leat olbmot álgán ávkkástallat das.
Guoládaga sámit leat manahan luohttámuša Guoládaga sámiid searvái ja danin sii geahččalit álgit bargat ođđa návccaiguin ođđa searvvi čađa, mii ásahuvvui Lujávrris suoidnemánu 11. beaivve.
Guovdageainnu NSR beaŋkka lei guoros miehtá mannan vahkku Sámedikki dievasčpahkkimis.
Guovdageainnu Sámiid Searvi gáibida maŋŋil iežas jahkečoahkkima ahte Finnmárkku fylka oažžu albma sámi nama, ja ahte otnáš sámegielnamma fylkkas sihkkojuvvo.
Guovdageainnu Sámiid Searvi váruha garrasit Sámi Álbmotbellodaga vuostá maŋŋel go Kárášjoga Sámiid Searvi áitá geassádit ovttasbarggus NSR:in boahtte válgga oktavuođas.
Guovdageainnu heargevuodjn searvvi jođiheaddji, Aslak Anders Eira, mielas lea endorii go heargegilvvohallit eai beasa buktit rastá rájiid bohccofuođđariid siskkobealde mátkkošteaddjiid eari, nugo beatnat - ja bussafuođđariid beassá.
Guovdageainnu čakčafestivála šattai ruđalaš noađđin Guovdageainnu fitnodahkii "Alfreds kro" go bázii 60 duhát sturrosaš vuolláibáhcagiin maŋŋil festivála.
Guovdageainnu čakčafestivála šattai ruđalaš noađđin Guovdageainnu fitnodahkii Alfreds kro, go bázii 60-duhát sturrosaš vuollábahcagiin maŋŋil Guovdageainnu čakčafestivála.
Gárrenmirkogeavaheaddjit eai beasa váttisvuođas eret maŋŋel dálkkodeami Finnmárkku klinihkas Kárášjogas.
Iešstivrengáibádus ovddiduvvo álgoálbmogiin miehtá máilmmi, ja dát lea maiddái guovddáš ášši dálá stuimmis Ciahpas oassestáhtas Mexicos.
Ikte álggii vuosttaš diggi Oarje-Finnmárkku dálveguohtumiid alde maŋŋil go dálveguohtumat juhkkojuvvojedje.
Illu čuovvgai Máret Smuk Solbakk čalmmiin maŋŋá gielddastivra čoahkkima Deanus.
Indiánalaš ja eai-indiánalaš guollebivdit Kanada nuortarittus leat garra ja veahkkáválddálaš riiddus maŋŋá go alimusrievtti duopmu mannan mánu attii álgoálbmogii guollebivdovuoigatvuođaid beroškeahttá ráfáiduhttinnjuolggadusain.
Jagi orui guđamánabearaš Kllokoqi Kárášjoga dorvoohcciidsisaváldimis maŋŋel go lei soahti leamaš Kosovos.
Jagiid čađa leat Hollywood filbmaráhkadeaddjit čájehan indiánaid iežaset gáttu mielde.
Jerusalemas muohttá, Bangladeshas galbmojit jámas, oassi USA:s lea julggaštuvvon roassoguovlun garra stoarpmaid maŋŋá ja Norgga Vestlánddas lei mannan sotnabeaivve 12 lieggaceahki.
Jiekŋa lea vuolgán ja golgadandávda duoldá miehtá Deanuleagi.
Johká golgá ruoná čiegus šattolaš báikki čađa ja olle Buolbmátjávrái.
Juoŋasteapmi ođđajagi maŋŋá ii leat šat lobálaš Deanu gielddas.
Kárášjoga Musihkkasearvi lea ruovttoluotta maŋŋel geasseluomu.
Kárášjoga buollinboavda Alf Isaksen miehtá kritihkkii mii boahtá buollinsuodjalusa gánddain.
Kárášjoga leansmánnikántuvra lea dáhtton veahki Kriposis maŋŋel go váruhit njealje dievddu bivdán lobihemiid Šuorpmus.
Kárášjogas eai leat leamaš albma márkanat maŋŋá nuppi máilmmisoađi.
Kárášjogas lea čuožžilan earenoamáš dilli busselihkuhisvuođa maŋŋel.
Leimme hirbmasit illudan boahtit fas lieggariikii, maŋŋá gollon guokte vahku Amerihkás.
Lihkolaš maŋŋel go lei ealgga báhčán, vulggii lávkkas viežžat.
Lobihis boazoáiddit ja boazoáidebázahagat, mat gávdnojit miehtá Kárášjoga, eai leat vel gáikojuvvon.
Logi jagi maŋŋel go Mikkel P. A. Bongo jámii, lea su girji nieguid čilgema birra ilbman.
Logi jagi maŋŋel lihkohisvuođa čohkkát mii Øystein rohkki eatni luhte.
Mannan bearjadaga bártidii nissonolmmoš biillain Iešjohleagis, maŋŋel go juvlaráiganii.
Mannan lávvordaga deaivvadeigga Máze ja Billávuotna vuosttaš čiekčamii maŋŋel luomu.
Mannan sotnabeaivvi álggii kulturvahkku mii bistá boahtte vahku miehtá ja loahpahuvvo fas boahtte sotnabeaivvi.
Maori-álbmot New Zealandas digaštallá ahte galget go doarjut stuorit kommersiealla fállábivddu maŋŋel go Máilmmi fállábivdoráđđi loahpahii čoahkkima mii aitto lea leamaš.
Maŋemus joavkojođiheddjiid čoahkkima maŋŋel orru leame čielggas ahte meastta olles Sámediggi hilgu ráđđehusa Finnmárkolága evttohusa.
Maŋŋel dan garra dálvvii 96/97, ožžo boazodoallit lassi ruhtadoarjaga dan dihte go ealát lei nu heitot.
Maŋŋel go AV-foanda lea mearridan ahte ii galgga addot earenoamáš doarjja etnihkkalaš lagasrádio:idda, leat olu unnitálbmotradio:t Norggas riejáskan.
Maŋŋel go Min Áigi jearahallagođii Kárášjoga gielddas ruovttubuohccidivššu idjabearráigeahču heaittiheami birra mii galggai vuossárgga čađahuvvot, boahtá kontra diehtu gielddas.
Maŋŋel go Suopma ja Ruoŧŧa šattaiga EO miellahttun , de Norgga beale sámi eálahusat masset váikkuhanvejolašvuođaid ja vuoittahallet gilvaleamisfitnodagain mat lea sisklabealde EO.
Maŋŋel go aviissaid deaddilanlogut almmuhuvvo ikte de ii lean go mieđihit, vaikko lea bahča: Min Áigi ii leat šat stuorámus sámegiel aviisa.
Maŋŋel go lei juoigan Gonagasa Harald ja Dronnega Sonja Sámediggevistti rahpamis, de attii Sara Marielle Gaup (17) erenoamáš skeaŋkka Gonagassii.
Maŋŋel go máŋgga geardde lea maŋiduvvon, de lea boahtán áigi go Guovdageainnu mánáidskuvlla álget divodit.
Maŋŋel go sámedigge presideanta Sven Roald Nystø ovdanbuvttii dásseárvoplána evttohusa sámedikke dievasčoahkkimis, válddii ráđđelahttu Isak Mathis O. Hætta sáni.
Maŋŋel goasi 8 jagi njuolggosáddagiin, heaitá dál Guovdageainnu lagasradio (GLR) sáddemis Guovdageainnu suohkanstivrra čoahkkimin.
Maŋŋel maŋemuš Sámedikki válggaid, válljejuvvui Norgga Sámiid Riikkasearvvi ovdaolmmoš Sven Roald Nystø Sámedikki presideantan ja nu šattai gáivuotnalaš Geir Tommy Pedersen NSR:a ovdaolmmožin, go son dalle lei nubbin ovdaolmmožin.
Maŋŋil go Murmánska guvernora bivddii heahtteveahki Norggas čakčamánu álggus, sáddii Kárášjoga gielda seamma vahkku biepmu ja biktasiid iežas ustitvuođagildii Lujávrái.
Maŋŋil go NSR:in 1997 čavčča sámediggeválggas manai fuonebut go ovdal, orru leamen nu ahte njunuš luohttámušolbmot davvi-sámi guovlluin háliidit juoidá dahkat dáinna diliin.
Maŋŋil go njeallje jagi leat hilgon Artic Trail turistaskohterláhtu, de mieđai Unjárgga gielddastivra diktit láhtu maiddái sin gieldda čađa.
Maŋŋá beassážiid boahtá vuosttas nummir Min Áiggis duorastaga cuoŋománu 16. beaivve iige nugo dábálaččat gaskavahku.
Maŋŋá eananduorggástusa ábis Lulli-Nuorta Asias leat lagabuid čuohteduhát olbmo heavvanan go borri bárru časkii gáttiide.
Meavkki báhčinšiljus leat gávdan lossametalaid maŋŋil hárjehallamiid.
Mediain beaggái maŋŋil Iešjávrri oaggungilvvuid, ahte nuorra nieida šaddejuvvui buohccivissui go lei badjelmeari gárihuvvon.
Miehtá dán vahkku lea deaddán "bifil-sensura, diagoniseren ja kameraderija" Sámediggi.
Miehtá máilmmi musihkarat čoahkkanedje gieskat australalaš gávpogis Adelaide, ovdanbuktit sin nu gohčoduvvon World Music, máilbmemusihka.
Miljovnna ságat leat jorran Monaco-prinssa Albert birra, maŋŋel go seaivvuiTromssa girdišilljui gaskavahku.
Muhtun 30 jahkásaš Finnmárkku almmái lea dubmehallon giddagassii 11 mánnui maŋŋá go jagi nuorat mátkkálaš jámii gárrenvuodjima geažil.
Muhtun nisu Mázes lea áššáskuhttime Tideman«s Tobaksfabrik maŋŋel go su isit jámii geahpesborasdávdda geažil.
Máret Smuk Solbakk amadádju báittii dego beaivváš maŋŋá mannan vahku Deanu gielddastivrračoahkkima.
Mázes lea buollán garra nággu maŋŋel go Nils Jørgen Utsi dovddastii Min Áiggi journalistii ahte spábba lei olggobealde geahčesázu ovdal go Bongo nivkalii dan mollii ja Máze njealját divišuvdnii.
Finnmárkoláhka čuohcá garrasit Norgga stuorámus eananeaiggádii Statskog SF:ii, maŋŋil go Stuorradiggi mearrida lága dán giđa.
Nils Ole Holm (68) lea váiban doarrut gielddain buozalmasvuođa čađa.
Njealját bilidemiid maŋŋel gáibidit sihke oahppit, váhnemat ja skuvlla jođiheaddjit ahte Kárášjoga gielda buorida nuoraidbirrasa skuvllas.
Nu čuožžu plákahtain, mat leat heŋgojuvvon miehtá Deanugieldda guovddáš guovlluide nugo buvddaide, báŋkui ja kulturvissui.
Obba máilbmi lea suorganan maŋŋel go leat leamaš vihtanin makkar vašiin terroristtat fallehedje girdiiguin USA.
Odelslága lávdegotti nubbejođiheaddji Kirsten Ingjerd Værdal lohká iežaset bures diehtán ahte sámi árbevierus lea dábálaš ahte nuoramus árbe váhnemiid eanandoalu, muhto sin mielas lei eanemus riekta ahte odelsláhka lea seammalágán miehtá Norgga.
Odne diibmu guđas álgá sámi spábbačiekčanriikajoavku čiekčat iežas gávccat čiekčamiid áiggii čađa.
Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllaid mánát ja nuorat áigot ráhkadit oktasaš filmma báikenamaid birra ja leat álggahan filbmenprošeavtta rájá rastá.
Ollugat leat moaitán dan go eanaš Sámi Grand Prix lávlagat eai guollo šat maŋŋil Sámi Grand Prix:a.
Olmmáivákki vuovddis juoiggadit muhtin Artic Youth Campa nuorat miehtá dán vahku lullisámiluđiid.
Bargiidbellodat stuorámus Sámedikkis Jáhkán mis lea presideanta boahtte válggaid maŋŋel NSR ovttasbargojoavku massášii eanetlogu Sámedikkis jus dál livččii válga.
Per Edvard Johnsen lea suhttan ja hirpmástuvvan, go soames vujii su njeaiga traktuvrrain guovdu iežas šilju, nu ahte dáhpáhusas fatnalahttii juolggi go traktuvrra suoidnegáffal basttii čađa gummegápmaga.
Poršáŋggu spábbačiekčansearvi (PFK) beassá dál čiekčat rátkkačiekčamiid nuppi divišuvdnii Tromssa beale Siellat (Salangen) vuostá, maŋŋá go vuittii Finnmárkku goalmmát divišuvnna.
Ruoná čuovga buollá ain, lohká YLE Sámi Radio hoavda Johanni Nousoniemi (govas) maŋŋá go davviriikkaid TV-hoavddat leat čoahkkinastán šiehtadit Sámi oktasaš TV-ođassáddagiid birra.
Ruošša sáhttá ain vuordit moanaid miljona čearddalaš ruoššaid máhccat ruovttoluotta Ruššii maŋŋá go leat orron moanaid jagiid, várra vel máŋggaid buolvvaid áigge, ovddeš Sovjetlihttu olgoravddas.
Ráđđehus lei maŋŋel Guovdageainnu čoahkkima lohpidan ođđasit deaivvadit sámi organisašuvnnaiguin.
Siidda oahppit leat šaddan gullat ollu fasttes ságaid sin birra márkanis maŋŋel go serve ođđa oahppofáládahkii.
Son šattai oalle dovddusin aiddo maŋŋá riegádeami jo.
Stein Østmo ja John Arne Johnsen leaba čeahpes Várjjat Skávllit geat rámskkuiga "Muitil ja Čeahpi" beallefinálai, maŋŋel go birgiiba Guovdageain` joavkku Jievdeža vieljašguoktáin John Einar ja Ole Mathis Eirain.
Steinar Pedersen jáhkká Sámi ealáhusráđi dáidit leat boastut juohkán ruđa lotnolasealáhusbargiide maŋŋá go Sámediggi rievdadii njuolggadusaid 1996:s.
Sullii 130 čuoigi čuige molsašuddi dálkkiid čađa.
Suoma Sámiráđi juogus guđii suhtus vahkuloahpa ráđđečoahkkima, maŋŋá go čoahkkin bijai sin eret ja dohkkehii Suoma Sámiid Guovddášsearvvi Suoma sámiid ovddasteaddjin.
SÁB Fylkkadikke evttohas Janoš Trosten váldá oktavuođa Stuoradiggepresideanttain maŋŋel go Ovddádusbellodat áittii sámegiela jávkadit skuvllas.
Sámedikki diehtojuohkinkámpanja maŋŋel stuorui jienastuslohku 236 olbmuin.
Sámedikki ovddeš presideanta Ole Henrik Maggga lea leamaš Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) miellahttun juo nuorravuođa rajes, ja lea čuvvon NSR:a vaikke makkár roasuid čađa.
Sámedikki sárdnestuollu sparihii go bearráigeahččanlávdegotti jođiheaddji Jørn Are Gaski čorbmadii sárdnestullui maŋŋá go Sámediggeráđđi láittii su bargovuogi.
Sámi "Idol" dahje Lola 03 ohcá nuorra idolaid miehtá Sámi.
Sámi kulturráđđi lea juolludan 22-duhát ruvnnu doarjaga leansmán-Hegge (Aage Peder Lund Hegge) árbboláččaide vurket boares govaid maid lensmánni lea váldán miehtá sámeguovlluid 1902 rájes.
Unjárggalaččat ledje nu gievrrat vuortnuhit, ahte UNTAK revyjoavku loahpas šattai vuollánit dahkat "come back" maŋŋel máŋga jagi bottu.
Vihtta jagi lea dovddus Romssa-joavku Turdus Musicus čuojahan miehtá Norgga.
Vilda olmmái gii anii čáhppes náhkegeavlla, jámii nuorran, muhto šattai beakkánin maŋŋil iežas jápmima.
Vuosttaš geardde muitala son almmolašvuhtii mo lea vásihan áiggi maŋŋel stuora politiijaákšuvnna su bivdojoavkku vuostá.
Vuosttaš jurdda maŋŋá go Ruvdnaprinsapárra jearai su lávlut girkus leai ahte dál beassá luođi rohttehit gonagaslaš vihaheames.
  Mii boahtit čorget muohttaga dallánaga, lohpidii Helge Nystad Kárášjoga gielddas, maŋŋá go Min Áigi muitalii Eriksena buollinsihkarvuođas.
  Čuozai garrasit dovdduide go gullen ahte mun oaččon dán jagqš kulturbálkkašumi Kárášjoga gielddas, logai njuorrasan Erkke Niillas Hánsa, Hans Skoglund (69) maŋŋá bálkkašumi.
Ásllat lea váldán dutkamušas álggahusáigin jagi 1731, dasgo dan rájes leat čielga girkogirjjit Anáris ja dan maŋŋá earáge gielddain.
1970-jagit čájehedje midjiide ahte ođđa višuvnnat riegádit buoremusat garra nákkuid čađa.
Dál ferten luoikat áhččái iežan stákku vai songe goddá luosa, illuda Anniken Balto (7) maŋŋá go rohttestii kilosaš ditti gáddái.
Eiseválddit fertejit láhčit vejolašvuođa ásahit beaivválaš miehtá sámi aviissaid.
Mus lea buorre jáhkku ahte Finnmárkoláhka evttohus rievdaduvvo nu ahte dat deavdá álbmotrievttálaš gáibádusaid, lohká sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø maŋŋá dán vahku historjjálaš čoahkkima Stuorradikki justislávdegottin.
Oljorevrret maid ruoššat plánejit ásahit Guoládatnjárgga čađa, sáhttet bilidit dehálaš boazoguohtoneatnamiid, oaivvildit Ruošša ja Norgga luonddugáhttensearvvit.
Buollaša ja borgga čađa lean soames háve ollen mannat!
Dieđán ahte ii leat vejolaš dalá maŋŋel oahpu máhccat ruoktot Levdnjii, muhto lean ráhkkaneame boahtteáiggis boahtit ruovttoluotta ásahit iežan fitnodaga, lohká nuorra arkiteaktastudeanta Dan Ragnar Thorstensen (25).
Dá lea jallamus árvalus mii lea boahtán, lohká suohkan- ja meahcástanstivrralahttu Heika Skum, maŋŋel Guovdageainnu meahcástanstivrra čoahkkima, gos bođii evttohus ahte Birasgáhttenkántuvra galgá heaittihuvvot.
Dá lea njulgesdaga rievideapmi, muhto go suvvet min ná bargat, de mii leat giitevaččat go oaččuimet ovtta čuoggá, logai Nordlys«a moallabáhčči, Øivind Paulen, maŋŋel čiekčamiid Niitoguolbanis lávvordaga.
Girjjálašvuođa fámut ellet álohii ealli servodagas, ja in leat gullan ahte mahkáš sámi servodat lea jápmán, lohká sámi girječálli Magnar Mikkelsen, maŋŋá go kritihkkár Nøste Kendzior jámihii sámi girjjálašvuođa mannan vahkus.
Gudni galgá addot vuosttažettiin buot min giellajoavkku diehtojuhkkiide ja bargiide go leat čohkken báikenamaid ja giellatearpmaid guovllus, lohká ilolaš giellajoavkku sátnedoalvu Asbjørg Skåden, maŋŋá go giellajoavku Skániin oaččui Sámedikki giellamovttiidahttin bálkkašumi.
Lean oahppan hirbmat ollu máid válddán mielde BrŸsselii, cealká EO ambassadevra John Maddison, maŋŋel go lea galledan Guovdageainnu beassážiid.
Lunttat doaimmaiga nu máilmmi bures, lohká movttegis bagadalli Nils Utsi maŋŋel "Lummaid dievva geađggit" vuosttaščájálmasa bearjadaga.
Maŋŋel go Utsi Gaup biehttalii váldit vuostá ruovttoluotta sáddejuvvon páhká, rievdadeimmet mii dušše sámegielnama dárogillii nu ahte šattai Tromsdalen, lohká Guovdageainnu boastakántuvrra nubbinjođiheaddji, Boasta-Issát, Isak N. Hætta.
Mii dárbbašit bargosajiid, nuoraid geain lea oahppu ja mii fertet oažžut nuoraimet ruovttoluotta maŋŋel go leat oahpu váldán, lohká Inger Maret Eira.
Mii leat nu movttegat go guvttiin čájálmasain sáhttit vuolgit johtit miehtá sámi, lohká duhtavaš Beaivváš teáhtera hoavda Harriet Nordlund.
Mii leat vuosttaš luohkká Sámi Joatkkaskuvllas Kárášjogas, geat leat golmma jagis váldán veahkkedivššároahpu, muitalit duhtavaš oahppit, geat eksámeniid maŋŋá leat oahppan veahkkedivššárat.
Mun lean deike boahtán veahki čurvet dis, go min guohtoneatnamiid čađa leat ruovdemáđiija ráhkadeamen.
Mánát leat máilmmi buoremus geahččit, lohká movttegis Beaivváža teáhterhoavda Harrieth Nordlund maŋŋel vuosttaščájálmasa mánáidbihtás "Viellja Fránas - gos don leat dás?
Virgealbmát morihedje njealje mánu maŋŋá smiehttat beallemiljon seastimiid, álkimus lei evttohit Sávvona skuvlla heaittiheami, eaige leat viššan váldit čielgasa, man olu duođaid oppa boahtage seastu vai bohtetgo skuvla heaittiheamis baicce lassegolut, árvala Samuel Paltto.
Váilevaš mihttomearit ja strategiija ovddasguvlui váilu otná sámi skearrofitnodagain, beaškala Sančuari čuojaheaddji Heaika Hætta, maŋŋá iežaset ođđa CD ilmmuhan preassakonferánssas lávvardaga Guovdageainnus.
Gal mii oaidnalit maŋŋel beassážiid!
Interreg IIIA Nord lea ovttasbargoprográmma riikkarájiid rastá Davvikalohtas ja Barentsguovllus.
Vai eai šatta dušše moattes geat ožžot visot lobiid biebmat luosaid, ferte okta gáibádus leahkit ahte dat rusttegat leat miehtá sámi mearra guovlluid.
Goalmmát ija, maŋŋel go gávpeolbmá eamit lei jápmán, johtti olmmái doalvu su áitái ja stelle su seaidne gurrii čuožžut, stuora ákšu vel gieđas.
Maŋŋel go guokte čiekčama leat čiekčan, de lea Máze dál nubbin 4. divišuvnnas, muhto ii Ásllat Ánte loga dán birra nu bearehaga gal jurddašit.
Seamma leansmánnikántuvrras ledje olbmot Gáivuonas miehtá vahkkoloahpa, ja doppe gal lei buot hui ráfálaš, vaikko hirbmat olu olbmot ledje čoahkkanan.
"Bellodagat fertejit olu buoret ráhkkanit nominašuvnnaide, iige maŋŋel huikit ahte nissonolbmot eai vuolgán listtu bajimužžan" ¶
"Dat mii dál lea dáhpáhuvvan Gáivuonas maiddái čuohcá miehtá Sápmái.
"Gosa leat šaddan sii geat Beaivváža nu duostilit álggahedje dalle maŋŋel Álttá ášši?
"Lea miellegiddevaš gullat ahte Sámi universitehta ii dárbbat leat sierra gárdin ovtta báikkis Sámis, muhto ásahus mii organisere sámi universitehta oahpu miehtá Sámi.
"Mii leat vigiheamit, muhto politiijat leat lebben min bahádahkkin miehtá Norgga.
"Sávan dutnje lihku maŋŋel dan garra doarruma gumppiid ja dáččahorttiid vuostá.
20 jagi maŋŋel vuosttaš jurdaga leat sámit ožžon TV-ođđasiid.
ILO-konvenšuvdna sihkarastá sápmelaččaid vuodjinlobi ¶
Stáhta miehtá geahpedit gáibádusaid ¶
Faust čájálmasas beasat čuovvut olbmo mátkki eallima čađa.
Birgejit dološ eallinvugiin miehtá geasi ¶
Measta guokte jagi maŋŋel reastaluvvama lea dál fas olles doaibma Reinprodukteris ¶
Dán govas lea Beaivvašgiette Duottarstohpu ja lea govvejuvvon aŋkke maŋŋá go kapealla ráhkaduvvui.
Gáibidedje guossegirjjis namaid maŋŋel Sámiráđi čoahkkima Mázes ¶
Jánoš joatká NSR jođiheaddji Jánoš Trosten mearridii ovdal dan čavčča ahte son ii áiggo joatkit jođiheaddjin maŋŋel boahtte riikkačoahkkima.
Rájá rastá sámemánáidgárdái – eiseválddit hehttejit johttima ¶
Áigot sáddet artisttaid miehtá máilmmi ¶
Ankarede meassut: Báiki gos olles sápmi čoahkkana Johan Ailo Kalstad Ankarede nammasaš báikái čoagganit juohke jagi sápmelaččat miehtá Sámi messostallamiidda.
Dat dahkku maŋŋel jápmima ¶
Dološ sámi muitalus Ivggus: Báhppa gii manai nuppi máilbmái Dá lea muitalus báhpa birra gii manai nuppi máilbmái danin go ii jáhkkán ahte olbmuin lea eallin maŋŋel jápmima.
Lossa čakčajohtin sullos gáddái: Vuojahit bohccuid guokte nuori rastá ¶
Dál leat ožžon duođaštuvvot ahte mii eat gielis, go čuoččuhit ahte boraspiret goddet ollu bohccuid min guovlluin, lohká Rasmus Nils Samuelsen Anti, Vestre-Namdalen boazoorohagas.
Nuppástuhttinprográmma Ii Sámediggái -Jus Sámediggi galgá váldit badjelasas nuppástuhttinprográmma maŋŋel -98, bidjá sámediggi iežas suohkaniid dássái.
- Mis juigiid gaskas ii dáidde šaddat garrasit gilvu, muhto jáhkán šaddat vel ain eambbo gelddolažžan gehččiide, dadjá Kárášjoga juoigi mii lea johtán miehtá máilmmi earret eará Áilluhaččain.
- Vuosttas guovtti jagi áigge Oului fárrema maŋŋá orui, ahte Ohcejohka boahtá leat gal álo mu ruoktu, muhto várra in fárre ruovttoluotta dohko.
Dien váttisvuođa lohká Inger Haldis dovdat miehtá servodaga.
Guhppen ii leat dušše sámi dálkkodanvuohki, muhto dat lea geavahuvvon miehtá Eurohpa ja Asia.
Muhto maŋŋil go sátnejođiheaddjiguovttos Ingrid Smuk Rolstad ja Kjell Sæther garrasit moittiiga dán, de birasgáhttendepartemeanta gohčui hábmet evttohusa mo soai hálidivččiiga stivret čázádaga.
Scooterfabrihkat leat fuomášan ovtta nuppi ártegis ráhkkanusa áiggiid čađa.
Utsi lohká su eallin lea šaddan riggábun maŋŋil go álggii karaoke lávlut.
Dán jagi lea dát lágideapmi vahku maŋŋel go dan maid láve, namalassii suoidnemánu 11. beaivvi, muitala lágideaddji ja jođiheaddji Sirbmá IL:s Monica Balto.
Dat maid nuorat ohcalit, lea dat dovdu maid ožžot lihkadusaid čađa, devdot energiijain ja dansut ija miehta rumboritmmaide geasuheaddji etnomusihkkii, lohka Ailo.
Šibiteiseválddit ledje suokkardallamiin gárddi dohkálašvuođa go galget ealli bohccuid fievrridit gárdde čađa.
Skiippagurra buhtistii namastis.
Vihtta jagi áigi maŋŋel vearrámus fuorragávppašeami, de ceggedje Skiippagura ássit sierra festivála mii galgá buhtistit báikki nama.
-Maŋŋel go lei juhkan iežas bihkkagárremin mearridii prinseassa joatkit mátkkis.
-Mii diehtit man váttis sámiáššiid lea ovddidit Suoma ja Ruoŧa bealde ja dan dihte ii galgga leat Norgga sámedikkis dárbu ballat ahte Sámi Parlamentáralaš Ráđđi vuođđuduvvo nu fáhkestaga, vástidii NRS sámediggeáirras Ole Henrik Magga sátnevuorustis, maŋŋel go Bargiidbellodat (Bb) ja Guovddášbellodat (Gb) gáibidedje digáštallat ráđi vuođđudeami dán čoahkkimis.
-Mii leat álgán humadit movt galgat rievdadit ja buoridit radio maŋŋel geasseluomu, muhto eai leat vuos konkrehta plánat, muitala GLR redaktora Nils Martin Kristensen ja joatká: -Okta vejolašvuohta lea ahte GLR šaddá oasussearvin.
2002 čavčča álggahii Norga ja Suopma sierra rájáidrastá ovttasbarggu.
22 000 nuora miehtá riikka leat gilvvohallan fylkkadeaivvademiin beassat riikkadeaivvadeapmái.
240 virggálaš ovddasteaddji miehtá máilmmi ja čuđiid mielde eará guossit leat dán vahku čoahkkanan Anárii nuppi máilmmi boazoálbmogiid (WRHC) kongressii.
77-jahkásaš kárášjohkalaš Hans Guttorm lea leamaš sámepolithkkar dakka nuppi máilmmi soađi maŋŋil.
80 000 smávvadálolačča, main 70 proseantta leat kichwaindiánat, ecuadoralaš guovlluin Napos ja Orellanas sáhttet dál illudit maŋŋel go ON organisašuvdna ohppui, diehtagii ja kultuvrii (UNESCO) lea mearridan ahte 9,3 miljovnna mihtu galget šaddat párkaguovlun.
Geassemánu loahpageahčen čoagganit miehtá máilmmi nuorra boazodoallit Anárii konferansii maid leat gohčodan Young Reindeer Herders Conference-Nuorra boazodolliid konfereansa.
Albmá ohcce ija miehtá beatnagiiguin.
Amnesty International sivahallá eiseválddiid miehtá riikka ovttaskas olbmuid leat illastan.
Maŋŋel beassážiid finade ovtta eahkeda suola dahje suollagat guovtti viesus suoladeamen ruđaid olbmuid ruhtaburssain.
Beaivváš Sámi Teáhter hoavda Alex Scherpf leat maŋŋá stáhtabušeahta ruhtajuolludemiid sihke eddon ja vuollánan.
Beaivváš Sámiteáhter lea johtimin miehtá davviguovlluid ođđa bihtáinis.
Beaivváš ii vel nágat olus ligget, muhto dan suotnjarat mieđuštit miehtá Sámi olbmuid geasi guvlui.
Berg váldá doaimma badjelasas maŋŋá go Åse Niemi, Drammenis geassáda.
Birrasii ja maŋŋá Áltáášši válde eiseválddit álgoálmogiid - ja dalle maid norgga sámiid - duođalaččat.
Boarráset maorit oidne miehtá 1970 jagiin ahte maorigiella lei jávkamin.
Boazodoallu lea áiggiid čađa massán stuora guohtuneatnamiid.
Borribáru roassu lea suorggahan olbmuid miehtá máilmmi.
Buot bivdit fertejit ovdal go vulget bivdui oastit bivdodivvada mii doaibmá miehtá Norgga.
Bálvvoslatnja/Room of Worship 1998 Eallin/Live 1996 Radiant Warmth (dušše USA:s) Leahkastin/Unfilding 1994 Goaskinviellja 1993 Gula Gula 1989 Jaskatvuođa maŋŋá ¶
Bárdni orui dan ávdin sullos guhkes áiggi; son váccii miehtá sullo, go de gávdná báikki gosa lea golli ja silba čihkojuvvon.
Chum sámi kulturguovddáš Lujávrris soaitá giddejuvvot dušše njeallje mánu maŋŋá go geasset rahppui stuorra ávuin.
Geaidnogeavaheaddjit miehtá Sámi fertejit doallat čalmmiid rabas, juos eai áiggo rasmmohuhttit bohccuid mat rasttildit geainnuid.
Ung Jobb lea geassebarguprošeakta maid Deanu gielda ja ollu gielddat miehtá Norgga čađahit jahkkásaččat.
Dan dagai Nystø sámediggeráđđi dieđáhusa olis veahá maŋŋil go áirras Isak Mathis O. Hætta fas lei bidjan oalle stuimmiid johtui Sámedikkis.
Dan lohká Guovdageainnu suohkanstivraáirras Heaika Skum maŋŋel go Guovdageainnu meahcástanstivra mearridii heaittihit Birasgáhttenkántuvrra.
Dan maŋŋá go Ilmar máhcai Supmii Kyprosis, gos lei ON ráfidorvvastansoalddáhin, son fertii smiehttat maid bargagoađažii.
Dan maŋŋá go Sipevä, mu buoremus heasta, jámii moadde jagi dás ovdal čoallečuolbmadeapmai, lea mu gánddat ge heaitán vuodjimis gilvvu heasttaiguin.
Dan maŋŋá áššáskuhtton dievdu muitalii iežas gullan hávllaid šuviheamen oaivvi meattá, ja logai iežas suorganan ja gáddán jápmit.
Dan muitaleaba sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta ja johttisápmelaččaid searvvi nubbejođiheaddji Inger Marie Gaup Eira dakka maŋŋil gaskavahku čoahkkima, mas leigga beassan stáhtaráđđái čilget oainnuid Oarje-Finnmárkku boazologu heiveheami hárrái.
Dat čielggai maŋŋel go ovddeš suohkanbáhpa guovttos Lyngmo ja Thorsen čoahkkimasttiiga bismmain Børre Knudseniin.
Dattege, 10 minuvtta maŋŋá lean viežžamin Ovllá.
Davvi-Hålogalándda bisma, Ola Steinholt, lea ožžon iežas oainnu čađa mii guoská Guovdageainnu suohkanbáhpa Olav Berg Lyngmo ja Gángaviika báhpa Arne Thorsen eretbidjamii.
De lei muhtin heajain, go okta olmmái hálidii moadde sáni dadjat náittusbárrii maŋŋil go ledje boradan.
Deaivilis sániiguin válddii Edel sátnevuoru maŋŋel go filmma sisdoalu leimmet beassan oaidnit.
Deaivvan Asbjørg Skåden maŋŋel go sihke Risten Márjá Inga, Lars Andreassen, Ulla Pirttajärvi ja Transjoik leat liggen 57-jahkásaš Asbjørga ja earáid dánsunjulggiid.
Dievddut: Álgočiekčamat: Gironvári lunttat-Lákkonjárga 1-5 Komsa- Sarek1 6-0 Sohppar-Nilut 1-1 (2-1 maŋŋel ráŋggáštusčiekčama) Unna Čeroš-Stuorajulev 2-0 ¶
Diimmu maŋŋel go leimme Ásllat-vilbeliin humadan telefuvnnas, de boahtá vilba.
Duhátjagimolsašumi leat stuora ávvudeamit miehtá Norgga, ja oallugat leat juo ráhkkanišgoahtán daidda doaluide.
Dutkit Trinidadas ja Tobagos ovttas dutkanguovddážiiguin miehtá máilmmi leat ovddidan aidsvaksiinna olbmuid várás.
Dákko livčče galgan Guovdageainnu NSR sámediggeáirras Ole Henrik Magga čuovvut mannan vahkkus Sámedikki dievasčoahkkima, muhto stuollu lei guorosin miehtá vahkku.
Dáljuo viđalohkái haská, direktevrra dadjá; illá astá, ii áiggošii otná agi rastá.
Dán diggeášši máilmmi nubbin stuorámus oljogávpesearvvi vuostá vákšot oljosearvvit ja álgoálbmogat miehtá máilmmi.
Dán dálvve leat guokte máná harcen iežaska maŋŋá go soai leaba geahččan videofilmmaid.
Dán leat doaktárat Seattle gávpogis USA:s, geat barget ohcat čielgeađaaddi Kenii, gávnnahan maŋŋel stuora iskamiid.
Dán muitala Kárášjoga SáB jođiheaddji Brita Kåven maŋŋel go stivra doalai čoahkkima gaskavahkku eahkeda.
Dán mánu miehtá lea Lars J:son Nuttis čájálmas Sámi Dáiddaguovddážis, Kárášjogas.
Dát bođii ovdan maŋŋá go ođđa sámi vuoigatvuođalávdegoddi doalai vuosttaš čoahkkima Budeajjus álggu geahčen dán vahku.
Dávjá leat joavkočoahkkimat maiddái maŋŋel go dievasčoahkkin nohká.
Eallin lea máŋggaláhkái earáhuvvan Áillohaččas maŋŋá biilalihkohisvuođa vihtta jagi dassái, gos masá heakkas massá.
Eamiálbmogat unna sullostáhtažiin leat massime eatnamiid dan dihte go čáhci loktana, ja eamiálbmogat miehtá máilmmi sáhttet massit eatnamiid ja eallinláibbi jus industriijariikkat ožžot nu movt háliidit ja besset gilvit máŋga duhát hektara muoraid mat galget doaibmat ihána stuora karbonsvámpan.
Earet iežas siskkimuččas, de lea Sirpmá nisu viežžan inspirašuvnna miehtá máilmmi ja girjás vásáhusain.
Eatnašat leat eamiálbmogat ja ássan guovllus buolvvaid čađa.
Eira vuige gal ahte sus lea miella fárret ruovttoluotta iežas ruovttu suohkanii Guovdageidnui, maŋŋá go lea loahpahan stáhtačállidoaimmaid.
Ekspeartajoavku mii bargá Davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain lea evttohan ahte sápmelaččat galget beassat válljet dearvvašvuođadivššu riikkarájáid rastá.
Flaata, guhte lea mielde ráhkadeame Barents Spektakela, lea oahpis eatnasiidda Girkonjárggas maŋŋel go lea máŋgii fitnan čuojaheame.
Bargiidbellodat stuorámus Sámedikkis Jáhkán mis leat presideantta boahtte válggaid maŋŋel.
25 jagi maŋŋel lea nealgudeaddji ruovttoluotta Stuoradikki olggobeal Sámi álbmotbeaivvi.
Guovdageainnu nuoraidskuvllas lea vuot bieguheapmi 10 mánu maŋŋá go inuihttalunta givssiduvvui garrasit skuvllas.
Sotnabeaivve oaččui Guovdageainnu leanmánnekántuvra dieđu ahte Suomaeallu lea boahtán rastá rájáid Spalloeaivvi bokte.
Gaskal 15 ja 25 miljovnna ruvnnu heahteveahkkin boazodoallui soaitá šaddat boađus go Ráđđehus maŋŋel ođđajagi áigu ráhkadit erenoamáš stuoradiggeproposišuvnna boazudoalu dili birra.
Gielddaministtar Sylvia Brustad, eanadoalloministtar Bjarne Håkon Hansen, ja birasgáhttenministtar Siri Bjerke ihte ge Guovdageidnui badjelaš beannot diimmu maŋŋá go lei almmuhuvvon.
Giellalávguma oassálastit ledje miehtá Norggas eret.
Gieskat leat muhtin vánhemat Njuorggámis Suoma bealde ohcan vuodjinlobi skohteriin doalvut mánáideaset mánáidgárdái rastá deanu Fanasgieddái Norgga beallái.
Girjji loahpas son muitala maŋŋel biilalihkuhisvuođa guovvamánu 1996:s, mii billistii su muittu.
Go Sančuari moaitigoahtá sámi skearrofitnodagaid maŋŋel go ieža leat aiddo almmuhan CD, de lea áigi geahčadišgoahtit dan vuođu.
Gonagas galgá leat buohcciviesus guokte-golbma vahku maŋŋel čuohpadeami.
Govas oaidnit Jávo-Erkke - Ole Erik JakobsenTapio (1867-1935) ja Olli Koskamo (1850-1931), gii lea fergemin Jávo-Erkke heasttainis Deanu rastá Sieiddá bokte 1899.
Guovdageaidnu oaččui ovtta čuoggá maŋŋel go čievččai dássálaga Vuollevuvddiin gaskavahku Guovdageainnus.
Guovdageaidnulaš Jo Magne Hætta deaivvai dovddus Ane Dahl Torp maŋŋel tv-showa.
Guovdageainnu lagasradio (GLR) lea fas sáddegoahtán maŋŋel geasi.
Guovdageidnui eai láven boahtit áviissat rámburhilduide ovdal maŋŋel gaskabeaivve.
Guovddášbellodat Kárášjogas lea vuostá Bargiidbellodaga čohkkenpolitihka, maŋŋá go Bargiidbellodaga sátnejođiheadji Kjell Sæther Finnmárkku ođđasiin geassemánus 19. beaivvi dajai ahte lea buorre go badjel 80% olbmuin orrot márkanis.
Gusat vuojadjit rastá joga Kárášjoga girkobáikkis.
Khatami geahččaleamit máizadit politihkalaš temperatuvrra maŋŋá jiekŋaáiggi mii lea bistán logijagiid, boahtá seamma áigge go arab riikkat leat sávvan lieggaset ovttasbarggu Iranain.
Iešdovdu badjánii maŋŋá go dusten dovddahit olbmuide iežan sámi duogáža.
Ikte maŋŋel go Min Áigi deaddiluvvoi, mearreduvvoii Finnmárkku fylkkagieldda bušeahta.
In hálidivčče jáhkkit ahte Sámi stuorámus aviissas leat doaimmaheaddjit nu birolaččat, ahte mielaeavttus gilvet bostaságaid ja giellásiid aviissa čađa.
In riekta ipmir manne galggašin ihttin gillet lihkkat ođđa beaivái maŋŋel go gulan movt min girjjálašvuođa dilli lea.
Jagi maŋŋel, 1975:as, dáhpáhuvai fas seamma.
Jearaldat masa buohkat halidit vástádusa lea olu diet čuovgageavaheapmi máksá suohkanii ja vearromáksiide, ja manne leat diet buollán geasi miehtá.
Johanne Gaup (Gb): Áiggon jearrat čuovvovaš gažaldaga eanadoalloministaris: Maŋŋá go Norga ratifiserii (dohkkehii) ILO-konvenšuvnna nr. 169 ásahuvvui Statskog SF, ja stáhtaeatnamat Finnmárkkus luohpaduvvojedje Statskog SF:i.
Johanne Gaupas lea čielga diehtu maŋŋel SáB-geassádan áigemeari, máid bellodat lei bidján mánnodahkii.
Johkamohkkilaš Laila Spiik johtá miehtá máilmmi ja oahpaha olbmuide dološ sámi málestanárbevieruid.
John Øvregård ja Alf Henry Nystad leaba guovttes geat oaččuiga barggu "Nuorra Bargu" prošeavtta čađa.
Juohke čoahkkimis dadjo juoga mii bisána muitui maŋŋel čoahkkima.
Juovlaruohta juovlabuolaš meahcceviesu beaškkuhii Soahkemuorradollasuovva miehtá vuovddi hájistii Doppe rukses hirsaskajas boares bárdni dolastii Geahčai hállo oivviid dollii.
Jánoš Trosten dadjá ahte eará válgabiriid NSR-listtut berrejit dál váldit oahpu movt galgá politihkket vai jienaid ožžot, ja addá oanehaš lekšuvnna bellodatustibiidda miehtá Norgga riikka.
Jávo joatká jođiheaddjin maŋŋil Kárášjoga sámepolitihka ÇGrand Old ManÈ Hans Guttorm, gii lea jagi leamaš KSS ovdaolmmožin.
Kati-Claudia Fofonoff divttaid lea čađa báidnán su ruovttuguovllu luondu, olbmot ja kultuvra.
Konsearta maid Áillohaš lea lágidan ođđajagimánus Ruoŧa radio ovddas, lea dássážii vuvdojuvvon 22 riikka radiostašuvnnaide miehtá máilmmi.
Kárášjoga gielda lea mearridan geat galget bargat jođihanvirggiin gielddas maŋŋel nuppástuhttima.
Leasmánne doallá johtolatvávššuid miehtá dán vahku, muitala Kárášjoga leansmánnebálvá Vidar Åsvang.
Kárášjoga leansmánnibálvá Tor Arild Strømeng lohká iežaset dál iskagoahtán leago mihkkege lobihemiid geavvan go soames 51-jahkásaš dievdu garrasit roasmmohuvái Kárájoga Rica Hoteallas maŋŋel go jugistii čáhčebohccisivrra.
Lagabui golbma jagi leat mii eallán issoras muittuiguin maŋŋá go terroristtat fallehedje World Trade Centera New Yorkkas.
Lea go árra dulvi, dáide muhtumat jearrat geat vudje Badje-Máze čađa duvle.
Lea lávvardat ja beaivvi maŋŋel Marry vuosttaščájáhusa Arctic Galleriijas.
Lean šiehttan sámi stáhtačálli Eirain ovttaáigge deaivat Kárášjogas hoteallas, maŋŋá go son lea leamaš Sámedikki dievasčoahkkimis.
Leat stuora hástalusat Norgga ekonomiijas, earenoamážit go Guovddášráđđehus lea šaddan čorget ovddit ráđđehusa váilevaš bušeahttastivrema maŋŋá.
Lei okta dánskalaš, ruoŧŧalaš ja norgalaš geat ledje veahtán, ahte ii oktage sis sáhte vázzit rastá ovtta šaldi mas leat nálut, nu ahte eai daja au, au.
Lásse áhčči Jan Ole Balto lea hirbmosit suorganan maŋŋel issoras dáhpáhusa bearjadaga.
Guoládaga Sámiid Searvvi ovdaolmmoš Nina Afanasjeva dieđiha 20 sámenuora lihkostuvvan beassat universitehtaide miehtá Ruošša.
Maiddái dán jagi leat mánáidskuvla oahppit Guovdageainnus bieđganan miehtá márkana.
Makkár oaidnu lea Meløy:as ja eará boazodoalloáirásiin go álo galgá boazosápmelaš gullat ahte dál ferte juogo heaitit bohccuiguin dahje álgit juo goaridit nu ahte šaddá álgit gearjidit veahki earáid čađa vai birge.
Makkár sadji lei sámi áššiin Stuorradikkis ja guovddášhálddahusas maŋŋil soađi?
Mannan vahku dieđihuvvojedje unnán luosat gilvui miehtá Deanu čázádagas.
Masá miehtá geasi ledje stuorámus luosat goddon Iešjogas.
Maŋemus máilmmisoađi maŋŋel álggii Davvi-Tromssa ja Finnmárkku ođđasis huksen, ja dalle huksejuvvojedje ollu ovttasullasaš ássanviesut.
Maŋŋel Ragnhild Nystad sátnevuoru, válde maiddái earát sátnevuoru, earret eará Isak Mathis O. Hætta.
Maŋŋel girku doalai bisma Ola Steinholt sártni iežas guossástallamis Guovdageainnus mii bisttii guhta beaivvi.
Maŋŋel go Bargiidbellodaga riikkačoahkkin aittobáliid garvvii namuhit ILO-konvenšuvnna nr. 169, eamiálbmotkonvenšuvnna, ovttastuvvama, norgga lágas, bellodaga sámepolitihkalaš julggaštusas, de leat boahtán muhtin reakšuvnna maid áššálašvuođa dihte ii sáhte diktit vástitkeahttá.
Maŋŋel go Lill-Tove isit almmolaččat muitalii iežas dávdda birra, de olbmot váldigohte oktavuođa sudnuin.
Maŋŋel go NSR Sámediggeáirras Janoš Trosten sárdnestuolus doarjjui Bargiidbellodaga sáddet ođđa Finnmárkkolága rappoortta ILO:ii, de orro eanetlohku guorraseame dásá.
Maŋŋel go NSR njiejai 1997 čavčča sámedikkeválggas, orrot njunuš luohttámušolbmot álgán beroštit davvi-sámi guovlluid dilálašvuođa birra.
Maŋŋel go Sančuari diibmá attii olggos iežaset varraseamos CDa - Stállangazza, de lea joavku dán moatti mánus juo gártan oalle dovddusin miehtá Sámi.
Maŋŋel go Sosiála ja dearvvašvuođa departemeanta lea cealkán ahte dearvvašvuođa ja sosiála bálvalusat sámiide eai doaimma doarvái bures, lea RiTø bargagoahtán dili buoridit.
Maŋŋel go Sámediggi válddii badjelasas sámi mánáidgárddiid doarjjaortnega hálddašeami, de leat sámi sierradoarjjaohcamušat olu lassánan.
Maŋŋel go Teen Áigi finai Sámi Radios, de lea ášši rievdan.
Maŋŋel go mediain lea beaggán ahte Sámi Cup«as lei ollu jugešvuohta, lea okta Sámi Cup sponsoriin gáibidan ruđaidis ruovttoluotta.
Maŋŋel go mii guorhallagođiimet boazodoalu skábmamánus, leat muhtumat oaivvildan ahte mii ÇfallehitÈ boazodoalu.
Maŋŋel go ohcanáigemearri manai olggos leat vihtta olbmo ohcan ráđđeolmmáivirgái Guovdageainnu suohkanis.
Maŋŋel go politiguovllulávdegotti árvalusa leat gieđahallan, sáhttet šaddat rievdadeamit Finnmárkku sundiámmátstruktuvrras.
Maŋŋel go sihke sátnejođiheaddji Asgeir Almås ja dálá rektor sámeskuvllas Sølvi Andersen leigga ságastan, ožžo olbmot oaidnit buori ávvučájálmasa - boađus ovttasbarggus gaskal lullisámiteáhtera bagadalli Ada Einmo JŸrgensen bokte, musihkkáriid Frode Fjellheim ja Tor Haugerud ja sámeskuvlla ohppiid.
Maŋŋel go sámedigge presideanta Sven Roald Nystø ovdanbuvttii dásseárvoplána evttohusa sámedikke dievasčoahkkimis, válddii ráđđelahttu Isak Mathis O. Hætta sáni.
Maŋŋel luomu ii lean Máze joavkkuin mannan nu bures, váldan dušše ovtta čuoggá guovtti čiekčamis.
Maŋŋel nuppi máilmmisoađi lea leamašan earret muhtun dáhpáhusain unnán beroštupmi sámi statistihka váilevašvuhtii.
Maŋŋel ávvučájálmasa vulge Prinseassa ja earát Sijte Jarngei ja son finai maid sámi girjebusses gos oaččui sihke girjeluoikkahangoartta ja guokte sámi muitalusgirjji skeaŋkan.
Maŋŋel čiekčama lei oalle kontrásta joavkkuin.
Maŋŋel čoahkkima gaskal Sámedikki ja sámi viesu oastimii guoski beallelaččat, soabadedje oassálastit ahte oassi Sádččá Sámiid Searvvi ohcamušas galgá rievdaduvvot.
Maŋŋel čállosa Min Áiggis 07.09.01 Sámedikki váikkuhusa birra Stuoradikki ektui gažaldagas sámi alit oahpu birra, de ferten divustit čállosa muhtin sajiin.
Maŋŋil go Sámediggi gearggai mannan duorastaga meannudeamis iežaset guolastudieđáhusa, de oaččui vel guolástusministar Svein Ludvigsen vihtta minuvtta vástidit daid belkosit máid lei ožžon ášši meannudettiin.
Maŋŋá NRK ÇFaktorÈ-prográmma ii sáhte šat moktige šiitit dahje čiegadit ahte bievlavuodjimiin lea álki bilidit viiddis meahcceguovlluid jus gielddat eai ráddje vuodjima.
Maŋŋá dán dáhpáhusa Riikačoahkkimis gullen máŋggalágan reakšuvnnaid.
Maŋŋá go Nils Aslak Valkeapää guđii dán máilmmi, de lea Sámiid vuorkádávvirat Kárášjogas gudnejahttán Áillohačča muhtun smávit muitočájáhusain.
Maŋŋá go Tertiary Minerals mannan geasi gávnnai sihke golli, platina ja palladiuma Gállojávrri lahka Kárášjoga gielddas, de lea sátnejođiheddji Sæther rievdadan iežas oainnu ruvkedoaimmaid ektui.
Maŋŋá go guokte bealušteaddjivihtana leigga čilgen gaskavahku iđida, de dáhtui aktor kvártta bottu.
Maŋŋá go áššáskuhtton guovdageaidnulaš lei arresterejuvvon, de lea son politiijaide dovddahan iežas ballat dubmehallat giddagassii 21 jahkái.
Maŋŋá soađi lyrihkas lea Einar Bragi namma guovddážis.
Maŋŋá son lea beaggán miehtá Norgga iežas oainnuiguin.
Maŋŋá ÇFaktorÈ NRK-programma de ii sáhte šat moktige šiitit dahje čiegadit ahte bievlavuodjimin lea álki bilidit viiddis meahcceguovlluid jus gielddat eai rádje vuodjima.
Miehtá FInnmárkku fylkka lea stuora buollinvárra.
Miehtá geasi lágidii goalmmát divišuvnna čiekčit spábbačiekčamiid mánáide.
Miehtá skápma ja dálvvi lea beaggán ahte boazodoalus lea roassu.
Mii son dat lei mii váillui dán komedias bođii vajot millii maŋŋá čájálmasa.
Min Áiggi jornalista, movttegis olmmái Johan Eiras eai lean plánat ruovttuguvlui maŋŋel NBRa riikkačoahkkima.
Min Áigi geahččalii miehtá ievttá beaivvi oažžut kommentáraid Deanu gielddadoaktáris Sigrun Winterfeldtas, muhto eat lihkostuvvan.
Min Áigi lágida dán jagige luossaoaggungilvvuid miehtá Deanu čázádaga.
Moadde beaivvi maŋŋel boahtá geafi báhpa lusa ánuhit.
Moadde vahku maŋŋel go olliimet ruoktot, de guđii Anders Nystø min.
Moadde vahku maŋŋá falleha Svein Schultz sámi journalisttaid go ii leat rámidan ÇIja HearvvaÈ CD maid Schultz lea buvttadan.
Mohkás geaidnu guolbana badjel doalvu guossi beahccevuovddi čađa gitta Romssa Sámeskuvlla ođđa dáluide Málatvuomis.
Muhtin oassi feastaolbmuin guđđe valáštallanviesu maŋŋil Intrigue čuojaheami.
Muhto dađi báhábut ii beassan Runar doaimmahišgoahtit iežas barggu ovdal guokte mánu maŋŋel áigemeari.
Nissonat miehtá máilmmi vealahuvvojit bargomárkaniin go sii sáhttet šaddat dahje leat áhpeheapmin, dahje go sii leat jo riegádahttán.
Nárkogávppašeapmi lea juksan mearihis stuorra dimenšuvnnaid miehtá máilmmi, ja lea dál máilmmi nubbin eanemus gánnáhahtti doaibma vearjogávppašeami maŋŋá.
Mánáid-TV lea fas álgán maŋŋel geasi.
Mánáidgárdemánát miehtá Mátta-Várjjaga leat bargame nuppástuhttit čázi šealgu ja ivdnás jiekŋamáinnasvuovdin - ja olu eará somás jieŋas ráhkaduvvon čuovgan.
Máŋggaid jagiid rahčama maŋŋel beasai Gonagas Harald boahtit rahpat julevsámi guovddáža 1994:s.
NRK:s leat beaivválaš sámi tv-ođđasat gos visot mii sáddejuvvo, tekstejuvvo dárogillii vai geahččit miehtá Norgga áddejit sámi ođđasiid.
NSR jođiheaddji ja aiddo válljejuvvon Guovdageainnu suohkanstivra áirras dáhttu searvat gielladebáhttii, maŋŋel go Sámediggepresideanta rissejuvvoi ođđajagisártnistis dihte.
NSR jođiheaddji ja aiddo válljejuvvon Guovdageainnu suohkanstivra áirras dáhttu searvat gielladebáhttii, maŋŋel go Sámediggepresideanta rissejuvvui ođđajagisártnis dihte.
NSR válgabire 13:s lea leamaš hirbmat rigearra ja ráfehisvuohta maŋŋel vuosttaš nominašuvdnačoahkkima Sámedikkiválgii Oslos loahpageahčen skábmamánu.
NTBa ii leat váldán oktavuođa vuolláičálliin maŋŋá go sátnejođiheaddji Anton Dahla almmuhii dieđuid ipmilbálvalusa birra Skilleduorastaga Guovdageainnu girkus.
New Zealanda birasgáhttenministtar Sandra Lee, gii ieš lea maori, čuoččuha ahte fális lea ealihan eamiálbmogiid miehtá máilmmi dološ áigge go eai bivdán dan nu bearehaga.
Nilut Joavku bovde spábbačikčiid miehtá searvat Nilut Cupii, mii dán jagi lágiduvvo skábmamánu 23.-25. beivviid Guovdageainnus.
Njealjis logi nieiddas Elfenbenariddus leat heaitán skuvllas maŋŋá go dievdo-oahpaheaddjit leat dahkan sin áhpeheapmin dahje lea givssidan sin seksuálalaččat.
Njeallje busse johtet miehtá Nogga márkanastit ođđa bargiid organisašuvnna Fagforbundet, Fágasearvvi.
Njuolgga maŋŋel go diehtu joavddai, de dolleje buollinčaskadanbiillat, ambulánssat, SeaKing ja politiijat Gošjohkii mii lea 7 miilla máttabeal Kárášjogas.
Norgga sámiid ealáhusat eai nagot gilvalit Suoma ja Ruoŧa sámiid ealáhusaiguin, maŋŋel go dát guokte riikka serve EO miellahttun, dieđiha Jørn Are Gaski Sámi Eurohpafierpmadagas.
Nu dadjá Sámeálbmot Bellodaga ovdaolmmoš ja gielddastivraáirras Brita Kåven maŋŋá go Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Særher gieskat dajai mediain ahte dál leat gearggus luoitit gildii ruvkedoaimmaid go Sis-Finnmárku dárbbaša eanet bargosajiid.
Nu dadjá áššaskuhtton ealgabivdi Iver Utsi bealgoalmmat jagi maŋŋel dáhpáhusa.
Nu logai sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo NRK Finnmárkui njuolgga maŋŋel go suohkanstivra ovttajienalaččat mearredii hilgut fylkkamánni gáibádusa čuohppat 11 miljovnna ruvnnu njeallje jagi badjel.
Nu muitala Håvard Karlsen maŋŋel go šattai lávvordaga bahás sarváin bonjadit badjel diimmu Sáltoduoddaris.
Nugo mii diehtit ássandoaibma čađahuvvui dálá Sámiguovllus maŋŋá go eará guovlluin Lappi leanas.
Nuorta-Finnmárkku oktasašorohat lea dáhtton Finnmárkku Fylkamánni bissehit ealgabivddu čakčaorohagain maŋŋá go dan guhkidedje.
Nuppelogis riŋgeje ja muitaledje máid oaivvildit Issána oainnuide sevdjnesvarat olbmuid dáfus, mii lea beaggán juohke beaivvi olles vahku miehtá Norgga.
Nuppi juovlabeaivvi surgadis dáhpahusaid maŋŋá leat Sámi rádios máŋggaláhkái geahččalan jorgalit sámegillii sáni tsunami.
Ná váldit eatnamiid lea áibbas dábálaš miehtá Kambodsja.
Ohcejoga gielddaráđđehus lea mearredan álggahit dutkat vejolašvuođaid ráhkadit diehtofierpmádaga davvi-guovlluid gielddaid rájáid rastá.
Ii mihkkege boasttuvuođaid leat dáhkkon vaikko Gunnar Kjønnøy beasai ohcat fylkamánneámmáha maŋŋá go ohcanáiggi lei dievvan.
Oahpponeavvoráidui 'Gielas gillii - mielas millii' gullet dán jagi oktiibuot gávcci fáddágirjji, ja maŋŋil almmustuvvet velá lasi girjjit.
Oanehis mánotbajiid (30 beaivve) namaid mun muittán ná:cukŋo (cuoŋománnu) maŋŋá geasi (geassemánnu), čavčča (čakčamánnu) maŋŋá skápma (skábmamánnu).
Oažžo dadjat ahte NSR:a vuođđu álggahuvvui dakka maŋŋel nuppi máilmmisoađi Norgga oaivegávpogis, go dalle vuođđuduvvui Oslo Sámi Searvi, mii galggai 20 jagi maŋŋel leamen mielde vuođđedeamen Norgga Sámiid Riikkasearvvi.
Odd Máhtte Hætta ja Johan Klemet Kalstad leaba leamaš dovddus sámi servodagas ollu jagiid čađa.
Odne lea vuosttaš háve go fylkkadiggi čoahkkana maŋŋel válggaid.
Okta Finnmárkku stuorámus áviissain, Finnmark Dagblad čálii maŋŋel bisma Olav Steinholta guossástallama; Bisma vuittii.
Okta almmái guhte riŋgii Min Áigái lea hirpmáhuvvan maŋŋel go lea Kárášjogas orustan vahkkoloahpa.
Ovdal 1993 ledje ollu vuoddjit Kárášjoga Motorcross-searvvis, maŋŋá 1993 heite sii vuodjit iešguđetge sivaid dihte, muitala Roy Evert Guttorm.
Ovddit Min Áiggis čáliimet ahte Eamiálbmogiid Bistevaš Forum jođiheaddjis Ole Henrik Maggas ii leat šat jođiheaddji maŋŋel eamiálbmogiid forum čoahkkima.
Pentti Pieski lea albma láhkai moarránan maŋŋá go cuiggodin ahte son Áššu journalistan čállá Suoma Sámedikki válgga birra, ja jearaha iežas gilvaleaddjiid.
Politihkalaš vuostálastit ja kommentatorat čuoččuhit ahte guovtte-blohkkajuohkin (to-blokkdeling) lea fas doaibmagoahtán maŋŋel stáhtabušeahta gieđahallama, ja ahte Guovddášbellodaga jurdda goalmmát alternatiivva birra - ráđđehusa iesheanalašlinjá, ii gávdno šat.
Politiiját, buollinčáskadeaddjit, ambulánssat ja Sea King helikopter dollejedje Ássebáktái bearjadateahkeda maŋŋel go ožžo dieđu vejolaš skohterlihkohisvuođa birra.
Roassu mii čuožžilii Asias maŋŋá goarveskávvala, lea várra stuorámus ođasdáhpáhus maŋŋá nuppi máilmmesoađi.
Ráđđehus miehtá ahte oahppoloatnaordnet lea movttidahttán Davvi-Romssa ja Finnmárkku nuoraid váldit alit oahpu.
Sančuari čuojahan joavku galgá leat fárus konsearttas man 180 millijuvnna olbmot gehččet miehtá máilmmi.
Seminára maŋŋil galget fas gielddat čoagganit sihke Birasgáhttendepartemeanttain, Gielda- ja guovlludepartemeanttain ja justisdepartemeanttain ja geahččat mo organiseret barggu viidáseappot.
Siviilaáittardeaddji lea maŋemužžan mearridan ášši, maŋŋel go fylkabargokántuvra hilggui ohcama.
Skiippat mat mannet hui čiekŋalit eai šat sáhte johtit kanála čađa, ja fertejit dan sadjái guhkidit mátki birra Mátta-Ámerihka máttageaži.
Solbakken lohká menddo árrat dadjat gieđahallá go dát Stuorradiggi ášši, vai boahtágo Stuorradikki ovdii easkka maŋŋá válggaid jagi 2001 čavčča.
Son lea hirpmáhuvvan maŋŋel go lea lohkan mannan Min Áiggi, gos departemeanta prošeaktajođiheaddji mieđihii ahte sin beales ii leat čielga gáibádus ahte sii geat galget bargat sámi duopmostuolus fertejit máhttit sámegiela.
Stein Pedersen, Norgga Spábbačiekčanlihttu, muitala ahte ođđa njuolggadusat bohtet mearriduvvot njukčamánus, muhto eai álgge doaibmat ovdal maŋŋil boahtte spábbačiekčanjagi.
Stuorra Vilgeslávkenieiddat leat jo 14 jagi beaggán miehtá Norgga, muhto ovdal eanaš dušše guommuhan olbmuid Norgga oaivegávpoga lahkosiin.
Suoma eiseválddit deattuhit Espoo-soahpamuša, mas riikkarájáid rastá váikkuheaddji birasprošeavttain galgá dieđihit ja ráđđádallat ránnjáriikkaiguin.
Go guškástat njiŋŋálaš lea monnen, lállán daid ja monit rahpasan, de das maŋŋá čivggat ožžotge báhccit varrisa gehččui.
Maŋŋel go soames fiktiiva olmmoš fallehii roavvaid sámi journalisttaid Norgga Sámiid Riikasearvvi (NSR) debáhtaforumuas, de lea NSR mearridan giddet muhtun áigái debáhtaforuma siiddu.
Otná Ruoŧa boazodoallolágas leat rasisttalaš ruohttasat ja bohtosat lágas leat apartheid-lágánat, dadjá ruoŧelaš journalista Svante Isaksson NRK Sáme Radioi maŋŋel go lea suokkardan historjjálaš vuoigatvuođaovdaneami Ruoŧabeal Sámis.
Ságastallamat Sámediggeráđi ja dan guokte eará ráđi birra jáhkkimis eai dáhpáhuva ovdal boahtte vahku, maŋŋel go lea eambbo čielgan gii galgá ovttasbargat geainna.
Sámediggi lea váldán oktavuođa Olgoriikkadepartemeanttain ja lea bivdán ahte sii erenoamážit čuvvot eamiálbmogiid dili maŋŋá Tsunami.
Sámedikkegárdima almmolaš rahpama maŋŋil mannan vahkus leat čuožžilan duođalaš moaitámušat go rahpamis ii gullon Ipmila sátni.
Sámedikki bellodagaid joavkojođiheaddjit dolle preassakonferánssa vel mánnodaga maŋŋel dan nuppi joavkojođihančoahkkima Romssas.
Sámedikki giellastivra atná dán buorren vuohkin geavahit almmolaš ruđa, ja lea ge maŋŋel dán oahppomátkki mearridan Sámedikki prošeaktaruđaid vuoruhit mánáid ja nuoraid doaimmaide ja arenáide gos sámegiella berre geavahuvvot.
Sámedikki presideanta mieđai loahpaloahpas čoahkkimis maŋŋil kuppa gieđahallat ášši dievasčoahkkimis odne.
Sámeálbmot Lista gáibida ahte Stuorradiggi ođđasit meannuda ja árvvoštallá galgetgo sápmelaččat oažžut buhtadusa masson skuvlaoahpu ovddas soađi áiggi ja maŋŋil soađi.
Sámi joatkkaskuvllaid stivra lea jagiid čađa dáhtton departemeantta huksegoahtit orrunsajiid.
Sámi miellahttuvuođa ášši sáddejuvvui ruovttoluotta presidiai maŋŋel go Nystø lei sáhkavuorustis ávžžuhan ahte ášši geahčaduvvo ođđasit eará vuođul.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu mielde Finnmárkkus, čuvvot moanat báikkálaš áššit, maid leat meannudeamen miehtá riikka vuoigatvuođaid hárrái.
Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas ja lea dehálaš symbolan dasa ahte sámi álbmot lea oktasaš álbmot rájiid rastá.
Sæther dáhtu kárášjohkalaččaid geahččat makkár bohtosiid son lea olahan áiggiid čađa.
Njealjis gártet máksit 500 ruvnnu stáhtii maŋŋá go Unjárgga leansmánne doalai dokumeantavávššu Boaresáikkas (Bergeby) ovddet beaivvi.
Uhca bás oarjeafriikka riikkaš Liberiaš, 2,8 milljon náre ássi, lea easkkabále beassamin ráfái maŋŋil go čieža guhkes jagi lei sisriikkas soahtan ja mas godde eanet go 250.000 olbmo ja riika bázii gutnan.
Vaikko el-rávdnji ii jávkan eambbo moadde beaivvi, de gal sii geain botkejuvvui el-rávdnji sihkkarit fuomašedje ahte ávdnasat mat dárbbašit el-rávnnji eai doaimma maŋŋel go el-rávdnji Jávká.
Vilda báhčaleapmi, báikkašeapmi ja boaldin gránnjá šiljus lei Ruovttosuodjalussoalddáhiid boađus maŋŋel go ledje hárjehallan Guovdageainnus.
Vuoján smávva gilážiid čađa.
Vuos jearaldat: Leago dat ÇUnna bargojoavkuÈ, man birra don hálat, doallan čoahkkima dan maŋŋá go leimmet Gápmasa Kievaris 1.2.98?
Vuossárgga rájes álgá fas GLR sáddagii maŋŋá go sin rusttegat suoláduvvodedje gieskat.
Vuosttas ođđaássit, geat bargagohte eanadoallin, bohte Ávjovárrái dalá maŋŋá 1720.
Vurdojuvvon Grammybálkkašupmi Bob Marleyii boahtá 20 jagi maŋŋil su jápmima.
Váljohkalaš Erkke Niillas Hánsá, Hans Skoglund (69) háliida vuosttažettiin giitit buot olbmuid geat leat su dorjon maŋŋá go oaččui dieđu ahte son lea ožžon borasdávdda.
Yamaha fitnodat lea johtigoahtán miehtá Norgga čájehit boahtte jagá mutursykkeliid.
  Nystø miehtá ahte sii gieđahalle ášši litnábun go oahppováillagat ledje vuoras olbmot.
  Sutno bargooktavuođat nohke masá njuolgga maŋŋel go álgaleigga.
  - Diibmá gottii muhtin guoli vihtta minuvtta maŋŋil go lei vuokka luoitán jávrái.
  - Lea miellagiddevaš oaidnit movt gárvvut leat rievdan áiggiid čađa.
  - Mii hálidat ásahit sierra bearraigeahččanorgána mii sihkkarastá ahte gielddat geavahit ruđaid ulbmiliid mielde, ja ahte ruhta ii mana ovdamearkka dihte vuolláibáhcagiid gokčat, lohká Sámedikke ráđđelahttu Johan Mikkel Sara.
  - Nuppi beaivvi maŋŋil dovden ain dan seamma dovddu ahte rumaš lei nu geahpas.
  -Mánu maŋŋel, dahje dien geasi leimme juo párra.
  -Šattai duođaid leaktu maŋŋel go Sámi Searvi ásahuvvoi 1969:s.
  Beaivvi maŋŋá goddima, lei áššáskuhtton almmái čilgen dáhpáhusa Guovdageainnnu leansmánnii Nils Henry Henriksenii.
  Boazodoalopolitiija hoavda Inger Anita Øvergård ii jáhke seamma nuoraid leat báhčán bohccuid mat maŋŋá gávdnjojedje goddojuvvon ja hávváduvvan.
  Borgemánus diibmá oaččui ATSIC garra moaitagiid dan oktavuođas go stivrajođiheaddji Geoff Clark gaskaboddasaččat bijahalai eret doaimmas maŋŋil go dubmehalai politiijaid hehttemis bára rikkearas.
  DJ Beat Max artista nama guoddá Jarle Moe, dovddus miehtá Eurohpa.
  Dalle ledje boazologut vuollin maŋŋil garra jagiid, nu ahte Guovdageainnu boazodoallit eai oaččo odne bonusa daid bohccuid ovddas mat leat šaddán maŋŋil go Boazodoallostivra mearridii bajimus logu.
  Dat čuoččuhusat bohte ovdan reivves maid Ingebrigt Pedersen atti sidjiide moadde beaivi maŋŋel, cuoŋománu 23. beaivvi, sierra stivračoahkkimis.
  Doaibmabidjoguovllu olmmošlohku lassánii 1990-jagiid álggus, muhto maŋŋel 1995 fas njiejai doaibmabidjoguovllu olmmošlohku ja bargiidlohku.
  Ferte váldit dan danin mii dat lea; buvtta mii lea ráhkaduvvon ekspreassafárttain vai sáhttá almmuhuvvot nu jođánit go vejolaš maŋŋel Grand Prix.
  Førde álggii NRK-hoavdan 1989:s maŋŋil go leai leamaš Stuorradiggepolitihkkarin 20 jagi ja maiddái Girko- ja Oahpahusministarin.
  Gaup áigu ohcat ruđa maŋŋel juovllaid, muhto diehtá hui bures ahte ii dán ge dálvvi šatta makkárge filbmen Guovdageainnus.
  Go Dearvvašvuođadivššuvuoigatvuođaguovddáš (oaniduvvo Teo) dutkagođii ášši, de gávnnahedje maid ahte doavttir lea máŋgii biddjon eret virggiin miehtá Suoma go eará dearvvašvuođabargit leat fuobmán man unnán fágalaš gelbbolašvuohta sus lea.
  Golli lea almmolaš máksingaskaoapmi miehtá máilmmi.
  Guovdageainnu sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo, gii lea okta dain vuosttaš ohppiin geat čađahedje skuvlla sámegillii 1974:s, geigii sutnje bálkkašumi barggu ovddas maid son lea dahkan jagiid čađa.
  Guovdageainnu Álbmotgirjerájus lea rabas miehtá beaivvi.
  Ihttin mearrida gielddastivra dohkkeha go dan ođđa máđi mii vuolgá Gumppeluhpus Rávdojohtnjálmmis ja manná viidáseappot njuovahateanaopmodaga čađa ja joatkašuvvá Rávdojohtleahkeráigge Rávdojohgoržái, gos jorggiha davás/nuorttas, ja čuovvu dálá skohterluotta nr. 9 Oalgejohtleahkái.
  Inge Stangvik lei hui duhtavaš maŋŋel konseartta.
  Joar Eira Rasdal scorii vuosttaš moala maŋŋel 30 minuvtta vuosttaš vuorus.
  Johan Mathis Turi ii geavat stuorra sániid vaikko láidesta gaskal 50 - 70 000 eamiálbmot boazodoalli miehtá máilmmi; Kiinas, Mongolias, Ruoššas, Alaskas, Canadas, Ruonáeatnamis, Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
  Johan Mathis Turi álkit miehtá dasa ahte sin searvi lea geafi.
  Jus Sámedikki evttohus mearriduvvo, ja sámi joatkkaskuvllat dan maŋŋil háliidit ain fallat fidnooahpahusa, de dat fertejit fállat muhtin dain 8 našunála prográmmain.
  Kemirohki ovttasássi veahkkeadvokáhta, Kjetil Nilsen, lohká nissona ain rahčat baluin ja heajosmielain maŋŋá go vásihii goddindáhpáhusa.
  Kjell Kemi oaččui 43,2 proseantta jienain ja šaddá guođđit rektor doaimmaid maŋŋel golbma jagi.
  Kurssa maŋŋá almmái movttiidi čálligoahtit eanet.
  Lea Gonagas Stáhtaráđis gii mearrida gii šaddá ođđa bisma maŋŋel Ola Steinholta, gii heaitá ođđajagimánu vuosttaš beaivvi boahtte jagi.
  Leat mielde olbmot miehtá Eurohpá dáppe, maiddái muhtin neavttárat Beaivvážis leat mielde kurssas.
  Mannan gaskavahku go rihppaduvdnii lei rabas, fieradedje ruskkat miehtá dán gaskka.
  Maŋŋel dan lei unna ja ealus (!
  Maŋŋel go vázzet vári badjel dalle go fas válljejuvvojit stuoradiggeáirrasin, de diehtá Sponheim buorebut go eatnasat ahte lea guhkki vázzit dohko daid lusa geain lea fápmu.
  Maŋŋel manne skuvlašilljui ja doppe lei liekkus deaivvadeapmi sihke dáláš ja ovdalaš ohppiiguin ja lei maid čájáhallan čáppa čájáhusaiguin skuvllas.
  Maŋŋil boradeami lei almmolaš rahpan Sis-Finnmárkku diggegotteviesus.
  Maŋŋil sártniid vácciiga vel gonagas ja dronnet ja geahčadeigga viesu.
  Maŋŋá Sámevuoigatvuođalávdegotti evttohusa galge gielddat válljet modealla makkár vuođđohálddašeami sii hálidedje.
  Maŋŋá go Iŋger lei veagal váldon vuosttas geardde, de son muitalii illásteami birra biebmoeadnásis.
  Maŋŋá go Norgga sámediggepresideanta ságastalai ášši birra njunuš eiseválddiin Oslos moatti mánu áigi, de lea kulturministtar dáhtton sierra rapportta sámi valástallamiid birra.
  Maŋŋá lea Ráđđehus bovden sullii 200 guossi ÇRegjeringskvartalaiÈ.
  Maŋŋá lei son oaidnán áššáskuhtton dievddu váldimin bajás hávlára eatnamis.
  Maŋŋá logai oaidnán boahtimin ruovdegoaivu iežas vuostá, ja várjalii iežas oaivvi nuppi gieđain.
  Maŋŋá šattai militeara ovdaskuvla Harstadas ja bargu Danmárkkus ja Ruoŧas.
  Min Áigi čuojaha Helenai vihtta beaivvi maŋŋil guhppema iskat leago guhppen váikkuhan sutnje.
  Moadde minuvtta maŋŋil loažžagohtet biergoságat ja Thor Aage muitala ahte lei dušše guokteloht jahkásaš go válddii njuovahaga iežas háldui go su áhčči buohccái.
  Muhto beaivvi maŋŋá gáđai olmmái ja geassigođii sivahallamiid ruovttoluotta.
  Máŋga tiimma maŋŋel vel ohce vejolaš duššan olbmo.
  Nilut Cupas leat mielde oktiibuot 30 spábbačiekčanjoavkku miehtá Sámis.
  Njuolgga maŋŋel go Johanne Gaup lei soahpan ovttasbargat Kárášjoga Bargiidbellodagain, sáddii Nils A. Gaup preassadieđáhusa ahte SáB geassáda NSR ovttasbargoguoibmin Sámedikkis.
  Odne lea Divtasvuona-Oarjevuona ráfáiduhttinplánaproseassa sierra áššin dievasčoahkkimis, maŋŋel go Bargiidbellodat dan gáibidii.
  Ofelaččat leat eret miehtá Finnmárkku.
  Ovdal Rittu Riđu galget Guovdageainnu beassašfestiválas čuojahit ja dan maŋŋil ges beakkán Davvi-Norgga feastaspealuin.
  Ovttasbargu riikkarájáid rastá lea lassáneamen ja dan oktavuođas sámegiella lea áibbas guovddážis.
  SEG bargi Helene manná mojonjálmmiid fas kantuvrasis revolverjournalistta guoktá jearahallama maŋŋil.
  Seastima geažil leansmánnikantuvra ii čađat bearráigeahču maŋŋá dábálas bargoáiggi.
  Skábmamánu dievasčoahkkima maŋŋil mearriduvvui doallat beaivásaš dievasčoahkkima guovvamánu 8. beaivvi, go dan vahkus leat áirasat čoahkis go leat lávdegoddečoahkkimat.
  Son lea ieš leamaš biekkaid sis mannan vahku Sámedikke dievasčoahkkimis, maŋŋel go NSR áirras Ann-Mari Thomassen sivahalai su nissonvealaheaddjin.
  Son lohká Ecuadora ráđđehusa, riikka oljosearvvi ja njeallje báikkálaš hálddahusa luvven Texaco`a buot láhkagáibádusain maŋŋil go oljosearvi anii 40 miljovnna dollára 250 oljorokki gokčamii ja skuvllaid ja dearvvasvuođaguovddážiid huksemii 1990-logu gaskkamuttos.
  Staff logai áššáskuhtton dievddu suorganan maŋŋá go muhtumat báhče bissuin su guvlui.
  Su mielas lea imaš go joavku galgá media čađa dán digaštallat.
  Sámedikke várrepresideanta lea Sámi TV-Ođđasiidda dieđihan ahte Sámediggi jáhkkimis miehtá sáddet ođđa rapportta, vaikko dát maŋida proseassa hirbmasit.
  Sámeálbmotbellodat Brita Kåven gii leamaš áiggiid čađa gielddapolitihkas lea sihkar.
  Turi muitala ahte evinki boazoálbmot lea šaddan gillát garra dili maŋŋil Sovjetuniovnna gahččama, go eai nagodan čuovvut ođđa ekonomlaš dili.
  Vehá maŋŋá Ilmar vulggii Ohcejohkii deaivvadit iežas skuvllaskihpáriin, Jalvvi-Veikko.
  Váidagii mii guoská Ohcejoga nissona gynekologalaš iskosii, gullá maid ahte boađus El Karnelia iskosis lei aibbas eará boađus go dan maid muhtin eará doavttir gávnnahii maŋŋil.
  Ánte manai njuolga maŋŋel Romssa Márkomennui ja ii ge ribahan gal nohkkat biilii.
   Dieđusge dat bilida dan ilu maid galggašin dovdat maŋŋá Kanada mátkki.
   Dušše guokte miljovnna háliideimmet sirdit, logai Olli njuolgga maŋŋel go lei vuoittohallan oalát bušeahtta mearredeames gaskavahku.
   Dán lea gielda lohpidan maŋŋá go behtalii addimis midjiide lobi vuovdit álkohola.
   Eanodat gielddas leat dušše buorit vásáhusat maŋŋá go válddiimet riskka ráhkadit smávvagirdingietti gieldda iežas ruđaiguin ja barggolašvuođaruđaiguin 70-logu loahpas.
   Geinnodat mii lea plánejuvvon badjel Guoládaga, ludde njárgga guovtte satjái, já mánná čađa stuorra anekeahtes luondduguovlluid.
   Go lea oaidnán iežas irggi báhččomin, ja irgi jámii su sallii, de ádde juohkehaš ahte sus ii leat leamaš nu álkis dilli maŋŋá goddinija, čilge Kjetil Nilsen.
   Guokte diimmu maŋŋá čuoládii luossa vuggii.
   Juohke barggu maŋŋel de smiehtat mo manná viidáset, muhto munnje ii leat váivi go dieđán ahte bargu jotkojuvvo.
   Kemi deaivvahalai olgeš gihtii, raddái ja čielgái, ja jámii ovttatmánu dahje dalá maŋŋá danne go varddii jámas, čilgii aktor.
   Lahkaárvalus ferte leat maid nu ahte dat sihkkarastá boahtteáiggi sámi vuođđoealáhusaide, deattuha Nystø.
   Lei hui erenoamáš lágideaddjit čuojahedje ÇSámi soga lávllaÈ, logai Tonje Sámi radioi dalá maŋŋá.
   Lei nana somá vuoitit ÇproffaidÈ badjel, leaikastalaiga Lásse Solbakka ja Jon Vegard Balto dalá maŋŋá go duopmár bosádii njurggonasa.
   Lei nana somá vuoitit ÇproffaidÈ badjel, leaikastalaiga Lásse Solbakka ja Jon Vegard Balto dalá maŋŋá go dupmár bosádii njurggonasa.
   Maŋŋel go áhčči huškkohalai, de dego biras morihii.
   Maŋŋá fitne olusat ÇgratuleremenÈ min, ja lohke min čiekčan hirbmat bures ovttas.
   Maŋŋá go lei arresterejuvvon de áššáskuhtton dievdu muitalii politibiillas dáhpáhusa birra sámegillii.
   Mii maiddái áigut oastit rusttegiid, vai eat dárbbaš miehtá márkana vuodjit ja luoikkahaddat nugo odne dahkat.
   Máŋgii lean guhkes bargobeaivvi maŋŋá njulgestaga snuhkormastán seŋgii.
   Vurden ja vurden vástádusa, viimmat 3-4 mánu maŋŋá almmuhedje ja giite ohcamis.
   Árpmit go lei movtta go čuojahii munnje dalá maŋŋá go lei ožžon ditti gáddái Ç Eadni mun lean goddán luosaÈ, čuorvvui son šieđđaluvvan jienain telefuvnnas.
   Áššáskuhtton dievdu maid muitalii ahte son ja su skihppárat maŋŋá manne Mieronii ohcat oamehasa.
  70-loguin sii dahke maid háliidedje ja huksejedje el-rávdnjelinjá vuovddi čađa, eaige váldán vuhtii guovllu oktasašvuoigatvuođa.
  Go de deiven Bernt maŋŋel, de hásttii mu bivdui ge.
  In lean goassige vuordán ahte munnje addet gudnibálkkašumi, logai Guttorm dalá maŋŋá bálkkašumi juohkima mannan duorastateahkeda.
  Jus manná plánaid mielde, de mii gal joatkit dálvvi miehtá.
  Juste dál lea dat eanemus kreatiiva proseassa, go mii leat bidjame maŋemus jienaid, ja maŋŋel dan mii álgit mixet, muitala Guifen Min Áigái.
  Maŋŋel mannan vahkkoloahpa čoahkimiid min ja Gb gaskkas leat mii gávdnan buori politihkalaš vuođu, lohká okta NSR gálduin ja lasiha ahte dál leat dušše posišuvnnat maid galget šiehtadallat.
  Maŋŋel soađi leat buohkat geat borgguhit, diehtán ahte sáhttá leat várálaš borgguhit.
  Mii sáddet ohcamuša maŋŋel juovllaid, muhto lea áibbas sihkar ahte mii eat boađe johtui filmmain dán dálvvi.
  Mii sáhttit boahtit dan dillái ahte smávva joavkkut báhkkehit iežaset persovnnalaš áššiid čađa ja dainnalágiin hehttejit guhkesáiggi politihka Sámedikkis, oaivvilda son.
  Muhto jus dát dáhpáhuvvá dihtomielalaččat, garderema dihte, ja de maŋŋel go leat ožžon guovlu molsot dušše dan dihte go leat heajos guovllu ožžon, de mun ávžžuhan bivdiid jurddašit oktii vel.
  Mun dihten mus lea čeahpes, vitmadis ja hui erenoamáš bárdni, muhto go John AndrŽ vel bessen oaidnit filmmas, de gal njuorrasin, dovddastii John AndrŽ áhčči Johan Mihkkal maŋŋá filmma.
  Návccat geavahuvvojit buoridit sámiid oktavuođa riikkarájáid rastá, muhto dán oktavuođas rissejuvvo dát bargu ovdalii go rámiduvvo.
   Muhto maŋŋá go turisttat ja earát bahkkegohte sin mehciide, de nohkagohte návddit.
   Stivra šaddá eanaš gulahallat telefuvnnaid ja e-poasttaid bokte, go lea divrras čohkket stivrra mas leat áirasat miehtá máilmmi boazodoalloguovlluin, lohká Turi.
  Galgá go duođaid dát dajahus leat ollislaš vástádus gažaldahkii masa sápmelaččat áiggiid čađa leat vuordán vástádusa, imaštalai Smith.
  Mun in áiggo dubmet geange 24 jagi maŋŋá.
  Mus ii leamaš ii goassege nu neavrres dilli maŋŋá go Sámediggi bođii mielde.
  Árvvoštallan muitalivččii midjiide ja buot kanadalaččaide mo mis bargguin manná, mo mii lihkostuvvat ja maid mii fertet buorebut dahkat juos galgat nagadit áđasmahttit álgoálbmogiid eallindili, dajai Paul Martin ođasčoahkkimis maŋŋá go olles vuossárgga njukčamánu 19. lei čoahkkinastán álgoálbmogiid jođiheddjiiguin geat ledje boahtán oaivegávpogii Ottawai miehtá riikka.
  Stavenhagenis lea ovddasvástádus vákšut olmmošvuoigatvuođa rihkkomiid eamiálbmogiid ektui miehtá máilbme, ja dán háve lea son boahtan Sápmái daningo sápmelaččat váidalit Finnmárkuláhka áššis.
Norgga Suodjalus lea vuovdime opmodagaid miehtá Norgga.
EU lea dássážii vuoruhan bargat ekonomiijain, infrasturktuvrrain, birasgáhttemin, energiijageavaheamen, nannet ovttasbarggu rájáid rastá, dearvvašvuođain, bargguhisvuođain, geafivuođain ja doarjut álgoálbmogiid.
250 nissonolbmo steriliserejuvvon Finnmárkkus logi jagis nuppi máilmmisoađi maŋŋá.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi deaivvadedje Sámis, Kárášjogas Norggas, guovvamánu 18.-22. beaivve 1998.
Áiggiid čađa lea fuorragávppašeapmi unnit eanet leamaš juohke sajis.
Álggos coggalii Svein Kristian Anti vuosttaš spáppa Sørøy Glimt mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán Niitoguolban stadionas.
Álggos áiggun lohkat ahte lea sakka váidalahtti jus/go čállosiin maid muhtin journalista lea čállán, jagi maŋŋel geavahuvvojit oasit dás.
Álttá suohkan lea bivdán FFRa vuodjigoahtit Álttás bussiin ihkku, dan sivas go lea ollu doarrun ja nákkáhallan maŋŋel go olgobáikkiid giddejit, ja vurdet droššiid.
Ánte lea šaddan oalle čendis maŋŋá go leamaš mielde rádiogilvvus, ja dainna gal loaktá hui bures.
Ávvudanbeaivái leat ordnejuvvun busse- ja taksisáhtut olbmuide miehtá gieldda nu ahte sii besset márkanbáikái.
Dalle lea Sieiddájohka, riikkarájáid rastá ovttasbargan, mánáid ja nuoraid psykitriija, buohcciviesut ja gelbbolašvuođaguovddáš prográmmas.
Dát berre leat ovdamearkan gielddaide davvin mo sámi áššiid galget gieđahallat, dadjá Oslo Sámiid Searvvi ovdaolmmoš Bierger Nymo Sámi Áigái maŋŋá go Oslo gávpotstivra lea sámi doaibmabijuide juolludan 800 000 ruvnnu.
Sámi politihkkalaš debáhtta galggašii eambbo jođihuvvot Norgga Sámeráđi čađa, cealka Sámiráđđi 1982 dieđáhusastis, ja čujuha ahte odne leat eará sápmelaš orgánat maid fárus almmolaš sámi politihka hábmemin.
Boazodoallu lea mannan stuorra nuppástemiid čađa, muhto min mielas orrot liikká ain dat dološ norpmat fámus maiguin mearrida boazosápmelaš makkár diliin meannuda bohccuid siivvuid dahje garrasit, dajai gulaskuddančoahkkims seniordutki Nils Oskal.
Buot buoremus gal dieđusge livčče leamaš ahte Giellaráđđi lei álgobarggus mielde, muhto dalle ii lean oba sin birra sáhkage, muhto easkka maŋŋil, čilge Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø.
Guolásteamis leat váttisvuođat miehtá máilmmi, lohká Michael Sutton.
Jagi ovdal leat jo álgán ávvusáddaga ráhkadit go lea nu ollu bargu maŋŋel báddema, muitala Máret Sofe Holmestrand.
Jurddaš makkár rigeara livččii šaddan jos gieldda bargit livčče ožžon dieđu media čađa dán áššis ovdalgo mii livččiimet dieđihan dan birra sidjiide, lohká várresátnejođiheaddji Randi Johansen Paltto.
Lea čielggas ahte maŋŋel go mii leat juohkán láigoviesuid ohcciide, de ii leat šat vejolaš váidit vaikko ii oaččoge juste dan viesu maid lei áigon, čilge Johan Lemet.
Luopmopčiekčan, logai moallaolmmái Máze Klemet Erland Hætta maŋŋel go ledje geargan.
Mu boahtteáiggi niehku lea šaddat badjeolmmožin, logai Ann Helen maŋŋá premiera Skábmagovaid filbmafestiválas gieskat.
Mun gáđan maŋŋil mearrádusa in dušše mediaplána ektui, muhto maiddái duodječielggadeami, čilge Hætta Min Áigái.
Mun ledjen vuordán ahte ságastallamiid maŋŋel mat mus leat leamaš ráđđehusain, livččiimet ožžon buoret ipmárdusa giđđaloddemii.
Oahpaheaddjit roahcašit erenoamážit oahppiiguin geat gártet čohkkát maŋŋá go earát leat beassan mannat ruoktot.
Ruoná čuovga buollá ain, lohká YLS Sámi Radio hoavda Johanni Nousoniemi maŋŋá go Sámi Radio hoavddat leat čoahkkanastán davviriikkaid TV-hoavddaiguin.
Ruovttusiidu berre leat ON-vuogádaga siskkobealde, čujuheddjiiguin buot ON-orgánaide ja regiunála doaresstáhtalaš organisašuvnnaide dan dihte vai šaddá álkkit eamiálbmogiidda oassálastit internašunála doaimmas, dadjá bargojoavku maŋŋel njealji beaivve diagaštallama.
Suorggahatti gullát dákkár sániid Sámedikki sárdnestuolus dušše dan dihte go moaitit bievlavuodjenlobiid Guovdageainnu suohkanis, lohká Guovdageainnu Luonddugáhtten Searvvi interimstivra jođiheaddji Heaika Skum, gii ieš lea leamaš dulkán miehtá vahkku Sámedikkis.
Sámediggelága mielde eat beasa rehkenastigoahtit jienaid ovdalgo vahku lea vássán maŋŋá válgga.
Áiggiid čađa lea čájehuvvon ahte váddáseamos lea bissehit stáhta eanagáržžidan áigumušaid boazodoalloguovlluin.
-Beaivvi maŋŋel doalaimet konseartta.
Šibitdoavttir Marit Sødal finai geahččame hearggi moadde diimmu maŋŋel go heargi lei gáskkáhallan.
Čieža jagi maŋŋá go lei bálkkašuvvon, son dovddastii ahte lei geavahan eará oaffariid vihtanuššamiid ráhkadit máilmmedovddus girjjis "Mun, Rigoberta Menchu" , mii guhká jáhkkojuvvui indiána máná iešbiografiijan, gean bearaš lei giddejuvvon siskkáldas soađi hirbmaválddi sisa.
Olmmái ii diehtán galgá go čierrut vai boagustit maŋŋil go sáhkkohalai vuodjimis olggobeale merkejuvvon ja dohkkehuvvon skutermáđii.
Jus it leat háhppehan ohcat earenoamáš buhtadusa maŋŋil diimmá dálvvi boazojámu, de lea dál beare maŋŋit dán dahkat.
Okta 40-jahkásaš olmmái šaddá dál 90 beaivvi čohkkát giddagasas ja lahka 30 000 máksit sáhku, maŋŋel go son lea iežas ruošša eamida ja su 5-jahkásaš bártni čábmán.
- Mun čállen romána Joavdalas golenat maŋŋel go earránin nuppelotjagi dassái.
Mun čállen romána Joavdalas golenat maŋŋel go earránin nuppelotjagi dassái.
Geargagoahtán bargguiguin Maŋŋil 96-97 dálvvi, go olu bohccot jápme nealgái, biddjui johtui bargu gávnnahit movt boazodoallu buoremusat galgá gierdat heajos jagiid.
Skápma maŋŋel lávejit olbmot fas ealáskit dego čurohat giđđabeaivvážis.
Fylkkaráđđeolmmái Einar Johansen lea čállán reivve Johtolatministar Odd Einar Dørum`ai, gos son bivdá ahte gálvofatnasat (hurtigrutene) ain ožžot stáhtadoarjagiid, maŋŋel jagi 2001 maid.
Bismmaid eahpedábálaš giđđačoahkkimis ovddet vahkus, ledje guokte ášši ovdan: Kosovo-dilli ja gažaldat besset go homofiillalaš ovttasorrut girkolaš bargguide.
Finnmárkku Guovddášbellodat oaivvilda áigi man guhká mielkeeriid galgá sáhttit doalahit maŋŋel doallobisáneami dahje go boahtá eará eaiggát dollui, ferte viiddiduvvot 5 jagis 10 jahkái.
Morihii 300 jagi maŋŋel ¶
Dál lea Sámeálbmot bellodat álgán čoaggit namaid miehtá Norgga.
Guovdageainnu spábbačiekčanniehku ii ollestuvvan maŋŋel go deive Honnesvági Bákteváris lávvordaga.
Vuosttaš oasis mun muitalin dan birra mo sápmelaš álgá oaidnit iežas ássanguovllu dan maŋŋá go lea ásadan muhtin áigge guovdu gávpot šlama.
Maŋŋel Gonagas Haralda lea stáhtaministtar Kjell Magne Bondevik gii ferte váldit ovddasvástádusa go dat guokte biibbalsokkolaš suohkanbáhpa Olav Berg Lyngmo Guovdageainnus ja Arne Thorsen Gáŋgaviikas/Mehámmánis suspenderejuvvuiga.
Jon Lilletun ja Risttalaš Álbmotbellodat eai dárbbaš čorget girkus maŋŋel Köhn-mearrádusa Siri Sunde-áššis, čállá Valgerd Svarstad Haugland muhtun áviisa-čállosis máŋgga áviissas.
Dán vahkku leat olbmot čoaggán ruskkaid miehtá Guovdageainnu.
Politiijat dieđihit ahte hellodatbasit ledje oalle ráfálaččat ja jaskadat miehtá Davvi-Norgga.
Kárášjoga spábbačiekčanjoavkkus lea buorre doaivva vuoitit eambbo čiekčamiid, dál maŋŋel geasseluomo.
NTB ii leat váldán oktavuođa muinna maŋŋel go sátnejođiheaddji Anton Dahl attii dieđuid ipmilbálvalusa birra Guovdageainnu girkus Skilleduorastaga.
Guovdageainnu suohkan čađaha prošeavtta, mas sii čohkkejit boares stoalppuid maid Telenor ii šat dárbbaš, ja ráhkadit daiguin šaldiid jekkiid ja jogaid rastá, mat leat almmolaš láhtuid alde.
Verddežat rájáid rastá ¶
VÁDJOLEAMIN SÁME-EATNAMA OVTTA AĐAGUOVLLUS Maŋemuš oassi Dan čállinraiddu ovttit osiin mun muitalin makkár čálmmiiguin oidnen min sáme-eatnama dan maŋŋá go ledjen leamašan muhtin jagi Matta-Suomas guovdu gávpotšláma ja hoahpu.
IKEA rámbuvra fertii rádjat guokte gálvvu iežaset rámbuvrras maŋŋel go fuomášuvvui ahte dát gálvvut leat hui váralaččat mánáide.
- maŋŋil bohtet eambbo, dieđihit UDI«s Utlendingsdirektoratet, dahje UDI, dieđihit ahte sihke Kárášjohkii ja Skáidái bohtet eambbo báhtareaddjit go dat 55 geat ikte ollejedje.
Ii váidinvuoigatvuohta Maŋŋel go mii leat juohkán láigoviesuid, ii leat váidinvuoigatvuohta vaikko ii oaččo juste dan láigoviesu maid áigu , dadjá Guovdageainnu ráđđeolmmái Johan Klemet Hætta, gii maid lea mielde suohkana viessojuohkinlávdegottis.
Maŋŋel go AV-foanda dagai mearrádusa ahte ii juolluduvo earenoamáš ruhta etnihkkalaš lagasradio:idda, leat mii ožžon ollu váidagiid, muitala kulturdepartemeantta ossodat diektora Roy Kristiansen.
Mediat buktet boasttu gova dieđiha Gáivuona NSR Maŋŋel Sámi Cup 98, mii lágiduvvui Gáivuonas, lea medias beaggán ahte doppe lei olu jugešvuohta.
Ohcalan plánaid mat guhkit áigái doibmet.
Guovdageainnu suohkan ii bargga nohkka bures oažžut guovllu nuoraid fárret ruoktot maŋŋel go leat alit oahpuin geargan, lohká doavttiroahppi Barbro Lill Hætta.
Boahtte geasi dahket šaldi Cillajoga rastá Ráissas.
Šibiteiseválddit giddejedje boazogárddi Guovdageainnus go boazosápmelaččat eai leat čorgen doarvái bures maŋŋil diimmá njuovvamiid ¶
180 000 ruvnno sámi vuoigatvuođaid ovddas Finnmárkku fylkagielda lea 180 000 ruvnno riggát maŋŋel go vuvddii sámi eatnamiid Teritiary Miningsii platina-ohcanlobi Porsáŋggus.
Nuorat liikojit čuojahit musihka, muhto lávvordat čuovganeapmái ferteje Kárášjoga leansmánnebálvvat dahttot muhtun viesus nuorraid vuolidit musihka, maŋŋel go eará ássit seamma ásodatguovllus ledje váidalan musihkkarieja.
Stáhta TV-kanála ZBC Zimbabwes lea bissehan beakkán njuolggosáddejuvvon prográmma "Talk to the Nation" maŋŋel go riŋgejeaddjit ja digaštallit ledje menddo kritihkalaččat presideantta Robert Mugabe politihkkii.
Otná govva lea govvejuvvon Kárášjogas 1924:s olggobealde gávpeolbmá Berg viesu, dan oktavuođas go su nieida Biret náitalii Mathis Klemetsen Nillukkain Alaskas eret, ja go manaiga Alaskai maŋŋel heajaid.
Birasgáhttenministtar vuostálastá oljobohcci Ecuadora birasgáhttenministtar doarju indiánalaš organisašuvnnaid ja aktivisttaid geat vuostálastet 500 km guhku oljobohcci huksema mii manašii 11 luonddu- ja eamiálbmotreserváhta čađa.
Mii lea njuovvagoahtán čakčamánu 14 beaivve rájes, ja viežžat bohccuid miehtá Finnmárkku.
Bokte giela maŋŋel 70 jagi Ođđa girji muitala kaurnaálbmoga birra mii lea boktán gielaset 70 jagi maŋŋel go giella jávkkai.
Bullehii riiddu maŋŋel 45 jagi ¶
Vahku dassái ráhkadii buolašáddjá ođđa oláhusaid miehtá Sámi.
Montevideo:IPS:Mátta-Amerihkas ohcet ain čiegus hávddiid olmmošmeahttun diktatuvrraid maŋŋil.
Cuvkejuvvon 100 000 ovddas Niittošjoga ja Jorbajeakkáža vázzinguovllut bissot seavdnjadin miehtá čavčča ja dálvvi.
DT-konferánsa ii geasut Almmolaš ásahusat eai searvva Finnmárkku stuorámus diehtojuohkinteknologiija (DT) konferánsii, maid Deanu gielda lágida maŋŋel beassážiid.
Diehtofierpmádat rastá rájáid ¶
Eatni moraš logi jagi maŋŋil "Muittut virkus gándda birra bohtet álo eallit viidásat" eadni Kari Høgden ¶
Festiválat miehtá Sámi ¶
Filbmenprošeakta rájá rastá ¶
Finnmárku ráhkkana maŋŋel terrordaguid ¶
GSM gullogoahtá miehtá Deanuleagi Siidu 4 ¶
GSM-oktavuohta miehtá Deanu leagi ¶
Gerget dutkamin maŋŋel juovllaid ¶
Guldaleddjiid gažaldagat Juohke gilvvu maŋŋel jearrá Muitil ja Čeahppi gažaldaga guldaleddjiin.
Guokte olbmo leat mannan vahku áššáskuhtton maŋŋel minibáŋkku rievideami Ájluovttas Divttasvuonas guokte vahku áigi.
Badjel 20 jagi maŋŋel go njálbme- ja guoberdávda hearjidii Guyanas, besset fas vuovdigoahtit bierggu máilbmái.
Gávdnui buori vuoimmis guokte jándora maŋŋel ¶
Hirbmat duhtvaš váhnemat Váhnemiid bealis ii lean eambbo go rápmi maŋŋel go besse oaidnit maid sin mánát ledje bargan dramaeahkediin.
Hirbmat váttis sámi oahpponeavvuid dilli maŋŋil ođastusaid ¶
Finmárkku fylkagielda lea mearridan hukset Kárášjoga nuoraidruovttu maŋŋel go visttit bullii.
Indiánamuitalusat miehtá seainni Ávžžuhit sámi mánáid málet seaidnegovaid ¶
SUOMA Suoma Sámediggi johtigoahtá miehtá Sámi galledit dábálaš olbmuid.
Juoigankonsearta vuovdá miehtá máilmmi ¶
Juoigga ja dánssu ođđa sámi guovddážii Badjel 500 čuohte gávttehasa iešguđetgeguovlluin vázze juoigga ja dánssu čađa Lujávrri.
Juovlaskálla miehtá adveantta ¶
Jámii maŋŋel skohterlihkuhisvuođa ¶
Hætta cápmahalai maŋŋel go lei leamaš priváhta feasttas muhtin dálus Guovdageainnus.
Logi jagi maŋŋel lihkohisvuođa Molotov Coctail muitokonsearta ¶
Logeduháhiid skuvllat leat áibbas billašuvvan maŋŋil dulvviid ja orkánaid Asias, Afrihkás ja Gaska-Amerihkás.
Maŋŋá soađi čájáhus ¶
Miehtá Norggas hálidit maŋŋečoalleruvvema ¶
Miehtá beaivvi govven Émuhto ealáhushoavda ii jáhke turisttaid boahtit bohccuid dihte ¶
Movtiidahttet nuoraid lohkat MÁTTA-VÁRJJAT: 14 sámi nuora leat miehtá dán vahku gaifán sámi girjiide Svanvhovd Miljøsenteris Mátta-Várjagis.
Nannejit dásseárvvu riikkarájáid rastá ¶
Njunnožis miehtá dálvvi Dál hálida vuoitit Gonagasvuodjima Anáris ¶
Nystø ii sihkaraston presideantan NSR lea roasu siste, oaivvilda servodatdovdi Odd Mathis Hætta maŋŋel go Kárášjoga Sámiid Searvi lea dovddahan ahte sii eai searvva boahtte sámediggeválgii oktan NSR:in.
Orbina lea sihkkon eret daid bahča gatŋaliid maŋŋil go Roger Ludvigsen mearridii guođđit Orbina musihkka joavkku.
Ovddit sátnejođiheaddji bálkestuvvon olggos Anton Dahl lea hirpmástuvvon maŋŋel go šattai guođđit dearvvašvuođaguovddáža huksenčoahkkima bearjadaga.
Rasistalaš plákahtat miehtá Deanu gieldda ¶
Ođđabeairuohta bearráigehčče politiiját ija miehtá, ja lei maid oalle jaskat márkanis, muitala leansmánnebálvá Thomassen.
Finnmárkkoláhka lea okta dain deháleamos dáhpáhusain sámiid vuoigatvuođaid ektui, maŋŋel Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu.
Sahe rastá boares guottuid Gaskasiidduin Ánne Biret Anti govven ¶
Searvva oaggungilvvuide juohke luossa gilvvus mielde Min Áigi lágida dán jagige luossagilvvuid miehtá Deanu čázádaga.
Skiippagurra - 5 jagi maŋŋel Eai leat beare galle jagi dassái go nuorra nieiddat eai háliidan dovddastit ahte ledje Skiippaguras eret.
Skiippagurra - 5 jagi maŋŋel Eai leat beare galle jagi dássái go nuorra nieiddat eai háliidan dovddastit ahte ledje Skiippaguras eret.
Skiippagurra buhtista namastis Mii lea Skiippaguras rievdan, maŋŋel go Frank Sandberg šattai giddet iežas ruoššabordealla?
Solidaritehta miehtá máilmmi
-Solidaritehta revolušuvdna lahkona, dieđiha Juan Cara jierrásit.
Spáiddaráidu rastá rájá ¶
Stuorra vuolláibáza Guovdageainnu fitnodahkii maŋŋil čakčafestivála šaddá iežas burssain máksit 60-duháha čakčafestivála doaluiguin ¶
Dá leat Øyvind Berggrav, Alf Wiig ja vuoddji Helmer Isaksen suvdime biilla Leavnnja-joga rastá.
Dušše badjelaš mánu maŋŋel go Olof T. Johansson beasai giddagasas, biddjui ges eará Ruoŧa sámediggepolitihkkar, Lars Jon Allas, giddagassii go lea balahuvvon goddán golbma guovžža Davvi- Ruoŧas.
Sámeradio miehtá Sámi
Sámi álbmotbeaivvi lea davviriikalaš radiosátta, Norgga áiggi dii. 14:00 gitta 16:00 rádjái.
Sámeálbmot bellodat lea dál dohkkehuvvon miehtá riikka bellodahkan.
Sámi doaimmat sajáiduvvon roasuid čađa Gáivuotna lea eksplosiivalaččat rievdan ¶
Sámi eanahálddašeapmi sámegielddaide Guovddáš sámi gielddaid sátnejođiheaddjeguovttos Anton Dahl (gurut bealde) ja Kjell Sæther jáhkkiba Stuoradikki ásahit Sámi eanahálddašeami, maŋŋel go Fylkkadiggi čájehii vuostehágu hálddašit Finnmárkku eatnama ovttadásis Sámedikkiin.
Sámi ovttasbargu rájiid rastá ¶
Sámi Áigi mašiinnaid čađa ¶
Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi miehtá Sámi 8.- 11. siidduin.
Veahkkaválddálaš riidu maŋŋá guollebivddu duomu ¶
Almmá beakkáneamos suopmelaš ja Kárášjohkalaš vuoddjiid, lágiduvvui Stadioncross fas Kárášjogas maŋŋel máŋga jagi.
Dušše jahkebeali maŋŋel go NSR doalai jahkečoahkkima Guovdageainnus, lágida NSR vuot jahkečoahkkima Kárášjogas geassemánu 17. beaivvis gitta 20. beaivái.
Vuovdnás jođiheaddji Hans Solbakken sadjái Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad lea Kárášjoga Sámiid Searvvi ođđa jođiheaddji, maŋŋel go Hans Solbakken geassádii garra čavčča maŋŋel.
Álbmotbeaivi miehtá Sámi ¶
Miehtá Sámi ávvudedje Sámi álbmotbeaivve.
Ii duostta šat skuvlabusse čuovvut 6-jahkásaš Lásse ii duostta šat skuvlabusse čuovvut maŋŋel go mannan bearjadaga darvánii skuvlabussii ja gessodii busse maŋis máŋgalogi mehtara.
Odelsláhka berre leat seammalágán miehtá Norgga ¶
Hui dávjá lea dákkár seminárain "icebreaking" , stohkosat man čađa oasseváldit galget oahpásnuvvat.
Duolva Duottar lea šaddan beakkán miehtá Norgga maŋŋel go ledje mielde TV2 "Norske talenter" gilvvus.
Maŋŋil go kámppain leat geargan, de fertejit giitit nuppi joavkku speallama ovddas.
(…) 1989 maŋŋá leat oallugat sin maŋisbohttiin, geaidda dát politihkka lea čuohcan garrasepmosit, biehttaluvvon oažžumis rievtti eallit daiguin riggodagaiguin mat leat mearaduvdaga dobbelis.
Dán rádjái lea visot Norgga bealde, muhto mii sávvat ahte áiggi mielde šaddá miehtá Sámi skuvllahistorján.
Nordlysii leai ráŋggáštus čievččasteapmi, maŋŋá go Roy Arild Rasmussen njeidui viđa mehtaris.
Semifinála 2 Malå SF - Sohppar SF 2-1 3-4 pris Sarek IF 1- Sohppar SF 0-2 Final Malå SF-Stuoralule SF 6-7 (maŋŋel ráŋggaštusč.
Jus bargoaddi dahje goalmmát olmmoš šiehtadusa bokte addá doaimmashehttejuvvon penšunistii ruhtadoarjaga maŋŋil go lea barggus heaitán, ja mii ii leat penšuvdnaaddi sisaboahtu, galgá doaimmashehttejuvvon oadju seamma olu ruvnnos ruvdnui unniduvvot.
Ovttasbargat ásahusaiguin giellaoahpahusáššiin miehtá Sámi.
Penšunisttat geat biddjojit somáhtalaš ossodagaide buohcciviesuin maŋŋel miessemánu 1. beaivvi 1977, doalahit penšuvnnaset álbmotoajus rievdatkeahttá.
Riekti doalahit doaimmashehttejuvvon penšuvnna maŋŋil go leat álgán bargat dahje váldán doaimma dahje lea iežas doaimma álggahan, lea viiddiduvvon ovtta jagis golmma jahkái.
Vuođđodoarjja ja veahkkedoarjja buhcciide geat leat buohcciviesus dahje fylkasuohkanbuohcci ruovttus, gahččá eret dan kalendarmánu rájes maŋŋil go dikšun álgá.
1000 ruvnno mánnui 10 jagi addá 337 575 ruvnno loahppasupmin jus vuoitu šaddá 18% dahje 335 668 ruvnno maŋŋel 12 jagi jus vuoitu lea 12,5%.
Jus liigevearru lea eambbo go 1.000,-r., de galgá máksot guovtte seamma stuora oasis, vuosttaš oassi 3 vahkku ja nubbi oassi 12 vahkku maŋŋil almmuheami.
Mu mielas heive dáláš máttasámegiel čállinvuohki máttasámegillii hui bures ja seammaládje heive davvisámegiel čállinvuohki davvisámegillii jna., ii galggaše ráhkadit fas ođđa čállinvuogi maŋŋil go ollu bargu vissa lei leamaš ráhkadit buot dáláš čállinvugiid mat várra leat ge čájehan iežas bures dán rádjai.
- Dakkár dálki go lea dán beaivvi ja beaivvi maŋŋil, boahtá bistit gitta mihcamáraide.
- Dakkár dálki go lea dán beaivvi ja beaivvi maŋŋil, galgá bistit gitta mihcamáraide.
- Dalle ráhkadedje šaldiid dáid stuorámus jogaid rastá, dego Áhko-, Čulloveai-, Nuvvos- ja maid dása Niljoga rastá.
- Dan maŋŋá áiggon válmmaštit suovastuvvon buktagiid ja márffiid ja maiddái seaillusbiergobuktagiid.
- Dat buolva mii lea min vuollel, ja geat dál leat smávvamánná-váhnemat, lea massán giela, muhto buolva mii boahtá dan maŋŋel máhttá giela, ja jáhkán giela ovdánit.
- Dat lea dakkár suolu main juohkehaš áiggiid čađa lea viggan okkuperet ja oamstit.
- Dat mii dáhpáhuvvá álgoálbmogiiguin miehtá máilmmi lea ahte fámolaš kultuvrrat bággejit iežaset árvvuid unnit fámolaš kultuvrraide, ja dát čuohcá ovttaskas olbmui ieš guđetláhkai.
- Dat orui dego geađgejuolgi livččii bávkkihan rastá, muitala Seppänen.
- Dál lea beare maŋŋil boahtit munnje muitalit ahte sápmelašvuohta galggašii máhkaš heajut go eará, lohká Håvard ja lea ieš buoremus ovdamearkan dasa.
- Dál leat golbma vahku beassan muosis dárkilit smiehttat ja guorahallat listtu, ja dáinna gal doaivvun unnimusat guokte oažžut Sámediggái, lei nominašuvdnalávdegotti jođiheaddji Ole Henrik Buljo movttegis kommentára maŋŋil čoahkkima.
- Dárbbaša áiggi smiehttat dáhpáhusaid birra, easka guhkes áiggi maŋŋil sáhttá das muitalit dahje čállit dan birra.
- Fanta Necros filbma "Lahkagovva Bintous" lea movttidahtti muitalus muhtin nissonolbmo birra gii oažžu hui nanu iešdovddu maŋŋel go álggaha sierra doaimma.
- Fertešii áššiid diehtit sihke ovdal ja maŋŋil go čoahkkin galgá dollojuvvot.
- Goziha sámiid ovdduid álbmogin, nanne oktiigullevašvuođa riikka­rájáid rastá.
- He jå le lå la, gullui ovdalaš dán beaivvi, go mii hoahpus doamahalaimet olmmošvalvvi čađa Oslo guovddážis, liigeleavga vel gieđas.
- Ii leat duohta ahte eai steavlidan olbmuid maŋŋil Norggas.
- In dieđe máid áiggun maŋŋel joatkkaskuvlla, lohká Kamilla.
- Ja otnáš rádjái mii leat geargan jo ráhkadit nuppi CD ja leat doallan konsearttaid miehtá Suoma, ja guhkelepmosis mii leat fitnan konseartta doallamin gitta Spanias.
- Jus departementa dása miehtá juolludit ruđaid, ii leat das ávki dušše Guovdageainnu suohkanii, muhto sáhttá maid adnot mállen vaikko gos dán áigge go máŋggakultuvrralašvuohta lea nu dábálaš.
- Lea dáhpi, ja lea álo leamaš dáhpi, ahte čiekčit giitet nuppi nuppi maŋŋá kámppa dearvvahemiin.
- Leat oahppan veahá Norway Cup:as, ja eat leat ballán maŋŋá go gulaimet ahte doppe lei gávdnon spiidnegolgodávda.
- Leige mu vuorru dán háve, logai son maŋŋel vuodjima.
- Maid eŋgelat botkot miehtá almmi, vai guovddit gávdnet geainnu ruovttuidasaset!
- Maŋŋel dan gal in leat šat gullan maidege, dadjá Nystad.
- Maŋŋel go Romssa Fylkkamánni sáddii ášši 2009 ođđajagemánu, de lea gáhttenevttohus Luondduhálddašandirektoráhta meannudeamis.
- Maŋŋil go guovttelogát ráŋggaštus čievččasteami boađus lei 6 -6, ja go Málák ii deaivan sin boahtte vuorus, de bođii guooktelogátnuppi čievččateamis Stuoralule Per Erik Kuoljak vuorru.
- Maŋŋá Kárášjoga álgá váddáseamos oassi ¶
- Maŋŋá go mun šadden jorristullui, lean fuomášan man váttis dilli lea buhcciin ja lámis olbmuin lea min gielddas, lohká Tove Andresen.
- Maŋŋá álggahit eará kurssaid váhnemiidda dahje áhkuide ja ádjáide gos fáddán leat mánáidgirjjit.
- Mealgat maŋŋá jođidettiin mus lei báddi fárus ja smihtten ahte seammahan dat lea, mun ahte finadan Magnus luhtte guldalahttimin dan bátti.
- Miehtá beaivvi ledje dievva sálet, lohká mánáid ja nuoraid beaivvi koordináhtor Anni Näkkäläjärvi.
- Mii eat hálit ahte báikegottit báhcet guorosin ja bargguid ja doaimmaid haga, maŋŋá go buot resurssat leat vižžojuvvon, dadjá Silje Muotka ja čujuha earret eará ILO konvenšuvnna 169 15 artihkkala 2. čuoggái.
- Mii jáhkiimet dieid dálkedutkiide, go lohke ahte dál lea árragiđđa ja máilmmi bivval miehtá riikka.
- Mii leat buot dearvvašvuođadoaimmahagaid bealis šiehtadallan Telenorain ja ožžon fiermadaga mas lea alla leahttu ja 500 báikkálaš stašuvnna miehtá riikka ja ožžon govttolaš eavttuid.
- Mii álggiimet jurdagiin stoahkat jo maŋŋá go Davvi Nuorra heaittihuvvui 2007:s.
- Muhto dat lea vejolaš oaččut divvaga unniduvvot dan maŋŋel.
- Muhto, deattuhii son - mun hálidan gullat dárkilit maid dii oaivvildehpet, ja dan maŋŋil mii dahkat mearrádusaid.
- Mun in siđa olbmuid okte vel mannat čađa váivviid maid sii okte dolin juo leat vásihan.
- Máttaafrihkálaš Zulfa Otto-Sallies filbma "Raya" muitala dan birra go Raya fas boahtá ruoktot maŋŋel go lea leamaš giddagasas, ja su doarruma birra vearredaguid vuostá.
- Oaččuimet eanemus jienaid miehtá riikka.
- Ole Henrik Magga lea dovddus miehtá máilmmi.
- Riektegova mii  lea ovttadássásaš miehtá árbevirolaš sámi guovllu ja mii sihkkarastá duohta ovttaláganvuođa gaskal eanetlogu ja unnitlogu ja gaskal iešguđet sámi guovlluid ¶
- Seammás ferten rámidit Návvuona čikčiid go eai čiekčamis eaige maŋŋil čiekčama dovddahan heajos vuogi vuoittahallamis, muhto duođai ledje šlundon nugo lei vuordimis dákkár čiekčamis.
- Sihkkarastá sámi kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš vuoigatvuođaid guđege riikka lágaiguin ja riikkaid ja sámiid ovddasteaddji orgánaid gaskasaš soahpamušaiguin.
- Stuora-Tokyos leat 36 miljovnna olbmo ja doppe leat golahan ollu ruđa sihkkarastit iežaset revrriid maid čađa gávpogii boahtá čáhci.
- Sámediggeráđđi berošta das ahte buoridit dásseárvvu sámi guovlluin, leš dal dásseárvu sohkabeliid gaskkas dahje sierranas seksuála sojuid rastá.
- Sámis dárrui - ságat miehtá riikka - P1:š kanálas ¶
- Ulbmilin lea maid ahte sámi ássanguovlluid eanandoallu sihkkarastá biepmu buohkaide diein guovlluin.
- Vuosttaš olmmoš gean fievrredat rastá jávrri, su galggat gáikkodit ja juhkat su váibmovara, čilgii olmmái.
- ahte go muorra lea čađa goikan, dat gohčoduvvo gálvan?
- ahte muorra ferte dovdat albma buollaša ovdal go šaddada fas lasttaid, maŋŋil go lasttat čakčat gáhččet eret?
- ruvdnosaš liigegolu jus maŋŋel áigemeari easka mávssat, ávžžuha NAF gulahallanhoavda Inger Elisabeth Sagedal.
- Áigeráddjejuvvon beaiveruđaid eretgahččan šaddá vuosttaš geardde 4 vahkui jus olmmoš ii boađe A-etáhtii maŋŋel go lea gohččojuvvon.
-200 gráđa uvnnas, ja vuolit 175 gráđii muhtin áigge maŋŋá vuoi eai gara.
-4 luohkkálaččaide geat darbbašit beroštumi ja geahču skuvlla maŋŋá.
-Das maŋŋá go suoinnit leat litnán, de daid ferte heaŋgut goikat.
-Don han leat guhkkon nu ollu ahte leat vuovttaid čađa šaddan, vástidii lunttáš ¶
-Dáid mediain eai leat muitalan Kosova báhtareaddjiid dilis ja mu ustit jearai mus, ahte fuomášingo mo bargoveaga streaikkat nohke dan maŋŋá go Primakov jođihan hálddahus álggii ráđđet, na streaikkat eai suige nohkan, muhto dain eai šat muitalan maidige, máinnaša Remes.
-Dál maŋŋel fas gáđan.
-Dál maŋŋel lean jurddahallan man ollu váivviid jugešvuohta mielddisbuktá.
-Dát leat njuolggadusat miehtá riikka, ja dát leat ovttaláganat.
-Finála ii lean gal mihkke "frøkenfotball" , logai Liv Eli Holmestrand maŋŋel čiekčama.
-Forum galgá fuomášahttit eamiálbmotgažaldagaid ja ovddidit ovttasbarggu dáid áššiiguin miehtá ON doaimmaid.
-Jan Harr lea govven dien gova 1956as, olggobealde Trondenes girku Hárstadas gos mii leimmet skuvlatuvrras maŋŋel go gearggaimet skuvllas.
-Lunttat ledje ieža heajos mielas maŋŋel čiekčamiid.
-Maŋŋel doaimmaid čoahkkanit oasseváldit ja geahččit dollagáddái ja suohtastallat.
-Maŋŋel loguid, makkár kasusis de galgá čuožžut?
-Maŋŋel čájehuvvui ahte soai leaba suhkkes vuovddis jorran birra ja boahtán iežaska lužohagaid ala.
-Maŋŋá bissehuvvui biila Bjørnefjellas mas lei 750 kg.
-Miehtá máilmmi lea maid leamaš dakkár trenda ahte álgoálbmogiin galgá atnut ándagassii, ja de fertet ge sihke mii ja kolonisttat geahččat mii lea dáhpáhuvvan, joatká son.
-Mii leat badjel 80 riikkas miehtá máilmmi.
-Mis lea bággu álgit jurddašit boahtte jagi doaluid birra, ja mis lea ain oalle ollu čorgemuš maŋŋá daid stuorámus Riddu Riđđu doaluid mat dán rádjai leat lágiduvvon.
-Mun manan maŋemuš fatnasii ja beasan stivret, dasgo mun dieđán vuogi man lahkái mii beassat álkimusat čađa dan.
-Sámi allaskuvla lea bivnnut miehtá Sámi.
-Vuosttaš lei Blingseberg, maŋŋel su lei rámbuvrrii bargi, ja guokte olbmá geat oruiga lávus johkagáttis do muhtun geasi.
-prošeavtta olis lágiduvvojit ollu earáge doaimmat rastá riikkarájá ovdamearkka dihte duhkoraddanbeaivvit sámegielat bearrašiidda.
-Čoaska dálki, unnán olmmoš, muhto gal dál lea vel árrat, olbmot dat gal bohtet, vuordá Sámi spábbačiekčanlihtu presideanta Mikkel Isak Eira, gii ollii maŋŋel vuosttaš čiekčama.
-Čuohpa mus oaivvi eret ja goaikkaldahte vara mu njálbmái maŋŋel go leat čuohppan mus oaivvi eret, čilgii heasta.
-čuovvoleapmi maŋŋá go leat spesialistta luhtte dahje buohcceviesus leamaš ¶
/909 96 864 maŋŋel dii. 17.
Bargo- ja čálgoetáhtas (ovdal Aetat ja Oadjoetáhtta) leat birrasii 12.000 bargi miehtá riika.
Sulli 11.000 bearráša miehtá máilmmi váldet vuostá lonohallanohppiid AFS čađa juohke jagi.
NJFF, mii ovddasta 90.000 bivdi ja guolásteaddji miehtá riikka, adno "buriid albmástanjoavkun" ja sierra berošteaddjiid organisašuvdnan.
UNHCR lea addán heahteveahki sullii 200.000 báhtareaddjái Čeččenian soađi maŋŋá.
Diimmá rehketdoallu čájeha 400.000 euro badjelbáhcaga, maŋŋil go máŋggaid jagiid leat rahčan stuorra vuolláibáhcagiiguin.
Fitnodat vuvddii sullii 150.000 kilo jahkásaččat ovdal ja nammamolsuma maŋŋá lassánii gálvojohtu 255.000 kiloi.
Dalle son áiddo álggii 15.000 kilomehter guhkkosaš mátki Eurohpá čađa.
Govvahaddi 125.000 kruvnna muitala munnje ahte olbmuin lea beroštupmi Savio dáidagiidda ja danin lea ain Savio áigeguovdil 70 jagi maŋŋá jápmima.
Sámedikkis leat addán 850.000 kruvnnu prošekterenbargui, muh­to das maŋŋá vuordá Østmo ruđaid juolluduvvot Sámi Dáid­da­museai.
Myhre lohká sii leat juo álgán bidjat 3.000 lihter sturrosaš doappartáŋkkaid, «Molukka» , miehtá fylkka.
Myhre lohká sii leat juo álgán bidjat 3.000 lihter sturrosaš doappartáŋkkaid, «Molukka», miehtá fylkka.
Son ii vuovdán 55.000 lihttaraš mielkeeari go sus lei doaivva maŋŋel beassat álggahit doaimma fas, muhto de ovttas nuorra boanddain Jon Egil Olliin.
Badjel 10.000 nuora miehtá máilmmi ohce stipeandda ja Laura lea áidna sápmelaš ja áidna Suomas gii oaččui stipeandda.
Ollu badjil 400.000 olbmot leat viehkan veallut kinoid miehtá Norgga geahččat dán filmma.
Neavttár Mikkel Gaup oažžu 30.000 ruvnno buhtadussan maŋŋel go politiiját diibmá válde su gitta ja áššáskuhtte su goddán olbmo, vaikko lei sivaheapme.
 – Dat mii lea ođas dás, lea go sáhttá oažžot sihkkojuvvot 50.000 ruvnno maŋŋel go lea vuosttaš jagiin geargan, muitala Sámi allaskuvlla prorektor Marit Breie Henriksen.
Anna Anita Hivand oažžu 25.000 ruvnnu buhtadusa Sámedikkis maŋŋá go sii leat čuoččuhan su leat miellabuohccin.
Muhtin Deanu almmái 20 jagiin, lea dubmehallon Sis-Finnmárkku diggegottis 36 beaivái servodatbálvalussii dahje 21 beaivvi giddagassii ja áššegoluid máksit 3.000 ruvnnu, maŋŋil go muhtin feasttas Deanus diimmá juovlamánus časkkii nuppi albmá nu ahte almmái hávváduvvui čalmme vuolde ja gárttai doaktára lusa goaruhit golbma sákkaldaga.
Unjárgga gielda lea lágideami dorjon 50.000 ruvnnuin ja Stuorravuona skuvlla 10-luohkálaččat ožžot loahpparuđaid geavahit skuvlamátkái, maŋŋá go sullii 70.000 ruvdnosaš bileahttadietnasiin leat máksán goluid.
Dan rájes go Sämi Ætnan bođii 1980 lea vuvdon sullii 30.000 skearru juohke jagi miehtá máilmmi, mii šaddá sullii 800.000 skearru oktiibuot dan rájes.
Spealu lea ráhkadan amerihkálaš fitnodat Blizzard, ja mas dál leat measta 11 miljovnna spealli miehtá máilmmi - ja Eurohpás leat sullii guokte miljovnna.
10 jagi ávvudeamis lei vuoitu 10.000, ja dal vihtta jagi maŋŋel lea vuoitu 15.000.
Ihttin diibmu 11.00:s álget fatnasiiguin suvdit olbmuid rastá Juovlavuonanjálmmi Lávvonjárgii, gos jotket márkanat maŋŋá go Deanu riemut leat nohkan mannan vahkus.
Buohkat leat bures boahtimat čoahkkimii mii lea kulturviesus diibmu 18.00:s, maŋŋel čoahkkima, diibmu 20.00, čájehuvvo filbma kulturviesus, muitala Runar Green.
1,2 miljovnna lávkki ja logemat skohpalastima maŋŋá soai mannan lávvardaga joavddaige Helssegii, gos Jávrri Juhán Niillas, Niilo Aikio searvvai sudno maŋimuš kilomehterii.
1-1: Fállejoga Ørjan Bakken nivkala spáppa mollii maŋŋel čiehkačievččesteami.
10 jagi lea nohkka guhká, maŋŋil dan álgá juohke hoavda ballat ođđa jurdagiin ja bargovugiin, ja dat sáhttá dagahit ahte bargosadji ii šat ovdán.
10 jagi maŋŋá Deanu Searaid vuođđudeami.
10 jagi maŋŋá ii šat gávdnon dát guollešládja.
10 minuvtta maŋŋel nagodii juo PFK/Leavdnja coggalit moala, muhto duopmár duššindagai moala, go sin čiekčit ledje eahperehálaččat moala ovddabeal.
10 áigge báhtareigga suollagat Fiskergata asylavuostáiváldin kantuvrras, maŋŋel go leigga roavvat fallehan asylavuostáiváldin bargiid.
10-jahkásažžan son juoiggadii miehtá Oslo sámi álbmotbeaivvi doaluin jagis 2005.
100 000 norgalačča almmuhedje heaitán borgguheamis maŋŋil maŋemus borgguhanheaitin kampánja, mii lei ođđajagimánus 2003:s.
– Mun lean 100:s maŋŋá hárjehallama, lohká Solveig Skum Solbakken.
10A oahppit leat dálvi miehtá ráhkkanan klássamátkái E_landii.
11 beaivvi maŋŋel oidnoje min namat listtus.
11 jagi maŋŋel ollašuvai su niehku.
110 jagi maŋŋel go soai jámiiga, beassaba dal Else Strimp Savio ja John Per Savio vuoiŋŋastit bálddalaga Girkonjárgga girkogárddis.
110 jagi maŋŋel go sámiid vulge Alaskai, Manitoba-ekspedišuvnnain, lea Ellen Inga O. Hætta čohkken sin maŋisbohttiid.
12 jagi maŋŋil Barents-ovttasbarggu virggálaš álggaheami eai leat vel oarjeriikkain bargovuogit vai ruošša beale lágideaddjiide johtilit iđašedje ovttasbargoguoimmit Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde, ee. ruhtadeami váfisteami dihte.
12 jagi maŋŋil lea festivála sturron ja rávásnuvvan ja dál ii leat šat sápmelaččaid vuostalastin mii addá oaivebákčasa.
12 jagi maŋŋá leat dát bassičállosat gárvásat almmustuvvat ođđa hámis - gielalaččat ja doahpagiid dáfus heivehuvvon olles davvisámi giellaguvlui.
13 Norgga áiggi) ja dan maŋŋá luoitit su urtna Buolbmága girkoeatnamii.
14 A Spiertagáissá ovdaolmmoš Kjell Magne Eira lea viimmat beassan albbasbivdui maŋŋil go duođaštuvvui stuorra vahágiid dahkan sin geasseorohagas gosa lei eallobihttá báhcán.
15 Njižževuonas, ruovttoluotta maŋŋel čoahkkima.
15 jagi maŋŋel gal šaddagođii fas suohtasin, muitala Simona Máhtte.
15, ledje lagamus viesu olbmot geat dieđihedje, maŋŋel go ledje gávdnan su, lohká son.
150 jagi ávvudeami oktavuođas mátkkošta dál Telenor miehtá Norgga ja geigejit dihtorskeaŋkkaid iešguđetge skuvllaide.
16 – jahkásaš Leavnnja nieida, Kirsti Sørum Nymo, oaččui dieđu ahte son lea beassan High School joatkkaskuvlii USA:ii, ja njeallje beaivve maŋŋá son leige jođus dohko.
169 dohkkehuvvui, de ii sáhte eahpidit ge sápmelaččaid saji «indigenous people» - álgoálbmogin ja ii leatge leamaš eahpádus dasa maŋŋil ge.
1700-logu áigge Valle sohkii gullevaš olbmot orro Idjajávrris ja Báhčaveaijogas, muhto maŋŋelis leat bieđganan viidát miehtá gieldda ja dan olggobeallaige.
1700-logu áigge Valle sohkii gullevaš olbmot orro Idjajávrris ja Báhčaveaijogas, muhto maŋŋelis leat bieđganan viidát miehtá gieldda ja dan olggobealláige.
179 ruvnno ovddas máksui buhtadus miehtá fylkka.
18 jagi maŋŋel beassat fas vásihit ruošša rock Lavttejotnjárggas.
18 olbmo, 6 juohke guovllus, leat beassan nálločalmmi čađa.
18 áiggi, vaikko rabasluohká gilvvuid vudje easka veaigin báhkka luohká maŋŋá.
18,2 kilošas goadjin dohppii Máttaráhkkoguoikkas ja fatnasii jorralii goadjin 2,5 tiimmu maŋŋá Savvon savvonis Iŋgun-rohki stobu bokte.
18-jahkásaš jámii biilalihkohisvuođa maŋŋá ¶
1800-logus Anáris ledje uhccán olbmot ja sii ásse bieđgguin miehtá Anára.
1858:s ovttastahtte fas Čáhcesullo ja Unjárgga, muhto sirrejedje fas guhtta jagi maŋŋel.
1904 geasi vulggiiga oappášguovttos Marie ja Emilie Demant guhkes mátkái Københámmanis davás Gironii rastá Norgga ja Ruoŧa riikaráji.
1905, su isit Per John Savio heavvanii merrii ges moadde beaivve maŋŋel, son lei vuolgán viežžat eamidii gisttu.
1918 almmuhuvvui unna girjjáš, mii maŋŋil lea measta vajálduvvon, vaikko čálli lei beaggán girječálli.
1925» dahje Johnsonmohtor manná Eltomohtora miehtá, jáhkkimis Kárášjogas.
1946 ja das leat seamma njuolggadusat mat gusket suodjalussii miehtá riikka, lohká majora ja birasgáhttenoffiseara Kjetil Hansen.
1946 rájes addu vuosttaš geardde gudnemearka etniide ja jagi maŋŋá mearriduvvui almmolaš leavgabeaivin.
1954:s manai oahpaheadjeskuvlii, ja guokte jagi maŋŋil bođii ruovttoluotta, ja lei oahpaheaddjin vuođđoskuvllas gitta 1996 rádjái.
1968 rájes leat lullisámit beassan lohkat lullisámegiela nubbin giellan Åarjel Saemien skuvllas, Snåases, muhto eatnasat dattetge eai leat geavahan giela maŋŋil skuvlla.
1969:s, maŋŋel go Sundquist lei leamašan militearas, álggii son teáhterskuvlii, Osloi.
1970 jagi álbmot­logus maiddái sámi álbmot Davvi-Norggas registre­rejuvvot vuosttaš geardde maŋŋil soađi, ja professor Vilhelm Aubert láidii prošeavtta Suoh­kan- ja Bargodepartemeantta ovddas kártet dán logu viidodaga.
1970-jagit čájehedje midjiide ahte ođđa višuvnnat riegádit buoremusat garra nákkuid čađa.
1970-logu álgogeahčen dollojuvvon válggaid maŋŋá gárte ng. stuorra bellodagat garrasit ohcat čovdosiid mainna lágiin doaresbeale guovlluin ássi olbmuide gávdnošedje ođđa ealáhusat.
1972-73s váccii politiallaskuvlla Oslos, ja dan maŋŋel lea bargan Guovdageainnus.
1973) jagis 2000 ja doallan dan maŋŋá máŋggaid govvačájáhusaid sihke su ruovtturiikkas Suomas ahte eará riikkain.
1985-1992 priváhta advokáhtan ja das maŋŋá heittii son advokáhta doaimmain.
1985: Jaskatvuođa maŋŋá ¶
1985:s gizzastedje bájimuš divišuvdnii ja jagi maŋŋil vuite Norgga cupa.
1989:is, dalle go čuoigamat ledje hirbmat bivnnuhat miehtá Davvikalohta, ledje sullii 280 čuoigi mielde.
1990 maŋŋá go vealgešiehtadallamat eai lihkostuvvan.
1990-logus ráhkadedje 14 diibmobeale filmma main čuvvo ovtta siidda jagi čađa.
1991:s ásahuvvui Badjemánáid Beaiveruoktu, ja dál goasii 20 jagi maŋŋil lea beaiveruoktu nannosit sajáiduvvon.
1992:s, guokte jagi maŋŋel go deaivvadeigga Sámedikki feaskáriin, de náitaleigga.
1993 de válddii  Hans Erik Husby – dehe Hank von Helvete - badjelasas vokalistabarggu Harald Fossberg maŋŋel, ja maid sin gárvodanmálle mii lea baskkes dongeri ja sminka.
1994:s lei ruhtajorru 3,6 miljon ruvnnu, jagi maŋŋá leimmet njuiken dálá dassái 4,5 miljon ruvdnui.
1995 rájes lea Wimme joavku johtán miehtá máilmmi ja ovddastan sámi musihka sierra konsearttain ja festiválain.
1996 bođii fápmui sierra sámi paragráfa Suoma vuođđoláhkii mii sihkkárastá sápmelaččaide kulturiešmearrideami.
1996/97 boazodoallošiehtadusas sohpe bidjat lávdegotti bargat veardidit boazodoalu dili maŋŋil Nuppástuhttinprográmma.
1996:s álggahedje sii nuoraidsearvvi, Stuornjárgga sáme nuorak, ja moadde jagi maŋŋel ealáskii Márkomeannu.
Bjørnefjell bokte geahččalit turisttat jámma lobiheamit doalvut guliid rastá rájá.
2-3 čiekči ožžot dieđu maŋŋel ¶
20 jagi maŋŋil máhcat fas dohko.
20 min maŋŋil go leimmet álgán háiket.
200 duhát ruvnnoin ásahit fierpmádaga ja buoret ovttasbarggu meahcásteddjiid gaskii ja muđui ásahuvvon birrasiiguin miehtá riika.
2000-logu álgojagiin Meahciráđđehus ordnii mehciid máŋggageavaheapmi –skuvlejumi ja dan maŋŋá bargodoaimmat leat lassánan.
2000:s čielggai ahte 60 % ohppiin Norggas geat barge maŋŋel skuvllaáiggi, eai lean čállán bargošiehtadusa.
2001:s, mánu maŋŋil go Førde heittii hoavdan, de álggahuvvojedje NRK:a riikafierpmis beaivválaš tv-ođđasat.
GSR ásahuvvui 01.06.2002 das go ovdaprošeavtta maŋŋá čielggai ahte lei vejolaš ásahit sierra sámi radiostašuvnna Lujávrái.
Olbmuide, geat bohtet rievddaldusnjuolggadusaid vuollái áiggis ovdal 01.01.2002, gusto njuolggadusrievdan dušše mánáide geat leat šaddan maŋŋel juovlamánu 31. b. 2001.
2003 Girkočoahkkin barggai dan ala ahte Finnmárkoláhka oččošii stuoradikkis dakkár meannudeami mii sihkkarastá sámi álbmogii rievtti ja saji riikka álgoálbmogin.
2003, čieža jagi maŋŋil go Ovttastuvvan Našuvnnaid soabahan ráfi bissehii badjel golbmalogi jagi sissoađi Gaska-Amerihká riikkas.
2003, čieža jagi maŋŋil go Ovttastuvvan Našuvnnaid soabahan ráfi bissehii badjel golbmalogi jagi sissoađi Gaska-Ameriikas.
2003: - Ahkerádjá skuvllaváccimii bargomáhcáheami doibmii loktejuvvon 22 26 jagi rádjái, mas lea maiddái vejolašvuohta speahkasteapmái - Skuvllaváccin bargomáhcaheami doibmii rádjejuvvon váldonjuolggadussan golmma jahkái - Doarjja mátkái, fárremii, mánnagehččui ja eretássái ii šat addo olbmuide guđet ožžon buozalmasruđa dahje dábálaš bálkká bargomáhcaheamidoaimmas - Guhkimus áigodat bargomáhcaheami ruđaide vuordináiggis heivvolaš bargui maŋŋá bargomáhcaheami oaneduvvo guovttenuppeloht mánus guđa mánnui ¶
2003:s vuite sii Tromsø Rock City, ja jagi maŋŋel almmuhedje sii iežaset debut-EP ”Rational Anthems”.
2004 duomu maŋŋá guoddalii Mittådalen čearru ášši Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostullui Hagii.
2004:s oassálaste sullii 24 000 nuora lávdebargguin miehtá riikka, ja máŋggat duháhat ledje maid veahkkin.
2004:s riegádii das TV-ráidu ja dán jagi čájehuvvo sin kinofilbma miehtá máilmmi.
2005 rájes ja buot árgabeivviid gitta maŋimuš bearjadahkii ovdal válgabeaivvi gaskal tiibma gávcci iđđedis ja bealnjeallji maŋŋá gaskabeaivvi, (tii.
2005 giđa fállat joatkkakurssa man maŋŋá sáhtát joatkkaskuvlla eksamena váldit.
2006 maŋŋá, jus soai leaba registrerejuvvon ássat seamma čujuhusas dahje jos soai leaba sádden ássanguimmešvuođa julggaštusa álbmotregisttarii.
2006 rájes sáhttá eatni ássanguoibmi dovddastit áhčivuođa eatni almmutkeahttá máná áhči nama dahje dohkketkeahttá dan maŋŋá.
2007) rohki dáiddalaš vuoiŋŋa iežas dáidagii ja mii lokte čájáhusa oppalaččat, lohká jury ovdaolmmoš, dáiddár Aslaug Juliussen maŋŋá go sii leat válljen 50 dáidaga.
2007:s geassádii son presideantan maŋŋel ovttasbargováttisvuođaid smávvabellodagaiguin.
2008 dálvvi njuovvanloguid eai atte ovdal go maŋŋá dán jagi váldonjuovvamiid.
2008 gielddaválggaid jienastanbeaivi leai mannan sotnabeaivvi miehtá Suoma.
2008:s beasai son Norgga riikkajovkui ja maŋŋel dan de lea leamaš heaibungilvvuin Duiskkas, Polenis, Nuortariikkas, Sveitsas, Suomas ja Ruoŧas.
2008:s beasai son Norgga riikkajovkui  ja maŋŋel dan de lea leamaš heaibungilvvuin Duiskkas, Polenis, Nuortariikkas, Sveitsas, Suomas ja Ruoŧas.
2009 golbma mánu maŋŋil oaččui UNN:s vástádusa ahte sii sáddejit maŋŋel eambbo dieđuid.
2009 sámediggeválgga maŋŋá leat bellodagat Deatnogátte Sámiid Searvi ja Arja Nuortaguovllu válgabiire 1, váidán Ovddádusbellodaga seamma válgabiirres go ovccát evttohas lea Oslo rivgu gii lea sápmelaččain náitalan ja dohkkehuvvon Sámedikki válgajienastuslohkui.
2010 ahte dát ferte sulastahttit vearredagu, jus fal ii leačča jo vearredahku, ja maŋŋel Dearvvašvuođabearráigeahču gávdnosiid UNN vuogádatdárkkisteami geažil, de lean mun vel vissáseabbo ahte dás ferte leat vuođđu dutkat leat rihkkon sihke Ráŋggáštuslága ja Divššohasvuoigatvuođalága.
2010; Nordnorsk Kunstnersenter Svolvearas lea Visuála dáiddaguovddáš mii leamaš juo 30 jagi ja doaibmá miehtá Davvi-Norgga ja lea nubbi dakkár ásahus.
2011 huksegohtet Ealáhushoavdda mielde bálggis huksen čađahuvvo dán ođđa EU áigodaga áigge 2013 nuba huksen álgá jagis 2011 ja lea vázzinláhkai joatka EU áigodagas jagi 2014 maŋŋá.
21 jagi maŋŋel go vuosttaš geardde čuojahii dáppe.
2100 jienat addojuvvojedje telefovnna bokte maŋŋá go njeallje iešguđetgelágan taleanttat ledje loaiddastan Riddu Riđđu iežas taleanttagilvui.
22 000 voltta elrávdnji čađa goruda ¶
222 km/d go ollii mollii maŋŋel go lei vuodján 201,8 mehtera, ja dat lei asfálta bána alde Gárdermoenis.
22:00 lea rahpanseremoniija ja njuolga maŋŋel čievččastuvvo Viva World Cup johtui, gos Sápmi čiekčá Kurdistan joavkku vuostá.
23 beaivvi maŋŋil jovde New Yorkii, ea.ea. ledje leamaš vahkku stoarpmas oktan orkánain oarjjabealde Islándda.
25 jagi maŋŋá ákšuvnnaid ¶
Árdna – sámi kulturmagasiidna sáddejuvvo NRK1:s duorastaga cuoŋománu 16. beaivvi diibmu 17.25, justa maŋŋá «Ođđasiid» .
40 jahkásaš dievdu váldui gitta diibmu 20.25, maŋŋel go lei báhtaran rabas gednemis Romssa guovlogiddagasas.
Maŋŋel barggu ferte mannat oaivamuškantuvrii.
3-2 maŋŋel ráŋggáštusčievččasteame ¶
30 bargi geat dalle báhce barggu haga maŋŋel reastaluvvame sáhttet boahtte vahkus juo sajis.
Muhto nuorat gártet olggobeale skuvlaáiggi váldit nubbingiela oahpu, jogo sáme- dahje suomagiela, mii mearkkaša ovdal diibmu 08.30 dahje maŋŋá diibmu 14.30.
Skohteršovva álgá diibmu 19.30 ja maŋŋá lea «After jump party» Biebmu kafeas gosa maiddái lea ceggen stuorra tealttá.
30 jagi maŋŋel lea joavku dál ráhkadišgoahtán CD-skearru.
30 jagi maŋŋil leat lunttat fas čoahkkanan.
30 jagi maŋŋil Áltá-akšuvnna ja sámiid nealgudeapmi Álttá-Guovdageainnu buođđudeami vuostá, fállá Sámi Filbmafestivála ávvučájeheami filmmas "La elva leva", mii čájeha movt nealgudeaddjit ja vuosttaldeaddjit rahče sámi áššiid ovddas.
30 jagi politihkkema maŋŋá son vuoruha baicce bearraša ja ođđa barggu.
Sámi Oahpahusguovddáš fállá gáfestallama diibmu 09.30 rájes man maŋŋá álgá seminára man fáddán lea sápmelaš 2009.
30 sekundda maŋŋel Klemetsena čuoigái ges Magnus Moan gii duobai ja čuoiggai Klemetsena meaddel.
Politiijat ožžo dieđu buollima birra 06.30 áigge ikte iđđes, ja sullii golbma kvártta maŋŋel lei buollinsuodjalus maid doppe.
Dan viesus váldui ge bissoolmmái duorastaga gitta easka diibmu 22.30 – sullii logi diimmu maŋŋil go bážii 59 jahkásačča guvlui.
Oarje-Finnmárkku politiijaguovllu operašuvdnahoavda Jan Olav Schjølberg muitala politiijaid ožžon dieđu diibmu 04.30, maŋŋil go olmmoš, gii lei dien guovllus, dieđihii buollima.
Heargegilvvuid rahpan lea odne diibmu 11.00, ja ihttin, sotnabeaivvi, diibmu 11.30, maŋŋá ipmilbálvalusa.
30-40 jagi maŋŋil muitaledje kolonisttat kaurna-álbmoga birra ahte Çdát čearda ii gávdno šatÈ.
30-jahkásaš Ánná Laiti lea mearridan válljet eallima, iige báhcit bahčavuhtii lihkohisvuođa maŋŋá.
300 mehtera šaddá vázzit sevdnjes vuovddi čađa ovdal go joavdá muohtaladnái, gos 100 bures gárvodan olbmo čohkkájit duljiid alde.
Moai báhce vel Nils Utsiin čohkohallat molssodanlatnji maŋŋá go Nils Henrik Buljo (Nikko) ja Toivo Lukkari leaba soavastan gárvvisin ja jávkkiheaba gosanu.
Diekko gal bures birgejin, jurddašii Bustenáddjá ja váccii viidáseappot gávpoga čađa.
Maŋŋá fárrejit dohko duohkorasbuvda, el-gálvobuvda ja vuoktačuohppi.
35 jagi maŋŋil son muitala mo álgu lei: ¶
370 biktasa dan 600 valáštallanbuvddain ja mánáidbivttasbuvddain miehtá Norggas gos vuvdet Stormberg biktasiid.
39-jahkásaš nisu arresterejuvvui maŋŋel go lei hoigadan nuppi nissona nu garrasit, ahte son gáhčai ja nordadii oaivvi.
Amerihkkálaš nisu šattai máilmmimeašttirin allround luistemis 1979:s ja geaidnosihkkelastimis jagi maŋŋil.
4 miilasaš biilamátkki maŋŋá lávkeba Deanu čázadaga beakkáneamos oaggun­­­­­­báikái.
Kultursiiddaid oahpaheapmi galgá čađahuvvot beaivválaš bargguid čađa.
Maŋŋel báddema besse mánát suohtastallat násttelužoniiguin.
4-4 lei boađus maŋŋel go viđas ledje báhčan ráŋggáštusčievččasteami goabbatge joavkkus.
4-5 mánu maŋŋel ii leat dilli vel buorránan.
40 jagi maŋŋá deaivvadit ovddeš Sámi álbmotallaskuvlla oahppit fas Kárášjogas.
40% lieggasis jávká glásaid čađa.
4000 duhát ruvnno jus juhkká alkohola almmolašbáikkiin, dat guoskká maiddái olggobealde juhkánbáikkiid maŋŋel go alkoholavuovdin lea nohkkán.
16.45 Digaštallan maŋŋel rahpanfilmma/ Discussion after the film.
Dollačaskadeaddjit ožžo dieđu buollima birra diibmu 11.45 ja suovva oidnui miehtá márkana, ja sihke dollačáskadeaddjit, politiija ja buhcciidbiila bohte johtilit.
45 jagi maŋŋá go giddejedje ruvkedoaimma Ulefoss báikkis Telemárkkus, lea ain alla radioaktiivvalaš suonjardeapmi.
450 nuoraidskuvlla miehtá Norgga ožžot dáid beivviid dieđu ahte ožžot Telenoras 15 PC ávvudanskeaŋkan.
Tlf. 454 16 697 dahje 917 14 994 (Kárášjogas) maŋŋel 16.00.
48 jagi maŋŋel go Lage Wedin jagis 1961 lávllui Norggas lea son beassan gudnemieldelahttun Trygve Bjerkrheims venner (TBV) nammasaš jovkui.
Sárdni bisttii diimmu, ja maŋŋel lávllui son moadde sálmma, ja dat gal válddii visot návccaid Gugánis.
4:is besse Leavnnja suodjalusa čađa, meaddel moallafávtta, muhto liikká eai deaivan spáppa mollii.
5-10 minuhta maŋŋel go nubbi dievdu maid searvvai veagalváldimii, de bođii nieidda olmmái ja bissehii veagalváldima.
Dá leat soahteveteránat muitobácci luhtte 50 jagi maŋŋil go nuppi máilmmisoahti nogai.
50 Ovttasbargovuogádagat ja - vejolašvuođat turismas riikarájiid rastá.
50 jagi rahčamuša maŋŋá lea Tibet viimmat fas beaiveortnegis go Kiinná ja USA deaivvadit.
50 proseantta Norgga álbmogis dovdet stuorát bargomovtta ja buvttadit eambbo luomu maŋŋá,  de vástidit ruoŧŧelaččat 39 proseantta ja 42 proseantta dánskalaččain dan seamma.
50 proseantta dálu boasttuvuođain fuomášuvvo maŋŋá go váidalan áigi lea meattá mannan.
50-70 proseantta mánáin geain lea erenoamáš giellaváttisvuohta, ožžot psyhkalaš váttisvuođaid maŋŋil.
500 kg besset vuodjit rastá šaldi buot beivviid, muhto fertejit vuordit muhtomin.
51-jahkásaš viehkalii dakka maŋŋá hivssegii mii lea gealláris.
57% finnmárkulaččain leat dáid maŋemus 12 mánus diŋgon gálvvuid boasta čađa.
60 % sis geavahedje ain snuvssaid maŋŋel go ledje heaitán borgguheames, danne go sii dárbbahit nikotiinna.
60 jagi maŋŋil bođii šállošeapmi Gonagas Haraldis ¶
60 jagi maŋŋil govvidit beaivválaš TV-ođđasat ovdáneami.
60 jagi maŋŋá go Hitlera soahti nogai leat olbmot Ruoššas ávvudeamen soađi nohkama.
60-70 jagi maŋŋel juoiggada Ole Larsen Gaino/Lásse-Ovllá ain.
60-jagiin ledje miehtá Finnmárkku ollu geaidnobarggut jođus, muhto ii fal siseatnamis.
60-jahkásaš Utsi debuterii bagadallin ja geahččit ledje nu duhtavaččat ahte eai báljo heaitán speažžumis gieđaid maŋŋel bihtá.
65 jagi maŋŋá soađi fertejit arkeologat geavahit geo-radara ja arkeologalaš bargovugiid vuoi gávdnet Tuiskka fáŋgaleairraid.
70 jagi maŋŋil lei mátkkošteapmi hui dábálaš rikkis osiin máilmmis.
700 álgoálbmotorganisašuvnna miehtá máilmmi ožžot dán čállosa.
72% miessešaddu, 52% merkejuvvon miesit, 40% miesit maŋŋel vahágiid, 61% miessetáhpain leat dieđiuhvvon boranávdevahágin.
Tel. 784 66100 maŋŋil 18.00.
784 67080 maŋŋá dii: 1600 dahje 454 03148 ¶
8 maŋŋá de máhcce dát 10 máná ja 5 ollesolbmo lihkolažžan ja duhtavažžan ruoktot Detnui, dieđiha Deanu kulturskuvlla rektor Dag Broch.
8 minuhta maŋŋel bođii fas Mikkel Áilo - ja čievččastii Guovdageainnu nuppi moala.
8-jahkásaš Colins Chege lea guovdu Kenya riidduid mat leat buollán válggaid maŋŋá, iige beasa ruoktot eatnis, Susan Chege lusa Kárášjohkii go UDI biehttala.
80% miessešaddu, 67% merkejuvvon miesit, 52% miesit maŋŋel vahágiid, 77% miessetáhpain leat dieđiuhvvon boranávdevahágin.
82% miessešaddu, 65% merkejuvvon miesit, 46% miesi maŋŋel vahágiid, 80% miessetáhpain leat dieđiuhvvon boranávdevahágin.
82-jahkásaš Gáva-Jovnna (Tapiola) lea báhčán njurjo sođiid maŋŋá.
9 jagi maŋŋil go masttadin bohccuidan iežan vuotnama ellui, de bođii diehtu ahte masttadeapmi lei lobiheapmi.
9 milljuvnna ruvnno buhtadusa stuora Englándda fatnasis, go dat ođđajagi 1995`s vujii čađa ja billistii 769 fierpmi.
90 beaivvi ledje Sámi Ofelaččat diibmá johtime miehtá Norgga oahpaheame Norgga skuvlaohppiide vuođđo- ja joatkkaskuvllain sámiid birra.
90 logus ledje hotealla ođasmahtten 12 milliovnna ovddas, maŋŋel go hotealla huksejuvvui 1960.
90 proseantta klienttain eai čielgga maŋŋel go ledje leamaš dálkkodeames Finnmárkkuklinihkas.
907 olbmo mearraolbmáidgirkuin miehtá máilmmi.
913 01903 maŋŋil diibmu 1600 (Kárášjohka) ¶
932 88 300 (0800-1600), 784 62722 (maŋŋel 1700).
97 muitala Guovdageainnu searvegodderáđi ovdaolmmoš ahte ollu báikkiin miehtá riikka leat boahtán sávaldagat oažžut ođđa bismma guossin ja sávvet Strandebarm searvegotti ipmilbálvalusaid.
98 rádjai, muhto lea vejolašvuohta oažžut bistevaš virggi das maŋŋá.
98 čuoččui čuovvovaš kryptalaš kompromissa bovdejupmi Ole Henrik Maggas sámeálbmoga čáziid- ja eanavuoigatvuhtii: ÇMun bákčasiid čađa dieđán ahte sámit sáhttet fertet vuollánit ja hilgut sámiiid vuoigatvuođaid Finnmárkku rittuideÈ.
98) maŋŋil go dadjen dán Áššui:   ÇNuortanástte sáhtášii heaittihit go sis lea nu hedjonan dilli dan ektui go ovdal lei,.
98) maŋŋil go dadjen dán Áššui: Nuorttanástti sáhtášii heaittihit go sis lea nu hedjonan dilli dan ektui go ovdal lei,.
991 621 407Áigemearri njulget dili lea njeallje vahkku maŋŋá almmuhusa Interneahtas (www.
SSL presideanta Leif Issat Nilut ferte gerdet ollu kritihka maŋŋel go leat lohkkán ahte vaikko gii besset čiekčat sami riikkajovkkus.
"Gulaskutta oahppásiin ovdal"   Jearat Leavvajoga riiden-    skuvllas, gos maŋŋá ges sáhtát   riidet dahje boradit mállása.
- Ruvkeluoitimat Báhčaveaivutnii ja Riehppovutnii- El-fápmolinjá Báhccavuonas Hámmárfestii- Bieggamillo-"párkkat" miehtá rittu- Oljo- ja gássabuvttadus- Nuoskkideapmi guollebiebmanrusttegiin Ii ovttasge dáin áššiin lea Birasgáhttendepartemeanta gieldán luonddubillistemiid.
Ralph Johannessena beatnagat orro leamen eahpesihkkarat guđe guovllus Áltá lea maŋŋá vuolgima Kárášjogas.
Tráktor deaddá badjel golbma tonna ja dat manná eatnama čađa.
Stáhta lea ruhtadan boazoáidehuksemiid ruossut-rássut miehtá Finnmárkkuduoddara.
ADHD Norga lea searvi mii lea riikka dásis, ja maŋŋel go Kárášjogas ilmmai ADHD báikkálaš searvi, de Kárášjoga miellahtut geassádišgohte.
ADSL2m VDSL ja vel maŋŋá VDSL2 Dál bohtet vel jođánat veršuvnnat mat hástalit fiberoptihkalaš linjjáid.
ANC oaččui fámu 1994:s, maŋŋil vuosttas demokráhtalaš válggaid Mátta-Afrihká historjjás.
ATV leat hirpmasit lassanan 1995 rájes goas ledje 295 njealjejuvllaga, ja dál 15 jagi maŋŋil leat badjel 30 000 ATV Norggas, mii lea vihtta duhát eambbo go diibmá.
AUF jođiheaddji Martin Henriksen muitalii sártnis ahte lávvardaga ledje ráiddut miehtá Norgga čájeheamen miela oljobohkama vuostá davvin.
Acesa garra eallin lea dahkan su dovdduid haga ja goddá olbmo moadde diimmu maŋŋel go lea beassan luovos.
Ad Hoc-doarjja juolluduvvo dađistaga, miehtá jagi, ohcama vuođul.
Adde politiijaide dutkamii Dát dáhpáhuvai ođđajagemánus, ja Krantz muitala ahte sii adde politiijaide ášši, maŋŋel go mearkadovdit ledje duođaštan ahte dás lea sáhka mearkarievdadeamis.
Addit fálaldaga Maŋŋel dáid čoahkkimiid galgá Máhttodepartemeantta diŋgot huksenfálaldaga Statsbyggas, mas boahtá ovdan man olu dát prošeakta gártá máksit ja mot dán galgá čoavdit.
Addo doarjja gitta 50% rádjái dohkkehuvvon goluin, ja sáhttá ohccojuvvot miehtá jagi.
Addo gitta 50% doarjja dohkkehuvvon goluide, ja sáhttá ohcat miehtá jagi.
Adjágas leaba ožžon hirbmat ollu beroštumi maiddái Englánddas maŋŋel go almmuhii cd-skearru.
Agder Universitehtasja Agderforskning Dutkit leat gávnnahan ahte Finnmárkkus lea unnimusat bargonávccahisvuohta nuoraid gaskkas olles riikkas, maŋŋil go leat guorahallan bargonávccahisvuođa loguid.
Ah, lea buorre humadit NIEIDDAIN dál, riegádahttima maŋŋel.
Ahkemearri: buohkaide Báiki: LES-viessu
Maŋŋel konseartta lea diskotehka Nuoraidklubbas
Ahkečielggadanbohtosiid vuođul orru leamen nu, ahte dán áigodaga maŋŋá oaffardoaibma Ádjás lea geahppánan dahje oalát nohkan.
Ahte 40 jagi maŋŋel gáibidišgoahttit vuoigatvuođaid guohtoneatnamiin máid lea dološ áiggi heaitán.
Ahte Norga doarju militearakšuvnna maid USA álggaha ii rihko Norgga olgoriikkapolitihka maŋŋel nuppi máilmmisoađi.
Ahte sámepolitihkkárat eai doahttal dan STUORIMUS hástalusa maid olbmot miehtá máilmmi DÁL vásihit.
Ahte váhnemat ledje miehtá čavčča ja skápma váldán ahte váldán oktavuođa rektoriin, ii veahkehan gal.
Ahtisaari bálkkašuvvui go guhká lea bargan ovddidit riidočoavdimiid ráfálaš vugiin miehtá máilmmi.
Aiddo maŋŋil nuppi máilmme soađi guođđá muhtin sáminieida ruovttubáikkis ja vuolgá Romsii oahpaheaddjioahpui.
Aikio ii lean šat maŋŋá gávdnomis telefuvdnii ságaide kommenteret ášši ovdal dead­dileami.
Aikio mielde dállodoalobázahusa doalvun Gironii sáhttá álgit boahtte geasi fálaldatgilvvu maŋŋá.
Aili Keskitalo lea oažžugoahtán doarjaga ovtta ja nuppi báikkálaš searvvis maŋŋil go Máze Sámiid Searvi evttohii su presideanta evttohassan Norgga Sámiid Searvvi (NSR) ovddas.
Aili Keskitalo mieđiha Sámedikki unnán digaštallan dáid áššiid birra ahte galggašii go juogadit luondduriggodagaid dietnasiid rastá riikarájiid eará sápmelaččaiguin.
Aili Keskitalo muittuha ahte NSR prinsihpalaš oaidnu lea ahte dat ođđa minerálaláhka ja mineráladoaimmat sámi guovlluin galget váldit vuhtii sámiid beroštumiid miehtá sámiid ássanguovlluin - maiddái olggobealde Finnmárkku.
Aillus eai lean čuoggát maŋŋil vuosttaš vuoru beaškkeheami, geassemánus Kentuckys.
Ain lea eahpesihkar movt manná ovddosguvlui maŋŋel go professorat Graver ja Ulvstein leaba buktán ođđa cealkámuša.
Ain rahčet nissonolbmot Guovdageainnus beassat fárrui politihkkalaš stivrejupmái, go čájehuvvo ahte máŋga nissonolbmo ledje duvdiluvvon vulos listtuin maŋŋel go válgabohtosat ledje čielgan.
Aisha čájehii ahte elliid luondu hirpmáhuhttá:  – Njeallje diimmu maŋŋel go Diva guđii min, Aisha fáhkkestaga manai vielpáid lusa ja várjališgođii ja liggegođii daid.
Aitto dan maŋŋil sáhttá ávžžuhit galggašiigo njuolggodoaimmaid bidjat guvlui.
Aitto dan čielggadeami maŋŋil sáhttet sii vástidit beasságo Aikio Lássagámmii.
Aktiv loahpahii buvttadeami 1990:s maŋŋá go ledje moadde heajos vuovdinjagi.
Alacaston Exploration AB jotkkii IGE Nordic doaimmaid, go sii heaittihedje doaimmaideaset maŋŋil go ledje Biedjovákki guovllu iskkadan njeallje jagi.
Alaraudajoki lohká ahte Gáregasnjárgga ja Ohcejoga skuvllat dál ánssášivčče allaoahppan olbmo eatnigiela oahpahusas, maŋŋá garra rahcamušaid.
Albma ilmmis leat sámiid rievttit sotnan mearkkašahtti ollu, vel maŋŋel Sámedikki ásaheami ge.
Albmái báhtara rastá jávrri áibbas álás ja su oaguhit olmmošvallji sáittiin.
Ale bargga daguid maid ovddas maŋŋil šattat ándagassii ánuhit ¶
Ale bija koalla miehtá bassinbiergasa, ráhkat galbmasona saji.
Ale daja maidege maid gáđat maŋŋel.
Ale fal daja dakkáriid maid maŋŋil soaittát gáhtat.
Ale heađáhuva dan dihte danne go dutnje boahtá vejolašvuohta suohtastallat eará háve maŋŋel.
Ale jeara ruđaid ja bálkká birra, go dan don sáhtát maŋŋil dahkat.
Aleksandr Paul, gii lea doaibman Guoládaga Sámi Radio direktevran, áitá geassádit oalát, maŋŋil go Sámiráđđi virgádii ođđa direktevrra dán mánu álggus.
Alf Isaksen dollii smávva bures boahtin sártni ođđa biilii, maŋŋil go lei fitnan veháš geahčadeamen dan.
Alfred Larsen álgá fas ieš jođihit kroa, maŋŋá go lea boddu leamaš vihtta jagi.
Alibiet diskotehkas Porsáŋgga Vertshusas galget sámi artisttat ráhkadit buori vuoiŋŋa maŋŋel go čiekčamat leat nohkan.
Alit Ruossa opmodathálddašeaddjiOdd Hagen, lohká iežaset kártegoahtán energiija geavaheami, ja das maŋŋel árvalit seastindoaimmaid farggamusat.
Alit sárggis čuovvu johkamielli ja fiskes sárggis manná rastá gietti Kárášjogas Suomageidnui RV 92.
Alkohola lei dat vuosttas maid smihtten go galgen juovllaide gávppašit, ja das maŋŋil bohte easkka eará tiŋggat maid dárbbašin.
Alkoholavuovdin galgáge geahččaluvvot 2011:s, ovdal go fas evaluerejuvvo festivála maŋŋá.
Alla boazolohku Lágesduoddara orohaga stivralahttu Aslak Henrik Guttorm lei viežžame iežaset bohccuid máid leat ribahan rastá ráji.
Alla dássi Rosie muitala ahte go son beasai čohkánit maŋŋel doarjjakonseartta de gatnjalat maiddái golge go ledje nu ollugat geat leat čájehan beroštumi ja dorjo Haiti álbmoga geat leat heađis.
Alladásat sámi musihkka, eanet geahččit go goassige ovdal ja olu eará rápmi manná Márkomeannu searvái maŋŋel dan jagi festivála.
Allaskuvla ovttasbargá sámi giellaguovddážiiguin miehtá riikka.
Almmai gal fal čuožžili olggobealde ja vázzili vulos, muhto mun fertejin, suova geažil, viehkat ovtta gearddi vulos ja feskara čađa.
Almmai váldui giddagassii čielgat, maŋŋel son ja drošševuoddji dutkojuvvuiga.
Almmatge galgá máilbmi muitit dan ahte eai lean okto internašunála ásahusat, eaige soahpamušat ja cealkagat, mat bukte bistevaš stáđisvuođa maŋŋel soađi áigge máilbmái.
Almmolaš rahpan maŋŋá juovllaid ¶
Almmolaš čoahkkinrahpama maŋŋá čuoččastedje Sámedikko presideanttat govvenboddui.
Almmolašvuođalága §3 geatnegahttá almmolaš hálddahusa dahkat ohcciidlisttu almmolažžan 2-3 beaivvi maŋŋá.
Almmái dattetge luitojuvvui luovus maŋŋebárgga eahkeda maŋŋá go politiijat ledje dutkan su.
Almmái ieš ii hálit searvat jearahallamii, go lea váiban ja ain soaiggihan maŋŋel go jándora lea meahcis čiehkádallan rievvárin.
Almmái lea maŋŋel go válddahalai dovddastan vearredagu ja maiddái čájehan politiijaide gosa son lei čiehkan dan golmma eará goruda.
Almmái lei vuodjemin Ohcejoga guvlui go mohki maŋŋá beasahii biilla earotbeallai Gáregasnjárgga kapealla lahka.
Almmái sáddejuvvoi Sea King-helikopterin Davvi-Norgga Universitehta buohccivissui maŋŋel go roasmmohuvai njealljejuvllatsihkkel lihkuhisvuođas gaskavahku.
Almmái čohkká dál rájusgiddegasas maŋŋá go vikkai rievidit Fálesnuori poastkantuvrra geassemánus.
Amadájut leat ruibbodan miehtá Deanu.
Amas biebmu justisministarii, muhto guovtte-golmma ađđama maŋŋá leat návccat máhccan ja nu maiddái mokta; –  gal dát lei njálgga ja beaktil, láhttestii Storberget ja šlubista ađabihtá.
Ambulánsa bođii Minuhtaid maŋŋá go Sparbo lei háleštan 112:in, de joavddai ambulánsa, ja dievdu fievrreduvvui Hámmárfeastta buohccivissui.
Ambulánsa lei guovllus 15 minuvtta maŋŋel.
Ambulánsahelikopter bođii 20 minuvtta maŋŋel lihkohisvuođa, ja biilavuoddji sáddejuvvui Romssa buohccivissui RiTø:ai, muhto son jámii 6 áigge bearjadatiđida.
Amerihká ovddeš várrepresideanta Al Gore lea vuoitán Nobela ráfibálkkašumi ja dál son mátkkošta miehtá máilmmi ja logaldallá dálkkádatrievdama birra.
Ammal olbmo bargun lea leamaš čađa áiggiid johtit ja doaibmat.
Amnestilágat leat dássái diktán su vázzit friija olmmožin, muhto maŋŋá suorggahahtti jearahallama lea son viimmat biddjon giddagassii.
Amoc rap-joavkkuin Mikkal Morottaja gulustuvai dán jagi miehtá Suoma.
Amundsen, sámediggeáirasiin loahpas etihkkasemináras, maŋŋá go son lei geassán sátnevuorustis ovdan Sámediggái heahpatlaš áššiid.
Andersen ii loga dovdan makkárge erenoamáš dovdduid  maŋŋá jienastuslogu čáliheami mannan duorastaga.
Andersen maid lohká čielggasin ahte dát leat stuorra huksemat, maid dihtii sin orohat gal áigu ohcat buhtadusa guohtuneatnamiid massimis ja vel dasa ahte mo dát stuorra linjját váikkuhit bohcco guohtunstađđamii linjjá maŋŋá.
Andersena go CD bokte dál sihkkarastá ahte dat eai vajálduva.
Andreas Jensen Hermo gávdnui ovttas eará njeljiin nuorain, ja guovttos geat maŋŋá gávdnuiba duššan, leigga guovttá.
Anema oaivvilda ahte son lea friija čállit maid son háliida, erenomážit go leamaš hui rabas dán su barggu čađa gaskka, sihke ovdal ja maŋŋá.
Angell ieš ii lean gal doppe, muhto duostá geahčadit Gárevári dáhpáhusaid oktii dainna mii 15 jagi maŋŋel galggai dáhpáhuvvat Olmmáivákkis, Riddu Riđu álggu.
Anita Biong lea dovddus miehtá Norgga dan dihte go máhttá olbmuid hui imaš lági mielde buoridit.
Anita Suikkari joavku evakuerejuvvui Karela njárggas maŋŋel soađi ja dađistaga fárrii son Osloi ja lonuhii giela.
Ann Mari Andersen GP-Ándagassii válljejuvvui  áiggiid čađa buoremus šuokŋan Sámis Gollerumbbu vuosttas gilvvus.
Anna Anita Hætta GuttormJuo beaivvi maŋŋil go áššáiosolaččat ledje čoahkkanan guoddalanášši oktavuođas Hålogalándda lágamánnerievttis, Romssas, de mearridedje soabadit.
Anna Chapman lea šaddan beakkánin olles máilmmis maŋŋel go aviissat Amerihkás álge čállit su ja daid eará ruošša spiovnnaid birra.
Anna Strømsnes beasai Team Sápmi jovkui maŋŋel go Girona čiekči Kristin Värja dieđihii ahte son ii sáhte vuolgit Canadai njukčamánus.
Annbjørg Hætta doallá vuosttaš konseartta maŋŋel go almmuhii iežas vuosttaš skearru skábmamánus.
Anne Jannok Eira mielas lea dát miehtá Norgga váttisvuohta, ja erenoamážit báikkiin gos lea boazodoallu, lea beare unnán árbevirolaš ja praktihkalaš oahppu.
Anne Karine Utsi ja earát geat vuosttažin bohtet lihkohisvuhtii, fertejit birget profešunealla veahki haga lihkohisvuođa maŋŋel.
Anne Lise: 908 98 289Inga Susanne:  959 33 551Kaisa: 913 66 957 (maŋŋel bargoáiggi) ¶
Anne Louise Næss Gaup (20), galgá geasi miehtá bargat Sápmi Parkas, Kárášjogas.
Anne Næss Markussen Kárášjoga leansmánnikantuvrras dáhkida ahte pássa galgá leat eaiggáda luhtte 12 beaivvi sisa maŋŋá diŋgoma.
Anne Ristiinna oažžu soappi, ja vázzila joga rastá, geđggiid mielde.
Anne lea oainnat šaddan veahá Mari Boine jiellat, maŋŋil go lea gullostanahte sus lea nuorra fana Deanus.
Anne-Margrethe Teigmo Guttorm vuordá Norgga stáhta dasto lágidit álbmotčoahkkima maŋŋel go Stuorradiggi lea meannudan sin ášši.
Annikas ledje ollu oahppásat ja ustibat miehtá Sámi ja erenoamážit Guovdageainnus gos son orui go logai sámegiela Sámi allaskuvllas ja maŋŋá go barggai dutkin Sámi instituhtas.
Anonyma alkoholisttat doaibma lea dovddus miehtá máilmmi, ja fargga sáhttá dat álggahuvvot sámegillii.
Anti maid lohká gullan fasttes áššiin, mat dáhpáhuvvet maŋŋá striptease showa Soarvestobus.
Anton Dahl ja su joavku ožžo dušše ovcci jiena maŋŋil go Čoahkkanan Risttalaččaid áirras Aslak P. Bals jorggihii maŋemus diimmuid ovdal válgga.
Anton Dahl muittuha ge olbmuid miehtá Sámi man dehálaš lea veahkehit, go dál dárbbašit olbmot eará guovlluin máilmmis ges veahki.
Anton logai, ahte su niehku Siberiija čađavuodjimis ollašuvai dan maŋŋá go Sovjetlihttu goavkkihii čoahkkái 1991.
Anton logai, ahte su niehku Siberijja čađavuodjimis ollašuvai dan maŋŋá go Sovjetlihtu goavkkihii čoahkkái 1991.
Anton muitalii munnje, ahte sus lei okta niehku juo áigá riegádan ja dat lei ahte beasašii muhtimin johtit Siberiija čađa gitta Beriŋka čoalmmi rádjái.
Antti Lantto viegai čađa ja loktii spáppa holgii, Nils Jørgen bijai spáppa mollii go galkkai ruovttoluotta, muitala veahkkehárjeheaddji Ole Einar Hætta.
Anán stuora gudnin go OIPA lea čájehan munnje dán luohttevašvuođa ja áiggun geahččalit bargat nu buori barggu go vejolaš, lohpida Smuk, gii maŋŋil dán jagi galgá muitalit Sámis barggu birra maid lea bargan.
Anárašgielat giellabeasis leat gávcci máná ollesbeaivvi divššus ja guokte vel skuvlla maŋŋá.
Anárašgielat ráppárat oaččuiga vissásit máŋggaid ođđa fánssaid dán maŋŋá.
Anárašgiella lea ovdánan viehka olu Anárašgiela searvvi vuođđudeami maŋŋá, jagi 1986 rájes.
Anáris dollojuvvojit Sámi álbmotbeaivvi doalut beaivvi miehtá iešđguđetge ásahusain rabas beaivin.
Anáris sii digaštalle sihke mo ovddidit mátkeealáhusa rastá rájáid ja mo ávkkástallat oktasaš oahpahusaid.
Anárjoga álbmotmeahci guovllut han leat čielga sámi eatnamat, máid dálu- ja boazosámit leat áiggiid čađa geavahan.
Anárlaš vuovdebargi Ilkka Valle árvvoštalai njáskansahá skáhppoma skuvlejumi maŋŋá.
Anárášgiela giellameašttir Matti Morottaja lei vuođđudeamin AnarĐškielĐ servi ja válljejuvvui dalle ságadoallin, 20 jagi maŋŋá son lea ain dan doaimmas.
Apoasttal Peter, geas ledje báhčá muittut vuoncávarrása biškuma dihtii guhkesbearjadaga iđida, muhto gii almmatge oaččui almmiriikka čoavdagiid, čálii bajásčuožžileami birra 30 jagi maŋŋil ná:  «Son (Jesus) guttii ieš rupmašiinnis min suttuid ruossamurrii vai mii jámášeimmet eret suttus ja ealášeimmet vanhurskkisvuođa ovddas.
Apotehkat vásihit ahte mánnodagaid maŋŋel juovlabevddiid, leat gáhtantableahtaid hui jođánat.
Areáladárbu ja galle kantuvrra dárbbašit čielggaduvvo maŋŋil dan viidáset šiehtadallamis.
Arne Hansen baicce lohká maŋŋil vuossárgga miellačájáhusa ollusiid fitnán su luhtte ja divvon boazodoallodieđáhusaid.
Artihkkala loahpas čállá Keskitalo »Dat ášši lea buorre ovdamearka das ahte movt Norga ja Ruoŧŧa, iežas ovdalaš kolonisttalaš politihkain, leat dahkan sápmelaččaide váttisin eallit ja doaimmahit iežaset kultuvrra ja ealáhusaid rájiid rastá.
Artihkkalis «Environmental Research Letters» čujuha Lockwood ahte lei dábálaš nuppebeal 1600-logu ahte ledje buollašat ja muittuha dalle han Themsen johka, mii golgá London gávpoga čađa, jieŋui dálvit.
Artistalistu nanne ja duođašta Larsena lohpádusaid:   Intrigue - okta Finnmárkku buoremus rockajoavkkuin   Johan Anders Bær erenoamáš juoiganmálliin   Per Tor Turi, heiveha luođi technoi    Magnus Vuolab ođđaáigásaš musihkain   Piera Jovnna Somby, gii lea erenoamáš čeahppi dulkot Creedence Clearwater Revival lávlagiid   Ámmun Johnskareng gii lea okta sámi buoremus lávdeguoimmuheddjiin   nuoraidjoavku Sirmania, mii šattai dovddus maŋŋel Sámi Grand Prix, ja nuoraiddeaivvademiin Troanddimis.
Artisttat bohtet miehtá máilmmi Várjjagii.
Arvid Jåmas ii leat alddis heahti, muhto son vuohttá siidaguimmiin manná heajubut, maŋŋel go boraspirelohku lea badjánan issorasat Davvi-Troandima guovllus.
Arvvi maŋŋá luondu lei ealáskan.
Arvvit miehtá geasi bilidedje bivddu.
Asa Kitok lei dat gii fas bosadii heakka dán árbevirolaš duddjonmállii, maŋŋel go dat lei bisánan máŋgalot jagi.
Asbjørn muitala son lea šaddan ollu buoret forbmii maŋŋá go hárjehallagođii ja lohká dán dovdat muđui barggus.
Asbjørnsen muitala ahte juohke jagi sii vázzet miehtá Finnmárkku.
Aslak Mikal Mienna dat áŋgiruššai lágidit álbmotčoahkkima maŋŋel go maŋemus áiggiid leat beaggán máŋga veagalváldinášši Guovdageainnus.
Aslak Mikal Mienna lea vuolggahan jurdaga maŋŋil go guhká lea váivahuvvan veagalváldináššiid dihte mat maŋemus áiggiid leat hui máŋga leamaš.
Aslaksen lea maŋŋel Sámediggi válgga rievdadan iežas ovddit cealkámušaid ja čuoččuha ahte su máttarváhnemat ledje sápmelaččat.
Astrid Johnskareng muitalii fas maid Alfhild Berg čálii mo son vasihii Kárášjoga soađi maŋŋá.
Atnen vejolašvuođa finadit hárjehallanlanjas fas, ja maŋŋá mannen solariummai.
Audiográfa ja ossodatjođiheaddji, Anne Ma Broberg, muitala Kárášjohka lea áidna báiki Finnmárkkus gos addet audiográfabálvalusa, muhto fitnet miehtá Finnmárkku dáinna bálvalusain, maiddái sámegillii.
Auditionas mearriduvvo geat besset mielde gilvokonsertii vahku maŋŋel.
August gutni haga dohkkehii dan, muhto galggai maŋŋel mávssahit!
Austrália stádaministtar Kevin Ruud lea bivdán ándagassii vealaheami ovddas maid Austrália álgoálbmot áiggi čađa lea šaddan gillát.
Aviisa maiddái muitala mo Sámi media gieđahallá iežas servodaga dáhpáhusaid ja nuppástusaid beaivválaččat – ja bajáshukse seammás maid sámiid oktasaš árgabeaivvi riikkarájáid rastá.
Aviisačállosis maŋŋel seminára lohká Hellesvik ahte mun in vástidan su gažaldaga ahte ILO art.
Aviissas čuožžu ahte sii leat ártegit láhtten maŋŋil.
Aŋkke dáidá Storberget maŋŋil Finnmárkkulága barggu háhkan alcces gelbbolašvuođa sámi servodagas, mii hárve ovdal lea leamaš justisministariin.
Aŋkke lea vihtta ja bealle jagi maŋŋel ain garra digaštallan borgguheami birra.
Aŋkke, golbma beaivvi maŋŋá go leimmet joavdan Beirutii, de beasaimet viidáseappot Tyr gávpoga olggobeallái.
Jørn šiiva maŋŋá báhčima.
Romssa boazodoalli Anders Oskal ballá njámmasit ruoŧŧelaččaid stuorra ealuide, jus álget johtit miehtá fylkka nugo leat nihttán.
Sámiráđi veahkkebargi Elise Valkeapää fertii mannan vahkus báhtarit maŋŋá go Efrain Rios Montta verddet fallehedje diggevistti.
NSR jođiheaddji Aili Keskitalo čuovvu dálkkádatrievdankonferánssa mii bistá miehtá vahkku.
Telenora gulahallandirektevra, Bjørn Amundsen, vuodjá miehtá Norgga ja iskkada gos ii vel leat dohkálaš telefungulahallan.
The Blacksheeps leat šaddan riikabeakkánin maŋŋel go vuite nuoraid MGP gilvvuid Norggas.
Ealga man njeaiga beakkán sámi joavkku Intrigue gitarista, Tore Skoglund, vujii gaskavahkku veaigin, bođii čađa ovdaláse biilla sisa.
Dá leat plakáhttat mat leat heŋggojuvvon miehtá Deanu ¶
Čorgaš illudii Bákteváris maŋŋel go lei čielggas ahte sii besse váldit golbma čuoggá ruoktot.
BMI čađa almmuhii son guokte CD-singela: "Chasing rainbow" ja "Miss you when you're gone".
Dá boahtá Goahtegearrega jođiheaddji Thoralf Henriksen ikte ovdal gaskabeaivvi Kárášjoga leansmánni kantuvrras maŋŋel go lea váidán dáhpáhusa mas galgá leat áiton.
Dát fiinna boazu manai busse mielde Čáhcesullui maŋŋá kulturdeaivvadeami.
BULa hárjehalli Granerud logai ieš maŋŋá spábbačiekčama ahte sii eai lean čeahpit go eai nákcen spáppa čievččastit mollii.
Áššu ja Min Áiggi jođiheaddjit maŋŋá preassakonferánssa.
Rosenbergga Norgga mielbargi Randi Mörck-Hultmann álggii dálkkodeaddjin go dát jávkadii su niskebákčasiid biilalihkohisvuođa maŋŋá.
Fredrikstad Blad váldodoaimmaheaddji Roy Andersen mielas lei aivve buorre dovdu maŋŋá go lei čálihan iežas Sámi jienastuslohkui.
Porsáŋggu várresátnejođiheaddji Kåre Olli lei rámis ja buorástahtii Synnøve Persena maŋŋá sártnis.
Beaivvi maŋŋel go Jeaggegeašáddjá lei návlen reivve Lavrre rámbuvrrii seaidnái, lei báŋkočoahkkin báŋkkus ja buohkat ledje bisánan olggobeallái gálvoviesu ja lohkan dan issoras almmuhusa duopmobeaivvi birra.
Baalsrud báhtarii Ruobbás Toftefjordenis Ivggu ja Gáivuona bokte Ruoŧa ráji rastá.
Baaski lea kveanagillii smávit lágan fanas mainna suvde biergasiid Ráisajoga rastá.
Badjel 20 jagi maŋŋel leat sámit ain badjelgehččon.
Badjel 200 olbmo miehtá Sámi lea boahtán, iešguđet ásahusat, skuvllat ja searvvit, sihke Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Badjel 40 jagi maŋŋil boahtá son ruovttoluotta, čájehan dihte bargguid maid lea čoaggán mátkkiin Sámis.
Badjel jagi maŋŋel stuora masttademiid, de ii leat vel čielggas mii das šattaš boađusin, muitala NRK Sámi Radio.
Badjel jahki dien sáhttoreaissu maŋŋá Johánas lei juo Helssegis Teknihkalaš allaskuvllas (universitehta) váldimin šleađgabeale oahpu.
Badjel miljon Amnesty-miellahtu miehtá máilmmi galget dál, ovttas USA 300000 miellahtuiguin, bágget federála, stáhtalaš ja báikkálaš eiseválddiid juoga dainna dahkat.
Badjel vahku maŋŋel boahtá beana ruohta, čoavdagat njálmmis.
Badjelasas váldin maŋŋel borgemánu 1. b. 08.
Badjelaš 1700 oasálasti miehtá Norgga ledje boahtán oasálastit «geađgi, skárrit ja bábir» Norgga meašttirgilvvuide.
Badjelgeahččan, olmmošvuoigatvuođaid rihkkun ja váilevaš oahppu leat stuorra hástalusat eamiálbmogiidda miehtá máilmmi.
Badjemánáid beaiveruovttu njuolggadusain daddjo earret eará:• pedagogihkalaš doaimmat vuolggahuvvojit boazodoalo kultuvrras • nannet mánáid boazosámi identitehta ja vásáhusaid iešárvvu ektui, ja veahkehit sin dovdat ahte sii gullet dan sosiálalaš ja kultuvrralaš searvevuhtii vai sii maŋŋil sáhttet deaivat servodaga massitkeahttá iežaset iešárvvu• nannet ja dahkat mánáid oadjebassan sámástit ¶
Badjeolbmuid advokáhta ballá šaddat eambbo bumbenhárjehallamiid Norggas maŋŋá go NATO mannan vahkus mearridii ásahit kommándoguovddáža Mátta-Norgii.
Bagadalli Maria Valkeapaa ja nuorra neavttárat muitalit ahte sii álge hutkat čajálmasa maŋŋel juovllaid, muhto ahte sii eai boahtán albmaládje johtui ovdal go miesseemánu gaskkámuttos.
Bagadallin lea ožžon ovtta norgga čeahpimus ja beakkáneamos dánsejeddjiin áiggiid čađa, nammalassii Indra Lorentzen.
Baggan oivviin ja guoros dovdduin čohkkán maŋŋel čájálmasa jearramin alddán: Gosa šadde máidnasat maid lean nu hárve gullan mánnán, leatgo jávkan - go Beaivváža lávddi nalde in gávdnan daid.
Baicca lean rassan čorgadit ja lobálaččat čađa gaskka, lohká Ole Henrik Kappfjell.
Baicce maŋŋil besset vel bivdit ohcat jus orru dárbu eará saji vuodjit, earret go mii bivdoguovllu čuovvu.
Baicce maŋŋil besset vel bivdit ohcat jus orru dárbu eará saji vuodjit, earret  go mii bivdoguovllu čuovvu.
Bajimuš listasajiid gilvvus NSR/SáB ovttasbarggus 2001 sámediggeválggaide, válljii Kárášjoga SáB cegget sierra listta sámediggeválgii maŋŋil go prinsihppa «juohke nubbi» NSR – SáB- sadji listta bajimuččas ii čuvvojuvvon!
Bajásšaddan- ja oahppolávdegoddi lea árvalan ahte Sámediggi miehtá ođđa luondduvalljodatláhkii.
Balai Go birrasiid 50 jiena ledje lohkkon lei Kristina Jonsson njunnošis, muhto das maŋŋá orui čielgamin goabbá šaddá jođiheaddjin.
Ballu ahte sámiin ledje lagas oktavuođat Ruošša beallái, čuožžilii juo jagiid maŋŋel nuppi máilmmisoađi.
Ballu lea ahte dakkár govat fas ihtet ja dat vaháguhttá biergojođu miehtá, lohká Aud Gaundal.
Bals, áigu gohččut miellahttočoahkkimii maŋŋel geasseluomu.
Balto ja Ole Ravna šattaiga dovddusin go leigga beakkán dáčča Fridjof Nansena ekpedišuvnna fárus mielde rastá Ruonáeatnama 1888-89.
Balto lohká sávzzadoalu ektui lea boraspire hástalus lea hirbmat stuoris miehtá mearragátti, sihke Romssas ja Finnmárkkus.
Balto sihkkarastá ahte Norgga Sámedikkis čuvvot mielde mii dáhpáhuvvá Deanu čázádagas.
Balva mii bođii gaskabeaivve áigge ikte Norgii, leavvá otne dahje ihttin miehtá riikka, dieđiha Meterologalaš Instituhtta.
Barents Grand Prix leat sihkkeldoalut mat mannet miehtá Barents guovllu.
Barents-prošeakta galgá mátkkoštit miehtá Barents 13 regiovnnaid.
Barentsguovllus leat dál bargame ovddidit ustitvuohtašiehtadusaid searvegottiid gaskka rastá riikkarájiid, girkoservviid, gielaid ja kultuvrraid.
Barentsmeara ja Davvi-Atlántta bivdu ja guollegieđahallan leat ruvkedoaimma maŋŋá deháleamos ealáhusat Guoládagas, erenoamážit Murmánskkas, gos gávdno maiddái eará ovddosdikšunindustriija.
Barggan iežan friija joavkkus, «čielga sámi jienain» , áššis áššái, NSRa in doarjjo, lohká Jánoš Trosten maŋŋá go guđii Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR).
Barggu bohtosa oažžuge dalá maŋŋá gullat, man filbmabarggus gártá guhká vuordit.
Bargguid čađa oahppat ¶
Barggus bargat beaivvi ja hárjehallat dakka maŋŋel bargobeaivvi.
Barggus beaivet Maŋŋil go isit jámii de ii leat šat gii sávzzaid atná čalmmis go son lea beaivet barggus.
Bargiidbellodaga mielas lea ráđđehus juo dohkkehan nama, go stáhtaministtar Kjell Magne Bondevik dakka maŋŋil almmuheami buressivdnidii ođđa nama.
Bargiidbellodahkii lea álo báikkálaš- ja guovllupolitihka bajit ulbmilin leamaš heivehit dili ovttadássásaš eallineavttuide miehtá riikka ja bisuhit váldo ássanminstariid.
Bargiidbellodat lea bivdán Sámediggeráđi bargat áŋgirit váttisvuođain buoridan dihte eastadeami, divššu ja suodjaleami maŋŋil divššu.
Bargiidbellodat lea ilus ahte Olgeš sihkarastá láigohadderegulerema.
Bargiidbellodat lea maŋŋel go válddii badjelasas Sámedikki jođiheami, hui garrasit čalmmustahttán oahpponeavvuid buvttadeami.
Bargiidbellodat lea oainnat álohii dadjan ahte jos sii jođihivčče Sámedikki, de livččii álkit oažžut áššiid čađa.
Bargiidbellodat orru de oaivvildeamen ahte lea dušši sámediggepolitihkkáriidda geavahit návccaid sámegillii maŋŋá go stuorradiggedieđáhus ja doaibmaplána leat ráhkaduvvon.
Bargiidbellodat áigu jođihit boraspirepolitihka, mii sihkkarastá boazodoalu ja sávzadoalu ceavzima ja gánnáhahttivuođa.
Bargit fuomášedje sisagaikuma go bohte bargui maŋŋel beassážiid.
Bargit leat kurssas miehtá beaivvi.
Bargo- ja oahppoduođaštusaid ferte sáddet maŋŋel.
Bargoaddi lea norgga stáhta, mii Norgga Bivdiid- ja Guolásteddjiidsearvvi kuppa maŋŋel sihkarasttii iežas jođiheaddjái saji Brundtland ráđđehusa beavddis.
Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa oppalaš ovddideami ja giela oahpahusa buktima luonddolaš oassin skuvlabargui miehtá riikka, galgá álggahit farggamusat.
Bargolohpi sáhttá rievdat maŋŋil.
Bargolávdegottit suodjalanplánaide (Guovdageainnus; Goahteluoppal ja jekkiid suodjaleapmi ja Kárášjogas; Anárjoga luonddumeahcci) leat maŋŋá Jergul-čoahkkima sádden oktasaš reivve Sámediggái ja Birasgáhttendepartementii.
Bartahuksen miehtá Finnmárkku leamaš oalle váttis ášši.
Bastesen suhttadii sihkkarit eambbo olbmuid, go dajai maŋŋel go ii beassan oaidnit bossu: Gal lei dohkket gallas boradit bossu biergguin.
Beaiveearremudden sáhttá šaddat áigeguovdilin maiddái dán jagi, osiin dahje miehtá Finnmárkkuopmodagas.
Beaivet skuvllas, maŋŋel skuvlla fas vuolgit meahccái čuoigat ja ovdal nohkkanáiggi doapmat leavssuiguin bargat.
Beaivet, maŋŋel diibmu guoktenuppelogi lei vuosttaš heahteriŋgen.
Beaivi mii boahtá otná beaivvi maŋŋel.
Beaivi ávvuduvvo maŋŋel.
Beaivvi maŋŋel boahtá fas njoammilNjoammil: – Lea go dus galbma gáffe?
Beaivvi maŋŋel boahtá reaŋga boazoeaiggáda lusa ja dadjá: Mun in šat gille reŋgot du.
Beaivvi maŋŋel bođii gonagas jearrat maid dat galgá máksit ahte oappá gottii.
Beaivvi maŋŋel deaivvadii son fas nuoraiguin.
Beaivvi maŋŋel dolle Levdnjii deaivvadit guolásteddjiiguin ja boazosápmelaččaiguin.
Beaivvi maŋŋel galget earet eará levget sámi leavggain ja maiddái galledit priváhta viesuid.
Beaivvi maŋŋel go NRK direktevrrat ovddidit seastinárvalusa NRK stivrii mii dadjá ahte ii juolluduvvo 20 miljovdna Sámi Radio TV-ođassáddagiid álggaheapmái, de buktá NSR hirbmat prinsihpalaš cealkámuša sámi eaiggátvuođas.
Beaivvi maŋŋel jo álge čoahkkimat sihke Stuorradikkiin ja joavkučoahkkin, nu ahte mun in go oađđán olles vahkkoloahpa go ledjen ruovttus gávpogis.
Beaivvi maŋŋel joatkahuvvá festivála Vuovdaguoikkas.
Beaivvi maŋŋel johtet Buolbmágii ja Unjárgii.
Beaivvi maŋŋel lea rábbi oalát jávkan.
Beaivvi maŋŋel ledje guokte bára suttis.
Beaivvi maŋŋel ledje ođđa vejolašvuođat.
Beaivvi maŋŋel lei lihkka guoros spiinnenávehis, eai leat čivggat šaddan.
Beaivvi maŋŋel riŋgen mun LLH:ii ja sii hálidit čoahkkima doallat.
Beaivvi maŋŋel rámbuvrris:Njoammil: – Lea go dus galbma gáffe?
Beaivvi maŋŋel son jođii moadde miilla davvelii eastadan dihte eanet speadjama.
Beaivvi maŋŋel šattaige issoras rigearra.
Beaivvi maŋŋel čuojahii TNT ja Intrigue Hámmárfeasttas, ja lei nu buorre bosihit ja vásihit rockekonseartta gos lei ollu energiija!
Beaivvi maŋŋel čájehuvvo steavlideamit TV:s.
Beaivvi maŋŋel, 23 beaivvi, lea ges Hámmárfeastta AUF vuorru doallat jahkečoahkkima.
Beaivvi maŋŋel, mánnodaga čakčamánu 6. beaivvi deavdá ges Ella Susanne 2 jagi.
Beaivvi maŋŋil Niitoguolbanis mii sávaimet ahte ain lei maŋŋebárga, oainnat nie heittot go Nordlys čievččai eat lean guhkes áigái oaidnán.
Beaivvi maŋŋil bođii Marie fas min guossái ja dán háve son siđai mu bearraša vuolgit suinna váccašit Kárášjoga márkanis.
Beaivvi maŋŋil bággii boles Mapuche-indiánaid eret gilvon vuovddis maid ledje geahččaleamen fas váldit Araucania guovllus ja válde giddagassii nuppelohkása.
Beaivvi maŋŋil deaivvada Finnmárkku Fylkkagielda Finnmárkku stuoradikki áirasiiguin Oslos, maiddái de leat sáhkan davvi-guovllut.
Beaivvi maŋŋil galggaimet surfenkursii.
Beaivvi maŋŋil ihtá nuppi gávppi olggobeallái šilta mas ges čuožžu: Máilmmi buoremus biergu vuvdo dáppe.
Beaivvi maŋŋil lei fas surfenkursa.
Beaivvi maŋŋil oaččuimet nuvttá busse čuovvut Larvikai mii lei guokte diimmu eret Tønsbergas.
Beaivvi maŋŋil sáddejedje bargiid golbma fágasearvvi jođiheaddjit – NTL:a Liv Karin Klemetsen, Utdanningsforbundet Nils Ante Oskal Eira ja Akademikerene Carl Erik Moksness – oktasaš preassadieđáhusa, mas deattuhit ahte sis ii leat oaidnu áššái ovdal bargobirasiskkadeapmi lea gárvvisin guorahallon.
Beaivvi maŋŋil, 7. beaivvi, lea joavku Kárášjogas.
Beaivvi maŋŋá 6. beaivve lea fas konsearta Siida museas Anáris.
Beaivvi maŋŋá bođii ođđa rehket mii dalle lei šaddan 16 000 ruvdnui, go leat fuobmán mávssihit biilavuoddji misiid ovddas mat eai leat vel riegádan ge.
Beaivvi maŋŋá ceggejit bealljegoađi Norgga stuorradikki olggobeallái ja álggahit nealgudanstreaikka.
Beaivvi maŋŋá dáhtui politiija ohppiid leat ruovttus, ja ohcamuš gávdnat guhte lei áitán álggahuvai.
Beaivvi maŋŋá go oasseváldit máhcce ruoktot, de sin válde vuostá dego livčče sáŋggárat.
Beaivvi maŋŋá go virggálaččat vihahuvvui, de bovdii son Menchœ searvat ráđđehussii, vaikko vel ii leat vel virggálaččat meroštallan Menchœ doaimma.
Beaivvi maŋŋá go virggálaččat vihahuvvui, de bovdii son Menchœ searvat ráđđehussii, vaikko vel ii leat vuos virggálaččat meroštallan Menchœ doaimma.
Beaivvi maŋŋá hállen mu doaktáriin Álttás telefuvnna bokte, ja son ordnii munnje doavtterdiibmu UNN:s, muitala Ole Henrik Hætta.
Beaivvi maŋŋá luossavásáhusa manai Anti meahccái.
Beaivvi maŋŋá manná mátki Oslo Duopmgirkui, gos Kruvdnaprinsabárra viháhuvvo.
Beaivvi maŋŋá son váldui giddagassii.
Beaivvi maŋŋá válgga lea dat vajálduvvan.
Beaivvi maŋŋá šiittii Malmö gávpoga sátnejođiheaddji Siv Jensena čuoččuhusaid ja gohčodii dán 100 % boastut.
Beaivvi maŋŋá, bearjadaga, lea fas "Co-existence in the Arctic" konferánsa.
Beaivvi miehtá galget earát lohkat galle geardde viehká mearriduvvon guhkkodaga, ja galgá sáhttit árvidit galle geardde háhppeha viehkat 12 diimmus.
Beaivvi miehtá golget telegrámmat Osloi.
Beaivvi miehtá lea márkka gieldda guovddážis, gos leat šilljogávppit ja rabas beanavuodjinkaféa birasvisttis, gos oažžu biebmu oastit.
Beaivvi miehtá lea son barggus rambuvrris juo olbmuiguin hupman dulvvi birra.
Beaivvi miehtá, dii. 13.00-19.00, leat Sámemállásat vuovdimassii kulturviesus.
Beaivvi ovdal gal lei sadji, lohká čađa váiban Máret Sofe.
Beaivvi ovdal skilleduorastaga lágiduvvojit eahkedis, nubbi gávcci áiggi Sápmi Parka šilljui olgolávddis ja nubbi Kroas diibmabeale maŋŋá.
Beaivvis beaivái leat gullan buotlágan mediain finánsaroasu birra mii lea juo mánuid mielde hearjidan miehtá máilmmi.
Beaivvádat lei beaivvi miehtá, ja eahketbeallái iđii mánnu mii čuvgii olles giláža.
Beaivválaš jođiheaddji Leif Halonena bargosadji maid heaittihuvvo, maŋŋel go Finnmárkku fylkkasuohkan juolluda dušše 1,115 miljovnna Goahtebealljái.
Beaivválaš jođiheaddji galgá veahkkin ovdanahttit fitnodaga doaibmi arkiivaásahussan mii sihkkarastá miellahtuide ja olbmuide doaibmi ja buriid bálvalusaid.
Beaivválaččat lohkat miehtá riikka olbmuid birra geat moitet NAV, ja buohkain lea seamma moaitta, sii eai oaččo ruđaid maidda sis lea vuoigatvuohta.
Beaivvát nala 153 jagi maŋŋil Guovdageainnu stuimmiid, skábmamánu 8. beaivvi, čájehit bihtá Guovdageainnus.
Beaivváš guoimmuha Miniseminára maŋŋá guoimmuha Beaivváš Sámi Teáhter olgočájáhusain.
Beaivváš lea luoikan Biret Rávnná Åarjelsaemien Teateres dán bihtá ja lea vejolaš sii maŋŋá ge jerret sus veahki.
Beaivváš oažžu stádadoarjaga Sámedikki čađa, muhto Olli ii sáhte lohpidit eanet ruđa, vaikko šaddet Beaivváš Sámi našunálateáhterin.
Beaivváš álgá Guovdageainnus, ja dán maŋŋel lea Gøran ja guhtta eará neavttára oaidnimis sihke nuorta- ja Oarje-Finnmárkkus, Romssa bealde, ja maiddái davvi Ruoŧas ja Suomas.
Beaivváš čuvge skábmamáilmmi geasi miehtá.
Beaivváža lávdde alde dáhpáhuvvá juoga mii ii leat čájehuvvon sámegillii ovdal, muhto mii lea čájehuvvon miehtá máilmmi ja muhtimiidda maid lea skuvla-oahppomearrin, namalassii John Steinbecka klassihkar «Of mice and men», mii lea sámegillii jorgaluvvon «Sáhpánat ja olbmot».
Beakkán Grand Canyon ávžžis lea Colorado deatnu maŋimuš 40 miljovnna jagi roggan čiekŋalis kilomehter govdosaš ávžži iešguđet báktešlájaid čađa.
Beakkán Lars Monsen lea iežas dieđihan Finnmarksløpet 2007 mii lea Skandinavia guhkimus beatnavuodjingilvu miehtá Finnmárkku.
Beakkán Sáme Cup čiekčamat lágiduvvojit ge Guovdageainnus vahku maŋŋel go goanstarássešillju gárvána.
Beakkán juoigi, Inga Juuso, lei maid ilus maŋŋel konseartta.
Beakkán lávlagat nugo Æ e nordlending Æ, Vit at jeg elsker deg ja Engler med skit på vingan ráđđejedje 80-logus miehtá Norgga.
Beakkán musihkkár Knut Erik Sundquist gii lea miehtá máilmmi čuojahan, lohká Davvi-Norgga leaikkastallan lea earálágan go Mátta-Norggas go davvin eai bilkit nuppi leaikkas, baicce eambbo alcceseaset.
Beakkán násttit manne dasto maŋŋel Ole Mathis Eira ja su eamit Berit Marie Eira ealo lusa, ja orro ealo luhtte gitta gaskavahkkui.
Beakkánis ovddeš čuoigi Vegard Ulvang gáibida ahte Norgga falástallanstivrra njunnošat Tove Paulen ja Sverre Seeberg  guođđiba virggiid, maŋŋel go falástallanstivrra hilggui Romsa 2018 ohcama.
Beaktilis barggu maŋŋil báikkálaš gulaskuddanvuoruiguin, mat leat oaidninláhkái 569 siidosaš čielggadusas, ovdanbuvttii lávdegoddi barggu maid oallugat gohčodit historjjálaš riektebargun mas sáhttet váikkuhusat eamiálbmogiidda miehtá máilmmi.
Bealgoalmmát jagi maŋŋá dahká Finnmárkku geaidnodoaimmahat barggu maid lei lohpidan dahkat guovtti mánu siste, go lei sáhka ovttagielat galbbas.
Beallefinálas sii čikče Baikačivggaid vuostá, masa ledje nuorra lunttat miehtá Finnmárkku searvan.
Bealli bohte ruovttoluotta, beannot vahku maŋŋil go lei sádden.
Bealli buhcciin ledje kárášjohkalaččat ja nubbi bealli bohte miehtá Finnmárkku.
Bealljemerken lea boares árbevierru mii lea dábálaš šibitdoalus ja boazodoalus miehtá máilmmi.
Bealušta vealahuvvon álbmogiid Anema oaivvilda ahte son lea friija čállit maid son háliida, erenomážit go leamaš hui rabas dán su barggu čađa gaskka, sihke ovdal ja maŋŋá.
Beana lea juo golbma vahkku ožžon árpmu áiggi, maŋŋil go Álttá politiijat leat luovosbeatnaga váldán gitta ja dolvon Holmen beanagárdái.
Beana lei doppe goarjadan beaivvi miehtá ja das lea alit čeabetbáddi.
Beana lovppii mannan maŋŋebárgga beal njealji sulaid ja leat ohcan miehtá márkana.
Beannot jagi maŋŋá manai Kemijávrái báhppan moatti jahkái.
Beannot jándora ádjánedje vuodjit Molležis Ruoŧa čađa Brumundalii stuorra biillain oktan goalosvovnnain.
Beannot mánu maŋŋil go Skániid suohkanstivra dohkkehii golbma sámegiel báikenama ,de eai leat vel dieđihan Stáhta geaidnodoaimmahahkii gosa sámegiel šilttaid galget ceaggat.
Beannot mánu maŋŋil ii leat Stáhta geaidnodoaimmahat gullan maidege suohkanis.
Beannot vahku maŋŋel bohte 21 reivve ruovttoluotta dieđuiguin "amas" ja "ii doarvái čielga čujuhus" , vaikko vel leige čállán rivttes luoddanummariid.
Bearaš viimmat sáhtii dovdat fas lihkolažžan maŋŋel bahča soahtevásáhusaid.
Beare dávjá dáhpáhuvvá ahte hálddahusat jođihuvvojit dárogillii, ja das maŋŋel jorgaluvvo sámegillii.
Beare ollu roavvadoarrumat Kjell Magne Grønnli deattuha ahte politiijaid garrasat doaimmat ledje juo fámus duorastaga dakka maŋŋá go loahpahedje čoahkkima.
Bearjadaga 18/7 olgolávddis Orbina Orbina lea ruovttoluotta CD almmuheami ja konsearttaid bokte, logi jagi maŋŋil vuosttaš lihkostuvvama.
Bearjadaga lei joavku biđgejuvvon miehtá Eurohpa, muhtin seaivvui Parisii, muhtin Amsterdamii ja earát fas Købehavnii.
Bearjadaga maŋŋel go ožžo dieđu njuovahagas Šuoššjávrris ahte sii eai šat váldde vuostá eanet bohccuid sis, de válddii Hætta oktavuođa MT Slakt njuovahagain Guovdageainnus.
Bearjadaga ožžon dieđu Suomas, gos leat veahá rahčan, ahte sii leat maid dál gergosat bargagoahtit maŋŋel šiehtadallančovdosa maid Norga lea evttohan, muitalii Valle mannan lávvordaga go ledje ávvudeame Sámi álbmotbeaivvi Ruŋggus Loabágis.
Bearjadaga soite leat moaddečuođi olbmo boahtán váldokonsertii gos Adjágas ja Inga Juuso joavkkuin čuojahe ja maŋŋel dan lei Juoiganbattle gilvu, maid Boŋgu Ándde, Anders P. Bongo vuittii.
Bearjadaga álgá dán jagáš ealgabivdu Nordlánddas, Romssas ja miehtá Finnmárkku maid.
Bearjadateahket doalai son vuosttaš muitobottu maŋŋel lihkohisvuođa.
Bearraša sosiála dilli lea maid rievdan álfárot maŋŋá go Elvi riegádahtii gándda.
Bearrašat ja ustibat deaivvadit maŋŋá guhkes dálvvi.
Bearrašis ledje juo 4 máná ovddežis ja Niillasa maŋŋá bearrašii riegádii vel okta mánná.
Beasselihtit galge ráhkaduvvot ovdal Jágáha, dannego muorra ii šat njala dan maŋŋá.
Beassá go son ná čábbát mojohallat Stuoravuona nieida Tonje Kristine Nilsen (gurut bealde govas)  maŋŋel buot čiekčamiid Grande Prairies, Kanadas?
Beassážiid doallá son vuosttaš konseartta maŋŋel CD-almmuheami.
Beassážiid maŋŋil álggahii Hellesvik akšuvnna.
Beassážiid maŋŋá lei vuosttas anárašgielat doavttirnákkus, mannan vahkus Amoc bálkkášuvvui jagi nuorra eurohpalažžan.
Beassážiid maŋŋá vuovdebargit báhcet lupmui.
Beassášlávvordaga gal áibbas sihkkarit dulde Báktehárji go Captain Morgan boahtá fas lávddi ala ja rohtte "Lárina", sullii 26 jagi maŋŋel go joavku heaittihuvvui.
Beassášvahkus leat Kárášjogas olu vuddjojuvvon láhtut, earet čuovgaláhtu mii vuddjojuvvo miehtá dálveáigodaga.
Beatnagat ja vuoddjit galget dálkkiid čađa vánddardit, ja buohkat hálidit vuoitit gilvvu.
Beatnagat ledje goddán lotti go bođii áimmus, ja dolggit ledje gilvon miehtá gárddi.
Beavdegirji dollo albmosis čieža beaivve maŋŋel čoahkkima.
Beazejeakki Issat Niillas čilge movt dat lei báhčit buot maŋemužžan, maŋŋel go Lloyde ii deaivan moala.
Bellodaga mielas sáhttetge dáčča kulturguovddážat, kvenkultuvraguovddáš Ráissas ja sámiguovddáš Gáivuonas ovttasbarggu čađa hukset máŋggakultuvrralaš servvodaga Davvi-Tromsii mainna buohkat sáhttet leat duhtavaččat, muitala bellodaga sátnejođiheaddjievttohas Bjørn Inge Mo.
Bellodagaid gaskkas leat leamaš garra šiehtadallamat čađa gaskka.
Bellodagat ja dat iešguđetlágan listtut leat leamaš nominašuvdnaproseassa čađa.
Bellodatustibat sámeministtar Bjarne Håkon Hanssen (Bb), sámediggepresideanta Egil Olli (Bb) ja stáhtaministtar Jens Stoltenberg (Bb) maŋŋel go sámepolitihkalaš dieđáhus lea almmuhuvvon Sámedikkis.
Bergstrøm, Sámedikki ráđđelahtu Marianne Balto ja Finnmárkku doaibmi Fylkkamánni Tor Stafsnes maŋŋá čoahkkima sámi mánáid riektesihkarvuođa birra.
Bergverkláhka rievdaduvvui maŋŋil go Finnmárkkuláhka doaibmagođii 01.07.06.
Bergvesenet lea máŋgga oktavuođas vásihan ahte álbmotčoahkkimiin, gos guorahallamat čilgejuvvojit, lea digáštallan jorran oanehis álggaheami maŋŋá ruvkedoaimma birra.
Berit Anne ja su isit Niillas, beasaiga olggos ovtta verandauvssa čađa.
Berit Åse Johnsen ja dáiddár Sissel Horndal leaba ráhkadan musea ovddas «Lodderáidalas» nammasaš johttičájáhusa mii leamaš jođus Norggas ja Ruošša Guoládagas 2004 rahpama maŋŋá.
Berntsen váiddii Sandvika Finnmárkku spábbačiekčanbiirre ráŋggáštanlávdegoddái, maŋŋil spábbačiekčama gaskal Guovdageainnu ja Fállejoga.
Berošteaddjit miehtá máilmmi Juohke jagi lea Nilut Cup vuoruhan interneahttasiidduid ođasmahttit dađistaga go čiekčamat gárvánit.
Berošteaddjit miehtá máilmmi ¶
Beroštupmi lei dalle stuoris, ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra beaggái miehtá Ruoŧa.
Beroštupmi stuorui ja šattai dovddusin miehtá máilmmi.
Berre mearridit garra gáibádusaid sihke ohcandoibmii ja jus maŋŋel roggagohtet nu ahte dáid beroštumiid váldá vuhtii.
Bessen goit oaidnit ahte maŋŋel dáid báhčalemiid ii dáidán gal kássa fas dievvat.
Beziin lea unnit bargu maŋŋel juovllaid.
Bidjat guovttegielat galbba ádjánii bealgoalmmát jagi, maŋŋá go mearrádus lei dahkkon.
Bidje johtui divat- ja vearrojoavkku Njuolga maŋŋel go Norgga ráđđehus almmuhii Stádabušeahta diibmá, čoahkkinasttii Guovdageainnu Johttisámiidsearvvi divat- ja vearrojoavku Norgga finánsalávdegottiin.
Bidne lohká sii diibmá juo mearridedje čavget bearráigeahču, maŋŋil go ožžo cavgilemiid lobihuššamiid birra.
Biebmobearráigeahču sekšuvnnahoavda Herdis Gaup Aamot lea hirpmáhuvvan, go oinnii boazodolliid čuggemin niibbi njuolga váibmui čađa mielgga.
Biebmoluossa gorgŋe johkii guhkes áiggi maŋŋá villaluosa, ja dalle ii bivdo dat, muitala son.
Biebmoluossa stuorru sullii seamma meare miehtá jagi, ja das váilot čuopmasiin diet čielga "jahkelanjat" .
Biegga dovdui veaháš bissui ja dasa lassin ledjen unnán hárjehallan ovdagihtii, muitalii ilolaš vuoiti Roy Arthur Olsen maŋŋel gilvvu.
Bieggapárka goallostuvvo dálá 132 kV fápmojođđasii mii manná plánaguovllu čađa.
Biehttaleapmái lei sivva go orohagas ledje maŋŋil njuovvamiid 311 bohcco beare ollu.
Biehttalusa ákkastit viidáseappot earret eará ahte ii leat leamaš eaiggátmolsun dálus maŋŋel go mielkebuvttadeapmi heaittihuvvui.
Biehtár lei čađa behtolaš.
Bienalaš oassi, sámi vieruid ja riekteáddejumi vuođul, sáddejuvvo departementii maŋŋil NSR 1999 geasi Riikačoahkkima.
Biera: – In, maŋŋel go ožžon elektriska bátnegusta ferten fitnat elektrihkara luhtte dávjjit.
Bieskkenjárggas bohtet leat olbmot mat gullet prošektii olles áiggi ja miehtá geasi.
Bievlavuodjin lea bilidan viiddis meahcceguovlluid miehtá Norgga.
BigBang lea dovddus miehtá máilmmi ja čuojahit dušše moatti válljejuvvon festiválas dan geasi.
Bihttá lea leamaš dovddus áiggiid čađa, ja máŋga teáhtera leat ráhkadan iežaset veršuvnna das.
Bihttá lea álggos čállojuvvon girjin, Johan Folkebergetis 1920-logus,  ja lea maŋŋil čájehuvvon sihke musikála, teáhtera ja filmma hámis, gos dovddus neavttár, Rolv Wesenlund, nevttii "Bør".
Bihttá lea čájehuvvon ja menestuvvan teáhterin miehtá máilmmi.
Bihttá lei oassi rahpančájálmasas mas ledje 11 iešguđet bihtáža, juohkehaš sullii 7 minuhta guhkkosaš, main iešguđetlágan fáttát ja bihtát bohtet miehtá riikka.
Bihttá Čuologeađgi maid juoigi Inga Juuso, muitaleaddji Inga Rávdná Eira ja dánsejeaddji Leammuid Biret Rávdná čađahit, lea ain seamma sukseassa jagi maŋŋel vuosttaščájálmasa.
Bihtá namma lea «Over grensen» dahje ráji rastá ja lea ovttasbargu Ferske Scener ja Hålogalándda teáhtera gaskka.
Bihtáin galget mátkkoštit miehtá Sámi.
Biikaáiddit ja eará soahteáiggi ruovdebázahusat leamašan giksin sihke olbmuide ja elliide miehtá Nuorta-Finnmárkku.
Biikaáiddit ja eará soahteáiggi ruovdebázahusat leat leamašan giksin sihke olbmuide ja elliide miehtá Nuorta-Finnmárkku.
Biila lei boahtán gurot mohkis vuos olgešbeallai ja iskan njulget vuojána mii jávkkihii rastá geainno boasttobeallai ja jorai gáhttobokti birra.
Biila maid duššan gii vujii, šattai vearu beallái luotta, ja guorbmebiilla vuollái, ja nu buolláige biila áiggi maŋŋil.
Biila roakčanii visot go fierai máŋga mehtara miellis beziid čađa.
Biila, okta Porche lei gávvut, maŋŋel go lei čierran ja fierran badjelluotta.
Biilabárti dáhpáhuvai gaskabeai' maŋŋá ovtta áigge.
Biilalihkohisvuohta geavai E8 geainnu alde, maŋŋil gaskabeaivvi.
Biilaoasit ledje miehtá girdán.
Biilavuoddji báhtarii maŋŋel dáhpáhusa lávvordat ija, muhto Leavnnja politiijat gávdne su mánnodaga.
Biilavuoddjit geat ledje bisánan dušše čužžo ja gehčče go bohccot gišvvardedje luottas, lohká Baal gii ii leat vel gávdnan bohcco mas lohke doddjon julggiid maŋŋel go vuojáhalai.
Biilavuodjinkoarta maid leat ožžon maŋŋá suoidnemánu vuosttaš beaivvi, ii leat lobálaš skohtervuodjinduođaštus.
Biilla vulggii skohtervuoddji meattá vuodjit, go skohter dollii rastá geainnu skohtervuoddji dálu guvluii.
Biilla vuoddji jámii buohcceviesus beannotdiimmu maŋŋel.
Biilla álgo deattus ii leat báhcán go sullii 200 kilográmma maŋŋá go buot lea gaikon juvlarusttegiid, mohtora, giralonuhanstákku ja diesel boaldámušlihti.
Biillas militearapolitiija albmáguoktá mannaba buot Nystad diŋggaid čađa, dan seammás soai čearguba spánskagillii suinna.
Biillas, mii lei 1987 Golf GTI 16V, gal ii báhcán beare olu maŋŋil go lei buollan ja dollačáskadanbiila jávkkai badjelaš diimmu ovdal ollii.
Biillavuoddji jotkkii mátkkis bolesa bissehanmearkkas fuolatkeahttá ja oanehis vuojeheami maŋŋá nuorra almmái geahččalii joatkit báhtareami viega, muhto fáhtehalai bolesii.
Soai leaba johtán fárrolaga miehtá máilmmi, ja ollu suohtas muittut leat báhcán.
Ná mánát giitet maŋŋil čájálmasa Deanu birasviesus.
Ellen Kristine Gaup lei okta gii šattai goasii diimmu vuordit maŋŋel go oaggungilvu lei álgán ovdal oaččui rutni ja beasai coggalit vuokka jávrái.
Rievssat galgá dán uvssa čađa mannat.
Sámi ráppár Slincraze/Nils Rune Utsi lei šaddan váldit máŋga heakkavávtta Áltái maŋŋel go su lea nihttán fasttit dan maŋemus áiggi.
Bileahtta máksá 150 ruvnno, ja de beassá maiddái discoi mii lágiduvvo maŋŋel teáhterčájálmasa.
Bileahttavuovdin galggai rievtti mielde álgit gaskavahkku diibmu 12:s, muhto de maŋiduvvui guvttiin diimmuin, ja maŋŋil ges diibmu 16 rádjái, dan maŋŋil fas duorastahkii diibmu 18 rádjái, ja maŋimusat duorastateahkedii, mii lea 30 diimmu maŋŋil go galggai álgit.
Bin Laden maid stivre fierpmádaga mas leat 30-40 hárjehallanleairra miehtá riikka.
Birasgáhttendepartemeanta lea, maŋŋá ságastallamiin Sámedikkiin ja eará gullevaš bealálaččaiguin, mearridan vuođđudit lávdegotti mii galgá guorahallat báikkálaš hálddašeami guollebivdui Deanučázádagas.
Birasgáhttenministtar Erik Solheim čujuhii šiehtadussii mii dahkkui 2001 jagis, mas lei mihttu unnidit nikkel-rusttegiin Zapolyarny ja Nikel báikkiin dan dássái mii sihkkarastá olbmuid dearvvašvuođa ja dan máid luondu gierdá goappašat bealde riikarájiid.
Birasgáhttenorganisašuvnna "Luonddu Nuorat" golbma miellahtu, ballet logi beaivve maŋŋil álggaheami bákkus šaddat heaittihit organisašuvnna unnán miellahtuid geažil.
Biraslávdegotti dohkkehan cealkámuša mielde hoteallas ožžot viiddideami maŋŋil leat idjadansajit 320.
Birehis ožžo olbmot dan veahki maid dárbbašedje, sihke niestti ja liegga idjasaji, ja lei earenoamáš dárbbašlaš dalle ovdal go biilaluodda bođii gaskkamuttos 1970-loguin gaskal Kárášjoga ja Guovdageainnu, muhto ain maŋŋel dan lea son ja su báiki leamaš ollu adnon idjasadjin.
Biret Jovnna lei várra maŋimuš siviila olmmoš gii manai rastá šaldi 05.11.1944.
Biret Margrethe ja Ann Mari čáliiga autográfaid nuorra nieiddažiidda nu ahte bleahkka vel rišai, ja beivviid dan maŋŋil de bissehedje min gáhta alde ja gávppiin ja celke ahte "you were awesome" ja "great concert" .
Biret Margrethe, váiban muhto lihkolaš guhkes vahku maŋŋil davvi Canadas.
Biret Márjá Eira mielas lea imaš go skuvla lea addán buot 19 permišuvdnabeivviid, ja maŋŋil fas váidališgohtet olu jávkama.
Biret Rávdná lea vuosttaš sápmelaš guhte lea skuvlla garra gáibádusaid čađa buvttehan.
Birrasii 1700 ruvnnu lávii dalle báhcit gihtii maŋŋel "stohpoláiggu" .
Birrasii 300 olbmo leat oassálastán ja mis leat leamaš mielde oasseváldit miehtá Sámi.
Birrasiid 100 báhppavirggi leat rabasin miehtá riika, eandalii riddoguovlluin, Davvi-Norggas ja smávit gilážiin, dieđiha Girku diehtojuohkinbálvalus.
Birrasiid 20 lieggagráda ja fiinna dálki miehtá Mátta- ja Nuortamátta-Norgga.
Birrasiid 2000 konfirmántta miehtá riika leat searvan iskkadeapmái.
Birrasiid 800 jagi maŋŋil Kristusa, álge vuollagii geavahit humbila ja dalle šattai jugus ÇálbmotjugusinÈ, hui beakkán gaskal keltta ja germána álbmoga.
Birrasiid 8500 soalddáha, 14 riikkas, leat dál čoahkkanan Romsii ja Nordlándii, doppe soalddáhat leat oahppamin mo ovttasráđiid galget bargat riidoguovlluin miehtá máilmmi.
Bisma Børre Knudsen galgá doaibmat ovddeš suohkanbáhpa guovtto, Lyngmo ja Thorsena proseassafámuheaddjin, dahje advokáhttan dalle go virgáieretbidjan ášši boahtá rievtti ovddii maŋŋel beassážiid.
Bisma miehtá ahte girku lea bázahallan sámegiela dáfus giellahálddašanguovlluin, erenoamážit go leat aiddo lasi gielddat vel boahtán, numo Loabága gielda.
Bisánetne maŋŋel moadde minuktasaš vuodjima.
Bivastat golggihii ja biktasat čáhco daid lagabui 200 miehtá Norgga boahtán dánsejeaddjiin, juo vuosttaš dánsunkurssas tiimmus, mii lei «boppingš jođánis rockmusihka maŋis.
Bivastuvvan Sundquist maŋŋil go lei neaktán James Tyrone, ruovttugávpogis mannan sotnabeaivvi.
Bivddán čuovžžaid, maid sálten ja boran dálvvi miehtá.
Bivden duođaštusa UNN:s geassemánu 2009:s ja easka golbma mánu maŋŋil ožžon dieđuid sis.
Bivdi gaikojuvvui ain lagabuidda, 75 mehtera eret ealggas, muhto dalle čuožžilii ealga ja vázzilii, muhto manai čađa jieŋa.
Bivdo- ja guolástanberošteaddjit miehtá máilmmi leat fuomášan rekreašuvdna vejolašvuođaid maid Norgga stuorimus fylka ja meahcceguovlu sáhttá fállat.
Bivdoteknihka seilon áiggiid čađa ¶
Bivdu mii dáid álgománuid maŋŋel dáhpáhuvvá lea dušše unna oasáš olles bivdohivvodagas bivdojagi badjel.
Bivnnuhamos suolagálvvut Politiijameašttir čilgii maid ahte litauenlaččain lea dakkár bargovuohki gos sii vuos vuojašit ja váccašit geahčadan dihte gos ja maid sáhttet suoládit, ovdal go bohtet ruovttoluotta muhtin diimmuid maŋŋil sisa gaikut ja suoládit.
Bivvalat miehtá sámeguovlluin ¶
Bivvalis dálkkit bohte fáhkkestaga maŋŋel garra buollašiid ja dagahit váttisvuođaid johtolahkii, dieđiha NRK.
Biđusmállásá maŋŋá joavku oahpásmuvai Rákkonjárgga sámebáikenamaide, go Johansen lea logemat jagi dassái čohkken dáid CD-rom:ii.
Bjerkaas dovddahii ikte, maŋŋel go stivra almmuhii gean sii leat virgáibidjan, ahte sámi fáláldat NRKas galgá nannejuvvot.
Bjørn Aarseth lea almmolaš ávdnasiid ja arkiivabáhpáriid ja iežas sámeservodat oassálastinvásáhusaid vuođul, suokkardan makkáraš hálddašancuohkit, guorahallamat, plánat ja doaimmat biddjojuvvojedje johtui sámi álbmoga hárrái maŋŋá nuppi máilmmesoađi.
Bjørn Sundquist lea riegádan ja bajásšaddán Hámmárfeasttas, viesus maid su áhčči huksii soađi maŋŋel.
Bjørn Tharaldsen Storskog rádjástašuvnnas muitala eanet olbmot ja biillat johtet rastá rájá gávppašan dihtii Kirkonjárggas.
BlackSheeps joavkkus lea dál čuojahanboddu, eat beasa oaidnit joavkku čuojaheamen lávddi alde ovdal go geassemánus ja dalle sii čuojahit miehtá geasi ja Norgga.
BlackSheeps leat čuojahallan ollu maŋŋá go vuite Melodi Grand Prix Junior ja dán geasi vel leat vel sis eanet čuojahallanbarggut miehtá Norgga.
Boahkuheamis sáhttá leat ávki dange maŋŋá, muitala Anára gieldda rabasdivššu hoavda Mirja Laiti.
Boahkuhus addá olles suoji spiidneinfluensa vuostá easkka moadde vahkku boahkuheami maŋŋá ja epidemiija vuordimis lea bajimus muttus 4-6 vahkku geažes.
Boahtte giđa doallá searvi kulturbeivviid maŋŋel beassážiid.
Boahtte háve čoahkkanit sápmelaččat miehtá Davviriikkaid Lulli-Sámi guvlui Norgga bealde.
Boahtte jagi dáid áiggiid gal ferte luotta alde leat, oaidnit go lahka 100 dákkár biilla vudjet Guovdageainnu čađa.
Boahtte jagi lágiduvvojit márkanat árabut, vai eai geava eará márkaniid maŋŋel lágiduvvot.
Boahtte jagi soitet mis lea doalut miehtá vahku.
Boahtte stivračoahkkimis áigut dárkilit mannat čađa ášši, muitala FeFo stivrajođiheaddji, Harald Larssen.
Boahtte vahkku dat deaivvadit eamiálbmotgiellačeahpit, geat bohtet miehtá árktalaš guovllu, juohkit vásáhusaid ja ovddidit konkrehtalaš strategiijaid nannen dihte eamiálbmogiid gielaid.
Boahtte vahkku deaivvadit miehtá árktalaš guovlluid eamiálbmotgielaid čeahpit Romsii.
Boahtte vahkku lea ge fas kulturvahkku Kárášjogas, ja vaikko dát lágideamit leat suohkana ássiide, de goitge hálida Sarre bovdet olbmuid miehtá Sámi Kárášjohkii boahtte vahkku.
Boahtte vahkku rájes álggahuvvo fas skuvlajahki nuoraide ja mánáide, ja sámi birrasat fal dego ealáskit maŋŋel skuvllaid guhkes geasseluomu.
Boahtte vahkus sáddet mii dáid jearahallanskoviid váhnemiidda gulaskuddamii mánáid mielde, lohká rektor Kari Skoglund Sara hoahpuid čađa.
Boahtte Áššu boahtá bearjadaga maŋŋel beassážiid.
Boahtte čavčča addet de oahppofálaldaga 70 olbmui miehtá riikka dán ođđa oahpaheaddjioahppomálle 1.– 7. luohkkái.
Boahtte čavčča juo lea áigumus álggahit geahččalansáddagiid mat galget gullot rastá riikkarájiid.
Boahtte čavčča juo lea áigumuš álggahit geahččalansáddagiid, mat galget gullot riikkarájiid rastá.
Boahtti vahku gaskkamuttos girdilit si Atlantaábi rasta dutkat dovddidusaid maid doppe guovlluid eiseválddit leat ožžon go indiánaid ja inuihtaid eatnamiid čađa leat njulgon oljobohciid.
Boahtá beaivi go Stuoradiggi, maŋŋil boahtte válgaáigodaga lea mearridan mot SVL árvalusain manná, goas historjagirjjit galget čállot.
Boahtá maid ovdan ahte joatkkaskuvladássái leat maŋŋel 2001 ráhkaduvvon dušše 13 ođđa oahpponeavvu mat leat heivehuvvon ođđa Máhttoloktema oahppoplánii.
Boahtá maŋŋil SSH-ráiddus.
Boahtá sisa hui movttain, čađa njuoskan ja veahá galbmon.
Boalut geavahuvvojit ligget liggen rustega ja dat liekkas manná bohcciid čađa mat liggejit dáid stuorra vistiid.
Boalvvir BA lea garra roasuid čađa mannan ovddit jagi ja stuora vuolláibáza deaddá, muhto fitnodaga ođđa jođiheaddjis lea goitge boahtte áiggi doaivva.
Boanda Evald Nordslettas lea passiiva mielkeearri maŋŋel go šattai heaittihit buvttadeami 2000:s go su návehis lei heajos huksenteknihkalaš standárda iige de lean šat dohkálaš joatkit doaimma.
Boanddat miehtá Norgga leat vásihan guhkes dálvvi ja maŋŋonan čoaska giđa.
Boares dávvirat bohtet miehtá Várjjatvuona.
Boares olbmot geat eai oaččo albma divššu, buohcci boares olbmuid sáddejit ruoktot go eai leat guoros sajit dearvvašvuođaguovddážis, boares olmmoš orru gielddadálus mii bieggá čađa, stuorra givssidanváttisvuohta skuvllain ja skuvlavisttit mat leat mieskan ja heajos áibmu.
Boares čállosiin ovdanboahtá ahte olbmot leat čađa áigge bivdán jávrri, nu go eará nai luondduriggodagaid.
Boasta-Issát, gii lea hoavda boasttas dál, lohká ahte dilli lea nu ahte jus boasta ii livčče fárren dál, de livččii bággehallan fárret maŋŋil, dan ođđa regulerema geažil.
Boazobarggut dolvo nuorra nieidda áiggi iige son astan joatkit skuvlavzzima logahaga (joatkkaskuvlla) maŋŋá.
Boazodoalli dubmehalai máksit sáhku go diggi oaivvilda su mielaeavttus guođohan rastá ráji Kárášjoga beallái.
Boazodoalli vuojehii dasto ášši Norgga diggevuogádaga čađa.
Boazodoalliin lea geatnegasvuohta merket bohccuideaset sullii guhta dahje čieža mánu maŋŋá go miesit leat šaddan.
Boazodoallis 50-jagiin ledje guovddáš ámmáhat Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvis, muhto daid lea cealkán eret maŋŋel boazosuoládeami.
Boazodoallit fertejit duobastit dán vejolašvuođa ja njuovvat eanet bohccuid, logai Hætta diibmá maŋŋel NBR boazodoalloealáhusa obbalašrehketdoalu čoahkkima.
Boazodoallit maid vásihit byråkráhtalaš váttisvuođaid danne go hálddašanráját mannet čađa sin árbevirolaš johtingeainnuid, ovdamearkka dihte Finnmárkku ja Romssa rádjá.
Boazodoallit miehtá máilmmi ledje boahtán lonohaddat vásáhusaid, oahpasnuvvat eambbo, ja velá suohtastallat.
Boazodoalloagrologa Keijo Alanko, badjealmmái Niila Laiti, boazosit Vieno Länsman ja prošeaktabargi Kauko Niemelä ságastallet njuovahaga birra Gálddoaivvi almmolaš čoahkkima maŋŋá.
Boazodoallohálddahus lea iskkáhan fas, maŋŋil 5 jagi, makkár guohtun lea Finnmárkkus.
Boazodoallohálddahus čilge ahte son ii leat kantuvrras ovdal maŋŋel miessemánu 1. beaivve.
Boazodoallohálddahus, guhte lea boazodoalliid alimus hálddašan orgána, ferte seammás ovttasráđiid eiseválddiiguin gávnnahit njuolggadusaid mat doibmet seammaláhkai miehtá riikka.
Boazodoallohálddahusa bealis eai dieđe ge vuos sihkkarit mo dál lea dilli maŋŋil basiid, muhto sii barget viidáseappot nu bures go sáhttet.
Boazodoallohálddahusas leat juo báikkálaš kantuvrrat miehtá Norgga, lohká Henriksen.
Boazodoalloorohat 13 ovddidii dan maŋŋel vuosttildemiid, ja nu manai ášši lágamánneriektái, čilge Sjåstad.
Boazodoallostivra lea dohkkehan ahte ovcci miilla guhkkosaš boazoáidi ceggejuvvo rastá Nuorta-Finnmárkku.
Boazodoallu beasai ovddidit oainnustis dán áššis, vaikko dat ii lean dan vuosttaš aviissas mii ilmmai maŋŋel álbmotčoahkkima.
Boazodoallu ja sávzadoallu leat ealáhusat mat áiggiid čađa leat beassan vásihit boranávddiid loguid rievdadusaid.
Boazodoalu galgá hálddašit nu ahte fátmmasta olles bearraša, sihkkarastá buori rekruterenortnegiid, nissoniid ja dievdduid dásseárvvu, ja máhttu oahpahuvvo buolvvaid gaskkas.
Boazodoalu ja Suodjalusa gaskkas leat leamaš garra riiddut maŋŋel go Stuorradiggi mearridii ovttastahttit Meavkki ja Arvenjárgga báhčinšiljjuid, mii boahtá garrasit čuohcat Meavkki boazodollui.
Boazodoalu nissonfierpmádat lea máŋggaid jagiid bargan ásahit guovddáža mii galggašii váldit vára boazosámi árbemáhtuin, maid ealáhus lea seailluhan áiggiid čađa, ja oahpahit dan boahtte buolvvaide.
Boazodoalus fievrreduvvo máhttu barggu čađa, ja čuovvovaš dilálašvuohta lea lunddolaš gárddi luhtte: – Ja de bijat luddestaga vel hoaŋkka sisa, lohká áhčči ja čájeha niibbiin ahte mo dan galgá dahkat.
Boazodoalus lea stuora máhttoviidodat, mii lea bures sajáiduvvan miehtá Sámi.
Boazodoalus oahpásmuvvet mánát bohcco lundui go ollesolbmot fuopmášuhttet sin, nu leat máhtut fievrriduvvon áiggiid čađa.
Boazoeaiggádat eai dárbbaš máksit go beaivválaš goluid, nugo biepmuid, ja sáhttet luvvet heasttaid ja stálljaid iežas opmodahkii maŋŋel áigodaga.
Boazoeaiggádiiguin lea lága mielde vuoigatvuohta bidjat gaskaboddosaš áiddiid, maid ieš alddis galget gaikut maŋŋá dálvvi.
Boazoeaiggát Karen Anna Logje Gaup  lea heađástuvvan maŋŋá go fanas vujii bohccočorraga njeaiga.
Boazoealáhusa giella leage mii lea riggodat ja maid hui dárbbašlaš, ja čađa áiggiid lea boazosápmelaččain leamaš hui nanus iešdovdu ja hui movttegat, ja nanu kulturguoddit.
Boazolohku goarkŋui gitta 1989 rádjái, muhto dan rájes lea boazolohku beare njiedjan miehtá 1990-logu.
Boazoorohat 16 - Kárášjohka Oarji lea ge Norgga stuorámus orohat maŋŋel go buot orohagat Kárášjoga oarjejohtolagas časkoje oktii ja ovddeš orohagat ožžo siida namahusa.
Boazosámi almmái Odd Erling Smuk fuomášii maŋŋel go lei doaibman logi jagi NBR ovdaolmmožin ahte su vuorbi eallimis lea veahkehit máilmmi boazodolliid unnit álbmogiid ¶
Boazosámi nuorain ii leat ge dávjá eará skuvla, maŋŋel vuođđoskuvlla.
Boazosápmelaš gii njukčamánu áššehuhttui Sis Finnmárkku diggegottis, maŋŋel go giehtadii bohcco (čugget niibbiin váibmui mielgga čađa go njuovvá, doaim.
Boazosápmelaš ja neavttár, Sara Margrethe Oskal, čájeha iežas čájálmasas servodaga dili bohcco čalmmiid čađa.
Boazoáiddi geassin eatnama čađa lea bávččagahttán Báršši-Sofe miela.
Boađus WTO šiehtadusain eanadollui, nugo evttohus lea, šaddá leat ahte eanadoallit miehtá máilmme, erenoamážit smávit buvttadeaddjit, duvdiluvvojit eret iežaset bargguin.
Boađus dál, jagi maŋŋel go resursaskuvla álggahuvvui, lea ahte resursaskuvla ii leat buvttadan go guokte oahpponeavvu, ja guvttiin oahpponeavvuin lea bargame.
Boađus dán áššis lea ahte Myrskog lea bidjamin dán 17–jahkásaš nieiddaža bargat beaivvit, iige beasa bargat maŋŋil diibmu ovcci eahkedis.
Boađus lei 0-0 mannjel go joavkkut ledje čiekčan 90 minuhta ja maŋŋel guhkiduvvon áiggi.
Boađus lei 0-0 maŋŋel olles áigge ja liige vuoru.
Boađus maŋŋel guokte čiekčama lea 4-1 Romssa jovkui.
Boađus šattai 0-0 maŋŋel liigevuoruid.
Boađus šattai 4-2, maŋŋel go Per Oddvar Holmen deaddeli 2 moala, Per Inge Eira 1 ja John Einar Eira JR 1.
Boađus šattái 4-4 maŋŋil go Fállejoga liigečiekči Dag E. Kristensen lei báhčán 4 moala.
Boađus čiekčamiin šattai 3-0 Gironvári nieiddaide, ja vuhttui čađa gaskka čiekčamiin ahte Porsáŋggu nissonat eai birgen Gironvári čikčiiguin.
Boađán fas gaskavahku, lohká kárášjohkalaš Kirsten Alette Anti, vuosttaš 45 minuhta láhttesihkkelastima maŋŋá.
Boddus lonuheigga gávttiid, ja Wenche cokkai sámi inspirerejuvvon biktasa ala maŋŋel bottu.
Bodø/Glimt lea maid bures čiekčan dássážii, vaikko buohkat vurde sin lávket fas Adeccoligai maŋŋel dán geasi ráiddu.
Bohcci čađa manná gássa olggos, muhto dál sáhtte latnjii leavvat.
Bohcco miessi livvada vuosttaš jándora maŋŋel go lea riegádan.
Bohcco miessi livvada vuosttaš jándora maŋŋel go lea riegá­dan.
Bohccobierggu johtu lea hedjonan maŋemus jagi ja šiehtadus deattuha danne doaibmabijuid mat sáhttet buoridit njuovvama miehtá njuovvanáigodaga ja biergojođu buoridit.
Bohccobierggu kilohaddi lea badjánan 30 proseanttain maŋemus áiggis, logai Forsell maŋŋel go lei geigen fálaldaga NBR:i.
Bohccobierggu leat dál juo muhtun jagi reklameren TV:s ja eará mediain nu go interneahtas, ja dat lea dáid ovddit jagiid vuvdojuvvon bures maŋŋel go lea čájehuvvon rekláma, ja dán jagi maid vurdet dan seamma.
Bohccot eai beassan jieŋa čađa, ja juovllaid maŋŋel fuobmáiga soai ahte eallu lea nealgumin.
Bohccot gulle das rájes stáhtii ja badjeolbmot miehtá Ruošša šadde dušše stáhta reaŋgan.
Bohccot manne miehtá, mastaduvvui heajos dálvvi geažil ja ii oktage diehtán sihkkarit galle bohcco sus leat.
Bohccuid guođoheapmi luonddus miehtá jagi.
Bohccuid guođoheapmi miehtá jagi luondduguohtumiin ja biebman lundui dálvit.
Bohinen lei maŋŋá Dagbladetis, doppe maid bođii ovdan ahte su ovddeš moarsi bargá TV 2:s.
Bohtet ain eambbo beaivvit maŋŋel dán.
Bohtet miehtá Ruošša Sámi ¶
Bohtosat gal ilbmet, muhto easka maŋŋel.
Bohtosat ovdanbuktojuvvojit álbmogiidda goappaš báikkiin, maŋŋel jearahallama.
Bohtosii váikkuhii maiddái dat, ahte indiánat leat jo ordnen oktii konfereanssa ja oaivilin livččii, ahte buot álgoálbmogat ordnejit vuos vuoruid mielde ja dan maŋŋá dat, geat leat jo ordnen ovdal.
Boles dutkagođii bálgosa ja siidda gaskasaš riidduid dan maŋŋá go Nils-Matti Vasara dagai áššis dutkanbivdaga.
Boles gárttai čielgadallat máŋggaid illastemiid miehtá Lappi leana ođđajagi áigge.
Bolesbálvá ii fidnen albmáguovtto gitta, go manaiga suovvan, muhto fáhtii sudno maŋŋá.
Bolstad lea dál geasset miehtá vánddardan ja sárdnidan, ja dainna joatká gitta borgemánu 16. beaivvi rádjái.
Bombbaid gaskas manne hirbmat ollu ruovdejohtasat ruossut rássut miehtá šaldi.
Bongo doaivu ge dán seminára galget vejolaččat maŋŋil oaidnit interneahtas maiddái, muhto son maid deattuha man dehálaš lea ahte dát gullo medias.
Boradanbottu maŋŋá de lávii juovlastállu boahtit.
Boradanbottu maŋŋá vuordá máinnasteapmi.
Boradeami maŋŋá 9.luohkálaččat jávkkihedje gielddavissui čuovvut gielddastivrra ásahančoahkkima.
Borani stadion:as leat spábbačiekčangilvvut geasi miehtá, leaš dal idja dehe beaivi.
Boranávddit ja daid maid dat vahágahttet miehtá riikka leat dávjá mediain oidnosis.
Boranávdevahágat dahket ge vuođđoealáhusaide ollu frustrašuvnna, muhto boranávddiid bealušteddjiin lea nu stuora váikkuhan váldi ahte ii okta ge ráđđehus leat áiggiid čađa nagodan buoridit dili.
Boraspiriidlohku lea leamašan nuo ja ná maŋŋil soađi, go álggos lea niedjan, ja dál lea fas lassánan, dadjá Klingsheim, gii oaivvilda ahte dál fertejit hálddašeaddjit gullát ja mearridit logu maid buot bealit sáhttet dohkkehit.
Borat álo ovdal ja maŋŋil alkohola geavaheami, go borramuš čoavjjis maid geahpeda vehá juhkaluvvama.
Bores áhkku lohká ahte son sáhttá olbmá doalvut rastá vuona, dohko gonagasgárdimii.
Borgadálki miehtá Sámi ¶
Bossegohppi beasái fas mielde, bohte olgešbealde čađa ja báhče moala.
Bossut alcces klássakuvla máksá 250 kruvnna ja kuvlla sáhttá viežžat beaivvi maŋŋá, muitala Tunold.
Bovdehus lea easka čállon maŋŋel go ášši lei Ávviris.
Bovdejin juigiid njuolga maŋŋel go leigga juoigan Sančuari joavkku fárus beassážiid áigge Guovdageainnus, muitala Trulsen gii illuda eanemusat gullat SGP vuitiid juoigankonseartta.
Bođii ruovttuluotta maŋŋá soađi, muittaša Biret Jovnna ja muitá searvi olu ruđaid čokkii.
Brann spábbačiekčanjoavkku supportarat ledje ilolaččat maŋŋel go iežaset joavku vuittii Romssas.
Brasiilas gárte 700 olbmo almmá ruovttuid haga maŋŋá mearihis garra dálkki.
Brekke čađa.
Breva čáliimet sámegillii, ja dál leat ain vuordimin vástádusa, njeallje mánu maŋŋil.
Brightonii bohtet nuorat giellagurssaide miehtá máilmmi, mii addá dása álbmogiidgaskasaš steampala.
Brihtalaččat mátkkoštedje Finnmárkku čađa ohcandihte eará gávpegeainnuid Davve-oarje-Ruošša guvlui.
Brita Carina Hætta ja Guovdageainnu Bargiidbellodaga válgagičču bargovuohki; Báče álggos ja jeara maŋŋil.
Broderstad čilge eambbo go muitala ahte Norga lea okta stáhta man njuolggadusat gusket miehtá riikka, muhto USA:s leat 52 oassestáhta gos iešguđet stáhtas leat sierra njuolggadusat.
Brustad lei sihke vuoiŋŋalaš áhčči ja praktihkalaš ráđđeaddi, ja nubbát vuollánan mielbargi oaččut ođđa návccaid maŋŋel go Brustad lei leamaš guossis.
Bueng ja Gaup máhccaba Troandima maŋŋel Harstadii golggotmánu 17. beaivvi, gos V5-gilvvut dollojit.
Bueng mielas lea buoret stuorát bivdoguovlu dahje «sona» go doppe bisánit ealggat, eaige jođe čađa guovllu nu mo smávit guovllus.
Bufetáhtas lea ovddasfástus dain váttes áššiin mat leat mánáidsuodjalusas go mánná biddjo eret ruovttus ja sii fertejit dávjá digaštallat gos mánná šaddá orrut maŋŋá go ii šat sáhte iežas ruovttus ovttas bearrašiin.
Buffy Sainte-Marie attii su fánssaide vuolláičállagiid maŋŋá konseartta.
Buffy Sainte-Marie lávlagiid leat earret eará Elvis Presley, Barbra Streisand, Alanis Morrisette ja Celine Dion lávlon, lassin 200 eará artisttaide miehtá máilmmi.
Buhcen oainnat mánnán bárkodávdda ja dan maŋŋá garra bealljevuolšši.
Buhtadusgáibádus sáddejuvvo Landsdelskommando Nord-Norge, J/4/9, 8200 Bodø farggamusat ja maŋemustá mánu maŋŋel go hárjehus lea čađahuvvon jus galggat sáhttit oažžut mávssu fargga.
Buhtadusgáibádus sáddejuvvo Landsdelskommando Nord-Norgii, J/4/9 Major Karstein Harr bokte, 8200 Budeajju farggamusat ja maŋemusat 1 - ovtta mánu maŋŋel hárjehallama čađaheami jus buhtadus galgá sáhttit máksojuvvot johtilit.
Buhtadusmáksin leaskkaide máksojuvvo eanas háviid maŋŋel ođđajagimánu 1. beaivvi 2002.
Buidodat ja badjelmearálaš deaddu lea dađistaga šaddagoahtán stuora dearvvašvuođaváttisvuohtan miehtá máilmmi, ja WHO (máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna) gohčoda dan dakkar globála epidemiijan mii lea okta deháleamos áittan álbmotdearvvašvuhtii.
Buletiijat bohte gorssa lusa sullii diibmobeali maŋŋil go ožžo dieđu lihkohisvuođa birra.
Buljo lohká ahte mii eat leat čállán sánige boazodoalu oaiviliid birra áššis ja dat lea nu ahte aviissas mii ilmmai maŋŋel álbmotčoahkkima, de leimmet mii vuoruhan eará oainnu ovdanbuktit go Buljo oainnu.
Buljo váillaha ealáhusa oainnuid aviissas mii ilmmai maŋŋel álbmotčoahkkima Guovdageainnus.
Bumma mii lea davábealde Rávttošjoga rastá Máđijárgeainnu lea doarvái suhtadan báikeolbmuid.
Buohccindieđihan bargit válde advokáhta maŋŋá go Boazodoallohálddahus mearridii čađahit bargobirasiskkadeami Kárášjoga ossodagas.
Buohccit geat ožžo dán vuoja juohke beaivve, geahppánedje lađasbákčasat logi beaivvi maŋŋá ja sii geat ožžo soijaoljju, hedjonedje, muitala Bjørkkjær.
Buohkain leat fiinna rukses muođut maŋŋel guhkes beaivvi olgobargguiguin.
Buohkat diehtit ahte sápmelaččat leat áidna eamiálbmot Norggas ja Sámediggi lea Norgga eamiálbmoga álbmot válljejuvvon orgána mii ovddastá sápmelaččaid buot áššiin miehtá Norgga.
Buohkat earret go Ovddádusbellodat čuovvolit politihka mii sihkkarastá sámi kultuvrra, giela, ealáhusovdáneami ja servodateallima.
Buohkat evttohedje ahte boares girku ja Kárášjohka mii golgá márkana čađa, leat guovddáš báikkiid Kárášjogas mat čájehit kvalitehta.
Buohkat geat hálidit čuovvot Jan su maŋimuš vuoiŋŋadanbáikái, leat buresboahtin muitoboddui oassálastit maŋŋá hávdádeame.
Buohkat leat buresboahtin muitoboddui maŋŋá hávdádeami searvegotteviesus.
Buohkat muitet man ollu rigearra diimma čiekčama maŋŋil lei, go Máze beasai gizzastit njealjádii.
Buohkat vedjet gullan mo gilvogeahččiid jugešvuohta, riggeremat ja luoddadoarrumat váikkuhit maŋŋil gilvodoaluid.
Buoiddes mállása dárbbašit bivdit maŋŋel bivddu.
Buokčit eaige nákcen giddet oljotáŋkkaid maŋŋá go fanas vuojui.
Buolaš eatnama mánát Vulggiimet baicca beakkán Strandebarm báhpaiguin duoddariidda, ohcat váibmui vuoiŋŋastanbáikki maŋŋel dien beakkán sotnabeaivvi.
Buolašdálvviid maŋŋil lávejit jogat aškkastit, ja luoddabargit fertejit de báhkkalievllain suddadit jieŋaid vai čáhčái šaddá geaidnu.
Buolbmát lea lađas gaskal davimus guovlluid Suomas ja Norggas, ja mii šuvgaladdat meaddel biillaiguin ja viessovovnnaiguin geasi miehtá.
Buollaša čađa vázzá nu ahte buolašrusti dušše borggista.
Buollašat mediain miehtá Norgga ¶
Buollima maŋŋá ¶
Buollinčáskadeaddjit miehtá Norgga geahččalit eastadit buollimiid diehtojuohkimiin.
Buolvvaid čađa leat mearrasámit bures hálddašan riggodagaid maid dál stuorrafámut dulbmot ja bilidit.
Buolvvat mat leat beasihan soađi maŋŋel dahje goit maŋemus 30-40 jagi leat vásihan áibbas iežat duohtavuođa go dat buolvvat mat dál leat rávásmuvvamiin.
Buoremus lea diktit Pedersena ja Utsi buđaldit iežaska doaimmaiguin, ja bargagoahtit earuhit kultuvrra ja politihka maŋŋel válggaid.
Buoremus livččii borrat rohkaláibbi ja šattuid ja mielkki juhkat, nu ahte gorut oažžu energiija ja nagoda doaibmat beaivvi miehtá.
Buoremus livččii jus Sámecup ii lágiduvvo seamma báikkis, muhto johtá baicce miehtá Sámi.
Buoremus livččii jus olles Suoma Sámediggestivrra lahtut baicce ieža fitnet Norgga beal Sámedikki čoahkkimiin, mat ledje Kárášjogas miehtá dán vahkku.
Buoret lea ovdalgihtii dahkat juoidá go easka maŋŋel.
Buori vejolašvuođat Máilmmimeašttirvuođagilvu heaibumis lea stuorámus gilvu maŋŋá Olympiija gilvvuid, ja hárjeheaddji Gundersen jáhkká ahte Erlandsenis sáhttet leat buori vejolašvuođat fasket medáljja gilvvus.
Buori álggu maŋŋel jaskkodii veaháš filmma leahttu.
Buorit bohtosat bohtet maŋŋá maŋŋalaga.
Buorre ealáhat lei miehtá dálvvi ja bohccot ledje giđđat nugo galget.
Buorre kamerageavaheapme miehtá filmma.
Buorre nuoraide Nilsen lohká maiddái ahte dát ođđa hálddašeapmi, jus Stuorradiggi dása miehtá, addá buori vejolašvuođaid nuoraide álggahit guolásteami eallinláibin.
Buorre oktavuohta Fylkkamánniin Vangen muitala ahte direktoráhtas lea čađa gaskka leamašan buorre oktavuohta Finnmárkku Fylkkamánniin.
Buorre ovdáneapmi joatkašuvvá dálvvi miehtá, ja nuppi jahkemolsuma áiggi vásihat hui buorren áigodahkan.
Buorre rock-idja Kárášjogas, muhto Sáivu, mii čuojahii gaskaija, lea joavku man birra olbmot dáidet hállat maŋŋá beassážiid.
Buot bálvalusbáikkiide hálidit vávttaid oasseáigái, ja sáhttá maŋŋil vejolaš lasihit bargoáiggi.
Buot dain listtuin lea dat oktasašvuohta ahte leat ceggejuvvon maŋŋel riidduid iežaset organisašuvnnaid siskkobealde, dahje ahte ovddastit baskkes sektorberoštumiid.
Buot dat 75 miljovdna lea jurddašuvvon riddogielddaide, ja ruđat leat juolluduvvon maŋŋá go Finnmárkku fylkagielda sáddii reivve Gielda- ja guovludepartementii.
Buot dihtorrusttegat fertejit geahččaluvvot, ja dáhkiduvvot ahte doibmet maiddái maŋŋel jahkemolsašumi.
Buot dološ bohccit galget leat čavduduvvon Maŋŋá go Ávvir lei hállan Nystad:an, de balai hoavda ahte lei kloáhkkasuođđu.
Buot dáid leaba huksen su váhnemat dakka maŋŋel soađi.
Buot dát lea dáhpáhuvvan maŋŋá go eiseválddit vuoittahalle rievttis muhtin maori vuostá guhte čuoččuhii rievtti viežžat borramuša mearas.
Buot dát lea geavvan maŋŋil Colorado goddimiid, gos guokte nuora bahkkejedje Columbine joatkkaskuvlii, giehtavearjjut ja ruovttudahkkon bombbat vel mielde.
Buot gilážat Prishtina lahkosiin ja measta buot gilážat miehtá Kosovo ledje buollime.
Buot golbma lensmanbálvva ja sin advokáhtat gal besse beaivvi miehtá čilget dikkiš iežaset oainnuid.
Buot guorbmebiilavuoddjit eai dieđe ahte sii vudjet dakkár guovllu čađa gos lea hui bahá bohccuid njeaiga vuodjit.
Buot joavkkut giite nuppi joavkku maŋŋel juohke spealu.
Buot lei báhcán nu mo lei ovdal go dulvi bođii jagi 10 dahje 11 maŋŋá Kristusa.
Buot maid dahká lea hui somá jurddašit ja muittašit maŋŋil, muhto ii juste dalle gal go dáhpáhuvvá.
Buot maid dát guokte suohkana dál vásihit suorggahahtti goluid geažil, dan bohtet buot gielddat miehtá Norgga vásihit stuorát dahje unnit váttisvuohtan.
Buot maid in duostta, dan mun barggange, go váttisvuođaid čađa ovdánan.
Buot manai juste nu mo leimmet vuordán, lohká Eira ja lasiha ahte son lea hupman oallugiiguin maŋŋel konseartta ja buohkat orrot hui duhtavaččat dainna maid besse oaidnit lávddi alde dan eahkeda.
Buot mielkevuovdin ja biergovuovdin dáhpáhuvvá geavaheddjiid samvirkke čađa.
Buot nuorat ja mánát vuollel 15 jagi galget siste maŋŋel vissis áiggi.
Buot oasseváldiide lei skeaŋkkaš, maŋŋel go gerge gilvvohallamis.
Buot searvvit leat duhtavaččat maŋŋá go dál leat ožžon soahpamušaid gárvvisin.
Buot skuvllat galge ovdanbuktit iežaset čállosiid maid sii maŋŋá fertejedje bealuštit.
Buot stáhta láhkaásahusaid galgá mannat čađa, vai sáhtášii čorget njuolggadusaid ja smávva fitnodagaide álkidahttit árgabeaivvi.
Buot stáhtalaš njuolggadusaid galgá mannat čađa nu ahte njulggadusčállosat šaddet čorgadeappot ja smávvafitnodagaide šaddá álkit.
Buot suohttaseamus lei go olbmot udnojedje mu vuoitit, lohká hirpmástuvvan Gunhild Paulen ilolaččat Kárášjogas maŋŋá doalu.
Buot sámeguovllu skuvlamánát leat bovdejuvvon festiválii gos ledje máŋggalágan bájit jođus ikte beaivvi miehtá.
Buot teknihkka ja lágideamit doibme nu go galge ja Nilut lei hui duhtavaš maŋŋel čiekčamiid.
Buot ássit leat fárren deikke ođđajagimánu maŋŋá.
Buođđu šaddá logi mehtera guhkki rastá joga ja beannot mehtera alu.
Bures duođaštuvvon váttisvuođat mat leat guhkit áiggi bistán gal sáhttá biddjot vuođđun oažžut asyla, muhto dađi bahábut de ii biddjo seammá deaddu psykalaš váttisvuođaide maid olbmot leat ožžon maŋŋá soađi, biinnideami ja oaguheami dihte, čállá Rosemarie Køhn reivves UDI:i.
Burgin dáhpáhuvai sullii 5 mánu maŋŋil go ovdalis namahuvvon suolavuohta lei váidojuvvon.
Buriid juovlaborramušaid maŋŋá álggiimet gulul ráhkkanit nohkkat.
Burssat miehtá máilmmi leat dadjat beaivvis beaivái ferten dieđihit ahte árvobáhpáriid árvu gahččá.
Busse johtá miehtá riikka.
Busse vujii čieža diimmu čađa eanandoallo guovllu, mas ledje bealddut bealdduid maŋis.
Bussá ja beana leaba mearridan, ahte soai berreba geahččalit gádjut su, Andreasa, gii osttii sudno divrasa čađa.
Maŋŋel go gearggai návehis, manai son Geliinna lusa.
Maŋŋel gievradančoahkkima Buoiddaroavis šattai Gugán vuosttaš geardde losses jurdagiid sisa.
Son viegai nu jođánit go nagodii vuovdde čađa.
Nuppi juovlabeaivvi, beaivvi maŋŋel dan surgadis konseartta girkudoartnas, oaččui Busten reivve boaresbáhpas.
Go skuovvadivodeaddji dáikkihii maŋŋel áibmomátkki, geahčestii son baluiguin, muhto Guriidna ii dadjan maidege.
Buvrris lohká lea buorre goikadit go máŋgii lea čađa njuoskan.
Bye lohká albmát deattuhit man mávssolaš lea beassat maŋŋá barggu finastit bivdimin, ja maiddái ahte oidnet sin geatnegasvuohtan ávkkástallat luonddu riggodagaid.
BÁLGÁS: Märtha iežas fáruin vuolgime darfegoađi lusa meahci čađa.
Bábir lei maŋŋil jávkan Venezuelas, muhto golbmalogi jagi dassái gávdne antropologat fas dán báhpára.
Báhcá go suohkan de maid čohkkát čorgenrehkegiin maŋŋel ruvkedoaimmaid?
Báhpat oktan bisma Per Oskar Kjølaasain ovdavázzime maŋŋá ávvudanipmilbálvalusa.
Báhpáriid darvvihit luovdái, maŋŋel go leat dapmen daid eará báhpáriidda.
Báhtaran sámi guovlluid čađa ¶
Báhtareaddjiveahkki geige bircoárvvu viđeža SG bellodahkii, maŋŋel go lea iskan buot bellodagaid báhtareaddji politihka.
Báhčaveaji guovllu lea šaddan oassi oktasaš álbmotmeahcis Norgga, Ruošša ja Suoma riikarájiid rastá.
Báhčingeahččaleapmi álggahuvvo Kárášjogas dán lávvardaga ja jotko sotnabeaivve ja duorastaga maŋŋá.
Báhčit ii leat lohpi almmolaš geainnuid alde dahje rastá.
Báidnán servodaga Johnsen čilge vuhttot ahte dat váttis válljemat ja olu áššit maid birra ii galgan hupmat maŋŋel mišuneren-, koloniseren- ja dáruiduhttináiggi, ain báidnet dálá sámi servodaga.
Báikegottit leat lihkohisvuođa maŋŋá gáibidan buhtadusa oktiibuot 74 miljon ruvnnu ovddas.
Báiki goas:Guovdageainnu kulturviesus mannan bearjadaga Geahččit:masá dievva Mátkkošta:miehtá Sámi ¶
Báiki man čađa ferte, hoahpus jurddašaladettiin maid gálvogorii galgá deavdit, ovdalgo čuđežat lonuhit eaiggádiid.
Báikkis leat čađa áigge leamaš fitnodatdoaimmat; 1980-90–logus biebmogávpi ja biila- ja skohterdivohat, dál ges lea dáppe sihke Čálliidlágádus ja sámegiela jorgalanfitnodat.
Báikkálaš Idol-gilvvut miehtá Finnmárkku ¶
Báikkálaš ártisttat guoimmuhedje árraeahkeda rockain ja luđiiguin ovdál go miehtá sámi koara Sámi Jienat bođii lávdde nala.
Báktehárji lea buorre konseartabáiki, dohko čáhket olu olbmot ja ruđalaččat lea vuogas doppe doallat konsearttaid, lea daddjon dál maŋŋel Guovdageainnu beassášfestivála.
Báktehárjjis deaivvadit boazodoallit 24 iešguđet boazodoallo guovlluin, miehtá máilmmi.
Báktehárjjis galget guossejoavkkut beassat oastit mállásiid maŋŋil čiekčama.
Báktehárjjis lea beaivvi miehtá kafea gos vuvdet biđđosa, gáfe, gáhkuid ja bruvssaid.
Bákteárjjis Guovdageainnus leat boazodoallit miehtá májilmmi čoahkkanan, njealját májilmmi boazodoallo kongressii.
Bálggis manai vuovdde čađa, ja go lei vázzán oanehaš botta, de deaivvada ovtta bártniin.
Bálggis manai vuovddi čađa, ja go lei vázzán oanehaš, de deaivvada ovttain bártniin.
Bálgosiid ovttastus fuolaha boazodoalus miehtá boazodoalloguovllu, mii lea viiddis ja ollá gitta Oulu leana beallemuddui ja gokčá 36 % oppa Suoma viidodagas.
Bálgát leat dábálaš bálgát ja čáhccámus jekkiid rastá lea muorrašaldi.
Bálká lea 6000 ruvnno vuosttaš mánuid ja das maŋŋil lassána 8000 ruvdnui.
Bálká: Mearriduvvo šiehtadallamiid maŋŋá, Árval bálkágáibádusa.
Bálvalus lea nuvttá ja fállojuvvo miehtá riikka.
Bálvalus lea rabas miehtá jándura.
Bánkohoavda Persen čohkohallamin neahttabáŋkoterminála guoras: Ná šaddá maŋŋá 2012.
Bárdni elii lihkolažžan olles eallináiggis das maŋŋel.
Bárdni ja gonagasa nieida náitaleigga dasto, ja bárdni oaččui beali gonagasa riikas ovdal gonagas jámii, ja nuppi beali maŋŋil.
Bárdni ja gonagasa nieida náitaleigga dasto, ja bárdni oaččui beali gonagasa riikkas ovdal go gonagas jámii, ja nuppi beali maŋŋil.
Bárdnáš gal stuorui, ja muhtin beaivvi, olu jagiid maŋŋel, de boahtá muhtin olmmái guossái.
Bárru miehtá máilmmi Dál lea bárru miehtá máilmmi gos eamiálbmogat leat viggamin váldit ruovttoluotta iežaset historjjáid ja muitalusaid.
Bárru miehtá máilmmi ¶
Bártnit luite munno moadde minuhta maŋŋel.
Bártnáš lei jođus skuvlii ja lei hoigamin sihkkela rastá luotta go biila bođii ja vujii sihkkela njeaiga.
Bártnáš: Ii leat nu, mun oainnat láven fiellobihtá čiehkat buvssaid sisa maŋŋel go gávnnahalan baháid bárgamis.
Bárut ledje nu stuorrát ja lei ollu rávdnji, dat dagahii dan nu issorassan ahte Káre vuollánii maŋŋá vuosttas geahččaleami.
Bávtti vuolde ii leat eana nu starggas ja muhtin geađggit leat maŋŋá uđđasa fierran viidáseappot, muhto dán eai jáhke váralažžan dáluide vuolábealde.
Bázahallan Bisma miehtá ahte girku lea bázahallan sámegiela dáfus giellahálddašanguovlluin, erenoamážit go leat aiddo lasi gielddat vel boahtán, numo Loabága gielda.
Bázo lea dat vuosttaš sámi guhkesfilbma maŋŋel «Ofelaš» -filmma, ja das lei vuosttaščájálmas guokte jagi dás ovdal, 12.09.03.
Bážanasat adnojit miehtá máilmmi, dávjá ávvudemiid oktavuođas, ovddamearkka dihtii ávvudit ođđajagi.
Báŋkku stivra galgá geahčadit ášši go birasráporta almmuhuvvo geassemánus, ja vuosttaš olju vurdojuvvo golgat revrrebohcciid čađa jagi 2000, jos buot manná áigumušaid mielde.
Báŋkoheaittiheapmi Ájluovttas Divttasvuonas lea dagahan stuorra dihtormáhttodárbbu vuoras ja boaresolbmuid gaskkas, maŋŋil go Sparebanken Narvik giddii diibmá sihke báŋkku ja minibáŋkku doppe.
Báŋku ásahuvvui jagi 1945 veahkehan dihtii hukset fas Eurohpá maŋŋá nuppe máilmmisoađi.
Bågenholmas ii lean šat heagga maŋŋel go lei 80 minuhta jieŋa vuolde leamaš.
Bæhr dovddasta ikte dan botta go viegalávkái doapmá nuppi čoahkkimii, ahte son lea eanetlogu bealde čađa gaskkka bidján garra deattu dasa ahte lávdegoddi galgá meannudit lága.
Bæhr dán doahpaga geavahišgođii Hetta giellarávvaga maŋŋá.
Bæhr lea bargan ovttas sihke Bargiidbellodagain ja NSR:in Sámedikkis áiggiid čađa.
Bæhr maŋŋel go muhtin eará áirras logai boazodoallu hehtte álggaheames ođđa bargosajiid.
Bæhr, Sámedikki presideanta Egil Olli ja NSR áirras Klemet Erland Hætta gáffebottus maŋŋel go NSR lei fallehan Bargiidbellodaga dievasčoahkkinlanjas.
Bæhr, dakka maŋŋil go ealáhus- ja kulturlávdegoddi ikte bođii gitta uvssa duohken, gos ledje mearridan mot galget viidásat meannudit evttohuvvon boazodoallolága.
CARE álggahuvvui 1945:s ja ledje Amerihká organisašuvnnat mat álggahedje dan danin go háliidedje veahkehit Eurohpá maŋŋel nuppi máilmmisoađi.
CD vuovdin maŋŋá konsearta.
CO2-keahtes gássafápmodoaimmahat lassin eará birasláđis energiijii, nu go bárro- ja ahcin-coahkunfápmu, beaivvášenergiija, smávvafápmodoaimmahagat, veahá bieggafápmu ja fápmodoaimmahagaid buorideapmi, fertešii leat dat mii boahtteáiggis sihkkarastá Finnmárkku fápmobuvttadeami.
Cabareečájahusa maŋŋá sii fitne gielddadálus dan maŋŋá sii manne gávppašit.
Canada inuihtaid ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid oktavuođas lea dehálaš namuhit ahte inuihtat ožžo vuoigatvuođaid duopmostuolu čađa.
Canada lea nubbin stuorámus riika Ruošša maŋŋil.
Cavgileami geažil sáhtte ge politiijaohcaleamis almmuhit suollagiid biilagalbanummira eará politiijaguovlluide miehtá riikka ja mii dagahii ahte albmáguovttos válduiga gitta.
Cavgilin dutnje gilidálu šiljus ávvodoluid maŋŋá ja cuiggodin go dušše suomasteiddet.
Ceakko alit vuovttat ja vuoiddas miehtá ámadajo.
Ceavccageađgi - Unesco máilmmeárvolistui  Maŋŋá álbmotmeahci almmolaš rahpandoaluid sotnabeaivvi fitná birasgáhttenministtar Erik Solheim Ceavccageađggis.
Chiles álgá juovlaruohtaeahket easka guoktenuppelogi áigge ihkku, ja doppe ávvudit ija miehtá.
Christian Frederik lei Norgga gonagas 25 jagi, das maŋŋel lei son Dánmárkku gonagas.
Ciiku guoddá 60 beaivve joatkkašeami maŋŋá ja rávjá biepmá guktui vuosttaš áigge.
Cuoŋománus ledje 3500 vuolláičállaga maŋŋil go máŋgii finaheimmet bargiimet stuorra gávpogin máddin listtaiguin, nammačoaggimiin.
Cupa jođiheaddji čilge ahte olusat beroštit cupas miehtá máilmmi.
DAB-radios geardduhuvvojit sáddagat beaivvi miehtá.
- Maŋŋá go Sámediggi heaittihii fágaorgána Sámi kulturáđi, de sámi kultuvra lea bázahallan mearraguovlluin, oaivvilda Porsáŋggu Sámiid Searvi ja Davvinjárgga Sámiid Searvvi nominašunčoahkkin.
DBS- (HMS) kurssa sáhttá čađahit fitnodatprográmma čađa, ja dán rádjái leat lagabui 30:s čađahan DBS-kurssa Deanus.
Maŋŋá vuosttaščájálmasa hálidii Jon Fosse háleštit Sverre Porsangeriin ja Iŋgor Ántte Áillun.
May Cecilie ja Lina Therese leigga movttegat go deaivvadeigga Fred Rene Øvergård Buljoin olggobealde maŋŋel konseartta, go Lina oainnat dovdá Fred Rene eatni.
Synnøve Lode bargá máŋggageavatplánain, mii šaddá dego šaldin rastá Deanu go ovttas galget Suopma ja Norga plánet mo gáhttet ja geavahit Deanu čázádaga.
Maŋŋil vuođđogeađggi bidjama nammadeigga Sámi allaskuvlla rektor Mai Britt Utsi ja Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddji Áili Keskitalo Diehtosieiddi, mii lea geađgi Diehtosiidda huksenšillju ravddas.
18 jahkásaš Karen Frederichsen Mátta-Ruonáeatnamis eret logai divtta maid lei čállán maŋŋá go su skibir lei viggan soardit iežas.
NBR jođiheaddji Nils Henrik Sara dáhttu boazodolliid maiddái doahttalit njuolggadusaid ahte gaskaboddosaš áiddiid galgá giessat maŋŋil anu.
Porsáŋggu várresátnejođiheaddji Kjetil Hanssen lea duhtavaš go bellodatustit Egil Olli šaddá stivrajođiheaddjin, ja sihkkarastá ahte FO váldokántuvra sirdo sin gildii.
Ándagassii, muhto…sáhttá go doavttir lagabui čilget…galggan go borrat dieid kaloriijaid ovdal vai maŋŋel mállása?
Ruksesgahpira mielas lea eatni (Sandra Louise Holm) salas buorre dorvu, maŋŋá go gumppečoavjjis beassá.
Kongsbakken skuvlla rektor Ivar Odd Størkersen muitala ahte lea unohis miellaláhki skuvllas maŋŋá áitagiid.
DSF loahpahuvvui skuvlla namas 1999:s ja dan maŋŋá lea olles rusttet láigohuvvon ásodahkan ja muhtin fitnodagaide kantuvran.
Knut Storberget (Bb) jáhkká Sámedikki ja justislávdegotti lahkanan hui ollu maŋŋá go sámediggepresideanta ii šat gáibit mearridanválddi luonddugeavaheamis.
Maŋŋel girkostallama Duottarstobu olggobealde.
Guovdageainnu mánáidskuvlla rektor Bodil Utsi Vars lei váiban maŋŋel konseartta masa leat máŋga vahkku ráhkkanan, muhto hui duđavaš!
Okta Kjell Magne Eira herggiin gávdnui jápmán murrii gitta, maŋŋil go návdi lea oaguhan badjel bávtti.
Maŋŋá go joavku vuittii sihke Norgga ja Davviriikkaid MGP jr. gilvvuid mannan jagi, de leat nuorat Unjárggas šaddan beakkánin viidát Davviriikkain.
Daddjo maid, ahte juos čuoikka goddá ovdal Jágát, sadjái šaddet logi, muhto juos maŋŋá, seammás jápmet logi.
Dadjat juo beaivválaččat leat gullan daid dáhpáhusaid birra miehtá riikka.
Dadjat juo buot gielddain miehtá fylkka leat menddo vátná bartahuksenguovllut dahje váttis oažžut bartahuksen lobiid.
Dadjat juo miehtá riikka lei seammalágan dálki.
Dag Rørbakk (54), gii orru Romssas, lea váidán eaŋkilolbmuid Davvi-Norgga Universitehtabuohcciviesu Dearvvašvuođabearráigeahččái maŋŋel vuordinlistomoivvi.
Dahje røntgengovvet, dahje bidjat filbmenapparáhtaid mátkkošteddjiid ruovttuide 48 diimmu ovdal vuolgima, dahje scannet čalbmeivnni vai SAS sihkkarastá ahte mátkkošteaddjit leat dat geanin lohket iežaset, dahje sihtat mátkkošteddjiid atnit elektrovnnalaš mearkka mainna oidnet gos mátkkošteaddji lea.
Dahkaluddaba go soai speažžuma,  fylkka birasossodaga konsuleanta Ørjan Jensen (gurot) ja badjealmmái  John Anders Sara (olgeš) maŋŋá go Isak Mathis O. Hætta garrasit vuostildii Anárjoga álbmotmeahcci viiddideami.
Dahl lea maid vuohttán ahte lea váddát gulahallat ja oažžut devdojuvvot gáibádusaid maŋŋá go oahpahusdirektoráhta diibmá hálddašišgođii Sámi joatkkaskuvllaid.
Dahl lea oalle sihkar ahte maŋŋel duopmostuolloguorahallamiid galgá ásahuvvot sierra sámi sundi ámmát.
Daid bihtáid čiehká ja borrá maŋŋil go áiggit hedjonit, lohká Eira.
Daid dasto vudjet čađa gielddastivrras.
Daid doaluide eai searvan nu ollu lohkkit, muhto dálá oaivedoaimmaheaddji Ann Solveig Nystad lohpida doaluid miehtá čavčča, maiddái go heivejit buorebut sápmelaččaide bivddu ja lubmema ektui.
Daid fidnii dušše vissis meari rašuvdnagoarttaiguin, ja muhtumat maiddái bukte suoli rastá ráji Ruoŧas.
Daid gal baicca Norgga eiseválddit válde atnui go álggahedje Álttá-Guovdageaineanu dulvadeami moadde mánu maŋŋel.
Daid gaskkas leat sihkkarit muhtimat geat das maŋŋel šaddet narkomanan.
Daid ii galgga rievttimielde čoavdigoahtit ovdal maŋŋel go leat ožžon gahpira ja nama bearjadaga gásttašeames.
Daid lohká iežaset čohkken moadde beaivvi maŋŋil.
Daid maŋemuš luđiid vuolde, ja erenoamážit lassiluođis maŋŋel speažžumiid, duldii guldaleaddjiálbmot Guovdageainnu Čakčafeastiválas ja Sančuari Šleaŋgáčuoivvat konsearta sáhttá gohčoduvvot bures lihkostuvvan.
Daid vuoigatvuođaid ii oktage eahpit, ja danne lea Sárevuopmi johtán Norgga beallái čađat maŋŋel soađi.
Daid vuosttaš áiggiid maŋŋel go son earránii healbbai su čállin.
Daid čađa biekkai, borggai ja arvvi.
Dain báikkiin dáhttot nuorat ahte skuvla lea rabas eahkes maid, ja ahte doppe leat fálaldagat nuoraide maid sáhttet dahkat maŋŋá skuvlaáiggi.
Dain rusttegiin leat bohkan stuora revrriid meara bodnái gos olju lea, ja de bumpejuvvo olju bohcciid čađa táŋkafatnasiidda.
Dain váriin gávdnojit hárvemetállat ja árvvolaš minerálat, mat roggašuvvet ja ráhkadahttojuvvojit stuorra gávpogiin miehtá Guoládatnjárgga.
Dainna lágiin addet gahččan lasttat eatnamii maid ávkki maŋŋel go murrii leat addán ávkki.
Dainna lágiin lea leamaš maŋŋil go prošeakta loahpahuvvui 1999:s, maid Davviriikkaid Ministtarráđi ruhtadii, ja Davviriikkaid Sámiráđđi hálddašii.
Dainna lágiin lea várrepresideanta fas hástalan NSR bušeahttaáššis, go "álbmogis gáidát eret" lea rášis sánit NSRii go miehtá gaskavahkku lei juo Bargiidbellodat soaibman eanetlogu stájidit sámi álbmoga ruđaid.
Dainna son oaivvilda ahte GLR gullogoahtá eanet maŋŋel ođasmahttima, mii dál lea jođus.
Dainnage mun oktii masá manan čađa stohposeainni njuolga seaŋgga gurrii.
Dainnalágiin lea leamaš áiggiid čađa, muhto maŋemuš áiggiid leat bohciidan áideriiddut báikkálaš beroštumiid ja boazodolliid gaskii.
Dajahussan lea, ahte bárde­beaivve dálki bistá miehtá čavčča.
Dajai Opdahl maŋŋil prográmma.
Dakka maŋŋel bođii giellaođastus ja ođđa čállinnjuolggadusat.
Dakka maŋŋel dieđihii maid Juhán Mihkkala vilbealli ja Biera neahpi, Mihkkal Ovlla Sara, ahte son maid hálidii mielde.
Dakka maŋŋel go Gaup lei vuoitán NM, de válddi Per Kristian Helling oktavuođa suinna.
Dakka maŋŋel konseartta vuoddjájit olles leavttuin girdišilljui vai jokset Skiippagurrafestivála, muitala Broch.
Dakka maŋŋel lea ráidovázzin giellaguovddáža birra ja fas ruovttoluotta skuvlii.
Dakka maŋŋel lei seamma Brekke čađa Guovdageainnu Lunttaid suodjalusa, muhto njeiddehalai siskkobeal 16 mehtara.
Dakka maŋŋel njurggádii fas nubbi eará dego vástideame.
Dakka maŋŋel soađi lei hui dábálaš ahte buohkat levgeje miessemánu 8. beaivvi, muhto dál eai leat šat nu viššalat dahkat dan.
Dakka maŋŋel čuojahedje sii - imašlaš dálkkis - Lávttejohtnjárggas Leavnnjas.
Dakka maŋŋil bážii Stuoralule moala, 1 - 1, mii šattai boađusin ja dagahii ahte joavkkut ferteje ráŋggaštusčievččastemiid bokte sirrejuvvot.
Dakka maŋŋá dagai dan seamma Robin Lillebo gii dubmehalai gielddarievttis goddán áhči.
Dakka maŋŋá gállinbuksa-čállosa gárváneami maŋŋá áššái bođii mearrádus.
Dakka maŋŋá joavddai báikái maid ambulánsa, muhto doavttir duođaštii dievddu jápmima diibmu 3.06, muitala politiadvokáhta Linda Gade Thronæs, Sálttu politiguovlus, VG Nett neahttaaviisii.
Dakka maŋŋá soađi darvehii son stuoraha čakča golgadagas.
Dakkaviđe maŋŋel sešuvnna válde Láhkaválmmasteaddji Departemeantta miellahtut oktavuođa sámi gilážiiguin, dolle sierranas čoahkkimiid muhtin jođiheddjiiguin sámi bearašovttastumiin (obsjina) ja sidjiide sártnuhedje man dehálaš lei ásahit sámi ráđi ráđđehussii (Murmánskii).
Dakká maŋŋel go Ruoŧas vuođđudedje sámedikki, de dolle Norgga, Suoma ja Ruoŧa sámedikkeráđit oktasaš čoahkkima.
Dakká maŋŋil lávkii njuolga Boazodoalu Ovdánahttin Foandda stivrii.
Dakkár meroštallamiid maŋŋá máŋgasa ipmárdus birrasa dili čilgemis ja dulkomis bođii ain váttáseabbon.
Dakkár mii lea miehtá gieđa ja sealggi ja oidno čeabetráigges!
Dakkár movttas soaittášii vel duppal ávki, go Nordlys vuosttaš čiekčan maŋŋel geasseluomu lea fas Bossogohpi vuostá, Álttás.
Dakkár revre manašii maid njuolga guovddáš boazoguohtuneatnamiid čađa Finnmárkkus.
Dakkár áššiid geahččalit maid ovttasbarggu čađa čoavdit, dan dihte in oainne ahte mii duvdit ovddasvástádusa go bivdit váhnemiin veahki.
Dakkárat lágiduvvojedje oktanaga miehtá Suoma.
Dalheim joatká jođiheaddjin maŋŋil Ingrid Jåma, gii lea leamaš gaskaboddosaš jođiheaddji maŋŋil go Tore Johnsen heittii jođiheaddjin ja álggii váldočállin Sámi girkoráđđái.
Dalle Kárášjoga gieldda bargit šadde boagustahkan miehtá Sámi.
Dalle barge diekkar miehtá máilmmi álgoálbmogiid ja NGO dásis.
Dalle bat šattai nu ahte dat mii ealidettiin bázii barggakeahttá, dat dahkkojuvvo maŋŋel jápmima.
Dalle bohtet sámimánat miehtá Suoma Sámi Anárii    -Miehtá beaivvi iđđedis gitta maŋŋágaskabeaivái čájehit mánáidfilmmaid Siida museas sálas, muitala Valkonen.
Dalle bođii suvdi rastá eanu, ja suvddii du gosa áigot.
Dalle daddjui ahte ollu bargosajit bohtet ásahuvvot miehtá Davvi-Norgga ja dán vuođul riggudahttit olles regiuvnna.
Dalle dadjet dušše ahte leat bivdán guliid maŋŋá go bivdolohpi nogai, ja dalle váldet maid guliid maid leažžá goddán, muitala Lujávrri nisu, Luba Vatonina.
Dalle dagahii dát cealkka issoras rieja miehtá davviguovlluid.
Dalle dajaiga goappašat bealit ahte áiguba váidit ášši politiijaide, muhto soai leaba deaivvadan ságastit maŋŋel ja ii goabbá ge bealli leat váidán ášši.
Dalle deaivvadit miehtá máilmmi álgoálbmogat, ja besset muitalit iešguđetge álgoálbmotguovllu oahppodili birra.
Dalle eai beasa eallit čađa, muitala son.
Dalle eai háddjan dat ruskkat miehtá ja eai oidno.
Dalle fertet bidjat máđii gáržžes rádjaverráha čađa Norgii, gos luodda joatkašuvvá geaidnoravdda kilomehtera gitta tuollui.
Dalle fárrehuvvui okta pumppa Anárjoga jieŋa ala ja cáhci álggii vuot cirgut ođđa bohciid čađa.
Dalle gal ferten lohkat ahte mus manai galmmas čađa rupmaša, ja go vel oidnen dan ahte son ii nagodan lihkadit, de dieđusge jurdilin máŋga jurdaga, muitala Åsmund Nilsen.
Dalle gal ii lean dákkár mobiliseren, eai ge dollon muitobottut girkuin miehtá máilmmi.
Dalle gal lea hirbmat hearki garra gieđahallamii ja sáhttá hui jođánit reitot, čilge Sarre, ja lasiha: Juohke ealli mii lea čoavjjis, lea rašimus sullii golbma mánu maŋŋil ragatáiggi.
Dalle go dat dáhpáhuvvá, de girdá áimmu čađa lieđđegavja (pollen), ja dát dagaha ahte muhtumin golgá njunni ja earáin fas čalmmit.
Dalle go geaidnu huksejuvvui, ii lean šaldi eanu rastá nugo dál lea, ja dál lea maid huksejuvvo eanandoallogeaidnu Čievrramiellái.
Dalle go mu ássen Deatnogeažis Áŋŋela gilis jagiin 1946-1950  de miehtá geasi luossabivdu lei dehálaš lasseealáhus midjiide gili ássiide.
Dalle go mun álggahin čakčat 1950 čieža miilla guhkkosaš skuvlamátkki Áŋŋelis čađa mehciid, de dáppe Mátta-Suomas oahppásat ledje aivve hirpmahuvvan go sii gulle dán.
Dalle han gal dieđusge ledje duhtadan min sámepolitihkkariid, geat besse čoahkkinastigoahtit ja jođašit miehtá máilmmi.
Dalle han leahkastit buot liikeráiggiid ja álgá bieggat olbmo čađa.
Dalle han sii láhčet juohke geasi workshop 50 eamiálbmotnuoraide miehtá máilmmi.
Dalle ii bilit guobbara ruohttasa ja sáhttá maŋŋá maid gávdnat guobbara, joatká son.
Dalle ii dárbbaš oktage maŋŋil mohkohallat, hástala Issán.
Dalle ii leat eahpádus ja dat vuhtto sámepolitihkalaš rehketdoalus Bb prográmmas, ahte Bargiidbellodat čađaha eambbo go lea gullevaš bellodahkii mii ovddasta álbmotválljejuvvon orgánaid miehtá Norgga, lohká Ørnebakk.
Dalle ii leat eará čohkkedit ja vuordit válgabeaivvi, go maŋŋel dan šaddá sámi suohkaniid politihkkáriid gižžu easka gelddolaš ja hearvái dassái ođđa sátnejođiheaddjit časket beavdái suohkaniid čoahkkinveahčiriiguin.
Dalle ii ádján nu guhká geargat áššiiguin, maŋŋá go áššit leat joavdan Sámedikki vuogádahkii.
Dalle ilbme juohke jagi ođđa sámi juoigit, lávlut ja čuojaheaddjit miehtá Sámi.
Dalle jurdilin Norgga sápmelaččaid birra, lohká Greve gii mátki maŋŋel lohkagođii sápmelaččaid birra.
Dalle lea Girkonjárgga vuostá, ja beaivvi maŋŋil Guvžajávrri.
Dalle lea dieđusge miellagiddevaš mo don dovddat su, ja manin son evttoha du, ja manin Sámediggi ii guorahala eará vejolašvuođaid maŋŋá go lea ožžon dán árvalusa.
Dalle lea gilis máinnalaslaš moivi, doppe leat čuoigamat, skohtercrossa ja váiban dievddut ja nissonat geat lea rahčan sihke beassážiid ja Kárášjoga-čuoigamiid čađa.
Dalle lea maŋŋil "Philosophische Untersuchungen" hirbmat pessimistalaš girji.
Dalle leat politiijat oktan Stáhta Luonddubearráigeahčuin barggus birra jándoriid miehtá fylkka gozihit lobálaš bivddu.
Dalle ledjen 11 jahkásaš ja maŋŋel eváhko álgen ge vuosttaš luohkkái, muitala Iŋgá.
Dalle lei boađus 2-0 gussiide, ja moadde minuvtta maŋŋil šattai 3-0.
Dalle leimmet juo álgán buvttademiin maŋŋel máŋgga mánot garra ovdabarggu.
Dalle lágidedje doaluid Áravuomi skuvllas, muhto das maŋŋel sirde daid Bjerkvikhallenii.
Dalle musihkka skádjá miehtá márkana.
Dalle máhcan fas ruovttoluotta kristtalašvuhtii, mo ellet kisttalašvuođas miehtá Sámi, ákkastallá Nystad.
Dalle nogai oainnat skuvla maŋŋil konfirmerema ja mánát «besse» .
Dalle oahpásmuvven suinna, muhto ean šat deaivvadan ovdalgo čieža jagi maŋŋá, máinnaša Wimme.
Dalle sihkkarastá giddagasa gos álohii leat doarvái sámegielagat barggus.
Dalle sihkkarastá son olles bálkká mii leamaš go lei barggus, ja buot dát gollu gahččá servodahkii.
Dalle son bidjagođii jietnarusttegiid sadjái, maŋimuš rusttet lei sajistis dakkaviđe maŋŋá beassážiid.
Dalle son johtá Gibraltaris Spania ja Portugal čađa, Pyreneaváriid badjel Frankriikii, Frankriikka rittu mielde davás.
Dalle son álggos girdá ruovttuluotta dohko gosa loahpahii vuosttas oasi, das son joatká Stuorra Británniai, son áigu johtit miehtá Stuorra Británnia ja maiddái Irlándda.
Dalle sáddejuvvoje joavkkut miehtá máilmmi guorahallat dan erenoamáš dáhpáhusa.
Dalle sáhtte leat hui ollu olbmot ovtta dálus, ođđe miehtá láhttii, muhto dat manai hui bures.
Dalle sáhttá árvalit ahte logut miehtá Finnmárkkus ja kristtalaš birrasiin leat olu čiegusvuohta.
Dalle sámedikkis lea miehtá vahku álbmogii rabas doalut Anáris.
Dalle sámegánddaš vuosttaš geardde vásihii ruvddiid, mat máŋgii maŋŋá čuvvo su eallima.
Dalle vuoddjái su siidaguoibmi gii maŋŋel váiddi ášši eret báikkis.
Dalle vuollái skuvlaahkásaččain ii ovttasge lean anárašgiella eatnigiellan ja de orui gal, ahte anárašgiella jávká dalá buolvva maŋŋá.
Dalle váldá Thomasa mielde mátkkoštit USA čađa, gos filbma ironisere vilges olbmuid sterotypiija oainnuin ja guottuin indiánaide.
Dalle áigu son vuosttaš geardde maŋŋá lihkohisvuođa ieš fas girdit helikoptera Áltái.
Dalle šaddáge dáhálaš oassin NSR:a ovddideapmi Áltta stuimmiid maŋŋá.
Dalle šattašii vejolaš bidjat johtui doaibmabijuid go lea dárbu, ii ge lossa riikkaidgaskasaš proseassaid čađa mannat mat sáhttet váldit máŋggaid jagiid, lohká son.
Dalle čoahkkanit nuorat miehtá Finnmarkku Levdnjii.
Dalá dollár kurssa mii leai 3,7, beaivemeriid dáhpáhusaide, buotlágan báikenamat ja jogažat miehtá Alaska ja gos dáhpáhuvai mii.
Dalá maŋŋá bargoheaitaga, sáddegođii NRK Oslos sáddagiid áibmomedias, maid journalisttat geat leat streaikkas, ovdal leat buvttadan.
Dalá maŋŋá dáhpáhusa oinnii puba eaiggát Myrskog nuoraid roiká čuovvolan vearredahkki,  ja sii guđđe báikki dalánaga.
Dalá maŋŋá go Anti válljejuvvui ođđa jođiheaddjin bellodahkii, de logai son áigut erenoamážit gulahallagoahtit bellodagaiguin geat eai lean Guovdageainnu čoahkkimis.
Dalá maŋŋá go boahtte jagi bivdu áigi nohká de rahppo čuovvovaš jo cuoŋománu 1. beaivvi 2009.
Dalá maŋŋá go sáddii reivve Oabbásis, Erkke Lemet Márehii, gahčai son soađis.
Dalá maŋŋá ipmilbálvalusa fállo olbmuide mális Unjárgga giliviesus.
Dalá maŋŋá jearahallama riŋgii fas Anti Min Áigái ja geassádii, ja logai sutnje ii heive kommenteret ášši go Bær lea nu oahpes ja lagaš olmmoš sutnje ja su lagamuččaide.
Dalá maŋŋá jámadišgohte bohccot ja dán rádjái leat gávdnan 21 bohcco jápmán, ja soitet leat eambbo bohccot jápmán maid eat leat gávdnan, duođašta Ákŋoluovtta vuosttaš politibálvá Janche Røed.
Dalá maŋŋá maŋemuš máilmmisoađi lei erenoamážit Nuorta-Finnmárkkus nu bahás dilli čiehgahpiriidda ahte lagaš olbmot beanta rivvejedje ja suoládedje iežaset áhčiin ja ádjáin čiehgahpiriid ja duššadedje daid sihke boaldimiin ja eará láhkai.
Dalá maŋŋá rahpama, álget spábbačiekčamat.
Dalá maŋŋá Álttá stuimmiid 1980-logu álggus de ožžo sámi áššit issoras leavttu ovddas guvlui.
Dalá maŋŋá Álttá stuimmiid 1980-logu álggus de ožžo sámi áššit leavttu.
Dalá maŋŋá Álttá stuimmiid 1980-logu álggus  de ožžo  sámi áššit issoras leavttu ovddas guvlui.
Dalá nuorra politihkkár álggii oahpaheaddjiskuvlii 1970-logus ja bargagođii skvullas Deanus oahpu maŋŋá.
Dalán dien čohkkema maŋŋá goit Norgga bohccot ihte ođđasit Suoma beale geainnu ala ja ledje doppe gitta dássážii.
Dalán maŋŋá lei beassášf­estivála Kárášjogas, ja dohko lei beaggán ahte mun máhtten musihk­karusttegiin ja sii dárbbašedje veahki, dat lei mu vuosttaš bárgu, muittaša Várjjat festivála teknihkkár.
Dalán maŋŋá soađi Gáregasnjárgii huksejuvvui rádjegozáhus.
Dalán maŋŋá valburbeaivve gullui ahte Issát lei guođđán min.
Dan ahte sirkuselliid dikšu lea heittot, eai eahpit Kárášjoga nuorat maŋŋá go leat oaidnán sirkusa birra filmmas.
Dan barggaimet vuoi sáhtiimet čađahit gilvvu buoremus lági miel, muitalii Losvar maŋŋá go joavku joavddai Álahedjui gaskavahku eahkeda.
Dan beaivve go Finnmárkkuopmodaga stivra čoahkkana vuosttas čoahkkimii, de lea hálddahusášši vuosttas áššin, maŋŋá go leat válljen opmodatstivrra jođiheaddji.
Dan beaivvi go vuoddjájit beassášlupmui, leat eanemus bárttit, muhto NAF vuohttá bures ahte miehtá beassážiid dárbbašit ollu heađáskan biilaeaiggádat veahki.
Dan beaivvi leat lágideamit miehtá Norgga.
Dan beaivvi maŋŋil álgá dábálaččat juovlaáigi.
Dan beaivvi maŋŋá rievdaduvvui dilli.
Dan beasai maŋŋel go doarjjui Bargiidbellodaga Kjell Sæther sátnejođiheaddjin.
Dan botta go návddašat gáfe ja váccašat, de sosiálaantropologa, UiTØ Bjørn Bjerkli ja jurista Susann Skogvang muitaleaba árbevirolaš geavaheames áiggiid čađa gitta otnážii.
Dan botta go rektor Pedersen čohkká iežas kantuvrras, leat čieža oahppi Guovdageainnu bargoguovddážis oahpahallame sániid praktihkalaš bargguid čađa.
Dan bávkkanasa maŋŋel lea fas áigi jávohišgoahtit.
Dan celket maŋŋel go kvalitehtalávdigoddi lea almmuhan ođđa loguid man olu šaddá máksit lágidit gilvvuid.
Dan dadjá Bargiidbellodaga sámediggejoavkku parlamentáralaš jođiheaddji Willy Ørnebakk maŋŋá go stuorat eanetlohku Sámedikkis oalát jienastedje vuostá ráđđehusa minerálalága árvalusa.
Dan dadjá Hætta maŋŋel go Guovdageainnu suohkanstivra dán vahkku dohkkehii šiehtadusa geađgerogganfitnodagaiguin Mineralutvikling AS ja Fuxite AS.
Dan dadjá Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža (WRH) generálačálli, Johan Mathis Turi gii ovttas Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ja Guovdageainnu suohkaniin lea gearggus váldit vuostá miehtá máilmmi boazodolliid viđa beaivásaš máilmmikongressii dán mánu loahpas.
Dan dadjá direktevra Petter Skarheim dán jagi geahččalemiid árvvoštallama maŋŋil.
Dan dadjá ráđđelahttu Randi Skum maŋŋel go mannan vahkus Brennpunkt-nammasaš prográmmas NRK:s čájehuvvui dokumentára guovtti siiddagaskasaš riiddu birra dálveorohagaid juogadeami oktavuođas Guovdageainnus.
Dan dagaimet danne go gielddas leat eatnat nissonolbmot geat dárbbašit ja dáhttot fálaldaga maŋŋil go leat buohcan ja/dahje leat leamaš veajuiduvvan- dahje lášmmohallanguovddážis.
Dan dahke aitto maŋŋil go stáhta nuoskkidan bearráigeahčču gáibidii suodjalusas guorahallama vilges fosfora anus.
Dan dahket maŋŋil go muhtin čielggadus moaitá Deanu gieldda go lea unnán geahčču masa giellaruđat mannet.
Dan dahkká dan maŋŋil go ášši lea njeallje jagi juo jorran gaskal boazodoalohálddahusa, siviláittardeaddji ja gieldda.
Dan dahká earenoamážit maŋŋel go mannan vahkku logai Ávviris mánnábearraša birra geat árvvoštallet fárret eará suohkanii, go suohkanis lea veadjemeahttun oažžut láigohit viesu dahje ásodaga.
Dan dahká maŋŋel go Ságat geažuhii ahte Eiras ja sámediggeáirasis Hilde Nyvollas ovtta gaskka lei hui lagas oktavuohta.
Dan dajai Agnete Kristin Johansen dakka maŋŋá Oslo spektrumas go čielggai ahte sin joavku lea vuoitán lávlungilvvu.
Dan dementiija lea Ávvir maid deaddilan maŋŋel máid Klemet Amund Eira lea oaidnán aviissas, muhto son dál eahpida dan garrasit.
Dan dieđus oaidnit maŋŋá festivála, lohká Riddu jođiheaddji.
Dan dihte ii lean sus vejolašvuohta máksit divada ovdal go beasai eret buohcciviesus maŋŋá guhkes áiggi, muitalii Torstein Appfjell riikačoahkkimii, ja jearai lea go ortnegis son beassá delegáhttan.
Dan dihte in áiggoge kommenteret ášši, go boahtá goalmmát olbmo čađa, lohká dánsenjoavkku jođiheaddji.
Dan dihte jahká Sæther ahte go sii maŋŋel skábmamánu gielddastivrra sáddejit iežaset váidaga ođđasit fylkámánnid, de mearrida fylakámmni dan seamma maid dán vuoru lei maid dahkan, namalassi heaittihit badjemánáid biire.
Dan dihte johtá Spiik miehtá máilmmi.
Dan dihte lea ge dehálaš ahte aŋkke Kárášjohka doarju nissonolbmuid ja sihkarastá nissonolbmuide saji Sámediggái.
Dan dihte lea lunddolaš jurdda ahte Telegoahti ja Utsi soitet váldit badjelasas báikki maŋŋil, čuoččuha Logje.
Dan dihte lea čuožžilan jurdda ásahit oktasaš ruhtadeami álgoálbmot filbmabuvttadeapmái miehtá máilmmi.
Dan dihte lei ge illusáhka ovdaolbmui go gulai ahte dán jagi lea Norgga ráđđehus mearridan juolludit 100 000 euro:– Dát sihkkarastá lágideami, lohká ovdaolmmoš Feodoroff.
Dan dihte lei rievtti mielas guovddáš gažaldat maid áššáskuhtton olmmái dagai beljiiguin maŋŋel.
Dan dihte oažžuba fitnodagat lobi sáddet máidnosiid, reklámaid, miehtá Norgga.
Dan dihte árvvoštallá Norga lea oadjebasat njoammuma vuostá, ja ii bija johtui lassi doaimmaid maŋŋel dán dáhpáhusa Suomas.
Dan dihte šaddá son váldit ruovttus mielde aviissaid skuvlii maŋŋel go lea lohkan daid.
Dan dihtii ii leat mu mielas dohkálaš ahte suoinnit báhcet mehciide boazobiebmamiid maŋŋá, ja guhkkin eret plastihkat ja báttit mat leat gisson suoidnebunttaid birra, lohká Anti.
Dan diđii Bargiidbellodat ja Olgešbellodat Stuoradikkis go bidje lága, Finnmárkku guovllu bellodatjoavkkuid garra sihtamušaid maŋŋel.
Dan doaivu Kárášjoga vuođđoskuvlla oahppobearráigeahčči, Kari Skoglund Sara, maŋŋá go lei oaidnán dán dihtorprográmma.
Dan dovddu lohká ožžon maŋŋel go son ieš lei sáhkohallan mobiltelefovnna geavahan vuojedettiin, muhto dainna vuittii gieskat diggegottis.
Dan dovddu maid oažžu maŋŋil, ii leat vejolaš čilget ovdal ieš lea dahkan dan.
Dan duođaid dárbbašat buot vuosteháguid maŋŋel.
Dan dutkamis leat máŋga čuođi klimadutki miehtá máilmmi mielde.
Dan dáhpáhuvai easkka beannot diimmo maŋŋá biillalihkosvuođa.
Dan eai gierdan Billávuona guolástansearvvis ahte bargagođiime SLF čađa,  čilge Samuelsen.
Dan eai lean dahkan riikkabeahttinášši rájis maŋŋá soađi.
Dan fertejit ge dál eiseválddit árvvoštallat, maŋŋel go leat leamaš geahččame guovllu.
Dan fuobmájin muhtin jagiid maŋŋel go geahčadin Guovdageainnu márkanbáikki.
Dan gal dieđán, ahte eallin ii šatta dat seamma maŋŋel go šaddet vuolgit.
Dan gal maid earát oaivvilde maŋŋil, go ledje videos oaidnán mii dáhpáhuvai, dadjá Jan A. Hansen.
Dan gal muosáhedje olbmot miehtá Sámi ležžet dal lean mánát dahje boarrásat.
Dan gal ánssášat buot bargguid maŋŋel maid leat čađahan, ja váttisvuođaid maid leat čoavdán.
Dan geažil Girona nieiddat jierásnuvve, ja njeallje minuvtta maŋŋel bážii Liv Eli Holmestrand fas moala.
Dan geažil go lea leamaš nu váttis dán ášši ovddidit, de leat ferten válljet sisdoaluin álggos álggahit (vai olbmot fuomášit ahte dá lea maid gusto juoga), ja maŋŋil oččodišgoahtit oahppoguovddáža boazodollui, gosa buot dakkár áššiid čohkke ja man bokte lea vejolaš árbevirolaš oahpu jođihit ja ovddidit.
Dan gáibádusa duogabealde leat juo boazodoallit miehtá nuorta-Finnmárkku orohagain.
Dan han oaidná boahtte válgga maŋŋá.
Dan háliida GJSS rievdadit nu ahte boazoeaiggát baicca oažžu 20 ruvnno kilos bohccuin maid vuovdá ovdal ragaha ja 15 ruvnno kilos bohccuin maid vuovdá maŋŋel ragaha.
Dan jagáš boazodoallošiehtadusa gáibádusas lea NBR gáibidan earret eará bidjat fokusii doaimmaid maiguin sihkkarastá boazodoallonissonolbmuide buriid birgenortnegiid.
Dan jagáš seminára galgá muitalit dilálašvuođas mas mii eallit ja dan čađa galgat mii oaidnit makkár čuolmmat mis bohtet boahtteáiggis.
Dan jahkásaš ollessállašat bisso miehtá 1960- ja 1970-loguid sullii seammán.
Dan jearrá Romssa OG stivrenjoavkku sámi lahttu Lene Hansen, maŋŋá go Norgga valaštallanstivra mearridii Romssa OG-gávpogiin.
Dan lassin mii sáddet davviriikalaš TV-ođđasiid TV-1:s Davvi Suomas ja boahtte čavčča rájes digi-tv bokte miehtá Suoma.
Dan lea Luonddugáhttenlihttu garrasit vuosttaldan áiggiid čađa, go ii leat sin riekteáddejumi mielde.
Dan lea alaguoddi Bertil Isaksson gávnnahan maŋŋel go lea geahčadan ášši.
Dan lea maid maŋŋel vejolaš guldalit.
Dan leai maŋŋá go searvi lei almmuhusa bokte aviis­sain dieđihan ahte iešguđet kultuvrraid ovtta­árvvusatnin lea eaktun ain ráfálaččat ovttas eallit Finnmárkkus.
Dan leat dahkan erenoamážit dat NSR áirasat máid Jánoš  Trosten gohčodii moadde beaivvi ovdal dievas čoahkkima "Skanit-frakšuvdnan", geat juste ledje garrasepmosat bálkestit Jánoš Trostena  eret NSR parlamentáralaš jođiheaddji ámmáhis, ja maŋŋil ges gomihit iežaset ráđi go eai soabadan várrepresideanttain Johan Mikkel Sarain.
Dan leat maŋŋel beassan njálgát boagustit.
Dan leat oaidnán miehtá máilmmi, muhto dál lea min lagabus beakkehan ášši masa oallugin orru oaivil.
Dan leigga maid guovttis geat dán deaivvadeamis leigga bovdejuvvon buktit iežaska dieđuid ja maid fearániid mat dalle ledje dáhpáhuvvan, sihke mátkkiid vuolde ja maiddái mo maŋŋá singuin doppe lei mannan.
Dan logai Sámi riikkajoavkku jođiheaddji Svein Ole Sandvik maŋŋel go Sápmi vuittii sotnabeaivvi Viva World Cup bronsafinála 3-1 Kurdistana vuostá.
Dan lohká Anne Berit Gaup Skum gii orru šaldi lahkosis mii manná Guovdageainnu eanu rastá Vuolle-Mázes, Guovdageainnu suohkanis.
Dan lohká Elle áhkku maŋŋel go logan ahte dán áigásaš nuorat eai dáidde máhttit goarrut dorkka, ja várra eai leat gállis geat máhttet šat oahpahit.
Dan lohká Gaup maŋŋel go JL lea njulgestaga lohkan ahte Gaup ii leat boazodoalus mielde beaivválaččat ja dan dihte sus ii leat go formálalaš diehtu boazodoalu birra.
Dan lohká Guovdageainnu A-joavkku spábbačiekčanhárjeheaddji Svein Ole Sandvik maŋŋel go Guovdageaidnu vuoittáhalai 0-2 Porsáŋgui lávvordaga.
Dan lohká Sirpmá nieida Lill-Therese Holm Varsi (16) maŋŋá go NRK govvii ja báddii su juovllaid ja ođđajagi gaskkas Olavshallenis Troanddimis.
Dan lohká dađi bahábut NBR čađa gaskka leamaš vuostá go dan birra lea leamaš sáhka.
Dan lohká easkka fuobmán maŋŋel jahkečoahkkima.
Dan lohká fuobmán go dat guokte smávva rádjeskuvlla, Sirpmá skuvla Norggas, ja Ohcejotnjálmmi skuvla Suoma bealde, serve Ovttas-prošektii, mas Deanuleagi mánát ja nuorat oassálastet sámi kulturoahpahussii riikarájáid rastá.
Dan lohká iežas bures áddet, go leat unnán lohkkit ja nu lea álmmuhusmárkan maiddái unni, mainna ii sáhte goassege dinet nu ollu ruđa ahte šattašeigga miehtá Sámi aviisan.
Dan lohká čuoiganjođiheaddji Anton Dahl, maŋŋel Davvikalohttačuoigamiid duorastaga.
Dan lohpidit dahkat dakka maŋŋel áigemeari.
Dan láhkái boahtá ovdan ahte dáruiduhttin ii leat dušše gielalaš ášši, muhto maiddái fenomena mii joatkkašuvvá ja mas gielahis sámemánát gillájit guhká maŋŋá go dáruiduhttin loahpahuvai stáhta almmolaš politihkkan.
Dan maid lea vásihan das maŋŋá, lea ahte NAV lea vikkahišgoahtán su bargui Kaproi, mii lea bargoheivehuvvon fitnodat Kárášjogas.
Dan manaimet dušše čađa, muhto dollen njálmmi go dat dahkkui.
Dan maŋŋel bargosoahpamuš botkejuvvui fáhkkestaga.
Dan maŋŋel besse olbmot gullat beakkán Gaute Ormåsena lávlume.
Dan maŋŋel besset de nuorat bargat praktihkalaš filbmabajis gos sii besset ieža čállit mánusa, filbmet ja čuohppat oanehisfilmma.
Dan maŋŋel bivddii Máze artista Johan Sara jr. min boahtit doallat deaivvadeami Mázes maid.
Dan maŋŋel buktá Smith dearvvuođaid ovdalgo rádjaássit besset muitalit movt sii ovttasbarget rájá rastá.
Dan maŋŋel dahká DN loahpalaš mearrádusa áššis.
Dan maŋŋel dat vuoitigođii.
Dan maŋŋel doaimmaheaddji jearahalai diggelahtu, gii lei čállán dan sámiid boazodoalu govvejeaddji historjáoasi.
Dan maŋŋel eai leat politiijain makkárge dieđut su birra.
Dan maŋŋel fas beassat gullat Egil Keskitalo joavkkuin čuojaheame diibmu logis.
Dan maŋŋel fertet mii árvvoštallat lea go dárbu ja mo šalddi buoremusat sáhttá sihkkarastit vai ii leat šat várálaš mánáide, lohká Sten Olav Hætta.
Dan maŋŋel gal ožžo borjjastit nu ollu go fanas gierddai.
Dan maŋŋel galgá 22 jahkásaš  juogo oivviin nordadan dahje gieđain časkán gillájeaddji njálmme vuostá ja dagahan moadde centimehter sturrosaš hávi baksamii.
Dan maŋŋel galgá čájáhus Ubmái, Nääs šlohttii Flodas, Göteborgii, Luvlieluspái ja Uppsalai.
Dan maŋŋel guossuhii sihke Sara Marielle Curucuta joavkkuin, Amoc ja DJ Ánte Márkomeanu gussiid maŋŋit idjii.
Dan maŋŋel ihte Internehttii fasttes čállosat Sámedikki jođiheaddjibellodagaid lahtuid, sin bearrašiid ja juobe vigihis mánáid birra.
Dan maŋŋel ihte Internettii fasttes čállosat Sámedikki jođiheaddjibellodagaid lahtuid, sin bearrašiid ja juobe vigihis mánáid birra.
Dan maŋŋel ii leat Heatta vástidan go Ávvir lea riŋgen ja sádden teakstadieđu sutnje, vaikko lei lohpidan vástidit maŋŋel.
Dan maŋŋel in leat gullan maidege Sámedikkis, muitala Aslaksen ¶
Dan maŋŋel in leat oaidnán ja in ge hupman suinna, lohká Steinholt.
Dan maŋŋel ipmirdišgođii ahte elektrovnnalaš suotnjarat maid buot diŋggat mat elrávnnjiin doibmet luitet, leat sivvan su váttuide.
Dan maŋŋel jotket doalut servvodatviesus borademiin ja oktasaš lávlumiin.
Dan maŋŋel juogadit barggu gaskaneaset.
Dan maŋŋel lea 11. beaivvis gitta geassemánu 8. beaivvi rádjái Deanus.
Dan maŋŋel lea Eira leamaš čoahkkimis sátnejođiheddjiin, gos maid oaččui hui positiiva signálaid.
Dan maŋŋel lea Kappfjell dolvon ášši siviláittardeaddjái, gean lea bivdán árvvoštallat leago ášši boastut meannuduvvon ja lea go su mielas Boazodoallostivrra mearrádus lobiheapmi.
Dan maŋŋel lea son bargan ovttas eará álgoálbmot dánsujeddjiguin, ieš hábmen dánssaid ja sámi teáhteriin.
Dan maŋŋel lea son ráhkadan miniraportta ON' olmmošvuoigatvuođakommišuvdnii, mas maid namuha sápmelaččaid dili kapihttalis mas muitala iežas boahttevaš doaimmaid birra.
Dan maŋŋel lea son váldán viidáset oahpu psykiatralaš buohccidivššarin, ja moadde jagi maŋŋel válddii ges oahpu hálddahusas ja jođiheames.
Dan maŋŋel lea son čađahan njeallje dákkár máilmmimátkkošteami.
Dan maŋŋel lea son čoahkkán olu áigodagaid suohkanstivrras gitta 2003 rádjái ja lea maid čohkkán suohkana ovdagottis.
Dan maŋŋel lea ášši mannan ovddas maŋás, go leat ođđa momeanttat ihtán.
Dan maŋŋel lea čađat duddjon.
Dan maŋŋel lean Kristiansandii, gos mis lea geasseviessu.
Dan maŋŋel lean bargan.
Dan maŋŋel leat oktanuppelogis vel áššáiduhtton.
Dan maŋŋel manai Hámmárfeasttain nu hejot ahte gahčai vuolit divišuvdnii.
Dan maŋŋel mearrideimme láigobiilla láigohit, go oinniime Los Angeles gávpogis ahte buohkat vudje biillain.
Dan maŋŋel nogai Duoddarasat joavkkus leahttu, ja Sarek joavkku gaskašillju dohppii čiekčama.
Dan maŋŋel ruhtadeamis vástidit Norgga, Suoma ja Ruoŧa ráđđehusat, dás namuhuvvon ortnegis.
Dan maŋŋel ráhkadit sii rapportta.
Dan maŋŋel vuođđuduvvo diggi.
Dan maŋŋel šadde joavkkočoahkkimat ja maŋŋel gesii Terje Tretnes evttohusastis.
Dan maŋŋel šaddá hárjehallagoahtit gieđa ja ádjána várra hui guhká ovdalgo giehta šaddá buorre fas.
Dan maŋŋel šaddá veaháš mátkkoštit, muhto boahtte jagi áiggun gaskkohagaid atnit áiggi čállit, jus fal lea vejolašvuohta, muitala Mari Boine.
Dan maŋŋel šaddá čuohppat eret ravddaid ja čiegaid vai šaddá albmaláhkai.
Dan maŋŋel šarmeregođii ovtta nuppi NSR báikkálaš searvvi.
Dan maŋŋil bávččagii Gaup sihke X-fighters vuodjimis Madridas ja X-Gamesas Los Angelasas.
Dan maŋŋil deaivvada ministtar Divttasvuona suohkana ovddasteddjiiguin ja maiddái Fylkamánniin.
Dan maŋŋil easka álget spesialiseret luondduofelažžan nuppi jagi joatkkakurssas.
Dan maŋŋil galget lágaid geahčadišgoahtit, ahte guđiid ferte ja sáhttá rievdadit.
Dan maŋŋil galggai oaivi časkot eret nugohčoduvvon fallákšuin - muhto dakkár ráŋggášteapmi ii čađahuvvon šat obanassiige.
Dan maŋŋil girde čuotnjágat dálvet Mississippileahkái, gos fas laskagohte.
Dan maŋŋil guoimmuhit Deanu Sámeskuvla ja Sámi Mánáidgárddit lávlumiin ja juoigamiin.
Dan maŋŋil ii leat buorre diehtit mot oahpahusain šaddá.
Dan maŋŋil jorrá sáhka oskui.
Dan maŋŋil jotkkii Iŋgá jođihit duottarstobu gitta 1.10.1989 rádjái, oktiibuot lea son jođihan duottarstobu váile 43 jagi.
Dan maŋŋil juigeges studeanttat luđiid maid sensor siđai, ja mat leat sin oahppoplánas.
Dan maŋŋil lea buorre áigi rabas ságastallamiidda fáttá birra.
Dan maŋŋil lea dat leamaš áitin su bártnis, Joret Niillasis, ovdal go museuma 1990 logus bargagođii oaččuhit dan deike Gilišilljui.
Dan maŋŋil lea gielda bargan áŋgirit oččodit ásahuvvot liige fápmolinjá Leavnnja bokte, mii sihkkarastá buoret el-rávnnji fievrredeami Kárášjohkii.
Dan maŋŋil lea oanehis Finmárkku turnea.
Dan maŋŋil leat dat golbma filkkasuohkana gulahallan áššis dainnalágiin ahte buohkat geassádit ruhtadeamis davvi-Norgga kulturráđi.
Dan maŋŋil leat máŋga iešguđetlágan bissu rábiduvvon, sihke ovtta- ja guovttebiipot bissut maid lea hátna ja main ii leat.
Dan maŋŋil ledje sin beallemuddui ráhkaduvvon guvssit biddjon duljiid nala.
Dan maŋŋil lei buorre mannnat árraniidda bierggu basažit ja muđui hávskkodit.
Dan maŋŋil logaldallá Ovlla-Máhtte, ja son muitala veaháš makkár ekonomalaš eavttut dat gávdnojit vai muhtin sáhttá álggahit ealáhusa dahje fitnodaga duojis.
Dan maŋŋil maiddái jávkkada čállosa iežas bloggas.
Dan maŋŋil mun in jienádan šat nu ollu, vástidin dušše dasa maid son jearai.
Dan maŋŋil máhccá son Osloi gos joatká Norgga galledemiin.
Dan maŋŋil rehkenastejit geat besset diggái.
Dan maŋŋil sirddii Bargiidbellodahkii ja válljejuvvui fas suohkanstivrii ja ovdagoddái.
Dan maŋŋil son lea ollu orron davvin ja dutkan sámi áššiid.
Dan maŋŋil áiggun vahkku vázzit meahcis, oaggut, ja návddašit geasi.
Dan maŋŋil álgen ollu minstariid ráhkadit ja lean maiddái addán gákte-, luhkka-, ja eará minstariid ollu olbmuide, muitala Risten Rávdná, geasa álo lea hui dehálaš leamaš duodji.
Dan maŋŋil álggii Máze eambbo deaddit go vuittii attástallamiid.
Dan maŋŋil šattai Kárášjoga nuoraidskuvllas sierra boazodoallosuorgi, logi jagi ovdal go Stáhta boazodoalloskuvla álggahuvvui Giehtavutnii 1968:s ¶
Dan maŋŋá Lenina joavku njeiddii gaskaboddosaš ráđđehusa ja rivvii alcces dievas válddi.
Dan maŋŋá Márjjá-Sofe Aikio ja Niilo S. Laiti čájeheaba govvačájáhusa govaiguin, mat leat váldojuvvon Deanuleagi kulturinventerenbarggu oktavuođas.
Dan maŋŋá Niki mearrida ruovttubáikin bajásšaddanbáikki.
Dan maŋŋá Njuohttejávrre sámit sirdojuvvojedje veagal máŋga čuohte kilomehtera nuorttas.
Dan maŋŋá Nuohtejávrre sámit sirdojuvvojedje veagal máŋgačuohte kilomehtera nuorta guvlui, Lujávrái.
Dan maŋŋá Suoma juogus bovde servviid, mat leat almmuhan áigumuššan searvat davviriikkalaš sámepolitihkkii, oktasaš stuoračoahkkimii geasse suoidnemánus.
Dan maŋŋá Sámediggái bohte stáhtas ruđat sámegielat sosiálabálválusaid ordnemii ja daid ruđaiguin maiddái giellabeassi lea doaibman maŋimuš jagiid.
Dan maŋŋá aviissat leat čállán, ahte Guttorma mielas dálá sámi politihkka duššada sámiid ja anára Sámi Radio lea jearahallan sihke Guttorma ja moadde sámi politihkkara sápmelaččaid áššiid birra.
Dan maŋŋá bargagohten oažžut sámi bázahusaid ruovttoluotta.
Dan maŋŋá boahtá eanet diehtu stivrras, mas ruhtadoallin lea deatnulaš iešsoardedeaddji oapmahaš Sinaida Saua.
Dan maŋŋá bohten deike, ja lean bargamin Inkas olles suoidnemánu, ovdal fas vuolggán Roavvenjárgii.
Dan maŋŋá dat geasehuvvojit miehtá bálgosa.
Dan maŋŋá dat smávva galparihccihat dollojuvvojit čáhceáldaid siste ja muhtin áigge geažes dat luitojuvvojit merrii.
Dan maŋŋá dat veahkaválddiin vuoluštii Fataha Gaza guovllus.
Dan maŋŋá dihtoršerbmii ihte govat gávttiin, maidda Taanila liikui daidda ja jurddašii, ahte son han goarru ođđaáigásaš veršuvnna gávttis, čállá Suoma aviisa Kaleva.
Dan maŋŋá diibmu 21 álgá Vinterskippis konsearta olgolávddis, mas leat beakkálmasat nugo Gatas Parlament, Intrique, Blackfire.
Dan maŋŋá doapmalii nisu gránnjábeavddis viežžat vávtta.
Dan maŋŋá don ellet ovttaseallinvuođas ja barget boazodoaluin loahppa eallimii, gitta eallin lohppii.
Dan maŋŋá eará luohkátge lávkeje lávdái dovddus lávlagiid čađahit.
Dan maŋŋá fas de nubbi gulaskuddanvuorru biddjo johtui gielddas.
Dan maŋŋá fas háliidat doallat čoahkkima Finnmárkkus, muhto dasa lea ain guhkes áigi.
Dan maŋŋá ferte iskat hárjehallat lasi ja ahtanuššat, muitala SomBy.
Dan maŋŋá fertet loahpas iskat buolli reatkkáin fađđut buot soahppáhis guržuid eret fatnasis.
Dan maŋŋá fertii son máhccat ruovttoluotta Kenyai eatnis mielde go son fertii fas ohcat ássánlobi Norgii.
Dan maŋŋá fárrii Islándii, gos barggai au-pairan ja gievkkanveahkkin, Burger King boradanbáikkis.
Dan maŋŋá gaikkoduvvui dat alla 3-geardásaš visti ja huksejuvvui dan sadjái 2-geardasaš skuvlavisti.
Dan maŋŋá gal fárren fas davás, árvala nieida guhte soaitá gullat Sápmái.
Dan maŋŋá galge sámit ges joatkit oahpahit inuihtaide boazodoalu vai livčče ođđa eallinláibi sis maŋŋá go mearraeallit sin rittus ledje goariduvvon garra bivddus sihke ruoššaid ja amerihkálaččaid náhkkevuovdima ja bierggu geažil.
Dan maŋŋá galget lottit luitojuvvot lundui, ja vátnemat galget fas ruovttoluotta SClBRuŧŧii gos galget geavahuvvot nállašuhttimii.
Dan maŋŋá galgá oahppiin leat konsearta miessemánus ja 6. luohkkaččaiguin lea ovdanbuktin guovvamánu 6. beaive.
Dan maŋŋá galgá árvvoštallot mo lea mannan, ja maiddái ahte galget go viiddidit fálaldaga, čilge girdihápmanhoavda Steinar Solheim.
Dan maŋŋá go Suopma Hamina rafisoahpamušas oktavuođas gárttai Ruošša vuollasažžan, álggii ođđa áigi maid Suoma sámiguovllus.
Dan maŋŋá go Suopma Hammana ráfisoahpamušá oktavuođas1809 šattai Ruošša vuollásažžan, attii Čara gulahusa 1858 ođđadáluid vuođđudeami ovddideamis sihke kruvnnameaccedáluid vuođđudeamis.
Dan maŋŋá go girkku divodedje ja seinniid basse bures, de skádjagođii.
Dan maŋŋá go jiekŋa lei suddan, álge eatnama ala leavvat ruoná šattut ja dán maŋŋá meahccegovččas.
Dan maŋŋá go leat geargan roggamis de bidje geđggiid ja lavnnji ruovttoluotta.
Dan maŋŋá go ledjen ožžon dieđu ahte dakkár deaivvadeapmi lágiduvvo, čállen reivve deaivvadeami lágideddjiide vai munge beasašin mielde oasseváldiid listui.
Dan maŋŋá go ledjen ožžon eanet dieđu dan birra ja orui hui duođalaš olmmoš, dadjá son.
Dan maŋŋá go lei diehtu, ahte gieđggit leat duođaige báhkas, de lei áigi mannát vuosttas geardde sávdnai.
Dan maŋŋá go olgoriikkalaš fitnodagat leat álgán ávkkástallat luondduriggodagaid, leat sámit leamaš geafibut go goassige ovdal.
Dan maŋŋá go álge sámeeatnamii vuođđudit gielddaid, de gielddaid siskkáldas mearridanortnegis girkosiida  badjánišgođii badjel earáid.
Dan maŋŋá go álge sámieatnamii vuođđudit gielddaid, de gielddaid siskkáldas mearridanortnegis girkosiida  badjánišgođii badjel earáid.
Dan maŋŋá ii dieđe mii vel dáhpáhuvvá, goitge lea čieža jagi vel ealáhahkii.
Dan maŋŋá ii gullan Sparbo šat maidege.
Dan maŋŋá ii gullon šat measta jietna.
Dan maŋŋá ii lean šat son ságaide gávdnomis kommenteret duomu.
Dan maŋŋá ii leat ollus mihkkege beaggán, eará go ahte Bargiidbellodaga, Sosialisttalaš Gurutbellodaga ja Guovddášbellodaga gaskka lea stuorra erohus láhkaevttohus rievdademiide, ja dát lea áidna sivva go eai leat boahtán šat guhkkilii.
Dan maŋŋá ii leat šat ášši vuolgit meahcástit ii ba makkár ge luonddu attáldagaid ávkkastallat.
Dan maŋŋá ii nagodan son bargat fágakonsuleantan ge ja dieđihuvvui buohccin.
Dan maŋŋá ja ovdal ii leatge son geavahan evrege ruđa.
Dan maŋŋá joavkobargguin gieđahalle ee. seksa ja politihka, kolonialismma váikkuhusat servodahkii ja narkotihka.
Dan maŋŋá jotke ráđđehussii/ovdagoddái ja lávdegottiide lahtuid válljemat ja eará áššit.
Dan maŋŋá lea Collins álgán skuvlii Kárášjohkii gos son beasai vázzit sullii guokte mánu.
Dan maŋŋá lea Deanu joatkkaskuvllas sihke mális ja girkogáffe ja logaldallan.
Dan maŋŋá lea Sámmol háiken sihke Frankriikka, Belgia ja Hollándda čađa, gitta Berlinii, Duiskkas.
Dan maŋŋá lea boradeapmi, mas biepmu ordne Ruokto-Máret.
Dan maŋŋá lea dáruiduhttin váikkuhan garrasit.
Dan maŋŋá lea eará gilli sturron gávppi birra ja dál gávpi lea áibbas gili guovddážis.
Dan maŋŋá lea fas Romssa universitehta mii muitala sámi teknologiija birra Trond Trosterud bokte.
Dan maŋŋá lea ge joavku šaddan issoras beakkánin miehtá Davviriikkaid.
Dan maŋŋá lea juohke konfereanssas buollán dolla ja gunat leat álo fievrreduvvon ovddit konfereanssas čuovvovaš konfereansabáikki dollaseremoniijai.
Dan maŋŋá lea juohkehaš válljen ovtta dáidagiid masa háliidedje buorebut oahpásmuvvat.
Dan maŋŋá lea leamašan guovllustivrraid ja boazodoallostivrra bargu dohkkehit njuolggadusaid ja boazologu.
Dan maŋŋá lea maid son bagadan soames teahterbihtá Beaivváš teáhteris.
Dan maŋŋá lea son beaggán olu medias dáin áššiin.
Dan maŋŋá lea son leamaš luomus máddin, muhto duorastaga bođii son ruktot Detnui.
Dan maŋŋá lea son čállán máŋga teáhtermánusa midjiide, dadjá Beaivváš Sámi Našunálateáhtera hoavda Haukur.
Dan maŋŋá lea vejolaš ohcat gilvvuide Suoma meašttirvuođa -árvvu, ja maiddái norgalaččat sáhttet gilvalit SM-árvvus, lohká Seppo Heikkuri.
Dan maŋŋá lea viiddiduvvon ieš hotealla ja huksejuvvon stuorra lávdnjegoahti mii geavahuvvo restoráŋŋan ja seamma guovllus lea maiddái Sápmi Park turistaguovddáš.
Dan maŋŋá lea ášši jaskkodan.
Dan maŋŋá leaba giellačeahppit Nils Øivind Helander (MÁ 07.04.06) ja Hannu Kangasniemi (MÁ 05.04.06) maid ávžžuhan almmuheaddji divvut meattáhusaid ja deaddilit girjji ođđasit.
Dan maŋŋá leai gávpoga geahččan mátki, mii gal Elle mielas leai jo doarvái go álge geađgedáluid seinniid čájáhallat juohke bealde.
Dan maŋŋá lean roggan golli juohke geasi.
Dan maŋŋá leat almmuhuvvon sihke fágagirjjit, čáppagirjjálaš girjjit ja sámi historjjálaš girjjit.
Dan maŋŋá leat bargan gávdnat ođđa saji.
Dan maŋŋá leat gánddat oggon eanet.
Dan maŋŋá leat mii diktán guokte ruvnnu juohke báras maid ráhkadat, muitala váldohábmejeaddji.
Dan maŋŋá leat moanat nummirat čohkkejuvvon Sámis, doaimmaheaddjin leat leamaš ee. Sulo Aikio, Matti Morottaja, Kirsti Paltto, Heikki-Armas ja Toivo Lukkari.
Dan maŋŋá ledje joavkobarggut ee. seksa ja politihka, kolonialismma váikkuhusat servodahkii ja narkotihkka.
Dan maŋŋá ledje vuđolaš šiehtadallamat.
Dan maŋŋá ledjen buvttadeaddjin Simma oamastan Saami Filmi Oy fitnodagas.
Dan maŋŋá lei ges rihttenbargu.
Dan maŋŋá livččii hivvodat nu unnon 3-5 jagi goas ii leat gánnáhahtti bivdit reappáid.
Dan maŋŋá logai iežas ballán ja massán miellamášu.
Dan maŋŋá logai áššáskuhtton dievdu iežas ballan Kemis.
Dan maŋŋá manaimet orrunbáikkái.
Dan maŋŋá manne dutkanjoavkkut oktii, vuoi besse ovdanbuktit gávnnahusaid oktasaš dutkamis.
Dan maŋŋá masa boahkat vulge eret sávnnis.
Dan maŋŋá mii boradeimmet ja de vázzileimmet fas 2 km busse lusa.
Dan maŋŋá mii fas joatkit, dadjá SomBy.
Dan maŋŋá mii jearaimet ođđasit sálašmeriid ja loahppas golbma njealját oassi olbmuin vástidedje, muitala dutki Panu Orell.
Dan maŋŋá muitalii Trond Trosterud Giellatekno prošeavtta birra mainna son bargá Romssa Universitehtas.
Dan maŋŋá mun hommájin šleađgauvnna plásttehiid liggemii, Sarre muitala.
Dan maŋŋá mun in leat šat vuollaboahtala rahpan, inge viidnaglása bajidan njálmmi guvlui, Heaika muitala.
Dan maŋŋá mátki joatkášuvái Heargejávrri guvlui boazobálgáid mielde čáppa beazevuovddi čađa, masa olbmo ákšu ii leat guođđán luottaid.
Dan maŋŋá olju lea lohppii geavahuvvon moattelot jagis.
Dan maŋŋá sii fitne vel Norgga Sámedikkis ja Sámiid Vuorka-Dávviriin / museas.
Dan maŋŋá sii juhke eará ohppiide njálgáid, go sii han leat sin ektui dál áibbas mánát.
Dan maŋŋá sii leat válbmas joatkkaoahpahussii Suomas jogo allaskuvlii dahje universitehtii.
Dan maŋŋá son beasai veahkkeoahpaheaddjin Muosáid nuoraidskuvlii man mišuvdnasearvvit jođihedje.
Dan maŋŋá son doaimmahišgođii gávppi Suohpanjárggas, ja 1900-logu álggus maiddái poastta (poastarahppi).
Dan maŋŋá son fárre Čáhcesullui gos ođđa virgi su vuordá.
Dan maŋŋá son fárrii Oului ja lohkagođii sámegiela.
Dan maŋŋá son fárrii ovttas bearrasšiinnis rájá nuppe beallái Grensenii ja manai dieđusge Kárášjoga mánáidskuvllii.
Dan maŋŋá son máhcai ruoktoguvlui, Ohcejohkii, gos barggai nuoraidčálli virggis.
Dan maŋŋá sáhttá dásset boazomeari dasa mii eatnamiid dafus iešguđet guvlui gullá.
Dan maŋŋá válddii Roma gávpoga iežas háldui.
Dan maŋŋá válde riidočoavdinráđđi ja politiija bearašveahkaválddiid oktiiordnejeaddji oktavuođa Kárášjoga nuoraidskuvlla skuvlajođihangottiin ja ovttas sii hutke bargamuša 10. luohkáide.
Dan maŋŋá áhkku lávii midjiide mánáide muitaladdat ja suoli rábmot mo áddjá lea Levsse siste gullan guovžžaid.
Dan maŋŋá álge davvi láttánat moivet etnihkalaš doahpagiid nu ahte dál dábálaš álbmot Suomas ii ádde šat ii maidege.
Dan maŋŋá álggahin sabetplásttehiid válmmašteami ja dain šattai dakkár buvtta, ahte olbmot measta juo ribadedje daid.
Dan maŋŋá šadde dutkit mieđihit loktet njuorjologu nuppiin čuđiin vel, numo guolásteaddjit leat muitalan ovddežis, muitala Johansen, gii jáhkká  dán logu oažžu vel duppalastit Deanuvuonas.
Dan maŋŋá šaddá panel-digaštallan gos buohkat sáhttet váldit sáni, ja sihke gažadit sin geat čohkkájit panelas ja buktit ovdán iežaset oainnuid sárdnestuolus.
Dan maŋŋá šarmerešgođii ovtta nuppi NSR báikkálaš searvvi.
Dan maŋŋá šattai hirbmat giehtaspeažžun ja dievva sále jietna go vuoitolávlagiin loahpahedje.
Dan maŋŋá čuvvot lávlagat mat vuolláičálli mielas leat sihke imašlaččat ja hástaleaddjit bealljái, seammas go ollu lea oahpis ovddeš Mari Boine Bandas.
Dan mearrádusa nannii vel 1977:s ovdal dat ođđa boazodoalloláhka bođii fápmui jagi maŋŋil.
Dan messui sáhttet buot bargoohccit miehtá Finnmárkku boahtit ja oažžut dieđuid makkár bargovejolašvuođat leat Mátta-Várjjat fitnodagain ja doaimmain.
Dan mii dahkat maŋŋel go leat árvvoštallan dábálaš govttolašvuođa vuođul.
Dan mii leat dahkan maŋŋel go unnitlohku Loabáha suohkanstivrras oaivvilda ahte ruđat geavahuvvojit hálddahusvissui ja searveareálaide dan dihte go leat bassame guovddášskuvlla, ja ahte eai leat sihkarastan ruđaid nuppi huksenoassái mii lea Grønnskolena klássalanjaid bassan sámi ohppiid várás.
Dan mii vásihit beare dávjá ahte dutkit geavahit olu návccaid duođaštit dakkár dieđuid maid ealáhus lea áiggiid čađa háhkan ¶
Dan mii vásihit beare dávjá ahte dutkit geavahit olu návccaid duođaštit dakkár dieđuid maid ealáhus lea áiggiid čađa háhkan, ja beare hárve ilbmet dutkanprošeavttat mat livčče ávkin boazodollui.
Dan mis mun galgenge dutnje muitalit… Dáččat leat boahtán maiddái deike eatge mii leat šat nu máŋggas eallimin maŋŋel go FeFo vuvddii sielus neavrái!
Dan moai vielljan dahke 3-4 háve vahkkui miehtá jagi, muitala Oscar.
Dan muitala Berit Kolstad TONO:s maŋŋel juoiganseminára gos fáddá lei geasa luohti gullá.
Dan muitala Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) nuoraid jođiheaddji Berit Oskal maŋŋel go lea deaivvadan álgoálbmot nuoraiguin ja ságastan singuin ON bissovaš forumis Amerihkás, New York gávpogis.
Dan muitala Pedersen Ságat aviisii ja deattuha ahte ii leat dábálaš bivdolohpi, muhto lohpi maid leat ožžon maŋŋel go gávdne jápmán sávzzaid.
Dan mun dahken politimeaštára čađa, ja mii leat jo sirdán lahtuid dán beatnatgilvvus.
Dan mun geahččalan čakčat, maŋŋá soahtebálvalusa, dadjá son.
Dan namma lea «Sámeoahppoplána, mearkkašupmi, dutkamuš sámeoahpahusa organiseremis» ja son geargá nákkosgirjjiin maŋŋá sámegiela álgooahpahusa fáttás.
Dan oktavuođas bođii ovdan ahte Min Áigi lea ožžon áitagiid maŋŋel go lea čállán áššiid sámepolitihkalaš birrasis.
Dan oktavuođas divvu Johan Ingvald Hætta gažaldaga ahte lei go departemeantta ulbmil duođas bidjat ođđa loguid orohagaide mat ledje olggobealde dan 48000 logu mii guoská dušše Kárášjoga boares boazosuohkanii, ja tabealla lea dušše čuhppon eret guovllustivrra mearrádusas ja darvehuvvon mearrádussii, go muđui boahtá ovdán miehtá departemeantta mearrádusas ahte ođđa logut mearriduvvojedje dušše Kárášjoga boazosuohkanii.
Dan oktavuođas ii ábuhan muittuhit daid vearrivuođaid birra maid sámemánát leat gillán buolvvadagaid čađa.
Dan oktavuođas leat raportevrrat miehtá álgoálbmotmáilmmi čállán raporttaid eamiálbmotnissoniid dili birra.
Dan oktavuođas leat raportevrrat miehtá álgoálbmotmáilmmi čállán raporttaid eamiálbmotnissonolbmuid dili birra.
Dan oktavuođas maiddái berre muittuhit ahte áiggiid čađa lea okta stuorra oassi Guovdageainnu beale olbmuin vánddardan Kárášjoga suohkana čađa, go leat jođus dáluide mat leat dálveorohagain, sihke geasset ja dálvet.
Dan oktavuođas muitala ge Karl Arne Larsson, gii ovddasta Norgga bivdo- ja guolástansearvvi Deanu lávdegottis, ahte sámi árbevieruid ja áiggiid čađa geavaheami birra ii leat digaštallojuvvon Deanu lávdegottis, ja ahte su mielas dasa ii oba leatge dárbu.
Dan olis Ruoššaboazodolliid organisašuvnna jođiheaddji Dmitri Horolja doaivu boahttevuođas BEBO sáhttá dáid návccaiguin ásahit riikkaidgaskasaš boazodoallooahpahusguovddáža, gos fállo rájáid rastá oahpahus.
Dan ovdal lea ain olu mii dáhpáhuvvá velá miehtá vahkku.
Dan ovddas leat NSRa vuođđudeaddjit 1968:s ráhčan, ja buot NSR luohttámušolbmot áiggiid čađa.
Dan ođđa sámi áviisastruktuvra geažil maŋŋá go Min Áigi ja Áššu dál leat oktan áviisan, lei dárbu rievdadit sámi áviissaid doarjjaláhkaásahusa.
Dan rájes fievrredit fas bohccuid ráji rastá.
Dan rájes go vuosttaš CD-skearru almmuhuvvui 2005:s, lea Adjágas leamaš olu čuojahanmátkkiin miehtá Norgga ja maiddái olgo­riikkas, nu go Englánddas ja maid ovdal Kanadas.
Dan rájes go vuosttaš veršuvdna dán dokumentárafilmmas ilmmai 2005/06, lea čájehuvvon miehtá máilmmi.
Dan rájes ii leat kráŋŋááhkku gopmohallan, ja juste din dálus leat máŋggas orron maŋŋá, eai ge sii leat oaidnán eai ge gullan áhku, deattuha son.
Dan rájes ii leat leamaš eahpádus ahte dáin guovlluin leat ássan ja eallán nuortalažžat áiggiid čađa.
Dan rájes ii leat leamaš čielggas mii duohtavuođas lea Várnjárgga bajimus boazolohku, vaikke jagiid čađa leat eiseválddit navdán orohaga logu gávcci duháhin.
Dan rájes lea son oassálastán ja lágidan ollu čoahkkimiid eamiálbmogiid ovddas miehtá máilmmi.
Dan rájes lea vuostáheavval geavahuvvon viššalit vissa juohke áidna dálus miehtá Norgga.
Dan rájes leat johtán miehtá Norgga ja maid fitnan olgoriikkas.
Dan sadjái go bargagoahtit sin mirkováttisvuođaiguin, de fitná gárremirkofuolahus molsumen cuovkanan lásiid ja uvssaid juohke feastta maŋŋil gos álkoholihkkárat ja narkománat lea čorastan.
Dan sadjái go hukset issoras dulvebáru, de šaddá atomabomba čáhceduldejeaddjin mii dagaha ahte issoras olu čáhci lievllista (muitte "guobbara" Bikini-sullos) ja das maŋŋel fas gahččá eatnamii.
Dan sajis go čuojahit seammalágan musihka go buot earáge oarjemáilmmi radiot, de sáhtášedje radio doaimmaheaddjit čuojahit eará guovlluid álgoálbmotmusihka, muhto dieđusge dásage fertejit olbmot geat máhttet ohcat musihka ja dovdet álgoálbmotguovlluid miehtá máilmmi.
Dan seammás gurrejuvvojit biillat buot birasváralaš ávdnasiin, ja das maŋŋá deaddiluvvojit čoahkkái ja rádjet jeahkki containariid sisa ovdal eretdoalvuma.
Dan seammás lea son maid ohcan iežas oažžut bargoveajihusruđaid, muhto ii leat vel dál, beannot jagi maŋŋil, ožžon makkárge vástádusa NAV:s.
Dan sii dahke maŋŋel go čájehuvvui ahte okta Ovddádusbellodaga listaevttohas ii deavdán sámediggejienastuslogu njuolggadusaid, ja máid son ieš dovddastii mediain.
Dan sii dahket dan dihtii go Norgga ovddeš valáštallan hoavda čuoigamis, Bjørnar Haakensmoen, lei nu árvvas ahte attii soappi kanadalaš čuoigi nissonii, Sara Runnerii, maŋŋel go son dojii dan Torino Olympiagilvvuin.
Dan sivas ožžot buohkat seamma gaskka Sámediggái miehtá Ruoŧa.
Dan son dahká lohkkiidreivves maid lea sádden mediaide maŋŋel go Sámedikki presideanta Aili Keskitalo ja várrepresideanta Johan Mikkel Sara leaba leamaš Oslos gáibideamin sámi vuoigatvuođaid oljo- ja gássaressursaide Barentsábis.
Dan son dahká maŋŋel go dušše sullii bealli guovdageaidnulaččain leat váldán boahkuheami, ja logut čájehit ahte erenoamážit nuorat ja mánát eai leat boahkuhuvvon vel.
Dan son dahká maŋŋel go várrepresideanta Laila Susanne Vars lohpidii bargagoahtit áššiin ja ávžžuhii vuorasolbmuid buktit evttohusaid mot veahkkekantuvra galggašii leat.
Dan son dahká maŋŋil go lea lohkan raportta das mo gielda geavaha daid ruđaid.
Dan son dahká maŋŋil go raporta lea almmustuvvon das mo Deanu gielda lea geavahan guovttegielatruđa.
Dan son dieđihii dušše golbma beaivve maŋŋá go Bb:a Euorohpa-lávdegoddi rávvii Bargiidbellodaga bidjat eret EU-ášši boahtte áigodagas.
Dan son jearrá maŋŋel go gávnnai njuovvansajiid gos boazosuollagat leat imaš vuogi mielde njuovvan bohccuid.
Dan son lea viehka bures fuomášan maŋŋá go bonjastii eret E6:žis ja baicce njulgii ruoŧa čađa Narvika rájes.
Dan son lea álo dahkan, muhto maŋŋil go duddjogođii, leat dat mátkkit šaddan oassin maiddái su barggus.
Dan son logai maŋŋel go Boazodoallohálddahusa vuosttaškonsuleanta Bent Håvard Romsdal lei buktán ovdan boazodoalloealáhusa obbalaš rehketdoalu jagi 2007:s.
Dan son čađahii maŋŋá go oaččui niskeváttu biillalihkohisvuođas.
Dan son čájehii mánnan lávvordaga go faskii vuosttas saji Vuovdaguoikka luossagilvvuin, maŋŋel 20 searvama.
Dan sosiála beallái lei maiddái biddjon hui stuorra deaddu, ja mii leat buohkat báhcán hui ollu somás muittuiguin maŋŋá dán deaivvadeami.
Dan sáhttá dadjat maŋŋá go Rørosa guovllu boazodoallit mannan vahku vuite guohtunášši maid 247 eanaeaiggáda ledje ovddidan sin vuostá.
Dan sáhttá dahkat maŋŋel.
Dan sáhttá jearrat maŋŋil go Kárášjoga njuovvanrusttet lea buollán.
Dan sáhttá maŋŋá dán jagi doaluid roahkkadit cealkit.
Dan sápmelačča lea Statskog oaguhan riektevuogádaga čađa gitta Alimusriektái.
Dan vuosttas vahkku dán dáhpáhusa maŋŋil eat lean oba biktasiidge astan eret nuollat.
Dan áiggi maŋŋil sámásteimmet dušše rávesolbmuiguin.
Dan áiggi orui lulde, muhto muhtun jagiid maŋŋá fárrii Girkonjárgii ja lei anestesiijaossodaga váldodoavttir máŋga jagi.
Dan áigodaga go mánná jávká skuvllas, de lea váhnemis vuođđoskuvlalága vuođul ovddasvástádus fuolahit dárbbašlaš oahpahusa, vai oahppi sáhttá fas čuovvut dábálaš oahpahusa maŋŋil go virgeluopmu lea nohkan.
Dan áigodaga maid mun dutkan, lea 500 jagi ovdal Kristosa gitta 1050 maŋŋá Kristosa, ruovdeáigin gohčoduvvon.
Dan áigodagas go mis lea leamaš nulla-duollu lea vuos FRIONORa fitnodat Álttás heaittihuvvon ja maŋŋel dan FINDUS fitnodat Troandimis.
Dan ávžžuhusa lea suohkandoavttir sádden sierranas preassadieđáhusain mannan vahkkoloahpa maŋŋil go vuollel skuvlaagi mánná Guovdageainnus sáddejuvvui Hámmárfeastta buohccevissui lávvardaga ija, garra váruhusain ahte sus lea njoammu vuoiŋŋamašcuozzadávda.
Dan čiekčamis časke Girkonjárgga 3-2, vaikko Girkonjárga lei vuoittu bealde vuosttaš vuoru maŋŋel, nu ahte joavku lea bures álgán.
Dan čielggadeami mihttu lea leamaš čađa gaskka ahte dan olis ásahuvvo farggamusat ”Finnmárkkuguolástusláhka” nugo lávdegoddi lea evttohan.
Dan čilgehusa lea maŋŋil áššedovdit guorahallan, ja lea gávnnahuvvon áibbas duođalažžan ja jáhkehahttin.
Dan čuoččuha Anti maŋŋel go lea stuđeren buot reivviid maid Boazodoallohálddahus lea sádden boazodolliide.
Dan čájeha iskkadeapmi maid MMI lea čađahan Eanandoallodepartemeantta ovddas miehtá riika.
Dan čájeha maiddái Jesus ieš, maŋŋil go son lei bajásčuožžilan.
Dan čájehedje Gámasuoidnegánddat maŋŋel loahppačiekčamiid sotnabeaivvi.
Dan čájehii maid stuorra beroštupmi ođđa CD-skearru vuovdima maŋŋá.
Danin buvttiiga beavdegirjelasáhusa, maŋŋel jienasteami áššis nr. 99/09, bájuhus:“Čujuhetne Ellbjørg Mathisena, Guttorm Aasebestøla, Johanne Ellingsena, Jan Ivar Jakobsena ja Anders Sæthera evttohussii heaittihit Moskki skuvlla, maid čađahit dasttánaga.
Danin doaivvun su váikkuhit Suoma ratifiseret ILO-konvenšuvnna mii sihkkarastá sápmelaččaide vuoigatvuođaid, lohká Aikio.
Danin earrána hápmi divttain go das Áillohaš muitala iežas vásáhusaid ja áiggi birra maŋŋil lihkuhisvuođa.
Danin go ii sáhte vihkkema gohčodit gávppašeapmin dan oktavuođas, go boazodoallit ieža, maŋŋil vihkkema, vuvde bohccuid njuovvanrusttegii.
Danin go ođđa njuolggadusat ilbme guokte vahkku maŋŋel dievasčoahkkima.
Danin gártá dat modearna, sihke Sørvær vuorbbis ja Guovdageainnus nu mo mii dan oaidnit, leamen gielisin muđđuigo navdit báikkáláš muosáhusa oaivilis leamen duođalašvuohtan, ii dan láhkái ahte nuorat galget leat kopiijan juohke šlivgu vierus olgomáilmmis, muhto dan láhkái ahte servvodat duostá leat áimmuin maiddái dálá áigge siste, vaikko gaskaboddosaččat, vel vahágiid ja neavrres dálkki, konkurssaid billašumii maŋŋil.
Danin hirpmástuvven go politiijat beaivvi maŋŋá giddejedje šiljju ruossabáttiiguin, muitala Ronnie Halonen.
Danin jáhkán maŋŋá premiera galggan mun leat várrogas erenoamážit Guovdageainnus, leaikkasta Porsanger.
Danin lea Koarat Kárášjogas válljen báikki gos lea oainnádat miehtá márkana.
Danin lea lunddolaš ahte mineráladivvagat mannet Norgga boazodolliide geat áiggiid čađa leat geavahan Stiertná guovllu, iige Statskogai nugo dál, lohká Geir Haugen.
Danin lea son miehtá juovlamánu duddjon guvssiid lagamuččaide.
Danin livččii buorre čatnat oktavuođaid rastá rájá juohke dásis, buoridan ja gáhtten dihte sámegiela ja -kultuvrra ii dušše Njuorggámis, muhto dán oktavuođas maid guktuid beal rájá.
Danin meannuduvvui juo dát ášši 2009 miessemánus dievasčoahkkimis, ovddit dievasčoahkkimis ja fas skábmamánus maŋŋil válgga, čilge Marianne Balto.
Danin oidnojit čorragat miehtá vákki, dieđiha Stádavuovddi Várrebálvalus.
Danmárku oaččui Árktalaš ráđi lávdegotti rolla maŋŋá ministtarčoahkkima.
Danmárku ođđa lávdegoddi Danmárku oaččui Árktalaš ráđi lávdegotti rolla maŋŋá ministtarčoahkkima.
Danne ferte dan virggi čállingotti nuppástuhttimis heaittihit ja maŋŋel dan barggu ii galgga gávdnot eahpádus ahte orgánisašuvnna jođiheaddji galgá leat bajimus hoavda.
Danne ferte viššal fanahallat maŋŋel dánsuma, vai ii boatkuluva.
Danne fitnodat ii nagodan diinet nu oallu go lei vuordán, ja šaddá dál iežas ruhtaburssain máksit 60-duháha vuolláibáhcaga maŋŋil konsearttaid.
Danne galgá dál dahkkot buoret geaidnu joga rastá maid.
Danne goarrut stuora sárggaldagaiguin vai lea álki rahtat ja rievdadit maŋŋil fas, muitala goarru Britt Halonen.
Danne háliida Ingjerd oktavuođa miehtá riika olbmuiguin geat dihtet mánáidruovttuod birra Finnmárkkus.
Danne imaštan manne min politihkkarat eai ane eambbo árvvus sámi boarráseamos aviissa, mii lea leamaš veahkkin áimmahuššamin sámegiela áiggiid čađa, dadjá Larsson.
Danne lea ge Varsi gievra gii nuppes juo lea medias muitaleame movt su beaivválaš dilli lea maŋŋel go lea beassan eret alkoholismmas.
Danne lea imaš ahte fylkkaráđđi maŋŋel dan nuppiin gieđain jávkada guokte luohká min skuvllas mii mielddisbuktá heaittihanáitaga olles skuvlii, logai apeallas Skániid joatkkaskuvlla sámegielohppiid bealis Márjá Kristiina Partapuoli.
Danne leat arkeologat Norggas, Ruoŧas, Ruoššas ja Suomas dál ásahan fierpmádaga mainna gulahallet buorebut rastá riikarájiid.
Danne leat korrigeren beavdegirjji maŋŋil, nu ahte dás ii leat makkár ge lobihisvuohta dahkkon.
Danne leat áiggiid čađa ásahan sámeskuvllaid, vai sámegiella ceavzá ja ovdána.
Danne maid jáhkán ahte leat nákcen finánsaroasu čađa nu bures mátta-festiválaid ektui.
Danne oažžu roahkkat jáhkkit ahte olu sámi jienat, beroškeahttá makkár listtuid ja bellodagaid sámediggeválggas jienastit, manne Bargiidbellodahkii, go dat dáiddii  2009-válggas buoremus dáhkádus ahte sámi áššit ain ovdánit Sámis miehtá Norggas.
Danne sáhttá dadjat ahte ánsomedáljja Anne Margrete Teigmo Guttormii, gii lea njunnošis áiggiid čađa ovddidan sin áššiid, lea maiddái dovddastus ahte Norga lea beahttán daid sámiid maŋŋel soađi.
Danne vudjen maŋis miehtá heata, go jurddašin ahte manná bures maŋit vuodjimiin, muitala Iisko-Matti.
Danne šaddá ge hirpmat ártet, go Boazodoallohálddahus golbma mánu maŋŋel rohkkáha muhtumiid, lohká Johannes Mathis Anti.
Das ferte juoga mii sihkkarastá sámiid dili ja ahte eat bázahala.
Das ferte muittuhit ahte boazodoalus lea áiggiid čađa leamaš dainna lágiin ahte sogat lotnahuvvet orohagaide, sihke dálve- ja geasseorohagaide.
Das han sáhttá boađusin šaddat miesehisvuohta, muhto dan ii dieđe ovdal go boahtte giđa maŋŋil guotteheami.
Das ii birge okto gal, ja lea maid árbevirolaččat bearaš boazodoallu, ja ollu oahpahan bargu, áiggi čađa leamašan .
Das ii boahtán maŋŋel ii mihkkege.
Das ilmmai ođđa deklarašuvdna maid boazodoallonuorat leat váldán mielde rastá ábi.
Das in beasa gosage ahte lean ieš sápmelaš, dieđusge dat báitá čađa buot mu bargguin, dovddasta Gjert Rognli.
Das leat oktiitbuot 110 000 eaktodáhtolaš ja profešonealla kantuvrra 60 riikkian miehtá máilmmi.
Das leat soahpan ahte go leat mannan čađa buot ohcamiid, de galget guoros bivdoguovllut fállot liigelisttus, beroškeahttá násteguovlostáhtusis.
Das leat vel earát beassan ávkkástallat turistahivvodaga dan botta go leat vánddardan eará báikkiid čađa Finnmárkkus ja dát gal lea vel buktán veaháš lassi bargosajiid turisttaid geažil olggobealde Davvinjárgga.
Das leat šaddan 17 stuorá seaidnegova mat čájehuvvojit miehtá máilmmi.
Das maŋŋel barggan lea boddu hárjehallamis, muhto de eahkes de fas hárjehalan danset muitala Mikkel.
Das maŋŋel bohtet guokte jaskes lávlaga ovdal «Big Medicine» maid son lea čállán ovttas Ross Reaveriin.
Das maŋŋel borramuš ovdal go Gonagas vulggii Lapphaugenis Narvika muitolágideapmái.
Das maŋŋel bođii gažaldat juogadit go olgouvssa NRK Sámi Radioin.
Das maŋŋel bággoheaittiha diggegoddi fitnodaga eará dieđuid haga, oasuslága/dábálašoasuslága § 16-17, nuppi lađđasa, dahje viesohuksensearvelága § 10-16, nuppi lađđasa vuođul.
Das maŋŋel de nohkai mánná ja ođii ija miehtá.
Das maŋŋel de skuvlamánát oažžugohte leaksun ahte sii galget geardduhit dan maid leat skuvllas oahppan.
Das maŋŋel doalvvui sámediggepresideanta Egil Olli kruvdnaprinsabárra sierra latnjii, gos veahá bállii muitalit ja humihit sudnon.
Das maŋŋel dovddastii Hanssen ahte son ferte rievdadit iežas jáhkkemeahttunvuođa das mii gullá guvlláruššamii.
Das maŋŋel duššai 20-jahkásaš nissonolmmoš go beaškkehii guorbmebiilla njeaiga Májájávrris Gálas.
Das maŋŋel gal gullen ahte son lea hárjehallan dadjat sámegillii moadde cealkaga, ja dainnalágiin čájehit sápmelaččaide gutni.
Das maŋŋel galgá oažžut interneahttavejolašvuođaid girdiide mat girdet Oslos Stockholmii, muhto maiddái Londona, Frankfurta ja Parisa ruvttut galget oažžut interneahta.
Das maŋŋel ges boahtá muhtun Ohcejoga gieldda bealis doallat sártni.
Das maŋŋel go dat lea dahkkon de leat NOTARis 58 soaba­dankantuvrra main 45 leat Norggas ja 13 Ruoŧas.
Das maŋŋel go leigga náđđon goabbatge seaŋgga vuollái, de gullaba muhtima boahtime latnjii.
Das maŋŋel gohčodedje sii Børre Knudsena iežaset bisman.
Das maŋŋel gáibidii Sámediggi áirasa lávdegoddái.
Das maŋŋel háhppehii bargat buohccedivššárin, ovdal go čavgii Osloi.
Das maŋŋel iđii ealgá Kárášjoga guovdu, bajábeal dápmotguoikka.
Das maŋŋel jorgalit skearru ja čuojahit nuppi siiddu…GII BAT DON LEAT?
Das maŋŋel lea bargan Kárášjoga gieldda dulkan guokte jagi.
Das maŋŋel lea iskan muhtun oahpes olbmos, geas lea gullán ahte guovllus lea dušše «muoldoguhpa mas leat bealjitš ja man siste lea guossegirji.
Das maŋŋel lea juoigan ja Sámedikki politihkalaš ráđđeaddi Bjarne Store-Jakobsen ja Narvika suohkana ovddasteaddjit dollet sártni.
Das maŋŋel lea mátki earret Finnmárkkus, maiddái Tromssas, Davvi Suomas ja Davvi Ruoŧas.
Das maŋŋel ledje doalut Gárasavvonis, Arvvesjávrris, Gáregasnjárggas, Kárášjogas ja Ivgomuotkkis.
Das maŋŋel lei diehtojuohkin, ja de doalaiga HSTY hoavda ja Gonagas sártni ovdal rahpama, ja de lei sárdni rohkossignálain ja soahtebiilaráidduin mii vujii meattá muitoguovllu.
Das maŋŋel lei mearridan jagi orrut Hønefossas, muhtoÉ ¶
Das maŋŋel loktejuvvui ášši fas bajás stádaadvokáhta bokte ja ođđa guorahallan álggahuvvui.
Das maŋŋel lágiduvvo oanehisfilbmafestivála/Ravkkas, mii lea sámi filbmadahkkiid lávdi, ja leat maid vuovdinčájáhusat sihke bearjadaga ja lávvordaga.
Das maŋŋel oaččui Nunavut moala, muhto Sámi nieiddat vástide, ja Kristina Hansen dagai moala, 6-2 Sápmái.
Das maŋŋel oaččui fas Máret Silja Blind vejolašvuođa ja son nahkehii spáppa mollii ja de lei 4-2 Sápmái.
Das maŋŋel rievdaduvvui Gonagas Ovllá luohti ja heivehuvvui Gonagas Haraldii.
Das maŋŋel rievddai gákti vahkkoloahppa bivttasin, ja dál ii leat go alimus čikŋabivttas.
Das maŋŋel sáddejuvvojit ohcamat fylkamánni birasgáhtten ossodahkii.
Das maŋŋel vikkai son váldit iežas heakka, muhto son ii jápmán.
Das maŋŋel vuolgá Beaivváš iežaset dábálaš mátkeruvttui Finnmárkui, Tromsii, Davvi Supmii ja Davvi Ruŧŧii.
Das maŋŋel vuordiba Brasil, geat ovddit háve šadde máilmmi buoremussan, ja Skottland.
Das maŋŋel Álttá Musea válddii badjelasas fágalaš doaimma.
Das maŋŋel álggahii noaideskuvlla, Saivo Noaideskuvlla, mas lea golmmajagi oahppoprográmma.
Das maŋŋel ánuhišgođii gonagasnieida áhčis lobi náitalit bártniin.
Das maŋŋel šadde vihttá bartni ja okta nieida.
Das maŋŋel čavgejit čájálmasmátkái.
Das maŋŋel čavgiimet Norgii.
Das maŋŋel čilgejuvvojit barggut mat leat iešguđet jahkodagas dološ boazodoalus.
Das maŋŋel čuovui Bargiid bellodaga Brita Carina Hætta ja cuiggodii ahte sátnejođiheaddji ii leat čađahan iežas ámmaha doarvái bures.
Das maŋŋel čuovvu sargojuvvon govvaráidu.
Das maŋŋil beasat vásihit Sami Fashion Show olgolávddis Sápmi Parkas gos vásihat maiddái musihka, čoavjedánsuma ja diktalohkama.
Das maŋŋil de ferte oaidnit maid de bargat ja mo bargat, lohká Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta ossodathoavda Marit Myklevold, gii lohká iežaset árvvoštallamin dili ja barggus olles leavttuin ja danin maid čoahkkin NBR:in.
Das maŋŋil deaivvadit feastivála rahpandánssas ja jos dasa it duđa, de lea dán jagi maid - nu movt dábálaččat - idjagafejá.
Das maŋŋil doallagohte miellahtučoahkkimiid ja sáddejedje áirasiid NSR jahkečoahkkimii, ovdal iežaset jahkečoahkkima 1976.
Das maŋŋil easka sáhttá Boazodoallohálddahus boahtit doaibmabijuin jus dárbu, čilge Krantz.
Das maŋŋil galget julev- ja máttasámegiella vuoruhuvvot ovdalii dárogiela.
Das maŋŋil geavai viehka olu.
Das maŋŋil guoimmuhedje goalmmát luohkálaččat "oro jaska beana" lávlagiin.
Das maŋŋil hábmejit viesu mas leat kantuvrrat, vuorkkát, hissat ja eará lanjat.
Das maŋŋil lea jahkečoahkkin.
Das maŋŋil lea oaivvilduvvon ráhkadit oahpponeavvuid mat gullet boazoealáhusa árbevirolaš oahpaheapmái, ja main galget buohkat beassat mielde geat leat searvan árbevirolaš oahpahanprošeavttaide.
Das maŋŋil leat sápmelaččat finadan Japánas, ja dát logi olbmo joavku oktan dulkkain, mii dál boahtá, atná dán fas galledeamen verddiid.
Das maŋŋil lágiduvvui viehkangilvu (jaktstartprinsippet).
Das maŋŋil mannet Sámedikkiid šiehtadusaid dohkkeheamit dan golmma riikka ráđđehusaide ratifiseremii, čilge son.
Das maŋŋil vásiheimmet mii Deanu servvodaga lagasbirrasa mii organiserii iežas ja garrasit álggii vuostálastit fuorrágávppošeami.
Das maŋŋil álggát nuoraid skuvlii.
Das maŋŋá Pauli movttidii ráhkadallat gielkágogiid eanet.
Das maŋŋá barggai son 14 jagi stáhta boazodoaloinspektevran, ovdalgo jotkkii báhpadoaimmastis eará báikkiin.
Das maŋŋá barggai son Bergenis ja Troanddimis advokáhtta/politiijá fápmudeaddjin 1943-48.
Das maŋŋá beaggigođii ahte sápmelaččat ledje menddo oidnosis lávlungilvvuid čađaheamis.
Das maŋŋá bijaimet beanastobuide suinniid, vai beatnagiidda lea liekkas ja linis goarjadit doppe.
Das maŋŋá boahtigoahtá fas nugo dábálažžat.
Das maŋŋá boahtá Jussi Kasurinen seammá joavkkus.
Das maŋŋá boahtá TIL AS, ja doaivut ahte buot lea sajis ovdal ođđajagi, lohká Schei.
Das maŋŋá bohciidit fas eará gažaldagat.
Das maŋŋá bohte báŋkkut seamma dillái go sis maid váilugohte ruđat.
Das maŋŋá borret eará návddit dan.
Das maŋŋá de jaskkodit mealgadii doaimmat mat dábálaš olbmuin leat olggobealde váldoluottaid ja gosa dárbbašuvvo sierra vuodjinlohpi.
Das maŋŋá de mearridat don ieš válljet go ovtta dain evttohusain vai doalahat go dan maid leat čállán.
Das maŋŋá doaimmai Nils Henriksen guhká okto politiijain.
Das maŋŋá dássádit geahpedeami gássafápmorusttet ii galgga huksejuvvot Norgii ENØK-doaimmaide ásahuvvo ruhtadanortnet geahpedit oljobohkanleavttu ja danne maid bissehit ávkkástallama.
Das maŋŋá dát gávcci bihtá sáddejuvvojedje Norgga teáhteriidda ja Našunálateáhter válljii ovddemuččaid searvvis namalassii «En lykkens mann», čállá Sámiráđđi preassadieđáhusas.
Das maŋŋá eahkedis lea konsearta Goađis javanesálaš/dáža musihkkaprošeakta.
Das maŋŋá fas ovddidii ges Finnmárkku fylkasátnejođiheaddji Runar Sjåstad ahte beali dain ruđain dáhttu Finnmárkku fylka.
Das maŋŋá fas sámekonsearta, lohká stivrrajođiheaddji.
Das maŋŋá fas Ájtte museai Johkamohkis.
Das maŋŋá fárrejin Kárášjohkii.
Das maŋŋá galgá guovllustivra mearridit maid dáiguin galgá dahkat.
Das maŋŋá galgá lágiduvvot sámekaféa buot sápmelaččaide, geat leat dahje fitnet Romssas, juohke nuppi lávvardaga Drivas.
Das maŋŋá galgá mannat almmolaš geahčadeapmái unnimus 30 beaivvi ovdal go suohkanstivra cealká mearrádusa.
Das maŋŋá galgá son leat cahkkehan viesu.
Das maŋŋá galgá son Áššun ságastit, ja go Ruŧŧii fas olle, de lea Ruoŧa media vuorru.
Das maŋŋá geahčastii son áhččásis ja muitalii man ollu fámu párra lei viežžan gonagasbearraša doarjagis.
Das maŋŋá go Nilla lei dan agis ahte galggai válljet alccesis ámmáha, son hálidii lohkat dakkáraš bargui, mas son beassá bargat oppa eallinagis Sámis.
Das maŋŋá go bohten deike davás ruovttuguvlui, mun dovden ahte mun ledjen čađa váiban dien bargui ja jurri gávpoga jienaide.
Das maŋŋá go fatnasiid buktin gildojuvvui, de dilli buorránii.
Das maŋŋá gullojedje báhčimin mášinbissuin buohkaid geat ledje siste.
Das maŋŋá guossohat jávregáttis mállása, káfe ja gáhkuid ja dasto lea guoimmuheapmi.
Das maŋŋá ieš jorragođii birrat birra ja jorrat nu lagabui vihtta minuhta.
Das maŋŋá ii leat stáhtaopmodagas seamma sisdoallu ja dálá namma ii muital fitnodaga birra, lohká son.
Das maŋŋá ii šat dohppen dan beaivve, mun jáhkán ahte ledjen gurren joga, čevllohallá Tor Kristian Samuel.
Das maŋŋá ilbmagohte iešguđet báikkiin báikkálaš sámi searvvit Finnmárkkus ja stuorat gávpogiin Norggas.
Das maŋŋá in dieđe gosa gárttan, vástida Tretnes.
Das maŋŋá in šat vuolgán máttás vaikke mus leige lobis seamma bargosajis buoret virgi ja bálká.
Das maŋŋá iđii vuolláičálekeahtes breava Henriksenii gos sihke son ja su bearaš cielahuvvui čearddalašvuođa vealahan dajaldagaiguin.
Das maŋŋá jotkui čiekčan dassái go nubbi joavku fitne moala, nugoduvvon «Golden Goal» .
Das maŋŋá jávistuvvojit bombarokkit mašiinnaiguin ovdal go sadji gilvojuvvo, čilgesta Helgesen ovdal bombbat álget skádjat váriid gaskkas.
Das maŋŋá lea Biepmu kafeá olggobealde «After Jump Party» tealttás.
Das maŋŋá lea dát reabbá leavvan oarjelii ja oarjelii.
Das maŋŋá lea fitnodat vuovdán beali eanet ebelsiinnaid go ovdal.
Das maŋŋá lea golmma olbmot jury, okta sáme dáiddár, okta Noereh!
Das maŋŋá lea guovtti máná eadni, Rauni, juo badjel 30 jagi leamaš máttamáilmmis buohccedivššárin, Rosenterapevtan ja dál dáiddárin.
Das maŋŋá lea lea Stuorradiggi ja Sámediggi ráđđádallan dán ášši birra, ja árvideamis lea ášši čovdojuvvon jagi 2011.
Das maŋŋá lea leamaš koahkka sihke Førdes, Oslos ja Folldalas, ovdalgo ásahii iežas 120 čohkkánsaját boradanbáikki Geilos eamidiin, gii maid lea koahkka.
Das maŋŋá lea litteratuvraeahket Kulturviesus gos e.e. Marion Palmer ja Niko Valkeapää oassálastiba.
Das maŋŋá lea maid jurdda dán girjji almmuhit dárogillii, muhto dát ii leat vel čielggas, muitala Amund Johnskareng, ČálliidLágádusas.
Das maŋŋá lea mearresápmelačča Torgeir Vassvik vuorru guoimmuhit.
Das maŋŋá lea muittašankafeá gos lea vejolaš sáni váldit.
Das maŋŋá lea son čálašan áviissaide divttažiid, muhto girji ii leat gal vel šaddan.
Das maŋŋá lea Åarjel Saemien Teatres ovddasvástádus guoimmuhit.
Das maŋŋá lean bassan golli juohke geasi.
Das maŋŋá leat beaivvit mannan hávdádeapmái.
Das maŋŋá leat miššonearat oktilassii viggan sin jorgalahttit ja oaččohit ásaiduvvat bissovaččat.
Das maŋŋá leat vel ihtán soaját maŋágeahčái maiguin ii maŋŋegeahči čalgga.
Das maŋŋá leat álgoálbmogat ožžon máŋggalágan šiehtadallamiid.
Das maŋŋá leavvá dát olles skuvlii.
Das maŋŋá lei Álttá nieida-punkrockjoavku Cyaneed vuorru.
Das maŋŋá letne moai máŋgii čuojahan fárrolaga.
Das maŋŋá lávkii guovdageaidnulaš nieida Wenche Hætta lávddi ala, ja go son lei geargan de bođii juoigi Per Tor Turi luđiin.
Das maŋŋá manai mátki mearragáddái ja nugohčoduvvon čáhcegeahččaleapmi čađahuvvui ovdal go dollii šadde.
Das maŋŋá manná nubbi, ja báhcá son guhte lei gohččon Somby vuolgit.
Das maŋŋá mii de váldit dan listtu ja álgit geahčadit gean mii dohko galggašeimmet fuollat, ja sihkkut gean eat fuolašii stivrejeaddjin dahje váikkuheaddjin.
Das maŋŋá mun buođđugohten okto.
Das maŋŋá mun in dieđe mo mii galgat 2006 ja 2007 bušehttii háhkat ruđaid, muitala Jansen.
Das maŋŋá mun lean geahččan nissoniidda dušše nurkkiid, biillaid ja olbmuid duohken – maid dal muhtimin sevnnjodettiin.
Das maŋŋá mun mannen Anárii dálvái giehtaduodjekursii.
Das maŋŋá mun ripmen rievssatbivdui.
Das maŋŋá mákso ruhta ruovttoluotta dan beaivvi rájes go njuolggadusat  addet dan vejolašvuođa, loahpaha NAV Finnmárkku direktevra Runar Hartvigsen.
Das maŋŋá njuike son álbmoga sisa, geat váldet su vuostá ja ávvudit Lásse Johnsen Kvernmo gollestuolus.
Das maŋŋá ovdanbuktui áššelistu riikačoahkkimis, ja delegašuvnnat besse kommenteret, sihke Guovdageaidnu ja Romsa dáhtto lassi áššiid meannuduvvot riikačoahkkimis.
Das maŋŋá rahpá doaibmi sátnejođiheaddji Kjetil Hansen beivviid almmolaččat.
Das maŋŋá son barggai 4-5 jagi Sámedikkis.
Das maŋŋá son bijai čiehkačievččasteami mii manai Jason Robertsii gii bijai mollii.
Das maŋŋá son ii muitte šat maidige ovdal go moriihi biilla maŋŋebeaŋkkas, čilgii bealušteaddji.
Das maŋŋá son ii muitte šat nu sihkkarit mii dáhpáhuvai, muhto logai gal iežas gullan moatti geardde bávkkiheame bissu.
Das maŋŋá son muitá hui unnán.
Das maŋŋá son váccii jagi vuos fitnodatgurssa ja dasto beavdenieidagurssa.
Das maŋŋá sus leat boahtán mánáidgirjjit maŋŋamaŋŋálagaid ja dan lassin guovttegielat diktagirji.
Das maŋŋá sáddejuvvojit guolit buvttadeapmái gos maiddái sáddejuvvojit vuovdimii.
Das maŋŋá sáhtii maiddái skuvlla jođiheaddji mediaide vel lasihit ahte sii áigo vel nannet justa daid bargguid maid leat álggahan.
Das maŋŋá sáhtát bálkestit FM-radio.
Das maŋŋá turisma ealáskišgođii nu ahte olbmuin eai lean šat doarvái fatnasat, maid láigohit.
Das maŋŋá vuos gos Finnmárkkuopmodaga váldohálddahus galggai leat ja Egil Olli lea leamaš máŋgga láhkai guovddážis miehtá dán proseassa.
Das maŋŋá álge šaldebarggut Deanu geidnui.
Das maŋŋá álggahuvvojedje stuorát iskkadeamit johkačievrrain miehtá Finnmárkku.
Das maŋŋá álgá nimmordit Priváhta boazonjuovahagaid lihttu jođiheaddji Thor Aage Pedersen, gii lea stuorámus oasuseaiggát Norgga stuorámus njuovahagas Aage Pedersen ASs.
Das maŋŋá šaddá guollelihkkogilvu.
Das maŋŋá šaddá nieiddaža áhči fárret nuppi sadjái, ja buot dát dáhpáhusat buktet nieiddažii jurdagiid maid beaivegirjái darvviha.
Das maŋŋá čuovvu konsearta mas Kim Hallgeir Berg (luohti), Audhild Valkeinen (lávlla) ja Magnus Vuolab čuojaha.
Das maŋŋá, tealdolggit goappáge beallai dolgi ja bajimužžii gollefasandolgi.
Das mii maŋŋil lea čájehuvvon das mii lea dáhpáhuvvan luondduin dulvadeami geažil galggašii čájehit ahte ii galggaše duohtadit eatnamiid.
Das muitala ge Pedersen mot maŋŋá 1814, go Norgga stáhta ásahuvvui, dáža duvddii sápmelaččaid eret buot servodatlaš oktavuođain historjjálaš seavdnjadassii.
Das muittášan beakkán suopmelaš gollegoaivu Jukka Pellisa, guhte jámii 1953 Anáris geassemárkana maŋŋá.
Das mátki joatkašuvai vulos bajás goržžiid, lastamehciid ja guossamehciid čađa Tadapani gillái (2540 m), gos ijastalaimet čuovvovaš ija.
Das šattai nissonolbmo dieđuid mielde ain duođaleabbon, go riiddu maŋŋel čuovggehe alit čuovggat stobu lásiid vuostá.
Dasa biddjo jahkásaččat miljovnna ruvdno mii juhkko čuođi nurrii miehtá Norgga.
Dasa dieđus lea sivva leamaš go Kárášjoga márkana čađa leat vuodján johkaráiggi meaddel.
Dasa dárbbašat vuojadančalbmelásiid, vuodjanskuovaid, ja revrre man čađa vuoigŋá.
Dasa gollet jagit, ja dan maŋŋá šaddá hui váttis ealáskahttit nuortasámiid kultuvrra.
Dasa ii oainne son eará siva go ahte leat beare ollu návdi ja goaskin guottetbáikkiin   Maŋŋel dákkár buori dálvvi ja giđa ii sáhte ákkastallat ahte miesehisvuhtii lea sivalaš go njiŋŋelasat leat váibbahat.
Dasa ii veaje maidige, dajai Nordlysa hárjeheaddji Jan Arthur Hansen maŋŋá čiekčama.
Dasa lassin ahte doaimmahusain leat lassi doaimmahuslaš buktagat maŋŋil prošeavtta, de lea vuoitun maiddái kollega geas lea buoret mokta ja máhttu.
Dasa lassin buvttii ođastus-94 ollu nuoraid vuođđokursii ja dávjá eai dieđe nuorat sihkkarit makkár ohppui jotket maŋŋel vuođđokurssa ja máŋggas maid heitet vuođđokurssa.
Dasa lassin eat dárbbat miehtá márkana čoaggit dakkár smávit teknihkalaš rusttegiid.
Dasa lassin galget ruvkefitnodagat geatnegahttot čorget iežaset maŋis, ja dikšut luonddu maŋŋel go barggut loahpahuvvojit guovllus.
Dasa lassin galgá leat DGT čájáhus, govat 20 jagi čađa ja eará unnit čájáhusat Diehtosiidda feaskáriin.
Dasa lassin go attii Sámediggái ollislaš ovddasvástádusa hábmet Sámedikki politihkalaš sisdoalu, de Gonagas deattuhii ahte su riikka álgoálbmot galgá bargat ovttas iežas vieljaiguin ja oappáiguin riikkarájiid rastá.
Dasa lassin goazadit veterinearat njuovvamiid go biehttalit bargat maŋŋel diibmu 16.00.
Dasa lassin gohčodii Ramovic Thioune unna mánážin maŋŋá čiekčama.
Dasa lassin gullá bargui plánet ja čađahit girjjálašvuođa doaluid miehtá riikkaguovllu, doaimmahit miellahttodieđuid ja dábálaš gaskkustanbargu.
Dasa lassin gávdnojit njuohtamat ja monotypiijat mii lea okta govva deaddiluvvon ja maŋŋá ivdnejuvvon, nugo «Nieida ja gánda» dáidda.
Dasa lassin han ii leat milljon ruvdnu go moatte jagi dienas boazodoallái, ja dáid ruđaid han dárbbaša boazodoalli dan botta go bisána fas julggiid ala maŋŋil go lea heaitán.
Dasa lassin hálddaša fylkkamánni dietnasiid guolástankoartavuovdimis, maŋŋá go luondduhálddašandirektoráhta lea dohkkehan bušeahta.
Dasa lassin hálddaša fylkkamánni maid tietnasiid guolástankoartavuovdimis, maŋŋá go Luondduhálddašan direktoráhta lea dohkkehan bušeahta.
Dasa lassin ii leat Franz Singer:a mielas riekta ahte miehtá Finnmárkku gávpošeaddjit galget čoagganit Guovdageainnu meassuide, go suohkan ovdalaččas juo manaha ollu ruđa ovdamearkka dihte Áltái.
Dasa lassin ii leat garvimis dat váttivuohta mii lea čuožžilan maŋŋel go Sámeálbmot bellodat lea šaddan njuolgga gilvaleaddjin NSR:ai.
Dasa lassin ii leat min orohagas ge boazolohku bajábealde dan 14000 bohcco maid Boazodoallostivra lei mearridan ja maid departemeanta maŋŋil njeiddii, lohká Anti.
Dasa lassin jáhkán jury ja guldaleaddjit liikojedje «Bede Bireha» luohtái mii mu mielas mohkohallá hui fiidnát, muitalii Per Inge dalá maŋŋá juoigangilvvuid.
Dasa lassin lea BarneVakten lágidan reklámakampáŋŋa miehtá riikka.
Dasa lassin lea dát hui buorre vejolašvuohta beassat maŋŋil fas fárret olgoriikii.
Dasa lassin leat maiddái vuovdán eanet ovtta beaivve bileahtaid bearjadahkii, maŋŋel go almmuheimmet ahte joavku Kamelot galgá čuojahit, muitala artistaovddasvástideaddji Stig Tore Grøtta.
Dasa lassin leat mis lagabui 230 jearahalli miehtá riikka.
Dasa lassin ohppet nuorat dán prošeavtta čađa eŋgelasgiela ja erenoamážit eŋgelas doahpagiid maid dárbbaša go galgá čilget iežas duogáža, deattuha Boine.
Dasa lassin son sáddii dieđu sotnabeaivvi ja giittii mu buot buriid jurdagiid ovddas, muitala Sara, gii lea doallan lagas oktavuođa Gåriin juohke čiekčama ovdal ja maŋŋel dán čavčča.
Dasa lassin sáhttet 650 aviissa miehtá máilmmi oastit artihkkaliid sis, muitala Warren Hoge.
Dasa lassin sáhtáše Sáččá skuvlla oahppit buktit rušppiid, maŋŋel go sátnejođiheaddjit álggos oahpahit sin movt sevdnjes áigge galgá suoládit daid ránnjášiljus fuobmákeahttá, čállá Nilsen ironalaččat Folkebladet aviisii.
Dasa lassin áiggun mun dáid guliid bassit vuodjabánnus maŋŋá go dát han lea ollu njálgát guolli go mearradorski, rábmosta Anáraš sápmelaš, gii sihkkarit lea hárjánan njágá borrat.
Dasa lassin čájehuvvui maŋŋá go Roy lei vihkkehan luosa ahte dat lea stuorámus luossa maid son áginis lea goddán.
Dasa lassin čállá maid árbedieđuid birra mat gusket muhtun osiide sámi eallimis; máhttu ja diehtu mii lea vurkkoduvvon ja litnásit dolvojuvvon buolvvas bulvii guhkit áiggiid čađa.
Dasa lea dat sivvan go lea orron miehtá Norgga.
Dasa lea sivva go Hålogalándda Lágamánnerievtti lágaduopmár lea sádden reivve ja dáhtun máná bearraša advokáhta Svein Duesund ja Kárášjoga gieldda advokáhta Hilda Stærk árvvoštallat lea go riekta máná fas guokte jagi maŋŋá sirdit ruovttubáikái, ja nu maŋidit ášši ain, gos dán dáhttu.
Dasa leat máŋga siva, muhto muhtun sivva jáhkkimis lea dat oaidnu, mii čuožžilii Oarje-Eurohpás nuppi máilmmisoađi maŋŋil, ahte eiseválddit eai berre registreret olbmuid etnalaš gullevašvuođa.
Dasa leat nuohtat beare olu bonjahallojuvvon áiggiid čađa.
Dasa miehtá maiddái kapteaidna HŸseyin Amacaog«lu, muhto lohká ahte ii lean olles givrodat sin iežaset joavkkus.
Dasa mun reageren garrasit, dadjá Skum, gii lohká gullan maŋŋil nuoraid speažžume gieđaid ja hupmame ahte dál gal ferte jienastit SG.
Dasa soaitá leat sivvan dat go mii sápmelaččat leat ieža badjelgehččojuvvon áiggiid čađa, ja dan dihte leat šaddan dakkár negatiiva oaidnu muhtun čearddaid vuostá, árvala Issán.
Dasa sáhttet leat ollu sivat, muhto čađa manni váttisvuohtan lea areálaid (boazodoalus) váilun, nationála earreráddjehusat (earit mielkebuvttadusas ja guolástusain), gáržžes márkan (duoji ja mátkeealáhusaid oktavuođas).
Dasalassin Sieiddás ledje sierra doalut maŋŋá ráidovazzima Deanu Saldis gos da Sara Skancke Utsi lea nahkehan sámegahpir sadjái bivvanláhkái gihccenáhkkegahpira ja vel dálvereddjo.
Dasalassin hálddaša fylkkamánni maid dietnasiid guolástankoartavuovdimis, maŋŋá go Luondduhálddašan direktoráhta lea dohkkehan bušeahta.
Dasalassin ledje miehtá gieldda miessemánu 17. beaivvi doalut numo Sieiddás, Buolbmágis, Vuolle-Deanus ja Bovccás.
Dasgo dáid joavkkuid lahtut eai leat dábálaččat sirddašan nu johtilit go eará olmmošjoavkkut, de jáhkket dutkit sin genamateriála bisson oalle rievddakeahttán buolvvaid čađa.
Dasto Liŋkonjávrái ja vel dollestit Gurteluobbala guvlui, gos dieđan ollu deatnulaččaid leat dálostaddan miehtá beassážiid.
Dasto Márte jotkkii, mii fertet jurddašit ahte mii álgit juovllaid maŋŋá vádjolit fas čuovgga guvlui ja dáppe lea ráfi eatnan alde ja olbmui lea buorre dáhttu.
Dasto buktá ráđđi ođđa loguid maŋŋel boradanbottu, čuovvolii presideanta.
Dasto cogget dan suona mielde gitta čađa váimmu.
Dasto dollen Ruoŧa čađa Norgii Budeajjui ja das Norgga davimussii, Davvenjárgii.
Dasto duddjogođii eanet ja doallagođii maid 1997:s kurssaid miehtá Suoma ja vuovdigođii daid.
Dasto dutkanbohtosat addege nana vuođu maŋŋá čađahuvvon doaimmaide.
Dasto geahčadit makkár miessi gullá geasa, ovdal fas bidjet girtnu čađa ja merkejit.
Dasto go Adjágas čuojahišgohte, vehá maŋŋá bearjadat eahkeda, de gal čoahkkanedje eanet olbmot lávddi lusa.
Dasto lei sus čielga siellomorašteaddji oaivil sártniin, ja máŋga sártni maŋŋil ledje persovnnalaš háleštallamat, mas váttisvuođat čovdojuvvo Ipmila sáni bokte.
Dasto lávllui Mari Boine, maŋŋil go Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther geigii sutnje dán jagi kulturbálkkašumi.
Dasto manai ealu luhtte fitnat maŋŋel go gearggai gárddi divodeamin.
Dasto maŋŋel soađi huksejuvvui ođđa girku ja ođđa girkogárdi ráhkaduvvui oarjjabeallái eanu Hirsaluohkái, gos dál lea rámbuvra maiddái.
Dasto maŋŋil kommentere sámediggepresideanta Egil Olli dan juridihkalaš árvvoštallama, mii lea boahtán das mo Sámediggeráđđi lea hálddašan Sámedikki 2009 reviderejuvvon bušeahta poastta 507  – ášši 24/09.
Dasto maŋŋil lei ulbmil jagi 2008 rájes radiostašuvdna galggai ieš doaibmat ekonomalaččat.
Dasto maŋŋá Sosiála- ja dearvvašvuođa ministeriijas rátkojit loahpalaš medáljja oažžut.
Dasto maŋŋá gulaime beatnagiid ciellamin ja árvideimme doppe lea ealga.
Dasto maŋŋá jearrá gielda eanaeaiggádis (FeFo) lobi máđii bidjat, man FeFo dohkkeha 2009 skápma.
Dasto maŋŋá joavku jotkkii mátkki miettá Bearalvági 2 miilla, Guolleveadjái, mii leai viiddis gohpi Deanuvuona gaskkamuttus ja várddus nuppi beallái vuona, Čorgašnjárgii, ja erenoamáš Johkan-njárgageahčái.
Dasto maŋŋá lea fas boahtán skearru Unik 94:s.
Dasto miehtá boazodoallohoavda ahte leat lobihis áiddit ja galggaše gaikojuvvot.
Dasto mii dovdat stuorra geatnegasvuođa eamiálbmogiidda miehtá máilmmi.
Dasto mii improviseret rytmálaš loop:ain ja dahkat sámpel jientnadagaid jazz-musihkavugiin, muitalii Iversen maŋŋá konseartta.
Dasto ohppet gohttensaji cegget, bivdinteknihka, báhčit, njuovvat ja mo biergguin láhttet maŋŋil njuovvama.
Dasto okta logahat (joatkkaskuvla) maid mii ovddidit miehtá Sámi logahahkan.
Dasto son fertii čuohppat rastá daid duorgguid, ja balai dieđusge beasahit luosa, nu muitala luossavihkkejeaddji Jouni Helander telefovnna bokte Ávvirii.
Dasto sáhttá Sámediggi gieđahallat čađa jurddašuvvon evttohusaid.
Dasto vásse 20 jagi ovdal dakkár instituhtta ceggejuvvui, ja vel 20 jagi ovdalgo ásahuvvui diehtainstitušuvdnan, Dan 45 jagi áigodagas Johkamohki konferánssa maŋŋil leat dalle modernisma hámit rievdan, dassago dál daddjo ahte aitto dát lea modearna áigi, iige goassege ovdal.
Dasto ádjánii fearga sullii diimmu rastá nuori ovdal besse bohccuid vuojaldahttit dan loahppa gaskka.
Dasto álge burgit orohaga čađa, ja válde earet eará mu dihtora.
Dasto šaddá veaháš gilvonjuikunshowa, ja dan maŋŋel joatká mánáidriiden.
Dasto čuoččuhii nihttán: "mun bážán du beatnaga" ja dollii bissu beatnaga guvlui golmma mehtera duohken, ja das maŋŋel ges "šattan du maid báhčit.
Dasto čájehuvvo Romssas miehtá dán vahkku ovdal go váldet bottu beassážiid dihte.
Dastá maŋŋel boahtá fas nubbe olmmái oađđenlatnjii.
Dastá maŋŋel oinnii gonagasa eamit ahte su 12 bártni girdiledje - dieđe gosa.
Dastá maŋŋel čiekčama almmuhuvvá tihppema vuoiti GLR:as.
Das  ilmmai ođđa deklarašuvdna maid boazodoallonuorat leat váldán mielde rastá ábi.
Dat 11 joavkku mat lea dássážii dieđihan iežaset boahtit, bohtet miehtá máilmmi Sápmái ja eará unnitlogu álbmogat leat maid dieđihan beroštumi.
Dat addá olusiidda ovdamuni  ávvudit beaivvi miehtá beaivvi, go ii leat dábálaš bargobeaivvi.
Dat alit árvomeroštallangárvvut leat ovttaláganat miehtá Norgga, ja galget fuomášahttit earáid ahte leat árvomeroštallanbargu jođus vuoigatvuođalačča ovddas.
Dat attašii sápmelaččaide miehtá Sámi buoret mediafálaldagaid.
Dat baicce leat geavahuvvon áiggiid čađa ja buktán iešguđetlágan ávkki guovllu ássiide.
Dat baldá dakkár olbmuid geat áiggiid čađa leat vásihan badjelduolbmumiid.
Dat barggai rájáid rastá, earenoamážit Sirpmá ektui ja barggai ovddidit Sámi giellalága.
Dat beaivválaš rutinaeallin lea dasto mii ii álkit lihkastáhtto báruin, muhto bárut golget olggos gávpogis ja lávdet miehtá máilmmi, dego livččii beaivválaš eallin.
Dat bistá goitge miehtá ovtta jagi, ja vel eambbo.
Dat bivdit besse diibmá vuodjit miehtá čakčamánu.
Dat boahtá maŋŋel, dadjá sátnejođiheaddji.
Dat bođii Norgga váriin 1000 jagi dás ovdal ja lea sillejuvvon lunddolaččat vuođđobávttiid ja jihkiid čađa ja lea áibbas čielggas ja leat olu minerálat!
Dat bođii ovdan easkka vahku maŋŋel go válljejuvvui fas jođiheaddjin Áššui.
Dat buorida dili eanemus lossa johtolagas ja sihkkarastá buriid vuodjindiliid hohpolaš iđitjohtolagas.
Dat dagaha ahte luossaveajet, masa njoammu dihkki go lea jođus merrii, lea ain dat seamma dihkki go máhccá johkii jagi maŋŋá.
Dat dagahii ahte nieida manai galmmas (koma), ja guokte vahkku maŋŋil son jámi.
Dat dahkko dainna lágiin ahte geahččobohccot galget álggos vuvdot, ja das maŋŋel fas bohccot mat leat bajábealde mearriduvvon boazologu.
Dat dahkko maŋŋil go bajimus boazologuid mearrádusaid eai leat čuvvon buot orohagat.
Dat dahkko oainnat ovdal go dat vuosttaš ođđaássit bohte guvlui 1791, mii lei 40 jagi maŋŋel rádjegeassima.
Dat dahkkui maŋŋil go riikačoahkkin Harstadas gohčui stivrra heaittihit su virggi.
Dat dahkká ahte ollusat eai hálit šat borrat juovlastálu vuojána, mii lea njulgetahkan vahágiin boazodollui miehtá máilmmi.
Dat dahká ahte beasat ráfis návddašit meahcásteami, ii ge dárbbaš balu čađa bivdit lottiid, go de it vuoiŋŋas ja oaččo dan rievttes meahcástankvalitehta, dadjá Jon Gaino.
Dat dan sivas go dárogiella lea nu ollu miehtá servvodagas.
Dat dieđus bovttii garra moaitagiid miehtá riika geain leat beroštumit fievrruiguin vánddardit mehciide.
Dat dieđus geasuhit valjis turisttaid Islándii, mii gal lea dieđus buorre riikka ekonomiijai dáid áiggiid maŋŋá finánsaroasu.
Dat dieđus lea ožžon fuomášumi miehtá riikka.
Dat dáhpáhuvai maŋŋel go Máze spábbačiekčanjoavku beasai 4. divisjuvdnii ovdalii Náivuona IL, gos Sørnes čiekčá.
Dat dáhpáhuvvá miehtá máilmmi ja sámit eai leat áidna álbmot mii dan vásiha.
Dat gal lea dehálaš, muhto maŋŋel ceggii okta ránnjá iežas viessovovdnatealttá okto.
Dat gal lea iešalddis hui váidalahtti, muhto dat mielddisbuktá ahte dat bohccot leat dieđusge guođohuvvon dolddiid alde, dakkár báikkiin gos leat juo guođohuvvon johtolagas, ja mannet hui olu ealut čađa diekko, ja doppe unnu biebmu.
Dat gal lei suohtas, go doppe fertiimet álás julggiid gállit rastá joga.
Dat gal seailu guhká dábálaš skáhpas, lohká Oulus boahtán Heljä Rahikkala Kempelä ja deavdá ovtta nuppi bohttala maŋŋá čáhcevihaheami.
Dat galgá dahkkojuvvot kurssaid ja gelbbolašvuođaloktema čađa, prošeavttaid, semináraid ja eará doaluid bokte.
Dat galgá dahkkot manemusat jahkebeale maŋŋel prošeavtta čađaheami.
Dat galgá dahkkot maŋemusat jahkebeale maŋŋel prošeavtta čađaheami.
Dat galgá dohkkehuvvot maŋŋel go sihke Ruoŧa riikabeaivi ja Norgga Stuoradiggi leat dohkkehan dan.
Dat galgá ráđiid jearrat romaniorganisašuvnnain ja romaniservodagain miehtá Eurohpá ja jurddašit dan birra movt olleseurohpálaš forum sáhttá doaibmat.
Dat geasuhii olbmuid go geahččit ledje áibbas dievva guovtte bealde gáhta miehtá bána vaikko lei šláhtti ja galmmas.
Dat gii lea maŋŋil skábmamánu 1. beaivvi 1995 fárren, oažžu kontonummara dan suohkana suohkanrehketdoallis gosa lea fárren.
Dat girku dollo boares girkosajis nuorttabealde eanu, ja girkomannit dolvojit rastá eanu fatnasiin.
Dat glásaid mat leat čađa cuovkanan váldet eret ja bidjet pláhtaid dassážii go ođđa glásaid bidjet.
Dat go mis lea sámediggi maiddái Ruoŧa ja Suoma bealde addá stuorra vejolašvuođaid rájáid rastá ovttasbargui.
Dat govda luottat maid sii galget leat huksen vuovddi čađa lei Amazonas-indiánaid vástideaddji maya-indiánaid pyramiidaide, mii lei vuohki čájehit stuorisvuođa.
Dat guokte artistta geat de besset viidáseappot maŋŋel dán gilvvu, galget gilvalit Norgga finálas Oslos mii lea guovvamánu 6. beaivvi.
Dat guokte joga golggiidit ge Guovdageainnu suohkanis ja eanaš oassi golget čađa Kárášjoga gieldda.
Dat guolit soitet fas máhccat min vuonaide ja jogaide dáid beivviid, jahkebeale maŋŋá, čilge Sturla Brørs.
Dat guđet birgejedje buoremusat maŋŋil gal sáhttet muitalit dan birra.
Dat gávdno miehtá dán guovllu davábeal 60 davvegráda.
Dat gávdno máŋggalágan gillii, nu ahte miehtá máilmmi leat miellahtut.
Dat han bastet čađa biilla, lohká fuolastuvvan ja suhttan várresátnejođiheaddji.
Dat han ii mana čađa.
Dat hehtte ahte vissui ii boađe badjelmeare el-rávdnji, dadjá son, iige loga álo álkin diehtit boahtá go beare ollu el-rávnnji telefovnna vai el-rávnnji linjja čađa.
Dat ii dattege mearkkaš ahte láikkohallá, ja dan ii sáhte ge dahkat go sus leat oastit miehtá Norgga, eanas lulde.
Dat ii guoskka dušše Beaivváš Sámi Teáhterii, muhto teáhteriidda miehtá Davviriikkaid, muitala Sámi Teáhterjoavkku ovdaolmmoš, Iŋgor-Ántte Ailu/Áilu Gaup.
Dat ii leat buorre jus šaddá dainna lágiin ahte ealáhus easka šaddá álgit vuosttaldit áššiid maŋŋel go mearrádusat leat dahkkon, lohká NBR jođiheaddji Nils Henrik Sara.
Dat ii livčče nu stuora váttisvuohta, go ii leat lobiheapmi johtit dálveorohahkii maŋŋil golggotmánu 15. beaivvi.
Dat ilbmet maŋŋel juovllaid, lohpidii Lene Antonsen symposiai.
Dat jerrojuvvo juohke sámi festivála lágideami maŋŋel ja lea dál fas seamma áigeguovdilis gažaldat maŋŋel dán jagáš Riddu Riđđu.
Dat jáhkkimis boahtá ávkin sihke finnmárkulaččaide, muhto maiddái vuordimis eará sápmelaččaide geat ásset olggobeale Finnmárkku miehtá Norgga.
Dat lassánišgohte johtilit 15-20 jagi gilvima maŋŋá.
Dat lea bajit dásis go ILO ja go doppe cuiggodit de dat báidná miehtá, lohká Sámedikki ráđđeaddi ja jurista Laila Susanne Vars.
Dat lea dál leavvan miehtá dálveorohagaid.
Dat lea dán organisašuvnnas dušši ballu ja ákkasteapmi čuovgá čađa ovdagáttuiguin.
Dat lea ge oahpis ahte maŋŋil dán lávlun- ja juoigangilvvu lea álot sáhka dan birra gii livččii galgan vuoitit, ja gii ii livčče galgan, ja lei go rievttes vuoiti, ja gii livčče leamaš dat rievttes vuoiti.
Dat lea geavahit návccaid čohkket ja dokumenteret árbevirolaš máhtu ja seammás doalvut dán máhtu dálá buolvvaide giela geavaheami čađa.
Dat lea guhtta beaivvi maŋŋil gulaskuddančoahkkima.
Dat lea gáruhuvvon jugus maŋŋá vuojadeami, deattuha Klemet Turi.
Dat lea juoga maid Sámedikki oahpahusossodaga vuosttaškonsuleanta Berit Anne Sara Triumf lea beassan oaidnit ja gullat oahpaheddjiin maŋŋel go leat čájehallan sámi oahpponeavvuid Álttás, Ráissas, Gáivuonas, Kárášjogas ja Porsáŋggus mannan vahkus.
Dat lea juste dakkár buori birrasis gos mokta duođai loktana, ja go nuorra valáštalliin lea buorre mokta, de gal sáhttet vaikko bávtti čađa viehkat.
Dat lea leamaš hui ávkkálaš munnje, lean maŋŋil ollu čuoldán ja gođđán ja vuovdán.
Dat lea leamaš jođus miehtá ija.
Dat lea leamaš vejolaš maŋŋá go eiseválddit leat vuoittahallan rievttis eamiálbmogiid vuostá geat lea čuoččuhan iežaset rivttiid bivdit meara.
Dat lea maid okta oassi rievdadeamis, ja sihkarastá dasa lassin mánáid dárbbu geain sámegiella lea 1. ja dehe 2. giellan.
Dat lea maid áigemearri jus maŋŋel galggat sáddet, namalassii maŋemus vejolašvuohta sáddet sisa skuvla- ja oahppoduođaštusaid.
Dat lea nu mo Sámedikki hálddahus lohká, ahte listu mii álggu rájes lea dohkkehuvvon, ii hilgojuvvo maŋŋá, deattuha Jan Erik Henriksen ja lasiha ahte son ii leat aktiivvalaš politihkar.
Dat lea oainnat stuorámus sámi organisašuvdna mas leat registrerejuvvon 29 báikkalaš searvvi miehtá Norgga.
Dat lea riikkadási doaibma mii galgá oláhit buot vuođđoskuvlla ohppiid miehtá riikka.
Dat lea sin vuosttaš konsearta maŋŋel go vuite MGP Jr Oslos, ovddit bearjadaga.
Dat lea stuora konferánsa, dohko bohtet miehtá máilmmi eamiálbmogiid  oasseváldit.
Dat lea su maŋŋá hirbmadit eardudan, go lei nu jurddaškeahttá nuorran.
Dat lea áddehahtti ahte boazu mii lea doddjon julggiin buohcan miehtá geasi lea gillán ollu.
Dat lea áigi goas mii galgat rohkadallat buressivdnádusa buot álbmogiidda, ahte Ipmil divttášii muođuidis čuovgat buohkaid badjelii, ja ahte son livččii midjiide árbmugas, vai su geaidnu šattašii dovddusin miehtá máilmmi.
Dat lea áitán min boazodollui, go dás galgá muittit ahte min dálveorohagat leat Suoma rájá vuostá man bealde šaddat garrasit cakkadit vai eai mana rastá riikarájáid.
Dat lea ámmát máid listu oaččui go doarjjui Bargiidbellodaga fápmui maŋŋil válgga.
Dat lea čielggas ahte dalle lei mis bággu vuoitit čiekčama, logai Gamst VG TV:i maŋŋel čiekčama.
Dat lea čielggas maŋŋel go Guovdasgeainnu suohkan duorasdaga mearridii ahte ii searvva ovdanáhttinfitnodahkii.
Dat lea čielggas maŋŋel go lágamánneriekti celkkii ikte ovttajienalaččat ahte diggerievtti duopmu bisuhuvvo.
Dat lea čielggas maŋŋel go riikkajoavkku hárjeheaddji Egil Olsen almmuhii Norgga joavkku ikte ovdagaskabeaivvi.
Dat leage oaidnimis Várjjat Sámi Museas miehtá čavčča velá.
Dat leamašan NSR vuođđojurdda 40 jagi čađa, ja oaivvildan dat lea maid dálá sámepolitihkas duohtavuohta.
Dat leamašan NSR vuođđojurdda 40 jagi čađa, ja oaivvildan dat lea maid otná sámepolitihkas duohtavuohta – mii leat eanet ovttaoaivilis go guovtteoaivilis.
Dat leat beaivelottit ja gávdnojit miehtá máilmmi.
Dat leat diŋggat mat huksejit ipmárdusa gulahallama čađa.
Dat leat erenoamážat dan dihte go goržžit golget lavageđggiid čađa.
Dat leat kulturmeahcit, mat máŋgga buolvva čađa leat leamaš báikkálaš olbmuid biebmovurkkohahkan ja resursaguovlun.
Dat leat leavvan miehtá vulosguvlui, vel diehko nai!
Dat leat logut mat čájehit dušše ovtta diŋgga, ahte návdeháldda-šeaddjit leat jáhkkigoahtán eambbo dasa máid boazoeaiggádat leat čuoččuhan áiggiid čađa.
Dat leat logut mat čájehit dušše ovtta diŋgga, ahte návdehálddašeaddjit leat jáhkkigoahtán eambbo dasa máid boazoeaiggádat leat čuoččuhan áiggiid čađa.
Dat leat šaddan mihtilmassan das go mii bargat rastá fágasurggiid.
Dat lei ahte buoridit giláža biliduvvon nama maŋŋá go fuorragávppašeapmi lei dagahan Skiippagura olles Norgga fuorrabáikin.
Dat lei bearašeallima álgu ja bearaš stuorui heajaid maŋŋá guvttiin nieiddain, Kristiinnain ja Márjjáin.
Dat lei dalle áidna internáhtta min suohkanis mii lei huksejuvvon fas soađi maŋŋil.
Dat lei dan dihte go by:Larm beaivválaš jođiheaddji lei su bovden boahtit čuojahit maŋŋel go oinnii su Sámi Grand Prixas.
Dat lei hui somá, muitala Máret Charlotte Logje maŋŋil čiekčamiid.
Dat lei maŋŋel go báikkálaš govvejeaddjit čájehedje govaideaset 2008 giđa ahte beroštupmi ráhkadit amatevradáiddačájáhusa ealáskii.
Dat lei maŋŋil Álttá/Guovdageainnu-eanu dulvadeami ahte Norgga ráđđehus nammadii Sámi vuoigatvuođa lávdegotti, mas dalle lei Carsten Smith jođiheaddji.
Dat lei miellagiddevaš bargu ja somá lei maŋŋá fuobmát, ahte man mávssolaš dát čielggadus lea áššiid gieđahaladettiin, Johánas lohká boares ruoktobáikkistis Áibmejogas.
Dat lei nástenieida gii leai fitnan Anárjávregáttis maŋŋá guovssahastima, ja gii dál oinnii ahte olbmás ii lean šat vašši elliid vuostá.
Dat lei vuosttaš geardde go vuolggahe mánáid bátnedoaktára lusa ja mu dieđuid mielde de ii leat maŋŋel dat šat dáhpáhuvvan.
Dat lei vuosttaš preassakonferánsa maŋŋá go soahtagođii Iráhka vuostá, ja goalmmát njuolggasáddejuvvon preassakonferánsa buoremus sáddenáiggis maid son lea doallan maŋŋá go šattai presideantan.
Dat livččii hui movttiidahtti sámi nuoraide riikkarájáid rastá, lohká Thomas Ole Andersen.
Dat luossajogas galgetčađa min guohtoneatnamiid.
Dat luossajogat golget min guohtoneatnamiid čađa.
Dat maid dál barggat boahtá dutnje ávkin maŋŋil.
Dat maid sihkkarastá buoret fálaldaga sámegielat pasieanttaide, oaivvilda Ørnebakk.
Dat manná čađa dan máddelamos oasi dan girkogárderođus.
Dat maŋemuš doalloovttadat mii Guovdageainnus bođii heaittihanortnega vuollái, dáhpáhuvai čakčamánu 1992 loahpageahčen, mánu maŋŋel go Roncen-Nigá heittii bohccuiguin.
Dat maŋit beaivvit ledje min mielas dego niegu čađa.
Dat mearkkaša ahte Guovdageainnu boazodoallit eai oaččo 13 ruvnno doarjaga juohke kilo bierggu ovddas máid njuvvet maŋŋel juovllaid.
Dat mearkkaša ahte beasat oaidnit artisttaid, dáiddáriid ja earáid konsearttain ja čájáhusain miehtá vahkku.
Dat mearkkaša ahte don it dárbbaš beaivit dahje eahkedis vuordit vuoru beassat čađa.
Dat mearkkaša ahte dákkár áidi galgá váldot eret maŋŋá go ii leat šat dárbu dan jagi.
Dat mearkkaša ahte easka maŋŋel go 4 bivdis lea dohkkehuvvon báhčingeahččaleapmi (dat galgá ohcamušas čuožžut), de beassá bivdojoavku váldit bivdui fárrui nu ollu bivdiid go fal hálidit.
Dat mearkkaša ahte mii dárbbašit buriid geainnuid gálvvuid fievrrideapmái, buriid girdioktavuođaid sihke fylkka siskkobealde ja olggobealde, ii ge unnimusat dihtorgulahallama mii sihkkarastá ahte dieđut johtet johtilit dihtorneahta bokte.
Dat mearkkaša dan ahte luottain ii čorgejuvvo muohta eret maŋŋel dii. 23.00 eahkedis, ja šaddet easkka iđes dii. 07.00 čorgejuvvot.
Dat mielddisbuktá ahte ráŋŋá orohagat šaddet garvit áiddi, ja johtit Cohkolaga dálveorohaga čađa.
Dat mielddisbuktá ahte Čorgašgeainnu divodeapmi jotkojuvvo, plánas lea maid ráhkadit Čorgašgeainnu nu ahte lea miehtá jagi rabas.
Dat mielddisbuktá dan ahte manná olles dálvi rátkimiidda maŋŋel čavčča ja čakčadálvvi masttademiid.
Dat mii das čađa čuovgá lea eanangeavaheapmi ja eananhálddašeapmi iešguđet riikkaid rájiid badjel.
Dat mii dál goit ge lea movttiidahttán álbmotviesu stivrra, lea dat stuora beroštupmi maid dát ášši lea boktán maŋŋel go ráhkadedje sierra siiddu Facebook nammasaš interneahttasiidui.
Dat mii dál lea dáhpáhuvvan Gáivuonas maiddái čuohcá miehtá Sápmái.
Dat mii dán áššis lea vel imaš, lea go Gaup guokte vahkku maŋŋá oažžu politiijain reivve ja sáhku go lea telefuvnnas hállan.
Dat mii dás lea earenoamáš lea ahte guovdageaidnulaš Rakel Gaup ja máŋga eará nuora leat ohcan stipeanddaid borgemánu diibmá, mas lea eaktu ahte galget bargat suohkanis maŋŋel go gerget buohccidivššárskuvllain, muhto sii eai leat ožžon vástádusaid ohcamiidda.
Dat mii fiberis lea stuorámus ovdamunni, lea ahte fibera bokte lea vejolaš fievrridit nu ollu eanet diehtohivvodaga go ovddeš vuogi mielde dábálaš veaikekábela čađa.
Dat mii lea earenoamáš bargu muhtun suolohasaide sihke giđđat ja čakčat, lea go bohccuid vuojahit rastá govda nuriid.
Dat mii lea earenoamáš muhtun suolohasaide sihke giđđat ja čakčat, lea go ealu vuojahit rastá govda nuriid.
Dat mii lea jurddašanveara lea go juste dán luotta mielde vudjet beaivválaččat stuorra guorbmebiillat mat bohtet máddin Suoma čađa Guovdageainnu bokte.
Dat mii lea maŋŋel soađi lea fas čállon fáttáid mielde.
Dat mii lea maŋŋá dáhpáhuvvan go dát trolárat ožžo bivdinlobi, lea ahte dát fatnasat eai leat buktán eai ovttage guoli Gáŋgaviikka guolleindustrijái.
Dat mii leat čađa áiggi gullon lea ahte Sámi joatkkaskuvllain lea erenoamaš ovddasvástádus heivehit oahppofálaldaga sámi servodaga ektui.
Dat mii lei maid erenoamáš dán áššis lei go bođii ovdan ahte muhtun bohccot leat merkejuvvon ođđasit maŋŋil go leat goddon, muitala Krantz.
Dat mii maŋŋá lea čájehuvvon, lea ahte boranávddit duođaid spedjet sihke sávzzaid ja bohccuid.
Dat mii mu mielas maid orru ártet lea, ahte buollinhoavda miehtá dákkár váilevuođaide, dadjá overingenør Jon Olavsen DBE bokte.
Dat mii vuorjá maŋŋel dákkár áššii, lea ahte ii leat dušše sivalaš gii ráŋggáštuvvo, muhto maiddái olles servodat.
Dat mii váikkuhii Stuoradikki positivvalaš guottuid lei várra sávaldat beassat fárus "savvodahttit háviid" Álttá-riidduid maŋŋel 1979-80 áigge.
Dat oainnat beaggigoahtá ja gullogoahtá miehtá máilmmi dál.
Dat oallut mánát geat riegádedje maŋŋil 2. máilmmisoađi leat dál agis mas bargonávccahisvuođaruhta lea eambbo dábálaš.
Dat oaččui miehtá giđa nu ollu negatiivva čálussajiid Suoma áviissain, ahte máŋgasat eddo ja manne eará guvlui bivdui, ee. Durdnosetnui.
Dat orui seamma sajis masá miehtá áigge, muitala nuorra sihke njuikejeaddji ja luossabivdi Ávvirii.
Dat ovddasvástádus lea ain stuorát maŋŋá go Norga lea ložžen gáibádusaid olgoriikka doaktáriid beassat bargat Sámis.
Dat ođđa láhka bođii maŋŋel go nu olu bissut ledje jávkan ja suoláduvvon.
Dat pea-niehtit sáhttet leat miehtá Norgga vuovdemasas.
Dat ressursakapitála mii áiggiid čađa lea ceggejuvvon ja mas Deatnu lea vuođđun, dan šaddá váttisin cegget fas eará sajes.
Dat resurssat mat sis leat otná beaivvi, eai boađe addit ráđi dán nuppastuhttindillái man čađa boazodoallu galgá dál.
Dat sihkkarastá maid ollislaš hálddašeami go lea sáhka dehálaš servodatberoštumiin, ja dat dagaha beaktilis doaibmama ja gealbobirrasa.
Dat sihkkarastá maiddái beargoveaga olles jagi.
Dat sihkkarastá ruđa viidásit bargui, deattuha Dahl.
Dat stuora riikaviidosaš searvi juohká maiddái nuvttá stákkuid mánáide miehtá Norggas, muhto ii fal finnmárkulaččaide.
Dat sáhka lei viidon miehtá Eurohpa ja studeren olbmot dadje áibbas duođas sámiid noidošeami sáhttit olahit guhkás, ja ahte sihke čuorpmas ja leasmi bođii bahas biekkaid mielde davvin, muitala Rune Blix Hagen.
Dat sáhttet leat dieđut maid olmmoš ieš lea bidjan nehttii ja maid olmmoš maŋŋá háliida eret válddihit, dahje dat sáhttet leat dieđut maid earát leat bidjan nehttii.
Dat sáhttá baicce leat veahkkin morašteaddji olbmuide vai sii cevzet morrašis ja besset dan čađa.
Dat sáhttá maid dagahan ahte šattai na fasttes lihkohisvuohta, muhto dan lea váttis árvvoštallat maŋŋel, čilge Johan Ivvár Gaup.
Dat sáhttá maiddái dušše speadjat dahje biinnidit sávzzaid, nugo gáskkestit olloliid rastá, gaccut čalmmiid eret ja guođđit dasa.
Dat sáhttá nagodit gáskit hirssaid čađa.
Dat sáhttá olusiid árrán rihkkut lágaid vai besset ávkkástallat luondduriggodagaid iežaset riekteáddejumi mielde mat leat guhkes áiggiid čađa sajáiduvvon buolvvas bulvii.
Dat tableahttat doibmet dainna lágiin ahte hehtte čoliid váldit buoiddi varrii, nu ahte buoidi manná čađa čoliid, čilge Koubska.
Dat unnimus gáibádus ferte leat ahte orohagat mat lea johttán guoros eatnamiidda ja moaddelogi jagi geavahan daid galget doalahit vuoigatvuođaid máid leat buriin doaivagiin háhkan áiggiid čađa.
Dat vudjet maŋŋá, maŋŋálagaid ja beatnagat cillet.
Dat vuhttui maiddái bures kommentárain máid Nils Henrik Sara lea dadjan mediaide maŋŋil go dál fas šattai jođiheaddjin.
Dat vuosttaš oassi lea mánáid fárren ja orrun internáhtas, ja mii oahpasnuvvat bihtá váldorollain Gáisáin gii áibbas álggus deaivvada Riebaniin, ja das maŋŋil deaivvada bihtá nuppi váldorollain Rásttiin (giellabargái: nom.
Dat vuosttaš čuogga lohká ahte njiŋŋelasat galget unniduvvot, vaikko 40 proseanttain, jus boazodoalli galgá oažžut doarjagiid boazodoalušiehtadusa čađa.
Dat váhnen geas lea váldoovddasvástádus mánáin maŋŋel earráneami, ii galgga beassat fárret jus su ovddeš guoibmi ii suova.
Dat váttisvuohta lea miehtá Skandinavia boazodoaloguovlluin, lohká Turi.
Dat ášši lea buorre ovdamearka das ahte movt Norga ja Ruoŧŧa, iežas ovdalaš kolonisttalaš politihkain, leat dahkan sápmelaččaide váttisin eallit ja doaimmahit iežaset kultuvrra ja ealáhusaid rájiid rastá.
Dat ášši orro šaddamin nu stuorisin ahte das ferte leat obba sámi servodat rastá riikarájiid gozuid alde ja vuojehit veahkkálaga ášši sihke riikalaččat ja riikagaskasaččat vai sámi boazoodallu bissu ain Njellimas.
Dat šaddet stuora girkobasit mat nannejit sámi girkoeallima rastá riikarájiid.
Dat šaddá dat vuosttaš almmolaš nissonriikkačiekčan ođđa organiseremis maŋŋel go Sámi Spábbačiekčan Lihttu (SSL) searvvai NF- ¶
Dat šaddá dat vuosttaš almmolaš nissonriikkačiekčan ođđa organiseremis maŋŋel go Sámi Spábbačiekčan Lihttu (SSL) searvvai NF-Boardii.
Dat šaddá kommišuvnna bargu maŋŋil go Finnmárkoláhka lea mearriduvvon, lohká Egil Olli.
Dat šaddá mu oaivil mielde álkibut oažžut rievttiid čađa ja vuoigatvuođaáššiin duopmostuolluin go politihkalaččat, oaivvilda Bertil Bengtsson.
Dat šaldi manná váldogeaidnofierpmádaga čađa, lohká Frank Ingilæ.
Dat čielggai gaskavahku eahkeda maŋŋil go oahppováillagat ja Sámediggi dolle rabas čoahkkima, maid jođiheigga akšuvnna jođiheaddji Anders Nordsletta ja Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø.
Dat čielggai ikte, logi beaivvi maŋŋil Sámedikki válgabeaivvi.
Dat čielggai maŋŋel ođđa čoahkkima válgabires miessemánu 30. beaivvi.
Dat čoahkkin galggai ikte mánnodaga dollot, maŋŋel go Ávvir manai deaddeleapmái, nu ahte eat dieđe bohtosa dan čoahkkimis.
Dat čuoigan lágiduvvo maŋŋil.
Dat čuovga čađa ahte Johan Ivvár diskejuvvui dan dihte go lea guovdageaidnulaš, ja Magne Biti gehčče duopmárat suorpmaid čađa go lea kárášjohkalaš, beaškkala Nils M. Gaup.
Dat čájeha ahte sátni "same" dárogielas lea áibbas eará mearkkašupmi, ja ahte dárogiella lea luoikkahan sáni "same" sámegielas maŋŋil 1873.
Dat šávai goike geđggiid čađa, njoarai Gevvui.
Dattege ferte namuhuvvot ahte lei buorre eallin lávddi ovddabealde miehtá bearajdaga.
Dattege ii almmuhuvvon dat ovdal 1976:s, njeallje jagi maŋŋel.
Dattege ii sáhte dan mearkkašumi doarvái veardidit go áiggiid čađa lea visti adnon sihke girkun, girkofeaskkirin, ulláhin, áitin ja návehin.
Dattege lea sutno mielas váidalahtti go Sámeálbmot bellodaga olbmot eai vuolgán šat listui, maŋŋel go Jávo oaččui nuppi saji.
Dattetge dál 76 jagi ásaheami maŋŋá lea čuoiganluopmu divdna dálveluopmu.
Dattetge dán vásáhusa maŋŋá go Chelsi lea oaidnán mo eará nuorat áigot joatkit bearraša doaimma, váddásat dilis, de ii jáhke iežas gal áigut.
Dattetge fuomášii joavkku «booking» bargi ahte lea vejolaš maŋŋá Ánddanjárgga konseartta.
Dattetge háliida ovddeš miellačájeheaddji deattuhit 30 jagi maŋŋá Álttá stuimmiid  ahte filbma lea mávssolaš erenoamážit nuorat bulvii.
Dattetge ii jáhke  Ol Johan vejolažžan ahte joatká neavttárin maŋŋel.
Dattetge ii leat sihkar ahte Oslo Gávpotstivra miehtá dasa.
Dattetge ii oainne  Skanke dili áibbas veadjemeahttumiin Son oaidná vejolašvuođaid maŋŋá go lea čoahkkinastán sihke gieldda ja suodjalus departemeanttain mannan gaskaváhku.
Dattetge lea seamma miehtá máilmmi, nu guhká go leat luondduriggodagat muhtin guovllus, de eai beroš eiseválddit sis geat orrot doppe.
Dattetge lea son hirpmástuvvan go eanaš váhnemat leat čeahpit čuvodit mánáideaset maiddái gilvvohallamiin mat lágiduvvojit miehtá Norgga muhto maid Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas Murmánskkas.
Dattetge leat olbmot beaivvi miehtá juo fitnan ja oastán bivnnuhis sámi mállasa.
Dattetge sáhtán dadjat ahte boađan «skealbmošitš miehtá Sámi, boagusta neavttár.
Dattetge vuige Henriksen ahte Statskoga 17 bargis Čáhcesullos ii leat buot buoremus mokta dál ođđajagis, maŋŋá go lea čielggas ahte Egil Olli šaddá FO vuosttas stivrajođiheaddjin.
Dattetge váivahuvvá go ii beasa searvat, vaikko man buorre ágga lea geahččin vuolget gilvvuide:– Lean áiggiid čađa searvan buotlágan čuoigamiidda miehtá Finnmárkku, muhto lea álo leamaš nu ahte jus dušše ovtta čuoigamii searvvan dálvvis, dát ferte leat Karasjok-rennet, mojohallá son.
Dattetge ášši lihkká bođii deavasčoahkkimii maŋŋá go Janoš Trosten (NSR), Jon Erland Balto (GB) ja Olav Eliassen (GB) árvaledje dán ođđa áššiin.
Davvi Girji Kárájogas anii miehtá beaivvi rabasin Sáme álbmotbeaivvi ávvudeamis.
Davvi Jienat CD:s beasat gullat 27 juoigi miehtá Sámi, lullisámi rájes Guoládat- njárgii.
Davvi Norggas leat sihke sámi olbmot ja dáččat eallán bálddalaga áiggiid čađa, náitaladdan ruossut rássut, eai leat čielga dieđut gostege mo lea mihkkege ja mii lea vuođđun.
Davvi Nuoras leat báikkálaš servvit miehtá Sámi ja lea maid ovttasbargu Sáminuorra-organisašuvnnain Ruoŧabealde.
Davvi norgalaččat leat riika ektui diŋgon buot eanemus gálvvuid boasta čađa.
Davvi-Amerihká animašuvnna filmmat čájehuvvojit maŋŋá gaskabeaivve.
Davvi-Ruoŧas leat máŋga boandda heaitán, maŋŋil go Ruoŧŧa searvvai EU:ii.
Davvi-Sámi meahcástanlobiid mearri mearriduvvo dan maŋŋá go čanusjoavkkut leat addán iežaset kommeanttaid dán vahkku áigge.
Davvi-Trøndelaga politimeašttir gieldá olbmuid vánddardeamis Roktdalen guovllus Snåases, maŋŋil go muhtin guovža lápmuduvvui duorastat ija.
Davviriikkaid sámekonvenšuvnna evttohusa ulbmilin lea geahpidit sámiid ovttasbarggu riikkarájiid rastá.
Davviriikkalaš dásis oasálasttii SFSa ovdaolmmoš njukčamánu loahpageahčen Davviriikkaid ministarráđi konferánssas Oslos, mas lei sáhka mo davviriikkalaš ovttasbargu girjjálašvuođasuorggis šaddá ovddosguvlui, maŋŋá go Nordbok-ortnet loahpahuvvui jahkemolsumis 2006/07.
Davviriikkalaš ovdánanproseassa, mii nuppi máilmmisoađi maŋŋá lea leamaš jođus sámi áššiin, orru čielgasit čájeheamen ahte hehttehusaid maid min eatnama ja álbmoga juohkán isitriikkat leat midjiide buktán mielddis, sáhttá vuoitit, ja dál áššit orrotge ovdáneamin rivttes guvlui.
Davvi­guovllut leat áiggiid čađa goariduvvon.
Dađi bahábut geardduhii son soaibmama maiddái dan maŋŋá, čilge Josef Vedhugnes.
Dađi bahábut ii dát ge vel oro leamaš doarvái guhkes áigi, vaikko nu galggašii jáhkkit, oaivvilda son Jonassen ja lohká joavkkuin lea ain vejolaš duođaštit geavaheami, muhto dat ii mana revišuvnna čađa, go dát barggut jagi 2009 ovddas leat loahpahuvvon.
Dađi maŋŋá go láhttu lei ordnejuvvon bohte fas skohterat ja billistedje láhtu.
Dađi mielde geahččalat eambbo čiekčat gaskašilju čađa.
Dađisdaga go Hánsa muitaladda mun oaidnigoađán dego niegu čađa mo Hánsa, sápmelažžan hui guhkeslágan nuorra almmái jorešta giellasa birra, vilges gákkesbuvssat ja -báidi badjelis, oaivvis lea vel muhtinlágan sloahca, mii suddje beaivváža goardimis aiddo oaivečohkkii ja doallá vuovttaid, ahte dat eai lea jámma čalmmiid aldi go son dal das njágadallá.
Dađistaga Kurdistan stivregođii spealu, ja loahpageahčen vuoru bážii Kurdistana Ciawar Khandan moala, ja 1-0 lei boađus maŋŋel vuosttaš vuoru.
Dađistaga lea son maiddái internašuvnnálalaččat beaggán, mii mielddisbuvttii ahte beasai mátkkosštit USA«s, Lulli-Afrihkas ja miehtá Eurohpa.
Dađistaga lean maid miehtá riikka ožžon oktavuođa gávppašeddjiiguin geat vuvdet Slednecks og Klim ja dál illudan daid čájejit daid gálvvuid maid dáppe Finnmárkkus, deattuha son.
De beasat vuodjit njuolga čađa 20 bummaruhtarusttegis miehtá riikka.
De beassá guovddáš fas rahpat uvssaid maŋŋil go šadde daid suoidnemánu 2. beaivve rájes giddet ruhtadili geažil.
De bođii Návvuotna guossái, ja buohkat sihkkarit muitet ahte diibmá ledje oalle stuimmit maŋŋel go dat guokte joavkku leigga čiekčan.
De deiven blues-joavkku mainna mun mátkkoštiin hui ollu miehtá Norggas.
De dubmii ráŋggáštusčievččesteami Fállejohki ovtta dáhpáhusa geažil, mii baicca lei galgat friddjačievččesteapmi maŋŋel váralaš spealu.
De dáhpáhuvai máŋggageardde girkus ahte jurddašin ahte searvvegottes lei dakkár vuoiŋŋalaš kvalitehta ahte Ipmil boahtá dahkat juoidá mii galgá gullot miehtá riikka.
De eai leat báljo go veaháš buorideamit mat váilot ovdal go olles suohkan beassá ortnega vuollái maŋŋel go suohkanstivra lea meannudan ášši.
De fahkka firtii, ja dan maŋŋá ean vásihan earret go moadde oanehis arveoavtti.
De ferte fas ođđasit plánegoahtit, ja dan maŋŋá fas .
De gal seailu sámegiella vel ollu buolvvaid čađa.
De gal vissa sáddejuvvošii festivála TV:ain miehtá máilmmi, mojohallá Elisabeth Heilmann Blind gávvilit.
De gal áddjá jorggiha ruoktot viežžat nábára, ja álgá dainna ráhkadit ráiggi vári čađa.
De galgetge lágideamit maŋŋá, maŋŋálagaid.
De galgá nisson, gii čuoččuha iežas veagalváldon, ja guokte dievddu vuolgán gullat gii lea nissona veagalváldán ja sádden filmma miehtá.
De giitii Andreas sihke bussá ja beatnaga dan suorpmasviežžama ovddas, ja Andreas čiegai dan suorbmasa gonagasnieidda ovddas, ja dasmaŋŋil náitaleigga soai.
De gál Márjá dadjala: Go juo it gille mu guoddit rastá eanu, ja diekkár ákka bijat, de gal galggat dás maŋás ovtta jagi vázzit čoavjjehin!
De ihtá diimmu maŋŋá soahpanáiggi, son lei Kárášjogas ohcan Hánssa bare, na doppehan dat ii gal gávdno.
De ii gávdnon go romantihkka ja poesi ija miehtá.
De iđistii hirbmat stuora vuovdi dákko, ja áddjá ii beassan čađa.
De lea buoremus dušše čállit dan mainna ii dárbbaš ballat moaittahallat maŋŋil, dahje ii čállit maidege.
De lea ge gažaldat, fertejit go dat leat nu mot Statnett dál pláne, gáttis stoalppuid mielde rastá Finnmárkku gitta Romsii?
De leat bohciidan gažaldagat mo dál galget bargiiguin dahkat maŋŋá go Statskog SF beaivvit leat nohkan Finnmárkkus.
De leat: Sin jietna lea ollán miehtá máilmmis.
De leaš oaidnit gerget go dassážii, go sin áigumuš leai dušše lonuhit dálá galbbaid, muhto Deanu ráđđealmmái lea dáhtton seammás geahčadit buot báikenamaid miehtá gieldda riikka- ja fylkkageainnuid.
De livččii mirkosuovva leavvan miehtá Girkonjárgga gávpoga.
De loahpas, maŋŋil go leimmet sykkeliin vánddardan, ja vázzán guhkás, de bođiimet várrái, gos okta áhkku gođii liinniid, muitaleaba nieiddaguovttos.
De logai mun galggan oažžut ruđa ruovttoluotta 50 beaivvi maŋŋá.
De manai meara rastá ja báhpá dállui.
De maŋŋel basaiga ges liegga čáziin ja gárvvoheigga su moarssibiktasiiguin.
De maŋŋel boahtá ges buovnnjat-sáhpán ovddal ja fálai iežas biigán bárdnái.
De maŋŋel boahtá ges buovnnjatsáhpán ovddal ja fálai iežas biigán bárdnái.
De maŋŋel náitalii bárdni jiehtanasa nieiddain.
De mun riŋgejin nuppi leansmánnebálvái, ja go son bođii, de moai oaččuime nuoraid eret, maŋŋil garra digáštallama.
De noađđáseigga vuos guovttes ovtta hirssa ja dat šattai doarrás sudno sealgái ja eaba buvttehan guoddit čađa vuovddi dan lahkái.
De oaččut čoavddasáni mainna beasat lohkat aviissa moadde diimmu maŋŋel go dat lea deaddiluvvon.
De ovtta njealjádas čuohtejagi maŋŋil USA senáhtta hilggui NF:a, dan jurdaga man ovddas  Woodrow Wilson oaččui dákkár bálkkašumi, láidii Amerihká máilmmi ovddas guvlui hukset ovtta fitnodaga gos ráfi bisuhuvvo máilmmis: Marshall-plána ja ON, mekanismmat mat regulerejit soahtefievrridemiid, soahpamušat gáhtten dihte olmmošvuoigatvuođaid, hehttet álbmotgoddimiid ja ráddjet daid váraleamos vearjjuid.
De sii gal fas vulge fatnasii, muhto bárdni suonjai gonagasa beavdde vuollai, gullan dihte maid doppe hupmet maŋŋil go sii leat mannan.
De sii manne dohko ja fáktejedje viššálvuođain hávddi maŋŋel go ledje seilen geađggi.
De sii manne rastá meara ja bohte báhpa dállui.
De soai leaba aitto duolbmán maŋŋel go leaba ijastallan Guovdageainnus.
De soai olleba johk«gáddái, ja galggašeigga dieđusge rastá.
De son riŋge noaidái ja oažžu čielga vástádusa sus: Gálbi lea njuvvon dál ja dat lei okta olmmoš gii doalvvui dan, muhto son ii loga oaidnit válddii go suola gálbbi fatnasii vai gaikkui go gálbbi áiddi čađa.
De son riŋge noaidái ja oažžu čielga vástádusa sus:Gálbi lea njuvvon dál ja dat lei okta olmmoš gii doalvvui dan, muhto son ii loga oaidnit válddii go suola gálbbi fatnasii vai gaikkui go gálbbi áiddi čađa.
De sádden mun sms-a Ristenii ahte LLH miehtá doallat čoahkkima.
De sáhtášii maŋŋil árvvoštallat dollet go dát govat dási vai eai, lohká beahtahallan Gaup, ja oaivvilda Beaivváš Sámi Teáhter ii dárbbašivčče earasajis ohcat govvenčehpiid.
De vulggii son Lulli-Norgii, ja jagi maŋŋel álggii son biirečállin Stavanger biirii.
De váccii norgalaš šaldi rastá, muhto son logai dušše o, o, čađat.
De válddii gonagasa bárdni dan skuova ja bijai olbmáid ohccat miehtá dan girkosuohkana gean juolgái skuovva heive.
De válddát duollji mielde, mii ii leat boaris, iige botkkis, ja guođát muohtakinoi maŋŋil filmma, čilge Sámi filbmafestivála prográmmajođiheaddji Silja Somby.
De árbmihii su badjelii Andreas, ja gonagasnieida lohpidii, ahte son áigu dásmaŋŋil eallit oskkaldasat suinna.
De árvalii sin oaivámuš ahte sii galge álgit vuos geainnu njáskat ja das maŋŋil fas vulos guottašit.
De árvališgohte sii dan, ahte dáidet sii das maŋŋel álgit ásságoahtit ovtta sajis vai sin sohkagoddi máhtášii dainna lágiin bissut aivve čoahkis, ja dasa mieđihedje diehttelas buohkat.
De šattai nubbi beaivi go rieban fas boahtá ja dadjá: – Mun lean vázzán miehtá meahci in ge leat gávdnan eará asttáhatmuora go dán.
Deaggečuotnjága maid ballet jávkat oalát miehtá máilmmi, stuorámus áitta lea lobihis bivdu iige dálkkádatrievdan.
Deaivvadanbáiki rahppojuvvui maŋŋil guhkilmas áiggi stobu ođasmahttimiin.
Deaivvadeapmi lea oasiin barggus mii galgá ovddidit fitnodatovttasbarggu riikarájiid rastá.
Deaivvademiide leat bovdejuvvon álgoálbmot áššedovdit čiežas miehtá davviguovlluid.
Deanu dollačáskadanhoavda, Kjell Nilssen, muitala návetbuollin dieđihuvvui njeallje badjel gávcci eahkedis ja 11 dollačáskadeaddji ja ovcci siviilasuodjalusa albmá čáskadišgohte diibmabeale maŋŋá,.
Deanu gielddastivra doalai geasi maŋŋá vuosttaš čoahkkima ovddit beaivvi, mii bisttii váile čieža diimmu.
Deanu girkus ipmilbálvalusa maŋŋil.
Deanu heaibunsearvi johtá miehtá máilmmi, ja sii leat Ruoššas, Duiskkas, Nuortariikkas ja Spanias leamašan heaibumin ja olahan buriid bohtosiid.
Deanu kulturskuvlla oahpaheaddji asttai maid boradit maŋŋel go kulturskuvlla oahppit ledje juoigan ja dánson Deanu Šalddis.
Deanu leansmánnebálvá Tommy Mikaelsen, gii lei dán gádjunakšuvnna jođiheaddji, lohká ahte olbmot geat čuiget ja vudjet skohteriin meahcis, fertejit leat várrogasat go dál lea hirbmat uđasvárra miehtá Norgga.
Deanu musea jođiheaddji, gii lea njunnošis lágideames dán jagáš doaluid, lohká sii leat erenoamáš duđavaččat das go Deatnu dán jagi bođđii goalmmát sadjái gilvvus, masa serve 58 dieđihuvvon doalut miehtá Norgga.
Deanu musea čájeha luossabivddu ja bivdovugiid áiggiid čađa ja čájáhus sisttisdoallá maiddái Deanu ođđaset historjjá ja kultuvrra.
Deanu ráđđealmmái Jørn Aslaksen ii lean ságaide gávdnamis ikte čilgendihte lagabut dáid lassegoluid go leai beaivvi miehtá čoahkkimis.
Deanu ráđđealmmái evttoha otná ovdagoddái ahte gielda miehtá rievdadit ØFAS – Nuorta-Finnmárkku bázahusfitnodatšiehtadusa, mas loatnarádji danin bajiduvvo 50 miljovnna ruvdnui.
Deanu silbbas, Máze vávváin, Guovdageainnu gietkamiin, Kárášjoga sámeniibbiin šaddet buorit vuovdingálvvut miehtá riikka.
Deanu sátnejođiheaddji lea gulastan ahte Unjárgga gielda lea plánemin konseartta The BlackSheeps ja The Battery joavkkuin dalá maŋŋá ođđajagi.
Deanu čoahkkimii ledje boahtán sápmelaččat miehtá Sámi, erenoamážit deatnogátte ja mearragátte ássi sápmelaččat geat gillájedje dáruiduhttimis, čilge Sámi historjjásearvvi čálli Johan Jernsletten.
Deanus bázii earret eará Deanu searra Oscar Wigelius pokála haga maŋŋil go vuoittahalai STIL čuoigái Terje Persenii.
Deanus leat min Áiggi dieđuid mielde unnimusat golmma gávppis leamaš listtut vuolláičállináŋggirdeapmái maid Hámmárfeastalaš Jarl Hellesøy álggahii maŋŋil beassážiid.
Deanus luosat gođu maŋŋá luitet merrii, go leat leamaš jogas 4-5 jagi.
Deanučázádagas leat soapmásat álgán gottašit luosaid dadjat juo miehtá čázádaga.
Dearppaimet uvssa ja 10 maŋŋel son bođii rahpat.
Dearvvašvuohta lea vuos dohkálaš, muhto duođalaš váikkuhusat bohtet 20-30 jándora maŋŋá.
Dearvvašvuođa- ja sosiálabargit miehtá riikka galget oažžut vejolašvuođa oahppat sámegiela ja sámi kulturáddejumi.
Dearvvašvuođadivššár muitala miehtá riikka lassánit nuoskkesdávddaid, ja sivvan dasa soaitá leat ahte nuorat leat šlurván kondomaid geavaheames.
Dearvvuođat Ruošša sámiin sihke politihkkariidda ja Ruošša njunuš hoavddaide manne media čađa.
Deatnogátte Sámiid Searvvi ovdaolmmoš John Trygve Solbakk:   Lea go dát mearrádus geahččaleapmi addit luohttámušjulggaštusa midjiide maŋŋel go media čálii dan birra, dahje háliidit go sii čorget moivvis maid leat dahkan, jearrá son.
Deatnogáttis leat áiggiid čađa duollet dálle ain gahččan bearralat.
Deatnu lea dego silbabáddi mii botnjasa čađa Sámi.
Deattuhii dikšuma Ministtar deattuhii maid sakka man dehálaš lea iežas dikšut, maŋŋá dákkár dáhpáhusa.
Deattuhuvvo maid ahte sámit fertejit ovttasbargat riikkarájaid rastá, ja ahte sámi servodaga surggiin livččii bággu searvat ja veahkehit.
Deaŧalaš áššit mat gusket ealáhusaide ja váikkuhit rápmaeavttuide, dego álkibuš rájiid rastá beassan, unnit nuoskkideapmi, nuorta-oarje fievrridanoktavuohta leat prográmma nannensuorggit.
Debáhta lea buollán maŋŋel go Sámi Spábbačiekčanlihtu vuođuduvui mannan vahkkoloahpa.
Dego "Ipmila giehta" Maŋŋel čiekčama ledje eanaš TIL supporterat suhttan čiekčama fránskalaš duopmárii Tony Chapron go dubmii ráŋggáštusčievččasteami Bilbao jovkui.
Dego Elias Lönnrot ge, gii 1800-logus jođii measta miehtá Suoma ja čohkkii ee. suopmelaš máidnasiid ja muitalusaid, mii almmustuvai Kalevala-girjin, de mátkkoštii Lemetaš-Piera ge rehpposelggiid dadjat miehtá Davvi-Sámi geassit 1914 ja čohkkii sámi máidnasiid ja muitalusaid.
Dego kiinnálaš doassa rahpasa dat – maiddái mihá maŋŋel go geahččit leat mannan.
Dehálaš dutkamiidda miehtá árktalaš guovlluin Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža direktevra Anders Oskal muitala ahte Dr.
Dehálaš dutkamiidda miehtá árktalaš guovlluin ¶
Dehálaš dáhpáhusat leat oainnat boahtimin maŋŋá maŋŋálaga Finnmárkku vuoigatvuođa mearrideames.
Dehálaš lea maid nannet ovttasbarggu riikkarájáid rastá.
Dehálaš vuođđu dán árvalussii lea lappekodisilla mii 1751:s nannii sámiid luonddugeavahanvuoigatvuođaid riikarájiid rastá.
Deháleamos lea ahte lohkki boahtá nu lahka ovttaskas vurbbiid jearahallamiid bokte ja govaid bokte dain geat ain ledje heakkas maŋŋel terrora.
Deháleamos lea goitge ahte olbmot miehtá sámi jienastit lávvordaga, deattuha Ann-Mari Andersen.
Deháleamos lei Çnašonála čeavliÈ mii bohcidii go Kiinná válddii badjelasat Honkonga stivrejumi diimmá suoidnemánus, maŋŋá go koloniija lei leamaš brihttalaš stivrejumis 150 jagi.
Deháleamos rievdadeamit leat ahte dál ii šat dárbbaš lobi ohcat, go hálidat iežas beatnaga/bussá váldit ruovttoluotta Norgii maŋŋel go leat olgoriikkas leamaš.
Deháleamos áššin čoahkkimis šaddá mo nuppástuhttima galgá organiseret maŋŋá 1998.
Deike bohtet dal eamiálbmogat miehtá máilmmi viežžat máhtu ja movttiidahttima buoridit oahpahusaset.
Deike čoahkkanit álgoálbmogat miehtá máilmmi digaštallat árbevirolaš máhtu, biologalaš máŋgosa ja luondduresurssaid geavaheami.
Deiven Antona vuosttas geardde giđđádálvve 1948 Aŋŋelis ja dán maŋŋá Njunnásis suoidnemánus 1993:s.
Deiven Antoni vuosttas geardde giđđadálvvi 1948 Áŋŋelis ja dán maŋŋá Njunnásis suoidnemánus 1993.
Deiven Máhte vuosttas háve várra čakčageasi 1961, goas suopmelaččat huksejedje geainnu Badje-Duollámii, čađa nuortalaččaid ovddeš guovlluid Ruošša bealde.
Deiven álgogursastudeanttaid beaivvi maŋŋel go álge.
Demi Evansa garra ja čielga jietna gurpui miehtá Čáhcesullo hálla lávvardateahkeda.
Departemeanta oaivvilda ahte Mearraresursaláhka galgá leat gávdnamis davvisámegillii ovdalgo láhka doaibmagoahtá, vai sihkkarastá buot ealáhusbargiide njuolggadusčállosiid eatnigillii.
Departemeantta ja NNS gulahallan čoahkkimiid maŋŋel lea NNS čállán reivve departementii mas árvala nammadit lávdegotti mii guorahallá "oktavuođaid čadnon oapme- ja boazonjuovvamiidda Finnmárkkus" .
Departemeantta mielas ii leat vuođđu heaittihit suodjegahpirgohččosa maŋŋel daid árvvoštallamiid.
Detnui leat fárren hui ollu láttánat ja dáččat áiggiid čađa, dakkárat geat eai hálit sámivuođa oaidnit ge.
Dialoga suohkana ja nuoraid gaskkas geat leat studeanttat suohkana olgubealde ferte maid leat buorre, nu ahte sii hálidit ruovttuluodda fárret maŋŋil oahppu.
Diehtit ahte leat unnán resurssat, ja dasa lassin johtolat han manná suohkaniid čađa, lohká Skanke.
Diehtit gal ahte miehtá Norgga leat luottat mat gáibidit divodeami ja buorideami, earret eará lea E6 gaskal Romssa – Finnmárkku fylkaráji ja Álttá guhká vuordán divodeami ja buorideami.
Diehtobáŋkku sisdoallu galgá leat olahahtti dutkiide geat áigot dutkat olbmo leavvama miehtá máilmmi.
Diehtojuohkinčoahkkin dollojuvvo čorgatvuođa dihte maŋŋel go dutkit diibmá vajálduhtte dieđihit boazodollui dutkanprošeavtta birra.
Diehttelas addá ovttasbargu ráji rastá eará ja ođđa hástalusaid, muhto seammás ferte deattuhit ahte dan dahket ovttasbarggut sisriikkalaš suohkaniid gaskal maid.
Diehtu nelgon sámiid birra lea leavvan miehtá máilmmi, ambassádaide Washingtonii ja Ottawai ja muhtin diehtojuohkinguovddážii New Yorkii.
Dieid bottuid bisánit barggut Sámis ja maŋŋil leat olbmuin ságat muhtun beaivái.
Diein jagiin lei ruoššanjuorju márran, ruoššanjurjot bohte stuorra loguin vutnii 1979:s ja ledje vuonain miehtá 80-loguin.
Diekkár dáhpáhusat leat dagahan áiggiid čađa ahte ealáhusat lea álgán massit luohttámuša hálddašeaddji eiseválddiide.
Diekkár hástalussii gávdnojit sihkkarit máŋga čovdosa, sáhtášii vaikko prinsihppamearrádusa dahkat ahte amasgillii jorgaleapmi almmuhuvvo veahá maŋŋel go sámegielat dahje ahte dat jorgaleapmi galgá vuosttamuččat leat eŋgelas- dahje spánskagillii.
Diekkár rievdadusat dáhpáhuvvet maid miehtá Eurohpa, maid nuortan.
Dien dadjá Anna Kirsten Anti, Kárášjogas, maŋŋel go Ávvir lávvardatnummaris čálii ahte badjeolbmot vuojehedje bohccuid biilla vuollai.
Dien dáhpáhusa maŋŋá báikki gohčodišgohte Jámešhávdin, Jálvvi-Ánde lohká.
Dien dáhpáhusa maŋŋá báikki namman šattai Guovtti Ovllá bealkinláddot, anárašgillii Kyevt Vuollii pelkkimlááduh.
Dien geinnodaga leat gottit johtán juo ollu ovdal go ealuiguin álge gohkket, dan duođašta bivdorokkiid valljodat miehtá guolbana.
Dien lágádusa historjjá ala lea dál seamma báikái ceggejuvvon fas ođđa lágádusvisti, 35 jagi maŋŋá.
Dien maŋŋel lea son leamaš ea.ea. Hålogaland Teáhteris ja Ferske Scener.
Dien ánssu ožžon dan barggu ovddas maid lean bargan riikkarájáid rastá.
Diet biire-sátni lea maŋŋil váldon eará atnui (= krets), muhto eat dan dihte sáhte addit boazosápmelaččaid dárkilis ja anolaš doahpaga orohat dan atnui ahte galgá mat leat seammago ođđa konstrukšuvdna “reinbeitedistrikt”.
Diet dáhpahuvai muhtun olgobáikki šiljus Guovdageainnus, maŋŋel giddenáiggi.
Diet geavai maŋŋel go Facebook lei rievdadusaid dahkan iežaset neahttasiiddus.
Diet guoská sihke daidda njuolggadusaide mat leat klimaluoitimiid hárrái maŋŋel 2012 ja maid eallisilba ja eará lossametallá birasmirkkuide.
Diet moala lei buot geahččiide giitun go bođiibehtet, dajai movttegis Jimmy Utsi maŋŋil čiekčama.
Diet proseassat fertejit álgit vuođus vai suohkanat eai dárbbaš maŋŋil bártidit.
Diet vierru seaillui sođiid maŋŋil.
Diet vuolláičálekeahtes breava bođii maŋŋá go Ovddádusbellodaga ovdaolmmoš Fredriksen sivahalai guolástusministara Helga Pedersena váikkuhan Riddoguolástuslávdegotti evttohussii, ja go mun dáhtton su bottu váldit Stuorradikkis go su dagut ledje čearddalaš vealaheapmi.
Dievasčoahkkimis lasihedje 60 000 ruvdnui maŋŋel go Guovddášbellodat, Bargiidbellodat ja NSR buvttii ovttaskas evttohusa.
Dievddu gávdne muohttaga vuolde maŋŋel go uđasohcanbeana lei gávdnan olbmá muohttaga vuolde.
Dievdduid oainnuid geažil lea nissoniin leamaš áiggii čađa váttis oažžut sierra doalu.
Dievdduidluohká vuoitin šattai Johan Mikael Buljo, maŋŋel gelddolaš liigevuoruid.
Dievddut Semifinála 1 Sarek IF 1-Stuoralule SF 4-5(maŋŋel ráŋggaštč.
Dievddut bohte ihkku vissui Kemiin ovttafáru maŋŋá go ledje fitnan muhtun olgobáikkis ja priváhta dálus.
Dievdoolbmot leat ráhkadan alcceset orgána man čađa sáhttet vuostalastit prostitušuvnna ja Deanu gieldda nuorat leat maid vuođđudan searvviset.
Dievdu gii bissehuvvui ovdal go galggai girdái, ii dárbbašan guhkes áiggi jurdilit, ja mieđihii fievrredeames ruovttu vuššojuvvon viinni maŋŋil 17,5 sekundda.
Dievdu šattai doaktára lusa mannat goaruhit vihtta sávnnji maŋŋel go muhtun eará dievdu fallehii su.
Dievva šattut, suoinnit ja muorat miehtá.
Dievva čáppa lieđit šaddet alimus váriin miehtá máilmmi, čilge son, nu go Mátta-Amerihkás, Afrihkás, Eurohpás, Eurasias gos lea unnán muohta ja hirbmat galmmas ja sulastit Kárášjoga luonddu ja dálkkádaga.
Dieđuid oahpponeavvuid birra mat leat almmuhuvvon maŋŋel 2003, sáhtát maid ohcat Oahpponeahtas Oahpponeavvuid vuolde.
Dieđus atnit hui unohassan sin ektui  geat ledje válljejuvvon beassat deaivvadit Deep Purple joavkkuin maŋŋá konseartta.
Dieđus leat mii sápmelaččat čeavlat dainna, muhto jáhkán ahte mii leat ain čeavlabut dainna gávttiin mainna Ursula ja Prita leaba maŋŋel čiŋahan Noora Hautakangasa.
Dieđusge dat huksii olbmuid vuordámušaid, sihke sidjiide geat vuosttaš geardde oidne filmma ja sidjiide geat gukhit áigge leat bargan filmmain   Dál de lei buorre geahččat filmma - dovdui nu ollislažžan, dajai lihkolaš Sverre Porsanger juste maŋŋel filmma.
Dieđusge lea Ellen massán oasi iežas vuoigatvuođain maŋŋel go bođii dán ođđa dillái.
Dieđusge lea nu ahte juohke servodagain lea kulturárbi mii bures vuhtto ja mii dađistaga áiggiid čađa lea šaddan rievdat.
Dieđusge lei mu ášši go gievahin gieđa "veaháš" veahkkin, muhto mu mielas gal livččii leat riekta munnje dušše addit fiskes goartta go sii vel ožžo ráŋggáštusa, dajai Svein Holmestrand maŋŋá go lei biddjon olggos.
Dieđusge muge guovdu ášši livččii leamaš eará, juos mus livččii leamaš doarvái alla virgi ja nu buorre bálká, ahte livččen suitán oastit ja geavahit diekkár divrras vuojániid, maiguin dat albma sápmelaččat luoittašit mehciid čađa.
Dieđut galget leat boahtán ovdan maŋŋá go Pedro Quinteros váldui gitta cuoŋománu 17. beaivvi.
Dieđáhusas dáhkádusfitnodahkii dieđihii son ahte su biila lei suoláduvvon ja gávdnon maŋŋil billahuvvan.
Digaštallan bisttii eahkedii diibmu 11 rádjai, nu ahte velledin diibmobeale maŋŋá ja dasttánaga ledjen oađđime!
Digaštallan buollái maŋŋá, go Deanu gielda sáddii dán ášši gulaskuddamii.
Digaštallan lea čuožžilan maŋŋel go Davvi Dearvvašvuohta plánegođii hukset ođđa buohcciviesu Hámmárfestii dahje Girkonjárgii.
Diggái válljejuvvojedje 39 áirasa 13 válgabiirres miehtá Norgga.
Dihkit eai gávdno dušše Kárášjoga skuvllain ja mánáidgárddiin, muhto juohke báikkis miehtá Norgga, deattuha  Vivi-Ann Boine ja lohká nuoskivuohta dahje váilevaš čorgatvuohta ii leat sivva dihkenjoammumii, muhto dábálaš váivi maid servodat ferte čoavdit.
Dihkkemonit leat gitta vuovttain ja dat cuovkanit vahku maŋŋel go leat biddjon.
Dihtorahki lea dagahan ahte sin fitnodat ii dárbbaš gal leat stuorit báikkis, ii ge ovtta sajis, go buot manná dihtora čađa.
Diibmobeale maŋŋel boahtá goahkka ruovttoluotta, áibbas ruoksat ieš.
Diibmobeale maŋŋel go boradanboddu galggai álgit, bissehii čoahkkinjođiheaddji gaskabodosaččat čoahkkima.
Diibmobeali maŋŋel vuolgá eamit geahččat báđi.
Diibmobeali maŋŋil rahpasit heargegilvovuodjinlávut gasku Romssa gávpoga, Stortorget-báikkis.
Diibmobeali maŋŋá politiveahka doalvvui miellačájeheaddjiid eret.
Diibmobeali maŋŋá, beal viđas, okta nubbi beanaráidu skirveha Deanu hotealla nurkki birra, mii leai dán jagi ođđa bisánanbáiki Deanus.
Diibmobealle čohkáma ja golmma diškema maŋŋá vulggii vuosttás gánda, muhto ii olles áigai.
Diibmu 10:00 lea čoahkkin masa Guovdageainnu ealáhusat servet, ja diimmu maŋŋel galgá čoahkkin Guovdageainnu spábbačiekčanservviin.
Diibmu 12:30 lea Báktevári ođđa goanstarássešilju almmolaš rahpan, ja dakka maŋŋel álgá spábbačiekčan.
Diibmá biddjui eret spábbačiekčamis maŋŋel go cielai spábbačiekčan duopmára seamma interneahttasiidduin.
Diibmá bohte 84 gilvaleaddji ja Kurt Maurstad vuordá ainge seamma olu báhččiid boahtit miehtá Finnmárkku ja Romssa.
Diibmá geassemánus maŋŋel Guovdageainnu ráidospábbačiekčama Norilda vuostá Oarje-Finnmárkkus, dollii čiekčama duopmár Bernt Thomas Berntsen Guovdageainnu hárjeheaddji John Einar Eira oalgái.
Diibmá johte Sámi ofelaččat 90 beaivvi miehtá Norgga oahpaheame sámiid birra.
Diibmá juoiggai son golbma luođi juoigankonsearttas Les-viesus, ja dan maŋŋel duosttai viimmat sáddet luođi gilvui.
Diibmá leat sii johtán stuorra festiválain miehtá Eurohpa nugo St.
Diibmá ledje 20 dievdo- ja 10 nissonjoavkku, mat bohte miehtá Sámi.
Diibmá ledje sis 268 miellahtu ja dán jahkečoahkkima maŋŋil rehkenuštá badjel 300 miellahtu leat nuoraidorganisašuvnnas.
Diibmá ledje sis 268 mielláhttu ja dán jahkečoahkkima maŋŋil rehkenuštá badjel 300 mielláhttu leat nuoraidorganisašuvnnas.
Diibmá maŋŋá geasi sii fuobmájedje neahttasiiddu, ja dalle gárte leat 10 proseantta geavaheddjiin.
Diibmá mearriduvvui rievdaduvvot Sámi Našunála Oahpahusbuohcceviessun ja galgá doaibmat miehtá riikka.
Diibmá njukčamánus čálii Ávvir áhči ja isida, Ole Johan Reinås, birra, gii ii diehtán lei go su mánná ja dalá eamit dearvan, maŋŋá garra eanadoarggástusaid Chiles.
Diibmá náitaledje 1084 bára norgga mearraolbmáidgirkuin miehtá máilmmi.
Diibmá ođđajagemánu biddjojuvvui neavttár Mikkel Gaup rájusgiddagassii maŋŋel go duollárat gávdne su biillas narkotihka.
Diibmá vásihii son mediastoarpmaid maŋŋel go cuiggodii lunttaid liikot eambbo sosiálalaččat doaibmat go čiekčat.
Diibmá čakčafestiválas Guovdageainnus čuojahii Áigi fas, maŋŋel 3 jagi.
Diibmá časke sápmelaš nuorat guđet nu garra feastta hotealla­lanjain, ahte šadde lanjaid ođas­mahttit dan maŋŋel.
Diibmá, beaivvi maŋŋel stuoraoappá 12 jagi beaivvi, bođii midjiide unna biiggáš.
Diibmá  oinniimet man bures  Mike Scott ja the Waterboys nagode ligget čađa-galbmon olbmuid Tromssas Bukta-festiválas Mii leat jagiid čađa oaidnán máŋga stuora musihkkajoavkku, muhto in jáhke mii leat vel dan rádjái oaidnán internašunálalaš joavkku mii lea dagahan olbmuid nu duhtavažžan go  the Waterboys lea dahkan.
Diimmu maŋŋel Maŋŋel galgá nubbi dievdu fas veahkaváldán eará nieidda.
Diimmu maŋŋel go ipmilbálvalus livččii galgan álgit, de olle báhppa.
Diimmu maŋŋel gávdnui reaŋga viesu duohken, gosa biillain lei vuodján.
Diimmu maŋŋel lea áigi reaškit, go de lea Kautorevyen mii galgá čájehit revyteáhtera.
Diimmu maŋŋel vuolgá fas fanas viežžat nuppi oasi ealus, mii bázii Čuvošluktii.
Diimmu maŋŋil go Hilde Evertsen lea rahpan ođđa gávppis, Puls, de leat juo dievva rámbuvrri sáhkkis gávppašeaddjit.
Diimmu maŋŋil lea littarbealli measta guoros.
Diimmu maŋŋil lea son fuobmán ahte viessu buollá, ja seamma áiggi oaččui maid čáskadandoaimmahat dieđu buolliima birra.
Diimmu maŋŋá álgá Deanu dolgevuoggajuniorgilvu, mii bistá njealji rádjai.
Diimmu ádjánii Sullii beannot diimmu maŋŋel lihkohisvuođa, bođii veahkki.
Diimmá Viva World Cup oaččui heajos sága miehtá riika mediain, go unnán joavkkut bohte čiekčamiidda.
Diimmá čavčča ja dán giđa lea Ájanas klubba leamaš rabas eanas lávvordagaid maŋŋil go ásahuvvui stivra mas váhnemat ledje fárus.
Dikki eanetlohku oaivvilda ahte jáhkkimis gaidná boazu go čugge mielgga čađa váibmui.
Dikkis lea leamaš ášši, mas duopmostuollu bijai stuorra deattu geasa váhnemiid doallu galga maŋŋel sin beivviid, sámi árbevieru mielde.
Dikkis čujuhuvvui maiddái ahte áššáskuhtton olbmái galggašii gártat buorrin go lea mannan nu guhkes áigi ovdalgo riekti šattai ja go son lea vuodján biillain nu ahte ii leat várra earáide dan rájes go sutnje adde fas vuodjinlobi golbma vahkku maŋŋel lihkuhisvuođa.
Diktagirjjis Persen čállá iežas morraša birra maŋŋá go su nieida jámii gávcci jagi dassái.
Dikšun- ja geavahanplána ollašuhttin sihkkarastá dan, ahte guovlu bissu dás duohkoge meahccás guovlun, bohccuide oadjebas guohtoneanaguovlun ja báikkálaš meahccejohttiid báikin.
Dilli galggašii dákko buorránit dan maŋŋá, go sámebiergasat leat čohkkejuvvon almmolaš dihtovuđđui.
Dilli lea fuotnánan sakka maŋŋá go doaktárat EU ja EEO riikkain dál ožžot bargolobi Norggas almmá ahte biddjojuvvojit makkárge giella- ja kulturgáibádusat ovdal go álget dikšut pasieanttaid.
Dilli lea nu ahte ealu gal fertet juohke beaivvi hovdet čađa dálvvi liikká.
Dilálašvuođa maŋŋá manaimet ovttas Katjain ja su vánhemiiguin boradit fiinna restoráŋŋii.
Distaga álggahuvvui ge dievasčoahkkin, ja čoahkkimat jotket miehtá dán vahkku.
Divtta son goit čálistii ja coggalii ohcii jus datte boahtá atnui maŋŋil.
Divttasvuona bajásgeassinhoavda Ann Iren Sæter oaččui dieđu ovdaprošeakta ruhtadeame birra maŋŋebárgga maŋŋá Sámedikkeráđi čoahkkima.
Divttasvuona sápmelaččat veahkehedje nuppi máilmmesoađis duháhiid mielde olbmuid rastá rájá Ruŧŧii, muhto soađi maŋŋil sivahalle Norgga eiseválddit dáid rádjaofelaččaid beahttán riikka.
Divttasvuona sápmelaččat veahkehedje nuppi máilmmisoađi vuolde duháhiid mielde olbmuid rastá ráji Ruŧŧii, muhto soađi maŋŋel sivahalle Norgga eiseválddit dáid rádjeofelaččaid beahttán riikka.
Divttasvutnii lea álgán sámi birasterapevta, maŋŋel go mánáid illasteamit begge mediain mannan dálvvi.
Divtte iežat dolvvohallat davi eallima ja dajaldagaid dihte, ja vásihit ođđaáigásaš álgoálbmot-mielladili mii bissu rupmašis guhká dan maŋŋil, hásttuhit lágideaddjit.
Divtte pulvariid hávkadit dola ja biđge pulvariid miehtá buollinbáikki.
Divuhusa maŋŋá dohko šadda kontuvra, garaša ja eará lánjat virgedoaimmaid várás.
Divvagat   Eananeaiggádii: 0,5 proseantta gálvojođu árvvu suktii njukčamánu jagi maŋŋel ¶
Divvuma maŋŋá rahpui boares girku girkolaš doaluide ávvudanipmilbálvalusain ja vuosttaš mánát gásttašuvvo ja risttahuvvo.
Diđiimet dušše čoahkkima maŋŋil galggai juoga konkrehta dáhpáhuvvat, mieđiha son ja lohká dál orru čuvggodeamen huksenprošeavttas.
Doahpa «Beatnatbeaivvit» lea leavvan miehtá máilbmi .
Doaibma lea Oahpahusdirektoráhta vuolde ja das leat oktiibuot 800 bargi mat barget 16 erenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođaguovddážiin miehtá riikka.
Doaibma lea dainna lágiin ahte válljejuvvojit golbma sámi nuora geat ožžot oahpu Sámi allaskuvllas ja das maŋŋel vulget mátkkoštit skuvllas skuvlii miehtá riikka gos sii muitalit nuoraide sámi kultuvrra ja servodaga birra.
Doaibma lea jurddašuvvon skuvllaide, organisašuvnnaide ja servviide miehtá riikka.
Doaibmadoarjagiid čuovvot Nils Henrik Saras lea čielga oaidnu ahte doaibmadoarjagat fertejit čuovvut dan dilálašvuođa mii dál lea šaddan boazodoalus, go olusat masset sisaboađu, dainnalágiin go masset doaibmadoarjaga go šaddet njuovvat maŋŋel juovllaid.
Doaibmi boazopolitiijahoavda Steinar Bidne mielas leat sii duođaštan ahte bearráigeahčču ealgabivddus lea áibbas dárbbaš, maŋŋil go vuosttaš guovtti vahkkus leat juo čieža váidaga dahkan.
Doaimmahus fárrejuvvui dasto Oulus Roavvenjárgii ja dan maŋŋá sámeguvlui.
Doaivumis Stuorradikki eanetlohku sihkarastá ráđđehussii eanetlogu go fráktadássedanortnet vuos galgá meannuduvvot Stuorradikkis ođđajagimánu 21. b.
Doaivumis láddá dát konvenšuvnna dohkkehangáibádus jođáneappot maŋŋá Obama čielga áigumušaid Amerihkás.
Doaivumis maŋŋel dálvvi sáhttá fitnodat čájehit buori rehketdoalu.
Doaivumis meannuda plánalávdegoddi dan vuosttaš geardde 2009 cuoŋománus ja das maŋŋel biddjo almmolaš geahčadeapmái.
Doaivumis mearkkaša dat ahte sápmelaččat eai dárbbaš álo šat mannat riikkaid kantuvrraid čađa jus áigot ovddidit iežaset áššiid EU njunnožiidda.
Doaivumis šaddá buoret vejolašvuohta oažžut barggu dáppe Davvi-Romssas maŋŋel dán oahpu.
Doaivut olahit ollu nuoraid, miehtá Norgga bealde Sámi, lohká Partapuoli.
Doaivva Lars Haltbakkenis gal lea doaivva ahte eiseválddit doahttalit Luonddugáhtten searvvi gáibádusa, go lea mediaid bokte gullan Energija- ja biraslávdegotti jođiheaddji, Erling Sande, dadjamin ahte maŋŋil Mexico lihkohisvuođa sáhttá leat áigeguovdil geahčadit ja ođđasit veardádallat daid bohkanlobiid mat leat addon bohkamiidda Barentsáhpái.
Doaivva lea ahte muhtin manná galledit iežas áhku dahje ádjá maŋŋil dán čájáhusa, čilge Bjerk.
Doaivvun dinge dahkat seamma maŋŋá go lehpet gazzan oahpu máilmmis, logai Trosten.
Doaktárat doivo ahte Rom Houben lei komas maŋŋel go 1983:s lei biilalihkohisvuođas Belgias.
Doaktárat nannejit ahte 3-4 vahkku maŋŋá sáhttet bistevaš vahágat boahtit guovddáš nearvavuogádahkii.
Doaktárat vudje nieidda vara váibmogeahppá mašiinna čađa dađistaga go su rumaš liegganii.
Doala ruhtaburssa nu čavga go sáhtát ja ane ávkin daid dieđuid maid áiggiid čađa leat háhkan.
Doaluid maŋŋá oahppit ja oahpaheaddjit herskostalle deanu luosain, mii leai sihke skuvlaboradeami ja iehčanasvuođa ávvubiebmun.
Doaluin lea maid logaldallan Kildesli áiggiid čađa, mas muitaluvvo das makkár doaimmat Kildeslis leat leamaš iešguđetge áigodagain.
Doalut beaivvi miehtá Mázes ¶
Doalut maŋŋá meassu ¶
Doamihastá lasihit ahte leat boahtán nuorat miehtá Finnmárkku deike.
Doarju sámi rájáid rastá ovttasbarggu ¶
Doarridii Janne Beaivvi maŋŋel ledje gilvvut Deanus, gos Geija maid nagodii vuoitit.
Doavtternákkus dilálašvuođa maŋŋá Romssa Universitehta 1. Auditoriumas.
Dohko bohtet 18 mánáidteáhterjoavkku miehtá máilmmi.
Dohko bohtet olbmot miehtá lullisámi ja maiddái muhtin davvisámi.
Dohko bohtet olbmot miehtá lullisámi, maŋemus jagiid maiddái davvisámit.
Dohko bohtet olbmot miehtá máilmmi.
Dohko han mii vuolgit go dárbbašat ođđa searaid dilihis árgabeaivvi maŋŋá.
Dohko joavddai 1898:s, muhto jagi maŋŋil son guđii virggi, maid Amerihká stáhta lei sutnje lágidan.
Dohko lea maiddái Klemet Erland Hætta, gii lea sátnejođiheaddji suohkanis mii áiggiid čađa lea eanemus spiža ožžon das mot sii hálddašit bievlavuodjima.
Dohko leat sámeeatnama maŋimuš noaiddit bovden 24 máná miehtá Sámi ja sin áigot oahpahit šaddat iežaset álbmoga vuoiŋŋalaš jođiheaddjin.
Dohko ledje hirbmat olu olbmot čoahkkanan, ja politiijat dihtet muitalit ahte doppe lei hirbmat jaskat miehtá vahkkoloahpa.
Dohko manai boazu hui olu ja iige dihtton šat dan maŋŋel.
Dohko čoahkkanedje oassálastit miehtá Eurohpá.
Dohko čoahkkanit olbmot miehtá máilmmi ja dán jagi leat álgoálbmogat fáddán konferánssas.
Doidde 3 beaivve maŋŋá bierggu ja heŋge goikat 4-6 vahkkui.
Doktoránda Steinar Pedersen čájeha dattetge dutkanbarggustis ahte dat mealgadii geavahuvvui maiddái sámiid várás muđui rádjaguovlluid davvenuortti osiin, čuohtejagis maŋŋil 1751.
Dokumeantta maŋŋá geahččis leage veaháš dakkár dovdu, ahte manne ipmašiid vuovddit čullojuvvojit, go dan šaddamii manná sullii 160-180 jagi.
Dokumentárafilbma "Bálkestuvvon gáddái" čájehuvvui diibmá vuosttaš geardde NRK 1:s, ja maŋŋel go čájehuvvui šattai hirbmat ollu sáhka Finnmárkku mearra- ja vuotnaguovlluid sámiid birra geat maŋemus 25 - 30 jagis bálkestuvvoje gáddái, go masse iežaset ealáhusa, guolásteami ábis, buot bivdinvuoigatvuođaid.
Dolgevuoggabivdui son movttiidii 6-7 jagi dassái mátta jogain ja vuosttas Deanu reaissu maŋŋá son johtigođii dávjjibut ja dávjjibut Ohcejogas.
Dolgi lea smihtton Kanada luosaide, muhto Black Bomber geavahuvvo otnábeaivvi miehtá máilmmi.
Doliin navdui romantihka lieđđi leamen alihin daningo gávdnui eanaš meahcis, muhto dál dat lea miehtá buot, ja danin dat sáhttá navdot romantihka modearna lieđđin.
Dolin lei gal dábáleabbo ahte álbmotmusihkkarat mátkkoštedje miehtá riikka ja čogge inspirašuvnna, muitalusaid ja ođđa šuoŋaid.
Dološ Kárášjoga pop-joavku Blizzardas lea smávva "come back" go Kárášjogas fas lágiduvvo KaraRock-festivála 30 jagi maŋŋel go vuosttaš háve 1978:s.
Dološ áigge vuovdin lei spáillitvuovdin, easka juovllaid maŋŋá go lei olu muohta.
Dološ, jápmán duiskalaččat eallájit fas Finnmárkkus «Død Snø» filmmas mii dál beaggá miehtá riikka.
Doložis lei lodden dárbbašlaš lassin biepmu háhkamis go maŋŋil dálvvi ledje dábálaččat unnán biebmovárit.
Don berret čállit buot du fuomášumiid vai maŋŋil sáhttát daid geavahit.
Don boađát deaivát ođđa olbmuid ja geaid sáhtat maŋŋá geavahit ávkin.
Don doalahat iežat rabáhta šiehtadusfitnodagas ja mávssát dábálaš hatti go vuoját eará bummarusttegiid čađa.
Don fertet geahčestit sihke gurutguvlui ja olgešguvlui ovdal go vázzilat rastá luotta dakko gokko biilaluodda lea merkejuvvon vilges, gassa sázuiguin.
Don háhket hábmenoahpaheaddjioahpu ja maŋŋel háhket vel lassioahpu tevdnemis/málemis ja sámegiel vuođđofágas.
Don háliidat gal rievdadusa lávddis maŋŋel bargoáiggi.
Don it oaččo ruovttus čađa maid leat geahččalan čađahit.
Don maid sáhtát gávdnat eará bálgáid maŋŋel barggu ja golahit áiggi earenoamáš olbmuin geasa don duođaid liikot.
Don oaččut vuordit ahte du eallinoaidnu viidána - juogo mátkkiid čađa amas báikkiide dahje ahte oaččut oktavuođaid eksohtalaš guovlluide dahje ahte oahpásnuvat olbmuiguin iešguđetge doaimmaid bokte mat galget du oahpasnuhttit alccesat.
Don sáhtát jienastit ovddalgihtii guđe gielddas ihkinassii miehtá riikka.
Don sáhtát ovddalgihtii jienastit man fal gielddas dahje suohkanis miehtá riikka.
Doppe beasai maiddái boradit njálgga biepmu, ja maŋŋel ges dánsestit.
Doppe beasat gullat makkár šuokŋa válljejuvvo áiggiid čađa buoremus sámi musihkkan.
Doppe dat váccii vulos bajás klása siste lohke vuolde, lohká son ja muitala, ahte soai njámasteaigga buot ruskalihttái dan maŋŋá.
Doppe eai dárbbaš johtit nuppeloht miilla meahci čađa joavdat bivdobáikái.
Doppe galgaba Niko ja Annie lávlut ja juoigat, ja maŋŋil geige sátnejođiheaddji kulturbálkkašumi.
Doppe galget sii luvvet jarron spábbačiekčandehkiid maŋŋel vuosttaš cup-beaivvi.
Doppe ii duostan boahtit vulos ovdal jándora maŋŋel, muitala Lango.
Doppe lea buoremus gelbbolašvuohta su dikšut dakkár geahpesváttuin mat sutnje šadde maŋŋil go čázi vuollái lei gártan ja measta jápmán.
Doppe lea gal lihkus rufe láhttis ja go čáhci lea dan čađa maid golgan, de ii dahkan nu ollu vahága, lohká Guttormsen.
Doppe lea sierra analaoga tv-kanála, mii sádde muhtun diimmuid juohke beaivvi, ja digitála tv-kanála mii sádde miehtá beaivvi.
Doppe lea stuorra beavdi ja dan alde leat iešguđet ivdnásaš dolggit miehtá beavddi, ja giesastatárporullat smávva skáhpuin.
Doppe lea vejolašvuohta maŋŋá oažžut ruđaid sámi doaimmaide.
Doppe leat leamaš buorit beaivvit áiggiid čađa, muitá Iŋgá.
Doppe leat máŋgga unnit guolástanservodagain ásahan servodateriid mii sihkkarastá báikkálaš álbmogii iežaset guliide vuoigatvuođaid.
Doppe leat olbmot ja sin lámporat nu ollu ahte orru mo daid čađa oppa čáhkáge, imaštallá Rauni ja mojohallá.
Doppe ledje iešguđet álgoálbmogat miehtá máilmmi čoahkkanan, ja sii muitaledje makkár hástalusat sin riikkain leat, muitala son.
Doppe ledje miehtá seaidneguora geađgeskulptuvrrat main lea kristtalašvuohta vuođđun.
Doppe ledjen measta ovtta jagi ja gárten militearii, man maŋŋá mu ássanskibir Roavvenjárggas hohkahii mu vuolgit ON ráfidorvvastanjoavkkuide, Ilmar muittaša.
Doppe lei hui ollu oahpaheapmi beaivválaččat barggu čađa juohkelágan bargui mii gulai boazodollui.
Doppe lei ilgadis dáhpáhus maŋŋil čiekčama, go duopmár galgá leat goddináitagiid buktán 15 jahkásaš gándii, gii lei čiekčama geahččame.
Doppe lei ilgadis dáhpáhus maŋŋil čiekčama, go duopmár galgá leat goddináitagiid ovddidan 15 jahkásaš gándii, gii lei čiekčama geahččame.
Doppe lei lottáš mii fievrredii olbmuid rastá jávrri.
Doppe livčče olbmot miehtá sámi, mearragáttiin, Ruošša bealde, gávpogiin ja duoddariin, geain leat iešguđetge eallinvásáhusat.
Doppe mus lei erenomáš buorre bagadalli ja hárjehallama maŋŋá jurdagat állanedje pahpá suorggi guvlui, son muitala.
Doppe oainnat ii leat nugo min iežamet Sámi čoahkkimiin, ahte dulkojuvvo simultánarusttega čađa buot sámegielaide juohke sátni mii daddjojuvvo.
Doppe oasálastet dábálaččat birrasiid 6000 delegáhta ja sáttaolbmo miehtá máilmmi.
Doppe sihte baicca jagi iskat čázi, ja dan maŋŋel mearridit mo galgá dahkat.
Doppe sii leat vuođđudan mearrádusaid ahte áiddit eai galgga gaikojuvvot dainna go Boazodoalolágas ii gávdno láhkavuođđu mii lohká ahte gaskaboddosaš áiddit galget eret maŋŋá boazojohtima.
Doppe son čuoččuhii iežas leat časkkahallan Samuel Aslak Henrik Kemi rohkkái, ja maiddái maŋŋá go bođii olggos.
Doppe šaddá máinnastanboddu unnimusaide Inger Seierstad bokte, ja maŋŋel vel stoahkamat ja gilvvut mánáide.
Doppe čilgejit viidáseappot ahte áššáiduhtton olmmoš sáhttá maŋŋil molsut bealušteaddji jus ieš háliida.
Doppe čohkkájit olbmot geat leat eret miehtá riikka, eai ge dušše sii geat orrot guovlluin gos leat olu sápmelaččat, ja sii čohkkájit doppe dan dihte go dovdet ja oaivvildit ahte sii leat sápmelaččat, muitala John Issát.
Doppe čuojahii Giellavealggut-kvarteahtta ja maŋŋil lei girkogáffe.
Dorski gáská ráiggiid firpmiide mat leat guollegárddis, ja beassá báhtarit daid čađa.
Dovddan ahte otná beaivvi leat boahtán hui guhkás, dajai Nordsletta maŋŋel čoahkkima.
Dovddastii maŋŋel DNA-iskosa ¶
Dovddastii maŋŋel go ledje moaitámušat go ii lean joavdan čoahkkimiidda ja bargui.
Dovddastit gal ahte leimmet ovdalgiitii veahá bálus, muhto ballu jávkkehii go fuomášeaimmet ahte leat «neavgalaga» buresboahtin, lohke revyjoavkku albmát maŋŋá čájálmasa.
Dovddus hervvoštallit Prográmmajođiheaddji, Truls Svendsen, beaggigođii NRK 1 prográmmaráidduin «Norge på langs i bobil» (Ássanbiillain miehtá Norgga).
Dovddus suomasámeradio jietna gullo ain guhká miehtá sámi.
Dovde stuorra morraša ja láittasvuođa, lohkaba biebmováhnemat maŋŋá go mánáidsuodjalus vieččai máná.
Dovden nu duolvvas maŋŋel dan" ¶
Dovdet miehtá Finnmárkku ¶
Dovdo bures ahte Eira bearaš leat valáštallit, go miehtá dálu leat pokálat valljis.
Dovdá sivaheapmin Maŋŋá go son lei vuodján bohccuid njeaiga, de bohte dasa badjeolbmot biillaiguin ja skohteriiguin.
Dovdá sivaheapminMaŋŋá go son lei vuodján bohccuid njeaiga, de bohte dasa badjeolbmot biillaiguin ja skohteriiguin.
Dramatihkka loahpahuvvui máŋga diimmuid maŋŋel.
Drammena 13-jahkásaš bárdni Peder Haugfos lea šaddan riikabeakkálmassan maŋŋel go álggahii iežas priváhta sámi dávvirvuorkká.
Driftsenheta ja mearrádusat man ollu bohccot ožžot leat ovtta doalus, leat dagahan ja dagahit heajos dili min ealáhussii, lohká Karen Marie Eira Buljo, maŋŋel boazodoallokonferánssa mii lágiduvvui Guovdageainnus álggugeahčen dán vahkku.
Drošševuoddji John Gaup vujii čorraga sisa man boazobargit vuojehedje luotta rastá.
Du jietna lea dehálaš ja du jietna sihkkarastá ealli demokratiija.
Du jietna sihkkarastá ealli demokratiija ¶
Du lihkkologut: 5, 11, 19 ja 29 REABBÁDus leat olu vejolašvuođat ja dan dihte oaččutge hui fiinna áigodaga miehtá vahkku.
Du vuolggasadji lea hui buorre nu guhkás go mun lean ádden, dovdet bures ambulánsajođiheami ja váttisvuođaid áiggiid čađa.
Duhpátsuovva ja borgguheapmi ii leat šat nu oidnosis maŋŋel go Borgguhanláhka doaibmagođii geassemánu 1. beaivvi 2004.
Duhtavaš:   – Maŋŋel go dáinna álggiimet, de lassánii lohku ovttatmanos, dadjá Oberstløytnanta, Bent-Ivan Myhre, Suodjalushoavdda ságadoalli.
Duiskalaš Rainer Gamm lea skeittástallan Duiskkas Ruota čađa ja loahpaha mátkkistis Álttás 3000 kilomehtera maŋŋá.
Duiskkalaš Martin Niemöller, guhte lei dovddastusgirku njunuš, šattai Hitlera fáŋgan ja čohkkái fáŋgaleairrasSachsenhausenis ja maŋŋil fas Dachauas.
Dulvecakki guhkkodat lea kilomehter, šalddis 600 mehtera gitta Márkangeainnu vuolemus dálu vulobeallái ja geavlá 400 mehtera rastá gietti Suomageidnui.
Duodje searvi ja Siida Musea Anáris leat ovttasráđiid ceggen dán čájáhusa mii leamaš jođus guokte jagi miehtá Suoma ja fitnan Espánjjas  ja maid Esteeatnamis ovdalgo bođii maŋimuš báikái Árktalaš guovddážii Roavvenjárggas.
Duodjeinstituhta jođiheaddji Inga Hermansen Hætta vuolgá gávttiin borjjastit Hurtigruten mielde miehtá Norgga rittu.
Duodjeávdnasiid birra dárkilis oahpu maŋŋá álggii duodjeoahppu, bastilis niibbit adnojit dánge duodjái.
Duogaš čoahkkimii lei ahte OFFA-joavkku jođiheaddji lei Guovdageainnu Lagasradioi muitalan ahte ruhtavátnivuohta dagaha váttisvuođaid joatkit UNI-REGa doaimmaheami maŋŋel borgemánu 98.
Duogáš dasa lea go Finnmárkku johtolat bisánii oalát maŋŋel Islándda gutnabalvvaid dihte, go čájehuvvui ahte dán áigodagas eai lean fylkkas eará johtolat fálaldagat eará fylkkaide nugo ruovdemáđija ja bussefálaldat.
Duogáš dán čuoččuhussii lea go son oaivvilda sámi mediain beare ovttageardásaš gova álbmoga oaiviliin álbmotčoahkkima maŋŋel Guovdageainnus.
Duogáš dán čuoččuhussii lea go son oaivvilda sámi mediain beare ovttageardásaš gova álbmoga oaiviliin álbmotčoahkkima maŋŋel mii Guovdageainnus lei ráđđehusa suodjalan- ja álbmotmeahcceásahanplánaid oktavuođas.
Duogáš dásá lea ahte máŋggaid válggaid čađa leat unnit aht unnit nissonolbmot válljejuvvon Sámediggái.
Duogáš lei go baikkat golge miehtá šilju.
Duogážin dasa lea ahte maŋŋel oktasašguohtuneatnamiid geahččama ledje muhtimat oaidnán olu mohtorfievroluottaid jekkiin duoddaris, ja muhtimat ledje fas unnán luottaid oaidnán.
Duogážin geassádanáitagiidda lea go Sámiráđđi, mii oamasta 90 proseantta Guoládaga Sámi Rádios, lea virgádan ođđa direktevrra Valentina Sovkina, maŋŋil go Ruošša duopmostuollu dubmii Aleksandr Paul jahkái eret doaimmahanbarggus.
Duogážin geassádanáitagiidda lea go Sámiráđđi, mii oamasta 90 proseantta Guoládaga Sámi Rádios, lea virgádan ođđa direktevrra Valentina Sovkina, maŋŋil go Ruošša duopmostuollu dubmii Aleksandr Paul  jahkái eret doaimmahanbarggus.
Duohta ášši lea, ahte dán maŋŋá go Suopma searvvai EU:ai, ahte bargguhisvuohta Sámis ii boađe unnut muđui go árbevirolaš sámiealáhusaid ealáskahttima bokte, viiddideamin márkaniid nuorttiin ja bajideamin náláštuhttima dási.
Duohtavuohta lea ahte Finnmárkkus leat sihke Statskraft, Norsk Miljøkraft, Norsk Hydro ja Varanger Kraft doaimmaheamen bieggafápmopro_eavttaid miehtá rittu.
Duohtavuohta lea ahte Finnmárkkus leat sihke Statskraft, Norsk Miljøkraft, Norsk Hydro ja Varanger Kraft doaimmaheamen bieggafápmoprošeavttaid miehtá rittu.
Duohtavuohta lea ahte penšuvdnaahki lea 65 jagi, ii ge nu ahte sis lea vuoigatvuohta penšuvdnii golmma áigodaga maŋŋel, beroškeahttá agis, nu go boahtá ovdan reportášas.
Duohtavuohta lea dađi bahábut ahte sámi meahcástanvuoigatvuođat leat áiggiid čađa gáržžiduvvon iešguđet lágaiguin ja njuolggadusaiguin.
Duohtavuođas lea gávpi stuorát eará Eurohpa riikkain, ja danin vásihedje mutursykkelgávppit ahte eanemus beakkán sykkelat ledje juo vuvdon miehtá Eurohpa ovdal go gálvu ollii Norgii.
Duojis ii leat vel ealáhusstahtus mii sihkkarastá duojáriidda birgejumi ja sisaboađu márkana ektui.
Duollet dálle doallá báhppa oanehis Ipmilbálvalusa girkus, ja girkogáfestallan vel maŋŋil, dat lea jur nu buorre ja ráfálaš dilli.
Duollet dálle oggo maiddái dolgevuokkain, muhto dat gal ii šaddan dábálažžan ovdal go maŋŋá nuppi máilmmesoađi.
Duolvačázis mii golgá čađa ráige kloahkkakumma gal sáhttá bohciidit riššagássa mii háisu, lohká Bioforsk dutkanhoavda Trond Mæhlum.
Duomu maŋŋá sihkastii Härjedalen gielda boazodoalloealáhusa eret gieldda ovdánahttinplánas.
Duomus daddjo maid ahte duođaštus gáibádusaid ektui sáhttet leat earát geat cápme dievddu maŋŋel go lei gáhččan.
Duopmostuollu bijai stuorra deattu geasa váhnemiid doallu galga maŋŋel sin beivviid, sámi árbevieru mielde.
Duopmu lea celkon maŋŋel diimmá NM skutercross gilvvuid Álttás ¶
Duopmu mii celko maŋŋel vihttá beaivve rievttis lea hirbmat dehálaš vuoittáš go vai vuoittahalašgo Olmmáivákki sápmelaččat.
Maŋŋá bottu logai duopmár bajás iežas mearrádusa.
Duopmára láhttenvuohki, mii bođii ovdan dievdduid ráidospábbačiekčama maŋŋá, Guovdageainnu ja Fállejoga gaskka, ii dohkket Guovdageainnu valáštallansearvi.
Duopmárfámohasvirggi maŋŋá sáhttá ohcat advokáhttalobi, muhto nu guhkás ii leat vel son smiehttan.
Duorastaga akšunerejedje boanddat miehtá Norgga čalmmustahttin dihte eanandoalu heajos dienasdili.
Duorastaga finai sáme jienastuslohkui dieđihemiin Das maŋŋá áigu Fredrikstad Bladet váldo doaimmaheaddji  Roy Andersen bivdit luosa Kárášjoga luossajogain.
Duorastaga giddejuvvojedje girdijohtolaga miehtá Norgga, bearjadaga lei dušše unna oasáš Norggas mii lei rabas, dan mearridii Avinora bearjadatiđida.
Duorastaga lei Leavnnja nuoraide logaldallan dálkkádatrievdamiid birra, ja maŋŋil logaldallama masa joatkkaskuvlla oahppit oidne ávkki, de lei sis dát cealkámuš: – Mii beroštat dálkkádagas!
Duorastaga maŋŋel sáhtát deaivvadit olbmuin gii geasuha du romantihkalaš ja dovddolaš beliid.
Duorastaga maŋŋá gaskabeaivve rahpá olmmáivággilaš Roger Mandal filbmariemuid iežas filmmain Svalbárda ruvkeservodaga birra.
Duorastaga álggán bargat dainna áššiin, ja dasto sáhtan easkka dadjat dan birra eambbo, lohká Johanne Gaup maŋŋel go fitnii boazodolliid reivve.
Duorastateahkeda čievččai TIL dássálaga 1-1 spánskalaš Athletic Bilbao joavkku vuostá, muhto dát boađus ii doallan TIL bealis go TIL fertii vuoitit dán čiekčama maŋŋel go vuoittáhalle guossešiljus 2-3.
Duorastateahket lea digaštallan maŋŋá filmma.
Duos dás ain máŋggaid logiid jagiid čađa lea Norgga fáles- ja njuorjjobivdu bohciidahttán seammalágán negatiivvalaš preassačállosiid.
Duostil don gal ledjet, go arvet beahkit seavdnjada ja váivvi čađa.
Duođaid čájehedje skuvlla nuorat ja mánat miehtá Suoma Sámi iešguđetgelágan máhtu musihkas.
Duođaštussan dása leat satelihtta govat, mat čájehit rievdama máŋgalot jagiid čađa.
Duođaštuvvon vahágat leat unnit oassi ja stuorit oassi buhtadusas lea vahágiid buhtadusmáksu árvvoštallama vuođul, ja dát šaddá ge čielgaseabbo maŋŋil go prošeakta lea čađahuvvon ja boazodoallovahágat duođaštuvvojit, čilge Østereng.
Dus lea jurdilmeahttun láhttenvuohki miehtá vahku, ja dan gal berret rievdadišgoahtit áiggi mielde.
Dus lea áigi vuoruhit, ahte guđe barggu ovddemus doaimmahat ja maŋŋel go leat geargan barggus de lea vel liigeáigi báhcán dus.
Dutkan álgá njukčamánus, ja loahpahuvvo moadde vahkku maŋŋá, muitala Ims.
Dutkanhoavda Kjetil Hindar lohká áidna čoavddus gádjut eamiluosa lea hehttet buot biebmoluosa seaguhemiid luossanáliin miehtá Norgga.
Dutkanjoavku lea čuvvon 2551 gávcci jahkásaš gándda ja geahččan mo singuin lei geavvan 10-15 jagi maŋŋá.
Dutkanprošeakta masa gaskaolmmoš čujuha lea olu beaggán, go álgoálbmogat miehtá máilmmi leat prošeavtta álggaheami rájes juo garrasit vuosttaldan.
Dutki Niemelä miehtá gal ahte eanaš leamaš gudjorat (mearradápmohat), mat fas leat hirpmástuhtti stuorrát, 1,5 kilos 3,6 kiloi.
Dutkit boahtiba mátkkoštit miehtá Norgga jearahallamiid oktavuođas.
Dutkit leat čađahan geahččaleami mas čájehuvvui ahte oassálastit muite oalle bures maŋŋel go leat oađđán bures ja maŋŋel dábálaš bargobeaivvi, muhto sii ráhkade "gielis muittuid" go sii ledje unnán oađđán.
Dutkit miehtá máilmmi váldet oktavuođa dávvirvuorkkáin Blå Tornetis gos Strindberg orui maŋemus jagiid.
Dutkit navdet gahčči gahčai čáhcái maŋŋá vuovdebuollima ja vuojui.
Dutkit navdet sii vissásit sáhttet dadjat, ahte dát fenomena stivre dálkki miehtá máilmmi.
Dutko viidát Nuorta-Finnmárkku politiijaguovllus muitalit Kárášjoga suolaášši lea viiddis ja sii leat gávcci ášši dutkamin dál, olles viđa politiijaguovllus miehtá Norgga, ja dutkan lea garrasit vuoruhuvvon politiijaid bealis ja sii háliidit ge dáinna čájehit ahte deike eai dárbbaš boahtit.
Dutnje addo dál vejolašvuohta juohkit dieđuid nuoraide miehtá riika ja movttidáhttit sin háhkat eanet dieđuid sámi servodagaid birra.
Dutnje lea hui dehálaš ahte bargu sihkkárastá du boahtte áiggi máŋga jagi ovddasguvlui.
Duvle bođii jápmasáhka ahte Rudolph Johnson lei vádjolan eret maŋŋel guhkit áiggi buohcama, su guoras lei eamit Solveig (Sally).
Duvle mii jođiimet Njállaávžži rastá.
Duššai biilalihko-hisvuođa maŋŋá ¶
Dušše 14 proseantta Norgga bargiin leat váttisvuođat álgit bargui maŋŋá luomu.
Dušše 5 proseantta EU-geainnuid čađa johtán ruđain johtet almma cuiggodeami haga.
Dušše Davvi-Norggas leat dál 800 máná ja nuora geat ain leatvuordimin saji biebmoruovttuide ja miehtá Norgga leat máŋga duhát máná ja nuora geat dárbbašit biebmoruovttu.
Dušše Oslo ja Mátta-Norgga Sámiid Searvi mii 50 jagi ávvudeami dihte váccii ráidun gávpoga čađa.
Dušše boarráseamos rávddut guđđojuvvojit sihkarvuođa dihte gođđoguollin vel dán geassái Čármmajávrái, muhto dat duššaduvvojit Čármmajávrris maŋŋil čakčat.
Dušše daid fievrruid ovddas mat leat dolvojuvvon hilggohassii maŋŋel ovdal njukčamánu 20. beaivvi  ii dárbbaš máksit 2009 divada.
Dušše dat earrun ahte dolin báhce rikkit nuppejahkái čuožžut, maŋŋá go tealtagokčasa ja sisgálvvuid rádje nuppehávvái.
Dušše dán dálvvi lea badjel 100 heagga duššan ruovdemáđii dihte, mii manná Kuhmunena dálveorohaga čađa.
Dušše guokte beaivvi maŋŋel fáktaprográmma oidnui medias ahte muhtun boazoeaiggát lei vásihan nihttima vearjjuin go lei johtime.
Dušše guokte jagi maŋŋá go bođii Norgii, 1989:s čuojahii son Kárášjogas.
Dušše moadde beaivve maŋŋel go leimme boahtán beasaime deaivvadit Buljo joavkkuin: Bierain ja Gáreniin ja sudno bártniiguin Sámmoliin, Bierain ja Ánttiin ja sin joavkkuiguin.
Dušše moadde beaivvi maŋŋel čoahkkima fas celkkii virggis luovus, imaštit váhnemat.
Dušše moadde beaivvi maŋŋá dan, go sus lei ain juolgebávččas, de bálkestuvvui masá giddagassii, olggobealde unna gávpogačča Alo Vera.
Dušše moadde vahku lea Balto geavahan dán ođđa deaddobárro-apparáhta ja eanaš olbmot leat issoras duhtavaččat maŋŋá go leat ožžon dán divššu.
Dušše moadde čuođi ruvnno bázii searvái dienasin maŋŋel gilvvuid.
Dušše mánuid maŋŋá go Gaskaijarockas fitne, de rievdadedjege nama DumDum Boysii, mii dál lea gártan okta Norgga buoremus rockjoavkkuin.
Dušše njeallje mánu maŋŋel lei gárvvis 1650 mehter guhkkosaš bána mohtorcrossii, 1350 mehter guhkkosaš bána muohtagielkacrossii - ja vel 450 mehter guhkkosaš dragbálggis.
Dušše ovccis (11 iešguđet gielddain eret) leat čielgan 1997-1999 áigodagas maŋŋel dálkkodeami Finnmárkku klinihkas.
Dušše son gii lea dan čađa mannan diehtá man lossat lea leamaš.
Dušše váiban jođiheaddji gávnnan sotnabeaivvi maŋŋilgaskabeaivvi maŋŋil go jahkečoahkkin lea nohkan.
Dylan, Taylor, Guro ja Chris "afterprom" mat ledje beaivvi maŋŋá daid dánsumiid.
Maŋŋá go leat geargan borramis Sámi mállásiid, de báhcá dáktelátna.
Son ja piráhta Pinky leaba dovddus miehtá Norgga.
Olgun sáhejuvvojit muorat ja bohtet seainne čađa ráigeráigge sisa.
Dá Joachim Henriksen suvdá olbmuid nuore rastá Suoidnesullos nuori rastá Lávvonjárgii.
Dá Nils Mattis Gaup stuoluid čorgemin maŋŋá go dán jagáš juovlabásár nogai.
Dá bohtet olbmot olggos girkkus maŋŋá ávvudanipmilbálvalusa.
Dá doallá niibbi maid oaččui maŋŋel filbmemiid.
Dá gieskat bealgoalmmat jagi maŋŋel de oaččui son reivve Sámedikkis ahte son ferte geavahit juolluduvvon ruđaid ovdal suoidnemánu 7. beaivvi, muđui son massá ruđaid.
Dá guddet politiijat Brita Gaupa eret stáhtaministara kantuvrras maŋŋil go son lea oktan earáiguin doppe čohkkán measta jándora 5.
Dá guđđe Alcatraza máŋga diimmu maŋŋá.
Dá heŋgejit Kárášjoga Nuoraidskuvlla oahppit sáimmaid goikat holgii, maŋŋá go lea savdnján njivlliid eret ja doidán sáimmaid.
Dá lea buot oasseváldit mannan vahkoloahpa Kárášjogagilvvuin maŋŋel vuoittuid juohkima.
Dá lea dearvvašvuođaváttisvuohta mii gávdno miehtá máilmmi.
Dá lea ieš Junnán, gii doalvvui herggiidis ruovttoluotta ellui maŋŋel go oahppit fas jorggihe Guovdageidnui.
Dá lea láse man suollagat cuvko, ja man čađa dolvo suolagálvvuid.
Dá lea okta dain govain maid ealgasuolaguovttos leaba ieža govven, maŋŋil go leaba báhčán ealggaid.
Dá lea proavás Arild Hellesøy govvejuvvon maŋŋá su loahppabálvalusa ođđajagemánu 4. beaivvi.
Dá lea vuosttaš oassi ráiddus maid báhtareaddji Flutura Kernja čállá iežas vásáhusaid birra maŋŋá go su ruovtturiikkas Kosovos buollái soahti 1999.
Dá lea ášši mii ollusiid beroštahttá miehtá Finnmárkku, ja dá lea juo vuosttaš suorgi gos fylkkagielda ja Sámediggi earráneaba.
Dá leaba Piera Jovnnain moadde beaivve maŋŋá herggiin "Toivoin" vuojaseamen.
Dá leat guokkardeame rastá biilaluotta.
Dá leat guokte fága maidda mus lea atnu maŋŋel eallimis, lohká Elle.
Dá leat moadde ovdamearkka áigodagas 1915-57, muhto sáhtášii gávdnat ollu eambbo, sihke ovdal ja maŋŋil dan áiggi.
Dá leat muhtun oasseváldit čoahkkanan maŋŋel ipmilbálvalusa gos earret eará pastor Sortland sárdnidii.
Dá leimme bidjan beazi áiddáža sisa, ja moadde beaivvi maŋŋil, de leigga njaskkastan beazi oalát, oktan beahcegohciin ja bárkkuin, muitala Eila, gii maiddá biebmá lamaid iešguđetlágan šattuiguin.
Dá letne lovttas gos buhtes áibmorusttetbohccit mannet miehtá lovtta.
Dá maŋŋil vuoitojuohkima.
Dá oažžu Eilif Noste vuoittu Øystein Nilsenis maŋŋel go lea čuoigan Áldon-čuoigama 30. geardde.
Dá sii leat gergosat Fat Boy Slim konsertii, ja das maŋŋá Satyricon.
Dá soai muittašeaba dáhpáhusas, iige goabbá ge sivahala nuppi, baicce dohkkeheaba vuorbbiska ja joatkiba eallima, mii ii goassege leat šat seammá maŋŋá garra biilalihkohisvuođa 1991as.
Dá son čorge lávddi maŋŋá Håvard Stubø Trio konseartta.
Dá vázzá son ovddimusas Deanušalddi rastá.
Dá čuovvu listtu doaimmain maid leat álggahan vai njulget ovddeš vearu politihka:  Girječállinbálkkáid leat duppalastan vai gártet eanet olbmot geat ollesáiggis buvttadit oahpponeavvuidStipeandat oahpponeavvopedagogaohppui leat lassánan nanusmahttit rekrutteremaOvttas Sámi Allaskuvllain, Finnmárkku Allaskuvllain ja Finnmárkku Fylkkamánniin leat “Gollevirgi” prošeavttain vuoruhan eanet rekrutterema oahpaheaddjeohppui  Ovttas Oahppodepartemeanttain (OD) leat álggahan prošeavtta mas lea 17 miljovdna rámman, man ulbmil lea ásahit neahtta sajáiduvvon oahpponeavvoportála gos báikkálašbuvttaduvvon neavvut galget čohkkejuvvot ja leat áimmus oahpaheddjiide miehtá riika Ovttas OD:n leat ásahan bargojoavkku mii galgá buktit ávžžuhusaid movt boahtteáiggis sáhttá sihkkarastit buoret ja eanet doaimmalaš oahpponeavvobuvttadeami  Ovttasbarggus ráđđehusain lea fylkamánni bearráigeahčču suohkaniin buoriduvvon vai sámegielat oahpahus ja sámi oahpponeavvut leat sihkkaraston ohppiide Sámedikki bušeahtta oahpponeavvuide lea lassánan 40% maŋemus guovtti jagis   Ođđa plána oahpponeavvobuvttadeapmái lea mearriduvvon, gos ovttasráđis suohkaniiguin leat dahkan vuoruhemiid das makkár girjjiid lea hoahppu buvttadit Dárogielat girjjiid jorgaleapmi lea lassánan vai buvttadeapmi manná jođáneappotPilohtaprošeakta “Ressursskoler” lea álggahuvvon.
Dábalašdili ektui leat čuovvovaš spiehkastagat: Muohtaboltun vuolládagas: Juovlaruohta bissehuvvo visot muohtaboltun maŋŋel dii. 21.00.
Dábálamos lei go skuvllat fertejedje váldit eret eará fágaid vai oahppit ožžo sámegiela, dahje bidjat sámegiel tiimmu maŋŋá skuvlaáigge.
Dábálaš demokráhtalaš vuogi mielde lea dieđus dát deaŧálaš jearaldat, muhto ii dattege nu mearrideaddji deaŧálaš ahte dahká vuoigadin buktit ollislaš oaiviliid ovdal go leat mannan čađa dan viiddis vuođu maid oažžut SVL čielggadeamis.
Dábálaš golgodávda ja spiidnegolgodávda maŋŋil sáhttá vara addit easka guovtti vahkku maŋŋá dearvvasmuvvá.
Dábálaš olbmot, journalisttat ja dakkárat mat lágidit juoidá, muitala Eira gii lea šaddan suige Norgga beakkáneamos boazosápmelaš maŋŋel 29 riikkasáddaga.
Dábálaš sápmelaččaid jietna ja oaidnu ii boađe ovdan ovdagottiid ja fylkkalávdegottiid čađa, leago bat dalle gal riekta ahte sii besset válljet áirasiid ovddastit sámiid?
Dábálaččat galgá vuodjit guokte álgovuoru nu johtilit go sáhttá, ja maŋŋel dan ges lea eretgahččam/ sirren ja loahpas lea loahppagilvu dahje finála.
Dábálaččat galgá vuodjit guokte álgovuoru nu johtilit go sáhttá, ja maŋŋel dan ges álggahuvvo eretgahččan/ sirren ja loahpas lea loahppagilvu dahje finála.
Dábálaččat geavvá nu ahte sii váldet oktavuođa minguin dáhpáhusa hárrái, easka maŋŋá soahtehárjehallama.
Dábálaččat han láve sotnabeaiskuvla leat maŋŋel girkoáiggi.
Dábálaččat hutkat vuos melodiija ja dan maŋŋá ákkastallat ovttas makkár sánit šaddet, lasiha joavku.
Dábálaččat in vástit bures ovdal jándora maŋŋá.
Dábálaččat juovllaid maŋŋá buolaštii ja buollašat biste gitta guovvamánnui.
Dábálaččat lea dát dakkár ášši mii sáhttá mannat gieldda plánalávdegotti čađa, muhto doppe ii leat fitnan oktage ohcamin lobi daidda áiddiide, joatká várresátnejođiheaddji.
Dábálaččat leat bivdit ferten johtit eará ealgavállaid čađa.
Dábálaččat lábe Ráđđehus doallat njálmmis gitta dassážii go almmuha stáhtabušeahttaárvalusastis Stuorradiggái golggotmánus, easkka guokte jagi maŋŋá go Sámediggi lea buktán iežas árvalusa.
Dábálaččat olbmot diktet glássačalmmi leahkit alde miehtá áiggi, maid oađedettiin.
Dáhpáhusa maŋŋel váiddii son máŋga dievdoolbmo dáhpáhusa dihte.
Dáhpáhusa ovddasvástádus lea dušše mu, ja mun válddán dan ráŋggáštusa máid oaččun, lohká Fredriksen NTB čađa.
Dáhpáhuvvá go dat Sámelága dahje Vuođđolága bokte, ferte maŋŋil veardiduvvot lagabut.
Dáhtun vuđolaš gulaskuddama nu ahte eat šat darbbaš mannat dákkáriid čađa.
Dáid beassážiid dat viimmat nammasuvvo ja áiggiid čađa stuorámus oaggungilvu lágiduvvo Guovdageainnus.
Dáid beivviid ihtet fas Frelsesarméa juovlaruittut gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide miehtá riika.
Dáid beivviid lea jođus miehtá nuorta-Finnmárkku nammačoaggin ákšuvdna mas boazodoallit geahččalit oažžut boazodoalloagronoma Arne Hansen eret barggustis.
Dáid beivviid leat sápmelaččat miehtá Sámi ráhkkaneamen ávvudit sámiálbmot beaivvi.
Dáid beivviid leat álgologut gárvásat Oktasaš sisaváldima čađa allaskuvlaoahpuide Norggas.
Dáid beivviid njuikut 90000 skuvlamáná njuikunbáttiiguin skuvlašiljuin miehtá Norgga.
Dáid beivviid vuođđudit ođđa suohkanstivrraid miehtá riika.
Dáid beivviid álggahit skuvllat Norggabealde luomu maŋŋá guhkes skuvllajagi.
Dáid birra lea dan maŋŋá ságastallon duollet dállet iešguđet oktavuođain dán áššis.
Dáid boares nuoraid humoristtalaš beaivi lei álgán juo árraiđit, guđa maŋŋá vuos stellemiin iežaset čáppisin.
Dáid dieđuid sáhttet bargit ruovttus maid olahit dihtora čađa.
Dáid du máŋggaid jagiid joavdelas čálašemiid maŋŋel ean gal ollenge šat imaštala, manin don leat Sámi Parlameantta OVDDEŠ lahttu.
Dáid gaskaboddosaš ávdnasiid eai leat vel čorgen eret vaikko boazodoallolága mielde galget dákkárat vajot čorgejuvvot eret maŋŋá go eai šat leat anus.
Dáid gaskkas leat fas válljejuvvon logi dovddus norgalačča geaid birra vel lea ráhkaduvvon sierra tv-ráidu «Store Norskeš, ja de dan maŋŋá boahtá fas ođđa jienasteapmi.
Dáid gálvvuid jáhkán mun lea vejolaš jođihit viidát bivdo- ja meahcástansuorggis miehtá Norg­ga.
Dáid muohttagiid maŋŋá dat lea gárvvis “ealáhahkii”.
Dáid ságaid maŋŋá gullat vel Giellagasa sámekultuvrra professora Veli-Pekka Lehtola sága sámi ealligovas ja girjjálašvuođas.
Dáid vahkkuid leat boahkuheamit jođus miehtá máilmmi ja maid Norggas leat barggut jođus.
Dáidagat maid jury válljii  bohtet miehtá Norgga, Ruoŧas ja Danmárkkus.
Dáidda gilvvuide han bohtet artisttat Europa miehtá, muitala Johan.
Dáiddamuseajoavkkus lea stuorra doaivva ahte sii besset bargagoahtit álgoprošeavttain dalá maŋŋá.
Dáiddán mun liikká boahtte válggaid maŋŋá gáibidit vel eanet lávdegoddebáikkiid gielddas daid Sámedikki, bálgosa, leana, searvegotti, valástallasearvvi, kultursearvvi ja daid eará doaimmaid lassin.
Dáidá vel dárbbašit nannet ovttasbarggu rájaid rastá.
Dáin govain oaidnit go Ártnihasat vuojehit ealu Márvuona rastá.
Dáin olbmuin gal várra jorai oaivi maŋŋel go ledje jorran birrat birra dáinna biillain.
Dáinna Lada 1600-biilláin leat vuodján miehtá Suoma ja vel mohki Davvinjárggas, guhkimus sáttavuodjima Avvilis-Davvinjárgii ja ruovttoluotta vujii Juha "Jupe" Lohi mannan vahkkoloahpa.
Dáinna lágiin šattaige váttis speallu logai hárjeheaddji Svein Ole Sandvik maŋŋel čiekčamiid.
Dáinna mii liktet nu go seaŋgagávnniid, beavdeduhkáid ja eará biktasiid mat eai leat liktasat maŋŋel go leat basson, čilgeba bargiguovttos Anny Gaup ja Annike Hætta.
Dáinna vugiin leat mielde nannemis čanastagaid mat das maŋŋá dahket min oktasaš servodaga gievrrabun ja harmonalaččabun.
Dáinna vuođuin lea son ráhkadan juoidá mii dušše lea Mari musihkka ja dáinna lea son olahan miehtá máilmme.
Dájuhanvierru lea dábálaš miehtá Eurohpá dán áigge.
Dákko boahtit ge mii sisa ja ollu olbmot leat oahppan min čađa duddjot, oaivvilda Somby.
Dákkár barttat álget leat juo miehtá Deanu ja Ohcejoga gáttiid Suoma bealde, nu ahte muhtumin orru ahte Deatnu lea sirdašuvvamin dákkár olbmuid oamastussii.
Dákkár divodanbarggut sáhtášedje nuoraide fállot gesiid badjel ja mii attášii ávkki, ii dušše lundui, muhto maiddái nuoraide miehtá fylkka.
Dákkár eahpebalánsa ii leat dušše Porsáŋggus, muhto miehtá Finnmárkku rittuin, jus vel leage unnit dásis go Porsáŋggus oaidnit dál.
Dákkár earu maŋŋel dáidet golgat máŋga gatnjala, dajai Trosten.
Dákkár godderokkit gávdnojit ainge vuogas sajiin miehtá Anára.
Dákkár identitehta suoládeapmi ja rievideapmi lea dáhpáhuvvan miehtá Sámi.
Dákkár meannudeami maŋŋel boađán dalán heaitit doallamis Ávvira, ja gáibidan ruđaidan ruovttuluotta.
Dákkár muitalusaid maŋŋá rohkadallen váimmustan ahte Áŋŋelii ii boađáše goassige geaidnu.
Dákkár prošeavttat galggaše ge gávdnot miehtá Sámi, vuoi livčče ávkin buot sápme-laččaide geat leat darvánan jugešvuhtii.
Dákkár prošeavttat galggaše ge gávdnot miehtá Sámi, vuoi livčče ávkin buot sápmelaččaide geat leat darvánan jugešvuhtii.
Dákkár “lobihis” prošeavttat lávejit dávjá dohkkehuvvot maŋŋá, ja eiseválddit eai beroš das eai maidige.
Dákkárat eai galggašii šat geavvat maŋŋil dán julggaštusa, oaivvildit sii.
Dál - máŋga jagi maŋŋel - oaidnit ahte eambbosat, nu go sámediggeáirasat, dustet dán digaštallat jitnosit.
Dál 20 jagi maŋŋel lea ealáhus háhkan máhtu ja dieđuid mot biebmat bohccuid, muhto dalle go dan máhttui duođai lei dárbu, de eai gávdnon dasa dieđut.
Dál 20 jagi maŋŋá, sáhttá gal millii ain čuohcit.
Dál 35 jagi maŋŋá geavahit sii justa seammalágan bargovugiid.
Dál 59 jagi maŋŋel eallin lea goittotge ollu álkit danin go Anáris Áŋŋelii manni geainnu bálddain ássi skuvlamánát besset biilla fáru goabbatge guvlui skuvlabiilla fáru.
Dál 60 jagi maŋŋil vuohttá ahte sámit leat bieđganeame.
Dál 60-jagi maŋŋil lohká Norgga eisválddiid boktit fas soahtebalu go áitet bákkuin njuovahit Guovdageainnu ealuid.
Dál 93 jagi maŋŋel, go sieidi máhcahuvvui Gárgovárrai, lei ges imašlaš goalki ja jealahas.
Dál Riikalávdi láigoha konsearta- ja čájálmaslanja Oslos ja bargá ovttas aktevrraiguin miehtá riikka.
Dál addá gielddastivrra eanetlohku vejolašvuođa juoŋastit miehtá dálvvi.
Dál ballet boanddat ahte guovža boahtá muosehuhttit sin miehtá geasi.
Dál ballá Evenáši sátnejođiheaddji ahte nuorat sin gielddain eai hálit šat ruoktot fárret, maŋŋá go bákkus šaddet fárret nugo Harstadii, dahje Narvikii, jus áigot skuvlla vázzit.
Dál ballá Nordlys jođiheaddji Ingvald Laiti vuojahat šaddat orrut goarusin jos gielddastivra miehtá ovdagotti evttohussii.
Dál bargagođii Norgga Stáhta biergojođu váttisvuođain maid, maŋŋil go Boazodoallostivrra jođiheaddji geigii čállosa váttis njuovvandili birra Finnmárkkus.
Dál bargá Nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi Finnmárkkus eastadit njoammuma ja ja ostet 10 000 gummi dahje kondoma mat galget juhkkot nuoraide nuvttá miehtá fylkka.
Dál beassá son maŋŋá go lea jápmán geahčadit bassi vári juohkebeaivvi.
Dál besset meahcásteaddjit fas návddašit dáid majestehtalaš lottiid miehtá Sámi.
Dál birgehii Stig Rune heakkas ja albmás eai lean go hávážat maŋŋá lihkohisvuođa, muhto helikpoter gal mollanii álfárot.
Dál bivdet buokčaleaddjit friddja gáranasruittuid mearas, mat das maŋŋá biepmuhuvvet ovdal go vuvdot.
Dál bođii geadgerihttu moadde diimmu maŋŋel go hearrát ledje geahčadeamen mii lea bargon dán rádjái doppe.
Dál deaddá árktalaš buolaš máttás, Ruonáeatnama buohta, ja buollašat golget miehtá Eurohpá ja Davvi-Amerihká gitta Floridai.
Dál dovdo dego lean mátkkoštan miehtá máilmmi, ovtta eahkedis, lohká Hætta.
Dál dáhttu ivdnás multidáiddár iežas govaiguin čájehit ahte buohkaide lea doaivva maŋŋel losses áiggiid.
Dál dárbbašit fas gievrras ja duostilis olbmuid servviin ja politihkas doarrut vuostá, ja muhtinmuddui njulget dáid rievidemiid mat áiggiid čađa leat dahkkon riddoássiid vuostá ¶
Dál dárbbašit fas gievrras ja duostilis olbmuid servviin ja politihkas doarrut vuostá, ja muhtinmuddui njulget dáid rievidemiid mat áiggiid čađa leat dahkkon riddoássiid vuostá.
Dál dárbbašit mii hutkás giellaolbmuid geat movttiidahttet ja fuomášit vugiid mo giela buorebut almmolašvuođas geavahit ja vai ii báze dušše juoga mii lea ráddjon oahpahussii ja ii šat maŋŋá.
Dál eaba loga vuos nu váttis bihtáid, muhto várra šaddet váddáseappot maŋŋil, árvvoštallaba soai.
Dál eai beasa ealgabivdit geat eai gula Kárášjoga gildii vuodjit Kárášjoga gieldda čađa go leat bivdui mannamin eará gielddaide.
Dál eai beasa ealgabivdit, geat eai gula Kárášjoga gildii, vuodjit Kárášjoga gieldda čađa go leat bivdui mannamin eará gielddaide.
Dál eai dieđe juste goas guhte ge lea jápmán, juoga mii obdukšuvnna maŋŋel čielga eambbo.
Dál easka - badjel 20 jagi maŋŋil bajimus boazologuid mearrideami – lea Spiertagáisá ožžon duođaštuvvot ahte Hálkavári báhčinšilju dihte lea sidjiide unniduvvon boazolohku 800 bohccuin.
Dál evttohit viimmat Norgga stáhtabušeahtain loktet sámi aviisadoarjaga guvttiin milliovnnain logi milliovdnii, njeallje jagi maŋŋá go maid juolludeaddji lei eaktudan.
Dál ferten ain garraseappot hárjehallat vai beasan alit dássái, muđui ii leat várra vejolašvuohta beassat jovkui, logai Martin Nordbye dalá maŋŋá čiekčama.
Dál fertet vuos gárvet rutiidna bargguid, dan maŋŋil sáhtát bargat eanet dehálaš bargguid.
Dál gal lean doarvái syhkkelastán, dadjá lášmes almmái gii dálvet ge čuoiggai rastá Suoma čuoigamiid ja lea hárjehallan dálvvi miehtá.
Dál gal leat juolggit čađa váiban, muhto gal dat fas vuoiŋŋastit, lohká son.
Dál galget beassat gullat miehtá riikka man buorre rumppuidčuojaheaddji dáppe Vákkis obage lea!
Dál galgá Ingá Márjá bargat Beaivváš Sámi Našunálateáhteris beassážiid rádjái maŋŋel dan ii dieđe son vuos gosa de vuolgá.
Dál galgá álggahuvvot bargu mii sihkkarastá boazodollui eatnamiid ja dát eanasihkkarastin galgá váldot mielde ođđa boazodoalloláhkii.
Dál geahččala Bargiid bellodaga Annelise Dørum, gii miehtá ahte mánáin galgá friddja sex, veahttadit dan garra kritihka.
Dál geahččalit arkeologat dan njealji riikas ásahit oktasaš fierpmádaga mainna álget ovttasbargat rastá riikarájiid.
Dál geavaha son áiggi dikšut háviid maŋŋel go báhččui skuvlamátkkis badjelaš vahkku áigi.
Dál go goappašat riikka stášuvnnat gullet oktii ja GSM-oktavuohta doaibmá miehtá leagi, de eai dárbbat norgga riŋgejeaddjit máksit olgoriikka riŋgenlasáhusa ja nu šaddá ge mobiltelefunfálaldat hálbbit kundariidda.
Dál go lea mohtorfievrruid duohken, lea gáržžiduvvon bivdoáigi go bievlan ii sáhte vuolgit meahccái ovdal go maŋŋá suoidnemánu 1. beaivvi ja ii ge sáhte vuolgit dispensašuvnna haga.
Dál go lean ožžon páhpa steampila gállosan, de dán čállosa maŋŋá sáhtán juo oažžut proavas árvvu, iige han das leat šat guhkes mátki go oaččun golleruossa gollelahkiiguin čeabehii.
Dál go mis leat buot dát ođđa áiggi teknihkalaš biergasat, de mis leat nu leaktu ahte eat fuomášge go mat muhtin vuomi čađa leat šuvihan scooteriin, ja go ruoktot joavdat de leat tv ja radio mii muitaladdá ođđasiid.
Dál go sámieatnama juohkán isitriikkat leat čájehan midjiide ahte sis ii leat šat mihkkege midjiide addinláhkái, muhto baicca nuppegežiin, lea rivttes áigi huksegoahtit dán dálu, man geađgejuolgin lea fuolkevuohta ja dat árvvut, maid veagas min álbmot lea ceavzán áiggiid čađa otnábeaivve rádjái.
Dál guhtta jagi maŋŋá, máhccá fas Sámediggái, dál bajimuš hoavdan.
Dál guokte jagi maŋŋel lea ferten giddet uvssaid.
Dál guokte mánu ja golbma beaivvi maŋŋil lea vel eambbo eahpečielggas, lágiduvvo go filbmafeastivála 2011 beassážiid.
Dál háliida son giitit daid geat sutnje maŋŋá lihkohisvuođa leat hállan dan birra, soaitá dat leat veahkehan su, árvvoštallá Stig Rune.
Dál háliidat don várra rievdadusaid maŋŋel barggu ja háliidat áinnas ovttastallat muhtun earenoamáš olbmuin.
Dál ii leat guhká ovdal go viidnamášiidna šaddá dovddusin miehtá máilmmi.
Dál illudan fas álgit bargui, logai Anny Vigdis Sara Finnmark Dagblad áviisii maŋŋil go soabeapmi lei celkon.
Dál jahkebeali maŋŋel leaba viimmat ožžot vástádusa fylkkamánnis, duogážin go nu guhkes áigi lea mannan lea go Guovdageainnu suohkan lea leamašan nu njoahci sáddet dieđuid maid fylkkamánni lei gáibidan.
Dál lea Birasgáhttendepartemeanta dahkan mearrádusa maŋŋel čoahkkima Sámedikkiin juovlamánu 3. beaivvi 2009:s ahte olles dát bargoproseassa galgá leat gárvvis juo njukčamánus dán jagi.
Dál lea Finnmárkkuopmodat (FeFo) ovttas ráđiid bivdoservviiguin ja loddebeanaservviiguin čađahan árvvoštallamiid miehtá Finnmárkku.
Dál lea Gollerumbu fágajurie válljen 10 šuoŋa mat galget gilvalit ”áiggiid čađa sámi buoremus šuokŋa” bálkkašumi gilvvus.
Dál lea Olgoriikkalaš Direktoráhta šaddan spiehkastit dáid njuolggadusain maŋŋel go NRK Finnmárku almmuhii Sofiya muitalusa.
Dál lea bivdán beassat heaitit, maŋŋil 53 jagi girkodulka doaimmas, ja son loahpáge dán gease.
Dál lea buoremus áigi olgun stoahkat, go beassá sykkelastit traktoriin ja miehtá ráhkadit luottaid.
Dál lea buot dáiddá berošteaddjiin miehtá sámi dušše boaluin coahkkalit ja geahčasit mii dál dáiddáriid gaskkas dáhpáhuvvá ja makkár čájáhus boahtte mánus lea.
Dál lea bárru miehtá máilmmi gos eamiálbmogat leat viggamin váldit ruovttoluotta iežaset historjjáid ja muitalusaid.
Dál lea dat šaddan jagi dáhpáhussan Finnmárkkus mas lea stuora ávki daidda suohkaniidda maid čađa gilvu vuddjo.
Dál lea dieđalaččat dohkkehuvvon ahte lea leamaš sámi ruovdeáigi ja ahte sámit válde ruovddi atnui oalle jođanit maŋŋil ránnjáolbmuid.
Dál lea dilli goittotge nu, ahte foantaráhkadeaddjit leat vuolláičállán soahpamušbáhpiriid ja soahpamuša čállima maŋŋá ii galggašii ádjánit go moadde mánotbaji dassá go beassat juohkit foanttaid.
Dál lea dus vejolašvuohta vuoruhit, ja maŋŋel bargoáiggi de lea dus ain ollu friddjaáigi.
Dál lea dus vejolašvuohta vuoruhit, ja maŋŋel bargoáiggi lea dus ollu liigeáigi.
Dál lea dušše dikšut buollinmearkka maŋŋá strihkaruovddi.
Dál lea dát cealkka rievdaduvvon ja muddejuvvon maŋŋel garra barggu ja rahčamušaid.
Dál lea fas hárjehallagoahtán sámástit go nuoraidskuvlla ja 14 jagi skuvllaid ja barggu maŋŋá máhccá ruovttubáikái Sirbmái.
Dál lea fas šaddan dát digaštallan áigeguovdil maŋŋel go Ovddádusbellodat lea álggahan digaštallama.
Dál lea fitnodat gidden ja jávistan interneahttasiiddu maŋŋel go duhtameahttun guossit leat suhtta ja gáibidit ruđaid ruovttoluotta.
Dál lea golbma jándora vahkkus miehtá Deanočázádaga.
Dál lea hirbmat váralaš Deanu leansmánnebálvá Tommy Mikaelsen, gii lei dán gádjunakšuvnna jođiheaddji, lohká ahte olbmot geat čuiget ja vudjet skohteriin meahcis, fertejit leat várrogasat go dál lea hirbmat uđasvárra miehtá Norgga.
Dál lea láibbohaga jođiheaddji, Per Ole Bals váldán geasseluomu ja maŋŋel luomu bidjá son láibbohaga reastaluvvot.
Dál lea maiddái molssaáigi, sáhtát bargat bihtáid dahje skuvlabargguid gos oahpaheaddji lea veahkin jus lea dárbu, ovdal dahje maŋŋá skuvlla.
Dál lea maŋemus jagiid stivren Bargiidbellodat, ovddit áigodagas guokte jagi unnitlogu ráđis ja maŋŋel válgga jotkkii stivrejumi ovttas smávit bellodagaiguin.
Dál lea maŋemus vejolašvuohta dán muohttagis gárdut, go gárdunlohpi han nohká moadde beaivvi maŋŋel go ledje gárdunmátkái vuolgimin.
Dál lea nuorain Kárášjogas, geat leat badjil 15 jagi, vejolašvuohta beassat oahppásmuvvat boarrasat geardde olbmuin barggu čađa.
Dál lea prošeavtta ruhtadeaddji Finnmárkku Fylkkamánni gáibidan prošeaktaruđaid, 40 000,- ruovttoluotta, maŋŋel go attii Guovdageainnu nuoraidskuvlii jagi guhkit vejolašvuođa čađahit prošeavtta.
Dál lea son Sámediggeáirras maŋŋel go suoládii ovtta NSR stuolu.
Dál lea son loahpahan oahpustis ja álgá ođđa virgái, maŋŋá luomu, borgemánus.
Dál lea son ollašuhttán niegu maid lea niegadan máŋga jagi, namalassii, ahte čuoigat 900 km badjel duoddariid ja ráššaid, jávrriid ja jogaid rastá, čađa stuora vumiid, ávžžiid ja vuvddiid.
Dál lea son ovttas Ellen Tornensis Buljoin ja eará gili vuorrasit olbmuiguin giitaleami politihkkariid maŋŋel go mearrádus lei dahkkon.
Dál lea tunnealla čađa roggojuvvon!
Dál lea vejolaš beassat finálii, dajai duhtavaš hárjeheaddji maŋŋel go vuite njealjádasfinála.
Dál lea vel báhcán gáhttet vuvddiid miehtá Norgga gos leat erenomáš šattut ja eallit.
Dál lea viimmat ožžon iežaset eiseválddiid, mat hállet sin giela, áddejit historjjá ja dovdet vuoruhemiid, maŋŋil go leat leamaš earáid vuollásaččat guhkit áiggi.
Dál lea vuordimis váttis ekonomalaš áigodat, vaikko sáhtát ge birget bures váttisvuođaid čađa.
Dál lea áigi njulget daid boasttuvuođaid maid stáhta lea bargan sápmelaččaid vuostá áiggiid čađa, lohká Storberget.
Dál lea áigi ásahit oktasaš "davvigeassefálaldaga" maid miehtá máilmmi fállá.
Dál lea álkit oažžut ándagassii ja dohkkehuvvot maŋŋá.
Dál lea Čábardašjohka stuorát olggosgollun suohkanii go sisaboahtun, ja dál plánejuvvo mii galgá dáinna historjjálaš báikkiin dahkkot maŋŋil go heaittihuvvo.
Dál lea čájehuvvon ahte mis lea leamaš čađa gaskka riekta, lohká Inger Anita Smuk.
Dál leage Gaski mannamin šiehtadallamiidda girjelágádusaiguin oastin dihte dieid stuorra girjehivvodagaid mat áiggiid čađa leat čoggojuvvon go leat njuolggadusaid mielde ferten deaddilit vissis meari girjjiid juohke girjjis.
Dál leage áigi ahte Sámediggi loahpalaččat ja ollislaččat váldá smávvaguolásteaddjiid beali miehtá buot riddoguovlluin.
Dál leage áigi ahte Sámediggi loahpalaččat ja ollislaččat váldá smávvaguolásteddjiid beali miehtá buot riddoguovlluin ¶
Dál lean hirbmadit váiban ja dan vuhtten eske go ádjánin tiimma guhkit vuolgit go dábálaččat, muitala čađa váiban Rainer Gamm.
Dál leat 71 sátnejođiheaddji miehtá Norgga čállán vuollái cealkámuššii gos Birasgáhttenministtar Erik Solheim garrasit váruhuvvo ahte čuovvolit Direktoráhta evttohusa.
Dál leat Deatnogáttiid miehtá visttit iešguđetláganat ja mat eai ba heive luonddubirrasii.
Dál leat biddjon vuovdemassii buot beaŋkkat ja baraskábet gos moanat olbmot áiggiid čađa dáidet návddašan vuollaga ja garrasit juhkosiid.
Dál leat iskan ollu ja ja diehtit eanet, lohká Ødegaard go deaivvada Min Áiggiin maŋŋil meahccemátkki.
Dál leat juo miehtá Finnmárkku árbevirolaš johtolagat maid olbmot geavahit dáidda earániidda maid iešguđet jahkodagas dárbbašit.
Dál leat miehtá Norgga nuoraid kulturgilvvut UKM.
Dál leat muorat čáhppadat ja alas maŋŋel go biegga lea rádjan buot lasttaid.
Dál leat mus njeallje CD, muitala Anne Ragnhild maŋŋil konseartta.
Dál leat máŋgasa sis geat eai dieđe sihkkarit olahit go iežaset mihttomeari maŋŋel go skuvla lea mearridan heaittihit veahkkedivššároahpu.
Dál leat sii bargame ráhkadit deaddiluvvon gihppagiid maiguin áigot márkanfievrridit miehtá, maiddái olgoriikkas.
Dál leat sii hárjehallan sullii mánu, ja leat gergosat vázzit márkana čađa miessemánu 17. beaivvi dievas musihkain.
Dál leat sii ohcamin olbmuid geat sáhttet dutkat ja ovdánahttinprošeavttaid čađa ovdánahttit Norgga sámi álbmoga psykalaš dearvvašvuođa.
Dál leat sii ožžon iežaset ášši čađa.
Dál leat čielga njuolggadusat maid čađa galget mannat go ohcet boazoáiddiid.
Dál leat čuđiid mielde máttaolbmuid visttit miehtá Deatno ja Ohcejoga gáttiin ja viltiin, aiddo buoremus sajiin ja ollus ohcejohkalaččain eai leat šat dan veardde eana, ahte sii sáhtášedje hukset.
Dál leaš oaidnit maŋŋel dáid geahččalemiid leat go bálkestan olles jagi duššái, dadjet dat 20 oahppi 3PSA klássas Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas.
Dál lei duhtavaš go suohkan lágidii dán čoahkkima dán mađe árrat maŋŋel go lei dieđihan dan birra.
Dál lei somá gullat movt lei mannan mu verddiin ja su ránnjá áhkuin dan dáhpáhusa maŋŋel.
Dál leimmet mii bovden jiellevárrilaš nástti, Sofia Jannok konsertii , ja das maŋŋel leigga min iežamet Lars Magne Andreassen ja Johannes Formanowski geat čuojaheigga dánsii, muitala Miriam Paulsen, gii lea searvvi jođiheaddji.
Dál logi jagi maŋŋel beassat oaidnit sin stuorámus ja maŋimuš musihkka dáhpáhusas.
Dál lohket ge islándalaččat ahte finánsaroasu maŋŋá olbmot leat eanet johtigoahtán iežaset riikkas, eaige šat bahkke báhkka olgoriikkaide.
Dál lohká Guttoormsen ahte buot buoremus livččii jos searvi ieš njuolgga beasašii váldit oktavuođa, ii ge nu go dál, Dáiddaráđi čađa.
Dál lágiduvvojit heahteveahkkegursset miehtá riikka.
Dál manná ealáhahkii maŋŋel 15 jagi World cup duopmárin.
Dál masá guokte vahku maŋŋá ain givssida bávččas juolgi Henriksen Joksa.
Dál maŋŋel fas gáđan.
Dál maŋŋel gáđan go jurddašan maid eamit ja mánát leat gillán mu geažil.
Dál maŋŋel lean fuobmán man máŋgga sajis mun dadjen boasttu sámegielsániid.
Dál maŋŋel leat mii gullan ahte lea kloáhkkabuhtistanrusttet mii lea sivvan go eai láve oaggut das, ja de mii gal leat ilus go eat goddán ovttage guoli.
Dál maŋŋel son oaidná ahte Altaposten`is fertejit siskkaldas dieđut dán ášši birra, ja ballá ahte muhtin sajis leat suođđan dieđut čoahkkima birra, muhto ii searvegottekántuvrras gal sáhte, go sii eai diehtán maidege.
Dál maŋŋel válgga sáhttá dadjat ahte Bargiidbellodat gájui rukses-ruoná ráđđema Norggas go dahke buori válgga.
Dál maŋŋel, ja nu ahte stivrenorgánaid lahtut eai galgga dovdat iežaset fallehuvvon, de ferte dákkár oktavuođas leat lohpi čujuhit ahte bissovaš regulerenráđđenvuohki ii leat vel boahtán - 22 jagi maŋŋel go ođđa boazodoalloláhka mearriduvvui 1978:s.
Dál maŋŋil jurddaša ahte lea várra beare roahta loktanan leahtu ektui, nu ahte njunni lea mannan njuolga vulos ja eatnamii.
Dál maŋŋil lean guorahallan eará politihkkalaš bellodagaid njuolggadusaid Norggas.
Dál maŋŋil sáhtášii sivahallat duon ja don olbmo ja ásahusa go SGP ulbmil ii leat ollašuvvan, muhto cuiggodeamis ii dáiddáše boahtit mihkkege buriid.
Dál maŋŋá dat buot orrot somás muittut, vaikko dalle oruige «Vuoi Hearra sivdnit datte jo min» , loahpaha Toivo.
Dál maŋŋá dušše vihtta jagi galgá jo heaittihuvvot.
Dál maŋŋá seminára leat maid ožžon dieđu ahte sii ledje duhtavaččat seminárain, loahpaha seminára lágideaddji, Karen Inga Kemi.
Dál maŋŋá sáhttit lohkat ahte livčče buot bealit earráneamis galgan čielggaduvvot mealgat árabut vai ráfáleappot livčče sáhttán bargat nominašuvnnain.
Dál maŋŋá čájehuvvo ahte gielda lea vástidan dasa, jo 10 beaivvi ovdal.
Dál mieđiha Deanu várresátnejođiheaddji Magne Ballovara ahte son ii leat obanassiige ovttaoaivilis sátnejođiheddjiin Ingrid Smuk Rollstadain ásahit fitnodaga, maŋŋel go Guovdageainnu suohkanstivra lea vuosttaldan ásaheami.
Dál mii áigut gollii eatge vuollán ovdalgo maŋimuš čiekčamat lea čikčon, dajai hállás Svein Ole Sandvik maŋŋil čiekčamiid.
Dál moraštit guldaleaddjit miehtá máilmmi, go sin násti lea guođđán sin, guokte ja bealle vahkku ovdal go áiggui čuojahit fas, London O2 lávddis.
Dál muitala eadneolmmoš morraša birra, logi jagi maŋŋel dáhpáhusa.
Dál mun lean mearredan mun áiggun váldit álbma luomu maŋŋá go lean geargan ođđa noveallagirjjiin maid dál lean čálašan.
Dál mus lea diktagirji gárvvis ja maŋŋá ođđajagi galgá fas ođđa noveallagirji leat gárvvis, muitala Kirste go Sámediggi lea juohkán Kirsti Palttoi kulturbálkkašumi, ja dát mearkkaša 20 000 Suoma márkki.
Dál mátkkošta son ollesáiggi ja guoimmuha spábbagonstošemiin, "šongleremiin" ja spábbastoahkamiin miehtá Norgga.
Dál mátkkošteaba soai miehtá Davvi-Norgga ja logaldallaba nuorra ohppiide iežaska vásáhusaid birra.
Dál mátkkoštit dát gávcci nuora miehtá Norgga ja logaldallet joatkkaskuvllain gos muitalit iežaset mátkki kulturvásáhusaid.
Dál máŋga jagi maŋŋel hupmá son rahppasit movt fuorrágávppošeapmi čuozai sutnje ja su campingsadjái.
Dál máŋgalot jagi maŋŋel dahket dan.
Dál navdet min krimineallan go vánddardit rastá Deanu, lohká Marie Therese.
Dál nisu váivašuvvá das go su váldojurdda dikšofállamis ii beroštuvvo ollege, go doppe duođaid ii lean olus ráfi, go guovdu jávrri fállo maid álkohola juhkamušat nuba miehtá jávrri meaiskidit baicce juhkan olgoriikkalaččat miehtá Eurohpá, oassi maid leai Amerihkás, Australias ja Asias maid.
Dál njeallje jagi maŋŋel oaidnit ahte doaluin orrot positiivvalaččat váikkuhan sámivuhtii, nu go ovdamearkka dihte gákte­geava­heapmái, gillii ja duodjái, lohká lágideddjiid ovddasteaddji, Jane Juuso.
Dál njeallje mánu mátkki maŋŋil lea Ruonáeatnan manniin mátki ain muittus.
Dál nogai sin niehku vuos dása, maŋŋá go Hålogalándda lágamánniriekti celkkii duomustis ahte bargu galgá bissehuvvot.
Dál ohcá Sámi allaskuvla ođđa ofelaččaid, geat besset johtit miehtá Norgga ja muitalit sápmelaččaid birra.
Dál orui Máze geahččaleame čiekčat gaskašilju čađa, dainna eai oba lihkostuvvange.
Dál ođđa jagis fertet veahá garraseappot bargalit ja buot dábálaša barggut galggaše doaibmagoahtit farggamusat danne go maŋŋel bohtet vel ain eambbo barggut.
Dál sin musihkka gullo miehtá máilmmi rock báikkiin.
Dál soaitá Magnus Andersen čuovvolit Reginiussen vieljažagaid, maŋŋel go son čievččai hui bures Romssa hárjehallančiekčamis, masa son lei bovdejuvvon.
Dál son jođaša miehtá davviriikkaid, ja muđui nai veaháš eará sajin.
Dál son áiggui bures skievttidit, nu ahte juobe Geliidna ge ii vánddar maŋŋel su beivviid.
Dál sus leat ruovttustis máŋga áitti, main son muitala oba ollu guovlladan jagiid čađa.
Dál sáhttet, go stáhta lea sin hoavda, oažžut čađa oalle ollu áššiid, dušše šiehtadallansáni geavahemiin: rasisma.
Dál vahkku maŋŋel de lea mun maid šaddan oalle jállu.
Dál vihtta jagi maŋŋel vuovdá son suveniraid main čuožžu Skiipagurra Camping.
Dál vuovdá biktasiid miehtá máilmmi.
Dál vurdet golbma ođđa suodjalusprošeaktaplána: Goahteluoppal, Bajit Anárjoga álbmotmeahci viiddideapmi, ja 23 luonddureserváhta jekkiin miehtá fylkka.
Dál vuvdet biktasiid sihke Norggas, ja miehtá máilmmi.
Dál váile 50 jagi maŋŋá son hálddaša, oažžu dadjat buot sámegielaid, ja hállama lassin maiddái gielaid ráhkadusaid.
Dál áigu searvi čohkket miellahtuid miehtá sámi.
Dál áigut vel dulbet luotta mii manná jekkiid rastá, ja de fas bidjat asfáltta dakko.
Dál álgá ges dat njuoskadeaddji áigi, go ii báljo sáhte olgun lihkestit ovdal go lea čađa njuoskan.
Dál álgá guđat badji njeallje jagi bottu maŋŋá.
Dál ávžžuhit sámi parlamentáralaš ásahusaid vuoruhišgoahtit sámi dásseárvobarggu ja juolludit doarvái doaibmaruđaid SNF organisašuvdnii mii bargá sámi sohkabeale- ja dásseárvogažaldagain miehtá Sámi sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Dál – badjel mánu maŋŋel – lea dát bullehan garra moaitagiid sihke Sara ja NSR guovddáža vuostá.
Dál šadden gállit buot čađa maid mánnán vásihin.
Dál šaddet eará orohagat garvit áiddi go johtájit orohagaide, ja danin fertejit johtit čađa Cohkolaga dálveorohaga.
Dál šattaige konvoluhtta dego dakkár mii lea johtán ábi rastá ja bures gollan.
Dál čohkke son njealjelogi nuora miehtá Eurohpá Guovdageidnui beassážiidda.
Dál čuorvu Mánáidfestivála jođiheaddji Rita Thomassen, ahte lea áigi boradit, ja dan maŋŋá fas hárjehallat čájálmassii.
Dál, 30 jagi maŋŋel fuomášumi, dihtet measta buohkat mii interneahtta lea, ja eanaš olbmot geavahit dan.
Dál, 40 jagi maŋŋá, dohkkehuvvo várra min gáibádus.
Dál, 50 jagi maŋŋel, leaba soai guovddážis lágidemiin.
Dál, 50 jagi maŋŋá, lea son ain Sámemišuvnna sárdneolmmái ja finnmárkkučálli.
Dál, badjel 40 jagi maŋŋel, soai fas deaivvadeigga.
Dál, badjel jagi maŋŋil go luoddabargu galggai álggahuvvot, lea skuvlamánáide ain dušše dábálaš luodda maid juogadit mohtorjohtolagain.
Dál, badjel jagi maŋŋil, eai leat geaidnobarggut vel ge álggahuvvon.
Dál, jagi maŋŋel go Ávvir šattai beaivválaš aviisan, lea álki mieđihit ahte guokte áviissa oktiičaskin lei, nugo olu eallimis, álkit jurddašit go čađahit ¶
Dál, jagi maŋŋel, beassat mii fállat dán buori čájálmasa vel eanet ohppiide.
Dál, jahkebeali maŋŋel, ii leat vel vuorbáduvvon.
Dál, logi jagi maŋŋel, lágiduvvo muitokonsearta.
Dál, maŋŋel go Boasta lea logenár jagis heaittihan sihke duon ja dán fálaldaga, ja heaittihan eanas boastakantuvrraid mat dalle láveje ja sirdán daid rámbuvrraide, de ii dáidde Boasta šat lihkka bivnnut.
Dál, maŋŋil válgga, Ivan lea suhttan ja behtohallan Brita Carina dihte, ja lea hirpmástuvvan su intoleranssa geažil.
Dál, maŋŋá go nominašuvnna lea gárvvis, orru čájeheamin ahte nissonjoavku Sámedikkis ii stuoro.
Dál, vihtta jagi maŋŋil, loahpahuvvo ovttasbargu, ja Sotnabeaiskuvla doaimmaha akto neahttabáikki.
Dál, čieža jagi maŋŋel, lea ruhtaduvvon prošeakta bisánan fylka bealis, iige gávdno guollevuostáiváldinbáiki.
Dál,13 jagi maŋŋel lea Aili Keskitalo jođiheaddji.
Dálkasat leat garrasit njárbuduvvon šlivgonproseassa čađa.
Dálkediidan lohket: Makkár dálki dán beaivvi lea, de dakkár dálkkit bistet giđa miehtá, goittotge sullii njeallje vahkku.
Dálkeipmilat doalahedje fierttuid miehtá vahkkoloahpa, go sotnabeaivvi eahkeda doaluid maŋŋá diškii dakkár arvvi.
Dálkkodeami lea son oahppan iežas ollu mátkkiin miehtá máilmmi.
Dálkkodeapmi lea vuosttažettiin gynekologa luhtte oažžut duođaštuvvot ahte nissonolmmoš lea áhpeheapme, das maŋŋá oažžu pasieanta dálkasa mii álggaha abortta.
Dállo- ja goahtešiljuid čađa sii luoittihedje olles leavttu.
Dállu suovastii ain garrasit njeallje diimmu maŋŋá buollima.
Dálošvákkis lea buollán skohtermáđii riidu maŋŋel go eananeaiggát cakkai Gáivuona suohkana skohtermáđii plánaid.
Dálu glásat leat golbma geardásaš glásat maid gaskkas lea argongássa mii hehtte dálu lieggasa glásaid čađa jávkat.
Dálut ledje doppe ivdnejuvvon iešguđetlágan šerres ivnniiguin ja geađgegáhtat gorgŋo vulos bajás gili čađa.
Dálveeatnamiid rastá ¶
Dálveguohtumat fertejit doalahuvvot bohccuide mat leat buori vuoimmis, vuohččan ealihanbohccuide mat maŋŋil fas buvttadit.
Dálvit guovlluid čađa manni mohtorgielkávuojáhagaid geavahit sihke báikegoddelaččat ja olgobáikegoddelaččat.
Dálvvi miehtá lea son ráhkkanan dán jagáš luossafestiválii.
Dálá dilis alla tuollomávssut hehttejit gávppašeami Deanujoga rastá, Niemelä muitala.
Dálá maŋŋá bohte poliitijat.
Dálá sirdinneahtta mii lea doarvái stuoris manná Norgga čađa ja bisána Báhccavutnii.
Dálá sámedikkis leat 21 lahtu, geat ovddastit sámeálbmoga miehtá Suoma.
Dán 50 km guhkkosaš máđija dárbbaša divodit ja čorget, earret eará njáskat, ráhkadit bisánansajiid gos sáhttá boradit ja šalddiid bidjat muhtun jogaid rastá.
Dán aviissas sáhtát maiddái lohkat ahte sámediggeáirras ja guovddáš NSR-lahttu Randi Skum áitá Ingebrigt Pedersena áššáskuhttit, jus son ii bivdde ándagassii maŋŋel go lea čuoččuhan ahte Skum ja su ustibat leat fálsken dokumeanttaid.
Dán barggu loahpaheapmái lea vuođđuduvvon našunála bargojoavku mii galgá joatkit barggu maŋŋá konferánssa go leat ožžon oaiviliid ja cealkámušaid.
Dán beahttima ja eará gillámušaid deaivá son miehtá máilmmi.
Dán beaivvi leat miehtá máilmmi váldon gieđahallamii stuorra áššit mat lea gullan servodahkii, muhto fal bargiidberoštumiid čalmmiiguin.
Dán beaivvi čájehit joatkkaskuvllaoahppit miehtá Norgga eará nuoraide geain ii leat seamma buorre dilli go mis dáppe davvin.
Dán beali ii loga son ovttage sámi media namuhan  álbmotčoahkkima birra maŋŋel.
Dán beroštumi leat čájehan maŋŋá go bođii oidnosii ahte álbmotmeahcis báhce bivdoguovllut gosa eai lean joavkkut ohcan.
Dán biergasa bahttera bistevašvuohta sáhttá leat váttisvuohta, bohcco goruha liekkas ii boađe olus bohcco guolgga čađa, nuba bierggas gártá leat galbmasis.
Dán birra muitala Inge Andersen, gii lei oahppin vuosttaš skuvlajagi, ja maŋŋil šattai boazodoalloskuvlla oahpaheaddjin.
Dán birra mun lean guhká niegadan, lohká Harri Ahonen maŋŋá go gottii dán jagáš stuorámus luosa Deanus.
Dán deattuha Deanu Luossabreavaeaiggádiid searvvi jođiheaddji Reidar Varsi maŋŋá go gullá man unnán Deanučázadaga hálddašeaddjit, Lapin BE-guovddáš ja Finnmárkku fylkkamánni, gáržžidit turistabivddu.
Dán dieđihii son maŋŋá go ráđđádallamat Bargiidbellodagain ledje botkejuvvon.
Dán dihte ieš guđet sámiguovllu sámisogaid maŋisboahttiid leat veláge dáid rádjegiddemiid čuovvumuššan bieđgguid miehtá oba sámieatnama ja oassi maiddái olggobealde sámeguovllu.
Dán duomu maŋŋil lohká geargan rievvárin, ja áigu baiccá álggahit ressursaguovddáža, man ulbmil lea gádjut nuoraid eret kriminealla daguin.
Dán dutkosa maŋŋá lea vejolaš joatkit viidáseappot.
Dán dáhpáhusa maŋŋel várra olbmot fuobmájit ahte ii leat ávki dušše beatnaga čatnat gitta, muhto maiddái beanavistti.
Dán dáhpáhusa maŋŋá lean guorahallan ášši prinsihpa duoppil dáppil.
Dán dáhtona hálidit máŋggas miehtá máilmmi náitalit, go jáhkket dat golmma čižeža buktit lihku.
Dán eai livčče goassege dahkan dovddus dáčča joavkkuiguin, ja dat suhttada mu nu biruid, logai vokalista Kai Somby Min Áigái dakka maŋŋel konseartta.
Dán fast-food maŋŋá orui dego livčče fitnan eatni guossis juovlabasiid áigge.
Dán fierpmádahkii gullet badjel 120 organisašuvnna miehtá davviguovllu ja dáin miellahtuin leat badjel 45 000 akademalaš fakultehta.
Dán gal lea bággu rievdadit, nu ahte heargeeaiggádat besset valáštallama nammii vieččat rastá rájá 5000,- ruvnnu siskkobealde fuođđariid, lohká Eira.
Dán gaskavahkku - 60 jagi maŋŋil nuppi máilmmisoađi - šállošii Gonagas Harald dan maid sápmelaš rádjeofelaččat Divttasvuonas, sin fuolkkit ja maŋisboahttit leat šaddan gillát go sivahallojedje riika beahttán soahtejagiid.
Dán geahčadan mátkkis galgá ráhkaduvvot raporta, mii buktá oanehis čoahkkáigeasu mátkkis, ja makkár oaivilat leat maŋŋel geahčadanmátkki.
Dán gease, mihcamáraid maŋŋá, son ceggii grillagoađi barttas báldii.
Dán geasi johttá HLF miehtá Norgga juohkkit festiválaoasseváldiide nuvttá bealljesuodjalusa ja čađahit gullaniskamiid sidjiide geat háliidit gávnnahit lea go konseartajietna čuohcán gullui.
Dán gili čađa maid golgá kanála maid Katariidna 2.
Dán gili čađa maid golgá kanála maid Katarina 2.
Dán gilvui servet artisttat miehtá Eurohpá.
Dán girjjis boahtá ovdan mii muohta lea álgoálbmogiin Alaskas, Davvi Canadas, Ruonáeatnamis, Islánddas, Færsulluin, miehtá Sámi, Suomas ja Davvi-Ruošša álgoálbmogiin.
Dán girjjis leat guokte gáhppálaga ja gokčá sohkaoktavuođaid Norgga ja Ruota rájiid rastá.
Dán giđa vázzái son Guovdageainnus Mázii ruvvaša ja guolddu čađa.
Dán govas lea Vuohppečoru skuvla mii lea huksejuvvon 1809:s ja mii sirdojuvvui Ávžái 1883 maŋŋá go ođđa skuvlla huksejedje Báhpačorrui.
Dán gullen go sii ságastalle gaskkaneaset Čum sámi kulturguovddaža rahpama maŋŋel.
Dán guovllu guolástus lea sakka njiedjan maŋŋá go fanas vuojui olggobeale Emiráhtaid, Ajman ja Umm al Qaiwain duovdagiid lahka.
Dán guovllus mii leat hárjánan dákkár dálkkiide, ja čiekčamii leat gárvásat vaikko makkár dálkkis, sihkkarastá son.
Dán guovllus čájehit dárkilis mearkkat mo čáhci lea njiedjan maŋŋil maŋemus jiekŋaáiggi, sullii 10 000 jagi dassái.
Dán guovtti bellodaga riikastivrrat leat soahpan ovttasbargat ja leat ráhkadan sierra šiehtadusa dahje intenšuvdnašiehtadusa ja nu juksat eanetlogu Sámedikkis maŋŋá boahtte čavčča válgga.
Dán gáibádusa galgat mii duostat buktit, go mis lea ovddasvástádus buolvvaide geat min maŋŋá galget dáppe birget ja eallit.
Dán háve lohká vearredahkki dahje vearredahkkiid vuodján čađa cakki suoláduvvon juvlalasteriin ja storbmen badjin containeriid luhtte.
Dán jagi gilvaledje 90 báhčči, boahtán miehtá Oarje-Finnmárkku, lávvardat rádjabávkkasgilvvus, ja 88 Anárjoht meahccebáhčimis.
Dán jagi lea riikačoahkkin vahkku maŋŋel go dábálaččat.
Dán jagi lea vuoruhuvvon dakkár doaibmabijut mat ovddidit dásseárvvu sohkabeliid gaskkas, ja doaibmabijut mat ovddidit dásseárvvu seksuálalaš sojuid rastá.
Dán jagi leage Deanu gielda maid fárus lágideamen ja sátnejođiheaddji rahpá doaluid, gos dán jagáš čuoládat lea: Olu olbmot, olu báikkit: Bargot ovttas hehtten dihte iešsoardimiid miehtá máilmmi.
Dán jagi leat badjel 100 beanaráiddu mielde gilvvuin mat bohtet miehtá Eurohpá, ja sullii 400  eaktodáhtolaš bargit lea mielde lágideamis.
Dán jagi leat badjel 150 nuora ohcan barggu Çnuorra barguÈ čađa.
Dán jagi leat deavdán 106 aviissa buot lágan áššiiguin ja ságaiguin miehtá Sámi.
Dán jagi leat sullii moadde čuođi nuorra olbmo ohcan barggu prošeavtta čađa, ja leat moadde logi fitnodaga ja 20 orohaga geat sidjiide galget fállat barggu.
Dán jagi lei Kárášjoga nieida, Major Annie Henriksen, guhte bijai kránssa ja gudnejahtii daid geat heakkaset masse bávkalanlihkohisvuođas dalá maŋŋá soađi.
Dán jagi mii doallat uvssaid rabasin miehtá beassážiid ja rávkat bures boahtima buohkaide.
Dán jagi oaggunáigodagas leat Ávvira dieđuid mielde leamaš olu birrasiid 10 kilosaš luosat miehtá Deanu čázádaga, earret go daid smávit jogain, ja Anárjogas.
Dán jagi ođđasiin lea dávjá leamaš sáhka dálkkádatáitagiin miehtá máilmmi.
Dán jagi – 20 jagi maŋŋil go Berlinmuvrra gahčai, ožžot prošeavttat Ruoššas fuomášumi.
Dán jagi čájehit sii filmma «Paradis nå» (Paradiijas dál) ja ovddeš NRK Gaskanuorta korrespondeanta, beakkán Jarl Munch, álggaha ja láidesta digaštallama maŋŋá filmma Kárášjoga Kulturviesus lávvardaga, muitala Kárášjoga Riemuid beaivválaš jođiheaddji, Randi Olstad.
Dán jagáš russat leat fas bohciidan miehtá Norgga, ja maiddái Guovdageidnui.
Dán konsertii ledje maid boahtán juoigit miehtá Sámi.
Dán lea Stáhta oahppokántuvra mearridan, maŋŋil go leat gávnahan makkár skuvllat galget oažžut lasi ruđa oahpaheaddjiváilevašvuođa geažil.
Dán lea vejolaš dál maŋŋá go Suoma, Ruoŧa ja Norgga eiseválddit, ovttasráđiid riikkaid taksilihtuiguin, leat soahpan oktasaš čovdosa.
Dán logai Mari Boine maŋŋil go sátnejođiheaddji Kjell Sæther viimmat geigii sutnje gova maid Kárášjoga nieida Ann Kristin Balto lei málen.
Dán logai Nils Rune "SlinCraze" Utsi maŋŋel iežas lávvordaga Døgnvill konseartta.
Dán logi hearggis leat eanemus čuoggát Sámi Heargevuodjinlihttu cupas maŋŋel guovtti vuodjima.
Dán lohká Norgga SAS preassahubmi Siv Meisingset maŋŋel go lea čiekŋudan áššái gos muhtin dievdu doalvvui 10-jahkásaš nieiddaža Álttá girdišiljus.
Dán luddii boahtá vel ođđa šaldi, ja vázzin ja sihkkelastan luodda rastá Roavvejoga.
Dán láhkai sáhtášedje čájehit ahte sii váldet vuhtii sámevuođa ja bargagoahtit oažžut sámegielhálli studeanttaid váldit jus oahppu maid gaskkas gávnnašii maŋŋá duopmáriid.
Dán maŋemus čuoggá sii gal leat juo ožžon čađa, nu ahte dál ii leat ealáhusfievrruin diet divat.
Dán maŋŋel ges álggahuvvui festiválaš man gohčodit KautoLive, muhto dat maid lea beaggán heaittihuvvot moatti geardde juo.
Dán maŋŋel lea Sofia almmuhan guokte olles skearru.
Dán maŋŋel leat sii guoddalan ášši Alimusriektái.
Dán maŋŋil gávnnai Niillas vel golbma ráppi ovdalgo beasai fastaha báhčit.
Dán maŋŋil lávlu báhtareddjiid lávlunjoavku muhtun kosovo-albanalaš lávlagiid.
Dán maŋŋil čielggai ahte epidemiija lei máŋga jagi juo beassan hearjidit ovdalgo virusa identifiserejedje ja oktavuohta aidsain čielggai.
Dán maŋŋá besset vuosttašin dollii Guoládaga guossit gielddasápmelaččat ja komit Lappia dálus.
Dán maŋŋá biddjojedje kránssat sáŋgárhávddi ala.
Dán maŋŋá bohte sullui kolonisttat; portugálalaččat, hollándalaččat ja maŋimužžan eaŋgalas olbmot 1800-logu álggus.
Dán maŋŋá doalahii Siv Jensen iežas čuoččuhusaid ja bijai vuođđun muhtin dutkanraportta.
Dán maŋŋá dollejetne Thailandii gos besse velohallat vilges sáttogáttiin ja galašit čuvges alit mearas.
Dán maŋŋá fas stuorra čuoigama 1994:s.
Dán maŋŋá ferte láhčit nu ahte biergu čoasku jođánit.
Dán maŋŋá finaimet vel herggiid sirdimin.
Dán maŋŋá go Deanu Bargiidbellodat lea buktán cealkámuša ahte háliidit boahtte ođđa šaldi Vuolledetnui.
Dán maŋŋá go bessen mielde Deanu luossamáddodaga dutkamiidda jagi 1975 rájes de lean boahtán diehtit, ahte luossa lea don doložis addán sámiide birgenlági.
Dán maŋŋá go nuortasámit bohte ássat Čeavetjávrái 1949, oaneduvvui boasttaguoddinjohtolat Čeavetjávrri rádjái.
Dán maŋŋá go sámi kulturruđaid juohkin sirdašuvai sámidiggái, lea bláđđi olggosaddin doaibma bisánan.
Dán maŋŋá go sámit ledje mu válljen 1975 dollojuvvon sámiparlamenta válggain sámiparlamentii, hálidin maid diehtit viidáseappot sámiid áššiid birra ja seammás maiddái iežan duogáša birra.
Dán maŋŋá go áiddit leat divvojuvvon, daid sáhtášii geavahit miessemearkumii ainge.
Dán maŋŋá háliida fas oahpahišgoahtit bohccodánssa sámi nuoraide.
Dán maŋŋá jietnadieđáhus bivdá deaddilit lobi álginbeaivvi.
Dán maŋŋá jotke Alit Boazu.
Dán maŋŋá lea kránssaid luoitin sáŋgárhávddi ala.
Dán maŋŋá lea mearridan molsut eará dáluid lohkaidge.
Dán maŋŋá lea rahpanfeasta skuvlaguovddážis.
Dán maŋŋá lean gártan oahpásmuvvat áššái buorebut.
Dán maŋŋá leat luođit fas gullogoahtán ja nuorat fas leat juoigagoahtán ja ođđa artisttat leat ihtán ja muhtimat leat ollen juo jávkat maiddái.
Dán maŋŋá leat massimat njiedjan beliin.
Dán maŋŋá maŋŋá oahpai man dehálaš lei váldit káfe ja borramuša mielde bargui go mátkkit sáhttet šaddat guhkit.
Dán maŋŋá nohkagohte gáibádusat.
Dán maŋŋá sáhtášedje Norga ja Suopma vaikke ministtardásis riidalit, gean burssas ruhta loahpa-loahpalaččat galgá addojuvvot, deattuha Karhu.
Dán maŋŋá álbmotmeahcis eai beaggán šat boaldinmuorraváilli, Niillas muittaša.
Dán maŋŋá šattai Jesus Kristusin, ja dás fas kristtalašvuohta.
Dán mearredii Deanu gielddastivra girjját digaštallama maŋŋá maŋŋebárgga.
Dán mearrádusas leat dál váikkuhusat miehtá Norgga, go sátnejođiheaddjit ja politihkkarat, geat leat dákkár stoalppuid ja linjjáid vuostá, gáibidit seammalágan árvvoštallamiid eará guovlluin maid go Hardangeris.
Dán mieđiha sátnejođiheaddji Jan Ole Buljo maŋŋel go lea čielgan ahte orro leame váttis láigohit olles Reinproduktervistti.
Dán muitala son, maŋŋel go ovttain olbmáin leigga vázzašeame leamaš, ja politiijat bohte bissehit sutno alitčuovggain.
Dán mánu lea Hålogaland Teáhter johtán bihtáin miehtá Davvi-Norgga.
Dán oaidnit miehtá máilmmi ja nu lea Sámis maid.
Dán oktavuođas hábmejit oktasaš gilvvohallaneavttuid miehtá Sámi, ja muđui eará guovlluin máilmmis gos herggiiguin gilvvohallet nu go Ruoššasge.
Dán oktavuođas áigot ge doalat kurssaid mas vuosttažettiin barget čállosiiguin mat de maŋŋil galget šaddat filbman.
Dán ordne Ilmari áidna bargi geas lea fásta bargu Ilmari luhtte maŋŋá guokte jagi oahpahallanvirggis, Asko Laiti.
Dán organisašuvnna oassálastit bohte miehtá máilmmi.
Dán pearpmas galgá maid ovdanboahtit gii buohcci galgá dikšut ja gean ovddasvástádus lea čuovvut buohcci maŋŋil go vuosttašdikšumiin leat geargan.
Dán plána maŋŋil čađahuvvojedje ollu doaimmat.
Dán prográmmas bohtet miehtá Norgga 75 proseantta dain olbmuin geat leat bovdejuvvon iskamiidda.
Dán prošeavtta bohtosat nannejit mu oainnu ahte mii galgat buvttadit borramuša miehtá riikka, mas lea alla kvalitehta, lohká eanadoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk.
Dán proševtta bokte Sámiráđđi goziha sámiid ovdduid ja nanne sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid rastá.
Dán rieja dihte mii čuožžilii maŋŋel go gullui ahte dát teáhter lei ráhkadeame teáhterbihtá dán fáttás, lea maid buktán eará hástalusaid teáhterii.
Dán ruvssus lea iežas ruohtas ja lea bahá leavvat miehtá šillju.
Dán rádjái Sámiráđi Suoma lahtuid lea nammadan Sámi parlamenta ja dan maŋŋel delegašuvdna, mii válljejuvvui Murmánskka sámi konferensii.
Dán rádjái lea visot Norgga bealde, muhto mii sávvat ahte áiggi mielde šaddá miehtá Sámi skuvlahistorján.
Dán rádjái leat Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku fitnodagat dahkan šiehtadusaid maid árvu lea eambbo go 2,3 miljárdda ruvnno, juoga mii fas addá bargosajiid miehtá guovllu.
Dán rájes lea ožžon doalu ja fas massán jagi maŋŋil dan doalu.
Dán seamma báikkis lea govvejuvvon 2007s, 40 jagi maŋŋil.
Dán sii besse hukset "bázahusaiguin" maŋŋel gáhkkendoaimmaid mat duvle ledje.
Dán sii dahket maŋŋá go Sámediggi jugii 10,2 miljovnna guovttegielalaš lassidoarjaga maid Ráđđehus lea juolludan boahtte jahkái.
Dán skuvllas ii válmmaštuva mange ámmáhii, muhto dan maŋŋá beassá joatkit albma ámmátskuvllii, gos dasto válmmaštuvvá ámmáhii.
Dán soahpamuša maŋŋá njeallje Anára vuovdebálgosa almmuhedje háluset sullasaš soahpamuša oažžumii guđege bálgosa riidoguovlluide.
Dán soai mearredeigga maŋŋá go leigga ságastallan mánáidgárddiin.
Dán son lohká maŋŋel go boazodoalohálddahus ain áigu unnidit ealuid.
Dán son áibbas vissis ii daga sámi servodatperspektiivva mielde, muhto soaitá baicca dakkár jurddašeami mielde ahte háliida duhtadit eanetloguálbmoga ja seammás oažžut ođđa luohttámuša su bellodatustibiin Bargiidbellodagas minerálaláhkaášši gieđahallama maŋŋil.
Dán son čájehii go ovtta juolggi alde čuččodii, vuos gurut ja das maŋŋá olgeš juolggi alde iige suibbodange.
Dán stipeandda ožžot oktiibuot 100 nuora miehtá Norgga.
Dán sáhttá vásihit miehtá máilmmi, ja leage oassi das maid servodatdutkit gohčodit ÇglobaliserenÈ.
Dán turnea maŋŋel šadde "pussycats" duođai dovddusin, sihke LP:at ja singelat maid joavku almmuhedje johte nu bures ahte ledje vuovdinlisttuid njunnošis.
Dán vahkkoloahpa fas lei billisteapmi Mánnevári duvnnis, go soames lea vuodján čađa cakki juvlalasteriin.
Dán vahkku heive bures deaivvadit bargoustibiiguin maŋŋel bargoáiggi.
Dán vahkku leat doalut miehtá Norgga psykalaš dearvvašvuođa máilmmibeaivvi oktavuođas.
Dán vahkku leat juo fievrredan máŋga guorbmebiilla dievva bohccuid rastá ráji.
Dán vahkku livččiimet maid galgan meannudit Norgga ja Ruoŧa Boazoguohtunkonvenšuvnna, muhto Sámediggi sáddii ášši gulaskuddamii diimmá geasi, maŋŋel go ášši máhcahuvvui Sámediggeráđđái miessemánu dievasčoahkkimis.
Dán vahkku oaččut maid olu hávskás eahkediid maŋŋel barggu.
Dán vahkku oaččut maid vejolašvuođa olu suohtastallat maŋŋel bargoáiggi.
Dán vahkku oaččut vejolašvuođa návddašit moanat suohtas eahkeda maŋŋel bargoáiggi.
Dán vahkku vásihat máŋga fiinna eahkeda maŋŋel barggu.
Dán vahku boahtá vejolašvuohta vásihit máŋga somás eahkeda maŋŋel barggu.
Dán veadjemeahttumis bargodilis čuožžilii maŋŋá soahpameahttunvuohta su ja Nymo gaskkii Sámi Viesu jođiheami geažil.
Dán viesus lea ain báhcan veaha rukses mála golbma duhát jage maŋŋá go málejedje!
Dán virggis galgá Keskitalo nannet eamiálbmogiid jiena UArctica čađa, čalmmustahttit árbevirolaš máhtu dieđalaš prográmmain ja dutkamiin, ja gozihit ahte UArctic vástidit daid dárbbuid mat leat Davvi eamiálbmogiid oahpuid dáfus.
Dán vuogi mielde lea son ožžon olu áššiid čađa.
Dán vuogádaga mihttomearrin lea fuolahit sámi oktavuođa riikarájaid rastá mat háddjejit álbmoga njealji jovkui.
Dán vuoru bidjet stuorra fuomášumi boazodoalu mánáide ja nissonolbmuide go čađa gaskka leat beaggán bággonjuovvanáitagat Finnmárkku boazologu heiveheamis.
Dán vuosttas deaivvadeami maŋŋá ledne dearvvahallan ja lonuhallan jurdagiid lohkameahttun gerddiid.
Dán áigge fitnodagas barget sullii 1500 olbmo, geat juohkásit 125 kantuvrii miehtá riikka.
Dán áigge guolli go goddo, de diehtu ja govva leavvá miehtá máilmmi ja vuogga ge ii čiegaduvvo.
Dán áigge gávdnojit gárvves njuoska giehtabassanlivskkut gávppis, álki gieđaid buhtistit ovdal go borramušain bargagoahtá dahje maŋŋá earánastima.
Dán áiggi Interneahtta ii leat šat dušše websiiddut, e-boasta ja "chat", muhto máŋggat sosiála arenat gos mii gulahallat ja ovttasbargat olbmuiguin miehtá máilmmi, nu go YouTube, Nettby, FaceBook, Second Life – ja dihtorspeallu: Massive Multiplayer Online Role-playing Game.
Dán áiggi leat konfirmašuvdnadoalut sotnabeaivvi, maŋŋil konfirmerema.
Dán áigodagas lea sihke beaivvádat ja heajos dálki, muhto heajos dálkki maŋŋel han álo báitigoahtá beaivváš.
Dán áigodagas orrot maid hui guovddážis leame dat guovttos geat leaba bajemusas Bb listtus Deanus, Ingrid Smuk Rollstad ja Frank Ingilæ Go leat miellahttun Deanu ovdagottis de in leat fuobmán duođi eambbo rahčamuša Sieiddájoga dihte, ii politihkkalaččat, ii ovdal ii ge maŋŋel válggaid.
Dán ášši maŋŋá galggašedje buot guolásteaddjit Finnmárkku rittuin čoahkkanit ja čájehišgoahtit fámuid.
Dán čavčča lea ge nubbi stuora konferánsa, Báikenammakonferánsa, njuolga maŋŋel WINHEC jahkečoahkkima ja nuba bistet ge doalut Guovdageainnus guokte vahkku.
Dán čavčča leat ofelaččat gazzan oahpu Sámi allaskuvllas ja johtán miehtá Norgga.
Dán čiekčama Máze vuittii 2-0, maŋŋel go hui jođánit náhkehedje guokte moala álggus vuosttaš vuoru.
Dán čiekčama vuoittáhalle maŋŋel go ledje dássálaga go áigi nogai.
Dán čoru árvvoštallet dutkit leamašan maŋŋil jiekŋaáiggi dat ”váldojohtolat”, gos maiddái dál vudjet go johtet Iešjávrri guvlui, ja doppe leat gávdnan golbma orrunsaji maid jáhkket boarrásat geađgeáiggi rájes, ja doppe gávdnuige dat boares njuollageahči maid, muitala professor Hood.
Dán čuožžuha Finnmárkku fylkagielda maŋŋá go lea ovttastahttán buot ruvttodieđuid.
Dán čuoččuha Tiedeman«s Tobaksfabrik maŋŋel go Máze-nisu áššáskuhttá sin.
Dán čuoččuhusa dajai Pedersen dan olis go Norgga, Suoma ja Ruoŧa ráđđehusat leat šiehtadallamin SClBdavviriikkalaš sámekonvenšuvnna, man váldodoaibma lea geahpehit ovttasbarggu sámiid gaskka rájáid rastá.
Dán čájálmasa birra beassá maŋŋil lohkat Min Áiggis.
Dánsenmusihkka ráhtá miehtá sála ja olbmot guđaidit duohko-deike bealleseavdnjadis.
Dánssa čađa ohppet olbmot dovdat luonddu.
Dánsunjoavku Nelmin Nosas mátkkošta miehtá máilmmi ja čájehallá sin kultuvrra ja musihkkavieruid.
Dánsunčuojahanjoavku Rikingan lea 21 jagi čuojahan dánsunmusihka miehtá Norgga ja boahtá Suorttas Viestterállasis.
Dánsunčájáhus «Buolaš» čájehuvvo miehtá Márkomeanu festivalbáikki Gállogiettis Evenášši gielddas.
Dáppe beasai muitalit somás historjjáid iežas ruovttubáikki birra ja maiddái iežas reportášamátkkiin miehtá máilmmi.
Dáppe beasat geahččat min 31 000 prošeavtta miehtá máilmmi.
Dáppe bilkidedje dáhpáhusaid miehtá Norgga ja Sámi, go vel ii gonagasbearašge beassan bilkikeattá dán revyas.
Dáppe buvttaduvvojit mearehis hivvodagat buoremus borramušgortnit ráhkadandihte vuola miehtá máilmme, ja ollu ráhkaduvvo maiddái sprihtan.
Dáppe dabbin gávdnojit ollu dávvirat soađi maŋŋá, muhto maiddái ovddežis.
Dáppe davvin lea stuora guovllut, unnán olbmot ja áiggit čađa lea dáppe maid unnit ruhtajorran leamaš.
Dáppe eai šatta luopmánat, muhto áiggun vuolgit luomebáikái maŋŋel mearkuma, lohká Máhtte.
Dáppe lea okta gii lea vuovssadan miehtá feaskára!
Dáppe leat ollu mearkkat maŋŋá maŋimuš jiekŋaáiggi, nugo mearkkat jiekŋajohtimis ja dulvečázis.
Dáppe leat rikkes árbevierut gos áiggiid čađa boazodoallu geassit leat lonuhuvvon guolástemiin mearas.
Dáppe, nu go miehtá máilmmi maid, lea dát digaštallan jorran golggotmánu rájes go čielggai ahte Obama dat oažžu dan.
Dárbbašat go miehtá jándora leat njunušpolitihkarin…it go sáhte leat dušše Máhtten dáppe ruovttus?
Dárbbašit velá foruma vai sáhttit oassálastit ja lágidit sámi mánáidfestiválaid miehtá Sámi.
Dárkkástus galgá nannejuvvot ja daid sáhttet fitnodagat ieža dahkat maŋŋil bealakeahtes fitnodaga, suohkana huksendárkkástusa sajis.
Dárogiel veršuvnnat almmuhuvvojit dál Ságahis, ja maiddái interneahtas muhtun beaivvi maŋŋel go aviissain.
Dárogillii ilbmá girji maŋŋil.
Dás bohtet váikkuhusat eará álgoálbmogiidda miehtá máilmmi.
Dás evttohuvvui ahte Sámiráđđi dohkkeha Suoma Sámiid Guovddášsearvvi Sámiráđi miellahttuorgánan, ja ahte dát miellahtuvuohta boahtá fápmui boahtte ráđđečoahkkima maŋŋel.
Dás galgá Ájluovtta skuvla Divttasvuonas ávkkástallat oahpaheddjiid máhtuid oahpponeavvuid buvttadeamis, lassin oahpaheamisČáppagirjjálašvuhtii ásahuvvo oastinortnet vai sámi girjjit šaddet oažžumis skuvllaide ja girjerádjosiidda Oahpponeavvut mat leat gárvásat maŋŋel 2009 juohkit nuvttá suohkaniidda ja skuvllaide, vai ii šat leat buorre dahje heajos ruhtadilli suohkaniin mii mearrida ožžot go mánát girjjiid skuvlabevddiide Sámediggi oastá girjjiid mat heivejit otná oahppoplánii namuhuvvon girječomas, vai juhket daid nuvttá skuvllaide.
Dás gáibida son kommišuvnnas čađa gaskka diehtojuohkima.
Dás juo oaidnit dán jagáš vuoiti lea njunnošis maŋŋá go leat čuoigan dušše čuohte mehtera.
Dás lea NVE maŋŋil dovddahan ahte medde, go ášši ii lean albmaláhkai čielggaduvvon ovdal huksema.
Dás lea sáhka sihke bargosajiin ja maiddái oažžut Kárášjoga servodahkii bargosajiid gos lea dárbu gelbbolašvuhtii vai báikegotti nuorat máhccet ruovttubáikái maŋŋá skuvlavázzima, dadjá Solveig Boine Nikkinen ovdal go joatká bealušteames ruvkedoaimmaid.
Dás lea vuosttas ášši ipmirdit duohtavuođa dilálašvuođas ja das maŋŋá fas dohkkehit dan.
Dás lea álki gávdnat dieđuid ja dás ožžot sámi nuorat vejolašvuođa geavahit sámegiela maŋŋá skuvlla, muitala Østby.
Dás leaba dálá kulturhoavda ja sátnejođiheaddji čielgaseamos ovddasvástideaddjin, go nu positiivvalaččat humaiga medias dán rahpamis, mii maŋŋel lea gávnnahuvvon lobiheapmin.
Dás maŋŋel ii šat duostan báhppa oččodit ovttage dan akorta ala nu go son lávii ovdal dahkat.
Dás maŋŋel it galgga šat boahtit mu lusa ánuhit, logai báhppa geafái.
Dás maŋŋil sii gal loahpahit turnea Finnmárkkus, dan hávvái, muhto ii leat fal guhká dassážii sii fas bohtet.
Dás maŋŋá fárret Diehtovistái (govas).
Dás maŋŋá in šat gullan maidige.
Dás maŋŋá leat ásahuvvon ollu valáštallansearvvit mat áimmahuššet dáža valáštalliid.
Dás maŋŋá manná mátki Sámi Girjebussii gos maiddái guossohuvvo borramuš.
Dás maŋŋá sáhttá sis ja Sámedikkis váttis ákkastallat Ráđđehusa ja Stuorradikki juolludit eambbo guovttegielalašruđaid, oaivvilda Steinar Pedersen.
Dás maŋŋá álbmotbeaivvi doalut leat sajáiduvvan ja leavvan guovlluide gos sámit ásset.
Dás maŋŋá šaddá viessoloatnareantu 8.9 %.
Dás maŋŋá čázit jiekŋugohtet.
Dás máttaráhkut leat riegádan 1800-logu bealde, áhkut leat dán jahkečuođi álggu girječállit, etniid sohkabuolva lea riegádan sođiid maŋŋá ja nieiddat fas 60-70 -loguin.
Dás nuollaba Basia ja Anne Gro sihke skuovaid ja buvssaid, ja gállileaba rastá joga.
Dás rájes beassat mii juohke bearjadaga čuovvut Sámi Radio reportáriid go sii mátkkoštit miehtá Sámi ja čuvvot iešguđetlágan doaluid.
Dás son čužžoda maŋŋá gáivo rahpama, ja váldá vuostá buriin mielain Norgga veahki.
Dás sudno oaivveskálžžut besset dohko gos sudno rupmašat leat, 134 jagi maŋŋel.
Dás sáhttet mátkkošteaddjit otne diŋgot lanjaid 123 000 idjadansajiin miehtá máilmme - viđanásttat luksushoteallas gitta dábálaš ja eaŋkileamos lanja.
Dás čuovgá hui bures čađa ahte oaivedoaimmaheaddji oaivvilda ahte badjeolbmot vuosttažettiin su oaivila mielde eai gula sápmelaš álbmogii ja ahte badjeolbmot eai leat makkár ge kultuvraguoddit ja -representánttat eai ge ovddit eisege sápmelaš kultuvrra.
Dás čuovgá hui bures čađa ahte oaivedoaimmaheaddji oaivvilda ahte badjeolbmot vuosttažettiin su oaivila mielde eai gula sápmelaš álbmogii ja ahte badjeolbmot eai leat makkárge kultuvraguoddit ja -representánttat eai ge ovddit eisege sápmelaš kultuvrra.
Dása leat 240 boazoeaiggáda miehtá Norgga searvan ja eaiggáduššet ovttas.
Dása maid gullá hásttuhit olbmuid vuolgit oahpaheaddji skuvllaide, vai nie sihkkarastá doarvái olbmuid geat máhttet oahpahit sámegiela.
Dása serve nuppelogi sámi mielde geat máhcce fas golmma jagi maŋŋá bargosoahpamuša ruovttoluotta.
Dásseárvoaktivista guhte lea johtán miehtá máilmmi ja dutkan nissonolbmuid dásseárvu dili, lohká masá juohke kultuvrras lea nissoniid dásseárvu mealgat heajut go almmáiolbmuid dilli.
Dásseárvobálkkašumi ulbmil lea movttidahttit ain eanet bargat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddidemiin nissoniid ja dievdduid gaskka riikarájáid rastá sámi servodagas.
Dássážii ii leat guovddáš leamašan bistevaš fálaldat, muhto dat soaitá rievdat dán čavčča rájes: – Stáhtaráđđi ii njuolgut lohpidan maidege, muhto son lohpidii midjiide ahte čakčii oažžut vástádusa, ja mun vuorddán ge ahte čakčat go stáhtabušeahtta biddjo ovdan ahte lohkanguovddáš de lea vuoruhuvvon, dadjá rektor gii lea devdon vuordámušaiguin maŋŋel daid positiiva signálaid maid ožžo stádaráđis.
Dássážii jagis leat álggahuvvon 91’ ođđa sotnabeaiskuvlla miehtá riikka.
Dássážii leat politiijat dutkan ovcci vihtana maŋŋel go stádaadvokáhta dáhtui ođđa dutkama áššis diibmá ovdalaš juovllaid, muhto Lund ii hálit muitalit maid sii dássážii leat gávnnahan.
Dássážii sii leat dušše ožžon ruhtadeami ohcamuša maŋŋá.
Dát 14 gielddabellodaga bohte buohkat riddoguovllus, ja sii ožžo dáhtuset čađa.
Dát 14 ođđa guovllu mat galget dál suodjaluvvot Finnmárkkus leat miehtá fylkka ja dán vuoru lea ráđđehus mearridan suodjalanplána lastavuvddiide.
Dát 37 miilla guhkkosaš linjá galggašii njulgejuvvot 30 orohaga guohtuneatnamiid čađa, ja boazodoallu lea ge maid garrasit vuosttaldan dán, mii lea stuorámus sisabahkkejupmi Davvi-Norggas goassege.
Dát Black Boxen čuovui ruoŧa Beringia ekspedišuvnna jiekŋadoaddji Odenis Sibira rittu mielde Beringsundii ja dasto Jiekŋaábi rastá Davvipolii.
Dát addá gullevašvuođa vuogádahkii ja sihkkarastá vel buot berošteaddjiid searvama hálddašeapmái.
Dát addá lassi oadjebasvuođa ja sihkarvuođa viesso- ja bartaeaiggádiidda miehtá riikka.
Dát adreassa lea rahppon dán jagi álggus ja lea rabas guovvamánu lohppii, man maŋŋá dat geigejuvvo ovdagotti vuoigatvuohtaáššealbmái juogo guoddaleapmin dahje riikkavulošadreassan.
Dát bargu lea prošeaktabargu mas oahppit barget fágaid rastá.
Dát beaivi lágiduvvo miehtá Europa, juohke čavčča.
Dát beananálli lea sagahuvvon bulldog ja terrier beatnagiin Eŋglánddas 1800-logus vuoksáheaibumii, go dalá oskku mielde leai burrobiergu mirkko, mii šattai easka dan maŋŋá borahahtti go dát beana leai dan gaskkašan.
Dát bivdoneavvut jotket bivdit guliid maiddái maŋŋel go leat masson.
Dát bivdu skáidne ollu guliid, ja dán sivas dat maŋŋá jápmet.
Dát báhččin leage geahččalanortnet, go lea jurdda álggahit dákkáraš báhččimiid miehtá fylkka.
Dát báiki laktojuvvui Leammi álbmotmeahccái dan maŋŋá go stáhta šattai eaiggádin jagi 2002.
Dát bázahusat gullet kapellii mii huksejuvui jagis 1931 ja maid duiskalaččat bolde 13 jagi maŋŋil.
Dát cealkámuš berre muitalit makkár oaidnu Sámedikkis lea mineráladoaimmaide sámi guovlluin maŋŋá láhkamearrádusa, lohká Keskitalo.
Dát cealkámuš boahtá maŋŋil go bealli Deanu skuvllaid ovttasbargolávdegottiin ledje cealkán iežaset dáhttut čuovvut nášunála oahppoplána L-97.
Dát dagaha ahte bierggu kvalitehta šaddá buorre ja sihkarastá ahte biergu gierdá heaŋgát dán áiggi maid galgá.
Dát dahká ahte lea vejolaš tv-šuoŋaid maid oažžut fiberkábela čađa, juoga mii ii ovdal lean vejolaš.
Dát dattetge eai leat makkárge ođđa višuvnnat NBR historjjás, go dát lea áššit maiguin NBR lea bargan áiggiid čađa.
Dát deaddu mii bohccos lea maŋŋel skábmamánu bissu gitta njukčamánnui, muitalii Taylor.
Dát dieđusge ii guoskka buohkaide juohke sajis, muhto leat mearkkašahtti ollu sápmelaččat geat leat birgehallan assimilerentyranniija čađa ja geat atnet hirbmat unohassan dan ahte dainna besset joatkit komihka ja guoimmuheami bokte.
Dát dieđut leat dehálačča vai eiseválddit sáhttet mearridit goas guovžabivddu dustet ja sáhttet álggahit maiddái min guovlluin, lohká Somby ja vel lasiha:—muhto mon háliidan gal maid dadjat ahte sii geat hálddašit dáid iskosiid, sii eai leat leamaš čeahpi muitalit daid birra maŋŋá go iskosat leat sáddejuvvon.
Dát dieđut, sihke buoret ja heajut beliiguin, dagahedje ahte sámi dávvirvuorkkát hábmegohte prošeavtta mii váldá vuhtii nuoraid oainnuid ja jurdagiid ja das maŋŋil geahččalit rievdadit iežaset doaimmaid dan ektui.
Dát duođašta man duođalaš váikkuhusat áššis sáhttet leat maŋŋel go Bearráigeahččanlávdegoddi lea meannudan ášši.
Dát duođaštuvvo sihke historjjálaš dokumeanttain ja láhkareguleremiid ja konvenšuvnnaid čálalaš vuođđodokumeanttain mat leat áiggiid čađa ráhkaduvvon.
Dát dutkan soaitá buoridit dili go dál lea mis duođaštus mo dáppe leat bargan áiggiid čađa, dadjá Nils Einar Mathisen.
Dát dáhpáhus čájehuvvui miehtá riikka TV:s ja aviissain, ja min Mearra-Sámi dronnet moddjái govdadit ja čábbát go lávdegotti ovdaolmmoš geigii sutnje dáid árvalusaid.
Dát dáhpáhuvai maŋŋá go Stuorradikki justislávdegoddi lei bivdán dan.
Dát dáhpáhuvai miehtá máilmmi ja olu eará álgoálbmogat šadde maid vásihit vieris internáhtaid ja sieluid suollagiid.
Dát dáhpáhuvai, go 33 álgoálbmotorganisašuvnna miehtá máilmmi serve almmolaš cealkámuššii, man Sámiráđđi lei vuolggahan.
Dát dáhpáhuvvá maŋŋel go departemeanta lea lágidan álbmotčoahkkimiid miehtá fylkka mannan vahkku.
Dát dáhpáhuvvá maŋŋá go sorjjasmeahttun juristaguovttos eaba lean ovttaoaivilis ráđđehusa oainnuin áššis.
Dát dáhpáhuvvá miehtá máilmmi.
Dát dáhpáhuvvá miehtá álgoálbmotmáilmmi, ja mii mearrideimmet ahte dása fertet bidjat eanet fuopmášumi.
Dát dáhpáhuvvá vuosttaš lávvordaga borgemánus, ja dát mátkkoštan fitnodat lea E10 luottas, moadde kilomehtera Bjørnfjell ja riikkarájá guvlui maŋŋel go earrána E6 luottas.
Dát dálkkodanvuohki váldá sullii diibmobeali ja vahku maŋŋel leat visot dihkkit jávkkodan.
Dát dállu lea leamašan ovddeš geaidnodoaimmahatviessu mii huksejuvvui dalá maŋŋá soađi.
Dát eahpideapmi nanne dárbbu jurdagii ahte universitehta galgá dušše organiseret oahpahusa miehtá Sámi.
Dát eai leat go moadde stuorámus eallinrievtti rihkkumat mat lea áiggiid čađa dáhpáhuvvan unnitálbmogiidda ja álgoálbmogiidda.
Dát earit juhkkojit fas iešguđet bivdoguovlluide miehtá gieldda.
Dát evttohus lea suhttadan skuvlamánáid miehtá Norgga ja disdaga lei ge riikaviidosaš akšuvdna jođus, man ledje gohčodan "Mun buolán dán ovddas.
Dát fanas lei ráhkaduvvon guosas ja gorrojuvvon oktii, ja lei huksejuvvon sullii 400 jagi maŋŋel Kristusa.
Dát gažaldat šattai baifáhkka áigeguovdilis áššin maŋŋá go Janoš Trosten guovttos fálaiga iežaska heajaid mediaide alimus haddái.
Dát geahpedeapmi velá váikkuha funet gieldda ássiide poastabálvalusa ja beaiveaviissaid hárrái, mat dán evttohusa mielde eai boađe ovdal beaivvi maŋŋil.
Dát geaidnu manna čađa Girkogárderođu máddaleamis oasi.
Dát gielddastivračoahkkin leage vuosttaš čoahkkin, geasi rájes, masa Børresen ii leat šat searvan, maŋŋá go geassebottas guđii Deanu gieldda.
Dát goahti lea goahti maid leat huksema maŋŋil buollima, nu ahte lea eará go obbalaččat goahteáššit, dadjá John Erland Balto.
Dát golbma nieidda galget johtit miehtá Norgga skuvllaiguin oahpahit ohppiid sámiid birra.
Dát govva lea govviduvvon álgo jagiid maŋŋá soađi Barta-Ánde stobu olgobealde, Jávrebájnjárggas, Deanu liegis.
Dát govva vuolggahuvvui maŋŋá Persena 50 jagi riegádanbeaivve.
Dát gullá sidjiide geat leat fárren maŋŋel 1997 Sámediggeválgga.
Dát gullá sihke eatnamii 9/25  ja dáhkádusruđaid váldimii maŋŋá buollima.
Dát guokte joavkku leaba ge garraseamos gilvaleaddjit ráiddus maŋŋel go Ráisa lea jávkan.
Dát guokte soahpamušbeali galget ásahit ANC-ávdnasiid rádjosa, mii dál lea háddjejuvvon miehtá 30 riika.
Dát guoská dan teknihkalaš beallái masa leat ferten stuorra doaimmahusprográmmain oahpásnuvvat ja das maŋŋá máhttit dáinna bargat.
Dát guovlu lea guovddáš sámi ássanguovlu, ja lea áiggiid čađa leamaš miellagiddevaš deaivvadanbáiki ollu davvi kultuvrraide.
Dát gáibádus lea seamma miehtá Finnmárkku, muhto lullelis gal lea gáibádus 11,5 kg, lohká Pedersen.
Dát hálddašeapmi váldo dalle badjelasas Finnmárkku fylkkamánni maŋŋá.
Dát iešdieđáhus lea plánejuvvon átnui váldot maŋŋil jagi 1999.
Dát ii boađe dáhpáhuvvat ovdal maŋŋel go ášši Lyngmo vuostá lea čielgan.
Dát ii daidde leat mihkkege čiegus áššiid, ii dušše Guovdageainnu suohkanis, muhto miehtá sámi.
Dát ii doala šat deaivása, maŋŋel go loahpalaš bohtosat leat gárvásat.
Dát ii váldde lági, ahte nuorat fertejit miehtá márkana leandit, jus áigot deaivvadit, dušše danne go dat okta deaivvadanbáiki mii sis lei, lea gitta.
Dát illudahtii munno váimmuid maŋŋá válgga, go viimmat de beasai nissonolmmoš, geas lei beroštupmi litna áššiide, sámediggái presideantan.
Dát jogat golggiidit Guovdageainnu suohkanis, muhto eanaš oassi jogain golget čađa Kárášjoga gieldda ovdal šaddet ovttas Anárjogain Deatnun.
Dát jogat gullet Doallánjoga viiddis čázádahkii, man gierajogaid guollenálit jávke 1960-logus, dan maŋŋá go ruoššat ráhkadedje Badje-Doallána šleađgafápmorusttega.
Dát koloniijaoaidnu leai miehtá máilmmi, Ámerihkás, Australias ja Afrihkás, erenoamážit guovlluin gos olbmot elle nomádaeallinvuogi mielde.
Dát konferánsa lei ge álgu eamiálbmogiid máimmeráđđái WCIP, mii ásahuvvui muhtin jagiid maŋŋil.
Dát konsearta lea oaivvilduvvon ollesolbmuide, muhto joavkkus leat plánat maiddái bearaškonseartta lágidit maŋŋel beassážiid.
Dát konsertamátkki vuođđun lea tv-ráidu maid dát kanála lea čájehan máŋga jagi, mas golbma prográmmajođiheaddji johte Norggas ja miehtá máilmmi jearahallat artisttaid ja filbmanásttiid geat ledje beakkánat 1980-logus.
Dát kámpannjat oláhedje dieđusge maiddái min servvodaga ja min nieddat ožžo de dáid čađa movttideami jurddašit skuvllaide álgit ja ohcat eará bárgguid.
Dát lea bidjan buori vuođu dialogii ja lea maiddái duogážin šiehtadussii mii sihkkarastá midjiide, sámiide, konsultašuvnnaid eiseválddiiguin.
Dát lea buorre ášši maid olbmot berrešedje beassat mielde digaštallat vuođolaččat miehtá Finnmárkku ¶
Dát lea buorre ášši maid olbmot berrešedje beassat mielde digaštallat vuođolaččat miehtá Finnmárkku.
Dát lea bálvalus mii doaibmá miehtá riikka nuvttá sihke sáme- ja dárogillii.
Dát lea dahkkon maŋŋel go fuomašedje ahte luossa manai guhkelii jogas go ovdal leat doivon.
Dát lea dat stuora gažaldat maŋŋel go moadde áirasa dien joavkkus leat ožžon fálaldaga doarjut NSR, eaŋkiláirrasin.
Dát lea dego Frank Zappa mii lea jođihuvvon allaleavttot bivttasgoikadanmašiinna čađa.
Dát lea dovddus dráma mii leat ovdal čájehuvvon miehtá máilmmi.
Dát lea dramáhtalaš konklušuvdna maŋŋel Lappecodisilla seminára Guovdageainnus.
Dát lea duohtaášši mainna min servodat ferte bargagoahtit, ii dušše fal Guovdageainnus, muhto miehtá gos sámit leat eanetlogus.
Dát lea dáhpáhuvvan maŋŋá go Finnmárkku bivdu ja siseatnanguolásteapmi rahppui olgoriikkalaččaide.
Dát lea erenoamáš vejolašvuohta muitalit sámiid birra eará guovllu olbmuide miehtá árktalaš riikkain ja dáid gilvvuid oktavuođas besset maid čájehit sámi erenoamáš kultuvrra.
Dát lea geahččalanprošeakta ovdalgo váldoprošeakta álgá maŋŋel juovllaid, vai oahppit besset hárjánit filbmemii.
Dát lea gáibádus maid ealgabivdit bohtet gáibidit Finnmárkkuopmodagas maŋŋá bearjadat čoahkkima Kárášjogas.
Dát lea hirpmáhuhtti danne go dan barggu ovddas mii dahkkui ahte bajáshukset Oarje-Eurohpa maŋŋil nuppi máilmmisoađi juo addojuvvui ráfi bálkkašupmi 1953:s.
Dát lea hui buorre vejolašvuohta nuoraide čatnat báttiid riikkarájáid ja eará rájáid rastá.
Dát lea interneahttasiidu gos skuvllat miehtá máilmmi sáhttet vie__at die_uid sámiid birra, ja maid ie_a vaikko vel sámegiela oahppat.
Dát lea juoga maid joatkkaskuvllat miehtá Norga leat vuohttán.
Dát lea konferánsa masa leat čohkken ekspearttaid miehtá árktalaš guovllu ja sii galget guovtti beaivvis digaštallat movt doarjut ceavzilis ovdáneami Árktisis.
Dát lea leamaš tendeansa miehtá spábbačiekčanáigodaga.
Dát lea maid mielde láhčime praktihkalaččat buoret sámegiella ovdáneami riikkarájáid rastá ja giellabargiid gaskkas.
Dát lea maiddái girjjálašvuođa bealis dakkár bihtá mii lea áiggiid čađa alla árvvus adnojuvvon.
Dát lea maiddái ságastallanrámman mii álggohuvvui ON:s 1986:s vuoigatvuođacealkámušaid birra álgoalbmogidda miehtá máilmmi.
Dát lea maŋŋel suoláduvvon, ja geavahuvvon Raindance 2 CDas jearakeahttá DATas ja Áillohaččas.
Dát lea maŋŋá geardduhuvvon; maŋimus dallego ođđa boazodoaloláhka mearriduvvui, gos eanajuohkinrivttiide bidjui viidábut bargu boazodoalu ektui.
Dát lea miehtá máilmmi váttisvuohta, deattuha Zahl Jonassen.
Dát lea okta dan moatti girkuin Finnmárkkus mii ain lei ceaggut maŋŋel soađi, ja dat dahká girku hui earenomážin.
Dát lea ollesmihttu ássanvovnna dáidda mii sáddejuvvo maŋŋá johttičájáhussan miehtá Finnmárkku.
Dát lea olmmošlaš boasttuvuohta, mis leat hirbmat olu dokumeanttat mat galget journála čađa mannat juohke beaivve, bealušta ja šálloša Salmi NRK Sámi Radios.
Dát lea ođđa organiseren mii galgá doaibmagoahtit maŋŋil ođđajagemánu 20. beaivvi, mas válljejuvvo ođđa váldostivra, muitala son, gii ii loga iežas ge háliidit joatkit ovdaolmmožin boahtte jagi.
Dát lea ođđamállet modernisma masa leat gártan moaddelot jagi maŋŋil Jielleváre, ja jáhkán maiddái ahte livččii oalle čuvvovaš Ruong oaiviliidda ahte sámi ásahusat dál leat ožžon maiddái olles dieđálaš státusa dávviriikkalaš máilmmis.
Dát lea sivva manne boazodoalus leat heajos vásáhusat báikkálaš hálddašemiin, ja dán oaidnit miehtá riikka.
Dát lea váttisvuohtan gártan miehtá Norgga.
Dát lea áibbas eará oaidnu go miehtá Davvi-Norgga, maid Ragnhild Nystad doarju.
Dát lea šaddan jearaldahkan maŋŋel go boasta lea duođaštan ahte sii eai dohkket guokte nama ovtta báikái.
Dát lea čielga eaktu NSR riikkastivra mearrádusas maŋŋel gaskavahkku čoahkkima, gos sii ávžžuhedje Pedersena geassádit riikkastivras.
Dát lea čielgan maŋŋel go eanaš jienat leat lohkkon.
Dát lea čielgan maŋŋil go ovdalgihtiijienat maid leat lohkkojuvvon Guovdageainnus.
Dát lea čielgan maŋŋá go Johtolatdepartemeanta odne lea dahkan mearrádusa váiddaáššiid geažil.
Dát lea čielgan maŋŋá go Justisdepartemeantta láhkaossodat lea árvvoštallan ášši.
Dát lea čielggas maŋŋá go departemeanta lea hilgon Finnmárkkuopmodaga stivrra mearrádusa joatkit ovddeš juohkinvuogi ealgabivdiide Finnmárkkus.
Dát leage politihkkalaš hástalus erenoamážit sámepolitihkkariidda, go Sámi allaskuvla han ferte bearráigeahččat alit sámegielat oahpuid ja dutkama ovdáneami miehtá sámi ja eamiálbmot geahčastat sajis.
Dát leat bohtosat maŋŋel telefon-iskkádeami maid Áššu lea dáhkkan.
Dát leat doaimmat maid dál leat čađaheame maŋŋel go mearridedje dan Stuoradikkis dalle go BB lei ráđđehusas.
Dát leat ruđat maid Norsk Tipping juolluda valáštallamiidda miehtá riikka.
Dát ledje gáibádusat mat čudje miehtá máilmme, vaikkovel gáibádusat eai leat vel ollašuvvan.
Dát lei goit mánáid mielamiel dáidda, go besse doppe beahkit ja guovlladit nuppiideaset ráiggážiid čađa.
Dát lei maŋŋil go lunttat ledje čiekčan earenoamáš čábbát, ja čájehan máhtuset.
Dát lei nu ekstrema dovdu ahte mun doarggistin vihttanuppelohkkái minuvtta maŋŋel, čilge Short go galgá govvidit makkár lei dovdu vuosttaš geardde čázis vuodjit.
Dát lei stuorra sukseassa, ja maŋŋá álbmoga vuorjama almmuhuvvui dát cd-single skearrun geassit 1996:s ja bovtti stuorra beroštumi maiddái USA radioin.
Dát leige juste Team Ofoten joavkku vuostá álgovuoruin, gean maŋŋel deive finálas.
Dát loddi johtá dálvái Hellasii ja dan gaskkas lea uhkádus lobihisbivdin, man vuostá leat diehtojuohkin doaimmat jođus, miehtá dan lotti johtin geainnu Hellasii, muitala Jo Arne Auran, Luondduhálddašandirektoráhtas.
Dát luoddagalba oažžu ceaggát luoddaguoras guhkimusat njeallje vahkku dan botta go ealut johtet luotta rastá.
Dát luonddunuoskkideapmi gusto miehtá riikii, lohket «Hold Norge rent» vuođđudusas.
Dát lávlla lea máilmmi fiinna lávlla, mas lea sámi vuohki ja tákta, muitala Lawra Somby maŋŋel konsearta.
Dát maid čájeha ahte dieđut levvet miehtá máilmmi, ahte sii geat johtet čihkosis, eai sáhte dan nu álkit dahkat go ovdal dahke.
Dát mearkkaša ahte Anton Dahl ferte guođđit sátnejođiheaddji ámmáha maŋŋel guhttá jági sátnejođiheaddjistuolus.
Dát mearkkaša ahte Sámedikkit ja stáhtat vuos sohpet konvenšuvdnaevttohusa, mii dasto sáddejuvvo gulaskuddamii, ovdalgo dat sáddejuvvo ruovttoluotta ministariidda, geat sáhttet čállit vuollái maŋŋá go leat soahpan sámediggepresideanttaiguin.
Dát mearkkaša ahte luottat eai muohtaboltojuvvo maŋŋel dii.23.00 eahkes, ja álget muohtaboltojuvvot fas dii. 06.00:s.
Dát mearkkaša ahte sámiradio sáhtta gullat miehtá máilmmi.
Dát mearkkaša dan ahte galgá rahčat dan ovdii ahte ealáhusdoaibma mii lea ásahuvvon guovllus bisuhuvvo olles ruvkedoaimma áiggi ja maŋŋá ruvkedoaimma loahpaheami.
Dát mearrádus lea dušše fal vuoiggalaš, cealká Jan Idar Somby ilus telefuvnnas, maŋŋá go gulai FeFo stivrra mearrádusa ikte.
Dát mearrádus lea suorggahan olbmuid miehtá Finnmárkku ja vel olggobealde Finnmárkku maid, gitta Supmii vel.
Dát meluvdna šaddá njálgga maŋŋel mállásiid!
Dát mercedes lea vissa ráhkaduvvon dastán maŋŋá soađi.
Dát mielddisbuktá ahte suohkanii ii boađe boasta eaige áviissat ovdal beaivvi maŋŋel, sáhttá guokte beaivvi maŋŋel go eará báikkiide, čállá Anton Dahl FFRai.
Dát mii maŋŋá lea čájehuvvon, de lei ahte dát vilppasteapmi ránnjáriikkaid ii lean gal mange láhkai Norgii láddan.
Dát muorraommanat šadde lobiheamit maŋŋil go ođđa láhka bođii 1997«as.
Dát máksá seamma ahte guovlu 17/18 miehtá ohcamii.
Dát máskkat ledje geađggis dahje láirrás ráhkaduvvon, muhto koloniáiggis - ja maŋŋil - eanaš máskkat leat muoras čullon.
Dát máđiid leat dovdosat miehtá Eurohpá.
Dát nammadeapmi lea oassin Sámi allaskuvlla áigumušas šaddat dieđalaš allaskuvlan ja das maŋŋil vuosttaš Sámi universitehtan, dadjá rektor Mai Britt Utsi.
Dát njeallje čeardda eai áddehala gielalaččat gaskaneaset, ja giellaerohusat čujuhit dan guvlui ahte sii leat eallán sierranassii maŋŋil go ollejedje sulluide.
Dát oahppu maid sin čađa ožžot lea okta dehálaš resursa.
Dát oassi lea muitalus áiggi birra maŋŋá lihkuhisvuođa, ja dasa lassin sisttisdoallá dat dan sártni maid livččii lean galgat doallat Suoma Sámedikki rahpandilálašvuođas, muhto mas ii boahtán mihkkige lihkuhisvuođa geažil.
Dát oktasaš ulbmil ja višuvdna leat láiden das maŋŋá skuvlla doaimmaid máŋgga láhkai.
Dát oktavuođat sáhttet ávkkálaččat maŋŋil.
Dát olmmoš gávdnui maŋŋel go beana lei čájehan báikki.
Dát ordnašuvai ná maŋŋá go Ministtarráđi ruhtajuolludeamit vuos galge fitnat mohki Ohcejogas.
Dát oskkáldasvuođarihkkun čuovui maŋŋel go Siri Sunde álggos lei rihkkon lohpádusa bisma Køhn:ai ahte son heaitá bálvalusas jus manná guoibmevuhtii.
Dát ođđa njuolggadus mearridii dalle ahte buohkat geat suoidnemánu vuosttas beaivvi 2006 maŋŋá válde biilakoartta, eai šat beassan dainna koarttain skohteriin vuodjit, ja de fertejit váldit nu gohčoduvvon S-luohká koartta.
Dát ođđa ortnet galggai dagahit ahte oljosuorgi galggai máksit sierra oasi mohtorboaldámušas sierra fondii mii galggai dahkat vuođu fievrredandoarjja máksimii dássendihte diesel- ja bensiidnahattiid miehtá Norgga.
Dát ođđa sátnejođiheaddji jođihiige čoahkkima sámegillii, mii ii dáidde leat dáhpáhuvvan soađi maŋŋá.
Dát plána čuvvojuvvui jagiid maŋŋel.
Dát reive bođii maŋŋel go Henriksen, gii lea Sosialisttalaš Gurutbellodaga politihkar, dáhtui Ovddádusbellodaga Jan Fredriksena váldit bottu politihkas maŋŋel go lei geažuhan mediain ahte sápmelaš guolástusministtar Helga Pedersen lea njuolggut váikkuhan riddoguolástanlávdegotti barggu.
Dát riekti gullá maiddái eamiálbmogiidda, dego diibmá nannejuvvui Ovttastuvvan Nášuvnnaid váldočoahkkimis, mii dohkkehii – máŋgalogi jagi barggu maŋŋá – Eamiálbmogiid rivttiid julggaštusa.
Dát rievdadeapmi lea boahtán maŋŋel go bohte hui garra moaitámušat njuolggadussii.
Dát rievddai maŋŋel, nu ahte loahpalaš lohku diibmá njukčamánnui šattai 22.
Dát riikkat leat váidalan Sudana destabiliserenpolitihka maŋŋá o generál-leutnánta Omar Hassan al Bashir válddi fámu geassemánu 1989.
Dát ruhta lea báhcán Finnmárkku Fylkka friddjafylkka geahččaleami maŋŋel.
Dát ruhtasupmi sihkkarastá ahte mii sáhttit hávdádit ja maid váldit dákte­iskosiid, DNA-iskosiid, boahtte áigái, lohká sámedigge­ráđđelahttu Hilde Anita Nyvoll.
Dát ráddješii eará vuovdimiid go misiid, maid jagi maŋŋil sáhttá oastit.
Dát searvvit ledje dieđihan maŋŋá áigemeari, muitala Skjelnes.
Dát sihkarastá máná vuosttas lávkkiid oahpamis sámegiela, dan sivas go diet oahpaheaddji máná ektui hállá dušše fal sámegiela.
Dát sihkkarastá buohkaide ovttalágán vuoigatvuođaid.
Dát sihkkarastá sámi resursa joavkkuin, sámi stivramiellahtuiguin, ja eamiálbmot gelbbolašvuođain Romsa OG hálddahusas.
Dát skádje dadjat juo miehtá máilmme ja Norgga eiseválddit ieža vel dagahedje ahte dát stuimmit gullojedje vel čielgaseappot olles máilbmái.
Dát smávva servvodagas nogai maŋŋel soađi.
Dát suhttadii Sjåbakkena hirbmadit, go ná eai sáhtán dohkkehit ahte eiseválddit láhttejedje singuin maŋŋá soađi.
Dát sáddenrusttegat doibme nu, ahte jus gahččá eret bohcco čeabehis dehe boazu jápmá, de njurgugoahtá rusttet guokte diimmu maŋŋil.
Dát sáhtá leat boađus rievdadeamis, mii galgá dáhpáhuvvat miehtá Norgga.
Dát teáhter beassá dál buorebut bargat teáhterdoaimmaiguin maŋŋil go ruhtadoarjja lea lassánan.
Dát vuodjin ii lea ođas, sihke ovdal go bidje ođđa goanstarássešilju ja maŋŋil leat olbmot vuojašan spábbačiekčanšiljuid alde.
Dát váruhus bođii dušše guokte beaivve maŋŋá go tutsi-dominerejuvvon soahteveahka muitalii iežas goddán 24 hutu-stuibmideaddji davvioarje Ruhengeri-guovllus.
Dát váttisvuohta lea miehtá máilmmi.
Dát váttisvuođat leat dahkat Eurohpá alimus eiseválddiide váttisvuođaid, dasgo Schengen šiehtadus geatnegahttá riikkaid rahpat rájiid, ja diktit gálvvuid, olbmuid ja ruđa johtit friddja riikkarájiid rastá.
Dát áirraslohku lea bisson seamma dásis čađa gaskka.
Dát ásahus iđii maŋŋá go Oadjoetáhtta, Bargomárkanetáhtta ja gielddaid sosiálabálvalusat časkojedje oktii.
Dát ášši gal čovdui maŋŋá go mediain beakkehii ášši, ja bajit hoavddat bággejedje báikkálaš NAV čorget seammás.
Dát ášši maiddái deaddeluvvui, maŋŋel go son lei lohkan ja dohkkehan dan.
Dát ášši meannuduvvui jođánit, ja dan maŋŋil lea mis leamaš viidáset oktavuohta Energiijadepartemeanttain, čállá dalá Sámedikki presideanta Ole Henrik Magga preassadieđáhusas.
Dát čiežas galget álgit árvoštallat evttohusaid maŋŋil geasi.
Dát čuohcá máŋgga buohccivissui miehtá Norgga, ja eanemus čuohcá dieđusge sidjiide geat  buhcet ja leat buohcciviesuin.
Dát čuovvu sihke luonddurievtti mii guoská buot olbmuide buot áiggiid (gáhtten dihte heakka ja opmodaga), heahtegádjunriekti mii sihkkarastá olbmuide vejolašvuođa bissehit ain eambbo billisteami, ja elliidsuodjalanláhka mii gáhtte elliid dárbbašmeahttun biidnahuvvama vuostá.
Dát čuožžilahttá fas gažaldaga ahte doaibmá go Norggas psykalaš buhcciid dikšu, go ná dávjá vásihat ahte dát olbmot goddet earáid maŋŋel go luitojuvvojit eret divššus.
Dát čájeha máilbmái ahte sámi álbmogis lea oktasaš kultuvra ja historjá, ja oktavuohta riikarájiid rastá.
Dátge váikkuha ránnjáorohahkii gos eai beasa geahčadit jus čavčča maŋŋá mastadit minguin, muitala Utsi.
Dávda go boahtá spiidnenávehiid mahkáš dagaha ahte buot spiinniide njoammu dávda, muhto lea hárve ahte spiinnit jápmet ja leat fas dearvašat gaskal vihtta ja logi beaivve maŋŋá.
Dávda njoammu jus gáskkahallo ja čolgga čađa.
Dávda álgá čottabákčasiin ja feberiin, ja maŋŋelaš málttas ja vuovssadeapmi, dan maŋŋá ges viggá olmmoš jámálgit, niski stiivu ja lea smávva liikevardin.
Dávggit spoahkehit álkit rastá jos vuojána ribaha njuiket.
Dávjá han heahtedilit čuožžilit maŋŋel bargoáiggi.
Dávjá leat veaháš váttisvuođat kloáhkkafierpmádagain go smávva ruohttasat šaddet semeantabohcciid sálvvuid čađa, ja njulgestaga dáhppohahttet fierpmádaga.
Dávjá ledjen vihkon ahte min joavkkus ledje vehá earálágan dábit go máŋgasis earáin, ja easka maŋŋil ipmirdin ahte dat ledje sámi vierut.
Dávjá lohket gálvvu vuvdon, muhto jus de boahtá ruovttoluotta moadde vahku maŋŋil, de eai leat vel diŋgon gálvvu.
Dávjá vásihit ahte beannot diimmu maŋŋel go viimmat leat ordnen vuovttaid hui fiidnán, steaččagit.
Dávvirvuorká oaččui máná bázahusaid maŋŋil go ledje gávdnon Western Victorias masá 100 jagi dás ovdal, árvvu mielde 50 jagi maŋŋá go nieida lei jápmán.
Dáčča risttalaččat miehtá riikka berrejit dál gullat ja gáibidit čorgemuša girkus.
E goarpmastii lávdde nala ja sin dovddus Ohwæææuuvv čuodjagođii miehtá báikki, álggii maid riegearra.
E manin ge, ja in sáhte lohkat ahte jorgalahtten oainnu maŋŋel konseartta ge.
E, juste dat lea várra vearrát go njuiket maŋŋel Wirkola.
E6-bálggis manná suohkana guovddáš osiid čađa.
E6-bálggis manná suohkana guovdilis osiid čađa.
Olbmot čurvo Sáivu sihke ovdal ja maŋŋá konseartta.
Norgga Rukses Ruossa lea leamaš mielde ealáskahttimin eanandoalu Kosovos maŋŋá go soahti nogai.
EDL-čoahkkimis maŋŋel oaččui Hapalathi gažaldaga Løvdal ja Rivttága suohkanstivraáirasis dan birra máid EDL oaivvilda, ja vástádus lei ahte ii berre ásahit vuogádaga mii earuha etnalaš vuođus.
EEO- Eurohpá ekonomalaš ovttastussii serve jagis 1994, man maŋŋá friddjagávppiin ovdánii riika issorasat ekonomalaččat ja islándalaččat šadde máilmmi riggámusaid searvái.
Vuosttaš moalla bođii Sápmi gávcci minuhta maŋŋel go vuosttašvuorru álggii.
EO ja báikkálaš vuotnahálddašeapmi Báikkálaš hálddašeami bokte, man vuođđun leat earret eará sámi vuoigatvuođat, de sihkarastá ahte vuonat leat báikkálaš/regiuvnnálaš riggodat, ii ge našunálalaš.
Nils Länsman lea oahppan erohusa mearra ja deanuluosa smáhkas dán mátkki maŋŋá.
EU-duopmostuolus lei ášši Duiskka vuostá, go oassestáhtas Niedersachsenis ii leat riekti gáibidit ahte priváhtta fálaldataddit almmolaš bargguin galget bálkkašit iežaset bargiid tariffabálkkáin dan miellahttostáhtas gos sii galget bargat maŋŋel fálaldatvuoru.
EUROPARK lihttu duođaštemiin lea dát golbma riikka ožžon dán ovttasbarggu dohkkehuvvot lobálažžan ja sihkkarastá ovttasbargovuođu.
Áiggiid čađa buoremus šuokŋan lea Nils Aslak Valkeapää, Áillohaš «Váimmustan lea biegga» lea earret eará evttohuvvon.
Eadneváhnen Rosie Holmestrand, Kárášjogas, lea suorganan maŋŋel go amas dievdu snoallagođii su 15- jahkásaš nieiddažiin nettby.
Eadni Sara Kristine gájui mánás Matti Dánela (16-mánnosaš) maŋŋel go gávdnui heakka haga Loavskajávrris, Ávžžis.
Eadni ii duostta šat sáddet máná spábbačiekčamiid geahččat, maŋŋil go su 15 jahkásaš gánda vásihii goddináitagiid muhtun duopmáris, maŋŋil dievdduid čiekčama mii lei Guovdageainnus guokte vahkku dassái, Guovdageainnu ja Fállejoga gaskka.
Eadni ja áhčči eaba suova mu mannat rastá luotta.
Eadni ja áhčči hálideaba giitit eatni/vuotnáma Elle Márjjá ja oappáid/manjiid Inggá ja Bireha buot veahki ovddas sihke vuordináiggis ja maŋŋel.
Eadni oaidná go olmmoš boahtá rastá jávrri, fiellu rátte vuolde ja bođii lagabui.
Eadni, guhte lei journalista Bejingas, lea dutkojuvvon ja illastuvvon ruovtturiikkas, muhto lea ožžon orrunlobi maŋŋel go guoddalii vuosttaš hilguma.
Eahkedis maŋŋá go vuojahatguossit leat mannan, de fitnaba vuojadanvávttaguovttos ieža ge čázis vuojadeamin.
Eahkes beassá návddašit filmmaid Karasjok Kroas, ja das maŋŋel ges beassat reaškit revyačájálmasas Tre Griser Bivdu Pubas.
Eahketbeaivváš báitá, álddut oktan misiiguin leat gávnnadan maŋŋil gilkkorheaŋgunkaosa, ja olbmot váccašit sivvadit sin gaskas.
Eahpida šaddat fáddán Larsson lohká iežas eahpidit ahte sámi árbevierut ja áiggiid čađa geavaheapmi šaddet fáddán Deanu lávdegottis ovddasguvlui, muhto jus de liikká šaddá, de sus leat čielga oaivilat dan birra.
Eahpitkeahttá konsearta maŋŋá leat nissonat čielgasit addán ođđa sisdoalu maiddái goikehávgga sátnái.
Eai beasa šat dearvvahit Eará doaibma maid lágideaddjit leat mearridan ahte fertejit čađahit, lea ahte čiekčit eai oačču šat dearvvahit nuppi nuppi, maŋŋá go leat kámppain geargan.
Eai buohkat leat dan ollen dahkat, ja máŋgasat leat ferten devdon fatnasiid goikásii gádjut maŋŋá go leat oalát dulvon ja devdon.
Eai buohkat nákce deavdit Báktehárjji, maid maŋimus lágideamit ovdal ja maŋŋil juovllaid leat čájehan.
Eai davvi aviissat ge beasa eret dás mii lea miehtá riikka rievdan.
Eai dušše Anáris, muhto miehtá Skandinavia.
Eai dušše sámis boađe Guovdageidnui, muhto miehtá máilmmi.
Eai fállás oainnat leat maninčalmmit, gužža manna čađa bierggu.
Eai ge OG-gilvvut leat lágiduvvon mearragáttis maŋŋel 1952:s go gilvvut ledje Oslos.
Eai ge dárbbaš gal doaivut ahte dáppe gillejit olbmot orrut jus eai beasa meahccái nu mot leat buolvvaid čađa dahkan, lohká Thoralf Henriksen.
Eai gávdno láset man čađa beaivváš sáhttá leađggustit ja billistit báhpiriid mat galget riibat agibeaivve.
Eai leat dieđihuvvon váralaš maŋŋit áigge váikkuhusat dahje jápmimat maŋŋel go moadde miljovnna boahkuheami leat addán nuorra nieiddaide ja nissoniidda.
Eai leat suodjalusa doaimmat Forsvarets Landsdelskommando Nord-Norge (LDKN) dahje Suodjalusa Davvi-Norgga guovllus bargoveagahoavda Tor Eysten Sæther lohká maŋŋá go lea iskan leago suodjalusa doaimmain mihkkege dahkamuš dainna čuovggain ja jienain.
Eai lávlestan go njeallje lávlaga, muhto dat orui leame nu ahte sii dagahe guldaleddjiid julggiid nuorran, go sin maŋŋel bođii Duolva Duottar lávdde ala ja olbmot máid čoahkkanedje lávddi ovddabeallái.
Eai mannan rastá nugo láveje.
Eai namuhuvvon dat 29 eará beatnaga, ledje go dat ain das maŋŋel (journ.
Eai oaččo veahki maŋŋel ¶
Eai sii geavat dása návccaid ovdalis dahje maŋŋil bivddu ge.
Eai soaitte buohkat astan vuolgit dál dohko, juste maŋŋel geasseluomu, ja eai soaitte gillen ruđa bidjat dasa.
Eai vuoddjit ádján go guokte beaivvi čađa Guovdageainnu, lea bat dat nu vearrái?
Eai vástidan Kárášjoga vearrováldi Kurt Maurstad ja ráđđealmmái Hilda Vuolab leigga goappašagat čoahkkimis miehtá gaskavahku, eabage sáhttán kommenteret.
Eai árktalaš guovllut leat dušše min lahka ja nu ledje olbmot miehtá máilmmi oahppat eanet buot árktalaš guovlluid birra.
Eai čuovo stivrra mearrádusaid – Váldosivva eahpeduhtameahttunvuhtii lea go stivrra mearrádusat eai leat čuvvojuvvon ja go mearrádusat leat heivehuvvon maŋŋel go stivra lea dahkan mearrádusa.
Eaibat dát leat hui konkrehtalaš áššit, main dieđuid lonohallan rájá rastá lunddolaššat dáhpáhuvašii sámegillii.
Eaige dát vuoigatvuođat stirddo, go haddelassáneapmi min dehálamos  álgoálbmot vuoigatvuođalaš olahusas, namalassii das ahte leat garra barggu ja ollu smáđáhkes diplomáhtalaš barggu maŋŋá fidnen vuoigatvuođa máksit muorrasárggás, mii ovdal lei nuvttá.
Eaige sii fuomáš ahte boazodoallu ieš lea nagodan buot garra áiggiid čađa doalahit iežaset vuoigatvuođaid, ja baicce leat ribahan iežaset isitvuođa stáhtii.
Eaktu lea ahte oasti máksá vealgekoarttain mas ii gesso njuolga báŋkokontos, ahte máksojuvvo juogo rehkega bokte maŋŋil, dahje sierra máksinterminála bokte.
Eaktun lea ahte mielčuovvu oaidná čađa áigge su gii lea hárjehallame vuodjit nu ahte beassá bagadit su.
Ealga bođii čađa ovdaláse, dušše lásemoalut rišihedje guovtte beale oaivvi.
Ealgabivdiid searvi lea dađistaga beassan ollu váikkuhit ealgabivdohálddašeamis, álggos vuos báikkálaččat ja maŋŋá maiddái olles Finnmárkku ealgabivddu.
Ealgabivdit ohce ovdal beassat álgit bivdit, vai eanas oassi, jus eai buohkat ealgabivdiin, leat geargan bivdduin go ealut johtet sin bivdoguovlluid čađa.
Ealgabivdu ja bivdohattit eai leat seamma láganat miehtá Sámi.
Eallin Kosovos maŋŋá soađi ¶
Eallin dilli rievddai maŋŋá soađi ¶
Eallin lea leamaš garra bargu čađa áiggi, ja dál lohká Risten ieš ahte astá vuoiŋŋastallat.
Ealáhusas lea dušše áidna vejolašvuohta maŋidit ruvkedoaimmaid diggestobuid bokte, namalassii vuojehit áššiid diggevuogádagaid čađa.
Ealáhushoavdda mielde bálggis huksen čađahuvvo dán ođđa EU áigodaga áigge 2013 nuba huksen álgá jagis 2011 ja lea vázzinláhkai  joatka EU áigodagas jagi 2014 maŋŋá.
Eambbo ja eambbo olbmot finadit Mearraolbmáidgirkuin miehtá máilmmi.
Eambbo ságat dan birra bohtet maŋŋil.
Eambbo ságat sámicup birra bohtet maŋŋil.
Eamiálbmogat leat maiddái leamaš rievdadusaid čađa ja sin vásáhusat sáhttet leat goziheaddjin álbmogii muđui.
Eamiálbmogat miehtá máilmmi čoahkkanan ¶
Eamiálbmot lávdegotti bargu lea earret eará mannat čađa plánaid ja rapporttaid maid miellahtut sáddejit oahpaheami birra.
Eamiálbmotjoavkkut mat gillájit miehtá máilmmi leat smávva joavkkut go buohtastahttá geainna leat gazzalaga.
Eana viđá rivotčázis leat olu sáddot ja lavdnjemoalut, mat giđđabeaivvadagas vudjot oatnelanbottas jieŋa čađa.
Eanan lea massán iežas fámu maŋŋel dan stuora roasu, ja dál ii leat oktage gii berošta bearráigeahččat vuorrasa.
Eanan lea vielgadin bihcon ja dávjá lea ritni čakčat maŋŋel buolašija.
Eanandoallodepartemeanta rievdadii 1984:s boazologuid Nuorta-Finnmárkku orohagain maŋŋil go Sámi Ædnan SearŠvi váidalii boazologuid, go oaivvildedje beare alla boazologuid mearridan orohagaide mat leat guovtte bealde Porsáŋggu vuona.
Eananuđas fierai ge de diimmu maŋŋel go suohkaniid sátnejođiheddjiin lei leamaš čoahkkin biehttalusa birra, dieđiha NTB.
Eanas gehččiin, ja leatge boahtán juo oalle eatnat, eai lean vel jurddahuvvon ge go Wirkola lávii njuiket luohkaid vulos miehtá Europa.
Eanas guldaleaddjit ledje duhtavaččat maŋŋel konseartta.
Eanas linjjat leat ceggejuvvon maŋŋel soađi, muhto ođasmahtton dađistaga.
Eanas sámi organisašuvnnat maid leat atnán daid sániid eatnasiin iežaset doaibmaplánain Álttá ášši maŋŋel.
Eanaš boazoeaiggádiidda goitge heive buoremusat vuovdit čakčat, dahje ovddabeale juovllaid, muitala Pedersen ja lasiha: – Buot njuovahagaid niehku livččii dieđusge gilvit barggu miehtá jagi, muhto dat lea juoidá maid beassat dušše jurddašallat, dadjá Pedersen.
Eanaš buorit bealit Biilla álgo deattus ii leat báhcán go sullii 200 kilográmma maŋŋá go buot lea gaikon juvlarusttegiid, mohtora, giralonuhanstákku ja diesel boaldámušlihti.
Eanaš dáid mánáin eai máhte maori eatnigiellan, muhto ohppet maori Kohanga Reos ja maŋŋá skuvllas.
Eanaš mátkki guorbmebiillain, dasto fearggain rastá nuori ja loahppa mátki vel vuojahit.
Eanaš oassi dán girjjis čállui maŋŋel go ealáhahkii ja Borghild lei su earenoamáš viššalis čálli.
Eanaš su muorravajahasain lea vadjon buncegovvan ja prentejuvvon čáhppes vilges govvan, muhtimiin ivdnejuvvon maŋŋá.
Eanaš áigi manai vázzit jekkiid čađa ja dutkat gos sáhtášii leat luomi.
Eanaš áššiid lágidit Sámediggeráđđái joatkkagieđahallamii oanehis digaštallama maŋŋá.
Eandalii Geavuávžái galgá geasehit muoraid njukčamánus, dan maŋŋá luottat dibmet ja johkii ihtet suttit, Esa logahallá.
Eandalii livčče gieldda politihkkariid symbolalaš vuostálastin dehálaš jos áigut bissehit prostitušuvnna ovdáneami ovdal go dat leavvana miehtá.
Eandalit 1800-logu beallemutto maŋŋá álgá gildii fárren olbmuid listtuide boahtit mearkkašumit dan rihppagirjji siiddus, gosa gildii fárren fuolki lei dan maŋŋá merkejuvvon go son lei dohko fárren.
Eandalit go smiehttá mannan riikkabeai'áigodaga, dallehan lei váttis oažžut čađa maidige midjiide dehálaš áššiid, Pekka Aikio lohká.
Eanemus bargobáikkiid leat massán Giema-Durdnosa guovllugielda ja dan maŋŋá Duottar-Lappi.
Eanemus bargu lea su iežas dutkama čađa dáhpáhuvvan.
Eanemus beroštumi oaččui 5-jahkásaš Nils Åke Joakimsen gii gatnjaliid čađa geigii skeaŋkkaid ruvdnaprinsabárrii.
Eanemus duođaštusaid liikká ii loga gávdnot čállon báhpiriidda, muhto luonddus gos leat áiggiid čađa vánddardan ja maid ávkkástallan dan maid doppe sáhttá háhkat.
Eanemus ealga gávdno, nu go ovddit jagiidge, miehtá Anárjoga leagi.
Eanet dieđut dáid deaivvademiid birra bohtet maŋŋá.
Eanet ipmirmeahttun šaddá dat go luondduhálddašan direktoráhta lea álggahan riikaviidosaš barggu, mas mihttomearri lea sirdit bivdo ja guolástan hálddašanovddasvástádusa stáhtas suohkandássái miehtá Norgga, plána mii čájeha ahte BUOT suohkanat Norggas galget oažžut 100% delegerejuvvon hálddašanovddasvástádusa stáhtas visot bivddus ja guolásteamis iežaset meahcis jagi 2006 loahpageahčái.
Eanet politiijabargu sihkkarastá jahkebohtosa ¶
Eanet ságat fitnodatčiekčamiid birra Guovdageainnus, bohtet maŋŋil.
Eanodagas leat Bealdovuomi vuođđoskuvllaoahppit maid searvan dán erenoamáš čájáhussii, mas leat oaidnimis miehtá Suoma mánáid, nuoraid ja ollesolbmuid dahkan sárgosat, govat, báccit, videot ja biraslaš dáiddabarggut.
Earenoamážit Buskerud, Oppland, Trøndelága ja lulde Nordlánddas leat eallit mat fertejit guhká ain guohtut eará maŋŋel go leat meahci guhtun geasi.
Earenoamážit birgejumi buorideapmi ja oahpahus leat guovddáš dárbbut eamiálbmotservodagain miehtá máilmmi.
Earenoamážit go čavčča loahpageahčen ja árradálvvi, muhto maiddái miehtá dálvvi sáhttet temperatuvrrat jorahit gaskal nulla ja vihtta galbmagráda.
Earenoamážit lea govvedus fránska filosofias maŋŋil Sartre dego oaidnit vávnnaid ruovdemáđi alde guorraneamen dasságo konduktevra guođđá ráidalasa loahpalaš steallis.
Earenoamážit maŋŋel go guovža lea leamaš fallehan šibihiid, de gávdnojit sávzzat main njiččit ja eará deahkkás oasit leat ravgejuvvon eret, muhto dan seammás ii leat dan muddui borahallan dahje gaskkahallan ahte jur jápmá.
Earenoamážit oččodit mánáid ja nuoraid, ja Stuornjárgga sámiid duodji lágidage iešguđetlágan duodjekurssaid ja doaimmaid dán jovkui, miehtá jagi.
Earenoamážit riddoguovlluin ledje skuvlainternáhtat dat ásahusat mat daguhedje ahte mearragátte sámit masse gielaset ja kultuvrraset, go dohko šadde sámi mánát áiggiid čađa guođđit sámivuođaset.
Earet eará Ole Henrik Magga ja Ragnhild Nystad leaba leamašan OSS jođiheaddjit, geat leaba maŋŋel šaddan beakkánis politihkkarat, muitala Lifjell.
Earret Albania humaniteara álbmot, de leat hui ollu eará váibmoláđis olbmo miehtá máilmmi.
Earret dan ahte dát sihkkarastá nuorra Facebook geavaheddjiid, de dat addá oadjebasvuođa váhnemiidda geain leat mánát geain leat Facebook geavaheaddjit.
Earret dáid áiggiid ii leat lohpi fievrredit gálvvu ráji rastá sierra lobi haga.
Earret dáid áiggiid ii leat lohpi fievrridit gálvvuid rastá rájá jus ii leat ožžon sierra lobi dasa.
Earret dán, de lea dus hui somás áigi miehtá vahku, ovttas bearrašiin ja ustibiiguin.
Earret eará Finncom Airlines ja Blue1 áigot guorahallat girdindoaimma viiddideami bargobisseheami maŋŋá.
Earret eará ahte ruvkkit galget máksit eamiálbmotdivada máid Sámediggi galggai hálddašit ja vuoruhit miehtá sápmái ávkin.
Earret eará beasaimet gullat lávlaga «Fly Away» maid muitaii ráhkadan morrašis maŋŋá go su áhčči jámii.
Earret eará de lea mis stuora ášši mii guoská sámi dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkkii ja dat lea goit mu mielas hirbmat dehálaš ášši, maŋŋel go lean ieš vásihan buozalmasvuođa, čilge Aili Keskitalo.
Earret eará dihtet ahte iđitbeallái leat suollagat mannan guorbmebiillain rastá ráji Suoma beallái Ohcejoga gielddas.
Earret eará dárbbašit eaktodáhtolaš vehkiid lágidit gilvvu, ruhtadoarjaga fitnodagain ja hárjehallanlanjaid juohke lávlunkoaraide miehtá márkana.
Earret eará galggai okta dan njealljásis leamaš mielde áitime olbmuid vearjolágan rusttegiiguin dušše moadde beaivve maŋŋel go doaruhedje dorvoohcci, muhto maiddái dát ášši heaittihuvvui.
Earret eará ii leat Áššu boahtán soapmasiidda ovdal beaivvi maŋŋel almmuhanbeaivvi.
Earret eará lea son čállán divtta maŋŋel go finai Márjjabeivviin Heahtas.
Earret eará maid báikki olbmuid ja sin maŋisbohttiid geat ledje veahkkin dalle maŋŋil miidnalihkohisvuođa miessemánus jagi 1945.
Earret eará mihkkege mii sihkarastá ahte dat jurddašuvvon Sis-Finnmárkku Ovdánahttinfitnodat vuođđuduvvo Sis-Finnmárkui.
Earret eará Áššu áviisa ii leat buohkaide boahtán ovdal beaivvi maŋŋel almmuhanbeaivvi.
Earret go 30 minuhtta maŋŋá go leat jáddadan biilla, trafihkkasihkarvuođa dihtii.
Earrevuovdinortnega njuolggadusaid fertet fas čađa mannat ja sihkaruššat ahte Finnmárkku boanddat ain besset geavahit luondduriggodagaid buhtadandihte bierggu ja mielkki.
Earráneami maŋŋil čuovui lossa eallin ja ohcaleapmi.
Eará doaibma maid lágideaddjit leat mearridan ahte fertejit čađahit, lea ahte čiekčit eai oačču šat dearvvahit nuppi nuppi, maŋŋá go leat kámppain geargan.
Eará lea fas oažžut dát čađa sidjiide geat loahpa loahpas galget dan mearridit.
Eará suohkanat leat sihke bovden čoahkimiidda ja čállán ja fállan sidjiide barggu maŋŋel go gerget oahpuin.
Eará ulbmil lea ahte deaivvadeami čađa addit nuoraide ipmárdusa eara kultuvrra, giela ja girjjalašvuođa birra Barentsguovllus.
Eará vejolašvuohta lea mášiinnain bosuhit isolerenávdnasiid ráiggážiid čađa seaidne-, rohpe- ja láhttegaskkaide.
Eará álgoálbmogat leat vásihan ahte maŋŋel go leat geargan roggamiin ja iskamiin, de guđđet beare guovllu čorgekeahttá ja nuoskkiduvvon.
Eará árbevirolaš oaggunvuogit, nu mo golgadeapmi ja čuožžufierbmi, bohte guhká maŋŋá, 1930-logus šaddagođii golgadeapmi dábálaš, ja das váldui nu ollu luossa ahte šattai dárbu gáržžidit bivddu.
Earáláhkái go muđui, de orru leamen Fránska jurdda maŋŋil nuppi máilmmisoađi nággoráidu dahje opposišuvdna mas oaivil lea veardidit ja duššin dahkat aitto ovdabealde manni máŧkkošteddjiid prinsihpaid ja vuođđojurdagiid.
Earát bohte maŋŋil ja eai oainne buot.
Earát fas lea ruovttus geasi miehtá.
Easka 1995 dahkkui vuđolaš guorahallan jurdaga birra, ja dál 14 jagi maŋŋel lea ášši ollen dán muddui ahte Sámediggi sádde reivve Statsbyggii mas bivdá sin plánet Sámi dáiddamusea.
Easka 200 jagi maŋŋá joavddai bajásčuvgen eallin Eurohpái.
Easka dan beaivvi go nieida bođii de firtii ja šearádahtii, mii gal de bisttii  miehtá vahkku filbmedettiin, son čilge.
Easka dan maŋŋá beasat lohkat ovtta jagi lasi ja oaččut bachelorgráda journalistihkas, čilge Mai-Britt Utsi.
Easka dan maŋŋá go Sovjetlihttu sáddii juovlamánus 1979 badjel 100 000 soalddáha Afganistanii, de dieđihangaskaoamit álge muitalit eanet dan geafes riika birra ja das ahte mo stuorra máilmmi válddit USA ja Sovjetlihttu geahččaledje gilvvohallat goabbá beassá duon riika hálddašit.
Easka dál 2008:s, badjel 30 jagi maŋŋá lea šaddan geahččalan sallitbivdu Finnmárku rittus.
Easka dál moadde mánu maŋŋá lea ain jo dáppe Sirpmás bivaldan veaháš.
Easka dál, measta guhtta jagi maŋŋel, lea su testameanta ollašuvvan.
Easka go suohkanstivra lei meannudeame ášši muitaluvvui oassi reivves ja maŋŋel suohkanstivrra meannudeami oaččui preassa oaidnit dan.
Easka golbma jagi maŋŋel loahpahuvvojedje áššit rádjeofelaččaide vuostá.
Easka guokte ja bealle diimmu maŋŋil prográmma váhččii biegga.
Easka jagi maŋŋel njuovai ja vuvddii son lobihis mearka-bohccuid.
Easka maŋŋel 1600-logu dápme sápmelaččat bohccuid ja dalle riegáduvvui boazosápmelaš terminologiija.
Easka maŋŋel go leat deavdán 18 jagi, besset vuodjit luohkká 2.
Easka maŋŋel go patrulja nihtii bággoheaitágiin, oaččui bargi ollislaš bálkká.
Easka maŋŋel gulle ahte eai sii lean vihtanat.
Easka maŋŋil ipmirdin ahte riddoguovllu árbevierut ja duoddara árbevierut ledje viehka iešguđetlagánat.
Easka maŋŋil juovllaid lea fásttuidáigi muhtimiidda, go sii galget liigebuoiddi mii juovllaid darvánii, oažžut eret.
Easka maŋŋil, go son gii lei ožžon virggi, árvalii mu dohkálaš evttohussan virgái, go ieš ii álgán dasa, ja Narvesen bivddii mu ohcat virggi, dusten váldit hástalusa ohcat jođihanvirggi, muitala Siv.
Easka maŋŋá bessen gullat ovddeš gilvovuoddjiin ahte dán eahkeda sii ledje mearridan vuodjat bisánkeahttá guhká, ja dat lea sullii 2000 mehtera, muitaledje albmát.
Easka maŋŋá fuomášii Mikka gii neavttaša Aslak Hætta filmmas manin Gaup ná láhtti su ektui.
Easka maŋŋá go lei geargan sárdnideames, de mii muittuheimmet su ahte ii sáhte geavahit soaibmansániid sárdnestuolus.
Easka maŋŋá go ášši beaggigođii medias, de byrokráhtat áddegohte makkár dillái sii ledje bidjamin unna nieiddaža.
Easka maŋŋá gullen eatnis ahte nearvá lea dakkár mii buhtista hávi ja danin dat ii sidjon, muitala Lea.
Easka maŋŋá mearridan makkár suorggi de válljen, lohká Ánne Kirste.
Easka maŋŋá stuorra boradanbáikkis, de vuojui dat ja liggii hirbmadit mu váimmu, muitala Henrik Barruk (47), gii lea eallinagi ráhčan ealáskahttit upmisámegiela Lusspies (Storuman) Ruoŧas.
Easka maŋŋá ášševuoru bođii čilgehus, iige dát doallan áimmu.
Easka mealgat maŋŋá áddegohten ahte olbmot dat duođaid leat geat gárvodit stállun.
Easka nuppi máilmmisoađi maŋŋá dilli lea ollásit nuppástuvvan maiddái Leammi álbmotviđavuovddi boazodoalus.
Easka sisáimmu mihtideami maŋŋá čielgá, beassago skuvla joatkit iežas viesuin.
Easkka 25 jagi maŋŋá gieđahallo ášši Stuorradikkis, nammalassii miessemánu 24. beaivve.
Easkka dan maŋŋá sáhttit mearridit goas ávvudančoahkkin dollojuvvo, muitala Sámedikki diehtojuohkki Sulo Aikio.
Easkka dan maŋŋá sáhttit mearridit man ollu juolludit, lohká Mathisen ja lasihastá:    Doaivvun sáhttit juolludit stuorra supmiid.
Easkka dán maŋŋá álggahuvvo dikšun.
Easkka gaskaija maŋŋel boahtigohtet festiválabáikái.
Easkka giliservviid, suohkaniid ja Sámedikki gáibádusaid maŋŋá álggahuvvui guorahallan mo dát guovllut geavahuvvojit dál.
Easkka goalmmát prográmma maŋŋá mii oahpaimet, ahte ii gánnet hohpohallat gosage.
Easkka golbma mánu maŋŋel heaittihuvvui ášši.
Easkka golbma čuođi maŋŋel morihii son muhtin amas báikkis.
Easkka jagiid maŋŋá, go ledjen juo ollesolmmái ja ledjen orostallan máŋggaid jagiid eret Sámis, guovdu Mátta-Suoma gávpotšlama, čielgagođii munnje dat manin olbmot bohtet jagis jahkái deike , sin mielas doaresbeale guovlluide, muhto midjiide sámiide min ađaguovlluide.
Easkka jagis 1895 bođii dat Biibbal mii lea geavahuvvon miehtá dán jahkečuođi.
Easkka logi minuhta maŋŋil ožžo dollačáskadeaddjit Čáhcesullos dieđu buollima birra ja sáhtte doppe fitnat dan jáddadeame.
Easkka maŋŋel gilvvu ipmirdin ahte beasan riikagilvui, gilvaleaddjin, lohká Nystad movttain.
Easkka maŋŋel riikkačoahkkima beasai son ráhkkanišgoahtit jođihit NSRa.
Easkka maŋŋel vuodjima bođii diehtit ahte juolgi lei mannan gaskat.
Easkka maŋŋel čáliheame sáhtii leat sihkkar ahte šaddet heajat.
Easkka maŋŋil go máŋgasat ledje gáibidan sierra ávvoštallama, de mieđihii Oahpahusdepartementa geahčadit mo ođastus lea doaibman sámi oahpu harrái.
Easkka maŋŋá - go Suopma lea álggahan digitála birra jándora ođaskanála - de sáddejuvvojit sámi ođđasat miehtá riikka.
Easkka maŋŋá go jođiheaddji lea deaivvadan Justislávdegottin, de áigu NBR bovdet báikkálaš servviid seminárai ođđa láhkaárvalusa birra.
Easkka maŋŋá gulaime ahte bussiiguin leat leamaš gaikumat ja rievut.
Easkka mealgat maŋŋá ásahuvvojedje sámedikkit maiddái Ruoŧas ja Norggas.
Easkka measta mánu maŋŋel dán čoahkkima sáddejuvvui vástádus, muhto de lei beare maŋŋit, go Rakel Gaup lei juo ožžon barggu UNN buohccivissui.
Easkka ovddit duorastaga galgá stivrajođiheaddji boahtán dán diehtit, ja moadde diimmu maŋŋil celkkii Illøkken eret virggis.
Eat diehtán gean bargguid geahčaimet, easka maŋŋá, čilge Virpi Jääskö, ealáhusovddideaddji Boazo-mohta projeavtta jođiheaddji.
Eat ge mii eahpit ge, dahje mii diehtit, ahte maiddái eará skuvllat miehtá Norgga ja miehtá Sámi dárbbašit eanet go dušše vuoidaduvvot málain.
Eat jáhke Gievdneguoika lea áidna luoddabihttá dahje luoddaearru maid sáhtášii divodit go diekkár ovdamearkkaid gávdnat miehtá.
Eat jáhke makkárge ákkain sáhttit bealuštit vigihis olbmuid dákkár gillámuša čađa.
Eat mii dieđe makkár doalut leat 10 manu maŋŋel Sámedikki ohcanáiggi ja de lea váttis plánet maidege, dadjá Lisa Helander.
Eat mii dušše lohpit buriid válgalohpadusaid maid fas vajalduhttit maŋŋel go lehpet min jienastan suohkanstivrii.
Eat mii leat goit dainna vuollánan, ja leat čađa áiggi doalahan eavttuideamet.
Eat vuordán ná olu gehččiid dán hárjehallančiekčamii, logai Liverpoola čiekči Dirk Kuyt maŋŋel čiekčama VG aviisii.
Eatge mii sáhte nuppiin sániin sivdniditge eambbo šibitdoaktáriid oanehis áiggis, jus dieđihuvvo dál ahte šaddá eambbo njuovvan maŋŋel ragaha, de dieđus fertet geahččalit viežžat eará guovlluin resurssaid.
Eatgo mii dárbbahivčče nanu oahpaheami miehtá Sámi, mii veahkeha min oahppat bargat ovttas beroškeahttá davviriikkaid váikkuhemiid.
Eatnasat geat dušše leat ruovttuhis olbmot dahje dakkárat geat leat galbmon jámas maŋŋel go leat juhkan beare olu alkohola ja čuoggasan olggos.
Eatnašat celket ilolaččat doarjaga Åslaug Hagai go vel oktii maŋŋá lea cealkán ahte Guovddášbellodat boahtá vuoruhit davvi-Norgga ja Romssa dán áššis.
Eatnašat earret Dag Elgvin, ledje ovtta oaivilis min cealkámušain, lohká Guovdageainnu Luonddugáhttensearvvi (GLGS) stivralahttu, Svein Lund maŋŋá Norgga Luonddugáhttenlihttu Finnmárkku jahkečoahkkima mannan lávvardaga Kárášjogas.
Eatnašat ledje ge boahtán guovttegielat suohkaniin miehtá Norgga.
Eatnu lea golgagoahtán eará sajis maŋŋel go girkogárdi ásahuvvui, ja olu miellis lea fierran etnui.
Eggan lasiha ahte ii leat vuogas jus olbmot vuosttildišgohtet easka maŋŋel go lea juo addon lohpi dahje konsešuvdna hukset el-fápmolinjjá, danin go dát lea nu stuora linjá mii manná hui viidát guovtti fylkkas.
Egil Olli ja Bargiidbellodaga sámediggejoavku lea min mielas šaddan eambbo mielas mineráladoaimmaide ja erenoamážit maŋŋel go náitalii Árjjain politihkalaččat.
Egil Olli lohká maŋŋá čoahkkima duorastaga Anárjoga Álbmotmeahcci viiddideami ja Goahteluobbala álbmotmeahcci ásahanplána olis, mii dollui Birasgáhttendepartemeanttain ja lávdegottiin.
Ehpetge dii, áviissa duopmárat, sáhte goassege šat geassit ruovttoluotta dan duomu mii lea celkon harcedettiin, vaikko mun harcejuvvon olmmoš maŋŋel vuoittášinge áššiinge dikkis.
Einarsen muittuha ahte SDSa mieldelahtut bohtet miehtá Sámi.
Eira (Máhte-Áslaga Niillas, maŋŋel Jon Aarseth Meløya vuohppa).
Eira Eira (JL), maŋŋel go lea čielgan geaid Sámedikki válgalávdegoddi lea nammadan FeFo stivrii.
Eira NRK Sámeradios ikte maŋŋel gaskabeaivvi.
Eira bekkii miehtá Norgga 1990-logus go šattai Limbo-measttirin máŋgga geardde.
Eira dahkan, sihke válgalohpádusaid oktavuoađas ja maŋŋá go šattai Gieldda- ja guovlludepartemeantta stáhtačálli.
Eira hirpmat stuora beroštumi miehtá Norgga ja Europa ¶
Eira ii dieđe boahtá go son ruovttoluotta maŋŋel dan áiggi.
Eira ii dieđe máhccá go Rørholt šat virgái maŋŋel permišuvnna.
Eira ii lean vel ikte sáhttán albma láhkái iskat go rábbi lei čađa galbmon.
Eira lea liikká balus ahte ii dáidde dán ge jagi nu miessái go galggašii leat reivtti mielde dákkár jagi maŋŋá.
Eira leigga movttegat maŋŋil go Gierddučalbmi lei ruohttan vuosttaš heargin rastá moallasázu dan badjel 200 mehter guhku sprintabánas A-finálas.
Eira maiddái muitala ahte sii plánejit ráhkadit gálvomearkka, mii sihkkarastá ahte bohccobuktagat leat luonddu ráinnas biepmut.
Eira maŋis, gii maŋŋel ohcamuša beasai luohpat árpmu bokte golggotmánu 8. beaivvi.
Eira vuige ahte son hálida ruovttubáikái Guovdageidnui fárret, maŋŋá go lea loahpahan stáhtačállidoaimmaid.
Eira, Kárášjoga Johttisápmelaččaid Searvvi Jođiheaddji Per John Anti ja Tromssa Boazosámiid Fylkkasearvvi jođiheaddji Arild Pettersen maŋŋel go riikačoakkán álggii hápmet garra instruksa stivrii.
Eira, maŋŋil go lea golbma vahkku geahččalan oažžut TV oidnot parabolain geasseorohagastis Lákkonjárg’ geahčen Isnestoftenis, Álttá suohkanis, gos son vuovdá turisttagálvvuid.
Eira, maŋŋá go lea oaidnán maid dat golbma bellodatustiba leat šiehttan Norgga Sámiid Riikaservviin (NSR) ja ovttaskas listtuiguin.
Eira, váiddii Harstad heargevuodjima máilmmicupa lágideddjiide, maŋŋel go vuosttaš vuorus eai nagodan váldit áiggi herggiin.
Eiras ii leat dán riikačoahkkima maŋŋil ollislaš doarjja.
Eiseválddit leat šiehtadallan singuin maŋŋá alimusrievtti duomu gos celkui ahte indiánain lea lohpi guolástit.
Eiseválddit lohket dárbbu čavget suittegiid maŋŋá go Kalahari goike guolbaniin leat čuožžilan dávddat elliid gaskka.
Eiseválddit miehtá máilmmi čuvvot dárkilit mielde golgodávdaleavvama.
Eiseválddit áigot vuolidit mielkebadjebáhcaga gávpejohto mielkeeriid čađa.
Eivind Kristoffer Solberg finai buorástahttit iežas ovdagova maŋŋel konseartta.
Ekonomalaš roassu luvde miehtá máilmmi.
El-linjá rasttilda máŋga álgoálbmogiid ássanguovllu guktuid riikkain, lassin dasa ahte manná čađa Canaima luonddumeahci - man Ovttastuvvon Nášuvnnat leat julggaštan oassin máilmmi luonddu- ja kulturárbbis.
Elgvin moaitá garrasit boazodoalu plánaid áidut miehtá Finnmárkku.
Eli Skog galgá hovdet Finnmárkku meahccebálvalusa mas leat 14 jahkedoaimma ja čieža báikkálaškantuvrra miehtá fylkka.
Eliinna Ijäs iežas váhnemiiguin, Johanna ja Arne Ijäs, maŋŋel «Skábmačuovggas» čájálmasa Guovdageainnu kulturviesus.
Elin Kåven, gii vuittii Sámi Grand Prix (SGP) lávlunoasi 2008:s ja Rockejoavku SomBy, mii fas jagi maŋŋel vuittii SGP lávlunoasis, bohtet dán geasi Skiippagura festiválii.
Elisabethas ledje 249 čuoggá maŋŋil go lei báhčán 25 geardde, son bážii vuosttaš loahpavuorrujoavkkus.
Ella Miljøbil AS:s leat golbma guorbmebiilla jođus geainnuid mielde miehtá Norgga.
Ella Miljøbil lea diehtojuohkinprošeakta mii bargá ovttas skuvllaiguin miehtá Norgga.
Elle Sofe Henriksen beasai "nálločalmmi" čađa.
Elle muitalus bihtá čájehedje Eira-gázzi eksamenčájálmassan, maŋŋil maiddái Guovdageainnu beassášmárkaniin ja Romssas monologa festiválas.
Ellen Spein lei ge Guovdageainnu stuimmiin guovddážis ja son čohkkái guhkimus giddagasas maŋŋá stuimmiid.
Elliidsuodjalus lea gullan heasttaid birra mat eai anit šat riidemii maŋŋel go leat suorganan rakeahtain.
Elliidsuodjalussearvvi kampánja lea ožžon olbmuid miehtá riikka geahččat leat go bivttasrámbuvrriin náhkit.
Ellingsen čohkke iežas joavkku spelliid maŋŋel lávvordaga spealuid ja bovde sin boahtit Siriann Gulsrud geahčen bassit biepmu.
Elna Sara, gii lea Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža diehtojuohkinráđđeaddi, lohká bealljemearkkaiguin merket bohccuid lea oktasaš árbevierru buot boazodoalloálbmogiin miehtá máilmmi.
Elsa Maria ii šat nagodan dikšut mánnálána maŋŋil go bázii leaskan.
Emila áhčči Andreas Mäki muitala sin fitnan Kárášjogas galledeamen bearraša sullii guktii jagis, ja lea vávján ahte mánáguoktá vástidišgoahtiba sámegillii maŋŋá mátkki.
Emilie fas ii loga boradan mállásiid eahkes dušše "goike" láibevajahasaid suoskkadan, mas son maŋŋá leai hui giitevaš.
Ena dovdomearka lea ge šaddan ahte son lea dávjá njunnegežiin rastá moallasázu ovdal eará herggiid.
Encyclopedia Britannica ohcangirjjis lohkat ahte inka-álbmogis ledje 12 miljovnna olbmo ja 80 proseantta álbmogis jápme maŋŋil go eurohpalaččat bohte.
Englánda ges logi jagi maŋŋá, mii de bearráigeahččagođii ja cuiggodii eará riikkaid.
Englándda "Lapland New Forest" dahje "Sámi Ođđa Vuovdi" giddanii maŋŋel go lei leamaš rabas dušše ovtta vahkku.
Erenoamáš beakkánin son šattai go jođihii Álbmotakšuvnna Áltá-Guovdageaidnoeanu dulvadeami vuostá, ja go logi jagi dan maŋŋá lei vuosttaš Sámedikki áirrasin.
Erenoamáš dainna lea ahte lea vissa áidna oaivegávpot Eurohpás mas golgá luossajohka čađa gávpoga!
Erenoamáš dehálaš dan lea dahkat, jos leat fárren ovddit válggaid maŋŋá.
Erenoamáš divttat heaŋgáje miehtá Sámedikki.
Erenoamáš giitu Anne Ristenii go nu čehpet ráhkadii radioprográmma maŋŋel SGS jahkečoahkkima.
Erenoamáš mávssolaš lea go olbmot dieđihit luottaid maid oidnet maŋŋel go geaŧki lea čivgan.
Erenoamáš sámi ruovdebargu lea sojahuvvon ruovddit gerresa maŋŋegeažis (bahtaliehkus) Dákkár leat leamaš anus miehtá davvi- ja julevsámi guovllu ja das leat leamaš erohusat guovllus guvlui.
Erenoamáš čeahpes olbmot ledje ja lei stuora vahágin boazoealáhussii ja čuozai riikkasearvái ollu jagiid maŋŋel, logái Eira.
Erenoamážit galggai árvvoštallat maid bargá oaiveskálžžuiguin ja dákterikkiiguin maid hávderivvárat ledje čohkken miehtá Norgga beale Sámi.
Erenoamážit gielddaid dihtorbuollinmuvra lea stuorra hehtehussan, go eai luoitte čađa, lohká Astrid Nergård.
Erenoamážit go dán jagi lágidedje maid konseartta maŋŋel gilvvuid.
Erenoamážit leat boahtán vaikko man galle ođđa listtu maŋŋel daid garra siskkaldas riidduid NSRs dán giđa.
Erenoamážit maŋŋel go Gocart-geaidnu lea ráhkaduvvon.
Erenoamážit oahppit geat gártet čohkkát maŋŋá go earát leat mannan lea utsatt.
Erenoamážit ovdal boazodoallošiehtadallamiid, go in jáhke ahte šiehtadusa ii sáhte heivehit guovlluid mielde, iige šiehttat miehtá riika ovttaláganin.
Erenoamážit áigi maŋŋel soađi lea vásihan ahtanuššama bušeahtain ja doaimmain.
Erenomážit go kulturmuittut doppe leat iešguđet agiin, mii nanne dieđu ahte Leavvajotnjálbmi lea dološ ássán báiki mii lea leamaš anus áiggiid čađa hui guhkká, čilge Jørn Henriksen ovdal lasiha:  – In áiggo Sámedikki fágaolbmuid fuotnut, muhto gal berreše juobe fitnat geahččame daid kulturmuittuid máid mii leat registreren.
Erik Ersson (Eriksson) fárrii bearrašiinnis dalá maŋŋá Anárjotgáddái.
Erik Solbakken, gii neaktá Hanna fra Tana, dadjá Ávvirii iežas jáhkkit Detnui dál čomistit turisttat maŋŋá go lea márkanfievrridan Deanu VG-listta konsearttas.
Eriksen muitala ahte maŋŋel go časke Unna Čeroža, de badjánii mokta.
Erke han riŋgii eske maŋŋel go ledjen viežžan Liissá.
Erke muitala ahte suollagat leat beassan sisa ovtta unna láse čađa gealláris.
Erling Lae (63) joatká fylkamánnin Vestfoldas maŋŋá Mona Røkke ja Lars Sponheim (52) joatká Svein Alsaker barggu Hordalánddas.
Espánnjalaččat vuođđudedje miehtá Gaska-Amerihká koloniijaid ja vuite oanehis áiggi sisa doppe ássan indiánačearddaid.
Essiiva-hárjehallamiid maŋŋel galget jorgalit muhtin čállosiid dárogielas sámegillii.
Etniid sohkabuolva lea ges riegádan sođiid maŋŋá 1940-1960 loguin.
Etnologat, sosiálantropologat ja gielladutkit gal leat áiggiid čađa leamaš hui viššalat.
Eurohpalaččat besset oaggut ja bivdit Finnmárkkus Son čujuha dasa ahte EEO riikkaid ássit, mii dagaha masá olles Eurohpá, besse das rájes go Finnmárkkuláhka doaibmagođii oaggut miehtá Finnmárkku.
Eurohpá finála čađahuvvo dán jagi maiddái Oslos, maŋŋel go Aleksander Rybak vuittii dan riikkaidgaskasaš finála diibmá.
Eurohpás lei 1600-logus unna jiekŋaáigi, mii bođii maŋŋil gaskaáiggi liegga áiggi.
Euthanasia lea Death/Trash joavku geat fas leat gávnnadan 16 jagi maŋŋil earráneami.
Evalueren berre leat maŋŋá nominašuvnna ja heivehit vuogádaga mii movttiidahttá digaštallama ja searvama.
Evalueren ovddiduvvo dan maŋŋá Sámedikki meannudeapmái.
Evenáši dievdu, Ole Johan Reinås, guđii guokte vahkku dassá eamida oktan mánáin Chilii, ja dušše vahkku maŋŋá go son ollii ruoktot, de bođii diehtu eanandoarggástusa birra, mii dán rádjái lea váldán badjel 800 heakka.
Evttohas Guovddášbellodagas ahte buot bellodagat galget oažžut várrejuvvon sáhkavuoro dán čoahkkimis mii ii lean vuhtii váldon, ja dalle vuot čuovgá čađa ahte demokratiijái ii mearkkaš maidige.
Evttohasat doibmii maŋŋil Øystein Olsena leat:  Christian Alstedt, Danmárku, Håkan Englund, Ruoŧŧa, Øyvind Helliesen, Norga, Gita Mednis, USA / Latvia ja Knut Refsdal, Norga.
Evttoheimmet maiddái, ahte min, dálá Suoma juhkosa doaibmabadji nogašii boahtte ráđđečoahkkima maŋŋá.
Evttohus lea várra gárvvis vuossárgga ja go lea politihkalaš virgái bidjan, de lea doaivumis maŋŋá dievasčoahkkima čielggas gii biddjo vuolit direktevrra virgái.
Evttohuvvon kandidáhtta lea vuohttán NRK Sámi Radio neahttasiidduin ja unnit aviissain lohkkiid čállosiin negatiivvalaš oaiviliid maŋŋel go evttohuvvui Bb várrepresideantaevttohassan.
Evttohuvvon vuohke lea ahte nuorat eai oaččo vuosttas jagis vuodjingoarttain, vuodjit maŋŋá diibmu 24.00.
Eyjafjallajökull lea vulkána namma mii dagaha ahte girdijohtolat lea giddejuvvon masá miehtá Davvi-Eurohpá.
Eŋgel jeđđii Jesusa go gillái guhkesbearjadaga ija miehtá.
Lewis Gordon Pugh liekkadii iežas liegga liemain maŋŋel galbma vásáhusa.
«Ellos eatnu» filmma neavttárat maŋŋá lihkostuvvan filbmačájáhusa guhkesbearjadaga Kárášjogas .
Presideanta sávvá lágidit máilmmimeašttircupa finála dán dálvvi loahpageahčen, guokte vahkku maŋŋel Guovdageainnu beassášlávvordaga heargevuodjincupa oassegilvvu.
FL fállá fágaidgaskasaš hárjehallama buohkaide geain lea dárbu veajáiduhttimii maŋŋel buozanvuođa dahje vaháguvvoma.
FMX vuoddji Ailo Gaup birgehalai bákčasiid čađa, ja ollašuhtii bearjadat čuovganeapmái vuodjima mas bođii gávccádin X-Game gilvvuin mat lágiduvvojedje Los Angeles gavpogis Ameriihkas.
Facebooka čađa.
Falleheami čađa gaskka ovtta ealáhussii billista ealáhusa nama ja dagaha ahte ovttaskas olmmoš boazoealáhusa siskkobealde ii dovdda iežas oadjebassa.
Fanasoamasteaddji fitná jogo ieš Ohcejoga politiijakantuvras dahje Lapin Maistratti neahttasiidduin deavddiheamen skovi, man maŋŋá de oažžu ođđa fanasgalbba.
Fargga golbma vahkku maŋŋil váidima eai leat vel politiijat dutkan ášši, vaikko leat buorit dieđut museas.
Fas dán maŋŋá, go ođđa stáhtabušeahtta lea almmuhuvvon, de fas lea Sámedikkis vejolašvuohta váikkuhit Stuorradikki politihkkáriid geat čohkkájit iešguđet departemeantta lávdegottiin, ovdal go stáhtabušeahtta loahpalaččat dohkkehuvvo.
Fas jagi maŋŋá ásahuvvui Sámediggi.
FeFo lea mearridan ahte smávva gilážiid olbmot galget maiddái máksit 200 ruvnno dan ovddas go murrejit boaldinmuoraid vuvddiin mat leat gilážiid birra miehtá Finnmárkku.
FeFo-stivrahođiheaddji Egil Olli reagere dasa go Sámedikki ráđđeláhttu measta soaibmá FeFo stivra mearridan fierbmunmearrádusa juovlabeavddis maŋŋel go soitet juhkan alkohola.
Fearasulluid čáziid luosat fas máhccet guovtti mearrajagi maŋŋá Detnui, dittit eai leat geargan leat go jagi mearas.
Feastivála loahpahuvvo vahkku maŋŋel, distaga čakčamánu 1. beaivvi teahterčájáhusain Læstadius.
Fefo lea cuiggoduvvon maŋŋel go 5 km guollebivdo gaskka váldui eret moadde jagi das ovdal.
Fefo meahcástanossodaga nubbinjođiheaddji Einar Asbjørnsen ráhkkana álbmotčoahkkimiidda mat lágiduvvojit čakčat, maŋŋel go gulaskuddancealkámušat leat gárvánan.
Ferte baicce maŋŋel dán čavčča čohkket buot dáid beliid oktii, ja ovttas gávdnat čovdosiid mat doibmet maid boahtteáiggis, eai ge dušše oanehaš.
Ferte biddjot politihkka guhkit áigái mii sihkkarastá sámi mánáid vuoigatvuođaid dohkálaš oahpahussii, erenoamážit giela ektui.
Ferte easkka beaivvi maŋŋá mannat daid goddit, ovdamearkka dihte jos lea juolgi doddjon.
Ferte min čađa ohcat ¶
Ferte muitit ahte johtolatfierpmádat dušše jođiha "mohtorgeainnu" fylkka čađa.
Ferte vel jearrat muhtin eanaeaggádis oaččutgo merket máđii eatnamiid čađa, dalle dagašii johtolaga dorvvolaččat.
Ferten lohkat ahte lean áibbas ovttaoaivilis suinna maŋŋel go oidnen bihtá Guovdageainnus ovddit duorastaga.
Ferten lohkat ahte maŋŋel dán čoahkkima mus gal ii oba leatge šat luohttámuš skuvlii, šuohkeha Astrid.
Fertet atnit muittus ahte dáin guovlluin stuorámus oassi olbmuin leat earát go sápmelaččat ja maiddái sápmelaččat leat fárus vuovdedoalus ja turismmas, logai Simo Rundgren, Lars-Anders Baer sáhkavuoru maŋŋá.
Fertet maŋŋil ovdanbuktit joavkku, go oažžut eanet dieđuid Deanus.
Fertet máksit 14 beaivvi maŋŋá go leat dieđihan webba bokte.
Fertet čađat dovdat ahte ieš leat mielde, muitalusa čađa.
Fertii heaitit Buljo muitala ahte sis lei čoahkkin maŋŋel maŋemus festivála, ja dalle bođii ovdan ahte visot lei doaibman bures.
Fertii maŋŋel dovddastit ahte duorastaga suohkanstivramearrádus heaittihit Måske skåvllå maiddái sáhttá leat Moski servvodaga loahppa.
Fertii viehkat maid nágodii, muhto eat lean nubeareha váiban, lohke movttegis Deanus searas bojat maŋŋel go maŋemus olmmái lei boahtan mollii.
Festivalbusse márkánis Buletjávrái juohke eahket, vuolgá ruovttoluotta márkanii maŋŋel maŋemus konsearta (03.00).
Festivála galgá eanáš geasuhit nuorra ja ođđaáigásaš guldaleaddjiid miehtá Davviguovllu.
Festivála lea ollu šaddan rievdadit diimmá ektui, go beaškkehii stuora vuolláibáza maŋŋel festivála.
Festivála lea viidon iežas namain ja lei čohkken olbmuid miehtá Davvikalohta.
Festivála loahpahuvvo vahku maŋŋá go Totalteatret čájeha čájálmasa Lestadius.
Festivála prošeaktajođiheaddji, Aggie Peterson, muitala ahte dán jagáš festivála fáddá lea ‹‹karavane›› –  ‹‹Karavane›› govvida mátkkošteddjiid geat elliiguin ja gálvvuin vánddardit guovlluid čađa gos eai leat geainnut.
Festivála stivralahttu Bjarne Store-Jakobsen muitala Ávvirii ahte ođđa stivrras šaddá stuora čorgenbargu, maŋŋel go ovddeš stivrajođiheaddji, Ann Irene Buljo, guđii olles moivvi maŋŋel go son heittii.
Festivála váldoguossit, Wapikoni Mobile Kanadas ja CEFREC Bolivias, leat oahpahus- ja buvttadanprošeavttat, mat leat ollu jagiid johtán miehtá eamiálbmogiid servodagaid oahpahit ođđa máinnasteddjiid.
Festiválas leat miehtá áiggi čájáhusat, filmmat sihke lagas báikkiid birra ja eará sajis Eurohpás.
Festiválat gilvvohallet geasi miehtá ¶
Fierpmádagat galget maid ráhkaduvvot Sámi guovlluid, riikkarájiid ja ealáhusaid rastá.
Fierpmádat galgá ráhkkanahttit duhátjahkemolsuma ruohttabeaivvi ávvudemiid ja duhátjahkeprošeavttaid ja bivdá suohkana eará ássiid ja servviid searvat ávvudemiid ráhkadit miehtá Sámi.
Fievrredandoarjja, mii galggai doallat hattiid sullii seamma dásis miehtá Norgga, ii šat juolluduvo, ja dál šaddet davvi - norgalaččat ieža máksit fievrredeami.
Fievrridanfiepmádat sáhttá buohtastuvvot dainna ahte buot váldogeainnut mannet čađa juohke gieldda fylkkas.
Filbma doallá du gitta čađa gaskka, ja lea oba ártet jus it dovdda čuggestaga váimmus.
Filbma galgá čájehuvvot miehtá máilmmi ja YLE1 čájeha dán filmma cuoŋománu 4. beaivvi.
Filbma mii čájehuvvo lea mátki spárkkain Mehámmana giláža čađa.
Filbma muitala Mons Somby ja Aslak Hætta oaiveskálžžuid máhcaheamis, maŋŋel go eiseválddit sudno steavllidit.
Filbma čájeha olbmuid beaivválaš bargguid siste, dáiddalaš čalmmiid čađa.
Filbma čájehuvvo gilikinoin ja suohkanlaš kinoin miehtá Romssa fylkka.
Filbma čájehuvvui moadde jagi miehtá Norgga, ja dan maŋŋel eai beroštan vurket filmma.
Filbmadahkki Guro Saniola Bjerk muitalii iežas sáhkavuorus ahte son olgguštuvvui maŋŋá go lei dadjan "fjellfinnhua" NRK radios 2003:s, ja dat lei okta ákkain manin son ráhkadišgođii filmma.
Filbmadahkki Magnar Mikkelsen (71) ságastallanbottus filbmagehččiiguin, maŋŋil iežas filbmačájáhusa "Vindenes Hus", Leavnnjas, mannan lávvordaga.
Filbmadahkki Neil Diamond lea ráhkadan filmma «Reel Injun» (albma indiána) mo Hollywood filbmaindustriija lea áiggiid čađa čájehan indiánaid.
Filbmadahkki Nils Gaup oassálasttii "work-shopas" maŋŋel iežas logaldallama.
Filbmadahkki muitala son sámenieidda bokte háliida govvidit lullisámi kultuvrra máná čalmmiid čađa ja nu čalmmustahttit movt lea gullat boares árbevirrui seammás go bajásšaddá ođđaáigásaš servvodagas.
Filbmadahkki, gii lea Bissojogas eret, Anstein Mikkelsen, háliida ealli govaiguin čájehit mo olbmot leat gillán maiddái maŋŋá soađi.
Filbmadahkkit: Samuel Idivuoma ja Mariela Idivuoma (dokumentára)Dokumentára ráidu mii lea erenomaš mátki miehtá Arktisa mii lea suddame, filbma mas deaivat olbmuid geat leat liegganan máilmmi vuosttaš gillájeaddjit.
Filbmadáhkki Nils Gaup lea hui duhtaváš maŋŋel kurssa.
Filbmanjunnožat miehtá Eurohpa ¶
Filbmaráhkadeaddji Silja Somby duhtavaš filmmaid čájeheami maŋŋá.
Filbmejeaddjit filbmejit ja Suvi West jearahallá olbmuid Hei Lola dokumentárafilbmii, mii galgá ráhkaduvvot maŋŋil.
Filbmejeddjiid ja gussiid njálbmečiegat loktanedje moddjái go Oslo gávpoga sátnejođiheaddji Fabian Stang maid vulggii fárrui johtit “togain” miehtá máilmmi togastoahkamis.
Filbmá lea ožžon bálkašumiid ja ollu rámi miehtá máilmmi.
Filmma gehčče skuvllaoahppit go dat johtá miehtá Finnmárkku skuvllaid go lea oassin Kultuvralaš skuvlaseahka fálaldagas fylkkas.
Filmma lea Harry Johansen ráhkadan ja dat lea nuorra guollebivdi birra gii áiggošii birget mearragáttis seamma ládje go olbmot leat áiggiid čađa dahkan, muhto son ii sáhte ollašuhttit áigumuša.
Filmma maŋŋá lea digaštallan (tii.
Filmma neavttárat ja dahkkit deaivvadit Sámiid Vuorká Dávviriin 32 jagi maŋŋá.
Filmma vuosttaš čájálmassii Guovdageainnus ledje boahtán máŋga maŋisboahtti Aslak Hættas, gii steavliduvvui maŋŋel dáhpáhusaid Guovdageainnus 1852s.
Filmma, čuovgga ja musihka bokte háliideaba dánsut iežaska lihkastagaid čađa čájehit gehččiide vásáhusaideaskka ja dan energiija masa ieža šattaiga go deaivvadeigga ealuin.
Filmmas maid oahpásmuvvat muhton nisson páhpain (Ebba Joks) gii fas lea massán oskus maŋŋá go su isit jámi.
Fina áinnas geahččamin: Ivvar - Ivvargeavli 30, maŋŋá dii. 16.00.
Finihin ruovttus lonuheame biktasiid kuffárii ovdal go bijadin Osloi beaivvi maŋŋel.
Finn Hågen Krogh  ja Odd Isak Kappfjell ilus maŋŋel go Sámediggepresideanta Egil Olli lei geigen sudnoide Sámedikki valáštallanbálkkašumi.
Finna dálki Lágideaddjit leat duhtavažžat dan jagáš čiekčamiin ja leat dušše buori muittut báhcan maŋŋel.
Finnmark Bedriftsrådgiving as lea máhtolašvuođa fitnodat mii galgá nannet ja ovdánahttit ealáhusaid Finnmárkkus gilvalančehppodaga- ja márkanheivehuvvon bálvalusaid čađa.
Finnmark Dagblad čálii ahte maŋŋá Olli ságastallama oalát nogai mii livčče sáhttán šaddat garra vuosteháhku boazodoalu vuostá.
Finnmark Dagblad čállá ahte NRK guovlokantuvra Romssas ja Finnmárkkus ožžo cuiggodeami ja gohččuma Bargobearráigeahčus maŋŋel čakčamánu dárkkisteami.
Finnmarken dieđuid mielde lea garra feaskárastin Artic Trail prošeaktajoavkkus dagahan ahte gielddastivra jorgalii ja mieđihii maiddái sin gieldda čađa mannat láhtu.
Finnmárkku Dearvvašvuohta veahkeha suohkandearvvašvuođabálvalusaid miehtá Finnmárkku háhkat telematihkkareaidduid.
Finnmárkku Dearvvašvuođa direktevra, Eva Håheim Pedersen, geažuhii ahte njeallje saji leat buot Finnmárkku nuoraid váste, ja guokte saji fas sámi nuoraide miehtá riikka.
Finnmárkku Journalistasearvi lea válljen doallat čoahkkima aiddo dán vahkkoloahpa goas Sámi álbmotbeaivvi ávvudoalut leat miehtá Sámi.
Finnmárkku Lášmmodahttinguovddáš fállá fágaidrasttideaddji veajuidahttima buohkaide geat dárbbašit hárjehallama buozalmasvuođa dahje vaháguvvamiid maŋŋá.
Finnmárkku alitskálžošaddadanrusttegat leat buohkat heaitalan nubbi nuppi maŋŋá.
Finnmárkku allaskuvla lea báidnán ollu mu eallimis maŋŋel studeantaáigodaga maid.
Finnmárkku boazodoallokantuvrrain gal oaivvildit vahágiid leamaš miehtá.
Finnmárkku dearvvašvuođabearráigeahčču lei fitname Guovdageainnu suohkanis borgemánus diibmá, ja bearráigeahču maŋŋil čállui raporta.
Finnmárkku fylkamánni miehtá Luonddugáhttenlihtu váidagii ahte Guovdageainnu suohkan menddo loažžadit gieđahallá bievlavuodjenáššiid.
Finnmárkku fylkkagielda boahtá das maŋŋá árvvoštallat ohcamiid ja addit juolludemiid.
Finnmárkku fylkkagielda doarjjui geainnu ovdaprošeavtta ekonomalaččat, ja juolludii maŋŋel vel ruđalaš doarjaga bidjat johtui geaidnoprošeavtta.
Finnmárkku fylkkasuohkan lea dahkan lobihis mearrádusa go attii Veolia/FFR doaimmahit geasehanbarggu Finnmárkkus, almmá nu ahte ii oza fálaldagaid eará fitnodagain maid, mas lea 1,2 miljárdda árvu, oaivvilda Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeanta guokte jagi maŋŋel go ášši mearriduvvui fylkkasuohkanis.
Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji berrešii beroštit das movt mii galgat ásahit ođđa sámi ealáhusaid maŋŋá go areálat leat geavahuvvon – son berrešii hui buriin mielain beroštit buot positiivvalaš doaimmain mat sáhttet ovdánahttit sámi servodaga ealáhusvuođu.
Finnmárkku journalistasearvi lágida jahkečoahkkima beaivvi maŋŋá.
Finnmárkku klinihkka bargu ii livččii dárbbašit nohkat maŋŋel dálkkudeami.
Finnmárkku luossajogaid lihttoláigolaččat muitalit olu luosaid leat goddon, ja leat stuora luosat miehtá fylkka.
Finnmárkku stuorámus eanaeaiggáda, FeFo direktevra, lohká maŋŋá čoahkkima dehálažžan ahte vuođđoealáhusain galgá leat birgenláhki Finnmárkkus.
Finnmárkkuláhka dohkkehuvvui ja Finnmárkkuopmodat (FeFo) vuođđuduvvui maŋŋá máŋggaid jagiid guorahallamiid gávdnat vuođu sierralaš sámiid eanavuoigatvuođaide Finnmárkkus.
Finnmárkkuláhka geatnegahttá plánaeiseválddiid guorahallat doaimmaid mat dan maŋŋel lea biddjon johtui finnmárkkulága §4 ja Sámedikki njuolggadusaid ektui, čuoččuhii Bæhr.
Finnmárkkus bossu dávjá, ja dál lea sáhka ahte cegget 80-mehtar alu milluid miehtá Finnmárkku rittuide.
Finnmárkkus fállet dál juo buriid geasse- ja dálvevásáhusaid miehtá fylkka.
Finnmárkkus lea dál miehtá spiidnedávdda vuostá boahkuheapmi.
Finnmárkkus lea erenoamáš dehálaš ahte mis lea aviisavallji mii sihkkarastá fálaldaga sámi álbmogii (sihke sidjiide geat máhttet lohkat ja čállit sámegiela ja sidjiide geat eai máhte) - ja maiddái muđui álbmogii.
Finnmárkkus lea gielddus vánddardit skohteriin maŋŋel miessemánu 5. beaivvi, muhto suohkanat sáhttet fylkkamánnis ohcat sierralobi doallat skohtermáđijaid guhkit rabas.
Finnmárkkus miehtá miessemánu lágiduvvojit humanisttalaš konfirmašuvnnat.
Finnmárkkus vuosttildedje olbmot garrasit dán lága vuostá ja láhka fámuhuhttui 30 jagi maŋŋá.
Finnmárku dárbbaša lága mii sihkkarastá boattevaš servodatoddideami.
Finnmárku lea dovddus rievssatguovlu miehtá Norgga.
Finnmárku lea máŋggakultuvrralaš fylka, gos sápmelaččat, dážat ja kveanat leat eallán sohkabuolvvaid čađa.
Finnmárkulaččat besset čađa gaskka gullat ahte mii billistit luonddu go mii geavahit dan.
Finálaid maŋŋá deaivvadin nuorra gánddain, 13 jahkásaš Ánde Niillas Eirain, guhte vuittii herggiinnis "Brikuin" juniorfinála.
Finálas ožžon vel dakkár saji bánas ahte šadden vuodjit dán stuorámus soavlerokki rastá.
Firkkal-Tarzan lei miehtá gili vuodján muitalit min ránnjážiid fearána birra.
Fiskes báidi juhkkojuvvo sutnje gii lea gilvvu njunnošis maŋŋel gilvvu iešguđetge golmma beavvis, juste nugo beakkán "Tour de France" sihkkel gilvvus.
Fitnodagas leat dál 208 gávppi miehtá riikka.
Fitnodat Telenor lea jođihan barggu bidjat johtosa merrii mii čuovvu Finnmárkku rittu Tromssas Kirkonjárgii ja lea laktojuvvon johtosiin mii manná Sis-Finnmárkkus, Áltás - Guovdageidnui - Kárášjohkii, Detnui ja Kirkonjárgii ja sihkkarastá seammás vuogádaga.
Fitnodat lea álggahuvvon juo maŋŋel nuppi máilmmesoađi.
Fitnodat váido– Maŋŋel go bargoaddi gávnnahalai lobihemiiguin, lea fitnodat luvven geassebargiid bargguset, dieđiha Bråten.
Fjærlándda fálaldat lea buorre ovdamearkan dasa movt guossit besset sihke jiehki alde vánddardit ja vel maŋŋel oahppat eambbo jihkiid birra Jiehkkevuorkkás, dajai Brende.
Foanda gártá dál nuppi geardde meannudit ruhtaohcama maŋŋá go geasset biehttaledje jullodeames maidege.
FonoFinnmark demo juohká doarjagiid miehtá jagi, ja dát stipeanda galgá addit vejolašvuođa álkes demoide, smávva strategalaš márkanastimii dahje eará buvttadan- ja márkanastindoaimmaide čuojahanjoavkkuide ja musihkkariidda Finnmárkkus.
Formaliserii gelbbolašvuođa Vars ieš ásaiduvvui Mázii, go náitalii dohko, maŋŋel go oahpuin gearggai 1991:s.
Fossbakk dutká ge daid politihkalaš gilvvuide mat bohciidedje Finnmárkkulága ásaheamis ja makkár ipmárdus eaiggátvuođadoahpagis lea šaddan maŋŋel go Finnmárkkuláhka ásahuvvui.
Fosse dramatihkka lea čájehuvvon miehtá máilmmi.
Frank Arto lei 2-3 -jahkásaš go gárttai Helssegii čuohpadussii, son han lea bajásšaddan Dálvadasas, Suoma bealde ja de maŋŋá fárren etniinnis Norgii.
Fred Rene Øvergård Buljo maid muitala iežaset vuolgit čuojahanmátkái, mátkkoštit miehtá Norgga boahtte jagi, maŋŋil go cd-skearru ilbmá, ja dasa sii illudit.
Frelsesarmeás leat juovllaid áiggi birrasiid 100 juovlaruittu miehtá Norgga maidda čogget ruđa.
Friddja gonagasreabbábivdu lea leamaš earenoamáš buorre maŋŋel go guolleguovlu gos bivdit besset meari haga bivdit, guhkiduvvui suoidnemánu 18. beaivvi rájes.
Friddjagávppašeapmi rastá rájá attašii ollu ovdamuni davimus guovlluide.
Fridjabivdomearrádus lea maiddái maŋŋá bohcidahttán garra digaštallamiid.
Fridtjof áhčči, Rávnná Lemet, gávnnai dán juolggi tuiskaguolbanis maŋŋá soađi.
Fránskalaš Gravelet-Blondin hirpmáhuhtii olles máilmmi go nagodii rasttidit dovddus Niagaragoržži dušše bátti mielde mii lei čavgejuvvon rastá.
Fuobmá ahte maŋŋá jahkečoahkkima lea seamma báikkis seminára, feastamállásat, Deatnogátte Nuoraid ávvukonsearta, ja dánsa.
Fuolat fal ahte oaččut rievttes čujuhusa ja telefonnummara vai beasat maŋŋel váldit oktavuođa suinna.
Fuolkkit ja oahppásat muitalit sii leat mannan vahkoloahpa oaidnán dán 17–jahkásaš nieiddaža maŋŋá gaskaija gievkkana bealde.
Fuolkkit rájiid rastá ¶
Fuomáš: Sisaváldin oahpuide design, dáiddafága ja govvadáidaga bacheloroahpu surggiin almmuhuvvo maŋŋil.
Fuomášin maŋŋá ahte Finnmárkku energiija ovddasvástideaddji, Kummeneie nammasaš almmái, lei ingenevra váldofágabarggustis guorahallan mo buoremusat sáhttá ávkkástallat el-fámu Álaheaju čázádagas.
Fuorrágávppašeami geažil miehtá fylkka lea várra oažžut sihke chlamydia, gonorŽ, syfilis, hiv/aids ja sullasaš njoammudávddaid stuoris.
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa mielde boazodoalloguovllus elle mannan čavčča sullii 40 gumppe, main bivddu maŋŋá livčče eallimin vel sullii logi ealli.
Fuođđolávdegoddi bođii veahkkin bivdit ealgga ja sii njeide ealgga diimmu maŋŋel, diibmu 19.30.
Fuođđolávdegoddi finai maŋŋá báhčimin ealgga go juolgi lei doddjon.
Furuholmen lohká biilla easkka vahku maŋŋel rievideami registrerejuvvon buollán.
Fykse Tveit lea válljejuvvon viđa jahkái ja álgá virgái maŋŋil juovllaid.
Fylkadiggi ja Sámedggi mearridit maŋŋil ahte galgá go váldoprošeakta biddjot johtui.
Fylkamánni cuiggoda dan go dispensašuvnnat leat mielddisbuktán ahte bivdit besset vuodjit measta miehtá bivdoguovllu, ja dat lea sin mielas ollu eambbo go lea dárbbašlaš leairra ceggemii.
Fylkkadiggi oaivvildii ahte váldoulbmil lávdegotti evttohusas ferte leat sihkkarastit bivdoeriid ja juohkit daid miehtá fylkka.
Fylkkadoavttir Beate Søholt Lupton lohká oadjováilevuođa Kárášjogas leat duođalažžan, ja erenoamážit beaivvi maŋŋá go sii leat fitnan bearráigeahččamin.
Fylkkamánnái dorvvastitBárdni muitala iežas rahčan oažžut gielddas vástádusa maŋŋil go váidalii gildii sin mearrádusa 11.08.09, eai atte diekkár veahkkedoarjaga, ja dalle fertii Fylkkamánnis oažžut veahki.
Fylkkaráđđi oaivvilda ahte lea dehálaš doarjut barggu veahkehit buohkaid geain ii leat šat ruoktu maŋŋel dán roasu ja geat leat massán buot maid eaiggádušše.
Fysalas bákčasiid čađa gávdnen iežan siskkáldas olbma; oaidnetmeahttun olbma.
Fáddá «Davvi-Norgga/Sámi álbmotmedisiidna» dáidá geasuhit, goit maŋŋel girjji «Snåsakallen» girjji digaštallama.
Fáddán semináras vuosttaš beaivvi lea sámi sisdoallu oahppoplánain ja dan maŋŋel galgá Kjellrunn Trohaug logaldallat dan birra mo sámit govviduvvojit dáru girjjálašvuođas.
Fágalaš girječálliid searvi fuomášuhttá ahte dát ortnet lea mielde dovddusin dahkamin sámi čáppagirjjálašvuođa miehtá Sámi.
Fáhkka bođii nubbi gii dieđihi ahte lea su guohtuneana, vuji ealu čađa, badjel ovtta bohcco nu ahte juolgi manai gaskat.
Fáhkkestaga gullui rievssat skeaikkiheame ja dakka maŋŋel šattai nu ihána bávkkas.
Fáhkkestaga leat jođus bajásguvlui eanu, eatge rastá.
Fáhkkestaga oaidná son juoidá guolddu čađa.
Fáhkkestaga suhtá dat almmái ja gomiha beavddi, ja buot mii lea beavddi alde šaddá miehtá láhtti.
Fáhkkestaga šealggeha juoga guolddu čađa.
Fáktadieđut ”Buoridit oahppanbirrasa” lea miehtá riikka prošeakta Norggas.
Fálaldat guoská buot nuoraide Finnmárkkus ja sámi nuoraide miehtá riikka.
Fálaldat lea dehálaš lasáhus min iežamet sámegieloahpahussii ja mun sávan ahte prošeakta jotkojuvvo vel maŋŋel dán skuvlajagi, dadjá son.
Fálaldat miehtá beassážiid ¶
Fállat juoidá mii earáin ii leat Stivrenjoavkkus leat maid dadjan ahte lea dehálaš sidjiide fállat earenoamáš fálaldagaid, danin go miehtá Norgga gávdnojit buorit fálaldagat.
Fástareantoloatna leage juste dakkár dáhkádus, olmmoš sihkkarastá loana reantogoargŋuma vuostá.
Fávraniid áidumiid maŋŋil láviimet álggos orrut geasseorohagas gitta ođđajahkái.
Fávránat šaddet luoitit olles ealu ja áidi duvdá Fávrániid johttit min dálveorohaga čađa.
Go lávken sisa, de gulan klassihkalaš musihka, ja oainnán bussá njáhkala gávppi čađa.
Láhpoluobbala dálusápmelaš Jon Gaino lea dán giđa maid vuorddašeame čáhcelottiid nu mot su máttut leat áiggiid čađa dahkan.
Adjágas joavku mearridii geassádit maŋŋel go oidne Kiwi bargiin ruoná kloavdnagávttiid.
GEJI sádde journalistaohppiid miehtá máilmmi ohcat birasgáhttemii dieđuid ja deattuha máilmmiviidosaš journalistihkalaš ovttasbarggu.
Diibmá duođaštii Dyrevernallianse elliidgáhtten searvi ahte soames boazosápmelaš Oarje-Finnmárkkus gottii bohcco lobihemiid, go čuggii váibmui čađa mielgga.
Maŋŋá vuosttaš čájálmasa Anáris giitii Markku Lehmuskallio go nu ollu olbmot čájehedje beroštumi su filbmii.
Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjørn Søderholm giitii Sámedikki presideantta maŋŋá go sin gielda lei ožžon masá dievaslaš doarjaga FO ásaheapmái.
– Maŋŋá go Norga šattai sierra riikan 1905:s de lea sámi álbmot erenoamážit dáruiduhttimis gillán, lohká servodatdutki Jorunn Eikjok.
Susanne Hætta Eidhammer muitala iežas givssiduvvon maŋŋá go guđii NSR ja dieđihii iežas lahttun Ovddádusbellodahkii golmma jagi áigi.
Maŋŋá go Porsáŋggu gielddastivra  mearridii gaskaváhku heaittihit nuoraidskuvllaid Leaibevuonas ja Bissojogas, de áitet ollu váhnemat guođđit gieldda ja dat uhkida gilážiid gielddas.
Jurista doarju Guovdageainnu bievlavuodjima: ILO-konvenšuvdna sihkarastá sápmelaččaid vuodjinlobi 7. siiddus.
Juohke jahki dego logi jagi Loga eatni reivve Øystein rohkkái logi jagi maŋŋel lihkuhisvuođa mii vdoalvvui Øysteina ja golbma su skihppáriin.
Lene Hansen (Jane Juuso), Silje Muotka (Lene Bergmo) ja Aili Keskitalo (Marina Ingilæ) ávvudeamin maŋŋil go Jánoža bidje eret.
Miesit sihke vihkkejuvvojit ja ožžon unna GPS-sáddenrusttegiid, vai dutkit besset čuovvot misiid birgema boranávddiid vuostá miehtá geasi.
Kárášjoga nieida ja Major Annie Henriksen bijai kránssa ja gudnejahtii daid geat heakkaset masse bávkalanlihkohisvuođas dalá maŋŋá soađi.
Kárášjoga Ealgabivdiidsearvvi ovdaolmmoš, Jan Idar Somby,  lohká sin áigut guoddalit ášši maŋŋá go čoahkkinastet eará servviiguin Finnmárkkus.
Vuolledási lovttas guohpa lea ihtán juo seinniid čađa.
Maŋŋá guovžabivddu rohttehii Lujávrrre sápmelaš Vladimir Galkin guovžaluođi.
Gaikusuola lea leamaš gálgan ovtta glása, ja glássaráiggi čađa suotnjan sisa.
Gal dat lea juo oba somá go miehtá beaivvi beasat bargat juste maid háliida.
Gal dutnje vel maŋŋil boahtá áigi suohtastallat.
Gal lei somá oaidnit fas Suomas vilges muohttaga ja vuoiŋŋat čoaská áimmu daid báhkaid maŋŋá.
Gal maŋŋel boahtá ođđa vejolašvuohta.
Gal miessi gal lea oba searra; 15 minuhta maŋŋel go lei riegádan, de juo máhtii čuožžut ja vel vázzit nai.
Gal moai čorgiime olles beaivvi miehtá.
Gal orui oba ártet oaidnit dien beatnaga go ruohtai miehtá, ja olmmoš oidnui dan maŋis vázzime.
Galbma biegga bossu miillaidguhkosaš eatnanvuoli kanálaid čađa.
Galgat gávnnahit man ollu šaddá máksit maŋŋel go leat unnidan hotealla.
Galget go dát dahkkot báikki ássiid várás, vai galgat go dán geavahit duhtadit vierrásiid geat galledit min báikki dahje vudjet báikki čađa.
Galggat maid váruhit dadjamis maidege maid maŋŋil soaittát gáhtat.
Galggašii dihtomielalažžan dahkat makkár buorrevuođat leat guovlluin, álggahit doaimmaid oažžun dihti nuoraid ássat guovlluin maŋŋil oahppama ja geahpedit guovlluid eret fárrema.
Galggašii leat diehttelas, ahte jus bohccot leat heajos vuoimmis maŋŋil geasse/čakča guohtonáiggi, de dat njuvvojuvvojit.
Galggašin fitnat boarrásiid siiddas áhku guossis, ja das maŋŋel fitnat báhpiriiguin muhtun kantuvrrain… Gal moai eará beaivvi lášmmohalle, ii go nu?
Galggašin fitnat boarrásiid siiddas áhku guossis, ja das maŋŋel fitnat báhpiriiguin muhtun kantuvrrain…muhto go juo jearat nu fiidnát…ortnegis vuolgu fal olgobáikái juhkat moadde vuollaga…gal mun eará háve gálggan eará áššiid… ¶
Galggašit maid garvit dadjamis juoidá maid maŋŋel gáđat.
Galggašit álgit virgái nu johtilit go vejolaš maŋŋel go lea mearriduvon ahte biddjot virgái.
Galggášii maid čuožžut man jođánit galgá johttit ovtta dálveorohaga čađa, nu eai guođot earáid dálveorohagaid, dieđiha Peer Gaup.
Galgá diktit leahkit masá nu go juo leat, luondu ieš ráhkada áiggiid čađa hámiid ávdnasiidda.
Galgá ráidnet mánáidgárddi rahpanáiggi maŋŋil.
Galgá šaddat buoret dihtomielalašvuohta guovllu, álggahuvvot doaimmaid nu ahte nuorat fas ássagohtet distrivttain oahppama maŋŋel ja unnidit eretfárrema distrivttain.
Galmmihii čađa siivvu go oidnen dan, lohká healkkehan eaiggát, Inga Marianne Lango, iige dieđe justa dál mo bargá viidásut.
Garjját gal eai lean čoagganan guvlui, vaikko Avvir lei easkka guhtta diimmu maŋŋel govveme go lihkohisvuohta dáhpáhuvai, vuoi dat go maid moitet hája.
Garnisuvdnahoavda Roger Jakobsen muitala ahte hollándalaš soalddáhat leat gildojuvvon mannat Kárášjohkii maŋŋá go doaruhedje olbmuid Kárášjogas mannan vahkkoloahpa.
Garra reakšuvnnat miehtá Norgga go čalmmehis bárdni ii oaččo veahki skuvlla vázzit.
Garra áiggiin dárbbašit jeđđehusa, ja duháhiid olbmot leat geahpádusa ožžon maŋŋel go Joralf Gjerstadain leat deaivvadan.
Garraseapmosit moaitit ledjege Kárášjoga sátnejođiheaddji Hans Rønbeck ja Anders Aune guhte maŋŋá šattai fylkkamánnin Finnmárkkus.
Garvve fal ruhta- ja bálká jearaldagaid, go daid don sáhtát maŋŋel hupmat.
Garvve maiddái dadjamis juoidá maid maŋŋil fas gáđat.
Gaskabeaivve lávvardaga čuojaha Duolva Duottar ja Álttá Kulturskuvla joatká tiimma maŋŋá.
Gaskabeaivvi maŋŋá ii galggašii leat beaivvážis go 15 minuhta ja mii gárttaimet rahpanseremoniijas čohkkát 3 diimma ovtta sajis.
Gaskaborrama maŋŋel lea várrejuvvon áigi joavkobargguide smávit joavkkuin, gos bargat prošeaktaevttohusain ovttas oahppan bagadalliiguin.
Gaskaborrama maŋŋil lea várrejuvvon áigi joavkobargguide smávit joavkkuin, gos bargat prošeaktaevttohusain ovttas oahppan bagadalliiguin.
Gaskaijabeaivvášrocka lea Davvi-Norgga stuorámus musihkkafestivála, ja gallededdjiid alimus loguin mii lea badjel 7000, geasuhit dál lágideaddjit olbmuid miehtá Norgga.
Gaskal 500-600 sápmelačča miehtá Sámi ledje boahtán Sámi girkobeivviide Anárii.
Gaskavahkku aviissas čáliimet ahte Norggas báhcet 15 FIS-duopmára maŋŋel go Anton Dahl manná ealáhahkii.
Gaskavahkku bulii gielddadálu gutnan guovdu Kárášjoga márkana, Oalgeváris, gosa dievai suovva miehtá ásodatguovllu.
Gaskavahkku joatkit Nils Gaup filmma «Man skyter ikke sparegrisen med en Canon» čájehemiin árra eahkeda, maŋŋá eahkedis leat konsearttat Rypa Pubas, Bivdu Pubas ja Karasjok Kroas.
Gaskavahkku maŋŋel vuosttáščájálmasa beasaiga neavttárguovttos Nils Peder Gaup ja Mikkel Gaup viimmat bosihit.
Gaskavahkku čađahii NetCom máilmmi vuosttaš interneahttagoallosteapmi 4G neahta čađa, Oslos.
Gaskavahku ja ievttá eahkeda manne buollinčáskadeaddjit ja elrávdnefitnodagaid bargit miehtá Norgga viesuid mielde neavvume olbmuid buollimiid eastadeami birra.
Gaskavahku rahppui beakkán Riddu Riđđu 2007 álgoálbmotfestivála almmolaččat, álggahuvvon stuorra riđuid čađa nu mo Gáivuona sátnejođiheaddji dajai rahpansártnistis ja šaddan ávkin sihke servodahkii ja gildii.
Gaski muitalii nu bures ja čábbát, ahte Vuokko hálidii diehtit vel eambbo ja nu son álggahii girjjálašvuođa oahpuid vuos Oulus ja dan maŋŋá Romssa universiteahtas.
Gaskkat gos lea organiserejuvvon ráidovuodjin: Juovlaruohta bissehuvvojit dieđihuvvon ráidovuolgimat maŋŋel dii. 19.00.
Gaskkohagaid girjjis geahčesta sámi politihkkaáiggiid čađa, áibbašeami dálááiggis juoga masa nu ja iežas ovdáneami ja vásáhusaid ođđa báikkis, mat juogo givssidit dahje ožžot jurdagiid mannat.
Gasku juovlamánu bohtet maiddái buot ruovttut ožžon čiŋgahuvvon juovlabeziid ivdnečuovggaiguin ja bábir ja plastik čiŋat lanjaid miehtá.
Gasuheigga (eaba leat juste nu seakkit ge mu ránnjááhkut) obbasa čađa kábeliiguin ja juohke skierri oaksái darveheigga čuovgabeara.
Gatnjaliid vel sihkkut Go preassaovddasvástideaddji Stein Vanebo dollii Agnethe Johnsen birra čeabeha ja buorrestii su maŋŋel go loahppavuorru lei loahpahuvvon, de fertii Agnethe Johnsen gatnjaliid vel sihkkut.
Gatorade ii galgga cirgguhit ovdal go maŋŋel čiekčama.
Gaup lea garra biekkaid siste maŋŋil go ovddidii áitaga ahte SáB gomiha Sámedikki ovttasbarggu jus Guovddašbellodaga Johanne Gaup doarju Kárášjoga Barggidbellodaga fápmui gielddastivrras.
Gaup leage maŋŋil fas fitnan iskamin máđiija Ásebávttis.
Gaup lei evttohuvvon Bargiidbellodaga sátnejođiheaddji evttohassan Kárášjohkii maŋŋel go dálá Bargiidbellodaga sátnejođiheaddji Kjell Sæther lea mearridan ahte son luohpá politihkas.
Gaup lei njulgestaga eddon maŋŋel vuodjimiid.
Gaup lohká ollu doarjaga ožžon boazodolliin Finnmárkkus, maŋŋel go válljejuvvui FeFo stivrii.
Gaup maiddái lohká buorre go bealjjit dárkkistuvvojit maŋŋel.
Gaup maŋŋel lágidemiid.
Gaup maŋŋá go Finnmárkku Luonddugáhttenlihttu lea čuoččuhan ahte sámit lea ásaheamen sierra stáhta.
Gaup mielas lei ilgat gullat go kanadalaš logaldalli muitalii daid roasuid ja losses dili maid čađa internáhttaskuvlamánát leat gillán Kanadas.
Gaup muitala ahte sii leat áigá bargagoahtán dáinna áššiin ja son diđii maid ahte das galget gávdnot báhpirat mat duođaštit sin ášši, muhto ahte lei hui váttis gávdnat gullevaš báhpiriid, go orui ahte čađa gaskka čiegadedje daid báhpiriid.
Gaup orui ge bures nagodan dán riiddu govvidit, go olbmot illá heite speažžumis gieđaid maŋŋel bihtá.
Gaup, guđđon beannot mehtera allosaš gudduid mat geaigájit geaidnoravddain miehtá gieldda maŋŋá geaidnoravddaid čorgema.
Gaup, maŋŋel go JL lea cuiggodan ahte FeFo:s ii leat boazodoalus olmmoš stivramiellahttun.
Gažadeamis das maŋŋil dáhtto eatnašat ahte sullasaš doalut galggašedje lágiduvvot.
Gažaldaga jearai maŋŋel go čoahkkin lei álgán ja mii leimmet joavdán 3. čuoggái áššelisttus.
Gažaldahkii ahte man láhkái dat boahtá mannat TIL:ain, dál go leamaš nu heajos álgu, vástida Elverum ná: –Ii sáhtte addit vuollái maŋŋá guokte čiekčama.
Gažaldahkii movt dál galgá nagodit joatkit maiddái dán riiddu maŋŋel, vástida ahte ferte beare geahččalit.
Gažaldat lea ahte miehtá go stáhta boanddaid gáibádussii, 1,5 millijárdda lasihit doarjagiidda ja 1,8 millijárdda ruvnnu fas haddeloktemii.
Gažaldat vel báhcá: Goas Mátta-Eurohpa gidde rájáid dahje ainjuo álggaha garra duollomearrádusain davviriikkalaš lieggariikaturisttaide, ja dán láhkai sihkkarastá iežas ássiid bilidemiid ja sávakeahtes servodatovdáneami maid vodkaturisttat ovddastit?
Gažaldat čuožžila maŋŋel go NSR háliida máksit sin mátkki Osloi.
Geahča Røkke, sus leat fitnodagat miehtá, ja goitke olle girddašit ja fatnasiin vuojašit, manne bat Goahtegearreha jođiheaddji ii galggá ollet?
Geahčadit maŋŋel beassážiid ¶
Geahččal garvit dadjamis dakkáriid maid maŋŋel soaittát gáhtat.
Geahččal garvit dadjamis maidege dáhpedorpmis maid fas šattat gáhtat maŋŋel.
Geahččal mat dál ahte hoahpus it daja maide maid boađát gáhtat maŋŋel.
Geahččalanáigodaga maŋŋil galgá maiddái giellagáibádus guoskat eará válgaguovlluide.
Geahččaleapmi geahččaleami maŋŋá, ja mun dušše meattán ja meattán!
Geahččalemiid maŋŋá prošeakta ordne kurssaid, vai duojárat besset oahpásmuvvat ođđa bargovugiide, muitala pro­šeaktajođiheaddji.
Geahččalin maŋŋel divvut, muhto Statskogas eai miehtan dasa, lohká Arne Skoglund.
Geahččit besset maiddái oastit borramuša ja juhkamuša diimmu ovdal ja maŋŋá šovva šovvatealttás.
Geahččit ledje erenoamáš duhtavaččat ja spiežžo gieđaid maŋŋá vuosttaščájálmasa, dieđiha suopmelaš ruoŧagiel áviisa Hufvudstadsbladet.
Geahččit spežžo duhtavaččat gieđaid filbmadahkki Nils Gaupii maŋŋel filmma.
Geahččit, geat ledje boahtán miehtá Sámi, juige ja huike, ja dagahedje ahte čiekčamis lei earenoamáš biras.
Geaidnobearráigeahčči Nils Turi oinnii mo jiekŋabaldut dolvo šaldi giđđadulvvis muhtin jagi maŋŋá, joatká Trygve muitalusa.
Geaidnodoaimmahaga logut čájehit ge ahte dákkár vuojánat lassánit miehtá Norgga.
Geaidnodoaimmahat lea gidden E6 2 km bajábeal Váljoga Kárášjoga gielddas go geađgeuđas lea fierran rastá geainnu.
Geaidnu bođii maŋŋá ¶
Geaidnu divvojuvvui 20 jagi sullii amas olbmot eai vuoje miehtá guolbana ja bilit dan, lohká son.
Geaidnu dán gaskkas lea dušše čieža mehtera govdan ja das lea stuorra johtolat, muhto ii mihkkege áiddiid mii sirrešii guktuid guovlluid johtolaga, čilge Per-Kaare Holdal, gii lea okta dán akšuvnna álggaheaddjiin ja muittuha ahte buohkain leat lagamuččat geat ásset miehtá Norgga.
Geaidnu mas dás lea sáhka manná čađa ”Kirkogárdderođu” ja mii lea báikkálaš olbmuid namahus guovllus.
Geaidnu šattai hui deaŧalažžan maŋŋá go Duiska fallehii Sovjet-riikka davvioarjeguovlluid.
Geainnut johtalit čađa Sámi muhtimin guhkes ávdin duoddariid badjel ja dat váibadahtet turista oalát čohkkámis biillas.
Geardduha ahte mii sámit leat sierra álbmot, eai ge riikarájit galgga botket min álbmoga oktavuođa; Deattuha, ahte Sámi álbmot leat ássan iežas árbevirolaš ruovttoeatnamiin – Sámis – áiggiid čađa ja guhká ovdal nášuvnnalaš riikarájiid;Deattuha dan agibeaivvi geavaheapmi árbevirolaš guovlluin, mii leat ovddidan rikkis, ealli ja geažotáiggi ovdánahtti kultuvrra, erenomáš sámi álbmogiiDeattuha vel ahte lea dát kultuvra mii merošta Sámiid álbmogiin ja addá midjiide oktasaš identitehta, ja ahte stáhtain lea geatnegasvuohta árvvus atnit Sámi álbmoga vuoigatvuođa sierra kultuvrii, gillii ja identitehtii ja galget doaimmalaččat bargat eastin dihte visot assimilerenvugiid ja buoridit bohtosiid dološ vearrodaguin;Deattuha ahte min historjjá, kultuvra ja árbevierut oahpahit min eallit harmoniijas ja bistevaččat ja heivehit iežamet molssašuvvi birrasa eavttuide; Geardduha, ahte Sámi álbmogis lea riekti iešmearrideapmái, ja dasa gullo riekti mearridit min ekonomalaš ja sosiála ovdáneamis, man ládje min kultuvra joatká leat ealli ja olles áiggi buoriduvvon;Geardduha vel iešmearrideami vuođul, Sámi álbmogiin lea vuoigatvuohta geavahit iežas luondduriggodagaid nu go ieš háliida ja álbmogis ii sáhte makkárge oktavuođas rivvet birgenlági vuođu; Muittuha ahte Sámi álbmogis, iešmearrideaddji vuoigatvuođa vuođul, lea vuoigatvuohta doalahit ja nannet min sierra politihkalaš, lágalaš, ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ásahusaid; Deattuha erenomážit, ahte árbevirolaš ealáhusat ja min eatnamiid, čáziid, masa gullo maid mearračáhci ja luondduriggodagaid geavahus leat dehálaš oasit Sámi kultuvrras ja identitehtas: Deattuha ahte Sámi álbmogis lea riekti ásahit ja hálddašit iežas oahpahusa vuogádagaid ja ásahusaid, addit mánáideamet ja nuoraideamet oahpahusa iežamet gillii ja gielas, dan vuogi mielde mii lea heivvolaš min kultuvrralaš oahpahus ja oahpaheami vugiid mielde; Deattuha vel nissoniid ja boarrásiid dehálaš saji Sámi kultuvrralaš bargguid ja máhtu hálddašeaddjin ja oahpaheaddjin; Deattuha ahte Sámegielas lea erenomáš kultuvrralaš, historjjálaš ja ekologalaš diehtu, mii addá dárkilis ipmárdusa guovllulaš šattuide, ekologalaš gaskavuođaide ja ekosystema dynamihkkii min ruoktoeatnamis;Bures váldá vuostá ON váldočoahkkima álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa dohkkeheami mii sisdoallá vuolimus universála standárda eamiálbmogiid – maiddái Sámi álbmoga vuoigatvuođaide, ja dán Julggaštusa ja Davviriikkalaš Sámekonvenšuvnna vehkiin cealkit min oktavuođas čuovvovaččat: ¶
Gearretduomu maŋŋá juolludii Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi vel ruđa čállái.
Geasi miehtá gullat mii movt guovža, gumpe, geatki ja eará boraspiret goddet sávzzaid ja bohccuid.
Geasi miehtá čuvvot ahte borrojit go bohccot návddiide vai jápmet go eará sivaide.
Geasi mielde boahtá fas Guovllustivra geahčadit ášši, maŋŋá go geavahannjuolggadusat leat ráhkaduvvon.
Geasi áigge vudjet olu turisttabusset Kárášjoga márkana čađa jođus davás dahje máttas.
Geasseleaira dollo Olmmáivákkis Gáivuona suohkanis maŋŋil cirkumpolara nissonkonferánssa Nisson Eallin Davvin mii nohká dán jagi mihcamárbeaivvi.
Geassemánu loahpas álggahuvvui buohcciviesuin bargoheaitta, maŋŋel go Spekter ja Yrkesorganisasjonenes Sentralforbund (YS) eaba nagodan soabadit.
Geasseorohat lea Stuorranjárggas ja sii suvdet ealu fatnasiin Tønsnesas olggobeale Romssa gávpoga gos sii gárddástallet, Báhcavuona rastá Jahkotnjárgii čakčaorohahkii ovdal go johtet Meavkái ja Arvenjárgii.
Geasserahpan galgá evaluerejuvvot geasi maŋŋá.
Geasset ledje mearridan njuolggadusa mainna áigo gieldit eará suohkaniid ealgabivdiid vuodjimis Kárášjoga gieldda čađa bivdoguovlluide mat eai lean sin ráji siskkobealde.
Geasseáigi lea festiválaáigi, ja festiválat leat dál miehtá Sámi guovllu.
Geassit lágiduvvojit lohkameahttun festiválat miehtá davviguovllu, dan botta go media-Norga hállá festiválaid jápmima birra.
Geatkehivvodat galgá hálddašuvvot dainna lágiin ahte mearragátteguovlluin galgá leat ealáhusaid beroštumit deháleabbo, muhto geatki galgá bissut nu ahte čivgá miehtá Finnmárkku.
Geatkkit leat maid geasi miehtá ealu siste, muhto dalle ii vuohte daid, muitala son.
Geatnegasvuohta suodjalit mearrasámi kultuvrra Ráđđehusa advokáhtta lea gulaskuddanreivves Guolástus- ja riddodepartementii, mii bođii guhká maŋŋá gulaskuddanáigemeari, garrasit cuiggodan riddoguolástanlávdegotti barggu.
Geavaheaddji dárbbaša sáddet 0,25 euro registrerenteakstadieđu suopmelaš mátketelefovnnain ja dan maŋŋá geavaheapmi ii mávsse maidige.
Geir Ove Ystmark ságastallame Aili Keskitaloin maŋŋel guollebiebman-seminára.
Geir Tommy Pedersen cuiggodii maŋŋil jienasteami ahte eanetlohku lea dál iežas ođđa parlamentarismmain maid heaittihan várrepresideantta ámmáha.
Geir Tommy Pedersen, NSR:s, muitala Gáivuonas mannet njeallje linjjá čađa gieldda, ja NSR háliida ahte ođđa linjá čuovvu boares linjjáid guora amas eambbo luondu billašuva.
Gelddolaš ja dilihis áiggi maŋŋá jagi álggus, boahtá jaskadit giđđa, ja vissisvuohta das ahte leat erenoamáš bures bargan, boahtá ovdan sihke sieluráfis ja ruhtaburssas.
Gelddolaš šaddá čuovvut mielde man olu fámu ráđđehus miehtá sirdit guvllolaš dássái.
Genadutkit geaid eamiálbmogat miehtá máilmmi leat vuosttaldan garrasit leat dál jođus Sápmái, ja sii ohcet sámi dievdduid genadutkamii.
Generála Augusto Pinochet válddii fámu, ja jagi maŋŋá válddii son presideantaámmáha.
Geneves áigot oasseválddit miehtá máilmmi gáibidit čoavdit máilmmi 250 miljona mánnábargiid iežaset nođiin.
Geologolaš iskkademiid maŋŋá álggahuvvo ruvkebargu.
Geologálaš iskkademiid maŋŋá álggahuvvo ruvkebargu.
Georg kapealla lea unni, muhto deaŧalaš áiggiid čađa leamaš nuortasámiide.
Giddanii vahkku maŋŋel ¶
Gielda ferte diehtán gean dát eanan duođai lei, ja geavahit dál ággan ahte go manai čađa ja fidnejedje eatnama, de lea beare nu.
Gielda ii ráhkat vuogádaga mii sihkkarastá ¶
Gielda ii suitte divvut čuovggaid ja nu šaddá dát guovlu orrut seavdnjadin miehtá dálvvi.
Gielda lea dušše heavvalástan go geaidnu ain goiká geassái, vai dat vearrámus rokkit jávket giđa hearjideami maŋŋá.
Gielda lea heiveheamin lágaid ja njuolggadusaid báikkálaš doaibmaplánii, nugo ON Mánáidkonvenšuvnna mii sihkkarastá mánáid vuoigatvuođa, ja iešguđet departemeanttaid plánaid ja njuolggadusaid mánáid hárrái.
Gielda lágidišgoahtá rabas álbmotčoahkkimiid beassážiid maŋŋá, gos olles servodat besset digaštallat ja gulahallat.
Gielda miehtá dasa jus lea medisiinnalaččat dohkálaš.
Gielda áigu ráhkadit prográmma Deanu Riemuide ja maiddái gihppaga "Geassi Deanus" mas leat dieđut doaluid birra Deanus miehtá geasi.
Gielda áiguge ohcat vejolašvuođaid rájá rastá ovttasbarggus, earret eará doavttirbálvalusaid bokte.
Gieldabargiid bargoheaitta dahje streaika loahpahuvvui gaskavahku maŋŋá go Gielddaid Guovddášlihttu ja UNIO bargiidorganisašuvdna gaskavahku ovdalgaskabeaivvi oktasaš čovdosa.
Gielddaid ulbmil lea hukset servodaga bajás, nu ahte lea nanu vuođđu doaibmat, maŋŋel go nuppástuhttin nohká.
Gielddakomitea evttohusas mearkkašuvvojit áššit maid Sámediggi gieđahallá, muhto maiddái áigeguovdilis áššit mat leat bohcidan maŋŋá go Sámedikki jahkedieđáhus dohkkehuvvui.
Gielddaministtar maid ii oainne máŋgelágan ovdamuniid fievrridit seammalágan mehccejohtolatpolitihka miehtá riikka.
Gielddaráđđehus šaddá maŋŋil árvvoštallat vejolaš nuppástusaid jagi 2010 bušehttii dan maŋŋil, go lea čielgan oažžugo gielda stáhtadoarjagiid divodit ásodaga.
Gielddasámegieloahppu lea vuosttaš 3 jagi ja dan maŋŋá lea válljenláhkai.
Gielddat fas leat geahččalan dulkot bievlavuodjima buoremusa láhkai ahte dat lea mátkkošteapmi dološ ja árbevirolaš máđiid mielde dihto guovlluide gos guovllu olbmot áiggiid čađa leat viežžan sihke guliid, šattuid ja ođđasat áiggiid vel biergguge.
Giella lea hui oidnosis miehtá guovllu.
Gielladutki Johanna Ijäs čállá girjji divttaid birra: Daid divttaid čađa beassá lohkki dál oassálastit sámi politihkalaš ja akademalaš máilmmi historjjálaš dáhpáhusaide, nugo sámi álbmotbeaivvi vuosttas ávvudeapmái ja Sámi girjjálašvuođa vuosttaš doavttirnákkáhallamii.
Gierdu čájálmas gálgá johtit museain ja maiddái unnit dáiddaservviin miehtá Finnmárkku ja Romssa.
Gieskat čálii Ávvir Márjá-Niillasa birra, gii bážii albasa maŋŋel go lei speadjan 11 bohcco.
Gii dan rájes galgá čohkket ruskkaid gilis ja fievrredit daid Áltái, čielgá maŋŋil go dát bargofálaldat lea almmolaččat leamaš fállamis.
Gii diehtá, soaitá Åshild šaddat Deanu ođđa nástin, maŋŋel Martin Schanche.
Gii diehtá, soitet leat dát nuorat geat bohtet ruovttoluotta maŋŋel go leat váldán oahpu ja duođas beroštišgohtet iežaset báikkálaš servodagas.
Gii lei vuosttaš olmmoš gii girddii rastá Davvimeara?
Gii lei vuosttaš olmmoš gii girddii rastá Eŋglándda Kanála Frankriikkas Eŋglándii?
Gii áigui rastá joga máttás, fertii mannat rastá muorrašalddi, muitala Jovnna.
Giikkana čađa geahčai son gumppe čalmmiide.
Giite jortamovrra Siv Heidi ja mánnádikšu Ingera ja buohkaid earáid riegádahttinossodagas buori veahki ovddas ovdal ja maŋŋel riegádahttima.
Giite riegádahttinossodaga hui buori veahki ovddas sihke ovdal ja maŋŋel riegádahttima.
Giitit Hámmárfeastta buohcciviesu buori divššu ovddas ja mii cealkit dearvvuođaid buot fulkkiide ja oahppásiidda miehtá Sámi.
Giitit buot jortamoraid, mánnádikšuid ja earáid geat leat veahkehan ovdal riegádahttima, riegádahttima oktavuođas ja maŋŋil riegádahttima.
Giitu maiddái Hámmárfeastta riegá­dahttinossodahkii buori divššu ovddas maŋŋel riegá­daht­tima.
Giitu maiddái Álttá riegádahttinossodahkii, ja earenoamážit jorttamovrii Mette Ekii, buori divššu ovddas maŋŋel riegádeami.
Gilbbešjávrres stuimmit joatkašuvve vel vihtta mánu maŋŋá go duiskalaččat guđđe Ohcejoga, Pertti Kujala muitala.
Gilkorastima maŋŋá geahčaduvvo ja mearkugohtet.
Gillájeaddji dievdu čilgii ges dikkis ahte son ii muitte maidege dáhpáhusas, eará go ahte sus maŋŋel lei gilga bávččas.
Gilvu joatkašuvvá válggain maŋŋá joavkkuid gaskka oažžun dihte stuorámus vejolaš válddi.
Gilvu lea nieiddaide geat leat riegádan 1991:s dahje maŋŋel, dahje 18 jahkásaččaide ja nuorabuidda.
Gilvu lea nuoraide vuollil 30 jagi miehtá Sámi, ja sisasáddejuvvon barggut galget leat iežas ráhkaduvvon barggut mat čájehit sámi identitehta.
Gilvu lea rabas buot Suoma ássiide ja buot sápmelaččaide miehtá Sámi.
Gilvui servet skuvllat miehtá Norgga.
Gilvvu maŋŋá dasto dánsestuvvui measta iđit rádjái Niilo ja Aarne Guttorma musihka mielde.
Gilvvu maŋŋá vuoiti guovttos muitaleigga, ahte sudnos bieđganedje guokte mohtora mannán vahkus ja dan dihte bálkkašupmi bođii sudnuide duođai atnun.
Gilvvu maŋŋá vuoiti guovttos  muitaleigga, ahte sudnos bieđganedje guokte mohtora mannán vahkus ja dan dihte bálkkašupmi bođii sudnuide duođai atnun.
Gilvvuid maŋŋel galggašii olbmuid dieđuid sámiid rájáidrasttildeaddji searvevuođa birra geavahit jokson (olahuvvon) dieđuid juohkimii álgoálbmogiid birra, sin rájáidrasttildeaddji eallinvuogi, árvvuid, hástalusaid birra ja dárbbus suodjalit ja ovdánahttit iežaset.
Gilvvuid maŋŋá guliid fievrredit Skáidejávrái.
Gilvvuid maŋŋá lei Paukka oktan moddjin.
Gilvvuid oktavuođas ledje maid min servvodat­hásta­lusat ja ovdamunit boahtit buorebut oidnosii miehtá máilmmi.
Gilvvuide bohtet maid eará vuoddjit miehtá Norgga.
Gilvvus oasálaste 47 skuvlla miehtá Suoma ja oktiibuot bohte 672 darvvihanmearkka evttohusat.
Gilvvut mannet čađa eanaš suohkaniid maidda lea erenoamáš buorre vejolašvuohta márkanfievrridit suohkaniid erenoamášvuođaid.
Giláža čađa golgá Goavkejohka mii dárogillii lea šaddan Kokelv.
Girdi ii gávdnan su ovdal diibmu čiežas sotnabeai` iđit, sullii čieža diimmu maŋŋel go olmmái gahčai eret fatnasis.
Girdi, 21-jahkásaš nuorra olmmái jámii moadde diimmu maŋŋá Lujávrri buohcciidviesus.
Girdibilleahtta Suoma čađa máksá birrasit 3000 ruvnno.
Girdifitnodat šattai bidjat johtui erenoamáš sihkarvuođadoaimmaid maŋŋel áitaga.
Girdin lei goittotge cieggan mu jurdagiidda ja maŋŋá girden borjjasgirdi lohpegirddi ja lean dainna girddašan ja vehá hárjehallan maiddái mohtorgirdiin.
Girjerádjosis Deanus leat ođđa rahpanáiggit, ja viiddida rahpanáiggiid maŋŋil ođđajagi.
Girjerájus lea luoikan govaid dávvirvuorkkás govaid mat leat váldon maŋŋel 1950.
Girječállit stivrejit min stivrra bokte, mii leat válljejuvvon jahkečoahkkimis, ja mis leat birrasii 1000 miellahttu miehtá riika.
Girji boahtá maiddái leat gávdnamis allaskuvlla girjerádjosis maŋŋel almmuheami.
Girji govve duođalaš dáhpáhusaid kveanaid eallimis Finnmárkkus maŋŋá soađi.
Girji lea epilaš-lyrihkalaš muitalus 23-jahkásaš sápmelačča Jusupa birra guhte máhccá ruoktot maŋŋá go máddin lea ássan moadde jagi.
Girji lei vuosttaš sámegiel girji mánáide ja jagi maŋŋel jorgaluvvui dat dárogillii.
Girji maid gieđahallá makkár bohtosat leat maŋŋel go eiseválddit leat geahččalan juste dán bargat.
Girji muitala su vásáhusain dan rájes go Nils Mikkel Somby viežžá su girdišilljus gitta dassážii go golbma lossa vahkku maŋŋel ollejit Lávvárvutnii.
Girji rahpá teavsttainnis boarttaid dákkár máilmmiide, maidda evakkoáiggi maŋŋá riegádan olbmuin ii leat mángelágan iežas heakkalaš šaldi.
Girjji lea oalle miellagiddevaš lohkat, dan dihtii go das leat báikkit, áiggit ja vel muhtun sajes olbmuid namat ge máinnašuvvon, nu ahte mii ovttaláhkai leat dego čuvodeamen girječálli go son jođaša iežas dáiddalaš eallinperioda čađa dán rádjái.
Girjjit; olgoriikkalaš girjjit deaddiluvvon maŋŋá jagi 1650 ja girjjit mat leat Norggas deaddiluvvon maŋŋá jagi 1850, ii dárbbaš ohcat olggos fievrredanlobi Nasjonalbibliotekas.
Girjjálašvuohtii son movttáskii dan maŋŋá go Harald Gaski finai Oulus doallamin logaldallama sámi girjjálašvuođas.
Girkobiellut skádjet miehtá min Sámi máilmmi ja olbmot ođđaseamos čiŋaiguin ráiddostallet girkuide gullan dihte Ipmil sáni.
Girkogáffe dakka maŋŋil.
Girkokáffe maŋŋá mállásiid.
Girkolaš bargoaddi ja beroštusorgána (KA) čielggada movt sáhtášii doaibmat girkolaš ovttasbargu rastá suohkanrájiid.
Girkostallama maŋŋá ledje ollugat, geat dáhtto muinna ságastit ja muitalit iežaset fulkkiid birra, boagusta Øyfrid ja geahčada glássaráigge olggos galbma giđđailmmi.
Girku huksejedje 1807:s ja dat lea Finnmárkku boarraseamos muorragirku ja áidna visti mii bázii ceaggát maŋŋel 2. máilmmisoađi.
Girkuid Máilmmiráđis leat 349 iešguđetlágan girkosearvvi miehtá máilmmi ja oktiibuot leat 560 miljovnna mieldelahtu.
Girrat#-is /savadat, sabadat, -hk-, -g-  go lea ođđa vaza muohttán ja dan maŋŋil buolaštaGoalki, -lkk- dalle ii leat veahášge biegga, ja lea golken, vuodjagoalki, goalkkidit Goalššas, -lš-#goalša čoaskadálki, erenoamážit geasset (goalšu,-lšš-)78.
Givssideapmi lea vuot šaddan áigeguovdilis fáddán maŋŋá go Ámmon Piera Nystad sáddii lohkiid reivve givssideami birra Ávvirii moadde vahkku áigi.
Givssideapmi skuvllas lea stuora váttisvuohta miehtá Norgga.
Givssideapmi šaddá álohii vearrát Interneahta čađa gos buohkat dustet vaikko maid dadjat.
Giđđa lea áigi goas luondu fas ealáska maŋŋá guhkes dálvvi.
Giđđat álggahii Deanu Girjerájus ođđa fálaldaga, masa sii NAV čađa ožžo 250 000 ruvdnosaš ruhtadoarjaga.
Gleditsch, gii nammaduvvui NGO-jođiheaddjin dalá maŋŋá soađie, lea muhtun čállosisttis rámidan Pera ofelastima ja luonddu-(luođu)máhtu.
Glimt ii gahččan vulos, lohká duhtavaš Mikkel Sara Min Áigái maŋŋel go lea čielgan ahte Glimt beassá ain čiekčat eliteráiddus.
Glása čađa oidno bárra dánsumin.
Glássa čađa oidno bárra dánsumin.
Glássabihtát leat gilvásan miehtá guovllu.
Go 30 buolašgráda eai bisset gussiid boahtimis dohko ja beaivvi miehtá olgun čuožžut, dat gal muitala ahte márkaniidda lea stuora beroštupmi.
Go Beaivváža álggahedje maŋŋel Álttá ášši, de čájehedje 1981:as: "Min Duoddarat" , 1982:is "Čuožžil" , 1983:as: "Min Duoddarat II" , 1985:as: "Vaikko Čuođi Stálu" .
Go DeS jođiheaddji vástidii min reivve Sámedikki politihkkariidda, de son sáhttá áinnas atnit dan liibba vel dasa ahte muitalit juste makkár doaibmabijuid DeS duodješiehtadusa bokte lea bidjan johtui vai eanemus lági mielde duojáriid fátmmasta ja sihkkarastá ođđa olbmuid duodjeealáhussii, leat go dat dakkár doaibmabijut go: ¶
Go Deatnu jieŋaid mannama maŋŋá geassigoahtá de ii láve nagodit šat nu dulvat.
Go Geavgŋá čađa johte de lei sis dajahus: "Loktejehket áirruid, šuvvageađgi!
Go Gjøken FK nieiddat ožžo dakka maŋŋel moala, de lei boađus 2-1 Nilut nissoniidda.
Go Guovdageainnu suohkanis leat njuolggadusat main lea mearriduvvon ahte eai galgga alkohola vuovdit maŋŋel diibmu 02.
Go Ina ja Geir Clemet Hætta beaivvi maŋŋel vulggiiga Guovdageainnu leansmánnekantuvrii viežžat skutera, de ii lean oktage politiija barggus.
Go Inger Margrethe Olsen čállá, de eai báze olbmot jávohaga maŋŋel čájálmasa, baicca buollá digaštallan.
Go Jagland maŋŋil finai Guovdageainnus, de son finai maid guossis Šihččajávrris, man birra Marie Anne lei hupman nu čábbát.
Go Keskitalo cuiggoda ođđa Sámediggeráđi ahte ii leat čuovvolan konsultašuvdnašiehtadusa danne go eai leat dollojuvvon politihkalaš konsultašuvdnačoahkkimat maŋŋá go son válljii guođđit ráđi, de báhcá son guoros áibmui.
Go Lars Ánte Kuhmunen rohttestii iežas šuoŋa «Johtit jollasiidda» de manai mus galmmas čađa rupmaša.
Go Misery Harbour lea beassan šalmmi čađa, de dat čájeha ahte filbmamáilmmis lea stuorra vuordámušat filbmii.
Go Márjá ja guovža olliiga rastá, Márjá dadjala guvžii: Go ledjet nu váibmoláđis, ahte dolvot mu rastá, vaikko leat váibbas, de galggat otnážis maŋás dálvviid oađđit, ja don it galgga nealgut.
Go NM-beaivi bođii, de su skohter lihkka ii bisson ortnegis, ja son lei hui ládje šlundon maŋŋel vuodjimiid.
Go Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) 40 jagi čađa lea ovddidan sámi beroštumi ja vuoigatvuođaid, de leamašan sáhka BUOT sámiid kollektiiva vuoigatvuođain – ovtta – álbmogiin.
Go OD veardida visumaddima, deattuhit sii guođđá go ohcci riikka fas mieleavttus maŋŋil go visumáigi lea nohkan.
Go Skáiddi orruma maŋŋá fárrii Šuvvanvárrái, de asttai viimmat jahkebeali orrut ruovttus iežas dalle guđa jahkásaš nieiddažiin Vigdisiin.
Go Stuoradiggi dál lea odne mearridan Finnmárkolága, maŋŋel go lea leamaš gieđahallojuvvon Sámedikkis ja Finnmárkku fylkkadikkis, de lea dahkkojuvvon historjjálaš mearrádus historjjálaš proseassa maŋŋel.
Go Utsi bođii, de nuorat báhtaredje, ja maŋŋil, nuorat hárde su ja ovtta eará lensmánnebálvvá viidnabohtaliin.
Go Valgerd de čállá ahte Voksenåsen-julggaštusas čuožžu ahte Norgga girku galgá leahket dovddasteaddji girku, de son njuolggát vuosttilda iežas čuoččuhusa ahte Lilletun ii berre čorget Köhn-ášši maŋŋel girkus.
Go amerihkálaš superjoavku Metallica moatti vahku áige galledii Oslo, de ledje miellahtut hui buori mielas konseartta maŋŋel.
Go apoasttal Paulus birrasiid jagis 50 čálii iežas vuosttaš girjji Tessalonika searvegoddái, lei dat dušše 17 jagi maŋŋil Jesusa bajásčuožžileami.
Go beaivvi maŋŋil finaimet čohkkeme maŋŋoža, de gávnnaimet sullii moaddelogi ráppi.
Go beaivváš báitá dan čađa de oaidnit mii dan guokte čuovgga seammaládje go arvedávggi nai dahkat, erohus lea ahte arvedávggi oaidnit go čuožžut sealgat beaivvážii.
Go beaivváš lei badjánan, de iđitbihttá maŋŋá vulggiimet fas joatkit mátkki goargŋumiin badjel 3000 mehterii, mii lei min mátkki alimus báiki.
Go beare čoaggá juohke luopmána ja gávdná buori jeakki, de álgá lihtti gulul dievvat ja beassá maŋŋá herskostallat.
Go birrasiid 50 jiena ledje lohkkon lei Kristina Jonsson njunnošis, muhto das maŋŋá orui čielgamin goabbá šaddá jođiheaddjin.
Go bismmat čoahkkanedje duvle, lei juobe unnage doaivvaš ahte olles kollegiija - muhtun vahku jurddašallanáiggis maŋŋel njukčamánučoahkkimis - fas ođđasit áigu geatnegahttit Girkočoahkkima mearrádusas 1997:s, ja nu diktit Siri Sunde-ášši šaddat isolerejuvvon eaŋkildáhpáhussan.
Go boarásmuva de massigohtet nuppi giela, ja de han dušše báhcá sámegiella, lohká Jens Stoltenberg, maŋŋel go lei humadan muhtun boarrásiiguin.
Go bohten oidnen čoahkkima ovtta stuora láse čađa.
Go bođii ruoktot, de juhkagođii ain bahábut ja čohkkái juhkanbáikkis ijaid miehtá.
Go buot leat jávkan meaddel, go leat girdán buot sevdnjes feaskáriid čađa ja cahkkehan čuovggaid, de leat don luovos.
Go busse lei bisánan ja guođđán mánáid dása, ja vuoddjái, de vácciiga bártnášguovttos rastá luotta.
Go báhppa Helen Bjørnøy ovddidii bisma Osbergii ahte son hálidii náittihit Siri Sunde ja Eleanor Brenna maŋŋá go leigga mannan partnervuhtii, de ii ávžžuhan bisma Osberg su ahte ii galgan dan dahkat, vaikko dahku lea Girkočoahkkima mearrádusa vuostá.
Go dalle sáhttá maŋŋá gávdnat čovdosiid, lohká son Ávvirii.
Go dat lea daddjon, de háliidan lohkat ahte go beaivvi maŋŋá bođii diehtu duođaštuvvon goddon bohccuid birra, maid gumpe lei goddán, de lea hui jáhkehahtti ahte lea gumpe mii maiddái lea goddán bohcco man birra lea sáhka Kemi ealus, loahpaha Østereng.
Go dat lea leavvagoahtán miehtá dálveorohagaid, loahpaha oktasašguohton orohaga 30/31 ovdaolmmoš Niillas Heandarat Sara, Sievjjus.
Go de Berlinamuvra gahčai jagi maŋŋel, de nuorttabeali fámolaš riika hállanišgođii.
Go de heite vuodjimis, de gulai eadneváhnen ahte heasttat vudje ija miehtá doppe dan dálus gos nuorat ledje vuodján.
Go diimmu maŋŋá joavdat Oivošii, de lávkulat jávregáddái liekkadit iežamet.
Go dilli gáibida dan, de galgá doaibmabidju leat mii sihkkarastá álbmogiid rivttiid geavahit eananguovllu gos sii eai leat guovllu áidna álbmot, muhto nugo sii leat árbevirolaččat eallán árbevirolaš doaimmain.
Go dohko bohtet oahppit miehtá Sámi, ja dalle šaddá sidjiide divrrasin viežžat dulkkaid.
Go doppe gearggan, de manan ges Ålandii ja maŋŋel dan de galggan ges Guovdageidnui.
Go dovdá Magne Skådena historjjá, de diehtá ahte álggii maŋŋá go Magne álggii domána hárjehallamiin.
Go duođaštit árbevirolaš máhtu, de maid sáhttit čohkket materiála mii maŋŋel sáhttá girjin ráhkaduvvot.
Go dáid guohtumiid lea boazodoallu geavahan áiggiid čađa.
Go dál šaddá olles ášši fas vuojehuvvot dikki čađa, ja buot šaddá fas roggat bajás.
Go dálvi bođii de vižže sii muoraid dálvvi miehtá ruoktot.
Go dán lága viidodaga váldá vuhtii, ii dušše sámi guovddáš guovlluid, de leat rihkku­mat miehtá riikka.
Go dás eai sáhte šat dušše digaštallat jagi jagi maŋŋá, iige mihkke dahkko.
Go eadni boarásnuvai ja ii šat nagodan bargat eará go čorget lávu, de vikkai áhkku neavvut nieiddas nu ahte birge maŋŋel su beivviid.
Go eanebuš bohccot duođaštuvvojit leat goddon návddiide, de sii dávjá maŋŋel dohkkehit boazoeaiggáda njálmmálaš duođaštusa, go dieđiha mahká telefuvnnas.
Go eanet ja eanet olbmot háliidit bivdit, de dat sihkkarastá ahte servvodat ain oažžu stuora ávkki bivddus.
Go filmmat nohket 20 minuhta maŋŋá, de ii háliit šat sisa mannat.
Go fuomášuhttit ahte eamiálbmogat miehtá máilmmi leat kritihkalaččat dán dutkanprošektii, vástida Nicolaysen ahte son ii oainne makkár ge boasttuvuođaid jearrat olbmuid searvat dán prošektii.
Go galbma eangalas almmái lávkii gáddái, maŋŋel go lei olahan mihttomeari vuodjat Davvenjárgga birra, de gorut temperatuvra ii leango badjelaš 30 gráda.
Go galggaimet girdi molsut, šattaimet dárkkisteami čađa mannat ovttatládje.
Go galggašii vuolgit lotti viežžat vai beassá lotti vuoššastit, dehege guoli viežžalit, de galgá bálu čađa mannat ja suoladit go galgá dáččas gullat ollugo son oažžu váldit meahcis biepmu.
Go galggái ovtta vissui mannat sisa, son ii deaivan rievttes geainnu ja manai láse čađa.
Go gallánii, de dollii jienajávohaga rastá geainnu, Hánsabaari guvlui.
Go garra vásáhusaid čađa lean mannan, de lean oahppan gierdat eambbo.
Go geahčadan govaid mat leat maŋŋá soađi govvejuvvon, dávjá girkuid olggobealde, de oainnán ahte sámi albmáin lea gal gákti badjelis, muhto háhtta dahje eará gahpir lea oaivvis.
Go geahččat daid dáhpáhusaid ektui mat ledje geavvan maŋŋil 1945, de oaidnit man boastut lea addit EU:ii gudni das ahte ii leat soahti Oarje-Eurohpas.
Go geahččá njammama ja eksosa čađa sáhttá oaidnit movt mohtora leat dikšon, muhto de fertet čoavdit eksosrusttega ja gássoriid.
Go geahččá vulos leagi, de oidnojit márkosámiid orrunbáikkit, jáhkkimis guoddá Márkomeanu jietna miehtá guovllu.
Go gearddi diekkár politihkár go Ole Henrik Magga vuos miehtá biddjojuvvojit listui, de livččii lunddolaš su bidjat vuosttažin.
Go giihkanastet kámela, de dát lea nu unni oaidnit giihkana čađa, ahte don sáhtát dušše dohppet dán ja coggalit bohttalii.
Go golli ii šat gávdno, de vulget sii ja dat bargosajit maid birra Bargiid-bellodat dál sárdnida ja mehciide báhcet stuora hávit roggama maŋŋel ¶
Go golli ii šat gávdno, de vulget sii ja dat bargosajit maid birra Bargiidbellodat dál sárdnida ja mehciide báhcet stuora hávit roggama maŋŋel.
Go golmma jienasteami maŋŋel ii lean vel goabbá ge sudnos ožžon eanet jienaid, de mearridedje vuorbádemiin čoavdit gičču.
Go guhkku skuvlabeaivi de dat ii mávsse njuolgut dan ahte mánát galget leat beaivvi miehtá leat skuvllas.
Go guovllustivrrat ja boazodoallostivra nammaduvvojedje, de NSR čuovui ealáhusa evttohusaid dadjat juo miehtá.
Go hiv boahtá varrii, de dahká rumaš antiávdnasiid maid sáhttá hiv-iskkadeamis gávdnat sullii golbma mánu maŋŋel go dat lea njommon.
Go ieš lea eallán ja mannan dan čađa man birra čállá, de lea dat oaivvis nu guhká go jierbmi lea.
Go ii leat nu gártan, de munno moaitámuš lea dat go eai leat biddjon doarvái várit ja heivehuvvon bargovuogit dasa vai sihkkarastá nu buori sámegiel lága go vejolaš.
Go ii oktage leat maŋŋil moaitán rehkegiid, de lea joatkán nu čállit.
Go ii sáhte garvit duohtavuođa ahte miehtá sámi imaštallet manin Guovdageaidnu lei akto doarjumin Sámi eananhálddašeami Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu gulaskuddamis.
Go iskkadeamit čájehit ahte gándamánát geat givssidit earáid rihkkut lága 10-15 jagi maŋŋá.
Go jalahas ija bassimánnu lei goađi bajabealde, de hengejedje sámit veaike- dahje muorrarieggá goađis nu ahte mánnočuovga manašii reahppenráigge ja rieggá čađa.
Go jearralan manne son doaivu ožžon eanemus jienaid, de bohkosa ja dadjá: – Dan gal ii leat buorre diehtit, soaittán politihkkema čađa šaddan oahpis, muhto leansmánni bargu hal gal ii soaitte dagahan ahte jienaid ožžon.
Go jo beanavuoddjit ledje dán jagi jođus jo veaigečuovggas de dálveriemolaččat besse eahketbotta čuovvut mielde mii mo vuoiŋŋastuvvo  Finnmárkku beanavuodjimis váile beallemátkkis, badjelaš 400 kilomehtera vuodjima maŋŋá Álaheaju rájes.
Go juo gearddi lea nu ahte lunddolaš gaskat leat okta dain guovddáš beliin das movt ovttasbargu doaibmá, de ii leat go geahčestit rastá ráji jus doppe lea ovttasbargoguoibmi lagabus.
Go juo lea vuos ášši maŋŋonan, de berre mohtorjohtolatášši meannuduvvot vuosttas dievasčoahkkimis maŋŋá válgga.
Go juo nissonolbmuide lea nu dárbu, de bellodagat fertejit olu buoret ráhkkanit nominašuvnnaide, iige maŋŋel huikit ahte nissonolbmot eai vuolgán listtu bajimužžan.
Go lea beare unnán ávki daidda bearrašiidda geat masset lagamuččaid maŋŋil diehtit, ahte luotta livčče galgan giddet go lei nu heajos ortnegis.
Go lea ovttaláhkái dainnalágiin ahte jahkásaččat okta ja nubbi giliskuvla áito heaittihuvvot miehtá Sámi.
Go lea riideme heasttain, de bivdii gávdná soaittáhagas geainnu eallimii maŋŋel jápmima.
Go lean doallan ja lohkan nu guhká, de maiddái dieđán movt bláđđi lea rievddadan áiggi čađa.
Go leat nu unnan miellahtut ja vel liikká lea šiehtadallanriekti seamma dásis go Sámiid Duojis, mas leat miellahtut miehtá Sámi, de fertet mii beassat, go juo leat demokráhtalaš organisašuvdna, bivdit Sámedikki politihkkariid árvvoštallat ahte lea go riekta dieinna lágiin vuoruhit DeS:a.
Go ledjen lohkan girjji čađa bođii mus miella vuolgit dan jagi borgemánus geahčadit guovllu.
Go ledjen oaidnán daid mánáid de maŋŋel bođii munnje hui buorre dovdu ja de dihten ahte  dálvi lea somá!
Go ledjen sadjásaš báhppa gilis maŋŋel Børre Knudsena viháheame lei mu mielas imaš man čielgasit ja prinsihpalaččat olbmot geat bohte eahkedismállásiidda jurddašedje ja man čoahkis sii ledje.
Go lei fievrredan olbmá rastá, de jearrá loddi maid jiehtanas attii vástádussan su gažaldahkii.
Go lei mannan badjel bealli nuppi vuorus, de beasái HFK II fallehančiekči Gøran Paulsen akto čađa.
Go lei álgán duohpat Niillasa ja nieidda, ja lei juo measta joksame dán guovtto, de nieida bálkestii muora maid lei mielde váldán, ja dadjala: Diekko galgá šaddat nu suhkkes ja stuora vuovdi ahte ii mihkkege beasa čađa.
Go leimme vázzán hildus hildui čađa buvdda ja gánda lei beassan čájehit buot maid son sávai, máhcaime duon nuppiid lusa.
Go leimmet biillain vuodján measta duoddara ala, berriimet dán maŋŋá goargŋut vel 300 rahpa, muhto dat gánnáhii daningo goargŋuma bálkán čalmmiideamet ovdii leabbanii issoras čábba oainnus.
Go leimmet gállimen Basásjoga rastá, de muođuin dovdojedje juo vuosttaš arvečalmmit.
Go loahpahii konseartta diibmobeali maŋŋel, de eai lean galle olbmo boahtán lassin.
Go maŋŋil go el-rávdnji jávkkehasttii maŋŋebárgga, de bisánedje buot dihtoratge.
Go maŋŋil jearan mii movttiidahttá Issána ja makkár somás muittut sus leat eallimis, de ii dieđe maid galgá vástidit.
Go maŋŋil váidagiid lea okta fágalaš lávdegoddi, mii lei biddjon guorahallat daid filmmaid, gávnnahan ahte dát filmmat eai lean nu buorit nuoraide geat leat vuollel 16 jagi.
Go maŋŋá fas lean oaidnán dan seamma láttána, guržo dahje turista, go son leat bivddus lihkostuvvan, de leat son aiddo  loktaneamen ávvudeamis.
Go mii čáŋadeimmet sin luhtte, de ledje ráhkkaneame doallat juoidá maid gohčodedje «borramušdearvvuođaid miehtá málmmi» .
Go muhtin olbmáin sugaiga rastá sin viežžat, de oaččuiga bálkán 20 ruvnno árjjalašvuođasteaskka, mii lei stuora ruhta.
Go mun ledjen moattejahkásaš, ovdal go oabbá riegádii, mii láviimet vuojašit miehtá Norgga.
Go máhcai ruoktot guđa jagi maŋŋá, de lei váttis sámástit.
Go máilmmi gielat jávket, de lea dát mielde dahkame olles olmmošgotti geafibun, danne go gielain lea nu olu máhttu mii lea čohkkejuvvon duháhiid jagiid čađa.
Go málle dahje modealla gárvána, jagi 2007 maŋŋá, de sáhttá Mánáidsuodjalus geavahit dan go lea sáhka bidjat máná biebmoruovttuide fulkkiid lusa dahje gos máná kultuvrralaš duogás lea.
Go mánnodaga sámeleavga libardii miehtá Sámi – sihke skuvllain, almmolaš visttiin ja maiddái Stuorradikki leavgastákkus.
Go mánát eai oaččo áiggemunis divššu, de sii sáhttet gártat heajos nuoraidbirrasii ja maŋŋel dan vel norgga giddagasaide ge.
Go mánát ledje vuordime skuvlabusse maŋŋel go skuvla lei nohkan, de rohkahedje muhtun mánát inuihtta-bártni juogalágan vearjjuin, mii soaitá leat áibmobissu.
Go njuolggadusat ja gáibádusat rivdet maŋŋel go rusttegat leat huksejuvvon, de dasa ii veaje huksejeaddji ii maidige.
Go njuovvá heajos bohccuid, báhcet guohtumat gádjut daid mat birgešedje guohtumis dahje dárbbašit heahtebiebmama maŋŋil dálvit.
Go nuorat ovdanbukte iežaset evttohusaid váldokonferánsii, de bohte lávllu sisa konferánsalatnjii, ja heŋgejedje plakáhtaid maidda ledje čállán evttohusaid miehtá lanja.
Go nuorra nieida Silje Halonen fárrii Kárášjohkii maŋŋil go lei orron 10 jagi eará báikkiin, de váillahii lášmmohallanfálaldagaid.
Go ná ii dáhpáhuvvan ja guolit eai boahtán gáddái, de koŋkánedje guollebuvttadanfitnodagat ja das maŋŋá gielda táhpii sihke ruđaid ja sullii guoktelogi proseantta ássiin logi jagi badjel.
Go olbmot bohtet maŋŋel logaldallama ja dadjet "diet leat miellagiddevaš fáddá mainna barggat" de dat movttiida, dadjá Duiskka nieida Linda Wiechtek.
Go olbmot miehtá máilmmi beaivves beaivái besse oaidnit makkár vártnuhis dili roassu buvttii, de dat bullehii movtta veahkehit.
Go ollii gaskkamuddui de bissehii politiija su ja logai:– Ollu lihkku, don leat biila nummar 1000 gii vuoját dan šalddi rastá.
Go ollii mollii, de ruohtai oktan reagain ja vuddjiin čađa áiddi, go vuoddji ii ožžon reaga luovvanit vuojidettiin.
Go olmmoš beassá deaivvadit ja háleštit albma láhkái, iige dušše gullat earáid čađa mii lea dáhpáhuvvan, de oažžu ge albma gova das mii lea dáhpáhuvvan, lohká suodjalus- ja doaibmi justiisaministtar, Grete Faremo, Ávvirii.
Go politiijat jovde máŋga diimmu maŋŋil Gárggoluobbalii, de geahččaledje oažžut dan nissona ja su mánáid eret dan bissoolbmá luhtte, dálus gos lei báhčán 59 jahkásaš dievddu guvlui.
Go rádji gessojuvvui nuppi máilmmisoađi maŋŋá, Suoma ja Sovjetlihtu gaskii, bázii nuortalaččaid dálvebáiki Suonnjel Sovjetlihtu beallái.
Go sii leat čađahan oahpu, de johtigohtet ofelaččat miehtá Norgga.
Go skuter lea nu stuora vahágin, de ferte ohcat eará veahkkeneavvuid maid atná maŋŋil go láhtut giddejuvvojit.
Go soai bođiiga joga duohkai, de njuikii bussá beatnaga sealgge ala, ja beana vuodjá nu rastá, seamma láhkái maid jávrri rastáge.
Go soađi maŋŋá joavddaiga Osloi bargagođiiga viiddáseappot plánaiguin.
Go son máŋga jagi maŋŋil fas beasai geavahit sámegiela skuvllas, de dat lei álggos fágan dušše sisafárrejeddjiide suohkaniin gos sámegiella lei seilon buorebut, ja ain manai guhká ovdal go son beasai oahpahit Mátta-Várjjat-mánáide sámegiela nubbin giellan.
Go son čálii, de eai báhcán olbmot jávohaga maŋŋel čájálmasa maid son lei čállán, son ráhkadii baicca buolli digaštallama.
Go sotnabeaivvi lea čáppa dálki, de lea miehtá vahkku čáppa dálki.
Go studeanttaide fállet ođđa vejolašvuođa váldit eksámena moadde mánu maŋŋel, de šaddet skuvllat máksit dan ovddas, ja studeanttat besset nuvttá das eret, dadjá Kristiansen Aftenpostenii.
Go sávzzat bohte áiddi lusa ja galge mannat áiddi čađa, de bierdna njuikii bajás ja galggai sávzza dohppet.
Go velá ieš gii lea evttohuvvon válgalistui mieđiha maŋŋá válgga ahte ii leat sápmelaš, de eat sáhte lohkat nu mo Ávvir čálii ikte ahte listtu dohkkeheami ii sáhte rievdadit.
Go viimmat lei gollan buriin muniin áigi ja áššit ledje čielgan vuđolaš smiehttama maŋŋá.
Go vuos stáhta lea addán eret vuoigatvuođaid ođđa hálddašanorgánai, de gal ii galgga šat stáhta maŋŋá fas sáhttit váldit daid ruovttoluotta.
Go vuosttas oassi oahpus lea čađahuvvon, besset sii álgit johtima miehtá riikka ja muitalit skuvllain ja nuoraidorganisašuvnnaiguin sámi eallima ja kultuvrra birra.
Go váhnenguovttos viimmat gávnnaiga su golbma beaivvi maŋŋil, de son lei čohkkáme oahpaheddjiiguin tempelis.
Go váldá báikkálašdemokratiija duođalaččat, de sihkkarastá buriid ja rievttes dieđuid.
Go Ávvir jearrá mat leat vel boahtteáiggi višuvnnat dán maŋŋá, de lohká gažaldahkan leat dan leat go sámi vuogádagas ruhtaresurssat baicce ba ollašuhttit dan maid sámi lágádusat sáhttet ollašuhttit.
Go Ávvir riŋgii fas hotellii, dál fas maŋŋá beassážiid, de bođii rievttes diehtu ovdan.
Go álget hukset valáštallanhálla, de ii leat molssaeaktu eará go vázzit huksensaji čađa dahje biilageainnu mielde.
Go álggát oahpaheaddjin njuolgga maŋŋá oahpu de lea bálká sullii 219.000 ruvnno jahkái.
Go ášši lea mearriduvvon stivrras, de ii heive Sabbasen mielas maŋŋel čállit reivve ja biehkut go ii leat ožžon iežas miela mielde.
Go ášši meannuduvvui Guovllustivrras, de sáhttá golbmasis leamaš bealálašvuohta áššái mii sáhttá váikkuhan mearrádusa bohtosa, maid Boazodoallostivra maŋŋil doalahii.
Go šaddat bellodahkan, de lea álkit miehtá riikka searvat sihke gieldda- ja fylkaválggaide.
Go čáhci lea beassan jiekŋut goalkin de šaddá maid dakkár jiekŋa man čađa oaidná álkit ja dat lea maid hui jalgat ja njalkkas.
Go čálát vuollái riektebáhpiriid, de daga dan hui dárkilit vai eai šatta váttisvuođat maŋŋel.
Go ‹‹Mamma Karasjok›› almmuhuvvui serbialaš gillii, de lohke dan olusat miehtá Jugoslavia.
Goahtesnihkkár lea duđavaš maŋŋá go gieldda plánalávdegoddi bás eanetloguin gomihii Soavveljávrre goahtehuksengildosa.
Goalmmát beaivve mus lei jurdda vuodjit čađa arvevuovddi ovtta geainnu mielde, man balddas lea 210 mehter allosaš bákti.
Goalmmát divišuvnna spábbačiekčanduopmár Bernt Thomas Berntsen lohká guovdageaidnulaččat ledje heahpanan Guovdageainnus maŋŋil spábbačiekčama gos Sandvik oaguhii su njálmmálaččat tribunas.
Goalmmát ija, maŋŋel go gávpeolbmá eamit lei jápmán, johtti olmmái doalvu su áitái ja stelle su seaidnegurrii čuožžut, stuora ákšu vel gieđas.
Goalmmát imašlaš fearán lea go dálá sadjásaš sámediggepresideanta lea vuolláičállán Bargiidbellodaga listoevttohussii, ja maŋŋil lohká ahte son ii fuobmán maid son dagai.
Goalmmát juovlabeaivvi vujii muhtin badjel geainnu Kárášjoga lahkosiin maŋŋel go vujii bohcco njeaiga.
Goalmmát moala maŋŋel stoahkagohte Itália čiekčit.
Goalmmát moalla bođii maŋŋel go Joar Eira Rasdal čievččastii spáppa moallaolbmá gieđaide, muhto son nisttihii spáppa gieđaid siste.
Goalmmát árru lei rádjegidden 1889 Suoma ja Ruoŧa gaskkasaš ja dan maŋŋá boazosámit šadde ohcat ođđa ássanbáikkiid.
Goalmmát čiekčan lei ikte gávcci áiggi eahkedis, maŋŋá go aviisa lei mannan prentemii.
Goappaš áššáskuhttimiin olmmái áššehuhttui sihke Sis-Finnmárkku Diggegottis ja maŋŋil guoddaleamis Hålogalándda Lágamánnerievttis.
Goappašagat dolvojuvvuiga ambulánssain álggus báikkálaš dearvvašvuođaguovddážii, muhto sáddejuvvuiga girdiin maŋŋá Hámmárfestii.
Goappašat doarruma ledje ge sotnabeaivvi čuovganeapmái maŋŋel feasta mii lágiduvvui Verddečiekčamiid maŋŋel.
Goappašat variánttat leat gustovaš ruđat dán maŋŋel, ja geavahuvvojit buohtalaga.
Goappašat vuitiide lei váttis čilget makkár dovdu lei maŋŋel go leigga fasken vuoittuid.
Goas ođđa biilavuodjineksámenortnet doaibmagoahtá ii leat vel mearriduvvon, muhto Stáhta luoddadoaimmahat savvá ođđa ortnet lea sajis geasseluomu maŋŋel.
Goaskinlohku lea dan maŋŋel lassánan ja mearragoaskimiid lohku lea buoret go lea leamaš guhkes áigái Davvi-Eurohpás.
Goaskinviellja lávlla lea dávja gullon Porsangeriid viesus dan maŋŋil.
Goddima maŋŋá skuvllagánddat bolde bussáráđuid.
Gohču boahtá maŋŋá go guokte albmá gottiiga iežaska eamidiid ilgadis vuogi mielde.
Goit ge lea su namma beaggan miehtá Finnmárkku ja Tromssa fylkkaid ja olbmot dávjá váldet suinna oktavuođa.
Goit maŋŋel dán čoahkkima, berreba sámediggepresideanta Egil Olli ja ráđđelahttu Vibeke Larsen almmolašvuođas čilget dán moivvi.
Goitge Breivik deattuha ahte Sámediggi ii sáhte maŋŋá váidalit váilevaš giellaovdáneamis ja giellaruđain go váilot njuolggadusat.
Goitge dagahii dat, ahte Riikkaidgaskasaš Čuoiganlihttu jagi maŋŋel juolludii báikái surggiid World Cupa, ahte báikki sajádat loktanii riikkaidgaskasaččat.
Goitge dan maŋŋá Niemel-Ánde áddjá smiehtai ahte livčče vuohkkasut sutnje viežžat áhkkui daid boskkaid Viđgaveai` siste, mii lea dánbeale deanu, go de seammás beasašii moadde soagige njeaidit várrevielttis.
Goitge lea čájáhusa namma Riksutstillinger mielas muhtunlágan speajal mas mii oaidnit iežmet earáid čađa.
Goitge sávan lihku sidjiide geat válljejit ásahit sámi bellodagaid ja organisašuvnnaid, danin go dieđán man olu dat áiggi čađa gáibida sihke olmmošlaš ja ekonomalaš resurssaid.
Goitge sávvá son lihku sidjiide geat válljejit ásahit sámi bellodagaid ja organisašuvnnaid, danin go diehtá man olu dat áiggi čađa gáibida, sihke olmmošlaš ja ekonomalaš resurssaid.
Goittotge nuorat lohket liikot buoremusat sin suomamállet rihppaskuvlejupmái go dážamállet, mas miehtá jagi áiggis oahpahuvvo.
Gokko iskkaimet lei dušše luoitit spehtte čađa, ja dakko lei nu čieŋal ahte livččii mutnje gáibbevuollái.
Golaige olles ovcci minuhta ovdal go Máret Silja Blind coggalii iežas vuosttaš moala ja maŋŋel dan manai son vuoiŋŋastit.
Golbma beaivve maŋŋel lihkohisvuođa bođiibehtet siŋkagisttuin, ii mihkkege orron duohta.
Golbma beaivvi maŋŋel fievrrededje čeabetčuohppit bártni meahccái.
Golbma beaivvi maŋŋel oaččuimet stuora teltta.
Golbma beaivvi maŋŋá boahtá álbmosii ahte Smuk vieljažagat leaba ráhkadan golggotmánu 9. beaivvi ođđa vuovdinšiehtadusa Thor-Aage Pedersenii viđa miljovdnii.
Golbma beaivvi maŋŋá gávdnui jávkan dieđihuvvon Jan Nystad jámas galbmon rođus ájasuttis veháš bajábealde Sámedikki vistti Kárášjogas.
Golbma beaivvi ovdal go goalmmát Skiippagura festivála álgá, lea Dag Broch juo suoli niegadišgoahtimin maid maŋŋil Skiippagura festivála áigu bargat.
Golbma diimmu maŋŋel go nieidda váibmu heittii julkimis, de fas julkigođii nieidda váibmu.
Golbma jagi dassá, dollojuvvon válggaid maŋŋá, molsašuvai Suomas ráđđehus ja ng. viđa bellodaga arvedávgeráđđehus lohpidii stuorra sániiguin unnidit issoras mereriide lassánan bargguhisvuođa, mii dál dovdo maid garrasit olbmuid eallimis dáppe Suoma beale Sámisge.
Golbma jagi maŋŋel go mánáidáittardeaddji lei galledeame nuoraid Guovdageainnu ođđa Nuoraidsiiddas, lea uksa lássejuvvon nuoraide.
Golbma jagi maŋŋel leat lunttat deavdán 20, 21, ja 22 jagi, ja jođihit iežaset fitnodaga ja vuvdet iežaset ráhkadan prográmmagálvvuid.
Golbma jagi maŋŋel vuittii Sofia Jannok okto Sámi Grand Prix.
Golbma jagi maŋŋel ¶
Golbma jagi maŋŋil lei ollen 2 siidui.
Golbma jagi maŋŋil náitalii vilbeliinis Juliusain, ja soai jođiheigga duottarstobu ovttas dassái go Julius jámii 1983 suoidnemánus.
Golbma jagi searvvi vuođđudeami maŋŋá leimmet stuorra čoahkkimis Stockholmas dán birra.
Golbma jagi áigi buollái digaštallan ehtalaš njuolggadusaid birra, maŋŋel go Dagbladet aviisa snukkai Sámedikki rehketdoalu ja movt geavahit ruđaid.
Golbma maŋemus mánuid 2008:s njidje viessohattit miehtá Norggas.
Golbma mánu maŋŋel oaččui vástádusa ahte Goahtebeallji ii sáhte addit loana dákkár doaimmaide, go dagaha gilvobotnjama gávpotguvlui seammalágan fitnodagaide, ja ahte Goahtebeallji ii atte loana fiellooastimii ja  huksengálvvuide.
Golbma mánu maŋŋel ¶
Golbma mánu maŋŋá dieđihedje daláš Statens Medieforvaltningas ahte preassadoarjja njuolggadusat rivdet.
Golbma vahkku maŋŋel go Guovdageainnu hotealla bargit vásihedje ahte politiijat eai boahtán veahkkin go bivde sin, de vásihedje Boddu.
Golbma válljejuvvon sámi nuora ožžot oahpu Allaskuvllas ja dasto johtet sii skuvllas skuvlii miehtá Norgga ja muitalit nuoraide sámi kultuvrra ja servodaga birra.
Goldima áigge guolit gorgŋo guđđojuvvon ráigeráigge čađa buođu bajábeallai.
Golfavaláštallamis leat eanet go 30 miljovnna valáštalli miehtá máilmmi ja duháhiid mielde bealleáigge ja ollesáigge proffat; nu lea ge oalle váttis lihkostuvvat.
Golggotmánnu lea miehtá máilmmi diehtojuohkinmánnu čižžeborasdávdda birra.
Golggotmánnu lea čižžeborasdávdda čalmmustahttinmánnu miehtá máilmmi.
Golggotmánu álggus de bisánit vehá,  muhto de maŋŋel ragat 10. beaivvi rájes joatkašuvvá suvdin.
Golggotmánus 2003:s attii Boazodoallostivra Kappfjellii doalu Jillen-Njaarke oarje-siidii maŋŋel váiddaášši.
Golihit áiggit, go gállit gulul dan čađa.
Golle guokte vahkku ovdal go mannan sotnabeaivvi eahkedis fidniimet, maŋŋil go guhkiduvvui báhčinlohpi vahkkuin.
Golleguliid maid dutkit leat guorahallan, láhttejit eará láhkai maŋŋá go lea ožžon morfiidna.
Golleguolli lea ártegit láhtten maŋŋá gos ostet dien jámeža dasa.
Gollerumbbu lágideaddjit atne riektan go Sápmelaččat ieža SMSa bokte besse válljet áiggiid čađa buoremus šuoŋa Sámis.
Gollerumbu searvi áigu nammadit "áiggiid čađa buoremus sámiid musihka", ja dasa dárbbašit du veahki.
Golmma beaivvis čuojahit 170 artistta miehtá gávpoga ja Slincraze lei okta sis.
Golmma mánu maŋŋá son báhkkii gálvvuidis, gárvvuhii bearrašis, eamida ja njeallje máná, nuoramus 4 mánnosaš ja girde Keniai.
Golmma vahkku garra geahččalemiid maŋŋel, vuollánii dasto Anne Karine.
Golmmas sis válljejuvvojedje, maŋŋil go ledje čađahuvvon auditionat ja jearahallamat ohcciiguin.
Gonagas Olav, aiddo riegádan prinseassaža máttarádjá albma namma lei Alexander, logai duhtavaš stáhtaministtar njuolgga maŋŋel go Ruvdnoprinsa Haakon lei Stahtaráđis almmuhan ruvdno árbbolačča nama.
Gonagas gohčui ráhkadit vel stuorát fatnasa; muhto ii datge lean vel nu stuoris, ahte olmmái arvvai vuolgit dainna suhkat rastá nuori.
Gonagas maiddái gesii ovdan ahte buorre ja lagas gulahallan gaskal Sámedikki ja eiseválddiid lea dárbbašlaš vai sihkkarastá ahte sámi servodat ovdána bures ja positiivvalaččat.
Gore rábmui "Duolva Duoddara" Sápmelaččaid ja álgoálbmogiid miehtá árktalaš birrasa logai Gore ahte lea dehálaš guldalit.
Gorži gohčoduvvui das maŋŋá Láilágoržin.
Gos beaivválaš áviissas lea váldokántuvra, lea seamma, nu guhká go áviissas gávdnat ođđasiid miehtá Sámi, maiddái ođđasiid Romssas.
Gos lea vuoiggalašvuohta ja oktadássásašvuohta go boazodoallu cegge áiddiid lobiheamet ja das maŋŋel ožžot lobi ceaggát?
Gosa leat šaddan sii geat Beaivváža nu duostilit álggahedje dalle maŋŋel Álttá ášši?
Gova birra lea dát dieđut: - Kárášjoga fearga (báttin gaikko fearga rastá joga) - Govviduvvon sullii 1935-37 - John Guttorm lea feargaolmmái - Fanas bázahusat lea/leamaš Váljjot šaldi vuolábealde?
Govaiguin čájehit oasáža das mii dáhpáhuvai dan ođđa festiválaguovllus, maŋŋil go ođđa lávdi lea ceagganan ja rievdadan festiválaguovllu.
Govas leaba "Kasta på land" dahje "Bálkestuvvon gáddái" dokumentára dahkkit Harry Johansen ja Torill Olsen liđiid váldime vuostá maid sámediggepresideanta Egil Olli geigii sudnuide maŋŋel go filbma čájehuvvui NRK 1:s.
Govas leaba Biret áhkkuin geas lei riegádanbeaivvi 2 beaivve mu maŋŋá.
Govas oaidnit mánáidruovttu «Schanches Minde» vuolle Deanus, govvejuvvon dalá maŋŋá soađi.
Govas oaidnit verráha mii lea ráhkaduvvon dainna lágiin ahte bohccot eai beasa čađa áiddi eambbo nuppe guvlui, namalassii Talmma beallái.
Govas oainnát Jan Tommy Haugli, Per Arne Østgård, Jan Egil Brekke ja Martin Nordby illudeamin maŋŋá go dahke moala ja derpe Mjøndalena.
Govas oidno ahte TIL gaskasuodjaleaddji giehta bisseha Bilbao čiekči skuohta ja su giehta ii oro leamen báidde vuostá nu go Koppinen ieš čuoččuhii eará mediai maŋŋel čiekčama.
Govat galget olgun miehtá dán jagi.
Govat  Rannveig Persen lea govven Kárášjogas su govaid ja lea bidjan ivnni govaide mat lea govviduvvon maŋŋá nuppi máilmme soađi.
Govdabáddefierpmádat lea dego mohtorgeaidnu miehtá Finnmárkku ja dasa laktojuvvojit aksess fierpmádagat mat leat dego gieldda geainnut.
Govva Kárášjoga konfirmánttain boahtá aviisii maŋŋel beassážiid.
Govva divoduvvui ja manai miehtá máilmmi.
Govva lea gaskaija áigge govvejuvvon maŋŋel garra arveoavtti.
Govva lea govvejun maŋŋá go Nordlys časkkii Bossegohpii 7-2.
Govva lea govvejuvvon 40 jagi dassái, ja leat Ruoŧa čađa vuodjime go leat leamaš turistenmátkkis.
Govva lea váldon maŋŋel Krohn-Hansena galledanipmilbálválusa.
Govva: Eilif Aslaksen, NRK Sámi RadioVUOITU LEA: Prográmmajođiheaddjit jearahallamin Agnete Nilsena ja Viktoria Eriksena maŋŋá go vuoitu lei čielggas.
Govvenapparáhta linssa čađa lea lea Hans Nilsen beaivvis beaivái čuvvon Sámi allaskuvlla gaikuma ja Diehtosiidda ceggema.
Govvenapparáhtaid blitsašleađgganasain čohkkáda olggobealdde Guovdageainnu kinolanja maŋŋel go filbma lea čájehuvvon vuosttaš geardde Guovdageainnus.
Goŧka gávnnai fiinna beavddi láse lahka, muhto easkka diimmu maŋŋel bođii duhátjuolggat sisa.
Gođu maŋŋá Guvžá juogo vádjola merrii, jápmá dahje báhcá johkii báikkálaš guollin.
Grafihka ja duoji čađa lea son beassan duođaštit boares eallima Sámis.
Grammy-lávdegotti mearrádus boahtá jagi maŋŋil go guokte mediainstitušuvnna nammadedje Marley dan eanemus váikkuhanfámolaš popmusihkkárin 20. jahkečuođis.
Graven aŋkke imašta garrasepmosit go Sámiid Duodji almmolaš reivves Sámediggái ovddida dakkár oainnu ahte DES:as váilu perspektiiva, eai dovdda duoji dili eará Finnmárkku rájiid rastá, ja sii dat heađuštit duodjeovdáneami šiehtadusa olis.
Grønmo lohká maŋŋá logaldallama lea ságastallan, káfestallan mas beassá váffelgáhkuid borrat.
Grønmo váldá doaimma badjelasas Egil Utsi maŋŋá.
Guhkes beaivvi maŋŋá davvi albmi bálkestii šerres alit gokčasa ja eahketguovssus čiŋadii fiskes-rukses girjjatgokčasiin ovdalgo ollásit čáskadii čuovggaid.
Guhkes beaivvi ságastallama maŋŋá sirdašuvai gieđahallan golggotmánu čoahkkimii.
Guhkes bottu maŋŋel lea beakkánis báikkálaš revy joavku ruovttoluotta.
Guhkes eallima čađa duoddaris lea son háhkan alcces nanu stahtusa, ja son lea njunnožis dakkár birrasis gos muđui leat eanas dievdoolbmot.
Guhkes geonett geaidnorasttideapmi jeakki rastá.
Guhkes ja oalle buori ságastallama maŋŋil šadde áirasat ovttaoaivilii das ahte ii goabbáge áššin biddjo sierra áššin, ja jorgaleaddji virgi almmuhuvvo ođđasis.
Guhkes mátki lea leamaš Tuomas Maggas das maŋŋá, go son vulggii gazzat oahpu ruoktobáikkistis Guhturis.
Guhkes vuordináiggi maŋŋel ožžo June, Malin ja Noah čáppa unna vieljaža.
Guhkes áigasaš nákku maŋŋá gohččojuvvui son hoavddaid lusa gos oažžui diehtit ahte son ii heiven prošeaktajođiheaddjin.
Guhkesbearjadaga lea Jergul-doalut gámabálkumiin ja tandemčuoigamiin beaivvi miehtá.
Guhkkin davvin dávggáid vuolde juovlanásti báittašii Jikŋon láse čađa čuovggai boares bártni eallimii Dušše nealge cizašriehpu láhtoguoras garrodii Čuokkui diimmá gordnegihpu mii lei galbmon eatnamii ¶
Guhká maŋŋá go eanaš villaluosat leat mannan johkii jo.
Guhtta beaivve maŋŋá 2009 Sámediggeválgga lea Deatnogátte Sámiid Searvi (DGSS) sádden váidalusa Sámediggái, mas sii gáibidit Ovddádusbellodaga listtu gomihuvvot.
Guhtta diimmu maŋŋel lihkushisvuođa leat Oslos ja guokte diimmu dan maŋŋel opererejuvvo Christer.
Guhtta mánu maŋŋil huksema galget galbbat váldot eret, ja dan sadjái biddjojit bissovaš sponsorgalbbain.
Guhtta tiimmu maŋŋel leimme Cupertinos, gos Ellen Oline Amerihka-bearrašis lea stohpu.
Guhtura gilvimat, mat dahkkojuvvojit 60 ha viidosaš guvlui, spiehkkasit eará saji gilvimiin, dan sivas go doppe gilvet njuolga lavdnjegearddi čađa.
Guktii gártege artisttat fitnat lávddis, lasi vel juoigat ja lávlut, maŋŋá konseartta nohkama.
Guktii spábbačiekčama vuolde son dagai dego sus bávččagii hirbmadit go dáhkalastui Dioufas ja maŋŋá fas čorbmaduvvui Thiounes.
Guktot dasto oažžuba maŋŋá sivahalloba garra jugešvuođas vuodjimis, mii oaivvilda, ahte promillat ledje badjel 1,2 ceahki.
Guktot maŋŋejuolggi ledje mannan rastá.
Guktot ávvudeaddjit leaba áiggi čađa leamaš hui dehálaš doaimmain Norgga Sámiid Riikkasearvvis.
Gulahallanplána maŋŋá SDR:i ii leat boahtán lassi diehtu, mii lea ášši dilli dál dahje loahpalaš mearrádusa birra.
Gulaskuddama maŋŋá sáddejuvvojit árvaluvvon namat vuos Nammabálvalussii, mii lea oassi Norgga giellaráđis.
Gulaskuddancealkámušas čujuhit sii áiggiid čađa vuoigatvuođaide.
Guldaleaddjit dahket čájálmasa buorebut Neavttáriid bivttasmolsunlanjas maŋŋá čájálmasa, lei buorre dovdu.
Gullen maŋŋel ahte son lei lohkan muhtun journalistii ahte lei addán lobi jienastanlogu geavahit maid NRK Sámi Radioi, geavahit iskkademiide.
Gullen maŋŋil Farmen-Mikkelis leamašan rávvagat munnje muhtin aviissa čađa, maŋŋil go ledjen juo mannan.
Gullen maŋŋil mus lei nubbin buoremus áigi ja dat hirpmástuhtii, go ledjen dieđu ožžon ahte lean vuosttažin, vaikko čuigen seamma leahtuin go Skottlándda almmái.
Gullen maŋŋá ahte Norges Fiskarlag lei muitalan Billávutnii man heajos ášši sis lea, muhto dan gal leat čiehkan, joatká Samuelsen.
GullevašvuođateoriijatPsykiáhter John Bowlby váldokonklušuvdna girjjis "Maternal Care and Mental Health" (1951) - girji gohčoduvvui maŋŋá "Child Care and the Growth of Love" - lea ahte árrat mánnávuođas regulere eatni fuolla máná dovdduid.
Gullon miehtá Kárášjoga Olu olbmot Kárášjoga gielddas lea gullan dan garra jiena, muhtimat leat navdán dan bajánin, earet fas muitalit ahte lea dovdan dego eana livččii doarggistan.
Gullsmed Kristiansen nammasaš gollerávddi beaivválaš jođiheaddji čájeha guoros duolbáža mii lea báhcán, maŋŋel go suollagat dolvo 42 diamántasuorbmasa.
Gullsmed Kristiansen nammasaš gollerávddis, Romssas, čájeha beaivválaš jođiheaddji, Bente Nilsen, guoros duolbáža mii lea báhcán, maŋŋel go suollagat dolvo 42 diamántasuorbmasa.
Gullui ge maŋŋel diimmá festivála ahte boahtteáigi lea eahpesihkar, danin go logi jagi leat juo lágidan dán eaktodáhtolaš bargguin ja dál ledje buohkat váiban.
Gulul leaiku čázi rukses káffegievnnis rennii man čađa eana fievrriduvvo.
Gumpe dolliige maŋŋil 20-30 sekundda Ráissaávžži guvlui.
Gumppe falleheami geažil manai duhát eallobihttá čađa čakčaáiddi dálveeatnamiidda.
Guokte baháneahkkánis áhku deaivvadeigga  fas máŋga jagi maŋŋel.
Guokte beaivve lei maiddái NFF (Norgga spábbačiekčanlihttu) olmmái geahččame čiekčamiid, ja ja go humaimet suinna maŋŋel madiačállosiid, de dadjá son njuolggát ahte su vásáhusa mielde ledje dát fiidnamus čiekčamat gos son lea leamaš, ja ii son obage vásihan jugešvuođa faláštallandoaluin.
Guokte beaivve maŋŋil go váhkargánddaš bákkus bálkestuvvui amas máilbmái náitalii Biret Elle fas ođđasit.
Guokte beaivvi maŋŋel, de oažžut mii audiensa presideantta luhtte, mii beassat hupmat presideanttain presideantagárdimis Plaza Morillos La Paza guovddážis.
Guokte beaivvi maŋŋil dušše mojohaddá go mediaide ja earáide ii leat cuiggoduvvon dagus dihte.
Guokte diimmu maŋŋel ohcagohte guvttiin fatnasiin ja helikopteriin.
Guokte diimmu maŋŋá go čuojanasat ledje váldojuvvon gássas ja čohkkejuvvon čuojaheimmet juo olles leahtuin.
Guokte diimmu ájahastima maŋŋá, lei fas mátkái bidjat.
Guokte diimu leahkuma maŋŋá lei heittot čuožžunsadji gávppis.
Guokte golbma beaivvi maŋŋil álggii soahti.
Guokte jagi dás ovdal almmuhedje «Party» ja joavku lea maŋŋel lávlon muhtin ráje festiválain sihke Davviriikkain ja Eurohpas.
Guokte jagi maŋŋel birge bures.
Guokte jagi maŋŋel digaštalajuvvui Guovdageainnu searvegotti birra juohke boradanlanjas Oslos, nu go muhtun dutki gii galledii gili, muitalii.
Guokte jagi maŋŋel jámii muhtin dievdoolmmoš dan seamma báikái gos lei gullan jienaid.
Guokte jagi maŋŋel lei muhtin bárdni, gean gohčodedje Ristenaš Vullen, gávppašeame alccas gáfiid, sohkkariid ja eará gálvvuid muhtin rámbuvrras Njávdámis.
Guokte jagi maŋŋel vuittii Sofia Jannok akto SGP, lávlagiin "Liekkas".
Guokte jagi maŋŋel, jagi 1993:s doalaimet feastivála Romssas gos fas badjánii sáhka cegget dán searvvi.
Guokte jagi maŋŋel, jagi 1993:s doalaimet feastta Romssas gos fas badjánii sáhka cegget dán searvvi.
Guokte jagi maŋŋil beali eanet, namalassii 9.200 kilo.
Guokte jagi maŋŋil steavlidedje su ja Mons Somby Galgenberget nammasaš báikkis Álttás.
Guokte jagi maŋŋil, 2009:is, plánejuvvo Ruoŧa bealde Sámedikki vistti viháheapmi.
Guokte jagi maŋŋil, 2009:s, plánejuvvo Ruoŧa bealde Sámedikki vistti vihaheapmi.
Guokte jagi maŋŋá (1997) válljejuvvui stuorradiggeáirrasin.
Guokte jagi maŋŋá Anders Larsen/Lásse-Ánde, goasttidii ieš ja almmustahtii románaža ÇBeaiveálguÈ.
Guokte jagi maŋŋá go dát nissonat ožžo boahkuheami ii dihtto dávda oppanassiige.
Guokte jagi maŋŋá rievdadii fitnodat 21 iežas biillain gássabiilan.
Guokte jagi maŋŋá šattai Ngoro Ngoro maid álbmotmeahccin ja masaiat fas ferteje fárret.
Guokte jagi áigi álggii Anne Lajla Kalstad plánet čuoiganmátkki badjel Ruonáeatnama, maŋŋil go lei niegadan dan birra guhká.
Guokte mayanuora godduiga maŋŋel go leigga bargan raporttain ruvkedoaimmaid birra.
Guokte minuvtta maŋŋil de bážii Girkonjárgga čiekči sulli 20 mehteris moallačiega guvlui.
Guokte mánu duomus sáhttá maŋiduvvot jus dievdu miehtá váldit vuostá divššu gárrenmirkováttisvuođaidis vuostá.
Guokte mánu maŋŋel de fuomášit vuolláibáhcaga.
Guokte olbmo geat ledje giddagasas jápme maŋŋá go eaba ožžon medisiinnálaš veahki butkás.
Guokte ođđa raportta, mat duođaštit ahte Máilmmi Dearvvašvuođa Organisašuvnna (MDO) čeahpit leat máksojuvvon dálkkasindustriijas ja issoras dietnasiin Tamifulas ja nuorvoboahkus, dát oalát jávkada jáhku MDO:i ja Norgga dearvvašvuođaeiseválddiide maŋŋá spiidnenuorvopandemiija mii ii goassege boahtán.
Guokte tomáhta leigga vázzimin luotta rastá, de boahtá guorbmebiila ja lihkus ii goabbáge vuojáhallan.
Guokte tomáhta viehkaleigga luotta rastá.
Guokte vahkku dassái fertii 15 jahkásaš Guovdageainnu gánda gierddahallat rávisolbmuin, maŋŋil go vásihii goddináitagiid.
Guokte vahkku maŋŋel de skoalkalii fas uksii ja áddjá rabai uvssa.
Guokte vahkku maŋŋel go olbmot leat ožžon boahku, álgá dat doaibmat ollislaččat.
Guokte vahkku maŋŋel šattai hirbmat fasttes dálki.
Guokte vahkku maŋŋil sii válljejuvvoje beassat vuolgit Norgii.
Guokte vahku maŋŋil lei visot goikan ja dan rájes in šat dovdan dávdda, muitala Lea.
Guokte ášši leat ain báhcán dego vástitkeahttá maŋŋá dán tv-prográmma; Leigo duođai diet áhku mii okto orro Váljotnjálmmis nu váralaš nu mo prográmmas bođii ovdán?
Guokte-golbma miljovdnasaš jahkásaš lasáhus lea várra doarvái, jos Áššu ja Min Áigi guktot beassaba doalahit preassadoarjaga maŋŋá oktiičaskima.
Guokte-golbma minuvtta maŋŋil leigga soai skohtera alde juo ja dolleheigga issoras leavttuin rastá Deanu šaldi ja Skiipagura guvlui.
Guolddu čađa oainnesta son juoidá čáhppáme.
Guolledutki Eero Niemelä miehtá.
Guollehivvodat nuortta bealde Kanada ii leat vuos ge buorránan maŋŋá badjelmearálaš guolásteami 90 logus, dattetge árvalit eiseválddit goddalit olu njurjuid, ja doivot das ávkki.
Guollevuosttáiváldi áidna bargi, Einar Roska, muitalii ahte fatnasat miehtá Várjjatvuona leat guolástan ja vuovdán mielahis ollu dorski máŋimuš áigge.
Guoládaga Sámi Radio oažžu mávssu regiuvdna-prográmma čađa mas lea namma" Sosiála ja ekonomalaš ovdáneapmi álgoálbmogiidda Murmanska guovllus".
Guoládaga Sámi Radio ovddeš direktevra Aleksandr Paul áitá geassádit oalát, maŋŋil go Sámiráđđi virgádii ođđa direktevrra dán mánu álggus.
Guolástanlahta dáidet stivret unnán gieđat maŋŋil go vuovdin earit šadde lobálaččat, Svein Ludvigsena olis.
Guolásteaddjit eai leat jođihan guliid maŋŋel go vuostáiváldit Skiervvás heaittihedje doaimma ovdalaš juovllaid diibmá.
Guolásteami regulerenevttohus Finnmárkkus loaktá ealáhusa measta beliin miehtá rittu nuorttabeale rájes oarjjás guvlui.
Guolástus- ja riddoministtar Helga Pedersen lea garrasit cuiggoduvvon maŋŋel go Aftenposten aviisa dieđihii mannan bearjadaga ahte "Murmansk" fatnasis gávdne radioaktiivvalaš mirkkuid.
Guorahallamis lohke 12,6 proseantta nissoniin ahte sis «measta álo» dahje «álo» ledje gomat maŋŋá suohtas doaluin jus ledje juhkan eambbo go vihtta meari.
Guorbmebiila lei manname lulás ja das ledje máŋga tonna jiekŋagalbma luosat, maid olbmot vižže ja čogge sihke seahkaide ja kássaide beaivvi maŋŋel.
Guoros vuollabohttalat, vuollastobet, cuovkanan bohttalat, hermetihkkastobet, hivssetbáhpárat, ja eará ruskkat ledje hiluid háluid miehtá, muitala Hætta, gii ii loga iežaset sáhttán dohko cegget lávu ja fertejedje sirdit eará sadjái.
Guosaid álge atnit juovlamuorran Guovdageainnus easka maŋŋel go bođii luodda Supmii 1961:s.
Guoská 337 divššohassii SANKS sadjásaš hoavda, Ruth Persen, ii loga vel diehtit ollu lea billašuvvan, muhto čáhci lea golgan golmma gearddi čađa ja sii leat geahččalan gádjut nu ollu go vejolaš.
Guossebargin sáhttet nuorat miehtá máilmmi searvat geat leat deavdán 18 jagi.
Guossoheapmi girkustobus maŋŋil ipmilbálvalusa.
Guossoheapmi maŋŋil ipmilbálvalusa Ohcejoga searvegotteviesus.
Guovdageaidnu ja Eanodat leat maid geahččaladdan ovttasbargguid, muhto lea nu ahte doaimmahit ovttasbarggu ráji rastá go Norga ii leat EO-miellahttu, seammás go Suopma lea, sáhttá šaddat hástaleaddjin.
Guovdageaidnu lea dušše okta dáin ovdamearkkain, deattuha Wettre ja joatká:  – Mii leat hui dárkilit anonymiseren, jearahallan olbmuid miehtá Norgga ja dovddan ahte mii leat bargan riekta, dadjá son ja sávvá ge ahte dát čájálmas beassá dan Kultuvrralaš skuvlalávkka ortnegii, danin go lea heivehuvvon nuoraid- ja joatkkaskuvlla ohppiide ja rávisolbmuide.
Guovdageaidnu lea dušše okta dáin ovdamearkkain, deattuha Wettre ja joatká: – Mii leat hui dárkilit anonymiseren, jearahallan olbmuid miehtá Norgga ja dovddan ahte mii leat bargan riekta, dadjá son ja sávvá ge ahte dát čájálmas beassá dan Kultuvrralaš skuvlalávkka ortnegii, danin go lea heivehuvvon nuoraid- ja joatkkaskuvlla ohppiide ja rávisolbmuide.
Guovdageaidnu lea álgán oalle mihá bures, ja hárjeheaddji Isak Ole Hætta leige hui duhtavaš maŋŋil go vuite 8 - 1 Porsáŋggu vuostá, ja 5 -3 Sállan/Glimt vuostá.
Guovdageaidnulaš Jostein Biti lei birgemeahttun EM-skutercrossas mii lágiduvvui sotnabeaivvi Álttás - oktiibuot 67 čuoggá golmma vuodjima maŋŋil.
Guovdageaidnulaš Kenneth Hætta čállá boahtteáigásaš teáhterčájálmasbihtá mii govvida dilálašvuođa maŋŋel go atomafápmorusttet bávkkehuvvo.
Guovdageaidnulaš Tim Valio (27) ja Miriam Länta (26) leaba darvánan Thailandii maŋŋel go miellačájeheaddjit leat váldán badjelasas Bangkok váldogirdišilju ja dagahan girdimoivvi.
Guovdageaidnulaččat čájehedje man ollu vuoibmi sis oba leage, ja ii lean ge guhká ovdal Holmen coggalii spáppa mollii maŋŋel čiehkačievččesteami.
Guovdageainnu 16-jahkásaš nieiddat besse dasto njealjádasfinálii, dan čikče sii ikte maŋŋil go Min Áigi manai deaddileapmái.
Guovdageainnu Ealgabivdiidsearvvi ovdaolmmoš Per Nils Saari lea váldán oktavuođa Finnmárkkuopmodagain (FeFo) maŋŋá go lea ožžon dieđu ahte leat muhtin bivdojoavkkut mat leat čájehan beroštumi bivdit álbmotmeahcis helikoptera haga.
Guovdageainnu Meahccásteaddjiid Searvvi jahkečoahkkin mearridii mannan vahkus šaddat miehtá Sámi orgánisašuvdnan rastá riikkarájiid.
Guovdageainnu boazosuohkanis lea praktihkalaččat vejolaš johtit bohccuiguin rastá ráji sihke Supmii ja Ruŧŧii.
Guovdageainnu girku ii leat áidna girku dán dilis, go miehtá Norgga dárbbašivčče girkut heahteveahki, ortnegis doalaheapmái, ođasteapmái ja divodeapmái.
Guovdageainnu girku lea áiggiid čađa leamaš čoahkkananbáiki.
Guovdageainnu gávpi Sápmiheia vánddarda miehtá Norgga vuovdin dihte sámegálvvuid ja maiddái neahta bokte lea gávppašišgoahtán, muhto ii fal Goahtebealji vehkiin.
Guovdageainnu hotealla rahppui geassemánus mállasiiguin ja herskuiguin, muhto dál golbma mánu maŋŋel guođđá direktevra Peter Bolte Guovdageainnu ja lea vuovdime viesu.
Guovdageainnu hárjeheaddji Isak Ole Hætta lohká ge ahte ii doaibman dohkálaččat maŋŋil vuosttaš moala.
Guovdageainnu hárjeheaddji Svein Ole Sandvik ii beasa siidocázu buohta čuovvut čiekčama, go son duvle belkii Bernt Thomas Berntsena maŋŋel čiekčama.
Guovdageainnu joavku «Suohttas dihte» ovdanbuktá lávluma, juoigama ja lávlunmuitalusaid, ja das maŋŋel čájeha Tove Brekke Rumbomátkki ja Jan Clausen muitala sámi máidnasa «Stálu».
Guovdageainnu kulturskuvlla mánáidkoara lávllui ja ožžoge maid maŋŋel rámi ruvdnaprinssas.
Guovdageainnu leansmánni lea Ávvira čađa ovdal dieđihan ahte sii áigot fáktet ja darvehit luovosbeatnagiid.
Guovdageainnu moallasuodjaleaddji Ole Johnny Jansen njeiddii Thunestvedt, gii ieš bážii spáppa mollii 11 mehterčuoggás maŋŋel go duopmár bosádii ráŋggáštusčievččasteami.
Guovdageainnu mánáidskuvlla leat giđa miehtá divodan.
Guovdageainnu mánáidskuvlla rektor Bodil Utsi Vars lea duđavaš beaivvi maŋŋel rabas skuvlakonseartta Báktehárjjis gosa buot guovdageaidnulaččat ledje bovdejuvvon.
Guovdageainnu mánáidskuvllas lášmmohallanlanjas leat ge gávnnit miehtá láhtti, masa olbmot leat nohkastan.
Guovdageainnu mánáidsuodjalusa bargi, Berit Anette Hætta, oaidná váttisvuohtan go váhnemat sáhttet navdit mánáidsuodjalusa balddonassan, maŋŋil go Guovdageainnu mánáidskuvla lea áitán váhnemiid váidalit mánáidsuodjalussii, jus mánáin lea olu jávkan skuvllas.
Guovdageainnu nieida Anne Helene Saari šattai vuorbádeami maŋŋel goalmmádin válgalistui ja lea ieš hui duhtavaš dáinna sajiin.
Guovdageainnu nuoraidklubba lea oalát rievdan maŋŋel ođasteami ja lea dál šaddan Nuoraidsiidan.
Guovdageainnu nuoraidskuvla háliidii veahkehit Masai mánáid ja disdaga ledje barggus miehtá márkana fitnodagain.
Guovdageainnu nuoraidskuvla áigu bidjat návccaid eastadanbargui, maŋŋel go 8. luohká oahppit geavahedje gárrenmirkkuid skuvlamátkkis.
Guovdageainnu nuorain lei beassážiid Nuorra dáiddárat-čájáhus, gos čájehedje dujiid ja dáidagiid maid nuorat miehtá Sámi leat ráhkadan.
Guovdageainnu olgobáiki Boddu ii oaččo vuovdit viinnii maŋŋel diibmu 02.00.
Guovdageainnu otná hárjeheaddji Svein Ole Sandvik lea dál ráŋggáštuvvon golmma čiekčamiin maŋŋel go Guovdageaidnu čievččai Bossogohpi vuostá.
Guovdageainnu ođđa hárjeheaddji, kárášjohkalaš Mikkel Sara lei oalle duhtavaš maŋŋel čiekčama, ja daid vuosttaš vuoittučuoggáid.
Guovdageainnu ođđa skuvla ja internahta - juste maŋŋil go lei gárvis huksejuvvon 1950-logu loahpas.
Guovdageainnu silbarávddit duođaštit ahte sii leat lokten silbahattiid: – Mun lean lokten hatti veaháš dál maŋŋel juovllaid, muhto in nu ollu go galggašin, lohká Guovdageainnu silbarávdi Kristine Sara Hætta.
Guovdageainnu suohkan ges mearridii ahte levgejit maŋŋel go Ávvir jearai áigu go suohkan dan dahkat.
Guovdageainnu suohkan háliidii maid gudnejahttit suohkana nuorra taleanttaid, ja bovdii gáffii ja gáhkuide Kaffegalleriijas maŋŋel.
Guovdageainnu suohkan ii leat vel, guokte mánu maŋŋel ohcanáiggi, virgá­dan bargiid mánáid­gárddiide.
Guovdageainnu suohkan ii leat virgáibidjan bargiid rabas virggiide mánáidgárddiin, guokte mánu maŋŋel go almmuhišgohte virggiid.
Guovdageainnu suohkan ja ovttadatjođiheaddjit eai vástidan stipeandaohcama čálalaččat ovdal go gávcci mánu maŋŋel go Rakel Gaup lei ohcan, ja son háhppehii váldit barggu UNN buohccivissui, Romsii, go oaččui fálu.
Guovdageainnu suohkan lea bidján návccaid nuoraidplánii, maŋŋil oallut roahcanáššiid vuolleahkahaččaid vuostá dán jagi.
Guovdageainnu suohkan lea oainnat maŋŋil rohcošanáššiid nannen suohkana psykologiija bálvalusa.
Guovdageainnu suohkana mihtidaninšenevra, Pål Nordvoll, lohká ahte sii geat diehko leat bartasajiid ožžon leat ohcan sin čađa, go dat báiki ii leat regulerejuvvon bartasadji.
Guovdageainnu suohkandoavtterbálvalusas eai vel dieđe galget go boahkuhišgoahtit vuoiŋŋamašcuozzadávdda vuostá, maŋŋel go smávva mánás Guovdageainnus lea duođaštuvvon dát dávda.
Guovdageainnu suohkanstivra ja Guovdageainnu dološ spábbačiekčannásttit maŋŋel čiekčama.
Guovdageainnu suohkanstivra áigu garrasit čujuhit Guovdageainnu leat nuppástuhttinsuohkanin alla bargguhisvuođain máŋggaid jagiid čađa.
Guovdageainnu valáštallansearvvi A-joavkku hárjeheaddji, Roy Arild Rasmussen, váidá dál ášši mas duopmár lea fastošan 15 jahkásaš gánddain, maŋŋá Guovdageainnu ja Fállejoga čiekčama.
Guovdageainnu várresátnejođiheaddji ášši lei vuosttaš ášši dain olu rohcošanáššiin maid politiijat ja Kripos dutkagohte maŋŋel juovllaid diibmá.
Guovdageainnus leat lodden sihke ovdal ja maŋŋil Oslo mearrádusaid.
Guovdageainnus leat miehtá dálvvi leamaš heargegilvovuodjin- cupa, ja dat lea dagahan ahte sihke hearggit, vuoddjit ja lágideaddjit leat ožžon hárjáneami.
Guovdageainnus ledje miehtá mannan vahkkoloahpa lohkamat, gos earet eará "bisma" Børre Knutsen, Per Kørner ja Arne Thorsen sárdnidedje.
Guovdageainnus lei dollen dalán maŋŋel galledeami Guovdageainnu dearvvašvuođaguovddáža.
Guovdageainnus maŋŋel juovllaid.
Guovdageainnus, ja doaivumis miehtá riikka, leat olbmot lodden giđđat čuohtenar jagiid.
Guovdageainnus  vuojahalai 11-jahkásaš bárdni biilii, maŋŋel go skuvlabusse lei su guođđán.
Guovdageidnui bohtet miehtá máilmmi guossit geat galget oasálastit čoahkkimis.
Guovddášnuoraid jođiheaddji Erland Fuglum dáhttu eiseváldiid bissehit boranávddiid hearjideami maŋŋel go guovžžat leat maŋemus guovtti vahkkus fallehan olbmuid guovtti dáhpáhusas.
Guovdgeainnu guovddaš orrunbáikkis soai gávdnaba stáhtaráđi ja maŋŋel go leaba ieža gáfe juhkan de soai seavvileaba stáhtaráđi iežaska beavdái.
Guovllu sápmelaččat ledje oahppásat ja ofelaste máŋga duhát olbmo rastá ráji.
Guovllus gaskal Hedemárkku ja Finnmárkku lea dán jagi addon lohpi báhčit oktiibuot 12 albasa maŋŋil go leat vahágiid dagahan.
Guovlu lea áiggiid čađa leamaš dehálaš gávpeguovddážin.
Guovssu Teater vuolgá mátkái miehtá Sámi bihtáin «Elle Muitalus» .
Guovttebeaivásaš seminára čohkkáma maŋŋá lea buorre áigi bosádit veháš.
Guovttejahkásaš virgeválljenproseassa maŋŋel vuordámušat eai goitge olláhuvvan, daningo Sámidiggi válljii gielladorvočálli virgái olbmo, geas ii leat sámegiela alla dási oahppu.
Guovtti bálgosiin leat juo soahpan ráđđádallamiid álggaheamis ja guovtti eará bálgosiin meannudit seamma láhkai bigálusaid maŋŋá, muitala Meahciráđđehusa vuovdedoallohoavda Pertti Heikkuri.
Guovtti eiseválddi duohken Eira lea hirpmástuvvan váttis njuolggadusaid ja alla duollogoluid geažil maŋŋel go vieččai bohccofuođđariid Suomas Norgii.
Guovtti maŋemus jagis leat leamaš unnán lottit miehtá Finnmárkkus.
Guovtti mánu maŋŋil nogai su dikšu doppe ja lea birgen bures dan rájes.
Guovtti mánu maŋŋá rahpe Moalkkus gássaterminála ja dan son lea filbmen birra sullo.
Guovtti ráđđádallančoahkkima maŋŋá, miessemánu 11. beaivvi ja 27. beaivvi, Birasgáhttendepartemeantta stáhtačálli Heidi Sørensen ja Sámedikki ráđđelahtu Marianne Balto gaskka, leat jagi 2010 mearraluossabivddu ođđa láhkaásahusat gárvánan.
Guovtti vahkku geahčen leat ge Gáregasnjárggas gilvvut, das maŋŋil Deanus ja Girkonjárggas maidda fertejit searvat vai leat cupas mielde.
Guovtti vahkku geažes álget Rákkonjárggas njuovvamat mat bistet dálvvi miehtá.
Guovtti vahkku hárjehallama maŋŋá letne ge šaddan beanta ekspearttat, iežame mielas aŋkke.
Guovtti vahkkus jovde kárášjohkalaččat vuoji herggiiguin Áltái ja dollejedje fatnasiin Narvikii 1912 juovlaruohta, gos čuvvo toga čađa Ruoŧa máttás Ungárii.
Guovtti čiekčanbeaivvi lei vel Norgga spábbačiekčanlihtu ovddasteaddji das, ja maŋŋil mediačállosa dadjá son njuolgga ahte su mielas lei sámepecupa okta buoremus čiekčamiid main lea leamaš mielde, ja ahte ii veahášge dovdan leat jugešvuođa valáštallanlágideamis.
Guovttis sis áice Skiippagura stuorra sáttogátti beaivvi maŋŋá dán ságastallama ja nu álggahuvvojedje doalut.
Guovvamánu dán jagi čálii Ávvir Sámi Grand Prix CD-buvttadeaddji, Bernt Mikkel Haglund birra gii balai ahte dán jagi ii beasa almmuhit Grand Prix CD-skearru, go Sámediggi ii áigon ovdal go maŋŋel beassážiid meannudit sin doarjjaohcamuša.
Guovža lea govviduvvon Norgga ja Suoma meahccehálddahusaid oktasaš rádjamátkkis beassážiid maŋŋá.
Guovža oađđá dálvvi miehtá.
Guovža vástida: Mun lean gal hui váibbas, muhto gal mun rastá gal dieđusge sáhtán doalvut.
Guođe dieđu maŋŋel civkkanasa.
Guođe dieđu maŋŋel njurgunjiena!
Guriidna veallái ja lei hirbmat balus maŋŋil go Bearna lei mannan.
Gurssa sirde deike davás, danne go beassážiid maŋŋá galggašedje ohppiide gávdnot hárjehallansajit Norggas.
Gurut bealde Ánne Risten Sara, gii eaiggáda ja vuodjá Ena II, gasku Eurokasa vuodji Mika Länsman ja ravddas eaiggát Ero Länsman maŋŋel vuoitojuohkima.
Gussa vástida: In mun astta du rastá guoddit, go in leat vel gallás guhton!
Gutnabáđoš náitalii gonagasa nieiddain ja árbii gonagasriikka gonagasa jápmima maŋŋil.
Guttorm) dalá maŋŋá soađi.
Guttormsen lea maiddái nirppagan Jan Ole Buljo:ii danne go son ii váldán oktavuođa Guttormsen:iin obanassinge maŋŋil válggaid, baicca ráhkadii šiehtadusa eará politihkkáriiguin.
Guvsám muittiha ahte Norga oasálastá luondduriggodagaid geavaheamis eamiálbmotguovlluin ollu sajiin máilmmis, sihke Stáhta penšuvdnafoanda Olgoriika čađa, ja fitnodagaid čađa man stáhta oamasta osiid dahje ollásit.
Guvžábivddu livččii vejolaš joatkit čakčamánus, muhto ii eisege miehtá joga.
Guđa diimmu vázzima maŋŋá mun goittotge ožžon veahki, Niko-Heaika muitala.
Guđa geardde besse guovdageaidnulaččat čađa Norild suodjalusa, ja buot háviin livčče galgan moalla, muhto boađus lei goitge 0-0 bottus.
Guđiime áššu Čohkkát beaivvi miehtá dollagáttis.
G  o lávken sisa, de gulan klassihkalaš musihka, ja oainnán bussá njáhkala gávppi čađa.
GÁIBIDA ŠÁLLOŠEAMI: Guovvamánus čáliimet sámediggeáirasa Anders Urheim birra go gáibida ahte Norgga stáhta šálloša dan heajos meannudeami maid Divttasvuona rádjeofelaččat ožžo maŋŋel nuppi máilmmesoađi.
GÁVDNON JÁBMÁN: Sotnabeaivve sullii 13 áiggi fertejedje politiijat giddet dán šillju ruossobáttiiguin maŋŋá go 50-jahkásaš almmái gávdnui jábmán iežas ássodagas.
Gáfegievdni lei omman nalde beaivvi miehtá, ja su ii dáidde gal rohkajáffogáfe oažžut juhkat.
Gáhkirastá jus lea jeahkáliid borran, ja luhčče njuoska dilseláŋggá jus lea eará borran, muitala Piera ja nirvá go muitá dan guohca hája mii civccui njuni.
Gáhttavuodjimis lávvardaga, lassin Anna Lipina gollái, de bođii Arten Melnikov 11-12 jagi luohkás nubbin mollii, 15 minuktasaš vuodjimis, 20 sekundda maŋŋá vuoiti.
Gáibidii importerenlobi Duollu čađa beassat dattetge ii šaddan nu álki go Eira lei doivon.
Gáibádus lea ahte dat čorgejuvvojit eret maŋŋil anu, muhto dan eai daga boazodoallit álot.
Gáidan ja ipmilmeahttunvuohta lea maŋŋá duođaštuvvon das go luondduriggodagat leat menddo garrasit ávkkástallojuvvon, cuiggoda Hætta.
Gálbbit gal ain sáhttá veaddit návehis geasi miehtá, muhto maiddái dasa leat garrasit njuolggadusat.
Gáldu beaivválaš jođiheaddji Magne Ove Varsi lei logaldalli Romssa álgoálbmogiid forum­konferánssas, gos son ávžžuhii álgoálbmogiid miehtá máilmmi rahčagoahtit beassat mielde Globála dálkkádatšiehtadallamii mat leat boahtte jagi Dan­márkkus.
Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birra álgoálbmotmetodologiijaid olis» Romssa Universitehtas ja maŋŋá gaskabeaivve lea sus geahččalanlogaldallan.
Gállogiettis maŋŋil leat ges albma sámi márkanat, gos leat čájálmasat, stohkosat, árbevirolaš biebmu ja sierra márkosámi gáktečájálmas.
Gálmmas dat leige Romssas ikte, nu mo vissa lei miehtá Sámi.
Gánda lea áidna bárdni, ja galgá váldit badjel boazodoalu maŋŋá su áhči.
Gándamánát geat givssidit earáid ja geat givssiduvvojit, rihkkut lága 10-15 jagi maŋŋá, erenomážit sis geain leamaš psykiátralaš diagnosa skuvllas, lohká John A. Rønning, professor Romssa Universitehtas.
Gánddaid áhčči ii ádden maidege manin gándda guovttos leaigga nu jegolačča olles adveanta, eabage vuorjan ovttage háve das maŋŋá.
Gánddat muitalit mo ja maid si leat válljen maŋŋá vuođđoskuvlla otnážii.
Gápmagat leat áiggi čađa leamaš áidna heivvolaš juolgebivut buolaš poláradálvvi.
Gáranasruittut leat 1970 rájes guhton stárávuvddiid miehtá Norgga rittu.
Gárddástallamat álget easka dan maŋŋil go lea vuodjinsiivu dahjege dán mánu loahpas dahje skábmamánus.
Gárduma maŋŋá vuojašan vel lustavuojuid, fertehan giđđat fitnat jávrriin guliid bivdimin, Niko-Heaika máinnaša.
Gáregasnjárgga skuvla lea viimmat maŋŋá 20 jagi rahčamušaid ožžon ohcci geas lea gelbbolašvuohta doaimmahit sámegielat lektorvirggi.
Gáren Ánná lohká filmma muitalit oalle muddui dan duohta dili sámiin, muhto sutnje lea váidalahttin go jietna lea billahuvvan muhtunsajis filmmas ja lea maŋŋil muhtun eará olmmoš hupman su sadjái.
Gáren Ánná čohkkada guhká jaska ovdal go jienada: Ii munnje lean oktage ožžon sáni go ledjen ealo luhtte, nu ahte in beassan oaidnit filmma ovdal muhtun áiggi maŋŋel.
Gáržžideamit maid Finnmárkku NJFF evttoha direktoráhttii leat: - Bissehit golgadeami Deanu čázádagas gitta vihtta beaivvi maŋŋá go bivdu bissovaš ávdnasiin Finnmárkku rittus ja Deanuvuonas lea rahppon.
Gáská ráiggi Dorski gáská ráiggiid firpmiide mat leat guollegárddis, ja beassá báhtarit daid čađa.
Gáttis guolli luovvanii roahkanis ja botnjasisgođii ja Markku njuikii dan ala, amas šat gárgidit dán hearvás gurrehallama maŋŋá, Matti Eestilä muitala.
Gáttášin suomabeale «čađa sielu basttii» leat lagamus dan álgogiellamet, dasgo sámi- ja suomagielat han leat fuolkegielat.
Gávcci giellaguovddáža miehtá riikka ledje boahtán rahpančoahkkimii Guovdageidnui, gos álggahit ovttasbarggu Sámi allaskuvllain fállat sierra giellaoahpu ollesolbmuide geat háliidit sámegiela oahppat, Sámedikki viđa jagát oahppoprográmmas.
Gávcci ja bealle jahkásaš Petter riegádii maŋŋel go váhnemat deaivvadeigga "Skáidi" -ráiddu filbmema oktavuođas Guovdageainnus.
Gávcci jagi dás ovdal fárriiga soai isidiin Thor Ole Solumsmoeniin fiinna gárdimis Solumsmoenis Flaget dállui, juste 250 jagi maŋŋá go Flaget dállu huksejuvvui.
Gávcci jagi lea joavku vánddardan miehtá Norgga ja bargan eastadandoaimmaiguin.
Gávcci jagi leaba eamidiin ja vehkiin Meretiin lágidan illušuvdnašovvaid miehtá Norgga.
Gávcci jagi maŋŋil go Augusto Pinochet issoras stivrejupme nogai, sáhttet olbmodávttit duođaštit lea go duođai Colonia Dignidad, maid nazistat maiddái geavahedje čiehkkádanbáikin, maiddái leamaš konsentrašuvdnabáiki.
Gávcci jagi maŋŋil ollašuvai jurdda.
Gávcci jagi maŋŋá rievddai oaidnu.
Gávccát luohká oahppit fas finastedje lávlumin maŋŋá Sámedikkis.
Gávccát čuoggá maŋŋel váldo vuodjingoartta.
Gávdnan dihtii mii galgá leat geafivuođa sisdoallu, lea áiggiid čađa mielddisbuktán ollu dutkamuščállosiid.
Gávdne nuoraid Ohccit vudje dohko gos Anti lei árvvoštallan nuorat sáhtte leat, maŋŋá diehtu bođii ohcanjođiheddjiin, ahte dohko galge vuoddját.
Gávdnojit dan meare ollu dokumeanttat mat leat áiggiid čađa čállojuvvon, lohká Lars-Anders Baer.
Gávdnojit nu olu iešguđetlágan guoimmuheamit, mat eai atte čoavjebákčasa maŋŋil, ja maid sáhttá návddašit buriin oamedovdduin, loahpaha Olsen.
Gávdnojit ollu dákterikkit vurkejuvvon museaide ja vuorkkáin miehtá Norgga.
Gávdnojit teáhterat miehtá máilmmi álbmotvaljis, ja mii leat buorit ovdamearkkat movt dat sáhttá mannat.
Gáŋgaviika gielda gáibida oktiibuot 15 miljovnna ruvnno Stáhtas masson dietnasiid ovddas go olu olbmot leat fárren gielddas maŋŋel go dát guokte guollefitnodagat leat heittihan bargguid go trolárat eai leat doalahan buktingeatnegasvuođa.
Gáŋgaviika oažžu maŋŋá beassážiid ja Davvesiidda ja Muosát suohkanat leat ožžon fálaldaga.
Gáŋgaviikka ovdagoddi doarjjui sátnejođiheaddji; Marius Nilsena, evttohusa heaittihit buot skuvlafálaldagaid Gáŋgaviikkas, sihke mánáidskuvlla, nuoraidskuvlla, mánáidgárddi ja maŋŋá skuvlafálaldaga Gáŋgaviikkas.
Günther, ártegis buksa, lei iežas miehtá vuoidan dan ja...
San-álbmogis lea vártnuhis dilli maŋŋá go vuojehuvvojedje eret iežaset árbevirolaš guovllus, muitala sanlaš Collin Tshima.
Ovddeš sátnejođiheaddji Leif Kristian Klæboe oaivvildii maŋŋel ahte suohkanstivra ii lean heaittihan duššo Måske skåvllå, muhto maiddái Moski-servvodaga.
Dá lea NBR váldočálli Anne Cathrine Rørholt digaštallamin Per Mathis Oskaliin riikačoahkkimis Kárášjogas, muhto maŋŋel dán jagáš riikačoahkkima heaitá son virggis.
Lea várddus ealgalohkkiide go girddašit vumiid čađa.
Maŋŋá girkostallama manne eanaš olbmot valáštallanvissui gos herskostalle.
Miehtá beaivvi guossuhii Davvi Girji herskuid sihke mánáide ja ollesolbmuide.
HIMMELRIKET AUSTERTANA bargá ovttas kristtalaš searvegottiiguin miehtá máilmmi ja mat háliidit guossái ja geain leat namuhuvvon sáváldatulbmil, sihke sárdnidan ja lávllajoavkkus.
Gohčoduvvojit jallan "Siidda" oahppit gillájit hárdima Clif Thomas Fagerheim (14), Piera Ailo Anti (15), Geir Ánde Gaup (13) ja Per Anders Aslaksen (14) leat fasttit hárddahallan skuvllas ja márkanis maŋŋel go serve "Siida" oahppofáládahkii, mii lea molssaeaktu dábálaš nuoraidskuvlii.
Dorvvastii Evangelieguovddážii maŋŋel Finnmárkku klinihka Trond Berglund lea okta sis geat eai leat čielgan Finnmárkku Klinihkas, vaikko lei dálkkodeamis golmma geardde.
Gumppet eai birgen muinna Oaččui doalu ruovttoluotta maŋŋel gávcci jagi Ronccen Nigá Káre, Karen Marit Utsi, sáhttá dál dollet ealu lusa - almmá eiseválddiid bággonjuovvan áitagiid haga.
NBR generalčállivirgi galgá eret. 
Massá virggi maŋŋel permišuvnna Dál lea generálačállis stuorát fápmu go NBR jođiheaddjis.
Bissehan Miennagoađi huksema Givssidit ja ájihit Deanu gielda lea dáhtton bissehit Miennagoađi huksema maŋŋil go Meahccebálvalus lea leamaš iskamin ođđa goađi maid Nils Ole Holm (68) lea ceggemin Miennajávrri gáddái.
Movt lea Skiippagurra maŋŋel go Frank Sandberg ruoššabordealla lea giddejuvvon?
Plánalávdegoddi mearridii bás eanetloguin ahte Soavveljávregoađi huksen jotko, go beare vástida goahtenjuolggadusaide ja tevnnegii, maŋŋá go lea gárvvis.
Hagen ii dohkket ahte Gunnar Kjønnøy galgá beassat ohcat fylkamánni virggi njeallje vahkku maŋŋel ohcanáiggi.
Hagen lea váldán ášši ovdan maŋŋel go departemeanttaráđđi Gunnar Kjønnøy ozai virggi Finnmárkku fylkamánnin njeallje vahkku maŋŋel ohcanáiggi.
Hagestad muitala maŋŋá go kulturskuvla máŋga jagi maŋŋálagaid lea čájehan dánsabihtážiid Skábmagovaid filbmafestiválas Anáris, de lea Suoma beale nuorain badjánan beroštupmi Kárášjoga kulturskuvlla dánsunfálaldahkii.
Hamina ráfisoahpamuša maŋŋá Suopma šattai autonomalaš oassin Ruoššas.
Hamlet sámegillii jiekŋamáilmmis šattai sukseassa dadjat juo miehtá máilmmi.
Hammerfest Miljø og Utvikling stivrajođiheaddji, Jarle Edvardsen ballá jus dán paragráfa tulko menddo sreaŋggisin, de sáhttá mielddisbuktit stuorra váikkuhusaid miehtá Norgga, ii dušše Hámmárfestii.
Hanna fra Tana bođii láhtti čađa dego albma pop-násti, ja iđistii kássas bajás.
Hansen čujuha eará riikkaide miehtá máilmmi gos lea soabadan.
Harry Johansen lohká alddis ollu johtima dán filmma oktavuođas go filbma lea beakkán ollu guovlluin maŋŋel go dat sáddejuvvui NRK 1:s skábman.
Hartvigsen lohká dán dábálažžan miehtá riikka go diibmá čuozai finánsaroassu.
Hassan Id Balkassm lohká jagi maŋŋá go Forum beroštišgođii su álbmogis, de buorránii sin dilli.
Hauser dovddasta iežas maid cáhkkehan viesuid Guovdageainnus, ja dat lea várra váivvidan su maŋŋel.
Heaibun lea okta moatti faláštallansuorggis Finnmárkkus mii nagoda čohkket njealji riikka faláštalliid, lohká Deanu heaibunsearvvi jođiheaddji duhtavaččat maŋŋel 5. bures lihkostuvvan Deanu Cupa heaibumis.
Heaibunriemut maŋŋá gilvvu ¶
Heaika Skum lea veardidan guođđit Luonddugáhttenlihtu maŋŋil go lea áitojuvvon.
Heaittihanballu lea čuožžilan Lujávrri sápmelaččaid gaskkas maŋŋel go Lujávrri suohkanis leat dieđihan ahte áiggoše bidjat turistadoaimma Chum- kulturvistái.
Heaittihanevttohusa buktá maŋŋil go orgána doaibma lea árvvoštallojuvvon.
Heajos dikšu Dan ahte sirkuselliid dikšu lea heittot, eai eahpit Kárášjoga nuorat maŋŋá go leat oaidnán sirkusa birra filmmas.
Heajos luossabivdu miehtá riikka ¶
Heajumus muitu lei go fuomášii Riddu Riđu riemuid dálkedieđáhusa, go dieđihuvvui arvedálki miehtá Riddu vahkkoloahpa.
Heandarat-Elle dahje Báhpa-Elle, manin guovllu olbmot su maid gohčodedje, lei dovddus sámenisu miehtá Deanuleagi ja Várjjaga.
Heargeaguoika maŋŋá mátki joatkašuvai measta girddi: duo olgešbealdi Jogagielaš, dasto juo Čoađgejávri ja dan geažis oidnuige juo Gábe-Jovnna rohkke gieddi.
Hearggit beassan eatnan ala Woodland Parkas Seattle gávpogis maŋŋá mánnosaš fanas ja toga mátkki.
Heastasáhttu gal gávdno miehtá máilmmi, muhto heargi livččii earenoamáš, dadjá son.
Heasttaeaiggát Lill Tove Somby illudii máŋggageardánit maŋŋá go su heasta «Rex Milos» vuittii nealját doalvvi lávvardaga jogajieŋa alde Kárášjogas.
Heavyjoikain beaggigođii Intrigue miehtá riikka ja dainna namain čilgejuvvo maid Intrigue musihka.
Heaŋŋáris ledje searvvi medáljat guokte diimmusaš bivddu maŋŋel Allamarrasis, Iškuras lulábeal: áldu ja guokte miesi.
Hedjonahttá immunsuodjalusa Okta dain spiidnebuhcciin Lulli Rikshospitalet buohcciviesus gii dárbbaša vuoiŋŋaveahki, lea geavvan buohccivissui dan dihte go son lea ožžon geahppáide logahasdávdda, maŋŋel go sutnje lei njommon spiidnedávda.
Hege Rasmussen (26) válljii Finnmárkku maŋŋel go lei geargan oahpu váldimis.
Heiken Ánte, Anders Bongo riŋgii ja muitalii čuovvovaččat: Govva lea govvejuvvon Hámmárfeasttas maŋŋel soađi, sullii 1946 - 47:s, ja gova gurutravddas lea Mihkkol-Ivvár, Ivar M. Sara, rivgu olgešbealde lea Ivvára Jovsset, Josef I. Sara ja olgešbealde lea fas Ásllat Áilu, Aslak A. Mienna.
Heittot lea maid ahte almmolaš lohkan ii leat geavvan ovdal jagi maŋŋel.
Heivehuvvon stivrenmodealla sihkkarastá ahte demokratiija doaibmá báikkálaččat, regionálalaččat ja našuvnnalaččat, dajai Jørgen Hoffmann Namsosa Statskogas.
Heivvolaš láhtten Golbma jagi áigi buollái digaštallan ehtalaš njuolggadusaid birra, maŋŋel go Dagbladet aviisa snukkai Sámedikki rehketdoalu ja movt geavahit ruđaid.
Helgesen čilge dat lea dan sivas vai maŋŋá álkibut gávdnet bombbaid mat eai leat bávkkehan.
Hellbillies joavku lávlu Aslag Haugen doji goappeš gieđaid ja bávččagahti maid niskki fástit maŋŋel go gahčai vulos lávddis Skiippagura festiválas mannan vahkkoloahpa.
Helle lohká, ahte easka maŋŋil čielgá, movt dát guovllut ealáskit fas ja makkár vahágat šaddet earret eará boazodollui.
Hellesøy hálešteamin searvegotti lahtuin maŋŋá 40 jagi ávvoipmil-bálvusa Šuoššjávrre duottarkirkus juovlamánu 15. beaivvi 2008.
Helsingin Kädentaitomessut-dáhpáhussii Wanha Satamas lávvordaga ja sotnabeaivvi leat mielde gálvočájeheaddjit measta 200 miehtá Suoma.
Henrik J Eira šattai 2009 goalgetter, maŋŋel go vuittii dan gilvvu.
Henriksen (Heandarat-Hánsa, 1903-1977), gii lei Finnmárkku Sámeráđi kántorhoavda ja maŋŋá Norgga Sámeráđi kántorhoavda gitta dassái go agáiduvai.
Henriksen dahje Heandrat - Hánssa lei duostil ja roahkkadis sámi bealušteaddji vearrámus dáruiduhttináiggis ovdal ja dalá maŋŋá soađi gitta dassái go penšunisttan šattai 1971s.
Henriksen deattuha ahte sámi meahcásteapmi lea áiggiid čađa garrasit goariduvvon ja gáržžiduvvon iešguđet lágaiguin, ja lea beahtahallan go Sámediggi orru joatkimin seamma vuoiŋŋa ahte meahcásteapmái eai galgga rammaeavttut.
Henriksen mielas lea heahpat go Kárášjoga skuvlamáná givssidanášši beaggá miehtá Norgas.
Henriksen muittuhit movt sámi politihkkárat behtte Indonesia álgoálbmogiid 2004:s maŋŋel go tsunami dagahii heahtedili olbmuide.
Hilla han lea bázahus maŋŋil go dolla lea nohkan, dahje dolla lea gearggus šloavvát jus bálkestat fáttá dasa.
Hiphop lea nuoraid musihkka miehtá máilmmi.
Hirbmat giehtaspeažžun maŋŋel filmma dagai várra buori sidjiide geat leat geavahan ollu návccaid ráhkadit filmma.
Hirbmástuvven go gullen olbmuid olgobáikkis Kroas lávus juoigamin maŋŋá gilvvuid.
Hirpmáhuvven go ášši fáhkkestaga bekkii miehtá.
Historihkka čájeha ahte go Hætta heittii váldohárjeheaddjin Álttá joavkkus 15 jagi dassái, de njiejai joavku jagi maŋŋel vuohon nuppi divišuvdnii.
Historjjálaččat diehtit mii makkár váikkuhusaid dát erenoamáš ruovdi lea dagahan olbmuide miehtá máilmmi.
Historjá álgá boares áhkuin gii áibbaša mánnávuođaruktui - nu ahte beassá divodit gámme maŋŋel dálvvi ja vásihit ráfi, dovdduid, jienaid ja hájaid mat leat oahppásat.
Hivssegis leat olbmot geat jorret miehtá jándora ja geavahit hivssega gos Katrine orru.
Hm- ja dan ávvudit maid girjediehtit miehtá máilmmi danne go girjjis lea ovttaskas olbmo birra mii ohca iežas álgovuolgga saji.
Holmestrand besse mannan čavčča áibmeráiggi čađa maid SAS, KOAS ja Disneys ledje bidjan.
Hong Kongas arvvi miehtá suoidnemánu ja borgemánu, ja buot arveoláhusat leat časkojuvvon.
Hornet -girdit johtet eanaš eahkedis muhto eai girdde šat eahketlogi maŋŋá.
Hoteallas leat moadde lanja ja dan botta go mii leat čohkohallame seaŋggain, de čiđista kakerlákka lanja čađa.
8-A nieiddaguovttos Marianne Bongo ja Lene Monica Gaino beassaba seammá luohkás vázzit maŋŋá go bidje oktii sáme- ja dárogiel luohkáid.
Riddu Riđđu festiváljođiheaddji Lene Hansen beaggan miehtá máilmmi.
Hui dehálaš lea ahte oaččošii čuozahusanalysa, ovdalgo álgá elfápmohuksemiin, iige maŋŋil huksema, nugo Statskraft SF ja NVE orrot dahkamin.
Hui dehálaš lea čohkket návccaid dan ektui go háddjet daid guovtte geahčái riikka, ja das maŋŋil fas geahččalit daid čohkket.
Hui dábálaš boasttoáddejupmi olbmuin, miehtá máilmmi, erenomážit sii geat eai dieđe olus girjjálašvuođa birra.
Hui dávjá leat ge báikki olbmot aviissain ja radios geasset láitime boazosápmelaččaid ja daid bohccuid mat leat miehtá, gittiin, gárdimiin ja luottaid alde.
Hui mohkkás ja heajos geainnu maŋŋá bohten issoras alla bávtti gurrii, mii lei guovdo arvevuovddi.
Hui somá leigo jahkásaš beaivváškonserttas válljejedje ovtta lávlaga mu CD:s lávlut, ja somá lei maid go maŋŋil dadje váhnemat ahte liikojit mu musihkkii.
Huikkas fas leavai miehtá vákki.
Hukse buori sága Guovdageidnui bohtet miehtá máilmmi guossit geat galget oasálastit čoahkkimis.
Huksen galggašii álggahuvvot farggamusat maŋŋel go šiehtadusat leat dahkkon ja bargu galgá gárvvistuvvon maŋemustá 01.02.2007.
Huksen čájáhuslanja  – Go ČálliidLágádus oaččui dieđu mii fidnet čáhcegáttesámi kultuvrra čájáhusa «Buođđu» mii lea beakkán ja johtán miehtá Norgga, de šattai ge dárbu maiddái čájáhuslanja hukset seammás go stuorideimmet Deanu ossodaga.
Huksenmeaštir ja skoađasteaddji Tormod Nilsen johtá miehtá davvi-Norgga ja skoađasta viesuid.
Hula-dánsun lea dovddus miehtá máilmmi, ja čájehuvvo turisttaide juohkelágan oktavuođain.
Hupmen maŋŋil ovttain gii lei hoigaduvvon vulos, jerren leigo suhttan.
Hurgguhin álggos boastabiillas Ávvilis Njurgoluktii ja dan maŋŋá njuikejin Jompás-Ilmara rohke guhkes johkafatnasii.
HÁLIDA EAMBBO EU- USTIBIID: Ronald Rindestu (GB) lea iežas bellodahkii ollu politihkkalaččat cápmahallan maŋŋil go rievdadii oainnus ja njuikii EU - dorjuid beallqi.
HÁLIDII ÁLGGAHIT FARGGAMUSAT: Ingrid Smuk Rolstad ii guldalan opposišuvnna ákkaid ahte galggašii baicce ođđa skuvla ođasmahttima sajis, ja beškkii čađa mearrádusa čakčat huksegoahtit.
Háikimet E6 luottas ja beannot diimmu maŋŋil viimmat bisánii trailar gii áiggui min váldit mielde.
Hálbon miehtá Norgga ¶
Hálddahus árvala ovttastahtton Lujávrre 425 jagi beaivi oktan geassemárkaniin oažžut eanet olbmuid čoahkkanit miehtá Sámi Lujávrre ávvubeivvide.
Háldái ásahuvvui juo 1899 guovssahasaid geahčadanbáiki, ja maŋŋel hukseje ássanviesuid gos golbma bearraša orro.
Hálidan diiguin gulahallat sihke ovdal ja maŋŋá válggaid, vai din jienat gullošedje mu bokte álbmotválljejuvvon orgánaide.
Hálidan humora bokte čájehit man ruovttoguvlui mu mielas leat muhtin árbevierut árbevierut dego bággonáittosdilit, lohká Shabana maŋŋil showa.
Hálidan muitalit mu govaiguin ahte olbmos sáhttet leat leamaš losses áiggit, muhto ahte maiddái losses áiggiid maŋŋel lea álu doaivva ja ovdáneapmi.
Háliida buoridit njuolggadusaid Dattetge Aarseth miehtá ahte njuolggadusat eai leat doarvái buorit.
Háliida dál heaitit Maŋŋá go nu máŋga jagi leamaš gárrenmirkovuovdin, lea albmás šaddagoahtán miella heaitit.
Háliida kommenteret maŋŋá NSR PREASSADIEĐÁHUSA ¶
Háliidan álggos lulás fárret ja de moadde jagi maŋŋel álggahit iežan fitnodaga, muhto in Ráisii gal, lohká Forfang.
Háliidit responssa Jorgalanbarggu prošeaktajođiheaddji, Øystein Skille, muitala ahte biibbalčállosat mat biddjojit internehttii leat mannan vuosttaš lohkama čađa.
Hállemas cupa lea šaddan dehálaš sámi lágideapmin miehtá Sámi go oidnui ahte dohko ledje boahtán olbmot ollu guovlluin Sámis.
Hámmárfeasta oaččui buot moalaid maŋŋil jápmaspábbačievččastemiid.
Hámmárfeastta sátnejođiheaddji galgá láidestit ruvdnoprinssa standdaid čađa, gos Andersen galgá lávlut.
Hánsa gearggai leat máŋggalágan barggus maŋŋá go luovvanii vuođđoskuvllas ja ovdal go dollii máttás.
Hárjehallit doallába guokte hárjehallama maŋŋel skuvlaáigge, gos deattuheaba čiekčama ja juohke čiekči ovdáneami.
Hárjeheaddji Bengt Jensen lei bealle girdileame maŋŋel finálačiekčamiid.
Hárjeheaddji Bengt Jensen lei bealle girdileame maŋŋel go «su nieiddat» vuite čiekčamiid Jielleváris.
Hárjeheaddji Per Mathias Høgmo válddii badjelasas TIL joavkku maŋŋel go Steinar Nilsen heittii maŋŋel diimmá čiekčamiid.
Hárve lea leamaš dákkár speaččas Šloahtas maŋŋá sártni.
Hávdi lea radiokárbon daterejuvvon birrasiid jagi 300 maŋŋá Kristus.
Hávggat ledje miehtá dan fiinna Ástejoga.
Håkon Henriksen (suhkamin) ja Tor Leif Balto sugaiba measta čađa gilvvohallanbáikki, sálaš lei dušše stuorra gudjor.
Hætta alias Issán ahte son lea maiddái ožžon erenoamáš ollu doarjaga finnmárkulaččain maŋŋil go ášši lea beaggán mediain.
Hætta barggai olu buoridandihte dili maŋŋel go seksuála rihkkusáššit bohte oidnosii.
Hætta dakka maŋŋel čoahkkima.
Hætta dovddastii maŋŋel čiekčamiid ahte dat ii dahkan maidege.
Hætta galgá váldit badjelassii boazodoallohoavdda virggi maŋŋel Jon Meløy.
Hætta kommentárat čuožžiledje maŋŋá go Heaika Skum NRK Sámi Radios ja Finnmark Dagbladas muitalii iežas ja su bearraša leat áitojuvvon goddot go sii Luonddugáhttensearvvis áŋgiruššet gáhttet luonddu.
Hætta kommentárat čuožžiledje maŋŋá go Heaika Skum NRK Sámi Radios ja Finnmark Dagbladas muitalii iežas ja su bearraša leat áiton go sii Luonddugáhttensearvvis áŋgiruššet gáhttet luonddu.
Hætta lei beahtahallan maŋŋil go čielggai ahte stuorámus válgabiires ii leat šat okta ge plána- ja finánsalávdegottis, gos Sámediggi juolluda ruđaid ja plánaid meannuda.
Hætta lei miehtá maŋŋebárgga čoahkkimis ja bivddii Ávvira e-poasta bokte sutnje sáddet gažaldagaid, muhto ii leat vástidan dáid ovdal go Ávvir sáddejuvvui prentejupmái.
Hætta livččii beassan sátnejođiheaddjin Johttisápmelaččaid Listtu vehkiin jus livččii dohkkehan sin fálaldaga maid oaččui maŋŋel go válddii oktavuođa singuin gaskavahkku.
Hætta lohká ahte nu guhká go sii juobe ožžotge positiiva signálaid Sámedikkis, de sáhttet sii bargagoahtit CD-buvttademiin beassášvahkku, vaikko loahpalaš mearrádus ii dahkko ovdal go maŋŋel beassážiid.
Hætta lohká ahte sivva manne nuppi albmá ráŋggáštusa earuhedje lea go sus váldui varraiskkus guokte beaivvi maŋŋá.
Hætta maŋŋel NBRa boazodoalloealáhusa obbalašrehketdoalu čoahkkima.
Hætta maŋŋil go su hoavda, gielddaministar Erna Solberg, lei rahpan guovddáža videosáddema bokte njuolga Oslos.
Hætta maŋŋá čoahkkima.
Hætta mielas ii lean dat dohkálaš, go lea ollu mii sáhttá boastut áddejuvvot go nuppi olbmo čađa váidá.
Hætta muitala Thon čilgen ahte sis lea heahti maŋŋel go ovddit direktevra heittii vuvddii viesu gos muhtun bargit ledje orron.
Losses sáhka ahte min ráhkis ja buorre sotnabeaiskuvlamielbargi lea ruktosis vádjolan maŋŋel oanehis buozanvuođa, bođii nu fáhkka ja vuordditkeahttá jagi 98 loahpas.
Hætta oaivvilda ahte rektor Mats Steinfjell galggašii hupmat ohppiin iige hupmat ohppiide reivviid čađa.
Hætta oaččui vuohččan dán áigodagas čađa evttohusa masa lei bidjan konkrehta ruhtasupmiid.
Hætta orohat lei áigon vuovdit 2000 bohcco dán čavčča, muhto maŋŋel go njuovahat álggos hilggui sin misiid, de leat sii šaddan vuovdit dušše birrasii 800 heakka oktiibuot golmma njuovahahkii, namalassii Varanger Laks og Vilt, MT Slakt ja Thor Aage Pedersen njuovahagaide.
Hætta váldá moaitagiid mat ovddiduvvojit Boazodoallohálddahusa vuostá guorahallamis mas leat gehččon Oarje-Finnmárkku bajimus boazologuid proseassa ovdal ja maŋŋil mearrádusaid.
Hætta čoahkkáigeassu lea dasto: Boazodoallostivra mearredii Várnjárgii 11000 bohcco, maid maŋŋil loahpahedje, ja liikká eai mearridan ođđa logu Várnjárgii.
Hætta šálloša go lea Eanandoallodepartemeantta dagahan váttis dillái maŋŋel go almmuhuvvui ahte son lea rihkkon boazodoallolága.
Hætta, ballá olbmuid bálton vuolgimis sirkusii, maŋŋá go filbma sirkuselliid birra lea neahtas oidnon.
Hætta, dadjá maŋŋel loahppačiekčamiid ahte lea hui duhtavaš dán jagáš čiekčamiiguin.
Hætta, gii lea gearggus vuodjit ášši čađa Norgga diggevuogádaga.
Hætta, gii lea okta nuppásteaddjiin gii álggahii boazodoalu maŋŋil nuppástuhttin prográmma.
Hætta, gii lea váldán virgelobi boazodoallohoavdda ámmáhis, mieđiha ahte Norgga eiseválddit eai váldde vuhtii boazodolliid iežaset máhtu, maid leat háhkan áiggiid čađa davvi marginála guovlluin.
Hætta, suohkana traktorvuoddji ja okta eará čalbmevihtan vihtanušše dáhpáhusa nuppeládje, ahte suohkanbargi veahkki lei bisánan ja áššáskuhtton olmmái duvddii su nu ahte son fertii vuoddját maŋás traktoriin ja čađa áššáskuhtton olbmá el-rávdnje áiddi.
Hættas (20) maŋŋá go beasai neavttašit Mákredáža Faust-bihtás.
Hættas ihte mojit maŋŋá go sii ledje háleštan gaskaneaset.
Alexander With čuojahii ja čálii autográfaid guldaleddjiide maŋŋá konseartta.
Lene Marlin lea dat sámi artista gii lea buot eanemusat jođihan gálvvus áiggiid čađa.
SáB vuosttaš evttohas Terje Tretnes Ávjovári válgabiires ii lohpit doarjut NSR eanetlohkui maŋŋel válgga.
 – Mii leat čállán boazodoalu oaiviliid birra sihke ovdal ja maŋŋel álbmotčoahkkima, dadjá Ávvira váldodoaimmaheaddji Sara Beate Eira.
IL Nordlys smávvagánddajoavku oktan joavkojođiheaddjiin ja hárjehalliin illudit hirbmadit lávdde alde dalá maŋŋá vuoitocearkki geigema.
IL Nordlys vástidii garrasit ja moallabáhčči Øyvind Paulen deaddilii moala vihtta minuhta maŋŋil.
IL Nordlysa hárjeheaddji Jan Arthur Hansenis lea doaivva váldit ollu čuoggáid maŋŋel luomu.
ILA gávdno miehtá máilmmi ¶
Páhpat, proavásat ja bisma illudedje mannan sotnabeaivvi maŋŋá go Lars Haugan vihahuvvui proavásin.
ILO-soahpamuš sihkarastá sápmelaččaide geavahanvuoigatvuođaid eatnamiidda.
 Varas birasgáhttenbálkkašumi vuostáiváldi, Rávdná Anti, illuda go viimmat fas leat vejolaš biilagáhppálagaid fas jávkadahttit oidnosis miehtá gieldda.
Dál 30 jagi maŋŋá muittaša ovddeš Álttá miellačájeheaddji Rávdna Anti miellačájehemiid dušše iluin ¶
 Guovdageainnu bárdni Geir Jøran Sara gárttai nubbin maŋŋel go buot Arctic Cup vuodjimat leat čađahuvvon.
 Ruoššat dahje russat lávejit dábálaččat rigeret ja huikit márkanis - muhto dál, maŋŋil 17. beaivvi, de eai dihtto šat gostege.
Deanu sátnejođiheaddji, Leif Kristian Sundelin, lohká alddis heajos dovddu maŋŋel vuođđudeami Nei til sameland akšuvdnajoavkku ja rasisttalaš plakáhtaid heaŋgumiid.
Maŋŋel go govtte geardde leat vuoitán eretčiekčamiin ja buriin álgguin dan gohčoduvvon fiskerseries, ledje valljit ruovttuguovllu olbmot boahtán geahččat iežaset lunttaid vuoitit badjel joavkku maid atne heajubun.
Guovdageainnu sátnejođiheaddji lea ožžon stuorát ipmárdusa manne lea dárbu sirdit 1852-filmma váldofilbmemiid studioi Málatvuopmái maŋŋel čoahkkima Rubicon TV:in.
Snihkkár Risto Salonen gárvvisteamen seaidneisolašuvnna mii maŋŋá galgá bossojuvvot seinniid gaskii.
Ida lea 1980-logus rájes lágiidan mánáidčoahkkimiid girkuin miehtá Finnmárkku, ja dál lea fas boahtán Guovdageidnui.
Idjabeaivváš báittii čábbát miehtá Deanuleagi.
Idjadeami maŋŋá joatkášuvai mátki Weligama guvlui.
Ievttá aviisii dajai Raimo Valle ahte áigu geahčadit Ofelaččaid stipeandda go gulai ahte stipeanda lea ain seamma go vihtta jagi áigi, maŋŋel go diimmá Ofelaččat moite bargodili.
Ievttá beaivvi čoahkkinastimiin sihke gielddain, fylkkamánniin ja boazodoaluhálddahusain, ja dasto boanddaiguin ja boazodolliiguin, hállet dál juo olusat áigerájá birra; ovdal ja maŋŋá 2009 skábmamánu 3. beaivvi.
Ievttáš Ávviris čuoččui ahte Kárášjoga álbmot lei nagodan čohkket lagabui 36 000 ruvnnu, muhto maŋŋel čielggai ahte dat lei arvat eanet.
Ieš Bjarne Store Jacobsen cealká mediaide ahte son lei boastut ádden Finnmárkkuopmodaga stivrramearrádusa ja son jierpmai maŋŋá go Olli lei čilgen ášši.
Ieš Ivan lei mánu Kárášjogas ja njuođai doppe gávcci dáiddagova, mat biddjojedje čájáhussii Kárášjogas, ja maŋŋá sáddejuvvui čájáhus Romsii gos loahppa dáin govain vuvdojedje.
Ieš hálidivččen hálddašeami mii sihkarastá ahte sápmelaččat ja Sámediggi oažžu duođalaš váikkuhan vejolašvuođa ja gos eai dan seammas oaffaruša mearrasámiid.
Ieš in vuolgán geahččat Beaivváža vaikko leige jođus aiddo sevdnjesáiggi maŋŋá.
Ieš logai ievttá sártnis ahte eai sus dáidde gal čovdosat vuos mat buktet ráfi miehtá máilmmi dál vuos, muhto lohká goit áigumušaid alddis geahččalit.
Ieš máksen vel NSR miellahttovuođa jagi maŋŋil go šattaimet politihkalaš bellodahkan.
Ieš orru ruovttus ja ii dieđe vuos maid son maŋŋá dahká ja lea duđavaš iežas eallindiliin.
Ieš son nevttii Aslak Hætta, gii steavliduvvui stuimmiid maŋŋel.
Ieš son ovdal lávii ballat speadjalii geahččat go vuodjá ávžži čađa, muhto dál son ii šat bala.
Ieš sávvá son buot oahppásiidda Kárášjogas ja muđui fulkkiide miehtá riikka.
Ieža ledje duhtavaččat ja čavgeje fas ruoktot dakká maŋŋel go ledje geargan gallestallame.
Ieža riemut leat álgán dan olis go Finnmárkku beanavuodjimat johtet čađa gieldda ja maid Deanu Šalddi.
Iežas maid ii loga beassan goikásii veahki haga maŋŋel go mánáid gájui.
Iežaset prošeavtta ja diimmá dálvvi turistalogu bohtosiid čađa leat Vilgesvári eaiggádat vuohttán movt sii sáhttet hukset prográmma mii doaibmá.
Iešguđetge lágan doaluiguin miehtá Norgga čájehuvvojit buot lágan kulturvuorkkat.
Iešjogas: Per Aslaksen Eira heavvanii Iešjohkii maŋŋil go gopmánii fatnasiin.
Ihkku diibmu ovtta áigge, maŋŋel girkomeassu láve Lisa mannat áhku ja ádjá vissui geat ráhkadit gaskabeivviid.
Ihttin gidde rámbuvrri uvssaid maŋŋel go 63 jagi leat doallan rabas gávppi.
Ihttin, bearjadaga, ávvuda Sámi Joatkkaskuvla Kárášjogas smávit doaluin 40 jagi ja maiddái Sámi álbmotbeaivvi mii lea beaivvi maŋŋá.
Ii ain juo maŋŋil go čielggai ahte Finnmárkoláhka ii váldde vuhtii mearrasámi vuoigatvuođaid.
Ii beassan radios moaitit PFL maid háliida ávžžuhit NRK váldit oktavuođa boazodoalu ovddasteddjiide, vuoi besset vástidit čuoččuhusaide eará prográmmas mii sáddejuvvo maŋŋel.
Ii dahkan maidege go dál loamppuheigga vuovddi čađa dego guokte ránes sáhpána ja goaluiga ruvvašis.
Ii daja maidege áššái Oahpaheaddji lea biehttalan oahpahit ohppiid maŋŋel go oahppit sáddeje váidaga.
Ii de leat ávki maŋŋil gulahallat.
Ii diimmá doaluid maŋŋel, iige dáid doaluid ovdal.
Ii doarjja Thoralf Henriksen muittuha ahte Goahtegearret ii leat maŋemus guovtti jagis ožžon Sámedikkis doarjaga, eaige leat ohcan doarjaga maŋŋil go Sámedikki mearridii ahte Goahtegearret galgá ohcat doarjaga jagis jahkái.
Ii dušše Kárášjogas, muhto miehtá.
Ii dušše gielddas muhto maiddái rájá rastá.
Ii dáidde leat datge buorre ášši, jos miehtá máilmmi begget ságat álgoálbmotorgána válgasystema headjuvuođas.
Ii dárbbaš ballat njuoskat go geavaha Denim Demon buvssaid meahcis, go čáhci ii mana čađa.
Ii dárbbaš leat boazodoalloekspearta ipmirdit ahte guhkes beaiveruvke rastá johtingeainnuid sáhttá dagahit váttisvuođaid doibmii.
Ii ge dainna lágiin ahte čuđiid jagiid maŋŋil sáhttá álget máttuid eatnamiid gáibidit alcces.
Ii ge dasa dárbbaš leat šibitdoavttir jus galggaš ipmirdit makkár gillámušaid ealli lea šaddan vásihit maŋŋel go nie lea fallehuvvon.
Ii ge dat lean ge Sámedikki áigumuš go ruđaid juolludedje Bargiidbellodaga jienaid vuostá, mii maŋŋel dohppii olles dan prošeavtta.
Ii ge dušše spábbačiekčanšiljuid birra ja feastadálus, muhto maiddái ráhkkanit mot easttadit ráfehisvuođa maŋŋel feastta.
Ii ge dál ge leat gullon mihkke ge stivrras dahje bellodagas maŋŋá go geassádin, muitala Gaup go Ávvir deaivvada suinna bargosajis Davvi Girjjis.
Ii ge leat eará okta johtolat rastá.
Ii ge leat vejolašvuohta álggos hukset, ja maŋŋá easka ohcat, lohká Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta.
Ii ge stáhta namut maide galgá go dat guoskat miehtá riika, nugo NBR lea gáibidan.
Ii ge sáhte okta ge boahtit 40 jagi maŋŋel gáibidit ruovttoluotta eatnamiid gos dalle lea leamaš.
Ii gilvit miehtá tomtta, rádjat čábbát ja gokčat.
Ii goit nu go loahpas 1990-loguid lei, muhto lávejit gal lohkat ahte fiertu maŋŋel boahtá balvadálki.
Ii guhká maŋŋá, seaivvu Seaking helikopter, oktan doaktáriin.
Ii guhtege disppa leat gustojeaddji ovdal 14 beaivve maŋŋel go lea dohkkejuvvon ¶
Ii gávdno eahpádus - maŋŋel Børre Knudsen-ášši lea stádariekti ja girkoriekti eahpikeahttá nu ahte girku alimus jođiheaddjit leat ráđđehusas ja sin badjemearálašvuođas stuoradikkis- Báhkin eanetlohkku olbmuin stivrejit risttalaš girku, dušše namas, politihkkalaččat, rivttiin ja teologalaččat.
Ii han Lásse-Káre lean jurddašan ahte čáhci gohpus čađa ija veaháš lievla badjána nu ahte čáhci gohpus uhcána.
Ii han dassá leat nuge guhkes áigi go Beaivváš čájehii sápmelačča čállin bihttá «Internáhtta» , masa miehtá Sámi lei hui stuorra beroštupmi.
Ii háliidivčče vuosttildemiid maŋŋil Eggan lasiha ahte ii leat vuogas jus olbmot vuosttildišgohtet easka maŋŋel go lea juo addon lohpi dahje konsešuvdna hukset el-fápmolinjjá, danin go dát lea nu stuora linjá mii manná hui viidát guovtti fylkkas.
Ii háliidivčče vuosttildemiid maŋŋil ¶
Ii lean ba imašge ahte son maŋŋá cahkkehasttii buori sigára, vaikke ii lean gal mihkkege Havannaid, muhto liikká.
Ii lean ge várra Ohcejoga gielda njealje-jahkáš Biret Järvensivu jurdagis go rohttestii ÇRikkis HánnoÈ luođi maŋŋá go gielddastivrra jođiheaddji sávai buresboahtima feastalatnjii.
Ii lean gollan go ovcci minuvtta nuppi vuorus, go Mathis Mienna beasai coggalit nuppi moala, maŋŋil go Nils Peder Gaup čábbát beasai Fállejoga čikčiid meattá.
Ii lean ovdal bealovttas eahkedis, meastta njeallje diimmu maŋŋel go ovdagihtijienasteapmi lei lohkkon, ahte NSR bellodatolbmot besse bosihit.
Ii lean álggos nu buorre go lei arvves dálki ja olgočájáhus, muhto liikká šattai fiinnis, mieđiha Julia Planterhaug su vuosttaščájáhusa maŋŋil ruovttuguovllus.
Ii lean ártet go lei váiban, son han viegai 100 m, 400 m ja 1500 m ovtta diimmus ja 4 beaivvi maŋŋel viegai son 10 km.
Ii leat daddjon dus lea šat bargu masa manat maŋŋil go hovdii muitalit ahte ii leat leamaš ávki buot dain skuvllain maid son lea mannan.
Ii leat dat nu ártet maŋŋel go stáda seaguhii iežas boazodoalohálddahussii.
Ii leat diehtu masa OG rusttegiid sáhtášii maŋŋá geavahit.
Ii leat doarvái go politihkkejit beaivvi miehtá čoahkkimis, muhtimat jotket ija miehtá.
Ii leat doarvái leat ieš Viissis kulturpolitihkas doaibmat sihke kultuvrralaš identitehtaid mielde ja daid rastá.
Ii leat duohta, moadde diimmu maŋŋel go lea šaddan de nagoda álgit čuovvut eatnis.
Ii leat dušše dat ahte dát beaggá miehtá máilmmi, muhto das leat maid váikkuhusat eará álgoálbmogiid ektui dakko bokte ahte sin jietna boahtá dás duohko buorebut gullot.
Ii leat dušše veahá báhpiris sáhka go čorgegoahtit maŋŋel juovllaid.
Ii leat eará go stámppa sisa geassit daid, ja maŋŋá fas suohpput johkii.
Ii leat eisege šat nu čeahppi vuodjit maŋŋel go lea juhkan, iige šat jurddaš čielgasit.
Ii leat gal vuosttaš geardde go Jonas lea guollebivddus ja maŋŋel dán fearána dáidet šaddat eanet guollemátkkit, jahkkimis.
Ii leat galle beaivvi dassážii go ealgabivdu álgá, ja moadde beaivvi maŋŋel de álgá fas rievssatbivdu.
Ii leat ge beare áigá go Ávviris čáliimet mot Suoma beale ássit illudit go besset dál Norgga beale rávdojávrriid bivdit maŋŋel go FeFo heaittihii njuolggadusa, mii hehttii olgoriikkalaččaid bivdimis jávrriid olggobealde 5 kilomehter ráji eret geainnuin.
Ii leat gákti maid sii leat geavahan, muhto bivttaslágan jáhkka, šállošii Burud ikte maŋŋel go ášši lei ožžon stuora fuomášumi miehtá Norgga.
Ii leat leamaš fáddá Diibmá čuojahii ge Mari Boine guhkesbearjadaga, ja jahkebeali maŋŋel dajai son Ávvirii ahte son ii áiggo šat čuojahit Guovdageainnus beassášdoaluin, go sus lei heajos vásáhus doppe.
Ii leat mihkkege ákkaid sivahallat ahte diet báhpat eai leat čuvvon sárdnideddjjid ráđi meastta 80 jagi čađa ovdal addojuvvui.
Ii leat mihkkege čiegusáššiid ahte dávjá lea váttis ruhtadit eamiálbmot filmmaid našunála filbmafoanddaid čađa.
Ii leat nu áigá go NAV lea stuora rievdadusaid čađa mannan ja jáhkkimis oassi sin bárttiin bohtet dan proseassas.
Ii leat nu áigá, maŋŋel soađi, go sámi mánáid givssededje beallejámas dáčča skuvllas.
Ii leat oainnat leaika 30 miilla busses čohkát ja de fas dastá maŋŋil čiekčat spáppa, mii de veaháš váibada oaivvi.
Ii leat obanassiige dohkálaš ahte sii maŋŋel lohket ahte sis ii leat mandáhta.
Ii leat pokálaš, ii vel diploma ge, vaikke SVL heargelávdegoddi lea dálvvi miehtá huikán čuohteduhát sponsor ruđaid birra, lohká Eira ja lasiha vel: ¶
Ii leat ruđalaččat gánnáhahtti biebmat bohccuid dás rájes ja miehtá dálvvi.
Ii leat somá go nie vánddardit miehtá.
Ii leat vejolaš dieđihit eksámenii maŋŋel áigemeari.
Ii leat vejolaš dieđihit iežas eksámenii maŋŋel mearriduvvon áigemeari.
Ii leat vuosttaš gearde go luondu viggá bissehit Merano, go diibmá leai nu dulvi ahte Sirkus Merano šattai Ruoŧa čađa boahtit, go lei Finnmárkui jođus.
Ii leat vuostá Finnmárkkulága Filbmadahkki Guro Saniola Bjerk muitalii iežas sáhkavuorus ahte son olgguštuvvui maŋŋá go lei dadjan "fjellfinnhua" NRK radios 2003:s, ja dat lei okta ákkain manin son ráhkadišgođii filmma.
Ii leat álki njuiket guhkas sabehiiguin go dát iešvuođat váilot, logai hoavda VG:ai maŋŋel gilvvuid.
Ii leat ávki maŋŋá ciellat ášši birra, dadjá Varsi.
Ii leat čiegus ášši ahte muhtumat vudjet alla leahtuin čađa gili muohtaskohteriiguin dálvet ja njealjejuvllagiiguin ja mohtorsihkkeliiguin bievlan dan sivas go Mázes leat unnán johtolatdárkkisteamit.
Ii mana čađa čohkkát risttas gieđaid iige geahččalit ohcat dárbbašlaš dieđuid.
Ii mannan ge guhká maŋŋel go sáddejedje Ruovttusuodjalusa gádjunhelikoptera mielde, de bođii diehtu ahte dievdu lea gávdnon.
Ii media čađa sáhte dakkáriid digaštallat, lohká Triumf.
Ii njálmmálaččat Sámit Lulli-Norgga stivra ii dohkket njálmmálaš fálaldaga maid Sámedikki eanetlohku lea fállan sidjiide maŋŋil go doarjjastivra heaittihuvvui ja šiehtadus gaskal eanetlogu ja Sámit Lulli-Norgga nogai.
Ii nu imaš, dohko leat mánát čoagganan maŋŋil girkostallama.
Ii oktage barggus Go Ina ja Geir Clemet Hætta beaivvi maŋŋel vulggiiga Guovdageainnu leansmánnekantuvrii viežžat skutera, de ii lean oktage politiija barggus.
Ii oktage sáhte dadjat ahte lea duot dahje dát mii lea sivva borasdávddaide mat levvet miehtá Norgga, muhto lea mearkkašahtti go nu máŋggas buhcet ja jápmet dainna moattitlot jagis ná unna báikkážiin.
Ii oktage sáhte maŋŋel dákkáriid váidalit ahte álbmot ii dáhto mannat válgalanjaide.
Ii oro riekta ahte okta orohat galgá gillát, sihke ruđalaš vahágiid ja psykalaš gillámušaid, dušše dan dihte go guovllus lea dutkan mii jáhkkimis áiggi mielde boahtá ávkin olles ealáhussii miehtá Norgga.
Ii ovdal go Ovlla fas boahtá uksaráigge sisa golbma beaivvi maŋŋel go nu movttegit dás vulggii.
Ii ovdal máŋggaid ánuhemiid maŋŋá sihke šleađ­gapoasttaid ja telefuvnna bokte.
Ii soahtame – Vaikko vel mun ovdanbuvttán iežan ja searvvi oaiviliid, de ii leat dat seamma go media čađa soahtat.
Ii son livčče dárbbašan ge spábbačiekčanskuovaid coggat dán beaivve, dasgo 40 sekundda maŋŋá go Guovdageainnu hárjeheaddji Svein Ole Sandvik bijai su sisa de čájehii Álaheaju duopmár, Tom Egil Olsen, sutnje rukses goartta.
Ii son sáhttán lunddolaččat láhttet ge, go maŋŋel son álo dajái manne don nie dadjet ja maid bat dieinna oaivvildit.
Ii sáhte moge dáhkidit, mii skuvllas dáhpáhuvvá vuovdima maŋŋá.
Ii sáhte njeaidigoahtit áiddiid ovdal go muohta lea suddan giđđageasi ja go fas galgá daid cegget čakčii de ferte álgit dakka maŋŋel go lea njeaidán.
Ii vel ipmirdan Maiddái lávlunoasi vuoitis Pia-Maria Holmgrenas ledje váttisvuođat gávdnat sániid maŋŋel go lei vuoitán.
Ii vuollan Vaikko Gáivuona Njuorašvári gozihanprošeakta ii ožžon stádas ruđa stádabušeahta bokte, de lea suohkana sátnejođiheaddji Bjørn Inge Mo čoahkkinastimin stádain miehtá boahtte vahkku.
Ii čoarvi lean dalle nu divrras go maid dat lea maŋŋel šaddan.
Iige das maŋŋá mannan guhká go min bisma Olavi Rimpiläinen bođii fitnat Kenias ja muitalii munnje ahte daláš Ohcejoga girkohearrá Olavi Palovaara lei vuolgimin nuppi virgái ja lei cealkán eret virggi ja virgi lea dál rabas.
Iige dušše Johkamohkis gávppaš, go son johtá miehtá Ruoŧa márkaniid mielde.
Iige dát doaimmahat dárbbašivčče sierra viesu, go ođđaáigge teknologiija addá vejolašvuođa neahta bokte bargiid leat vaikko iešguđet gilážis miehtá Sámi, iige spiehkastivčče ge eret dološ árbevirolaš ássanmálles, muhto divttášii olbmuid ássat iežaset smávva gilážiin.
Iige gielda leat šat bargan maidige áššiin das maŋŋá, čilge Hauk Johnsen.
Iige leat dušše Guovdageainnus gos dát dáhpáhuvvá, muhto miehtá Norgga.
Iige leat olu ávki busset, go jándora maŋŋel lea čáhci fas daid báidnán, šuohke Karen Logje Vars, ja čájeha mo čáhci lea báidnán sihke bassanservánttaid, hivssega ja bivttasbassanmašiinna fiskesruškadin.
Iige loga iežas duostán viggat bággestit ášši čađa.
Iige oaččo váldit guossi maŋŋel diibmu 24 vahkkoloahpaid, muitala Issat Máhtte, ja čilge movt geavvá jus nieiddaid bealde válddahallá maŋŋel daid áiggiid.
Iige olmmoš gal sáhte vázzit viesu čađa, lohká Else, ja čájeha gokko leat áidon.
Iige čuoldigoahtit vuoigatvuođaid čearddalašvuođain, go mii dáppe davviálbmot leat eallán ovttasráđđái áiggiid čađa, ahte das ii leat šat sáhka makkár vuoigatvuođat guđege álbmogis leat, muhto buohkain leat seamma rievttit.
Ija maŋŋá sii báhkkejit dávviiriddeset ja nuppi eahkeda máhccet fas ruovttoluotta márkanastit.
Ijahis Idja konsearttas mannan lávvardaga besse maid olbmot vásihit uhca «Stuorra» Ulla Pirttijärvi čuohcci luđiid ja ollu eará juigiid miehtá Sámi.
Ikte beaivet bođii álggos diehtu Guovdageainnu suohkanis ahte suohkana čáhci lea dál ráinnodan, muhto muhtin diimmuid maŋŋil bođii ges ođđa diehtu.
Ikte bážii Romsa politiijaalmmái iežas ovddeš ássanguoibmi, ja dan maŋŋá jáhkehahtti bážii iežas, muitala Romsa politiija.
Ikte bážii Romssa politiijaalmmái iežas ovddeš ássanguoimmi, ja dan maŋŋá jáhkehahtti bážii iežat, muitala Romsa politiija.
Ikte dieđihii Steinar Nilsen ahte son heaitá maŋŋel dán čavčča.
Ikte eahkes, maŋŋel go Ávvir lei mannan deaddeleapmái, de vuorbádedje kongreassas logi silbbas ráhkaduvvon vuoittu, mánáide geat serve gilvvus.
Ikte gaskavahkku lei našunála morašbeaivi Suomas maŋŋel surgadis skuvlabáhčaleami Gaska-Suomas.
Ikte ilbme aviissaid lohkkiidlogut miehtá Norgga ja dát čájehit ahte lohkkiidlogut njidjet miehtá riikka.
Ikte iđđes sáddejuvvui mopeda vuoddji Hámmárfeastta buohccivissui ambulánsagirdiin, maŋŋil go beaškkehii oktii biillain.
Ikte lean šaddan riifet ja deavdit gummespáppažiid rokkiide mat leat šaddan go muhtin lea vuodján guovttejuvllagiin šiljus, čiekŋalit ja rastá šillju billistan.
Ikte lei našunála šleđggon beaivi ja miehtá Norgga fuomašuhttui dat beaivi go politiiját juhke nuvttá šleđggoniid mánáide ja rávis olbmuide.
Ikte lei vuosttaš geardde Finnmárkku fylkkadiggečoahkkin Guovdageainnus, maŋŋel go fylkka bealis leat mearridan doallat fylkkadikkiid suohkaniin fylkka siskkobealde.
Ikte lei vuosttaš geardi historjjás go Finnmárkku fylkkadiggečoahkkin lei Guovdageainnus, maŋŋel go fylkka bealis leat mearridan doallat fylkkadikkiid suohkaniin fylkka siskkobealde.
Ikte lei vuosttaš árga maŋŋil beassážiid.
Ikte maŋŋel gaskabeaivvi dieđihedje dat vihtta Goahtebealji stivraáirasa sierra preassadieđáhusas ahte sii geassádit stivrras go ii leat luohttámuš ođđa stivrajođiheaddjái Isak Mathis O. Hættai, gii maid lea suohkanstivrraáirras.
Ikte maŋŋel gaskabeaivvi gávnnai Sea King gádjunhelikopter olbmá 30-jagiin dearvan.
Ikte maŋŋel go Min Áigi deaddiluvvoi galggai dievasčoahkkin loahpalaččat mearredit maid dahket BB árvalusain.
Ikte maŋŋá gaskabeaivve besse maid Kárášjoga olbmot vásihit dáid násttiid Mega olggobealde.
Ildtoppenis ráhkaduvvo festiválaborramuš miehtá festivála.
Illasteapmi leage dávjá dáhpáhuvvan máŋggaid jagiid čađa.
Illubeaivi ikte miehtá Sámi: ¶
Illubeaivi, mojohallá Guovdageainnu ođđa suohkanbáhppa Trygve Johannes Hellesøy maŋŋel historjjálaš vihaheami.
Illudan maid bassit čuovžžaid dola badjel maŋŋel go lean bivdán daid.
Illudeimme boahtit liegga riikii maŋŋel New Yorka.
Illá lea miella vuolgit, dan logai gonagas Min Áigái oanehis jearahallamis maŋŋil diggegotti rahpama.
Imaš dahje ii, sámi áidna moala coggalii Jonas Johansen aitto maŋŋil Kosovo njeallját moala nuppivuoru loahpageahčen.
Imaš lea dat go golbma mánu maŋŋel "riegádahttima" eai leat vel nagodan mearridit gos "gietkka" dahje mánáseaŋga (váldokantuvra) galgá leat.
Imaš lea maid dál, maŋŋá go jagiid mielde báŋkkut leat issoras stuorra badjelbázadiiguin mannan, de leat dát mat vuosttažin ruhtarávnnji giddejit.
Imašlaš fearán Ina Margrethe ciiku Aisha ohcalii iežas olbmá Diva maŋŋel go lei jápmán.
Imašlaš jorri čuovga mii gaskavahkku iđit suorggahii davvi-norgalaččat sakka, lea dál šaddan ođasin miehtá máilmmi neahttaaviissain.
Imašta resursageavaheami Guovdageainnu leansmánni lea Ávvira čađa ovdal dieđihan ahte sii áigot fáktet ja darvehit luovosbeatnagiid.
Imaštit – Min mielas lea hui ártet ahte go Janne gávdnui, de eai lean mearkkat juolgevuođuin vaikko lei mannan rođu čađa skuovaid haga.
In diehtán ahte nie ollu leat mátkkoštan miehtá máilmmi.
In dieđe leš go Nobel ráfibálkkašupmi váikkuhan dasa, muhto dalá maŋŋá dán dehálaš konferánssa min máilbmi čoaskkui, ná muhtin guovlluin beanta buolaštii ja muhtin guovlluin masá menddo ollu ahte olbmot beanta dušše go gollo jámas.
In dieđe manašii go čađa, muhto teorehtalaččat lea dat vejolaš, lohká Sagelvmo.
In dieđe vuos maid oastán ruđaid ovddas, oaidnit leaš, logai Mia Márjá ilus maŋŋá go lei ožžon vuoittu.
In hálit ovttage čiekči namuhit oainnat mii vuittiimet buohkaid geažil, dajai duhtavaš Frank Lindseth maŋŋil čiekčama.
In ipmirdan maid diet politiijaid girjját biillat skirvehalle, muhto nu goit dahke ija miehtá.
In jáhke mii geargat dáid áššiiguin dán válgaáigodaga, muhto fertet daid ain čuovvulit maiddái maŋŋá 2009 válggaid.
In lean gal vuordán galgen birget nie bures mo dahken, lohká bronsapokálavuoiti duđavaččat maŋŋil go faskii davviriikkalaš meašttirgilvvus goalmmát saji.
In lean goassege niegadan ahte dát dáhpáhuvvá 30 jagi maŋŋá.
In lean áibbas sihkkar ovdalgo Norsk Tipping riŋgii diibmobeale maŋŋel, lea Máret muitalan eanaš Norgga mediain.
In leat báljo sáhttán oađđit, in ge borrat maŋŋá go áidna báhtaranvejolašvuohta veránda lea gitta.
In leat goit gullan ovttage dis bealušteame min sátnejođiheaddji maŋŋel Antona cealkámušaid.
In leat lohkan čađa olles.
In leat vel geargan jurddašit maid dát mearkkaša munnje, lohká Inkeri Magga, njuolgá maŋŋel vuoittu.
In leat… Lea mihá vearrát go dát… Mu guossis finadii rievvár… Son gáibidii ruđa ja álkohola… Moai ozaime ija miehtá eange gávdnan maidege!
In luohte šat sidjiide, maŋŋel dán aviisačállosa.
In mun lean doivon Aris nagoda vuoitit Dolggi vuostá, dajai Kuhmunen maŋŋel gilvvuid.
In oainne almmi earret go čađa sreaŋggaid, romáša moaráskan kárášjohkalaš Rávdná Anti Luostejok Kraftlag A/L barggu.
In sáhte dadjat doaimmai go dat dán dáhpáhusas, muhto visot áššiid dábálaččat guorahallat maŋŋil ovttasbargojoavkkus mas leat mielde politiijat, doavttir, báhppa, mánáidsuodjalus ja psykiátralaš fágabargi, muitala Gulsrud.
In sáhte nu jurddašitge, vástida son maŋŋel go lea guhká jurddašan.
In áiggo meaddelmannat daid olbmuid, guđet maŋit áigge leat stuorra váivvi čađa bargan sámiid ovddas ja sin giela bajásdoalahan dihtii, nuvtgo báhppa Nils Vibe Stockfleth, professor Friis, rektor Qvigstad, guđet leat jorgalan ollu girjjiid sámegillii.
In áiggo stuora ášši ráhkadit das go dát joavku, mii ii oro heiveme govvidit sápmelaččaid, lea báhcán čohkkát nominašuvdnaproseassa maŋŋel mas nissonolbmot maid oassálaste ja man válggain ledje sullii bealli nissonjienat.
Ina Margareth Hætta muitala vel ahte sis lea jurdda dákkár diehtojuohkinčoahkkimiid dahkat bistevaš fálaldahkan Guovdageainnus, juo boahtte čavčča rájes go skuvllat fas álget maŋŋel geasseluomu.
Indiánnissonat dávjá bággejuvvojit reserváhtain fárret eret, earráneami maŋŋil.
Infonuora Kárášjoga beaivválaš jođiheaddji, Even Bjørsmo, čorgemin skuvlagievkkana maŋŋá boradeami, lohká váillahit boradanbáikki gos iđit- ja ovdalgaskabeaivve borramuša govttolaš haddái sáhtášii oastit.
Infonuorra lea deaŧalaš fálaldat sámi nuoraide miehtá Sámi.
Inga Ravna, guhte ieš lea bajáš šaddan badjedilis Kárášjogas ja maŋŋá dovdan mo lea massit vuoigatvuođaid, lohká ollu sámenissonat badjedilis leat seamma dilis.
Ingalill Olsen oaivvilda ahte oljoruđat 60-jagiid rájes leat cirgguhuvvon miehtá Norgga dainna lágiin ahte gielddaid ekonomiija lea nannejuvvon, geainnuid ja infrastruktuvrra huksen, skuvla- ja dearvvašvuođabálvalusaide buorrin.
Inge ja Ailo noaidduiga gussiid sámi buvdda lusa maŋŋel go leigga Mikkel Gaupas oahppan goansttaid.
Inge jáhke geargat áššiin ovdal go maŋŋel juovllaid, lohká son.
Inge leat šat das maŋŋá čatnan iežan mangelágan fástabargguide.
Inger Anna Hætta Gaup dahje Iŋgir nu movt gohčoduvvo, lea Elen Skum ja Mathis Jakobsen Hætta (Jáhkoš Máhtte) maŋisboahtti, soai leigga su máttarváhnemat ja sus leige čielga oaivil filmma birra maŋŋel go lei čájehuvvon.
Inger Jacobsdatter Hætta ja su isit Anders Pedersen Bær manaiga Geahkánii maŋŋel go beasaiga giddagasas.
Inger lei Aslak ja Lars Jacobsen Hætta oabbá ja maiddái soai isidiin Ántiin šattaiga čohkkát maŋŋel stuimmiid.
Ingilæ ii loga gal biehttaleamis oaivvildit ahte galggašedje rabas mađit miehtá duoddariid.
Ingolf Balto bidjá maiddái veahá siva Sámi allaskuvlii, Guovdageainnus, go leat njuohtan sámegiela oahpahusa miehtá vahkkui dan sadjái go guokte beaivvi vahkkui nu movt lei álgobáliid.
Ingress: Leat go goasse geahččalan oaggut jorbadasa siskkobealde mii lea sullii moaddečuohte mettara njuolga rastá, ja man siskkobealde leat 950 rutni ja juohke rutnis vuogga?
Ingress: Maŋŋil beassážiid ollii proavás Kåre Kvammen penšunistaahkái ja luobai Sis-Finnmárkku proavásámmáhis.
Ingrid Sommerseth duođašta doavttergráda dutkosis ahte Ruoŧa boazosámit leat Siskkit Romssa eatnamiid geavahan áiggiid čađa goddebivddu rájes gitta dálááigái.
Ingrid ii dieđe manne gárttai nu ahte juste son válddii badjelasas buvdda maŋŋel váhnemiid.
Innovasjon Norge Finnmark vállje oasseváldiid njuolga maŋŋel ohcanáigemeari.
Innovašuvdna Norgga divišuvnna direktevra, Siri Bjerke ja Sámedikki direktevra, Rune Fjellheim, giitiba nubbi nuppi maŋŋá ovttasbargošiehtadusa vuolláičállima ikte.
Intenšuvdnasoahpamušas galgá earret eará dalán maŋŋá válgga­boađus lea gárvvis, čállojuvvot vuođđodokumeanta mii de galgá leat vuođđun eanetlogu barggus boahtte válggas.
International Work Group of Indigenous Affairs IWGIA lea diŋgon raporttaid sohkabeale dili birra miehtá álgoálbmot máilmmi.
Internáhttaskuvlaáiggiin geargat–  Internáhttaskuvllat leat váikkuhan buot mánáide geat leat vázzán internáhttaskuvlla, vaikko gos ležžet vázzán, miehtá riikka, sihke norgalaš, kveana ja sámi internáhttamánáid, cealká mánáidpsykiáhter Øystein Sžrbye.
Intrigue lea beakkán miehtá Finnmárkku ja lea maid čuojahan máddin.
Intrigue lei dat stuorra geasuheaddji lávvardaga maŋŋá go Blizzard, Kárášjoga 70 loguid joavku lei čuojahan.
Investere juoidá mas sáhtát oažžut olu ávkki maŋŋel, go boarásnuvat.
Ipmil dárbbaša velá dálnai bargiid girkuide miehtá máilmmi.
Ipmila Bárdni, «inšenevra» , láidii mu rastá.
Ipmilbálvalusa maŋŋil lea girkogáffe.
Ipmilbálvalusa maŋŋá fállun leat kirkokáfet Anára searvegoddedálus.
Ipmirdan gal go son váillaha ealáhusa oainnuid dan aviissas mii ilmmai maŋŋel álbmotčoahkkima, muhto ferten dadjat ahte Ávvir gal ii leat ná geahččaleame čiehkat muhtun beliid dán áššis, dadjá Eira.
Ipmirdit ahte go olmmošlaš resurssat dahje ruđalaš resurssat váilot, de lea váttis olahit miehtá.
Irlándda našunálabeana, man sohka lea 2009 jagi, ovtta jagi maŋŋá Kristusa.
Isak Ole Hætta heaitá Álttá IF váldohárjeheaddjin maŋŋel go joavkku faláštallanlávdegoddi ii hálit guhkidit šiehtadusa suinna.
Isak Ole Hætta heaitá Álttá IF váldohárjeheaddjin maŋŋel go lea golbma jagi hárjehallan Álttá spábbačiekčanjoavkku.
Isak Saba čállin sámi našunálalávlla «Sámi sogalávlla» šuokŋa ja sánit lávlojuvvui doaluin miehtá Sámi njealji riikkas.
Iskamat mannet rastá nuortadavveoasis máttaoarjjáoassái ja dasa lassin johtet maid eará siiddat dákko bokte iežaset dálvesiiddaide.
Iskamin olbmuid guottuid – Mii johtit miehtá Norgga, oahpásmuvvat olbmuiguin ja dárkkistat lea go duohta dan maid eará olbmot dadjet sin birra.
Iskan álggahuvvui maŋŋel go guhkit áigge leat digaštallan ahte sáhttá go suonjardeapmi váikkuhan dasa ahte dakkár rusttegiid bargiid buohcagohtet.
Iskka reivviid dárkilit vai garvvát váttisvuođaid mat maŋŋel sáhttet ilbmet.
Iskkadeami maŋŋá, mearridii Gillberg veahkehit daid mánáid.
Iskkadeapmi miehtá riikka čájeha ahte 97 proseantta olbmuin dadjet sii leat gullan dahje dihtet Mearraolbmáidgirku birra.
Iskosat čájehedje 1,17 ja 1,04 promille njeallje diimmu maŋŋá lihkohisvuođa.
Isladan lea veaháš eret gilis, muhto dohko mannet busset sihke ovdal ja maŋŋil doaluid.
Issoras olu girjjit leat diŋgojuvvon dán ortnega maŋŋá ja eai han skuvlaolbmot diŋgo girjjiid mat eai leat anihahttit.
Issoras vahkkoloahppa Diibmá časke sápmelaš nuorat guđet nu garra feastta hotealla­lanjain, ahte šadde lanjaid ođas­mahttit dan maŋŋel.
Issát Sámmol vel logai muinna, maŋŋel doaluid mii galgat ovttas geahččat rehketdoalu ja  árvvoštallat, muhto son ii beroštan maidege das.
It dárbbaš gáhtat maŋŋel ¶
Ivdnás beaivemánát ja ilgadis ođđajagistálut viegadit ja juoiggadit giettis go Rita Thomassen bagadallá mánáid boradeami maŋŋá.
Ivgubađajogas ii lean lohpi sirdit guliid eará johkii, ja buot guollebivdinávdnasat galge desinfiserejuvvot maŋŋel go ledje geavahuvvon dán jogas.
Ivttá čiekčamat čađahuvvoje maŋŋel go Ávvir manai deaddileapmái, nu ahte dan čiekčama bohtosa oainnát maŋit aviissas.
Iŋgá beasai giddagasas 1855s ja muitaluvvo ahte son manai Guovdageidnui ja biigui olbmuid gitta isit beasai gávcci jagi maŋŋel.
Iŋgá ja Karl Fredrik leaba vánddardan miehtá Eurohpa ohcan dihte mašiinna.
Iđitdeaivvadeami maŋŋil dan miessemánu 1. b. galgen mon leat 2. trohpa mielde miidnabálvalus ohppui.
Iškorasjoga nuppe bealde, maŋŋil njeallje beaivvi jávkosis ¶
Kárášjoga apotehkas Apotek Sápmi ii leat vuohttán ahte olusat háliidit oastit ođđa ruoidnadantableahtaid máid dál lea miehtá Eurohpá lohpi oastit.
 – «Jippiš dat lei hávski, huikkádeigga «mánáš áhči guovttos Kjell Sæther ja Wiggo Isaksen maŋŋá go leigga ráhčan ja vuodjan olles 50 mehtera.
JO, mii áigut guldalit ásahusaid oainnuid, cealká ráđđeláhttu Hilde Nyvoll, muhto easkka maŋŋá go dieđáhus lea mearriduvvon ja sámediggeráđđi lea ožžon fápmudusa čađahit iežaset árvalusaid.
JPG Roger Ludvigsen Guovdageainnus eret ja Mari Boine Kárášjogas eret, vuoiŋŋasteaba olggobealde Oslo duopmogirku muhtin minuhtaid maŋŋá go sudno loaiddástus lei nohkan.
JPG Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja ruvdnaprinsa Haakon vuodjiba Oslo gávpoga gáhtaid mielde rabas biillain Oslo duopmogirkus Šlohttii maŋŋá viháheami lávvardaga.
Ja Jan Arild Sørnes riehpu gii galggai lávddi ala maŋŋel sin.
Ja Shabanas lea iežas vuohki giitit náittospára go leaba su bovden heajaide, mo vel eará go dollestit smávva Stand-up showa maŋŋil mállásiid.
Ja ahte dat dan maŋŋil unniduvvo eanet.
Ja ahte son máhttá, ii várra eahpit oktage maŋŋel čájálmasa.
Ja ahte áhpeheames nissonat álo leat imašláganat maŋŋel riegádahttima ¶
Ja albma fiinna sámi beaivi leige sis, go njuovadedje, márfo ja lávostalle beaivvi miehtá.
Ja aŋkke golmmas dovddahedje maŋŋá nominašunčoahkkima dan seamma.
Ja boasta mii sáddejuvvo boares boastanummariin maŋŋel njukčmánu 1. beaivvi, maid maŋŋona.
Ja bohtosat leat hirpmástuhtti ovttaláganat miehtá máilmmi.
Ja buollašat vuordimis bistet miehtá dán vahku.
Ja dainna lágiin lea muhtumin, ahte buot áššiid eat oaččo čađa.
Ja dalle oppa dán guovllu olbmot manašedje dohko gilvvu ja dan maŋŋá sis livččii maid dakkáraš máhttu, mas sidjiide lea eallimis ávki.
Ja dan boahtá stivra dahkat maŋŋil seminára, lohká Aslak J. Eira.
Ja dan maŋŋil gal ledje buohkat hui buorit Prinsessii.
Ja dan maŋŋil galget buohkat beassat geahčadit guláskuddancealkámušaid, ja dan vuođul ráhkadit Ráđđáhussii árvalusa.
Ja dan maŋŋil sáhttet nuorat mannat ruoktot ja oktage ii dieđe áššis maidege.
Ja dan maŋŋil šaddá ge gilvu gean galgá árvalit stivrii jođiheaddjin ja maiddái ollesčoahkkimii jođiheaddjin.
Ja dan maŋŋá mun mannen Njuorggámii bargui ovtta buvdii.
Ja dan maŋŋá márkanii jávkkiheamen.
Ja das maŋŋá son lea ieš álgán vuodjit.
Ja das čájehuvvojit 100 000 dábálaš irahkalačča gottahallojuvvon maŋŋel sisabáhkkema, bealli sis ledje nissonolbmot ja mánát.
Ja dasa galge beassat gávcci falimus hearggi Sámi Cup finála vuodjimis, muhto maŋŋil leat soahpamuša rievdadan.
Ja dasa lassin dieđihiii Magga easka jienasteami maŋŋel ahte son datte áigu joatkit.
Ja dasa miehtá stuorra viellja iešge.
Ja dat guoská miehtá dálá ráji.
Ja dat lea deaŧalaš symbolan oktasaš sámi álbmogii rájiid rastá.
Ja dat lea vuovdigoahtán hirpmasit maŋŋel go dat fálaldat dahkkui oahpisin Grüne Woche meassus Berlinas dán jagi.
Ja dat vahát lea čuvvon buolvvaid čađa gitta dálá áigái, nu ahte dákkár prográmmii lea dárbu.
Ja de bolesis maŋŋá easkka guorahallet leago giige verrošan.
Ja de dat albmát ja nissonat miehtá máilmmi geat leat giddagassii biddjojuvvon ja cábmojuvvon go ohcet rehálašvuođa, sii geat barget humanisttalaš organisašuvnnain njeaidin dihte givssiid, dat miljovnnaid mielde apmasat geaid jaskes, árjjalaš  ja empáhtalaš barggut leat ávžžuheaddjin vel daid buošimusaidege.
Ja de fas maŋŋá álgit dáid šiehtadallat ruovttoluotta.
Ja de gullogođii boares sálbma miehtá vákki.
Ja de jagi maŋŋil mearriduvvui ahte girku galgá vuolgit nie guhkás, 20-25 miilla Kárášjohkii girkostallat, diggái ja márkaniidda, šaddá sidjiide beare váttisin ja measta vel veadjemeahttumin.
Ja de joatkit dáhpáhusas dáhpáhussii miehtá vahku.
Ja de vel válddán smávva čakčaluomu maŋŋá festivála.
Ja dieđusge mii eat leat duhtavažžat, logai son maŋŋá čiekčama.
Ja doppe galget leat dievva skearrobádden-studiot, gos beasan lávlut, govahallá Agnethe su eallima maŋŋá eatnan al eallima.
Ja dáiddárat leat áiggiid čađa viežžan ođđa jurdagiid das ja maŋemus descennijaid leat sii eambbo ahte eambbo váldigoahtán atnui luonddu rámman go galget bargguset gaskkustit.
Ja dákkár áššit cuiggoduvvojit mediain miehtá riikka ja erenoamážit báikkálaččat.
Ja dál go Állariekti čielgasit lea dadjan ahte sámiin lea riekti geavahit ja maiddái oamastit eatnamiid jus sáhttet duođaštit árbevieru ja áiggiid čađa geavaheami, de lea ášši mihá geahppasat, oaivvilda son.
Ja dáppe leat doaimmat sihke ovdal hárjehallama ja hárjehaladettiin ja maŋŋel hárjehallama áigodagas sullii guovvamánu 19. beaivvi rájes gitta sullii njukčamánnui 24. beaivái.
Ja dát leat ceggejuvvon "gaskaboddosaš" nammii, muhto lea čájehuvvon ahte dát eai gaikojuvvo eret maŋŋá go leat ávkki dahkan ovdamearkka dihte čakčabotta.
Ja dát leat ceggejuvvon «gaskaboddosaš» nammii, muhto lea čájehuvvon ahte dát eai gaikojuvvo eret maŋŋá go leat ávkki dahkan omd. čakčabotta.
Ja easka suhkkiide leai lossat, go issoras oarjebiegga bosui miehtá joga.
Ja fas golbma beaivvi maŋŋel dan bođii mu vilbealli maid dohko.
Ja gassa nissonolbmot leat veahá ártegat maŋŋel go ožžot maid.
Ja go artisttat dego, Beck, Neil Young, Nick Cave, Robbie Williams, Bob Dylan, Faithless, Aqua ja iežamet Briskeby duolmmastedje lávdái, bisttii dát dovdu miehtá festivála, gitta lohppii.
Ja go bođii moatte beaivve maŋŋil, de lei buot gárvvis, joatká Simmona Máhte.
Ja go de bivaldii de roavku šávggehii, stilčuhii čázi gáddejieŋaid ala ja guovdalas jieŋat johtádedje oktan geđggiiguin raššon jieŋa čađa, dassái go bođii nana jieŋa ravdii ja das geađgejieŋat firre čáhceuđđasa fárus menddo nana jieŋa ala, muitala Niillas.
Ja go eai oaččo lobi, de dan maŋŋá sivahallo sihke FeFo ja Sámediggi go leat biehttalan doaimmaid álggaheami.
Ja go lei viežžan ákšu, de njáskai bálgá vuovdde čađa, ja doarridišgođii vuot bártni.
Ja go mii geahččat mailmmi daid riikkaid našunalistalaš čalbmelásaid čađa, de buot unna erohusatge riikkaid gaskkas šaddet hui stuorisin ja mearkkašahttin.
Ja go ofelaš vel muitalii ahte das maŋŋá leat vel golbma tiimmu dušše bajás, de gal meastta vuolláneimme.
Ja go varain bargá de ferte maid bassat čorvviid maŋŋá viđa iešguđetge čázis, muitala Elle Sárá.
Ja golbma jagi dan maŋŋá fas almmustuvai Pedar Jalvvi/Lemehaš-Biehtára, dikta- ja noveallačoakkáldat ÇMuohtačalmmitÈ.
Ja guovtti jagi čoavddekeahtes riiddu maŋŋel, čoavdašuvvui viimmat ášši suohkanstivrras cuoŋománu 29. beaivvi dán jagi.
Ja hedii gullogođii trekkspillmusihkka miehtá stuoralanja.
Ja juovlabeaivi lei jaskat miehtá Vákki.
Ja jus de boahtá sosiálbálvalussii rehkegiiin maŋŋil ja sihká veahki, de ii oaččo doarjaga danin go ii leat bargan nu go gáibiduvvo.
Ja jus galgá dáinnalágiin, de galgá maid dat dábálaš skuhtervuoddji, gii juo gávnnahalaš rihkkume meahccevuodjinlágaid, maid oažžut vejolašvuođa ohcat maŋŋel dispensašuvnna ja meannuduvvot seamma vuoiggalaččat go NINA dutkit.
Ja jus maŋŋel válgga fuobmájit, de das dattetge ii leat mihkke váikkuhusaid, ii sutnje, iige vel listui máid lea ovddastan boasttu eavttuid vuođul válggas.
Ja jus suohkanstivráirasat duođas oaivvildit ahte dat unna báikkážat sáhttet bovdet rasisttalaš joavkkuid fallehit iežaset, go ožžot sámegiel šilttaid, de gal dása gávdno hirbmat buorre čoavddus: Dat stuorat sámi báikkit, nu go Skániek (Evenskjer) ja Roabat (Grov), oažžuba álggos sámegiel šilttaid, ja de maŋŋel ožžot dat unnit báikkit sámegiel šilttaid.
Ja jávreguolásteapmi lea álforot áibbas dušše "hobby" dásis, eat ge dárbbaš eará geahčestit rastá riikaráji Supmii gos oaidnit ahte jávreguolasteapmi lea gánnáhahtti ealáhus.
Ja lassin vel, mo lágideaddjit bohtet leat maŋŋá go buot lea nokan, loahpaha movttegis Roy-Arthur Myrheim oktan iežas filbmaapparáhtaiguin.
Ja lean sihkar ahte buohkain galgá leat buorre dilli Finnmárkkus maiddái maŋŋil go Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohus lea giedahallon Stuoradikkis seammás go riikka eamiálbmogii nannejuvvojit ovdánanvejolašvuodat.
Ja lean čađa gaskka dorjon gilisearvvi oainnu ahte doalahit ráfáiduhttima, deattuha Egil Olli.
Ja maŋŋel dan mátkkošteimmet guokte diimmu bussiin ovdal go viimmat olliimet Kárášjohkii.
Ja maŋŋel dehálaš nuoraidbargu lei márkanjođihuvvon de lei oaffar.
Ja maŋŋel dien áššit leat doaibman measta iešalddis, dadjá Gullik Riste.
Ja maŋŋel dán, lea siakobeal stivrraláhtuin šaddán nággu maid sii mearridii.
Ja maŋŋel fertii soabadallat Søriinnain.
Ja maŋŋel gal sáhtii Jouni čuoččuhit ahte Ski-Doo lea albma buorre skutter.
Ja maŋŋel galgá nubbe čoahkkin.
Ja maŋŋel go lea buoriládje viegadan ja riedjan, de lea vuogas čohkkedit eatni sallii borralit veaháš gáhku ovdal go fas stoahkagoahtá.
Ja maŋŋel go lei geahččalan vuodjit dainna ođđa skutteriin, de gal sáhtii Jouni dadjat ahte Ski-Doo lea albma buorre skutter.
Ja maŋŋel go oahpu leat váldán, ahte dat máhccet ruovttoluotta sámi servvodahkii iežaset čehppodagain ja máhttodagain.
Ja maŋŋel otná čiekčama, de lea lohppi niegadit cupvuoittu, muhto.
Ja maŋŋel sihte munno rohttet seamma luođi vel máŋgii.
Ja maŋŋil ferte ges diehtit mo ášši meannuduvvui, čilgii Ásllat Sámedikki ollesčoahkkimis.
Ja maŋŋil go Romsii bođii Universitehta, de leat vel eanet sápmelaččat fárregoahtán Romsii oahpu ja barggu dihte.
Ja maŋŋá konseartta son čohkkái lávddi duohken ja čálii vuollái daidda geat háliidedje.
Ja measta dakká maŋŋá dohppii 8 kilosaš duovvi, muitala Nordsletta, ja rámpostallá iežas ránes dolgevuokka.
Ja mii duonát geafivuođas leat vuovdán sidjiide eanastuhkaimet, ostiimet buotlágan dán áigge biergasiid, muhto eat duonát ádden ahte dat rusttot ja bieđganit, ja das maŋŋá mii leat ge fas nalas hiitamiin.
Ja mii geat eallit, beassat maid ieža mearridit galgá go min rumaš geavahuvvot iskkademiide maŋŋel jápmima.
Ja mii muitalit áviissas maŋŋel.
Ja movt foandda galggašii geavahit ovdánahttit sámiid dili ferte sámi álbmot ieš beassat mearridit, logai Victoria Tauli-Corpuz maŋŋá go gallestalai Sámi.
Ja muhtin luossabivdit leat ožžon bivdinlobi Luossavuonas maŋŋá dábálaš bivdináigodaga, muitala Sturla Brørs.
Ja mun lean ain johtimin čađa, árvala son ja bohkosa.
Ja mus lea doaivva go Nortura šiehtadusa ollislačča geavahuvvo, de njuvvojuvvojit ain eambbo sihke ovdal juovllaid ja maŋŋel maiddái, lohká Brekk.
Ja mánát, geat leat riegádan maŋŋil sullii 1952–53 leat buohkat bajásšaddan dárogielain.
Ja máŋgasat dáin máhcce fas bargoeallima maŋŋá ruoktoguvlui.
Ja nie leat lágideamit leamaš miehtá jagi.
Ja nu Ivvár ilus latnjalastii vuot dan olmmoš eatnavuođa čađa ja viegai ruktoses ja muitalii bearrašiiddes, ahte Jesus lea lohpidan boahtit sin geahčai ja borrat singuin ovttas.
Ja nu geavai, ahte das maŋŋá Ivvár ii goassege bidjan ovttage eret iežas geahčen.
Ja nu geavai, mun bessen lávlut lávddi ala, muhto mun bessen maŋŋá maid lávlut seamma Olavi Virta orkestaris olles geasi.
Ja nu lea ja leamašan Ipmil álo su ságainis, - son buktá čielga ságaid olbmuide, leaš dal dat eŋgeliid bokte, profehtaid bokte dahje Biibala čađa.
Ja nu lea leamaš miehtá rittu.
Ja nu maid álge bissehit dan nanusvuođa mii dan árbevirolaš boazoealáhusas lei leamaš dán rádjái, go lei bearaš boazoealáhus, čađahuvvon áiggiid čađa.
Ja nu movt lea dahkan moadde jagi juo, Oslo sátnejođiheaddji Per Ditlef Simonsen bovdii iđitborramuššii maŋŋel leavgageassima.
Ja nu rášit go jieŋat dál leat, de dieđus jiekŋa ii guoddán ja bohccot manaiga čađa jieŋa.
Ja nu sáhttá son ge min veahkehit eallima čađa ja gitta agálašvuhtii Ipmila lusa.
Ja nuppástuhttinprográmma čađa mii sáhttit doarjut fitnodagaid mat hálidit min suohkanii bisánit.
Ja riedja ja čáibman gullui miehtá gili.
Ja rittu garra dálki bistá ain juo duorastaga miehtá velá.
Ja semma jus livččii gávdnon maŋŋel bivddu, de maid balahuvvošii bivdojoavku mas lea doppe bivdoguovlu báhčán ealgga.
Ja sii ledje válbmasa viehkalit máibmái stuorra vuordámušaiguin gávdnat lihkku maŋŋel go girkobiellu lei jaskodan.
Ja sii vulge hávddis olggos su bajásčuožžileami maŋŋel ja bohte dan bassi gávpoga sisa ja almmustuvve eatnagiidda.
Ja skulptuvra Tjernobyla maŋisboahttit - mii lea báhkis ráhkaduvvon, lea ilgadis muittuhus mánáid birra geat Hiroshima bombema maŋŋil riegádedje.
Ja son lea ge miehtá dálvvi čájehan ahte gullá sin searvái.
Ja son lei čalmmus ilus, mojit dovdoje telefuvnna čađa gitta Kárášjohkii.
Ja son orru lihkostuvvan iežas hástalemiin go dál leat auditionat báikkálaš idolgilvvuide miehtá fylkka.
Ja steavlideapmi lea čađahuvvon Norggas maŋŋil 1854!
Ja su jápmima maŋŋá leat su čohkken máidnasat almmustuvvan girjin Sabmelažžai maidnasak ja muihtalusak (Sápmelaččaid máidnasat ja muitalusat).
Ja su mielas ii gula dát dušše duodjái, muhto maiddái eará sámibargguid vuođđooahpuide miehtá Sámi.
Ja vaikko buohkat mis eai oro Finnmárkkus, de mis lea bargoveahka miehtá riikka mii ovddida ja bargá min ášši ovddas, lohká son ja čujuha eahpeformálalaš Sámi fierpmádahkii.
Ja vaikko sii ledje ge doppe moadde jagi maŋŋel viežžame báhcán bohccuid mat ledje mannan iežaset divrras guohtuneatnamiidda mearragáddái, nu go juo lei daid dáhpi, de lei rádji giddejuvvon ja deaŧalaš áigodat sámi boazodoalus lei nohkan.
Ja vel dallege máŋggáid diimmuid maŋŋá go earránaittaime vel čuojai mu mielas ahte Jaakko lea virkos koltá.
Ja vel njeallje minuvtta maŋŋil Silje Moen viegaha spábba Overhalla mollii ja Ávjju-nieiddat áddegohte ahte dál gal menestuvvá vuoitit.
Ja vuosttas stivra doaibmagođii maŋŋá vuosttas jahkečoahkkima mii lei guovvamánu 1988:s.
Ja ále fuola, moadde beaivvi maŋŋá bivaldii.
Ja áššiiguin maid iešguđet álgoálbmogat barget miehtá máilmmi, lohká Lene Hansen.
Jack galggai almmuhit CD-skearru dál čakčat, muhto lea maŋidan dan maŋŋel juovllaide.
Jacobsen jođii de miehtá máilmmi, čohkkii etnográfalaš dávviriid, erenoamáš ealliid ja maiddái «primitiiva ja ártegis» olbmuid mat čájehuvvojedje ealliidgárddiin buriid mávssuid ovddas stuorra olmmošálbmogii Eurohpá gávpogiin.
Jagi 1926 ráhkadii son dán opera, maid gohčodii "Amerihká álbmotoperan" maŋŋil go lei lohkan DuBose Heyward romána "Porgy".
Jagi 1973 Härkösat viiddidedje gávppi bivttasgálvvuid váras ja oalle jođánit dan maŋŋá sii gávnnahedje, ahte Gáregasnjárga šaddá giliguovddážin ja Roavesavvonis ii lean šat boahttevuohta gávpái.
Jagi 1996 rájes lea riika gillán moanaid stuimmiid, ja stuibmevárra lea stuoris maŋŋá go Frankriika geassáda.
Jagi 2000 mállesaš Lieger lea ge dálvvi miehtá "oađđán" dan veahá skálvve vuolde mii dán dálvvi leamaš ge ja "vuordán" skohtersiivvu.
Jagi 2000:s, fuobmájin čohkket olbmáid ovtta lávvordat eahkeda suohtastallamii, ovdal go sii fas hágganit skuvllaide miehtá Norgga, muitala Lloyd.
Jagi 2006 beaggigohte ođđasit fas Ruoŧa Melodi Grand Prix oktavuođas go besse njealjádin ja maid miehtá Eurohpá.
Jagi 2006 maŋŋel go heittii čiekčamis searvvai Bjørkan Budejju joavkku hárjehalliid searvái, muhto dál son boahtá Davás.
Jagi 2007 váruhišgođii nuoskkidanfitnodat Euroviroment Fornebu, Bæruma báikkis, maŋŋel go fitnodat oaččui gássa dievva dávviriid fanasroabis ođasgeavaheapmái.
Jagi 2008 geasi, maŋŋil go leimmet GPS-merken golbma albasa olles Álttá gielddas, duođaštuvvojedje 57 bohcco goddon albasii, loahpaha John Odden.
Jagi 2009 ledje olu biekkat ja vánis muohta Finnmárkkus, nuba biedjobearráigeahččan gáibida olu muohttaga maŋŋá cuoŋománu 15. beaivvi, go vielpát bohtet biejus olggos ja ahte skohtersiivu doallá, čilge Stáhta Luonddubearráigeahčus.
Jagi dan maŋŋil bođii stuora sátnegirji sámegielas-dárogillii, ja diibmá bođii viimmát hui unna sátnegirjjáš dárogielas -sámegillii.
Jagi maŋŋel almmuha son dutkanbohtosiid mat fas čájehit ahte sápmelaš lea gievrrat go kvenat ja dáččat, go sápmelažžii ii čuoza vealaheapmi ja givssideapmi liikka garrasit millii.
Jagi maŋŋel earráneigga soai formálalaččat.
Jagi maŋŋel ilmmai «Reven Ruben», ja 2003:s loahpahii «Polkagrisen» trilogiija dan golmma ealli birra  Ođđaseamos girjjis, «Englefjell», lea Øyvind Torseter leamaš veahkkin.
Jagi maŋŋel jerrui son fárrui D-Ream mielde máilmmemátkkošteapmái.
Jagi maŋŋel lei Eanandoallodepartemeanta rievdadan njuolggadusaid nu ahte nissonolbmot sierra doaluin eai masse dan vaikko náitalitge boazosápmelaččain.
Jagi maŋŋel lávlluiga Annbjørg Hættain "Cumma" Grand Prixas.
Jagi maŋŋel riegádii Save joavku man lávlagat otná dán beaivvi gullojit radios.
Jagi maŋŋel sirddii suohkana teknihkalaš kantuvrii, ja 1986 oaččui bissovaš barggu dohko.
Jagi maŋŋel son fuobmái álgit musihkkalinjái Áltái.
Jagi maŋŋel álggi muvra mollanit.
Jagi maŋŋel čippostii Tor Erik Johansen (43) Heia lávddis ja jearai Ann Heidi Olsena (35) gieđa.
Jagi maŋŋel, 1993:s, galggai Roncen- Nigá iežas doalloovttadaga addit niidii Roncen-Nigá Kárii/Karen Marit Utsi.
Jagi maŋŋil fas njiejai.
Jagi maŋŋil ges badjel 18 proseantta.
Jagi maŋŋil go tuiskalaš soahtefámuin 1941 válddii Jugoslávia iežas vállái, fáhtehalle 4200 serbialaš geriljasoalddáha fáŋgan ja dubmehalle piinniduvvot ja nealguduvvot guhkálamas jápmimii.
Jagi maŋŋil lea Utsi álgán doavttirin Hámmerfeasttas, gos son álggaha NSR:ii ođđa báikkálaš searvvi, muhto son vuolgá Osloi 1981:s go sámit álggahedje nuppi nealgudanakšuvnna.
Jagi maŋŋil oažžui šlága, muitala Anthonsen.
Jagi maŋŋil oaččuimet Skuvvanváris gažaldaga ahte áiggošeimmet go fállat skuvlaálgiide dakkár oahpu.
Jagi maŋŋá Iŋgá bázii leaskan, muhto ii suige okto, dasgo birra ja guhkkeleapposge ássi mánát bearrašiiguin dolle geažos áigge buriid oktavuođaid ja  fuolahedje sus.
Jagi maŋŋá bargagođii Riddoguolástanlávdegoddi áššiin ja geigii dan Stuorradiggái 2008:s.
Jagi maŋŋá bohte Amerihká fuolkkit Norgii ja maiddái Nilsse bovdii su guossái gos nubbinoarpmealli doarjjui su árvalusa čálligoahtit dás girjji.
Jagi maŋŋá fas lágidedje jo stuorát gilvvuid, Barents Meašttirgilvvut, mat ledje vuosttaš geardde jagis 2008:s.
Jagi maŋŋá fárrii Hámmarfestii Grand hotealla bargin ja lei doppe njeallje jagi.
Jagi maŋŋá gearggai s­on musihkkaoahpaheaddjioahpuin ja válddii eambbo lávlunoahppu.
Jagi maŋŋá ledje dát 18 olbmo geahpedan deattu viđa kiloin dan 6,4 kiloin maid losso gaskamearálaččat, muhto bealgoalmmát jagi maŋŋádedde dát olbmot 3,1 kilo eambbo go dan maid dahke go borre mearehis olu.
Jagi maŋŋá ledje fas spábbačiekčangilvvut Sohppara vuostá.
Jagi maŋŋá lei lasihan produkšuvnna 26 proseanttain dahje 330 áviisasiiddu.
Jagi maŋŋá lei lohko gorgŋon 1.838:ii.
Jagi maŋŋá lágideaddjit mearrededje, ahte oassálastit galget sihkkelastit 14 kilomehtera Biedjovákki guvlui.
Jagi maŋŋá oaččui Norgga Vuođđoláhka ođđa paragráfa 110 a mii geatnegahttá dáža stáhta láhčit vejolašvuođaid gáhttet ja nannet sápmelaččaid giela, kultuvrra ja servodateallima.
Jagi maŋŋá rievddai dilli ¶
Jagi maŋŋá son almmustahtii girjji «Lapons» mas čilge dutkanbohtosiiddis.
Jagi maŋŋá son almmustahttit Muohtačalmmit-nammasaš dikta- ja muitalusčoakkáldaga personnamain Pedar Jalvi.
Jagi maŋŋá son rabai das turismafitnodaga ja restoráŋŋa.
Jagi maŋŋá sus ilmmai girji sámiid eváhkus ÇSaamelainen evakkoÈ.
Jagi maŋŋá, 1873:s, ilmmai vuosttaš sámegielat aviisa man namma lea ÇMuitalægjeÈ.
Jagi maŋŋá, 1907, son johttái guhkes mátkái gitta Finnmárkui oahpásmuvvat su ođđa guhkedáleš riikii.
Jagi maŋŋá, 1998, juolludii Kulturdepartemeanta 300.000 ruvnno kártenbargui, ja eaktudii ruđa addimii ahte kártema galgá dahkat muhtin "uavhengig forsknings/utredningsmiljø".
Jagi maŋŋá, 2006:s borgemánu 7. beaivvi bođii vástádus departemeanttas ahte ohcamuš lea hilgojuvvon.
Jagi molsuma maŋŋá rievssaha ja girona lea lohpi bivdit fas guovvamánu lohppii.
Jagi stuorámus turistta luossa:Son guhte vuoitá dán jagi stuorámus turistta luosa olles gilvoáigodagas miehtá Deanu čázádaga.
Jagi čađa leat sullii 40 olbmo geat barget iežaset friddjáiggis.
Jagiid 2005 - 2007 sámemusihka oahpahusa plánenprošeavtta maŋŋá Sámediggi álggaha Sámemusihkkaguovddáža plánenprošeavtta, man váldodárkkuhussan lea čielggadit musihkkaguovddáža vuođđudeapmái ja dan doaimma álggaheapmái gullevaš eavttuid.
Jagiid bakčasiid ja oarbbesvuođa čađa doalvvui su dáidaga váttes bálgáide.
Jagiid čađa eai leat min gáibádusat organisašuvnnaid bokte goassege váldojuvvon vuhtii.
Jagiid čađa leat olu vástádusat ja ákkat leamaš manne luoddabargu ii leat álggahuvvon.
Jagis 1641 huksejuvui namalassii dimbbar girkobarta Guovdageidnui mii lea ceavcán buot borggaid ja biekkaid čađa gitta dássážii.
Jagis 1992 go Ruošša/Suoma rádjá albmaláhkai lehkkojuvvui maŋŋá Berlin-muvrra gahččama, šávihedje olu guossit Rádjajovsseha buohta Avvilii.
Jagis 1994 johte sullii 177 miljárdda investerenruvnnu Áfrihkká riikkarájiid rastá, čájeha varas rápporta maid ON:a gávppašeami ja ovdáneami konfereansa lea ráhkadan.
Jagis 2012 beassá Sámediggi fárret 30 jagi "niegu" maŋŋá Sámekulturguovddážii, man  bruttosturrodat šaddá váile 4700 njealjehasmehtera.
Jahkebeale maŋŋil son lei fárus lágideame muhtun eará seminára Guovdageainnus gos  nuorra studeanttat eará servodatberošteddjiiguin guorahalle mot ásahit sámi dutkaninstituhta.
Jahkebeale maŋŋá ledje čađa sámegielagat.
Jahkebeale maŋŋá máhcai fas seamma váivviin.
Jahkebeali maŋŋil buohcagođii dát giehmánni.
Jahkečoahkkima báiki ja áigi almmuhuvvo maŋŋil.
Jahkečoahkkimii bohtet miehtá máilmmi álgoálbmogat, ja besset doppe muitalit iešguđetge álgoálbmotguovlluid oahppodili birra.
Jahki lea buktán bohtosiid máŋgga sámi áššiin, maiguin sámi servodatberošteaddjit leat jagiid čađa áŋgiruššan.
Jahkodagat eai leat seammaláganat miehtá máilmmi, eaige vel viiddis Sámisge, dan čájehage dát DVD: a maid Anstein Mikkelsen lea buvttadan, mas juohke jahkodaga nammii lea oanehis filbma ráhkaduvvon Pedagogalaš bagadeaddji filmmas, lea Risten Porsanger, ja kommenteren lea Ann Helen Guttorm Johansen.
Jahkásaš giđđajohttima dihte Smielvdalen čađa ja Čorgašii, giddejuvvo riikkageaidnu 888 gaskal Beahkkirvuona ja Nuori gaskkohagaid buot johtalussii 15. ja 16. vahkkus.
Jakola váldá badjelasas barggu maŋŋel go Ivar Gudmund Øyen lea heaitán TINE fitnodagas.
Jakutska dánsenjoavkku irggástallamiin ja rumbodearpamiin besse guldaleaddjit ovtta eahkedis mátkkoštit miehtá máilmmi.
Jalla ja Gáigi leigga Londonis boahtimin ruoktot ja galggaiga duollu čađa.
Jan Tommy Wirkola Haugli lei oalle láhka moala, muhto go ii liikostuvvan moala oažžut, de lei boađus 0-0 vuosttaš vuoru maŋŋel.
Jang lei mannan vahkkoloahpa váidalan alimusriektái go ráđđehus geahččala duolbmat aviissa, maŋŋil go ledje garrasit moaitán ráđđehusa.
Janne Seurujärvi lea ožžon juo smáhka riikkabeai'olbmo barggus, sus leamašlan juo oppa vahku deaivvadeamit miehtá Suoma ja maiddái guovddášbellodaga hálddahusain Helssegis.
Janne lea leamaš dákkár deaivvademiin miehtá Europa.
Japána eiseváldit leat garra assimileren politihka čađa bággen áinolaččaid hállat Japana giela.
Jarmo Mikkola stivrii Hero, Lehtolačča ja Rullahuuli vuosttažin miehtá loahppastoalppuid.
Jaskesvuohta maŋŋel filmma muitalii eatnat dovdduid ja jurdagiid birra, dan oktavuođas maid leimmet beassan oaidnit.
Jađe leat láhppán ovtta biellu, ja dalle ii lean várra nu álki maŋŋá vuolgit ohcat, ja eai várra diehtán eai sulliige gosa biellu sáhttii lean láhppon, árvala Hauge.
Jeageleatnamat rašit Lars Peder Brekk mielas ii leat buorre go gumpe lei oaguhan duhát lohkosaš eallobihtá rastá Iešjoga dálveeatnamiidda, mii lea dagahan ahte doppe leat leamaš olu bohccot ovdal lobi ja boazodoallit maiddái leat šaddan geavahit mohtorfievrruid caggamii.
Jeagil gávdnui miehtá duoddara, vel jávrriin nai.
Jearahaladettiin hurggihii F-16 girdi badjel su eatnamiid, ja sávzzat eai beroš jienas, duođaštii son maŋŋá go riedja gáiddai.
Jearahallama maŋŋá son osttii ovtta Baird imašlaš govain.
Jearaldahkii ahte ii go leat menddo stuorra deaddu gaskkal ealáhusberošteddjiid ja dábálaš meahccegeavaheddjiid gaskkas dán čoahkkimis de vástida Meløy ná:  – Jus livččii dušše dát čoahkkin strategiijaplána oktavuođas, de gal lean ovtta oaivilis, muhto mis galget leat álbmotčoahkkimat miehtá Finnmárkku ja dalle galget buohkat beassat buktit oaiviliiddiset dán áššái, jeđđe Finnmárkkuopmodaga direktevra, Jon Meløy.
Jearaldat jerrojuvvo máŋgga njálmmis maŋŋel álbmotčoahkkima Guovdageainnus, gos dieđihuvvui ahte suohkanis soitet nu ollu go 27 bargosáji jávkaduvvot.
Jearaldat lea danne ahte dat linja mii lea 400 kilovoltta sáhttá guhkiduvvot Finnmárkku čađa gitta Vuonnabáhtii ja vaikko vel gitta Ruošša ráji rádjái.
Jearaldat lea čuožžilan maŋŋel go otná ráđđehus sáhttá bidjat sámi áššiid seamma ossodahkii go sisafárrejeddjjid áššiid.
Jearratge maŋŋil manne eará vejolašvuođat eai boahtán politihkkáriid ovdii.
Jearri, Inge Arne Eriksen, oaivvildii ahte Sámediggeráđi dieđáhusas doaimmas birra galggašii boahtit ovdan mo beaivi lea ávvuduvvon miehtá Norgga.
Jekkiid badjel sáhtášii ráhkadit šalddiid, vai eai dahkko luottat miehtá jeakki.
Jens Martin Mienna ii dáidde gal oađđán bures maŋŋel dáid čiekčamiid.
Jesus bovde min ustitlaččat álkibut vádjolit eallima čađa.
Jesus bovde nu ustitlaččat mannat álkit vugiin eallima čađa.
Jiehkku lea erenoamáš sámi fáskkonhápmi, mii lea dovddus miehtá Sámi.
Jiehtanas lei nu suhttan ahte ii lean dilli gállit rastá joga, muhto velledii johk-gáddái ja álggii juhkat čázii.
Jiehtanas lei nu suhttan ahte ii lean dilli gállit rastá joga, muhto velledii johkagáddái ja álggii juhkat čázi.
Jiekŋa lea maid suddamin Oarje Antarktisas ja várreguovlluin miehtá máilmmi.
Jiekŋa- ja muohtahámit galget ráhkaduvvot miehtá Guovdageainnu márkana, ja skuvla lea váljen dakkár báikkiid gos ollu olmmoš fitná.
Jiellevári Sámi searvvi jođiheaddji Carola Johansson lei hui duhtavaš maŋŋel dán jagáš Hállemas-čiekčamiid.
Jienastanbábir mii ii leat ollen báŋkui guokte beaivve maŋŋel maŋemus válgabeaivvi, bálkestuvvo.
Jienasteapmi dáhpáhuvvá njuolga maŋŋel ipmilbálvalusa sotnabeaivve juovlamánu 10. beaivve 2006 Gáivuona girkus.
Jienat leat nuorttabealde juo nu garrasat ahte gullojit ja oidnojit juo miediaid čađa.
Jierbmás suohkanlaš plánejeaddji soames davvinorggalaš suohkanis dajai aktii, maŋŋil go politihkkárat ledje moaitán ahte su plánat eai lean doarvái čáffadat, ahte mii vertet bákkus plánet ja láhčit vejolašvuođaid daid olbmuid ja ássamiid várás mahka juo leat suohkanis.
Jietnabáttit leat báddejuvvon NRK Sámi Radio studios Kárášjogas ja lohkkit leat Áilu Gaup (Geasi maŋŋá čakča), Áilu Gaup ja Marit Alette Utsi (Čavččas giđđadálvái) ja Sauli Guttorm ja John Arvid Johnskareng (Giđđa buktá geasi).
Jieŋa alde ledje lávvordaga birrasiid 320 olbmo, muitalii Láhpoluobbala gilisearvvi jođiheaddji Nils Johan Vars maŋŋel gilvvuid.
Jo árra iđđedis fitná Mia luoitimin heasttaidis olggos, ja go earát mannet boradanboddui jávkkiha Mia heasttaidis biebmat ja barggu maŋŋá son fitná fas goaivumin muhkiid ja káremin heasttaid.
Joakvkut miehtá Sámi ¶
Joar Eira Rasdal muitala ahte sus lea buorrin sullii 2-3000 ruvnno maŋŋel čiekčamiid Estteeatnamis, ja sullii 4000 ruovnno maŋŋel Stockholmma mátkki.
Joavkku ulbmil lea buohtastahttit vásáhusaid ja eará dieđuid ja čatnat oktii diehtojuohkinjoavkku mii galleda skuvllaid miehtá Norgga, čilge Ánte.
Joavkkut bohtet miehtá Davvi-Norgga, gitta Divttasvuonas ja Máttavárjjagis.
Joavkkut ledje hágganan miehtá Álttá, lohká Guovdageainnu ahkemearalaš jođiheaddji Inger Eline Buljo ¶
Joavku Team Sápmi AWG masa ledje čohkken nuorra nieiddaid miehtá Sámi čájehedje juo vuosttaš čiekčamiin ahte sis lea buorre joavku jahkásaš spábbačiekčandoaluin Hállemas-čiekčamiin Jielleváris.
Joavku bovdii sihke Min Áiggi journalistta ja Hanneborga mállásiidda maŋŋel.
Joavku lea johtán miehtá Norgga ja doallan konsearttaid.
Joavku lea nu duođas doaibmamin ja juohke vahkkoloahpa servet jogo hárjehallamiidda dahje gilvvuide miehtá Davviriikkaid dahje Ruoššas.
Joavku lea válljejuvvon ovddastit Korsikalaš guovllu mii lea gaskamearas Eurohpás, iige lea gilvvu čađa beassan Liet Lávlut gilvui.
Joavku liggii olbmuid muhto vuhttui ahte ledje váiban maŋŋá guhkes Ruoššamátkkis, gos joavddaiga njuolga Anárii ja Ijahis idjii.
Joavku mas Suoma-Sámi nuorat čuojahit, leat maŋŋá SGP gártán dovddusin Davviriikkain, ja leat maiddái almmuhan cd-skearru.
Joavku oaččui ikte 250 000 ruvnno mátkkoštan doarjaga maŋŋel go joavku lea almmuhan ođđa CDa.
Joavku oaččuige dán illudieđu ovdalaš beassážiid, muhto easkka dál masá mánu maŋŋá beasai joavku almmolaččat muitalit dán dieđu.
Joavku šattai riikabeakkánin maŋŋel go 2008:s vuite Melodi Grand Prix jr.
Johan Albert gárta muitojuvvot olugiin miehtá Sámi.
Johan Ingvar Sara lohká ahte Álttá skuvla vieččai oasi girjjiin dán váhkus, muhto go buot lohkosiin eai čáhkan mielde, de gártá maŋŋá vel nuppe háve viežžat loahpa – Mun jerren seammás go sii vižže kássaid, ahte amma lea buorre go Sámediggi juolluda nuvttá girjjiid skuvllaide ja sii mieđaiga dan leat buorre ordet, Johan I. Sara muitala.
Johan Mikkel Bueng lei lihkká njuiku, njuiku maŋŋá Sámi ja Provence čiekčama go Sápmi vuoittáhalai.
Johan Mikkelsen Gaup vuittii mátkki Osloi nuvttá loattas maid Saami Ski Race vuorbádii maŋŋel čuoigamiid.
Johannes Matsson buvttada SlinCraze ođđa skearru, skearrofitnodaga Rap i Nord čađa.
Johannessen boahtá gáibidit buot Boalvvir BA stivralahtuid reastaluvvat maŋŋel juohkorievtti mii lei Sis-Finnmárkku diggegottis disdaga.
Johansen lea gulaskuddan ahte albbas ruohtai guhkit áigge maŋŋel go báhččui nohkkadannjuolain.
Johansen lohká dattetge sis lea miehtá váhko fálaldagat sihke smávibuidda ja rávis olbmuide.
Johansen sávvá dálki livčče sin bealde, ahte eai leat nu biekkat, muđui doalut eai šatta, go dalle ii lihkostuva suvdit olbmuid 350 mehter govdosaš nuori rastá, Lávvonjárgii.
Johanson šattai beakkánin miehtá Sámi, ja oaččui Ruoŧa mediijain gohčodusa ÇSámiid láidesteaddjinÈ, go mannan dálvvi balahuvvui bávkalan el-rávdnjestoalppu Jämtlanddas Lullisámis.
Johka bálle ráfálaččat golggadit miehtá gesiid almmá turisttaid haga, muhto maid báikkálaš olbmuid haga.
Johkamohki márkaniid maŋŋel álggahuvvo fas seammalágan oahppu Sámi Álbmotallaskuvllas Johkamohkis.
Johkamohkis heavvanii 58-jahkásaš dievdu lávvordaga jávrái Haraudden lahkosis maŋŋel go gopmánii fatnasiin.
Johkamohkkái čoahkkanit kulturberošteaddjit miehtá máilmmi.
John Anders Grønnli bárdni Terje Grønnli lea njulgestaga suhttan ja massán luohttámuša Kárášjoga gieldda njunnošiidda, maŋŋil go gielda lea beahttán addimis fuolahusbálkká John Anders veahkkedárbbuid ovddas.
John Anders Grønnli geasaša mojiid, maŋŋil go Ávvira bokte oaččui dieđu su guoddaleamis lea bajimus vuoruheapmi Fylkkamánnis.
John Andreas Savio (1902-1938) bajásšattai Reaisavuonas Mátta-Várjjagis ja fárrii nuorran Kristianiai/Osloi jagi 1920 dáiddaoahppu gazzat duos dás ja jođii miehtá Norgga.
John Savio-stipeanda juhkkojuvvo Govvedeaddji Dáiddáriid Veahkkefoanddas maŋŋel go lea evttohuvvon Sámi Dáiddačehpiid Searvvi dáiddalaš ráđis.
John`s Art galleryii ja jahkebeale maŋŋá fas Winnipeg Art galleryii.
Johnsen lea sihke suorganan ja bávččagan go traktora suoidnegáffal basttii čađa gummegápmaga.
Johnsen čilge vuhttot ahte dat váttis válljemat ja olu áššit maid birra ii galgan hupmat maŋŋel mišuneren-, koloniseren- ja dáruiduhttináiggi, ain báidnet dálá sámi servodaga.
Johtiba miehtá Norgga ¶
Johtolat manai davás rastá šaldi ijat beaivve.
Johtolatdepartemeantta stáhtačálli Anders Madslien lohká NRK Sámi Radioi ahte sis leat eará geaidnobarggut mat leat mealgat deháleabbot go šaldehuksen Deanu rastá.
Johán Ánte lea ollu ođasmahttan iežas ovdanbuktima maŋŋel go lea musihkariid čohkken.
Johánas lei nuorra almmái go turisttat johtigohte eanet Ohcejogas ja miehtá Deanu leagi.
Jonas Gahr Støres ja ministariin lei preassakonferánsa maŋŋá čoahkkima.
Jonás deavvadii son giddejuvvon uvssain ja busse mainna galggai vuoddját lei "ráddjojuvvon" hiluid háluid miehtá Joná.
Joret-Niillas ja su eamit Britt Inga Buljo leigga bovdejuvvon mállásiidda suohkanstivrra fárus maŋŋel ánsomedáljja geigema.
Jorriid son lei buktán sođiid maŋŋá go dat ledje leamaš nu vuohkkasit geaidnoguoras Avvila davábealde.
Jos eai dárbbaš dán proseassa čađa mannat, mo galggaše dalle sáhttit molsut oainnu?
Jos heaittihivččii ovtta ráđi oahpahussuorggis, de seastit hálddahuslaš resurssaid ja ášši johtá johtilit systema čađa.
Jos jođiheaddji gávnnahalla leat botnjan duohtavuođa, de ii nákce maŋŋil oažžut čađa áššiid.
Jos leš oktage gii eahpida lávdegotti deattu, de sáhttit muitalia ahte das leat 18 riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođačeahpi miehtá máilmmi.
Jos maidege eará áigu go maid dážaskuvllain geavahit, de ferte issoras bábirsoađi čađa mannat.
Jos manná čađa, de lea vejolašvuohta oažžut eanet prošeavttaid.
Jos maŋŋá fas ferte nuppástuhttit, de sáhttet šaddat riiddut.
Jos maŋŋá galgá čielggadit vuoigatvuođaid, de ii leat sáhka ođđa vuoigatvuođaid ásaheames, muhto dohkkeheames daid vuoigatvuođaid mat sámiin leat.
Jos maŋŋá jurddašeami gávnnaha ahte dilálašvuođa ii ábut mange láhkái bealuštit, de lea buorre ágga earáhuhttit meanuid.
Jos mii háliidat ávkkástallat riggodagain iežamet guovlluin, de mii dárbbašat politihkalaš fámu mii sihkkarastá dáid vuoigatvuođaid.
Jos mánáin šadda miella vuolgit olggos stoahkat maŋŋel prográmma, de leat lihkostuvvan, lohká Pulk.
Jos násti vázzá mánu maŋábealde, de gal muitala dan ahte mánná riegáda liitománnán ja jápmá dalá maŋŋá riegádeami.
Jos vearru ii leat gessojuvvon, sáhttá bálggus šaddat mávssekeahtes vearu ieš maŋŋil.
Josefsen buktá dán cealkámuša maŋŋá go stáhtačálli Anders J. H. Eira lea dovddahan ahte lea lunddolaš dáiddaallaskuvlla Guovdagednui ásahit.
Jostein Biti iežas nieiddažiin Sandrain maŋŋel vuodjimiid mannan beassážiid Guovdageainnus.
Journalista Liv Inger Somby muitalii su vásáhusaid birra maŋŋel go son ráhkadii dan kontroversiealla ođđasa, mii bovttii hui garra reakšuvnnaid su vuostá.
Journalista lei viehka váiban maŋŋá go lei 12 diimmu duolbman festiválas, iige beassan julggiid biggohit.
Journalistaoahpu studeanttain lei guokte diibmosaš njuolggosátta, maid guossit ja earát oidne TV:s miehtá Diehtosiiddas ja interneahta bokte.
Journalisttasearvi dáhttu dál journalisttaid miehtá Finnmárkku sáddet ohcamušaid.
Jovni dovdá mot báhkas ruohtasta miehtá goruda.
Jođiheaddji áigu maŋŋel áigemeari giddaneami mearridit oktan stivrrain makkár joavkkut besset dán jagáš cupii.
Jođánis Dolgi maŋŋel go vuittii, dá eaiggádiin Máret Aile Sarain ja vuddjiin Anne Risten Sarain (Duottar Hearggit).
Jua, son čájehii ahte lea vejolaš beassat čiekŋalis seavdnjedasas, čađa vuosteluohkáid ja beahtahallama, ja oláhit alážii mas lea hui várddus, liekkus biekkat ja dievva čuovga, nu ahte sáhttá earáide maid doaibmat čuovgan!
Judo lea maid okta máilmmi stuorámus valáštallamiid gaskkas, 16 miljovnna hárjehalli miehtá máilmmi.
Juhu Niillas lea olles bargoeallimis čađa rahčan loktet sámegiela árvvu sihke sápmelaččaid iežamet gaskkas ja stuorátservvodagas.
June Brita Turi vásihii vuordilmeahttun stuora beroštumi maŋŋel go ráhkadii internehttii Facebook nammasaš siidui doarjunsiiddu Sámi álbmotviesu ovddas.
Juo 2006 dálvvi válddiiga soai separašuvnna ja jagi maŋŋel earráneigga.
Juo golbma jagi maŋŋá son jođii miehtá máilmmi iežas konsearttain.
Juo guokte jagi dás ovdal lei son mielde go Musikk i Finnmark jođii juovlakonsearttain masá miehtá Finnmárkku.
Juo guokte jagi maŋŋá, 1910s mearridedje nissonat Eurohpas ahte beaive galggai šaddat riikkaidgaskasaš nissonbeaivin.
Juo kvártta maŋŋel go gilvu álggii, ledje lágideaddjit vuovdán buot bileahtaid, ja máŋggas šadde jorgalit ruoktot go eai ožžon šat bileahta.
Juo mannan geasi nammadii departemeanta Lars Henrik Haugana proavásin Sis-Finnmárkku proavássuohkanii maŋŋá go ovddit proavás Arild Hellesøy loahpahii doaimmas.
Juo vuosttas mátkki maŋŋá Wernerii badjánii jurdda oastit Deatnogáttis bartta.
Juo vuosttaš jienaid maŋŋel gárte Johan Kittii ja Elle Sara Bærai eanemus jienat.
Juobe lei suohtas sávnnjodit eret bivastagaid ja dan maŋŋá čohkohallat dollagáttis ja vuoššadit gáfe.
Juoga maid Sofia Jannok ii liiko maŋŋel CD almmuhemiid lea musihkkaárvvoštalliid duopmu.
Juoga mii lea dagahan stuora njiedjama guolástanturismas miehtá riikka.
Juogekeahttá báhcán doarjagiid lea dárkkuhus juohkit njukčamánu áigge ja dalle bargon mearrádusain dieđihuvvo čoahkkima maŋŋá.
Juohke aiddošaddan eatni miehtá Norgga deavdá skovi mas maiddái boahtá ovdan makkár dilis leat, okto, ovttasássi dahje náitalan.
Juohke barggu maŋŋá, galgá maid čállojuvvot čálus gos muitaluvvo mii lea dahkkon.
Juohke bargobihttá bistá 1-20 minuhta, ja maŋŋá golbma geardde lea boddu.
Juohke beaivvi skuvllas miehtá jagi ¶
Juohke báhčima maŋŋá ferte gaikkihit láddenmekanismma ovdalgo fas sáhttá báhčit.
Juohke dákkár goddimiid maŋŋel lohpiduvvo dahkkot eambbo ja geavahit eambbo resurssaid, muhto dađi bahábut orru beare unnán dahkkome.
Juohke giđa loddeje guovdageainássit, nu movt ledje dahkan máŋggaid buolvvaid čađa.
Juohke guossi oaččui iežas ofelačča gii mieđustii miehtá skuvlla, klássalanjain ja eará fálaldagaid luhtte.
Juohke iđida ja eahkeda njorreje reaŋggat mielkki miehtá láhtti.
Juohke jagi besset áŋgiris SGP berošteaddjit oastit SGP CD-skearru moadde mánu maŋŋel beassášlávvordaga.
Juohke jagi lea seamma vissis ahte maŋŋel golggotnjázuid buolašta juste dan vahkoloahpa go Nilut spábbačiekčan gilvvut lágiduvvojit Guovdageainnus.
Juohke konseartta maŋŋá mii oahppat lasi ja ahtanuššat.
Juohke meahccemátkki maŋŋá áddegohten ain čielgaseappot ahte idja ii leat dušše seavdnjadasa áigi, muhto jándoris dat boddu, mas leat sierra sárgosat ja dáhpáhusat, mat rivdet oppa áiggi.
Juohke mearkkas lea vuođđu dahje oaivesátni ja namuha stuorámus vajahusaid nugo gieška, hoaŋka, njavki, skivdnji ja rastá.
Juohke ovttas leat njeallje linnjá maid johtit čađa.
Juohke ođđajagiruohta jođiha Norgga girku gaskaijaipmilbálvalusaid miehtá riika.
Juohke vahkkoloahpa miehtá dálvvi leat sullii 200 hearggi gilvalan vai besset dán vuodjimii mielde.
Juohke áidna gávttehas gean Ávvir deaivvai logái iežas čađa bivastuvvan.
Juohke áigodagas leat sierra govat ja ivnnit ja juohke stuolu siste lea čuovga mii báitá čađa gova.
Juohkehaš dahká juogalágan boasttuvuođaid barggus, muhto de ferte sáhttit gáibidit ahte maŋŋil leat vuollegaččat.
Juohkehaš dan jeagadii, muhto go juovllat lahkonedje, de nubbi nieida árvalii váldit Lise guoktá Olain ruoktot iežaset geahčái lupmui oahpahit sudnuide sámegiela, amamet dárbbašit dárustit ođđajagi maŋŋil.
Juohkehaš gii mu mielde lea leamaš doppe, lea ožžon eará oainnu dálkkádatrievdamii maŋŋel dan mátkki, muitala dálkkádatdutki.
Juohkehaš gii vánddarda luonddus, oaidná ahte ii leat miehtá áideguoraid dakkár go riikkamediat vikkahit.
Juohkin lea dađistaga miehtá jagi.
Juoigan 14 jagi 10-jahkásažžan son juoiggadii miehtá Oslo sámi álbmotbeaivvi doaluin jagis 2005.
Juoiganbattle/gilvu Maŋŋel konseartta lei juoga maid gohččode Juoiganbattle.
Juoigankurssa oasseváldit galget juoigat lávddis maŋŋel go leat geargan oahpahallamis, muitala Trulsen, gii lea ožžon olles gávcci politiija bearráigeahččat lágideami.
Juoiganoahpahus manná dárkilit čađa luđiid.
Juoiggusmusihkar Wimme Saari oktan musihkarjoavkkuinis doallá konsearttaid miehtá Kiinná dán vahkku.
Juos gilvaleaddjit ožžot seamma ollu čuoggáid, dan maŋŋá vuoittu mearrida njoarosteapmái geavahuvvon áigi ¶
Juovlabasiid áigge Pomokairas goddojuvvui gumpe, mii lei  guoraduvvon buktojuvvon biilaskearruin Kannuslehtoi ovttain mohtorgielkkáin ja bidjon seamma skearrui guoradami maŋŋá.
Juovlakalenddar ráidu čájehuvvui vuosttaš geardde NRKs 1979s ja maŋŋil 1981s, 1984s, 1988s, 1993s, 1998s ja 2003s.
Juovlamánu bargobeaivvit leat guhkit ja dávjá Stuoradiggi jienastišgoahtá easká maŋŋel gaskaija.
Juovlamánu loahpas 1979 Afganistana dohkaráđđehusa Ruošša ráđđiaddit válde iežaset geahču vuollai Begrama ja Kabula girdingittiid, dan maŋŋá dohko seaivugohte ijaid beivviid  stuorra  soahtegirdit, mat fievrridedje Ruoššas rukses armeija buoremus soalddátjoavkkuid ja vearjjuid.
Juovlamánu mearrádusa maŋŋel leat maiddái regiovnnain boahtán reakšuvnnat.
Juovlaruohta mállása borrat gaskaija áigge maŋŋel girkomeassuid, ja ovttastallat gitta iđidii.
Juovlavuona skuvlla nuorat eai beasa numo eará skuvllain, sámegiela lohkat skuvlaáiggis, muhto jogo ovdal dahje maŋŋá skuvlla.
Juovllaid basuheapmi ja diiddat áiggiid čađa ¶
Juovllaid maŋŋel lea jurddašan fárret Ráisii ja váldit trailervuodjingoartta.
Juovllaid maŋŋá oassi hálddahusas sirdo maid moadde kilomehtera olggobeallái gili, Rivdulii.
Juovllaid maŋŋá čuoiggaimet dávjá oahppamin rievssatgielaid.
Juo…dáppe mun ohppen gielistit ja beahttit…juohke jagi gávdnen luopmániid…das maŋŋel gielistin luomeguovžža birra…ja olbmot jáhkke munnje juohke háve!
Jupe čuojaheaba dánsamusihka miehtá skábmaija.
Jur ovdalaš go olliimet ádjá buohta, dallet dat jorggihii olgeš guvlui ja vázzilii rastá biilaluotta.
Jurdagat maŋŋel mátkki ¶
Jurdda lea čohkket DNA-iskosiid miehtá máilmmi.
Jurdda livčče olahit ođđa gehččiid miehtá Sámi.
Jurdda vázzit miehtá Eurohpá ruđaid haga ilmmai Nystadii diimmá geasi.
Jurddaš ahte dainna 38 duhát ruvnnoin sáhtášii lágidit Hearge-cupa miehtá dálvvi, lohká Issán.
Jurddašallen dál gal viimmat beasan bosihit maŋŋel daid geassebáhkaid.
Jurddašin ahte dárbbašii veaháš berošumi maŋŋá dien heajos reivve oahpaheaddjis.
Jurddašin ahte maŋŋel arveoavtti heivejit govvii guorosin báhcán kafeabeavddit ja muorat fas doibme dego rámman govvii.
Jurdilin ahte dás in leat vel beassan heakkas, go lean gullan ahte ealga roahkka nagoda čievččastit olbmo jámas jus oaivái deaivá, muitala Skoglund daid dramatihkalaš sekunddaid ovdal ja maŋŋel go deaividii ealggain.
Jurista Leif Dunfjeld dadjá maŋŋel ahte son ii goasse oaivvildan dan moaitaga njuolga Hættai.
Jursen vel oanehaš dipma sieđggažiid ja jurddašin beassá go son rieban rastá eanu.
Jus Detnui boahtá parasihtta, de boahtá njoammut miehtá Finnmárkku jogaide, ja Finnmárku-luossa šaddá juoga man birra ferte lohkat historjá girjjiin, muitala vuorjašuvvan biologa Rune Muladal.
Jus Leavnnja gielda ja Guovdageainnu suohkan searvvašedje, de livčče Ávjovári eamiálbmot ovttasbargogielddat sáhttán dán golu golmma oassái juohkit, muhto eai leat makkárge teknihkalaš váttisvuođat maŋŋá ge searvat, dadjá Bysheim.
Jus Romssa ja Finnmárkku el-fápmolinnjáfierpmádat ferte viiddiduvvot, de dat ferte dahkkot maiddái čađa Nordlándda, jus el-fámu galgá eksporteret.
Jus Ráđđehus evttoha plánenruđa 2002 bušehttii, ja oažžu dán čađa, de lea dat okta lávki rivttes guvlui.
Jus Sameradio galgá ovdánit, de ferte dat leat sierra kanála mii sáhttá šaddat satelihtta TV:n ja oidnot miehtá máilmmi sámiide.
Jus Stuoradiggi mearridaruhtadanlávdegotti árvalusa, de ii šatta eanetlohku ii Ráđđehusa evttohussii, iige dat boares fievrredandoarjjaortnet stáhtabušeahta čađa ođđajagimánu 1. b. 1999 rájes.
Jus Sámediggi, Fylkkadiggi ja Norges Fiskarlag livčče leamaš gozuid alde, de livččejit dahkan čuovvovaččat: Registreret goikeguliid ja eará árbevirolaš borramuša EU čađa.
Jus Sámeálbmot Bellodat boahtá posišuvdnii maŋŋá válgga ja de šaddet šiehtadallamat de ii veaje leat veadjemeahttun ahte nubbepresideanta doaibma dahje ráđđelahtut leat juoga maid bellodat gáibida.
Jus Sáráhká sámenissonorganisašuvnna jahkečoahkkin dasa miehtá, rievdá organisašuvnna hápmi nu ahte šaddá vejolaš vuođđudit báikkálaš servviid iešguđet riikkaid dássásaš searvái.
Jus Tromssa hárjehallamis muhtin válddahalla garrasit ja fastit hárjehallamis, lea dat vajálduvvon maŋŋil hárjehallama.
Jus alimimus hálddahusriekti ii gávdna makkárge láhkarihkkmua, de sáhttá ođđa sámediggi easkka dan maŋŋá doallat ieažas vuosttaš čoahkkima ja válljet ođđa luohttámuš olbmuid.
Jus alimus hálddahusriekti ii gávnna makkárge láhkarihkkuma, de sáhttá ođđa sámediggi easkka dan maŋŋá doallat iežas vuosttaš čoahkkima ja válljet ođđa luohttámuš olbmuid.
Jus biebmagoahtá čakčat, soaitá fertet biebmat miehtá dálvvi, vaikko guohtumat leat olamuttus, go bohccot soitet dán jahkodahkii hárjánan biebmamii.
Jus boahtit ovdal dahje maŋŋá dan áiggi, de massigoahtit čuoggáid, muitala Julie Nicole Padøy.
Jus bovdejuvvot gosage, de berret geahččalit láhtte nu ahte olbmot jurddašit bures du birra maŋŋel.
Jus buohtastahttit earáin, vástidit 36 proseantta ránskalaččain ahte sis leat váttisvuođat álgit bargui maŋŋá luomu.
Jus buolašta ovdal go muohta lea goikan, de šaddá jiekŋageardi eatnan ala, ja bohccot eai beasa čađa, eai ge beasa guohtut.
Jus buot manná njuovžilit, de bidjo ruhta dán bargui reviderejuvvon 2011 stáhtabušehttii ja barggut sáhttet biddjot áramusat johtui jagi maŋŋá.
Jus báikkálaš bellodat dálkkoduvvo dáinna, de jáhkán mis šaddat dakkár vuostálastinnákca mii min nanosmahttá go maŋŋil fas fallehuvvot.
Jus dan maŋŋá eai leat áiddit gaikojuvvon, de bidjat mii áideeaiggádiid rehkega ala olbmuid daid čorget, čilge Arne Hansen oanehaččat.
Jus dat ii leat doarvái, de lea vejolaš oažžut eanet áiggi, lohká Hætta ja čilgesta ahte gilvobeaivvi sii hárjehallet beaivvi miehtá Báktehárjjis.
Jus deaivá gávdnat rivttes jeaggái, de sáhttá gávdnat viehka ollu luopmániid, muhto Ávvir ii lean áibbas duhtavaš maŋŋel luometuvrra.
Jus doamat, de soaittát dahkat boasttuvuođaid maiguin šattat rahčat maŋŋel.
Jus don sáhtát oažžut mánáidruđa almmá gáibikeahttá, de sáddejuvvo dutnje dakka maŋŋil riegádahttima oadjokántuvrra gaskaboddosaš mearrádus mas čuvvot maid eará dárbbašlaš dieđut.
Jus dus leat deahkat main eai leat biikkat, de gal lea lohpi vuodjit daiguin maŋŋel dáid áigemeriid.
Jus dáid luosa vuođu billista, de lea billisteamen miehtá Deanučázádaga ovddas.
Jus dál loaktá, de soaitá ohcat barggu doavttirin Guovdageidnui maŋŋel go lea geargan oahpuin.
Jus dát čuokkis šiehtadusas ii njulgejuvvo fárggamusat nugo mearriduvvui Sámedikke dievasčoahkkimis, ja ahte rievdadusat dahkkojit mearrádusain maŋŋá go leat dohkkehuvvon, de gal imaštan Sámediggeráđi.
Jus eai oidno boahtime biillat, de vázzila son rastá luotta.
Jus eat galgga boahtteáiggis dušše leat álgoávnnaslágideaddjit - de fertejit guovddáš eiseválddit bargagoahtit ahte láhččojuvvo dilli árvoháhkamii ja ovdáneapmái miehtá fylkka.
Jus eat jur viečča juste dan vahkku sisa go álggos leimme lohpidan, de ii leat dáhpáhuvvan vel ahte mii eat leat njuovvan omiid nu jođánit go vejolaš lea, ja de lea dávjá sáhka dušše moadde beaivvi dahje vahkku maŋŋel, lohká Tom Cato Amundsen.
Jus eat leaikkastala sámiin, de datge šaddá vealaheapmi, logai Selnes maŋŋá čájálmasa.
Jus erttet ii leat ovtta dási miehtá, cokkas juoga vuollái amas ii vuodja čoaggan erttega ala.
Jus fertejit vuodjit tuollostašuvnna bokte ja de rastá joga Buolbmágis, de lea mátki guokte miilla.
Jus fievrrus leat váldonjuvvon šilttat eret maŋŋel dan dáhtona de ii beasa divatmáksimis eret.
Jus gielddastivra miehtá dasa, de oaivvildan ahte dát liigejuolludeapmi maid berre skuvllaid divodeapmái mannat, dadjá Sæther.
Jus gávnnahallat vuodjime maŋŋel go lea sevnnjodan, de sáhttit geavvat giddagassii.
Jus háliidehpet čuovvut Kirsti skuvlajagi čađa, de sáhttibehtet dahkat dan interneahtas, su blogga bokte, man čujuhus lea: www.
Jus háliidehpet čuovvut Kirsti skuvlajagi čađa, de sáhttibehtet dahkat dan interneahtas, su blogga bokte, man čujuhus lea:www.
Jus ii bargo  mihkkige, de sáhttet leavvat miehtá ja laskat hirbmosit.
Jus ii dál, de maŋŋel.
Jus ii mihkkege rievdan maŋŋel go Min Áigi deaddiluvvui, de oažžu Gába-bláđđi čuođi duhát ruvdnosaš lassáneami boahtte jagá bušeahtas, golbma čuođi duháhis njeallje čuođi duháhii.
Jus juovlaruohttaeahkeda čohkkeda muorrafiinno ala, ja čohkká das gitta gaskaidjii, de maŋŋel gaskaija boahtá muhtin olmmoš ja viggá čuoggut sáittiin dan olbmo čalmmiid gii čohkká muorrafiinno alde.
Jus jurddaša eará mediaid - áviissaid ja teáhtera - jus filbma lihkostuvvá, de dan sáhttet hui máŋggat miljona olbmot miehtá máilmmi oaidnit.
Jus lea dušše duolva bussema maŋŋil, de geahččalit bassat viesu hui bures.
Jus leat eambbo go 70 gilvaleaddji, de vulget njoazimusat moadde minuhta maŋŋil buoremusaid, dadjá Eriksen ja muitala vuoittut leat sihke cearkkit, skeaŋkavuoittut ja ruhtavuoitu.
Jus leat fárren Gáivutnii eará suohkanis 1993 maŋŋil, de fertet čálihit iežat nuppádis!
Jus leaččat bargoaddi, de lea dušše illudit go bargit bohtet ruovttoluotta luomu maŋŋá.
Jus livnnega áiggut guoddalit, de fertet čálalaččat dan dahkat ja áigemearri lea 3 vahkku maŋŋil livnnetalmmuheami.
Jus livnnega áiggut guoddalit, de lea áigemearri 3 vahku maŋŋil livnnetalmmuheame, čálálaš guoddalus sáddejuvvon gieldda livnnetkantuvrii.
Jus livnnega áigut guoddalit, de lea áigemearri 3 vahku maŋŋel livnnetalmmuheami, ja čálalaš guoddalus sáddejuvvo gieldda livnnetkántuvrii.
Jus livčče dorvvastan dušše olggobeale ekseparttaide, de han guovlluolbmuide livččii šaddan veadjemeahttun joatkit veahkkedoaimmaiguin maŋŋá go leat báhcán iehččanassii.
Jus livčče čađahuvvon albma dutkamat, ja eai livčče dušše časkan oivviid eret váldoolbmuin, de sihkkarit čállojuvvon historja maŋŋil 1852 livččii šaddan áibbas eará.
Jus manat maŋŋil suoidnemánu 1. beaivvi dakkár ámmatdivššára lusa geasa ii guoskka álbmotoaju doarjjaortnet, de it oaččo máksojuvvot dikšungoluid it ge mátkkoštangoluid divššu oktavuođas.
Jus manná Cohkolat orohaga čađa, de lea Cohkolat orohat gii galgá váidit.
Jus manná boastut guoddalan ášši, lohká son Min Áigái maŋŋá go gearggai dikkis vuossárgga eahkedis.
Jus maŋŋel geahpedeami čájehuvvo ahte boazolohku lea ain menddo allat, de geahpeduvvojit juohkehaččas bohccot proseanta melde.
Jus maŋŋil dien beaivvi ain lea olu muohta, de gal lea lohpi vuodjit dálvejuvllaiguin.
Jus maŋŋá soađi giela livččen geavahan, de livččen olles muitalusa bilidan, čilge son.
Jus mis lea muohta, gávpot lea čába, muhto jus ii leat muohta, de lea koanstamuohta málejuvvon miehtá gávpoga.
Jus moaitá dan maid mun lean bargan go ledjen stivrajođiheaddji, de ferten mun dohkkehit dáid moaitagiid, muhto dát áššit orrot čuožžilan maŋŋel go heiten, ja mun imaštalan dan go easka dál gulan dan birra, dadjá Buljo.
Jus muhtin nubbi sohkabeale olmmoš bovde du juosat, de son veadjá hirbmadit liikogoahtit dutnje maŋŋel go leahppi humadan.
Jus mánu leat badjelmeare borran, de sáhttá maŋŋá šaddat váddáseabbon dárkkistit iežat deattu, árvala muhtin Ruoŧa beal doavttirgráda barggu.
Jus okta gorrelohku čájeha ahte fálaldat lea beare stuoris miehtá suohkana, man issoras stuoris de lea juvssahahttivuohta olbmui gii orru márkanbáikkis?
Jus orru dárbu ain viežžat oaiviliid láhkaárvalussii maŋŋel go lea gearggusin guorahallojuvvon, de dahkat dan, lohká Marthinsen.
Jus orut muhtin moaddeloht jagi sápmelaččaid luhtte de dovddat daid buollinháviid mat leat sidjiide šaddan maŋŋel psyhkalaš spižain huškuma maid mii leat vásihan, sihke kollektiivvalaččat ja indivuálalaččat.
Jus politihkkarat dál čuovvolit Geaidnodoaimmahaga mearrádusa, de šaddá ain boahtteáiggisge fearga rastá Divttasvuona.
Jus sihkkarastá šiehtadusaid oastit ealihanelliid, sáhttá dát buoridit ruhtadili go eahpesihkkaris biebman, mii dál juo álggahuvvo.
Jus sii goittotge leat oktii dohkkehan dutkamiid, eai sii šat maŋŋá sáhte eastit daid.
Jus soai nagadeaba luotta dulbet lava-eatnama čađa, de galggaiga beassat friija.
Jus son šaddá eret fárret Mázes, de ferte suohkan gávdnat eará divššára gii sáhttá su eatni dikšut miehtá jándora, dahje bidjat su boarrásiidruktui.
Jus sámit livčče šaddan bargat iežaset beroštumiid ovddidit fylkkademokratiija čađa, ii ge livčče leamaš buorre veahkki guovddáš beliin, de livčče leamaš fámuhis unnitlogu sajádagas.
Jus vel soabaditge orohagas de hálddahus eahpida dán ortnega, go muđuid šaddet dálvvi miehtá leat áldduin nuppi mearkkas miesit.
Jus vástidat juo, de dáhpáhuvvá visot automáhtalaččat, ja moadde sekundda maŋŋel oidnogoahtá sámegiel teaksta.
Jus vástidat juo, de dáhpáhuvvá visot automáhtalaččat, ja moadde sekundda maŋŋel oidnogoahtá sámegielteaksta.
Jus álgit suorpmaid čađa geahččat, de han sáhttet eara bivdit maid geahččalit garvit njuolggadusaid.
Jus čielggadanprošeakta manná čađa, de mii boahtit bargat áššiin viidáseappot ja vejolaččat juo geasi 2011:s álgit ráhkadit máđijaid.
Jus čorget maŋŋel go lea juo viežžan ruskkaid, fertet ieš doalvut seahkaid rihpaduvdnái.
Jus, ja go sii ráhkistuvvet «Rudolfii» , de dan maŋŋá ii šat njuvvojuvvo okta ge boazu Sámis.
Justa dát ja duođaštuvvon muitalusat áiggiid čađa čájehit ahte Ludvig Filip lea min máddu, lohká Ruth Bøyum áibbas sihkkarit.
Juste beaivvát ala goas dát dáhpáhuvvá, ii leat vel čielggas, muhto galgá almmuhuvvot mediaid bokte maŋŋá, dán čállá beaivválaš jođiheaddji Karsten Persen e-poasttas.
Juste bivdoáiggi johtet ealut dálveeatnamiidda čađa bivdoguovlluid, ja sihke ealgabivdit ja boazoeaiggádat vuorjašuvvet dáinna.
Juste dalle ii soaitte dovdat, muhto moadde beaivvi maŋŋel sáhttá garrasit buohccát, čilge Isaksen.
Juste dan dihte go eat leat ožžon oahpu, de leat šaddan ruohttat gili miehtá ja gánske maid eará suohkaniidda ja fylkkaide ohcat čállinveahki midjiide álo go galgá reive čállojuvvot.
Juste diet árvalus Áššu doaimmaheaddjis ii váldon nu bures vuostá: Ii dat goit mana čađa, vástidedje oahppit, go skuvllas ii leat goassege beare ollu friiddja.
Juste dán maŋŋel ledje guokte fearana mat livčče dábálaččat váikkuhan ruovttujovkui.
Juste jagi maŋŋel, geassemánu 20. beaivvi, go ILO bargokonferánsa mearridii konvenšuvnna, attii dalá gielddaministtar Johan J. Jacobsen rátifiserenbáhpáriid ILO váldodirekteuvrii.
Juste čuođi jagi maŋŋil go sápmelaš Isak Saba válljejuvvui Stuorradiggái ¶
Justislávdegoddi lohpidii ahte NBR oažžu buktit oainnuid áššái maŋŋil.
Juvvá Lemet váldá ovdamearkan ahte Suomas eai leat oppanassiige beroštan guorahallat, ja guhkkin eret ságastallan mo Suopma lea láhtten sámi álbmoga vuostá áiggiid čađa.
Jágat-beaivái bistet dát dálkkit Kárášjohkalaš, Bieska Niillas Ánde, muitala moadde vahku dás ovdalis lei maid biilaguođđinšilju guovdu márkana šaddan jávrin maŋŋá garra arvvi ja čuorpmasteami.
Jágát maŋŋá ii šat gullo giehka guhkkamin.
Jáhkan ahte dán čoahkkima maŋŋil nuorat dustet váldit muinna oktavuođa, doaivu Pedersen.
Jáhkan min strategija ferte vuos leat hukset sámi gelbbolašvuođa, ja maŋŋá geahččat politihkalaš beali.
Jáhkiime ahte dát lei vearrát go lea leamaš dássážii, muhto earát lohket gal ahte maŋŋá Kárášjoga álgá váddáseamos oassi.
Jáhkkimis šattai "čáhppes báiddát" almmái hui heahpat, ii lean šat eambo muosehuhttin dan maŋŋá.
Jáhkkit ahte sáhttit oažžut veahki gávdnat buoridandoaimmaid ja ovttasbargočovdosiid suohkanrájiid rastá.
Jáhká go boahtá su šilljui Tiibmabeal maŋŋá bođii biilavuoiti, Anne Berit Anti, vuostái váldit biilla valáštallanvisttis, ieš áibbas duođas.
Jáhkán Finnmárkkuopmodaga ásahuvvot hui oanehis áiggi maŋŋel dan.
Jáhkán ahte jos oktage maŋŋá čájálmasa oažžu dovdduid ja jurdagiid muhtun diktii, nu ahte olmmoš ieš jurddašisgoahtá, de lea čájálmas olahan ulbmila, goittot muhtun ge muddui.
Jáhkán ahte lei midjiide hui stuora ovdamunni loahppačiekčamis go beasaimet mearridit man jođánit spábba galgá mannat ja dat várra dagahii ahte mii vuittiimet, muitala son maŋŋel loahppačiekčamiid.
Jáhkán ahte mus lea ovdamunni dán barggus go lean sihke dutkan olu eamiálbmogiid áššiid ja čuvvon mielde mo eamiálbmot áššit lea mannan jagiid čađa.
Jáhkán baicce ahte šattašii «ávkin buot bealálaččaide» jus gielda livččii vuollis daid vejolaš gáibádusaid ektui mat nissonis leat su ovddeš bargoaddái, áinnas maŋŋil go buohccin dieđihuvvui ja duvdojuvvui goalmmát beallái, oadjoetáhtii, dálá NAV!
Jáhkán goitge iežaimet joavkku leat oalle dovddus gilvvuid maŋŋá, eat mii olgoriikkaide vuolgge gal vuoittáhallat, mojohallá movttegis joavkku movttegis jođiheaddji, Jo Morten Kåven, vuolggedettiin kustet Suoločielggi láhtiid ráigelieđmát moalkesoppiin.
Jáhkán nu lei miehtá Sámi.
Jáhkán sivvan leat go mis soitet leamen seammalágan dovddut musihka čađa, dahje musihkkii, jáhkká Wimme.
Jálddus, -ldos- dakkár sajis gos jáldduda nu ahte čuoika ii leat nu bahá givssideaddji Jiekŋa, -ŋ-  galbmon čáhci, jiekŋa joga dahje jávrri aldeJiekŋagávli, -vll-) gáddejiekŋarávda rabas jávre- dahje johkagáttis Jiella, -l- unnánaš biegga (ii nu unni go hieibma)Joavggahat ,-hk-, -g- báiki gos maŋŋil muohttima lea fáskan ollu muohttagiin ¶
Jámalgahttá algŋá ja das maŋŋá in dovdan maidege.
Jámii čibbeoperašuvnna maŋŋel ¶
Jándor maŋŋel gullui sáhka ahte Heaimo-Gáral lea goddán stuora riebana.
Jándor maŋŋá fitniimmet veahki mu vieljjas Åges Ikkaldasas.
Jándora maŋŋel dutkagohte ¶
Jándora maŋŋel lea viidna gárvvis.
Jándora maŋŋil šattai goalki, ja bijai nohkkat.
Jándorkoarta vuovdin lea njiedjan vehá maŋŋá 2002, heajos bivddu dihtii, 2008:s vuvdo 33 000 jándorkoartta Suomas.
Jándura maŋŋá gávnnai Helge ruoiggu láhtošaldi vuolde.
Jánoš Trosten iská juste čuođi jagi maŋŋil guorrat Saba luottaid.
Jápmima maŋŋel (Latiinnalaš).
Jápmindáhtona in dieđe, go dat lea maŋŋel go Guovdageainnu sohkagirji bođii.
Jørstad dajai dan maŋŋel go fuobmái ahte soames lea suoládan dávviriid su viesus.
KAPRO oaivvilda ahte sii galget gávdnat ovdáneami barggu čađa.
Goahtegerret jođiheaddji Toralf Henriksen ii dieđe šat eará ráđi go ávžžuhit meahcásteaddjit speallagoahtet kasino maŋŋá go lea behtohallan Sámediggái.
KOAS:a Magne Svineng muitala leat boahtán mátkkošteaddjit miehtá máilmmi, gitta Duiskka ja Australia rájes, ávvudit Kárášjoga beassašmárkaniid.
KOSOVO 1999: Serbialaš veahkaváldin albanialaččaid vuostá Kosovos álggahii dan stuorámus báhtareaddjiroasu Euorohpas maŋŋá máilmmesoađi.
KRO leage bidjan olles guokte miljovnna dán máidnosii, muhto maiddái Triumf lohká ahte bohccobierggu galggaše čađa gaskka fállat, eaige nie movt dál, muhtin vahkkuid dušše.
Dálkkádatkonferánsas Københámmanis deaivvadit miehtá máilmmi álgoálbmogat.
Kalle Åkerlund oažžu dan gutni go bidjá Sarek njealjját moala ja sihkarastá vuoittu Johkamohkkái, Ruoŧa beale Sápmái.
Kalstad plánen mátkki Ruonáeatnama rastá.
Kanada indiánaskuvllaid duoh­tavuođa- ja soabadan­lávdegoddi bissehii bargguidis ikte maŋŋel go lávdegotti jođiheaddji luobai virggistis.
Kanadalaččat liikojedje hirbmosit go Norgga čuoiganriikkajoavkku hárjeheaddji veahkehii kanadalaš čuoigi nissona maŋŋel go son bártidii.
Kanadalaččat liikojedje hirbmosit go Norgga čuoiganriikkajoavkku hárjeheaddji, Bjørnar Haakensmoen, Olympiagilvvuin Torinos attii soappi kanadalaš čuoigi nissonii, Sara Runnerii, maŋŋel go son bártidii ja dojii soappi.
Kantiidna leat rabas beaivvi miehtá.
Kantuvrra heaittiheami maŋŋá vuođđuduvvui Olmmošvuoigatvuođaid ossodat jagis 1987 mii leamašan hui aktiivvalaš ON bargguin.
Kantuvrra pedagogavirggit ja jođiheaddjeovddasvástádus fertejit farggamusat almmuhuvvot ođđasis maŋŋel go fágabiras ja organisašuvnnat lea ságastallan.
Kappfjell johttái ge eret eamida orohagas jagi 2003:s maŋŋel earráneami, go bázii doppe doalu haga.
Kappfjell massii vuoigatvuođa jođihit boazodoalu Norlánddas maŋŋel go earranii eamidis geainna sutnos lei oktasaš doallu.
Kara-crossen lea guovdu Kárášjoga márkana čievrašiljjus, mas geahččit besset čađa gaskka čuovvut mielde gilvvu.
Karasjok Motorklubba Rune Olsen muitala Ávvirii ahte muohttaga maid geavahit corssabánas, leat čorgen miehtá márkana, ja dán muohttagis leat ollu ruskkat.
Karavan Familia, Ungáralaš Romani joavku, Romanigiella, miehtá Eurohpa.
Karen Anni oidno nálu čuggemin ráiggiid čađa, nu ahte das šaddá juogalágan duodji.
Kari Heljasvaara lohká alcces leamaš moadde beaivve ovdal loahpa dakkár "guoros" dovdu go guđa vahku maŋŋá lea visot meaddel.
Karin Anema muitalii TV-jearahallamis maŋŋá girjji almmuheami ahte son háliidii giđđajohtima čuovvut go dat lea njoazes vuohki mátkkoštit ja nu son sáhtášii oahpásmuvvat sápmelaččaiguin.
Karinaálbmot ásai miehtá Mátta-Amerihká davvi guovlluid ja Karibias, go espánnja vuollástahttit bohte.
Karlsen logai maŋŋá ahte lei hirbmat duhtavaš dáinna.
Karlsrud lohká iežaset oaidnán ja govven go boazodoalli huškkui niibbi čađa mielgga go giehtadii gabbagirjját variha.
Katona lea maŋŋel joatkkaskuvlla bargan guokte jagi online girjebuvddas.
Kauto Live 2008Šs ovttastuvvet fas, 15 jagi maŋŋel go maŋemus čuojahedje ovttas (Vuorkágovva).
Keiko lea šaddan dovddusin maŋŋil go lei mielde filmmas Free Willy, ja dál leat ámeriikálaččat golahan miljovnnaid doalvut Keiko Islándii.
Kemi luittii bissu eatnamii, muhto vihtan ii lean sihkar dáhpáhuvai go dat ovdal vai maŋŋá go doarráiga.
Kemi čájehallaba gárvvuid maid lávejit coggat ala go čađahit mánáiguin ja nuoraiguin vádjoleami juovlaevangeliuma čađa.
Ken Magne lei okta dain njealljásiin geat dušše biilalihkuhisvuođas Guoládatnjárggas Ruoššas 1991:s maŋŋá go ledje leamaš čuojaheamen Lujávrris.
Kenyas leat buollán garra stuimmit maŋŋá presideantaválggaid ja maŋga čuohte olbmo leat stuimmiid geažil dán rádjái goddon.
Keskitalo muitala ahte son galgá maid dáid čađa mannat dárkileappot jus lávdegoddi oaivvilda ahte dat lea dárbbašlaš.
Keskitalo ovddida váttisvuođa mii lea Stállonjárgga orohagas - mii lea orohat mii lea dego Norgga stáhtas ráhkaduvvon ovttain ulbmiliin - njuolggut váldit háldui Sárevuomi guohtuneatnamiid maŋŋil go 1972:i konvenšuvdna doaibmagođii.
Keskitalo sávvá ahte stuoradiggepresideanta manná Stuoradiggái ja su bellodahkii daiguin jurdagiiguin maid lea ožžon maŋŋel ságasteami, ja dasa Andersen vástida ahte áigu váldit vuhtii buot maid Keskitalo lea sutnje muitalan go fas vuolgá lulás.
Keskitalo válljii diibmá geassádit presideantan maŋŋel ovttas­bargo­váttisvuođaid ovtta­olbmo­bellodagaiguin.
Keskitalo váruha ahte Sámedikki stuorámus hástalus, dađis go mii oažžut čađa sámi vuoigatvuođaid, lea ahte dát vuoigatvuođat dávjá dušše leat báhpira alde, ja nu sin stuorra politihkalaš vuoittut hávket go váilot resurssat ja gelbbolašvuohta.
Keskitalo čilge Sámi allaskuvla ásahuvvui sierra ásahussan 1989:s, maŋŋá go sámi oahpaheddjiid oahpahus lei guhkit áigge láittastuvvan Álttá oahpaheaddji allaskuvlla náittosdilis.
Kjell Are lea bargan Sámi Radios golbma jagi Kárášjogas, maŋŋel go gearggai journalistaskuvllas Bodeajjus.
Kjell Magne Eira iežas bivdojoavkkuin lea dál albbasbivddus Spiertagáissás, maŋŋil go Fylkkamánni attii báhčinlobi vaikko njukčamánus eai lean gal mielas addit.
Kjell Magne Eira ovttain bivdojoavkkuin fidnejedje viimmat báhčit ovtta rávis njiŋŋelas albasa Ruoššojávrri lahka Porsáŋggus, maŋŋil go Fylkkamánni guhkidii báhčinlobi ovtta albasii Spiertagáissá 14A geasseorohagas.
Kjell Østmo (58), oahpaheaddji Sámi Joatkkaskuvllas Kárášjogas, dolle duorastaga maŋŋá oahpaheaddji barggu Roavvenjárgii bargat juovlastállun Santa Claus’ Village báikkis beassážiid.
Kjønnøy loahpahii sártnistis ná: – Lea dalle munnje stuorra illu gávnnahit ahte don, Trygve Madsen, iežat doaimmaid bokte sámi oahpahusa ja kultuvrra ovddideami čađa, leat dahkan eallindoaimma mas lea riikkaviidosaš mearkkašupmi, ja beassat geiget dutnje Gonagas ánsumedálja gollis ja diploma mii čalmmustuhttá du daguid.
Klassihkalaš konsearta Juhls silbarávddis lea máŋgasiidda earenoamáš vásáhus beassášlávvordaga, maŋŋel go álggos soitet leamaš geahččame heargegilvvuid.
Klemet Erland Hætta danne go lea vásihan olu dán jagi ja birgen roasuid čađa.
Klemet Erland Hætta, NSR sámediggeáirras ja Sámedikki eanetlogu Finnmárkkuopmodaga njuolggadusaid áššejođiheaddji, bivddii sátnevuoru dalá maŋŋá Toril Bakkena sivahallamiid.
Klemetis ja su eamidis Birehis lei maiddái návet, nu ahte Klemetis gal ledje ollu barggut maŋŋá go poastta lei juohkán olbmuide.
Kleppe lohká ná leamašan maŋŋá go vuojahat ráhppui mannan giđa, masá guorusin miehtá áigge.
Koara miellahtu, Aslak Krokmo, bázii okto lávdái, rohttestii CD ozas ja juoiggastii Gro Siri Johansena, geasa son maŋŋá attii dan CD.
Koara sullii 30 miellahtut ásset miehtá Sámi ja gánda rumbbuiguin lea Gard Emil Elvenes (11).
Koarralihkadusas leat 60 koara miehtá riikka lullin Kristiandsánddas Kárášjohkii davvin.
Komitea sáhttá maid gullat váidagiid ovttaskas olbmuin dahje olmmošjoavkkuin juos stáhta miehtá ahte CERD komitea sáhttá váidagiid gieđahallat.
Kommišuvnnas ledje 14 olbmo miehtá máilmmis, ja okta dáin lei Ole Henrik Magga.
Kommunikašuvdnateknologiija ja interneahtta addet olbmuide birra máilmmi vejolašvuođa seammalágan dihtui ja áiggeájánasfálaldagaide, ja miehtá máilmmi golaheaddjit johtet seamma gávppiin oastimin seamma buktagiid, maid leat gárvvistan seamma máŋggačearddalaš fitnodagat.
Kommušuvnnas ledje 14 olbmo miehtá máilmmis, ja okta dáin lei Ole Henrik Magga.
Konferánsa 27 mánáid-, nuoraid-, ja bearašveahkeheaddjit miehtá Finnmárkku oasálaste «Veahkaválddálašvuohta lagaš bearrašis» fierpmádatkonferánssas Rica Hoteallas Kárášjogas maid Mánáid-, nuoraid ja bearašossodaga gealboguovddáš ovttasráđiid Romssa bearašsuodjalusa Vold-prošeaktajođiheddjiin, Marta Olsen Tapio, lágidii.
Konferánsa beaivvi maŋŋá ¶
Konferánsii serve badjel 2300 dutki miehtá máilmmi ja Mathiesen lea duhtavaš Ealát prošeavttain.
Kongressii masa servet badjel 500 oasseváldi miehtá máilmmi, lea šaddan okta deháleamos deaivvadanbáikkiin boazoálbmogiidda ja riikkaidgaskasaš fágabirrasiidda ja fágaolbmuide boazodoallo- ja eamiálbmotsuorggis.
Kongsbakkenis ii lean vuos leamaš kursa, muhto maŋŋá áitaga de mearridedje politiijat Kongsbakken skuvlla oahpahit.
Kongsvinger čiekčan leige Hans vuosttaš čiekčan maŋŋel bártti, muhto son ii beassan álgit čiekčamis.
Konkrehtalaččat háliidat mii ahte mánáide miehtá Sámi galget leat oktasaš oahppoplána ja oahpponeavvut.
Konsearta sáddejuvvo njuolggosáttan TVas miehtá máilmmi, ja birrasit 180 miljuvnna olbmo miehtá máilmmi čuvvot sáddaga.
Konseartta Kárášjoga gánda Kim Halgeir Berg álggahii konseartta luđiin ja dat árbevirolaš oassi bájis lei dat vuosttaš lávddi alde Rypa pubbas ja dan maŋŋá ledje rocka joavkkut mat čuojahedje lávddi alde.
Konseartta maŋŋil fertet dovddastit ahte Mari Boine duođaid doallá máilmmedási ja lea musihkainis bidjan Sámi máilmmekártii.
Konseartta maŋŋá dolliimet illu mielain orrunsadjái ráhkkanit čuovvovaš beaivvi dáiddadáhpáhussii.
Konseartta maŋŋá nuoraide ordnejuvvo vel disco Anára badjedásis.
Konstituerema maŋŋil ovddeš sátnejođiheaddji Anton Dahl logai medijai ahte vaikko son lei behtohallan, de son gal áigu ain leat mielde ovdánahttit ja ovddidit Guovdageaidnu álbmoga juohke lági mielde.
Konstruktiiva sámi molsaeaktu olympalaš dopenstohkosiidda: Vai in oro čađa negatiiva buot ođđa jurdagiidda ja valaštallandoaluide, de áiggun dás namuhit 1993:a idea mii livččii vaikko sullásaš lágideapmi go omd. Arctic Winter Games.
Konsultašuvdnašiehtadus sihkkarastá sámiide váikkuhanfámu áššiin main lea njuolggo mearkkašupmi sámiide.
Konsultašuvnnaid maŋŋá ii leat ovttaoaivilvuohta gaskal Sámedikki ja Ráđđehusa, ja Stuorradiggi lea mearrideamen lága mii ii čuovo álbmotrievttálaš prinsihpaid masa Norga lea miehtan.
Konsultašuvnnas čállo maid referáhta, mii galgá biddjot Stuoradikki neahttasiidui, ja dan sáhttá vaikko gii mannat geahččame maŋŋil.
Konvenšuvdnaevttohus mii dássážii lea leamaš bajimus dásis dán golmma riikkas lea viimmat joavdan guhkkelebbui, maŋŋel go dát golbma riikka dál áigot viidáseappot bargat evttohusain.
Konverterenortnet ferte guhkiduvvot hoappodoaibman, vai oahpahusa kvalitehta sihkkarastá.
Koppinen šállošii maŋŋel čiekčama, muhto eai go láve nu lohkat go okte jukse, de lea álkit nuppes dahkat dan seamma?
Koppinen šállošii media:i maŋŋel čiekčama, muhto eai go láve nu lohkat go okte jukse, de lea álkit nuppes dahkat dan seamma?
Kopulerema maŋŋá dat jápmet.
Kosovoi fas maŋŋel soađi ¶
Koval ii dieđe manin guorbmebiila ii beassan jorggihit gálvvuin go ii beassan duollu čađa Ruššii veahkkegálvvuin.
Koŋkáneami maŋŋá sáddii Deanu ja Várjjat sundi Sámi Áiggi koŋkánanášši Čáhcesullo politikámmárii.
Kr, de daid fas atnigohte sullii duhát jagi maŋŋel.
Kriminálafuolahus maid lohká ahte maŋŋá giddagasa galgá fáŋga máhccat njuovžilit iežas ruovttubáikái, ja sámi fáŋggas lea seamma riekti, čilge Liss-Ellen Ramstad.
Kriminálafuolahusas lea dušše vuoruhan olgoriikkalaččaid dili geahčadit ja buoridit, muhto ii leat goasse dahkan dan sápmelaččaid ektui geat leat riika iežaset álgoálbmot, geaid vuoigatvuođaid leat áiggiid čađa dulbmon gitta dálá áigái.
Kristensen riŋgestii ieš buollinčáskadeddjiide maŋŋel go veahkkás olbmot dieđihedje sutnje dan birra.
Kristian Schjelderup, gii maŋŋel šattai bisman, ozai 1928s suohkanbáhpaámmáha Værøyas ja Røstas.
Kristine Nystad leat guhká bargan sámi oahpahusgážaldagaiguin ja oahpponeavvuid ovdánahttin bargguin Sámi oahpahusossodagas ja maŋŋá go dat šattai Sámedikki vuollái.
Kristtalaš eallinoainnu lea oskkolaččat doalahan miehtá eallinagi.
Kristtalaš Álbmotbellodat lea njuolgut biekkaid siste leamaš maŋŋel čavčča báikkálaš válggaid.
Trubaduvra maŋŋel konseartta ¶
Kruvdnaprinsa rabai almmolaččat dáiddárdálu go čovddii čuolbma suohpanis mii lei čatnon uvssa rastá.
Kruvnnut govvidit martyrvuođa rássegierdduid, mat vurdet náittospára jápmima maŋŋá almmiriikkas dego vuoitobálkkašupmin.
Kránnjásiida čállá váidagis ahte oktasaš siida sirddii eret ealu maŋŋel go sii fitne jearrame manne leat johttán sin ovdii ja sin dálveorohahkii, ja dan čuoččuhit duođaštussan ahte sii leat mieđihan lobiheamet guođoheame.
Kubálaš sigárat begget miehtá máilmmi.
Kuhmunen, gii miehtá dálvvi lea viežžan vuddjon bohccuid eret ruovdemáđiin, oaidná viimmat čuovgadat dili, ja lohká leamašan stuorra ávkin bargolávdegottis.
Kulturdepartemeanta lea almmuhan ahte sii áigot nammadit kommišuvnna mii galgá geahčadit preassadoarjjaortnega maŋŋá strukturrievdademiid medias, ja momsageahpedeami medias.
Kulturdepartemeantta logut čájehit ahte BST lea ollu bázahallan buot eará lávddiin, maŋŋel go Sámediggi hálddašišgođii ruđaid.
Kulturdoarjaga ulbmilin lea doarjut ja ealáskahttit sámiid kultureallima ovttasbarggu riikka rájáid rastá ja doarjut figgamušaid ja doaimmaid, maidda sámiin lea oktasaš beroštupmi ja mat gusket unnimustá guovtti riikii, gos sámit ásset.
Kulturdoarjaga ulbmilin lea doarjut ja ealáskahttit sámiid ovttasbarggu kultureallimis riikarájiid rastá, ja doarjut viggamušaid ja doaimmaid, maidda sámiin lea oktasaš beroštupmi.
Kulturlávdegoddi mearridii čoahkkimis, ahte guođaha mearreruđas 74 500,00 euro, maid dasto maŋŋá juohká.
Kulturministtar Trond Giske moaitá Radio Norge fitnodaga go sáddejit sámegiel ođđasiid maŋŋá gaskaija.
Kulturministtar lea sihtan Rikskonserttaid ođđasit geahčadit ruhtajuolludeami, ja lohká imáš jus ii boađe stádadoarjja Sámi musihkkafeastiválai maŋŋel go nuppes gieđahallo ášši.
Kulturministtar lea sihtán Rikskonsearttaid ođđasit geahčadit ruhtajuolludeami, ja lohká imáš jus ii boađe stádadoarjja Sámi musihkkafeastiválii maŋŋel go nuppes gieđahallo ášši.
Kulturskuvlla rockmusihkkajoavku «Kryptonite» guoimmuhii rockmusihkain maŋŋá káffe- ja gáhkkobottu.
Kultuvrralaš Vázzinsoabbi galgá fuolahit ahte eallilan olbmot miehtá riikka ožžot proffa kulturfálaldaga, sajiin gos boarrásat dábálaččat leat.
Kuoljok celkkiiba ahte eaba leat veahášge ovttaoaivilis eanetloguin ja buvttiiga beavdegirjelasáhusa maŋŋel go jienasteapmi lei nohkan.
Kursa lea dutnje gii hálidat ain ollu vuodjit biillain maŋŋel go leat deavdán 65 jagi.
Kursa lea dutnje gii hálidat aktiiva eallima biilavuoddjin maiddái maŋŋel go deavddát 65 jagi.
Kursa lea dutnje gii hálidat aktiivvalaš eallima biilavuoddjin maiddái maŋŋel go leat deavdán 65 jagi.
Kursa lea dutnje gii hálidat leat aktiiva biilavuoddjin maŋŋel go leat deavdán 65 jagi.
Kursa lei nu miellagiddevaš ahte son finai grafihkkabargobájis 3 jagi dan maŋŋá oahpahallamin grafihkkateknihkaid.
Kurssa ulbmil lea oahpahit nuppástuhttiid gávdnat máŋggalágan dietnasiid maŋŋel go nuppástuhttinprográmma nohká, ja ahte dat sáhttet oktiibuot addit jahkedietnasa.
Kurssas serve 12 oasseváldi miehtá Finnmárkku, geat čađahedje sihke teoriija ja praktihkalaš bivddu.
Kurssat lágiduvvojit giellaguovddážiid čađa sihke Álttás, Loabáhis, Olmmáivákkis.
Kurt Sara eamidiinnis leaba oastán viesu FraTil eiendomsmegling fitnodaga čađa.
Kuskkat vudjet áiddi sisa herggiid maŋŋel moallasázu.
Kvalifikašuvdnaoasi maŋŋá lei vuorbádeapmi, ii ge nu mo láve dábálaččat gilvvuin, ahte  buoremusat besset semifinálas daid vuostá geat aitto nákcejedje kvalifiseret.
Maŋŋá lávluma guossohedje Garegasnjárgga skuvlla 9.luohkkálaččat káfe ja gáhkuid.
Hans Solbakken Oarje-Finnmárkku Politiguovllu Morten Daae muitala ahte sii leat ožžon bohtosiid rumašiskkadeames maŋŋá go muhtin dievdu 50 jagiin gávdnui jápmán vissui Mázes mannan gaskavahku.
Káfestallan maŋŋá.
Kámpa nogai 8-2, maŋŋil go Antti Laitinen vuot oktii sáddii kárášjohkalaš gehččiid bálvvaid sisa iežas golmmain moalain.
Kárašjoga gánddat Álttá joavkkus ledje diehttalas issoras ilus maŋŋá čiekčama.
Káre Márjá Grønmo, gii doppe bargá, ii loga iežaset vuohttán ealggaid vázzán rastá šilju nu mo diibmá.
Kárášjoga 2007 Kulturvahkku - «Kultuvra rastá rájáid» 9.11.18.
Kárášjoga Kulturvahku fáddá «Kultuvra rastá rájáid» ¶
Kárášjoga Kulturvistái ledje olu miella dearvvašvuođabargit miehtá Sámi čoagganan, maiddái buohkat geat lea vásihan man nu láhkai lossa miela váikkuhusaid dahje geain lea beroštupmi miella dearvvašvuođas.
Kárášjoga Sámeálbmot Bellodaga jođiheaddji Olav Sara Nikkinen sihtá easka maŋŋel válgga ovttasbargat NSR:in.
Kárášjoga Sámi Searvi dieđiha maiddái ahte juoigangilvvu oktavuođas dollojuvvo "Sámifeasta",  – Maŋŋel gilvvu lea mis "rabas mikrofovdna".
Kárášjoga boarráseamos John Anders Grønnli (93) illuda go viimmat Fylkkamánni meannuda hoahpuin su áššeguoddaleami, maŋŋil go lea vuorddašan badjel guokte mánu.
Kárášjoga dearvvašvuođaguovddážis leat ge mearridan ahte eai huma vuoiŋŋaid birra maŋŋil go lea beaggigoahtán miehtá Norgga.
Kárášjoga dispalávdegotti ovdaolmmoš Ravdna Anti lohká gieldda geassemánu 2005s juo mearridan maŋŋá gulaskuddama, ahte ii addojuvvo safarimátkkiide sierralohpi.
Kárášjoga gielda biehttala Finnmárkku Birasbálvalusa vistesadjeohcama Rávdojohguolbanii maŋŋá go leai dahkan ollislaš árvvoštallama.
Kárášjoga gielda lea almmuhan dál namaid sis geaidda geigejit gudneduođaštusa dan ovddas go nuppi máilmmisoađi maŋŋil vižže gálvvuid Guhttásis.
Kárášjoga gielda lea dan oainnus ahte ferte rahpat eambbo rabas láhttuid, jus šaddet gieldit báikkálaš olbmuid ávkkástallat borramuša ja dearvvašvuođa dihte iežaset lagas guovlluid nugo leat dahkan buolvvaid čađa.
Kárášjoga gieldda loahpalaš areálplánaevttohus ovddiduvvo Kárášjoga gielddastivrra ovdii loahpalaš dohkkeheapmái maŋŋil gulaskuddanáiggi.
Kárášjoga gieldda sierralohpelávdegoddi eai áiggo šat addit vuodjinlobiid eará gieldda ealgabivdiide geat háliidivčče vuodjit Kárášjoga gieldda čađa go mannet bivdui eará gielddaide.
Kárášjoga gieldda sierralohpelávdegoddi eai áiggo šat addit vuodjinlobiid eará gieldda ealgabivdiide geat háliidivčče vuodjit Kárášjoga gieldda čađa, go mannet bivdui eará gielddaide.
Kárášjoga gieldda sierralohpelávdegoddi gieldá eará guovllu bivdiid vuodjit gieldda eatnamiid čađa go leat eará gielddaide mannamin bivdui.
Kárášjoga gieldda sierralohpelávdegoddi gieldá, dán jagi ealgabivddu oktavuođas, eará guovlluid bivdiid vuodjimis Kárášjoga eatnamiid čađa go leat eará gielddaide mannamin bivdui.
Kárášjoga gieldda sierralohpelávdegoddi mearridii gieldit eará guovlluid bivdiid vuodjimis gieldda eatnamiid čađa jus leat eará gielddaide mannamin bivdui.
Kárášjoga gieldda sierralohpelávdegotti mearrádus gieldit eará guovlluid bivdiid vuodjimis gieldda eatnamiid čađa, ii leat lobálaš ja nu ii leat ge válddálaš.
Kárášjoga gielddastivra meannudii ikte ahte leago sin ovddit mearrádus lobalaš mas leat miehtán cegget 45 kilomehter guhku áiddi Anárjotleahkái vai Norgga boazodoallit eai šat ribahala bohccuid rastá riikaráji.
Kárášjoga gánda Hans Norbye lea dál viimmat soabadan Romssa spábbačiekčanjoavkkuin maŋŋel dan stuorra eahpesihkarvuođa galgá go son mannat TIL:i.
Kárášjoga gánda Kim Halgeir Berg álggahii konseartta luđiin ja dat árbevirolaš oassi bájis lei dat vuosttaš lávddi alde Rypa pubbas ja dan maŋŋá ledje rocka joavkkut mat čuojahedje lávddi alde.
Kárášjoga ja Guovdageainnu ealgabivdit eai vuolgge Anárjoga álbmotmeahccái ealgabivdui maŋŋá go FeFo oanidii bivddu.
Kárášjoga ja Porsáŋggu boazodoallonissonolbmuid fierpmádagat fuomášuhttet ahte dán dili maŋŋá maid dál vásihit, badjána vašši eiseválddiide go eai jáhke boazodoalu vahágiidda ja bidjet sin giellásin ja krimineallan.
Kárášjoga leansmánne Sverre Opdahl muitala Sámi Áigái ahte sii gávdne eanet narkotihka muhtin dálus Kárášjogas maŋŋá go ledje nuoraid gitta váldán Gáregasnjárggas.
Kárášjoga leansmánni muitala ahte heahteveahka joavddai báikái sullii 15 minuhtta maŋŋil go ožžo dieđu, ja ohcagohte dakkaviđe fatnasiiguin.
Kárášjoga nieida Alice Balto bekkii mediain maŋŋel go TV3 čájehii go muhtin oasseváldii cielai su fasttit reality-TV ráiddus Robinsonekspedisjonen, mas son lei mielde.
Kárášjoga nuorat gohččot dál olbmuid garvit sirkusa maŋŋá go neahtas oidnui filbma sirkuselliid dili birra.
Kárášjoga oahppováillagiid searvi Tapt Skolegang moaitá garrasit Bargiidbellodaga ráđđehusaid áiggiid čađa sin áššis.
Kárášjoga ráđđealmmái, Hilda Vuolab, muitala sii vahkkosaš vuossárgga čoahkkinis gieldda ossodat hoavddaiguin lei givssideapmi stuorámus ášši maŋŋá álbmotčoahkkima Kárášjoga mannan vahkkus.
Kárášjoga siiddat mat johttet Deatnogátti bajas ja siiddain main leat dálveorohagat Anárjotleagis bártidit jahkásaččat go ribahit bohccuid rastá riikaráji Supmii.
Kárášjoga sámepolitihkkarat gáibidedje mannan vahkku ahte Sámediggi bargagoahtá sámi mánáid dilli mánáidsuodjalusa hálddus, maŋŋel go kárášjohkalaš mánná váldui iežas fulkkiid luhtte, ja biddjui dárogielat biebmo­ruktui.
Kárášjoga turistaealáhus lea geavahan ollu návccaid márkanastit Kárášjoga ja sámikultuvrra miehtá máilmmi.
Kárášjoga vearrováldi Kurt Maurstad ja ráđđealmmái Hilda Vuolab leigga goappašagat čoahkkimis miehtá gaskavahku, eabage sáhttán kommenteret.
Kárášjoga vuođđoskuvlla rektor Arnulf Soleng fállá oktan Info Nuorra Klubbain somás bihttálohkanveahki buot mánáide geat dárbbašit veahki bihtáid bargat maŋŋá skuvlla.
Kárášjoga álbmot nagodii vuossárgga eahkeda čohkket oktiibuot lagabui 36 000 ruvnnu mii manná njuolgga Haitii Redd Barna organisašuvnna čađa.
Kárášjogas ja Guovdageainnus leat sáhttán johtit kulturdoalus kulturdollui miehtá beassážiid.
Kárášjogas lea dál mátkebálggis gaskal Spiidnegietti ja Báhkilvári láhččojuvvon nu ahte vázzit sáhttet goikeskuovain dál boahtit olles mátkebálgá čađa.
Kárášjogas lea nu heittot bearráigeahčču maŋŋel dálkkodeame, Johnny cuiggoda, earret eará danne go maŋŋel dálkkodeame gevvet njuolga fas jugešvuhtii go sáddejuvvojit seamma ásodahkii, dán oktavuođas Ghettoi.
Kárášjogas lea šaddan čáppat maŋŋá go čorgenprošeakta álggahuvui.
Kárášjogas leat olu vuddjojuvvon láhtut Beassášvahkkus, earret čuovgaláhtu mii vuddjojuvvo miehtá dálvvi.
Kárášjogas álggahit ávvudeami kulturviesus diibmu 12 ja doppe lea viiddis prográmma beaivvi miehtá.
Kárášjogačuoigamat álggahuvvojedje maŋŋel go váljohkalaš Hans Skoglund ja deatnulaš Hans Eriksen álggaheigga dan jurdaga.
Kárášjohkalaš Jan Nystad (50 jagi) jávkkai maŋŋá ođđajagefeastta oasálastima iđđedis ođđajagemánu vuosttaš beaivvi 2008.
Kárášjohkalaš Valborg Nystad gii dál ássá Oslos, muitala su mielas dalle (1967/68) lei somámus oahpásmuvvat eará báikke nuoraiguin geat bohte miehtá Norgga.
Kárášjohkalaš, Bieska Niillas Ánde, muitala moadde vahku dás ovdalis lei maid biilaguođđinšilju guovdu márkana šaddan jávrin maŋŋá garra arvvi ja čuorpmasteami.
Kástavuogádat lea maid čuvvon indialaččaid miehtá máilmmi.
Kåre Ballari - stivrajođiheaddji viđa jagi čađa - čállá maid dearvvuođaid.
Kåvenis leat gártan juo máŋga jurdaga oaivái maŋŋel go oaččui dieđu, ja vuosttažettiin háliida son geahččalit márkanfievrridit iežas oaivegávpogis.
L97 S ja L97 leat Oappoplánabarggu njuolggadusat vuođđoskuvllas čađa dahkkon ovttadássásaš plánan.
Oddmund Pedersen giitá iežas ovddas ja addá čoavdagiid fas ruovttoluotta Alfred Larsenii, gii fas álgá biepmu ráhkadit kroas, maŋŋel viđa jagi bottu.
Finnmárkku stuorámus festivála sáhttá báhcit festivalabáikki haga, danne go eai leat vel čorgen mannan geasi doaluid maŋŋel.
Nugo miehtá Sámi, de levgejedje maiddái Guovdageainnu vuođđoskuvlla luhtte ikte.
Sámi ofelaččat leat ožžon buori hárjáneami logaldallamis, go leat miehtá Norgga muitalan sápmelaččaid birra.
Sámedikkepresideanta Pekka Aikio ja Suoma presideanta Tarja Halonen lonohalaiga skeaŋkkaid maŋŋá mállásiid Ohcejoga searvegotti visttis.
LOSA gávnnahuvvui lihkostuvvan bures jo guovtti jagi maŋŋá ásaheami.
Kari Heljasvaaras ledje lossa beaivvit maŋŋá go eamidasas gávdne borrasa.
Ole Henrik Gaino, Láhpoluobbalis, čájeha geađgejuolggi luoddaneami maŋŋá gaskavahku eanadoarggástusa.
Labba ráhkadii vuođđosárggastusa, evttohii luondu galggai láseseainni čađa leat áltártávval ja LKAB ruhtadii.
Lada-sáttavuodjimiin čogget ruđa váibmovihkemánáide ja biilla lea johtán miehtá Suoma skábmamánu vuosttas beaivve rájes.
Lagabui 200 geahčči ledje veahá arvvi čađa gávdnan geainnu festiválabáikái ja árvvusge ledje duhtavaččat go vulge ruoktot.
Lagabui 28 jagi son isidis, Johanasa, maŋŋil ain doalai duottarstobu liekkasin ja suittii mátkkálaččaide buot dan buori maid juohkehaš dárbbašii.
Lagabui 3500 olbmo miehtá Norgga leat Facebooka bokte reageren garrasit go 21 jahkásaš Per-Michael Anti Utsi, Kárášjogas, lea ferten heaitit Soltun Álbmotallaskuvllas maŋŋá go Kárášjoga gielda biehttalii máksimis veahkkebargi goluid.
Lagat dárkkisteami ja mihtidemiid maŋŋá gielda bissehii huksema suoidnemánus.
Lage Wedin (65 jagi) giittii gudnejahttima ovddas ja logai oktavuođa Norggain ja norgga risttalaš olbmuiguin lea leamaš buorre áiggiid čađa.
Lahka 11 jagi maŋŋil su jápmima.
Lahka bealli – 47 proseantta – norgalaččain lohket sii leat vuokŋasat ja ođasmuvvan persovnnalaš dásis luomu maŋŋá.
Laila Spik lea málestan alla hearráida ja dovddus olbmuide miehtá Eurohpa.
Lapin Kansa aviissa jođiheaddji, Johanna Korhonen, lea lihcohallon moadde vahkku maŋŋá go bargagođii Roavvenjárggas Suomas.
Lappi eanaloddenálit leat unnon garrasit buoremus jagiid maŋŋá.
Lappi ossodagas ovdanbukte turismabálvalusaid ja doppe ledje buotlágan duojárat miehtá Lappi leana.
Lappland šattai dovddusin, earenoamážit maŋŋel go Johan Turi (1954-1836) 1910:s almmuhii beakkán Muitalus sámiid birra girjji, maid gulustuvvon direktevra Hjalmar Lundbohm (1855-1926) doarjjui.
Lars Haltbakkenis gal lea doaivva ahte eiseválddit doahttalit Luonddugáhtten searvvi gáibádusa, go lea mediaid bokte gullan Energija- ja biraslávdegotti jođiheaddji, Erling Sande, dadjamin ahte maŋŋil Mexico lihkohisvuođa sáhttá leat áigeguovdil geahčadit ja ođđasit veardádallat daid bohkanlobiid mat leat addon bohkamiidda Barentsáhpái.
Lars Monsen lea áiddo álgán iežas mátkki gos áigu 365 beaivvi mátkkoštit miehtá Davvikalohta.
Lars Peder Brekk lea rábistan čalmmiid maŋŋel go luonddugáhtten direktoráhta (DN) dieđihii ahte Norggas njeidojuvvojit mearehis olu guovžžat, eambbo go goassege ovdal.
Lars Peder Brekk mielas ii leat buorre go gumpe lei oaguhan duhát lohkosaš eallobihtá rastá Iešjoga dálveeatnamiidda, mii lea dagahan ahte doppe leat leamaš olu bohccot ovdal lobi ja boazodoallit maiddái leat šaddan geavahit mohtorfievrruid caggamii.
Lars Pirak šattai ivdnás ovddasteaddjin ja ambassadevran sámi kultuvrii, ja su veršuvdna luođis Biegganjunni lea beaggán miehtá máilmmi, dat myhtalaš boazu mii šattai nu mávssolažžan sutnje ja mainna son identifiserii iežas, jáhkán mun.
Lars Vilhelm Svonni girjjis lea ráhkisvuohta, goddin, veahkaváldimat ja historjjálaš fáktat maŋŋá maŋŋálaga.
Larsen deattuha ahte ráđđelahtus leat olu ovddasteamit miehtá riikka ja mátkkošta gaskamearálaččat 16 gáiddusmátkki mánnosaččat.
Larsen ii háliidan kommenteret lei go son ovttaoaivilis hoavddain maŋŋá go lei suinna háleštan.
Lasse fas válddii badjelasas muorragávppi jagis 2003 maŋŋá go vieljat, Reino ja Tauno, geassádeigga.
Lassieatnamat sirdášuvvo olles oamastussii logi jagis nu ahte das maŋŋá daid sáhtii vuovdit.
Lassin BEBO plánii lágidit oahpaheddjiid ja ohppiid lonuhallama rastá rájáid.
Lassin lea Byggmesterforbunddas 30 báikkálašssearvvi miehtá riikka ja vel 3 regiuvnnakantuvrra.
Lassin leat ođđa šiehtadusat mat leat šihttojuvvon maŋŋel 1972 gáržžidan eatnamiid maid sáhtte geavahit.
Lassin sámi álbmotbeaivvi ávvudemiide miehtá Sámi, lágiduvvui Álttás konferánsa mas sámi iešmearrideapmi lei fáddán.
Lassin vel dasa leaba bassan  doaluid maŋŋel Máze Giliviesu ja Rihttá Biret H. Gaup lei vel veahkkin.
Lasttat galget leat ruotnasat ja suohkadat miehtá.
Lasttat ledje heaŋgán ovssiin buollašis ja biekkas dálvvi miehtá, muhto muhtin giđđabeaivvi de gahčče eatnamii.
Lasáhusa maŋŋil spirevahágiid buhtadeapmái leat dán jahkái ruhtajuolludeamit badjelaš 4 miljovnna euro.
Lavageađggit leat nu silit (porøs), čáhci golgá goržin čađa geađgemilliid.
Lea 27 jagi áigi go «Sámiid Ædnanš lei mielde Grand Prixas ja Simona Máhtte muitala iežas oba ládje dolkan dása 4-5 jagi maŋŋel finála.
Lea Arild Hellesøy, Kárášjogas eret gii doallá sártni, ja maŋŋel girku lea girkogáffe.
Lea Finnmárkku gielddadárkkisteaddji IKS, mii lea dárkkistan Deanu gieldda jagi 2006 ja 2007 guovttegielalašvuođa rehketdoaluid, maŋŋá go dárkkistanlávdegotti dan bivddii.
Lea Innovašuvdna Norga gii vállje oasseváldiid stivrakursii, njuolga maŋŋel áigemeari.
Lea Nils Gaup gii bagadallá filmma, ja TV-ráiddu galget báddegoahtit Guovdageainnus maŋŋel juovllaid.
Lea Norgga stáhtagirku mii áiggiid čađa lea gártadan 87 eanagáhppalaga Finnmárkkus, nugo dieđut Finnmárkku diggegottiin čájehit Min Áigái.
Lea Plánalávdegoddi mii meannuda ohcama ja buohkat sáhttet suohkana čađa ohcat jus báiki ii leat regulerejuvvon.
Lea Ráddi guhte nammada Doarjjastivrra áirasiid ja dat dáhpáhuvvá maŋŋá.
Lea Rávdná barggu dihte go Kárášjogas leat dál bargit geassit geat čorgejit ja čuhppet suinniid miehtá geasi.
Lea UNESCO mii lea fuobmán riikkaidgaskasaš girjebeaivvi lágidit, dan dihte vai álbmot ii vajáldahtte makkár dehálaš oassi girji ja girječálli leat servodagas, ja man stuora mearkkašupmi daid álo lea leamaš, čađa buot historjja.
Lea baicca ártet, ahte dál maŋŋel čilgejuvvojit iežas evttohusa duogážat.
Lea beaggán ahte son lea hui stuorra «live» artista ja sámi mediat leat su hirbmadit rámiidan maŋŋá beassášdoaluid.
Lea buollán issoras riedja maŋŋel go NRK Nordnytt muitalii ahte Davvi Dearvvašvuođadoaimmahaga stivrajođiheaddji, Bjørn Kaldhol, maid lei mielde dán mátkkis gieskat, ja ášši lea leamaš hui báhkas juo moadde beaivvi.
Lea buoret dahkat áiggis mearrádusa mii sihkkarastá boahttevaš luossanáli.
Lea buoret ovdagihtii jurddašit, go maŋŋel gáhtat.
Lea buoret soabadit go garra nákkuid čađa mannat.
Lea buorre beassat veahá vuoiŋŋastit ovddit vahkkuid hoahpuid maŋŋil.
Lea buorre oaidnit makkár bohtosat bohtet sápmelaččaid rahčamiin, go dál lea vejolaš maid Guovdageidnui boahtit miehtá máilmmis.
Lea buorre veaháš bosihit go lea girkkogárddis váccážan beaivvi miehtá.
Lea buorre vuoiŋŋastit maŋŋá duon guokte maŋimuš vahku hohpohallamiid.
Lea buorre váldit jaskadit maŋŋá ovddit vahkuid garra bargguid.
Lea buot govat maid son govvii maŋŋá soađi, buot ordnejuvvon nummira ja nama mielde.
Lea dehalaš gurret dan maŋŋel njuovvama.
Lea dehálaš boradit guhkes konsearta eahkeda maŋŋá.
Lea dehálaš gárvodit bures, ja mii várjalat guđet guoibmáseamet, sihkkarastá Hansen aviisii.
Lea dehálaš juohkit sámi ásahusaid iešguđet guovlluide, vai sámevuohta nanusmuvvá miehtá Sámi.
Lea dehálaš oažžut nuoraid maŋŋá oahpováldima máhccat ruovttoluotta, deike ásaiduvvat, lohká Ellen Marit Gaup.
Lea diehttevaš ášši ahte jus nuppi čađa váidá, de sáhttá dulka áddet boastut, ja dasto ii šatta váiddus riekta.
Lea dievusge oanehis sávaldat álbmogii miehtá máilmme: ¶
Lea divrras čohkket čikčiid miehtá Sámi, ja nu go lea beaggán de ii leat Sámi Valáštallanlihttus jur nu ollu ruhta ahte ii dárbbaš seastit gal.
Lea dovddus ášši ahte Jakobsen diibmá njunuščállosis neavvui ahte Halonen ii galggaše válljejuvvot Davviriikkaid Sámiráđđái, ja maŋŋá go Halonen lei válljejuvvon, lei aviisadiggi gaskal Jakobsena ja Svein Ottar Helandera válljenvuogi birra.
Lea dábálaš ahte dakkamaŋŋel njuovvama boldet eret guolggaid mat leat báhcán, čilge Torkjell Andersen Ossodathoavda Davvi-romssa Biebmobearráigeahčus ja lohká iežaset bealis dál loahpahit ášši, muhto ahte vurdet Boalvára dál mannat čađa iežaset rutiinnaid.
Lea dárbbašlaš ahte politihkkarat miehtá Sámi, eai ge dušše Kárášjogas, mieđihit ahte dát lea servodatváttisvuohta ja ahte dat gávdno sin birrasis.
Lea dávjá dákkár báikkiin gos lea árben bivdobáikki buolvvaid čađa.
Lea eahpevuoiggalaš maŋŋá ohcanáiggi ráhkadit ođđa instruvssaid mat cagget addimis Jan Larsenii reabbáeari, oaivvilda Steinar Pedersen.
Lea fylkkamánni gii mearrida loahpalaččat ášši maŋŋil go gulaskuddamat bohtet ee. Guovdageainnu suohkanis ja earáin geaidda ášši guoská, lohká Schancke.
Lea gal nu ahte ii leat vuosttaš geardde go ná manná maŋŋá Sámedikkeválggaid.
Lea garra vuosttaldeapmi sihke politihkkariin, báikki olbmuin, beakkálmasain ja earáin miehtá Norgga, mii dál lea dagahan ahte ráđđehus háliida ođđasit árvvoštallat vejolašvuođa njulget el-fápmolinjjá mearabodnái, ovdalii go cegget issoras stuora stoalppuid mat galget rasttildit Hardangera.
Lea ge danin go son imašta manne Nils Henrik Sara easka maŋŋá lea lohkan áigut joatkit jođiheaddjin.
Lea gearddi dainnalágiin ahte meahcásteaddjit eai vuoje ruossut rássut miehtá duoddariid ja rastá vumiid dušše vuodjima dihte, muhto baicce vulget fievrruiguin mátkái iežaset meahcástanguovlluide viežžat lasi biepmu beaivválaš birgejupmái.
Lea go dus miella deaivvadit nuoraiguin miehtá Barenst guovllu?
Lea go dát maid oaidnit dál, maŋŋel go Riddoguolástanlávdegotti árvalusa hilgo?
Lea go nu ahte gáibiduvvo seamma ollu ráhkkaneapmi ja bargu maŋŋil go oahpaha lášmmohallama 1. luohkás go de go oahpaha eŋgelasgiela 10 luohkás?
Lea go sus áigumuš geahččalit buoridit miehtá máilmmi álgoálbmogiid dili.
Lea hui erenomáš dovdu go mus lea dál vuosttas girji, lean guhká bargan ja jurddašan ahte boahtá go das mihkkige, in ge vel ge ádde ahte lea duohta, kánske maŋŋá, čilgestii son.
Lea hui heittot mánáide, geat mu mielas orrot eanet čiekčagoahtán maŋŋel go oaččuimet ođđa šilju, lohká Mikkel Ole Eira.
Lea iešalddis buori muddui dohkkehuvvon ahte stáhta čađa almmolaš boazolohkamiid, muhto dál lea áigi geahččagoahtit man rehálaš lea ahte stáhta barggaha nuvttá boazoeaiggádiid dán barggu dahkat stáhta ovddas.
Lea iešguđetládje suohkaniin, merkejit go ovdal go manat jienastanlanjažii vai maŋŋel go leat leamaš.
Lea illubeaivi ihttin bearjadaga The Blacksheeps guldaleddjiide go dalle ilbmá The BlackSheeps joavkku vuosttaš skearru gávppiide miehtá Norgga.
Lea issoras smiehttat ahte boazosápmelaččaid váivvimus ja balus jurdagat šaddet duohtavuohtan, ahte eiseválddit jávkadit bohccuid, ja de fas maŋŋel fuomášit ahte ii han dat lean ge váldosivva.
Lea issoras stuorra beaivi, dadjá Finnmarksløpet gilvvuid Hans Petter Dalby ja lasiha:   – Kruvdnaprinseassa boahtá maŋŋel rahpama čuovvut álgovuodjimis ovtta beatnatráiddu 1000 kilomehtera,  muitala Hans Petter Dalby.
Lea johtingeaidnu ja jus guohtun billistuvvo, váikkuha miehtá guvlui, joatká son.
Lea leamaš stuora beroštupmi Idoldoaluide ja leat oallugat geat leat searvan dása miehtá fylkka.
Lea leamaš veahá váivi maŋŋil, go doaivvon ahte spábba finadii olggobealde.
Lea lohpi bivdit B-hálddašanguovllus mii lea oasit gielddain  Mátta-Várjjat, Kárášjohka ja Guovdageaidnu, ja dasa lassin miehtá Unjárgga, Čáhcesullo, Várggáid, Bearalvági, Báhcavuona, Deanu, Gáŋgaviikka, Davvesiidda, Porsáŋggu ja Álttá gielddain.
Lea lunddolaš ahte mii álggahat lagaš ovttasbarggu Innovašuvdna Norggain man ulbmil lea ovddidit fitnodat- ja servodatekonomalaččat gánnáhahtti ealáhusaid miehtá riikka, dadjá Sámedikki direktevra Rune Fjellheim.
Lea lunddolaš ahte sápmelaččain lea eanet oktavuohta riikarájiid rastá, lohká Magga ja atná ákkakeahtes vákšuma dohkkeamehttumin.
Lea maid dehálaš eastadit čađa bieggama ja lieggasa suođđama.
Lea maid dáhpahuvvan oahppit leat eret skuvllas maŋŋá go videofilmmaid leat guovlan menddo ollu.
Lea maid heittot go šaldi boahtá juste maŋŋel dievá, čilge Mikkelsen.
Lea maid mihttu olahit lagat ovttasbarggu sin gaskkas geat barget lullisámi oahpahusain, maiddái riikarájiid rastá.
Lea maid nu álkes vástádus árvaluvvon, ahte heajos luossajagit leat áiggiid čađa leamaš ja dat lea áibbas dábálaš mas ii dárbbaš ballat.
Lea maid áiggiid čađa rievdan geat vuvdet iežaset.
Lea maid ávkkálaš geavahit vuosttaš áiggi maŋŋel go leat lohkan bihtáid čállit báhpirii buot mii boahtá oaivái bihtáid birra.
Lea maiddái nu ahte jus ii oaččo rolla dán filmmas, de sáhttet boahtit eará vejolašvuođat maŋŋel, eara filmmaide, geažuha Gaup.
Lea maiddái ollu cukcasat ráhkaduvvon mat mobiltelefuvnnaid bokte leat juhkkon miehtá Norgga.
Lea maiddái vejolaš gullat sáddagiid beaivvi maŋŋel, dahje juohke lávvordaga ovdagaskabeaivvi.
Lea maiddái čielgan ahte ášši galgá meannuduvvot Guovdageainnu Bargiidbellodaga stivrras maŋŋil konstituerema.
Lea maŋŋel vuosttáščájálmasa gaskavahkku eahket, ja buohkat leat čoahkkanan «Driv» studeantaolgobáikái ávvudit filmma.
Lea maŋŋá riŋgen ja bivdán ándagassii, lohka Mikkel Nils Sara.
Lea mearkkašahtti ahte leaba beassan skábiid lohkaid čađa, juoga mii dušše čájeha ahte dán áigái eai leat lohkat makkárge hehttehussan suollagiidda, dadjá Nilsen, gii oaivvilda sin leamašan dego seahka siste dán dáhpáhusas.
Lea mearkkašahtti go ruvkefitnodagat ná álkit besset dáin doaimmain, maŋŋel go leat guođđán guovlluid gos leat roggan.
Lea mihá eambbo ságas go gii galgá murjjiid čoaggit, nugo NRK-Finnmárku lohká Dagsrevyenis maŋŋil go Sámi Vuoigatvuođa Lávdegotti árvalus lea boahtán.
Lea njulgetaga ekstrem valáštallan, dajai Shabana maŋŋil.
Lea nu álki earuhit bohccuid maŋŋel go dien atomafápmorusttet bođii.
Lea nu  gohčoduvvon "audition" masa besset sii geat leat daid vuosttaš geahččalemiid čađa beassan, mat leat leamaš Bergenis, Troandimis ja Oslos.
Lea oahpes ášši ahte Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) lea áiggiid čađa bidjan ollu searaid cakkadit ealáhusa hálddašeami Sámedikki vuollái.
Lea oahpes ášši ahte nuoraidskuvlavisti lea oalát gahččamin go ii leat áimmahuššon áiggiid čađa.
Lea oaidnit dego filbmabihtát mat maŋŋá galget laktojuvvot oktii.
Lea oalle ekstrema ahte sápmelaš nissonolbmos, geas leat politihkalaš ambišuvnnat ja gelbbolašvuohta, ii sáhte leat politihkalaš karieara eará go ovdal ja maŋŋil su šattolaš agi.
Lea oalle heahpat go eai sirdde dan visttis eret go áiggiid čađa leat bargan sámiid vuostá.
Lea oalle heajos guohtun measta miehtá.
Lea oalle imaš dan jurddašit ahte miehtá Norgga jođihit skuteriid dego liegga láibbi, vaikko buot sajiin ii oba leat ge lohpi vuodjit skuteriin.
Lea oalle somá vuoitit, lohká Oskal dalá maŋŋá vuoittu viežžama.
Lea oba buorre dovdu, odne adden visot mii vulggii, logai son NRK:i dakkaviđe maŋŋel vuoittu.
Lea oktiibuot 100 miilla dohko, sullii 13 diimmu biillain jus čađa gaskka vuodja.
Lea olu maid sáhttá ieš bargat, ovdal go doalvut divuhussii biilla, jus háliida bures ráhkkanit, ja dá leat golbma buori ráđi: – Dárkilis biilabassamiin olmmoš olle guhkás, maŋŋil guhkes dálvvi sáltejuvvon geainnuid alde.
Lea ráđđehus gii lea mieđihan dákkár sorjjasmeahttun guorahallama maŋŋá go lea ožžon garra vuostehagu Finnmárkku lága árvalusa vuostá.
Lea somá gullat maid festivála oassálastit dadjet maŋŋel festivála.
Lea suohtas oaidnit ahte dutkiin lea ollu ságastit maiddái maŋŋil logaldallamiid, moddjá son.
Lea suohtas oaidnit ahte dutkiin lea ollu ságastit maiddái maŋŋil logaldallamiid, modjá son.
Lea sáhttán fas čohkket searaid guhkes garra dálvvi maŋŋá.
Lea unnimus 30 jagi dassá go dáppá Anárjohtleagis nuhtto čuovžžajávrriid ja nu lea maid nohkan miehtá Kárášjoga gieldda, dadjá Balto Son muitala sis lea guokte fatnasa vuordimin kurssa oasálastiid.
Lea veadjemeahttun ovttain olbmuin digaštallat diekkár cealkámušaid media čađa, lohká son.
Lea vejolaš ahte eari ferte rievdadit maŋŋel go bivdu lea álgán.
Lea vejolaš váidalit gitta čieža beaivvi maŋŋá jus mii nu lea boastut dahkkon.
Lea vejolašvuohta vázzit šalddi mielde rastá joga, nu ahte jus lea heahtebargu nu go mahká ambulánsa goabbat bealde šalddi ja buohcciolmmoš galgá fievrreduvvot gosa nu de, de lea dan vejolaš.
Lea viiddis prográmma sihke ovdal ja maŋŋá rahpama.
Lea viidáseappot nu ahte maŋŋel áššáskuhttinmearrádusa galgá ášši biddjot duopmostuolu meannudeapmái guovtti vahkkus.
Lea viđát geardde go «Aksjon boligbrann» lágiduvvo Norggas ja dán oktavuođas áigot finadit birrasii 40 000 viesus dahje ásodagas miehtá Norgga.
Lea vuosttaš geardde ahte Amerihká presideanta fitná Kiinnás 1989 olmmošgoddimiid maŋŋá Tiananmenas dahje ÇAlmmi ráfi šiljusÈ.
Lea vuosttaš geardde amerihka presideanta lea Kiinnás fitnan 1989 olmmošgoddimiid maŋŋá Tiananmenas dahje ÇAlmmi ráfi šiljusÈ.
Lea vuosttaš geardde go našunála Šelgonbeaivi dollojuvvo oktanasat miehtá Norgga.
Lea vuosttaš geardi go al-Qaeda buktá almmolaš cealkámušaid maŋŋel fallehemiid Afghanistana vuostá mannan vahku.
Lea vuosttaš geardi maŋŋil go Sámi girkoráđđi lea ásahuvvon, ahte dákkár ollislaš plána ráhkaduvvo.
Lea vuosttaš háve go miehtá dán guovtti fylkka dáhpáhuvvá earrebivdu, mas nu olu go 37 albasa lea mihttun báhčit dán dálvvis.
Lea vuosttaš háve nuppi máilmmisoađi maŋŋá ahte dákkár doalut leat Kárášjogas.
Lea várra nu dánin go sii mat vuođđoskuvllain gerget ohcet buohkat skuvlii, ja sii geat leat veahá vuoiŋŋastan maŋŋil go vuođđoskuvllain gerge, maid leat fuomášan fas ahte sii álget skuvlii.
Lea váttis dadjat goas skearru boahtá olggus, go ii leat olggosaddin šiehtadus, ii ge leat makkárge pláhtafitnodaga vuolde, muhto sáhttá almmuhuvvot sierra fitnodaga čađa, justa goas dat šaddá lea eahpečielggas, loahpaha Lásse Johnsen Kvernmo dahje Paranoaidi.
Lea váttis dadjat, ahte leago dát duohtavuohta mii dahká ahte dán áigái orrot leamen eambbo fundamentalisttalaččat miehtá máilmmi go muđuid lea leamaš dábálaš.
Lea váttis diehtit manne dainnalágiin lea šaddan, go buot galggai šaddat nu ollu buoret ovttastahttima maŋŋel eará ásahusaiguin.
Lea áhčču guhte lea máhcan ruoktot maŋŋá go lea jávkan 12 jagi.
Lea áibbas áddetmeahttun go guolástuseiseváldit muhttet njuolggadusaid maŋŋá ohcanáiggi, lohká sámedikkeáirras Steinar Pedersen.
Lea áibbas čielggas ahte Haiti dárbbaša guhkes áiggi vuollái veahki máilmmis, iige dušše dál, muhto maiddái maŋŋá go máilmmi ođasdoaimmahagat guđđet dán riikka.
Lea áibbas čielggas ahte leat beare unnán politiijat Álttás, muhto goitge eai vurdojuvo eambbo olbmot politiijaide ovdal maŋŋel jagi 2000.
Lea áibbas čielggas, maŋŋel dán ášši, ahte buot almmolaš ásahusat dárbbašit eambbo dieđuid sámi giellalága birra, vai boahtteáiggis eai šat ilbmut dákkár giellabárttit.
Lea álki lohkat maŋŋel cupa ahte nuo ja ná livččii galgan dahkat, muhto mu mielas mii leat dahkan nu bures go lea vejolaš, loahpaha duhtavaš SSL presideanta Mikkel Isak Eira.
Lea álkkibun leat duostileabbo maŋŋil go nemi ilbmagođii.
Lea álo nu ahte muhtin joavkkut šaddet hui dovddusin maŋŋel by:Larma ja erenoamážit jus mediat čállet olu sin birra, čilge Mogård Larsen.
Lea álo váttis čiekčat eará Guovdageainnu joavkku vuostá, lohká Nilutjoavkku jođiheaddji Jens Martin Mienna maŋŋel čiekčama.
Lea ártet olles ruovttoluotta fas ráfálaš Sápmái maŋŋel go dáččat lulde leat báhčalan min!
Lea čielgan ahte goappašat diggeášši leaba Álttás maŋŋel beassážiid.
Lea čielggas "Hurtigruten" ii hálit joatkit maŋŋel go áigemeari siskkobeale ii čájehan beroštumi joatkit.
Lea čielggas ahte Bargiidbellodaga evttohus ii leat čađa smihttojuvvon ovdal go dan almmuhedje.
Lea čielggas ahte dákkár linjá guohtoneatnamiid čađa sihke gáržžida ja muosehuhttá ealáhusa.
Leago boarásnuvvan ferte mearriduvvot maŋŋil dutkama.
Leago fuolahus skuvlaáiggi maŋŋil almmolaš ovddasvástádus SAÁO bokte dahje fertejit go váhnemat ieža dan čoavdit?
Leago son dat justa nu mo Hans Rasmus muitala, ahte viessu lea sahájuvvon rastá go isit ja eamit earráneigga?
Leammuid Biret Rávdná láidesta min prográmma čađa, ja lassin Elin Kåvenii leat Simon Marainen, Iŋgá Máret Juuso, Jeanette Aslaksen ja oasážat «smiehtaskasain».
Lean 20 buohcci válljen geain lea astma ja allergiija álgoprošektii, ja áiggun geahččat unnu go sin dálkkasgeavaheapmi maŋŋil go leat bioresonans dálkkodeami geahččalan, muitala Salomonsen.
Lean addán andagassii buohkaide, loahpaha Nils Viktor masá vihttalot jagi maŋŋel.
Lean alu hálidan sáhttit njuket fierpmi badjil maŋŋá go lean vuoitán seahta.
Lean barggu čađa šaddan sidjiide luohttámušolmmoš.
Lean dál maŋŋil hupman fas Goahtebeallji KF beaivválaš jođiheddjiin, ja dál gal logai ahte galggan geahččalit ohcat jus dan dihte oaččun veahki, lohká son.
Lean eallán árramánnávuođa (1943-44) Roggejávrri meahccedálus 15 kilomehtera máttásguvlui Anár márkanis ja soađi maŋŋá Áŋŋelis 1950 rádjái.
Lean ferten váldit máŋga kurssa sámegielas ja dárogielas maŋŋá go heiten skuvllas 1958:s.
Lean finadan sihke Biedjovákkis ja Mátta-Várjjagis maŋŋel go doppe leat heaittihan ruvkedoaimmaid ja oaidnán man hejot leat čorgen iežaset maŋis.
Lean giitevaš go lean beassan johttit máilmmes ja miehtá sámi ja dakko bokte ožžon inspisrašuvnna iežan čállin dáidagiid ja duodjái, lohká Thomas.
Lean giđa miehtá eallán njuoska máilmmis  Dutnje gii muorra geažis eallát gal lea álki lohkat dan, čilgii goddesáhpán.
Lean ieš gávdnan njálabiejuid guoras loddedolggiid maŋŋil go lea borran njálačivggaid ja guođđán dávttiid dasa.
Lean ieš maŋŋel logadan čállosa, ja lean fuomášan cealkaga mii sáhttá addit vearu ipmárdusa.
Lean ieš oaidnán, mo muhtun vuovdečuohppama maŋŋá Meahcceráđđehus duktii čuohpahaga.
Lean ilus go guolástusministtar lea miehtan min gáibádusaide, ahte evalueret eavttuid maŋŋá boahtte čavčča bivddu.
Lean leamaš oktavuođas guovllu olbmuiguin geat lohket sámediggeráđđi ii leat singuin oba ságastange ášši birra maŋŋel 2001.
Lean liika geafi čađa mu áigge.
Lean maid buori veahkki ožžon Deanu gielddas, maŋŋil Klinihka, loahpaha Tor Asle Varsi.
Lean maŋŋá smiehttan ahte gal luonddu govvideaddjit galget leat áŋgirat ja viššalat vuordit dassái go luonddu ealli boahtá ilbmosii kameralinsii, lohká son.
Lean moddii geahččan, go bearráigeahččit dušše vudjet miehtá savvoniid vaikke doppe livčče man galle guollebivdi.
Lean ožžon ollu lagaš skihpáriid miehtá Sámi.
Lean suoli čuvvon guokte máná; Bireha ja Joavnna beaivvi miehtá.
Lean vissis dáid ođđa luottaid váldet maid atnui earát maŋŋil go stuorra bohkanfitnodat lea geargan vuodjimis, lohká orohaga ovdaolmmoš, Nils Johan J. Gaup.
Lean váibmil jokŋasáktii, ja dan lea buoremus juhkat sávdnjii maŋŋá.
Lean čoaggán miehtá Sámi, dáid njeallje davviriikkain, nállogoađis gerresii, muitala Nordin.
Lean, lei vuosttas geassi maŋŋá go náitaleimme.
Leansmánne fertii bissehit fievrru dasa go okta dávggiid čohkkenboaltu lei rastá ja biila jođii geaidnoráigge doarrás.
Leansmánnebálvát vižže albmá dasttán maŋŋá, ja dolle albmá butkás gittá 8:00 áigái sotnabeaiiđidii.
Leansmánni Tarjei Leinan Mathiesen Porsáŋggus muitala biilavuoddji loahpas 30 jagiin lea áššáskuhtton dáhtokeahtes goddimis biillain, maŋŋil go vujii jámas muhtin nissona 50 jagiin Bissojogas mannan sotnabeaivvi sullii diibmu 13.15.
Leansmánni muitala ahte jus mánná, dahje muhtun gii vuodjá lobiheamet, válddahallá politiijaide de váldet sii vuosttažettiin fievrru sin háldui ja maŋŋel dan galget juristtat buktit duomu.
Leansmánnibálvá Arvid Næss muitala maŋŋil ahte lei duođalaš diehtu boahtán heahteguovddážii, ahte olmmoš lea doddjon skuhteriin Iešjohkii.
Lean  bargan sullii čieža ja bealle diimmu guhkkosaš beivviid ja muhtun háve lean gártán bargat vel eanet vai geargat, muitala Johan Ingvar Sara ja lasiha ahte sis leat ain barggut vuordimin ja lohká ahte son ferte vel geasseluomu maŋŋá joatkit dáid girjjiid báhkkenbargguid.
Leaska Inger Marie Sokki Hætta lea vásihan garra dili maŋŋel go bázii leaskan 16 jagi áigi.
Leaska lávii hupmat ja njálggahája bidjat sutnje juohke beaivve maŋŋel go jámii.
Leat Kristiansand mánáidfilbmafestivála ja Lulli-Norgga filbmaguovddáš mat dál bovdejit filbmadahkkiid miehtá Norgga searvat gilvui.
Leat badjelaš duhát lohkki, ja sii eai leat dušše Amerihkás eret, muhto baicca miehtá máilmmi.
Leat beare máŋga listtu dikkis mat báhkkehit iežaset áibbas persovnnalaš áššiid čađa beroškeahttá ollislašvuođas, ja dat billista politihka, oaivvilda son.
Leat bádden dan Yle Sámi radios, Anáris, čilge vokalistta, ja muitala sis leat jurdagat čuojahit geasi miehtá.
Leat báhcán unnán čállosiid su maŋŋá, ja mii eat leat gávdnan makkárge čállosiid gos son bealušta iežas giellaoainnu.
Leat dieđusge lávvordateahket ollu eará fálaldagat miehtá gávpoga ja šaddá ge gilvu oažžut olbmuid buot doaluide mielde, lohká Kjell Varsi.
Leat doalut miehtá vahkku gieldda bajimusa rájes gitta vuolimussii.
Leat gal maŋŋil viggan čilget ahte olbmot ovdagiitii ledje balddihuvvon veahkaválddiin, ja de eai duostan vuolgit girkui.
Leat gal máŋga nieidda miehtá Norgga geat vurdet gelddolaččat ja leat ollu nearvat besset go viidáseappot vai eai.
Leat geahččalan ovdal loktet ášši Sámediggái, ja dalle eat ožžon dan čađa.
Leat geahččalan váikkuhit nuoraid beroštumi teáhterii čájálmasaid čađa, ja orru ahte lea meinnestuvvan.
Leat go leamaš makkárge kritihkalaš dilálašvuođat maŋŋel go ođđa doaimmaheaddjit álge?
Leat goitge moadde olbmo geaid nama mielde háliidan namuhit, geat min bearraša álo áiggis lea čuvvon, sihke morrašiid ja suohttasiid čađa.
Leat guhkit áigge juo gullan ahte min servvodat oažžu duohta hástalusaid go sii geat dál leat 40-jagiin ja 50-jagiin ollejit ealáhahkii, ii dušše dáppe davvin, muhto miehtá riikka.
Leat leamaš lossa 20 jagi, ja miellahtuid mokta lea leamaš nuo ja ná proseassa čađa.
Leat maid dat máksineavttut eahpečielgasat, vástida Guovdageainnu buhcciidruovttu ovttadatjođiheaddji, Britt Kirsti Johansen, gii sáddii fálaldaga measta mánu maŋŋel go Rakel Gaup lei suohkanstivračoahkkimis, ja vahkku maŋŋel go Rakel Gaup ozai dan ossodagas.
Leat maid eará áššit numo máilmmi dálkkádatrievdan, mii maid váikkuha dasa ahte luossa lea vánis dáppe, dadjá Niemelä ja miehtá maiddái Guttorma čilgehussii ahte Davvi-Norgga mearračáhci lea liegganan Barentsábis 70 logu rájes, ja oahtta (luosabiebmu) sirdása.
Leat maid leamaš idjadanguossit mat bohte miehtá máilmmi guossis, dávjá birra jagi, ja son nagodii gulahallat buohkaiguin, vaikko makkár giela hálle.
Leat maid sáivačázi bearralat ja lássabearralat sihke sierralágan liktejuvvon geađggit ja geađgebearralat, ja máŋggat eará čikŋamateriálat miehtá máilmmi, dieđiha Arja Hartikainen, Sámemusea Siiddas.
Leat maiddái stuorra vuovdečuolahagat, ja dakko gal ii leat eará muoldu maŋŋel go leat lossa mašiinnaiguin vuodján, diehtá Oskal.
Leat maŋŋel ságastan olbmáin.
Leat maŋŋá skuvllaáigge, ja oahppit ožžot ieža boahtit jus háliidit, muitala rektor Arnulf Soleng.
Leat máŋga stuorra ja lossa ášši mat gullet stivrra háldui lagamus áiggiid ja mat leat bohciidan maŋŋá Finnmárkkuopmodaga dohkkeheami.
Leat máŋggaid jagiid čuvvon su fearániid máilmmi ávdin mehciin TV:s ja dál maŋimuš TV-ráiddus miehtá Norgga.
Leat máŋggat sámiid searvvit mat leat iešguđet báikkiin miehtá Norgga.
Leat njeallját sámi ofelaččat geat leat jođus miehtá Norgga.
Leat ollu earát geat fertejit leat mielde hukset gierdevašvuođa ja ipmárdusa etnalaš rájáid rastá.
Leat ožžon buoret iešdovddu ja maŋŋel skuvllajagi dihtet buorebut geat sii leat, ja manne sii háliidit joatkit dán láhkai, árvala son.
Leat ožžon hui ollu positiivvalaš responsa, maŋŋel go lávlluimet Davvi-Norgga Riemuin.
Leatgo don fuomášan movt durddit ihtet go muohta suddá, ja ruskkat oidnojit miehtá dievaid ja geaidnoguoraid?
Leavdnjajogas leage dál lohpi juohkehaččas goddit eanemusat golbma stuorra luosa (badjel 80 cm), ja dušše goddit dittiid maŋŋil borgemánu 10. beaivvi.
Leavnnja joatkkaskuvlla nuorat beroštit dálkkádagas, dan sii gal dihte sihkkarit, maŋŋil logaldallama mii Leavnnjas dollojuvvui nuoraide duorastaga, dálkkádatrievdamiid birra.
Leavvajoga Villmarkstua lea maŋŋel dasto vuovdán eatnamiid bartaeaiggádiidda, geat eai leat goasse ožžon lobi eiseváldiin cegget barttaid daidda eatnamiidda, muhto máid liikká leat dahkan.
Leavvajoga ja Rástegáissá jođiheaddji Thoralf Henriksen lea leamaš ollu mediain maŋŋel go moittii garrasit hukseneiseváldiid, mat eai beroš dáčča barttain mat leat huksejuvvon ja viiddiduvvon sámegilážii lobihemiid 1960-jagi rájes.
Leavvajoga ja Rástegáissá sámesiidda isit Thoralf Henriksen lea buore muddui behtton, go dovdá ahte Sámediggi, mii galggašii gozihit sámiid beroštumiid, lei dušše boahtán bealuštit «alla hearráidš geat leat lobihaga huksen barttaid Leavvajotnjálbmái áiggiid čađa gitta 1960-70-loguid rájes.
Ledje gal muhtun oahpaheaddjit geat maŋŋel skuvlaáiggi hupme mánáiguin sámegiela,  muitaledje 6B luohká oahppit áŋgirit.
Ledje ge guokte hui movttegis vuoiti geaid Ávvir deaivvai lávdde duohken maŋŋel gilvvuid: – Dát gal lei hui somá, lei Anders Nils N. Bongo ja Elin Kåvena vuosttaš kommentára go čielggai ahte soai leaba vuoitan goabbát luohká.
Ledje nu máŋggalágan stuorra visttit, mat leat huksejuvvon maŋŋá nuppi máilmmisoađi, ollu lobiheamet muitalii taksivuoddji.
Ledjen dieđus eanet oadjebas, muitalii Suvi maŋŋá filmma.
Ledjen dušše čađa johtimin, muhto bursa guorranii ja mun fertejin bargagoahtit.
Ledjen hui váibbas guhkes vahkkus maŋŋel, nu ahte sotnabeaivvi veallájin suffás ja guvlen TV - oađestuvven, lonuhin kanála, ja fas nohkken.
Ledjen jagi soahtebálvalusas, maŋŋel bargagohten juornalistan áviissas, gos bargen guokte jagi ja gos šadden bajás.
Ledjen nu váiban maŋŋel márkaniid go in astan oađđit, muittaša Kitok ja boagusta.
Ledjen olles mielain deavdit saji mii lei báhcán guorusin jávkán váhnemiid maŋŋá, muhto mus eai lean makkárge eavttut.
Ledjen suhttan ja šlundon ja báhcen maŋŋá okto hárjehallat, muitala golfa áŋgirdeaddji.
Leena Aikio lea bálkáhuvvon Norga-áššealmmájin veahkehit ovttasbarggus rájá rastá, goappat guvlui.
Lei 1993:s go álbmotbeaivvi vuosttas geardde ávvuduvvui miehtá Sámi.
Lei 2-0 Guovdageidnui maŋŋá vuosttaš vuoru.
Lei Porsáŋggus gos bivdi njeiddii ealgga ikte, muitala Ims, ja jáhkká ealgabivdit miehtá Finnmárkku ožžot gelddolaš bivddu dán čavčča.
Lei aiddo maŋŋá Mardøla-akšuvdna, ja nákciimet boktit riikkaidgaskasaš mediaberoštumi.
Lei buorre dovdu sálas, lohká Beaivváš teáhtera neavttár, Svein Birger Olsen, maŋŋá čájálmasa.
Lei buorre gullat ahte ollesolbmot Kárášjogas duste muitalit man váttis sis leamaš bajásšaddan birrasis gielddas ja maid dálá mánát ain vásihit, lohká Norgga mánáidáittardeaddji, Reidar Hjermann, maŋŋá čoahkkima.
Lei dievddu eamit gii dieđihii politiijaide ahte dievdu lea láhppon, maŋŋel go ii boahtán ruoktot.
Lei dramatihkka Leavnnja spábbačiekčanšiljus mannan sotnabeaivvi go Hámmárfeastta hárjeheaddji Odd-Karl Stangnes biddjui eret šiljus maŋŋá go cielahii duopmára.
Lei dramáhtalaš dilli ja dasa lassin leat cealkámušat čállojuvvon muittu mielde raportii maŋŋil, moittii Bakke lágasteamis.
Lei duopmár Juan Guzman gii dáhtui politijadutkiid iskat dán báikki, maŋŋil go láhppon ja giddagassiiváldon olbmuid fulkkiid searvi váidalii.
Lei dutkandirektevra, Jelena Porsanger, gii dan maŋŋá logai stipeandda mieđiheami fágalaš vuođuštusa.
Lei gal oalle čoaskkis čohkkádit jaska ovtta gaskka, muhto gal olmmoš liegganii go Guovdageainnu Girkosearvi guossohii gáfe ja gáhkuid maŋŋel ipmilbálvalusa.
Lei hui earenoamáš lávlut dáppe, muitala Anne Gro duhtavaččat maŋŋel konseartta, seammás go Bjørn Hellfuck ráhkkana lávdái duogábealde maŋŋel go Sagittarius lea geargan.
Lei hui galmmas, muhto lei nu somá ahte mii čaimmaimet guhká dan maŋŋá.
Lei hui garas, ja muhtin moadde jagi dan maŋŋá.
Lei hui lossat oažžut čađa váiban ja njuoskan albmá gáddái, muitaleaigga Radio Altai gieskat.
Lei hui soma New Yorkii joavdat guhkes girdimátkii maŋŋel.
Lei hui álki hárjánit dasa danin go čađa áigge ledje movttegis ja buorredáhtonis ámadajut min birra.
Lei hui čielggas ahte sámegillii, giellaseailluheapmái ja ovddideapmái lei stuora dárbu oažžut eambbo ruđa, ja dan leat mii ollášuhttán, dadjá stádačálli Raimo Valle maŋŋel preassa­konferánssa Álttás ikte.
Lei justa maŋŋá Áltá-stuimmiid ja lei ollu sáhka galgá go čájehit earáide gii lea mearrasápmelaš dahje ii, muitala Einar Eythorsson.
Lei losit nuppi jorus, muhto lean oalle duhtavaš, logai Størmer Steira NRK:i maŋŋá.
Lei measta láittas loahpahit konseartta, muitala Gaute maŋŋel konseartta.
Lei measta maŋŋit boahtit guokteloht jagi maŋŋel ja geiget muorraguvssii.
Lei oba mihá olmmái dat Álttá sátnejođiheaddji Geir Ove Bakken go humadii Cyaneed-nieiddaiguin maŋŋel konseartta.
Lei ovdagihtii juo vurdojuvvon ahte miellačájeheapmi šaddá go OG-spáiddar  olle Londona gáhtaide, maŋŋel ráfehisvuođaid geažil mat Tibetas leat leamaš maŋemuš áiggiid gos kiinnálaš eiseválddit leat leamašan garrasat miellačájeheddjiid vuostá.
Lei ovddit bearjadaga ahte Inger-Biret Sara gánda bođii ruoktot maŋŋá skuvlla, ja muitalii mii skuvllas lei dáhpáhuvvan su lávkkain.
Lei sihke leaktu, mokta ja albma teáhter go mánáid ja nuoraid joavkkut miehtá Ruošša beale Sámi čájáhalle iežaset teáhterbihtáid.
Lei somá boahtit fas lieggariikii maŋŋá guovtti vahkku Peruas, gos ii lean nu liekkas.
Lei tiibmabeale maŋŋá gaskaija go politiija oaččui veahkkedárbočuorvasa AMK-guovddážis.
Lei unohas sihke vuoigŋat ja čalmmit maid unohaste maŋŋel go suinniid lei gieđahallan.
Lei vuosttaš geardde go son rohttehii luođi lávdde alde maŋŋel biilalihkuhisvuođa.
Lei vuosttaš skuvlabeaivi maŋŋel busselihkuhisvuođa mas dušše golbma máná.
Leige maŋŋel go gávnnaheimme ahte lea beare guhkki vuodjit go galggaime oastit deahkaid.
Leimme sihkkar ahte ruoŧa gánda vuoittahallá, muhto minuvttabeale maŋŋá son časkkii Thaigánda "knockout" .
Lemet Ivara mearrádusa maŋŋel, dilli lea nu ahte dain guovtti joavkkuin leat goappešagain ovcci jiena konstituerema vuolde.
Lemet han dasto lea maŋŋá ieš čilgen manne šattai boastut.
Lemet Ánte muitala maid ahte ii leat vuosttaš geardde go son gullá maŋŋel Sámi Cup ahte doppe lei jugešvuohta.
Lene lea dovddus miehtá Norgga erenoamáš Riddu Riđđu festivála oktavuođas.
Lepistö muitala maŋŋá ávvumeassu guossoha Anár Searvegoddi mállásiid, káfe ja suvlli, Bielppajávrre gáttis.
Liegga sákta lei fallun gilvaleddjiide viehkama maŋŋá.
Liggii mu váimmu go gullen dáid mánáid hállamin máttasámegiela gaskaneaset, lohká Sámedikki ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma maŋŋá konferánssa.
Lihkkologut: 2, 15, 29 ja 30Ledjon 23/7-22/8Nu guhká go it golat badjelmeare maŋŋel ruđalaš roasu, de lea dát hui fiinna vahkku dutnje.
Lihkkologut: 3, 13, 29 ja 30 JUMEŽAT 21/5-21/6Vaikko movt varra dulde ja suhtihat, de it ábut časkit ovdal ja jearrat maŋŋel.
Lihkkologut: 4, 5, 18 ja 21LEDJON 23/7-22/8Maŋŋel mannan vahkku dáhpáhusaid, leat don dál oalle duhtavaš das mii duinna lea geavvan.
Lihkkologut: 7, 18, 20 ja 21 JUMEŽAT 21/5-21/6Don fertet jođáneappot bargagoahtit, ja fertet gárvvistit buot rutiidnabargguid, go maŋŋel ilbmá vel eanet bargu.
Lihkkologut: 7, 18, 20 ja 21GUOLIT 19/2-20/3Dál fertet bargagoahtit jođáneappot, ja gárvet beaivválaš bargguid, go maŋŋel ilbmet vel eanet barggut.
Lihkkologut: 9, 10, 21 ja 31 BÁHČČI 22/11-21/12Juste dál leat don veaháš eahpesihkar movt du karriera ovdána, muhto gal dat ovdána maŋŋel finánsaroasu.
Lihkkosávaldagat bohte miehtá.
Lihkku čuovvu aŋkke du čađa áigge, ja dus dovdo buorre boahtteáiggi doaivva.
Lihkohisvuohta dáhpáhuvai mannan duorastaga, go Sirkasa siida lei johtimin 3000 bohcco ealu jikŋon jávrri rastá čakčaorohagas dálveorohahkii.
Lihkohisvuođabáikái čoagganedje olbmot liđiiguin ja gintaliid cahkkáhalle sotnabeaivvi maŋŋil go morašsáhka šattai dovddusin dan smávva báikkis gos ásset sullii 200 olbmo.
Lihkostuvvan beaivvi maŋŋá nu oahppit go earáge giliolbmot sávve oaidnalit Ruktajávrris fas boahtte giđa.
Lihkostuvvan goldima maŋŋá johka lei muhtin áigge buorre muddui guorus.
Lihkus lea mus fierpmádat mii lea dorjon mu áiggiid čađa.
Lihttu áigu nannet ovttasbarggu báikkálaš heargevuodjinservviiguin ja dakko bokte nannet vejolašvuođaid čađahit heargevuodjingilvvuid viidát eará guovlluin ja báikkiin miehtá Sámi.
Liibmen lávkka Lei ovddit bearjadaga ahte Inger-Biret Sara gánda bođii ruoktot maŋŋá skuvlla, ja muitalii mii skuvllas lei dáhpáhuvvan su lávkkain.
Liigevearru galgá máksot 3 vahkku sisa maŋŋil almmuheami.
Liikká bulii njálbmi go máisten dan biepmu maŋŋil, in leat gusto dakkár olmmoš gii liikon garra máisttu biepmuide.
Liikká ferte namuhuvvot ahte lunttat eai miehtá gaskka váldán suodjalusbarggu duođas, ja danin oaččui ge ruovttujoavku 2 moala.
Liikká ii leat mus luohttámuš Johannii, ii ainjuo maŋŋel go lea čađahan preassasensura ja diagnoserema, lohká Tretnes gii baicce vállje dušše replihka váldit go nu heive.
Liikká ii leat nu jallas jurdda geahččalit SGP dahkat miehtá Sámi gilvun.
Liikká ii leat sihkar ahte dát lea loahpalaš lohku, danne go ealgabivdit sáhttet dieđihit ealggaid vel jándora maŋŋel go ealgabivdu lea loahpahuvvon.
Liikká lea dán rapportta maŋŋá bohcidan birasgáhttengilvvu buot bellodagaid gaskkas.
Liikká miehtá son ahte buot árvaluvvon loguide leat geavahan juogalágan fágalašveardideami.
Liikká vudjen dan jáhkus ahte lean ožžon vuodjenlobi gosa ledjen ohcan, duođašta Sara, gii maŋŋil oaččui vuodjenlobi aiddo fal daidda sajiide gos váidui lobiheamet vuodján.
Liikostin báikái nu olu, ahte in šat háliidan máttás ja ovtta jagi bargoreissus bođii guhkit ja ain guhkit go moatti jagi maŋŋá deiven Hánssa, 77-jahkásaš Terttu Guttorm muittaša.
Lill Hege Anti čuožžumin gonagasa bálddas maŋŋá go liđiid lea addán.
Lill Tone Grahl-Jacobsen luobai Girku Sosiálabálvalusa váldočállin, bealnot jagi maŋŋil go álggii virgái.
Lill Tove illudii ja njuikkodii issorasat dalá maŋŋá go su heasta «Rex Milos» ja vuoddji Antti Rasmus vuittiiga ja dearppaiga guokte Suoma heastta ja ovtta Mátta-Várjjat heastta njealjátdoalvvis johkajiekŋabána alde Kárášjogas.
Lilletun ii lean kántuvrras ovdal go maŋŋel áviissa deaddiluvvui, muhto mii geahččalit oažžut Lilletun ságaide boahtte áviisii.
Lilletuna namahus Girko- oahpahus- ja dutkanministtar čájeha ahte son lea olmmái gii barggu čađa ferte seaguhit politihka ja religiuvnna.
Lindberg muitala viidasat ahte sii leat giđa rájes ja miehtá geasi juohkán olbmuide dieđuid daid ođđa sáhkuid birra.
Listtus váilo maiddái njeallje vuolláičállaga min evttohasain, juoga maid maŋŋá ordniimet, SRV reivves čuožžu.
Liv Eli muitala ahte maŋŋel go čoahkkima dolle ruovttus, de šattai nu ahte son vuolgá mielde Kanadai.
Liv Rigmor Elidissen Romssa giddagasas lohká ahte son diehtá fáŋgga vuoigatvuođaid birra, ja miehtá ahte sis leat váttisvuođat earret eará fállat dulkka sámi fáŋgii.
Liverpool hárjeheaddji Rafael Benitez boahtá oalle sihkkarit heaitit Liverpoolas maŋŋá sotnabeaivvi čiekčama Hull vuostá, čálii aviisa The Times ikte.
Livčče gal somá diehtit poeŋga doallat čoahkin maŋŋel lea mearridan gii šaddá sátnejođiheaddji.
Livčče jáhkehahtti ahte vajálduhttá duoddara sápmelačča, dakkár gii maŋŋel galggai gáhttet dan váttis FN:a váldočálli barggu.
Livčče somá gullat dáid stáhtačálliid ja ministtara čoahkkáigeasu ja konklušuvnnaid maŋŋá dán mátkki.
Livčče áigá galgan Ovddeš Finnmárkku mánáidruovttu mánná lea čuvvon mielde ođđasiin maŋŋel go lávdegoddi mii lea guorahallan Finnmárkku mánáidruovttuid almmuhii raporttas ovddit beaivvi.
Livččen bealle jagi dušše mátkkoštan miehtá Sámi ja guldalan olbmuid iešguđet áššiid.
Livččen hálidan gullat makkár lea leahket nuorra boazodoalus miehtá Sámi, Ruoŧas ja Suomas maid.
Livččii buorre diehtit mii maŋŋel dán boahtá.
Livččii hirbmat heahpat Sámediggeráđđái jus ii oaččo ášši čađa goalmmát geahččaleamis.
Livččii hui somá mátkkoštit miehtá Norgga ja čuojahit min musihka, lohká Alit Boazu lávlu Rolf Erling Mienna.
Livččii šaddan beali divrasit buvttadit skearru, jus maŋŋel beassážiid leimmet oažžut vástádusa.
Loabagáiddi giliviesus lea viehkan- ja njoarostangilvvu, ovdal Márkomeanu vuosttaš oanehisfilbmafestivála lágiduvvo, filmmaiguin miehtá davviguovlluin.
Loahpa loahpas mu nammadedje vel gieldda ovdaolmmožin das maŋŋá go Reidár (Suomenrinne) gázzi dušše Bodon lahkosii girdinmášeniin.
Loahpageahčen lea ge čálus mii earrána hámi dáfus duoid eará divttain, go das muitala čálli iežas vásáhusaid maŋŋá biillalihkuhisvuođa 1996 dálvvi.
Loahpalaš mearrádus ahte boahtiba go áššáskuhttot, dahkko maŋŋel go suohkanbáhpa guovttos leaba čálalaččat buktán iežaska ákkaid áššis.
Loahpalaš mearrádus ahte boahtibago áššaskuhttot, dahko maŋŋel go suohkanbáhpa guovttos leaba čálalaččat buktán iežaska ákkaid áššis.
Loahpalaččat ohppiidjuohkin skuvllaide dáhpáhuvvá maŋŋel go čáliheapmi lea čađahuvvon.
Loahpas beaivvi galgaba Christian Lindmann Boazodoalohálddahusas ja advokáhtta John Jonassen muitalit movt nuppástuhtti čuožžu juridihkalaččat dál, ja maŋŋil go nuppástuhttin áigi lea nohkan.
Loahpas gullojedje geahččit dovddaheamen maŋŋá čájálmasa ahte lea duohta numo mánát čájáhalle, olbmot gártet vel ulddaiguin viežžat veahki gádjut min boahttevuođa roasuin.
Loahpas jerre vel leat go sámedikki politihkkárat vajálduhttán jienasteaddjiid, maŋŋá go ieža leat beassan sámediggái, go eai leat mielde sámeskuvlla áššiid digaštallamis, vai ledje go muhtimat dušše alla bálkkáid maŋis?
Loahpas mu irgi árvalii in go mun ieš dušše álggat – várra dolkkai gullamis mu, ja jahkebeale maŋŋil mun álggahin sistesihkkelastima, muitala son.
Loahpas soahki vuollánii ja časken bátti rastá ja čierastin vieltti vulos, Esa čilge.
Loahpas son báhtara mearraalbmán ábi ala, ja joavdá maŋŋá ollu skiipadrámatihkaid unná verrii Misery Harbour Newfoundland-rittus.
Loahpas vuosttaš vuoru beasai kapteaidna Svein Holmestrand sáddet Nordlysa njunnožii, maŋŋel go Paulen lei nivkalan sutnje spáppa čiehkačievččasteamis.
Loahpas, maŋŋá go lei guhkit áigge gáibidan doaktára, de beasai iežas Álttá doaktáriin hállat.
Loahppa girjjiin lea sullii bealli buvttaduvvon maŋŋel 2002 L-97 oahppoplána mielde, ja leat árvvoštallan daid oalát dohkálažžan.
Loahppa mearrádus dahkko easkka maŋŋá go ášši lea leamaš gulaskuddamis.
Loahppa ruhtaboađus ii leat vel čielggas, muhto Sara oaivvilda aŋkke sin leat nagodan čoaggit 30 000 ruvnnu maŋŋá go buot golut leat mákson.
Loahppa: Aili Keskitalo sallui Olli ja sávai sutnje lihku presideantan maŋŋel go ovttasbargu Johan Mikkel Sarain ii doaibman.
Loahppaevttohusa mielde SSG oažžu Sámiráđi lahttuvuođa, muhto lahttuvuohta boahtá fápmui boahtte ráđđečoahkkima maŋŋá.
Loahppaságaid, mojiid ja gatnjaliid maŋŋá earránadde eatnagat vejolaččat maŋimuš geardde Alavieska eatnamiin.
Lobiheapmi doallat láhtuid rabas maŋŋel 5. b. miessemánus.
Lobihis nárkogávppašeamis leat márkanat masa gullet sullii 190 miljon geavaheaddji miehtá máilmmi, ja ruhtajorru lea badjelaš 3.000 miljárdda ruvnnu.
Lobihis áiddit leat miehtá Kárášjoga gieldda.
Loga dárkilit mii čuožžu šiehtadusas ovdal go čálát vuollái, go lea dárbbašmeahttun maŋŋel riidališgoahtit.
Logahaga maŋŋá son lea studeren Oulu Universitehtas fysihka ja matematihka ja bargáge Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalluskuvllas Guovdageainnus dáid fágaid oahpaheaddjin.
Logai Eline Grønvoll, maŋŋel go lei beassan jagáš nuorra Artistan Riddu Riđđus.
Logaldallan čájeha juhkosat main lea koffeiidna dagaha ahte dus lea birrasii 66% lassi energiija vuosttaš vuođu maŋŋel.
Logaldallanmátki lágiduvvo Birasgáhttendepartemeantta dálkkádatkampánja "Biraslokten" olis, ja lea fálaldat allaskuvllaide ja universitehtaide miehtá Norgga.
Logenare buolašgráda ja borgadálki ii bissehan Kárášjoga mánáid ja nuoraid ávvudeamis álbmotbeaivvi stohkosiiguin ja gilvvuiguin maŋŋá levgema diibmu 10:s.
Logenear jagi maŋŋel go nubbe olmmái lei jápmán, de mearridii dat nubbi ahte dál son áigu náitalit.
Logenear jagi maŋŋel go nubbi olmmái lei jápmán, de mearridii dat nubbi ahte dál son áigu náitalit.
Logi beaivvi maŋŋel dieđiheigga ieža gos leaba.
Logi beaivvi maŋŋil válggaid čilge viimmat Sámedikke válggaid jienat.
Logi jagi barggu maŋŋá maiddái searvegoddelahtut leat váldán Eija iežaset olmmožin.
Logi jagi dássái lei Romssa doavttir Anna Bågenholm čierasteamen Fagernesfjell guovllus go gahčai ja čierastii eanu jieŋa čađa njunális.
Logi jagi maŋŋel go vuosttaš háve vuite Nilut Cup, vuittii Lákkonjárga fas Nilut Cup – ja oaččui ruoktot johttipokála.
Logi jagi maŋŋel, 1990 logus, álge eanet ja eanet olbmot geavahit interneahta sihke ruovttuin ja barggus.
Logi jagi maŋŋá lea dušše lohku guovtti guoktelogiguđa ealliin - goaskin ja čeavrris - boahtán fas seamma dássái.
Logi minuvtta gurrehallama maŋŋá golggaime rávnnji mielde Áiteguikii ja iskkaime duvdit guoli ovtta gárgo lusa vai beassá roahkastit.
Logi minuvtta maŋŋel nagodii Sørøy Glimt čiekči Stig Martinsen dulbet bohtosa ovttain moalain.
Logje ii loga sis gal ovttasge leamaš oktavuohta šat oahpaheaddjiguoktáin maŋŋel go soai fárriiga eret Guovdageainnus.
Logut njidje dramáhtalaččat easka maŋŋá go politiijat almmuhedje namaid.
Lohkki goit ii oaččo, duššo šuohkkima ja ollu maŋŋel, ahte son baicca livččii háliidan borrat gaskabeaiborramuša ovttas bearrašiinnis, ja vel maŋŋelis, ahte sus leat guokte nieidda geat lohkaba muhtin universitehtas.
Lohkki lei fierralahtton guovtti, beal golmma áigge, maŋŋá go skuvla nogai, lohká son.
Lohká Niels-Ovlla Dunfjeld, maŋŋel go Guovdageainnu suohkan lea nammadan su ja Gard Emil Elvenesa Niehkostipeandda evttohassan.
Lohká guovdageaidnulaš Olaf Hætta maŋŋel go Nord Troms Kraftlag lea leamaš su šiljus ja billistan muoraid maid 30 jagi áigi lea gilván.
Lohká son ja čujuha hirssa gaskkaide gos olgočuovga báitá čađa girkui.
Lohpi álgá seammás teakstadieđu oažžuma maŋŋá ja dat lea fámus ovtta jándora.
Lohpidehket fal munnje ahte maiddái muitibehtet iežadet jurdagiid ja vásáhusaid dikšut maŋŋá dán surgadis dáhpáhusa, go dát dáhpáhus čájeha man olu mii dárbbašit din maiddái boahtteáiggis, logai son sártnistis maid doalai Leavnnja girdistašuvnnas.
Lohpidit ahte jus álás viegan márkana čađa de vuolggát mu mielde, ja de beasan dahkat feara maid.
Lojes ealga báhččui Maŋŋel go muhtin ealga rohkkahii máná Kaiskurus Álttás - de mearridedje eiseválddit báhčit dán várálaš ealgga.
Lordi hálidii vel čielgaseappot muitalit, gos sii leat eret ja nahkehii čieh'gahpira oaivái ja gahpir lei oaivvis maiddái go sii gorgŋejedje lávddi ala vuoittu maŋŋá.
Lossadit go dat čergii nu ahte eana vel dorggidii ja manai dego sivu ja rupmaša čađa.
Lossametálla nuoskkideapmi lea lassánan vaikke Ruošša ja Norgga eiseválddiin lea leamaš mihttu unnidit nuoskkideami dan dássái mii sihkkarastá olbmuid dearvvašvuođa ja luondu ceavzima.
Lucia lea Sicilia bassi olmmoš gii jámii 304 maŋŋá Kristusa.
Ludvig Holberga muitofoandda stivra áigu juohkit bálkkašumi maŋŋel go okta fágakomitŽa evttoha dan ja das leat mielde čeahpes dutkit relevanta fágasurggiin.
Luhkan áigu čiŋadit Márkomeanuide mii lea beaivvi maŋŋel mánáidmeanu.
Luhtehasat leat sakka geahpedan veajetšattu ja 3-5 jagi maŋŋá maiddái sállašiid.
Lund sivahallá NRK Sámi Radios boazopolitiijaid ádjánan dutkamiin, maŋŋel go golggotmánus 2008:s masttadedje.
Lundby šattai bajás Oslos ja su eadni lei davvi-norgalaš gii maŋŋel soađi fárren Lulli-Norgii.
Luntta guovttos leigga leamaš Juhlsas ja leigga fas ruovttoluotta vázzime go Mats Ánte Buljo fáhkka manai jieŋa čađa.
Lunttaide ledje stuora vuordámušat maŋŋel go guokte vuosttaš čiekčama ledje vuoitán, ja soite maid alddiineaset stuora vuordámušat.
Lunttain lei ain buorre mokta, juobe eahkediid ge maŋŋel čiekčamiid.
Lunttat barge nu movt galge ja dainna vuittimet otne, nu dajai Guovdageainnu hárjeheaddji Isak Ole HŦtta maŋŋil čiekčamiid Ávágis vuostá.
Lunttat duođai válde ovddasvástádusa ja čájehe ahte sis lei buoret joavku go Nordlysas, dadjá movttegis jođiheaddji Svein Ole Sandvik, maŋŋel čiekčama.
Lunttat leat beare unnán čiekčan ja hárjehallan olgun, ja bohte veahá beare maŋŋit go galge taklet, muhto dan mii njulgiimet maŋŋel bottu, son lasiha.
Lunttat vulget boahtte basiid Gáivutnii, ja vahkku maŋŋil sii mannet Ráisii.
Lunttat álggahe musihkkakarriere, nu go buohkat earát nai, mátkkoštemiin miehtá riika musihkkajoavkkuin maid gohččodedje After Eight.
Luobai ieš Nymo muitala bures gulahallan Greiner Haakeriin maŋŋil go sii fuobmáje ahte 20 000 ruvnnos váilot duođaštusat masa lea geavahuvvon Oslo Sámi Viesu doaimmaide.
Luoddabargit leat oainnat dál divvume fylkkaluotta mii manná Máze čađa.
Luohti gullui miehtá Sámi Cup doaluid.
Luohti lea rievdan ollu áiggiid čađa.
Luohti lea vel dakkár mii ii leat eará kultuvrrain, dat lea dušše sámi ja leage maid áiggiid čađa leamašan dehálaš gulahallan ja sosialiseren gaskaoapmin.
Luomelasttat ihtigohte golbma vahku maŋŋil dán jagi go dat mii lea dábálaš, dasalassin leat olu arvedálkkit váikkuhan Finnmárkku guovlluid.
Luomu loahpas ledjen ordnemin oabbán nieidda gástadilálašvuođa, Sini muitala ja lasihastá vel, ahte guhkes luomu maŋŋá lei vehá váigat máhccat bargui dán vahku vuossárgga.
Luonddu lági háhkamis gevvet máŋggat gilvvutge miehtá Deanu.
Luonddugáhtten searvvis lea dál doaivva dasa ahte eiseválddit doahttalit sin gáibádusa, go Energija- ja biraslávdegotti jođiheaddji, Erling Sande, lea dadjan ahte maŋŋil Mexico lihkohisvuođa sáhttá leat áigeguovdil geahčadit ja ođđasit árvvoštallat daid bohkanlobiid mat leat addon bohkamiidda Barentsáhpái.
Luonddugáhttenlihttu rámida goappeš suohkaniid go nie bures leat bargan seailluhit beroštumiid mearriduvvon regulerenplánaid čađa luonddugáhttenbáikkis Kista - Máze.
Luondduluossa sáhttá leat sáivačázis 2 jagis gitta 8 jahkái, muhto min guovlluin šaddet eatnasat veajehin ja vudjet merrii maŋŋel go leat leamaš njeallje vihtta jagi jogas.
Luondduriggodagat gávdnojit miehtá Norgga.
Luondduriggodagat leat miehtá riikka háddjanan.
Luonddušaddi suoidnešlája, ruoŧagillii rörflen, mii gávdno miehtá Ruoŧa, lea dál iskamin mo bures buollá smávit uvnnain.
Luondu ložže olggiidis ja šloahkiha guhkes buolašáiggi maŋŋá.
Luosa návccat nohkagohte maŋŋil 12 minuhta.
Luosat gávdnojit miehtá dán čazadaga.
Luosat mat gođđama maŋŋá birgejit badjel dálvvi leat luossanáli dáfus divraseamos guolit.
Luossa lei vel golgadaga čađa mannan.
Luossa mii boahtá čázádaga bajás jahkodaga loahpas, sihkkarasta buori gođđamáddodaga, mii sihkkarastá boahtte jagiid guoli.
Luossa- ja mearradápmotgárdekonsešuvnnaid gulaskuddanreivves čuožžu čuovvovaš: "Departemeanta čujuha ahte gárvet ođđa ja/dahje viiddideapmi dain guovlluin main jo leat konsešuvnnat boahtá gearregastinmeannudeami čađa earret eará váldot deastta birrasii, guolledearvvasvuhtii, guolleburesbirgemii ja areála, masa guoská gáhttenguovlu, olgodaddanberoštumit, biebmosálttiid lasiheapmi, guolledávdda bieđganeapmi ja vilda mearradápmot- ja luossanálit.
Luossabivdu lassánii sakka nuppi máilmmisoađi maŋŋá sihke jogain ja mearas, ja erenoamážit 1970-logus.
Luossabivdu lassánii sakka nuppi máilmmisoađi maŋŋá sihke jogain jamearas, ja erenoamážit 1970-logus.
Luossahivvodat lea gal áiggiid čađa rievddadan jagis jahkái.
Luossašaddadeapmi lea mávssolaš dienasgáldu dál miehtá Norgga rittuid ja njurjot buktet maid gaskkohagaid luossašaddadeddjiide stuorra vahágiid.
Luottain main lea lágiduvvon ráidovuodjin: Juovlaruohta eretcelkojit almmuhuvvon ráidovuodjinvuolgimat maŋŋel dii. 19.00.
Luovasealuin lea joavdan rastá riikageainnu, muhto mátki lea vuos guhkki geasseorohahkii Fálesnuori suohkanii.
Luođi ja rumbošuoŋaid fárus sáhtát galledit čieža iešguđetlágan turismafálaldaga miehtá Finnmárkku.
Lupton garrasit reagere go gullá dilálašvuođa go gávdnat buohcci divššu ja biepmu haga gaskabeaivvi áiggi, beaivvi maŋŋá go fylkkadoavttir lea fitnan bearráigeahčus.
Lustavuodjin dáhpáhuvvá guotteteatnamiid ja guohtonbáikkiid čađa, ja dás eai boađe makkárge váikkuhusat.
LÁTTUN: Festiválašilju lei visot láttun maŋŋel arvvi, danne šadde maŋidit sotnabeaivvi mánáiddoaluid boahtte sotnabeaivái.
Lágamánnerievtti mielde lea Skare, ieš iežas biilla goazanbohcci čuohppan rastá, mii dagahii son vujii badjel geainnu.
Lágideaddji Gudrun Lindi geigestii dásseárvoministtarii Karita Bekkemellem áigečállaga «Gába» man fáddá lea dásseváldi/likevekt, maŋŋá rahpama.
Lágideaddji bummii ja mojohalai maŋŋel ¶
Lágideaddji sávvá nuorra gussiid miehtá Finnmárkku, Tromssas ja ránnjá riikain.
Lágideaddjiid bealis daddjo ahte ledje erenoamáš buori gilvvut dan dáfus ahte olbmot ieža dal dadjat juo čorgejedje iežaset maŋis, nu ahte lágideaddjiide ii lean ollu čorgemuš maŋŋá gilvvu.
Lágideaddjit gal lohket áltálaččaid guhká váillahan dakkár doaluid, mat leat šaddan dábálažžan miehtá Norgga.
Lágideaddjit leat duhtavažžat dan jagáš čiekčamiin ja leat dušše buori muittut báhcan maŋŋel.
Lágideaddjit ledje jo bivdán juigiid festiválas oasálastit ja maid bidjan bovdejumi miehtá Sámi, Boazovárrái boahtit sihke juoiggadit ja maid návddašit luđiid.
Lágideaddjit vurdet badjel 900 gálvolágideaddjiid miehtá máilmmi čájehit iešguđelágan gálvvuid.
Lágideaddjit «Pikene på broen» ja «Sápmi Music» ledje maid movttegat maŋŋel konseartta mii lei áibbas dievva ja geahččit ledje maid hirbmat duhtavaččat.
Lágideddjiid nammaduvvon jury ii diehtán gean dáidagiid sii válljejedje, go olbmot leat sádden miehtá máilmmi, muitala Fjereide.
Lágideddjit leat viggan hástit joavkkuid miehtá Sámi, ja imáštallet go Norgga sápmelaččat viššalit vulget Ruŧŧii, muhto Ruoŧa sámit eai gille Norgii boahtit.
Lágidemiin suohkan háliida giitit báikkálaš álbmoga nuvttá barggu ovddas maid iešdáhtolaččat dahket suohkanis miehtá jagi.
Láhka mearriduvvui 1985, golbma jági maŋŋá go Rios Montt militearaveagain rivvii alcces fámu.
Láhkaevttoheaddjit orrot njulgestaga vikkáheamin ráhkadit mehciid, gos olbmot leat áiggiid čađa viežžan birgejumi ja lassidietnasiid, dakkár guovlun gos ii galgga vuhttot báljo eará go Goretex skuovvaluottat boahtte áiggis.
Láhpoluobbala gilisearvi lea leamaš čađa gaskka vuostá heaittiheami, go sii ballet ealuid bilidit  luomešattuid ja sin herggiid guohtumiid.
Láhttu 10: Mázes Hirsaluohká bakte rastá eanu Láhpojávrái.
Láhčamat gáibidedje dan alcceseaset Pakistana árbevieru mielde, gos juhket árbbi dalá maŋŋá jápmima.
Lákkonjárgga čiekči Mikkel Ole Eira soaitá leat okta dain gussiin maid diehtosiidda journalista oahppit bovdejit iežaset studio ságastallamiidda ovdal ja maŋŋel čiekčamiid dán jagáš Nilut Cupas.
Lákkonjárgii boazolohku dohkkehuvvon: – Galmmas manai goruda čađa ================================================================================ Govven ja čállán Nils Johan Vars nilsjohan(at)avvir.
Lákkovuonas: Dan boltojuvvon eatnama čađa gal ii beassan biillain.
Lárina Ánne Rávdná, Anna Ravna Gaup, luittii borgemánus heargečorraga vuopmái, maŋŋil guhkes dálvvi veaddimiin.
Lásságámmi vuođđudus háliida ohcciid miehtá Sámi, ja vuosttažettiin dáiddáriid ja dutkiid geain lea sámi fokus.
Lávdegoddi almmuhii čielggadeami seamma dili birra Finnmárkkus NÁČ:ii 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu, maid maŋŋel čuovvoledje go ráhkaduvvui Ot.prp.nr. 53 (2002-2003) mii lea lágaid ja riektedili birra ja Finnmárkku fylkka luonddu ja riggodagaid hálddašeami birra (Finnmárkoláhka).
Lávdegoddi doarju ohcama, ja lohká ahte sámi valáštallanlihkadusas lea stuora mearkkašupmi, ja lea čohkkejeaddji ja identitehtaráhkadeaddji oassi - erenoamážit mánáide ja nuoraide - miehtá Davvikalohta.
Lávdegoddi lea dan meare profesjonealla ahte nagodit veardidit vástádusaid dan ektui maid juristaguoktá lohkaba maŋŋel sutno čielggadeame Finnmárkkulágas.
Lávdegottebargu mii lea vuođđun ráđđehusa evttohussii, lea geanohuvvan maŋŋel gulaskuddamiid.
Lávdegotti ásaheapmi lea oassin Soria Moria šiehtadusas, mas daddjo ahte guolástusealáhusa galgá sihkkarastit oktasaš eaiggátvuhtii, ealáhussii galgá sihkkarastit fatnasa mii bisuha guolásteami ealasin miehtá Norgga rittu ja mii seammas lea ođđaáigáhaš ja gánnáhahtti.
Lávdegottis ledje miellahtut miehtá riikka ja buot dearvvašvuođaguovlluin, ja sin searvvis maid riikka buoremus dearvvašvuođaekonomiija čeahpit.
Lávdi, mii álggos dieđihuvvui galgat olgun, lei stuora tealtta siste ja liekkadankanuvnnat bosso liegga áimmu čađa gaskka.
Lávdái maŋŋá vuosttaš čájálmasa.
Láve maiddái hui buorre go idjadansadji lea gárvásit láhččon, ja go sáhttá dušše velledit maŋŋá go lea beassan oakkastit.
Lávken Gambia oaivegávpogii, Banjulii, maŋŋá logi diibmosaš girdi biidnašumi Helssegis.
Lávlagiin ohppet ođđa sániid, ja de láven maŋŋá čájehit sidjiide daid diŋggaid maid birra mii leat lávlon.
Lávlla lei dan maŋŋel máŋga vahku «Norsktoppen-listtus» , mas čájehuvvui makkár lávlagat ledje beakkánat Norggas.
Lávlunboddu maŋŋel čájálmasa Maŋŋel čájálmasa hástalit neavttárat olbmuid mielde lávlut.
Lávlunboddu maŋŋel čájálmasa ¶
Lávlunjoavkku ja kulturskuvlabarggu čađa lea ovddidan sámi sálmmaid, juoigama ja sámegiela.
Lávlut miehtá Sámi leat bures boahtimat.
Lávus sii maid fullet niibbiin, suovastuhttet bierggu ja dolastallet miehtá dálvvi.
Lávvardaga almmuha son girjjis maŋŋel go lágádus Gollegiella lea máksán prentenolggosgoluid ieš.
Lávvardaga galget álgit juovllaide gávppašit, muhto mun ođđen beaivvimiehtá.
Lávvardaga lea Sámedikkis gos deaivá maiddái Ruoŧa Sámedikki ja das maŋŋá galgá son Ohcejohkii deaivvadit sihke Suoma Sámedikkiin ja Sámi Ráđiin.
Lávvardaga ledje eahkesmállásiid maŋŋá konseartta ja rabas lávdi.
Lávvordaga ja sotnabeaivvi leat gilvvut ja maŋŋel gilvvuid lágiduvvo "afterdrag", muitala Guovdageainnu čáhcecrossa lágideaddji Nils Mathis O. Hætta.
Lávvordaga ledje miehtá Sámi álbmotbeaivvi ávvudoalut ja Ávvir lea fitnan máŋgga Sámi báikkis ávvudeame.
Lávvordaga oktogas gilvvus gárttai Klemetsen guoktelogádin, maŋŋilgo njuikemis oaččui 229 poeŋŋa ja šattai čuoigát 2:14 minuhta maŋŋil vuosttaža.
Lávvordagaid eai galgga riŋget maŋŋel diibmu 1800.
Lávvordat eahkeda lea Hei Lola-finála gos guokte vuoiti válljejuvvoba, ja maŋŋel dan mannet Buletjávrái doallat konseartta.
Lávvordat iđida álgáha ge Ruoŧabeale boazodoalli Solveig Labba sáhkavuoruin ja guovdageaidnulaš Karen Marie Eira Buljo joatká das maŋŋá.
Lånekassena reanttu mearrá márkan, muhto reantorievdan rievdá golbma gitta guhtta mánu maŋŋil, go priváhta báŋkkuin, dieđiha Lånekassena diehtojuohkinhoavda Wenche Merli NTB:ii.
Linnet&co advokáhtta Hans Henrik Linnet miehtá áššái.
Miennajávrre goahtái addui dálvet ođđa huksenlohpi, maŋŋá go bulii.
Ruošša beale rusttegiin leavvá ollu nuoskkideapmi rastá riikaráji Norgii.
MIn Áigi lea háleštan gándda lagaš oahppásiiguin, geat lohket gándda sakka suorganan maŋŋil dáhpáhusa.
Gávpeolmmái mojohallá maŋŋá go lea geargan bardimis biergguid, ja márffiid biergudiskii.
Deanu lávdegottis šattai guovtti beaivásaš čoahkkima maŋŋá Buolbmágis loahpas buorre vuoigŋa.
MOT niehkogilvu álggahuvvui go Andreas Ebbesen nammasaš bárdni beasai áhčiinis čuoigat Ruonáeatnama rastá, golbma jagi áigi.
MOT:as leat sullii 650 oahppan mielbargi miehtá Norgga ja sii galget čađahit prográmmaid skuvllain ja asttoáiggefálaldagain.
Heidi Andersen, Tone Finnesen, Hugo Kalstad ja Miriam Paulsen ledje hui movttegat sámefeasttas ja dát njealjis leatge oassi sis geat leat jođihan Sálto sámesiebrre áiggiid čađa.
MUHTO RIDDU RIĐĐU birgii roasuid čađa.
MUIL lea aibbas heaitán eret feasttaid lágideames maŋŋá go álggii lágidit guollebivdinfestivála.
Magga lea bargan garrasit sámpelaččaid rivttiid ovddas ja lei njunuš olmmoš Álttá-ákšuvnnas, man maŋŋil sápmelaččat oažžugohte rivttideaset.
Magga lei okta dain politihkkáriin mii giccui eanemus sajiid maŋŋel suohkanválggaid Guovdageainnus.
Magga lohká maŋŋel vuoitahallama ahte son searvvai válgii dainna áigumušain ahte čorget dili orgánisašuvnnas.
Magne Asheim miehtá maid buorre ággan Kárášjohkii ásahit telefuvnna, go dalle sáhtášii Kárášjoga boazodoallit oažžut buoret oktavuođa "rábbetelefuvnna" vástideaddjiin.
Magne Asheim, Stáda luonddubearráigeahču Finnmárkku jođiheaddji dovddahii ahte viiddis Guovdageainnus ii geargga okta olmmoš miehtá ja ahte doppe lei galgat goit okta bargi vel.
Maid de leat dahkan Sámedikki ráđđehusbellodat NSR ja sámi kulturorganisašuvdna NSR (mii oamastii Davvi Girjji, Áššu ja Min Áiggi) maŋŋá dien 2004 riikkačoahkkinmearrádusa?
Maid dál goitge berret jurddašišgoahtit, maŋŋel go stáda bealis leat unnidišgoahtán doarjagiid, lea movt mii dál buoridit dán.
Maid lohká tomáta nuppi tomátai maŋŋel go dat nubbi lea vuojahallon?
Maiddai diekko lea ovdáneapmi diimmáža ektui - dalle ledje 264 ohcci vuordinlisttus maŋŋel váldosisaváldima.
Maiddai politihkas lea váttis ságastallagoahtit maŋŋel go lea leamaš áitán ja bealkán muhtima, ja dat diehttelasat ii leat dat buot buoremus váikkuhangaskaoapmi mii mis lea.
Maiddái Deanu gieldda sátnejođiheaddji Ingrid Smuk Rolstad ballá garrasit ahte Sámediggi lea bilidan sámi hálddašangielddaid ovddas maŋŋá go lea mearridan geavahit guovttegielalaš ruđaid Billávuona mearrasámi gelbbolašguovddážii ja Jáhkovuona museai.
Maiddái Deanuleagi kulturskuvlla prošeavttas searvi bargá rastá rájá.
Maiddái Johansen miehtá (28.02) dasa ahte guolástuspolitihkka lea dagahan sámiid ovdii eanemus, go proseanttaid rehkenastá.
Maiddái Máhtte lohká váttisin dadjat nu ollu filmma birra dakka maŋŋel go lea oaidnán dan.
Maiddái NSR čađa šattai Regnor guovddáš olmmožin viessohuksenakšuvnnas.
Maiddái Norggas lea Gonagas Harald V ovdalaččas bivdán sápmelaččain ándagassii das mo stáhta lea meannudan sápmelaččaid áiggiid čađa.
Maiddái Sámediggi, mii galggašii leat ovdamearkan buot sámi ásahusaide, jođiha čálalaš sámegiela beaivválaččat giellabargiid čađa.
Maiddái beaivválaččat vásihit mii olbmot geat nákkahallamiid čađa gáibidit daid vuoigatvuođaid gáhttet ja ovdánahttit gielaset ja dan mearkkašumii.
Maiddái dalle bohte eanaš olbmot easka maŋŋel gaskaija.
Maiddái deattuhuvvo ahte olbmot galget beassat barttaideaset gálvvuid geasehit, ahte galgá leat ealáhusovdánahttin leat vejolaš dán oktavuođas, nu go gieldda- ja fylkkarájáid rastá čatnat skohtermáđiid.
Maiddái dát ođđa HD-TV boahtá fargga, ja dat dárbbaša duođaid govdafierpmádaga, ja fiber čađa ii leat dat mihkkege váttisvuođaid.
Maiddái eará stivrralahtut lea bággejuvvon searvat dáidda digaštallamiidda ja ášši lea ovttaláhkai jođus mediaid čađa ja sáhttá maiddái lohkat ahte ášši lea biddjon sin háldui.
Maiddái guhká maŋŋá go manne máttás.
Maiddái lea Sara musihka dán CDs ožžon buriid árvosániid miehtá Europa.
Maiddái lea dan duohken makkár kvalitehta doaimmain leat, mat biddjojit johtui maŋŋel dálkkodeame, lohká son.
Maiddái lea jeagil áiggiid čađa heivehuvvon dálkkádahkki mii dáppe lea leamaš vissis áigodaga, nu go eará šattut, eallit ja olbmot.
Maiddái lea unnán gullon movt sii ieža vásihedje ákšuvnna ja áiggi maŋŋel.
Maiddái lávlunoasi vuoitis Pia-Maria Holmgrenas ledje váttisvuođat gávdnat sániid maŋŋel go lei vuoitán.
Maiddái maŋŋel gaskaija.
Maiddái maŋŋel go Gerd jámii, de doalahii son dán árbevieru, sihke mielbargiide, studeanttaide ja dutkiide geat bohte eará sajiin.
Maiddái maŋŋil ledje muhtin guovddáš olbmot girkus geat vuostálaste dáruiduhttima, muhto vuoittáhalle.
Maiddái olggobealde maŋŋel konseartta lei álki oaidnit geat nuoramusaid stuora oiddohat leat.
Maiddái plánejuvvo stuorebuš duodječájáhus mii govve miehtá Sámi dujiid.
Maiddái ráiduvázzimii gávpoga čađa serve sullii dan mađe olbmot, muitala Laila Wilks.
Maiddái sidjiide geat mákset vearu maŋŋel (oasusfitnodagat jnv.) lea máksin aigemearri ovdagihtiivearrolasáhussii cuoŋumánu 30. beaivvi.
Maiddái siskkáldasat boahtá Sámediggi rievdat maŋŋá válgga.
Maiddái suoládit eatnamiid álgoálbmotservvodagas miehtá riikka.
Maiddái sáhttet girjji čađa vásihit ovttaoasi sámikultuvrras musihka bokte.
Maiddái vuolledeanus lei dáruiduhttin ovdal ja maŋŋil hui garas, danne go hearrát orro dieppe Rustafielmmá guovllos.
Maiddái Álttás lágidit vahkku miehtá Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas, muhto váldodoalut leat Álbmotviesus maŋŋel heargegilvvuid.
Maiddái čuvvot vahkku maŋŋá ahte mo birgejit miesit.
Maja Lisa Kappfjell ii eahpit ahte dát ruhta boahtá buorrin sámi mánáide lullisámis, go skuvla beassá joatkit dábálaš skuvladoaimma mas lea internahttá, gáiddusoahpahus ja gieldadikšunvahkku sámi ohppiide miehtá Norgga.
Makkár albmái bat dasto humanisttalaččat gártet maŋŋá jápmima?
Makkár filbma mii vuoitá diimmá vuoiti, «Max Manus» maŋŋá, galget VG Nett lohkkit mearridit.
Makkár jagi son girddii rastá Davvimeara?
Makkár vel livčče oaidnit Deatnu, jus boanddat Iešjogas, Anárjogas, Kárášjogas ja miehtá Deanu leagi álget ruskasuinniid geasehit jieŋa ala giđđat, fuomášuhttá Thoralf Henriksen.
Malene Eriksen ja Marte Fjellheim lohkaba somá fas skuvlii álgit, maŋŋel geasseluomu.
Man ollu sii čuhppet árbbiid lundui ja mo sii ráhkadit máđiid rastá jekkiid ja vađáid, iige geasge bávččás siellu álgage.
Man ollugat eai leat giitán go leat beassan daid mielde vuodjit muohtasoiccaid čađa ja go ii leat go boahtte dihkká masa dorvvasta.
Man reálisttalaš lea fas lágidit OG Skandinavias, ja vel Norggas dušše 20 jagi maŋŋel Lillehammera?
Manchester United hoavda Alex Ferguson lea dadjan ahte sis lea olu ruhta báhcán maŋŋel go vuvde Cristiano Ronaldo spánska jovkui Real Madrid:i, muhto eai áiggo oastit eambbo čikčiid dán geasi.
Manin bođii čielgasit ovdan maŋŋá go Janoš - NSR:a jođiheaddjin - ÇjolgiiÈ dadjat ahte olju ja gássa olggobealde Sámi rittu gullá sámiide.
Manin gohčoduvvo ráfisoahpamuš mii dahkkui maŋŋel vuosttaš máilmmisoađi?
Manin lei deaŧaleabbo mannat Finnmárkui skutermátkái, lei go dál lea álgimin ságastallan earret eará skuterláhtuid birra miehtá Norgga.
Mannan Min Áiggis ohcalii Leavvajoga ja Rástegáissa sámesiidda isit Toralf Henriksen daid barttaid ja visttiid lobálašvuođa mat áiggiid čađa leat huksejuvvon sin gillái.
Mannan bearjadaga almmuhuvvujedje sarvvabivdobohtosat miehtá Finnmárkku.
Mannan bearjadat eahkeda áhcagaste Sámi Radio telefuvnnat go eddon dážat diimmu miehtá gohččo Idjarávgga bargiid sáddagiineaset neavrái mannat.
Mannan duorastaga galggai ge dát čoavddus lágiduvvot Sámediggai, ja lei dan geažil stuora ávvubeaivi miehtá Sámi.
Mannan duorastaga iđida, maŋŋá guđa, jávkkai elrávdnji fáhkka Ohcejoga gielddas.
Mannan duorastaga vulggiiga nieiddat, Rebecca Alicia Ellingsen ja Serine Sandnes Aksberg nuoraidsiiddas Harstadas, ja leabage dál viimmat gávdnon, maŋŋá vihtta jándora jávkosis.
Mannan dálvvi ja giđa miehtá lea fylkkamánni čurvon ja balddihan olbmuid ahte deanoluossanálli lea uhkiduvvon ja gáibidan gáržžidit bivddu sihke jogas ja mearas.
Mannan gaskavahkku eahkeda libardedje guovssahasat miehtá almmi Kárášjoga márkanis.
Mannan geasi maŋŋil ledje dušše Porsáŋggus 170 lábbá váile, mat eai leat gávdnon gostege.
Mannan geasi čálii Avisa Nordland-áviisa ahte fuomášit ođđa ahte ođđa čáhcenuoskkidemiid – 18 jagi maŋŋá go ruvkedoaimma leat heaittihan.
Mannan háve máinnastin Jovsseha bivdofilosofiijas, de dál ges muitalan mo Niemel-Ánde, mu áddjá, láhttii dan maŋŋá go lei guoli fidnen.
Mannan jagi miehtá leat ge sámemánát orron huksenbáikkis, go Oslo gielda lea huksen ja divodan sámi mánáidgárddi Finnmarksgatas, Norgga oaivegávpogis.
Mannan lávvordaga bođii ráidonjunuš Norild guossái, ja mázelaččat válde viimmat golbma čuoggá maŋŋel luomu.
Mannan maŋŋebárgga, maŋŋil gaskabeaivve, lei biilalihkohisvuohta Suolovuomis, Guovdageainnu suohkanis.
Mannan rastá ráji Ohcejoga bokte Supmii ¶
Mannan riikačoahkkimis dieđihii Nils Henrik Sara heaitit jođiheaddjin maŋŋá guokte jagi.
Mannan sotnabeaivve lohpidii kulturministtar Trond Giske 10 millijovnna lasi sámi kultuvrii jus rukses-ruoná ráđđehus beassá joatkit maŋŋá stuoradiggeválgga.
Mannan sotnabeaivvi dollui Dán jagáš TV-akšuvdna CARE ruhtačoaggin miehtá riikka.
Mannan sotnabeaivvi lei girkus bearašipmilbálvalus, ja dušše diimmu maŋŋel ges sárdnidii Olav Berg Lyngmo rohkosviesus iežas searvegotti ovddas.
Mannan vahkkoloahpa ledje boahtán sámenuorat miehtá Norgga Sállirii, Romsii, gos sii vuođđudedje ođđa sámi nuoraid organisašuvnna, Noereh!
Mannan vahkkoloahpa ledje boahtán sámenuorat miehtá Norgga Sállirii, Romsii.
Mannan vahkkoloahpa riikačoahkkimis Gárasavvonis ledje sullii 50 delegáhta miehtá Norgga čoagganan Ruoŧa beale Gárasavvonii muitalan dihte oaiviliid ja maiddái digaštallat organisašuvnna boahtteáigásaš politihka.
Mannan vahkkoloahpa, measta guokte jagi maŋŋel dán, leigga soai fas boahtán riikačoahkkimii, ja dán háve eaba leat guovttá šat.
Mannan vahkku bođi ovdan ahte Guovdageainnu suohkan ain atná lobihis kloáhkkajávrriid, máid Fylkkamánni lea steŋgen jagi 1999, ja ahte kloáhkkapreassa máid Fylkkamánni lea suohkana sihttán oastit jagi 2005, ii leat doaibman eará go oanehaš maŋŋel go ain divvojuvvo.
Mannan vahkku ledje boazoealáhusa ovddasteaddjit miehtá máilmmi čoagganan Guovdageidnui.
Mannan vahkku ledje doavtterkantuvrrain miehtá Norgga dieđihan 5,1 proseantta njoammuma, ja dán vahkku ektui mas lei njiedjan 3,5 prosentii.
Mannan vahkku oidnui guovssahas vuosttas háve Romssa gávpogis maŋŋá geasi.
Mannan vahkku álggii ge Norgga stáhta bargojoavkkuinis bargat biergojođu váttisvuođain, maŋŋil go Boazodoallostivrra jođiheaddji geigii čállosa masa ledje bidjan logi čuoggát čovdosa evttohusaid váttis njuovvandillái Finnmárkkus.
Mannan vahkku čáliimet dan birra go fitnodat ii leat čorgen rogganbáikki maŋŋel roggamiid ja guođđán rusttegiid meahccái.
Mannan vahkkuloahpa šattai okta almmái UNN buohccivissui maŋŋá go njealljásat huškko su galmmasin go lei drošše vuordimin.
Mannan vahkkus gávnnai Várjjat ja Deanu elliidsuodjalanlávdegoddi maŋŋá cavgileami logi sávzza nelgon jámas Deanus muhtin návehis.
Mannan vahkkus moittii Kárášjoga Gilvohearggit searvvi jođiheaddji Klemet Amund Eira garrasit SVL Sámicup lágideami, go eai leat juolludan makkár ge bálkkašumi sin heargái S-Ruškuhii, mii lea čoaggán eanemus čuoggáid miehtá dálvvi.
Mannan vahkkus čoagganii joavku Anárii plánet boahttevaš ovttasbargodoaimmaid riikkarájáid rastá.
Mannan vahku doapmamiid maŋŋá, leat hui duhtavaš dál.
Mannan vahku dáhpáhusaid maŋŋá, leat hui duhtavaš dainna mii dutnje lea dáhpáhuvvan.
Mannan vahkuloahpa ledje boahtán sámenuorat miehtá Norgga Sállirii, Romsii.
Mannan vahkus besse ge olbmot fitnat sihke mállásiin, láhpesmárkaniin, vuorbbi oastimin ja ruvveheamen iežaset miehtá vahku.
Mannan vahkus biddjuiga guokte Deanu olbmá rájusgiddagassii maŋŋil go leigga rievidan muhtin 71-jahkásaš olbmá fanasgiettis.
Mannan čavčča láittii son garrasit Sámedikki láivin, go eai duostan giddet geainnu rastá dološ goahtesajiid ja árrana.
Mannan čavčča muitalii NRK Sámi Radio ahte sámediggeáirasis Marianne Balto Henriksenis ja su isidis lea guođohanbarta Deanu gielddas, maid eaba leat njeaidán dahje vuovdán boazodollui maŋŋel go heittiiga boazodoalu.
Manne bat son álo lávlugoahtá "Guhkkin eret leat don dál" maŋŋel go don leat bealkán su?
Manne dárbu stuora lasiheapmái ii leat ovdal, lea go Riddovákta lea ovtta skiippa haga miehtá jagi, dan dihte go njeallje skiipa galget njeallje mánu divohahkii guhtege dán jagi.
Manne dát nissonolmmoš dán dagai, lei go ášši vuosttaš beaivvi rájes, maŋŋil go váiddii skudnideami, masá jo juohke sajis gosa ášši ovddiduvvui šattai giellaoaivadeaddji vuostá!
Manne ealo lusa Maŋŋel go ledje boradan, de manne sii skutteriiguin vuojašit.
Manne guovžžas ii leat go bieža ja manne dat oađđá miehtá dálvvi?
Manne lea dat maid Ruošša bargá vearrát go dat soahti ja terror maid NATO ja USA ieža barget miehtá máilmmi?
Manne mun ná dajan de lea sivvan ahte Joná ámmátskuvla álggos álggahuvvui Lujávrri ámmátskuvlla ossodahkan, muhto šattai maŋŋil ieš ossodahkan.
Manne son Statsskog ii baicca girdde ovdal ja maŋŋel bivddu go livččii dárbu bearráigeahččat, jearrá Saari, Guovdageainnu ealgabivdiid searvvi jođiheaddji.
Manne sáhpan vuojai rastá joga?
Marainena mihttu servodatprográmmii Biekkat Sámis lea ahte olbmot galget hupmat sáddaga birra maŋŋil, maiddái earát go sápmelaččat.
Mari Boine bovdejuvvui Oslo duopmogirkui lávlut njuolga maŋŋel ruvdnoprinssa viháheami, ja dan láhkái ovddastii son sámiid gonagaslaš heajain.
Mari Boine galgá sálmma lávlut vihaheami maŋŋel.
Mari Boine lea lemaš dovddus ja čeahpes lávlu, gii lea máŋggaid jagiid čađa mearkkašan ollu sámi servodahkii.
Mari Boine lei hui lihkolaš maŋŋá go lei ožžon bálkkašumi ja logai ahte dákkár bálkkašumi oažžut illudahttá su.
Maria Blacksheeps-fansa Maria Haukaas Storeng gii šattai dovddusin Idol-gilvvuin ja maŋŋel vuittii Norgga Melodi Grand Prix lávlungilvvu diibmá, liiko The Blacksheeps jovkui hui bures, lea maid nammaduvvon seamma joavkkus lávlagiin "Hold On Be Strong" .
Maria Haukaas Storeng gii šattai dovddusin Idol-gilvvuin ja maŋŋel vuittii Norgga Melodi Grand Prix lávlungilvvu diibmá, liiko The Blacksheeps jovkui hui bures, lea maid nammaduvvon seamma joavkkus lávlagiin "Hold On Be Strong".
Marina Silva lea riegádan Acres Brasilas, bajásšattai geafivuođa čađa gummigártadeaddji bearrašis.
Marit Ragnhild Hætta Bæhr lea maid Sámi Allaskuvllas oahpaheaddji ja lohká ahte su mielas lea barggu čađa buoremus vuohki oahppat sámegiela, go de šaddá atnit giela jus galgá gulahallat.
Marko ja su bargoolmmái beasaiga dan maŋŋel lebbegoahtit mátta.
Martin Urheim (40) lea dál doaibmi jođiheaddji Norgga Sámiid Riikkasearvvis, maŋŋil jođiheaddji Aili Keskitalo.
Martin Urheim lea doaibman NSR:a jođiheaddjin váile jagi, maŋŋá go válljejuvvon NSR:a jođiheaddji Aili Keskitalo válljejuvvui sámediggepresideantan.
Martinas vuordá vuos čakčamánu álggus 2-3 vahkkosaš kursa ja dan maŋŋá áššit boahtigohtet su ge beavddi ala.
Masa mánu maŋŋá bođii vel okta SáB listu masa fas Janoš lei nominerejuvvon bajimužžan.
Masteroahppu ásahuvvui 2003:s ja oahpu leat gazzan studeanttat miehtá máilmmi, lohká son.
Masá jagi "Eatnanspáppastallama" neavttárat ledje hui ilus maŋŋá čájálmasa ja sii muitaledje ahte sii leat masá juo jagi bargan dáinna čájálmasain ja dál sii viimmat besse čájehit sin čájálmasa Sámediggái.
Masá miehtá Sámi ¶
Masá vihttalot jagi maŋŋel son muitala iežas váivves vásáhusaid birra.
Mathias ja Ole Máhtte maŋŋel vuoitojuohkima.
Mathisen lohká dál leat dehálažžan vuoruhit vuođđoealáhusaid Finnmárkkus ja erenoamážit maŋŋá dákkár positiivvalaš evttohusa.
Mathisen muitala ahte son jurddašišgođii dán váttisvuođa birra, maŋŋel go giđđat ságastalai gussiin gii lei vásihan unohas dáhpáhusaid lossa gulu geažil hoteallain.
Mats lea ovdal čiekčan spáppa, muhto maŋŋel go nordadii čielggi, de gonstošišgođii spáppain.
Mattias ja Ánná eaba duostan maŋŋonit bohččimii, soai doamaiga vuovddi čađa dego sáhpánat sáhpánráigái.
May-Lise Mienna muitala iežas jurdilan «Det store korslaget» prográmma TV2:s maŋŋil ahte gilvvu heivešii Kárášjohkii.
Maŋemus 20 minuvtta čievččai Nordlys logiin olbmuin maŋŋel go Paal Even Thomassen lei ožžon rukses goartta.
Maŋemus aŋkke ribahii min ealu čađa áiddi boahtit, muitá Inger Marie Sokki Hætta.
Maŋemus diibmobeali čievččai Ráisa logiin olbmuin, maŋŋil go moallafákta Hans Ingar Strand oaččui rukses goartta.
Maŋemus jagiid lea Luonddugáhttenlihtu oažžugoahtán coavcci sin oidnui, ja dan maŋŋel lea fylkkamánni maid geassigoahtán sierralobiid maid Deanu gielda lea juolludan.
Maŋemus kampánja leat bidjan johtui maŋŋel Isak Mathis O. Hætta cealkámušaid.
Maŋemus leat oainnahallan mannamin rastá ráji Ohcejoga bokte Supmii.
Maŋemus oassi prošeavttas lea hutkat bissovaš čovdosa ja mearridit makkár ásahus galgá maŋŋel prošeaktaáigodaga doaimmahit dán neahttabáikki.
Maŋemus áiggi lea son vánddardan miehtá Sámi ja dahkan čiekŋalis arkitektuvrralaš dutkamiid, gos son lea institušuvnnaid geahčadan, sámi árbevirolaš arkitektuvrra ja maiddái ođđaáigásaš sámi orrunmálle.
Maŋemus áiggiid lea hárdin dáhpáhuvvagoahtán maŋŋel skuvlaáiggi maid: – Skuvlaáiggis hárddáhallá skuvllas ja hárdin jotkojuvvo interneahtas maŋŋel skuvlla.
Maŋemus áiggiid leat luosat maid darvanan firpmiide ja sullii vahkku maŋŋel go dat dáhpáhuvvá, luosat mat eai darvan firpmiide lávejit ollet Álttájohkii.
Maŋgá jagi maŋŋá vuolgá son vuosttaš geardde johtit sámi báikkiid mielde.
Maŋimus skuvla dollojuvvui juovllaid maŋŋá jagi 1950, ja dalle maid Ándde Jon Piera lohká iežas leat oahppin.
Maŋimus áiggi leat sakka dávjjibut boahtán jearaldagat skuvllain geat hálidit ofelaččaid guossái maŋŋil gallestallama Slemdal skuvllas ođđajagimánus gos maiddái sámeministar, Bjarne Håkon Hanssen, oaččui oahppat sámi alfabehta.
Maŋimus ásodatskuvla Kanadas heittii doaimmas 1996, badjel čuohte jagi dan maŋŋá go ortnet álggahuvvui.
Maŋimuš geardde go searvi lihcui miellahtuid lei riikabeahttináššis maŋŋá soađi.
Maŋimuš jagiid lea rievssatlohku garrasit njiedjan Finnmárkkus, ja maŋŋel dán jagáš rievssatlohkama ja árvvoštallamiid, lea Finnmárkkuopmodat mearridan ahte dán jagi galget bivdiin leat beaiveearit bivddus.
Maŋimuš jagiid lea ráđđehus bidjan johtui ollu ráfáidahttinprošeavttaid miehtá Norgga, eaige min guovllu davvin leat guoskkakeahttá daid áigumušaide.
Maŋimuš jagiid leage nuortasámi musihkka šaddan bivnnuhin miehtá Sámi.
Maŋimuš olmmoš šaldi rastá ¶
Maŋimuš vahkuid leat vásihan issoras garra buollašiid miehtá davviguovlluid.
Maŋimuš válggaid maŋŋel 2001:s de čieža nissonolbmo čohkkejedje dievasčoahkkinlanja beaŋkkaide.
Maŋimuš áiggiid vuohttit mii man garra gilvu lea šaddan resurssaid alde miehtá máilmmi.
Maŋimuš áiggiid vuohttit mii man garra gilvu lea šaddan riggodagaid alde miehtá máilmmi.
Maŋisboahttit eai šaddan ba oktasaš govvii ge, himáhallá Hansen dál maŋŋá.
Maŋisboahttit sáhttet gáibidit buhtadusa jus olmmoš geasa dát guoská jámii maŋŋel guovvamánu 15. beaivvi 1999.
Maŋit bargobeaivvi maŋŋil go fállui virgi, mearridasttii juo son.
Maŋit namuhuvvon bargu lea Finnmárkolága § 29 mielde biddjojuvvon Finnmárkokommišuvdnii, ja maŋŋel vel árvvusge Finmmárkku meahcceduopmostuollu meannuda dan (lága § 36).
Maŋit ášši leige čoahkkima álgosisdoallu, go Girkoráđđi lei gohččon bismmaid čilget sin oainnu olles virgáibidjangažaldahkii, maŋŋel go Hamar bisma guovvamánu 1. beaivvi fas bijai Siri Sunde báhppavirgái.
Maŋŋebárgga maŋŋel gaskabeaivvi oaččui Sámi Joatkkaskuvla Káráš­jogas dieđu ahte skuvlla mediafága oahpaheaddji, 52 jahkásaš Knut Davidsen, lei  gávdnon jápmán Kampučeas Asias.
Maŋŋel "Bør Børson jr." teáhterčájálmasa lágiduvvui márfefeasta Hålogaland teáhtera šiljus.
Maŋŋel "Idola" oaččui Ormåsen šiehtadusa BMI CD-fitnodagain.
Maŋŋel "Norske Talenter"-gilvvu lea Fred-René vásihan buriid ja heajos beliid movt dat lea leahkit beakkánis artistan.
Maŋŋel "pussycats" studerii Sverre Kjelsberg musihkkaoahpu Romssa Davvi-Norgga musihkkakonservatoriumas(1970-74) ja álggi bargat neavttárin Hålogaland Teáhteris.
Maŋŋel 14 jagi bottu, de lea Sámi nissonriikkajoavkkus dál almmolaš riikkačiekčan fas.
Maŋŋel 15 jagi World cup duopmárin, manná son ealáhahkii.
Maŋŋel 15.10 lea lohpi johtit dálveorohagaide.
Maŋŋel 1978 lea šaddan almmolaš giellan mii oidno ja gullo juohke sajis.
Maŋŋel 1992 čoahkkáigahččama leat sápmelaččat fas vásihan áŧestusa, ja dál ruoššain mat háliidedje álgit boazodoaluin, muhto eai máhttán ¶
Maŋŋel 1992 čoahkkáigahččama leat sápmelaččat fas vásihan áŧestusa, ja dál ruoššain mat háliidedje álgit boazodoaluin, muhto eai máhttán.
Maŋŋel 2007 válgga leat fylkkaráđđi III:s Bb ja SG, ja válgateknihkalaš ovttasbargu Olgežiin.
Maŋŋel 3. ceahki galget sii olahan gealbomihtu 7.
Maŋŋel 31.12.2007 atná Alta Kraftlag AL ossosiid ovddas máksogáibádusaid boarásnuvvan gáibádussan.
Maŋŋel 75 báhččon látta nammaduvvo vuoiti.
Maŋŋel Bistevaš Forum čoahkkima áiggun bargat iežan barggu professoran Sámi allaskuvllas, lohká Magga.
Maŋŋel Boalvára koŋkáneami lea ges ásahuvvon DAV AS mas TV2 dieđuid mielde eaiggádušai Hermansen ovtta gaskka 67 proseantta ossosiin.
Maŋŋel Dohkkáteahtera besse buohkat borrat biđđosa, márffiid ja eará herskuid.
Maŋŋel FM-gilvvu báhče áŋgireamos báhčit ”preassabáhčima” vel, gos juohke oasseváldi beasai golmma geardde geahččalit njeaidit logi láireduvvá.
Maŋŋel Guovdageainnu dopmet Romsii čuojahit ja de ges njuolga Osloi.
Maŋŋel Ipmilbálvalusa galgá leat girkogáffe mas leat maid historjjálaš logaldallamat.
Maŋŋel Krasnoje mátkki, čavgiimet fas Nar’yan-Marii go de galggaimet dahkat dán historjjálaš šiehtadusa Zapolyarny Rayonain.
Maŋŋel Lulli dássálaga bohtosa gahčai Álttá joavku goalmmát sadjái.
Maŋŋel Norgga Grand Prix lea Ann Mari vásihan ollu eanet beroštumi su lávlagiidda ja maiddái muđui sámi musihkkii.
Maŋŋel Olympia-gilvvuid Naganos 96«s nammaduvvui son ambassadevran, ja golbma mánu maŋŋel lassánedje Norgga turisttat 36,9 proseanttain Suomas.
Maŋŋel SGP máisttašeigga vuoitiguovttos champagne.
Maŋŋel Sirpmá vuolgá Thailándii, Ruonáeatnamii, Italiai ja MŸnchenii oahpahit olbmuide dološ máhtuid.
Maŋŋel Stuorradikki meannudeami oaidnit maid dan hárrái galgat ain bargat, dadjá son loahpas.
Maŋŋel Sámeradio ođassáddaga gos dát sáhka muitaluvvui, de báhcen smiehtadit: Lea go jur duohta ahte min presideanta lea nie summal ohcan goasii 7 miljovnna ruhtadoarjaga?
Maŋŋel Sámi vuoigatvuođalávdegotti (SVL) čoahkkima Loabágis ledje earenoamážit sámit suhttan ja gohčodedje čoahkkima ođđa rasisman.
Maŋŋel Tjernobyl-lihkuhisvuođa márkanasten bohccobierggu Lulli-Ruoŧas.
Maŋŋel Tromssa ii leat šat lohkan sámegiela, muhto lea baicca ieš oahpahan sámegiela guovtti mánnái Helssegis.
Maŋŋel Várjjat-festivála, de lea njuolgga Čakčafestiválii.
Maŋŋel almmuheami bohte vel guokte ohcci seamma orohahkii ja guovllustivra mearridii de addit dan almmuhuvvon rabasdoalu Karen Marit Utsii.
Maŋŋel almmuhii DAT CDa mas lei seamma namma, ja mas Áillohaš juoiggai seamma luođi.
Maŋŋel basiid boahtá álo árga, ja nu maiddái dál.
Maŋŋel beassážiid almmuhuvvo bargu.
Maŋŋel beassážiid bovdejuvvui Máze Sámiid Searvi Japanii maŋŋel go ledje čájehan Máze Cabarea.
Maŋŋel besse oahppit fitnat geahččame Girjebusseviesu ja láigohit vel eambbo girjjiid, filmmaid ja jietnagirjjiid.
Maŋŋel biilalihkohisvuođa válde doaktárat iskosiid, mat čájehedje ahte olmmái lea vegetativ dilálašvuođas ja nu gávnnahedje ahte lea komas.
Maŋŋel bivddii ándagassii.
Maŋŋel biđđosa de mii čuohpaimet riegádanbeaivegáhku, mii lei 90 cm guhku ja 30 cm govddu.
Maŋŋel boahte njuovvama oaččut mii vástadusa das.
Maŋŋel boahtá su áhčči ruoktot, ja son vuohttá ahte bárdni lea áibbas šoavkat.
Maŋŋel boahtá álbmosii ahte NSR:ii leat álkit botket siiguin ovttasbarggu, muhto dohkkehit dan loahpas.
Maŋŋel boradanbottu muitalii Per Caspersen, proseassa ráhkadit oahpponeavvuid, álggus gitta lohppii.
Maŋŋel boradeami giite biepmu ovddas ovttain beavdesálmmažiin.
Maŋŋel bottu almmuhii NSR parlameantáralaš jođiheaddji Lene Hansen ahte NSR ii leat vuoste evttohas Bargiidbellodaga evttohassii ja čielga Bargiidbellodaga ráđđe evttohas manai jienasteapmái - 34 áirasa dorjo - earret eará buot NSR áirasat, guhta ovttaolbmo listu jienastedje vuostá.
Maŋŋel bottu bijai Molde čiekči Daniel Berg Hestad spáppa iežas molli, ovdal go Rushfeldt bážii nuppi moala.
Maŋŋel bottu ¶
Maŋŋel bođii eará siidda boazodoalli dohko go lei ožžon bohccuid reaga lusa.
Maŋŋel bures lihkostuvvan doaluid lea lágideddjiin dál buorre mokta plánegoahtit ođđa doaluid.
Maŋŋel buriid ságastallamiid ja ovttaoaivilvuođa musihkkalaš buvttadeddjiin, dahkkojuvvui šiehtadus kontravtta bokte, ja bargu álggii.
Maŋŋel buvttii ovdagoddi ođđa evttohusa, go ođđa dieđut ledje boahtán áššái.
Maŋŋel báhčaleami báhce 9-jahkásaš ja dat eará oahppit skuvlii ságastallat dáhpáhusa birra.
Maŋŋel dadje ahte dál lea Bondevika lohpidan sidjiide ruđaid ja ledje hui ilus, muhto dat illu ii bistán guhká, logai Per A. Bæhr sárdnestuolus.
Maŋŋel daid bargguid láidestit ealu mearragáddái gos veahá bissehestet ealu, ovdal go diktet muhtun njiŋŋelasaid gálistit merrii.
Maŋŋel daid gilvvuid, njukčamánu 13. ja 14. beaivvi, de galgá maid Kevin Boine ja dat golbma namuhuvvon nieidda gilvalit nuoraid ja juniorgilvvuin mat lágiduvvojit Fredrikstad gávpogis.
Maŋŋel daid guhkilmas šiehtadallamiid Genevas 1988/89, mat dáhpáhuvve ovdal ILO-konvenšuvdna nr. 169 dohkkehuvvui, de ii sáhte eahpidit ge sápmelaččaid saji «indigenous people» - álgoálbmogin ja ii leatge leamaš eahpádus dasa maŋŋil ge.
Maŋŋel dajai bivttasgoarrui: -Go ledjet mu vuostá nu buorre, de galggat oažžut šiega mánáid.
Maŋŋel dajai bivttasgorrui: – Go ledjet mu vuostá nu buorre, de galggat oažžut šiega mánáid.
Maŋŋel dan beaivvi šaddá dábálaš duollu biergguin.
Maŋŋel dan bovde sátnejođiheaddji Oslo sápmelaččaid bankeahttasálii gos leat mállásat ja guoimmuheapmi.
Maŋŋel dan bođii reive ahte mearka ii leat sihkkojuvvon, muhto veahaš fas maŋŋil bođii reive ahte mearkka leat goitge sihkkon, muitala Elmine Valkeapææ.
Maŋŋel dan dajai Finnmárkku fylkka sátnejođiheaddji Runar Sjåstad ahte ovttasbargu gaskal Finnmárkku fylkka ja Sámedikki lea buorránan sákka dan maŋemus jagi.
Maŋŋel dan de barget guhká Bátneklinihkas, danne ožžot nama "Tannlege Rihttá" .
Maŋŋel dan de dáhpáhuvvá ohcamušmeannudeapmi dan prinsihpa mielde ahte dat gii lea vuosttažin, oažžu.
Maŋŋel dan de fárrii Mikkel Eira fas Mázii iežas morsiin ja son de guđii politihkkema, ja son orui dego vuollánan.
Maŋŋel dan de leat vel fálaldagat mánáide ja Duolva Duottar joavku doallá maid oanehis konseartta, nu ahte bohtet beare min doaluide, hástala Berit Siri.
Maŋŋel dan de ledje rahpansártnit, dearvvuođat, dánsumat ja AWG dola cahkkeheapmi.
Maŋŋel dan de vuittii son mánáid njoarostangilvvu, nu ahte sus lei buorre gilvobeaivi beassášlávvordaga.
Maŋŋel dan dáhpáhusa in oađđán badjel 40 diibmui.
Maŋŋel dan dáhpáhusa čurvii muhtun geahčči ahte Brekke lea sápmelaš (fjellfinn), hupmá sámegiela duopmáriin ja livččii galgan oažžut rukses goartta.
Maŋŋel dan dáhtona lea doarjja 13 Norgga ruvnno.
Maŋŋel dan eai dieđe váhnemat movt šaddá.
Maŋŋel dan fievrrededje fáŋggaid lulás Norggas.
Maŋŋel dan gal runodišgođii, mearragáddái olliimet.
Maŋŋel dan galgabeahtti bissut návehis ja bargat!
Maŋŋel dan galget oahppit ieža birget ja sáhttet ohcat allaskuvllaide ja universitehtaide, ja go sis lea nana duogáš skuvlavázzimis, na de gal juo birgejit, lohká son.
Maŋŋel dan galgá leat friddja čuojaheapmi ja dánsun.
Maŋŋel dan gova de leat olbmot boahtán iežaset govvet go rasttildit dán gáhta, ja eanas olbmot dat vázzet nu go Beatles dagai.
Maŋŋel dan jorggihii ruhtadilli heajut guvlui.
Maŋŋel dan lea 13 ruvnno gilus.
Maŋŋel dan lea Rica Arctic hoteallas "Visionary Artic" nammasaš seminára, de lea maid teáhter ja girjjálašvuođa doalut ja eahkedis lea konsearta Fjellhallenis.
Maŋŋel dan lea fáddá almmolaš sevodatdieđut, mainna loahpahuvvo dat beaivvi.
Maŋŋel dan lea ollu dáhpáhuvvan.
Maŋŋel dan lea son guorahallan earret eará noaidevuođa, skyddsvæseniid ja sámi nissonolbmuid saji risttalašvuođas.
Maŋŋel dan lea son ožžon máŋgasiin oktavuođa dáppe davvin.
Maŋŋel dan leat eambbo go guoktelogi mihtidangoanstta dahje "sonde" mihtadallan dan lovpárnásttis.
Maŋŋel dan leat leamaš juohke jagi dáppe, muitalii Johan.
Maŋŋel dan leat sii ovdánan depressiiva rock n« rollas, Ruošša álbmotmusihka meattá, gitta teknihkalaš heavy-rockai.
Maŋŋel dan lei stoahkan, gos oahppit bohccostalle.
Maŋŋel dan lei unna ja ealus (!
Maŋŋel dan manná Samvirke lokti gos vuoššá gáfe iežas bargoolbmáide.
Maŋŋel dan meannuda ráđđehus ášši ja loahpalaš suodjalanmearrádus dahkko gonagaslaš resolušuvnnas.
Maŋŋel dan mearridii Guovdageainnu suohkan ahte sii eai áiggo leat mielde prošeavttas.
Maŋŋel dan reagerii Ragnhild Nystad garrasit ja logai iežas báikkálaš searvvi ovddidit eahpeluohttámuša sutnje maiddái, go eai áigon šat NSR namas vuolgit válggaide.
Maŋŋel dan sii doškot gieđaid ja sihtet eambbo.
Maŋŋel dan son lea gorron máŋgga eará ivnnis.
Maŋŋel dan vuolgá teáhter johtit.
Maŋŋel dan šattai son eambbo dovddusin.
Maŋŋel dan čájehit dološ filmmaid ja Liv Tone Boine lágida máinnasbottu.
Maŋŋel dan čájehuvvo filbma "The Red Tent" mii lea Umberto Nobile Italia-mátki Davvipolii 1928:s.
Maŋŋel dan, de ovttas Sámedikkiin ja boazodoalloorganisašuvnnaiguin árvvoštallat doaimmaid mat sihkkarasttaše ahte buriid váikkuhusaid sáhttá geavahit, ja jus ležžet heajos váikkuhusat de galget dat unniduvvot, lohká Steensnæs.
Maŋŋel de isket lágideaddjit čiekčamiid maid guhtege duopmár galgá dubmet, ja de leat easka dohkkehuvvon dat duopmárat iešguđetge čiekčamiidda, muitala Balto, ja deattuha vel:  – Jus fuomášit gasku čiekčama ahte duopmár ii heive dan čiekčama dubmet, de mii beare lonuhit su eret muhtimiin geas eai leat lagas čanastagat dan jovkui dahje muhtin čiekčái joavkkus.
Maŋŋel deaivvadii bárdni boares áhkuin, go lei fas mátkkis gonagasgárdimii.
Maŋŋel dieid unohas govaid olliimet viimmat Prishtinai.
Maŋŋel dien dáhpáhusa lei buoremus njáhkat eret, ja jus báhppa boahtá diehtit maidege, de ii leat beare somá, jurddašedje sii buohkat.
Maŋŋel dien áiggi leat máŋggat bivdodoalut dain guovlluin heaittihuvvon ja muhtin gilážiin leat oallugat fárren, sihke Finnmárkku sámi ja dáčča vuotnagilážiin danne go olggobeale bivdit gilvališgohte vuotnabivddu alde ja maid danne go áigi rievddai.
Maŋŋel doaluid besse deavddestit skovi mii čálihii jienastuslohkui.
Maŋŋel doaluid lea olles AUF gergosat vuoitit sihke Sámedikke-  ja Stuorradikkeválggaid čakčii.
Maŋŋel doaluid logai Sofia Jannok ahte su gáibmi Sofia Karlsson gal ánssášii oažžut bálkkašumi.
Maŋŋel dábálaš vuoruid, leigga dássálagaid, nu ahte semifinála vuoiti fertii mearriduvvot liigevuoruin.
Maŋŋel dáhpáhusa fertii bivdoskibir veahkehit váibmodálkasa addit, go dáhpáhus čuozai garrasit.
Maŋŋel dáhpáhusaid leaba gávpeolmmái Ruth ja leansmánnu Bucht jápmán.
Maŋŋel dáid gilvvuid álget ges heargegilvovuodjimat, ja dat álget sabetvuodjimiin.
Maŋŋel dáid jagiid, de leat olgoriikkabargit ja besset joatkit olgoriikkabálvalusas, jus UD lea duhtavaš sin bargguin.
Maŋŋel dáiddačájáhusrahpama ja filbmačájehemiid doallá Nordlándda Fylkkamánni beaivvi sártni.
Maŋŋel dálkkudeami de jáhkkit ahte gonagas dearvvašnuvvo fas, lohke doaktárat vuossárgga preassakonferánssas.
Maŋŋel dálvet galggašii ain muhtomin iskat máná oaivvi.
Maŋŋel dálvvi lea jándor mas beaivi ja idja leat seamma guhkit,  manin gohčoduvvo dat?
Maŋŋel dán beaivvi joatká logi jagi ávvudeapmi semináraiguin mas temá lea earret eará nuorat ja sámi identitehta.
Maŋŋel dán dáhpáhusa geatnegahttui NBR gal viežžat cealkámušaid eará boazodoalu organisašuvnnain, lohká Sagelvmo.
Maŋŋel dán dáhtona galgá buktit Aetáhtii gáibádusa go áigu bargguguvlui ruhtaveahki máksojuvvot.
Maŋŋel dán konferánssa de álggahuvvui ge namuhuvvon fierpmádat.
Maŋŋel dán kurssa sáhtát váldit hárjehallama Ámmátvuoddjefágas dahje Logistihkkafágas.
Maŋŋel dán lea NRK Sámi Radio gulaskuddan eará guolásteddjiiguin, ja okta sis lohká ahte dát lea seamma buorre go dábálaš dorski.
Maŋŋel dán mearrádusa geahččagoahtá Finnmárkku fylkkavearrokantuvra ođđasit logi eará seammalágan ášši.
Maŋŋel dán moala gal vuollánii Ulfstind oalát.
Maŋŋel dán moala lei olles Brann joavku suodjalusas.
Maŋŋel dán muitaluvvui juoga Finnmárkku ja earránanloguid birra.
Maŋŋel dán radioprográmma ferten jerrat: leago duohta ahte boazosápmelaš hupmá njuolga boazovahágiid birra ja leago duohta ahte boazodoalloeiseváldit hupmet njuolga boazovahágiid birra maid meahcceealli dahká?
Maŋŋel dán turbuleanssa mii lea váldán ollu resurssaid ja lea čájehan midjiide báikkálaš NSR mas lea riidu, galggašii doaivut ahte dál lea áigi čoahkkanit ja jurddašit.
Maŋŋel dán álggahuvvui Sámi Válgalihtu ásahanbargu.
Maŋŋel dán čoagganeami besse guđas regionálačoagganeapmái gos maiddái čiekčit eará kretsain Davvi-Norggas leat mielde.
Maŋŋel dán čoahkkima almmuhedje oahppofálaldaga, guovvamánu 20. beaivvi.
Maŋŋel dán čoahkkima eai leat leamaš almmolaš čoahkkimat/ šiehtadallamat FrPiin šiehtadallanlávdegotti bealis.
Maŋŋel dán, de almmuhuvvo geat leat beassan dan gávcci searvái.
Maŋŋel dánsuma manne buohkat lávuide, ja doppe besse nuorat oahpasnuvvat guđetguimmiineasetguin.
Maŋŋel eahkedis guoimmuheaba stand-up komihkkár Shabana Rehman ja DJ Beat Max Rypa Pubas.
Maŋŋel eahkes šaddá jam session.
Maŋŋel earráneami de náitale ođđasit iežas tyrkialaš beallelaččain ja das maŋŋel ohce beassat fárret Norgii.
Maŋŋel eksámena leat dego hui hoahpuid siste, ahte de galggašii vuosttažettiin vuoiŋŋastit.
Maŋŋel fas láven jurddašit ja gáhtat go in ollen čoahkkimii.
Maŋŋel filmma dáhpáhuvvá juoga mii galgá leat hui erenomáš ja gelddolaš.
Maŋŋel filmma fitne vel gávpotšiljus gos álge sámi márkanat mat bistet gitta sotnabeaivái (sierra ášši ovccát siiddus).
Maŋŋel filmma lea ságastallan.
Maŋŋel filmma váikkuha dát garrasit giliolbmuide, erenoamážit sevdjes beali guvlui.
Maŋŋel finála beasai Ann Mari čállit autográfaid, dahje namas olbmuide geat ledje čoagganan su birra.
Maŋŋel finála lávlo Komsa lunttat: -Mii viežžat Ruoŧas buot vuoittuid.
Maŋŋel finála muitalii Roy Arild Rasmussen ahte son lea guhká leamaš mielde Nilut Cupas Sáhpángillár gánddaid fárus.
Maŋŋel finála válljejuvvui son buoremus moallaolmmožin nieiddaid gaskkas.
Maŋŋel fállet barttas idjadit.
Maŋŋel fárrii ruoktot Gáitumii ja huksii moadde turistabarttaža Čuonjájohgáddái.
Maŋŋel fárrii son Áltái gos dál maid orru.
Maŋŋel galget oasseváldit lávlut ja juoigat Buletjávrris, ovdalgo Intrigue čuojaha.
Maŋŋel galggai son árvvoštallat sahá buoret ja heajuid beliid.
Maŋŋel galgá leat mátki muhtin vahkkoloahpa Svanhovd Birasguovddážii Báhčaveadjái suoidnemánu 16.-17. beaivvi.
Maŋŋel galgá veahkehit áhkus adnon biktasiid vuovdit.
Maŋŋel galledeami čállá rapportaid iešguđet riikka ráđđehussii main cuigo váttisvuođaid ja olmmošvuoigatvuođa rihkkumiid.
Maŋŋel garra dutkkahemiid politiijat luite Gaup ja su ustibiid.
Maŋŋel geasseluomu galgá gárrenmirkoplána gárvvis suohkanstivrii meannudit.
Maŋŋel geasseluomu galgá proavás Kåre Kvammen doaibmat sadjásaš báhppan dassá go ođđa báhppa lea biddjon virgái.
Maŋŋel geasseluomu ¶
Maŋŋel geasseluomu: ¶
Maŋŋel geigejit kulturbálkkašumi soabmasii.
Maŋŋel geigejit kulturbálkkašumi soapmasii.
Maŋŋel ges Bergenii ja Haugesundii.
Maŋŋel gilvvu lea sihke konsearta ja teáhterčájálmas ja dalle galgá maid luossagonagas kruvdnejuvvot.
Maŋŋel girkogáfe sávvá Pedersen ahte sii nagodit muhtuma oažžut hupmat historjjálaš fáttáid birra.
Maŋŋel girkomeanuid bidjet liđiid Oskal-ádjá ja Oskal-áhku hávddiid ala.
Maŋŋel gitta čoahkkima imaštalai Aasrud go bohccobiergorádjosat leat spagga dievva Davvi-Norggas, ja Lulli-Norggas ii oba gávdnoge bohccobiergu rámbuvrrain.
Maŋŋel go Barack Obama šattai USA presideantan de nohke biibbalvearssaid mat láveje čállot daidda beaivválaš "Vilges viesu" gohčoduvvon  viesu raporttaide.
Maŋŋel go Bargiidbellodaga njunuš Egil Olli ja NSR njunuš Aili Keskitalo leaba almmolaččat cealkán ahte eai fuola ovttasbarggu Ovddádusbellodagain dan ođđa Sámedikkis, de lea dat cealkámuš suhttadan Ovddádusbellodaga njunnoša Hans J Eriksena.
Maŋŋel go Bargiidbellodat oaččui eanetlogu bušeahtas, ja mii jorgaleimmet sealggi, de leat bargan áibbas min vuostá, dadjá Sara.
Maŋŋel go Bulet Eco Siidda ođđa eaiggádat leat dahkan šiehtadusa Duottar Hearggit-servviin lágidit heargevuodjimiid Buletjávrris beassášlávvordaga, lea ášši jorran nuppeládje.
Maŋŋel go Christina Hætta heittii Sámi Musihkkafestivála buvttadeaddjin, de ohcagohte ođđa olbmo su virgái.
Maŋŋel go Diehtosiidda álge hukset Else lásiid vuollái, de lea álgán jurddašit fárret Hánnomarrasis eret.
Maŋŋel go Dimitri Joavkku dálvešuoŋat jaskkodit, de álget stoahkamat.
Maŋŋel go Diva lei sihke Kárášjogas ja Álttás leamašan, de bođii ruovttoluotta Guovdageidnui.
Maŋŋel go Dubai oaččui 828 mehtera alu doartna, de šattai dat nai eksohtalaš mátkemihttun, ja dan dihte sáhttá Norwegian fitnodagain mátkkoštit Oslos dohko 1.559 ruvdnui ja Bardufossas 1.938 ruvdnui
Maŋŋel go Egil Olli jotkkii presideantan maŋŋel válggaid, de oažžu roahkka dadjat, ahte Sámi Bargiidbellodahkii ii  leat leamaš álki jođihit sámepolitihka.
Maŋŋel go Evenskjer oaččui ođđa goanstarássešilju, de ovdanbuktá son ovttas guovllu eará aktevrraiguin dáid jurdagiid.
Maŋŋel go FFR heittii vuodjimin Guovdageainnu ja Kárášjoga gaskka, leat ollu skuvlavázzit šaddan máŋggalágan vugiid geavahit beassat ruoktot váhnemiid lusa go lea skuvlafriddja, earret eará plakáhtaid heaŋgut márkanii.
Maŋŋel go Gonagasa bođii ja oaččui liđiid guovtti nieiddažis, de čuojahedje fránskalaš, duiskalaš, brihttalaš, polskalaš ja norgalaš álbmotlašlávlagiid.
Maŋŋel go Greve almmuhii "La Elva Leve!
Maŋŋel go Guovdageaidnulaš May Ragnhild Guttorm čokkii eambbo go 200 vuolláičállaga jagi 2006:s oažžut vázzinluotta Govdavuohpenjárgaluddii, fertii Guovdageainnu suohkan vuollánit meannudit ášši.
Maŋŋel go Guovdageainnu nieiddat ja Sámi AWG-joavku čikče 1-1 Hállemas-čiekčamiin de oaččui Guovdageainnu nieida Sara Birgitte Marie Eira fálaldaga čiekčat AWG-joavkkus Nilut Cupas Guovdageainnus.
Maŋŋel go Guovddášráđđehus válddii badjelasas ihte eanet mávssekeahtes rehkegat main ledje stuora váikkuhusat boahtteáigásaš bušeahttavuoruhusaide: 13 miljárdda liigegeavahus álggahuvvon oljoprošeavttain Sullii 750 miljovnna liigegolut Romeriksportta duogŋamii Ollu liigegeavahusat máŋga álggahuvvon luoddaprošeavttain Máŋga čuođi miljovnna liigegeavahusat ođđa riikkabuohcciviesus Dát váilevaš stivren lea earenoamážit guovllu-Norgii váikkuhan.
Maŋŋel go Helga Pedersen hilggui Smith-lávdegotti čielggadeami, leaba sámediggeepresideanta Egil Olli (Bb) ja Aili Keskitalo (NSR) guovtti oaivilis, Finnmárkku vuotna- ja riddoguolásteami vuoigatvuođaid birra.
Maŋŋel go ILO konvenšuvdna mearriduvvui, de álggi Odd Erling stoahkat jurdagiin movt dat livččii ásahit máilmmi boazodolliid searvvi, ja jagi 1997:s ollašuvai su niehku.
Maŋŋel go Ingar Sletten almmuhii girjjis Snåsamannen  (“Snoasaolmmái”) 83-jahkasaš Joralf Gjerstad birra, de leat oallugat dovddastan almmolaččat ahte jáhkket su oainnáhusaide ja liegga gieđaide.
Maŋŋel go Intrigue lei čuojahan, de manne olbmot ruoktot, ja hallai báhce dušše vuollel 200 olbmo.
Maŋŋel go Jens Stoltenberg lei geargan sáhkavuoruin Sámedikkis, de finai Kárášjoga dearvvašvuođaguovddažis.
Maŋŋel go Lakselv IL ja Porsanger FK searvvit šadde oktan joavkun dálvet, de ii mannan guhkes áigi dassážii go joavku bijai virgái beaivválaš jođiheaddji.
Maŋŋel go Mari Boine Min Áiggis hástalii Lene Marlina almmuhit iežas sápmelašvuođa, mearridii Marlin gohčodit dan priváhtaáššin.
Maŋŋel go Min Áigi oaččui dáid loguid albmosii, de ákkastalai boazodoallohálddahus, Christian Lindman bokte.
Maŋŋel go Mækinen vuittii Farmen gilvvu, de son mearridii addit biilla, mii lea Hyundai ix35 4WD mearkasaš biila, su nieidabeallái Silje Trostenii.
Maŋŋel go NRK Ođđasat ja Norgga stuorámus aviisa VG ikte čálle dan birra, de eai bargit šat huma dan birra.
Maŋŋel go Olav Berg Lyngmo biddjui eret suohkabáhppan guhtta jagi áigi, de leat Guovdageainnus leamaš 11 sadjásaš báhpa.
Maŋŋel go Ođastus 94 doaibmagođii, de šattai vel vearrát, earenoamážit danin go sámi fágat jávke.
Maŋŋel go Ođastus 94 doaibmagođii, šattai sámi joatkkaskuvllaid dilli vel vearrát, ja erenoamáš sámi fágat jávke.
Maŋŋel go SNO oaččui cavgilemiid lobihis bivdimiid birra, de manne iskat ášši, ja bohtosat ledje vihtta duoguštuvvon fierpmi.
Maŋŋel go Sakke gávnnai heavvanan olbmo Buolbmátjávrris Suomas, de bivddii Guovdageainnu leansmánni Nils Henriksen Hynynena beatnagiin boahtit Norgii maid.
Maŋŋel go Slobodan Milosheviq ja Richard Holbrook čáliiga šiehtadusa golggotmánus 1998, de máhcce eanas olbmot ruovttoluotta.
Maŋŋel go Statnett lea guorahallan daid ođđa čuoggáid, de sáddejuvvojit dat ges ođđasit gulaskuddamii ja Eggan jáhkká ge ahte guokte gulaskuddanvuoru galget addit doarvái vuođu meannudit ášši, go olle dan muddui.
Maŋŋel go Svea ja su mielbargit leat gárvvistan daid, de sáddejuvvojit deaddeleapmái.
Maŋŋel go Sámediggi gáibidii ahte Váhnenlávdegottis galgá olmmoš lávdegottis gii ovddasta sámi váhnemiid, de meannuduvvui áltálaš Roger Skarvik lávdegoddái.
Maŋŋel go Sámediggi lei gáibidan eamiálbmotdivat buot minerála riggodagain Finnmárkkus, de buollái riidu gaskal Sámedikki, Norgga Stuorrádikki ja Finnmárkku fylkkadikki.
Maŋŋel go Sámediggi riejáskii, de nammadii departemeanta ieš guokte juridihkkaprofeassora, namalassii Geir Ulfstein ja Hans Petter Graver guorahallat doallá go Finnmárkoláhka-árvalus álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid.
Maŋŋel go Sámediggi ásahuvvui leat go de sámi searvvit mássan politihkalaš válddi?
Maŋŋel go Sámedikki doarjjastivra hilggui daid ohcamušaid, de váide dat guokte fitnodaga mearrádusa ja dat gieđahalloje de Sámediggeráđis.
Maŋŋel go Sámedikki oahpahusossodat fárrii Dieđavistái, de báhce guoros kantuvrrat LES-vissui, gosa dál leat ovddeš Prošeaktakantuvrra bargit ja Oarje-Finnmárkku Boazodoallohálddahus fárren.
Maŋŋel go Sámi Allaskuvllas gearggai, lea Ánne Biret bargan journalistan sihke NRK Sámi Radios ja Min Áiggis.
Maŋŋel go TV2 čujuha rehketdoalu dokumeanttaide maid Hermansen lea vuolláičállán, sus buorrána muitu.
Maŋŋel go Tømmermark skuvla giddejuvvui, de sirdojuvvuje dán skuvlla oahppit Boltås skuvlii, muhto luodda dohko lea dan mađe heajos buhtis, ahte oahppit ferteje streiket juobe ovtta beaivvi ge (Ságat) ¶
Maŋŋel go almmolaš rahpan lei čađahuvvon de manne eanas olbmot Deanu birasvissui geahččat Deanu kulturskuvlla ođđa teáhterčájálmasa "Sunna Šiella".
Maŋŋel go bargojoavku buktá doaibmagoluid rehkega, de meannuda váldolávdegoddi plána ođđasit.
Maŋŋel go beljjiid ledje geahččan, fuomášedje ahte ii leat buot bohccuin rievttes olmmoš ožžon mávssu.
Maŋŋel go besset váttisvuođas váldet oahpu das.
Maŋŋel go biddjojuvvui olggos Bivdu olgobáikkis áššáskuhttui nisu nihttán vávtta.
Maŋŋel go biktasat leat adnon lávddis, de biddjojit deike vuorkái.
Maŋŋel go boazu njuvvo, de sisdoallá bohccobierggu ain daid dearvvaslaš stoffaid, čuoččuha dutki Maria Mielnik.
Maŋŋel go buollái riidu mannan dálvvi sámediggenominašuvnna oktavuođas, gos Pedersen ceggii sierra listtu olggobeal NSR, šattai váttis dilli.
Maŋŋel go buot doalut ledje nohkan Eanodagas de manne hearrát ja buot sin guossit mállásiidda Thon Hotellii Guovdageidnui.
Maŋŋel go buot gulaskuddancealkámušat leat ollen stáhta háldui, de galgá justisdepartemeanta čoahkkáigeassit ja Sámedikkis lea maid konsultašuvdnaváldi.
Maŋŋel go báhtareaddjit ledje ovtta ija idjadan Kárášjogas, de ii lean mihkkege earenoamáš dilálašvuođat čuožžilan.
Maŋŋel go bákkuin gevve soabadit suodjalusain, de ii váldde suodjalus vuhtii boazodoalu.
Maŋŋel go dat lea dahkkon, de lea boasta geargan bargguid rievdadeames Návuonas.
Maŋŋel go divišuvnna njunuš joavku Liderud-Grei čievččai dássálaga Fart joavkku vuostá, mii lea ges goalmmádin.
Maŋŋel go dollačáskadeaddji lea geargan geahččame ja neavvume, de oažžu Evertsen ođđa báhttera dolladieđihan rusttegii ja máŋgosa dan báhpiris masa Turi lea merken mii lei buorre ja maid berre rievdadit.
Maŋŋel go doppe ledje festen, de leat sii nohkkan dohko.
Maŋŋel go dán jági válggaid jienastuslogu čáliheapmi lea loahpahuvvon, de joatká joavku bargat guhkit áige doaimmaiguin ja geahččalit váikkuhit dáid boasttu guottuid.
Maŋŋel go fas olleje márkanii - de besse sii gilvvohallat herggiiguin.
Maŋŋel go galggai divtta čállit, logai son dan hui álkin.
Maŋŋel go geargat stuorideame, de šaddá vejolaš lágidit stuora doaluid dáppe.
Maŋŋel go gearggai Ráissas váččii son Sámi Álbmotallaskuvlla Kárášjogas.
Maŋŋel go gerge almmolaš sártniiguin ja skeaŋkkaid addiimiin lei áigi gáfe ja gáhkuid návddašit rássešilljus.
Maŋŋel go girkus lea measta 100 jagi leamaš toleranse, de lea Lilletun álggahan girkopolitihkkalaš intoleranse.
Maŋŋel go goarpmasteigga lávddis eret, de bohte sihke oahppásat ja amasolbmot sávvat sudnuide lihku boahtte áigái.
Maŋŋel go guhkes dálvi lea vajálduvvon, ja giđđa lea fas boahtán - de lea álo hui somá oaidnit movt spábbačiekčanjoavku ja dieđusge rássešilju doaibmá.
Maŋŋel go gulai porno birra mii lea biddjon Gállánuoraid ruovttusiidui interneahtas lea árvvoštallagoahtán leago veara sáddet mánás teáhterii, vaikko vel diehtáge ahte dát ii leat teáhtera sivva.
Maŋŋel go gulle Fylkkadikki mearrádusa ahte heaittihit skuvlla, de ledje máŋggas geat vel čirro dan geažil.
Maŋŋel go guokte orohaga masttadedje ovddit čavčča ja das šattai politiijaáššin, de ii leat áššis vel makkárge boađus.
Maŋŋel go guđii čoahkkima de čálii gažaldagaid presidentii, maidda lohká muhtin muddui ožžon vástádusa.
Maŋŋel go heittii spábbačiekčin álggii Pedersen hárjeheaddjin.
Maŋŋel go huiken - juo nu mun dahken ahte Jesus ferte veahkehit mu, de lea eallin rievdan sakká.
Maŋŋel go juohke berošteaddji organisašuvnnat leat doallan 20 minuktasaš sáni máid sii vuordet Finnmárkkukommišuvnnas, de lea  50 minuktasaš digaštallan.
Maŋŋel go juoigankurssa mánát ledje geargan, de lei rabas mikrofuvdna.
Maŋŋel go kursa lea loahpahuvvon, de ožžot kursavázzit datavuodjingoartta.
Maŋŋel go lea beaggán ahte Sámedikkis lea ceagganeamen goalmmát blohkka mas galget leat Johttisápmelaččaid sámediggeáirasat Per A Bæhr ja Anders Somby jr. geahččaleamen vuođđudit čieža olbmo blohka.
Maŋŋel go lea leamaš Guovdageainnus, de manná vovdna Kárášjohkii.
Maŋŋel go lea leamaš hui váttis áigodat álggus vahkkus, de fertet don leat sihke beaktil ja diplomáhtalaš.
Maŋŋel go lea logi jagi bargan Sámis, de livččii sus dál miella vuolgit olgoriikii.
Maŋŋel go lea lohkan Olgeša válgaprográmma Sámediggái, de lea vástádus čielggas.
Maŋŋel go lea málejuvvon luodda, botkkuheaba lásemoaluid mála nala.
Maŋŋel go lea vuššon, de seaguhus sentrifugerejuvvo ja galmmihuvvo 80 gráđa rádjai.
Maŋŋel go lea váidán ášši viidáseappot, lea Jakobsen geassán ášši ruovttoluotta.
Maŋŋel go lea čielgan ahte Eanadoallodepartemeanta addá boazodollui lobi guođohit ealuid ovddeš suodjaluvvon guovlluin, de lea dat mearrádus juo álggahan riidduid.
Maŋŋel go lean geahččan ivttá " Rikets tilstand " de cealkkán iežan eret " olmmošsogas".
Maŋŋel go lean lohkan du maŋemus girjji.
Maŋŋel go leat bassan vuovttaid, de geavat balsama.
Maŋŋel go leat dutkan luntta ja geahččan busse, de orru nu ahte lunta lea mannan busse vuoli.
Maŋŋel go leat garrasit bargan dáid maŋemus áiggiid, de orru du rahčan ollášuhttime vuordámušaid mat dus leat leamaš du birrasii.
Maŋŋel go leat garrasit bargan dán maŋemus áiggi, de oidnogoahtá boađus dan maiddái du birrasis ja dat ollášuhttá du vuordámušaid.
Maŋŋel go leat geahččan ohcamiid, gohččojuvvojit válljejuvvon ohccit čálalaš ja njálmmálaš sisaváldingeahččaleapmái, das maid psykologajearahallamii.
Maŋŋel go leat geargan stoahkame, de lea ge áigi ruoktot vuolgit geahččat TV:a.
Maŋŋel go leat goddán álgoálbmogiid ja váldán sin eatnamiid de dadje vilgesolbmot Davviameriikas ahte dat lei ÇIpmila erenoamáš dahku - Ipmila sállehus.
Maŋŋel go leat govddodan Jápmamearas, de bisánit máilmmi boarráseamos ja vuolimus báikkis, palestinalaččaid iešmearrideaddji báiki Jeriko.
Maŋŋel go leat juohkán momsabuhtadusmávssu bálvalusmomssas 2001/ 2002 ovddas de lea vel báhcán 48,5 mill maid vel sáhttit juohkit.
Maŋŋel go leat lávlon Guovdageainnus, de fitnet vel Kárášjogas.
Maŋŋel go leat málen mu armadilluid alidin, ja- maid?
Maŋŋel go leat oahppan vuođđoteoriija filbmaovdamearkkaiguin, de čállit giehtačállosa maid de galgat govvet, čuohppat ja čájehit.
Maŋŋel go leat oaidnán "See You- See Me" čájáhusa, de ii dáidde šat olmmoš luohttit govvii seamma ollu.
Maŋŋel go leat šaddan Sámi Álbmot Bellodat, de sáhttá miehtá Norgga searvat fylkkaválggaide.
Maŋŋel go ledje fiervvás leamaš, lei buorre boradit gaskabeivviid ja herskkostallat isain ovdal go čovgeje fas ruoktot.
Maŋŋel go ledje illastan sin, de ledje vel vuortnuhan sin ahte eai galgga muitalit oktiige dáhpáhusaid birra.
Maŋŋel go ledje mearragáttiid johttán ja rivven iežaset olbmuid, ledje vašuhuvvon ja hilgojuvvon ruovtturiikkain.
Maŋŋel go ledje oainnohan Else ja Per John Savio hávddi, de manaimet ges Ole Johnsen Must hávdái ja doppe lei muitoboddu.
Maŋŋel go ledje ožžon bistevaš orrunlobi Norgii, de ohce eanas oassi daga maŋŋelaš earráneami .
Maŋŋel go ledje ožžon luosa fatnasii ja heakka eret, de lei sis hirbmat stuorra illu.
Maŋŋel go ledje veahá oahpásnuvvan, de sii manne ohcat bohccuid mat ledje meahccái mannan.
Maŋŋel go ledje vuodján herggiiguin ja njoarostan, de lei buorre veaháš bosihit.
Maŋŋel go ledjen hupman suinna, de gal jurddašin ahte lei go son dat čielggus.
Maŋŋel go ledjen máhccan Guoládatnjárggas fas Avvilii fitnen vel Anáris ja ¶
Maŋŋel go ledjen mátkkoštan 16 diimmu, de jovden Hámmárfestii dii. 2 ihkku.
Maŋŋel go ledjen oahpásmuhttán sutnje vulggiime Čeavetjávrri Bárii ¶
Maŋŋel go lei Nordin lei ožžon stipeandda, de logaldalai iežas dutkama birra.
Maŋŋel go lei badjel jándora čiehkádallan meahcis, de bivddii ieš ahte politiiját vižžet su.
Maŋŋel go lei buot rehkegiid máksán, de sutnje bázii duhát ruvdno.
Maŋŋel go lei geargan joatkkaskuvllain ja jagi lei vázzán álbmotallaskuvllas, de nu váillahii latinamerihkálaš kultuvrra ja spánskalaš giela ahte mearridii álggahit norgga universitehtaoahpu pittoreska gávpogis Guanajuatos Mexico váimmus.
Maŋŋel go lei luoddaáiddi badjel vuodján.
Maŋŋel go lei muitalan ahte son lea searvan vázzimii juohke jagi dan rájes go álggahedje 26 jagi dassái.
Maŋŋel go lei muosahan dan meare ollu go okta olmmoš olle ovtta 40 jagi eallimis, de son oahpahallagođii čoavjedánssa.
Maŋŋel go lei vázzán skuvlla Troanddimis, fárrii son olgoriikii.
Maŋŋel go lei šaddan dovddusin filmma geažil, bovdejuvvui son boahtit feara gosa, gávpogiidda ja nu, čájehit sámi kultuvrra.
Maŋŋel go lei čujuhan iešguđet dokumeanttaide, earret eará dasa maid Sámediggi galgá leat čállán ovdal go finnmárkkuláhka mearriduvvui, jearai Hellesvik dan guovtti Sámedikki áirasis geat leigga semináras, ain oaivvildeigga athe sámiin lea priváhta oamastanriekti 169 ILO mielde.
Maŋŋel go leigga boradan, de nubbi rabastii radio, vai beassá guldalit Sámi Radio valáštallansáddaga.
Maŋŋel go leigga geardán sirdimiin ja čorgemiin de lei Elle movttet go lei ožžon dego ođđa lanja ja su láhppon diŋggat ledje gávdnon.
Maŋŋel go leigga leamaš auditionlanjas, oruiga soai duhtavaččat.
Maŋŋel go leimmet oalle guhká váccašan skuvllas, de jearai min veahkki Lars min boahtit borrat beaivebiepmu suinna.
Maŋŋel go láigošiehtadus lea dahkkon, árvala ráđđeolmmái ja ovdagoddi ahte suohkanstivra juolluda 255 000 ruvnno go `99 bušeahta gieđahallet.
Maŋŋel go lávvordaga vuite gal dáhpáhuvai nu olu, boagusta váiban áhčči Arild Johnsen.
Maŋŋel go masaiat bággehalle guođđit Nogro Nogro, de ii mannan nu guhkes áigi ovdal go bivdit ledje jávkadan buot čoarvenjuniid.
Maŋŋel go massii isiida, de barggai dáluin moadde jagi dassá go buohccái.
Maŋŋel go mediat leat muitalan dan birra, de lea maŋŋečoalleruvven buoridan dihtii čielgevigiid šaddan hirbmat bivnnuhin.
Maŋŋel go mii dán muitaleimmet vuddjiide, de unnui vuodjun.
Maŋŋel go mini-bargit ledje geargan, de ožžo borramuša, dego buot eará čeahpes veahkit.
Maŋŋel go monne geassemánus, de láhppá sojit ja ii sáhte girdit ovdal soajit fas šaddet.
Maŋŋel go muitalit Valborga birra, de in soaitte áigut ge seamma lávdái go don.
Maŋŋel go mánát fárreje eret ruovttus, de hágaiga suohkanbáhppa  Kristin Fæhn ja su isit marsviinna ja kaniinna.
Maŋŋel go mánát gerge lávlumis, de buvttii rámbuvrabargi, Robert Hætta valljit njálgáid mánáide.
Maŋŋel go mánát ledje geargan lávlumis, de buvttii rámbuvra bargi, Robert Hætta dievva herskkuid mánáide.
Maŋŋel go mánát ledje olgun leamaš, de lei ges muitalusboddu Karen Anna Buljoin.
Maŋŋel go mánát  geat ledje bieju goaivumen, vulge ruoktot .
Maŋŋel go máŋga jagi lea lágiduvvon dáhke vuolde Buletjávrris, de galgá Guovdageainnu čakčafestivála fas olgun leahket.
Maŋŋel go máŋga joavkku geassade, kárášjohklunttaide fállui čiekčat goalmmádis.
Maŋŋel go njuolggadusat ovttajienalaččat dohkkehuvvoje, de meannudii riikkačoahkkin čuvvovaš evttohusa, riikkačoahkkima goalmmát beaivvi:   "MIELLAHTTOVUOHTA SÁMIRÁĐIS: Roger Pedersen bijai ovdan lihttostivrra evttohusa dan hárrái ahte leat miellahttun Sámiráđis: ¶
Maŋŋel go nuorra olbmot ohppe duddjot leat ođđa ivnnit ja earalágan gáktediŋggat fas oidnogoahtán.
Maŋŋel go náitala, de lea son eelkie, čilge Unni.
Maŋŋel go oahpaheaddjit ja oahppit leat váivahuvvon moskku skuvlalanjain ollu jagiid, ledje buohkat ilus go dál viimmat galge beassat vuoigŋat ráinnas áimmu.
Maŋŋel go oaččui listtu lea ožžon studeret moadde diimmu addá son čuovvovaš kommentáraid.
Maŋŋel go oidnen ivtta " Rikets tilstand" de hálit šat olmmožin gohčoduvvot.
Maŋŋel go okta dievdu gávdnui jápmán, de válde politiiját Gaup ja su olbmáid gitta go ledje drošše mielde feasttas manname ruoktot.
Maŋŋel go olbmot ledje boradan, lei ohppiin friddjaáigi.
Maŋŋel go oljohaddi njiejai de lea maid bensiidnahaddi ollegoahtán 11 ruvnno rádjái.
Maŋŋel go ollásit ráfáidahtte máddodagaid, de sihke mearragoaskimat ja goaskimat lassánedje.
Maŋŋel go olmmoš lea leamašan issoras lihkohisvuođabáikkis, de sáhttet čuožžilit ollu gažaldagat.
Maŋŋel go ovdamearkka dihte albasiid leat merkegoahtán ja čuovvugoahtán, de leat dutkit ja eiseválddit beassan oaidnit movt albbas speadjá ealuid ja gottaša sihke bohccuid ja sávzzaid.
Maŋŋel go ovttas leat lávlon sámi soga lávlaga de galget báikkálaš artisttat guoimmuhit.
Maŋŋel go ovttastedje Davviriikkalaš Sámi Instituhta ja Sámi allaskuvlla lea Davviriikkalaš Ministtarráđi juolludeamit njulgejuvvon Sámi allaskuvlii.
Maŋŋel go ođđa fágabargit ožžo duođaštusa, besse suohkanstivrra fárus boradit gaskabeivviid Alfreds Kroas.
Maŋŋel go ođđaáigásaš kjemiindustriija álggii bargat dainna de leat ráhkaduvvon badjel 20000 iešguđet lágan čuoikavuoidasa gávnnahan dihte guđe lea buoremus.
Maŋŋel go parlamentarisma bođii ja dábálaš boares vieru mielde máksá dat ahte lea ráđđehus mii mearrida maid gonagas galgá dohkkehit ja mearridit.
Maŋŋel go prošeakta lea nohkan, galget jávrrit leat gárvásat ealáhusbivdui.
Maŋŋel go pántalotteriija almmuhuvvui 2000 cuoŋománnus, de lea spellejuvvon 300 000 geardde guoros bohttaliiguin.
Maŋŋel go racingluohká vuodjin lea loahpahuvvon, de šaddet njoarostanfinálat.
Maŋŋel go raporta gárvánii lea Jon Lilletun bajidan ahkeráji 15-16 jahkái.
Maŋŋel go ruvkedoaibma nogai, gáikkoduvvoje ruvkeviesut ja eará ruvkerusttegat.
Maŋŋel go searvi fálai falástallama sámi studeanttaide, de lassánii miellahttulohku.
Maŋŋel go sihke sátnejođiheaddji Asgeir Almås ja dálá rektor sámeskuvllas Sølvi Andersen leigga ságastan, ožžo olbmot oaidnit buori ávvučájálmasa - boađus ovttasbarggus gaskal lullisámiteáhtera bagadalli Ada Einmo JŸrgensen bokte, musihkkáriid Frode Fjellheim ja Tor Haugerud ja sámeskuvlla ohppiid.
Maŋŋel go sii ledje mannan, bohte fas politiijat Hámmárfeasttas.
Maŋŋel go soahti nogai Kosovos, Miradije oktan iežas bártniin ja su bearrašiin máhcce fas Kosovoi.
Maŋŋel go son ja Juovlanigá leigga geargan doalvut skeaŋkkaid de doalvvui Juovlanigá Ánne ruoktot.
Maŋŋel go son lea jurddašisgoahtán dan, de lea joavkkuin mannan hui bures.
Maŋŋel go son luobai polithkas, de lei son dávjá suohkanlaš čoahkkimiid dulkan.
Maŋŋel go son vujii Magnus Lindbæck meaddel maŋemus vuorus, de nagodii ráisalaš Kristoffer Holm maid vuodjit Eurohpámeastára Lindbæck meaddel ja su duvdilit goalmmát sadjái.
Maŋŋel go sosiálbálvalus lea meannudan ášši ja dohkkehan dan, juoga mii sáhttá ádjánit, de oažžu easka mannat bátnedoaktára lusa divuhit bániid.
Maŋŋel go spiidnegolgodávda lassánišgođii de lassánii maid desinfiserejuvvon giehtaspriita geavaheapmi.
Maŋŋel go stáda stivregođii boazodoalu garra lágaiguin ja njuolggadusaiguin, de ii leat boazodoallu šat ovdánan.
Maŋŋel go stáhta válddii badjelasas buohcceviesu doaimma, de jávke maid giellaruđat.
Maŋŋel go stáhta válddii badjelasat buohcceviesu doaimma, de jávke maid giellaruđat.
Maŋŋel go su áhčči jámii 1951:s, fárrii son Guovdageidnui ja barggai doppe skuvladoaimmahagas oahpaheaddjin, internáhttahoavdan, ja 1970 rájes suohkana skuvlahovdan dassážii go šattai penšunistan 1984:s.
Maŋŋel go suohkan gulai su ášši birra Dearvvašvuođabearráigeahčus, de ii lean dáhttu šat guhkidit bargosoahpamuša suinna.
Maŋŋel go sámi leavga lei stággogeažis ja sámi soga lávlla gullon biellošuoŋaiguin, de besse  Oslo sámit dán jagi maid ráđđevissui boahtit boradit iđitborramuša.
Maŋŋel go vearrelogut leat almmuhuvvon mannan jagi ovddas, de čájehuvvo ahte Guovdageaidnu lea dat áidna suohkan Norggas gos nissonolbmot diinejit eanet go dievddut.
Maŋŋel go vuite sotnabeaivvi goarpmastii Guovdageaidnu čihččet sadjái.
Maŋŋel go vuoittahalai doalahii son bohccuid lobihis mearkkas.
Maŋŋel go vuorbádeapmi lei čađahuvvon, de čájehuvvui ahte vuorbi gáhčai Ellen R. Guttormii, Kárášjogas.
Maŋŋel go vuosttaš lottit leat gahččan, šaddá jaska.
Maŋŋel go vuosttaš skuvlabeaivi nogai, lohká oahpaheaddji: -Gal mii oaidnalit fas ihttin iđđes!
Maŋŋel go vuvddiide omiid 1989, de ledjet vel barggus Kárásjoga Produkteris olu jagiid, ovdal go mannet ealáhahkii.
Maŋŋel go váccii dáiddaskuvlla, de álggii freelancegovvejeaddjin ja lea čájehallan iežas govaid Ameriikkas ja Eurohpas.
Maŋŋel go válgabohtosat čilge, de lea son gártan viđat sadjái Ellen Inga O. Hætta maŋábeallai, gii gal baicca giccui ollu go oaččui liigejienaid.
Maŋŋel go Ánte beasai giddagasas 1863s, de manaiga soai Geahkánii, gos sudno nuoramus bárdni Jakob riegádii dakka maŋŋel.
Maŋŋel go Ánte heittii NRK Mánáid-TV virggis Kárášjogas, de son mearridii vuolgit mátkkoštit.
Maŋŋel go Ávvir lei riŋgen Heahttá dearvvašvuođabálvalussii, de oaččui Virpi Ranta telefuvnna doppe, mas njálmmálaččat oaččui lohpádussii ahte su bárdni oažžu boahkuheami spiidnedávdda vuostá jođánepmosit ja hui sihkkarit dán vahkku mielde goit, ovddemusat mánnodaga.
Maŋŋel go Ávvir roggagođii ášši eambbo, de Arnulf Soleng muitala ahte teknihkalaš ossodat áigu divvut oahppolanja, muhto ii loga diehtit goas dat šaddá.
Maŋŋel go Ávvir snuggagođii ášši, de rektor Bodil Utsi Vars jorggihii mearrádusas, ja suovvá oahpaheaddji vuolgit mielde, ja son oažžu buot nu mo leat njuolggadusain (journ.
Maŋŋel go Ávvir čálii Diehtosiidda ja dan buressivdnideami birra, de leat Olav Osvald Sara Nikkinenis gártan máŋga jurdaga sin searvvi bealis.
Maŋŋel go Ávvir čálii Goahtebealji bovdehuslisttu birra, de lea Goahtebeallji sádden bovdehusa boazodoalloorohagaide Guovdageainnus, muhto eai orohagat leat fitnodagat.
Maŋŋel go Ávvir čálii váhnema birra, gii lei heađáskan go giddejit mánáidgárddiid vihtta vahkku njuolgut geasset, de lea lea ášši interpellašuvnna bokte leamaš suohkanstivrras.
Maŋŋel go áhčči jámi 1992, álggii Idar jurddašit eanet iežas duogaža, ja oaččui beroštumi lohkat sámegiela.
Maŋŋel go áššit leat mearriduvvon, de buktá easkka Sámediggi cealkámuša.
Maŋŋel go šaldi bođii, de eai leat šat beare haga divvon luotta mii manná Návuonbahtii.
Maŋŋel go šattai fas lohpi juoigat skuvllain, de lea jávkagoahtán guoddu mii gohčoda juoigama suddun.
Maŋŋel go čiekčamat nohket, de áigot artisttat ráhkadit buori vuoiŋŋa sihke čikčiide ja gussiide.
Maŋŋel go čielggai ahte son beassá mielde dán vuosttaš oassefinálii, de lea ollu šaddan hárjehallat jiena ja jorrat Oslos.
Maŋŋel go čájehuvvui ahte son lea sádden vearu dieđuid, mieđiha Sønder­gaard ahte lei beare jođán sáddet dieđuid viidáseappot ja šálloša go ná geavai.
Maŋŋel goddima gohččo jienat juhkat vara buot golbma liikkas.
Maŋŋel govvaráiddu, muitaluvvo maiddái dušše čállojuvvon oasi bokte seamma dáhpáhus.
Maŋŋel go  čájehuvvui ahte son lea sádden vearu dieđuid, mieđiha Sønder­gaard ahte lei beare jođán sáddet dieđuid viidáseappot ja šálloša go ná geavai.
Maŋŋel guhkes áigodaga, de lea maŋemus jagiid olahišgoahtán buriid bohtosiid, earret eará oaččui diibmá 21.
Maŋŋel guhkes šiehtadallamiid sohpe ahte sii galget oažžut 190 000 DM juohkehaš, juoga mii livččii álkidahttán eallima eanas buhcciide.
Maŋŋel guhkit áiggi ságastallama roahcanáššiid birra Guovdageainnus, de lea áigi bisanastit ja jurddašit movt mii gieđahallat dán ášši.
Maŋŋel guokte ija seakka guottáid nalde, váillahišgohte nuorat ruovttu.
Maŋŋel guokte jagi máinnusskuvlla álggii son diibmá journalistaskuvlii.
Maŋŋel guokte vahkosaš kurssa galge ieža máhttit birget, jade dieđusge sáhttet váttisvuođat čuožžilit.
Maŋŋel gáfestallama galge finadit Suoma bealde, Gáregasnjárggas gávppašeame.
Maŋŋel gáfestallama ledje mánát ráhkadan teáhterčájálmasa romes čáhceloddečivggaža birra, maid čájehedje gussiide.
Maŋŋel gártejuvvoje ja fáktejuvvoje maiddái Máze skuvlla oahpaheaddjit ja Sámiid Vuorkádávvira (Kárášjogas) bargit ja stivra .
Maŋŋel heargegilvovuodjima sáhttá mannat Teaterkafeái.
Maŋŋel heastačájáhusa šaddá vejolašvuohta mánáide riidet.
Maŋŋel historjjálaš dáhpáhusa bovdejuvvojit buohkat kulturvissui mállásiidda ja gáffii.
Maŋŋel hárjehallama láven leavssuid bargat, dadjá Marja Sofe.
Maŋŋel hárjehallama čohkkejin mun nuoraid ságastallamii.
Maŋŋel hávdádeame lea muitoboddu.
Maŋŋel hávdádeami leat rávvejaččat Duottarstobus.
Maŋŋel ipmilbálvalusa de leat stohkosat olggobealde skuvlla.
Maŋŋel ipmilbálvalusa guossohuvvo pizza.
Maŋŋel ipmilbálvalusa lea čájáhus Sámid Vuorká-Dávviiriin ja buot loahpahuvvo kulturviesus gos lea biebmu.
Maŋŋel ipmilbálvalusa ledje mállásat seamma girkus.
Maŋŋel ipmilbálvalusa loahpahit ávvudemiid bingoin giliviesus.
Maŋŋel ipmilbálvalusa, bođii son dávjá mojiin ja ustitlašvuođain ságahii ja giitalii ipmilbálvalusa ovddas.
Maŋŋel iskkadeami dadjá doavttir: – Dat máksá 80 ruvnno.
Maŋŋel iskkadeami ráhkadit oahppit raportta.
Maŋŋel ja ovdal hávdádeami galgá levgejuvvot dábálaš vuogi mielde, sámi álbmotbeaivvi dihte.
Maŋŋel jagi 1995 bođii láhka mii čujuhii bargoaddis galgá leat čálalaš bargokontrákta.
Maŋŋel jagi 2004 ii leat Norga báljo importeren bohccobierggu.
Maŋŋel jierbmái Son lohká sii ledje smiehttan bidjat Rednex konseartta valáštallanhállii, muhto šiehtadus dagahii ahte sii fertejedje lágidit konseartta servodatvisttis, gosa eai čága ge beare olu olbmot.
Maŋŋel jierbmái ¶
Maŋŋel joatkkskuvlla lea son studeren turismaealáhusa suorggi, sihke ekonomiija ja márkanastima.
Maŋŋel jotket doalut girjerádjosis nuvttá doaluiguin mánáide mas earret eará besset njorostallat, Inga Juuso doallá mánáide čájálmasa ja dasa lassin čájehit filmma Adjágas-joavkku birra Harstad kinos.
Maŋŋel juohkima celket eret daid heajumus guovlluid maid leat ožžon ja mannet fas oktii oktan bivdojoavkun ja váldet dan buoremus guovllu.
Maŋŋel juovllaid beassá teáhter eanet aktiivvalaččat bargagoahtit viesu huksemiin.
Maŋŋel juovllaid bohtá nubbi CD.
Maŋŋel juovllaid fertet leat várrogas ruđa golahemiin.
Maŋŋel juovllaid leat NSR ruovttusiiddut šaddan erenoamáš bivnnuhat, ja statistihkat leat duppalaston 3-4 geardde dan rájes go rahpe siidduid.
Maŋŋel juovllaid son jotkkii Sámegiella 1, ja váldá loahppageahččaleami miessemánu loahpas.
Maŋŋel konseartta besse nuorat joatkit dánsemiin, go klubbas lágiduvvui disco.
Maŋŋel konseartta besset earát geain lea miella, boahtit juoiggastit dahje lávllastit lávdde nala.
Maŋŋel konseartta juoiggaidahtte beakkán máilmmenásttiid.
Maŋŋel konseartta lei juoga maid gohččode Juoiganbattle.
Maŋŋel konseartta lei vejolašvuohta olbmuin govvet sin ovttas Ormåseniin.
Maŋŋel konseartta lágiduvvo nuoraide diskotehka, kulturviesu gealláris.
Maŋŋel konseartta ožžo guossit skeŋkkaid, gođđojuvvon fáhcaid ja vel kaseahta maid Gáivuona musihkkaskuvla lea ráhkadan.
Maŋŋel konseartta šaddet feastamállásat sidjiide.
Maŋŋel kvártta jiekŋagalbma čázis beasai Issát Ásllaga vehkiin fas gáddái.
Maŋŋel kvártta jiekŋagalbma čázis beasai Issát Ásllat Heandaraga vehkiin fas gáddái.
Maŋŋel lea Sara Márjá Magga doalahan ahte son lea jođiheaddji, go liigečoahkkimis šattai dušše moivi, iige sáhttán geassádit dan geažil.
Maŋŋel lea girkogáffe Sandbakken kapeallas, gos maid Ráisavuona girkokoarra oasálastá.
Maŋŋel lea girkogáffe.
Maŋŋel lea konsearta Agnete Båtnes Braatenin gii vuittii Riddu Násttit 2009.
Maŋŋel lea leamaš oanehis boddu aviisabarggus, go lei politihkarin Guovdageainnus, muhto son álggii fas Áššui 2006:s ja lea dál typográfa Ávviris.
Maŋŋel lea maid Stáda Luoddadoaimmahus ovddidan váidalusa viessosajiide.
Maŋŋel lea muitalusboddu mánáide sihke sámegillii ja dárogillii.
Maŋŋel lea musihkka.
Maŋŋel lea turnea Finnmárkkus, Tromssás, Suomas ja Ruoŧas.
Maŋŋel lea čuožžilan gažaldat das ahte manin várrepresideanta Johan Mikkel Sara ii sáhte doaibmat presideantan dán áigodagas.
Maŋŋel lean vuoitán sihke čuođi duhát ruvnno ja 150,000 ruvnno, muhto in goasse nu ollu go dál, dadjá son.
Maŋŋel leat 2002 rájes máŋggat sámi ekonomalaš bearašovttadagat – obščiny - ásahuvvon mat leat vuođđuduvvon federála Ruošša Federašuvnna Davvi álgoálbmogiid lágaid vuođul.
Maŋŋel leat dutkit šaddan dovddastit ahte boazosápmelaččat eai leat gielistan, earret eará ahte goaskin goddá bohccuid.
Maŋŋel leat ge politiijat dutkan dáhpáhusa, eai ge leat gávdnan maidege mii muitala ahte dat ii leat lihkohisvuohta.
Maŋŋel leat maid boahtán seammalágan gáibádusat earet eará Sámedikkis ja Deanu gielddas.
Maŋŋel leat oallugat gávdnan dán viesu njálmmálaš gálduid bokte.
Maŋŋel leat olbmot fuobmán ahte doppe leat ain eambbo suoidnegubat, mat álget juo Leavvajoga duottarstobu rájes vulos guvlui.
Maŋŋel leat váldofitnodagas muitalan NRK Sámi TV ođđasiidda, ahte diehtelasat čuohcá dát vuolitfitnodagaide maid.
Maŋŋel leatge media bokte gohččon čilgejumi mii Finnmárkku Luonddugáhttenlihtu oaidnu lea.
Maŋŋel ledje boahtán politiiját ja jearahallan mii doppe lei dáhpáhuvvon.
Maŋŋel lei liikká oalle movttet go duopmárat nammadedje liikká su rievvárheata vuoitin, mas fidnii stuorámus pokála ja logi duhát ruvnno.
Maŋŋel lihkkosávaldagaid lei njuolga Sámi Grand Prix-festii ávvudit vuoittu.
Maŋŋel lihkohisvuođa eai leat Kárášjogas dihtton galle rockajoavkku.
Maŋŋel lihkohisvuođa fertejit dát golbma sápmelačča birget nu go sápmelaččat birgeje ovdalaš áiggis, muitaleastá son oanehaččat iežas teáhterčállosa birra, masa son ii leat vel háhppehan hutkat buori bajilčállaga.
Maŋŋel lihkohisvuođa geasi, go oallugat dušše luottaid alde, de lea čavčča álgu hui buorre, Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus ii duššan oktage lihkohisvuođas.
Maŋŋel logaldallama dollejedje meahccái, gos gáfestalle dollagáttis.
Maŋŋel luomu álggi Bossegohpi vuoittuin go časke Norild joavkku 4-0 lávvordaga.
Maŋŋel luomu: ¶
Maŋŋel lávlot skuvlamánát.
Maŋŋel lávluma oaččui mánáidgárdi skeaŋkakoartta girjjiide ja unna suohpanačča konferánssa lágideddjiin.
Maŋŋel manai fatnasiin Oarjevutnii ja unna sámi gilážii Moskoi, gos ledje eanet eahpeformálalaš doalut.
Maŋŋel manne bohccot várrái ja eaige šat boahtán vulos.
Maŋŋel manne skuvlašilljui ja doppe lei liekkus deaivvadeapmi sihke dáláš ja ovdalaš ohppiiguin ja lei maid čájáhallan čáppa čájáhusaiguin skuvllas.
Maŋŋel maŋemus áiggiid mediaságaid, leat várra ollugat jearran seamma.
Maŋŋel meannudeami eai lihkus mearridan buot unnidemiid, muhto liikká ii oro vuos nu hirbmat buore dilli mis dáppe.
Maŋŋel mearriduvvui SáB stivračoahkkimis ođđasis ságastallagoahtit KSS/NSR:iin.
Maŋŋel mediastuimmiid, de mávssii Sámeráđđi buot golbmasa mátkki.
Maŋŋel meinejedje ahte guovssahasat šadde  buollašiid dihte Finnmárkku duoddaris.
Maŋŋel miessemánu 17. beaivvi leat olbmot gávdnan narkorusttegiid ovtta dollagáttis muhtun čuođi mehtera eret studeantamánáidgárddis, mii lea davábealde Guovdageainnu márkana.
Maŋŋel mii fas dan seamma barggaimet.
Maŋŋel monnema girdet geasset giljobaččat Rávttošnjárgii ja Sjåholmenii Unjárggas, gos fas girdet njuolggát nuorttas Kaninsullui, nuorttabealde Vilgesmeara, Ruoššas.
Maŋŋel muhtin eará dutki loahpahii su guovssahasfuomášumiid.
Maŋŋel máinnastanbottu lea áigi álgit eará bargguiguin, ja muhtin mánát ráhkkanit olggos vuolgit.
Maŋŋel mállásiid lei dearvvašvuođa dárkkisteapmi ja beasaimet vel liegga čázis rišodit.
Maŋŋel mátkki  plánet čohkket joavkku.
Maŋŋel máŋga biehttaleami, de almmuhuvvui dát.
Maŋŋel nie garra oskkáldasvuođajulggastusa, lea meastta ipmirmeahttun ahte bismmat fuomášit iežaset sániid rihkkut.
Maŋŋel njeallje jagi Børgefjell guovllus, mearridii Gaup iešguđetge bárttiid geažil máhccat ruovttoluotta Finnmárkui.
Maŋŋel njuikemiid lei Klemetsen 16. sajis.
Maŋŋel njálgga gaskabeivviid, de hálidit máŋggas buonjostit gorudiiddis báikki lávgunstámppas, dan botta go earát manne barttaide ja suohtastallet viidáset.
Maŋŋel nuppi máilmmesoađi ja maŋŋel komunismma gahččama, de leat johttán ollu oarjjásguvlui.
Maŋŋel nuppi máilmmisoađi veahkehii CARE-organisašuvdna maiddái finnmárkulaččaid ja sápmelaččaid.
Maŋŋel nuppiid vuodjimiid lea Duottar Hearggit searvi bajimusas Bálgosiid cupas ja searvvi vuoddji Anne Risten Sara lea njunnošis buoremus vuoddji gilvvus.
Maŋŋel nuppástusa rievdadedje searvái ođđa nama, namalassii Sámi Sær`vi - Samisk Selskap.
Maŋŋel oahpahusa árvvoštallojuvvojit aspiránttat fásta virgádeapmái johtogeatnegas fágaetáhttii.
Maŋŋel oahppomátkki hálida Sámedikki giellastivra juolludit giellaruđaid duddjomii ja bivdimii, valáštallamii ja lávlumii, stoahkamii ja vánddardeapmái.
Maŋŋel oahpu áiggušii áinnas sámegielat suohkanis bargat.
Maŋŋel ohcanáigemeari čájehuvvui ahte dušše golmmas leat ohcan huksenfágaohppui Guovdageainnus.
Maŋŋel oidnen riikkaaviissas ahte dan lávu olggobealde lei sápmelaš demonstreren galbbain mas čuoččui: "Dette er ikke en ordentlig lávvu" .
Maŋŋel ollu siskaldas riidu dan politihkalaš šiehtadusa geažil mii leat dáhkkon, leat Bb stivra válljen lágidit miellahtučoahkima sotnabeaivvi.
Maŋŋel ollu váttisvuođaid, de beasaige Inger-marie Oskal rabestit páhka mii bođii Porsgrund fabrihkas, mii ráhkada porselena gohpuid ja lihtiid.
Maŋŋel ovcci táhpa maŋŋálaga bođii viimmat vuoitu.
Maŋŋel ovddit vahkku fearániid boađát leat eanet duhtavaš alddáin.
Maŋŋel ozai Eira Prinsessii mearkka mas Min Áiggi dieđuid mielde lei lottegazza goappašat beljiin.
Maŋŋel ođđa násttiid čuojaha heavyrock joavku Intrigue.
Maŋŋel ođđajagi lea Hætta ožžon oahpaheaddji fálaldaga Álttá nuoraidskuvllas.
Maŋŋel ođđajagi lea gullon politiijaid giellamáhtu birra digaštallan.
Maŋŋel promillaiskkadeami lei okta vuoddji Hessengas, Girkonjárgga lulábealde, gean politiijat bissehedje go jáhkke vuoddji lei vuodjime gárrenoaivvis, čállá Aftenposten.
Maŋŋel rabas čoahkkima Fálesnuoris 26.05.08 mas ságastallojuvvui buot boahtteáiggi minralroggama/ ohcanbáikkiid birra Fálesnuoris ja muđui Finnmárkkus, de leat hirbmat garra bárut leamaš boazodoalu ektui.
Maŋŋel rahpama de mii guossoheimmet borramuša.
Maŋŋel rahpama čájehii Åarjel-saemien Teatere teáhterbihtá dan birra go sápmelaččat dál leat neahtas.
Maŋŋel reastaluvvan gáibádusa lea son čilgen ahte lea priváhta prošeavttaide golahan ruđaid ja dál lea addán mávssu haga visot 68 % ossosiin mat ledje Boalvvir AS.
Maŋŋel rehkenastet man ollu juohke oahppi gaskamearalaččat lea lohkan.
Maŋŋel rekonstrukšuvnna leat politiiját gávnnahan ahte nu ii sáhte dáhpáhuvvan.
Maŋŋel revya válddi Partapuoli oktavuođa su olbmáiguin.
Maŋŋel rohkosa čoahkkanedje oahppásat ja ustibat daid lagasolbmuid birra, geaidda rohcošanaššit gusket, ja jeđđejedje sin.
Maŋŋel ruhtajuolludeami finada Giske Romssa ráđđeviesus ovdal go vuolgá konferánsii mas lea sáhka kulturovttasbargu Ruoššain.
Maŋŋel ruhttema galgá ruhttejeaddji doalvut gunaid dohkkehuvvon gutnabáikái.
Maŋŋel ráhkadeimmet ráiggi gosa čáhci manná.
Maŋŋel ráidočiekčamiid lágiduvvojit fitnodatráidočiekčamat, muhto juste guđe beaivvi, dan eat dieđe vel dál.
Maŋŋel seamma eahkeda šaddá sámi heavy-juoigan Rock Bottomis go Intrigue dollesta konseartta.
Maŋŋel searvvi vuođđudeami, de dollojuvvui nuoraiddeaivvadeapmi jahkásaččat dain golmma davviriikkian.
Maŋŋel seminára muitalii Harald Devold Min Áigái mat su jurdagat leat sámi musihka birra ovddasguvlui.
Maŋŋel sirde daid čuoigamiid sajádaga máŋgga geardde, dassážii go ásahedje sierra saji Kárášjoga šaldi lusa.
Maŋŋel sirdet doaluid Sverresborg museii gos Mats Pavall hupmá dan birra movt lea leat sápmelaš.
Maŋŋel soađi dat dagahii olbmuid bures birget daiguin ollut riggodagaiguin dain mearraguovlluin mat ledje gáttiid lahkosis.
Maŋŋel soađi duođaštii son ahte viesu sáhttá hukset sihke unnit ávdnasiiguin ja hálbbibuin.
Maŋŋel soađi fertejedje sii birgehallat, geat heakkas besse,  vaikko sis ledje čiekŋalis hávit ja sin sivahalle leat “álbmoga vašálaččat” ja “behtolaččat”.
Maŋŋel soađi jotkkii Suodjalusas bargat.
Maŋŋel soađi lei lossa áigi ja gáibiduvvui ahte galggai leat gávpeskuvla jus dakkár doaimma galggai álgit.
Maŋŋel soađi sivahallojedje máŋga rádjeofelačča leat beahttán riikka.
Maŋŋel soađi sivahallojuvvojedje máŋga rádjeofelačča leat beahttán riikka ja dutkan sin vuostá biddjui johtui.
Maŋŋel son sáddejuvvui Tromsii, gos son opererejuvvui.
Maŋŋel spealuid mii čuojahit juovlasálmmaid ja ovttastallat gitta iđidii, loahpa Lisa Leclerc.
Maŋŋel spábbačiekčamiid čohkkeje buohkat rássešilljui lávddi ovddabeallai digaštallat cupa bohtosiid.
Maŋŋel spábbačiekčan – ja mearkadovdangilvvu lea ges eahkedis Kárášjoga Kroas juoigangilvu nuoraide gaskal 18-30 jagi.
Maŋŋel spáiddárráiddu čoahkkanit olbmot Ohcejoga searvegottedállui.
Maŋŋel stuimmiid čohkkáiga álggos Álttás gitta oaččuiga duomu guokte jagi maŋŋel stuimmiid.
Maŋŋel su legge dánsumat ja dat ledje Deanu ja Vuonnabađa senior nissondánsejeaddjit geat dánseje.
Maŋŋel suohkanválggaid Guovdageainnus lea čielgan ahte sámi listtut leat válggaid vuoitit.
Maŋŋel suohkanválggaid lea Guovdageainnus čielgan ahte sámi listtut leat válggaid vuoitit.
Maŋŋel sáhtát buriin vugiin gulahallat iežat guimmiin jus leažžabeahtti riidalan.
Maŋŋel sártni liehmu borgemánu eahkedis vel humadedje ja jeđđedje olbmot guhte guimmiideaset.
Maŋŋel universitehta almmuheami finai sámediggepresideanta Romssa sátnejođiheaddji guossis.
Maŋŋel uđđasa riŋgii Mikalsen politiijaide ja Stáda geaidnodoaimmahussii.
Maŋŋel vihtta jagi bessen ohcat FIS internašunála duopmárin.
Maŋŋel viháid muitala sihke son ja olu eará olgoriikkalaš gonagaslaččat ahte sii leat hirpmáhuvvan Mari Boine issoras buorre lávlumiin.
Maŋŋel viiddideami lea álbmotmeahcci šaddan 177 kvadráhtakilomehtara.
Maŋŋel vuodjimiid beasai loktet dan stuorámus pokála máid fidnii rievvárheatas.
Maŋŋel vuolgit meahccái guobbariid čoaggit.
Maŋŋel vuolláičállima lei kultuvrralaš ovdanbuktin.
Maŋŋel vuorbádeami hábmejit bivdojoavkkuid nu movt orru vuohkkaseamos ja báberbivdit jávkkehit eret systemas nu ahte ii okta ge fuobmá dan.
Maŋŋel vuosttaš skuvlabeaivvi jearrá eatni: – Na gollereaŋggaš, maid ohppet odne skuvllas?
Maŋŋel vuosttaš vuoru lei boađus 1 – 1, nu ahte bohtosa mielde čikče duoddarasat dássálaga vuosttaš vuorus.
Maŋŋel vuosttaš čoahkkima leat Tuvrahasat searvvis juo 16 miellahtu, ja plánat mot eambbosiid galget oažžut fárrui.
Maŋŋel vuosttaš čájálmasa dolle teáhter mátkái, nu go lávege ja Niillas illuda dan maiddái vásihit.
Maŋŋel váide vel guokte eará, geat leigga viežžame nulppuid mat ledje báhcán.
Maŋŋel válddii Brustad sámegiel-eksamena, ja 1943:s álggii son Finnmárkkučállin Norgga Sámemišuvdnii.
Maŋŋel válgga ja konstituerema dál čakčat – maid dagai de Bb?
Maŋŋel válgga ¶
Maŋŋel válggaid lei eanemus jienaid ožžon, olles 838.
Maŋŋel válggaid sáhttá leat Finnmárkku boahtte fylkkasátnejođiheaddji.
Maŋŋel vázzima rahppojuvvo čájáhus diibmu 19.30, gos dáiddár ieš maid lea mielde.
Maŋŋel Álttá buođđohuksema gáibidii boazodoallu luotta čorgejuvvot eret vai guvlui ii šatta stuorra johtolat.
Maŋŋel áigemeari mearridii Sámiráđđi ahte Suoma Sámiid Guovddášsearvi galgá leat lahttun Sámiráđis sin sadjái geat dan rádjái ledje leamaš ráđđelahtut suoma juhkosis.
Maŋŋel áigemeari, de sáddejuvvojit ohcamat gulaskuddamii orohagaide guovllus ja eará ránnjáriikkaide nu go Ruoŧŧa ja Suopma.
Maŋŋel áiggun fitnat Sonisphere festiválas Stockholmas.
Maŋŋel áigot maiddái registreret huksemiid Bálágis, Fuoskkus, Hápmi­ris.
Maŋŋel álggaheami dieđiheami lea Beardu suohkan ávžžuhan ahte lea sávahahtti čielggadit stuorát álbmotmeahci mas nuorta várreguovllut ja maid stuora Geavdnjajávri leat mielde plánabarggus ođđa álbmotmeahci plánema barggadettiin.
Maŋŋel ávvučájálmasa vulge Prinseassa ja earát Sijte Jarngei ja son finai maid sámi girjebusses gos oaččui sihke girjeluoikkahangoartta ja guokte sámi muitalusgirjji skeaŋkan.
Maŋŋel čakčafestivála bargagohte ođđa musihkkabihtáid ráhkadit.
Maŋŋel šiehtadusa ledje duojáriid ovddasteaddjit movttegat.
Maŋŋel čiekčama dajai ledjon:– Oba heahpat.
Maŋŋel čiekčama ii boahtán Nordlys hárjeheaddji giitit čiekčama ovddas.
Maŋŋel čiekčama lea dáhpi gieđain giitit čiekčama ovddas.
Maŋŋel čiekčama ledje eanaš TIL supporterat suhttan čiekčama fránskalaš duopmárii Tony Chapron go dubmii ráŋggáštusčievččasteami Bilbao jovkui.
Maŋŋel čiekčama lei Romssa hárjeheaddji Steinar Nilsen duhtameahttun duopmára dubmemiin.
Maŋŋel čiekčama sihke čiekčit ja geahččit illudedje dego livčče vuoitán.
Maŋŋel čiekčama čilgii Nilsen pressakonferánssas ahte su suodjaleaddji čikčiid deháleamos bargu lei goaridit Ruben Yttergård Jenssena.
Maŋŋel čiekčamiid lea dehálaš fanahallat dehkiid ja de lea buorre go nubbi veahkeha.
Maŋŋel čoahkkima finaimet allaoahput joatkkaskuvllas mii lea Nenetsa nuoraide.
Maŋŋel čoahkkima lea sátnejođiheaddjis baicca stuorát ipmárdus manne Rubicon TV áigu filbmet Málatvuomis, vaikko ii leat vuos massán doaivaga oažžut sin filbmet buot Guovdageainnus.
Maŋŋel čoahkkima leat boahtán dieđut ahte juste Ruoŧa vuosttilda garrasepmosit Sámekonvenšuvnna, muhto aŋkke eai leat boahtán signálat ahte bargu bisana.
Maŋŋel čoahkkima muitala veahá Min Áigái movt Guovdageainnus leat mánáid, ja erenoamážit nieiddaid, bajásgeassán ovdal.
Maŋŋel čoahkkima Ávanuoris vuodjá busse seamma luotta ruovttoluotta.
Maŋŋel čoakkalmasa guossuhit gáhkuid, sávtta ja gáffe buohkaide.
Maŋŋel čollema, de vuoššaste guliid.
Maŋŋel čuođi jagi dáruiduhttima mearrida stáhta ahte álbmot oažžu fas sámáiduvvat.
Maŋŋel čájehuvvui ahte Telenor ii lean muitán rievdadit dán nummara mas áitagat bohte, dan ođđá eaiggáda nammii.
Maŋŋel čájehuvvui ahte joradettiin lei sorran siimma vevssiid birra.
Maŋŋel čájehuvvui ahte spáillihat eai deaddán go gaskal 40-45 kilo.
Maŋŋel čájehuvvui, ahte dat lei mannan vahkku stuorámus luossa mii dohppii vuggii máid ii lean geavahan dán geasis.
Maŋŋel čájálmasa doalai joavkku jođiheaddji apealla ja siđai nuoraid jurddašit maid sii livčče dahkan jus livčče leamaš Club Ramones.
Maŋŋel čájálmasa hástalit neavttárat olbmuid mielde lávlut.
Maŋŋel čájálmasa lea Eliinna čuččodeame Guovdageainnu kulturviesu feaskáris.
Maŋŋel čájálmasa lea ságastallan nuoraiguin mas earret eará politiija ja fágaolbmot servet.
Maŋŋel čáppa sániid ja maŋŋel go beaivváš luoitádii, de galbmui Jiellevári stadion.
Maŋŋel ‹‹Samedans›› nammasaš feastta válddii 27 jahkásaš dievdu ovttain olbmáin ja ovttain nieiddain, drošše idjadanbáikái.
Maŋŋelis leat geahččalan bivdit čuovžžaid eret jávrris ja dan maŋŋá gilvit rávdduid, Veikko Guttorm muitala.
Maŋŋil "láivves" vuosttaš vuoru lei boađus 0-0, muhto nuppi vuorus duostagohte lunttat eambbo ja moalat maid boahtegohte.
Maŋŋil 1. vuorus deaddelii son vel 2 geardde spáppa mollii, nu ahte šattai albma "hat-trick".
Maŋŋil 100 jagi lihkostuvvan dáruiduhttimiin, lea measta buohkat dáppe davvin almmá oadjebas identitehta haga ja almmá politihkalaš strategiijaiguin ovdánahttet servodaga davvin davvi eavttuid mielde.
Maŋŋil 124 čájálmasa, heaittihuvvui go ledje unnán geat beroštedje dás.
Maŋŋil 14 jagi buori lágidemiin, de liikká lea nuorra jođiheaddjis doaivva buoridit doaluid, go son dál lágida Storhallmessa vuosttaš háve.
Maŋŋil 1980 sirdui láhttu Biddjovákki guvlui ja guhkeduvui 14 kilomettarii.
Maŋŋil 1990 rievddai dilli sakka.
Maŋŋil 20 jagi Stockholmas váillahišgođii son bohccobierggu nu ollu ahte heittii sivilekonoma barggus.
Maŋŋil 38 minuhta vuosttaš vuoru, coggalii Kosovo čiekči Hasani vuosttaš moala.
Maŋŋil 4 diimmu digáštallama giddejuvvon uvssaid duohken, lei listu čielggas; Ole Henrik Magga vuosttaš sajis, Klemet Erland Hætta nubbin ja goalmmádin Inger Ánne Sara Gaup.
Maŋŋil 5 beaivvi Olympiagilvvuid lea Norga faškalan ovcci medáljja, Ruoŧŧa guokte ja Suopma golbma.
Maŋŋil Adelaide sáhttet máŋga joavkku vissásit vuovdit skearruid eará guovlluide.
Maŋŋil Barentsguovllu ásaheami 1987:s de lea olbmos-olbmui ovttasbargu sakka viidánan Finnmárkku ja Davvioarje-Ruošša álbmoga gaskka.
Maŋŋil Finnmárkku fylkkadikki mearrádusa álggahit sámi gymnásasuorggi Áltái, ¶
Maŋŋil Fred gávdná bártnis gieđa fáhca siste.
Maŋŋil Jesusa albmáimannama bohte máhttájeaddjit ja muhtin nissonat, Jesusa eadni ja su vieljat.
Maŋŋil Nisson Eallin Davvin-konferánssa Romssa gávpogis geassemánus, čoakkanit eamiálbmogiid ovddasteaddjit geasseleirii Gáivutnii.
Maŋŋil almmolaš prográmma maŋŋebárgga čakčamánu 21. beaivvi, galgaba dát guokte áirasa galledit rávisolbmuid Stuoradikki.
Maŋŋil almmuhuvvo kronihkka mas lagabui muitaluvvo dán prošeavtta sisdoallu ja hástalusat.
Maŋŋil atnui dat vel árbevirolaš dánssaid oassin.
Maŋŋil beali jienaid, leigga soai vuoittubealde.
Maŋŋil beassážiid mearridit politihkarat oažžu go mohtorsearvi crossšilju.
Maŋŋil bekkii ahte Mikkel Sara lei noidon joavkku.
Maŋŋil besse boradit lávus.
Maŋŋil besset maid Norggas vásihit movt Meahcce-Vulliin ja Šlurffiin ain manná.
Maŋŋil bohte máŋga iešguđetlágan hávlára.
Maŋŋil bohtet dat eará tennjegat áviisii.
Maŋŋil bolševiikalaš 1917 revolušuvnna oaguhedje ja ráŋggástedje islamoskkolaččaid - sorjjasmeahttun Četčenia niehku jotkui.
Maŋŋil borret biđđosa lávlus, muhto eai moaitte mátki.
Maŋŋil bottu álget diibmu 13.30 dáid áššiin: gažaldagat Sámediggeráđđái, ođđa áššiid dieđiheapmi, ja Sámi guovlluid giliskuvllaid birra ságastallan.
Maŋŋil bođii billašupmi ja šattai lossadin gilvit.
Maŋŋil bođii eará joavku mas jearaimet seamma ja sii vástidedje juste seamma go ovddit joavku.
Maŋŋil ceavzán eksámeniid sámegiela lohkanbadjeoahpus lea studeanttain doarvái gelbbolašvuohta álgit dábálaš oahpuide mat čađahuvvojit sámegillii.
Maŋŋil dan beassá Romssa ja Finnmárkku biebmobearráigeahču guovllukantuvra meannudit ášši, čállá Romssa ja Finnmárkku biebmobearráigeahču guovllukantuvra reivvestis Gilde NNS Finnmarkii.
Maŋŋil dan lean mun jurddašan hui olu dan birra, ja lean ožžon ođđa movtta joatkit.
Maŋŋil dan nagodin máŋgii surfet, earát maid ohppe ja muhtimat ges vuollánedje ja manne gáddái solet.
Maŋŋil dan oahppalattai HKH Ruvdnaprinsa Haakon norgga mearraolbmáidgirku Dubaias.
Maŋŋil dan vuolgá son Canadai dan internašunála hárjehallan čoagganeapmái senior MM-gilvvuide hárjehallat mat leat Moskvas čakčamánus.
Maŋŋil dan čiekŋalis morraša ja váillaheami boahtit mii vuosttažettiin muitit dan maŋemus eahkeda duinna, go ožžot Det kongelige selskap for Norges vel-medálja maid duođai ánssášit guhkes ja oskkáldas bálvalusa ovddas.
Maŋŋil dat sirdojuvvojedje Buletjávrái, mii lea moadde kilomehtara márkana olggobealde.
Maŋŋil dollui vel nubbe konsearta, ja dien guovtti konseattas lea dál šaddan olles CD.
Maŋŋil dovdá Juhls bearaš ahte dat oktii nu smađáhkes álbmot jorgala sealggi sidjiide gáđašvuođas ja bahávuođas.
Maŋŋil dáhpáhusa geahččalii almmái váldit oktavuođa nieiddain teakstadieđuid bokte, ja áiggui šállošit dáhpáhusa, muhto nieida ii vástidan albmá teakstadieđuid goassige.
Maŋŋil dáhpáhusaid almmái biehttalii muitaleames iežas nama politiijaide.
Maŋŋil dáid áššiid berrešii Sámediggi baicca šaddat eambbo rabas, lohká Lars Birger Persen.
Maŋŋil fas Memphis, Tennesii USA:s.
Maŋŋil ferte bidjat vettiid čáhcái ovdalgo bárkku ráhpu eret.
Maŋŋil fievrriduvvojedje gisttut iežaset báikkiide máttás gosa hávdáduvvojedje.
Maŋŋil gal lea álki jearrat manne ehpet leat dahkan dan ja dan, vástida Valkeapää.
Maŋŋil galgat mii oahppat seamma dahkat, muhto ehppeliin, muitala Sara.
Maŋŋil galgá ges almmolaččat bealuštit dutkamušas.
Maŋŋil galgá leat oanehis historjjálaš logaldallan sámi álbmoga birra guovllus museajođiheaddji Sonja Westrheim bokte.
Maŋŋil geasseluomu lea Mearraolbmáidgirku bargiin okta bargobeaivi unnit vahkus.
Maŋŋil gilddii departemeanta dan dahkamis.
Maŋŋil go 16-17 jagi leat bargan, leat lávdegotti siskkobealde iešguđetlágan oainnut dán birra ja dat berre iešalddis leahket doarvái ágga politihkalaš bellodagaide váldit buori áiggi guorahallat dáid beliid ovdal go maide cealkámušaid buktet.
Maŋŋil go May Ragnhild Eira Guttorm 2006:s čokkii badjel 200 vuolláičállaga oažžun dihtii vázzingeainnu Govdavuohpenjárgaluddii, lohpidii Guovdageainnu suohkan álggahit geaidnobargguid 2009 giđa.
Maŋŋil go May Ragnhild Eira Guttorm 2006:s čokkii badjel 200 vuolláičállaga oažžun dihtii vázzingeainnu Govda­­­­­­­­­­­­­­­­vuohpenjárgaluddii, lohpidii Guovdageainnu suohkan álggahit geaidnobargguid 2009 giđa.
Maŋŋil go NRK Sámi Radio almmuhii ášši mas Slincraze su ráppas addá nieiddažiidda oasi sivas rohcošanáššiin, lea artista sádden preassadieđáhusa mas čuoččuhuvvo ahte Sámi Radio lea boastut botnjan ášši.
Maŋŋil go Riddoguolástanlávdegotti evttohus ovdanbuktojuvvui, de dajai son čuovvovaččat 18/2-2008 NRK/Nordnyttii: ”Lea jáhkkemeahttun ahte nu ollu oahppanolbmot sáhttet searválaga fuomášit nu ollu duššiid.
Maŋŋil go Stáhta geaidnodoaimmahat heittii muittuheames olbmuid ahte lea áigi dárkkistit biilla de lea lohku lássanan 17 proseanttain.
Maŋŋil go Sámediggi lea dáhkan iežas mearrádusa!
Maŋŋil go Sámediggi lea gáibidan šiehtadallamiid fitnodagaiguin mat áigot roggat minerálaid Finnmárkkus, de leat Stuoradikki áirasat ovddidan máŋggalágan cealkámušaid.
Maŋŋil go Sámediggi lea moadde áigodaga doaibman, doivot oallut mearrasámit ain ahte sámi vuoigatvuođain lea dušše boazosámiid vuoigatvuođain sáhka!
Maŋŋil go Sámekonvenšuvda lea leamaš davviriikkain gulahallámis, de lea čielggas ahte dan vuosttildit eanemusat Ruoŧas.
Maŋŋil go Vidar Aslaksen Band fas čuojahišgođii de olus vulge ja Servodatvisti fas guorranii buoremuddui.
Maŋŋil go badjel 20 jagi lea orron máddin, de máhccá ruovttoluotta.
Maŋŋil go bargoveahka lea geahpeduvvon de ii leat šat searvvis báhppa obage Davvi-Norggas ja máŋgga virggis ii leat olmmoš.
Maŋŋil go boazodoallit rievdadeigga biebmanvugiid, eai leat šat eanet bohccot ožžon dávdda.
Maŋŋil go báhppaoahpuin gergen, ledjen Leavnnjas báhppan badjel 7 jagi ovdal go fárriimet Kárášjohkii ovddit jagi.
Maŋŋil go cellemirkkot leat Lise nuppi geahppá bilidan, de ii sáhte son olgun jorrat buolašin.
Maŋŋil go dan leimmet borrán de dagaimet Gaeng Kheo Wan Gai, vuonccábiergu sehkejuvvon ruoná kárriin.
Maŋŋil go de leimmet ožžon daid roasmmohuvvamiid rastá joga girkui, mii dalle váldojuvvui buohcciidviessun ja čuohpadanlatnjan, ledjen munge mielde divššodeamen daid roasmmohuvvamiid.
Maŋŋil go earrebivdolohpi nogai njukčamánu 31. beaivvi, de čielggai ahte dán jagi leat báhččon erenomaš olu albasat.
Maŋŋil go fitne geahččamin mo Guovdageainnus ja Várjjagis barget boazosápmelaččat, de movttidedje vel eanet guođđit kollektiivva.
Maŋŋil go fylkkasátnejođiheaddji lei geigen rásiid, Arvid Sveen gova ja 30.000 ruvnnu, de lávlestedje vuoitit ja loahpas vel lonohadde olmmáiolbmot ja nissonat biktasiid čájehan dihte ahte nissoniin ja olbmáin lea seammá árvu sin fitnodagas.
Maŋŋil go gonagas ja dronnet leigga vuolgime, de bissehii son sudno ja giittii vel okte.
Maŋŋil go huksenprošeakta loahpahuvvui, čájehii rehketdoallu, ahte golut ledje stuorábut go dan maid ledje doivon.
Maŋŋil go isit jámii de ii leat šat gii sávzzaid atná čalmmis go son lea beaivet barggus.
Maŋŋil go jagi lea orron Brasilas, de hállá Kjell jo bures portugisalaš giela brasianalaš gussiiguin geaid lea bovden boradit.
Maŋŋil go jagi leat orron Brasilas, de hállá Kjell juo bures portugisalaš giela brasianalaš gussiiguin geaid lea bovden boradit.
Maŋŋil go lea Tromssas leamaš, de vuolgá Lulli-Norgii doallat golmma sajis konseartta, namalassii Sandnesii, Drammenii ja Ålii Hallingdalas.
Maŋŋil go lea bilidan de manná Šlumpi iežas huhttánbáikái ja doppe oahpásmuvvá Juovlanigá bárdnái, Junnái.
Maŋŋil go lea geargan merkemin vuosttaš geardde, de son čeavládit sihkasta niibbi arvebuvssaid vuostá ja rádjá niibbi dohppii.
Maŋŋil go lea lága geahčadan de lea Dalsengas čielga jurdda čađavuodjingildosa ektui.
Maŋŋil go leai váldán oahpu duodjeoahpahead­djin Näs semináras son lea máŋga hávi máhccan ruovttuluotta álbmotalla­skuvlii.
Maŋŋil go lean lohkan ja gullan Alf R. Jakobsena ja stádačálli Vidar Ulriksena sátnevuoruid, de munnje lea báhcán dat dovdu ahte eaba soai ge leat váldán áiggi háhkat gelbbolašvuođa guolástanturisma birra ja dan ealáhusárvvu.
Maŋŋil go leat ožžon moaitagiid báikkálaš ealgabivdiin, lea sierralohpelávdegoddi mearridan gieldit čađavuodjima.
Maŋŋil go ledje ožžon stuoluid, de guossohe mánáide fearalágan herskuid.
Maŋŋil go ledje vuoittu belde golmmain moalain, de bijai Nordlys buot searaid dasa ja duobai Guovdageainnu.
Maŋŋil go lei bargan kapellánan Suorttas 1975-78, son barggai Guovdageainnus suohkanbáhppan 1986 rádjái.
Maŋŋil go mun lean su ja eará dáččámáilmmi sápmelaččaid gullan, de báhcá mus dát jearaladat sidjiide: Mii lea sin meahcci?
Maŋŋil go mus leat leamaš čoahkkimat ođđa stáhtalaš ásahusaiguin Várggát gielddas lean ožžon nannosit jáhku ahte jođiheapmi báikkis, dárbbašlaš fápmudusaiguin, lea vuđolaš eaktu dasa ahte lihkostuvvet álggahit ođđa stáhtalaš ásahusaid guovlluide.
Maŋŋil go máŋga jagi lea ássan máddin, de lea son máhccan ja sajáiduvvan Jáhkovutnii govvadáiddárin ja geađgečuollin iežas bájiin.
Maŋŋil go máŋga jagi leat ohcan ja ákkastallan beassat árbevirolaš giđđaloddemiin joatkit jur addui árbmugasat geahččalanlohpi bivdit golbma giđa; 1994, 95 ja 96.
Maŋŋil go náitalin, lei munnje lunddolaš čuovvut dan dološ vieru johtigoahtit vuohpa ja vuotnáma boavjji mielde.
Maŋŋil go ohcanáigi nogai, ledje 55 ohcama boahtán Gáivuona suohkana njealji mánáidgárdái.
Maŋŋil go ollesáigi ja lasseáigi lei dievvan, lei boađus 1-1.
Maŋŋil go ossodathoavda ja doavttir Hans Petter Fundingsrud logai Nordlys áviissas ahte RiTø šaddá vuorddihit mánáid geat galggaše doaktár lusa, son mearridii ahte Hámmárfeastta Buohcciviessu galgá veahkehit RiTø unnidit vuordináiggi.
Maŋŋil go riikkarádjá gaskal Ruošša ja Norgga šattai rahpaseabbo, leat hui ollu ruoššalaččat fárren Mátta-Várjjagii.
Maŋŋil go sii leat veaháš áigge geahččan ja cuigon de jođiheaddji evttoha ahte dál sii vulget vázzinmátkái.
Maŋŋil go soai earráneigga musihkkaovttasbarggus jági dassái, de ii leat goappá ge musihkalaš eallin leamaš nu buorre.
Maŋŋil go soai leigga mannan, de manai Gutnabáđoš ja geasastii golleheasttas ja gárvodii daiguin biktasiiguin, maid son lei ožžon oktanaga golleheasttain.
Maŋŋil go son iežas sániid mielde riegádii 1955 álás ja bániid haga, de son oinnii máilmmi árpmokeahtes duohtavuođa.
Maŋŋil go son lihcohalai Dálon listtus lea son leamaš Rukses Válgalihtu áirrasin.
Maŋŋil go vuiten ledjen dego niehko máilmmis, ii mihkke orron dábalaš.
Maŋŋil go čálle čoaskásiid birra máddin, de fuopmájedje journalisttat fáhkka Detnui vuolgit báhkaid birra čállit, gos báhkat leat leamaš jo máŋga vahku.
Maŋŋil guhkes čavčča ja politihkkariid čáppa sániid, mun dasto jearan, leat go Guovdageainnu suohkana politihkkarat gergosat váldit ovddasvástádusa ja čorgestit dán áššis?
Maŋŋil gulai ahte Afrihkás lea ges dábálaš addit bures boahtin lávlaga nubbái, nu ahte Mandela lea dovdan ahte orui dego ruovttus go seammaládje Romssas dahke.
Maŋŋil heargegilvovuodjima son vulggii Sámi Grand Prix:ai.
Maŋŋil hávdádeami leat rávvejaččat Kulturviesus.
Maŋŋil ii leat šat ieš vuodján mikrogirdiin.
Maŋŋil jahkečoahkkima dollo jahkefeasta oktan gumposmállásiin.
Maŋŋil jugii mearrarievvár lunttaš Pinky njálgaid mánáide, mat ledje albma mearrarievvár giissas.
Maŋŋil juoiggaidahtte Annie Lennoxa ja eará máilmmenásttiid idjabotta.
Maŋŋil konferánssa nammadii Norgga Sámediggi Sámi datalávdegotti.
Maŋŋil konfirmašuvnnaid eai lean doalut, muhto manne fas dállui, gos orro dan gaskkas go ledje márkanis.
Maŋŋil konseartta dovddahii son ahte justa fal juovlakonsearttat addet sutnje dán áigge ráfi sillui.
Maŋŋil lea SFF juohkán organisašuvnna politihkalaš juhkosii (SAMENES VALGFORBUND) ja kultuvrralaš, ealáhus ja organisašuvdnajuhkosii (SFF).
Maŋŋil lea girkogáffe Sámiid Viesus.
Maŋŋil lea girkogáffe.
Maŋŋil lea jurdda joatkit báikenamaiguin Dálošvákkis.
Maŋŋil lea muhtumin jurddašan son lei galgat friddja váldit ja leat isidiinnis eanet fárrolaga.
Maŋŋil lea servvoštallan, gáffe ja gáhkut Árranis.
Maŋŋil lea sutnje dalle álkit oahppat maiddái eará fágaid.
Maŋŋil lean gullan ahte eará oahpaheaddjit badjelgehčče su danin go lei sápmelaš ja ahte sus ledje váttisvuođat skuvlaeiseválddiiguin danin go geavahii sámegiela skuvllas.
Maŋŋil leat gullan ahte lei buollán, nu ahte dál dutkojuvvo ášši.
Maŋŋil leat maiddái dáža bellodagaid listtut mu jearran listui, muhto daidda in leat searvan.
Maŋŋil leat sámit sivahallojuvvon bahádaguin sihke Ivgovuonbađas ja Skániin.
Maŋŋil leat álbmotčoahkkimat Jergulis, Gámehisnjárggas ja Kárášjogas.
Maŋŋil leat ášši rássan guktii.
Maŋŋil ledje sáhkavuorut ollu alla hearráin, earret eará Sámedikki presideanttas Lars-Anders Baeras.
Maŋŋil lei Gunhild Olsen.
Maŋŋil lei báhppa máŋga jagi skuvlastivrra miellahttun ja  bisma lei mielde bismagoddedirekšuvnnas, mii doaimmai bismagotti skuvlahálddahussan.
Maŋŋil luomu joavku lea čiekčan njeallje čiekčama, ja lea vuoitán buot njeallje.
Maŋŋil lágidemiid siste, lea várrejuvvon diibmobealli eará olbmuide ja mediaide.
Maŋŋil manaimet rievttes áššemeannudangeainnu, muhto ii das leat leamaš mihkkege ávkkiid, lohká Klemetsen.
Maŋŋil manne buohkat sisa borrat márffi ja juhkat liema.
Maŋŋil miellahttočoahkkima mannan vahkkus, gos eanetlohku dohkehii šiehtadusa mii dahká Guovddášbellodaga Jan Ole Buljo sátnejođiheaddjin, de leat soapmásiin bellodagas leamaš čiegus čoahkkin bearjadaga gos vihttá guovddáš Bargiidbellodat olbmo ledje fárus.
Maŋŋil moadde beaivvi Iqaluitas oahpásnuvaimet bures olbmuiguin, ja dat dagahii dieđusge ahte lovttiimet buorebut ja buorebut, ja lei lossa váimmuin ahte páhkkiimet veaskuideamet ja álggaheimmet dan guhkes mátkki ruoktot.
Maŋŋil moadde somás beaivvi Chiang Maias de lei vuolgga Chiang Raii, mii lei golbma diimmu eret Chiang Maias bussiin.
Maŋŋil muitalii son ahte lei balddihahtti vásáhus gažaduvvot nie persovnnalaš áššiid birra girdišiljus guhkkin eret ruovttus.
Maŋŋil mállásiid vuordá gáffe.
Maŋŋil nealgedálvvi šattai de hirbmat hupmu ahte boazodoallu ferte ásahit alcces dakkár heahterájuid, gos heajos jágiid sáhttá fuođđariid viežžat.
Maŋŋil njeallje jagi searas dievdo presideanttaid dovdat mii ahte dál lea áigi oažžut árjjalaš nisson presideanta.
Maŋŋil njuikema orron dego logi kilo gehppon, buot lei nu somá ja álššat lei vaikko man olu.
Maŋŋil norgalaččaid garra ávžžuhusa, leat suopmelaččat gidden biebmanrusttega Anáris dainna ákkain sáhttet njoammudit Deanujoga.
Maŋŋil nuorat eai šat "suitán" náitalit.
Maŋŋil nuppasteami leat 61 doalu váldon atnui.
Maŋŋil nuppi máilmmesoađi vujii bulldozer guhká gálvvuid Finnmárkkus.
Maŋŋil ožžo maiddái dievddu olggos, maŋŋel go dievdu lei hupman iežas advokáhtain.
Maŋŋil prográmma riŋgejin Thor Thranii ja cuiggodin dáid áššiid.
Maŋŋil rivddai dát olles virgin Romssa Museas ja son ásahii 1950s Sámi etnográfalaš ossodaga, mii šattai su váldobargosadjin gitta manai ealáhahkii.
Maŋŋil ruhtačoaggima čoahkkanit konfirmánttat Galleri Martinii gos šaddá juovlaloahpaheapmi.
Maŋŋil sevdnjes ja guhkes čakčaijaid, go muohta vel govččai eatnama su českes gokčasiinnis ja go beaivvit velá ledje otnon nu ahte ii orron šat oaidnimen bargat maidige, de dalle lei buoremus vuolgit gárdut.
Maŋŋil sin bođii Inga Marit Tapio lávddi nala ja lávllastii čáppa jienain.
Maŋŋil skuvllafálaldat lea fáladat mii galgá buhtadit oahpahus váilevašvuođa.
Maŋŋil soabadanevttohusa bálkáhii gieldda bajimuš politihkalaš jođiheaddji advokáhta áššis, dainna bohtosiin ahte máŋga čuoččuhusa bohte ovdan dán nissonbargi vuostá vuođđodásis.
Maŋŋil soahpamuša ovdal juovllaid lei ráđđehusa guovllupáhkka 600 milj.
Maŋŋil soađi barggai Fredrikstadas ja go Skuvladoaimmahaga ovttastahttinlávdegoddi 1948:s evttohii oahpahus sámegillii, de son čálii guhkes reivve Girko- ja oahpahusdepartementii ja vuostálastii dan  evttohusa: ¶
Maŋŋil soađi galggai noaidut sin ruovttoluotta, muhto noaidi ieš jámii soađis.
Maŋŋil soađi huksejuvvui internáhttabráhkka ja dohko álggiiElmine Valkeapää oahppin 1947:s.
Maŋŋil soađi mieđihišgohte guovddáš eiseválddit ahte skuvla-politihkka sámiid ektui ii lean leamaš buorre ja dađistaga rievdaduvvui politihkka nu ahte sámegiella ja sámi kultuvra šattai oassin skuvlla oahppoplánain, oahppogirjjiin ja árgabeaivvis.
Maŋŋil son filbmejuvvui ođđasiida ja maid Ávvir finai su jearahallamin das maŋŋelaš.
Maŋŋil son maid čálii reivve stáhtaministtar Kjell Magne Bondevikii mas gáibida ahte Norga nu fargga go vejolaš njulge dán vearrivuođa mii ii leat vuos čielgan ja buktá almmolaš šállošeami.
Maŋŋil son maid čálii reivve stáhtaministtar Kjell Magne Bondevikii.
Maŋŋil son šattai Sámi álbmotallaskuvlla vuosttaš rektorin.
Maŋŋil su lea viessu adnon vaikko masa.
Maŋŋil sáhtte omd. báhpat fuomášit ahte dáruiduhttin ii lean lihkostuvvan nu bures go lei ulbmil.
Maŋŋil sáhtát vejolaččat geavahit beassansáni maid leat ráhkadan MinID:s vai oaččut PIN-koda SMS bokte.
Maŋŋil tsunami lihkohisvuođa nuorttis, ovddidii álgoálbmot gelbbolašvuođa guovddáš fáladaga sihke daláš kulturministtarii Erna Solbergii ja Dearvvašvuođaministtarii ahte sii sáhttet ráhkadit eamiálbmotdihtorbása.
Maŋŋil ullátáiggi, lea barta vánddardan sajis sadjái iešguđetge anus sihke gili siskko- ja olggobealde.
Maŋŋil unnidii Finnmárkku fylkkalávdegoddi sullii miljovnnain iežas juolludeami, muhto Goahtebealji hálddahusa bušeahtta ii unniduvvon dan mielde.
Maŋŋil vihtta jagi sáhttit duođaštit ahte jus galggaš leat nana sámegielat áviisa, ferte stáhta leat mielde áibbas eará rámmaeavttuiguin go dál.
Maŋŋil viidát ođassáddaga gulat mánnodaga Ávvudanáiggi, distaga ja duorastaga nuoraidprográmma ja gaskavahku ges min kulturprográmma Ártna.
Maŋŋil vissis áiggi ii leat oruhahtti dáppe.
Maŋŋil vuoittu, de njuikkohalai Olsen iluin: – Olu giitu!
Maŋŋil válddii Brustad sámegiela dutkkosa, ja 1943 gohččojuvvui Norgga Sámemišuvnna finnmárkočálli bálvalussii.
Maŋŋil vásáhusaid bellodaga riido-jahkečoahkkimis in hirpmástuva mun jus nu lea dilli.
Maŋŋil ásaiduvvai Årøyai.
Maŋŋil šaddá digaštallan.
Maŋŋil šaddá mátki vuoiŋŋaid máilbmái, šamána Ailo Gaup mielde.
Maŋŋil šaddá ávvudeapmi lávlumiin, diktalohkamiin ja musihkain lášmmohallanlanjas.
Maŋŋil šattai Hvoslef bisman ja dainna lagiin ieš mielde Bismagoddedirekšuvdnii, mii 1862 rájes 1880 rádjái mearridii ain garraset giellanjuolggadusaid mat galge sihkkarastit oahpahusgiela rievdadusa sámegielas dárogillii.
Maŋŋil šattai oahppaheaddjin ja rektorin Deanus.
Maŋŋil čađahuvvon dárkkistus čájehii su dalle gielistan.
Maŋŋil čiekčama dus lea vel vejolašvuohta dánsii mannat.
Maŋŋil čiekčama fertii Leif Henry Hætta gierdat garra rásistalaš ciellama Náivuona čiekčis Lasse Sørnesas.
Maŋŋil čoahkkanedje sii joatkkaskuvlii, gos bárdni lei oahppin.
Maŋŋil čoahkkima ávžžuhedje sii Davvi-Trøndelaga politimeaštára gieldit olbmuid johtimis dan guovllus Roktdalenis, gos guovža manai báhčasii.
Maŋŋil čoahkkinbeivviid SNF oassálastá árbevirolaš oarjelsámi ¶
Maŋŋil čuohpastedje allaáiggálaččat bátti mii lei uvssa ovddabealde, ja nu lei čájáhus rahppon.
Maŋŋil čuožžilii eahpádus dasa.
Maŋŋil čájehuvvui ahte mii duođas leimmet hui divrras guossit sis, go mii leimmet mátkkoštan buot guhkimusat, ja nu maiddái leimmet divrasepmosat oažžut dohko, dan guhkes mátkki dihte.
Maŋŋil, go jávrejieŋat maid rahpasit, de girdet iešguđetge jávrriidegos bessejit.
Maŋŋil, go oahpásnuvven singuin, de fuomšin ahte sii gal ipmirdedje bures.
Maŋŋá "Alla Albmi" konseartta girkus gaskavahku, de ledje "Feasta maŋŋá" doalut Rypa olgobáikkis ja nuorat geat ledje Mufi bájis ovdanbukte maid sii leat oahppan ja bargan bájis.
Maŋŋá - go lea gullan dievva teáhtersále speažžumin gieđaid filmma dihte ja velá leat levden ÇliveÈ gehččiide - de lohká alddis hui buori dovddu.
Maŋŋá 12.00 lea ášši 30/10 – ođđa áššit.
Maŋŋá 17 jagi (!
Maŋŋá 1814 go Norgga stáhta ásahuvvui, de duvddii dáža sápmelaččaid eret buot servodatlaš oktavuođain historjjálaš sevdnjodahkii.
Maŋŋá 1991 ii leat mihkkege dáhpáhuvvan girjjálašvuođas, logai girjjálalašvuođa kritihkkár Nøste Kendzior sámi dálááigásaš girjjálašvuođa čoahkkimis Kárášjogas gaskavahkku.
Maŋŋá Alimusrievtti duomu lea oagguidvuoigatvuohta vuđolaččat čielggaduvvon NOU:s 1997:4, mas daddjo ná oaggunvuoigatvuođas: “Vuoigatvuođalávdegoddi oaivvilda dan ahte máŋgga dáfus guovllu olbmuid oaggunvuoigatvuohta galgá nannejuvvot lága bokte.
Maŋŋá CD almmuheami mátkkoštit Boine ja su musihkkarat guokte mánu.
Maŋŋá CD-skearru almmuheami, rápmui Finnmark Dagblad aviisa CD-skearru hirbmadit.
Maŋŋá EM- gilvvuid lea Eveliina šaddan erenoamáš beakkániin Davvi-Suomas.
Maŋŋá Grand Prix leaba soai doallan konsearttaid Guovdageainnus ja Heiafestiválas, muhto eaba soai sáhte lohkat leaba go artisttat boahtteáiggis, go justa dat hui eahpesihkar.
Maŋŋá Ilmari giitalii buohkaid geat leat veahkehan su bargat sámi kulturáššiiguin.
Maŋŋá India heajosdili ja geafivuođa, lei dego boahtit eará máilbmái.
Maŋŋá John Martin Eira ja Aslak Eira, bođiiga Juhan Niilas Wigelius goalmmádin, ja Lásse Wigelius njealjádin.
Maŋŋá Kárášjoga konseartta dolle Adjágas Guovdageidnui.
Maŋŋá Kárášjoga vuolgá Honningsvågrevya joavku johtit.
Maŋŋá Ohcejoga searvegotteviesus dollojuvvon deavvadeamis bođii ovdan, ahte servodat diehtá, muhto ii daga maidege dán lágan áššiiguin.
Maŋŋá Ruoŧa Sámedikki moivvás viđát válddiáigodaga álggu, válljejuvvui 32-jahkásaš Sara Larsson, Min Geainnu bellodagas, ođđa ságadoallin Ruoŧa Sámedikkis.
Maŋŋá Ráitevári ja Suolomarrasa geahččanmátkki čájeheaba Orohat 16 jođiheaddji, Nils Johan J. Gaup eamidiin, Máret Risteniin, Finnmárkku Fylkkamánni ovddasteaddjái, Gunhild Lutnæs, gos sii leat fitnan kárttas.
Maŋŋá Siv Jensen garrasit rissehalai medias.
Maŋŋá Sovjet lihtu heaittiheami, nogai ruvkedoaibma Revda guovllus ja olbmot gárte bargguhisvuhtii.
Maŋŋá SáB liigeriikačoahkkimis Kárášjogas ođđajagimánus leamašan dievas moivi bellodagas.
Maŋŋá Sámedikki konsultašuvnnaid jagi 2009, ásahuvvui bargojoavku mii lea veahkehan Finnmárkku Fylkkamánni ráfáidahttin evttohus barggus.
Maŋŋá Sámi Váhnenkonferánssa Romssas cuoŋománu 25. beaivve, de ásahuvvui Sámi váhnenfierpmádat ja stivra válljejuvvui.
Maŋŋá Søgård lea šállošan ja lohkan ahte ii oktage boađe váidot.
Maŋŋá USA akšuvnnaid čakčamánu 9. beaivvi 2001, de dahke ameriikálaš eiseválddit juste dan maid terroristtat hálidedje: Eambbo čiegus doaimmaid.
Maŋŋá Yngve Nilsena dubmejedje Snorre čállosiid cukcan ja máinnasin, dál fertejit dan oainnu maid rievdadit, joatká Strøm Bull duhtavaččat.
Maŋŋá akšuvnna Sámedikkis ožžo sii lohpádusa eiseválddiid bealis ahte sii galge oažžut nugohčoduvvon šállobuhtadusruđaid (billighetserstatning) soahteáigge gillámušaid geažil.
Maŋŋá allaáiggálaš doaluid vulget buot sámedikkeáirasat, gonagasfárru ja bovdejuvvon guossit mállásiidda Kárášjoga Rica Hotellii.
Maŋŋá basii festivála koahkka Alfred Larsen dan.
Maŋŋá beahtahalai lágideaddjiide go dattetge ii ožžon bálkkašumi maid ledje lohpidan, nammalasii almmuhit CD-singela.
Maŋŋá beasai maid álbmot, sihke mánát ja ollesolbmot, searvat dánsumiidda.
Maŋŋá besse oahppit geahččat mo ovddeš johkasápmelaččat ceggejedje buođu.
Maŋŋá besset boradit ¶
Maŋŋá bessetge kurssavázzit njuolggo čilggen ja moju njálmmen fállat herskuid sidjide geat leat vuolgán min guossástallat ja vásihit Sámi kultuvrra, čevllohallá kurssajođiheaddji Niillas A. Somby.
Maŋŋá bivddiiga maid luosa Vuollegeavŋŋás.
Maŋŋá bohte ges 200 nuora.
Maŋŋá boradeami, gáfestattadettiin bivddii Beahttar Ánde, sáni.
Maŋŋá borre mállásiid.
Maŋŋá borret sii fas veajehiid.
Maŋŋá bottu, afghana-davvi elektronihka-mix DJ Emi Maeda bokte.
Maŋŋá bovdejuvvui searvegoddi Buolbmága rohkosvistái, gos mállása ja gáhkuid lassin vurde sártnit ja lávlagat.
Maŋŋá bođii fápmui olles riikkas.
Maŋŋá bođii mohtorjohtolatgielddus ja bivdu dadjat heaittihuvvui olles álbmotmeahcis.
Maŋŋá buollimii leat vistit divvojuvvon ja dáid stohkiid leat sii dutkan.
Maŋŋá bággobargoáigodaga leat muhtin indiánat ožžon veahá eatnama vilges olbmuin, muhto barget ain vilges olbmuid ovddas, dušše dan meare bálkkáin ahte doalahit heakkas bargat eanet.
Maŋŋá báhčimiid jorggihedje sii viežžat bissu mii lei báhcán oamehasrohki vistti olggobeallái.
Maŋŋá bálkkašumi čuojahii joavku luođi; «Ii oaččo eatni máná givssidit» ja olbmot spežžo gieđaid távtta mielde.
Maŋŋá dahkkojuvvon iskkadeamit leat čájehan, ahte luhtehaččat leat gávdnon luossaveajehiin, mii nappo čájeha ahte mirkoheapmi ii lean lihkostuvvan.
Maŋŋá daid olu riidduid boazodoalu rádjáguovlluid birra Álttá gielddas, bođii Lars Peder Brekk Áltái ovddit beaivvi.
Maŋŋá dan de easkka dađistaga leavvagođii teaksta iešaldddis gorudii, ja dasto dat ealligođii, muitala Mary.
Maŋŋá dan deaivida son golmmain heavssáin geat einnostit ahte son boahtte áiggis šaddá Skohttalaš gonagassan.
Maŋŋá dan lea bargan dutkin Sámi Instituhtas gos son lea guorahallan ee. boazosámi  nissonolbmuid ja mánáid dilálašvuođaid.
Maŋŋá dan mii čuovvulii dás lea Guro oaidnán ahte riidu gaskal norgalaččaid ja Norgga sámiid lei šaddan nu raššin ahte son ii sáhttán dan šat ignoreret.
Maŋŋá dan oaččui boazopolitiija dieđu ahte muhtin lei lobiheamet njuovvamin ealgga Idjajávrris.
Maŋŋá dan son sávai bures boahtima geassekonsertii, dasto boagustedje buohkat, ja son lasihii vel ahte lea ilus go konsearta lea siste, dat buvttii ain eambo mojiid gehččiide.
Maŋŋá dan vulggii Risten Áltái ja váccii golbma jagi joatkkaskuvlla gos maid oahpai drama.
Maŋŋá dan vuosttas riikkačoahkkima 1969:s lea NSR čuoččuhan mearrasámiid vuoigatvuođaid birra guolásteapmái.
Maŋŋá dan álggii Billávuona guolástansearvi moivegoahtit go leimme Johaniin miellahtut SLF (Sámi Álbmotlihtus) ja bargagođiimet dan searvvi čađa gáhttet Porsáŋgguvuona guolleriggodaga stuorra fatnasiid vuostá, mat rahpo guovllu guorusin.
Maŋŋá dan, de lea ČálliidLágádus soahpan, ahte galgá ČálliidLágádusa galleriijai Fanasgieddái dán giđa mielde.
Maŋŋá dan, lea son lohkan teologiija, ja juovllaide lea son albma báhppa.
Maŋŋá dasto jurdda čielgagođii, ahte in fárresivčče Ohcejohkii goassige.
Maŋŋá de bargi válljii heaitit barggus go su mielas orui hoavda su oaguheamen barggus.
Maŋŋá digaštallamiid dovddaheigga guktot iežaska hirpmástuvvan Ballo ákkastallamiid badjel.
Maŋŋá diibmu 12.00 meannuduvvo ášši 31/10 Sámedikki cealkámušat 2011/2012 boazodoalušiehtadussii.
Maŋŋá diimmá šiehtadallamiid oaččuimet 975 miljovnna, čilge Johnsen gii lea belohahkii duhtavaš dálá fálaldagain.
Maŋŋá doaluid dollujuvvo jahkečoahkkin.
Maŋŋá doaluid muitalii Lukkari son ii šat almmuhit girjjiid dušše fal sámegillii muhto maiddái dárogillii.
Maŋŋá doarruma ¶
Maŋŋá doarrumiid ¶
Maŋŋá duhátjagimolsuma leat šaddan mealgat eanet Nuorta-Eurohpalaččat mat bohtet Romsii ja Finnmárkui.
Maŋŋá dábálaš giđđadulvvi leamaš juo guokte ”giđđa”dulvvi.
Maŋŋá dáid rievdadusaid leat du hoavddat mielas geahččalit vel eanet, ja vuosttažettiin luhttet dutnje oalle garrasit.
Maŋŋá dán dáhpáhusa Kárášjogas áitá dahje árvvoštallá veahkke­fylkka­doavttir Beate Søholt Lup­ton váidit Kárášjoga gieldda.
Maŋŋá dán dáhpáhusa fertii boles fas vuoddját muhtin ássandállui Kárášjogas gos fas almmái, loahpageahčin 30-jahkásaš, skihkahuttai.
Maŋŋá dán filmma eai dárbbaš olbmot jearrat geat bat Molotov Cocktail-gánddat ledje, lohká son.
Maŋŋá dán jagi Karacrossa leat ollu ruskat báhcán Kárášjoga čievrašilljui, muhto ii oktage oro diehtimin gii galgá čorget ruskkaid.
Maŋŋá dán kámppa de lei toga mielde njuiket Osloi, go doppe galge orrut ija ovdal go fas girdiin davás bidjaledje.
Maŋŋá dán lihkohisvuođa Meksikoluovttas leat oaiviliskkadeamit Norggas čájehišgoahtán ahte olbmot leat rievdadišgoahtán oainnuset oljobohkamiidda ábis, ja erenoamážit Lofuohta olggobealde.
Maŋŋá dán mearrádusa, oaččui maiddái Sámediggi dohkkehuvvot iežas geahččalanprošeavttaid.
Maŋŋá dán mátkki Brustad oassálastá čoahkkimii Árran vuođđudeaddjiin ja stivrrain, Divttasvuona gielddain ja Fylkkamánniin.
Maŋŋá dán nuppi gállá leat lágideaddjit árvvoštallagoahtán geahčadit eará vugiid ja vejolašvuođaid lágideapmái.
Maŋŋá dán oaiviliskkadeami johtáge Ovddádusbellodat miehtá Finnmárkku ja čuorvu sámiid rivttiid birra ja man boastut olles dát ášši lea, sámit hehttejit ovdáneami, sámiin leat menddo ollu váldi, sámiin fertejit dát rievttit eret.
Maŋŋá dán čájáhusa, de gal navdit ja doaivut sudno ceavzit bures goappašiid surggiin.
Maŋŋá eat šat duostan suinna leikošit.
Maŋŋá eatnis jápmima oarbbesgánda biddjui lahta ala Báđožis, suomabeale deanu bajábeale Leavvajoga.
Maŋŋá evttohusa gulaskuddama ávžžuhii Norgga luonddudutkaninstituhtta baicce binnudit luossalogu luossagárddiin.
Maŋŋá fas gilvvohalle gievdnečirgguhangilvvus maid gili buollinčáskadeaddjit fálle mánaide ja nuoraide.
Maŋŋá fas skoarra, snárttal, čiksa ja goalsi.
Maŋŋá fas šluvge su vai ealáska, ja válde su stohpui.
Maŋŋá festivála lohká Olsen áigut árvvoštallat mo ja goas Gaskaijarock festivála galgá lágiduvvot boahtteáiggis.
Maŋŋá filmma fertii filbmadahkki Arnstein Mikkelsen ja Dagny Larsen muitalit mo soai dákkár filmma leigga fuobmán ráhkadit.
Maŋŋá filmma lei digaštallan, ja panelas lei filbmadahkki Bjerk ieš, professor Minde, ja Álttá aktivista Niillas Sombi, gii ieš lea mielde filmmas.
Maŋŋá filmma vásihii son ahte journalisttat álge su jearahallat.
Maŋŋá fuomášin ahte nu ii lean duohtavuohta.
Maŋŋá galgá leat smávit turnea Sámis.
Maŋŋá garra dáruiduhttinpolitihka lea Norggas ollu maid ferte rievdadit, muittuhii Carsten Smith.
Maŋŋá garra riidduid dáža servvodagain leat mii viimmat fitnen Sámedikki, ja livččen vuordán ahte Sámedikki deháleamos bargun livččii leamaš ahte geahččalit njulget ovddeš stáhtalaš vearrodaguid, ja dieđusge sámi bivdovuoigatvuođaid sihke jávrriin, vuonain ja jogain.
Maŋŋá gaskabeaivvi ášši 37/10 fápmosirdin Sámediggeráđđái mearridit oahppoplánaid sisdoalu.
Maŋŋá geahččaledje ovtta beaivve seminárain girječálliid oahpahit máttasámi historjjá.
Maŋŋá geasi ¶
Maŋŋá geasseluomu leat dihkit fas laskan, lohká vuoktačuohppi Vivi-Ann Boine.
Maŋŋá geavahišgohte maiddái devona ja silkeguoli maid fidnejedje turistaoagguin.
Maŋŋá geavahišgohte maiddái silkeguoli ja devona maid fidnejedje eaŋgalas turisttaoagguin, geat oaggugohte Deanus 1800-logu gaskkamuttos.
Maŋŋá ges ledje buorit mállásat ja moadde viinnaglása menyas.
Maŋŋá gesset dat badjosiidda.
Maŋŋá gilvvu sáhtát fitnát bassamin alccesat golli, čáimmiha son leaikkas.
Maŋŋá gilvvuid lea NRK Sámi Radio fuolahan sidjiide nuvttá borramuša Gáregasnjárggas muhtin borranbáikkis.
Maŋŋá gilvvuid lea NRK Sámi Radio fuolahan sidjiide nuvttá borramuša Gáregasnjárggas muhtin borranbáikkis.
Maŋŋá girkokonseartta čuojaha Ann Mari Andersen Guovdageainnus Live-tealttás oasážii iežas ođđa skearrus "Ándagassii", mii ilbmá čakčamánu 7. beaivvi dán jagi.
Maŋŋá go Bargiidbellodat eanetloguin cakkai ášši máhcaheames Biras- ja kulturlávdegoddái, de unnitlogu joavku sáddii ášši dárkkistanlávdegoddái.
Maŋŋá go Bb sámediggenjunnošat dolle preassakonferanssa Kárášjogas, de bellodaga várrepresideantaevttohas Marianne Balto Henriksen ja Jánoš Trosten (NSR) soađáskeigga njálmmiiguin Bb hálahanbáikkis olggobeale Coop gávppi.
Maŋŋá go Dan Robert Larsen geassádii Finnmárkku Journalistasearvvi jođiheaddji ámmáhis mannan vahkku, de lea searvvi stivra digaštallan dan birra stivračoahkkimis duorastaga cuoŋománu 29. beaivvi.
Maŋŋá go Davvi Nuorra heaittihuvvui 2007:s, de ii leat leamaš čoahkkananbáiki sámi nuoraide gos sii leat beassan deaivvadit ja ráđđidit.
Maŋŋá go Demant lei mannan Københámmanii, de soai čálašeigga ja dakko bokte maid oahpai Demant sámegiela.
Maŋŋá go Eira heittii stáhtačállin, de son fárrii ruovttoluotta Guovdageidnui, ja lea virgái biddjojuvvon Sámi Allaskuvlla direktevran ođđajagimánus.
Maŋŋá go Elle Márjá Eira ja Elin Kåven oktan musihkkajoavkkuineaskka ledje «liggenš guldaleaddjiid, de lei Ann-Mari Andersena vuorru.
Maŋŋá go FeFo almmuhii iežaset jagi 2009 rehketdoalu, de lea boahtán ovdan ahte ealgabivdu Finnmárkkus manná stuorra vuolláibáhcagiin.
Maŋŋá go FeFo šattai eanaeaiggádin Finnmárkkus, de jotkkii bivddu seamma vugiin go Statskog lei čađahan.
Maŋŋá go Finnmárkkuláhka dohkkehuvvui ja dát nákkut ja balut ledje jaskkodan, de begge cealkámušat nugo ii dás boađe mihkkege rievdadusaid, šaddá sihkkarit nugo ovdal, dušše fal ođđa namma.
Maŋŋá go Finnmárkoláhka dohkkehuvvo Stuorradikkis maŋŋebárgga, de Nystø áigu bovdet skihpára boahtit Finnmárkui návddašit luonddu riggodagaid.
Maŋŋá go Helga Pedersen nammaduvvui guolástus- ja riddoministtarin de šattai sadjásaš Kirsti Saxi ođđa Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddjin.
Maŋŋá go Hánsa šattai ealáhahkii 15 jagi dás ovdal, de lea čuoigan dálvveáigge leamaš sutnje lunddolažžan.
Maŋŋá go Hætta lei bálkestan bohttala uvssa njeaiga de bohte bálvaleaddjit ja gohččo mu velledit, ja áigo su guoddit isoláhttaseallái.
Maŋŋá go Irja Seurujärvi-Kari lei logaldallan sámi giellaorganiserema ja hástalusaid birra, ožžo olbmot sátnevuoru.
Maŋŋá go Krustsjov čorbmadii sárdnestullui, de han son vázzilii iežas fásta čohkkánsadjái, nuolai eret gápmaga ja časkkii dan beavdái.
Maŋŋá go Lilly riŋgii ja belkkii ovddit vahkus, de leat divššárat fuollaviesus viežžagoahtán eatni borrat earáid searvvis ja su bassan, joatká son.
Maŋŋá go Mearradutkaninstituhtta lei evttohan ahte ii álggage gonagasreabbá bivdu, de ovddidii Sámediggi bivdoearregáibádusa 1185 tonna varris reappáide.
Maŋŋá go Menhcœ Tum váiddii ovddeš presideantta, de lea son ožžon nu garra uhkádusaid ahte lea ferten báhtarit ránnjáriikii Mexicoi.
Maŋŋá go Menhcœ Tum váiddii ovddeš presideantta, de lea son ožžon nu garra uhkádusaid ahte lea ferten báhtarit ránnjáriikkii Mexicoi.
Maŋŋá go Min Áigi ja Áššu šadde oktan áviisan, de dan ođđa áviisahámi geažil lei dárbu rievdadit sámi áviissaid doarjjaláhkaásahusa.
Maŋŋá go Min Áigi lea lebbegoahtán FeFo doaimmaid almmolašvuhtii, de lea maiddái FeFo haddepolitihkka boahtigoahtán oidnosii.
Maŋŋá go Min Áigi válddi dán bajás buollinhoavddain de lea son ferten sáddet čáhcepumppaid divuhussii ja maiddái suovvabuokčalanávdnasiid dohkehussii.
Maŋŋá go Našunálagalleriija Kanada oaivegávpogis lei čájehan dan, de lei jurdda sáddet čájáhusa Davviriikkaide.
Maŋŋá go Nord Troms Kraftlag mearridii fiberkábela njulget Álttás Guovdageidnui, leat earát čuovvolan.
Maŋŋá go ON eamiálbmogiidáššiid Bistevaš Forum ja Máilmmi Báŋkku lahtut ledje geargan čoahkkinastimis duorastaga, doalvvui busse sin Idjajávrái gos siidaisit Johan Mathis Eirain oktan su mielbargiiguin lávejit guoimmuhit turisttaid lávostallamiin, heargevuodjimiin ja ealu geahčademiin.
Maŋŋá go Ol Johan lea geargan johtimin teáhterbihtáin čakčamánu loahpas, de fas máhccá  ruovttoluotta láhkagirjjiide Universitehtii.
Maŋŋá go Porsáŋggu gieldda vuovdinlobiid áššemeannudeaddji, Ann-Karin Eilertsen, oaččui dieđu hálbbiduvvon vuola birra, de válddii gieldda ráđđeolmmái, Helge Nikolaisen, oktavuođa buvddain.
Maŋŋá go Ragnhild Nystad heittii sámedikkepolitihkkárin, de ii leat šat sámedikkis gullon mihkkege sámeskuvlla ja sámi mánáid áššiid birra.
Maŋŋá go Ratso ideat doaibmagohte ollásit, de stáhta juolludii ruđaid gielddaide earaláhkái go ovdal.
Maŋŋá go Ruošša presideanta Gorbatšova ložžii rádjárasttildeami su «perestroika» politihkain 1980-logu loahpageahčen,  beassagohte guktuid riikkaid ássit fas deaivvadišgoahtit.
Maŋŋá go Sovjet-lihttu nogai, de šadde garra áiggit maiddái Lujávrris,ja erenoamážit dalle lei veahkki mii bođii Kárášjogas hui dehálaš.
Maŋŋá go Stuorradiggedieđáhus 32. nummir bođii, sáddii stivra maŋŋá 02.10.08 čoahkkima preassadieđáhusa mas dieđihedje makkár dillái teáhter lea šaddan.
Maŋŋá go Sámi Radio hoavda, Nils Johan Heatta, Ávviris celkkii ahte "ii goassege leamaš nu ollu sámegiella Sámi Radios go dál", de háliida NSR–Nuoraidlávdegotti nubbinjođiheaddji, Berit Kristine Guvsám, muittuhit Sámi Radio hovdii juoga: – Dál lea diibmobeale sátta julevsámegillii vahkkui ja vihttanuppelohkái minuvtta lullisámegillii, ja jus son oaivvilda ahte diet lea doarvái, de berošta dušše davvisámegielas.
Maŋŋá go TV-kamerat ledje giddejuvvon mannan lávvardat eahkeda, de manne buot Spellemann-gilvvuid oaslastit ja sin ustibat festet Grand nammasaš hotellii guovdu Oslo gávpoga.
Maŋŋá go The BlackSheeps vuittii Norgga MGP jr. finála, háliidit ollugat mieđuštit dáid báikkálaš násttiid maiddái Århusii, erenoamážit joavkku luohkkáskihpárat.
Maŋŋá go The Consumerist aviisa lei fuomášan dán rievdama, lea geavaheaddjit rikkeregoahtán neahttaservodagain ja mannan gaskavahku jorggihii Facebook oainnuset.
Maŋŋá go almmái lei rikkeren mannan lávvardaga Kárášjoga Dearvvašvuođaguovddážis ja biddjon veagal olggos, de jotkkii mátkki muhtin ásodahkii das lahka.
Maŋŋá go badjeolmmoš lei vuđolaččat čilgen mo dolastallá, de Sis-Finnmárkku diggegoddi áššehuhttii albmá.
Maŋŋá go beasai ođđa gávpedállui ođđa muohtaskohteriiguin, de lea gávpi duođaid lihkostuvvan bures.
Maŋŋá go bivdi lei báhčán 11 luođa 250 mehtera duohken, de lei ealga ain eallimin.
Maŋŋá go buohccái Annika elii vel dainna doaivagiin ahte beassá boahtit fas Guovdageidnui, muhto nu ii geavvan.
Maŋŋá go buohkat geat háliidedje, ledje buktán cuiggodemiid ja mearkkašemiid, báhce velá guokte cealkaga masa áirasat eai liikon ja dat manne jienasteapmái.
Maŋŋá go báikkálaš govvideaddjit čájehedje fotogovaideaset 2008 giđa de čájehuvvui ahte gielddaolbmuin lea beroštupmi easkaálgigovvadáidagiid.
Maŋŋá go dat lei stuoriduvvon boarrásiid ossodagain, ja dasto sirde eaiggátvuođa Kárášjoga gildii, joatká Johnsen.
Maŋŋá go deikke fárrejin lea mu bálká masá duppalastojuvvon, čilge Bernt.
Maŋŋá go departemeanta lea meannudan ášši, de leat maid boahtán máŋga cealkámuša sis geat maid leat oassin áššis.
Maŋŋá go departemeanta  lea meannudan ášši, de leat maid boahtán máŋga cealkámuša sis geat maid leat oassin áššis.
Maŋŋá go dievddut ledje mannan, de nisu čálii dieđu irggi verddii ahte muhtimat leat ohcamin su irggi ja áitet goddit su.
Maŋŋá go digaštalai fas earáiguin áššis, de mieđai geassit ruovttoluotta su evttohusas dan oasi ahte mánu gieldit vuovdinlobi, muhto doalahii dattege su sierra evttohusa, ahte galgá garrasit cuiggodit ášši ja uhkidit dainna ahte jus nuppes rihkkot eaiggádat dán lobi, de ribahit vuovdinlohpi ollásit.
Maŋŋá go diibmá heaittihuvvui puba Ohcejogas, de čoahkkananbáikin bázii dušše grilli, earret hotealla mii duos dás lea rabas.
Maŋŋá go doaktárat leat dárkilit guorahallan albmá, lea čielggas ahte eai lean láhkarihkkumat sivvan su jápmimii, muitala Hanssen.
Maŋŋá go doarjja áviisasiidduide mátta- dahje julevsámegillii ja merkejuvvon doarjja Nuortanástái lea gessojuvvon, de báhcá 2008:s 18,2 miljon ruvnno buvttadandoarjja juohkimassii sámi áviissaide, mat dál leat Ávvir ja Ságat.
Maŋŋá go doarjjaortnet buoriduvvui, de lea NSR nannosit stivren Sámedikki doarjjastivrra, doarjjastivrajođiheaddji Ann Mari Thomassen (NSR) bokte, ja politihkalaččat stivren vai Sámediggi olaha iežas ulbmiliid.
Maŋŋá go duopmu váidui, de almmái biddjui giddagassii viđa jahkái.
Maŋŋá go dát dáhpáhuvai bealnuppi jagi áigi, leat sámi dáiddačeahpit lasihan doaimmaid.
Maŋŋá go eai šat leat šibihat mat guhtot márkanis ja lahka márkana, leat geaidnoguorat ja giettit buot vesáluvvan.
Maŋŋá go ealgabivddu vuorbádeami bohtosat leat almmolaččat, de čájehit bohtosat guđe gielddain leat čeahpimusat vuoruhit vuorbádemiid.
Maŋŋá go filbma lei nohkan, de spežžo olbmot issorasat, ja vuhttui ahte dát filbma deaivvai njuolgga sin váimmu.
Maŋŋá go geaidnodoaimmahat čađahii riikaviidosaš johtolatiskkadeami, de oaivvildit sii ahte mii leat šaddan čeahpibun giddet iežamet biilaboahkániin.
Maŋŋá go gearggai bisman bargamis, de ii leat láikošan.
Maŋŋá go geavaheaddjit leat vuojehuvvon eret ”Platas”, de leat sii háddjejuvvon iešguđet sajiide Oslos.
Maŋŋá go gullogođii ahte NSR lea čállán ođasreivve báikkálaš servviide, de beaggigohte iešguđetgelágan sivat manne Jánoš lei bálkestuvvon NSR parlamentáralaš jođiheaddjin.
Maŋŋá go heittii ságadoallin RSR:as, de son jotkii politihkalaš bargguin Sámedikkis.
Maŋŋá go hoavdan álggii, lea bagadan Iešnammaduvvon Sámi prinsa čájálmasa.
Maŋŋá go háleštin golleolbmáin ožžon dákkár gova ahte, ahte Pellinen livččii lean fávdnás olmmoš, guhte lei álo gearggus veahkehit nuppi olbmo.
Maŋŋá go jođiheaddjin šadden de gal lea dábálaš njealjevahkkosaš luopmu.
Maŋŋá go jávkkai mannagođii fuonet mis, Shanti Lal (38) muitala.
Maŋŋá go kursa loahpahuvvui de lei mis čájáhus Galleri Nord-Norges Harstad gávpogis, muitala Rita, gii dál illuda boahtit oahppásiid lusa Kárášjohkii ja čájehit njuhtosiid.
Maŋŋá go lea geahččaladdan máŋggalágan evttohusaid, de son álggii buvttadit "Ski-doo" 1959:s.
Maŋŋá go lea goddán bohcco de borret eará návddit ja eallit bázahusaid.
Maŋŋá go lea gulaskuddan ášši bellodatustibiin, de son dattetge jáhkká Oslo SG:as lea positiiva oaidnu sámelevgemii miessemánu 17. beaivvi.
Maŋŋá go lea loktedallan ja bivastuvvan buorimuddui, de manná son velá aerobick hárjehallamiidda.
Maŋŋá go lea váhku beassan vuoiŋŋastit ruovttuguovllus, vuolgá heaibu Canadai hárjehallat máilmmegilvvohallamiidda.
Maŋŋá go leanastivra lea árvvoštallan váidalusaid, de galgá sihke birasduopmostuollu ja ráđđehus buktit iežaset oainnuid.
Maŋŋá go leat ožžon asfáltta olggobeallai, de bohtet sii cegget muorralávu Remašilljui.
Maŋŋá go ledje digaštallan, de dáhtui Sørensen bivdiid čoaggit ja váldit mielde lottiid maid ledje báhčán ja mannat.
Maŋŋá go ledje dutkan ášši, de fitne skuvlaastoáiggefáladagas bajábeal Rita Solbakkena dálu, ja doppe hálle sihke bargiiguin ja mánáiguin skuvllašiljus.
Maŋŋá go lei doaibman suohkanbáhppan Vaapstes Mátta-Hålogalánddas, bargagođii duopmoproavásin Tromssas 1984.
Maŋŋá go lei geahččalan boazodoalus leat, de son fuomášii jođánit ahte son gal fysalaččat ii nagot dán barggu.
Maŋŋá go lei veagalváldon nuppe geardde, de son muitalii dan oarpmeallásis Ivvár-Ellii, gii lei badjelaš 20 jagi boaris.
Maŋŋá go lei váidaluvvon máŋgii, ožžo Rášša-siidda doalloovttadagat 10.000 ruvnnu juohke doallovttadahkii.
Maŋŋá go loahpaha politihkkaeallima, de son pláne almmuhit govvagirjji.
Maŋŋá go loahpahii Hallingdal joatkkaskuvlla, de son mátkkoštii Minnesotai gos studerii ovtta jagi.
Maŋŋá go loahpahii nuppi gávppi, Tenohalli ávnnasgávppi lea hušša ja váivviid guođđán Seppo.
Maŋŋá go lágideaddjit, Deanu Searat, ledje fuolahan sámi leavgga geassima ja Sámi soga lávluma, sávaiga Deanu sátnejođiheaddji, Frank Ingilæ, guovttos Sámi Valáštallanlihtu-Norga várrejođiheddjiin, Britt Somby Solaasain gilvaleddjiid ja gehččiid buresboahtin Forsøk čuoiganšilljui.
Maŋŋá go lávlot Sámi soga lávlaga de jotket sámegirkui ipmilbálvalussii.
Maŋŋá go lávvardatkonsearta nogai, valáštallanvisttis, de lei lávlunboddu Rica hotealla Stuorrabuvrris gosa lávlut ja lávlunberošteaddjit čoahkkanedje.
Maŋŋá go mearrádusat leat dahkkon ja čuovga čoahkkinlanjas jáddaduvvon, de Hætta manná orrunbáikái, ásodahkii St.
Maŋŋá go media čálii Hámmárfeastta ja birrasa vázzinsearvvi áŋgiruššama oččodit eambbo olbmuid vázzit meahcis, fuomášedje sii dát leat lágiduvvon vázzimat mat muosehuhttet ealu.
Maŋŋá go merkejuvvon doarjagat jávke leat ollu gielddat lasihan vánhenmávssu badjil alimushatti mii lea 1600 ru.
Maŋŋá go mii gearggaimet boradeamen de mii manaimet olggos.
Maŋŋá go muohta suttai giđđat de báljo eai leamašan galbma ijat, lohká Molleš Lemet.
Maŋŋá go mánát ledje gávdnan ártna kapeallas, de logai fálaldaga leamen hui buorren.
Maŋŋá go nagodii guođđit alkohola de ilbme ođđa fámut ja dáiddalaš hutkáivuohta luovvanii giddagasas.
Maŋŋá go nu máŋga jagi leamaš gárrenmirkovuovdin, lea albmás šaddagoahtán miella heaitit.
Maŋŋá go nuorat ledje čájehan čájálmasa de sii buohkat ožžo unna skeaŋkkaža Sámedikkis.
Maŋŋá go oahppit ledje geargan lahpamis, de manai geaidnu sis njuolga meahccebálvalussi gos ealga galggai vihkkejuvvot ja Borramušbearráigeahčču fas biergguid dohkkehit, go bierggut galge geavahuvvot skuvlla kantiinnas.
Maŋŋá go oahppit ledje nahkáriid sihkkon eret ja boradan, de lei njuovvanbargu.
Maŋŋá go oaččui vástádusa de son čálii e-poastta Sámedikki doarjjastivrii.
Maŋŋá go olggosgolut ealgabivddu lágideami oktavuođas gessojit eret, de báhcá dás badjelbáza measta 2.2 miljovnna ruvnnu.
Maŋŋá go olles olmmožin oahpai sámegiela, lea son fárren ÇruoktotÈ, ja jođiha dehálaš oasi guovllu giellaealáskahttimis.
Maŋŋá go olmmoš lea fitnan 35 grádažaš láttus, de ii leat beare dárjat 20 gráda láddui, mii soaitá leamaš gaskamearálaš lávggodan temperatuvra Finnmárkku jávrriin beatnatbeivviid.
Maŋŋá go ođđa vuojahat Kárášjogas ráhppui de eai leat olbmot bálljo geavahan álddi.
Maŋŋá go politiijat gerget iežaset bargguin ja dutkamin dán ášši, de manná nieiddaid ášši viidáseappot mánáidsuodjalussii.
Maŋŋá go presideanta ieš válddii badjelasas ášši, de jávkai dát almmolašvuođas.
Maŋŋá go ráfi fas bođii, de son máhcai ruovttoluotta ruovttubáikái.
Maŋŋá go ráhkadii iežas raportta Finnmárkolága birra, de han son lea šaddan Norgga olmmošvuoigatvuođa guovddáža direktevrra.
Maŋŋá go ráđđehus lei viggan rápmot láhkaárvalusa leat buorrin sápmelaččaide, de leat sorjjasmeahttun juristtat duođaštan árvalusa rihkkut álbmotrievtti soahpamušaid.
Maŋŋá go ráđđelahttu Marianne Balto oassálasttii gaskariikkalaš lonohallansemináras Guatemalas mannan geasi, de fuomášedje ahte gávdno eamiálbmotparlameanta gos geahččalit heivehit ILO konvenšuvnna 169.
Maŋŋá go sallit jávkkai de leat Porsáŋgguvuona váttisvuođat boahtán maŋŋá, maŋŋálaga, ja lea dál šaddan maid dutkit gohčodit stuorámus ekologalaš katastrofan olles Norgga rittus.
Maŋŋá go seaivut fas Vuolitnjavvái, golbma diimmu maŋŋá,  fertet dohkkehit ahte eai leat guovžžat.
Maŋŋá go sevnjoda ii berre mannat olggos.
Maŋŋá go sihke boazodoalu ja Sámedikki beales vuosttaldedje rievdadusárvalusa, de bissehii ráđđehus dan ja mieđihii, ahte ferte vuos gulahallat Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ovdal go sáhttá dahkat maidege.
Maŋŋá go skuvla álggii fas, de nohke mus oatnelanbottas buot dihkegoddinvuoidasat vuorkkás.
Maŋŋá go skuvlabusses viehkalii rastá geainnu de vuojahallui biilii ja roasmmohuvai garrasit.
Maŋŋá go skuvllas gearggai, lea son bargan vuosttaš ekonomiijakonsuleantan Sámedikkis Kárášjogas, ovdalgo bargagođii gielddas guovvamánu 2007.
Maŋŋá go smiehtan dieid áiggiid, de ledjen dego skálžu, ahte náđđon garaid sisa, Rita muittaša.
Maŋŋá go son lea čohkkán duomu, de čujuhuvvo son ruovttuluotta Senegalii gos son lea eret, ja ii dáidde goassege máhccat Norgii fas.
Maŋŋá go son válmmaštuvai dibloma-inšenevran de son jotkkii Teknihkalaš allaskuvllas assisteantan.
Maŋŋá go sotnabeaivvi šattai vearjoluoitta Gazas, lea Israel geassigoahtán soalddáhiid eret Gazas.
Maŋŋá go stáhta lea dohkkehan buhtadanovddasvástádusas dán jovkui Buhtadanortnegiin soahtemánáide ja buhtadanortnegiiguin romaniálbmogii ja boarráset oahpu massán sámiide ja kvenaide, lea Sámediggi ávžžuhan Šállobuhtaduslávdegotti johtilit meannudit oahppováillagiid buhtadus¬gáibádusaid.
Maŋŋá go suoma media lea čuvvon dan linjjá ahte boazodoallu (ja erenoamážit sámi boazodoallu) dušše lea giksin suoma vuovdedollui ja berrešii jođánepmosit heaittihuvvot, de ii leat nu beare movttidahtti go Sámi Radio doaimmahuslaš linjá orru leame seammalágán.
Maŋŋá go vuite 2008 Melodi Grand Prix junior vuoittu, sihke Norgga ja Davviriikka gilvvuin, lea buot mannan ovddosguvlui.
Maŋŋá go vuittii 2007 Suoma kritihkkalihtu «Kritikkin kannuksen» bálkkašumi ja suitii bálkáhit filbmabuvttadeaddji Outi Rousu dán buoridit sihke kvalitehta ja jiena dáfus.
Maŋŋá go vuittiiga lávlungilvvu, de sivahallagohte olbmot Sámis sutno suoládan luođi.
Maŋŋá go vuoittáhalle Drammenis Strømsgodset jovkui mannan vahkkoloahpa, de lea dál Rosenborg njunnošis, seamma olu čuoggáin go TIL:s, muhto buoret moallaerohus.
Maŋŋá go vuosttas guolit ledje biddjon jávrái leat sturrodat molsašuvvan máŋgii dán áigodagas.
Maŋŋá go vuosttas sisaváldin joatkkaskuvllaide lea čađahuvvon gosa 2.736 ledje ohcan, de leat sii beassan sisa ovtta daid golmma bajimuš linnjasávaldagaide.
Maŋŋá go vuosttaš mearrabivddus duššai verdde, de áddjá logai láibbi ge gávdnat gáttis ja baicce meahcástallagođii.
Maŋŋá go vuotna- ja riddodorski ledje eret bivdán, de ii boahtán mihkkege šat sadjái.
Maŋŋá go Árbanikvuovddis fárrii Fanasgieddái, de lea son maiddái šibitdálu doallan.
Maŋŋá go Ávvir ja NRK Sámi Radio lea fitnan Kárášjoga NAV kantuvrras, de njuolgá ášši.
Maŋŋá go Ávvir lei hállan Nystad:an, de balai hoavda ahte lei kloáhkkasuođđu.
Maŋŋá go Ávvira journalista lea geahččan ja geahččalan muhtun dáid fálaldagain, de sáhttá muitalit ahte leat máŋga ja buori fálaldagat bearrašiidda geat háliidit geavahit rupmaša luomus.
Maŋŋá go ášši bekkii, lea Deanu gielda dohkkehan ahte eanaeaiggát, Levajok Villmarkstue AS, oažžu lobi vuovdit eanandoalloeatnamiid bartaeaiggádiidda.
Maŋŋá go šattai stáhta vuollásaš organan, de ii leat álbmogis šat seamma vejolašvuohta go ovdal čuovvut mielde ja váikkuhit dearvvašvuođa áššiid birra.
Maŋŋá go čielggai ahte Áltá nagodii gorgŋet 1. divišuvdnii de dieđus illudii Isak Ole Hætta issorasat ovttas joavkkuin.
Maŋŋá go Čivlla gerge, de joavku bisánii maid Gonagasgárddis, mii lea dološ kulturmuitu, 100 njealjehasmehtersaš goahtesadji, mas leat leamaš 17 lanja, navdet leat gullan muhtun Gonagassii dahje njárgagonagassii 1200-logus.
Maŋŋá go čuovggat Skaugumas jádde, jotke ollusat nachpielas muhtin olgobáikkis Oslos.
Maŋŋá goddima leat čeahpit dovddastan ahte almmái livččii dárbbašan eambbo veahki, iige livčče galgat luitujuvvot olggos psykiatriija divššus iehččanassii muhtun parkii Oslos.
Maŋŋá golbma lávlaga bođii Mátta-Afrihká násti Melanie Scholtz ja measta suoládii šovva.
Maŋŋá guhkes mátkki Evenášis Chilii, de gávnnai Ole Johan Reinås su gii gájui Reinåsa eamida ja nieidda eret heahtedilis, Concepcionas.
Maŋŋá guhkes ráhčamusaid illudeigga soai duođaid ovttas gussiiguin ja earáguin geat ledje boahtán ráhpamii.
Maŋŋá guhkes vázzima gávnnaimet buori goahtesaji Ástejoga oaivvuža guoras.
Maŋŋá gulai guokte dahje golbma luođa bávkkiheamen.
Maŋŋá gulaskuddamiid Sámedikkiin vuođđuduvvui maiddái báikkálaš bargolávdegoddi mii lea veahkehan Fylkkamánni suodjalanevttohusa bargguin.
Maŋŋá guokte beaivve čájálmasaid Deanus de lohká bures mannan ja olbmot leat vuostái váldán bures.
Maŋŋá guokte girkokonseartta finastedje Sámi Jienat koarra maid lávlumin Sámiid Vuorká-Dávviriin gos lei dáiddačájáhus rahpan.
Maŋŋá guokte vuoru lei buođus 3-3.
Maŋŋá guolástangottit sihke Suoma eana- ja meahccedoalloministerija virgealmmái dolle nuppi čoahkkima Ohcejogas suoidnemánu 15. beaivvi.
Maŋŋá gávdne golli maiddai Sárgejogas mii golgá Bávttajohkii, Leavnnjas, Skieččamjogas ja eará Deanu čázádaga jogain.
Maŋŋá hotallafágaoahpu álggii Máret Hotell Bristolii Oslos.
Maŋŋá hárjehallama cokkasta Heandarat Ándde Kristiina (80) lášmadit gápmaga juolgái.
Maŋŋá hárjehallama čiekčit vulge Jergul Ástui borrat mállásiid.
Maŋŋá hávdádeami leat grávvajaččat Ája sámiguovddážis Olmmáivákkis.
Maŋŋá ii šat nu somá go álgomátki.
Maŋŋá illudii heasttaeáiggát Lill Tove Somby issorasat go justa su heasta vuittii.
Maŋŋá ipmilbálvalusa guossoha Kárášjoga Girkosearvi.
Maŋŋá ipmilbálvalusa guossohii Anára searvegoddi káfe ja juoidá njálmmeguvlui olbmuide jávregáttis.
Maŋŋá ipmilbálvalusa oidno maid livžumin, lea ordnemin searvegoddái mállása ja láhčimin tallearkkaid ja basttiid dohppen láhkai.
Maŋŋá jagi 2000 ii leat Romssa álbmotbibliotehka báljo fidnen sámegielat girjjiid.
Maŋŋá jagi 2000 ii leat bibliotehka ožžon go 21 sámegielat girjji.
Maŋŋá jearahallama diehtá politiija easka mainna son galgá áššáskuhttot.
Maŋŋá joatkima boahtá klásaid, sálvvuid ja ventiillaid čađa stohpui.
Maŋŋá jotke riddu- ja mearrasámit eanadoaluin, vaikke sii dávjá johte gaskkal geasse- ja dálveorohagaid.
Maŋŋá juovllaid dollejit Soltun álbmotallaskuvlaoahppit johtui birra máilmme hálbbimus vuogi mielde.
Maŋŋá juovllaid fas boađán Kárášjohkii, bearrašiin ja fulkkiiguin ávvudit ovttas.
Maŋŋá juovllaid galgá Infonuorra váldit badjelasas barggu lágidit idjavázzima.
Maŋŋá juovllaid sáddejit Ođđasiid vuossárggas bearjadahkii diibmu 17.40 NRK1.
Maŋŋá jámii Kemi nissona sallii.
Maŋŋá kabaréa joatká ovttastallan Galleri Martin lanjas gos lávlun joatká oktan biepmuin ja juhkamušain.
Maŋŋá konseartta dán bearjadaga, go oaidnit makkár beroštupmi olbmuin lea min jovkui ja mo sii váldet musihka vuostá, de dalle sáhttit hállagoahtit, joatkit go vai ii, čilge Kai Somby.
Maŋŋá konseartta roahkkasin sátnái Pop ja jurdilin lea go nu?
Maŋŋá konseartta čájehedje dattetge punk rocka nieiddat ahte sii leat litnásat.
Maŋŋá konsultašuvnnaid geassemánu 11. b. 2008 šattaiga Kultur- ja girkodepartemeanta ja Sámediggi ovttaoaivilii sámi áviissaid doarjjaláhkaásahusa hárrái.
Maŋŋá kriminála ášši mii čadnui ruhtaniktimii 2003 bidjui son giddagassii.
Maŋŋá kurssa sáhtát váldit bánageahččaleami mii doalvvuha ruoná koartii.
Maŋŋá kurssa álggahedje gávcci kursa oassálasti sierra joavkku.
Maŋŋá lea BUP ožžon sihke poliklinihka ja bearaš-ossodaga gosa leat virgái biddjon klinihkalaš spesialisttat ja dutkkit.
Maŋŋá lea bargan advokáhttan, oktiibuot 30 jagi.
Maŋŋá lea departemeanta maid árvvoštallan Lorentzen fitnodaga ákkastallama.
Maŋŋá lea doaba dahje sátni geavahuvvon olbmo birra gii juovllaidáigge jođašii roavgobivttas badjelis ja amadaju ovddas buhkkámáska.
Maŋŋá lea dollon seminára 2007:s, gos sámi oassi oaččui stuorra oasi.
Maŋŋá lea dás čállon rapporta mii muitala ahte iskkadeamiáigodagas leat báikkálaš politihkkárat čájehišgoahtá ollu eanet beroštumiid justa dákkár áššiin.
Maŋŋá lea muittašanboddu ja lea vejolaš searvat buori digaštallamii.
Maŋŋá lea máhtu leavvan fas Detnui.
Maŋŋá lea nuoraidkonfereansa dollon Australias, Ecuadoras ja Sámis.
Maŋŋá lea son leamaš sihke Sámi oahpahusráđi direktevran ja Sámedikki oahpahusossodaga ossodatdirektevran.
Maŋŋá lea ÇFinnmárkku dearvvašvuohtaÈ nammasaš stáhta ásahus oččon ovddasvástádusa hálddašit Finnmárkku dearvvašvuođa áššiid.
Maŋŋá leaikka son lohká iežas gullan ahte muhtumat duođaid válde leaikka duohtan ja jáhkke ahte ledje albma «Oljošeikkat» geat oste olles álbmotmeahci ealgabivdui.
Maŋŋá lean áibbas guoros.
Maŋŋá lean álgán bargat journalistan, inge leat šat mielde mange lágan politihkalaš organisašuvnnain.
Maŋŋá leat dat ožžon eambbo ahte eambbo leavttu.
Maŋŋá leat geavahan 1,78 miljon ruvnnu eanet go mii bušeahtas lei.
Maŋŋá leat geavahan dihkáid bámbumuoras, masa bidje šleđggonbátti.
Maŋŋá leat guvlui fárren maid dážat industrialiserema mielde.
Maŋŋá leat maid Kirsti Palto ja Merja Aletta Ranttila ožžon Sámedikki kulturbálkkašumi.
Maŋŋá leat maid dán veahkkedoaibma viidánan ovddidanriikkaide, mat ožžot 60 proseantta ruhtamearis.
Maŋŋá leat  ruoššat boaldán buot stobuid mat dalle báhce dohko.
Maŋŋá leavgga stággui geassima, čájehuvvojedje dološ filmmat dan áiggis go Sámeskuvla láigohii vistti vuollelis vuomis.
Maŋŋá ledje dego vieljažat ja oappážat.
Maŋŋá lei Monte riidengilvu dáin seamma heasttain.
Maŋŋá lei oahpus Romssa Museas ja máŋgga eará sámi museain oažžundihte museafágalaš gelbbolašvuođa, muitala Mikit.
Maŋŋá lei árvvoštallan gos oahppit, bagadalli ja čálli ožžo buori fágalaš árvosáni Davviriikalaš mánáidteáhterbirrasis.
Maŋŋá levgema galget stuorradiggepresideanta, sámediggepresideanta ja Gielda- ja guovludepartemeantta stáhtaráđđi sárdnidit.
Maŋŋá levgema galget stuorradiggepresideanta, sámediggepresideanta ja Gieldda- ja guovlludepartemeantta stáhtaráđđi sárdnidit.
Maŋŋá lihkkusávaldagaid gilidálus manne olbmot olggus gos soahteveterána Eeva Hánsa, Hansi Nuorgam ja Antte Hánsa, Hans Kitti almmustahtiiga muitabáccii.
Maŋŋá loahppaeksamena Giddasgasskuvllas, lea aspiranttain vuoigatvuohta ja bakkolašvuohta bargat kriminalafuolahusas ovtta dahje máŋgga giddagasas ovtta jagi.
Maŋŋá logaldallama bođii ovdan, ahte eatnážiid mielas lei sámi oahppoplána buorre oahppoplána, muhto maiddái ahte gielda ii leat vel láddan dasa.
Maŋŋá logaldallama galget oahppit čállit stiilla veahkaváldima birra, maid sii ieža oaivvildit.
Maŋŋá logaldallama lea sus tiimmu spábbačiekčanskuvla gaskabeaivvi áigge.
Maŋŋá logaldallama lei joavkobargu mas nuorat ožžo iešguđet bargobihtáid main lea dárbu geahččat mánáidkonvenšuvnnas vuoi gávnnaha mii lea riekta.
Maŋŋá logaldallamiid besse nuorat ieža válljet makkár doaibmafálaldahkii háliidedje.
Maŋŋá luomuid go skuvllat fas álget, de beaggigohtet dihkit fas miehtá riika.
Maŋŋá lávvardaga ohppiideahkediid lávet mii lovpet Kárášjoga servodatvistái gos lei dánsa.
Maŋŋá manaiga Šlohttii gonagaslaš festii.
Maŋŋá manaime márkanbáikki geahččat.
Maŋŋá mannan vahkkoloahpa guolástanvuoigatvuođa seminára Kárášjogas dieđiha Deanu Čázádaga Luossabivdosearvi preassadieđáhusas ahte maiddái sii servet Badje Deanu Siidda ekspeartalávdegoddái.
Maŋŋá maŋemuš máilmmisoađi šattai rivttes johto rievdamiidda nuorra nissonolbmot fárrejedje máttás gávpogiidda sihke bargguide ja skuvllaide.
Maŋŋá maŋimuš njálmmálaš loahpageahččaleami fitne joatkkaskuvlla oahppit ávvudeamin buori njálmmálaš bohtosiid márkanis.
Maŋŋá maŋimuš álbmotjienasteami 1994:is lea ollu dáhpáhuvvan.
Maŋŋá meanuid kruvnnaprinsa máhcai fas Osloi girdiin.
Maŋŋá meanuid mat bistet sulli diimmu, de lea feasta nieiddain iežaset ruovttuin.
Maŋŋá mearridii Stuorradiggi St.
Maŋŋá moadde diibmosaš digaštallama imaštii riidobohcciideaddji politihkkár Jánoš Trosten manin muhtun Sámedikkepolitihkkárat sárdnestuolus čieručalmmiid moraštit Statskog bargiid Čáhcesullos.
Maŋŋá muhtin diktáhtageahččaleami jearai oahpaheaddji Jovnnas:  – Dus leat seamma feaillat go Elles, gii du bálddas čohkká, mo dat ges lea?
Maŋŋá muitalii Moses ahte das eai beassan nissonat čohkkát.
Maŋŋá málestišgohte olbmot kalkuna.
Maŋŋá mállásiid galget sii dárkkistit Porsangmoena suodjalusa báikki.
Maŋŋá mánáiddoaluid ledje mis doalut ollesolbmuide, ja mii leimmet diŋgon olles márkana boahtit borrat marsipánagáhku mii lei 249 cm guhku, gáfe juhkat ja ávvudit minguin, muitala Rica Hotell Karasjok direktevra Jan Arne Mathiesen.
Maŋŋá mátki čálii son ahte buohkat čájehedje stuorra beroštumi čájehit dán čájáhusa.
Maŋŋá mátkkošta teáhter ja loahpaha turnea Oslos golggotmánu 17. beaivvi.
Maŋŋá našunála máhttoloktema 2006:s ii leat oktage sámegiel oahpponeavvu ilbman.
Maŋŋá njuohtandáiddaskuvllaid Göteborg ja Stockholm gávpogiin fárrii Arjepluovái 20 jahkásažžan njuohtat.
Maŋŋá njuovvama fievrredii Boalvvir gorudiid álggos Čáhcesullui gos fitnodagas lea Lulás AS čuohppanfitnodat.
Maŋŋá nuppi máilmmesoađi eai beassan šat Suonjel siidda ássit ássat iežaset máttuid govllus.
Maŋŋá nuppi máilmmesoađi leat ollu barttat ceggejuvvon lobiheamet dáid kulturmuittuid ala.
Maŋŋá návlegohte dahje duorragohte muorrafatnasiid muorranávlliiguin.
Maŋŋá oahpu Sámi Allaskuvllas gávnnadedje nieiddat golggotmánus Gárasavvonis Ruoŧas, ja jotke dasto Knut Hamsun skuvlii Hábmeris Nordlánddas maŋit vahkus.
Maŋŋá oaivvilda journalistta leat botnjan su sániid.
Maŋŋá oanehis áiggi ohcamiin, de lea rábbi gávdnon, ja beana lea olles leavttuin borrame ráppis.
Maŋŋá ohcanáiggi, de Guolástusdirektoráhta ráhkadii ođđa njuolggadusaid.
Maŋŋá ovdanbuktimiid juhkkojuvvoje nuorat iešguđet bargojoavkkuide.
Maŋŋá ođđa áššiid dieđiheami, bohte golbma boazodollui guoski ášši maŋŋálaga.
Maŋŋá ožžon dieđu mon galgga bargoheiveheapmái Kaproi.
Maŋŋá paneladigaštallamiid Leavnjjas ovdditbeaivve, Guovddásbellodat jotkii savkkástallamiid Bargiidbellodagain.
Maŋŋá preassakonferanssa Egil Olli ja Marianne Balto Henriksen lágideigga hálahanbáikki Coop gávppi olggobealde.
Maŋŋá presideanta sártni lei Anára gieldda vuorru, dasto Suoma beal Sámedikki presideanta Klemetti Näkkäläjärvi, Ruošša beal eamiálbmotguovddáš, Čeavetjávrri skuvlla rektor Toini Sanila.
Maŋŋá páhpaskuvlla máhccá Skuvle Nejla ruovttoluotta eamidis lusa ja fuopmá son lea riegádahttán sutnuide nieiddaža.
Maŋŋá rahpama lohká girječálli Inga Ravna Eira divttaid.
Maŋŋá rahpama.
Maŋŋá rahpandilálašvuođa feasttaid bearjadaga, de lágida Kárášjoga vuojadan searvi stuorát vuojadangilvvuid lávvardaga ja sotnabeaivvi.
Maŋŋá rahpandoaluid čuovvoledje ollu olbmot ofelasti, historjjá professora Einar Niemi geahččat daid lagamuš kulturmuittuid.
Maŋŋá roasu orrot sii geat leat beassan heakkas, skuvllain.
Maŋŋá ráidu manai Kárášjoga boares girkui.
Maŋŋá rátkaga, go sihke Lágesduottar ja Rákkonjárga leigga bohccuideaskka váldán, lei čielggas ahte sullii bealli Čorgaša orohaga ealus váilu.
Maŋŋá seminára lea mátki Roddenjárgii mii lea sullii 15 kilomehtera Leavnnja čoahkkebáikkis Bissojoga guvlui.
Maŋŋá seminára lei Sámi Museasearvvis jahkečoahkkin ja ođđa jođiheaddji válljejuvvui Lars Magne Andreassen ja Lars Børge Myklevold jođihanáigodat loahpahuvvui.
Maŋŋá sii leat huradišgoahtán gussiideaset luđiid.
Maŋŋá siktesgođii Kemi vuostá ja bážii.
Maŋŋá sillejuvvui guoppar ja liepma.
Maŋŋá skuvlejumi máhccá Nejla ruoktut eamidis lusa ja fuopmá son lea riegádahttán sutnuide nieiddaža.
Maŋŋá skuvlla fitná geahččamin makkár dálki lea ruovttus, duosttaš go mannat sisa vai ii.
Maŋŋá skuvlla toga sárdnidii beakkán NRK journalista ja Romsalaš Bjørn Hansen.
Maŋŋá skuvllas vuorbáduvvui gii beassá gonagassii liđiid addit ja sii ledje dieđusge olusat geat dan háliidedje.
Maŋŋá skuvllaáigge eai bálljo gávdno astoáigge golut nuoraide Gáregasnjárggas.
Maŋŋá soai oaččuiga buot mánáid mielde dánset.
Maŋŋá soađi 1999:is bohte Kosovoi ollu iešguđetlágan humanitára dahje olmmošlaš organisašuvnnat.
Maŋŋá soađi biddjon el-rávdnji lea boarásmuvvan ja várálaš.
Maŋŋá soađi garraseamos dáruiduhttináiggis, virgáduvvui son 1953:s jođihit Norgga Sámiráđi, mii dalle dušše guoskkai Finnmárkku Sápmelaččaide.
Maŋŋá soađi huksehii Sámemiššuvdna skuvlavistti várdosbaikái davábealde Márkannjárgga.
Maŋŋá soađi huksejedje olbmot fas dáluid.
Maŋŋá soađi ja báhtareami báhce ollugat lulás maŋŋá eváhko.
Maŋŋá soađi jotkkii searvi barggustis ja olu sámit serve dán bargui ja sámit leat leamaš sakka beroštuvvan museaásahusa ceggemis Kárášjogas.
Maŋŋá soađi lea servodat gáibidišgoahtán rivttiid sápmelaččaide.
Maŋŋá soađi lea son moadde áigodaga bargan mearkalávdegottis.
Maŋŋá soađi ledje Filippiinnat okta daid eanemus ovdánahttojuvvon riikkain Ásias, muhto lea bázahallan váilevaš ekonomalaš ovdáneami geažil.
Maŋŋá soađi ledje olbmot geafit Gáivuonas go visot lei boldojuvvon 1944 čavčča.
Maŋŋá soađi lei Thor With vuosttaš rektor áigodagas 1950 gitta 1957.
Maŋŋá soađi lei geafes dilli ainge bargiidbirrasis gávpogis.
Maŋŋá soađi maid atnigohte muorraguoli (muorravuokka).
Maŋŋá soađi mearridedje Mátta-Norgga arkiteavttat makkár dáluid oaččui hukset Finnmárkkus, ja 1960-logus ihtigohte katalogavisttit miehtá Sámi.
Maŋŋá soađi ¶
Maŋŋá soađi ásahii searvi áhpehisvuođa ja njuoratmáná dárkkisteami gielddas ja bálkáhii doaktáriid.
Maŋŋá son fárrii Máskejohkii gos orui dassážii go jámii 1931.
Maŋŋá son lea ožžon guovddáš saji sámi historjjás.
Maŋŋá son ordnii ruigui sierra liegga lanja návehis.
Maŋŋá son čálii raportta dan birra, leat go jorgalusa dahkan vai bálvalitgo ain siiddiid.
Maŋŋá spoahkkalii maiddái gápmagiin beavdái gos dábálaččat lávii čohkkát.
Maŋŋá spábbačiekčama bođii muhtin geahčči ja áittii duopmára Mikkel Nils Sara goddit.
Maŋŋá spábbačiekčamiid ledje mánáin čielga sávaldagat.
Maŋŋá su joatká Victoria Tauli-Corpuz logaldallama fáttáin «Feminisma ja eamiálbmotnissonat: Eamiálbmotnissonservviid hástalusat» .
Maŋŋá su jápmima fargga guđa jagi dassái lea Lásságámmi vuođđudus divodan dálu vai ođđa dáiddárat ja dutkit doppe beasašedje orodit oanehis bottaid.
Maŋŋá sáddejuvvui Tannsele miššuvdnaskuvlii.
Maŋŋá sáddii son daid iežas váhnemiidda Duiskii soahteveaga poastta bokte.
Maŋŋá ságastallamiid sámi njunnošiiguin, de son ávžžuha Statoila ásahit sierra oljofoandda sámiide.
Maŋŋá sáhtat ohcat allaskuvllaide ja universtehtaide, omd. valáštallaallaskuvlii.
Maŋŋá sáhttet mánát álgit maorigielat skuvlii, dahje gieldaskuvlii gos galgá sáhttit oahpahuvvot maorigillii.
Maŋŋá sáhttá dan birra ságastallat, ja nu oahppá ge maid siivvuid, muohttaga ja eatnamiid namahusaid.
Maŋŋá sámediggevistti čájeheami lei Guatemala kulturministtar hirpmástuvvan man guhkás sápmelaččat leat joavdan su mayaálbmoga ektui.
Maŋŋá sámediggeválgga ja dan digaštallama geažil, mii lea leamaš muhtun median, áigu Sámediggi válddahallat daid njuolggadusaid mat leat válgga vuođđun.
Maŋŋá sártni buorástahtii son Persena ja attii liđiid dáiddárii.
Maŋŋá sártniid de besse guossit boradit ja geahččat dáiddačiŋaheami mii lea ossodagas.
Maŋŋá sártniid guoimmuhedje mánáidgárddi mánát «bea, bea lábbážan» ja ođđa «sámi álbmotbeaivvi» lávlagiiguin.
Maŋŋá sávai Afanasjeva Aleksandr Kobelev bures boahtima Guoládaga Sámiid Searvvi stivrii.
Maŋŋá tiŋgui ráđđehus ođđa čielggadusa professor Carl August Fleicheris.
Maŋŋá vuittii ÇSpellemannprisenÈ nammasaš Norgga alimus musihkkabálkkašumi.
Maŋŋá vuoitomoala viegai okta geahčči šilljui.
Maŋŋá vuorbádeami báhce 10 guovllu joavkku haga.
Maŋŋá vuosttaš diimmu oidnojedje sihkkumin bivastatgálluid moji njálmmiin.
Maŋŋá vuosttaš máilmmesoađi dohkkehii Álbmotlihttu Palestina-mandáhta dainna ulbmilin ahte ásahuvvo našuvnnalaš ruoktu juvddálaš álbmogii.
Maŋŋá vuođđoskuvlla logai oahpaheaddjin dalá Leningrad gávpogis.
Maŋŋá válgga boahtte čavčča, jus válgaboađus lea buorre, de mearreduvvo dán intenšuvdna­soahpamuša sadjái ovttasbargo­soahpamuš sámedigge­áigodahkii 2009-2013.
Maŋŋá válggaid leatge olusat, sihke sámediggeáirasat ja olbmot olggobeal Sámedikki, ávžžuhan mu vuolgit presideantaevttohassan, muitala Nilla Tapiola.
Maŋŋá válggaid, lea NSR áigumuš bures gulahallat buot guovddáš eiseválddiin ja buori vuoiŋŋain šiehtadallat daid áššiid mat nannejit ealás mearrasámi kultuvrra.
Maŋŋá vástádusa maid siviilaáittardeaddji lea buktán, de badjána Hættas doaivva ahte sámi giddagas sámi guovllus šaddá boađusin.
Maŋŋá vázzen joatkkaskuvlla Álttás.
Maŋŋá «Cotton Eye Joe» leat 2 skearru almmuhuvvon ja dievva singel CD:t.
Maŋŋá «Skuolffi» juoiganopera čájálmasa juovllaid áigge son dáhpedorpmis šattai háleštit teáhtera márkanastinjođiheddjiin Silja Sombyin.
Maŋŋá «Tuli» filmma geahččama deaivvadii son Filippiinnaid beakkán filbmadahkkiin Kanakan Balintoga.
Maŋŋá «miniš konseartta son rohttehii luođi nu ahte olles Oslo gulai.
Maŋŋá ¶
Maŋŋá Álttá čoahkkima mannan vahkku de oaidná Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) buriid vejolašvuođaid nannet ja ovdánahttit politihkalaš ovttasbarggu Sámeálbmot Bellodagain  (SáB:n)    – Mis lea oktasaš ulbmilstrategiija ja dat lea ahte sámi organisašuvnnat ja sámi bellodagat galget stivret boahttevaš Sámedikki,  ja eai ge dáža bellodagat nu dál, deattuha NSR ovdaolmmoš Silje Muotka.
Maŋŋá Áltá Bataljuvnna girjji almmuheami oaččui soahtepenšuvnna.
Maŋŋá Árktalaš Ráđi čoahkkima čáliiga sámediggepresideanta ja olgoriikaministtar vuollái 1 miljovnna ruvdnosaš rámmašiehtadusa.
Maŋŋá áigu searvi árvvoštallat ášši.
Maŋŋá áigu viiddidit guovllu guoskat buot sámi riddo- ja vuotnaguovlluide.
Maŋŋá álggahansártniid lei Árktalaš ráđi dahje minsttarráđi čoahkkin.
Maŋŋá álgoálbmotseminára Romssas mannan vahkus, fitne san-álbmoga áirasat Sámis.
Maŋŋá šattai fas tuvra seamma jávrái dainna vuordámušain ahte gávdnat fas dán albmá ja geahčadit su dárkileappot, muhto dán vuoro vásiheimmet fas ođđa hirpmástusa.
Maŋŋá čiekčama leat guokte dáhpáhusa maid digaštallet.
Maŋŋá čielggaide ahte ii lean Ovllá boazu, go diet nulpu bođii Skállovári gárdái.
Maŋŋá čoahkkima jotkkii sáhka maiddái buvddain.
Maŋŋá čoahkkima, de soai beasaige vásihit Sámi luonddu.
Maŋŋá čuohpadeami in bargan maidege jahkebealis, in beassan biillain ge vuodjit.
Maŋŋá čuoigamiid leat sámi joavku dollen St.
Maŋŋá čuoččui olles čora journalisttat su birra.
Maŋŋá čájehuvvui ge ahte ii dát lean áidna sivva.
Maŋŋá, Universitehta áigge go bargen geasseluomus Norggas, mus lei ovtta gaskka Norgga pássa.
Maŋŋá, liegga stálles, mášenčeahppi Asko leaikkui ja bosui vuojána mohtoris čáziid eret.
Meahcce-Vulles ledje lávkka dievva skeaŋkkat mielde, maid son jugii gilvvu bokte ja loahpaid bálkulii vel miehtá sále.
Meahccekommišuvdna válddii eatnamiid eananeaiggádiin ja daid mii leat leamaš buolvvaid čađa atnán.
Meahcceráđđehus ja gihligotti sivaheaddji leigga váidán dáhpáhusa hoavvariektái Lappi gearretrievtti gieđahallama maŋŋá.
Meahciráđđehus lea huksen šalddi Menešjoga rastá, de sáhttá álkit rasttildit juovvás joga.
Meahciráđđehusa ii galgga 15 jagi fidnolágádus áiggi maŋŋá máhcahit virgedoaimmahahkan.
Meahcástusa earremearrádusa čuovvu gullama maŋŋá Meahciráđđehus lea dahkan mearrádusa, ahte ii vuovdde smávvafuođđolobiid dálvebadjái 2009.
Mealgat maŋŋá vuosttildišgohte Orohaga 13 ja vudje ášši Lágamánneriektái gos geaidnosearvi vuoittahalai.
Mearkaohcamat mat ollejit maŋŋel áigemeari eai meannuduvvo ovdal go de boahtte áigemeari.
Mearkkašahttet miehtá ¶
Mearkkašan veara lea aŋkke ahte Sámi Álbmotlihtus ii leat Guovdageainnus listu, vaikko sii minddár leat ovddastuvvon 11 kreatssas miehtá riikka.
Mearraolbmáidgirku lea ohcame eaktodáhtolaš bargiid geat sáhttet veahkkin juohkit dáid bivnnuhis váffelváimmuid Norgga stuorámus gávpogiin ja mearraolbmáidgirkuin miehtá máilmmi.
Mearrasámi nieida Ella Birgitta Mathisen (23) ballet heavvanan maŋŋel go gahčai guollebivdofatnasis merrii.
Mearrasámi nieida Hilde Anita Nyvoll geassádii maŋŋel go lei hástaluvvon Bargiidbellodaga várrepresideantaevttohassan.
Mearrasámiid vuoigatvuođat fertejit dasto nannejuvvot lágalaččat Smith-lávdegotti vuođul,  go de nannejuvvo prinsihppan ahte álbmogis geat ásset vuotnagáttiin ja miehtá rittu Finnmárkkus lea guolástan­vuoigatvuohta mearas.
Mearrasámit lea dat sápmelašjoavku mii lea gillán ollu Norgga eiseválddiid stivrejumi vuolde áiggiid čađa.
Mearrasámit leat áiggiid čađa viežžan birgejumi sihke eanadoalus, šibitdoalus ja guolásteamis, muhto dákkár birgenvuogi leat guovddáš eiseválddit juo guhká caggan mearrádusaid bokte.
Mearrasámit, ja eará mearragátti ássit lea oggon vuonain áiggiid čađa.
Mearrasápmelaš Hartvig Birkely muitalaii mot Porsáŋggu vuotna leat vierrásat "rievidan" áiggiid čađa ahte lea rievdan rikkis vuortnaguolástanguovlun čáhppes mearran, gos ii gávdno balljo šat makkár ge guolli.
Mearridedje Árktalaš dahkamušaid Maŋŋá álggahansártniid lei Árktalaš ráđi dahje minsttarráđi čoahkkin.
Mearrádus bođii dán háve maŋŋel álbmotčoahkkima Kárášjogas, gos báikki olbmot čielgasit dieđihedje ahte eai dohkket Anárjoga álbmotmeahci viiddideami.
Mearrádus nappo sihkkarastá dan, ahte eamiálbmogiid eatnamiid eai sáhte váldit eará atnui (dego vuovdečuohppamiidda, málbmaroggamii, turistaguovddáža huksemii jna.) dan botta, go eananrivttiid čoavdin lea gaskan, ráđđádalakeahttá vuos guovllu eamiálbmogiiguin.
Mearrádusa ággan lohká FD leat, bájuhus: Maŋŋel Angelsena direktiivvaid juohkimis luossakonsešuvnnaid Finnmárkkus ii duostan Dåfjordgruppen álggahit Ákšovuonas.
Mearrádusas lea maiddái mearkkašupmi ahte Suoma juhkosa várreságadoalli, Pekka Fofonoff ja ráđi váldočálli Leena Aikio guđiiga čoahkkima dán ášši gieđahallama maŋŋel.
Meassu maŋŋá lea gáfestallan guovddáža searvegotteviesus.
Measta 160 jagi Waitangi-šiehtadusa maŋŋá, viggá Anglican girku ohpihii hukset šaldi maori ja vilges olbmuid gaska.
Measta jahkebeale maŋŋá lea ain Sámi Dáiddárráđđi vuordimin daid ruđaid.
Measta juohke vuodjima maŋŋel lonuhii steampila skohteris, muhto eai gávnna manin dat ii doala dán skohteris.
Measta miehtá ráji Kárášjogas Suoma rádjái.
Measta miehtá vuhtto ahte boazodoalus lean unnán "goodwill" servodagas.
Measta okta njealljadasoasi riikka eanandoalu eatnamiin eai šat sáhttán atnit  maŋŋel lihkohisvuođa.
Meavki-Arvenjárgga orohagas Gaska-Romssas leat Sokki ja Oskal bearrašat rahčan 1997 rájes stáhta vuostá, maŋŋel go Stuorradiggi dohkkehii Meavkki- ja Arvenjárgga báhčinguovlluid ovttastahttima.
Meavkki orohat johttá golmma gieldda čađa.
Media maid čuoččuhit dan ahte nuorat leat doallan oktavuođa pedofiillalaš miehtá riika.
Media čađa mii diehtit ahte eai buot vánhemat leat dohkehan dan, ovdamearka dihtii Deanus, gos maŋgasat leat gáibidan nášunalalaš oahppoplána sin mánáide.
Mediabádji filbme olles konseartta, ja dalle lea ge buohkain miehtá máilmmi vejolašvuohta čuovvut dán konseartta, čilge prošeaktajođiheaddji.
Mediaid čađa gal leat juo álgán digaštallat dán ášši.
Medias bohciidii báikenammariidu maŋŋá go Deanu gielda cuoŋománus bivddii álbmogis cealkámušaid báikenammaáššái.
Medisiinnalaš etihkkaprofessor, Jan Helge Solbakk, oaivvilda ahte boahkkudanjáhkku lea nohkan maŋŋá go su oaivila mielde leat leamašan stuorámus medisiinnalaš dutkanskandálat dáid áiggiid.
Meksiko čađa fas fiervvirduvvo eanemus gárrenmirkko nugo narkotihkká USA:i.
Meløy maiddái lohká eatnamiid mat leat váldon eanandollui, berrejit addot ruovttoluotta boazodollui maŋŋel go eai leat šat geavaheames.
Menes-Ándde jápmima maŋŋá dálu eaiggádin bođii Gáppe-Jovnna.
Midjiide geat bargat aviissas orro dego ikte go dan stuora dáhpáhussii leimmet ráhkkaneame ja go dan barggu álggaheimmet, sullii jahkebeale maŋŋel go Ávvir ásahuvvui.
Midjiide rájá rastá ovttasbárgu ja oktavuođat leat lunddolaččat mánnávuođa rájes ja min vánhemiidda dat lei ain lunddolaččat ášši, sii leat johtán ja gávppašan viidát, Leena muitala.
Midjiide, su studeanttaide, bargoguimmiide ja ustibiidda, leai son dego botnihis ája mas oaččuimet dieđuid ja movtta sihke oahpahanlanjas, feaskaris maŋŋil oahpaheami ja ruovttus sudno Hennyin luhtte.
Midjiide, su studenttaide, bargoguimmiide ja ustibiidda, leai son dego botnihis ája mas oaččuimet dieđuid ja movtta sihke oahpahanlanjas, feaskaris maŋŋil oahpaheami ja ruovttus sudno Hennyin luhtte.
Midnattsrockenis aŋkke ožžo máŋga ođđa guldaleddjiid maŋŋá hui buori konseartta.
Miehtá 1980-vuođđologu lei olmmošlohku dán guovllus njiedjan.
Miehtá 90-logu ja otnážii lea stáhta álggahan iešguđetlágán doaimmaid maiguin ii leat fávdnádit nagodan unnidit boazologu ja boazodoalliid logu.
Miehtá Davvi Sámi ¶
Miehtá Davvi-Amerihká áviisačállit leat galledan duon unna bás giláža ja čállán duođaid inuihtaid váttis dili birra.
Miehtá Davvi-Norgga leat luottat leamaš giddejuvvon ja Nordlánddas leat olbmot duššan go gevve uđđasa sisa.
Miehtá Davvi-kálohtas ledje boahtán čuoigit Ohcejohkii.
Miehtá Eurohpá duođaštuvvo mo iešguđetlágan loddešlájat, erenomážit áitojuvvon loddenálit, goariduvvojit doapparvuorkkáid geažil.
Miehtá Eurohpá lea soahti hearjidan badjelaš guokte jagi.
Miehtá Finnmárkku ja maiddái suohkanat Tromssa fylkkas leat čállán midjiide buohkaide nama mielde reivve, gos fállet midjiide barggu.
Miehtá Göteborggas oinniimet dievva dákkár plakahtaid gos vikiŋgat niegadit gálvvuid birra juste dain riikkain mat dál leat ohcan EU-miellahttovuođa.
Miehtá Norgga dieđihuvvojit dievva kinot.
Miehtá Norgga lea beaggán movt buohcciviesut leat moiven borasdávda buhcciiguin ja eará buhcciiguin.
Miehtá Norgga lea dál golmma vahkkosaš biebmoruovttuid ávžžuhusdoaibma besten ja dat dáhpáhuvvá juohke nuppi jagi.
Miehtá Norgga leamašan lieggasatgo dábáláš jagiid.
Miehtá Norgga leat 13 suohkana mielde prošeavttas mii galgá bistit vel golbma jagi.
Miehtá Norgga leat suohkaniin valáštallanráđit.
Miehtá Norgga lágiduvvojit iešguđet lágan doaimmat dáid doaluid oktavuođas.
Miehtá Norgga rahčet njuovahagat háhkat čeahpes fágaolbmuid alcceseaset.
Miehtá Norgga rittu gávdnojit dievva «Festung Norwegen» hirbmat betoŋŋabázahusat maid lei váttis jávkadit.
Miehtá Norgga servet dalle báhččit Girkonjárggas gitta Stavengerii.
Miehtá Norgga stuorámus mediat leat viššalit muitalan buollaša birra, mii dán háve ollii vel oaivegávpogii ge ja beanta orro bisánan dohko.
Miehtá Norgga ¶
Miehtá Norgga čađahuvvo Rievssathálddašanprošeakta ja Finnmárkkus lea Guovdageaidnu ja Porsáŋgu gos rievssahat dutkojit ja lohkkojit.
Miehtá Norgga čogge olbmot ruđaid gilvui dán jagáš TV-akšuvdnii.
Miehtá Sirpmá leavai suovvahádja ja gožut girde maiddái lagamus dáluide.
Miehtá Suoma leat hábmenoahppit boahtán dán vahkkosaš kursii.
Miehtá Sámi - muhto áinnas Norggas ¶
Miehtá Sámi fertejit sámegielat buohccit bártidit dainna go eai gulahala dearvvašvuođabargiiguin giela geažil ja dárbu sámegielat dearvvašvuođabargiide lea stuoris, maiddái Sámi čoahkkebáikkiin.
Miehtá Sámi gávdnojit juoigit maid Sámedikki doarjjastivra berrešii doarjut ruđalaččat nu ahte sin ge luohtesuopman čalmmostáhttojuvvošii, deattuha Simmona Máhtte, Mattis Hætta.
Miehtá Sámi illudit buohkat lávlut čieručalmmiid Saba-lávlaga golmma jitnii.
Miehtá Sámi leat ge doalut ja ávvudeamit dan oktavuođas, ja máŋgga sajis lágidit olles vahkku doaluid, sámi vahkkuid.
Miehtá Sámi leat searas nuorat beassan skuvllaide mat sáhttet leat buorrin sámi guoimmuheapmái.
Miehtá Sámi leat áhkut jo láibon gáhkuid ja ádját bassan leavgastákkuid.
Miehtá Sámi leat áhkut jo vahku láibon gáhkuid ja ádját bassan leavgastákkuid.
Miehtá Sámi lágiduvvojit ságastallamat sámi  dutkama birra.
Miehtá Sámi musihkárat ja eará riikkaid beakkánat ¶
Miehtá Sámi, Hedemárkkus Finnmárkui, earret Romssa fylkkas, lea Bb 2005 Stuorradikkeválgga čielga vuoiti.
Miehtá beaiveruovttu seinniid leat govat oahpes diŋggain, ja láhttis lea duhkoras muohtaskohter ja reahka.
Miehtá buot boazodoalloguovllut gáržžiduvvojit dadjat juo juohke beaivve, muhto dán áššiis ii leat nu.
Miehtá buot eatnamiid šaddá maiddái nubbi beaktilis dálkkasšaddu (stuorra) sarvájeagil (Cetraria islandica/islandslav/iso hirvenjäkälä).
Miehtá dan tempererejuvvon máilmme leat viidnamuorjemuorat ja guovllut livčče sáhttán geavahuvvot šaddadahttit borramuša gefiide geafesriikkain.
Miehtá dan vahkku lea leamaš mediain sáhka ahte soapmásat Bargiidbellodagas háliidedje bálkestit Marianne Balto eret várrepresideanta evttohussan.
Miehtá dan vahku áigge gilvvohallojuvvo das gii goddá stuorámus luosa.
Miehtá dan čappa smávvabeahcevuovddi leat huksejeaddjiid bázahusat darvánaddan ovsiide ja muoraide.
Miehtá dán vahkku ii leat leamaš vejolaš luoikkahit girjjiid sámi sierragirjerádjosis go girjerájusbargit leat luomus, ja eai leat leamaš sadjásaččat, muitala Sámedikki ofelaš.
Miehtá dán vahkku stohket, dánsut ja hervvoštallet nuortalaččat iežaset kulturvahkkus.
Miehtá dán vahku han ledje nu fierttut, ja mun lean aivve olgun stoahkan.
Miehtá dán vahku leat Guovdageainnus filbmen bihtá mii govvida servodatváttisvuođaid, eŋgeliid ja feara máid.
Miehtá dán čavčča lágida Romssa dáiddaskuvla kurssaid mánáide.
Miehtá festivála áigge lágiduvvojit maid iešguđetge lágan sámi kulturdoalut.
Miehtá festiválabáikki ledje lávut, maid leat huksen dego kaféan.
Miehtá festiválavahkoloahpa lea vejolaš lávostallat, basadit ja oastit biepmu doppe.
Miehtá gaskavahkku belke suhttán politihkarat eiseválddiid.
Miehtá geasi galget doppe leat artisttat ja borramušaid dáfus sáhttá návddašit báikkálaš herskuid.
Miehtá goikegorssa leat ráiggit skálvve sisa.
Miehtá guovllu leat buotlágán geaidno- ja gávpotgalbbat guovtti gillii.
Miehtá guovllu leat buotlágán geaidno- ja gávpotgalbbat guovtti gillii Giellastivra oaivvilda ahte mis Sámis livččii hui olu oahppat das maid Walesas leat ožžon áigái, ja das movt sii geavahit giellaruđaid mii lea ge min guovllus nai guovddáš ášši dál.
Miehtá joga dan ii sáhte oppa govahallatge, dalle várran livččii bivdu čuohcan gođđuluosaide.
Miehtá leagi mihtidit golgadeaddjit luossajagi ovddeš jagiide.
Miehtá luondduvalljodatláhkii ¶
Miehtá min riikka orru leamen dál nu, ahte eai leat nu ollugat geat váldet oahpaheaddjioahpu.
Miehtá máilmme dieđihuvvo stuorra veahkehandáhttu sihke olbmuid, organisašuvnnaid, fitnodagaid ja riikkaid beales ja dat gal lea issoras buorre.
Miehtá máilmme leat juovlabasit jagi iloleamos ja hoahpumus áigi.
Miehtá máilmmi TV kanalat čalmmustahtte rahpama, ja olu sápmelaččat sihkkko gatnjaliid go oidne Áillohaža rohttesteamen luođi.
Miehtá máilmmi TV kanálat čalmmustahtte rahpama, ja olu sápmelaččat ganjaldedje go Áilluhaš rohttestii luođi.
Miehtá máilmmi barget beassat duolbmumis ja vuolušteamis eret, danne leage dehálaš ahte Henriksen ii vuollán, muhto baicce dulko reivviid rápmin alcces ja duođaštussan ahte reivečálli lea vuollánan.
Miehtá máilmmi davviguovllut leat njunnožis iešsorbmenstatistihkkáin.
Miehtá máilmmi dieđihuvvo stuorra veahkehandáhttu sihke eaŋkilolbmuin, organisašuvnnain, fitnodagain ja riikkain.
Miehtá máilmmi dollet beassážiid stuora bassin, allabassin, seammá mávssolaš bassin go juovlabasiid.
Miehtá máilmmi duođaštit miljovnnaid mielde olbmot dáid beassážiid: Son eallá!
Miehtá máilmmi galget váffelruovddit báhkkanit čakčamánu 15. beaivvi.
Miehtá máilmmi jávket gielat jođánat go goassige ovdal.
Miehtá máilmmi lea jo máŋgii duođaštuvvon, ahte go unnitálbmot hállagoahtá iežas vuoigatvuođain, de eanetlohku álggus vuos baláska.
Miehtá máilmmi lea álo leamaš nu ahte stuorát álbmot boahtá muitalit unnit álbmogii mii lea riekta, ja oaivvildit ahte unnit álbmot ii máhte ieš maidige, lohká Oskal.
Miehtá máilmmi leat davviguovllut bajimusas iešsorbmenstatistihkáin.
Miehtá máilmmi leat dán áigge dieđalaš ásahusat ja olbmot hui váibmilat álgoálbmogiid árbevirolaš dieđuide, ja dát moattis mis dáppe Sámis geain ain leat dát dieđut, leat maid dat riggásepmosat dan dáfos ahte sis leat dát dieđut.
Miehtá máilmmi leat máŋga miljovnna olbmo geat besset geavahit dihtora, muhto eai beasa čállit dainna iežaset eatnigillii.
Miehtá máilmmi leat olbmot geat barget dákkár buriid daguid.
Miehtá máilmmi mii gávdnat olbmuid geat eai šat birge dan haga.
Miehtá máilmmi orru dát historjjálaš dáhpáhus buktime movtta ja doaivaga stuora rievdadusaide.
Miehtá máilmmi ođasdoaimmahagat lea mannan vahkku rájes rapporteren dan surgadis eanandoarggástusa birra Haitis gos váruhit 100 000 olbmo duššan, ja máid dál ballet gártat stuorámus luondduroassun ođđasat áiggis.
Miehtá máilmmi vuosttildedje ahte ráfibálkkašupmi galgá Obamai ja organisašuvnnat ja joavkkut lágidedje miellačájáhusaid.
Miehtá máilmmi ¶
Miehtá máilmmi čállet Ruošša rakeahta birra ¶
Miehtá olgoseainni heaŋgájit suohpanat, siste ges smávva olbmuid niibeboahkánat.
Miehtá riika leat olbmot geat máhttet vara bissehit ja bákčasiid “jávkadit”.
Miehtá riikka bohtet dieđut ¶
Miehtá riikka stohket mánát ja nuorat Poastta spábbahiŋgáliin.
Miehtá skuvlašilju háleštedje dáhpáhusa birra.
Miehtá skápma lea measta leamaš gilvu beassat vuovdit.
Miehtá studio ledje viehkamin olbmot, lei albma heahtedilli go spiidnegolgodávda lea boahtán Finnmárkui.
Miehtá sámi ovtta eahkedis ¶
Miehtá sámi vulge nuorat Guovdageidnui meassuide.
Miehtá vahkkoloahpa lea alkoholageavaheapmi gildojuvvon, maiddái konsearttaid oktavuođas.
Miehtá vahkkoloahpa ledje iešguđetlágan kulturdoalut ja árbevirolaš duodjebargobájit ja -čájáhusat numo muorraduojis, gámasuoinnis, boagán čuoldin ja náhke- ja sisteduojis.
Miehtá vahkku fuomášat ođđa ja spontána hutkosiid.
Miehtá vahkku šaddá son čohkkát guoros viesus Kárášjogas ja vuordit dassái go mánáin lea vahkkoloahpa skuvlafriddja.
Miehtá vahku leat ollu digaštallamat ja ráhkisvuođaguimmiin leat soahpameahttunvuođat.
Miehtá viiddis Sámieatnama leabbuba headja­skeaŋkan Basečohkaid, Basev­uvddiid, Basebuolžžaid, Base­jávrriid, Basejogaid, Sieidde­geđg­giid, Sieidde­guolba­niid, Sieidde­jogaid, Sieiddejávrriid, Sieidde­vuonaid, Sieiddeguoikkaid, Vuolle-Deanu Sieiddá ja Guoládagas Seetjäu’rr”.
Miehtá vuosttaš oasis atná Ráste Gáisá hui oahpisiin, dego livččiiga ovdal deaivvadan.
Miehtá álgoálbmotmáilmmi leat jođus proseassat ja jáhkán ahte dát livččii liikká boahtán, lohká son eaŋkilit ja mearálaččat.
Mielbargit eai ge máhte áibbas bures ovttasbargat duinna maŋŋel maŋemus áiggo ávvudemiid.
Mieldelahtut miehtá Sámi ¶
Miellagiddevaš lea oaidnit dálkkádagas guhkesáigásaš molsašumiid; jiekŋabaji maŋŋá lei guhkesáigásaš liegga-áigodat (7000-3000 oKR), dan maŋŋá dálki čoaskkui ja Leammi duoddariid gokčan vuovddit jávke ja ordarádji sirdašuvai vulosguvlui.
Miellalahki dovdui miehtá Olmmáivákki.
Miellačájeheapmi bijai maid fuomášumi ON álgoálbmotdeklarašuvdnii ja álgoálbmotrivttiide miehtá máilmmi.
Mielleravddas lea buorre sadji oaidnit ráiddu go bohtet rastá šaldi.
Mielčuovvu galgá leat deavdán 25 jagi ja sus galgá leamaš vuodjinkoarta dán luohkás čađa áigge dan maŋemus 5 jagi.
Mienna maid jáhkká maŋŋá go Dievdduid searvi ásahuvvui, de duostagohtet eanet nissonolbmot váidit veagalváldimiid politiijáide.
Miennagámme eaiggádiid advokáhta Trond Biti ja Deanu gieldda ovdanahttinossodaga jođiheaddji Svein Ottar Helander gaskal lea leamaš čálašeapmi maŋŋel go Romssa Fylkkamánni mearridii ahte barta galgá njeidot.
Mierona gilisearvi - vázzinšaldi Gilisearvi áigu hukset šaldi Mierojoga rastá vuolábealde riikkaluotta, vai olbmot eai dárbbaš vázzit riikkaluoddaráigge go bohtet giláža bostii/rámbuvrii, ja go fas vulget ruoktot.
Mierona gilisearvi bargagođii áššiin juo giđđat go eai lean čorgen maŋŋil njuovvamiid.
Miessemánu 7 beaivve dulvagođii áibbas sivvadit miehtá Finnmárkku, dadjá Roger Sverd NVE bokte.
Miessemánu vuosttaš beaivve rájes fertejit buohkat geat leat riegádan 1980 jagi maŋŋá čađahit fanasfievrredan iskosa jus háliidit stuorát fatnasiin johtit.
Miessi han gurre čoavjji dalámaŋŋá borrama.
Mieđiheapmi galgá leat eaktodáhtolaččat ja aktiivvalaččat, dasa lassin lea guoskevaš olbmos váldi rievdadit mearrádusa maŋŋel.
Mihkkala jietna ii gullo šat johkašoava ja mohtorjiena čađa.
Mihkkalis Guovdageainnus ii leat goasse boastut, dajai duhtavaš Gåre mojunjálmmiid Avisa Nordlandii dan oktavuođas go lei ožžon hui ollu lihkkosávaldagaid maŋŋel vuoittu.
Mii Sámis jagi maŋŋá máhttoloktema álggu, eat leat vuos boahtán dan dássái, šuohkeha Tretnes ja lohká dát váttis dilli čuohcá sámegiel oahppiide eanemusat.
Mii almmuhit buot dieđuid áviissas maŋŋil.
Mii ballat dákkár cealkámušaid bilidit sámiid ovttasbarggu rastá riikarájiid, jus Suoma beale Sámediggi ii daga maide.
Mii bargat miehtá dán mánu, vai oažžut visot bohccuid Norgii, loahpaha Olli.
Mii boahtit leat vuojahagas čađa áiggi vuoi bargu johtá, lohká Sverre Mienna.
Mii boahtit rievdadit vuogi maŋŋel dán dáhpáhusa, čilge son.
Mii boahtit áinnas ruovttoluotta, lohká duhtavaš operalávlu, bássalávlu Trond Hallstein Moe, maŋŋá konseartta.
Mii boahtá maŋŋel jápmima?
Mii boazosámi nissonolbmot áigut ieža hábmet dán oahppoguovddáža, mainna ná guhká leat bargan ja rahčan, ja ovddidit ášši álggos fierpmádaga čađa.
Mii bovdet fálaldatgilvui hukset ođđa šalddi Guovdageaineanu rastá Heammonjavis, geđggiid fievrredeapmái Náránaččas.
Mii bovdiimet su nanafestiválii muhtin jagiid maŋŋá maiddái, ja máŋgga dilálašvuođas lean mun suinna deaivvadan Sámis.
Mii buktit ja bidjat sadjái miehtá riikka.
Mii dan maŋŋel šaddá, dan eat dieđe vuos, loahpaha Hætta.
Mii das maŋŋá dáhpáhuvai, lei ahte ealgahivvodat das álbmotmeahci lahkosis laskkai issorasat ja guohtun vánui ja beahcevuovddit billašuvve.
Mii das maŋŋá dáhpáhuvvá ii leat buorre diehtit.
Mii dasto fuobmát ahte Kárášjoga sátnejođiheaddji maŋŋil, iige baicce ovdal gieldda meannudeami, ávžžuha bellodatustibiiddis doarjut Sámi eanahálddašeami.
Mii dat lea mii manná láse čađa almma cuvket dan?
Mii dat lea mii manná láse čađa almma čuvget dan?
Mii dat lea mii manná lásečađa almma cuvket dan?
Mii deaivvadit olbmuiguin geat rahčet birgemis maŋŋel dán roasu.
Mii deaivvaimet min oahpaheaddji Kristiansandas ja beaivvi maŋŋil galggaimet sus oažžut togabileahta Verdalai.
Mii deattuhit pedagogalaš ovdanahttindoaimma ja bargat čađa áigge ovdanahttit, nannet ja ođastit min gelbbolašvuođa.
Mii diehtit ahte Norges Fiskarlag, mii ovddasta daid stuora guollefatnasiid miehtá riikka, lea garrasit vuosttildan Riddoguolástanlávdegotti evttohusaid.
Mii diehtit ahte Norgga rittu olggobealde lea garra rávdnji mii jođánit doalvula nuoskkidemiid maŋŋá vejolaš lihkohisvuođa miehtá guolleriggáseamos bivdobáikkiide olles máilmmis Dalle lea dušše ábis sáhka.
Mii diehtit ahte boazodoallu massá juo odne bihtážiid dadjat juo beaivvis beaivái miehtá gos boazodoallu gávdno.
Mii diehtit ahte dát láhka galgá doaibmat miehtá riikka, ja soaitá dát láhkaevttohus heive bures guovlluide gos olmmošeatnatvuohta lea noađđin ja deaddun lundui.
Mii diehtit ahte máđiit leat ráhkaduvvon áiggiid čađa.
Mii diehtit ahte nuorat geavahit interneahta ja ahte sámegiela neahttasiidduid sáhttá lohkat gos dal de leaš miehtá máilmmi.
Mii diehtit ahte álgoálbmogat miehtá máilmmi gáibidit ruovttoluotta iežaset máttuid dákterikkiid máid leat dolvon dutkamiid várás.
Mii diehtit gal ahte dát bargu lea jođus ja doaivumis lea ođđa reforbmaplánat gárvá dassái go skuvllat fas álget čakčat, olles jagi maŋŋá go livčče rievtti mielde galgan.
Mii diehtit maid ahte dát linnjá manná eanaš geasseorohagaid čađa ja dán rádjái ii leat beaggán ahte boazodoalus leat geasseorohagat menddo unnit.
Mii diehtit mo amerihkálaččas ain manná Afganistan soađis, diehtit go Israel bombe Palestina, diehtit makkár spábbačiekčanjoavkkut leat vuoitán, ja dieđusge diehtit hui dárkilit mo máilmmi valáštallamis manná, maid sihke ovdal ja maŋŋá OG gilvvohaddamiid.
Mii diehtit sullasaš áššit leat bohciideamen miehtá mearrarittuid min guovlluin.
Mii diehttelas sávvat Guovdageainnu valáštallan­searvái lihku beivviin mii lea leamaš ja ávvudemiin, muhto maiddái lihku boahtteáiggiin, muhto áigut maid rámidit sin geat miehtá Sámi barget nuvttá min mánáid, nuoraid ja servvodaga ovddas.
Mii doalaimet seminára departementii Finnmárkolága barggu olis man ovddas oaččui Goahtegearret maŋŋil giitosa.
Mii doarjut ealgabivdiid gáibádusa árabut álgit bivddu, go dalle leat eanas bivdit geargan go ealut johtet bivdoguovlluid čađa dálveeatnamiidda, lohká Eira.
Mii dovdat buoremusat dan teavstta go Jesus ovddolaš láhkái bovttii Lasarusa bajás maŋŋil go lei jápmán.
Mii dovdat maŋŋel dan negatiivvalaš fokuserema Guovdageinnu vuostá ahte olles Guovdageainnu servodat ja sin ássit, ja ii dušše dat mii lea heitot muhto maiddái dat mii lea buorre doppe, heajuštuvvo ja ovdanbuktojuvvo negatiivvalaččat.
Mii dovdat somás heisaalbmá mánáid-TV:as, ja maŋŋá go bihttá lea čájehuvvon miehtá Norgga, leat olles 12 000 olbmo oaidnán dan.
Mii dáhpáhuvvá dan maŋŋil, ii dieđe Hestnes.
Mii dárbbašat lága, mii sihkkarastá boahttevaš sevodatovddideami.
Mii dás lea imaš, lea go nu álkit orru mannamin eiseválddiid áigumuš čađa.
Mii eat dárbbaš eará geahčestit rastá ráji Suoma beallái, gos lea sáivaguliin lea stuorra márkan.
Mii eat jáhke Egil Olli dál dárbbaša sajistis ovddas ballat, muhto sutnje lea baicca givrodahkan jus bellodat dákkár digaštallama maŋŋel doalaha mearrádusa ahte son ain lea rievttes olmmái dán doibmii.
Mii eat maid dieđe mii singuin dáhpáhuvai maŋŋil Jesusa jápmima.
Mii eat sáhte dan dahkat maŋŋá, čilge Nutti.
Mii eat sáhte joatkit biebmat boraspiriid, deattuhii Bær, ja lei áidna bearjadat beaivvi geasa riikkačoahkkimis speddjo gieđaid maŋŋel sáhkavuoru.
Mii eat sáhte šat garvvašit dan váttisvuođa masa NSR lea šaddan maŋŋel go Sámeálbmot bellodat maid searvvai sámediggeválggaide.
Mii eat vuovdde nu ollu fásta vuovdinbáikkiin, muhto mis leat ollu tiŋgojeaddjit geaidda mii sáddet njuolga miehtá Norgga.
Mii einnosteimmet ahte NAV baloŋga boahtá bávkkehit, ja dan leat dál dahkan, miehtá riikka.
Mii fertet bargat rájáid rastá maiddái Suomain ja Ruoŧain.
Mii fertet digaštallat ekonomalaš ovdáneami birra ja mo máilmmi finánsaroassu váikkuha garrasit eamiálbmogiidda miehtá máilmmi, lohká Tauli-Corpuz.
Mii fertet vuoitit jus mis galgá leat realistalaš vejolašvuohta čiekčat kvalifiserema maŋŋel dán čavčča, mieđiha Hætta.
Mii fertet šibitdoaktára sihttát iskkat du njuni Rudolf, dat ii báitte albma ládje maŋŋel go beatnagat gáskkašedje.
Mii fertiimet gehččiid buorástahttit ovtta diimmu dan maŋŋil.
Mii fitnat dien rastá geainnu sreaŋgga geahččamin, lohká Pedersen.
Mii gal oažžut eanemus olbmuid min lusa maŋŋel go doavttir lea sin ávžžuhan min lusa, muhto olbmot sáhttet váldit njuolga minguin oktavuođa, mii de geahččat ollisvuođa ja sáhttit leat mielde eastadeamen nu ahte olmmoš ii oba boađege nu guhkas ahte buohccá psykalaččat, loahpaha psykalašbuohccidivššár Solbjørg Valio.
Mii gal vuordit dán jagi stuora luoddadivodemiid miehtá Norgga.
Mii galgat bovdet ártisttaid miehtá máilmmi.
Mii galgat joatkit jođiheames Sámedikki maiddái maŋŋel čavčča válgga.
Mii galgat oažžut olbmuid guossái miehtá arktalaš dahje davvi guovlluin.
Mii galgat veahkkálagaid bargat gilá_iid ja gielddarájáid rastá.
Mii galggaimet geargat dieid beivviid, muhto mii leat veaháš ádjánan, nu ahte mii šaddat várra ovtta čoahkkima vel doallat dien maŋŋel, lohká Áilu.
Mii geargat plánet, láhčit buori oahpahusa ja astat vel bargat buot bargguid mat gáibiduvvojit maŋŋá oahpahusa.
Mii geassit vuos trola ja dan maŋŋá mannat fatnasa buvttadansajiide rensket ja báhkket reappáid.
Mii geat leat juo jagi čuvvon mielde oahpponeavvuid dilálašvuođain skuvllain miehtá Sámi, diehtit ahte dás leat leat dieđusge máŋga beali.
Mii geat leimmet drošše fárus joavddaimet Háhttirii kvártta maŋŋel go geaidnu Hámmárfestii rahpasii.
Mii ges leat gillan maŋŋel soađi, go hálddahusas eai leat dán jurdilan ahte dábálaš olbmot maid ožžo váttisvuođaid soađi geažil, dadjá Lasse Ovlla.
Mii goit jáhkkit ahte dát ortnet lea dagahan dan ahte nuorat válljejit máhccat fas ruovttubáikái, maŋŋel go leat geargan oahpuin.
Mii guoská gáibádusaide ahte lávdegotti árvalusat galget meannuduvvot ovdal go leat gulaskuddamii ge sáddejuvvon, lea sámediggejoavkkus olles luohttámuš dan meannudanvuohkái maid Bb guovddážis ja min iežamet ráđđehus - gos stáhtaministar ja bellodatjođiheaddji čielgasit leat lohkan ahte loahpalaš oktiigeassu galgá easka dahkkot maŋŋil vuđolaš gulaskuddama.
Mii gáttiimet ahte sáme álbmoga rahčamušat ledje dovddus miehtá máilmmi, muhto nu ii leat.
Mii hábmet studio gosa bovdet gussiid sihke ovdal ja maŋŋel čiekčamiid, govvida Valio.
Mii hálideimmet dán jagi geahččalit epoasttain sáddet dearvvuođaid, ja maŋŋil árvvoštallat movt datges vuostáiváldui.
Mii háliidit deattuhit ahte báhtaranbálgá lea mannan sámi guovlluid čađa, ja oallugat geat veahkehedje su ledje mearrasápmelaččat, dajai Bjørn dalle.
Mii háliidit leat aktiivvalaš oasseváldit riikkaidgaskasaš álgoálbmotoktasašvuođas, ja mii háliidit leat mielde háhkame dialoga kultuvrraid rastá.
Mii hásttuhit girkuid ja girkoráđiid - čilget dáhtu ovttasbargat, masa gullet álgoálbmogat girkuin ja girkoservodagain - ovddidit ovttasbarggu álgoálbmogiid organisašuvnnaiguin - oččodit ráđđehusaid dohkkehit ja implementeret riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat nannejit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid - deattuhit ealáhusdoaimmaid vuostá vai dát doahttalit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid - movttiidahttit ja ovddidit álgoálbmogiid vejolašvuođaid oassálastit našonála ja riikkaidgaskasaš forumain mas álgoálbmogiid fáttát gieđahallojuvvojit - addit álgoálbmogiidda ruovttoluotta eantamiid maid girkut leat rivven sis áiggiid čađa.
Mii illudit go min nuorat iežaset čehppodagain olahit sihke nuoraid ja boarrásiid miehtá riikka.
Mii ipmašesmos orru leamin veagalváldináššis, lea ahte dákkár issoras almmuheami maŋŋel orru leamin oalle jaska ášši birra.
Mii jotkkiimet, ÇRamboÈ beasai čađa ja loktestii čehpet spáppa mollii Bossegohpii stuora moallaolbmá badjel.
Mii jáhkkit duođalaččat ahte eamiálbmogiid vehkiin sáhttit mii čoavdit sihke ekonomiija roasu ja dálkkádatrievdama go mii, eamiálbmogat, lea áiggiid čađa várjalan iežamet ássanguovlluid.
Mii jáhkkit duođas ahte dát maid lea vejolaš ráji rastá.
Mii lea dáhpáhuvvan maŋŋá Brundtland-kommišuvnna čielggadusa.
Mii lea erenomáš dehálaš, lea jus vearredahkki maŋŋá dan vearredagu leamaš divššu vuolde, ferte máŋgga oktavuođas váldit dange vuhtii amas ii bilit dan divššu, ja dalle máŋgii geavahuvvo servodatráŋggáštus dahje oažžu diekkár evttolaš duomu ahte ii dárbbaš čohkkát giddagasas.
Mii lea mii dagaha dán goahcama, ain dál, ollu jagiid maŋŋel go Norga ráhkadii luotta eará riikkaide go dohkkehii ILO-konvenšuvnna.
Mii lea oalle čielggas dán čoahkkima maŋŋá lea ahte ealgabivdit bohtet gáibidit hálbbit ealgabivddu olles Finnmárkkus.
Mii lea áibbas vuostá boazodoalo áiggiid čađa geavahan rivttiid.
Mii lea ávki maŋŋel miiguin hupmát go juo leat dahkan mearrádusaid mainna leat gidden ovdaneami, lohká Henriksen.
Mii lea čeahpit pedagogalaš ovdánahttimiin ja bargat čađa áigge ođastit ja nannet min gelbbolašvuođa fágasurggiin siskkobealde skuvlla fálaldagaid.
Mii lea čiegas ja mátkkošta miehtá máilmmi?
Mii leat ain čohkkámin ja vuordimin jahkebeali maŋŋá.
Mii leat bargan gáibideaddji guorahallanproseassa maŋŋel heajos válgabohtosiid ja dál galgat mii fargga molslut jođiheddjiid man bokte šaddet bellodahkii ođđa hástalusat.
Mii leat bovden olbmuid ovddeš Sovjetlihtus čuovvut válggaid miehtá Norgga, muitala Norgga Helssetkomitea ráđđeaddi Ivar Dale.
Mii leat buvttahan oažžut deike sihke dakkár joavkkuid mat leat skearruid almmuheame, ja maid dakkár joavkkuid maid birra riikaaviissat čállet maŋŋel konsearttaid eará stuorát festiválain nu go Quart.
Mii leat dan nagodan buot áigerievdademiid čađa, seailluhit gielamet ja luonddumet, ja dat lea duođaštuvvon.
Mii leat dolkan Skiippagura ja Luossnjárgga fuorravisttiide ja maiddái fuorravisttiide mat leat ihtán priváhta ruovttuin miehtá Deanu.
Mii leat erenomážit bovden Ole Henrik Magga, Bistevaš Foruma vuosttaš jođiheaddji, gudnijahttin dihtii su ruovtturiikka ja maid sus oažžut rávvagiid iežamet digaštallamiin dehálaš ja hoahppus áššiin maid eamiálbmogat miehtá máilmmi vásihit.
Mii leat galbmon dálvvi miehtá, ja go de bivalda, de ii bistte go moadde beaivvi.
Mii leat galledan Skiipagura - vihtta jagi maŋŋel dai vearrámus roasuid.
Mii leat galledan Skiipagura - vihtta jagi maŋŋel daid vearrámus ruošša fuorragávpošan roasuid.
Mii leat galledan Skiipagura - vihtta jagi maŋŋel vearrámus roasuid.
Mii leat gergosat loktet juohke geađgii, dajai presideanta, gii maid muitalii ahte mátkegolut galget maiddai mannat čađa.
Mii leat guhkit áigge geahččalan šiehtadit iežamet bargoaddiin, muhto eat soabadan, logai KL streaikka nubbijođiheaddji Norleif Krokmo dalá maŋŋá bargoheaitaga.
Mii leat gávdnan moadde smávva dola lahkosis, maiddái buollinvuohki duođašta dán go álggos lei ránis suovva ja maŋŋá čáhppes suovva, árvala leansmánne Ruth Vedå Kárášjogas.
Mii leat hui duhtavaččat dáinna jagiin, muhto šaddá gelddolaš oaidnit movt šaddá maŋŋel divvadatlassáneami, ja mii oaidnit ahte lea beroštupmi ja dárbu billaide davvin mat gesset buot njealjii juvllain dáppe gos mii orrut, lohká Pettersen.
Mii leat hupman dán ášši birra maŋŋel go gearggaimet doaluiguin ja min oaivil lea ahte Sámis leat stuorát áššit go dat ahte Kiwi bargit geavahit biktasa mii lea dego gákti, bealušta Trulsen.
Mii leat ilus go dat sáhttet leat mielde láhčit buori ja aktiivvalaš birrasa mánáide ja nuoraide miehtá riikka.
Mii leat jagiid čađa bádden sin geat leat lávlon ja juoigan min lávddis, danin lea vel vejolaš geavahit dan maid min lávddi alde leat lávlon dahje juoigan, muitala son.
Mii leat juo gullan makkár stuimmit Sámeálbmot Bellodagas bohcidedje maŋŋá go jođiheaddji Sárá Márjá Magga gohčui liige jahkečoahkkimii válljendihte su maŋisboahtti.
Mii leat leamaš miehtá gos sápmelaččat orrot, earret Ruoššas.
Mii leat maid máŋggaid jagiid čađa doalahan guovttegielat fálaldaga min neahttasiidduin www.
Mii leat maŋŋel ordnen dutkiide dispa".
Mii leat mearkkašan, ahte Ovddádusbellodat lea rievdan maiddái giellagažaladagain maŋŋá go leat beassat ságastallat, čilge Trosten.
Mii leat miehtá fylkka ja mis leat buvddat Álttás, Guovdageainnus, Kárášjogas, Poršáŋggus, Nordkáhpas, Hammarfeasttas ja Čáhcesullos.
Mii leat oaidnán garra dáruiduhttin politihka čađa bohtosiid.
Mii leat oaidnán makkár doarrumušat leamašan áiggiid čađa makkár giela vánhemat galge mánáideaset oahpahit álggu rájes, dáro- vai sámegiela.
Mii leat oaidnán mo áiggiid čađa riddoguolásteaddjit leat veahážiid ja veahážiid mielde massán iežaset juohkebeaivválaš sisboađuset, ja dáinna vugiin maiddái ássanvuođu rittuin miehtá Norgga.
Mii leat oainnat ožžon dieđuid ahte stáda lea juo juohkán fylkkaide ruđaid maid ožžo Duiskkas maŋŋel soađi.
Mii leat otne ávvudeamen buohkaid geat njealljelogi jagi čađa leat ovddidan gáibádusaid, čállán cealkámušaid, lágidan duodje- ja giellagurssaid, čohkken báikenamaid, vuovdán loattaid, váffeliid steiken ja gáfe vuoššan sámi searvevuođa nammii!
Mii leat ožžon muhtun jearaldagaid maŋŋil meassu, lohká Store.
Mii leat ožžon olu beroštumi miehtá Norggas.
Mii leat unnán hárjehallan maŋŋel luomu, ja dat gal dovdo go mii čiekčat.
Mii leat vuohttán ahte NSR lea leamaš oalle jávkkus maŋŋil go Aili Keskitalo jávkkai politihkas buozalmasvuođa geažil.
Mii leat vuovdán váffeliid čoaggin dihte ruđa ja oahppan bargguid čađa.
Mii leat ádden DSF leamaš olbmuide ávkin nu go oahpahusa dáfus, searvegotti bargui ja boarrásiid sosiálalaš doaimmaide, čilge Johnsen manin musea háliida dáid maŋŋá soađi muittuid vurket.
Mii leat áiggiid čađa aivve viežžan min beaivválaš birgejumi meahcceriggodagain.
Mii leat áiggiid čađa beassan gullat ahte árbevirolaš doaimmat mat gullet meahcásteapmái eai leat dohkálačča ja berrejit gildot.
Mii leat áiggiid čađa huikán ahte min riggodagaid geavahit ja stivrejit olbmot olggobealde Finnmárkku.
Mii leat áiggiid čađa oaidnán ollu boasttuvuođaid dáhpáhuvvan go sámi mánát leat dolvojuvvon amas birrasiidda.
Mii leat čađa áiggi deattuhan, ahte boazodoallu ferte leat mielde čilgemin Sámedikki rolla, lohká Áilen Nigá Máhtte/ Mathis Nilsen Eira, Ávjovári válgabiirre NSR-listtu 2. evttohas.
Mii leat čađa áiggi deattuhan, ahte boazodoallu ferte leat mielde čilgemin Sámedikki rolla.
Mii leat čállán boazodoalu oaiviliid birra sihke ovdal ja maŋŋel álbmotčoahkkima ja mu mielas leat mii gokčan eanas beliid bures suodjalanplánaáššis dán rádjái, dadjá Eira.
Mii leimmet gal dieđus sávvan ahte spábbačiekčannieiddat vuitet golli dáin gilvvuin, go sii čikče hui bures čađa gaskka.
Mii leimmet čađa nuoskán, muhto eai mis lean eará molsunbiktásat mielde, ii lean eambbo go biktasiid bássat jogas ja fas coggalit nala, dadjá Marita.
Mii leimmet šohkkaluvvon guhkes áiggi maŋŋel dan, lohká son.
Mii loaktit bures dáppe Sudanas, muhto čuovvut dárkilit mii dáhpáhuvvá sámepolitihkas Sámi Áiggi čađa, mii boahtá juohke vahkku - ii leat go 4-5 beaivvi boaris go joavdá.
Mii maid diehtit ahte son bargagođii beassat eret eaiggátvuođas nu jođánit go lei vejolaš maŋŋel go šattai boazodoallohoavdan, čállá Eanandoallodepartemeantta politihkalašossodaga ekspedišunhoavda Leif Forsell e-poasttas Min Áigái.
Mii maiddái hálidivččiimet luoikkas boares govaid miehtá Sámi.
Mii manná jávrriid rastá ja čázi vuollái iige njuoska?
Mii oaidnit ahte boazoeaiggádat miehtá Norgga ožžot seamma ávkki dán ođđa boazodoallošiehtadusas, oaivvilda John Heandarat.
Mii oaidnit ahte duddjon lea beassame juolggi ala maŋŋel go Sámediggi ásahii dasa sierra ealáhusšiehtadusa, ja nu berrešii maiddái sámi meahcásteapmái dahkkot.
Mii oaidnit dan lávkin maŋos sámiide jus dákkár gielddus ásahuvvo Norgga diggevuogádahkii, go gákti lea dohkkehuvvon miehtá buot sámi gárvun mainna ii čájet makkár ge oskku  dahje politihkalaš gullevašvuođa, muhto dušše iežas sápmelaš identitehta.
Mii oaidnit maid ealgabivdit Kárášjogas ja Guovdageainnus leat nagadan ovddidit maŋŋá go álge ovttasráđiid bargat.
Mii oaidnit, ahte son lea dievasmahttán oahpuidis viidát velá oahpaheaddjin válmmaštuvvama 1947Š maŋŋá, ee. girjerájuid dikšumis, nuoraidbarggus ja šaddodiehtagis ja dieđusge sámegielas.
Mii oaivvildit ahte dáid lágaid ja njuolggadusaid ferte ložžet, vai smávimus fatnasat eai dárbbaš nu guhkes mátkkiid johtit go galget buktit sállašiid, dadjá riikačoahkkin maŋŋel go báikkálaš searvvit Oarje-Finnmárkku mearrasámesearvi, Čorgaša Sámi Searvi ja Davvesiidda mearrasámesearvi ledje ovddidan dán evttohusa.
Mii oaivvildit ahte lea hui dehálaš ahte sápmelaččat miehtá Sámi besset deaivvadit valáštallamiidda ja gilvvohallamiidda.
Mii ozaimet ovttas, muhto okta geassádii maŋŋel, muitala Biret Sárá.
Mii plánet bidjat johtui čuvvovaš kurssaid/ lohkanrieggáid dakka maŋŋil beassážiid Geasselieđit - 15 diimmu Ruvssut - 15 diimmu Urttat - 20 diimmu "Stauda" lieđit - 18 diimmu ¶
Mii rasttidit álggos fatnasiin joga, ja badjelaš golbma diimmu maŋŋel leat mii vári alde.
Mii searvi gáibida ahte sámediggi ovttas ministeriijain ovddeda sámemedia bissovaš doaibman ja sihkkarastá ruhtadeami dasa.
Mii sihtat duođaštusaid sáddet maŋŋel, ja merket almmuhusnummariin 0700165.
Mii sáddet miehtá riikka!
Mii ságastallama maŋŋel dáhppáhuvvá fertet oaidnit, lohká SáB stivraláhttu Elfrid Boine.
Mii sáhttá mannat láse čađa, ja goitge ii cuovkan?
Mii sávvat Anne Margaret Teigmo Guttormii ja eará oahppaváillagiidda lihku Gonagasa ánsomedáljjain, go mii eat jáhke sámegiella - erenoamážit davvin - livččii ain nu nanus go dat ain lea, jus dát buolva ii livčče guoddán sámegiela čađa garran dáruiduhttináiggi.
Mii sávvat ahte olbmuin miehtá Sámi ii noga addinmokta, go das ii gávdno eahpádus ahte Haiti álbmot dárbbaša máilmmis veahki, ja juohke binnánaš máid addit lea ávkin.
Mii sávvat buori dálkki vai viiddis fálaldagat ja olgoeallin miehtá vahkku lihkostuvaše bures ja šaddet buorren muitun buohkaide.
Mii sávvát ahte dan sáhttá fas álggahit maŋŋil.
Mii vel lea ođas isolerenbarggus lea mo garvit galbmasa njoammuma seinniid čađa.
Mii viegaimet rastá šalddi nu johtilit go sáhtiimet ja báikki nuorat gohčodedje min Betlehemjoavkun.
Mii vuordit ahte bargu válbmejuvvo ja easkka maŋŋá go bargu lea dahkkon sáhttit mii vearddidallat barggu mii lea dahkkon.
Mii vuovdit daid maid olbmot háliidit borrat iešguđet guovlluin Norggas, steaikka gal vuovdit miehtá Norgga, rápmo Johan Buljo, Boalvvir BA prošeaktamielbargi.
Mii áigut bargat dan ala ahte sihkkarastit positiiva ovdáneami nuortasámi servodahkii ja váikkuhit ahte nuortalaččaid ovttasbargu rastá riikarájiid sáhttá ovdánahttojuvvot ain viidáseappot.
Mii áigut doallat mediaseminára, ja dastanaga maŋŋá bidjat johtui mediaplána barggu.
Mii áigut fievrridit dakkár politihka mii sihkkarastá sámi sisdoalu sihke skuvla astoáiggeortnegis ja kulturskuvllain.
Mii áigut maid doallat mediaseminára, ja dasttán maŋŋá álggahit mediaplána barggu.
Mii áigut vahkkoloahpa maŋŋel čađahit bearráigeahču ja váldit geahččalemiid guovllus, lohká guovlluhoavda Vibeke Elvenes biebmobearráigeahču neahttasiidui.
Mii áigut vuosttaš suohkanstivrra čoahkkimis maŋŋel válgga evttohit ahte Guovdageainnu suohkan lea ovddasmannin álggahit ođđa Finnmárkovuostálastima daid ekonomalaš rápmaeavttuid vuostá maid suohkanNorga oažžu odne.
Mii áigut váikkuhit dan ahte Sámediggi ovddidivččii politihka mii sihkkarastá riektesuodjalusa sámi meahcásteddjiide.
Mii áinnas háliidit gullat din oaiviliid maŋŋel beassášfestivála.
Mii ávvudit du gáhkuin Eben Eseris maŋŋel čoahkkima.
Mii šaddat geavahit eanet áiggi ja ruđa maŋŋel go diggegoddi ásahuvvui, lohká Langholm Altaposten-aviisii.
Mii čatnat guovssahasa dálvái, muhto rievtti mielde lea guovssahas miehtá jagi.
Mii čájehit dutnje eanaš festiválaid mat lágiduvvojit miehtá Sámi dán geasi.
Mii, Bireha fuolkegoddi, muitit su stuorra morraša čađa, muhto muittut leat ollu ja buorit.
Mii, sápmelaččat, leat čađa áigge vásihan badjelgeahččama riikkaideamet eanetlogu álbmogii.
Miika Koppinen lei vuollánan čiekči maŋŋel go čielggai ahte TIL Eurohpá niehku nogai.
Miila gávdnon guokte mánu maŋŋel ¶
Mikkel (Mikka) Gaup huffe go guvttin earáin šáddá miehtá juovllaid giddagasas orrut hivssegis.
Mikkel Eira ja dat eará Álbmotákšuvnna njunušolbmot organisereje 1979 geasi álbmotákšuvdnii báikkálaš servviid miehtá Norgga.
Mikkel Eira šattai hirbmat dovddusin maŋŋel nealgudemiid maid sámit čađahe olggobealde Stuorradiggi 1979:s ja Oslos fas 1981:s.
Mikkel Isak Eira šattai riikadovddusin maŋŋel go diibmá vuittii TV-ráiddu «Farmen».
Mikkel Isak Kemi, Ittunjárga orohagas Oarje-Finnmárkkus ja Ole Henrik Kappfjell, Jillen-Njaarke orohagas Nordlánddas vuittiiga goabbá nai dihtora maŋŋel go attiiga elektrovnnalaš boazodoallodieđáhusa ja ohcanskoviid.
Mikkel Ivaris lei olu mokta hárjehallat, ja maŋŋel go lei mánu leamaš buohcciviesus, de son sáhtii fas albma ládje vázzit.
Mikkel Sara lei diibmá čakčat fárren ođđa guovddážii, muhto son fárrii fas vahkku maŋŋel.
Mikkel Triumf muitala ahte Hætta orohat válddiii singuin oktavuođa bearjadaga maŋŋel go Varanger Laks og Vilt ii šat fuollan bohccuid sis.
Min almmálaš áhčči gii dovdá min čađa buot ja ráhkista min badjil buot, sus leat vel eambbo «allet balaš jeđđehusat.
Min bargit geat dieid lávejit čorget, eai astta go sii leat geaidnorenniid buhtisteamen, amas čáhci ii bora geainnu rastá, lohká Kárášjoga teknihkalaš hoavda, Hans Nystad.
Min beaiveruovttu vuođđojurdda lea ahte mánát galget beassat searvat árbevirolaš bargguide ja barggu čađa oahppat, muitala Ánne.
Min bealis áigut bargat nu ahte lea buorre ovttasbargu, dajai Gurut bellodaga Anton Dahl sárdnestuolus maŋŋel go sátnejođiheaddji ja várresátnejođiheaddji válljen lei čađahuvvon.
Min bearráigeahčču gal bisseha ovdagihtii daid fastimus čállimiid, ja maŋŋel oažžu son gii čálii ráŋggáštusa.
Min bellodagas lea čielga politihkalaš oaidnu EU hárrái leamaš čađa gaskka, dieđiha sutno bellodat ustit ja joavkojođiheaddji Olaf Eliassen.
Min bivdu lea borramušháhkan, ja lea joatkka juoidás maid min máttut leat dahkan dáid guovlluin áiggiid čađa ¶
Min bivdu lea borramušháhkan, ja lea joatkka juoidás maid min máttut leat dahkan dáid guovlluin áiggiid čađa.
Min fitnodagas leat doaibmi kantuvrrat miehtá riikka, gávpejorru lea 1,5 mrd.
Min leat gohččon čilget Finnmárkku Luonddugáhttenlihtu politihkalaš gullevašvuođa maŋŋel go stivrajođiheaddji priváhtta olmmožin ovdan buvttii muhtin jurdagiid sámepolitihkalaš ovdáneami birra.
Min luhtte lea veterineara dohkkehan dáid gorudiid olbmuid borramuššan, ja dat mii maŋŋel lea geavvan ii leat min dieđus, iige min hálddus, dadjá Anti.
Min mielas ii leat riekta ahte son ná guhkes áiggi maŋŋil fas manahii doalu maid lei lobálaččat ožžon ja šaddá dákkár eahpesihkkaris dillái, dadjá Ørnebakk.
Min mielas lea hui buorre go ON erenoamášdieđiheaddji James Anaya maŋŋel čoahkkima mii sus lei sámediggepresideanttaiguin, áigu čielggadit manne Ruoŧŧa ja Suopma eai leat dohkkehan ILO-konvenšuvnna.
Min mielas lea universitehta stivrejeaddjit láhtten rehálaččat ja vuoiggalaččat maŋŋá go sidjiide fuomašuvai makkár ovddeš áiggi bázáhus sin gealláris lea.
Min moallaolmmái ja gaskacakkit eai gulahallan ja Bossegohpii čiekči beasai viehkat čađa ja báhčit moala, maŋŋelgo muhtin bossegohppelaš lei nivkalan spáppa viidásit.
Min mánát han orrot miehtá Álttá, ja vuosttaš jagi ii doaibman dát ortnet nu bures.
Min máttut leat dolin johtán guhkás Norgga beallái mearragáddái bohccuiguin ja dálvit sii leat guođohan miehtá Ohcejoga ja Anára gitta Gihttela beallái.
Min máttut ledje álo birgen iežaset boazodoaluin, buot áiggiid čađa.
Min ovttasbarggu čađa Seastinbáŋkku Joavkku 1:in ovddastit mii ollislaš ja reguvdnii čadnon fálaldaga našunalalaš finansakonserdnii.
Min ođđa presidenta goit sihke ovdal válgga ja moanat jearahallamiin maŋŋá válgga ge, lea čuoččuhan ahte sámegiela ovdáneapmi lea okta su váimmu áššiin Sámedikkis.
Min servodat lea rievdamin, muhto earáláhkái go 1905:s, ja logijagiin ovdal ja maŋŋá Norgga iešstivrejumi, mis lea 2005:s stuorát vejolašvuohta čujuhit guđa guvlui mii áigut.
Min servvodaga vuoras olbmot livčče sáhttán čájehit midjiide mii lea mii seailu áiggiid čađa, mánnávuođa agálaš duohtavuođaid birra.
Min ulbmil lea ovddidit ollislaš politihka mii guoská servodaga ovddideapmái miehtá Sámi.
Min višuvdna ja gohččun lea dan birra ahte cegget servodaga vuođu rájes juo, ja dan dahkat bearraša, báikkálaš birrasa ja eaktodáhtolašvuođa čađa.
Min Áiggi dieđuid mielde lea Bargiidbellodagas ja «njelješvjoavkkus» leamaš oktavuohta miehtá dan áiggi go njelješjoavku lea šiehtadallan NSR:ain.
Min Áiggi neahtta-aviisa čálii mannan bearjadaga ahte riidu gaskal Filbmagoahti AS ja Borealis Production AS/Rubicon TV AS lea čovdon go leat soahpan sirdit dološ Guovdageainnu dohko gosa lunddolaččat gullá maŋŋá filbmema.
Min Áiggis beasat maŋŋel lohkat eambbo iešguđet joavkkuid birra.
Min Áiggis boahtá maŋŋil sis reportáša.
Min Áiggis lohkat das maŋŋá ahte Suoma beale juogus Sámeráđi čoahkkimis ovddastit gávcci sierra namuhuvvon sámesearvvi.
Min Áigi almmuha maŋŋá buot vihkkenbáikkiid bivdoguovllu miehtá.
Min Áigi humai biebmobearráigeahču šibitdoaktáriin Torgunn Gjedrem Holst maŋŋel go lei leamaš geahččame bohccuid maid Ole Isak Hætta orohat lei vuovdán MT Slakt:ii ja son logai daid bohccuid buorren.
Min Áigi lea ge oaidnán reivve mas Hansen lea maŋŋil šállošan go eai čájehan loguid.
Min Áigi lea čavčča viggan miehtá viggan oažžut Lene Marlina ságaide hupmat su sámi duogáža birra.
Min čiekčit leat háddjejun miehtá.
MinID geavaheapmi lea maid geatnegahtton jus áiggut maŋŋil ohcat loana/stipeandda Loatnakássas.
Minde čállá ahte vuosttaš máilmmesoađi maŋŋá lei Norga ožžon oktasašrájá sihke Ruššii ja Supmii.
Minerála- fitnodagaid politihkka, miehtá máilmmi, lea ahte bidjet bargui muhtin báikki olbmuid vai besset ráfis roggat.
Minerálaláhka galgá doaibmat miehtá riikka, ii dušše Finnmárkkus.
Ministtar Pedersen áigu mearridit áššis maŋŋel go iskanbohttosat leat gergosat, muhto lea geažuhan ahte fanas ii sirdojuvvo.
Ministtar ieš mearridii ruhtadanbargojoavkku ásaheamis dan maŋŋá go lei čakčat 1997 deaivvadan sámeguovllu gielddaid ja sámedikki ovddasteaddjiiguin.
Minna gal ii aitto geargga bosádit seminára maŋŋá.
Minuhta maŋŋel dagai Sven André Pedersen Hulløy FC ovddas moala, mii lei čiekčamiid áidna moalla.
Minuvtta maŋŋá dohppii ¶
Miriam Länta ja Tim Valio leaba darvánan Thailandii maŋŋel go miellačájeheaddjit leat dagahan girdimoivvi riikka oaivegávpoga váldogirdišiljus Bangkokas.
Mirko buviha olbmo go hehtte vuoigŋama ja jápmá 12-18 diimmu maŋŋá.
Mis dieđusge leamaš diekkárat áiggiid čađa, muhtimat almmolaččat ja muhtimat gis suollemasat.
Mis ferte leat ovttasbargu riikarájáid rastá, eará ásahusaiguin omd. museaiguin, kulturguovddážiiguin, skuvllaiguin.
Mis gal lea stuora jáhkku ovttasbargui rastá ráji ja dál vuordit gealdduin oaidnit makkár buorit ovttasbargoprošeavttat dál bohtet.
Mis galggašii iežamet Shabana dáppe Sámis gii bilkida dan mii ii leat buorre servodagas, šuohkehii Sámedikke várrepresideanta Ragnhild Nystad maŋŋil Shabana showa.
Mis han lea eallu hágganan miehtá máilmmi, eat ge mii leat go golmmas.
Mis han lea leamaš arvi miehtá geasi, jus šaddá obbadálki de lea measta dego juovlaruohtta, dadjá son.
Mis ii lean ba vejolašvuohta vuoitit fránskalaččaid vuostá, sii ledje hui kievrrat, dadjá Jonas maŋŋá čiekčamiid.
Mis lea dat doaivva dál go dát raporta lea ilbman ja fágaolbmot leat rávvagiid ovddidan ahte Sámedikki eanetlohku miehtá heaittihit ortnega dan dihte go dat goarida sámeskuvllaid.
Mis lea doaivagin fas su oažžut deike boahtte jagi vai beassá fitnat viidát ja miehtá Sámi.
Mis lea dál buorre doarjja miehtá riikaoasi, Helgelánddas Nuorta-Finnmárkku rádjai, ja maiddái Sápmelaččaid gaskkas, lohká doaibmi direktevra Romssa 2018 AS:s Petter Rønningen.
Mis lea dárbu ovddidit skuvllas beassan nuoraid  giellageavahandiliid, amas giellageavaheapmi nohká giellabeasi ja vuođđoskuvlla maŋŋá.
Mis lea guokte áfáiduhttinlanja maid válddiimet badjelasas maŋŋil go kioska heittii, čilgesta eaiggát.
Mis lea leamaš máŋggakultuvrralaš čehppodat áiggiid čađa, ja dat lea min historjálaš árbevierru maid mii ain boahtteáiggis fertet geavahit.
Mis lea olu oahppat sis geat soahtejagiid 1940-45 leat čađa mannan.
Mis lea organiseren ja buot sajis, muhto dárbbašit bagadallanvirggiid ja bájiid miehtá Norgga, čilge Duodjeinstituhta jođiheaddji Inga Hermansen Hætta.
Mis lea plána leamaš čađat ahte álggos galgá geavahuvvot filbmii ja maŋŋil sirdojuvvot Guovdageidnui ja šaddat oassin mátkkoštanealáhusprošeavttas mii lea dáppe.
Mis lea seamma politihkka sihke ovdal ja maŋŋel válgga.
Mis lea čáppa čuovga miehtá jagi, alit beaivečuovga sevdnjesáiggi ja čuvges ijat gaskaijabeaivvážiin geassit.
Mis leamaš oahppit geat jagi maŋŋá lonuhit eará fágasuorgáid dahje heitet, ja dan logu háliidit mii geahpedit, lohká Sámi Joatkkaskuvlla rektor, Åge Somby.
Mis leat Norggas riikkaidgaskasaš dásis njunušdutkanbirrasat máŋgga suorggis mat gusket davveguovlluide, ja mii fertet válmmaštit buoremus dutkanbirrasiid miehtá riikka, vai sáhttit vuoitit daid máhttohástalusaid mat bohtet min ovddal davvin, cealká Djupedal.
Mis leat leamaš ovdal dakkár áššit, gos vástádusat bohtet beare maŋŋit, muhto mii leat geahččaleame bargat nu ahte dakkárat eai galggaše dáhpáhuvvat, muitala Vibeke Larsen maŋŋel gulaskuddama.
Mis leat leamašan ságastallamat Sámedikkis maŋŋel go sáddiimet divvojuvvon bušeahta ja ohcamuša, ja leat dušše positiiva signálaid ožžon doppe, muitala Hætta.
Mis leat lohkkit miehtá Norgga ja vel ránnjáriikkain Suomas ja Ruoŧas.
Mis leat ohccit miehtá Eurohpa.
Mis leat olu unnitloguálbmogat maid miehtá riikka.
Mis leat ovttasbargoguoimmit miehtá Tromssa, lohká Emily.
Mis ledje gaskal 30-40 miellahtu diibmá, ja min searvi lea rabas miehtá Norgga, ja mis leat miellahtut olggobealde Finnmárkku.
Mis ledje guokte dakkár skábe maid muhtin olbmot lulde ledje sádden davás midjiide maŋŋil soađi eará gálvvuid fárus.
Mis lei vejolašvuohta vuoitit golli, muhto leat datte hui duhtavaččat silbbain, logai sin hárjeheaddji Jan Olav Guttorm maŋŋel čiekčama.
Mis livččii áigumuš, maŋŋá go Stuorradiggi lea dán dohkkehan, ahte duohta hálddašanbargu galggašii boahtit johtui juo čavčča mielde.
Mis okta dain rábbeohccin muitala ahte son ii veaje mannat oaggut maŋŋá go lea geargan ohcat ráppiid dan beaivve, dadjá Erik Sandberg.
Mis soitet leat maŋŋel eanet ságat guoirudeame birra.
Mo Jovnna buvda šattai dovddusin čađa Suoma?
Mo bat sáhttá leat eará ládje, maŋŋel go nu ollu leat su loavkidan.
Mo dal juo leaš ja mo ii, de fertejit máilmmi riikkaid politihkkárat ja industriija gávnnahit makkár vuđolaš doaibmabijut fertejit oktanaga miehtá máilmmi álggahuvvot.
Mo jus lea loahppaiskkus guokte vahko maŋŋá go viellja/oabbá lea heakkas váldán?
Mo jus livčče háhppehan viežžat ovdamearkkadihte Biehtára dikšui ja diimmu maŋŋil buohccá soames eará fáhkkestaga, iige leat šat guoros sadji fáhkka buohcciide.
Mo lea fas bargui álgit maŋŋá guokte mánnosaš luomu?
Mo lea šaddan Kárášjogas maŋŋá go čorgenprošeakta álggahuvui?
Moadde beaivve das maŋŋel manne olbmot geahččat dan báiki geavgŋá vuolde.
Moadde beaivve maŋŋá mánnege sii ovttas Saraspäin dárkkistit báikki.
Moadde beaivvi maŋŋel duolvvai fas lávvu, ja nieida fuobmái vuot suorpmaid ihtime duolvvaid siste.
Moadde beaivvi maŋŋel finadii norgga čiekči Henning Berg min beavddis.
Moadde beaivvi maŋŋel go Min Áigi bivdiigođii dieđuid idjaváktaortnega heaittiheami birra, de vástidii gieldda Bajásšaddan- ja fuollahoavda Svein Persen ahte eai dattege heaittit dán vuossárgga vel.
Moadde beaivvi maŋŋel go nieida lei dolvon eatni sullui, de duolvagođii lávvu.
Moadde beaivvi maŋŋel ledje fas dat golbma beatnaga ruovttoluotta.
Moadde beaivvi maŋŋel ledje juo badjel 50:s vástidan ahte leat hui mielas searvat dán bargui.
Moadde beaivvi maŋŋel ledjen geahččame tevdnegiid.
Moadde beaivvi maŋŋel lei ođđa reive Joavnnas beavddi nalde, mas čuoččui:Go nuppes siđan ruđaid, de ii ábut daid sáddet báhpa bokte, go son váldá beali.
Moadde beaivvi maŋŋel son riŋgii mu ja measta belkkii danne go ledje ihtigoahtán dievva rukses sázut su šerbmii.
Moadde beaivvi maŋŋel šattai vuot fiinna dálki.
Moadde beaivvi maŋŋil bođii resepta boasttas ja ášši čoavdašuvai.
Moadde beaivvi maŋŋil nieiddaguovttos váiddiiga albmá.
Moadde beaivvi maŋŋil oaččui son boastakoartta eatnis mas čuoččui: Ollu giitu lotti ovddas, dat lei hui njálggat!
Moadde beaivvi maŋŋil sirddii TV fas iežas turistta gávpái, gos lea arvvi suodji.
Moadde beaivvi maŋŋil čuojahedje hoteallas departementii ja muitaledje stáhtačálli čállái ovdakantuvrras ahte stáhtačállis ledje báhcán báhpárat.
Moadde beaivvi maŋŋá bohte olbmot Harstadas addit sihke ruđa, biktasiid, ja seaŋggaid bearrašii.
Moadde beaivvi maŋŋá ges vujii guorbmebiila buot veallut geaidnoáiddi Ásebávttis.
Moadde beaivvi maŋŋá jovdet ollesmátkki gilvaleaddjit Kárášjohkii ja gilvu das ain joatkkašuvvá Áltái.
Moadde beaivvi maŋŋá lei son geargan vuđolabbot smiehttat áššis ja boahtte áigi orui čuvggodeamen.
Moadde diimmu maŋŋel beassá eahkeda váldit.
Moadde diimmu maŋŋel de lei juo áldu vuolgán iežas čáppa, gabba misiin ellui.
Moadde diimmu maŋŋel ges riŋgii Sámediggi ahte son lea dán jagáš dásseárvovuoiti.
Moadde diimmu maŋŋel go aviisa lei ollen olbmuide, de skoalkalii muhtin su uksii.
Moadde diimmu maŋŋel álgen dovdat ahte šattai galmmas ja oađđadagat njuoskagohte.
Moadde diimmu maŋŋil galgá 27-jahkásaš ja al olmmái, son gis 26-jahkásaš, veagalváldán eará nissonolbmo seamma idjadanbáikkis.
Moadde diimmu maŋŋil čohkkát mii beavddi birra guovttegearddat dálus maid Kjell eaiggádušša.
Moadde diimmu maŋŋil čohkkát mii birrabeavddi guovttegearddat dálu maid Kjell eaiggádušša.
Moadde diimmu maŋŋá fas bisána muitalit ahte lea guovžža oaidnán Gurbeža alde.
Moadde diimmu maŋŋá fas bođii norgalaš nárkomana.
Moadde diimmu maŋŋá politiijat áššáskuhtte sin leat roasmmehuhttán 50-jahkáš albmá rupmaša.
Moadde diimmu maŋŋá son fas máhcai ruovttoluotta iežas ássodahkii.
Moadde duopmára galget dubmet buot čiekčamiid, logái eddon ja váiban duopmár Svein Ole Sandvik maŋŋel čiekčamiid lávvordaga.
Moadde jagi dassái deaivvai son muhtin Guovdageainnu nuora ja dan maŋŋá son álggii čoaggit juohkelágan sámegálvvuid.
Moadde jagi dás ovdal mearriduvvui Brønnøy/ Kvitfjell ja Brurskanken orohagat galge proseassa čađa mannat ja ráhkaduvvot oktan orohahkan.
Moadde jagi maŋŋel de ledje ges badjel 30:s mielde, muitala Hætta.
Moadde jagi maŋŋel mearriduvvui ahte Sámi giellaráđđi galgá váldit badjelassii dán prošeavtta.
Moadde jagi maŋŋá Roavesavvona gávpedállu vuvdojuvvui mátta fitnodahkii.
Moadde jagi maŋŋá girkobeallut čudje sudno heajain Liissá ruoktobáikkis Karstulas.
Moadde jagi maŋŋá go olbmot fárrejit duohkut deike, de šaddá dárbu dáid dieđuide ja danin mun logan dat šaddá dego telefonkataloga, lohká sohkadutki.
Moadde jagi maŋŋá son lei gesiid Čuovžačielggis Čuovža-Ovllá (Pekka Aikio áhčči) luhtte.
Moadde jagi maŋŋá sáddejedje su fas Danmárkui ja dalle gal lei oahppan dan mađe dánskagiela ahte gulahalai biebmováhnemiiguin ja sudno golbma mánáiguin.
Moadde jagi áigi fárrii ge son skuvlejumi maŋŋá ruovttugildii ovttas bearrašiin, mii mannan vahkkoloahpas laskkai golmma mánnái.
Moadde minuhta maŋŋel go filbmenrusttegat ledje jáddaduvvon lei Mækinenas okta sávaldat.
Moadde minuhta maŋŋel ii áigon Koppinen šat kommenteret iežas hárjeheaddji.
Moadde minuvtta maŋŋel boahtá Honesváhkečieči alla leahtuin olgeš ravdda ja časka spáppá Nordlysa moala ovddabeallai.
Moadde minuvtta maŋŋel ledje joavkkut fas dássálaga, muhto moadde sekundda ovdal bottu, spoahkkalii Holmen nuppes spáppa mollii.
Moadde mánu maŋŋel bivddu, de čoahkkanit fas návddašit bierggu man maŋis leat viehkan olles čavčča.
Moadde mánu maŋŋel válljejuvvui son Statkraft stivralahttun.
Moadde sekundda maŋŋá boahteba guokte olbmo lávvui.
Moadde tiimmu maŋŋá go joavddaime Cuscoi, de álggiime goappašagat dovdat veaháš oaivebákčasa, ja oaivi orui hui sakka lossumin.
Moadde vahkku maŋŋel go váldodoaimmaheaddji muitalii dán birra lohkkiide aviissas, de bođii gažaldat láigoheaddjis ahte sáhttet go juogadit olgouvssa ja feaskáriid NRK Sámi Radioin.
Moadde vahku juohke giđa vuodjiba soai miehtá suohkana, ja bearráigeahččaba ahte jogažat eai beasa dulvat badjel biilaluotta.
Moadde vahku maŋŋel doalai Lutheránlaš Máilmmisearvi generalčoahkkima Winnipegas Canadas.
Moadde vahku maŋŋel vujii biillain gárrenoaivvis.
Moaddelot jagi maŋŋá politiijat jerre mus, ahte mobat geavaige dainna njurjuin ja easkka dalle muitalin báhčima.
Moaddelot minuvtta maŋŋá mus lei fatnasis 18,5-kilosaš goadjin.
Moai Heaikkain letne álggu rájes leamaš mielde, Johan Áslat álggii guokte jagi maŋŋel.
Moai buvttadeddjiin gávnnaheimme ahte skearru ii almmuhuvvo ovdal go maŋŋel beassážiid ja de šattai ge nu ahte bessen searvat.
Moai ean máhttán sánige sámegiela, muhto oahpaime muhtun sáni ja veaháš hupmatge sámegiela maŋŋel go leimme moatti smávva sámegielkurssas, muitala Bjørke.
Moai návehasttime álggos, ja de maŋŋil vázzigođiime Olggut Sokkelvik:ii.
Moai oaivvildeimme juste dan seamma, ja šiehtadeimme ge deaivvadit seamma beaivvi maŋŋel skuvlla.
Moai šihtte de ahte válddán suinna oktavuođa maŋŋel oažžut kommentára mo dál áigot čoavdit dán ášši, muhto go de riŋgen de ii vástit son iige Sámi spábbačiekčanlihtu presideanta Mikkel Isak Eira.
Moaitagii mii bođii maŋŋel sáddaga go ná válljeje ráhkadit dan prográmma, vástidii prográmmajođiheaddji ahte sápmelaš ferte gierdat moaitámušaid vaikko vel lea ge Sámi álbmotbeaivi, iige ábut bohcco basuhit dego bassi gusa.
Moalas vuorddašii son Sivi Jomanen guhte čuoigalii muhtin minuhta maŋŋá.
Moalla bođii maŋŋel go John E. Eira čievččahalai fasttit Lákkuid moallaolbmái, ja leige hui ártet go duopmár Mikkel Sara ii addán rukses goartta sutnje.
Moallasuodjaleaddji: Ronja Christine Oskal lei duhtavaš maŋŋel čiekčamiid.
Moallavávtta haga Joavkojođiheaddjiguovttos Lars Oddmund Sandvik ja Jo Morten Kaaven duosttaiga maŋŋel čiekčamiid muitalit manne doaivuba ahte sii vuitet nu dávjá.
Maŋŋá go Stuorradiggedieđáhus 32. nummir bođii, sáddii stivra maŋŋá 02.10.08 čoahkkima preassadieđáhusa mas dieđihedje makkár dillái teáhter lea šaddan.
Moatti beaivvi hárjáneami maŋŋá gilvin lihkostuvai njuovžilit.
Moatti jagi geahčen soaitá leat vejolaš čađahit munno evttohusa, maŋŋel go leat čohkken buot boraspireloguid.
Moatti jagi maŋŋá válddii giehtaspáppastallan ja heastavaláštallan su áiggi.
Moatti jagi vásáhusa maŋŋá Eeva-Liisa gávnnaha virtuálaoahpahusa doaibmat bures teknihkalaččat, muhto oahpaheddjiid gávdnamis kurssaide leamašan smávva váttisvuođat.
Moddjájit: Guovdageainnu suohkanstivraáirasat besset moddját govdadit go Nord-Troms Kraftlag stivra áigu máksit stuorimus vuoittu áiggiid čađa iežaset eaiggádiidda.
Mohkkásaddi vástádusaid maŋŋá nagodan oažžut logu.
Mohtorgielkkáin johtán bivdi lea vuos guorran geatkki logi kilomehtera, man maŋŋá vuojihan dán gielkkáin nuppi logi kilomehtera.
Mohtorjuolggi/propella sudjosa geažil ii leat gárguid ja coages sajiid rastá earágo luoitit.
Mohtorsearvi ii bálljo olle čorget maŋŋel Norggameašttirgivlluid mat leat dán vahkkoloahpa muohtagielkadragas.
Mokta lei bures loktanan maŋŋel drámmaid, ja dál dovddai son ahte juovlaeahket orru šaddame oalle somá.
Mollet lea johttán sámefestiválain miehtá Norgga ja Ruoŧa, ja dál sii leat vuosttas geardde čuojaheamen Anáris.
Molotov Cocktail lunttat liikoje nu bures Wild Willy ja su rumbočuojaheami ahte sii johte miehtá Finnmárkku beassat oaidnit su.
Mon boađán čuovvut buot beliid festivala doaimmain, máŋga mánu plánenbargguid ovdal festivalakantuvrras, ovdal go Lávttejohnjárga dievvá, jándoriid čađa go buot dáhpáhuvvá dassái go visot lea jaskkodan.
Montesoripedagogihkas lea dat ovdamunnin ahte das lea čielga pedagogalaš mihttomearri mii lea oktasaš buot montesoriskuvllaide miehtá máilmmi.
Morideami čađa besse sii buolliviinnis ja dan sosiála váivvis maid jugešvuohta lei buktán.
Morihii 300 jagi maŋŋel ¶
Morten Johansen lea dutkan 20 smávit jogaža miehtá Deanu čáhcadaga ja gávnnahan ahte jogažiin main leat ollu šattut, doppe leat ollu eambo luossaveajehat go eará jogažiin.
Morten Johansen lea dutkan 20 smávit jogaža miehtá Deanu čázádaga ja gávnnahan ahte jogažiin main leat ollu šattut, doppe leat ollu eambo luossaveajehat go eará jogažiin.
Mot Johan Mihkkala Nordkáhppa áššiin manná, beassat easkka diehtit maŋŋil go ođđa Sámedikki leat válljen.
Mot dan dahká, ii leat min dieđus, muhto dan sáhttet bátnedoaktárat miehtá Norggas ieža muitalit, beare  juolludeaddji eiseválddiin lea dáhttu guldalit máid bátnedoaktárat sávvet.
Movt mii duostat luoikat beallji dakkár ráđđeaddiide geat easka 10 jagi maŋŋel ipmirdedje dan maid ii-bealli ipmirdii juo 1992:s.
Movt olle son, gii lea sihke boazoeaiggát ja ambulánsavuoddji, vánddardit miehtá Davvi-Norgga ja dubmet spábbačiekčamiid?
Movt su lea deaivat maŋŋel go lea čielgan?
Movt sáhttá joga rastá gállit nu ahte skuovat eai njuoskka?
Movttegis diibmu man maŋŋil lávlot beakkálmasat dego Kurt Nilsen, Europe, Super Family, Animal Alpha, Elvira Nicolaisen ja The  Disciplines sihke siste ja olgun.
Movttegis lunttat Hulløy joavkkus maŋŋel go vuite dievdduid Hállemas-čiekčamiid finála dán jagi.
Movttegit buorástahtii olbmuid girkotrahpas maŋŋel ipmilbálvalusa, ja son válddii áiggi maid hupmat olbmuiguin.
Movttidahttá eanet bargat, logai Eilif Aslaksen sártnistis maŋŋil go oččui bálkkašumi.
Mu deaivvadeapmi gávpogiin njuolga maŋŋil beassážiid šattai vuordemeahttun positiivvalaš ja movttiidahtti.
Mu eatnama čađa golgá jogaš, mii dálvet jiekŋu.
Mu gieđat eai leat buorebut go earáid gieđat, muhto Ipmil lea mu gieđaid dahkan dakkárin ahte Jesus daid čađa sáhttá dálkkodit olbmuid, lohká Gunnar Nilsen vel.
Mu isit, Adam, logai maŋŋá ahte lei dego livččen mášenbissuin báhčimin.
Mu joavkkus lei lihkku, oaččuimet háikka diibmobeale maŋŋil.
Mu mielas hálešteapmi ja guldaleapmi lea dehálaš, dat lea vuođđu politihkas ja dan maŋŋá easka guorahallat lágaid ja eará dokumeanttaid, Riitta smiehttá.
Mu mielas lea hui somá juoigat, muitala Mattis Eira maŋŋel konseartta.
Mu mielas livččii eambbo ártet jus riikkačoahkkin dollo maŋŋel válggaid.
Mu mielas láhka addá buriid vejolašvuođaid sihkkarastit ja ovddidit ealáhusaid ja eallinvuođu miehtá fylkka.
Mu mielas orru čađa čuovgamin ahte dáppe lea váilevaš oktavuohta gielddapolitihkkariid ja gieldda­etáhtaid gaskka.
Mu njuokčamii dovdo dáruiduhttin ja mot dáčča duolbman lea sámi álbmoga áiggiid čađa máhku, ja dan dihte berret ge leat gozuid nalde ja várdáme alimus várrečohkaid nalde.
Mu oaivil mielde čájeha dát ahte finadeaddjit leat bures boahtin sihke turistan ja bartaássin ja ahte lea njulgestaga boastut čuoččuhit ahte Finnmárku lea dušše sápmelaččaide maŋŋil go FeFo ásahuvvui.
Mu osku lea šaddan nu nanus maŋŋel go lean buohcan.
Mu sávaldat lea ahte levgen sámi álbmotbeaivvi miehtá Norgga, galgá čájehit ahte sámi kultuvra lea ealli ja nanus, cealká stáhtaministtar Kjell Magne Bondevik.
Mu váldooassin livčči dalle, ja nu maid dadjen go sámeradio jearahalai mu dakka maŋŋel (das bessen muddet Min Áiggi čállosa) fuomášuhttit olbmuid ahte lea nu ollu eahpečielggasvuohta ja oalle ollu negatiivvalaš oasit das jus šattašii OG Romssas.
Muhtimat dain geat ožžo mearkkašumi leat bargan Kárášjoga dearvvašvuođasearvvis gitta justa soađi maŋŋá.
Muhtimat dáid doaluin leat šaddan beakkánat miehtá buot davviriikkaid ja eará fas bivnnuhat sámiid birrasis.
Muhtimat geat bohte oahpaheaddjin dieđu haga leat maŋŋil guorahallan Davvi-Norgga historjá ja addán midjiide dehálaš dieđuid sámiid máhtuid birra.
Muhtimat geat leat vásihan soađi, lohket dat feasta gal ii nohkan dasa, muhto dat bisttii miehtá 1945.
Muhtimat sis ledje váldán oahpu vuođđoskuvlla maŋŋá ja muhtimat eai.
Muhtin beaivvi bođii Lena ruoktot eatnis lusa maŋŋel skuvlla ja dajai:– Eadni, mii leat oahppan čállit.
Muhtin beaivvi bođii son ruoktot eamidis lusa maŋŋel go lei ožžon ođđa čalbmelásiid.
Muhtin beaivvi sihtá jiehtanas nieidda coggalit suorpma ráiggi čađa, vai beassá geahččat lea go nieida nohkka buoidi.
Muhtin beivviid lea leamaš nu issoras njáhcu, ja mun lean čađa njuoskan go lean olgun leamaš.
Muhtin bohkanrusttegiin lea njulgejuvvon stuora oljobohcci mii manná fabrihkkii, ja dan bohcci čađa de golgá olju njuolga fabrihkkii.
Muhtin buorre ustit boahtá dutnje veahkkin ja dalle fas buot doaibmá hui bures maŋŋel lossa áigodaga.
Muhtin doavttir muitalii sutnje 1999:s maŋŋel muhtin operašuvnna ahte lea steriliserejuvvon.
Muhtin gomáhusaid maŋŋá, de dustet du hoavddat fas eanet vuoruhit, ja vuosttamužžan vuoruhit du eanemusat.
Muhtin govain oaidná mo suvde sávzzaid ja gusaid rastá Kárášjoga.
Muhtin jagiid maŋŋel leat sus badjel 100 oahppi.
Muhtin jagiid maŋŋil ledjen guovtti Norgga čeahpimus govvejeddji ja luondduhistorihkkára fárus filbmeme boazodoalu ja bargovugiid, rusttegiid ja teknihkaid boazodolus.
Muhtin jagiid maŋŋil oaččui iežas olbmá Samuel Anders Bær veahkkin alcces.
Muhtin ládje sáhttá oaidnit ovtta mátki, mii vulggii Áillohačča ja su olbmuid dálveorohagas, manai miehtá máilmmi New York, Santa FŽ, Oslo, Roma, Mandira ja buot eará báikkiid ovdal go ollii ruoktot Ivgovuonbahtii, Áillohačča ja su olbmuid geasseorohahkii.
Muhtin norgalaš almmáiolmmoš gii láigohii ásodaga bajábealde restauráŋŋa, lei gahččan bajit gerddiid stohpoaskkis ja mannan čađa olgorestauráŋŋa goavderobi ja deaivan eatnama.
Muhtin nuorat leat muitalan maŋŋel ahte dat bovttii sin, go halaime sámegiela ja gávtti cokkaime.
Muhtin oahpuide lea maid dan maŋŋil vejolaš ohcat, nu guhká go ii leamašan oahpposuorggis vel logaldallan.
Muhtin oassi dain ruđain juhkkojuvvojit maŋŋel go ohcamušat bohtet eaktodáhtolaš organisašuvnnain ja earáin geat barget veagalváldima eastademiin.
Muhtin riikkain geavahuvvo ággan olmmošrievtti badjelduolbmamii ahte diet gal gullá gul dušše oarjeeatnamiid prinsihpaide, ja diet gal lea amas sin kultuvrraide, dahje sin dássái ahtanuššama dáfus, ja ahte USA:s leamaš guhká jo gelddolašvuohta realisttaid ja sin gaskkas geat iežaset gohčodit idealistan – gelddolašvuohta mii muitala ahte váttis válga  berre dahkkojuvvot dego válljet váttis beroštumi dahje geahčemeahttun áŋgiruššama čađa bágget sin jurdagiid.
Muhtin siiddat vásihit ahte sin guohtuneatnamat billahuvvet dan geažil go earát johtet dan čađa.
Muhtin sirbmálaš lei maŋŋá soađi doalvumin bártnis heasttain Skiippagurrii gos bárdni galggai biilla mielde Čáhcesullui ja das dámppa mielde máilbmái ja stuorra mearaid ala bargui.
Muhtin varrásat lávejit suhtuiguin meahccái mannat, ealus eret, maŋŋel go leat gáldejuvvon.
Muhtin áiggi maŋŋel bohte vašálaččat rivvet girku.
Muhtin áiggi maŋŋil jápmá vel okta nieida ja musikálas oaidnit movt de manná.
Muhtin áiggi maŋŋá mannaba dat guokte dievdoolbmo háleštit feaskáris.
Muhtinlágan vašši orru báitimin čađa.
Muhto 32-jahkásaš guorralii amas geainnuid go ozai barggu maŋŋel juridihkalaš ámmáteksamena.
Muhto 50 jagi maŋŋá go riika oaččui friijavuođas lea bealli riikka lahka 100 miljon ássiin analfabehtat.
Muhto Bieskán han gottii stálu ja maŋŋá han ii lean juovlastállu, lohká son ja máinnasta Piera Máret máidnasa.
Muhto Davvi-Norgga govvadáiddáriid dilli hedjona jagi 2005 maŋŋá, go sihke 2006 ja 2007 jagiin ii oktage govvadáiddár ožžon makkárge stipeandda, vaikko  2005-2007 áigodagas váile 60 govvadáiddára ohce jahkásaččat stipeanddaid.
Muhto Gáren Ánná mokta buorrana go muitala ahte lea maŋŋil beassan leat fárus smávva TV-filmmain ja oahppofilmmain.
Muhto Harald muittuha ahte lea leamaš guhkes mátkki dan rájes go buohcciidviessu válddii su suonaid boasttu buorádallama dihte, gitta otnážii go son gilvvohallá miehtá máilmmi.
Muhto Issát gal ii biehttal ahte ii leat unnán bargu dáinna, sihke ovdal ja maŋŋel.
Muhto Martin Luther dajai ahte risttalaš olbmui galggaše leat beassážat miehtá jagi.
Muhto NN gažaldat lei ahte lea go Norggas ortnet mii sihkkarastá sápmelaččaide oasi sisaboađus go luondduriggodagat geavahuvvojit.
Muhto NRK Sámi Radio hoavda, Nils Johan Heatta, muitala ahte interneahtta- siidu boahtá joatkašuvvat maiddái dan maŋŋel.
Muhto Norgga politiijaeiseválddit Johkamohkis, Ruoŧas, čohkkájedje sihkkarvuođas ja čálle raporta mas ovddidedje garra sivahallamiid rádjeofelaččaid vuostá, ja dan geažil čuožžilii riikabeahttin ášši sin vuostá maŋŋil soađi.
Muhto RBK hárjeheaddji Erik Hamren ii beassan gollesigára cahkkehit maŋŋel čiekčama, mii sus lei jáhkkaozas.
Muhto Ragnhild ii goassege jearran mus ahte movt sáhttá šaddat miellahttun SáBas, ii jearran dalle ii ge maŋŋil.
Muhto ainge eanet ledje várra Anára ja Ohcejoga ordarádjeguovlluin bohccot ovdal rádjegielddu, go boazosámit besse friddja johtalit riikkaráji rastá.
Muhto aŋkke lea sihkkarit hui somá álgit fas, maŋŋil guhkes geasseluomu.
Muhto beaivvi maŋŋel go ohcanáigemeari bođii virgeohcanreive dan eahpedahtti suohkanbáhpas, Bertel Olai Botnevikas.
Muhto beaivvi maŋŋel go ožžon dieđu ahte mus vižžet mu mánáid, vižže sin logi áigge ovdalgaskabeaivvi, muitala Inger Margrethe Muotkajärvi.
Muhto beaivvi maŋŋel, sotnabeaivvi, jotkkii son ohcama.
Muhto bisma, gii lea leamaš báhppan ja bargan sámi gažaldagaiguin girkus 1978 rájes, deattuha ahte 30 jagi maŋŋá lea dál áibbas eará máilbmi sámi girkoeallimis.
Muhto boazodoallohoavda áigu guorahallat ášši maŋŋel, go buot dieđut leat beavdde alde.
Muhto boazodoallu galgá maid ain bistit doppe maŋŋel go gássa nohká, dadjá Ruošša boazodolliid Uniovnna ságadoalli, Dimtri Horojola.
Muhto buorre lihkus bođii ráfiálbmot ja buohkat šadde dan maŋŋá skihpáraččat.
Muhto buot rávvágiid maŋŋá munnje goitotge ná.
Muhto buot sáhttá rahpat GPS-prográmmagálvvus dihtoris ja maŋŋel sáhttá válljejuvvon osiid láhtuin bidjat GPS:ii.
Muhto cupa buoremus hearggit eai soaitte šat leat lihkká falit jus finála lágiduvvo jagi maŋŋel cupa.
Muhto dakka maŋŋel jorggihii fas seamma sadjái.
Muhto dan eaba beasa dahkat álkimus vuogi mielde, skuteriin rastá Deanu.
Muhto dan eat dieđe ovdal maŋŋel beassážiid go vuosttaš ohcciid lohkku lea čielgan, lohká Solbakk-Härkönen.
Muhto dan ii daga ovdal guokte beaivve maŋŋá, nammalassii guovvamánu 8. beaivve.
Muhto dan mii eat jáhke, go olusat leat dohkkehan ja leat duhtavaččat dainna bás 70 duháhiin máid stáhta juolludii vahágiidda máid leat gillán eallináiggi čađa.
Muhto das Issán ii oba beroš, su "duođaštus" lea ahte doppe ledje fas lottit 3-4 mánu maŋŋá.
Muhto das maŋŋel de eai šat oastte nu ollu varasbierggu.
Muhto das maŋŋel gal lea son juo ollen nahkehit 5 spáppa vel fierbmái.
Muhto das maŋŋá ii mannan nu guhkes áigi ovdalgo Joavnna lei jápmán.
Muhto das son lea dál baicce ilus go maŋŋá fuomášii ahte bisánanbáiki berre leat seamma bealde rohkosviesu, iige nuppe bealde.
Muhto dat dáhpáhuvvá miehtá máilmmi, iige dušše Deanu čáhcádagas.
Muhto dat galget njeidojuvvot maŋŋil go ealuin leat johtán, diehtá Ingolf Balto.
Muhto dat ge lei boares máhttu boazodolliide, go sii han leat áiggiid čađa čuoččuhan návddiid speadjat eambbo maid návdehálddašeaddjit dovddastit.
Muhto dat guhte almmuha virggi, sáhttá viežžat ohcamiid maŋŋá, oaivvilda Leiv Ellingsen.
Muhto dat ii bisánan, manai dušše rastá luotta ja muhtun unna visža guvlui mii lei das oalle lahka luotta.
Muhto dat ii šatta vaksiidna mii lea buohkaide oažžumis ovdalgo mánuid maŋŋil vejolaš pandemiija bohciideami.
Muhto dat leat áiggiid čađa viiddiduvvon ja lassi visttit huksejuvvon gitta otnážii vaikke eanandoalloeiseválddit eai leat goasse dohkkehan guovllu bartaguovlun.
Muhto dat lei maid hui somás bargu, logai John Daniel dalá maŋŋá go lei geigen liđiid.
Muhto dat mii daguhii boasttuvuođa lei go media čađa galgá gulahallat.
Muhto dat mii givssida mu vel eambbo lea ahte 30 jagi maŋŋel ii leat dásseárvu buvttehan dađi dobbelebbui.
Muhto dat sáhttá boahtit maŋŋil.
Muhto dat válddašii guhkes áiggi, go mii han oaidnit ahte Ovddádusbellodat lea leamaš dakkár opposišuvnna bellodat áiggiid čađa, lohká Kalstad.
Muhto dat válddášii guhkes áiggi, go mii han oaidnit ahte Ovddádusbellodat lea leamaš dakkár opposišuvdnabellodat áiggiid čađa, lohká Kalstad.
Muhto dattetge geavai nu ahte senáhta juo bođii mannan gaskavahku ovtta oaivilii maŋŋá njealje diimmu ságastallamiid: sii čuovvulit Deputerkámmára mearrádusa.
Muhto dattetge leat miehtá áiggi leamaš muhtin sámi oahpaheaddjit.
Muhto davviriikkalaš ovdánanproseassa, mii nuppi máilmmisoađi maŋŋá lea leamaš jođus sámi áššiin, orru čielgasit čájeheamen ahte hehttehusaid maid min eatnama ja álbmoga juohkán isitriikkat leat midjiide buktánmielddis sáhttá vuoitit, ja dál áššit orrotge ovdáneamen rivttes guvlui.
Muhto dađe bahábut de leat sii biđgejuvvon miehtá gávpoga, ja eai oaččo dan dihtii dárbbašlaš sámegiel fálaldaga.
Muhto dađi bahábut lei doppe jietnageahččaleapmi mii bisttii miehtá borran- ja vuordináiggi.
Muhto de ferte gal maŋŋil fas jahkásaččat hárjehallamiidda.
Muhto de gal gullaje Máze lunttat, ja maŋŋel dán gal manai buorebut.
Muhto de maid maŋŋel go sávzzat vižžojit vulos lea geatki váldán bohccuid.
Muhto diehttelas livččen galgan oahppat vuosttaš abortta maŋŋel, máŋggas oaivvildit.
Muhto diehttelasaid maiddái báikegotti olbmuid luondduávkkástallan árbevieruid buolvvaid čađa.
Muhto dieđus, ii leat oktage gii háliida hállat dulka čađa, dadjá Bjarne Store-Jakobsen.
Muhto dieđusge doaivvon vel eanet beroštumi oažžut maŋŋil lávvordaga vuoittu, doaivu Niko musihkkárolmmái, gii lávvordaga čuoččui Niko bálddas go geigejedje bálkkašumi.
Muhto dilli lea fuotnánan garrasit maŋŋá go doaktárat EU ja EEO riikkain dál ožžot bargolobi Norggas almmá ahte biddjojuvvojit makkárge giella- ja kulturgáibádusat ovdal go álget dikšut pasienttaid.
Muhto doaivumis eanas sajit divvet dassažii skuvllat álget ja daid vuosttaš vahkkuid maŋŋil go skuvla álgá.
Muhto duopparcontaineriid eai leat gurren guhkes áigái, ja de gártá dego dás govas oidno, duobbarat miehtá guovllu.
Muhto dutkit leat áiggiid čađa čuoččuhan ahte rieban lea stuorámus gilvaleaddjit njállii, go dat borra seamma biepmu máid njálla.
Muhto dušše guokte jagi maŋŋil nuoraidorganisašuvnna vuođđudeami sávve buresboahtima NSR nuoraidsearvái Stuornjárgga Sámenuorat.
Muhto dušše vihtta fatnasa lea beassan eiseválddiid nállošalmmi čađa.
Muhto dáidda ruovttufitnodagaide ii leat makkárge sihkarvuohta mii sihkkarastá duoji ealáhussan.
Muhto dákkár retorihkka lea dieđusge dušše šloahpar, lea dat eahpesihkkarvuohta dasa mii dán dási maŋŋil boahtá, mas olbmot ballet.
Muhto dál Niillas, numo olusat Suoma beale, geahčada rájá rastá Norgga beallái.
Muhto dál leat gástta čađa mannan, ja jáhkán luovvanit dás duohko, lohká Jacobsen.
Muhto dál nammadit "áiggiid čađa buoremus sámiid musihka".
Muhto dán bihtas lohkkašuvvet hivssegii miehtá juovlabasiid ja Mikka lohká šaddat hui erenoamáš dili dan golmma olbmái.
Muhto dán birra ii sáhte gullon gal beare viidát, go juo dán stuora Kiwi fitnodaga jođiheaddjit eai leat ipmirdan makkár boasttuvuođa sii leat dahkame go diŋgoje dáid gávttiid ja go juo buot dát bargit cogge oba ala ge daid ja láhtteje ahte leat sápmelaččat ija miehtá.
Muhto dán maŋŋá go Ruošša čara giddii rájá Norgga vuostá 1852, dilli nuppástuvai.
Muhto dán maŋŋá go Ruošša čara govččai rájá Norgga vuostá 1852, dilli nuppástuvai.
Muhto dán maŋŋá go Stalin ja Hitler ledje dahkan ng. Trippentrop-soahpamusa, Anton máhcahuvvui Nuortariikii.
Muhto dán vuoru gumppe luondu leai rievdan šiegabun go gáhtagođii sakka maŋŋá go skihpáriiddis leai borran.
Muhto dán čavčča maŋŋá mii leat viisábut ja oaidnit, makkár váikkuhusat dán ođđa ealgabivdoáiggis leat boazodollui, boazoisit Aikio lohká.
Muhto dáppe min guovlluin, Finnmárkkus, gal leat eanas boanddain buot šibihat olgun geasi miehtá.
Muhto dát gávdnoje maŋŋel soađi.
Muhto dát moaitagat gullogohte eará stáhtaruhtaduvvon sámi mediaid čađa.
Muhto eai sii dušše vácce gal olles beaivvi, sii fitnet girkus ja das maŋŋel čoagganit ovdasadjái suohtastallat ja borrat njálgga biepmu.
Muhto eai čavdudan robiid maŋŋá dan barggu ja čáhci golggai robis gitta geallárii ja buot guohpui, muitala Elle Máret Rasmus.
Muhto eanašsoassi nárkomirkkos mii johtá Karibia čađa, ii goassige bissehuvvo.
Muhto easkka 1936, 15 jagi maŋŋá su jápmima, álggahuvvui Sámi álbmotallaskuvla Kárášjogas láigolanjain.
Muhto easkka maŋŋá go Sámedikki meannudeapmi almmuhuvvui.
Muhto fáhkka ledjen válljejuvvon, dajai presideanta Egil Olli dakka maŋŋá.
Muhto gal ealu ferte gárdde čađa bidjat ovdal luoitá čakčaorohahkii.
Muhto gal juoigit sáhttet juoigat NRK Sámi Radio studiobusses maŋŋel beassážiid, dahje goit ovdal giđđajohtima.
Muhto gal mun maŋŋel boađán.
Muhto geaidnodoaimmahaga olbmot leat fitnan geahččamin geainnu maŋŋá lihkohisvuođa, ja sii dihtet ahte geaidnu lea váralaš.
Muhto geasseáigi lea maiddái festiválaáigi miehtá Sámi.
Muhto gielddastivra celkkii maiddái ahte áššái boahtá lassicealkka maŋŋel go sámi árbevierro- ja riekteipmárduslávdegoddi lea geargan bargguinnis.
Muhto givssidedje su nu ollu ahte son heittii sámásteames dan maŋŋá.
Muhto go Sámediggeáirasat guđđe sámedikki lanjaid maŋŋel čoahkkima, válde eará áirasat sin saji.
Muhto go dan maŋŋel árvu mearriduvvo, de bissu árvu logi jagi.
Muhto go eamidiin gávnnaheigga ovttasráđiid vuosttaš suorganeami maŋŋá ášši buori beliid, de vázzin jotkui liikká.
Muhto go eŋgelándalaš attii Fijái iešstivrejumi, váile čuođi jagi maŋŋel, ledje indialaččat gártan eanetlohkui.
Muhto go fas biváldii ja moai duoraime ođđasit sijat maid međehedje ja leabbanedje dassidit miehtá sávnnjiid.
Muhto go it jođe okto itge maŋŋá go lea sevnnjodan, de ii leat váralaš.
Muhto go juo mii leat media čađa beassan gullat ahte dikkis lea boahtán ovdan eambbo go dát, de dárbbašuvvo ahte dát čálut joatká.
Muhto go leat čuvvon merkejuvvon albasiid miehtá Finnmárkku, de čájehuvvo ge ahte albbas maid speadjá ollu, ja ollu eambbo go dutkit leat doivon ovdal.
Muhto go oaláš dálveorohagaidde boahtá, gos siidat eai jođe čađa, de lei ovttamanus ollu buoret jeagil.
Muhto go ožžon maŋŋá dieđu ahte oaččun dušše beali daid ruđain, fertejin álggahuvvon bargguin vuordit.
Muhto go čiekčamat fas álget maŋŋel geasseluomu, de son áigu garraseappot oaguhišgoahtit maiddái dien toppscorer olahusráji.
Muhto goalmmat jagi maŋŋá dolkagohten gávpoteallimii ja álo čieručalmmiid vulgen luomuin ruovttoluotta gávpogii, Heidi muitala.
Muhto golbma vahku maŋŋá masse dutkit oktavuođa tigeriin eaige leat das gullan šat maidege.
Muhto guottetáigi álggii ja ledje juo bártidan vákkiin bohtuin maid čađa illá besse, guoldduiguin, caribou-ealuiguin ja viimmat, go olleje dan muddui, de lei divregiksi measta gillámeahttun.
Muhto gámme lea maŋŋil viiddiduvvon 31,5 kvadratmehterii, ja dasa lassin lea huksejuvvon 28 kvadratmehter olgovisti.
Muhto gánske lei menddo lahka dohko vuolgit go ii lean juo biddjon olggobeallái Sámi – go spábbačiekčamiid gal 3-4 radiobargi vulget muhtun vahkkui oavnnjistit miehtá máilmmi!
Muhto gáttan šaddá buorre maŋŋá basadit, lohká Liv, iige bala ahte eai birge gilvvus.
Muhto gávdnojit maiddái guovllut dahje regiovnnat, missä liikemiehet bidjet ruossa gaskavuođaide álgoálbmogiidda dan maŋŋá go leat skeŋken moadde mohtorgielkká ja moadde lupmalámppá batteriija dihto olbmuide, geat gullet álgoálbmogiidda eaige beroš oppa álbmogis.
Muhto ii dušše dat; mii livččiimet dasa lassin addán lobi ásahit turistabáikki dan báikái maŋŋil, čuoččuha Logje.
Muhto ii leat eará ráđđi go rastá berrii beassat vaikko mii livččii lean.
Muhto ii son sajáiduvvan Kárášjohkii ge, go son moadde jagi maŋŋá gávdno ođđaássin Vuovdaguoikkas.
Muhto ii vuoiŋŋastit, go 3-jagi stuđerema maŋŋá lea jo dalán filbmabarggus.
Muhto illu šaddá maŋŋil hui stuoris go láttahat ja buorit šattut ihtet.
Muhto in jáhke dan šaddat dahkagoahtit ovdal maŋŋel juovllaid, lohká Ánne Mággá.
Muhto in lean beare ÇtøffaÈ go ledjen ÇláhpponÈ nuoraid gaskii ja šovva álggii garra musihkain ja ránes suovain mii borggistii miehtá lávddiiÉ Ja nu bohte guokte nuora lávdde nala.
Muhto in leat duhtavaš go eat ožžon dan miehtá Norgga boazodollui.
Muhto ipmirdan maiddai ahte lea dárbu man nu láhkái riidučoavdin-mekanismii maŋŋá go dat stuorra oaivegažaldagat leat čovdon.
Muhto jagi maŋŋil dan gal sáhttit vuordit eambbo gussiid deike Sápmái juovlamánu, loahpaha optimistalaš Jan Helge Soleng Karasjok Opplevelser fitnodagas.
Muhto jahkečoahkkin jagi maŋŋil Tromssas, geassemánus, álggahii searvvi almmolaččat.
Muhto johtolatsihkarvuođa birra lea dehálaš ságastallat miehtá jagi.
Muhto jos áiggut vásihit Sámi beakkálmasaid de fertet maŋŋá čuoigamiid guhkesbearjadaga boahtit valáštallanhállii.
Muhto juohke jagi maŋŋil giđa lea luodda seamma rámssas ja ráiggil, ja dat dušše vearrána jagis jahkái.
Muhto juohkebeaivválaš rahčamušat čatnet min oktii, rastá etnalaš rájáid.
Muhto jus lea dáhttu, de lean gearggus fas oktii jorgalit juohke geađggi, kommenterestii Nystø maŋŋel jienasteame.
Muhto jus sis leat tuollogeatne­gahttojuvvon gálvvut mielde, de fertejit mannat čađa almmolaš rasttildanbáikki nu go skohteriin ja biillain, muitala Kalske.
Muhto jus čohkká beare ollu dan virtuála Facebookas gos sáhttá sáddet cummá ja álggahit boalsttarsoađi interneahta čađa,  de dat sáhttá hehttet min leat sosiála albma eallimis.
Muhto juste ovdalaš daid deaŧalaš dáhpáhusaid de koordinerejeaddji ráđđi fáhkkestaga heaittihuvvui 2008 čavčča, ja dat lei leamaš áidna Guoládaga sámi politihkalaš orgána mii maŋŋel guhkitáiggi siskkildas riidduid viimmat ovttastahtii buot joavkkuid, Leažžá go leamaš nu ahte eiseválddiid heakkahuhttet sámi koordinerejeaddji ráđi danne go eai liikon sámi jođiheddjiid oktasaš doaimma?
Muhto jáhkán go listu álggu álggus lea dohkkehuvvon giđđadálvvi, de ii rievdda maŋŋá, lohká Sámedikki direktevra, Rune Fjellheim.
Muhto lea eahpečielggas šattai go son borrat vuskoniid maŋŋá.
Muhto lean leamaš Islánddas jorgalusaiganguin Einar Bragi ságain ja letne dajaldagas dajaldahkii mannan čađa buot maid lean jorgalan.
Muhto leat ain muhtin dehálaš áššit maid eat leat vel ožžon čađa.
Muhto leat dákkár olbmot, geat muhtumin, barggu dahje skuvlla maŋŋá sáhttet boahtit boarrásiidsiidii ja veahkehit boares olbmuid áddet, ahte sii eai leat vajálduvvon.
Muhto leat maid olu buorit bealit mat leat dáhpáhuvvan dan áiggis go vurddiimet Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami, ja dan maŋŋel Finnmárkkolága.
Muhto lei diibmu maŋŋá son gottii 10 kilosačča mii dagai su luossagonagassan.
Muhto lei easkka maŋŋel go Suoma presideanta Tarja Halonen ođđajagimánus formálalaččat buvttii evttohusa ahte ráđđi mas leat 41 riikka mielde duođas álggii bargat áššiin.
Muhto lei fiertu go Oslo čađa vujiiga rabas biillain gos duháhat máidno sudno gitta šloahta lusa, gos heajat galge leat.
Muhto lei hui suohtas go nu ollu mánát ledje boahtán ja lea buorre jus sáhttá leat ovdagovvan mánáide, logái Farmen-Mikkel measta vahkku maŋŋel go šattai TV2 Farmen 2007 vuoiti.
Muhto lei sátnegeafes Olli dán háve, ja lei čielggas manin son ii hállan, son lei čiekŋalit dovdamušain maŋŋá go mii muitaleimmet dan garra muitalusa.
Muhto lihká ii dieđihan FeFo go mearridedje guhtta mánu maŋŋá rahkadit foandda maid dušše FeFo galggai hálddašit.
Muhto listtu ráhkadeddjiin lea vejolašvuohta šiehtadallat guovlluválgastivrrain vel maŋŋil cuoŋománu 30. beaivvi mii lea mearri goas listtut galget leat siste, ja geahččalit gávdnat 15. vuolláičálli.
Muhto logai ge almmái ahte leat máŋggat stuorra čázadagat maid rastá ráhkaduvvojedje šalddit go riikabirrageaidnu huksejuvvui 1970 logus.
Muhto lohpida dál maŋŋá beassážiid almmustuvvet dárkilis dieđuid áššis.
Muhto láite maŋŋá go gažaldagas lei čállinmeattáhus.
Muhto maid son duođaid oaivvilda, bođii ovdan easkka jienasteami maŋŋá.
Muhto maiddái dan ektui go boazologut lohpiduvvoje ođđasit guorahallot vihtta jagi maŋŋil.
Muhto maiddái eará oktavuođain sáhttá sámi valáštallan ja sámi kultuvra oažžut ávkki rusttegiid geavaheamis maŋŋá go doalut leat čađahuvvon.
Muhto makkár dilli dán maŋŋá čuožžila, in sáhte dál einnostit.
Muhto makkár earálagan «šaldiid» Deanujoga rastá dárbbaša vai ovttasbargu doaibmá?
Muhto manne galggašii mu eallinvádjolus mannat geahppasit bálgáid go daid maid eará olbmot šaddet čađa mannat?
Muhto maŋŋel buori álggu, nogai gelddolašvuohta čájáhusas.
Muhto maŋŋel daid logi gažaldagaid lei boađus 7-7.
Muhto maŋŋel dákkár konseartta lea váttis doallat seamma dási čakčafeastiválas, bohtos mii boahtá.
Muhto maŋŋel go Gåte lea beaggigoahtán dáid maŋemus jagiid, de lea son ovttaládje luohpan ulddanieidda-rollas.
Muhto maŋŋel go Nystø ovdanbuvttii plána, válddii ráđđelahttu Isak Mathis O. Hætta sáni.
Muhto maŋŋel go duopmu váidaluvvui gaskariektái, de vuoittahalai Skoglund.
Muhto maŋŋel go duođai oahpásnuvven ráđđái, de fuobmájin ahte oktavuođat eai atte dušše ilu, erenoamážit dáid maŋemus áiggiid.
Muhto maŋŋel go ledje nagodan coggat vuosttas moala, orro fámut javkamin, ja Nordlys nagodii álkit coggat olles njeallje moala, ovdalgo fas ruoná lunttat coggaledje spáppa molli.
Muhto maŋŋel go lei diimmu vuoiŋŋastan, de lei gearggus gilvalit.
Muhto maŋŋel go oallugat ledje jearahan su, nu go ieš muitala, de son goitge sárdnidii.
Muhto maŋŋel go sus jearai, de son logai ahte ii leat leamaš doppe.
Muhto maŋŋel go ášši beakkehii NRK Sámi Radios, de lea boahtán moaitagat.
Muhto maŋŋel ja ovdal geahččalanáiggi, ii leat leamaš loddenlohpi.
Muhto maŋŋel luomu vuoittahalle ja vuoittahalle, ja loahpas ledje vuolemušaid searvái gártan.
Muhto maŋŋel máŋgalogi luođi ja nenetsa dánsuma loahpahit.
Muhto maŋŋel vuodjimiid čájehii Ahmasalo ahte lea buoremus Suomas.
Muhto maŋŋel čájálmasa dat issoras diŋga bassala ámadeaju, ja mánát oidnet ahte ii han dat leat eara go.
Muhto maŋŋeleappus go Datalávdegotti ovddasteaddji háleštii Microsoft ovddasteaddjiin almmuhii Microsoft ovddasteaddji ahte lea vejolaš ahte sii ráhkadit sámegielbustávaid, muhto ahte sii eai dohkket dan tabealla, mii leai ráhkaduvvon dan geassemánu 1996 čoahkkima maŋŋá.
Muhto maŋŋil dajai mátkálaš: «Vuoje nuppi giirras dán mihto.
Muhto maŋŋil dan seamma eahket ja dien ija sii gal ožžo máŋga dieđu.
Muhto maŋŋil fylkkasátnejođiheaddji positiivva logaldallama, fertiiga soai fylkkaskuvlahoavddain guođđit čoahkkima, go lei erenoamáš čoahkkin gávnnahit mo bušeahtas geahpedit goluid.
Muhto maŋŋil gal áigut návddašit gáfe ja gáhkuid, bogostalai ikte Ášu doaibmi oaivedoaimmaheaddji Jørgen Buljo.
Muhto maŋŋil go eiseválddit čuođenáre jagi ledje muitalan ahte sámegiella ja sámi kultuvra lei unnitárvosaš, de dát guottut ledje dárvánan olbmuid jurddagiidda.
Muhto maŋŋil go hotealla bođii Guovdageidnui, de nohkagođii duottarstobu doaibma idjadanbáikin Guovdageainnus.
Muhto maŋŋil go iežas ovdalaš válgaguovllus Oslos fárrii Guovdageidnui, lea doaivva beassat Sámediggái láđđásit daddjon unni.
Muhto maŋŋil go lea Reidun divššus leamaš, de lea buorránan hui ollu, muitala Káre Biret.
Muhto maŋŋil go lean lohkan earret eará Ságaha 13.08.09 bihtá stáhtaráđi Andersena galledeamis Kárášjogas, ja presideantta Olli preassadieđáhusa, ja lassin oaidnán tv-sáddaga čakčamánu 1.
Muhto maŋŋil kurssa riŋgejedje dat seamma olbmot ja dadje ahte sis gusto ledje čázehat.
Muhto maŋŋil lea duođaštuvvon ahte in leat bargan maidege boastut.
Muhto maŋŋil rievdaduvvui dat, ja ABC-girjjáš ja lohkangirji šadde sierra girjjit.
Muhto maŋŋil soađi borai Vena mirkorásiid (lat.
Muhto maŋŋil čájehuvvui, ahte ii lean son, muhto baicca áibbas earát.
Muhto maŋŋá Beslana terrordaguid ballat mii Putina nannet soađi Tsjetsjenia vuostá.
Muhto maŋŋá go Sámi oahpahusráđi direktevra Ellen Inga O. Hætta doalai logaldallama oahppoplána birra, de orrot ovdagáttut jávkamen.
Muhto maŋŋá go fárrii nuppebeallai deanu, Supmii, de gal ii šat beasa.
Muhto maŋŋá go lean árvvoštallan Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami, dás maiddái riektejoavkku cealkámuša das mii guoská sápmelaččaid mearridanváldái eatnama hálddašeamis, geavahanrievttis, oamastanrievttis, lean gávnnahan ahte Finnmárkku eatnamiid luohpan Statskog SF:i ii soaba dainna, mii daddjo ILO-konvenšuvnnas nr. 169 artihkal 14.
Muhto maŋŋá go lei ovddidan maid oaivvildii lei skoalttáid ášši, de dovdá iežas duvdilduvvon.
Muhto maŋŋá go medias lea leamaš ruskkaid birra de mearredeimmet čorget, muitala gieldda inšenevra Alf Isaksen.
Muhto maŋŋá go nuorra bárdni gávnnai beaivváža, de gal šattai buot buorre.
Muhto maŋŋá go sin iežaset árvalus vuoittahalai, de maiddái SG áirasat dorjo lága, earret finnmárkuloš Olav Gunnar Ballo, guhte jienastii vuostá.
Muhto maŋŋá soađi gávdnui heasta heakkas Harstad-gávpogis, ja lei buriin vuimmiin, lohká Tove.
Muhto mearrasuodjaleami ii heive dán áššái, go miehtá Norgga lea jođus dákkár mearraguovlluid suodjaleapmi, ja mu ipmárdusa mielde guoská dat eambbo mearrabotniid gáhttemii, dadjá Ørnebakk.
Muhto mii berret goitge leat duhtavaččat, lohká Guovdageainnieiddaid joavkku kapteaidna Áile Hætta, maŋŋel vuoittahallama Norway Cup A-loahppavuoru semifinálas.
Muhto mii dat goit ieža diehtit manne mii eat leat albma oahpu ožžon skuvllas, ja dat ii leat earáid sivva go soađi ja hálddahusa gieđahallama dien áššis maŋŋel soađi, loahpaha son.
Muhto mii eat gula dan šuohkanasa mii manná miehtá máilmmi.
Muhto mii eat leat gullan maidege Tore Bongos maŋŋel go Kárášjogas ceggejuvvui SáB-listu Sámediggái.
Muhto mii fertet dieđusge maid Sámi Spábbačiekčanlihtuin  doallat lagaš oktavuođa vai álkit beassat sámi spábbačiekčanbirrasiidda miehtá Sámi ja dáinna vugiin olahit eanemusaid, čilge Schelderup.
Muhto mii maid galggašeimmet dego luossa, beassat máhccat iežamet ruovttubáikái maŋŋá go leat gazzan oahpu, govastallá Aina Alice Olsen.
Muhto mii politihkkárat fertet háliidit láhčit dili, muđui nuorat eai beasa byrokratiija čađa.
Muhto mis galget leat doaimmat miehtá Sámi.
Muhto moadde beaivve maŋŋel bohte buot čieža fatnasa ruovttoluotta dievva gálvvuin.
Muhto moadde beaivvi garra soahtama maŋŋá beasai ge Girkonjárga fas friddjavuhtii golggotmánu 25. b. 1944.
Muhto moadde beaivvi maŋŋil ges lei Ságat aviissas fas bealkimin min bargiid, lohká Åge Somby.
Muhto moadde mánu maŋŋil juo fuobmájin ahte áiggun leat guhkit Finnmárkkus.
Muhto moadde mánu maŋŋá giđđat ledjen čoakkalmasain Oulus ja deiven su nuppi geardde.
Muhto moatti jagi maŋŋá nagadedje fas bealátlaččat soabadit ja searvvi náitit oktii.
Muhto mohtorgielká lihkohisvuođa maŋŋá mun álgen dodjalit barggus ja loahpa loahpas dál mun in leat šat guhkes áigái leamáš dienasbarggus ollenge.
Muhto morraša čađa muitit máŋga čuvges ja litna muittu.
Muhto muitte ahte dálvvi maŋŋel boahtá čáppa giđđa.
Muhto mun in leat mielas dasa ahte dat geainnut maid gili ássit áiggiid čađa leat geavahan, galget rahppot olles álbmogii.
Muhto muđui gal ii dahkan son eará go dan maid mii leimmet buohkat plánen, lohká Buljo maŋŋil dáhpáhusa.
Muhto máŋggas geavahit ain Macintoshdihtoriid ja nuvttá operatiivavuogádat Linux lea dál viiddideame miehtá máilmmi.
Muhto namma Ungára namma  ii boađe Attila áiggis, muhto maŋŋá go Magyara nomáda albmot, ja leat sii geat odne gohčoduvvot Ungára álbmot.
Muhto nugo dáhpáhusat leat su jápmima maŋŋá čájehan, de áššit eai johtán ollenge su maŋimuš doaivagiid mielde.
Muhto nuohtti lei nu nanus, ja guolážat eai nagodan beassat nuohti čađa.
Muhto nuohtti lei nu nanus, ja guolážat eai nagodan beassát nuohti čađa.
Muhto nuppástusaid maŋŋel, de gozihit bálgosat ieža ahte boazodoallolágat čuvvojuvvojit.
Muhto ná lihkolaččat ean leat leamaš goassige, logaiba Risto ja Marjot Telilä dalá maŋŋá go soai ja sudno skihpárguoktá Johanni ja Annikki Kangas gávdne gollečoalttu.
Muhto návehiidda gal ii leat dárbu, dasgo bohccot gal buorelihkus bivvet olgun leat dálvvi miehtá.
Muhto oahpponeavvut han gal leat juo nuvttá mánáide vuođđoskuvllain miehtá riikka.
Muhto oaivegávpot doaba ii leat leamašan áiggiid čađa amas kárášjohkalaččaide ja earáide.
Muhto oanehaš áiggi maŋŋá, de eai čájehan gal beroštumi searvat idjavázzimii, oavvilda Lindberg.
Muhto oanehis áiggi maŋŋá de lei son fillen olles 15 vuskona bajás rutnis.
Muhto oažžut eará departemeanttain nu go mahkáš Olgoriikkadepartemeanttain šiehtadusaid bokte, muhto dat bohtet maŋŋá, inge vuordán eambbo go doppe ii leamaš lassáneapmi maŋimuš jagiid.
Muhto ovdamearkka dihte dearvvašvuođasuorggis leat váttisvuođat miehtá riikka, vikkai Sæther.
Muhto reakšuvnnaid sáhttá maŋŋá dulkot vai mii sáhttit ipmirdit manin sápmelaččat olbmuid godde.
Muhto reakšuvnnain mat bohte maŋŋel spábbačiekčandikki ii vuhtton olu luohttámuš  dan ođđa stivrii, iige presidentii.
Muhto riekti cealká duomus ahte ášši ovdalaš gulahallamat galget leat goitge doarvái čielggadeapmin dasa ahte lei geatnegahtti šiehtadus dasa ahte go ovddeš agronoma fas álgá bargui maŋŋel virgelobi, de galgá ođđa virgái álgit Oarje-Finnmárkku boazodoallohálddahusas.
Muhto riikkačoahkkimis 2000:s čuoldásii SVF eret SFF:s ja maŋŋel ceggejuvvui SVF samepolitihkkalaš bellodahkan earret eará 200 olbmo vehkiin geat čálle vuollái dasa ahte sii hálidit SVF leahket sámepolitihkkalaš bellodahkan/ ovttadahkan.
Muhto risttalaš juovlasáhka čuodjá čađa buot váivviid maid olbmot sáhttet daguhit.
Muhto rámideami maŋŋil muittuhii son maiddái skuvllaset váilevašvuođaid.
Muhto searvvi neahtta fierpmádagas leat sullii 100 Sámi nuora, miehtá Ruošša, ja maid olggobealde Ruošša rájá.
Muhto sihke dienas ja vearromáksu lea geahppánan hui sakka maŋŋá go su fitnodat massii barggu ELKEM -fitnodagas Juovlavuonas.
Muhto sii geat áigut EM:i eai boađe oažžut ráđi dasa, maŋŋá go leat oastán divrras mátkki.
Muhto sii leat oasálastán juohke oassái ođđaáigásaš kultuvrii miehtá máilmmi.
Muhto son deattuha ahte son lea dušše gaskaoapmi man čađa fámut vánddardit.
Muhto son ii beassan rastá, ja danin fertii doamihit ruoktot viežžat guvssi mainna goaivu jávrri guorosin.
Muhto son ii doarjjo buot čilgehusaid maid ovdalaš dutkit leat almmuhan dáid stuimmiid birra - ja moaitá maid oalle garrasit áššedutkama mii lei maŋŋil stuimmiid.
Muhto son joavddai Madridii gaskaija, logi minuhta maŋŋá go maŋimuš toga Vitoriai lei mannan.
Muhto son čilgii maŋŋel ahte ledje golbma skuhtera buohtalaga man dihte duvdašuvvui eret šiljus.
Muhto stáhtaministtar ii gillen guldalit sámi nissoniid, ja guđii kantuvrra diibmobeale maŋŋá.
Muhto su skihpáris lei áibbas eará čilgehus, ja logai ahte baicca nuorat áššáskuhtton olmmái dat goarkŋui láseráigge sisa maŋŋel go lei cuvken dan ráidalasain.
Muhto sus earuhedje maŋŋá evttolaš ráŋggáštusain, muitala Hætta.
Muhto sámi birgenvuohki lea leamaš áiggiid čađa eambbo go boazodoallu.
Muhto vaikke vel Curt Dahle miehtá dan leat oalát sin ovddasvástádussan, de son vel čilge maid bataljona soalddáhat lea muitalan sutnje ovddit beaivve čoahkkimis.
Muhto vuostehágut čuožžiledje easka maŋŋel go goahti bulii ja dasa ceggejuvvui ođđa goahti dáhkádusruđaiguin.
Muhto váttisvuohta bođii ruovttoluotta fas moadde beaivvi maŋŋel.
Muhto Ándaras Njárgga ofelaštima maŋŋá ja čáppa luondduvásáhusaid, buot heajos miella leai geargan merrii golgat.
Muhto Ávvir ferte cuoigguhit ahte go lágideaddjit eai lean bidjan olbmuid geat vižže spáppaid maŋŋá go čiekčit čikče olggobeallai, de dat dagahii ahte ii lean nu suohttas geahččat čiekčamiid.
Muhto ále fuola, go gilvalanáigi lahkonii de han čoagganedje oktiibuot vihtta joavkku iešguđetge giliin miehtá Deanuleagi Suoma bealde.
Muhto ássanguovlluid ja ekonomalaš doaimma dáfus leat juo stuorra earut, erenoamážit nuppi máilmmisoađi maŋŋá.
Muhto ávvulávdegoddái lea váttis dál 50 jagi maŋŋá gávdnat gos gásttašuvvon olbmot dál ásset, danin bovdejit áviissa bokte.
Muhto ČSV prográmmas ođđajagimánu muitala son iežas dili birra boazodoalus maŋŋel go bázii leaskan.
Muhto šaddá áibbas boastut go ovtta ealáhusa birra dušše muitaluvvojit dat heajut bealit guhkes áiggi badjel, lohká Berg maŋŋel go lea geahčadan movt dáččaaviissat čállet boazodoalu birra.
Muhto čilgejin doaktárii ahte in astta, danin go galggan čuojahit beaivvi maŋŋel.
Muhto čuovgá čađa ahte son lea veahá nearvaluvvan go áigu preassain hállat.
Muhto ČálliidLágádus doaimmai dan ovdal moadde jagi John Trygve Solbakka iežas namas, gii maŋŋá sirddii doaimma vuođđudussii.
Muhto, ii son dieđe ii maidege das mii lea dáhpáhuvvan dan riikkačoahkkima maŋŋel masa son lei searvan.
Muhtomin sáddesta olmmoš dieđuid maid maŋŋel fas šaddá gáhtat.
Muhtto sus lihkkus manai bures, ja moadde vahku maŋŋel oaččui reivve poasttas, mas celke su buresboahtin mastergrádaohppui.
Muhtumat biehttalit ahte gáđohus lea vejolaš maŋŋel eallima (ovdamearkka dihte Rosemarie Køhn).
Muhtumat geat olleje ruoktot maŋŋel soađi, giksašuvve isolašuvnnain, muhto eatnasat doalahedje oktavuođa guđet guimmiin.
Muhtumat okto earát váhnemiiddis mielde balu čađa vižžet skeaŋkka.
Muhtumiin šaddá buoret fas maŋŋá, muhto earáide lea váddu bistevaš.
Muhtun beaivvi das maŋŋil manai Andreas olggos ja oinnii, ahte eará mánát duhkoradde ruđaiguin; son háliidii maid singuin duhkoraddat, muhto ii son beassan sin searvái, dainnago sus eai lean ruđat: dasgo buohkat bilkiide su ja dadje ahte: Don maid leat riggá bárdni; eai leat oba ruđatge maiguin duhkorattat.
Muhtun beivviid maŋŋel fitnen iežan stuorát vilbeliin fas vuojadeame.
Muhtun biila vujii šalddi rastá.
Muhtun cealkagat lea nu roavvat ahte ii heive deaddilit aviisii ja čállosis čuovga čađa ahte su mielas leat vearrámusat pedofiilat ja dievddut geat eai dovddas iežaset homofiilan.
Muhtun diimmuid maŋŋil lei sin bargosadji gutnán buollimin.
Muhtun eará ges lea gullan go galggai maŋŋel barggu viežžat filmma luoikkas, go de lávkii sisa, de ráđihedje láhttái filmmat, de gal ii lean go njuolga olggos fas, ja filbma ii gal šaddan, muitala bargi reaškimiin.
Muhtun gielddat sáhttet muitalit ahte okta dahje moattes leat čielgan maŋŋel dálkkodeami.
Muhtun guvžžát vádjolit merrii gođu maŋŋá, ja muhtumat fas easkka giđđagease.
Muhtun jagi maŋŋel go Schjelderup biehttalii gáđohusa, čohkái muhtun sárdneolmmái boares olbmo jápminseaŋgaguoras gii ii lean bestojuvvon.
Muhtun jagi maŋŋel álggii dát nai doaibma addit mearkkašahtti bohtosiid biiredásis go gilli oaččui biirevuoittuid njuikemis ja njuikenčuoigamis Oarje-Finnmárkku bárdne- ja juniorklássas.
Muhtun jagiid maŋŋel vulggii ges dat beakkán Manitoba-ekspedišuvdna Amerihkii hearge čorragiin.
Muhtun jeakkis gávnnai hui unnán luopmániid, vaikko váccii oppa jeakki čađa.
Muhtun juo evttohii gilvvuid maŋŋá, ahte eatgo ordnešii guvttiid gilvvuid, álgogease ja loahppagease.
Muhtun lávlla muitalii maid ahte maŋŋá bargobeaivve de dolastallet sii ja muitalit ja lávlut vai vajáldahttet iežaset garra bargodili.
Muhtun nissonolbmot vuoiŋŋastit dušše beaivvi riegádahttima maŋŋá, muhto dábálaččat gal vuoiŋŋastit guokte-golbma beaivve ovdal go fas doaibmagohtet.
Muhtun sápmelaš bođii muitalit min konseartta maŋŋá iežas áigut oastit gávtti ja oahpahallat sámegiela.
Muhtun áigge maŋŋel lei rámbuvrras.
Muhtun áigge maŋŋá moaige vulggiime ja easkka váldogeainnu alde fuobmájin, ahte nubbi maŋŋeriekkis lea ráiggil, muhtun lei čuggen rieggá dan botta go moai ájiheimme gáttis, Jorma Harlin muitala.
Muhtun áiggi maŋŋel náitaleigga soai ja eliiga lihkolaččat.
Muhtun áiggi maŋŋel serve bearrašat vel ovttas moadde beaivásaš meahcástanskuvlii.
Muital munnje maŋŋel dan birra!
Muitala ahte guovdageaidnulaččat leat geahččagoahtán Kárášjohkii maŋŋá go Diehtoguovddáš ceggejuvvui.
Muitala ahte son lea mátkkoštan miehtá dala Sovjetlihtu.
Muitala ii gávppašišgoađe ovdalgo bálká boahtá maŋŋá logát beaivvi.
Muitaleaba maid ahte čađa áigge gullojedje guolit dohppestallamin.
Muitaleaddji láidesta lohkki Lihkkošalbmá fearániidda ja jurdagiidda, maŋŋel go eadni lea jápmán ja Lihkkošalmmái  duostagoahtá friddjat muitalit iežas eallima birra.
Muitaleaddjin leat sierra suopmanguovlluin ássi mánát, geat jerret iežaset muitalusa loahpas mohkkáslágan gažaldaga, man čoavdima maŋŋá čájáhusguossi beassá lávket maŋit logijahkái.
Muitaleapmi adno ge miehtá máilmmi čáppagirjjálašvuođa ¶
Muitalin maŋŋel sátnejođiheaddjái Klemet Erland Hætta maid Thon lei lohpidan, ja son ii ge lean heajut ja dáhkidii ahte ii galgga šaddat váttisvuohta gávdnat saji gosa hytta cegget, jus dan oažžut, lohpidii ordnet midjiide viessosaji jus hytta boahtá, muitala Sara Victoria Andersen.
Muitalusa Okta beaivi Ánniin čálii son juo 1984:s, ja dál, 16 jagi maŋŋel ilbmá muitalus girjin.
Muitalusaid mielde guvžžáid leat bivdán guolástanáigge maŋŋá oakku ja maiddái sáibmagolgadagain.
Muitaluvvo ahte dalá maŋŋá go Ludvig Filip guđii Muonio de šattai Beate Gaisa áhpeheapmin.
Muitaluvvo ahte muhtun bottaid mátkkoštii oba ollu, ja máilmmisođiid gaskkas orui jagi Parisas, gonnes su dáidda nai maŋŋil vuosehuvvui.
Muitaluvvo maid ahte son guoktelogi jagi maŋŋel ráhkadii álggu Guovdageainnu jahkásaš heargegilvovuodjimiidda ja falástallansearvi leige lágideaddjin.
Muitaluvvui maid ahte leu sáhka ovtta minerálaguovllu birra mii manná Kihttelis Suomas Kárášjoga čađa gitta Levdnjii, nu gohčoduvon Ruonaneananguovlu.
Muitit bures go vuosttaš bievllat ihtigohte, de maiddái dálvvi nuoskivuohta min olbmuid maŋis oidnogođii miehtá.
Muitit maid ahte don moatte geardde iežat ruđaiguin ostet vuoittuid go min searvvis ledje njuikengilvvut, dan don muitalit máŋga jagi maŋŋel.
Muitodilálašvuođaid leat ordnen sierra guovlluin miehtá Suoma.
Muittán ahte mu viellja ja son gii maŋŋil šattai mu isidin geahččaleigga jeđđet mu.
Muittán erenoamážit guokte oahppi geat dagaiga hui čáppa diŋggaid dalle juo, ja geat maŋŋel šattaiga beakkán duojárin; Johan Rist ja Heaika Buljo.
Muittán iešge básmánnán ballen dan biros, joatká son ja lasiha ahte mánát geat ožžo čina ožžo maŋŋá njálgá ja čilge ahte ii oktage mánná leat dušše šiega dahje soahpameahttun.
Muittán maŋŋá návehastima iđđedis de lávejin vuoddját Levdnjii meieri stivrra čoahkkimiidda ja eahkedis fas ruovttuluotta návehii, muitala Hánsa.
Muittán sevdnjes áigge, maŋŋá go bihttálohkama, go lágideimmet olu njuikengilvvuid.
Muitun lea báhcán somás áigi go ieš orui ruovttus, iige internáhtas nu mo dat eará oahppit geat bohte miehtá Finnmárku dahke.
Mun barggan ieš luoddadoaimmahagas ja dieđán man váivi lea juohke mánnodat-iđida čorget luoddagalbbaid maŋŋel go dát sáminuorat leat leamaš billisteame daid.
Mun bessen oaidnit su kántuvrra universitehtas, ja son válddi oktavuođa ovtta máilmmi deháleamus girjerádjosiin, Library of Congress Washington DCs maŋŋel go mun ávžžuhin su dan dahkat, ja son oaččut rievdadit namahusa «Lapp» ja dan sadjái bidjat «Sami» .
Mun bidjen du čállingirjji girjehildui maŋŋel go njalkasin dan dihte ja goassi doaján juolggi!
Mun deaivvan ge maŋŋá, muhtun nissona gii álggos álggahii dán jávrris fállat čázis maid ruvvendivššu.
Mun dieđusge cahkkehišgohten dola, muhto de olmmái fas riejáskii: - Maŋŋil miessemánu 1. beaivvi ii livčče gal lohpi dahkat dola meahccái.
Mun dieđán ahte  dáid máđijaid lahkosis eai leat bohccot, eaige máđijat mana guottetbáikkiid čađa.
Mun doaivvun Bargiidbellodat oažžu stivrejumi Sámedikkis 2005 válgga maŋŋá ja dan bokte buktá eanet ruđa sámi kultuvrii.
Mun doaivvun ahte livččii vejolaš joatkit ságastallama maŋŋá go Gaup lea oaidnán gárvves girjji ja lohkan mo árvvoštallama.
Mun dovddan dainna ámmáhiin ovddasvástádusa ovddidit sámi spábbačiekčama miehtá Sámi.
Mun dovddan olbmuid geat leat vásihan dákkár dovdduid maŋŋá iešsorbmema ja dát čájálmas lei munnje hui garas dan dihte, muital sámediggepresideanta Egil Olli ja ain sihkasta gatnjaliid mat golggiidit muođuide.
Mun dovden erenoamáš stuorra beroštumi daidda su ságaide, guoskkaihan dat munnjege dehálaš ealáhusa, masa ieš ledjen skuvlla maŋŋá jurddašan álgit.
Mun ferten maid rámidit eará olbmuid geat leat váldán mu nu bures vuostái, maŋŋil go heiten juhkamis.
Mun fitnen vahku maŋŋil, muhto dalle ii šat fáhtten beana luottaid.
Mun fitnen álás gieđain njávkamin dan bohcco maŋŋá, geahččan dihtii lei go dasa mihkkege geavvan.
Mun fuobmájin  maŋŋel daid mierkábeivviid man buorre lea go dovdá juoidá erenoamáš diŋgga meahcis.
Mun gal lean nu duhtavaš, lohká Nils Utsi maŋŋá Mari Boine konseartta.
Mun goit in šat oastte sávzabierggu Rema 1000:s dege eará gávppiin, maŋŋel go máisten dán buori bierggu.
Mun goittot lean guktii lohkan korrektuvrra girjjis, ja vel lea okta eará almmái lohkan oktii čađa olles girjji.
Mun gávdnen dán iežan áhččerohki notáhtain ja daid oallut govain maid son lea áiggiid čađa govven.
Mun han lean sámegillii leamaš miehtá áiggi singuin oktavuođas, imašta Kirsi Paltto gii oaččui nugo buot eará sápmelaččat ge fálaldaga válljet fastadoaktára sámegillii sihke interneahtas ja telefovnna bokte.
Mun heŋgon báhpiriid miehtá du oađđenlanja ja sáddejin maid e-boastta mas muittuhin.
Mun imaštalan duođai makkár nissonpolitihkalaš vuođđu Johanne Gaupas lea, go nu njálgát sihkkarastá ain olmmáiolbmo sátnejođiheaddjin Kárášjogas.
Mun in duostan mannat olggos biillas, go beatnagat ledje su tráhpá alde, čilge Buljo, ja muitalii ahte fertii easka maŋŋel mannat dieđiheame beanaeaiggádii dáhpáhusa birra.
Mun in gal heađisge oaivvil, ahte Suoma politihkalaš bellodagat galggale boahtit válgii ja dan maŋŋel stivregoahtit Sámidikki politihka.
Mun in gátte gal gártat váddábun oažžut čađa sámi gáibádusaid.
Mun in hálidan áhku dainna vuorjat go sus lei nu olu bargu, ja mii stoagaimet das bovnnaid gaskkas beaivvi miehtá.
Mun in olle du riegádanbeaivái go lean mátkkosteame Tromssas, muhto boađán maŋŋel.
Mun in sáhte guldalit earáid artisttaid musihka ovdal dahje maŋŋá iežan konseartta, čilge son.
Mun in sáhte jurddašit ahte oktage politihkalaš bellodat miehtá dása.
Mun in sáhte álgit ovttain govain ovtta beaivvi, ja joatkit dáinna vahku maŋŋel.
Mun in vikka leat vuollegaš, nugo sápmelaččat álo leat geahččalan láhttet historjja čađa.
Mun ipmirdan de ášši dainna lágiin ahte Risten miehtá čoahkkima doallat.
Mun ja hearggit leimmet nu váiban maŋŋil mátkki ahte illá joavddaimet šat geasseorohahkii.
Mun jáhkán ahte buot Kiinna boradanbáikkit miehtá máilmmi leat juovlastálu reaŋggaid čiehkadanbáikkit.
Mun jáhkán go vuoddjit bohtet miehtá Norgga, de dát movttiidahttá min vuddjiid hárjehállat eanet.
Mun lean bargguid čađa oahppan šaddat iešbirgejeaddjin.
Mun lean bidjan stobuide sisdoalu, mu iežan vásáhusaid nu go nállevealaheami, beahtahallama, morraša maŋŋá váhnemiid massima, árbevieruid, giela ja nu ain, lohká Einarsen gean dáidagiid Sámediggi lea oastán.
Mun lean deaivan duođalaš kristtalaččaid geat leat muitalan ahte fertejedje juoigat go oidne ealu duoddaris, muhto maŋŋil bođii fuones oamedovdu ja sii fertejedje bidvit ándagassii.
Mun lean deaivan máŋgasa su bearrášis maŋŋil, go sii fitne Sámis.
Mun lean giitevaš go lean beassan johtit máilmmis ja miehtá sámi ja dakko bokte ožžon inspirašuvnna iežan čállindáidagii ja duodjái, lohká Thomas.
Mun lean issoras duhtavaš go buot artisttat dán konsearttas leat nuvtta guoimmuhan olbmuid, logai Somby Sandvik maŋŋá konseartta.
Mun lean maid hui duhtavaš go medias lea gullon min birra olu, lohká son maŋŋel gilvvu.
Mun lean mátkkoštan miehtá Finnmárkku gos lean fitnan eanáš joatkkaskuvllain.
Mun lean máŋgii maŋŋá johtán ovddeš ruoktoguovllus ja gal vuosttaš mátkkis bođii bahča miella, Domna muittaša.
Mun lean nu duhtavaš kundariiguin dáid jagiid go lean beassan gallehit báikki olbmuid ja mátkkálaččaid, nu ahte mu mielas gal olbmot ánssášedje dán, moddjá beaivválaš jođiheaddji iežas loahpahanfeastta maŋŋá.
Mun lean nu lihkolaš, eallinmokta lea maid badjánan maŋŋá go lean gehppon, lohká Airin.
Mun lean oggon dás justa maŋŋá soađi rájes, muhto in leat goassege goddán dákkára.
Mun liikon Sámi Grand Prix birrasii go maŋŋá gilvaleami mun beasan ain buorebut oahpásmuvvat ođđa juoigiiguin ja lávluiguin Sámis, leaikkasta beakkálmas.
Mun maiddái dieđus ieš liikon muitalit, ja barggu čađa dieđán maid mánát hálidit gullat, muitala Buljo.
Mun mannen fas ruovttoluotta Kosovoi maŋŋel soađi ovttas iežan bearrášiin.
Mun mannen miehtá ja juhken.
Mun muittuhan ahte buot golbma stáhta ledje mielas dan ektui ahte oažžut ON eamiálbmotjulggaštusa mearriduvvot, sihke proseassa čađa ja julggaštusa mearrideami bokte.
Mun oahpasnuvven Andersiin studeredettiin Oslos 1970- jagiin ja lean maŋŋel dan doallan suinna dássedit oktavuođa.
Mun oaivvildan ahte sámi TV-kanála lea oktasaš sámi ášši man ferte ovddidit davviriikkalaš ovttasbarggu čađa, ja čujuhit kulturministara áigumuššii ráhkadit davviriikkalaš sámi mediaplána.
Mun oaivvildan ain ahte lea guolástusministara Helga Pedersena politihkalaš dáhtu, duostilvuođa ja čađahanvuoimmi duohken oažžut go mii dán loahpa loahpas čađa, dadjá Silje Muotka.
Mun oidnen goittotge girdi ávkki boazodoalus ja jotken girdiskuvllaid ja jagi maŋŋá čađahin albma girdi dutkosa ja osttiime čeziin searvalágaid Piper Supercup -nammasaš 2-olbmo smávvagirdi.
Mun orun jaska ovtta čiegas, muhto manan miehtá máilmmi?
Mun ozan dan dáidaga čađa, dan čađa beasan dovdat iežan ja maiddái beasan leat "ieš" ollislaččat, muitala Paul filosofalaččat.
Mun ožžon ráfi maŋŋel álggu mas lei jođánis leahttu ja olu mii dáhpáhuvai oanehis áiggis.
Mun ribahin nohkkat ja gullájin moadde diimmu maŋŋil go soames iluin stužaidii.
Mun serven álggus 1960-logus sullásaš dutkamii maid norgalaš ja amerihkálaš dutkit čađahedje, gávnnahan dihte leat go sápmelaččat nuoskkiduvvon maŋŋel go Ruošša lei bávkalan atombomba Guoládatnjárggas.
Mun soaittášin álgit journalistaohppui jus dat boađášii, in dieđe vel, muhto ferte goit leahket oahppu mainna lea sihkar maŋŋil oažžut barggu dáppe davvin, go dáppe háliidan orrut boahtteáiggis, muitala Ellen Anne Sara.
Mun sáhtán jeđđet su dainna ahte NSRs gal leat garra oaivilat olu ráđi árvalusaide, ja mii áigut áinnas, nu go leat dahkan 40 jagi čađa, searvat sámi servodaga huksemii.
Mun sávan ahte Sámi Radio sirdá fas sáddenáiggi, vai dat šaddá maŋŋel bargoáiggi, dadjá Marit Inga Utsi loahpas.
Mun sávan ahte dát bivttas liggešii din miehtá dán vahkku dáppe davvin Sámis.
Mun sávašin hálddašeami mii sihkarastá sámiid beroštumiid.
Mun veađán das lea čuovvolan muhtun pornosiidu maid maŋŋel go sáddejin!
Mun vuhtten ahte lea olu dovddut čatnon dáruiduhttimii, mii lea erenoamážit váikkuhan buot guovlluide miehtá Sámi, lohká Aili Keskitalo, Sámedikki presideanta.
Mun ádden ahte NRK lea maŋŋel maid ohcan.
Mun árvidin ahte fargga dulvi doalvu munno buođu, nuba mun čatnen fávllimus reŋkui gassa bátti ja coggen dan bátti eará reŋkkuid čađa ja de gárren bátti stuorra gáddegeađgái.
Mun ávžžuhan sámepolitihkkariid miehtá Sámis dustet dán ášši, ja guorahallat (álbmotrievtti ektui) ahte leago dakkár vealaheapmi min kultuvrra ektui dohkalaš ja obanassiige lohpi.
Mun šadden dovdoseabbon miehtá Norgga.
Mun šadden jurddašit go lohken dan bihtá: Vuoi gáfat, go orru šaddame seamma lágan áigi go álgokristtalašvuođa áiggi lei dahje nuppin sániin cealkit: Jesusa áiggi go son vádjolii eatnama alde, de šattai son doarradallojuvvot báhpain ja čálaoahppavaččain, ja maŋŋil go son guđii máilmmi de doarradalle sii su máhttájeddjiid dan dihte go sii sárdnidedje dan Jesusa birra.
Mun čuovun festiválakantuvrra bargiid máŋga mánu ovdal go Lavttajohtnjárga dievvá gitáračuojaiguin, daid jándoriid čađa go «visot» dáhpáhuvvá ja dassážii go visot lea nohkan.
Munnje eai bastte sánit, dadjá Issán dál vahku maŋŋil garra dálkki máid bosádii johtui miehtá Norgga mediain.
Munnje lea dievvan gutnejahttin olbmuide ja ealáhussii geat leat árbbi sirdán buolvvaid čađa, ja iešge dovden ahte ledjen lasihan máhtu riikkamet álgoálbmoga birra.
Munnje maid bohte alkoholaváttisvuođat maŋŋá dán skuvlla.
Munnje riŋgejit miehtá Finnmárkku, nugo Deanus, Kárášjogas ja Guovdageainnus.
Munnos lea čađa gaskka leamaš oktavuohta fágalaš gažaldagaid hárrái gitta dán maŋemus jahkkái go elii.
Juovlaruohta maŋŋel dii. 21.00 bissehuvvo visot muohtačorgenbargu.
Muonio bolesa mielde 26-jahkásaš nisu báhččui jámás dálu šilljus Jáhtona gilis ja báhččin eahpiduvvon 31-jahkásaš almmái jámii biillalihkuhisvuođas diibmobeale maŋŋá Jáhtona gili máttabealde Guhttásis, go su biilla juoga siva geažil manai boasttu beallái geainnu ja beaškkehii oktii guorbmebiillain.
Muorat eai goikka šat albmaláhkái maŋŋel mihcamáraid.
Muorat eai goikka šat albmalákai maŋŋel mihcamaraid.
Muorravuona guolásteaddji Ella Birgitta Mathisen dahje eambbo dovddus nu go "Ella fiskerjenta" návdo heavvanan maŋŋel go gahčai guollebivdofatnasis merrii Ártni sullo láhka.
Muotka deattuha ahte lea illubeaivvi NSRii go son, gii sin mielas lea buoremus evttohas, miehtá evttohassan.
Murmánsskas Ruoššas dušše mannan duorastaga 12 ruvkebargi maŋŋá go ruvkkes lei bávkkaleapmi, dieđiha RIA Novosti.
Mus lea maiddái jumešviellja gii áiggi čađa lea leamašan buorre dorvun munnje.
Mus leamaš buorre guollelihkku dien beaivvi, go diimmu maŋŋá godden goadjima.
Mus leat dievva oahpes olbmot miehtá Sis-Finnmárkku, dál illudan siiguiin deaivvadit.
Mus leat guokte konklušuvnna seminára maŋŋel.
Mus leat hui dehálaš ságat dál doalvut ON olmmošvuoigatvuođa kommišuvdnii, logai Stavenhagen guhte čohkke ON ovddas dieđuid eamiálbmogiid dili birra miehtá máilmmi.
Mus leat lagas fuolkkit geaid muittán lávejedje mánnán gullat luđiid beaivvi miehtá.
Mus leat leamaš beaivelottit girddašeamen čoavjjis, lean hui duhtavaš, muitalii Piera maŋŋá go oaččui bálkkašumi gielddaministaris.
Mus leat oktavuođat miehtá máilmmi "tåkeposten" bokte.
Mus lei gal čađat áigge dakkár unohis dovdu miehtá filmma.
Mus lei čielga garvintaktihkka, ja maŋŋel gullen ahte dan dihte dadje mu Çrevisor-áhkkunÈ, go in luoitán lahka, muitala servodatdiehtti Liv Østmo iežas NSR áiggi birra.
Musea lea luoikan govaid miehtá máilmmi.
Musea lea rabas miehtá jagi ja ofelastá gussiid nuvttá.
Musea luhtte Kárášjogas leat nuorat oainnahallan, maŋŋel go leat cuvkon glásaid, boaldán čohkkánbeaŋkkaid ja mollen muhtin goađis uvssa fargga mánu dás ovdal.
Musea luhtte Kárášjogas leat nuorat oainnahallan, maŋŋel go leat cuvkon lásaid, boaldán čohkkánbeaŋkkaid ja mollen muhtin goađis uvssa fargga mánu dás ovdal.
Museasearvi lea sádden breava Kárášjoga gildii gos ávžžuhat gieldda lágidit seminára mii váldá ovdan 1959-60 dáhpáhusaid, ja geahčada mii Kárášjogas geavai dan maŋŋil.
Musihka teavsttat gávdnojit Biibalis ja sálbmagirjjis, earret «Min sivdnideaddji» maid Inga Ravna Eira lea čállán, dadjá Nedrejord maŋŋá go vuosttaš geardde su musihkka čuojahuvvui.
Musihkka lea eambbo akusttalaš dahje mii ii mana jietnarustegiid čađa ja lassin galget leat mielde moadde ovddeš musihkkamátke lávlaga.
Musihkkarat Nils Henrik "Niko" Buljo ja Roger Ludvigsen oahpásnuvaiga RiverCup lágideaddjin Lloyd Mikkel Hættain maŋŋel diimmáš RiverCup doaluid.
Musihkkastoahkanbottu maŋŋá lea vejolaš fitnat vuojadeamen vuojadansáles.
Muđui ballá addimis heajos signálaid jus eiseválddit gehččet dákkár dáhpáhusaid čađa suorpmaid.
Muđui dagahivčče nubbi šaldi vuolábealde ahte lossa johtolat šattašii mannat guovtti šaldi rastá, iige dušše ovtta, lohká Børresesen.
Muđui de bođii sámediggepresideanta soaittáhagas Stuoradikki boradanlatnjii dakka maŋŋel go leimmet álggahan čoahkkima.
Muđui deaivvadeapmái, maiddái dan sosiála deaivvadeapmái mii leat lávvordat eahkeda maŋŋel mállásiid, sáhttet buohkat geat leat Åssel Ántte maŋisboahttit boahtit.
Muđui dies boršo ja dulde measta juohke rokkis, ja báhkka lievla borggistii miehtá dievá.
Muđui dieđiha vel FJ ahte maŋŋil digaštallama lea jahkečoahkkin.
Muđui ii jearran kruvdnaprinsa maidege maŋŋá doaimmaheaddji sagastallama.
Muđui joavku lea bieđggus miehtá Norgga.
Muđui leat Mátta-Várjjagis sii geat bohtet maŋŋel Turi Finnmárkku sisaboahtolisttus.
Muđui leat feastivála oktavuođas miehtá vahku iešguđetlágan doalut.
Muđui leat filmmas čađa gaskka nanu neaktimat, ja filmma neavttárat fertejit oažžut ollu ánssu go filbma lihkostuvvá nu bures.
Muđui leat miellagiddevaš kulturáššit miehtá Davvikalohta.
Muđui leat oaidnán ahte nissonat čohkkájit njunušvirggiin almmolaš ásahusain miehtá Sámi.
Muđui lohká Kåven iežas áigume čađahit Norgga mátkki, gos fitná muhtun báikkiin čuojahit, muhto dat ii šatta ovdal go maŋŋel juovllaid.
Muđui muitalii násti ahte son maŋŋá beassážiid ja giđa mielde fas lea musihkkamátkkis.
Muđui oaččui Romssa Universitehta doarjaga golmma dutkanprográmmii: Árbevirolaš máhttu ja vuonaid hálddašeapmi ekosysteman ja kultureanan, Sámi dáidda ja Eatnamiid máhttu ja resursageavaheapmi Sis-Finnmárkkus ja Romssas 2500 jagi ovdal Kristusa ja 1000 jagi maŋŋel.
Muđui oaččui Romssa Universitehta doarjaga golmma dutkanprográmmii: Árbevirolaš máhttu ja vuonaid hálddašeapmi ekosysteman ja kultureanan,  Sámi dáidda ja Eatnamiid máhttu ja resursageavaheapmi Sis-Finn­márkkus ja Romssas 2500 jagi ovdal Kristusa ja 1000 jagi maŋŋel.
Muđui sus lea guokte musihkára ja teknihkkár geainna lávii mátkoštit miehtá máilmmi.
Muđui ávvuduvvo ođđa sálbmagirjji miehtá riikka.
Muđuid beassat oaidnit mánáid sárgumiid maid teáhter lea ožžon maŋŋel go ledje dieđihan sárgungilvvu.
Muđuid ožžot ruivttoluotta stuorra oasi iežas álbmoga dujiid maid dál leat čájáhusain miehtá riikka.
Myklevold lohká dás lea sihke politihkalaš ja ruđalaš bealit maid doaivumis plána maŋŋá lea álkit čoavdit.
MÁILBMIMIN IEŽAMET VUGIINSweco inšenevrraid ja birasekspearttain leat 31 000 prošeavtta jođus miehtá máilmmi.
MÁLIS GEASUHA: Beaivet boarrásat návddašedje sámemállásiid, bargoáigge maŋŋá mánnábearrašat bohte gárvves beavdái.
MÁLLÁSAT: Maŋŋá rahpandilálašvuođa de bovdii Sámediggi gonagaspára, áirasiid ja eará gussiid mállásiidda.
MÁRKAN LEA ČORGAT: Kárášjoga guovddáš lea čorgat maŋŋá go oktasaš čorgenprošeakta álggahuvui.
MÁZEJÁPMIN II VEL ČIELGGAS Politiiját leat ain dutkamin ášši maŋŋá go dievdu gávdnui jápmán muhtin vissui Mázes mannan gaskavahku.
Máhcahan váttisvuođaid birra lohká Johan Mikkel Sara čađa gaskka geavvamin juoida.
Máhte Máret čájeha goanstačičči maid geavaha, maŋŋá go sus čuhppe olgeš čičči eret go fuomášuvvui čižžeborasdávda.
Máhte-bártniid siida, gosa Máhtte-Andreas gullá, leat dál juo johtán eanu rastá.
Máhtovuokkain lea Ánnejogas, bajábealde Fjerdefossena, lohpi bivdit luosa miehtá luossabivdin áiggi.
Máhtte…gal don leat badjelmeare gielistišgoahtán ja riidališgoahtán maŋŋel go šaddet aktiiva politihkarin ja besset sámediggái!
Máhttodepartemeanta, skuvlaeaiggát Oahppodirektoráhtta ja Statsbygg eai astan ságastit čoahkkima maŋŋel, go sii ledje máhccame fas lulás.
Máidnasiid ja fearániid čađa, maid goađis muitala, leat buorit oahpaheaddjit, oaivvilda Siri.
Máidnojuvvon teáhterbihttá ”1852” lei nu bivnnut ahte dál fas ilbmá beassášfálaldahkan teáhterustibiidda miehtá Sámi ja vel olggobeal Sámi!
Máilmmebeaivvi álgga­huvvui jagis 1992, ja daid maŋemuš jagiid lea beaivi čalmmastuvvon 1600 lágidemiin miehtá Norgga.
Máilmmi boazoálbmogiid Máilmmikongressii čoahkkanit delegáhtat ja eará oasseváldit 28 boazodoalloguovllus miehtá máilmmi: sihke Sámis, Ruoššas, Mongolias, Kiinás, Kanadas, Ruonáeatnamis ja Alaskas.
Máilmmi girjebeaivi ávvuduvvo badjel 100 riikkas miehtá máilmmi.
Máilmmi riggáseamos stáhta ii gáro doarjut Infonuora go háliidit seastit ruđa, Sámediggi ges ii loga 700 miljovdnasaš bušeahtas juollut doarjut fálaldaga mainna jovssašii sámi nuoraid miehtá Davviriikkaid.
Máilmmi riggáseamos stáhta – Norga ii gáro doarjut Infonuora go háliidit seastit ruđa, Sámediggi ges ii loga 700 miljovdnasaš bušeahtas juollut doarjut fálaldaga mainna jovssašii sámi nuoraid miehtá davviriikkaid.
Máilmmiartisttat nugo Paul Young, Alphaville, Katarina Leskanich (dovddus Katarina & The Waves joavkkuin) ja Tony Medley (Spandau Ballet-joavkkuin) galget mátkkoštit miehtá Norgga fárrolaga muhtin norgga artisttaiguin nugo Return, Ole Idole ja doallat konserttaid.
Máilmmicupa loahppagilvvut lágiduvvojit Harstadas maŋŋel beassážiid, lávvordaga cuoŋománu 10. beaivvi ja doppe besset dat 16 buoremus hearggi gilvalit.
Máilmmimeašttirvuođagilvu heaibumis lea stuorámus gilvu maŋŋá Olympiija gilvvuid, ja hárjeheaddji Gundersen jáhkká ahte Erlandsenis sáhttet leat buori vejolašvuođat fasket medáljja gilvvus.
Máilmmis gávdnojit 3500 iešguđet šlájat cubbot ja spártocubbot iešguđet birrasiin ja gávdnojit miehtá máilbmi earret Antarktisas.
Máksin maŋŋil njukčamánu 17. beaivvi mielddisbuktá 250,- ru. lasidivvaga.
Máksu fidnejuvvo maŋŋá go bargu lea dahkkojuvvon.
Mállásat Guovdageainnus Maŋŋel go buot doalut ledje nohkan Eanodagas de manne hearrát ja buot sin guossit mállásiidda Thon Hotellii Guovdageidnui.
Mállásat duottarstobus ipmilbálvalusa maŋŋil.
Mállásat girkostobus ipmilbálvalusa maŋŋil, Deanu boandanissoniid searvi guossoha.
Mánnan lávvordaga vujiiga guokte dievddu bávtti njeaiga, Sáččás, gos goappašagat roasmmehuvaiga, ja nubbi maŋŋá jámii.
Mánnodaga dán vahkku divvugođii Stáda geaidno­doaimmahat dan fylkkaluotta, Guovdageainnus Ávžái, ja beaivvi maŋŋel, distaga ovdal diibmu 12.00, ledje juo geargan.
Mánnodaga maŋŋel go šattai norggameašttirin, bođii diehtu ahte beassá maiddái norgga riikkajovkui Davviriikalaš gilvvuin ođđajagimánus.
Mánnodaga maŋŋelgaskabeaivvi vázzái Mikkel Eira  borgga ja guolddu čađa Guovdageainnus Mázii.
Mánnodaga álggii diggeášši guovtti deatnulaš dievddu vuostá, geat leaba áššáskuhtton diibmá rievidan, nu ahte 71-jahkásaš Nils Erling Henriksen jámii dakka maŋŋel rievideami.
Mánnodateahkeda lágiduvvui Kárášjogas doarjjakonsearta Haiti álbmogii gos duháhiid mielde olbmot  leat heađis maŋŋel dan garra eanadoarggástusa.
Mánnodateahkeda riŋgeje olbmot politiijaide miehtá Hámmárfeastta, geat ledje vásihan ánuheddjiid geat bohte uksagaskii.
Mánnodoarjja jorbejuvvo lagamus olles logi kruvdnui ođđasitrehkenastima maŋŋá.
Mánnoviissaid leat miehtá Norgga digaštallan sisabahkkemiid maid Statnett pláne, go áigot cegget el-fápmolinjjáid sihke Davvi-Norgii ja Lulli-Norgii.
Mánná han lei áibbas oadjebasvuođas iežas fulkkiid luhtte, mii leage dábálaš leamaš áiggiid čađa sámiid gaskas.
Mánnán buot dát orui nu eahpeduođalaš, muhto maŋŋá lean áddegoahtán buorebut dalá muitalusaid sisdoalu.
Mánnásuodjalushálddahussii lea ášši maŋŋá Alimusrievtti duomu jorran váikkuhan­fápmoáššin, namalassii gii galgá stivret ja ahte lea go álbmotválljejuvvon olbmuin vejolaš sin dárkkistit.
Mánotbaji maŋŋá čielgá geat besset boahttejahkái joatkit doaimma go Skiipagurrafestiválas suoidnemánu álggus almmuhuvvojit ođđa "luvddáid" namat.
Mánu maŋŋá, 13. beaivvis dán mánus joavddaiga Osloi, váiban ja juolggehuvvan, muhto buorre mielas ja doaivagiiguin ahte olbmot fuobmásivčče ráfi árvvu ja juoga dagašedje dan várjalit.
Mánu maŋŋá, ođđajagemánus 2009, álgá vistti plánen.
Mánáid gáhttejit Son muitala ahte maŋŋel go mediijat čálligohte ahte bohccot vuojáhallet togii, de álge erenoamážit neahttaaviissain olggobealolbmot buktit kommentáraid mat leat leamaš sihke suorggahahttit ja mat leat maid bávččagahttán.
Mánáid ja mánáidmánáid luhtte gal áigo maiddái fitnat, lohká Øivind Vandbakk, maŋŋil 41 jagi doavttirin.
Mánáid stoahkan- ja musihkkaboddu álgá festivalatealttás lávvardaga diibmu 14 ja dán maŋŋá ges nuoraidkonsearta, mas lea vejolaš gullat nuorra sápmelaš musihkkáriid.
Mánáide ja nuoraide áigot doallagoahtit filbmakurssaid mas besset ieža ráhkadit fikšuvdnafilmmaid, muitala Utsi ja áigot ge bovdet mánáid ja nuoraid miehtá sámi dán kursii.
Mánáidruhta boahtigoahtá dakkaviđe go lea vejolaš dan máksit dien áigemeari maŋŋil.
Mánáidruhta galgá muddejuvvot leažžá dál mearriduvvon almmolaš dahje priváhta šiehtadusain, ja gáibiduvvoš go dat oadjokántuvrra čađa vai ii.
Mánáidsuodjalusmánát, geat mearridit ain orrut biebmoruovttus maŋŋá go leat deavdán 18 jagi, eai oaččo doarjaga gazzat alit oahpu.
Mánáidviesut - maid Ráđđehus lea ásahan miehtá riikka, leat váldán atnui ođđa metodaid gažadit ja medisiinnalaš iskosiid mat eai leat nu lossat mánáide.
Mánáidáittardeaddji Reidar Hjermann ja Sis-Finnmárkku bearašsuodjalanhoavda Laila Somby Sandvik hálešteamen maŋŋá čoahkkima.
Mánát eaba lean seamma sajis go eadni gullai, ja son šattai dolaid čađa viehkat go nuppi máná lei ohcame.
Mánát galget beassat geahččalit searvat ja oahppat barggu čađa, go dalle sii muitet dan maŋŋil.
Mánát geat leat vázzán dáža skuvlla nuppi máilmmesoađi maŋŋá leat maiddái ožžon dovdat dáruidahttinpolitihka.
Mánát ja nuorat miehtá Norgga KFUK ja KFUM čogget ruđaid hutkás vugiiguin vai besset veahkehit mánáid ja nuoraid eará riikkain.
Mánát leat skuvllas miehtá jagi ja dan maŋŋá sii leat várra bures ráhkkanan dassážii go "albma" skuvla álgá.
Mánát ledje ožžon čielga dieđu ahte maŋŋá go gonagasa ledje dearvvahan, de eai ožžon vilppastit su maŋŋái, muhto Lill Hege Anti gal ii muitán šat dan ja ribahii ge vilppastit ja lei nu goargat dalle.
Mánát ohppet guliid čollet maŋŋá nuohttuma.
Mánát vurdet Sinter Klaas tevdnegiiguin ja maŋŋá lea stuorra feastta.
Mánátge eai leat dán oktavuođas vajáldahtton, sidjiide lea sierra beaivi vahkuloahpa maŋŋá vuossárgga.
Máre Jovnna leai dan ovdal jo ožžon lobi čađahit sihke gásttašemiid ja eahkediid mállásiid, nuba dan  maŋŋá bisma attii Máre Jovnnii vel lassin báhpalaš válddi.
Máret Áile Sara ja Ánne Risten Sara beasaiga illudit maŋŋel heargevuodjima cup-gilvvuid Heahtás mannan vahkkoloahpa.
Máret Ánná álggii jahkebeali maŋŋel ja lea bassan 37,5 jagi.
Máret-Lemet Máret álggii Kárášjoga guossevissui hoavdan 1949:s ja lei maiddái maŋŋá ovtta jagi Skáiddi hoteallas gos Máret háldii Davvi-Norgga hotealladoaimma.
Márfebassi Bjørnar Mikkelsen (26) illudii vuosttaščájálmasa gussiid, geat eai lean vuordán márffiid oažžut nuvttá čájálmasa maŋŋel.
Márjá dadjá : Leat go nu buorre, ahte guottát mu rastá eanu?
Márjá de bivdá njoammila iežas doalvut rastá eanu, ja dasa njoammil vástida: In gille go lean lávvomuoraid ohcame.
Márkan lea jo olles doaimmas bealletiimma maŋŋá go rahpe márkaniid.
Márkaniidda bohtet sihke olbmot ja vuovdaleaddjit miehtá Davvikalohtta.
Márkomeannu lea jagiid čađa sturron nana sámi kultuvrajulggaštussan masa ollu olbmot servet ja besset váldit oasi das masa buoremusat liikojit - sámi kultuvrii.
Mátkeealáhusa ovttasbargu rastá rájá ¶
Mátki čađa Suoma bistá guhtta vahku.
Mátkkis hurggihii 6-7 vahku, Werner čilge iige máhttán oppa govahallatge, ahte čieža jagi maŋŋá son ássá Ohcejogas.
Mátkkis šattai soahpatmeahttunvuohta, gos nubbi dán 40-jahkásaččain galgá časkán Skum maŋŋel go dikkáskedje droššerehkega nalde.
Mátkkolaččat geat buohccájit ruovttus maŋŋá go leat fitnan guovlluin gos olbmot buhcet spiinnegolgodávddain, berrejit jođánepmosit fitnat doaktára luhtte dahje doaktárfávttas.
Mátkkošta miehtá Norgga ¶
Mátkkálaččat deive lihkolačča dálkkiin, go arvás beivviid maŋŋá iđistii beaivvádat, mii čájehii erenoamážit Rákkonjárgga čáppa ja máŋggabealát luonddu.
Mátta Várjjat JFF oaivvilda nu mo NJFF (Norgga bivdiid ja oagguidsearvi) ahte luossadilálašvuohta miehtá lea hui vearrái.
Mátta-Várjjaga Sosialisttalaš Gurutbellodaga stivralahttu, Elin Henriksen, lea šaddan garra riđu čađa mannat go muhtin lea sutnje sádden vuolláičálekeahtes breava mas cielahuvvo roavvát.
Mátta-sámiid Oerte Skæhkere/Skjækerfjell  boazoorohagas Snoasa guovllus leat aivve heajos vásáhusat maŋŋá go guovlu šattai álbmotmeahccin.
Mátta-sápmelaš Elsa Laula Renberg jođii miehtá iežas politihkalaš áigumušaid olahit.
Máttasámit gáibidedje Norgga boazosápmelaččaid riikasearvvi jahkečoahkkimis ollislaš buhtadasa maŋŋil Tsjernobyl atomfápmolihkohisvuođa.
Mávnos bisána ja viggá guovlat guolddu čađa.
Máze SS vuhttui váiban maŋŋá semifinála, ja dat lei varra okta sivva dasa go Gironvári Lunttat besset stoahkat Máze gánddaiguin.
Máze Sámiid Searvi doaibmagoahtá fas ollásit maŋŋel jahkečoahkkima mii dollui gaskavahkku mannan vahkkus, vaikke lea leamaš oalle vuollin guhkit áiggi.
Máze skuvllas molleje guokte stuora divrras láse ja maid rektora kántuvrra láse čađa leat bálkestan geđggiid.
Máze šalddis, mii lea rastá eanu, stohket mánát dávjá.
Máze čiekčit lea dálvvi miehtá hárjehallan ovttas Guovdageainnu B-joavkkuin Báktehárjjis.
Mázes leat dál, maŋŋel go guokte čiekčama leat leamaš, 4. čuoggá.
Máŋga beaivvi maŋŋel gilvvuid goit juobe galggašii sáhttit jienaid almmuhit.
Máŋga jagi maŋŋel bođii muhtun gávpeolmmái dan gávpogii gos nieida lei.
Máŋga jagi maŋŋel ja garra rahčamušaid čađa oaččui allaskuvla journalistaoahpu.
Máŋga jagi maŋŋel lea son gearggus mávssahit ja goddit sin geat su bearraša godde.
Máŋga jagi maŋŋil bođii okta gávpeolmmái dán gávpogii, gos dat nieida lei.
Máŋga jagi maŋŋil eai leat geaidnobarggut vel álggahuvvan ge.
Máŋga jagi maŋŋil gahčai mikrogirdiin, maid lei ieš ráhkadan.
Máŋga oahpaheaddji čálle das juo diŋgonlisttu, maŋŋel go ledje geavahan buori áiggi geahčadit oahpponeavvuid.
Máŋga riikkas lea dat gal juo leamaš dábálat go spiehkastahkan, ahte lea manipuleren ja divvon historjjá vai dat heive dan politihkkii mii áiggiid čađa lea ovddiduvvon.
Máŋga vahkku maŋŋel dan rájes go muhtin nuorra olmmái lei álgán bargui de siđai hoavda su boahtit iežas kantuvrii.
Máŋga čuođi sámenuora  miehtá sámeguovllu ledje čoahkkanan dán jagi  dáiddadáhpáhussii  Roavvenjárgii.
Máŋgasat ballet ahte EU-kommišuvnna molsašupmi maŋŋel Eurohpáparlameantta válgga geassemánu 4.-7. beivviid dán jagi dagaha dan ahte EU regionálrefoarbma bisána.
Máŋgasat lohke maŋŋá liikon dasa go su divttain vuhttui bures ahte man birrasis son lea bajásšaddan.
Máŋgasat vulget skuvlla maŋŋá studeret eará sadjái ja vajáldahttet iežaset eatnigiela, muitala Jouni Moshnikoff.
Máŋgga sajes Norggas barget nissonat ovttas lágidit doaluid rastá searvegodderájiid ja servviid.
Máŋgga sajis álgá ges ođđa cealkka njuolga čuoggá maŋŋá vaikko galgá leat gaska.
Máŋggagirkolaš Filadelfia Biibbalskuvlla oahppit johtet miehtá Norgga mišuneret evangeliuma birra.
Máŋggaid auditioniid ja prográmmaid maŋŋil bázii okta vuoiti, gii dál lea šaddan hui beakkánin Norggas.
Máŋggaid duháhiid plástabohttala mat ledje dulbmojuvvon dihttojedje eahkedis oaivelávddi ovddabealde, maŋŋá maŋimuš konseartta.
Máŋggaid jagiid oaivešluvgima maŋŋil bivastat hárjehallanlanjain ja vuolaráiggiin davvin, jáhkke oallugat ahte dál beaggigoahtá kárášjogajoavku Intrigue internášunálalaččat.
Máŋggaid miljovnnaid jagiid čađa leat jápma šattut ja eallit guohcagan ja vudjon mearrabodnái.
Máŋggain álbmogiin čohkkejuvvon Sovjetlihttu ii šat ráffon dan maŋŋá, go vuosttaš etnalaš leabuhisvuođat buollájedje Alma-atas 1986 loahpas.
Máŋggalágan valáštallamiin áiggiid čađa leat sus vuoittut čoagganan hilduid dievva.
Máŋggas gevve buohccivissui maŋŋel doarrumiid.
Máŋggat buolvvat áiggiid čađa leat ávkkástallan dáid riggodagaid ja čázádat lea maid leamaš dehálaš johtolahkii.
Máŋggat dutkit lohket, ahte juos ná geavvá de dat boahtá leat garra geahččalus sámi servodahkii daningo deike bázášedje vuorrasut ja boarrásut olbmot dán maŋŋá go skuvlejuvvon nuorat leat fárren eret.
Máŋggat fáŋggat, geat leat eret Nuorta-Eurohpás ja Baltikumas, oaivvildit giellaváttuid ja boasttoáddejumiid dahket sidjiide váttisvuođaid dutkamis ja maŋŋil go sii leat čohkkáme giddagasas.
Máđija guhkkodat lea 53 kilomehtera ja vaikke dat johtá meahcceguovllu čađa, de máđija guoras leat oalle buorit bálvalusat.
Máđija, mii johtá jávrriid mielde ja vuvddiid čađa, heive hárjánan skohtervuoddjái.
Máŋimuš minuvttas beasái Ole Morten Sara čađa, buohkat oidne spáppa moalas, muhto jur manai olggobeallái.
Mäkinen muitala ahte Avvila politiijas lea ovttasbargu Gárigasnjárgga duolluin, geat sáddejedje guokte albmá báikái dalá maŋŋá dutkat ášši.
NAF gulahallanráđđeaddi Jan Ivar Engebretsen dieđiha preassadieđáhusas ahte olbmot fertejit leat várrogasat go biilla galget bassat maŋŋel Islándda gutnabalvva.
NARKOTIHKKA: Team Action bargá narkotihka vuostá musikála ja konseartta bokte maid čájehit nuoraide miehtá Norgga.
NAV áigu ovttas stáhtain ja suohkaniiguin ásahit NAVkantuvrraid miehtá riikka.
NAV áigu ovttasráđiid stáhtain ja suohkaniiguin ásahit NAV-kantuvrraid miehtá riikka.
NBR jođiheaddji Nils Henrik Sara ballá ahte ahte maŋŋel kártemiid ilbmet ruvkket.
NBR jođiheaddji Nils Henrik Sara ii leat movttet go ballá ahte maŋŋel kártema ilbmet ruvkket.
NBR jođiheaddji Nils Henrik Sara ii loga sin NBRas ballat ahte dál dal besset ja álget olbmot viivvuheamet hukset barttaid miehtá duoddariid nu go boazodoalloagronoma Mikkel Aili Gaup lea dovddahan mannan skápma.
NBR jođiheaddji diehtá maid muitalit ahte maŋŋá dán Spekter prográmma jearahii su muhtin journalista NRK Sámi Radios.
NBR lea ge maŋŋel lokten ášši iešguđet forain, ja maid doallan čoahkkima finánsaministariin Kristin Halvorseniin.
NBR lea čađa gaskka vuordámuš ahte Sámediggi ii goazat lága mearrideami.
NBR šiehtadallanjoavku ii válljen mannan bearjadaga botket šiehtadallamiid stáhtain maŋŋel go čoahkkinasteje stáhtaministariin duorastaga.
NBČ hálddaša goalmmádasa stáhtabušeahtas ja ásaha ovttasbarggus stáhtain ja gielddaiguin NBČ-kantuvrraid miehtá riikka.
Kaisa Varis duhtavažžan čuoigama maŋŋá.
Čáhci álggii boršut njamahanlanjas, ja ilmmai miehtá vuosttaš gearddi.
– Mii ohcat čálliid geat čállet sámiid dili birra, ja muittuhit ahte Sápmi lea viiddis ja mii háliidivččiimet muitalusaid miehtá Sámi, lohká Sámi Teáhtersearvvi ovdaolmmoš, Iŋgor-Ántte Áilu.
– Čáhci lea boahtán geađgejuolggi čađa ja gáhtu bokte, lohká ¶
NNS lea Gilde čađa mielde dáhkadusas ahte dušše norgga ráhkadanávdnasat leat buktagiin.
NORGALAČČAIN EAMBBO bargomokta luomu maŋŋá ¶
Stavanger almmái Vidar Anzjøn barggai álggus Norgga Rukses Ruossas, ja lea vuosttaš norgalaš Kosovoi veahkehan dihtii maŋŋá soađi.
NRK Sámi Radio hoavda Nils Johan Hætta ii astan searvat jearahallamii ovdal ikte eahkeda maŋŋil go aviisa deaddiluvvui.
NRK Sámi Radio lea dán ášši publiseren dárogillii ja sámegillii máŋgga mediahámis, ja lea kvalitehtasihkarastan buktaga sihke ovdal ja maŋŋil almmuheami.
NRK Sámi Radio mediafálaldat lea sápmelaččaide, ja galggalii leahkit čađa davvi-, julev- ja máttasámegillii.
NRK lei maid doppe, ja sii sáddejit sierra prográmma dán birra maŋŋil.
NRK siidduin lea dát lávlla/luohti árvvoštallojuvvon buot áiggiid buoremus lávlunoassin, dan sivas go olbmot miehtá Norgga ain muitet ja máhttet dan lávlut.
NRK1 čájehii sáttovolleyspábba gilvvuid maiddái beaivvi maŋŋá.
NRK Nordnytt dieđiha ahte Álttá lávlunjoavku, Cyaneed, leat gávdnan ođđa rumbočuojaheaddji maŋŋel go Elin Boland mearridii guođđit joavku.
NSR ipmirda ahte mis fertejit leat buorit alliánssat jos mii galgat nagodit oažžut čađa min oainnu.
NSR jođiheaddji ja presideantaevttohus Aili Keskitalo geavahii liibba oainnusin dahkat buot daid bargguid maid sámenissonat leat buolvvaid čađa bargan sámi organiserema ja sámi vuoigatvuođaid ektui, Else Laula Renberg rájes gitta otnážii.
NSR lea 40 jagi čađa leamašan mielde huksemin sámi servodaga vuođu rájes.
NSR lea Sámedikki čađa leamaš veahkkin dasa ahte Háštá sámi mánáid identitehta ja gullevašvuohta nannejuvvo.
NSR lea dán ášši meannudan maŋŋil ja sii gal leat čoahkkimis mearridan ahte oktiičaskkin ii leat geaidnu mannat, vai áviissaid ruhtadilli buorrana.
NSR lea mearridan ahte prisihpalaččat galget sámi ásahusaid ásahit miehtá Sámi.
NSR lea áiggiid čađa viššalit ja duođalaččat bargan ovddidit sámi áššiid, ja gozihan ahte dát ovdánit ja rivdet rievttes guvlui.
NSR lea álggahan válgaortnega dárkkisteami, ja lea dolvon dan organisašuvnna ja Sámedikki vuogádaga čađa virttis gieđain.
NSR luohpi jođiheaddji válddii SáB jođiheaddji gihtii ja maŋŋel čálliba ulbmil­šiehtadusa bellodagaid gaska, maŋŋel go NSR riikačoahkkin mearridii doarjut ovttas­barggu ovttajienalaččat.
NSR maid oaivvilda ahte sámi geavaheapmi luonddus ja luondduresurssain guhkes áiggiid čađa, čájeha leat sihke ceavzilin ja árvvusatnimin sámiid oasálastin ja árbevirolaš geavaheapmi luonddus, nu go bivdu, guolásteapmi, boazodoallu ja čoaggin, ii čuoza lundui dainnalágiin ahte dovdo.
NSR massii ovtta áirasa Kárášjogas maŋŋel válggaid.
NSR mielas livččii dehálaš maŋŋil árvvoštallat ja guorahallat lasihivččii go dákkár nuppástus sámegiela geavaheami.
NSR njunuš, Aili Keskitalo, muitala su mielas lei fas suohtas álgit iežas politihkalaš ámmáhii maŋŋel garra  buozalmasvuođa.
NSR oaivvilda Sámeálbmot foandda ásaheami leat dušše oktan lávkin dan guvlui ahte buoridit daid manahemiid ja nordademiin maid sámi álbmot lea vásihan máŋggaid buolvvaid čađa.
NSR oaivvilda ahte Norga dárbbaša eanet sámi ofelaččaid ja NSR áigu boahtte jagi ávžžuhit ahte galget leat guhtta ofelačča mat johtet miehtá Norgga oahpaheamen sámiid birra.
NSR oaivvilda ahte go geahččá man olu guolásteapmi mearkkaša, de ferte maid geahččat man olu dat lea mearkkašan áiggi čađa.
NSR oaivvilda ahte gáhtten sámi guovlluin dagaha rievdadusaid dan árbevirolaš ja báikkálaš geavaheamis, ja dan dihte dovdet dán sisabahkkemin ja gáibida ahte sámi bealli miehtá dasa.
NSR parlamentáralašjođiheaddji Aili Keskitalo fallehii garrasit Bargiidbellodaga sámediggeráđi, maid gohčodii dušše ovdagottimodealla mii ii oaččo čađa iežaset áššiid.
NSR riikastivrra jođiheaddji lea ilus go son gii sin mielas buoremus evttohas miehtá presideantaevttohassan.
NSR roasuid čađa ¶
NSR sihtet dál Sámediggeráđi jođanepmosit váldit oktavuođa sihke Bargo- ja searvádahttindepartemeanttain ja Kultur- ja girkodepartemeanttain sihkkarastin dihte ahte sámi preassadoarjaga juolludeapmi duođas sihkkarastá beaivválaš sámegiel aviissa ásaheamii.
NSR sámediggeáirras Kirsti Guvsám jearrá dán vahkkus máid Sámedikki ráđđi lea bargan dan ektui go norgalaš ja stáhta oamastuvvon fitnodagain leat doaimmat miehtá máilmmi eamiálbmotguovlluin.
NSR vuittii 15-15 jienain mii sihkkarastá ođđa oahppogirjjiid ¶
NSR áigu Sámedikki čađa bargat dan ala ahte boahtteáiggi boazodoalus galgá kulturoasis leat dehálaš sadji.
NSR áigu Sámedikki čađa bargat dan ala ahte boazodoalu areáladilli geahčadeapmi álggahuvvo jođáneamos lági mielde.
NSR áigu ságastallat dan birra ahte ii go sáhtášii lasihit ruđaid AGW barggu organiseremii, vai sihkkarastá ahte nuoraid hárjehallan ja ráhkkaneapmi sáhttá doaibmat nu bures go vejolaš.
NSR-Nuoraid jođiheaddji Ol Johan Gaup einnostuvvo stuora politihkarin maŋŋel go láidii NSR-jahkečoahkkima nuoraidáššiid hui bures.
NSR:a maŋimuš riikkačoahkkimis šattai mearrasápmelaččaid áirras ja doaibmi NSR:a jođiheaddji duvdiluvvot eret, maŋŋá garra signálaid válgalávdegotti oasis ahte sii hálidedje sámegielhálli evttohasa.
NSR:i lei dát vuosttaš máŋgga lágideamis mat galget miehtá riikka.
NSRa luottat leat leamaš maiddái stuorra veahkkin eará álgoálbmogiidda miehtá máilmmi.
NSRa maŋemus riikkačoahkkimis duvdiluvvui mearrasápmelaččaid sámediggeáirras ja doaibmi NSRa jođiheaddji Geir Tommy Pedersen eret maŋŋel go oassi válgalávdegottis bukte garra signálaid ahte sii háldit sámegielat evttohasa.
NSRa sámesearvvit leat ieža šaddan ásahit mánáidgárddiid miehtá Norgga.
NSRas mii gáibidit ahte ráđđi dál farggamusat gáibida Statnettas eará molssaeavttuid go govda ja stuorra el-fápmolinjá manná čađa stuorra boazodoalloguovlluid, lohká Skum.
NSRii leat ekologiija, ekonomiija ja kultuvra čađa sorjavaš bealit go galgá juksat ceavzilis boazodoalu.
NSR oaidná dehálažžan ahte Sámediggi berre váikkuhit čielggadanprošeavttas Skániid joatkkaskuvlla ođđasis ásaheami birra, gos sámi giella ja kultuvra leat vuođđun  NSR oaivvilda ahte maŋŋel go Bargiidbellodat oktan ovttasbargoguimmiiguin heaittihedje Skániid joatkkaskuvlla, de leat olu Skániid ja Evenáši oahppit fárren Harstad ja Narvika gávpogiidda.
– Čájehuvvo ahte mus lea viiddis doarjja miehtá Sámi, dadjá Näkkäläjärvi, gii ovddit guokte vuosttaš áigodaga leamaš lahttun Sámedikkis.
Leat dát viđas miehtá Sámi: Anára searvegotti nuoraidbargi Asta Taali (vilges báidi), Ohcejoga searvegotti nuoraidbargi Juha Reinola (vuolemusas), Petra Biret Magga (Sámi mánáidkulturguovddáža doaimmajođiheaddjin Suoma Sámedikkis, Sámebáhppa Anáris ja Sámi girkobeivviid koordináhtor Tuomo Huusko (guhkes almmái) ja Norgga Sámi girkoráđis Ellen Cecilie Triumf (gasko).
Na ammahal maŋŋá boahtá dan ge ášši vuorru.
Na dievdduid rolla lea árbevirolaš almmái sohkabeale láhttenvuohki mii lea sajáiduvvon servodagas áiggiid čađa ja man orru leamen váttis rievdadit.
Na eai beare golgadanáiggis, muhto miehtá geasi.
Na maŋŋá go jurddaša duon vádjoleami de ii sáhtte boahtit eará jurdagii go ahte dat viiddidii sakka mu oainnuid ja bohciidahttii ođđa jurdagiid, mat maid geatgahtahtet bealuštit daid duovdagiid min maŋisboahttiide.
Na mis livččii vejolašvuohta buorebut ipmirdit sápmelaččaid/lappalaiččaid sárgosiid mearkkašumiid sierralágan historjjálaš oktavuođain dego dan mo dolin addojuvvon mearrádusat duolbmagohte sámegiela ja mo goddenáliid nohkama maŋŋá guvlui álggii riegádit dáláhápmásaš ealloboazodoallu ja mo sámit Suoma bealde álge vuođđudit dáluid iežaset vuoigatvuođaid dorvun.
Na olmmoš han álgá jurddahallat maŋŋel go NRK báikkálaš TV-sáddagis mannan bearjadaga lei muhtin Brønnøysund mánáidgárddi birra.
Na varra oidnošgohtet dat juohke geasi maŋŋá go Kanada indiánat leat oahpahan Deanu luossabivdiid goikadit luosa.
Na áiggegollun goit lea leamaš, dadjalastá Oskal ja muitala mátkkiid birra miehtá Sámi ja Davvikalohta.
Na, seaivunsadji lei gárvvistuvvon dal diekko gokko šaldi dál manná rastá joga.
Nabai gottoš, gosa dat manai maŋŋel go gávpotnuorat dolke njávkamis dan?
Nama šadde maŋŋil rievdadit Sančuarin, danne go Canadas lei juo okta joavku mas lei seamma namma.
Namahus čujuha dasttánaga Strindberga oktavuhtii nissonolbmui, eadnái, sutnje gean ledje gásttašan Ulrika Eleonora Norlingan, riegádan 1823:s ja jámii dušše 39-jahkásažžan tuberkulosas maŋŋel go čieža máná lei riegádahttán.
Namalassii ahte sus lea leamaš boasttu riekteáddejupmi, go kárášjohkalaččat leat áiggiid čađa atnán beatnagiid luovos mehciin.
Namalassii duppáliid eambbo go dat maid Sámediggi dajai, ja dadjá maid iežaset sáhttit dohkkehit miellahtuid miehtá riikka.
Namma válljejuvvui ge maŋŋel namma- ja logogilvvu mii čađa-huvvui mannan geasi.
Namma válljejuvvui maŋŋel veaháš eahpealmmolaš gilvvu: – Moai leimmet hástalan olbmuid buktit evttohusaid, ja beroštupmi lea olu stuorát go leimme vuordán.
Namma: Arja AlaraudanjokiGuovlu: NjuorggánBargu: Ohcejoga Sámelogahaga rektor – Gullen ahte Njuorggámii dát lea áigeguovdil jagi maŋŋil.
Nammalassii ahte lea ámmátmusihkar dehe -joavku mii vuoitá, mii ii leat beassan gilvui oassegilvvuid čađa.
Namuha das dan geat leat geavahan eatnamiid áiggiid čađa, diehtit maid ollu hálddašeami birra.
Namuhit ferte ahte sátnejođiheaddji oaččui vuosttaš čuoggá nugohčoduvvon vandrepokálai maŋŋel go viegai 5 kilomehtera 25.
Nana doarjja dán fákkis lea maiddái leamaš go orohat ja siida lea čađa áiggi dorjon min ášši.
Nana stállat sáverihkku biddjo jálása čađa boalttuiguin ja giddejuvvo áisái.
Nancy Porsanger lohká dasto skuvihan suhttán Colmana gárdde lusa logi beaivvi maŋŋil vuosttaš deaivvadeami.
Nannejit ustitvuođa rájiid rastá ¶
Napoleon áiggi maŋŋil ledje stuora ja mearkkalaš divvumat Eurohpas.
Nappo sihkkarastá ge ortnet sámiide seamma vejolašvuođaid searvat mearrádusaproseassaide go dan mii majoritehta álbmogis lea, mii dieđusge lea bures ovddastuvvon sihke Stuorradikkis, ráđđehusas, fylkkagielddain ja gielddain.
Narkotihkka gávdnon Sotnabeaivve sáhtii Norgga stuorámus áviisa VG muitalit ahte gávccis ledje váldon narkotihkain Skiipagurrafestiválas beaivvi maŋŋá go ledje almmuhan eará váivves ášši birra Skiippaguras, nammalassii ahte Helbillies-lávlu lei roasmmuhuvvan.
Native Title lea viehka heajos vuoigatvuođa ágga, go dainna ožžojuvvon eatnamiid sáhttá stáhta maŋŋá váldit eará atnui.
Navdon veagalváldin lea filbmejuvvon mátketelefuvnnaiguin ja lea maŋŋil sáddejuvvon duohkot deike telefuvnnas telefuvdnii.
Neahta bokte beassat jienastit guđe šuokŋa galgá vuoitit, ja dál lea dušše guldaleddjiid duohken mearridit makkár šuokŋa šaddá ”áiggiid čađa sámi buoremus šuokŋa”.
Neahttagávppiin olahit olbmuid miehtá Norggas ja vel olggobeal Norgga maid.
Neaktinmiella riegádii go váccii nuoraidskuvlla Finnsnesas Romssa fylkkas dalá maŋŋá soađi.
Nealgudanákšuvnna čađa oidne buohkat ahte dás ii lean mihkkege romantihkaid.
Nealgudeaddjit ledje guovddážis ákšuvnnaid vuolde, muhto maŋŋil lea unnán gullon sin vásáhusaid birra.
Neavttár Nils Utsis ledje ganjalčalmmit maŋŋá Mari Boine konseartta.
Neavttárat Iŋgor Ántte Áilu Gaup, Mary Sarre ja Egil Keskitalo iluin juoiggastedje maŋŋel go ođđa teáhtervistti ledje čájehan Guovdageainnus disdaga.
Neavttáriid bivttasmolsunlanjas maŋŋá čájálmasa, lei buorre dovdu.
Neavttárin ii šaddan Sárá ovdal guokte jagi maŋŋel teáhterkurssa loahpaheami.
Nedrejord geat leigga dat vuosttaš artisttat lávddi ala maŋŋá go Máret Hildur Stueng juoiggai beassášfestivála rabasin.
Nedrejord geat leigga dat vuosttaš artisttat lávddi ala maŋŋá go Máret Hildur Stueng juoiggai beassášfestiválarabasin.
Nedrejord miehtá ahte dá sáhttá leat menddo viidát dulkon guovttegielalašvuođa.
NetCom lea maid buoridan fierpmádaga miehtá riikka bivnnohis dálvevaláštallanbáikkiin.
Nicaragua čađa leat huksemin luottaid.
Nie botkkii Edel Hætta Eriksen jaskesvuođa Guovdageainnu Kulturviesus maŋŋel go filbma Ádjá oaiveskálžu čájehuvvui.
Nie dáhpáhuvvá otná beaivve ain miehtá máilmmi.
Nie ge bođii Fállejoga vuosttaš moala dušše 11 minuvtta maŋŋil.
Nie gávdnet bartaeaiggádat Ánnejogas bartaideaset maŋŋil go goikan suola lea gaikon daid.
Nie son oahpaha ja rávve mánáid vai sii oadjebasat besset rastá luotta ja muđui dihtet movt johtolagas galgá birget.
Nie sáhtát vázzit bálgá mielde ja guldalit diehtojuohkimiid 10000 jagi historjjá iežat mobiltelefovnna čađa.
Nie vástida Goahtegearret jođiheaddji Toralf Henriksen maŋŋá go Kjell Magne Bondevik ii mieđa earret eará ásahit ođđa sámi stáhtačállivirggi dáloniid várás.
Nie šattai ge vuolgit dien geahččaladdamii, ja moadde vahku maŋŋel riŋgeje muitalit ahte son lei ožžon Áslagaš rolla.
Nieguid čađa ožžon de eambbo veahki, čilge Nilsen duođalaččat.
Niehkostipeanda lea 10 000 ruvdnosaš stipeanda mii addojuvvo čuođi vuoitái miehtá Norgga.
Niehkun vuodjit Amerihká čađa ¶
Nieida dalá maŋŋil guđii ásodaga.
Nieida gii váhnemiid luhtte lei čađa gaskka orron lei gáibidan ahte son váldá badjelasas siidaossosa, ja sus lea riekti váldet badjelasas ealu eatnis maŋis, ja son máksá njuovahanhatti, dahje bohccot juogaduvvojit árbbolaččaid gaskkas.
Nieida orui dan seamma gámmára lovttas ja lei bidjan unna divggaša seaŋgga bajábeallái, ja báddi manná seainne čađa olggobeallái.
Nieida orui dan seamma gámmára lovttas ja lei bidjan unna divggaža seaŋgga bajábeallái, ja báddi manná seainne čađa olggobeallái.
Nieida sáddejuvvui buohccivissui gos maŋŋel jámii, lohká Norrbottena politiija Norén.
Nieida vástida: -Dieinna soppiin láve áhčči johtit mearaid rastá.
Nieidda guovttos doaivuba maid ahte sáhttiba maŋŋá fitnat sin guossis.
Nieiddaguovttos riŋgegođiiga drošše dán dáhpáhusa maŋŋel ja guđiiga báikki.
Nieiddaguovttos, geat ásaiba beaivválaččat nuoraidruovttus, vulggiiga guovtti áigge ihkku, ja dieđihuvvuigage jávkan dan maŋŋá.
Nieiddaš lei nu liikun maŋŋá konseartta ja muitalii:   – Mun nu liikon dánsut ja lei hui somá beassat dánsestit Mari Boiniin.
Nielsen Svartbekken ollu jagiid maŋŋil, namalassii jagis 1876.
Niestebohcco ii leat ge lohpi fievrridit njuolga mánáidgárdái, go dát ferte mannat njuovahaga čađa, čilge son.
Niillas jotkkii fas golli roggama ealáhahkii báhcima (1987) maŋŋá.
Niillasis báhce goittotge máŋga kilo gollit rokkakeahttá go dearvvasvuohta fuotnánii farga ealáhahkii báhcima maŋŋá.
Nikkala njágai sealggabeale ja dohppii boalstara, ja manai fas meara rastá báhpa dállui.
Nikkala válddii soappi, miehki ja bohttala mielde, ja de vulge sii vázzit meara rastá.
Niko Valkeapää ja Georg Buljo leaba šaddagoahtán sihkkaris ovttasbargit jagiid čađa.
Niko ieš doaivu oažžut eanet čuojahanbargguid maŋŋil go Spellemann bálkkašumi faskii lávvordaga.
Nils Aslak Eira lohká iežaset šaddan luoitit ealu bieđganit mearragáddái Áravuomi ja Ruoppaga gaskii, go eai leat beassan luksa johtit rastá riikaráji dálveguohtumiidda mat lea lahka Girona.
Nils Henrik Sara joatká NBR jođiheaddjin maŋŋá go vuittii gelddolaš válgga searvvi riikačoahkkimis lávvardaga Sommarøyas.
Nils Johan Gaup lea áibbas vissis ahte dálá Ráđđehus áigu vuoruhit vai šaddá beaivválaš sámegielat aviisa sámiide miehtá Sámi, ja danne ferte su mielas dan ektui álgit bargat.
Nils Johan Vars muitala ahte sis lea áiggit čađa leamaš buorre ovttasbargu boazodoaluin ja dan sii háliidit ain doalahit boahtteáiggis maid.
Nils Kai Ánte beasai duođaid vásihit beakkálmasvuođa maŋŋá go vuoittut ledje juhkkojuvvon.
Nils Mikael doaivu ge ahte soapmasat bohtet joatkit heastadoaluin maŋŋel prošeaktaáigodaga.
Nils Mikal Bueng bážii vuoitomoalaLoahpačiekčamis vuittii Iešjohka 2-1 Eksosrøyka joavkku vuosttá maŋŋá liige áiggi.
Nils Peder Eriksen, guhte lágida Kárášjoga valáštallanfestivála, doaivu ahte maŋŋá dán vahkkoloahpa álggahuvvo heaibunsearvi Kárášjohkii maid.
Nils Åge Hansen muitala iežas eamida gártan álfárot nuppiid olbmuid háldui maŋŋá vuoiŋŋašvardima.
Nilsen lohká maiddái ahte dát ođđa hálddašeapmi, jus Stuorradiggi dása miehtá, addá buori vejolašvuođaid nuoraide álggahit guolásteami eallinláibin.
Nilsen maŋŋel go lea leamaš geahččame luotta mii manná Naranaš ja Riebanváre guvlui.
Nilsse imašta mo sámit garraseamos dálkkiid čađa vádjoledje ealuiguin guoros ávdin jiekŋaduoddariin.
Nilut Cup lea maŋimuš jagiid šaddan dovddusin miehtá Norgga riika.
Nilut Cup lea ožžon ođđa stivrajođiheaddji, Leif Isak Nilut, maŋŋel go Nikken Turi celkkii eret jođiheaddji doaimma Nilut Cupa jahkečoahkkimis.
Nilutjoavkku Erik Bertelsen beasai Sámi riikajovkui maŋŋel sámecup čiekčamiid.
Nilz Rølp lei luoikkahan spárkka, go ovddit vahkus cuovkanii su iežas spárka, go beaškkihii oktii buoidagiin, mii lei speadjamin ealggaid dás luohkás áibbas lahka dakko gokko mii lávet čierastallat matpaussas maŋŋil ođđasiid.
Ninas leat ollu ustibat ja oktavuođat miehtá álgoálbmot máilmmi.
Ninja lea maid buorránan miehtá dálvvi.
Nissan fertii váldit eret iežaset Navara ja buoridit dan maŋŋel go ožžo heajos bohtosa beaškkehangeahččaleamis.
Nisson čuoččuha dievdduid suoli gárihuhttán ja maŋŋil veagalváldán su.
Nissonat Deanus leat ožžon mammografiijabusse guossái ja busse galgá johtit miehtá Finnmárkku.
Nissonat Semifinála 1 Sarek IF 1-Giron SF 2 7-0 Semifinála 2 Malå SF - Giron 2 0-2 3-4 pris Malå SF -Giron 2 4-0 Finála Sarek IF 1 - Giron SF 1 1-3(maŋŋel ráŋggaštusč.
Nissonat miehtá máilmmi rohkadallet ¶
Nissoniid cearki ja ávvusáhkavuoru maŋŋá prográmmas lea suohtastallan, friddja servvoštallan ja ilolaš dánssaid lassin maid bivttasčájáhus, divttaid lohkan, dološáigge lihkkospiikkár-dánssat, leaikagilvohállamat sihke eará prográmma mii čielgá báikki alde.
Nissonolbmuide lea váttis beassat dan čađa, lohká Máret Rihttá Hætta.
Nissonolbmuin ii lean vuoigatvuohta doallat ovdaságaid easkkago buresboahtindilálašvuođa maŋŋá.
Nisu 50 jagiin duššai maŋŋil go vuddjui biilii Bissojogas Porsáŋggus sotnabeaivvi.
Nisu lei beaivvi maŋŋil fas barggus.
Nisu lei vázzán sullii miilla davábeallái iežas biilla, ja gávdnuige Idjajávrri guovllus maŋŋil go lei čuvvon el-rávdnjelinjjá mii manná Levdnjii.
Njaldima maŋŋá dan galga "neaskit" vuodjaniibbiin ja bassat beahcesáibučázis earret eará vai čuomat luovvanit.
Njeaiddán boazodoalli Alf Johansen, Nuorta-Finnmárkkus, ballá návddiid speadjat go luoitá ealu maŋŋil guotteheami.
Njeaiddán gufihtarnieida šattai báhtarit stálus rastá vuona, ja vuona rastá ii dieđus beassan eará go fatnasiin.
Njealjemáná áhčči Collin Tshima rohkadallá veahki máilmmis gádjut san-álbmoga, maŋŋá go bákkuin leat vuojehuvvon eret iežaset árbevirolaš guovllus.
Njealji n sajiin leat buot nuoraide Finnmárkkus, ja guokte leat erenoamážit várrejuvvon sámi nuoraide miehtá riikka, muitala Gunn Hætta.
Njealji sajis lea ges dárogiel teaksta, dáidá jorgaleami vuođđun, báhcán girjái ja seammá cealkka ihtá sámegillii dakka maŋŋá.
Njealját lea maŋŋel go skuvllat álget, ja dasa ii dieđe vuos šaddá go searvat.
Njeallje beaivve maŋŋá ráhkadii Guolástusdirektoráhta ođđa njuolggadusaid mat dagahit ahte Jan Larsen ii oažžo gonagasreabbá eari.
Njeallje diimmu maŋŋil vulggiimet fas Iqaluita guvlui, ja dán háve menestuvai seaivun.
Njeallje jagi dan maŋŋel go ruošša generála vujii oaivegávpoga Kabula gáhtaid mielde iežas bargosadjái, su biila lei juohke bealde suddjejuvvon assás ruovdepláhtaiguin, ahte suollemas báhčči luođat eai livčče goddán su.
Njeallje jagi das maŋŋel Mi-24 helikopteriiguin girdit barge jandoriid birra ahte hearrávuohta bisošii sin duohken.
Njeallje jagi das maŋŋá.
Njeallje jagi maŋŋel jámii áhkku.
Njeallje jagi maŋŋel reastaluvvama lea visttis goitge unnán doaibma, muitala NRK Sámi Radio.
Njeallje mánu maŋŋá ii leat SFT vel álgán meannudit ášši!
Njeallje sávzaeaiggáda Várggáin gos Jakob Mikkelsen lea njunnošis lea ovddasvástádus ahte 1770 sávzza, mat leat bieđganan miehtá gieldda galget leat ráfis.
Njeallje-vihtta jagi maŋŋá bohte vuosttas eaŋgalas turistaoaggut, geaid birra mis leat ollu dieđut sin oaggunfearániid birra Deanus.
Njeallje-vihtta jagi maŋŋá bohte vuosttas eaŋgalas turistaoaggut, geaid birra mis leat ollu dieđut sin oaggunfearániin Deanus.
Njoammil bargá geasi miehtá biedjoráhkademiin.
Njoarrasin juo go divttaid lohken iđđedis, dajai Nystad njuolgga maŋŋel erenoamáš bottu.
Njoazes mátki Karin Anema muitalii TV-jearahallamis maŋŋá girjji almmuheami ahte son háliidii giđđajohtima čuovvut go dat lea njoazes vuohki mátkkoštit ja nu son sáhtášii oahpásmuvvat sápmelaččaiguin.
Njuikejeaddji ii váldán seaivunsuoji olggos ovdal minuhta maŋŋil go olggos girdis njuikiime.
Njuikkodii ilus Saia Stueng lei hui lihkolaš maŋŋá go lei ožžon Evo Moralesa ságaide, go ii lean nu álkes ášši.
Njuikot beaivvi miehtá ¶
Njulgii joga rastá Gámas lea unna giláš Anára gielddas, sullii golbma miilla eret Anára márkanis Kárášjoga ja Njuorggáma guvlui.
Njuolga maŋŋel Valle apealla álget mánáidprográmmain.
Njuolga maŋŋel dii. 21:30 lea Blizzard konsearta.
Njuolga maŋŋel go Norgga ráđđehus almmuhii Stádabušeahta diibmá, čoahkkinasttii Guovdageainnu Johttisámiidsearvvi divat- ja vearrojoavku Norgga finánsalávdegottiin.
Njuolgga maŋŋel Ráđđehus diŋgui Fleisceris ođđa čielggadusa.
Njuolgga maŋŋel lea Intrigue vuorru.
Njuolgga maŋŋel mearrádusa bargagođii sátnejođiheaddji bilidit gielddastivrra mearrádusa.
Njuolgga maŋŋel riikkačoahkkima miessemánus, de Romssa báikkálaš searvi gáibidii eará jođiheaddji.
Njuolggu eai gal beasa olbmot čuovvut mielde, muhto GLR jurddaša baicca ráhkadit reportášaid ja gažademiid, máid sáddejit maŋŋel čoahkkimiid.
Njuorasmielat eahkeda maŋŋá lei sihke miella ja njuovčča giitevaš.
Njuovadettiin čogge sii bohcco julggiid, maid maŋŋel njuvve ja dikšo gápmasiid.
Njuovahagain vihkkejit gorudiid ovttatmano go leat njuovvan, ja maŋŋil go gorut lea dámpen ja čoskon, nu leat gávnnahan man ollu proseanttaid galget geassit.
Njuovvanhálla galgá gárvvistuvvot maŋŋel juovllaid.
Njuovvanváttisvuohta lea olu guovlluin miehtá Sámi, muhto seammás diehtit ahte Oarje-Finnmárkku boazodoalloguovllus lea dan njuovvanáigodagas geahččaleami vuolde ođđa njuovvangáibádus.
Njálgga varas bulláhádja haksui miehtá skuvlla.
Njálggahájat čáhci mainna galgá vuoidat maŋŋel go lea skávžžaid ráhpon.
Njállaprošeavtta olis lea Statskog 48 seaktegovvidanautomáhta bidjan miehtá Nuorta-Finnmárkku maiguin galggešedje duođaštit njállanáli.
Njárggaide maŋŋá ¶
No lohká Sámedikki presideanta maŋŋil go Stuoradikki eanetlohku lea válljen hilgut Norgga álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid sámiide, go lea mearridan časkit oktii Mauken/Blåtind báhčinšilju.
Nobel ráfibálkkašumi bokte son lea dál šaddan dovddusin miehtá máilmmi.
NorACIA lea Birasgáhttendepartemeantta čuovvolanprográmma maŋŋel Árktalaš Ráđi prošeavtta Arctic Climate Impact Assesment.
Norbye maŋŋel go Romssa politimeašttir Truls Fhyn háliida oanidit guossohanáigodaga golmmas guovtti rádjái.
Nord-Troms Kraftlag áigu máksit áiggiid čađa buot stuorimus vuoittu eaiggádiidda, nammalassii 100 miljovnna ruvnno.
Nordal mielas Varsi dál falleha Deanučázádaga oagguidvuoigatvuođaid, man LBT olu jagiid čađa lea viggan čatnat dušše fierbmevuoigatvuhtii, iige stággobivdiide.
Nordland Teater AS lea turneateáhter man ulbmil lea fievrredit teáhterdoaimma miehtá Nordlándda fylkka ja man váldibáiki lea Muoffi.
Nordland Teatera dálá teáhterhoavda luohpá maŋŋel 8 jagi doaimma go su áigáirádjejuvvon áigodat nohká ja mii ohcat su maŋisboahtti.
Nordlit-áigečála juhkkojuvvo buot kongreassaoasseváldiide, geat leat čállit miehtá máilmmi.
Nordlund deattuha dát cealkámušat eai leat rasisttalaččat, ja lohká teáhter áiggiid čađa lea geavahan olbmuid eará kultuvrrain.
Nordlys gánddat besse johtui gaskavahku eahket maŋŋá garra ruhtačoaggimiid miehtá dálvvi, giđa ja geasi.
Nordlys ja Odd Grenland čađaheigga maŋimuš čiekčamiid ikte maŋŋá go aviisa manai prentemii.
Nordlándda Boazosápmelaččaid Fylkkasearvvi jođiheaddji Torstein Appfjell muitala ahte NBR lea ohcamin dál ođđa jođiheaddji searvái go dálá jođiheaddji Nils Henrik Sara ii joatkke jođiheaddjin maŋŋá NBR jahkečoahkkima geassemánus.
Nordlándda Guovddášbellodaga stuorradiggeáirras, Alf Ivar Samuelsen, oaivvilda ahte riiddut lea garraseappot go lei navdán, ja navdá ge ahte manná ain mealgat áigi ovdal go ođđa láhka meannuduvvo ja lea doaimmas, seammás navdá son ahte láhka maid Luonddu­hálddašan­direkto­ráhtta evttoha, lea dagahan issoras stuorra beroštumi miehtá riikka.
Nordsletta ii hálit kometeret ášši ovdal lea mannan dárkilit čađa luonddugáhttenlihttu váidaga.
Nordsletta lohká gullan ahte eará guovlluid bivdit dávjá vudjet Kárášjoga ealgabivdiid bivdinbáikkiid čađa, ja dain vuoddjin leat luovos beatnagat mat earet eará dagahit hirbmat rieja.
Nordsletta muitala ahte sii leat sierralohpelávdegottis ožžon gullat Kárášjoga ealgabivdiin geat eai leat leamaš duhtavačča go eará gielddaid bivdit besset vuodjit Kárášjoga čađa.
Nordtrafikk bussefitnodat lei bissehan buot iežas doaimma miehtá riikka muitobottu áigge ja buvttii dearvvuođaid girkus.
Norfu-konferánssas ledje oassálastit miehtá Davviriikkaid, maiddái inuihtat.
Norga ii lean gelddolaš Jurdda vázzit miehtá Eurohpá ruđaid haga ilmmai Nystadii diimmá geasi.
Norgalaččat leat sin gaskkas geain leat unnimus váttisvuođat álgit bargui maŋŋá luomu.
Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvis lea leamaš guovddážis mielde áiggiid čađa.
Norgga Duolloeiseválddit eai suova olbmuid vánddardit rastá ráji earret go duollu bokte.
Norgga Kristtalaš Ráđđi ja Norgga friddjagirkoráđđi leat doaibmagoahtán maŋŋil ovttastahttima.
Norgga Rukses Ruossa lea maŋŋá soađi lágidan guokte prošeavtta mat leat boahtán ollu ávkin olbmuide geat leat gillán soađi geažil.
Norgga Sámediggi lea garra dálkki siste leamaš maŋemus áigge, maŋŋel go Dagbladet-aviisa čálii artihkalráiddu boasttuvuođaid birra ruhtageavaheamis, maid Sámedikki hálddahus galgá dahkan.
Norgga Sámeráđđi vuođđuduvvui 1964, maŋŋá go Finnmárkku Sámeráđđi heaittihuvvui (vuođđuduvvon 1953).
Norgga Sámi Riikkasearvvi (NSR) riikačoahkkin sihtá čielggadit molssaevttolaš čovdosiid 420 kV linjjá bidjamii mii manná čađa Davvi-Norgga.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) parlamentáralaš jođiheaddji Aili Keskitalo dovddahii NRK Sámi Radio njuolggosáddagis dakka maŋŋá jienasteami ahte son lea beahtahallan garrasit go sámi ásahusat eai beasa buktit iežaset oainnuid sierra gulaskuddamis.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) parlamentáralaš jođiheaddji ja Sámi Parlamentáralaš Ráđi (SPR) stivrralahttu, Aili Keskitalo jearrá boahtte vahkkus Sámedikki dievasčoahkkimis maŋŋebárgga, manne sámediggepresideanta Egil Olli ii vuorut sámi ovttasbarggu riikarájáid rastá.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi miellahtuid lohku lassána ovdalaš válggaid ja de manná fas vulos maŋŋá válggaid.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi miellahtuidlohku lassána ovdalaš válggaid ja de manná fas vulus maŋŋá válggaid.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi válgalávdegoddi evttoha Aili Keskitalo jođihit organisašuvnna ja leatge jearran Keskitalos miehtá go jođiheaddjin, ja Keskitalo lea mieđihan badjelasas váldit doaimma, muitala Aile Javo guhte jođiha NSR-válgalávdegotti.
Norgga Sáráhkká lea movttet go Anette Smuk Buljo dál boahtá ruovttoluotta Sápmái maŋŋel go lea váldán oahpu.
Norgga albbaslohku lea áitojuvvon maŋŋel go hálddašeapmi lea biddjojuvvon fylkkasuohkanii- ja vearrámus lea Davvi-Trøndelágas ja Hedmárkkus, gos báikkálaš lávdegottiin leat ollu ealáhusolbmot, áigot báhčit vaikko man ollu elliid.
Norgga bealde gis ferte bivdi máksit vuođđodivaha ja vel dan maŋŋá kilohatti juohke eallis maid goddá.
Norgga bealde leat riikka mediat, erenoamážit radio ja TV, hui čeahpit buktit doaluin miehtá riikka juoidá álbmotbeaivve lágidemiin.
Norgga beale Sámi girkoráđi gaskaboddosaš váldočálli Rávdná Turi Henriksen muitala "Kirke­aktuelt"- bláđ­đái ahte sápmelaččain lea guhkes árbevierru ovttas­bargat rastá riikkarájiid juohke giella­guovllus.
Norgga beale rittuin bivalda ja buolašta miehtá dálvvi.
Norgga bohccobierggu importalávdegoddi lea veardideamin luoitit fas ráji rastá bohccobierggu mas lea hálbbiduvvon duollu Norgga márkanii.
Norgga báŋkku áigu nu go ovdalaš bargovugiin lonistit 50-ruvdnosačča maiddái maŋŋel áigemeari.
Norgga dutkanráđđi lea ásahan ođđa sámi dutkanprográmma maŋŋel go geahččalanáigi nogai dan ovddit sámi dutkanprográmmas nogai jagi 2005.
Norgga joavku DumDum Boys mii boahtá Gaskaijarockii dán jagi, oaččui buori kritihka maŋŋá čuojaheami "Norwegian Wood" oktavuođas.
Norgga kulturmuitofoanda lea ásahuvvon Rørosii, ja sii oažžu ohcamiid viessoeaiggádiin miehtá Norgga.
Norgga nubbin stuorámus aviisa Dagbladet dat čuovvolii ášši mas Finnmark Dagbladet čálii boazodoalli birra gii oainnahalai mannan gaskavahkku geaseheamin gurpojuvvon bohcco heaŋgáris čađa Leavnnja, Poršáŋggu gielddas.
Norgga násunalisma šattai ain nannoseabbun maŋŋá go riika loahpahii uniuvnnna Ruoŧain 1905:s.
Norgga nášunalisma šattai ain nannoseabbun maŋŋá go riika loahpahii uniuvnna Ruoŧain 1905:s.
Norgga ovdagottiáigodagas áigut mii deattuhit oktavuođaid riikkaid, guovlluid ja báikkálaš ovddasteaddjiid gaskka, logai Jan Petersen Ubmis maŋŋá go válddii badjelasas jođihit Barentsráđi.
Norgga riikajoavkku, ja ovddeš sámi riikajoavkku olgešbeale suodjalus čiekči oaččui rámi "Egil Drillo" Olsenis maŋŋá dan erenomáš buorre eahkeda Düsseldorfas.
Norgga ráđđehus lea luvven ruđaid oahpaheddjiid oahpahallamii, sihke maŋŋel go leat gárven oahpaheaddji oahpu, dahje joatkinfálaldahkan njuolga maŋŋel go gárvejit oahpuset.
Norgga spábbačiekčanlihtu (NFF) ovddeš generálačálli, harstadlaš Trygve Bornø, čuohpai rahpanbátti ja čievččastii vuosttaš spáppa maŋŋel rahpama.
Norgga stáda leage ollu ruđá várren dákkáraš doaluide, miehtá Norgga.
Norgga stáhta 100 jagi ávvudan oktavuođas, leat Finnmárkku museat ovttas ráhkadan oktasaš johttičájáhusa mii čájehuvvo miehtá fylkka.
Norgga áibmoambulánsa lágidage lihkohisvuođa hárjehallamiid miehtá riika.
Norgga čázadat- ja energiijadirektoráhtta (NVE) ja Statnett lágidii mannan vahkkus diehtojuohkinčoahkkimiid, dáin gielddain, ja bovdejedje ge rabas álbmotčoahkkimiidda mat ledje mannan vahkkus miehtá Finnmárkku.
Norgga Čázádat- ja Energidirektoráhtta (NVE) oažžu bieggamilloprošeaktaohcamiid miehtá Norgga.
Norgga-pakistána nieida boahtá olmmošvallji čađa scena ala burkhain.
Norggabeal lullisápmelaččat ledje čoaggán čikčiid miehtá Norggabeal lullisámi.
Norggameašttir Jostein Biti Pro Stock 600 oažžu lihkosávaldagaid maŋŋá gilvvu.
Norggas lea jahkásaš Norgga Mátkeealáhusmeassu máddin Lillestrømas ja vahkku maŋŋá Suomas Muotkkas Helssega láhka, guktot ođđajagimánu loahpas.
Norggas lea miehtá riikka oktiičaskimin allaskuvllaid.
Norggas leat olu čáhcebohccit maŋŋil maŋimuš máilmmisoađi rájes, mat jukŋet.
Norsk Tipping dat juohká jahkásaččat Niehkostipeanddaid nuoraide miehtá Norgga.
North Yukon Eagles ledje movttegat maŋŋel finála ja áigo ávvudit vuoittu olles ija.
Norut čuoččuha raportta bokte ahte sámi doaktárat geat besset studeret doavttirin sámi doaktármeari vuođul, eai máhca ruoktot maŋŋel go gárvejit oahpuset.
Norway Cupai bohtet joavkkut miehtá máilmmi, juohkelágán dásis, muhto Laiti ii goitge loga sin ballát deaivvadit ovttainge joavkkuin.
Notáhtas mii sáddejuvvui friddja norgalaš virgeolbmuin gonagaslaš norgalaš legašuvdnii Stockholmas loahpageahčen soađi sivahallojuvvojedje muhtumat suoládeami dihte ja dan dihte go máŋga báhtareaddji galget jápmán maŋŋel go leat guđđojuvvon duoddarii.
Nu ahte boađus lea 32 boazodoalloorohaga čađa njulget linjjá, jearakeahttá man olu dat váikkuha ja dohkkehit go sii.
Nu ahte coca-teaja, dálkasiid ja 16 tiimmu nahkariid maŋŋá moai leimme gergosat vázzilit.
Nu ahte dat galgá áibbas čielggas ahte mii eat sirdán ealu dan dihte, muhto dan dihte go ránnját rivvejedje oasi min dálveorohagas politiija fámuin, muhto maŋŋel leat mii fas ealu dohko luoitán nu go leat álot dahkan.
Nu ahte miehtá Norgga lea dárbu nannet dearvvašvuođasuorggis sámegiel- ja kulturmáhtu.
Nu ahte oahppit geat bohtet min maŋŋá galget oažžut buoret ja hávskit skuvllabeivviid.
Nu ahte sidjiide lei dehálaš ahte eai meatte amaset šaddat sivalažžan maŋŋá, jos juoga geavvá funet.
Nu bisuhivččiimet giela ja mearrasámi kultuvrra, lohká Retter, gii ieš aiddo lea fárren ruoktot Unjárgii maŋŋil go guhtta jagi lea orron olgoriikkas.
Nu cealká Deanu sátnejođiheaddji Leif-Kristian Sundelin maŋŋá go departementa lea addán mearrádusas sámi oahppoplána L-97 birra.
Nu dadjet Aslak Hætta maŋisboahttit maŋŋel go ledje geahččame filmma Guovdageainnu stuimmiin 1852s.
Nu dadjá Sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen, gii  lea positiiva maŋŋel go čoahkkinasttii Heidi Sørenseniin (SG).
Nu dajai «Farmen-Silje», dahje Silje Johnsen, go TV2 prográmmas "God kveld Norge": s čilgii mo lei boahtit ruoktot, maŋŋá oassálastima Farmenis.
Nu dat lea leamaš áiggid čađa, lohká Aslak.
Nu dat ožžo spáppa ja das maŋŋá lei measta dušše viehkat dainna molii ja nu nogai min čiekčan dáppe Norway Cup:as ¶
Nu de sihkkarastá kapitálas.
Nu devde ge mánáidskuvlla oahppit ávvudanráiddu, mii váccii márkana čađa.
Nu doalai deaivása goit Deanus gos mihcamáreahkeda leai beaivvi miehtá šearádat ja báhkka ahte čuoika ge bivai girdilit.
Nu dulkon mun maŋŋá go leat ságastallan Máhttodepartemeantta stáhtačálliin Lisbeth Rugtvedtiin mannan bearjadaga, muitala dáiddaskuvlla vuođđudusa prošeaktajođiheaddji Dag Nyberg.
Nu eiseválddit oaidnigohte dárbun čielggadit dárkileabbot sámiid boahtteáigge Norggas, erenoamážit dan maŋŋá go Norgga radiohoavda čálii breava Girko- ja oahpahusdepartementii jagi 1955.
Nu fas sáhttá maŋŋel dieđihit ja duođaštit jus fáhkka goddet návddit bohccuid, ja dan vuođul oažžut maŋŋel máksojuvvot dan ovddas.
Nu ferte dadjat maŋŋil go Máze časkkii Leavnnja/Porsáŋggu 3 - 0 mannan lávvordaga, ja go Mihkkal ráhkadii buot golbma moala ovtta ja seamma vuorus.
Nu fertege jearrat fievrreduvvo go min gieldda čađa narkotihkka ja maid álkibut bisána deike, árvala Frode Guldbjørnsen.
Nu fuomášahtii min áirras Trond Are Anti ge gieldastivrra áirasiidda maŋŋá go ođđa eanetlohku lei čielgan.
Nu geavai ahte go ledjen nohkastan ja mannen geahččat mo buođđu veadjá, de dat lei heaŋgámin báttis miehtá gátti.
Nu go Ole Triumf ja Nils Njuolla geat leigga arvat maŋŋel dábálaš bargoáiggi rahpamin luoddavuolebohcciid.
Nu go bieggamilluid, bartahuksemiid ja fápmorusttegiid, ja buotlágan sisabahkkemiid maiguin boazodoallu lea massán áiggiid čađa bihttán bihttán guohtoneatnamiid.
Nu go dál lea, de lea uhcán heivehuvvon min atnui, vaikke dása lea dárbu, nu go ovdamearkka dihte šaldunbarggut jogažiid rastá, lohká Andersen.
Nu go maŋŋá diehtit, de lei ealga skáidnašuvvan ja Kárášjoga meahccefuođđolávdegoddi bážii dán skáidnašuvvan ealgga.
Nu go mii diehttit de lea guovddáš eiseváldit, SND čađa, vuoruhan doarjaga fatnasiidda mat leat stuorát go 15 mehtar.
Nu go mii čáliimet ovddit aviissas, de lea ovdamearkka dihte gollan badjel golbma vahku maŋŋel go Ingebrigt Pedersen njuikii gilvaleaddji listui olggobealde NSR.
Nu go ovdal de fállá maid festivála musihka miehtá árktalaš guovllus.
Nu gohčoduvvon máilmmi buoremus spábbačiekči Christiano Ronaldo rabai njálmmi vuosttaš geardde iežas boahtteáiggi birra, maŋŋel go Portugal vuoittáhalai EM-čiekčamiid njealjádasfinálas ikte.
Nu govvida Olmmaivággilaš Reidar Solberg sámivuođa Gáivuonas, maŋŋil 10 jagi sámi lágaiguin.
Nu guhká go Guovdageainnu eatnu ii dulvva, de lea álki beassat rastá eanu.
Nu guhká go eat dieđe movt galgat gieđahallat atomreáktuvrraid bázáhusaid, de vedjet eambbo atomfápmorusttegat ráhkadit eambbo balu olbmuide geat ballet deaividit lihkohisvuođaid mat dagahit heaggavárálaš radioaktiivvalaš bázáhusaid leavvat miehtá.
Nu guhká go lean dovdan Ole-Gunnar son lei doaimmalaš gurut bealde politihkas, bellodagain RV ja AKP, maŋŋil Ruoksat.
Nu guhká go lihkuhisvuođat lassánit, de lea miehtá dárbu čađahit eastadeaddji doaimmaid.
Nu guhká go mis lea dakkár boazodoallohálddahus mii ii doaimmat barggus ja čoavdde dán váttisvuođa, de dađi bahábut šaddá miehtá eambbo ahte eambbo suhttu ja váivahuvvan.
Nu gutnehis olmmoš ii oppa gávdnonge Sámis, gii livččii guoddalan bivdinskihpáriiddis olggobealeolbmuide sálašossodaga oažžuma maŋŋá.
Nu gártai ge BB vásihit vuosttaš vuolláneami unnitlogustivremin Sámedikkis, dušše 24 diimmu maŋŋá go válljejuvvojedje.
Nu han dahket goit eará dákkár jienastemiin miehtá máilmmi.
Nu ii mannan, muhto visteláigu lei ain seamma divrras, čilge olmmái guhte lea dovddus miehtá sámi unnit eanet lihkostuvvan proseavttaidis ovddas.
Nu lea buot čadnon oktii, miehtá máilmmi.
Nu lea dát girjjáš earenoamáš buorre ávnnas boktit beroštumi dáidagii dábálaš oahppodiimuid čađa.
Nu lea ge Museasearvi áiggiid čađa duođaid nannen museadoaimma mii doaimmahuvvo Sámis ja Kárášjoga».
Nu lea gidden almmolaš geainnu Čorrutjoga rastá.
Nu lea miehtá máilmmi, luondu bidjá johtui dakkár nanusindoalaheami, čilge Eino.
Nu lea son iežas dievdofámuin huksen ánssášeami miehtá Mission Barrio.
Nu leage maid juovlasáhka dakkár sáhka mii lea áigeguovdil miehtá jagi.
Nu leat dáppe birgen olbmot áigiid čađa.
Nu lei Finnmix joavku gearggus A-loahppaspealuide sotnabeaivvi Suohtastallan Ellingsen čohkke iežas joavkku spelliid maŋŋel lávvordaga spealuid ja bovde sin boahtit Siriann Gulsrud geahčen bassit biepmu.
Nu logai Gutnel Biret Sara Buljo maŋŋel go «Skábmačuovggas» čájálmas nogai, mas Kulturskuvla ja Beaivváš Sámi Našunálateáhter skeŋkeje olles sisaboađu masaia mánáide Loliondos, Tanzanias.
Nu logai Jungner maŋŋá go miellačájeheaddjit ikte maŋŋágaskabeaivve geigejedje sámimánáid TV gáibádusa Helssegis.
Nu logai Kárášjoga oahpaheddjiid ovddasteaddji Inger Støreng ikte, maŋŋá go ledje fitnan Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæthera luhtte ja gáibidan stuorát kántuvralanjaid skuvlii.
Nu logai filbmadahkki Nils Gaup eadni, Inger Anna Hætta Gaup maŋŋel go lei oaidnán Guovdageainnu stuimmiid filmma.
Nu logai mu skihpár, maŋŋil go oaggungilvu nogai, ja son páhkkestii vuokka lávkii ja dajai: Oaidnaleapmái boahtte jagi!
Nu lohkat maŋŋil su ruovttusiiddus interneahtas.
Nu lohket Kárášjoga sámepolitihkkárat ja imaštit manin easkka logi beaivve maŋŋá ožžot loahpalaš válgabohtosiid Sámedikkeválggain.
Nu lohká 23 B Hætta orohaga ovdaolmmoš Ole Isak Hætta maŋŋel maŋemus beivviid dáhpáhusaid go okta njuovahat hilggui sin misiid ja logai daid beare guoirrasin.
Nu lohká Anne Risten Sara maŋŋel go mannan vahkkoloahpa vuittii Máilmmi Cup heargegilvvuid  Álttás, vaikko vuittii diibmá seamma gilvvuid seamma herggiin.
Nu lohká Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta, gii dál lea fas barggus maŋŋel golbma mánu buohcama.
Nu lohká Ijahis ija festivála lágideaddji Anna  Näkkäläjärvi go ikte bearjadaga ledje čoagganan 150 skuvlaoahppi miehtá Suoma Sámis Anárii musihkkabargobájiide.
Nu lohká MT Slakt jođiheaddji Mikkel Triumf misiid birra maid njuovai, maŋŋel go muhtin eará njuovahat hilggui váldimis eanet bohccuid dáin boazoeaiggádiin.
Nu lohká Olgešbellodaga Nils Henriksen, Ávjovári válgabiirres, dasa go olles 62 jiena Guovdageainnus leat sáddejuvvon sámediggeválgga lohkanstivrii dárkkisteapmái, maŋŋel dán jagi sámediggeválggaid.
Nu lohká Rákkonjárgga orohaga ovdaolmmoš, Magne Andersen, dasa go Statnett lea áigumin cegget ođđa fápmojohtasa maiddái sin orohaga guohtuneatnamiid čađa.
Nu lohká boazosápmelaš ja suvenira gávpealmmái Danel Oskal, gii láve Heias vuovdit suveniraid turisttaide geasi miehtá.
Nu lohká eddon Sámi allaskuvlla direktevra, Johan Klemet Hætta, maŋŋel go presideantaevttohasat digaštalle sámi alit oahpu.
Nu láide ge dát nanu karaktera mu čađa filmma, ja čađa gaskka dovddan su morraša, suhtu ja ilu.
Nu maiddái Sámedikki eanetlohku, eai ge Bargiidbellodaga sámediggejovkui oro šat eamiálbmotdivadat dehálaččat maŋŋil go vuite sámediggeválgga.
Nu maiddái boazodoallus ekonomalažžat ávkeháhkamat maid oaidnit loguid čađa raportas.
Nu mearrededje dat 12 gándda maŋŋá go dolle čoahkkima gáskaváhku otná dili bira.
Nu mo earáge álbmogiin maŋŋá sođiid.
Nu movt máŋggaid jagiid ovdal, de lea filbmafestivála dan jagi maid čoaggán álgoálbmot filmmaid miehtá máilmmi.
Nu mun in fuobmá maidege maid livččen sáhttit bargat eará ládje, go ii gullon mihkkege maŋŋel, čilge Buljo loahpas.
Nu mun vuojáhallen su miehtá Sámi ruossut doarrás oppa dan geasi.
Nu oaivvilda oljofitnodat Statoil maŋŋel go čađahedje gilvvu 3 lávkki ovddos.
Nu oaivvildii 13 jahkásaš Tanja Mortelmans maŋŋá go lei bosson alcces klássakuvlla klássadáiddár Tonje Tunold klássabájis mannan lávvardaga Kárášjogas.
Nu oažžu dadjat maŋŋel miellagiddevaš vuokta- ja vuoidanšovva Báktehárjjis moadde vahku dás ovdal.
Nu olu jagiid čađa lea Nilut joavku olahan sakka rutiinna ja gelbbolašvuođa mii midjiide dál lea buorrin.
Nu orro goit dáid bálvalusaid jurddaeapmi leamaš áiggiid čađa.
Nu orru goittot čájeheamen maŋŋá go iešguđetlágan organisašvnnat, searvvit ja ráđit leat buktán cealkámušaid bivddu birra.
Nu sihke sihkkarastá ja geatnegahttá vuorraset olbmuid čuovvut siiddastallama ja dainnalágiin jođihit árbevirolaš máhtu nuorra isidiidda geat leat váldán badjelasaset siidda.
Nu sii manne dieidda báikkiide ja maŋŋel vel ollu eará báikkiide, maiddái Dánmárkui.
Nu somás ja čeahpes mánát, dadjá son ja rápmo dan buorre vuoiŋŋa maid son dovddai miehtá márkana.
Nu son skoalahii bálggesráigge marrasiid čađa, njuikkuhii balssahagaid badjel ja njulgestalai jiekŋasiid mielde ruovttu guvlui.
Nu sáhtašii buktit ovdamearka ovdamearka maŋŋá.
Nu sáhttá ge maŋŋel máksit buhtadusa, jus ovdamearkka dihte gumpe speadjá bohccuid ealus.
Nu áigutge ráhkadit ovttasbargo­soahpamuša mii sihkkarastá buori gulahallama dás duohko, lohká Gaski.
Nu álge vuordinbárttit ja vaikko Siri bearaš ballá ahte eatnis lea heaggavárálaš sivva, de ii leat vel ge ožžon divššu, golbma vahkku maŋŋel go buohccái.
Nu álge vuordinbárttit ja vaikko Siri bearáš ballet ahte eadnis lea heaggavárálaš sivva, de ii leat vel ge ožžon divššu, golbma vahkku maŋŋel go buohccái.
Nu ávžžuha Finnmárkku fylkkamánni fylkka garra arvviid maŋŋá.
Nu čilge Harald Eidheim vásáhusaidis go bođii Sunnmøres Unjárgii 1946 ja maŋŋil Buolbmágii 1947.
Nu čilge Norut dutki Bernt Johansen gii lea boazodoallohálddahusa ovddas iskame 5 jagi maŋŋil makkár Finnmárkkus lea bohccuide ealáhat.
Nu čájehit Gieldda- ja guovlludepartementta dieđut, maŋŋel go leat gulahallan iešguđetge departementtaiguin.
Nu čájehit listtut maid TV2 almmuhii maŋŋel go lea guorahallan Frimurer-searvvi, gos ovddeš miellahttu čuoččuhii ahte searvvi miellahtut veahkahallet guđet guimmiideaset.
Nu čállá bargiidbellodaga sámedikkejoavku stáhtaministari Thorbjørn Jaglandii ja Finnmárkku jođiheaddjái Tore Gundersenii maŋŋá go doalai čoahkkima ovddit váhkus.
Nuba Guhkesnjárggamárkana lágideami maŋŋá besset baicce "vuoiŋŋastit" Rástegáisái goargŋumiin.
Nuba Ohcejogas ge ledje máŋgasiin guossit vahkku miehtá.
Nuba beaivvi miehtá gilvvohalle máŋgga suorggis, vuos báddegeassimis, áibmospábba bávkaleamis njuolaiguin, gállinbuvssaid bálkesteamis ja viehkamis ja loahppa eahkeda karaoke-lávlumis.
Nuba fuomášeimmet Duolva Duoddariin čuojahit, maŋŋá go festivála ávžžuhii ovttasbargat earáiguin.
Nuba geassit 1958 mihcamáraid maŋŋá sihkkelasten Áŋŋelii aiddo gárvvásmuvvan geaidnovuođu mielde.
Nuba juohke beaivásaš sáddagiin sihke Davvi-Norgga TV-ođđasiin Nordnyttas lassin TV-sporten sáddagiin, beassá miehtá Norgga čuovvut beanavuodjimiid.
Nuba mus sáhttá jearrat veahki rájá rastá gávppašeamis, veahkeheapmi guoská maid Norggas Supmii.
Nuba mystihkalaš Davvinjárga šaddá maid oassin dás, son čaimmiha maŋŋá go lea čákŋan sisa 12 diibmosaš skohtermátkkis Gáldoaivvi bálgosa duoddaris.
Nuba oahpahusa lea vejolaš oažžut eanemustá 2,5 vahkkodiimmu, mat dollojit dábálaččat skuvlabeaivvi maŋŋá dahje maŋimuš diibmun.
Nuba vuosttaldit geassečuoigamiid, mat diibmá čogge duháha olbmo geasseorohaga jasaid miehtá.
Nuba ávvudoalut leat ihttin maŋŋá Buolbmát girku allameassu.
Nubbi ges lohká ahte mánáin lea šaddan ruhtaroasu maŋŋá olu buoret dilli, go dál bearrašiin leat buoret dilli leat ovttas.
Nubbi ges čađa Gárjila, Vilgesmeara gáddeguora Murmánskii.
Nubbi giehta manai rastá ja heaŋgasii beaskka sisa.
Nubbi lea ahte sámi teáhtera doaibmaguovlu ii leat dušše Finnmárku, muhto olles Norga ja johtet čájáhusaiguin miehtá Skandinávia ja ja maiddái eamiálbmotguovlluin olgoriikkas.
Nubbi lea ahte šiehtadeimmet boazoeaiggádiin ahte son sihkkarastá ráppiid, muitala Stáhta Luonddubearráigeahču Henrik I. Eira.
Nubbi lea mákkár vejolašvuođat gávdnojit oažžut dákkár gáibádusaid čađa.
Nubbi luođđa beaškkeha mii manná čađa gieđa ja bissonađa, muitala Utsi.
Nubbi manná čađa Mezen-guovllu Arkangelskas, Vilgesmeara botni mielde ja rastá Guoládatnjárgga Murmánskii.
Nubbi oassi lea fas jagi 1860 rájes gitta máilmmesoađi rádjái ja goalmmat joatká áigodagain máimmesoađi maŋŋá.
Nubbi oassi lei internáhtaeallin ja goalmmát lei fas internáhtamánáid eallin maŋŋil go šadde rávisolmmožin.
Nubbi ohcan, mii lei boahtán Guovdageainnu nissonolbmos, hilgojuvvui daningo ohcan lei boahtán menddo maŋŋá.
Nubbi visti gárvánii jagi maŋŋá 1928.
Nubbi váldui moadde diimmu maŋŋá rievideami, nubbi fas vihtta beaivvi maŋŋá, go vikkai beassat girdi mielde Osloi.
Nubbin bođii 11 sekundda maŋŋá seamma searvvi heargi “Hilgon”, eaiggát Ole M. Eira/ vuoddji Ole M Nedrejord.
Nube garra rahčamusaid maŋŋá gilli leage oažžumin ođđa muođuid.
Nube munnje čielggai, ahte boasttuvuođa leige dien áššis dahkan álgoálggus ášši válmmaštalli áššemeannudeaddji (láhkaolmmáičálli) ja dan maŋŋá Sámedikki stivra.
Nube otná beaivve bohtet duháhat olbmot miehtá Suoma Leammái vánddardit ja Sápmái guolástit daidda čázádagaide, mat leat Anára ja Ohcejoga guovlluid alimus duottaroivviid gaskkain.
Nugo don leat priváhtalaš olmmoš, de eai galgga dutnje riŋget ovdal diibmu 0900 iđđes dehe maŋŋel diibmu 2100 eahkes árgabeivviid.
Nugo dál leat njuolggadusat de lea norgalaččain lohpi bivdit friddja Finnmárkkus, maŋŋil čakčamánu 10. beaivvi, go leat máksán bivdokoarttaid.
Nugo lea beaggán, ja doaivumis beaggán miehtá Sámi, de leat mii bargamin oažžut beaivválaš sámegielat aviissa.
Nugo lea beaggán, ja doaivumis miehtá Sámi, de leat mii bargamin oažžut beaivválaš sámegielat aviissa.
Nugo máŋga eará Riddu-oasseváldit, Renander maid lea ferten máhccat fas maŋŋá go vuosttaš háve finai festiválas.
Nugo ovdal ge dollojuvvo spáiddarráidu, mii manná Suoma - Norgga riikkarájá rastá.
Nummir doaibmá buot ruvttuide miehtá Norgga, čilge Finnmárkku fylkkagielda preassadieđáhusas.
Numo ovddit maŋŋebárgga kursa 8,75 leai guokte beaivvi maŋŋá jo 9 ruvnnu.
Nuoraguovttos áigguiga geassádit maŋŋel dán, muhto mun geahččalin jeđđet ja dadjen ahte ii dát daga maidege.
Nuoraidklubba lea álggahan fas maŋŋá geasseluomu.
Nuoramusaid, nieiddaid sohkabuolva dan maŋŋá.
Nuoramusat leat 19 jagi, ja sis lea unnimusat 1 jagi skuvla, bargu dahje oahppu maŋŋil joatkkaskuvlla, ja hálidit bálvalusa dahkat Ipmilii ja olbmuide erenoamáš láhkái ovtta jagi.
Nuorat boahtá miehtá ¶
Nuorat bohtet miehtá Finnmárkku, Čáhcesullos, Leavnnjas, Ráissas, Suoma bealde Gáregasnjárggas ja Bissojogas.
Nuorat bohtet miehtá lullisámis, golmma fylkkas norgga bealde ja golbma ruoŧa bealde.
Nuorat galget vel leat veahkkin čorgeme maŋŋel doaluid ja dieđusge máksit mii sidjiide bálkká barggu ovttas, muitala John Øystein Jelti.
Nuorat geat leat vuollel 16 jahkásaččat eai beasa leat olgun geainnuid alde maŋŋá 22.00 áigge eahkedis.
Nuorat miehtá Norgga leat akšuneren "Mun buolán dan ovddas" akšuvnnain ja cahkkehan dolaid olggobeallai skuvllaid.
Nuorat miehtá Norgga ákšunereje maŋŋebárgga go eai dohkket ahte sis šaddet unnit lobálaš jávkanbeaivvit skuvllas.
Nuorat miehtá máilmme mátkkoštit seamma láhkai, geat de gohčoduvvojit ÇbackpackerinÈ.
Nuorat miehtá sámi čomistit Olmmáivággái juohke geasi vásihit buori musihka.
Nuorat nieida jámiiLogi vahkku maŋŋel buohccái nuorat nieida.
Nuorat viellja ii miehtán dasa go sin bearaš lei čuvvon sámi árbevieru, namalassii ahte nuoramus árbe dan mii báhcá váhnemiid beivviid maŋŋil.
Nuorat, geat besse oasálastit dán festiválas, ledjege čuldojuvvon viđa eará nominerema čađa, ja nu leige dáiddalaš dássi maid viehka buorre, ja festivála leage várra fáhten Ruošša álgoálbmogiid ja davviguovllu olbmuid boahttevaš dáiddárbuolvva dáinna čuoldimiin.
Nuorra Nisu ja millár deaivvadeaba, ja das maŋŋá ii sáhte mihkege bissehit historjjá gearrama drámahtalaš lohppii.
Nuorra dáiddárat álggahedje Skábmadoaluid ja miehtá vahkku leamaš iešguđetlágan dáhpáhusat nu go konsearta, bearašvuojadeapmi, logaldat, lávlunboddu, diskotehka mánáide ja nuoraide ja filbmačájáhus.
Nuorra gánda lohká ahte lea dehálaš ahte sámegiella boahtá oidnosii ‹Ungt Entrepenørskap› čađa.
Nuorra ja šiega boazobeana, «Diliko», lea šaddan oalle bivnnuhin maŋŋil go Altaposten čálii jápminduomu birra.
Nuorra neavttárat ožžon skeaŋkkaža Sámedikkis maŋŋil go čájálmas lea geargan.
Nuorra nieida lei nu suhttan maŋŋel go su joavku, Tromssa joavku Bravo, lei vuoittahallan loahppagilvvus, ahte son bijai buot siva duopmárii.
Nuorra sámepolitihkkár šattai dovddusin leavgaášši bokte miehtá Norgga.
Nuorta válgabiirres leat ain moivvit maŋŋel sámediggeválgga.
Nuorta-Finnmárkku boazodoalloagronoma Arne Hansen heaitá virggistis maŋŋá riidduid hálddahusas.
Nuorta-Finnmárkku boazodoallohálddahusa agronoma Arne Hansen muitala ahte sii leat dán rádjái sihkkon badjel moaddelogi boazomearkka miehtá Nuorta-Finnmárkku.
Nuorta-Finnmárkku politiijaguovlu, Terje Wikstrøm bokte, lohká Ávvirii ahte ohcanjoavkkus ii leat leamašan oktavuohta láhppon nuoraiguin maŋŋel diibmu 10.00.
Nuorta-Finnmárkku politimeašttir sáhkkohii mannan geasi doapparfitnodaga Perpetuum Waste Management Kirkenes AS, Mátta-Várjjagis 400 000 ruvnnuin, maŋŋil go Finnmárkku Fylkkamánni finadii bearráigeahčus fitnodagas mas fuomášuvvojedje konsešuvdnanjuolggadusaid rihkkosat.
Nuorta-Finnmárkkus lea 22 jahkásaš dievdu dubmehallan giddagassii maŋŋel go lea iežas Facebookprofiilas áitán goddit áhkuset.
Nuorta-Lappi lea goitge dán áššis spiehkastat, go guovllu ovddideapmi beasai fártii Giemajávri fabrihka giddema maŋŋá.
Nuortaguovllu válgabiire 1 lea maŋŋá sámediggeválgga Deanu álbmot fuomášan ahte Ovddádusbellodaga ovccát evttohas, Anja Susanne Aslaksen, lea rivgu iige sápmelaš.
Nuortalaččaid eallindilli rievddai álfárot maŋŋá maŋimuš soađi.
Nuortalaččaid mearri Suomas lea dál árvvu mielde 600-700 miehtá Suoma.
Nuortasámit gárte nuppi máilmmisoađi maŋŋá fárret Suoma beallái, daningo Suopma gárttai addit Beahcáma Ruššii.
Nuorvosullásaš dávddat NorggasGráfa čájeha proseanttaid mielde man oallugat ovtta vahkkus Norggas ožžo nuorvodávdasullasaš diagnosa maŋŋel go doavttir lei iskan sin.
Nuppe beaivvi leat Guovdageainnus ja jándora maŋŋil ges Leavnnjas.
Nuppe bealde ges ledje dat riikkat geat hálidedje ásahit riikkaidstádalaš ásahusa mii sihkkarastá gávppašeami riikkaid gaskkas, ja sii ledje dat geat serve EFTAi.
Nuppelot diimmu ja 30 km maŋŋá, olleba Láhpoluobbalii, njartan ja váiban.
Nuppeládje daddjon leat ollu nuorra boazodoallit geat leat álgán virgeohppui - dat soitet máhccat fas ealáhussii maŋŋel go gerget joatkkaskuvllas, dahje soitet vázzit alládet oahpu ja álgit maŋŋil eará virgái.
Nuppes ges vudje fieskki čađa, nu ahte dahke luottaid ja gavdnjeje orru čorraga, muitala Eira.
Nuppes son ges giitá mu, smiehtada Marja Riitta Lukkari sága maŋŋá.
Nuppi CD-skearru «Juovlaráfi» bođii guovtte jagi maŋŋá.
Nuppi beaivvi das maŋŋel buvttii dat váivváš olmmái gusas báhpa lusa ja dadjá: – Ikte mun gullen dus čáppa sártni; dan dihtii attán mun dutnje dán gusa.
Nuppi geardde lei maŋŋá ođđajagi dán jagi Sáráhká ja Finnmárkku Journalistasearvvi mediasemináras Kárášjogas.
Nuppi gearddi čiekčamiin de skorii Johan Andreas Eira moala guokte minuhta maŋŋel .
Nuppi iskosis mihtidedje proteindási maŋŋá go ledje hállan tiibmabeali, čilge Örebro Universitehta doavttirgrádastipendiáhta, Fredrik Söderqvist.
Nuppi luohkás álddut ja sarvát maŋŋil ragaha, dát leat eallit main ii leat nu olu biergu.
Nuppi máilmmesoađi maŋŋá adopterejedje eambbo Norgga mánáid eret go goassege ovdal ja das maŋŋelaš.
Nuppi máilmmisoađi maŋŋá Leammijogas gávdnon golli oaččui áigái gollefebera, man čuovusin  guovlu bođii birra Suoma oalle dovddusin.
Nuppi máilmmisoađi maŋŋá lea oamastanvuoigatvuhtii gulli čovdosiid Suomas guorahallan jagi 1990 rájes álggos vuos Sámi Parlameanta ja dasto Sámediggi.
Nuppi oasis deaivvadeaba fas Gáisá ja Ráste - máŋggaid jagiid maŋŋel internáhttaeallima.
Nuppi olbmo čađa dadjet nieiddat guđet leat vásihan seksuálalaš bieguheami, ahte:   Eat duostta muitalit fearániid maid leat vásihan.
Nuppi seainnis šaddet vilges rissit seinniid čađa ja láhttis leat rissegeažit čohkkejuvvon látnan, muittuhit dološ risseluvddá.
Nuppiin ges leat oaiveskuvrrut cuvkejuvvon, bánit gaikojuvvon eret ja gieđat čuhppojuvvon rastá, muitala Rosalina Tuyuc.
Nuppádassii Ellen Ingá lea Guovdageainnu nuoramus sátnejođiheaddji áiggiid čađa.
Nuppádassii dat čájeha ahte dáruiduhttin dán guovllus šattai garraseamos easka maŋŋil soađi.
Nuppástuhttinprográmma maŋŋil vuoittahalle ollusat sosiálalaččat.
Nuppástuhttinprogámmas ballet ahte boarráseamos nuppastuhttit, geat eai leat skuvllaid vázzán, eai oaččo barggu maŋŋil go nuppástuhttinbálká nohká, ja danin šaddet sosialkántuvrras ohcat ruđa vai birgejit.
Nuppástusat davit Jaskesábis ja davvioarje Atlanterábis dáhpáhuvvagohte jo 1970-vuođđalogus, ja nuppástusat bivdomálles leat mearkan badjelmearálaš bivdui miehtá máilmmi.
Nuvttá mii eat lášmmohala gal, muhto go lea juoga man doarju, de gal, moddjesta son ja jáhkká dán vázzima šaddat árbevierrun maŋŋel vuosttaš vázzima mii dál lágiduvvo.
Nymo muitala bures gulahallan Greiner Haakeriin maŋŋil go sii fuobmáje ahte 20 000 ruvnnos váilot duođaštusat masa lea geavahuvvon Oslo Sámi Viesu doaimmaide.
Nystad váldá barggu badjelasas maŋŋil go Randi Rian Solberg šattai penšunistan 2008, muhto son doaimmai virggis gitta dássážii.
Nystad áigu geahččalit vázzit máŋga álbmotmeahci čađa iežas guhkes mátkkis.
NÁV-jođiheaddji ávžžuha bargoohcciid miehtá Finnmarkku vuolgit Girkonjárgii dan beaivvi oažžun dihte ollu gelddolaš dieđuid daid bargovejolašvuođaid birra mat leat Barentsguovllus.
Ná dadje Kárášjoga Nuoraidskuvlla ovccát luohkálaččat maŋŋá go ledje čađahan skuvllaválgga mannan vahkkus.
Ná ii galgga dáhpáhuvvat – geat dal ležžet beahttá buot dáid jagiid – ja geat eai leat čađahan dan dehálaš barggu go dál 14 jagi maŋŋel čájehuvvo ahte leat mihtidan radioaktiivvalaš suonjardeami dan fatnasa bázahusain, loahpaha Vera Lysklætt.
Ná ii mannan, ja easkka dál vihttalot jagi maŋŋá leat fas šaddamin ođđa máttasápmelaš jođihandássi.
Ná lei "Spiinniid-bálggis" oaidnit maŋŋá go nuorat ledje čorgen.
Ná lei vuot bláđi doaimmahus sirdašuvvan guhkes áigodaga maŋŋá Sápmái.
Ná livččii filbmagilli galgan leat, muhto maŋŋel go gerge filbmeme filmma Guovdageainnu stuimmiid birra, de njeide visttiid ja dat eai leat vel ceagganan.
Ná lohká govvadáiddár Synnøve Persen maŋŋá go Porsáŋggu dáiddárat vahku leat mátkkoštan ruovttuguovlluin.
Ná sihkkarastit huksenlobiid boahtteáigái ja árbbolaččaide, amas maŋŋá árbejuvvon eatnamiid huksenlobiid eai beasa ohpihii caggat, rávve ohcejotlaš Ville-Ásllat.
Ná ávžžuha Sámi journalistaid searvvi jođiheaddji Rávdná Buljo, maŋŋil go čielggai ahte Dagsrevyen ii fuola sámegielat áššiid.
Ná šattai maŋŋilgo Rukses Khmer loahpahii eanaeaiggáduššanvuoigatvuođa 1970-logus, ja das maŋŋil dohkkehii lágaid mat eai leat doarvái buorit.
Ná, maid de dáiguin «Skiing by boatš fatnasiiguin mat buktet ránttos turisttaid geat bohtet miehtá máilmmi čierastit ceakkus váriin ja geat 2006s adde 30 miljovnna dietnasa?
Náitalkeahtes nissonat ožžo heajut veahki riegádahttima maŋŋá go jortamovrraid ja doaktáriid mielas leai aiddo muttát.
Náittossártni ja loahppasivdnádusa maŋŋá lonuhuvvo moarsis nieida­vuođagahpir eamitgahpiriin.
Náittus dáhpáhuvai beaivvi maŋŋá dán beakkán náittosbeaivvi 08.08.08.
Náivuotna lei ovddemusas leamaš ráidočiekčamin miehtá geasi, muhto beaivvi ovdal lei Máze dearpan Sállana nu ahte joavku lei dál ovddabealde buoret moallaerehusain.
Násttit :Maŋŋel tv-showa beasai Anitta ságastit filmmaid ja filbmasuorggi birra eará beakkálmasaiguin.
Næss mielas ii leat dohkálaš ahte gielda duvdá ovddasvástádusa sin ala geaid eatnama čađa ája golgá.
FeFo juohká nuvttá oaggunstákkuid mánáide ja nuoraide miehtá geasi.
Ul-Juhán Partapuoli (Finnmárkkus Deanus), Risten Márjá Inga (Nordlánddas Suorttáin) ja Ina-Ristin Danielsen Gundersen (Davvi-Trøndelágas Stjørdal) válljejedje diibmá ohcat ofelažžan go háliidedje johtit miehtá Norgga ja juohkit dieđuid sámiin.
OIbmot čuojahit munnje miehtá máilmmi, maiddái priváhta telefuvdnii.
Miehtá geaidnoguoraid leat olu ruskkat.
"Váldogáhtas" ledje olu olbmot, ja earenoamážit ovddabealde Fartøyvernguovddáža gos divodedje miehtá vahkkoloahpa ja ožžo doaibmagoahtit boares Sabb semidiesela.
Joavku Kakkmaddafakka čuojahii sihke bearjadaga ja lávvordaga go SlinCraze lei geassádan: Joavku oaččui olu rámi gehččiin maŋŋel go ledje čuojahan.
Loahppa beaivvi go finálaid vudje lei bána juo oalle soavlin ja dimis, ja lei vuddjiide oalle hástalus bisohallat sabehiid alde sovlliid čađa.
Dá čájeha vuosttaš politiijabálvá Frank Nilssen "Merinda" sihkkela, mii lea leamaš suoladuvvon ja dasto gaikkoduvvon maŋŋel.
Liisa Helandera sierra govvačájálmas HOVEDTITTEL: Maŋŋel morraša lea ain doaivu ¶
Mánáin lea dál buoret dilli Islánddas ruhtaroasu maŋŋá go bearrašat ovttastallet eambbo.
Oaggut ledje boahtan miehtá Suoma.
Oahpaheaddjestudeanttain lea matematihkkaeksámen juovlamánu, moadde vahku maŋŋel fágastivračoahkkima, nu ahte Eira Buljo lohká vátnásin áiggi dahkat maidege áššis ovdal go sis lea eksámen.
Oahpaheaddji ii leat šat dihtton klássalanjas maŋŋil cuiggodeami.
Oahpaheaddji ii šat čuoččo távvala luhtte beaivvi miehtá, lea eambbo iešráđálaš bargu.
Oahpaheaddji lea biehttalan oahpahit ohppiid maŋŋel go oahppit sáddeje váidaga.
Oahpaheaddji manai rievssatbivdui, leat oahppit muitalan maŋŋá.
Oahpaheaddji-láđi mielde jagis 1934 cuiggoduvvui ná: ”Juohke mánná, jus sus lea beroštupmi, hállu, ja vejolašvuohta, sáhttá luonddus juohke dálvebeaivvi sihke ovdal ja maŋŋá skuvlabargguid čuoigat vaikko diimmu áiggi.
Oahpaheaddjin dahje BUL hárjeheaddji Maŋŋel ođđajagi lea Hætta ožžon oahpaheaddji fálaldaga Álttá nuoraidskuvllas.
Oahpaheaddjiskuvlla maŋŋá son lei fas doppe oahpaheaddjin 1949-76, an maŋŋá Sámi oahpahusráđi direktevra.
Oahpaheapmi kulturskuvllas lea maŋŋel dábálaš skuvlaáiggi, muhto muhtomin bargá kulturskuvla ovttas vuođđuskuvllain dehe joatkkaskuvllain, ee. go leat sierralágan prošeavttat.
Oahpahusa lea vejolaš oažžut eanemustá 2,5 vahkkudiimmu ja dat lea vuođđooahpahusa dievasmahtti iežas eatnigiela dahje ruovttugiela oahpahus, man diimmut dollojit dábálaččat eará skuvlabeaivve maŋŋá dahje skuvlabeaivve maŋimuš diibmun.
Oahppi galgá leat dán čađaheami maŋŋil gárvves oahppan ealgabivdi.
Oahppi galgá maŋŋel go olle Norgii doaimmahit bargguid vel gitta suoidnemánnui.
Oahppiidráđđi bargá ja ovddida áššiid, mat gusket buot joatkaskuvllaide miehtá fylkka.
Oahppit bohte miehtá Finnmárkku, muhto maid máddelabbos ja eará báikki nuorat láigohedje lanja márkanis.
Oahppit bohte miehtá Sámi, Mátta-Sámis, rittuguovlluin ja siseatnamis, čilge RiddoDuottarMuseaid diehtojuohkinkonsuleanta, Anders Henriksen.
Oahppit geaiguin Ávvir háleštii maŋŋil logaldallama ledje buohkat ovttaoaivilis ahte Thorleifsson logaldallan lei sihke ođas sidjiide, ja miellagiddevaš.
Oahppit geain lea neahtta oahpahus sámegiela fágas, leat miehtá riikka.
Oahppit geat háliidit joatkit dujiin maŋŋel go leat geargan Vg1 linjjáin, fertejit vázzit skuvlla Guovdageainnus, danin go dát fálaldat ii gávdno Romssa fylkkas.
Oahppit geat ledje boahtán čájehit vuosteháguset, ledje boahtán miehtá Romssa fylkka.
Oahppit geat orro internáhtas bohte unna báikkážiin miehtá suohkanis, ja eatnasiin lei sámi duogáš.
Oahppit leat studios Deanus ja oahpaheaddjit leat Telemárkku allaskuvllas, ja oahppi sáhttá ieš maŋŋil viežžat fas dan logaldallama neahtas jus lea juoga maid ii leat fáhten dalle go lei logaldallan.
Oahppit mat ledje boahtán čájehit vuostehágu, ledje boahtán miehtá Romssa fylkka.
Oahppit miehtá Romssa fylkka boahtán čájehit vuostehágu skuvllaid heaittihanevttohusaide.
Oahppit miehtá Romssa ¶
Oahppo- ja bargoduođaštusat jerrojuvvojit maŋŋá.
Oahpponeavvuid ovdánahttin ii galgga bisánit dákkár loktema maŋŋá, muhto galget ain ođastuvvot, buoriduvvot ja buvttaduvvot.
Oahpposystema čađa galget buohkat oažžut vejolašvuođa geavahit návccaiset buorren alccesis ja servvodahkii.
Oahpu gazzan Elin Kåven muitala iežas oahpu gazzan miehtá máilmmi ja lea ain gazzamin eanet oahpu dán dánsumis.
Oahpu maŋŋá doaivu Artiom fidnet barggu Stockman oljodoaimmahagas ja beassat orrut Murmanskas gos sus leat fuolkkit ja oahpesolbmot.
Oahpu sisdoallu • Sámi boazodoallu áiggiid čađa (15 oč) • Guođohanekologiija (15 oč) • Organisašuvdna ja politihkka (15 oč) • Ođasteapmi ja fidnooahppu (15 oč)Dan maŋŋá lea studeanttas vejolašvuohta joatkit studeret boazodoalu ja fitnodatfága, allaskuvlla /universitehta dásis boazodoallobacheloran, dahje mannat ruovttoluotta boazodollui.
Oahpuin heive bargat miehtá Norgga, Suoma ja Ruoŧa, dat lea sámegilli ja sámi perspektiivvas ja heive máŋggalágan bargguide, loahpaha Pedersen.
Oahpus leat oasseváldit miehtá máilmmi, ja mannan vuossárgga ledje sii Kárášjogas galledeamen sámi ásahusaid.
Oahpásnuvvat sutno siskkáldas máilmmiin, morraša ja bahávuođa čađa, muhto maiddái go ohcaleaba jeđđehusa.
Oaidnit dál maŋŋil ahte son livččii galgan dán sajis go oaččui ollu liigejienaid ja giccui badjelii, oaivvilda Nilut.
Oainnat eanaš čoahkkimat leat Anáris, Suoločieggis ja Roavvenjárggas ja diet hoteallat oktan daid bargiiguin gal ledje sutnje čađa oahppásat eaige geasuhan su šat eai veaháš ge.
Oainnat lea hui dehálaš doalahit álbmotválljejuvvon dási gaskal stáda ja suohkana vai sihkkarastá álbmotstivrema ja demokratiija.
Oainnat maŋŋel gullen ahte Widerøe bussed jorggihii danne go Háhttir maid lei giddejuvvon ja mátkkošteaddjit ođđe hoteallas Álttás ovdal go fas vulge 7 áigge nuppi beaivvi.
Oainnat čakčat bohtet fas nuorat miehtá máilmmi geat galget orrut guossebearrášiid luhte dáppe davviriikkain.
Oainnán ahte lea hirbmat biilajohtolat maŋŋil gávcci iđđedis, ja fas maŋŋilgaskabeaivve.
Oainnán ge miehtá Islándda ahte gildojuvvojit olbmot dáid duolbmamis, nu leatge várra mánáid ge gieldán.
Oainnán vázziolbmuid boahtimin Máttajávrri rastá dálveluodda ráigge ja nuppiid fas gakcumin girkui.
Oainnát Egil Olli ja byrokráhtat geahččaledje mu bissehit, duvdiledje mu eret, lohká Saia Stueng maŋŋá.
Oaivegávpoga áviissat čállet dáid dáhpáhusaid maŋŋá ahte stuorra máilbmi lea fuomášan sápmelaččaid.
Oaivil lea ahte nuorat geat galget vuolgit Rotterdamii galget boahtit miehtá riikka, dat galget viidát válljejuvvot.
Oaivil lea bivdit eret hávggaid ja eará ruskaguliid mat gávdnojit jávrris, ja de maŋŋá gilvit dápmohiid ja rávdduid.
Oaivvildan ahte buot buorit doarespolitihkalaš ja kultuvrralaš fámut berrejit čoahkkanit maŋŋel sámedikkeválgga ja hábmet sámi sosiála kulturgaskkusteaddji organisašuvnna.
Oallugat leat gáhtan dan maŋŋil.
Oallugat oaivvildit ahte Boris Jeltsin moive go olu lohpida ovdal jurdila, ja ahte ii son dieđe nu olu man birra lea sáhka, go daid maŋemus áiggiid leat hupman juoidá maid earát hálddahusas rievdadit minuvttaid maŋŋel.
Oallugat sis leat guođđán politihka, maŋŋel máŋga jagi njunušpolitihkas.
Oallut jagiid maŋŋil go manai ealáhahkii lei son mielde veahkkejođiheaddjin sámi nuoraid leairras, ja šattai dan bokte ovdagovvan vel eanet olbmuide geat dál leat guovddážis ovddideame sámi girkoeallima.
Oamastanváldi ráddjejuvvo vissis sajiin gos olbmot leat áiggiid čađa ožžon geavahanrievtti.
Oanehaš das maŋŋil jámii dat giehmánni, ja gávpi stivrejuvvui ovdaolbmo bokte.
Oanehaš maŋŋil jávket biilla rukses maŋŋečuovggat luohká badjel ja motorjietna maid váidu ja gáidá dobbelii.
Oanehaš áigge maŋŋel son juoiggadalada.
Oanehaš áiggi maŋŋil gávdne politiijat bohcco eaiggáda, ja ášši gal de čielggai dasa.
Oanehis ja gárra jahkodaga maŋŋá, besset hearggit ja vuoddjit vuoiŋŋastit boahttejagi guovvamánnui.
Oanehis ságastallama maŋŋel bottus sáddii son vuoitogoikkuin čikčiid maŋemus ražasteapmái.
Oanehis viehkangilvvu maŋŋá boles fáhtii sieđggaid sisa čiehkádan albmá.
Oanehis áiggi das maŋŋil bohte eará olbmot heasttaiguin ja goaivvuiguin ja geasehe golbma heasttaguorpmi olggos.
Oanehis áiggi maŋŋel go lea muohttán lea várálašvuohta ahte muohtacoakcu luoitá vaikko eai leat olbmot dahje eallit leat báikkis.
Oanehis áiggi smiehtadallama maŋŋá jurdilin, ahte mii bat duos gal, dáiddán vuolgit, go ledje friijabeaivvitge čoahkkanan.
Oapmestivra lea dasto velá konstošan dakko bokte ahte gáibida dáhkádusruđaid 1986 buollima maŋŋá sihke vistti ja doaibmaráhkkanusaid ovddas.
Oarje-Finnmárkku boazodoalli giehtadii niestebohcco, Dan váiddii Biebmobearráigeahčču maŋŋel go elliidgáhttensearvi Dyrevernalliansen lei dáhpáhusa filbmen, Politiijat sáhkuhedje boazodoalli 6000 ruvnnuin, muhto son ii dohkkehan sáhku.
Oarjin lei nu geađgás eana, eanas lava-geađggit, maid dollavárit dolin leat ruššon ja buolli geađggit de leat golgan miehtá guovllu.
Oarjjabealde Máze leat ráhkaduvvon muhtun jekkiid rastá šaldit, ja dat lea čájehan ahte luondu lea ieš álgán divvut dan maid fievrrut ledje bilidan, lohká Hætta.
Oarrenáhkki álgá dál náinnasnuvvat ja lea anihahtte guokte vahkku maŋŋel.
Oarri sáhttá šaddat gitta 15 jagi boaris ja gávdno buot goahccevuvddiin miehtá Eurásia.
Oasseváldit atnet veaháš imašin go diekkár dieđut bohtet sidjiide media čađa, eai ge oaččo dieđuid dábálaš geainnuid čađa.
Oasseváldit boazoálbmogiin miehtá máilmmi serve, muhto vuoitin, sihke dievdduid ja nissoniid gaskkas, šattai sápmelaš.
Oasseváldit bohte miehtá riikka gos ledje mielde maiddái riikajoavkku elihtanjuikejeaddjit.
Oasseváldit ledje boahtán miehtá Finnmárkku ja 20:s čađahedje kurssa.
Oasseváldit ledje boahtán miehtá Finnmárkku.
Oasseváldit ledje boahtán miehtá árktalaš guovllu searvat konferánsii.
Oasseváldit ledje boahtán miehtá árktalaš guovllu  searvat konferánsii.
Oasseváldit ledje vuot boahtán miehtá máilmmi, ja sápmelaččat ledje čoahkkanan Oslos gitta Várjjaga rájes.
Oassi Norgga bohccuin lea goit mannan maid Báišduoddara eatnamiidda rádjááiddi čađa go muhtin verráhat leamašan gaskkohagaid rabas.
Oassi Sámi álbmotallaskuvlla jagi 1967/68 oahppit ja oahpaheaddjit deaivvadit fas 40 jagi maŋŋá Kárášjogas.
Oassi ráđđehusa doaibmapáhkas lea nannet NAV 320 ođđa virggiin miehtá Norgga.
Oassálastit ledje boahtán miehtá Finnmárkku.
Oassálastit orrot 30 skuvllas miehtá Oslo.
Oađđenlanja láse čađa oaidná Jovni čáppa dálvealmmi.
Oažžu dadjat ahte dánjagáš festiválas leai ivdnái ja juohkehačča miela mielde, go valjis ja buori musihkkafálaldagas leai válljenmunni go artisttat ledje boahtán miehtá Sámi, Suoma lassin Ruoŧas, Norggas ja guhkimusat Ruoššas.
Oažžu dadjat ahte dánjagáš festiválas leai ivdnái ja juohkehačča miela mielde, go valjis ja buori musihkkafálaldagas leai válljenmunni go artisttat  ledje boahtán miehtá Sámi, Suoma lassin Ruoŧas, Norggas ja guhkimusat Ruoššas.
Oažžu dadjat ahte dát čiekčan ii lean beare gelddolaš go jurddaša ahte joavkkut leaba leamaš miehtá geasi bajigeahčen ráidočiekčamiin.
Oažžu imaštit duostá go rukses-ruoná ráđđehus obanassiige dahkat makkárge mearrádusaid vel maŋŋá válggaid ge.
Oažžu lohkat dego Ole Isak Mienna logai maŋŋel čiekčama: -Sávvamis ii biste guhta jagi dassai go Sápmi nuppes čiekčá, dat gal livčči beare váivi.
Oažžu roahkka lohkat ahte sutnje lea dego njuiket Wirkola maŋŋel.
Oaččuimet háikka ovtta dievddu mielde 10 minuhta maŋŋil go leimmet čuoččahan dasa.
Oaččuimet maŋŋel dieđu ahte leigga guokte dievddu eret Hámmárfeasttas geat leigga leamašan biillas, ja soai leigga eará biilla mielde čuvvon Suolovuopmái.
Obama mielas son ii ánssášan ráfibálkkašumi, muhto leaikkastalai sártnistis Nobelbankeahtas Grand Hoteallas ahte maŋŋá go son lei háleštan Nobellávdegotti ovdaolbmuin Thorbjørn Jaglandain.
Obbalaččat sáhtán dadjat ahte muhtun departemeantta vuollásaš etahtain lea hui buorre dásseárvu ja eará etáhtas ges leat bázahallan, muhto mii bargat daid gažaldagaiguin čađa gaskka, lohká Randi Kokkstad.
Odne galgá gaskaboddosaš šaldi Garrajoga rastá leat sajis.
Odne gullon miehtá rupmaša, dušše oaivi lei liekkas, muitala leaikkas Várggátlaš.
Odne hárjehallagohtet mánát ja nuorat Guovdageainnus karate, go karatesearvi lea fas doaibagoahtán máŋggaid jagiid maŋŋel go maŋemuš lei jođus.
Odne lea duohtavuohta ahte ollu guorbmebiilajohtolat manná siseatnama čađa mii boahtá Ruoŧa bokte, ja dát johtolat jáhkkimis ii boađe rievdat, baicca boahtá lassánit.
Odne leaba Kárášjogas Villmarks Motel og Kroas, ihttin Guovdageainnus Alfreds kroas, maŋŋil fas Čáhcesullos, Bearralvágis ja Deanus, ovdal loahpaheaba mátkkošteami Finnmárkkus lávvordaga čakčamánu 23. beaivvi Honesvágis.
Odne maŋŋel mánáid-TV bovde son mánáid ja nuoraid Marrasii Guovdageainnus.
Odne oažžut mii buohkat dovddastit ahte sámi servvodat ii livčče seamma dásis go dál lea, jus eai livčče sámi akšunisttat ja ekstremisttat cielaheami ja cápmahallama čađa bargan maid barge.
Odne álget mánát miehtá Norgga skuvllaide, ja muhtumat leat vuosttaš geardde skuvllas, earát fas leat ovdal doppe leamaš.
Odne čalmmustuhttojuvvo Iešsorbmeneastadeami máilmmibeaivi miehtá máilmmi, maiddái Kárášjogas.
Odne, 25 jagi maŋŋel, lea mediaberoštupmi earáid njune vuolde.
Odne, jagi maŋŋil, de leat goit ge girjjit ain rabakeahtes kássain nuoraidskuvlla gealláris.
Ofelaš-prošeakta šattai bissovaš doaibman maŋŋel go oidne ahte prošeakta lihkostuvai.
Ofelaččaid váldobargu lea johtit miehtá Norgga joatkkaskuvllaid mielde, čilget ja juohkit dieđuid olles sámi servodaga birra, sihke historjjálaš beliid, muhto eanemusat otnáš sámiid dili birra.
Ofelaččat galget mátkkoštit joatkkaskuvllaide miehtá Norgga ja muitalit sámi kultuvrra, historjjá ja servvodaga birra.
Ofelaččat leat johtán ruossut rássut miehtá norgga lulli norggas gitta Svalbardii ja vel New Yorkas maid.
Ohcagohtet dološ sámebiergasiid miehtá Eurohpá ¶
Ohcamat mat bohtet maŋŋel dan beaivvi eai meannuduvvo.
Ohcamat mat bohtet maŋŋá 01.08.08 eai váldo vuhtii halladiimmuid juogadeami oktavuođas jahkái 2008/2009.
Ohcamat mat bohtet sisa maŋŋel ohcanáigemeari eai sáhtte rehkenastojuvvot boahtte áigodaga várás.
Ohcamat mat sáddejuvvojit maŋŋá áigemeari eai meannuduvvo.
Ohcamiid mat bohtet maŋŋil dán áigemeari ii sáhte vuordit gieđahallot boahtte áigodahkii (sesong).
Ohcamuš bođii maŋŋá áigemeari ¶
Ohcamuš galgá čállojuvvot sierra ohcanskovvái dan suohkana čađa gos dat rusttet galgá leat.
Ohcan dasa ferte sáddejuvvot guokte mánu maŋŋil go lea álgán bargui.
Ohcan ferte dasa sáddejuvvot guokte mánu maŋŋil go lea álgán bargui.
Ohcan galgá čállojuvvot sierra ohcanskovvái ja sáddejuvvot dan suohkana čađa gos doaibma galgá čađahuvvot.
Ohcan mii boahtá dan maŋŋil ii meannuduvvo.
Ohcanáigemearri: 14 beaivvi maŋŋel almmuheami ¶
Ohcanáigi lea loahpalaš, ja ohcan gieđahallojuvvo nu go lea maŋŋel go ohcanáigi lea nohkan.
Ohcat galgá sierra ohcanskoviin dan suohkana čađa gosa huksehus galgá.
Ohcat miellahtuid miehtá Sámi ja dál leat iskame leatgo sjahkkaspeallit nuortasámi guovllus (Guoládagas), lohká Andreassen ja čujuha ahte dan guovllus galgá leat stuora beroštupmi sjahkkii.
Ohcci guhte oaččui doarjaga lei velá lassin ohcan doarjaga 14 beaivvi hilgojuvvon ohcci maŋŋá.
Ohccit miehtá Sámi ¶
Ohcejoga eaktodáhtolaš buollinjoavkku hoavda Mika Aikio muitala dállu leai jo buollimin ollásit go sii jovde dohko beannot diimmu maŋŋel go diehtu bođii.
Ohcejoga gielda ja Deanu gielda viiddidit dál skuvla- ja mánáidgárdeovttasbarggu riikkarájá rastá.
Ohcejoga gielda lea gulaskuddamin ovttasbarggu Avvila bázahusfitnodagain Lapeco, man jáhkket gártat hálbbibun maŋŋá go gildojuvvojit Norgii doalvumis.
Ohcejoga gieldda njunnožat gallededje Helssegis mannan vahkus ja mátkki maŋŋá orru oidnomin čuovga guhkes sevdnjes tunnealla geažes.
Ohcejoga gielddaráđđehusa ságadoalli Aulis Nordberg gártá mannan sotnabeaivvi gielddaválggaid maŋŋá lonuhit ságadoalli veahčira snihkkenveahčiriin.
Ohcejotnjálmmi skuvllas leamaš miehtá vahku erenoamáš guossit.
Ohpit sii vudje moatti geardde čađa čoahkkebáikki, ovdal go manne OL-vistái.
Ohppiid ruovttubáikkit viidotge miehtá Sápmái go hárve leat guktot váhnemat eret seamma báikkis, guovllus dahje riikkas.
Ohppiidorganisašuvnna čađa ohppiidráđit miehtá Norgga leat dál čájehan ahte nuorat eai doarjjo Halvorsena go áigu ráddjet doaimmaid ja vejolašvuođa váldit oasi servvodatdoaimmain.
Ohppui besse ohcat miehtá Norgga ja ohcanáigi dievai borgemánu 8. beaivvi.
Ohppui leat nuorat čohkkejuvvon miehtá Guoládaga, oahppat árbevirolaš boazodoalu.
Oidnen dan jo 12 jagi áigi go álgen bargat ovttas Ameriikka indianaiguin ja Alaska eamiálbmogiiguin, ahte sis nai ledje árbevirolaš dieđut maid ledje čohkken guhkit áiggiid čađa go leat oaidnán eatnama, čilge Maynard.
Oidnen guovžža 100 mehtera duohken ja spoahkkalin ja dat gahčai dasa, nubbi ruohtastii báhtui, muhto beana lihkostuvai bissehit dan sulaid 300 mehtera geahčai, njáhken lagabui ja báhčen dange, sulaid vihtta minuvtta nuppi njeaidima maŋŋá, Olavi Mattus čilge, guhte ii ovdal leat oppa oaidnánge guovžža, muhto lea gal njeaidán máŋggaid ealggaid.
Oidnosii leat boahtán sátnejođiheaddjit miehtá Finnmárkku geat čuoččuhit ahte dát heive sin gildii dahje dál lea sin vuorru oažžut juoidá.
Okta Karl Jankkila njealljis ganddas Kalle válddii badjelasas áhccis jápmima maŋŋá meahccefavtta doaimma.
Okta Norgga čeahpimus niibedahkkiin, Håvard Larsen Návuonas eret, čájeha dujiidis, govaidis ja skulptuvrraidis Sámi Dáiddaguovddážis Kárášjogas miehtá dán mánu.
Okta boares áhkku, gii lea mátkkis gávppašit, lea vuovddi čađa johtime ja son gullá unna mánáža gii čierru.
Okta dain buoremus Nordlys čikčiin Martin Nordby bidjalii ge 1-0 guđát minuhtas, maŋŋá go Čorgasa suodjalus attii ruovttoluotta spáppa Nordby:ii.
Okta dain lea nuorra almmái, Joachim Henriksen, gii beaivvi miehtá fatnasiin vuojašan ja suvddašan olbmuid sihke nuori rastá ovdán ruoktot, ja máŋgalogi Stáŋgasčohkavázziid fievrredan olgolebbui vuonas ja fas ruvttoluotta.
Okta dain spiidnebuhcciin Lulli Rikshospitalet buohcciviesus gii dárbbaša vuoiŋŋaveahki, lea geavvan buohccivissui dan dihte go son lea ožžon geahppáide logahasdávdda, maŋŋel go sutnje lei njommon spiidnedávda.
Okta dain stuorámus dáhpáhusain maid lean vásihan, lohká Håvard Klemetsen, gii maŋŋel vuoittu lea ožžon hui ollu fuomášumi.
Okta dain stuorámus juristtain lea Carsten Smith, alimusriektejustitiarius Norggas, sus lea earenoamáš stuora beroštupmi sápmelažžii ja sámi vuoigatvuođaide áiggiid čađa ja nu guhká go mun dieđán, lohká girječálli ja historihkar Jukka Nyyssönen iežas girjeálmmuheamis.
Okta dáhpáhus mii maid lea veaháš imaš, lea ahte páhkkadiehtu ollii rievttes sadjái easkka jándora maŋŋil go muittuhus maid boastakántuvra lei sádden.
Okta dáin joavkkuin galgá fas dál lávdde ala Sámi Beassášfestiválas Guovdageainnus, 26 jagi maŋŋel go joavku heaittihuvvui.
Okta eahkeda artisttain, Niillas Holmberg logaige maŋŋel konseartta: – Dat mii lea musihkas deháleamos lea ahte dat buktá olbmuid oktii.
Okta gii duođaid moddjá maŋŋá konseartta lea Ken Johnny Myrskog guhte lea vázzán Lásse J. Kvernmo luohkás ovdal.
Okta gii lei hui duhtavaš maŋŋel čiekčamiid, lei moallasuodjaleaddji Ronja Christine Oskal (13).
Okta guovtti norgalaččas máhccet bargui luomu maŋŋá stuorát bargomovttain ja buvttadit eambbo go ovdal luomu.
Okta hirpmus ovdamearka lea Várjjatnjárgga gos leat barttat miehtá ja gos buoremus guollejávrrit ja jogat leat Guolástan ja bivddiidservviid hálddus.
Okta journalista lea penšonerejuvvon ja maŋŋá dan sirddii NRK Sámi Radio ovtta virggi eret Skániin Kárášjohkii.
Okta lea Ole Henrik Kappfjell, gii lea johttán lobi haga Davvi-Trøndelaga boazodoalloguovllus Nordlándda guvlui maŋŋel earráneami.
Okta luođđa manai gávpejaččaid gálvovovnna čađa nuppi telefončoskka geavjja čađa.
Okta lávdegotti miellahtuin, Kristoffer Rein nammasaš almmái, logai maŋŋá ahte min ráfálaš ja jaskes miellačájeheapmi lei čuohcan hui garrasit su dovdduide, joatká son.
Okta mearkkašuhtti ovdamearka lea ahte ovtta ássanguovllu olbmot šaddet ieža deaivvadit ja ođđasit juogadit boastta, measta beaivválaččat, maŋŋil go boastakántuvra juo lea juogadan dan ja buktán dán sin boksaide.
Okta nubbi miehtá Norgga čuojaha ja sávvá lihku.
Okta oahppi lei maiddái justa boahtán ruoktot maŋŋá New Zealanddas jagi orruma.
Okta olmmoš lea bahuid bávččagan maŋŋel go guokte biilla roaškkehedje njunnádaga oktii.
Okta olmmái Norgga bealde gávdnui heakkas golbma vahkku maŋŋel go lei dieđihuvvon jávkan.
Okta ovdamearka lea dat go dušše sii geat eaiggáduššet eanandoallo-eatnamiid ja ásset dain, ja geat buvttadit unnimusat 2000 kg suinniid jahkái besset firpmiin bivdit Deanu mii golgá guovddáš Sámi čađa.
Okta ovdamearka ovttasbargui lea go dán guovtti searvvis lea báhčinbálkkašumit sidjiide geat leat čađahit nu ja nu ollu báhčimiid ovdal bivddu ja dát lea mielde doalaheamen báhčinberoštumi maiddái bivdiid gaskkas mii fas boahtá ávkin maŋŋá sihke báhčimis ja bivddus.
Okta ovdamearka: Go nuorra nissonolmmoš geahččala su dájuhit dan láhkai ahte váldá albmá gieđa ja bidjá iežas čičči ala, de almmái čájeha dakkár ámadaju ja dasto maŋŋá dakkár reakšuvnna mii mu dahká aibbas sihkkarin ahte dát dánska neavttir ii goassige leamašan nissonolbmuin fárrolagaid ovdal.
Okta sis gii bázii heggi maŋŋil soađi, Zveja Jovanovič, muitala ná: ¶
Okta soaitá leat go Kárášjoga gielddas ja Guovdageainnu suohkanis lea unnán fálaldagat nuoraide maŋŋá skuvlla.
Okta somás ášši lieđđeaddima maŋŋil, mii boahtá su millii lea go NRK Sámi Radio Lehttá-Kirste jearahalai su.
Okta ulbmil mus lea ráhkadit áššiid miehtá Sámi.
Okta vejolašvuohta dieđus fállat dan bivddu miehtá máilmmi bivdiide geain lea dáhttu máksit dan ovddas.
Okta vejolašvuohta ipmirdit mii romantihkka lea, lea veardidit sámi kulturealáskeami maŋŋil soađi leamen báidnon dan láhkái.
Okta áirras bođii maŋŋel konstituerema.
Okta čivga lea jápmán šattadettiin dahje dalá maŋŋá, ja nubbi čivga, mii lea eallime, lea hui aitto gávdnon, lulábealde Skuvvanvári, Porsáŋggus.
Oktan seston biebmogoluin, galggašii leat ruhta oastit ealihanelliid maid dárbbaša jagi maŋŋil, dahje seamma jagi, jus sáhttá.
Oktasaš bargu guovllu luossabivdiid gaskkas rájáid rastá galgá formaliserejuvvot ¶
Oktasaš nuoraidkonferánsa nannešii oktavuođa nuoraid gaskka rastá riikkarájáid.
Oktasašbargu goittot viidu dán konfereanssa maŋŋá, go eamiálbmot nuorat vuođđudit oktasaš diehtojuohkinfierpmádaga.
Oktasašbargu lea dalle celkojuvvon eret guhtta mánotbaji maŋŋá dan beallái gii guođđá soahpamuša.
Oktasašbargu rájáid rastá sámi organisašuvnnaid ja ovttaskas sámiid gaskkas lea dehálat dál go goassige ovdal.
Oktasašfálaldat ferte buorránit miehtá riikka.
Okte besse čađa, muhto Máze buorre moallaolmmái Klemet Erland Hætta nagodii dustet nuppiin gieđain.
Oktii fas lei nu stuorra bálddis gitta, ahte duorgu manai rastá vaikke dat lea hirbmat nanus, Máhtte lohká.
Oktii ožžon ollu skuvllagivssideaddjiid iežan ala, ja mun fertejin njuiket piikaáidde čađa ja báhtarit ruoktot.
Oktiibuot 148 báikkis miehtá riikka lea GSM fierpmádat buoriduvvon.
Oktiibuot 57 olbmo sáddejuvvojedje UNN:i maŋŋel lihkuhisvuođa.
Oktiibuot badjelaš 700 bovdehusreivve sáddejuvvojit dál juo miehtá Norgga, vai olbmot dihtet buori áiggis dieđihit iežaset láireduvvá báhčin NM:i mii lágiduvvo Guovdageainnus suoidnemánus.
Oktiibuot gevvet dievddut máksit buhtadusa filbma ja CD-skearru lágádusaide lagabui 30 miljovnna ruvnnu, dieđihii diggerievtti ovdaolmmoš Thomas Nordstrøm preassadieđáhusas maŋŋel go duopmu lei celkon.
Oktiibuot leat 337 gilvvohalli miehtá Norgga dieđihan iežaset mielde gilvvuide.
Oktiibuot leat dutkit miehtá riikka, 2005 rájes, ohcan SÁNÁGis 11 miljun ruvnnu dutkan- ja ovdánahttinruđaid, juste danne go sis livčče dáhttu ovddidit máhtolašvuođa sámi servodaga psykiatriija divššus.
Oktiibuot leat miilaviissaid máđit mat mannet duoddariid ja vumiid čađa gos leat soahkevuovddit ja beahcevuovddit.
Oktiibuot ledje 32 albmá boahtán čorget miinnaid Kárášjogas maŋŋil nuppi máilmmisoađi go miidna bávkkihii ja 18 albmá jápme dalán.
Oktiibuot ledje sii 14 oasseváldi miehtá Norgga eret ja Farmena šibihat ja eallit, mat dieđusge ledje fievrriduvvon dohko, dán prográmma dihtii.
Olaf Eliassen gáddá FO stivrra sámediggeáirasat leat balu čađa bargan.
Olaf Hansen eret Fanasgieddis lei boahtán maid čoahkkimii ja son dajai sárdnestuolus ahte NSR lea áiggiid čađa bargan bures.
Olaf Moe lei álggos ođđatestameantalaš teologi doseanta teologalaš fakultehtas Oslo universitehtas ja maŋŋel professora seamma fágas searvegottefakultehtas 1916-1952.
Olaha miehtá ¶
Olaug Larsson muittuha ahte Nuorttanasti lea dat áidna sámegielat bláđđi mii lea seilon áiggiid čađa heajos ruhta diliid čađa ja lea dat sámegielat bláđđi mii lea čállán buot sámegielat čállin vugiid.
Olav Gunnar Ballo lea jagiid čađa fallehan sihke sámepolitihkkariid ja sámepolitihka.
Olbmmot gehččet dutnje earáládje maŋŋel dán, ja don lihkostuvat ge bures dan dihte.
Olbmos ii hakso vilgeslávkehádja beaivvi maŋŋil jus gaccastat stuorra teadjabastte honnega vilgeslávkeborramuššii.
Olbmot besse ge gullat su lávlaga mainna beasai viidáseappot maŋŋel oassefinála Norgga Grand Prix:as.
Olbmot besse oaidnit miellagiddevaš gilvvu ja gilvvu maŋŋá duođáštuvvui, ahte čázis sáhttá maiddái guovttá vuodjit oválavuodjima.
Olbmot bivdojedje gitta nugo guolit firpmiin ja dasto fievrásedje dámppaiguin rastá meara Amerihkkái.
Olbmot bohtet miehtá Nuorta- Finnmárkku vásihit Guhkesnjárgga márkaniid.
Olbmot bohtet miehtá máilmmi gallestallat Buolbmátguolbana guossegárdina.
Olbmot doško gieđaid hirbmadit, ja čuoččastedje vel, go Sissel giitalii maŋŋá maŋemuš lávlaga.
Olbmot geat dávjá vudjet dán geainnu, sáhttet muitalit ollu ealggaid miehtá johkaleagi Jergulis gitta Detnui.
Olbmot geat hálidit doarjut daid nissonolbmuid miehtá máilmmi, geat leat gillán veahkaválddálašvuođa dihtii, sáhttet ain sáddet ruđaid TV-akšuvnna «Drømmefanger» sisačoagginkontoi: 820 44 110.
Olbmot geat mátkkoštit Finnmárkui, fertejit mátkkoštit guhkes mátkkiid olles riikka čađa.
Olbmot geat navdet ahte earát gehččet sidjiide, buorida giehtabassama maŋŋá earánastima almmolaš hivssegis.
Olbmot gehččet dutnje earáládje maŋŋel dán, ja du iešdovdu badjána dán dihte.
Olbmot imaštallet, muhto Fire-Ánte arvala ahte sáhttet leat ealggat mat vudje rastá Jiehkárvuona sullii 15 jagi áigi, ja ahte ealga lea Stuoravuona bealde boahtán bajás.
Olbmot jerre politihkarin mo áigo bargat dainna go olgoriikkalaččat besset dal bivdit guliid vaikko gos, maŋŋel go Finnmárku opmodat jávkadii vihtta kilomehter gielddus ráji.
Olbmot leat nu heađástuvvan ahte geahččalit heŋgostit heahteveahkkegirdiide go dat girdilit maŋŋel go leat buktán biepmuid dulveguovlluide, vuoi beasaše eret doppe.
Olbmot leat oahppan áicat smávva erohusaid luonddus, logai son ja čájehii kárttas man ollu sámegiel namat gávdnojit miehtá Skandinavia, maiddái olgobeal dálá ássansajiid.
Olbmot leat áiggiid čađa jávistan.
Olbmot ledje guhkkin boahtán oažžut dearvvašmahttojumi dahje gullat su sártni – muhtimat várra eahpádusa čađa maiddái.
Olbmot ledje čoagganan vázzit ráiddus Kárášjoga márkana čađa ja sámi leavga libardii bálddalagaid norgga leavggain.
Olbmot miehtá máilmmi bohtet geahččat gilvvuid, ja juohke jagi leat ge birrasiid 1000-1200 geahčči.
Olbmot miehtá máilmmi geat dikšot mieđašetniid honnega dihtii mieđašetniid kássain, lea fuomášan ahte mieđašeatnit guđđet dáid kássaid ja jávket.
Olbmot muitet dan ain 30 jagi maŋŋá.
Olbmot muđui orrot 14 smávvagilážiin miehtá suohkana.
Olbmot njeide muoraid giđđat, goikadedje daid geasi miehtá.
Olbmot návddašedje biđđosa ja maŋŋá lei ipmilbálvalus.
Olbmot orro hui duhtavaččat, muitala son ilus maŋŋá konseartta.
Olbmot orrot vuordimin, ahte mii nuvttá astoáiggis galgat johtit miehtá Mátta-Norgga ja juohkit dieđuid.
Olbmot reškke ja boaguste, vaikko ledje máŋggalágan oaivilat maŋŋil čájálmasa.
Olbmot vázze duhtavaččat miehtá dain 20. Foldvikmárkaniin.
Olbmuid lohku, geat dárbbašit lašmmohallat maŋŋá buozalmasvuođa vai johtileabbot besset návccaid ala, lassána beaivvis beaivái.
Olbmuin leamaš ballu ahte beaivváš oalát jávká skábman iige jorggit šat ođđajagemánu maŋŋá.
Olbmuin miehtá Norgga galgá šaddat vejolaš deaivvadit Gaskaijabeaivvášfestiválas.
Olbmuin šaddá earenoamáš miellaguoddu dutnje maŋŋel dan, ja dan dihte dovddatge ahte don sáhtát nagodit vaikko maid.
Olbmut jorre miehtá beaivve Buolbmágis gos sii besse oktan olgohommáin ja boradit árbevirolaš sámi borramušaid, maiddái geahččat ja oastit lagašguovlluin máŋga čeahpes dáiddáriid dáidagiid.
Olbmá, gii čuggii, luite politiijat luovos lávvordateahket maŋŋel dutkama.
Ole Einar Hætta loktii jođanit spáppa badjel Norilda suodjalusa, Ole Morten Sara beasai čađa ja bijai spáppa sihkkarit ja garrasit mollii.
Ole Einar Hætta čilge ahte joavku massii movtta maŋŋel luomu, čiekčit duhte go čielggai ahte ledje ceavzán.
Ole Heandarat Magga gii lei ovdaolmmoš NSRas oaččui dalá gieldaministtara lohpidit guorahit sámiid vuoigatvuođaid maŋŋá Álttá-stuimmiid, čuoččuha son.
Ole Henrik Hætta ii beassan váidit ášši sámegielat politiijai, muhto fálle sutnje dulkka čađa váidit.
Ole Henrik Hætta lea maiddái váivašuvvan go ii beasa lohkat sámegiel aviissa ovdal go máŋga beaivvi maŋŋá go lea boahtán.
Ole Henrik Kappfjell johttái ealuin eret eamida orohagas Davvi-Trøndelága boazodoalloguovllus iežas máttuid orohahkii Jillen-Njaarkii maŋŋel go earránii.
Ole Henrik Kappfjell sávvá ahte Boazodoallostivra miehtá nuortasiidda gáibádussii vai ii dárbbaš bákkus njuovvat ealu, go son ii oainne vejolažžan joatkit bohccuiguin vieljas doalus ja goaridit su boazodoalu.
Ole Johan Nikodemussen lea lagabui 30 jagi čohkken dieđuid Fálesnuori, Muosát ja Porsáŋggu gielddaid ássiid birra dahje geat dáid báikkiin leat vuolgán ja bieđganan miehtá máilmmi.
Ole Larsen Gaino váccii skuvlla Guovdageainnus veahá soađi áiggis ja veahá soađi maŋŋá.
Ole Reinås vuittii gilvvu maŋŋel finálagilvvuid.
Ole Rune Hætta ja Ronald Pulk láidesteaba guldaleddjiid suohtas leaikkastallamiin dán vahkku guovddáš dáhpáhusaid čađa.
Olga Egorova lohká searvvi áigut bidjat ollu návccaid ásahit ovttasbarggu eará servviiguin Ruoššas ja maid dieđusge doalahit oktavuođa ja ovttasbarggu eará sámi nuoraidservviiguin, miehtá Sámi ¶
Olga ja Nikolai Melentjev máhccaba Ruššii jođihit Lujávrri duodjebáji "Čuvges beaivi", maŋŋá go leaba gallestallan NorggaSámi golbma vahku.
Olgešbellodaga suohkanstivrraáirras Nils Henriksen hálida eambbo diehtit prošeavtta birra, mas suohkan áigu ráhkadit boares stoalppuiguin šaldiid jekkiid ja jogaid rastá.
Olgešbellodat ja Ovddádusbellodat čájehit iežaset duohta oaiviliid boaittobeale báikkiid ja kultuvrra dáfus go válggaid maŋŋel áigot heaittihit dán doarjaga.
Olggobealde oainnu mielde lea nu, dasa lea dieđusge Martin Schanche buorren ovdamearkan gii šattai min "našunal" sáŋggarin maŋŋel go čájehii olles Norgii ahte Finnmárkolaččat eai ane sániid muhto čorpmaid.
Olgoriikaministaris ledje olu lohpádusa dán jagáš dustojeddjiide ja dan bargui maid sii barget báhtareddjiid ovddas miehtá máilmmi.
Olgun maŋŋá čájálmasa.
Oljo- ja enerigiija departemeanta lea gáibidan ahte konsešuvnna eaiggát Statkraft galgá dutkat bohccuid dábiid ovdal huksema, huksema vuolde ja maŋŋil huksema.
Oljobohcci galgá čuovvut nu bures go vejolaš dálá geainnuid ja ruovdemáđiid, muhto eará gaskkat fas mannet lihkatkeahtes arvevuvddiid čađa.
Oljoindustriija čájeha vuollegašvuođa maŋŋá dan stuorra oljolihkohisvuođa Meksikoluovttas.
Olju galgá plána mielde jođihuvvot ecuadoralaš arvevuovddi čađa, gos orrot indiánat.
Ollen rastá Ruonáeatnama ¶
Olles doalut leat guovtti oasis, álggos lea almmolaš rahpan, das maŋŋá bálkkašumiid vuitiid almmuhit.
Olles mánu lea syhkkelastán ja seammás gallestallan oahppásiid miehtá Norgga.
Olles sámediggi celkii ovttajienalaččat dalle ahte eai doarjjo dán láhkaárvalusa, ja maŋŋil álggahuvvoje ráđđádallamat (mii lei historjjálaš) mas sihke Sámediggi ja Finnmárkku fylkagielda oassálaste.
Ollesolbmuid máilbmái dál čákŋalat, eallima nođiid ieš fertet guoddit, váttisvuođaid ieš čoavdit, ovddásvástádus lea du duohken - de dalle fertet muitit mánnávuođa oskus nannosit doallat, muitit gos veahki galggat oažžut, go eallin du beahtá ja beaivvit sevnnjodit - dalle eallin du ii soardde, morrašat du eai deatte - geahppasit beasat vádjolit nuorravuođa eallima stoagadit, - eadni ja áhčči illu leat, oappá ja vielja dorvu, leat sutno njuolggadussan, leat dohkálaš ovdamearkan - Go eallima geaidnu basku, eatni ja áhči luhtte álot gávdno ráđđi, dáppe ii dárbbaš dahkaluddat, ruoktu lea álot rabas dáppe beasat leat ÇunniÈ eallima čađa vuos stoahkat - vaikko devdet juo 18 jagi namas leat ollesolmmmoš munno čalmmiide ain - unna, unna biiggášÈ ¶
Ollesolmmožin, 37 jagi boarisin, álggii oahpaheaddjiskuvlii ja lei oahpaheaddjin válmmastuvvan guokte jagi maŋŋá.
Olli mielas lei vuogas dan dahkat ođđajagesártnis mii sáddejuvvui miehtá Norgga.
Ollislaš buhtadasa maŋŋil Tsjernobyl lihkuhisvuođa ¶
Ollislaš suodjalanevttohus mas leat čielga evttohusat rájiide ja njuolggadusaide sáddejuvvo maŋŋel buot beliide.
Ollislaččat ledje 1709 oasálasti miehtá Norgga geahččaleame fasket golli.
Ollislaččat mus lea hui buorre dovdu maŋŋel filmma.
Ollu buolvvaid čađa leat boazosápmelaččat guohtuneatnamiid atnan hui čábbát, ja leat bisuhuvvon buorren guohtuneatnamin.
Ollu dat ođđamállet čiŋat ledje hirbmat čábbát ja maiddái vuohkkasit dahkkon, ja gulloje olbmot hupmame maŋŋel dan bivttasčájáhusa maid sii háliide oastit.
Ollu gažaldagat Maŋŋel go olmmoš lea leamašan issoras lihkohisvuođabáikkis, de sáhttet čuožžilit ollu gažaldagat.
Ollu giitu buohkaide, moddjá Alice Balto, gean lohkkit rábmojit leat sámi roahkkadeamus ja gávvileamos nisun ja gii lea čájehan sámi gierdevašvuođa roasuid čađa.
Ollu giitu jortamovrii Wenchei Kárášjogas čuovvoleami ovddas ja ollu giitu Hámmárfeastta riegádahttinossodahkii doarjaga ovddas riegádahttina oktavuođas ja maŋŋel riegádahttima.
Ollu jahkodagaid čađa lea čađahuvvon oalle garra dáruiduhttinpolitihkka.
Ollu jugešvuohta, illásteapmi ja veagalváldin lea Váhčira politiijáid bargolisttus maŋŋel sámi doaluid.
Ollu lihkohisvuođat dáhpáhuvvet go guđđet biilla ja vázzilit rastá geainnu.
Ollu maŋŋel go lei firron mealgat, de sokta stiivugođii ja dasa šattai maid hui fiinna čuvgesrukses ivdni.
Ollu maŋŋel iežas jápmima de nammaduvvui son bassiolmmožin ja danne šattai juovlamánu 13. beaivi Lucia-beaivin maid mii ávvudit muitin dihte Bassi-Lucia.
Ollu olbmot ledje čoahkkanan eatnogáddái geahččat draga go beaivváš gorddii skutersuovaid čađa.
Ollu olbmot miehtá márkana ledje čoahkkanan geahččat buollima, ja dan guovtti politiijás Arvid Næssas ja Frank Nilsenis lei bargu sin maid čuovvot mielde.
Ollu sápmelaččat miehtá sámi ledje boahtán Lujávrái Ruošša beal Sámis searvat vistti rahpamii.
Ollu tomtaláigoheaddjit miehtá riikka ožžot dál hálbbit čovdosiid.
Ollugat ballet rávdošaddadeami dili hedjonit dan maŋŋil, go Čármmajávrri rusttet heaittihuvvo.
Ollugat mis "Lappland Initiatives" goitge leat oaidnán Áillohačča televišuvnnas "Ofelaš" -filmmas gos Áillohaččas lei guovddáš rolla, ja maiddái 1994:s go son rabai Olympia dálveleaikkaid Lillehammeris Norggas, ja nu eat dušše mii gaska-eurohpálaččat, muhto maiddái ollu eará olbmot miehtá máilmmi, oahpásmuvaimet sámi álbmogiin ja kultuvrrain.
Ollugat riikkabeaiolbmuin ballet Bállás-lága váikkuhit maŋŋil huksenlobiide maid eará guovlluin Bállás-Ylläs luonddumeahcis.
Ollusat eai leat geargan vel bosihit ovtta festivála maŋŋá ovdal go dollejit fas nuppi festiválii, ja nie sáhttá jođašit miehtá geasi jus hálida.
Ollusat leat váldán oktavuođa muinna maŋŋá, ja imaštallan manne sámedikkeáirasat eai čájet árvvu sápmelaččaid bajimuš parlamentii.
Ollusat ožžot barggu dalámaŋŋá.
Olmmai viimmaskii nu sakka bivdit ahte bivddii ija miehtá dan logi beaivvi go lei min luhtte, boagusta Breidalen.
Olmmoš ferte duostat geahččalit ođđa diŋggaid, addá áibbas somás dovddu maŋŋil go de lea dahkan dan.
Olmmoš gii lei biillas mielmátkkošteaddji, biegui oaivebákčasa maŋŋel lihkohisvuođa, ja sii dolvo olbmo Deanu buohcciguovddážii.
Olmmoš ii dárbbaš doaktára čađa beassat sin lusa, ja sáhttet njuolga čuodjalahttit sidjiide.
Olmmoš ii ádján eambbo go logi minuvtta vázzit rastá sullo.
Olmmái gii distaga dagahii politiákšuvnna vejolaš niibeáitima dihte, beasai luovos moadde diimmu maŋŋil go váldui gitta.
Olmmái gávdnui bealleheakkas iežas ruovttus ja jámii maŋŋil.
Olmmái ii lean vissa beare movttet, go lei bálkestan geađggi biilla láse čađa mii vujii meaddel.
Olmmái jávkkai moadde diimmu, ja go de fas bođii, lei son čađa njuoskan.
Olmmái lei maid áššáskuhtton go jáhkke su bálkestan geađggi láse čađa, muho das gal beasai.
Olmmái lohká ahte dat gal lea buorre, ja oanehis áiggis soai leaba rastá vuona ollen.
Olmmái manai ruoktot, ja moadde vahku maŋŋel son deaivá fas doaktára.
Olmmáivággi lea ožžon áibbas ođđa identitehta maŋŋel go festivála lea šaddan dovddusin miehtá Davviriikkaid.
Olsen ja su čiekčanolbmát ledje hui movttegat maŋŋel dán vuoitomoala mii attii 3 ođđa ja deaŧalaš čuoggáid Davvi-Tromssa jovkui.
Olsen lei beassan bures vuoiŋŋastit ja jurdilit maŋŋel Norgga stuora rátkkačiekčama maid vuite olles 4-0.
Olu doarjaleaddjit leat maiddái čohkkán das ija miehtá.
Olu gárrenolbmot miehtá Álttá, muhto unnán rigearra go dan diehtá movt muhtomin sáhttá leat.
Olu jagiid maŋŋil ledjen mun dolkan eallimis, boarásnuvvan, ja hálidin vuolgit ruoktot áhči vissui.
Olu jagiid nissonáššiid doarrumiid ja iešrealiseremiid maŋŋel bargomárkanis, lea áigi láhčit nissonolbmuide maid saji politihkalaš barggus.
Olu olbmo miehtá Finnmárkku ja Romssa boahtán seminárii mas čuvgejedje psykalaš dearvvašvuođa, ja fáddán ledje ADHD, Tourettes syndroma ja OCD váttut.
Olu olbmot geat ásset birra Hardangervuona, leat dieđihan vuostemielačájehemiin ahte eai hálit stuorra el-fápmolinjjá gessojuvvot rastá vuona go dat bilida čáppa luonddu.
Olusat dáidet muitit su videodáidda gos spárkkain johtá miehtá Mehámmana mii lea smávva báikkáš Gáŋgaviika gielddas.
Olusat geavahit teadjačuovggaide fiinna glássajulggiid, ja go dát čuovggat báhkkanit, de glássa maid luoddana ja steariidna rišiha miehtá, ja dát lea erenomáš váralaš.
Olusat ges eai sáhte šat oađđitge dáhpáhusa maŋŋá.
Olusat gárdo njoammilgiela rastá rátnu vai fidnejit váras bierggu.
Olusat ledje ohcamin Kárášjoga leansmánni muitala ahte heahteveahka joavddai báikái sullii 15 minuhtta maŋŋil go ožžo dieđu, ja ohcagohte dakkaviđe fatnasiiguin.
Olusat lávejit njulget joga rastá buvdii, dan sadjái go vuodjit birra.
Olusat vuotnaguolásteddjiin leat ge bálkestuvvon gáddái iežaset vuonain, go mearrabivdu lea gáržžiduvvon garrasit áiggiid čađa.
Omd Kárášjogas, gos guhkit áiggiid čađa leat guovžžat čivgan, ii leat addon okta báhčinlohpi.
Omd: Dát jahkodat lea leamaš earenoamaš, dainna lágiin ahte leat leamaš bivvalat miehtá čavčča ja jieŋat eai leat vel dálge galbmon albmaládje, vaikko jieŋat lávejit galbmon buorebut dáid muttuid.
Onarheima mielas orui guolli čađa áigge dohppemin, go stággu orui čađat sodjamin.
Onehaš gaskka das maŋŋil jámii sin áhčči ja hávdáduvvui.
Operašuvdna beaivebarggu (OD) bokte veahkehit nuorat mánáid miehtá máilmmi.
Opmodaga vuovdin dagai ahte organisašuvnnas bázii 28 miljovnna ruvdno dienasin maŋŋil go 7 miljovnna ruvdnosaš vealgi lea máksojuvvon.
Oppalaš jápminlogut tsunami maŋŋel leat 150.000.
Orbina 18/7 olgolávddis Orbina lea ruovttoluotta CD almmuheami ja konserttaid bokte, logi jagi maŋŋil vuosttaš lihkostuvvama.
Ordda ja Lákkonjárgga eallut masttadedje golggotmánus, ja boazopolitiijat čuvvo orohagaid go bidje badjelaš 20 000 bohcco gárddi čađa.
Ordnejeaddjit doivot maid oažžut dáid junioriid maŋŋá searvat dákkáraš eaktodáhtolaš gádjundoaimmaide.
Organisašuvdna galgá ain miehtá 2010 čohkket ruđa masai mánáide ja nuoraide Loliondo, Tanzaniai.
Organisašuvnna ulbmil lea buoridit boazoealáhusa dili, ja organisašuvdna lea oláhan máŋga mihttomeari, earret eará lea ožžon čađa boazodoallošiehtadusa mii mearriduvvui 1977  ja dat lea leamaš áibbas dehálaš ášši organisašuvnnas.
Ormåsen čuojahišgođii maŋŋel Máze Nieiddaid, muhto eai lean boahtán nu hirbmat olu olbmot geahččat su.
Orohaga dieđu mielde eai iskkadeamit dušše billis eatnamiid, muhto muosehuhttet bohccuid go čáhci golgá revrriid čađa birra jagi, ja boazu geassáda dálvet olles guovllus.
Orohat 16 ovddidii ges buvttii maŋŋil gulaskuddama.
Orohat 16 ovddidii ges maŋŋil gulaskuddama.
Orohatovdaolbmuid dienas speadjalastá bures gaskamearálaš boazosápmelačča miehtá Norgga, lohká Nils Henrik Sara.
Orro agibeaivvi ádjáneame ruoktot maŋŋel skuvlla!
Orro váttis geargat njuovvanáigodahkii, muitala Piera Jovnna Anti dakka maŋŋil čoahkkima.
Orro ártet smiehttat ahte amas olbmot galget min mánáide álgit oahpahit dan máid leat oahppan áiggiid čađa buolvvas bulvii, dadjá Helena Horti.
Orrot dego bahkkeme miehtá, ja eai beroš sis geain ii leat seamma oaidnu go sis.
Orru baicca nu ahte NSR dál jaskatvuođain doaivu miellahtuid fas čoahkkanit seamma beavdde birra, maŋŋel rigearara Jánoš.
Orru dieđusge leamen ártegis čuoččuhus ahte Gaup ii leat lohkan girjji maid son lea jorgalan, muhto Gaup dovddasta ieš Min Áiggi jearahallamis ahte ii leat oaidnán girjji maŋŋá go bođii sámegillii prentehusas.
Orru ge artet ahte jagi maŋŋel fas áigot oastit ossosiid vai aviissaide šaddá sámi eaiggátvuohta, muhto ii leat sihkkar ahte Altaposten ja Finnmark Dagblad miehtaba viiddidit kapitála.
Orru leamen dego signálat mannet čađa oaivvi, iige gula ovdal go čearggádat.
Orru leamen nu dál ahte suohkan lea vajálduhttán dan heajos beaggima mii čuovui Guovdageainnu nama, dalle go rohcošanáššit begge miehtá Norgga.
Orru nu aitto go vulggiime mierkká čađa du deaivat.
Ortnegiin lea mearri dáhkidit dálkkádat- ja dálkediehtobálvalusaid buohkaide miehtá máilmmi.
Ortnet lea rievdaduvvon aitto, go Meahccebálvalus lea sirdojuvvon Stáhta luonddubearráigehččui, maŋŋil Finnmárkku opmodaga ásaheami.
Oruhat lea fárrolaga Nuorrojoga ja Rivkkároggi siiddain geahččamin Ráitevári guovllus gos fitnodat lea ohcan golli, sihke ovdal ja maŋŋá go ledje bovren.
Orui leamen eahppesihkkaris Torstein Erlandsen (našunála oahppoplána váhnenjoavku) guhte guđii čoahkkima maŋŋá go ieš lei ovddidan oaivilis oahppoplána ektui.
Oskal mieđiha ahte su čakčaorohaga čađa johtet siiddat gárdái ja guođohit vahkku.
Oskal muitala ahte sii leat bovden boazoeaiggádiid miehtá Norgga ja ahte seminára dulkojuvvo dáro- ja davvisámegillii.
Oskal oaččui hui ollu rámi vuosttaščájálmasa maŋŋel, sihke eará neavttáriin ja gehččiin.
Oskal, gii lea Juigiid Searvvi jođiheaddji, muitala ahte maŋŋel logaldallamiid sáhtii mannat lávdde ala váldit sáni.
Oslo gávpotriekti dubmii Roncen Nigá Káre, Karen Marit Utsi heaitit lobihis boazodoaluin man lea čađahan maŋŋel go su áhčči manai heaittihanortnega vuollái.
Oslo rockejoavku Big Bang čuojahedje ovtta maŋŋá nuppi buori lávlaga, ja álbmot illuduvvui hirbmadit.
Oslo suohkan lea guhká cakkadan mánáid geat orrot Oslo suohkana olggobealde leat mánáidgárddis, muhto dál orru ášši čoavdásan, maŋŋá čoahkkima gaskal gielddaid ja Sámedikki.
Oslo sápmelaččat álggahedje ávvudemiid juo Sámi Dálvefestiválain mii bisttii miehtá vahku.
Oslos bivdet ealgga miehtá jagi ¶
Oslos leat muhtumat sihkkojuvvon jienastuslogus maŋŋel go leat fárren nuppegeahčái gávpoga.
Ossodaga miehtá riikka ožžot nuorat dikšofálaldaga psykalaš váttuide dál Kárášjogas.
Ossosiid árvu miehtá máilmmi njiedjá ja njiedjá.
Osttii Kárášjoga gávtti Andersen ii loga dovdan makkárge erenoamáš dovdduid maŋŋá jienastuslogu čáliheami mannan duorastaga.
Otne dáhpáhuvvá muohtasuddan sivvadit miehtá Finnmárkku ja dat lea buorre mearka.
Otne eahkedis maŋŋá girkokonseartta,  rahppo dáiddačájáhus Sámiid Vuorká-Dávviriin Kárášjogas.
Otne han álgá maid rievssatbivdu ja olu bivdit miehtá Norgga bohtet deike min guovlluide.
Otne leamaš bušeahttameannudeapmi ja dalle ii leat mu šállošeapmái báhcán áigi, ja das maŋŋá lea bearráigeahččanlávdegotti vuorru, čilge Aud Marthinsen.
Otne maŋŋebárgga de girdiledje  Slovakia oahppit ja oahpaheaddjit fas ruovttoluotta Slovakiai maŋŋá logi beaivvi mátkki Sámis.
Otne, gaskavahkku, vuolláičállet Ruoŧŧa ja Norga ođđa boazodoallošiehtadusa njeallje jagi maŋŋil go dat ovddit šiehtadus heittii doaibmame.
Otná Ovddádusbellodat lea huksen ođđaáigásaš organisašuvnna ja mii doaibmá njuovžilit miehtá riikka.
Otná beaivve nuortalaškultuvrra diehtu ja biergasat leat hiluid háluid miehtá Suoma.
Otná dilis oažžu sámi bustávaid easka maŋŋel go leat bijahan sierra prográmma dihtorii.
Otná dáhpáhus lea čagaladuhttán Čoavjji ija miehtá.
Otná njuolggadusaid mielde massá nuppástuhtti visot vuoigatvuođaid jus ii fal heaitte maŋŋil dan viđa jagi.
Otnáš aviissas mii čállit festivála birra mii lágiduvvo miehtá boahtte vahku.
Otto Jebens lea olu jagiid čađa iežas searvama bokte sihke Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuoigatvuođajoavkkus jagiin 1985-1992, Sámedikki áirrasin minerálalávdegottis ja earenoamážit go čálii iežas doavtternákkusgirjji ”Om eiendomsretten til grunnen i Finnmark”, váikkuhan dasa ahte sámiid vuoigatvuođat leat árvvoštallojuvvon dainna lágiin mii sáhttá váikkuhit ahte maiddái sámiid rievttálaš árbevierru ja geavaheapmi historjjá čađa dohkkehuvvo vuoigatvuohtahábmejeaddjin.
Oulu universiteahtas lea ain eanet váldi árvvoštallat sámi giela ja kultuvrra sajádaga alimus oahpahusas ja dutkamis, dan maŋŋil go ođđa universiteahttaláhka lea boahtán fápmui.
Ovcci beaivvi maŋŋel meannuda Deanu gieldda ovdnahttinossodaga jođiheaddji Svein Ottar Helander ovttas gieldda eanandoalloráđđeaddiin Terese Nyborgain Levajok Villmarkstua ohcámuša.
Ovcci jagi náitaleami maŋŋá Ilmar earránii ja ássagođii fas okto.
Ovcci mánu maŋŋá jearai fas ja ávžžuhii ohcat virggi.
Ovccát luohkás besset oahppit joatkit ámmátskuvllaide ja 11 jagi maŋŋá sis lea gelbbolašvuohta ohcat Ruoššas universitehtii.
Ovdagihtii čájálmas – Geahččalančájálmasa maŋŋil mii dollui gaskavahkku, ledje sii hui duhtavaččat.
Ovdal Ođastusa 94 ja Ođastusa 97 lei váili buot fágain, ja maŋŋil ođastusaid lea dilli ain hedjonan: Dál dárbbašuvvojit oahpponeavvut mat leat heivehuvvon skuvlla ođđa oahppoplánaide ja bargovugiide.
Ovdal basiid ledje boazodoallit gávdnan 30 heakka goddon návddiide, ja dál maŋŋil beassážiid leat fas gávdnan seamma mađe ráppiid.
Ovdal dán jagi SGP almmuhedje lágideaddjit SGP gilvvu njuolggadusaid maŋŋel go mediat ledje bajidan ášši.
Ovdal dán vuođđudeame leage leamaš oalle ollu fuoikumuš mediaid čađa dán álgo stivrra vuođđudeames.
Ovdal fitnan Sámis Emila áhčči Andreas Mäki muitala sin fitnan Kárášjogas galledeamen bearraša sullii guktii jagis, ja lea vávján ahte mánáguoktá vástidišgoahtiba sámegillii maŋŋá mátkki.
Ovdal gaskabeaivvi maŋŋebárgga čuovvu son dievasčoahkkima ja maŋŋá diimmu 12 čoahkkinastá Sámediggeráđiin ja dievasčoahkkinjođiheddjiin.
Ovdal geavahii Telegrafverket bartta bearráigeahčadettiin, muhto maŋŋel go linjat sirdojuvvoje Silisávžái, de ii lean dárbu bartii barggadettiin.
Ovdal go SVL ásahii báikkálaš servviid miehtá Sámi, de lei nu ahte muhtun NSR báikkálaš servviin ledje valáštallanlávdegottit mat lágidedje geasse- ja dálvevaláštallandoaluid.
Ovdal go beassat dohko, ferte iskkadeami čađa mannat, vai oidnet ahte  ii leat bissu dahje eará lobihis diŋggat mielde.
Ovdal go hoigadeigga fatnasa fávlái golgadit, de vieččaiga rissi ja fađuiga dainna miehtá fatnasa, čorget eret guržuid, dahje fuoržžuguonnahájaid, nu go ieža dajaia.
Ovdal go náittosbárra náitaleaba de manná Nikkinen muhtin gažaldagaid čađa ja gullá manne soai áiguba náitalit ja maid dat mearkkaša sudnuide ja sudno birrasii.
Ovdal go náitá Ovdal go náittosbárra náitaleaba de manná Nikkinen muhtin gažaldagaid čađa ja gullá manne soai áiguba náitalit ja maid dat mearkkaša sudnuide ja sudno birrasii.
Ovdal go olliime gávpái,fertiime gávppi divohaga čađa vázzit.
Ovdal go vilges olmmoš bođii Amerihkkái, de miehtá viiddis Amerihká nannáma (Davvi-, Gaska- ja Mátta-Amerihká) ásse lohkameahttun indiánačearddat.
Ovdal go vilges olmmoš bođii Amerihkkái, de miehtá viiddis Amerihká nannáma ásse lohkameahttun indiánačearddat ¶
Ovdal go vulggiime, de humaimet galggaime go návehastit ovdal go vulggiime, vai maŋŋil.
Ovdal gávdnoje muorat miehtá sullo, muhto dan atne boaldenmuorran.
Ovdal ii láven boahtit ovdal maŋŋel gaskabeaivve.
Ovdal jagi 1990 heite hui ollugat gussanávehiiguin, muhto maŋŋil 1990, de eai šat leat nu máŋggas heaitán.
Ovdal juovllaid leat ollusat miehtá Skandinavia tiŋgon daid juovlaskeaŋkan.
Ovdal ledjen njáigu, maŋŋel Hei Lola rahpasin ja dál čálán ieš lávlagiid ja bijan nuohtaid akto.
Ovdal lei oahpahusdepartemeanttas vierrun juohke jagi addit lassi doarjaga maŋŋá go ledje juolludan váldodoarjaga.
Ovdal lágiduvvui Gaskaija festivála dábálaččat vahkku maŋŋá Riddu Riđđu festivalá.
Ovdal lávejin lihkkat gaskabeaiáigge ja geahččat TV beaivvi miehtá.
Ovdal láviimet nu go dulkonrusttegiid šaddat čoaggit miehtá márkana, dadjá Vars.
Ovdal maŋemus máilmmisoađi, muhto maiddái maŋŋil, bivddiimet mii almmá gildosa haga, muhto in jáhke min suohkanis nagodan váldit 1- ovtta- promille ge dain lottiin maid bivddiimet.
Ovdal roasu measta ii gávdnon riikkas bargguhisvuohta, mii lassánii sakka maŋŋá roasu, dál lea badjelaš 7 proseantta álbmogis eai leat bargguin.
Ovdal soađi orro hui ollu románit Kosovos, muhto maŋŋel soađi máŋggas sis johte Serbiai, Makedoniai ja daidda lagamus riikkaide.
Ovdalaš dán ráđđádallančoahkkima muitalii Min Áigi ahte Dørum miehtá identifiseregoahtit sámi vuoigatvuođaid reivve vuođul maid lei sádden Stuoradikki justislávdegoddái.
Ovdalaš ledje Hámmárfeastta politiijat váldán gitta muhtun nuoraid maŋŋá go báhčaledje suohttasa dihtii bohccuid nu gohčoduvvon soft-gun bissuiguin.
Ovdalaš vahkkoloahpa nannii ruoŧa ráđđehus váiddagieđahallamis muhtun geahččalanášši čađa ovtta eará dákkár girkočoahkkinmearrádusa: Ahte ii oktage dás maŋás beasa suohkanbáhppan ÇkyrkoherdeÈ ruoŧa girkus jus lea vuostá nissonbáhpaid.
Ovdalaččas leaba Deatnolaš Marianne Balto Henriksen ja dieđusge bargiidbellodaga presideantaevttohas áiggiid čađa, Egil Olli, dieđihan ahte áinnas hálideaba presideantan jos Bargiidbellodat vuoitá boahtte jagi Sámediggeválgga.
Ovdalaččas leaba suohkabáhpaguovttos Berg Lyngmo ja Thorsen lihccojuvvon báhpavirggisteaskka maŋŋel go vihaheigga Børre Knutsena bisman Guovdageainnu girkus diibmá cuoŋománu 6. beaivvi.
Ovdalgo ollejin Lággojávrái, de galgen vel mannat ovtta ádjaga rastá.
Ovdalis leat maid ožžon ollu govaid mat leat váldon sihke ovdal ja maŋŋá soađi.
Ovdamearka Okta ovdamearka mii čájeha ahte ii leat álki diehtit guđe jávrris it beasa fierbmut lea dát čilgehus: Fierbmungielddus guoská buot jávrriide mat čuvvot dan linnjá gokko suohkanrádji Álttá guvlui manná eanu rastá, ja suohkanráji mielde riikkageainnus 93, riikkageainnu mielde Suolovuomi duottarstohpui, boares riikkageainnu mielde lulágeahčái Uhca Suolojávrráža, njuolggo linnjás Gearpamšoaivvis Heastanjárgii Latnetoaivvis.
Ovdamearka dihte jus muhtin ohca ruhtadoarjaga, de ii oaččo ohcii vástádusa ovdal jagi maŋŋel.
Ovdamearka – Nu mo dál go mii guđiimet dálveeatnama, de lei Lágesduottar sajis moadde diimmu maŋŋil.
Ovdamearkan Kanadas ja Ođđa Selánddas jagi 2001 maŋŋá fápmuiboahtán terrorismavuostásaš lágaid leat geavahuvvon eamiálbmogiid vuostá.
Ovdamearkan Ánde váldá iežas mánáidmánáid, geat leat riegádan 1989 jagi maŋŋá ja Ohcejoga olggobealde.
Ovdamearkan ásahuvvui Sámediggi 1989s, ja mis lea leamaš digaštallan eana- ja čáhcevuoigatvuođaid hárrái maŋŋil go Sámi vuoigatvuođalávdegoddi buvttii čielggadusas.
Ovdamearkka dihte Brasilias leat jávkan portugálalaččaid boahtima maŋŋá sullii 75 proseantta dain gielain, mat doppe ovdal sirdoeanaáiggi hállojuvvojedje.
Ovdamearkka dihte Ruoššas leat jávkan ruoššaid boahtima maŋŋá sullii 50 proseantta dain gielain, mat doppe ovdal ruoššaid boahtima hállojuvvojedje.
Ovdamearkka dihte adde sii ealgabivdiid searvái lobi bearráigeahččat miehtá suohkana, vaikke lea vuodjenluottaid mielde, de dat han leat šaddan ollu, dadjá son.
Ovdamearkka dihte leat bivddut nu go sarvva-/ealgabivdu leamaš dábálaš miehtá Sámi, ja olbmot leat iežaset áddejumi mielde bivdán eaige goasge sogahuhttán dáidge elliid.
Ovdamearkka dihte leat márka­nastán festiváldoaluid miehtá Davvi-kalohta.
Ovdamearkka dihte sáhtát oaidnit "Eallima beahci" ja "Raul Wallenberg" mat leat beakkánat miehtá máilmmi.
Ovdamearkka dihte sáhtášii juohkit girjji kapihttaliidda nugo Henry Minde čilge dan: ovdal dáruiduhttima, dáruiduhttima golbma áigodaga ja dáruiduhttima maŋŋá.
Ovdamearkka dihte veahkkebargiin sihke maŋŋil skuvlla astoáiggefálaldagas, dikšunveahkit dearvvašvuođa guovddážiin ja nu ain, muitala Utsi.
Ovdamearkkat gávdnojit miillaid mielde miehtá Sámi gos báikenamat leat čállon vaikke guđe láhkai, dahje vaikke makkár čállinvuogi mielde.
Ovdaneami gidden Henriksen deattuha ahte sámi meahcásteapmi lea áiggiid čađa garrasit goariduvvon ja gáržžiduvvon iešguđet lágaiguin, ja lea beahtahallan go Sámediggi orru joatkimin seamma vuoiŋŋa ahte meahcásteapmái eai galgga rammaeavttut.
Ovdašiehtadusas Ohcejoga gielda ja Meahcceráđđehus leat čatnasan vuolláičállit aitosaš eanaláigohanšiehtadusa dan maŋŋá go Davvi-Suoma biraslohpedoaimmahat lea mieđihan prošektii čáhceváldinlobi.
Ovddabeal mihcemáraid lohká leamaš ollu luosaid jođus, muhto maŋŋá lea leamaš viehka heittot luossagoddu.
Ovddabealde lea Arctic Cat tiipa 170D skohter ráhkaduvvon 1964-logus Minnesotas, USA:s, ja dás lea  álgomohtor molsojuvvon eará mohtoriin maŋŋá.
Ovddasteaddjit SÁNAG:s ja Divttasvuona gielddas vuollái čálle juovlamánu vuosttaš beaivve šiehtadusa, mii sihkkarastá divššohagaid/geavaheddjiid dárbbuid nana ovttasbarggu čađa gaskal spesialistadearvvašvuođa bálvalusa ja gieldda dearvvašvuođabálvalusa.
Ovddavástádus čorget roggamiid maŋŋel ¶
Ovddeš Finnmárkku mánáidruovttu mánná lea čuvvon mielde ođđasiin maŋŋel go lávdegoddi mii lea guorahallan Finnmárkku mánáidruovttuid almmuhii raporttas ovddit beaivvi.
Ovddeš Molotov Cocktail musihkkár Kimme Utsi Kárášjogas ja golmmas earát galge beassat maŋŋá konseartta dearvvahit iežas idolaid Deep Purple joavkku.
Ovddeš PFL jođiheaddji Per Edgar Kokkvold moittii erenoamážit dan go eai leat ná garra čuoččuhusaid maŋŋel gillen jearahallat boazodolliid ja gohčodii dan njulgestaga šluđasvuohtan.
Ovddeš Sovjelihtu rájiid sisa leat dan maŋŋá riegádan máŋga ođđa riikka, maid ekonomalaš ja politihkalaš ceavzin lea aiddo dál oalle eahpesihkar.
Ovddeš Sovjetlihtu rájiid sisa leat dan maŋŋá riegádan máŋga ođđa riikka, maid ekonomalaš ja poltihkalaš ceavzin lea aiddo dal oalle eahpesihkar.
Ovddeš Sovjetlihtu smávva álbmogiid ruoššaiduhttigohte fámolaččat juo Stalina áigge ja mii dasto joatkašuvai miehtá 1950 ja 1960-loguid.
Ovddeš Sámi riikkajoavkočiekči ja dálá Norgga čiekči Tom Høgli oaččui eanemus rámi Norgga hárjeheaddjis Egil "Drillo" Olsenis go son ságastii preassain beaivvi maŋŋel Skottlándda čiekčama, Ullevaal stadionas.
Ovddeš agronoma permišuvdnašiehtadus guhkiduvvui maŋŋel jagi, ja ođđa šiehtadus čállui vuollái mas daddjo ahte ovddeš agronoma galgá álgit bargui fas Oarje-Finnmárkku boazodoallohálddahussii.
Ovddeš ja ođđa lávlagat, dovdosat ja ain hui čábbát, dávistedje miehtá Čávžo dán čáppa čakčabeaivvi.
Ovddeš návehis lávjedje biktasat báidnot čađa návethájaiguin moatti minuvttas.
Ovddeš skuvlamánát muitalit mo sii leat gillán skuvllas ja skuvlla maŋŋá.
Ovddeš áiggiid čoagganedje maŋŋá konfirmašuvnna dušše váhnemat ja ristvánhemat ávvudit dán stuorra beaivvi.
Ovddidit ovttasbarggu rastá kultuvrralaš ja geográfalaš rájáid.
Ovddit beaivvi lei dearvvašvuođabálvalusas Guovdageainnus diehtojuohkinčoahkkin dáid maŋimuš vahkuid sexadáhpáhusaid birra ja mat mediain leat beaggán miehtá Norgga.
Ovddit válgga maŋŋá šattai NSR njiellat olu vai beassá fápmui, earret eará šattai addit várrepresideanta saji Lulli-sámiid listu Johan Mikkel Sarai ja ráđđelahttosaji SáB Terje Tretnesii.
Ovddádusbellodaga Stuorradikke áirras Finnmárkkus, Jan-Henrik Fredriksen ferte dál giddagassii maŋŋá go lei biillain vuodján juhkanvuođas Mátta-Várjjagis.
Ovddádusbellodaga listtu ovccát saji Anja Susanne Aslaksen ipmirda ahte son lea almmolaš olmmoš maŋŋel go searvvai OvB listui, muhto su mielas lea muhtun Ságat journalista oaguheapmi mannan buot rájiid badjel.
Ovddádusbellodaga maŋemus riikačoahkkima maŋŋá bođii fas diehtu ahte buot juolludeamit sámi ulbmiliidda galget heaittihuvvot jus Ovddádusbellodat beassá ráđđehussii.
Ovddádusbellodat aŋkke ii sáhte olus maide váikkuhit Sámedikkis, go čađa gaskka lea leamaš čielggas ahte NSR ja Bb eai áiggo singuin ovttasbargat.
Ovddádusbellodat lea čađa gaskka vuosttildan dán vuogi movt suodjalanplánat leat ovdanbuktojuvvon - danin go mii hálidit stuorát báikkálaš stivrejumi, danin go eamiluosa suodjaleapmi sáhttá čađahuvvot eará vugiin go suodjalit olles vuonaid ressuršaávkkástallama vuostá.
Ovddádusbellodat áigu álggahit friddja leahttorájiid:Hans Eriksen fas manai iežas nuorravuhtii maŋŋel go ođđa leahttonjuolggadusaid ásahedje!
Ovllá manai guhkes suhkantuvrra maŋŋá nohkkat ja eatnánhearrá jurddašii vuolgit okto sugastit beaivit.
Ovllá riehpu gahkkigoahtá ja lohká son lea mu fárus leamaš beaivvi miehtá, áibbas vigihisvuođas.
Ovllá-rohkki muitalii, ahte fáŋga báhtarii duiskalaččaid ájaráigge bajáš Uhca-Čohka birra ja justa go lei vas njiedjamin ordarájás, de duiskalaš soalddát bážii albmá, luođđa manai čielggi čađa.
Ovtta dain vuosttas vásáhusain sis doppe lei boradit gaskaáigásaš (birrasiid 500-1500 maŋŋá Jesus) boradanbáikkis.
Ovtta diimmu maŋŋil de vuoddjá busse Girkonjárgga guvlui.
Ovtta jagi fertii čohkkát rullastuolus maŋŋá lihkuhisvuođa.
Ovtta lávvardaga juovlamánus vujii Fredriksen su nieidda Girkonjárgga márkanii veahá menddo árrat maŋŋá go ieš lei juhkan ovddit eahkeda.
Ovttajienalaš Bajásšaddan- ja oahppolávdegoddi lea árvalusastis Sámedikki dievasčoahkkimii evttohan ahte Sámediggi miehtá luondduvalljodatláhkii.
Ovttaoaivilis Jagi 2006 maŋŋel go heittii čiekčamis searvvai Bjørkan Budejju joavkku hárjehalliid searvái, muhto dál son boahtá Davás.
Ovttasbargu báikkálaš dásis galgá dieđihuvvot riikastivrraide, ja galgá čielggaduvvot makkár gaskavuođat beliin leat ja dain áirasiin geat válljejuvvojit oktasaš listtain ja beliid riikastivrrat galget nannet dáid dalá maŋŋá válgga­boađus lea čielggas boahtte čavčča.
Ovttasbargu galgá maid lágidit deaivvademiid ja Čatnat sosiálalaš oktavuođa miehtá Gáivuona suohkana.
Ovttasbargu rájiid rastá lea rievttes lávki ¶
Ovttasbargu skuvlaoahppiiguin leamašan skuvlalanjain miehtá Finnmárkku.
Ovttasbargu skuvlaohppiiguin lea leamaš skuvlalanjain miehtá Finnmárkku.
Ovttaskas olbmuid daguid ja jurdagiid bokte čuvge čájáhus mo ođđa áigásaš Sápmi riegáda veahážiid mielde maŋŋá nuppi máimmisoađi.
Ovttaskas olmmoš, guhte válljejuvvo máŋggaid háviid maŋŋálaga sámidikki njunušin, lea hui eahpegiitehahtti sajádagas, go su sáhttet oaidnit iešválddálažžan, gii vuodjá čađa dušše iežas oaiviliid.
Ovttastahttin sihkkarastá ahte Ohcejogas bissot hattit govttolaš dásis.
Ovttastusgilvvu čuoigamiin lávvordaga, bijai dasto Klemetsen 1, 56 minuhta maŋŋil Petter Tande.
Ovttastusvaláštallamis álggus njuikejit sabehiiguin ja maŋŋil čuiget gilvvu.
Ovttas­bargoguoimmit leat miehtá Sámi, Mátta-Sámis Saemiien Sijte, julevsámis Árran, rittu- ja siseatnamis RiddoDuottarMusea ja Mearra-Sámi diehtojuoh­kinguovddáš.
Ovttas­tahttima maŋŋá sii fertejit dan juogadit Ájain ja Lásságámmiin.
Ođasmahtti resurssat leat ceavzilis resurssat ja leat ealihan olbmuid dáppe áiggiid čađa.
Ođasmáhttin- ja stuoridanbarggut álggahuvvo dakká maŋŋel go lihccunášši álggahuvvoi, muhto sámemiššuvdna lea dán rádjai cealkan ahte dat ii lean lihccunášši dihte.
Ođđa Ruoŧas rievddai fargga bivdo- ja maŋŋel eanandoaloservvodat industriijaservvodahkan mas dárbu vuoiŋŋasteapmái.
Ođđa SVL-N jođiheaddji ii loga iežaset olgguštit ovttage valáštallansearvvi Sámis, maŋŋá go Sirpmá Valáštallansearvvi miellahtu Tor Asle Varsi ávžžuha Sirpmá árvvoštallat geassádit SVL-N:as go dovdá iežaset ja moadde eará searvvi olgguštuvvotn go Sámi Valáštallandikkis eai ožžon guovddáš sajiid searvái.
Ođđa Sállan-Glimt čiekči, Kai Kallio, beasai juo 5 minuvttas čiekčamis dearpalit spáppa mollii maŋŋel moivvi moala luhtte.
Ođđa Sáme álbmotbeaivvi lávlla čuojai maid miehtá riika ikte radios máŋgii.
Ođđa Zealándda ja Kanada eiseválddit leat šiehtadallagoahtán iežaset álgoálbmogiiguin maŋŋá alimusrievtti duomuid.
Ođđa bargobiraslága duogážin leat LO gáibádusat láhkii mii sihkkarastá bargiid rivttiid ođđaáigásaš bargoeallimis.
Ođđa buktagiin oaivvilduvvo ahte galget leat vuovdemassi boahtán maŋŋil čakčamánu 1. beaivvi jagi 2009.
Ođđa dálut leat huksejuvvon maŋŋá Jovnna Ándde mánnávuođaáigge.
Ođđa evttohusa vuođul ii galgga šat oktage beassat juoŋastit Deanus maŋŋel ođđajagimánu dassa jiekŋa fas luoitá.
Ođđa gollejietna Bergenis maŋŋá Sissel Kyrkjebøa muitalii konseartta maŋŋá ahte lea vuosttas geardde son lea fitnamin Finnmárkkus.
Ođđa kulturbiraslogahallamiid leat 65 báikki dahje birrasa mielde dan maŋŋá go ovddit iskan dáhkkojuvvui jagis 1993.
Ođđa logut mat bohtet Statistihkalaš guovddášdoaimmahagas, čájehit ahte mánáidsuodjalus áššit lassánit miehtá riikka, eanemus lassánit Finnmárkkus.
Ođđa njuolggadusat bálkágeatnegahttumii permiterema vuolde: - Bargoaddi bálkágeatnegahttun permitereme vuolde guhkiduvvon golmma beaivvis 10 beaivái permiteremiidda mat biddjojit johtui maŋŋá juovlamánu 31. b. 2003 - Šaddá vejolašvuohta permiteret bálkágeatnogahttuma haga 42 vahkkui buot ealáhusain, gitta suoidnemánu 1. b. 2004 rádjai.
Ođđa njuolggadusat doarjjagáibádusaide barguimáhcaheapmái mat gáibiduvvojit maŋŋá juovlamánu 31. b. 2003.
Ođđa njuovahaga gárváneami maŋŋá Gálddoaivvi badjeolbmot besset dušše muittašit váivves njuovvanfievrredanmátkkiid, maid sii leat gártan vuodjit jagis jahkái.
Ođđa oahpahusministarat iešguđet bellodagain leat jagiid čađa bidjan skuvlii eambbo ahte eambbo bargguid, ja nu lea šaddan unnan vejolašvuohta oahpaheddjiide vuoruhit dan mii livččii deaŧaleamos.
Ođđa ruvkeláhka loahpaha mášenroggama Leammi álbmotmeahcis sirdásanáiggi maŋŋá.
Ođđa ruvttu leage heivehuvvon skuvlavázziide, go bearjadaga vuolgá Kárášjogas dakka maŋŋá skuvlla, ja sotnabeaivvi lea ges vuolgin áigi maŋŋeleappot, vai mátkkošteaddjit besset leat ruovttus guhkkit vahkkoloahpa.
Ođđa teknihkka sihkkarastá interneahta ¶
Ođđa teknologiijat levvet riikkarájiid rastá.
Ođđa vejolašvuođat Ikte dieđihii Steinar Nilsen ahte son heaitá maŋŋel dán čavčča.
Ođđa vuojahat Kárášjogas rahppo, maŋŋá fas stuorát gilvvut ¶
Ođđa áigerehkenastin Beaivváš Sámi Teáhteris; Áigi ovdal ja maŋŋá Nils Utsi (govas), oaivvilda áviissa árvvoštalli.
Ođđadáluid lohku lassánii miehtá 1800-logu.
Ođđajagi maŋŋel leat plánet lágidit juoga ohppiid várás, vai siige besset ávkkástallat min ođđa dieđuin, lohká Tveide gii lea hirbmat duhtavaš mátkkiin.
Ođđajagimánu rájes leat paramiliteara- ja geriljájoavkkut goddán čieža indiána, ja soahteveagaid joavkkut leat givssidan ja biinnidan indiánaid maŋŋel go vuos leat sivahallan sin ovttasbargat vuosttildeddjiiguin, muitala indiánajođiheaddji Alberto Achito.
Ođđajagimánus 1996«as sáddejuvvoje 140 000 teaksta-dieđu juohke vahkku, ja jagi maŋŋil lei dat lohku 430 000 dieđu vahkkus.
Ođđasitrehkenastima maŋŋá galgá mánnosašmávssut jorbejuvvot lagamus olles 10 ruvdnui.
Ođđaáigásaš Levitunturi nammasaš hotealla čuččodii gárvvisin vuojahanrusttegiin 1981:s, ja jagi maŋŋel rahpasii girdišillju 15 km eret, Gihttelis.
Oččodit bargui Dan maid lea vásihan das maŋŋá, lea ahte NAV lea vikkahišgoahtán su bargui Kaproi, mii lea bargoheivehuvvon fitnodat Kárášjogas.
Ožžon dalá maŋŋá e-poastta sámediggepresideanttas, Egil Ollis, gos son čilge ahte ii šatta nu mo mun ballen.
Ođđá miehtá Sámi Meahccásteaddji Searvvi jođiheaddji Johan Henrik Buljo mielas leat heajos ságat Goahtegearrega birra bilistan meahcásteddjiid nama.
P4:š lea riikkaviidosaš kanála ja sámegiel« sáddagat bohtet gullot miehtá riikka.
Nugo buot eará stuorra doaluin, de leai maiddái feasta maŋŋá galladoaluid ja lei Pondus joavku guhte lágidii musihka.
Dasto maŋŋá go ledjen čállán dán ášši, de ožžon poasttas dieđáhusa fitnogagas Finnmark Miljøtjeneste AS.
Padania čiekčit besse loktet Mandela Nelson Trofea dán jagi maid maŋŋel go vuite Viva World Cup finála 2-0 Kurdistana vuostá Verona, Stadio Marcantonio Bentegodi spábbačiekčanšiljus.
Padania čiekčit besse loktet Mandela Nilson Trofe:a dán jagi maid maŋŋel go vuite Viva World Cup finála 2-0 Kurdistana vuostá Verona, Stadio Marcantonio Bentegodi spábbačiekčan šilljus.
Paragráfa § 25, nubbi láđas mearreda ahte go ohcanáigemeari maŋŋá, galgá ohcciidlistu čállot oktan ohcci namain, agiin, virggiin, ássanbáikkiin.
Passiivvalaš boazopolitiija Nils Mathis Sara mieđiha ahte sii sirde ealu maŋŋel dán dáhpáhusa ráfi dihte, ja erenoamážit dan dihte go boazopolitiija ii boahtán veahkkin.
Patricia Fjellgren mielas ledje fámolaš čájálmasat, ja áigu čuovvut čájálmasaid miehtá Riddu Riđđu festivála.
Paulina Feodoroff filbma Anára vuovdečuohppama birra lea johtán miehtá máilmmi.
Paulsen muitala ahte beanaeaiggát ieš lea maŋŋil váldán oktavuođa.
Paulus lei ipmirdan ahte dát ii lean duššefal Israela álbmogii, muhto buot álbmogiidda, vai mii sáhtášeimmet máidnut Ipmila rastá buot čearddaid, gielaid ja riikagullevašvuođaid.
Peder fertii čohkkát maŋŋel diimmu, oahpaheaddji čohkkái iežas beavdeguoras.
Pedersen aŋkke lohká bissut dan oaivilis ahte buot njuovahagain ferte leat galmmiheapmi gos njuovvá vai sihkarastá kvalitehta, ja son oaidná headjun go mobilnjuovahagain ii leat galmmiheapmi.
Pedersen lea váldán dan ovddasvástádusa boazodoalloagronoma Sveinung Rundberga maŋŋel, geas galgá jahkebeali doaibma eanandoallodepartemeanttas.
Pedersen lohká Ávvirii ahte maŋŋá dán dáhpáhusa eai šat oastte biergguid, dušše fal obba ealggaid.
Pedersena maŋisboahttit Nillagård (Nillágárdin) vuovdemassii, mii lei huksejuvvon dalá maŋŋá nuppi máilmmesoađi nu mo earátge dálut gilážis.
Peer Gaup lohká ahte okta váldosivain go sis dál leat váttisvuodat, lea go mii ceggiimet lobihis áiddi, mii duvdá fávraniid johtit ráisduoddarasaid dálveorohaga čađa.
Pekka Lars Kalervo Sammallahti riegádii Helssegis sođiid maŋŋá 21.5.1947 gollečeahppi Lasse (Lars) ja kontorbargi Maire (i.s. Halén) vuosttas mánnán.
Pepsi Max bohttalat fieradit miehtá láhtti ja muvraseainnit čuvget vielgadin, ja dego geažuhit ahte olbmás gii dás orru ii gal leat klaustrofobiija.
Per Mathis Oskal váruha garrasit eiseváldiid addit dakkar áššiin vuoigatvuođaid daidda siiddaide main leat návccat fámuin váldit vuoigatvuođaid ránnásiiddain, go dat dahká moivvi olles ealáhussii miehtá Norgga.
Per Niila Stålka lea Sámi Teáhtera stivrajođiheaddji, ja lea duđavaš go viimmat ožžo sadjái teáhterhoavdda, maŋŋel go Sven Henriksen dattetge ii hovdegoahtán Ruoŧa Sámi Teáhtera Gironis.
Per Sander gal lea mátkkoštan ráfibargin miehtá ja lea leamaš maid Irakas.
Per Tor Turi juoiggai mállásiid maŋŋel.
Perol lei álggos biehttalan deaivvadit CONAIE-jođiheddjiin, muhto maŋŋel mieđai doallat čoahkkima suinna.
Plána almmuhit CD-skearru Agnethe Johnsenis lei ollu bargu maŋŋá go loahppavuorru nogai, go olusat ledje boahtán lávdde lusa oažžut vuolláičállaga The BlackSheeps joavkku lávlus.
Plána mielde galggai Orbina mannat studio:i dán mánus, muhto maŋŋel go Roger Ludvigsen geassádii, de ii oro šaddame mihkkege dán proseavttas.
Plána mielde galgá DAB-fierpmádat leat sajis miehtá Norgga jagi 2014.
Plána mielde sii dahket dan guokte vahkku maŋŋá beassážiid.
Plána mielde áiggui báikekino čájehišgoahtit ealligovaid maŋŋá luomu, muhto kinomášinbargi lea buohccindieđihuvvon ja su sadjái eai leat gávdnan bargi.
Plána sihkkarastá ¶
Plána- ja hálddahussekšuvnna jođiheaddji virgi lea ođđa virgi, ja dát sekšuvdna lea hálddahusa bargoreaidu, mii guoská hálddahuslaš, merkantiila ja ekonomálaš fágasurggiid ovddideapmái, plánabargu, ovttastahttimii ja jođiheapmái rastá suorgerájáid, ja vuollásaš ráđiid ektui.
Plánat leat joatkkaskuvlii, ja maid maŋŋel dan soaitá vel journalistaoahppu geasuhit.
Plánat ledje hukset ođđa vistti maŋŋel vuovdima.
Poasta lea geatnegahtton konsešuvnna (sierra lobi) bokte ovdamearkka dihtii fievrridit beaivvi maŋŋá riikka ássiide 85% A-poastta.
Poastta spábbahiŋgálat leat šaddan positiiva deaivvadanbáikiin doppe gos dat leat, ja mii illudit addit doarjaga ođđa láidesteddjiide miehtá riikka, dadjá Poastta konsearnahoavda Dag Mejdell.
Politihkalaš bellodagain lea dát ovddasvástádus maiddái čavčča válggaid maŋŋá, oaivvilda Gurotbellodat.
Politihkkarat berrejit gierdat dakkár cealkámušaid, deattuha Aslaksen maŋŋel go Ávvira journalista čilge ahte politihkar Hilde Anita Nyvoll lea cuiggodan sin neahttasiidduid.
Politihkkár han ferte čađa gaskka bargat ja meastta velohallat politihkkáriid uvssa luhtte.
Politihkkárin in sáhte dohkkehit ahte okta ealáhus čađa gaskka fallehuvvo ja sivahuvvo, ealáhus mii lea dehálaš vuođđoealáhus Finnmárkkus.
Politiija diimmu maŋŋel ¶
Politiija dutkagoahtá buollinsiva maŋŋá beassážiid, dieđiha Nuorta-Finnmárkku politiijaguovllu operašuvnnajođiheaddji Rolf Arne Kurthi.
Politiija oažžu stuorra barggu geahččat čađa duháhiid hui roavva mánáporno govaid.
Politiija sáhtii muitalit mirkko gávdnama birra maŋŋá Riddu Riđđu, gos gávccis váldojedje mirkkuiguin.
Politiijabálván Kárášjogas maŋŋá lei sus olu oktasaš bargu Suoma bealde eiseválddiiguin.
Politiijain ovttasbargu Nuorta-Finnmárkku politiijameašttir Håkon Skulstad muitala Norgga ja Litauena politiijain lea hui buorre ovttasbargu, danin go doppe bohtet olu johtti suollagat geat mátkkoštišgoahtán leat miehtá Norgga.
Politiijat almmuhedje albmá nama gaskavahko, maŋŋil go ledje dieđihan lihkohisvuođa birra Eira rohki lagamuččaide.
Politiijat bidje ovtta nuora giddagassi maŋŋel stuimmiid olggobealde konsearta-báikki Álttás.
Politiijat duoguštedje maŋŋel hávlára ja láddaboahkána láttaiguin.
Politiijat eai dutká ášši maŋŋel go Ruošša joavku lea čujuhuvvon eret cupas, dieđiha Nordlys.
Politiijat fitne geahččame ja muitalit ahte okta boazu lei doadján juolggi go eanan burgojeaddjit ledje vuodján ealu čađat-čađa.
Politiijat leat mearridan loahpahit ohcama, go maŋŋel vahku ohcama eai lean gávdnan Alamattila.
Politiijat luite dievddu moadde diimmu maŋŋil go ledje gitta váldán.
Politiijat luite fas dievddu luovos moadde diimmu maŋŋel.
Politiijat oaivvildedje dalle, maŋŋel dutkama, ahte ii lean vearredahku čadnon jápmimii ja loahpahedje ášši.
Politiijat ožžo mánnodaga maŋŋel gaskabeaivvi dieđu ahte okta dáŋkabiila, mas lei 8-9 kubihka diesel, lei buollán.
Politiijat šadde mannan čavčča váldit gitta 19 jahkásaš nieidda maŋŋel go lei láhttemiid geažil geavvan olggos muhtun olgobáikkis Girkonjárggas.
Politiijat, Sea King-helikopter, Stáhta Luonddubearráigeahččit, Rukses Ruossa, Kárášjoga buollinčáskadeaddjit, Siviilasuodjalus ja ATV patruljjat ohce  nissona ija miehtá.
Politiijá bisseha ovtta olbmá gii vuodjá olles leahtuin gili čađa ja dadjá garrasit: -It go oaidnán šiltta mas čájeha man leahtuin oažžu vuodjit: - Gal don gaibidat ollu mus!
Politija biseha ovtta olbma gii vuodja olles lehtuin gili čađa ja dadja garasiid: -Ihko don leat oaidnan ahte šilta mas čájeha man fartain oažžu vuodjit: -Mun dajan ahte don gaibidat ollu mus!
Pop-Idol vahkku maŋŋá finaimet maiddái Hasting nammasaš gávpogis.
Porsáŋggu ealgabivdinsearvvi jođiheaddji miehtá dán dáhtonii.
Porsáŋggu gielddastivra lea mearridan čađahit opmodatvearu miehtá Porsáŋggu 2010 rájes.
Porsáŋggu stuorámus sávzaboanda, Mats Ørjan Paulsen, vásiha dál stuorra vahága, maŋŋil go amas beatnagat leat sihke goddán ja gaikkodan sus sávzzaid, maŋŋebárgga eahkeda.
Porsáŋggu sátnejođiheaddji Bjørn Søderholm giitii Sámedikki presideantta Aili Keskitalo, maŋŋá go Sámediggi lei mearridan Porsáŋgui ásahit Finnmárkkuopmodaga (FO) hálddahusa.
Porsáŋggus leage dušše okta jortamovra virgáduvvon, maŋŋá go guokte jagi dassái heaittihuvvui nubbi jortamovrra virgi.
Praktihkalaš oassi gal leat juo hárjánan dál maŋŋel go leat lágidan dán koseartta máŋgii juo.
Praktihkkalaš oasi gal leat juo hárjánan dál maŋŋel go leat lágidan dán koseartta máŋgii juo.
Preassadieđahusas dieđihit: Maŋŋel go leat biejus oađašan moadde jagi, leat dál gánddat lihkkan, ja leat dál buorebut go ovdal.
Preassas ii lean lohpi govvet maŋŋá go Kidjo veahkit bohte lávddi ala.
Presideanta sávvá lágidit máilmmimeašttircupa finála dán dálvvi loahpageahčen, guokte vahkku maŋŋel Guovdageainnu beassášlávvordaga heargevuodjincupa oassegilvvu.
Pressii dajai son ahte USA soahtá garrasit islama vuostá miehtá máilmmi.
Professora Kiselljov gii fárrolaga nieiddainis Tatjanain lei Sovjetskije Saamy:s rámiidan sovjetráđđenvuogi, mieđihii maŋŋel 1992 ahte soai eaba duosttan muitalit duohtavuođa.
Prográmma ii goassege sáddejuvvon maŋŋel lihkuhisvuođa.
Prográmma ilbmá maŋŋel juovllaid.
Prográmma lea biibbalprográmma maid Øyvind Brakvatne lea doallan lagasradio:in miehtá Norgga.
Prográmma lea viiddis sihke ovdal ja maŋŋel rahpama.
Prográmma maŋŋá leat gumposat skuvlla gievkkanis.
Prográmma álgá maŋŋil ođđasiid diibmu 23.00 ja bistá gitta gaskaidjii juohke gaskavahkku.
Prográmmajođiheaddji, Truls Svendsen, beaggigođii NRK 1 prográmmaráidduin «Norge på langs i bobil» (Ássanbiillain miehtá Norgga).
Prográmmaráiddus leat guossin dovddus giellaáŋgirdeaddjit miehtá Norgga.
Prográmmas leat oanehis  filmmažat sierra sámegielaiguin miehtá Sámi.
Prosedural vuogi mielde fas lea eambo syste­máhtalaččat prosesseren dieđuid, ovtta oasi ain hávil, ja das maŋŋá geassá konklušuvnna.
Prošeakta bistá golbma jagi, ja galgá dan maŋŋá evaluerejuvvot, dieđiha Finnmárkku fylkkagieldda.
Prošeakta galgá erenoamážit guorahallat buktá go jođánisfanasruvtto rastá Várjjatvuona ođđa bargosurggiid dán guvlui, ja mielddisbuktá go buoret johtolat ovdáneami ja gealbbu Nuorta-Finnmárkui.
Prošeakta lea maŋŋel jurddadási ollen dan dássái mas konkrehta gárvejit áššiid.
Prošeakta čađahuvvo nugo oppalašbargu ja Statens vegvesen hálidá fálaldaga viessoláiggus 10 jagi áigodahkii, maŋŋel dán áiggi galgá beassat váljet hálidá go oastit viesu.
Prošeaktajođiheaddjis lei maid oktavuohta tv prográmmain mii oidno miehtá riika.
Prošeavtta leat gohčodan "Russia in Pan-Sámi Politics", mii lea Ruošša sámepolitihka birra ja sámiid ovttasbargu rájáid rastá.
Prošeavtta maŋŋá doaibma joatkašuvai gieldda ovddasvástádusa vuolde stáhta sierremearreruđain.
Prošeavtta olis leat plánemin vázzinmáđijaid Deanuleahkái, Gáregasnjárggas Ohcejoga čađa Njuorggámii, oktiibuot 270 kilomehtera ovddas.
Prošeavtta ulbmil lea maiddái ožžot ávkki Sámenuorain riikarájáid rastá ja mat buktet ođđa oktasašbargovugiid gaskal museaid ja skuvllaid.
Prošeavtta čađa áiggui maid buvttadit sámi filmma ja cd skearru, muittuhan dihte dáhpáhusa mii geavai Stillas, 30 jagi das ovdal.
Prošeavttas lea beannot miljovdna Ruoŧa ruvnno ruhttan, muhto mihttun lea ahte maŋŋil prošeaktaáigodaga galgá dát fitnodat birget ieš.
Prošeavttas leat čuovvon ealuid Rørosas gitta Levdnjii, gárdebargguid ja bargguid áigodagaid čađa.
Prošeavttat galget mannat rastá rájiid ja unnimusat okta oasálasti gullot EU-riikii.
Prošektadoarjagat 2008, oktiibuot 98 000 €, addui projektii miehtá Sámi.
Prošektadoarjja lea oaivvilduvvon vuosttas sajis sámi oktasaš doaimmaide rastá riikkaid rájáid.
Páhkain maid juhke olbmuide maŋŋel soađi, ledje iešguđetlágan biepmut,  biktasat, girjjit ja stohkosat.
Laila Susanne Vars oažžu gova Salve Dahles (okta lágideddjiin) maŋŋá go rabai konferánssa.
Dá buktet čorraga Dálvadasa bokte rastá geainnu Deanu ala ja rastá riikaráji Norgga beallái.
RDM stivra čilge: «Danne leage dál hui vuogas gudnijahttit daid bargguid maid buot searvvi jođiheaddjit, stivralahtut ja miellahtut leat doaimmahan 70 jagi čađa.
RKTL fuođđolohkamis leat dieđut čohkkejuvvon golmmačiegat lohkanguovllus 230 báikkis miehtá Davvi-Suoma.
Raattamaa (1811-1899) šattai leastadianismma oskku jođiheaddjin maŋŋá go Læstadius jámii 1861.
Rabas golfbeaivi lágiduvvo miehtá Norgga aiddo dán beaivve.
Rabas olbmuide maŋŋá vuosttas čájáhusa ¶
Rabas uvssat Sámi oahpahusguovddážis miehtá beaivve (9-17), SIIDA Sámemusea ja ¶
Radio DSF:s lei kristtalašvuohta mihttomearrin, ja galggai sáddet prográmmaid sámegillii ja dárogillii Kárášjogas ja Guovdageainnus, ja maŋŋel maid Nuorta-Finnmárkkus.
Radio Norge ođđa sámi prográmma namma lea Edda ja sáddejuvvo juohke vahkkobeaivvi maŋŋá “Norgesnyhetene” nammasaš prográmma dii. 20.00.
Radio ja TV ođassáddagiin ii šatta albma davviriikkalaš dahje miehtá Sámi sisdoalu.
Raga Rockers šattai dovddusin 1988Šs skearruin "Forbudte følelser", man čuovvoledje jagi maŋŋel skearruin "Blaff", muhto Stangnes lohká joavku otne maid geasuhit ođđa guldaleddjiid: – Lávlagiiguin leat ožžon olu čuovvoleddjiid ja guldaleddjiid ja sihke ođđa ja boares guldaleddjiide lea sis juoga fállat.
Ragnhild Nystad juolludii maid rámi Anna Prahova Vasiljev Ivan guoktái geat leigga vuosttaš Ruošša beale sámit geat bođiiga Davvi-Sápmái, muhto eaba joavdan go Gáregasnjárgii go Norga eiseválddit eai luoitán sudno Norgga rájá rastá.
Ragnild Boines leat dušše muittut báhcán maŋŋel go bárdni sorbmii iežas.
Rahpandilálašvuođas juohke maoričeardda ovddasteaddji doalai sága ja dan maŋŋá eará álgoálbmogiid ovddasteaddjiin lei vejolašvuohta sárdnut.
Rahppo maŋŋel bivdima.
Rahppojuvvon maŋŋel eaiggáda mearrádusa.
Rahppon OPP-BUD maŋŋil.
Ranas son lei suohkanstivraáirras, ja lei doppe áidna gii vuostálasttii ahte suohkan galggai oastit Terra-ossosiid, mii maŋŋil šattai ekonomalaš roassun suohkanii.
Randi Olstad dadjá ahte ii ábut leat maŋŋel jierbmái, muhto son lea issoras duhtavaš go leat nu bures lihkostuvvan dán jagáš beassášdoaluiguin.
Randi Skum lohká maiddái dehálažžan Sámediggái oažžut láhkii mielde ahte čielgaseappot gáhttejuvvojit guohtoneatnamat gáržžidemiid vuostá, go dat leat stuorra áittan boazodollui miehtá Norgga.
Ranghild Ravna ferte oažžut veahki plasterastit smaŋŋá go niibi najestii suorpma.
Raportta váldoulbmil lea geahččalit dahkat oktavuođaid rájá rastá álkibun.
Raporttat prentejuvvojit IWGIA ođasčállosis dán mánus ja juhkojuvvojit sullii 700 álgoálbmotorganisašuvdnii miehtá máilmmi.
Rasdal Kemi lohká vel ahte son jáhkká dárbbu bidjat johtui dákkár prošeavttaid, ii dušše Guovda­geainnus, muhto miehtá Norgga, go badjelmearálaš deaddu leat šaddagoahtán stuora váttisvuohtan miehtá.
Rasmus John Anti ii leat vázzán skuvllaid maŋŋel vuođđoskuvlla.
Rasmus mielas heive sámi suohtastallanvuohki hui bures miehtá máilbmi, muhto berre muhtimin gal leat veaháš várrugas amas olbmot eai nivssit.
Rasmussen beasai čađa ravddas, sáddii spáppa maŋit stolpui ja doppe lei dušše Paulenii nivkalit spáppa mollii, muitala Frank Lindseth.
Rasmussen lohká sin áinnas viiddidit barggu rájá rastá.
Rasmussen, gii ieš háleštii duopmáriin maŋŋil čiekčama, ii loga váldit vuhtii ahte duopmár ii mieđihan leat fasttit láhtten.
Rastá Ivvár Ivvár geavlli manná čuovgastoalppus vuollegis sreaŋgga Iver Jåks stohpohárjái.
Rastá buot rájiid ¶
Rastá jeakki, meahccebiilla jorri ala vel heibo vuojána.
Rauni Magga Lukkari ja Anita Suikkari johtigoahtiba dál joatkkaskuvllaide miehtá Norgga.
Ravadas geavgŋá bajábealde gálisteimmet joga rastá nu ahte bánit skilaidedje njálmmis.
Reakšuvnnat mat leat boahtán pressadieđáhusa hámis dáhpáhusa maŋŋel, leat suorggahahtti.
Reantoovdamunni govttolaš loanain bargodilálašvuođain Dábálašreantomearri ođđajagi- ja guovvamánus 2005:s 2,5 proseantta Vejolaš rievdadusat maŋŋá dieđihuvvojit siidduin www.
Reaskas loktanii maid go vuoncámanit ja appelsiinnat girde šilju miehtá go eai bisson bastte alde ja gáibbi vuolde.
Reasta guhtot olgun miehtá jagi.
Reastavearru galgá máksot maŋŋel go dábálaš livnnet lea almmuhuvvon.
Reastavearru galgá máksot maŋŋil go dábálaš livnnet lea gárvvis, livnnetlága § 6-4 nr. 4 vuođul mákso buorrinsubmi njuolgga vearromáksi báŋkokontui.
Reaŋga ja Njulgo-Elle Mággá leaba maŋŋel muitalan ahte dan ija go dát ilgadis dáhpáhus dáhpáhuvai, de gulaiga čierosjiena mii jođii ealu birra.
Reggaemusihkkárat leat maŋŋil ožžon Grammybálkkašumiid.
Registreremiid ulbmilin Ráissa álbmotmeahcis lei kártet kulturmuittuid turistabálgá miehtá Sieimmas Raisjávrái ja guovllus Njállaávžži birrasis.
Registrerenbargit galget leat doaimmas áramus maŋŋá beassážiid.
Regnor lei maiddái mielde álggaheamen Siidda Guovdageidnui mii maŋŋá šattai musean.
Regulerenplánain sihkkarastá maid buot guoskevaš beliid beroštumiid áššis, dadjá áššemeannudeaddji Tor Georg Næss.
Rehkegat juhkkojuvvojedje olbmuide miehtá gieldda.
Reino Laiti (Uhca-Hánssa Reino) lea riegádan Niemelis dálvesoađi maŋŋá 1940.
Reiulf Aleksandersen ja Andreas Stångberga oaivvildeaba suohkanis áibbas dohkketmeahttumis bargovuogi go suohkan beaivvi ovdal mánáidgárderahpama dieđiha ahte mánát eai sáhte boahtit dohko ovdal go vahkku maŋŋel.
Reive ollii beare maŋŋit politihkkáriidda, badjel vahku maŋŋel go plána- ja finánsalávdegoddi juo lei čoahkkinastán ja ráhkadan bušeahttaevttohusa.
Reivves, mas boahtá ovdan ahte čáhcedoaimmahat ii leat dohkkehuvvon, čállá Biebmobearráigeahčču maid ahte gáivvot leat nu coahkásat ahte virus sáhttá boahtit čađa.
Reklámas muitaledje gilvvu lágideaddjit ahte áigo vánddardit miehtá Norgga ja ohcat dan mii lihkada Norggas.
Rekrutterenstrategiija válmmašteapmái lea ásahuvvon našunála bargojoavku, mii galgá joatkit barggu maŋŋil go konferánssas leat ožžon oaiviliid ja cealkámušaid.
Rektor Steinar Pedersen lohká ahte lea illudahtti ahte sii geat válljejuvvoje leat ieš guđet ge riikkas eret ja nu maid miehtá Sámis.
Rektor lohká iežaset duđavažžan go studeanttat bohtet miehtá Sámi, eaige dušše Norgga bealde.
Rektor  jáhkká ja doaivu dakkár oktasaš bargu nanne oktavuođaid ráji rastá.
Restoráŋŋa ja biebmo- fága lea árvaluvvon heaitti- huvvot gulaskuddanárvalusas mii guoská fálaldatdoaimma lonohallamii boahtte skuvlajagi ovddas, ja mearrádus dahkko fylkkaráđis maŋŋel fylkkadikki juovlamánus.
Retro-miellaláhki buvttiige hirbmat giehtaspeažžuma maŋŋel bihtá.
Rešissevra sávvá ahte filbma sáhttá čájehuvvot skuvllain ja logaldallamiin miehtá Norgga.
Riddu Riđđu maŋŋá manná Buffy Sainte-Marie Londonii.
Riegádanbeaivvi ledjet don gárddis veahkahallame áhči, muhto mii ávvudit riegádanbeaivvi maŋŋel gáhkuiguin ja bruvssain.
Riekta dieđus lea ahte loahpageahčen 90-loguin njuvvui unnán Norgga beale boazodoalus, iige miehtá 90-loguin nu mot čáliimet.
Riekta vástideaddji oaččui vuos bastte gihtii ja maŋŋá juhkkui bálkkašupmi.
Riektečállosiidda galggat čállit vuollái ja hui albmaládje deavdit vai it dárbbaš daiguin maŋŋil bártidit.
Riekti dubmii su go ii lean doarvái várrugasat fievrridan šibihiid rastá geainnu.
Riekti dubmii áššáskuhtton olbmá maiddái sivalažžan billistan suohkana láigohuvvon traktora, man galgá maŋŋil áitin dáhpáhusa hoigan traktorgoaivuin, go bođii ovddal.
Riekti dubmii áššáskuhtton olbmá maiddái sivalažžan billistan suohkana láigohuvvon traktora, man galgá maŋŋil áitindáhpáhusa hoigan traktorgoaivuin, go bođii ovddal.
Riekti lea maiddái váldán vuhtii ahte ássáškuhtton olmmái lea nieidda geavahan maŋŋil alkohola návddašeami, ja dan ahte ii leat leamaš sáhka ráhkisvođa oktavuođas vaikko ovttastumit galget dáhpáhuvvan guhkit áiggi badjel.
Riekti mearkkaša ahte dálkkit eai váikkut gulahallamii, muhto seammas mearkkaša riekti ahte lea váttis geassit dakkár čoahkkáigeasu go áššaskuhtton bivdiid telefuvngulahallamat easka iskoje guokte vahku maŋŋil dáhpáhusa.
Riekti mearkkaša ahte dálkkit eai váikkut gulahallamii, muhto seammas mearkkašuvvo ahte lea váttis geassit dakkár čoahkkáigeasu go áššaskuhtton bivdiid telefuvngulahallamat easka iskoje guokte vahku maŋŋil dáhpáhusa.
Riekti oaivvilda báhppa ieš lea dahkaluddan uhkidemiid iežas vuostá, ja čuggen niibbiin iežas gova čađa maid dasto lea niibbiin iežas biilaseahta oaiveguoddái čuggen gitta.
Rievdadan lágaid maŋŋá ohcanáiggi Dán jagi juolggadusaid mielde galgá ohccis leat fanas badjel 7 mehtera guhku, ja leat bivdán unnimus vihtta tonne dorski dahje 1600 lihttera rundearpmi unnimus guokte jagi golbma maŋimuš jagis.
Rievdadeami maŋŋá fertejedje sámegiel oahpaheaddjit bargat 23 diimmu.
Rievssat gávdno miehtá Norgga gos várit leat.
Rievssatbivdi Lars Ove Ødegård (39) lea oahppan ahte meahci galgá doahttalit, maŋŋel go su bivdoolmmái láhppui Finnmárkku duoddarii, Guovdageainnu suohkanis.
Rievssathálddašan-prošeakta Miehtá Norgga čađahuvvo Rievssathálddašanprošeakta ja Finnmárkkus lea Guovdageaidnu ja Porsáŋgu gos rievssahat dutkojit ja lohkkojit.
Rievvárat manne uvssa čađa šleakkain, ja deatnolaš skáidnii iežas nu ahte varra cirgugođii báŋkobálvvá njieaiga.
Rihkkuspolitiijat leat earret eará iskamin báikki gos Kemirohkki gávdnui fargga golbma jagi dás ovdal ja sii vižže maiddái tv-bátti man NRK Sámi Radio govvii beaivvi maŋŋá go Kemi gávdnui.
Rihppaleairra maŋŋá leat nuorat válbmašat sihke čálalaš ja njálmmálaš iskosii, mii dáhpáhuvvá leairra maŋimus beaivvi, duorastaga geassemánu 18. beaivvi.
Rihttá Ánne Máret ja Saŋken Áilo leigga hui gierdavaččat, muhto de kvártta maŋŋel áiggi vuojistii fárru Sámedikki šiljui.
Riidočoavdinráđit miehtá Norgga barget dál dávjjibut áššiiguin mat vulget givssideamis ja uhkideamis.
Riidu gaskal Peter Arambasic ja Balto čuožžilii maŋŋel go Peter oaivvildii ahte Balto lei beahttán su.
Riidu gii gálgá hálddašit Finnmárkku luondduriggodagaid orruleamen dál loahpahuvvomin maŋŋá go ráđđehusbellodagat vuossárgga soabadedje Bargiidbellodagain.
Riika geavahii liibba ja julggaštii iežas friijavuođa maŋŋá go Sovjetlihtu presideanta, Mikhail Gorbatchov, lei dákkár vejolašvuođa addán Sovjetlihtu stáhtaide.
Riika-advokáhta lea dan maŋŋel dieđihan ahte áigot garraseappot bargat dan ala gávdnat luovos beassan guliid mat eai leat dieđihuvvon eiseválddiide  Dat ahte gilvojuvvon guolit besset gárgidit ii leat láhkarihkkun, ja dasa sáhttet leat máŋga ákka go guolit besset gárgidit, muhto go guollegilvinfitnodat ii dieđit dan de lea dat láhkarihkkun ja dat rehkenastojuvvo seamman go biraskriminalitehtan.
Riikaantikvara Ingegjerd Holand duođašta ahte son lea ávžžuhan Sámedikki ođđasit geahččat ášši maŋŋel go Leavvajoga- ja Rástegáissá sámesiida lea váldán siiguin oktavuođa.
Riikalávdii čállá ruovttusiiddus ahte sii čuojahit buot álbmotmusihkaid mat leat Norggas, nu go: Norgga álbmotmusihka, Sigøynarmusihka, tatermusihka, álbmotdánsuma ja álbmotmusihka miehtá máilmmi.
Riikaviidosaš fáddá dán jagáš kulturmuitobeaivái lea: "Odda atnu dološ muittuin" ja báikkálaš fáddá lea "Kildesli áiggiid čađa, Ođđa atnu dološ muittuin".
Riikačoahkkin lea addán dieđu ahte birasáššit galget vuoruhuvvot dás ovddasguvlui, logai Helga Pedersen maŋŋá go lei válljejuvvon.
Riikkabeivviin lassibušeahtta dohkkehuvvo jienasteami maŋŋil boahtte bearjadaga.
Riikkagaskamearálaš nissonoassi gielddastivrrain maŋŋá maŋimuš válgga lea 1/3 oassi, ja 1/5 oassi áirasin Sámedikkis leat nissonat.
Riikkaidgaskasaš Barentsčállingoddi sihkarastá ahte riikkat dorjot nuoraidbarggu guovllus.
Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáža direktevra Anders Oskal geigii sámeministarii girjji, maŋŋel go lei geargan muitaleames barggustis birra.
Riikkaidgaskasaš heiveheapmi ja ovttasbargu rájáid rastá ¶
Riikkaidgaskasaš vahkku lea maŋŋel maiddai lágiduvvon Troanddimis, Romssas, Stavangeris, Hamaris ja Gjøvikas.
Riikkajoavkkus galget leat 18 čiekči, ja danin moai nominereje vel 4 čiekči maŋŋel, lohká Ole Isak Mienna.
Riikkastivra lea geasset váldán oktavuođa buot jođiheddjiiguin buot NSR-servviin miehtá riikka ja jearran geain sii háliidit presideantaevttohassan.
Riikkaviidosaš eaktodáhtolaš searvvis, Mental Helse, leat juohke jagi doalut maid lágidit miehtá Norgga.
Riitta Valle ges lohká dál oažžu doaivut Ohcejogas garrasit lassána ráhkesvuohta maŋŋá dán logaldallama áššedovdis.
Rikkis boazobárdni boahtá nieidda siidii soagŋofárus, muhto dalá maŋŋá boahtá maiddái dážagánda sin lávvui, gosa son ii leat buresboahtin.
Riksteater mátkkoštii dalle dáinna čájálmasain miehtá riika, ja maiddái Sápmi beasai dalle vásihit vuosttaš geardde iežas stuorra neavttára Peer Gyntan.
Riksteatret johtá miehtá Norgga, Beaivváš teáhter fas min guovlluin Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Riksteatret johtá miehtá riikka, seamma go Beaivváš.
Ringerike buohcciviessu ja Vestre Viken dearvvašvuođadoaimmahus leat áššáskuhtton maŋŋel go 22 jahkásaš dievdu Modumas eret jámii maŋŋel čibbeoperašuvnna.
Rio Amazonas mohkkasaddá 7025 kilomehteriin ja 500 oalgejogaiguin, čađa Brasila, Peru, Bolivia, Ecuadora, Colombia ja Venezuela.
Riseth muitala iežas čállosis Geographical Research áigečállagis, mo ođđa áigásaš álbmotmeahcci ásaheapmi álggahuvvui Yellowstone Álbmotmehciin USAs 1800-loahpageahčen ja mo dát jurddašan- ja hálddašanvuohki leavai miehtá máilmmi eamiálbmogiidda roassun.
Risten vuige maŋŋá vuoidanlanjas ahte son duođaid balai cummástallat lávddi alde, muhto balu son ii čájehan earáide.
Risttalaš olbmot oskot miehtá máilmmi dasa maid Jesus celkkii ruossa muoras (Johannes 19,30): Dat lea ollašuvvan!
Rita-Alise Porsanger lohká vuohttit ahte ášši lea vuoruhuvvon alla dásis maŋŋel go sámediggeráđđi lea váldán dáid gažaldagaid departemeanttain.
RiverCup lágideaddji Lloyde bummii finálas ráŋggáštusčievččasteami, ja go Beazejeakki Issat Niillas deaivvai spáppa molli su maŋŋel, de šattai Beazejeaggi RiverCup meaštárat jagi 2008.
Rivttes haddi "maŋŋel hálbbideame" galgá dieđusge 379,40 ruvnnu iige 343,10 ruvnnu.
Riŋges maŋŋil dii. 16.00, 78 48 66 97.
Roahkastin luosa Buollánsavvona bajágeahčen 20 minuvtta maŋŋá, roahkan deaivvai funet, lei ng. náhkkeroahkasteapmi, muhto luossa goittot lovttai fatnasii.
Roald Larsen vuovdá girjjiid ja dasa lassin Thomas Marainen, gii gaskkusta girjjiid miehtá Sámi.
Roald Vuolab muitala maiddái maŋŋá go buot leat gárvvistuvvo dáppe, de gal ii mana nu ollu áigi ráhkkanit.
Roavva veagalváldin 15-30 minuhta maŋŋel go nieida, gii álggos veagalváldui, lei guođđán idjadanbáikki, bođii 26 jahkásaš dievdu bartii ovttas nuppiin eará dievdduin ja guvttiin nieiddain.
Roavvegieddi (SÁ: NEMA) Šaldi rastá Deanu Ohcejoga bokte buktá mielddistis ođđa ássanguovddáža Roavvegieddái.
Roavvegieddilaš Sulo Paltto leat geavahan glássačalmmi das maŋŋá go 15 jagi dassá bártidii barggadettiin ja massii nuppi čalmmi.
Roavvenjárgga gávpoga Mondes nuoraidbáikkis lávlojuvvo, juigojuvvo ja loaiddastuvvo davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgielaiguin beassážiid maŋŋá.
Roavvenjárggas almmái bážii eamidis ja dan maŋŋá iežas.
Roavvesávvonis tiimma maŋŋá.
Robert Corell lea hui dehálaš, sihke álgoálbmogiid ja muđui dutkamiid ektui miehtá árktalaš guovllu.
Robert Franzen doalai álggos logadallama váttisvuođaid birra, ja maŋŋel lei jurddašuvvon digaštallan.
Roger Pedersen ii oainne NSR bargan maide boastut Trostene ektui maŋŋel go lihcco su eret parlameantáralaš jođiheaddji ámmáhis, ii ge son mieđit NSR dadjan maide boastut mediaide go ášši beakkehii.
Rolf Kåre Jensen (42) álgá virgái maŋŋel go nuppelot jagi lea bargan eanandoallo ossodagas fylkkasuohkanis.
Romsa lea beassán viidáseappot Europa-cup čiekčamis maŋŋel go vuite duorastaga 2-0 NK Slaven Belupo, Kroatias.
Romsa lea vuoitán golbma čiekčama maŋŋel geasseluomu ja lea dál dušše njeallje čuoggá maŋŋelis Stabæk, mii lea nubbin ráiddus.
Romssa Sámi Searvi ávvuda otne, jagi maŋŋá, 40 jagi beaivvi gávpogis.
Romssa birrasa ja johtolaga fylkkaráđđi Synnøve Søndergaard muitala ahte dál lea ovttaoaivilvuohta sihkkarastit geasseruvttuid Málatvuona rastá ja Rulletvuona ja Ánddasullo gaskka.
Romssa bussá "Martine" oidno viidnakartoŋggain miehtá Norgga.
Romssa fylkkaráđđi mearridii ikte addit 100 000 ruvnno Haiti heahteveahkkebargui maŋŋel eanandoarggástusa.
Romssa fylkkasuohkan fokusere dan ahte lea ovdánahttin heivehuvvon oahpus proseassan olles oahpahusfealtta čađa.
Romssa joavku (TIL) lea bures čiekčan maŋŋel geasseluomu.
Romssa ovdaprošeavttas árvaluvvo ahte orrunbáikkit huksejuvvojit meara nala dego oljorusttegat, ja dai galgá sáhttit sirdit maŋŋil.
Romssa politiijat gávdne golbma goddon viesus Sálašvákki báikkis maŋŋel go finnmárkulaš (38) mieđihii politiijaide vearrodagu.
Romssa politimeasttir Truls Fhyn čuoččuha ahte dál lea áigi oanidit Romssa olgobáikkiid alkoholavuovdináigemeari, maŋŋel go Romssa gávpot vásihii olu doarrumiid mannan vahkkoloahpa.
Romssa suohkana sátnejođiheaddji Arild Hausberg háliida boahtte jagi lágidit máilmmi viidosaš Melodi Grand Prix (MGP) finála gilvvuid, maŋŋel go Alexander Rybak vuittii Moskva MGP finála mannan lávvordaga.
Romssa sátnejođiheaddjis, Arild Hausbergas, leat bahča dovddut Afganistana soahtái, maŋŋá go Norggas fas leat duššan njeallje soalddáha.
Romssa universitehta juristta, Ánde Somby mielas lea Fredriksen eahperehálaš sámeláhkii, go lea duođaštan ahte son dovdá iežas sápmelažžan, muhto maŋŋil geassáda fas das eret.
Romssas dieđusge leat stuora doalut gaskavahku maŋŋel go filbma lea čájehuvvon vuosttaš geardde.
Romssas lea badjánan garra vuosteháhku maŋŋel go suohkanstivra árvvoštallagođii searvat sámi giellahálddašanguvlui.
Romssas leat 600 politihkkára, ealáhusolbmo, dutki ja servvodat berošteaddji miehtá máilmmis čoahkkanan Arctic Frontiers konferánssas.
Románas lea seksualitehta guovddážis, juoga mii lea oalle čalbmáičuohcci go dán ášši čađa geahččá.
Románi joavkkuin miehtá máilmmi leat iešguđege lágan vierut, biktasat ja jáhkku.
Roncen Ánde/Anders Samuelsen Utsi ja Ánne Márgget Lásse/Lars Johnsen Anti leaba guovttis sis geat ain leat eallimin ja soai válddiiga ieža vuostá gudnejahttinbálkkašumi maŋŋel dan guhkes mátkki 65 jagi dás ovdal.
Roosa Nuorgam lohká ahte ii dán vázzima maŋŋá dáidde nahkehit crocsaid juolgái moatti beaivái.
Rosenborg lea guhká hállan Stabæk hárjeheddjiin, Jan Jönsson, ja olu journalistat jáhkket son álgá RBK hárjeheaddjin maŋŋá dán áigodaga.
Rosie muitala ahte go son beasai čohkánit maŋŋel doarjjakonseartta de gatnjalat maiddái golge go ledje nu ollugat geat leat čájehan beroštumi ja dorjo Haiti álbmoga geat leat heađis.
Roy Digre lávlagiin rievddai fáddá ráhkisvuođas sevdnjes ja duođalaš sániide maŋŋel go su guoibmi hilggui su.
Rubicon TV maid deattuhii ahte lea áigumuš sirdit filbmagávpoga Guovdageidnui maŋŋel filbmemiid, čilge Hætta.
Ruhta lei juolluduvvon Gilli AS fitnodahkii, maid Nils Thomas Utsi jođiha ja ulbmilin lei cegget visttiid mat vižžojuvvoje Guovdageidnui Málatvuomis maŋŋel go filbmen lei geargan.
Ruhta sihkkarastá penšunfoandda ¶
Ruhta vuos, giella maŋŋá ¶
Ruhtadilli ferte buorránit Historihkka čájeha ahte go Hætta heittii váldohárjeheaddjin Álttá joavkkus 15 jagi dassái, de njiejai joavku jagi maŋŋel vuohon nuppi divišuvdnii.
Ruhtajuolludeapmi čađahuvvo miehtá jagi.
Ruhtačoaggimat leat biddjon johtui miehtá máilmmi veahkehan dihtii sin geat leat roasmmahuvvan ja sidjiide geat buot leat massán.
Rumbočuojaheaddji Gard Emil Elvenes lea ovttaoaivilis  – Dát lei jalla somá, lohká son, maŋŋel konseartta.
Rumbudearpan bahkkii čađa ollu ja garra jiena ja bággii olbmuid čuovvut iežaset miela lihkadit musihka mielde.
Runar Sjåstad geigii skeaŋkka Oskalii maŋŋel go lei bihtá čájehan.
Rungu gilisviesus lea árbevirolaš biebmu maŋŋel bargoáiggi.
Ruoktot 100 jagi maŋŋá ¶
Ruoktot Son sáddii buot 650 oahppi ruoktot bearjadatiđida maŋŋel go lei muitalan ahte lea boahtán báhčalanáitta.
Ruoktot Suoma čađa ¶
Ruoktot manaiga soai čuoigga Suoma čađa Girkonjárgii.
Ruonáeanan lei Dánmárkku koloniija 1953 rádjái, maŋŋá go Danmárku válddii Ruonáeatnama Norggas 1814:s.
Ruonáeatnanekspedišuvnnas logi jagi maŋŋel oasálasttiiga Pavva Lars Tuorda ja Anders Rassa, goappašagat buorit čuoigit geat sáhtiiga čuoigat duoddariin jándoriid unnán nisttiin.
Ruovttuguovllu guoskevaš ruhtadannjuolggadus oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lágas sihkkarastá skuvlema lágideaddjiide stáhtadoarjaga, mii vástida sullii 100-prosentalaččat dán oahpahusas boahtán oahpaheaddjiid bálkágoluid.
Ruovttuguovllu guoskevaš ruhtadannjuolggadus oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lágas sihkkarastá skuvlema lágideddjiide stáhtadoarjaga, mii vástida sullii 100-proseantalaččat dán oahpahusas boahtán oahpaheddjiid bálkágoluid.
Ruoŧa radio čađa deaivvaimet olbmuid geat bohte miehtá máilmmi daidda márkaniidda, ja muđui maid beasaimet čađat gullat mii Johkamohkis dáhpáhuvai dieid beivviid.
Ruoŧa radio, SR Sámis, lei njuolggosátta doaluin ja jearahalle maŋŋá rahpama olbmuid.
Ruoŧas leat mánát duššan maŋŋel go stoahkan diŋggat mat čuvvot Kinderegg njálgáid mielde, leat darvanan čoddagii.
Ruošša beale sámit miehtá Ruošša Sámi bohtet  Murmánskii oassálastit dán miellačájáhusas.
Ruošša bohccuid buktimii ferte maid biila buhttistuvvot, ovdal ja maŋŋá fievrrideami, amas njoammudavddat beassat rasttildit rájá.
Ruoŧŧa gii álo lea leamaš bealleheapmi (nøytrála) olgoriikkapolitihkas ja dan láhkai beassan eret guovtti máilmmesoađis, galgá dál searvat ođđa EU-soahtevehkii, mii galgá bealuštit EU beroštumiid miehtá máilmmi.
Ruošša kommunisttaide dat lei Lenin ja su jápmima maŋŋá su iežas sadjái bajidan Stalin ja Al Qaida terrorisma jovkui dat lea bin Laden.
Ruošša lea min goalmmadin stuorámus mearrabiebmomárkan maŋŋel Danmárkku ja Japána, ja dušše guoládatnjárggas orrot 1 miljovnna olbmo geat maŋemus jagiid leat nagodišgoahtán hui ollu eambbo oastit go ovdal.
Ruošša lea nu movt jurddašin go olliimet ráji rastá, go ferten namuhit ahte dá lei mu vuosttaš mátki ránnjáriikii.
Ruoššaid geassádeami maŋŋá soahti lea joatkašuvvan ja dat  bajidii talebaniid váldái 1990-logu beallemuttus ja sin váldi bisttii  sullii skábmamánu álggu rádjai 2001.
Ruoŧŧelaš Niam III East Asset osttii moadde jagi dassá Spondas stuorra eanagávppiin čuđiid mielde giddodagaid miehtá Suoma.
Rush lei duorastaga MR-iskkadeamis ja govat čalmmustahtte ahte su gurut juolgi lea nordaduvvon maŋŋel RBK čiekčama.
Ruvaš, -vv- galbma biegga njuoska dálkkádaga maŋŋil.
Ruvdnoprinsa váldá áhččiluomu nugo plánejuvvon maŋŋel riegádahttima ođđajagimánus.
Ruđaid galget sirdit báŋkkuid čađa ja álggos galget sirdit dušše unnit supmiid vai besset oaidnit movt dat lihkostuvvá.
Ruđat galget geavahuvvot ođđasit ásahit olbmuid geat šadde báhtareaddjin maŋŋá jagi 1990 ja olbmuid geat Stalin-áiggi bákkus fárrehuvvojedje boaittobeale guovlluide Sovjetlihtus.
Ruđat leat addojuvvon máŋgga lágan vugiin, badjel čuođi ruittu leat leamaš miehtá riikka, ja Coop-gávppiin leat vuvdojuvvon boŋŋat, ja interneahtas lea addon ruhta.
Ruŋggu gilisviesus lea árbevirolaš biebmu maŋŋel bargoáiggi.
RÁBMUI: Maŋŋá čájálmasa rábmui dánsunpedagoga Jorunn Kjersem Hildre (olgeš) Suoma beale dánsunohppiid.
RÁIDUN GOVAS: Dát heargevalaštallanberošteaddjit vuođđudedje gaskavahkku eahkeda, Kárášjogas, sierra Sámi Heargevuodjinlihtu, mii galgá ovddidit heargevuodjima miehtá Sámis dan njealji riikkas.
Ráddjegiddemiid maŋŋel šattai bággu válljet, gosa bisánit orrut bohccuiguin.
Rádjebearráigeahčču fuobmái mannan duorastaga ahte vuolle Čivttajohkii ledje suhppon sáimmaid rastá joga guovtti sajis.
Rádjeguovlošiehtadusa mielde meahccebivdis ii leat lohpi báhčit ealli riikkaráji badjel iige oaguhit riikkaráji rastá.
Ráfiášši lea maid leamaš okta dain deháleamos nissonáššiin áiggiid čađa.
Ráhkisvuohta dálkkiid čađa ¶
Ráhkisvuohta lea guovddážis miehtá vahkku, maiddái romantihkka vuhtto.
Ráiddu maŋŋá leat sáhkavuorut ja kulturprográmma Ohcejoga gielddadálus.
Ráidonjunnoža derpe 2-0, maŋŋil go Ole Morten Sara ja Nils Jørgen Utsi leigga bidjan moalaid.
Ráidovázzimii serve badjelaš 30 olbmo, ja vaikko ráidu ii lean nu guhkki, de ledje olbmot goitge movttegat ja"hurra" huikkas gullui bures go vázze gili čađa.
Ráidu lea máddin boahtán Ruoŧa ja Suoma čađa, ja galgá Álahedjui loahpalassii mannat.
Ráidu sisttisdoallá dan mii dáhpáhuvvá servodagas, Ruošša fuorát, narkotihkka, báhčaleapmi, suolafievrrideapmi rájiid rastá, eŋgelat.
Ráinnas ja litná jietna manai miehtá viesu, ja čalmmit álge fas gatnjalastet olbmuin.
Ráissa hárjeheaddji lea lohkan ahte lea lunddolaš Guovdageainnu čikčiid geahččat, go oallugat sis orrot geasi miehtá Ráissa lahka.
Ráissa joavkkus leage mokta buorránan maŋŋil Ivgučiekčamiid, ja čiekčit leat fuobmán, ahte ii leat veadjemeahttun birget vaikko geainna 2. divišuvnnas.
Rájáhis skuvla Vaikko ii leat velá mihkkige ovttasbargguid rájá rastá priváhta skuvlla ásaheamis, de lea sis oktavuođat dohko.
Rájáid rastá gullot ¶
Rájáid rastá ¶
Rákkonjárgga orohatstivra buvttii vahkku áigi vástádusa, maŋŋá go Utsi láhkaalmmái áittii áššis váldit oktavuođa boazobolesiin.
Ránnjá buollán vissui, Ole Vuolab, imašta manne gielda dál ain fargga jagi maŋŋá, ii leat maidege dahkan.
Ránskalaš nissonguovttos, Claude Bescond ja Giséle Durand, leigga vuodjimin davás Suoma čađa, go biila čeasai njuoska geainnu alde ja fierai birrat birra badjel geainnu.
Rápmi riššá Jagi 2000 mállesaš Lieger lea ge dálvvi miehtá "oađđán" dan veahá skálvve vuolde mii dán dálvvi leamaš ge ja "vuordán" skohtersiivvu.
Rássebotnjosiin shetlandsponni Titiol heastačeabehis čevllohallá Helena Pettersen gutnemátkki maŋŋá go vuittii ponnidoalvvi A luohkká.
Rássegáldu lea don doložis leamaš diehtobáiki gos olbmot áiggiid čađa leat viežžan dálkkas- ja borramušrásiid.
Rástegáisá lea áiggiid čađa leamaš beakkán gáisán sihke myhtain ja máidnasiin.
Rávesolbmot miehtá riikkabesset oahppat sámegiela ¶
Ráđi bargui gullet áššit mat gusket sámiide rastá riikarájiid.
Ráđi namma galgá álggos leat Nye Norges Kristne Råd ráđđečoahkkima rádjái jagis 2007, ja das maŋŋil galgá gohčoduvvot Norges Kristne Råd.
Ráđis lea čoahkkin luomu maŋŋel, ja dan oktavuođas čielggadit lagabut makkár rievdadusat šaddet, muitala Aili Keskitalo.
Ráđđealmmái Jørn Are Aslaksen leat rievdadan oainnu guovttegielat ruhtageavaheamis maŋŋá mannan mánu ovdagotti bargočoahkkima.
Ráđđealmmái áigu maŋŋá čilget, vástida Eira juste maŋŋá go ovdagoddi lei geargan gieđahallamis gieldda ođđaset organiserema.
Ráđđehus jur aitto buvttii evttohusa bálkestit kristtalašvuođa eret skuvllain ja mánáidgárddiin - ja de boahtá fas duođaštus dasa ahte dál lea hoahppu njeaidit dan maid min máttut nu áŋgirit ceggejedje máŋggaid buolvvaid čađa.
Ráđđehus lea hábmen dan ođđa ealáhuspolitihkkii ulbmilvuogi njealji oasis: - galgá šaddat álkit álggahit fitnodaga - galgá vuoruhit máhtu- ja gelbbolašvuođa ovdáneami - galgá láhčat máŋggabealálaš ealáhusa miehtá riikka mii ii leat birrasii vahágin - galgá láhčat ahte ealáhusat Norggas ožžot ávkki vejolašvuođain mat šaddet globaliserejuvvon ekonomiijas ¶
Ráđđehus lea hábmen ođđa ealáhuspolitihka strategia njealji ceahkis: - álkidit álggahit fitnodagat -máhtu ja gealbbu ovddideapmi galgá vuoruhuvvot - miehtá riika galgá láhčit diliid máŋggalágan ja birasburiid ealáhusaide - galgá láhčit dili nu ahte norgga ealáhusat galget ávkki atnit vejolašvuođain máilbmeviidosaš ekonomias ¶
Ráđđehus lea lohpidan fas hukset ruovttuid maŋŋil tsunami nuortalulli Asias ja nuorta Afrihkás, mii duššadii badjel 150.000 olbmo.
Ráđđehus lea ožžon čađa máŋga buori ášši mat orrot vajálduvvan.
Ráđđehus oaččui eanetlogu iežas bušeahttaevttohussii maŋŋel go Olgeš, Frp ja Bb«a evttohusat eai ožžon doarvái eanetlogu.
Ráđđehus sihkkarastá ja ovddida sámi ássama ja ealáhusaid.
Ráđđehus áigu doaimmahit sámepolitihka mii sihkkarastá sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii sihkkaris boahtteáiggi Norggas.
Ráđđehus áigu ealáskahttit eambbo sámegiela, kultuvrra ja ealáhus- ja servvodateallima, ja áigu doarjut sápmelaččaid vejolašvuođa eallit oktan álbmogin rájiid rastá.
Ráđđehusa advokáhtta lea gulaskuddanreivves Guolástus- ja riddodepartementii, mii bođii guhká maŋŋá gulaskuddanáigemeari,  garrasit cuiggodan riddoguolástanlávdegotti barggu.
Ráđđehusa mihttun lea hukset ođđa optimismma miehtá riikka.
Ráđđehusovttasbargu lea dehálaš prošeakta Guovddášbellodahkii hábmen dihte eanet offensiiva ealáhus- ja guovllupolitihka mii lea buorrin riddoservodagaide ja giliide miehtá riikka.
Ráđđi eaktuda ahte komposišuvdna dahkko almmolažžan maŋŋel go lea vuosttaš geardde čuojahuvvon.
Ráđđi muitalii hui olu dan barggu birra mii lea dahkkon ovdal ja maŋŋel go leat juolludan miljovnna Ája Sámi Giellaguovddážii, ja dat ii oro mu mielas čilgeme leat go sii rihkkon dievasčoahkkima mearrádusa.
Ráđđi áigu maŋŋil geahčadit vejolašvuođa nuoraidlávdegotti ásahit.
Ráđđádallamat loahpahuvvojit bohtosiid haga dan maŋŋá go Meahcceráđđehus geassádii ságastallamiin geassemánu álggus.
Ráđđádallamiid bohtosat buktojuvvojit lávdegoddái mearrádusa várásgiđa miehtá.
Ráđđádallamiid maŋŋá goittot bargojoavku lei boahtán dan bohtosii, ahte čuovvovaš konfereansa dollojuvvo Ruonáeatnamis ja dan lágidit Ruonáeatnama inuihtat ovttas Kanada inuihtain.
Rølp lei luoikkahan spárkka dannego ovddit vahkus cuovkanii su iežas spárka, go beaškkihii oktii buoidagiin, mii lei speadjamin ealggaid dás luohkás áibbas lahka dakko gokko mii lávet čierastallat matpaussas maŋŋil ođđasiid.
Rølp lei spárkemin do doppe guhkkin Guhkesgurranjárgageažis dien jogaža rastá sáttomielli dán bealde deike márkanii measta helt gitta min lusa Sámerádioi Vullegurraoaivái.
Rølp lei spárkemin do doppe guhkkin Guhkesgurranjárgageažis jogaža rastá sáttomielli dán bealde deike márkanii measta helt gitta min lusa Sámerádioi Vullegurraoaivái.
Rølp riehpu reagerii hui garrasit dán dáhpáhusa maŋŋil, iige duostta šat goassege spárket deike márkanii measta helt gitta min lusa Stáluláddui, go dat truolla buoidda (vei leigo buoiddat?
Hollánddalaš turisttaguovttos Johannis Pieter Marinus ja Adriana Jacoba Dirkje Miehtá beaivvi govven bohccuid muhto ealáhushoavda ii jáhke turisttaid boahtit bohccuid dihte Hollánddalaš turisttaguovttos Johannis Pieter Marinus ja Adriana Jacoba Dirkje govviiga miehtá beaivvi bohccuid go galledeigga Hámmarfeastta.
SEAD galgá:    * jođihit, ovttastahttit ja fágalaččat veahkehit hukset earenoamášpedagogalaš máhtu sámi geavaheddjiid várás miehtá riikka.
AWG lávdegotti jođiheaddji Ásllat Paltto čuoččuha eará sivaid hilgumii, earret eará ahte Ruoššaide lea váttis johtit rastá rájiid, muhto liikká ii dieđe das maide ahte nubbi nuorra lea Norgga stáhtaborgár ja nubbi ges ohcán stáhtaborgárvuođa go lea orron 12 jagi Norggas, ja guktot leaba bajasšaddan sámi servodagas ja ruovttuin.
Dát vuoddji vealčalahtii juolgga garrasit maŋŋá go seaivvui unohasat maŋŋá njuikehaga.
SEmSBistevaš boazoáiddiin leat čielga proseassat, go dat galget mannát gulaskuddama čađa.
SEmSSon muitala iežas muitán sodjalastit čippiid maŋŋá go geigii liđiid gonagassii, muhto ii šat muitán maŋŋil sodjalastit čippiid go gonagas bođii sin mánáid dearvvahit, geat ledje liđiin čužžon.
SHL galgá gozihit ja áimmahuššat heargevuoddji áššiid ja ovddidit heargevuodjingilvvohallamiid miehtá Sámi nu go Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruossa beale Sámis.
Dag Andreas Balto (15) ja Jørn Mikael Engstad (14) sihkkelastiiga rastá Finnmárkku.
– Mii gieldit earáid vuodjimis min eatnamiid čađa, muitala Anders Nordsletta.
NBR jođiheaddji mieđiha ahte eatnamat leat guorban, muhto čujuha maiddái ahte ii nu leat miehtá ja ahte ođđa dutkamat čájehit maiddái jeagelšattu lassáneami.
Sámedikki ráđđelahttu Terje Tretnes lea sihkkar ahte sámi musihka gaskkusteapmi sajáiduvvá sámi háldui maŋŋá golbmajagi geahččalanprošeavtta.
Davviriikkaid sámekonvenšuvnna ekspeartajoavku oktan jođiheddjiin Carsten Smithain boahtá Sirbmái bearjadaga gullat dan birra movt doppe ovttasbarget ráji rastá.
– Munnje lea dehálaš ovdanbuktit siskkáldas fámu go lávllun sálmmaid, muitalii rockár Kai Somby maŋŋá girkokonseartta Kárášjogas.
– Bargu lea mii dahká olbmui vuođu, ja Guovdageainnus eai eat šat maŋŋil árbevirolaš bargguid ráhkadan dievdduide bargosajiid, lohká servodatdutki Johan Klemet Kalstad.
SKÁBMADOALUT miehtá vahkko-loahpa ¶
Áigeheahti dagahii ahte Álttávuođđuduvvon joavku Slogstorm bissehuvvui viđa lávlaga maŋŋá.
SMS-diehtu  – Áidna háve go lean gullan maidege TIL-njunnošis, lei duvle maŋŋel muhtin čiekčama.
Mis lea 20 jagi bargohárjáneapmi boares- ja ođđa visttiiguin miehtá Finnmárkku ¶
Soalddáhát jođus ruoktot maŋŋá go leat leamašan patruljjas.
Maŋŋá go máŋgačuođi miesi lea merkon de niibi goit basttehuvai, čaimmiha Per Inge somámus barggus, mearkumis, man gearggai dán jahkái mannan sotnabeaivvi, geassemánu 6. beaivvi.
Kárášjoga oahpaheaddjit streikejedje ikte maŋŋá 12.00.
Mánát leat maŋŋel gávdnan báikkis guoros látta.
Kárášjohkalaš Asbjørn Guttorm lea mánotbales gehppon 10 kilo maŋŋá go lea hárjehallagoahtán iešguđetge appráhtain.
Dát govat máid Dyrevernallianse lea govven mannan čavčča Oarje-Finnmárkku boazodoalloguovllus lea suorggahan elliidgáhtten eiseválddiid, go leat oaidnán bohcco mii goddui giehtademiin, go dan čuggeje niibbiin mielgga čađa váibmui.
SVL-N heargelávdegottis lea ge buollán garra siskkáldas riiddut maŋŋel go SVL-N heargelávdegotti eanet lohku ii leat dohkkehan ahte heargegilvvuid máid Máze IL lágidii oassin SVL-N cupas.
SVL-N stivralahttu Nils Henrik Eira geassádii gaskavahkku, maŋŋel dán mearrádusa.
Saba lei son, nu go muhtumat soitet diehtit, guhte hábmii dan mii maŋŋel lea šaddan sámi soga šuokŋan ¶
Saba lei son, nu go muhtumat soitet diehtit, guhte hábmii dan mii maŋŋel lea šaddan sámi soga šuokŋan.
Saba válddii girdivuoddji ja oahpaheaddji oahpu Amerihkás, ja maŋŋil fas dohkkehuvvui girdivuoddjin Eurohpás.
Sabehat eai čeassan nu bures álggu rájes, muhto og jovden vuovdái de gal ceassagohte ja nu ledje ge mus buoit sabehat gitta mollii” láhtestii Sivi maŋŋá čuoigama.
Sagittarius lea vuovdigoahtán musihka maiddái olgoriikii maŋŋel go joavku almmuhuvvui iTunes ja Spotify neahttabáikkiin.
Saia Stueng lei hui lihkolaš maŋŋá go lei ožžon Evo Moralesa ságaide, go ii lean nu álkes ášši.
Saia muitalii maŋŋá dánsunčájálmasa ahte son ieš lei ráhkadan dahje koreograferen dánssa.
Vátti beassat dievdofámu čađa Guovdageainnu dievdofápmu lea nanus.
Sakharov guđii maid atomaprošeavtta maŋŋel go lei galledan Nikita Khrustsjova.
Salašvákki joatkkaskuvla Romssas, sáddii ikte maŋŋel gaskabeaivvi ohppiid ruoktot ovdal go "Ask" stoarpma galggai ollet Davvi-Norgii.
Salmod áigu dieđihit Stuorabrittania olggos EU:s danne go hálida "máhcahit guolástemiid báikkálaš ja našuvnnalaš kontrolla vuollái ja lea ceggen guolleindustriijai vuođđuduvvon ráđđeaddi joavkku mii galgá ovdánahttit našuvnnalaš guolástanpolitihka maŋŋel olggosdieđiheami" .
Samovarteáhtera buvttadeaddji Theresa Haabeth Holand muitala ahte sii leat johtimin miehtá Finnmárkku joatkkaskuvllain.
Samovarteáhteris lea ođđa teáhterbihttá nammasaš "Nuorra, ođđa ja álás helvehis baika gilážis" ja čájálmas johtá miehtá Finnmárkku čakčamánus.
Samvirkelaget jovddii maid gaskavahku Álahedjui, muhto guokte diimmu maŋŋá proffaid joavkku ovccis.
Sandra dušše soaiggeha dáhpáhusas iige oro luohttimin juovlastállui gal eanet dan maŋŋá.
Sandvik belkkii Berntsena maŋŋel čiekčama nu garrasit ahte duopmár raporterii hárjeheaddji spábbačiekčanbiirii.
Sandvik muittuha boazodoalli ahte maŋŋá go álbmotmeahcci ásahuvvui njeallje jagi dassái, de leat ferten ohcagoahtit sierralobiid áidehuksemiidda, barttaide ja mohtorfievrruide.
Sanitets searvi lea boahtte jagi doaibman 90 jagi Guovdageainnus, ja áiggi čađa leat ollen veahkehit ollu olbmuid.
Sara (52) movt lea eallit barggu ja ruđa haga, maŋŋel go stáda lea váldán su ealáhusa.
Sara Eira lohká vahágin go Christina Hætta heaitá maŋŋel beassážiid.
Sara Marielle Gaup sávvá ahte Sámis šattašii buoret dálki, go galgá juoigat festiválalávddiin miehtá.
Sara Tornensis Bongo lohká iežas vuolget meahccái, ja go doppe lea fitnan de lea nu dearvvaš maŋŋil, ja meahcis earret eará lubme, bivdá, guolásta, lei su čilgehus.
Sara geahččat vuosttaš MM spábbačiekčama, maŋŋil go golbma vahkku lea bivdalan TV oidnot.
Sara giittii dakka maŋŋil vuosttaš sártnis luohttevašvuođa ovddas maid riikačoahkkin lei addán.
Sara lea seammás dieđihan ahte ii šat joatkke jođiheaddjin maŋŋel dan áigodaga masá dál lea válljejuvvon.
Sara lei áigodaga 2004-2006 stivralahttu Boalvvir BA ja nubbinjođiheaddji DAV AS mii ásahuvvui maŋŋil go Boalvvir ii doaibman šat.
Sara maiddái lohká ealáhusa vásihan ahte skuterolbmot eai beroš bohccuin, ja sii vudjet čađa guotteteatnamiid ja guovlluin gos bohccot leat.
Sara maŋŋá.
Sara muitala ahte ođđa 420 kV linjá, mii gálgá huksejuvvot, galgá mannat sihke orohaga geasseorohaga ja čakčaorohaga čađa.
Sara muittuha ahte ovddit válggas son almmuhii iežas dakka maŋŋá Ellinor Guttorm Utsi ahte son lea maid kandidáhtta.
Sara, maŋŋel go searvvai nuppástuhttinprográmmii, doalvvui bohccuid maid guđii, iežas oambeali lusa Nuorta-Sállanii.
Sarain, go son seamma aviissas beaivvi maŋŋil dadjá: Dat mii leat dáhpáhuvvan daid maŋemus jagiid, muitala ahte boazodoallu lea ovdánan rievttes guvlui.
Sarcocystis lea ovttaseallat parasihtta mii eallá elliid seallaid siste ja gávdno miehtá máilmmi ja das lea iešguđetlágan verddeeallit.
Sarre lei sádden vuos ovtta albmá njealljejuvllat-vuojániin viežžat vánddardeaddji Sitnegovi guovllus ja maŋŋá lei vel nubbi almmái veahkkin ohcamin.
Saŋáš lea allergiijalaš reakšuvdna, mii boahtá easkka máŋga vahku maŋŋel go dihkit leat njommon.
Schelderup lohká sii leat dál álgán bargat ollásit mo sii galget juksat joavkkuid miehtá Sámi.
Sea King–helikopter ohcagođii iđđes fas maŋŋil go čuvggodii, ja gávnnai láhppon nissona ievttá iđida, sullii diibmu 7.30.
Seaidnái leat olbmot miehtá máilmmi čállán.
Seamma dehálaš ja ain deháleabbo lea movt dat siviila sámi servodat organiserejuvvo ja movt olbmot nagodit bargat riikkarájáid rastá iešguđege servodatsuorggis.
Seamma dehálaš várra lea máhttit divodit govaid maŋŋel, go Johan Máhte vuoitogovva rievtti mielde ii leat dušše okta govva, muhto golbma gova oktii biddjon.
Seamma guoská organisašuvnnaide mat leat registrerejuvvon Sámedikkis maŋŋá ovddit sámediggeválgga (gč.
Seamma ládje go čakča boahtá geasi maŋŋel, de boahtá maid bivdoáigi.
Seamma oidne oahpaheaddjit ja váhnemat maŋŋil go Elgås álge oahpahit lullisámegiela nubbin giellan.
Seamma sajis čuožžu maid: Jus logadettiin dahje maŋŋil ilbmet dieđut, mat muitalit ahte lohkan ii soaitte šaddat riekta, de sáhttá boazodoallohoavda šihtet dohkkeheamis loguid.
Seamma áiggis čájehii NRK1 Olympiagilvvuid Hellassis sihke ovdal ja maŋŋá sámi TV ođassáddagiid.
Seamma čávčča oaččuiga soai stipeandda Ruoŧa Kulturfoanddas ráhkkanahttit barggu ja jagi maŋŋil oaččuiga vel ovtta stipeandda mii dagai vejolažžan ollašuhttit čájáhusa.
Seammas duođašta Selbu-ášši ja Čáhppot-ášši ahte riektesystema lea ollu jođáneabbu mearridit ahte sámiin lea riekti oamastit eatnamiid jus sáhttet duođaštit árbevieru ja áiggiid čađa geavaheami.
Seammas galge sihke mánáidgárddis ja maŋŋil skuvllas leat ollu praktihkalaš doaimmat mii gulai sámekultuvrii ja boazodollui.
Seammá prográmmas celkkii ahte ii hálit ráhkadit riidduid – ja moatti sekundda maŋŋá orui leamen vajálduhttimin maid juste lei dadjan.
Seammás dat sihkkarastá min álbmogii vuoigatvuođa oažžut áddejumi eará álbmotjoavkkuid kultuvrraid ja servodagaid birra.
Seammás galggašii leat diehtojuohkkindoaibma, mii muitala daid konkrehta ovttasbargguid birra mat leat rastá rájáid.
Seammás gávdnojit ollu dohkálaš girjjit vuorkkás mat leat buvttaduvvon maŋŋel ođastusa O97.
Seammás lea sis eksámen duojis, ja sensor árvvoštallá dujiid maŋŋel go čájáhus lea leamaš.
Seammás lea sis miella árvalit 30-sona miehtá Kárášjotmárkana.
Seammás lei vuolláneapmi seamma stuoris, go geahččalanloddenprošeavtta maŋŋil fas váldui loddenvuoigatvuohta ruovttoluotta.
Seammás levgejit, ja miehtá beaivvi galgá dasto Sámi leavga libardit Oslo ráđđeviesu olggobealde.
Seammás maŋŋá válddi gomiheami dagai ođđa váldi buot sosialisttalaš bellodagaid lobiheapmin.
Seammás oaidnit mii movt sámevuohta rahčá eará sámi báikkiin, ja seammás maid ealáskahttet dan rahčama čađa.
Seammás orro hui duhtavaččat, maŋŋel guhkes ija go lei dáhpáhuvvan hui ollu.
Seammás áiddit čájehit mo sii leat heivehan rádjágokčamiid maŋŋá iežaset eallima sierranas stivrejumiide ja luonddudiliide.
Seammás čavgejuvvo dárkkástus olggut rájáid rastá, dilli láhččojuvvo bolesovttasbargui ja skealmmaid doalvun nuppi riikii, bargojuvvo ovttas visumgažaldagain, ja ásahuvvo oktasaš diehtojuohkinvuogádat bolesiid geavahussii ja rádjadárkkástussii.
Seammás čilge son maid skuvlla boahtteáiggi áigumušaid dáid fágain čatnat oktavuođaid riikkaid rájáid rastá.
Seam­maláhkái sáhttet gielddat mat leat ášše­vuolg­gaheapme- ja guoddalan­gelbbo­lašvuođa mánnásuodjalusáššiin sirdán mánná­suodjalusdoibmii mánná­suodja­luslága § 2-1 mielde, dán duomu maŋŋá presiseret dan váldesirdinmearrádusas”.
Searvegotteráđđe válga maŋŋel ipmilbálvalusa.
Searvegottečoahkkin maŋŋel ipmilbálvalusa.
Searvegotti jahkečoahkkin ipmilbálvalusa maŋŋil.
Searvi Dihkehis Norgga mielas lea áigi dál jávkadit dihkiid miehtá Norgga.
Searvi lea dan dilis ahte dál galget válljet ođđa ovdaolbmo maŋŋá go Aslak J. Eira lea cealkán ahte son ii leat šat jođiheaddji evttohas.
Searvi vuođđuduvvui 2006:s, maŋŋel go Gutnel Biret lei leamaš Loliondos, masaiaid luhtte, dán guovllu álgoálbmot.
Searvvi jođiheaddji Aslak Iver Sara dovddahii dakka maŋŋil nominašuvnna ahte dat ii lean juste nugo sii ledje šiehttan Guovdageainnuin.
Searvvi ovdaolmmoš Matti Morottaja mielde Anárjávri lea anáraškultuvrra vuođđu ja váimmus ja dat galggašii várjaluvvot ollislaččat oktan ollu bassi báikkiiguin, mat leat miehtá Anárjávrri.
Searvvis leat máŋga dovddus gilvvohalli ja valáštalli geat áiggiid čađa leat lihkostuvvan, ii dušše báikkálaš ja riikka dásis, muhto maiddái máilmmi dásis.
SeastinBáŋku1 Davvi-Norga ii oainne ahte dát kássahis ja ruđahis báŋku galgá dagahit váttisvuođaid geasage maŋŋá jagi 2012.
Seastinbáŋkuid vuođđofoandda duođaštusa njuolggadusaid vuođil, lonuhuvvojit ¼ oassi miellahtuin eret vuorbádemiin juohke jagi dan golbma vuosttaš jagi, ja maŋŋel dan juohke jagi sii geat leat guhkimus leamaš bálvalusas.
Seavdnjadin han eai oainne čuoigit, ollesolbmot ja mánát, daid seakka vilges báttiid mat mannet rastá láhttu šaldejuolggis šaldejuolgái, čujuha Anti ja lohká iežas healkkehan go áiccai dán sorpmi.
Sekundabeali maŋŋil beassa uksa ráigge sisa virtuala sámi máilbmái.
Seminára čohkkii 170 oasseváldi miehtá fylkka.
Seminárabáiki almmuhuvvo maŋŋel, dieđiha Sara Beate Eira.
Semináras galgá boahtit ovdan mii dáhpahuvvá álgoálbmotfilmmaiguin miehtá máilmmi.
Seminárii ledje olu oasseváldit boahtán miehtá Finnmárkku ja maiddái Romssa fylkkas.
Seminárii mii otne loahpahuvvo ledje olu oasseváldit boahtán miehtá Finnmárkku ja maid Romssas.
Sentinel sullui ii sáhte helikopteriin seaivut, ii ge oktage dieđe vissásit man eatnat olbmot čerdii leat báhcán maŋŋil eanandoarggástusbáru bilidemiid.
Seppo Härkönen  muitala son oaččui  telefovnna Johan Mikkel Buengas dakka maŋŋá go «Royal Behaviour» lei boahtán mollii.
Servodagas ledje maid garrasut njuolggadusat nissoniid ektui ja ollu dutkit oaivvildit dát njuolggadusat šadde čavggabut maŋŋá soađi.
Servodat mas ii gávdno čálakultuvra lea geafes servodat, ja dat duohtavuohta ahte dilli lea sakka vearránan maŋŋá go Sámediggi lea boahtán, lea paradoksála ja suorggahahtti, ja muitala čielgasit ahte njealji ovddit áigodagain eai leat min politihkalaš ovddasvástideaddjit atnán čálakultuvrra doarvái dehálažžan bidjat ruđaid dan ahtanuššamii.
Servodatdutki Jorunn Eikjok váillaha doaluid gos sápmelaččaid vásáhusat ja gillámušat fuomášahttojuvvojit maŋŋá go Norga šattai sierra riikan.
Sidjiide ge lea dehálaš oahpásmuvvat riikkarájá rastá.
Sierra sámeskuvla riikarájáid rastá ¶
Sierralobi ohcanskovis čuožžu ahte Kárášjoga gielda gieldá čađavuodjima, ja dát guoská sidjiide geat háliidivččii vuodjit gieldda čađa beassandihti Deanu, Porsáŋggu, Álttá dahje Guovdageainnu gildii.
Sierralohpelávdegoddi mearridii maŋŋebárgga čoahkkimis digaštallat ášši maŋŋil go ledje ožžon olu reakšuvnnaid sihke media bokte ja ealgabivdiin.
Sierralohpi sáhttá addot jus beana jápmá, láhppo dahje buohccá maŋŋel ohcáma ja galgá ođđa beana gávdnot borgemánu vuosttaš beaivvi rádjái.
Siggávuotnalaš Kirsi Mikkonen (19) gulai fitnodatskuvlla birra ja gihppaga bláđema maŋŋá almmuhii iežas skuvlejupmái.
Sigmund Elgarøy mielas sáhtášii miellagiddevaš guorahallat journálaid maŋŋá 1940.
Sigrunn, gii váccii olbmuid mielde ja gulaskuttai leago dárbu háleštit dán fáttás maŋŋá go leat čájálmasa geahččan.
Sihkarastá Sámi allaskuvlla boahteáigge ovdáneami ¶
Sihke Bådådjos, Romssas ja Oslos leat dákkár doalut olles vahkku ja mii sápmelaččat beassat čiŋadit, čevllohallat ja ávvudit dán beaivvi miehtá Sámi.
Sihke NRK ja boles leat moitojuvvon akšuvdnavuohkái vahkuid maŋŋá.
Sihke Nyvoll ja Eira leaba goappešagat maŋŋel šiitán NRK Sámi Radioi ahte sudno gaskkas lea nu lagas oktavuohta go Ságat geažuha.
Sihke Olli ja Vedhugnes leaba leamaš Finnmárkkuopmodaga stivrras, ja dat leaba soai geat eaba leat dahkan iežaska barggu, čuoččuha Henriksen Steinar Pedersen sámi čeahpimus historihkkár Ávvir čálii gaskavahkku sámehistorihkkár Steinar Pedersena birra guhte oaivvilda ahte sápmelaččaid ja finnmárkulaččaid vuoigatvuođat Finnmárkui leat gáržžiduvvon maŋŋá go Finnmárkkuláhka doaibmagođii.
Sihke Steinar Pedersen ja Egil Olli leaba jagiid čađa viggan addit dan gova álbmogii ahte dat lea dušše bargiidbellodaga sápmelaččat geat leat duogábealde, muhto duohtavuođas mearrida bargiidbellodaga riikkačoahkkin visot.
Sihke artisttat ja konseartalágideaddjit miehtá riikka leat oanehaš áiggis searvan doaluide.
Sihke biilajohtolaga sihkarvuođa ja maid festivála gussiid buorebut bearráigeahččat vai eai ráfehuhte lagas kránnjáid, ja eai johtal olbmuid  šiljuid čađa festivála báikái.
Sihke boazodoallot, sin bearrášat ja eai unnimusat mánát šaddet gillát diekkár fallehemiid dihte ovtta ealáhusa vuostá mii čađa gaskka vásiha fallehemiid.
Sihke buollinčáskadeaddjit, politiijat, Luostejoga El-fápmosearvi ja ambulánsa bohte moadde minuhta maŋŋil.
Sihke dakkárat geat dušše mannet čađa Silisávžži ja dakkárat geain leat barttat badjelis ávžžis.
Sihke eiseválddit ja sámi searvvit rahče sámi doaimmain miehtá sámi ássanguovlluin.
Sihke givssidit earáid ja sutnje gii givssiduvvo čuohcá dat ja goappašagat oažžuba váttisvuođaid maŋŋel eallimis.
Sihke guovllu olbmot, dutkit, miššonearat ja meattá johttit, geat leat doppe fitnan, leat dan maŋŋá das muitalan jogo čállosiiguin dahje govaiguin.
Sihke láhttis ja skábeuvssain lei varra maŋŋá dan surgadis dáhpáhusa.
Sihke maŋŋá go leat guođđán dán máilmme ja ovdal.
Sihke movtta ja čuvges áiggis čađa gitta vuoláneapmái ja eretfárremii.
Sihke ovdal ja maŋŋil liđđuma, sáhttá lasttaid geavahit teadjalastan.
Sihke ovdal, dan botta ja maŋŋá go leat geargan.
Sihke politiijat ja ambulánsa de bohte dalá maŋŋá ja iige lean eará vejolašvuohta politiijain go gággat ásodatuvssa rabasin, muitala Nilsen.
Sihke ruovdemáđii ja E6 geaidnu mannet Sáltoduoddara eanasuodjalusguovllu čađa.
Sihke váhnemiid birra geat atnet dán fálaldaga ja sii geat hálidit doaimmahit privahta skuvllaid miehtá riika.
Sihke álgogirkus ja girkohistorjjá čađa leat oallugat šaddan muosáhit ahte nu lea.
Sihkkarastá boahtteáiggi ¶
Sihkkarastá boađu ja buktá birasvuoittu ¶
Sihkkarastá sámi aviissaid ¶
Sihčajávrri ássit ánssašivčče Guovdageainnu suohkana kulttorbálkášumi dan dihte go čađa buot váttisvuođaid vigget min dološ eallinvuogi doalahit.
Sii aŋkke leat šaddan beakkánin Bergen guovllus maŋŋil go leat neaktán Shakespeara bihtá Geasseija niehku.
Sii baicce nohkastedje guokte jagi, ja morránedje easka maŋŋá go justislávdegoddi lei gárvvistan láhkaárvalusa.
Sii begget gullon miehtá máilmmi nu go Japanas, USA:as ja máŋgga eará guovlluiguin, muhto eai fal Sámis.
Sii begget gullon miehtá máilmmi nu go Japánas, USA«as ja máŋgga eará guovlluin, muhto eai fal Sámis.
Sii besset atnit eanet áiggi juohke dásis ja galget maŋŋel vuođđoskuvlla olahan gealbomihtu 1-4 vai sáhttet joatkit sámegiela nubbegiela -3 vuođđoskuvllas.
Sii bivde 14 dutkanásahusa miehtá máilmmi guorahallat guđege álgoálbmoga dili.
Sii bohte dadjat juo miehtá máilmmi, dego FAO (geat veahkehedje borramušain ja eanadoaluin), UNESCO (oahppu, dutkan ja kultuvra), UNICEF ja UNRA (mánáide) ja nu ain.
Sii bohte miehtá Norggas, ja guovttis leigga Nederlánddas eret.
Sii dutket árra miessejámu, ja doaibma lea jođus miehtá Norgga.
Sii eai astta nu beare guhká Áššuin humadit, skuvlabarggut vurdet, muhto sii lasihit goit vel loahpas ahte sin eallin ii gal nu bearehaga leat rievdan maŋŋel Amandus-bálkkašumi.
Sii eaiba eahpitge ahte dát olbmuiddahkan gássaluoitimat áibmui leat sivalažžan ahte jiehkit ja áhpejieŋat miehtá máilmmi suddet.
Sii eaiba eahpitge ahte dát olbmuiddahkan gássaluoitimat áibmui leat sivalažžan dasa ahte jiehkit ja áhpejieŋat miehtá máilmmi suddet ¶
Sii evttohit garra gáržžideami luossabivddus, ii dušše mearas, muhto maiddái jogain miehtá Norgga.
Sii fertejit dahkat juoidá dákkár láhttemušain dakkaviđe, go dat ii leat dohkálaš, logai son TV2:s maŋŋá čiekčama.
Sii fertejit čielgasit gáibidit ahte Ruoŧa stáhta sihkkarastá ÇSamefolketÈ leahkima.
Sii fállet dál sihkkut oahppovealggi juo maŋŋel vuosttaš oahppojagi.
Sii gal fertejit háleštit guossiin lássaseainni čađa, čilge 1. bálvaleaddji Nils Gaup.
Sii galget lonohallat jurdagiid ja vásáhusaid vai besset ráhkkanit máhccat ruovttoluotta maŋŋel oahpu.
Sii galggaše ráhkadišgoahtit buriid prográmmaid maiguin ožžot gehččiid miehtá Norgga, vel dáččaid ge, vaikko vel leat ge sámegillii.
Sii geat atnet koallabassinbiergasa fertejit váruhit ahte bassinbiergasis ii leat koalla  miehtá, čilge Biergodiehtojuohkinkantuvrra diehtojuohkinjođiheaddji Oda Christensen.
Sii geat dás čuvvot prinsihpaid, sii sáhttet maiddái mearrádussii bidjat ahte geaidnu jávkaduvvo maŋŋá go doaimmat leat nohkan.
Sii geat eai ožžon doppe diplomaid ožžot daid maŋŋil, lohpida Hans Ole Eira.
Sii geat leat ges vuollil 18 jagi, nuorat, sis lea hui unnán bargat maŋŋil skuvlla ja vahkoloahpain, earátgo sii geat lašmohallet jna.
Sii geat leat riegádan 1998:s ja maŋŋel eai čievčča loahppačiekčamiid.
Sii geat leat áigá biebmagoahtán, dahje leat veahá biebman dálvvi miehtá, leat buorebut ráhkkanan dasa mii dál dáhpáhuvvá go sii geat dál easkka biebmagohtet.
Sii geat servet, galget dovdat ahte buot oassi lágideamis lea sámi ipmárdusa vuođul, ja ahte jury sihkarastá ahte rehalaččat dubmejuvvo vuoiti, vuđolaš máhtu ja ipmárdusa vuođul.
Sii geat su áiggi maŋŋá ákkastalle sámegiela skuvlageavaheami bealis, dahke dan opposišuvdnan doaibmi našunála politihkkii.
Sii geat válde vuodjnkoartta maŋŋel dán dáhtona ii leat seamma riekti vuodjit muohtaskohtera.
Sii gulahallet dulkka čađa ja Kannako Uzawa čilge buoremus lági mielde eaŋgalas gillii.
Sii gáibidit ahte ahte sápmelaččat galget beassat vánddardit dán njealji riikkaráji rastá, nu ahte rádjelágat eai galgga sáhttit goaridit sin vánddardeami.
Sii gártet ođđa vuogi mielde bargagoahtit maŋŋil 2012.
Sii háliidit máhccat ruvttobáikkiide maŋŋel go gerget oahpuin.
Sii ieža vel murrejit doarvái boaldit dola miehtá skuvllabeaivve.
Sii jearahalle dušše maid mun láven bargat maŋŋel skuvlla, nu ahte ii lean issoras, dadjala Adrian ovdal go vulggii ruoktot.
Sii johtalit miehtá vuomi ja dušše paraplyá guddet.
Sii johtet miehtá máilmmi ja oasálastet dehálaš čoahkkimiin.
Sii jotke Nordlysa deaddit ja dat ávkkohii, oainnat dušše logi minuvtta maŋŋá oaččui Guovdageaidnu čiehkačievččasteami.
Sii kloreregohte čázi maŋŋel go guhkit áigge ledje sihtan olbmuid vuoššat čázi, go das ledje bakteriijat.
Sii lea Stalina 200 000 inovašunsoalddáhiid maŋisboahttit maŋŋel maŋemus máilmmisoađi.
Sii leat beassan gullat máŋga unohis sáni dáid áiggiid čađa.
Sii leat boahtán Danmárkui lassioahpu gazzat vuođđoskuvlla maŋŋá.
Sii leat deaivvadan miehtá máilmmi oahpaheddjiiguin, ja leat ovdamearkka dihtii čájehan mo galgá márfut.
Sii leat dáid beivviid bargamin ráhkadit bovdehusaid mat galget mannat iešguđet spábbačiekčanjoavkkuide miehtá Sámi.
Sii leat dáinna bihtáin johtán miehtá Norgga ja ožžon erenoamáš buori rámi aviissain.
Sii leat eatnideaset láhppan, ja ruhttet miehtá gárddi já ohcet.
Sii leat fas álgán nuoraid-rádio GLR:as maŋŋel guhkes geasseluomu.
Sii leat geavahan digitála eanamáliid ja girdis váldon dábálaš čuovggas ja infrarukses čuovggas govaid ovdal ja maŋŋá dulvvi.
Sii leat gullan ahte miehtá čázadaga leat oidnon njurjot, eandalii deanunjálmmis, gos báikkálaš bivdit leat guhká váidalan dán giksin.
Sii leat guokte beaivvi dál leamaš miehtá márkana ráhkadeamen muohtaviesuid ja skulptuvrraid.
Sii leat guokte jagi hárjehallan ovttas ja lea nannosit ovdánan maŋŋá go Annukka álggii sin bagadallat.
Sii leat guovdageaidnulaččat, ja oaivvildit ahte Sámediggi lea raseren Guovdageainnu oalát maŋŋel go lea ásahuvvon.
Sii leat johtán miehtá ja muitalan ovttahagaid sápmelaččaid birra.
Sii leat johtán miehtá máilmmi ja oaidnán feará maid, ja dat mii lea sin dovdomearka lea ahte sis lea ruhta.
Sii leat maid ožžon Øytun Álbmotallaskuvlla ohppiid fievrredit daid oapmebiktasiid rastá rájá.
Sii leat maŋŋá skáhppon alcceseaset gávtti, joatká son.
Sii leat miehtá Finnmárku mátkkoštan ja miessemánu 1. beaivve olleje Guovdageidnui.
Sii leat miehtá dálvvi ja giđa hárjehallan dán stuorra geahččalussii.
Sii leat njuolgut badjelgeahččame EU 342 milljovnna jienasteaddji go sin bovdejit válljet áirasiid EU-parlamentii, ja go de 25 stáda- ja ráđđehushoavdda guokte vahku maŋŋel válljejit buot deaŧaleamos politihkkara giddejuvvon uvssaid duohken áibbas álbmoga oasálastima haga.
Sii leat oalle duhtavaččat dál, vaikko lea bahča go dát galggai easka garra moaitámušaid ja áitagiid maŋŋel dáhpáhuvvat.
Sii leat odne Guovdageainnu mánáidskuvllas čájeheame bihtá, ja dás maŋŋel galget bihtá čájehit Deanus, Báhcavuonas, Bearralvákkis, Čáhcesullos ja Vuonnabađas.
Sii leat ovttaoaivilis gáibádusas ahte ”rikkes riikkat” vuosttažettiin fertejit lasihit doarjaga sakka, ja das maŋŋá hattiid njeaidit.
Sii leat ožžon olu rámi Nilut cupa oktavuođas go sii leat šaddan oalle "proffan" olu jagiid maŋŋá.
Sii leat proffat, ovdagovat ja johtet miehtá máilmmi stoahkat, čierastallat ja hárjehallat.
Sii leat sámi ambassedevrrat go johtet miehtá norgga ja olgoriika muitaleame sámiid birra.
Sii leat vurkkodan Mons Sombby ja Ásllat Hætta oaiveskalžžuid maŋŋel go sudno steavlidedje 1852 Guovdageainnu vuostálastimiid oktavuođas.
Sii leat váljen mátkoštit Suoma čađa, ja Kárášjoga bokte boahtit Norgii.
Sii leat válljen Sámi Grand Prix lávlagiid lávlut, dan dihte go dát leat unnán gullon maŋŋil go leat leamašan Sámi Grand Prix:as mielde.
Sii leat vásihan jagiid psykalaš vuorjašumiid, rumašlaš vigiid ja oktovuođa čađa.
Sii leat šaddan unnitlohkoálbmogin iežaset ássanguovlluin, maŋŋá go vilges kolonisttat leat fárredaddan dohko.
Sii leat čađa gaskka váldán iskosiid juhkančázis ja dat guokte maŋemus iskosa čájehedje ahte das eai lean bakteriijat.
Sii leat čeahpes oahpaheaddjit go barggu čađa oahpahit giela, ja dainna lágiin čadno govva sátnái.
Sii ledje albmoga ofelaččat, ilu ja morraša čađa, lohká girječálli Rune Blix Hagen.
Sii ledje boahtán miehtá Norgga, muhto maiddái Ruoŧas.
Sii ledje boahtán miehtá Norgga, muhto maiddái ruoŧelaččat oassálaste.
Sii ledje dán vuoru áigon njuovvat 2000 bohcco ja maŋŋel vel seamma mađe.
Sii ledje heŋgon juovlačiŋaid ja čuovggaid miehtá, muhto ieža gal ledje measta vel fiidnábut čiŋadan.
Sii ledje ásahuvvon Čeabetjávrái easka maŋŋá nubbi máilmmesoađi, Suoma ja Sovjetlihttu -gaskasaš rádjásirdemiid geažil.
Sii lágidedje doarjjadoaluid ja riŋgejedje fitnodagaide miehtá.
Sii lávlo ja suohtastalle maŋŋel go olbmot ledje gallas boradan.
Sii maiddái háliidit nannet ovttasbarggu sámi nuoraid gaskka rájáid rastá ja eará álgoálbmot nuoraiguin.
Sii merko gaskkamutto geassemánu, ja maŋŋel mearkuma johtet geasseorohahkii Návuonas, Dávvi-Tromssas.
Sii moite maŋŋil ahte Alice joavku (Davvi-joavku) bidje dan sápmelačča guovtte geardde fággadallat.
Sii oahpásmuvvet buot girdinšiljuide, ohppet bajil muitit gosa ain galgá viehkat go leat sihkarvuođa iskkademiid čađa beassan, dihtet dárkilit maid mátkelávki sáhttá bidjat ja maid ii amas eai bissehuvvot ja ájihit eará mátkkálaččaid.
Sii oassálastet dáppe Rica hoteallas ja dan maŋŋel suvdet fas Bergenii.
Sii oggo dábálaččat dolgevuokkain, muhto geavahedje maiddái basteoaivvi ja reahkaid; maŋŋá maiddái silkeguoli.
Sii ožžo dieđu dakka maŋŋel go doarrun galgá leat dáhpáhuvvan ahte eai šat doaro viesus, nu mo 112 heahtetelefuvdnaguovddáš lea čállán raportii.
Sii ožžo čađa buot rievdadusevttohusaid maid ovddidedje.
Sii ožžot stipeandda golbma jagi ja galget mátkkoštit miehtá riikka ja muitalit dáčča nuoraide sámi kultuvrra ja sámi servodatdilálašvuođaid birra.
Sii rámidit earenoamážit Marie Kemi gii dássedit sádde ruđa ja biktasiid sidjiide, maŋŋel báikkálaš čohkkemiid.
Sii streikejit miehtá Davvi-Tromssa.
Sii sáhkohalle ja sáddejuvvojedje Norggas eret beaivvi maŋŋá.
Sii sáhttet geavahit eanet áiggi buot dásiin ja galget vuođđoskuvlla maŋŋel olahan gealbomihtu 1-4 jus galget beassat joatkit sámegiela nubbegiela -3:in joatkkaskuvllas.
Sii sáhttet leat vahkuid ovtta sajis, vuodjit guollegurpmiid rájá guvlui ja de sáddet daid osiid mielde rastá rája, omd. 4 x 15 lobálaš kilo.
Sii sáhttet maŋŋel iskat movt áššiin manná go loggejit sisa siidui.
Sii sáhttet vuodjit beatnagiiguin juste gokko háliidit, vaikke čađa ealuid guottetáiggi.
Sii veahkehit eaktodáhtolaččat sihke ovdal ja maŋŋá festivála.
Sii vudje maid čievrra šilju ala maŋŋel go ledje roggan dan.
Sii vuite bronsafinála, čiekčamat maid dál maŋŋil lohket sámi dievdoriikkajoavkku buoremus čiekčamin.
Sii vuvdet bohccobierggu earret eará ICA ja Smartclub čađa.
Sii váidojuvvojedje buođu bidjan nuori rastá, ja dan dihte lohkkui ahte sii leat otná lága čuovvomin.
Sii váldet ášši gaskariikkalaččat bajás maŋŋá geasseluomu.
Sii vástidedje hui jorbasit, ja gárve gažaldagaid dan birra leat go rihkkon dievasčoahkkima mearrádusa, muitala Skum maŋŋel gulaskuddama, dadjá Randi A. Skum.
Sii áigot buohkat vázzit skuvllaid maŋŋil vuođđoskuvlla, ja livččii vejolašvuohta fárret Kárášjohkii ja vázzit joatkkaskuvlla muhto lea ávki sámegielas liikká, jus orut sámeguovlluin.
Sii áigot gullat makkár evttohas inuihtaid organisašuvnnain lea ja dan maŋŋá de almmuhit sii ovttasráđiid guhtemuš lea sámiid ja inuihtaid evttohas eamiálbmotforuma nuppi áigodahkii, mii álgá boahtte jagi álggus.
Sii áigot gullat makkár evttohas inuihtaid organisašuvnnain lea ja dan maŋŋá de almmuhit sii ovttasráđiid guđemuš lea sámiid ja inuihtaid evttohas eamiálbmotforuma nuppi áigodahkii, mii álgá boahtte jagi álggus.
Sii ávžžuhit buot girkuid miehtá máilmmi doarjut sin geat doarrádallojuvvojit, dadjá nubbin váldočálli Jon-Geir Dittmann.
Sii šadde iešguđelágan geahččalusaid čađa, earret eará borrat buotlágan balddihahtti biepmuid čájehan dihte ahte nákcejit heivehit iežaset dan ođđa bearrášii ja sin kultuvrii.
Sii čuvvot doaluid miehtá Sámi, ja dahket daid nu ealásin go vejolaš guldaleaddjiide njuolggosáddaga bokte.
Siidasobbara ovdaolmmoš Veikko Feodroff mieđiha goit, ahte skuvlamánáid lohku lea unnáneamen maiddái Čeavetjávrris vel moadde jagi, muhto vuollelii skuvlaahkásaš mánáid lohku lea lassáneamen nu eatnat, ahte skuvlamánát oktiibuot lassánišgohtet fas moatti jagi maŋŋil.
Siiddaid-Cup vuosttaš lágideapmi šattai sukseassa go ledje ollu joavkkut mielde ja ollu geahččit ledje miehtá lávvordaga čuovvomin čiekčamiid.
Sijte Jarnges beasai Prinseassa čuovvut bálgá maid skuvlla oahppit geavahit meahci čađa darfegoahtái gos Ingrid Jåma guossohii gáfe sihke goikebiergguin ja goikenjuokčamiin.
Silbagávpi, mii lea gili stuora rámisvuohta, ja mii geasuha miehtá máilmmi turisttaid suohkanii.
Silbagávpi, mii lea gili stuora rámisvuohta,  ja mii geasuha miehtá máilmmi turisttaid suohkanii.
Silbavuoiti Juhan Niilas Wigelius joavddai molii 15 minuhta maŋŋá.
Simmona Máhtte, Mathis Hætta dagai Sámiid Ædnan-luođi dovddusin miehtá 1983, go lei dáin gilvvuin fárus Sverre Kjeldsbergiin.
Simona Máhtte, Mathis Hætta dolle konseartamátkái miehtá Lulli-Norgga fárrolaga eará artisttaiguin geat ledje hirbmat beakkánat 1980-logus, nugo Paul Young, Alphaville, Katarina & the Waves, Return ja Ole Idole (Ole Evenrud) ¶
Sin boazodoallu gillágođii go davvisámi badjeolbmot álge johtit Njávdánsiidda eatnamiid čađa gitta Beahcámii.
Sin doaibma lea eanemus jurddašuvvon giellaovddideapmái kurssaid čađa.
Sin doaibman lea ge gussostallat skuvllaid miehtá riikka ja muitalit sámiid birra.
Sin doarjja boahtá maŋŋá go Nordlys gaskavahkku čálii ášši «Tromsø Lapland» birra ja ahte tuvravázzit eai bealuš báikki gosa lea plánejuvvon hukset turistageasuheame.
Sin geažil leavai leastadialaš osku viidát miehtá Nuorta-Finnmárkku.
Sin gávdnat miehtá Sámi, maiddái dáppe Guovdageainnus.
Sin hárjeheaddji Ingvald Laiti logai ná maŋŋel go lei čielgan ahte eai beassan A-loahppačiekčamiidda:  – Mii leimmet dieđusge sávvan beassat gitta A-finálii, muhto dál fertet ráhkkanit boahtte čiekčamii.
Sin maŋŋá leat earát maid fuobmán dán gaskaávdnasa, ja dál geavahuvvo blogga áŋgirit buohkain geat háliidit iežaset «promoteret».
Sin mielas lea áigi Kjell Sætheris guođđit sátnejođiheaddjie stuolu maŋŋel 16 jagi.
Sin namat leat beaggán miehtá Sámi.
Sin oahppu boahtá ávkin maŋŋil bargodilis.
Sin politihkkalaš mearrádusaid leat vuostebellodagat unnán beassan digaštallat ovdal go árvlaus lea dievasčoahkkima ovddas ja mearriduvvo ráđi eanetloguin oanehis digáštallama maŋŋel.
Sin ruovttus, muitala, lávejit sii, olles stuorra bearaš, láibut iešguđet gáhkuid ja maŋŋá sii čoahkkanit ja juogadit gáhkuid vai juohkehaččas lea máŋggalágan smávva gáhkožat.
Sin čuovui oainnat politijja biila Lujávrris gitta Murmanskii ja miehtá gávpoga vel.
Sinclair ii bala guhtta jagi maŋŋil dán čájehit rektora Zimbabwes geahččaleame Molly veagalváldit.
Sini Nuorgam návddašii geasseluomus miehtá Suoma, gitta Helssegis Gámasmohkkái.
Sirbmálaš Signe Måsø ja stavangerlaš Kristine Tjensvoll juoigamin kursadolliin Biret Alehtta Miennain konsearttas maid dolle maŋŋá kurssa.
Sirdojuvvo Guovdageidnui maŋŋá filbmema ¶
Siri lohká iežas gullan ahte boazodoallit eaige šat beasa geavahit guovllu nu mot árbevirolaččat leat dahkan áiggiid čađa.
Siri čilgii vuđolaččat mainna lágiin dálusámit birgeje jagi miehtá ja attii ge sámi dutkiide ipmárdusa makkár eallin ja makkár máhttu dáloniid lei ja lea ain.
Siri, gii čilgii dutkiide dáloniid meahccebargguid miehtá jagi.
Sirpmás galgá joavku geahččat movt dien guovllu sápmelaččat ovttasbarget riikkaráji rastá.
Sirpmás ja Ohcejogas lea leamaš doloža rájes oktavuohta rastá rájá, ja leat čađahan máŋga ovttasbargoprošeavtta.
Sis gal lea dasa lassin dánsun ja eambo rituálat mat mis leat láhppon dalle go kristtalašvuohta bođii Sápmái, lohká son ja oaivvilda juoigan gal lea mis ain ja dan čađa mii rámidat, gudnejahttit, muittašit, sáhttit dajahallat hui čábbát olbmo, ja obalohkái beare buriid sáhttit olbmo birra muitalit juoigama bokte.
Sis ii leat sámi leavga ja nu álge rigedit miehtá Oarje-Finnmárkku, go háliidedje sámi leavggain levget.
Sis ii leat sámi leavga ja nu álge riŋgedit miehtá Oarje-Finnmárkku, go háliidedje sámi leavggain levget.
Sis lea eksámen moadde vahku maŋŋil.
Sis lea erenoamáš máhttu go leat masa beaivvis beaivái buolvvaid čađa oaidnán mot dálkkit leat rievdan ja makkár váikkuhusat das leat šaddan lundui ja elliide ¶
Sis lea maid telestudio ja sáhttet kurssaid sáddet eará studioide miehtá riikka, ja sin kurssat leat rahpasat buohkaide.
Sis lea maid vejolašvuohta doalahit oktavuođa dihtormášiinna bokte miehtá Ruoŧa.
Sis lea ruhta mainna hurget miehtá máilmmi ja dollet doppe nuoskkes eallima.
Sis lea vel Guovdageainnus čájálmas, Alfred«s Kro«as, maŋŋel go dain namuhuvvon báikkiin leat finadan.
Sis leat báikkálaš searvvit miehtá Norgga, mat cogget sisdoalu fáddái maid riikadásis leat mearridan.
Sis leat dávjá beatnagat ja vánddardit miehtá geasseorohaga go eai leat barttas, čilge Oskal.
Sis leat moadde duháha loatta vuovdit, ja sii ožžot boahtte mánu vel miehtá daid vuovdit.
Sis leat oainnat ráidočiekčamat sihke ovdal ja maŋŋel dán čiekčama.
Sis ledje gažaldagat ja jurdagat, ja besset vel maŋŋel logaldallamiid divvut gažaldagaid fágaolbmuide.
Sis-Finnmárkku 30-jahkásaš dievdu lea áššáskuhtton cábmán gillájeaddji nissona ja maŋŋel cahkkehan su viesu Kárášjogas.
Sisdoallu bláđis lea kultuvrralaš- ja historjjálaščállosat miehtá Sámi.
Sisdoallu: - Divttalaš ipmárdus ja analysa - Sámi oahpponeavvut riikkarájiid rastá - Hábmen ja dáiddalaš kvalitehta - Bargobádji: teaksta ja govva ¶
Siste vurde 800 čiŋahuvvon guossi miehtá máilmmi.
Sisten lea mánáidstoagus mii lea dovddus miehtá máilmmi ja buohkat máhttet stoahkat dan.
Sitáhta NN:s boahtá das go journalista jearai mo mun oppalaččat veardádalan Canadalaš eamiálbmogiid dili, maŋŋá go ledjen fitnan doppe.
Sivahalli Ernst Pettersen ii hálidan kommenteret ášši Min Áigái, maŋŋil vuosttaš beaivvi rievttis.
Siviila sámi servodatMaŋŋá soađi leat sámi váldoorganisašunnat, unnit eanet doarjagiin, leamaš Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR), Sámi Álbmotlihttu (SFF) ja Sámi Ædnansearvi (SLF).
Sivo geahmánnit geat diktet min gávppašit ja easka maŋŋel máksit leat guhká beastán min, muhto dál mis lea nu ollu vealgi sidjiide ahte dat leat álgán šaddat gierdatmeahttumat, dadjet sii.
Sivva daid alla loguide lea maŋŋá soađi buolva mas lea stuorra riska šaddat bargonávccaheapmin.
Sivva dasa lea go Polenis lea fástu fargga boađi maŋŋá juovllaid, ja dalle ii heive borrat bierggu.
Sivva dasa lei go oallugat guottehit oktasašorohagaid siskkobealde, ja geasseorohahkii galgá johtit maŋŋel guotteha.
Sivva eahpesihkkarvuhtii lea go eana lea moivejuvvon nu olu áiggiid čađa ja olbmot leat sirdán eatnama duos dás.
Sivva lea sosiála deaivvadeamit maŋŋá gilvvuid mat geasuhit olusiid oktan bearrašiin boahtit.
Sivvan ahte oanidit luotta lea ahte okta oassi luottas ii adno šat maŋŋel go šaldi lea boahtán rastá eanu.
Sivvan dasa lea earret eará ahte lottit jápmet jándora maŋŋil, go dávdii dohppehallet.
Sivvan dasa lea go eai čađat šat dearvvaš­vuođa­iskkademiid maŋŋel go mánát álget 1. luohkkái.
Sivvan dasa lei go deike bohte buot dat buoremus sámi musihkkárat miehtá Sámi, ja beasaimet sin gullat ja oaidnit.
Sivvan dán issoras stuora gásaluoitimii lea go stuorábuš oassi karbon bissu arvevuovddi čázi vuolábeale, go muorat jávket, de goiká čáhci ja karbon luito eananmoni čađa, mii fas bulleha eananmoni ja muorrabázahusaid.
Sivvan dása lei go deike bohte buot dat buoremus sámi musihkkárat miehtá Sámi ja beasaimet sin gullat ja oaidnit.
Sjursjok/Gilas-Riikageaidnu 98 goara, Idjavuonvári badjel, Gáŋgaviika gieldda čađa Idjavutnii Davvisiidda gielddas.
Skealbmadoavttir Sara Margrethe Oskal oaččui šukuláda fylkkasátnejođiheaddjis maŋŋel go lei čájehan "Biigá" čájálmasa Finnmárkku fylkka politihkkariidda.
Skealmmat geat áigot oastit rakeahtaid ja váldit rájá rastá Norgii, fertejit mannat gitta Avvilii.
Skearru almmuhuvvui álggus vuos Norggas, ja maŋŋá fas máilmmemusihkaskearrofitnodagas Real World Records, ja nu beaggigođii máilmmis.
Skearru lea almmuhuvvon sihke Eurohpás, Austrálias, Japánas, Ruoššas, USAs ja muđui dan amerihkalaš kontineanttas - lea measta miehtá máilmmi almmuhuvvon.
Skeaŋka Maŋŋá go nuorat ledje čájehan čájálmasa de sii buohkat ožžo unna skeaŋkkaža Sámedikkis.
Skeaŋkkat galget rahppot maŋŋá guoktenuppelogi áigge ihkku juovlaruohta, ja juovlamállásat leat birrasiid logis eahkes.
Skibir dieđihii su láhppon, maŋŋil go ii deaivan šat iežas biilla lusa mii lei riikkageainnu 96 guoras.
Skien nieida Lynn geavai olggos maŋŋil vuosttaš golbma gilvvu.
Skihpa ealggat leat dihtogoahtán miehtá Anára gieldda, muitalit mehciin lihkadan olbmot.
Skiipagurafestivála álggahuvvui danne vai Deanu gildii ja Skiippagurrii šaddá buoret namma maŋŋil ollu negatiivalaš beaggimiid medias fuorragávpašeami birra.
Skiippagurra buhtistii namastis Vihtta jagi áigi maŋŋel vearrámus fuorragávppašeami, de ceggedje Skiippagura ássit sierra festivála mii galgá buhtistit báikki nama.
Skiippagurra festivála ges álggahuvvui dan dihte vuoi galge oažžut eret báikenamas heajos beliid mat bohte maŋŋel go fuorrágávppašeapmi lávii hui oidnosis Skiippaguras.
Skogsholm mieđiha ahte vázzin- ja sihkkelastin geainnu gal lea váddásit oažžut, go dat váilot miehtá riikka.
Skogvold ja Finnesen hábmiiba šiehtadusa maŋŋá ságastallamiid doavtterbálvalusain, rabas fuolahusain ja gieldda vuođđojoavkkuin.
Skovit leat geavahuvvon sihke ovdal ja maŋŋel 2. máilmmisoađi, ja dieđut skoviin galget geavahuvvon gitta 70 logu rádjái.
Skudin heargi Rákko-čuoivvat lea ain bajimusas cupčuoggá listtus, dán luohká gilvvuid maŋŋel besset boahtte jagi Romsii ges gilvalit Sámi álbmotbeaivvi.
Skum muitala sin fertet dál mannat čađa visot mii lea daddjon, ja geahččalit ráhkadit árvalusa mearrádussii, maid sii addit dievasčoahkkimii.
Skutterluodda 7- Šuoššjogas Riikageainnu 98 guora Idjavuonduoddara badjel- Gáŋgaviika gieldda čađa Idjavutnii lea rabas dassa biilluodda rahppo.
Skuvla fállá maid gáiddusoahpahusa bokte sámegieloahpahusa buot joatkkaskuvlla ohppiide miehtá Norgga.
Skuvla fállá maid gáiddusoahpahusa sámegielas, ja ođđa lea maid sámi historjá ja servvodatfága, maidda mis leat oahppit miehtá Norgga, muitala rektor.
Skuvla galgá leat rabas miehtá riikka ohcciide ja galggašii addit ohppiide vuođu váldit govvadáiddaoahppu allaskuvlla dásis vai sáhttet birget govvadáiddárvirggiin.
Skuvla ja giella lea oahpesášši mainna beaivválaččat bargo miehtá Sámi.
Skuvla lea jahkečuđiid čađa leamaš eiseválddiid gaskaoapmi dahkat sámiid risttalažžan ja dážan.
Skuvla lea mannan ollu geahččalusaid čađa, muhto lea ceavzán buot.
Skuvla ávvudii 25 jagi 1994, ja sii leat bovden daid bargiid geat leat bargan dan maŋŋá.
Skuvla- ja beaiveruoktoovttasbargu riikkarájá rastá ¶
Skuvlabusset eai sáhttán vuodjit ja skuvllat ledje gitta masá miehtá vahku.
Skuvlabusset eai sáhttán vuodjit ja skuvllat ledje gitta miehtá vahkku.
Skuvlavázzima maŋŋá Birger lea hállan sámegiela dušše áibbas moaddásiin iežas ahkásaččaiguin.
Skuvlla eaiggát leamaš Norsk Finnemisjon, maŋŋá rievdaduvvon Norges Samemisjon nammii.
Skuvlla heaittiheami maŋŋá jagi 1959, stohpu vihahuvvui rohkosvistin ja báhpa eamit buvttii vistái smávva ruossa.
Skuvlla maŋŋá son lea bargan olu eallimisttis gávppis.
Skuvlla čađa oažžu kultuvrralaš vuođu viiddásit oahpuide.
Skuvllas maiddái vázze maŋŋil soađi badjeolbmot, ja dát verddevuohta maid lea várra leamaš mielde bisuheamis giela, jáhkká Solbakk.
Skuvllas sávvet ahte ožžot ollislaš skuvlagovvavuorkká, miehtá dan áiggis go álbmotallaskuvla lea doaibman ¶
Skuvllat galget vuostái váldit sámi nuoraid miehtá riikka.
Skábmamánus ja juovlamánus mannet sullii 6 miljovnna páhka Norgga poastta čađa.
Skáiddis oaččui son vuoiŋŋašvigi, ja dan dihte jámii son moadde beaivvi maŋŋá.
Skállováris don áidot nu deahtta biebmanáiddi ahte illá njoammilge beasai dan čađa.
Skániha joavkku jođiheaddji čilge ahte son lei hárbman diimmá cupa njealjádasfinálas vuoittáhallama maŋŋel.
Skánihis Evenáššis leat juo olbmot geasi miehtá vuorddašan ii go dat dál šatta dan mađe galmmas ahte sáhttá njuiket merrii.
Skániid joatkkaskovllás lea buorre vuođđu ovttasbargat earenoamážit rájáid rastá sámi perspektiivvas.
Skániid skuvlla oahppit čirro maŋŋel go Fylkkaráđi politihkkarat mearride heaittihit Skániid joatkkaskuvlla.
Skániid suohkanis lea suohkan- ja fylkkarádji juste čađa sámi gili, danne go dakko golgá johká.
Skánitlaš Birger Nymo lea ožžon olu jearaldagaid maŋŋel Márkomeanu Muitalusmeanu.
Smávit ruvkefitnodagat leat lassánan 10 gitta 20 prosentta 35 geafimus riikkain viđa jagis, maŋŋil 1993.
Smávva skuvllaid ja beaiveruovttuid bargit ožžot stuorát fágalaš birrasa go barget rájá rastá.
Snoagga guokte jagi maŋŋel go rabai Arppa Sámi duodjegalleriija Romsii, lea Svenn-Egil Knutsen ferten giddet uvssaid.
Snåasa suohkanii buktá stuora hástalusaid go sámi oahppoplána galgá buot Snåasa skuvllain váldot atnui dán skuvlajagi, maŋŋel go suohkan šattai sámi hálddašanguvlui ođđajagis.
Soabadeapmi gaskkal Bargiidbellodaga ja Ráđđehusa Divoduvvon našunalabušeahtas lea dagahan ahte preassadoarjja báikkálaš- ja guovlluaviissaide fas gávdno maŋŋel go Ráđđehus álggus evttohii unnidit dan poastta 11,8 miljovnnain ruvnnuin.
Soahpamuša mielde badjelasas váldá Creditreform Norge AS buot inkássu, dahje vealgegáibidemiid maŋŋel go vuosttaš geardde muittuhus lea sáddejuvvon.
Soahpan maŋŋá riidduid ¶
Soahtejagiid oainnát ollu olbmot báhtaredje nazisttain Divttasvuona bokte Nordlánddas, ja rastá ráji friddjavuhtii Ruŧŧii gos ii lean soahti.
Soahti álggahii stuorámus báhtareaddjiroasu Eurohpás maŋŋá máilmmesoađi.
Soai bođiiga njuolga maŋŋel skuvlla Áššui.
Soai dat hirpmástuhtiiga gehččiid go fáhkka njuikiiga lávddi ala ovttas juoiggadit maŋŋá go lágideaddjit ávžžuhedje gussiid oassálastit guoimmuheapmái.
Soai doarráiga veahá maŋŋil go deaivvadeigga feasttas ja gillájeaddji dohppi 20 jahkásačča čeabeha birra, almmái de gáskkestii nuppi suorpma ja beasai luovus.
Soai eaba beassan sisa, nu ahte šattaiga dáhttut veahki politiijain, geat áite boahtit čađa uvssa sisa.
Soai eaba duostan jurddašit ge bálljo ahte beassaba go mielde Canadai, muhto logaiga ná Min Áigái maŋŋel go leigga ožžon Guovdageainnu suohkana falástallanstipeandda: ¶
Soai eaba áiggo goassege šat boahtit dohko čuojahit, maŋŋel go leaba čuojahan doppe mannan beassážiid.
Soai eamidiin Jenela Bonner vuosttildeigga atomagilvvu, ja ráŋggáštuvvuiga maŋŋel siskkit eksiillain Gorkij báikkis.
Soai geat leigga nu lihkolaččat vuittiiga leaba Mikkel Isak Kemi, Ittunjárga orohagas Oarje-Finnmárkkus ja Ole Henrik Kappfjell, Jillen-Njaarke orohagas Nordlánddas vuittiiga goabbá nai dihtora maŋŋel go attiiga elektrovnnalaš boazodoallodieđáhusa ja ohcanskoviid.
Soai gáfestallamiin návddašeigga guovllu, gos beasaiga várdát miehtá Deanuleagi ja duoddarii guktui ruovtturiikkaeatnamiidda.
Soai háliideigga oažžut olbmuid smiehttat ja lohkat cealkagiid birra maid leaba čállán seaidnái miehtá Driva.
Soai leaba bargame prošeavttain mas galgaba giessat boares telefon-stráŋggaid miehtá Oarje-Finnmárkku.
Soai leaba beaivvi vuordán stáhtaráđi, go eaba diehtán ahte son ii boahtán ovdalgo maŋŋel daid eará ráđđehuslahtuid.
Soai leaba jo jahkebeali plánen mátkki Suoma čađa gitta Sápmái ja leaba eambo go duhtavačča go leaba dál joavdan Sápmái.
Soai leaba ruovttus Susannain (6), gii lea nu ballan politiijavásáhusa maŋŋel, ahte ii duostta mánáidgárdáige vuolgit.
Soai leaba čeahpes spábbačiekčit ja sudnos lea buorre leahttu spáppain, logai Høgmo Nordlysii maŋŋel čiekčama.
Soai leigga Issáhiin fargga soađi maŋŋá oastán Fáškkojohkagáttis Heikkilä nammasaš kruvnnadálu, mii lea ainge soga oamastusas.
Soai leigga máŋgii mu geahčen, ja muittán earenoamážit oktii go ledjen njálgga biepmu málestan, ja mii maŋŋil geahčaimet heivvolaš filmma «Babettes Gjestebud» , mis lei hui somá.
Soai leikiiba olles páhka miehtá beavddi ja dárkkisteaigga ledje go eará divrrit páhkas.
Soai lohkaba ožžon maŋŋil dieđu dálloeaiggáda fuolkkis, ahte lea sutno oahppása dállu ja son jáhkkimis lea buollan sisá.
Soai maid logaiga ahte leat ollu viesut maid eai leat rievdadan dahje ođasmahttán maŋŋel go leat huksen daid.
Soai minuhta maŋŋá gilvvu álgima dohppeheigga 7,02 kilosaš luosa, mainna bođiiga nubbin.
Soai nuolasteaba skuovaid ja gálliba rastá.
Soai náitaleigga maŋŋá.
Soai oastiba eambbo go lea lohpi ja vuodjiba ruoktot Norgii Finnskogen čađa gos doloža rájes leat lobihemiid fievrridan gálvvuid.
Soai seahkaneaba čuovggaide ja govaide lávdde nalde, ja guhkes musihkka bihtáid čađa ovddideaba soai lávlaga ja luođi.
Soai sihkkarastiba ahte soai leaba skihpárat sihke ovdal ja maŋŋá válgga.
Soai steavliduvvuiga goabbašagat maŋŋá stuimmiid Álttás.
Soai vulggiiga Duiskkas rastá meara Stockholbmii, gos leaba vuodján iežasga camp biillain Ruoŧa čađa Supmii, ja dál leaba Guovdageainnus.
Soai válddiiga skutera mielde, ja logaiga moai ožžo skutera ruovttoluotta beaivvi maŋŋel, go bohte ságastallamii, čilge Hætta.
Soai áigguiga suotnjat čoavddaráiggi olggos maŋŋel go uvssat ledje lássejuvvon.
Soai áiguba maid govvet govaid ja lágidit govvačájáhusa ja ráhkadit govvagirjji maŋŋil.
Soaitiba luitot Vaikko formálalaččat livččii vejolaš ahte háldogiddagasduopmu guhkiduvvošii vel eambbo, de ii Nilssen jáhke šat guhkiduvvot maŋŋel boahtte disdaga.
Soaittát easka skuvlaáiggi maŋŋil oahppan sámegiela kurssas dahje allaskuvllas?
Soaittát vaikko hálidit eará lávddi geahččalit maŋŋel barggu ja ovttastallat hui erenoamáš olbmuin geasa bures liikot.
Soaitá ahte dáid válggaid maŋŋel beassat oaidnit.
Soaitá eanet čálliin šaddat miella ja mokta čálligoahtit románaid maŋŋel dákkár seminára, dadjá SGS:a ovdaolmmoš.
Soaitá eará govva sihke Kalstadas ja lohkkiin maŋŋel dán čállosa.
Soaitá leat ahte olbmot lohket neahtas ođđasiid, ja maiddái lea olbmuin gáržžiduvvon priváhttaekonomiija maŋŋá go reantu leamaš nu allat, lohká son.
Soaitá leat danin sis lea nu olu energiija ahte nagodit ija miehtá ávvudit.
Soaitá leat áiggiid čađa šaddan sierra kultuvra Guovdageainnus mii lea beassan leavvat cuiggokeahttá ja vuosttildeami haga ¶
Soaitá leat áiggiid čađa šaddan sierra kultuvra Guovdageainnus mii lea beassan leavvat cuiggokeahttá ja vuosttildeami haga.
Soalddáhat miehtá riikka fertejit čađahit soahtehárjehallamiid.
Soames bohcco leat ferten biebmat dálvvi miehtá.
Soapmásiid ain láidejit dohko go leat eahkedis ožžon háviid maŋŋil go leat dorron dahje gáhččan.
Soarbmagoađi duddjon lea máŋgga kursalačča vuosttas duodji ja dan maŋŋá easkka sáhttá goarrugoahtit sistti.
Soarppa eret dađistaga goivet, rávveba koahkat ja bidjaleaba vel sáltti, oidnoba maŋŋá máistimin liema, lea go doarvái sálttis.
Soađi maŋŋá Anton bázii Sápmái, gos barggai Neahkel bálgosis bohccuiguin.
Soađi maŋŋá Anton bázii Sápmái, gos barggai Neahkkela bálgosis bohccuiguin.
Soađi maŋŋá bláđi doaimmahus sirdojuvvui Sápmái.
Soađi maŋŋá lustabivdu álggii juo 1946:s ja lea das maŋŋá dađistaga lassánan.
Soađi maŋŋá riegádan girječálliid ja "nieiddaid" dujiin vuhttojit servodaga erohusat.
Soađi áigge miehtá barggai son reaŋgan Einar Isaksenis, geas lei krámbuvda nuppe bealde joga.
Soitet leat návddašeame alkohola, leažžá dál boradanbottus, čoahkkimis geargan, kurssas, semináras dahje juo boahtán dohko maŋŋel barggu "vuoiŋŋastit" .
Solbakk galgá gaskaboddasaččat bargat ráđđeaddin sámeradiohovdii, muhto álgá maŋŋil journalistavirgái.
Solbakk-Häkönen čilge ahte maŋŋel go oahppu guhkui jagiin, guovtti jagis golmma jahkái, de leat máŋga ollesolbmo geat eai suitte álgit ná guhkes ohppui.
Solbakken) Čuđiid mielde leat navválan duoljit bieđgguid miehtá duottareatnama.
Solbjørg Ravna SáB/NSR/Sorjjasmeahttun ii jienastan áššis go leai virgelobis maŋŋá diibmu 15 rájes.
Solbjørg Valio lea psykiátralaš buohccidivššár geainna sáhttá váldit oktavuođa, jus lea dárbu hupmat maŋŋel go lea lihkohisvuođabáikkis leamašan.
Solomon Okoronkwo (22) soaitá šaddat Romssa spábbačiekčansearvvi (TIL) čiekči miehtá 2010.
SomBy joavku lea čuojahan máŋggaid festiválain dán geasi, maŋŋel go vuite SGP.
Somby Sandvik lohká maŋŋá juovllaid leat almmolaš rahpan doaibmaguovddážis.
Somby bođii njealjádin, minuvtta maŋŋá vuoiti.
Somby, gii lea dán čeardda «biebmománná» 1981 rájes, lohká dát guolásteapmi sihkkarastá eamiálbmogiid birgejumi birra jagi.
Somá go bohtet oljoolbmot miehtá máilmmi, lohká Andersen, gii áigu lávlut stuora tealttas gasku Stavanger gávpogis.
Son addá duohta ja dovduičuohcci gova čađa filmma.
Son almmuhii vuosttaš sámegieloahpahusgirjji dastá maŋŋel go šattai lobálaš addit oahpahusa sámegillii.
Son aŋkke dál juo sáhttá lohkat ahte Olgešbellodat boahtá gáibidit ođđa jienasteami Guovdageainnus, jus fal Sámedikki válgalohkanstivra ii dohkket dán 62 jiena mat lea sáddejuvvon Sámediggái maŋŋel válggaid.
Son aŋkke mieđihii ahte Hætta čakčaorohaga čađa johtet earát gárdái, muhto dat ii vaháguhte Hætta birgema.
Son barggai ollu go lei oahppin Čáhcesullo joatkkaskuvllas ja maŋŋel válddii friddja girjjiin ja sániin.
Son barggai ovdal Ohcejogas skuvlavázzinveahkkin ja barggu olis tentii logahaga ja stuđeantadutkosa maŋŋá teologiija oahput orro heivemin sutnje.
Son bargá maŋŋá skuvlla go stipean­daruđat eai ole Norgga eallinvuogi mielde.
Son bargá stáhtaráđi čađa.
Son beasai báhtui maŋŋel suoládeami, muhto politiijat gávdne su.
Son beassá miehtá Norgga náitit olbmuid ja doaivvu ahte boahtte áiggis maid beassá náitit sámiid Suomas, Ruoŧŧas ja Ruoššas.
Son besttii joavkku máŋgii, náivuotnalaččat ledje máŋgii akto čađa.
Son bijai dili ságastallat olbmuiguin sihke ovdal ja maŋŋel sártni.
Son bivdá heastta iežas doalvut rastá eanu, muhto heasta vástida: Mun in riema du guoddit rastá eanu, jus dan dihte sorbmen iežan čivgga.
Son boahtá maŋŋil.
Son boahtá muitalit muitobottus iežas sániiguin mot 17-jahkásažžan dán miessemánu beaivvi 1945:s vásihii lihkohisvuođa mas nuorra olbmot miehtá Norgga riika dušše ja roasmmohuvve.
Son bovde nuoraid miehtá riikka oasálastit gilvvuide gos sámi musihkka lea fokusis.
Son buktá ovdan ahte máilbmi joatká nu mo ovdal maŋŋá finánsaroasuid.
Son báhca álo maŋemužžan maŋŋel joavkku hárjehallamiid, ja hárjehallá viidásit báhčit spáppa mollii.
Son bálkkašuvvui duoppil dáppil maŋŋel go nevttii Giehka nammasaš Ruošša filmmas.
Son bážii maid maŋŋel iežas ja jámii veaigin buohccevissui.
Son cuiggoda earenoamážit duopmára Bernt Thomas Berntsena, gean oaivvilda leat beare dávjá leamaš oidnosis čiekčamiid maŋŋel.
Son dadjala vel ahte son lea ovttaoaivilis Guovdageainnu hárjeheddjiin, Svein Ole Sandvikain, go logai ahte spábbačikčiin galggašii geasseluopmu miehtá suoidnemánu.
Son dadjá ahte skuvlaáidái leat oahpaheaddjit maid gaikon ráiggi vai besset duolbmunmašiinnain čađa.
Son dadjá iežas šaddan hui buorren Detnui maŋŋá go ráhkadišgođii "Hanna fra Tana" tv-ráiddu.
Son dadjá vel ahte eatnasat geat ledje báhtaran ránnjáriikkaide gal lea máhccan fas ruovttoluotta Kosovoi njuolga maŋŋel soađi.
Son dadjá viidásat ahte čađa gaskka lea leamaš ulbmil gávdnát buori čovdosa olggobeale diggeseiinniid.
Son dahká  viđa jahkásaš  čadnojuvvon šiehtadusa báŋkkuin, muhto de gahččá dábálaš reantodassi ja jagi maŋŋel ožžot kundárat  fálaldaga  3, 5 proseantta rievdadeaddji reanttu viessolotnii.
Son dajai ahte dalle lei lunddoleamos seaivut 11000 lohkui, maid Boazoodallostivra lei 1983:s mearridan, vaikke dan logu ledje maŋŋil loahpahan.
Son dajai ahte lea erenoamáš boddu go beasai addit bálkkašumi Ellinor Guttorm Utsii, gii čađa gaskka lea leamaš oidnosis organisašuvnna bargguin.
Son dajai ahte mii eat oaččo čierastit meahcis ja olggobealde dan luohká, heissas eat galgan dádjut ja vel dajai ahte mii oažžut friddja čierastallama maŋŋil dii. 12.00.
Son dajai duvle rádiosáddagis oktan váldoággan geassádeapmái njunušsajádagas guovtti áigodaga maŋŋel leamaš dan, ahte Sámidiggi livččii šaddan bearehaga su persovnna mielde ja ii livčče šat doarvái ovdánan sámi álbmot válljen orgánan.
Son dajai maŋŋel Min Áigái ja Áššui ahte su mielas lea ártet go hárjánan politihkkar dahká dákkáriid.
Son dat unnitlogujoavkku bealis čilgii gielddastivrii mo dát moiveášši vulggii mannan dálvvi johtui, maŋŋá go unnitlogujoavku bivddii dárkkistanlávdegotti dárkkistit gieldda giellaruhtageavaheami.
Son dattetge ii hálit šaddat menddo gievran maŋŋá Sirpmá barggu.
Son de jearrá guovžžas, ahte ii go gille rastá eanu doalvut.
Son deaivá mánás fas Njeavdámjohka gáttis 30 jagi maŋŋil.
Son deattuha ge ahte jus boahtteáiggi beakkán filmmat filbmejuvvojit Norggas, de buvttášii dat ollu turisttaid maŋit áiggiid, ja čujuha dasa maid Aotearoa vásihii maŋŋel go beakkán "Ringenes Herre" filmmat filbmejuvvojedje doppe.
Son deattuha seammás ahte ii leat gáibádus álggahit fitnodaga kurssa maŋŋel, muhto kursaoasseváldiin ferte leat motivašuvdna ja áinnas fitnodatjurdda.
Son diehtá bures man birra hupmá, go son ránnán lea šaddan Rávttošnjárgga álbmotmeahccái maŋŋil go viiddiduvvui.
Son diehtá bures man birra hupmá, go su ránjján lea šaddan Rávttošnjárgga álbmotmeahccái maŋŋil go viiddiduvvui.
Son diehtá hui olu muitalit dan historjjás maŋŋil soađi, go 22 albmá Politijoavkkus dušše miidnalihkohisvuođas aiddo Kárášjoga guovddážis, hotealla luohká alde.
Son diehtá makkár earán lea, namalassii muitalit dan áiggi birra go lei Kárášjogas ja dan mii maŋŋel dáhpáhuvai.
Son doaimmahii 1950-logu álggugeahčen vuđolaš álgobarggu Stáhta ruoktofidnoskuvlii Guovdageainnus mii lei sámiid várás (maŋŋel fidnoskuvla ja Sámi joatkkaskuvla), ja son lei stivralahttun Kárášjoga gymnasluohkáide main lei sámegiella go dát skuvla doaibmagođii 1969:s.
Son doaivu beassat Sámedikki njunnožii maŋŋil válggaid.
Son doalvu sámi kultuvrra miehtá máilmmi ieìas musihkain.
Son dovddai vuoitun rámpojuvvot stuora dáčča aviissain maŋŋel go Sámi aviissat hejohe dan.
Son dovdá ahte Boazodoallohálddahus dál njulgestaga bágge su dovddastit ahte son lei álggos gielistan boazologu jus miehtá rievdadit miessešattu.
Son duddjogoahtá veattis 20 jagi maŋŋel go earát leat oalát heaitán árbevieruin ja veaddedujiide ii leat šat átnu nu movt ovdalašáigge.
Son evttoha ahte gonagas dahje stáhtaministtar boahtá Muskenii dalá maŋŋá sámediggerahpama bivdit ándagassii Divttasvuotnalaččain dan vearredagu ovddas mas sii vigiheamit leat gillán.
Son ferte čieža beaivvi sisa maŋŋel nominašuvnna dieđihit geassáda go.
Son fertii maŋŋil Klinihkas muitalit iežas vásáhusaid ruovttus, ja mo son lei birgen.
Son finai maŋŋá bivdimin Anárjogas skihpáriid mielde, ja dalle gottii 1,4 kilosaš ditti.
Son finaige Guovdageainnus distaga, ja muitalii movt su niehku, vázzit Ruonáeatnama rastá, ollašuvai go son lei 13-jahkásaš.
Son fárrii Áltái vázzit joatkkaskuvlla ja maŋŋel dan manaiges Romsii.
Son gal lohká olbmuid áddet váillahit dán veahki maid ovddeš oadjokantuvrrain ožžo, muhto dát lea rievdaduvvon maŋŋil go NAV ásahuvvui.
Son galgá leat steavliduvvon keaisár Nero risttalašvuođadoarrádallamiid vuolde 60-jagiid loahpageahčen maŋŋil Jesusa riegádeami.
Son galgá čađa gaskka geasset bargat Guovdageainnus.
Son geahčai miehtá girkogárddi, muhto ii oidnon eará go finju ruossat.
Son geassá das buohtalasvuođa das mearraoaggumii, mas ovdal besse olgoriikka turistat váldit juohkehaš 30 kilo guollefilèa rastá riikaráji.
Son geavahii ge iežas leahtu go guovttegeardde viegai čađa Duoddarasat suodjalusa ja bidjalii spáppa mollii.
Son gii beasai illudit eanemusat maŋŋel gilvvuid, lei Anne Risten Sara.
Son gii mu mielas heaibbui hirbmat bures, lei Eirik Eikeland, go son han lea oanehis áiggis šaddan hirbmat buorre, muitala Gundersen ja son joatká:   – Eirik Eikeland bođii vuosttaš heaibunhárjehallamii ovdalaš juovllaid ja moadde vahkku maŋŋel vuittii son Davvi-Norgga gilvvuid.
Son gii ovddemussii dollii arvvi čađa lei ges Sara Elin Helene Birkely.
Son gii čuggii báhtarii eret das maŋŋil.
Son giitala buohkaid geat viššalit leat áŋgiruššan RÁ čađa ovddidit bellodaga politihka.
Son giitii maŋŋel oahpaheddjiid go ledje boahtán muitalit sámeskuvllaid sámegiela dili birra Sámediggái.
Son gilddii maid bihttá čájeheames gitta 25 jagi maŋŋil su jápmima.
Son goittotge gávnnai máŋga miellagiddevaš biergasa ádjá lamboriid siste, nu ahte son lei bivdán Ohcejoga leansmánni oastit sutnje buot luovos opmodaga alcces jápmima maŋŋá.
Son gottii njágá 9 minuvtta maŋŋel go gilvvut álge ja dainna vuittii hárjehallanseahta.
Son guhte doaimmahii dán siiddu, bivddii dakka maŋŋel go siidu váldui eret, lohkkiin ándagassii, muhto dieđihii ahte áiggui joatkit doaimmain eará sajis, ja láittii Scandinavian Online go eai suovvan atnit siiddu sin serváris.
Son guhte lei 60 loguin jámii buohcciviesus moadde diimmu maŋŋá lihkuhisvuođa.
Son gulai, ahte mus livččii niehkun vázzit Ohcejogas Helssegii, moadde mánu maŋŋá son riŋgii munnje ja hásttii plánegoahtit ákšuvnna, Kari Heljasvaara muitala.
Son gávdnui fas maŋŋel go lei measta jándora okto vázzán meahcis.
Son gávnnai ge maid guovžža bieju maŋŋel go guovža lei finadan sin ealo siste.
Son han botkii čoahkkima masa lei gohččon, ja finai vel maŋŋel čálalaččat dieđiheamin daidda geat leat báhcán čoahkkinastit ahte son joatká jođiheaddjin dábálaš riikačoahkkima rádjái, dadjá John T. Solbakk.
Son han dadjá ahte gielda dárbbaša ruvkkiid vai sihkkarastá ruđalaš boahtteáiggi, go son ii leat sihkar addá go stáhta šat seamma olu gielddadoarjaga go dál.
Son han čađa gaskka dajai ahte dá lea dušše speallu ja imaštalan manne ná rikkere go oaivvilda dán speallun, dadjá Alice, gii lei ráhkkanan ahte su sámivuohta sáhttá geavahuvvot su vuostá.
Son hilgujuvvoi maŋŋel go leamaš gávcci jagi Sámedikki.
Son humai Festivála jođiheddjiin Jarle Trulseniin maŋŋel konseartta ja son maid lei suhttan go dakkár dáhpáhus geavai su lávddis.
Son hálidii ieš boarrásiid siidii maŋŋel go su viessu Šuoššjávrris bulii!
Son háliida ahte musihkkakorpsa joatká juogaládje maiddái maŋŋel, áinnas eará musihkkáriiguin ovttas dahje muhtun joavkkuin.
Son háliidivčče oažžut ságaide sihke sii geat bidje čáhcebohcciid ovdal ja maŋŋá soađi.
Son hástala NRK Sámi Radio ráhkadit juoidá Mánáid Supernyttii čájehit mánáide miehtá Norgga mii dáhpáhuvvá.
Son hávkkai maŋŋá go gávdnui vuossárgga báttiin birra čoddaga bearraša viehkanhárjehallanrusttegis.
Son ieš manai čađa digáštallansiiddu maŋŋel go Min Áigi válddii suinna oktavuođa.
Son ii dieđe maid vástidit go jearan manin eai lean váldán oktavuođa Sámi Vuorká-Dávviriin Kárášjogas ovdalgo čorgegohte, go musea háliida DSF áiggi duođaštuvvot museas ja fertii ieš máŋga beaivvi maŋŋá jearrat.
Son ii dieđe sihkkarit mo galgá seastit maŋŋá go gielda lea golahan golbma miljovnna ruvnnu eambbo go lea ráddjejuvvon dán jagi bušehttii.
Son ii dieđe šat mot leat ožžon nissona oktan mánáiguin, muhto muhtun áiggi maŋŋil ožžo politiijat mánáid ja eatni eret dálus.
Son ii duostta árvaladdat beassá go presideantan, muhto lohká sus lea buorre dovdu maŋŋel vuosttaš bohtosiid.
Son ii jierásnuvvan ovdal go nahkehii spáppa mollii, maŋŋel go Per Inge Eira lei bargan hui bures das ovdalaš.
Son ii jáhke seamma nuoraid leat báhčán bohccuid mat maŋŋá gávdnjojedje goddojuvvon ja hávváduvvan.
Son ii lean jáhkkán ahte lea vejolaš Guovdageainnus, gos leat oalle ollu guoros kantuvrrat miehtá márkana juste dál, ribahit báikki gosa lei bures ráhkkanan fárret.
Son ii leat gal eambbo gullan dán birra, ja ii loga iežas nu beare balus bargosajiide, go boasta gal sihkarastá ahte barggu eai masse.
Son ii leat ieš gal oaidnán fuorragávppašeami, muhto lea čielggas ahte sáhka dan birra lea leavvan miehtá gili.
Son ii leat ruovttus dan stuora beaivvi, muhto ávvuda maŋŋel.
Son ii loga sáhttit lágideddjiid láitit go eai lean horsten vuosttaš jori maŋŋel moala man sisa hearggit ruhttet.
Son ii mieđit ahte boazodoallu ii gierdda šat eanet sisabahkkemiid, go eanaš boazodoalloorohagat leat niiddástan ceggemis linjjá boazoguohtuneatnamiid čađa.
Son ii máhccan goasse šat Kárášjohkii maŋŋel go manai inuihtaid oahpahit bohccuiguin bargat.
Son ii šaddan vuosttaš čoahkkimii masa Guovdageainnu Sámi Searvi gohčui, go dat doaimmalaš nisu lei mátkkis, muhto jagiid maŋŋel lea leamaš dadjat juo juohke čoahkkimis.
Son ii šat sáhte giliolbmuid čalmmiide geahččat maŋŋá otnáža.
Son ii čiegat ahte lea dan maŋŋel maid lodden, dieđusge lobiheamit.
Son illuda juo ruđa geavahišgoahtit, iige loga iežas ballat šaddat hánisin maŋŋá dán jagi.
Son illudii sákka go beasai suinna velá deaivvadit maŋŋá.
Son ipmirda ahte boazoeaiggádat eai astta boahtit iešguđet sivaid geažil ja čujuha dasa ahte unnán muohta dagaha ahte boazoeaiggádat šaddet measta čađa áigge guođohit.
Son ipmirdišgođii mii lei dáhpáhuvvan go logi jagi maŋŋil ii lean velge ožžon máná.
Son ja su joavku lea šaddan dovddusin maŋŋel go okta sutno lunttain bážahalai skuvlašiljus Guovdageainnus.
Son jearrá lea go dákkár láhkarievdadeapmi dahkkon maŋŋel go ballagohte ahte Guovdageainnu searvegotteráđđi sáhttá luoikat girku ovdamearkka dihte Olav Berg Lyngmoii.
Son joatká: Maŋŋil lea interneahtta boahtán, ja doppe maid sáhttá nie deaivvadit, muhto mii net 2«s oinniimet dan ahte eai buohkat beasa dasa searvat.
Son joavddai lotti lusa mii galggai fievrredit su rastá jávrri.
Son johtá miehtá Sámi ja ohcá nuorra bártnáža, guhte lea gaskal 12 ja 14 jagi.
Son jorggiha ruoktot ákšu viežžat, ja dainna čuollá geainnu vuovddi čađa.
Son jáhkká ahte Leavvajoga guovlluin leat leamaš áiggiid čađa sámesiiddaid dálveorohagat, go doppe gávdná seamma dovdomearkkaid go nuorta Finnmárkkus.
Son jáhkká leat heajos dálkki miehtá geasi, miehtá Norgga.
Son jáhkká leat vejolaš, ahte galbma álgogeasi dihte dittit leat gorgŋon johkii maŋŋil go mannán gease.
Son jámii 1991:s ja maŋŋel dan jotkkii ge su bárdni gonagas Harald dán doaimma.
Son jámii beaivvi maŋŋel Hámmarfeastta buohccivissui.
Son jámii beaivvi maŋŋel.
Son jápmá guhtta diimmu maŋŋá.
Son lasiha ahte čájehuvvo ahte leat stuorra erohusat suopmangrammatihkkas riikarájáid siste maid, muhto maiddái ovttaláganvuohta riikarájáid rastá.
Son lasiha vel ahte dán vuođul vuohttit maid ahte bargu maid Sámi allaskuvla lea doaimmahan áiggiid čađa lea árvvus adnojuvvon ovdamearkan eará álgoálbmogiidda.
Son lasiha vel dasa ahte son jáhkká váttisvuođa unnut, maŋŋil go ođđa lásat álget doaibmat dán giđa.
Son lasiha vel, ahte dát bohtosat ledje vuordimis, go diehtit, ahte muhtun sajiin čáhci lea boahtán máŋggaid jagiid áigge seinniid ja gáhtu čađa.
Son lasiha velá ahte seamma heargi vuittii Gironis maŋŋá.
Son lea 13 jagi bargan tekstiilahábmejeaddjin ovdalis stuorra Finlayson fitnodagas, muhto maŋŋá go gánddaš riegádii, de háliidii molsut guohtuma.
Son lea ON ovddas johtán miehtá máilmmi ja deattuhan ahte lea dehálaš čájehit gerdevašvuođa jus iežguđet čearddain galgá leat boahtteáigi.
Son lea Rikshospitalet buohcciviesus Oslos, gosa Christer sáddejuvvui maŋŋel lihkuhisvuođa.
Son lea ain Romssa buohccivissui oaivevahágiin maŋŋel go biila mas lei, vujii badjel luotta olggobeal Kárášjoga márkana sotnabeaivve iđida.
Son lea aitto ollen ruoktot maŋŋel vahkkoloahpa Romssas, by:Larmas.
Son lea aitto čohkkedan pálmmaid vuollái, maŋŋel go Jáhpánis čokkii vuoittuid.
Son lea bargan divodemiin geasi miehtá.
Son lea barggu čađa ožžon ollu dieđuid ja vuđolaš ipmárdusa sámi máinnasteamis.
Son lea beassan mátkkoštit miehtá máilmmi, oassálastán máŋggaide konferánssaide, oahpásmuvvan hui ollu sámi nuoraiguin eará riikkain ja beassan deaivat eará álgoálbmogiid.
Son lea bivdán getkkiid miehtá skápma 16c-orohagas.
Son lea bures čiekčan guhkit áiggi ja leamašan ollislaččat buorre miehtá jagi, oaivvilda Høgli.
Son lea burgán museaid vuorkkáid ja mátkkoštan miehtá gieldda hállat olbmuiguin ja tevdnet minstáriid.
Son lea dahkan ollu rastá rájáid, sihke Norggas ja Ruoŧas.
Son lea dovddus nuorra gii ii leat balus muitalit musihka čađa iežas váttisvuođaid ja maid son vásihii go givssiduvvui  ja son lea iloš go dákkár fáladat lea maiddái nuoraide.
Son lea dušše mátkkošteame čađa giláža, muhto sii jáhkket ahte dát olmmái dat lea revisora.
Son lea fitnan USA:s, johtán miehtá Eurohpá ja Davviriikkain gos lea čájáhallan.
Son lea fitnan USA:s, johtán miehtá Eurohpá ja  Davviriikkain gos lea čájáhallan.
Son lea ge leamaš stoaiddaid siste maŋŋel go luonddugáhttenlihttu váiddii olles Deanu dispalávdegotti mas son lea nubbinjođiheaddjin.
Son lea ge áiggiid čađa ráhkadan ollu sámemusihka.
Son lea gidden šaldi, mii lea Čorrutjoga rastá.
Son lea giđa miehtá ohcan Alamattila dán guovllus.
Son lea gávppašaladettiin viehkalan fatnasa rohttet sátkui, go lea jo govdumin garra arvvi maŋŋá, mii fáhkka dulvadii.
Son lea hirbmat movttet ja duhtavaš maŋŋel vuosttaščájálmasa, gosa ledje boahtán ollu mánát ja maiddái rávisolbmot.
Son lea hirbmosit suhttan maŋŋel riiddu mii leat beaggán sihke siskkáldasat ja maiddái medias maŋemus áiggiid Sáme Radio hoavda dihte.
Son lea ieš fitnan guovllus maŋŋá go Sámiráđđi moralalaččat ja ruđalaččat doarjugođii san-álbmoga dikki eiseválddiid vuostá.
Son lea ieš maŋŋel ohcanáigemeari ohcame beassat registarii.
Son lea ieš čállán sullasaš ášši birra girjjis «Lailastan Laila» gos muitala mo Suoma eanetlogu álbmot čájehit sápmelaččaid filmmain áiggi čađa.
Son lea ikte beaivvi miehtá vuodján traktoriin ja hoigan muohttaga eret luotta alde.
Son lea jagiid mielde čađa jearahallan guovllusápmelaččaid ja dážaid.
Son lea johtán ja doallan konsearttaid miehtá Norgga ja vel olgoriikkas maiddái.
Son lea johtán miehtá Gáivuona musihkkaskuvlla ja oahpahan mánáid ja ollesolbmuid lávlut ja čuojahit čuojanasaiguin.
Son lea jođihan 8 suomagielat oahppi 80 diibmosaš dárogiela álgooahppokurssa čađa.
Son lea jođihan dán bellodaga dan rájes go nugohčoduvvon gilážiid iešláganat ledje bellodaga listtuin miehtá Norgga, ja geat celke vaikke maid politihkalaš áššiide.
Son lea leamaš dálloeamit, eadni ja mielde dološlágan boazobarggus miehtá jagi.
Son lea maid duhtavaš go Sámedikki dievasčoahkkin hálida ovttasbarggu riikkarájáid rastá.
Son lea maid gávnnahallan vuodján biillain maŋŋel go lei massán vuodjengoartta.
Son lea maid mátkkoštan miehtá máilmmi, čuojahan dihte Çrave-partyinÈ.
Son lea maid suorganan maŋŋel dán dáhpáhusa, nu ahte lea áibbas heaitán juhkamis.
Son lea maiddái duđavaš man láhkai joavku lea doaibman gilvvu čađa.
Son lea maŋŋel politiijaallaskuvlla jagi 2003, váldán joatkkaoahpu Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, gos lea lohkan servvodat- ja luonddufága mas boazodoallu lea čiekŋudanoassi.
Son lea maŋŋil dušše oktii oaidnán dákkár ráhkkanusa, ja dat lei sámi ossodagas Nordiska Museas Stockholmmas.
Son lea miehtá dálvvi vuodján erenoamáš buriid áiggiid ja lea vuoitán Norgga drag cup vuosttas oassegilvvuid.
Son lea mátkkoštan Eurohpá miehtá ruđa haga olles jagi juo.
Son lea máŋga jagi dás ovdal goddán luosa mii dettii 20 kilo maŋŋá go lei čollejuvvon.
Son lea nagodan vuosttas oasi iežas ruđahis mátkkis Eurohpá čađa.
Son lea oalát suorganan maŋŋel go leat gullan ahte NSR riikkastivra árvala ahte dážat ja rivgut eai galgga sáhttit šaddat miellahttun NSRs.
Son lea olles mánnávuođa čađa mátkkoštan gesiid ja luomuid Sáltesávjui, Lágesvutnii.
Son lea ovdal čállán vuollái šiehtadusa mii attii Buljo:ii sátnejođiheaddjistuolu, muhto maŋŋil son doarjjui Anton Dahla sátnejođiheaddjin.
Son lea ovdánan nannosit maŋŋá go lea álgán Kulturskuvlii.
Son lea ruhtadan produserema sihke priváhtalaččat ja iežas máŋga fitnodaga čađa.
Son lea veallán beaivvi miehtá olgun iige leat bargan maidege.
Son lea vuodján miehtá Finnmárkku rittu ja maid Sis-Finnmárkku.
Son lea vuoittu bealde maŋŋel go lea deaivan 73 geardde 75 luođas.
Son lea vuoitán dáid  áiggiid čađa sihke máŋgga dási čuoigamiin, oaggungilvvuin ja miehtá Suoma koartaspeallangilvvuin tuppi dahje tohppa.
Son lea vuos govven luonddu, dasto lea govva printtara čađa vudjon plásttas.
Son lea vuos jođus Gardermoenii doalvut gussiid, ja de dan maŋŋil iežas aiddo rahppon sámi siidii, mas ii livčče sáhttán eará namma go Ofelaš.
Son lea válljejuvvon sámediggeáirrasin ja dál beassá ge fas joatkit dán doaimma maŋŋel go válddii virgelobi dás stádačálli barggu dihte.
Son lea vásihan iežas dutkosiid bokte ahte mánát ohppet buoremusat barggu čađa, ja su mielas leat dehálaš ahte mánáidgárddit barget árbevirolaš máhttofievrredemiin.
Son lea vázzán ovtta jagi oahpa­head­djiskuvlla, ja maid galgá son bargat maŋŋel dan spábbačiekčama.
Son lea áidna Norggas gii doallá kurssaid miehtá Norgga ja okta dain buoremus «Tribalfusion» dánsejeddjiin olles riikkas.
Son lea čalmmiiguin viggan nuolahit mu miehtá eahkeda!
Son lea čohkken oppalaš dieđuid dan gálvoráidovuodjimis, mii lei maŋŋil heargeáiggi ja ovdal biilaáiggi.
Son lea čuohpaduvvon 40 geardde maŋŋá lihkuhisvuođa juolggi dihte ja otná beaivvige leat vel áibbas dearvvaš.
Son lea čállán dan bihtá golmma čeardda máidnasa vuođul; Sámi, Kalaallit Nunaat inuihta ja Alaska indiána kultuvrras ja dás lea boađusin máinnas mii muitala dáhpáhusaid maŋŋel stuora roasu.
Son leage badjelasastis váldán dárkkisteami maŋŋá go Aronsen gaskan dárkkisteami sirdojuvvui dán barggus eret.
Son leaikkastalláge ja lohká ahte gal de maŋŋil beassá oaidnit ahte lei go ávki sálteguolis.
Son leamaš Bargo- ja searvadahttindepartemeantta stáhtačállin 2007 rájes, maŋŋil go Berit Oskal Eira heittii.
Son lei ain heakkas go dolvojuvvui helikopteriin Jiellevári buohccevissui, muhto jámii maŋŋel buohccevissui.
Son lei báhtaran giddagasas, muhto guokte beaivve maŋŋá guokte sápmelačča gávdne su meahcis.
Son lei dalle Sis-Finnmárkku skuvlaráđi jođiheaddji ja šattai maŋŋil skuvladirektevran.
Son lei dearvvašnuvvan mannan dálvvi skohterlihkohisvuođa maŋŋá.
Son lei hirpmástuvvan man heitot dát geaidnu lei, muhto lohká ollu heajos geainnuid miehtá fylkka ja maidda ii leat leamaš ruhta divvut.
Son lei hui duhtavaš go bođii stuoradiggái moadde diimmu maŋŋil go Norges Bank almmuhii ahte reantu lea vuoliduvvon.
Son lei ieš maŋŋá divodan vistti ja eará ráhkkanusaid.
Son lei ikte eará stivralahtuiguin báŋkkus bidjame ruđa Norsk Folkehjelp kontoi, mii manná Haiti veahkkin maŋŋel eanandoarggástusa mii deaividii doppe.
Son lei illudan geiget skeaŋkkaid, ja dál maŋŋel lea su mielas dušše somá go lea beassan muitalit sihke namas ja agis Mette Maritii, muitala Nils Åke eadni, Maia Hætta.
Son lei mannan oakkastit maŋŋá go lei oaidnán giliviesu šearpmas luosa.
Son lei maŋggaid logiid jagiid  guoddán boastta Anármárkanis doaresbeali meahccedáluide miehtá dan guhkes gaskka gitta Báhkkinjoga rádjái.
Son lei mánnán geahččan olggu láse čađa ja de lei fuobmán, ahte veahaš sirddášettiin lei oaidnán seamma olggu eará ládje.
Son lei ovdalaččas viššal valáštallat ja attii sutnje movtta joatkkit maŋŋel go šattai doaimmashehttejuvvon.
Son lei ožžon muhtun sámebearraša Ruoŧa bealde buktit mn jođii de miehtá máilmmi, čohkkii etnográfalaš dávviriid, erenoamáš ealliid ja maiddái «primitiiva ja ártegis» olbmuid mat čájehuvvojedje ealliidgárddiin buriid mávssuid ovddas stuorra olmmošálbmogii Eurohpá gávpogiin.
Son lei páhppan Kárášjogas Alf Wiig maŋŋil.
Son lei sihke suhttan, balus ja heađis go šattai unnimusat viđa geardde riŋget AMK-guovddážii ovdalgo beasai čađa.
Son lei veahá roasmmohuvvon maŋŋel lihkohisvuođa.
Son lei velledan girkogárdái nohkkat maŋŋil go Girkonjárgga olgobáikkit giddanedje dan idjii.
Son lei vuorddašeamen fáru diibmu 0900 Romssa giddagasas, go bálvaleaddji attii sutnje reivve gos čuoččui ahte son ii beasa mannat doaktára lusa diibmu 0930, dušše diibmobeali maŋŋá.
Son lei váiban ja veaháš stiivvis maŋŋel gilvvuid.
Son lei álggos áššáskuhtton geahččalan goddit nuppi olbmo, muhto dát rievddai maŋŋel ja go ášši bođii dikki ovdii, de lei áššáskuhtton earenoamáš várálaš vuogi mielde meannudan báhčinvearjjuin.
Son lei čađa birolaš olmmoš ja dasa lassin lei son veahkaválddálaš mánáid vuostá.
Son lei čuovggas, dego beaivváš fal, ná máŋggaid jagiid maŋŋá go lei unnán dahje ii makkárge oktavuohta arktalaš álbmogiid gaskkas nuortan ja oarjin.
Son liikká ii jáhke šaddat váttisin čađahit gulaskuddama vaikke vuođđun leat dálá gaskaboddosaš njuolggadusat, mat bohccidedje garra moaitágiid miehtá Finnmárkku ja Sámedikki oposišuvnnas.
Son liikká muitala ahte Coop lea vásihan rievdadeami Kárášjoga ostiin maŋŋá go bođii ođđa gilvaleaddji márkanii.
Son liiko hui bures oaggut, ja borašii guoli miehtá geasi.
Son livččii maid galgan áhči váidit dalá maŋŋá go vuosttas geardde dahku lei dahkkojuvvon.
Son logai ge maŋŋel filbmačájeheami ahte son álggii dáinna prošeavttain dan áiggi go ásai Guovdageainnus.
Son logai maŋŋel ahte lea oaidnán olu miellačájehemiid, muhto ii goasse ge ovdal lean vásihan dakkára go Máze-akšuvnna.
Son lohká ahte Norga lea lohpidan čoavdit ášši, maŋŋel go Sámi vuoigatvuođa lávdegoddi lei buktán iežas árvalusa.
Son lohká ahte Sámediggi oaidná daid hástalusaid maid fylkkamánnit oidnet ja go sámit leat miehtá Norgga.
Son lohká ahte dilli dál lea nu ahte visot njuovvan ferte mannat njuovahagaid čađa.
Son lohká ahte lea čáhppes gielis ahte Searvi lea háliidan bomme rastá geainnu nu mo Birasgáhttenossodat čállá ruovttusiiddustis, go ieža han dan evttohedje, iige searvi.
Son lohká ahte sii leat massán luohttámuša Trostenii maŋŋel go son fas mieđihii joatkit jođiheaddjin.
Son lohká barggu mannan ráfálaččat, dušše moddii leat smávva oaivviiguiguin uhkidan, muhto daidge leat maŋŋá soahpan.
Son lohká boraspiriid ja goaskiniid vahágiid leavvan miehtá Norgga boazodoalloguovlluid, nu ahte lea šaddab váttisvuohtan buot Norgga boazodollui.
Son lohká dan dego njuolggogeaidnun maŋŋel go evttohusaid bidje gulaskuddamii ja iešguđet báikkit ledje ovddidan rievdadusaid ja kandidáhtaid evttohusaid.
Son lohká dábálažžan ahte joavkkut leat njoazit, ja čilge ahte sápmelaččaide váldá veaháš áiggi ovdal go dáikkihit dieđihit, ja dat sáhttá leat njuolga ovdal dahje vel maŋŋel áigemeari maid.
Son lohká girječálli mettii dás, dasgo muvrrat ledje olbmuid geađgeáiddit maid olbmot maŋŋá soađi geavahedje geađgejulggiide ¶
Son lohká iežas ohcan doarjaga Sámedikkis murrenbargguide masa dárbbaša mohtorfievrruid, maŋŋel go politihkkarat ledje su ávžžuhan ohcat doarjaga Sámedikkis dasa.
Son lohká iežaset gal fitnan lasi sihkkarastimin dálloráđu maŋŋá garra dálkkiid álgojagis.
Son lohká juo ožžon olu telefuvnnaid miehtá Norgga aktoolbmuin geat jearahallet festivála birra.
Son lohká luohttámušaolbmuid leamašan mielde čađa áiggi go leat leamaš čoahkkimat.
Son lohká maid:  – Čakčat čoahkkái geassit fuođđogulaskuddama, ja dan maŋŋá bargat viidáseappot áššiiguin vuđolaččat.
Son lohká ollu sápmelaččaid, sihke nissoniid, mánáid ja rádjeofelaččaid fulkkiid, šaddan guoddit čađa eallima stuorra noađi sivahallamiid geažil gitta otná beaivái.
Son lohká ollu vahágiid oaidnán bohccuin go leat mannnan gárddiid čađa.
Son lohká sii nuorra politihkkáriin lea ollu dadjamuš Bargiidbellodagas, muhto jáhkká iežaset fertejit olu feaskárastit ovdalgo buohkaid lea hálahan nu ahte sámegiella fállojuvvo miehtá Norgga buot ohppiide.
Son lohká viidáset ahte gilisearvi lea maid leamašan mávssolaš dan dáfus ahte giliolbmot leat ovttasbargguid čađa bures oahpásnuvvan guhtet guoibmáseaset.
Son lohká  dán leamaš váttisvuohtan ovdal Boalvára áigge, ja maid maŋŋá Boalvára.
Son lohpida dieđuid ožžot maŋŋil, gos albbas lea johtán vai sáhttet duođaštit vahágiid.
Son luittii ollu áimmu, nohkai ja das maŋŋel eai leat šat sus váttisvuođat.
Son lávii vuos sárdnidit kirkus ja maŋŋá lei son juovlanigá searvegottevisttis.
Son maid dovddasta ahte sii leat unnán ja hejot hárjehallan maŋŋel luomu.
Son maid ii loga gullan ahte oktage lea eddon maŋŋá go  teáhter lea cuiggodan ja bilkidan.
Son maid kommentere mu maŋŋel go Min Áigi lei čállán mu birra.
Son maid lei back čiekči, nu movt Tom, dalle go son čievččai Sørbygd ja Trøssemark joavkkus, ja maŋŋel de álggii Evenáššiguovllu falá­stallanjovkui.
Son maid liikká ii eahpit ge ahte eanaš boazodoallit miehtá Nuorta-Finnmárkkus leat gillán garrasit1990-loguin.
Son maid muitala ahte sis lei čađa gaskkas oktavuohta psykologain Norggas ja ahte sii nagodedje hálddašit dán dilálašvuođa, vaikko vel Alice Balto lei balus.
Son maid muitala manin son ii válljen boahtit geahččat bussá lávvordaga maŋŋá go bussá vuddjui.
Son maid váidala go SVL ii leat vel máksán čikčiid rehkegiid 5-6 jagi maŋŋil go ledje Estteeatnamis, ja rehkegiid dán geasi čiekčamiid oktavuođas.
Son maid čujuhii ráđi imašlaš prioriteremii, go sii easkka golbma gitta njeallje mánu maŋŋel go departemeanttain lei oktavuohta gulaskuddanáiggi guhkideami birra, ohce guhkideami ja manahedje vejolašvuođa maŋŋit ohcama geažil.
Son maiddái miehtá ahte aviisa ferte šaddat buorebun.
Son maiddái muitalii ahte skutervuoddji lei gozuid alde maŋŋel lihkohisvuođa ja humai vehkiiguin.
Son maiddái čielgasit signaliserii ahte NSR ferte dasto sirdit su plána- ja finánsalávdegoddái maŋŋil.
Son manai miehtá davviriikkaid ovdal go joavddai dohko gos dál orru.
Son manai neavvovuorkkážii mii lei ulláha guoras ja ozai veahčira ja soames spihkkára, ja das maŋŋel goarpmui dordnii.
Son meanahuvai ja maŋŋel vuovssadii.
Son meinii gurret joga vai rastá beassá.
Son miehtá ahte Vuovdavári guovlluide ii galgan hárjehallan goassege leavvat.
Son miehtá ahte dan maid son logai Ávvirii giddagasa fálaldagaid birra, sáhttá boasttuláhkái áddejuvvot.
Son miehtá ahte dušše guokte vuodjenlobi bivdoáigodagas sáhttá goaridit ealgabivddu Kárášjoga gielddas.
Son miehtá ahte ii leat eahpedábálaš ahte bohtet gárrenmirkovuovdit Mátta-Norggas davás vuovdit narkotihka.
Son muitala ahte dán njárggas leaba ássan su ádjá ja áhkku, sihke ovdal ja maŋŋil ráfaiduhttima.
Son muitala ahte erenoamážit eamiálbmogat davviguovlluin áiggiid čađa leat hárjánan eallit dálkemolsašuvvamiin.
Son muitala ahte giehtadeapmi (sámeniibbiin čugget čađa mielgga váibmui) lei maid dábálaš, muhto dan dahke boazodoallit suoli maŋŋel go boazodoalloláhka 1936-37 jagiin gilddii dan dahkat.
Son muitala ahte gárte golbma seahka dievva gunat, go de maŋŋel buollinčáskadeami ruhttejedje suovvabohcci.
Son muitala ahte hárjehallamis maŋŋel lihkohisvuođa geavahii son áiggi dušše gávdnat movt galggai čuožžut sihkkela alde vai juolgi ii bávččat.
Son muitala ahte lea čađa dolkan dán áššái, ja lea dál dohkkehan buhtadusa.
Son muitala ahte maŋŋel go leat ožžon sisa vástidanskoviid, de ráhkadit raportta maid suohkanat ožžot.
Son muitala ahte maŋŋel go mediijat čálligohte ahte bohccot vuojáhallet togii, de álge erenoamážit neahttaaviissain olggobealolbmot buktit kommentáraid mat leat leamaš sihke suorggahahttit ja mat leat maid bávččagahttán.
Son muitala ahte maŋŋel čáskadeami lei suovvabohcci viesus issoras báhkas.
Son muitala ahte miehtá náveha leat gummi guottát maid alde gusat vázzet go dan návehis eai gávdno sierra hiŋgalat iešguđetge gussii.
Son muitala ahte miellahtut leat eret máŋgga suohkanis miehtá Sálttu ja dat leage su mielas earenoamáš.
Son muitala ahte sii eai leat fállan eanet ossosiid, go ii leat sihkar movt Álbmotviesu dilli šaddá maŋŋel jahkečoahkkima.
Son muitala ahte sii leat álo leamaš movttegat maŋŋá dákkár čoahkkimiid, muhto sii leat álo behtaluvvan.
Son muitala ahte viellja lei vuordime olgobáikki eaiggáda go son galggai su doalvut ruoktot maŋŋel go geargá giddeme olgobáikki.
Son muitala filbma govvida duohta dili verddevuođas mii lea áiggiid čađa leamaš mearra- ja boazosámiid gaskkas.
Son muitala go galggai oažžut muhtun lágideaddji almmuhit ABC-girjji, de fertii vuos vázzit miehtá Oslo ja jearahallat livččii go lágádus mii sáhttá prentet su girjji.
Son muitala iežas fuomášan ráhkadit Facebookas joavkku duorastateahkeda ja njeallje beaivvi maŋŋá ledje sárggusráiddus 600 miellahtu.
Son muitala iežas ja nieidda bargan ovttas maŋŋel go nieida čuoččuha su veagalváldán.
Son muitala iežaset Boazodoallostivrras bidjan olu áiggi mannat moatte geardde čoahkkimiin čađa daid doaibmanjuolggadusaid maid dát orohagat leat sádden ja imaštallá jus departemeanta vállje sihkastit daid eret.
Son muitala iežaska ja Magnus Vuolabiin háleštan maŋŋá konseartta man bures dat manai ja ahte ledje boahtán nu ollugat.
Son muitala maid maŋŋel gullan olbmuid gárddiid luhtte, go ságastallet, gos čuoččuhit sis seamma rivttiid oktasašguohtuneatnamiidda go ovttasge earás.
Son muitala ná: Go okta boares nieida buohccái ja šattai Ohcejoga dearvvašvuođa vissui, de son lávgojuvvui ja bassojuvvui bures, muhto jámii fargga dan maŋŋá.
Son muitala prošeaktavirggit luvvejit áiggi buorebut plánet ja ovttasbargat rájáid rastá ja mihttu boahtte áiggis livččii oktasaš skuvla.
Son muitala su goaskit, Renate Porsanger, lea su stylista dahje olmmoš gii ordne fárdda hámálažžan, čorgesta vuovttaid ja vuoidá muđuid, maŋŋá go Iŋgá lea nuoraid gárvvohan.
Son muitala: – Buot jienat miehtá riikka fertejit lohkkot albma ládje ja de fertejit sii, Bargiidbellodat, ohcagoahtit ovttasbargoguimmiid nu ahte manná gal veaháš áigi ovdal go diehtit geat šaddet sin ovttasbargoguoibmin.
Son muitalii ahte sii leat boahtán surgadis dillái go Ruošša stáhta lea čađa sin guohtoneatnamiid ráhkadeamen ruovdemáđiija.
Son muitalii dilis ja čájehii maiddái mearkkaid ja háviid maŋŋá go lei huškkohallan.
Son muitalii dutkiide ahte 50- ja 60-loguin lávejedje vuosttas luosat Kárášjogas jo goddot gaskal 12 ja 14 beaivvi maŋŋá go jiekŋa suttai Kárášjogas.
Son muitalii sullasaš lágaid birra miehtá Davviriikkaid guovllus.
Son muittuha ahte Deanu čázádat golgá golmma gieldda čađa Sámis, namalassii Kárášjoga, Ohcejoga ja Deanu.
Son muittuha ahte Deanu čázádat  golgá golmma gieldda čađa Sámis, namalassii Kárášjoga, Ohcejoga ja Deanu.
Son muittuha ahte lea ain nu ahte áhpehis nissonolbmot eai sáhte oažžut boahkuheami ovdal maŋŋel 12 vahkku ja njuoratmánát eai ge oaččo.
Son muittuha ahte leat duojárat miehtá riihka ja Sámiid Duodji searvi oaidná dehálažžan bargat ja ovddidit sin dárbbuid, ja buktit ovdan sin gáibadusaid.
Son mui­tala girjjis mo mearra­sámit fas árvvus atnigohte iežaset duogáža riidduid čađa dán kultur- ja mu­sihk­kafestivála geažil.
Son namuha dás jođánit ahte sii leat gávdnan vuolabohtaliid sávnnjiin, ahte ávdnasat eai biddjo ruovttoluotta gosa galget ja ahte geavaheaddjit eai čorge ja lásse maŋŋel go gerget.
Son namuha máŋga stuorát festivála miehtá riika ja jus galggaš østlándalaččaid geasuhit Finnmárkui festiválii de fertejit leat hui stuora artisttat dáppe čuojaheame.
Son namuha ovdamearkan ahte ovdalaš juovllaid buohccái sudno mánná, ja doavttir duođaštii maŋŋel ahte duogážin dasa lei máná váttis skuvla dilli.
Son nu bargá ahte suovasta vel, muhto dákko han ihte guokte vári, ja son ii oba ollege čađa.
Son oahpahii Ailo rumbomátkki čađahit ja maŋŋel dan deaivvadeami Ailo álggii geahččaladdat noaiddástallama.
Son oahpásmuvai olbmuide geat ledje áddjubat nubbái guhte stevlejuvvui maŋŋel vuosttildemiid.
Son oaidná boahtte áiggi hásta­lussan mo ceavzit dálkkádat­rievdamiid čađa.
Son oaidná buot buoremussan ahte SáB miehtá Ávjovári ceggejit listtu, eai ge vikka šat bargat ovttas NSR:in.
Son oaidná dál maŋŋá go lea ožžon daid bohtosiid ahte lei ávkin váldit heasttaid ruoktot ja ieš hárjehallagoahtit daid.
Son oaivvilda ahte niibbi čugget dahje dearpat čađa mielgga lea biidnu bohccui.
Son oaivvilda ahte olbmot galggaše ipmirdit manne sápmelaččat leat beahtahallan maŋŋel Kiwi jahkefeasta.
Son oaivvilda dát ferte boahtán Norgii Marshallvehkiin maŋŋel soađi.
Son oaivvilda maid ahte Bearráigeahččanlávdegoddái šaddá váttisin doaimmahit iežaset doaimmaid, go ráđđi vástida máŋga vahkkuid maŋŋel vástidanáigemeari, ja dasa ii liiko Skum.
Son oaivvilda, ahte evaluerema maŋŋá soaitá boahtit boađus, ahte doaibmadoarjagat heaittihuvvojit.
Son oaččui doaimma maŋŋá go Guovddášbellodat luoddanii.
Son oaččui mašiinna maŋŋá go su váibmu bisánii 2004:s.
Son oaččui skearrošiehtadusa 2008 EMI fitnodagain ja vuossárgga lea su skearru "You Go Bird" vuovdimassii miehtá Norgga ja muhtin neahttasiidduin maiddái.
Son ohcalii maid dieđu gosa sáhtášii čuojahit maŋŋá álbmotčoahkkima go olbmuid bahča dovddut leat boktojuvvon.
Son orru Ohcejogas, muhto vánddarda miehtá Deanuleagi ja čállá áššiid Ávvira ovddas.
Son orru maid veaháš ráhkkanan dasa ahte olbmot bohtet eanet váldit suinna oktavuođa maŋŋel go filbma lea oidnon ja muitala ge Sverre Porsangera veháš nevvon su.
Son rahčá sihke Çpush upsÈ ja luvve maŋŋá olggiid.
Son reŋgogođii nuorran boazosápmelaččaid, ja náitalii maŋŋel boazosámenieiddain.
Son riŋgii ieš maŋŋá politiijai ja muitalii maid son lei dahkan.
Son rohtte boares reivviid ja čállosiid maid lea gávdnan diehtovuorkkáin miehtá Norgga.
Son rámidii eaŋkil sápmelaččaid ja sámesearvvi bargiid geat áiggiid čađa leat rahčan Elsa Laula Renberg vuoiŋŋas.
Son rámidii erenoamážit sin geat leat láiden instituhta čađa álgováttisvuođaid - ja sin geat leat ain odne barggus ođđa fakultehtas.
Son rávve man dehálaš lea bijahit buollinalarmmaid miehtá dálu, erenoamážit oađđenlánjaide ja bassaladdanlátnjii.
Son sihkkarastá ahte gielda veahkeha buohkaid geat dárbbašit veahki.
Son sihkkarastá ahte ii leat beakkálmasvuođa dihtii čađaheamen mátkki nu mo muhtimat geahččalit botnjat.
Son suokkarda iežas čállosis "Identity Saminess: Expressing World View and Nation" mo sápmelaš identitehta lea hábmejuvvon nuppi máilmmisoađi maŋŋá Norgga buresbirgenstáhta ektui sámiid iežaset aktiivvalaš politihkalaš bargguin.
Son sáddejuvvui olles leahtuin Rikshospitalet-buohccevissui Osloi, gos doaktárat gávcci diimmu maŋŋel gorro gieđa fas gitta.
Son sáddii buot 650 oahppi ruoktot bearjadatiđida maŋŋel go lei muitalan ahte lea boahtán báhčalanáitta.
Son sáddii divttaid lágádussii, ja maŋŋá son gulai ahte girjelágádusa Iđut diktakonsuleantta Synnøve Persen gii iešge lea diktačálli lei rámidan su erenoamáš rikkis sátnegovahallama divttain.
Son sáhttá maŋŋel boahtit deike.
Son sáhttá telefuvnnas hupmat geainna háliida, eaige leat gažaldagat maŋŋil.
Son sávvá nuorat miehtá Norgga dál beroštišgohtet dieđihit iežaset jienastanlohkui.
Son sávvá oažžut dohko šamánaid miehtá máilmmi.
Son vel lasiha ahte jus maŋŋel bivddu čájehuvvo dán leat heađustan ealgabivddu, de leat sii gergosat ságastallat ealgabivdiiguin čovdosiid hárrái ealgalogu hálddašeamis.
Son viidáset muitala ahte su heastat ledje nu ballan ahte ruhtte áiddi čađa, luotta nala ja ruhtte varrái.
Son vikkai politiijaid dáhttut su doalvut ruoktot, maŋŋil go sii ledje boktán su, muhto politiijat gal sihte albmá diŋgot taxi.
Son vuovdá skohterreagaid miehtá Davvikalohta.
Son váccii Hámmárfeasttas gaskaskuvlla, das maŋŋel artiumkurssa Nordfjordeidas ja Oslos.
Son váccii Norgga eanandoalloallaskuvlla ja maŋŋel go doppe gearggai, de álggii Sámefáldin Nordlándii 1960:s.
Son váccii rastá Vuošvákjoga ja čuovui bálgá siidda guvlui.
Son váccii vuovddi čađa dassážii gávnnai láđu gos ovdal lei idjadan.
Son válddii badjelasas doaimma maŋŋá go searvi ii lean máŋgga jahkái doaibman.
Son válddii badjelasas stáhtačállivirggi sámi áššiin maŋŋá Anders Eira golggotmánus dán jagi.
Son válddii velá Beazet stobu lahka  giehtajorriid maid lei soađi maŋŋá veašidan boastabálgá gurrii.
Son váldojuvvuige fuolkevuođa dihte eret ášši dutkamis moadde beaivvi maŋŋil duogušteami ja áššáiduhttima.
Son váldá jođihandoaimma badjelasas Odd Mathis Hætta maŋŋá.
Son vásiha skoattu, sevnnjodeami ja jápmán goddesáhpániid ovdal go olle fas bartta lusa, čađa váiban ja nelgon.
Son ádde bures manne leat gieldán herggiid fievrredit rastá riikarájiid.
Son áigu dán dálvvi guorahallat gielladili miehtá Sámi.
Son áigu ohcat buozanvirgelobi fylkkadikkis vuosttaš mánuid go lea luohpan, ja das maŋŋel fas doaibmagoahtit dábálaš fylkkadiggeáirrasin.
Son áigu ráhkadit TV-ráiddu borramušaid birra miehtá máilmmi, ja okta báiki gos bisána lea Sápmi ja Guov­dageaidnu.
Son áigu váldit eret fálaldaga maŋŋel go gullá Min Áiggis ahte lea lobiheapmi ja ahte Hermansen gáibida ahte váldá musihka eret.
Son álggahii Sámi oahpahusguovddáža virtuálaoahpahusa prošeaktakoordináhtorin seammás gárvvásmuvvama maŋŋá.
Son álggii áigeváldin guokte jagi maŋŋá go lei fárren Sirbmái bearrašiinis.
Son álo sávvá ahte bohccuid fitnama maŋŋá muohtašii go ođđa vahca suddješii gietti.
Son ánssáša muittu, 40 jagi maŋŋel go su vuosttaš girji ilmmai.
Son ásahii bassi eahkedismállásiid maŋemus eahkeda go elii, ja das maŋŋel son vádjolii Getsemánii máhttájeddjiidisguin, ja son bivddii ahte sii galget vuordit su.
Son ávžžuha olbmuid dušše fal boagustit iige suhttat go oidnet Leavnnja russa guokkardallame luottaid rastá dahje oaggume kummas.
Son šattai maŋŋil ossodathoavdan Fylkaeanandoallokantuvrras Finnmárkkus ja loahpahii iežas karriera ráđđeaddin Finnmárkku Fylkamánnái, eanandoalloossodagas.
Son šattai maŋŋá dovddus sosialantropologa, ja nagada ealásit ja gelddolaččat muitalit skuvlamáidnasa seammás go analysere iežas rolla dáruiduhttima čađaheaddjin.
Son šattai álgogirku vuostemuš duođašteaddjin Kristusa birra maŋŋil go oainnáhusas deaivvadii Jesusiin.
Son šattaiš dovddusin maŋŋá go boldii mayaid eatnamiid ja eará opmodagaid.
Son šattašii vuosttaš sátnejođiheaddji gii maiddái galgá doaibmat miehtá Sámi politihkkárin.
Son čilge ahte boahtteáiggis galgá juohkehaččas geas lea mobiltelefuvdna, vejolašvuohta mobiltelefuvnna čađa jearrat, o.m.d. politihkariin jearaldagaid go sii leat digaštallan-prográmmain tv:as.
Son čilge ahte dat gávdno miehtá Europa, maiddái Kárášjogas.
Son čilge ahte doppe váldui røntgen bussás, ja šibitdoavttir sorai bussá juolgái hávvečatnasa, mii dađi bahábut oanehaš áiggi maŋŋá ii šat bisson, ja gahčai eret.
Son čilge ahte guollešaddadeapmi galgá dáhpáhuvvat siste ja buot čáhci mii rusttegis manná olggos buhtistuvvo máŋgga proseassa čađa ja šaddá nu buhtisin ahte dan oažžu vaikko juhkat.
Son čilge ahte maŋŋel go rievdadedje vuogi movt iskat čázi, de leat šaddan sihtat vuoššat čázi go dan sisdoalu árvvut leat badjelis go dan mii lea dohkkehuvvon.
Son čilge ahte mánáidsuodjalusas miehtá Norgga leat olu ođđa bargovuogit, sii váldet dieđuid duođaleabbun, ja čuvvot eanet mielde mánáid bajásšaddanbirrasiin.
Son čilge ahte sis leat leamaš máŋga čoahkkima Lujávrriin maŋŋel go dát ášši gullui, ja ahte Lujávrri gielddas leat dáhkidan ahte guovddáža fálaldagat eai heaittihuvvo.
Son čilge ahte son ii leat risttalaš, ja danne ii jáhke jápmima maŋŋel fas lea eallin.
Son čilge man váttis bargu dát leamašan čađa gaskka go juohke sajis leat ožžon vuostehágu dán bargui.
Son čilgii maŋŋel dulkka bokte go čielggai ahte son beasai viidáseappot fylkkagilvui.
Son čilgii middjiide skuvlla doaimma birra ja makkár vejolašvuođat oahppiiguin lea maŋŋá go leat čađáhan dan skuvlla.
Son čujuha ahte láhkaásahus lea suolavuođa áššiid váste ásahuvvome, ja ahte láhkaásahus ii leat mearriduvvon ovdalgo mannet mearkkašumiid čađa maid leat ožžon dasa.
Son čujuha dasa ahte EEO riikkaid ássit, mii dagaha masá olles Eurohpá, besse das rájes go Finnmárkkuláhka doaibmagođii oaggut miehtá Finnmárkku.
Son čujuha nugo Anne Severinsen ahte professora Yngvar Nielsen teoriija, 1891:s, ahte lullisámit bohte aitto maŋŋel 1700-logu lulás, lea adnon ollu sámiid vuostá.
Son čujuha paragráfa 10 gos čilgejuvvo mo galgá gieđahallat dieđuid mat bohtet maŋŋá geassemánu 30. beaivvi jus olbmot leat jápmán dahje olbmot sáddejit váidalusa.
Son čujuha vel dasa ahte skierrolohku lea vátnon miehtá Davvi-Norgga.
Son čujuhii man garrasit apoastalat ledje ferten gillát Jesusa áiggi maŋŋel.
Son čuojahii politiijaid heahtenummarii guđa geardde, maŋŋil go joavddai Áltái, ja dáhtui veahki.
Son čuojahišgođii ovttas Margaret Bergeriin maŋŋel go oaččui jearaldaga Bergera produseanttas čuojahit.
Son čuolai bálgá čađa vuovddi ja doarridišgođii mánáguovtto.
Son čuolai bálgá čađa vári.
Son čuorvvuhii antihkka diŋggaid maid lei miehtá Davvikalohta čohkken dán čuorvvuheapmái.
Son čájeha mo vuollegaččat fiibersreaŋga heaŋgá rastá geainnu Iver Jåks  – Ii got dáid fiibersreaŋggaid livčče sáhttán eatnanvuole fievrredit dáluide.
Son čájehii dan maid su iežas bajásčuožžileapmi maŋŋil duođaštii: Jesus lea vuoitohearrá jápmima badjel.
Son šállosa ahte dat divišuvdna mii bođii sin maŋŋá bolde dan čáppa tuollovistti ja čállá ahte su bealis nogai soahti cuoŋománu 17. beaivve 1945.
Son čállá ge vástádussan Innovašuvdna Norgii golggotmánus mannan čavčča, maŋŋel go oaččui sis dieđu ahte geassádit doaimmas, ahte eai leat duođat ollislaš ruhtadeapmi ii leat ortnegis.
Son, Josef Rieser ja moadde eará ledje geahččaleamen ásahit ođđa sámegiel áviissa Kárášjohkii Sámi Áiggi koŋkkáneami maŋŋá.
Son  lea ovdal leamaš sadjásaš leansmánni Stjørdála leansmánneguovllus, ja leansmánni Malvik leansmánneguovllus ja maŋŋel dan leansmánni Verdal politiguovllus.
Sorbmi rastá láhttu ================================================================================ Astrid on 05 December, 2008 08:52:00 ¶
Sorbmi rastá láhttu ¶
Sosiologa geahčastii maŋolis, čuovgi lásaid guvlui stuora latnjii gos riggát dánseje krystálla čuovgga vuolde maŋŋel go ledje njálgga mállása borran.
Sotnabeaiskuvla Norggas lea bidjan mihtu ahte eanemus lági mielde mánát sotnabeaiskuvllaide miehtá Norgga, ahte buohkat galget oažžut vejolašvuođa oahpásnuvvat evangelalaš - lutherána oskui.
Sotnabeaiskuvla hálida biibbalmuitalusa buktit oidnosii TV-akšuvnna oktavuođas ja bidjat iežaset "Sprell-levende"-oahpponeavvu olámuddui buohkaide bearašipmilbálvalusas dán beaivái miehtá riikka.
Sotnabeaive lei ipmilbálvalus gos Pastor Sortland sárdnidii ja maŋŋel ipmilbálvalusa ledje mállásat.
Sotnabeaivve doallá Blacksheeps joavku sin vuosttaš konseartta maŋŋel go vuite Melodi Grand Prix Jr.
Sotnabeaivve ija fuomášedje Girkonjárgga politiijat ahte muhtin nuorra almmái, gii ii lean Girkonjárggas eret, lei girkogárddis oađašeamen maŋŋil go lei leamaš muhtin feasttas.
Sotnabeaivve lea sámi Ipmilbálvalus ja dan maŋŋel mátki Moskaluoktai nugo jagiid ovdalge.
Sotnabeaivve sáhtii Norgga stuorámus áviisa VG muitalit ahte gávccis ledje váldon narkotihkain Skiipagurrafestiválas beaivvi maŋŋá go ledje almmuhan eará váivves ášši birra Skiippaguras, nammalassii ahte Helbillies-lávlu lei roasmmuhuvvan.
Sotnabeaivvi TV-akšuvnna ruhta manná dán jagi CARE-doibmii, mas Finnmárkku álbmot maid oaččui veahki maŋŋel soađi.
Sotnabeaivvi duššai Romssa dievdu go su biila buollái, maŋŋil go beaškkehii oktii guorbmebiillain, Laksvatn báikkis, Báhccavuona gielddas.
Sotnabeaivvi lágiduvvojit ges oanehis vuodjimat, ja dat álget maŋŋil go girkus lea nohkan ipmilbálvalus.
Sotnabeaivvi maŋŋil sáddejuvvo seamma bihtá nuppes.
Sotnabeaivvi nagodedje guovdageaidnulaččat dohppet fárrui olles golbma čuoggá maŋŋel go vuite 2-4 Guovžajávrri vuostá.
Sođiid maŋŋá (jagi 1946) njuorjju lei dákko Gáva lahka ja mun in soabadan dainna ja nuba báhčen dan.
Sođiid maŋŋá Mággá válljii dan dálkkasdiedieđalaš suorggi, mii geasuhii su, namalassii son barggai psykiáhterin, miellabuohcciid doavttirin máŋgga buohcceviesus.
Sođiid maŋŋá olbmot dárbbašedje lassieatnamiid go hálidedje ráhkadit lasi bealdduid go šibitdoallu stuorui.
Sođiid maŋŋá rievssahiid vuvde Norgga gávppiide, mat fas vuvde daid viidáseappot máilbmái.
Sođiid maŋŋá, goas lei vánis biebmu, olbmot geavahedje máŋggalágan bivdovugiid, muhto dađe mielde go olbmuid buresbirgejupmi lassánii, de roavváseamos vuogit báhce eret anus.
Spagga dievva olbmot busses beaivvi miehtá ja čađa gaskka jallasláganat!
Sparebank 1 oaččut dieđihan ja máksin skovi, muhto sáhtát maid dieđihit mielde Interneahta čađa.
Spellemannbálkkašumi vuoiti Niko Valkeapää eallin lea šaddan diliheapmin maŋŋil go šattai beakkánin.
Sponsor ii hálidan ruđaid bidjat lágidemiide, go doaluid maŋŋel lea beaggán ahte doppe lei olu jugešvuohta.
Spábbadáiddár Hans Norbye (22) olle dušše finihit ruovttus maŋŋel barggu ja dalle son ferte doapmalit hárjehallamii.
Spábbačiekčama maŋŋel jearai journalista:– Manne it bissehan spáppa?
Spábbačiekčanskuvla Maŋŋá logaldallama lea sus tiimmu spábbačiekčanskuvla gaskabeaivvi áigge.
Spábbačiekčit miehtá Sámi čoahkkanit dán vahkkoloahpa Hállemas-čiekčamiidda Jielleváris.
Spánia vuittii Itália vuostá ikte EM njealjádasfinálas ráŋggáštusčievččastemiid maŋŋel.
Staff čuoččuhii skuohtaid leat luovvanan dáhpedorpmis maŋŋá go Kemi-rohkki ieš lei viežžan hávlára iežas viesus.
Stahta-girku lávdegoddi bovde álbmotčoahkkimii maŋŋá allameassu searvegottelanjas.
Stalin lei ovdal nuppi máilmmesoađi juo fárrehan čearddaid Kasakhstanii ja dát dáhpi jotkojuvvui maŋŋá soađi.
Stalin sáhtii vákšun- ja terrorbuliissaid NDKVD (maŋŋel KGB, otne FSB) vehkiin giddagassii bidjat, biinnidit ja goddit vigiheames olbmuid.
Stalingrad Cowgirls sáhttá šaddat dat joavku, man birra buohkat hállet maŋŋá festivála.
Statistihkalaš Guovddášdoaimmahaga logut čájehit ahte Kárášjoga leat eanet almmáiolbmot (1441) go nissonolbmot (1345) gitta 67 jahkái, dan agi maŋŋá leat nissonolbmot eanetlogus.
Statsbygg fitnodagas lea huksen ovdasvástádus, muhto lea Saemien Sijte mii bovde arkiteavttaid gilvui miehtá máilmme hábmet vistti.
Statskog SF, gii lea eanaeaiggát, lei mielde álgobargguin álggahit biras- ja luondduriggodatbearráigeahččosystema, Øko Data Finnmarksvidda, muhto geassádii árrat viidásit ovddidanbargguin maŋŋel go stáhtasearvi vuođđuduvvui.
Statskog deattuha ahte maŋemusat jándora maŋŋil go ealga lea báhččon, galgá bivdinjoavku dieđihit sidjiide gos ealga báhččui ja goas, makkár ealga ja ealgga ahkki.
Statskog dieđihii vahku maŋŋil go Stuorradiggi mearridii Finnmárkolága ahte fitnodat molsu nama «Norsk Utmark» nammii.
Statskog lea boahtán maŋŋel go mii ratifiseriimet ILO-konvenšuvnna.
Statskog ávžžuha bivdiid sáddet bivdinraporttaid maŋŋel go leat geargan bivdime.
Stašuvnna politiijat leat ain ohcamin ruhtareivve eaiggáda, ja imaštallet go ruhtaeaiggát ii leat vel dieđihan politiijaide, maŋŋel go ášši lea beaggán stuorrát mediain dán vahkkus.
Steffensen ja eará vihtanat muitalit ahte fanas ii ba viggan ge bisánit maŋŋá go deaivvai bohccuid.
Steinar Pedersen logaldalai movt stáhta lea defineren Finnmárkku jagiid čađa, ja historjjálaččat sáhtii son duođaštit ahte stáhta lea rivven eatnama sámiin.
Steinholtas lei ovtta olbmuid luohttámuš, - gii maŋŋel čájehuvvui ahte lea čállán namatkeahtes ja behtolaš reivviid dievva vášiin.
Stig Arne Somby lohká maiddái šaddan stuorra jáhkehahtti váttisvuohta sátnejođiheaddjái maŋŋel dan jienasteami.
Stipeanda mearkkaša ahte mii leat mielde gilvaleame miehtá riikka guhte gielda šaddá buoremus gieldan, čilge Hans Erik Varsi.
Stivrajođiheaddji Geir Ove Trondsen lohká dan maŋŋel go Sámediggi ja Nussir ASA sohpe áigumuššiehtadusa, mas earret eará boahtá ovdan ahte Sámediggi áigu gozihit báikegottiid beroštumiid Riehppovuonas.
Stivrajođiheaddji Liv Østmo geigii sutnje bálkášumi maŋŋá sártniid.
Stivračoahkkima maŋŋá sii deaivvadedje Ohcejoga gieldda guolástusgotti áirasiiguin ságastallat luossabivdonjuolggadusaid rievdademiid birra.
Stivrenjoavkkus leat maid dadjan ahte lea dehálaš sidjiide fállat earenoamáš fálaldagaid, danin go miehtá Norgga gávdnojit buorit fálaldagat.
Stivrra áššemeannudeaddji Rune Stormo gal liikká miehtá ahte ekonomistivrejupmi muhttašuvvo.
Stivrras lea stuora ovddasvástádus oččodit sámi spábbačikčiid miehtá Sámi searvat spábbačiekčin spábbačiekčandoaluid mat lágiduvvojit.
Stivrras leat lahtut miehtá davviguovlluin.
Stivrračoahkkima maŋŋá sii deaivvadedeje Ohcejoga gieldda guolástusgotti áirasiiguin sagastallat luossabivdonjuolggadusaid rievdademiid birra.
Stobus leai Terje-áhčči sluoppuheame ja rasai bussáin Jørdis-eadni mojohalai ja goivestii váffeldáiggi báhkka ruovdde nala nu ahte hádja šavihii miehtá stobu.
Stohken ja suohtastallen beaivvi miehtá, ja go de viimmat ruoktot ollejin, na de gal ledjen nu váiban ahte ribahin náhkáriid TV ovdii, inge oaidnán mánáid-TV!
Stoltenberg lohká son ádde Porsáŋgu gieldda dili, maŋŋá go suodjalus mii buvttii ollu bargosajiid mealgadit dál leat heaittihan doaimmaid gielddas.
Stora Enso Davvi-Suoma guovlohoavda Olli-Pekka Ahonen lohká, ahte buot fitnodaga vuovdebargit vulget odne meahccái njealji mánotbaji bottu maŋŋá.
Stora Enso lea dušše ovtta vástádusa buktán, ja dan ja čuovvovaš duođaštusaid maŋŋá Sámiráđis, lea Stora Enso válljen loahpahit dialoga Sámiráđiin.
Storhallmessas lea ođđa jođiheaddji, maŋŋil go Storhallmessa álggaheaddji, Kurt Peder Rasmussen, lea geigen lágideami ovddasvástádusa iežas gándii, Stian Rasmussenii (21).
Storm Weather Center meteorologa lohpida buollašiid logi beaivvi ovddas guvlui miehtá Norgga.
Strandbåten šállošii maŋŋel gilvvuid.
Streikejeaddji doaimmaheaddjit ráhkadedje streikeradio mii gullui sihke Radio Porsanger, Radio Alta, ja Radio Doaivvu čađa.
Studeantaáirasat, geat leat válljejuvvon, leat eret miehtá Sámi ja ieš guđet riikkas, Ruoššas, Suomas , Ruoŧas ja Norggas.
Studeanttat biđgejuvvojit miehtá márkana.
Studeanttat leat bieđganan miehtá márkana ja miehtá Sámi, go allaskuvllas ii leat duodje- ja lášmmohallanlatnja, ja go allaskuvla lea álgán lávdaoahpuin.
Stuimmit mat dagahedje Guovdageainnu sivalaš seavdnjadassii máŋggaid buolvvaid čađa  – Filbma rabai vejolašvuođa álggahit dialoga dan birra, ja Gaup duvdilii eret jaskatvuođa noađi, mii nu guhká lea deaddán Guovdageainnu servodaga.
Stuora beroštupmi Facebookas Dat mii dál goit ge lea movttiidahttán álbmotviesu stivrra, lea dat stuora beroštupmi maid dát ášši lea boktán maŋŋel go ráhkadedje sierra siiddu Facebook nammasaš interneahttasiidui.
Stuora politiveahka birastahtii viesu Gárggoluobbalis gosa Suoma dievdu lei lássen iežas maŋŋel báhčaleami.
Stuora rievdadusaid maŋŋil hálidit du hoavddat ovdánahttit bargosaji, vuosttažettiin du bokte.
Stuora váikkuhusat maŋŋel Guovdageainnu stuimmiid ¶
Stuoradiggedieđáhusa "Nanu boazodoallu" intenšuvnnat eai leat ollašuvvan 10 jagi maŋŋil go bođii.
Stuoradiggeválgga maŋŋel leat Jaglanda bellodagas leamašan njeallje - 4 áirasa girkolávdegottis, mas golmmás leat humanehtalaččat.
Stuoradiggi digaštallá ášši maŋŋel beassážiid.
Stuoradiggi hálidii fárrui "savvodahttit háviid" Álttá-riidduid maŋŋel 1979-80 áigge.
Stuoradáidda lei duohtan šaddan, vaikko ieš dajai maŋŋá čájálmasa regia birra: Boahtte jagi mii bargat buot earaládje!
Stuoranjárgga boazovázzi Daniel Oskal oaččui duvle boazo­doallo­fágareivve, maŋŋel go čájehii sensoriidda ahte son hálddaša iešguđet oasi boazodoalloealáhusas.
Stuorimus hástalus oažžut johtui meahccenjuovahagaid lea suhkat buot EEO njuolggadusaid čađa, ja doppe gávdnojit ge máŋga njuolggadusa mat sáhtáše hehttet dákkár lágan áigumušaid.
Stuorra dulvvi maŋŋá 1959 fertiide smiehttat fárret »goikáseappot” guvlui ja 1963 gárvánii dudno ođđa dállu Bajit-Vullošnjárggas.
Stuorra eallu mii de šattai, jorggihii ja manai luksa suoma ráje duohkái, čađa ráisduoddarasaid dálveorohaga.
Stuorra glássaid čađa oaidná márkanšillju, girku ja veahá jogas goappatge bealde.
Stuorra gutniin Mari Boine lei hui lihkolaš maŋŋá go lei ožžon bálkkašumi ja logai ahte dákkár bálkkašumi oažžut illudahttá su.
Stuorra gánddat maŋŋá čavggahedje Ovllá,  ahte dáidet vuosttas ija oađđit herggiinat báldalagaid.
Stuorra illu lei Deanu sátnejođiheaddjái Frank Ingilæi go viimmat ožžot rastá Deanu ođđa šalddi mii galgá leat ollu sihkkareabbo ja nannoseabbo go dálá seakka šaldi.
Stuorra oassi álbmogis ii máhte lohkat dahje čállit maŋŋá go sii maŋimuš 30 jagi áiggis leat heaitán nomádaeallinvuogiset.
Stuorra sabetgirdinluohkká mas guhkimus njuiken lea olles 219 mehtera lea dássái dahkan Vikersund mátta-Norggas dovddusin miehtá máilmmi.
Stuorra vásáhus amerihkkálaš niidii ja filbmajovkui dáiddii leat rastá Čorgašnuori johtin ealuin.
Stuorra árvvut čoagganan čuohtejagiid čađa veallájit ráfálaččat sádduid, geđggiid ja šattuid gaskkas.
Stuorradiggepresideanta, sámediggepresideanta ja gielda- ja guovludepartemeantta stáhtaráđđi galget dalá maŋŋá sárdnidit olggobeale Stuorradikki.
Stuorradiggepresideanta, sámediggepresideanta ja gieldda- ja guovlludepartemeantta stáhtaráđđi galget dalá maŋŋá sárdnidit olggobeale Stuorradikki.
Stuorradiggi dohkkehii gávcci mánu maŋŋel Sámedikki ásaheami ILO-konvenšuvnna nummár 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain.
Stuorradiggi dovdá áššiid dušše stáhtaráđi čađa, lohká ovddeš stáhtačálli Johanne Gaup.
Stuorradikke áirras ráŋggáštuvvo dál maŋŋá gárrenvuodjima Mátta-Várjjagis.
Stuorragoahti han lea earonomáš fearán turisttaide, dákkar báikki eai leat goassege ovdal vásihan, ja lea áidna boradanbáiki maid turistat duođai muitet maŋŋá go leat mátkkoštan, muitala Gundegjerde.
Stuorraluossanálit miehtá Deanu čázádaga leat njiedjan logus.
Stuorámus ekologalaš katastrofa Maŋŋá go sallit jávkkai de leat Porsáŋgguvuona váttisvuođat boahtán maŋŋá, maŋŋálaga, ja lea dál šaddan maid dutkit gohčodit stuorámus ekologalaš katastrofan olles Norgga rittus.
Stuorámus gažaldat maŋŋel čiekčama lei ge ahte goas mii nuppes fas beassat oaidnit go Sápmi čiekčá.
Stuorámus jeagatmeahttunakšuvdna Norggas maŋŋá 2. máilmmisoađi leage 1981:s go 600 politiijat čorgejedje miellačájeheddjiid Stillas.
Stuorámus oassi nuppi máilmmisoađi maŋŋá riegádan Suoma sápmelaččain lea gártan orrut internáhtain, mat ledje dárkkuhuvvon daidda mánáide geat eai sáhttán vázzit skuvlla ruovttus.
Stuorámus oassi olbmuin áddejedje easkka dan maŋŋá, ahte lea maiddái vilges álgoálbmot, eaige buot vilges olbmot leat kolonialisttat.
Stuorámus sivvan dasa leai go guokte jiena ledje beaivvi maŋŋá lohkun, ja jienastan konvoluhttat eai lean liibmejuvvon válgáviesus Málagis.
Stuorámus sáhka čuožžilii maŋŋá go bođii ovdan ahte Eanandoallo- ja biepmodepartementa lea evttohan rievdadusaid mat galget heivehuvvot boazodoalloláhkii.
Stuorámus telefitnodat TeliaSonera lea dán jagi miehtá Lappi leana gullan olbmuid morrašiid telefon- ja dihtoráššiin.
Stuorámus váttisvuohta lea Finnmárkkus, muhto das šaddá olles ealáhussii miehtá Norgga váikkuhusat go bohccobiergu ii jođe.
Stuorát mielkeearri sihkarastá dietnasa go ođđa návet lea gárvvis.
Stuorát servvodagas dáhpáhuvvi nuppástusat mat soađi maŋŋá leat dáppe Suomabeale sáme-eatnamis dáhpáhuvvan, leat váikkuhan máŋggaláhkái sápmelaččaid ja eará olbmuid gaskavuođaide ja olbmuid árvomáilbmái sihke oba sámiservodaga sosiala gođđosii.
Stáda Geaidnodoaimmahat rehkenastá odne rahpat gaskaboddosaš šalddi Garrajoga rastá Eaibuguolbanis Álttás.
Stádaministtar Kjell Magne lohpidii álbmotčoahkkimis Čáhcesullos govdafierpmádaga miehtá Finnmárkku.
Stádaministtar ii leat válddán vuhtii sámiid ii ovdal, iige maŋŋil.
Stáhta girku lea gártadan áiggi čađa 87 opmodaga Finnmárkkus, dain leat 20 eana gáhppalaga Guovdageainnus.
Stáhta girku lea gártadan áiggi čađa 87 opmodaga Finnmárkkus, dain leat 20 eanagáhppalaga Guovdageainnus.
Stáhta luonddubearráigeahčču lea gávdnan jápmán sávzzaid, maŋŋil go sávzaeaiggát dieđihii vahága birra.
Stáhta vistelágádusa valdovisti bulii gutnan go časkkadeaddjit eai ožžon čázi golgat galbmon čáhzebohciid čađa.
Stáhtabušeahtas oaidnit čielgasit maid Guovddáš lea vuoruhan Olgeš/Frp šiehtadallamiid maŋŋá maiddái.
Stáhtaráđđi ja LH mátkkoštit ja lohket ahte galgá leat lohpi vuodjit skohterin Finnmárkkus maid maŋŋel go ođđa johtolatláhka boahtá.
Su bajásšaddan Hápmira boa­zo­doalus, fuolkevuođat ja fier­pmádat miehtá Sámi, dagahedje nana dieđuid sámiid diliid birra Davvikalohtas.
Su bargguid gávdnat museain ja galleriijain miehtá máilmmi.
Su bargu lea johtit miehtá Davvi-Norgga ja ovttasbargobuvddaid veahkehit dieđuid addit gávppašeddjiide.
Su bargu lei láidet dreassa ja eará gávttiin čiŋahuvvon olbmuid eahkeda čađa, ja ii mihkkege ipmašii, muhto dán son barggai dego eallás radioprográmma.
Su beassá geahči oaidnit čuoigamin ealu maŋis miehtá johtima, ja son lea oalle sihkkarit áidna boazoeaiggát guhte ain dahká dan.
Su beroštumi dihtii leat dál johtán miehtá Sámi ja oahpásmuvvan ođđa báikkiide ja olbmuide geain mii leat oahppan hirbmat ollu miellagiddevaš áššiid.
Su báhtareami maŋŋá Afganistanis galggai álgit buoret áigi go váldái bohte olgoriikkain oahpu vázzán afganat.
Su dutkanvuohki lea lohkat galle bohcco leat lahka ovdamearkka dihte el - fápmolinjá, ovdal ja maŋŋil huksemiid.
Su dáhttu lea álu duollat lohkkiid gieđas diktalohkama čađa nu ahte lohkkit lea oadjebasa su divttaid čađa.
Su dáidagat ja duojit leat gávdnamis museain miehtá máilmmi, maiddái RiddoDuottarMuseaid ossodagas Sámiid Vuorká-Dávviriin Kárášjogas.
Su eanandoalloreaŋggat ja -biiggát bohtet miehtá Eurohpá, barget moadde mánu, muhtimat jahkebeali, ovdal go mannet ja earát fas bohtet.
Su girjjit leat nuppástuvvon jagiid čađa.
Su hirpmahuhttii historjá álggii 1995:s, golbma jagi maŋŋel go náitali.
Su ideála lei grehkalaš teáhtera demokráhtalaš vuohki, mas lei máŋggaid beivviid komedia ja tragedia, ja das maŋŋá digaštallan.
Su illu galggai ollašuvvat maŋŋil su jápmima ja bajásčuožžileami.
Su isit Alf Wiig lei báhppan Kárášjogas ja maŋŋil maiddái bismma, ja šattai ge ollu dan geažil mátkkoštit earet eará duoddariin.
Su jođihii čađa áigge dat jurdda bargan dáinna áššiin, go diđii ahte muhtin sajis sáhttet gávdnot báhpirat mat duođaštit movt dás lea geavvan.
Su jápmima maŋŋá báikkis leat ássán su maŋisboahttit Jovnna ja Elle (Jomppanen) ja maŋŋelis sudno bárdni Pauli Aikio, guhte ásai doppe gitta jagi 2004 rádjái ovdal go fárrii Goškanjávrái (davvisámegillii Goikejávri).
Su jápmima maŋŋá namahuvvo dáiddahistorihkkár Harry Fett (1875-1962) Savio dáiddárin guhte ovttastahtii báktečullosiid ja modearna dáidaga.
Su logaldallama maŋŋil ¶
Su maŋisčuovvu, várrepresideanta Zelimkhan Jandarbijev, čálii vuollái vearjobissehanšiehtadusa njeallje mánu maŋŋil.
Su maŋŋel čuojahii Harstad nieida Marthe Valle, áibbas dábálaš pop musihkka.
Su maŋŋá ges lea doaibmi fylkasátnejođiheaddji Runar Sjåstad vuorru dadjat juoidá dilálašvuođas.
Su maŋŋá joatká eará historjáprofessor, namalassii Lars Ivar Hansen, gii čilge čearddalašvuođa iešguđetlágan dajahusaid.
Su maŋŋá lea fas Peer M. Gaup, boazoeaiggát guhte áigo muitalit realitehta boazodoalo ja geavahannjuolggadusaid birra.
Su maŋŋá lea ges bargo- ja searvadahttinministtara Bjarne Håkon Hansen vuorru doallát sártni.
Su mielas Sámediggi ii goittotge atte riekta signálaid nuoraide, geat boahtteáiggis oahpu maŋŋá sáhttet bargagoahtit maiddái Sámedikki hálddahusas.
Su mielas galget nuorat oažžut vejolašvuoda geahččaladdat vuoiŋŋalaš mátkkoštemiid rumbomátkki čađa, ovdalii go narkotihkain geahččaladdat dan.
Su mielas ii leat NSR doarvái dorjon vuostálastiid maŋŋá Álaheaju-ášši.
Su mielas lea dehálaš ahte čájálmasa musihkka gullo maiddái maŋŋel go bihttá lea čájehuvvon.
Su mielas lea filbmafoanda buorre jurdda, jus fal visot juolludeamit filbmadahkamii mannet sámi filbmafoandda čađa.
Su mielas lea ártet go Norga ja buot Davvikalohta riikkat mat ledje áŋgirepmosat dohkkehit dekla­ra­šuvn­na, eai praktisere deklara­šuvnna njuolggadusaid maŋŋel go dohkkehuvvui.
Su mielas nissonolmmoš gal birge hui bures boazobargin go lea čađa oahppan buot bargguid ja lonahuvvan buot bargguide.
Su mielas orru šaddan nu ártet go leat dušše guokte bearraša mielde dáin gilvvuin maŋŋel go sihkastedje daid earáid eret.
Su mielas šaddá erenoamáš suohtas guoimmuhit mánáid miehtá riikka.
Su mielas čuvget čađa ovdagáttut go nekte aivve negatiivvalaš sápmelaš rollaid.
Su namma begii miehtá Norgga ja maiddái olgomáilmmis, danin go barggai nu áŋgirit sámi álbmoga, sámi servvodaga ja sámi vuoigatvuođaid beali.
Su oaivil mielde galggašii FeFo sin háddjet miehtá Finnmárkku ja ii dušše diktit čohkodit muhtin váldobáikkiide.
Su oaivila mielde fertejit sámit leat mielde álggu rájes juo das mii gusto stivremii ja hálddašeapmái, iige easka maŋŋel beassat fárrui goallostahkan.
Su persuvdnálaš fierpmádat olle miehtá máilmmi.
Su sadjásaš lei dalle Asta Balto, gii maŋŋil šattai Sámi oahpahusráđi direktevran.
Su sihkkelstunttat leat hirpmástuhttán ja balddihan buohkaid geat TVs leat oaidnán go son gilvvohallá miehtá máilmmi.
Su stohpu lea ožžon sisdoalu: oadjebasvuođa, eahpedorvvu, morraša ja ilu, su iežas vásáhusat oidnojit govain, čađa čiekŋalis symbolalaš máilmmioainnu.
Su válde politiijat gitta maŋŋá go lei bassan gieđaid Burger Kingas.
Su ágga lei ahte livčče buoret leat čoahkis ovtta báikkis, go hágganit miehtá gávpoga.
Su áhčči Erke jámii soađis jagis 1942:s ja eadni Máret nuontahalai seamma jagi dalá maŋŋá go lei riegádahttán Máreha.
Su áhčči Trygve Olsen lei guolástusministtar jagis 1972 jahkái 1973, maŋŋil sirdima Bargiidbellodagas Guovddášbellodahkii.
Subjeakta, namalassii dat mii jávká maŋŋil Sartre, sáhttá maiddái gávdnat saji dego siskkit transcendeanssas, go dat gártá ráddjen siskkit máilmmigovas, nu mo muhtin dološ Wittgenstein notáhtagirjjis 9.11.14 "Den unendlichen Raum ausserhalb kann ich nur mit Hilfe des Bildes herstellen, indem ich ihn durch dieses begrenze.
Sudno lávlagiid maŋŋá besse gullat luđiid ja juigosiid ođđa hámis.
Sudno ságastallama maŋŋá lea divaštallan.
Sugadettiin gullá mo čáhci šávva, stilču, bulljarastá, boršu ja Detnui golgi duottarádjagat njorret.
Suinna han dus lea beaivválaččat, dahje álo leamaš oktavuohta maŋemus 15 jagi, eará áššiid go valáštallanáššiid čađa.
Sulaid kvártta maŋŋá gurrehallen luosa fatnasa báldii Bajit Áiteguoikkas ja roahkastin dan fatnasii.
Sullasaš historjját leat gullomis miehtá Eurohpa.
Sullasaš áššit dáhpahuvvet dávjá miehtá máilmmi ja lea jallodat jáhkkit ahte mii maid eat jovssahala daidda dáhpáhusaide.
Sulli moadde diimmu maŋŋá ledje fas leamaš skohterat doppe bilideamen.
Sullii 15 miljovnna kurdara leat Tyrkias, 7,5 miljovnna Iránas, 4 miljovnna Irakas, 1,7 miljovnna Syrias ja 1,7 miljovnna háddjanan iešguđetge báikkiide miehtá máilmmi.
Sullii 200 nuora miehtá Finnmárkku leat čoahkkanan oahppat ja movttiiduvvot fitnodatbarggus.
Sullii 22 minuhta maŋŋel go vuosttaš vuorru álggii, roaivalii son spáppa njuolga fierbmái.
Sullii beannot diimmu maŋŋel lihkohisvuođa, bođii veahkki.
Sullii beannot čuođe gávttehasa besse dan maŋŋá návddašit guokte diibmosaš konseartta mánáiguin ja nuoraiguin.
Sullii diimmu maŋŋel beasaiga eará fatnasii.
Sullii diimmu maŋŋel go gilvvut álge eai lean šat bileahtat vuovdit ja geahččit geat de bohte besse nuvttá geahččat gilvovuodjimiid, muhto eai beassan leat skutervuorbádeamis mielde.
Sullii gasku vuosttaš vuoru, beasai Paulen čađa ja deaddelii moala.
Sullii golbma sekundda maŋŋá lei mus liegga hávlabissogeahče gállu ovddabealde.
Sullii guhtta váhku maŋŋá leat čivggat soajáid alde ja gaskkal guokte ja golbma jagi maŋŋá leat sii ges guoddinláhkái.
Sullii guokte vahkku maŋŋel bođii diehtu Ávvirii ahte ii dattege beasa fárret, go Kivijärvi lea vuovdán ja NRK Sámi Radio lea láigohan buot dieid kánturlanjaid.
Sullii jándora maŋŋá go čivggat leat šaddan ja guđđet sii beasiset.
Sullii kilomehtera ledjen luosa maŋis fieradan ja gáhčadan juovaid čađa, reaškká Thoralfa.
Sullii vihttanuppelohkái boares olbmo ledje čoagganan Máze gilivissui maŋŋil girkostallama borrat biđđosa.
Sullo dáiddárat leat dovdosat ja beakkánat miehtá máilmmi.
Sundby maŋŋel go oaččuiga 300 000 ruvdnosaš bálkkašumi man Stáhta Viessobáŋku geigii gaskavahkku.
Sunnen Máhte Elle, Ellen Hætta Kemi mielas lei váttis gávdnat sániid maŋŋel go lei oaidnán filmma mas su máttaráddjá steavliduvvui.
Suodjalus ii leat ođđasit šiehtadallan boazodoaluin maŋŋel go ovddit šiehtadus heittii doaibmame 1996:s.
Suodjalus ipmirda ahte olbmot leat ballagoahtán rádára suonjardeamis maŋŋel ollu borasdávddaid.
Suodjalus lei áigon ráhkadit 80 km guhkosaš luotta čađa dálveorohaga.
Suohkan ii leat ovdal ii ge dal maŋŋel beroštan nu olu min áššiš.
Suohkan áigu boares telegráfastoalppuiguin ráhkadit šaldiid muhtin jogaid ja jekkiid rastá.
Suohkana bealis eai leat vuos mearridan galget go joatkit natteravn-ortnegiin maŋŋel dán vahkkoloahpa: ¶
Suohkana plánas lea ráhkadit šaldiid boares stoalppuiguin, maid ostet Telenor«as, jekkiid ja jogaid rastá, mat leat láhtuid alde.
Suohkanat galge hukset visttiid, muhto Guovdageainnu suohkan ii nagodan fállat nuoraidskuvla ovdal 1966 vuođđologu, ja njeallje jagi maŋŋil de válde ge eksámeniid dát nuorat geat dál áigot deaivvadit, muittaša Edel Hætta Eriksen gii dán jagi deavdá 88 jagi.
Suohkanis Jorois Mátta-Savalaxas evakuereje politiijat ohppiid ovtta skuvllas, dieđu maŋŋel mii sáhtii dulkojuvvot bombaáittan.
Suohkanstivrras šattai maid digaštallan dan birra gusket go finnmárkkulága mearrádusat dán áššái, go finnmárkkuláhka bođii maŋŋel go Čunovuohpi regulerenplána lea mearriduvvon.
Suohpan lei maid viššalit mánáid anus miehtá beaivvi, ja veahki luoitileapmái ii dárbbašan rohkadallat.
Suohtastallan sáhttá leat juoidá mii dáhpáhuvvá čalbmeravkaleamis ja masa buohkat rešket, muhto maŋŋá ii oro mihkkege šat go geahččalat dan muitalit earáide, čilge Eikjok.
Suohttaseamos lei ahte ledje áibbas ráinnas láset, baicca šadde dielkkut maŋŋil go mii leimmet bassán.
Suoidnegáffal basttii čađa gummegápmaga.
Suoidnemánus ordnejuvvojit searvvi 25-jagi ávvudoalut, maidda bovdejuvvojit sámit ja sámi searvvit miehtá sámi.
Suoinnit ja eará šattut šaddet čađa geonett máhta, ja dan láhkai šaddá ain nannoseabbon, maŋážassii dat šaddet oktii luondduin.
Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi veardida gáibidit ruovttoluotta doarjaga mánáidgirjái, maŋŋil go gulle ahte čálli lea dubmejuvvon pedofiliáššis.
Suoma Sámiid Guovddášsearvi/SSG dohkkehuvvui miellahttun ja dat doaibmagoahtá maŋŋel boahtte Sámiráđi čoahkkima.
Suoma bealde boazodolliid sadjásašortnet biddjojuvvo fápmui Suomas golmma jagi geahččaladdanbaji maŋŋil.
Suoma bealde daŋasmáđuid borran vahátguovllut ordaráji soahkevuvddiin Ohcejogas eai leat šat sturron ovddit iskkadeami maŋŋil, muitala spesiáladutki Timo Helle Meahccedutkanlágádusas.
Suoma bealde dohkkehuvvui Bálláshotealla viiddideapmái guoskevaš láhkaárvalus riikkabeivviid biraslávdegottis jienasteami maŋŋil bearjadaga jienaiguin 9-7.
Suoma bealde leagi lea maid luodda miehtá gaskka.
Suoma bealde leat fas golbma suopmelačča dušše sáhkohallan maŋŋá go Deanu oalgejogas bivde seakteguliin, ja dieinna lágiin livčče sáhttán fievrridit Gyrodactylus Salaris Deanu čázádahkii.
Suoma bealde leat sáhpánat lassánišgoahtán Sámis moatti unnit sáhpánjagi maŋŋil.
Suoma kulturruhtarádjosa miehtá riikka nuoraidprošeakta, Myrsky, vulggii johtui 2008 guovvamánus ja bistá jagi 2011 rádjai.
Suoma ovdagoddi dohkkehii lága Oulu universitehtas jagi 1958 ja universiteahtadoaibma álggii jagi maŋŋá.
Suoma politiiját dat galget oččon cavgileami ahte dát guorbmebiila sáhttá leat dat mii lei oainnáhallan mannamin rastá riikaráji Ohcejoga bokte maŋŋebargga čuovganeapmái.
Suoma riikkabeaivvit leat meannudeamen ruvkeláhkaevttohusa, man mielde Leammi mášengolleroggan heaittihuvvo gávzzi jagi sirddašanáiggi maŋŋá.
Suoma riikkabeaivvit leat meannudeamen ruvkeláhkaevttohusa, mii gielddášii Leammi mášengolleroggamiid gávzzi jagi sirddašanáiggi maŋŋá.
Suoma skuvlalágádusas lei sulli seammá dilli Ruoŧa válddi áigge ja dan maŋŋá.
Suoma stáhta dáhttu maid, ahte ruoššat miellaseappot johtet Norgga čađa go áigot Norgii, go ahte sii galget oažžut transihttavisuma Suoma čađa.
Suoma sámeguovllus joatkašuvai ođđaásaiduhttin miehtá Ruošša válddi áigge.
Suoma sámi guovddášsearvvi (maŋŋel SSG) čuoččuhusat ja navdimat eai doala deaivása dan hárrái, ahte sámedikki ságadoallit vikkale dahkat duššin ja jávohuhttit servodatságastallama.
Suoma čađa ii leat lohpi ádjánit guhkit go 6 diimmu ja don mearridat ieš gokko vánddardat, beare it ádján guhkit dan 6 diimmu.
Suomas Deanu mearkkašupmi lea earenoamáš stuorra báikkálaš sámeálbmogii, guhte jiekŋabaji maŋŋá ásaiduvai dán subárktalaš guvlui nammalassii buriid luossasállašiid dihte.
Suomas Riikkabeaiolmmoš Janne Seurujärvi gáibida stáhtas hohpolaš doaimmaid gádjut sámegielaid Suomas dan maŋŋil go olmmošvuoigatvuođapolitihkalaš čilgehus meannuduvvui riikkabeivviin ikte.
Suopma iskagođii fuođđariid maŋŋel go Amerihkás ja Canadas gávdne gussamielahisvuođa dávdda gárdeealggain.
Suopma viehká miehtá Suoma dál juo 20. háve.
Suopmelaš dábi mielde mii vuos sávnnodeimmet ja dieđusge juhkamužžan vuos goaikkui vuolla ja das maŋŋá viidna riemuide.
Suopmilaččat leat Norgga eiseválddiid garra deattu maŋŋá ferten giddet Anárjávrri guollešaddadanrusttega, juste dan ággan ahte lea njoammudanvejolašvuohta Deanu čážádahkii Mii ballat ahte Skeavvonjárgga lobi geažil muhttašuvvet maid Suoma restriktiiva mearrádusat, dieđiha searvi.
Suova čađa oaidná Kåre go nuorra bárdni gahččá gávvut, lea aitto čorpmahallan nubbái.
Suovasbierggu, čoarbbeali ja goikebierggu besset dál miehtá Ruoŧa oastit.
Suovastii Dállu suovastii ain garrasit njeallje diimmu maŋŋá buollima.
Supatra ja Ánde olggobeal Kárášjoga girku maŋŋá go proavas Arild Hellesøy lei sudno buressivdnidan girkus.
Sus billašuvve čalmmit dan miidnabávkkiheame geažil nu sakka ahte 40 jagi maŋŋil easka oaidnigođii áviissa lohkat buori optihka bokte.
Sus eai leat juohke báikkis olbmot, muhto sus leat oktavuođat miehtá fylkka.
Sus eai leat áibbas čielga plánat bargagoahtit Kárášjoga guovddážis maŋŋel dálkkodeami, nugo ovddidii Min Áiggis nr. 98.
Sus eaige leat kommentárat Ávvirii reakšuvnnaide mat leat ilbman maŋŋel go lohkkiid reive lei almmuhuvvon aviissas.
Sus gávdne 2001:s šattalmasa čiččis ja jagi maŋŋel čuhppe čičči eret sus.
Sus ja Raimo Esa Guttormas ledje seamma olu jienat maŋŋel Suoma Sámedikki válggaid.
Sus lea buorre foarbma maŋŋel buohcama, ja lea sotnabeaivvi leamaš čuoigame Beaskáđđasčuoigamiid.
Sus lea buorre jáhkku boazodoalu boahtteáigái, ja lohká maid ahte son lea oaidnán olu rievdademiid boazodoalus maŋŋel go fas fárrii davás 23 jagi dás ovdal.
Sus lea goalmmát sadji maŋŋá vuosttas vuodjimiid.
Sus lea iežas soga dovdomearka - erenoamáš čuvgesalit čalmmit mat dego gehččet olbmo čađa.
Sus lea leamaš oalle ollu dadjamuš man láhkai filbma galggai ráhkaduvvot, logai Mikkelsen maŋŋá čájálmas Anáris.
Sus lea leamaš šiehtadus suohkaniin Norgga Fysioterapi-searvvi čađa.
Sus lea skuvllas leamaš duodji dálvvi miehtá juo ja dál gullo muitaleame eadnásis dan birra.
Sus leat ain leamaš bohccot Brønnøy/ Kvitfjellas ovttas Siljain, vel maŋŋel go moai earráneimme guokte jagi dás ovdal.
Sus leat bákčasat rupmašis, earret eará heajos čielgi ja julggiin bávččas, maŋŋá go lei biilalihkohisvuođas.
Sus leat garra oktavuođat Japanii maŋŋá go lea meara alde leamaš.
Sus leat geasi miehtá leamaš geassebargit ja go sin bargošiehtadusat loahpahuvvojit 15 beaivvi suoidnemánus, de eai leat eaiggádis šat doarvái bargit doallat Kroa rabasin.
Sus leat mašiinnat ollu olggobealde dálu, mat muitalit duogáža su nammii ja bargui eallima čađa.
Sus lei maiddái čielga sielumorašteaddji ulbmil iežas sártniin, ja nubbát sártni maŋŋel ledje peršovnnalaš ságastallamat gos váttisvuođaide gávdnui čoavddus Ipmila sáni čuovggas.
Sus lei ruhta valljit ruhta, muhto maŋŋel su beivviid, de eai gávdnan gosa son lei čiehkan ruđaidis.
Sus lei seakkes ovttagieđat dolgevuoggastággu, ja fitnii guoli gáddái maŋŋá go lei dorron dainna 2,5 diimmu.
Sus lei valjit ruhta, muhto maŋŋel su beivviid, de eai gávdnan gosa son lei čiehkan ruđaidis.
Sus livččii hirbmat miella boahtit davás, muhto lea oalle guhkes mátki Guovdageidnui, go vahkku maŋŋá han lea «Skuvle Nejle» juoiganoperas vuosttaš čájálmas, muitala Cecilia.
Sus varde gieđat maŋŋá doarruma.
Susanne Hætta Eidhammer lohká iežas givssiduvvon maŋŋá go dieđihii iežas lahttun Ovddádusbellodahkii.
Susanne lei mánáid ustit ja áŋgirit barggai dan nammii ahte mánát galget Jesusiin oahpásmuvvat, nu ahte sis lea oadjebas ja oahpes vádjolanguoibmi eallingeainnu čađa.
Susanne maiddái muitala ahte son lea šaddán seastit ruđaid miehtá jagi vai beasai vuolgit iežas sihkkelmátkái.
Sutnje ii leat skuvlaovttasbargu rájiid rastá amas ášši.
Sutnje leige stuora gudni go beasai guldaleddjiid ja gehččiid láidestit kulturbottu čađa.
Sutno niehkun lea ásahit báikái sámi kultursidda masa ásaheaba sámi lávddi, gos sámi artisttat besset čájehit máhtuideaset miehtá jagi.
Suvdit olbmuid fatnasiin nuori rastá.
Svein Ole Sandvik deattuhii maŋŋel ahte vaikko ii ožžon eanetlogu doarjaga dán háve, de lea divatášši okta Ovddádusbellodaga váldoáššiin ja lohpidii iežas bellodaga áigut boahtteáiggis bidjat návccaid oažžut suohkandivadiid máksomeari vulos.
Svein Ole Sandvik muitala ahte sihke ovdal rahpama ja maŋŋel rahpama leat muhtimat vuojašan dan ođđa šiljus.
Svein Ole Sandvik čievččastuvvui eret Finnmárkku spábbačiekčanbiirre doaimmain maŋŋil go váidui leat nihttán duopmára Bernt Thomas Berntsena spábbačiekčamis Guovdageainnus.
Svein Schultz cullá gehččiid iežas askkis miehtá vuosttaš oasi.
Svein Vuolab bissuin ja Piera Jouni Somby, sealggas, dárkkista Hámmárfeastalačča Are Jensen bissus ii leat báhcán luođđa maŋŋá báhčima.
Sverre Kjelsberg lei lihkolaš maŋŋel čájálmasa go teáhtermannit čuoččahe ja ritma mielde doško gieđaid.
Syhkkelastin ii deháleamos dán mátkkis, go ulbmil leai gallestallat buot mu skihpáriid ja oahppásiid miehtá Norgga, ja dan lea beassan.
Symbolalaččat jáhkán Forum lea olu váikkuhan miehtá Afrihká ovdamearkka dihtii Algerias gos olmmošvuoigatvuođat leat heivehuvvon vuođđoláhkii, lohká Balkassm gii lea advokáhta ja maid doaibman Alimus Rievtti juristan 1982 rájes Marokkos.
Synnøve Brevik jođihii Sámi girkoráđi čállingotti dakkár áiggi čađa maid maŋit áiggiid sáhttá gohčodit ođasteaddjibargun sámi girkoeallima nannemis Norgga girkus.
Synnøve lea johtán miehtá.
Bargiidbellodaga sámediggeáirras Marianne Balto Henriksen lea evttohan liigeáššin ahte ásahit friddja gávppašeami rastá Norgga ja Suoma riikaráji rádjesuohkaniin.
Easkka maŋŋel go jagi lea Thon Hotel Guovdageaidnu doaibman, de leat sámi biepmut ihtán eanet biebmolistui.
NRK Sámi Radio journalista Anne Olli lea fitnan beakkán Norge Rundt (Miehtá Norgga) prográmma ovddas Builuvttas, Várjjatvuonas, gos oahpasnuvvat dološ dávviriidda.
Sámi nieiddat goittotge moddjájedje maŋŋil čiekčamiid, vaikko ledje vuoittahallan.
Maŋŋá álgosániid valáštallangállas rohttejedje oasseválddit Sámi Soga lávlaga.
Internáhta ceggejuvvui maŋŋá soađi Kárášjoga fiinámus tomtii.
SÁNAG ja Divttasvuona gielda gárviiga šiehtadusa mas oaiveulbmilin lea sihkkarastit ahte psykiatriija bálvalusaid geavaheaddjit ožžot heivehuvvon fálaldaga spesialistadearvvašvuođa ja gielddadearvvašvuođa nana ovttasbarggu čađa.
SÁNÁG:a hálddahus, Kárášjogas, lea ásaheamin ossodagaid miehtá Norgga.
Jaskes geasi maŋŋá álggahit TV čavčča masá beaivválaš sámi diibmobeliin NRK1:žis.
SáB ráđđeláhttu masa smiehttá FeFo-stivra dahkan sáimmastan-mearrádusa juovlabeavddis maŋŋel go leat návddašan alkohola.
SáB áirras Terje Tretnes imaštii ievttá Ávviris garrasit mot ráđđelahttu Gaski lea ožžon 364 500 ruvnno jahkegoartta mainna beassá vaikke goas ja man ollu johttit girdiin miehtá dán jagi, vaikke ii leat sihkar ahte son oba beassá ge diggái maŋŋel válgga.
Sáddagat galget govvet álbmotbeaivvi doaluid miehtá Sámi.
Sáddejuvvo ruovtturiikii maŋŋá ¶
Ságaha jođiheaddjit leat guhká háliidan buvttadit beaivválaš aviissa, ja viimmat, 52 jagi maŋŋel go vuosttaš Ságat ilmmai, lea niehku ollašuvvan.
Ságastallama ja gáfestallama maŋŋá lea jo beaivi dievvan.
Ságastallama maŋŋel doivon ahte sii bohtet čuojahit Ijahis Ija festiválii, ja almmuheimmet sin joavkku min prográmmas, lohká Näkkäläjärvi.
Ságastallamis maŋŋil máŋgasat rámidedje Nystø miellagiddevaš sáhkavuoru ovddas.
Ságastallan maŋŋel čájálmasa ¶
Ságastallan mii čuovui maŋŋá, čájehii ahte olbmuin lei stuorra beroštupmi fáttás ja sii háliidedje joatkit hálešteami sullasaš fáttáin.
Sáhka manai miehtá gávpoga.
Sáhkavuorustis son álggos muitalii Murmánska fylkka sápmelaččaid čađahan sešuvnna, das maŋŋel humai ráđđehusa Bearašovttastemiid ráđi birra, muhto ii jietnadan gal maidege SUPS birra mii válljejuvvui sešuvnnas.
Sáhpánat ruhtte ja civke miehtá láhtti.
Sáhttet oainnat ilbmat váttisvuođat mat maŋŋel gártet divrrasin.
Sáhttet čuožžilit váttisvuođat mat sáhttet gártat divrrasin dutnje maŋŋel.
Sáhttofanas máhccá ruovttoluotta maŋŋil čoahkkima.
Sáhttu máhccá fas dalá maŋŋil čoahkkima.
Sáhttá gal nu ahte vuosttaš beaivvi lea veahá šliettas maŋŋel go lea addán vara, muhto ii dat daga maidege.
Sáhttá imaštallat ahte leago dát mearriduvvon FeFo juovlabeavddus, soaitá maŋŋel go leat jugistan 2-3 alkoholjugastaga (geahča Sandberg ášši).
Sáhttá jearrat dihtet go maŋŋel gilvvuid ge nu oallugat dán "čehppodaga" birra sus.
Sáhttá jearrat soahpá go obanassiige boazodollui ahte dákkár láhttu lea gieldda čađa.
Sáhttá nu lohkat ahte son lea leamaš suohkana áidna fásta doavttir dáid áiggiid čađa go son lea bargan doavttirin Guovdageainnus.
Sáhttá šaddat oalle siskkáldas moivi Dáloniidlisttus maŋŋel ealggabivddu.
Sáhttá čuohpastit čeabáha rastá ¶
Sáhttá čuohpastit čeabáha rastá – Jus ležžet badjeolbmot geat leat ná gidden almmolaš čuoiganláhttu, de lean duođaid hirpmástuvvan, go dán guovllus ii leat johtolatgeaidnu ja bohccot eai láve guohtut ná vuollin, dadjá Ravdna Anti ja joatká: – Ii leat dohkálaš ahte giddejit almmolaš láhttu lobi haga dákkáraš váralaš vugiin, ja lea velá heiven dan dahkat luohká vuollái gos čuoigi oažžu leavttu.
Sáhttáge lohkat girjji Persena iežas vásáhussan ja dovdueallima guorahallamin máná jápmima maŋŋá.
Sáhtát miehtá Sámi bargat, dahje juo eará sajiin Finnmárkkus ja muđuige Norggas.
Sáijets-soga álgoruoktu leamaš Juvdu Sáisullos, Oađđuveaijogas, Nuohttunjávrris, maŋŋelis leat dasto bieđganan miehtá gieldda.
Sálbma čállojuvvui jagis 1817 ja divoduvvui 20 jagi maŋŋil.
Sálmma maŋŋá ávvudeaddjit manne searvigottedállui joatkit ávvudeame.
Sálmmas man Bjerkrheim lea čállán, mii álgá ná: "Son eallima hearvásin dahká" (Norsk salmebok nr 346), daddjo njealját vearssas: Son beastá du rastá buot rávnnjiid, ja fievrrida almmiide du.
Sálmmas man Bjerkrheim lea čállán, mii álgá ná: «Son eallima hearvásin dahká» (Norsk salmebok nr 346), daddjo njealját vearssas: «Son beastá du rastá buot rávnnjiid, ja fievrrida almmiide du.
Sáltoduoddara boazoeaiggát, Olof Anders Kuhmunen, lea dál dolkan oaidnimis eallinláibbi guoirut ruovdemáđii dihte, mii sin dálveorohaga čađa manná.
Sáltoduoddaris Nordlánddas, gal roasmmohuvai okta 27 jahkásaš maŋŋil go vujii skuteriin bávtti njeaiga muhtun buođđuduvvon jávrri nalde.
Sámeaktivista lea áiggiid čađa geahččalan máŋggalágan metodaid olahit eiseválddiide iežas ságain.
Sámecupa galggai álggos lágiduvvot Ankenes guovllus Narvikas, muhto maŋiduvvui álggos go ledje nu unnán joavkkut dieđihuvvon, ja seamma ládje lei maid go maŋŋel galge lágidit doppe.
Sámediggejoavku hálida danin ávžžuhit buot beliid, erenoamážit Finnmárkku Bb, doalahit dan iežaset duođalaš meannudanvuogi maid ovdalaččas juo leat álggahan - namalassii ahte loahppaboađus galgá easká viiddis gulaskuddanma maŋŋil boahtit.
Sámediggepresideanta Egil Olli (Bargiidbellodat) lea okta sis, gii  lea maŋŋil sámediggeválggaid geardduhan olu háviid, ahte sii eai leat vuostá minerálaroggamiid.
Sámediggepresideanta Egil Olli dajai maŋŋel preassakonferánssa ahte lea dárbu cuiggodit ráđđehusa gokko lea moaitin veara.
Sámediggepresideanta Egil Olli lea mediaid čađa dovddahan ahte son ii leat bestojuvvon Grand Prixa berošteaddji.
Sámediggepresideanta Egil Olli lei duhtavaš maŋŋel go dieđáhus lei almmuhuvvon ja vurddii gealdduin viidáset ovttasbargat Ráđđehusain.
Sámediggepresideanta Egil Olli lohká ahte Goahtegerega jođiheaddji váldá áibbas boastut go lohká Olli dat lea dagahan ahte olgoriikkalaččat besset miehtá duoddara.
Sámediggepresideanta Egil Olli lávkii lávddi ala maŋŋá čájálmasa ganjalčalmmiiguin ja muitalii  ahte čájálmas lei garas ja manne sii leat dán čájálmasa vuoruhan geahččat ja ain fertii presideanta sihkastit gatnjaliid mat golge.
Sámediggepresideanta Egil Olli maid logaldalai Árktalaš ráđi čoahkkima ovdal, justa maŋŋá Al Gore.
Sámediggepresideanta Egil Olli oaččui liđiid Aili Keskitalos, maŋŋel go lei válljejuvvon fas presideantan.
Sámediggepresideanta Sven Roald Nystø lea sádden reivve stáhtaministarii Kjell Magne Bondevikii ja čujuhu vásáhusaide maid Divttasvuona rádjeofelaččat vásihedje maŋŋá soađi.
Sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø logai maŋŋel čoahkkima kulturministariin, ministara leat mielas juohkit tihppenruđaid maiddái sámi valáštallamii.
Sámediggepresideanta deattuha ahte miehtá konsultašuvnnaproseassa lea leamaš vuođđoeaktun sin bealis, ahte go Sámedikki dievasčoahkkin galgá meannudit ášši, de leat loahppa bohtosat konsultašuvnnas máid meannudit.
Sámediggepresideanta ja ráđđelahttu Vibeke Larsen mielas lea Birasgáhtten­departe­meanta buot heajumus maŋŋel go ráđđi lea rehkenastán proseanttaid.
Sámediggepresideanta, Egil Olli, ja sami áššiid stáhtačálli, Raimo Valle, maŋŋá čoahkkima vuosttaš eahkeda Álttás.
Sámediggepresideanta, Egil Olli, skeŋke skeaŋkkaid juohkehažžii The BlackSheeps joavkkus maŋŋá go nuorat vuite.
Sámediggeráđi lahttu Jørn Are Gaski (BB) lohká gávdnot máŋga gulahallanvuogi, ja muitala son máŋgii lea humadan Sissel Gaupain, maŋŋel go lea ožžon reivve.
Sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen (Bb) lea positiiva maŋŋel go čoahkkinasttii Birasgáhttendepartemeantta stáhtačállin.
Sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen ja Sámediggi sávvet lihku bargguin álgoálbmogiid dáidaga ja kultuvrra loktema oktavuođas rastá riikkarájáid Arktisas, ja dainna lágiin váikkuhit dan ahte álgoálbmogat oččošedje stuorát saji davviguovlluin.
Sámediggeráđi politihkalaš ráđđeaddi Bjarne Store-Jakobsen ii čoahkkimiid dihte geargan kommenteret presideanttaevttohas Aili Keskitalo (NSR) preassadieđáhusa eará go ahte buot das ii doala deaivása ja logai áigut vástidit maŋŋá albmaláhkai.
Sámediggeráđi áirras Vibeke Larsen eahpida ahte Riddu Riđus lea dárbu doarjagii maŋŋá go lea ožžon guovddašfestivála stáhtusa.
Sámediggeráđđi gáibidii eamiálbmotdivada miehtá Sámi oktanaga, muhto livčče buoret álgit davvin, ja váldit ovtta lávkki hávil.
Sámediggeráđđi lea duhtavaš go ON váldočoahkkin dál, maŋŋá 22 jagi diplomatiija, meannuda ON eamiálbmot vuoigatvuođa julggaštusárvalusa.
Sámediggeráđđi sáhttá dán vuođul ollislaš árvvoštallama maŋŋá rávvet ráđđehusa dohkkehit Riddoguolástanlávdegotti evttohan Finnmárkkuguolástuslága Stuorradiggái nu mo dat lea dál.
Sámediggeválggaid maŋŋá leat čuožžilan eahpádusat válgii.
Sámediggeáirras Kirsten Appfjell-Eira doalai rahpansártni maŋŋá sámisoga lávlaga.
Sámediggi addá doarjagiid miehtá riikka ealáhusovdánahttima oktavuođas, ja olu prošeavttat leat daid vuođul ilbman.
Sámediggi doalai gaskavahkku meahccegeavahanseminára, muhto čađa gaskka ledje sámediggeáirasiid iežaset stuolut valljis guorosin sáhkavuoruid vuolde.
Sámediggi doarju gielddaidgaskasaš joatkkaskuvllaid Thomassen liikká deattuha ahte EDS joatkkaskuvllat leat guovddáš oahppoásahus dán guovllu sámi nuoraide, go skuvllas lea vejolašvuohta bargat sámi fáttáiguin rastá rájiid joatkkaskuvlla dásis, ja bargiid gaskkas lea nanu gelbbolašvuohta bargat viidásit fágalaš sámi ovdánahttinbargguin.
Sámediggi dáhttu modealla mii sihkkarastá sámiid vuoigatvuođaid, lohká son.
Sámediggi galggalii rievdaduvvot nu ahte das lea stuorát mearkkašupmi juohke áidna sápmelažžii miehtá Norgga.
Sámediggi galggašii bidjat eambo searaid nannet gelbbolašvuođa, áddejumi ja vuoruhit ovttasbarggu rájáid rastá danne go luossa lea dehálaš olbmuide guktui beale Deanu.
Sámediggi galggašii dál dohppet dán vejolašvuođa goappeš gieđaiguin ja čehpet láidestit departemeantta báhkka ášši čađa, vuoi gávdno čoavddus mainna eatnasat sáhttet duhtat.
Sámediggi háliidii čilget eamiálbmotjođiheaddjiide ja stáhtaide miehtá máilmmi ahte Norga ii čuovvol iežas riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid, dadjá presideanta Sven-Roald Nystø.
Sámediggi ii áiggo bivdit stáhtaministara almmolaččat šállošit dan meannudeami maid Divttasvuona rádjeofelaččat ožžo maŋŋel nuppi máilmmesoađi.
Sámediggi juolluda stipeanddaid studeanttaide geat váldet ovdaskuvla- ja dábálaš- oahpaheaddjeoahpu gos sámegiella lea fágalaš oassin ja dát ortnet doaibmá miehtá riikka.
Sámediggi lea cealkan čielgasit ahte Sámi eanavuoigatvuođaid ferte dohkkehit vai sihkkarastá sámi kultuvrra seailuma.
Sámediggi lea juolludan doarjaga prošeavttaide miehtá Sámi Deanu rájes davveoarjin gitta Hedemárkku rádjai máddin.
Sámediggi lea juolludan doarjaga prošeavttaide miehtá Sámi Deanu rájes davveoarjin gitta Hedemárkku rádjái máddin.
Sámediggi lea ovttageardánit dorjon boazodoalu billistemiid min mehciin miehtá riikka ja lea buot guorahallamiin ja buot lávddiin dadjan ahte sii dorjot boazodoalu.
Sámediggi lea vel addán 70 000 ruvnno maŋŋil.
Sámediggi lea áiggiid čađa bidjan veaháš ruđa dasa.
Sámediggi lei várra maid galgat leat eambbo oidnosis váikkoheamin bellodagaid bargamiid válljet eambbo nissoniid Sámediggái, Janne Hansen veardádallá maŋŋá go lea dan 63 Sámedikkeválgga 1997 válgalisttuid oaidnán.
Sámediggi meannudii beaivepreassalávdegotti guorahallama ikte maŋŋel go Min Áigi deaddiluvvui.
Sámediggi ásahuvvui Álttá-ášši maŋŋel ja geažil.
Sámediggái buollái mannan vahkus moivi maŋŋel go NRK Sámi Radio lei fáhten siskkaldas e-poasta mas várrepresideanta soaimmái presideanta Aili Keskitalo čielggeheapmin.
Sámedikke presideanta Aili Keskitalo oaidná makkár roasuid OB politihka livčče sáhttit váikkuhit sámiide miehtá riikka.
Sámedikke presideanta mieđai loahpaloahpas čoahkkimis maŋŋil kuppa gieđahallat ášši dievasčoahkkimis odne.
Sámedikkeáirraa Terje Tretnes válddi vuostá vuoittu ja maŋŋá giitosártni rohttestii vel son luođi.
Sámedikki Bajásšaddan- ja oahppolávdegoddi lea árvalan ahte Sámediggi miehtá ođđa luondduvalljodatláhkii.
Sámedikki Olgešbellodaga Knut Roger Hanssen leage maŋŋel go bođii sisa moaitán erenoamážit Bargiidbellodaga, earret eará minerálanjuolggadusáššis, muhto maiddái go Egil Olli lea válgagičču vuolde lohpidan ovdagihtii ahte Sámediggi máksá viessogoluid Beaivváža ođđa teáhterdállui.
Sámedikki bargit leat dovddahan ahte bargodilli lea moivvas maŋŋel nuppástuhttima, ja leat bargit geat leat muitalan ahte sii doaimmahit dakkár áššiid maid birra sii eai dieđe maidege.
Sámedikki gealláris leat 60 000 girjji, sullii 40 000 dain leat buvttaduvvon maŋŋel O97.
Sámedikki hálddahusa bealis lohket ahte go listu lea dohkkehuvvon, de ii rievdda maŋŋá.
Sámedikki hálddahussii bođii reivve guokte beaivve maŋŋil ja sáddejuvvui áššemeannudeaddjái.
Sámedikki njunnožiid stivren 15 jagi áigodaga čađa lea sivvan váilevaš politihkálaš bohtosiidda.
Sámedikki oahpahusossodaga direktevra Julie Eira lea beaivvi miehtá čoahkkimis.
Sámedikki politihkkariin eai oro daidda áššiide makkár ge oaivilat, vai leat go nohkkan nu lossadit maŋŋel válggaid ahte ođđet gitta dassážii go ođđa válga lahkona.
Sámedikki politihkkárat aŋkke leat áiggiid čađa vuoruhan Sámedikki bušehtii sierra poastta eanandollui.
Sámedikki presideanta Aili Keskitalo muittuhii manne Bondeviika-ráđđehus soabai konsultašuvdnašiehtadusa Sámedikkiin, go dalá ráđđehusa dovddastii maŋŋel ahte Finnmárkkulága olis livččii ráđđehus sáhttán buorebut gulahallat Sámedikkiin ovdal láhká sáddejuvvui Stuorradiggái.
Sámedikki presideanta Egil Olli almmuhii dakka maŋŋá ahte dan galgá Sámedikki okto hálddašit.
Sámedikki presideanttas lea áibbas riekta go gáibidii ahte láhka galgá geatnegahttit máksit eamiálbmotbuhtadusa go álggahit ruvkedoaimmaid eatnamiidda gos sámit ásset ja leat ássán áiggiid čađa, iige das leat sáhka dušše Finnmárkku duovdagiid birra, muhto olles Sámi birra miehtá riikka.
Sámedikki ráđđelahttu, Vibeke Larsen lohká, sii maŋŋá borgemánu čoahkkinastima, dorjot sámi kirkoeallima áigumušplána.
Sámedikki ráđđi dasto luobai ikte maŋŋel gaskabeaivvi go eai nagodan cegget ođđa ráđi ovttas Bargiidbellodagain.
Sámedikki stuorámus bellodat NSR oaivvilda maid ahte minerálaláhka galgá doaibmat miehtá riikka, ii ge dušše Finnmárkkus.
Sámedikki ulbmil leage sihkkarastit mearragátti álbmoga birgejumi, lohká sámediggepresideanta Egil Olli maŋŋá čoahkkima.
Sámedikki várrepresideanta Johan Mikkel Sara, Sara Tornensis Bongo, Elmina Valkeapææ, Justiisa- ja politiijadepartemeantta ministtar Knut Storberget ja presideanta Aili Keskitalo maŋŋá čoahkkima Sámedikki stuorra feaskáris.
Sámedikki várre­ovdda­stead­djin bargojoavkkus lea ovdal bargan Pentti Pieski, gii lea bivdán ođđa várre­ovdda­steaddji namma­deami dan maŋŋá go son lea sirdásan meahcceráđđehusa bargin.
Sámedikki čoahkkáigeassu lea oamehaččat ahte mii eat sáhtte dohkkehit finnmárkolága dálá hámis, dajai sámediggepresideanta Sven-Roald Nystø preassakonferánsas, mii lei dakka maŋŋá jienasteami bearjadaga.
Sámedikkis dieđihit ahte direktevra ii leat deaivamis ovdal maŋŋel beassážiid.
Sámedikkis mii leat ožžon čađa 3 geahččalanprošeavtta mat gusket báikkálaš hálddašeapmái vuonain.
Sámegiel báikenamma 91 jagi maŋŋá ¶
Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa oahpuide son movttiidii dan maŋŋá go barggai sadjásažžan jagi (1986-1987) Ohcejoga sápmelašlogahaga ja badjedási sámegiela lektorin.
Sámegiela oahpaheaddji Ina Beate Somby álggii maŋŋel juovllaid ráhkkanahttit Romssa sámi mánáid čájálmassii.
Sámegiela oahpaheaddji ja koordináhtor Ina Beate Somby liikui gullat rámi maŋŋel Báhpajávrri skuvlla čájálmasa.
Sámegielat TV-ođđasat mat álggos ledje ožžon čujuhuvvon fásta sáddenáiggi, lea dál manahan fásta sáddenáiggi go sáddejuvvojit maŋŋá buot eará prográmmaid ruoŧagielat kanálas.
Sámegielat kristtalaš aviisa Nuortanásti lea seilon buot áiggiid čađa heajos ruhta diliin ja dán jagi deavdá aviisa olles 110 jagi.
Sámegiellaoahpaheaddji Ina Beate Somby sávai buohkaide liiku beivviin ja bovdii gussiid skuvlla boradanlátnji gos guossohuvvui sáfta, gáfe ja gáhkuid maŋŋel čájálmasa.
Sámegieloahppit Ákŋoluovtta ja Goahteluovtta vuođđoskuvllain Sállanis, leat johtán vahku miehtá Sis-Finnmárkku bussiin ja galledan sámi ásahusaid.
– Munnos lea goappašagain stuorra sohka miehtá Finnmárkku ja erenomážit Guovdageainnu/Máze bealde.
Sámekonvenšuvdna Dán čuoččuhusa dajai Pedersen dan olis go Norgga, Suoma ja Ruoŧa ráđđehusat leat šiehtadallamin davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, man váldodoaibma lea geahpehit ovttasbarggu sámiid gaskka rájáid rastá.
Sámekultuvra rahčá ja sámi teáhter lea govssahallan maŋŋá go Sámediggi ásahuvvui.
Sámelisttu áirasat Toivo West ja Vieno Länsman eaba fidnen čađa iežaska oaivila gomihit earuhanmearrádusa.
Sámemiššuvnna Sámeálbmotallaskuvlla Kárášjogas vuvdui dálvit ja miššuvnna lea dál jávkadahttimin buot luottaid dán skuvladoaimmas mii leamaš nu dehálaš sámi nuoraide maŋŋá soađi.
Sámemuseadoaibman Suomas ovdánii guhkes lávkiin dan maŋŋá go Anár sámemusea oktavuhtii mannan giđa gárvvismuvai ođđa čájáhusvisti.
Sámemuseadoaibman Suomas ovdánii guhkes lávkiin dan maŋŋá go  Anár sámemusea oktavuhtii  giđđat 1998 gárvvásmuvái ođđa čájáhusvisti.
Sámemusihkka lea festivála deháleamos oassi ja váldodáhpáhusas Ijahis ija–konsearttas gullat fas máilmmiluohká sámeartisttaid miehtá Sámi.
Sámenuorat orrot dál duođaid beroštišgoahtán čoahkkanit ja leat morihišgoahtán miehtá sámi.
Sámeskuvllat miehtá Norgga leat massán konverterenruđa, mii lea ruhta mii lea ođđajagi rádjai máksojuvvon skuvllaide nu ahte oahpaheaddjit sáhttet bargoáigges heivehit oahpahusa ja oahpponeavvuid sámegillii ja sámegielasoahpahusssii.
Sámeálbmot Bellodaga riikačoahkkin gáibida ahte Sámi Radio viiddida beaiv­válaš radiosáddagiid nu ahte gullojit miehtá riikka.
Sámeálbmot Bellodagas leat áirasat gielddastivrrain, fylkkadikkis, Sámedikkis, ja doaivumis maŋŋá válggaid maiddái Stuorradikkis.
Sámeálbmot Bellodat (SáB) ja Norgga Sámiid Riikkasearvi leat soahpan cegget listtuid 2009 sámediggeválgii dainna oktasaš ulbmilin ahte ovttas ásahit eanetlogu maŋŋá sámediggeválgga.
Sámeálbmot Bellodat lea jagiid čađa gielddapolitihkas čujuhan ja evttohan ahte manne ii galgga okta stuorámus boazodoallogielda ieš fállat makkárge veahki boazosápmelaččaide, min gielddahálddahusas han leat čađat leamaš moattis geat leat bargan eanadoalu ovddas, ja mearragáttegielddain lea fas sierra guolástanbargi.
Sámeálbmot Bellodat massii ovtta áirasa Finnmárkku fylkkadikkis maŋŋel fylkkadiggeválggaid.
Sámi Dihtorlávdegoddi lea miehtá geahččalanáigodaga rahčan doalahit rabas linjjáid geavaheaddjiide.
Sámi Dáiddadáhpáhusa dánjagáš dánsafáddái serve 14 dánsajoavkku oktiibuot 103 ohppiin miehtá sámeguovllu skuvllain.
Sámi Dáiddaráđđi čállá ahte son lea nuorra ja bargá máŋggabealat ja rastá konvenšunealla dáiddagova.
Sámi Dáiddaskuvlla birra ii leat gávdnan maidege bušeahtas, muhto jáhkká dat lea diekkár ášši masa maŋŋil juhkkojuvvojit ruđat mat gullet priváhta skuvllaide.
Sámi Dáiddárráđđi lea miehtá Sámi searvi, mas Sámi Dáiddársearvvit leat miellahttun.
Sámi Dásseárvokonferánssa jođiheaddji, Gudrun Eriksen Lindi, logai easkka maŋŋá gullan ahte Risten Ravna Heatta ii lean duđavaš sin čovdosiin.
Sámi Grand Prix 20 jagi ávvudeami oktavuođas ledje bovden iešguđet juigiid lávddi ala juoigat oasáža luođis mainna lea oassálastán dáidda gilvvuide áiggiid čađa.
Sámi Grand Prix 20 jagi ávvudeami oktavuođas ledje čohkken máŋga lávlu geat leat leamaš mielde áiggiid čađa ja sii lávlo oasážiid iežaset lávlagiin.
Sámi Grand Prix lea váldoášši NRK Sámi Radio kulturmaga-siinnas Ártnas ihttin duorastaga maŋŋá Ođđasiid.
Sámi Heargevuodjin Lihtu presideanta Mikkel Per Sara lea duhtavaš maŋŋel Máilmmi Cup gilvvuid Álttás.
Sámi Heargevuodjin-Lihttu lea gaskariikkalaš orgána mii ovddasta heargevuodjima miehtá Sámi.
Sámi Musihkkafeastivála ii ožžon diibmá doarjaga álgobáliid, muhto maŋŋil go váide ášši, de juolluduvvui sidjiide 300 000 ruvnno.
Sámi Nuoraidpsykiátralaš joavku (PUT-Kárášjohka, Sykestuegata 34, Kárášjohka) álggaha sámegielat joavkodivššu olbmuide geat leat darvánan speallamii vahkku 17:s (maŋŋel beassážiid).
Sámi Oahpahusguovddáš (SOG) Anáris dat vuođđudii jagis 2007 ovttas olu oahpahusásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin oahpahusfierpmádaga ”Boazoealáhusa boahttevuođa ovddas" dahje BEBO, man doaibmaguovlu lea miehtá Árktisa.
Sámi Parlamentáralaš Ráđđi šattai meannudit áššiid miehtá distaga ja dan geažil báhce njeallje ášši meannutkeahttá.
Sámi Radio miehtá riikka ¶
Sámi Siida cuiggoda jahkečoahkkima maŋŋel go dál besset gilisearvvit gilvalit sámi servviiguin vátna ruđaid nalde.
Sámi Siidda ulbmilin lea doarjut ja ovddidit sámiid kultuvrralaš, sosiálalaš, vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš figgamušaid sihke hárjehit ovttasbarggu rastá rájáid.
Sámi allaskuvla lea duhtavaš maŋŋel ievttá stádabušeahta almmuheami.
Sámi allaskuvla lea maid ođastan oahpu maid ofelaččat galget čađahit allaskuvllas ovdal sii vulget johtit miehtá riikka ja muitalit sámiid birra.
Sámi allaskuvlla rektor, Steinar Pedersen, lea hui duhtavaš maŋŋel dutkan- ja alitoahppoministara Tora Aasland galledeami.
Sámi allaskuvlla studeantaáirasat dál bohtet miehtá Sámi.
Sámi bivttasteddjiid ođđa bivttashámit čájehuvvojit beaivvit ja gáktevuorbádeapmi lea dasto maŋŋil.
Sámi buhcciid ja vuorrasiid dustemiin lea buoridanmunni miehtá buot gos juo leaš Norggas.
Sámi buhcciid ja vuorrasiid dustemis lea buoridanmunni miehtá buot gos juo leaš Norggas.
Sámi dovddus historihkkár Steinar Pedersen lea ge mannan vahkkus fuomášuhttán mot sámiid ja muđui finnmárkulaččaid vuoigatvuođat duođaid leat gáržžiduvvon maŋŋil go Finnmárkkuláhka doaibmagođii.
Sámi dáiddárguovttos Hanne Grete Einarsen ja Trond Egil Nilsen doallaba vuosttaš geardde dáiddačájáhusa davvin maŋŋil go máhcaiga ruoktot davás.
Sámi dávvirvuorkkáid ovttasbargguin nuoraiguin miehtá Sámi leat buvttadan smávva dokumentárafilmmaid iežaset  birra, mo lea leahkit nuorra sápmelažžan dál.
Sámi eanahálddašeamis galgá Sámediggi leat eanetlogus, ja miehtá Finnmárkku galgá leat Sámi eanahálddašeapmi.
Sámi ekspedišuvdna čuoigan Ruonáeatnama rastá ¶
Sámi festiválain leat gievrras, báikkálaš čanastagat, danin go leat álggahuvvon báikkálaš eaktodáhtolaš rahčamušaid čađa.
Sámi filbmabuvttadeaddji maid atná mávssolažžan go filbmafestivála buvttadeaddjit miehtá Eurohpa ledje boahtán Tamperei geahččat ja oahpásmuvvat sámi filmmaide.
Sámi fáŋggas lea vuoigatvuohta beassat dulkka čađa hállat, earret eará bearráigeahčuráđiin ja earáin geat eai ádde sámegiela.
Sámi geavaheaddjit ásset miehtá riikka, ja danne lea deaŧalaš ahte dát gelbbolašvuohta lea bajimus nationála dásis NAV:s, oaivvilda ráđđelahttu Jørn-Are Gaski.
Sámi giddagas Maŋŋá vástádusa maid siviilaáittardeaddji lea buktán, de badjána Hættas doaivva ahte sámi giddagas sámi guovllus šaddá boađusin.
Sámi giellaguovddážiid ásahit miehtá Sámi!
Sámi gilážiin bohte dákkár doalut albmaláhkái johtui easka maŋŋá nuppi máilbmesoađi.
Sámi girječállit leat ge gillán maŋŋá go Sámeráđđi loahpahii sisaoastinortnega sámi čáppagirjjálašvuhtii.
Sámi girjjálašvuohta sihkkárastá dan, ahte mii lávket boahtteáigái almma ahte mii vajáldahttet iežamet árbbi.
Sámi girjjálašvuođa profeassor Hirvonen bargagođii Sámi allaskuvllas juo 1990, jahkebeale maŋŋá allaskuvlla vuođđudeami.
Sámi girkoráđi jođiheaddji Tore Johnsen lei 30 oskkoldatlaš njunnoša searvvis miehtá máilmmi geat vuolláičálle riikkaidgaskasaš oskkuid rastá dálkkádatjulggaštusa skábmamánu 28. beaivvi Uppsalas.
Sámi girkoráđđi ja Girkuidgaskasaš ráđđi lea guhkit áiggi bargan sihkarastit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid miehtá málmmi.
Sámi girkoráđđi lea digaštallan dili birra mii lea čuožžilan norgga sámepolitihkas maŋŋil go Sámediggi mearridii geassádit sáttagottis mii galggai šiehtadallat teavstta ON-julggaštussii eamiálbmotvuoigatvuođa birra.
Sámi girkoráđđi ávžžuha garrasit ahte Sámediggái addojuvvo gieldinváldi miehtá sámi geavahan- ja ássanguovlluin.
Sámi info heittihuvvui, muhto maŋŋel nuppelohkái eará olbmo válde badjelasaset jođihit ođđa Sámi Info doaimma, sin searvvis dálá Sámiráđi ja RSR« ságadoalli.
Sámi info heittihuvvui, muhto maŋŋel nuppelohkái eará olbmo válde badjelasaset jođihit ođđa Sámi info doaimma, sin searvvis dálá Sámiráđi ja RSR' ságadoalli.
Sámi joavku Adjágas čuojahii oanehaš CD-almmuhankonsearttaža Romssas, maŋŋel konseartta vuvde ja čálihe namaset buohkaide geat háliide, joavkku ođđaseamos Cd-skerrui "Mánu Rávdnji".
Sámi joavku maŋŋel go časke Kurdistan joavkku 3-1 diimmá Viva bronsafinálas, Jielleváris.
Sámi jooatkkaskuvllaid stivraođiheaddji sávvá ahte dát proseassa man čađa Sámi joatkkaskuvla Guovdageainnus lea mannan, veahkeha ruhtadeaddji eiseválddiid ipmirdit ahte Sámi joatkkaskuvllat fertejit oažžut eambbo rámmajuolludemiid, go sis lea erenoamáš ovddasvástádus ordnet oahppofálaldagaid sápmelaččaide ja dustet hástalusaid sámi ealáhusain ja kultuvrras.
Sámi kulturráđđi, mii lea juolludan ruđaid, eaktuda ahte komposišuvdna dahkko almmolažžan maŋŋel go lea vuosttaš geardde čuojahuvvon.
Sámi kultuvra dárbbaša dan sadjái buoret áiggi ja divššodit háviid maŋŋá dáruiduhttima, lohká Trosten Finnmarken aviisii.
Sámi kultuvra ii šaddange isolerejuvvot museii maŋŋá go Sámi Vuorkádávvirat ásahuvvui Kárášjohkii.
Sámi kultuvra lea loktaneamen maŋŋel dáruiduhttima, muhto viesut mat huksejuvvojit dán loktema váras eai veahket.
Sámi leavga libardii bealle stákkus miehtá Sámi.
Sámi listu gávpalii ja oaččui olu sámi áššiid čađa go suovai Olgeža Tone Hatle sátnejođiheaddjestullui.
Sámi mánáidgárdi rahpasa fas dán čavčča maŋŋá go ii leat leamaš doaimmas muhtin áiggi.
Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš – psykalaš dearvvašvuođasuddjen (SÁNAG) áigu barggustis bokte sihkkarastit ovttadássásaš bálvalusaid ja buriid olahanvejolašvuođaid buot sámi geavaheddjiide geográfalaš, gielalaš ja kultuvrralaš rájáid rastá.
Sámi nieiddaidčikčiid hárjeheaddji Bengt Jensen, čuojahii oalle jođánit munnje maŋŋá gilvvu.
Sámi nuorat geat leat nu gohčoduvvon “earáláganat”, gártet dávjá duppal hástalusaid čađa mannat.
Sámi nuorat orrot miehtá Norgga.
Sámi oahppogirjjiid ášši lea ge šaddan báhkka áššin, sihke sámi ja riika mediain, maŋŋel go oahpaheaddjit guovttos Sissel Gaup ja Rávdná Anti oaččuiga johtui almmolaš digaštallama dan vártnuhis dili birra mas sámi mánát ja oahpaheaddjit leat váilevaš sámegiel oahppogirjjiid geažil.
Sámi oahpponeavvuid birra lea maŋemus jagi leamaš garra digaštallamat maŋŋil go Kárášjoga oahpaheaddji guovttos Sissel Gaup ja Ravdna Anti duođaid fuomášuhtiiga makkár vártnuhis dilis sámi skuvlamánáid oahpponeavvuid dilli lea oljonašuvnnas Norggas.
Sámi ofelaččat Brita Iren Thommason, May-Synnøve Trosten ja Berit Kristine Andersen Guvsám, lea galledan skuvllaid miehtá Norgga.
Sámi parlamentáralaš ráđi bargui gullet áššit mat gusket sámiide rastá riikarájiid.
Sámi riikajoavkku hárjeheaddjit, áhčit ja kapteaidna viehkamin lihkolaččat spáppačiekčanšilljui maŋŋá go Sápmi vuittii bronsamedáljja.
Sámi riikkajoavkkus ledje dál váldán iežaset niskái maŋŋel vuoittáhallama maŋŋebárgga Provencei.
Sámi ráppár Slincraze dahje Nils Rune Utsi lea eddon go maŋŋil Riddu Riđu nuoraidkonseartta mannan duorastaga daddjui ahte son oaivvildii ahte nieiddažat galget guoddit siva roahcamiid dihte.
Sámi ráppár, Slincraze dahje Nils Rune Utsi lea gártan garra biekkaid sisa maŋŋel nuoraidkonseartta Riddu Riđđu festiválas.
Sámi servodagat dárbbašit NSRa, danin go mii leat 40 jagi čađa čájehan ahte mis lea sihke dáhttu ja máhttu hukset sámi servodaga.
Sámi soga lávlaga maŋŋá juoiggasta Øystein Nilsen ja Gerd Åse Pedersen fas lávlu sámegillii.
Sámi stáhta ja veahá dan birra mii maŋŋil ságastuvvui ¶
Sámi teáhtera suohttaseamos bealli lea aŋkke go sámivuohta čuovgá čađa, nugo ovdamearkka dihte divaštallamis gaskal Nicolausa ja Fedora (Svein B. Olsen) gos Nicolaus vástida juoigamiin Fedora dađistaga allajienat čeargumii.
Sámi vuoigatvuođain ja boares vieruin dahje virolašvuođain oppalaččat lea nana sadji norgga rievttis, maŋŋel go Norga lea vuolláičállán earenoamážit dan 2 konvenšuvnna mat leat olmmošvuoigatvuođaid birra, mii bođii 1960:s ja ILO-konvenšuvnna nr. 169 mii gis bođii 1989:s.
Sámi vuoigatvuođat leat ovdánan ollu 60-logu rájes, ja lea doaivva ahte dáid rahčamušaid maŋŋá lea dásseárvvu vuorru.
Sámi váldoorganisašuvnnat doibmet miellahttulogo vuođul, miehtá riikka, ja ovddastit dábálaš olbmuid siviila sámi servodagas ja barget buot sámi áššiid ektui.
Sámi Álbmotlihttu (SÁL) ovddida máŋga báikkálaš sámi áššiid mat mearkkašit olu smávva báikkálaš servvodagaide miehtá Sámi.
Sámi álbmot, ja earenoamážit sámi nuorat Evenáši, Skániid ja Dielddanuori suohkaniin masse guovddáš oahppoásahusa mii áiggiid čađa huksii dehálaš gelbbolašvuođa sámegielas ja sámi kultuvrras.
Sámi álbmotbeaivi han ávvuduvvo Norggas, Suomas, Ruoŧŧas ja Ruoššas ja lea dehálaš symbolan dasa ahte sámi álbmot lea oktasaš álbmot rájiid rastá.
Sámi álbmotbeaivvi doalut sturrot jagis jahkái ja doalut leat leamaš miehtá Sámi.
Sámi álbmotbeaivvi ávvudit miehtá Norgga, ja Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Sámi árgabeaivvis gávdnojit ollu áššit maiguin sápmelaččat galggaše bargat eambbo ovttas rastá rájáid.
Sámi áššiid ođđa stádačállin beasai Raimo Valle, maŋŋel go Berit Oskal Eira luobai doaimmas mannan bearjadaga.
Sámi áššiid stáhtačálli Biret Oskal Eira dat bovdii maŋŋel sáhkavuorus Norgga gonagasa bidjat vuođđogeađggi, mii lei gollegiissá hámis.
Sámi šalddi luhtte Onnel dearpmis leat iešguđetlágán lágideamit miehtá beaivvi.
Sámi Šaldi mannáge riikkaráji rastá, aiddo nugo nissoniid illásteapmi, iige dat gula sierra álbmogiidda dehe riikkaide.
Sámi čađa johtet geassemánobajiid áiggi masa beallemiljovnna turista.
Sámi čuoigit ja spábbačiekčit leat ovdal birgen hui bures dáin gilvvuin ja maŋŋel go gilvu lea bistán dušše moadde beaivvi, de lea juo Sápmi fasken golbma medáljja čuoigamis ja guokte čiekčama vuoitán nieiddaid spábbačiekčamis.
Sámicup heargevuodjin lea lágiduvvon dán dálvvi miehtá Sámi, sihke sprinta ja kilomehter vuodjin.
Sámiid vuoigatvuohta lea oallut juristtaide addán barggu áiggiid čađa, ja dát riekti lea leamaš ja lea ain digaštallanfáddá.
Sámiid Ædnan vuittii 30 jagi maŋŋá ¶
Geasi maŋŋel gávdnen beahceloggumiid Lunusvákkis (Lønsdalen), davábealde Sáltoduoddara.
Sámiráđi bargolávdegoddi vuordá ahte álgoálbmogiid máilmmeráđđi čielggada máilmmiráđi dili oppalohkái ja ruhtaveahkkeášši dan maŋŋá go Kanada lea botken ruhtadeami.
Sámiráđi kulturruhta lea oaivvilduvvon sápmelaččaid oktasaš figgamušaide rastá rájá.
Sámiráđi váldoulbmilin lea gozihit sámiid ovdduid álbmogin, nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid rastá ja bargat nu, ahte sápmelaččat maiddái boahttevuođas dohkkehuvvojit oktan álbmogin.
Sámiráđđi almmuha lagamus áiggis maid sii leat mearridan dán áššis, maŋŋel go leat čielggadan movt Guoládaga Sámi Radio galgá birget ieš ja movt beassat eret ekonomalaš váttisvuođain.
Sámis bláđđi lea dieđusge oaivvilduvvon ollesolbmuide miehtá Sámi go sii han maiddái ilbmadit čállosiid máttasámegillii.
Sámis dárrui - ságat miehtá riikka - P1:š kanálas ¶
Sámis dárrui – ságat miehtá riikka ¶
Sámis lea leamašan áibbas unnán digaštallan genadutkama birra, ja dábálaš olbmot soitet luohttit dutkiide geat ovddastit organisašuvnnaid mat leat dovddus miehtá máilmmi.
Sámis lea son maiddái ožžon ánssu go son álggos nammaduvvui professor II:in Árktalaš universitehta ođđa Instituhttii; Circumpolára boazodoalloinstituhttii, Guovdageainnus ja de maŋŋil professor II:in Romssa Universitehtii.
Sámis leat oallugat geat fárrejit riikarájiid rastá danne go náitalit nuppi riikii.
Sámit eai leat gallis, muhto min iežamet Ole Henrik Magga beasai njunnožii riikkaidgaskasaš eamiálbmotbargui sullii 350 miljovnna eamiálbmoga ovddas miehtá máilmmi.
Sámit lea šaddan oadjebassan maŋŋá Sámedikki ásaheami.
Sámit leat "dovddastuvvon" servodaga lahttun albmaláhkai easkka 70-logu maŋŋá.
Sámit leat dovddastuvvon dievaslaččat servodaga lahttun albmaláhkái easkka 70-logu maŋŋá.
Sámit miehtá Norgga eai galgga dohkkehit ahte Finnmárkku Bargiidbellodaga oainnit áššái galget váldot ovdalii vuhtii.
Sámiálbmot Bellodaga (SáB) stuorradiggeevttohas Jánoš Trosten sávvá sámi álbmoga jienastit su Stuorradiggái juste čuođi jagi maŋŋil go beakkán Isak Saba válljejuvvui Stuorradiggái.
Sámmol lea eallán das maŋŋá go heittii mášeniid divodeame luonddu mielde.
Sápmelaš ja kárášjohkalaš Sámmol Jovnna Nystad vázzila odne máinnalmas mátkái Eurohpá čađa.
Sápmelaš lean, muhto in máhte sámegiela, muitala son mojunjálmmiid maŋŋá doavtternággosa.
Sápmelaš noaidi Ronald Kvernmo johtá miehtá ja doallá noaidekurssaid.
Sápmelaš, riegádan Gelotjávrris Suomas lea johtán miehtá máilmmi musihkainis.
Sápmelaččaid ja álgoálbmogiid miehtá árktalaš birrasa logai Gore ahte lea dehálaš guldalit.
Sápmelaččas leage dál veahkkebargit miehtá sámi guovllu ja vel olggobealde sámi guovllu ášši sápmelaččat veahkehit bláđi doaimmaheamis.
Sápmelaččat Báidáris dárbbašit doarjaga eará sápmelaččain miehtá riikka vai vuhtiiváldojuvvojit dán áššis.
Sápmelaččat geat vásihedje nuppi máilmmi soađi, háliidedje eanemusat vajálduhttit maid ledje muosáhan – ovdal, maŋŋel ja dalle go soahti lei.
Sápmelaččat leat leamašan hui bivnnuhat maŋŋá Melodi Grand Prix oassegilvvu vuoittu ¶
Sápmelaččat leat áiggiid čađa seahkanan eará čearddaiguin, dego earát nai, muhto goitge lea gávnnahan ahte sápmelaččaid genat leat earáláganat go mahkáš germanalaš genat.
Sápmelaččat leat álgoálbmot Norggas, ja áiggiid čađa váikkuhan historjjá, eallimii ja kultuvrii olles Davvi-Norggas, ii dušše Guovdageainnus, Kárášjogas, Deanus dáhje Unjárggas.
Sápmelaččat orrot dego vuollánan Álaheaju dulvadeami maŋŋá.
Sápmelaččat álbmogin njeallji riikkas, geain lea jámma ovttasbargu ja gulahallan riikkarájiid rastá bohtet erenoamážit gillát ođđa láhkaárvalusain, oaivvilda Sámi Vuoigatvuođalihttu.
Sápmelaččat, geat ofelaste olbmuid Moskkis Ruŧŧii, soibmojedje ja sivahallojedje maŋŋil soađi Norgga riikka beahttán.
Sápmi Music buvttadeaddji Kai Somby ozai champagne maŋŋel konseartta.
Sápmi lea addán munnje soajáid girdit ovttas dáid olbmuiguin čađa dan, mas gávpotlaš ii sáhte oppa niegađitge.
Sárggusráidu "Sápmi" joavku almmuhuvvui duorastateahkeda ja njeallje beaivvi maŋŋá de ledje joavkkus juo badjelaš 600 miellahtu.
Sárgungilvui bohte lagabui 400 gova, boazodoallománáin miehtá máilmmi.
Sárgát eai addo maŋŋil čakčamánu 1. beaivvi.
Sártnistis boradeami maŋŋil deattuhii gonagas man dehálaš lea sápmelaččaide beassat hállat sámegiela maiddái dikkis.
Sártnistis namuhii Hætta maid daid olu eará bargguid maid Joret-Niillas lea áiggiid čađa doaimmahan.
Sárá lohká olu dubmen iežas miehtá Finnmárkku, muhto ii goassege vásihan seamma go maid Sállanis vásihii.
Sátnejođiheaddji Frank Ingilæ ii loga vel diehtit masa dálu geavahit maŋŋá, go dása áigot vuos veardidit molssaeavttuid.
Sátnejođiheaddji Kjell Sæther illuda mediain juohke háve go sáhttá sávvat bures boahtin olggobeal ealáhusaide, ja de gal áinnas oaffarastá bures doaibmii vuođđoealáhusaid.
Sátnejođiheaddji buohtastahttá Troms Kraft fálaldaga dan nu gohčoduvvon "Terra" áššiin gos moadde Nordlándda suohkana bidje olles 850 miljovnna Terra Securities finánsafitnodahkii, mii maŋŋel bijai iežas konkursii.
Sátnejođiheaddji dajai ovddit Min Áigái, ahte Gurotbellodat mohkkasaddá, go eai dorjon su evttohusa oktasaš cealkámuššii, muhto buktet maŋŋá iežaset cealkámuša ja dahket dán iežaset áššin.
Sátnejođiheaddji čállá siiddus ahte it   dárbbaš rastá šalddi mannat vai dieđát mii dáhpáhuvvá Kárášjogas, lea dušše deaddilit www.
Sátnejođiheaddjis lea luohttámuš dáid dieđuide, iige loga áigut bidjat makkár sierra lávdegotti dárkkistan dihte huksejumiid miehtá duoddara.
Sátnejođiheddjiide lea ge dát stuora vuoitun ja sii rámpoje ministara buorredáhtolašvuođa maŋŋel čoahkkima.
Sátnevádjasat eai dušše govvit dan áiggi goas riegádedje, muhto leat áiggiid čađa nuppástuvvan ja heivehuvvon ođđa anuide.
Sátnevádjasiin sáhttá beaktilastit iežas ákkastallama dan dihtii go dat sisttisdoallá álbmotlaš duohtavuođa maid olbmot leat oahppan buolvvaid čađa.
Sáttavuodjima maŋŋá ruossut-doarrás johtán Lada vuvdojuvvo čuorvvasgávppiin.
Sávaldagain čalmmustahttit sámi musihkkahistorjjá ja dadjanvugiin "dan sadjái go váidalit, de barget ieža" riegádii ovttasbargu DJ Šielat maŋŋel muhtin Adjágas konseartta Romssas.
Sáve, Per Tor Turi, Aslak Krokmo ja Kárášjoga ođđa fuomášupmi – Susan RøkkeRabas mikrofuvdna maŋŋá konseartta.
Sávnni maŋŋá čiŋaheimmet iežamet ja juovlamiella badjánišgođii vel eanet.
Sávvat ahte Helga Pedersen ii dárbbaš gillát seamma vuorbbi go Saba, muhto ahte baicca beassá doalvut su jurdagiid dobbelii, čuođi jagi maŋŋel.
Sávvat olbmot maŋŋel panela álggaheami muitalit maid sii oaivvildit sihke buriid ja baháid, lohká Hamran.
Sávzadoalli Berit Anna Balto Gulbrandsen fuomášii go vuos láppis bođii ruoktot mii lei hui fasttit gáskkahallon ja gaikkoduvvon, ja das maŋŋil bohte vel guokte sávzza mat ledje gáskkahallon ja ledje hui árggit.
Sávzaeaiggát fuomášii Sávzadoalli Berit Anna Balto Gulbrandsen fuomášii go vuos láppis bođii ruoktot mii lei hui fasttit gáskkahallon ja gaikkoduvvon, ja das maŋŋil bohte vel guokte sávzza mat ledje gáskkahallon ja ledje hui árggit.
Sávzzas ja bohccos lea guohtonlohpi miehtá gieldda, maiddái suodjaluvvon guovlluin.
Sæhter čađaha dan almmolaš rahpama maŋŋá go fitnodaga oasseválddit fas leat muitalan fitnodaga ja iežaset birra.
Sæther dajai "jo" ovttatmánu ja kvártta maŋŋil mii čohkohalaimet Magnhild Utsi geahčen.
Sæther čállá Kárášjoga gieldda neahttasiidduin ahte Álbmotdearvvašvuođa Našunálasearvvi váldočálli gudnejahtii Kárášjoga dearvvasvuođasearvvi iežas sártnis, ja ahte dán beaivvi gudnejahte erenomážit sin oskkáldas bargiid geat guhkes eallima čađa leat bargan Kárášjoga dearvvašvuođasearvvis.
Sørensen lohká dan láhkai leat buot luonddu suodjaleamit stuorát guovlluin Mátta-Norggas nugo Rondanes 1962 ja maŋŋá Dovre dahkon.
Sørlándda joavku Froland/Amazon, mii maŋŋil vuittii finála, časkkii Guovdageainnieiddaid 4-2.
Sørnes lea dán vuoru rihkkon interneahta lágaid ja suhttadan Sámi Oahpahusráđi, maŋŋel go lea Sámi Oahpahusráđi interneahtta siidduin suoladan osiid iežas interneahtta siidduide.
Dan dajai Agnete Kristin Johansen dakka maŋŋá Oslo spektrumas go čielggai ahte sin joavku lea vuoitán lávlungilvvu.
TIL joavku lea dál goalmmát sajis Norgga alimus divišuvnnas, maŋŋel go joavkkut leat čiekčan vihtta čiekčama.
TIL lea njunnožis elihtadivišuvnnas ja sis leat čiekčamat sihke juste ovdal ja juste maŋŋel min čiekčama.
TIL lei njunnošis maŋŋel giđđaráidočiekčamiid.
TIL moallaalmmái Sead Ramovic leamaš garra dálkkis maŋŋá sotnabeaivvi čiekčama.
TIL:s lea čiekčan golbma beaivvi ovdal Sámi čiekčama ja njeallje beaivvi maŋŋel, lohká Heatta, gii oaivvilda ahte de lea doarvái buorre áigi čiekčamiid gaskkas.
TROMS fylkeskommuneROMSSA fylkkasuohkanHarstad RiddofanasterminálaRomssa fylkkasuohkan Johtolatetáhta bokte rahpá maŋŋel 2010 beassážiid ođđa riddofanasterminála easkkadivvojuvvon Hámmanvistti ovttas Harstad Havniin.
Tuvrrahasat searvvi lahtut Sara Victoria Andersen, Ellen Mienna Guttormsen ja Anne-Gro Gaup ledje hui movttegat maŋŋel go deaivvadedje Olav Thonain, gii maid lea áŋgiris tuvrrahas Sykkeltrimmena geainnu alde.
TV 2 Nettavisen čállá áššečuoččaldahttineiseválddiid oaivvildit sáhttit duođaštit ahte dát olbmot gaskkamutto 1990-logus gitta maŋŋel jahkemolsašumi leat sádden badjel 10.000 rehkega fitnodagaide Norggas.
TV Norge čájeha dán jagi gávccat gearddi dan iežaset ráhkaduvvon reality-ráiddu, mas olbmot gilvalit čađa Norgga 11 prográmmas.
TV čađa bohtet soahtegovat dáhpáhusain mat eai leat go moadde minuvtta áigi dáhpáhuvvan.
TV2 dieđuid mielde Robert Hermansen dutkon duorastaga go politiijat váruhit su verrošan Store Norske ámmáhis, seammás go Økokrim sihkkarastá duođaštusaid miehtá Norgga.
TV2 spábbačiekčančeahppi ja berošteaddji Davy Wathne lei maid hárpmas maŋŋá čiekčama.
TV2 Ođđasat čállet ahte 1989:s lei juohke studeanttas gaskamearálaččat 152 867 ruvnno vealgi maŋŋel go lea geargan oahpuin.
Talink fanasfitnodat suvdá bearraša ja biilla Nuortameara rastá 500 ruvnnu ovddas.
Tampere Polyteknihkkálaš oahpahus ossodat lea čađahan dán dokumentašuvnna prošeavtta ovttas olu ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin miehtá máilmmi.
Tanja Mortelmans bossu bohcci čađa áimmu buolli báhkka klássaávdnasa.
Tapio, maŋŋá go Sirpmá-Hánssa gávpi reastaluvai.
Tapiola muitala ahte čájáhusat álo dagahit lasi barggu, ja maiddái oažžu son olu diŋgomii iežas dujiide maŋŋá čájáhusaid.
Team Action On The Road lea joavku Hedmarktoppena álbmotallaskuvllas mii vánddarda miehtá Norgga, ja olgoriikkas maid, čájeheame musikála maid ieža leat ráhkadan.
Teavsttaid ja nuohtaid bokte lea risttalaš evaŋgelium čuodjan áiggiid čađa.
Tellefsen birečállin Stavanger bires ja maŋŋel dan lei birečállin Sørlandet bires gitta 1994 rádjái.
Tellefsen ráhkadan sámi-dáru veršuvnna biibbaloahpus Veien Gjennom Bibelen/ Geaidnu Biibala Čađa, Biibbaloahppo-prográmma mas lohká ja guorahallá olles Biibbala.
Temperatuvra lei badjeleappos go dábálaš miehtá Norgga.
Teret miehtá máilbmi ¶
Terje Isaksen, guhte Kárášjogas vihkkemiid čađaha, diehtá maiddái ollu ságaid bivddus miehtá gieldda.
Terje Tretnes dadjá ahte SáB:i lea politihkka deháleabbo go posišuvnnaid juohkin maŋŋel válgga.
Testameanta bođii arvat maŋŋil.
Teáhter dárbbaša intimáleappu birrasa oktan gáfestallanlanjain gos olbmot maŋŋá besset deaivvadit ja sagástit bihtá birra.
Teáhter áigu dáinna čájálmasain mátkkoštit miehtá Sámi skábmamánus, lohká diehtojuohkki Brita Triumf Beaivváš Sámi Teáhteris.
Teáhter-joavkkut miehtá davviguovlluid leat bovdejuvvon guoimmuhit máŋga duhát olbmo.
Teáhtera Guorbmebiila, mas ledje buot rusttegat, ii beassan duollu čađa, ja busse gis billašuvai Murmanskas.
Teáhterbihttá boahtá johtit miehtá Finnmárkku čájehit dán teáhterbihtá.
Teáhterbihttá fuomášii Eugene ONeill čállit iežas bearraša surgadis dáhpáhusa maŋŋil.
Teáhterjoavku Soapmásat leat movttegat maŋŋá guokte čájálmasas Deanus.
Teáhtervisti Beaivváš Sámi Teáhterii galggašii sáhttit duohtandahkat maŋŋel 2015, lohká ráđđelahttu Vibeke Larsen.
Teáhterčálli galgá maŋŋel ovdanbuktima rievdadit čállosa jus dat lea dárbbašlaš ja čállit viidáseappot.
The All Roads Film Project (buot geainnuid filbmaprošeakta, lea National Geographic (Našunála Geográfalaš) bargu čalmmustahttit eamiálbmogiid ja áirrasvátni unnitlogu kultuvrra muitaleddjiid miehtá máilmmi ja addit sidjiide vejolašvuođa ovddidit máhtu, gulahallama ja áddejumi buot máilmmi olbmuide.
The BlackSheeps joavku lea maŋŋá go vuite MGP jr. johtán miehtá Norgga ja maiddái vuoitán Davviriikalaš MGP jr. go dat lei Århusas Danmárkkus.
The BlackSheeps lea juo dahkan musihkkahistorjá Norggas ja Davviriikkain maŋŋel go diibmá vuite MGP jr lávlagiin "Oro jaska beana" .
Thomas von Westena maŋŋá lei girkoolbmuid gaskkas Nils Vibe Stockfleth  eahpitkeahttá dat gii dagai stuorámus barggu sámi oahpahusa ovddas.
Thomassen liikká deattuha ahte EDS joatkkaskuvllat leat guovddáš oahppoásahus dán guovllu sámi nuoraide, go skuvllas lea vejolašvuohta bargat sámi fáttáiguin rastá rájiid joatkkaskuvlla dásis, ja bargiid gaskkas lea nanu gelbbolašvuohta bargat viidásit fágalaš sámi ovdánahttinbargguin.
Thon muitalii iežas skeŋken 50 hytta tuvraservviide miehtá Norgga.
Thoralf Henriksen lea garrasit hárdašuvvan ja hirpmáhuvvan dáinna mearrádusain, go FeFo stivra beannot jagi maŋŋel Finnmárkkulága ásaheami ja jahkebeali maŋŋel go stáhta almmolaččat attii ruovttoluotta finnmárkulaččaide vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide.
Thoralf Henriksen muittuha ahte Goahtegearret ii leat maŋemus guovtti jagis ožžon Sámedikkis doarjaga, eaige leat ohcan doarjaga maŋŋil go Sámedikki mearridii ahte Goahtegearret galgá ohcat doarjaga jagis jahkái.
Thoralf Henriksen čuoččuha nu garrasit ahte FeFo-mearrádus lea vearrámus veahkaválddalašvuohta mii lea dahkkon maŋŋel soađi sápmelaččaid ja muđui eará Finnmárkku ássiid vuostá.
Tiibmabeal maŋŋá bođii biilavuoiti, Anne Berit Anti, vuostái váldit biilla valáštallanvisttis, ieš áibbas duođas.
Tiimma maŋŋá go Ávvir čuojahii Statoil Norge AS diehtojuohkindirektevrii, de lei Statoil buktimin Tunoldii propangássa.
Tim Valio ja su moarsi Miriam Länta leaba darvánan Thailandii maŋŋel go miellačájeheaddjit leat váldán badjelasas Thailanda oaivegávpoga váldogirdišillju Bangkokas.
Time sáddii moadde siepmana genabáŋkui, dál Svalbárddas, ja vurkii moadde keallárii maŋŋá go šattai leaska 2002.
Tinfos áŋgiruššá garrasit smávvafápmohuksema ja prošeavttat leat miehtá Norgga.
Tingvoll lohká ahte eai gilvoskohterat leat sutnje apmasat, go son lea hui ollu iežas isida mielde johtán miehtá, sihke Norggas ja Ruoŧas,  go son maid gilvala skohteriiguin.
Toga ii lean šat nu go lávii, ja máŋga jagi lei oalle jaskes ráidu mii váccii márkana čađa.
Tom Henrik Ellingsen lei čohkken spelliid miehtá Finnmárkku ja maiddái Ruoŧas go serve joavkkuin "Finnmix" Romssa sisbandy UNN-cupii.
Tom Høgli (24) čievččai nu bures Skottlándda vuostá ahte  Norgga riikkajoavkku hárjeheaddji hirpmahuvai – Suorggahahtti buorre, logai Drillo beaivvi maŋŋel čiekčama.
Tom Høgli logai iežas váiban maŋŋel rátkkačiekčama ja cupa njealjádasfinála.
Tom Høgli suorganii veahá njuolga maŋŋel go lei mulččihahttán juolggi ja lohká ahte son jurddašii olu boahtteáiggi birra.
Tone Jorunn Tveito váccii diibmá Norgga miehtá.
Tone Merete Orti Olsenis soaitá dál sihkkarastojuvvon sadji Sámediggái maŋŋel čavčča válggaid.
Tonje haga ii livčče mihkkege menestuvvan, lohká Inger Johanne Revheim ja sihkasta bivastaga gállus maŋŋá bossuma.
Tor Isak muitala maid son maŋŋel mánáidgárddi láve hommet.
Toril Bakken, lea jur ollen fas viesuid lusa ja Áltái, maŋŋel go lea čavčča murjen mehciid.
Torkel Rasmussen iežas girjjiin “Áigin Lávra - Bassegohpi geassi”, mii šaddá fidnemis buot girjerádjosiin miehtá Norgga.
Totenlaš Trond Bolle rohkki, navdui leat Norgga njunušsoalddáhin, ii goassege gudnejahttojuvvon dáinna Norgga alimus ánssuin, vaikko leai vuosttaš norgalaš, maŋŋá nuppi máilmmisoađi, gii evttohuvvui dan oažžut jagis 2005:s.
Tretnes lea sihkkar maŋŋá go leat árvvoštallan dán prošeavtta de dát virgi sajáiduvvá sámi háldui.
Tretnes čállá ahte olmmoš masa álgá smiehttat ahte lea go dát mearrádus dahkkon FeFo-juovlabeavddis, gánske maŋŋel go leat juhkkán 2-3 alkohol ovttadaga, ja ruođuid siste čujuha vel Sandbergii.
Triumf dovddaha iežas sihke ballán ja maŋŋel maid baldán.
Triumf muitala ahte son lea váldán gávpečorragiid sisa čavčča miehtá.
Triumf, go eai leat nagodan gávdnat ođđa buvttadeaddji maŋŋel go Brita Triumf heitii ođđajagimánu vuosttaš beaivvi rájes.
Troandimis leat doarrumat njiedjan 30 proseanttain, maŋŋel go gávpot lea oanidan alkoholavuovdináigemeari ovttain diimmuin.
Troandimis leat sámenuorat miehtá Norgga.
Troandin lea stuorra studeantagávpot gosa dievva sámenuorat miehtá Sámi bohtet.
Tromssa OG 2014 lávdegoddi ii oaččo doarjaga Stuorradikkis, muhto liikká sáhttá rahpasit vejolašvuođa maŋŋá dán čavčča Stuorradikkeválgga.
Tromssa gávpotvearjjus lea boazu, muhto gávpotvearju bođi maŋŋil Macka mearkka.
Tromssa kulturjournalista Erling Stenstrup, gii maid lea arkiteakta, dajai maŋŋel go lei oaidnán "Váigasat" lávddi ahte "sámi arkiteaktuvra boahtá su agibeaivvi hirpmáhuhttit" .
Trond Aarseth Birasgáhttenossodagas lohká šaddat unnán váikuhusat lundui maŋŋá.
Trosten bođii maŋŋel boradanbottu, muhto dassažii lei juo dievasčoahkkin ollen meannudit nuppi ášši vel.
Trosten čilge gáržži siva dan go geaidnu bođii maŋŋá logemat jagi rohkosvistti, mii ceagganii 1953:s.
Trosten čilgii maŋŋel ahte son lei addán dieđu komiteajođiheaddjái, Solbakken-Härkönii ahte lea bealálaš áššis, iige sáhte searvat áššemeannudeapmái.
Trulsen bovdii nieiddaguoktá maŋŋel sudno juoigankonseartta Sančuari joavkku mielde, beassážiid áigge Guovdageainnus.
Trygve Lund Guttormsen, geas lea ovddasvástádus guovddážii, jáhkká sivvan dan lea go bivaldii buollašiid maŋŋel.
Trygve Lund Guttormsena fámolaš čuoččuhusaide Sámi Dáiddárráđi birra, maid son lea gilván miehtá Sámi iešguđet media čađa, oažžu leat su iežas ášši.
Tráktora maŋŋá čuovvovaš mohtorfievru leige Jawa-mohtorsihkkel.
Trøndelag Forskning og Utvikling (Troandima dutkan ja ovdánahttin) lea kárten Troandin 2008 festiválajagi, ja navdet dilli lea sullasaš miehtá Norgga.
Tsjernobyl 22 jagi maŋŋel ¶
Tuddi fertii miehtá áiggi juoigat ja lávlut Uhcastáložii.
Tunheim muitala ikte hupman boazopolitiijain ja lohká ožžon diehtit ahte sii galget dutkojuvvot áššis ja ahte son ferte addit politiijaide raportta maid čálii dalle maŋŋel dáhpáhusa.
Turbonegera historjá álgá 1988 jagis, ja jagi maŋŋel dan de sii almmuhedje vuosttaš singela "Route Zero".
Turi geassá ovdan ahte Ruošša bealde boazoálbmogat eai gillán nealggi, nugo stuorra gávpogiin ollusat dahke, maŋŋil go kommunistaregima gahčai.
Turi muitala ahte báikkis lei čorgejuvvon bures maŋŋil go sii nuppes fitne iskamin.
Turi sáhtii maŋŋá festivála muitalit ahte oktiibuot ledje masá 1100 olbmo boahtán festivála beivviide.
Turid Wolle Lunde lea váldán oahpu spovemis ja lea dovddus miehtá Norgga, čilge Skattvik.
Turistat bohtet miehtá máilmme geahččat fáhkaniid (spekkhogger), mat čuvvot sallihit dáidda vuonaide.
Turistat vázzet gulul ruoktot maŋŋilgaskabeaivvi maŋŋil go beaivvi leat láikkohallan sáttogáttis, maid beakkán mátkoštangirji Lonely Planet lohkká leat okta máilmme čábbámusain.
Turisttat bohtet miehtá máilmme geahččat fáhkaniid (spekkhogger), mat čuvvot salliha dáidda vuonaide.
Turisttat bohtet miehtá máilmmi oahpásmuvvat dan beakkán kultuvrii, mii lea leamaš goas nu guovllus.
Turisttat miehtá máilmme lea boahtán geahččat Polar Zoo beakkán guovžžačivgga jumežiid, nubbi ruškat ja nubbi jievjjat.
Turisttat vázzet gulul ruoktot maŋŋelgaskabeaivvi maŋŋil go beaivvi leat láikkohallan sáttogáttis, maid beakkán mátkkoštangirji Lonely Planet lohká leat okta máilmme čábbámusain.
Turkalaš-kyproslaččat eai hálidan dan ja maŋŋil stáhtaválddigomiheami, Tyrkia 1974 invaderii Kypros-sullo davágeaži.
Turnea álggii Hámmárfeasttas, ja dás maŋŋil boahtá Link Áltái, Kárášjohkii ja Čáhcesullui.
Turner ásahii UNF 1998 maŋŋá go lei skeŋken olu ruđaid ON:i ja organisašuvnnat barget dearvvašvuođain, nissongažaldagaiguin, dálkkádagain, birrasiin ja energiijain.
Tutsit ja hutut eai šat luohte guhtet guimmiidasaset dán guhkes soađi maŋŋel.
Tv ja eará mediat bibmet min miehtá beaivvi, dassá go viimmat váibat ja mannat nohkkat ¶
Tv«s dieđihuvvo dál eahkes ahte NATO sáhttá biddjot Searbariid vuostá Kosovo«s, muhto maŋŋel go ON lea sihtan.
Táksilobi háhkama maŋŋá sus leamašange garra fárta, jagi maŋŋá son ordnii guorbmebiillalobi ja dál fas linnjábiillalobi.
UKM dahje Nuoraid Kulturdeaivvadeapmái ledje beassan 290 oassálasti miehtá fylkka.
UNTAK:a dirigeanta Signe Urtegård lea johtán koarain stuorit ja smávit dáhpáhusain miehtá Davvi-kalohta.
Ubmil lei 5600 guossejándora dálvet, ja sii jáhkke ahte galge guovtti jagi maŋŋel juo bessat bohtosiid oaidnit.
Ulbmil dáinna prošeavttain lea ahte buot sámi birrasat miehtá máilmmi besset ođđa mállet teknologiija bokte, nu movt ISDN-linjáid, Interneahta ja TVa bokte oasálastet oktasaš sámi ávvudemiide ja prošeavttaide.
Ulbmil dáinna čoakkimin lea čalmmastuhttit Lestadialaš osku árvvuid ja buriid ja seailluhit daid ođđa aiggiid čađa.
Ulbmil guorahallamiin lea duođaštit Guovdageaidnulaččaid ja áinnas dálu olbmuid oktavuođa boazomearkkaide ja maŋŋil geahčadit movt stáhta dahkku mearkkaid hárrái lea rievttalaš.
Ulbmil lea buhtistit Skiippagura nama maŋŋel fuorragávpašemiid.
Ulbmil lea buorebut gulahallat, dieđuid juogadit ja roggat ovttas kulturmuittuid, go dáin guovlluin leat olbmot johtálan rastá dálá riikarájiid.
Ulbmil lea lágidit oktasaš sámi kulturoahpahusa Suoma-Norgga riikarájá rastá Deanuleagis.
Ulbmil lea movttiidahttit olbmuid eambbo lávlut, sihke iešguđet buolvvat ja iešguđet báikkiin miehtá Norgga.
Ulbmil lei addit indiánamánáide buoret eallima, nu ahte nákcejit fievrredit árbevieruid ja kultuvrra kreatiivvalaš proseassa čađa.
Ulbmil lei hui čielggas: Ii oktage galgga bilidit dan maid Spania álbmot leat huksen maŋimuš golbmalot jagi maŋŋá go Francos diktátuvra gahčai.
Ulbmilin das lea geahččat bearrái lea go luondduluossa vai báhtaran biebmoluossa mii goargnu Detnui maŋŋá dábálaš bivdoáigodaga.
Ulbmilin dáinna čoahkkimiin lei kártet Statnett ja boazodoalu heivehanvejolašvuođaid, vai sáhtáše unnidit daid negatiiva váikkuhusaid vejolaš huksenáigodagas ja maŋŋil go lea gárvvistuvvon.
Ulbmilin lea ahte oassálasti galgá máhttit álkit dálkkodit dán njealjebeaivásaš kurssa maŋŋá, mii bistá beaivebottaid gitta gaskavahkkui.
Ulbmilin lea njeaidit ovttasbargoeastagiid, vai sápmelaččaid vejolašvuođat doaibmat oktan álbmogin riikkarájáid rastá sihkkarastojuvvo, dadjá Gonagaslaš Majestehta Gonagas Harald su sártnis dan guđát Sámedikki rahpamis.
Ulbmilin lea ráhkadit ođđa bargosajiid lassi huksemiid geažil ja buvttadan doaimmaid doarjuma čađa.
Ulbmilin lea čalmmustahttit nissondoaruheami ja vealaheami sihke njálmmálaččat ja rumašlaččat miehtá máilmmi.
Ulbmilin sámekonvenšuvnna árvalusas lea ahte dat galggašii šaddat oassin riikka lágain, mii davviriikka sámiide sihkkarastá ovttadássásaš vuoigatvuođaid.
Ullmann joavkkuin galget galledit 50 báikki miehtá Norgga, maid Riikkateáhter lágida.
Universiteahttaoahpaheaddjin son ráhkadii sámegiela oahpaheapmái vuođu maŋŋil soađi oahpaheami bokte ovttas prof.
Universitehta rektora rahpandearvvahusaid maŋŋá lektor Tuomas Magga ja sámegiela professor Pekka Sammallahti muitaleaba mo Giellagas-instituhta bálvala sámi servodaga ja mo gielladutkamis ja giellaoahpahusas manná.
Unjárgalaš Helmer Losoa nammaduvvui Finnmárkku kultursuodjaleami áŋggirdeaddjin, muhto golbma vahkku maŋŋá vuordá ain sátnejođiheaddjis lihkusávaldagaid.
Unjárgalaš Raimo Valle (42) nammaduvvui mannan bearjadaga sámi áššiid ođđa stádačállin maŋŋel go Berit Oskal Eira luobai.
Unjárgga gielda lea guhká bargan ásahan dihte skohtermáđii Vuonnabađas Detnui, go gielda lea gieskat ásahan ovttasbarggu Suomain, Anára gielddain, ovddidan dihte mátkeealáhusa rastá riikkarájáid.
Unjárgga gieldda sátnejođiheaddji, Inger Kathrine Juuso, mielas lea hirbmat buorre go unjárgalaččain lea dál vuoktačuohppanfálaldat maŋŋá go Elle frisør fárrii Deanus ránnjágildii.
Unjárgga gieldda sátnejođiheaddji, Inger Katrine Juuso, oahpistii gehččiid prográmma čađa somás vugiin ja muitalii makkár cuvccas ain čájehuvvo.
Unjárgga nuorat, geat šadde dovddusin buot davviriikkain maŋŋel go vuite Melodi Grand Prix jr. gilvvuid diibmá, leat ge evttohuvvon oažžut Spellemann-bálkkašumi "dán jagáš lávlla"-luohkás lávlagiin "Oro Jaska Beana".
Unna Márjjáš maŋŋel go lea smiehtadan: Gal dat lea ártet go mii golmmás sáhtiimet gávnnadit!
Unna dutkit geat liikojit veallát jieŋa alde ja guovlat mii jávrebotnis oidno liikojit gis go álkit oidnet jieŋa čađa.
Unna hilažat oidnojit dego stuora dolat idja-giikaniid čađa maid Seaking-veahka geavaha.
Unna nissonolbmoš, ollu doaimmahan Marina Silva lea riegádan Acres Brasilas, bajásšattai geafivuođa čađa gummigártadeaddji bearrašis.
Unna oassi stáhta skuvlla oahppin čeavžá logat luohkká iskosa ja fidne School Leaving Certificata, man maŋŋá sáhttet ohcat Universitehtaide.
Unna ádjáš doamai rastá luotta ¶
Unnimus váttisvuođat maŋŋá luomu ¶
Unnán divodeapmi ja investeremat ollu jagiid lea dagahan ahte ollu lea báhcán ja leat stuora hástalusat miehtá riikka – erenoamážit Davvi-Norggas.
Unnán lottit Guovtti maŋemus jagis leat leamaš unnán lottit miehtá Finnmárkkus.
Unnán miellahtut ADHD Norga lea searvi mii lea riikka dásis, ja maŋŋel go Kárášjogas ilmmai ADHD báikkálaš searvi, de Kárášjoga miellahtut geassádišgohte.
Unnán praktihkalaš oahppu Anne Jannok Eira mielas lea dát miehtá Norgga váttisvuohta, ja erenoamážit báikkiin gos lea boazodoallu, lea beare unnán árbevirolaš ja praktihkalaš oahppu.
Gean dovdet miehtá máilmmi?
Utsi diŋgui bileahta dakka maŋŋel go gulai ovttasbargoráđi čoahk­kima birra.
Utsi dubmehalai álggos guđa jahkái ja guđa mánnui giddagassii Drammena diggerievttis ja maŋŋil fas áššehuhttui Borgarting lagamánnerievttis.
Utsi mieđiha ahte NBR heajos dásseárvu áiggiid čađa sáhttá dagahan ahte nissonolbmuid ekonomalaš rámmaeavttut boazodoallošiehtadusas leat ollu bázahallan.
Utsi muitala ahte bihttá lea čájehuvvon miehtá máilmmi, ja soaitá Beaivváš bovdet bihtá čálli Marie Jones iežaset vuosttaščájálmassii.
Utsi muitala iežas maid čoavjjehiid oaidnán mat ledje reiton, maŋŋá dán ija.
Uvssagaskkas dán unna barttažis, dál 60 jagi maŋŋá dáhpáhusa, oidnen jurdagiinnán mo dát čáppa leahki lei miessemánu beivviid 1945.
Uđasvárra miehtá riikka Yr.
Uđasvárra miehtá riikka ¶
V5-gilvui maid Bueng ja Gaup máhccaba Troandima maŋŋel Harstadii golggotmánu 17.  beaivvi, gos V5-gilvvut dollojit.
VEFAS IKS ásahuvui maŋŋil suohkanat sohpe dákkár intersuohkan ovttasbargguin.
VG-aviissa dieđuid mielde lea olmmái, gii ovdal lea dubmejuvvon rievideami dihte, filbmejuvvon olggobealde muhtin Shell-stašuvnna Oslos, sullii vihtta diimmu maŋŋel rievideami Stavangeris.
71-jahkásaš olmmái guhte dán viesus ásai jámii maŋŋil go rieviduvvui cuoŋománus.
Ođđaseamos šuokŋa Sámis, Ann-Mari Andersen «Ándagassii», oaččui eanemus SMS-jienaid ja  šattai áiggiid čađa buoremus sámi šuokŋan.
Ovddeš Anárjoga ássi Solveig Nikkinen guhte maiddái lea  mielde bargo  joavkkus muittuhii Anárjoga leagis lea áiggiid čađa olbmot ássan ja ahte maiddái sis galget leat vuoigatvuođat guvlui.
Jostein Biti lei maŋimuš gilvvus, rievvárvuodjimis, njunnošis miehtá gaskka nu ahte ii lean eahpádus gosa vuoitu manai.
Prográmmajođiheaddjit jearahallamin Agnete Nilsena ja Viktoria Eriksena maŋŋá go vuoitu lei čielggas.
Kapteaidna Elle save Gaup váldá vuostá vuoittu maŋŋel go vuite B-finála.
De leaš bállahastit gávvut hoteallaseŋgii maŋŋá go Sosiála- ja Dearvvašvuođa ministtar Liisa Hyssälä sákkastii medáljja.
Maŋŋá lea buorre bivastagaid doidit jávrris.
Olmmái gii dán dálus ásai Fanasgiettis jámii maŋŋil go guokte olbmá su rievideigga.
Ari Niittyvuopio vuvddii bártnis hearggi Ivar Utsii maŋŋel gilvvuid.
Vahkkoloahpa maŋŋá váikkuhit planehtat hui vuohkkasit, muitte dan go plánet ruovttueallima suohttasiid.
Vahkkoloahpa čiekčamiid maŋŋel lávkii Nordlys badjelii tabeallas, namalassii ovccát sadjái.
Vahkku maŋŋel beassážiid leat oaggungilvvut Mierojávrris.
Vahkku maŋŋel heaittihedje sii ášši.
Vahkku maŋŋel lei Gugán čuččodeame iežas viesus ja lohkame boares vuoššangirjji.
Vahkku maŋŋel lágiduvvo Suomas Márjjábeivviid oktavuođas njukčamánu 21.–22. beivviid, maid stivralahttu Nils Henrik Valkeapää stivre.
Vahkku maŋŋel mátkkoštii Porsanger Romsii.
Vahkku maŋŋel sii fárrehuvvoje Kárášjohkii ovttas eará báhtareddjiiguin Kosovos.
Vahkku maŋŋil guoddaleami oaččui Logje aitto Biebmobearráigeahču ođđasit iskat biergguid.
Vahkku maŋŋil álgá GLR fas doaibmat dábálaš sáddagiiguin.
Vahkku maŋŋil, go ledjen joavdan ruoktot, de čájehuvvui TV«s man láhkái prinseassa Diana lei duššan Pariissas.
Vahkku maŋŋá lea loahppagilvvut Tankaváris.
Vahkku maŋŋá lágiduvvojit Pelimannipäivät dahje čuojahanbeaivvit 18. beaivvi.
Vahkku maŋŋá soai searvaba maid doppe hárjehallamiidda.
Vahkku áigi sáhtiimet lohkat Min Áiggis ahte muhtin almmái Kárášjogas lei vásihan 300 proseantta haddegoargŋuma eanabihtás maŋŋá go FeFo lea váldán badjelasas dán hálddašeami.
Vahkku álggaheami maŋŋá doallá searvi vuosttaš konferánssa.
Vahku maŋŋel lei mu vilbealli Stuoradikkis bargohárjehallamis.
Vahku maŋŋel, suoidnemánu 9. beaivvi, sirdojuvvo gilvu Norgga beallái, Sieddáguoikkaide.
Vahku maŋŋil 1 promille lea 0,01 proseanta.
Vahku maŋŋil sáhttá lohku rievdan, bohccot jávkan dahje gávnnai eambbo bohccuid nuppiid siiddas.
Vahku maŋŋá jo vuojašan seamma mátkki beallehaddái ja almmá ofelačča!
Vahkuloahpas ordnejuvvon gáktečájáhus muitalii sámi heajain ja gussiin, geat bohte miehtá Sámi.
Vai Norgga stáhta ii rihko sin álbmotrievttálaš geatnegasvuođa sápmelaččaid ektui eamiálbmogin lea áibbas dárbbašlaš ahte lea našuvnnalaš riektevuođđu mii dohkkeha ja sihkkarastá sápmelaččaid vuoigatvuođaid ávkkástallat ođasmahtti riggodagaid mearas, ja ahte sápmelaččat eamiálbmogin besset searvat daid hálddašit.
Vai ehpet vajálduhtaše Porsáŋggu maŋŋel go máhccabehtet ruoktot, de galgabehtet jurddašit 3 logu.
Vaikke allodaterohus lea stuoris (62 m) de váldooassi (80 %) orru lihkostuvvamin mannat tunealla čađa.
Vaikke fuomášahtti oassi bálgosa badjeolbmuin lea gáibidan bohccuid lohkama lága mielde, de vuos mearkuma ja easkka maŋŋá lohkama beales hállan oasálaččat eai leat dáid gáibádusaid váldán vuhtii.
Vaikke fylkkamánni ákkasta iežaset dan dahkan dainna ákkain ahte álggos ledje sii evttohan viiddidit guovllu 605 km3, muhto maŋŋá gulaskuddama árvalit sii dušše viiddidit meahci 305 km3.
Vaikke leansmánnebálvá lei áviisii lohkan ahte sii áigot doallat johtolat ja eará vávššuid miehtá vahku.
Vaikke ledje mearrideaddjit Njávdámis, de šadde sii unnitlohkun jođánit maŋŋá go suopmelaččat ja dážat bohte.
Vaikke mii šaddat sihke vuokŋasat ja alit bargomokta bargui luomu maŋŋá, de eat bija barggu eret vaikke lea friddja.
Vaikke sis lei šiehtadus ahte čiekčit galge leat govvenbáikkis guđa áiggi de váillahedje ain golbmasa diimmu maŋŋá.
Vaikko Gáivuona Njuorašvári gozihanprošeakta ii ožžon stádas ruđa stádabušeahta bokte, de lea suohkana sátnejođiheaddji Bjørn Inge Mo čoahkkinastimin stádain miehtá boahtte vahkku.
Vaikko Lyngmo ja Thorsen šattaige heaitit báhpavirggiin maŋŋel go sudno ášši manai gitta Norgga Alimusriektái, gos hilgojuvvui, de ii jáhke Lyngmo Norgga Girku mannat diggái Romssa fylkka báhpaáššiin.
Vaikko Sámediggi doarju evttohuvvon boazodoallošiehtadusa ja daid rievdadusaid ahte loktet boazoeaiggádiid dietnasa ovttadássásažžan miehtá Norgga, de in jáhke ahte addá ávkki.
Vaikko TIL ja Sead Ramovic leat ožžon olu negatiivvalaš áicilvuođa maŋŋá sotnabeaivvi čiekčama, de vuittii Romsa 1-0 Molde vuostá Alfheimas.
Vaikko dal Finnmárkku Luonddugáhttenlihtu jođiheaddji, Dag Elgvin, čurbošii dainna «sámi stáhta ásahan» čuoččuhusain maid lea šállošan maŋŋá, muhto váldolihtus eai gullo diekkár oaivilat ja váldet áššiid duođaleabbot, lohká Sámedikki ráđđelahttu, Vibeke Larsen.
Vaikko dat seamma olbmot dálvvi miehtá leat hoahkan fárret lulás lieggasii.
Vaikko dolat muhtomin ledje rastá luotta.
Vaikko dál leat boahtán dan muddui ahte almmuhit davvi- ja julevssámegiela divvunprográmma, de muitala son ahte sii fertejit čađa gaskka ođasmahttit prográmma.
Vaikko fáddá ii lean justa dat maid livččen háliidan, logai Malene ilus maŋŋá go lei geargan njálmmálaš dárogielafága geahččalemiin mannan maŋŋebárgga.
Vaikko ieš leage boarásnuvvame, de dat ii mearkkaš dan ahte ii leat šat doaivva:   - Diet felačuojaheaddji goit oaččui máná maŋŋel go lei deavdán 60 jagi.
Vaikko ii leat vel nu guhkes valáštallankarrieras čáppa lašmmohallamis, de lea son máŋgii vuoitán gilvvohalliinis miehtá Ruošša.
Vaikko ii leat velá mihkkige ovttasbargguid rájá rastá priváhta skuvlla ásaheamis, de lea sis oktavuođat dohko.
Vaikko johtti ledje vatnon dan maŋŋá go Beahccáma geaidnu gárvvásmuvai, eai Báhkkinjoga olbmot beassan navddašit ássameahttun guovllu ráfis.
Vaikko leat lobiheamit, de dohkkehit eiseválddit láddelaččaid huksemiid, ja addet sidjiide huksenlobiid maŋŋel go leat huksen.
Vaikko lohká šliettasin ja ahte gorut lea áibbas guorus maŋŋel go tippeliga lea nohkan, de lohká Gamst Pedersen ahte oaivi dadjá son ferte deike Guovdageidnui, lohká Nilut.
Vaikko man fiinnis dat lea, de dat lea hotealla, ja dat gávdnojit vaikko man olu miehtá máilmmi, juohkehaš fiidnát go dat ovddit.
Vaikko maŋŋel leat ráhkaduvvon plánat mo ovdánahttit gili, ja maidda giliolbmot leat buktán evttohusaid, de leat plánat bisánan go ruhta váilu, dadjá Lund Guttormsen ja lasiha ahte lea maid dat go proseassat mannet nu njozet mii lea bissehan gili ovdáneami: – Ovdamearkka dihte álggiimet álggus 1990-logu plánet ássan- ja dearvvašvuođaguovddáža deike.
Vaikko mediijabádjái lei stuora beroštupmi nuoraid gaskkas, de ii nagodan gielda jođihit baji maŋŋel go prošeaktaruhta nogai.
Vaikko mii leat buohkat maŋŋel bargan iešguđetgelágan mállet musihkaiguin ja luđiiguin, de lea buorre hárjehallat fas fárrolaga, go eat hal mii leat fárrolaga šat čuojahan guhkes áigái, muitala Marit Hætta Øverli.
Vaikko moraš lea čađa áiggi jurdagis, de mánát orrot jaska.
Vaikko mun dalle (1993) bargen sámi váldoorganisašuvnnaid ovddas cegget juolggi nala ođđa sámigielat aviissa maŋŋil go Sámi Áigi fertii loahpahuvvot ruhtavátnivuođa dihte.
Vaikko máŋga Idol-oassálasti leatge ožžon heajos kritihkaid go leat ráhkadan CD:id maŋŋel Idola, de lea Margaret Berger rámiduvvon.
Vaikko nissoniin livččii stuora beroštupmi searvat eambbo servodat bargguide, lea Guovdageainnu nissoniin váttis basttihit čađa dan stuora dievdofámu mii suohkanis lea.
Vaikko ná garra áiggiid manai čađa, de lei ain njuolggut go vulggii Youngstorgetis.
Vaikko oahpaheaddjit ožžot geasseluomu maŋŋel guhkes skuvlajagi, de oallugat ohppiin álget geassebargui.
Vaikko oalle ollu lea čállon dan birra mo eiseválddiid politihkka lea rievdan áiggiid čađa, de lea unnán čállon mo duohta dilli lea leamaš skuvllain, maid oahppit, oahpaheaddjit, váhnemat, internáhtabargit leat vásihan.
Vaikko ohcan mii dán jagi lei sáddejuvvon ii sáhttán juolluduvvot, de lea vuolláičálli ovdal signaliseren ahte mun luomu maŋŋil áiggun álggahit gulahallama suohkaniin ságaškuššat viidásit ovttasbarggus.
Vaikko olju lea addán riggodaga, de doppe ledje olbmot geat duođai ledje geafit, muitala Hætta, gii loahpas vel muitala ahte dat mii su muitui lea báhcán maŋŋel mátkki, lea dat mot Ruošša lea dulbmon nenetsaid jagiid mielde.
Vaikko ollu mehciin leat njáskojuvvon bealdduid várás, de min mátki jođii jáhkitmeahttun fiinna rukses rhododendron lieđđemeara  čađa.
Vaikko ovtta beaivvi leai dušše heajos dálki čakčat, ja sii ledje čađa njuoskan ja muorat duppal losibut, de dattege doalahedje movtta ja sis leamaš suohtas ovttas reaškkašit, seammás go leat olu bargan.
Vaikko soahpatmeahttunvuohta leamaš maŋŋá dievasčoahkkima Gironis, de áigu Sara Larsson ráhčat garrasit oažžut Sámediggái eambbo ovttaoaivilvuođa.
Vaikko vel lea bovden boahtit VIP-latnjii, lávlungilvonásttiid latnjii, Oslo Spektrumii gos Norgga Melodi Grand Prix / Eurohpá gaskariikkalaš Lávlungilvu dollojuvvo, ja maŋŋá idjadoaluide Hard Rock kafeii, de ean vuolgge.
Vaikko váldá áiggi álggahit fitnodaga, de oaivvilda Vuomajoki ahte dáinna sáhttá miehtá jagi bargat.
Valjis hástalusat Juo mannan geasi nammadii departemeanta Lars Henrik Haugana proavásin Sis-Finnmárkku proavássuohkanii maŋŋá go ovddit proavás Arild Hellesøy loahpahii doaimmas.
Valle lohká dás lea hupmu oktiiheivehit sámi vuoigatvuođaid riikkarájiid rastá.
Valáštallandikkis válljejuvvui Petter Asbjørn Balto ođđa stivrajođiheaddjin SVL-N:ii, maŋŋel go Britt Hjørdis Somby geassádii stivrras.
Valáštallansearvi lea gáibidan ahte rusttega galget maid maŋŋel atnit, ja dat mearkkaša rusttegiid báhcit dasa.
Vangen muitala ahte direktoráhtas lea čađa gaskka leamašan buorre oktavuohta Finnmárkku Fylkkamánniin.
Varanger Laks og Vilt beaivválaš jođiheaddji muitala ahte sii sihte olbmuid Boazodoallohálddahusas boahtit geahččat Hætta gávpečorraga maŋŋel go ledje njuvvojuvvon sin njuovahagas Šuoššjávrris.
Varas aviissat maŋŋá gaskaija ¶
Varas ii gávdno šat dušše moadde diimmu maŋŋá go geavaheaddji lea atnán dan.
Varas váffeliid, láibbiid, wienerláibbiid, svelaid ja bassinsuova hádja haksui miehtá márkanbáikki.
Vare oaččosedje jierpmi, fámu ja givrodaga dahkat mearrádusaid mat váldet buot finnmárkulaččaid beroštumiid vuhtii, go mii han galgat ain dáppe ovttas eallit maŋŋá go bistevaš njuolggadusat doaibmagohtet.
Varra duldii – Lea han dat álo buorre ášši, go varra duoldagoahtá, čaibmá álo movttegis Ursula Länsman rumbogieđaid maŋŋá konseartta lávddi duogábealde.
Varra golgan čeargga čađa gitta eatnamii.
Varranjammi luhtehat girdet dálá áigge divregoddinávdnasiid ja sii johtet jođánit miehtá máilmmi.
Varris čuoikkat ellet dušše oanehis áigge, dat eai čugge olbmo eaige ealli, muhto njammet liđiid miehtá, nuba leat dan dáfus dehálaččat liđiide.
Vars ieš ásaiduvvui Mázii, go náitalii dohko, maŋŋel go oahpuin gearggai 1991:s.
Vars lea maid gulaskuddan olbmuin máid oaivvildit su evttohusa birra maŋŋel go lei sádden dan: ¶
Vars muitala ahte son easka arvát maŋŋel go su áhčči jámii, gulai iežas siesás, ahte su áhččerohkis lei čiegus niehku, vánddardit birra máilmmi.
Veahkkedivššár oahppit sáhttet vuosttaš dahje juo nuppi jagi maŋŋel vázzit lassi jagi mii addá lohkangelbbolašvuođa allaskuvlii.
Veahkki maŋŋel bargoáiggi Berit Anette Hætta muitala Ávvirii ahte sis lea buorre ovttasbargu sihke politiijaiguin ja doaktáriiguin, ja buohkain leat telefunnummarat guhtet guđiige.
Veahá jearrama ja ohcama maŋŋá gávnnaime busse gávpogii ja doppe gávnnaime orrunsajii.
Veahá maŋŋil boahtá su ovttasássi Birgit ovttas sutno lunttain, golmma jahkásaš Niillasiin.
Veahá maŋŋá de ii šat beroš dán birra, danin go filmmas lea iežas eallin, ja birge bures okto.
Veahá maŋŋá manne golmmas, Vegard, Håvard ja Bjørge oaggut smávva savvonis vehá bajábeale luobbala.
Veahá máŋŋelaš beasái Bossegohpi min olgešbealde čađa ja čáskii sisa.
Veaháš maŋŋel de bohte hirbmat ollu olbmot olggobeallái, muhte son nohkai.
Veaháš maŋŋel dán seamma eahkeda, riŋgejit fas seamma feasttas veahki ja ambulánsa vuolgá dohko.
Veaháš maŋŋel čoahkkaneimmet ja šattaimet ovttaoaivilis ahte boahtteáigge gal ferte jobe giitit čiekčamiid ovddas, vaikko vuoitá dahje vuoittahallá, muitala Turi.
Veaigebeaivvi maŋŋel go čielggai ahte Bargiidbellodat ii atte NSR:ii eanetlogu ráđđái lei Jánoš Trosten oalle sihkár ahte NSR boahtá sin lusa.
Veajuidahttinbarggu váldoulbmil lea veahkehit olbmuid fas julggiid nala, maŋŋel buozalmasvuođa ja oahpahit olbmuid birget vaikko lea garra váibmo- ja geahpessivva.
Vealggit, mat leat báhcán maŋŋel diimmá Sámi Filbmafestivála, leat dál gomiheame olles filbmafestivála.
Vearredahkkit leat ketchupa ja parafiinna cirgguhan miehtá bartta.
Vearrokoartta sáhttát atnit maŋŋel, jus bargi duođašta ahte bargolohpi lea guhkiduvvon.
Vegard Svensen, Tromssa ja Finnmárkku biires, ii hálit šat joatkit ovdaolmmožin Norgga Lutherlaš Miššonservodaga váldostivrras maŋŋil váldo­čoahk­kima mii dollo Bergenis 2009, čállá utsyn.
Vegetašuvdnavahágat bievlavuodjima maŋŋel fertejit satelihttagovvejuvvot.
Vehá maŋŋá manná dáluisit nohkat.
Vejolaš ahte šaddá bistevaš virgáibidjan maŋŋil.
Vejolaš buhtadus plána- ja huksenlága §§ 32 ja 42 vuođul ferte buktot čálalaččat maŋemus 3 jagi maŋŋil dán dieđahusa.
Vejolaš buhtadusgáibádusat dahje lonisteapmi galget ovdanbuktojuvvot 3 - golmma - jagis siste maŋŋel dán mearrádusa almmuheami, plána- ja huksenlága 32 ja 42.
Vejolaš buhtadusgáibádusat plána- ja huksenlága § 32 ja § 42 mielde fertejit leat ovddiduvvon čálalaččat maŋemusat 3 jagi maŋŋá dán almmuheami.
Vejolaš rievdadusat maŋŋel dieđihuvvojit interneahttasiiddus skatteetaten.
Vejolaš rievdadusat maŋŋá dieđihuvvojit siidduin www.
Vejolaš váidimat galget boahtit čálalaččat čujuhussii: Kárášjoga gielda, Plánalávdegoddi, 9730 Kárášjohka 3 vahkku sisa maŋŋel dán almmuhusa.
Vejolašvuohta bođii go ledje čiekčan moadde minuvtta, muhto Henriksen bážii hiljit Esteeatnama moallaolbmái, maŋŋel go Stangnes lei sutnje spáppa nivkalan.
Vejolašvuohta fásta virgáibidjamii maŋŋá.
Vel dan rájes leat boahtán ain ođđasat áiddit ja mat eai gaikojuvvo eret maŋŋá go daidda lei atnu, erenoamážit čakčat.
Vel vearrát lea go váttis sáni čilgehus ihtá easkka dan maŋŋá go lea máŋgga siiddus lohkan amas fenomena birra.
Verddestallan álggii Sámis sođiid maŋŋá ja maŋimuš logijagiid áigge dan báldii lea boahtán turismabusiness.
Verráhat leat ráhkaduvvon nu ahte Talmma beallái besset bohccot verráhiid čađa, muhto eai beasa ruovttoluotta šat.
Veterinearainstituhtas lea juohke jagi luossaparasihta, gyrodactylus salaris, iskkadeapmi miehtá Norgga čázádagain, ja dat lea dán iskkadeapmái fitnodat lea čohkkemin luossaveajehiid.
Vidar Aslaksen Band čuojahedje ovdal ja maŋŋil Rednexa, muhto sii eai nagodan geasuhit olusiid dánsut iežaset musihkain.
Vidar Aslaksen Band čuojahedje sihke ovdal ja maŋŋil Rednexa, muhto sii eai nagodan gal geasuhit olusiid ja ledje unnán olbmot go sii čuojahedje.
Videofilbma lei hui buorre čoavddus čájehit moarserievideami, rápmo Joatkkaskuvlla rektor, Synnøve Solbakken Härkönen, maŋŋá vuosttaš ja maŋimuš teáhterčájálmasa.
Viegaldoalvun sáhttá heaittihuvvot vaikko goas maŋŋá go ruđat leat máksojuvvon, muitala teknihkkár Franklin Parades.
Viehka áigge maŋŋil bohte bisppat Hvoslef, Skaar ja Bøckman, guđet gávdne vuoigatlažžan dan maid Gunnerus lei ovdandoallan.
Viehkkit leat guovtti mánus viehkan guhtta riikka čađa.
Vieljašguovttos geat eaba beasa ruoktot galledit váhnemiiddiska ja olbmáideaskka maŋŋel go FFR lea heaitán vuodjimin, dovdaba man lossat leat go servodat beahttá sin.
Vielppis lea heađis go lea láhppán iežas spáppa ja ohcá dan miehtá viesu.
Vierro biebmováhnemiin ii leat ovddasvástádus maŋŋá go mánná lea šaddan ollesolmmožin, lohká son.
Vieso lusa ii leat biilaluodda, muhto šalddáš mii lea sodjan ja doddjodan nu ahte illá goastá vácci rastá, dohko hukse viesu.
Viessohuksensajit main lea alit láigohandivat go 1200 kr/jahkásaččat maŋŋil go leat muddejuvvon ruhtaárvvu (khi) rievdama mielde eai muddejuvvo moktege eará láhkái.
Viessu buollán Kárášjoga márkanis vuossárgga čuovganeapmái maŋŋá vearjjuiduvvon politiakšuvnna.
Viesttarmeara válgabiire Bargiidbellodaga loahpalaš listtus oaččui Berit Sara Oskal Eira viđat saji ja de oažžu vuordit várrelahttosaji maŋŋel boahtte čavčča sámediggeválgga.
Vievssis gohčoduvvo "šaddovievssisin" ja gávdno dábálaččat goahccevuvddiin miehtá Norgga.
Viežžan muitalusaid miehtá máilmmi ¶
Vignett: Kárášjoga 2007 Kulturváhkku – «Kultuvrra rastá rájáid» ¶
Vihkkemat mat áiggiid čađa leat dahkkon, muitalit ahte gaskamearalaš deaddu diibmá lei 9,8 gilu.
Vihtta beaivvi maŋŋel ges válddii son ges ovdan finánsaroasu váikkuhusaid kulturministariin Trond Giskein.
Vihtta jagi maŋŋil Gershwina jápmima, jagi 1942, fas álge čájehit musikála, ja dál lea Porgy and Bess dat čájálmas mii lea guhkimus eallán Broadway-musikála historjjás.
Vihtta jagi maŋŋil, 2000 čavčča, heaittihuvvui doalloovttadat danne go eai lean šat bohccot.
Vihtta jagi maŋŋá bođii jo čuoiganluopmu bákkolažžan buot Suoma skuvllaide.
Vihtta jagi maŋŋá ii leat vel dállu huksejuvvon, ja Áillohaš lea geassádan prošeavttas.
Vihtta jagi maŋŋá ii leat vel oktage sámegiel galba ihtán.
Vihtta jagi maŋŋá lea sápmelaš multidáiddár dolkan vuordimis.
Vihtta jagi riektediehtaga mastergráda, dahje meašttirdási, maŋŋá Romssa universiteahtas Martin čálii loahppabarggus mas lea vuođđun su sápmelaš duogáš, nammalassii "Sámi árbevieruid rievttálaš mearkkašupmi duopmostuoluin".
Vihtta jagi áigi bođii Sámi-dáru sátnegirji, ja dan maŋŋel mii leat álo gullan ahte dáru-sámi sátnegirji lea nurkki duohken.
Vihtta minuhta maŋŋel go gilvvohallan álggii, de darvehii Nils Mathis Siri vuosttaš guoli.
Vihtta minuhta maŋŋil riŋge fas telefovdna.
Vihtta minuhta maŋŋil.
Vihtta minuvtta maŋŋil ledje Guovdageainnus guokte vel moala.
Vihtta mánu maŋŋel leat politiijat ain dutkamin ášši.
Vihtta mánu maŋŋil, juovlamánu 15. b. 1942, ledje dušše 111 vel báhcán heggii, ja daid dolvo dalle Nordlánd fylkii "geaidnobargui" .
Vihtta olbmo leat jávkan dan maŋŋá.
Vihtta sevdnjes lossa jagi maŋŋá de nogai soahti 1945:s.
Vihttanat muitalit viidáseappot ahte veahá maŋŋil vulggii dat bissoolmmái maid dohko, ja doppe dan dálus váldui ge son  maŋŋil gitta politiijaide.
Viháheami maŋŋá doppe lea vejolaš heajastallagoahtit muohtarestoráŋggas, gos leat šerres jieŋas ráhkaduvvon beavddit ja eará biergasat.
Viiddis gulaskuddanvuoru maŋŋil dán dálvvi mearridii stivra cuoŋománu 18. beaivvi geavahit beaiveeriid muddenmekanisman go lea dárbu.
Viiddis meahcceguovlluid čađa ledje ovddežis soames váldojohtolagat maid mielde beasai stuorát čoahkkebáikkiide.
Viiddis riikkaidgaskasaš bolesovttasbargu organiserejuvvon kriminalitehta vuostá, mii lea sakka ahtanuššan maŋŋá go Muvra njeidojuvvui.
Viidáseappot daddjo fylkkaplánas siidu 22: "gielddat sáhttet laktit skohtermáđiid rastá gielddarájáid”.
Viidáseappot čilgiba soai ahte ollu dállobáikkiin leat boares viesut mat leat huksejuvvon maŋŋel soađi ja ollu dáin viesuin čužžot orutkeahttá.
Viidáset son geahččalii oahpahit sin man guovddážis rohkos galgá leat máhttájeddjiid eallimis maŋŋil go son lea vuolgán sin luhtte eret.
Viidát ovttasbargu rastá ráji attášii boaittobeale suohkaniidda áibbas ođđa vejolašvuođaid ja eavttuid, juohke dásis suohkanlaš doaimmas ¶
Viimmat besset kárášjohkalaččatge dánsut, go sámi musihkka čuodjagoahtá skájaniid čađa ja dalle sii gal dánsestedje viehka lášmadit.
Viimmat lea Guovdageainnu ođđa hotealla rahppon, measta vihtta jagi maŋŋel go ovddit hotealla bulii.
Viimmat leat dál dán jagáš válgabohtosat válbmasat maŋŋá go leat vuordán máttasámiid ja lullinorgga bohtosiid lagabuid beannot vahku.
Viimmat áirasat miehtá Sámi ¶
Viktor Norman nagodii Bargo- ja hálddahusministtarin dan mainna ii oktage stáhtaráđđi ovdal dahje maŋŋil su leat lihkostuvvan, namalassii sirdit lossa stáhtabyråkratiija olggos Oslo gávpogis, ja Guolástan- ja riddoministtar Svein Ludvigsen ráhkadii vuođu Vardø Trafikksentral ásaheapmái oassin Kystverket doaimmas.
Virgi almmuhuvvui maŋŋel go Divttasvuonas áhččeolmmoš bivddii stádaministara veahkkin čoavdit áššiid.
Virgi sáhttá šaddat bistevaš maŋŋil dán áigodaga.
Virgi sáhttá šaddat bistevažžan maŋŋá namuhuvvon áigodaga.
Visot maid Johan Máhtte máhttá govvema birra lea ieš bargguid čađa oahppan.
Visti lea oalát billahuvvan maŋŋel buollima.
Visti lei ge lasareahttan maŋŋel miidnalihkohisvuođa.
Vistti ferte cegget ovdal go lea gollan 3 jagi maŋŋel bartasaji juolludeami.
Visuálalaš dáidda lea guovddážis, muhto bivttashábmen šaddá oassin tevdnema čađa.
Viđa geardde jándoris gullo rohkos skájanasa bokte, miehtá oppa guovllu.
Viđa mánu geahčen sáddejuvvo čájáhus guovtti jagáš mátkái miehtá Davvi-Amerihká.
Viđa mánu maŋŋá sáddii Hamas rakeahttaráiddu Mátta-Israela vuostá ja lohke sii dán láhkai mávssahit go Israel lea gidden buot rájáid Gazai.
Viđa vahku sisa maŋŋel go lea váldán vuostá sáttasoappi, de galgá gielda doallat čoahkkima gos háleštit veajuidahttima birra.
Viđas gudde isoláhttii Maŋŋá go Hætta lei bálkestan bohttala uvssa njeaiga de bohte bálvaleaddjit ja gohččo mu velledit, ja áigo su guoddit isoláhttaseallái.
Vovdna johtá miehtá Finnmárkku fylkka, ja searvvit juogadit vuoruid mielde vovnna.
Vuaia joavkku dánsot  Olenegorska Sámi festiválas mas miehtá Ruošša beale Sámi čájáhalle iežaset teáhterbihtáid Boazováris, mannan vahkkoloahpa.
Vudje juvlalasteriin čađa cakki ¶
Vudjen Suoma ja Ruoŧa čađa, ja govvejin gitta go bohten Bjørnefjellii, muitala Madsen.
Vuhttui čikčiin ahte dát čuzii veaháš go ná dehálaš čiekči fáhkka fertii heaitit, logai Nilsen Nordlys aviisii maŋŋel čiekčama.
Vuittii ollu attástallamiid ja lei hui čeahppi sáddet Leif Arne Brekke čađa.
Vulkána dahje dollarussivárri lea ain ádjagasas ja ovddit dollarussama maŋŋá šattai gohpi golbma kilomehtera govdat.
Vulle-Mihku dalá jurdagat eallimis ja rávvagat leat maŋŋá gullan oassin mu eallimii.
Vuodjima maŋŋá Lada vuvdojuvvo ¶
Vuogádaga lea Sámediggi ovddidan ja dasa lea vejolašvuohta maŋŋil bidjat eanet gielaid.
Vuogádat lea danne "suovvan" baozologu stuorrut nanu boazodoalus birrasii 1980:s boazolohkui guhkkin eret nanu dásis 1989:s, ja das maŋŋil fas gahččat 115 000:ii 2000:s.
Vuohki mo son juonastii oažžut dán čađa, hirpmástuhtii ollugiid NSR:s.
Vuohču sámiid searvi lea geassádan guokte mánu maŋŋá go beasai lahttun Suoma Sámi Guovddášsearvái.
Vuohčus Beahkás lea dállu divvuma vuolde ja sus lea ulbmil fárret Vuohččui presideantabaji maŋŋá.
Vuohčus Soađegili: Sámegielat oahpahus ja sámegillii buot fágat álggahuvvo vahku maŋŋá skuvlla álggaheami.
Vuohčus maŋŋel SomBy almmuhankonseartta, Pulska nieiddaid eadni Tiina Aikio, Miira Suomi, Juho Kiviniemi, Oula Guttorm, Milla Pulska, Unna Pulska ja Jussi Isokoski, gii lea skearru buvttadeaddji.
Vuohčus: Sámegielat oahpahus ja sámegillii buot fágat álggahuvvo vahkku maŋŋá skuvlla álggaheami.
Vuohččan muitala almmolaččat iežas vásahusaid maŋŋel áššaskuhttima.
Vuoidda sákkiid monivielgadasain ja de deaddelastte daid álggos lihtis mas leat bures mollejuvvon mándelat ja de maŋŋel gis lihtis mas leat bearalsohkkarat.
Vuoiti namaha miehtá máilmmi mediaid 14 olbmo sorjjasmeahttun lávdegoddi.
Vuoitiluohká gáhkku ráhkaduvvo ja vuvdet máŋggat báhkára miehtá Norgga, Smakens uke vahkkus.
Vuoittu lea TV-rekláma 250 000 ruvnno ovddas, NonStop Entertaimmenta čađa.
Vuoittu maŋŋel Somby lea johtán geasi juohke vahkkoloahpa Suomas, maiddái Norgga ja Ruoŧa sámefestiválain, ja Somby leige váldojoavku Márkomeanu festiválas Evenášis.
Vuoittut geigejuvvojit dalá maŋŋá gilvvu.
Vuojadeami, Čáhcespáppa ja moadde fiinna njuikema maŋŋá lei áigi vuolgit sávdnái.
Vuolab čálii studeantan 1978, man maŋŋá son barggai oahpaheaddjin Gáregasnjárgga vuolledásis guokte jagi.
Vuolgadiid gaskkas molso divvut ođđa mohtora mii ii lean ovdal luoitán bensinsuova iežas čađa.
Vuolggasadji lea arktalaš guovlu, ja dáppe lea nana dáhttu eambbo bargat ovttas "buot rájiid" rastá, šlájaid dáfus, riikka siskkobealde ja maid riikkaidgaskasaččat.
Vuolleahkasaš ii rehkenastojuvvo láddan doarvái ipmirdit váikkuhusaid jus miehtá sexii, ja galgá danne várjaluvvot šaddamis dilálašvuođaide gos muhtun sin sáhttá boastut ávkkástallat.
Vuollegašvuohta dannego dieđán ahte miehtá Sámi barget ollugat juste seamma ulbmiliid ovddas go mii.
Vuollegeavgŋá dilli rievdá veahá maŋŋá mannan gease gádde- ja fanasbivdiid riidduid.
Vuollekomišuvnna maŋŋá Olmmošvuoigatvuođaid komišuvdna galgá dohkkehit dokumeantta.
Vuollel vahku konferánssa maŋŋá Suopma vuolláičálii Natoin militárateknologiija guoski ovttasbargošiehtadusa.
Vuollái skuvllaahkásaččain ii ovttasge lean anárášgiella eatnigiellan ja de orui gal, ahte anárášgiella jávká min buolvva maŋŋá.
Vuonnamárkaniin it gávnna dušše báikkálaš vuvdiid, dohko bohtet gávpeolbmot earáge guovlluin, nu mo Suomas, Ruoššas, miehtá Nuorta-Finnmárkku, Guovda­geainnus ja Kárášjogas.
Vuoohčus: Sámegielat oahpahus ja sámegillii buot fágat álggahuvvvo vahku maŋŋá skuvlla álggaheami.
Vuordde baicca buoret vejolašvuođaid maŋŋel.
Vuordde veahá, gal maŋŋel bohtet buoret vejolašvuođat!
Vuordime olgobáikki eaiggáda Son muitala ahte viellja lei vuordime olgobáikki eaiggáda go son galggai su doalvut ruoktot maŋŋel go geargá giddeme olgobáikki.
Vuordimis šaddá ollu eallin Guovdageainnus miehtá vahkkoloahpa.
Vuordádeapmi dahkko Álttá leansmánnekantuvrras ohcanáigemeari maŋŋel ja son gii vuoitá oažžu dieđu dan birra.
Vuordámušat ledje stuorrat maŋŋel ovddit CD-skearru, mii lei jáhkemeahttun.
Vuorjji gávpečora lei ain mánnodaga čuožžumin jikŋon stánže gárddis njeallje jándora maŋŋel go ledje bukton Kárášjoga boazonjuovahahkii.
Vuos Njellimis ja dasto moadde mánu maŋŋá Lappis, Gaska-Sámis.
Vuos bággejedje dalá Sovjetlihtu eiseválddit sámiid eret fárret doppe  jagis 1968, ja maŋŋá dan lei guhkes áigigo oktage ii beassan fitnatge doppe.
Vuos dat leai stálljan ja das maŋŋá badjin.
Vuos fertejit fievrrideaddjit ja vuostáiváldit márkanastit buktaga ja das maŋŋá čađahit dan maid leat vuovdán.
Vuos ieš dat Finnmárkkuláhka, das maŋŋá stivrra áirasiid nammadeapmi ja stivrra vuođđudeapmi.
Vuossárgga doalai Deanu dárkkistanlávdegoddi čoahkkima maŋŋá go leat ožžon Finnmárkku gielddadárkkisteaddji IKS:as loahpalaš dárkkistanrapportta masa ja mo Deanu gielda lea geavahan guovttegielatvuođa ruđaid maid Sámediggi lea juolludan jagiide 2006-2007.
Vuossárgga eahkedis gal leimmet sávnni ja boradeami maŋŋá oalle gárvásat nohkkat, Roosa čilge.
Vuossárgga ija ja maŋŋebárga iđida leamaš geainnut gitta miehtá Finnmárkku.
Vuossárgga, beaivvi maŋŋá sudno guovžabivddu, gulai ealgabivdiin ahte guovža lei oidnon 300-400 mehtera olggobeal sudno guovžabivdinrájá.
Vuosttas guokte jagi lihkohisvuođa maŋŋá Rauni lei veajuiduhttinlágádusas.
Vuosttas juoigankonseartta lágidii Áilluhaš rohkki Guovdageainnus 1971:s ja dan maŋŋá leat gal dát šaddan jahkásažžan beassážiid oktavuođas.
Vuosttas koloniijaváldi leai Stuora-Británnia ja das maŋŋá válddii India sulluid vuollásis.
Vuosttas lávki –fidnus válmmaštallat áitosaš Sámegiela ja kultuvrra skuvlema ovddidan- ja oahppanbiras Sámi miehtá –fidnu.
Vuosttas oaggunturisttat oggo dábálaččat dolgevuokkain, muhto geavahedje maiddái basteoaivvi ja reahkaid; maŋŋá maiddái silkeguoli maid guovllu olbmot ohppe geavahit.
Vuosttas vearrámus áitta boazosámiide bođii várra rádjegeassimis 1809 Ruošša soađi maŋŋá go sámiguovlu juhkkojuvvui ruoŧŧelaš ja supmelaš oassái ja nubbi hehttehus lei rádjegidden 1852, goas Ruošša govččai ráji Norgga vuostá.
Vuosttas árvalusas lea vel ráhkaduvvon vuođđooaidnu, mii maŋŋil lea buori doarjaga ožžon.
Vuosttasnáššuvnnaid čoagganeapmi ovddasta badjel 300 indiánaservodagaid miehtá Kanada.
Vuostta­muččat geat rahpama maŋŋá váldet atnui dálu stuorát doaluide lea Deanu heaibunsearvi, mii moatti vahkku geažis besset sii doallat riikkaid gaskasaš heai­bungilvvuid Deanus go dál lea sis sierra heaibunlatnja maiddái Deanus dán ođđa viesus.
Vuosttaš bođii čiehkačievččasteamis, nubbi friddjačievččasteamis, ja dat guokte maŋemus moala maŋŋil guhkes sisabálkestemiid.
Vuosttaš geahčesteamis ii oro dutkanprošeakta váralaš, muhto miehtá máilmmi lea prošeakta ožžon olu vuostehágu.
Vuosttaš gearddi son oassálasttii duo­dječájáhusas Lillehammeris jagi 1949  ja Jåhkåmåhkis jagi 1950: Das maŋŋil lea su dáidda čájehuvvon miehtá máilmmi.
Vuosttaš jagi fállat sámegiela lohkanbajioahpu juovllaid rádjái ja maŋŋá juovllaid joatkit sámegiela ovttain mii lea oassi sámegiela vuođđofágas, muitala SEG:a áššemeannudeaddji Trond Are Anti.
Vuosttaš jagi ledjen nuoraidbargin ja Sámemišuvnna sárdnideaddjin, maŋŋel bargen jagi prošeaktajođiheaddjin, ja das maŋŋá ledjen doaimmaheaddjin ÇSamenes vennÈ áigečállagis, ja DSF radios.
Vuosttaš jagi maŋŋá skuvlahálddahus jearahii luomu váikkuhusain skuvlabargui, mas 80 proseantta skuvllain vástidedje liikon valáštallanlupmui.
Vuosttaš lea ahte mii ieža vuovdigoahtit iežamet gova miehtá máilmmi, hálbbibui go earát, muhto man álki dat lea, go mis leat de vaikko man olu gilvaleaddjit, geat eai soaitte beroštit dan rievttes govas.
Vuosttaš moaitámušat dán neahttasátnevuorkái bohte juo 2007:s, guokte jagi maŋŋel go dat almmuhuvvui.
Vuosttaš olmmoš gean loddi fievrreda rastá jávrri, su galgá gáikkodit ja juhkat olbmo váibmovara, muitalii jiehtanas.
Vuosttaš siiddus dán konvenšuvnnas čuožžu ahte "go sápmelaččat leat álgoálbmogat, de lea mis maid geatnegasvuohta soabadit rájiid rastá sin diktit guođohit ealuid nu mo sii leat dahkan áiggiid čađa".
Vuosttaš skuvlabeaivvi sáddejuvvojit oahppit ruoktot maŋŋá 3. diimmu.
Vuosttaš Árdna maŋŋá geasseluomu sáddejuvvo NRK1:žis ihttin diibmu 17.25.
Vuosttaš čájálmasa maŋŋel Romssas lea Guovdageainnus guokte vahkku maŋŋel beassážiid.
Vuosttažettiin lea Finnmárku sin márkka, muhto buvttadeaddjit jođihit maid mielas herskuideaset eará ostiide miehtá riikka.
Vuosttažettiin livčče galgan guorahallat gosa visti livčče galgan huksejuvvot ja de das maŋŋá mo dat hápmejuvvot.
Vuosttažettiin oahpaheaddji mii negatiivvalaččat moaitá min sihke diimmuin, čálalaš geahččalemiid ja čálalaš ovdabuktimiid maŋŋel, dovddaimet njulgestaga ahte son deaddá min vulos.
Vuosttažettiin oažžut stuora aviisabajilčállagiid: Soahtešillju riidobáhpa maŋŋel, Oslo Dagblad miessemánu 11. b. 1998.
Vuosttažettiin vuos dat buollán hotealla, ropmi ja oidnosis, stuora ovdamearkan man hejot dál lea mannan ja de maŋŋel go Guovdageainnus leat geahččalan mátkkoštanealáhusaid ovddidit ja seammás ferten mieđihit ahte dáppe ii leat hotealla.
Vuosttažin gaikkui 100 mehtera siimma go dollii vulos, ja maŋŋá fas ođđa 100 mehtera go vuojai bajás, muitala hárjanan luossabivdi Niila.
Vuosttažin lei buresboahtin seremonia skuvlla káfeas, man maŋŋá sii besse čuovvut cabareečájahusa, man Čáhcesullo joatkkaskuvlla oahppit čájehedje.
Vuosttašsiiddu bajilčála muitala stuorra bustávaiguin makkár gillámušaid čađa buohccidivššárstudeanta Vibeke Lillevik lea ferten eallit: Ballá sápmelaš fámus (Er redd for samisk makt).
Vuosttáš jagi maŋŋel nuoraidskuvlla son logai dábálašfágaid Guovdageainnu joatkkaskuvllas.
Vuosttáš negatiivvalaš bealli medias bođii njuolga maŋŋel go Romsa lei ožžon OG-ohcci válddi.
Vuosttáš vuoru maŋŋel lei 4-0 ja Nilutjoavku lei vuoittubeale.
Vuostáiváldis lea ovddasvástádus máhcahit jienastuslohkogáhppálagaid dahje bilidit daid ovdal go guhtta mánu leat vássán válgga maŋŋá.
Vuostálas jovkui son fas orru navdime Suoma sámedikki válgalávdegotti ságadoalli Nils Henrik Valkeapää, jos son beassá válggas čađa.
Vuot lea olles sámi álbmot ávvudan beaivviset miehtá Sámi ja maiddái olggobealde ge.
Vuotna mii fuopmái ahte lei sámi vuotna ja mii ealáskuhtii sámivuođas, garra riđuid čađa.
Vuotnabivdit eai ožžon goassige vuoigatvuođaideaset ruovttoluotta dan ođđa regulerema maŋŋil.
Vuovdaguoikka oasusgotti čálli Arvi Hagelin ii jáhke doaimmahusa mannat čađa almmá gearregiid.
Vuovdebargit báhcet lupmui beassážiid áigge ja máhccet bargui válbora maŋŋá.
Vuovdebargit máhccet ”dálveluomus” válbora maŋŋá ja jotket vuovdečuollamiid geassemánnui.
Vuođđobargu lea dahkkon vuosttaš jagi rájes, go olbmot leat nuvttá bargan friddjaáiggis ja rahčan ovdánahttit festivála ruhtaheđiid ja eará roasuid čađa.
Vuođđobargu álggahuvvui dušše beivviid maŋŋel almmuheami, muhto goanstarássešillju ii lean vuos gárvánan go Ávvir finai geahččame Báktevári Stadionas Guovdageainnus.
Vuođđogeađggi bidjama maŋŋel jotke doalut Diehtosiidda huksenšilju ravddas.
Vuođđojurdda go dát tihppenruđaid juogadeapmi álggahuvvui, lei maŋŋá go Norsk Tipping oaččui monopola buot speallanautomáhtaide Norggas.
Vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla ođastusaid maŋŋá lea oahppogirjeváilevašvuohta šaddan ain stuorát go ovdal.
Vuođđudeaddji lahtuid sávaldat leage, dan maŋŋá go sohkasearvi lea virggálaččat vuođđuduvvon oažžut dan registrejuvvot.
Vuođđudeaddjit leat ásahan arktalaš biraslohkamiid fierpmádaga, ja ovddidan dutkanprošeavttaid davvi álbmogiid, kultuvrraid ja birasnuppástusaid ektui, masa gullá vel nuoskkideapmi rájáid rastá.
Buoret & systemáhtalaš traumadikšu vuođđuduvvui maŋŋá pilohtaprošeavtta «Buohcceviesuid traumadivššu buorideapmi» jagis 2001.
Vuođđudus «Hold Norge rent» (Doala Norgga buhtisin} álggahuvvui eastadit nuoskkideami lágaš birrasis ja geaidnoguoraid miehtá Norgga.
Vuođđudusa čállingoddi lea Hámmárfeasttas, muhto vuođđudus jođihuvvo ovttas resursaolbmuiguin miehtá riikka.
Vuskona oaččui golbma minuvtta maŋŋel go gilvu álggii.
Vuvdo miehtá riikka dearvvasbiebmobuvddain ¶
Vieljaguovttus láveba borrat bivddu maŋŋá, soai leaba váibmilat hárrái.
Sárevuomi čearu stivralahttu Isak Labba (gurut bealde) ja sátnedoalli Per-Anders Nutti maŋŋel go leigga čoahkkinastán Beardu suohkaniin golggotmánus.
«Herrer» nammasaš komedias lohkkašuvvet Mikkel (Mikka) Gaup (olgeš) ja guokte eará albmá muhtun hivssegii juovllaid miehtá.
Váhnemat berrejit geahččat TV maŋŋel go mánát leat nohkan.
Váhnemat ledje garrasit behtohallan   Miehtá čavčča lea leamaš váttis dilli.
Váhnen Lillian Urheim ii hálit bágget iežas mánáid fatnasiin mátkkoštit juohke beaivvi Áiluovtta skuvlii maŋŋel go Moski skuvla giddanii ovddit vahkkus.
Váhnen  Roald Wilhelmsen, Smiervuonas,  áitá fárret Porsáŋggus maŋŋá go gielddastivra mearridii heaittihit nuoraidskuvlla Leaibevuonas.
Váibmorávkin lei hirbmat allat - vuoiŋŋasteamis lei gaskal 95-100 ja dat ii leat beare buorre, dadjá mohtorcrossa vuoddji Ailo Gaup NRK:i, gii lei šieđđaluvvon maŋŋel gilvvu.
Váidalus ferte buktot čálalaččat golmmá vahku sisa maŋŋel dan dieđahusa, ja sáddejuvvot Guovdageainnu ovdagoddái.
Váidda ferte boahtit čálalaččat čállingoddái maŋemusat 30 minuhta maŋŋel čiekčama.
Váidá duopmára Guovdageainnu valáštallansearvvi A-joavkku hárjeheaddji, Roy Arild Rasmussen, váidá dál ášši mas duopmár lea fastošan 15 jahkásaš gánddain, maŋŋá Guovdageainnu ja Fállejoga čiekčama.
Váikko songe lea rabas árvvoštallat ođđa presideantaevttohasa, de liikká ii loga leat riekta dahkat dan ovdal maŋŋá válggaid.
Váikkuhusat maŋŋel dákkár doaluid leat máŋggabealagat ja okta ovdamearka lea goit dienas mii báhcá báikkálaš fitnodagaide, go olggobealde olbmot bohtet ja gávppašit singuin.
Váikkuhusat miehtá árktalaš guovllu ¶
Váile 10 ohccis, beasai justa Martin áibmečalmmi čađa.
Váilevaččat devdojuvvon ohcamušat dahje dakkár ohcamušat mat lea boahtán maŋŋel ohcanáigemeari eai leat mielde geassimis.
Váillahan dieđusge vástádusa mo sii áigot bargat iežaset bargovugiid ektui, dadjá Isaksen maŋŋil álbmotčoahkkima.
Váimmustan rohkadalan sidjiide sierra veahkkeprográmma, go in jáhke sin oažžut dohkalaš veahki otná veahkkebálvalusa čađa, lohká bearašterapeuta Johan.
Váivi maid sáhttá leat go lea ollu áiggi atnán muhtin diŋgii, mii maŋŋil patinerejuvvo dahje duolvviduvvo nu ahte ii šat dovdda dan, lohká Halonen.
Váivvimus ges lei go fertiimet earranaddat maŋŋá gilvvuid.
Válbora maŋŋá bohtet goalsi, fiehtat ja vuojaš.
Váldde fal áinnas iežat guoimmi mielde muđui gal soaitá šaddat rigearra ruovttus maŋŋel.
Válddálašvuohta Sierralohpelávdegoddi mearridii maŋŋebárgga čoahkkimis digaštallat ášši maŋŋil go ledje ožžon olu reakšuvnnaid sihke media bokte ja ealgabivdiin.
Váldet cuiggodeami vuostá Oarje-Finnmárkku bolesguovllu bargiidveaga jođiheaddji, Terje Wikstrøm, muitala ahte preassačoahkkimis háliidedje árvvoštallat ja mannat čađa ohcan- ja gádjunbargguid.
Váldet vuojána jus vudjet lobiheamet Leansmánni muitala ahte jus mánná, dahje muhtun gii vuodjá lobiheamet, válddahallá politiijaide de váldet sii vuosttažettiin fievrru sin háldui ja maŋŋel dan galget juristtat buktit duomu.
Váldodoaimmaheaddji Ann Irene Buljo lea behtohallan maŋŋá go P4 oaččui lobi doaimmahit Norgga nuppi riikkaviidosaš gávperádiokanála, P5.
Sátnejođiheaddji Kárášjogas, Kjell Sæther, lea máŋga jagi govven ja čállán Kárášjoga birra maŋŋá go nuorat dáhtto gieldda dávjjibut almmuhit márkana dáhpáhusaid birra.
Váldoprográmma lea jođiheaddjeovdánahttin-prográmma árvvuid vuođđusaš jođiheamis, ja badjel 700 jođiheaddji miehtá riikka leat dássážii čađahan prográmma.
Váldostivrra ovdaolmmoš Veikko Guttorm jáhkká doaimma joatkašuvvat ja joatkkaruhtadeami maid čielgat maŋŋil.
Váldoágga lea ahte vuolledeatnolaččat besset johtalit rastá šaldi nu ahte eai dárbbaš máŋggaid miillaid vuodjit birra Deanu šaldi bokte.
Váldoágga maid deattuhit lea dat mii geavvá maŋŋil go leat gárrenmirkkos eret beassan, ja mii dárbbašuvvo nagodit cegget fas nu gohčoduvvon dábálaš eallima fas.
Váldoáššin lea ahte juohke oahppi galgá beassat positiivvalaččat ovdánit, ja dappe ohppet bargat ovttas, ohppet leat ovttas earáiguin olles jándora miehtá jagi, muitala Lars.
Válga galggai ordnejuvvot maŋŋá go ovddit ovdaolmmoš, Raimo Gauriloff, lei earránan gaskan áigodagas.
Válganammagotti mearrádusa dohkkehuvvon válgalisttaid birra sáhtii váidit maŋimustá 7 beaivvi maŋŋá dohkkehuvvon válgalisttaid almmuheami (láhkaásahusa §34).
Válgastivra álggos mieđihii dan dahkat, muhto maŋŋil juovlaluomu rievdadii válgastivra oainnu ja mearridii ahte čoahkkin ii galgga dollojuvvot.
Válgasáddagiid oainnát NRK1:žis dalá maŋŋá Ođđasiid dii. 17.25 ja dat leat guktii golbmii vahkus dassái go válggat nohket.
Válgga maŋŋel de šattai stivra ná:  1) Kjell Kemi, Romsa, jođiheaddji2) Elna Karlsen, Storfjord, nubbinjođiheaddji3) Odd Ronald Nilsen, Báhccavuotna4) Ann-Solveig Eriksen, Leaŋgáviika - čálli5) Levin Mikkelsen, Gáivuotna ¶
Válggaid maŋŋel ii šaddan juste bosihan boddu gal.
Válggat galge álggahuvvot, muhto delegáhtat eai lean čoahkkanan maŋŋel bottu) ¶
Váljagotti gurutlihtu lahttu Markus Mustajärvi bovdii anársámegielat váhnemiid ovddasteaddji hállat váljagotti čoahkkimii dan maŋŋá, go nu gohčoduvvon karvakenkälähetystö galledii Helssegis mannan vahkus.
Vánddardeapmi geainno- his guovlluid čađa ¶
Várdobáiki miehtá dasa ahte skuvllat main lea sámi/eamiálbmotprofiila lea rievttes vuohki bargat boahtteáiggi ektui ja dakkár ášši mii doarju proseassaid maiguin sámi álbmot fylkkas bargá, earret eará lea dát dehálaš sámi festivála Márkomeanu ektui.
Várdobáiki álggaha fas sámegielkurssa maŋŋil ođđajagi boahtte duorastaga, ođđajagemánu 14. beaivvi, diibmu 18.00 Várdobáikkis.
Várjját báhče guhkes spáppaid ovddas ja nagodedje das báhčit moalaid, dajai Máze hárjeheaddji Ásllat Ánte Tornensis maŋŋá čiekčama.
Várrepresideanta Johan Mikkel Sara lea fas dagahan mediarieja Sámedikkis maŋŋel go bođii álbmosii ahte Statoil mávssii su mátkki diibmá Kanadai.
Várrepresideanta sihkkarastá ahte Sámediggi váldá sámegiel mánáidfilmmaid váttisvuođa duođalažžan, ja áigu Ráđđehusa ektui loktet ášši.
Váruha váhnemiid báltut Biret Márjá Eira mielas lea imaš go skuvla lea addán buot 19 permišuvdnabeivviid, ja maŋŋil fas váidališgohtet olu jávkama.
Váruhin daid erenoamážit maŋŋá dán beaivvi.
Vásihehpet go vealáheami maŋŋel go lehpet lágastišgoahtán?
Vássán arvás ja čoaska geasi maŋŋá čájáhusa máŋggat beaivvážat ja liekkus geassejielas sugadeaddji rásit addet ođđa návccaid boahttevaš dálvái.
Vástidit maŋŋel ¶
Vástádus lei guokte vahkku ádjánit maŋŋel go Norgii olle ja dassážii go oahppi Guovdageainnus beassá borrat.
Váttis lága eret duvdit Maiddái luossabreavaeaiggádiid searvvi jođiheaddji Kárášjogas, Edvard Nordsletta, lohká iežas eahpidit ahte sámi árbevierut ja áiggiid čađa geavaheapmi sáhttet duvdit lága eret, vaikko vel dál šaddet ođđa njuolggadusat Deanu čáhcádagas, báikkálaš hálddašeami dihte.
Váttis áigi Áiggi maŋŋil roasu čilge Reinås leat váttisin.
Váttisvuohta gávdno miehtá máilmmi.
Váttisvuođa leat čoavdán dáinna lágiin, ahte čállit čiekčamiid birra daiguin dieđuiguin maid oažžut muitaluvvot maŋŋil.
Váttisvuođat mat leat Anárjoga, Kárášjoga ja Iešjoga čázádagain govvida lámisvuođa masa máddodat šaddá go lea nu guhkes mátki čađa iešguđet guovlluid main lea luossabivdu.
Váttisvuođat mátkkoštit Maŋŋá go fárrii Norgii fas, de oaččui personnummira fas.
Vázzileigga olggosRipparemmi joavku johtá miehtá teáhteriin, ja sámi kulturnjunnošat háliideigga čájehii vuostehágu.
Vázzinšaldi Mierojoga rastá 8.
Vázzit deatnogáddái, suhkat rastá joga ja goargŋut Levssenjálbmái.
Váđot lea luopmána lagaš fuolki ja lea dábálaš miehtá Skandinávia nuortadavviguovlluin, Norggas Aarborte rájes davás.
WMC lea okta olgoriikkalaš ruvkefitnogain mat leat ožžon vuoigatvuođaid doaibmat Filippiinnain maŋŋá ođđa lága mii bođii jagis 1995.
WWF ja Suoma kulturráju oktasašbargu lea dahkan vejolažžan leairraid ordnema viehka viidát miehtá Suoma.
Walesa várás mearriduvvui giellaláhka 1993:s (Norgga beale sámi giellaláhka 1992:s), mii addá sullii seamma vuoigatvuođaid go sámilága giellanjuolggadusat (sámi giellaláhka) addet, muhto kymrigiella ii leat almmolaš giellan miehtá Englándda, nugo sámegiella lea Norggas.
Walesas lea sierra cymrugiela TV-kanála ja cymru lea almmolaš giella miehtá Walesa.
Warner Bros vuovdá CD miehtá máilmmi.
Warner Music Finland fuolaheaddji muitala mediai maŋŋá soahpamuša vuolláičállima nieiddaiguin, ahte sii leat lihkolaččat go nieiddat válljejedje sin CD-skearru fitnodahkan.
Waterloo lea hui internašuvnnalaš go dáppe orrot olbmot geat leat miehtá máilmmis eret.
Wenche Nordsletta lei njunnožis guovtti báhčima maŋŋá, ja Álttas bođii son fas njealjádin ja gávccádin, muhto son lea liikká njunnožis Cupas.
Wimme ja Tapani Rinne báhce konseartta maŋŋá vuovdit ja vuolláičállit ođđa ‹‹Mun›› CD-skierruid olbmuide.
Wimme lei nai okta artisttain vuosttaš Márkomeannu-festiválas Spáŋggus Evenášis 1999, ja lea dan maŋŋil nai máŋgii gálledan festivála.
Woods jearai nuppi eará hoavddas, sáhttágo dát jávkadit plakáhta, muhto moatti diimmu maŋŋá lei vel stuorát plakáhta ihtán seaidnái.
Zoya mielas lea maid su bearraša dilli sakka buorránan maŋŋil go guđđe Kollektiivva.
Maŋŋel go 1A luohkká lea váldán oktavuođá Lujávrri mánáiguin, de lea dál boahtán breava ja tevnnegat 2-luohkálaččain geat maid dáhtose verddiid Norgga bealde:   Go vuosttašluohkálaččat bukte tevnnegiiddiset mu lusa, de mu bártnáš šattai nu movttet ahte son ge hálidii iežas luohkálaččaid dahkat seammá.
Báktehárjjis ledje mánáide stohkosat maŋŋel boradeami.
Goappaš joavkkut manne moala bážikeahttá molssodanlatnji maŋŋel vuosttaš vuoru.
Muhto Raymon Jacobsen ii leat vuollánan maŋŋel vuosttaš ruovttučiekčama.
Maŋŋil konseartta lea "Jam-session" .
Gal muorra lea vaikke man oktavuođas geavahuvvon juoga massii áiggiid čađa, nugo mat "Sámmol Balto beahci" , lohká Johansen.
Dál maŋŋá juovlaruohta leat várra máŋgasat, geat leat ožžon skeaŋkka Jon Oles, geahččalan man láhkái guksi doaibmá go jugista feara maid.
Sámediggeráđđi cealká iežas áššeevttohusas ahte Sámediggi hálida čujuhit ahte diggi dohkkehii Prospektering A/S ráddjejuvvon geahččalandoaimma Nárášnaččas, maŋŋel go rogganváikkuhusat ledje vuđđolaččat guorahallojuvvon.
Dáhpáhusat miehtá Roavvenjárgga ¶
Borani lea mearragáttis ja giláža čađa golgá johka.
- Mii leat buohkat dearvan maŋŋel eanandoarggáhusa.
- ávvudit miehtá Sámi Sámiid Álbmotbeaivvi vuođđun lea sámiid vuosttaš deaivvadeapmi Troandimis, 6. beaivve guovvamánus 1917.
Njuolgga maŋŋel go Jensen lei addán jearahallama Min Áigái Porsáŋggus, de manai Finnmárkku Ovddádusbellodaga jođiheaddji Jan Henrik Fredriksenin lusa.
Sámedikki bušeahta lea gal garrasit gorkŋon, go geahčča bušeahta ovdaneami jagiid čađa.
Guovdageainnu 1850 meassut šaddet dál boastagoartan maŋŋel go Norsk Form (Design, Arkitektuvra ja visttibiras guovddáš) geasset bovdeje suohkaniid ja earáid muitalit sidjiide buriid mátkemuittuid dahje dávviriid birra Norggas.
1866
Báktemeašttir Tellef Dahl ozai golli jogain miehtá Finnmárkku.
Álgoálbmogiid ovddasteaddjit miehtá máilmmi čoahkkanit ságastallamii "Vuoiŋŋalašvuohta ja vuoigatvuođat" Kárášjogas guovvamánu 18. gitta 22. beaivve.
Sámi Instituhta čilgema vuođul mearridii Norgga Sámediggi miessemánu 1996
8 moala nuppi vuorus Maŋŋel vuosttašvuoru ja nuppi vuoru álggus gal oruige manname endorii ruovttujoavkkuin, muhto moatti minuvttas rievddai visot čiekčan Bákteváris.
Erenoamáš dán jagi lea ahte leat viežžan filmmaid miehtá máilmmi.
Luosa roahkastii Kristiina njuolga oaivve čađa ja rohttii fanasravdda badjel.
Ain NSR
Válggaid maŋŋá lea Jørn Are Gaski molson bellodaga.
Studioseainnit leat ráhkaduvvon nu mo ođđaáigásaš studioseainnit galget leat, duppalseaidni hehtte, ahte daid čađa ii boađe jietna.
Guokte maŋimuš olmmošgoddima dáhpáhuvve dušše vahku maŋŋá go 3 000 indiána vázze ráiddus Teguigalpai.
Moadde jagi das maŋŋil šattai bárdni juo nu searalaš, ahte sáhtii juo olgun vázzit earáid luhtte.
Čájálmas lea vuosttaš ceahkki prošeavttas - Arvedávgi - verddežat rájáid rastá.
Linnjábiillas iđitrohkosa maŋŋá dukkorallojuvvui autobingoin ja vuoiti bálkkašuvvui.
Oarje-Finnmárkku Boazodoallohálddahusa Mikkel Ailo Gaup gal lohká miehtá Oarje-Finnmárkkus gillán unnit eanet vahágiid jus bidjá vuođđun vahágiid 1997-nealgejagi rájes otnážii.
- Olmmošlaš liekkusvuohta riikarájáid rastá, soaitá leat Barentsovttasbarggu buoremus menestussan, lea ráđi dálá jođiheaddji, guvernora Jurij Jevdokimov dadjan.
Ovdalaš čájáhusa dovdui ballu miehtá sále, ii fal neavattariid gaskkas, muhto váhnemiid gaskkas geat čohkkáje cakkas njálmmiiguin ja cabbo jorba čalmmiguin.
Moadde minuvtta rukses goartta maŋŋá buolláhii Kárášjoga nuorra Roy Arild Rasmussen vuorddekeahttá beallegiettis girkonjárlaččaid moala guvlui.
Muhto ii leat dušše Norggas mutursykkel oastit lassánit.
Miehtá máilmmi orro mannamin nu ahte ovddidanriikkain eanet aht« eanet borgguhišgohtet.
Torrisen joatká čujuhit raportii mii čájeha ahte Japana álbmot okto borra ollu guliid miehtá máilmmi.
Pedersen erenoamážit fuomášuhttá ahte mearrasámiid vuoigatvuođat leat garrasit gáržžiduvvon maŋŋil go Norga lea dohkkehan riikaidgaskasaš álgoálbmogiid suodjaleami.
Hivand gii šattai dovddusin miehtá Sámi maŋŋel go Sámediggi ii fuollan su bifila historjjá iežas nissonaviisii, lei bovdejuvvon čalmmustahttit riikaidgaskasaš nissonbeaivvi Ohcejogas.
Dáid njoarosteaddji álbmogiid hálddus leat sullii guhtta miljovnna bohcco mat leat duohtavuođas miehtá máilmmi.
Fála sullos lea gávpot sturron ahte sturron maŋŋil nuppi máilmmi soađi ja boazodoallu lea massán eatnamiid veahážiid mielde.
Maŋŋá duomu indiánarat leat bidjan hummer-teineriid duháhii mielde, vaikko dál ii leat bivdoáigi, ja de doarrájedje indiánarat ja eará guollebivdit geat dovde badjilgehččojuvvon áššis ja sii čujuhedje maid dasa ahte bivdu olggobeale ráfáiduhttináiggi sáhttá bilidit guollenáli.
Reaškkas gullogoahtá miehtá sámerádio go Ole Rune ja Ronald iđisdeaba gealláris.
Badjel 40 jagi maŋŋel mearrida Alan Borveau vuolggahit tevnnegiid fas ruovttoluotta, dán háve čájáhussan.
Oskal lohká ohcan boares čállosiin dieđuid ja dan barggu olis leat oalle sihkkarat ahte boazodoallu dovdá máŋgga oktavuođas ovdaneami mannagoahtán njuolga rastá dološ norpmaid mat dadjet movt bohccuid galgá iešguđet dilalašvuođain meannudit.
  Dážat leat jagiid čađa addán boasttu gova Gudefjellaøya bálvvussajis.
Boazodoallohoavda dohkkeha lohkama, jus eallu lea lohkkon maŋŋil borgemánu 1. beaivvi ja ovdal go eallu olle dálveorohahkii, muhto lohkan ii dohkkehuvvo, jus eallu lea lohkkon maŋŋil ođđajagimánu 1. beaivvi, čuožžu boazodoallolága lohkannjuolggadusaid § 3:žis.
Boazodoalloossodatjođiheaddji Ánte Mihkkal Gaup ja oahpaheaddji Torbjørn Larsen muitaleaba ahte sis dat gal leat sámi fáttabeaivvit miehtá jagi, ii dat vahkku leat veahášge erenoamáš.
Maŋŋel go boazodoallit álge addit sidjiide dárkilis dieđuid dan birra maid oidnet, leat maiddái dieđut boraspiriid birra buorránan.
Vaikko máilmmeboazodoallu rahčá sisabáhkkemiiguin, ekonomiijain, boazodoalu bisuhemiin, diehtojuohkimiin, oahpahemiin ja dutkamiin, de lohká Johan Mathis Turi leat buori doaivaga miehtá máilmmi boazoálbmogiin.
Nils Oskal lohká ahte áiggiid čađa lea leamaš boazodoalus čielggas movt galgá bargat go šaddá roassu guohtumiid geažil.
Miehtá ávvuvahku fállá Alfred«s Kro borramuša ja juhkosa 1984 hattiide.
Kárášjoga Sámiid Searvvi, dahje NSR báikkálaš searvvi doaibmi jođiheaddji Egil Utsi dat lei bovden SáB ságastit ovttasbarggu birra maŋŋil go sin searvvi miellahtuin lei ovttaoaivilvuohta dasa ahte NSR ja SáB berrejit bargat ovttas sámediggeválggas Kárášjogas.
Son lohká loahpas ahte su mielas lea dárbu čielggadit bures juste movt láhka galgá dan bearráigeahččat ahte boazosápmelaš oažžu bohccuidis ruovttoluotta jođanit maŋŋil go lea masttadan, ja ahte láhka goziha dan ahte buohkaide lea seammaládje.
Jeagelbordin lea dál leavvan miehtá dálveorohagaide, gos lea ain oaivejeagil.
Dan maŋŋil besset sii geat servet seminárii jearahallat logaldalliid, ja de fas juhkkojuvvojit joavkkuide.
Vuostálastimat leat jotkon, vaikko eiseválddit leat lohpidan váidagiid iskat, ja leat bidjan ášši bajimusaid gaskii maŋŋil borgársoađi Kambodsjas.
Diibmá lei nu ahte Máze álggii hui bures, muhto de maŋŋel luomu vuoittáhalle juo goasi juohke čiekčama.
Pedersen lohká NBR veahá ballat fievrredeames beare ollu bierggu eará riikkain, muhto leat mielas ráddjeuvvon meriide buktit bierggu rastá rájiid.
Beaivvi maŋŋel seaivvui Ovttastuvvon Našuvnnaid erenoamášdieđiheaddji Rodolfo Stavenhagen Levdnjii.
Meterologat Davvi-Norggas lohpidit báhkaid goittot dán vahkku miehtá, erenoamážit siskkit guovlluin Davvi-Norggas sáhttet temperatuvrrat olahit gitta 25 grádii.
Lea vuosttaš háve go muhtin ON-lávdegoddi cuiggoda Norgga ná garrasit eananvuoigatvuođa áššiid oktavuođas.
66-jahkásaš Trygve Hellesøy lei hirbmat ilus maŋŋel vihaheami ja vuostáiválddii searvegotti lihkkosávaldagaid stuora mojiin.
Ii guhkká ge dás maŋŋel jámii dáluisit, ja bárdni šattai dáluisidin.
Son lea okta daid 12 norgga nuorain geat dollejit Japanii ođđajagi mánus.
Ammahal juoga ávkki dagai čoahkkin, vaikko justisministtar ii sáhttán lohpidit maidege, lohká Magga maŋŋel čoahkkima.
Dieđát go don ahte min miellahtuin ii leat lohpi riŋget olbmuide maŋŋel diibmu ovcci eahkes dehe bassebeivviid?
Sirkumpolart ungdoms joikeworkshop i juli 1999, 16 - 28 jahkásaš nuoraide miehtá Sámi.
Oahpus oahppá kulturhistorjjá, makkárat borranvierut leat leamaš áiggiid čađa.
Barggus čađa lea maid beassan ollu beakkálmasaid deaivat.
ÇVaikko mii bidjat erenoamáš deattu leat bálvalusorgánan sápmelaš kulturbargiide miehtá Sámi, de lea min ulbmiljoavku buohkat geat beroštit dáidagis ja kultuvrras.
Lávvardaga leat dáhpáhusat miehtá beaivvi.
Bisma Børre Knudsen ges lohká Dagen áviisii, ahte su mielas lea duššái bálkume ruđaid, jus bálkáhivčče advokáhta dán áššai.
Lehtola muitala lohká sii áigot digitaliseret dáid filmmaid maŋŋá go leat ožžon ruđaid dán prošektii.
Muhto moadde beaivvi maŋŋil manai ieš almmolaččat cuiggodit Min Áiggis muhtun NBR ođđa stivralahtuid leat populistan, namalassii dakkárin geat vigget bivnnuhin šaddat ja geat vigget stáhtas gáibidit dakkáriid maid lea veadjemeahttun olahit.
Sárá lea dovddus guvhllár ja veahkehallá olbmuid miehtá davvi-norgga.
Earret doarjagiid golmma dutkanprošektii, oažžu Sámi allaskuvla ruhtadoarjaga ovtta vel eará dutkamii.
Álgoálbmotbargojoavkku dohkkehuvvama maŋŋá julggaštus jotkkii mátkki alit dássái ON
Meahcce-Vulle čađa beasan mun muitalit movt son oaidná dálá ja ovdalaš máilmmi, mojohalada Nils Josef, ja joatká
Mánáin mat dál šaddet bajás lea unnán diehtu ovdalaš áiggi boazodoalu birra.
Johan Bakken Sandvik doarjjui Kjell Sæther sátnejođiheaddjin mannan válggáid maŋŋá.
Norggas lea báhčinčuoigan bivnnut ja danin leat soames namat dovdosat miehtá máilmmi.
NSR vuosttašáirras Sámedikkis, Ragnhild Nystad lea suorganan go dákkár ságaid gullá media čađa.
Ieža gal leaikkastalle, ahte go vuosttaš háve go báhčaledje láireduvváid, bijai Birkely sin maŋŋel čoaggit daid láireduvváid mat eai lean deaivvahallon.
Synnøve Persen oaivvilda, ahte dáiddáriid dilli lea hedjonan Sámedikki ásaheami maŋŋá.
Abdallah lohká ahte čielgá leago Rift Valley-febar maŋŋá Rukseruossa laberatorioiskkademiid.
Maŋŋel go Svein Holmestrand bođii buohcciviesus fas ruovttu gildii, de ordnii gielda su dállui mii lea oaivvilduvvon doaimmashehttejuvvon olbmuide.
Maŋŋá go Elsa lei fárren Norgii ii ádjánan guhkes áiggi ovdal go lei álggahan sihke Broavra (Brurskanken) Sámiid Searvi ja Broavra Sámenissoniid Searvvi.
Máska lea leamaš olbmuid eallimis historjjá čađa.
Sullii 13 miljovnna leat njuolgga barggus smávit ruvkedoaimmain miehtá máilmmi, geain máŋgasat leat nissonat ja mánát.
Valáštallanleirii, Kárášjohkii, leat čoahkkanan moaddelogi máná ja nuora miehtá Finnmárkku.
Dát gažaldat lea bohcidan maŋŋá NBR
Maŋŋel go diet guokte riikka šattaiga EO miellahttun, de lea EO, iežas prográmmaid čađa, juolludeame 130 miljovnna ruvnno boazodollui jagiin 1995-99.
Maŋŋá hoahpus galledeami álbmotmusihkkafestiválas Kaustinins, botkestuvvon oanehis mátkkiin Japanas, oaččui son stipeandda Sibelius Akademiijas.
Piera Jovnna Anti duođas eahpida ahte man veara lea doallat seminára guhtta beaivvi maŋŋil go jođiheaddji lea čoahkkinastán lávdegottiin.
Dás heive gal namuhit ahte muhtimat leat geargan juo go guokte jagi leat skuvlla vázzán, ja muhtimat eai vácce šat skuvlla maŋŋil nuppi jagi.
Vearjočohkkema álggahii Patriotalaš lihkadus vearredaguid vuostá, priváhta searvi mii álggahuvvui jagis 1996, čohkken dihte vearjjuid maŋŋil 1980-82 boargársoađi.
Nordlysas leat máŋga nuorra seara ja orru ge leamin ahte váilu okta guovddáš čiekči gii láide sin čiekčama čađa.
Soai maŋŋil deaivvadeigga aktivisttaiguin, geat garrasit moite ráđđehusa go ii bealuš pakistanalaš nissoniid heakka ja vuoigatvuođaid.
Ieš lea Olli hui duđavaš maŋŋel deaivvadeami vuossárgga go jáhkii su galledeapmi ja vel Horn beassášmátki Sápmái lea váikkuhan olu.
Generálačálli Anne Cathrine Rørholt guđii Scandic Royal hotealla maŋŋel riikačoahkkima, iige searvan feasttamállasiidda mat ledje maŋŋil.
Maŋŋel digáštallama gesii Bb ruovttoluotta iežaset árvalusa ahte dán čoahkkimis juo digáštallat ráđi vuođđudeami, dainna eavttuiguin ahte Sámediggi beassá maŋit čoahkkimiin gieđahit ášši.
Nu go eahkedis lei nohkkan, de bođii nihkui dat olmmái mii lei báhpa váldán mielde ja muitala
Danin go báhppa ii jáhkkán ahte olbmos leat guokte báikki maŋŋel go lea jápmán, danin mun válden ja čájehin dan, ahte lea duohta.
Maŋŋá dilihis ja miellagiddevaš vahku máhcce dat golbma ofelačča ruoktot bearjadaga.
Registrerema maŋŋá lea searvvis Kobeleva dieđuid mielde álkkit beassat ovddisguvlui áššiiguin mat leat otne guovddážis lagaš sámeguovlluin.
Miehtá mannan vahku leat ránska Le Figaro magasiidna journalista Cyril Hoffstein ja su govvideaddji leamaš Deanus.
Lea vuosttaš oaiviliskkadeapmi mii čađahuvvo Norggas maŋŋel go Ruoŧŧa hilggui Euro.
Maŋŋil daid olu resolušuvdna-evttohusaid, de lea resolušuvdnalávdegoddi geahčadan daid, ja sii eai dohkkehan Geres«a evttohusa ja sáddejedje dan viidáseappot stivrii.
Bearjadaga iđđedis gallestalaimet vel Kaustisa Evangelalaš álbmotallaskuvlla, gos mii boradeami maŋŋá mátkkošteimmet Alavieska guvlui.
Muhto njeallje jagi maŋŋil Aguas Blancas-goddima, leat dušše 15 dain 43 áššáskuhttomiin giddagasas.
Eat leat vuodján galle aláža badjel ja leagaža rastá ovdal juoga čáhppá dobbeleappos.
Dábálaččat lávejit suolohasat bidjat ealu gárdde čađa ovdal go vuojahit bohccuid.
Suoma Sámi Radio hoavda Johani Nousoniemi lohká veahá vuohttán ahte ášši ii leat čileggas, muhto ii áiggo dohkkehit maŋideami
  Lea hirbmat vahát jos eat beasa oktasaš sámi TV-sáddagiidda fárrui álggu rájes, go maŋŋil šaddá olu váddásit searvat sáddagiidda.
Nu čilge "Brennpunkt" maŋŋel go lea fitnan Gáivuonas, Tromssas.
Dasa lassin ásaha Poasta 32 fitnodatguovddáža ja vihtta oktavuođaguovddáža miehtá riika.
Rávdna Anti geažuha lei Fylkkamánni birasossodat mii dáhtui sin iskat man njuoskkas dál lea luondu maŋŋá maŋimuš arvvi.
Páhppa Leem čállá girjjistis ahte sápmelaččat gorro buncegahpiriid mat ledje buddejuvvon čeavránáhkiin, maid maŋŋá lea gohčodan viergegahpirin.
Guokte jagi maŋŋel lei muhtin bárdni, gean gohčodedje Ristenaš Vullen, gávppašeame alccas gáfiid, sohkkariid ja eará gálvvuid muhtin rámbuvrras Njávdámis.
Gallanii Ovtta konseartta maŋŋil Moldes gallanii son.
Miehtá riikka leat dasa boahtán garra moaitámušat ealáhusas mediaid bokte.
Somá, lei su oanehis kommentára maŋŋel go filbma lei čájehuvvon.
Radio DSF lea sáme- ja dárogielat risttalaš lagasradio mii sádde njuolggosáddagiid Kárášjogas ja Guovdageainnus.
Mii leat dáinna lágiin ožžon ođđa tomtaláigolága mii sihkarastá oadjebasvuođa daidda ollu tomtalágoheaddjiide Norggas.
Boazodoalli Jarle Jonassen maid lohká iežas áibbas vuostá dasa ahte bohccot šaddet nu ollu geasehuvvot njuovahagaide ja dan son atná stuorra váttisvuohtan miehtá Norgga go leat dušše guovddášnjuovahagat gos eatnasat šaddet njuovvat bohccuid.
Maŋŋel hárjehallama bosihii gádjunveahka.
Dál oažžu gielda gávdnat čovdosa, go in dohkket šat johtolaga rastá mu priváhta eatnamiid, lohká Johnsen.
Sátnejođiheaddji Sundelin čállá reivvestis ahte máŋggas leat váldán oktavuođa gielddain maŋŋel go fylkkamánni eahpidii gieldda virgáibidjannjuolggadusaid.
Maŋŋel guokte jagi hárjehallama lea Johan Máhtte oahppan dan mutto ahte lea beassan juo čuojahit girkus ipmilbálvalusa oktavuođas.
De manaiga soai dohko, ja beana gáskigođii uksii ráiggi, dassážii go bussá jođii čađa.
Lea eiseválddiid ovddasvástádus láhčit birgejumi nuppásteaddjiide geain ii leat birgejupmi maŋŋel nuppástuhttin áigodaga.
Maŋŋá girku čoahkkanedje olbmot girkogáffii Sámi Dállui, gos Sámedikki presideanta Sven Roald Nystø, Finnmárkku fylkka sátnejođiheaddji Helga Pedersen ja Oslo Sámiid Searvvi jođiheaddji Ingrid Jåma dolle sártni.
Čuoigamiidda lea áiggiid čađa leamaš stuorra beroštupmi.
Maŋŋá oahpahusministtar guldalii vuđolaččat váhnenjoavkkuid geat ovddidedje oainnuideaset oahppoplána áššis.
Guhkkeleappos sogiid čađa sabmá Látnjajotoaivi, mii lea Marastat duoddariid alimus čohkka.
Dán rádjai lea Ánne Risten ja su váhnemat šaddan riŋgedit mediaide juohke vuodjima maŋŋel ja fállat bohtosiid vai gullo juoga dan birra.
Ásllat lea váldán dutkamušas álggahusáigin jagi 1731, dasgo dan rájes leat čielga girkogirjjit Anáris ja dan maŋŋá earáge gielddain.
Maŋŋel mállásiid lea line-dance, mii lea mas mánát dánsot buohtalaga countrymusihkkii.
Ealggat mat leat vuddjon dán jagi leat guohká ain leamaš heakkas maŋŋá lihkohisvuođa maŋŋá.
Guovdageaidnu oažžu leat duhtavaš go dál leat nubbin ráiddus maŋŋel go leat čiekčan njeallje čiekčama.
Åge Hoffart lohká ahte filbma galgá jorrat oalle guhká Oslo gávpogis, mealgat maŋŋá juovllaid.
Loattat leat diekkárat mat ovdagihtii leat gesson, ja don dušše geahčat lea go du loadda okta dain mii lea vuoittu ožžon, maŋŋel go eret faskkut vuoitonummárgokčasa.
Njukčamánus dán jagi mearredii boazodoallostivra, ahte ovdal ođđajagi galgá juohke doalloovttadahkii mearreduvvot bajimus boazolohku, ovdalgo boazolohku fas lassána garra boazojámuid maŋŋel.
Maŋŋil go váldooassi lea gulaskuddamis leamaš, de meannuda ja dohkkeha jahkečoahkkin orohatplána, ja dat sáddejuvvo guovllustivrii.
Eallu lei ruvgalan Njállaávžži rastá, soai leigga ávžži gihkanastimen go fuobmáiga ávževuođu leat visot varran.
Iskkadeamit maid Statskog lea čađahan maŋŋá bivddu, čájehit ahte Kárášjogas lea guovža laskan.
Jørn Are Gaski mielas oidne sii dárbbu doarjut Bargiidbellodaga boares áŋggirdeaddji Josef Vedhugnesa, nu ahte veahá gáhta go mieđihii bidjat evttohusa dušše mielddusin.
Čállosis eanadoalloministarii bivdá NSR ahte eanadoallodepartemeanta šiehtadallá njuovahagaiguin, ja dan láhkái sihkkarastá ahte Oarje-Finnmárkku boazodoallit jođihit buot gávpebohccuid.
Fylkkaráđđeolmmái ii diehtán earágo addit 250 ruvnno juohke oahppái, mii lea dat supmi maid juohke oahppi galgá addit arvevuovddi gádjumii maŋŋel ovtta beaivebarggu.
Gielas orohat lea dál ožžon Bearddu leansmánnis gohččuma bidjat olles ealu gárdde čađa, nu go Talmmahas gii váiddii suoládeame, lea gáibidan.
Dán maŋŋá lei áigi lávlut Isak SabaÇSámi soga lávlaÈ.
Heargegilvovuodjin valáštallit maiddái čilgejedje ahte suopmelaš duollárat, erenoamážit Gáregasnjárgga duollobáikkis Kárášjoga guvlui, leat suovvan váldit rastá ráji bohccofuođđariid mátkkošteaddji eari siskkobealde, go lea heargegilvvohallama nammii.
Vihtta dehálaš čuoggá leat namahuvvon
   Dábálaš stivrengollan (styringsslitasje) maŋŋá go lea jođihan Sámedikki gávcci jagi.
Nugo albma ávvodilis, de ledje vuos mállásat gos guossit ožžo árbevirolaš bohccobierggu ja maŋŋá bajáluša.
BUL hárjeheaddji Øyvind Granderud dajai maŋŋá čiekčama ahte Finnmárkku 3. divišuvnna dássi ii leat ii lahkage 2. divišuvnna dási.
Kemi muitala ahte sii ieža mearridit forpma mielde man guhkas sii ain vudjet.
Dál johtá Phung miehtá Finnmárkku muitalit iežas bahča vásáhusain.
Sharon (Venne) hálai das mo girku lea ávkkástallan álgoálbmogiid miehtá máilmmi, mii leage su stuorámus ággan manne ii háliit doalahit oktavuođa girkuin.
Fylkka dearvvašvuođahoavda ii leat vel álgán geahčadit movt bargat viidáseappot Kárášjoga Nuuoraidruovttuin, maŋŋel buollima.
Go moadde beaivve maŋŋá čuojahan teáhtera diehtojuohkinhovdii, de leat deháleamos dieđut cabareta birra gárvásat almmustuvvat.
Tromssa Ovddádusbellodaga jođiheaddji Louis Edvardsen lohká oalle vissásin ahte jahkečoahkkin guovvamánu gaskamuttus miehtá searvat sámedikkeválggaide.
Guovdageainnu hárjeheaddji Svein Ole Sandvik lei šlundon maŋŋel čiekčamiid.
Jos it lean váiban beaivvi miehtá vánddardeames márkanbáikkis, de lei vejolaš joatkit márkanastima eahketbeallái.
Maŋŋel stuora jámuid, de fertejedje juoidá dahkat eastadan dihte dan man guvlui Suoma boazodoallu lei mannamin.
Norgga dearvvasvuođasuorgi maŋŋá nuppi máilmmisoađi orru leamen vuođđuduvvon olmmošoainnus mii ii doallan fágalaš, iige etihkalaš, iige moralalaš dási, Nystø beaškala.
Dan dihte ii loga diehtit ahte áidi mii lea skuvllaid birra lea mieskan, ahte lea gahčadan ja gielda lea ieš maiddái njeaidán dasa lassin go oahpaheaddjit leat ráigan áiddi vai duolbmunmašiinnain beassá čađa.
Min Áigi čálii meassuid maŋŋá lágideaddji moivvi birra.
Mii geat orrut min ássanguovllus, šaddat ođđasit juogadit boastta maŋŋil go boasta lea min boastaboksaide boahtán.
Maŋŋá dákkár ilgadis dáhpáhusaid mat čuhcet olbmuide garrasit, lávejit dábálaččat fállot roassoveahki.
Berit Dagny Anti šállošii maŋŋá go lei geavahan dánskka bára gaskavuođa gielddain ovdamearkan.
Sámeráđi presideanta Geir Tommy Pedersen logai maŋŋá čoahkkima ahte Kalte ii lean válljejuvvon delegáhta konferánsii ja danin son ii ožžon sáni válljemiid oktavuođas.
Hætta muitala viidáseappot ahte son váillaha Guovdageainnu suohkanis bargovugiid ja plánaid movt oažžut iežas nuoraid fas fárret ruovttubáikái maŋŋel go leat oahpuin geargan.
Dávdesonahat-bakteriaid leat gávdnan earret eará dihtorfitnodagas Microsoftas ja TV-fitnodagas NBC
Dábálaččat láve bargguid ja daguid čađa oahpahit sámegiela mánáide.
Min Áigi lea čuvvon Ivar Utsi ovdal dikki ja miehtá diggeášši áigge.
Duháhiid mielde olbmot leat isolerejuvvon boaittobeal sulluide, ja eatnagiin leat dušše kokosniehtit borramuššan suhkkes juŋgeliin maŋŋil goddi dulvebáru, man vuolggahii garra čázevuloš eanandoarggástus Sumtra olggobealde ja mii márai gáddái ja cuvkkii mii leš manin.
Christina Henriksen lohká maiddái dehálažžan dan sosiála oasi jahkečoahkkimis, go nuorat miehtá sámit besset deaivadit ja ovttastallat.
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Dahl logai dasa sáhttá sivva, ahte sii leat beare álkit addán vuodjenlobiid Guovdageainnu suohkanis.
Nuppe beaivvi, mii lei beaivvi ráhkadusa beaivvi maŋŋel, čoagganedje bajemus báhpat ja Farisealaččat Pilatusa lusa, ja celke
Hearrá!
Olbmot ledje bealleheakkas go jovde gáddái.
Anne Gro ja Olav Johan Eira ovttasbargu jotkkii maŋŋel Sámi Grand Prixa.
Dat mii lea vel báhcám kroas lea buot jieŋa siste, maŋŋel go máŋggaid duhát lihtar čáhci lea cirgguhuvvon jáddadeamis.
Dat mii lea vel báhcán kroas lea buot jieŋa siste, maŋŋel go máŋggaid duhát lihtar čáhci lea cirgguhuvvon jáddadeamis.
Maŋŋil beassážiid vuolgá Beaivváš johtit dáinna bihtain.
Šattan skáhpput dieđuid sámegiela oppalaš dilis, dábálaš journalisttalaš vugiid mielde.
Johtolatoktavuođat máttanuortalaš Eurohpa oassái leat garrasit vahágahtton; Donau alde borjjasteapmi lea bissehuvvon go Novi Sad šalddit leat biliduvvon, ja buot johtolat Jugoslavia čađa lea bissehuvvon.
Per Edvard Johnsen lohká mohtorjohtolaga šaddan šilju rastá stuorra váttisvuohtan sutnje ja su bearrašii.
In leat vázzán makkárge skuvllaid.
Maŋŋel vuosttaš geardde muittuhusa, de sádde suohkan buot mávssekeahttás vealgegáibádusaid Creditreform Norge AS
Dasa lassin lea son maiddái čohkken duodjesániid miehtá Sámi ovttasbarggus Solveig Blindain, mat galget almmuhuvvot lagamus áiggis, ja dasto lea son čállán oallut artihkkaliid ja doallan logaldallamiid duoji ja duddjoma birra.
Doalut álggahuvvojit riikkačoahkkima maŋŋá.
Ahonen dovddahii geasset ahte lei dorggiidan maŋŋá go goadjenádjá lei ožžon gáddái.
Jus dušše áiggut nuppi riikka čađa vánddardit ja dus lea beana/bussá mielde, de fertet bisánit duollus go boađát nuppi riikkii ja go guođát nuppi riikka.
Moadde čoahkkinjođiheame kurssaid ja Davvi Nuora jahkečoahkkima maŋŋel lei son áibbas gearggus váldit ovddasvástádusa.
Muhto nuorat soitet maid ballat ahte gulustuvvo miehtá márkana go finadit dearvvašvuođadivššohagas.
Maŋŋel teáhterčájálmasa lei káfea-eahket Ája-Sámi Guovddáža gealláris.
Buohccái garrasit maŋŋá go válljejuvvui sátnejođiheaddjin.
Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvla sáddii kondolansetelegrámma Kárášjoga skuvlii lihkuhisvuođa maŋŋel bearjadaga.
Lea áibbas čielggas ahte Norgga stáda beare hilljánit lea bargan dáinna áššiin, maŋŋel go dohkkehii ILO-konvenšuvnna 169, logai Halonen.
Sven-Eirik Utsi lea dál Ullersmo giddegasa buohcciossodagas maŋŋá go beasai olggos Akershus buohcciviesus.
Niillas Heandarat lohká buorre ovdamearkan Láhpolouppal guovllu, makkár vahágiid jeagelbordin sáhttá dagahit.
Eanas biilavuovdit lohket ahte maŋŋel dákkár buollašiid gal ferte dárkkistit leat go plastihkka- ja ruovdeoasit bures birgen buolašin, vai fuobmá jus lea mihkkege boastut geavvan ovdal go dagaha eambbo bárttiid.
Per Johannes álggii Girona sámi radioi bargat logi jagi dás ovdal, ja guhtta jagi das maŋŋel álggii son NRK Sámi Radio guovllukántuvrii Guovdageidnui.
Guokte beaivvi maŋŋá lei Guttorm morránan.
Maŋŋá go sápmelaččat ožžo iežaset álbmotbeaivvi, guovvamánu 6. beaivvi, de orru min bearraša mielas árvu loktanan maiddái miessemánu 17. beaivvis, mii leat dássálagaid dál, deattuha Jovnna.
Maŋŋá lihkohisvuođa, gos Áillohačča oaiveskálžu rágai, de lea sus leamaš lossa áigi, ii dušše rumašlaččat, muhto maiddái oažžut muittu ruovttoluotta.
Maŋŋel go báhppa Arto Seppänen ja searvegotteráđđi bálkestii bifilia nissona ÇIpmil-viesusÈ, de sattai duppal lossat Seppäi viežžat dán jagáš nissonolbmo bálkkašumi, maid Duovvi nissonsearvi Ohcejogas geigii sutnje riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi.
Das maŋŋel, 3A gažaldaga rájes, de bázahalaiga Časkil 04 guvttiin čuoggáin.
Ovdal go gonagas sártnui rahpamis, de ledje čeahpes juoigit miehtá Sámi čoahkkanan juogadit iežaset luohteárbevieru.
Olbmuin Finnmarkkus lea áiggii čađa leamašan luonddolaš mahtto luondduáddejupmái.
Jáhkát go don ahte olbmot leat lahkonišgoahtit guhtet guimmiideaset dál maŋŋel go Lyngmo-ášši lea loahpahuvvon?
Duon jagi 1990 maŋŋá Áslat lea viššalit gohcán, ahte ráđđehushearrát eai vajáldahte sámiide divrras ášši.
Jearralan lávlus Marit Sandvik
Koarra prošeakta boađus galgá šaddat juoigankonseartan.
Dutkanprošeavtta oppalaš ulbmilat leat;   seailluhit biofeara ja ovdanahttit geavahanvuogi mainna seastá dan resurssaid   olbmo ja birrasa gulahallama dahkat gánnáhahttin   fuomášit movt dálá resursageavaheapmi váikkuha ja dan čađa buoridit olbmo vejolašvuođaid beaktilit hálddašit biofeara resurssaid.
Vuosttažettiin lohká Larsen ahte jos gánddat eai livčče duššan dán mátkkis, de sihkkarit sii livčče lean dovddus rockjoavku maŋŋá NRK U-prográmma filmma.
Eksámen lea nohkan ja oaivi lea guoros.
"Kárenina" oidnogoahtá čakčamánu 10. beaivvi, ja oidno TV:s guhtta mánnodaga ovddasguvlui.
Sæthera váidda ii meannuduvo ovdal skábmamánu gielddastivrras, mii lea nubbi gielddastivra maŋŋel válggaid.
Son čujuhii ahte sajit leat dan mađe bieđgguid, ahte ii sáhte gaska gilvit.
Maŋŋá 2001?
Reidar ja Willy muitiba bures áiggi maŋŋá soađi, dás 30-40 jagi áigi.
Ovttas filbma- ja musihkkaindustriijain lea dihtorgeavaheapmi dat mii mearkkaša eanemusat viididit eŋgelasgiela geavaheami miehtá máilmmi.
Dál maŋŋil riikačoahkkima lohká Ellinor Guttorm Utsi maiddái muhtun riikačoahkkinmearrádusaid dagahan ahte geassádii válggas.
Čađa gaskka lea leamaš čielggas ahte Bargiidbellodat ja Sposiálaisttalaš Gurutbellodat boahtiba ovttas bargat.
Koara lea oassálastán iešguđetge lágan oktavuođain, earret eará Norske Operas nasjonalballetturneas Davvi-Norggas 1994is ja Sámi Grand Prixas.
Otne vuvdet Biti vovnnaid 23 fitnodaga Girkonjárggas gitta Mosjøenii.
Carl deRome lea Englánddas eret.
Per Arne muitala ahte dása gal čájehit beroštumi.
Veahkkedivššároahppit eai leat dušše skuvlabeaŋkkas golahan.
Balto hálida deattuhit ahte dakkár sabetskeaŋkkat dárbbašuvvojit miehtá Norgga, eai dušše Kárášjogas.
NBR boraspirelávdegotti jođiheaddji Per Mathis Oskal lohká ahte ohcamiid vuođđun leat dat stuorra boazoborriidvahágat mat dušše lassánit jagis jahkái.
Ávvudeami almmolaš rahpamii ledje guossit boahtán viiddis guovllus, dadjat juo miehtá Sámi.
Elisabeth Heilman Blind lea orron Gárasavvonis logenár jagi.
Ovdalis lea festivála dollon dáid riikkain
Stuorrabritannia, Espánnja, Italia, USA, Japan, Singapore, Mátta-Afrihká ja Ođđa Selánda.
Riddu Riđđus lea hui internašunála artistaprográmma dán jagi.
Ii leat dušše Guovdageainnus ahte lea váttis oažžut oahpaheddjiid vuođđoskuvllaide.
Váhnenguovttos Johan Mihkkal ja Márjá logaiga maŋŋá filmma iežaska atnit dehálažžan ahte maiddái John AndrŽ juoga nu láhkái lea mielde boazodoalus.
Olbmot ledje maid liikon Mai Lis Skaltje dokumentárafilbmii Goahteskuvllat Dán filmmas deaivvaimet boares sápmelaččaid Ruoŧa beale Sámis geat ledje vásihan goahteskuvllaid ovdal ja dalá maŋŋá 2. máilmmesoađi.
Álbmotakšuvnnas ledje bidjan cakki luotta rastá ja iežaset lássen lahkiide gitta.
Muhto maŋŋel dán moala orro Guovdageain-lunttat duhtavaččat ovttain čuoggáin.
Oahppováillagat vulge ruovttuide iešguđetlágan dovdduiguin maŋŋel vuostálastima.
Boazodoalli Anders Isak Oskal doalai ge sáhkavuoru mas muitalii mot boazosámit ieža leat árvvoštallan áiggiid čađa boazologuid.
Muorrafatnasat Maŋŋá go mohtora geavahišgohte, de duddjogohte govda, ruvdes fatnasiid.
Maŋŋel medisiidnafágalaš dárkkisteami, mearridii Láhpi sátnejođiheaddji Arne Dag Isaksen ieš cegget ambulánsabálvalusa.
Iđitbihttá maŋŋá mii manaimet goarkŋut seainni mielde bajás ja dat lei hui suohtas.
Su mielas láhtte Deanu gielda suinna fasttit, go dovdá ahte gieldda njunnožat hálidit su oaguhit eret guovllus maid sin bearaš lea buolvvaid čađa geavahan.
Ášši lea dál guoddaluvvon, ja ođđa ohcamuš lea sáddejuvvon.
Erik Reinert mielas lea márkanfievrredeapmi njulgestaga vajalduvvon heajos jagiid dihte mat ledje miehtá 90-loguin.
Beaivváš Sámi Teáhter čájeha vuosttaš geardde dán bihtá ođđajagi mánu 28. beaivvi Guovdageainnus.
Maŋŋel go Gaare lei geargan, de muitalii Bernt Johansen veahá daid sahtelihtta govaid birra.
Dakka maŋŋel skuvlla son čavgii Kárášjohkii.
Moadde beaivvi maŋŋel duolvvai fas lávvu, ja nieida fuobmái vuot suorpmaid ihtime duolvvaid siste.
Min lei bággu deaddit spealu ovddasguvlui gussiid suodjalussii maŋŋel go sii ožžo moala.
30 jagi rahčamušaid maŋŋá lea Nils Henrik veaháš dolkan.
Válggaid maŋŋel eai beassan eambbo go čieža nissona Sámediggái.
Sámis leat áiggiid čađa leamaš njeallje váldohárjeheaddji.
Nuorra čálliid ovdanbuktin čuozai maŋŋel garra dievasčoahkkinvahku.
Unna Bieraš boahtá ruoktot, čađa njuoskan ja visot duolvan.
Maŋŋá boahtá noaidelágán politialmmái Vidaro gii áigu iežas goansttaid čájehit.
Dalá maŋŋá šiehtadusaid son deattuhii eanadoallu ii leat áidna ealáhus Norggas, ii ge Norga leat okto máilmmis.
Trygg Trafikk fylkkačálli, Ketil Nystrøm, čállá preassadieđáhusas ahte roasmmohuvvamat ja duššamat johtolagas leat unnon miehtá Norgga, muhto Finnmárkkus leat eanemus njiedjan.
Logi vahkku maŋŋel buohccái nuorat nieida.
-Dán jagi čoaggit ruđa doaimmashehttejuvvon, čalmmeheames, heajos čalmmágiidda, gáhttabártniide ja nuoraide geat iežaset vuvdet, čilge akšuvdnalávdegotti jođiheaddji Daniel Larsen ja muitala ahte ulbmil lea ahte birrasit 200 000 nuora miehtá Norgga dinejit sullii 20 miljovnna ruvnno oktiibuot dán bargobeaivvi.
Moadde jagi maŋŋel go Oslo Sámi Searvi vuođđuduvvui, de nuppástuvvui searvi, nu ahte buohkat besse leat searvvi miellahttun, beroškeahttá čearddalašvuođas.
Juohke jagi čohkke AYC sullii 40 nuora miehtá Sámi oahppat iešguđetgelága Dávvi álbmogiid koansttaid.
Oaidnit iežas TV
Movttegis ja duhtavaš mánáiguin háleštan oanehašbotta go maŋŋel go leat geargan filbmemis.
Interreg lea regiovnnat maid EU lea ráhkadan buoridan dihtii ovttasbarggu sihke EUa siskkáldas ja olggoldas rájaid rastá.
Politiiját válde bussevuoddjis vuodjingoartta eret maŋŋel dáhpáhusa.
Maŋŋel dáid dáhpáhusaid lei ges vuolgga meahccái, Berit Marie ja Ole Mathis Eira mielde ealo lusa.
Mary Mikalsen Trollvik muittaša manin geavai nu
  Maŋŋá soađi oaččui dáruiduhttin coavcci, muitala Olmmáivákki nisu, guhte guhká lei fárus sihke suohkanpolitihkas ja sámepolitihkas.
Muhto dán son ii nagodan gal ákkastallat, ja dovddastiige maŋŋá go Nordlys journalista Gunnar Sæthra ohcalii kritihkalaš gažaldagaid dan guovtte minuvtta guhkkosaš tv-bihtás.
Maŋŋá go Faust-bihtáin lea geargan, golggotmánu gaskkamuttos, de áigu Risten joatkit Sámi allaskuvllas.
Inger Anita Smuk lohká dál 18 oahpahalli miehtá Norgga.
Vuosttas konkrehta ovttasbargolávki mii dán čoahkkin maŋŋá mearriduvvui, lei oktasaš ealgalohkan.
Prošeaktajođiheaddji Ole Isak Mienna lohká ahte lea somá ráhkadit interneahtta- ođđasiid.
Maŋŋel go Lund jámii, de álggii Ole Andersen doaimmaheaddjin.
Beassat vázzit ráiddus Kárášjoga márkana čađa, lea ge unnimusaide suohttaseamos dáhpáhus.
Eikjok lohká álgoálbmotnissoniin miehtá máilmmi ollu oktasašvuođaid.
Headjadoalut ledje maŋŋil Skytterhusas ja ledje ge nu go heajat lávejit, njálgga headjabiđus, ollu gáhkut ja doalut idjii.
Nu lea ášši gullon beaivvi miehtá NRK Sámi Radios, go Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Særher váldá Min Áiggi vuostá Niitoguolbanis, kárášjohkalaččaid iežaset valáštallan eldorados.
Maŋŋá go vuosttaš sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui 1980
Dovddan dan ahte dát ii mana čađa, dadjá Máret-áhkku.
Boazodoallohálddahus oaivvildii ahte árbolaččaid riekti doalloovttadahkii lea nohkán, go eai lean čielggadan geasa doallu galgá ovdal golle guokte jagi doalloeaiggáda jápmima maŋŋil.
Statskog lea dán jagi addán vejolašvuođa bivdiide ovttasráđiid bivdit bivdosunaid rájáid rastá.
Juohke jagi maŋŋel SGP
DJ Ánte šattai dovddus maŋŋel go lávllui "Láhppon" fárrolágaid Sara Inga Utsiin Sámi Grand Prixas 2001
Maŋŋel FRP sex-skándala, gos okta FRP njunuš Terje Søviknes anašii ovtta 16-jahkásaš nieiddain, nuorra gánddat šiggu njunnužiid.
Das maŋŋil gulahuvvui juohke girkus, ahte juohkehaš, guhte lei leamaš dan jiehtanasa bávtti luhtte, galgá boahtit gonagasa gárdimii, juohkehaš su beaivválaš biktasiiguin, ja gonagasa nieida galgá čájehit áhččásis dan, gii lea ožžon su eret jiehtanasa bávttis.
Maŋŋel čájehuvvui ahte Sámedikki stuorámus opposišuvdna bellodat (BB) doarjjui ollislaččat ráđi ođđa evttohusa mas ledje garrasit čuohppan politihkalaš bargguin
¶
Maŋŋil luomu lea IL Nordlys ožžon guokte ođđa čiekči.
Lean ožžon hui ollu doarjaga maŋŋel mu mearrádusa.
Maŋŋá Áilluhačča biilalihkohisvuođa 1990 logu gaskkamutto bođii sámi girjjlálašvuođa dutki Romssa Universitehtas Gaski ain lágat Áilluhačča.
Maŋŋá oaččui juohke luohká luohttevašolmmoš plakáhaid maid galgá heŋget luohkkálatnjii, ja ságastallat sisdoalu birra.
Maŋŋel dán leat plánen mátkki Ávžái, dohko gosa sutno bearaš orui.
John AndrŽ muitalii maŋŋá premiera ahte son liiko leat beakkánin.
Go dáhpáhus rekonstruerejuvvui golggotmánus diibmá, de lei seamma vihtan čilgen ahte son bálkestii goaivu eret maŋŋá go lei dainna časkán áššáskuhtton dievddu oaivái.
Nugo buot eará sámi institušuvnnat, de riegádii maiddái MNP garra vuostebiekkaid čađa.
Vihtta jagi maŋŋel geahččaledje fas gávdnat ođđa organiserenvuogi, mii guoskahii earret eará ahte otná guhtta báikkálaš kantuvrraid ovttasmahttit golmma guovllukantuvran.
Reakšuvnnat ja šuohkimat maŋŋil Snøhvitášši leat hui buorit bealit.
Maŋŋel go ovdaprošeakta lihkostuvai ná bures, de doaibmagođii prošeakta riikoviidosaččat diimmá čavčča.
Seminára ulbmil maid lei ahte dutkit galget oahppat ja maŋŋil atnit ávkki álgoálbmogiid árbevirolas máhtus.
Buot riikaidgaskkasaš olmmošlaš organisašuvnnat geassádedje Tsjetsjenias juovlamánus diibmá, dan maŋŋá go veahkkebargit ledje máŋgii fallehuvvon.
Sven-Roald Nystø ii loga iežas oba jurddašan ge maid galgá bargat maŋŋil go geargá sámediggepresideantan.
Bággofárremiid geažil, mat dáhpáhuvve nu maŋŋel go 1960 logu gaskamuttus - ásset eanaš dán guovllu sámit Lujávrri márkanbáikkis.
Maŋŋel go leat ožžon bivdinguovllu, de lea ges álgit geahččat gárttaid ja hupmat olbmuiguin geat ovdal leat bivdán das.
Internáhtta bihttá maid Magne Ove Varsi ja teáhterhoavda Harriet Nordlund čáliiga ja mii čájehuvvui diibmá oaččui aivve rámi miehtá sámi.
Anárlaš Asla Aikio (25) lea ovttas Pikkumustan šaddan dovddusin miehtá Sámi.
Skoviid mid deavddát ja sáddet oaččut leansmánnekantuvrrain ja duollostašuvnnain miehtá riikka, maid berre deavdit ja sáddet ovdal juovlamánu 31. beaivvi dán jagi.
Old Boys - Martinjávri 0-0 maŋŋel liige vuoru.
Dál 100 jagi maŋŋá go vuosstaš girji "Náhkehasat" almmuhuvvui, lágida ČálliidLágadus ja Sámi joatkkaskuvla Matti Aikio-seminára Kárášjoga kulturviesus maŋŋebárgga dán mánu 16. beaivve.
Heaittihanortnet loahpahuvvui jahkebeali maŋŋel go ledje njuolggadusat rievdaduvvon.
Arttistat miehtá sámi galget beassat leahket mielde.
Ruoššat oaivvildedje earret eará ahte maŋŋil guovllu moanaid fallehemiin, sáhtii sivalaččaid fas guorrat lean četčenalaččaid.
Maŋŋá vihaheame lea Mari Boine ja su isit bovdejuvvon heajaide.
Girdilihkuhisvuođas dojii dávttiid miehtá goruda ja šattai buohcceviesus leat máŋga vahku.
Ohcejoga skuvla lea goitge jagiid čađa máŋgii moiton.
Moai vázze Emilyain čáppa beaivvadagas rastá geainnu muhtinlagan gilivissui, gos Emily kantuvra lea ja giellaguovddáža kursalatnja lea.
Dát gal lei somá, dajai Guovdageainnu hárjeheaddji Svein Ole Sandvik movttedit maŋŋá čiekčama.
Maŋŋel go vuodjinkoartaášši lea gullon maid riikkamediain leat ollusat riŋgen sutnje.
Sotnabeaivvi loahpahuvvo kulturvahkku ja beaivet lea ge bearašipmilbálvalus ja maŋŋel guossohuvvo vel káffe.
Sotnabeaivvi loahpahuvvo kulturvahkku ja beaivet leage berašipmilbálválus ja maŋŋel guossohuvvo vel káffe.
Maŋŋel go muhtin mediat láite Sámi cup«a, de lea okta sponsor sihtan ruđaid ruovttoluotta.
Ikte eahkedis maŋŋel go Min Áigi deaddiluvvoi galggai GLR stivračoahkkin mearridit galget go ain gullot Oslos vai eai.
Čuođineare ii-indánalaš guollebivdit njulgestaga čuohpastedje rastá siimmaid su.
Svein Birger Olsen nissonolbmo hámis láide min čájálmasa čađa.
Bohccolohku lea lassánan garrasit maŋimuš jagiid ja badjelmearálaš guohtun lea váttisvuohtan dadjatjuo miehtá dáid árbevirolaš guohtuneatnamiid.
Stáhta vuoruheami boahtte šiehtadusii aŋkke ii beasa gullat ovdal go maŋŋel juovllaid.
Maŋŋel go lágat rivde, leat arvat unnit asttoáigge guollebivdit oastán guolástangoartta.
Maŋŋá go Ellen ja su irgi, Pieskki Asllat, fárriiga ođđa vistái, de mearridii viežžat iežas dávviriid mánnávuođabáikkis.
Vuosttaš jurdda maŋŋá go Rudnaprinsapárra jearai su lávlut girkus leai ahte dál beassá luođi rohttehit gonagaslaš vihaheames.
Birasgáhttendepartemeantta ossodathoavda Steinar Hermansen lohká Sámedikki beassat maŋŋelis mielde.
Sámiráđi juohkinortnega doaibma mii gohčoduvvo Čaŋa gillii galggašii maiddái váldit ovddasvástádusa das ahte dahkat dovddusin sámegiel fágagirjjálašvuođa miehtá Sámi, cealká SJGJS
SFGJS jahkečoahkkin oavvilda, ahte davviriikkaid sámedikkiin lea earenoamáš ovddasvástádus dasa, ahte dovddusin dahkat sámi fágagirjjálašvuođá miehtá Sámi, juste danne go dát girjjálašvuohta lea mielde nanneme ja ovddideame sámi giela ja servvodaga.
Maŋŋá 1988 loahppačiekčamiid, de leat sii earret eará lágidan riikajoavkku čiekčamiid nissoniidda1992
Ávvudeapmi álggii sámemállásiid borramiin ja gáfestallamiin, mii joatkkašuvai prográmma maŋŋá.
P-4 lea ožžon oktovuoigatvuođa sáddet prográmmaid miehtá Norgga mat leat ruhtaduvvon máidnosiiguin.
Solbakk evttoha maid ahte Š bláđi almmuheaddji lea Sámi mediafitnodat dahje ahte Gielddadepartemeanta dahje Sámi kulturráđđi lea formála almmuheaddji mii barggaha Sámi mediafitnodaga ráhkadit bláđi maŋŋá go Sámi mediafitnodagat friddja leat gilvalan barggu oažžumis.
Grasmyrskogen ja Kvanli leat gilit Sáččás gos eanemus sámit leat orron áiggiid čađa.
Mearrádus ahte Sámedikkepresideanta galgá sárdnidit tv bokte, lea dahkkon maŋŋil go sámerádiohoavda Nils Johan Heatta lea dan evttohan.
Dál lea Kaisa guorahallame mii dáhpáhuvai sámi rivttiiguin maŋŋel 1700-logu.
Sámi girjjálašvuođa profeassordutki Harald Gaski čilge servodaga miehtá máilmmi rievdamin olles leavttuin, muhto váruha seammás ahte dát ovdáneapmi ii goit galggaše nu jođánit dáhpáhuvvat álgoálbmot servodagas.
Stuorimus sámi fylkkain leat dieđusge eanemus olbmot jienastuslogus.
Ministtar namuhii maid sámi oktasaš barggu riikkarájaid rastá.
35-ahkásaš Bjørn Inge Mo šaddá Gáivuona ođđa sátnejođiheaddji, Kristin Vatnelid Johansena áigodaga maŋŋil.
Go leimmet beassan joga rastá de goargŋuleimmet ceakko luohká bajás.
Nieida lea šaddan máŋggaládje gillát maŋŋel dáhpáhusa ja muitala ahte ii leat leamaš álki váidit ášši politiijáide.
Nils Henrik oaččui buot gussiid dearvan nuppi gearddi čađa, gos ii buollan, olggos.
Tromsa áigu ohcat lágidit AGW riemuid jagi 2012
Nils Gaup lea "Revisora" bagadalli.
Uhcán nieiddat leat hárjehallamin maŋŋil skuvlaáiggi, eatnašat spellet gal lášmmohallan diimmuin.
Maŋŋel go Hætta lea oaidnán govaid bikini aboriginalaš nissonolbmuin son ii loga sáhttit oaidnit mii lea nu hirbmat álgoálbmot dain.
Oaivámuš olmmošvuoigatvuođakommišuvnnas oaivvilda ahte ráđđehusat dan maŋŋá leat joatkán Zia politihka.
Dainna mearrádusain válde mus eret vuoigatvuođaid, mat leat leamaš min bearrašis áiggiid čađa, šuohkeha Roncen-Nigá Káre.
Guovdageainnu suohkana eanaš bargit leat sámegielagat, ja eatnašat sis leat vázzán skuvlla maŋŋá go sámegiella šattai skuvlagiellan.
Tatjana Mitrofanova (19), Krasnošeljes eret, mii lea stuorra beakkán ÇPonoyÈ luossajoga gáttis, lea ožžon barggu čohkket unna fáddá sáme - ruošša sátnegirjjáža.
Mun oidnen dan ahte muhtin sajiin gal lea heitot, muhto eará sajiin fas oidnen ahte lea buoret go ledjen doivon, dajai boazodoalohoavda Jon Meløy maŋŋel go lei girdi mielde leamaš.
Maŋŋel go álggii aktiivvalaččat politihkket, de lea feara makkár bargguid čađahan.
Nikkala dadjá
-Dál mii galgat vuolgit vázzit rastá meara ja doai galgabeahtti vázzit mu luottaid mielde.
Vihkkensajit lea dadjatjuo miehtá Deanu čázádaga nu ahte dus galgá leat buorre vejolašvuohta gávdnat saji gos beasat vihkkestit luosat ja oažžut dan govviduvvot.
Maiddái dávviriikalaš geahččanguovlu lea viidon dán girjjis ja okta kapihttal lea dušše sámi dilálašvuođas Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas maŋŋá 1945.
Logi jagi maŋŋá beassá Viktor diehtit ahte áhčči jámii lihkohisvuođas.
Maŋŋel čájehuvvui ahte juste dainna luosain vuittii son mánáidgilvvu.
Maŋŋel geasi lea Bodø/Glimtain mannan hui bures.
Maŋŋel čiekčamiid, de ožžo mánát diploma ja báitti duođaštussan ahte leat oassálasten čiekčamiidda.
Sylvia Sollien lea virgelobi ohcama doarruma čađa dovdagoahtán vuolláneami.
Utsi aŋkke miehtá ahte sin lávdegoddi ii leat gáibidan čielgasit ortnegiid mat boađáše ávkin nuorra boazobargiide, geat beaivválaččat barget bohccuiguin.
Maŋŋá govvema gos duođaid boazodoalu bearraša bárdni Ándde čájehii ahte njoarostit son gal máhttá, jearralan mo leai vásihan vuosttaš Sámedikki dievasčoahkkima stáhtačállin?
Dálvit 1997
Ášši beakkehii fargga miehtá riikka.
Ustitvuođamállasa maŋŋá lei lágiduvvon gussiide vejolašvuohta vuolgit vuojádit skuvlla vuojádanhállai.
Romssa Fylkkagielddas muitalit ahte beaivvi maŋŋel go preassadieđahusa sáddejedje, de ledje oallugat geat riŋgestedje gullan dihte mii dát ges lea.
Per Jonas Kalvemo (15) lea álggahan dál vuođđoskuvlla maŋimuš jagi, 10. luohká.
Go luossaveajehat boahttevuođas njidjet riegádanjogas Njuohttejávrái de dat galggašedje dádjadit stuorra buođđoáldása čađa Badje-Doallána buođu lusa.
Váidit Norgga ON
Oktiibuot 18 internášunála olmmošvuoigatvuođačeahpi miehtá máilmmis čohkkájit cuiggodeaddji lávdegottis.
Somby lea mearridan váidit Min Áiggi maŋŋel go áviissa čálii ahte njunuš kulturpolitihkkár lea váidojuvvon politiijaide.
Váidá ášši PFU
Lisa Baal lea riŋgen miehtá dán ášši dihte.
Váikkuha USA
Kanadalaš fitnodagat geahččaladdet miehtá máilmmi.
Kendzior logai maŋŋá sagastallama ahte son váillaha sámi kulturpolitihkkáriid dákkár seminárain.
Silja Somby lea ožžon bargofálaldaga Beaivváš Sámi Teáhterii, Guovdageidnui, muhto maŋŋil go beakkehii Hætta "čáhput" sátnegeavaheapmi, de logai Somby NRK Sámeradioi ahte ii soaitte váldit virggi go suohkana guovddáš politihkkar ovddida dakkár rasistalaš oainnuid almmolaččat.
Ii lean ge fas guhká ovdal áddjá fas álggii duohpat báhtareddjiid, muhto de nieida ges bálkesta geađggi ja dadjá
Dákko galgá šaddat nu stuora várri ahte dán ii beasa birra ii ge čađa.
-Ja maŋŋel soađi lei maid váttis álgit skuvlii.
Š
Maŋŋil lávdegotti čoahkkima ságastedje dat iešguđet bellodagaid joavkkut ges lávdegotti evttohusa, máid dievasčoahkkin meannuda bearjadaga.
Proseassa čađa maid Kari lea mannan ii loga udnot gal ii geasage.
Stig Rune lea golbmii juo fitnan áimmus helikopteriin maŋŋá lihkohisvuođa, muhto dalle leat earát girdán.
Johan Mikkel Sara jáhkká oažžut čađa olu iežas gáibádusain vaikko lea oalle okto.
Son muitala ahte miehtá máilmmi álgoálbmogiid eatnamat leat uhkiduvvon.
Kaustises lei miellagiddevaš orrugoahtit álbmotdálkkodanguovddážii, gos eallin diehttelas álggahuvvui borramušan ja das maŋŋá čájehuvvui midjiide mo lahtut divvujuvvojit .
Maŋŋel dan leat vaikko makkár ámmáhat leamaš boazodoalu siskkobealde.
Maŋŋel dán fuomášeami, vuođđudii Thor Bjørklund vuostáheavvelfabrihka Norgii, Lillehámmárii.
Nils Henrik Sara joatká ahte jeagelbordin dáhpáhuvvá miehtá suohkana ja dát lea dakkár maid buohkat dihtet.
Maŋŋel go lea guođđán Evangelieguovddáža, de sáhttá jus goassege dovdá dárbbu, váldit oktavuođa fas muhtin daiguin 36 guovddážiin mat leat Norggas, beroškeahttá gos ja goas dárbbašat veahki.
 1904 lei Elsa njunnožis ásahit Ruoŧa sámi guovddášsearvvi, jagi maŋŋá ásahii Fatmomakke Sámiid Searvvi.
Sámi Allaskuvla ja Sámi Instituhtta leaba ráhkadan SDT - stáhta elliiddearvvašvuođa bearraigehččui - čielggadeami mas leat geahččan makkár gaskavuohta lea leamaš áiggiid čađa gaskkal olbmo ja ealli.
Gaski fertii átnut ádnagasii maŋŋá go Olgeža Tormod Bartholdsen ii dohkkehan su láhttenvuogi.
Árat vuomis Lea luonddulaš ahte luomi láddá moaddevahkku maŋŋil duoddaris go vuomis.
Maiddái Dáloniid Listtu Isak Mathis O. Hætta doarju Bæhr ja nu šaddá kaos.
Son ávččuha Sámi šáhkkasearvvi váldit oktavuođa Sámi Parlamenttaralaš Ráđiin.
Deaivvan dasto maŋŋil Kárášjoga lunttaid Morten Daniel Siri (13) ja Nils Henrik Mathisen(11), geat lohkaba ávkkálažžan dákkár kurssaid.
Anár-čoahkkin lea álggahančoahkkin, ja lea rabas buohkaide.
Ánár-čoahkkin lea álggahančoahkkin, ja lea rabas buohkaide.
Nuppi áigebealis dáhpáhuvai binnánaš eanet go vuosttažis.
Maŋŋel go eananvuovdinláhka rievddai, sáhttá eananvuovdinriekti mearridit movt guohtuneatnamat galget adnot ovtta orohagas/guovllus.
Párkka olggobealde Rávotjogas deaivvadat Roncen Ándde Jovnna Ánddiin, albmáin guhte Rimi buvdda gálvomáidnosa dihte lea dovddus miehtá Norgga.
Maŋŋel go Dáloniid Listtu Isak Mathis O. Hætta ovddidii rasisttalaš oainnus čáhppesváratolbmuid ja homofiillaid ektui, de Sámediggeráđđi dalán celkkii ahte ii doarjjo su oainnu.
Maŋŋá ášševuoru čilgii várresátnejođiheaddji Min Áigái manin sii giddejedje uvssaid.
Soai leaba miehtá beaivvi gávppoga vázzán ja govven bohccuid, go Min Áigi deaivva sutno vulobealde "Hesteskoblokk" nammasaš ássanguovllu.
Gámis olbmuid birra lea leamaš ollu sáhka mediain maŋemus áiggi maŋŋil go Guovdageainnu suohkanstivrra - ja sámediggeáirras Isak Mathis O. Hætta, dahje Issán, ii gáđa go gohčodii sevdnjesvarat olbmuid "čáhpuhin".
Giellapolitihkalaš debáhtta lea čuožžilan maŋŋel go sámegiel aviisa Áššu lea válljen maiddái dárogillii iežaset ođđasiid almmuhit.
Bongo lohká vuohttán ahte studeanttaid bargodábit leat rievdan maŋŋel go ožžo mátkedihtoriid.
Maŋŋel máŋggaid jagiid olgoriikkas, de su mielas heivii ruovttu guvlui dollet.
Maŋŋel báhčindáhpáhusa, de bovdii skuvla váhnečoahkkimiidda.
Maŋŋel go TV
Guovdageainnu heargevuodjin searvvi jođiheaddji Aslak Anders Eira maiddái ii loga gal diehtit ahte ii leat lohpi eará 15 kilo bohccofuođđariid buktit rastá rájá.
Beaivvi maŋŋel lea Ivvár fas vuolgán Gálániitui go Sárgon Ánte riŋge.
Maŋŋil dán evttohusa lei Gurutbellodagas ja Johttisámiid listtus čoahkkin, ja dán čoahkkima maŋŋel evttohii Johttisámiid listu ahte ii huksejuvvo ođđa visti, muhto divvut dan boares vistti, muitala Jan Ole Buljo.
Go jurddašan Gállánuoraid birra dál maŋŋel go lean gullan porno birra, de oaččun dakkár váivves dovddu ahte in báljo máhte čilgetge makkár lea.
Miehtá dán njuovvanáigodaga lea beaggán ahte vuorkkát leat spaggadievva bohccobiergguin.
Brita Kåvenis lea bellodagastis govda doarjja go Kárášjoga Sámeálbmot Bellodaga jahkečoahkkin celkkii mánnodaga ahte sátnejođiheaddji vuosttaldii garrasit minerálaohcciid Ráiteváris, muhto dál moadde jagi maŋŋil, go ruvkefitnodagat galget eará sajis gielddas ohcagoahtit ja roggagoahtit, de eai leat sátnejođiheaddjis šat vuosteákkat dasa.
Politiiját besse diehtit dáhpáhusa birra easkka beannot diimmu maŋŋel go lei dáhpáhuvvan, ja sii leat mearridan dutkagoahtit ášši, go atnet ášši hui duođalažžan.
Ledje álkkes gažaldagat, diđii Ohcejoga joavku muitalit gilvvuid maŋŋá.
John Issát muitala viidáseappot ahte dalle go vuosttaš háve čikče Ålándda vuostá, de ledje nu olu olbmot vuolgán miehtá sámi geahččat dán čiekčama, ja lei danin go buohkat identifisereje iežaset dainna joavkkuin.
Gieldadálusge lea sámegiellageavaheapmi lassánan, maŋŋá go Sámi giellaláhka doaibmagođii 1992
Einnosteapmi doallá deaivasa, ja Macbeth dasto šaddá gonagassan maŋŋá go son vuos goddá dan rievttes gonagasa.
Stuoradiggi dat lea geasset mearridan ahte suohkanássiin galgá leat vuoigatvuohta alddiineaset ovddidit áššiid suohkanstivrii, maŋŋel go Gielda- ja guovludepartemeanta evttohii dán.
ÇBoares muittutÈ ja ÇDeanu MájjáÈ šuoŋaiguin šadde Deatnogátte Nuorat dovddusin miehtá Norgga 1970-vuođđologus.
Sidjiide geat vuitet máksojuvvo čuojahanmátki miehtá Norgga ja sii maid čalmmustahttojit olgoriikkas.
Dál maŋŋá vuige Hellesøy ahte duođaid lei Pieras buorre evttohus.
Álgočiekčamat biste máŋga diimmu, ja turneriŋga loahpahuvvui finálaiguin.
Esso olbmot leat johtán visot stašuvnnaid mielde miehtá Norgga dán geassi, nugohččoduvvon inkognitos, dahje čihkkosis.
Maŋŋá čiekčama dovddahii hárjehalli Isak Ole Hætta ahte veaháš šlundon son dieđus gal lea.
  Norge Rundt prográmmas eai leat dušše reportášat miehtá Norgga.
Min Áigi deaivvada nieiddaguoktáin Skiippaguras duorastateahkeda miellačájáhusa maŋŋá.
Dakka maŋŋel boahtá Lasse Johansen leahtuin gaskugietti, sádde spábbá Jimmy Utsi
Dás maŋŋá ii šat muitán maŋŋá ovdal go lei čohkkádeame ja vardimin biilla maŋŋebeaŋkkas.
Girjjis galget muitalit gávttiid historjjá ja maiddái erenoamášvuođaid ja gullevaš čiŋaid nugo boahkaniid ja juolgesujiid.
Kárášjoga SáB stivra mielas lea hirbmat šállošahtti ahte Duopmostuollolága ain lea fámus dán hámis, maŋŋil go lea nannejuvvon ahte leat guokte seammaárvosaš giela Norggas, sámegiella ja dárogiella.
Kárášjoga SáB stivrra mielas lea hirbmat šállošahtti ahte Duopmostuolloláhka ain lea fámus dán hámis, maŋŋil go lea nannejuvvon ahte leat guokte seamma árvosaš giela Norggas, sámegiella ja dárogiella.
Beaivvi maŋŋel, skábmamánu 16. beaivve, besset Kárášjoga ustitvuođagieldda ássit návddašit albma rockamusihka Rievddá kulturviesus.
Dál son vuovdá duháhiid mielde máŋgosiid Slednecks filmmain gávppašeddjiide miehtá riikka, ja maid iežas neahttagávppi bokte snowtrade.
Maŋŋil lea historjádutkkit čájehan ahte sámit leat vákšojuvvon.
Miehtá dán vahku leat leamaš smávit hárjehallamat Kárášjogas.
Son ii lean jáhkkán ahte lea vejolaš Guovdageainnus, gos leat oalle ollu guoros kantuvrrat miehtá márkana juste dál, ribahit báikki gosa lei bures ráhkkanan fárret.
Huksenbarggut galget álggahuvvot dán jagi, vuosttaš reáktora galgá leat gárvvis jagis 2005 ja nubbi guokte jagi maŋŋá.
Eatge mii jávohuva maŋŋel beassážiid.
Álggus earret eará giktaledje T5PC njuonnožat ahte mii galgat beassat geavahit luopmoásodagaid nuvttá miehtá máilmmi, muitala Nilsen.
  Ámadeajuid ja biilašilttaid sihkkot vel maŋŋel govain.
 -Lea hui dehálaš ahte boanddain lea searvi man čađa áššiid sáhttet fievrridit.
 Bæhr lea bargan ovttas sihke Bargiidbellodagain ja NSR:in Sámedikkis áiggiid čađa.
 Dakka maŋŋil dieđihii sámediggepresideanta Egil Olli ahte Bargiidbellodat geassáda ráđđemis jus Sámediggi ii doarjju sin.
 Diekkár áddejupmi leige mii ávžžuhii sin geat ráhkadedje olmmošvuoigatvuođa cealkaga dan nuppi máilmmisoađi maŋŋil.
 Dá lei maid eaiggát, Lango, oinnii go bođii Guovžžanjárgii, maŋŋá buollima.
 Dál, 70 jagi maŋŋá, áigu muhtun biilaveterána Máttá-Fránskkas geahččalit dan seamma dahkat, seamma bealtabiillain.
 Ella massii áhččis, golbma etno/čeazi ja guokte muoŧá/siesá  Dunderlandlihkohisvuođas 1948 geasi, dalle go Norgga Boazosápmelaččaid  Riikkasearvvi riikačoahkkináirasat máhcce ruoktot maŋŋil  vuođđudančoahkkima Romssas.
 Finnmárkoláhka han rahpá vierrásiidda vejolašvuođa eatnamiidda maid boazodoallu áiggiid čađa lea geavahan okto, vástida NBR jođiheaddji.
 Go dál maŋemus áigge lea leamaš sáhka das movt sámi ásahusat sáhtášedje veahkehit mapuche-álbmoga Chiles maŋŋel dan stuorra eanandoarggástusa guovvamánu loahpas, de dáhttu Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid áššedovdi John B. Henriksen muittuhit movt sámi politihkkárat behtte Indonesia álgoálbmogiid 2004:s maŋŋel go tsunami dagahii heahtedili olbmuide.
 Hætta lea leamaš čorgat earuhit boazodoallohoavdda ámmáha ja politihkka čađa gaskka, maiddái dalle go lei stáhtačálli ja sus lei virgelohpi boazodoallohoavdda ámmáhis.
 Hætta mielas leaba Trosten ja Eliassen veahá láhppon, vaikke son lea dovddus eanemus kontroversiealla sámediggeáirras áiggiid čađa.
 Hættadieđuid mielde boahtá eanandoallostivra meannudit ášši vuosttaščoahkkimis, mii jahkkimis šaddá maŋŋel beassážiid dán jagi.
 Maŋŋá, eandalit 1930-logus, soames oarjjebeali badjebearrašat fárrejedje Oarje-Anára guovlluide, gosa ledje juo ovdal boahtališgoahtán davvebeali badjeolbmot.
 Muhto dan mii gal fertet maŋŋel gulaskuddat mot dat šaddá, galgá go juohkit dáhkádusgoluid vuoi maid.
 Nu juo ovddabealde máinnašin, dát boares gárddit leat ráhkaduvvon eanaš rádjagokčamiid (1852 ja 1889) maŋŋá.
 Nuppi máilmmisoađi maŋŋá  mii leat oaidnán dan mo teknihkalaš ovdáneapmi lea dahkan vejolažžan ahte olmmoš lea sáhttán fámoleappot ja fámoleappot ávkkástallat luondduin; rievdadit, nuppástuhttit ja juobe báikkuin goariditge dan.
 Oahpásmuvven Beahkkái giđđat 1971, dán maŋŋá go son lei nammaduvvun virgesadjásaš ossodathoavdan Suoma meahccevalji- ja guolledoalu dutkanlágádusa guolledutkanossodahkii.
 Ruovttubáikevuoigatvuohta addá maiddái friddjavuođa beassat soahtebálvalusas eret, jus olmmoš ii leat fárren Ålándii dan maŋŋá go son lea deavdán 12 jagi.
 Ruoššaid  maŋŋá Afganistanis lea geažos áigge leamašan soahti ja siskkáldas ráfehisvuohta.
 Son hálida deattuhit ahte maŋŋá go girku máŋggaidčuđiid jagiid lea dubmen juoigama, de dát CD daguha ahte luohti fas dohkkehuvvošii vuoiŋŋalaš máilmmis, juste fal doppe gos dat álgoálggos riegádii.
 Teáhter galgá maŋŋá johtit dáiguin čájálmasaiguin Sámis.
 Vuosttaš ságat jorragohte márkanis masá dalán maŋŋel Lotto-geassima.
 "Finnmárku - gos niegut šaddet duohtan" dahje "Finnmark - der drømmer blir til virkelighet" šattai dat čuoládat maid jury válljii maŋŋel go lei geahččan vihtta evttohusa dárkileappot.
 "Mon doaivvun mon lean ollu jierbmát šaddan maŋŋá go boađán ruoktot fas.
 Almmái liikká guitot njaláhastii dalán maŋŋá go lei olgun tráhpá vulos beassan.
 Dan maŋŋil ovdanbuktojuvvo dálá arkeologalaš kártemiid bohtosat.
 Dasto daid biládallamiid maŋŋil, ja atomaáiggi álggahemiin, de šattai čielggasin vuoitohearráide ja  vuoittáhalliide ahte máilbmi dárbbaša ásahusaid hehtten dihte fas ođđa máilmmi soađi.
 Dađi mielde šattai eanet ja eanet oktavuohta journalisttaiguin, goit maŋŋel go luhkkanieiddat vuite Háršttá Fylkkameassu bálkkašumi "Čeahpimus fátmmasteaddji bargosadji".
 Dán maŋŋel dorjejedje IJ ovddasteaddjit láhkamearridanbargguid nubbin direktevrii, A. Jamsjikovai.
 Go media dáid geardduha ovttatláhkai, de bohtet ain diet oainnut ja guottut jotkojuvvot ahte buot sápmelaččain leat omd bohccot, nu go eatnašat leat beassan vásihit áiggiid čađa.
 Hánsa lea maid erenoamáš giitevaš dan doarjaga ovddas maid bearaš lea addán sutnje maŋŋá go buohccái.
 Lei Finnmárkku Fylkkadoavttir gii váiddii ášši Dearvvašvuođabearráigeahččui maŋŋel go politiiját bosuhedje gielddadoaktára.
 Maŋŋel almmolaš rahpama šattai Nuoraidsiida bivnnuhis astoáigebáiki nuoraide, go lei ođastuvvon ja fiinnis.
 Maŋŋel čiekŋalit guorahallama gávnnahuvvui ahte buot náittosdilit Norgga nissonolbmuiguin leat dahkkon dušše dan dihte vái oažžu Norgii orronlobi,  sáhttá dadjat "báhpira alde" náitalan.
 Mii leat hárjehallan hui olu dálvvi miehtá, eambbo go ovdal.
 Ohcejoga sámesearvi Sámi Siida lea leamaš doaimmalaš njukčamánu jahkečoahkkima maŋŋá.
 Olus eaktodáhtolaččat geavahit logatmeahttumis olu tiimmaid miehtá dálvvi sihke ráhkadit ja doallat rabasin láhtuid olbmuide.
 Polio lea geahppánan 90 proseanttain logi jagi áigodagas maŋŋá go WHO álggahii ákšuvnna jávkadit dávdda.
 Son lea čuohpaduvvon 40 geardde maŋŋá lihkuhisvuođa juolggi dihte ja otná beaivvige leat vel áibbas dearvvaš.
   Borealis Productions lea fitnodaga namma, ja maŋŋel dán filmma sii áigot ráhkadit golbma eará filmma.
   Dál ii leat čielggas geat ožžot dáid dehálaš posišuvnnaid, vaikko stivra dábálažžat láve vuođđuduvvot dakka maŋŋil riikačoahkkima.
   Dán interneahttabáikki ásahemiin lea Nordlándda fylkkagielda bargan mávssolaš barggu mii lea ávkin sámi nuoraide miehtá riikka, ja lea mielde suodjaleame ja nanneme sámegiela.
   Hui fiinna sámi rahpanipmilbálvalusa maŋŋel spagga dievva lávus measta čirrojin, muitala njuorasnuvvan Hetta.
   Mis leat gal kandidáhtat, muhto mii diehtit ahte mii eat oaččo čađa dan, lohká Muotka.
 Áviissas mii bargat dihtomielalaččat buoridit áviissa nu ahte šattašii buoret sihke báikkálaš áviisan, buoret miehtá Sámi áviisan ja buoret áviisan riikkaidgaskasaš álgoálbmotáššiin.
 • Dalá maŋŋá sádde gielda Finnmárkku gielddadárkkisteaddjái rportta ja rehketdoalu ahte leat geavahan giellaruđaid 2007:s badjelaš 7 miljuvnna, mii lea 2 milj.
 – Geargan dál giđđat oahpuin ja maŋŋel oahpu mus lea miella bargat TV:s, lohká son.
 – Mii geahččaleimme maŋŋel fas álgit čuojahit, muhtun jagiid maŋŋel, in muitte dál juste goas, muhto dat ii meinestuvvan ja dál leage fas hui suohtas go galgat lávddi nala, muitala Øverli.
 Čájáhusat leat oaidnimis miehtá vahkku ja buohkaide lea bures boahtin geahččat.
  – Mun lean áibbas sihkar ahte Uarctic boahtá dohkkehit min ohcama maŋŋel go ságastallen  Uarctic presideanttain Lars Kullerudain, lohká son.
- Doaivvun juoga geavvá maŋŋil konferánsa.
- Guovlluássiin lea ressurssaguovllut maid leat áiggiid čađa atnán ja gosa mannet juo máđit.
- Maiddái lea dehálaš aktiviseret olbmuid oktavuođaide rájá rastá, dát guoská buohkaide, gielddaide, guovllu ássiide, servviide, fitnodagaide.
- Mun gal mielas boađášin ruovttoluotta maŋŋá ođđajagi ja barggašin vahku guosseoahppin Sámi- ja minoritehtapolitihkalaš ossodagas vai oahpašin buorebut mo dáppe barget, dadjá Ellinor.
-Dát njárga lea leamaš boazodoalu vuolde áiggiid čađa.
-Lea goit čielggas ahte leat máŋggalágan ealáhusat miehtá riikka maidda bohtet ávkin fárpmat, ja dakkár gielddus ii guoskkaše dušše náhkkeelliid-ealáhusa bargosajiide, váruha Aage Pedersen AS stivrajođiheaddji.
-Norga lohpidii čoavdit ášši maŋŋel go Sámi vuoigatvuođa lávdegoddi lei buktán iežas árvalusa.
10B luohkká lágida ávvudoaluid kulturviesus maŋŋel ipmilbálvalusa.
1936:s jođii italialaš Ivo Panaggi miehtá Sámi ja govvii luonddu ja beaivválaš eallima.
20 gieldda miehtá Suoma galget leat mielde.
2004 NM:s lei eanemus leahttu, 201,8 mehtera maŋŋel vuolgima, badjelaš 180 km/d.
30 jagi dan maŋŋá vuolgá eallilan almmái Johan Hætta fitnat Kalaallit Nunaatas.
AFASI searvvis leat klubbat miehtá Norgga.
Albbas hal goit ii lean dás muhtun jagiid ovdal dat návdi maid doivo goddit eanemus omiid ja bohccuid, muhto go leat čuvvon merkejuvvon albasiid miehtá Finnmárkku, de čájehuvvo ge ahte albbas maid speadjá ollu, ja ollu eambbo go dutkit leat doivon ovdal.
Anne Ragnhils ii beroš várra unnánat Mari boines, go son beasai scena duohkai maŋŋil konseartta mannat dearvvahit beakkán sámi artista.
Annveig lea plánen vuolgit fas New Yorkii lohkat giela allaskuvlla dásis juovllaid maŋŋá, jos irgi lea heakkas.
Apoasttal Paulus čájeha midjiide searvegotti mii vuostáiválddii risttalaš evangeliuma stuora áŧestusaid čađa.
Asbjørg Skåden lohká maŋŋá bálkkašumi ahte sis lea hirbmat buorre doaivva sámegillii Skánit guovllus, muđui sii eai livčče obage gillen bargat giellabargguin.
Banzer lea iežas diktatuvrra áiggi maŋŋá oassálastán viđa válgii: nammalassii jagiid 1979, 1980, 1985, 1989 ja 1993.
Bargiidbellodaga Josef Vedhugnes lohká iežas háleštan Trosteniin dán birra maŋŋel bušeahttadigaštallama.
Basadeapme maŋŋil valáštallan diimmuid ii leat dábálaš go oahppit eai leat hárjánan dasa, dat lea áigá gahččan eret.
Beaivi álggahuvvo leavgga geassimiin ja dan maŋŋá muitalit álbmotbeaivvis ja Aslakit ry. doaimmas.
Beaivvi maŋŋel álbmotčoahkkima, vuolgá Árvokommišuvdna Kárášjohkii.
Beaivvi maŋŋel, gaskavahku 25. beaivvi, joatká logi jagi ávvudeapmi seminárain "Gákti, interneahtta ja Caffe latte" mas temá lea earret eará sámi nuorat ja identitehta.
Beaivváš teáhter giitá buot gehččiid miehtá Sámi diimmá jagi ovddas ja váimmolaččat sávvá buohkaide buresboahtima fas teáhterii 1999:s.
Beakkán Romssa Planteforsk luomedutki Kåre Rapp lea ge mediain dadjan ahte dán jagi šaddá miehtá Finnmárkku buorre luomejahki.
Beazis oaidná vel háviid maŋŋil miidnabávkkeheami, čujuha ja muitala John Aslak Johansen.
Bergland lea gávnnahan ahte erenoamážit dievdduide lea leamaš váttis sajaiduvvot ođđa eallimii maŋŋel go leat guođđán boazodoalu.
Birrasii 7 000 ovddasteaddji miehtá máilmmi vurdet konferánsii boahtit.
Bivdojođiheaddji maiddái lei áššaskuhtton báhčán ealgga várrátmeahttumit suhkkes rođu čađa, muhto riekti ii gávnna dasa doallevaš duođaštusaid.
Bivdoskihpár Antti Lukkari gii lei das lahka lei jo vuolláneamen vuosttaš beaivve bivddus go gulai bissu bávkkiheamen dan guovllus gos su bivdoskihpár lei, ja gulai dalá maŋŋá bivdo-radiotelefovnnas ahte Aksel lei njeaidán stuorra sarvá.
Boahtte háve galgaba soai deaivvadit Nilut joavkkuin, Isak Nils "Boasta-Issáht" Hættain ja Ole Morten Klemetsenain, maŋŋel go Iešjoht« searat leaba geahččalan návccaideaskka sutno vuostá.
Boahtte lávki maŋŋel viiddideami ferte dál lea bušeahttalasáhus vai SUF oččosii ain eambbo ruđaid jahkásaš juolludeami bokte Stádabušeahtas.
Boarráseamos jovkui gullet sii geat báhce Norgga beallái, maŋŋá go Ruoŧa rádjá giddejuvvui 1919.
Boazodoalloguovlluin ii leat ulbmilinge lasihit albasiid, muhto baicca suodjalit albasiid nu ahte dat sáhttet lihkadit riikkarájiid rastá Skandinavia ja Ruošša gaskkas.
Boazodoallohoavda mieđiha dán ovtta váldo váttisvuohtan boazologu heiveheapmái Finnmárkkus go olmmošlohku Finnmárkku boazodoalus lea áiggiid čađa beare gorgŋon.
Boazodoallohoavda čilgii giddejuvvon uvssaid duohken boazodoalu birra stáhtaráđđái, muhto maŋŋel čoahkkima ii dáhto šat dadjat maidege njuovvan dili hárrái.
Bolesguovlluide mat dušše ovddasvástidit siskkit rájiid rádjarasttildemiin, namalassii Ruoŧa ja Suoma rájá rastá, sáhttet barggut geahpeduvvot dahje nuppástuvvot.
Bottus orui ávki, go maŋŋil bottu lei dego livčče ođđa joavku šiljus.
Buoremus moallabáhčči áiggiid čađa lea Kalle Tjæder.
Buot historjjálaš soahtedáhpáhusaid, šlávvagávppašeami ja márkanhirbmaválddi čađa leat moattis geat leat lihkostuvvat cegget iežaset servodagaid dainna lágiin ahte dat soahpá riggodagaide, lunddolaš ráddjemiidda ja áiti birrasii mas olmmoš geahččala eanemus lági mielde ieš birget, muhto mas ii gal lea badjelmearálaččat mihkke ge, muhto mas lea eambbo lihkko ja buoredilálašvuohta go ollu eará servodagain, jáhkán mun.
Bárra jurddašeigga eanemus ahte boarraseamos nieida Ermira dárbbaša mánáidpsykiahtralaš divššu maŋŋel issoras vásáhusaid soahtebeivviid 1999:s.
Bær geahččá Náranaš ja Riebanvári ášši čielga vuoigatvuođa áššin ja muittuha maid Stuoradiggi lohppidii maŋŋel Álttá joga dulvadeami maŋŋil.
Bær geahččá Náranaš ja Riebanvári ášši čielga vuoigatvuođaáššin ja muittuha maid Stuoradiggi lohpidii maŋŋel Álttájoga dulvadeami, ahte eai áiggo stuorrát duohtadit eatnamiid ovdalgo vuoigatvuođaáššit leat čielgan.
CICAD, mii lea Ámerihkalaš Stáhtaid Organisašuvnna bargojoavku, váruha ahte narkogeavaheapmi lassána miehtá kontineantta.
Cubanalaš eatnit ožžot dál friddja olles bálkkáin guhtta vahku ovdal riegádahttima gitta 12 vahkkui maŋŋel.
Dainna lágiin giitala Sæther departemeantta, maŋŋel go lei biehttaluvvon guhkiduvvon nuppástuhttinbálká guoktásii, sihke álgoáššemeannudeamis ja váiddavuorus.
Dainnalágiin lea miehtá Norgga boazodoalus, ležžet dal unnit dahje stuorát riiddut, de lea unnán máid politieiseválddit sáhttet dahkat.
Dakka maŋŋel diehtá Sæther eambbo.
Dakka maŋŋel go Ann-Mari lei geargan lávlumis, de manai Kristin Halvorsen sárdnestullui gos son earret eará logai:  – Olgeš lea Norgga hilbadeamos bellodat.
Dakka maŋŋel váldui almmái giddagassii ja 54 su kundariin dutkamiidda.
Dakka maŋŋil dáhtui Guovdageainnu Gurut bellodaga Anton Dahl, gii jáhkkimis lea Norgga stuorámus boazosuohkana ođđa sátnejođiheaddji, NRK Ođđasiin ahte eanandoalloministar Lars Sponheim berre geassádit Gurut jođiheaddjin.
Dakka maŋŋil čuovvolii Geir Tommy Pedersen bellodatustiba.
Dakko bokte galget nuorat fuobmat ahte sámi-dáru guovttegielalašvuođa hástalusat gávdnojit miehtá máilmmi.
Dalholt dadjá maiddái Sámi Radioi ahte dát njeaidá Goahttegearrega jahkehahttivuođa, ja baohttemánus áigot dárkkistit mannat searvvi rehketdoalu čađa.
Dalá maŋŋil go Einar Bragi máhcai Islándii, álggahii son modernisma vuonis kulturáigečállaga Birtingur, man oaivedoaimmaheaddjin barggai oalle guhkká.
Dalá maŋŋá deaivvai buohccedivššár gii lei jođus boahtit bártebáikái, ja son divššodii roasmmahuvvan albmá dassá go doavttir ja veahkkedoaimmahat jovde Luosnjárgii.
Dan Ragnar lea positiiva máhccat ruovttubáikái, ja sávvá ahte Finnmárku maid ovdánahttá teknihkalaš vejolašvuođaid nu go govdafierpmádaga, mii attášii buriid vejolašvuođaid Dan Ragnarii doaimmahit barggu miehtá máilmmi vaikko čohkká ge Leavnnjas.
Dan dadjá diŋgonovddasvástideaddji ja láidesteaddji Morten Pettersen ovcci diimmu maŋŋel go maŋemus joavku lea geargan lávddis.
Dan dihtii árvalit nammadit lávdegotti mas lea mandáhta mannat čađa gulaskuddama ja geahčadit movt leat árvvoštallon boranávdeváttisvuođaid dán oktavuođas.
Dan dáhpáhusa maŋŋá ollesommožin ellen vel hui fámolaččat, go johtalin mehciin vai oainnášin čájálmasaid, mat dáhpáhuvvet ihkku dalle go eanaš olbmot ođđet.
Dan leat dahkan maŋimuš jagiid maŋŋá go vuojadanálddis Kárášjogas giddejuvvui.
Dan láhkai mii ovddidit almmolaš bálvalusfálaldagaid, ealáhusaid ja verddevuođa rájá rastá, ja mii leat fárus nannemin davviriikkalaš ovttasbarggu ja olbmuid gaskasaš oktavuođaid.
Dan maŋŋel čuojaheigga Torkel Hogsbro ja Armin Scholler fidjoliin klasihkalaš šuoŋaid, veahá luođi ja jazza.
Dan maŋŋil lea eará suohkanpolitihkar, Isak Mathis O Hætta, muitalan ahte mii geat geahččalit ráddjet bivlovuodjima leat "inkompeteanta idiotat" .
Dan maŋŋá Hamas lea jámma báhčalan rakeahtaid Israelii.
Dan maŋŋá beassaimet fitnat velá gávppogis gávpošeamin ovdal go dolliimet fas ruovttu guvllui.
Dan maŋŋá dan galga moatte háve luvvadit soida ostučázis ja dasto goikadit vehážiid mielde.
Dan maŋŋá ii lean šat áhpu.
Dan maŋŋá illá bohte nohkárat moatti beaivái.
Dan maŋŋá rádjala Risten Marianne snuibagahppira ja heiveha Min Áiggi luossagonagasruvnnu oaivásis, káfeboddu sáhttá álgit.
Dan maŋŋá válddii Lenina joavku, gii hálddašii válddii - kommunisttat - ja vuođđude suollemas polesa, geasa bargun addojuvvui balddahallat álbmoga nu ahte dat ii livčče doaibman ođđa válddidoalliid vuostá.
Dan seamma oainnus ledje maiddái delegášuvnna jođiheaddjit oanehis čoahkkimiin, mat ledje gaskahagaid miehtá lávvordaga dassái oktasaš cealkámuš bođii stivrii.
Dan siva dieđus ii galgga Sámediggi guoddit, go sii leat duođaid rahčan áiggiid čađa vuotnaguolásteddjiid vuoigatvuođaid ovddas.
Dan čállá Finnmárkku Fylkkamánni Birasgáhttenossodat Guovdageainnu suohkanii reivestis, maŋŋel go suohkan attii dieđu sutnje gii ii ožžon fierbmelobi, ahte cealkamuš sáhttá váidaluvvot Fylkamánni.
Danin áigot nannet iežaset mediajoavkku, ja ohcet ge dál journalistta dahje eará gii hálidivččii geahččalit journalistan ovdal, festiválas ja maŋŋel festivála.
Danne go lei bassibeaivi (hellodagat) maiddái beaivvi maŋŋá válggaid, de muhtin jienat eai leat ollen Sámedikki hálddahussii ovdal ovddetbeaivve.
Das maŋŋel barge sii veahkkálagaid oažžut mánáid biillaide ja vuojihit sin buohccevissui.
Das maŋŋel beasai son buktit ovdan iežas dilálašvuođa ja sávaldagaid dievasčoahkkima ovddas.
Das maŋŋel golai badjel diimmu ovdal go beana ollii eaiggáda lusa gii lei vuordimin beatangis Dápmotguoikkas.
Das maŋŋel juoiggai Sara Marielle Gaup Gonagasa ja Dronnega luođi, ovdal go Statsbygg direktevra Bente Myhre Haast attii visttii gieldda- ja guovlluministarii Sylvia Brustadii.
Das maŋŋel lávlu nuortalašsámi nieida Tiina Sanila ja Ilmari Mattus.
Das maŋŋil de sádde Stáhta luoddadoaimmahat geasi mielde reasta mearkkaid.
Dasa lassin barget badjel 900 olbmo miehtá Norgga mirkoeasttadan bargguin.
Dasa lassin mearrida Nuorta-Finnmárkku guovllustivra masa orohat beassá geavahit miljonbuhtadusa FATIMA-prošeavttas, mat leat geainnut ja tuneallat váriid čađa ja meara vuolil mat leat ráhkaduvvon Máhkarávjju sullui.
Dasto maŋŋel gávnnahii vákšunpoliitiijá ahte ii lean sis makkárge sivva jáhkkit sápmelaččain leat issoras plánat Norgga stáhta vuostá.
Dasto presideanta mieđai maŋŋel boradanbottu buktit ođđa loguid divoduvvon bušehttii, mii dagai ahte ášši ii meannuduvvon ovdal aviisa manai deaddileapmái.
Dasto čujuha ahte dan maŋŋá lea Sámeálbmot Bellodat doallan riikkačoahkkima Guovdageainnus, gos válljejedje Terje Tretnesa ođđa ovdaolmmožin.
Dat "vuordin ja geahččan" -miellaguoddu, mii orru báidnimin dieđáhusa measta čađa, čájeha ahte ovddasvástádus váilu olu čoavddekeahtes áššiide, maid Sámediggi ovddidii 1996 jahkedieđáhusas, ja stuorra deaŧálaš áššiide maid dievasčoahkkin meannuda.
Dat Ruošša soalddáhat, geat bohte Norgga ráji rastá Mátta-Várjjagii justa 60 jagi áigi, dat vuite Duiskka vuollásteaddjiid badjel Girkonjárgga guovllus.
Dat galgá leat mielde gaskkusteame sámi musihka miehtá davvikalohta.
Dat lea boahtán juo ávkin, go maŋŋil leat leamaš máŋga dáhpáhusa máid dalle guorahalle.
Dat lea áibbas boasttu čilgehus eatnis mánnái, ja dat lea hui deaŧalaš maid váhnen oahpaha ja čilge mánáidasas, amas šaddat maŋŋil heahpanit.
Dat mii dál vel livčče dehálaš bargu mii dán uđđasa maŋŋel galggašii dahkkot, lea bidjat ruđaid guorahallamii, mainna sáhttet gávnnahit lea go dárbu dákkár sihkkarastimii eará sajiin Norggas gos lea uđasvárra.
Dat njealjis geat čállet oahppo- ja bargošiehtadusa radioin, geatnegahttet iežaset unnimusat golbma jagi bargat Guoladaga sámi rádios maŋŋel oahpu.
Dat ulbmilat leat čohkken sámi álbmoga ovtta sadjái, ovttas bargagoahtti organisašuvnnat, sihke fágalaš ja kultuvrralaš, lea ásaiduvvon miehtá Sámi.
Datateknologiija lea dál dehálaš neavvu ovddidit anglo-amerihkálaš monokultuvrra miehtá máilmmi.
Dattege son miehtá iežas lea oaidnán GOD ođđa gulaskuddanevttohusa álgočallosa.
Dattetge beassá gilli veaháš bosádit dál go skuvla lea birgen beallemuddui, maŋŋá go gielda ferte seastit 20 miljovnna ruvnno.
Dattetge ii dieđe Katri Fofanoff lehkkojuvvogo uksa čakčat geasseluomu maŋŋá.
Dattetge ii moaitán oktage Norggas go našunalteáhter ásahuvvui Osloi moaddelogi jagi maŋŋá, gos maiddái stivrejeaddji orgána Stuorradiggi lea.
De sáhttá dáhpáhuvvat ahte maŋŋel evaluerema rievdada suohkanstivra Goahtebealji organiserema suohkanfitnodagas juogo oasussearvin, ealáhuskantuvran dahje ahte ostet earáin dán bálvalusa.
Deaivvadeapmái leat vuordimis 50 fitnodaga miehtá sámi.
Deanušaldis lágidit fas Deanu Searat doaluid birasvisttis miehtá maŋŋilgaskabeaivvi ja eahkeda.
Dieđát go don ahte miehtá Sámi leat olbmot geat ain beroštit ja dárbbašit Ipmil sáni?
Diibmobeale maŋŋil riŋge fas Kenneth Heatta munnje ja muitala ahte VG lea mearridan ahte sii eai liikká čále ášši birra go sin mielas ii leat doarvái "riidu" dahje konflikta, (nu go dárogillii dajai), munno Lene Marlina gaskkas.
Diibmobeale maŋŋá riŋge fas Kenneth Heatta munnje ja muitala ahte VG lea mearridan ahte sii eai lihkká čále ášši birra go sin mielas ii lea doarviá "riidu" dahje konflikta, (nu go dárogillii dajai), munno Lene Marlina gaskka.
Diibmá lei beassášmárkaniid oktavuođas maŋemuš háve lávddis go Guovdageainnus lágiduvvui "Áilluhačča ávvokonsearta" mas ledje fárus sihke ođđa artisttat ja ovddeš beakkálmasat geaiguin Áillohaš lea bargan lahka ovttas musihkalaččat áiggiid čađa.
Diibmá vihkkejedje bbohccuid orohagain main agronoma lea oaivvildan, ahte bohccuin ii leat maŋŋel geasseguohtumiid dohkálaš deaddu.
Dilli lea measta seammá vearrái miehtá Ohcejohka.
Doaimmaheaddji Bientie lea ilus positiivva kommenttaide mat leat boahtán golbma nummira maŋŋá.
Dohko mii mannat beaivvi maŋŋá.
Dudajev jámii maŋŋil rahkeahttafalleheami njukčamánus 1996.
Duogážin dása leat ovttastuhttimat ja buorideapmi livnnetkantuvrra struktuvrras miehtá Norgga.
Duolji maid vižže politiijat váris easka maŋŋil.
Duopmu mearrida mo vearroeiseválddit galget gieđahallat dákkár ášši ovddosguvlui, ja guoská ollu badjeolbmuide miehtá Norgga beale Sámi.
Dutkit sáhttet gávdnat seillohuvvon árbenávdnasiid, ja dan bokte sáhttá čuovvolit ealli ovdáneami jahkeduháhiid čađa.
Dušše njeallje minuvtta maŋŋil de oažžu Porsáŋgu moala.
Dušše njeallje minuvtta maŋŋá oaččui Fállejohka fas moala.
Dá lea Áillohaš nammasis čállimin girjásis, maŋŋel go lei geigen Áillohaš musihkkabálkášumi Sámi Grand Prix:as Guovdageainnus.
Dábálaččat mákset njuovahagat bohccuid ovddas 3-4 vahku maŋŋil go beljiid dárkkistit.
Dáhpáhus galgá leat geavvan maŋŋel go Johnsen veardidii johtolaga mii manná čađa su šilju leat nu heaggaváralažžan ahte giddii almmolaš geainnu Čorrutjoga rastá.
Dál baicce berre politimeasttir geassit ášši eret vai ođđa meahccevuodjinláhka bálle mannat ráfis dan proseassa čađa mii dál lea jođus.
Dál digaštallet stuoraguovlluin ja suohkahábmemiid miehtá riika.
Dál dáhpáhuvvá viehka stuorra boasttuvuohta NRK čađa go dát oaiviliskkadeapmi lebbejuvvo dán vuogi mielde.
Dál go mun lean ealatahkái joavdan, de sáhttá dáhpáhuvvat vel nu ahte maŋŋil ođđajagi de jurddašat don ahte ammat mun sáhtan álgit girkodulkan.
Dál lea geasseluopmu ja Meidel ballá sii eai geargga dainna bargagoahtit ovdal maŋŋel luomu, jus ii leat áibbas heahteášši.
Dál leaba Josefsen ja Gaup oktan advokáhtain John Bernhard Henriksen, ovddeš ovdánahttinministariin Bendik Rugaas, Hammerfeastta advokáhtain Hans Hoffmann ja opmodatvuvdiin ja ovddeš neavttáriin Gullik Hansen ásahan filbmafitnodaga mii galgá ruhtadit dán filmma ja golbma eara filmma maŋŋel dán, čállá Finansavisen.
Dál leat biddjon johtui ruhtačoaggimat miehtá máilmme veahkehandihte sin geat leat roasmmohuvvon ja sidjiide geat buot leat massán.
Dál lohká Festivála beaivválaš jođiheaddji Øyvind Stangnes ahte sis leat leamaš buorit ságastallamat giliservviin maŋŋá go gili searvi moittii festivála ja ávžžuhedje eret fárret dálá sajis.
Dál viimmat badjil 30 jagi maŋŋá go teahter lea álggahuvvui lea kultuvradeperttemeantta juolludan loahparuđaid maid stáhta galggai bidjat vissui.
Dál, masá jahkebeale maŋŋel ii leat mihkkege dáhpáhuvvan.
Dál, maŋŋil 6 jagi, háliida eanetlohku ruoŧelaččain olggos fas.
Dál- golbma mánu maŋŋel - leat politiijat ain dutkamin báhčima bissolága vuođul, mii dadjá ahte oahppit vuollel 16 jagi eai oaččo guoddit bissu go leat iehčanassii.
Dán bokte sihkkarastá ahte bargit lotnašuvvet muhtin muddui ja fágabirrasii bohtet čađat ođđa impulssat.
Dán leat dahkan maŋŋá go Kárášjogas bohte moaitámušat evttohuvvon organiserenmállii, ja dasa ahte Guovdageaidnu šaddá Çoppa doaimma jođiheaddjinÈ.
Dán maŋŋil Girkonjárga válddii eambbo ja eambbo badjel spealu dan dihte go geavahedje ravddaid ollu.
Dán maŋŋá lea sus leamašan maŋga čájáhusa ja almmolaš dáiddaoastimat, ožžon máŋga stipeandda ja čiŋahanbargguid.
Dán provinssa stuorámus álgoálbmotsearvi, Iroquois ja ovttastuvvan indiánaid searvi, feaskárastá dál duopmára Harry LaForme beales, ja dáhtošii su alimusrievtti duopmárin, čállá The Ottawa Citizen aviisa.
Dán rádjái ii leat Sámediggi mearridan galget go hávdádit fas jámetdávttiid maid dáččat leat dolvon don dolin dutkamiid várás eret árbeeatnamiin, maŋŋel go rogge sápmelaččaid hávddiid.
Dáruiduhttin doaimmai guhká, maŋŋá go nogai stáhta almmolaš politihkkan.
Dás maŋŋá beassat gullat mo Ohcejoga hálddahus lei ovdal go gielda vuođđuduvvui.
Dát 25 jagi boares oljobohcci ja mii lea 1280 kilomehtera guhku ja mii manná rastá Alaska, doaibmá maiddái hejot ja dárbbašuvvo ainnas divoduvvot.
Dát eavttut galget boahtán maŋŋel ságastallamiid gaskal Pakistan-sáttaolbmuid ja Taliban-ráđđehusa Afghanistanas mánnodaga.
Dát faláldat lea erenoamážit ásahuvvon sámi- ja sámegielat bearrašiidda miehtá riika.
Dát golmmas ožžot olbmáid lávddi nala eahkeda mielde, maŋŋel lágiduvvo oainnat maiddái jam session báikkálaš ja guhkilmas artisttaiguin.
Dát han lea ammaterarevyaid hástalus: Ráhkadit buriid revyabihtáid main somás spivkkat bohtet maŋŋá maŋŋálagai ALMMÁ duolbmakeahttá joavkkuid mat juo leat vuollin.
Dát lea dál váikkuhan dasa, ahte rádjaássit eai leat šat nu gergosat vuolgit rájá rastá bargui.
Dát mearkkaša ahte resurssat gullet buot riikkaássiide, ja lea Norgga našunalstáhta mii hálddaša dan, ja mii dasto delegere dan guolástaneiseválddiide departemeantta ja direktoráhta čađa.
Dát mudden boahtá maŋŋil go leat leamaš siskabealde SáB gulahallamat go luite álmmolaččat dieđu ahte bellodat áigu geassádit ovttasbargat Sámedikkis NSR:ain, "Puma-bellodagain" ja Guovddašbellodagain.
Dát oasseváldit besse vuolgit maŋŋel go ledje ohcan.
Dát osku hukse Biibbala čállagiidda muitaluvvon dain oallut olbmuin geat deaivvadedje Jesusiin maŋŋil go son lei bajásčuožžilan, Maria Magdalena, máhttájeaddjit, 500 oktanis.
Dát čielggai maŋŋá go Høgsbro fágasearvi Gielddabargiid organisašuvdna - veahkkehišgođii su.
Eadni lei guhká komás maŋŋel riegádahttima, ja ádjánii guhká dearvvašnuvvat varramassima ja eará geahččalusaid geažil.
Eahkedis beasai maid oaidnit dan viiddis ja liegga oktavuođa mii Lujávrre olbmuin lea miehtá Sámi.
Eamiálbmogat leat massán uhcimus njeallje jođiheaddji fasttes olmmošgoddimiin dan maŋŋá go joavkkut golbma jagi dassái álggahedje ráfálaš ráidovázzimiid oaivegávpogii.
Eanemus goittot imaštahttá dat ahte Jouni Kitti sápmelažžan vajáldahttá álgoálbmogiid joavkoduššademiid ja gillámušaid olles Amerihká nannámis dan maŋŋá go eurohpálaččat dohko manne.
Earret eará galgá doavttir leat guođđán oktonassii buohcci gii varddii maŋŋel colonskopi dálkkodeami.
Easka diibmá - gávcci jagi maŋŋil áigemeari - gáibida Máret Sárá, gii dál lea bearaš- ja nissonkonsuleantan boazodoallohálddahusas, advokáhta Trond Biti bokte alcces sirdit doalu.
Easka logi diimmu maŋŋel gávdnui son.
Easkka maŋŋel leat fuobmán ahte das lea gáibmi man birra eai leat diehtán.
Egil Ollis lea maid čielgga doarjja Davvikalohtta álbmot listtus, go mannan áigodagas lea Torill Bakken Kåven čađa gaskka bargan ovttas Bargiidbellodagain.
Eira dadjá ahte miessi lei dieđus borron, muhto dat lea dahkkon maŋŋel go lea jápmán.
Eira ii čiegat NBR stivrra ravggadeame duohkot deike maŋŋel go leat boahtán ođđa olbmot stivrii.
Eiseválddit leat juolludan miljovnnaid rájáid rastá doaibmi oktasaš prošeavttaide, muhto ii oro gávdnomin resursa addit lobi moadde máná vuojihit skohteriin rastá joga.
Enver hupmá buori dárogiela ja sus lea vestlándda suopman maŋŋel go lea orron Skudenesas Karmøyas.
Erenoamáš Tønsnes guovllus lea ahte arkeologat besset iskat ássansajiid mat leat guhkit áiggi čađa leamaš anus.
Ferte gozihit ahte duoji sáhttet sápmelaččat miehtá Davviriikkain oahppat jus ja gos dáhttot, ja ahte duodjeoahpahus nannejuvvo.
Fiervá gos guolli buktojuvvo gáddái lahka Kisumu, lea oalát giddejuvvon maŋŋá go hilskut ásaiduvve Winam luovttas guovllus, mii lea Kenya nubbin stuorámus hápman Kilindini riddohápmana maŋis.
Filmmas čuovvu muhtin Várjjat-bearraša, maŋŋil soađi huksenáiggi buori movttas ja maŋŋá eretfárremiid váivvis ja váillaheamis.
Filosofa Nils Oskal mieđušta geahččiid iešguđetge roasuid čađa.
Finnmárkkus ii loga earágo moaddelogi para monnet jahkásaččat, muhto dat gávdnojit miehtá Norgga.
Fylkamánne Gunnar Kjønnøy lea hui duhtavaš čoahkkima maŋŋel.
Gahr Støre galggai maŋŋá konferánsa Girkonjárgii, ja dan maŋŋá fas Ruššii.
Gaski čujuha Norlandia hotealla Morten Kahrs cealkámuššii Ságat-aviissas ahte Norlandia mearrádus mii leat ahte ii hukse šat hotealla vuolgá das ahte lea stuorát risikoa dál maŋŋel go bođii ođđa ijastallanbáiki Guovdageidnui.
Geahččaleami maŋŋel oaččut almmolaččat Mensa Norge searvvis diploma mas boađus čuožžu.
Geaidnoguora čuččodedje olbmot geat ledje boahtán miehtá máilmmi, ja sii ovddastedje iežaset álbmotčiŋaid.
Gieldalávdegoddi čoahkkanastá dievasčoahkkima maŋŋá Sámediggeráđiin ja joavkojođiheaddjiiguin.
Gieldda váttisvuohtan Sámmol lohká go olbmot ásset bieđgguid miehtá gili.
Gieldda- ja regionáldepartementii gullá bidjat rámmaid viidásut nuppástuhttinbargui maŋŋá 1998.
Girjjis gieđahallojuvvo Sámi Radio ovdáneapmi dáistaleami ja byrokratiija čuolmmaid čađa.
Girkolahtti lei gokčojuvvon liđiiguin miehtá, dego lieđđebálgán dan golbma gisttu lusa ovddabealde áltara luhtte.
Go jearan dovdá go ollusiid geat leat beassan gárrenmirkováttisvuođain maŋŋel go leat leamaš Finnmárkku klinihkas, de guhká smiehttá ovdalgo vástida ná:   -Eatnašat sis leat jápmán.
Go lea nu seavdnjat šillju, dagaha ahte máŋggas mis eat duostta vuolgit galledit iežamet olbmuid maŋŋel go lea sevnnjodan.
Go ledjen nuorban obbasa čađa muhtin kilomehtera, de fuomášin, ahte rusta lei luoitán gitta eananrádjái mu birra.
Go sullii bealleáigi lei gollán nuppi vuorus, de bidje girkonjárgalaččat spáppa njuolga čađa lunttaid suodjalusa.
Go vuodjit meattá bensiidnagávppiid de rehkenasttán ahte bensinhaddi lea dáppe sullii 10 ruvnnu lihtterii, ja čilgen islándalaš bussevuoddjái ahte sis lea hálbbes bensiidna, muhto son lohká dan divron 20 proseanttain maŋŋá go roassu bođii, ja oainnán almmái veahá movttáska.
Goalmmádin lea Bargiidbellodat ollu jagiid nákkuid čađa ožžon ođđasit álggaheami haddereguleremiid láigotomttaide.
Goalmmát heata lohká Näkkäläjärvi vuodján dušše dainna lágiin vai sihkkarastá vuoittu.
Goddin dáhpáhuvai maŋŋá go Kemi-rohkki ieš lei hárdán ja časkán 23-jahkásaš dievddu eahkeda ovdal.
Golggot-, skábma-, ja juovlamánu čoahkkinbeaivvit mearriduvvojit maŋŋá.
Gova lea váldán dalán maŋŋá go Sámedikki eanetlohku gáibidii ahte Sámi eanahálddašeapmi galgá ásahuvvot.
Graff šállošii maŋŋá go nu lei geavvan, muhto čilgii ná sáhttit geavvat go muhtin áššiid birra galgá ságastallat.
Guldaleaddjit hupme maŋŋil ahte sivva heajos beroštupmái sáhttá maid leahket ahte eanaš politihkkárat geat ledje digaštallamis leat ollu badjel 30 ja 40 jagi.
Gullá vel máidnasii ahte dien dáhpáhusa maŋŋá ii leat oktage goddán guoli dan jávrris.
Guokte beaivvi maŋŋil, mánnodaga geassemánu 21. beaivvi, doallá Spellemannvuoiti sierra konseartta Nordic Hall-báikkis Harstadas.
Guokte jagi maŋŋá, 1985:s, liikostuvaiga soai.
Guokte minuvtta maŋŋá som billistii juolggi ja fertii lonuhuvvot.
Guokte ohcci leigga ohcanáiggi maŋŋá ohcan lotnolasealáhusaide doaibmadoarjaga.
Guovdageainnisu Inger Marie Sokki Hætta lea muosáhan garra dili maŋŋá go isit jámii 16 jagi dás ovdal.
Guovdageainnu NSR áirras Ole Henrik Magga čájehii vuollegašvuođa akšunisttaide seamma láhkai go presideanta Sven-Roald Nystø lei dahkan miehtá beaivvi ja maiddái čoahkkima vuolde.
Guovdageainnu suohkan háliidii maid gudnejahttit suohkana nuorra taleanttaid, ja bovdii gáffii ja gáhkuide Kaffegalleriijas maŋŋel.
Guovdageainnus lea maid earri lassánan maŋimuš jagi 50 elgii maŋŋá go mannan giđa čađahuvvojedje ealgalohkamat.
Guovddášbellodaga áirras, Olaf Eliassen, finai dakka maŋŋel muitaleamin sárdnestuolus ahte sii-ja-ovttasbargoguoimmit-eai boađe bargiidbellodaga evttohusa čuovvolit, iige son šat čiekŋudan lagabuidda manne dan eai daga.
Guovtte beaivvo maŋŋil Magnhild beasai ieš háleštit sátnejođiheaddjin.
Guovtte jagi maŋŋil eai vel sáhte muitalit goas dán lohpiduvvon standárdda sáhttá atnigoahtit.
Guovža bođii su stohpui robi čađa, maŋŋá go lei vuos njeaidán ja biđgen stobu loddabiippu mii lei tiilageđiiguin ráhkaduvvon.
Gáffedárbu máilmmemárkaniin lea lassánan sakka maŋŋá go buollašat ja goikkádagat bilidedje gáffečoaggima 1994 čakčat.
Gáibádus boahtá guokte beaivve maŋŋel go Osama bin Laden, gean Taliban-ráđđehus suodjala, videosártnis dajai ahte ii oktage mulima ábut ovttasbargat ON:iin danne go ON lea vearredahkkiid neavvu.
Gállimin obbasa čađa sihke kultuvrralaš ja politihkkalaš luotta nuppiid heajut álgoálbmogiidda, geat eai leat nu ÇlihkostuvvanÈ nugo mii.
Gávcce-jahkásažžan oaččui keyboarda mainna beasai čuojahit, ja moadde jagi maŋŋel ođđa keyboarda mas ledje eambbo boalut ja jienat.
Hearjideamit leat dađistaga lassánan maŋŋá go badjel miljon báhtareaddji máhcce ruovttoluotta riikkii 1996 čavčča.
Hermansen lea mielde TONO:s, ja riŋge searvái maŋŋel go Min Áiggiin lea hupman.
Hit Awards lea dovddus popshowa masa beakkálmasat miehtá máilmmi oassálastet.
Hitz čoahkkáigesii dán maŋŋá guokte CIA iskkadeami maid CIA ieš lea álggahan.
Hábmejeaddjit leat miehtá máilmmi; nu go Ránskas, Japánas, Englánddas, Duiskkas, Hollánddas ja Suomas.
Hætta lea suorganan maŋŋel go gulai ahte politiiját leat oahppis gávdnan narkotihka.
Identitehta ii leat čielggas, árbevirolaš barggut heaittihuvvojit, sámegiella ii adno árvvus jna viidáset sáhttet leat mielde dagaheames ahte olmmoš rahčagoahtá ja eallin šaddá nu lossadin ahte ii nagot šat ja de lea buorre diehtit ahte ii leat okto dien dilis, lea veahkki gávdnamis sihke min searvvi čađa ja maid suohkana bealis, lohká Mai Britt Utsi.
Ieš alddes lea muitalus Guovdageainno-stuimmiid birra - ja dan birra mii maŋŋel dan dáhpáhuvai, ja dáhpáhuvvá - nu garra muitalus ahte dat ii dárbbaš lasiid.
Ieš lea fylkkagielda vel dakkár ásahus gos ášši galgá leat juste njuolggadusaid mielde vai olmmoš oažžu juoidá čađa.
Ihttin lea Beanastoahkamat jieŋa alde ja dalá maŋŋá vuordit vuosttaš Finnmarksløpet beanavuoddji šuvihit meattá, muitala Olstad, Kárášjoga Riemuin.
Ii bat lean romalaš Tacitus mii čálii jagis 98 maŋŋel Kristusa nuppi appendi čállosis dan iežas monografi Germania čállosii, ahte davvin elle meahcce romes geafes fenni álbmot.
Ii leat gákti maid sii leat geavahan, muhto bivttaslágan jáhkka, šállošii Burud ikte maŋŋel go ášši lei ožžon stuora fuomášumi miehtá Norgga.
Iige imaš go nahkárat ledje nu njálgát dakka maŋŋá, ja de fas gaskkalduvvo ihkku dieđuin ahte dál fas johttát.
Iige jáhkášii ahte Dagbladet lea dat seamma aviisa mii čeavláivuođain čálii mo Norgga oljo- ja energiijaministar jođii njuoratmánáin miehtá máilmmi ja hirpmástuhtii Arabašeikkaid.
Indiá dušše veahá maŋŋonii iežas atomprográmmain, maŋŋel go riikkaidgaskasaš gielddus ceggejuvvui.
Indiánalaš "ráfidoalli" soahtealbmát miehtá Kanadas lea bohtán mi«kmaq-reserváhtii gozihit ávdnasiid ja opmodagaid.
Internáhtajođiheaddji Johan Mathis Hætta dovddasta ahte dilli lea vearrat dán jagi go ovdal, muhto seammás lohká ahte dat lei vel vearrábut juste maŋŋil go skuvla álggii.
Isak Ole Hætta lea lohpidan hárjehallat maiddái nissonjoavkku, ja ohcagoahtá dál čikčiid miehtá Sámi.
Iskkadeapmi maid politiijat čađahedje mánnodaga čájeha ahte lea sáhka muhtun logenár mehtara birrasit das maŋŋel go biila ja busse leaba deaivvadan, gitta dassážii go busse ribahii olgešjuvllaid asfáltta ravdda badjel ja luovos čivrii.
Ja go vel Per Otto Pulk bidjá Guovdageainnu viđát moala dušše vihtta minuvtta maŋŋil, de gal orui buot mannamin čáhppadin Porsáŋggu ovddas.
Ja konseartta maŋŋel son buvttahii buot eanemusat iežas eallimis.
Jagi maŋŋel go leigga náitalan logai eamit: – Mun gáđan, mun in daga eará go čuoččun gievkkanis ja ráhkadan dutnje biepmu.
Jakt-och Fiskesamerna bellodaga jođiheaddji Håkan Jonsson ballá ahte go leat Sámedikki áirasat geat lohket jienaid maŋŋá válggaid, de lea sis vejolašvuohta skelbmošit.
Jesus Blancornelas válljen, duođašta ahte miehtá máilmmi juornalisttat ballet terroristtaid falleheamis, omd. narkojoavkkuin, eanetgo eiseválddiin.
Joavku ii doallan lohpádusa ja guđđe festivála báikki dállan maŋŋá konseartta.
Joavku lea buorre ovdamearkan ovttasbarggus rájáid rastá, leathan joavkkus fárus maid Gáregasnjárgga lunttat, geat servet fárrui Suoločielggis.
Johan Anders Bær ja Intrigue leat dovddus miehtá Sámi.
Johkabearráigeahččit leat miehtá geasi barggus miehtá Deanu čázádaga.
Johkamohki márkaniida bohtet gávpeolbmát miehtá Ruoŧa čuožžut olgun 30 buolašgrádas vuovdinváras iežaset gálvvuid.
Johnnys lea lossa dovdu báhcán maŋŋá filbmaráhkadeami.
Johnsen lea mearridan ahte son gidde geainnu mii manná su šilju čađa, vaikko lea almmolaš geaidnu.
Johttičállosat juhkkojuvvojedje dastánaga maŋŋá go 14 olbmo goddojedje Nyabikenke gávpogis, illásteaddjit ledje hutu-stuibmideaddjit.
Jos Norga ja Islánda liikká ii galggašii leat mielas čuovvolit ministtarkomitea mearrádusaid, de loahpahuvvo oktasašbargu guhtta mánotbaji maŋŋá.
Juohke vahkku báddejit ovtta prográmma maid vahkku maŋŋel sáddejit.
Jurddašin maŋŋá ahte nuorra Boine heivešii Sámi mánáid TV:ii.
Jus el-fápmohaddi badjánage maŋŋil, ii mielddisbuvtte dát eanet buhtadusa eananeaiggádii.
Jus suohkan lea positiiva de sáhttá FeFo čađa ohcat.
Justa dat gal lei miellagiddevaš, muhto maŋŋá geahččalii jugahit min tequilain, ovdal go doalvvui min gávpásis.
Justiisaministtar Cotler buvttii cealkámušaidis ovdal go guokte virggi vuorddekeahttá rahpasedje maŋŋil go alismusriekteduopmárat Frank Iaobucci ja Luoise Arbour luobaiga.
Kantuvrra rahpan Suoma beallái lei lunddolaš, go SEG doaibmá miehtá Sámi.
Karen Marit Utsi, Mikkel Per Buljo ja sutno bárdni Nils Per Mikkel leat bovden Min Áiggi iežaset geahčai maŋŋel go lea álbmosii boahtán ahte sii leat viimmat vuoitán boazodoalloeiseválddiid garra áitagiid badjel.
Kaustis girku čájáhallama maŋŋá, guoimmástalaimet kaustislaččaiguin eahkedis.
Ken Clark, Miramichi New Brunswick gielddastivrraáirras, dovddasta ahte son leai mielde plánemin bilidit indiánariid bivdoneavvuid maŋŋá go federála eisevalddit biehttaledje caggat mi«kmaq-guollebivdiid bivdimis hummeriid gođđanáiggis.
Ketil Høegh lea fas máhccan Hålogaland Teáhterii maŋŋá go guokte jagi lea neaktán Steinar ÇOffshoreÈ nammasaš TV-ráiddus.
Kjønnøy ozai virggi maŋŋá go ohcanáigi lei dievvan.
Klara Klok álggahuvvui geahččalanprošeaktan Nordlánddas, muhto oažžugođii hui fargga gažaldagaid miehtá Norggas.
Kllokoqi bearaš lea dál heađástuvvan ja eai dieđe šat maid sii galget barget vai Olgoriikalaš Direktoráhta (UDI) galgá diktit sin Norggas, ja erenoamážit Kárášjogas gos orro maŋŋel go báhtaredje 1999:s Kosovas.
Kolera, mii lea leamaš jávkosis maŋŋá go dávda njeallje jagi dassái leavai, lea dássái gábidan 24 olbmoheakka La Paz oaivegávpogis dahje dan birrasis.
Kolonisttalaš Stáhtaid beroštupmi lea maid ahte doalahit kristtalašvuođa nanusin eará álgoálbmotguovlluin miehtá máilmmi.
Konfereanssas čoahkkanit nuorat miehtá fylkka divaštallat ja buktit evttohusaid mo Finnmárku sáhttá šaddat ain buoret orrunbáikin.
Konseartagenerála Dan Robert Larsen muitala ahte Azazello čuojaha sulli seamma musihka go Amerihká joavku Dream Theater, ja sii leat hui dovddus miehtá máilmmi iežaset teknihkalaš váttis rockain, mas leat ollu rytmalaš hástalusat.
Konsultašuvnnaid maŋŋá ii leat ovttaoaivilvuohta gaskal Sámedikki ja Ráđđehusa.
Konvenšuvdna lea okta daid šiehtadusain maid álgoálbmogat miehtá máilmmi geavahit vuođđun iežaset gáibádusaide.
Kurssat álget bearjadaga diibmo logis ja bistet miehtá beaivvi.
Kvártta maŋŋá bođii Várjjat sihkkelsearvvi Tor Einar Pedersen ja beasai goalmmádin.
Kártábálvalus Google Street View lea stuorrugoahtán miehtá máilmmi, muhto Google ii dieđe sihkkarit goas beassat váccašit virtuála gávpogiin.
Kárášjoga nuppásteaddjiidkonsuleanta Waldemar Nordsletta muitala, ahte maŋŋel go nuppástuhttinprográmma doaibmagođii 1992 čavčča, álge vuosttažat Kárášjoga nuppásteddjiin oažžut nuppástuhttinbálkká ođđajagimánu 1994:s.
Kárášjohka fállá eará konsearttaidge miehtá beassážiid.
Lackova váidalii Eurohpáráđi lahtuide Bratislavas vahku maŋŋil go raporta almmuhuvvui.
Larsen, ja kárášjohkalaš ja korpsa tubačuojaheaddji Eilif Norvang, leigga maŋŋá konseartta ovttaoaivilis ahte dákkár sullasaš prošeavttat berrejit jotkojuvvot boahtteáiggis.
Lassin ráinnas álbmotrockai čuojaha Highland Fling maid árbevirolaš lávlagiid, mat leat šaddan dovddusin vuosttamužžan "The Dubliners" čađa.
Lea doaivva ahte bieggafápmu nagoda gilvalit čáhcefápmohattiiguin, ja dan vuođul leat plánemin huksegoahtit máŋggaid sajiide milluid miehtá Norgga mearragáttiide.
Lea eahpitkeahttá hearvái oaidnit ahte muhtin olmmoš šaddá máilmmemeašttir journalistihkas easkka maŋŋá go son lea heaitán journalistan.
Lea go dus alddát miella oahppat sámegiela viidaseappot, maŋŋel go skuvla nohká?
Lea leamaš jurdda ahte filbmakulissaid galget atnit turismma oktavuođas maŋŋel go filbma lea dahkkon.
Lea leamaš ollu sáhka maŋemus áiggiid go Guovdageainnu njuovahat ii boahtán johtui dán čavčča njuovvamiiguin, maŋŋel go Reinprodukter koŋkánii.
Lea maiddái leamaš sáhka ahte Gaup áiggošii hukset albma viesuid maid eai gaikkot maŋŋel go lea filbmemin geargan, ja mat sáhttet geavahuvvot ovdamearkka dihte turistaealáhusas.
Lea ovdal mearridan doallat miellahtučoahkima, muhto ii ovdal vahku maŋŋel konstiturema.
Lea stuora beroštupmi miehtá riikka, muhto dieđusge lea stuorámus beroštupmi davvin.
Lea stuorra hástalussan sihke fylkkagildii ja Sámediggái boahtteáiggis nagodit ovttastahttit sámi áššiid barggu rastá fylkkarájiid, viiddis máttasámi guovllus, dadjá Sámedikki presideantta Sven-Roald Nystø.
Lea ČálliLágadus gii lea álmmohan girjji, ja dát leat fitnemis girjegávppiin miehtá Sámi.
Leai vuot leavdnjalačča Greinera vuorru vihtta minuvtta maŋŋá.
Leat fuomášan jus galgá geasuhit turisttaid miehtá máilmmis davás, de fertejit oahppan olbmot mat dáid vuostáiváldet.
Lei buorre gullat ahte ollesolbmot Kárášjogas duste muitalit man váttis sis leamaš bajásšaddan birrasis gielddas ja maid dálá mánát ain vásihit, lohká Norgga mánáidáittardeaddji, Reidar Hjermann, maŋŋá čoahkkima.
Lei duođaid somá das čuččodit ja várdát miehtá.
Lei maŋŋá soađi ahte turisttat duođas fuomášedje makkár eldorado Davvi-Norgga rittut ledje.
Lei vurdon ahte suohkanstivra čuovvulivččii ráđđealbmá evttohusa, muhto digaštallama maŋŋil eanetlohku hilggui dan, ja jienasteapmi čájehiige ahte 13 áirasa jienastedje evttohusa vuostá, ja gávccis fas mihte dasa.
Lei váiban ja gelddolaš mátkejoavku mii dalle govkii čalmmiid idjii, maŋŋá sullii 12 milla skohtermátkki beaivit.
Leif Arne jáhkká ahte sarvá havssii čuvddahája mii lei báidnán biktasiid maŋŋel go sarvá lei báhčán.
Lenin gii lei vuodján garra gieđain čađa buot iežas jurdagiid, orui leamen boahtán jápminseaŋggas earálágán jurdagiidda.
Lihkolaš ja giitevaš olmmái oažžu maŋŋel bovdehusa Gonagasa lusa.
Lihkus ledje viesu ássit evakuerejuvvon, go ledje maŋŋel eananuđđasa árvidan ahte juste dát viessu sáhttá gahččat go lea uđasravddas.
Loahpa loahpas bissehii Eanandoallodepartemeanta olles proseassa maŋŋel go guorahallan lei loahpahuvvon.
Logai ahte válgagižžu lei buorre, muhto dat mii dáhpáhuvai maŋŋel, dalle go šiehtadallamat álge, ii lean buorre.
Logaldallama maŋŋá besset vuodjit herggiiguin Rávdojogas.
Logi jagi maŋŋá fárrejedje eanaš Čalbmavári ássit maŋis.
Logi minuvtta maŋŋel nagoda Zaragoza oažžut moala.
Luomu logai ánssášan maŋŋel garra ja dárbbašmeahttun riiddu maŋŋel.
Luossamáddodaga njoazes ođasmuvvamis čuovvu dat, ahte guolástusa ordnema váikkuhusat oidnojit easka jagiid maŋŋá.
Luođat baste čađa olgoseainni, guokte láse fertii molsut.
Lágideaddji Gállánuoraid teáhter háliidivččii oassálastiid miehtá Sámi.
Lágideaddjit vurdet gilvvuide čuođemeari herggiid, mii sihkkarastá dan, ahte geahččiide lea čalbmebiebmu vaikke hearggit eai leatge ruohttamin.
Lásse mielas ii leat gal buorre go nohká dát fálaldat, muhto doaivu earát jotket dan su maŋŋá.
Magasiidna lea dego urbi mii lea rahpasan maŋŋá go sámi govvadáiddačeahpit ja girječállit alcceseaset vuođđodedje sierra servviid.
Magga ávžžuhus lei ahte Sámeálbmot Bellodat ferte láhttet dan láhkái ahte bissu čoahkis miehtá riikka, danne go dat leat juste dat mii attášii dasa politihkálaš vejolašvuođaid.
Maid dáiddárat miehtá davviguovlluid buktet iežasit čiŋaid ja buvttadusaid vuovdemassii, nu ahte márkaniid girjjátvuohta lea áin sihkarastujuvvon.
Maiddái Norgga gonagas, stáhtaministtar Kjell Magne Bondevik ja kulturministtar Valgerd Svarstad Hauglan ledje hirpmástuvvan ja sáddejedje lihkkusávaldagaid vajot maŋŋá go sáttagolli lei sihkkarastojuvvon.
Maiddái Ruošša beallái báhcán sámit ožžo máistet Stalina politihka earret eará dan maŋŋá go Sovjetlihtu attii Beahcáma Supmii 1920:s, goas dahkkojuvvoi nu gohčoduvvon Tarto ráfisoahpamuš.
Maiddái deaivvadeapmi lea dehálaš oassi prošeavttas ja ráhkadit fierpmádaga das maŋŋá.
Maiddái galgá beatnagis leat buorre luondu, ja dáid eavttuid olahii "Nussir" buori muddui, logai Holmlie maŋŋá čájáhusa.
Maiddái gádjunhelikopter oktan doaktáriiguin jovde dalá maŋŋá Luosnjárgii ja seivo geainnu ala.
Mannan dálvve lea vuodján dragrace -gilvvus jieŋa alde 208 km/d, dát fárta lei 200 mehter maŋŋá.
Manne ráđi árvalusas ii čuoččo "opposišuvdnii" ovdalii "joavkkuid" čilge Nystø ná:   Diet lea juoga mii galggai gieđahallot maŋŋel, mo mii galgat ruđaid juohkit.
Mari Boine galgá lávlut vuosttaš artistan, maŋŋá go Ruvndoprinsa Haakon ja Mette-Marit Tjessem Høiby leaba vihahuvvon.
Marianne Sinnes (29) álgá fas Bock maŋŋá hotealladirektevran Kárášjogas.
Mathiesen dieđuid mielde leat čoavjjis mikroorganismmat mat stivrejit biebmojođu čoliid čađa.
Maŋimuš johtinmátkii lei prámmasadjái gos bohccot galge suvdojuvvot rastá nuori Máhkarávjui.
Maŋit áiggis lea jorgalahttán oavilis, ja dáhttu joatkit maŋŋel go máŋggas dáhtto su bissut.
Maŋŋebárgga Detnui buktojuvvon bohccot, manne golmma dárkkistusa čađa, ovdalgo ledje dohkálaččat njuovvamii.
Maŋŋel Guovdageainnu beassáškonseartta galgá joavku vánddardit miehtá Norgga ja čuojahit iešguđet sajiin ja dáhpáhusain.
Maŋŋel auditiona šaddá vahkkosaš workshop, gos válljejuvvon oasseváldit galget orrut ja bargat ovttas, ja ráhkkanit konsertii.
Maŋŋel boahtá Oscar Min Áigái.
Maŋŋel dan jearai ruvdnaprinsa lea go ortnegis ahte maiddái son váldá eret šlipsa.
Maŋŋel dan šaddet olgoaktivitehtat ja filbmačájeheapmi.
Maŋŋel dáid doaluid, de lea Dálvadis-jávrris aukšuvdna.
Maŋŋel dálkkodeame klinihkas, de lea iežas ja gieldda duohken bohtosiid juksat.
Maŋŋel dán dáhpáhusa hárde mánát su vel eambbo.
Maŋŋel dán mearrádsusa, váiddii Deanu gieldda Olgešbellodat mearrádusa Finnmárkku fylkkamánnái.
Maŋŋel dán sáhttá oaidnit boares filmmaid maid lágideaddjiid lea čohkken.
Maŋŋel filbmačájeheami lei suovastedje sihke filbmageahččit ja bargit premiearafestii "Blå" nammasaš báikkis gos Wimme Saari, gii lea ráhkadan musihka filbmii, doalai konseartta.
Maŋŋel go Egil Olli lei leamaš sárdnestuolus čilgeme ahte Sámedikki Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš bargojoavku jođiha sierra sámepolitihka beroškeahttá Bargiidbellodaga ráđđehusa politihkalaš cealkámušain, de bottus buollái báhkka digaštallan Olli ja Jánoža gaskkas.
Maŋŋel go Hánsa fas fárrii ruovttubáikái Kárášjohkii, de barggai son Sámi Álbmot Listtu suohkanpolitihkain.
Maŋŋel go Intrigue lei čuojahan, ovdal go maŋemus joavku álggii čuojahit, vulge olbmuid pub:aide, ja dat lea min mielas lunddolaš, go dalle ledje sii leamaš konsearttas olles guhtta diimmu, ja ledje njulgestaga váiban.
Maŋŋel go Norggas leat celkon guokte Allarievtti-duomu; Selbu-ášši, gos boazodoallit vuite eanaeaiggadiid vuostá áššis gos lei riidu geavahit guohtoneatnamiid, ja Čáhppot-ášši Olmmáivákkis, gos olmmáivággelaččat ožžo sihke geavahanrievtti, ja maiddái oamastanrievtti guvlui, de oaivvilda son ahte juridihka lea buoret go politihka.
Maŋŋel go Sakke lei Guovdageainnus leamaš, de manai beana ja eaiggát Áltái ges bargui.
Maŋŋel go biilaluodda rabai "uvssa" stuora servodahkii, de lea buot dát rievdan.
Maŋŋel go eiseválddit ja eanetlogu álbmot nagode min juohkit guovtte sadjái várresápmelažžan ja mearrasápmelažžan de šattai álkibun assimileret daid maŋibuid.
Maŋŋel go fylkamánni lei juolludan ruđa iešguđet suohkanii, de gáibideigga sátnejođiheaddjeguvttos ahte dat ruhta mii bázii, njeallje miljovnna ruvnno, fertii juogaduvvot Kárášjoga ja Guovdageainnu gaskka.
Maŋŋel go leat gallánan olgostallat, de sáhtát searvat juoigankonseartii.
Maŋŋel go leigga báhčalan, de soai geahččaleigga vuordit ii go leat gullan ja vázzán guvlui.
Maŋŋel go prinseassa lea girkus leamaš ja lea boradan hoteallas, de viežžaba Berit Marie ja Ole Mathis Eira su biillain.
Maŋŋel go ruvdnaprinsa lea leamaš Árranis, de manná mátki fatnasiin Oarjevutnii.
Maŋŋel guđa vuodjima Norggas, Ruoŧas ja Suomas beasaige son maid de vuoitin dán dálvvi World Cup heargevuodjimis.
Maŋŋel heargegilvovuodjima juhkkojuvvojit vuoittut seamma sajis.
Maŋŋel ipmilbálvalusa šaddá girkogáffe.
Maŋŋel juovlabeavddi coggalat skohterdreassa jus ruoktot leat jođus buolašin.
Maŋŋel konseartta besse buohkat geat háliidedje lávlut lávdde nalde.
Maŋŋel leaikkastalle bivdoskihpárat, ahte galggašii beatnagis maiddái video mas sáhtašii oaidnit maid beana lea gávdnan.
Maŋŋel logaldallama lea panelaságastallan.
Maŋŋel njeallje čiekčama eai leat vel Guovdageainnu lunttat nagodan oažžut čuoggáid, muhto Hætta ii loga iežaset vuollánan.
Maŋŋel ovttaskas geahččalemiid galget oasseváldit ovttasbargat ja fárrolaga lávlut iešguđet oasi lávlagis, joavkoauditionis.
Maŋŋel rahpama lei Bådåddjo-gilvu njorostallamis.
Maŋŋel soađi lea ollu dáhpáhuvvan mii lea daid dagahan historján.
Maŋŋel sáhkavuoruid geigii Unjárgga gielda skeaŋkka gielddaministarii, sámi ulloliinni.
Maŋŋel sártnistis, de beasai Gonagas váccašit dan ođđa visttis ja geahččat makkár dállu lei šaddan.
Maŋŋel sátnejođiheaddji sártni lávlo muhtin nieiddažat ja čájehuvvo maid filmmat, sihke ovdalaš filmmat ja filbma maid nuoraidskuvllaoahppit ledje ráhkadan.
Maŋŋel vehkaváldima politiija vuostá, de geavai Kárášjot almmái giddagassii.
Maŋŋel vuosttaš astoáiggeeahkeda doalai Goađáš BU vuođđudančoahkkima gos jođiheaddji evttohusat dohkkehuvvojedje.
Maŋŋel čájálmasa lea son hirbmat movttet.
Maŋŋil Eivind fas nuorbbai ruovttuguvlui gos sutnje deaivvai stuorimus lihku go guimmiin Márjjáin deaivvadeigga.
Maŋŋil ipmilbálvalusa Duopmogirkus galgá sámi álbmotbeaivi čalmmustuvvot ain eambbo girkogáfe oktavuođas aitto rahppojuvvon Sámi viesus Akersgt.
Maŋŋil muitala Jørn Are Gaski ahte son árahalai geassit evttohusa.
Maŋŋil muitaluvvoi ahte ledje leamaš sullii duhát norgalačča Old Traffordas dán lávvordaga.
Maŋŋil nuppi moala orui ge Fállejohka vuollánan, ja nu bážii Per Inge Eira goalmmát moala, ovdal go Per Otto Pulk loahpahii čiekčamiid go bážii iežas nuppi moala maŋemuš minuvttas.
Maŋŋil nuppi sisaváldima ledje dušše 64 oahppi geat eai lean ožžon saji, muhto sidjiide boahtá fálaldat ovdal skuvla álgá.
Maŋŋil riŋge ruovttoluotta eará Statoil-bargi.
Maŋŋil sártniid juhkojuvvojedje maid guossit joavkkuide, dego earáige skuvllaluohkkat ja sáddejuvvojedje iešgudetge lanjaide, gos vuolitdáse oahppit vurde cukcasiiguin ja eanet teateriin.
Maŋŋil vuosttaš moala, orro čiekčit dego vuoiŋŋasteme, ja nu hedjoni ge speallu.
Maŋŋil čiekčamiid báhcen čohkohallat ja geahččat go stadion guorranišgođii.
Maŋŋá Piera manai ministeriija boradanbáikái káfe juhkat.
Maŋŋá Sámediggeráđi čilgehusa, de Bargiibellodat gesii ruovttoluotta iežas mearkkašumiid, ja áššemeannudeapmi maŋiduvvui maŋit beaivái vai áirasat buorebut sáhttet čiekŋudit iežaset Sámediggeráđi árvalussii.
Maŋŋá borrama manai mátki muhtin dovddus dáža kultuvrralaš olbmo lusa, gosa maiddái muhtin sámi guossit gávdne geainnu.
Maŋŋá bođii áššáskuhtton dievdu biilii.
Maŋŋá dan de son lea earret eará leamašan sihke oaivedoaimmaheaddjin Finnmarkspostenis, olgešbellodaga journalistan stuorradikkis ja NRK TV- ja radiojournalista.
Maŋŋá dan mátkkošta teáhter ja čájeha dán bihtá miehtá sámi ja mátkkošteami loahpahit Oslos.
Maŋŋá dáid doaluid de mánát máhcce fas skuvlii gos sii besse borrat biđđosa.
Maŋŋá go Bye álggii TV-doaimmaheaddjin NRK:ii, de son ii garván dákkáraš fáttáid.
Maŋŋá go Quinteros váldui leat maiddái 13 eará organisašunlahtu váldojuvvon gitta, daid gaskkas guhtta vuođđoskuvlaoahpaheaddji.
Maŋŋá go asiatalaš ruhtaárvu lea gahččan, leat buot eksporterejuvvon gálvvut šaddan ollu hálbbibun ja lea dan sivas hirbmadit jerrojuvvon amerihkalaš gávppiin.
Maŋŋá go ealga lea goddon, de galgá čoavjji seammás váldit eret.
Maŋŋá go iežaset vuvddiid lea oalát bilidan, áitet asialaš fitnodagat arvevuvddiid mat leat vel báhcán.
Maŋŋá go joavku čuojahii maŋimuš liigelávlaga, de álge juo ollusat guođđit konseartaviesu.
Maŋŋá go lea orron doarvái guhká sálttis, de fertet neaskit eret buot guollebuoiddi.
Maŋŋá go leat geargan vuojademiin de livkkihit liegga sávdnjái, gos besset divššodit iežaset váiban dehkiid.
Maŋŋá go leat loaktán guolleressurssaid davvin leat fatnasat dollen máttás.
Maŋŋá go lei vásihan skuvlla de dajai ahte soaitá álgit deike, muhto ii leat áibbas sihkar.
Maŋŋá go ruoššabeale sámit ledje evttohan Sámiráđi lahtuid boahtte njeallje jahkái de Kalte moittii dan evttohusa.
Maŋŋá go válddii váldofága duojis allaskuvllas Oslos, de Guttorm jotkkii duodjeoahpaheaddjin ja dutkanbargguin.
Maŋŋá go áhkku jámii, de son vásihii oaidnit áhku olgovistti tráhppá alde čuožžumin ja fáktemin iežas ruđaid.
Maŋŋá go álggahuvvui ruovttuaborta, leat olu jearaldaga leamašan, badjel bealli nissonolbmuin geat háliidit heaitit áhpehisvuođa, válljejit ruovttus dan dahkat.
Maŋŋá go ášši lea leamaš bajásšaddan- ja fuolahuslávdegottis, galgá dat gielddastivrii gos loahpalaš gulaskuddanvástádus galgá hábmejuvvot.
Maŋŋá gudnejahtii Váljot` bire searvi su muhtun lávlagiin.
Maŋŋá julggaštusa leat 300 skuvlla áŋgiruššagoahtán givssideami vuostá.
Maŋŋá konseartta jotket lávlumat Rica hoteallas.
Maŋŋá konseartta lea dábálaš feasta Oslo Sámeviesus.
Maŋŋá lea Fylkkamanne evttohan ahte oasit gáissáin galget leat oassin boahttevaš suodjalusguovllus.
Maŋŋá lea čielgan ahte čievččastat lea dat ahte juolggit leat vuohkkasit rákku vuostá.
Maŋŋá musikála juige ja lávlo goalmmát ja njealját luohká mánát Kárášjogas.
Maŋŋá premiera čakčamánu gaskkamutto galgá teáhter guossohit dán bihta sámi váldobáikkiide.
Maŋŋá seminára ledje buot servviid njunnošat ovttamielas dasa ahte deháleamos ášši Ruošša sámiide lea ahte buot sámi searvvit gulahaddet ja barget ovttas geahččalan dihte láhčit Ruošša sámiide buoremus boahtteáiggi.
Maŋŋá sirdojuvvo Várjját Sámi Museai.
Maŋŋá soađi márkanat geahpánedje ja loahpas jávke.
Maŋŋá su ságastallama bisttii nákkahallan lagabui guokte diimmu.
Maŋŋá ságastallamiid čájehit Yngve Johansen, Gro Veen ja Bjarne Johnsen iežaset buvttademiid mat maid gullet mearrasámiid fáttá vuollai.
Maŋŋá vuosttas čájálmasa Guovdageainnus galgá dát bihttá smávit turneii Sámis.
Maŋŋá vuosttasčájálmasa bearjadaga vuolgá Beaivvás Sámi Teáhter johtui dáinna bihtáin.
Maŋŋá čakčamánu 11. beaivvi terrorfallehemiid New Yorkas de lea gohccán stuorát ballu olbmuin lihkuhisvuođaide.
Maŋŋá čájálmasa čohkkái son guhká jaska, ja de himihii: Dát bihttá han čájeha olbmo luonddu birra, dát lea dárvanan muitui, lohká Utsi.
Mediaberoštupmi Guovdageainnu givssidanáššis lea buktán stuora beroštumi miehtá riikka.
Menchœ čujuha máŋgga dáhpáhusaide jagiid čađa mat čájehit ahte eamiálbmogiid gáibádus iešmearredeapmái leat vuoiggalaččat.
Messetstreaŋggat go bohte soađi maŋŋá, 1945as,  de bivdu šattai álkit ja jođáneabbo.
Miehtá Norggas čuojahit olbmot Guovdageainnu dearvvašvuođaguovddážii.
Miehtá mannan čavčča ja skápma bekkii boazodoalus heittot ekonomalaš dilli.
Miehtá máilmmi ávvuduvvo beaivi iešguđetlágan vugiid mielde, heivehuvvon iešguđetge riikka sierralágan dillái.
Miehtá máilmmis badjel 300 miljovna olbmo, sullii 70 riikkas, gullet eamiálbmogiidda ja sis leat máŋga čuođi giela.
Miehtá máilmmis badjel 300 miljovnna olbmo, sullii 70 riikkas, gullet eamiálbmogiidda ja sis leat máŋga čuođi giela.
Mii bovdet dákko bokte boazodoallománáid ieš guđet regiovnnain miehtá sirkumpolára guovllu sáddet iežaset tevnnegiid ja oasálastit gilvvus “Mánát boazodoalus 2009”.
Mii diehtit ahte Deanu luossanálli lea duháhii jagiid čađa huksen iežasnáli.
Mii leat máŋggas geain leat oahppásat ja fuolkkit boarrásiidsiiddas ja geaid áinnas hálidivččimet gálledit, maiddái maŋŋel go olgun sevnnjoda.
Mii leat vázzan giláža čađa.
Mii sámediggejoavkkus leat beassan oahpásnuvvat Bierain dan guhkes sámepolitihkalaš barggu bokte olu jagiid čađa.
Min Áiggi artihkal lea dagahan veahá váttisvuođa Kárášjoga BUP:ii, go maŋŋel leat álgán váldit siiguin oktavuođa rávisolbmot iežaset váttisvuođaid dihte.
Min Áigi ii ožžon ikte ságaide Hætta go son lei kurssas miehtá beaivvi.
Min Áigi lea maid ožžon váidalusaid go aviisadoallit erenoamážit Guovdageainnus ja Nuorta-Finnmárkkus eai oaččo aviissa boastaboksái ovdal go nuppi beaivvi, ja muhtomin maid guokte beaivvi maŋŋil almmuhanbeaivvi.
Ministtar fertii dán dovddastit maŋŋá go muhtin homsa, gii bázii leaskan, gáibidii oadjokántuvrras eaŋkalpenšuvnna.
Minuhta maŋŋá riegadahttá Anitta Suikkari su sámi dievdun; lihpariin, niibeboahkaniin ja suohpan vel falahagas.
Movttegis ulbmilaš nuorat miehtá Norgga gávnnade Skániin olles vahku dainna mihttomeriin ahte beasaše guovttegielatvuođa liegga fátmái (askái).
Muhtimat leat govven soađi nu go jurddašit ahte dat lei dalle 60 jagi dassá, ja earát fas ávvudeami 60 jagi maŋŋá go ráfi šattai.
Muhtin bearrašiin leat maiddái boarrásat joatkán sámásteames mánáide, maŋŋá go váhnemat ledje vuollánan.
Muhtin liinniide son deaddá hearvvaid miehtá liinni alášornameantan ja de goarru dain dasto láse- ja beavdeliinniid.
Muhto Asia-kriissa maŋŋá jorggehii fáhkka kapitálarávdnji, mii geafesriikkaide lei boahtán ávkin maŋimuš logi jagi.
Muhto Statskog fuobmái maŋŋil ahte guovttes joavkkus eaba ása Kárášjogas, muhto Čáhčesullos ja Ruoŧas.
Muhto gávcci jagi maŋŋá áigi Suopma ii leat vel dáid čoavdán iige ratifiseren.
Muhto moadde jagi maŋŋá bohte gáržžideamit ja geahpideamit.
Muhto moala maŋŋil leai fas Ávju bastil ja ledje ge juohke háve ovddabealde Overhalla nieiddaid geat dieđuid mielde galge leat oalle buorit.
Muhto muhtin opposišuvdnapolitihkára cealkámuša mielde, de lea máŋga álgoálbmotservodaga mat čáđahit seamma vuogi miehtá riikka almmáge ahte eiseválddiid das beroštit maidege.
Muhto otne, masá gávcci jagi maŋŋel lea Áššu spiehkastan dehálaš ulbmilparagráfas - ahte čállit sámegillii sámegielat sápmelaččaide.
Muhto soaitá nu ahte maŋŋil váldet eanet varraiskosiid.
Muhto son liikká miehtá iežaset dál lea bargamin čielggadit geas boahtteáiggis galgá leat ovddasvástádus sámi joatkaskuvllaide.
Muhtun vuoddji vuige ahte maŋŋá vuojadeami boares gorut álgá loktanaddat ja ealáskit.
Mun in áiggo deavdit dán uvssarahppi guoktá luottaid, muhto áiggun geahččalit ráhkadit iežan bálgá, muitala son maŋŋel Romssa kulturviesu konseartta.
Munnos ii lean mihkkege oktavuohta eará go ahte gullen su semináras ja háleštin diibmabeale maŋŋá.
Muosát gieldda advokáhta Inger Hygen Flostrand dat dieđiha ahte sii dál gáibidit nammarievtti bissehit Arctic Ambulánssa doaimmaid, maŋŋel go Dearvvašvuođabearráigeahčču lea oaivvildan ahte bálvalus ii leat dohkálaš.
Muđui lea dahkkon nuppelot seammálágan šiehtadusa miehtá Kanáda.
Mánáiddoaluid maŋŋá joatkašuvvá ollesolbmuidfeasta eambbo lávlumiiguin ja dánssaiguin.
Máret muittaša maid dalle go Øystein moattejahkásažžan oaččui vuosttaš tromma, maŋŋel go miessemánu 17. beaivve ráiddus lei oaidnán korpssa čuojaheamen.
Márkomeannu álgá válgadigaštallamiin ovttaáigge lávvordaga ja dat loahpahuvvo sullii 12 diimmu maŋŋel.
Máŋga jagi maŋŋel vuođđuduvvui easka goalmmát sámi searvi, go de ilmmai 1963 Guovdageainnu Sámi Searvi.
Máŋggain álbmogiin čohkkejuvvon Sovjetlihttu ii šat ráfon dan maŋŋá, go vuosttaš etnalaš leabuhisvuođat buollájedje Alma-atas 1986 loahpas.
Máŋggat ámmátguollebivdit leat luosa hatti njiedjama ja lustaguollebivdiid lassáneami geažil, eandalit 60-logu maŋŋá, sirdášuvvan turismaealáhussii.
Máŋggat ámmátguollebivdit leat sirdašuvvan turismaealáhussii luosa hatti njiedjama ja lustaguollebivdiid lassáneami geažil, eandalit 60-logu maŋŋá.
NBR jođiheaddji liikká deattuha ahte normála jagiid ii galgga leat oktiige váttis njuovvat 1200 kilo, muhto maŋŋel stuorra vahátjagiid sáhttá dat leat ilá lossat soapmasiidda.
NSR jođiheaddji ii hálit kommenteret ášši ovdal maŋŋá preassakonfereanssa.
NSR oaivvilda ahte maŋŋel go Bargiidbellodat oktan ovttasbargoguimmiiguin heaittihedje Skániid joatkkaskuvlla, de leat olu Skániid ja Evenáši oahppit fárren Harstad ja Narvika gávpogiidda.
NSR áigu bargat ávkkálaš ja ulbmillaš vugiid mielde ovddasguvlui, justa vai sámi servodaga infrastruktuvra njuolgá maŋŋil dáruiduhttima.
Namuhuvvon eallit leat sullii seamma stuorrát ja maŋŋel njuovvama heivejit dat linjjáide go heŋgejuvvojit bájas.
Nemtsov muitala, ahte leat áigumušat lasihit guokte dahje njeallje reáktora maŋŋá.
Nils John Porsanger muitala ahte justa "Lesba Guovdageainnus" lea čájehuvvon miehtá máilmmi iešguđetge filbmafestiválain.
Nissoniid beales ledje ges Deanu nieiddas Berit Lindsethas buoremus bohtosat vuosttaš vuoru maŋŋel.
Njeallje ovddeš Produkter-bargi leat áššáskuhttán Karasjok Produkter A/S maŋŋá go masse barggu.
Njukčámánu rájes leat aktivisttat miehtá Australia johtán dohko.
Njuolgga maŋŋel nuoraidskuvlla álggii son joatkkaskuvlii.
Njuorggán, Buolbmát ja Fanasgietti gilisearvvit bivdet riikkaeiseválddiid addit dábálaš lobi rájáolbmuide vuodjit mohtorgielkkáiguin rájá rastá.
Nordlys fallehančiekčis Jimmy Utsis leai issoras stuorra moallavejolašvuohta minuvtta maŋŋá.
Nordlysa goalmmát moala bođii dušše vihtta minuvtta maŋŋil.
Norge Rundt čájehuvvu bearjadaga njuolgga maŋŋel dagsrevyena.
Nu moai jotke čievraluotta mielde mii manná njuolga rastá njárgga, badjel váriid ja legiid rastá.
Nuba jođiheaddji ii jáhke dan maŋŋá nu lossa bargodili šat go dássážii leamaš lávdegottis.
Nymoen lohká ahte politeaddjit bohte sullii logi minuvtta maŋŋá lihkkohisvuođa.
OOSMO lea searvi mii bargá iešguđetlágan prošeavttaiguin Ruošša ráji rastá, sihke Danmárkkus ja Norggas.
OPIP-lahtut bohte veagal fitnodahkii ja dolvo bargi, gii maŋŋá lea luitojuvvon luovusin.
Oahpaheaddji Geir Karlsen muitala ahte sii ledje gal duođas ilus ja illudedje maŋgá minuvtta maŋŋá go moallii ledje joavdan.
Oahppit vuvde maid vaffeliid fylkkaviesus ja sis ledje muđui doaimmat miehtá gávpoga.
Oainnut galget mannat dál politihkkálaš proseassaid čađa sihke Suomabealde ja Norggabealde.
Odd Tobiassen ja Jarle Tobiassen, vieljašguovttos dat seavviba min gáddái, ja Kjell guovttos fas boahtiba dalán maŋŋá.
Odne ipmirdit buohkat máilmmis (at) ja e-boastasáddejeaddjit geavahit dan miehtá máilmmi.
Ohcejoga gielda ii váldán oktavuođa Sámedikkiin dan maŋŋá, go oaččui čállon cealkámuša, vaikko Sámedikki cealkámušas čujuhuvvo dikki kulturlávdegotti ovddit cealkámuššii kulturopmodaga suodjaleamis, mas daddjo, ahte Sámediggi háliida sámiid ovddasteaddjiid mearridit ja leat váikkuheamen masa ja mo sámiid kultuvrra ja kulturhistorjjálaš báikkit geavahuvvojit.
Ohcejoga gielddadálus leat uvssat rahpasat miehtá vahku.
Okta Burnt Church vuosttaš guollebivdiin gii duosttai meara ala fas maŋŋá go vuosttaš háve fállehedje indiánariid, muitala ahte son oinnii go su.
Okta ulbmil filmmain lea baicca leaikkastallat virgeolbmuiguin ja alla hearráiguin, geat áiggiid čađa leat dulbmon sápmelaččaid.
Oktageardánis bihttá válljejuvvon erenoamážit rájá rastá teáhterjovkui go leai hui oanehaš, dušše diibmobeallasaš.
Oktibuot čájehuvvo bihttá 24 geardde miehtá Sámi.
Oktiibuot logi filmma leat biddjon miehtá gávppiide ja ulbmil lea ahte gávppašeaddjit bisánastet veahá geahččat filmmaid oanehis boddui.
Olbmot leat čukkohallan niibbiin, dorron ja rikkeren miehtá beassážiid.
Olgokonsearta ii lean lágiduvvon dušše ovtta sadjái, dat jođii miehtá gávpoga stálut njunnožis, mii erenomážit lei mánáid millii.
Olmmošgoddima maŋŋá lea iešstivren ja eanavuoigatvuođat álgoálbmogiidda fas boahtán Mexico áviissaid vuosttas siidduide.
Olmmái ii goitge šat lean nu soahteáŋgir ja 14 diimmu maŋŋá son váccii bolesiid askái.
Oslo NSR-áirras Gro Merethe Siri lea evttohan Sámi eanahálddašeami ásahuvvot miehtá Finnmárkku.
Ovdal geasseluomu, eatnašat eai oba jáhkkánge ahte Guovdageainnu lunttat bohte badjelii tabeallas ráidočiekčamiid maŋŋil, muhto Hætta lohká ahte eai leat leamaš frustrašuvnnat joavkkus danne go sii dihte ahte ođđa vuogádat váldá áiggi hárjánit.
Ovdal šattai riŋgejeaddji riŋget suoma stášuvnna čađa go lei vánddardeamin deanuleagis ja ii olahan norgga stášuvnna.
Ovdalaččas lea János Trosten dieđihan ahte áinnas álggášii fas jođiheaddjin jos NSR dáhttu su maŋŋel go Klemet Erland Hætta dieđihii ahte ii háliit joatkkit jođiheaddjin.
Ovtta jagi ásaheami maŋŋá, lea fitnodat boahtán dovddusin maid Norgga rájáid olggobealde.
Ovttas Mánáid- ja bearašdepartemeantta 100 000 ruvdnosaš doarjagiin dán jagi, lea dát nana doarjjan sámegiel diehtojuohkimii nuoraid guovdu miehtá Sámi.
Ovttas Ronald Pulkain lea son de ollášuhttan iežas niegu "Viimmat bearjadat" čađa.
Paulusis ledje hástalusat, muhto eai buot risttalaš olbmot dárbbaš čađa mannat seammalágan hástalusaid, vaikko vel oallut riikkain dáhpáhuvvet surgadis doarrádallojumit.
Pedersen ceggii listtu olggobeale NSR maŋŋel NSR válganominašuvnnaid.
Pedersen muitala ahte kulturlávdegottis lei čoahkkin Kanal 24:in ovdal juovllaid, ja de ledje hui positiivat, maŋŋel go ledje oaidnán prográmmasisdoalu.
Prošeavtta ruhtadeaddjit atnet fidnodoaimma stuorra árvvus rájá rastá ovttasbarggus.
RSS evttoha ahte válgakomiteeja evttoha lávdegotti mielláhtuid maŋŋel go leat jearran NSR-nuorain.
Randi Skum vuordá ahte Sámediggi ja sámi beroštumit ožžot guovddáš saji dan ođđa boranávdehálddašamis maŋŋil go Stuorradiggi lea dan meannudan giđa beallái.
Razzia maŋŋel borgemánus 1999:s gávdne politiiját 2,2 grámma cannabisa áššáskuhttoma biillas.
Reaškkas fas leavviha miehtá dálu ja ságat jorret.
Riidu lea čuožžilan maŋŋá go fylkkaráđđi Hans M. Elingsen preassadieđáhusastis čuožžuha Guovdageainnu suohkana ožžon badjel 120 miljovnna ruvnnu nuppástuhtiimiidda maŋimuš jagiid.
Ruoŧa sámi TV hoavda Maj Lis Skaltje ii loga sáhttit vástidit maidege ovdal maŋŋel čoahkkima.
Rádjábáikegottiin leat árbevirolaš johtolatbálgát ja máđit njuolgga rájá rastá , nugo Fanasgietti ja Njuorggáma gaskkas.
Sara finai maŋŋel dementeremin ja geavahii fiidnát sániid dasa maid son oaivvildii.
Schengen-riikkaid ulbmil lea heaittihit dárkkástusa duovdaga riikkaid rájáid gaskkas, vai ollášuvvá ulbmil, ahte olbmot galget beassat álkit jođašit rájáid rastá.
Seammás mediadilli ovdána eanet ahte eanet dien guvlui ahte sámi mediat ovttasbarget riikkaid rájáid rastá, ja olbmot geavahit mediafálaldaga mii lea ráhkaduvvon nuppi riikkas.
Seammás áiguba muitalit Morrison miellagiddevaš prošeavttas mii bohccidii maŋŋel go 1984:s vuittii kajak golli.
Seminára maŋŋá rahpá Johanne Gaup čájáhusa Álttá Siida.
Sihkke beaivválaš jođiheaddji Leif Andreassen ja bargiguovttos Jørn Samuelsen, Rune Guttorm ja Per Iver Utsi leat sirdán Mega buvddas rastá luotta ođđa Shell buvdii.
Sii galget leat Kárášjoga rastá miessemánu vuosttaš beaivvi ja davvin logát beaivvi.
Sii galget árvvoštallat mot ovdánahttit ealáhusaid davveguovlluin, muhto lahtuid nammadeapmi lea bullehan digaštallamiid miehtá riikka.
Sii geat bismmain háleštedje visitaslogahallama maŋŋá dorjo ollásit bismma árvvoštallamiid.
Sii áigot čatnat oktavuođa boazodoaluin ja eamiálbmogiiguin, dan dihte sii mátkkoštit miehtá Sámi.
Skiippagurra fuorragávppošeapmi lei šaddan beakkanin miehtá Norgga.
Slava lea riegádan ja bajásšaddan Lujávrris ja maŋŋel skuvlla, čieža jagi barggai Lujávrri boazodoalus, duoddaris.
Soabaimet johtilit oktasaš njuolggadusaid  ja dan maŋŋá buohkat livžuledje  iežaset mielamiel rusttegii suohtastallat.
Soai leaba ruovttus Susannain (6), gii lea nu ballan politiijavásáhusa maŋŋel, ahte ii duostta mánáidgárdáige vuolgit.
Soai čujuheaba dasa mo Deanu gielda oppa áigge lea vehkehan sin das rájes go NMK-Tana ásahuvvoi 1979:s ja dalán maŋŋá ráhkadedje crossašilju Luovttejohkii.
Soai čálliiba preassadieđáhusas ná: "Lea oahpes ášši ahte nuoraidskuvlavisti lea oalát gahččamin go ii leat áimmahuššon áiggiid čađa.
Soaitá šaddat vel fiidnábut girkogárddis maŋŋil dán geasi.
Soađegili sámiid searvi ordne dán jagi earret eará bohccuid start-gilvvu ja njoarostangilvvohallamiid vahku beassážiid maŋŋá.
Solbakk geavai ieš leat mielde mearredeamen Sámedikki dievasčoahkkimis mannan vahku, maŋŋel go NSR Jánoš Trosten šattai dieđihit jávkama mánáidgárddeáššiid meannudeamis.
Son aŋkke mieđiha ahte ii lean vuordán ná garra rieja buollát Min Áiggi artihkkala maŋŋil, muhto lohká liikká čuožžut dan duohken máid lea dadjan.
Son aŋkke oaidná ovtta vejolažžan bidjat báttiid guovtebeallái sárdnestuolu vai olbmot eai njulge rastá dievasčoahkkinlanja sárdnestuolu bokte .
Son beasai feara makkár ákkaid geažil vuolgit ruoktot, muhto politiijat šadde fas maŋŋel su váldit gitta.
Son beassá miehtá Norgga náitit olbmuid ja doaivvu ahte boahtte áiggis maid beassá náitit sámiid Suomas, Ruoŧŧas ja Ruoššas.
Son dattege ipmirda ahte lei stuora vahát buohcciviesuide maŋŋel go sirde daid fylkkas stáhtii.
Son dattege ipmirda lei stuora vahát buohcciviesuide maŋŋel go sirde fylkkas stáhtii.
Son ii dieđe vuos nu sihkkarit manne suohkan dál lea nagodan oažžut badjebáhcaga maŋŋel go máŋga jagi lea leamaš vuolláibáza.
Son lea ollu positiiva gullan maŋŋel go almmuhii musihka ruovttusiidui.
Son lea sihke suhttan ja eddon maŋŋel go lea lohkan NRK Sámi Radio teaksta-TV:s Willy Ørnebakk árvalusa, ja oaivvilda ahte dat hukse áibbas boasttu guottu go sámegieláššebáhpirat gohčoduvvojit ruhtagolaheapmin.
Son lohká iežas ohcan doarjaga Sámedikkis murrenbargguide masa dárbbaša mohtorfievrruid, maŋŋel go politihkkarat ledje su ávžžuhan ohcat doarjaga Sámedikkis dasa.
Son lohká iežas sáhttit kommenteret ášši maŋŋá go Min Áigi lea prenten lohkkiidreivve.
Son maiddái lohká ahte lea gielddaid ovddasvástádus čuovvolit klieantta maŋŋel dálkkodeami.
Son muitala ahte filbma lea dán rádjái lihkostuvvan oalle bures, ja lea viehka duhtavaš go 9000 olbmo lea oaidnán filmma vihtta vuosttaš beaivve maŋŋá álgočájálmasa.
Son muitala ahte ledje issoras bákčasat miehtá rupmaša, vearredahkki lei sihke časkán ja čiekčan erenoamážit olggiid ja muđui rupmaša.
Son muitala ahte maŋŋil šattai dábálažžan oastit Bossogohpemárkaniin Álttás beazi ovdalaš juovllaid.
Son muitala ahte sus ii leat gal makkárge filbmaoahppu, son lea oassálasttán filbmaseminárain ja ieš oahppan, maŋŋel go lea áŋgirit guhka bargan filbmemiin.
Son muitala movt lea vásihan maŋŋel konsearttaidm ahte olbmot bohtet ja jearahallet lávllateavsttaid go hálidivčče lávlut lávlagiid.
Son muitala nieguid maid ieš lea niegadan ja čujuha dáhpáhusaide maŋŋel maid čatná nieguide.
Son ovdanbuvttii ja čalmmustahtii árbevirolaš Kárášjoga luđiid miehtá máilmmi.
Son áigu bargagoahtit dainna áššiin maŋŋel juovllaid.
Son áigu bargat dáinna áššiin maŋŋel festivála.
Son čilge ahte dáiddáriid dilli duohtavuođas leat hedjonan maŋŋá go Sámediggi válddii badjelasas ruhtajuolludemiid.
Son čájeha gova maid diibmá dagai maŋŋá iežas 50 jagi riegádanbeaivvi.
Son čállá duođaštusa bohccuid dilis, man maŋŋá diehtu manna tuollui ja easka doppe addojuvvo lohpi bohccuin dahkat maidege.
Son, gii geahčai bohccuid, vulggii fitnat ruovttus gaskaija áigge, ja go bođii ruovttoluotta guokte diimmu maŋŋil, lei šillju guorus.
Sponsoriid lei maid váttis oažžut, ja Mihkkel diktá čuovgat čađa ahte Áilu gárttai bárkku ja muora gaskii go lea sápmelaš ja vujii dáčča mohtorsearvvi ovddas.
Stipeandalávdegoddi oinnii dehálažžan háhkat dieđuid kultuvrra birra mii gávdno riikkarájiid rastá ja mas lea várra jávkat.
Stivra lea mearridan ahte viessohuksensajit man lea vuollelit láigohandivat go 1200 kr/jahkásaččat maŋŋil go leat muddejuvvon ruhtaárvvu konsumhaddeindeaksa (khi) ruhtaárvvu rievdama mielde muddejuvvojit bajás unnimus divadii mii lea,-.
Storheier dutkamis boahtá ovdán maiddái ahte guohton rievdamat áigodagaid mielde váikkuha bohcco vejolašvuođa ávkkastallat biebmoávdnasiid guomočoavjji čađa, ja ahte jeagil dat stimulere biebmoávdnasiid ávkkastallama.
Storheier dutkamis boahtá ovdán maiddái ahte guohtonrievdamat áigodagaid mielde váikkuhit bohcco vejolašvuhtii ávkkástallat biebmoávdnasiid guomočoavjji čađa, ja ahte jeagil dat veahkeha biebmoávdnasiid ávkkástallama.
Strategiija vulggii viiddis proseassa maŋŋil earret eará gielddaiguin, maid Fylkadiggi ja Sámediggi ”konfirmeriiga”.
Stuorámus sivvan dáidda eavttuide lea go ealáhus lea mannan stuora rievdamiid čađa ja lea garra dilis.
Su doaimmahus lea geahčadan ollislaččat sámi ealáhusaid miehtá sámi.
Su dutkamuš "Nálločalmmi čađa Jávrrešduottarlaččaid máilbmái - bealljemearkavuogádat boazoservoša doaimma čujuheaddjin" lea vuosttaš samegillii čállojuvvon lisensiáhtabargu.
Sullii 350 joavkku leat bovdejuvvon miehtá Finnmárkku dáidda gilvvuide Porsangerhall:ii Leavnjjas.
Suohkanbáhpas lea leamaš earenoamáš ollu bargu lihkohisvuođa maŋŋel.
Suohkka lea nu fiinnis ahte ii muogirge beasa firpmi čađa.
Suohtastallan sáhttá leat juoidá mii dáhpáhuvvá čalbmeravkaleamis ja masa buohkat rešket, muhto maŋŋá ii oro mihkkege šat go geahččalat dan muitalit earáide, čilge Eikjok.
Sutnos ii leat makkárge teoriija gos ealga lea vuolgán, muhto ii leat amas jurdda ahte soaitá boahtán Suoma ráji rastá.
SáB aŋkke lea leamaš hui goavvi dan áigumuššii ja biehttaledje álggos deaivat KSS stivrra, muhto mihte searvat ságastallamiidda maŋŋel go johttisápmelaččaid listu dan dagai.
Ságastallan mii bohcidii maŋŋá, lei sakka báidnašuvvan Olsena bealuštansártnis.
Sáhkkohallan sámit ledje dáhtton organisašuvnnaid stivračoahkkimiid doallat beaivvi maŋŋá go gáibádusa sáddejedje, muhto dán eai NSR ja NBR dahkan.
Sámediggeráđđi áiggui dálá vejolašvuođaid čađa árvvoštallat boazodoalu dili.
Sámediggeáirras ja ovddeš Sámedikki presideanta Ole Henrik Magga lohká ahte son ii háliit doarjut ii Trostena iige Hætta juste dál, muhto dovddasta ahte lea šaddan eahpesihkarvuohta Trostena ektui maŋŋel go son čakčat geassádii, ja de fáhkkestaga fas áiggui joatkit jođiheaddjin.
Sámediggi dovddaha duhtavašvuođa go láhkaevttohus miehtá boazodoallui sierranas vuoigatvuođaid, nugo Alimusriekti lea juo dahkán.
Sámediggi maid dáhttu árranjuovvandoarjaga bistit miehtá doallojagi vuoi boazodoallit eai gillá ekonomlaččat dan dihte go eai beasa njuovvat čakčat.
Sámedikki bealis galget maŋŋel beassážiid árvvoštallat servet go konferánsii, dieđiha vuosttaškonsuleanta Nils Ingvald Somby.
Sámedikki mearrádusas fas daddjo ahte Duodjeinstituhta hástalus lea ovdánit fierpmádatásahussan mas leat regionála ja báikkálaš čanaštumit miehtá Sámi.
Sámedikki sihkarvuođa birra lei ollu sáhka maŋŋil okkupašuvnna, muhto Vedhugnes ii loga ráhkkanan dustet dákkár akšuvnnaid.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas lea jagiid mielde šaddan oalle stuorra ávvudeapmin, gosa bohtet moaddečuođi oasseváldi miehtá Sámi.
Sámeoahppit gilvalit Kuopio gávpogis Nuoraid kultuvra-dáhpáhusas dánsumis 25 skuvllaiguin miehtá Suoma.
Sámi girkoráđđi lea vuorjašuvvan dan ságastallama dihte mii mediain lea oidnon maŋŋil go Finnmárkkuláhka árvalus almmuhuvvui.
Sámi leana šibitdoavttir Pirkko Pirinen lea gieldán bohccuid fievrredit riikarájiid rastá.
Sámi organisašuvnnaid jođiheddjiid bálkkát leat šaddan báhkka buđehiin, maŋŋel go NRK Sámi Radio muitalii ahte Goahtegearret searvvi jođiheaddji Toralf Henriksen oaččui searvvi almmolaš ruđain birrasi 400.
Sámi álbmotbeaivvi mii miehtá Sámi lávllodat ja ávvudat, ja dušše dat jo iešalddes buktá ollu doaimmaid Sápmái.
Sámi áviissain lea hurvves álgga máilmmis gos leat biddjon gilvalit jos áigot ceavzit:   - Mii leat smávva álbmot, heittot identitehtadovdduin maŋŋá čuđiid jagiid dáruiduhttima vuolde.
Sámiin ii leat seamma buorre vuoigatvuođat miehtá riikka.
Sámit leat áiggiid čađa eallán guollebivdduin ja dál sii bággehallojit guođđit iežaset árbevirolaš eallinvuogi, danne go hui máŋggas eai oba suitte ge oastit bivdinkoartta eai ge geatnegahttojuvvon sihkarvuođarusttegiid fatnasiidda.
Sápmelaččas leage dál veahkkebargit miehtá sámi guovllu ja vel olggobealde sámi guovllu ášši sápmelaččat veahkehit bláđi doaimmmaheamis.
Sápmelaččat Ruoŧas maiddái masse oktovuoigatvuođaid smávvafuođđubivdui, maŋŋá muhtun riiduvuloš duomu.
Sártnis son maid šallošii go eamiálbmogiid vuoigatvuođat fallehuvvojit miehtá máilmmi.
Sáráhkkás leat 115 miellahtu miehtá riikka.
Sátni kommune (suohkan) mearkkaša searvevuođa ja dat oktasaš kulturduogáš Romssa suohkanis lea sihke sápmelaš ja dáčča, ja maŋŋil vel eanet go dan.
Sæther dovddahii dan maŋŋá go Teriary Minerals mannan geasi gávnnai sihke golli, platina ja palladiuma Gállojávrri lahka Kárášjoga gelddas.
Terror ballu, maŋŋel go terror girdit bávkkehedje World Trade Centerii, lea lassánan olles máilmmis.
The BlackSheeps joavku lea maŋŋá go vuite MGP jr.
Trosten ieš ii váldde cuiggodemiid nu jierrásit ja lohká dábálaš unnit áššiid váldit eret NSR interneahtta siidduin maŋŋel oanehis áiggi.
Trosten lea dohkkehan ahte soames eara, ovdamearkka dihte Klemet Erland Hætta, soaitá šaddat ođđa NSR-jođiheaddjin maŋŋel riikkačoahkkima boahtte mánu.
Trygve lea veahá hirpmáhuvvan go maŋŋel válggaid Mázeolbmot leat šaddan nu hirbmat áŋgirat searvat šiehtadallamiidda.
Tubadolggit ráhkaduvvoje vuosttaš háve 1920–logus, muhto eai geavahuvvon ollus ovdal go maŋŋá nuppi máilmmisoađi.
USA lea buorránan iežas oainnu Kiinnái maŋŋá go Kiinná dán mánu luittii politihkalaš vuostalasti Wang Dang giddagasas.
Unicode lea ain iežas mánnávuođas, ja dat sáhttá šaddat hui dehálaš sihkkarastit ahte miehtá máilmmi besset čállit iežaset eatnigielaid dihtoriin.
VM-kroa lea juo láigohan measta buot barttaid miehtá beassažiid.
Vahku maŋŋel lea Ivvar fas beatnagiinnis Taroin bivddus Gálániitus.
Vahágis navdet ruđahis kánttorbargi, guhte lea mátkkošteame gávpoga čađa, dárkkisteaddjin, ja nu vuolggahuvvo ge komedia.
Vaikko Mari šattai hirbmat beakkán maŋŋel go lávllui Ruvndoprinsapára vihaheames, de lei Hit Awards stuora vejolašvuohta áigá juo plánejuvvon.
Vaikko Skålnes leage dutkan ássama Guovdageainnus ja dovdá dan buoremusat, de lohká son ahte dilli lea oalle seammalágan miehtá Sis-Finnmárkku.
Vaikko govvadáidda leage guovddážis dán duojis, de das muitaluvvo dáiddáriid eallingerddiid, sámi kultuvrra ja mytologija ovdanbuktimiin ja dáidaga dulkoma bokte maiddái sámi servodaga rievdamis soađi maŋŋá.
Vaikko ii loga makkárge revolušuvnna vuordit dásseárvopolitihkas iežas gielddas maŋŋel dán kurssa, de deattuha ahte buot serovdatrievdamat dáhpáhuvvet proseassa čađa ja ahte dan dihte lea dehálaš ásahit nissonperšpektiivva jurddašanvuogi gielddaid ovdanahttin bargguide.
Vaikko son maŋŋá vikkai rievdadit oainnus, de aŋkke son lea suhttadan sámepolitihkáriid.
Vaikko suohkanstivra vállje hilgut álbmotjienasteami, de sáhttá Ovddádusbellodat oažžut gáibádusas čađa dan bokte ahte čohkket 300 vuolláičállaga Snåasas.
Varsi ballá ahte gieldda hálddahusas šaddá hedjonit sámegielfálaldat maŋŋil go Sámediggi mearredii ahte giellaruđaid galgá skuvllaide ja mánáide vuoruhit.
Veagalváldin váidojuvvui dakka maŋŋel Oslo politiijakámmárii.
Veahá maŋŋel čievččastii dološ násti Laurits A. Hætta moala, ovdal go suohkanstivraáirras Hans Ole Eira (JL) loahpahii čiekčamiid iežas moalain, nu ahte boađusin šattai 2-2.
Vedhugnes moaitinnjuovčča lei láivon maŋŋel čoahkkima, go ii oainne Hætta maide dahkan boastut iežas cealkámušaiguin Sámedikki ektui.
Vidar lea oskkáldasat reŋgon mohtorsearvvi jagiid čađa.
Vihtta beaivvi maŋŋá oidnui tiger ovttas guvttiin čivggainis.
Vihtta olbmo gádjojuvvo vuosttaš diimmuid maŋŋel fallehemiid, ii oktage leat gávdnon heakkas šat maŋŋel mannan gaskavahku.
Vihttanat galget duopmostuolus muitalit ahte sii leat oaidnán Bamacas moanaid gerddiid 1992 maŋŋá.
Viimmat beal njealját diimmu maŋŋá beasaiga Tiina Sanila  ja Leo Aikio isidin ja eamidin.
Viimmat oaččui Overhalla maid spábba ja beasai moatte gearddi gaskasárga rastá, muhto eai nagodan lahkanit Ávjju moala albmaláhkái.
Vuordámušat SNF:ii lassánit, erenoamážit maŋŋil go álggaheimmet dásseárvoresursa-guovddáža ovdánahattinbarggu.
Vuossareahkedis Kárášjohkii joavdan Lujávrri joavku oktan Kárášjogas joatkkaskuvlla oahppiiguin, ledje boradeami maŋŋá ráhkadan beaivái oasi, mii bures, ja geahppadit čuvgii sin riikka sihke geaografalaš, kultuvrralaš ja álbmotlaš beali.
Vuosttaš Sámediggeválggain juo, maŋŋel SáB vuođđudeami, rihkkojuvvui ovttasbargošiehtadus.
Vuosttaš spáppa náhkehii STIL čiekči Nikolai "Nico" Fiskergård mollii, muhto dakka maŋŋá bijai 1-1 moala Jørn Rikard Hansen.
Vuosttaš vuoru maŋŋel lei sápmi vuoittu beal 2-0 Ruonáeatnama vuostá.
Vuostánváldináiggit Gáregasnjárggas almmuhuvvojit maŋŋá.
Vuođđojurdda dainna festiválain lea nannet mánáid ja nuoraid spábbačiekčama dien guovllus, buoridit joavkkuid, buoridit spábbačiekčanipmárdusa ja nannet ustitvuođa riikka rájiid rastá.
Váikke ruoktomátki leige olgoriikkaid nuoraide ovddas, bearjadaga ja lávvardaga, de sidjiide vuolgga šattai goitge illuáššin gatnjaliid čađa, daningo jurdda jorai; mii deaivvadat fas!
Váldde mielde iežat vástádusas máŋgosiid, maid sáhtát maŋŋil geahččat dahje čiehkat lođái.
Váldotemá dán háve lea bistevaš boazodoallu mii lea áigeguovdil miehtá máilmmi arktalaš guovlluin.
Vástádussan go ohcaleimmet láhkateavstta, lei ahte dán mii galggaimet oažžut maŋŋá ášši gieđahallama.
Widerøe bargit Leavnnjas gávdne hoteallalanja mátkkošteddjiide geat ledje báhcán, maŋŋá go gánddaguovttos leigga mannan.
lea goalmmes go vuoitu manai sudnuide, ja dat bálkkašuvvoi johtivuoittun, mii lei čađa gollebasteoaivi.
maŋŋá go buohkat leat beaivet vuos gazzan juovlasuohkada, dan maŋŋá girkostallan ja dasto eahkedis juovlamárkanastán, gos juovlanigá ge čáŋadii njálggosbihtá juohkimen šiega, šiega ohppiide.
Ovcci manu maŋŋá njukčamánu 21. beaivve dán jagi almmuhuvvo "Čomisdeaddjit" drámagirji.
Maŋŋel dán ášši gullái opponiovdna, ja šadde ovttaoaivilii ásahit sierra sámi parlameanta buoridit daid vearredaguid maid sámit leat gillán čuđiid jagiid.
Maŋŋel go duiska fallehii Sovjet-lihtu 1941:s, manai rattuš njuolga Petsjenga sápmelaččaid ássanguovlluid čađa.
- Oaččuimet eanemus jienaid miehtá riikka.
Das maŋŋá čájeha Magnar Mikkelsen iežas filmma "Biekkaid viessu" (Vindenes Hus) mii maid lea mearrasámiid kultuvrra birra.
Maŋŋel go álgen olbmástallat Birehiin, de gáide mu eará olbmát eret mus.
Maŋŋel áŋgiris doaimma SUPS bealis ráhkaduvvui beavdegirji, muhto ii gal čoahkkimis mii lei juovlamánu 14. beaivvi, baicca muhtin eará čoahkkimis.
Muđui nannet hearggástallama ja heargegilvvohaddama ovttasbarggu ovttas báikkálaš servviiguin miehtá Sámi.
Stuorámus billisteapmi masa sáhttá čujuhit, lea stáhta ieš dagahan, namalassii stuora dimbbarčuollamat miehtá Anárjohvákki/-guovllu.
Maŋŋel son mieđihii váttisin jur buot nagodit vástidit.
Ruonáeatnamis lea čuovvoleapmi agibeaivái maŋŋel go leat leamaš dálkkodeames, dan hámis ahte alkoholihkkárat joavkkuin barget.
Klinihkas Lillulsat gielddas Ruonáeatnamis leat čađa áigge 15 klieantta hávális ja golbma bargi.
­Áhčči Asbjørn Guttorm liikui erenomáš bures gáktedressii muitalii son maŋŋá.
Áddjás guorahallama maŋŋá lea čielgan báikki sámegiel namma lea Suoidneguolbanvárri.
Áhkárguoksaguolit darvvihit guovssa njiŋŋálasa čupmii ja guoksa beassá čađa čuoma iešalddis.
Áibbas duđavaš lea Sámiráđi jođiheaddji Anne Nuorgam gii sáhttá dál bosihit maŋŋel go lea rahčan ovttas eará eamiálbmogiiguin.
Áiggi mielde lea jápnalaš biebmu sushi šaddan dábálaš miehtá máilmmi.
Áiggiid čađa lea márkanáigi oabbátnon, go ii lean dárbu máŋga vahku doallat márkaniid.
Áilu dattege ii lean dušše min sápmelaččaid Áilu, son beroštii buot álgo-álbmogiin, ja su dovde miehtá máilmmi.
Álggos vuoruhii lágádus antropologiija, muhto maŋŋil viiddidii maiddái sosiologiijai, historjái, álbmotohppui, ekologiijai, giellaohppui, girjjálašvuođahistorjái, arkeologiijai ja árbevirolaš dálkkodeapmái.
Álkimus dieđusge leage čállit Ruošša bolševihkaid ja al Qaida birra ja ná čuovvulit USA Vilges dállui heivvolaš rájiid terrorismma gieđahallamis rájiid vuos ovdal Sovjetlihtu gopmáneami ja dasto rájiid maŋŋá 11.9.2001  terrordáhpáhusa.
Ándde lohká nuorravuođas vuodjan jávrri rastá.
Árvvoštallanlávdegoddi oaidná ahte árvalus sierra ja čuohcci heive čábbát latnjii, ja ahte sátnelaskkut boktet jurdagiid go vázzá lanja čađa.
Ávvudeamit Oslos loahpahuvvojit beaivvi maŋŋel, namalassii gaskavahkku.
Ávvusártni maŋŋá fitne lávddis lávlumin Ohcejoga mánát, Sverre Porsanger ja Ulla Pirttijárvi-Länsman.
Ášu stivra lea virgáibidjan Gaup ođđa váldodoaimmaheaddjin maŋŋel go dálá váldodoaimmaheaddji Håkon Isak Vars heaitá barggus.
Ášši almmuhuvvui bolesiidda ja maŋŋá gávdnui njuovvansadji.
Ášši lea čuožžilan maŋŋá go hui ollu olbmot Deanus ja Kárášjogas manahedje bivdinvuoigatvuođa firpmiiguin moadde jagi dás ovdal.
Ainjuo šielbmá rájá rastá bargui lea uhcit.
Boahtte lávki maŋŋá seminára ferte dasto leat ahte Sámediggi ollašuhttá ja gárvvista Sámedikki meahcástanplána mas vuođđu geavahuvvo ollašuhttit doarjjaortnega árbevirolaš sámi meahcásteapmái, dadjá Jánoš Trosten.
Dat šattai nu miellagiddevaš go finála galggai leat, ja mus lei váibmu čoddagis ovttatládje, illudii Máze nieiddaid kapteaidna dalá maŋŋá go spoahkkalii vuoitospáppa mollii.
Dađibahábut restauraŋŋat fállet eanáš dakkár borramušaid maid fidne oastit miehtá máilmmi.
Deikke moai háliidetne fas máhccat, logaiga presideantapárra maŋŋá go leigga bivdán dápmohiid ja rávdduid Čáhppesjávrris, sullii guhtta kilomehtera bajábeal Nuorggáma.
Diet lea hui vuogas govvideapmi go juo son jámii nu nuorran - ja šattai eambbo bivnnuhin maŋŋel go lei jápmán.
Dát galggašii doaibmat miehtá Sámi beroškeahttá rájaid.
Dát gižžu gaskkal sudno bistá eallima čađa, riegádeamis gitta jápmiimii, muitala bagadalli ja ovddeš Beaivváš teáhter hoavda Haukur Gunnarson.
Easka 1998:s, 15 jagi maŋŋá, válden mun dán sertifikáhta.
Easkka maŋŋá go ekspearttat leat rahpan ja dutkan rupmaša, de sáhttit árvvoštallat mo meannudat ássi viidseabbot.
Easkka maŋŋá lean ádden man dehálaš sin rahčamuš lea leamaš.
Giela árvu lea maid badjánan maŋŋá go skuvla álggahuvvui.
Go vázzilin olggos gielddastivrra čoahkkinlanjas maŋŋá go lehkkon čoahkkima, de geahpehii noađđi mu olggiid alde.
Guhkit áigái sihkkarastá ođđa sámi skuvla maid Sirpmá skuvlla, lasihastá Solbjørg Ravna, Buolbmát sámeskuvla rektor.
Ii dan dieđe gal dieđusge miehtá suohkana, lasiha Gerd.
Jus šibitdoavtterortnet galgá sáhttit doaibmat dohkálaččat miehtá riika, de ferte dat šaddat gielddaid ovddasvástádussan.
Lea áibbas áddetmeahttun go guolástuseiseváldit muhttet njuolggadusaid maŋŋá ohcanáiggi, lohká Steinar Pedersen.
Lean imaštallan manne gielda fáhkkestaga váiddii min maŋŋá go leimmet álggahan buori ságastallamiid mo čoavdit riidduid.
Maŋŋá go boranávddit leat laskan, de leat eanet ahte eanet sávccat njiedjan váriin gittiide ja ássanvisttiid šiljuide.
Maŋŋá moai rohttesteimme leavgga leavgastággui.
Maŋŋá ohcanáigemeari mii lei čakčamánu 5. beaivve, ráhkadii Guolástusdirektoráhta ođđa instrukssa njuolggadusaide.
Maŋŋá rádjagiddema šattai olusiin hui fuones dilli.
Mearkkaša go dat ahte Sieiddájoga Mánáidpsykiatralaš guovddáža bargit fertejit johtit miehtá Finnmárkku?
Muhto bohccot guhtot ja baiket Bierggi viesuid gaskka miehtá jagi.
Muhto dál maŋŋá juovllaid ii oro mis ovttas ge vel nu buorre forbma.
Muhto go mus leat eará dehálaš čuoigamat maŋŋá, de loahpahin dien jurdaga.
Mun lean válggaid oktavuođas johtán miehtá Finnmárkku.
Mus han leat ollu oahpes olbmot miehtá Sis-Finnmárkku, vaikkovel joavkku tangeantačuojahallis ja Sis-Finnmárkku headjačuojaheaddjis Kjell Arnesenas leat ain eanet sámi ustibat.
Olgoipmilbálvalus dollui vuosttaš geardde njealje jagi áigi, ja lea lágiduvvon juohke geasi das maŋŋá, muitala Evenášši kulturkonsuleanta Elin-Mari Nikolaisen.
Sii leat fuopmášan ahte SG:s ealáhuspolitihkka sihkkarastá ja buktá ođđa bargosajiid.
Son lea hárjánan politihkkar, ja sus lea buorre beaggin miehtá Norgga.
Sullii beal guđa áiggi eahkedis de fertejin čuojahit politiijaide maŋŋá go almmái bálkestuvvui vulosoivvii olgotráhpás iežas ássodagas.
Sus leat doarvái váttisvuođat maŋŋá goddima, ja lea hirbmasit ballan ovdalgihtii vuolgimis diggái.
Sámi gastronomalaš mállásiid maŋŋá in šat dieđe mo galggan nagodit borrat luvttaguoli, bohkosa Ester.
50 sákkaldaga šadde doaktárat goarrut maŋŋel čuohpadeami.
8 jagi, divusta Ánte maŋŋel go beasan suinna hupmat.
Anán gildosa vahágin, muhto ádden bures go leat gieldán herggiid buktimis rastá riikarájiid.
Anárlaš gielas lea guolásteapmi guovddážis ja dan dihte lea lunddolaš ahte giellaoahpaheapmi čađahuvvo guolásteami čađa, lohká prošeaktajođiheaddji Pia Vieltojärvi.
Ballu lea ahte dakkár njuovvamat bohtet njeaidit bohccobierggu hattiid miehtá riika, dadjá Steinar Pedersen.
Bargiidbellodaga Ráđđehusa olgoriikaministtar Torbjørn Jagland lea media čađa dovddastan ahte ii dovdda sápmelaččaid saji álgoálbmogiid vuoigatvuođaid oktavuođas ja sámi áššiid stáhtačálli Steinar Pedersen logai gieskat ahte Ráđđehus ii áiggo gal rievdadit Norgga lágaid ILO-konvešuvnna ektui.
Bargiidlihtu ovddasteaddjit fertejit vuos mannat ášši čađa ja buktit oaiviliid.
Biila ii sáhttán šat vuodjit ja dat fertii ealggain deaivvadeami maŋŋá, geasehuvvot ruovttoluotta Girkonjárgii, dieđiha Tapio Mikkola Avvil bolesis.
Bláđđi Anar‰ lea ilbman 1986 rájes ja dakka maŋŋel almmuhišgođii searvi kulturhistorjjálaš seaidnekalendara anárašsámegillii.
Boahtte buolvvaide leat láhččán nana vuođu searvat sámepolitihkalaš bargguide miehtá riikka.
Boanddaid ektui leat leamaš gielddas virgi áiggiid čađa, muhto boazodollui ii leat dáhttu dakkára.
Bohten studeantačállosiid maŋŋá Oului ja lean leamaš gal duđavaš, ahte válljejin studerenbáikin Oulu.
Bođii millii maŋŋá dán vásáhusa ahte manin bat Kárášjoga golfasearvi ii sáhtáše lágidit sullasaš gilvvuid dáppe Sámis.
Buhcen garrasit maŋŋel dáhpáhusa.
Buollašiid maŋŋá ferte geahččat maid buolaš lea midjiide oahpahan.
Buot vearrámus áigi lei álgo vihtta jagi maŋŋá lihkohisvuođa.
Bázahusat leat bázahusat, ja dat besset nuvttá rastá rájá.
Dakka maŋŋel almmuhetnet loahpalaš njuolggaduasaid maid vuođul dasto máksit ruđaid doalloovttadagaide, lohká Anne Kathrine Fossum.
Dakkár govdafierpmádat, mii manná buot suohkaniid čađa, máksá sullii 280 miljovnna ruvnno, lohká Pedersen NRK Sámi Radioi.
Dalle go diŋguimet billeahtaid háliidin mun álggos Hua Hinii ja maŋŋel Phuketii.
Dalle livččii buoret ahte dat olmmoš lea Kárášjogas, go mii mannat ovttas juohke vahku listtuid čađa.
Dan maŋŋá lea vejolašvuohta addit ášši bajimuš hálddašanvuođa duopmostuollui, muhto dat ii veahket, go Suopma ii leat ratifiseren álgoálbmotcealkámušaid.
Das maŋŋá mun ballen guhká stáluin, easkka skuvllas hárjánin diehtit, ahte dat eai leange mahkke albma stálut.
Das maŋŋá mun álgen ahkiduššat ruoktot Sirbmái.
Das čuožžu ahte dat galgá ođđasit šiehtadallot maŋŋel 25 jagi.
Dasto murddihii traktuvrrain maŋos ja vujii mielleavttos mu njeaiga, nu ahte suoidnegáffal, mii lea traktuvrras ovddabealde, basttii čađa gummegápmaga ja suohku, muitala Per Edvard Johnsen ja čájeha guokte ráiggi gámaaldagis, gokko beannot mehtara guhkosaš ruovdi lea bastán čađa.
Dat gal láve áddet jus ii sáhte mahkáš giđđajohttimis boahtit juste daid vuosttaš árgabeivviide maŋŋel beassážiid.
Dat lei duođaid diibmá go jođiimet miehtá Suoma turismameassuin, de uhtes eai sealgádan min, nu ledje eddon ođđa njuolggadusaid geažil.
Dat lei dušše gulaskuddamis, nu ahte mii leat čađa gaskka daid ráhkadan.
Dat mii lea dehálaš dál, lea ahte mii oažžut dan johtui, ja de mii sáhttit ságastallat goluid birra maŋŋel.
Dat mii lea oktasaš miehtá álgoálbmotmáilmmi, lea ahte nissonat váldet alit oahpu.
Dađe bahát ollogat gártet dábálaš skuvlii Kohanga Reo maŋŋá, gos eai beasa ovdánahttit gielaset.
De ii leat go čuojahit 94080784, maŋŋel borgemánu 5. beaivvi ja beasat gullat, muitala Toril.
De vázzen vel eanet skuvllaid, ja maŋŋel dan deiven ovtta heavy-rock joavku geaiguin čuojahin orgela ja lávlon.
Dehálaš dás lea ahte jus gávnnašedje báikki mii soahpá buohkaide, de ii leat makkárge váttisvuohta hukset bistevaš márkanbáikki mii sáhttá adnot maŋŋel, oaivvilda Triumf.
Dien áigge leavai sámivuođa bárru miehtá Sámi, ja joavkku musihkka nannii ain garraseappot dán baru.
Dienna mii fertet bargat, logai Kronen čoahkkima maŋŋá.
Dieđusge leat iešguđetlágan buorit ja bahá bealit guovttegielalašvuođas báikkis báikái, muhto dat mii lea dehálaš dáinna oahpasnuvvamiin lea nákcet bálddastahttit guovttegielalašvuođa diliid miehtá máilmmi.
Dilli lea buorránan maŋŋá go kommunistaáigi nogai.
Doaivvun ahte olbmot leat jienastan NSR Sámediggái sisa go háliidit dohko čielga sámi jiena, lohká beakkán NSR-politihkkár Jánoš Trosten moadde diimmu maŋŋel go bohtosat Deanu válgabires čilge.
Doppe lohke ahte galgá šiehtadus leat singuin ovdalgo sáhttá almmuhit musihka, ja TONO áiggui iskat ášši, muitala Hermansen maŋŋel go lea hupman TONO:in.
Dovddus antropologaid čállosiin miehtá máilmmi lean vásihan, ahte antropologalaš teoriija ja analysa njađđin eaba gahča oktii dego lingvistalaš bargguin.
Duorastagaid moai letne ráđđeviesus maŋŋá diibmu 12.00 dassášii go ii leat šat darbu munnoide.
Dábálaš skuvlamánná livččii sáhttit vuolgit ruoktut maŋŋel skuvlla.
Dáinna guorahallamiin háliidit oažžut lagabuid dieđuid das mii lea dáhpáhuvvan maŋŋel go sámelága giellakapihtal doaibmagođii 1992:s, lohká stáhtačálli Johanne Gaup.
Dál dutká vuos leansmánnikántuvra ášši, muhto mii árvoštallat čađa gaska ahte galgat go viežžat veahki eará sajis, lohká Daae FD aviisii.
Dál lea fas eallinmokta badjánan maŋŋá go lean beassan eret badjilmeare buiddiin, lohká Airin ¶
Dál leat dáččaohppiin guokte giela, dárogiella ja eŋgelasgiella, muhto maŋŋel ođastusa šaddet golbma, seammaládje go sámi ohppiin.
Dál oaidnit dan čielgaseappot, earret eará Mari Boine musihkain mii lea dohkkehuvvon ja lea dovddus miehtá máilmmi, lohká Gaski.
Dál sáhtán dušše dadjat ahte proseassa joatká, in ge maide eará, lohká Egil Utsi, gii miehtá ahte dál hálidit jaskavuođa viidasit proseassa birra.
Dál, easkka maŋŋá go dat dieđáhus lea meannuduvvon, de leat min álgán duođas váldit ja áigot fárrui váldit prosessii, moaitá son.
Dán barggu čađa leat fuobmán ahte eai buot sápmelaš njunošolbmot oro nu ollu jurddašan maid Snøhvit buktá deike, seaktadallá Rávdná ja ii dáhto šat eambbo suođđat aviissa sisdoalu birra.
Dán ferte dárkilit guorahallat maŋŋil válggaid dán čavča, mieđiha dálá jođiheaddji Klemet Erland Hætta, guhte lasiha ahte dát ii leat amas jurdda.
Dán oktavuođas maid fertet smiehttat mo juohkit almmolaš doaimmaid miehtá sámi, nu ahte dát eai guovdduštuvvo dušše Kárášjohkii, Guovdageidnui ja gávpogiidda.
Dán sáhttá šaddat hui váttis maŋŋá, ballá Sara.
Dása lea dárbu, amas ii geavvat nu, ahte Stuorradiggi dohkkeha lága, man fas maŋŋá gártet divodišgoahtit, lohká Storberget.
Dát veagalváldinášši loahpahuvvui oalle jođánit maŋŋel go váidin bođii sisa.
Dávjá bohtet deike dehálaš guossit miehtá máilmmi.
Eai dalle lean vuos huksen gávpogiid várre ravddaid mielde bajas, ja luottaid duoddariid čađa.
Eará álgoálbmogguovlluid ektui mii leat bázahallan, čállá Bull universitehta áviissas Tromsøflaket mátkki maŋŋá.
Easkka maŋŋá šaddat mearridit maid mii viidáseappot bargat, čilge Sandvik.
Evttohus beare čilgejuvvo midjiide čoahkkima maŋŋá.
Evttohusain áigut addit sápmelaččaide vejolašvuođa oažžut divššu riikkarájáid rastá, nu ahte eai dárbbaš bissehuvvvot njuolggadusain dahje eará formálalaš hehttehusain, lohká Smith.
Fertet gávnnahit ođđa dikšonvugiid ja dovddastit ahte fertet bargat fágarájáid rastá, lohká Miguel Anez, Bolivia sisriikkadepartemeantta áššedovdi.
Finnmárkku fylkkamánni ferte maŋŋel Guovdageainnu-čoahkkima muitalit midjiide sin ávžžuhusaid.
Geahččalanáigodagas galggašiige háhkat vásihusaid ja vuođu ortnega evalueremii, dutkamii ja heaiveheapmái miehtá evttohuvvon guovlluid, Sámediggi cealká.
Gergen joatkaskuvllas jagis 83, man maŋŋá vázzen inšenearaoahpus, ja leange elektronihkalaš inšenera.
Gielda dieđus boahtá dan doarjut jus stivra miehtá dasa.
Gii máhttá suhkat, jearrá Sámedikki presideanta ja divttasvuotnalaš Sven-Roald Nystø go mii čohkkedit fatnasii mii galgá doalvut min rastá eanu ja Náranažžii.
Girjji huksen peršuvnnalaš vuogi mielde, ii priváhta, ii journalistalaš, iige dieđatlašvuogi mielde, muhto njulgestaga daid vásihusaid vuođul maid lean eallima čađa čoaggán sámevuođa vásihusas Finnmárkkus.
Giđa beallái, maŋŋel beassážiid han leat šaddan hirbmat doalut dát oaggungilvvvut.
Go boađán Svein geahčai maŋŋel guhkes bargobeaivvi, de lea vuos álgit čorget dálu ja málestit.
Go goarrut, de mii geahččalit jurddašit ahte biktasat galget sáhttit adnot maid maŋŋil.
Go lávdegottis maŋŋá go lea bargan 16-17 jagi, siskkáldasat lávdegottis leat iešguđetlágan oainnut áirrasjuogus, berrešii dát iešalddis leat doarvái buorre ágga dasa, ahte politihkalaš bellodagat geavahit áiggi geahččat duogáža dán disensii.
Go prošeakta lea sihke sámi, nissonolbmuid vástesaš ja mediaprodukta, ja bláđi doaimmahussan lea fierpmádat biđgejuvvon miehtá Skandinavia ja davvioarje-Ruošša, de áššegieđahallit dávjá geainnohuvvet, muitala Gudrun E. Lindi.
Go čállit sámi organisašuvnnaide, eará sámi ásahusaide, rastá rája ja Sámiráđđái, de lea lunddolaš čállit sámegilli, čilge Juha Guttorm - Suoma Sámedikki hálddahushoavda.
Gudnibálkkašupmi ligge mu váimmu maŋŋá garra rahčamušaid sámi servodagas ovddas, logai Jernsletten.
Guolástus miehtá rittu ja vuonain lea álohii leamaš váldoealáhussan sámi álbmogii.
Guovdageaidnu lea viiddis ja mis leat máŋga gili, mat leat háddjejuvvon miehtá suohkana.
Guovdageainnu suohkana dieđuid mielde, de luoddaprošeakta buktá ja sihkarastá 50 bargosaji, čállá Pedersen.
Hástalus dál lea movttiidahttit nuoraid miehtá Sámi boahtit auditionii.
Ii al berre leat dego dál ahte olbmot besset easkka maŋŋá diehtit mii lea dáhpáhuvvan.
Ii galgga gal vuordit ahte buot dahkko beaivvi maŋŋil.
Ii lean várra beare guhká šat leavgabeaivi maŋŋel go leavga ollii, muhto lean gullan ahte ledje ožžon bajás leavgga ja doaluid doallan, muitala Per Mathis Siri.
Ii leat dábálaš ahte bárdni vihaha áhčis, dajaiga áhčči ja bárdni maŋŋel vihaheami.
Ii leat vejolaš dadjat dál, go Stuoradiggi galgá gieđahallat dan maŋŋel juovllaid.
Ii sáhte lohkat ahte dušše politihkka lea rivttes geaidnu, ja ii sáhte lohkat ahte dušše geaidnu duopmustuolo čađa leat riekta, lohká Sven-Roald Nystø Min Áigái.
Illudat fas álgit maŋŋil guokte jagi jávkama.
Illásteaddjiid váhnemat eai boahtán boleskántuvrii beaivvi maŋŋá go ledje váldon gitta.
In dieđe vel mot dilli lea šaddan maŋŋá viiddideami.
In dieđe vel mot dilli lea šaddan maŋŋá viideami.
In jáhke ahte árvalus manná čađa juste nu go lea, muhto sii fertejit addit midjiide eambbo ruđa jus dálá fálaldat galgá bissut.
In leat háleštan singuin maŋŋel Riikkastivra mearrádusa heaittihit skuvlla.
In ádden dalle jearrat mearrida go dat lohku doarjagiid mii lea maŋŋel njuovvamiid.
Ja jos dát mihttomearit eai ollašuva ruhtajuohkimis, de gal šaddá maŋŋil hui váttis ákkastallat eambbo ruđaid gokčat guovttegielalaš goluid, deattuha sámi stáhtačálli Anders J. H. Eira.
Jagi čađa leat bargan dáinna prošeavttain mii maid fargga ilbmá interneahtas.
Jos dan olbmos gii vuoitá dán biilla lea boares biilla, de hálidit mii dan boares biilla dolvojuvvot duvdnái maŋŋel go oažžu vuoitobiilla, rešket sii oktiinjálmmiid ja mii árvidit sin leat leaikkastallamin.
Jos dál ráhkadišgohtet sálmmaid ja nuohtaid, de olleše fárrui, lohká Gaup Gustad, gii lohká maŋŋel dán seminára álgit árvvoštallat guđet sálmmat galget girjái.
Jos it oahpa lohkat ja čállit daid vuosttaš jagiid juo, de lea váttis birget daid loappa jagiid skuvlaáiggis ja maid viidásit eallimis maŋŋel skuvlla.
Jos sii álggahit iežaset fitnodagaid skuvllavázzima maŋŋá de sáhttet ohcat mis doarjaga, Sæther lohká.
Jođus ođđa jahkeduháhii lea áigi jearra, ahte iigot áigi leat boahtán dasa ahte addit ruovttoluotta eatnamiid álgoálbmogiidda miehtá máilmme geat eahpevuoiggalaččat leat massán dakkáriid - Asias, Áfrihkas, Australias, Ámerihkas ja Eurohpásge.
Jus fal lunttat gillejit maiddái maŋŋel luomu hárjehallat seamma bures, de gal jáhkán mannat hui bures dán jagi, lohká Hætta.
Jus muhtin galgá áibbas čielgat maŋŋel go lea leamaš dálkkodeames, de lea iežas ja birrasa duohken.
Jáhkán ahte stipeandaruđat almmuhuvvojit vuosttaš geardde Riddu Riđu almmuhusaviissa oktavuođas dál oalle fargga, muitala Drefvelin ja lohká ahte maŋŋel dan biddjojuvvo proseassa johtui válljet olbmuid.
Lea dušše deavdit skovi, ja maŋŋil oažžu nálu gihtii.
Lea dáhpáhuvvan oahppiid, geat eai leat oba ohcange, leat álgán gurssaide váhku maŋŋil go gurssa leat álggahan.
Lea dávjá nu ahte go dehálaš virggit leat almmuhuvvon, de bohtet ohcamat ohcanáiggi maŋŋá.
Lea hui suddu jus dál billašuvvá PP-bálvalus mas lea alla fágalaš dássi maid mii leat huksen jagiid čađa.
Lea veahá somá go mun šattan dat vuosttaš sápmelaš maŋŋel Ravna ja Balto gii čuoiggan dakko.
Lea áibbas dohkálaš go lea kritihkalaš bargovuohkái, muhto in sáhte dohkkehit go mediaid čađa álgá digaštallat orohaga siskkáldas áššiid.
Lea áibbas čielggas, ahte dá lea guovlu maid boazodoallu lea geavahan áiggiid čađa, ja dan ferte vuhtiiváldit, čuoččuha láhkadovdi Kirsti Strøm Bull.
Lea čielggas ahte mii leat jurddašan dan birra, dál erenoamážit maŋŋá ilgadis dáhpáhusa USA:s.
Lean Peta ruovttusiidduin leamaš, ja čađa buot vuhtto ahte searvi geavaha vuođđun jeageleatnamiid guorbama, muitala Turi ja joatká:   Mii han buohkat muitit mot boazodoallu šattai okto guoddit sivá guorbamiidda.
Lean ilus oassálastit dákkár dehálaš forumii, midjiide lea dehálaš oassálastit ovttasbargui rájáid rastá ja oažžut buriid vásáhusaid, logai Kobelev ja muitalii ahte ruošša bealde leat ráhkkanan dasa ahte ásahit Sámedikki maid Ruššii.
Lean juo sádden gálvvuid ja láđđebihtáid olbmuide miehtá Norgga ja maiddái Ruŧŧii.
Leat leamaš nuorta biekkat vahku miehtá, ja dasa lassin šearádat olles áiggi, mon goittot in vuohttán galle luosa mannan vahkus, lohká Piera.
Leavga bođii maŋŋil ruovttoluotta, ammahal dat dál leat oastán alcceseaset ođđa sámi leavgga, árvvoštallá Per Mathis Siri.
Lei duođai alla dássi konsearttas, logai muhtin sogalaš maŋŋel konseartta.
Láhkaossodat manná vuos buot evttohusaid ja gulaskuddancealkámušaid čađa.
Láttat leat mannan njuolga čađa ja dat ii leat dábálaš bivdoláttain.
Lávejit ollu geahččit ja ollu čiekčit, miehtá Sámi.
Maiddái oahpaheddjiide lea beare gárži dál ja dat lea veahá váidalahtti, muhto šaddá buoret sadji maŋŋel go smávvaskuvlla oahpaheaddjit maid fárrejit dán ođđa ossodahkii.
Manne dii ehpet leat dáhtton Trostena maŋŋel su geassádeami joatkit jođiheaddjin, nu go ovdamearkka dihte Deatnu ja Kárášjohka lea dahkan?
Maŋŋel gilvvu riŋgejedje Norsk Tippingas gullat bohtosiid ja sii ledje duođas duhtavaččat.
Maŋŋel giđa stuora doaimmaid eat sáhte otná ekonomalaš dilis bidjat bajás orginála klasihkkara.
Maŋŋel go Guovdageainnu Sámiid Searvi evttohii mu, leat oallugat riŋgen munnje, ja dál mannan vahkku, go Máze Sámiid Searvi maid evttohii mu, de lean ožžon máŋga doarjjacealkámuša, lohká son.
Maŋŋel go beakkán čuovgahábmejeaddji londonlaš Chris Craig lei Guovdageainnus diibmá, de leat Guovdageainnu beassášmárkanat beaggan viidát norgga musihkkabirrasis, rápmu Green.
Maŋŋel go buohccit leat measta bággen mu, de lean dálkkodan sin dáinna vugiin, lohká Nordfors ieš.
Maŋŋel go diibmá reageriimet go eat ožžon doarjagiid dutkamiidda, de oaččuimet dieđu ahte sáhttit ohcat dutkandoarjaga sierra supmis maid ledje bidjan sierra.
Maŋŋel go mun šadden tv-nástin leat Guovdageainnu mánát mu muitan.
Maŋŋel go álggiimet čiekčat nieidajoavkkuin, de beasaimet goit juobe guoskat ge spábbii, boagustit nieiddat oktii njálmmiid ja čilgejit go lunttaiguin láveje fárrolaga čiekčat, de sii eai láven čievččastit spáppa nieiddaide.
Maŋŋel heajaid eai leat gal eambbo fálaldagat gal boahtán.
Maŋŋel issoras dáhpáhusa girdis Narviika ja Bådåddjo gaskkas gáibidit ahte bargu oažžut sadjái sihkarvuođabearráigeahču buot girdišiljuin vuoruhuvvo, lohká Lysklætt.
Maŋŋel seminára lea paneldebáhtta masa oasálastet buohkat geat leat logaldallan, diehtá Magga.
Maŋŋel čiekčama sáddejin ges lihkkusávaldagaid Gårii ja son giittii daid ovddas.
Maŋŋil vuosttáš moala eat nagodan nuppi spáppa vuoitit gasku šillju, ja nu beasai Fállejohka ovddosguvlui, čilge Hætta.
Maŋŋá dan mearrideimmet ahte dát heivešii musihkkafálaldahkan Kárášjoga kulturvahkkui, lohká Larsen.
Maŋŋá go Sámi allaskuvla fállagođii sámegiela dáppe, de lea árvu loktanan ja ollugat fidnen gelbbolašvuođa sámegielas, muitala Lene Antonsen.
Maŋŋá go kongreassa lea dohkkehan dán, de fertejit sii fuolahit ahte šeahkka joavdá ON:a čállingoddái ovdal jagi loahpa, lohká Connor.
Maŋŋá go olles olmmožin šadden ja bohten Kárášjohkii, de álgen jurddašit, die livččii bargu mii ii galggašii vajáldahttojuvvot, danin láven iežan bártni váldit fárrui, soaitá son boahtteáiggis fuomášit boaldit bihka?
Maŋŋá guokte áigodaga Sámedikkis, don it šat hálidan mielde listui.
Maŋŋá juohke hárjehallama mii dáppe lea, čorgejuvvo moala guovlu, muitala Helgesen.
Maŋŋá vel dohppestii, go ledjen okto suhkamin, dadjá Ánde.
Miehtá 90-loguin ledje unnán gávppebohccoot ja ii lean váttis jođihit bierggu.
Miehtá Finnmárku, leašgo homssat vai eai, de lea stuora olggosfárren, muittuha Risvik.
Mielkebiila mainna mun vuoján deaddá 20 tonna ja lea dieđusge stuorra várra vuodjit dien šaldi rastá, lohká Fredeng ¶
Mii boahtit dál álggos skeŋket skuvllaide dáid prográmmaid, dan dihte go leat šaddan nu guhká vuordit, muhto jus diŋgojit eambbo maŋŋil de gal váldit mávssu.
Mii dovdat olbmá gii dán vearredagu dagai, ja nieiddas leat dievva alit mearkkat maŋŋá illásteami, muitalit Guovdageainnu leansmánnekantuvrras.
Mii eat almmut maidege ovdal maŋŋel hávdadeami, logai son Min Áigái ikte.
Mii infonuorra-kantuvrras diehtit geas lea ruhta ja movt galgá oažžut daid, mojohallaba Bente Hætta ja Mikal Mienna, ja sihtaba nuoraid miehtá Norgga váldit oktavuođa infonuorra-kantuvrrain dahje mannat Ung i Europa ruovttusiidui gos oažžu ohcanskovi ja eanet dieđuid dán birra.
Mii lea dolkan dasa ahte politihkkárat fillejit min ohpihii ahte ohpihii, jagi jagi maŋŋá.
Mii leat dan čielggadeamen, muhto dása boahtit ruovttoluotta go diehtit mo muhttojuvvo, miehtá vuolledirektora.
Mii leat dušše daddjan maid suohkanstivra leat ovdal daddjan, ja mis leat čađa leamaš buorre dialoga siinguin geat leat doppe bargamin dal, in oainne váttisvuođa, lohká Dahl Min Áigái.
Mii leat mannan čađa buot dispensašuvnnaid suohkanis.
Mii leat sápmelaččat geat boahtit Sámieatnamis miehtá Davviriikkaid, ja dáhttut čájehit mo sápmelaččaid eana váldo mis gaccaid gaskkas almmá beroškeahttá min vuostálastimis.
Mii oažžut gažaldaga sáhttitgo mii lágidit Savio-čájáhusaid miehtá riikkas ja vaikko vel Kiinnás.
Mii álgit dainna bargguin dakka maŋŋel filbmafestivála, go dien oktavuođas mii áigut ságastallat movt lea buoremus vuohki hukset foandda.
Mii ávžžuhit ahte riikkat veardidit ođđa doaimmaid mat sáhttet nannet skoaltasámiid giela ja kultuvrralaš vuođu riikkarájiid rastá, čállet sii.
Min bearaš lea áidna geat guođohit hergčorroga sierra luovos eatnamis, nugo áiggiid čađa leat sápmelaččat dahkan.
Min jurdda lei bidjat bohccuid Ruššii dálvit njuovvamiid maŋŋá ja boahtit ruovttoluotta giđđat ovdalgo muohta suddá.
Moatte minuvtta maŋŋil go jovden dokko, de cápmahallen.
Molotov Cocktail Muittofoanda ii leat vel ásahuvvon, muhto maŋŋel dán vahkkoloahpa de mii áigut cegget foandastivra mii galgá ráhkadit njuolggadusaid ja eavttuid movt ruhta berre geavahuvvot.
Mu mielas lea dat proseassa man čađa mii leat mannan višuvnna dihte lea aktiiva ja buorre, dadjá fylkkasátnejođiheaddji.
Mu mielas lea skuvla bargan doarvái buori barggu maŋŋel lihkuhisvuođa.
Mu mielas lea áibbas boastut ahte organisašuvdna mii oažžu almmolaš doarjaga čielga ulbmilii, galgá muhtin áiggi maŋŋil bidjat seamma ruđaid iežas kontoi, ja geavahit dan ruđa vaikko masa.
Muhto jos Stuorradiggi miehtá dása, de gal háliidivččen geavahit ruđaid nu ahte dát boahtá eanemusat buorrin gielddaide, erenoamáš sámi hálddašanguvlui.
Muhto son baicce dalle vujii njuolgga gurutbeallái, badjel geainnu, áiddi čađa muhtin gieddái, ja biila deaivvai geaidnoearu ja jorragođii birrat birra, lohká politimeašttir Odd M. Nymoen.
Muhto sáhttá lágiodit sierranas čoahkkima maŋŋil, dadjá Hætta.
Mun in vuoje ealuid čađa.
Mun lean hui ilus go leat ožžon čađa eanaš áššiid maid ovddideimmet válgagiččus, lohká Sámelistta Ingar Henriksen.
Mun lean hui ilus ja giitevaš go lean beassan neaktit buori rollas, ja go lean beassan čeahpes bagadalliin ovttasbargat, lohká movttegis nieida Min Áigái dakkaviđe maŋŋel go lávdečuovggat leat jáddan.
Mun liikon vuojadeapmái issorasat, dát lea sielu ja rupmaša dálkkas, árvalastá Rávdná maŋŋá go son boahtá gáddái ja fanaha juolgedehkiid.
Mus gal lea leamašan ollu váttisvuođat miehtá dán dálvvi.
Mus lea dan maŋŋá boahtán dakkár dovdu ahte ealáhusas ii leat dáhttu váldit ovddasvástádusa ja gulahallat eiseváldiiguin čovdosiid.
Mus leat leamaš lossa beaivvit ollu, muhto Jesus lea lohpidan mu fievrridit riđuid, dola ja čázi čađa.
Mánnodaga áigut čohkket buot bøssaid mat ain leat miehtá Finnmárkku ja lohkat man ollu gárttai, muitala Klimenko, gii lea hui duhtavaš olbmuid áŋgirvuođain.
Máŋgasiin sis lea eallin billahuvvan dahje šaddan lossadeabbun eallit maŋŋel nealgudanakšuvnna.
Máŋggaid jagiid čađa lea oaidnán ollu ohppiid geat baicca livčče loaktán bargoeallimis buorebut go skuvllas.
Máŋgii maŋŋá lean sin oaidnán Oslo gáhtaid alde.
Na dát ii leat gal bahá ge, logai Birger maŋŋel go lei ruđaid ožžon gihtii ja daiddii leat dat eanemus movttegis meahccemánni dan beaivvi.
Nu duostilit čállá Aikio dalle, vaikko vel Norga aiddo lei šaddan iehčanas stáhtan maŋŋá 1905.
Oainnán baicca buorrin SáB:ii go dál nákcešeimmet ovttasbargat, go de livčče NSR olbmot maŋŋil viššaleappot veahkehit SáB gielddaválggas, lohká Utsi.
Oaččuimet čađa ahte jus barggat organisašuvnnas ja politihkas mii váikkuha boazodollui, de ii galgga dienas doppe váikkuhit dahje lohkkot doarjjaortnegiidda, lohká son.
Oidnen váttisin garastallat dan čađa gáržžes bušeahta geažil.
Okta váikkuhus soaitá leat lávki iešmearrideapmái eamiálbmogiidda miehtá máilmmi, lohká Nuorgam NRK Sámi Radioi.
Oktii čakčat, maŋŋel válgagičču, galgá ášši gieđahallojuvvot Finnmárkku BB stivrra beales, lohpida Pedersen.
Olbmot miehtá máilmmi gillájit eahperievttalašvuođa, illásteami ja vealaheami geažil beaivválaččat.
Ollusat váidaledje ahte lea guohpahádja viesus ja máŋgasat buohccájedje, muitala Toril Johansen, gii riŋgedii duohkot deike vai boađáše mihtidit leago guohpa áimmus vai leago dušše duolva maŋŋel go leat bussedan viesu.
Olmmái gávdnui čieža-gávcci diimmu maŋŋil go jávkkai čáhcái, sullii golbma km eret doppe gos fanas gopmánii.
Olu deháleabbo lea dieđusge ahte unnidit gávpesuođđama ja lobihis buolliviidnefievrrideami rájáid rastá.
Ođđa láhka sihkarastá ahte buot mánáin leat seamma vuoigatvuođat, nu ii leat ovdal leamaš Chiles.
Plána dohkkehuvvui easkka diibmá ja mii han leat juo ožžon muhtin áššiid čađa.
Prošeakta maŋŋá fertejit čájehit muhtunlágan bohtosa.
Registreren maŋŋá ferte álgit geahččat eanavuoigatvuođaid.
Seammas diehtit ahte dáin doaluin lea hui váttis beassat fas johtui maŋŋil nuppástuhttima ja šaddá váttis dat ge ahte sis álgit rivvet rivttiid eret, lohká son.
Sii lohke ahte lávllun čábbát ja ráidnasit, ja sii ledje hirpmáhuvvan go ieš ledjen ráhkadan lávlaga maid lávlon, muitala Elle Márjá, gii maiddái lea dat vuosttaš gii leat beassan viidáseappot maŋŋel go lea sámegielat lávlaga lávlon.
Soai leaba oastán boares sámi dujiid miehtá máilmmi, earret eará aukšuvnnain.
Soaittán dárbbašit dákkár veahki maŋŋá, dál gal leat ustibat riŋgen olles áiggi ja lohkan ahte lea buorre go lean boahtán heakkas ruoktot.
Somá go ledje boahtán nu ollu olbmot ja lea hui somá go rešket, lohká oalle duhtavaš Oskal maŋŋel vuosttaščájálmasa.
Son lea lohkan dál, maŋŋel go Johan Turi oaččui ambulánsavuodjima, ahte son ii háliit doallat kurssa Turi vuddjiide, čuoččuha Sara.
Son lei Fridjof Nansena ekspedišuvnna mielde rastá Ruonáeatnama 1888 ja 89 jahkeloguin.
Stivra lei álggahan juo dan barggu ja mii leat joatkán dainna maŋŋel riikačoahkkima, muitala Askak J. Eira.
Studeantalohku min mediefágas unnui maŋŋel go bekkii ahte produserejuvvojit badjelmeare olu medie- ja IT-bargit, muitala Mortensen.
Sullii mánu dassái bukte dánskalaččat Norggas iskkaduvvon mašiinnas Gápmasii ja dál mánotbaji maŋŋá duođaštuvvo dan doaibmat bures.
Suoládeapme lea vearáskan giđa maŋŋil, muitala Paivi Pohjanrinne, Shell buvddas.
Suomas vujiimet dušše suhkes beahcevuvddiid čađa.
Sáhkavuoru álggahin sámegillii, muhto šikkohallen juo moatti cealkaga maŋŋá Bargiidbellodaga sáhkadoallái.
Sáhttá vaikke mii geavvat go golbma jándora gollet ja son han lea juo 72-jahkásaš, smiehta bárdni Jan Helge maŋŋil go áhčis lea oaččon dearvan ruoktot.
Sáhtán vuos váidalit válgalávdegoddái, dan maŋŋá Sámedikki stivrii.
Sámi dáidagis lea buorre sadji Eurohpás ja lea áibbas čielgasit oassi álgoálbmot dáidagis Eurohpás, logai son Min Áigái maŋŋel digaštallama.
Sámi eananvuoigatvuođaid ferte dohkkehit vai sihkkarastá sámi kultuvra seailuma, dieđiha presideanta Sven-Roald Nystø.
Sámi kulturdiehtu galgá válljenfágan miehtá riikka ja suorgeoahppofágan Sámi joatkkaskuvllain, lohká fágaplánajoavkku Sámi Oapahusráđi konsuleanta, Jon Eldar Einejord.
Sámi álbmot lea jo guhká geahččalan oažžut áviissaid doaibmat miehtá Sámi, muhto dat ii leat vel lihkostuvvan.
Sámiid rivttiid dohkkeheapmi váikkuha álgoálbmotrivttiid ovdáneami ja dohkkeheami miehtá máilmmi, ja erenoamážit ON barggu.
Sámit leat áiggiid čađa vásihan majoritehtaservodaga badjelgeahččalasvuođa sápmelaččaide, ja danne lea hirbmat šállošahtti go Isak Mathis O. Hætta dál falleha olbmuid geain lea eará liikeivdni, lohká Egil Olli preassadieđáhusastis.
Sávan ja jáhkán nagodit deavdit saji maŋŋel Randi Johansen Paltto, lohká nuoraidorganisašuvnna jođiheaddji ja Kárášjoga Bargiidbellodaga ođđa várrasátnejođiheaddjeevttohas Turid Irene Turunen.
Tiger láhttii áibbas dábálaččat maŋŋá, nu ahte buot orui leamen ortnegis.
Ulbmilin livčče, ahte sámemánát álggašedje maiddái ráhkadit seammalágan dávvaliid dan maŋŋá, go sii leat oaidnán indiánamánáid dávvaliid ja sámemánáid dávvalat boađašedje seammaláhkai čájahussii, lohká Palvio.
Vaikke dušše goalmmádas oassi sallithivvodagas leat orron badjel dálvvi Vestasjjiegge-guovllus, de leat fáhkasat čuđiid mielde oaidnimis ja Orca Divttasvuuotna lea fievrredan máŋggaid duhát duhtavaš tursittaid miehtá máilmmi.
Vaikko ean dovddage buot detáljaid kommišuvdnaárvalusas, de leat munno mielas ovddiduvvon ákkat ođđa konvenšuvnnas mat leat positiivvalaččat sámi servodahkii ja mat bohtet láhčit dilálašvuođaid boazodoalus rájád rastá, cealkiba Utsi ja Nystø oktasaš preassadieđáhusas.
Viehkalin álggus skierriid čađa jeakki rastá ja mannen rohtui.
Vuostažettiin oahppá musihkain bargat, danne go mii doallat kurssa maŋŋel auditiona.
Vuođđogeađgi lea duođaštus mii galgá čuovvut vistti huksema čađa áiggi.
Várra go maŋŋá geahččá de lea imaš.
Vázzen Gihttelis logahaga (joatkkaskuvlla), man maŋŋá mannen soahtevehkii jahkái.
 Marit Elisabeth Hætta Øverli lávlun ja juoigan bures vuostáiváldui Reykjavikas, ja máŋggas jearahedje su oažžut Reykjavikii maŋŋil olles čuojahanjoavkkuin.
Áibbas čielggas lea ahte in vuollán áššiin vaikko vuoittahalašivččen Oslo gávppotrievttis, go ášši boađán vuodjit čađa Norgga riektevuogádaga, lohká Roncen-Nigá Káre ovdalaš ášši.
Áiggiid čađa lea leamaš nu ahte guottet ja ragat leat guokte áigodaga goas bohccot leat ráfáiduhtton oalát.
Álttás maid leat vuovdán hui olu, ja miehtá riikka leat diŋgon skearru e-poastta bokte, čuvge Gaup.
Ámmun lei okta dain vuosttaš, maŋŋel Veijo, gii álggii sámegillii lávlut.
Ávvudanfeasta álgá diibmu gávccis, ja mun sávan ahte máŋggas boađásivčče olggos maŋŋel juovlaávvudeami, ávžžuha Nils Máhtte.
Š berre dahkkot bistevaš fálaldahkan mii ilbmá guđa geardde jagis, ja buot Davviriikkat galget fárrui ruhtadit bláđi nu ahte šaddá miehtá Sámi sisdoallu.
Šaddá go juohkebeaivválaš dilli nugo ovdal, dan ii leat buorre diehtit maŋŋel dán dáhpáhusa.
Šattai ráhkisvuohta, muhto son sorbmánii guokte jagi maŋŋel, muitala Kitok.
Čohkun lea buoremus vuohki fuobmát dihkiid, lohká Mehl ja muittuha ahte juohke čohkuma maŋŋel ferte bassat sihke sihkaldaga ja čohkuma 60 grádas.
Čállen duođalaš reivve searvegotteráđđái, ahte go in beasa hávdáduvvot deika Leavvajohkii, de mon ferten maŋŋá jápmima boldojuvvot gutnan man mu bárdni galgá bálkestit Rástegáissás.
Čárajávrris lávejit leat meassut ovdal ja maŋŋil oaggungilvvu, muittuha Isak Th.
– Buorre go in dárbbat šat čiegadit dan, dajai Mækinen TV2:i maŋŋel go finála lei almmuhuvvon.
– Dakkár áššiin šaddat miehtá viesu ohcat olbmuid, de lávejit bissut gávdnot, dadjá Grønnli.
– Dal lean maŋŋel gullan ahte leat vel guokte lávu dahje tealttá suoláduvvon.
– Dat ii leat nu ahte don fertet soahtái mannat maŋŋel go leat geargan militearas.
– Dál de viimmat maŋŋil golbma vahkku rahčama beasan návddašit MM spábbačiekčama TVas.
– Dál lea njuolggadus nu ahte mánáidsuodjalusmánát, geat ain orrot biebmoruovttus, ožžot doarjaga stáhtas jo, dan čađa ahte orrot biebmoruovttus dahje institušuvnnas, duođašta Loatnakássa diehtojuohkindirektevra Astrid Bugge Mjærum.
– Dát lea somá, lohká Sverre Heier (5) maŋŋel go lea njoarostan muoras dahkkon hearggi.
– Jurdda lei ahte lea ságastallan maŋŋel čájálmasa, muhto dat ii šatta go muhtun nuorat galget busse juoksat, dieđihedje «Hysj!
– Leat moadde mannolat man čađa mii galgat ovdal sáhttit eambbo plánet.
– Maŋŋel go dáinna álggiimet, de lassánii lohku ovttatmanos, dadjá Myhre.
– Maŋŋel loahppavuoru lea mis oktasaš feasta.
– Moai Oviin čáliime reivve, maŋŋel go gulaime ahte ruhta ii juolluduvvo jus fal raporta ii leat.
– Mun in láve ásttat čohkkedit leavssuin njuolgá maŋŋel skuvlla, de láven vuoiŋŋastit TV ovddabealde, ja guđa áigge eahkes láven hárjehallat.
– Mun šattan dahkat dan maŋŋel.
– Oahppin rievddai oaidnu maŋŋel oahpahusa.
– Riikastivra hástala NSR riikačoahkkima addit doarjaga bargat viidásit sámi dearvvašvuođaovttadagain, vaikko sii dihtet ahte organisašuvnnas ja muđui miehtá sámi servodagain leat iešguđetlágan oainnut dán birra, dadjá Aili Keskitalo, gii ii bala ahte dás galgá šaddat makkárge digaštallan.
– Álgoálbmogat olles máilmmis leat áiggiid čađa leamaš sii geat buoremusat hálddašit luonddu.
– Álttá leansmánnikantuvrra kriminálateknihkkarat galget bearjadat maŋŋel gaskkabeaivái geargán dutkámis buollima ja sis lea gulahallan KRIPOS:in, muitala son.
–Lea go áigumuš, háhkan dihte dieđu, johtit miehtá fylkka, nu mo Carsten Smith lávdegoddi dagai mearrasámi vuotnavuoigatvuohta barggu olis?
 Maŋŋel dánsengilvvu galgá Mikkel molssaevttolaš messui Romsii.
 Maŋŋá ipmilbálvalusa máhccet sii ruoktot boradit.
 Ođđa bellodat Árja lei diibmá vuosttaš geardde sámediggeválggas ja ožžo golbma áirasa Sámediggái maŋŋel válggaid.
 Pedersena guorahallamat čájehit ahte dehálaš sivvan rádjegiddemii lei dat ahte dáža našunalisma, maŋŋá 1814, buvttii hui negatiivva oainnu sámiid kultuvrralaš ja ávnnaslaš vuoigatvuođaide.
 Son lei moaitán Jan Fredriksena maŋŋá go Ovddádusbellodaga stuorradiggeáirras lei geažuhan ahte guolástanministtar Helga Pedersen lei váikkuhan riddoguolástanlávdegotti barggu.
 Son lohká sidjiide Sámedikkis lea somá go olbmot miehtá máilbmi fitnet geahččamin mo dát doaibmá.
 Tiimma maŋŋá lei beavdi DSF:a olggobealde dievva iešguđetlágan guobbariiguin, unna ja stuorra, čáppa ja romis.
 Tretnes čilge ahte šiehtadus gaskal NSR ja SáB ii čana bellodagaid bákkus ovttas bargat maŋŋel válgga.
 Vuottašjohka lea; go boahtá Kárášjoga gielddas, de lea gieldarádjá sullii šalddi bokte Suoidnerođus ja vuodjá moadde kilomehtera viidásabbot, de boahtá nubbi šaldái mii manná Vuottašjoga rastá.
Šaldi maŋŋá joganjálbmi lea mannan vuolleleabbui ah« vuolleleabbui, ja go gárttai njárgga vuolábeallai, de giđđat jieŋaid mannan devddii dan.
Čavges čuolbma ovdal oktasaš cealkámuša lei Finnmárkku hálddašeapmi, muhto Sámediggi miehtá ovtta hálddašanorgána.
Četčenia orru šaddamin "barbára piráhtaid vieksábeassin" , čuoččuha Georgi Derluguian maŋŋil goddingeahččaleami.
Čielggadeami ulbmilin lea dárkileabbot geahččat mii lea rievdan dan maŋŋá go sámelága giellakapihtal bođii fápmui 1992:s.
Čoahkkimii leat boahtimin sáttajoavkkut miehtá máilmmi, oktiibuot 200 boazodoalli.
Čoahkkin lágiduvvui maŋŋel go Min Áigi lei deaddiluvvon.
Čuojanasain leat guovddážis miehtá "Johtimiid" sáme meavrresgáriid (noaiderumppuid) lassin Suoma árbevirolaš sreaŋgačuojanas kantele ja diedusge háidár mii lea sajáiduvvon viulo báldii viiddis guovlluide go gažaldat lea álbmotmusihkkas.
Čállit oaivvildit ahte davviriikkaid Sámedikkiinge lea erenoamáš ovddásvástádus dasa ahte dahkat dovddusin sámi fágagirjjálašvuođa miehtá Sámi:   Aiddo dainna go dát girjjálašvuohta lea mielde nannemin ja ovddideamen sámegiela ja servodaga.
 – Beaiveearri soaitá leat dán jagi maid osiin dahje miehtá Finnmárkkuopmodaga.
 – Dál lean nu duhtavaš go juo oba sáhtánge leat, sihke go ruhta boahtá sisa ja go ná čábbát mánát, Dimitri joavku ja Beaivváža neavttárat lávlo ja nekte, dajái Buljo maŋŋel vuosttaščájálmasa ¶
 – Dát lea áibbas ođđa lágideapmi gos nuorat miehtá riikka deaivvadit ja besset muitalit mat leat dehálaš áššit sidjiide.
 – Lea suddu jus plánabargu ii leat álggahuvvonge, go mis lei ulbmil meannudit plána maŋŋel geasseluomu.
 – Mearridan dutkat dán erenoamáš fáttá, maŋŋá go dolken lohkat bláđiid mat álo lohpidedje ráhkesvuođa.
 – Mii diehtit olusiid geat čohkkájit miehtá máilmmi iežaset dihtoriid ovddabealde, ja čuvvot mielde mii dáhpáhuvvá Nilut Cupas, lohká jođiheaddji gii ii bala ahte cupa guosselohku njiedjá vaikko cupa čájehuvvo neahtas.
 – Mii leat vázzán miehtá Finnmárkku sullii 900 km ja dan guovllu mii vázzit juohke jagi.
 – Mii vuoittáhalaimet "sudden death" speallanvuogis, maŋŋel go olles áiggis lei boađus 4-4.
 – Mátkkošteaddjit ožžo idjadansaji Widerøes namuhuvvon eahkeda, muhto maŋŋá go gánddaguovttos leigga mannan.
 – Osten Kárášjoga gávtti golbma jagi dás ovdal ja dan lean geavahan iežan eatni hávdádusas 2006:s ja maŋŋá dan juohke miessemánu 17. beaivvi, Norgga našunálabeaivvi.
 –Gáržžidusat fertejit šaddat miehtá Deanu systema, maiddái mearas, lohká Pasanen.
 –  Mii lihkostuvaimet ja eahpitkeahttá lágidit Saami Ski Race boahtte jagi maid, logai Svein Ole Sandvik,  maŋŋel go buot vuoittut ledje juhkkojuvvon jiekŋakinos Thon hotealla olggobealde.
  Dát dilálašvuohta addá buori vejolašvuođa Deanu ja Ohcejoga mánáide ja mánnábearrašiidda deaivvadit ja oahpásmuvvat ja dan láhkái nanosmahttit verddevuođa riikkarájá rastá Deanuleagis.
  Muhto dát ruđat leat boahtán menddo maŋŋit, easkka maŋŋá go nominiašunbarggut leat biddjon johtui.
 Ii mihkkege leat dáhpáhuvvan girjjálašvuođas maŋŋá 1991, logai Kendzior.
  Ii leat ávki bearráigeahččat dušše Norgga Suoma ráji guovlluid, go dat dáhpáhuvvá miehtá Guovdageainnu suohkana, erenoamážit dálveorohagain, dadja Niillás Heandarat.
  Nu lea leamaš juo miehtá dán čávčča, diđii Spar rámbuvrra bargi Marit Triumf Nilut.
  Nuppe sámegiel áviisa Áššu gal ii joavdda min rámbuvrii ovdal maŋŋel gaskabeaivve, muitala Marit Triumf Nilut, Guovdageainnu Spar rámbuvrras.
 – Diehtu ahte min láigoheaddji lea vuovdán kantuvrraid bođii midjiide juste mánu ovdal go leimmet galgat fárret, badjelaš vahkku maŋŋel feaskkergažaldaga.
  1970-logu álgogeahčen dollojuvvon valggaid maŋŋá gárte nk. stuorra bellodagat garrasit ohcat čovdosiid mainna lágiin doaresbeale guovlluin ássi olbmuide gavdnošedje ođđa ealáhusat.
  –  «Nieida Julia» drámá lea ge dovddus miehtá máilmmi ja danin atnit mii dehálažžan ahte maiddái sápmelaččat besset dán bihtá vásihit iežaset eatnigillii, lohká Gunnarsson.
18 minuvtta maŋŋel jamiha nubbe American Airlines girdi ges davit dordnii.
Ainu álbmot orru miehtá Japána.
Ale guođe ommána ala maŋŋel go leat biepmu ráhkadan.
Boazodoaluhálddahusa bealis lea čájehuvvon ahte suodjaluvvon meahccái leat eará boazodoallit beassan hukset guođohanbarttatid maŋŋel go áššáskuhtton boazoeaiggát vuosttaš geardde ozai huksenlobi (1993).
Dakka maŋŋel nagoda soames dieđihit mobiltelefuvnnain ahte United Airlines flight 93 lea rieviduvvon.
Gádjunolbmot leat evakueremin olbmuid eret buolli visttiin go davit doardna ravgá čoahkkái, ja dakka maŋŋel lulit doardna.
Maŋŋel dan galbma soađi dárbbašit mii čorges, rabas ja čielga politiovttasbarggu gos juohkit ovddasvástádusa, ii ge ođđasit sivahallat olbmuid olmmošregisteriid čađa, bearráigeahččosystema ja politifámu mii sáhttá eará riikkain bargat sierra lobiid haga.
Maŋŋá soađi álggahuvvui skuvla fas jagis 1949.
Moadde beaivvi maŋŋel riŋgii dasa gii lei cavgilan politiijáide.
Digaštallamis mii dán ášši lea čuvvon, sihke ovdal ja maŋŋá ovdagotti mearrádusa, lea čájehan ahte dát ášši lea gieđahallojuvvon justa seammaláhkai go sámeáššit menddo olu sajiin dáppe davvin leat dahkkon: Ovdagáttut ja duššiballu sámi álbmogii lea mearrideaddjin eanetlogu oidnui.
Dutkit ja sin bálvvat rahpe hávddiid miehtá Sámi mannan jahkečuođi loahpageahčen ja dán jahkečuođi álggogeahčen.
Dákkár studeantalonohallamat ja náitaladdamat rájáid badjel dáhpáhuvvet miehtá máilmmi, ja danne ii galggašii dát leat miige imaš.
Dát lea várra dađibahábut proseassa man čađa ferte mannat.
Kárášjohkii leat maŋŋá go Sovjetlihttu ja kommunistavuogádat gahčai jagis 1991 boahtegoahtán olu guossit Ruoššas, eanaš sámenuorat geat leat oaidnán vejolašvuođa beassat oahppat sáme- ja dárogiela ja oahppásmuvvat sámi ja oarjemáilmmi kultuvrii ja árbevieruide.
Maŋŋá lea Nina Afanasjeva šaddan dovddusin juste iežas eahpedemokratalaš daguid dihte.
Mii doaivut Iskon-Máhte Áillu nagadit čohkket Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ja hábmet dan organisašuvdnan mii sihkkarastá buori dili boazodollui.
Norgga eiseválddiin ledje nuppi máilmmisoađi maŋŋá čiegus doaimmabijut easttadeaddji dearvvašvuođapolitihkastis.
«5 jagis leat seastán dan maid máksá viesu maŋŋá skoađastit go liggengolut unnot» ¶
«Anársápmelaččat leat historjjá čađa eallán ovtta stáhta ja ovtta guovllus birra Anárjávrri.
«Buđehiin eai leat soajit» lea čájálmas mii muitala go ballan buđet báhtara buđetnjuvddusfabrihkas ja deaivvada náittosbárain gean guoktás lea moraš maŋŋel go massiiga iežaska nieidda Lena.
«Dál leat darffit beassan» dadje Guovdageainnus nuoraid birra maŋŋil báhpaskuvlla, konfirmašuvnna.
«Eana lea dálvit vielgat, seammá maiddái čáhci jiekŋuma maŋŋá.
«Easka maŋŋá go ášši beaggigođii medias, de byrokráhtat áddegohte makkár dillái sii ledje bidjamin unna nieiddaža.
«Fiolinane» girjji ii lean nu somá lohkat, lei muhtin roasu maŋŋá birra gos olbmot ellet doappartuvnnis álásin, lohká Berglund.
«Goasš beassážat leat, čuovvo dan ahte Bálbmasotnabeaivi galgá leat vuosttaš sotnabeaivve maŋŋel ollesmánu maŋŋel giđđajorggaldaga.
«Managment» čađa ¶
«Maŋŋel go skuvla 1960:s válddii atnui ođđa visttiid ja go ásahuvvoje 3 iešguđetlágán suorggi, de dahkkojuvvoje unnit ja unnit sámi atnudiŋggat skuvllas.
«Minuhtaid maŋŋá go gonagas Olav ja dronnet Sonja leaba guođđán Sámedikki maŋŋá rahpama.
«Mun lean geaidnu» , dajai jaskadit – ja dagai šaldi suddučiekŋalasa rastá, su ruossain man alde son lei jápmán mu dihtii.
«Máinnas-sápmelaš» vácci Eurohpá čađa ruđa haga ================================================================================ Carl on 17 April, 2009 03:00:00 ¶
«Máinnas-sápmelaš» vácci Eurohpá čađa ruđa haga ¶
«Pan-Barentz» lea ovdalis leamaš Oslos, dál lea Romssas, maŋŋá dan galgá Murmanskii,  Roavvenjárgii,  Helssegii, ja loahpas Moskvai.
«Skelbmošaš miehtá sámi ¶
«Through the Woods» dahje čađa vuovddi lea oassi su govvaráiddus maid ráhkadii girjái «Máningen med sex» 2007.
«TrygVesta Allmennyttige Stiftelse» áigu ovddidit oadjebas árgabeaidili unna ja stuorra olbmuide miehtá riikka.
«ÁRA» lea smávva mátkkážii vuolgimin maŋŋá skearroalmmuhusa, ja vuosttaš konsearta lea golggotmánu 30. beaivvi Upmi jazzfestiválan.
­Ášši lea nu ahte gielddas  beaivve maŋŋá 29. beaivve deaivvada  sihke gieldda ja suodjalus departemeantan  Oslos.
­– Jus dálvit vuodjá badjel geainnu, de sáhttet dát guddot bastit čađa biilla, lohká Kárášjoga várresátnejođiheaddji, Nils N. Gaup ja čujuha čiekŋalis geaidnoravdii.
­– Juste gos márkanbáikkis dán jagi šaddet MM-gilvvut eat vuos dieđe, dan fertet maŋŋel almmuhit.
­– Mii leat geahččalan NAV čađa oažžut bargi oanehisáigái, muhto dat ii ge leat nu álki, go mii oaidnit ahte ferte leat dakkár olmmoš geas lea gelbbolašvuohta bargat nuoraiguin, gii doppe galgá bargat.
­– Sis lei heahti Hætta muitala Thon čilgen ahte sis lea heahti maŋŋel go ovddit direktevra heittii vuvddii viesu gos muhtun bargit ledje orron.
­ Maŋŋel go ledje guossohan mállása ja bohccobierggus ráhkaduvvon biergogáhku mii ii lean meinen vuodjut čottaráiggi, manaimet kulturguovddážii gos lei konsearta ja dánsun Nenetsa giela ja vieru mielde.
­ Sátnejođiheaddji lei bovden media hoahpus preassakonferánsii mannan duorastaga maŋŋá go lei čoahkkinastán fitnodagain Finnmark Miljøtjeneste ja Masternesain mat gurrejit priváhta hivsset- ja duolvačáhcebázahusaid gieldda ovddas.
­ – Doppe muitaledje ahte leat ođđajagemánu juo sádden munnje rehkega, ja maŋŋel vel guokte muittuhusa.
­ – Kaféas eai leat gal dolvon maidige, muhto glássabihtát gal ledje miehtá gievkkana.
­ – Lea measta jáhkkemeahttun mu Dolgi lea ovdánan diimmáža rájes, lohká duhtavaš vuoddji, Anne Risten Sara maŋŋel go Dolggiin faskeleigga máilmmicupmeašttirnamahusa.
­ – Lea stuorra dárbu dáid oapmebiktasiidda Guoládagas maid Sámemiššuvdna lea ožžon olbmuin miehtá Norgga.
­ – Mis leat seamma hattit miehtá Norgga, muhtin gálvvut leat divraseappot ja muhtimat hálbbibut go Suomas, lohká direktevra, Pål Hultgren.
» Dát beroštupmi dagai ahte son 20 jagi maŋŋil válljejuvvui Ruoksada riikkastivrii, gos oaččui ovdasvástádusa sámi áššiide.
» Moadde vahku maŋŋil ávžžuhii Biskopsrådet presideantta Busha ovdanbuktit plána ahte geassit amerihkkálaš fámohasaid eret Irakas.
» Vuoigŋa duddjo rastá buotlágan rájiid, danne leat hellodagat maiddái ekumenalaš – oktasašgirkolaš – geatnegasvuohta.
» ja ahte sámit ja sin mánát das maŋŋá ledje «atnán» dieid báikkiid «alcceseaset árbin» .
» čájálmasa neavttárat maŋŋel čájálmasa.
», logai eatni, reašká Supatra gii maŋŋá lea oahpásmuvvan bohccuide ja heargevuodjimii.
Àdel teoremat ja daid vejolaš eahpidáhttin čájeha eará teknihkka dahje techne jurdagiin go dat mii lea boahtán ovdan Pariisa ideain maŋŋil Sartre.
ÁIGGIID ČAĐA BUOREMUS:Tor Alfred Aslaksen lea leamaš mielde buot Nilut Cupain ja álo čájehan beroštumi ja áŋgirvuođa iežas jovkui ja čiekčamiidda, ja danin gudnejahtii Nilut Cup su namain "Áiggiid čađa buoremus čiekči".
ÁLGOÁLBMOGIIDDA RIEVTTIT: 11 jagi digaštallama maŋŋá lea dál álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus dohkkehuvvomin.
ÁNNE KÁRE JA INE MÁRJÁ DÁRBBAŠEABA MÁNNABIIGGÁGo mus lea eahkedii bargu, de dárbbašan siivus mánnabiiggá guovtti nieiddažii maŋŋel go mánáidgárdi ja AÁF lea gitta, sullii guovtti diibmui 16-18 rádjái.
ÁVVUDEAPMI: Selma Saba lea bargguin máhccan gildii 40-jagi maŋŋá.
ÁVVUDEDJE JÁNOŽA: Dá leat Lene Hansen (Jane Juuso), Silje Muotka (Lene Bergmo) ja Aili Keskitalo (Marina Ingilæ) ávvudeamin maŋŋil go Jánoža bidje eret.
ÁVŽŽUHUS: – Vuoruhehket kultuvrra bokte eastadit roasu, lea Bjugn ráđđeolbmá Tor Langvold ráđđi movt Guovdageainnu suohkan galgá láhttet servodagain maŋŋil ollu rohcošanáššiid.
Ábi rastá logaldallamii ¶
Áddjá gieldduhii mu vuolgimis ná stuorra bassin meahccái ja rávvii mu ahte čuoigalivččen easka juovlabasiid maŋŋá.
Ádjánit Maŋŋel go Statnett lea guorahallan daid ođđa čuoggáid, de sáddejuvvojit dat ges ođđasit gulaskuddamii ja Eggan jáhkká ge ahte guokte gulaskuddanvuoru galget addit doarvái vuođu meannudit ášši, go olle dan muddui.
Ádjás ii lean earágo boatkulit deatnogáddái ja reiset fatnasiin vuot joga rastá.
Áhpehemiid heahteguovddážis ožžot doarjaga ja ráđiid maid dárbbašit vai sáhttet leat ráfis áhpehisdilis, riegádahttimis ja vuosttas mánuid dan maŋŋil.
Áhpeovccečalmmát (láhttengillii Petromyzon marinus, dárogillii havniøye) guolli mii sáhttá šaddat mehtera guhkkin, 2,5 kilo lossat ja eallá sihke mearas ja sáivačázis miehtá Norgga rittu.
Áhči dállu han lea huksejuvvon maŋŋil soađi, ja dás eai gierdda elrávdnjesihkkarastit gal eanet uvnnaid.
Áhčči Arild Johnsen nieiddainis, Agnete Johnseniin dalá maŋŋá vuittiid almmuheami.
Áhčči jávkan ja dáhpáhusa diehtemeahttunvuohta deaddá su miela ainge badjel 30 jagi maŋŋá.
Áibbašeami čađa lea son čállán divtta "Sápmi, mun áibbašan dohko" , mii čuožžu diktagirjjis "Lystegn" .
Áibmobissu maid cavgileaddji álggos navddii leat luođđabissun, rivvejuvvui politiijain dakkaviđe maŋŋá go dieđihuvvui.
Áiddit leat miehtá Kárášjoga gieldda.
Áiddo maŋŋá guođđá Arnold eamidas ja bártnis ja jávká.
Áidi biddjo maid dan láhkai ahte lea álki lávkaolbmuin beassat čađa go dasa biddjojit vealustreaŋggat iige neahtta, muitala son.
Áidna dilálašvuohta mii lea buoriduvvon lea ahte Hætta viimmat beasai hállat sámegiela telefovnnas maŋŋá go son lei váldán oktavuođa sihke Romssa Giddagasain, siviilaáittardeaddjin, Kriminálafuolahusa davviguovlluin, Sámedikkiin, ja mediain.
Áidna livččii ahte sis livčče nuvttá oaggunkoarttat, logai Aarseth maŋŋil debáhta.
Áidna mearka mii vel lea báhcán rádára maŋŋel mii lei dás measta 40 jagi, lea vuollegis geađgemuvra mii lea adnon helikoptera seaivunsadjin.
Áigemearri dilálašvuođa njulget lea njeallje vahkku maŋŋel almmuhusa, dan dahká Interneahtas (www.
Áigemearri ja báiki almmuhuvvo maŋŋil.
Áigemearri lea jahki 2015, vihttanuplohtjagi maŋŋel go Duhátjahkejulggaštus mearriduvvui.
Áiggi maŋŋil roasu čilge Reinås leat váttisin.
Áiggi čađa lea leamaš áidna báiki gos sámi siskkáldas ságastallan lea leamaš vejolaš olggobealde Ruoŧa váldoálbmoga mediain.
Áiggid čađa rievddai servvodat bivdoservvodagas otna ruhttaservvodahkki.
Áiggiid čađa gohčoduvvon "nuortaduoddara searra" .
Áiggiid čađa juovllaid basuheapmái dahje riemuide leat čatnasan máŋggalágan oskumušat.
Áiggiid čađa lea ge daddjon ahte «gal bargu ieš oahpaha».
Áiggiid čađa lea oaidnán giela ovdáneami.
Áiggiid čađa leat diehtán ahte luossahivvodat čázadagas sáhttá garrasit rievddadit ja nu orru dál ge, beaškala movttegis luossabivdi ja jođiheaddji Luossabrevaeaiggádiid searvvis Reidar Varsi.
Áiggiid čađa leat dutkit ja mátkkošteaddjit rievidan dološ sámiid hávddiid, maiddái girkogárdiid ja dál gávdnojit dáktebázahusat biđgejuvvon sihke stáhtalaš ja priváhta museain birra Ruoŧa.
Áiggiid čađa leat ilbman oallut rohkosgirjjit main leat iešguđet lágan rohkosat risttalaš eallimii ja árgabeaivái.
Áiggiid čađa leat olbmot duollet dálle ovddidan ja čilgen teoriijaid mat dán mediaberoštumi áiggis leat stuora sániiguin diehtun gilvojuvvon ja adnojuvvon "buorren sáhkan".
Áiggiid čađa leat ollu fearanat mot heahteveahkit leat sáddejuvvon áibbas boasttu guvlui dušše dan dihte go telefonvástideaddji ii máhte, ii ge sealggat, dadjat sámegiel báikenamaid.
Áiggiid čađa leat sihke Grehkaálbmot ja Turkaálbmot ássan Kyprosa-sullos.
Áiggit leat rievdan boazodilis, nu go minddar ge sámi servvodagas ja Ávvirii dajai ge boazodoalli, gii ii leat vázzán skuvlla maŋŋel go gearggai vuođđoskuvllas 70- logus, ahte dál han ferte boazodoalli váldit oahpu jus galgá birget.
Áigguimet maŋŋá nama lonuhit, muhto namma ceagganii, moddjá Riina.
Áiggun dušše ávkedoaimma geahčadit, ja de ožžot earát maŋŋel jurddašit goluid.
Áiggun johtit miehtá Sámi ja háleštit olbmuiguin ja gulaskuddat iešguđet guovllu gielladilis.
Áigi almmuhuvvo maŋŋel.
Áigi das ovdal ja dan maŋŋá, gitta ođđajagi álgui lei sámiide bassi.
Áigi goas lei vejolaš mannat Supmii oastit smávva bávkkanasaid miehtá jagi orru dál duođaid vássán.
Áigodaga sáhttit čielggadit maŋŋil.
Áigodat mii de čuovui maŋŋel "Ofelaš" filmma, rievdadii oalát su eallima.
Áigu go Rita Tveiten maŋŋel 10 jagát miellahttuvuođa EU:s dadjat - juo dát EU-šiehtadus, juo dat leat dakkár šiehtadus mas leat nanu eananláigolašoasit?
Áigumuš dáinna lávdegotti láhkaásahusain lea ásahit Deanu čáhcádaga guliid ja guolásteami báikkálaš hálddašeami, ja láhčit diliid nu ahte čáhcádaga hálddašeapmi sihkkarastá guollemáddodagaid Deanus, luonddueaktun ássamii ja doalahit sámi kultuvrra.
Áigumuš orru leamen vurket dieđuid ja de ferte jearrat sáhttá go oktage maŋit áiggi hehttet jus genaid maid mielas dál leat addán áigot eará ládje geavahit maŋŋel.
Áigumušat leat ohcat metállaid, golli, veaikki, molideana ja árvideamis ávkkastallat dáid maŋŋá go leat gávdnan.
Áigumuššan ii lean fállat giehtaduodje- ja industriijafidnooahpahusa mii livččii dagahan ahte nuorat oahpu maŋŋil šaddet vuolgit gávpogii ja industriijaguovlluide oažžut ávkki oahpusteaset.
Áigut maid ordnet ohcamiid dohko gos dat dárbbašuvvo, ja maiddái bidjat vearráhiid vuoi johtolagat besset čađa.
Áigut maid ordnet ohcamiid dohko gos dat dárbbašuvvo,  ja maiddái bidjat vearráhiid vuoi johtolagat besset čađa.
Áigut maŋŋá válggaid árvvoštallat sámediggeválganjuolggadusaid, lohká Sámedikki vuosttaš konsuleanta Synnøve Solbakk.
Áilu giikarastá ja geahčada.
Áimmahuša fal dáid oahppásiid, soaittát sin dárbbašit maŋŋá.
Áitit ovdal vástidit Rákkonjárgga orohatstivra buvttii vahkku áigi vástádusa, maŋŋá go Utsi láhkaalmmái áittii áššis váldit oktavuođa boazobolesiin.
Ájačáhci lea 100 gráda báhkas, doppe boršu báhkka čáhci čađa eatnama.
Ákkastallamis čuovgá namalassii čađat čađa ahte Somby ii ane prostitušuvnna leat nu váralažžan.
Ákŋoluovtta internáhtta lei gárvvis huksejuvvon soađi maŋŋá easka 1950-logu gaskkamuttus.
Álbmoga leat viggan háddjet, muhto sámi oabbávuohta gal eallá, máttasámis davvisápmái, riikka- ja suopmanrájáid rastá, oaivvilda Eriksen Lindi.
Álbmogiidgaskasaš organisašuvdna Amnesty international lea duođaštan ahte olmmošvuoigatvuođat rihkkojuvvoje 1987 stuimmiid maŋŋel nu go olmmošgoddimat, rohcošeamit ja suoládeamit.
Álbmot sáhttá buktit evttohusaid  Porsáŋggu gildii miehtá jagi ja dán jagáš porsáŋgulaš oažžu 10.000 kr.
Álbmotbeaivve doalut ordnejuvvojit miehtá Davviriikkaid, sámeguovlluin, oaivegávpogiin ja máŋggain eará báikegottiin.
Álbmotmeahci guovddáš ásaheami gižžu  Sártnistis ja maid maŋŋá jearahallamis deattuhii Solheim man stuorra vejolašvuođaid álbmotmeahcci addá turismaealáhussii ja danin lea maid hoahppu álbmotguovddáža ásahit.
Álbmotčoahkkin Guovdageainnus, maid Finnmárkkuopmodat (FeFo) doallá, lea okta máŋgga čoahkkimis mat dollojuvvojit miehtá Finnmárkku fylkkas.
Ále divtte mu mannat dán čađa OKTO!
Álfárot eará olbmuid veahki duohkin Nils Åge Hansen muitala iežas eamida gártan álfárot nuppiid olbmuid háldui maŋŋá vuoiŋŋašvardima.
Álggaheimmet searvvi báikkálaš searvin Guovodageainnus, muhto beroštumiin miehtá sámi, lea searvi rievdan olles sámi searvin.
Álggiimet dan artihkala oahppi iežas muitalusain oahpaheddjiid birra 1940-logus, ja sáhttit loahpahit nuppi oahppi muitalusain sullii 40 jagi maŋŋil, nuppi geahčen Finnmárkkus.
Álggos 0-5 IL Nordlysa vuostá, ja maŋŋil 1-4 Hámmarfeasta (HFK II) vuostá.
Álggos deaddilii duhát skearru, muhto lea maŋŋil šaddan eanet deaddilit.
Álggos dolvo salliha vuonain, das maŋŋá gurrejedje dorski rittuin ja vuonain, go das ii livčče lean doarvái, de levve njurjot vuonaide ja rittuide, ja mearrasámit masse sisboađuset.
Álggos ferte čorget maŋŋel Gb-ráđđehusa moivvi .
Álggos fertejin boagustit, muhto maŋŋel fas suhtten.
Álggos gal dieđusge lei veaháš suorganan, muhto maŋŋil gal fertiime goappašagat boagustit go cizáš muitalii movt mun firren, ja movt muohta darvánii munnje.
Álggos gal ii Kaldhol lohkan dán ge váttisvuohtan, muhto maŋŋel daid ollu moaitámušaid, de lohká son dál ahte lei boastut sus vuolgit oaggut sátnejođiheddjiin.
Álggos galgá dá leat geahččalanortnet maid maŋŋil sáhttá divodit ja hábmet buorebut.
Álggos galgá leat 2 jagi geahččalanáigi man ferte evalueret maŋŋel dan áigodaga.
Álggos gildet hálddahusduopmáriid geavaheames gávtti……das maŋŋel ožžot gáktegildosa: spábbačiekčanduopmárat, njuikenduopmárat, giehtaspábbaduopmárat ja nu ain viidáseappot… ¶
Álggos ii lohpidan ministtar makkárge ruđaid eastadan- ja sihkkarastinbargguide, muhto maŋŋel go lei čoahkkinasttán Ivgu, Gáivuona ja Omasvuona sátnejođiheddjiiguin mánnodateahkeda, de jorgalii áššis ja juolludii 3 miljon ruvnno sihkkarastinbargui.
Álggos in dádjadan ahte mu nama čurvo, logai vuoiti Čárajárgáttis maŋŋel go skutera oaččui iežas háldui.
Álggos internáhttabráhkkan, maŋŋil stuora internáhtat nu go ovdal.
Álggos ledje hui ujut ja aivve fárrolaga vázze, muhto dađistaga de lahkonišgohte min maŋŋil go mii leimmet sidjiide lávlon ja sii maid midjiide lávlon.
Álggos ledje sii evttohan viiddidit guovllu 605 km3, muhto maŋŋá gulaskuddama árvalit sii dušše viiddidit meahci 305 km3.
Álggos lei jurdda dušše 2-4 diimmu vahkkus sihkkelastit, muhto dušše moadde vahkku maŋŋil go álggahii spiinniga de fertii lasihit diimmuid.
Álggos lei mediain olu sáhka searvvi birra, muhto Çstuorra stoarpmaÈ maŋŋá de lea goasii áibbas jaskkodan.
Álggos lei mánáid oaggungilvu, dan maŋŋá lei gilvu, mas galggai suhkat miehterávdnjái ja boahtit goarkŋu ruovttoluotta.
Álggos lei okta diibmosaš čoahkkin Birasgáhttendepartemeanttain, ja maŋŋá Oljo - ja energiijadepartemeanttain.
Álggos lei son leamaš Jeaggegeažis, ja maŋŋel dan Gorsadálus spánnja viežžame, ja dasa lassin vel jáddadan revrebuollima.
Álggos leimmet eahpesihkkarat mo boahtá mannát, muhto maŋŋil mátkki oinniimet man álki duođai lea háiket.
Álggos manai dánskalaš šaldi rastá, ja čađat logai son au, au,.
Álggos mii láviimet earret eará nuohttut geavŋŋá vuolde, muhto dat gildojuvvui soađi maŋŋá dasto.
Álggos son barggai gaskkohagaid prentenbargin ja Lund jápmima maŋŋá jagi 1912 son šattai aviissa doaimmaheaddjin.
Álggos son biehku ahte dilli lea sakka vearránan 2000 stuimmiid maŋŋel.
Álggos sáhtii dušše dás boradit, muhto maŋŋel lea Pit Stop ožžon vel nuppi boradanlanja.
Álggos vuos beaivvi miehtá skuvllas lohkat ja čállit ja de vel eanet go ruoktot boahtá.
Álggus berošteimme veaháš dain erenoamáš gussiin, muhto veaháš maŋŋel lei dego buot eará ge feasttain, lohká Isaksen, guhte maid beasai dánsestit maŋŋá go lei máistán dan erenoamáš buori borramuša mii fállui.
Álggus lei Sankt Nikolaus borjjásteddjiid gáhtteneŋgel, ja son jámii jagis 326 maŋŋil Krittusa.
Álggus sáhttet luovosbargit maiddái Suoma ja Ruoŧa bealde, maŋŋá bistevaš bargosajit.
Álggus vudje moatti gearddi Guovdageainnu čoahkkebáikki čađa.
Álggus vuoján fikkai ceakkehit, muhto dan maŋŋá dat jođii duođaid bures.
Álggus vuos Ruostafielmmás, ja maŋŋel Deanu šalddis, muitala Randi Iversen Betten.
Álggus vuos heastamáđiit, das maŋŋá fas traktoriiguin.
Álggus vuos sáhkkiivuođa geažil, muhto maŋŋá eambbo ahte eambbo doarjun dihtii joavkku.
Álggán smiehttat Portugal mátkki easkka Riddu Riđđu maŋŋá, moadde beaivve ovdal doalu.
Álgit ovddidit miehtá Suoma ¶
Álgoaálbmogat ásset miehtá máilmmi ja danin leage váttis bargat aktiivvalaččat ovttas ja oažžut konkrehtalaš bohtosiid.
Álgojagiid maŋŋá go Rávttošnjárgga luondduviessu ja musea rahppui 1990-loguin gallededje badjil 10 000 olbmo jahkásaččat.
Álgovuorus lei joavku siskkobeale sámi spábbačiekčanlihtu geat válljejedje 12 nieidda geat leat riegádan 1989 ja 1990 gaskas, maŋŋel go ožžo bovdehusa Árktalaš Dálveriemuin dahje Arctic Winter Games:s oassálastit nieiddaid spábbačiekčanjoavkkuin.
Álgoálbmogat leat čađa gaskka bealuštan vuoigatvuođa iešmearrideapmái.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi beahtahallet garrasit jus Finnmárkoláhka ii čuovo ILO konvenšuvna.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi filbmejit ođđasit sin historjjá ja váldet ruovttoluotta gielaset, rivttiideaset ja kultuvrraset.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi leat dan maid cealkán, lohká Johan Mikkel Sara geas ovddit Sámedikkeráđis lei erenoamáš ovdasvástádus fuolahit sámi museaid.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi ledje čoahkkanan olggobeallái Diehtosiidda geahččan dihte rahpanseremoniija.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi ledje čoahkkanan olggobeallái Diehtosiidda ikte go WINHEC jahkečoahkkima rahpanseremoniija lei.
Álgoálbmogat miehtá máilmmi váldet ruovttoluotta iežaset giela ja identitehta filmma bokte.
Álgoálbmogat vásihit ovttalágan bákčasiid ja rihkkumiid miehtá máilmmi.
Álgoálbmogat ásset miehtá máilmmi ja danin leage váttis bargat aktiivvalaččat ovttas ja oažžut konkrehtalaš bohtosiid.
Álgoálbmogat ávkkástallojit miehtá máilmmi.
Álgoálbmot galgá fas boahtit julggiid nala maŋŋel go eurohpálaččaid maŋisboahttit leat 500 jagi dulbmon sin.
Álgoálbmot nuorat lea deaivvadan easkka vihttii jagi 1992 maŋŋá.
Álgoálbmot nuorat leat deaivvadan easkka vihttii jagi 1992 maŋŋá.
Álgoálbmotjournalistihkain joatkit ođasdoaimmahusas, dadjá Buljo guhte sávvá ahte besset maŋŋel fas bargat álgoálbmot TV:in.
Álgoálbmotnissoniid raporttat almmuhuvvojit dán vahku Indigenous Affairs ođasčállosis, ja sáddejuvvojit ON:ii ja 700 álgoálbmotorganisašuvnnaide miehtá máilmmi.
Álgoálggus leai ofelaš prošeakta 3-jahkásaš geahččalanprošeakta ja maŋŋá ollislaš árvvoštallama man Statskonsult dagai bargo- ja searvádahttindepartemeantta ovddas, šattai dát bissovaš doaibman.
Álgu lea jiekŋaáiggi nohkama maŋŋá, muhto oalle jođánit sirdašuvvá dálá áigái.
Álkibut lei maŋŋá soađi bulvii jávkadit 500 fáŋgaleairra bázahusaid.
Álkohola leamaš áiggiid čađa gárrenmirko mii maid lea servodahkii dohkkehuvvon mirko ja dáinna vugiin lea buot servodatdásiin min risttalaš oarjemáilmmis.
Álohii hállet čábbát ahte báikki nuorat galggašedje fas fárret ruovttobáikái maŋŋil oahpu, muhto ii leat beare geasuheaddji fárret ruovttubáikái go dehálaš bálválusaid heaittihit, lohká Javo.
Álot maŋŋel dákkár akšuvnnaid, de mii guorahallat hui dárkilit mii manai bures ja mii ii nu bures, ja mis lea álot hállu ja beroštupmi buoridit iežamet bargovugiid, vástida son.
Álttas nugo maid eará riddoguovlluin Finnmárkkus, leat sápmelaččat áiggiid čađa badjilgehččojuvvon ja adnon heajubun.
Álttesjávrri riidu lea beaggán miehtá geasi, go ruoŧŧelaš boazodoallit leat johttán eatnamiidda gosa eai beassan 1972-rádjekonvenšuvnna mielde.
Álttá Boazo Sámi Siida lei maid boahtán doaluide ja mánáide lei ge heargevuodjin ja njorostallan maŋŋel mállásiid.
Álttá girdišilljus mannet njuolggogirdit sihke Osloi ja Romsii, ja biillain ádjána 5 diimmu Romsii Suoma čađa.
Álttá karátejoavku lea ožžon olu rámi maŋŋel go mánát leat karáte hárjehallagoahtán.
Álttá nieiddat maid besse Dán jagáš MGP jr gilvui ledje dieđihuvvon hirbmat olus, ja sii ledje ožžon 568 lávlaga miehtá Norgga.
Álttá politiijat bohte lihkohisvuođa báikái diimmu maŋŋel go lihkohisvuohta lei dáhpáhuvvan.
Álttá suodjalusčiekči Martin Overvik oaččui rukses goartta logi minuhtta maŋŋel.
Álttá sátnejođiheaddji Geir Ove Bakken gáibdida buohcciviesu Áltái, maŋŋel go ovdagoddi ovttajienalaččat  ávžžuhii ahte Áltái berre huksejuvvot buohcciviessu.
Álttá sátnejođiheaddji Geir Ove Bakken gáibida dál ahte guorahallagohtet buohcciviesu huksema, maŋŋel go ovdagoddi lea meannudan ášši, ja ovttajienalaččat ávžžuhit ahte Áltái boahtá buohcciviessu.
Álttá váldolávdegotti jođiheaddji Otto Erik Aas miehtá ahte sámegieloahpu čoavddus ii leat leamaš duhtadahtti gielddas.
Álttá álbmotviessu lei measta dievva go Sámi soga lávlla gullogođii ja eambbosat vel bohte maŋŋel dan.
Álttás mannet ohcamat vearrováldái ja 3 vahku maŋŋil máksojuvvojit doarjagat olbmuide, muitala Ragnhild B. Lango boazodoallohálddahusas Guovdageainnus.
Áltá gahčai jagi maŋŋel nuppi divišuvdnii fas.
Áltálaš Jarle Pedersen lea kandidáhtta váldit badjelasas Norgga luistenriikkajoavkku hárjeheaddjibarggu, maŋŋel go ovddeš hárjeheaddji Peter Mueller lihccojuvvui mannan mánnodaga.
Ánde-Niillasa heargi S-Ruškut lei diimmá Sámi-Cup heargevuodjingilvvus heargi mii lei dássedeamos ja čokkii miehtá dálvvis eanemus čuoggáid.
Ándá Niillas boagusta ja lohká ahte dán luođi son gal ráhkadastii dastanaga go vuodjái ruovttuguvlui maŋŋel diimmá Sámi Grand Prixa.
Ánne Risten ieš gal lea dušše lihkolaš dál maŋŋel Sámicup vuodjimiid, go Ena bođii nuppi sadjái.
Ánne lei nu ballán ahte ii nagodan vástidit, muhto oanehaš maŋŋel de son logai: – Dieđusge mun sáhtán veahkehit dudno.
Ánnejoga skuvla fas fitne min galledeamen dan maŋŋá ja dalle válddiimet sin fárrui Skállovárrái bigálusgárdái.
Ánte ges áigu njuiket fatnasii ja borjjastit rastá ábi nu go Colombus dagai dolin.
Ánte muitala ahte son ja guokte eará báhčči ferteje ođđasit báhčit maŋŋel álgobáhčimiid.
Árbevierru lei maid ahte bohccot sirdojuvvo sulluide, juoga mii lea dáhpáhuvvan áiggiid čađa.
Árbevirolaččat, nugo miehtá muđui máilmmes, maiddái Kosovára kristtalaččat ávvudit basiid, čiŋahit ruovttuid, lonohallet skeaŋkkaid ja váruhit čuovvut gaskaija ipmilbálvalusaid.
Árbeášši álggii maŋŋel go eadni jámii 2006:s, ja sii leat máŋgga geardde juo deaivvadan árbbi dihte sihke dikkis ja almmolaš juogadeamis.
Árdna – sámi kulturmágasiidna lea fas ruovttoluotta maŋŋá guovtti mánu geasseluomu.
Árja ferte oažžut dan rámi ahte sii ledje hui čeahpit dudjot miehtemielalašvuođa  olbmuid gaskii, muhto mun jáhkán ahte ollu sin jienasteaddjiin leat dál beahtahallan maŋŋá go Árja  válljii ovttasbargat  Norgga Bargiidbellodagain ii ge NSR:in.
Árjja bealis háliidan giitit juohke áidna dan badjel 250 olbmo geat lehpet dorjon min dán rádjai ja geat lehpet vuolláičállán Árjja doarjjalisttuid miehtá Sámi.
Árjja bellodat lea váidán Ovddádusbellodaga listtu Sámedikki válgalávdegoddái maŋŋel jagi 2009 sámediggeválgga.
Árkabisma Anders Wejryd Ruoŧa girkus lei oskkoldatlaš njunnošiid miehtá máilmmi bovden čoahkkimii ságastallat dálkkádatgažaldagaid rastá oskkurájiid.
Árra giđa bohtet vuos stuorra luosat, dat sulastahttet min Atlánta luosaid, eaige dát leat nu valjis go dat mii das maŋŋá boahtá, namalassii dakkár mii lea ditti sturrodagas, ja dat gal leat valjis.
Árra iđit joavddaimet Delhii ja finaimet hoteallas boradeamen iđitbihttá, man maŋŋá jotkkiimet unnit girdiin Nepala Kathmandui.
Árrat nuorran lávlugođii son Kollenkoret sihke lávlunkoaras ja oktalávlun ja lávllui maid World Festival Choir dahje Máilmmi Festivála koaras gos son lei mielde Witch Witch musikálas mii jođii miehtá Norgga.
Ártan lea go miehtá riikka lassánit stuora riekteáššit mat gusket álgoálbmogiidda.
Ártegis čuoččuhusat Filbmafestivála ovddeš stivrajođiheaddji, Ann Irene Buljo, mielas lea hui ártet go dál maŋŋel boahtá dakkár cuiggodeapmi fáhkka.
Ártet lei fas oaidnit beaivváža, maŋŋá go guhká lea leamaš seavdnjadis.
Ártni bážii vuosttáš moala, dakka maŋŋel ožžo Njulloslakkut 2 moala.
Árvideames olbmot ráhkásnuvve su lávlagiidda eai ge dušše liikon daidda, ja ráhkásnuvvan orro 50 Cent konseartamannit maŋŋel konseartta.
Árvvoštallanvuoiti válljejit nuorat miehtá Norgga.
Árvvuid galgá hukset bajás sámi guovlluin, justa dainna vai boaittobealbáikkit nannejuvvojit ja vai sámi infrastruktuvra njulgejuvvo maŋŋil dáruiduhttima.
Ásaheami maŋŋá ii leat oktage ráđđehus miehtan buoridit ortnega namahahtti láhkái.
Ásahus «Rikskonsertene» dahje Riikakonsearttain lea golmma jagáš prošeakta man ulbmil lea movttiidahttit olbmuid miehtá Norgga lávlut.
Ásllat rokkasta dan su stuorámus cearkki, johtticearkki, man lea ožžon maŋŋá go golbmii lea Ohcejogas vuoitán tohpaspeallangilvvuid.
Ássit, ovttas «First People of the Kalahari (FPK)» nammasaš servviin, vástidit ahte sii leat áiggiid čađa geavahan guovlluid ealiheapmái ja ahte sis danin leat árbevirolaš vuoigatvuođat daidda guovlluide.
Ávdnasat maiguin huksejedje Sis-Finnmárkku maŋŋil soađi.
Áviissa galgá ovddedit miehtá sámi áviisan.
Ávjju nieiddat vuite ges bronssa maŋŋel go vuoittáhalle Girkonjárgii 0-1.
Ávkin Son oaidná dál maŋŋá go lea ožžon daid bohtosiid ahte lei ávkin váldit heasttaid ruoktot ja ieš hárjehallagoahtit daid.
Ávvir deaivvadii bergenlaččaiguin geain lei hui buorre mokta, maŋŋel go iežaset joavku nagodii vuoitit Romssas.
Ávvir deaivvadii muhtun vuosttaš geardde vihkkiiguin gullan dihte manne sii njazzo miilaviissaid arvvi čađa.
Ávvir ferte jearralit ahte ii go oahpásmuva hui olu beakkániiguin maid barggu čađa.
Ávvir hálai suinna maŋŋel maŋimuš konseartta lávvordaga ja dalle ii lohkan stuora lihkohisvuođaid leamaš.
Ávvir ii leat ožžon ságaide Sara maŋŋel go sáddii preassadieđáhusa, muhto preassadieđáhusas čuoččuha son mediaid botnjan ášši:  – Nu go ášši bođii ovdan mediain, de sáhttá orrot ahte mun in doarjjo boazodoalu vuoigatvuođaid bivdit guliid.
Ávvir lea geahččalan ikte miehtá beaivvi oažžut Guovdageainnu politiijaid ságaide, muhto doppe ii lean oktage sii sáhtii dan vástidit.
Ávvir lea hupman maid čalbmevihtaniiguin geat lohket maŋŋel báhčaleami lea bissoolmmái moadde geardde vázzán dan guovtti viesu gaskka gos bážii ja dan viesu gos váldui gitta.
Ávvir lea ožžon duođaštuvvot ahte lágádus lea goit maŋemuš 15 jagi dolvon doapparfitnodahkii girjjiid dađistaga go vuorkkát leat dievvan, nu ahte dat lea dáhpáhuvvan áiggiid čađa.
Ávvir lea riŋgen 10-11 báikkálaš sámesearvái gullat sin oainnu Keskitalo jođiheaddjin, maŋŋá go NSR válgalávdegoddi almmuhii Aili Keskitalo sin evttohassan jođiheaddjin.
Ávvir lea sagastan festivála lágádusain maŋŋá festivála.
Ávvir lohkkit besset illudit go aviisa áigu čuovvut TIL spábbačiekčanjoavkku miehtá dán jagi.
Ávvir riŋgii fas Láttošluohká mánáidgárddi hovdii lagabui 20 minuhta maŋŋá ja oaččui dieđu ahte hoavda lea mannan kursii.
Ávvir čálii gaskavahkku sámehistorihkkár Steinar Pedersena birra guhte oaivvilda ahte sápmelaččaid ja finnmárkulaččaid vuoigatvuođat Finnmárkui leat gáržžiduvvon maŋŋá go Finnmárkkuláhka doaibmagođii.
Ávvir čálii mannan vahkku loahpas nuorra skohtervuoddji birra Guovdageainnus gii lei manahan skohtervuodjinkoarttas 3 vahkkui maŋŋel go Guovdageainnu leansmánnekantuvrra politiijabalvvat ledje govven skohtervuoddji gean čuoččuhedje leat 17-jahkásaš Guovdageainnu bárdnin.
Ávvir čállá maŋŋel sierra ášši juste dán ođđa joavkku birra, ja makkár jurdagat sis leat.
Ávvira neahttasiidduide almmuhuvvojit bohtosat maŋŋel Sámi joavkku čiekčamiid.
Ávviris beasat lohkat buot "Døgnvill" festivála birra maŋŋel vahkkoloahpa.
Ávvudeami maŋŋá skuvlaguovddážis lágiduvvo gáfestallan.
Ávvudeami oktavuođas ledje maiddái čohkken muhtin ovddeš lávlunoasi oassálastiid áiggiid čađa.
Ávvudeami oktavuođas skeŋke Telenor oktiibuot 7000 laptop dahje mátke PC miehtá Norgga.
Ávvudeapmi álggahuvvui mállásiiguin, ja dán maŋŋel ledje logaldallamat.
Ávvudeapmi álggahuvvui mállásiiguin, ja maŋŋá fas ságastallamat.
Ávvudeapmi šaddá maŋŋel.
Ávvudoaluid fáddá, ruohttasat sámi eatnamis čuovui rukses láigin miehtá ávvudeami.
Ávžžuhan baicca logestit diktagirjji ja duođai duostat dovdat makkár máhku lea njuovčča geažes maŋŋel, bidjá go jurdagiid johtui fáttá ektui vai ii.
Ávžžuhus lea boradit sihke ovdal ja maŋŋá feastta.
Ávžžuhus mannan miehtá riikka ¶
Áđevuopmi lea giláš man illá háhppeha fuobmát maŋŋel go guođđila Gárasavvona ja lea duolmmastan gása bodnái.
Áŋgiris oaggut gilvalit buriid vuoittuid nalde miehtá sámi.
Áššedovdit sáhttet ge muitalit ahte Taliban lea šaddán čeahpibun ráhkadit earret eará luoddabombbaid mat bastet čađa panserbiillaid mat galggaše suddjet soalddáhiid bombbaid vuostá.
Ášši aŋkke lea nu ahte juohkehaš geassá cealkámušaid maŋŋá go Olliin leat háleštan dán áššis, ja dalle ferte leat juogalágan plána maid moaitit liikká dohkkehit.
Ášši duogáš lea ahte Guovdageainnu suohkan áŋgirušai garrasit oažžut filbmagili Guovdageidnui maŋŋel go filbmen lei loahpahuvvon Málatvuomis, gos filbmeje eanas oasi Guovdageainnu stuimmiid filmma.
Ášši duogáš lea ahte olmmái lea gáibidan ja ožžon mávssu rusttegiid ovddas maid lei dieđihan billahuvvan maŋŋel garra dálkkiid ja ovtta buollima, muhto Vesta lea maŋŋil fuobmán ahte olbmás eai oba lean ge dákkár rusttegat go ieš čuoččuha sus ledje.
Ášši duogáš lei ahte lea go stádas ovddasvástádus máksit ekonomalaš táhpaid ovddas maid Mikkel Gaup, dahje Iŋgor Mihkkal ja su bearaš lea gillán, maŋŋel go eai beassan šat bargat bohccuiguin maŋŋel 1966:s Susendal guovllus Nordlánddas.
Ášši dán rádjai: * Steinar Pedersen oaivvilda ahte maŋŋá go Finnmárkkuláhka doaibmagođii, de leat sápmelaččaid ja finnmárkulaččaid vuoigatvuođat šaddan vearrábun.
Ášši fuomášuvvui maŋŋá go muhtin bargi dieđihii BP jođiheaddjiide.
Ášši guoská Deanu čázadaga boahttevaš ođđa njuolggadusaid čielggadeamis, maŋŋá go Deanu čázadaga hálddašeapmi mearriduvvui sirdot eisseválddiin ruovttoluotta báikkálaččaide.
Ášši lea ahte báiki gosa son lea ohcan beassat filbmet, lea lahka su iežas ruovttubáikki, ja lean gullan ahte lea jurdda ahte filbmenkulissat galget adnojuvvot turistahoidui maŋŋel go filbma lea gárvvis.
Ášši lea ahte son 2002:s, maŋŋel go viimmat oaččui ruhtadeami dasa, ostii unna guollebivdifatnasa mas ii leat nu stuora guolleearri ahte ruđalaččat lea gánnáhahtti.
Ášši lea garrasit čuohcan sutnje, son lea čađa dolkan, muhto duhtavaš.
Ášši lea maŋŋel gieđahallojuvvon Álgoálbmogiid Bargojoavkkus máŋgii, ja maiddái Barents Guovllulávdegottis.
Ášši lei Sis-Finnmárkku diggegottis mannán dálvvi ja diggegotti duopmu 36 beaivvi giddagassii, bissu maŋŋil Lágamánnirievtti duomu.
Ášši lei vuoiŋŋašdutkama birra, muhto geavahii sáni "jierbmi" miehtá artihkkala.
Ášši njuolgá Maŋŋá go Ávvir ja NRK Sámi Radio lea fitnan Kárášjoga NAV kantuvrras, de njuolgá ášši.
Ášši váldogažaldat lea leago šiehtadus ovddeš agronoma ja boazodoallohálddahusa gaskkas leamaš čadnon maŋŋil su permišuvdnaáigodaga, dasa ahte son galgá eará virgái álgit go boahtá fas bargui.
Ášši váldojuvvui ovdan 1971 Sámekonfereanssas, ja golbma jagi maŋŋá, 1974 Sámi instituhtta rahppojuvvui almmolaččat.
Ášši čilgejuvvui ja das maŋŋá mun bessen vázzit skuvla viehka ráfis.
Áššit maŋŋil bottu ¶
Áššit, mat bohtet dalá maŋŋá áigemeari, meannuduvvojit.
Áššu almmuha maŋŋel goas cupa lágiduvvo.
Áššu ii leat ožžon boazodoallohoavdda ságaide, muhto sávvá ahte oažžu su kommentára maŋŋil.
Áššu lei ge vuosttaá gii beasai oaidnit čállosiid maŋŋil go bohte Norgii.
Áššus boahtá árvvoštallan girjjis maŋŋel.
Áššáskuhttin biinnuin goddima ektui manai riekti govaid čađa, duoguštuvvon oivviin ja duljiin, mat galge čájehit ahte leatgo bohccot goddon almma biinnu haga.
Áššáskuhtton almmái maid dagahii bilidemiid muhtin droššebiilii seamma ija, maŋŋil go njuikii goavddi ala ja čorbmadii ovdaglássii, nu ahte glássa rágai ja goavdi roakčanii.
Åse Kleveland finai su vuorddekeahttá buorránastimin maŋŋá juoigama ja Krokmo báittii dego beaivváš.
ÇKakaos TV-ŠovvÈ sáddejuvvo viehká maŋŋá maŋŋebárgga eahkeda NRK1:žis.
ÇKvártta Váile digaštallanÈ sáddejuvvo P2:š-fierpmádagas ja gullo miehtá riikka.
ÇLea vealtameahttun sáhttit koordineret giellarájiid rastá Ruoŧain ja Suomain.
ÇOktii mii gánddat njágaimet geađggi lusa maŋŋá go muhtin luossabivdi lei čollen luosa geađgeipmila alde ja guođđán čoliid oaivvibeallái.
ÇRing KontantÈ geavaheaddjit eai oaččo rehkega maŋŋil go leat geavahan telefuvnna, muhto sii mákset rehkega ovdagihtii, čilgejit Telenor«as.
È    Aiddo nuppi máilmmesoađi vuolde álggii Einar Bragi gymnásii Akureyris, muhto moatti lohkabaji maŋŋá maiddái son fáhtehalai geahpesdávdii, nugo nu máŋgasat soađi áigge Nuorta-Islánddas.
È   (Mark 1:7) ÇSon sárdnidii: "Mu maŋŋil boahtá son gii lea gievrrat go mun; mun in leat dohkálaš njahkalit nuollat su gámavuoddagiid ge" È.
È   Easka jahkebeale maŋŋá gieđahallá Finnmárkku geaidnodoaimmahat ášši.
De soađi maŋŋil.
Doaivvu mielde dátge bivdi ja omardeaddji álbmot, nugo jarawa čeardage, lea ceavzán roasu čađa danne go orru vuvddiin ovdalii go mearragáttiin, cealká Survival International.
Gal mii gal duođaid fertet eanet lášmmohallat, leansmánni miehtá dasa ahte máŋgasis sis lea stuora čoavji.
In mun gal jáhke iežan riidet šat maŋŋel áigodaga.
Lea gal, muhto gal don maŋŋil fuomášat ahte lea mihá suohttaseabbu oahppat dan maŋožas go dakkaviđe.
Maŋŋá go oahpahišgohte nuortalašsámegiela skuvllas ja giellabesiin, de leat váhnemat ja mánát fas hállagoahtán min giela.
Mii eat čiekčan nu beare bures gal, muhto nu guhká go vuoitit, de dat ii daga maidege, logui Ráissa guovddáščiekči Joar Eira Rasdal, maŋŋil čiekčamiid.
Mii leat ieža hutkan joavkku maŋŋá go min oahpaheaddji hástalii min searvat Byggtorget juovlacuppii, muitalit Anna Eline, Ann Chatarina, Kamilla, Tanita, Kirsti-Monica ja Ellen May-Ragnhild.
Mis ledje mihá eanet moallavejolašvuođa go ruovttujoavkkus, ja buohkain orui leame buorre dovdu maŋŋel čiekčamiid.
NNF ii sáhte ipmirdit manin dál lea addon giđđaloddenlohpi maŋŋel gi diibmá biehttaluvvui giđđaloddenlohpi, čállá NNF reives birasgáhttendepartementii.
Sii leat áiggiid čađa oahpahuvvon ahte juoigan lea suddu, čilge Bierna.
Siivu mearrida makkár juvllaiguin vuoját maŋŋel dien beaivvi.
1996«s importerejuvvui Ruošša boazobiergu Ruŧŧii dego hjortabiergu Italia čađa.
Beziin lea unnit bargu maŋŋel juovllaid.
Biila máhcai Ruššii maŋŋá go lei divvojuvvon, almmuha Oddvar Betten Deanu leansmánnekantuvrras.
Boazolohkamat mat čađahuvvoje maŋŋel garra dálvvi, mannan čavčča, duođaštit maid dan ahte muhtin siiddain jápme eambbo bohccot, ja dainna lágiin diehtit ge ahte sis lei heajut dilli go eará siiddain, loahpaha Johan Ingvald.
Buot orohaga olbmot leat juohke láhkai veahkehan mu bábergubain man čađa galgá mannat go ovttodaga oažžu ja dohkkehedje maid mu ohcama ovttatmánu.
Báikkálašsearvvit ožžot ruđa SOL:a čađa lágidit gurssaid.
Dalle sii ožžo doarjaga maŋŋil go váide ášši, ja dan sii sáhttet dál maid dahkat, dadjá Holen.
Dan maŋŋá go vulggiimet Avvila girdihammanis, de oidnen vuosttas geardde bohcco ja dát boazu láidestii min mátkái, iežan máttuid ruoktobáikái, muitala Sandra.
Dat addá buriid vejolašvuođaid, ja olaha miehtá máilmmi, oaivvilda Mienna.
Dat duođaštuvvo boazolohkamiin mat čađahuvvoje čakčat, maŋŋel garra dálvvi, lohká Johan Ingvald.
Dat givssidit ja ájihit mu, lohká Holm gii lea váiban doarrumis gielddain buozalmasvuođa čađa.
Dat mii lea dáhpáhuvvan vihtta jagi maŋŋá Rio-konfereanssa ii leat movttiidahtti, mieđiha son.
Deanus fas 6 bargosaji dalá maŋŋá beassážiid, muitala prošeaktajođiheaddji Anne Grete Dahl Johansen.
Diibmá manai maŋemus siida eanu rastá miessemánu 17. beaivvi.
Diibmá, go Sámi Cup lei Guovdageainnus, de maid gullen media čađa ahte lei olu jugešvuohta, muhto olbmot geat ledje leamaš doppe ja lágideaddjit lohket ahte diet ii ge leat duohta, dadjá Lemet Ánte.
Doalliidlohku 1905:s lei 300, ja otne lea doalliidlohku lea badjelaš 1000, dáid gaskkas miehtá Norgga, maiddái Suomas ja Ruoŧas.
Doivon ahte maŋŋel Stol på ministeren galggai juogá dáhpáhuvvat, muhto dat ii boahtán ovdal go dál dainna Jussi-bálkášumiin.
Duon luoddanasa čađa moai besse, vástidii Mattias ja láidii Ánná dohko.
Duos dás ain vuhtimet ahte muhtumat leat ealgaluottaid guorran, ja go de maŋŋel borggai, de lea váttis gávdnat njuovvansajiid, earenoamážit dál skábman, lohká son ja joatká: Dál mii gal álgit dávjjibut patruljeret dien guovllus.
Dá lea Rock «n roll, čurvo geahččit čađa čakčaseavdnjada, dollasuova, ollu,ollu jiena ja bivastaga.
Dábálaš skuvlamánná livččii sáhttit vuolgit ruoktut maŋŋel skuvlla.
Dákkár várrejupmi lea addon sihke ovdal ja maŋŋel nugohčoduvvon bismmaviháheami cuoŋománus Guovdageainnu girkus, čállá departemeantta reivvestis báhpa guktui.
Dál maŋŋil go oainnán filmmain Bekká Ántte bártniguin Parisas, de gal gáđan go in galgan vuolgit dohko mielde, šuohkiha son.
Dán geasi mii oaččuimet guokte nuora ÇUNG-JOBBÈ prošeavtta čađa, ja soai basaiga birra skuvlla buori muddui.
Dán jagi álgit vahku maŋŋil go lávet, ruhtadili ja boazologu geažil.
Dán ráiddus leat maid mielde guokte tevdnenfilmma, ja oanehis teáhterbihtáš maid ráhkadit juohke oasis, lea ráhkaduvvon dáinna lágiin ahte mánát sáhttet joatkit dán ruovttus, maŋŋil go sátta lea nohkan, muitala Frode Grønmo.
Dás maŋás ferte bearráigeahčču šaddat buoret, ja leat dat báikkálaš guollebivdin ja bivdo searvvit geat dán bearráigeahču galget čađahit, lohká Nielsen ja lasiha: Buohkat geat bivdet jogain gos lea Gyrodactylus Salaris, fertejit hui dárkilit dikšut iežaset ávdnasiid maŋŋel go leat geavahuvvon.
Dás sáhttá buorre ovdamearkan bidjat ahte Guovdageainnus leat eanas viesut huksejuvvon easkka maŋŋil 1972, danin buktá dat maid hirbmat hástalusaid, čoavdit movt juohke vissui galgá čáhci ja rihpaduvdni, dadjá Anton.
Dát doarju ášši mii lea hui dehálaš sámiide, ii dušše dáppe lullisámis, muhto miehtá sámi.
Dát dárkkisteapmi sihkkarastá ahte buohkat ožžot ruđa maid galget oažžut.
Dát lea ođđa virgi, mas lea oahpahusministeriija prošeaktaruhtadeapmi, vuosttašin dat lea 2001 rádjai ja dan maŋŋá doaivumis rievdaduvvo bissovažžan, sávvá Lehtola ja joatká: Doaivvošin vel, ahte livččii ruhta maiddái geavahit olggobealet logaldalliid.
Dát lea ášši maid mii fertet geahččat maŋŋá válgga, ahte geat ánssášit ruđaid ja geat fas eai.
Dát lei hirbmat buorre čoahkkin, go moai beasaime muitalit manne min suohkaniin lea earenoamáš dilli, muitala Anton ja joatká: Dáppe Sis-Finnmárkkus lea áibbas eará dilli go eará sajiin go geahččat mii lea dáhpáhuvvan maŋŋil soađi.
Dát mielddisbuktá ahte bissut ain seamma dásis, mii gal geafudahttá min ovttasbarggu rájiid rastá, šálloša Nystø.
Dát ášši orru leamen nu ahte ii ovttasge leat ovddasvástádus čorget maŋŋá go biegga háddje bázahusaid, lohká guovlluássi Rávdná Anti.
Ferte oaidnit olles feastivála konsearttaid oktan, lohká Alfred Larsen, gii rehkenastá ahte ii báze táhpain konserttaid geažil maŋŋel feastivála.
Gal suige die lea dušše golgobussá, jurddašii olmmái ja lávkestii rastá Gappoluovtajoga.
Galanihtoguovllus orrot ealggat dálvvi miehtá ja mii lávet oalle dávjá iskkadit movt sin dilli lea dálvet.
Go johtolat mu šilju rastá šaddá váralažžan heggii ja dearvvašvuhtii, de in oainne eará ráđi go giddet geainnu, lohká ieš.
Go áiggut mannat rastá luotta, de fertet váruhit biillaid.
Guovddáš eiseválddit ráhkadit ja ávžžuhit ovttasbargui rájáid rastá, muhto go dan álggaha, de hehttejit dábálaččat seamma eiseválddiid eará ossodagat ovdáneami, cealká son.
Ii leat gal ođas ahte jogas ii leat jávkan parasihtta, maŋŋel go lea dálkkoduvvon, muhto dat ii dáhpáhuva gal nu dávjá, čilge Nielsen.
Ii livčče nu hoahppu, dovddahii muhtin čoahkkinoasseváldi maŋŋel čoahkkima.
Ii ábut dan bidjat ággan ahte boazodoalus lea heitot sisaboahtu, go sisaboahtu han rehkenastojuvvo maŋŋil go boazosápmelaš lea visot olggosgoluid geassán eret.
In dalle háhppehan jurddašit nu ollu, muhto maŋŋil leat dovddut mannan vulos bajás, muitala son.
Ja dát dáhpáhuvai maŋŋel go mii nahkeheimmet dan nuppi moala.
Ja nu movt dál lea dilli, de lea vuosttaš ja nuppi gielas seamma árvu maŋŋel go leat geargan joatkkaskuvllas, ja čuoggát eai earuhuvo.
Juo, dát leamaš dieđusge smávva biergogáhkku vai olbmot ihtet čoahkkimiide, miehtá Sámedikki hálddáhusbargi Katri Sarak Somby.
Jurdagat ja dovddut mat ledje go álgen govain, sáhttet vahku maŋŋel rievdan nu ahte ii leat šat miella joatkit seamma govain, čilge Issát Niillas.
Jus olmmoš ii dieđit ja de gávnahallá maŋŋil, sáhttá ráŋggáštuvvot.
Lea, maŋŋel go leimme velledan, de álggii son hoavridit, čierui Geliidna.
Lean áibbas hirpmástuvvan ja šlundon, lohká son maŋŋá go sii fertejedje maŋidit dássearvolávdegotti čoahkkima lahtuid čoahkkinhilguma.
Lei beaivvi maŋŋel konstituerema, muhto mun lean leamaš mielde álggu rájes, ja mu mielas lea lunddolaš ahte mun jođihan dan čoahkkima nu guhká go lea dárbbašlaš vai Jan Ole oažžu áiggi ovdal go váldá badjelasas dán doaimma.
Lei hirbmat fiinna moalla, ja bođii maŋŋil go mii leimmet čájehan ahte mii máhttit čiekčat spáppa, lohká Svein Ole.
Letne hállan miehtá čavčča ahte galggašeimme lohkat, muhto ean leat vel šaddan dan dahkat, muitala Iešjoht Searra Jens Åge.
Liikká ii leat mihkkege mii sihkkarastá huksegohtet go ođđa visttii, go dan ferte dearvvašvuođahoavda vuos árvvoštallat, muitala Zahl Arntzen.
Maiddái orohagat mat rátkkašit čakčaorohagain ja bohtet maŋŋil dálveorohagaide, moitet garrasit go obbaealuiguin johtet dálveorohagaide, lohká Johan I. Hætta.
Mannan jagi doalaimet sullii 200 gurssa obbalaččat miehtá Norgga.
Maŋŋel go dat dáhpáhuvai, de mii gal eat šat lean nu gievrrat ovddos, ja gahčaimet lagabui iežamet moala, dadjá Ásllat Ánte.
Maŋŋel go hárjehallagohten dehkiid, de mearkkašan ahte deahkit leat šaddan mihá gievrrabut go ovdal go, muitala Máhtte.
Maŋŋel go leat girjji lohkan, čohkkát várra dovdduin, ahte mii dáhpáhuvai Lewinsky:iin, lei sáhttit dáhpáhuvvat vaikko geainna, muitala Mundal.
Maŋŋel go láhka bođii, de leat hirbmat oallugat sáhkkohallan ja dubmehallan, lohká Torkildsen.
Maŋŋel go njuorjjut lassánedje 1987`as, de lea guollebivdin šaddan heitot ealáhus, dieđihii Andersen.
Maŋŋel go ovtta jogas lea gávdnon Gyrodactylus Salaris, ja johkii lea biddjon Rotenon, de goitge rehkenastojuvvo ahte jogas ain lea parasihtta.
Maŋŋel go ožžon máná 23-jahkásažžan, de dovden ahte rávasnuvven ja ožžon searaid, muitala Sárá.
Maŋŋel go áššit leat juo mearriduvvon, de buktá easkka Sámediggi cealkámuša.
Maŋŋel guhkkit áigge dáruiduhttinpolotihka sámiid vuostá, rievddai 1980 logus giellapolitihkka sámis.
Maŋŋel soađi huksiiga Norgga Sámemišuvdna ja Norgga Risttalaš Nuoraidsearvi ođđa rohkosviesu Guovdageidnui, seamma sadjái gos dál lea rohkosviessu.
Maŋŋá dutkamiid orru čájeheamen, ahte okta almmái lei rohtten niibbi ja čuggen iežas juolgái.
Maŋŋá go eadni jámii in leat gosii hállan iežan giela.
Mihkkalis ii leat goasse boastut, lohká duhtavaš hárjeheaddji Gåre maŋŋel go čielggai ahte joavku gádju saji.
Mii galgat ain verddežat, logai NSRa jođiheaddji gitta riikkačoahkkima lohppii, Geir Tommy Pedersen 9:Mávssolaš olbmot NSRai, sii geat álggahedje NSRa ja sii geat jođihan leat NSRa áiggiid čađa.
Mii munnje lei ođas, lei ahte nu olu sajiin álgoálbmotguovlluin miehtá máilmmi lea soahti.
Mii vánddardit miehtá suohkana, ja jearahallat olbmuid.
Min fálaldagain lea eaktun ahte oahppi bargá dáppe muhtun vissiis áiggi maŋŋel go lea oahpuin geargan, ja dat lea čájehuvvon ahte dát čatnanáigi lea dagahan ahte muhtimat eai váldde vuostá fálaldaga, čilge Anton.
Mis lea maid bearráigeahčču maŋŋil, ja de mii fuobmát makkár goansttaid sii geavahit, ja nuppes gal eai šat beasa dakkár goansttaid geavahit, čilge Johnsen.
Mis lei buorre oktavuohta boazosápmelaččaiguin miehtá dien dálvvi, ja boazojápmin iešguđet siiddain čájehii geain orui eanemus dárbu doarjagiidda, lohká Johan Ingvald.
Mu bealistan ledjen dán guhkes viehkamis mielde ráfálaš álbmoga ovddasteamen ja atomkeahtes Sámi maiddái boahtteáiggis, dadjá Oliver Utsi Sámi Áigái maŋŋá go Osloi joavddaiga.
Mu lea bággu geavahit beaivválaččat mobiltelefuvnna skuvlaáiggis, vai beasan diehtit gosa galggan mannat maŋŋel skuvlla, dadjá muhtun nieida.
Mu mielas lea somá johtit, báddet ja deaivvadit lávluiguin miehtá Sámi.
Mu váibmoášši lea buoridit sámi eallindili Norggas ja nannet ovttasbarggu riikkarájiid rastá ja sajádaga eamiálbmotmáilmmis.
Muhto dat mii ii leat vel áibbas čielggas, lea movt mii galgat dahkat maŋŋil go doaimmat heaittihuvvojit, lasiha Dahl.
Muhto go ohcamat bohtet maŋŋel áigemeari, de galget earenoamáš buorit ákkat jus galget oažžut doarjaga.
Muhto maŋŋil dáid čoahkkimiid gal lea buorre doaivva ahte doaimmat sáhttet jotkojuvvot, vaikko eanas sajiin lea unnon ruhta, loahpaha Anton.
Muhto mii oinniimet ahte viidodaga dihte lei dárbu ahte maiddái sii bohte fárrui, lohká Pedersen, gii mieđiha ahte dát dáhpáhuvai maŋŋel go olbmot, earret eará Johan Mathis Turi lei cuiggodan ášši.
Muhto mun ferten addit rámi Guovdageainnu boastakántuvrii, go sii leat hui veahkkát leamaš dán áššis maŋŋel go biehttalin váldit ruovttoluotta páhká, lohká Utsi Gaup.
Muhto oainnán ahte dan livččen galgan dahkat juo beaivvi maŋŋil go ášši deaddiluvvui, dadjá Vedhugnes.
Mun in oainne eará vejolašvuođa, go mohtorjohtolat mu šilju rastá šaddá áittan mu ja mánáid heggii ja dearvvašvuhtii, lohká Johnsen.
Mun lean badjel jagi vuovdán guoli miehtá Finnmárkku.
Mun lean oaidnán su máŋgga háve balus ruohttame vuovdde čađa, ja seaibi faskasattai birra muoraid; muhto ii oktage muorra mannan gaskat, vástidii gáranas.
Mun nu suhtten, dat han lea mu čuovvodan beaivvi miehtá, vástiidii son gii lei dearpalan riiporiebo.
Mun válddán dál oktavuođa min nuoraiguin geat alit oahpu leat váldime, ja mun hálidan de sidjiide čájehit ahte Guovdageainnu suohkan hálida iežas nuoraid fas ruoktot maŋŋel go leat oahpuin geargan, loahpaha Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Anton Dahl.
Mus lea buorre doaivva ahte mii oažžut veahki stádas, dál maŋŋil dáid čoahkkimiid Oslos, lohká Guovdageainnu sátnejođiheaddji Anton Dahl.
Muđui leat mii plánemen ahte midjiide, geat dál leat liigeásahusaiguin nuppástuhttinprográmma oktavuođas, ii galggá dárbu maŋŋel jagi 2000.
Nugo dáiddárorganisašuvnnat balle, Sámedikki ásadettiin lea sámi dáiddáriid dilli hedjonan maŋŋá go Sámi kulturráđđi ásahuvvui ja eanaš oasit sámi dáiddáriid áššiin sirdojuvvojedje Norgga kulturráđis ja kulturdepartemeanttas dohko.
Oahppit eai galgga ieža álgit bohccuiguin bargat, muhto baicca ovttasbarggu čađa muhtun siiddain, beassat oaidnit ja dovdat boazosápmelaččaid beaivválaš eallima, lohká oahpaheaddji Sara.
Rahpama rájes, leat doalut miehtá beassažiid.
Rássi lea beare roavis maŋŋel go ii leat šat ruonas áigi, nu ahte boazu ii oaččo ávkki das, čilgii Prestbakkmo.
Sis lei olmmoš dáppe guokte beaivvi, ja sii leat maŋŋel lohkan ahte Gáivuonas manai hirbmat bures, ja ahte eai sii gal leat maidege diekkáriid oaidnán go medias lea beaggán.
Son áigu alcces álggahit turistafitnodaga maŋŋel go filbma lea gárvanan, čuoččuha son.
Stáda berre máksit sávzadolliide lassigoluid guođoheami oktavuođas miehtá geasi, ja boazodolliide fas guottetáiggi.
Suoma stáda, mii oamasta eatnamiid, addá huksenlobi maŋŋel go hyttat leat ceggejuvvon, lohká Hyvärinen.
Sáhttá dadjat dán mii čahkkehii guittot mu vuosttas dola, reašká Oiva otne 45 jagi maŋŋá dán dáhpáhusa.
Sámi leavga lea dohkkehuvvon Sámekonfereanssas ja lea leamaš juo geavahusas máŋggaid jagiid, nu ahte ii leat dárbbašlaš mannat dohkkehanproseassa čađa.
Sámi oahppoplána berre geavahuvvot miehtá Davvi-Norgga, arvalii Skåden.
Sámi universitehta galgá leat ásahus mii stivre universitehta oahpahusa ja dohkkeha dutkosiid miehtá Sámi, lohká Valkeapää.
Sámiid gaskkas lea guhkes árbevierru ovttasbargat giellapolitihkalaš ja giellafágalaš bargguin sihke suopmanrájiid ja riikkarájiid rastá.
Sámiráđi Čáŋa gillii juohkinortnega doaibma galggašii maiddái váldit ovddasvástádusa das, ahte dahkat dovddusin fágagirjjálašvuođa miehtá Sámi, cealká ee. Sámi fágalaš girječálliid- ja jorgaleddjjiidsearvvi (SFGJS) jahkečoahkkin, mii váljii John Trygve Solbakk ovdaolmmožin, ja Seija Guttorm ja Harald Gaski stivralahttun.
Vaikko sáhttet leat báikkálaš erohusat, de dilli aŋkke lea sullii seamma láhkái miehtá Finnmárkku, oaivvilda Aarseth.
Vuosttaš vuorus rivveje mis ovtta moala, Mikkel Aslak Logje čievččastii guoros mollii maŋŋel go oaččui spáppa Per Ottos (Pulk).
Váikkuhusaid ferte veardidit maŋŋel dáhpáhusaid, dadjá bisma Steinholdt.
Váre vuoittášin 10 miljovnna, de ráhkadivččen ieš bána, lohká son maŋŋel go fylkkagielda ii juolludan tihppenruđaid Kárášjoga Mohtorsearvái.
 Dat lea ekstrem valáštallan, dajai maŋŋil.
 Dál fertejit boazoeaiggádat leat dan mađe rehálaččat ahte dustet dadjat ahte dáppe lea beare ollu boazo guohtumiid ektui, lohká Jon Meløy maŋŋel čoahkkima.
Álgen Beaivvážii diehtojuohkinjođiheaddjin jahkebeale maŋŋel go gergen journalistaoahpus, ja vuosttaš geardde go hupmen journalisttain ballen veahá.
Sykkeltrimmen manná maid guohtuneatnamiid čađa, ja movt de lea go lahka 1500 olbmo leat dás mielde, imašta Isak Thomas Triumf.
Šála lea šaddán beakkánin, lean vuovdán šálaid miehtá Norgga.
Ñ Dán maŋŋá easkka sáhtan muitalit mo ášši sáhttá čuovvolit.
Ñ GO MUN DÁL ODNE rahpasit válljen muitalit ahte lean guovtteráđolaš, de dat lea danne go lean dárkilis proseassa čađa mannan, dadjá Anita.
Ñ Ja maŋŋá go áhčči duššái girdilihkohisvuođas 1974:s go lei johtimin čoahkkimii Budejjui, de mun ge in šat beroštan doalahit sámivuođa.
Alit, fiskat ja ruoksat, gullui guhká maŋŋel go duopmár lei loahpahan čiekčama.
ECHNO turnea lea oassi nu gohčoduvvon Min Stuora Máilbmi čájáhusas, mii dáid beivviid lea jođus miehtá Norgga.
Faust dikten čuovui Goethe eallima čađa, ja nubbi ja deháleamos oassi bođii maŋŋá su jápmima.
Jurddaš jaskes juovlaráfi miehtá davvi eatnama Olbmot rahpet juovlabáhkaid, juhket juovlavuollaga Borret spiinneerttega ja gazzet juovlasuohkada Eai ge muitte duotnariebuid juovlaruohta ahkkida.
Khmer skearru lea ožžon hirbmat buori rámi miehtá máilmmi.
Ná eai duostta nu gallis, lohke geahččit maŋŋel čájálmasa.
Dál maŋŋil sáhttá dadjat ahte lea váttis diehtit nu sihkkarit man ollu ávki stuora lávlun- ja juoigangilvvuin lea.
Maŋŋel deaivvadii bárdni boares áhkuin, go lei fas mátkkis gonagasgárdimii.
Vieris vástida: Gal don beasat maŋŋel diehtit, muhto don galggat girjjiid čállit, maid dal leat čállimin, ja galggat báhpiriid deavdit.
Øystein Hauge, gii lea guorahallan Deanunjálmmi, muitala ahte ođđa rádjá ii šatta ovdal go maŋŋá geasi.
Øystein Kjørstad boahtá vuoji sáddo čađa, ollá rámpii mii lei ráhkaduvvon, ja fáhkka lea vulosoivviid áimmus.
áigi ovdal ja maŋŋá Nils Utsi ¶
álbmoga vásálažžan gávnnahuvvon olbmot goddojuvvon, nugo dasto maŋŋel Stalina áigge dáhpáhuvai.
álggahuvvo fas ealgabivdu miehtá Finnmárkku.
ášši gieđahallama oktavuođas áigot dieđihit iežaset miellahttun bellodahkii ja de gáibidit sihke hállan-, árvalan- ja jienastanvuoigatvuođa, de šaddá dát veháš boastut, dan dahkat maŋŋel go jahkečoahkkin lea álggahuvvon.
– 160 iešdáhtolaš bargit ledje bárggus čađa festivála, sin hága ii livčče šaddat festivála.
– Ballen issorasat heasta ii birge go ledje garra gilvaleaddjit boahtán Suomas, logai kárášjohkalaš Lill Tove (22) dalá maŋŋá doalvvi.
– Beaivvi maŋŋá go mu áhčči jámii, de háleštin mu oappáin telefuvnnas.
  Beaivvi maŋŋá, bearjadaga, bealušta fas Steinar Pedersen dárogillii doavtter philos gráda dutkosiin «Lappekodicillen davvin 1751-1859.
– Bearráigeahčuráđđi gielista Sámi fáŋggas lea vuoigatvuohta beassat dulkka čađa hállat, earret eará bearráigeahčuráđiin ja earáin geat eai ádde sámegiela.
– Bihtás váldo vuođđu dáin dokumentáralaš dáhpáhusain ja áigu dáinna čájálmasain oažžut gehččiid fas nuppes jurddašit dán historjjá birra máid sii dovdet bures, boahtá maid ovdan dieđáhusas, mii joatká ná: – Guhttalogivihtta jagi maŋŋel dán surgadis dáhpáhusa sáhttá dán historjjá geahččat ođđa čalmmiiguin.
  Bisma Per Oskar Kjølaas buvttii dearvvuođaid boares girkui ja logai sus boares niehku dál ollašuvvan, go searvegoddi fas sáhttá geavahit girku ipmilbálvalusaide maŋŋá divvuma ja sávai girku šaddá buressivdnádussan.
– Bivttasgoarrut ja duojárat miehtá Sámi leat buohkat iešalddis smávva sámi bivttashábmejeaddjit, vaikko dan ieš ii smiehtasge, fuomášuhttá Guttorm.
– Bivvalis čakčadálvi Eira lohká iežaset johtit diekko sulaid gos 40 heakka dušše, maŋŋel go doddjoje ja galbmojedje jámas ráddagalbma čáhcái.
– Buot maid sáddet, fertet vuos dárkilit mihtidit ja vihkket, vai mannet njuovžilit tuollu čađa Ruššii.
– Bussá lea leamaš viesus ija miehtá, muhto du náhkkegahpir lei olgun tráhpá alde.
– Bálkkašupmi ii leat dušše munnje gudni, muhto buoh­kaide geaiguin lean jagiid čađa ovttasbargan, lohká Ragnhild Nystad gii lea olu ilu, muhto maiddái vaši šad­dan dovdat áŋgiruššamiiddis geažil.
– Ceavzit joatkkaskuvlla, ja dan maŋŋá beassat juridihka ohppui.
– DUOLMMADAN miehtá Norgga somás dihte ¶
– DUOLMMADAN miehtá Norgga  somás dihte ¶
– Dakkár áššiin šaddat miehtá viesu ohcat olbmuid, de lávejit bissut gávdnot, dadjá Grønnli.
– Dal lean maŋŋel gullan ahte leat vel guokte lávu dahje tealttá suoláduvvon.
– Dan gal ferte boahtteáigi čájehit, čaimmiha movttegis nieida, gii guhkes áiggi stuđeremiid maŋŋá Romssa Universitehtas lea máhccan fas Kárášjohkii.
– Dan maid mii dál maid áigut dahkat, lea jorgalit filmma sihke ruoššagillii ja sámegillii, muitala Philip Burgess maŋŋá filmma vuosttaš čájeheami Oslos mannan bearjadaga.
– Dan maŋŋá lean ollu bargan gielain.
– Dan mun gal ádden jus daid goas nu beasaha rastá Deanu, muhto go leat álgán boahtit juohke dálvvi lea imaš, dadjá Guttorm.
– Dasa ahte olgoriikkalaččat besset dál bivdit jávreguliid ja rievssahiid miehtá Finnmárkku, ii lean oktage gii loktii suorpmage bissehit dan EEO njuolggadusa, muitala Pedersen.
– Dat ii leat nu ahte don fertet soahtái mannat maŋŋel go leat geargan militearas.
– Dat lea ihtán deike bohccuid geažil mat maid leat miehtá gieldda.
– Dat lei máilmmi somá, dadjá Nina Aleksandersen maŋŋel gilvvu.
– Dat manai hui bures, logai váldorolla, Jovna Nilás, neavttár Ingor Ánte Áilu Gaup maŋŋil vuosttaš čájálmasa.
• Datavurkkodannjuolggadusat leat maŋiduvvon válggaid maŋŋá.
  Dattege vuigii son maŋŋá ahte ledje gal oalle ollu nearvvat, muhto sis han vel leat guokte vahku dassái go galget čájehit dán bihtá.
– De dát lei oba suohtas, dajai Ole Gabriel Buljo go njuikii vulos lávdde alde maŋŋel go maŋemus joavku, Duolva Duottar-lunttat ledje mannan eret lávdde alde.
– De gal baicce ilbmet stuorra váikkuhusat miehtá Eurohpá, jus dat gal moriha, oaivvilda son.
– Deháleamos ášši maid birasgáhttenministtar Erik Solheim hui čielgasit lohpidii lea ahte mii galgat beassat ávkkástallat luondduriggodagaid maiddái geavahettiin mohtorfievrruid, muitala Deanu sátnejođiheaddji maŋŋá maŋŋebárgga čoahkkima Birasgáhttendepartemeanttain Oslos.
– Die lei buorre árvalus Tor Mikalsenis, danin go mii diehtit ahte jahkásaš reantu 75 miljovnnas, lea birrasit njeallje miljovnna ja dainna ii olát nu guhkás jus galgá oláhit miehtá Sámi, dadjá NSR parlamentáralaš jođiheaddji Aili Keskitalo.
– Dieđusge háliidit ođđa šiehtadusaid maŋŋel dán, muhto dál mii vuos háliidit dán barggu čađahit nu bures go sáhttit, ja čájehit buriid bohtosiid.
– Dieđátgo maid mun váillahan maŋŋá go lean geargan návehiin Válljogas?
  Dihkenjoammun 2006 čavčča miehtá riikka lea ain stuorra giksin ollu skuvllaide.
– Dii lehpet čállán dárogiel geardduhusa, muhto dat lei áibbas dárbbašmeahttun, logai duopmár Thomas Giertsen maŋŋel go Duolva Duottar lei "rappen" bearjadaga.
– Doaivumis mii nagodat ná maid bisuhit nuoraid guhkit dán birrasis dál, go dávjá sii "jávket" maŋŋá vuođđoskuvlla, lohká Boine ja čilge mo heaibun lea mearkkašan guovllu nuoraide.
– Dološáigge lei «šamanguovluš dahje «boaganš Sámis olles Sibira čađa.
– Dovden ovttatmanos ahte gáibi ruoškkehii moatti sajis ja ahte muhtun bánit ravge, muitala Reginiussen TV2ii maŋŋel čiekčama.
– Duopmár galgá gierdat gullat go lea hejot dubmen, logai Sandvik mediai maŋŋel čiekčama.
– Dáinna čájálmasain leat duođaid lihkostuvvan go olbmot leat issorasat spežžon ja illudan maŋŋá go leat oaidnán bihtá.
– Dál bat juo nogai, dajai muhtin duđavaš geahčči, maŋŋá go eahkeda láidesteaddjit leigga sávvan buori mátkki ruoktot buohkaide.
– Dál berrejit NSR:a njunnožat árvvoštallat Heaika Skum čállingotti jođiheaddji virggi farggamusat, ja čorget dili organisašuvnnas maŋŋá go son lea válljejuvvon jođiheaddjin Finnmárkku Luonddugáhttenlihttui.
– Dál dat gal lea diet romát nai oalát nohkkan, dadjalii Beardna maŋŋel go lei sádden spiinni agálaš spiidnemáilbmái.
– Dál eat váhnemat dárbbaš jurddašit go mánáideamet sáddet skuvlii busse mielde ahte mo dál, ollejit go dearvan fas ruoktot maŋŋel skuvlla.
– Dál geahčestit olgomáilmmis Sápmái movt álgoálbmotgažaldagaid galgá čoavdit riikkarájiid rastá, einnosta stáhtačálli Raimo Valle maŋŋel go Norga, Ruoŧŧa ja Suopma soabadedje bargat viidáseappot konvenšuvdnačállosiin.
– Dál go viimmat lea biedju ja mun ieš goikan giđđadulvvi maŋŋel.
– Dál lea vássán guokte mánu ja ain fieradit ruskkat miehtá.
– Dál lean duhtavaš ja čuojahemiin manai hui bures, son moddjá maŋŋel release-konseartta Rockefelleris.
– Dálvet lea lossat johtit ja maŋŋá barggu vel vuodjit máŋggaid miillaid ovdanruoktot.
– Dán in lean gal goassege jáhkkán, dieđusge ledjen mun sávvan ahte manná bures, muhto in lean vuordán ná bures mannat, dajai Anne Risten Sara maŋŋel beallefinálaid.
– Dán maŋŋá leat boahtán dievva raporttat Dárkkisteaddjis, moittii son ráđđealbmá, gii navdui gielisteaddjin go lea šiitán ja čiegadan daid go dušše ovtta lea buktán ovdán gielddastivrii.
” Dán njealját, 2008-2011, áigodagas lea Näkkäläjärvi easkka dat nubbi gii jođiha sámiid álbmotválljejuvvon orgána, 1996  ásaheami rájes Pekka Aikio 16 jagi maŋŋá, gii fas ii searvan mielde gilvui.
– Dán vahkkoloahpa mis lea jahkečoahkkin ja válggaid maŋŋel oaidnit gii šaddá ođđa jođiheaddjin, lohká son.
– Dárbbašan veahki Vuossárgga maŋŋelgaskabeaivvi čuodjalahttá Piera fas, son lea suhttan ja eddon maŋŋá go fas lea geahččalan oažžut vástádusaid olgoriikadepartemeanttas.
– Dát dagahii ahte šattai garra hoahppu válgemis, mas de ii lihkostuvvan čoaggit doarvái jienaid Sámelistui, – Šadde menddo ollu namat ja nuppelohkásiin de eará bellodagat balle mis lea fápmu, vaikko nu ii lean eisege, čilge Pieski maŋŋá mannan sotnabeaivvi gieldda­válggain Ohcejogas.
– Dát festivála nagoda čalmmostahttit sámi filmmaid miehtá Eurohpa, lohká Sámi filbmabuvttadeaddji Liisa Holmberg.
– Dát gal lea hui šállošahtti, ja erenoamážit jándora maŋŋá bearráigeahču ja seamma buhcciin.
– Dát lea illu sáhka Fovsen-Njaarke orohahkii, lohká orohatovdaolmmoš Terje Haugen maŋŋel go Norgga Čázádat- ja Energidirektoráhtta (NVE) hilggui bieggamilloprošeavttaid Fovsen-Njaarke orohagas.
– Dát lea ođđa prográmmaráđđi mii maŋŋá ođđajagi lea doaibmagoahtán, nu ahte dien ášši eat ba dovddage.
– Dát lei vissa vuosttas guolli maid godden gilvvuid oktavuođas, maŋŋá dan in goddán go moadde ditti.
– Eai leat sámegiel girjjit ja bargobihtát sámegillii, muhto dál leat bargame neahttasiiddu jorgalit sámegillii, golbma jagi maŋŋel go mearride ahte buohkat galget iežaset gilli oažžut oahpu, dadjá Finnmárkku sotnabeaiskuvlla konsuleanta Per Fedje.
– Eai oslolaččat dieđe mii dáppe dáhpáhuvvá, dadjá Utsi, gii muittuha stipeandda ulbmila, ahte dáiddárat miehtá Norgga galget oažžut bargovejolašvuođa ja birgejumi ráfis bargat dáidagiin.
– Eallin lea rievdan maŋŋá go loahpahin nuppi gávppi Tenohalli, muitala gávpeolmmái.
– Eambbo dramatihkka Maŋŋel loahppavuodjima bođii vel ovdan ahte Bitis lei luoitán skohteris vuoláš.
– Eambbogat konfirmašunáigodaga maŋŋil dadjet "Mun dieđán mii risttalaš osku lea" go konfirmašunáigodaga álggus, muitala dutki Ida Marie Høeg Vårt Land-aviisii.
– Earenoamáš ášši Tunheim muitala ikte hupman boazopolitiijain ja lohká ožžon diehtit ahte sii galget dutkojuvvot áššis ja ahte son ferte addit politiijaide raportta maid čálii dalle maŋŋel dáhpáhusa.
– Earret eará galgá filbma čájehit man láhkái dutkit čohkkejit dieđuid vuona birra, ja man láhkái guolásteaddjit čohkkejit dieđuid vuona birra, ja man láhkái sii leat dahkan dan buolvvaid čađa, muitala son.
– Easkka maŋŋel go heajain álgen mannat ja doppe gullen earáid maid juoigamin, atnigohten árvvus juoigama.
– Eat lean vuordán gal vuoitit, lohká Máret Charlotte Logje maŋŋel 8. oassefinála Norway Cupa A-loahppagilvvus.
– Eat loga ahte sii berrejit, go dá lea juoidá man juohkehaš ieš vállje, dadjet konfirmánttat, geat movttegit vuostái válde konfirmašuvnna kursaduođaštusaid maŋŋá doaluid.
– Eaŋgalas TV-fitnodat boahtá ráhkadit dokumentára filmma beakkán sámi spábbačikčiid birra ja ollu olgoriikka mediat leat maid boahtimin, ja miehtá máilmmi leat journalisttat boahtimin.
– El-rávdnji jávkkai olles Girkonjárggas moatti minuhttii, muhto aggregáhtta doaibmagođii moadde sekundda maŋŋil.
– Elliidsuodjalusa bargu lea čájehit ealáhuseallimii ja politihkkariidda man stuora vuosteháhku lea náhkkeealáhusa vuostá miehtá riikka, lohká son.
– Ferte gierdat earáid oaiviliid jus earát galget dohkkehit mu oaiviliid, lohká Jenny geas maiddái leat ollu doarjut maŋŋil Idola.
– Ferten mieđihit ahte bávččastii go eat beassan golli ávvudit iežamet fancáiguin, logai Hamren VG aviisii maŋŋel čiekčama.
– Fidjol lei mu vuosttas čuojanas ja das maŋŋá ráhkadin vuosttaš kitára buotlágan muorra bázáhusaiguin, muitala Nillá.
– Filmmas oaidnit movt olbmuin várra lei dan áigge ovdal stuimmiid, muhto lei ollu mii dáhpáhuvai maŋŋel, dadjá Unni ja geahčada sohkagirjji, masa lea čállon veaháš Iŋggá ja Ántte birra.
– Finánsaroassu váikkuha maiddái NAV kantuvrraide miehtá riika, Bargguhisvuohta lassána ja NAV áššemeannudeapmi lea veaháš njoazit go ovdal.
– Fylkkamánni lea dál oaidnán dárbbu addit lobi báhčit albasa maŋŋil go mii leat gávdnan fas sullii seamma olu ráppiid go njukčamánu rádjái leimmet dahkan.
– Fágalaš rávvagiid mielde diktit mii dákko fas šaddat jeahkáliid ja suinniid maŋŋel go dáppe leat fárren eret.
– Galggašii okta olmmoš gii bargá márkana ektui čađa gaskka ja gii čuovvu dan ja márkanastá bohccobierggu, dadjá bohccobierggu jođu gulahallanforuma (Kontaktforum for reinkjøttomsetning – KRO) jođiheaddji Per Mathis Oskal, gii maid ovddasta Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR).
– Galggašii okta olmmoš gii bargá márkana ektui čađa gaskka ja mii čuovvu dan ja márkanastá bohccobierggu, dadjá KRO jođiheaddji Per Mathis Oskal.
– Galgá oba nanu organisašuvdna, mii nagoda unnimus miljovdnabeali ruvnno ieš nagodit ruhtadit, ja galgá olmmoš geas lea dáhttu ollášuhttit dan duohken, dadjá Birger Winsa guhte illá lea vel seivon maŋŋel bures lihkosmuvvan lágideami Lulejus.
– Galgá álggahit farggamusat ovddidit sámeoahpahusa oppalaččat ja giela oahpahusa buktit lunddolaš oassin skuvlabargui miehtá riikka, oaivvilda bargojoavku.
– Geasi maŋŋel gávdnen beahceloggumiid Lunusvákkis (Lønsdalen), davábealde Sáltoduoddara.
– Giđabeallái plánet 20 konseartta miehtá Eurohpá.
– Go beare smiehtan ahte mun galggan dáhttut sátnevuoru maŋŋá, de sakŋida čoavji.
– Go duolvačáhcerusttet ii doaimma eavttuid ja njuolggadusaid mielde, de mearkkaša dat ahte ii leat čavddis ja hivssetbázahusat golget čađa ja čoagganit táŋkka vuollái, gos áiggi mielde sáhttet dagahit kemihkalaš reakšuvnna man boađus lea sáltesivra ja  mii sáhttá mannat vuođđočáhcái ja Kárášjohkii ja Detnui, dadjá Sæther.
– Go dál automáhtalaš friddjagoartaortnet boahtá, de ožžot olbmot dan poasttas golbma vahkku maŋŋel, go friddjagoartaráji olaha, dieđiha Dearvvašvuođadirektoráhta prošeaktadirektevra, Christine Bergland.
– Go dán maŋŋá lea fas fylkkadiggi cealkán ahte galgá leat vejolaš čatnat skohtermáđiid oktii, ja ahte galgá vejolaš ovddidit mátkeealáhusa, cuiggoda Juuso ja čujuha ahte dát guokte plána mannet álfárot vuostálágaid.
– Go mii diehtit movt ekologalaš dilli miehtá rittu lea vearránan maŋimuš logijagiin, ja man garrasit dát lea váikkuhan earret eará riddodorskebivdui ja dieinnalágiin riddoservodahkii, de lea seamma go resurssaiguin speallan álggahit šákšabivddu dál, dadjá Sámedikki várrepresideanta Marianne Balto preassadieđáhusastis.
– Go mii eat oaččo moala ráŋggáštusčievččastemiin, de lea váttis vuoitit čiekčama, logai Sámi riikajoavkku hárjeheaddji Morten Pedersen maŋŋel čiekčama.
– Go ruhtahivvodaga lasihit, de beassat mii dasto lasihit virggiid miehtá Sámi guovlluide, ja dainna lágiin nannet ahte sámi beroštumit ovddiduvvojit, ja dan maid diehtit ahte stuora oassi sámiin eai hálddaš sámegiela, ii čálalaččat iige njálmmálaččat, dasto in bala ahte mii eat oaččo iežamet oasi, oaivvilda Wulff.
– Go čohkká politiijakantuvrras ja dutkojuvvo, de orru dego vearredáhkki, vaikko maŋŋel čájehuvvo ahte in leat verrošan ja ášši heaittihuvvo, muitalii son.
– Goahtegearregis diehtit ahte go govdabáddi boahtá miehtá Sis-Finnmárkui, buot sámegiliide, dalle ožžot olbmot vejolašvuođa ovdánit ja sáhttet iežaset gálvvuid vuovdigoahtit interneahta bokte.
– Goahtelávddiin lea lagasvuohta gehččiide, oažžu measta savkkastallat, logai váldorolla neavttár Ingor Ánte Áilu Gaup maŋŋil vuosttaš čájálmasa.
– Golbma luohká besse fas oaidnit iežaset oahpaheddjiid, birrasiid njealljelogi jagi maŋŋel go gearggaimet vuođđoskuvllas, muitala son.
• Govčča njuni ja njálmmi bábirnjunneliinniin go gosat dahje gasttát, ja bálkes njunneliinni maŋŋá geavaheami, dahje gosa gieđa vuostá.
– Gullat olu mánáid ja nuoraid hállamin gaskaneaset máttasámegiela, liggii eanemusat mu váimmu, lohká Sámedikki ráđđelahttu, Ellinor Marita Jåma, maŋŋá sámegieloahpahusa konferánssa Troandimis.
– Gurutbellodat oaččui čađa evttohusa ahte go čađahuvvojit konsešuvdnarievdadeamit dálá čáhceelrávdnjerusttegiidda luossa jogain, de berre gáibiduvvot unnimusčáhcehivvodat mii lea heivehuvvon lussii iešguđet sturrodagain.
– Gánneha maid fuomášuhttit mo šiehtadus sihkkarastá midjiide rievtti ođđa šiehtadusa dahkat čakčii jus gilvva- ja fuođargolut lassánit eambbo maid leat šiehtadusas navdán.
• Hijab mearrádus lea maŋiduvvon válggaid maŋŋá.
– Hui buorre konsearta, logaiba goappašagat maŋŋá konseartta.
– Hui somá ja lean hui rámis go justa mun bessen ovddastit sápmelaš boazodoalu, dadjá Máret Elle maŋŋá go MTV  filbmajoavku leat guođđán su siidda ja Sámi.
– Hui suohtas vaikke vuosttaš dubmemis ledje veahá nearvvat, muhto dat manai bures ja guktot joavkkut rábmoje maŋŋel spealu.
– Hui váivi ahte eai gaikko vulos áiddiid maŋŋá dálvvi, lohká Kárášjoga Ealgabivdu searvvi ovdaolmmoš Jan Idar Somby.
– Háliidin máhccat maŋŋá goahkkaskuvlejumi ruoktot mánnávuođa báikái, muhto go ii lean bargosadji gávdnamis, mii bat leai eará go ieš álggahit bargosaji.
– Hástalus lea oažžut nuoraid mielde girkoeallimii, vai sii oidnet iežaset saji, ii dušše konfirmašuvdnaáiggi, muhto ovdal ja maŋŋel maid.
– Ieš gal in mearkkašan go gužže mu njeaiga, muhto gullen maŋŋá ahte ledje dahkan dan.
– Ii leat goassege buorre bargat iđitveaigái go čiekčamat leat beaivvi maŋŋel, lohká Pulk.
– Ii leat heaitán, sus ii leat leamašan dilli maŋŋel go máná oaččuime.
– Ii leat nu ahte báŋku gidde uvssaid maŋŋá 2012, baicce besset olles beaivvi doibmet áššiid.
– Ii leat vuosttaš geardde go suohkanstivra lea juolludan ruđa, ja maŋŋel fas maŋidan huksema.
– Ii oktage háliit dulkka čađa hállat ¶
– Imaš orru ahte olles bealli riikkas lea čuhppon rastá.
– In báljo nagot doalahit, lohká George, dahje Iŋgor Ántte Áilu,  go son otná rájes ja miehtá golggotmánu galgá báhčit iežas buoremus olbmá, Lennie.
– In dieđe masa ruđa bijan, muhto lea goit buorre lassi luopmoruhta, dajai ieš maŋŋel go vuittii.
– In duostta dadjat ahte dá lea stuora váttisvuohta miehtá ja in hálit ovttage sivahallat, dadjá Turi, muhto lohká dákkár áššiid maid sáhttit váikkuhit dasa man ollu boazodoalli oažžu máksojuvvot bierggu ovddas maid vuovdá.
– In lean doivon sii ipmirdit luođis, muhto lei buorre go dan gusto dahke, lohká Berg dalá maŋŋel jury almmuheami.
– In leat goassege oasálastán dákkár gilvvuin, čilgii son maŋŋel go oaččui 242 čuoggá ja olahii 3.
– In leat goassege vásihan ná Mari Boine lohká iežas čuojahan miehtá máilmmi, muhto ii leat goassege vásihan dákkár heajos vásáhusa go beassážiid Guovdageainnus, go bealli dain olbmuin eai várra diehtánge gii čuojaha dan konsearttas, sii beare barge áibbas eará ja eai lean musihka gal vuolgán guldalit.
– In leat rievtti mielde ráhkkanan vuovdit biilla ja bartta ovttatmanos, muhto easkka maŋŋel geasseluomu.
– In leat sivahallame dušše nieiddažiid, muhto sii fertejit guoddit oasi sivas, cealká ráppár ieš dál maŋŋil.
– In moaitán Hætta Jurista Leif Dunfjeld dadjá maŋŋel ahte son ii goasse oaivvildan dan moaitaga njuolga Hættai.
– In sivahala dušše nieiddažiid, muhto oaivvildan ahte sii fertejit guoddit oasi sivas, dadjá Slincraze dál maŋŋil.
– Ipmirdat diehtodárbbu Nuorta-Finnmárkku politiijaguovllu politiinspektevra, Ellen Katrine Hætta, lohká juohkehaččas lea friddjavuohta oastit veahki priváhta guorahallis, jus iežaset mielas eai leat ožžon daid dieđuid maid ledje bivdán politiija dutkosa čađa.
– Irggiin mátkkoštit miehtá máilmmi.
– It dárbbaš, bátni lea ija miehtá vuorjan mu, dál mun gal mávssahan dan!
– Jos muhtumiid mielas  golbma beaivvi lea menddo guhkes áigi, de berrejit ain juo oasálastit maŋimuš beaivvi, go dalle dahkkojuvvojit evttohusat ja bohtosat, lohká son ja joatká:– Politihkkarat dávjá hállet man dehálaš nuorat leat Finnmárkui, ja ahte lea dehálaš ahte mii máhccat fylkii maŋŋil oahpu, muhto go dušše okta boahtá konferensii čájeha ahte leat dušše guoros sánit, loahpaha Kaski imaštaladettiin.
– Juoga ládje ferte boazodoallohoavda bákkus bealuštit daid daguid dehe váilevaš daguid, mat leat oassečilgehussan dasa go bohccot dál jápmet nealgái, lohká NRK Sámi ođashoavda, Kent Valio, Ávvirii maŋŋel go boazodoallohoavda moittii mediaid goziheami boazojámus mannan čavčča ja skábma.
– Jus boahtit ovttaoaivilii maŋŋel konsultašuvdnačoahkkima, de lea departemeantta duohken loahpalaččat dohkkehit oahppoplána, čilge Sperre vel ja ja dáhkida ahte dan rájes go nu guhkás olle ahte lea vel dušše departemeanttas dohkkehit plána, de manná proseassa jođánit.
– Jus daid čoahkkinplánaid ii čuovo, de šaddá oalle váttis fas maŋŋá oažžut čoahkkái olbmuid.
– Jus dál eat guoddal, de eat sáhte gáibidit buhtadusa almmolaš eiseválddiin maŋŋá bággoloni­steami, fertet de ohcat geaidno­searvvis buhtadusa mat de soitet leat geavahan buot ruđaid geaidnohuksemii ja orohahkii de ii leat báhcan mihkkege.
– Jus galgá leat vejolaš čađahit boazolohkama dáinnalágiin, de ferte ovdamearkka dihte buot gárddiid rievdadit, nu ahte bohccot bohtet nu gáržžes áiddiid čađa, ahte nákce lohkat bohccuid ovttaid mielde.
– Jáhkehahtti mii oažžut reálareanttu vearu maŋŋá mii lea nolla čavčča mielde, lohká son.
– Lea dehálaš nuoraide oahpásmuvvat rastá riikarájiid ja barget ovttas.
– Lea dušše lihkku go mánát eai leat garraseappot roasmehuvvan go šaldi mii manná eanu rastá Mázes ii leat buorebut sihkkarastojuvvon.
– Lea eahpesihkarvuohta das mo vuovdinlobi njuolggadusaid dulkot ja leat go guokte olles buolliviidnabohttala vuvdojuvvon vai eai, iige ášši sáhte dál šat maŋŋá dárkut, čilge várresátnejođiheaddji Hansen.
– Lea go duohta, jearai rieban ja dan ámadadju dego moddjái go gulai dál beassá rastá eanu.
– Lea go duođas duohta, lei vuosttaš maid nisu logai go Norsk Tipping čuojahii sutnje maŋŋel vuorbádeami.
– Lea han dat álo buorre ášši, go varra duoldagoahtá, čaibmá álo movttegis Ursula Länsman rumbogieđaid maŋŋá konseartta lávddi duogábealde.
– Lea ortnegis njuovvat dovdameahttumiid, muhto easka dan maŋŋá go geažotbealji eaiggát lea duođaštuvvon.
– Lea sierra gažaldat leago ášši boarásnuvvan, dat ferte mearriduvvot maŋŋil dutkama, lohká Politiáššiid spesialossodaga doaibmi hoavda Johan Martin Welhaven.
– Lea suorggahahtii go heahtetelefuvdna 113 ii doaimma dáppe, lohkaba soai maŋŋel lihkohisvuođa mii lei duorastaga sudno astoáiggevisoža buohta riikageaidnu 93:s.
– Lea váivi gullat ja oaidnit maid Nils Åge Hansen ja su eamit vásiheaba, jus eat gávnna sámegiel hálli olbmuid, de fertet dohkkehit earágielagiid ja sidjiide maŋŋá oahpahit sámegiela, lohká Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell Sæther.
– Lea ártet go álggos dadjá son áigu heaitit, ja easka maŋŋá, go mii evttohat ođđa jođiheaddji, de lohká iežas joatkit, imašta Apfjell.
– Leai duođaid buorre máhccat fas ráfálaš unna Unjárgii,  lohket Blacksheeps nuorat, geat eai oro álgáge váiban maŋŋá davviriikkalaš MGP jr. stuorra vuoittu mannan vahkkoloahpa Dánmárkkus.
– Lean ain vaikko man buorre nissonolmmoš – Mun lean muhtin olbmuiguin hállan maŋŋá go vulgen TV:i moadde jagi dás ovdal muitalit čižžeborasdávdda birra.
– Lean beahtahallan go Deanu gielda ii addán munnje doarjaga guollevuovdinfitnodahkii, muitala Henry Henriksen maŋŋel go Deanu gieldda ealáhusfoandda stivra hilggui su ohcama.
– Lean giitevaš čuohpadussii, lean sáhttán dan maŋŋá eallit dearvvaslaččat.
– Lean maid leamaš eará cupain ja čiekčamiin, Jielleváris ja Nilut Cupas, muhto Márjá Sofe gal ledjen juo mearridan maŋŋel go Roger Finjord:ain ledjen ságastallan su birra, gii lea biireovddasvástideaddji ja Team Finnmárkku jođiheaddji, .
– Lean veahaš suorganan, dán in lean vuordán, logai Johan Kitti maŋŋel vuoitima.
– Leastadius oskkus mas lea nana cuovzza dávvi-Samis lea áiggiid čađa nágodan baldaladdat váhnemiid oahpaheamis mánáideaset luođi.
– Leat duođaid guhká vuordán, dadjá anáraš Anu Pietikäinen go 12 jagi maŋŋá Sámedikki ásaheami easka vuhtii váldo sámi giellaláhka dáid gielaide.
– Leat eamiálbmogat ieža geat muitalit vásáhusaideaset birra, ja Ealát-prošeakta lea leamaš mielde loktemis báikkálaš návccaid, dajai Pogodaev maŋŋá dokumentára čájeheami.
– Ledje hávskás geahččit dáppe, lohká Finn Arild Selnes maŋŋá go sii ledje geargan guoimmuhit iežaset čájálmasain veaháš badjel čuođi olbmo Rica hoteallas Kárášjogas.
– Lei buorre mávssaheapmi, logai son maŋŋel čiekčama.
– Lei duođaid mu ávvubeaivi otne, logai Jostein Biti maŋŋá gilvvuid.
– Lei gal mealgat eanet go mon ledjen vuordán, logai son maŋŋá go lei ožžon medálja geigejuvvot.
– Lei hui somá goddit goadjima, muhto dat lei hui lojes guolli, muitala luossabivdi, guhte lea juo goddán dan meare ahte birge dálvvi miehtá.
– Leimme doppe iskame maŋŋel go siiddas oaččuime dieđu ahte lea gumpe dien guovllus, ja sáhttit duođaštit ahte lea gumpe mii lea goddán golbma bohcco ja hávváduhttán muhtun bohccuid mat leat vardán, muitala Henrik I. Eira Stáda luonddubearráigeahčus.
– Lihkus ledje gistát gieđas, eaige nagodan čađa daid gaskkestit, lohká suorganan Per Johannes Eira, geas lea geasseorohat Beaskáđđasis, gos lei čohkkeme bohccuid mat leat báhcán ealus, go eanaš ealuin ledje juo johtán dálveorohahkii.
– Livččii somá oastit biilla, vaikko viessobiilla ja vuodjit gulul dien stuorra riikka čađa.
– Loahpalaš mearrádusa searvamis eat leat vel dahkan, muhto goit diibmá, vuoittu maŋŋá, háleštallui maiddái dán jagi searvat dása, muitala oahpaheaddji Nillá Tapiola.
– Logahaga maŋŋá mus ledje plánat soahteveaga ektui, ohcen áibmofámuide.
– Láven dihtora ovdii čohkkedit surfet ja guldalit musihka, maŋŋel go mánáguovttos leaba nohkkan.
– Maid dan maŋŋel barget?
– Maid jus mu smávva mánát livččiiga das stoahkamin, jearrá son ja gáibida ahte gielda dál sihkarastá kummalohkiid.
– Maid, dakkár man čađa sáhttá čierastit?
  Maiddái bovttii Elvi miela muitalit dilis birra maŋŋá go su gándá mannan beassážiid lei Kárášjoga márkanis váldán ja vuodján muhtun skohteriin mas ledje čoavdagat ovddas.
– Mannan dálvvi čoahkkima maŋŋá mus láttai jurdda álgit boazoisidin, dan ovdal ledjen veháš eahpesihkkar, vaikke olbmot ledje juo sihtan mu máŋgii searvat boazoisitválgii, Nils Heaika dadjá.
– Maŋimuš soađi maŋŋá mii ásáimet vuos girkostobuin, ng. Sundi-stobus 1945-49 dassái go mii fitniimet dálu Savelai 1949.
– Maŋŋel dan čiekčama dieđán eanet makkár joavkku sáhtán Hámmárfestii sáddet, muitalii Sandvik ikte.
– Maŋŋel digaštallama bohte máŋggas mu ságain ja čájehuvvo ahte eai buohkat leat min vuostá, dadjá son.
– Maŋŋel go almmuheimme nama, de letne gullan ahte lea juo okta fitnodat/neahttasiidu man namma lea Boddu.
– Maŋŋel go dáinna álggiimet, de lassánii lohku ovttatmanos, dadjá Myhre.
– Maŋŋel go leat hupman stáhta suonjardanvárain (Statens Strålevern), de oaivvilda Suodjalus ahte ii dárbbaš eanet mihtidit suonjardeami Rássegálváris, cealká Heidi Kristin Langvik-Hansen, Suodjalushoavdda preassaoktavuohta maila bokte.
– Maŋŋel go mii fitnodaga álggaheimmet, de leat mii čađahan eanas dakkár oanehis áigodaga bargguid, ja dál lea hui buorre go lea bargu guhkit áigodagas.
” Maŋŋel massii doahttalusa ja šattai ieš dat geas garraseamos suhttu.
– Maŋŋel moadde buori geassemánu dovde moai man bures márkan lea váldán vuostá fálaldaga.
– Maŋŋá 21.00 eai beasa nuorat geat leat vuollil 18 jagi Barii.
– Maŋŋá Marseille táhpehallama leat buot Brann niegut billašuvvan ovdal go leage čakčamánnu šaddan.
– Maŋŋá dákkár lihkohisvuođa, de lea sierra proseassa dušše máhttit hálddašit jurdagiid ja vásáhusaid.
– Maŋŋá filmma ja digaštallama, de guoimmuha Finnmarksløpet kulturossodat «Sisa» iešguđetlágan musihkalaš osiin, nu go Kiiná ja Ruošša musihkain.
– Maŋŋá go bigálusas reŋgojin, dovden ahte muge, máná, barggus leai ávki.
– Maŋŋá go ođas beakkehii ovddit beaivvi ahte kássat heaittihuvvojit Seastinbáŋkkus, de sii goittot Kárášjogas eai leat vel ožžon makkárge reakšuvnnaid iežamet kundariin, muitala Persen.
– Maŋŋá go stivra ja Deanu Searat vuoittahalle mottiin áššiin,  de vásihii min searvvis oassálasti ahte muhtun guovddáš SVL-N lahttu cuiggodii ja bivddii "riekta" jienastit, muitala Varsi.
– Maŋŋá gástta galgen giitit gástabearraša dasttán sárdnestuolus gos lea hui gárži go dáhpedorpmis gusken buolli gintalii, mii de bullehii soajá mu báhpabiktasis, muitala Heie Fremover aviisii.
  Maŋŋá juovllaid, guovvamánu loahpas vulget sii fas johtui, vuos Lørenskog Joatkkaskuvlii Mátta-Norgii ja njukčamánus fas davás gos sii leat gávdnamis Finnfjordbotn- ja Bardufoss Joatkkaskuvllain Romssas.
  Maŋŋá kursageahččaleami mearrideigga soai ohcat barggu Kárášjoga ođđa vuojahagas.
  Maŋŋá ollesolmmožin lea maid mus leamaš oktavuohta siiguin, ja mun lean giitevaš dan doarjaga ovddas maid ožžon Biti bearrašis váttisáiggis Bonjáhasas.
– Mearkkaša ahte atnet árvvus maid olmmoš lea bargan, dajai bálkkašumi vuoiti Issát Sámmol Heatta maŋŋel doaluid Báktehárjjis.
– Mearrádusa dahken maŋŋá álbmotčoahkkima Guovdageainnus 1997:s gos álbmot hálidii mu galgat ráhkadit filmma ja ahte áigi dasa dál lei láddan, muitala Gaup.
– Mihttomearri lea ahte geavaheaddji 12 vahkku maŋŋil šaddá fysalaččat doaimmalaš iehčanassii, ja bidjá návccaid dasa ahte rievdadit eallindábiid biebmodoalu ja borgguheami ektui.
– Mii Finnmárkku ealgabivdit leat ságastan ja gáibidan rievdadusaid, muhto ii oro ávkkuheamen go eiseválddit dáhttot seamma bivdovuogi miehtá riikka eaige dohkket ealgabivddu oassin min birgejumis ja árbevierrun.
– Mii bidjat geonett máhtaid jekkiid rastá, dat galget hehttet ahte luottat máid meahccesihkkelat ráhkadit šaddet menddo čiekŋalat, muitala Romssa fylkkamánni birasgáhttenossodaga fágahoavda, Knut M. Nergård.
– Mii eat leat ođasmahttán Luondduviesu ja Musea čájáhusa maŋŋá go rabaimet viesu 1990:s.
– Mii eat leat vel dearvasat maŋŋá dáruiduhttima.
– Mii fertet leat várrogasat vai dat ii leava miehtá Norgga rittu, lohká Nesvik.
– Mii gal jurdileimmet ovttatmanos ahte dá ferte leat hui unna olmmoš, go son lea čáhkan suotnjat láse čađa.
– Mii gal leat čađa áiggi gulahallan Silje Muotkain, nuba diehtu ii boahtán báifáhkka.
– Mii geahččaleimme maŋŋel fas álgit čuojahit, muhtun jagiid maŋŋel, in muitte dál juste goas, muhto dat ii meinestuvvan ja dál leage fas hui suohtas go galgat lávddi nala, muitala Øverli.
– Mii jearaimet Aili Keskitalos vuolgit jođiheaddjin dalá maŋŋá go Silje Muotka dieđihii ahte son ii šat joatkke doaimmas, ja mii leat hui duđavaččat go Keskitalo mieđihii jođiheaddjin vuolgit, muitala Javo.
– Mii johtit miehtá Norgga, oahpásmuvvat olbmuiguin ja dárkkistat lea go duohta dan maid eará olbmot dadjet sin birra.
– Mii juohkit vissa supmi kulturjuolludeamis ja lasihit ruđaid maŋŋel go oažžut diehtit man ollu Sámefoanda juolluda kulturráđđái.
– Mii leat bures ráhkkanan muohtauđđasii, sihkkarastá preassaoffiseara Per Anders Bjørklund.
– Mii leat garrasit árvvoštallame virgádit olbmo gii bargá media ektui, maŋŋel maŋemus áiggi negatiiva mediaáššiid boazoealáhusa birra, dadjá NBR jođiheaddji.
– Mii leat jagi 2005 oastán kloáhkkapreassa, muhto dađi bahábut dat ii leat doaibman go oanehaš maŋŋel go ain divvot dan, danne mii leat atnán steŋgejuvvon doapparguovllu gurret kloáhka dohko.
– Mii leat johtán miehtá Sámi gullan dihte gos ja masa lea eanemus ruhtadárbu.
– Mii leat njeallje jagi dassá Sámedikkis meannudan ja lei ge NSR mii evttohii ášši, muhto dalle eat ožžon ášši čađa.
– Mii leat vuovdán ollu eanet ovtta beaivve bileahtaid maŋŋel go almmuheimmet ahte Kamelot boahtá čuojahit, muitala Gaskaijarock artistaovddasvástideaddji Stig Tore Grøtta.
– Mii leat álggahan ovttasbarggu dalá maŋŋá go mis boatkanii eanetlogu ovttasbargu Sámedikki, ja leat bargan ráhkkanahttit vejolaš ovttasbarggu juksat eanetlogu boahtte sámediggeválggas, čilge Nymo.
– Mii leat čoaggán bevddiid miehtá márkana, ja nu leatge gávdnan čovdosa go diŋgojuvvon skuvlabeavddit ja stuolut eai olle ovdal go skuvla álgá, lohká Guovdageainnu nuoraidskuvlla rektor Ellen J. Sara Eira.
– Mii leimmet hui buorit vuosttaš vuorus, muhto čiekčit váibe nuppi vuorus, lohká Guovdageainnu nissonjoavkku hárjeheaddji Ole Johan Triumf maŋŋel go su joavku lei vuoittáhallan 4-6 Porsáŋgui.
– Mii lujávrilaččat leat giitevaččat ja muitit go kárášjohkalaččat bohte heahtevehkiin midjiide go dilli lei heajumus, maŋŋá go Sovjet-lihttu nogai ja gálvvut eai lean šat fidnemis dáppe.
– Mii lávet veahá badjeleappos mannat rastá, ja mis maid doddjoje bohccot jieŋa čađa, muitala Johan Mikkel Eira.
– Mii sávašeimmet váhnemat miehtá riikka fuomášit ahte berre leat seamma lunddolaš beroštit mánáid mediaárgabeaivvis go eará beliin, dadjá Ryland.
– Mii vuordit ahte dál bargá suohkan juoidá, go mii diehtit ahte sajit mat dál leat boarrásiidda galget leat doarvái goit 2011 radjái, ja dat ii oro doarvái go jo dál váilot sajit, lohká Hætta Eriksen gii imaštallá movt lea vejolaš ahte miehtá riikka váilojit sajit buohcciide go tabeallat čájehit earaládje.
– Mii vuordit ahte fitnodagat mat hálidit mutet eamiálbmogiid guovlluin leat eamiálbmotguoskevaš standárdat mat leat seammaláganat miehtá máilmmi, dadjá NSR-jođiheaddji.
– Mii vuvddiimet 672 bileahta ja Nuorta-Finnmárkku stuorámus oaggungilvui serve 400-500 olbmo, miehtá Finnmárkku bohte olbmot.
– Mii čorget maŋŋel válgga!
– Mii čájehit buori čiekčanmovtta maŋŋel go Romsa bážii moala.
– Min mielas fálaldat leat hirbmat buorre ja miellagiddevaš,  lohke Gáregasnjárgga nuorat maŋŋá čájálmasa.
– Min mielas lea hui ártet ahte go Janne gávdnui, de eai lean mearkkat juolgevuođuin vaikko lei mannan rođu čađa skuovaid haga.
– Min mielas lei dál áigi deaivvadit, olles 40 jagi maŋŋel go gearggaimet nuoraidskuvllas, dál dan bále go muitit manne mii deaivvadit.
– Mis leat badjel 200 tiimmu filbmabáddemat boazodoalloservvodagain miehtá árktalaš guovllu, ja min niehku lea ráhkadahttit eanet profešunealla dokumentára dáin báttiin, dadjá Anders Oskal, gii lea Árktalaš Ráđi Ealát diehtojuohkinprošeavtta prošeaktajođiheaddji ja geas lea Ealát gulahallandoaimmaid ovddasvástádus.
– Mis leat earret eará dáiddárat, dáiddaduojárat ja fitnodagat, mat bohtet miehtá riikka.
– Mis leat leamašan álgoálbmot studeanttat miehtá máilmmi earet Austrália ja Ođđa Zealand.
– Mis lei measta bisánan dál doaibma, go guokte mánu maŋŋil Nuoraidsiidda rahpama, ii lean šat ollu ruhta, muitala Nuoraidsiidda jođiheaddji Anne Karine Utsi.
– Moadde minuhta maŋŋel lei son muitaleamen iežas fasttes muitalusa mii lea nu roavis.
– Moai sáhtte bajágeaži roggagoahtit ja de mii roggat dassážii go leat ráigan áibbas čađa.
– Moai vuvde duoji iežame fitnodaga čađa man namma lea LM handmade UB.
– Mu mielas lea buorre go dutket ášši, dadjá boazodoalli Per Johannes Eira, maŋŋel go politiijat leat mearridan dutkat ášši mii deaividii ovdalaš juovllaid Beaskáđđasa guovllus, go beanaráidu rohkkáhii bohccuid ja Eira hávvádii beatnagiid niibbiin.
– Mu mielas čilge diet sátni hui bures mii sámi aviissas berre leahkit váldoberoštupmin ja jurdagiin, namalassii beroštit, atnit árvvus ja atnit fuola sámi servvodagas iežas doaimma čađa, čállá Vars.
– Mu niehkogeassi livččii irggiin mátkkoštit miehtá máilmmi ¶
– Muhto dat somámus lei go vázzen dego Hanna fra Tana, dalle ožžon eanet fuomášumi, muitala Erik Solbakken Ávvirii maŋŋá konseartta.
– Muhto dá lea juoidá maid eat dieđe ovdal maŋŋá válgga.
– Muittán daid álgo Sámi Grand Prixaid, ja erenomážit Sáve joavkku go dat lei okta daid álgoháviid ja lei olu ságastallan maŋŋil dan birra go lei ođas.
– Mun bargen ovdal Grillavisttis Kárášjogas, ja das maŋŋá lean mun gohčoduvvon Grill-Tove.
– Mun dat lean mannan soađi čađa ja časkán veaga buot veallut.
– Mun duođaštan Svein Ole Sandvik lea biddjon eret guovtti virggis Finnmárkku spábbačiekčanbiirres, maŋŋil go lea lea fasttit láhtten ja skudnen spábbačiekčanduopmára Bernt Thomas Berntsena geassemánu álggus.
– Mun gal duođas jáhkken dan, ja ahte dáppe leat dievva bohccot miehtá, dadjá Lone Martinsen, Finnsnesas eret.
– Mun gal maid ferten gusto iežan lanja čorget ja sirdit diŋggaid soaittán mun nai gávdnat láhppon diŋggaid, dajai Sárá olmmái maŋŋel go lei gullan daid oallut dávviriid maid Sárá lei ožžon ruovttoluotta fas.
– Mun galggan maŋŋá ovddidit ášši áirasiidda, dasa gal veahá aistton balan.
– Mun geassádin danin go dušše diimmu maŋŋel go SVL ja Midnight Sun Marathon čálle šiehtadusa Sámedikkiin, de mearridedje sihkastit 80 % Norgga beale herggiin eret ja dat eai beasa searvat NM-gilvvuide Romssas.
– Mun heaittihan boradanbáikki vuosttažettiin ruhtadili dihte, ja maiddái dan dihte go ieš lean šaddan bargat hui olu, masa mus dál ii leat šat dilli, maŋŋil go mus mánná riegádii, muitala "Den glade laks" eaiggát, Eva Liland, Ságahii.
– Mun hirpmahuvven ja dieđusge movttáskin go ožžon bálkkašumi ja gutni mii dan mielde čuovvu, dovddasta Ellen Bongo Eira maŋŋel go lea beassan veaháš jurdilit.
– Mun in dovdda dán ášši eará go mediaid čađa, inge leat ožžon makkárge čielggadeami meahccebálvalusas ášši birra, lohká SNO direktevra Kai Erik Tørdal.
– Mun in livčče galgan čiekčat, logai Høgli maŋŋel čiekčama Nordlys aviisii.
– Mun in láve ásttat čohkkedit leavssuin njuolgá maŋŋel skuvlla, de láven vuoiŋŋastit TV ovddabealde, ja guđa áigge eahkes láven hárjehallat.
– Mun in sáhtán čiekčat odne, logai Rushfeldt maŋŋel go lei iskan lea go juolgi dearvvašnuvvan.
– Mun lean hui duhtavaš ja giitevaš mearrádusa ektui, logai Ahtisaari NRK:ii maŋŋel go lei ožžon dieđu ahte lea geigejuvvon Nobel Ráfibálkkašupmi.
– Mun lean hui duhtavaš maŋŋá vahkkoloahpa sihke čađahemiin, festiválagussiiguin ja eaktodáhtolaččaiguin.
– Mun lean muhtin olbmuiguin hállan maŋŋá go vulgen TV:i moadde jagi dás ovdal muitalit čižžeborasdávdda birra.
– Mun lean vuosttas jagi datanomastuđeanta ja áiggun Sámi oahpahusguovddáža oahpuid maŋŋá figgat beassat universitehtii lohkat fysihka.
– Mun lean várra sávvan ahte muhtumin galggan olahit dákkár dili maŋŋel go Rivttahis leat lágiduvvon čieža-gávcci jagi márkanat.
– Mun ledjen hui movttet ja duđavaš go vulgen Guovda­geain­nus, maŋŋel go Duodjeinstituhtta vuođđudeddjiin lei leamaš ráđđečoahkkin bearjadaga, das go mis lei leamaš hui buorre čoahkkin, dadjá Elin Sabbasen guhte lea beahtahallan ja váivašuvvan Aline Mikkelsen reivviin.
– Mun ledjen áigá jo ráhkadan dakkaraš melodia, mas nammán bođii maŋŋá ”Gosnu”.
– Mun láven geasi miehtá vuovdit gálvvuid dáppe Romssas, muitala Inga Eira.
– Mun njuorasin máŋgii go oidnen man stuora beroštupmi olbmuin Guovdageainnus lei veahkehit cegget skuvlla masaimánáide Tanzanias, dadjá Gunhild Berit Sara Buljo, maŋŋel márkaniid ja konseartta mat lágiduvvoje bearjadaga čoaggin dihte ruđa Mama Sara veahkkeorganisašuvdnii.
– Mun sávan ahte Sámediggi maŋŋá sáhttá váikkuhit nu ahte čohkkejuvvon duodjetearpmaid sáhttit gaskkustit mánáide ja nuoraide kurssaid, rávisolbmuid­oahppu ja skuvlla čađa, lasiha Miriam Paulsen.
– Mun áiggun bargat suoidnemánu lohppii, ja dan maŋŋá letne moai morsiin vuolgime guovtti vahkkosaš mátkái dáppe Finnmárkkus.
– Mun áiggun čierastit čađa, čuorvvui son ja gizzugođii bajás.
– Mun šattan dahkat dan maŋŋel.
– Mun čohkkájin miehtá beaivvi geahčadeamen oidno go guovža, muhto mun in oaidnán goappáge guovžža, muitala Nordsletta.
– Mun šállošan váhnemiidda geat ledje festiválas iežaset mánáiguin, go mun dadjen dien dieđáhusa politiijaide, čuožžu SMS dieđus maid SlinCraze sáddii Ávvirii, maŋŋel go aviisa lei mannan deaddileapmái.
– Munnje lea beaggán ahte Durtnoseanus, mii golgá Davvi-Suoma ja Ruoŧa čađa eai leat goassege ovdal goddán nu olu luosaid go dán jagi.
– Munnos lea goappašagain stuorra sohka miehtá Finnmárkku ja erenomážit Guovdageainnu/Máze bealde.
– Munnos leat vázzedettiin molssagápmagat fárus, jus dárbbaša lonuhit, vuossárgga ii lean nu báhkka ja sáhtii vázzit ovttaid gápmagiiguin miehtá beaivvi.
– Mus lea áibbas buorre dovdu dál go nagodeimmet časkit Sámi riikajoavku, logai Provence presideanta maŋŋel go Provence dearppai Sámi joavkku 2-1 Varese, Stadio Franco Ossola spábbačiekčanšiljus.
– Mus lea šaddan čielgebávččas maŋŋel go ribahin nohkkat dakkár ruvvenmátta ala, muitala Aaslie.
– Mánná jámii mu gieđaid gaskii, muhto in leat ožžon makkárge čuovvoleami maŋŋel, muitala son dál.
– Márkomeannu mearkkaša olu Evenáši gildii ja dat lea stuorámus lágideapmi min guovllus maŋŋá Davvi-Norgga Feastariemuid (Festspillene i Nord-Norge), meidne Evenáši kulturjođiheaddji Unn Kristin Laberg.
– NMS lea ilus oažžut ná nana oasi nuoraid duostilvuođas ja roahkkatvuođas miehtá organisašuvnna ja dát bargu leage hui dehálaš movt fievrridit mišuvdnaberoštumi boahtte buolvvaide, dadjá rekrutterenbargi Åslaug Ihle Thingnæs, NMS.
– NSR riikastivrra bealis illudit go Aili Keskitalo lea vástidan ahte miehtá NSRii presideanta­evttohassan boahtte sáme­diggeválggaide, lohká riikastivrra jođiheaddji Silje Muotka.
– Na, dalle han beasan sihkkelastit miehtá dáppe gos orun Svenskebakkenis Kárášjogas.
– Niehkun lea ahte mu maŋŋá ge gullošii návehis ain mugas ja moalla.
– Nieida váiddii ášši lávvordaga, maŋŋel go garrestii váidit ášši.
– Norga ii gáro doarjut Infonuora go háliidit seastit ruđa, Sámediggi ges ii loga 700 miljovdnasaš bušeahtas juollut doarjut fálaldaga mainna jovssašii sámi nuoraid miehtá davviriikkaid.
– Norga lea okta dain máilmmi riggaseamos riikkain, danin lea imaš go Norga ii ráske lágidit OG-doaluid, logai beahtahallan Romssa sátnejođiheaddji Arild Hausberg NRK:ii maŋŋel go lei čielggas ahte valáštallanstivra ii doarjjo Romssa 2018.
” Nu celkui 15 jagi maŋŋá go diggi lei vuođđuduvvon.
– Nu mo dál go mii guđiimet dálveeatnama, de lei Lágesduottar sajis moadde diimmu maŋŋil.
– Nu orru dilli miehtá máilmmi.
– Nuorat gánda háliida dušše oaggut, hállá luosaid birra miehtá geasi, muitala čeavlás áhčči.
– Ná galgá máná oažžut nohkat, lávllastii Trond Hallstein Moe jitnosit čiekŋalas barytonjienain nu ahte latnja skájihii ja rábádii njuorat máná (vávvá) Lilly Jørstad salas maŋŋá go Jørstad gearggai lávlumis litna «Summertimeš mezzosopranojienain.
  ON-raporttas deattuhuvvo man dehálaš lea sápmelaččaide, nu go eará álgoálbmogiidda miehtá máilmmi, nannet vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduresurssaide go dát lea vuođđu iešmearrideapmái ja dat leage mii dagaha ahte sápmelaččat sáhttet joatkit leat oktan álbmogin.
– OSS olu jođiheaddjit leat šaddan beakkánin maŋŋel iežaset jođiheaddji áigodaga min searvvis.
– Oarje-Norggas gávdnojit gárddit miehtá rittu.
– Oažžut oasasteamet – Go ruhtahivvodaga lasihit, de beassat mii dasto lasihit virggiid miehtá Sámi guovlluide, ja dainna lágiin nannet ahte sámi beroštumit ovddiduvvojit, ja dan maid diehtit ahte stuora oassi sámiin eai hálddaš sámegiela, ii čálalaččat iige njálmmálaččat, dasto in bala ahte mii eat oaččo iežamet oasi, oaivvilda Wulff.
  Ofelaččat galget johtit joatkkaskuvllas joatkkaskuvlii miehtá riikka ja juohkit dieđuid sámi kultuvrra, historjjá ja servodatdiliid birra.
– Olbmot berrejit borrat visot mii galmmihanskábes maŋŋel bassiid liikka go bálkestit biepmu, lohká Eanandoallo- ja biebmoministtar VG aviisii.
– Olbmot galget oba áŋgirat oahppat sámegiela jus nagodit čađahit gurssaid eahkes maŋŋel barggu.
– Ollislaš árvvoštallama maŋŋil leat mii gávdnan buoret čovdosa, lohká Guovdageainnu VS spábbačiekčanjoavkku jođiheaddji Ole Mathis Eira Altapostenii.
– Ollu dáhpáhuvai maŋŋel stuimmiid ¶
– Ooh, lei njálgga bánnogáhku, dadjá rieban ja njoloda njálmmi maŋŋil go lea herskkostallan.
– Organisašuvdna lea miehtá riikka dahkan buori barggu čohkket daid 200 vuolláičállaga maid dárbbašeimmet, dadjá Retter duhtavaččat.
– Orrut geargamin dasa ja dan maŋŋá prošeakta joatkašuvvá ovddidanprošeaktan.
– Orun iežan mielas rievdan olmmožin maŋŋel go lean vásihan garra buozalmasvuođa, muhto lean álo leamaš servvodatberošteaddji ja maiddái ráhkistan politihkkema.
– Ovdal 79 % ohppiin čuldo eksámenii, muhto maŋŋá go fas álggiimet teoriija kurssaid doallat, de buorránišgođii dássi, dajai beaivválaš jođiheaddji johtalusskuvllas Harstadas, Vidar Trane, Harstad Tidende aviisii.
– Ovttas dáin bláđiin lei Donald ekspedišuvnnas muhtin máttariikkas, ja govvaráiddus oidnojit Donald ja eará ekspedišuvdnaolbmot mihtádallamin guovllu olbmuid oivviid sierralágan mihtidanrusttegiin, eaige sii gulahallan dáiguin olbmuiguin, muitala Fjellheim ja iige son atnán imašin dán ovdal moanaid jagi maŋŋá go su áhčči lei Lulli Sámi Museas barggus ja lei čohkken govaid maid Fjellheim beasai oaidnit.
• Ovttasbargat ásahusaiguin giellaoahpahusáššiin miehtá Sámi.
– Oza álggos min čađa, ávžžuha Guovdageainnu suohkan.
– Ođđa jođiheaddji ferte rehkenastit ahte sus boahtá šaddat lagas ovttasbargu skuvllaiguin ja oahpaheddjiiguin miehtá Norgga.
– Poasta šat ii joatkán vuovdima maŋŋá go FeFo mearridii heaitit giro-máksinvuogádaga ja dábálaš báberblohkkavuovdima.
– Prográmmajođiheaddji jearrá sis maŋŋá, leatgo sii njuiken dan sámi báru ala go čuojahit sámi musihka.
• Regiovdnareforbma lea maŋiduvvon válggaid maŋŋá.
• Romsa musea - Romssa universitehta musea, Tromsa - Kultureanan maŋŋil golbma čearddaid deaivvadeami Várjjagis - fágaid gaskasaš dokumeantašuvdna- ja gaskkustanprošeakta, r. 125 000.
– Ráđđi dagaha váttisin Son oaivvilda maid ahte Bearráigeahččanlávdegoddái šaddá váttisin doaimmahit iežaset doaimmaid, go ráđđi vástida máŋga vahkkuid maŋŋel vástidanáigemeari, ja dasa ii liiko Skum.
– SON VUOITÁ: Diimmá Finnmárkku beanagilvvuid vuoiti, Inger Marie Haaland, lohká su ovttasássi vuoitit go oinnii beatnagiid jođu 15 kilomehtera maŋŋá go Kárášjogas ledje vuolgán.
– Servodat lei dego vuollánan maŋŋil áššiid, ja min lei bággu gávnnahit strategiija.
– Sihkkarastá arvat dietnasa ¶
– Sii geat čikčet, mannet miehtá skuvllaid vázzit, ja danne eai leat mis doarvái čiekčit.
– Somámus jietna­teknihkkárbárgu livčče dakkár stuorra konsearttas gos lea sihke koarra ja olles orkeastar, dalle beasašii albmaláhkai iežat máhttu geahčalit, muitala gudneáŋgiris almmái maŋŋá go lea smiehtastan veháš.
– Son biehku go mun human telefovnnas beaivvi miehtá, vuoiddan gaccaid, logan vahkkobláđi ja jugan gáfe, ja de áigu son lihccut mu danne go mun in bargga maide!
– Son roggá bajás áššiid mat eai gula dán áššái, dadjá Rachel Nergård, gii namuhuvvo ovdanamain e-boasttas maid spábbačiekčanlihtu presideanta lea sádden iešguđet olbmuide maŋŋel spábbačiekčanlihtu válggaid mannan vahkkoloahpa.
– Son veallái girjerádjosis guokte beaivvi maŋŋel go lei jápmán.
– Sparebank 1 - báŋkkuin lea gievrras ekonomiija ja eai dárbbaš ođđa kapitála maŋŋel dakkár investerema, lohká Sparebank 1 Nord-Norge háldd.
– Stangnes bođii mu ságáide maŋŋel čiekčama ja ánuhiii ándagassi danne go lei čearggasti muinna, lohká duopmár Berntsen.
• Steinar Pedersen oaivvilda ahte maŋŋá go Finnmárkkuláhka doaibmagođii, de leat sápmelaččaid ja finnmárkulaččaid vuoigatvuođat šaddan vearrábun.
– Stuorámus ágga ásahit parlamentarismma, lea beassat eret dálá systemas mas mii ráđđelahtut álggos vuos ráđis meannudit áššiid, dasto fas seam­ma áššiid meannudit fága­lávdegottiin ja fas de maŋŋá dievas­čoahkkimis, ja dát ii oro mu mielas riekta, lohká Olli.
– Suddu go boazodoallu miehtá suddjema ================================================================================ Ellen Inga Kristine Hætta elleninga(at)avvir.
– Suddu go boazodoallu miehtá suddjema ¶
– Suollagat leat duogábeale viesu cuvken kontorlánjá láse, ja dákko čađa sisa boahtán.
– Suoma turisttat bohtet giđđat jo oaggut Deanunjálmmis guoira gudjoriid, mat leat jođus merrii maŋŋá guhkes dálvvi, Deanunjálmmis, muitala Algasvári báikkálaš searvvi jođiheaddji Leif Kristian Sundelin.
– Suomas lea lohppii bivdit guovžža maŋŋel borgemanu 20. beaivvi.
– Sáhtán duođaštit dieđu, mii áigut máksit áiggiid čađa stuorimus vuoittu iežamet eaiggádiidda boahtte giđa, dadjá stivrajođiheaddji Halvor Solheim, Nord-Troms Kraftlagas.
– Sámediggeráđđi luohttá ahte Suodjalusdepartemeanta váldá vuhtii álgoálbmot vuoigatvuođaid go mearrida gos soahtegirdiid váldošillju galgá leat, lohká sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen maŋŋá go Ofuohta ja Mátta-Romssa guovlluráđit leat bidjan beaivválaš jođiheaddji bargat soahtegirdiid váldošillju ásahemiin Evenáššái.
– Sámediggi lea álbmotválljejuvvon orgána mii galgá reŋgot sámi álbmoga miehtá Sámi ¶
– Sámegiella, davviguovllu politihkka ja ovttasbargu sámiid gaskkas riikkarájiid rastá leat áššit maid áiggun vuoruhit, čilge Silje Muotka.
– Sámi dáidagis ferte leat našunála dássi, dahje dadjat juo gaskariikkalaš dássi go dáidagat leat čoggon miehtá Sámi.
– Sámivuohta lea beaggán, ii dušše Norggas, muhto miehtá máilmmi.
– Tore čađahii vuosttaš hárjehallama Romssa joavkkuin maŋŋel go bávččagahtii olloliid njeallje vahkku dássái.
– Vaikko dát čájálmas johtá dál Finnmárkkus Kultuvrralaš skuvlalávkka kulturfálaldahkan joatkkaskuvllaide, de midjiide lea dehálaš maid čájehit dán maid eahkes ollesolbmuide, vai nuorain lea geainna háleštit fáttás maid maŋŋá, lohká Teaterfabrikkena neavttár ja prošeaktajođiheaddji Ellen Zahl Jonassen.
– Vaikko vel Sámelistu vuoittáhalai, dattege sápmelaččat vuite go guokte eará ovddeš Sámelistolačča sirde Guovddášbellodahkii, oktan ovttain eará ge sápmelaččain, besse sii Suoma bellodaga bokte čađa gielddastivrii.
– Vaikko vel mun ovdanbuvttán iežan ja searvvi oaiviliid, de ii leat dat seamma go media čađa soahtat.
– Vearrámus go badjelmeari suddje máná, lea ahte mánná ii beasa oahppat bárttiid čoavdit maŋŋel eallimis.
  Vieljašguovtto moive čilgehusaid birra duogušteami oktavuođas celkkii riekti ahte raporta duogušteami birra čállojuvvui logi diimmu maŋŋel duogušteami.
– Vikko ádjánin badjel guhtta diimmu čuoigat, de in váiban ovdal go Guovdageainnu eanu nala ollejin ja bajás Báktevárrái čuoigat lei lossat, go das lei njáhcu, logai Hætta maŋŋel go mollii ollii.
– Vuoddji, nuorra nisu, čilgii son fertii bissehit biila go oarri ruohtastii rastá geainnu.
– Vuosttamužžan áiggun giitit luohttámuša ovddas, logai Smuk sárdnestuolus maŋŋel go lei válljejuvvon.
– Vuosttas guovtti mánu áigge mun gávnnahin, ahte mus ii báze barggu maŋŋá áigi stuđeremii ja dalle ohcen bargoaddis stuđerenlobi 6 diimmu vahkus, son máinnaša.
– Váldomihttu lea muhtin beaivvi buot sáddagat gullojit miehtá Sámi oktasaš radiokanálas, loahpaha NRK Sámi Radio prográmmaredaktevra, Ole Rune Hætta.
– Váldosivva eahpeduhtameahttunvuhtii lea go stivrra mearrádusat eai leat čuvvojuvvon ja go mearrádusat leat heivehuvvon maŋŋel go stivra lea dahkan mearrádusa.
– Váldá áibbas boastut Sámediggepresideanta Egil Olli lohká ahte Goahtegerega jođiheaddji váldá áibbas boastut go lohká Olli dat lea dagahan ahte olgoriikkalaččat besset miehtá duoddara.
– Váre juo šattalii nu stuora vuovdin ahte ii beasa čađa, iige birra!
– Váre livččii, muhto das ii čuoččo, in ge gille joatkit dán sága, gal das gulahallá maŋŋil, vástida Aslaksen.
– Váre šattalii nu stuora jávrin ahte ii oktage beasa rastá, ii ge birra!
– Várret stuora muohtauđđasa várálašvuođa miehtá Romssa rittu, Lofuohta rájes davás gitta Finnmárkui, várre Meteorologalaš konsuleanta Rune Skogvang geas lea ovdasvástádus Davvi-Norgga dálkki dieđihit.
– Váttis lei gullat máid Nils Peder Gaup čuorvvui munnje, gullen ahte sihtá luoitit, muhto dál oainnán ahte in livčče galgan luoitit go ruohtai čađa kontora ja eará herggiid gaskka.
” lohká movttegis mojinjámmat gánda maŋŋá go lea bosihan veaháš.
– suohkan ii fuomášan ovdal go vahkku maŋŋel ¶
  «Norge Rundt» prográmma čájeha olbmuid ja elliid miehtá Norgga maid NRK guovllukántuvrrat leat buvttadan.
  «Skuvlašaddu ortnet» lea vuos iskadanortnet, maŋŋá go leat geahččalan mo doaibmá de mearridit eiseválddit ahte galgá go ortnet joatkašuvvat.
– Áhčči jođii hui ollu miehtá máilmmi ja sus ledje álo girjjit mielde go bođii, lohká Hagebrink.
– Áiggošin buoredit dálá ovttasbarggu riikkarájáid rastá numo sámi joatkkaskuvllaiguin.
– Áiggun gáibidit min searvvi árvvoštallat geassádit Norgga Sámi Valáštallan Lihtus (SVL-N), dadjá Sirpmá Valáštallansearvvi Tor Asle Varsi, maŋŋá mannan vahkkoloahpa Valáštallandikki.
– Ále luoitte – Váttis lei gullat máid Nils Peder Gaup čuorvvui munnje, gullen ahte sihtá luoitit, muhto dál oainnán ahte in livčče galgan luoitit go ruohtai čađa kontora ja eará herggiid gaskka.
– Álggaheimmet iešsorbmema eastadanbarggu maŋŋá go jagis 2005-2006 dáhpáhuvve vihtta iešsoardima 11 mánus, čilge gielddadoavttir.
– Álgoálbmogat miehtá máilmmi leat čájehan stuora vuostehágu dán ja eará amerihkálaš genadutkanprošeavttaide.
– Álttá leansmánnikantuvrra kriminálateknihkkarat galget bearjadat maŋŋel gaskkabeaivái geargán dutkámis buollima ja sis lea gulahallan KRIPOS:in, muitala son.
– Ánssáša go Kirsten Svineng erenoamážit muitojuvvot 30 jagi maŋŋel go lea jápmán?
– Árvideames eat šatta viežžat lasi girjjiid ovdal maŋŋel go skuvla lea álgán, čilge Sæter.
– Ásodagas lei veahá suovva maŋŋil go oljouvdna lei buollán, muhto ii leat sáhka stuora billisteamis, dadjá Nilsen.
– Ávžžuhan Guovdageainnu beassat roasuid čađa kultuvrra vuoruhemiin, lohká Bjugn ráđđeolmmái Tor Langvold.
  – Dutkanjoavkku gávnnahii álbmotiskamis ahte 8,8 proseantta 2551 iskon gánddamánáin geat ledje givssideaddjit dahje sihke givssideaddjit ja oaffarat, rihkku lága logi vihttanuppelogi jagi maŋŋá, lohká Rønning.
  – Dáppe fitnet hui ollu báikeolbmot ja čađa báikki vuodji turisttat bisánit dása boradit.
  – Dát guoská miehtá riihka, sihke dearvvašvuođa eiseválddiide, gielddaide, eiseválddiid ásahusaide ja buohcciviesuide, maiddái davviriikkalaš bargguide, mat gusket sámi dearvvašvuođa dillái, čilge Hetta, gii lea eret Siebe gilážis Guovdageainnus ja ássá dál Stavanger gávpogis.
  – Dát gustui dušše gánddaide geat gávcce jahkásažžan lei psykiátralaš diagnosa ja 28 proseantta dáid gánddain ledje psykalaš váttisvuođat 10-15 jagi maŋŋá, čilge Rønning.
  – Juo, mun fuobmájin easkka maŋŋil ahte livččii galgan dasa maŋidit, go mis maid maŋŋonii njuovvan oalát go MT-slakt ii beassan njuovvat duolva čázi dihte, ja min orohagas ledje boazoeaiggádat geat dan dihte sihte maŋŋidit gárddástallama.
  – Lea hui dehálaš ahte ofelaččat ožžot eanet oahppočuoggáid oahpu ovddas, dasgo sii barget ja ohppet nu olu miehtá jagi, go skuvllat sávvet earalágan fáttáid maid birra ofelaččat galget muitalit, dadjá ofelašdoaimma ráđđeaddi Risten Rávna Länsman, Sámi allaskuvllas.
  – Maŋŋá go luossabiebmanrusttet lea doaibman moadde jagi, de lea dain bággu gurret rusttega ovtta áigái.
  – Mun lean gulahallan maŋŋel Store-Jakobseniin, go son lea vissis áššiid jearran mot daid galgá čoavdit ja maiddái festiválabuvttadeaddji lea gáibidan mus dieđuid ja báhpiriid.
– Šaddá somá oaidnit movt čájálmas lea olbmuid mielas, dadjá skealbmadoavttir ieš, Sara Margrethe Oskal, gii dál duođas lea doavttir maŋŋel go duvle olahii doavttergráda neaktinfágas.
– Šaddá somá, dadjá 25-jahkásaš Ánne Márjá gii miehtá vahkku lea hárjehallan tv-kamera ovddas čuččodit.
– Čađa Kárášjoga golgá stuorra luossajohka Kárášjohka.
• Čađahit buori rievdadan- ja nuppástuhttinproseassa mii sihkkarastá involverema ja fuolaha fátmmasteaddji bargoeallima prinsihpaid ¶
– Čiekčan álgá golbma diimmu maŋŋel barggu.
– Čuohcá lohkkiide – Diehtu ahte min láigoheaddji lea vuovdán kantuvrraid bođii midjiide juste mánu ovdal go leimmet galgat fárret, badjelaš vahkku maŋŋel feaskkergažaldaga.
– Čuohcá midjiide Oskal lohká iežas hupman Maggain veahá dán birra maŋŋel seminára, ja dadjá gal iežas ovttaoaivilis ahte luođis galgá leat kvalitehta.
– Čurvon ”divtte mannat” siidosuodjalusčikčiide ahte galge luoitit Porsangera ravdačikčiid «offside-posišuvdnii», muhto ii fal Thunestvedt, čilge Eira maŋŋel čiekčama.
   – Dát oahppit leat maŋŋel juovllaid álgán sámegiela oahpahallat ja nu go ieš gulat sin giela, de leat oba mihá njuovžila šaddan gielain juo, lohká oahpaheaddji Marit Ragnhild Hætta Bæhr.
 - Dal go viimmat leat álmmuhan skearru, de áigut čuojahit geasi miehtá.
 - Die šattai vissa ráŋggáštus čievččasteapmi maŋŋel die dien, čilge son midjiide geat čohkkát das.
 - Dán áššis oaččui eamit doalu ja isit ges ealu maŋŋel earráneami.
 - Ovdal konsultašuvnnaid áigu Sámediggi čađahit čoahkkimiid ja dialogaid sámi ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin háhkan dihte viidát vuođu lagat konkretiserema lágain ja láhkamearrádusain dáid konsultašuvnnaid čađa, cealká Sámedikki ráđđi iežaset evttohusas máid dievasčoahkkin  meannuda boahtte vahkkus.
 1500 jagi ovdalis oaivvilda son ahte sámi joavkkut elle dáid guovlluin, go dáža kultutvrralaš bázáhusat ihtet dan áigodaga maŋŋá.
 1970-71 lei Tellefsen sadjásaš bargin Sørlandet bires ja maŋŋel dan son vulggii Kárášjohkii ja de barggai Finnmárkkus gitta 1979 rádjái.
 20 minuhta maŋŋel leage dievdu maid sihtan 26 jahkásačča olbmá oasálastit veagalváldimis, ja nu leage son maid veagalváldán nieidda, gii lea viggan beassat eret dievdduin.
 2005 náitaleigga Nina ja Anna-Ida ja nubbi sutnos logai ge ahte ii lean jáhkkán ahte ovttabeaivvis sáhttá ráhkásmuvvat, go son lei gullan ahte ráhkisvuohta boahtá easka guhkkivuođa maŋŋá.
…58 ja jahkebeali maŋŋel boarrásiid siiddas…DUTNJE LEA BOAHTÁN REIVE SÁMEDIKKIS… GULAT GO?
 6 jagi maŋŋil lei juste Elgå skuvla mii oaččui ruđa Sámedikkis čađahit 5 jagáš giellamovttiidahttinprošeavtta.
 600 000 ruvnnu dáhkádusruhta mii máksui maŋŋil njuovahatbuollima go buvttadanmašiinnat bulle, lea maid seaguhuvvon njuovahaga koŋkáneapmái ja visot ruhta koŋkáneami mielde mannan.
ŠADDAN BIVNNUT:Nuorta Sámi musihka lea šaddan bivnnuhin miehtá Sámi maŋimuš jagiid.
 Ahtisaari vástidii gažaldagaid maid skuvlamánát miehtá Norgga ledje sádden sutnje, ovdalgo son oktan 12-jahkásaš Kristiansanda skuvlanieiddain, Jorid Sophie Strandberg, cahkkeheigga ráfidola lávddis.
 Alkoholaiskkus Olmmáivákkis gullá "Alko Kutt" akšuvdnii mii čađahuvvo miehtá Norgga.
–Alladeatta boahtá badjel Romssa fylkka ja dat sáhttá dagahit beaivvádaga miehtá vahkuloahpa Skániin.
 Almmolašvuođaláhka sihkkarastá buohkaid vuoigatvuođa beassat meahccái, muhto Astoáigeláhka rávve maid olbmuid vuhtii váldit ealáhusaid mat leat guovllus.
 Almmái, guhte lea nieidda fuolki, galgá maŋŋá rávvejaččaid maiddái seksualálaččat illástan nieiddaža ollu jagiid.
 Alárbmatelefuvdna fállá veahki buot mánáide geat gillájit ovdamearkka dihte vánhemiid jugešvuođa dihte miehtá Norgga, muhto bálvalusas ii leat oktage sámegielat bargi.
 Amok-sáni vuođđu lea malaijigielas ja doppe sátni lea leavvan miehtá máilmmi.
 Anti vel lasiha: – Dasa lassin lea oalle heittot go ii čále ahte Inga Porsanger diđii dán birra juo áigá, ja ahte lea imaš ahte dál maŋŋel moaitá.
 Artiom jurddaša Lujávrri sáhttit baicce stuorrut vel, go olbmot geat dál orrot Rievda nammasaš gilis, fertejit doppe eret fárret go doppe leat buot industriijadoaimmat nohkan maŋŋá go loahpahuvvui ruvki mii doppe lei.
 Arto manai miššonbargiid kurssaide ja das maŋŋá Englandii oahppat eaŋgasgiela.
 Aslak Hætta lei Sunnen Máhte Elle, Ellen Hætta Kemi máttaráddjá ja Elle mielas lei váttis dadjat maidege filmma birra dakka maŋŋel go lei oaidnán dan.
ČAĐA BOMMA: Mannan vahkoloahpas vudje vearredahkkit čađa Mánnevári ruskaduvnni bomma juvlalasteriin.
 Badjelaš diibmobeali maŋŋel ovcci álggahuvvui konsearta.
 Bajithoavda Pentti Lähteenoja Eana- ja meahccedoalloministeriijas muitala, ahte boazologu meroštallan váldojuvvo gieđahallamii dalán basiid maŋŋá.
 Barentsihkkelastin vuolgá čađa Barentsguovllu.
–Bargat, miehtá geasi.
 Bargiidbellodaga Egil Olli ii jáhke NSRa miehtá ovttage iežas miellahtuin čáhkket saji.
 Bargiidbellodat mean­nu­dii maid ášši miellaht­to­čoahk­kimis maŋŋel suohkan­stivračoahkkima, ja šállošit go suohkan mearridii ruhtadit geain­nu.
 Bargoaddit miehtá riikka vásihit ahte lea earenoamáš váttis oažžut olbmuid gelbbolaš­vuođabargosajiide.
 Bargu Goahteluoppal álbmotmeahci árvalusain álggahuvvui maŋŋel go 1986s guorahalle dán vejolašvuođa.
 Beaivvaš Sámi teáhter boahta johtit dáinna čájálamasain miehtá Sámi.
 Beaivvi maŋŋel ges vujiiga oktii guokte personbiilla vulobealde Jergula.
 Beaivvi maŋŋel lei sus ain bahčavuohta dasa, ja guđiige etihkkanjuolggadusášši jienasteami.
 Beaivvi maŋŋá go Aili Keskitalo bidjui almmolaččat Sámedikkepresideantan, de oaččui son vuoiŋŋašvardima ja sáddejuvvui Davvi-Norgga váldobuohccivissui Romsii.
 Beaivvi maŋŋá paneladigaštallama lei Ovddádusbellodat almmuhus Finnmark Dagblad aviisas: «Skuvla - oahpahus guovddážis - jienas Ovddádusbellodaga», muhto Oahppolihtu digaštallamii Rica Hoteallas Álttás eahkeda ovdal, ii searvan bellodat.
 Beaivvi maŋŋá, guhkesbearjadaga, lágiduvvo nu gohčoduvvon releasekonsearta Báktehárjjis.
 Berit Alette Holmestrand muitala maŋŋá somá lávlut koarain, erenomážit go lei čeahpes dirigeanta ja vilppasta Gro Siri Johansenii mojiin.
 Bertelsen dadjá FD-aviisii ahte go lea ná duođalaš ášši, de lea dehálaš ahte gieđahallet dan nu ahte eai sáhte dutkanbarggu moaitit maŋŋel.
 Biilaeaiggádat geat leat máksán jahkedivvaga ja/dahje liigedivvaga maŋŋá áigemeari njukčamánu 20. beaivvi, fertejit vuordit gierdavaččat Dábálaččat bohtet dát mearkkat guhtta vahku maŋŋá jahkedivamávssu.
 Biilaluottaid fertejit giddet vai luottat goiket maŋŋil dulvviid ja vai eai šatta čiekŋalis vuodjinluottat mat bilidit luottaid.
 Bjarne Store-Jakobsen logai áigu vástidit NSR preassadieđáhussii maŋŋá go lea áigi, muhto gearggai telefovdnas lohkat ahte buot dan preassadieđáhusas ii doallan deaivása.
 Bjørnar Olsen lohká Leavvajoga miellagiddevažžan arkeologaide, go dat lea johkanjálmmis ja das lahka leat gáissát, ja olbmot diekko leat johtalan rastá riikaráji.
 Boalvára stivralahttu Are Smuk Figved lohká Boalvvira lihkostuvvan ulbmila dáfus bures maŋŋel go dat ásahuvvui, namalassii ahte boazodoallit galget eambbo diinet.
 Boarrásit viellja lea maid dubmejuvvon muhtin albmá čorbmadan olggobeal olgobáikki «Bivddu» maŋŋá giddenáiggi miessemánu 17. beaivvi.
 Boazodoallohálddahus oažžu maiddái guorahallamis moaitámuša go boazologuid mearrideamis lea dušše atnán vuođđun biologalaš guorahallama man vuođul leat rehkenastán man ollu bohccuide lea guohtun iešguđet orohagaid eatnamin, iige leat čielggadan eará váikkuhusaid, nugo sosiálalaš, ekonomalaš ja kultuvralaš beliid, iige dat lea dahkkon ovdal, iige maŋŋil.
 Boazodoallolágas lea ge viidaset fievrreduvvon dakkár dajaldat ahte maŋŋel golggotmánu 31. beaivvi galgá geažotbealjji, mii ii čuvvot álddu, merkejuvvot eaiggáda merkii.
 Boazodoallostivra attii álggos sutnje doalu orohaga oarjesiidii, muhto válde dan eret maŋŋel go Oslo diggegoddi dubmii Boazodoallostivrra mearrádusa lobiheapmin.
 Bohcconjuovvan lea áigodatbargu fitnodagas ja njuovvama maŋŋá čuohppagohtet bierggu vuovdinláhkai, mii sáddejuvvo miehtá riikka.
 Bohccot leat boahtán rastá Deanu ja bisánan Suoma beale manni boazoáiddi ja Deanu gaskii.
 Bohccot njuvvojuvvojit Gielas orohaga meahccenjuovahagas Bukkemyras Loabáhis ja Saltfjellet Reinprodukter (Sáltoduoddar boazobuktagat) lea buvttadan ja páhkken buktagiid maŋŋá go olles gorudat leat sáddejuvvon dohko lassi reidemii.
 Bottu maŋŋel gesii SáB eret iežaset evttohasa sátnejođiheaddjiin, gii lei Terje Tretnes.
 Breivik čujuha dalá maŋŋá mannan čavčča válggaide, goas fáhkka fuomášedje 20 miljovnna liige goluid gielddas, main sátnejođiheaddji maid ii diehtán.
 Buohccindieđihan bargit válde advokáhta maŋŋá go Boazodoallohálddahus mearridii čađahit bargobirasiskkadeami Kárášjoga ossodagas.
”Buoridit oahppanbirrasa” lea miehtá riikka prošeakta Norggas.
 Buot dáid veahkeheddjiid gaskkas, lea Norga okta dain riikkain mii lea eanemusat veahkehan Kosovo, ii dušše soađi áigge, muhto maiddái maŋŋá.
 Bures huksejuvvon geainnut, ruovdemáđijat, girdi- ja feargafievrredeapmi leat dehálaš ja mearrideaddji eavttut ássamii, ealáhusovdáneapmái ja ressursaávkkástallamii miehtá riikka.
 Báhkiljogas ásset ollu mánát ja skuvla fállá bihttálohkama Báhkiljoga Giliviesus maŋŋá skuvllaáiggi.
 Báišduoddara bohccot leat buori ortnegis, vaikko goike geasi maŋŋá bohccot eai leat beassan buoidut guobbariiguin.
 Bálgosiid ovttastupmi bijai doaibmajođiheaddji virggi ohcan láhkai dan maŋŋá go dála jođiheaddji Pertti Viik almmuhii iežas ealáhahkii báhcimis boahtte čavčča.
 Bálkkašupmi maid sámi parlamentáralaš ráđđi lea ásahan galgá movttidahttit bargat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddidemiin gaskal dievdduid ja nissoniid, rastá riikarájiid sámi servodagas.
 Bálkkášumiid maid lea ožžon, leat earret eará Mánaidkultuvrra stáhtabálkkašupmi maid oaččui 1993, Urpo ja Maija Lahtinen vuođđudusa dáiddabálkkašupmi maid oaččui jagi maŋŋil ja Anára gieldda bálkkášumi, maid oaččui 1995s.
 Bávkkeheapmi ja buollimat mat ledje atomreáktuvrrain dagahedje ollu radioaktiivvalaš gavjjaid atmosfærenii ja biegga doalvvui daid viidát Eurohpa miehtá.
 Dagny Sofie Aune mieđiha ahte skuvla lei galgat váldit oktavuođa váhnemiiguin maŋŋel go ožžo vástádusa fylkkamánnis, ja rehkenaste ahte dat boahtá dahkkojuvvot.
 Dakka maŋŋel jurdilan manne boagustan issoras govvaráiddus.
 Dakka maŋŋel lihkohisvuođa sáddejuvvui Marita Trosten Nilsen UNN buohccivissui Romsii, ja doppe fuomáše ahte sus lei mollanan vuolimus čielgedákti.
 Dakka maŋŋel vuosttaš čájálmasa oaččui Romssa Kultuvrralaš skuvlaseahkka vejolašvuođa fállat čájálmasa Romssa skuvllaide.
•Dalle go Sámediggi ii siđa konsultašuvnna, de ii sáhte gáibidit konsultašuvnna maŋit ceahkis meannudanproseassas, muđui go doaibmabidju maŋŋá proseassas rievdaduvvo dainna lágiin ahte dat liikká mearkkašahtti láhkai guoská sámiid beroštusaide, dahje jus relevánta dieđut eai ovddiduvvo Sámediggái gulaskuddamis.
 Dalle son lonuhii vuokka, ja veahá maŋŋá fas dohpii hávga mii lei seamma stuoris go ieš.
 Dalá Polarfly fitnodat, Narviikas, ii viežžan maŋŋel eará go mutuvrra ja instrumeanttaid.
 Dalá maŋŋá go gilvvut nohke, de juhkkojuvvui vuoittiide sihke medáljjat ja skeaŋkkat.
 Dalá maŋŋá go válgabohtosat ledje čielgan Kárášjogas, de maiddái Marie Therese Nordsletta Gaup ge čákŋala huikki válgakafeai.
 Dalá maŋŋá golggotmánu 6. beaivvi go Statoil galggai buktit gássa, de bođii nubbi šiehtadus maid galggai vuolláičállit ja man gássabuktin lei čatnon eará Finnmárkku olbmuid tiŋgomiidda.
 Dalá maŋŋá šavihedje golbma suomabeale johkafatnasa velá dan fatnasii veahkkin.
 Dan dihte jáhkánge ahte váldohástalus lea ruhtadanbealis mii ferte láhččojuvvot dan guovtti "váldogillii" mii sihkkarastá eanet diibmologu vai ollašuhttit min višuvnna oažžut buoret máhtu gielain ja eará fágain.
 Dan dáhpáhusa geažil lea ožžon dakkár dovddu ahte politiijáin lei miella goddit su, go hálidedje čájehit ovtta ovdamearkka maŋŋel Nokas-rievideami, mas okta politiijá bážahalai jámas.
 Dan in leat vel ollen dahkat, logai Olli dalá maŋŋá go Sámediggi ikte ovttajienalaččat váljii FO stivrra.
 Dan listtu lea Ávvir duvle almmuhan aviissas, muhto maŋŋel lea Boazodoallohálddahus riŋgen aviisii ja dáhtton divvut dan listtu, go čuoččuhit ahte viđas liikká eai leat ožžon huksenlobi.
 Dan logai son maŋŋá mannan gaskavahku Finnmárkku NHO:in (Norgga fitnodateaiggádiid lihttu).
 Dan maŋŋil šattai jaska, earret eará danne go Balto Henriksen hálidii geavahit eanet áiggi bearrašii.
 Dan maŋŋá digaštallo erenoamáš dieđiheddjiin, organisašuvnnaiguin, institušuvnnaiguin, SPR:in ja davviriikkalaš ráđđehusaiguin.
 Dan maŋŋá go girji lea joavdan lohkki gihtii, de dat ii bilit áimmu iige čázi, iige das gullo mange lágan jietna.
–Dan maŋŋá guolásteaddjit gehččojuvvojit gáigán, go gáibidit lasi eriid maid eai goassege oaččo.
 Dan maŋŋá son iešoaivvis logai sámegiela guokte jagi.
 Dan seammás galgá leat musihkka ja lávlun Lysthuset lahkosiin miehtá lávvordaga.
 Dan sivas go ii leat šat viessobearráigeahčči maŋŋá tii.
 Dan son dadjá maŋŋil go NSR loktii ođđa áššin sámemánáid váttis skuvladili, erenoamážit olggobeale guovddáš sámeguovlluin.
 Dan sáhtii kárášjohkalaš John Engstad muitalit, go son bođii dakka maŋŋil báikái.
 Dan sáhttá jearrat maŋŋel go leat oaidnán Ođđasiid NRKs mannan vahkku.
 Danin mun jáhkán mii ovdal leat dušše oastán soaittáhagas ođđa girjjid maŋŋá go sámegielat girjjiid sisaoastin nogai.
 Danne galge rádjeofelaččat váldot gitta maŋŋil soađi ja ráŋggaštuvvot go ledje riikka beahttán.
 Danne lea ge 17 dál earret eará gáibidan ahte sin rádji galgá mannát rastá E6 geainnu Sieiddejávrris (Geaidnu Levdnjii) gitta Ásebáktái mii lea oarjjabealde Kárášjoga márkana.
 Das deattuha gielda earret eará: «Kárášjoga gielddas lea ovddasvástádus ollu geavaheddjiide gielddas, muhto eai boađe goassige ráhkadit dakkár vuogádaga mii sihkkarastá ahte geavaheaddjit eai bilit biergasiid earáid opmodagas.
 Das leat dušše mearridan ahte Boazodoallohálddahusa váldokántuvra Álttás galgá erenoamážit čuovvut mielde Kárášjoga boazodoallokántuvrra, ja hálddáhus galgá čađa gaska muitalit departemeanttii Nuorta-Finnmárkku boazodoallohálddáhusa dili birra.
 Das maŋŋel gávnnadeigga áššáskuhtton boazodoalli ja son gii váiddii.
 Das vuolábealde oainnát muhtin mediaoktavuođaid ja mii lea  balddihan váhnemiid jagiid čađa.
 Das čállá Gaup ahte sii eai ožžon goassege makkár ge dieđu maŋŋel go ledje ovddidan proteastta, ja eai ge beassan bealuštit iežaset, eaige vihtaniid buktit.
 Dasa lassin leat sáddejuvvon olu ođđa fálaldagat maŋŋil váldosisaváldima, ja man olu studeanttat álget dán čavčča ii čielgga ovdal go maŋŋel čakčamánu 1. beaivvi, mii lea dieđihanáigemearri váldet go saji vai eai.
 Dastu vuolgá teáhter johtit čájálmasain miehtá Sámi.
 Dat boahtá stuora ávkin, go Guovdageainnus leat máŋga spábbačiekčanjoavkku mielde ráidočiekčamiin ja sii mátkkoštit miehtá Oarje-Finnmárkku.
 Dat dagahii ahte NSR ja BB  šattai ge buorre muddui soahpat sámi oahppoplána, earret dan cealkaga mii sihkkarastá ođđa girjjiid buvttadeami.
 Dat lea čielggas ahte daid olu birasváttisvuođaid maid sáltegeavaheapmi mielddisbuktá, de ii galggaše leat lohppii geavahit sálti luottain eará go earánoamáš luoddasiivu gáibida sáltema, ovdamearkka dihte arvedálkki maŋŋel buolašta.
 Dat maid adno ággan ahte eadni ja nieida leaba čállán šiehtadusa ahte niidii galgá siidaoasus maŋŋel su beivviid, muhto ii leat ovdanbukton diggái, sivva lea ahte šiehtadus lea "jávkan" dahje muhtun lea suoládan dan.
 Dat mearkkaša ahte boanddat miehtá fylkka sáhttet ládjet veahá eanet suinniid dqn gease go dábálačča.
 Dat mearkkaša ahte buot ođđa njealjjejuvllagat maid fabrihkkat leat ráhkadan diibmá maŋŋel suoidnemánu 1. beaivvi šaddá registreret mohtorsihkkeliin.
 Dat čoahkkáigeassu bođii maŋŋel go lei ságastallan dan vahkkus njuikejeddjiiguin, váhnemiiguin ja hárjeheddjiiguin.
 Davvi Girjji jietnastudios maŋŋá doaluid logai Kirste Paltto moadde bihtá iežas čállosiin jietnabáddái ja galget oktan eará sámi girječálli jietnafiillaiguin  bidjot internehttii.
 Dađi bahábut gávdnojit ollu ovdamearkkat Davvi-Norgga báikkálaš ja suoloservodagain main ii leat doarvái buorre fearga- dahje leaktofanas fálaldat mii sihkkarastá guolástusbuktagiid fievrredeami nu johtilit go dárbbašlaš guovddáš ja riikkaidgaskasaš márkaniidda.
 Deanu heaibunsearvvi Runar Berg bođii ges njealjádin maŋŋá go vuoittáhalai bronsafinálas 54 kg luohkás guvttiin gahččamiin.
 Dien maŋŋá son vulggii Oului studeret biologiija.
–Dienas lassánii beliin, dadjaba Ellen Kristine Saba ja su eadni Selma Saba, maŋŋá go fárriiga Deanus Unjárgii,  Elle Frisør vuoktačuohpahagain.
 Dievdduid loahppačiekčamis deaivvadedje Jiellevári Sámi Searvi ja Hulløy FC (Divttasvuona joavku), maŋŋel go Hulløy FC vuittii Sangrila joavkku vuostá njealjádasfinálas.
 Dieđáhus deattuha politihka mii sihkkarastá ahte árbevirolaš máhttu lea oassin láhka- ja láhkaásahusbargguin Guoská earret eará gáldemii mas odne veterineara ferte leat mielde.
 Doalut bistet beaivvi miehtá preassakonferánssain, fágalaš seminárain ja feastamállásiiguin, mas ávvudit ahte Sámi allaskuvla lea juo 20 jagi.
 Doalut jotket miehtá dán vahkku konferánssain, konsearttaiguin ja girjealmmuhemiin.
 Dolggiin lei miellagiddevaš oaggut ja sáhka bekkii miehtá máilmmi hui johtilit.
 Dološ sámit álggahedje goddebivddu dalán ginttalbeaivvi maŋŋá.
 Dulvecaggi álgá vulobeale šalddi ja čuovvu gátti vulos meattá Márkannjárgga dáluid ja mohkkasa Suomageainnu vuostá, njuolgga rastá gietti, gos dal lea golfašillju.
 Duorastaga čuojaha máilmmi dovddus trompet čuojaheaddji, Ole Edvard Antonsen, ja su maŋŋel čuojahit Mean Time Ceilidh Band.
 Dutkamuš guorahallá vuosttas internáhttabuolvva (sođiid maŋŋá riegádan mánáid) skuvlaeallima.
 Dáid «taggariid» bilideapmi lea juste váldouvssa bealde, gos lea miehtá seinniide čállon dakkár sánit go «HOLE» , «RAZER» ja «CLAWS REPRESENTING 21st CREW» .
 Dál lea dat šaddan bistevaš doaibman maŋŋel go evaluerejuvvui.
 Dál lea ges stuora norgalaš fitnodat Lillunn - design of Norway, mii márkanfievrrida miehtá máilmmi, márkanastigoahtán báiddi ja gahpira, mii muittuha sámi gávtti ja šávkká.
 Dál lea goalmmát jahki go Deanu valáštallansearvi IL Forsøk ja Tana musikk og maskin-fitnodat áŋgirit leat čorgen soađeáiggi bázahusaid miehtá Nuorta-Finnmárkku.
–Dál lea mus buorre dilli, dadjá Jávrri Juhán Niillas (70) maŋŋá go njeallje jagi áigi ieš vávjjii borasdávddas ja ohcalii doaktára.
 Dál lea čielgan ahte Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji áigu iskat TV-kanála maŋŋel go geavahedje dien garra ciellama máinnusin dahje reklamen dan prográmmii.
 Dál lohká Gaup sus lea hui buorre dovdu maŋŋá go mearridii geassádit, muhto seammá buori dovddu ii loga leamaš dan áiggis lei nammaduvvon bajimužžii Kárášjoga Bargiidbellodaga listui.
 Dál lohká Hætta ožžon liigeruđaid departemeanttas ja leat juolludan golmma orohahkii ruđa biebmamii, go eai leat beassan johtit rastá ráji Ruŧŧii.
 Dál maŋŋel válgga čájehuvvo ahte dát golbma bellodaga ožžo oktii 613 jiena, mainna livčče ožžon golbma áirasa sisa.
 Dál maŋŋil kommentere NSR parlamentáralaš jođiheaddji Aili Keskitalo mearrádusa čuovvovaččat: – Hupmet gal hui čábbát sámi árvvuid birra, ja man deaŧalaš lea ovttaoaivilvuođa olahit, sihke Bargiidbellodagas ja Árjjas, muhto duohta dilis gal leat nu gergosat geavahit oarjemáilmmi eanetlogufámu.
 Dál searvi bargá nuoraiddoaimma ovdii ja dan dárbu livččii stuoris, vai giela geavaheapmi joatkašuvvá giellabeasi ja skuvlla maŋŋá.
 Dál sáddejuvvo luoddaprošeakta fálaldatgilvui, ja maŋŋel go lea mearriduvvon gii oažžu barggu hukset geainnu, čielgá goas geainnu rehkenastet gárvvisin.
 Dálvvi miehtá humadeigga dán birra ja easka mánu áigi lei Jo-Ánte 100 proseantta sihkar ahte háliida vuolgit.
 Dálá dilis gálddoaivelaččain lea garra bargu, go guhkes beaivvi maŋŋá gártet vel vuolgit vuojihit bohccuid čuđiid kilomehteriid duohkái ja de fas viežžat rohpaid eará biillain.
 Dán girjji mii dál lea almmuhuvvon, jotkkii Sturin-Piera Máret maŋŋá go gearggai dainna vuosttaš sátnevádjasa girjjiin.
 Dán guokte evttohusa galgá SPR geahčadit maŋŋil.
 Dán láhkái ferte geavahit návccaid vai eanebuš mánáide lea vejolašvuohta searvat sámi musihkka- ja teáhteroktavuhtii miehtá Barentsguovllu.
 Dán rádjái lea visot Norgga bealde historjjás, muhto lea dál bargu jođus viiddidit  Supmii, Ruŧŧii ja Ruššii vai šaddá miehtá Sámi skuvlahistorján.
 Dán sáttatgottis leat čoahkkimat miehtá vahkku Romssa ja Nordlándda Eni Norge, Conoco Phillips, Total ja BG Norge oljofitnodagaiguin.
 Dán áigge eai šat gilvve miehtá láhtti, muhto bidjet dušše boradanbeavddi vuollái ja dát dahkko juovlaruohta.
 Dán áigodaga maŋŋil galgá Sámediggi gáibidit sámediggeáirasiin Ávjovári válgabiirres ahte sii hálddašit sámegiela, ja iskat giellamáhtu.
 Dán čiekčama maŋŋá moai čuovuime álo mo Flamengo-joavkkuin manai, ja mearrideimme nuppes vel vuolgit čiekčamiidda.
 Dán čoakkáldagas lea okta dikta - mii álgá sániiguin "Sugan rastá iežan joga" - mas Deatnu lea guovddážis.
 Dárkkisteapmi lea mielddisbuktán ahte 2006 ledje sullii 850 báikkálaš guolásteaddji, ja dárkkisteami maŋŋá lea lohku njiedjan vuollel 700.
 Dás son muittuha ja geassá ovdan erenoamážit SSL eaktodáhtolaš barggu mas ovddidit mánáid ja nuoraid valáštallandoaimmaid miehtá Sámi, maiddái Ruoŧabeale Sámi.
 Dát dáhpáhuvai maŋŋá go Duopmostuollolávdegoddi jagi 1999:s lei guorahallan gažaldaga ja čujuhan ahte Vuođđoláhka paragráfa 110 a geatnegahttá «stáhta eiseválddiid láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovdánahttit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimasaset», de mielddisbuktá dát «gáibádusa duopmostuoluide ja dan organisašuvnnaide ja gáibádusa duopmáriid gelbbolašvuhtii, áddejumi ja guottuide».
 Dát galgá dahkkot klinihkalaš bargguid, oahpaheami, oahpahusa ja dutkama ja ovdánahttinbargguid čađa.
–Dát lea mearkkašahtti, dadjá Varsi, gean mielas dál leai áigi molsut guovddáš stivrema, go maiddái eará servviin miehtá Sámi gávdnojit čeahpes olbmot.
 Dát lea vuosttas dákkár ášši mii lea bohcidan maŋŋá go Finnmárkoláhka lea dohkkehuvvon, muhto ii vuos fámus.
 Dát lihccun leat boktán olu digaštallama miehtá Suoma.
 Dát mearkkaša ahte guldaleaddjit besset dán ođđa kanála gullat miehtá jándora ja juohke sajis máilmmis, muitala Ruoŧa Sámiradio hoavda Ole-Isak Mienna.
–Dát mearkkaša ahte čuoigamat besset joatkit dán vuoro, muhto váiddabealli de árvvoštallá maŋŋá čuoigamiid dan, ahte mo lágideapmi lea váikkuhan guovllu boazodollui, dadjá son.
 Dát miehtá bures dálá áigge jurddašeapmái, lahka viežžat ávdnasiid, iige stajidit, báikkálaš vistehuksemii, ja heivehit dálkkádahkii.
 Dát sihkkarastá ahte unnimusat 1000 girjji vuvdojit juohke girjjis.
 Dát valáštallanvisttit galget ovdal ja maŋŋil OLa adnojuvvot sihke mánáin ja nuorain ja alimus valáštalliin.
 Dát viiddis bargu leaožžon eambbo romániid beroštit politihkas servodagain miehtá lulli-nuorta Eurohpas, ii dušše dainna lágiin ahte bargat njuolgut válggaid ektui, muhto maiddái ovddidit áššiid mat leat diehttelasat dahje dábálaččat majoritehta álbmogii.
 Dát árvalus boahtá maŋŋel go leat čađahan prošeavtta mas bealgoalmmát jagi badjel dikte guđa joatkkaskuvllas nuoraid vuodjit skuvlaáiggis vuodjinkoartta.
 Eai lean galle rávddi Kárášjogas ovdalaš ja dalá maŋŋá nuppi máilmmisoađi.
 Eambbo dieđut dán birra bohtet maŋŋel geasseluomu, dieđiha Sámediggi.
 Eanadoalu prošeakta lei biđgejuvvon miehtá Kosovo, erenoamážit eanadoalu guovlluin.
 Easkka 1980-logu gaskkamuttus Gunvor álggii oahpahit sámegiela Kirkonjárgga nuoraidskuvllas ja Kirkonjárgga joatkkaskuvllas, maŋŋá go ieš lei lohkan sámegiela vuođđofága Romssa universitehtas.
 Easkka 25 jagi das maŋŋá son manai Tampere universitehtii lohkat vearrovuoigatvuođa.
 Eat ožžon Innovašuvdna Norgga Finnmárkku direktevra Stein Mathisena ságaide go son lei čoahkkimis beaivvi miehtá.
 Egil Olli mieđiha ahte Sámi Parlameantáralaš Ráđđi lea veahá vuollin, go Norgga beale Sámedikkis lei gieskat ráđđemolsun, maŋŋel go NSR attii fámu Bargiidbellodahkii.
 Egil Olli váldá ge stuora oasi gutnis go Sámedikkis lea áiggiid čađa leamaš gievrras Bargiidbellodaga joavku.
 Einnostanmodealla vuođđun leat dálkkit 2008 golggotmánu rájes, namalassii orjješbiekkat mat buktet arvviid miehtá Norgga.
 Eira ii dieđe vuos maid bargá áššiin, muhto su mielas leat hálddahusa bargovuogit eahperehálaččat, go beavdegirjjiid leat divodan maŋŋel go leat almmuhuvvon.
 Eiras lea čielga gáibádus ahte Norgga ja Ruoŧa eiseválddit sohpet ođđa rádjekonvenšuvnna vai sii besset boahtteáiggis fas johtit rastá riikaráji.
 Eiseváldit ráŋggáštit maŋŋel garrasit sin geat ledje mielde stuimmiin.
 Eliassen mieđiha gal iežas duođas eddon ja suhttan maŋŋel go Bargiidbellodaga ođđa parlamentáralaš jođiheaddji Helga Pedersen almmuhii ahte Riddoguolástanlávdegotti čielggadanbargu, mii gusto vuotna- ja mearrasámiid vuotnaguolásteapmái, ii boađe vuos mearriduvvot Stuoradikkis.
 Ellinor Guttorm Utsi mielas lea ge dehálaš ahte boazodolliid iežaset jietna galgá gullogoahtit eambbo, vai ealáhus ii šatta álot dan dillái ahte šaddet bealuštit iežaset oainnuid maŋŋel go earát leat cuiggodan boazodoalu.
 Ellinor Guttorm Utsi oaččui bálkkašumi dásseárvobarggus ovddas maid son iežas duodje- ja politihkalaš barggu čađa lea ovddidan.
 Eváhkkodálvvi 1944-45 maŋŋá go duiskalaččat ledje geassádan Ruoššarájás Ivgulinjjái Ivgui, ledje ain muhtin duiskalaččat báhcán Finnmárkui ja Davvi-Tromsii.
 FO-stivra váldá badjelasas Sámedikki ja Fylkkadikki FO-diehtojuohkima nu fargga go vejolaš, ja goit dalán maŋŋil vuosttaš FO stivrračoahkkima.
 Fanasgoagguid stággomeari áigot ráddjet 3-4 stággui, loahpalaččat stákkuid mearri čielgá čanusjoavkkuid cealkámušaid maŋŋá.
 Fatnasat mat leat vuollel 15 mehtera berrejit gonagasreappáid bivddedettiin čuovvut dábálaš bivdoearrejagi mii de mearkkašivčče ahte besset bivdit miehtá jagi.
 Filbmadahki Lehmoskalio ja su eamit Anastasija leaba johtán miehtá Sámi.
 Filbmadáhpáhusas gallestallet filbmabagadallit ja dáiddárat, geat bohtet miehtá sámeguovllu.
 Finansavisen čállá ahte sivvan dasa lea dainna go nu máŋgasat dain geat leat oastán speala, leat heaitán speallamin dan masá dahkkaviđe maŋŋil.
 Finnmárkku Dagbladii journalista bođii lihkohisvuođabáikái dakka maŋŋelaš ja muitalii avisii ahte skuter lei moatte lahkis maŋŋel lihkohisvuođa.
 Finnmárkui ja Romsii biddjo árranjuovvamii 7 ruvnnu juohke bohccokiloi mii njuvvo ovdal ragaha, maŋŋá ragahat njuovvun bohccui 4 ruvnnu, eará guovlluide addo 4 ruvnnu kg árrannjuovvandoarjja.
 Francine Rivers girjjit leat vuvdojuvvon badjel vihtta miljovnna ovddas miehtá máilmmi.
–Fysioterapevta Trond Nordnes eamit buohccái ja son šattai vuolgit ruoktot njuolga maŋŋel čiekčama, muitala Eira.
 Fágalaš veardideamis eahpidit ahte bohccot ledje jápmán maŋŋel báhčima, ja danne leat niskáduvvon.
 GEJI ulbmil lea journalistaohppiide fuomášahttit birasgáhttema hástalusaid miehtá máilmmi.
 Gard Emil ja Niels Ovllá rumbodearpama rámpoje olbmot maŋŋel konseartta.
 Gaup lea ovdalis dovddahan ahte stuimmideaddji «Ellen Spein» rolla lea guovddáš rolla filmmas ja ahte filbma muitaluvvo su čađa.
 Gielda ávžžuha danin buot muohtaskohtervuddjiid čuovvut mohtorjohtolatlága ja baicce vuodjit dan 8 lobálaš rabas skohterláhtuin mat gávdnojit miehtá Kárášjoga gieldda.
–Gilvvut leat gilvvut, muhto dál easka álgá dat suohtas, logai Lloyd maŋŋel go lei juohkán vuoittuid.
 Girječállit leat sámi girječállit miehtá.
 Go vuodjá 80 kilomehtera/d leavttuin njuoska geainnus de Continental rieggáin orusta biila 26,7 mehtera maŋŋel.
 Goalmmát jándora fertiiga dollet skuvlii Kárášjohkii, ja ollesolbmot lohke sutno čađa dolkan ja váiban.
 Golbma diimmu maŋŋá gaskaija bohtet sii gean eatnašat leat boahtán odne geahččat, áiddo fal Wig Wam.
 Golbma vahkku maŋŋá go Kaisa Mariell riegádii, namalassii guovvamánu loahpageahčen, de váillahišgođii Kaaby ruđa, ja manai Kárášjoga NAV-kantuvrii jearrat veahki.
 Golggotmánu riikkaidgaskasaš AWG-lávdegotti deaivvadeami maŋŋel čielga movt jagi 2010 doalut šaddet ja boahtá go Sápmi evttohit iežaset almmolaš miellahttuvuođa.
 Golggotmánus, maŋŋil go mediain vel bekkii, de beasai viimmat ohppui mii doaivumis ollášuhttá su sávaldaga šaddat bátnedoavttirin.
šGufihtarčivga” váldá ovdán gufihtarmáilmme lonuhusa, mii bajásšaddá olbmomáilmmes, dan maŋŋá go gufihttarat leat lonuhan alccesat olbmománá.
 Guhkes mátki maŋŋel, viimmat badjin beasaimege oaidnit min nuppi campa, dat lei guhkkin vuollin, nu ahte munnos ii lean eará vulos fas loampulit.
 Guhtta jagi maŋŋel go vuosttaš Márkomeannu lágiduvvui, oaidná Thomas ahte eambbo ja eambbo nuorat dovddastit iežaset márkosámi duogáža.
 Gullui muhtin geahčči imašteamen maŋŋá šovva, gos bat dat sámi vuoigŋa lei go son ii gal dan fuomášan.
 Guokte joavkku leat sádden rehketdoalu maŋŋil áigemeari, Åarjel Læstoe ja Sámit Mátta-Norggas sáddejedje maŋŋil go ohcaleimmet reivve bokte, muhto dát mearkkaša ahte eai reviderejuvvo, vaikko leat boahtán.
 Guolleborramuša maŋŋá logaldalai Luobbal Sámmol Sámmol (Aikio) guovllu báikkenamaid birra.
 Guovdageaidnulaš Ellen Eira Rasdal Ellen muitala ahte skuvllas ledje garra njuolggadusat, earret eará ii lean lohpi olggobeal áiddi mannat maŋŋil gávcci eahkedis ja ohppiideahket lei juohke lávvardaga.
 Guovdageainnu dego suohkan ja eará eiseváldiin lea stuora ovddasvástádus doaimmahit eastadanbarggu ja dasa lassin geahččalit movttidit maŋŋel guhkit áigge moaitagiid mat dušše leat illásteami vuostá.
 Guovdageainnu girku lea áiggiid čađa leamaš čoahkkananbáiki.
 Guovdageainnu suohkan lea áidna sámi suohkan mii dassážii ii leat searván dasa dan ovcci sámi suohkanis mat leat miehtá Norgga.
 Guovttes dáin sáddejuvvojedje maŋŋel viidáseappot Upmi guovllubuohccevissui stuora oaive- ja geahppavahágiiguin.
 Gámme lea buollán maŋŋil ja gámmeeaiggát lea fylkamánni dieđuid mielde ceggen dáhkádusruđaiguin 48,5 kvadratmehter sturrosaš vistti buollánsadjái.
 Gánddaš sáddejuvvui dalá maŋŋá helikopteriin Hámmarfeastta buohccivissui.
 Gáregasnjárgga lahkosiin fertejedje maid luoitit čađa áiddi čuođi Norgga bohcco go daid lei veadjemeahttun fitnet rastá Deanu.
 Gávdno miehtá Eurohpá gitta Japanii, maiddai Skandinavia máttamus osiin.
 Hansen muitala dát ii leat vuosttaš geardi, go dá gieskat gávnnai eamida seaŋggas maŋŋá girkogáfe, 18 diimmu maŋŋá go ledje eahkeda ovdal bidjan su seŋgii.
 Heargevuodjin lihttu lea ge dálvvi miehtá vuoruhan ealáskahttit heargegilvvuid maid Ruoŧas, ja dál lágida Girona sámesearvi ja Duottaraš gilvvuid.
 Heir lea ovdal leamaš sadjásaš leansmánni Stjørdal leansmánneguovllus, leansmánnin Malvikas ja maŋŋel ges leansmánnin Verdalas.
 Holy Dio - tribute to a legend vokalista ii dieđe jotket go maŋŋá joavkun go sii eai leat vuos bidjan makkárge mihttomeari.
 Hárjehalli, geas lea ovddasvástádus, galgá addit dieđu TKE:i beaivvi maŋŋá ahte lei go ovddit joavku gárvvistan ja čorgen vistti.
 Hætta gii maid lea mielde OG stivrras Romsa 2018 oktan Barbro Hætta Jakobseniin, lohká dehálažžan sidjiide doallat lagaš oktavuođa Sámedikkiin, vai OG nagoda čájehit ollislaš vuogi mielde sámi servodaga sámi vugiin ja mii geavvá gilvvu maŋŋá.
ŠIELLA-RUMBU: 20 jagi boares rumbui lea Elle Máret Helander heŋgon oasi čiŋain, maid lea ožžon rumbokurssaid doaladettiin miehtá Suoma.
 Ieš Inga Porsanger lohká maŋŋá son jáhkká manai bures ja lea ilus go lea geargan sihke konfirmašuvnna doaluin ja dáinna bivttasčájálmasain.
 Iežas maiddái lohká diehtit dáhpáhusaid gos sámi mánát leat massan sihke sámegiela ja kultuvra go lea bajasšaddan amas kultuvrras, mii fas lea čuohcan lossadit maŋŋel eallimis.
 Iežas ovttadássásašvuođa beroštumi čađa, son lea leamaš árjjalaš ja guovddážis bajáshuksemis nissonorganisášuvnnaid, Sáráhkká ja Sámi Nisson Foruma.
 Iešguđet álbmogiin miehtá máilmmi lea iešguđet oaidnu mo gieđahallat jápmán olbmo ja dan dákterikki.
 Ii sátnejođiheaddji, Kjell Sæthera, mielas ge lean soalddáhiid láhttenvuohki dohkkálaš, eandalitgo dát soahteveahká galgá sáddejuvvot ráfibisuhanbargguide miehtá máilmmi.
–Imaš orru ahte olles bealli riikkas lea čuhppon rastá, dadjá govvadáiddár Ingunn Utsi Reifvágis, dasa go davvinorgalaččat eai  leat ožžon stáhta stipeanddaid.
 Inge Fred diehtá ahte Stáhta Geaidnodoaimmahagas ledje máŋga Lanz Bulldog nammasaš tráktora dala maŋŋá soađi.
 Inger Kristina ges muitala ahte maŋŋel Jáhkožiid sohkadeaivvadeami, mii lágiduvvui muhtin jagiid dás ovdal, beasai son diehtit eanet dáin dáhpáhusain.
‹Iŋgá› luitojuvvo Maŋŋil čuohpaheami, de merkejuvvo ‹Iŋgá› vel loahpas GPS čeabetbáttiin.
 Ja go mii leat ná oahpahuvvon máŋggaid buolvvaid áigge, de mii dasto geahččat máilmmi álo dihtolágan čalbmelásáid čađa.
 Ja it go jáhke ahte olmmái gii siđai Børsona doalvut su ruđaid báŋkui, bávkalii su gohttensaji viessovovdnagávppi, maŋŋel go son beasai gullat ahte Børson lea iežas velggiid máksán su ruđaiguin.
 Jagi maŋŋel oaččui fálaldaga Englándda Premier League joavkkus, Sunderland.
 Jagi maŋŋil viimmat gárvanii regulerenplána, muhto dat ii leat meannuduvvon vel otná beaivvi rádjái.
 Jahkečoahkkin gáibida Kárášjoga gieldda buoridišgoahtit sámi mánáid oahpahusdili Kárášjogas jođánit ja dáhttu Sámedikki presideantta gozihišgoahtit ahte sámi mánáid oahpahusrievttit miehtá riikka čađahuvvojit.
 Joavkku ovdavázzi ja lávlu Torgrim Torve rohtteha mikrofovnna čađa Norgga buoremus rockevokálaid, ja joavku doaibmá máilmmi bures ovttas.

Joavku lea máŋggafágalaš ja oasseváldit orrot miehtá Finnmárkku.
 Jogas gorgŋejit beanaráiddut miellái boares njuovahateatnamii, čuvvot Sámedikki geainnu ja vudjet rastá E6 geainnu Eisevárluhpu bokte.
 John Moeng ii loga vara miehtá dálu vearrámussan, muhto hádja mii lea báhcán.
 Jostein Biti lea otne Máláhis Ruoŧas vuodjime gilvvu, muhto Ávvira dieđuid mielde son dolle Guovdageidnui maŋŋel daid gilvvuid.
 Jullapong Nonsrichai rápmo Norgalaččaid go ledje vuosttamuččaid gaskkas máhccat Thaieatnamii turistan maŋŋá tsunami dahje dulvebáru roasu.
 Juovllaid maŋŋá hoahput ložžejit ja de beassá bosádastit ja návddašit luonddus, Beahkká lohká.
 Juovllaid rádjai galgá joavku muđui johtit Davvi-Norggas, easkka maŋŋá juovllaid vulget Mátta-Norgii.
 Jus Guovdageainnu servodat galgá beassat viidáset maŋŋel dakkár ilgadis ášši, de mii fertet čájehit ovddasmorraša, oktavuođa ja doarjuma.
 Jus gártá gohččut viessobearráigeahčči boahtit maŋŋá tii.
 Jus olbmuin lea boares niittut maid háliidit fas geavahišgoahtit, boares vistti man berrešii vára váldit dahje ráhkadit luotta almmolaš johtolahkii kultureatnama rastá, jna., de sáhttet ohcat SMIL-doarjaga gielddain.
 Jus olmmoš fárre ovddit jagi loahpa maŋŋá Deanu johkalegiide, de galgá bastit čujuhit fásta ássama, vaikkeba bargoaddi duođaštusain dahje visttiin ja fárrendieđuin, BE-guovddáš čoavdá ášši eahpečielga dáhpáhusain.
 JávohisvuođageatnegasvuohtaTurid Kristine Ulvenes, gii lea eallenagi bargan buohccidivššárin, muitala ahte leat hui dehálaš dieđut olbmuid dávdda birra ja áššit mat bohtet ovdan eai muitaluvvo miehtá márkana.
 Kapteaidna Sigurd Rushfeldt lei behtohallan maŋŋá maŋimuš vuoittahallama Fredrikstad vuostá, Fredrikstadas.
 Kirste Sámmol Elle (Ellen Solbakken) Kárášjogas, muitala ahte son biigui Nils ja Åse Larsen gukto maŋŋá soađi moadde jagi.
 Knut Werner Hansen (Bb) lea Gálssas eret, ja son váldá badjelasas ealáhusa ja kultuvrra fylkkaráđi maŋŋel Svensgaard.
 Konferánssa mearrádusa maŋŋá ávvuduvvui álbmotbeaivi.
 Konseartta maŋŋel ja ovdal lea kaféai ja sisaboahtu manná TV- akšuvdnii Lea Klinihkka Davvi gii jođiha kafea ja de šaddá maid guoimmuheapmi ja lea kulturskuvlla dánsenjoavku gii dan fállá.
 Konseartta maŋŋá arvigoahtá garrasit.
 Kulturdepartemeanta lea almmuhan ahte sii áigot nammadit kommišuvnna mii galgá geahčadit preassadoarjjaortnega maŋŋá strukturrievdademiid medias, ja momsageahpedeami medias.
 Kvártta maŋŋil go Min Áigi vuosttaš geardde hállá Kåveniin, čuojaha fas lágádushoavda Min Áigái.
 Kárášjoga skuvlla inspektevra, Kari Skoglund Sara, logai maŋŋá ahte manai bures vaikko plánejuvvon mielčuovvu čuojanasat váilo.
 Kárášjohkalaš Rávdná Anti lea moaráskan go ii oainne almmi earret go čađa sreaŋggaid.
 Kåven muitala iežas áibbas liikostan dán dánsuvuohkái maŋŋil go beasai vuosttaš geardde dán geahččalit olu jagiid áigi ja dalle oaččuige son dan dovddu ahte dát lea juoga mainna háliida bargat, earret go musihkain.
–Lea bággu dán dahkat, muđui levvet dákkár bartalágan "goađit" miehtá min duoddariid, čilge fuolastuvvan Frank Ingilæ.
 Lea čielga ulbmil: Buot báikkálaš servodagain ferte leat infrastruktuvra mii sihkkarastá ahte lea láhččojuvvon dilli aktiiva ja buori ealáhus- ja servodatovdáneapmái.
–Lean mánnávuođa rájes áhččerohkiin bivddášan, dadjá Hans Eriksen, geas guollelihkku deaivvai jo diimmu maŋŋá gilvvu, go 8,3 kilosaš dohppii muorraguollái.
 Leansmánni dattetge ii muital leago almmái mieđihan njihtama, go politiijat ledje ain albmá dutkamin ikte maŋŋá gaskabeaivve.
–Lei dušše plastihkka bihttá ja dan sáhtti doaivut leat seaidnin ja jus dasa moktege dorjii, de sáhtii mannat čađa dan, dadjá Hellbillies joavkku Arne Moslåtten.
–Lei hirbmat hállu čiekčat na buori joavkku vuostá ja lei váivi duššo geahččat, dajai Brekke maŋŋel čiekčama.
 Lemet Ailo Holmestrand miehtá dasa ja lasiha: – Lean čuvvon mielde sámepolitihkas juo guhkit áiggi ja lean viššal jienastit.
 Lihkohisvuođabáikái bođii vuos Eanodaga buohccebiilla ja dan maŋŋá Aslak-gádjunhelikopter.
 Logi beaivve konferansii Pariisii njukčamánu 2006 bohtet 300 oahppi miehtá máilmmi.
 Logi minuvtta maŋŋil go čiekčan álggii, de bidjaledje Girunváre nieiddat moala.
 Lulli-Hålogalánddas leat 282 dieđihan eret girkus jagis 2006, ja fas olles riikkas lea lohku 227 jagis 2007 go 97 proseanta searvegottiin miehtá riikka leat rehkenaston fárrui.
 Luomu maŋŋá son finai vel Roavvenjárggas ja doppe lei surgadis oaidnu, vihtta dálu dušše ceaggut ja loahpain borggistii suovva ja olmmoš ii oidnon ii oktage.
ŠLÁVAFÁŊGGAT: 1518 ja 1848 jagiin suvde Atlántameara rastá 15-20 miljovnna afrihkkálaš šláva, main 4-6 miljovnna jápme mátkkis.
 Lávvordateahkeda lea "Groove muitalusat" čájálmas, maŋŋel lea "Reisasnabben" joavkkus konsearta ja loahpalaččat čuojahit Davvi-Ráissa/Haparanda joavku "Rovaniemi".
 Magnus Lindbäck lohká iežas ollu hárjehallan ja dan ferte bargat maŋŋá go geargá barggus.
 Maiddái dan ektui ráhkkanit go ruvkefitnodat doarvái maŋŋel go leat gurren buot minerálaid.
 Maiddái válljejuvvui lávlla áiggiid čađa buoremus sámi šuokŋan dán jagi Gollerumbbu gilvvuin.
 Maiddái áigut geahččalit oažžut eambbogiid searvat daid gielddain maid čađa Finnmárkku hástalus vuolgá.
 Mari Boine lea riegádan Kárášjogas maŋŋá nuppi máilmmesoađi.
 Maŋŋel Berlinmuvrra gahččama ledje sihke Norga, Suopma ja erenoamážit Ruoŧŧa veahkeheame oalle stuora ruhtasupmiiguin.
 Maŋŋel FMX-showa dollejit Deatnogátte nuorat, Ulla Pirtijävri, Austin Torpedo, Miksha, Ugress, Span, Jack ja DJ Haavard konseartta.
 Maŋŋel OG-doaluid galgá máilmmi álbmot dovdat sápme­laččaid historjjá ja sii galget sápmelaččaid bokte oahppat eanet álgoálbmogiid hástalusaid, eallinvuogi, árvvuid ja dárbbuid movt gáhttet ja ovdánahttit álgoálbmogiid.
 Maŋŋel Sámiálbmot Bellodaga (SáB) ja Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) diimmá jahkečoahkkimiid mearrideigga bellodagat ovttasbargat ja čáliheigga nu gohčoduvvon intenšuvdnasoahpamuša.
 Maŋŋel bankeahtta vulge muhttinat ruoktot geat ledje váiban, muhto eanas oassi vulggii pubii oahpásnuvvat vel eanet.
 Maŋŋel bottu gáibidii Hætta sárdnestuolus ráđi vástidit lea go dohkálaš go Sámedikki juristtat vigget jávohuhttit politihkkariid oainnuid áššiide.
 Maŋŋel bottu gáibidii Hætta  sárdnestuolus ráđi vástidit lea go dohkálaš go Sámedikki juristtat vigget jávohuhttit politihkkariid oainnuid áššiide.
 Maŋŋel bálkkašupmi šaddá konseartta hoteallas.
 Maŋŋel dan lea leamaš viiddis digáštallan mediain dan birra go boazodoallit gurpet bohccuid.
 Maŋŋel dan áigodaga lea vuordon ahte Stabæka hárjeheaddji Jan Jönsson (49) váldá barggu maŋŋel Eggena.
 Maŋŋel dieid ságastallamiid ipmirdeimmet ahte ii Kárášjohka leat mihkke ge heajos báikkiid, nu go ovdal leimmet jáhkkán.
 Maŋŋel fas dáhpáhuvai dat seamma.
 Maŋŋel go Sámediggi lei boahtán de dieđusge sus lei hállu fitnat doppe, muhto ii son ožžon bovdehusa ovdalgo 2002:s.
–Maŋŋel go dat mearriduvvui departemeanttas, de ožžo Láhpoluobbala gilisearvvi láhttut dakkár dovddu ahte Sámedikki bealis leat dájuhan sin, loahpaha Nils Johan Vars.
 Maŋŋel go ealu ožžo gárdái, de jearahalai Somby praktihkalaš beliid mat gusket gárddástallamii ja bohcco dovdomearkkaid.
 Maŋŋel go hárjeheaddji sáddii čikčiid viehkat ja sihkkelastit, mun jerren sus makkár oaivil sus lea Hánssa čiekčanmáhtu ektui.
 Maŋŋel go lea deavdán 16 jagi, de sáhttá easka čađahit teoriijageahččaleami.
 Maŋŋel go leat deavdán 15 jagi, de beasat hárjehallagoahtit vuodjit , muhto galgá čađahan trafikkála vuođđokurssa.
 Maŋŋel go lei dievdu lei čállán fasttiid su nieiddažii, de Rosie Holmestrand bijai iežas Nettby-siidui kopiija das maid son lei čállán nieiddažii, oktan dievddu gohčostatnamain, váruhan dihte earáid.
 Maŋŋel go soahti nogai Kosovos, de máŋggas mis álggiimet hálidit ruovttoluotta vuolgit.
 Maŋŋel go son čilgii dan de i dohkkehan aktor dan vihtana.
 Maŋŋel guovtti diimmu mas jurddašallen ollu lágan jurdagiid, de mu áhčči muitalii ahte mii bisanastit Ávágis.
 Maŋŋel ipmilbálvalusa jotkojuvvojit doalut Loabákáiddi báikegottehuotnahis gáfestallan ja eará doaluin.
 Maŋŋel lea gilisearvi earret eará ráhkadan spábbačiekčanšilju gillái, álggahan čuoigamiid mánáide ja rávisolbmuide, merken bievlavázzinlahtuid ja ođđaseamos fálaldat miellahtuide leat hárjehallanrusttegat mat leat biddjon gilivissui.
 Maŋŋel muitalusaid fitne mánát olggobeale lávu njoarostallamin.
 Maŋŋel muittašanbottu borrá HM Gonagas Harald Lapphaugen turistaguovddažis, Suodjalusa ja sátnejođiheaddji Viktor Andberg fárus.
 Maŋŋel rahpama guossohedje Riddu Riđđus gáfe ja gáhkuid buohkaide, ja olbmuin lei buorre mokta, čuvges boahtteáiggi         dihte.
 Maŋŋel rátkkavuodjima muitalii su áhčči, Mikkel Sara, ahte dál gal divvot skohtera nu ahte galgá leat ortnegis ja ii šat cuovkanit.
–Maŋŋel skuvlla fitnat ges Citys.
 Maŋŋel válgga lea Guovddášbellodat ráđđehusas ovttas Bargiidbellodagain ja SG:in.
 Maŋŋel čuojahe kárášjohkalaččaid iežaset beakkán heavyjuoigan joavku Intrigue diibmu 23.00 rájes.
 Maŋŋil bottu gesii maiddái ovdan dan go Bargiidbellodaga sátnejođiheaddji guovttos Kárášjogas ja Deanus leaba dadjan ahte fierbmebivddu galggašii gáržžidit.
 Maŋŋil guđa diimmu čuoigama besse nissonat lávggodit ruvvenstámppas ja sávnnodit.
 Maŋŋil jagi 2007, de lea jurdda ahte guovddáš šaddá iešbirgejeaddji doaibman, dainna lágiin ahte guovddáža dienas gokčá maiddái goluid.
 Maŋŋil lea čilgen ahte hálidii heaitit buozalmasvuođa geažil, muhto ahte son dearvvasmuvai rehabiliterema maŋŋá, ja gáđai vuolláičállima.
 Maŋŋil logaldallamiid ja ovdanbuktimiid áigot seminára logaldallit ja oasseváldit digaštallat "Mo sihkkaruššat ahte sámenissoniid historjá ja kulturárbi čohkkejuvvo, čállojuvvo ja boahtá albmosii?
 Maŋŋil soađi rievddai doaibma, ii lean šat duššefal evangeliseren- ja biibbala viidáneami bargu, muhto álggahuvvui maiddái sosialalaš bargu.
 Maŋŋil vuoittuid juohkima ja maŋŋel go Sámi Valáštallanlihttu – Norga lea juohkán 10000,- Nkr.
 Maŋŋil válddahalai go lei rievideamin DnB báŋkku Jessheimas.
 Maŋŋil álgodálkkodeami girkus, guddojuvvojedje dat garraseamosit roasmmohuvvomat olggos girkus ja dolvojuvvojedje girdiiguin Gironii.
 Maŋŋá Fánddár muitalii guovžža dearvvuođaid muhtin aviissadoaimmaheaddjái, muhto doaimmaheaddji gal ii bidjan daid dearvvuođaid aviisii.
 Maŋŋá Odeldikki digaštallamiid son vikkai háleštit Balloin.
 Maŋŋá Riddu Rock sirkusa boahtá dán jagás báhkkaseamos namma, navajočearddajoavku, Blackfire lossa punkmusihkain Amerihkás.
 Maŋŋá Riddu joatká joavku festiválaide nu go Bukta festiválii Romssa gávpogii ja Hitra festiválii Mátta-Troandimis.
 Maŋŋá Riddu joatká joavku festiválaide nu go Bukta festiválii Romssa gávpogii  ja Hitra festiválii Mátta-Troandimis.
 Maŋŋá Ruošša revolušuvnna 1917 nogai Pomor-gávppašeapmi go eiseválddit giddejedje riikkarájá gaskal Norgga ja Ruošša.
 Maŋŋá almmolaš rahpama, vulggiiga kruvdnaprinsapárra viidáset.
 Maŋŋá almmuheami, dollo eamiálbmotseminára eamiálbmogiid kultuvrra boahttevaš áiggi ja hástalusaid birra.
 Maŋŋá borramuša ledje ollu iešguđet ge doalut Sámidálus.
 Maŋŋá bálkkašumi geigema guossohii lágideaddji Frivillighet Norge dahje Norgga Veahkkáivuohta borramuša.
 Maŋŋá dan, ovttas sátnejođiheddjiin čuohpastedje falit dan nu gohčoduvvon bátti mii mearkkašii ahte vuojahat almmolaččat lei ráhppon.
 Maŋŋá dán váivves dáhpáhusa lohká Boine Anárjoga leagi searvi áigut gáibidit kursaruđaid ruovttoluotta stáhta luonddubearráigeahčus.
 Maŋŋá fas jođihii son stuorát ádvokahta fitnodaga, ovdal go šattai páhppan.
 Maŋŋá geahččaleami jáhkká dattetge Nordland sámemusihka gaskkusteapmi lea ožžon gelbbolašvuođa ásahit sierra sámemusihka gaskkusteami.
 Maŋŋá geasseluomu lohpida Huhtala váldit ášši gaskariikkalaččat bajás, čoavdit riiddu.
 Maŋŋá ges galleda čájáhus Yukon Arts Centre, Whitehorse Yukon Territorys.
 Maŋŋá gilvvu finai sámediggepresideanta Egil Olli geigemin Agnete Johansenii, Viktoria Eriksenii ja Emelie Nilsenii sisteveskkoža ja Alexander Touryguin fas buvkku.
 Maŋŋá girkostallama manne buot olbmot valáštallanvissui liekkadit.
 Maŋŋá go Finnmárkkuláhka bođii fápmui, lea dađe bahábut dáhpahuvvan ollu mii lea dagahan ahte maiddái mii geat leimmet lága bealis, berret jearrat gosa dál lea mannámin.
 Maŋŋá go Nils Rune almmolaččat álggii ráppet givssidanráppa de lea maid son beaggigoahtán.
 Maŋŋá go Nuorta-Finnmárkku politiijaguovlu oaččui dieđu Kim Roger Kemi jápmima birra, válde sii gitta golbma vihtana mannan vuossárgga go ledje boastut čilgen dilálašvuođa mii lei dalle go Kemi jámii.
 Maŋŋá go Ovlin Piera lei dieđihan sárdnestuolus, jávohuvai Sámediggi, ii oktage jienádan maidege.
 Maŋŋá go Stuorradiggi mannan vahkus mearridii addit vahát unohisvuođamávssu oahppováillagiidda, de jáhkkimis Sámediggi dál váldá vuostá 75 miljovdnasaš foandda mii lea kollektiivvalaš buhtadus daid vahágiid ovddas maid sápmelaččat leat gillán dáruiduhttima geažil.
 Maŋŋá go Sámediggi lea mearridan rievdadit válgaortnega de lea čielggas ahte Kárášjohka, Guovdageaidnu ja Porsáŋgu ovttastuvvo Ávjovári válgabiirii, mii dasto šaddá  stuorámus válgabiire.
 Maŋŋá go beasai jugešvuođas eret, ceahkkugođii hirsagođiid olbmuide ja gildii, alcces terapiijan.
 Maŋŋá go gonagaspárra lei geargan rahpandilálašvuođain, manai fárru mállásiidda Hotellii gos bovdejuvvon guossit ja áirasat borre bohccobierggu ja eará herskkuid.
 Maŋŋá go gulle gárddástallammiid birra, de Anders Oskal ja Stállonjárgga orohaga eará boazodoallit manne gárddástallan sadjái vuossárija.
 Maŋŋá go olbmot leat joavddadišgoahtán bajás de ihtá klovdna Alfie guoimmuhit erenoamážit mánáid.
 Maŋŋá go olbmot ledje návddašan čájáhusa de besse máistit Deanuleagi herskkuid nugo luossamáli, biđđosa ja básson luosa.
 Maŋŋá go opposišuvnna ođas juvssai guovlluid gos gielddat leat mielas bieggamilluide ja leat bargamin huksenplánaiguin, leat ollu reakšuvnnat boahtán.
 Maŋŋá go son oaččui bovdejumi maid buot nissonolbmot gaskal 50 ja 69 jagi leat ožžon, de ávžžuha garrasit buot nissonolbmuid fitnat čiččiideaset suonjardahttimin mammografiijabusses.
 Maŋŋá ipmilbálvalusa lea girkokáffe Álttá Siiddas, mii lea Áltá Sámiid Searvvi ođđa sámi viessu.
 Maŋŋá jearahalle olbmot sus mo lei dearvvahit gonagasa.
 Maŋŋá juovllaid rádjagohte bargit boares čájáhusdávviriid vuorkái keallárii.
 Maŋŋá konseartta beasai Turi vásihit ollu olgoriika journalisttaid geat ledje sáhkki gullat eanet juoigama ja luođi birra.
 Maŋŋá lean gullan ahte earát maid livčče háliidan sámegieloahpahusa, dadjá Gunvor, muhto dat ožžo vástádussan skuvllas ahte oahpaheaddjit eai gávdnon.
 Maŋŋá lávluma besset mánát herkostallat gáhkuin, meassuin ja fruktain.
 Maŋŋá lávluma lágidedje ja guossohedje Garegasnjárgga 9. luohkkálaččat káfe ja gáhkuid.
 Maŋŋá muhton eará vuojadan dilálašvuođain áigu Terrie addit buot medáljjaid.
 Maŋŋá mun bessen neavttašit «dragshowš joavkkuin Cabarecusa nammasaš báikkis, ja dat attii munnje garra «kickaš joatkit dán erenoamaš dáiddasuorggi, lohká son.
 Maŋŋá mállása lei Sámedikkis vuosttaš dievasčoahkkin.
 Maŋŋá opera premiera dovddahii ge beakkán juoigi Kárášjogas ahte lei oalle váttis álggos juoigat ja dajahallat lullisámegillii.
–Maŋŋá skuvlla fálaldat ii leat doarvái buorre ¶
 Maŋŋá soađi huksii fas Helselag ođđa buohcciviesu ja ostii buot stohpogálvvuid.
 Maŋŋá spábbačiekčamiid lágidit sii Sámecup Idol finálagilvvu «Alibiet» nammasaš báikkis Leavnnjas.
 Maŋŋá stohkosiid ledje vuođđoskuvllas mállásat, 120 mánnái ledje biđđán.
 Maŋŋá su jápmima juolludii Romssa fylkkasuohkan ja Kulturdepartemeantta ruđaid vuođđudussii Lásságámmii vai sáhtii oastit Lásságámmi.
 Maŋŋá vuosttaš čájáhusa 22. dán mánu besset maiddái olbmot vásihit dán erenoamáš luonddu videošovva.
 Maŋŋá vuottaš čájálmasa boahtá teáhter johttit viidát dáinna čájálmasain.
 Maŋŋá válde nieidda váhnemat ja bearaš oktavuođa Skániid girjie lágádusain almmuhit blogga girjin.
 Maŋŋá válgga boahtte čavčča de galgá ráhkaduvvot sierra ovttasbargosoahpamuš ja makkár posišuvnnat ieš guđet SáB ja NSR ođđa válljejuvvon sámedigge­áirasiin galgá leat.
 Maŋŋá álbmotmeahci almmolaš rahpandoaluid sotnabeaivvi fitná birasgáhttenministtar Erik Solheim Ceavccageađggis.
 Maŋŋá čájehuvvui ahte ealga lei nu garrasit liikká lápmašuvvan ahte fuolahusolbmot fertejedje dušše loahpahit diimmá miesáža gillámušaid.
 Miehtá Eurohpá bohtet unnitlogu álbmogat gilvalit.
 Miehtá Norgga lea stuorra lassáneapmi njealjejuvllat sihkkeliin.
 Miehtá Sámi ledje olbmot boahtán, iešguđet ásahusain, servviin ja skuvllain ja departemeante lei sádden iežas olbmuid, earret eará sámi áššiid stáhtačálli Berit Oskal Eira.
 Miehtá gova lea sággan stuoriduvvon aviisačállosiid.
 Miehtá guorahallama boahtá ovdan ahte eiseváldit eai goasse gulahallan boazodolliiguin ja váldán doarvái bures vuhtii boazodolliid oainnuid ovdal bajimus boazologut mearriduvvojedje.
 Miehtá lávddi lea son lebben guhkedáles njealječiegat šerresivnnat plastihkkaosiid maid lea čatnamin oktii vai govvidit guovssahasaid.
 Miehtá máilmmi dollet olbmot beassášbasiid mat muitui báhcet, basit mat leat seammá guovddážis go juovlabasit.
 Miehtá čájáhuslanja lea lebbejuvvon plastihkkagovččas ja gávcci máná njuni ovddas lea čáhcemála.
 Miessenjuovvan doarjaga sihtet lasihit 200 ruvdnui ja dan galgá oažžut máksot miehtá njuovvanáigodaga, ii ge dušše daid misiid ovddas maid vuovdá ovdal juovllaid.
—Mii geat orrut dáppe, gártat risttasgieđaid geahččat go bivdit miehtá Norgga dolvot mis gieđaid gaskkas buot mii lihkada ja mas lea heagga min luondduriikkas, lohká Siri.
–Mii johtit gal miehtá máilmmi, muhto eat dovdda iežamet lagamus eatnamiid, imašta Luda.
 Mii leat diŋgon fatnasiid ja nu beassat ge eanu rastá, ja beassat ge vuolgit Mollis-goržži lusa, mii lea Davvi-Europa goalmmádin alimus gorži.
–Mii leat ovdal čuojahan Liverpoolas 8000 olbmuid ovddas ja dat lei hui erenomáš, muhto lea somá dáppe maid čuojahit, muitala trumbočuojaheaddji Kai "Ringo" maŋŋá konsearta.
–Mii leat ožžon ollu dieđuid buhcciidruovttuin miehtá davvi-Norgga mas dieđihit heajos bargobirrasa birra.
 Mii muitit dát filbma lei oalle beakkán maŋŋá go lei čájehuvvon.
 Mii vuodjit suhkkes rođa čađa ja varra ruohtada suonain.
–Mii vuordit ahte departemeanttat atnet daid loguid dan beaivválaš barggus go barget sámi áššiiguin ja árvidan ahte Sámediggi maid váruha ahte sii atnet dáid, dadjá Guhttor maŋŋel go dat nubbi girji ráiddus Sámi logut muitalit, almmuhuvvui ikte Diehtosiiddas Guovdageainnus.
 Mikkel Anders Eriksen lohká gullán ja oaidnán beatnaga doarrumin guovžžain čađa gaskka go son viegai.
 Min mielas lea danne áigi jearrat dákkáraš gažaldaga dán dáhpáhusa maŋŋá, go min mielas lea váttis jáhkkit dasa maid sin almmuhus lohká.
 Min Áigi lea diibmá juo čállán ahte Leavvajotnjálmmis leat eará báikki olbmot huksen barttaid birra visttiid lobihemiid áiggiid čađa juo 1960-jagiid rájes, maid sámesiida lea váidán Deanu gildii.
 Ministarat ja alla hearrát guhkkin doppe lulde leat vissa vajálduhttán ahte sámi ealáhusat leat deháleamos geavaheaddjit daid guovlluin man čađa sii leat aiddo mátkkoštan.
 Mis galgá leat árvvoštallančoahkkin dal maŋŋil, muhto mii goit sávvat ain viidáseappot ovttasbarggu, vuoi saddet dat gilvvut boahtteáiggis maid, dadjá SHL presideanta.
 Mjøs áiggošii áinnas oažžut vuolgit Gore davás dan seamma eahkeda maŋŋel bálkkašumi doaluid Oslos juovlamánu 11. beaivve, muhto lohká váttisin go juo lea bovdejuvvon eará báikkiide.
 Moadde beaivvi maŋŋil ávžžuhii Sámedikki várrepresideanta Johan Mikkel Sara NRK Sámi Radios rádjeofelaččaid ohcat buhtadusa soaibmamiid ovddas.
 Moadde minuhtta maŋŋá fas bidjalii ovddeš Nordlys čiekči kárášjohkalaš Jan Tommy Haugli nuppi moala.
 Moadde vahku maŋŋil dán navdon veagalváldima lei báhčindáhpáhus Láhpoluobbalis, maid politiijat čatnet veagalváldináššái.
 Mother Teresa bargu lea boktán beroštumi ja ánssu miehtá máilmmi ja son lea ožžon moanaid bálkkašumiid ja mearkkašumiid, ja dasa gullá vel pave John XXIII ráfibálkkašumi (1971) ja Nehru bálkkašumi (1972) maid oaččui su áŋgiruššama ovddas ráfi ja ipmárdusa dihte.
 Muhtin geahččit muitaledje maŋŋá filmma čájeheami ahte sii eai muitán ahte filbma lei ná guhkki.
 Muhtin nuorat fitnet gallestaddamin vel maŋŋá go leat ruoktot mannan, ja Piera ieš leat bovdejuvvon guossin miehtá Eurohpá.
 Muhtin áiggi maŋŋil sáddiime ođđa ohcama mas ozaime doarjaga «Lohkat ja lávlut 2» .
 Muhto Gunnerus maŋŋá hálddašedje máŋga jagi dáruiduhttit girkus ja skuvladoaimmahagas, ja oahpahus sámiide manai maŋos guvlui.
 Muhto dat lei vuosttas minta mii ráhkaduvvui maŋŋá go Norgga ja Ruoŧa uniovdna botkejuvvui, silba 2 ruvdno, mii vuittii.
 Muhto gilvvut ledje dolkadahttit, go Kárášjoga sprinttas ledje áiddit nu heajot ahte herggiid ribahedje máŋgii mannat njuolga čađa.
 Muhto maŋŋel čoahkkima feaskáris vástida datte Hanssen ollu eambbo Min Áigái.
 Muhtun áiggi maŋŋel gohčui fruvvá Siiri su ovdanama geavahit.
 Muitala go son máhcai fas 25 jagi maŋŋá ruoktot, de váillahišgođii dološ máinnastanvieru.
 Muitaluvvo ahte Gidsken lei čeahpes girdi, muhto sus ledje gal maid máŋga bártti girddedettiin maŋit áigge, muhto beasai álo heakkas su bárttiinis ja šattai oalle boares olmmožin go jámii maŋŋel nuppi máilmme soađi.
–Mun cealkkán Pan-Barentz čájálmasa dál ráhpun, logai sátnejođiheaddji maŋŋá go lei muitalan man dehálaš Davvi-guovllu vuoruheapmi ja dattetge čájálmas lea Romsii ja oba guvlui, ja attii sáni čájálmasa hábmejeaddjái Luba Kuzovnikovai.
–Mun in ipmir manne mun in beassan šat álgit, logai ges hárbman Mikkel Isak Pulk maŋŋel čiekčama.
 Mun lean ieš oaidnán ahte bohte dušše guovttes go buollin dieđihuvvui Suoma rájá lahka, ja maŋŋá gullen ahte 7 bargi šadde báhcit buollinstášuvdnii ja eai beassan gosage.
 Mánnodaga sáddejuvvo vuosttaš prográmma, ja vahkku maŋŋil ges dat mas čáhcerávga boahtá.
 Mánu maŋŋá joatká johttičájáhus Harstadii, Áltái, Girkonjárgii, ja viidásat ja loahpas joavdá Kárášjohkii jagi 2010.
 Mánáidmeanu maŋŋil lea konsearta mánáide Loabagáiddi giliviesus, gos Inger-Márjá Nilut olbmáiguin loahpahit beaivvi mánáide.
 Mánát geahččaledje vitmatvuođaset boallospealus ja dan maŋŋá leige áigi vázzilit jávregeaži birra,  gálistit joga rastá ja vuoddját buriin mielain ruoktot.
 Máze IL jođiheaddji Anders Nils Eira dadjá maŋŋel čoahkkima ahte čoahkkimis ii válganan mihkkege.
 Møllernes ii loga gullan juma maŋŋá, čilge soaitá leat sabehiid skoarran cuoŋus ja go lei náhkkegahpir oaivvis.
 NSRa sámesearvvit leat ieža šaddan ásahit mánáidgárddiid miehtá Norgga.
 Naba de du "gurutgieđain" ráđđe­viesus, geas lea ránnjálanjas kantuvra, ja gii šattai kulturhoavdan maŋŋel mu?
 Nesic muitala ahte muhtun advokáhttajoavku ovddidii maŋŋel soađi buhtadusgáibádusa duiskalaš eiseválddiide.
 Nieiddaguovttos leigga alkohola juhkan ovdal go manaiga maŋŋil festii albmá geahčai, gosa soai nohkaiga goabbatge latnjii maŋŋil go ledje joatkán alkohola juhkamin.
 Nieiddaš lea maŋŋá illástemiid gillán urtnjesvuođain ja oađđinváttisvuođaiguin.
 Nils Ole Hætta lohká alddis sihke ovdal ja maŋŋel dán dáhpáhusa, álo váibmu čoddagis go vuodjá dán geainnu.
 Nilsen ásahii dán šukuládafabrihka guokte jagi dás ovdalis ja eanet ahte eanet olbmot miehtá Norgga lea tiŋgogoahtán Nielsenis šukuládaid.
–Njuolgga maŋŋá geasi leat mii gieđahallan ášši vai ruhtadoarjja galgá joavdat rivttes áigái.
 Nordland muittuha maid ahte sámi musihkkárat ja komponisttat dál leat viežžan inspirašuvnna miehtá máilmmi ja namuha Frode Fjellheima ja Mari Boine.
 Norgga Kulturráđi girjjálašvuođa ossodaga hoavda Mari Finess čilgii sis ii leamaš ovddasvástádus sámi girjjálašvuođas ja musihkas 1992 rájes, maŋŋil go dát ovddasvástádus sirdui Sámedikki vuollái.
 Norgga vejolašvuohta beassat Lulli-Afrihká máilmmimeašttir loahppačiekčamiidda eallá dán vuoittu maŋŋel.
 Norwegian Beatles galgá golbma vahkku maŋŋel KaraRock festivála vuolgit Englándii Liverpool gávpogis čuojahit Beatles festiválas.
 Nu go ovddit jagiid čoahkkanedje «Grensesmell» -báhččit miehtá fylkka, ja lei buorre mokta ja ollu buorit bohtosat.
 Nubbin šattai Arne Liaklev, gii bođii 15 minuhta maŋŋá ja goalmmádin šattai gis Nina Skramstad.
 Nuoraid fiinna beassášluopmu rievddai jođánit maŋŋel go muhtun boares áddjá (maid Bjørn Sundquist neaktá) bođii guossái.
 Nuorat dáhttot ahte sámegiella galgá šaddat eambbo dábálažžan Norggas, ja dáhttot resolušuvnna bokte ahte šaddá vejolaš válljet gaskal ođđadárogiela ja sámegiela miehtá Norgga.
 Nuortasámi Tiina Sanila gii sihke leude ja lávlu garra rock musihka iežas eatnigillii šattai dovddus miehtá Suoma go almmuhii ođđa CD Sää`mj”nnam.
 Nuppe beaivvi joatká diibmu ovccis ja loahpahuvvo lunššain maŋŋil.
 Nuppi vuorus, maŋŋá guhtta minuvtta čiekčama, de loktestii Ålándda čiekči spáppa badjel Sámi moallanissona, Caroline Knutsena, ja Ålánda lei njunnožis.
ČOAHKKIN: Maŋŋá lei čoahkkin gaskal Fylkkamánni, Sámedikki ja bargojoavkku.
ČOHKKEDII BÁLDII: Maŋŋá go Jánoš lei garrasit moaitán Statskog bargiid de čohkkedii NSR:a njunušpolitihkkár Statskogbargi ja ovddasteaddji Gaute Henriksena báldii.
 OL Romssas boahtá dasa lassin váikkuhit dasa ahte lea vejolaš valáštallat alimus dásis miehtá riikka.
 Oahppi Tor Ingvald Åsen lohká hui gelddolažžan oahppat njuovvat, ja vel dakka maŋŋil go lea áito ožžon bivdoduođaštusa.
 Oahppit geat orro internáhtas bohte unna báikkážiin miehtá suohkana, ja eatnasiin lei sámi duogáš.
 Oahppit, miehtá riikka boahtán, muitaledje sii vurde oaidnit ja oahppat eambbo sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.
–Oaččuimet maid čađa árvalusa ahte jus boahtte jagi šaddá badjelbáza, de galga 300 000 lasihuvvot doarjjan Sámi dáiddamuseai.
 Odne – 30 jagi maŋŋil – imašta Utsi dieđuid maid su birra leat vákšunpolitiijat čállán.
 Ofelaččat galget galledit skuvllaid ja muitalit sámi kultuvrra ja ovddidit beroštumi ja áddejumi sámi áššiide miehtá Norgga.
 Ohcamat mannet Jándorovttadaga sisačállinráđi čađa gos čoahkkinastet juohke gaskavahku dii. 13.00.
 Olgesbellodat lea árabut dán áigodagas ožžon eanetlogu dasa ahte ráhkaduvvo sierra mátkkeealáhusplána gildii, maŋŋel ovtta interpellasjuvnna bellodagas dán fáttás gielddastivrras.
 Orohagat miehtá Finnmárkku leat vuosteháhku diktit Den Norske Turistforening ráhkadit ja dihkket bálgáid sin orohagaid čađa, leat sii cealkán Finnmárkkuopmodahkii.
 Orohat lea jagi 2008 juo máksán 18 000 ruvdnosaš sáhku maŋŋil go fylkkamánne váiddii sin ja vuoittahalle Sis-Finnmárkku diggegottis gaskaboddosaš áiddiin.
 Oskal Eira dadjá maŋŋel go olle Loabát šattai doaibmaguovlun ohccivuođđuduvvon doarjagiidda, de leat ealáhusat bures ovdána, earenoamážit 2008:s.
 Oskal-bearaš sávvá ahte Suodjalus miehtá soabadallái, mii veahkeha boazodoalu ja stáhta soahpat govttolaš šiehtadusa.
 Otne beal čieža soai girdileaba Oslos Tanzaniai ja otne eahkes leaba juo doppe, maŋŋel guhkes girdimátkki.
 Ovddeš skuvlahoavda Gáivuonas Øyvind Rundberg mielas lei Martinsen sártni unohas ávvudanbeaivvi ja muitala son dovddai iežas beahtahallan ja skurtnjagan maŋŋá sártni.
 Ovttajienalaš Bajásšaddan- ja oahppolávdegoddi lea árvalusastis Sámedikki dievasčoahkkimii evttohan ahte Sámediggi miehtá luondduvalljodatláhkii.
 Ovttasbarggus rájá rastá nannejuvvo sámegiel máhttu, danin go sámegiella doaibmá lunddolaš gulahallangiellan.
 Ovttasbargu nannet mánáidsuodjalusbálvalusa ja sihkkarastá buori kvalitehta.
•Ođđa láhkaásahus lea nannejuvvon doarjaga várás sámi áviissaide maŋŋá konsultašuvnnaid Sámedikkiin.
•Ođđa láhkaásahus lea nannejuvvon mearraluossabivddu váste maŋŋá konsultašuvnnaid Sámedikkiin.
 Pauli váccii vuođđoskuvlla maŋŋá elfápmo installerejeaddjin ja fárrii Roavvenjárgii ja doppe barggai dieid bargguid máŋgga eará fitnodagas.
 Pedersen muitala ahte dalá maŋŋá nominašuvnnačoahkkima Ávjovári válgabirrasis, oaččui son jearaldaga, lea go dás sohkabeale njuolggadusat váldojuvvon vuhtii gos bivde sus cealkámuša.
 Per Edvard Johnsen mielas aŋkke lea leamaš áiggiid čađa beare ollu sáhka dušše bievlavuodjima birra go lea sáhka meahcásteami oktavuođas, iige baicca leat guovddážis mot ovdanahttin meahcásteami vai šaddá bistevaš nanu ealáhussan.
 Per Larsen lea olu jagiid leamaš Norgga barguimáhcahanfitnodagaid váldostivrra nubbinjođiheaddji ja dán barggu čađa leamaš riikka 100 barguimáhcanfitnodagaid ovdánahttima vuojeheaddji.
 Politiijaide dieđihuvvui lihkohisvuohta dakka maŋŋel gaskaija.
 Porsáŋggu dollačáskadeaddji, Eilif Amundsen muitala sis lea njálmmálaš šiehtadus Seeking-gádjunhelikopteriin Leavnnjas ahte jus lihkohisvuohta dáhpáhuvvá, de galget sis guokte olbmo helikoptera fárrui veahkkin miehtá Finnmárkku.
 Porsáŋggu servodahkii ferte unnimusat 400 miljuvnna ruvnnu juolluduvvot maŋŋil go suodjalus geahpidii doaim­maid Iŋggášguolbanis.
 Presideanta Nkurunziza, gii šattai risttalažžan Aril Edvardsena čoakkalmasain Burundis jagis 2003, dadjá ahte riikka etihkka ja morála ferte gohccáhuvvot vai riikka beassá julggiid ala fas maŋŋil sisriikkasođiid mat leat leamaš máŋggaid jagiid.
 Prošeaktabargi Minna Laakko niehkun lea, ahte dán prošeavtta maŋŋá nuorat sáhttet gávnnahit, ahte sis leat jierpmálaš astoáigedoaimmat, ja ahte sii gullet nannosit servodahkii ja gieldda mearrádusaid dahkamii.
 Rannveig Persen lea govven Kárášjogas su govaid ja lea bidjan ivnni govaide mat lea govviduvvon maŋŋá nuppi máilmme soađi.
 Rasmus guhte maid lea leamaš jođiheaddjin skuvlastivrras, lohká Ohcejoga gieldda áigut seastit ruđaid dáinna vugiin, ja maŋŋá virgádit olbmo geas ii leat doarvái buorre gelbbolašvuohta sámegielas.
 Riddu Riđđu lea áidna dákkárlágan riikkaidgaskasaš álgoálbmotfestivála Eurohpás ja lea leamaš stuorimus gáldu mearrasámi diđolašvuhtii ja čeavláivuhtii dan maŋŋil go álggahuvvui jagi 1991.
 Riekti bijai deattu dasa maid ovddeš ruhttejeaddji ja Kárášjoga buollinčáskadanhoavda leigga reivves čilgen manin luŋká lei bieđganan: «gutnaluŋká ii leamaš gokčon ruhttedettiin ja maŋŋil viggan dan dearpat gitta, go gunat vel leamaš gaskkas».
 Rievssateari geahpidanmearrádusa lea Statskog dahkan maŋŋá ráđđádallamiin Nordlándda ja Romssa NJFF (Norgga bivdolihttu) oktan Nordlándda gielddaid ovttasbargolávdegottiiguin.
 Rihkusášši lea bisson čihkosis, vaikke olmmái áššáskuhttui jo geassemánus 2003 ja Lappi gearretriekti gieđahalai ášši badjelaš mánotbaji maŋŋá.
 Riikajoavkku jođihus ii fáhten Iversena ovdal go diibmu 1430, guokte ja bealle diimmu maŋŋá go čoahkkin álggii.
 Romssa Bargiidbellodat lea cuigen ealáhusa ja kultuvrra fylkkaráđi, Pia Svensgaard, váldit badjelasas virggi maŋŋel Dahlø go fylkkadiggi njukčamánus galgá válljet ođđa fylkkaráđi.
 Romssa musea bargi Ivar Bjørklund lea lohkan buot Kalstad dutkama ja maŋŋel de leat Einar Eythõrsson, Pål Julius Nilsen ja Tor Magne Berg, buohkat Fávlli fierpmádagas guorahallan buot jearahallamiid, kárttaid, sámi sániid ja doahpagiid mat leat čadnon guolásteapmái Kalstad dutkamiin 1993-95 jagiid.
 Romssa musea bargi Ivar Bjørklund lea lohkan buot Kalstad dutkama ja maŋŋel de leat Einar Eythõrsson, Pål Julius Nilsen ja Tor Magne Berg, buohkat Fávlli fierpmádagas guorahallan buot  jearahallamiid, kárttaid, sámi sániid ja doahpagiid mat leat čadnon guolásteapmái Kalstad dutkamiin 1993-95 jagiid.
 Ruošša beal sápmelaš Nina Afanasjeva muitala maŋŋá ahte dán beaivve go Suonjil ja Beahcán sápmelaččat fertejedje guođđit iežaset máttuid eatnama Ruoššas 60 jagi dássái, de lei justa dát kirkobeaivvi teaksta.
–Rápporta lea láivi dan ektui masa ruđat galge geavahuvvot, dadjá Børresen maŋŋá go dárkki­stanlávdegoddi doalai čoahkkima mannan vuossárgga.
 Ráđđeolmmái lea dan vahkkus riŋgen Fylkkamánnái maŋŋel go Ávvir suokkardišgoahtá ášši.
 SM Sámecup ulbmil lea čohkket sápmelaččaid rastá rájiid, falástallat ja spáppastallat.
 SSL válgalávdegotti lahttu Berit Dagny Anti mielas ii leat dat somás leaika, ja atná hui unohassan dákkár fasttes ákkastemiid maid Eira dál geavaha maŋŋil go lea válljejuvvon fas presideantan.
 SVL-N čállá dieđustis ahte dál manná jođánit fas čavčča guvlui, ja maŋŋá go hui buori čakčahárjehallanleairrat guokte maŋimuš jagi leat lágiduvvon Olmmáivákkis, de lágiduvvo dán jagi hárjehallan Heahtás.
 Saba miehtá dasa ahte ruhta lea vánis, muhto jáhkká liikká ahte lea vejolaš buoridit dili.
 Sara Oskal lohká iežas ballagoahtán duođas maŋŋel go moadde ránnjá maid áito báliid jápme borasdávdda dihte ja go maiddái nuorra olbmot buhcet dáinna.
 Sara mielas lea maid imáš go návdo ahte bissuin lea buoret jámihit bohcco, danin go luođđa manná dávttiid čađa.
 Sara moaitta sárdnestuolus bođii maŋŋel go plána- ja finánsalávdegoddi, gos leaba áirrasin sihke Pedersen ja Thomassen, divui Sámedikki ráđi bušeahtaevttohusa, nu ahte lasihedje doarjagiid Várdobáikái, Gállogietti museai ja Márkomeanu festiválii mat leat sin guovllus.
 Se og Hør áigečála bovdii sin maŋŋá gilvvu idjadoaluide ja Máhtte bovdii buot sámi studeanttaid maid gávnnai Oslo Yrkesskole/virgeskuvlla láigovisttis ja muitalii čállaga doaimmaheaddjái, Knud Hovigii, ahte gávttehasat ledje su fuolkkit.
 Seammás Sámedikki presideanta mieđiha ahte Sámediggi ii leat ožžon čađa buot maid hálidii.
 Searvegotteráđđi dieđiha ahte álbmotčoahkkin dollo dalá maŋŋá girkostallama sotnabeaivve searvegottesálas Kárájoga girkus diibmu 13.00.
 Searvi liikká nagodii darvehit filbmii go boazodoalli čuggii niibbi čađa mielgga ja dasto njuolggoniibbiin niskái.
 Serbialaš fáŋggaid vuojehit miehtá dego šlávaid.
 Sii geat šaddet vealggevuložat mannet golbma dási čađa.
 Siskkobealde sámi musihka gávdno okta sámi journalista gii duostá čállit sámi musihkkáriid birra, ja addá áinnas sidjiide heajos árvosániid, ja doalaha dan vaikko maŋŋil moattahallá.
‹Sisten› lea mánáidstoagus mii lea dovddus miehtá máilmmi ja buohkat máhttet stoahkat dan.
 Skuvlamánát njulgejit su šillju čađa sihke manadettiin ja boađedettiin.
 Skáhpi šaddá miehtá Eurohpá Gaskamearas gitta davimus Norgii, gitta 1.500 mehtera alážii.
 Smith lei Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttaš jođiheaddji, ja sus lei ovddasvástádus dan vuosttaš árvalusas sápmelaččaid vuoigatvuođadili birra, mii maŋŋil dagahii ahte sámeláhka mearriduvvui ja Sámediggi ásahuvvui.
 Soahpamuš dahkui juovllaid áigge ja ČálliidLágádus jođiheaddji, John Trygve Solbakk, lohká girjjit galget leat gárvásat 2009 borgemánu vuosttaš beaivái ja neahttačovdosa juohke dássái dalá maŋŋá.
 Soai eaba gieldde olbmuid meteorihtaid ohcamis, go áiggiid čađa leat ollu meteorihtat gahččan eatnamii.
 Soai muitaleaba dánsuma oktavuođas johtán miehtá Norgga, oahpásmuvvan olbmuiguin ja deaivan oahppásiid gosa soai boahtiba.
 Son aŋkke oaidná dehálažžan deattuhit ahte čorvviid galget sahet njuolga rastá, iige fitnjut go dávjá báhcá bastilis sággi.
 Son baiccá árvvoštallá dáid bázahusat maid muhtin ealgabivdit leat bálkestan «duvdnái» maŋŋá mannan čavčča ealgabivddu.
 Son beasai ge jovkui maŋŋel go Girona čiekči Kristin Värja dieđihii ahte son ii sáhte vuolgit Canadai njukčamanus, jus beassá jovkui.
 Son bázii skuvlejumi maŋŋá smiehttat njáskansahá oastima, muhto 700-1000 euro sahái galgá leat sihkkarit atnu jagiide ovddosguvlui vai gánneha oastit.
 Son dadjá viidásit ahte maŋŋel go posišuvdnii leat beassan, de dieđus lea leamaš geahppasat olahit dan máid háliidit.
 Son deattuha ahte orohat lea eará oktavuođain čađa gaskka ákkastan bajidit orohaga boazologu, vai lea vejolaš doaimmahit dássedis ja gánnihahtti boazodoalu, ja maiddái vai šaddá sadji dan viđát dollui.
 Son deattuha ahte vaikko dulvecaggi šaddá veaháš alit go šillju ja lea duolbbas bajil, de ii šatta goassege almmolaš vázzinbálggis rastá eanaeaiggádiid šiljuid.
 Son dovddasta ahte maŋŋá go generálløytnant van Baal čilgii man duođalaččat sii váldet dán ášši, de dovdá iežas veaháš eanet oadjebas go ovdal generála deaivvadeami.
 Son faskii ge golli maŋŋel go lei vuodján erenomáš gelddolaš maŋemuš vuoru.
 Son geassá ovdan earret eará dan go Sárevuopmi mannan giđa váide sin guovtte háve politiijaide elliid biinnideaddjin ja vuodján ealo čađa.
 Son ii vuollánan ja válddii oktavuođa Bolivia olbmuiguin Sámedikkis, earret eará Moralesa sihkkarvuođa fávttain, ja nu beasai son maŋŋá preassakonferánssa lonuhit moadde sáni Moralesiin.
 Son ii ádde dasto manne Guovdageainnu SáB stivralahtu Mikkel Aslak Logje lea maŋŋel dadjan Sámi Radios ahte Nymo measta gielista.
 Son lea hui duhtavaš ráđđehusa roassopáhkain go dat addá ollu buriid boaittobealbáikkiide ja dáhkida doaimmaid miehtá riika, erenoamážit doaimmaid gielddain ja johtolagas.
 Son lei jagiid 1996-1997 politihkalaš ráđđeaddi (maŋŋel rievdán sámeáššiid stáhtačálli virgin) Gieldda- ja bargodepartemeanttas.
 Son lohká ahte buohcceviesut máid dávjá sáddejit olbmuid árrát ruovttuide ovdamearkka dihte maŋŋel čuohpademiid, máid gielddat šaddet dustet iežas ressursaiguin, nugo fitnát háviid dikšumin.
 Son lohká dutkit leat juo badjel logi jagi juo dutkan dálkkádatrievdamiid, ja su oainnu mielde sáhttet badjeolbmot miehtá máilmmi šaddat vártnuhis dillái go dálki rievdá.
 Son lohká iežas váivvis go Sæther ii leat nagodan čoavdit givssidanváttisvuođaid maŋŋil nu guhkes áiggi.
 Son lohká lea Árjja bellodaga duohken gean sii árvalit sadjásažžan ja Árja oaččuige saji Sámediggeráđis go šiehtadalle Bargiidbellodagain maŋŋá 2009 válgga.
 Son lohká ollesolbmot, geat leat guhkesáigge biebmováhnemat, eai sáhte leat nu boarrásat ahte mahkáš 16 jagi maŋŋá lea ealáhahkii ollen.
 Son lohká olu nuoraid váldán suinna oktavuođa maŋŋel go vuittii dikkis politiijaid badjel.
 Son lohká sidjiide Sámedikkis lea somá go olbmot miehtá máilbmi fitnet geahččamin mo dát doaibmá.
 Son lohká sii sáhttet lonuhit eret boares kloáhkkabohcciid dahje geassit plastihkkasuohku bohcciid čađa bosádit.
 Son maiddái gesii ovdán jáhku ahte heargevuodjima lea álkit vuovdit miehtá máilmmis, go heargi lea beakkán vuoján.
 Son maiddái lohká Finnmark Dagblad SMS-ráiddus diktán ovddidit čiegus lohkki roavva áitagiid su vuostá jándora maŋŋel go Dagblad almmuhii su nama.
 Son mearkkaša ahte lea seamma váttis gávdnat veajehiid miehtá Deanu čázádaga, ja muitala ahte Deanu šaldi lea guovlu gos berrešit leat olu luossaveajehat go lea buorre eavttut luossaveajehii das.
 Son muitala ahte sis lea doaktárat bearrašis geat leat dutkan govaid Janne rupmašis, mat čájehit háviid miehtá rupmaša earret juolgevuođuid vuolde.
 Son muitala ahte sutnje leamaš hui somá vásihit mo dárogielat mánát miehtá Norgga lea oahppan moadde sámegiel sáni The BlackSheeps vuoitolávlaga dihtii, ja seammás čujuha maid eará sámi TV-násttiide.
 Son muitala ahte Åarjel-Saemiej Gielh bellodagas lea áigumuš; namalassii čalmmustahttit Troandima jagi 2017, go dalle lea 100 jagi dassá go vuosttaš geardde sápmelaččat miehtá Norgga dolle politihkalaš čoahkkima.
 Son muitala alddis leamašan miehtá dán váhku oktavuođa Stáhtaministtára kántuvrrain (SMK:n) gos leat bivdán heahteveahki gildii ovdal ievttá gielddastivrra čoahkkima.
 Son muitala gal ahte lágideaddjit fálle bartta maŋŋá go son moittii, muhto dalle leigga oappáinis juo mearridan vuodjit ruovttoluotta Kárášjohkii.
 Son muitala iežas gullan máŋga vahkku maŋŋá álbmotčoahkkima dan vuolláičállinlisttu maid departemeantta ovddasteaddjit ledje guođđán muhtin hotellii Finnmárkkus.
 Son muitala iežas oaidnán jođedettiin miehtá Finnmárkku, measta juo juohke biilabisánansajiin oaidnán doabbariid.
 Son muitala maid ahte suollagat leat hui jođánat máhccat ruovtturiikii suolagálvvuin, ja johtet máŋgga riikka čađa.
 Son muitala máŋgga eará festivála miehtá Norgga leat dál rievdadan sihkarvuođa vuogádaga nu mo Skiipagurrafestivála, vai sihkarvuohta šaddá sihkarin artisttaide ja buohkaide olles festiválas.
 Son muitala son lea buot govaid njuohtan maŋŋá juovllaid.
 Son muitalii maid movt eiseváldit ledje dutkan su maŋŋel go finai bearrášiin Chiles.
 Son oaidná dehálažžan čorget moivedili Leavvajotnjálmmis maid barta- ja vistehuksemat leat dagahan áiggiid čađa, ja vuordá eananeaiggáda (Levajok Villmarksstua), vuoigatvuođaeaiggáda (Levejok Fjellstue) ja bartaeaiggádat buktet regulerenplána.
 Son árvala ahte jogat leat cohkon sullii mehterbeale maŋŋá go jieŋui, ja lea báhcán guoros áibmu gaskal jieŋa ja čázi.
 Son árvala ahte sivva soaitá leat go ollu dáhpáhuvvá skuvllain vuosttas mánu maŋŋá geasseluomu, ja lea ollu maid skuvllat fertejit ordnet.
 Son árvvoštalla ahte dát ealgavarit lea deaddán sullii 300 kg ja das lei mannan rastá čielgi, go ii beassan šat olggos biillas.
 Son ávžžuha boahtte hávvái buoridit dán dili ja čujuha eará báikkiide numo Kárášjogas gos lea vejolaš miehtá dan bána olbmuide čuožžut ja čuovvut mielde.
 Son šaddai dovddusin Norgga premier league joavkku Romsa IL ovddas, go náhkehii čieža moala 2004 áigodagas, ovdal go čáli šiehtadusa Blackburnain maŋŋel go lei beallemuttos áigodagas borgemánus.
 Son šattai maŋŋá Konrad Nielsena giellabargin dalle go profeassor čohkkii sániid Finnmárkkus 1930-logus.
 Son čilge ahte go gielda bidjá dáid ruđaid penšunfondii, de sihkkarastá gielda bargiid penšuvnna nuppeloht jagi, beroškeahttá gieldda tietnasis.
 Son čilge siva buozalmasvuhtii lea go čáhci goaiku robi čađa sisa ja lea njuoskadan minerálaullu robis ja dat lea guhppon.
 Son čilge son háliidii viežžat amas olbmo ja su čalmmiid čađa govvet maid son oaidná.
 Son čilge vel ahte dábálaččat láve sis eallu goabbat bealde kránnjásiidda johtingeainnu go jovdet, nu ahte lávejit šaddat johtit čađa sin ealu.
 Son čilge viidásat ahte su klienttas ledje ovtta láhkái guokte doalu, go guovllustivra lei sutnje dohkkehan ođđa doalu maŋŋel lágamánnirievtti duomu.
 Son čilgii viidáseappot dikkis ahte stuorra siida sin oarjjabealde árai sin rájeduohkái ja rastá ráji, muhto son diđii bures ahte rádji manná juste Čiekkavári muvrra bokte luksa.
 Son čujuha Sámedikki válganjuolggadusaide mat lohket ahte go leat dohkkehuvvon sámediggeválgga jienastuslohkui, de lea maŋŋá dan olbmo vejolaš válljet Sámediggái.
 Son čujuha dasa ahte dutkan lea álgán máddin ja miehtá Norgga gitta deike davás.
 Sotnabeaivve maŋŋá ipmilbálvalusa doallá bisma Kjølaas logaldallama searvegottelanjas gos muitala olbmuide maid son lea vásihan ja mo son oaidná soames áššiid.
 Sotnabeaivvi lágida NRK TV ruhtačoaggima miehtá riikka Álit Russii ávkin.
 Spangen muitala ahte dan maŋŋá galgá čájáhus máttás Osloi.
 Stil bijai ge fiidnamus moala sullii 60 mehteris Guovdageainnu mollii njuolga dakka maŋŋá go čiekčan lei álgán, ja lunttat orro vuolláneamin go ruksesgoarta vel bođii maŋŋelaš.
 Stivrra mielas lea dehálaš ahte duodjeealáhus/birrasat miehtá riikka barget ovttas ealáhusa ovdánahttimis ja duojáriidda doarjjan.
 Stuora servodat lea sámi kultuvrra eahpidan ja historjjá čađa uhcit eanet diđolaččat deaddán, čállá delegašuvdna.
 Stuorra ákšuvdnaplána ráhkaduvvui ja máŋgačuođi politiija miehtá riikka galge čihkosis girddihuvvot Áltái, idjaákšuvdnan.
 Stuorraoabbá Kristine muitala son láve balus go manná rastá geainnu dás, go lea váttis oaidnit biillaid mat bohtet jođánit Deanu guovllus, muhto márkanis dán luoddaerrui eai vuoje nu johtilit.
 Stuorraoabbá Kristine muitala  son láve balus go manná rastá geainnu dás, go lea váttis oaidnit biillaid mat bohtet jođánit Deanu guovllus, muhto márkanis dán luoddaerrui eai vuoje nu johtilit.
 Su eallin jorgásii njunális maŋŋel go son ja su joavku bohte njealjádin "Norske Talenter"-gilvvus.
 Su gilvaleaddji lei Birger Nymo, gii ceggii mannan sámediggeválggas sierra SáB listtu máttá-Norgga válgabires maŋŋel go NSR ii fuollan šat su vuosttaš sadjái listui.
”Su maŋŋil divui áŋgirvuođain Baruk, Sabbai bárdni, nuppi eará bihttá, čiega rájes gitta bajimus báhpa Eljasib viesu uvssa rádjái.
 Su mielas lea hui heivvolaš ahte Innovašuvdna Norga dál geatnegahttá iežas háleštit Sámedikkiin go meannudit ohcamušaid sámi guovlluin miehtá Norgga.
 Su mielas lea vel dálá ge ortnet mas olgoriikkalaččat besset doalvut rastá riikaráji 15 kilo mearraguollefilèa liiggás ollu.
 Su mielas lea áibbas boastut divvut gažaldaga ahte ledje go ceggen stoalppuid áidegeažis maŋŋel moala beare sisa, nu ahte lei várálaš vuddjiide čierastit daid njeaiga.
 Sullii 50 mehtera eret guđajuvllagis lohká beatnaga fáhkka riežadan ja dakká maŋŋil jávkkehii beana su meaddil olles leahtuin.
 Sullii miljovnna olbmot gehččet prográmma juohke bearjadateahkeda maŋŋá ođđasiid.
 Suohkan lea bidjan mihtideaddji šaldái gitta maŋŋel 1996 dulvvi.
 Sus leat maid jurdagat das movt su máttarádjáin ja Mons Sombyin ja earáiguin dáhpáhuvai maŋŋel.
 Sutno mielas ii leat imaš jus leat eambbo dihkit maŋŋá geasseluomu go ollusat leat leamašan luopmomátkkis ja vajáldahttán dárkkistit leatgo dihkit njommon sidjiide go máhccet ruoktot.
 Sáhtán dan mađe vuiget ahte lea jurdda čállit muhtun boares hovkkehuvvan nissonolbmo vásáhusaid birra gos su čađa govven eallima, muitala Jovnna- Ánde.
 Sámediggeráđđi deattasta ahte ávkkástallan mearraresurssaiguin mearkkaša hui ollu ássamii ja barggolašvuhtii miehtá mearragátti ja lea dán rádjai leamaš buohkaidrieki.
 Sámediggeráđđi ii mieđihan iežaset rihkkon dievasčoahkkima mearrádusa, go sii leat gávdnan maŋŋil ruđa Áltá ásahusaide eará sajis.
 Sámediggeáirras Sten Jønsson šattai ge riikabeakkánin maŋŋel go Dagbladet almmuhii ahte son láigoha iežas fitnodagas biilla go vuolgá Sámedikki dievasčoahkkimiidda.
 Sámediggi dáhtui nuppi konsultašuvnna maŋŋil Ráđđehusa rievdadit Finnmárkolága doaibmaguovllu nu ahte dat maid guoská mearrariggodagaide.
 Sámediggi lea lassin dan goahtesajiide ja árranii, maid badjel manná bartageaidnu, gávdnan dološ bivdorokkiid, biergovuorkkáid, bivdorusttegiid, goahtesajiid, árraniid ja gállaga Leavvajoga rastá - oktiibuot logi báikkis.
 Sámediggi maid konstatere ahte láhka ii gáržžit sámi vuoigatvuođaid máid leat huksen guhkit áiggiid čađa.
 Sámedikki áŋgiruššan riikkarájáid rastá, earet eará Sámi parlamentáralaš ráđi bokte, nanne searvevuođa ja ovttasbarggu eavttuid Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sápmelaččaiguin.
 Sámi Ovdanahttin Foanda lea ge maŋeus guđa jagis unniduvvon olles 20 proseanttain - namalassii 26 miljovnnas 21,8 miljovdnii maid leat evttohan boahtte jahkái, ja čađa gaskka lea NSR ráđđen Sámedikkis.
 Sámi allaskuvla hástá nuorra sápmelaččaid miehtá riikka, eandaliige gánddaid ohcat ofelažžan.
 Sámi riikkajoavkku hárjeheaddji Morten Pedersen lei duhtavaš bohtosiin maŋŋel čiekčama, ja rámidii Kurdistan riikkajoavkku.
 Sámi šamanismakurssas lea dovddus šamána Ailo Gaup gii jođiha oasseváldiid meditašuvnna čađa.
 Sánčuari lea čuojahan miehtá Sámi ja otná dán beaivvi čuojahuvvo sin musihkka radios.
 Sártnistis ja maid maŋŋá jearahallamis deattuhii Solheim man stuorra vejolašvuođaid álbmotmeahcci addá turismaealáhussii ja danin lea maid hoahppu álbmotguovddáža ásahit.
 Teknihkalaš hoavda Hans Nystad orru hirpmahuvvan go ii leat čorgejuvvon maŋŋá beassášcrossa, muhto sihtá Ávvira háleštit Helge Nystadain teknihkalaš ossodagas go dát lea su bargu, muhto ii son lean vuossárgga deaivamis.
 Thomas muitala ahte Liv čuovvolii Inge Solheim ávžžuheami searvat Lullipola gilvui go gulai su TV:s maŋŋá TV-ráiddu oassálastima Scott ja Amundsen luottaid čuovvuma mannan geasi.
 Thoralf Henriksen lohká dehálaš oažžut sámi eanandollui čielga ja buriid rammaeavttuid, vai dat seilot garra davviguovlluin maidda sámi eanandoallu lea heivehuvvon áiggiid čađa.
 Thoralf Henriksen ráfehuvvá go smiehttá ahte dat seamma áirasat galget maŋŋil leat mielde ráhkadeamin ja jienasteamin Sámedikki meahccegeavahandieđáhusa.
 Togamátkki ja beannot diimmu gávpotmátkki maŋŋá lei vuogas virkkosmuvvat hoteallalanja lávgoáldás ovdal stuorragávpoga eahketeallimii lávkema.
 Togaráidu jotkkii rastá Kárášjoga šaldi, birra boares kirku, bosihii muitobácci bokte ja bisánii ipmilbálvalusain ođđa kirkus.
 Torstein Appfjell maiddái lohká ahte orohaga boazodoallit eai mieđit Boazodoallohoavdda ákkaide, ahte Nordlándda boazodoalloguovllus leat áiggiid čađa leamaš gaskamearálaččat 300 bohcco juohke doalus ja dan dihte ii leat dárbu bajidit Jillen-Njaarkes boazologu.
 Tretnes jáhkká šaddat veaháš digáštallama maŋŋel go namat bohtet álbmosii.
 Triumf lohká vel ahte sii fertejit maŋŋel dán jagi SGP árvvoštallat galget go unnidit oasseváldiid logu juoiganoasis.
 Trond Biti mielas lea stáhta leamaš beare ceaggái dán áššis, ja su oainnu mielde goit livčče galgán bisánit maŋŋel diggegotti duomu.
 Ulbmil juolludemiin lea ovddidit regiovnnalaš ealáhusovdáneami ja árvoháhkama rastá riikarájiid.
 Ulbmil lei cegget ođđa ráđi ovttas Egil Olliin maŋŋel go NSR lei manahan eanetlogu go ledje botken ovttasbarggu várrepresideantain Johan Mikkel Sarain.
 Ulbmilin ođđa fágain lea ahte dat galgá leat rabas, oahpahit ohppiid dohkkehit ja gulahallat osku- ja eallinoaidnorájiid rastá.
 Universitehtaoahpu jotkkii Oslos maŋŋá go lei čađahan militeara bálvalusa.
 Utsi ballá maid manahit filbmagávpoga attrakšuvdnan Guovdageidnui maŋŋel filbmemiid.
 Vahkku maŋŋel ges galgá bihttá «Gođus» čájehuvvot vuosttaš geardde.
 Valáštallin jagiid ovdal, gilvvuin ja maŋŋil Lillehammera OL gilvvuid bessen ieš vásihit makkár earenoamáš inspirašuvdna okta OL ruovttuguovllus lea valáštalliide.
 Veikko porsanger máinnaša, ahte buorre bealli dán áššis lea dat, ahte ealggat orrot hárjánan biillaide, eaige nu álket njolggis geainnu rastá biilla guladettiin.
 Vel odná máŋgá mánu maŋŋá ássá Nils Anders gieldda heahteásodagas, gos ii loga beassat guhká orrut.
 Vihtta diimmu maŋŋel suoládeami(diibmu 17-18.
 Viiddis gulaskuddanvuoru maŋŋil dán dálvvi mearridii stivra cuoŋománu 18. beaivvi geavahit beaiveeriid muddenmekanisman go lea dárbu.
 Viđa minuvtta maŋŋá máhcai ealgabeana, finai dušše susttašeamen guovžža luottaid.
 Vuollegaš sreaŋggat mat heaŋgájit rastá geainnu, lohká Nystad iežas ii leat áddenge fitnat geahččamin, muhto imašta jus leažžá nu vuollegaččat, ahte elrávdnjefitnodat ii balat daid sreaŋggaid.
–Vuossárgga iđit álgit mii goaivut miehtá Kárášjoga.
 Vuosttaš jagiid soađi maŋŋá, ja gitta 50-jagiid lohppii fievrrededje biebmogálvvuid ja eará dárbbašlaš gálvvuid Kárášjogas Šuoššjávrái heasttain Iešjotleagi johkajieŋa mielde.
 Vuosttaš maid geahččit oidnet lea muhtin boarrasit nisu gii čohkká ja guldala radio, muhto de gahččá lahttái go de Ízü boahtá seainni čađa ja nu álgá Ízü prográmma.
 Vuosttaš oasis čállá Hætta Sámi boarraseamus historjjá geađgeáiggi rájes gitta soađi rádjái dahje maŋŋel soađi.
 Vuosttaš okto dáiddačájáhus lei 1967 Romssa Museas ja maŋŋá ollu báikkiin Norggas, Ruoŧas ja johttičájáhussan USAs ja leamaš mielde sierra joavkočájáhusain Davviriikkain 1970-1992-rádjái.
 Váldoartisttat leat miehtá sámi kora Sámi Jienat, Torgeir Vassvika čottajuoiganjoavku, rapparat MázeMáfia, Elin Kåvena sámi rockajoavku, Marit Hætta Øverli ođđa joavku ja máilmmi beakkán joavku Wimme.
 Wikipedias čállet ná Lepus timidus lea davviguovlluid dábálaš njoammila láhttennamma ja gávdno miehtá Eurásia váriin ja muohtarikkis guovlluin.
 Wilhelmsenis leatge alddis guokte máná geat leaba juo ollesolbmot, ja geat čađa gaskka leaba čájehan beroštumi ealáhussii, muhto eaba liikká bargga guolástemiin.
Šaddadit eambbo: Miehtá jagi, muhto šaddet johtileappot giđđat go temperatuvra badjána.
Šaddá "mátkkošteapmi" iešguđetge máilmmiid čađa ja deaivvadit maiddái sámi máinnasgovvosiiguin.
Šaddá feasta maŋŋel, ja mii vuodjit čielga James Bond stiilla, lohket lágideddjiid bealis.
Šaddá hui somá gullat maid Máhttodepartemeantta evttoha ráđđehussii maŋŋel dáid čoahkkimiid, čilge Steinfjell.
Šaddá unnit supmi mii juhkkojuvvo dál muhto sávaldat lea ahte mii beassat juohkit eanet ruđaid maŋŋel jahkemolsašumi, loahpaha Labba.
Čakčamánu gaskkamutto rájes galget fas bohccot Finnmárkkus mannat seamma proseassa čađa go mannan jagi.
Čakčat 2008 ledje 200 biebmoruovttu miehtá Finnmárkku, muhto Biebmoruovttubálvalus dárbbaša bestet juohke jagi 40 biebmoruovttu.
Čakčat hervejit láddan skáhpemuorjjit luonddu ruksesoránša ivnniiguin, ja leat biebmun lottiide maŋŋá go idjabuollašat leat daid suvrra murjjiid veahtadan.
Čakčat lea áigi ráhkadit sistti maŋŋil njuovvanáiggi, ja nu leat beaiveruovttus maid dahkamin.
Čakčat luossabivddu nogadettiin láve dávjá badjánit ságastallan guvžžáid bivddus, dathan besset áibbas friija goargŋut johkii borgemánu loahpa maŋŋá.
Čakčat spelle hui ollusat badmintona, muhto maŋŋá go šillju lea goivojuvvon čázi geažil, de ii leat šat dulbejuvvon.
Čakčat álggahuvvo Romssa universitehta čađa girdiskuvla Beardogoržžis.
Čalbmevihttan Steinar Jørgensen muitala Nordlys neahttaviisii ná dáhpáhusa birra:– Nubbi dievdu bođii vácci Stortorget rastá ja manai njuolga Rakettkioskii.
Šaldi dahket vai bohccuide šaddá álkit beassat rastá joga, ja boazosápmelaččat leat guhká hálidan ahte šaldi dahkko.
Čatnet oktavuođaid miehtá Eurohpá ¶
Šattai 30 jagi maŋŋá beakkán go jođii 3.500 ealuin Alaskas Kanadai.
šattai oalle beakkán ja dovddus maŋŋel go searvvai Eurovision Grand Prixii ovttas ruoŧelačča Roger Pontare joavkkuin.
Šattai oalle eallin maŋŋel go mun suhtuiguin čuolastin gaskat ránnjááhku juovlačuovgakábela ja dagahin olles gili áibbas seavdnjadin.
Šattan vuojašit miehtá Mátta-Norgga, moai eamidiin guovttá.
Čavčča prográmmain oaidnit fas mánáid miehtá Sámi ja oahpásnuvvat maid gávpotsámi mánáid eallimii ja máŋggalágan áššiide ja fearániidda.
Čađa beivviid ijaid gohccán ja doapman bargat fádjiliid nu oluid go vejolaš min ustibiin.
Čađa birolaš servodat ¶
Čađa eanaš oasi historjjás dán láhkái soađi árvvoštallat šattai hárve dahkkojuvvot.
Čađa gaska lea abstraheren duoji, na ráhkadan iežas vuogi, iige čuovvolan earáid dahje mii lei áigeguovdil, dadjá Sámi allaskuvlla vuosttaš amanuensa duojis, Gunvor Guttorm.
Čađa gaskka lohken buohkaiguin, ahte mu Náste Čuoivvat vuoitá, go mus lea máilmmi buoremus heargi ja vuoddji, lohká Per John P. Eira.
Čađa gaskkas lei sáhká ahte leigo vilbeali doallu heaittihuvvon, go eai lean šat bohccot, dadjá Biti.
Čađa gaskkat leat Finnmárkolága oktavuođas vuhtton vuostevuođat gitta otná beaivái, goas Finnmárkkuopmodat rahppo virggálaččat njelljiin stáhtaráđini ja, masa ruvdnaprinsa Haakon Magnus maiddái oassálastá.
Čađa áiggi almmuhuvvojit ođđa girjjit dán davviriikkalaš dramatihka titána birra.
čađa, dahje fitnat Finnmark Kontorservice rámbuvrras Guovdageainnus.
čađa, hui ollu teavsttat ja lean iskan prográmma dan láhkai.
Čeahpes duojárat miehtá Ungára geavahit luonddurusttegiid ja boares giehtaduddjonvugiid.
Čeargu Åge lávddis maŋŋá go mikrofuvnna lea cummestan mii lea čađa njuoskan.
Šerres njurgunjietna dávistii miehtá vuovddi.
Šibitdoaktárat veahkkin ‹Iŋgá› lea sullii 30 minuhta leamašan Rávttošnjárggas, gosa fievrreduvvuige ge helikopteriin, maŋŋá go su gávdne Lávkaávžžis.
Šibitdoavttir lea jođán geavahit doavttirreaidduid, ja sullii 10 minuhta maŋŋil go čuohpaheapmi álggii, de lea radiosáddenrusttet juo ‹Iŋggá› čoavjjis, ja hávvi gorrojuvvon gitta.
Šiehtadus ja vuodjinlohpi addo maŋŋil váiddaáigemeari, mii lea 10 beaivvi maŋŋá go lágideaddjit leat ožžon dieđu mearrádusa birra.
Šiehtadusa jurdda vulggii maŋŋel Guovdageainnu hotealla buollima jagi 2003.
Šiehtadusa mielde livččiimet sáhttán fárret kantuvrraide, muhto de livččiimet fas biddjot olggos guhtta mánu maŋŋel ja min mielas ii leat veara bidjat nu ollu návccaid fárredit duohkot deike, lohká Eira.
Čiekčama ollesáiggi maŋŋel eai lean liigevuorut.
Čiekčamiid boađus lei 0-0, ja maŋŋil galgá giitalit nuppi joavkku.
Čiekčamiidda sáhttet searvat mánát ja nuorat geat leat riegádan maŋŋel 1994.
Čiekčamis lei boađus 2-2 maŋŋel go čiekčan lei bistán 92 minuhta, muhto de hoigadii RBK Rade Prica nu garrasit ahte Start Clarence Goodson gahčai.
Čiekči šiehtadus Álttá joavkkuin nohkká čakčačiekčamiid maŋŋel.
Čiekčit bohtet miehtá Davvi-Norgga, ja okta joavku boahtá Ruoŧas.
Čiekčit fertejit muitit giitit nuppi joavkku ja duopmára maŋŋel čiekčama, muhto maiddái váruhit ahte eai čievčča fasttit.
Čielggadeamis čuovgá čađa ahte soaitá lea okta ja seamma raporta mii sáddejuvvui Sámediggái, mas leat dušše logut heivehuvvon jagis jahkái.
Čielggas lea ahte juohke politihkkálaš mearrádusas lea dat digáštallan mii dáhpáhuvvá ovddabealde mearrádusa mii lea dehálaš, ii ge dat mii dáhpáhuvvá maŋŋel mearrádusa.
Čieža diimmu maŋŋel go vuoddjajedje Skuvvanváris, de ollejit dearvan dan čáppa báikái gaskkal Guovdageainnu ja Kárášjoga.
Čieža jagi maŋŋel válljejuvvui riikkaidgaskasaš inuihttaorganisašuvnna jođiheaddjin mas leat mielde badjelaš 155 000 Canada, USA, Ruošša ja Ruonáeatnama inuihta.
Čieža jagi maŋŋil vástida ¶
Čieža jagi maŋŋá lea searvvi namma šaddan beakkánin go dán dálvvi nuorra Deanu heaibunieida, 18-jahkásaš Maja Erlandsen šattai Norggameašttirin sihke nuoraid ja ollesolbmuid luohkás.
Čieža jagi maŋŋá áigu vástidit ================================================================================ Astrid Helander astrid.
Čieža jagi maŋŋá áigu vástidit ¶
Čieža minuvtta maŋŋel boahtá sunddi lusa seamma earanin Smuk-vieljážagaid advokáhtta Per S. Johannessen ahte sirdit dan seamma Smuk Eiendom AS ges Aage Pedersen AS njuovahahkii.
Čieža mánu maŋŋel meannudii Guovdageainnu suohkan ođđasit ášši, ja suohkan biehttala fas ođđasit addit huksenlobi.
Čieža mánu maŋŋel šattai einnosteapmi duohtavuohtan.
Čieža vahkku maŋŋel beassážiid.
Čikŋa čájeheaddjit eai máššan ahte eai čájehan sidjiide geat eai olahan oaidnit sin váccašeame lávdde alde, sii vázziledje buohkaide olles hoteallas čájeheame, ja loahpas vel dánsestedje konferánsalanjas gos maŋŋel čájáhusa lei konsearta, muhto dat lea fas eará ášši.
Čikčiidlistu geigen: Lea dušše oktii lohpi divodit čikčiidlistu maŋŋel golggotmánu 14. beaivvi (dieđihaáigemearri).
Čiŋaid materiálan leat Jiekŋameara gáttiin čoakkilduvvon rievdda­hasbázahusat, sierralágan skálžogarat, heahkkalaston ja sojahuvvon silbaárpu, sáivačázi bearralat ja lássabearralat sihke sierralágan liktejuvvon geađggit ja geađgebearralat ja máŋggat eará čikŋamateriálat miehtá máilmmi.
Šleađgastártta mearkkašupmi čuvggoda guovdu skábmabeaivvi logiid bissánemiid maŋŋá.
Šlávaide addui friddjavuohta maŋŋá Amerihká sissoađi, mas Davvi-Amerihká vuittii 1861:s.
Čoagganeapmi rahpama maŋŋel galgá loahpahuvvot plánain das movt bargu galgá čađahuvvot olles jagis.
Čoahkkima Ruošša beale oasseváldit ledje boahtán álgoálbmogiid skuvllain ja ásahusain miehtá Ruošša, sullii 25 olbmo.
Čoahkkima duogážin ledje sámepolitihkalaš nákkut maŋŋil go ”Sámekomitea 1959-árvalus”, golmma jagi čielggadanbargu, ilmmai.
Čoahkkima hástalus šaddá dáid árvvuid márkanastit miehtá máilmmi, ja doalvut ruovttoluotta iežas álbmogiidda.
Čoahkkima maŋŋá leat feastamállásat.
Čoahkkima maŋŋá sii ovdanbukte ovttasbargoplánaid fylkkasátnejođiheaddjái Kirsti Saxii.
Čoahkkima maŋŋá sáhtii energiijaromisára Gunther Oettinger muitalit ahte EU-njuolggadusat soitet dál rievdaduvvot, omd. garrasat gáibádusat oljofitnodagaid ektui.
Čoahkkima protokollas boahtá čielgasit ovdán ahte Solberg lei mielde čađa gaskka čoahkkimis, gos áššin earret eará 250 000,- ruvnno juolludeapmi searvái.
Čoahkkimat dollojit boahtte vahkkus miehtá Deanu.
Čoahkkimiid maŋŋá ii dáhpáhuva mihkkige.
Čoahkkimiin leat gieđahallan dehálaš áššiid – earret eará globaliseren, dálkkádatrievdamat, ealáhusovdánahttin ja ovttasbargu riikkarájáid rastá.
Čoahkkimis besse álgoálbmogat miehtá máilmmi cealkit maid sin mielas máilbmeorganisašuvdna berre dahkat várjalit sin gielaid ja kultuvrraid.
Čoahkkimis besse álgoálbmogiid miehtá máilmmis cealkit maid sin mielas máilbmeorganisašuvdna berre dahkat várjalit sin gielaid ja kultuvrraid.
Čoahkkimis sápmelaččat ožžo čađa iežaset áigumušaid ja sávaldagaid.
Čoahkkimis, mii galgá dollot dalá maŋŋá beassážiid, galget maiddái ráhkadit sierra čállosa gos čilgejuvvo ovttasbargu gaskal eamiálbmotguovllu stivrra ja bargiid luohttámušolbmuid.
Čoahkkin jotkkii áššin maŋŋel bottu diibmu golmmas.
Čoahkkin lei maŋŋil go Áššu deaddiluvvui, nu ahte mii eat beasa vel muitalit mii dan čoahkkimis lea boađus.
Čoahkkin plánii oktasaš kurssaid sihke boazodoalus, duojis ja ealáhusas, ja nu álggahit ovttasbarggu riikkarájáid rastá man nu hámis.
Čoavjedánsejeaddji Ingunn Lyngstad dollii oanehis čoavjedánsunkurssa Mázes árrabeaivvi, ja giliviesus maŋŋel besse ge olbmot oaidnit su ja ohppiid.
Čohkkejuvvon ávdnasiid áigu das maŋŋil geavahit ja hábmet.
Čohkket mu čielgái, doala gitta mu guolggain, gal mun de guoddilan du rastá.
Čohkket vulos ja gávnna peanna vai beasat čállit bajás ruossain rastá skovvii čállojuvvon sániid go gulat daid.
Čohkkáime skuvllaskihppáriin eanaš guovttá áidna sámi kafeas dan eahketbotta, ja in hirpmástuvvan go gullen ahte dat reastaluvai moadde mánu maŋŋil.
Čohkkáime skuvllaskihppáriin eanaš guovttá áidna sámi kafeas eahketbotta, ja in hirpmástuvvan go gullen ahte dat reastaluvvai moadde mánu maŋŋil.
Čohkkáime skuvllaskihppárin eanaš guovttá áidna sámi kafeas eahketbotta, ja in hirpmástuvvan go gullen ahte dat reastaluvai moadde mánu maŋŋil.
Čohkkán guoros dovdduin maŋŋel "Stáloburssa" .
Čora gávdnui maŋŋel go helikopter váldui atnui ohcat čorraga.
Čorbmagođii ja čuggii Čalbmevihttan Steinar Jørgensen muitala Nordlys neahttaviisii ná dáhpáhusa birra: – Nubbi dievdu bođii vácci Stortorget rastá ja manai njuolga Rakettkioskii.
Čorgenbálvalus galgá bálvalit sullii 9500 olbmo hárjehallamiid oktavuođas, ja lea maid dárbu čorgemii ovdal ja maŋŋil meahccehárjehallama guovvamánu ja njukčamánu.
Čorget Riddu Riđđu maŋŋá.
Šovva oktavuođas ceggejuvvo tealtá gos geahččit sáhttet ovdal ja maŋŋá deaivvadit Nordgårdain ja oažžut su autográfa.
Čođđi, -đ-  jiekŋagovččas geđggiid ja muoraid alde maŋŋil arvvi ja šlahtiČođđut, -đ- go jiekŋu maŋŋá arvvi dahje šlahti (čođđudit, čođđulit).
Čujuhan dan digaštallamii mii lea leamaš Finnmárkkus maŋŋel go Ráđđehus badjel jagi dás ovdal bijai ovdan Finnmárkoláhkaevttohusa.
Čujuhat ollislaš almmuhussii Aetat čađa Loabát gieldda ruovttusiiddus: www.
Čukotkas leat birrasiid 200000 gotti mat čuovvolit bohccuid johtolagaid Čukotka rastá.
Čuohcá ain 20 jagi maŋŋá ¶
Čuohtejagi maŋŋá ledje measta buot jávkan.
Čuoigamat leat lášmmohallama dihte ja das ii váldo áigi ,oažžu ádjánit vaikko beaivvi miehtá.
Čuoigamat leat álohii čohkken faliid miehtá Davvi-Suoma ja vel Davvi-Norggas ge.
Čuoiganluopmu bođii fápmui vuos oahppaskuvllas jagis 1933, dasto jagi maŋŋá jo Suoma vuođđoskuvllain.
Čuoiganmaraton manná čađa muhtin orohagaid.
Čuoigit leat boahtán miehtá Sámi,  sihke Ruoŧas, Suomas ja Norggas.
Čuoikka monit orrot dalvi miehtá dakkár láddožiin ja geasset de girdilit.
čuojahii erenomáš musihka maŋŋá Ruošša joavkku Mánnu Guhkiin Eret.
Čuovga pre-vuolginsajis: Fiskes lámppát, cahkkehuvvojit 1-5 sekundda maŋŋel go goappáš vuoddjit leat stag-as.
Čuovga vuolginsajis: Ruoná čuovgga cahkkehit 0,4 - 0,5 sekundda maŋŋel maŋemus fiskes pre-vuolginsaji čuovgga ja dat muitala ahte dál lea áigi vuoddját.
Čuovgagovvačájálmas Drivas, muđui beassá oaidnit máŋga imaš cealkaga miehtá Driv.
Čuovudettiin geaidnoravdda lea biila guoskan ja sojahan 60 km galbba ja báhccan rastá geainnu ja bisánan čuoččat biilanjunni rođus.
Čuovvovaš fálaldagat leat giđđalohkanbajis ja dat álggahuvvojit maŋŋá juovllaid.
Čuovvovaš olbmot leat ohcan virgái maŋŋil go lea almmuhuvvon rabasin guovtte geardde:- Piera Balto- Matilda Burma- Pål Hivand- Johan Ailo Mattias Kalstad- Kent Valio                                                                                 - Jan Roger Østby ¶
Čuovžačielggi gesiid maŋŋá Beahkká leige geassebottaid davvin.
Čuođi jagi maŋŋel go Labba riegádii ja ovtta buolvva maŋŋel su jápmima, sáhttá imaštallat manin su leat goasii vajálduhttán, maiddái sámi almmolašvuođas.
Šuoššjávrris ledje guokte helikoptera vuordimin, mat girde beaivvi miehtá olbmuid vuoruid mielde čađa Oarje - ja Nuorta Finnmárkku dálveorhagaid.
Čurggodan ja lášmmes Johan Bakken Sandvik, 65 jagi, lohká báhppan bargat gitta 70 jahkái ja maŋŋá sadjásaš báhpan, jus vejolaš.
Čuvvot muhtin joavkku, borret njálgga borramuša, orrot fiinna hoteallain ja vánddardit miehtá riikka, geahččan dihte dološ báikkiid.
Čuččodat sávnnjodeami maŋŋá gámppá šilljus ja gullat giega guhkkamin ádjaga duohken gos nu Petronella vieltti lastamuorra vuovddi siste.
 – Ii orron miella vuolgit makkárge lágan Grand Prix festii maŋŋá dáid vásáhusaid, lohká beahtahallan Grand Prix vuoiti.
–  Ađđamat leat njálgát ja dasa lassin vel beaktilat, albma biebmu go ná garra mátkkis lea fámuid buot gurren, láhttestii justisministtar Storberget maŋŋá go lei moadde ađđama čieskan.
–  In lean maŋŋebárgga go finadeamen čázi diškumin fatnasis garra arvvi maŋŋá, muhto in máššan, ferten gal finadit oba veaháge sugasteamin, muitala Håkon Henriksen.
–  Maŋŋá Finnmárkkulága ja Sámedikki njuolggadusaid láhkii de ii leat šat nu álki go ovdal álggahit ođđa ruvkedoaimma Sápmái ja Finnmárkui, nu čilge Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta.
–  Mátki gal gárttai oalle divrrasin, sullii 200 000 ruvnnu, muhto go smiehtá, ahte dát lea seammás luopmu mánáide ja váhnemat mákset stuorra oasi goluin, de orru mátkki veara, čilge Ingvald Laiti.
–  Čađa garra borgga, geainnohismáilmmi, buot askašiid čađa, logemat jahkásažžan moai vácciime guovttá mu skihpáriin Anna-Lydiain Vuovdaguoika skuvllas ruoktot Dalvadassii, muitaša Jovsset-Biret-Máret, dáláš Maarit Karjalainen (77).
– Ammahal dál šaddá ráfi, celket ealáhusa iežaset olbmot maŋŋá go áidemearrádus lea dahkkon.
– BERRE BEARRAŠIIDDA: Sámi NissonForum stivralahtu Helena Horti mielas berre FeFo vuoruhit bearrašiidda resurssaid, go dat oahpahit mánáide sámi árbevirolaš meahcásteami nugo leat dahkan áiggiid čađa.
– Dalle liikká doaibmá dát liekkas maid mii oažžut lieggačáhcin bohcciid čađa boaldinrusttegis.
– Dan botta go betoŋŋa goiká, eai beasa stuorát biillat vuodjit rastá šalddi.
– Dan láhkái sáhttit veahkehit olbmuid birgegoahtit ieža, ii ge maŋŋil viggat divodit daid mat juo leat mannan boastut.
– Dasttán suomaluotta, bisánanbáikkis, leat soapmásat bálkestan ealgabivddu maŋŋá njuovvanbázahusaid, navdá Kárášjoga fuođđolávdegotti Anders Nordsletta.
– Dat gulahallan šiehtadus gaskal NBR ja Statskoga lea nohkan maŋŋel go Finnmárkkuopmodat válddii badjelassii.
– Dieđus sáhttá geavvan ahte nissonolbmuid guoski áššit boazodoallošiehtadusas leat bázahallan go NBR:as leat áiggiid čađa leamaš unnán nissonolbmot njunnožis.
– Diibmabeale ovdalgo isida galge viežžat oaččuime dieđu ahte ii lean sutnje sadji, lohká čađa váiban Máret Sofe.
– Dál gal ferten du váldit gihtii ja giitit, logai Bb joavkojođiheaddji Egil Olli sámediggepresidentii maŋŋá čoahkkima.
– Dán Sámi mánáid Grand Prix duohta gilvui besset buot sámemánát miehtá Sámi iežaset dieđihit.
– Dáppe galgá juohkehaččas leat vejolašvuohta gávdnat maid dárbbašat, muital Jan Somby, – ja jus it gávnna, de lea vejolašvuohta min čađa diŋgot maid mis it gávnna.
– Dása, iige guhkelii, lohká garnisuvndnahoavda Roger Jakobsen maŋŋá soalddátstuimmiid Kárášjogas mannan vahkkoloahpa.
– Dát lea vearremus maid mun lean vásihan dán rádjái, logai Nystad Min Áigái dalá maŋŋá sártni.
– Eat illut vuos, eiseválddit leat ovdal lohpidan midjiide buhtadusa, ja leat álo beahtahallan, lohke sámi oahppováillagiid searvvi ovddasteaddjit maŋŋá čoahkkima Norgga justiisaministariin mannan gaskavahku.
– Eiseválddit lea maŋŋá 1990-logu, mearridan njuolggadusaid mat mannet ovddabeallái lága.
– Go nahkehin oaivái vilgesgahpira, de dat lei muhtinlágan loahppa, muitaladda Sierge gulul ja joraha oaivvis meahtá Áilegas duoddarravdái, dego geahčasii daid bálgáid, gosa son ja su skihpárat dás maŋŋá vázzilit.
– In mun gal ádden geat sii ledje, easkka maŋŋá go ledje mannen.
– Jahkečoahkkin mearredii ovttajienalaččat gáibidit beaivválaš sámegiel áviissa gos ođđasat miehtá Sámi gávdnojit.
– Juo moadde beaivve maŋŋá go mii leimmet rahpan siidduid de oaččuimet oktavuođa olbmuiguin máddin geat ledje min siidduid gávdnan interneahtas, muitala webbasiidduid ovddasvástideaddji Ranveig Persen, Dáiddaguovddážis.
– Juohke hárjehallama maŋŋá čorgejit bávkkanasbargit guovllu, lohká Olafsen.
– Jus Mari vuoittášii, de beakkášii vuoitin miehtá máilmmi ja livččii mearkkašan ollu sámi servodahkii ja movttáskahttán máilmmi eamiálbmogiid, lohká Magga.
– Lea stuorra gudni munnje, moddje Josef Isak Utsi maŋŋá go oaččui 2005 «Sámi Journalisttaid bálkkašumi» mannan lávvardaga Guovdageainnus.
– Lohkit geat tiŋgojit aviisa, ožžot varas aviisa gaskaija maŋŋá njuolga iežaset dihtoriidda.
– Maid maŋŋil Sámi Cupa áiggut?
– Maid áiggut maŋŋil go gearggat Skiippagura festiválain?
– Manne dalle ehpet juo vuorbádan vuosttaš válgga maŋŋá go juo dohkkeheiddet buot jienaid, go dalle han lei čielggas ahte kandidáhtat leaba dássálaga?
– Maŋŋil čielggadit oamasteami ¶
– Maŋŋá go guovllustivra lea dahkan mearrádusa áššis, ovdamearkka dihte ahte gullevaččat leat ožžon gaikungohččuma, de mii gozihit áigemeari.
– Maŋŋá go leat álgán juohkit rukses báhpiriid biillaide mat bohtet skuvllaáiddi siskkobeallái, de gal leat vuoddjit álgán doahttalit gildosgalbbaid ja bohtet vácci mánáideaset viežžat astoáiggefálaldagas, muitala Britt Eli Svineng ja lasiha, -Dál mis gal lea buorre dilli ja eat dárbbaš šat ballat ahte galget dáhpáhuvvat lihkohisvuođat aiddo johtolaga geažil iežamet uvssaid olggobealde.
– Mearas leat áiggiid čađa unnidan luossabivddu.
– Mihttun lea maiddái ahte eanadoallu sámi orrunguovlluin sihkkarastá biepmu daidda guovlluide.
– Mii eat leat goassege lohpidan lasi doarjaga Sámi Joatkkaskuvllaide, eat juovlamánus eatge maŋŋil.
– Min orohat lea stuorra orohat mas báhcet maŋŋel mearkuma ollu geažotbealjjit, mat leat seahkanan, eai ge čuovvol etniid.
– Min sogas lea leamaš máŋggaid buolvvaid čađa árbevirolaš máhttu niiberávdedoaimmain, ja áhčči lei maid niibeduojár, gámaduojár ja son ráhkadii boahkániid maid.
– Muhto Sonjas lei gal veaháš ártegis háhtta kommenterii John Daniel maŋŋá.
– Mun boađán dás maŋŋel juohke dievasčoahkkimis evttohit iežan fas dohko, dadjá Hætta.
– Mun dovddan su ovddežis YLE-sámiradiobarggu čađa.
– Mun in duođas leat smiehtan ollu dán birra, muhto go juo vuos jearat, de gal sávan ráfálašvuođa ain bissut Finnmárkkus maŋŋá go dát boahtá johtui, vástida Astrid Johnskareng, Kárášjogas, gažaldahkii makkár vuordámušat sus lea Finnmárkoláhkii.
– Mus ii lean vejolašvuohta álget cegget ođđa ráđi beaivvi maŋŋel go lean geassádan, dajai Aili Keskitalo.
– Mutnje lei stuorra gudni rahpat dáid vuosttaš Sámi Valáštallanriemuid, muhto dađibahábut šadden vuolgit doppe maŋŋel mállásiid.
– Seamma váttis go kamelas beassat áibmešalmmi čađa, čilge Johan Bakken ja gohčoda profeahta earrin dan vejolašvuođa maid Norgga girku addá moaddásiidda geat eai leat lohkan teologiija báhpaskuvllas.
– Sihke Kárášjogas, Porsáŋggus, Deanus ja miehtá Sámi gávdnojit dákkár sullasaš oainnut.
– Sámi allaskuvli dát bálkkašupmi lea vuosttaš lávki šaddat dieđalaš allaskuvlan ja dan maŋŋá vuosttaš Sámi universitehtan.
– Sámi eanadoallu lea máŋggaid logiid jagiid čađa standárdiserejuvvon norgalaš eanadoallopolitihkain ja dat lea váldán eret sápmelaččain dehálaš kulturárbbi, dadjá Tor Mikalsen Norgga Sámiid Riikkasearvvis (NSR).
–  Boahtte jagi oahpahusfálaldat lea hui stabiila, dajai duhtavaš gealbbu ja dearvvasvuođa fylkkaráđđi Pål Julius Skogholt maŋŋel fylkkaráđi mearrádusčoahkkima.
–  Go čuojaheimmet 2008:s, de lei juste seamma láhkai, gávccis lei guorus ja moadde minuhta maŋŋel go álggiimet čuojahit, de lei dievva, lohká Rolf Morten Amundsen.
– Áhkus lei miella fárret fas ruoktot soađi maŋŋá Bearalváhkái ja álggahit ođđa eallima doppe, muhto mánát eai šat háliidan fárret.
– Ánte ja Ellinor leaba hui buorit olbmat mus, ja mis lea leamaš hui buorre oktavuohta čađa áiggi.
– Čoavddusin lea webas ođas-gáldu, mas eamiálbmogiid áibmomediat johtilit sáhttet lonohallat ođđasiid gaskaneaset miehtá máilmmi, muitala proseaktajođiheaddji Jan Henrik Hætta NRK Sámi Radios preassadieđáhusas.
– Čájáhusa mun ráhkadin nu, ahte mun heŋgon govaid maid ledjen váldán jieŋas ja muohttagis earáguovlluin miehtá seinniid, muittaša Minna.
 ­— Dáppe beassá čájehit gálvvuid, ja olbmot dihtet de geas sáhttá diŋgot jus maŋŋel áigot dákkár gálvvuid, dadjala Nango vel movttegit.
 ­– Maŋŋá juovllaid ii leamaš mis hárjehalli čuoiganjoavkkus.
 ­— Mun orun Álttás, ja olbmot dihtet de makkár gálvvuid mus leat ja sáhttet de maŋŋel diŋgot mus daid.
 ­– Nils Åke logai maŋŋel ahte lei hui buorre ja somá go Mette Marit beroštii sus.
ČÁLIHIT:Maŋŋá vulggiiga náitaleaddjiguovttos oktan vihtaniiguin girkui čálihit.
 Áibmosuodjalus ja Suodjalusdepartemeanta leat čiegadan Lockheed Martin raportta maŋŋá go ožžo dan čakčamánu ja golggotmánu mannumolsašumis.
 Áiggiid čađa leat riikkat geavahan áicogaskaomiid nášuvnna identitehta huksemii.
 Áiggiid čađa lei Ruth viššalis digaštalli aviissain.
 Álggos sii isket gps-teknihkain ja maŋŋá lea ulbmi iskat gsm-teknihka.
 Álgo njealji vuorus gilvalit 16 hearggi ja das maŋŋil njeallje falimus hearggi mannet viidáseappot beallefinálii mas guokte vuoru vuddjojit, ja loahpas vel loahppavuorru guovtti hearggi gaskka.
 Állat lállá duoddaris miehtá riikka, Spitsbergenis ja Jan Mayen sullos,  ja maiddái rittus.
 Álttá hárjehalli Isak Ole Hætta lohppida máŋimuš čiekčama maŋŋá doallat stuorra feastta, váikko vel eai nákce gorgŋet 1. divišuvdnii.
 Ánne Márjá lohká iežas maŋŋá smiehttan mo su eaktudáhtolaš bargu álggii oppanassiige.
 Árrana direktevra, Filip Mikkelsen, lohká mearrádusa áitit buot sámegielaide miehtá Sámi go fylkkamánni Norgga stáhta ovddas mearrida ná ja nu mearrádus váikkuha buot sámegiel mánáidgárddiide Sámis.
–Árvvoštallat váikkuhusaid maŋŋá doaluid ¶
 Ásllat Paltto loahpas šiittá garrasit ahte sii leat maŋŋel hutkan eará ákkaid vai ášši šaddá olggosguvlui veahá čábbát.
 Áššáskuhtti olmmái vihttánušai ahte nieida vejolaččat lei vázzán rastá luotta ja čilgii ahte dat livččii lunddolaš go de nogaige luoddaáidi, ja nieida livččii beassan rievttes beallái luotta vázzit.
Čábbudahttima maŋŋá sii ledje válbmašat joatkit Rastigaisa Pubii gos jotkojedje nissondoalut, sihke diktalohkamiiguin, bivttasčájálmasain ja muđui hervvoštallui gitta nissoniid idjii.
Čáhceiskosis maŋŋil buhtisteami eai lean baktearat, čilge Nystad.
Čáhceolmmái Romantihkká manná dál dakkár áiggi čađa mii ii leat nu jaskat, ja sáhtte maid čuožžilit nákkut.
Čáhcesullos lei miehtá festivála vahku beaivvádat, muhto eat beroštan das, manaimet baicca geallirseavdnjadassii návddašit dáidaga lávdde nalde.
Čáhci boršugođii Diehtosiidda njamahanlanjas, ja ilmmai miehtá vuosttaš gearddi.
Čáhci galgá mannat sáddo čađa vai ráinnoda, čilge Utsi.
Čáhci golggai ja dolla oidnui juo gáhttu čađa ja čáskadeaddjit eai lean vel joavdan báikái.
Čáhci lei golgan čađa dáhki, ja bargit ferteje bidjat skáluid láhttái vai čáhci ii golgga miehtá.
Čáhci maid beaivváš lea geasi miehtá liggen dat lea geahpas.
Čáhppes diŋga ii jietnadan maidege, dušše orui seavdnjadasa čađa midjiide imašlágan siivus čalmmiiguin geahččame.
Čájeha mo go čuohppá rastá guobbara ja dohko manne ollu guobbarat, maiddái mirkkoguobbarat.
Čájehii ovdáneami Čájáhusas ledje visot Sámi allaskuvlla duodje- ja dáiddaoahpaheaddjit áiggit čađa.
Čájehit jus liikojit ja jus eai liiko, de eai čuovo mielde, mojohallá Johnsen maŋŋil sártnis.
Čájehuvvo čielgasit luohttámuš go VTS oalle oanehis áiggi maŋŋil ásaheami beassá viiddidit sin ovddasvástádussuorggi skiippajohtolaga bearráigeahččamii olles Norgga rittus Vuorjánjogas Strømstadai.
Čájehuvvui ahte Deanu gielddas gádjunbálvalus doaibmá hui bures go dušše 45 minuvtta maŋŋá bártti jovde sihke ambulánsa oktan doaktáriin ja bolesat Luosnjárgii, gosa Deanušalddis lea guhtta miilla.
Čájehuvvui ge vel maŋŋel go buohkat ledje searvan, ahte Karen Márjá Gaino Rasmussen (olgeš bealde) lei dat boarráseamos gii dán jagi searvvai Sykkeltrimmemii.
Čájáhus galgá johtit miehtá Davvi-Norgga gitta jagi 2011 rádjái.
Čájáhus galgá čalmmustuhttit Jåksa bargoviidodaga áiggi čađa, muhto galgá deattuhit maŋimuš jagiid skulptuvrraid, tevdnegiid ja muorravadjasiid.
Čájáhus lea dan birra go olmmoš lea mátkkošteamen, ja olbmo mátki eallima čađa.
Čájáhus valjis govaiguin áiggi čađa sihke girkus ja girkodoaluin leat ihtáža rájes oaidnimis Várjjat Sámi Museas.
Čájáhusa maŋŋel lea vuosttaš čájáhus Norggas Nils Gaupa dokumentáras "Barents fashion week".
Čájáhusa maŋŋá ožžo min teáhtermánát guhkes ja nana applosa.
Čájáhusas ledje visot Sámi allaskuvlla duodje- ja dáiddaoahpaheaddjit áiggit čađa.
Čájáhusat Sámi Dáiddaguovddážis - boahtá maŋŋil ¶
Čájálmas lea deavdán Romssa Hålogaland Teatera juohke háve maŋŋel go bihttá čájehuvvui vuohččan čakčamánu 16. beaivvis.
Čájálmasas oaččuimet diehtit mo nuorain leat dovddut maŋŋá go okta skibir lea iežas sorbmen.
Čájánasat váldojuvvojedje miehtá Deanu čázádaga.
Šákšabivddu ii galgga rahpat ovdal go mii diehtit eanet makkár váikkuhusat das leat ekovuogádahkii vuonain ja miehtá rittu.
Čálii diktagirjji morrašis, jeđđehussan maŋŋá go su nieida jámii ¶
Čállen Davvi Girjái ja diŋgojin ođđa girjjiid, muhto beaivvi maŋŋil ožžon reive ruovttoluotta dáinna kommentarain: "Disse bøkene kan du få kjøpt gjennom Finnmark Kontorservice Kautokeino.
Čálli rabasvuohta doalvu min dasto buot eatni bákčasiid, balu ja imaštallama čađa.
Čállojuvvon lea ahte Jesus manai várrái ja rohkadalai ija miehtá (Lukas 6,12).
Čállán Anne Marit Bjørnflaten ja Ingrid Heggø, BB stuorradiggeáirasat, JustisakomiteaGeasset leat mis oallugat mátkkošteamen miehtá riikka.
Čálus dasto láve oaidnit ”beaivečuovgga” prentejuvvon áigečállagis máŋga mánu, ja muhtimin olles jagi maŋŋá go lei sáddejuvvon áigečállagii.
Čálus iđii nehttii gaskabeaivvi áigge ovdal go jávkkai veaháš áigge maŋŋá.
Čálus lea nu buorre, ahte roahkka sáhtán dadjat, ahte lei galgat geavahuvvot miehtá Davvi-Norgga.
Čáppa luondu:  Dá lea plakáhtta maid čuoigangilvvu lágideaddjit leat ráhkadan, mainna sii márkanfievrridit gilvvu dego máinnasmátkin čađa Sámi kultureanadaga.
šárka boahtá nu lahká viesu ahte sii láse čađa sutnjet šárkii ja go son maŋemužžan njuike fatnasii, de gáhčai viessu merrii.
Čáskat vel čáziin maŋŋil.
Čávžo Safari lea juohke jagi nuvtta dolvon girkomanniid rastá eanu, ja dan seamma dahket dál maid.
Čázi lei veadjemeahttun oažžut golgat bohcciid čađa.
Čázi­háldi, Rávdná, náitala Mánnu Mávnnain jahkeduháhiid irgi­deami maŋŋá ja dolaháldi, Doabár, fas náitala Boaššu Buohtáin (Boaššoáhkáin).
 – 2002/2003 vuvddiimet 17% divatkeahtes skohtera, moadde jagi maŋŋá lei lohku njiedjan 5 prosentii, čilge Kårud.
 – 420 kV-linjjá ferte heivehit buoremus lági mielde vai sihkkarastá smávva servvodagaid ja ealáhusaid eavttuid mat leat guovlluin maidda linjá guoská, dadjá Thomassen ja dán gáibádussii searvá olles NSR.
 – Amma hal dat leat diet logut mat álggos ledje, 64 000 olles Finnmárkkus, ja dál maŋŋel lea gullon 73 000.
 – Anni-Kristiina Juuso lei mielde jurymielláhtun maŋŋá go lei leamaš mielde Ruošša ráhkaduvvon filmmas, Kukushka, ja lei hui somá go son searvvai min festiválii, muitala Greuel.
 – Antoniin gal lea álo somá gilvalit, dajai Jan Ole Buljo Min Áigái maŋŋel jienasteami, lohká son.
 – Anárjogatleagis ja Gošjoga guovllu, gos viiddideapmi lea plánejuvvon, leat áiggiid čađa ávkkástallan sihke báikegotteolbmot ja badjeolbmot, muittuhii Anti Gaup.
 – Anárjogatleagis ja Gošjoga guovllu, gos  viiddideapmi lea plánejuvvon, leat áiggiid čađa ávkkástallan sihke báikegotteolbmot ja badjeolbmot, muittuhii Anti Gaup.
 – Backens Helaya lea Ruoŧa ponni ja letne áhčiin viežžan "Ronja" Tønsbergas, «Backens Halaya» lea su albma namma, muhto mun gohčodan su Ronjan, dadjá Lemet ja lasihastá:  – Vuosttaš jagi mun riidejin Ronjan inge álgán vuodjit ovdal go jagi maŋŋil.
 – Badjeolmmoš dattetge lea gal dakkár ahte ii leat buozus ovdal go juolgi dahje giehta lea rastá, iige šat veaje gosage, diehtá son.
 – Bargiidbellodagas lea hui girjás historjá sámeáššiin, muhto maŋŋá Álttá akšuvnna de jorggihii sámepolitihka.
 – Beaiveearri soaitá leat dán jagi maid osiin dahje miehtá Finnmárkkuopmodaga.
 – Beaivváš Sámi Teáhter han čalmmustahttá sámi kultuvrra miehtá máilmmi.
 – Bearjadaga rájes jáhkán mis lea eanet muitalit ja čielgagoahtá makkár čovdosiin galgat bargat maŋŋil ráđđádallama, loahpaha Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta ossodatdirektevra, Marit Myklevold.
 – Beassat ovddidit ja nanusmahttit sámi kultuvrra lea munnje álo leamašan movttiidahttin oahpu čađa.
 – Beassážiid čájehuvvo dát guovtte geardde Guovdageainnus ja maŋŋel ges oktii, nu ahte guovdageaidnulaččain lea vejolaš beassat oaidnit dán bihtá dalle, dadjá Mienna.
 – Billat leat mannan biekka mielde, ja ollu láset leat maid cuovkanan, dieđiha Oarje Finnmárkku Politi guovlu NTB čađa.
 – Bissovaš doarjaga ii leat Sámediggi unnidan, sihkkarastá Larsen.
 – Bivdit leat reageren go mii suovvat eará guovllo bivdiid vuodjit min máđijaid mielde vaikke leat dušše čađa vuodjimin, Nordsletta muitala.
 – Boahtte jagi galgat vuoitit vel goalmmes vuoi oažžut vuoitočiŋa min háldui, dadje movttegis Hulløy čiekčit maŋŋel finála ja čájehalle vuoitoduoji maid fertejit vuoitit golmma geardde nu ahte šaddá sin háldui.
 – Boahtá go Sámediggeráđđi vuosttildit Anárjoga našunálapárkka viiddideami, Goahteluoppal našunálapárkka ásaheami ja jekkiid ráfáiduhttimiid miehtá Finnmárkku dál go lea čielgan ahte báikkálaš olbmot leat nu garrasit vuostá daidda, lea dehálaš gažaldat masa Árja háliida Sámediggeráđis vástádusa.
 – Boraspiret leat speadjan geasi miehtá, ja lea váttis oaidnit go nohkkogoahtá bohccuide.
 – Borgemánus lea OG Beijingas, ja mun vuorddán ollu skandinávalaččaid gávppašišgoahtit Kiinnáin dan maŋŋel.
 – Bođii muhtin badjeolmmoš gii bođii biillain vuoji Áhguoikka bokte, munnje almmuhit ahte nulpu njuikii rastá geainnu su ovddabealde ja ealgabeana dan maŋis.
 – Buohkat geat leat miellahtut dáid servviin sáhttet ohcat ja dat guoská buot sámi dáiddáriidda miehtá Sámi.
 – Buot buoremus dáhkádus buollima vuostá leat buollinjumat mat lea geardun biddjon, nu ahte jus ovtta sajis buollá, de njurgot buot jumat miehtá dálu, čilgii Kárášjoga buollinhoavda Alf Isaksen.
 – Buot dakkár eaŋkiláššit ja persovdnafallehemiid váldit mii maŋŋel válgga ja olbmot galget muitit dan ahte gielddaválga ja sámediggeválga eaba leat ovttaláganat, loahpaha Hartvig Hansen.
 – Buot dieđut bohte mediaid ja eará olbmuid čađa.
 – Buot dát mánusat fertejit mannat girjjálašvuođa fágamillu čađa ja sirrejuvvot.
 – Buot šiehtadusat Duolva Duottar joavkkuin galget mannat sin «managment» čađa, in ge leat gullan Ijahis Ija festiválas maidege, lohká Fred-Rene Øvergård Buljo áhčči, manager Klemet Anders Buljo.
 – Báhppa lea leamaš joatkkaskuvllas maŋŋel lihkohisvuođaid, ja hupman doppe.
 – DNT ii oaivvil ahte galget leat vázzinbálgát miehtá Finnmárkku, muhto Finnmárkku vázzinsearvvit leat ieža sávvan ahte guovlu galggašii rahppot álbmogii.
 – Dakko leat oainnat min siiddat ovdal johtán rastá dálveorohagaide ja dál gáibidat daid eatnamiid ruovttoluotta, go mii eat leat goasse addán daid 16-orohahkii, dadjá  Anti, gii deattuha ahte sii eai leat goasse dohkkehan 2004-ráji, eai ge leat dan doahttalan.
 – Dalle lei buot sámálduvvan, muhto aiddoál de dovdui geađgejuolgi, veadjá leat dološ diggestohpu mii lei cehkkon hirsastohpu ja maŋŋá vedjet dan stobu sirdán Jergulii, árvala Solbakk ja muitala ahte báhppa Stockfleth rohkki finai doppe 1800 álggus, 100 jagi maŋŋá, ja čálii ahte stobut ledje mieskkan ja muorat boldon.
 – Dan dahket ovdal juovllaid, go ledjen dan birra ožžon máŋgasis gažaldaga miehtá Norggas.
 – Dan maŋŋá de easka boahtá politihkalaš cealkámuš báikenamaide, muitala son ášši mohkkáivuođas.
 – Dan máid munnje nuorat muitalit lea oalle suorggahahtti, go lohket vuolleahkásaš nuoraide Kárášjogas álkibun fidnet narkotihka go alkohola maŋŋel diibmu gávcci eahkeda, go buvddat eai vuovdde šat vuollaga.
 – Dan márkanii bohtet 17 duojára miehtá Finnmárkku vuovdit dujiideaset, ja uvssat rahppojit diibmu logis, muitala Inga Porsanger.
 – Danin lea ge boares girku hui heivvolaš sadji, dat lei áidna visti mii lei ceaggut Kárášjogas maŋŋil soađi.
 – Danin mannat mii buot dispaohcamiid čađa buot gielddain fylkkas, ja geahččat leat go rihkkon mohtorfievrolága.
 – Danin šaddá dál miellagiddevaš oaidnit mo sii leat dan maŋŋá ovdánan, go leat čuojahan máilmmis, dadjá festivála preassaoktavuohta Øyvind Stangnes.
 – Das maŋŋá mun gárdugohten Luopmošjávrri birrasis, Geavus gitta Gámasmohki guvlui.
 – Dasa galgá gávdnat dárbbu, rádjaguovlluin okta buorre vuohki láhčit gillii konkrehta dárbbu livččii rájá rastá ovttasbargguin, Kerttu láhttesta.
 – Dasa lassin huksejuvvo geaidnu Girkogárdderođu čađa, boares bassi báiki min máttarváhnemiidda.
 – Dat ii várra gárván beassážiidda, muhto maŋŋel beassážiid galgá almmuhuvvot, dadjá Per Tor Turi.
 – Dat leat valljis, lean oaidnán juobe 20 ealgga čorraga Jámežiid guolbanis lahka Ohcejoga kirkosiidda ja badjelis Deanujoga Viđđasnjárggas ja ealggat leat miehtá Deatnogátti geainnu eanet dahje uhcit.
 – Dat lei njulgestaga fasttes lihkohisvuohta, iige sáhte ovttage sivahallat maŋŋel, dadjá Deanu Mohtorsearvvi jođiheaddji, Ellen Kristine Saba.
 – Dat mas eanemusat balan dál, lea ahte mii báhcit kantuvrraid haga maŋŋel njukčamánu 31. beaivvi, go de fertet mii olggos dáppe SIVA kantuvrrain, loahpaha Sara Beate Eira.
 – Dat sihkkarastá ahte eamiálbmogiin lea luossa birra jagi iešguđet áigodagain, ja jus dát luossanálit jávket, de leat dat roassu doppe olbmuide, dadjá Niillas A. Somby, gii deattuha ahte Kanada eamiálbmogiidda lea luossabivdu áibbas dehálaš birgenláhkái.
 – Dat čáhceiskkus mii lei almmuhuvvon muhtin aviissas, lei váldon Rávdojoga čázis ovdal go buhtistanrusttega čađa lei mannan.
 – De geavai nu ahte čuohpahusa maŋŋá massen jiena.
 – De mun maŋŋel gullen dan ahte dán guovllus lea biilaluodda, reašká son.
 – De sáhtášeimmet ge vaikko ovttatmano maŋŋel riikkačoahkkima virgádit olbmo dása, dadjá son, ja deattuha vel man dehálaš dákkár virgi lea sin ealáhussii.
 – Deike ožžot duojárat nuvttá iežaset rámbuvrra cegget ja vuovdit dujiid geasi miehtá.
 – Diehttelas šattai veaháš hoahppu maŋŋel go politiijat eai dohkkehan vávttaid.
 – Dien gažaldaga lei oba álki vástidit, go eat hal mii goit sáhte dohkkehit ahte min stuorámus gilvaleaddji galgá min feaskáriid čađa mannat vuoi beassá iežaset kantuvrraide.
 – Diet mátki gal bijai buori vuođu dasa mii galggai maŋŋel dáhpáhuvvat.
 – Dieđus lean ilus go mu vuojánat vuite, muhto mu mihttomearri lea vuoitit SHL máilmmicupa, dajai Nils Henrik Eira maŋŋel gilvvu.
 – Dieđusge lea oahpalaš oahppat sus gii boahtá leat báhčán eanemus moalaid Norggas maŋŋá dán jagi áigodaga, moddjá hárjeheaddji Per Mathias Høgmo Framtid i Nordii.
 – Dieđusge lea šállošahtti go bohccot dálvit ain guođohuvvojit geasseorohagas, muhto liikká ii leat dan dihte heivvolaš soahtat media čađa, dadjá Margit Mathisen, gii jođiha Leavnnja/Lavttejoga sávza- ja gáicasearvvi, ja geas alddis leat sávzzat geasseorohagas gos 14 A/ Spiertagáisá dán dálvvi guođoha oasi ealus.
 – Diibmá dieđiheimmet boazopolitiijaide lobihis ealgabivddu, maŋŋel go gávnnaimet njuovvansaji, muitala Siri.
 – Diibmá maŋŋel go leimme geargan lávlumin Sámi Grand Prix gilvvuin, de bođii okta dán taleantagilvvu lágideddjiin munnuin hupmat, ja jearai ean go searvvaše gilvui.
 – Dilli ii čoavdašuva guohpasajiid divvumiin, muhto ferte vuđolaččat guorahallat dili ja divvut ráhkadusaid, ahte čáhci ii šat boahttevuođas beasa ráhkadusaid čađa.
 – Doaivvu mielde vel joatká dán barggu munno maŋŋá, sávvá eadni Máret-Ánne.
 – Doaivvun ágga go mii eat beassan šat Sámediggái lea go mii leat ribahan jienasteddjiid ođđa bellodahkii Árjii, dadjá Guovddášbellodaga Jan Ole Buljo, maŋŋel daid heajos válgabohtosiid.
 – Doppe eai gávdno hivssegat, iige leat láhččon dasa ahte turisttat galget orrut miehtá geasi das, dadjá Sundelin.
 – Dovddastan Ås lea mearkkašan ollu mu dásseárvobarggus maŋŋá, lohká Lindi.
 – Du gánda bilkida Ipmil sáni, logai Madsen ja geigii eadnái mu tevdnega, muitala Dennis ja čájeha mo tevdnii dalle: – Tevdnejin go Boares Testamentte muitalusa mo juvddálaččat guđđe Egypta ja besse rastá nuori go mearra juohkásii guovtti sadjái.
 – Duogážin dán čuojanassii lean atnán álbmotčuojanasaid miehtá máilmmi, muitala Fausta, gii 30 jagi lea ráhkadan musihkkačuojanasaid.
 – Duolva Duottar lea juo beaggán miehtá Norgga ja Davviriikkaid musihkkačehppodagain.
 – Duođaid buorre dovdu lei ollet dohko ja leimmet čađa váiban.
 – Dušše čađa mannit lohket vásihan juoidá Silisávžžis.
 – Dá ii leat mihkkege unnit go sukseassa, logai Finnmárkku fylkkasuohkana gulahallanhoavda, Trond Magne Henriksen maŋŋel doaluid.
 – Dá lea hui earenoamáš ášši juohke ládje, dadjá son ja čujuha dasa ahte dán guovllus eai galggaše bohccot dán muttos áigge, muhto ahte son ipmirda dál ahte álo báhcet bohccot maŋŋel go johttájit ja ahte Eira lei daid viežžame dalle.
 – Dá lea okta dain ollu sámi oaffarbáikkiin mat leat Várnjárgga álbmotmeahcis ja maiddái Sámijoga namma duođašta ahte sápmelaččat leamaš dás ovdal, muitala Niemi ja lohká ollu kulturmuittut leat ain  regi­strerekeahttá dán guovllu sámiid, dážaid ja kveanaid áiggiid čađa luonddu ávkkástallama.
 – Dáhpedorpmis šadden Stensaasa boazonjuovahahkii nuoraidskuvllas bargovahkkus ja de lean bargan das maŋŋá moadde gesiid ovdalgo ožžon fásta barggu oahppin dás 2004:s.
 – Dáin 15 jagiin lean oahpásnuvvan sihke buriid ja bahá beliide kultuvrrain miehtá máilmmi.
 – Dákkár lágidemiin leat olu gieđat bargame, sihke ovdal lágideami, lágideami áigge ja maŋŋel lágideami, lasiha Lillebo.
 – Dál eat sáhte mii maidege rievdadit maŋŋel gilvvuid, go dat han lei fasttes lihkohisvuohta mii sáhttá dahpahuvvat vaikko gos.
 – Dál fertet mii ásahit beaiveeriid miehtá fylkka, lohká FeFo doaimmalaš direktevra.
 – Dál gal lean hui ilus, go olihin iežan mihttomeari máid ledjen bidjan alccen, lohká son dakka maŋŋel go lea váldán vuostá NM-vuoittu.
 – Dál go guokte vahkku leat golihan maŋŋá akšuvnna, de olmmoš jurddaša man stuorra fámut leat leamašan jođus.
 – Dál ii leat go vuorddašit Guovdageainnu suohkanstivrra loahpalaš mearrádusa iežamet alkoholaguossohanlobi ohcamii, dadjá SSO direktevra Ole Anders Skum maŋŋel go Guovdageainnu Ovdagoddi ovttajienalaččat ovddidii mearrádusevttohusa suohkanstivrii, mii lea boahtte duorastaga Guovdageainnus.
 – Dál lea servviin guokte jagi áigi maŋŋel dán riikačoahkkima gávdnat jođiheaddji kandidáhtaid, go mun in boađe joatkit vel guokte jagi maŋŋel dán áigodaga, muitala Nils Henrik Sara ovdal go lasihastá vel: – Jus juo ii geava juoga hui erenoamáš.
 – Dál lean nu movttet ahte ille gávnnan sániid, dajai Team Sápmi AWG hárjeheaddji Bengt Jensen maŋŋel finála.
 – Dál leat mii mannamin čuojahanmátkái miehtá Finnmárkku ovdal go joavdat Kárášjohkii.
 – Dál leat vel loahppabarggut mis go mii han fertet čorget buot maŋŋel gussiid.
 – Dál maŋŋil jurddašan ahte lei buorre go dan maid šattaime vásihit, vaikko dalle ii lean nu somá.
 – Dál mii gal áigut ávvudit dán vuoittu ija miehtá ja boahtte jagi mii boahtit fas deike vuoittu viežžat, dieđiha son ovdal go luistesta eará lunttaid lusa, mánná vel olggiid alde.
 – Dál min bierggut bohtet miehtá Norgga.
 – Dán bušeahtas vuhtto bures dán máid leat áiggiid čađa vikkahan, ahte eambbo ruhta álbmogii ja unnit Sámedikki vuogádahkii.
 – Dán bálvalussii lea ipmil mu gohččon, logai son vuosttas sártnistis maŋŋá go lei vihahuvvon ođđa proavásin.
 – Dán dieđu leat mii ožžon maŋŋá go mutuvrra leimmet Roavvenjárgii sádden divuhussii, ja doppe fabrihkas leat gávnnahan ahte skuter lei vuddjon oljju haga ja oljotáŋka scooteris lei guoros, ja danin ferte skuteroamasteaddji ieš máksit divodangoluid, čilge Utsi.
 – Dán geainnu divvun lea ovddiduvvon máŋgii ja nugo diibmá, de bođii dát evttohus maŋŋel go bušeahtta lei biddjon.
 – Dán golmma jagi maŋŋil, beassá oahppi čevllohallat ollesoahppan stohpoortnetkonsuleantan, mii dán áigge lea sierra oahppun, muitala Johansen.
 – Dán vuoru dovddut manne juohke guvlui, muhto goitge váimmu siste lea maŋŋá buorre, dadjá ges Tuuni Partti, gii liikui buoremusat oaidnit iežaska olbmuid geat ledje boahtán ja dat go olbmot vulge juoigat mielde.
 – Dán ášši namuhin, go áiggun čalmmustahttit man dehálaš lea várret ruđa vai sihkkarastá álgoálbmotbeliid dutkamis, lohká Retter.
 – Dáppe lea hui somá, dajaiga vieljašguovttos Iver (9) ja Aigin (7) maŋŋel doaluid.
 – Dáppe leat sápmelaččat geat bohtet miehtá sámi.
 – Dáppe lei hui somá čuojahit, smujjájedje nuorat maŋŋel čuojaheami.
 – Dáppehan lea fiinna luondu ja bargobáikkis leat buorit vejolašvuođat, gielladilli lea buorre ja eandalit jus liiko bargat rájá rastá, de dasa leat dán barggus buorit vejolašvuođat, Ellen Ravna čilge.
 – Dás almmuha Jesus iežas Ipmila bárdnin daid nasaretlaččaide maŋŋá go gásttašeaddji Johanas su lei  gásttašan Jordaneanus.
 – Dát bargovuohki lea váldon sámi árbevierus, ahte galggat barggu čađa oahppat, oaivvildii Utsi.
 – Dát dahká luođi ja sámi muitaleami dovddusin masá miehtá máilmmi ja addá obbalohkái stuorát vejolašvuođaid sámi kultuvrii, jáhkká juoiganopera musihkadahkki Frode Fjellheim.
 – Dát galgá erenoamáš konsearta danne go viimmat beasan ovdanbuktit lávlagiid mat leat čuvvon mu sihke vuoste- ja miehtebiekkaid čađa, ja mat leat hábmen olles skearru jietnagova, muitala Ann-Mari Andersen.
 – Dát ii livčče vejolaš filbmet oarjemáilmmi neavttáriin, muhto go son dovddai muitalusa, de diđii neavttár son ferte viehkat heakkaheađis rastá jávrri, čilgii filbmabuvttadeaddji, Neil Diamond maŋŋá filmma čájeheami dán oasáža filmmas mannan lávvardaga.
 – Dát kurssa lea praktihkalaš, mii hálidat ahte nuorat besset barggu čađa oahppat.
 – Dát lea vuosttaš geardde go nissonriikkajoavku čiekčá riikkačiekčama maŋŋel go SSL searvvai NF-Boardii.
 – Dát lea áibbas buorre munnje, go boađan ruoktut, de dovddan iežan leat masá 100:s, mus lea issoras buorre forbma šaddán maŋŋá go hárjehallagohten, muitala Solveig.
 – Dát lea álgoálggus jazzlávlla, muhto ferte oaidnit makkár dat lea maŋŋel go grand prix-čuojaheaddjit leat heivehan dan, lohká Ina.
 – Dát lei erenomáš dáhpáhus ja vásáhus go dálá áigi, hutkáivuohta ja sámi ovdanbuktin deaivvadedje, muitalit Sámi Dáiddaguovddážis maŋŋá.
 – Dát manná hejot, go departemeanta ii mieđit veahá ge viiddidit 13 ruvnno doarjaga maiddái njuovvamiidda mat leat maŋŋel juovllaid.
 – Dát mearkkaša skuvllas ohppet álgoálbmogiid birra, sámi duoji ja ávnnasteami árbevieruid miehtá Davvikalohta guovlluin.
 – Dát mearrádus ii lean váldon mielde čoahkkingirjái, ja direktevra dagai maŋŋel šiehtadusa velggolaččain mii ii lean stivrra mearrádusa mielde, čuoččuha Teigen.
 – Dát olmmoš galgá olahit miehtá máilmmi ja mun oainnán maiddái ahte muhton Canada Inuihttii galgá láhččot vejolašvuohta ohcat dán virgái, deattuha Einarsen.
 – Dát sihkkarastá alla doaibmadási ja nanne ráđđehusa guhkitáigge gelbbolašvuođa vuoruheami, lohká dutkan ja alit oahpahusa stádaráđđi, Tora Aasland.
 – Dát áldu gal orui ballán go náđui maŋŋil, muitala Rávdná.
 – Dát čuohcá mánáid ja nuoraid bajásšaddamii ja mu mielas lea erenomáš dehálaš gádjut searvvi maŋŋil go lea boahtán oidnosii dat stuorra givssidanváttisvuođat mánáid ja nuoraid gaskkas Kárášjogas, lohká son.
 – Dát čájeha ahte min bargui leat liikon nissonolbmot ja Sámi searvi, lohká Dievdduid searvvi Anton Dahl, gii muitala maŋemus áiggiid hui ollu beroštumi ožžon miehtá Norgga ja maid Ruoŧas.
 – Dávjá šaddet dušše dajaldagat TV:s, ja das maŋŋil heaitásuvvo ášši ja orru.
 – Eaiggát guovttos Lars Ridhult ja Ann Olofsson johtiba miehtá Davvi-Ruoŧa ja oastiba árbeopmodagaid ja oapmebiergasiid.
 – Ealga lea rájákeahtes ealli, nu ahte lea ártet go gálgá leat eará haddi go manná rájá rastá, lohká Eira.
 – Eamit dat fillii mu deike vuolgit, son šattai maŋŋil mieđihit ahte diđii dán birra, boagustii son.
 – Earret Náránašgeađggi gurpun, lea mis čoalddabálkumat, 24 kilosaš lotta áibmui bálkesteapmi, veavtta bálkestit, jorba 120-180 kilosaš atlas-geđggiid loktet stellegiidda ja dáid gilvvuide bohtet geavrras olbmot miehtá máilmmi, maiddái máilmmimeašttir Erenomáš lea go gilvvut leat gaskaija áigge, muitala Nilsen.
 – Easka go gávdnen mu áhččerohki bargokontrávtta 2003:s, de luovvanii ášši, muitala son ja lohká šaddan njealji arkiivva čađa mannat ovdal go gávnnai dan.
 – Easkka maŋŋá gullen ahte nu ii lean.
 – Eat dieđe vuos goas dat dáhpáhuvvá, muhto diehtit sihkkarit ahte dat dáhpáhuvvá, lohká Henriksen, ja muitala ahte maŋŋel beassážiid galgá NAV árvvoštallat ášši, ja dalle dihtet goas Leavnnja ossodat heaittihuvvo.
 – Evenskjera goanstarássešillju ii leat nu guhkkin stuora girdišiljus ja dan dihte leage álki vánddardit dohko, dadjá Andersen maŋŋel šilju almmolaš rahpama mannan bearjadaga.
 – Ferte vuos strategalaš plána gárvet, doallat álbmotčoahkkimiid miehtá Finnmárkku, vai beassat gullat maid álbmot sávvá ja árvvoštallat evttohusaid.
 – Ferten dadjat ahte árvideamis eanaš olbmot ealgavuorbádeamis fuomášedje leaikka dalán, sii han spežžo maŋŋá go nu gohčoduvvon «oljošeikkat»  guđđe báikki, lohká Soleng.
 – Ferten gođđit amas buot vajálduvvat dasa čohkkát, himiha ieš áhkku, geas leat leamaš áiggiid čađa birra jagiid duodjediŋgojumit.
 – Finnmárkkuopmodat ja Finnmárkkukommišuvdna leat dán rádjái juo mearkkašan ollu sápmelaččaide, juoga máid ožžon duođaštuvvot go sin galledin, logai Dag Terje Andersen, gii deattuhii ahte Sámedikkis lea váldofápmu ovddidit sámi servodaga ja lea jagiid čađa garra politihkalaš bargguid bokte šaddán deháleamos gaskaoapmin seailluhit sámi kultuvrra.
 – Fárrejin dan maŋŋá Skottlándii, gos ohppen čuojahit seahkkanjurggoniin, muitala son.
 – Galgen dakka maŋŋelaš Osloi, muhto dat healbbai, lohká Issán ja muitala ahte lea okte maŋŋel leamaš mielde girdime.
 – Galggan veaháš maŋŋelaš neahttaságastallamii, muhto leat nu ollu gažaldagat ahte fertejin álgit jo, lohká Farmen vuoiti gii dál orru beassan stuorimus roasuid čađa.
 – Gaskaskuvlla maŋŋá áhčči juo doarjugođii ain máddelii ja alit oahpu maŋŋái, Johánas máinnaša.
 – Gasku konseartta Ovllá gitára suotna manai rastá ja son fertii dan molsugoahtit.
 – Geigen buriin dovdduin ja buriin oskkuin Davviriikalaš sámekonvenšuvnna, seammás go dieđán dan sisttisdoallat fáttáid mat leat riidogažaldagat, lohká Smith, iige hálit čiekŋudit go ahte áiggiid čađa leat máŋga gažaldaga sámi vuoigatvuođain bohcciidahttán riidduid.
 – Gelddolaš ja erenomáš lei gullat mo sii dálkkodedje sin geat leamaš hui vuollin ja mo dálkkodit iežaset vuogi mielde daid olbmuid geat manne roasuid čađa.
 – Gielda lea geasseluomu maŋŋá ain vuos ohcamin buori ášševuoddji dahje advokáhta, muitala Ingilæ, gii lea ožžon dieđu das ahte ášši boahtá hui farga ovdan diggái.
 – Gilvvohallama maŋŋá movttiidin sárgut ráidogova čurrohiin, go liikon muđuige sárgut iešguđetlágan divrriid, illuda Biret.
 – Go Máze Nieiddat joavkkus eai leat šat maŋŋel 70- logu boahtán lávlagat, de leatge dát juste čájeheamen makkár musihkka dalle lei.
 – Go bohccoguolgga čađa varso dahje varra spulžu duolljái, de oažžu leat sihkar ahte albbas lea gaskkestan dakko dahje gaccestan, čilge Eira.
 – Go bohte ohcamat maŋŋel áigemeari ja go juo leimmet mearridan ahte eat álggat dan, de eat sáhttán šat váldit vuostá daid ohppiid, lohká son ja einnosta sin soaitán beare árrat mearridan ahte eai álggat buot linnjáid.
 – Go bušeahta meannudeamis suohkanstivrra áirasat eai jurddaš sosiálaossodaga birra, de ii leat ávki maŋŋil boahtit vikkahit makkárge bargguid dearvvašvuođa- ja sosiálalávdegoddái, čilgii Halonen, gii ieš lea áirras dien lávdegottis.
 – Go fas oidnen vázzimin, de ledje politiijat boahtán ja son manai dohko gos maŋŋel válde su gitta.
 – Go goalmmát olbmo čađa šaddá muitalit iežas váttisvuođa birra, de ii dáidde mánnái dahje nurrii nu álki gulahallat, go ii beasa iežas gillii čilget sutnje gii vástida heahtetelefuvnna, lohká Hætta.
 – Go leat bivdit miehtá giđa ja geasi Deanunjálmmis, de lea dat lassi noađđin luossaveajehiidda, muitala Sundelin.
 – Go ledjen skoalkkuheamen uvssa, de fáhkkestaga ráidalas beaškkehii čađa láse, rapportere NRK Sámi Radio dan maid nuorat áššáskuhtton dievdu muitalii dikkis.
 – Go lihkken, maŋŋel go ledjen gohcán nu guhká, de dovden rupmašis ahte ledjen váiban ja suorganan, lohká giláža ássi.
 – Go media čađa oidno ahte mii gávdnot, de soaitá dat rahpat vejolašvuođaid olbmuide, geat leat vásihan illásteami, duostat váldit minguin oktavuođa, dadjá Randi Johansen Paltto sámi heahte- ja inseastaguovddážis Kárášjogas.
 – Go mii dál ávvudit festivála 10-jagi ávvudeami, sávvat máhcahit muhtin dain stuorimus artisttat geat leat Márkomeanu gálledan daid logi jagi čađa, sárdnu Márkomeanu festiválahoavda, Beatrice Fløystad.
 – Go mun dalle muhtin jagiid maŋŋil lohken sámi šamanismaid máilmmi birra, de gávdnen muhtin muitalusa 1100-jagiin.
 – Go mun ohcen dieđuid geas lea fágalaš ovddasvástádus bohccobierggu guorahallanprošeavttas, de bođii čađa áiggi Dr.
 – Go mánná lea čađahan bálgá, de oažžu duođaštusa ahte lea nákcen čoavdit váttisvuođaid ja birgen dearvan čađa daid hástalusaid maid lea vásihan bálggás, čilge Johnsen.
 – Go njuikebehtet rágu rastá, váruhehket vai báddi lea doarvái loažža maŋobeale, amas báddi rohtte din fas maŋos ja ráhkui, muittuheaba oahpisteaddjit.
 – Go rohpefielluid čađa bovre galbma lovtta dahje robi vuostá, de ráigána plastihka.
 – Go ČálliidLágádus oaččui dieđu mii fidnet čáhcegáttesámi kultuvrra čájáhusa «Buođđu» mii lea beakkán ja johtán miehtá Norgga, de šattai ge dárbu maiddái čájáhuslanja hukset seammás go stuorideimmet Deanu ossodaga.
 – Golbma bealátkeahtes vihtana leat dadjan ahte lea dábálaš čuohppat beljiid eret, logai Bakke ja imaštalai maid go politiijat eai leat ohcan beljiid ovdalgo vahku maŋŋel duogušteami.
 – Gottit garvet sisabahkkemiid ain eanet go bohccot, dadjá Vistnes ja čájeha govadaga mii čájeha ahte muhtin guovllus Kanadas, gos ovdal ledje olu gottit, lea hivvodat 90 proseantta unnit maŋŋá go bođii el-fápmorusttet dohko.
 – Guhte dan dáhttu moaitit, sáhttá nu dahkat, dadjala almmái, gii ii leat nu olu vel geargan dies jurddašit maŋŋá go sámegiel galbbat leat ihtán báikái.
 – Guohpa ii leat nu ahte bisána ovtta latnjii, muhto leavvá miehtá buot, dadjá Anti.
 – Guolásteami ektui lea Stuorajávri dehálaš guovlu ja stáda lea ollu miljovnnaid atnán dikšut jávrri maŋŋel go das buođu válde eret doppe.
 – Guovdageainnu suohkan ruhtada čáskadeami, muhto helikopterveahki oaččui politiijaid čađa Hovedredningssentralas, muitala Guovdageainnu suohkana buollinveaga hoavda Stein Olav Hætta.
 – Gusain lea nu buorre dilli ahte mielkebuvttadeapmi lea lassánan 15 % maŋŋel go besse ođđa návehii, muitalit boanddat.
 – Gutna maid Karen Márjjá viesus válden lei dego geađgi, ille álggos oba mannáge čađa ruhttenávnnas, lohká son.
 – Gádjunfitnodat bargá miehtá Norgga, nu ahte ovttaládje mun barggan Davvi-Norgga gádjunhástalusaiguin maid, čilge son.
 – Gálden/gáskin leamašan áiggiid čađa hirbmat dehálaš boazodoalus, vuoi ožžot rivttes  struktuvrra ealus, dadjá Kappfjell, guhte ieš lea badjenisu.
 – Gárddis lea leamaš unna ráiggáš man čađa čora lea beassan olggos ja ledje eanaš miesit, čilge son.
 – Hástalus lea go olbmos ii leat oktage geasa oahpaha dan, logaiga nissonguovttos, geat doaivuba ahte buorit sámi stipeandaortnegat, sámegiel-gurssat ohppiide geat eai máhte sámegiela ja buorit bargosajit maŋŋel skuvlla, sáhttet gádjut dili.
 – Hávggavuoivasat einnostit seamma olu čázi miehtá geasi, tulko Bjørnback vuoivasiid.
 – IYG ulbmil lea ahte álgoálbmotnuorat miehtá máilmmi besset deaivvadit ja juohkit iežaset máhtuid ja vásáhusaid iežáiguin, čállá Riddu Riđđu prográmmastis.
 – Iešalddis kártet minerálaid ii leat mihkkege, muhto mii diehtit mii boahtá maŋŋel.
 – Ii Gaup gal sáhte čuoččuhit ahte munnos ii leat leamašan ságastallan oahpponeavvuid birra, dahje ahte dát lea čihkon dáruiduhtten, go maŋŋel go lea ožžon su reivve, de letne deaivvadan guovtti – golmma geardde, ja digaštallan ášši, čilge Gaski.
 – Ii goassege ovdal leat leamaš nu sihkar go dál ja čađa gaskka lea leamaš hui buorre dovdu, lohká son ja deattuha ahte sii Guovddášbellodagas dieđusge leat hui duhtavaččat.
 – Ii leat lohpi cahkkehit suinniid maŋŋel 15. beaivvi cuoŋománus.
 – Ii leat nu ahte mii boahtit maŋŋil iskat ahte leago divvojuvvon dat mii ii orron dohkalaš.
 – Ii leat vierru ávvudit maŋŋá válgga.
 – Ii leat vuogas jus álggahit báikkálaš doaimmaid maŋŋel go huksenlohpi lea juo addon ja danin lea dehálaš midjiide olahit buohkaid, deattuha son ja lohká dán hui stuora hástalussan sidjiide.
 – Ii oktage ohppiin leat čájehan iežaset beahtahallan maŋŋá gilvvu ja dáppe leamaš beare suohtas.
 – In dieđe mii dáhpáhuvvá dál, muhto mii mearkkašit ahte suoládeamit leat lassánan maŋŋel juovllaid ja leat leamaš máŋga suoládeami oanehis áiggis, dadjá Smuk Buljo ja lohká leamaš  hui ráfálažžan ovdal juovllaid.
 – In dieđe mii leš dáhpáhuvvan, muhto maŋŋil go Sandvik šattai hárjeheaddjin, de son rievdadii láhttenvuogi mu vuostá, dadjá son.
 – In doivon gal ahte jur vuoittán maŋŋel vuosttaš vuodjima.
 – In jáhke galle boazodoalli háliidit vuolgit duššiid vuojašit maŋŋil go lea guhkes beivviid ja vahkkuid vuodján skohteriin boazobarggus.
 – In lean oba ge vuordán ahte oaččun dán stipeandda, go gullen ahte ledje nu ollu ohccit, dajai Inga Biret Marja Triumf maŋŋel go lei ožžon logi duhát ruvdnosaš stipeandda masa Guovdageainnu suohkan lea bidjan 7500 ruvnno ja Nilut Cup lágideaddji gis 2500 ruvnno.
 – In leat vázzán makkárge skuvlla maŋŋel go gergen nuoraidskuvllas 1978:s.
 – In mun leat galbmon dáppe, go mus han leat beaska ja gálssohat badjelis, čilge son, ovdal go borrá váffelgáhku maid lea ožžon maŋŋel čájálmasa.
 – In mun šat hálit luovosbeatnagiid biebmat iežan opmodagain, lohká Balto Gulbrandsen, gean mielas lea hui láittas go šattai heaitit sávzzaiguin, go dat han dahke ruovttu ealasin maŋŋil go bázii okto.
 – In sáhte dadjat sihkkarit movt dát teáhterbargu lea leamaš ovdal go lean vásihan mátkki, dahje mátkkoštit teáhterbihtáin ja dadjet ahte dat leat dat somámus oassi, mojohallá son ja lasiha ahte illuda mátkkoštit miehtá Sámi ja fitnat báikkiin gos ii leat leamaš Sámis.
 – In áiggo leat dakkár gii heaittán ja de maŋŋá fuobmát man somá lea fas álgit vuodjimiin, lohká son.
 – Ja dalle boazodoallu dáidá cegget áiddiid máid lea jođán ja geahpas cegget ja njeaidit, vaikke dakkáriid máid sáhttá boaldit maŋŋel.
 – Ja mu mielas lea buorre go boahtá albmosii máid ráđđi ii oaččo čađa, ii ge leat nu mot ovdal, ahte ii oktage diehtán maid NSR šattai dohkkehit unna listtožiin maiguin leat bargan ovttas áiggiid čađa.
 – Ja mun in sihkkon digitálakárttas dan ráji máid ledjen sárgon, go lean vásihan ahte maŋŋel lávejit fas boahtit jearrat lea go dat áimmuin maid leat veahkehan.
 – Jagi maŋŋel, 1979:s vuođđuduvvui Sámi Girječálliid Searvi mas ledje golmmas das mielde, earret Marry Á.
 – Jagi maŋŋil de easkka gohčui Davvi-Norgga universitehtabuohcciviessu mu boahtit iskosiid váldit, mat de čájehedje ahte mus lea borasdávda.
 – Joatkkaskuvllas bidje sámegiel oahpahusa maŋŋá dábálaš skuvlla áigge ja dát ortnet lea ain bistimin.
 – Jos gávnnahaddá leat olgun maŋŋá dán áigemeari, de dolvojuvvo ruoktot ja ferte vel sáhku máksit, diehtá Natasha muitalit.
 – Juo, biilaboahkánis gal orru, muđui livččen nordadan oaivvi bahuid, lohká Camilla Marie Triumf maŋŋel go lea jorihan biillain.
 – Juovlaherskkuid maŋŋel láven gallánit measta badjelmeare, muhto eat mii bora ná stuora gaskabeivviid go okte jagis, muitala Lisa buoremielalaččat.
 – Jurdda lei dán geasi gođđit eanet, vai leat liiggás, muhto in leat ollen vel, lohká May Toril, gii lea vuovdán gálvvuid geasi miehtá.
 – Jurddaš dan rájes eai leat dulvadan jogaid ja golggahan daid čáhcebohcciid čađa.
 – Jurddaš, mun vuiten goappašiid joavkkuin, logai son hui duhtavaččat maŋŋá go vuite almmáiolbmo finála mii lei čiekčamiid maŋemuš.
 – Jus balašin das de in livčče rahpan dákkár buvdda, lohká son, ja muitala rahpanbeaivvi mannan lávvardaga fitne olu olbmot miehtá beaivvi gitta dassái go giddii buvdda beal viđas.
 – Jus boazodoallu galgá gávdnat čuođi jagi dássái Iinnás, de ferte ráhkaduvvot plána mii sihkkarastá doarvái guohtuneatnamiid.
 – Jus dušše okta sámegielat juhkki heaitá alkohola maŋŋá go lea lohkan girjji, de lea juo sámegiel jorgaleapmi mákson, jáhkká son.
 – Jus geahččá movt aviisalogut njidjet miehtá Norgga, de gal dieđusge lean duhtavaš dainna ahte mii eat mana ruovttoluotta, muhto ii dieđus leat jur miela mielde go eat ovdán, lohká Eira.
 – Jus háliidat mielde sisa, de sáhtte dán čiegus uvssa čađa mannat, lohká Regine, ja bovde Ávvira sisa.
 – Jus ii leat vuoitán vuosttas beaivvi go lea mielde gilvvus, de lea vejolaš vuoitit maŋŋá fas, seamma sállašiin.
 – Jus in livčče mannan dákkár proseassa čađa, de in livčče dál dat olmmoš mii mun lean odne.
 – Jus mii galgat nagodit dustet buot váttisvuođaid mat gusket boazodoalloealáhussii, de ii leat mu mielas dát olu maid gáibidit stádas, logai NBR jođiheaddji Nils Henrik Sara Ávvirii diibmá maŋŋel go NBR lei gárven boazodoallogáibádusa.
 – Jus munnos soajit, de livččiime girdilan, lohkaba movttegis nieiddat maŋŋel gilvvu.
 – Jus ráđđi miehtá váidalussii, de eat cealkke makkárge ráŋggáštusduomu go vahát lea juo dáhpáhuvvan.
 – Jus sii dette soabadit, nu mot ovdamearkka dihte máksit buhtadusa billistemiid ovddas, de mii sáhttit soabadit singuin, muitala Sara, gii lea ožžon dieđu ahte fitnodat áigu divvut daid billistemiid mat báhcet sin barggu maŋŋel.
 – Já, dá lea guovža vázzán, lea galmman mannan ja lea áibba moatti saji čalgan cugŋo čađa, duođašta Nordsletta.
 – Jáhkán ahte sii ádjánit guorahallat daid ođđa mearkkašumiid maid mii leat buktán, dadjá son ja lohká dán barggu mannan dego láddanproseassa čađa, mii ain galgá joatkkašuvvat.
 – Jáhkán nugo Mari Boine, Wimme ja Transjoik leat juo doarvái dovdosat miehtá máilmmi, sii han leat juo ožžon fuomášumi, ja danin eai dárbbaš sii dán arena, oaivvilda ieš Grand Prix «Áddjá» .
 – Jáhkán sámi álbmoga liikot dán čájáhussii go dás oaidná rievttes sámi duoji, iige turismaealáhusa goansta sámi dujiid, moddjá Jomppanen ja muitala ahte Siida Musea áigu cegget gáktečájáhusa mas áiggiid čađa gákterievdadusat čájehuvvojit.
 – Jáhkán čájálmas bidjá nuoraid iskat iežaset dovdduid, sihke daidda geat báhcet maŋŋá iešsoardima muhto maiddái šaddet dihtomielalaččat dasa mii sáhttá dagahit ahte olmmoš vállje iežas heakkahuhttit ja dán láhkai beassat váttisvuođaid eret.
 – Kárášjogas ii leat okta ge heaitán bohccuiguin maŋŋel nuppástuhttinprográmma, eai ge midjiide leat addán seamma buriid heaitinortnegiid go Guovdageainnu bealde ledje.
 – Kárášjohka lea beaggán miehtá riikka givssideaddjigieldan ja dan gova háliidivččen rievdadit.
 – Lea boares maŋŋá soađi dállu oktan 1980-logus stuoriduvvon osiin mii bulii gutnan.
 – Lea dehálaš ahte doppe galgá leat eallin ja dáhpáhusat čađa gaskka, maiddái dalle go eai leat festiválat ja visti galgá ain geavahuvvot heajastallamii.
 – Lea dehálaš hárjehallat vai nagoda doalahit dan viehka alla dási bohtosiin vihtta jagi maŋŋá.
 – Lea dehálaš stivrii beassat deattuhit ahte lea FeFo mii mearrida gielddalaš ealgaeriid juogadeami, iige departemeanta, dadjá FeFo stivrrajođiheaddji, Harald Larsen, preassadieđáhusas maŋŋá sierralaš stivrračoahkkima.
 – Lea earenoamáš leat dáppe 40 jagi maŋŋel go dalá ruvdnoprinsabárra leigga dáppe.
 – Lea erenomáš beroštupmi bieggapárkkaid huksenplánemiidda miehtá Finnmárkku ja gilvu eatnamiid alde.
 – Lea han gal mánáide somá dan botta go oažžu dan cearkki, muhto go das ii leat dal šat olus ávki maŋŋá.
 – Lea hirbmat buorre fas boahtit johtui ja beassat fas čuojahit maŋŋá dan buohccindieđáhusa.
 – Lea hui buorre kurssa ja searvat áinnas maid maŋŋá ođđajagi.
 – Lea illubeaivvi midjiide geat leat bargan guhká oažžut nuoraidpsykiatriija ásahuvvot ja lea maiddái illubeaivi nuoraide, go dál leat buot nuorain Finnmárkkus ja sámi nuorain miehtá riikka jándordikšofálaldat nuoraide psykalaš dearvvasvuođa suorggis, dadjá Gunn Hætta.
 – Lea leamašan hui miellagiddevaš bargat girjjiin, go lean jearahallan 20 bargi ja neavttára, ja maid beassán Beaivváža arkiivva čađa mannat, muitala Vehtola.
 – Lea lunddolaš ahte muohta suddá, muhto ii leat lunddolaš ahte nuoskivuohta ihtá muohttaga vuolde, deattu Rávdná Anti, ja čájeha vuojedettiin mo biegga lea biđgen ruskkaid miehtá márkana.
 – Lea suohtas go barget ovttas rájiid rastá, nugo lullisámi nissonjoavku mii lea leamaš mielde daid maŋemus jagiid.
 – Lea suohtas oažžut dákkár vuoittu maŋŋel go lean čuoigan Beaskáđas-čuoigama 25 geardde, muhto gáđan go in čuoigan okte vel, dadjá mázelaš Marit Helene Hætta Eira.
 – Lea sáhka ahte girku ja searvegoddi bovde min boahtit ipmilbálvalussii, maŋŋel bargoáiggi.
 – Lea unnán erohus Ruoššas ovdal ja maŋŋá Putina, lea son guhte stivre, dadjá Kasparov.
 – Lea viehka bahča vuoittáhallat eamidii, muhto seammás lea munnje gudnin go mun lean oahpahan su báhčit, čevllohallá Kurt gii báhčigođii jagi 2000 ja dovddasta son skurdnjá máŋga beaivvi maŋŋá jus vuoittáhallá.
 – Lea váttis dadjat šaddá go álki gávdnat sadjásaš olbmo, muhto go lean barggus fas maŋŋá luomu, de mii dien čoavdigoahtit, son loahpaha.
 – Lea ártet go dáid jagiid lea leamaš hui badjin vuoruheapmi Goahtebealjis turistahommáide, ja Sápmiheia ii oaččo ruđalaš veahki ovdánahttit ja buoridit márkanastima máid fitnodat juo dál veahá viggá bargat go vánddarda miehtá Norgga vuovdit sámi gálvvuid, ja sámi kulturčájáhus lea maid guovddážis munno fitnodagas.
 – Lea ártet go gielda manná media čađa ovdal go gulaskuddá orohagain, nu go lea dábálaš dáhpi.
 – Lea árvideames eret olles juovlamánu, go son dárbbaha vuoiŋŋastit maŋŋel čuohpadeami, čilge Pedersen.
 – Lea šaddan somát ja álkit leat nieidan divohagas maŋŋá go Laila Ingelin bođii, lohká June, gii válddii mekanihkaroahpu go ii háliidan álgit joatkkaskuvlla almmolašohppui.
 – Lean erenoamáš duhtavaš go dán jagi bušeahtas leat sis biddjon ruhta albma láhkai doarjut Boazovári (Olenegorsk) musihkka- ja juoiganfestivála, mii lea jo šaddan oalle dovddusin miehtá Sámi, lohká Ivanovich.
 – Lean hui duđavaš luossajagiin, vaikko bohte guokte dulvvi maŋŋá giđđadulvvi, dadjá "rávdnjealmmái", manin gohčodit sin geat bivdet dás Deanu čázadaga vuolimus guoikkas.
 – Lean juo guhkit áiggi jurddašan ahte mii fertet juoga láhkke oaččut sudno fas oktii ja dat lea ge vuogas go mii dal oainnohit ođđa muito- ja hávdegeađggi, ja dal leaba Else ja Per John Savio fárrolaga, 104 jagi maŋŋel go jámiiga, čilgii Olaug B. Gamnes, son lea fuolki sihke Per John Savioi ja Ole Johnsen Mustii.
 – Lean lihkolaš go sáhttán dovddahit girjjiid čađa.
 – Lean maid ožžon ollu buori responsa čájálmasa maŋŋel, lohka son.
 – Lean molson bellodaga go lea váttis ovddidit nana stuora áššiid nu uhca bellodaga čađa go Sámeálbmot Bellodat lea, lohká Saba, gii ii mieđit beahttán iežas jienasteddjiid.
 – Lean álo dovdan ahte soai leaba eallime, muhto lei duođaid buorre oažžut dán duođaštusa, maŋŋil njeallje jándora dieđuid haga, dadjá son, ja čilge ahte e-boasttas lea maiddái boahtán ovdan ahte eadni ja mánná leaba leamašan buohcciviesus, muhto manin ja mo dál manná, ii dieđe Reinås.
 – Leat lohpidan čorget, muhto dál jagi maŋŋá ii leat vel oktage dihtton, eai leat beroštan ruskkaid ge čorget viesu olggobealde, muitala Ole Vuolab.
 – Leat sullii 500 bartta maid galggan meroštallat, ja de vel buot viesut mat leat gili olggobealde, muitala Triumf, gii vuodjá miehtá Guovdageainnu suohkana.
 – Ledje Morten Ruuda sánit mat darvánedje, go son dajai munnje ahte ii skuvla galgga odne ceagganit, muhto maŋŋel go sis lea juobe 300 000 ruvdnoge kontus, mojohallá son go muittaša prošeavtta álggu.
 – Lei dego niehku oažžut kapteainna ovddasvástádusa, logai Hætta maŋŋel čiekčama.
 – Lei dehálaš oažžut muhtin beliid duođaštuvvot, ja maŋŋá šiehtadallamiid lea buoret dovdu go ovdal.
 – Lei dolin miehtá máilmmi olu tuberkulosa.
 – Lei hirbmat erenoamáš ilbmi miehtá, buohkat ledje nu movttegat ja duhtavaččat.
 – Lei hirbmat somá vuodjit, logai Nils Mikael maŋŋel vuodjima.
 – Lei hui gelddolaš lávlut maŋemusas, dajai son njuolgá maŋŋel go bođii lávddis vulos.
 – Lei maiddái hui somá dalle maŋŋel Ofelaš filmma áigodaga go válde mu mielde Beaivváš Sámi Teáhtera "Giegat guhket" čájálmassii, muitala Mikká giitevačča ja lohká leamaš hui mávssolažžan sutnje go jerre su neavttárin dása.
 – Lei nu somá čájehit bihttá, ja sávvamis beassat čájehit dan earáide maid, lohket nuorat maŋŋel čájáhusa.
 – Lei čáhccás arvi disdaga, ja dat dagahii ahte bohccit eai nagodan dollet čázi, ja nu ilmmai čáhci miehtá vistti, dieđiha Njaa Rygh.
 – Lihkohisvuođa maŋŋel ledjen soaittáhagas dearvvašvuođaguovddážis, ja de bivddii okta bargi mu boahtit kantuvrii hupmat.
 – Linjá galgá mannat justa min dálveeatnamiid čađa, sihke oarjjabeale deanu Máskeváris ja nuorttabealde deanu Sáttováris, gos mis leat sihke johtingeainnut ja dálvebigálusaid čohkkenvuodjimat, čilge Magne Andersen das man unohasat dát lea plánejuvvon.
 – Livččii miellagiddevaš ođđa prošeavttas oaidnit man láhkai sápmelaččat dikšojuvvojedje maŋŋá nuppi máilmmisoađi, maiddái leat go eanetlogus vuoi unnitlogus lobotomerejumi oktavuođas, dadjá Elgarøy.
 – Loahpas dittis rahtasii gáibi measta rastá.
 – Logut čájehit ahte miehtá Norgga vuođđoskuvllain leat dušše 2300 oahppi geain lea oahpahus sámegielas dahje sámegillii.
 – Luohti iešalddis lea hui fámolaš, ja luođi čađa gullo álgoálbmogiid jietna.
 – Láve hui buorre johtu maŋŋel rekláma, ja dál leat oalle mihá dievva biergu mis.
 – Láven jurddašallat ahte buot maid mun máhtán ja dieđán manná duššái, jávká maŋŋel mu beivviid.
 – Maiddái Fálesnuori gielda, teknihkalaš etáhta ja báhpakantuvra oste mu sohkagirjji maŋŋá ja nu dáidet maid dahket Porsáŋggu gielddas.
 – Mannat čađa buot 2007 raporttaid ja rehketdoaluid ja árvvoštallat dál čakčamánus, dalán go oažžut daid buot gielddain ja fylkkain, dadjá Balto.
 – Maŋŋel 1950 logu gal bohte rámbuvrraide eambbo gálvvut ja Guovdageidnui maid bohte eará máilmmálaš juovlavierut.
 – Maŋŋel 1964 ii leat mis registrerejuvvon oktage mánná sáddejuvvon mánáidruktui.
 – Maŋŋel Nilut Cupa mii lágiduvvo Guovdageainnus skábmamánu 20. – 22. beivviid, vállje de hárjeheaddji Frank Lindseth dan loahpalaš AWG-joavkku.
 – Maŋŋel dan de in leat gullan mun maidege leavgga birra ja dieđus lean imaštallan maŋŋel go lean oaidnán leavgga juohke sajis.
 – Maŋŋel dan duođaštusovdanbuktima mii lei diggegottis, de ferten lohkat ahte imaštalan go ášši guoddaluvvo, lohká Bakke, gii bealuštii nuppi vieljažagain.
 – Maŋŋel dien beaivvi vuojihin bártni fas, ja de son ánuhii ándagassii mus go lei láhtten nie, lohká drošševuoddji.
 – Maŋŋel dutkama de bearráigeahčaimet johtolaga vel, go olbmot bisánedje summal luoddagurrii, mii ii leat lobálaš, lohká Lorentzen.
 – Maŋŋel dáid čoahkkimiid boađán gohččut NBR luohttevašolbmuid sierra čoahkkimii mas mearridat máid galgat viidáseappot dahkat.
 – Maŋŋel dán vuosttaš geahččalan vahkkoloahpa boahtit mii čoagganit ja árvvoštallat mot ortnet lea menestuvvan min ulbmiliid ektui.
 – Maŋŋel gaskabeivviid lávet rahpat skeaŋkkaid.
 – Maŋŋel go ledjen finadan guossis, de leat dat dieđut maid gullen, šaddan hui divrrasin munnje.
 – Maŋŋel go álgit šiehtadallamiiguin, de in sáhte vástidit maidege mediai, čilge Nils Henrik Sara.
 – Maŋŋel go šadden dovddusin, de lean várra rámpon ahte mu sámivuohta lea eambbo go dát mii lea duohtavuohta, muhto mu mielas lea dušše somá, lea Gamst lohkan Ságát aviisii duvle.
 – Maŋŋel iđitborramuša boahtiba Sámediggái.
 – Maŋŋel soađi ožžo ollugat dáppe Finnmárkkus dakkár CARE-páhkaid ja mu ahkásaččat goit várra maid muitet Åsa-páhkaid maid Åsa Vikedal lávii juohkit.
 – Maŋŋel viehkama dajai Henrik dan leat álkimus viehkamin mas son lea leamaš mielde, vaikko lei dieđusge veahá váiban, muitala Hætta ja boagusta.
 – Maŋŋel čoahkkima ii boahtán NRK Sámi Radios, Guovdageainnu Lagasradios iige Ávviris ovdan makkár oaidnu boazodoalus lea suodjalanplánaide.
 – Maŋŋel čájálmasa fertejin čuojahit mu sámi olbmáide ja gohččut sin maid geahččat dan, danin go mu mielas lei dát badjelmeare bilkun, lohká son.
 – Maŋŋil beassážiid bovdejuvvojit golmma suohkana váldoluohttámušolbmot oktasaš čoahkkimii, gos ožžot vuđolaš dieđuid váikkuhusaid ja vejolašvuođaid birra mat sáhttet šaddat bargiide Ávjovári álgoálbmotguovllus, lohká Hætta.
 – Maŋŋil spábbačiekčama manai mu gánda jearrat duopmáris ii got sáhte mieđihit ahte son dubmii boastut.
 – Maŋŋá diimmáš dáhpáhusaid go okta artista roasmmuhuvai, de leat mii váldán sihkarvuođa hui dehálažžan ja dákkár dáhpáhusat eai galgga šat dáhpáhuvvat min festiválas.
 – Maŋŋá duodjediimmu de fuomášii mu gánda ahte su lávkka lea muhtun bilidan, go lei visot liibman.
 – Maŋŋá filmma ledje ollu sápmelaččat geain lea namma Buljo, geat háliidedje molsut nama.
 – Maŋŋá go Helga Pedersen logai ahte sápmelaččain eai leat vuoigatvuođat rittuin ja vuonain, de gal mus ii lean šat nu stuorra doaivva diesa gal.
 – Maŋŋá go NRK Sámi Radio vel lei fitnan dás, de bođii Kárášjoga NAV hoavda, Mari Moen Erlandsen, ja siđai mu boahtit iežas kantuvrii.
 – Maŋŋá go Thorstvedt lea hárjehallan mánáiguin, de oahpaha veaháš rávvásit spábbačikčiid maid, lohká Jensen.
 – Maŋŋá go bargoheaitta nohká de boahtá Oahppodirektoráhtta evttohit Máhttodepartementii ahte ohppiide geat eai leat beassan čađahit eksámena, addojuvvo liikká gustojeaddji skuvladuođaštus, mas oppalašárvosátni lea gustovaš, dadjá Oskarsen.
 – Maŋŋá go jiekŋa lea suddan, ealu biebmama oktavuođas bohccuid duolbman suoinnit gártet čázádahkii.
 – Maŋŋá go leimmet máŋgalogi jagi dorron oažžut buhtadusa masson skuvlaoahpu ovddas, de mearridii viimmat dalá stáhtaministtar Kjell Magne Bondevik midjiide addit buhtadusa, muitalii Teigmo Guttorm.
 – Maŋŋá go oaččuimet dieđu Ávviris ahte lei juoga imaš jogas, fertiimet dan iskat.
 – Maŋŋá go prográmma ráhkaduvvui ii leat oktage addán dieđu ahte lea ožžon menddo unnán áiggi, muitala NVE ossodatjođiheaddji.
 – Maŋŋá soađi seilon dávvirat lea vuvdon dahje juo njulgestaga ruskatuvnniide bálkestuvvon.
 – Maŋŋá čájálmasa gávnnaimet giehtatelefuvdna.
 – Mette Marit lei nu čáppat dego prinseassa, dajai son maŋŋel.
 – Mii de oaččuimet dieđu maŋŋel go juo leimmet álgán kursii, ahte sápmelaččaide, geat fárrejit Sámi guovlluid siskkobealde olgoriikkas Norgii, ii leat dárogielkursa nuvttá.
 – Mii diehtit ahte gili sámit Láhpoluoppalis, Billávuonas ja eará sámegilážiin leat áiggiid čađa eallán dainna áitagiin ahte skuvllat heaittihuvvot.
 – Mii diehtit ahte ohki lea rašimus dilis go birasmirkkot maid áhpeheamit ožžot borramušain, čuvvot vara mielde vuossamáddaga ja náhpečoalli čađa ohkái ja mánnái čižžemielkkiin, čilge Hansen.
 – Mii diehtit olusiid geat čohkkájit miehtá máilmmi iežaset dihtoriid ovddabealde, ja čuvvot mielde mii dáhpáhuvvá Nilut Cupas, lohká jođiheaddji gii ii bala ahte cupa guosselohku njiedjá vaikko cupa čájehuvvo neahtas.
 – Mii diđiimet čađa gaskka ahte stáda lea oba vearrut bargan min vuostá ja báhpirat maid čájehit ahte mii leat áigá bargagoahtán dáinna áššiin, muitala Gaup Ávvirii.
 – Mii dáhtuimet oažžut njunušrolláid vai min politihkka fievrreduvvo ráđis, muhto dan ii dohkkehan NSR, dajái Egil Olli dakka maŋŋil go šiehtadallamat boatkanedje.
 – Mii dárbbašat juoidá mii sihkkarastá min ruđalaš boahtteáigái, dan sáhttá ruvkedoaibma dahkat.
 – Mii eat hálit diekkár dili miehtá Norgga nugo Finnmárkkus dál lea, danin go mii oaidnit ahte eambbogat ostet nugo muohtaskuteriid ja báhkkejit vuodjit.
 – Mii eat leat geahččan buot čađa vuos, muhto lea máŋga duháha hui roavva govat leat gávdnon, muitala Nuorta-Finnmárkku politiijaguovllu áššáskuhttinovddasvástideaddji Ellen Katrine Hætta Finnmarkenii.
 – Mii eat leat vuos orohat stivrras hupman ášši birra, muhto árvidan ahte juoidá gal šaddat áššiin dahkat, lohká Eira gii gal ii šat áiggo váldit gáfečázige moatti jogas mat golget báhčišilju čađa.
 – Mii fertet maid vuhtii váldit ovdamearkka dihte bargoáigemearrádusaid, ja dan dihte eai lean olbmot Guovdageainnus maŋŋel viđa lávvordatiđida mannan vahkkoloahpa, čilge Sætermo.
 – Mii fertet čađahit dákkár diehtojuohkima mánáide ja nuoraide miehtá riikka go dat lea dehálaš, dadjá Berit Anne S. Triumf gii lea Finnmárkku spábbačiekčanlihtu stivralahttu.
 – Mii galgat maiddái galledit muhtun universitehta gos Ofelaččat galget doallat logaldallama ja dieđusge fitnat geahččamin New Yorka gávpoga maŋŋel bargguid, lohká son.
 – Mii galgat maiddái leat mielde gáfestallanbottus maŋŋel čájálmasa ja áigut ge váldit mielde lávllateavsttaid maid sáhttet lávlut ovttas gehččiiguin, muitala Suikkarii ja lohká ahte geahččit dieđusge besset maid árvalit lávlagiid dahje sálmmaid maid galget lávlut.
 – Mii galggaimet sotnabeaivvi maŋŋil konfirmerema mannat ruoktot, doallat doaluid, ja de fas eahkes girkui, vilges liinniin rihpaide, muitala Ellen Margrethe.
 – Mii háliidit ahte mánát miehtá Sámi galget beassat gullat Maijena birra, ja dan dihte bidjat muitalusa iežamet neahttasiidui maid, muitala neavttár Rawdna Carita Eira.
 – Mii háliidit oktavuođa sámi lesbbaiguin ja homofiillaiguin miehtá riika.
 – Mii hástalit ge juigiid ja lávluid sáddet sisa luđiid ja lávlagiid ja áinnas livččii somá jus dat boađáše miehtá Sámi, hástala son, muhto deattuha ahte olbmot fertejit sáddet luđiid ja lávlagiid CD:s.
 – Mii leat atnán biillaid dego min opmodat ja ii čuoččo gostege šiehtadusas ahte maŋŋel min áigodaga galget billat daguhuvvot boahtte oasseváldái nuvttá, dadjá son viidáseappot GLR:ii.
 – Mii leat hui duhtavaččat ođđa vugiin ja mii mearkkašit olu beroštumi miehtá Sámi, lohká Gaup.
 – Mii leat ilus ja seammás čevllohallat go leat beassan čájehit Guovdageainnu stuimmiid filmma ovdal almmolaš premiera mii galgá leat maŋŋel gos nu Suomas, muitala Skábmagovaid eadni Liisa Holmberg.
 – Mii leat jearran lobi sis geat orrot geađggi vuolde, sihkkarastá festiválajođiheaddji ja mojohallá.
 – Mii leat johtán dáppe 37 jagi, maŋŋel go diet 1972 láhka bođii.
 – Mii leat leamaš veháš eahpesihkkarat movt galgat bargat ja dat leat ájihan dán barggu, muitala Turi ja lohká maiddái máŋgasa váiban maŋŋel go leat eaktodáhtolaččat birrasii 12 jagi bargan dáinna áššiin.
 – Mii leat mearridan gieldit čađavuodjima Kárášjoga gielddas, go lávejit hui olu ohcamat boahtit erenoamážit Guovdageainnu bealde, ja muhtin muddui maid Leavnnja bealde ealgabivdiin geat háliidit vuodjit min eatnamiid čađa, čilge Nordsletta.
 – Mii leat olu ožžon čađa oaiviliid máid leat evttohan dán ášši olis, muhto dán guokte dehálaš ášši gal eat ožžon, namalassii guovlluid olis meannudit áššit mat leat olggobeale Finnmárkku ja álgoálbmotdivada.
 – Mii leat vázzán miehtá Finnmárkku sullii 900 km ja dan guovllu mii vázzit juohke jagi.
 – Mii leat čohkken bevddiid miehtá márkana.
 – Mii leat čohkken hui ollu biergasiid dál, leat ožžon ollu biergasiid olbmuin miehtá Norgga.
 – Mii leimmet ovdal čiekčan Girkonjárgga vuostá dan cupas ja dalle mii maid vuoittáhalaimet ja mii mieđihit ahte sii leat buorebut, muhto mii vuittiimet silbba ja dat lea buorre, dadje movttegis Kárášjoga lunttat maŋŋel finála.
 – Mii lihkostuvaimet ja eahpitkeahttá lágidit Saami Ski Race boahtte jagi maid, logai Svein Ole Sandvik, maŋŋel go buot vuoittut ledje juhkkojuvvon jiekŋakinos Thon hotealla olggobealde.
 – Mii lávet geahččalit heivehit njuovvanáigodaga šaddi mánnui, danin go bohccuin lea dalle eanet vuoibmi mii vuhtto bierggus maŋŋel njuovvama.
 – Mii oahppit leimmet bures nuppi nubbái čatnašuvvan dan skuvlla jagi, muhto maŋŋá bieđganeimmet ja oktavuohta nogai, lasiha Ánnejohkalaš Ingeborg Dørmænen (59), nieidanamma Hansen, gii dál ássá Guvžájávrris.
 – Mii oaččuimet jođánit doarjaga maŋŋel go Sámedikkis lotnašuvai "ráđđehus".
 – Mii oažžut muhtin aviissaid beaivvi maŋŋel, muhto Ávvira oažžut seamma beaivvi go deaddiluvvo.
 – Mii olliimet Boddui 10 –15 minuhta maŋŋel go oaččuimet dieđu.
 – Mii searvat dán cupii somás dihte, muhto livččii dieđusge somá vuoitit cupa, lohká Ellingsen maŋŋel lávvordaga go Finnmix lei vuoitán golbma spealu ja vuoittáhallan dušše okte.
 – Mii suvdit Trønnsnessii ealu Sálašvákki davvelis, Molvikas, gosa leat plánemin hukset čuoigan­báhčin-rusttega, ja jus dát rusttet šaddá bistevažžan de gal midjiide hehttehussan, dasa lassin leat plánemin hukset njuikenluohkáid maid mun gal navddán šaddá váttisin jávkadit maŋŋá OG, lohká Oskal.
 – Mii vuittiimet ja dan dihte lean nu ilus, ávvudii Tonje Kristine Nilsen, maŋŋel go ledje čiekčan Girkonjárggas.
 – Mii vuohtit getkkiid giđa miehtá guottetbáikkiin.
 – Mii válddiimet luođi girkui maŋŋel go lullisápmelaš Frode Fjellheim čálii ođđa nuohtaid dan ođđa allabassi liturgiijai, muitala son.
 – Mii válddiimet mašiinnain eanáš muoraid, muhto eatnanrádjá áideguoraid fertet maŋŋá fitnat mohtorsaháin sahámin jalgŋáid eret amas das geaigá, čilge Johansen.
 – Mii álggiimet čiekčama bures, mis lei buorre leahttu spealus, muhto fámut nohke ja eat šat nagodan čiekčat doarvái bures, logai Sámi riikkajoavkku hárjeheaddji Isak Ole Hætta maŋŋel disdateahkeda čiekčama.
 – Mii álggiimet čiekčama bures, mis lei buorre leahttu spealus, muhto fámut nohkkoje ja eat šat nagodan čiekčat doarvái bures, logai Sámi riikkajoavkku hárjeheaddji Isak Ole Hætta maŋŋel disdat eahkeda čiekčama.
 – Min bargit leat muitalan dárbbuideaset arkitektii ja leamaš mielde čađa gaskka dárkilit guorahallame makkár visti šaddá, muitala Haukur Gunnarson.
 – Min dáhttu lea ahte sámekonvenšuvdna čađahuvvo jođáneamos lági mielde, sihkkarastá Näkkäläjärvi.
 – Min máttut eai leamaš bivdit ja šaddočohkkejeaddjit geat ovddemuš bohte ássat deike maŋŋá maŋimuš jiehkkeáiggi, čállá journalista Henrik Bendix, videnskab.
 – Min oaivila mielde lea vejolaš atnit šibihiid olgun golbma vahkku geassemánus ja birrasiid vihtta vahkku vel maŋŋel lájuid, lohká Triumf ja lasiheastá ahte muhtun diimmuid beaivvis gal berre sáhttit gusaid leat olgun.
 – Min riikii bohtet 40 millijovnna turisttat ja dát olmmošvalljivuohta áitá sihke min luonddu ja min álbmogiid kultuvrraid miehtá riikka.
 – Mis galgá leat dialoga golmma davimus fylkka politihkalaš jođiheamis ja stádaráđiin ja maŋŋil šaddá álbmotčoahkkin.
 – Mis lea stuorra áddejupmi jus eambbosat eai hálit bohkamiid davvin maŋŋá Meksikoluovtta dáhpáhusa.
 – Mis lea čađa gaskka leamaš dat jurdagiin go leat plánen vistti, loahpaha Gullik Hanssen.
 – Mis leat guorahallamat dán áššis, vuosttas jagi čuollanbázahusat gokčet 16-20 % čuollanguovllu guohtoneatnamis, 2-3 jagi maŋŋá geahppána, muhto bohccot gal čiegardit maiddái dáid báikkiid ja čuollanbázahusaid vuolde jeagil maiddái seailu, Nieminen čilge.
 – Mis leat juo ollu luođit boahtán sisa mat háliidivčče searvat dán jagaš gilvvuide beassášlávvardaga, dadjá son ja muitala ožžon juo badjel logi luođi, muhto dat leat eatnašat boahtán maŋŋil dan áigemearri maid sii ledje bidjan álggos.
 – Mis leat njeallje-vihtta olbmo bargan dáinna čađa áigge ja dá lea stuora prošeakta.
 – Mis leat olu buorit čiekčit ja mii čiekčat bures, čilgii Strand gii lei movttet maŋŋel čiekčama.
 – Mis leat álo rabas uksa girkui, ja dovddan ovddasvástádusa čohkket min álbmoga, vaikko in leat jurddašan dan ovddasrohkosa juste dan dihte go lea viidánan rohcošanášši juste dal, lohká suohkanbáhppa Trygve Hellesøy Min Áigái maŋŋel rohkosa.
 – Mis leat čiekčit mielde miehtá Norgga ja maiddái viidát davvi-Ruoŧas, dadjá son.
 – Mis lei digaštallan maŋŋel "Gáddái bággejuvvon" (Kasta på land) filmma ja Sámedikkis bohte dohko áirasat geat oassálaste digaštallamis, muitala Vars.
 – Mis lei heajos čiekčan ja dan dihte eat beassan A-loahppačiekčamiidda, dadjá hárjeheaddji Eira maŋŋel čiekčama ja čujuha ahte sis lei garra pulja.
 – Mis lei lihkku go beaivváš gorddii beaivvi miehtá.
 – Moadde dálu maŋŋá leimmet oahppan ahte dáinna vugiin eat lihkostuva.
 – Moadde jagi dassá válden easkkaálgiid oahpahusa kulturskuvlla bokte, muhto dan maŋŋel lean ovdánan olu ja dárbbašivččen oahpahusa mii heive mu musihkkadássái.
 – Moai letne beassážiid maŋŋel dušše ikte eahket hárjehallan diibmobeale musihkkariiguin, golmma gearddi lávlon lávlaga, muitaleigga vilbeleš oambeleš guovttos Johan Kitti ja Elle Sara Bær.
 – Moai letne dohko čakčat dahje maŋŋá juovllaid, go de ruhta doarjagat leat ortnegis, dadjá Anne-Lise.
 – Moai vuostáiválde bálkášumi Miššonsalliánssa ovddasteaddjin Vietnamis ja buohkaid bealis geat áiggiid čađa leat bargan Miššonsalliánssa Lepraprošeavttain Vietnamis.
 – Mon dušše válddán ja goarrugoađán ja de šaddá mo de šaddá, ja mus ii leat mihkkege sierra maid áiggun cealkit dáinna čájáhusain go mon in leat politihkkár, logai Inga Porsanger maŋŋá čájáhusa.
 – Mu juolggit ledje veaháš lossadat, muhto livččiimet galgan vuoitit odne, logai Høgli maŋŋel čiekčama gii lei eanemus duhtavaš go joavku ii luoitán hálbbes moala vuostá.
 – Mu mielas filbma lei šaddan ollu buoret maŋŋá go filbmadahkki Bredo Greve čuohpai 45 minuvtta filmmas.
 – Mu mielas ii leat rievttes geaidnu mediijaid čađa ságastallat siskkáldas bargguid ja bargovugiid birra mat eai leat doaibman, lohká son.
 – Mu mielas lea dat hui unohas vuohki go mii politihkkarat galgat váldit iežamet politihka duođalažžan ja čilget dan olbmuide, maŋŋil válgga mii gal sáhttit soaibmat eará politihkkariid, muhto válggaid vuolde mun gal in daga dan, dadjá Hartvig Hansen.
 – Mu mielas lea hui buorre leat dán leairras go mun oahpan čađat juoidá ja beasan hállat sámegiela čađa áiggi, dadjá Avvila nieida Mira Rauhala.
 – Mu mielas lea iešalddis buorre go leat mearridan helikopteriin bivdigoahtit, muhto liikká divun gažaldaga manne easka guokte vahkku maŋŋil go vuosttaš gumpe falleheamit ledje, lohká Brekk.
 – Mu mielas lea iešalddis buorre go leat mearridan helikopteriin bivdigoahtit, muhto liikká divun gažaldaga manne easka guokte vahkku maŋŋil go vuosttaš  gumpe falleheamit ledje, lohká Brekk.
 – Mu mielas lea veahá "femi" fieradit birrat birra ja dahkaluddat dan láhkái mo Ramovic dahká maŋŋá go deaivvahallá Thiones ja Dioufas, lohká son Nordlysii.
 – Mu mielas lea ártet go NSR ja Tor Mikalsen evttoha ásahit sámi viesu Romsii juste dál, maŋŋel go mun lean álggaheamen Sámi kafea Romsii, lohká Werner Larsen gii ii leat ožžon doarjaga álggahit sámi kafea.
 – Mu mielas livččiimet galgan báhčit nuppi moala ovdalaš LSK moala, muhto go eat nagodan dan dahkat, de lei ortnegis ahte mii juogadeimmet čuoggáid, logai Høgmo maŋŋel čiekčama.
 – Muhtin merkejuvvon čuonžá (luossa mas eai leat meađđemat dahje guoksa) lei dálvvi eanus gođakeahttá, luittii merrii fas ja gorgŋii fas etnui 40 beaivve maŋŋá, muitala vuosttaš amanuensa Romssa Guolástanallaskuvllas, Audun Rikardsen.
 – Muhto Esko Yamaha lea lossat ja dál ledje bárut joga alde ja su vuoján orui mannamin daid čađa, go mun fas geahppasut vuojánin mannen báruid alde.
 — Muhto dieđusge ferte leat dát bálvalus buot sámiide ávkin miehtá riikka, iige dušše davimus guovllu ássiide, lohká Jåma.
 – Muhto dál dušše oidnojit dat áššit máid ráđđi ii oaččo čađa, go dál lea fápmu sirdon ráđis daid ieš guđet Sámedikki lávdegottiide, dadjá Ørnebakk.
 – Muhto dál fertet geahččalit gávdnat oanehis áigge čovdosiid, ja maŋŋel ges álggahit daid guhkit áigge doaimmaid vai šaddá balánsa boazologu ja guohtumiid ektui, dadjá Brekk.
 – Muhto dát leat guovllut mat leat gillán hui ollu áiggiid čađa mat dárbbašit veahki ja doarjaga.
 – Muhto easka vahkku maŋŋel go lei álgán mánáidgárdái oaččuimet reivve suohkanis ahte lei ožžon saji.
 – Muhto mun anán unohassan go miehtá Sámi álbmotbeaivvi bekkii NRK Sámi Radios ahte sápmelaččat leat ožžon ođđa našunála lávlaga.
 – Muhto oainnán dárbbu maŋŋel beassážiid doallat čoahkkima buohkaiguin ja geahčadit ovttas máid sáhttit bargat boahtte jahkái buorebut, go eat hálit massit makkár ge lágidemiid, dadjá Randi Olstad, gii lohká šaddán unnán áiggi ráhkkanit beassážiidda, go easka álggii dán virgái ođđajagimánu guđat beaivvi.
 – Muhto olbmot leat duođaid hui liggosat dáppe, nanne Sunniva Fjell Trånas maŋŋá.
 – Muittán spihkár basttii buvssaid čađa.
 – Mun bidjen Boine rohttet  vuorbádeami maŋŋil feastamállása.
 – Mun boađán ruovttoluotta ruoktot dál geassemánus, maŋŋel go lean leamaš dáppe logi mánu.
 – Mun dieđus in dovdda nu bures boazodoalu miehtá Norgga ahte ealáhus álot biehttala buot.
 – Mun dieđus in leat ovttaoaivilis Keskitaloin ahte Bargiidbellodat ii oaččo makkár ge áššiid čađa, dadjá Willy Ørnebakk.
 – Mun dihten čađa gaskka ahte heargi lea buori vuoimmis.
 – Mun doaivvun festiválaid bovdet min čuojahit miehtá Suoma ja maiddái Norggas ja Ruoŧas.
 – Mun dáinna lágiin márkanfievrridan Kárášjoga gieldda go dieđán neahtas olahan miehtá máilmmi.
 – Mun fertejin liigetáŋkka doapmalit oastit go Statoil dieđihii munnje maŋŋá vuosttaš gávpešiehtadusa ahte eai sáhte tiŋgojuvvon ja šihttojuvvon beaivái buktit munnje gássa.
 – Mun gal oaivvildan ahte lean guođđán festivála hui čorgadit, go eai boahtán moaitagat maŋŋel.
 – Mun geahččalin, ja ožžon maid olbmo dohko, muhto son geassádii muhtun áiggi maŋŋel.
 – Mun geasán evttohusa ja siđan ášši sáddejuvvot Sámedikki dárkkistanlávdegoddái, dieđihii Tretnes maŋŋel sárdnestuolus.
 – Mun goit dovddan alddán disipliinna buorránan maŋŋel go álgen karátiin, ja dieđán mun in leat dat áidna, dadjá Joks.
 – Mun gárten čorget ja molsut maid steikenoljjuid go glássagáhppálagat ledje miehtá gievkkana, juohke sajis, muitala Balto.
 – Mun in hállan skihppárasan maidige maid mun smiehtadallen bargat das maŋŋá go moai letne vuos dáid gámasuinniid fidnen goikanmuddui.
 – Mun in jáhke dat lea ávki dušše boikottet ja vuordit ahte olbmot maŋŋá fas máhccet ruovttuluotta.
 – Mun in leat goassege luoitán gatnjaliid maŋŋá konseartta, muhto dat maŋimuš lávlla máid Mari lávllui lei nu garas ahte mus dušše beare bohte gatnjalat go lei nu máilmmi buorre.
 – Mun in mieleavttus ovddit NSR áššiid doarjjastivrra jođiheaddjin, go mu ovdasvástádus lea dieđihit sámiide preassadieđáhusa bokte doarjjastivrra juolludemiid maŋŋá čoahkkimii vai dat bohtet oidnosii, dadjá son.
 – Mun in ožžon doarjaga eambbo filmmaid ráhkadit maŋŋel "La Elva Leve!
 – Mun in sáhte ieš leat dáppe nu dávjá, danin jáhkán dát skeaŋkat sáhttet movttiidahttit boahttevaš nuorra vuddjiid, logai Miller maŋŋá go lei geigen cerkkiid sátnejođiheaddjái.
 – Mun juohke beaivve maŋŋá skuvlla valáštalan ja dat lea issoras somá.
 – Mun jáhkken son áiggui čolgadit mu njeaiga, čilgii Bellamy hárjeheaddji Mark Bowen maŋŋá čiekčama.
 – Mun konfirmerejuvvojin maŋŋil soađi.
 – Mun lean duhtavaš dáinna hárjehusain ja buollinčaskadeaddjit ledje maid sajis moatti minuvtta maŋŋá go alarbma čuojai, lohká Klemetsen.
 – Mun lean hirbmat duđavaš go mu girjji leat válljen, ja gudni ahte girji lea nu dohkálaš ahte lea daid buriid girjjiid searvvis, ja maid ahte sáddejuvvo miehtá riikka.
 – Mun lean hui váivvis maŋŋil guoktelogiguokte jagi maŋŋá, go son šattai sátnejođiheaddjin, ahte mii leat ain dás go nu olusiin leat hui váttis givssideami geažil, nu ahte lea dárbbašlaš rievdamušaide, dadjá Hjermann.
 – Mun lean ieš gorron iežan gávtti ja dan gorron mun go ledjen 15 jagi boaris ja maŋŋel dan de lean mun gorron ollu gávttiid, čilge son ja joatká: – Mu eallin rievddai go coggen gávtti vuosttaš geardde, go gákti lea nu čába čikŋa, dat lea mu mielas hui penšuvnnalaš ja gákti buktá munnje ilu.
 – Mun lean maŋŋá oaidnán ahte mánát geat givssiduvvojit skuvllas, čiegadit givssideami go sidjiide dat lea nu heahpat, joatká Gjertrud Høgden.
 – Mun lean nu ilus go serven politihkkii 1960-logu loahpageahčen ja miehtá 1970-logu, joatká son.
 – Mun lean oba movttet go mus lea ná buorre olmmái, mii gádju mu heavvaneamis ja doaivvun ahte son lea mu buoremus olmmái agibeaivvi, lohká Mats Ánte Suorganan Su eadni, Sara Kristine Turi Buljo, muitala ahte hirbmadit suorganii go Juhlsas riŋgejedje muitalit mii lei dáhpahuvvan, maŋŋel go lunttášguovttos manáiga ruovttoluotta dohko amás galbmot dan issoras buollašis mii Guovdageainnus lei mannán vahkku.
 – Mun lean oba movttet go mus lea ná buorre olmmái, mii gádju mu heavvaneamis ja doaivvun ahte son lea mu buoremus olmmái agibeaivvi, lohká Mats ÁnteSuorganan Su eadni, Sara Kristine Turi Buljo, muitala ahte hirbmadit suorganii go Juhlsas riŋgejedje muitalit mii lei dáhpahuvvan, maŋŋel go lunttášguovttos manáiga ruovttoluotta dohko amás galbmot dan issoras buollašis mii Guovdageainnus lei mannán vahkku.
 – Mun lean ollu jagiid juo čiŋadan juohke ládje go leat Hállemas doalut, go mu mielas lea suohtas dahkat dan, muitala Amanda Pittja Forsman ja son čilgii eanet: – Mu olbmát leat maid čiŋadan dan dieđán, muhto in dieđe mo sii leat čiŋadan go mii gálgat maŋŋel deaivvadit ja dat lea suohtas go mis han lea gilvu gii mis lea čábbámusat gárvodan.
 – Mun lean studeren buohccidivššárin ja lassi oahpu váldán gárrenmirkováttisvuođaid birra Romssa Allaskuvllas, maŋŋil go bessen eret gárrenmirkkuin.
 – Mun lean vuordán geasi miehtá oažžut dan loahpalaš dohkkehusa ahte mákset munnje oasi dan doarjagis, muhto doppe ii boađe loahpalaš vástádus, lohká son.
 – Mun lean áibbas sihkar ahte Uarctic boahtá dohkkehit min ohcama maŋŋel go ságastallen Uarctic presideanttain Lars Kullerudain, lohká son.
 – Mun lean čađa áigge portrehteren dahje tevdnen olbmuid ja lea čoagganan olu unna girjjážat maid vuođul mun njuođan portreahtaid.
 – Mun ledjen jahkebeali bargan ovttain dánssain, muhto guokte vahkku dassái ráhkadin ođđa koreografiija, ja lihkus manai bures dánset dan dánsa otne, lohká Nina, gii njuolga maŋŋel ovdanbuktima bođii iežas "fan-clubba" lusa.
 – Mun ledjen ovdal sávzzaboanda, muhto fertejin heaitit maŋŋá go báhčen suoidnemánus 2003 guovžža heađis go lei speadjamin mu sávzzaid giettis.
 – Mun ledjen sotnabeaivvi iđđes vuoddján bargui Guovdageidnui, diibmu lei sullii čieža go vuoján Čábárdusjoga šalddi rastá, ja go luodda moalkasa šalddi Guovdageainnu bealde, de mun oidnen juoidá joga bealde luotta.
 – Mun navddán maŋŋá beassážii ráđi bargagoahtit dáinna áššiin ja de navddán maiddái ráđi mearridit oainnu dán áššái, loahpaha Bb parlamentáralaš jođiheaddji Willy Ørnebakk.
 – Mun nu suorganin go fáhkka doddjojin jieŋa čađa, ja jurdilin álggos ahte heavvanan, muitala Mats Ánte.
 – Mun oidnen gumppe go bohten vuoji Vájamohkenjárggas, ja dat manaige Kjell Østmo gietti rastá, dadjá Kemi.
 – Mun vuorddán ahte TIL-njunnošat váldet oktavuođa muinna maŋŋel čiekčamiid.
 – Munnje lea hui stuora gudni beassat čiekčat Norgga riikajoavkku ovddas, lohká Knutsen maŋŋel go vihtta Røa čiekči heite Norgga riikajoavkkus.
 – Munnje lea leamaš čađa gaskka dehálaš gávdnat čovdosa, mii lea sihke riekta boazodoallolága mearrádusaid ektui, ja mii váldá vuhtii iešguđet beliid beroštumiid buoremus lági mielde, dadjá Brekk.
 – Munnje lea rabasvuohta issoras dehálaš leamaš ja lea ain maŋŋel go deprešuvnna ožžon.
 – Munnje lei losimus Ruoŧa čađa viehkat, go doppe bártidin veaháš julggiiguin.
 – Munnje livččii juo imaš jus mihkkege sáhttá eret duvdit lága, ja dat ii oro obanassiige riekta, go sámi árbevierru ja áiggiid čađa geavaheapmi lea juo váldon vuhtii lága bokte.
 – Munnos lea leamašan hui buorre vásáhus dáppe, logaiga Norgga ruvdnoprinsa Haakon Magnus ja ruvdnoprinseassa Mette Marit, maŋŋel go duorastaga leigga fitnan ealu luhtte, Árdni-siiddas.
 – Mus ii leat jáhkku ahte lea vejolaš oastit ja sirdit filbmagávpoga Guovdageidnui maŋŋel.
 – Mus lea hui lossa dilli leamašan maŋŋil go doarggástusa dieđut munnje ollejedje, ja lean balus juohke beaivvi.
 – Mus lea maŋŋil NM-gilvvuid ráhkkanit Davvi-Norgga meašttirgilvvuide ja loahpas maid finála Norgga cup čuoigamiin, nu ahte in beasa vuos bosihit albma láhkai, lohká son.
 – Mus lea okta jahki vel nuoraidskuvllas, muhto in dieđe vuos máid áiggun dan maŋŋel dahkat.
 – Mus lea stuorra jáhkku ahte Ann-Mari Thomassen sáhttá nannet Sámediggeráđi máhtuin mii mielddisbuvttášii stuorát beroštumi ii dušše min iežamet guvlui, muhto maiddái eará garrasit dáruiduvvan guovlluide miehtá riika, ja dan láhkai váikkuhit dasa ahte ravdaguovllut loktejuvvojit seammás go olles riikka sámit váldojuvvojit vuhtii, loahpaha Vibeke Larsen.
 – Mus leat divrras dávvirat stobus nu go dihtor ja eará rusttegat, nu ahte lei buorre gullat ahte viessoeaiggát lea sihkkarastán uvssa vai vierroolbmot eai beasa sisa mu stohpui, lohká nisu guhte ii illut juste olgoriikkas boahtit ruoktot, muhto lihkus lea sus fuolki mielde mátkkis, gii maid áigu orrut su geahčen moadde beaivvi maŋŋel go olleba Romsii fas.
 – Máilmmi buorre siivu, lohke sii maŋŋá go joavkku maŋimuš sáttačuoigi, David Dong Hee Vik šuvihii mollii 15 sekundda ovdal Nuortaguovllu 1. joavkku ja 49 sekundda ovdal Oarjeguovllu 2. joavkku.
 – Máilmmimeašttirgilvvuide bohtet miehtá máilmmi olbmot, ja dan dihte livččii mu mielas erenoamáš dehálaš čájehit ahte sápmelaččat maid gávdnojit, go eai leat obanassiige buohkat geat dan dihtet, lohká Klemetsen.
 – Mánu maŋŋá go Toya vuojahalai, de ožžon mun seamma lágan beatnaga.
 – Mánáin lea váttis gávdnat orrunsaji, ja fertejin guhká vuordit ovdal go ožžon orrunsaji SSO čađa.
 – Mázejoga rastá bidje šaldi bođuid, eai darvvihan šaldejulggiide, lohke šaldebargit.
 – Máŋgasat leat riŋgen maŋŋel dieđihanáiggi ja jearran eai go beasa searvat.
 – NFF oainnu mielde lea dehálaš ahte gávdnojit buorit fálaldagat mánáide ja nuoraide miehtá Norgga, miehtá jagi, iige dušše geasset.
 – NSR ii oainne makkárge váttisvuođa vuovdimiin, njuolggadusaid mielde lea 5 jagi maŋŋil doarjaga oažžuma lohpi dahkat dákkáriid, lohká Martin Urheim.
 – NSR lea 40 jagi čađa áŋgiruššan sámi vuoigatvuođaid ovddas guolásteapmái: Easkka maŋimuš jagiid leat olbmot miehtagoahtán NSR ákkaide.
 – NSR lea ovdal bivdán albma čielggadeami, muhto eat leat dan ožžon čađa.
 – NSR oaivvilda dán leat dehálažžan danin go dát lea fálaldat sámi nuoraide miehtá Sámi guovllu ja go neahttasiidu maid fállá buori diehtojuohkima muđuid nuoraide ja nuoraid birra, lohká son NSR neahttasiidduide.
 – Nieiddat leat hui duđavaččat gilvvu maŋŋil go ná bures birgejedje ja dasa lassin šadde olles gilvvu buoremus heaibunjoavkun, lohká ilus hárjeheaddji, Frode Gundersen.
 – Njukčamánus sihte mun jearahallamii ja maŋŋil gullen ahte bessen sisa.
 – Norga ferte čájehit geainnu eará stáhtaide mo gieđahallat luondduriggodagaid eamiálbmotguovlluin miehtá máilmmi.
 – Ná ii heive dahkat, ainge ii dálá áigge aviissain, lohká Pål Hivand ja dalá maŋŋá lihcohalai.
 – Ná mii geahččalit leat olahanmuttus vel maŋŋel bargoáiggi nai jus šatteš heahtedilli mánáin ja nuorain.
 – Oahpaheami maŋŋel váldit luomu, ovdal go almmolaččat rahpat kantuvrraid borgemánu 17. beaivvi, muitala Enetel beaivválaš jođiheaddji.
 – Okta áigumušain lea ovddidit mátkeealáhusa rastá riikkarájáid, ja nu veahkehit álgoálbmogiid beassat johtui dán bargui, dadjá SOG rektor Liisa Holmberg.
 – Olbmot eai dárbbaš ballat, muhto galget gieđaid bures bassat maŋŋá go lea sáddus stoahkan, ja ovdal go borada, rávvejit Álbmotdearvvašvuođa Instituhtas.
 – Olbmot miehtá máilmmi muitalit munnje man stuorra áddejumi áššái sii lea ožžon maŋŋá dán filmma.
 – Olgeš gal ii goassege boađe heaittihit Sámedikki, muhto mii eat boađe addit gal eanet válddi Sámediggái boahtte áiggis jus mii leat ráđđehusas maŋŋel stuoradiggeválggaid, dadjá Finnmárkku Olgeža Frank Bakke Jensen.
 – Olusat gullojedje hupmamin maŋŋel su sáhkavuoruid ahte son boahtá šaddat boahttevaš NSR-jođiheaddjin, lohká NSR generalčálli Aile Javo.
 – Organisašuvdna lea miehtá riikka dahkan buori barggu čohkkemis dan 200 vuolláičállaga maid dárbbašeimmet, dadjá Retter duhtavaččat.
 – Orohatolbmuid ruhtadilli speadjalastá bures gaskamearálaš boazosápmelačča miehtá Norgga, dadjá Nils Henrik Sara.
 – Orru čielggas ahte mis ii gánnet gilvalit njurjuin luossabivddus, dadjá Nordberg, gii dalá maŋŋá suhkalii gáddái.
 – Orui oba smádáhkes olmmoš, lohká Sara Torensis Bongo maŋŋel deaivvadeami.
 – Osten Kárášjoga gávtti golbma jagi dás ovdal ja dan lean geavahan iežan eatni hávdádusas 2006:s ja maŋŋá dan juohke miessemánu 17. beaivvi, Norgga našunálabeaivvi.
 – Otne gal lei mu ávvubeaivi, dajai Biti maŋŋá gilvvuid.
 – Otne lei suohtas leat lávdde alde go rumbočuojaheaddjit leigga hirbmat čeahpit ja mus lei maid buorre koarra duogábealde, ja dat lei njulgestaga suohtas, čilgii Lars Ante Kuhmunen maŋŋel konseartta.
 – Ovdaolmmoš dán lávdegottis muitalii munnje maŋŋá ahte go giliálbmot čužžo jienajávohaga ovdabeale Máze skuvlla, de attii sidjiide hui erenomáš dovddu.
 – Ovddeš áigge láhče hálbmasuinniid miehtá láhtti ja galggai govastahttit stálja gos Jesus riegádii.
 – Ođđa jođiheaddji ferte rehkenastit ahte sus boahtá šaddat lagas ovttasbargu skuvllaiguin ja oahpaheddjiiguin miehtá Norgga.
 – Ođđa árbevirolaš luođit han leat ilbman áiggiid mielde, muhto SGP han addá vejolašvuođa ovdan buktit ja almmuhit daid ođđa luđiid, sihke lávddi alde ja dan nu gohčoduvvon SGP cd:s mii almmuhuvvo maŋŋel SGP gilvvuid, gos buot oassálastit leat mielde, leš dál dovddus olbmot dahje unnit dovdus olbmot geat leat mielde, dadjá Anne Berit Peltopera.
 – Ožžon mánotbeale maŋŋá juolludeami reivve SDGB:s.
 – Plána mielde galget interneahta bokte sáddet gilvvuid ja de sáhttet olbmot miehtá máilmmi geahččat daid, muitala Mikkel Per Sara.
 – Politijoavku, mii dáppe čorgii miinnaid maŋŋil nuppi máilmmisoađi, leat sávvan sirdit muitobácci boares girku lusa ja sii bohtet ge čalmmustan doaluide.
 – Proseassa maŋŋá ohcama lea unnimus seamma dehálaš go ohcan.
 – Prošeavtta váldoulbmil lea oahpásnuvvat riikkarájiid rastá, ja min ohppiide ahte gávdnojit badjeolbmot eará riikkain, muitala son.
 – Rahpamis mii bálkkašit "áiggiid čađa buoremus sámiid musihka" bálkkašupmi.
 – Rihppaskuvlema maŋŋá nuorat máhccet fas máttás konfirmeret, joatká Seppänen čilgemis čieža ohcejohkalaš ja gávcci máddin ássi nuorain.
 – Ráfiveahka bargá ráfi ovddas miehtá máilmmi.
 – Ráŋggáštusčievččasteapmi lea lottospeallu, doppe gal sáhttá geavvat vaikke movt, ja mii vuoittáhallat ja vuoitit fárrolaga, lohká Gaino ja jeđđe iežas čikčiid maŋŋel go ledje vuoittáhallan.
 – SVL-N siskkabealde han lea sierra lávdegoddi mas jođiheaddji lea heargegilvovuodjimiidda oahpis, ja ferten ge su čađa eanet dieđuid oažžut vai dovddiidan dien beallái maid, oaivvilda Nilssen.
 – Sahtan muitalit ahte Čáhcesullos besset olbmot nuvttá geavahit vuojahaga jos ieža basset rusttega maŋŋá geavaheami.
 – Servodat ovdána issoras leavttuin davvin, dan botta go gielat mat gaskkustit máhtu mii lea duháhiid jagi čađa ahtanuššan, gillájit, lohká Retter.
 – Sevdnjes áiggis ges leat olu čuovggat miehtá jándora.
 – Sihke čiekčanbotta ja maŋŋá čiekčama lei hui olu njálbmun, dadjá son.
 – Sii leat oba searat go vel nagodit lávlut maŋŋel go leat vázzán várrái, logai Marit T. Nilut gii lea koaralávlu ja tuvravázzi.
 – Siviilaáittardeaddji čađa dahje politiijaváidagiiguin ii leat leat rievttes vuohki čoavdit mohtor-johtolatriidduid, lohká Svein Lund.
 – Sivva manin boles ii vuoddján iskat go doarrumis bođii diehtu lea ahte dievdu guhte cápmahalai, riŋgii easka diimmu maŋŋá go lei fallehuvvon ja dievdduguovttos leigga jo báhtaran, iige cápmahallan dievddus lean šat heahti, čilge Nilsen.
 – Skealmmat sáhttet maid suoli bidjat prográmma, «Keylogger» mii vurke juohke boallodeaddileami nuppi mašiinnas ja sádde suoli dan virusa dahje web-siiddu bokte gosa lea dáhttojuvvon sáddet miehtá máilmmi, joatká Jens Petter Kåven.
 – Skuvlla maŋŋel golle maid ollu jagit, go in ožžon makkárge neaktinbarggu, muitala son, ja jávohuvvá oanehaš.
 – Skuvllas fálai maid geassit maŋŋá skuvlajagi hálbbes idjadansajiid olbmuide.
 – Son lei jieŋa alde, bures gissojuvvon rehkii, muhto su gesse vuorbádansadjái ja sii geat eai vuodján ruoktot ovttatmano maŋŋel vuorbádeami, besse oaidnit vuoiti, lohká Nils Johan Vars.
 – Son reŋgui badjeolbmuid ja gárvodii sápmelažžan dan bottago lei Kárášjogas, jođii gerresiin miehtá Finnmárkku ja lei mielde giđđajohtimis, čilge Klaus Lederer álbmotdutki Wustmann dološ fearániid.
 – Son sáddejuvvui buohccevissui maŋŋel lihkohisvuođa, muhto jámii duorastateahkeda St.
 – Stavangeris oaččuimet olu ártegis gažaldagaid, earret eará leatgo Sámis klosterat, leago mis sierra ruhta ja leago mis dálvi jagi miehtá.
 – Strategalaš plána lea dehálaš, go das beassá álbmot oahpásnuvvat FeFo bargguide ja maid mii hálddašit, lohká son, maŋŋel go álbmotčoahkkimis vuhttui ahte olbmot eai áibbas diehtán mii FeFo bargu lea.
 – Stuora teáhterat čájehit čájálmasaid miehtá máilmmi teknihka bokte ja dat livččii juoga Beaivvážii, dajai bagadalli Nils Gaup, gii maid lea leamaš bagadallame čájálmasaid Beaivvážii.
 – Stuorra beroštupmi beatnagii lea bohciidan miehtá Norgga, maŋŋil go muitalus beatnaga jápminduomu birra lei aviissas, muitala son Altapostenii.
 – Stággobivdiin lea dát vuoigatvuohta maid leat olahan áiggiid čađa geavaheami ja árbevirolašvuođa vuođul, joatká Ekstrøm.
 – Sudnos ii lean beare ollu leaktu, muhto ealga lávkulii njuolga rastá geainnu ja deaivvahalai biilii.
 – Suoma guolástangottiid ja Norgga beale guolástanservviid vuosttas oktasaš čoahkkima maŋŋá Reidar Varsi logai mediaide ahte Suopma ii hálit oba ráđđádallat ge Deanu soahpamuša ođasmahttima birra.
 – Suopmančoaggin dahko seamma láhkai miehtá davviriikkalaš guovllus, dalle šaddá álkibun dutkiide buohtastahttit, lohká Romssa universitehtas prošeaktajođiheaddji, Øystein A. Vangsnes.
 – Susanna cissai seŋgii dáhpáhusa maŋŋel, juoga maid ii leat goassege ovdal dahkan.
 – Sverre Porsanger lei maid mielde dán filmmas ja son lea muitalan ollu movt lei maŋŋel go son lei mielde Ánte-filmmas, muitala Ole Niklas Mienna Guttorm, dahje Áslagaš nugo oallugat várra bohtet dovdat su maŋŋel go filbma Guovdageainnu stuimmiid birra čájehuvvo.
 – Sykkeltrimmen lea hui geasuheaddjin šaddan, ja dasa servet olbmot miehtá Finnmárkkus, rámpo Triumf.
 – Sáhttá Krokmo maŋŋá árvvoštallan ahte mii leat nie dadjan, árvala Musihkkafestivála jođiheaddji Ellen J. Sara Eira.
 – Sáhttá dadjat ahte lea masá eahpelunddolaš dáhpáhus lohkkašuvvat muhtun hivssegii miehtá juovlabasiid.
 – Sáhttá lohkat ahte sámiidge ovdáneapmi lea laktásan riikkaidgaskasaš proseassaide, go maŋŋil nugo raftaid ja ILO-soahpamušaid, ožžo sámit vuoigatvuođaid, čilge Eriksen gii oaidná čielga ávkki Sámiráđđái oassálastit Bistevaš forumas.
 – Sámediggepresideanta orru garra konklušuvnnainis váldán maŋŋel go lea dušše nuppiin beliin deaivvadan, oaivvilda Pedersen Biti.
 – Sámediggi gábida sámi guolleealáhussii sierra lága, mii sihkkarastá vuoigatvuođaid sámi guolásteddjiide, nugo vuoigatvuođaid guolleeriide, lohká Nystø NRK Sámi radioi.
 – Sámediggi lea álbmotválljejuvvon orgána ja Sámediggi galgá reŋgot Sámi álbmoga miehtá Sámi.
 – Sámi girkoráđđi áigu ovttasbargat Sámedikkiin sihke ovdal konferánssa ja dan vuolde ja maŋŋel, ja árvvoštallat maid oktasaš proseassa Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiiguin ja daid riikkaid girkuiguin, lohká Johnsen vel.
 – Sámi jietna leamaš olu čielgaseappot oidnosis dutkanmáilmmis, min dutkit leat ovdabuktán bohtosiid dáčča dutkanráđđái, muhto maiddái eará dutkiide miehtá máilmmi.
 – Sámi servvodat livččii geafes servodat jus eat livčče dás, go mis han leat leamaš guokte áirasa fylkkadikkis, lohká Tretnes ja muitala sin mihtomeari maŋŋel válggaid lea oažžut golbma áirasa sisa.
 – Sámi ásahusat behtte Indonesia álgoálbmogiid go ledje heahtedilis maŋŋel tsunami-roasuid 2004:s, dadjá ON olmmošvuoigatvuođaid áššedovdi.
 – Sámiid Duodji lea ođđasit ordnejuvvon maŋŋá go min searvi ceggejuvvui ja dál lea sis maid ealáhus mielde.
 – Sávvamis bargu jotkojuvvo, maŋŋil go leat árvvoštallan barggu, lohká Pieski ieš, gii sihke doaivu hástalusaid ja dárbbuid barggus.
 – Unnán luossa lea gal áhkkorat odne muhto geassi lea guhkki, iige leat amas ášši ahte luossa easka gorgŋe maŋŋá mihcamáraid, lohká Varsi, iige loga iežaset mangeláhkái suorganan.
 – Vahkku luopmu dušše guhtta vahkku maŋŋel go geasseluopmu lea nohkan, lea dušši, lohká Sørensen VG:i.
 – Vahkku maŋŋil ledje bierggut jo čáhpodan, iige soaitán de šat nu buorre árvvoštallat biergguid, lohká Logje.
 – Vaikko dál ozan virgelobi, de dat ii mearkkaš ahte in joatkke áirrasin fas virgelobi maŋŋil, lohká Hansen ja imaštallá jus son ferte heaitit barggustis Sámedikki áirras ámmáha dihte.
 – Vaikko dás ii leat sáhka olbmuid, muhto dáluid, vuoigatvuođain, de váivi daiguin maŋŋá riidališgoahtit, go dát čatnasit olbmuid opmodagaide, čilge Katekeetta.
 – Vaikko lean njealját buolva maŋŋel Jáhkoš Iŋggá ja Ánte, de dovddan goitge váimmustan ahte Jáhkožat leat mu fuolkkit, dadjá Unni Hætta.
 – Valáštallanhállas lea mis miehtá beaivvi maiddái kafea gos beassá oastit njálbmái juoidá.
 – Veaháš healkkehin go reaškigohte, muhto mun in das beroštan, muitala Rakel maŋŋá.
 – Viimmat dábálaš olbmot jáhkkigohtet boazo- ja sávzadolliide, ja dál oidnet duohtavuođa, maŋŋil go ođđa logut bohtet oidnosii.
 – Vuoddji dieđihii dakka maŋŋel Oarje-Finnmárkku politiijaguovddážii ahte lea vuodján bohcco njeaiga, muitala son.
 – Vuoiti beassá mu mielde vuolgit vahku maŋŋel Mallorcai vahkkui, muitala Buljo ja deattuha ahte ii leat nu ahte guovttá galgaba vuolgit, go earát maid leat dalle dohko.
 – Vuosttamužžan áiggun giitit luohttámuša ovddas, logai Smuk sárdnestuolus maŋŋel go lei válljejuvvon.
 – Vuosttas vahkku mun in rievtti mielde bargan doppe maidige, eará go dušše vuoiŋŋastedjen, vaikko mus ledje čuojanasat ja báddenrusttegat mielde, muhto dan maŋŋá gal veahážiid mielde boahtigohte idéat.
 – Vuođđun lea stoahkan ja stoahkama čađa oahpahit mánáide doahpagiid mat lunddolaččat bohtet boazodoalu bargguin, muitala son.
 – Vácci beassá miehtá vánddardit, lohká Berit Marie Eira Eira.
 – Váldovuohki čoavdit čuolmmaid eai berret leat lágasteamit, politiijaid čađa dahje siviilaáittardeddjiin.
 – lea gullon miehtá máilmmi sámi njunnožin.
 – Áidna háve go lean gullan maidege TIL-njunnošis, lei duvle maŋŋel muhtin čiekčama.
 – Álgen álggos máŋggasuorat rissiin mihtidit elektrovnnalaš suotnjariid, muhto lean maŋŋel fuobmán ahte dábálaš bivttasheŋggon doaibmá seamma bures, muitala Nilsen.
 – Álggos mii mávssiimet láiggu gilvvohallanbáikkis, muhto gielda lea maŋŋá dorjon dan láhkai, ahte lea addán gilvvohallanbáikki Eränkävijät searvvi atnui nuvttá.
 – Álggos šadden hui hui ilolažžan, muhto de rievdadedje dan, logai vuollánan Størmer Steira, gean jeđđii hárjeheaddji Egil Kristiansen maŋŋá gilvvu, NRK:s dalle.
 – Álgoálbmogat miehtá Ruošša leat gergosat boahtit miellačájehemiide heajos politihka vuostá.
 – Ávvirii almmuhuvvo sárggusráidu vuosttažin ja moadde beaivvi maŋŋá boahtá Facebookii dárogillii, dadjá Runar Balto.
 – Østlándda ja Oslo guvlui leat sápmelaččat miehtá sámi leavvagoahtán juo máŋggaid buolvvaid dassái.
    Duomus boahtá ovdan ahte dát galgá dáhpáhuvvan maŋŋel njealji ihkku.
 – Šaddá dieđus hástalussan neavttašit rolla, muhto mun jahkan mii leat buohkat uhccit eanet vásihan givssideami bajasšaddadettiin ja maŋŋá.
 – Šattai veaháš hušša, go eat ovdalgihtii máhttán árvvoštallat man olu olbmot bohtet, muhto hui somá, deattuha Mortensen gii lávvordaga beaivvi miehtá čuoččui ja basii biergguid oallut gussiide.
 – Šattai veaháš hušša, go eat ovdalgihtii máhttán árvvoštallat man olu olbmot bohtet,  muhto hui somá, deattuha Mortensen gii lávvordaga beaivvi miehtá čuoččui ja basii biergguid oallut gussiide.
 – Šiehtadus sihkkarastá FeFo:i arvat sisaboađuid go hukse ođđa fápmorusttega čázádahkii.
 – Šiehtadusas daddjo ahte válggaid maŋŋel galgá šiehtadallot ovdal šaddá ovttasbargu gaskal SáB ja NSR, čilge Terje Tretnes, gii dasto dadjá ahte ovdagihtii ii leat mearriduvvon geainna sii galget ovttasbargat.
 – Čáhcebohccit galggaše leat olu buorebut, ja lea hui eahpelogalaš buhtesčázi golgat galgá dákkár bohcciid čađa, dadjá Álbmotdearvvašvuođainstituhta hoavdaingenevra  Wenche Fonahn Aftenposten aviisii.
 – Čállen dien maŋŋel reivve njuolga sutnje, muitala Hansen.
 –"Avatar" lea min historjá, James Cameron lea gávdnan čoavdaga álgoálbmogiid váimmuide, dadje máŋga ON bissovaš foruma oasseváldit, maŋŋá go besse oaidnit filmma New Yorkas.
‹‹Brennpunkt›› dokumentára dieđus bovttii jearaldaga leat go Álttá akšuvnnas ain dieđut mat eai gierdda beaivečuovgga – 30 jagi maŋŋil dáhpáhusaid.
 –Dál besset min vuojadeaddjit cokkastit t-báiddi maŋŋá go lea geargan gilvohallamis amas eai galbmo, dadjá Kleppe ja muitala t-báidi ii njuoskka nu sakka go bummolbáidi.
  Dál go mánát leat sturron, letne eamidiin guovttá ruovttus juovlabeaivvi, vuoiŋŋastit ollislaččaid maŋŋel juovlahuša barggus, muitala Singer, gii lea gollečeahppi ja lea rámbuvra Guovdageainnus máid son lea doaimmahan 1973 rájes.
 –Dál lea namma Skiippagurra čatnon festivála nammii miehtá Barentsguovllu ja muđui riikkas, erenoamážit nuoraid gaskas, geaid háliidit geasuhit Skiippagurrii, muitalit sii.
 –Dát dat lávejedje givssidit, dát táŋka bealješat manne dávjá rastá ja bensintáŋka golgagođii ja fertii dan daniin jugahit.
 –Easkka dallego go diet ášši lea čielgan, de guorahallagoahtá Sámedigge oamastanvuoigatvuođaid ja das maŋŋá árvvoštallagoahtá Sámediggi sámi museaid vejolašvuođaid vuhtii váldit máhccahuvvon dávviriid.
 –Geasi miehtá leat festiválat olles Sámis.
‹‹Guolli ii dohppen áhči spinnerii (vuogga mas jorrá soadji), muhto dušše mu››, muitalii movttegis oaggu maŋŋil.
 “Gáddái bálkestuvvon” maid muitala movt geavvá go álbmot massá iežas birgejumi maid áiggiid čađa lea ožžon bivddu bokte.
 –Hui buorre go mánát besse fitnat girkus beaivvi maŋŋá go ledje ožžon «Mu girkogirjji» .
 –In mun vel ipmir ahte lea min skearru mii lea boahtán, lohká son, guokte beaivve maŋŋel realise konseartta.
 –In ádden ovdal go maŋŋá vuoittu ahte man stuorra gilvvus dás leai sáhka, historjjá nuppi ugralaš diktagilvu, muitala movttegit vuoiti ieš.
 –Jurddaš man lossat agibeaivve tulkka čađa muitalit iežas dávddaid birra.
 –Lea erenoamáš váidalahtti go ovddit digitála vuogádagas juo čujuheimmet dán váilevašvuođa ja máŋgii das maŋŋá leat geardduhan ahte mii dárbbašit registrerema maid sámegillii heivehuvvot, joatká Gaup ja lasiha: ¶
 –Leat gal vel 20 čiekčama maŋŋá spábbačiekčanluomu mii sotnabeaivve álgá, nu ahte mis leat ain vejolašvuođat birget, lohká Brekke.
 –Ledje logi bohcco mat ledje vuodjalan rastá nuori.
 –Lei hui somá doppe fitnat, gullojedje olbmot maŋŋá leame duhtavaččat.
 –Maŋŋel diibmu 23 galgá leat siste vahkkobeivviid.
  Maŋŋil ledje Carsten Borchgrevink fárus maiddái guokte Mátta-Várjjat sápmelačča, Per Savio ja Ole Must.
 –Maŋŋá go TV-ráidu nogai, de leat olbmot boahtán dearvvahit, gieđain dahje cummestit, erenoamážit juhkanbáikkis gos mun muhtimin áigegollun barggan.
 –Maŋŋá go ollesolmmožin šadden de fuomášin ahte buot maid luonddus oažžut, daid sáhttit geavahit dálkkasin, go das han lea fápmu ja vuoibmi, lohká son.
 –Maŋŋá čoahkkima álmmuhat mii min oaivila dán áššis, lohpida Niitovuopio Suoma bealde Deanu.
 –Mii leat áiggiid čađa 1980-logiid rájes čuojahan ollu sin musihka, ja ollugat leat gullan go leat rohttehan beakkán «Smoke on the Water» šuoŋa, logai Somby ovdalaš Deep Purple konseartta.
 –Mun jáhkán dán vahkku maŋŋá eai loga politihka leat nu ahkit, ahte lea duohtavuođas somá.
 –Mun vuojan ollu, sihke priváhta ja barggu oktavuođas, ja mu oainnu mielde lea dát luodda heajumus fylkkaluodda olles Finnmarks, oaivvilda Ávžilaš Ole Klemet Anders Olsen Hætta, ja čájeha stuora rokkiid mat leat miehtá Ávžži luoddaráigge, Guovdageainnu nuorttabealde.
  Musihkainis illuda olbmuid miehtá máilmmi, muhto geaidnu beakkán máilmmenástin ii leamaš geahpas.
  Muđui leat lávdegoddi sihkkarastán geográfalaš govdodaga, sohkabeali, ealáhusa, politihkalaš gelbbolašvuođa ja nuoraid mii sihkkarastá ođasmahttima.
‹‹Máinnas-sápmelaš›› Sámmol Jovnna Nystad lea jagi miehtá háiken Eurohpá birra.
 –Nuorttanaste 2008 hellodatnummar bođii olbmuid poastakássaide easka maŋŋá hellodagaid.
 –Oarit mat ain oidnojit doppe leat ovddeš ohcamiin, eai ge daid maŋimuš jagiid ohcamiid maŋŋá muitala Karlsen.
  Searvi ásahuvvui 1995 Austevollas oarjje Norggas ja das lea sullii 400 miellahttu miehtá Norgga rittu.
 –Sámediggi lea evttohan moddii studeantadutkanlávdegoddái mii lea iešmearridan orgána oahpahusministeriija vuolde, ahte galggašii leat vejolaš čađahit olles studeantadutkosa sámegillii, muhto evttohus ii leat mannan čađa, lohká Ulla Aikio-Puoskari.
 –Sámediggi lea evttohan moddii studeantadutkkoslávdegoddái mii lea iešmearridan orgána oahpahusministeria vuolde, ahte galggašii leat vejolaš čađahit olles studeantadutkosa sámegillii, muhto evttohus ii leat mannan čađa, lohká Ulla Aikio-Puoskari.
 –Vuosttas guokte jagi maŋŋel lihkohisvuođa ledjen veajuiduhttinlágádusas.
 –Vássán arvás ja čoaska geasi maŋŋá čájáhusa máŋggat beaivvážat ja liekkus geassejielassugadeaddji rásit addet ođđa návccaid boahttevaš dálvái, lohká Simonsen.
 Čalbmevihtanat geat bohte dalá maŋŋá lihkohisvuođabáikái, muitalit politiija ja buohccibiilla ledje das juo.
 Čiekčan maid olusat doivo šaddá "ráidofinálan", muhto dál lea Stabæk juo nagodan vuoitit dán jagáš Tippeliga, maŋŋel go joavku časkkii Brann 1 - 2.
 –  Maŋŋá buriid luossajagiid leat álo boahtán fuones jagit.
 –  Miehtá riikka galgá buoriduvvot ambulánssaid gulahallan, muhto dat bargu ii boađe vissa johtui ovdal boahtte jagi mielde, diehtá Bjerkan.
 –  Sierra sámeministtar nannešii sámiid dili Norggas, ja livččii ovdagovvan sihke sámiide eará davviriikkain ja eamiálbmogiidda miehtá máilmmi, deattuha son.
 –  Sámegiela oahpahus álggii 12 jagi maŋŋá, 1970:s, ieš alddes vuosttas sámegiela álgokurssat ledje juo 1968.
 – Ballen issorasat go mannen rastá.
 – Boazoeaiggádat galge šiehtadusa mielde oažžut mávssu gávpečorragiid ovddas mánu maŋŋel go gávpečorragat leat njuvvon.
 – Buorre ja positiiva boahtteáigi, sihke sápmelaččaide ja ii-sápmelaččaide Norggas, vuolgá das ahte eiseválddit váldet ovddasvástádusa dain eahpevuoiggalašvuođain ja váivviin maid leat dagahan sápmelaččaide čuohtejagiid čađa dáruiduhttimiin, heajos guottuiguin ja arrogánssain.
 – Daid máđiijaid baicca berre doalahit ortnegis, nugo ráhkadit šaldiid jogažiid ja jekkiid rastá.
 – Dainna sáhttet sarvát čugget eará bohccuid čađa duolji, erttegiid ja vaikke gitta váibmui, dadjá Herdis Gaup Aamot.
 – Dalle go juhke eatnamiid nuortta- ja oarjjabeale siiddaide, de sárgejedje rájá njuolga rastá mu dálveorohaga.
 – Dan goit dieđán ahte maŋŋel 1995 eai leat huksejuvvon barttat daid eatnamiid ala lobihemiid.
 – Dan ii galggá váttis áddet ahte šaddá heajos dássedeaddu ealgahivvodagas go buot stuorra álddut ja sarvat báhcet eallit maŋŋel bivddu, ja njuvvet dušše nuorra elliid, fuomášuhttá Terje Tretnes.
 – Dan lágas boahtá dasto oidnosii geain leat vuoigatvuođat, nu ahte formaliserejuvvojit dat vuoigatvuođat mat leat leamaš olbmuin iežaset lagas guovlluide áiggiid čađa.
 – Dan lávvordaga maŋŋel čiekčamiid lea lassin juoigangilvu nuoraide kroas, muitala Eira Meløy.
 – Dan sáhtán dadjat ahte eat leat hutkan eará ákkaid maŋŋel, dadjá Ásllat Paltto.
 – Das ferte čielgasit boahtit ovdán makkár guovlluid iešguđet gielddat sáhttet luvvet industriija doaimmaide, vai maŋŋil ii dárbbáš dan alde diggot, lohká Gaup.
 – Das lea čoaskudanrusttet miehtá tunealla, ja danne ii báhkkan vaikko vuojášit vaikko man siivvožit, dadjá Eira.
 – Das mearridit ahte galgat go hálbbidit bohccobierggu importeret rastá ráji fas Norgii, nu ahte dan čoahkkimis dadjat «jua» dahje «ii» , lohká Omma.
 – Dat báhppa «amen» gal bođii vahku maŋŋá go lei mearreduvvon, čaibmá Eetu.
 – Dat ii leat amas ahte ránnjážagat eai leat ovttaoaivilis, muhto dainna lágiin lea miehtá máilmmi.
 – Dat lea Finnmárkkuopmopdat, ja maŋŋel Finnmárkkukommišuvdna, lea dat orgána mii galgá guorahallat ja mearridit dán ášši.
 – Dat lea dieđusge mu, gonagasa ja dronnega gaskka maid mun áiggun sutnuide dadjat maŋŋá go mun lean sávvan buresboahtima Sámedikki viđát áigodaga rahpamii.
 – Dat lea leamaš hirbmat stuorra dáhttu vuovdit midjiide dáluid maŋŋel go almmuheimmet dan aviissas, dadjá Stenvold.
 – Dat ruohtai miehtá stobu.
 – De dát lei fiinna mátki, go dán maid mun bessen vásihit, čevllohalai Lemet Oscar áhččái maŋŋá luossafearána.
 – Diekkár dili maŋŋá olbmos jorret čađagaskka jurdagat.
 – Dieđu maŋŋá gohpa- ja hábmegohten daid dáiddan.
 – Dieđán ahte Suodjalus maid oahpaha soalddáhit cegget gođiid, muhto njeidet dan maŋŋil.
 – Doaivvun sápmelaččat ohpit geavahit dan vejolašvuođa oažžut sápmelačča Stuorradiggái, ja ahte sápmelaččat jienastit sápmelačča, dajai Jánoš Trosten Min Áigái dalá maŋŋá SáB nominašuvnna čoahkkima.
 – Doppe bivde garrasit stuora hávggaid, ja moadde jagi maŋŋá ledje olu eanet hávggat go goassege ovdal ledje leamaš dán jávrris, seammás go eará guolit geahppánedje, muitala Borgstrøm.
 – Doppe lea nu várddus ahte oainnát miehtá Kárášjoga, ja leat ráhkadan dollasáji masa čáhket moaddelogi olbmo čohkkát, muitala Johansen.
 – Doppe oaidná mearkkaid bohccobealljis, ja amas mearkkaid darveha muittui ja dasto geahččá maŋŋel mearkaprotokollas gean dat lei mearka.
 – Dušše Skudi lea vuoitán áiggiid čađa 28 pokála, muitala Klemet Amund Eira.
 – Dušše mii politiijat leat ožžon dieđu sullii logi dáhpáhusas, main biillat leat vuodján ealggaid njeaiga, maŋŋel go ealgabivdu nogai.
 – Dábálaš ássanviesuin lea 15 cm skoađas ja de manná hui ollu liekkas dán čađa.
 – Dál ferte SG čilget manne diktá Olav Gunnar Ballo vealládit seamma seaŋggas go Ovddádusbellodat, logai Johan Mathis Gaup dalá maŋŋá Odeldikki digaštallamiid.
 – Dál ii leat bohccobiergu čoggon vuorkkáide, nu ahte šaddat árvvoštallat vuđolažžat ahte galgat go luoitit bohccobierggu mas lea hálbbiduvvon duollu rastá ráji, muitala Elle Merete Omma.
 – Dál ii leat mihkke dadjat áššái, muhto dat sáhttá maŋŋil boahtit, lohká Ingvild Aleksandersen.
 – Dál lea lohpi skohteriin maid boahtit rastá ráji.
 – Dál leat buohkat oaidnán ahte fylkamánni sáhttá caggat ođđa goađi ceggema maŋŋel buollima.
 – Dál leat heargevaláštallit lávken vuosttaš guhkes lávki eret SVLas, nu ahte dat dovdo bures, ja álgit ođđa movttain bargat dainna ahte heargegilvvut ovdánit miehtá Sámis, dadjá Bueng.
 – Dát lea okta váldoákkain manne lea áidi Lávkajávrris Kárášjohkii ja das viidásat Váljohkii, go bivdit oktan fievrruiguin ja beatnagiiguin gavdnjejit bohccuid 16-orohahkii, rastá Kárášjoga luksa dálveeatnamiidda ja rastá Deanu Suoma beallái, čilge John Henrik Eira.
 – Eai han buvddat ja bensingávppit goit gidde uvssaid bearjadaga, muhto dolle rabasin gávppiid miehtá vahkkoloahpaid.
 – Easka golbma mánu maŋŋil oažžut diehtit ahte dieđáhusain sáhtte leat boasttuvuođat man geažil maŋŋonit doarjjamáksimat.
 – Eat oro oažžumin makkárge veahkkekántuvrra, ii Guovdageainnus, iige Kárášjogas, šuohkihit beahtahallan nissonat, Elmine, Sara ja Anne Margrethe ja čohkkedit beavdegurrii káffekohpain Sámedikki kantiidnii maŋŋá čoahkkima.
 – Go muitalin skihpáriiddasan, ahte Ohcejohkii lean mannamin, de sii sávve munnje «de mana dearvan» dainna suopmaniin dego mus ii livčče lean šat das maŋŋá maŋggelágan boahttevuohta, go iihan dáidda lean Helssega olggobealde.
 – Heivii hui bures Sápmái lupmui vuolgit, go min organisašuvdna Askapena ovttasbargá eará eamiálbmogiin ja ohcala oktavuođadovddu singuin miehtá máilmmi, lohká son.
 – Hirsavisti mii sirdojuvvui Jávrebahtnjárggas Kárášjohkii maŋŋá soađi, lei maŋimuš lavdnjejuvvon 1976s ja dárbbašii ođđa lavnnji, amas ii mieskka, čilge musea viessohoaiddár, Torolf Bjørnback.
 – In eisege oaivvil dáinna ráppain mávssahit daidda geat mu leat givssidan Kárášjogas, logai Nils Rune dalá maŋŋá konseartta.
 – Inge gáđa ahte huksegohten barttaid gussiide go hotealla gidde uvssaid mánnui juovllaid áigge ja dálvit han bohtet mu guossit miehtá máilmme, čilge son.
 – Ja dat duohtavuohta ahte dilli lea sakka vearránan maŋŋá go Sámediggi lea boahtán, lea paradoksála ja suorggahahtti.
 – Ja maŋŋel go juogadat geažotbeljjiid, de dieđus gorgŋeha dan miesseproseanta, gii lea measta buot misiid ožžon merkii, badjel 100 proseantii, čilge Anti.
 – Ja miehtá Sámi sáhttá dasto ásahit dakkár smávva buvttadanossodagaid, mat ieža stivrejit buvttadeami dan hárrái maid dat váldoaviisa sihtá, čilge Gaup.
 – Ja nu lea geavvan, ahte máŋga dalu mat lea maŋŋá munno dálu huksejuvvon, daid lea guohpa jo borran dan muddui ahte sii leat ferten divvut.
 – Julie ii leat eará 13-jahkásaš ja son lea gilvalan 18-jahkásaččaiguin miehtá Norgga, nu ahte dat lea sukseassa, dadjá son.
 – Jurdda lea ahte jáhkebeali siste galgá Sámi musihkkalihttu vuosttaš jahkečoahkkin ja vuođđudeapmi, muitala Eira ja sihttá rabas vuođđudančoahkkimii áinnas boahtit sámi musihkkáriid miehtá sámi njeallje riikkas.
 – Jus don leat ožžon biila-/mopeda-/tráktorvuodjinkoartta maŋŋá dán beaivve, de ii leat lohpi muohtaskohteriin vuodjit.
 – Lea hui somá jus mánát ja nuorat ieža álggahit čuojahanjoavkkuid maŋŋel Kauto Live juniora.
 – Lea somá oaidnit ahte mis dál leat goalmmát buolvva fansat, logai Kai Somby Min Áigái konseartta maŋŋil.
 – Maiddái sámemeasttir heargi S-Muzet dieđihuvvui guhtta minuvtta maŋŋel áigemeari.
 – Maŋŋel go boazodoalli lea rehkenastan misiid maid lea vuovdán, de han oaidná ahte stuorra lohku šaddan misiin váilu.
 – Maŋŋel ievttá čoahkkima leat ožžon lobi ahte Kárášjoga kántuvra meannuda buot dáid ohcamiid maidda leat divvon gažaldaga.
 – Maŋŋil guhkes ja miellagiddevaš digaštallama vuosttas saji hárrái, de ii lean váttis deavdit buriid áirasiiguin daid eará sajiidge, muitala SáB jođiheaddji Terje Tretnes.
 – Maŋŋil lea Sámediggi dadjan ahte Deanu guolástanstivra sáhttá addit fierbmunlobi duojáriidda ja meahcásteddjiide.
 – Maŋŋá Sámedikki rahpama, de doaŋggui giehta oalát ja fitnen doaktára luhtte.
 – Maŋŋá báhčima čorgejit áššedovdit eret bázahusaid ja jávistit rokkiid ja gilvet báikkálaš suoidnesiepmaniid, muitala Henriksen.
 – Maŋŋá go Stuorradiggi cuoŋománus dáhkidii addit vahát unohisvuođamávssu oahppováillagiidda, 100.000 rádjai, de lea dilli rievdan.
 – Maŋŋá go alkohola guđđen de ožžon mun ođđa fámuid ja dat movttidahtii mu joatkit čállima, ja mu máilbmegovva viidánii.
 – Maŋŋá go bođiime davás, de ihtigohte dievva bohccot ja gárddit Hanne dáidagis.
 – Maŋŋá go oassi delegáhtain ledje guođđán čoahkkima, mearridedje báhcán stivralahtut joatkit čoahkkimiin.
 – Mearkkašan ahte ii ovttas ge ráđđelahtuin leat gullevašvuohta mearraguolásteapmái, ii ge eanandollui, vaikke «ealáhus-ealáhus-ealáhus» daddjo miehtá ovttasbargošiehtadusas, lohká Olli.
 – Miehtá dan miellevuolil lea njulgestaga suddi.
 – Mii eat láven lohkkadit uvssa ovdal dien dáhpáhusa, muhto dan maŋŋil eat leat duostan uvssa diktit rabas.
 – Mii lea dušše mearkkašan daid čuoggáid maid NBR lea ovddidan, muhto ii leat dábálaš ahte finánsaministtar álgá kommenteret maidege maŋŋel dákkár čoahkkimiid oainnuide mat leat ovddiduvvon, lohká diehtojuohkinossodaga hoavda Runar Malkenes.
 – Mii leat bivdán ahte árránjuovvan doarjja guhkiduvvo miehtá ođđajagemánu, go dovdat garra deattu go buohkat hálidit háhppehit njuovvat ovdal 31.12. beaivvi, muitala Pedersen.
 – Mii leat boahtán lobalaččat dáidda guovlluide, ja leat lobalaččat guođohan dáid guovlluid áiggiid čađa.
 – Mii leat maid árvvoštallan ahte lea beare stuora riskka johtit rastá riikkarájiid nuoraide go leat ruoššat.
 – Mii leat vuostá ahte ruvkefitnodagat álget kártet minerálaid boazodoalu guohtoneatnamiin, go das lea sáhka mannat miehtá čakča- ja dálveorohagain, dadjá Somby.
 – Min guossit leat boahtán miehtá máilmmi ja ovddastit máŋgga fágasuorggi.
 – Min máttuid maŋis ii báljo vuhtto mihkke ge vaikke leat vánddárdan mehciin áiggiid čađa.
 – Mis lea leamaš olmmoš miehtá vahkoloahpa gii lea biebman bohccuid, ja goivon muohtaga.
 – Mis lea reivve mielde gos mii gáibidit Sámi mánáide TV fálaldaga maid Yle lea lohppidan, muhto maid fas maŋŋá lea hilgon.
 – Mis lei buorre čoahkkin lága hárrái ja leat juksamin buoret áddejumi eanadoalloministaris, muitala Sámediggepresideanta Aili Keskitalo maŋŋá čoahkkima Min Áigái.
 – Mu lávdegotti lahtuide ledje várra ollu amas áššit, maidda sii besse oahpásmuvvat dán mátkkis, lohká son váccidettiin hotellii Sápmi Park guovddážis, maŋŋá filmma geahččama.
 – Mu mielas ferte baicca boahtit sierra láhka sámi guolásteapmái, mii sihkkarastá buot guolásteddjiid vuoigatvuođaid, dadjá Vorren.
 – Mu mielas lea riekta ahte hearggit mat ledje miehtá mannan dálvvi falimusat besset mielde sprintai, nu ahte eai váldo mielde dušše ovtta vuodjimis.
 – Mu mielas čađahuvvui hui ártegit ovdaolbmoválga, go dan oaidná álkit maŋŋil, dadjá Ellinor Marita Jåma.
 – Mu čakčaorohaga čađa mannet 50-60 duhát bohcco.
 – Muhto maŋŋel leat fuopmán ahte guovllus leat dehálaš kulturmuttut mat leat automáhtalaččat ráfáifuvvon.
 – Muhto mii eat leat vuostá ahte olbmot galget beassat geavahit daid luottaid ja bálgáid maid leat dahkan áiggiid čađa.
 – Muhto mii han diehtit ahte dákkár bargosajit leat ruvkedoaimmain, nu de lea sáhka ásahit go ruvkefitnodagat eará bistevaš bargosajiid maŋŋá go ruvkedoaibma nohká.
 – Muhto mii vujiimet dan guvlui jándora maŋŋel go ledje johttán, ja giikanastiimet kilomehter duohken.
 – Muhto mun lean čađa gaskka ádden ahte åremål mearrádus ii guoskka munnje, lohká Rørholt.
 – Muhtun bartaeaiggát lea vuodján geainnu njuolga rastá dološ buvresaji, nu ahte ára lea juo ihtán.
 – Mun bessen gilvvu čađa dearvan, ja lean ilus go in dárbbašan gilvalit eambbo dainna bávččas julggiin ja olggiin.
 – Mun boađán das maŋŋel juohke dievasčoahkkimis evttohit iežan fas dohko, vai álot muitet makkár vearredagu leat dahkan, lohká Isak Mathis O. Hætta.
 – Mun dovddan girku árbesuddun go sámi álbmot maŋŋel guhkes dáruiduhttináiggi ii leat vuoruhuvvon albma lahkái.
 – Mun hupmen eaiggádiin ja son ii lean sáhttán viežžat skohtera ovdal go ledje bidjan gaskaboddosaš šalddi Garrajoga rastá, muhto dál son viežžá skohtera go ikte rahpe šalddi, dadjá Klemetsen.
 – Mun in hálit dadjat maidige makkár gelbbolašvuohta iešguđet ge Statskoga bargis lea sámi gullevaš áššiide ja makkár gelbbolašvuohta mis lea sámekultuvrii ja gillii, logai Statskoga ovddasteaddji Gaute Henriksen sarkasttalaččat maŋŋá Sámedikki FO digaštallama mannan gaskavahku.
 – Mun jáhkán šaddat digaštallama maŋŋel, go dáidet muhtumat geat moitet, ja earát ges dorjot, dadjá Terje Tretnes.
 – Mun lean gullan ahte galget leat borran čađa gárdeuvssa.
 – Mun lean miehtá geasi joga álde.
 – Mun lean oaidnán filmmas maŋŋel ahte Ánne Risten jorggihii áimmus birra ja goaikkehii eatnamii siiddu ala.
 – Mun ledjen garra deattu vuolde Davvi-Trøndelágas, go doppe orohat ja Boazodoallohálddahus oččodedje mu eret ovddeš eamida doalus maŋŋel earráneami.
 – Mus lea bággu maŋŋá go báhcen leaskan bargat buot boazodoalus.
 – Muđui dáiddáše boahtit ollu eará njárggat miehtá Deanu leagis dan vuollái, dadjá Audhild Scanche ja deattuha seammas: ¶
 – Njealji dollui leat ožžon čilgehusa ahte dát logut leat maŋŋel divvoduvvon mat eai leat min data-fiilas.
 – Njuovvandeattut Várnjárggas leat dohkalaččat, vaikke sis lea eallu leamaš birrasit 11000 duhát čađa gaskka.
 – Nuppelot jagi lean jo vázzán skuvlla ja várra manná vel njeallje, vihtta jagi ovdalgo beasan oaidnit gosa máilbmái fas das maŋŋá šattan.
 – Oalle ártet smiehttat go min iežamet sápmelaččaid álbmot váljjejuvvon orgána 30 jagi maŋŋil lea goahcamin ealáhus ovdaneami Mázes, dadjá Klemet J. Hætta.
 – Oidnen guliid miehtá bajit jávrri vuodjamin.
 – Olbmot riŋgejit midjiide easka maŋŋá go suollagat leat mannan.
 – Ollusat dadje maŋŋel ahte lei buorre go divvon dán gažaldaga.
 – Ollusat eai šat dovdda iežaset oadjebasa ruovttus dieid dáhpahusaid maŋŋil, ja dál doaivut dieđusge ahte dát guokte rievvára geat čohkkába giddagasas eaba beasa luovus.
 – Ooh lei čáppa jietna, gullojedje muhtimat jienádeamin maŋŋá muhtin lávluma.
 – Oppalohkái leat olbmot miehtá Romssa ja Finnmárkku fylkka čeahpit boahtit.
 – Orohatolbmuid ruhtadilli speadjalastá  bures gaskamearálaš boazosápmelačča miehtá Norgga, dadjá Nils Henrik Sara.
 – Politiiját mat oidnojit maŋŋel kánoráiggiid lea buoremus dáhkadus ahte mis Finnmárkkus ain leat sihkkaris báikegottit.
 – Presideanta orru maid muddemin gáibádusaid, go miehtá Deanu guolástanstivrra ásaheami.
 – Ruoŧa boazodoallit leat dieđihan johtit miehtá Romssa, maiddái dohko gos lea boazodoallu.
 – Rádjaofelaččaid bargu ii leat ožžon ánssu, vaikko sii gádjo ollu norgalaš báhtaredjiid heakkaid, go oahpistedje sin rastá rájá Ruŧŧii.
 – Rádjeáidái ferte stáhta gávdnat ruđa, go dás lea sáhka hehttet bohccuid rasttildit rastá rájiid nuppi riikii.
 – Seamma áigge go Suoma oaiveminister mátkkošta miehtá máilmmi rábmomen Suoma vuovdedoalu, de Suoma meahcceráđđehusa vuovdečuohppamat áitet sámi boazodoalu.
 – Son lei nu ilus ahte dál hálida miehtá geasi oaggut deanu, muitala Jouni.
 – Son vujii gal maŋŋil, muhto ii beassan vuodjit eará laikkes nulppuid, go heargeeaiggádat dieđusge hálidit geahppaseamos kuskkaid vuodjit daid falimus herggiid.
 – Sođiid maŋŋá Sámi leana eatnanhearrá bođii luossabivdui.
 – Stuora biilla vuoddji ii leat lápmahuvvan, ja das muitaluvvo ahte smávit biilla vuoddji lea roasmmohuvvan, muhto ii leat heaggavárálaš, muitalii Nilsen Min Áigái lihkohisvuođa báikkis dakka maŋŋil lihkohisvuođa.
 – Stuoradiggi lea mearridan ahte mis galget leat dihto meari boraspiret miehtá riikka, ja dán fertejit sihke ealáhusat ja boraspirehálddašeaddjit dohkkehit.
 – Stuorradiggi dovdá dušše áššiid stáhtaráđi dahje ministara čađa.
 – Sáhttá dadjat ahte vuoitu duođaid máistui bures, mojohallá Paulus Aikio dakka maŋŋil gilvvu mii lei Ájomohkis.
 – Sáhtán maid dadjat Niillas mu guovdu lea leamaš čađa ustitlaš, seammás lea maid son hui smáđáhkes olmmoš, lohká professor Magga.
 – Sámeeatnama birra mii gal hálaimet, go min eana han lea doppe gos sápmelaččat leat ássan áiggiid čađa.
 – Ulbmil čiekčamin ii leat čohkket daid buoremus čikčiid miehtá Norgga, nugo lea šaddamin dáhpin ollu spábbačiekčangilvvuin.
 – Vaikko vel daid háviid go in leat jurddašan ráhkadit govaid mat čájehit mu ruohttasiid, de vuhtto liikká govaid čađa sámevuohta, lohká Helander.
 – Vuotnaguolásteaddjit leat áiggiid čađa bivdán meara, ja eai leat leamaš goasse áittan guliide, dadjá Geir Vorren.
 – Vuotnalaččat leat massán vuoigatvuođaideaset 1990 maŋŋá, go eiseválddit vuovdigohte guolleeriid bivdiide, go bivdu privatiserejuvvui.
 – Váivi dahje njuolga dadjat balu čađa mun fas fertejin oktii leat Skáidi-filmmas, go mun galgen iđistit fáhkka ja fárta helikopteriin ovtta ceakko bávtte vuoldi oidnosii.
 – Yle álo čujuha digitála TV:ii mii ii vel oidno miehtá riikka.
 –  Mii leat álot ná dahkan dáid áššiiguin, muhto maŋŋel go Eira jearahišgođii dán birra, de leat oaidnán dárbbu čielgasit bidjat ovdan makkár ohcamiid leat hilgon.
 –  Mun lean bisánan deike Londonii maŋŋel jagi vánddardeamis ja in leat geavahange ovttage ruvnnu dan ovddas.
 –  Ođđa válgaortnet nanne Sámedikki ovddastuslašvuođa ja luohtehahttivuođa, ja mii boahtit diehtit válga bohtosiid jođaneappot, eat ge easkka logi beaivvi maŋŋá nu go boares ortnega mielde, lohká Kirsti Guvsám, áššiovddasvástideaddji NSR sámedikkejoavkkus.
 –  Rockebádji lea somá ja das oahppá, muhto galggašii oahpahus miehtá jagi.
 –  Čakčat álggán nuppi jahkái joatkkaskuvllas, muhto maŋŋel livččii miella gazzat musihkkaoahpu álbmotallaskuvllas.
 –Álggus vuonas, dasto oaivedeanus, ja dan maŋŋá oalgejogaiguin.
 Čájáhus maid váldá ovdan ođđa áiggi maŋŋil soađi, gos sihke ođđa biktasat ja skuhter lea váikkuhan olbmuid eallimii.
 Čájáhusas besset olbmot vásihit iešguđetge fáttáid čađa mo šattut leat geavahuvvon ja man láhkái.
  – Hætta-siida lea maiddai mannan Šuorpmu guvlui Kárášjoga rastá máttabeallái.
  – Jus ballájit dahje gavdnjaluvvet, de ii doala áidi daid, muhtumat čákŋet áiddi čađa, earát fas njuikejit badjel.
  – Lei dieđus šállošahtti go ná gárttai, muhto dasa ii veaje maidige go olmmái ii boahtán, logai lágideaddji Anne Torill Balto dalá maŋŋá bálkkašumi.
  – Mii bijaimet johtui divat- ja vearrojoavkku maŋŋel go diimmá stádabušeahtta almmuhuvvui golggotmánus.
  – Mii diehtit Oslos orrot ollu sápmelaččat, geat leat boahtán soađi maŋŋá.
  – Mu beroštupmi lea ovddidit málle mii heivešii biebmoruovttuide fulkkiid luhtte miehtá Sámi.
  – Ruhta manná buot daid vajálduvvon olmmošlaš roasuide, nugo mahkáš mánáide geat gillájit AIDS-dávddain miehtá máilmmi.
  – Team Finnmárkku filosofiija sulastahttá FeFo filosofiija, nammalassii hukset ja ovddidit  Finnmárkku, ja lea buorre go Team Finnmárku ovddida nuoraid miehtá fylkka, lohká FeFo stivrajođiheaddji,Harald Larssen.
  – Ášši lea nu ahte dolin ožžon mun Sámiráđis 1500 Suoma márkki go vuiten gilvvu Sámi leavga hábmemis ja maŋŋel dan de in leat šat dinen maidge vaikko leavga dál geavahuvvo juohke sajis ja buot almmolaš oktavuođain, čilge Astrid Båhl.
  – Soai attiiga daidda soalddáhiidda vuosttaš veahki dassái doavtterjoavku joavddai moadde jándora maŋŋil, muitala Johansen.
 –Čálán kveanagiela nu mo hállui ovdal soađi ja lean garván loatnasániid, inge maŋŋá soađi dáruiduhtton kveanagiela.
   – Njuolggadusat leat hui streaŋgásat, ja jus mii eat čuovo daid njuolggadusaid almmolaš háhkamiid lága ektui ja mannat daid registeriid čađa, de sáhttit váttisvuođaid sisa gártat ja dan mii eat hálit, lohká Mathisen ja muittuha buot almmolaš huksemat bearráigehččojit.