Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
1 Proposišuvnna váldosisdoallu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: | ¶
2 Láhkaevttohusa duogáš > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Láhka lea doaimmahuslaččat guorahallon ja čorgejuvvon. Dat lea dagahan ahte departemeanta, nugo láhkalávdegoddi árvalii, lea gávnnahan buoremussan ovddidit ođđa lága. Boazodoalloláhka geassemánu 9. b. 1978, nr. 49 eaktuduvvo nappo heaittihuvvot seammás go ođđa láhka boahtá fápmui. ¶
Ráđđehus ovddida dá ođđa boazodoallolága evttohusa. Ealáhusa siskkáldas dilálašvuođaid hárrái árvaluvvojit rievdadusat dálá riektedili ektui. 1978 boazodoallolága mearrádusat dán hárrái eai leat báljo rievdan dan rájes go láhka bođii fápmui suoidnemánu 1. beaivvi 1979. Boazodoallolága rievdadusaid ferte geahččat ovttas Ráđđehusa ja Stuoradikki boazodoallopolitihka bajit mihttomeriin ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddi boazodoalu birra. Deaŧalaš eaktu láhkaevttohusa barggus lea leamaš ahte boazodoallu ii birge biologalaš resurssaid haga, ja ahte dáid ferte guoddevaččat geavahit vai bistet boahtteáigái. Láhkarievdadusevttohusat leat viidáseappot hábmejuvvon dainnalágiin ahte buorebut dorjot dáid mihttomeriid. Dát sisttisdoallá maiddái lágaláš rámma mii sihkkarastá eanet iešstivrejumi boazodollui. Ráđđehusa árvvoštallamiid mielde lea dát dárbbašlaš vai buorebut olahivččii mihttomeriid. ¶
Evttohusa vuođđun lea Boazodoalloláhkalávdegotti čielggadus mii addui njukčamánu 15. beaivvi 2001 (NOU 2001:35 Forslag til endringer i reindriftsloven (sámegillii mielddus: Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus), gulaskuddancealkámušat, oaivilat ovddiduvvon čađahuvvon ráđđádallamiin Sámedikkiin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin (NBR), ja oppalaš riektepolitihkalaš oainnut. ¶
Departemeanta lea Boazodoalloláhkalávdegotti árvalusa mielde deattuhan boazodoalu kultuvrra ja árbevieruid nu guhkás go lea vejolaš vuhtii válddiidettiin daid beliid maid boazodoalloláhka galgá vuhtii váldit. Bargoovttastus siida lea ožžon guovddáš saji, ja dat lea hui deaŧalaš siskkáldas organiserema mearrádusain. Doaba siidaoassi árvaluvvo boahtit dálá doalloovttadaga sadjái. Árvaluvvo addojuvvot vejolašvuohta ásahit buohtalas doalu, buohtalas álggahansiidaoasi, vai buolvamolsumat manaše njuovžileappot. Leat maiddái deattuhan sihkkarastit ovttaskas boazodolliid riektesihkarvuođa. ¶
Departemeanta lea atnán ovttadássásašvuođa gažaldagaid guovddážis. Vuođđun leat adnon Norgga geatnegasvuođat ON’ nissonkonvenšuvnna hárrái, mii dál lea mearriduvvon šaddat Norgga rievtti oassin. ¶
Orohatortnet árvaluvvo jotkojuvvot, muhto orohatstivra nannejuvvo čielga priváhtarievttálaš orgánan. Orohaga doaibmanjuolggadusaid ráhkadeapmi šaddá okta orohatstivrra deaŧaleamos doaimmain. Doaibmanjuolggadusat galget dárkileappot mearridit orohaga resurssaid geavaheami, main erenoamáš deaŧalaččat leat njuolggadusat guohtungeavaheami ja boazologu birra. Orohatplána, mii maiddái lea dálá lágas, galgá dás duohko addit dušše daid dieđuid boazodoalu birra, mat leat dárbbašlaččat almmolaš plánendoaimmaide. ¶
Váldojurdda evttohusain lea ahte boazodoallu álgovuođus ii galgga dárbbašit leat almmolašvuođa geahču vuolde almmolašrievttálaš reguleremiid ja mearrádusaid bokte. Priváhta bealálaččat fertejit ieža sáhttit gávnnahit jierpmálaš ja bistevaš čovdosiid. Dan oktavuođas árvaluvvo mearrádus riidočoavdimiid birra soabaheami bokte almmá riekteásahusaid haga. ¶
Sáhttá datte leat dárbbašlaš ahte eiseválddit dihto dilálašvuođain seahkánit áššái. Resursavuođu ja eará servodatberoštumiid vuhtii váldin sáhttá eaktudit eiseválddiid čađahit doaimmaid dan dihte go dilálašvuohta oppalohkái adno leat almmolaš áššin. Seammá sáhttá leat jus boazodoalu siskkáldas ovttasdoaibma ii doaimma, ja ášši ii sáhte čovdojuvvot almmá eiseválddiid gieđahallama haga. Leat evttohuvvon ráŋggáštanmearrádusat mat sáhttet dihto dilálašvuođain váldot atnui. ¶
Almmolaš hálddašeami organiserema dáfus dán hárrái, árvala departemeanta ahte dálá ortnet jotkojuvvo. Dan dihte lea vuohkkaseamos maŋidit gažaldaga sierra boazodoallobearráigeahču ásaheami birra. Čujuhit dán gažaldaga dárkilet guorahallamii 8. kapihttalis. ¶
Ođđa sámevuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui 2001:s. Lávdegoddi galgá čielggadit gažaldagaid sámi álbmoga rievttálaš dili birra eananvuoigatvuođaid ja geavahanvuoigatvuođaid hárrái, sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka. Erenoamážit galget boazodoalu areálageavaheapmi ja vuoigatvuođat guorahallot. Nugo boahtá ovdan 2. ja 8. kapihttaliin, de lea Boazodoalloláhkalávdegotti mandáhta mearrideamis leamaš eaktun ahte vuđolaš vuoigatvuođalaš gažaldagaid galgá ođđa sámevuoigatvuođalávdegoddi guorahallat. ¶
Stuoradiggi mearridii finnmárkkulága 2005:s. Departemeantta árvvoštallamiid mielde eai váikkut finnmárkkulága mearrádusat stuorrát daid dilálašvuođaid mat gieđahallojuvvojit dán proposišuvnnas. ¶
Ođđa lágain barggadettiin lea departemeanta ráđđádallan Sámedikkiin ja NBR:in, ja leat dollojuvvon oktiibuot čieža čoahkkima, main golbma ledje politihkalaš dásis. Ovdal maŋemus čoahkkima oaččuiga Sámediggi ja NBR árvaluvvon láhkateavstta. Láhkateakstaárvalus lea maiddái gieđahallon Sámedikki ollesčoahkkimis. Ráđđádallamat leat dollojuvvon soahpamuša mielde stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki ráđđádallamiid birra, mearriduvvon gonagaslaš resolušuvnna bokte suoidnemánu 1. b. 2005. Ráđđehusa oainnu mielde leat ráđđádallamat leamaš sihke viidát ja dievaslaččat. Ráđđádallamiid sisdoalu birra muitaluvvo dárkileappot 3. ja 8. kapihttaliin, dás maiddái gokko lága sisdoalu dáfus lea ovttaoaivilvuohta ja gokko fas ii leat. ¶
Bláđe dokumeanttas: | ¶
2 Láhkaevttohusa duogáš > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_10.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
10 Mearkkašumit iešguđet... ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 9 Ekonomalaš, hálddahuslaš ... ¶
| ¶
Ráva > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Dá lea láhkaevttohusa ulbmilparagráfa. Láhkalávdegotti evttohusas lea lága ulbmil árvaluvvon juhkkot guovtti paragráfii, main boazodoallu olggobealde sámi boazodoalloguovllu váldo ovdan sierra, gč. § 1 – 3. Láhkateknihkalaš sivaid geažil lea departemeanta čohkken dáid ovtta ja seamma paragráfii. ¶
Boazodoalu hárrái siskkobealde sámi boazodoalloguovllu: Departemeantta oainnu mielde lea dálá lága ulbmilparagráfa sihke viiddis ja sáhttá leat váttis lohkat. Sisdoalu berre sáhttit ovdanbuktit oanehit teavsttas, almmá rievdadit sisdoalu. ¶
Paragráfas nannejuvvo ahte lága vuođđun galgá leat sámi kultuvra, árbevierut ja dábit. Go boazodoallu lea čielga sámi ealáhus ja eallinvuohki, de lea deaŧalaš deattuhit ahte láhkavuđđosaš rámmaeavttut galget huksejuvvot boazodoalu iežas vugiid ala. ¶
Doahpagiin guoddevaš boazodoallu oaivvilduvvojit bealit mat leat dárbbašlaččat dasa ahte boazodoallu bissu eallasis ja nanu ealáhussan boahtteáiggis maid. Dát guoská vuosttažettiin ekologiija, ekonomiija ja kultuvrra beliide. Dán oktavuođas sáhttet maiddái leat eará bealit maid berre deattuhit, nugo omd. sohkabeliid ovttadássásašvuohta, boahtteáiggedoaivva ja rekrutterema vuođu sihkkarastin. Dán hárrái lea boazodoalu eatnamiid suodjaleapmi áibbas dárbbašlaš, geahča eanet dan birra maŋŋelis. Dasto lea deaŧalaš atnit muittus ahte bohccuin galgá leat buorre dilli. ¶
Guoddevaš boazodoalu lágideapmi galgá maiddái leat ávkin servodahkii muđui. Boazodoallu lea oassin Norgga servodagas. Guoddevaš sámi boazodoallu lea riggodahkan servodahkii earret eará duovdagiid buori resursageavaheami bokte ja lea mielde hukseme positiiva máŋggabealatvuođa. Seammás lea birastahtti servodat mielde hukseme rámmaeavttuid maiguin boazodoallu ferte eallit. Dát mielddisbuktá ahte boazodoallu ferte vuhtii váldit eará servodatberoštumiid seammás go dat maiddái fertejit doaibmat dihtomielalaččat boazodoalu guovdu ja vuhtii váldit daid erenoamáš dárbbuid mat doppe leat. ¶
Nannejuvvo viidáseappot ahte láhka galgá addit vuođu organiseremii ja hálddašeapmái mii ulbmillaččat veahkeha olahit bajit mihttomeriid. Dáinna oaivvilduvvo ahte lágidit áigái bures doaibmi hálddašeami mii bures nákce hálddašit boazodoalu iešguđetlágán ja máŋggabealat áššečuolmmaid. ¶
Nuppi lađđasa sisdoallu lea boazodoalu areálaid sihkkarastin, mat dađi mielde leat boahtán garra deattu vuollái. Ollislaš areálapolitihka ovddideamis boazodoalu hárrái lea stuorámus hástalus bisuhit guoddevaš boazodoalu boahtteáiggis. Jus boazodoalus eai leat dohkálaš guohtumat birra jagi, de dáidá árbevirolaš johtti boazodoallu buori muddui nohkat. ¶
Boazodoalu areálaid sihkkarastin lea sihke ealáhusa iežas, eará vuoigatvuođalaččaid ja eiseválddiid ovddasvástádus. Departemeantta oainnu mielde lea Norgga stáhta mii dákko lea geatnegahtton, ja oaivvilda ahte stáhta eiseválddit lágaid, láhkaásahusaid ja njuolggadusaid bokte sáhttet fuolahit ahte maiddái eará bealit vuhtii váldet boazodoalu beroštumiid, dás maiddái gielddat ja fylkkagielddat. Čujuhit oppalaš árvvoštallamiidda kapihttalis 8.5. ¶
Boazodoalu hárrái olggobealde sámi boazodoalloguovllu: ¶
Maŋemus lađas lea boazodoalu birra olggobealde sámi boazodoalloguovlluid. ¶
Dákko lea lávdegoddi iežas árvalan §:s 1 – 3, boazodoalu birra olggobealde sámi boazodoalloguovlluid, deattuhan ahte láhka galgá lágidit dili ekologalaš guohtungeavaheapmái dain guovlluin gos lea addojuvvon sierra lohpi dakkár doibmii. ¶
Departemeanta čuovvola lávdegotti árvalusa. Departemeanta datte atná deaŧalažžan čujuhit ahte maiddái dáid guovlluid boazodoallu lea vuođđuduvvon sámi boazodoalu guovddáš kultuvrralaš beliid ala. Go boazodoalu doaimmaha, de dat iešalddis eaktuda ovddasvástádusa ja sámi boazodoalu árvvuid gudnijahttima. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go láhkalávdegotti árvalan § 2 – 1 ja dálá lága § 1 goalmmát ja njealját lađđasiin. ¶
Láhka galgá gustot daid gáržžádusaiguin mat čuvvot geassemánu 9. b. 1972 nr 31 lágas Ruoŧa boazoguohtuma birra Norggas ja Norgga boazoguohtuma birra Ruoŧas. Fuomášuhttit ahte dál leat šiehtadallame ođđa boazoguohtunsoahpamuša. ¶
Sámi boazodoallu Trollheimenis doaimmahuvvo juovlamánu 21. b. 1984 nr 101 lága olis. Muhtun muddui leat soahpamušat dahkkon eananeaiggádiiguin, ja muhtun muddui fas leat eatnamat bággolonistuvvon boazodoalu váras. ¶
Departemeanta lea gávnnahan dárbbašmeahttumin ásahit sierra mearrádusa áššálaš doaibmaviidodaga birra nugo láhkalávdegoddi lei árvalan § 2 – 2. ¶
Láhkalávdegoddi árvala ulbmilparagráfii § 1 – 1 dajaldaga ahte boazodoalloláhka galgá adnot vuođđolága § 110 a ja álbmotrievtti mearrádusaid mielde álgoálbmogiid ja unnitloguid birra. Láhkateknihkalaš sivaid geažil lea departemeanta válljen namuhit álbmotrievtti sierra paragráfas. Departemeantta mielas ii dárbbaš čujuhit vuođđoláhkii. ¶
Sámediggi ja NBR leat bivdán ahte boazodoalloláhkii váldojit seamma dajaldagat go Finnmárkkulágas leat, namalassii ahte boazodoalloláhka galgá gustot daid gáržžádusaiguin mat čuvvot ILO-soahpamuša nr 169 olis. Departemeanta lea árvvoštallan dán, muhto lea gávnnahan ahte dakkár cealkka ii berre váldot boazodoalloláhkii go dat sáhttá dagahit eahpádusaid boazodoallolága mearrádusaid vuoimmi hárrái. Boazodoalloriekti ja dan riektesuodjalus lea bures sajáiduvvon Finnmárkkus, ja ágga namuhit ILO-soahpamuša nr 169 Finnmárkkulágas boahtá das go lea dárbu čielggadit eará riektediliid. Boazodoalu riektesuodjalus lea vuođđuduvvon natiovnnalaš rievtti ja relevánta álbmotrievtti ala, ja guoská olles árbevirolaš boazodoalloguvlui miehtá Norgga. Dát riektesuodjalus, ja erenoamážit boazodoalu eatnamiid gáhtten, ii headjuduvvo dainna go láhka čujuha relevánta álbmotriektái oppalaččat. Sámediggi cealká ahte jus boazodoalloláhkii ii boađe seamma dajaldat álbmotrievtti birra go Finnmárkkulágas, de headjuduvvo dat riektesuodjalus mii boazodoalus lea riikkaidgaskasaš lágaid bokte. Departemeanta deattuha ahte nu ii geava. Boazodoalloláhka ii sáhte ii ge galgga headjudit dan riektesuodjalusa mii boazodoalus lea. Natiovnnalaš riekti galgá doaibmat dán riektesuodjalusa mielde. Boazodoallolága dáfus mearkkaša dát ahte láhka galgá adnot álbmotrievtti mielde, dás maiddái ILO-soahpamuša nr 169 mielde. Čujuhit muđui 5. kapihttalii gos boazodoalu riektevuođđu guorahallo dárkileappot. ¶
Vuosttaš cealkaga vuođđun leat lávdegotti árvalan § 1 – 2 ja § 3 – 1. Diekkár mearrádus ii leat dálá lágas. Lávdegotti árvalan doahpaga dološ áiggi rájes sadjái lea departemeantta árvalan dološ áiggi rájes geavaheami , mii lea dajaldat mii áiggi mielde lea cieggan earret eará riektegeavada bokte. Čujuhit oppalaš mearkkašumiide kapihttalis 8.5. ¶
Eaktuduvvo ahte sámi boazodoallu galgá doaimmahuvvot doppe gos lea doložis doaimmahuvvon. Lea go vuođđu ásahit boazodoallovuoigatvuođa dološ áiggi rájes geavaheami vuođul, lea juoga maid duopmostuolut fertejit mearridit, jus dan birra šattaš nággu. Čujuhit muđui departemeantta árvvoštallamii čuoggás 8.5. ¶
Advokahttasearvi lea čujuhan ahte dás berre dadjat sámi boazodoalloguovllut, ii ge sámi boazodoalloguovlu. Departemeanta oaivvilda ahte guovlu gos sámi boazodoallu doaimmahuvvo eanas muddui doaibmá ollisvuohtan ja ahte dan dihte lea riekta gohčodit dán oktan guovlun. Guovlu galgá dasto juhkkojuvvot regiovnnalaš guovlun, gč. 5. §. ¶
Evttohuvvon § 4 nuppi lađđasa mearrádusa sisdoallu lea seamma go dálá lága § 2 vuosttaš lađas goalmmát čuokkis ja dákko čujuhuvvo Od.prp. nr 28 (1994 – 95) gieđahallamii Stuoradikkis ja Selbu-dupmui, Rt. 2001 s. 767. ¶
Goalmmát lađas lea seamma go láhkalávdegotti árvalan § 5 – 9. 1978-lágas ii leat diekkár mearrádus. ¶
Prinsihppa boazodoalu bággolotnunrievttálaš suodjalusa hárrái lea juo čálekeahtes njuolggadus. Departemeanta lea datte ovttaoaivilis lávdegottiin das ahte dát berre čielgasit boahtit ovdan lágas, vai dán hárrái eai čuožžil boasttuipmárdusat. ¶
Dán oktavuođas deattuha departemeanta ahte álbmotrievttálaš njuolggadusat, mat suodjalit sámiid álgoálbmogin, sáhttet váikkuhit vejolašvuođa bággolotnut boazodoallovuoigatvuođaid, gč. maid miessemánu 21. b. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođalága, erenoamážit 3. §. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 3 – 2 vuosttaš lađas ja 1978-lága 2. § vuosttaš lađas vuosttaš cealkka. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 3 – 3, ja dálá lága 2. § nuppi lađđasis. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 3 – 4 ja dálá lága 31. §. Sisdoallun lea oppalaš váldi bággolotnut guohtunvuoigatvuođa boazodollui sámi boazodoalloguovllus. Mearrádusas lea erenoamáš mearkkašupmi dilálašvuođain gos duomu bokte lea celkojuvvon ahte dihto guovllus ii leat boazodoallovuoigatvuohta, ja gos boazodoallu liikká dárbbaša eatnamiid, muhto gos eai leat lihkostuvvan áigái oažžut soahpamušaid. Maiddái dás čujuhit Od.prp. nr. 28 (1994 – 95) gieđahallamii Stuoradikkis, gos boahtá ovdan ahte mearrádus lea jurddašuvvon adnot dušše erenoamáš váttis áššin ja dušše dihto mearriduvvon rájiid siskkobealde, gč. Ealáhuslávdegotti evttohusa ja čuovvu ságastallamiid. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 3 – 5 ja lea, soames doaimmahuslaš rievdadusaiguin, seamma go dálá lága 5. § boazodoalu birra olggobealde sámi boazodoalloguovllu. ¶
Olggobealde sámi boazodoalloguovllu gáibiduvvo nappo sierra lohpi doaimmahit boazodoalu evttohusa 8. § ja dálá lága 5. § mielde. Doahpaga lunddolaš ipmárdusa mielde ii gáibiduvvo dábálaččat diekkár lohpi bohccuid doallamii áidojuvvon láidumiin dahje earaládje mii ii adno boazodoallun ii ge juogan mii dábálaš ipmárdusa mielde adno boazodoallun. Vuoigatvuođa dáfus eaiggáduššat bohccuid sámi boazodoalloguovllu siskkobealde, čujuhuvvo oppalaš mearkkašumiide kapihttalis 8.6 ja 9. § mearkkašumiide dás maŋŋelis. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 4 – 1 ja eaktuduvvo boahtit dálá lága 3. § sadjái. ¶
Vuosttaš lađas muitala gii sáhttá eaiggáduššat bohccuid sámi boazodoalloguovllus. Dálá lága 3. § vuosttaš lađđasa prinsihpat leat jotkojuvvon muhtun rievdadusaiguin. Mearrádus vuosttaš lađđasa nuppi cealkagis lea váldon njuolggadusaide boazomearkka birra, geahča evttohuvvon § 32. ¶
Gáibádus ahte galgá leat vuoigatvuohta boazomerkii, ja leat sámi sogas, galgá gustot buotlágán eaiggáduššamii sámi boazodoalloguovllus. Dál lea ipmárdussan ahte 1978-lága 3. § vuosttaš lađas dušše guoská bohccuide duovdagiin (mehciin), muhto ii earret eará bohccuid doallamii áidojuvvon láidumiin omd. turistaulbmiliidda. Vai njuolggadusat šaddet čielgaseappot ja sihkkarastit ahte boazodoallu bissu sámi ealáhussan, lea lávdegoddi árvalan čavget njuolggadusaid. Departemeanta lea seamma oaivilis. Dat liikká ii mearkkaš ahte ii oktage eará go sii geat leat namuhuvvon vuosttaš lađđasis sáhte eaiggáduššat bohccuid. Dat nappo gáibida čielga lobi eiseválddiin, gč. goalmmát lađđasa. Vaikko vejolašvuohta eaiggáduššat bohccuid evttohuvvon njuolggadusaid mielde šaddá ge váddáseabbo go dálá lágas, de berrejit eiseválddit, nugo lávdegoddi čujuha, leat várrogasat biehttaleames sierralobiid olbmuide geat dál eaiggáduššat bohccuid 1978-lága 3. § mielde, muhto geain ii livčče ođđa mearrádusaid mielde vuoigatvuohta eaiggáduššat bohccuid. Evttohuvvon njuolggadusat čuhcet vuosttažettiin olbmuide geat boahtteáiggis háhket bohccuid vaikko eai gula sin gaskii geat leat namuhuvvon vuosttaš ja nuppi lađđasis. Muđui čujuhuvvo oppalaš mearkkašumiide kapihttalis 8.6. ¶
Dálá lágas gáibiduvvo ahte olmmoš ferte ássat Norggas ovdal go oažžu eaiggáduššat bohccuid. Departemeanta lea ovttaoaivilis lávdegottiin das ahte ássangáibádus guoská dušše doalu ovddasvástideaddjái, namalassii siidaoasi jođiheaddjái, gč. evttohuvvon 10. § vuosttaš lađđasa nuppi cealkaga. Sámi servodagas lea oalle dábálaš fárredit riikkarájiid rastá. Mánát geat rávisolbmoagis ássagohtet nuppi riikkas, berrejit nappo ain beassat eaiggáduššat bohccuid váhnemiiddeset ealus. ¶
Nuppi lađđasis nannejuvvo ahte boazu ferte gullat siidaoassái dahje buohtalas álggahansiidaoassái, man ovddasvástideaddji jođiheaddji doaimmaha, geahča dán birra eanet evttohuvvon §§ 10 ja 12. Lea nappo lobiheapme eaiggáduššat bohccuid mat eai gula siidaoassái. Gáibádus siidaoassái gullevašvuođa birra boahtá das go dárbbašuvvojit čielga ovddasvástádusdilálašvuođat, diehtu das geat doaimmahit boazodoalu ja boazologu birra jna, ja gáibádus lea maiddái dálá lága 17. § njealját lađđasis. Mearrádus gusto sihke dalle go doaimmaha árbevirolaš boazodoalu dahje earáládje doallá bohccuid, geahča komentáraid ovdalis. ¶
Goalmmát lađđasa mielde sáhttá boazodoallostivra, jus leat erenoamáš ákkat, mieđihit dasa ahte olmmoš gii ii deavdde vuosttaš ja nuppi lađđasa eavttuid, liikká oažžu eaiggáduššat bohccuid sámi boazodoalloguovllus. Nugo deattuhuvvon mearkkašumiin 8. kapihttalis, de lea dát spiehkastanmearrádus jurddašuvvon vuhtii váldit vejolaš govttohis dilálašvuođaid mat sáhttet čuožžilit vuosttaš ja nuppi lađđasiid olis. Eaktuduvvo nugo namuhuvvon vuosttaš lađđasis, ahte lea várrogas gieldimis lobi olbmuide geat dál eaiggáduššet bohccuid almmá rihkkumis lága, muhto geain ii livčče dakkár vuoigatvuohta ođđa lága mielde. ¶
Njealját lađas vástida 1978-lága 3. § njealját lađđasii, goalmmát ja njealját cealkagiidda. ¶
Boazodoalloláhkalávdegoddi árvalii ahte váldi mearridit spiehkastemiid goalmmát ja njealját lađđasiin addo fylkkaboazodoallostivrii (guovllustivrii). Vai geavat šattašii nu ovttalágán go vejolaš, de lea departemeanta iežas evttohusas árvalan ahte váldi addo boazodoallostivrii. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 4 – 2. ¶
Siidaoassi lea guovddáš ovddasvástádusovttadat ja boahtá dálá doalloovttadaga sadjái. Siidaosiin oaivvilduvvo vuosttaš lađđasa mielde bearaš dahje ovttaskas olmmoš gii gullá siidi, ja gii doaimmaha boazodoalu ovtta olbmo dahje beallelaččaid/ovttasássiid oktasaš jođiheami vuolde. Doaba siidaoassi lea válljejuvvon čájehan dihte ahte dat ii leat sierra ásahus, muhto gullá stuorát oktavuhtii, siidii. ¶
Nuppi lađđasa olis mearrida siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji (dás duohko maiddái gohčoduvvon siidaoasálažžan) gii oažžu eaiggáduššat bohccuid siidaoasis ja galle bohcco. ¶
Dát čuovvu dan ovddasvástádusas mii lea dárbbašlaš sihkkarastit buresdoaibmi boazodollui vuođu gustovaš rámmaeavttuid olis. Dat mielddisbuktá maiddái ahte ovddasvástideaddji siidaoasálaš sáhttá mearridit ahte boazoeaiggát siidaoasis ferte unnidit boazologu dahje eret sirdit su siidaoasis. Jus boazoeaiggát ferte sirdit, ii ge beasa eará siidaoassái, de ferte son vuovdit dahje njuovvat bohccuidis. Dán oktavuođas deattuha departemeanta ahte vejolašvuohta eaiggáduššat bohccuid siidaoasis ii galgga leat vuoigatvuohta, ja nu dat ii leat dálá boazodoallolága mielde ge. Ii ovttasge leat vuoigatvuohta atnit bohccuid siidaoasis, gč. datte 15. § goalmmát lađđasa. Duohtaságas eai dáidde siidaoasálaččat summál ja áššálaš ákkaid haga gieldit bohccuid atnima siidaoasis. Čujuhit muđui oppalaš mearkkašumiide ovdalis. ¶
Goalmmát lađđasa vuosttaš cealkaga mielde sáhttá boazoeaiggát atnit ovddasvástádusa dušše ovtta siidaoasis, ii ge sáhte eaiggáduššat bohccuid eambbo go ovtta siidaoasis. Dát ii rievdat dálá dili. Goalmmát lađđasa nuppi cealkagis mearriduvvo datte ahte agivuloš mánát geaid váhnemat eai eale ovttas, liikká sáhttet eaiggáduššat bohccuid sihke eatni ja áhči soga ealuin. Dás lea jurddašuvvon náittosbáraid dahje ovttasássiid sierraneami ja earráneami birra. Dát mearrádus lea ođas ovddeža ektui, ja ulbmilin lea, nugo lávdegoddi čujuha, ahte agivuloš mánáid sohkagullevašvuohta ii šatta riidoáššin. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 4 – 3 ja guoská siidaoasi ásaheapmái. ¶
Vuosttaš lađas nanne ahte dat geas lága fápmuiboahtimis lea doalloovttadat rehkenasto dan rájes siidaoasi eaiggádin ja ovddasvástideaddji jođiheaddjin (siidaoasálažžan). ¶
Nuppi lađđasa mielde sáhttet siidda siidaoasálaččat ovttajienalašvuođa bokte mearridit ahte ásahuvvo ođđa siidaoassi man dihto ja válddáláš olmmoš jođiha ja gii deavdá 9. § eavttuid. Galgá vuhtii váldojuvvot ahte ásaheapmi ii leat áittan siidda ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuhtii. Siidaoasi ásaheami njuolggadus lea lágas okta dain prinsihppalaš ođđasiin maid láhkalávdegoddi árvalii. Čujuhit departemeantta dárkilet čielggadeapmái ja árvvoštallamii 8. kapihttalis. ¶
Goalmmát lađas nanne ahte boazolohku galgá bisuhuvvot siskkobealde dan alimus boazologu mii siidii lea mearriduvvon, ja lađas sisttisdoallá mearrádusaid boazologu unnideami birra jus ásaheapmi dagaha ahte boazolohku boahtá badjelii mearriduvvon logu. ¶
Lávdegoddi lea evttohusastis, gč. § 4 – 3 nuppi čuoggá goalmmát lađđasa, árvalan eavttuid maid galgá vuhtii váldit go ođđa siidaoassi ásahuvvo. Earret eará galgá vuhtii váldit siidda bargofámuid ja su eallindilálašvuođa gean lea áigumuš nammadit ođđa siidaoasálažžan. Departemeanta lea, earret eará Ráđđehusadvokáhta cealkámuša vuođul, leamaš eahpádusas lea go ulbmillaš váldit diekkár árvvoštallaneavttuid láhkatekstii. Sáhtášii baicca leat doarvái diekkár čujuhusaid buktit komentárain. Dan vuođul mii ráđđádallamiin lea boahtán ovdan, lea departemeanta liikká gávnnahan ahte leat ákkat bidjat daid láhkii, gč. njealját lađđasa. ¶
Dieđáhus ođđa siidaoasi birra galgá sáddejuvvot guovllustivrii, geahča viđát lađđasa. Lávdegotti árvalusa mielde galgá guovllustivra dárkkistit ahte ođđa siidaoasi ásaheami formála eavttut leat devdojuvvon. Departemeanta árvala ahte guovllustivra dasalassin galgá dárkkistit ahte ođđaásaheapmi ii áitte guoddevaš boazodoalu vuođu, namalassii ahte ii dagat siidda ekologalaš ja ekonomalaš vuođu ovdii. Dáinna ii dárbbaš oaivvilduvvot ahte lea juohke ášši dárbu bienasta bitnii guorahallat. Guovllustivra galgá nappo muittus atnit dán beali ja galgá sáhttit sihtat dárkilet čielggadusa siiddas ođđa siidaoasi ásaheami bealušeaddji ákkaid hárrái. Váikkuhusat ránnjásiiddaide galget maid árvvoštallot. Jus guovllustivra gávnnaha ásaheami bealušmeahttumin, de sáhttá biehttalit dohkkeheames siidaoasi. Deattuhuvvo ahte dát lea jurddašuvvon dušše heahtečoavddusin. Nugo láhkalávdegotti unnitlohku árvalii, de addo guovllustivrii vejolašvuohta biehttalit dohkkeheames siidaoasi jus juohke siidaosiid gaskamearálaš boazolohku maŋŋel ásaheami šaddá vuollel 250. ¶
Guđát lađas nanne ahte njuolggadusat nuppi gitta njealját lađđasiin gustojit seammaládje siidaoasi sirdimii eará siidii. ¶
Maŋemus lađđasa olis sáhttá guovllustivra, jus leat erenoamáš ákkat, geatnegahttit orohaga dahje siidda ásahit ovtta dahje eanet siidaosiid. Dát lea heahtečoavddusin dalle go ii olahuvvo ovttajienalašvuohta, muhto go seammás lea dárbu ođasmahttit siidda boazodoalu. ¶
Dán mearrádusa ulbmilin lea lágidit dilálašvuođaid njuovžilet buolvamolsumiidda. Lea deaŧalaš sáhttit plánet doalu sirdima ođđa bulvii, ja seammás sihkkarastit bissovašvuođa ja oadjebasvuođa buolvamolsunáigodagas. ¶
Vuosttaš lađas nanne ahte siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji (ovddasvástideaddji siidaoasálaš) sáhttá mearridit ahte ásahuvvo buohtalas álggahansiidaoassi mii lea čadnon siidaoassái, ja ahte sáhttá ásahuvvot dušše okta buohtalas álggahansiidaoassi juohke siidaoassái, gč. goalmmát lađđasa. ¶
Buohtalas álggahansiidaoasi ásaheapmi eaktuda nuppi lađđasa mielde ahte mearriduvvo alimus boazolohku man siskkobealde siidaoassi ja buohtalas álggahansiidaoassi ferteba bissut. Dát lea dárbbašlaš hehtten dihte ahte buohtalas álggahansiidaoasi ásaheapmi dagaha siidda eará siidaoasálaččaid ovdii. Diekkár boazologu mearrida siida ieš, ja galgá dieđihuvvot guovllustivrii maŋemus lađđasa mielde. ¶
Njealját lađđasa vuosttaš cealkka nanne ahte buohtalas álggahansiidaoassi sáhttá bistit gitta 7 jagi, ja eaktuduvvo ahte seammás go dat ásahuvvo, de dahkko soahpamuš dábálaš siidaoasi badjelasás váldima hárrái. Ulbmilin buohtalas álggahansiidaoasi ásahemiin lea lágidit dilálašvuođaid njuovžilis buolvamolsumiidda, ja go dat ásahuvvo de ii berre loahpalaš badjelasás váldin leat beare guhkkin eret. Badjelasás váldin ferte maiddái vuođđuduvvot šiehtadusa ala mii geatnegahttá dábálaš siidaoasi eaiggáda sirdit dan áigemeari sisá. Unnimus mearis berre šiehtadus sisttisdoallat áigemeari ja boazologu mas lea sáhka. Nuppi cealkagis mearriduvvo ahte buohtalas álggahansiidaoasi ovddasvástádus sáhttá addojuvvot dušše mánnái, áddjubii/ áhkkubii dahje eará nuorat buolvva olbmui gii deavdá 9. § eavttuid, bohccuid eaiggáduššama birra. Earret gáibádusa ahte son galgá leat válddáláš agis, de gáibiduvvo njealját cealkaga mielde ahte son galgá leat searvan buot boazodoalu bargguide jođiheaddji fárus unnimusat golbma jagi. Dát lea nannen dihte ahte sus gii váldá badjelasás siidaoasi lea gullevašvuohta siidii ja dárbbašlaš máhttu ja vásáhus siidda doallodilálašvuođaid hárrái. ¶
Viđát lađđasis čuovvu ahte buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddjis (buohtalas siidaoasálaččas) leat seamma vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go dábálaš siidaoasi jođiheaddjis, jus eará ii čuvoš dán lága olis. Departemeanta eaktuda datte čielggasin ahte buohtalas álggahansiidaoasi ásaheapmi ii atte vuoigatvuođa hukset sierra guođohanbarttaid jna. Gažaldagat doarjagiid hárrái boazodoallošiehtadusa olis fertejit čielggaduvvot dábálaš šiehtadallamiid bokte. Departemeanta atná eaktun ahte láhkarievdadeapmi iešalddis ii galgga dagahit ahte šiehtadussubmi lassána, gč. 9. kapihttala. ¶
Guđát lađas regulere mii dáhpáhuvvá jus siidaoasi jođiheaddji jápmá dahje heaitá jođiheaddjin. Dalle manná buohtalas álggahansiidaoassi siidaoassái ja buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddji šaddá siidaoasi ođđa jođiheaddjin. ¶
Buohtalas álggahansiidaoasi ásaheapmi galgá dieđihuvvot guovllustivrii, gč. maŋemus lađđasa. Guovllustivra galgá dárkkisit ahte formála eavttut leat devdojuvvon, dás maiddái ahte siidaoasi ja buohtalas álggahansiidaoasi boazolohku oktiibuot ii leat eambbo go lea mearriduvvon alimus lohkun. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 4 – 5 ja sisttisdoallá náittosguoimmi/ovttasássi dili. ¶
Vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkagis nannejuvvo ahte goappaš náittosbealálaččat sáhttiba leat siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjin. Dát gusto vaikko dušše nubbi sudnos deavdá 9. § vuosttaš lađđasa eavttuid. Diekkár oktasaš siidaoassi mearkkaša ahte náittosguimmežagat leaba solidáralaččat ovddasvástideaddjin siidaoasi jođiheaddjin. Lávdegoddi árvalii ahte náittosguimmežagain galgá automáhtalaččat leat oktasaš ovddasvástádus siidaoasi hárrái, gč. § 4 – 5 nr 1. Ráđđádallamiid vuođul Sámedikkiin ja NBR:in lea departemeanta gávnnahan ahte diekkár oktasaš jođiheapmi, mas lea stuora ovddasvástádus, galgá leat náittosguimmežagaid soahpamuša mielde, mii boahtá ovdan boazodoallodieđáhusas, gč. evttohusa nuppi lađđasa. Nu lea departemeantta evttohus nuppeguvlui go lávdegotti evttohus. ¶
Lávdegoddi lea árvalan ahte náittosguimmežagat geat leaba náittosdilis goabbat siidaoasi ovddasvástideaddjin, galgaba leat seamma njuolggadusaid vuollásaččat go dat geat leat ovtta siidaoasi oktasaš jođiheaddjin, gč. § 4 – 5 nr. 1 goalmmát lađđasa. Nubbi siidaoassi lea ovttaládje dego «oađđi» nu guhká go náittosdilli bistá. Departemeantta oainnu mielde berreba náittosguimmežagat sáhttit doaimmahit goabbat iešheanalaš boazodoalu. Das lea stuora mearkkašupmi ovttadássásašvuođa dáfus, ja lea dárbu nannet nissonolbmuid dili boazodoalus, gč. muđui oppalaš árvvoštallamiid 8. kapihttalis. Dát boahtá ovdan goalmmát lađđasis. Vaikko náittosguimmežagat sáhttiba doaimmahit goabbat iešheanalis boazodoalu maiddái náittosdilis, de lága eará mearrádusat mearridit sáhttá go omd. nubbi náittosguoibmi sirdit iežas siidaoasi ovtta siiddas/orohagas nubbái. Diekkár oktavuođain gustojit 11. § njuolggadusat siidaoasi ásaheami birra. ¶
Njealját lađđasis nannejuvvo ahte ovttasássan dihto eavttuid dáfus lea ovttadássásaš náittosdiliin. Dát čuovvu dan ovdáneamis mii muđui lea servodagas ja eará lágain. Čujuhit muđui oppalaš mearkkašumiide 8. kapihttalis. ¶
Mearrádusas leat njuolggadusat dan hárrái jus náittosguimmežiin/ovttasássiin lea leamaš oktasaš siidaoassi, ja vástida lávdegotti evttohan § 4 – 6. ¶
Jus nubbi náittosguoibmi jápmá, de sáhttá báhcán bealli ohcama haga badjelasás váldit jođihanovddasvástádusa akto, vuosttaš lađđasa mielde. Dát gusto maiddái dalle jus son vel ii deavddáše ge 9. § eavttuid. Jus náittosguimmežat/ovttasássit eaba leat ovttas leamaš ovddasvástideaddjin, de ii leat diekkár vuosttašvuoigatvuohta. Badjelasás váldin ferte dalle dahkkot 15. § mearrádusaid mielde. ¶
Jus náittosguimmežiin/ovttasássiin lea leamaš goabbat siidaoassi, de nohká nubbi dain jus báhcán guoibmi váldá badjelasás jápmán guoimmi siidaoasi, gč. 10. § goalmmát lađđasa. Jus jápmán guoimmi mánná dahje áddjut/áhkkut váldá badjelasás siidaoasi 15. § mielde, de ii noga nubbi siidaoassi. ¶
Jus náittosdilli dahje ovttasássan nohká earaládje go jápmima bokte, de mieldeovddasvástideaddji guoibmi massá nuppi lađđasa mearrádusa mielde vuoigatvuođa leat ovddasvástideaddji jođiheaddjin. Náittosguimmežat/ovttasássit sáhttet datte soahpat ahte son ain sáhttá eaiggáduššat bohccuid siidaoasis dahje ahte son akto galgá leat siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji. Dát gusto vaikko son ii deavddáše ge 9. § eavttuid. Dálá lága mielde gáibiduvvo dása guovllustivrra miehtan, gč. 1978-lága 3. § goalmmát lađđasa. Muhto seammaládje go lávdegoddi, de oaivvilda maiddái departemeanta ahte jus náittosguimmežat/ovttasássit vuos leat válljen diekkár čovdosa, de ii berre leat dárbbašlaš guovllustivrras ohcat lobi. ¶
Goalmmát lađđasa mielde galget jođiheaddjeovddasvástádusa rievdamat vuosttaš ja nuppi lađđasiid mielde dieđihuvvot guovllustivrii. ¶
Paragráfa galgá reguleret dilálašvuođaid jus siidaoasi jođiheaddji mearrida juogo heaitit jođiheaddjin dahje son jápmá, ja vástida lávdegotti evttohan § 4 – 7. ¶
Vuosttaš lađđasa mielde sáhttá okta gii ii šat áiggo leat siidaoasi jođiheaddjin, sirdit jođiheami eará olbmui geas lea vuoigatvuohta eaiggáduššat bohccuid siidaoasis. Eaktun lea ahte ii leat ásahuvvon buohtalas álggahansiidaoassi. Jus nu lea, de šaddá buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddji automáhtalaččat dábálaš siidaoasi jođiheaddjin, jus dábálaš jođiheaddji heaitá. ¶
Nuppi lađđasis lea gáibádus ahte siidaoasi ođđa jođiheaddji galgá leat válddáláš ja galgá leat leamaš boazodoalus ovttas jođiheddjiin golbma jagi. Eaktuduvvo ahte siidaoassi sirdojuvvo rávisolbmui geas lea máhttu ja hárjáneapmi sihke dábálaš boazodoallobargguin ja guoskevaš siidda doaibmadilálašvuođaid hárrái. Guovllustivra sáhttá erenoamáš dilálašvuođain dohkkehit sirdit siidaoasi mánnái dahje áhkkubii/áddjubii gii ii leat válddálášvuođa agis, dahje gii ii leat leamaš boazodoalus golbma jagi. Diekkár mearrádus lea dárbbašlaš garvin dihte váivves dahje unohis dilálašvuođaid árbbolaččaid guovdu. Jus agivuloš mánná váldá badjelasás siidaoasi, de gustojit dábálaš láhkamearrádusat almmolaš áššefuolaheami birra. ¶
Goalmmát lađas sihkkarastá ovdalaš jođiheaddji vejolašvuođa ain eaiggáduššat bohccuid siidaoasis. Dát lea ovdalaš eaiggáda vuoigatvuohta beroškeahttá 10. § nuppi lađđasa prinsihpain. ¶
Njealját lađas regulere dilálašvuođaid goas siidaoasi jođiheaddji jápmá, ii ge leat dahkkon mearrádus nugo namuhuvvon vuosttaš lađđasis. Nugo lávdegoddi evttohii, de ii leat lágas geažuhuvvon guhtemuš vuoigatvuođalaččain de galgá jođihišgoahtit siidaoasi. Dakkár geažuheamit sáhtáše fargga šaddat vuostálaga árbevieruin ja gažaldaga soaitá fertet čoavdit árbejuohkima láhkamearrádusaid bokte. Boazodoalus ii leat boarrásepmosa vuoigatvuohta seammaládje go eanandoalus lea, baicca lea nuoramusas čielgaset vuoigatvuohta. Nugo lávdegoddi, de ii departemeanta ge ane vuogasin árvalit diekkár njuolggadusaid. Nuppi lađđasa mearrádusat gustojit seammaládje, nu ahte boazodoallofágalaš gelbbolašvuohta lea dárbbašlaš. Jus ii leat sáhka sirdit siidaoasi mánnái dahje áhkkubii/áddjubii, de ii sáhte spiehkastit gáibádusas ahte galgá leat válddáláš. ¶
Go siidaoasi jođiheaddji jápmá, de sáhttá ohcat guovllustivrras lobi vurket siidaoasi dassážii go mánná, áddjut/áhkkut dahje eará olmmoš geas 9. § mielde lea vuoigatvuohta eaiggáduššat bohccuid siidaoasis, šaddá válddáláš, gč. viđát lađđasa. Dá lea ođđa mearrádus lávdegotti árvalusa ektui, ja ággan lea ahte dihto dilálašvuođain sáhttá diekkár ortnet leat dárbbašlaš dan sadjái go ahte vuolleahkásaš váldá badjelasás siidaoasi nuppi lađđasa nuppi cealkaga mielde. Eaktuduvvo ahte dát dáhpáhuvvá dušše erenoamáš oktavuođain, go siidii ii leat buorre go leat «oađđi» siidaoasit guhkit áigge. ¶
Guđát lađđasa mielde galgá siidaoasi sirdin dieđihuvvot guovllustivrii, mii galgá dárkkistit lobálašvuođa formála eavttuid ektui. ¶
Mearrádusat vástidit lávdegotti árvalan § 4 – 8. Dáppe leat njuolggadusat siidaoasi heaittiheami birra. ¶
Vuosttaš lađđasis čujuhuvvo mii galgá dáhpáhuvvat jus siidaoasi eaiggát heaitá dahje jápmá ovdal go ovddasvástádus lea sirdojuvvon eará vuoigatvuođalažžii. Dalle galgá siidaoassi heaittihuvvot dahje bohccot vuvdojuvvot jus eai sirdojuvvo eará siidaoassái dahje buohtalas álggahansiidaoassái. Orohatstivrras lea ovddasvástádus dán hárrái, dahje nammaduvvon gulahallanolbmos jus ii leat stivra ásahuvvon. Heaittiheami goluid galgá gokčat bohccuid vuovdimiin. ¶
Nuppi lađđasis nannejuvvo ahte buohtalas álggahansiidaoasi heaittiheami oktavuođas dahje jus buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddji jápmá, de manná dat ruovttoluotta siidaoassái mas buohtalas álggahansiidaoassi lea vuolggahuvvon. Diekkár heaittiheapmi mielddisbuktá ahte siidaoasi eaiggát sáhttá ásahit ođđa buohtalas álggahansiidaoasi eará olbmui gii deavdá eavttuid. ¶
Goalmmát lađđasa mielde galgá heaittiheapmi vuosttaš ja nuppi lađđasiid mielde dieđihuvvot guovllustivrii. ¶
Sáhttet čuožžilit erenoamáš gažaldagat siidaosiid hárrái main boazolohku ja doaibma lea nu unni ahte ii báljo sáhte boazodoallun gohčodit. Lávdegoddi lea árvalan ahte siidaoasit main viđa jagis eai leat leamaš badjel 50 bohcco galget sáhttit heaittihuvvot. Dát lea departemeantta oaivila mielde vuogas rádji, ja departemeanta doarju árvalusa, gč. maŋemus lađđasa. Nugo lávdegoddi nai árvalii, de evttoha departemeanta ahte go boazolohku lea vuollel 50 njealját jagi, de galgá dieđihuvvot heaittiheami birra. ¶
Nugo lávdegoddi deattuha, de sáhttet bohccuid doallamii 2. kapihttala njuolggadusaid vuostá leat máŋga ákka. Jus son ii deavdde 9. § eavttuid bohccuid eaiggáduššama hárrái, de lea dušše okta čoavddus, namalassii vuovdit bohccuid dahje sirdit daid earái geas lea vuoigatvuohta. Eará oktavuođain sáhttá leat ahte bohccot eai leat registrerejuvvon siidaoassái nugo gáibiduvvo 9. § nuppi lađđasis. Dalle sáhttá son gohčohallat heaittihit lobihis doaimma dan bokte ahte registrereha daid siidaoassái. Jus dat ii lihkostuva, de ferte bohccuid daguhit earái dahje njuovvat. ¶
Jus geasku ii čuvvojuvvo, de sáhttet čađahuvvot bággendoaimmat 11. kapihttala njuolggadusaid mielde, ja dasa lassin sáhttá leat ráŋggáštusovddasvástádus. ¶
Eará boazoeaiggádat dahje guoskevaš bealit eai dárbbaš vuordit dassá guovllustivra dahká juoidá. Jus leat rievttálaš beroštumit, de sáhttá ášši ovddidit riektevuogádahkii. ¶
Mearrádusat vástidit lávdegotti árvalan § 4 – 11. Dát mearrádus lea maiddái dálá lága § 19, muhto evttohuvvo dál veahá álkidahttot. ¶
Vuosttaš lađđasis nannejuvvo ahte siidaoasi jođiheaddji galgá jahkásaččat sáddet guovllustivrii dieđu boazodoalus birra. Njuolggadus guoská maiddái buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddjái, gč. 12. § viđát lađđasa, mii nanne ahte buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddjis leat lága mielde seamma vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go dábálaš siidaoasi jođiheaddjis. ¶
Nubbi lađas addá válddi mearridit dárkilet njuolggadusaid dieđáhusa sisdoalu birra jna. ¶
Goalmmát lađđasis lea lávdegoddi árvalan jávohisvuođageatnegasvuođa dieđáhusa sisdoalu hárrái boazologu ja eará persovnnalaš áššiid birra. ¶
Sáhttá gal eahpidit gullá go boazolohku persovnnalaš dieđuide. Departemeanta datte ii oainne ahte jávohisvuođageatnegasvuohta maiddái ovttaskas olbmuid boazologu hárrái lea eará deasttaid ja hálddahuslaš dárbbuid vuostá, ii ge oainne ákka rievdadit lávdegotti árvalusa. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 5 – 1 ja dálá lága 11. §. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 5 – 2 ii ge dat leat dálá lágas. Ulbmilin lea čalmmustahttit, vuosttažettiin olggosguvlui, ahte boazodoalus leat iešguđetlágán guohtumat iešguđet áiggis jagis, ja ahte ii leat dušše dihto meari areálas sáhka. Dihtomielalašvuohta dán birra lea deaŧalaš, eandalii jus lea sáhka eatnamiid geavaheamis eará doaimmaide go boazodollui. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 5 – 3 ja dálá lága 10. § vuosttaš lađđasa nr. 1 ja 2 ja nubbi lađas. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 5 – 4 ja dálá lága 10. § vuosttaš lađđasa nr. 4. ¶
Johtingeainnut leat erenoamážit suodjaluvvon lága bokte. Johtingeainnut čatnet oktii áigodatguohtumiid ja leat áibbas dárbbašlaččat guovllu boazodollui. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 5 – 7 ja dálá lága § 10 vuosttaš lađđasa nr. 3. ¶
Sisdoallun lea boazodoalu mohtorfievrruid dárbbašlaš geavaheapmi. Ii leat eahpádus das ahte boazodoallu dárbbaša mohtorfievrruid meahcis. Dat datte mielddisbuktá ovddasvástádusa vuhtii váldit birasárvvuid ja rašes luonddu. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti § 5 – 8 ja dálá lága 12. §. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 5 – 5 ja dálá lága 13. §. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 5 – 6 ja dálá lága 14. §. ¶
Deattuhuvvo ahte boazoeaiggádiin sáhttet dološ áiggi rájes geavaheami olis leat viidát bivdo- ja guolástanvuoigatvuođat go dat mat dán mearrádusas bohtet ovdan, gč. lávdegotti mearkkašumiid §:ii 5 – 6. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 6 – 1. Vuosttaš lađđasis lea njuolggadus das movt boazoeaiggát galgá doaimmahit iežas boazodoalu. Njuolggadussan leat buorit boazodoallodábi prinsihpat, maid sáhttá leat vuogas lága bokte nannet. ¶
Nuppi lađđasis deattuhuvvo ovddasvástádus mii juohke boazoeaiggádis lea lága ja orohaga doaibmanjuolggadusaid olis. ¶
Lávdegoddi lea dákko evttohan mearrádusa guođoheami birra. Gulaskuddamis lea boahtán stuora vuosteháhku dasa ahte dákkár sátni váldo láhkii, nugo 8. kapihttalis boahtá ovdan, go dat ii heive dán áigge, ja sáhttá muđui dagahit boasttu áddejumi. ¶
Departemeanta evttoha dan sadjái doahpaga geahčču. Departemeantta mielas lea dát vuohkkaset dajaldat mearrádusa ulbmila ektui, mii lea bures doaibmi boazodoallu mii ii leat dárbbašmeahttun vahágin ja hehttehussan siskkáldasat ii ge eará beroštumiid ektui. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 6 – 3. ¶
Vuoigatvuohta geahčadit lea deaŧalaš buori ja ortnetlaš boazodoalus, ja dat lea árbevirolaš vierru boazodoalus. Guovddáš bealli dás lea ahte galgá lágidit ealu nu ahte sáhttá geahčadit dalle go soames dan gáibida. Lávdegoddi lea dárkileappot čielggadan dán iežas mearkkašumiin mearrádussii. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 6 – 4. ¶
Sisdoallun lea dábálaš vuollisvuohta ja beroštupmi. Lávdegoddi lea dárkileappot čielggadan dán iežas mearkkašumiin mearrádussii. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 6 – 5. Rátkkašeami njuolggadusat leat deaŧalaš ortnetnjuolggadusat. Lávdegoddi čielggada dárkilit rátkkašeami iešguđet beliid, ja mii čujuhit dasa. ¶
Lávdegottis ledje sierra mearrádusat gárddástallama dieđiheami birra (§ 6 – 6). Departemeantta mielas lea dárbbašmeahttun bidjat dakkár mearrádusa sierra paragráfan ja dan dihte leat baicca dán paragráfa maŋemus ja nubbin maŋemus lađasin. ¶
Mearrádus lea buori muddui seamma go láhkalávdegoddi lei árvalan, ja sisdoallu ii leat rievdan dálá rievtti ektui. ¶
Vuosttaš lađđasa nr. 1 ja 2 leat sisdoalu dáfus seamma go dálá lága § 3 vuosttaš lađas. Nr. 3 deattuha ahte ferte leat gullevašvuohta siidaoassái. ¶
Nubbi lađas lea seamma go dálá lága § 3 nubbi lađas dan birra ahte son gii adopterejuvvo lea ovttadássásaš iežasriegádahtton mánáiguin. ¶
Goalmmát ja njealját lađđasa mearrádusat čuvvot iešalddiset §§ 13 ja 14 mearrádusaid olis. ¶
Viđát lađas boahtá iešalddis 9. § goalmmát lađđđasa olis. ¶
Mearrádus nanne seammaládje go dálá láhka ahte buot bohccot sámi boazodoalloguovllus galget merkejuvvot eaiggáda merkii. ¶
Boazodoalloláhkalávdegoddi lea árvalan ahte merkema áigemearri galgá leat njukčamánu 31. beaivi jagi maŋŋel go miessi lea riegádan, geahča lávdegoddi árvalan § 7 – 1. Lávdegoddi oaivvilda ahte jus merkenáigi lea golggotmánu 31. beaivvi, de oalgguha dat olbmuid oamastallat earáid misiid, ja ahte soames guovlluin ipmirduvvo nu ahte geažotbeallji lea oktasašopmodat maŋŋel golggotmánu 31. beaivvi. ¶
Departemeanta lea gávnnahan ahte merkenáigemearri ain galgá leat golggotmánu 31. beaivi. Buresdoaibmi boazodoalu dovdomearka lea ahte váldomerken čađahuvvo geasset/čakčat. Deattuhuvvo maiddái ahte áigemearri golggotmánu 31. beaivi ii rievdat eaiggátvuođa miessái mii čuvvoda merkejuvvon álddu. Miessi mii čuovvu merkejuvvon álddu maŋŋel golggotmánu 31. beaivvi, sáhttá guolgamerkejuvvot, geahča § 38. ¶
Jus miessi ii leat merkejuvvon ovdal golggotmánu 31. beaivvi, de sáhttá guovllustivra erenoamáš dilálašvuođain guhkidit áigemeari, muhto ii guđege dáfus guhkkelii go miessemánu 31. beaivái nuppe jagi. ¶
Merket galgá elliidsuodjalusa mearrádusaid mielde, mat earret eará sisttisdollet ahte bealji ii galgga merket buolašin. ¶
Mearkkas leat váldosánit ja lassisánit. Dán lágas mearkkašit váldosánit bearraša mearkaoali. Ii leat dábálaš suovvat lassisániid earáide go lagamus olbmuide, ja dalle čálihuvvo mearka oktan lassisániiguin ođđa mearkan. Dát dahkko merkenárbevieruid mielde, ja lea álki oaidnit ahte mearkkat gullet ovtta oallái ja nu lea álkit diehtit gosa mearka gullá. ¶
Earret go dás bajábealde namuhuvvon, de ii leat dábálaš čálihuvvon merkii bidjat lassisániid go eaiggátvuohta jorrá earái. Jus boazu jorrá ođđa eaiggádii, de galgá merket bealljegilkoriin dahje eará heivvolaš vugiin, omd. datachipsain. Dát sáhttet leat bohccot maid lea ožžon bálkán barggu ovddas, rista-, konfirmašuvdna- ja headjaskeaŋkan ja ealihanbohccuid oastin. Diekkár merkema galgá dieđihit ja duođaštit. ¶
Guolgamearka čájeha gii lea miesi eaiggát, ja lea gaskaboddosaš mearkan dassážii go bealljemerkejuvvo. Guolgamerket sáhttá maid eará oktavuođain, omd. čájehan dihte ahte son geahččá eará siidda bohcco. ¶
Dát mearrádus lea ođas ja nanne ahte ii leat lohpi rievdadit mearkka. Lobihis rievdadeapmi ráŋggáštuvvo suolavuohtan. Rievdademiin oaivvilduvvo dás ovdalaččas merkejuvvon bealji buotlágán čuohppan, geahča lávdegotti čielggadeami čuoggás 9.4.4. ¶
Dát mearrádus sáhttá boahtit atnui jus gávdnojit bohccot main leat sánit dahje lasáhusat mat eai leat dohkkehuvvon. Čujuhit muđui § 34 mearkkašumiide. ¶
Departemeanta eaktuda ahte buot bohccot merkejuvvojit mearkanjuolggadusaid mielde, ja doarju muđui láhkalávdegotti mearkkašumiid. ¶
Nugo čilgejuvvon kapihttalis 8.21, de ii árvaluvvo rievdadit boazodoalu almmolaš hálddašeami. Dan dihte ii oaččo fylkkamánni makkárge sajádaga mearkamearrádusaid hárrái nugo lávdegoddi lei árvalan. ¶
Mearkalávdegottit leat jurddašuvvon organiserejuvvot nugo dál lea mearriduvvon mearkanjuolggadusain. Lávdegotti árvalusa mielde evttohuvvo datte ásahit váiddaásahusa mearkaáššiid várás, man boazodoallostivra nammada. Dál lea boazodoallostivra ieš váiddaásahussan mearkaáššiin, muhto lea čájehuvvon ahte dat ortnet ii leat áibbas vuogas. ¶
Departemeanta addá dárkilet njuolggadusaid áššegieđahallamii, dás maiddái registrerendivada, bealljegilkoriid ja váiddagieđahallama birra, gč. §§ 39 ja 41. ¶
Bures doaibmi boazodoallu dárbbaša formaliserejuvvon vuogi boazomearkkaid sisačáliheapmái ja sihkkumii. Sisačáliheapmi galgá dahkkot dainna lágiin ahte mearkaregisttar oažžu dárbbašlaš notoritehta. ¶
Evttohus lea veahá rievdaduvvon láhkalávdegotti árvalusa ektui. Evttohus lea lávdegotti árvalan § 7 – 4 ja § 7 – 7 seaguhus. ¶
Njealját lađas departemeantta evttohusas nanne ahte mearka, mii ii leat leamaš anus maŋemus njeallje jagi, sáhttá sihkkojuvvot. Lávdegoddi lea dadjan ahte mearka galgá heaittihuvvot jus ii leat vurkejuvvon nugo lávdegotti árvalusa mielde sáhttá dahkat, geahča lávdegotti árvalan § 7 – 7. ¶
Go vihkkedallá galgá go mearkka sihkkut, de berre árvvoštallat buresdoaibmi boazodoalu beali ja makkár dárbu mearkaeaiggádis lea doalahit mearkka. Go ásaha mearrádusa sáhttá -mearrádussan, de vuhtii váldojuvvojit buori muddui dat bealit maid lávdegoddi vuhtii válddii árvalusainis mearkka vurkema birra. ¶
Mearkalávdegottit galget fuolahit ahte bearrašiid mearkaoalit doalahuvvojit. Dievasmahtti njuolggadusaid mearrideamis sáhttá mearkalávdegoddi ásahit alccesis reaiddu mii veahkeha bisuhit báikkálaš mearkaárbevieruid. ¶
Dás leat mearrádusat áššegieđahallama birra, mat dál leat mearkanjuolggadusain. ¶
Departemeanta čuovvola lávdegotti árvalusa das ahte berrejit addot dárkilet njuolggadusat mearkalávdegotti áššegieđahallamii. ¶
Departemeanta oaivvilda ahte lea dárbbašlaš ahte láhka addá vejolašvuođa addit dárkilet njuolggadusaid mearkkaid birra. Dakkár njuolggadusat leat jurddašuvvon earret eará dárkileappot mearridit makkár sánit ožžot leat ja guđet sánit sáhttet ovtta mearkkas adnot, ja heivehan dihte merkenvugiid dađi mielde go áiggit rivdet. Duogážin dasa lea earret eará ahte muhtun guovlluin ohcet oallugat ođđa mearkkaid. ¶
Olggobealde sámi boazodoalloguovllu leat boazosearvvit Jotunheimen birrasiin, ja vel Rendalen boazosearvi. Nu movt lávdegoddi árvalii, de evttohuvvo ahte departemeanta mearrida njuolggadusaid merkema birra olggobealde sámi boazodoalloguovllu, go doppe leat dihto erenoamáš dilálašvuođat. ¶
Rendal boazosearvi, mii doaimmaha erenoamáš doallovuogi, gos čađahit priváhta bohccuid bivddu báhčima bokte, lea čuldojuvvon merkengeatnegasvuođas dálá lága § 16 njealját lađđasa čuoldinmearrádusa olis. Čujuhuvvo od.prp. nr. 28 (1994 – 95) ja Stuoradikki gieđahallamii. ¶
Dát čuoldinvejolašvuohta vurdojuvvo jotkojuvvot evttohuvvon § 41 olis. ¶
Njuolggadusat orohatjuohkima ja eará áššiid birra leat dálá boazodoallolága 2. paragráfas. Orohatjuohkinnjuolggadusat berrejit čorgatvuođa dihte leat sierra paragráfas. ¶
Nugo lávdegoddi nai deattuha, de berre orohatjuohku nu guhkás go vejolaš vástidit guoskevaš guovllu siiddaid vuoigatvuođadiliide. Vissis dilálašvuođaid geažil sáhttá leat váttis olahit ollislaš vástideami, ja dan dihte berre ge lágas deattuhit ahte orohatrádji ii dárbbaš álo leat seamma go guohtunrádji, vaikko nu berre leat dušše hui erenoamáš dilálašvuođain. Lávdegottis lei unnitlohku mii oaivvildii ahte orohatrádji maiddái galgá leat vuoigatvuođarádji. ¶
Orohatjuohkin ii ge sáhte ovttage joavkkus váldit eret árbevirolaš guohtunvuoigatvuođaid, gč. ovdamearkan duomu Brønnøysund gielddarievttis borgemánu 27. b. 1984. Rt. 1988 s. 1217, Korssjøfjellduopmu bidjá maiddái dán vuođđun. ¶
Rájit eai galgga hehttet rádjerasttideaddji ovttasbarggu boazodolliid gaskka, gos dat lea lunddolaš. ¶
Vuosttaš lađas: Boazodoallostivra mearrida orohatjuogu. Seamma njuolggadus lea 1978-lágas, gč. 2. § nuppi lađđasa vuosttaš cealkaga. Orohatjuohku ii leat loahpalaš. Boazodoallostivra sáhttá rievdadit dan. ¶
Dajaldat ahte «galgá deattuhit ahte orohaga boazodollui šaddet lunddolaš ja ávkkálaš rájit» lea dálá njuolggadusaid viidáset joatkin, gč. 1978-lága 2.§ nuppi lađđasa njealját cealkaga. Orohatjuohkimis galgá deattuhit vieruiduvvan geavaheami, gč. maiddái 1978-lága § 2 nuppi lađđasa viđát cealkaga. Dát mearkkaša ahte orohahkii galget gullat siiddat mat árbevirolaččat leat leamaš orohaga geográfalaš guovlluin. Dát boazoeaiggádat leat lunddolaš joavkun guovllu doaibmanjuolggadusaid hábmemis, ja sis lea oktasaš beroštupmi suodjalit boazoguohtumiid. Vieruiduvvan geavaheapmi čájeha maiddái gokko guovllu geográfalaš rájit berrejit mannat. Jus guovllu leat iešguđet boazodoallit atnán áiggi mielde, nu ahte ii oktage sáhte čuoččuhit vieruiduvvan geavaheami, de sáhttá boazodoallostivra friddjabut mearridit ráji. ¶
Nugo lávdegoddi čujuha, de ii leat dušše vieruiduvvan geavaheapmi mii mearrida gokko orohatrájit galget mannat. Orohaga siskkobealde soaitá ovttaskas joavkkuid vieruiduvvan geavaheamis maid leat mearkkašupmi, omd. doaibmanjuolggadusaid hábmema hárrái láhkaevttohusa 7. kapihttala mielde. Orohaga siskkobealde eai leat boazodolliin iešalddis ovttalágán ja seamma vuoigatvuođat olles areálii miehtá orohaga. Iešguđet guovlluid vieruiduvvan geavaheapmi bisuhuvvo. ¶
Nuppi lađđasis daddjo ahte orohagas galggaše leat buot áigodatguohtumat. Dat dahká orohaga ja resurssaid hálddašeami álkibun ja čielgaseabbon. Nordlánddas, gos ođđa orohatjuohkin lea čađahuvvon, gullet juohke orohahkii dál dihto ja birra jagi áigodatguohtumat, earret dain main leat dálveguohtumat Ruoŧas. Seammaládje lea Nuorta-Finnmárkkus ođđaásahuvvon orohagas nr 16. ¶
Finnmárkkus muđui leat jagi guohtumat máŋgga orohagas. Go daddjo ahte Guovdageainnu boazoeaiggát gullá dihto orohahkii, de oaivvilduvvo geasseorohat. Sus lea čakča- ja dálveguohtun ovdamearkka dihte orohagas 30 a. Dasa lassin johtá son earáid geasseorohagaid čađa jus alddis lea geasseorohat sullos dahje njárggas. ¶
Iešguđet guovlluid vieruiduvvan geavaheapmi bissu. Nu go láhkaevttohusa 7. kapihttalis boahtá ovdan, de evttohuvvo ahte orohat galgá ráhkadit doaibmanjuolggadusaid, ja dát doaibmanjuolggadusat galget ráhkaduvvot guovlluid vieruiduvvan geavaheami vuođul. ¶
Goalmmát lađđasis deattuhuvvo ahte orohatrájit eai leat čavgadis vuoigatvuođarájit, muhto ahte lea lohpi ovttasbargat orohatrájiid rastá, geahča vuosttaš cealkaga. ¶
Sáhttá jurddašit ovttasbarggu guovtti ránnjáorohaga orohatstivrraid gaskka. Ovttasbargu sáhttá maiddái leat iešguđet orohagaid boazodolliid gaskka. Lunddolaš ovttasbargu lea erenoamáš áigeguovdil guovtti siidda gaskka mat gullet goabbat orohahkii, muhto main leat guohtumat lahkalaga. Nugo namuhuvvon ovdalis, de eai dárbbaš orohatrájit iešalddiset leat vuoigatvuođarájit. Orohahkii gullet boazoeaiggádat geain váldo guohtumat leat orohaga siskkobealde, muhto sis sáhttet áigodagaid leat guohtumat olggobealde dáid rájiid. ¶
Erenoamážit dálveguohtumiin eai leat leamaš čielga siidarájit. Dihto guovllus sáhttá leat dihto siiddas ovddemusriekti guođohit čakčadálvve, muhto eará siiddat sáhttet guođohit doppe go duot lea mannan eret. Váttis dálvviid sáhttet iešguđet siiddat ovttasbargat guovlluid geavaheami hárrái, ja dakkár ovttasbargu sáhttá maiddái leat orohatrájiid rastá. Muđui geavaše orohatráji lagamus siiddat mihá váddáset dillái go orohaga eará siiddat. Dakkár oaidnu orohatrájiide go lea goalmmát lađđasis, dahká maiddái orohatrájiid mearrideami mihá ráfáleabbon go garreset mearrádusa ásaheapmi dagašii. ¶
Goalmmát lađđasa nubbi cealkka nanne ahte orohatjuohku ii hehtte ovtta siidda boazodolliid geavaheamis guohtumiid olggobealde iežaset orohaga go dasa lea erenoamáš riektevuođđu. Lávdegotti árvalusa ektui lea dákko lasihuvvon ahte riektevuođuin oaivvilduvvo riektevuoimmálaš duopmu dahje soahpamuš mii guoská buot gullevaš siiddaide. Orohagaid mearkkašupmi lea vuosttažettiin leat hálddahuslaš ovttadahkan. Jus guovllu leat máŋggaid buolvvat atnán de sáhttá dat addit vuoigatvuođaid prinsihpaid mielde mat gusket geavaheapmái dološ áiggi rájes, ja dat leat vuoigatvuođat mat eai ihcalis noga orohatrájiid mearrideami geažil. Ovdamearkan lea nugo namuhuvvon duopmu man Brønnøysund gielddariekti celkkii borgemánu 27. beaivvi 1984. ¶
1978-lága § 8 vuosttaš lađđasa mielde galgá juohke orohat ásahit orohatstivrra man orohaga boazoeaiggádat válljejit iežaset gaskkas. Dát njuolggadus lea bisuhuvvon paragráfa vuosttaš lađđasis. ¶
Láhkaevttohusa § 44 mielde galgá orohatstivra bargat dan ala ahte doalaha orohaga resursan orohaga boazodollui. Orohat oažžu maiddái doaimmaid mat gullet eatnamiid siskkáldas hálddašeapmái, earret eará doaibmanjuolggadusaid ráhkadeami bokte. ¶
Vuođđun lea ahte orohatstivra galgá ovddastit orohaga iešguđet beroštumiid. ¶
Stuora orohagain gos eai soaitte buot beroštumit ožžon stivrasaji, lea deaŧalaš ahte maiddái sii geat eai leat stivrras besset oaiviliid ovddidit ovdal go orohatstivra dahká mearrádusaid. Dát lea ge doaibmanjuolggadusaid evttohusa duogážin, geahča § 57. ¶
Orohatstivrra birra leat oalle dárkilis njuolggadusat. Dat lea dárbbašlaš eastadan dihte eahpečielggasvuođaid. Maiddái eará sullasaš ovttastumiide leat dárkilis njuolggadusat dákkár áššiid birra, gč. ee. lága gilialmennegiid birra geassemánu 19. b. 1992 nr. 59. ¶
Dálá njuolggadusat orohatstivrraid birra leat mearriduvvon láhkaásahusain, gč. láhkaásahusaid orohatstivrra válljema birra ja dan doaimmaid ja bargovugiid birra, man Eanandoallodepartemeanta lea mearridan njukčamánu 4. beaivvi 1987, 1978-lága § 8 viđát lađđasa nuppi cealkaga olis. ¶
Vuosttaš lađas: Orohaga jienastanvuoigatvuođalaččat válljejit iežaset gaskkas miellahtuid orohatstivrii, gč. seammalágán mearrádusa 1978-lága § 8 vuosttaš lađđasis. Jienastanvuoigatvuohta lea siidaoasi jođiheaddjis, gč. § 10, ja buohtalas álggahansiidaoasis, gč. § 12, vrd. § 49 nuppi lađđasiin. Siidaoasis sáhttet leat bohccot mat gullet earáide, ja gažaldat lea galgá go maiddái dáin boazoeaiggádiin leat jienastanvuoigatvuohta ja sáhttet go sii válljejuvvot stivrii. § 49 nuppi lađđasis lea árvaluvvon ahte juohke dábálaš siidaoasis galget leat vihtta jiena. Jođiheaddjis galgá alddis leat unnimusat okta jietna, dahje guokte jus náittosguimmežagain dahje ovttasássiin lea oktasaš siidaoassi. Eará jienaid sáhttá juohkit eará válddáláš boazoeaiggádiidda geain leat bohccot siidaoasis, muhto jođiheaddji dahje jođiheaddjiguovttos sáhttiba ieža atnit buot jienaid. Buohtalas álggahansiidaoasis leat guokte jiena. Stivrii sáhttet válljejuvvot buohkat geain dán vuogi mielde lea jienastanvuoigatvuohta. ¶
Nubbi lađas : Lea deaŧalaš, nugo lávdegoddi nai deattuha, ahte orohatstivrras lea nu govda ovddasteapmi ahte eanas beroštumit siiddas ožžot stivralahtu. Dat seamma lea mihttomearrin maiddái dálá njuolggadusain, gč. § 6 maŋemus lađđasa láhkaásahusain mearriduvvon njukčamánu 4. beaivvi 1987 orohatstivrra válljema birra, ja dan doaimma ja bargovuogi birra. Muhto otná njuolggadusat eai dáhkit ahte njuolggadus čuvvojuvvo, nugo lávdegoddi maiddái fuomášuhttá. Dan dihte berrejit válganjuolggadusat cealkit ahte iešguđet siiddain galgá leat stivradoaibma vuoruid mielde, ja dalle vuosttažettiin nu ahte ovtta ja seamma joavkkus ii leat eanetlohku máŋga áigodaga maŋŋálaga. Go leat njuolggadusat mat sihkkarastet ahte stivradoaibma manná vuoruid mielde iešguđet siiddaid gaskka, de dahká dat ahte eai boađe dan dillái mii duollet dálle lea leamaš, namalassii ahte okta ja seamma eanetlohku guhkit áigge stivre ja badjelduolbmá orohaga eará beroštumiid. ¶
Lávdegotti árvalusa jurdda fámu dássema birra lei ahte dat ovddidivččii ovttasbarggu. Otná lágas leat hui ollu mearrádusat maid eiseválddit vuos galget dohkkehit, ja dan sadjái go movttiidahttit boazoeaiggádiid ieža soahpat de váikkuhit njuolggadusat baicca dasa ahte stivrejupmi šaddá badjin vuolás. Departemeanta doarju lávdegotti árvvoštallama dákko. ¶
Geassesiiddaid boazoeaiggádat válljejit sin geat galget siiddaid ovddastit orohatstivrras. Sii válljejuvvojit geassesiidda jahkečoahkkimis, gč. § 53. Buot geassesiiddat (geasseorohat) galget ovddastuvvot orohatstivrras, jus fal eai leat eanet go čieža. Stivrras sáhttet oainnat leat eanemus čieža lahtu. Orohaga jahkečoahkkimis válljejuvvo orohatovdaolmmožin okta dáin evttohasain maid geassesiiddaid jahkečoahkkin lea válljen. Earát šaddet de dábálaš stivralahttun. ¶
Evttohusa mielde lea buot geassesiiddain, beroškeahttá sturrodagas, ovtta meari ovddasteapmi stivrras. Lávdegoddi lea guorahallan galggašii go stuorát geassesiiddain leat viidát ovddasteapmi stivrras, muhto eanetlohku anii váttisin evttohit dakkár njuolggadusaid. Departemeanta lea ovttaoaivilis dasa. ¶
Liikká sáhttá leat nu ahte muhtun orohagain leat geassesiiddat mat leat sakka stuorábut go eará geassesiiddat, ja gos ovtta meari ovddasteapmi ii leat govttolaš. Dan dihte árvaluvvo ahte jus leat garra ákkat, de sáhttá boazodoallostivra čuoldit njuolggadusain mat eaktudit ovtta meari ovddasteami, ja addit stuora geassesiidii eanet saji stivrras. Ferte gal dárkkistit ahte okta geassesiida ii akto boađe eanetlohkui stivrras, gč. mearrádusa goalmmát lađđasa. ¶
Go ovddasteapmi lea čadnon geassesiiddaide, de sáhttá dat dahkat unnit joavkkuide váttisin oažžut coavcci stivrras. Orohagas sáhttet leat geassesiiddat mat leat stuorábut go earát, ja mat dálvet rátkkašit máŋgan smávit dálvesiidan. Gažaldat lea galggeše go dákkár siiddat sáhttit gáibidit eanet stivraovddasteami. Sáhtášii jurddašit ahte diekkár geassesiida oažžu omd. guokte stivralahtu, muhto ahte dat galgaba gullat goabbat dálvesiidii. Dán birra eai árvaluvvo sierra njuolggadusat, dan dihte go dilálašvuođat sáhttet leat nu iešguđetlágánat iešguđet orohagain. Muhto čujuhuvvo dan váldái mii boazodoallostivrras lea čuoldit lága mearrádusain stivraovddasteami birra, dalle go orohagas lea geassesiida mii lea mihá stuorát go eará siiddat, gč. goalmmát lađđasa. Dalle berre boazodoallostivra gáibidit ahte stivralahtut gullet geassesiidda iešguđet joavkkuide. ¶
Jus leat eanet go čieža geassesiidda, de válljejuvvojit guhtta eará stivralahtu vuorbádemiin iešguđet geassesiiddaid evttohasaid gaskka. Maŋit jagiid stivra válljejuvvo maiddái vuorbádemiin, jus orohaga jahkečoahkkin ii mearrideačča eará njuolggadusaid dasa movt stivraovddasteapmi galgá leat vuoruid mielde. Sihkkarastin dihte ahte njuolggadusat vuhtii váldet lága ulbmila dan hárrái ahte stivraovddasteapmi manná vuoruid mielde, de galgá guovllustivra dohkkehit njuolggadusaid. ¶
Bajábealde lea jerrojuvvon berreše go stuora geassesiiddat oažžut stuorát ovddasteami stivrras. Jus leat badjel čieža geassesiidda, de šaddá gažaldat galgá go stuora geassesiiddaide sihkkarastit dávjjit stivrasaji. ¶
Lávdegotti unnitlohku háliidii vuhtii váldit dán válgabiirenjuolggadusaid bokte. ¶
Lávdegotti eanetlohku anii unnitlogu árvalan válgabiirenjuolggadusaid beare moalkájin, ja balai dasa lassin ahte evttohus ii vuhtii váldde dan dárbbašlašvuođa ahte orohaga iešguđet beroštumit áiggi mielde leat ovddastuvvon stivrras. Dan dihte árvala eanetlohku baicca ahte boazodoallostivra sáhttá, jus leat garra ákkat, addit geassesiidii dávjjit ovddasteami, gč. goalmmát lađđasa. Departemeanta lea ovttaoaivilis dasa. ¶
Stivralahtut válljejuvvojit guovtti jahkái hávális. Eastadan dihte ahte buot stivralahtut lotnahuvvet oktanis, sáhttá jahkečoahkkin mearridit ahte gitta bealli stivralahtuin geat vuosttaš stivrii válljejuvvojit dán ortnega mielde, válljejuvvojit dušše jahkái. Vuorbádemiin mearriduvvo guđet válljejuvvojit dušše jahkái. Dát mielddisbuktá ahte juohke jagi leat soames stivralahtut válggas. ¶
Goalmmát lađas: Dás árvaluvvo ahte boazodoallostivra sáhttá, go leat garra ákkat, addit stuora geassesiidii eanet stivraovddasteami go mii daddjo paragráfa nuppi lađđasis. Mii čujuhit dasa mii daddjo mearkkašumiin nuppi lađđasii. ¶
Jus leat vuollel čieža geassesiidda, ja buohkat nappo ožžot stivrasaji, de sáhttá stuora geassesiida oažžut guokte saji. Dát guovttis berreba dasto gullat goabbat jovkui dahje dálvesiidii. ¶
Jus leat badjel čieža geassesiidda, de eai beasa buot geassesiiddat stivrii, ja stivradoaibma ferte mannat vuoruid mielde. Jus leat garra ákkat, de sáhttá boazodoallostivra addit stuora geassesiidii dávjjit stivrasaji go unnit geassesiiddaide. ¶
Diekkár čuoldinvejolašvuohta mii lea goalmmát lađđasa mielde, berre áigeráddjejuvvot omd. logi jahkái, vai ášši guorahallo ođđasis dalle. ¶
Njealját lađas: Lea hui dábálaš ahte boazoeaiggádat geaid bohccot geasset leat ovttas, dálvet rátket iešguđet smávit dálvesiiddaide. Eallu mii geasset leat čoahkis, rátkojuvvo máŋgan unnit eallun ovdal go johtet dálveguohtumiidda. Dalle doaimmahit dán unnit dálvesiidda boazoeaiggádat boazodoalu ovttas dálvet. ¶
Dát mielddisbuktá ahte dat geain geasset leat oktasaš beroštumit geassesiidda siskkobealde, sáhttet dálvet leat vuostálaga, erenoamážit gilvalit dálveguohtumiid alde. Lea hui deaŧalaš vuhtii váldit dán beali orohatstivrra lahtuid válljemis. Go vállje stivralahtu geassesiidda boazodolliid gaskkas, de galgá fuolahit ahte okta joavku dahje dálvesiida ii álo oaččo stivralahtu. Stivradoaibma galgá mannat vuoruid mielde dálvesiiddaid gaskka. ¶
Sáhttá leat nu ahte dálvesiiddas leat iešguđet geassesiiddaid olbmot ovttas. Dalle ii leat seamma lunddolaš ahte dálvesiida galgá ovddastuvvot stivrras. Dalle soaitá baicca leat lunddoleamos ahte bearaš oažžu stivrasaji. Siidaoasit sáhttet ieža lohkat iežaset leat unnit joavkun mat leat gullevaččat geassesiidii. ¶
Geassesiida galgá nappo válljet iežas evttohasa orohatstivrii, ja dát válljen dáhpáhuvvá vuorbádemiin daid dálvesiiddaid gaskka dahje eará joavkkuid gaskka mat háliidit stivrasaji, jus siidajahkečoahkkin ii leačča mearridan eará njuolggadusaid dan birra movt stivradoaibma galgá mannat vuoruid mielde. Njuolggadusat eai sáhte leat dakkárat ahte evttohas man geassesiida lea válljen, muhto ii vuorbáduvvo stivrii, ii sáhte leat evttohassan nuppe háve. Dat lea orohaga stivradoaibma mii lea vuoruid mielde, ii ge evttohas. ¶
Boazoeaiggát dieđiha ieš guđe dálvesiidii dahje eará jovkui son gullá. Jus joavku bivdá iežaset registrerejuvvot dálvesiidan siidaoasi ásaheami njuolggadusaid oktavuođas, gč. § 11, de dáidet maiddái háliidit fuolahit iežaset beroštumiid stivralahtu válljema bokte, muhto dieđusge eai dárbbaš jus eai hálit. ¶
Muhtun boazoeaiggádat soitet háliidit doaibmat joavkun stivrra válljema oktavuođas, muhto go lea boazologus ja siidaoasis sáhka, de háliidit ahte geassesiida galgá leat rámman. Dat lea vejolaš. ¶
Viđát lađas: Go láhkaevttohus addá vejolašvuođa dasa ahte áigodatguohtumat sáhttet leat máŋgga orohagas, gč. § 42 nuppi lađđasa nuppi cealkaga, de sáhttá leat nu ahte orohat lea seamma go geassesiida. Dalle doaibmá orohatstivra maiddái geassesiidda stivran. Dalle gustojit § 52 mearrádusat stivrra válljemii. Lea deattuhuvvon ahte stivra galgá dalle ásahuvvot. ¶
Guđát lađđasis leat mearrádusat dan birra goas stivra lea mearridanválddáláš. Čorgatvuođa dihte lea maiddái čielgasit daddjon láhkateavsttas ahte orohatstivrra ovdaolbmos lea duppaljietna jus stivrras muđui leat ovtta meari jienat goabbat evttohussii. Departemeanta ii oainne ákka čuovvolit lávdegotti árvalusa čoahkkinbeavdegirjjiid birra. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 8 – 3 ja dálá lága § 8 nuppi lađđasis. ¶
Mearrádus nanne vuosttaš lađđasis ahte orohatstivra galgá ovddastit orohaga boazodoalloberoštumiid ja fuolahit orohaga boazoguohtumiid lágaid ja doaibmanjuolggadusaid mielde. ¶
Nuppi lađđasis daddjo ahte orohat sáhttá dahkat soahpamuša, áššáskuhttit ja áššáskuhttojuvvot orohaga boazodolliid namas orohaga oktasaš áššiin, gč. vuosttaš cealkaga. Orohat lea lunddolaččat guovddážis areálaáššiin, namalassii áššiin main lea ságas eatnamiid váldit eará atnui orohaga siskkobealde, gč. nuppi lađđasa nuppi cealkaga. Muhto nugo láhkalávdegoddi nai deattuha, de orohatstivrra ortnet ii hehtte ovttaskas joavkkuid fuolaheames iežaset beroštumiid areálaáššiin. ¶
Evttohuvvon mearrádusaid mielde ii rehkenasto orohat šat almmolašrievttálaš orgánan. Orohaga mearrádusaid ii sáhte váidit eará alit ásahussii hálddašanlága mearrádusaid olis. Guovllustivra gal datte galgá dohkkehit stivraválljema njuolggadusaid, gč. § 43 nuppi lađđasa. Guovllustivra galgá maiddái dohkkehit doaibmanjuolggadusaid, gč. § 58. Muhto dát ii mearkkaš ahte guovllustivrras lea váldi iežas seaguhit orohaga dábálaš doaimmaide. Dákko lea orohatstivra seamma dilis go eará ge almmolaš orgána mii lea ožžon dohkkehanválddi priváhta doaimma dahje organisašuvnna hárrái dihto áššiin, gč. omd. lága geassemánu 19. b. 1992 nr 59 gilialmennegiid birra § 3 – 8. ¶
Muhtomin sáhttá leat dárbbašlaš ahte muhtun stivralahtut ožžot fápmudusa doaibmat olles stivrra ovddas. Dát berre vuosttažettiin leat čielga áššiin. Sáhttá maid leat fápmudussii dárbu jus lea hoahppuášši ja lea váttis čohkket stivrra dábálaš stivračoahkkimii. Geahča muđui lávdegotti árvalan § 8 – 4. ¶
Paragráfas lea seamma sisdoallu go 1978-lága § 8 njealját lađđasis divada birra, muhto dákko lea adnon sátni doarjja mii lea heivvolet doaba. Geahča muđui lávdegotti árvalan § 8 – 5. ¶
1978-lága mielde mearrida boazodoallostivra divada sturrodaga. Dás árvalit ahte orohat ieš galgá mearridit doarjaga sturrodaga. Orohat diehtá ieš buoremusat man ollu ruđa darbbaša hálddašit orohaga. ¶
Orohatkássa ruđa hálddašeapmi galgá § 48 olis dárkkistuvvot. ¶
Vuosttaš lađđasa vuosttaš ja nubbi cealkagat leat seamma go 1978-lága § 8 njealját lađđasa vuosttaš ja nubbi cealkagat. Goalmmát cealkagis daddjo masa ruhta galgá mannat, gč. 1978-lága § 8 njealját lađđasa njealját cealkaga. Doarjja galgá mannat hálddašit orohaga, namalassii máksit buhtadusa jođiheaddjái ja eará stivralahtuide, bálkká čállái, mávssu rehketdoallodárkkisteaddjái, mátkegoluid čoahkkimiid oktavuođas jna. ¶
Nugo ovdalis namuhuvvon, de berre orohat ieš mearridit doarjaga sturrodaga, mii rehkenasto juohke bohcco nammii. Dát galgá mearriduvvot orohaga jahkečoahkkimis, geahča nuppi lađđasa vuosttaš cealkaga. Datte lea orohatstivra mii galgá mearridit man ollu guhtege siidaoassi galgá máksit, geahča nuppi cealkaga. ¶
Summa man siiddat galget máksit orohatkássii, lea dan duohken man ollu bohccot guđege siidaoasis leat. Lea dieđáhusas dieđihuvvon boazolohku mii adno vuođđun rehkenastit doarjaga, jus ii leačča ágga navdit ahte dát lohku lea boastut. ¶
Sáhttá geavvat ahte muhtun siidaoasi jođiheaddji ii dohkket doarjaga sturrodaga go oaivvilda ahte orohatstivra lea ilá stuora boazologu atnán vuođđun. De sáhttá son bivdit guovllustivrra mearridit doarjaga sturrodaga, gč. goalmmát lađđasa. Guovllustivrra bargun lea dárkkistit lea go mearriduvvon doarjja riekta. ¶
Áigemearri ovddidit ášši guovllustivrii lea gávcci vahkku. ¶
Láve čájehuvvot ahte eai buohkat mávsse mearriduvvon doarjaga. 1978-lága § 8 njealját lađđasa njealját cealkaga mearrádus das ahte mearriduvvon doarjja lea bággobearrama vuođđun evttohuvvo jotkot, geahča njealját lađđasa. Go láhkateavsttas daddjo loahpalaš mearrádus, de oaivvilduvvo ahte mearrádus doarjaga hárrái man siidaoassi galgá máksit, ii leat loahpalaš ovdal go guovllustivra lea dan guorahallan. Árvaluvvo maiddái ahte son gii ii mávsse doarjaga orohatkássii, massá jienastanvuoigatvuođa dassážii go vealgi lea mákson. ¶
Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága § 32 boazodoallofoandda birra. Geahča muđui lávdegotti árvalan § 8 – 6. Dat eaktuda ahte juohke regiovnnalaš boazodoalloguovllus galgá leat foanda, dahje ahte muhtun orohagat sáhttet ásahit foandda ovttas dahje okta orohat akto. Nu movt lávdegoddi lea árvalan, de ásahuvvo foanda dušše orohagaide, geahča vuosttaš lađđasa, ja foandda galgá hálddašit orohaga mearridan njuolggadusaid mielde. ¶
Fondii mannet dat ruđat mat dál maid mannet diekkár fondii, geahča njuolggadusaid boazodoallofoandda birra maid Eanandoallodepartemeanta lea mearridan guovvamánu 14. b. 1992. Doaibmalobi divat (konsešuvdnadivat) mii namuhuvvo 3. čuoggás, lea doaibmalobi divat čázádatbuođđumiid ovddas. 6. čuoggás daddjo ahte eará ruđat mat bohtet orohahakii, galget maiddái mannat fondii. Dát lea lasáhus lávdegotti evttohusa ektui, vuhtii váldin dihte ahte orohahkii sáhttet boahtit eará ruđat go dat mat leat muđui namuhuvvon, ja ahte diekkár oktasaš ruđat maiddái galget mannat fondii. Dat sáhttet omd. leat ruđat mat bohtet šiehtadusa olis sisabahkkema hárrái, omd. biegga- dahje čáhcefápmorusttegiid huksema geažil. ¶
Soaitá ahte sisabahkken čuohcá dušše muhtun siidii, ii ge olles orohahkii gos huksen dahje eará sisabahkken dáhpáhuvvá. Jus doaibma gullá dušše ovtta dahje muhtun siiddaide, de sáhttá leat govttolaš ahte dat ožžot buhtadusa. Dakkár gažaldagaid ferte čielggadit njuolggadusain foandda hálddašeami birra, geahča vuollelis, dahje sáhttá ásahuvvot sierra foanda siidii/siiddaide, gč. § 54. Dalle go siida ieš ovddida buhtadusgáibádusa, iežas ii ge orohaga namas, de manná vejolaš buhtadus eahpitkeahttá siidda iežas fondii. ¶
Buhtadusa jd. mii máksojuvvo njuolga ovttaskas olbmui, hálddaša son ieš, ja dat ii mana fondii. ¶
Árvaluvvo ahte orohat galgá ieš ráhkadit njuolggadusaid foandda ruđa hálddašeami ja mearrideami hárrái, gč. evttohusa § 57 nuppi lađđasa 5. čuoggá. Dáid njuolggadusaid galgá datte guovllustivra dohkkehit, geahča evttohusa § 58 vuosttaš lađđasa. Geavatlaččat lea áigeguovdil atnit ruđa «boazodoalu ovddideapmái» , gč. 1978-lága § 32 goalmmát lađđasa. ¶
Foandda ruđa hálddašeapmi galgá § 48 olis dárkkistuvvot. ¶
Eaktuduvvo ahte dálá regiovnnalaš boazodoalloguovlluid boazodoallofoanddat dahje orohagaid oktasaš foanddat heaittihuvvojit ja ahte ruhta juhkkojuvvo iešguđet orohagaide. Dán birra sáhttet mearriduvvot dárkilet njuolggadusat evttohusa § 82 nuppi lađđasa mielde. ¶
Geahča lávdegotti árvalan § 8 – 7. Nugo earáge ásahusat mat hálddašit ruđaid, de berre iešmearrideaddji rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit maiddái orohatstivrra ruhtahálddašeami. Dábálaččat berre registrerejuvvon dahje stáhtadohkkehuvvon rehketdoallodárkkisteaddji dahkat dan, gč. revisorlága ođđajagemánu 15. b. 1999 nr 2. Ii leat dábbašlaš ásahit eará njuolggadusaid revisora bealátkeahtesvuođa hárrái go daid mat juo leat revisorlágas § 4 – 1. ¶
Nubbi lađas guoská vuosttažettiin unnit orohagaide main eai leat stuora ruđat geavahussii, ja maidda šattašii liiggás alla dárkkistangollu opmodaga ektui. Dalle sáhttá guovllustivra dohkkehit ahte dan sadjái nammaduvvo dárkkistanlávdegoddi. Dárkkistanlávdegotti lahtut eai galgga leat stivralahtut, eai ge ovddastit joavkkuid orohagas main leat stivralahtut. Smávva orohagain, gos omd. leat dušše guokte golbma joavkku, sáhttá vel dat nai šaddat váttisin, ja dalle fertejit buot joavkkut orohagas leat mielde dárkkistanlávdegottis. ¶
Dárkkistanraporta sáddejuvvo guovllustivrii jahkedieđáhusa fárus. ¶
Seammaládje go lávdegoddi, geahča lávdegotti árvalan § 8 – 8, de departemeanta nai oaivvilda ahte njuolggadusat jahkečoahkkima birra ja eará njuolggadusat berrejit boahtit ovdan lágas eai ge dušše láhkaásahusain nugo odne. Eará riektesurggiin leat dákkár njuolggadusat lágas, omd. lágas geassemánu 19. b. 1992 gilialmennegiid birra 3. kapihttalis. ¶
§ 49 mearrádusaid mállen lea leamaš gilialmennegiid lága § 3 – 13. ¶
Lávdegoddi lea árvalan vihtta jiena siidaoasi jođiheaddjái ja guokte jiena buohtalas álggahansiidaoassái, jus dakkár lea. Maiddái eará vejolašvuođat leat guorahallon. Earret eará lea Sámediggi árvalan ahte galggaše leat 10 jiena jus náittosguimmežagat dahje ovttasássit ovttas jođiheaba siidaoasi. Dat attášii min mielas beare ollu ovddasteami dákkár siidaosiide eará siidaosiid ektui. Dan dihte doarju departemeanta lávdegotti árvalusa. Buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddjis leat guokte jiena. Jođiheaddji sáhttá juohkit dan vihtta jiena earáide geain leat bohccot siidaoasis, muhto ferte alcces guođđit juobe ovtta ge. Jienaid berre jahkái ain hávális juohkit. Liikká ii berre stivralahttu massit jienastanvuoigatvuođa nu guhká go son lea orohaga dahje siidda stivrras, nu movt lávdegoddi nai lea deattuhan. ¶
Nugo evttohusas boahtá ovdan, ja mas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 8 – 9, de sáhttá jahkečoahkkin oainnu cealkit ollu áššiide, muhto datte ii sáhte čatnat stivrra, geahča nuppi lađđasa. Jus jahkečoahkkima cealkámuš galggašii geatnegahttit stivrra, de dagahivččii dat daid deasttaid ovdii mat ledje vuođđun dasa maid lávdegoddi árvalii orohatstivrema hárrái: Ahte fámu ferte dásset, ii ge galgga šat dáhpáhuvvat mii duos dás dáhpáhuvvá dál, namalassii ahte eanetlohku stivre unnitlogu áššiin main unnitlogus livččii vuoigatvuohta oažžut beroštumiidis suodjaluvvot. ¶
Lea 8. kapihttalis dárkileappot čilgejuvvon mii lea siida. Nugo doppe oaidná, de lea siidavuogádat hui guovddážis boazodoalus. Dat doaibmá bargooktavuohtan ja lea guohtumiid árbevirolaš geavaheami vuođđoásahus. Dan dihte lea lunddolaš siidda bidjat guovddážii maiddái láhkaoktavuođas. Siida lea davvisámegiela sátni, ja oarjelsámegillii lea dat sijte. ¶
Departemeanta lea lávdegotti árvalusa ektui veahá rievdadan siidda definišuvnna §:s 8 – 10 dakko ahte geográfalaš ja sosiála joavku mas leat boazoeaiggádat lea rievdaduvvon joavku mas leat boazoeaiggádat . Sámediggi ja NBR leat ráđđádallamiin sávvan dien rievdadeami. Sisdoallu lea liikká dat seamma go maid lávdegoddi nai anii vuođđun. Goalmmát ja njealját cealkagiin lea dárkileappot čilgejuvvon mii oaivvilduvvo geassesiiddain ja dálvesiiddain. Finnmárkkus ii leat geassesiida dábálaš namahus. Dáppe lohket geasseorohat. Muhto láhkateknihkalaš sivaid geažil leat mii válljen dadjat geassesiida. Láhka atná dán sáni daid boazoeaiggádiid ja bohccuid birra mat leat ovttas geasseorohagas. Lága definišuvdna galggašii čielgasit muitalit mii dat lea. ¶
Geassesiida lea Finnmárkkus dábálaččat seamma go geasseorohat. Muhtun geasseorohagain sáhttet datte leat eanet joavkkut mat eai doaimmat boazodoalu ovttas, ja doppe leat dát joavkkut iešguđet geassesiiddat. Evttohuvvon mearrádusat eai hehtte geassesiiddaid rievdama, omd. sáhttet joavkkut mat dál leat sierralaga mannat oktii. Sámediggi oaivvilda ahte lágas ii galggaše earuhit geassesiidda ja dálvesiidda, muhto dadjat dušše siida. ¶
Nu movt lávdegoddi lea árvalan, de departemeanta evttoha ahte juohke geassesiiddas galgá leat sierra stivra, geahča vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkaga, ja siidda jahkečoahkkin galgá stivrra válljet, geahča nuppi cealkaga. Siidastivrra doaibman lea geasseorohagas lágidit dilálašvuođaid oktasaš doaimmaide, nugo merkema ja njuovadeami, áiddiid divvuma ja dakkáriid. Nugo lávdegoddi deattuha, de ii galgga leat gáibádus ásahit diekkár stivrra. Muhtun geassesiiddat leat nu unnit ahte ii livčče govttolaš gáibidit diekkár stivrra. Dan dihte sáhttá jahkečoahkkin mearridit ahte siidii ii válljejuvvo stivra, geahča goalmmát cealkaga. ¶
Stivra lea gulahallanásahussan dalle go omd. orohatstivra, guovllustivra dahje eará eiseválddit áigot oktavuođa geassesiiddain. Jus ii leat ásahuvvon siidastivra, de fertejit siidaosiid jođiheaddjit soahpat gii galgá ovddastit siidastivrra olggosguvlui, gč. § 53 nuppi lađđasa. ¶
Jus orohat lea seamma go geassesiida, de doaibmá orohatstivra maiddái siidastivran, ja dalle galgá ásahuvvot orohatstivra, vaikko eanetlohku boazodolliin eai gáibidivčče ge, gč. § 43 njealját lađđasa. ¶
Vaikko láhkalávdegoddi lei árvalan mearrádusaid das galle stivralahtu galget leat, válljema ja čoahkkádusa hárrái, gč. lávdegotti árvalan § 8 – 11, de ii evttot departemeanta dan. Lea siidda iežas duohken mearridit dárkilet njuolggadusaid dasa. ¶
Siida galgá doallat jahkečoahkkima, beroškeahttá das lea go válljejuvvon stivra vai ii, gč. § 52 goalmmát lađđasa. § 49 nuppi lađđasa mearrádus gusto seammaládje, ja mielddisbuktá ahte jienastanvuoigatvuođa birra leat seamma njuolggadusat geassesiidda jahkečoahkkimis go orohatjahkečoahkkimis. ¶
Jus ii leat válljejuvvon stivra, de ferte geassesiida válljet olbmo gii galgá atnit oktavuođa orohatstivrrain. Dát olmmoš galgá fuolahit gohččuma jahkečoahkkimii gos válljejuvvo evttohas orohatstivrii. Sus lea maid geatnegasvuohta gohkket siidakássa, jus dat lea, gč. § 55, ja §16 vuosttaš lađđasa mearrádusaid mielde heaittihit siidaoasi jus dat lea áigeguovdil. ¶
Dás lea namuhuvvon makkár doaimmat siidajahkečoahkkimis leat, ja mii čujuhit dasa dađi eanet komentáraid haga. ¶
Vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkaga mielde galgá ásahuvvot siidakássa jus siidastivra lea ásahuvvon § 52 mielde. Jus ii leat ásahuvvon, de sáhttá jahkečoahkkin mearridit ahte galgá ásahuvvot siidakássa man hálddaša gulahallanolmmoš mii lea namuhuvvon § 53 nuppi lađđasis. ¶
Siidakássii boahtá doarjja man siidaoasit mákset juohke siidaoasi boazologu ektui, geahča § 46 njuolggadusaid siidakássa birra. Siidajahkečoahkkin mearrida doarjaga sturrodaga, gč. § 54 3. čuoggá. ¶
Siidakássa ruđain galgá gokčat siidda oktasašdoaimmaid goluid, geahča mearkkašumiid § 46 hárrái orohatkássa birra. ¶
Galget ráhkaduvvot njuolggadusat kássa geavaheami birra, ja daid galgá siidajahkečoahkkin dohkkehit, gč. § 54 4. čuoggá. ¶
Vai ii leat eahpádus das geavahuvvojit go siidda ruđat ulbmila mielde, de sáhttá juohke siidaoasálaš gáibidit dárkkisteami. Jus siiddas lea válljejuvvon rehketdoallodárkkisteaddji § 56 nuppi lađđasa mielde, de galgá son dárkkistit maiddái kássa. Jus ii leat dakkár, de galgá orohaga rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit rehketdoalu, muhto sutnje galgá siida máksit dan ovddas, ii ge orohat. ¶
Nugo namuhuvvon § 47 mearkkašumiin, de sáhttet buhtadusat mat bohtet njuolga siidii, geahča ovdamearkan Alimusrievtti duomu Rt. 2000 s. 1578. Dalle ferte siida ásahit boazodoallofoandda. Dat lea hui deaŧalaš, dan dihte go buhtadusmáksu galgá leat buhtadussan hehttehusaid ovddas maiddái boahtteáiggi boazodolliide. Dan dihte galgá buhtadusa hálddašit dainnalágiin ahte dat ii boađe buorrin dušše dálá boazodolliide. Dan dihte galget ráhkaduvvot njuolggadusat fondii, ja daid galgá guovllustivra dohkkehit, juste sihkkarastin dihte ahte foanda hálddašuvvo nu ahte sihkkarastá vuoigatvuođalaččaide govttolaš oasi ruđain. Foanda galgá dárkkistuvvot § 48 mearrádusaid mielde. ¶
Siidda jahkečoahkkin vállje rehketdoallodárkkisteaddji § 48 njuolggadusaid mielde dárkkistit foandda hálddašeami. Jus siida ii doala sierra jahkečoahkkima, de válljejit siidaoasálaččat dárkkisteaddji. Jus siida ii nammat rehketdoallodárkkisteaddji, de galgá orohaga rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit siidda foandda. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 9 – 1. ¶
Čujuhit departemeantta árvvoštallamiidda 8. kapihttalis. ¶
Departemeanta oaivvilda ahte lágas berre boahtit ovdan ahte doaibmanjuolggadusat galget leat orohaga guohtumiid ekologalaš guoddevaš hálddašeami ja geavaheami vuođđun. Dan dihte lea dat lasihuvvon lávdegotti árvalussii, geahča nuppi lađđasa. ¶
Nubbi lađas mearrida maiddái man birra galget ráhkaduvvot mearrádusat doaibmanjuolggadusain. Bargogeatnegasvuođaid ja investeremiid mat dál leat 7. čuoggás, lei lávdegoddi árvalan sierra mearrádussan § 8 – 16. ¶
Doppe gos áigodatguohtumat leat máŋgga orohaga siskkobealde, fertejit ráhkaduvvot doaibmanjuolggadusat iešguđet orohagaid hárrái. Dát lea dilli Finnmárkkus dál go doppe leat sierra orohagat gos leat čakča-, dálve- ja giđđaguohtumat, nugo omd. Oarje-Finnmárkku orohagat 30 a-c. Dalle lea dárbbašlaš ahte orohatstivrraid gaskka lea dássedit oktavuohta, geahča maiddái nuppi lađđasa. Femund orohat lea diekkár erenoamáš áigodatguohtun (dálveguohtun) Oarjel-Sámis. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 9 – 2. ¶
Nugo lávdegoddi deattuha, de sáhttá máŋgga dáfus buohtastahttit orohaga almennegiin. Orohaga siskkobealde sáhttet maiddái leat oalle dárkilis njuolggadusat resursavuođu hálddašeapmái. ¶
Vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkka nanne ahte orohatstivra galgá ráhkadit njuolggadusaid maid guovllustivra galgá dohkkehit. Nubbi cealkka nanne ahte guovllustivrra gieđahallamii gullá maiddái árvvoštallat addet go doaibmanjuolggadusat vuođu doaimmahit ekologalaččat guoddevaš boazodoalu orohagas. Čujuhit oppalaš mearkkašumiide dán birra 8. kapihttalis. ¶
Nubbi lađas gáibida ahte guohtungeavaheami njuolggadusat § 59 mielde fertejit ráhkaduvvot ovttasráđiid orohaga siiddaiguin. Dát orru leame čabučielga eaktu, muhto lea liikká ulbmillaš ahte dat celkojuvvo formálalaččat vai sihkkarasto ahte buot guoskevaš bealit váldojuvvojit mielde prosessii. Seamma guoská boazologu mearrideapmái § 60 mielde. ¶
Goalmmát lađas mearrida movt ášši galgá gieđahallot. ¶
Njealját lađas čujuha movt de galgá bargat jus guovllustivra ii dohkket evttohuvvon njuolggadusaid. Maŋemus vuorus galgá guovllustivra ráhkadit orohahkii doaibmanjuolggadusaid. Lea vealttakeahtes gáibádus ahte doaibmanjuolggadusat galget ráhkaduvvot, ja eiseválddit fertejit nappo seahkánit áššái jus orohat ieš ii nákce ráhkadit daid. ¶
Viđát lađđasa mielde galget ráhkaduvvot ođđa njuolggadusat jus jahkečoahkkima eanetlohku dahje guovllustivra gáibida. Rievdan dilit sáhttet dahkat ahte ferte ođasmahttit doaibmanjuolggadusaid. Eaktuduvvo ahte orohatstivra dalle siđakeahttá álggaha barggu, muhto maiddái jahkečoahkkin dahje guovllustivra sáhttá gáibidit dan. ¶
Guđát lađđasis evttoha departemeanta ahte siiddaid boazolohku galgá ovddiduvvot boazodoallostivrii loahpalaš nannemii ja dohkkeheapmái. Seammalágán mearrádusa ii leat lávdegoddi árvalan. Departemeantta evttohusa duogáža birra lea čilgejuvvon 8. kapihttalis. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 9 – 3 ja nanne ahte orohaga boazoeaiggádiidda galget guohtungeavaheami njuolggadusaid bokte sihkkarastojuvvot dárbbašlaš guohtumat iešguđet áigge. Doaibmajuolggadusat galget vuhtii váldit árbevirolaš geavaheami ja ovddidit ulbmillaš boazodoalu. ¶
Eaktuduvvo ahte guohtungeavaheami njuolggadusat eai galgga leat vuostálaga siidda vuoigatvuođaiguin mat leat ásahuvvon erenoamáš riektevuođu olis. Departemeanta liikká deattuha ahte vejolaš riidu vuoigatvuođalaš diliid hárrái ii dárbbaš hehttet doaibmanjuolggadusaid ráhkadeami. Dalle ferte boahtit ovdan ahte duogáš riektedilálašvuođat eai leat čielgasat ja ahte doaibmanjuolggadusat eai váldde beali dain gažaldagain, dahje eai dagat makkárge vuoigatvuođalaš váikkuhusaid. Muđui sáhttá rievttálaš soabatmeahttunvuohta oalát bissehit proseassa. ¶
Goalmmát lađas nanne ahte galget mearriduvvot njuolggadusat guohtunáiggiid birra, jus guovllustivra ii leačča daid mearridan § 61 olis. ¶
Njealját lađđasa mielde sáhttá siidaoasi jođiheaddji ovddidit guohtungeavaheami njuolggadusaid eananjuohkindikki gieđahallamii guđa mánu sisa dan rájes go guovllustivra lea daid dohkkehan. Dát mearkkaša nappo ahte sáhttá oažžut sorjjakeahtes ásahusa árvvoštallat guohtungeavaheami njuolggadusaid. Eananjuohkindiggi sáhttá duššindahkat njuolggadusaid mat leat govttoheamit soapmása vuostá, dahje eai doahttal vuoigatvuođaid maid lea olahan erenoamáš riektevuođu bokte, gč. nuppi lađđasa. Dát mearkkaša ahte eananjuohkindiggi sáhttá duššindahkat mearriduvvon guohtungeavahannjuolggadusaid. Dalle fertejit ođđa njuolggadusat ráhkaduvvot § 58 mearrádusaid mielde. Muđui čujuhuvvo lávdegotti mearkkašumiide § 9 – 3 njealját lađđasii. ¶
Maŋemus lađđasa mielde sáhttá guovllustivra ložžet guohtungeavaheami njuolggadusaid. Dán sáhttá dahkat dušše jus leat garra ákkat. Nu sáhttá omd. leat jus erenoamáš váttis dálkkádagat dahket stuora guohtunváttisvuođaid. Maŋemus lađđasis nannejuvvo ahte guohtungeavaheami njuolggadusaid rihkkun sáhttá mielddisbuktit ráŋggáštusa 11. kapihttala mearrádusaid mielde. Dát čuovvu juo iešaddis § 74 olis, muhto departemeantta mielas lea mávssolaš maiddái dákko fuomášuhttit dan. ¶
Lávdegoddi lea čuoggáin 9.6.2 ja 9.6.3 viidát čilgen guohtungeavaheami njuolggadusaid ja daid hábmema birra. Muđui čujuhuvvo oppalaš mearkkašumiide ovdalis. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go láhkalávdegotti árvalan § 9 – 4. ¶
Juohke geassesiidii galgá mearriduvvot boazolohku, gč. vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkaga. Boazolohku galgá mearriduvvot daid eatnamiid ektui maid siida hálddaša, gč. nuppi cealkaga. Lea nappo dat areála maid siida hálddaša, mii lea boazologu mearrideami vuođđun. Goalmmát cealkagis lea departemeanta árvalan ahte doaibmanjuolggadusain galgá dárkileappot čilget doaibma- ja guohtundilálašvuođaid mat leat mearriduvvon boazologu vuođđun. Diekkár čilgen lea guovllustivrra ja boazodoallostivrra árvvoštallamiid vuođđun dohkkeheami oktavuođas, gč. § 58 vuosttaš lađđasa nuppi cealkaga ja maŋemus lađđasa. Čujuhit muđui oppalaš mearkkašumiide 8. kapihttalis. ¶
Nuppi cealkaga mielde sáhttá dálvesiida dahje eará joavku bivdit ahte sidjiide mearriduvvo boazolohku. Nugo mearriduvvon § 11 goalmmát lađđasis, de ferte ođđa siidaoasi ásaheamis bissut dan boazologu siste mii siidii lea mearriduvvon. Dákko lea geassesiida vuođđun, ja eaktun lea ahte buot siidaoasálaččat geassesiiddas leat ovttaoaivilis ásahit ođđa siidaoasi. ¶
Stuora geassesiiddain, dahje geassesiiddain gos leat siskkáldas riiddut, sáhttá leat váttis olahit ovttamielalašvuođa. Dálvesiiddat, dahje eará joavkkut geassesiiddas, sáhttet ásahit ođđa siidaosiid jus leat ovttaoaivilis. Muhto dát eaktuda ahte dán siidii/jovkui mearriduvvo boazolohku. Jus ii, de sáhttá geassesiidii oppalaččat šaddat dássehisvuohta ja sáhttet ásahuvvot eanet siidaoasit go masa lea vuođđu. Dakkár dilálašvuođain sáhttá dasto dálvesiida dahje eará joavku bivdit ahte sidjiide ásahuvvo sierra boazolohku. ¶
Dát boazolohku rehkenasto dušše geassesiidda boazologu ektui, nu movt dat lea mearriduvvon vuosttaš lađđasa mielde. Jus dálvesiidii juo lea mearriduvvon boazolohku vuosttaš lađđasa olis, de adno dat vuođđun. ¶
Dáid dálvesiiddaid/unnit joavkkuid boazolohku ferte muddejuvvot jus geassesiidda oppalaš boazolohku rievdaduvvo. ¶
Goalmmát lađđasis leat mearrádusat boazologu unnideami birra. Čujuhit dan hárrái oppalaš mearkkašumiide 8. kapihttalis. ¶
Njealját lađđasa olis sáhttá mearriduvvot boazolohku juohke siidaoassái. Dan ferte guovllustivra dohkkehit maŋŋel go lea gieđahallon orohaga jahkečoahkkimis. Mearrádus sáhttá leat áigeguovdil iešguđetlágán struktuvrralaš doaimmaid čađaheami dáfus siiddas. ¶
Maŋemus lađđasa mielde sáhttá departemeanta láhkaásahusaid bokte addit dievasmahtti mearrádusaid boazologu mearrideami birra. Čujuhuvvo oppalaš mearkkašumiide 8. kapihttalis. ¶
Dán mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 9 – 5. Ulbmilin lea addit eiseválddiide vejolašvuođa mearridit guohtunáiggiid jus lea dárbbašlaš guohtumiid gáhttema dihte. ¶
Lávdegoddi deattuha ahte gáhtten dihte iešguđet áigodatguohtumiid, de lea deaŧalaš ahte leat mearrádusat guohtunáiggiid birra. Dákkár mearrádusat leat guhká leamaš boazodoalu hárrái, juo 1854 rájes, go dalle lei Suoma ráji giddema geažil dárbbašlaš ásahit njuolggadusaid guohtumiid gáhttema birra. ¶
Mearrádus addá válddi mearridit áiggiid dalle go lea dárbbašlaš boazodoalu iežas dihte, namalassii doppe gos lea dárbbašlaš gáhttet erenoamáš áigodatguohtumiid, dahje lea várra ahte jus eai leat mearriduvvon guohtunáiggit, de sáhttet čuožžilit váttisvuođat siiddaid gaskka. Mearrádus ii atte válddi mearridit guohtunáiggiid earáid go boazodoalu vuhtii váldima várás. Dasa gal dárbbaša válddi eará mearrádusaid olis, omd. § 63, mii vástida 1978-lága § 15. ¶
Vuosttaš lađas: Orohatstivra galgá § 57 mielde, gč. § 59, addit mearrádusaid guohtunáiggiid birra orohaga iešguđet áigodatguohtumiin. Paragráfa 61 mearrádus, mii addá guovllustivrii válddi mearridit guohtunáiggi almmá orohaga bivdima haga, lea jurddašuvvon dilálašvuođain goas lea dárbu oktiiheivehit iešguđet orohagaid guohtunáiggiid. Nugo lávdegoddi nai deattuha, de ii leat buorre jus guovtti orohagas main leat dálveguohtumat lahkalaga, leat goabbatlágán guohtunáiggit. Dat sáhttá dahkat ahte nubbi ii máša luoitimis iežas ealu dálveguohtumiidda ovddemus, ja maiddái guođohit ránnjáid orohaga jus dat ieža eai leat vuos ollen dohko. ¶
Nubbi lađas: Sáhttá leat dárbu ložžet guohtunáiggiid, erenoamážit jus guohtumat leat lássahuvvan dahje eará dilálašvuođain main siida lea sivahemet gártan váttis dillái. Ložženvejolašvuohta ii guoskka dušše guohtunáiggi mearrádusaide mat leat dán mearrádusa olis mearriduvvon, muhto maiddái guohtunáiggi mearrádusaide mearriduvvon § 59 olis. ¶
Lea boazodoalloagronoma gii sáhttá ložžet guohtunáiggi mearrádusaid, muhto jus lea sáhka eanet go njealji vahkkus, de galgá guovllustivra dan mearridit. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 9 – 6, ja dálá lága § 8 a. ¶
Ulbmil orohatplánaiguin lea almmolaš eiseválddiide čájehit ahte boazodoallu lea guovllus ja gokko earenoamážit galgá vuhtii váldit boazodoalu. Boazodollui lea deaŧalaš nu árrat go vejolaš boahtit mielde almmolaš plánenbargguide. Go dohkkehuvvon orohatplána galgá sáddejuvvot areálaplánaeiseválddiide, de ožžot dat dárbbašlaš vuođđodieđuid guovllu boazodoalu birra. Vai orohatplánaid ulbmil vuhtii váldojuvvo áiggi mielde, de lea deaŧalaš ahte dat ođasmahttojuvvojit dađi mielde. Dat berrejit ođasmahttojuvvot omd. juohke njealját jagi. ¶
Evttohusa mielde šaddá veahá álkit gieđahallanvuohki go dálá lága mielde, gos eaktuduvvo ahte guoskevaš suohkanat, fylkkagielddat ja fylkkamánnit galget beassat oainnuset cealkit ovdal go plána mearriduvvo. Ođđa evttohusa mielde galget namuhuvvon eiseválddit oažžut dieđu plánabarggu ja váldosisdoalu birra ovdal go dat mearriduvvo. Dainna lágiin besset namuhuvvon eiseválddit ovddidit oainnuideaset almmá formála gulaskuddama bokte. Čujuhit muđui oppalaš merkkašumiide 8. kapihttalis. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go láhkalávdegotti árvalan § 10 – 1 ja dálá lága § 15. Čujuhit mearkkašumiide gustovaš rievtti birra 4. kapihttalis. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 10 – 2 ja dálá lága § 30 vuosttaš lađas. Paragráfa 30 nubbi lađas ii leat šat mielde, muhto evttohuvvon § 9 vuhtii váldá sisdoalu. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 10 – 3 ja dálá lága § 28. ¶
Vuosttaš lađđasis nannejuvvo ahte juohkehaš guhte johtala guovlluin gos leat bohccot, galgá vuhtii váldit daid. Departemeantta oainnu mielde lea dát deaŧalaš mearrádus, muhto sáhttá ge jearrat man dihtomielalaččat dábálaš álbmot leat dán hárrái. Deattuhit ahte dán mearrádusa rihkkun sáhttá ráŋggáštuvvot evttohuvvon § 80 mielde. ¶
Nuppi lađđasa olis sáhttá guovllustivra bidjat eavttuid dahje dihto áigái gieldit iešguđetlágán lágidemiid go dat lea dárbbašlaš boazodoalu vuhtii váldima geažil. ¶
Dákko gustojit mearrádusat lágas suoidnemánu 4. b. 2003 nr. 74 beatnagiid birra, geahča vuosttaš lađđasa. ¶
Nuppi lađđasis leat mearrádusat buhtadusaid birra. ¶
9. kapihttala mearrádusain ovddasvástádusa birra vahágiid ovddas ja árvvošteami birra lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan §§ 11 – 1, 12 – 2 ja 11 – 3, ja seamma go dálá lága mearrádusat kapihttalis VI. Ođđa evttohusas leat datte dahkkon soames láhkateknihkalaš muddemat. ¶
Láhkalávdegoddi ii galgan guorahallat buhtadusmearrádusaid. Lávdegoddi lea datte čujuhan ahte dat sisttisdollet garra ja viiddis ovddasvástádusa, ja ahte lea dárbu rievdadit daid. ¶
Departemeanta lea ođđa sámevuoigatvuođalávdegottiin ságastallan dáid mearrádusaid čielggadeami birra, ja departemeanttas eai leat eará mearkkašumit. ¶
Otná mearrádusat almmolaš hálddašeami birra jotkojuvvojit. Dat mielddisbuktá ahte mearrádusat stivrenorgánaid birra eai rievdaduvvo. Čujuhit oppalaš mearkkašumiide 8. kapihttalis. ¶
Nugo vuosttaš lađđasis boahtá ovdan, de galgá Gonagas nammadit njeallje lahtu ja Sámediggi fas golbma. Nuppi lađđasis daddjo ahte nammadeamis galgá deattuhit govttolaš ovddasteami iešguđet guovlluin, viiddis fágalaš duogáža ja servodathárjáneami, ja nu ovtta meari nissonolbmuid ja dievdoolbmuid go vejolaš. Daddjo maiddái ahte boazodoallostivrii galget nammaduvvot beaivválaš bargi boazodoallit, ja ahte boazodoalu organisašuvnnain galgá leat evttohanvuoigatvuohta. ¶
NBR lea ráđđádallamiid oktavuođas dovddahan ahte proposišuvnnas berre čilget mii oaivvilduvvo dainna ahte boazodoalu organisašuvnnain galgá leat evttohanvuoigatvuohta boazodoallostivrra nammadeapmái. Departemeantta oaivila mielde galgá mearrádusa ipmirdit dainna lágiin ahte galgá stuora deattu bidjat daid evttohusaide maid boazodoalu organisašuvnnat ovddidit. Makkár čoahkkádus stivrras loahpas šaddá, ferte maiddái árvvoštallojuvvot eará gáibádusaid ektui, mat čuvvot nuppi lađđasa mearrádusain. ¶
Čujuhuvvo mearkkašumiide § 71 vuolde. ¶
Muđui čujuhuvvo Eanandoallolávdegotti evttohussii 1978-lága gieđahallama oktavuođas (Evtt. O. nr. 37 (1977 – 78). Eaktuduvvo doppe ahte galgá bidjat garra deattu dasa maid boazodoalu organisašuvnnat árvalit, ja ahte dábálalaččat galget boazodoallit leat eanetlogus. Guovllustivrra nammadeamis galgá ain dás duohko deattuhit dan seamma. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 12 – 5. Dálá lágas eai leat mearrádusat soabaheami birra. Departemeantta oaivila mielde lea deaŧalaš ásahit vejolašvuođa čoavdit riidduid olggobealde diggestobuid. Dat attášii oadjebasat ja unnit formála rámma riiddu čoavdimii, mii maiddái dahká maŋŋel álkibun ovttasbargat ja ovttas doaibmat. ¶
Evttohusa mielde sáhttá guovllustivra iežas fápmudusa mielde dahje muhtun siidaoasi, siidda dahje orohaga sávaldaga mielde mearridit ahte guokte beali galgaba gohččojuvvot soabaheapmái, jus ieža eai nagot soabadit. ¶
Guovllustivra dahje boazodoallostivra nammada soabaheaddjin olbmo geasa navdá goappaš beliid luohttit. Soabaheaddji gohčču čoahkkimii govttolaš áigemeriin, ja adno čielggasin ahte goappaš beliin lea geatnegasvuohta boahtit. ¶
Departemeanta sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid soabaheami birra. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 13 – 1, ja nanne ahte juohkehaččas leat geatnegasvuohta čuovvut dán lága ja mearrádusaid mat leat dan olis dahkkon ja ahte rihkkun sáhttá ráŋggáštuvvot. Lávdegoddi lea ráŋggáštussan (sankšuvdnan) gohčodan sihke mearrádusaid ráŋggáštahtti daguid birra ja doaimmaid mat galggaše eastadit rihkkumiid. ¶
Lávdegotti láhkaevttohusas leat muhtun eavttut ráŋggáštus čađaheapmái. ¶
Ráđđehusadvokáhtta lea iežas gulaskuddancealkámušas Boazodoalloláhkalávdegotti evttohussii eahpidan lea go riekta dakkár eavttuid bidjat láhkatekstii. Deattuhuvvo ahte ii dáidde leat dárbbašlaš hálddahussii bidjat árvaluvvon eavttuid, go hálddahus iešalddis ii mearrit ráŋggáštusa mii šaddá govttohis noađđin. Jerrojuvvo maiddái sáhttá go dán ovddidit duopmostuoluid árvvoštallamii. Deattuhuvvo ahte mearrádusa galgá ipmirdit seammaládje go plána- ja huksenlága § 116, nugo Alimusriekti lea dan dulkon ja mii mielddisbuktá ahte duopmostuollogieđahallan galgá leat dábálaš njuolggadusaid mielde, namalassii ahte govttolašvuohta ii geahččaluvvo ollásit. Dat deasttat maid lávdegoddi atná dárbbašlažžan deattuhit ráŋggášteamis leat friddja hálddašanárvvošteami bealit. Go nie namuha beliid maid erenoamážit galgá vuhtii váldit, de sáhttá dat álkit dagahit eahpesihkarvuođa eará beliid ektui mat maiddái leat áigeguovdilat árvvošteamis. Jus lea sávahahtti dadjat maide dan birra maid galgá vuhtii váldit, de sáhttá dan dahkat mearkkašumiin láhkamearrádusa birra. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis dáiguin árvvoštallamiiguin ja lea daid vuhtii váldán iežas láhkaevttohusas. Guovllustivra dahje boazodoallostivra ferte nappo fuolahit ahte ráŋggáštusat leat govttolaččat rihkkuma ektui, ja jus mearriduvvojit máŋggalágán ráŋggáštusat ovtta ja seamma rihkkosa ovddas, de fertejit dát oktiiheivehuvvot nu ahte eai čuoza govttohemet. Go ráŋggáštusaid mearrida, de galgá erenoamážit vuhtii váldit rihkkosa duođalašvuođa, vejolašvuođa eastadit rihkkosa, ja ovdamuniid maid lea olahan rihkkosa bokte. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 13 – 2, ja addá válddi gohččut heaittihit lobihisvuođa mii rihkku lága dahje mearrádusaid (ovttaskas mearrádusaid dahje láhkaásahusaid) mat leat lága olis addojuvvon. ¶
Lávdegoddi lea atnán doahpaga lobihis doaibma. Ráđđehusadvokáhtta árvalii iežas gulaskuddancealkámušas ahte doahpaga lobihis doaimma sadjái baicca dadjat lobihis dilálašvuohta, dan dihte go dajaldat lobihis doaibma sáhttá leat heivetmeahttun jus lea sáhka vihpadeamis. ¶
Viidáseappot čujuhii Ráđđehusadvokáhtta ahte lea unohas čatnat gohččunválddi almmolaš fuolaid vuhtii váldimii. Dan livččii váttis ráddjet ja lea konkrehta árvvoštallama duohken. Molssaeaktun sáhtášii leat mearrádusa dahkat sáhttá -mearrádussan ja mearkkašumiin deattuhit ahte váldi lea vuosttažettiin jurddašuvvon adnot dalle go leat almmolaš beroštumit. Ráđđehusadvokáhtta oaivvilda ahte eai galgga dárbbašuvvot erenoamáš ákkat dasa ahte sirdit válddi vuolit ásahusaide. ¶
Romssa ja Finnmárkku politiijameastárat leaba árvalan ahte politiijat galggaše oažžut erenoamáš vejolašvuođa dahkat gaskaboddosaš mearrádusaid mat gustojit dassážii go eará eiseváldi lea gieđahallan ášši, go dat gullá politiijaid dábálaš doibmii fuolahit ahte lobihisvuođat bissehuvvojit. ¶
Departemeanta oaivvilda ahte lobihis dilit lea buoret dajaldat go lobihis doaimmat. Viidáseappot doarju departemeanta dan ahte láhkateavsttas ii berre válddi sirdimii čatnat ráddjejumi erenoamáš ákkaide. ¶
Departemeanta ii doarjjo oainnu ahte almmolaš fuolaid ii galgga namuhit láhkateavsttas. Vaikko lea ge dárbbašlaš konkrehtalaččat árvvoštallat juohke dáfus, de departemeanta ii jáhke ahte dat dahká váttisvuođaid. Jus lea almmolašrievttálaš mearrádus dahkkon, omd. boazologu hárrái, de lea čielga almmolaš fuolla ahte mearrádus čađahuvvo. ¶
Dán vuoru ii áiggo departemeanta dárkileappot guorahallat gažaldaga politiijaid mearridanválddi birra. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti evttohan § 13 – 3. Dás nannejuvvo ahte sáhkkoheami oktavuođas § 75 olis sáhttá mearriduvvot bággensáhkku juohke beaivvi, vahkku dahje mánu ovdii mii gollá maŋŋelii áigemeari mii lea biddjon gohččuma ollašuhttimii, dassážii go dat lea ollašuhttojuvvon. ¶
Departemeantta oainnu mielde lea dát deaŧalaš sihkkarastit ahte iešguđet mearrádusat čađahuvvojit, dás maiddái boazologu birra. Eaktuduvvo ahte váldi galgá leat boazodoallostivrras ja guovllustivrras, nu ahte ii sáhte válddi sirdit vuollelii. Čujuhit lávdegotti oppalaš árvvoštallamii čuoggás 9.9.3.2. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvlan § 13 – 4. ¶
Dálá lágas lea buohtalas mearrádus § 8 b resursadivada birra orohatplána rihkkuma ovddas. Evttohusa mielde sáhttá boazodoallostivra dahje guovllustivra dahkat diekkár mearrádusa. Orohatstivrras eai leat ođđa evttohusa mielde šat almmolašrievttálaš doaimmat ja das ii leat šat dadjamuš dákko, nugo lea 1978-lága olis. ¶
Lávdegoddi lea árvalan ahte divat ii galgga gáibiduvvot jus dilálašvuohta sáhttá čilgejuvvot buozanvuođa dahje eará siva geažil man badjel son ii ráđđe. ¶
Ráđđehusadvokáhtta lea iežas cealkámušas Boazodoalloláhkalávdegotti čielggadussii eahpidan lea go heivvolaš láhkii čatnat diekkár subjektiiva šállošanákkaid. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis das ahte lea dárbbašmeahttun dán namuhit lágas. Departemeanta datte eaktuda ahte guovllustivra ja boazodoallostivra liikká váldet dakkár beliid vuhtii go árvvoštallet juohke dilálašvuođa sierra. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 13 – 5. ¶
Mearrádus lea prinsihppalaš ođas boazodoallolágas. Čujuhuvvo lávdegotti čielggadeapmái čuoggás 9.9.3.3 gos oaidná ahte sáhkkocealkkus lea gohččun dihto áigemearis čađahit juo ovdalaččas mearriduvvon gohččuma. Siviilarievttálaš sáhku mas dás lea sáhka, ii ábut seaguhit ráŋggaštusrievttálaš sáhkuin, mii lea dábálaš smávit rihkusáššiin. ¶
Son gii sáhkkohallá, sáhttá ovddidit ášši stáhta vuostá 60 beaivvi sisa oažžun dihte sáhku guorahallojuvvot. Dát addá vejolašvuođa vuodjit ášši duopmostuoluide, muhto dat eaktuda ahte son ieš aktiivvalaččat ovddida ášši. Sáhkkocealkkus lea dákko earalágán go dábálaš vuohki, mas eiseválddit fertejit vuodjit ášši vai ožžot vuođu bákkuin bearrat. ¶
Advokáhttasearvi lea iežas cealkámušas Boazodoalloláhkalávdegotti čielggadeapmái vuosttaldan mearrádusa ja čujuhan ahte dat lea dábalaš riektesihkarvuođaprinsihpaid vuostá go sáhkkohallan olmmoš ieš galgá ovddidit ášši duopmostuoluide oažžun dihte sáhku guorahallojuvvot. Dán háve lea dat maiddái sámi kultuvrra vuostá, go dábálaš ipmárdus lea ahte son gii ii jietnat maide, son lea vuostá. ¶
Departemeanta ii oainne ákka hilgut lávdegotti árvalusa ja čujuha ahte sullasaš mearrádusat leat eará lágain, gč. ee. plána- ja huksenlága § 114. Čujuhit muđui Od.prp. nr. 67 (1999 – 2000) iešguđet lágaid rievdadeami birra, mat leat siviilarievttálaš sáhkkohanvuogi ásaheami vuođđun. ¶
Mearrádusas lea seamma sisdoallu go lávdegotti árvalan § 13 – 6. Lávdegoddi árvala dákko mearrádusaid bággočađaheami birra seamma vuođul go 1978-lága § 34 nuppi gitta njealját lađđasa rádjái. ¶
Lávdegoddi árvala paragráfa goalmmát lađđasis ahte guovllustivra ja boazodoallostivra galget sáhttit addit válddi vuolit dássái čađahit bággodoaimmaid nugo dárbbašlaš barggu ja bearráigeahču vai sáhttá čađahit gohččuma čohkkema, rátkima, eretvuojeheami ja bohccuid lohkama birra, gč. nuppi lađđasa bustáva a. ¶
Ráđđehusadvokáhtta eahpida válddi sirdima lobálašvuođa, eandalii goit bohccuid goddima hárrái dalle go ii sáhte eret vuojehit, gč. lávdegotti árvalusas nuppi lađđasa bustáva b. Jerrojuvvo maiddái ii go leat beare moalkás gáibádus vuos ovddidit ášši nammaeiseválddiide ovdal go sáhttá čađahit. ¶
Romssa ja Finnmárkku politiijameastárat árvaleaba ahte maiddái politiijat ožžot válddi čađahit lávdegotti evttohan mearrádusaid § 13 – 6 nuppi lađđasa a ja b bustávain. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis ahte berre leat vejolaš sirdit válddi maiddái goddinmearrádusa hárrái. Datte oaivvilda departemeanta ahte goddin galgá dáhpáhuvvat nammaeiseválddiid gieđahallama bokte. Gieđahallan diggerievttis mielddisbuktá, nugo lávdegoddi čujuha, ahte hálddahusmearrádus guorahallojuvvo. Dát lea deaŧalaš guoskevaš olbmo riektesihkarvuođa dihte ja lea departemeantta mielas garraset ágga go álkivuođa ágga mii livččii jus čađahit sáhtášii almmá diggerievtti gieđahallama haga. ¶
Nugo lávdegoddi nai árvala, de evttoha departemeanta ahte mearkkašahttivuođaeaktu váldojuvvo eret. Bággodoaimmat leat dakkárat maid eiseválddit sierra árvvoštallama vuođul sáhttet mearridit, ja dán árvvoštallamis galget maid vuhtii váldit man mearkkašahtti ášši lea. ¶
Politiijaid válddi hárrái dahkat mearrádusaid dán oktavuođas, ii áiggo departemeanta dađi eanet mearkkašit. ¶
Dát mearrádus lea seamma go 1978-lága § 36. ¶
Mearrádusa sisdoallu lea seamma go lávdegotti árvalan oppalaš váldi addit láhkaásahusaid, mii ii ráddje man birra láhkaásahusaid sáhttá addit, nugo 1978-lága § 33 dahká. ¶
ILO-konvenšuvnna nr 169 mielde álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešheanalaš stáhtain, lea álgoálbmogiin vuoigatvuohta jerrojuvvot áššiin mat sáhttet njuolga guoskat sidjiide. Jus stáhta ráhkada njuolggadusaid (láhkaásahusaid) dán lága olis, de áigu stáhta ráđđádallat Sámedikkiin ja eará guoskevaš sámi beroštumiiguin. ¶
Láhka boahtá fápmui dán rájes go Gonagas mearrida. Paragráfa addá maid vejolašvuođa ásahit gaskaboddosaš mearrádusaid. Diekkár gaskaboddosaš njuolggadusaid sáhttá Gonagas addit, ja dat sáhttet maiddái sisttisdoallat mearrádusaid mat leat ovdalaš lága olis mearriduvvon. Diekkár mearrádusat eai galgga leat vuostálaga ođđa lágain. ¶
Máŋgga láhkamearrádusas leat čujuhusat 1978-láhkii. Dáid mearrádusaid ferte rievdadit go boahtá ođđa boazodoalloláhka. Ii leat dárbu rievdadit dan moadde mearrádusa mas čujuhuvvo dušše «boazodoalloláhkii» , go ii leat namuhuvvon lága beaivi dahje nummar dahje dihto paragráfa. ¶
Gos oreigningsloven is čujuhuvvo 1978 boazodoalloláhkii, de ferte rievdaduvvot nu ahte čujuhuvvo ođđa boazodoalloláhkii. ¶
Eananjuohkinláhka namuha máŋgga sajis «boazodoalu, lága vuođul geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 § 2 boazodoalu birra» . Dás oaivvilduvvo boazodoallu sámi boazodoalloguovllus. Go čujuhusa almmotge ferte rievdadit, de evttohuvvo rievdadit maiddái nu ahte sohpet ođđa boazodoallolága sátnegeavaheapmái. Eananjuohkinlága §:s 88 a lea lasáhus opmodatvuoigatvuođaláhkii mii ii leat vuos fápmuiboahtán: «eller for registrering av uregistrert jordsameige» , muhto lea dás váldon mielde vai lasáhus ii bázáše ođđa boazodoallolága oktavuođas. ¶
Fuođđolága § 31 čujuha 1978-boazodoallolága § 14. Seamma mearrádus lea ođđa boazodoallolágas § 26. ¶
1978 boazodoalloláhka ii gusto Trollheimena boazodollui. Máŋgga čujuhusa bokte «Trollheimenlágas» leat datte eatnasat boazodoallolága mearrádusain gustovaččat maiddái doppe. Dát čujuhusat fertejit heivehuvvot ođđa boazodoallolága huksehussii ja sátnegeavaheapmái. ¶
Luossa- ja sáivaguollelága § 22 čujuha 1978-boazodoallolága § 14. Seamma mearrádus lea ođđa boazodoallolágas § 26. ¶
Beatnatlágas fertejit čujuhusat 1978-láhkii rievdaduvvot nu ahte čujuhit vástideaddji mearrádusaide ođđa boazodoallolágas. ¶
Eananjuohkinlága § 88 a rievdadeapmi opmodatregistrerenlága olis berre rievdat nu ahte eananjuohkinlága § 88 rievdadeapmi ii ipmirduvvo duššindahkkojuvvon ođđa boazodoallolága ásaheami geažil, jus opmodatregistrerenláhka boahtá fápmui maŋŋel go ođđa boazodoalloláhka. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 9 Ekonomalaš, hálddahuslaš ... ¶
| ¶
Ráva > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_11.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
Ráva ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 10 Mearkkašumit iešguđet... ¶
| ¶
Evttohus > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Eanandoallo- ja borramušdepartemeanta ¶
ráđđe: ¶
Ahte Gonagaslaš Majestehta dohkkeha ja vuolláičállá ovddiduvvon proposišuvnna Stuoradiggái lága hárrái boazodoalu birra. ¶
Mii HARALD, Norgga gonagas, ¶
nanne: ¶
Stuoradiggi bivdojuvvo mearridit lága boazodoalu birra nugo dás evttohuvvon. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 10 Mearkkašumit iešguđet... ¶
| ¶
Evttohus > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_12.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
Evttohus ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< Ráva ¶
| | ¶
Ovdasiidu ¶
Sámi boazodoalloguovllus galgá láhka lágidit dili boazodollui mii lea ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat guoddevaš ja mii lea vuođđuduvvon sámi kultuvrra, árbevieruid ja dábiid ala ávkin boazodollui alccesis ja servodahkii muđui. Olahan dihte dáid mihttomeriid galgá láhka addit vuođu boazodoalu ulbmillaš organiseremii ja hálddašeapmái. Boazodoallu galgá bisuhuvvot sámi kultuvrra ja servodateallima deaŧalaš vuođđun. ¶
Láhka galgá leat mielde sihkkarastime boazodoalloareálaid sámi boazodoalloguovllus boazodoalu deaŧaleamos resursavuođđun. Boazodoalu areálaid sihkkarastima ovddasvástádus lea sihke boazodoallovuoigatvuođalaččain, eará vuoigatvuođalaččain ja eiseválddiin. ¶
Olggobealde sámi boazodoalloguovllu galgá láhka lágidit dilálašvuođaid dasa ahte boazoguohtumat geavahuvvojit ekologalaččat guoddi vugiin, guovlluin gos boazodoallu doaimmahuvvo. ¶
Dát láhka lea riikkas fámus daid gáržžádusaiguin mat bohtet ovdan lágas geassemánu 9. b. 1972 nr. 31 Ruoŧa boazoguohtuma birra Norggas ja Norgga boazoguohtuma birra Ruoŧas. ¶
Trollheimen boazodollui gustojit mearrádusat juovlamánu 21. b. 1984 lágas nr. 101 boazodoalu birra suohkaniin Meldal, Midtre Gauldal, Oppdal, Rennebu, Rindal, Sunndal ja Surnadal. ¶
Láhka galgá adnot álbmotrievtti mearrádusaid mielde álgoálbmogiid ja unnitloguid birra. ¶
Sámi álbmogis lea dološ áiggi rájes geavahemi vuođul vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu dain osiin Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain gos boazosámit doložis leat doaimmahan boazodoalu (sámi boazodoalloguovlu). ¶
Sámi boazodoalloguovllu siskkobealde galgá adnot vuođđun ahte doppe lea boazoguohtunvuoigatvuohta dán lága olis, jus eará ii čuvoš erenoamáš riektedilálašvuođain. ¶
Sisabahkkemiid ovddas boazosámiid boazodoallovuoigatvuođaide galgá máksot buhtadus dábálaš bággolonistanrievttálaš vuođđoeavttuid mielde. ¶
Sámi boazodoalloguovlu juhkkojuvvo sámi regiovnnalaš boazodoalloguovlun gos boazodoallu oažžu doaimmahuvvot dakkár erenoamáš vuoigatvuođaiguin ja geatnegasvuođaiguin mat leat mearriduvvon dán lágas dahje dán lága olis. Gonagas mearrida juohkima. ¶
Boazodoallostivra juohká regiovnnalaš boazodoalloguovlluid sámi orohahkan § 42 mearrádusaid mielde. ¶
Gonagas sáhttá stáhtii gáibidit luobahuvvot eatnama ja vuoigatvuođaid, dás maiddái vuoigatvuođaid namuhuvvon 3. kapihttalis, ja maiddái vuoigatvuođa buhtadusaide vahágiid ovddas maid bohccot leat dagahan, go nu gávnnahuvvo dárbbašlažžan boazodoalu geažil sámi boazodoalloguovllus, ja go ferte vuordit ahte dákkár dahku eahpitkeahttá gártá eambbo ávkin go vahágin. ¶
Jus áššin lea luobahit vuoigatvuođaid namuhuvvon 3. kapihttalis, de sáhttá ášši vuolggaheaddji beassat buhtadeamis vástideaddji áššegoluid jus vástideaddji šiehtadallamiid maŋŋel lea hilgon dahje ii leat vástidan fálaldaga, ja vástideaddji riekteárvvošteami mearrádusa olis ii oaččo eambbo go fálaldaga. Muđui gustojit áššegollomearrádusat lágas geassemánu 1. b. 1917 nr. 1 árvvoštus- ja bággolotnunáššiid birra. ¶
Olggobealde sámi boazodoalloguovllu ii oaččo boazodoallu doaimmahuvvot Gonagasa addin erenoamáš lobi haga. Dakkár lobi sáhttá oažžut duššefal son guhte sáhttá čájehit čálalaš duođaštusa das ahte guoskevaš eananeaiggádat ja vuoigatvuođalaččat geaidda su boazodoallu boahtá guoskat leat addán sutnje lobi dahje eará vuođul sáhttá geavahit doarvái viiddis ja heivvolaččat ráddjejuvvon duovdagiid boazodollui. Lohpi ii berre addojuvvot goddeguovlluin. Berre maiddái leat várrogas addimis lobiid guovlluin mat leat dainna lágiin lahka boazodoalloguovlluid ahte riiddut sáhttet čuožžilit. Lohpi sáhttá addojuvvot vissis áigái, ii ge dat leat guđege ládje gustovaš maŋŋel go guohtunvuoigatvuohta lea eret gahččan. Dollui sáhttet biddjot dárkilet eavttut. ¶
Searveopmodat olggobealde boazodoalloguovllu sáhttá geavahuvvot boazodollui eaiggátsearvvi eanetlogu mearrádusa mielde lága vuođul geassemánu 18. b. 1965 nr. 6 searveopmodagaid birra. ¶
Jus eaiggádat ja geavaheaddjit guđet hálddašit eanas oasi dakkár duovdagiin mat leat heivvolaččat boazodollui, háliidit duovdagiid geavahuvvot dasa, muhto eai beasa go muhtun eananeaiggádat eai dáhto mieđihit, de sáhttet eananjuohkinlága § 2 e-bustáva mearrádusat oktasaš doaimmaid birra geavahuvvot dán dáfus. ¶
Gonagasa dohkkehemiin sáhttá almennetstivra gitta 10 jahkái hávális addit lobi doaimmahit boazodoalu gilialmmennegis olggobealde boazodoalloguovllu, jus boazodoallu ii šattaš mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan sidjiide geain lea geavahanvuoigatvuohta. ¶
Boazodoalu birra stáhta almennegiin olggobealde boazodoalloguovllu gusto § 17 várrelágas geassemánu 6. b.1975 nr. 31. ¶
Dušše sis geain lea vuoigatvuohta atnit mearkka, gč. § 32, lea vuoigatvuohta eaiggáduššat bohccuid sámi boazodoalloguovllus. ¶
Lea eaktun ahte bohccot gullet siidaoassái dahje buohtalas álggahansiidaoassái man jođiha ovddasvástideaddji jođiheaddji § 10 ja č. §§ mearrádusaid mielde. ¶
Jus leat erenoamaš ákkat, de sáhttá boazodoallostivra mieđihit ahte olmmoš gii ii deavdde eavttuid vuosttaš dahje nuppi lađđasis, oažžu eaiggáduššat bohccuid sámi boazodoalloguovllus. ¶
Boazodoallostivra sáhttá maiddái mieđihit ovttaskas olbmuid dahje ásahusaid eaiggáduššat bohccuid dutkamiid ja geahččalemiid várás almmolaš jođiheami ja geahču vuolde. Diekkár lobit galget addojuvvot dihto áigái ja dihto eavttuid vuođul. ¶
Siidaosiin oaivvilduvvo bearaš dahje ovttaskas olmmoš mii gullá siidii, gč. § 51, ja gii doaimmaha boazodoalu ovtta olbmo jođiheami dahje náittosguimmežagaid dahje ovttasássiid oktasaš jođiheami vuolde. Siidaoasi jođiheaddji galgá ássat Norggas. ¶
Siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji mearrida gii oažžu eaiggáduššat bohccuid siidaoasis ja man olu bohccuid. ¶
Boazoeaiggát sáhttá leat dušše ovtta siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjin, ii ge sáhte eaiggáduššat bohccuid eambbo go ovtta siidaoasis. Agivuloš mánná gean váhnemat eai eale ovttas, oažžu almmotge eaiggáduššat bohccuid siidaoasis sihke eatni ja áhči bealde. ¶
Doalloovttadat mii lága fápmuiboahtimis lea sisačálihuvvon guovllustivrii, rehkenasto siidaoassin dán lága mearrádusaid mielde. Son gii lága fápmuiboahtimis lea doalloovttadaga eaiggát lea dán siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji. ¶
Jus leat ovttamielalaččat, de sáhttet siidaosiid jođiheaddjit ásahit siidii ođđa siidaoasi man jođiha dihto olmmoš gii lea válddáláš ja gii deavdá § 9 eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra. Galgá fuolahuvvot ahte ásaheapmi ii dagat siidda ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuođa ovdii. ¶
Ođđa siidaoasi ásahettiin galgá boazolohku doalahuvvot siidda alimus boazologu siskkobealde, gč. § 60 vuosttaš ja nuppi lađđasiid. Jus ásaheapmi dagaha boazologu badjel mearriduvvon logu, de ferte lohku vuoliduvvot § 60 goalmmát ja njealját lađđasiid mearrádusaid mielde. ¶
Mearridettiin gii ođđa siidaoasi galgá jođihit, galget ee. siidda bargofámut ja ohcci eallindilálašvuođat, ja lága ulbmil vuhtii váldojuvvot. ¶
Ođđa siidaoasi ásaheapmi galgá dieđihuvvot guovllustivrii dohkkeheapmái. Guovllustivra galgá dárkkistit ahte ođđa siidaoasi ásaheami formála eavttut leat devdojuvvon, maiddái ahte ásaheapmi ii dagat siidda ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodolu ovdii. Guovllustivra sáhttá biehttalit dohkkeheamis siidaoasi jus siidaosiid gaskamearalaš boazolohku šaddá vuollel 250 siidda alimus boazologu ektui. ¶
Mearrádusat nuppi lađđasis gitta viđát lađđasii gustojit seammaládje siidaoasi sirdima dáfus eará siidii. ¶
Guovllustivra sáhttá, erenoamáš ákkaid vuođul, gohččut orohaga dahje siidda ásahit ovtta dahje eanet ođđa siidaosiid. Ođđa siidaoasi jođiheaddji nammaduvvo mearrádusaid mielde nuppi lađđasis gitta viđát lađđasii. Jus ii šatta ovttamielalašvuohta, de galgá guovllustivra nammadit jođiheaddji. ¶
Siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji sáhttá mearridit ahte ásahuvvo buohtalas álggahansiidaoassi mii gullá siidaoassái. ¶
Buohtalas álggahansiidaoasi ásaheami eaktun lea ahte dábálaš siidaoassái ja buohtalas álggahansiidaoassái mearriduvvo alimus boazolohku man siskkobealde siidaoassi ja buohtalas álggahansiidaoassi galgaba doalahit logu. ¶
Ii sáhte ásahuvvot eambbo go okta buohtalas álggahansiidaoassi guđenai siidaoassái. ¶
Buohtalas álggahansiidaoassi sáhttá doalahuvvot gitta čieža jagi, ja diekkár buohtalas siidaoasi ásaheamis eaktuduvvo ahte seammás dahkkojuvvo soahpamuš badjelasás váldit siidaoasi. Buohtalas álggahansiidaoasi jođihanovddasvástádus sáhttá addojuvvot dušše mánnái, áddjubii/áhkkubii dahje eará nuorat buolvva olbmui gii deavdá § 9 eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra. Son galgá leat válddáláš ja galgá leat searvan buot boazodoalu bargguide jođiheaddji fárus unnimusat golbma jagi. ¶
Buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddjis leat seamma vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go dábálaš siidaoasi jođiheaddjis, jus eará ii čuvoš dán lága olis. ¶
Jus siidaoasi jođiheaddji jápmá dahje heaitá ovddasvástideaddji jođiheaddjin, de šaddá buohtalas álggahansiidaoassi oktii siidaosiin ja buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddji šaddá ođđa jođiheaddjin. ¶
Buohtalas álggahansiidaoasi ásaheapmi galgá dieđihuvvot guovllustivrii, mii dárkkista ahte buohtalas álggahansiidaoasi ásaheami formála eavttut leat devdojuvvon. ¶
Jus ovddasvástideaddji siidaoasi jođiheaddji lea náitalan dahje náitala, de sáhttiba goappaš náittosguimmežagat leat siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjit. Dat gusto maiddái dalle go dušše nubbi sudnos deavdá § 9 vuosttaš lađđasa eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra. Diekkár oktasaš siidaoassi mearkkaša ahte náittosguimmežagat leaba solidáralaččat ovddasvástideaddji jođiheaddjit. ¶
Jus náittosguimmežagat soahpaba ahte goappašagat leaba siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjit, de ferteba dan dieđihit boazodoallodieđáhusas, gč. § 18. ¶
Náittosguimmežagat geat goappašagat deavdiba § 9 vuosttaš lađđasa eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra, sáhttiba leat goabbat siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjin, daid gáržžádusaiguin mat bohtet ovdan lágas muđui. ¶
Mearrádusat vuosttaš lađđasa rájes goalmmát lađđasa rádjái gustojit seammaládje náitalkeahtes olbmuide geat ealliba ovttas (ovttasássiide) jus ¶
Jus náittosguimmežagat dahje ovttasássi guimmežagat leaba ovttas jođihan siidaoasi, ja nubbi sudnos jápmá, de šaddá báhcán bealli akto siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddjin. Dát gusto maiddái dalle jus báhcán bealli ii deavdde § 9 vuosttaš láđđasa eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra. ¶
Jus náittosdilli dahje ovttasássan loahpahuvvo eará árttaiguin go jápmima geažil, de massá dat náittosguoibmi dahje ovttasássi gii lea mieldeovddasvástádusa ožžon náittosdili dahje ovttasássama bokte, vuoigatvuođa leat mieldeovddasvástideaddji jođiheaddjin. Bealit sáhttiba soahpat ahte son almmotge ain beassá atnit bohccuid siidaoasis dahje ahte son akto doaibmagoahtá siidaoasi jođiheaddjin. Dát gusto maiddái dalle go son ii deavdde § 9 vuosttaš lađđasa eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra. ¶
Jođihanovddasvástádusa rievdamat vuosttaš ja nuppi lađđasa mielde galget dieđihuvvot guovllustivrii. ¶
Jus buohtalas álggahansiidaoassi ii leat ásahuvvon, de sáhttá siidaoasi jođiheaddji sirdit siidaoasi jođihanovddasvástádusa mánnái, áddjubii/áhkkubii dahje eará olbmui gii § 9 vuosttaš lađđasa mielde deavdá eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra siidaoasis. ¶
Siidaoasi ođđa jođiheaddji galgá leat válddáláš ja galgá leat searvan buot boazodoalu bargguide jođiheaddji fárus unnimusat golbma jagi. Guovllustivra sáhttá almmotge erenoamáš dilálašvuođain dohkkehit sirdima mánnái dahje áddjubii/áhkkubii gii ii deavdde dáid gáibádusaid. ¶
Maŋŋel siidaoasi jođihanovddasvástádusa sirdima lea siidaoasi ovdalaš jođiheaddjis ain vuoigatvuohta atnit bohccuid siidaoasis. ¶
Jus siidaoasi jođiheaddji jápmá ovdal go lea dahkkon mearrádus nugo namuhuvvon vuosttaš lađđasis, de lea mánás, áddjubis/áhkkubis dahje eará fuolkkis gii deavdá § 9 vuosttaš lađđasa eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra, vuoigatvuohta badjelasás váldit siidaoasi ovddasvástádusa jus leaska dahje báhcán ovttasássi ii váldde ovddasvástádusa badjelasás § 14 njuolggadusaid mielde. Nuppi lađđasa mearrádusat gustojit dán dáfus. ¶
Jápmima oktavuođas sáhttá ohcat guovllustivrras lobi vurket siidaoasi dassážii go mánná, áddjut/áhkkut dahje eará olmmoš gii deavdá § 9 vuosttaš lađđasa eavttuid bohccuid eaiggáduššama birra, lea šaddan válddáláš. ¶
Siidaoasi sirdin galgá dieđihuvvot guovllustivrii mii dárkkista ahte sirdima formála eavttut leat devdojuvvon. ¶
Jus siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji heaittiha iežas boazodoalu dahje jus jápmá ja ovddasvástádus ii sirdojuvvo earái § 12 ja §15 mearrádusaid mielde, de galgá siidaoassi heaittihuvvot ja bohccot vuvdojuvvot jus eai sirdojuvvo eará siidaoassái dahje buohtalas álggahansiidaoassái. Geassesiidda stivra, gč. § 52, dahje § 53 nuppi lađđasa mielde válljejuvvon gulahallanolmmoš, galgá fuolahit ahte siidaoassi heaittihuvvo. Heaittiheami golut gokčojuvvojit bohccuid vuovdima bokte. ¶
Jus buohtalas álggahansiidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji heaittiha iežas boazodoalu dahje jus son jápmá ja ovddasvástádus ii sirdojuvvo earái, de manná buohtalas álggahansiidaoassi dan siidaoassái mas ásahuvvui. ¶
Heaittiheapmi vuosttaš ja nuppi lađđasiid mielde galgá dieđihuvvot guovllustivrii. ¶
Jus siidaoasi dahje buohtalas álggahansiidaoasi boazolohku lea leamaš vuollel 50 vihtta jagi, de ferte dat heaittihuvvot siidaoassin. Guovllustivra mearrida heaittiheami. Go boazolohku lea njealját jagi vuollel 50 de galgá guovllustivra dieđihit siidaoasi jođiheaddjái čuovvovaš heaittiheami birra. Dieđihuvvot galgá unnimusat guhtta mánu ovdal nuppe jagi boazodoallodieđáhusa sáddema áigemeari. Vuosttaš lađđasa mearrádus heaittiheami čađaheami birra gusto dán dáfus. ¶
Son gii oamasta bohccuid 2. kapihttala njuolggadusaid vuostá, sáhttá gohčohallat heaitit 11. kapihttala njuolggadusaid mielde. ¶
Siidaoasi jođiheaddji galgá jahkásaččat addit boazodoallodieđáhusa guovllustivrii. Dieđáhusas galget siidaoasi boazolohku ja boazoeaiggádat, ja siidagullevašvuohta boahtit ovdan. Dieđáhusa kopiija sáddejuvvo dan orohaga stivrii gos boazodoallu doaimmahuvvo. ¶
Departemeanta addá dárkilet mearrádusaid dan birra mii muđui galgá dieđihuvvot, áigemeari birra jna. ¶
Boazodoallodieđáhusa dieđuid dáfus gusto jávohisvuođageasku ovttaskas olbmuid boazologu ja sin eará persovnnalaš dilálašvuođaid birra, jus eará ii čuvoš ovttage lága olis. Hálddašanlága § 13 a rájes § 13 e rádjái gustojit dán dáfus. ¶
Boazodoallovuoigatvuohta sisttisdoallá vuoigatvuođa boazoguohtumiidda váriin ja eará duovdagiin, nu maiddái ovdalaš gilvojuvvon eatnamiin ja ovdalaš ládjosajiin mat leat sierra ja mat eai gula ássanguovlluide eai ge dakkár gilvojuvvon eatnamiidda mat leat anus, jus dat eai leat áimmahuššon eai ge leat anus dikšojuvvon guohtuneanamin, jus fal eanan ii leat áidojuvvon dakkár áiddiin mii doallá bohcco. Gonagas sáhttá addit dárkilet mearrádusaid dan birra movt galgá ipmirdit dajaldaga áidi mii doallá bohcco. ¶
Gonagas sáhttá mearridit dihto goahccevuovdeguovlluide boazoguohtungildosa vissis áigái, go adnojuvvo dárbbašlažžan vuovddi ođasmahttima ja ođđasit šaddama geažil. Gonagas sáhttá maiddái muđui ráfáiduhttit dárkileappot mearriduvvon guovlluid dihto áigái go leat erenoamáš ákkat dasa. Ráfáiduhttinmearrádus sáhttá maiddái gustot johtimii bohccuiguin. ¶
Eatnamat gos gildojuvvo boazoguohtun, berrejit buhttejuvvot seammasullasaš guohtuneatnamiiguin jus dat lea vejolaš. ¶
Guohtunvuoigatvuohta sisttisdoallá vuoigatvuođa dárbbašlaš áigodatguohtumiidda, namalassii giđđa-, geasse-, čakča- ja dálveguohtumiidda, dás maiddái johtingeainnuide, guottet- ja ragatbáikkiide. ¶
Boazodoallovuoigatvuohta addá mehciin vuoigatvuođa cegget dárbbašlaš barttaid ja gođiid olbmuid várás ja vuoigatvuođa cegget áittiid, buvrriid, njalaid, luviid ja suonjiriid biergasiid ja borramuša várás. ¶
Boazodoalli sáhttá mávssu ovddas oažžut čájehuvvot orrunviessosaji jus son ii earaládje dábut orrunviesu maid dárbbaša doaimmahit ulbmillaš boazodoalu. Jus áššái gulli bealit eai soabat dan alde leat go eavttut devdojuvvon oažžut viessosaji čájehuvvot, dahje gos viessosadji galgá leat, viessosaji sturrodaga dahje ráddjema alde, eavttuid alde dahje mávssu alde, de mearriduvvo gažaldat eananjuohkindikki árvvošteami bokte. ¶
Eanan mii lea váldojuvvon atnui dahje čájehuvvon ja visttit ja rusttegat mat leat dán paragráfa vuosttaš ja nuppi lađđasiid vuođul ceggejuvvon, eai sáhte Gonagasa dohkkeheami haga ja eananeaiggáda lobi haga geavahuvvot eará ulbmiliidda go boazodollui eai ge daguhuvvot earáide go boazodolliide ja ulbmiliidda mat devdet vuosttaš ja nuppi lađđasiid eavttuid. ¶
Boazodolliin lea lohpi friddja ja hehttekeahttá vuojehit ja sirdit bohccuid dain osiin boazodoalloguovllus gos boazu lobálaččat oažžu leat ja lohpi johtit bohccuiguin árbevirolaš johtingeainnuid mielde. Johtingeaidnun adnojuvvojit maiddái bissovaš sisa- ja olggoslástensajit boazofievrredeami várás. ¶
Boazodoalu johtingeainnut eai galgga giddejuvvot, muhto Gonagas sáhttá addit lobi nuppástuhttit johtingeainnu ja rahpat ođđa johtingeainnuid go vuoiggalaš beroštumiid geažil nu berre dahkkot.Vahát mii šattaš nuppástuhttima geažil dahje ođđa johtingeainnu rahpama geažil, galgá buhttejuvvot árvvošteami olis man eananjuohkindiggi jođiha, jus muđui ii soabaduvvo. Gonagas sáhttá mearridit ahte maiddái ođđa johtingeainnu dárkilet mearrideapmi galgá biddjot árvvošteami háldui. ¶
Sus gii doaimmaha boazodoalu, lea lohpi geavahit dárbbašlaš fievrruid gustovaš orohatplána mielde, vrd. § 62. ¶
Galgá unnimus lági mielde bievlan vuodjit meahccefievrruiguin ja galgá dan muddui go vejolaš vuodjit dihto máđijaid mielde. Mohtorjohtolat dahje girdin guovllus mii lea ráfáidahtton lága olis geassemánu 19. b.1970 nr. 63 luonddugáhttema birra galgá dáhpáhuvvat mearriduvvon láhkaásahusaid mielde gáhttema birra. Diekkár johtaleami birra ráfáidahtton guovllus sáhttá guoskevaš hálddašaneiseváldi láhkaásahusaid bokte mearridit dárkilet njuolggadusaid ovttasráđiid orohatstivrrain ja guovllustivrrain. ¶
Vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu addá vuoigatvuođa hukset gárddiid ja áiddiid, njuovvanrusttegiid, šaldiid ja eará rusttegiid maid boazodoalus dárbbaša. Áiddit ja rusttegat eai galgga biddjot nu ahte šaddet dárbbašmeahttun fastin dahje mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan eananeaiggádii dahje eará vuoiggalaš beroštumiid guovdu. ¶
Áiddit ja rusttegat mat galget čuožžut guhkit go ovtta áigodaga jagis, eai galgga huksejuvvot departemeantta dohkkeheami haga. Stuorát bistevaš rusttegat eai sáhte dohkkehuvvot ovdal go lea dollon buot biraslaš váikkuhusaid fágamáhtolaš guorahallan ja váikkuhusaid árvvoštallan rusttega boazodoallofágalaš dárbbuid ektui. Jus eananeaiggát ja vejolaš vuoigatvuođalaš eanangeavaheaddjit eai mieđa dasa, de sáhttá departemeanta addit lobi hukset rusttega mávssu ovddas eananjuohkindikki árvvošteami vuođul vahágiid ja hehttehusaid birra. ¶
Áiddiid ja rusttegiid mat eai leat vuosttaš ja nuppi lađđasiid mearrádusaid mielde, sáhttá guovllustivra gáibidit ovddasvástideaddji njeaidit dahje rievdadit. Jus dat ii leat dahkkojuvvon dihto áigemeari sisa, de sáhttá boazodoalloagronoma ovttatmanu gaikkuhit dahje rievdadahttit daid. Guovllustivra sáhttá válddi dán mearrádusa mielde addit boazodoalloagronomii. Goluid doaimmaide dán mearrádusa mielde máksá ovddasvástideaddji ja dat leat bággobearrama vuođđun. ¶
Departemeanta sáhttá addit dárkilet mearrádusaid das gosa áiddit ja eará rusttegat galget biddjot ja man málle mielde galget ráhkaduvvot, nu maiddái ee. áideávdnasiid hárrái. Departemeanta sáhttá maiddái addit mearrádusaid das mainna lágiin bissovaš áiddit ja rusttegat galget ortnegis dollojuvvot ja mearrádusaid geatnegasvuođa birra gaikut áiddiid ja rusttegiid mat eai dollojuvvo ortnegis dahje mat eai leat šat anus. ¶
Sámi boazodoalloguovllus mielddisbuktá boazodoallovuoigatvuohta lobálaš boazodoalu doaimmahettiin, vuoigatvuođa iežas atnui váldit lastamuoraid, miestagiid, gaskasiid, sieđggaid, soahkerissiid, sorvviid, goike bieggagahčahasaid, gahččan ovssiid ja rissiid, jalgŋáid ja gudduid, bessiid ja bárkku, sihke almmolaš ja priváhta eatnamis, go dat galget geavahuvvot: ¶
Sámi boazodoalloguovllus mielddisbuktá boazodoallovuoigatvuohta lobálaš boazodoalu doaimmahettiin vuoigatvuođa bivdit ja guolástit stáhta almennegiin, ja dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon ja Finnmárkkuopmodagas dan orohaga siskkobealde gos boazodoallu doaimmahuvvo, seamma eavttuiguin mat leat gieldda, gili dahje báikegotti ássiin gos almennet, stahtaeanan dahje Finnmárkkuopmodaga guoskevaš eanan lea. Stáhta mihtiduvvon vuvddiin ja duoddariin boazodoalloguovllu siskkobealde galgá boazodolliid bivdin- ja guolástanvuoigatvuohta leat nu movt lea leamaš doložis. ¶
Gonagas sáhttá mearridit ahte boazodolliin galgá leat aktovuoigatvuohta geavahit gitta guollebivdoneavvuid dárkileappot mearriduvvon jávrriin ja johkaosiin eará stáhtaeatnamiin go stáhta almmennegiin. Gonagas sáhttá maiddái mearridit ahte vissis jávrriid ja johkaosiid mat leat eatnamiin namuhuvvon ovddit cealkagis, galget beassat bivdit duššefal sii guđet doaimmahit boazodoalu. ¶
Bivddu ja guolásteami ovddas dán paragráfa mearrádusaid vuođul ii galgga máksojuvvot láigu ii ge goartadivat. ¶
Boazoeaiggát galgá iežas boazodoalu doaimmahettiin vuhtii váldit eará boazodolliid doaimma, ii ge geavahit guohtumiid dainna lágiin ahte dat hedjonit eará boazoeaiggádiidda. Boazoeaiggát ii galgga earáid hehttet doaimmaheamis sin vuoigatvuođalaš boazodoalu. ¶
Boazoeaiggát galgá fuolahit ahte boazodoallu doaimmahuvvo dán lága meriid mielde ja orohaga doaibmanjuolggadusaid mielde. ¶
Bohccot galget gehččojuvvot nu ahte buoremus lági mielde hehttejuvvojit dahkamis vahága, mannamis olggobeallái lobálaš guohtunguovllu dahje mastamis eará ealuide. ¶
Orohaga guohtungeavaheami njuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit geahču birra. ¶
Siiddas mas lea ágga navdit ahte sin bohccot leat mastan eará siidda ellui, lea vuoigatvuohta geahčadit ealu gávnnahit leat go sis bohccot doppe. ¶
Geahčadit sáhttá dušše jus dán siiddas lea ovddasteaddji das. Ovddasteaddji galgá fuolahit ealu geahčadeapmái. Muđui galgá geahčadeapmi leat guovllu boazoeaiggádiid dábálaš vieruid mielde. ¶
Orohaga doaibmanjuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit geahčadeami birra. ¶
Siida mii iđiha vierrobohcco iežas ellui, galgá jođáneamos lági mielde dan dieđihit guoskevaš siidii. Rátkkašeapmi čađahuvvo § 31 mearrádusaid mielde. ¶
Jus nuppi siidii lea váttis viežžat iežaset bohccuid dahje ii leat vejolaš rátkkašit, de lea dat siida mii lea bohccuid iđihan, geatnegas áittardit daid dassážii go sáhttet rátkojuvvot ja vižžojuvvot. ¶
Orohaga doaibmanjuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit eará siiddaid bohccuid hálddašeami birra. ¶
Son geas leat bohccot ealus ovttas earáiguin, sáhttá gáibidit rátkkašeami vai beassá bohccuidis sierra rátkit. ¶
Earát geain leat bohccot ealus, leat geatnegasat lágidit dilálašvuođaid nu ahte sáhttá rátkit. Ii oktage galgga ráfehuhttit rátkkašeami. Rátkit berre ovdal go eallu johtá eret áigodatguohtumis. ¶
Rátkkašeami ii sáhte gáibidit guottet- ja ragatáigge dahje jus rátkkašeapmi ii leat bealuštahtti elliidsuodjalanákkaid vuođul. ¶
Ovdal go eallu biddjo gárdái, de galgá dieđihuvvot siiddaide main sáhttet leat bohccot ealus. ¶
Orohaga doaibmanjuolggadusain sáhttá dárkileappot mearridit rátkkašeami ja dieđiheami birra. ¶
Mearkavuoigatvuohta lea sámi sogat olbmuin: ¶
Buot bohccot sámi boazodoalloguovllus galget merkejuvvot eaiggáda sisačálihuvvon merkii. ¶
Boazu galgá merkejuvvot eaiggáda sisačálihuvvon merkii ovdal golggotmánu 31. beaivvi seamma jagi go lea riegádan. Guovllustivra sáhttá erenoamáš dilálašvuođain mieđihit ahte dát áigemearri guhkiduvvo, muhto ii guđege dáfus maŋŋelii go miessemánu 31. beaivái nuppe jagi. ¶
Merken galgá dáhpáhuvvat lága mielde juovlamánu 20. b.1974, nr. 73 elliidsuodjaleami birra. ¶
Sámi boazodoalloguovllus galget bohccot bealljemerkejuvvot boazoeaiggáda sisačálihuvvon bealljemerkii. ¶
Váldomearkka lassin sáhttá biddjot bealljegilkor go ovdalaččas merkejuvvon boazu jorrá ođđa eaiggádii. ¶
Gaskaboddosaččat sáhttá guolgamerket dahje bidjat bealljegilkora. Gaskaboddosaš merken čájeha eaiggátvuođa dassážii go boazu merkejuvvo vuosttaš dahje nuppi lađđasa mielde. ¶
Ii leat lohpi rievdadit mearkka. ¶
Rievdadeapmi ráŋggáštuvvo ráŋggáštuslága 24. kapihttala mearrádusaid mielde. ¶
Ovddit jagiid riegádan boazu, mii ii leat miessemánu 31. beaivvi rádjái merkejuvvon lobálaš merkii, galgá dábálaččat vuvdojuvvot orohatstivrra, dahje siidastivrra ovddasvástádusa olis. ¶
Vuovdima boahtu gahččá eaiggádii. Jus eaiggát ii leat dihtosis, de gahččá boahtu dan siidii masa boazu gullá. Jus siida ge ii leat dihtosis, de gahččá boahtu orohahkii. ¶
Juohke sámi regiovnnalaš boazodoalloguovllus válljejuvvo mearkalávdegoddi mas leat unnimusat golbma ja eanemusat vihtta lahtu iešguđet orohagain, ja persovnnalaš várrelahtut. Orohatovdaolbmot válljejit lahtuid ja várrelahtuid. Boazodoallohálddahus nammada lávdegoddái čálli. Boazodoallostivra nammada váiddaásahusa. ¶
Mearkalávdegoddi galgá dohkkehit buot mearkkaid ovdal go dat váldojit atnui regiovnnalaš boazodoalloguovllus. Boazodoallohálddahus sisačállá boazodoalloguovllu dohkkehuvvon mearkkaid. Mearka galgá leat dakkár ahte ii sáhte seahkánit dahje boastut geavahuvvot. Mearkalávdegoddi galgá, dohkálaš boazodoalu vuhtii válddidettiin, doalahit mearkkaid árbevirolaš hámis ja geavaheamis, earret eará doalahit soga árbevirolaš mearkaoali. ¶
Mearkka ii sáhte registreret gálvomearkan njukčamánu 3. b.1961 lága nr. 4 mielde. ¶
Sisačálihuvvon mearka galgá sihkkojuvvot go mearkaeaiggát jápmá ja jus sus eai báze bohccot mat ovttas mearkkain jorret beallelažžii dahje árbbolažžii. ¶
Jus mearka ii leat leamaš anus maŋemus 4 jagi, de sáhttá mearkalávdegoddi sihkkut mearkka. ¶
Jus sisačálihuvvon mearka lea dakkár ahte sáhttá seahkánit dahje boastut geavahuvvot, de sáhttá mearkalávdegoddi sihkkut mearkka. ¶
Boazodoallostivrra dohkkehemiin sáhttá mearkalávdegoddi mearridit dievasmahtti njuolggadusaid mearkkaid birra jna. ¶
Mearkalávdegoddi galgá almmuhit mearkaohcamiid siidaosiid jođiheddjiide guoskevaš orohagas ja ránnjáorohagain. Galgá maiddái almmuhuvvot Suomas ja Ruoŧas. Mearkalávdegotti mearrádus ohcama hárrái galgá almmuhuvvot seammaládje. ¶
Mearkalávdegotti mearrádusa sáhttá váidit váiddaásahussii. ¶
Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid mearkalávdegotti áššegieđahallamii, dás maiddái čálihandivada, ja váiddagieđahallama njuolggadusaid. ¶
Departemeanta sáhttá mearridit dárkilet njuolggadusaid bohccuid merkema ja mearkkaid sisačáliheami birra, ja nu maiddái dakkár mearkkaid sirdima ja sihkkuma birra mat eai leat anus. ¶
Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid mearkkaid ja merkema birra olggobealde sámi boazodoalloguovllu. ¶
Juogidettiin sámi regiovnnalaš boazodoalloguovlluid orohahkan galgá boazodoallostivra deattuhit ahte orohaga boazodollui šaddet vieruiduvvan geavaheami vuođul lunddolaš ja ávkkálaš rájit. ¶
Orohat galgá vuosttažettiin sisttisdoallat buot áigodatguohtumiid visot orohahkii gulli boazodolliide. Jus lea ulbmillaš, de sáhttet áigodatguohtumat leat máŋgga orohagas. ¶
Orohatjuohkin ii hehtte boazodolliid ovttasbargamis orohatrájiid rastá, jus fal dakkár ovttasbargu ii dagat eará boazodolliid vuoigatvuođaid ovdii. Orohatjuohkin ii hehtte guohtumiid geavaheami ge eará orohagas go dat dahkko erenoamáš riektevuođu mielde. Erenoamáš riektevuođuin oaivvilduvvo riektegustovaš duopmu dahje soahpamuš mii guoská buot gullevaš siiddaide. ¶
Juohke orohagas galgá leat orohatstivra man orohaga jienastanvuoigatvuođalaččat válljejit iežaset gaskkas nuppi ja goalmmát lađđasiid mearrádusaid mielde. ¶
Orohatjahkečoahkkin vállje stivraovdaolbmo, gč. § 49. Muđui galget orohaga buot geassesiiddat ovddastuvvot stivrras, gč. § 54 vuosttaš lađđasa nr. 2. Siidajahkečoahkkin vállje siidda stivralahtu, gč. § 53. Jus leat eanet go čieža geassesiidda, de válljejuvvojit guhtta stivralahtu vuorbádemiin siiddaid evttohasaid gaskkas, earret dan siidda mas lea ovdaolmmoš. Orohatjahkečoahkkin sáhttá dan sadjái mearridit ahte geassesiiddain galgá leat stivrasadji vuoruid mielde. Dakkár njuolggadusaid galgá guovllustivra dohkkehit. Jođiheaddji ja eará stivralahtut ja sidjiide persovnnalaš várrelahtut válljejuvvojit guovtti jahkái hávális. ¶
Jus leat garra ákkat, de sáhttá boazodoallostivra mearridit ahte geassesiiddas mii lea mihá stuorát go orohaga gaskamearálaš siiddat, galgá leat stuorát ovddasteapmi stivrras go dat mii boahtá ovdan nuppi lađđasa mearrádusain. Dán geassesiiddas almmotge ii sáhte leat eanetlohku stivrras. ¶
Jus geassesiidda boazoeaiggádat muđui jagis rátkkašit unnit dálvesiidan, de sáhttet dálvesiidda siidaosiid jođiheaddjit, dahje eanet dálvesiiddat ovttas dahje eará joavku, gáibidit ahte stivrasadji galgá leat vurrolaga dálvesiiddaid/joavkkuid gaskka. ¶
Jus orohat lea seamma go geassesiidda, de gustojit § 52 mearrádusat stivrra válljema birra, muhto almmotge nu ahte stivra galgá juohke dáfus válljejuvvot. ¶
Stivra lea mearridanválddáláš go unnimusat bealli stivralahtuin leat čoahkis. Orohatstivra mas leat unnit go golbma lahtu, lea datte mearridanválddáláš dušše jus olles stivra lea čoahkis. Jus jienasteamis šaddet ovtta meari jienat, de mearrida jođiheaddji jietna. ¶
Orohatstivra ovddasta orohaga boazodoalloberoštumiid. Orohatstivrra doaibma lea fuolahit orohaga boazoguohtumiid lágaid ja doaibmanjuolggadusaid mielde. ¶
Orohatstivra sáhttá earret eará dahkat soahpamuša, áššáskuhttit ja áššáskuhttojuvvot orohaga boazodolliid namas orohaga oktasaš áššiin. Dat guoská maid eanangáhttenáššiide vaikko dat eai guoskkaše ge buot boazodolliide. Dat almmotge ii hehtte ovttaskas siiddaid dahje boazoeaiggádiid fuolaheamis iežaset erenoamáš beroštumiid. ¶
Orohatstivra sáhttá dihto áššiin addit stivrajođiheaddjái ovttas stivračálliin dahje ovttas eará stivralahtuin fápmudusa doaibmat stivrra ovddas. ¶
Juohke orohagas galgá leat orohatkássa. Buot siidaoasit leat geatnegasat máksit jahkásaš doarjaga orohatkássii. Orohatkássa galgá máksit orohatstivrra lahtuide buhtadusa barggu ovddas ja orohaga eará hálddašangoluid. ¶
Doarjaga sturrodat rehkenasto boazologu mielde ja dan mearrida orohatjahkečoahkkin orohatstivrra evttohusa mielde, gč. § 50 vuosttaš lađđasa nr. 7. Orohatstivra rehkenastá juohke siidaoasi doarjaga siidaoasi boazologu mielde, oktan geahččobohccuiguin. ¶
Mearrádusa siidaoasi doarjaga birra sáhttá ovddidit guovllustivrii, mii sáhttá rievdadit mearrádusa jus doarjja ii leat govttolaš orohaga doaimmaid ektui. Diekkár dárkkisteami sáhttá gáibidit gávcci vahkku sisa maŋŋel go siidaoassi oaččui dieđu doarjjamearrádusa birra. ¶
Jus doarjja ii máksojuvvo, de massá siidaoassi iežas jienastanvuoigatvuođa dassážii go vealgi lea máksojuvvon. Doarjaga loahpalaš mearrádus lea bággobearrama vuođđun. ¶
Orohagas galgá leat boazodoallofoanda. Fondii manná: ¶
Jahkečoahkkin vállje rehketdoallodárkkisteaddji mii galgá leat registrerejuvvon dahje stáhtaautoriserejuvvon, lága mielde ođđajagemánu 15. b.1999 nr 2 revišuvnna ja revisoraid birra. ¶
Guovllustivra sáhttá dohkkehit ahte bálkáhuvvon rehketdoallodárkkisteaddji sadjái ásahuvvo dárkkistanlávdegoddi masa válljejuvvojit guokte dahje golbma lahtu orohaga jienastanvuoigatvuođalaččaid gaskkas. Lahtut eai galgga ieža leat stivralahtut, ii ge sis galgga leat erenoamáš gullevašvuohta stivralahtuide. ¶
Orohaga boazoeaiggádat galget doallat jahkečoahkkima juohke jagi ovdal geassemánu loahpa. Čoahkkimii gohččojuvvo orohaga dábálaš vieru mielde, unnimusat njeallje vahkku ovdal jahkečoahkkima. ¶
Jahkečoahkkimis lea juohke boazoeaiggádis ságastan- ja evttohanvuoigatvuohta. Jienastemiin lea juohke siidaoasis jienastanvuoigatvuohta dainna lágiin ahte juohke siidaoasis leat vihtta jiena. Buohtalas álggahansiidaoasis leat guokte jiena. Siidaoasi jođiheaddji mearrida jienaid siidaoasi eará boazoeaiggádiidda. Jođiheaddjis galgá alddis leat unnimusat okta jietna, dahje unnimusat guokte jus náittosguimmežagat dahje ovttasássit ovttas jođiheaba siidaoasi. ¶
Stivrra jahkedieđáhus ja rehketdoallu, ja evttohus boazodoallofoandda ruđaid geavaheapmái, jahkečoahkkináššelistu ja diehtu vejolaš jođiheaddjeevttohusa birra galget sáddejuvvot orohaga siidaosiid jođiheddjiide unnimusat njeallje vahkku ovdal jahkečoahkkima. ¶
Jahkečoahkkima jođiha čoahkkinjođiheaddji man jahkečoahkkin vállje. Čoahkkin lea gitta čoahkkin, jus jahkečoahkkin ii mearrideačča eará. ¶
Jahkečoahkkinšiehtadallamiin ja válljemiin galgá čállot beavdegirji, mii lohkkojuvvo buohkaide čoahkkima loahpas ja man guokte dasa válljejuvvon čoahkkinoasseváldi vuolláičálliba. ¶
Jahkečoahkkin galgá: ¶
Dán lágas mearkkaša siida joavkku mas leat boazoeaiggádat mat doaimmahit boazodoalu ovttas dihto eatnamiin. Dát láhka earuha geassesiidda ja dálvesiidda. Geassesiida doaimmaha boazodoalu ovttas vuosttažettiin geasse- ja čakčaguohtumiin. Dálvesiida doaimmaha boazodoalu ovttas vuosttažettiin dálve- ja giđđaguohtumiin. ¶
Geassesiidii galgá válljejuvvot stivra man ovddasvástádus lea lágidit dilálašvuođaid oktasaš doaimmaide ja hálddašit siidda oktasaš rusttegiid, nugo njuovvanrusttegiid, gárddiid, áiddiid jna. Siidda jahkečoahkkin vállje stivrra. Jahkečoahkkin sáhttá mearridit ahte siidii ii válljejuvvo stivra, gč. § 53 nuppi lađđasa. ¶
Geassesiida galgá doallat jahkečoahkkima juohke jagi ovdal miessemánu loahpa. Buohkain geain leat bohccot siiddas, lea vuoigatvuohta searvat jahkečoahkkimii ságastan- ja evttohanvuoigatvuođain. Jienastanvuoigatvuohta lea siidaosiin. § 49 nuppi lađđasa mearrádusat gustojit seammaládje dás. ¶
Jus geassesiiddas ii leat sierra stivra, de ferte jahkečoahkkin válljet muhtuma siidda olbmuin leat gulahallanolmmožin siidda ja orohatstivrra gaskka. Lea su geatnegasvuohta gohččut jahkečoahkkimii. ¶
Jahkečoahkkin galgá: ¶
Jus lea válljejuvvon siidastivra § 52 mielde, de galgá maiddái ásahuvvot siidakássa. Jus geassesiiddas ii leat sierra stivra, de sáhttá jahkečoahkkin mearridit ahte ásahuvvo siidakássa man gulahallanolmmoš hálddaša, gč. § 53 nuppi lađđasa. ¶
Siidakássa geavaheapmái galget ráhkaduvvot njuolggadusat. § 46 njuolggadusat vuosttaš lađđasis gitta goalmmát lađđasii gustojit dán dáfus. ¶
Juohke siidaoasi jođiheaddji sáhttá gáibidit ahte rehketdoallodárkkisteaddji dárkkista orohatkássa § 56 nuppi lađđasa mearrádusaid mielde. ¶
Jus siidii bohtet ruđat nugo namuhuvvon §:s 47, de galgá ásahuvvot boazodoallofoanda siidii, ja galget ráhkaduvvot njuolggadusat foandda ruđa geavaheapmái. Guovllustivra galgá dohkkehit foandda njuolggadusaid. ¶
Siidda jahkečoahkkin vállje § 48 mearrádusaid mielde rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit foandda. Jus siiddas ii leat sierra jahkečoahkkin, de válljejuvvo rehketdoallodárkkisteaddji siidaosiid jođiheddjiid soahpama mielde. Jus siida ieš ii nammat rehketdoallodárkkisteaddji, de galgá orohaga rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit siidafoandda. ¶
Orohaga resurssaid hálddašeapmái ja geavaheapmái galget ráhkaduvvot doaibmanjuolggadusat. Doaibmanjuolggadusat eai galgga rihkkut dán lága. ¶
Doaibmanjuolggadusat galget sihkkarastit orohaga guohtumiid ekologalaččat guoddi geavaheami ja sisttisdoallat dárkilet mearrádusaid dáid birra: ¶
Orohatstivra ráhkada doaibmanjuolggadusaid ja daid galgá guovllustivra dohkkehit. Guovllustivra galgá, lassin dasa go dárkkistit ahte lága mearrádusat doaibmanjuolggadusaid ráhkadeami birra leat čuvvojuvvon, maiddái árvvoštallat addet go doaibmanjuolggadusat vuođu doaimmahit ekologalaččat guoddevaš boazodoalu orohagas. ¶
Guohtungeavaheami njuolggadusat § 59 mielde galget ráhkaduvvot ovttasráđiid orohaga siiddaiguin. Seammaládje lea boazologu mearridemiin § 60 mielde. ¶
Ovdal go doaibmanjuolggadusat sáddejuvvojit guovllustivrii dohkkeheapmái, de galgá evttohus leat gieđahallon orohaga jahkečoahkkimis. Evttohus galgá sáddejuvvot orohaga siidaosiid jođiheddjiide unnimusat guokte mánu ovdal jahkečoahkkima. Cealkámušat mat bohtet jahkečoahkkimis, sáddejuvvojit guovllustivrii oktan evttohuvvon doaibmanjuolggadusaiguin. ¶
Jus guovllustivra ii dohkket evttohuvvon doaibmanjuolggadusaid, de galgá boazodoalloagronoma veahkehit orohaga ráhkadit ođđa evttohusa mii gieđahallo dás ovdalis namuhuvvon vuogi mielde. Jus dát ii lihkostuva, de galgá guovllustivra ráhkadit orohahkii doaibmanjuolggadusaid. ¶
Jus eanetlohku orohaga jahkečoahkkimis dan gáibida, dahje jus guovllustivra gáibida, de galget ráhkaduvvot ođđa doaibmanjuolggadusat dás ovdalis namuhuvvon vuogi mielde. ¶
Iešguđetge siidda boazolohku galgá § 60 vuođul ovddiduvvot boazodoallostivrii loahpalaš nannemii ja dohkkeheapmái. ¶
Guohtungeavaheami njuolggadusaid bokte galget orohaga boazoeaiggádiidda sihkkarastojuvvot dárbbašlaš guohtumat, dás maiddái guottetbáikkit, johtingeainnut ja ragatbáikkit. Njuolggadusat galget vuhtii váldit buori boazodoalu vuođđojurdagiid sámi árbevieruid ja dábiid mielde. ¶
Guohtungeavaheami njuolggadusat galget vuhtii váldit etnamiid árbevirolaš geavaheami ja ovddidit ulbmillaš doaibmaortnegiid. Guohtungeavaheami njuolggadusat eai galgga leat vuostálaga siidda vuoigatvuođaiguin mat leat erenoamáš riektevuođu olis ásahuvvon. ¶
Galget mearriduvvot njuolggadusat guohtunáiggiid birra, jus guovllustivra ii leačča daid mearridan § 61 olis. ¶
Siidaoasi jođiheaddji sáhttá ovddidit guohtungeavaheami njuolggadusaid eananjuohkindiggái guđa mánu sisa maŋŋel go guovllustivra lea daid dohkkehan. Eananjuohkindiggi sáhttá duššindahkat guohtungeavaheami njuolggadusaid mat leat soapmásiidda govttoheamit, dahje rihkkot vuoigatvuođaid mat leat erenoamáš riektevuođu olis ásahuvvon. ¶
Jus leat garra ákkat, de sáhttá guovllustivra sierralobi (dispensašuvnna) bokte ložžet guohtungeavaheami njuolggadusaid. ¶
Guohtungeavaheami njuolggadusaid rihkkun gieđahallojuvvo 11. kapihttala njuolggadusaid mielde. ¶
Doaibmanjuolggadusain, gč. § 57, galgá mearriduvvot bajimus boazolohku juohke geassesiidii. Boazolohku mearriduvvo daid eatnamiid ektui mat iešguđege siiddas leat. Doaibmanjuolggadusain galgá dárkileappot čilget doaibma- ja guohtundilálašvuođalaš beliid mat leat mearriduvvon boazologu vuođđun. Jus lea dárbbašlaš olahan dihte bealuštahtti dálveguohtuma, de sáhttá maiddái mearriduvvot boazolohku iešguđet dálvesiiddaide. ¶
Dálvesiida dahje eará čoahkkádus sáhttá bivdit alcces mearriduvvot boazologu. ¶
Jus siidda boazolohku lea alit go boazolohku mii lea mearriduvvon vuosttaš dahje nuppi lađđasa mielde, de galgá siida ráhkadit unnidanplána . Jus siida ii daga dan, dahje ii nagot čađahit plána, de galgá juohke siidaoassi unnidit badjelmearálaš boazologu gorrelogu mielde. Lea boazodoallostivrra ovddasvástádus ahte diekkár unnideapmi čađahuvvo. Galget mearriduvvot áigemearit plánaid ráhkadeami ja boazologu unnideami hárrái. ¶
Sáhttá mearriduvvot alimus boazolohku juohke siidaoassái. Siidda boazologu vuolideapmi goalmmát lađđasa mielde galgá dalle dáhpáhuvvat dainna lágiin ahte siidaoasit main lea alit boazolohku go dat mii lea mearriduvvon siidaoassái, vuos vuolidit mearriduvvon lohkui. ¶
Departemeanta sáhttá láhkaásahusaid bokte mearridit dievasmahtti njuolggadusaid boazologu mearrideami hárrái. Diekkár njuolggadusat sáhttet ráddjejuvvot guoskat ovtta dahje eanet orohagaide dahje ovtta dahje eanet boazodoalloguovlluide. ¶
Go lea dárbbašlaš áigodatguohtumiid gáhttema dihte, de sáhttá guovllustivra mearridit iešguđet áigodatguohtumiidda guohtunáiggiid. Siidaoasi jođiheaddji galgá fuolahit ahte su ealu bohccot eai leat guohtuneatnamiin dáid mearrádusaid vuostá. ¶
Go dilálašvuođat dahket dárbbašlažžan, de sáhttá guohtunáiggiid ložžet boazodoalloagronoma addin lobi mielde. Dat guoská maiddái guohtunáiggiide mearriduvvon § 59 mielde. Guohtunáiggiid ložžema eambbo go njealji vahkkui mearrida guovllustivra. ¶
Orohatstivra galgá ráhkadit orohatplána mas galget leat orohaga doaimmaid birra dieđut mat leat dárbbašlaččat almmolaš plánemis. ¶
Orohatplánas galgá: ¶
Eananeaiggát dahje son geas lea geavahanvuoigatvuohta, ii galgga geavahit iežas eatnama boazodoalloguovllus man ge ládje mii lea mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui mii doaimmahuvvo dán lága mielde. Ovddit cealkka ii datte hehtte eatnama dábálaš geavaheami eanandollui, vuovdedollui dahje duovdagiid eará geavaheami eanandoalloulbmiliidda. ¶
Ovdal go álggahuvvo dakkár doaibma mii sáhttá šaddat mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui, de galgá dat dieđihuvvot guoskevaš orohatstivrii. Diehtu galgá addojuvvot maŋemusta golbma vahkku ovdal go lea jurdda álggahit. Jus diehtu ii leat addojuvvon, dahje bealit eai soaba dan alde gusto go vuosttaš lađđasa mearrádus doibmii, de sáhttá guovllustivra gieldit álggaheami dassážii go soahpamuš lea dahkkon dahje eananjuohkindiggi lea gieđahallan ášši. ¶
Gažaldat, šaddá go doaibma vuostálaga vuosttaš lađđasa mearrádusain, sáhttá ovdalgihtii čilgejuvvot eananjuohkindikki árvvošteami bokte. Árvvošteapmi sáhttá maiddái mearridit movt ja makkár eavttuiguin doaibma sáhttá čađahuvvot. Árvvošteami dollojuvvot sáhttá gáibidit son guhte áigu doaimma álggahit dahje orohatstivra orohatovdaolbmo bokte. Jus orohatstivra ii leat ásahuvvon, de sáhttá boazodoalli dan orohagas masa doaibma gártá guoskat gáibidit árvvošteami dollojuvvot. ¶
Gonagas sáhttá láhkaásahusaid bokte heivehit jeagelbordima boazoorohagain ja sáhttá dárkileappot ráddjejuvvon guovllus áibbas gieldit jeagelbordima, jus nu adnojuvvo dárbbašlažžan boazodoalu vuhtii váldima dihte. ¶
Juohkehaš guhte johtala guovlluin gos bohccot guhtot, lea geatnegas geavahit iežas fuolalašvuođain ja várrogasvuođain nu ahte dárbbašmeahttumit ii ráfehuhte ii ge gavdnje bohccuid mat leat guohtume, johtime jna. Erenoamáš fuolalaš galgá leat bohccuid ragatáigge, guottetáigge, mearkun-, rátkkašan- ja njuovadanáigge. ¶
Guovllustivra sáhttá, guoskevaš orohatstivrra dahje guovllu boazoeaiggádiid ávžžuhusa mielde, bidjat eavttuid dahje dihto áigái áibbas gieldit stuorát lágidemiid, valáštallamiid, bivdobeanageahččalemiid dahje sullasaš doaimmaid mat sáhttet leat erenoamáš vahágain boazodollui. Mearrádus galgá gustot dihto mearriduvvon guovllus ii ge sáhte dahkkot ovdal go eananeaiggát ja suohkan leat oainnuideaset cealkán. Jus mearrádus gusto dihto lágideapmái, de galgá maiddái lágideaddji beassat oainnus cealkit. ¶
Beatnaga sihkkarastima, luovosbeatnaga gitta váldima, beatnaga heakkahuhttima, reakšuvnnaid hárrái beanahálddašeaddji vuostá jna. gusto beanaláhka. ¶
Beanaeaiggát ja beatnaga hálddašeaddji leaba geatnegasat nubbi nuppi ovddas máksit buhtadusa vahága ovddas maid beana dagaha bohccuide ja goluid ja hehttehusaid ovddas mat boazoeaiggádii gárttažet go beana lágahemet oaguha dahje gavdnje bohccuid mat lobálaččat leat orrume dahje johtime, geahčakeahttá siva. ¶
Earret dán lága čuoldimiid, de lea boazoeaiggádis ovddasvástádus vahága ovddas maid boazu dagaha, geahčakeahttá siva. ¶
Vahága ovddas maid boazu dagaha orohaga siskkobealde, lea buot orohaga boazodolliin ovddasvástádus buohkaid ovddas ja buohkain ovtta ovddas. Jus olggobealde orohaga leat vahága dagahan bohccot mat navdojuvvojit gullat eaiggádiidda mat doaimmahit boazodoalu orohagain das lahka, de lea daid orohagaid boazodolliin seammaládje nuppis nuppi ovddas ovddasvástádus sin ektui geat leat vahága gillán. Gonagas sáhttá ráddjet man guhkás olggobeallái orohaga dakkár solidáralaš ovddasvástádus galgá gustot. ¶
Vahága ovddas maid dakkár olbmuid bohccot dagahit geat § 8 vuođul, gč. várrelága § 17, doaimmahit boazodoalu olggobealde boazodoalloguovllu, leat sii guđet doaimmahit boazodoalu dan guovllus gosa vahágahtti bohccot navdojuvvojit gullat, ovddasvástideaddjin okta buohkaid ovddas ja buohkat ovtta ovddas. ¶
Buhtadus vahága ovddas nuppi lađđasa vuođul sáhttá gáibiduvvot guoskevaš orohagas ovdaolbmo bokte dahje njuolga daid bohccuid eaiggádis, mat leat dagahan vahága. ¶
Buhtadus mii gáibiduvvo orohagas orohatstivrra bokte, galgá orohaga jahkečoahkkin livdnet boazoeaiggádiidda guđege boazologu ektui, muhto fal nu ahte boazoeaiggádat geat duođaštit ahte sin bohccot eai leat leamaš mielde vahága dahkamis, eai leat geatnegasat máksit maidege vahágis. Livdnejuvvon buhtadusmáksu lea bággobearrama vuođđun. ¶
Jus duođaštuvvo ahte leat eará orohaga bohccot dagahan vahága dahje leat leamaš mielde vahága dagaheamis, de sáhttá dán paragráfa mearrádusaid olis gáibiduvvot dan orohagas máksu ruovttoluotta (regressa). ¶
§ 67 mearrádusat buhttenovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai gusto vahágiidda mat šattažet lobálaš johtima geažil, bisáneami dahje guohtuma geažil johtolagaid alde dahje guohtuneatnamiin váriin dahje duovdagiin mat leat namuhuvvon §:s 19 jus ii leačča šaddan mearkkašahtti stuorát vahát go mii adnojuvvo dábálažžan ulbmillaš ja dohkálaš doalus, dego omd. jus guohtunlohpi jna. lea adnojuvvon dainnalágiin ahte boazodoallu lea muhtun eananeaiggáda dahje vuoigatvuođalaš geavaheaddji oapmeláidumiidda dahje vuovdái sierranassii čuohcan. ¶
§ 67 mearrádusat ovddasvástádusa birra geahčakeahttá siva eai gusto vahágiidda ge maid boazu lobálaš orodettiin dagaš láddjejuvvon šaddui jus šaddu ii leat áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, dahje earaládje dohkálaččat suodjaluvvon. ¶
Jus earaládje ii sohppojuvvo dan hárrái, de sáhttá orohagas sihke orohatstivra ja ovttaskas boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami bokte čielggaduvvot galgá go boazoeaiggát beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain. Eananjuohkindiggi galgá dalle maiddái mearridit gokko áidi galgá ceggejuvvot ja movt dat galgá huksejuvvot. Eananjuohkindiggi sáhttá maiddái bidjat guoskevaš eananeaiggáda ala govttolaš oasi huksengoluin ja áiddi divondangoluin maŋit áiggiid, dan ektui movt eananeaiggát bealistis gártá atnit ávkki áiddis. ¶
Seammaládje sáhttá eananeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami mearridit berre go oassi diekkár áiddi huksema goluin mii lea namuhuvvon §:s 19 ja § 68 nuppi lađđasis biddjojuvvot boazoeaiggádiid ala. ¶
Jus ii leat ovttamielalašvuohta man boazoeaiggát dahje orohatstivra ovdaolbmo bokte lea čálalaččat duođaštan, de mearriduvvo buhtadusgáibádus vahága ovddas maid bohccot leat dagahan, eananjuohkindikki dahje diggerievtti árvvošteami bokte. ¶
Gáibádus doallat árvvošteami galgá ovddiduvvot jođáneamos lági mielde. Árvvošteami gáibádusas galget addojuvvot nu dárkilis dieđut go vejolaš áiggi birra ja saji birra goas ja gos vahát lea dahkkojuvvon, vahága šlája birra ja viidodaga ja buhtadusgáibádusa sturrodaga birra. Jus lea vejolaš, de berrejit maiddái addojuvvot dakkár dieđut main sáhttá leat ávki go galgá gávnnahit geasa gullet bohccot mat vahága leat dagahan.Vejolaš vihtanat ja eará duođaštusat berrejit maiddái dieđihuvvot. ¶
Dikki jođiheaddji galgá farggamusat mannat geahčadit vahága go árvvošteami gáibádus lea ovddiduvvon. Geahčadeamis galget guoskevaš suohkana ja boazodoallohálddahusa ovddasteaddjit leat mielde dikki jođiheaddjái fágalaš árvvoštallanveahkkin. Jus vejolaš de galgá maiddái guoskevaš orohaga ovdaolmmoš leat mielde, ja maiddái son guhte lea árvvošteami gáibidan. Jus lea čielggas ahte ii leat dáhpáhuvvan vahát bohccuid geažil, de sáhttá dikki jođiheaddji iežas válddiin hilgut árvvošteami gáibádusa. ¶
Árvvošteapmi galgá ovddiduvvot nu fargga go vejolaš. Jus vahága leat dahkan bohccot mat navdojuvvojit gullat dihto orohahkii, de galgá orohatstivra ovdaolbmo bokte álo gohččojuvvot árvvošteapmái. ¶
Árvvošteami jođiheaddji sáhttá juohke dásis áššemeannudeamis geahččalit áššebeliid soabahit joksan várás soabatlaš čovdosa. ¶
Árvvošteamis galgá guorahallot leat go bohccot dagahan vahága ja lea go vahát dakkár ahte sáhttá buhtadusa gáibidit ja jus nu, de mearridit vahága árvvu ja mearridit buhtadusmávssu. ¶
Nammaduvvo boazodoallostivra mas leat čieža lahtu ja persovnnalaš várrelahtut, geain Gonagas nammada njeallje lahtu ja várrelahtuid ja Sámediggi golbma lahtu ja várrelahtuid. Boazodoallostivra lea guovddáš boazodoallohálddahusa, boazodutkamiid ja bagadanbálvalusa fágalaš ráđđeaddi, ja galgá gieđahallat áššiid mat čuvvot dán lága ja Gonagasa addin dárkilet mearrádusaid olis. Boazodoallostivrra doaibmaviidodat sáhttá gáržžiduvvot fátmmastit duššefal boazodoalu mii doaimmahuvvo sámi boazodoalloguovllus. ¶
Go boazodoallostivrii nammada lahtuid de galgá deattuhit govttolaš ovddasteami iešguđet guovlluin, viiddis fágalaš duogáža ja servodathárjáneami, ja nu ovtta meari olbmuid goappá nai sohkabealis go vejolaš. Stivrra lahtuid gaskkas galget leat beaivválaš bargi boazodoallit boazodoalloguovlluin. Boazoealáhusa organisašuvnnain lea evttohanvuoigatvuohta. ¶
Gonagas addá dárkilet mearrádusaid boazodoallostivrra doaimma, válddi ja bargoortnega birra. ¶
Juohke boazodoalloguovllus galgá leat guovllustivra mas leat vihtta dahje čieža lahtu ja persovnnalaš várrelahtut. Fylkkadiggi nammada golbma, vejolaččat njeallje lahtu ja várrelahtuid ja Sámediggi nammada guokte, vejolaččat golbma lahtu ja várrelahtuid. Guovllustivra nammaduvvo 4 jahkái hávális vuhtii válddidettiin seamma eavttuid go § 71 nuppi lađđasis. ¶
Gonagas addá dárkilet mearrádusaid guovllustivrra doaimma ja mearridanválddi birra lassin dasa mii njulgestaga čuovvu lágas. Gonagas sáhttá addit mearrádusaid guovllustivrra bargoortnega birra. ¶
Gonagas sáhttá addit dievasmahtti mearrádusaid guovllustivrra válljema birra, earret eará dasa jus boazodoalloguovlu ii ollásit leat ovtta fylkka rájiid siskkobealde ja stivralahtuid doaibmaáiggi birra vuosttaš válljemis. ¶
Jus erenoamáš ákkaid geažil ii leat muhtun boazodoalloguovllus dárbu guovllustivrii, de sáhttá Gonagas čuoldit geatnegasvuođas nammadit guovllustivrra. ¶
Guovllustivra sáhttá iežas fápmudusa mielde dahje siidaoasi jođiheaddji, siidda dahje oroahga dáhtu mielde mearridit ahte galgá dollot soabaheapmi jus guokte beali eai nákce ovttasbarggu bokte riiddu čoavdit. ¶
Guovllustivra dahje boazodoallostivra nammada soabaheaddjin olbmo geasa navdá leat goappaš beliin luohttámuš. Soabaheaddji gohčču čoahkkimii govttolaš áigemeriin, ja goappaš bealit leat geatnegasat boahtit. ¶
Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid soabaheami čađaheami birra. ¶
Juohkehaš lea geatnegas čuovvut mearrádusaid dán lágas dahje dan olis. Seamma guoská mearrádusaide mat leat dáid mearrádusaid olis dahkkojuvvon. Rihkkun sáhttá mielddisbuktit ráŋggášteami dahje bággodoaimmaid dán kapihttala mearrádusaid mielde. ¶
Jus juoga doaimmahuvvo dáid mearrádusaid dahje dán lága olis addojuvvon mearrádusaid vuostá, de galgá boazodoallostivra dahje guovllustivra, go almmolaš fuolaid geažil nu berre, addit dárbbašlaš gohččumiid heaittihit lobihisvuođa, dás maiddái gohččut njulget ja gaikut lobihemet ceggejuvvon visttiid, rusttegiid jna. Dan sáhttá gohččut dahkat dihto áigemearis. Boazodoallostivra dahje guovllustivra sáhttet sirdit válddi dán paragráfa mielde nappo boazodoallohovdii ja boazodoalloagronomii. ¶
Gohččumis § 75 mielde sáhttá boazodoallostivra dahje guovllustivra mearridit bággensáhku juohke beaivvi, vahkku dahje mánu nammii mii gollá maŋŋelii áigemeari mii lei biddjon gohččuma ollašuhttimii, dassážii go dat lea ollašuhttojuvvon. Gonagas sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid bággensáhku mearrideami ja sturrodaga birra. ¶
Boazodoallostivra dahje guovllustivra sáhttá oalát dahje belohahkii sihkkut gártan bággensáhku jus dasa leat garra ákkat. ¶
Bággensáhkku lea bággobearrama vuođđun. ¶
Boazodoallostivra dahje guovllustivra sáhttá, Gonagasa addin dárkilet mearrádusaid mielde, mearridit siidaoasi jođiheaddjái divada § 57 olis mearriduvvon doaibmanjuolggadusaid rihkkuma ovddas. Diekkár divat manná guoskevaš fondii, gč. § 47. ¶
Divada mearrádus lea bággobearrama vuođđun. ¶
Boazodoallostivra dahje guovllustivra sáhttá sáhkkohit su gii dihto áigemearis ii leat ollašuhttán gohččuma § 75 mielde. Jus lea gollan badjel 6 mánu dan rájes go gohččun addojuvvui, de galgá son gii sáhkkohuvvo, beassat cealkámuša buktit ovdal go sáhkku mearriduvvo. Sáhkkocelkosis galget almmuhuvvot mearrádusat mat bohtet ovdan nuppi lađđasis ja dan muddui go lea vejolaš galgá sáhkkocealkkus dieđihuvvot sutnje geasa guoská. ¶
Son gii sáhkkohuvvo, sáhttá čuoččaldahttit ášši stáhta vuostá oažžun dihte sáhkkocelkosa guorahallojuvvot. Jus ášši ii čuoččaldahttojuvvo 60 beaivvi sisa dieđiheami rájes, de lea sáhkkocelkosis seamma vuoibmi go loahpalaš duomus, ja sáhttá čađahuvvot mearrádusaid mielde duomuid birra. Boazodoallostivra dahje guovllustivra sáhttá guhkidit áigemeari. Sáhkkocelkosa ii sáhte váidit. ¶
Jus loahpalaš duomu dahje seammadássásaš sáhkkocelkosa gohččun ii čuvvojuvvo, de sáhttá boazodoallostivra dahje guovllustivra čađahit dárbbašlaš doaimmaid su rehkega ala geasa sáhkkocealkkus dahje duopmu guoská, almmá riektecealkámuša haga bággočađahanlága § 13 – 14 mielde. ¶
Boazodoallostivra dahje guovllustivra sáhtta, jus gohččun § 75 mielde ii leat čuvvojuvvon, ja eará doaimmat eai adno ulbmillažžan, mearridit bággočađaheami. Bággodoaimmat sáhttet leat: ¶
Jus oktage rihkku dán lága dahje láhkaásahusaid, gohččumiid, gildosiid dahje eará mearrádusaid mat leat addojuvvon dahje doalahuvvon dán lága vuođul, de sáhkkohuvvo son jus rihkkumii eai guoskka garraset ráŋggáštusmearrádusat. Geahččaleapmi ráŋggáštuvvo seammaládje go ollašuhttojuvvon rihkus. Maiddái várahis rihkkun ja searvan sáhttá ráŋggáštuvvot. ¶
Departemeanta sáhttá mearridit dárkilet láhkaásahusaid dán lága čađaheapmái. ¶
Láhka boahtá fápmui dan rájes go Gonagas mearrida. Seammás heaittihuvvo láhka geassemánu 9. b.1978 nr. 49 boazodoalu birra. ¶
Gonagas sáhttá addit gaskaboddosaš mearrádusaid, dás maiddái mearridit man muddui mearrádusat ovddit lága olis ain leat fámus, jus fal eai leat vuostálaga dán lága mearrádusaiguin. ¶
Dan rájes go dát láhka boahtá fápmui, rivdet čuovvovaš eará lágat ná: ¶
1. Lágas golggotmánu 23. b.1959 nr. 3 om oreigning av fast eigedom § 30 sihkkojuvvo čujuhus láhkii geassemánu 9. b. 1978 nr. 49 boazodoalu birra ja lasihuvvo ođđa čujuhus láhkii DDMM 2007 nr. XX boazodoalu birra. ¶
2. Láhka juovlamánu 21. b.1979 nr. 77 eananjuohkima j.e. birra rievdaduvvo čuovvovaččat: ¶
gi reglar om bruken i område i det samiske reinbeiteområdet der det går føre seg reindrift. Retten kan ikkje regulere tilhøva mellom dei som utøver slik reindrift. ¶
Jordskifteretten kan i særskild sak eller i samband med jordskifte halde skjønn etter reindriftslova . ¶
Jordskifteretten skal behandle saker etter reindriftslova § 59 fjerde ledd . ¶
ordne tilhøva mellom reindrifta og grunneigarar og andre rettshavarar i område i det samiske reinbeiteområdet der det går føre seg reindrift, når det gjeld beite, flyttlei og liknande. ¶
Rett til reindrift i det samiske reinbeiteområdet kan ikkje avløysast. ¶
I område i det samiske reinbeiteområdet der det går føre seg reindrift, kan og leiar av reinbeitedistrikt krevje grensegang. ¶
Eigar eller innehavar av alltidvarande bruksrett kan krevje at jordskifteretten skal klarleggje og fastsette eigedoms- og bruksrettstilhøva i sameiger, i andre område der det er sambruk mellom eigedomar og i område i det samiske reinbeiteområdet der det går føre seg reindrift, når dette er nødvendig av omsyn til ein rasjonell bruk av området eller for registrering av uregistrert jordsameige . ¶
Reindriftsamenes jakt og fangst reguleres av reindriftsloven § 26 . ¶
Utøvelse av reindrift i de kommunene loven omfatter krever særskilt tillatelse av Kongen i samsvar med reindriftsloven § 8 . Tillatelse kan bare gis til personer som oppfyller vilkårene i reindriftsloven § 9 for å eie rein i det samiske reinbeiteområdet . ¶
I kommunene Meldal, Midtre Gauldal, Oppdal, Rennebu, Rindal, Sunndal og Surnadal kan Kongen mot vederlag etter skjønn kreve avstått til staten rett til å utøve reindrift slik denne beskrives i reindriftsloven §§ 19 til 24 , når dette finnes nødvendig for å sikre fortsatt samisk reindrift i området og det må regnes med at inngrepet utvilsomt vil være til mer gagn enn skade. ¶
Reindriftslovens regler om reindrift i samiske regionale reinbeiteområder og samiske reinbeitedistrikter gjelder tilsvarende for reindriften i området som omfattes av denne lov, så langt de passer. Bestemmelsene i reindriftsloven §§ 25, 26 og 63 gjelder likevel ikke. ¶
Reindriftssamenes fiske reguleres av reindriftsloven § 26 . ¶
Om ferdsel med hund i område hvor tamrein beiter, gjelder også reindriftsloven § 65 . ¶
For bruk av hund under jakt og fangst mv. gjelder også viltloven § 23, jf. § 26, og reindriftsloven § 65 . ¶
Om erstatningsansvar for skade voldt av hund gjelder det som følger av andre lovfestede og ulovfestede regler, bl.a. skadeserstatningsloven § 1 – 5 om ansvar for dyr og reindriftsloven § 66 om hunder. ¶
Eigar eller innehavar av alltidvarande bruksrett kan krevje at jordskifteretten skal klarleggje og fastsette eigedoms- og bruksrettstilhøva i sameiger, i andre område der det er sambruk mellom eigedomar og i område i det samiske reinbeiteområdet der det går føre seg reindrift, når dette er nødvendig av omsyn til ein rasjonell bruk av området eller for registrering av uregistrert jordsameige. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< Ráva ¶
| | ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_2.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
2 Láhkaevttohusa duogáš ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 1 Proposišuvnna váldosisdoallu ¶
| ¶
3 Gulaskuddan ja ráđđádallamat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Dálá boazodoalloláhka mearriduvvui 1978:s. Láhka ođasmahttojuvvui 1996:s. Ođasmahttinbarggu duogážin ledje resursadilálašvuođat Finnmárkkus, riektedilálašvuođat Lulli-Trøndelága/Hedmárkku boazodoalloguovllus ja sámepolitihkalaš ovdáneapmi man olis čuovui ahte Sámediggi oaččui válddi nammadit miellahtuid stivrenorgánaide. Lei unnán sáhka stivrejumi, hálddašeami ja siskkáldas dilálašvuođaid birra. ¶
Jagi 1998/99 boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas gáibidii Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi ahte ásahuvvo boazodoalloláhkalávdegoddi oppalaččat guorahallat boazodoallolága. Dasto sohppojuvvui álggahit ođasmahttinbarggu mearrádusaid hárrái mat gusket stivrejupmái, hálddašeapmái ja boazodoalu siskkáldas áššiide. Eaktuduvvui ahte vuđolaš riektegažaldagaid galgá ođđa sámevuoigatvuođalávdegoddi guorahallat. Dát bođii ovdan Sd.prp. nr 49 (1997 – 1998) Boazodoallošiehtadusa birra dáinna lágiin (dás jorgaluvvon): ¶
«Departemeanta eaktuda dán vuođul ahte boazodoallolága rievdadeapmi, boazodoalu vuđolaš riektegažaldagaid hárrái, ferte vuos árvvoštallot Sámevuoigatvuođalávdegotti viidáset barggus. Dat lea hui áigeáddjás proseassa. Almmotge lea čielggas ahte lea sihke sávahahtti ja dárbbašlaš rievdadit ja ođasmahttit lága mearrádusaid hálddašeami ja siskkáldas beliid hárrái.» ¶
Skábmamánu 5. beaivvi 1998 nammadii Eanandoallodepartemeanta láhkalávdegotti mii oaččui dán mandáhta: ¶
«Lávdegoddi galgá guorahallat geassemánu 9. beaivvi 1978 Boazodoallolága dainna ulbmiliin ahte rievdadit mearrádusaid dán hárrái: ¶
Lávdegoddái nammaduvvojedje čuovvovaš olbmot: ¶
Professor dr. juris Kirsti Strøm Bull nammaduvvui lávdegotti jođiheaddjin. ¶
Aud Renander luobai lávdegottis 2000 giđa. Su sadjái ii nammaduvvon oktage, go árvvoštallui ahte lávdegoddi lea ollen nu guhkás bargguin ahte ii leat ulbmillaš nammadit ođđa lahtu. Lávdegoddi jotkkii barggus dainna 10 báhcán miellahtuin. ¶
Lávdegoddi geigii evttohusas njukčamánu 15. beaivvi 2001. Čielggadeapmi lea prentejuvvon NOU 2001:35. Muđui láhkalávdegotti barggu duogáža hárrái čujuhuvvo čielggadeami čuoggái 2.1. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 1 Proposišuvnna váldosisdoallu ¶
| ¶
3 Gulaskuddan ja ráđđádallamat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_3.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
3 Gulaskuddan ja ráđđádallamat ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 2 Láhkaevttohusa duogáš ¶
| ¶
4 Dálá boazodoallu > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Eanandoallodepartemeantta reivve mielde njukčamánu 1. beaivvi 2002 sáddejuvvui čielggadus gulaskuddamii. Gulaskuddanreivves namuhuvvojedje lávdegotti árvalusa váldočuoggát. Eanandoallodepartemeanta ovddidii bealistis gažaldaga berrešii go lágas leat mearrádus dan birra ahte bajimus eiseválddis lea vuoibmi bagadit vuolit eiseválddiid ja rievdadit mearrádusaid maid dat dahket. ¶
Gulaskuddanáigemearri lei borgemánu 15. beaivi 2002. Muhtun gulaskuddanásahusat ožžo guhkiduvvon áigemeari. Soahpamuša mielde departemeanttain gieđahalai Sámediggi ášši maŋŋel go earát ledje ovddidan cealkámušaideaset. Sámediggi gieđahalai ášši guovvamánu 27. beaivvi 2003. ¶
Gulaskuddanreive ja čielggadeapmi sáddejuvvui dáidda: ¶
Jearaldagaid olis sáddejuvvui čielggadeapmi maŋŋel maiddái soames earáide: ¶
Čuovvovaččat leat ovddidan realitehtacealkámušaid: ¶
Gulaskuddanásahusaid komentárat čielggaduvvojit muhtun muddui departemeantta árvvoštallamiin 8. kapihttalis ja muhtun muddui ges mearkkašumiin iešguđet mearrádusaide 10. kapihttalis. Váldoáššin lea ahte gulaskuddanásahusat leat oppalaččat mielas evttohusaide. Máŋggas deattuhit ahte láhka ferte lágidit dili bealuštahtti resurssahálddašeapmái. Boazodoallu ja Sámediggi vuosttaldit árvalusa sirdit guovllulaš dási hálddašandoaimmaid fylkkamánnái. Earát atnet dien árvalusa buorren. ¶
Gielda- ja guovloministtar ja sámediggepresideanta vuolláičáliiga soahpamuša stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallamiid birra miessemánu 11. beaivvi 2005. Gonagaslaš resolušuvnna bokte suoidnemánu 1. beaivvi 2005 nannejuvvui ahte sohppojuvvon prosedyrat galget gustot olles stáhtahálddahussii. Ráđđádallansoahpamuša duogážin lea álgoálbmogiid vuoigatvuohta oainnuideaset cealkit áššiin mat njuolga gusket sidjiide. Dát vuoigatvuohta lea nannejuvvon ILO-konvenšuvnnas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešheanalaš stáhtain, 6. artihkkalis. ¶
Ráđđádallamat galget čađahuvvot buot áššiin mat sáhttet njuolga guoskat sámi beroštumiide. Boazodoallolága rievdadeapmi lea čielgasit dakkár ášši mas galgá ráđđádallat. ¶
Go Ráđđehus ásahuvvui 2005 čavčča, de mearridii bargagoahtit ođđa boazodoallolágain. Dan dihte álggahuvvoje ráđđádallamat Sámedikkiin ja NBR:in. Departemeanta lea atnán deaŧalažžan lágidit buriid ráđđádallamiid, ja čađahit daid vuogi mielde mii lea sohppojuvvon ráđđádallamiid čađaheami birra. Dat mielddisbuktá ee. rabasvuođa ja geatnegasvuođa oččodit ovttamielalašvuođa. Skábmamánus seamma jagi dollojuvvui vuosttaš ráđđádallančoahkkin Sámedikkiin. Ođđajagemánus 2006 dollojuvvui vuosttaš ráđđádallan politihkalaš dásis. Leat leamaš oktiibuot čieža ráđđádallama maŋŋel go dát Ráđđehus ásahuvvui. Dasa lassin lea hálddahuslaš dásis leamaš lagas oktavuohta ráđđádallančoahkkimiid gaskka. ¶
Go juo ledje vuđolaš duogášdieđut boazodoalloláhkalávdegotti barggu olis, de lea bealálaččain leamaš buorre vuođđu čađahit ráđđádallamiid. Ráđđádallamiin leat válljen guorahallat daid osiid láhkalávdegotti árvalusas mat adnojit erenoamáš deaŧalažžan dahje váttisin. Vuosttaš čoahkkimis lonohalle bealálaččat notáhtaid. Dáid notáhtaid bokte leat sihke áššit biddjon ovdan maid háliidedje erenoamážit ságaskuššat, ja oaivilat ovddiduvvon ođđa lága hárrái. Dađi mielde ovddiduvvui evttohuvvon láhkateaksta gieđahallamii ráđđádallančoahkkimiin. ¶
Go ráđđádallamat ledje loahpahuvvon geassemánu loahpas 2006, de ráhkadii departemeanta ođđa láhkaárvalusa, mii sáddejuvvui Sámedikki gieđahallamii ollesčoahkkimis. Ráđđádallansoahpamušas eaktuduvvo ahte Sámediggi galgá beassat gieđahallat láhkaevttohusa ovdal go Ráđđehus dahká loahpalaš mearrádusa. NBR maid beasai buktit oainnus maŋemus evttohussii. ¶
Boazodoalloláhka lea vuosttaš láhka mii guoská sámi beroštumiide mii ovddiduvvo Stuoradiggái maŋŋel go ráđđádallansoahpamuš mearriduvvui. ¶
Dan dihte leat leamaš soames hástalusat dáid ráđđádallamiid geažil. Almmolašvuođagažaldat ja oktavuohta dábálaš láhkaprosedyraide leat guovddážis dán dáfus. Dasa lassin leat bealálaččain leamaš dihto vuordámušat dasa movt ráđđádallamat galggaše čađahuvvot. Ráđđádallanbagadusas mii lea ráhkaduvvon, daddjo čielgasit ahte Sámediggi galgá beassat oaidnit evttohuvvon láhkateavstta, ja ahte Sámedikki ollesčoahkkin galgá beassat cealkámuša buktit evttohuvvon láhkatekstii. Ahte Sámedikki ollesčoahkkin galgá beassat oainnus cealkit, mielddisbuktá ahte láhkateaksta šaddá almmolaš. Dat dagai ahte departemeanta, ja dasto Ráđđehus leat gieđahallan láhkateavstta guovtte geardde. Proposišuvdnaevttohus lea gárvvistuvvon maŋŋel go Sámediggi lea gieđahallan láhkaevttohusa, ja dat leat dasto easkka dan maŋŋel sáddejuvvon departemeanttaide guorahallamii. Ráđđehusa čielga oaidnu lea ahte ráđđádallansoahpamuš ii mielddisbuvtte ahte ieš láhkaproposišuvdna galgá leat ráđđádallanfáddá. Ráđđádallan galgá leat dušše láhkateavstta hárrái. Sámediggi lea bivdán eanet dieđuid, ja eandalii mearkkašumiid láhkii. Čuoččuhuvvui ahte ii leat vejolaš vuđolaččat gieđahallat láhkateavstta Sámedikki ollesčoahkkimis nu guhká go eai oaččo eanet duogášdieđuid. Departemeantta oainnu mielde lei Sámedikkis doarvái diehtu ovddidit ášši politihkalaš gieđahallamii. Muđui ráhkadii departemeanta datte notáhta maŋŋel ráđđádallančoahkkimiid, čielggadan dihte gažaldagaid mat Sámedikkis ledje ášši gárvvisteamis politihkalaš gieđahallamii. ¶
Departemeantta áigumuš lei váldit oktavuođa Sámedikkiin ja NBR:in jus láhkaevttohus rievdaduvvo sisdoalu dáfus, earret vejolaš rievdademiid Sámedikki/NBR ávžžuhusaid olis. Eai leat dahkkon dakkár rievdadeamit mat eaktudivčče ođđa ráđđádallamiid. Evttohus lea datte njulgejuvvon ja divvojuvvon gokko gávnnahuvvui darbbašlažžan ja leat soames láhkateknihkalaš rievdadeamit dahkkon. ¶
Vaikko čuožžiliige guovtteoaivilvuohta láhkaevttohusa gieđahallama oktavuođas Sámedikki ollesčoahkkimis, de leat bealálaččat ovttaoaivilis das ahte ráđđádallamiin lea leamaš buorre ja ulbmillaš vuoigŋa. Ollu čuoggáin lea leamaš ovttamielalašvuohta, ja eará čuoggáin lea fas goabbat oaivil. Guovddáš gažaldat man hárrái lea goabbat oaidnu, lea stáhta vejolašvuohta resurssaid bearráigeahččat. Maŋŋelis dán proposišuvnnas čilgejuvvo eanet dán birra, ja eará beliid birra gokko lávdegotti árvalus ii leat čuvvojuvvon, dás maiddái makkár oaidnu ráđđádallanbeliin lea leamaš daid hárrái. Dát lea muhtun muddui čielggaduvvon 8. kapihttalis ja muhtun muddui 10. kapihttalis. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 2 Láhkaevttohusa duogáš ¶
| ¶
4 Dálá boazodoallu > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_4.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
4 Dálá boazodoallu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 3 Gulaskuddan ja ráđđádallamat ¶
| ¶
5 Gustovaš riekti > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Norgga boazodoallu lea álo leamaš sámi ealáhus. Historjjá mielde lea boazodoallu doaimmahuvvon oalle viidát riikkas. Dál lea boazodoallu vuosttažettiin váriin ja duovdagiin Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Davvi-Trøndelágas, ja osiin Lulli-Trøndelágas, Møre ja Romsdalas (Trollheimen) ja Hedmárkkus. Davvi-Gudbrandsdálas ja Valdresis doaimmahit giliolbmot boazodoalu. Dát boazodoallu dárbbaša doaibmalobi boazodoallolága 5. § olis, gos leat mearrádusat boazodoalu birra olggobealde sámi boazodoalloguovllu, ja doaimmahuvvo boazosearvin. Dasa lassin lea vel Rendal Boazosearvi, Rendalen, Engerdal ja Trysil gielddain, mii doaimmaha erenoamáš doallovuogi, go čađahit priváhta bohccuid bivddu báhčima bokte. ¶
Oktiibuot lea Norggas boazodoallu goasii 140 gielddas, ja areálas mii dahká brutto birrasii 40 % Norgga eatnamiin dahje sullii 140 000 km 2 . Finnmárkku rájes lulás oktan Lulli-Trøndelágain dahká brutto boazodoalloeanan birrasii 80 % eatnamiin. Ii buot areála leat boazoguohtuneanan. Čáhci, impedimeanta, gilvojuvvon eanan ja huksejuvvon guovllut gessojuvvojit eret. Lea rehkenaston ahte netto areála dahká sullii 90 000 km 2 dahje goasii 30 % Norgga nannamis. Muđui leat Norgga boazodoallit beassan atnit guohtumiid Ruoŧa bealde Norgga ja Ruoŧa soahpamuša olis guovvamánu 9. beaivve 1972 boazoguohtumiid birra. Seammaládje leat Ruoŧa beale boazodoallit atnán Norgga beale guohtuneatnamiid. Dát soahpamuš nogai cuoŋománu 30. beaivvi 2005, ja dál leat šiehtadallame ođđa boazoguohtunšiehtadusa Ruoŧain. Čujuhuvvo muđui Od.prp. nr. 75 (2004 – 2005) ja Evtt. O. nr. 98 (2004 – 2005) ¶
Sámi boazodoallu lea hálddahuslaččat juhkkojuvvon 6 boazodoalloguovlun, gč. boazodoallolága § 2. Dát leat Nuorta-Finnmárkku, Oarje-Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi-Trøndelága ja Lulli-Trøndelága/Hedmárkku boazodoalloguovllut. Lea maiddái sámi boazodoallu Trollheimenis. Dat lea eará sámi boazodoalloguovlluid olggobealde, ja boazodoalu erenoamáš riektevuođđun leat soahpamušat eananeaiggádiiguin ja bággolotnunmearrádusat, gč. lága juovlamánu 21. beaivvi 1984 nr. 101. ¶
Sámi boazodoalloguovllut leat juhkkojuvvon orohahkan. Orohatjuohkin lea ásahuvvon juo loahpageahčen 1800-logu. Doallojagi 2005/2006 loahpas ledje oktiibuot 82 orohaga, 72 geasse- ja birrajagi orohaga ja 10 orohaga mat adnojuvvojit giđđa-/čakča- ja dálveguohtumin Norgga beale boazodollui ja/dahje guohtumin Ruoŧa boazodoalu várás. Juohke orohagas doaimmahit boazodoalu ovtta siiddas dahje eanet siiddain. Siidavuogádat sáhttá rievddadit jagis jahkái. Maŋemus jagiid leat leamaš oktiibuot sullii 110 geassesiidda ja 150 dálvesiidda. ¶
Siiddaide gullet okta dahje eanet doalloovttadagat. Juohke doalloovttadagas leat dábálaččat máŋga boazoeaiggáda, geain buohkain lea sierra mearka. Njukčamánu 31. beaivvi 2005 ledje oktiibuot 578 doalloovttadaga boazodoalus, main 9 ledje dakkár doalut main eai leat bohccot. Badjelaš 2.850 olbmo gullet doalloovttadagaide. Eanas oassi sámi boazodoalus lea Finnmárkkus, gos leat 417 doalloovttadaga ja badjelaš 2.100 olbmo njukčamánu 31. beaivvi 2005. ¶
Orohagaid ja iešguđet boazodoalloguovlluid doallodilálašvuođaid hárrái čujuhit kapihttalii 3.4. ¶
Boazodoallu doaimmahuvvo arktalaš buvttadanvuogádagas gos ávkkástallá bohcco heivehannávccaid davviguovllu duoddariidda ja taiga-eatnamiidda. Boazu lea fysiologiija ja dábiid heivehan iežas luonddubirrasii, sihke dan bokte ahte jođánit šaddá ja ovdána oanehis geassebottas, ja go dálvvi áigge unnida doaibmadási ja energiijagolaheami. Boazodoallit ávkkástallet bohcco heiveheami dan bokte ahte johtaladdet bohccuiguin iešguđet áigodatguohtumiid mielde. Bohcco lunddolaš johtaleapmi ja nomádalaš doallovuohki lea dáid guovlluid buoremus ávkkástallanvuohki. Finnmárkkus leat dálveguohtuneatnamat siseatnamis goikásat ja šattoheamit ja doppe lea unnán muohta, go fas geasseguohtumat mearragáttiin ja sulluin leat buorit ja šattolaččat. Eará guovlluin riikkas leat eará johtinvuogit ja muhtun sajiin juste nuppeguvlui go Finnmárkkus. ¶
Boazodoalus leat oalle stuora erohusat produktivitehta (buvttadeami) hárrái, sihke iešguđet guovlluid gaskka ja jagis jahkái. Erohusat leat sihke miessešattu, njuovvandeattuid, njuovvanhivvodagaid ja massimiid hárrái. Maŋemus jagiid lea riikka buvttadeapmi ollislaččat leamaš buorre ja ovdáneaddji, ja leat leamaš unnán massimat, buorre miessešaddu ja ollu njuovvan. Muhtun guovlluin rahčá datte ealáhus lassáneaddji massimiid ja unnon produkšuvnna geažil. ¶
Doaibmajagi 2004/2005 loahpas ledje ealáhusas dieđihuvvon sullii 232.000 bohcco giđđaealus (ovdal guotteha), main badjel 70 % gullá Finnmárkui. Doaibmajagis 2004/2005 merkejuvvojede goasii 122.000 miesi, mii dahká 80 % njiŋŋelaslogus. Baozodoallit dieđihedje ahte sullii 18.000 merkejuvvon misiin (sullii 15 %) ja sullii 20.000 rávisbohcco (sullii 9 %) jávke doaibmajagi mielde. Ráfáidahttojuvvon boraspiret dieđihuvvojedje sivalažžan goasii 90 % miessejávkamii ja sullii 70 % rávisbohccuid jávkamii. Boazodoallu doalvvui sullii 88.000 bohcco njuovahahkii (2.107 tonna njuovvandeaddu). Dát vástida gaskamearálaččat buvttadeapmái mii lea 9,0 kilo juohke bohcco nammii giđđaealus, ja 14,4 kg juohke km 2 nammii. ¶
Muhtun guovlluin lea boazolohku áiggiid mielde rievddadan oalle sakka. Rievddadallamiid sivvan leat sihke luonddu dilálašvuođat ja muhtun muddui maiddái servodatdilálašvuođat. Jagiid go leat buorit dálkkádagat, de lávejit muhtun guovlluid boazodoallit cegget ealuid vai buorebut birgejit massimiid vuostá boahtteáiggi garra ja goavvi dálvviid. Dat lea dagahan ahte maiddái lunddolaš massimat leat lassánan goavvedálvviid, ja nu lea boazolohku rievddadan sakka. Eará guovlluin lea boazolohku dássedit leamaš unni, mii lea okta deaŧalaš sivvan dasa go guovlluid gaskka leat nu stuora erohusat. Lunddolaš erohusat guohtundilálašvuođaid hárrái dahket maiddái erohusaid iešguđet boazodoalloguovlluid boazologu ja buvttadeami gaskka. ¶
Finnmárkkus lassánii boazolohku 1970 gaskkamutto rájes 1989 rádjái, goas dieđihuvvon boazolohku lei buot alimus dásis, 200.000 bohcco giđđaealus. Doaibmajagi 2000/2001 rádjái unnui dát lohku goasii beliin (sullii 109.000 rádjái). Doaibmajagi 2000/2001 lea Finnmárkkus fas lassánan boazolohku (sullii 168.000 njukčamánu 31. beaivvi 2005). Mihttomearrin lea doalahit boazologu dássedin, guhkes áiggi ekologalaš dásis, sihkkarastin dihte buori heiveheami resursavuđđui, ja produktiiva ealuid mat sáhttet addit vuorddehahtti ekonomalaš bohtosa. ¶
Buohtalaga boazologu lassánemiin 1970- ja 1980-logus, muhto maiddái 1990 mielde, duođaštuvvui ahte Finnmárkkus hedjonedje jeageleatnamat, ja erenoamážit giđđa- ja čakčaguohtumiin. Lea dábálaš áddejupmi ahte jeagil lea hearki duolbmumiid ja garra guohtuma vuostá, ja lea njoahci šaddat. Gaskaboddosaš bohtosat maŋemus iskkademiin Finnmárkkuduoddaris čájehit ahte guovlluin gos guođohuvvo ollu leat jeageleatnamat ain heajut, muhto guovlluin gos ii leat nu ollu boazu, lea jeagelšaddu buorránan. Doppe lea jeagil šaddagoahtán bures danne go leat leamaš njuoska geasit, mii lea hui buorre jeagelšaddui. ¶
Boazodoallu doaimmahuvvo luonddu eavttuid vuolis ja lea hearki olgguldas váikkuhusaid vuostá. Dát leat sihke lunddolaš áššit nugo dálkkádagat ja boraspiret, muhto maiddái olmmošlaš doaimmat nugo sisabahkkemat ja muosehuhtti doaimmat. ¶
Oppalaččat sáhttá lohkat ahte dálkkádatrievdamat bohtet váikkuhit guohtumiidda beassama, daid kvalitehta ja viidodaga, muhto maiddái guovlluid geavaheami, johtingeainnuid, johttánáiggiid, guottetbáikkiid ja divregivssi. Man muddui rievdamat leat buorrin dahje vahágin boazodollui, rievddada guovllus guvlui, guovllulaš ja báikkálaš diliid mielde, ja dan ektui goas ja movt boazodoallu geavaha guovlluid. Oktavuođat leat máŋggabealagat ja váikkuhusaid sáhttá leat váttis einnostit. Ovdagihtii várrogasvuođaprinsihpa vuođul sáhttá leat deaŧalaš sihkkarastit sihke guoddevaš resursaheiveheami ja buoremus vejolaš areálavuođu, mii sáhttá addit ealáhussii dárbbašlaš nanusvuođa ja vejolašvuođaid heivehit iežas dálkkádatrievdamiidda. ¶
Boazodoalu guovdu leat álo leamaš iešguđet meari boraspiret, mat leat láhkáseaset váikkuhan boazodoalu. Go boazu lea birrajagi meahcceguohtumiin, de lea baozodoallu hárjánan boraspiriide. Maŋemus jagiid leat boraspirevahágat datte leamaš nu stuorrát ahte dat boazodoalu čalmmiiguin leat gierdameahttumat. Boazodollui ja eiseválddiide lea hástalussan gávdnat čovdosiid mat unnidit boraspirevahágiid, ja mat sihkkarastet árbevirolaš nomádalaš boazodoalu boahtteáiggi. ¶
Boazoguohtuneatnamat šaddet vásihit dađistaga eanet deattu eará eanangeavaheddjiid geažil. Ovdamearkan dasa leat geaidno- ja čázádathuksemat, Suodjalusa doaibma, bartahuksen, ođđa eatnamiid gilvin, bivdo- ja astoáiggedoaimmat ja maŋemus jagiid lassánan bieggamillohuksenáigumušat. Lassánan dienashommát almmolaš buohkaidrievtti olis leat maiddái ásahan hástalusaid boazodollui, go diekkár doaimmat sáhttet šaddat nu viidát ja dáhpáhuvvat áiggiid goas sáhttet leat stuora vahágin boazodollui. Dihto dilálašvuođain sáhttá unna sisabahkkemaš billistit olles jahkodatvuogádaga. Dan dihte sáhttá eará meahccegeavaheapmi álkit šaddet riidduáššin. ¶
Boazodoallorievtti geográfalaš viidodat lea leamaš guovddážis erenoamážit Lulli-Trøndelága/Hedmárkku boazodoalloguovllus maŋemus jagiid. Duogážin lea vuosttažettiin Alimusrievtti duopmu Korsjøfjell-áššis, Rt. 1988 s. 1217. Dán áššis lea Alimusriekti gávnnahan ahte dihto mearriduvvon guovllus boazodoalloguovllu siskkobealde ii leat ásahuvvon boazodoalloriekti dološ áiggi geavaheami rájes. Ovdal dán duomu ledje boazodoallu ja hálddahus rehkenastán ahte boazodoalloguovllu rájiid siskkobealde lea riekti doaimmahit boazodoalu. St.dieđ. nr. 28 (1991 – 1992) Nana bissovaš boazodoallu anii dán hui guovddážin, ja boazodoalloláhka árvaluvvui rievdaduvvot. Čoavdin dihte čuolmma boazodoallorievtti geográfalaš viidodaga birra, de rievdaduvvui boazodoallolága 2. § 1996:s nu ahte lágas daddjo njuolga ahte meahcceguovllut boazodoalloguovllu siskkobealde adnojuvvojit lobálaš boazoguohtuneanamin, jus eará ii čuvoš erenoamáš riektedilálašvuođain, geahča muđui mearkkašumiid 4. paragráfii 10. kapihttalis. Dasa lassin rievdaduvvui boazodoallolága bággolotnunváldi nu ahte stáhta oaččui vejolašvuođa bággolotnut boazodollui vuoigatvuođaid sámi boazodoalloguovlluid siskkobealde, gos duopmostuolut leat gávnnahan ahte ii leat boazodoallovuoigatvuohta. Alimusriekti celkkii golggotmánu 24. beaivvi 1997 duomu Aursunden-áššis, Rt. 1997 s. 1608. Alimusriekti gávnnahii ahte vissis guovllus sámi boazodoalloguovllu siskkobealde ii leat ásahuvvon boazodoalloriekti. Riast Hylling ja Femunden orohagat leat dan rájes ovddidan ohcamiid bággolotnut guohtunvuoigatvuođa guovlluin maidda Alimusrievtti duomut Aursunden- ja Korssjøfjell-áššiin gusket. Bággolotnunohcamiid olis lea Eanandoallo- ja borramušdepartemeanta nammadan govda šiehtadallanlávdegotti šiehtadallat boazoguohtunsoahpamušaid guoskevaš eananeaiggádiiguin. Ulbmilin lea oažžut áigái dássedis šiehtadallančovdosiid main buohtalasat doallá lagas oktavuođa boazodoaluin ja guoskevaš suohkaniiguin. ¶
Sámi boazodoallu lea máŋgga dáfus eallinvuohki nana kultuvrra vuođul. Boazodoallu lea deaŧalaš sámi kulturguoddi. Sámegiella, árbevirolaš guohtunguovlluid ávkkástallan, boazomearkkat, duodji ja dáiddaduodji leat deaŧalaččat dán oktavuođas. Seamma leat sohkaoktavuođat ja eará sosiála čanastagat. Dát liikká ii mearkkaš ahte boazodoallu ii váldde badjelasás áiggi rievdamiid dahje ahte servodatrievdamat muđui eai váikkut boazodoalu. Muhto čielga ja nanu vuođustus kultuvrralaš árvvuide lea mielde nanosmahttime boazodoalu ealáhussan ja eallinvuohkin, ja dahkame dan gievran olgguldas váikkuhusaid vuostá. Dán oktavuođas lea siida hui deaŧalaš. Dát lea čielga boazosámi organiserenvuohki, mii lea huksejuvvon ovttasullasaččat miehtá máilmmi, juohkesajis gos árbevirolaš boazodoallu doaimmahuvvo. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 3 Gulaskuddan ja ráđđádallamat ¶
| ¶
5 Gustovaš riekti > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_5.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
5 Gustovaš riekti ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 4 Dálá boazodoallu ¶
| ¶
6 Boazodoallolágat Ruoŧas... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Boazodoalu rievttálaš rámmaid hárrái lea geassemánu 9. beaivvi 1978 boazodoalloláhka guovddáš láhka. Dasa lassin lea dađi mielde gártan ollu riektegeavat, erenoamážit boazodoalu areálavuoigatvuođaid birra ja buhtadusrievttálaš suodjalusa hárrái. ¶
Vuollelis čilget movt lea gustovaš boazodoalloriekti, ovdal go das maŋŋelis buktit mearkkašumiid lága iešguđet mearrádusaide. Departemeanta lea ollisvuođa dihte maiddái ovdandivvon olles 1978-lága. Dat oasit lágas mat eai lean lávdegotti mandáhta siskkobealde, leat namuhan dušše oanehaččat. Loahpas lea čoahkkáigeassu dárbbašlaš láhkarievdadeami hárrái. Čujuhit muđui lávdegotti čielggadeami 6. ja 7. kapihttaliidda. ¶
Erenoamáš ja árbevirolaš sámi ealáhussan ja kulturvuohkin lea boazodoallu huksejuvvon dábiid ja geavaheami ala dološ áiggi rájes, ja das lea erenoamáš riektesuodjalus, gč. Vuođđolága § 110 a ja álbmotrievtti njuolggadusaid álgoálbmogiid ja unnitloguid birra. ¶
Boazodoallu dárbbaša ollu areálaid ja iešguđetlágán áigodatguohtumiid. Deaddu boazodoalu areálaide lea lassánan olbmuid buresbirgejumi ja dábálaš servodatovdáneami geažil. Dan dihte lea maŋemus jagiid lassánan beroštupmi boazodoalu areálageavaheami rievttálaš vuođu hárrái, ja lea leamaš dárbbašlaš čielggadit sámi boazodoalu rievttálaš dili ja gáhttema eará beroštumiid ektui. ¶
Boazodoalu riektevuođuin areála geavaheami bokte oaivvilduvvo ieš dat vuođđu man ala riekti lea huksejuvvon, ii ge dárkileappot rievtti sisdoallu ja viidodat. ¶
Váldogažaldat lea leamaš lea go riekti dušše áigges áigái gustovaš boazodoallolága olis, vai lea go boazodoalus iešheanalis vuođđu beroškeahttá lágas. ¶
Áddejupmi boazodoalu areálageavaheami rievttálaš vuođu hárrái lea ovdánan, earret eará riektegeavada geažil iešguđet surggiin. Odne lea dohkkehuvvon Norgga rievttis ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu, beroškeahttá lágas, dan geavaheami vuođul mii lea leamaš doloža rájes dain guovlluin gos boazodoallu lea doaimmahuvvon. Láhka ii ásat boazodoallorievtti, muhto čilge dárkileappot mii dán rievtti sisdoallu lea, ja regulere ja stivre boazodoalu. Alimusrievtti plenumduomus nugohčoduvvon Selbu-áššis, Rt. 2001, s. 769, nannii Alimusriekti ahte boazodoalloriekti lea iešheanalis riekti man vuođđu lea geavaheapmi dološ áiggi rájes. Dás ii leat sáhka dušše dohkkehuvvon geavaheami birra. Muđui čujuhit dárkilet mearkkašumiide dán guovddáš riektemearrádusa birra St.dieđ. nr. 33 (2001 – 2002). ¶
Riektegeavada bokte lea maiddái nannejuvvon ahte boazosápmelaččaid rivttiin lea bággolotnunsuodjalus. Dat mearkkaša ahte vuoigatvuođaid luobaheapmi eará beroštumiide addá vuođu oažžut buhtadusa dábálaš bággolotnunprinsihpaid mielde, gč. Vuođđolága § 105. ¶
Jagis 1999 mearriduvvui olmmošvuoigatvuođaid dili nannen Norgga rievtti olis (olmmošvuoigatvuođaláhka). Dát mielddisbuktá earret eará ahte soahpamuš siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra galgá gustot Norgga láhkan ja manná ovdalii jus eará šattaš vuostálaga dainna. Boazodollui lea erenoamážit artihkal 27 mearkkašahttin dan dihte go dat guoskkaha sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu suodjaleami, dás maiddái sámi boazodoalu suodjaleami. Dát artihkal, ovttas ILO-soahpamuša mearrádusaiguin, lea mielde ráddjeme makkár sisabahkkemiid ja doaimmaid sáhttá čađahit boazodoalu guovdu. ¶
Árbevirolaččat lea boazodoallu adnon oktasaš, kollektiiva, vuoigatvuohtan. Dát mielddisbuktá ahte boazosámit dat guddet vuoigatvuođa, geahča boazodoallolága § 3, ja geain lea vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu dain eatnamiin gos doloža rájes lea leamaš boazodoallu. Dás lea sáhka boazosámiin čearddalaš joavkun, ii ge ovttaskas olbmuid dahje unnit joavkkuid birra mat gullet dán oktasašvuhtii. Juohkehažžii gullá oassi dán oktasaš vuoigatvuođas, eai ge sis leat eksklusiiva vuoigatvuođat mat leat sierra suodjaluvvon siskkáldasat. ¶
Maŋemus áiggiid lea dađistaga eanet čuoččuhuvvon ahte dien vuolggasaji ferte čilget. Okta hástalus dákko sáhttá earret eará leat ahte rievdada go eiseválddiid vejolaš reguleren siskkáldas guohtungeavaheami. Sáhttet go eiseválddit friddja reguleret, vai sáhttá go siiddaid dahje joavkkuid geavaheapmi leat nu sajáiduvvan ahte dihto guovlluin lea ásahuvvon dakkár vuoigatvuohta ahte dain lea bággolotnunsuodjalus eará boazodoallorivttiid ektui? Dákkár gažaldagat eai leat dán rádjái čovdojuvvon riektegeavada bokte. Datte eaktudii Alimusriekti ahte okta doaibmajoavku guoskevaš orohagas ii ihcalis sáhte atnui váldit guovlluid maid orohaga eará doaibmajoavkkut leat árbevirolaččat guođohan, geahča Rt. 2000 s. 1578, ja ahte guoskevaš sisabahkken ferte buhtadusrievttálaš oktavuođas árvvoštallojuvvot guoskevaš doaibmajoavkku areála ektui, ii ge olles orohaga. Áššečuolbma lea dárkileappot mearkkašuvvon 7. kapihttalis. Departemeanta dadjá eanet dán birra oppalaš mearkkašumiin 8. kapihttalis. ¶
Geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoalloláhka bođii 1933 boazodoallolága sadjái. Jagis 1996 rievdaduvvui dat oalle ollu, Finnmárkku guohtundilálašvuođaid geažil, ja lulli-guovlluid vuoigatvuođadiliid ja sámepolitihkalaš ovdáneami geažil, man olis Sámediggi oaččui eanet válddi ovddasteami bokte stivrenorgánain. Čujuhit Od.prp. nr. 28 (1994 – 95). ¶
§ 1 mielde lea dálá lága ulbmil lágidit dilálašvuođaid ekologalaš guoddevaš guohtunváriid geavaheapmái buorrin boazodollui alccesis ja servodahkii muđui. Boazodoalu ovdáneami ja doaimmaheami ulbmil lea addit oadjebas ekonomalaš ja sosiála dili sidjiide geain lea boazodoallu fidnun, seammás go sin vuoigatvuođat galget sihkkarastojuvvot. Boazodoallu galgá bisuhuvvot sámi kultuvrra deaŧalaš vuođđun Vuođđolága § 110 a ja álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja unnitloguid birra. Dáid ulbmiliid mielde galgá láhka bidjat meriid boazodolliid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid hárrái ja reguleret dilálašvuođaid eará ealáhusaid ja servodatberoštumiid ektui. Dan muddui go vejolaš, de galgá láhka reguleret boazodolliid siskkáldas áššiid, ja ásahit vuođu ulbmillaš organiseremii ja hálddašeapmái. ¶
§ 2 addá vuođu juohkit eatnamiid boazodoalloguovlun ja orohahkan, ja mearridit boazologu, deaddomeriid ja eará rámmaeavttuid. ¶
Geográfalaš juogu hárrái daddjo 2. § vuosttaš lađđasa goalmmát cealkagis ahte meahcceeatnamat mat gullet guohtuneatnamiidda adnojit lobálaš boazodoalloeanamin jus eará ii čuvoš erenoamáš riektedilálašvuođain. Selbu-duomus, Rt. 2001 s. 769, lea nannejuvvon ahte go árvvoštallá leat go geavaheami olis ásahuvvon vuoigatvuođat, de galgá erenoamáš deattu bidjat daidda beliide mat leat sámi doaimmaid geavaheami dovdomearkkat. ¶
Boazodoallolága §§ 3 ja 4 nannejit geain lea vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu. ¶
Guovddáš mearrádus lea boazodoallolága § 3 vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkka, mii mearrida ahte dušše sámi sogat olbmot geat ásset Norggas, ožžot doaimmahit boazodoalu boazodoalloguovllus. Gáibádus ahte galgá ássat Norggas, lea geavatlaš ákkaid geažil, vuhtii válddidettiin lága eará eavttuid ovddasvástádusa ja doallogeatnegasvuođa birra. Juogo láhka dahje dan ovdabarggut addet makkárge dárkilet čujuhusa dasa mii oaivvilduvvo sámi sogalašvuođain. Gažaldat lea liikká hui hárve áigeguovdil, go leat nuppi lađđasa eavttut mat geavatlaččat ráddjejit dien. Nuppi cealkaga mielde lea mearkka dahje doalloovttadaga eaiggáduššama eaktu ahte lága fápmuiboahtimis lea alddis dahje váhnemis dahje váhnenváhnemis leamaš boazodoallu váldoealáhussan. Muđui addá náittosdilli vuoigatvuođa doaimmahit boazodoalu ovttas náittosguimmiin. Dát vuoigatvuohta lea dábálaččat dušše nu guhká go náittosdilli bistá. Dan vuođul sáhttá lohkat ahte boazodoallovuoigatvuohta lea baozodoallobearrašiid sierravuoigatvuohta. Lea sierra deattuhuvvon ahte adopšuvdna lea dán oktavuođas seammadássásaš. ¶
Ovdal go beassá álgit iešheanalaš ealáhusdoallin boazodollui, de ferte 4. § vuosttaš lađđasa olis oažžut guovllustivrras doaibmalobi doalloovttadaga registrerema bokte. Diekkár lobi datte ii dárbbaš jus doallu ollislaččat manná dihto mearriduvvon olbmui. Dát, mii geavatlaččat lea vuogas ja deaŧalaš mearrádus, guoská náittosguoibmái dahje eaiggáda dahje su náittosguoimmi fuolkái njuolga bajás- dahje vulosmanni linjás dahje vuosttaš siidolinjás gitta oappá dahje vielja mánáide, jus son fal deavdá 3. § eavttuid. ¶
Doalloovttadagain oaivvilduvvo nuppi lađđasa mielde eallu man okta ovddasvástideaddji jođiheaddji eaiggáduššá ja jođiha dahje náittosguimmežagat ovttas eaiggáduššaba ja jođiheaba, go goappašagat eaiggáduššaba iežaska mearka bohccuid ealus. ¶
Ovddasvástideaddji jođiheaddji(id) eaktu lea dárbbašlaš vai ii šatta eahpádus das geas lea ovddasvástádus lága iešguđet gáibádusaid ektui. Dalle go náittosguimmežagat ovttas eaiggáduššaba ja doaimmaheaba boazodoalu, de leaba goappašagat solidáralaččat ovddasvástideaddjit buot bohccuid hárrái mat gullet doalloovttadahkii. Jus goappaš náittosguimmežagain lea doalloovttadat ovdal go náitaleaba, de sáhttiba doalahit daid. ¶
Dát bođii láhkii ovttadássásašvuođa deasttaid geažil, ođasmahttimis mii dahkkui 1996:s. Eanandoallo- ja borramušdepartemeanta lei ovdal, Ovttadássásašvuođa-áittardeaddji jearaldaga olis, loahpahan vuogi man mielde lávejedje mearridit ahte nubbi doalloovttadat fertii heaittihuvvot go náitaleaba. Dábálaččat lávii dalle dievdoolmmoš doalahit iežas doalu, ja dat ii lean buorre ovttadássásašvuođa čalmmiiguin. Ovddasvástádusdilálašvuohta lea almmotge nu ahte go doalaheaba goabbat doalu, de leaba liikká solidáralaččat ovddasvástideaddjit. ¶
4. § nuppi lađđasa mielde sáhttá doalloovttadat geahččat maiddái bohccuid mat gullet dihto fulkkiide, nugo dat leat namuhuvvon dás ovdalis. Ii dárbbaš nappo leat alddis doalloovttadat jus áigu bohccuiguin bargat, ja buohkain geat barget boazodoalus § 3 mielde, leat vuoigatvuođat lága olis. Ovtta doalloovttadagas sáhttet nappo leat máŋga iešheanalis ja iešbirgejeaddji sierra boazodoalli. Ovdal 1996 láhkarievdadeami lei ieš láhka hehttehussan dása, go ii lean lohpi doalus atnit bohccuid mat gullet dakkárii gii doaimmahii boazodoalu iešheanalaš ealáhussan. Geavatlaččat lei dilli liikká eará, dan dihte go boazodoalus ledje ollu «suoivvanboazodoallit» . Go doaba iešheanalaš ealáhusdoalli ii lean definerejuvvon, ja mearrádus máŋgga dáfus lei eahpečielggas ja dárbbašmeahttun, de váldui dat eret. Sadjái bođii goalmmát lađđasii gáibádus eaiggátproseantta birra. Čujuhit lávdegotti čielggadeami čuoggái 6.2.6. ¶
Lea vealttakeahtes eaktu boazodoalu doaimmaheapmái ahte lea gullevašvuohta doalloovttadahkii. § 16 mielde galget buot bohccot merkejuvvot eaiggáda sisačálihuvvon merkii, ja § 17 njealját lađđasa mielde lea eaktun oažžut sisačálihuvvot, eaiggáduššat dahje atnit boazomearkka ahte boazu gullá dohkkehuvvon doalloovttadahkii, mii lea iežas nammii registrerejuvvon dahje eará olbmui gii lea namuhuvvon § 4 nuppi lađđasis dahje § 3 goalmmát lađđasis. Bohccuid nappo ii sáhte diktit guohtut boazodoalloguovllus jus ii leat diekkár gullevašvuohta doalloovttadahkii. ¶
Boazodoallolága 5. §:s leat mearrádusat boazodoalu birra olggobealde sámi boazodoalloguovlluid, geahča 2. §. Doppe dárbbašit Eanandoallo- ja borramušdepartemeantta sierralobi, ja eaktun lea ahte ohccis lea rievttálaš vuođđu geavahit doarvái stuora ja heivvolaš duovdagiid boazodollui. ¶
§§ 6 ja 7 sisttisdollet mearrádusaid kollegiála stivrenorgánaid boazodoallostivrra ja guovllustivrra nammademiid birra. Sámediggi ja Eanandoallo- ja borramušdepartemeanta nammadit boazodoallostivrra ovttasráđiid, ja guovllustivrraid ges Sámediggi ja fylkkadikkit. Sámedikki nammadanváldi ásahuvvui láhkarievdademiin 1996:s. Nammadeamis galgá deattuhit govttolaš geográfalaš ovddasteami, govda fágalaš duogáža ja servodatdieđu ja nu ovtta meari ovddasteami goappaš sohkabeliin go vejolaš. Miellahtuid gaskkas galget leat beaivválaš bargi boazodoallit guoskevaš boazodoalloguovllus, ja boazodoalu organisašuvnnain galgá leat evttohanváldi. Guovllustivrraid hárrái deattuhii Eanandoallolávdegoddi gieđahallama oktavuođas Stuoradikkis, ahte galggašii eanet deattu bidjat boazodoalu organisašuvnnaid evttohusaide, ja dábálaččat galget boazoeaiggádat leat eanetlogus, geahča Evtt. O. nr. 98 (1976 – 77) ja Evtt. O. nr. 37 (1977 – 78). Stivrenorgánain lea guovddáš ja deaŧalaš sadji, ja dain leat ollu doaimmat lága ja njuolggadusaid olis. Dat leat stáhtalaš hálddašanorgánaid dássásaččat. ¶
§ 8 vuosttaš lađđasa olis galgá leat orohatstivra, man orohaga aktiiva boazodoallit válljejit iežaset gaskkas. Orohatstivrras leat vuosttažettiin priváhtarievttálaš doaimmat, muhto maiddái soames almmolašrievttálaš doaibma. Almmolašrievttálaš doaimmat leat omd. gohččut merket, rátkit ja lohkat § 8 goalmmát lađđasa ja § 22 vuosttaš ja nuppi lađđasiid olis, boazomearkka dárkkistit § 23 nuppi lađđasa olis, ja gohččut vuojehit bohccuid lobálaš guohtumii § 24 nuppi lađđasa mielde. Viidáseappot lea orohatstivrra ovddasvástádus ráhkadit orohatplána ja mearridit resursadivada § 8 a ja § 8 b njealját lađđasa olis. ¶
Orohatstivra lea muhtun oktavuođain proseassuála riektesubjeaktan. Čujuhit erenoamážit § 8 nuppi lađđasii gos daddjo ahte orohatstivra jođiheaddji bokte ovddasta orohaga beroštumiid ja sáhttá dahkat soahpamušaid, áššáskuhttit ja áššáskuhttojuvvot orohaga oktasaš áššiin. Proseassuála sajádat sáhttá maiddái dahkat ahte oktasašvuohta oažžu ávnnaslaš rivttiid dahje geatnegasvuođaid. § 25 mielde vahátbuhtadusa birra, sáhttá vaháguvvan ovddidit gáibádusa njuolga orohahkii, mii dasto šaddá buhtadangeatnegas jus vaháguvvan bealli vuoitá. ¶
Mearrádusat orohatplána birra § 8 a bohte láhkii ođasteami olis 1996:s. Ulbmilin dáid mearrádusaiguin lei oažžut ođđa ja ávkkálaš reaiddu resursastivrejupmái. Orohatplána galgá sisttisdoallat máŋga dihto oasi, ja guovddážis lea orohaga oppalaš strategiija dasa movt ávkkástallat orohaga resurssaid. ¶
§ 8 b sisttisdoallá mearrádusaid orohatplána rihkkuma váikkuhusaid birra. Daddjo ahte buot doalloovttadagat orohagas leat geatnegasat čuovvut mearriduvvon orohatplána, ja jus plána rihkku mearkkašahtti láhkái, de sáhttá gohččojuvvot čađahit bággodoaimmaid. ¶
Jus doalloovttadat lea guohtumii buktán eanet bohccuid go doallu oažžu, de sáhttá orohatstivra gáibidit das resursadivada. Dát lea reaidu mainna stivre orohagaid boazologu, ja lea oassin boazodoalu siskkáldas resursastivrejumis, go ná sáhttá ráŋggáštit dan gii lea oktasašvuođas alcces váldán eanet go sus lea vuoigatvuohta, gč. Od.prp. nr. 28 (1994 – 95). ¶
§ 9 nanne ahte vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu lea geavahanvuoigatvuohta, beroškeahttá das gii lea eananeaiggát, nu guhkás go eará ii leat mearriduvvon erenoamáš riektediliid bokte ja dat sisttisdoallá: ¶
Dán sisdoallu lea dárkileappot muitaluvvon 10. § rájes 14. § rádjái. ¶
§ 10 sisttisdoallá mearrádusaid orruma, johtaleami ja johtingeainnuid birra. Johtingeainnuid birra daddjo ahte dat eai oaččo giddejuvvot. Departemeanta datte sáhttá miehtat ahte dat rievdaduvvojit jus dasa leat lágalaš ákkat. Dát mearrádus lea áidna areálageavahangielddus boazodoallolágas. Johtingeainnut sáhttet datte guoskkahuvvot ja vejolaččat giddejuvvot jus leat stuorát doaimmat ja go lea bággolotnunvuođđu. Dat sáhttá leat ovdamearkka dihte čázádathuksemiid ja geaidnohuksemiid oktavuođas. ¶
§ 11 sisttisdoallá ahte vuoigatvuohta guohtumii addá lobi diktit bohccuid guohtut váriin ja eará meahcceeatnamiin, maiddái láidumiin: ovdalaš gilvojuvvon eatnamiin ja ovdalaš ládjosajiin jus dat leat sierra, eai ge ássanguovllu dahje gilvojuvvon eatnama lahka, eai ge leat áimmahuššon eai ge anus dikšojuvvon guohtuneanamin. Jus dákkár eanan lea áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, de doppe ii leat guohtunvuoigatvuohta. Olgonastinlága § 1a definišuvdna das mii rehkenastojuvvo láidumin, lea maiddái čujuheaddji definišuvdnan dás. Dat mii dán dárkkuheami mielde ii leat láidun, muhto meahcci, lea nappo boazoguohtuneanan. ¶
§ 12 sisttisdoallá boazodoalu vuoigatvuođa cegget áiddiid, gárddiid ja rusttegiid. Deaŧaleamos rusttegat leat oahceáiddit, gárddit ja njuovvanrusttegat. Lágas leat dárkilet eavttut diekkár rusttegiid ceggema birra. Galgá vuhtii váldit fysalaš birrasiid, ja rusttegat eai galgga leat mearkkašahtti vahágin dahje unohassan eananeaiggádii dahje eará vuoiggalaš beroštumiide. Dát mearkkaša ahte maiddái galgá vuhtii váldit eará boazodolliid ja almmolašvuođa. ¶
Áiddiid ja rusttegiid mat galget orrut guhkit go ovtta bargobotta jagis, galgá nuppi lađđasa mielde departemeanta dohkkehit. Stuorát rusttegiid hárrái ferte dasa lassin vihkkedallat ollislaš biraslaš váikkuhusaid boazodoallofágalaš darbbu ektui ásahit dakkár rusttega. Jus eananeaiggat ii mieđit, de sáhttá lohpi liikká addot, muhto galgá máksojuvvot buhtadus vejolaš vahágiid ovddas. Dakkár buhtadus mearriduvvo árvvoštusa bokte. Goalmmát lađđasis addo váldi gaikut lobihis rusttegiid. Jus eavttut leat devdojuvvon, de sáhttet boazodoalloeiseválddit gaikkuhit rusttega. Ii leat dárbbašlaš ohcat nammarievttis lobi, geahča bággočađahanlága § 13 – 14. ¶
Vuoigatvuohta boaldámuššii ja muoraide § 13 mielde lea iežas atnui lobálaš boazodoalu doaimmahettiin. Dát mielddisbuktá ahte riekti lea doppe gos ain áigges áigái lea ealuin, ja maiddái ássanvissui jus dat lea dakkár báikkis ahte duođai doaibmá orrunbáikin boazodoalu oktavuođas. ¶
§ 14 addá mearrádusaid vuoigatvuođa birra bivdit ja guolástit. Maiddái dát vuoigatvuohta gusto doppe gos boazoguohtun doaimmahuvvo lobálaččat. Nappo ii sáhte dán mearrádusa olis guolástit dálveguohtuneatnamiin geasset. Duopmostuolut leat gieđahallan ášši mas dakkár áddejupmi lei gažaldahkan. Almmotge lea adnon vuođđun ahte vuoigatvuohta ii gusto dušše bivdui iežas dárbbu gokčat. Čujuhuvvo muđui čielggadeami čuoggái 7.6. ¶
§ 15 sisttisdoallá mearrádusaid mat dárkileappot regulerejit gaskavuođa boazodoallorievtti ja eananeaiggátrievtti gaskka. Dán mearrádusas daddjo ahte eananeaiggát dahje vuoigatvuođalaš geavaheaddji ii galgga opmodaga hálddašit dainna lágiin ahte šaddá mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui mii doaimmahuvvo dán lága olis. Vuosttaš cealkka datte ii hehtte eatnama dábálaš geavaheami eanandollui, vuovdedollui dahje eará geavaheami eanandoalloulbmiliidda. Ulbmilin mearrádusain lea vuosttažettiin dahkat čielggasin máid eananeaiggát ja geavaheaddji sáhttá dahkat eatnamiin almmá rihkukeahttá boazodoallorievtti. Ulbmilin lea čielggasmahttit maid friddja sáhttá dahkat, masa dárbbašuvvo lagat čielggadeapmi dahje maid ii sáhte dahkat almmá bággolotnuma haga. Mearrádus vástida servitutt-lága § 2, mii geatnegahttá sihke vuoigatvuođalačča ja eaiggáda feret nu ahte ii govttohemet šatta hehttehussan nuppi beallái. Dat ii leat areálageavaheami almmolašrievttálaš reguleren, muhto gusto eananeaiggáda/geavahanvuoigatvuođalačča ja boazodoalu priváhtarievttálaš dilálašvuođaide. ¶
§§ 16 – 18 sisttisdollet njulggadusaid bohccuid merkema birra. ¶
Bealljemerken lea árbevirolaš vuohki ja merkenmearrádusat sisttisdollet deaŧalaš ortnetnjuolggadusaid. ¶
Buot bohccot galget merkejuvvot. Bohccot galget merkejuvvot eaiggáda sisačálihuvvon merkii ovdal golggotmánu 31. beaivvi seamma jagi go leat šaddan. Jus boazu ii leat merkejuvvon njuolggadusaid mielde ja nu ii sáhte oaidnit gii lea eaiggát, de massá eaiggát eaiggatvuođa ja dat manná oktasašvuhtii. ¶
Buot iešheanalis boazodoallit sáhttet gáibidit sisačálihuvvot ovtta mearkka. Náittosguimmežagat geat doaimmaheaba boazodoalu ovttas, sáhttiba gáibidit mearkka goabbáinai ja mearkka juohke mánnái. Máŋggas geat ovttas doaimmahit boazodoalu boazodoalloguovllus, sáhttet atnit dušše ovtta mearkka, jus guovllustivra dohkkeha ahte sin bohccot rehkenastojuvvojit oktan doalloovttadahkan. ¶
Mearka ii sáhte valdojuvvot atnui ovdal go lea sisačálihuvvon. Juohke boazodoalloguovllus lea mearkalávdegoddi mii gieđahallá mearkaohcamiid, geahča geassemánu 12. beaivvi 1984 mearkanjuolggadusaid. ¶
§ 19 mielde galgá doalloovttadaga eaiggát juohke jagi addit orohatstivrii dieđáhusa boazodoalu birra maŋemus doaibmajagi (cuoŋománu 1. beaivvis njukčamánu 31. beaivái). Orohatstivra galgá guovllustivrii addit dieđáhusa orohaga boazodoalu birra. ¶
§ 20 sisttisdoallá mearrádusaid doallogeatnegasvuođa birra. Dát geatnegasvuohta čuovvu vuoigatvuođas guohtumii, johtimii jna. Sátni doallogeatnegasvuohta bođii boazodoalloláhkii 1996:s ovdalaš doahpagiid guođohangeatnegasvuođa ja bohcco lodjivuođa sadjái, mat ledje gávnnahuvvon unnán heivvolažžan dan ovdáneami hárrái mii boazodoalus lei leamaš. § 20 mearrádusaid ulbmil, nu movt dat leat dál, lea lága bokte vuohkkaseappot ja ávkkálet vugiin čujuhit fágalaš dási. Doallogeatnegasvuohta lea biddjon njuolga doalloovttadahkii ja lea čadnon daidda gáibádusaide mat leat orohatplánii § 8 a mielde. ¶
Bohccot galget leat dohkálaš bearráigeahču vuolde ja galget doalahuvvot lobálaš guohtumiin. Dat mielddisbuktá ahte ovddasvástideaddji jođiheaddji galgá álo diehtit gos eallu lea, ja galgá sáhttit dakkaviđe vuojehit eret jus bohccot mannet lobihis guohtumiidda. ¶
Nuppi lađđasa mielde galgá doalloovttadaga eaiggádis leat boazodoallu fidnun ja váldodoaibman. Náittosguimmežagaide geain lea oktasaš doalloovttadat, guoská dát unnimusat nuppi náittosguoibmái. ¶
Goalmmát lađđasa mielde sáhttá doallogeatnegasvuođa bidjat gitta guovtti jahkái fuolaheaddji háldui. ¶
Njealját lađđasis lea váldi heaittihit doalloovttadaga jus eaiggát suostá iežas doallogeatnegasvuođa dahje jus son earaládje fere dahje doaibmá nu ahte lea mearkkašahtti vahágin boazodollui dahje eará vuoigatvuođalaččaide. Lea iešalddis diehttelas ahte galget leat govttolaš ákkat ovdal go sáhttá mearridit heaittihit nuppi olbmo boazodoalu. ¶
§§ 21, 22 ja 23 sisttisdollet mearrádusaid masttademiid, rátkkašemiid ja čohkkemiid birra. Dáin ovttasdoaibmanjuolggadusain lea mearkkašupmi geavatlaš boazodollui, ja bidjet dárkilet eavttuid iešguđet doaimmaid dieđiheami ja čađaheami birra. Eiseválddit sáhttet dihto dilálašvuođain seahkánit dáidda doaimmaide. Orohatstivrras leat dákko almmolašrievtti vuohkásaš doaimmat, geahča ovdalis. ¶
§ 24 sisttisdoallá iešguđet mearrádusaid lobihemet guohttu bohccuid eretvuojeheami birra. Geatnegasvuohta gullá oktii doallogeatnegasvuođain, muhto lea deaŧalaš deattuhit ahte dát guokte geatnegasvuođa leaba áibbas sierralaga. Ii dárbbaš leat rihkkon doallogeatnegasvuođa vaikko bohccot mannet ge lobihis báikái. Iešguđet dilálašvuođat sáhttet dahkat veadjemeahttumin hettet dan. Muhto go bohccot leat boahtán lobihis guohtumii, de lea geatnegasvuohta sirdit daid eret nu jođánit go lea vejolaš dohkálaš láhkái dan dahkat. ¶
§§ 25, 26 og 27 sisttisdollet mearrádusaid ovddasvástádusa birra váhágiid ovddas maid boazu lea dagahan. § 25 nanne ahte boazoeaiggádis lea objektiivvalaš ovddasvástádus, beroškeahttá sivas. Orohaga boazoeaiggádat leat solidáralaččat ovddasvástideaddjit, okta buohkaid ovddas ja buohkat ovtta ovddas. Dárkilet čujuhusat ovddasvástádusa ložžema ja buhtadusárvvoštusa birra leat mearkkašumiin iešguđet paragráfaide. ¶
§ 28 sisttisdoallá mearrádusaid johtaleami birra guovlluin gos bohccot guhtot. Vuosttaš lađđasis nannejuvvo ahte juohkehaš lea geatnegas geavahit iežas fuolalašvuođain ja várrogasvuođain vai dárbbašmeahttumit ii ráfehuhte dahje gavdnje bohccuid mat leat guohtume, johtime jna. Nuppi lađđasis daddjo ahte guovllustivra sáhttá guoskevaš orohatstivrra ávžžuhusa mielde gieldit vissis lágidemiid mat sáhttet šaddat vahágin boazodollui. ¶
§ 29 sisttisdoallá mearrádusaid ovddasvástádusa birra beatnaga hárrái, ja nanne ahte beanaláhka gusto maiddái dás. ¶
§ 30 vuosttaš lađđasa mielde sáhttá departemeanta láhkaásahusaid bokte reguleret jeagelbordima. ¶
§ 30 nuppi lađđasa mearrádusat bohte láhkii 1996 láhkaođasteami olis. Ulbmilin lei oažžut válddi gieldit boazodoalu man earát go vuoigatvuođalaš boazosámit doaimmahit. Dás addo čielga diehtu das ahte ii sáhte vuordit oažžut lobi omd. áidut viiddis meahcceeatnama boazodoalloguovllu siskkobealde «boazofárpma» áigumušain. Dát mearkkaša ahte eananeaiggádis ii leat boazodoallovuoigatvuohta. ¶
1996-láhkarievdadeami olis viiddiduvvui § 31 bággolotnunmearrádus nu ahte addui oppalaš váldi bággolotnut priváhta eatnamiid stáhtii boazodoalloguovllu siskkobealde. Dát paragráfa lei ovdal mearrádus eatnama luobaheami birra erenoamáš atnui, omd. bohccuid fievrredeapmái dahje rusttegiid ceggemii. Maŋŋel rievdadeami lei dás geavatlaš mearkkašupmi erenoamážit jus lea nággu boazodoallovuoigatvuođa hárrái muhtun guovllus, ja boazodoallu duomu bokte lea vuoittahallan. Mearrádus lea hábmejuvvon dábálaš bággolotnunváldin man olis dábálaš vuogi mielde galgá vihkkedallat ovdamuniid ja heajos beliid ja ferte čielgasit boahtit ovdan ahte bággolotnun lea eanet ávkin go vahágin. Nuppi lađđasis leat mearrádusat áššegoluid birra. Dán mielde sáhttá ášši vuolggaheaddji beassat buhtadeamis vástideaddji áššegoluid jus vástideaddji šiehtadallamiid maŋŋel lea hilgon dahje ii leat vástidan fálaldaga, ja go son árvvošteami vuođul ii oaččo eambbo dan mii lei fállojuvvon. ¶
§ 32 sisttisdoallá mearrádusaid boazodoallofoandda birra. Fondii mannet oktasaš ruđat mat bohtet omd. buhtadusain, geažotbeljiid ja dovdameahttun bohccuid vuovdimis, geahča § 16 goalmmát lađđasa. Foandda ruđat galget ovddidit boazodoalloguovlluid boazodoalu. ¶
§ 33 addá departementii válddi ráhkadit láhkaásahusaid. ¶
§ 34 sisttisdoallá mearrádusaid bággodoaimmaid birra. Guovddáš ja oppalaš váldi čađahit mearrádusaid bákkuin lea § 34 nuppi lađđasis. Dán mearrádusa mielde sáhttá guovllustivra dahje boazodoallostivra mearridit bággočađaheami jus mearkkašahtti láhkái lea rihkkon lobálaš mearrádusa. Bággodoaibma sáhttá leat ahte bohccuiguin dahje ealuin čađahuvvojit dárbbašlaš doaimmat eaiggáda rehkega ala. Bággodoaimmat sáhttet maiddái leat unnidit, heaittihit dahje eará olbmui sirdit doalloovttadaga. § 34 njealját lađđasa mielde lea boazodoalloeiseválddiid bággodoaibmamearrádus bággočađaheami vuođđun, ja sáhttá ollašuhttojuvvot bággočađaheami lága mearrádusaid mielde. Bággodoaimmaid § 34 olis sáhttá nappo čađahit almmá duomu haga, mii muđui lea dárbbašlaš ovdal go oažžu bággočađahit. Geassemánu 26. beaivvi 1992 bággočađahanláhka nr. 86 § 13 – 2 mii gusto eará bággočađaheapmái go ruđa bearramii, nanne vuosttaš lađđasis ahte dilit mat leat bággočađaheami vuođđun erenoamáš láhkamearrádusa olis, sáhttet čađahuvvot lága 13. kapihttala mielde. Boazodoallolága § 34 njealját lađas lea nappo diekkár erenoamáš láhkamearrádus. ¶
§ 35 nanne ahte hálddašanláhka gusto hálddahuslaš ja kollegiála ásahusaide. Orohatstivrra dáfus boahtá ovdan ahte hálddašanláhka gusto nu guhkás go láhkaásahusaid bokte nu lea mearriduvvon. Dakkár láhkaásahus ii leat ráhkaduvvon, muhto liikká gusto hálddašanláhka áššiin main orohatstivra rehkenasto doaimmahit almmolaš válddi. ¶
§ 36 sisttisdoallá mearrádusa sáhkkoheami birra láhkaásahusaid, gohččosiid, gildosiid dahje eará mearrádusaid rihkkuma oktavuođas. ¶
Boazodoalloláhkalávdegoddi lea iežas čielggadusas earret eará dadjan (čuoggás 9.1.2. siidu 88/89): ¶
«1978-lága mearrádusain boazodoalu siskkáldas áššiid birra lea vuosttažettiin almmolašrievttálaš vuogádat. Ollu áššiid sáhttet dušše eiseválddit mearridit. Njuolggadusat leat hábmejuvvon nu ahte ollu gažaldagaid ferte mearridit árvvošteami bokte. Láhka lea hábmejuvvon nu ahte mearrideaddji orgána sáhttá hui friddja mearridit, leaš dál orohatstivra, guovllustivra, boazodoallostivra dahje departemeanta. ¶
Nu leat eanas áššit biddjon hálddašanorgána árvvošteami háldui. Dat mielddisbuktá ahte leat unnán rievttálaš njuolggadusat maid mielde hálddahus galgá árvvoštallat, earret dábálaš hálddahuslaš prinsihpat kontradiktoralaš gieđahallama ja bealátkeahtesvuođa birra ja ahte mearrádus galgá leat áššálaš ii ge dagahit áššehis vealaheami. Lága ovdabargguin leat unnán rávvagat dasa movt njuolggadusaid galgá dulkot. Leat maiddái unnán johtočállosat ja dárkilet čujuhusat dan hárrái movt lága mearrádusaid galgá čađahit. Dát ásaha hálddahusa ja boazodolliid guovdu eahpesihkarvuođa lága mearrádusaid hárrái. ¶
Lágas leat unnán njuolggadusat mat njuolga dadjet maidege boazodolliid gaskasaš vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra. Láhka sáhttá ásahit dan áddejumi ahte easkka eiseválddiid mearrádusaid bokte dihto áššiin ožžot boazoeaiggádat geatnegasvuođa čuovvut lága ja njuolggadusaid. Dalle šaddá almmolaš stivrenorgánaid duohkái mearridit prinsihpaid ja njuolggadusaid boazodolliid gaskasaš áššiin. Dát addá boazodolliide unnán vejolašvuođa ovddosguvlui diehtit ja plánet, maiddái dan dihte go eai leat ráhkaduvvon johtočállosat ja čujuhusat, nugo ovdalis namuhuvvon. ¶
Guovllustivrraid áššelisttut maŋemus jagiid čájehit maiddái ahte dat gieđahallet hui unnán áššiid boazodoallolága mearrádusaid olis. Dan dihte leat unnán konkrehta mearrádusat maid olis livččii sáhttán ásahuvvot vuođđu dan hárrái movt lága galgá áddet ja dulkot. ¶
Otná boazodoalloláhka lea huksejuvvon dan ala ahte almmolašvuohta oažžu friddja organiseret boazodoalu nu movt heive áigges áigái ráđđejeaddji politihkkii. Lea omd. eiseválddiid duohken lága rámma ja ulbmila olis mearridit orohatjuohkima, doalloovttadagaid juolludeami ja boazologu jna. daid árvvoštallamiid vuođul maid ieža atnet heivvolažžan ja bealuštahttin.» ¶
Váldomoaitámuššan otná lága vuostá lea leamaš ahte das lea beare garra «dáčča» oaidnu vuođđun ja ahte dat duođai ii doaimma dohkálaččat boazosámi oktavuođas. Erenoamážit lea doaba doalloovttadat, mii ásahuvvui 1978-lága olis, adnon unohassan guovddáš guovlluin. Boazodoallolága lea nappo dárbbašlaš rievdadit vai bohtet mearrádusat boazodoalu siskkáldas áššiid hárrái mat heivejit buorebut go dálá láhka dahká. Viidáseappot lea dárbu rievdadit soames mearrádusaid ovttadássásašavuođa prinsihpaid dihte. Boazodoallu lea maŋemus logiid jagiid teknihkalaš ja ekonomalaš ovdánemiid geažil eanet ahte eanet šaddan dievdduid ealáhussan. Dát sávakeahtes ovdáneapmi geahččaluvvo dál jorgaluvvot iešguđet doaibmabijuid bokte. ¶
Nugo eará ge almmolaš doaimmat, de ferte boazodoalu almmolaš hálddašeapmi nai duos dás vuđolaččat árvvoštallojuvvot, gávnnahan dihte lea go dat ulbmillaš daid doaimmaid ektui mat galget čađahuvvot ja mearriduvvon politihkalaš mihttomeriid ektui. Dat lei ge maiddái láhkalávdegotti mandáhta duogážin. Nugo 8. kapihttalis boahtá ovdan, de ii leat departemeanta guorahallan lávdegotti árvalusa dán hárrái, ii ge árvvoštallan eará čovdosiid. Dát boahtá earret eará das go Sámediggi lea ráđđádallamiid oktavuođas bivdán ahte gažaldagat sámi iešmearrideami birra ja oktavuohta boazodollui fertejit čielggaduvvot dárkileappot. Departemeantta oaivila mielde berre hálddašangažaldaga dárkileappot geahčadit čielggadeamis Sámedikki oppalaš válddi ja váikkuheami birra. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 4 Dálá boazodoallu ¶
| ¶
6 Boazodoallolágat Ruoŧas... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_6.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
6 Boazodoallolágat Ruoŧas... ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 5 Gustovaš riekti ¶
| ¶
7 Boazodoalloláhkalávdegotti... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Maiddái eará riikkain lea boazodoallu. Čujuhit lávdegotti čielggadeami 8. kapihttalii, gos lea eanet muitaluvvon dan birra. Dás áigut dušše oanehaččat muitalit makkár rievttálaš ja hálddahuslaš vuogádagat Ruoŧas ja Suomas leat, mat leat riikkaid maiguin mii lunddolaččat sáhttit iežamet buohtastahttit. ¶
Ruoŧa bealde lea Rennäringslagen (1971: 437), boazodoalloláhka, mii regulere boazodoalu. Láhka bođii fápmui suoidnemánu 1. beaivvi 1971 ja bođii lágaid sadjái maid gohčodedje Ruoŧa boazosámiid vuoigatvuohta guohtumiidda Ruoŧas (1928: 309) ja láhka boazomearkkaid birra (1960:144). ¶
Sápmelaččaid vuoigatvuođaid leat lágas gohčodan boazodoallovuoigatvuohtan. Vuoigatvuođaid, mat Ruoŧa boazodoallolágas gusket sápmelaččaide, čilge lága § 1 leat vuoigatvuohtan sidjiide, geat leat sámi sogas, geavahit eatnamiid ja čáziid birgejupmin alcceseaset ja sin bohccuide. Boazodoallu sáhttá doaimmahuvvot priváhta eatnamiin seammaládje go stáhta ja suohkaniid eatnamiin. Vuoigatvuhtii gullá earret eará boazoguohtun, bivdu, guolásteapmi ja vissis vuovdedoallu. Vuoigatvuohta gullá sápmelaččaide ja lea huksejuvvon «urminnes hävd» ala (vuoigatvuohta dološ áiggi geavaheami rájes). Das lea priváhtarievttálaš vuođđu ja lea seammaládje go opmodatvuoigatvuohta bággolotnunrievttálaččat suodjaluvvon. Boazodoallovuoigatvuohta lea nappo beroškeahttá lágas, muhto áigges áigái gustovaš boazodoalloláhka regulere sisdoalu ja čađaheami. Guohtunvuoigatvuohta ja guoskevaš vuoigatvuohta atnit eatnama boazodoalu iešguđet rusttegiidda namahuvvo dábálaččat čearu gullevaš miellahtuid kollektiiva vuoigatvuohtan (geahča maŋŋelis). ¶
Nugo Norggas ge, de lea Ruoŧas nai viiddis mearkaortnet. Buot bohccot galget merkejuvvot eaiggáda sisačálihuvvon merkii. ¶
Boazodoallovuoigatvuohta lea čearuid (orohagaid) miellahtuin. Oktiibuot leat 51 čearu. ¶
Čearru lea muhtun muddui geográfalaš guovlu, ja muhtun muddui ekonomalaš ja hálddahuslaš ovttastus. Lága 9. § mielde lea čearu ulbmil earret eará doaimmahit boazodoalu miellahtuide oktasaččat buorrin. Čearru ovddasta miellahtuid gažaldagain mat gusket boazodollui ja miellahtuid oktasaš beroštumiide muđui boazoealáhusa oktavuođas (§ 10). Čearru lea rievttálaš ovddasteaddji áššiin gos lea riidu beroštumiid gaskka omd. eanangeavaheami hárrái. Čearu geatnegasvuohta lea maiddái fuolahit boazodoalu beroštumiid iešguđetlágán šiehtadallamiin omd. stáhtalaš eiseválddiiguin. Maiddái oktavuođas suohkaniiguin, earret eará plánemiid ja plánabargguid oktavuođas ovddasta čearru boazodoalu beroštumiid. Čearu miellahtuid vuoigatvuohta váikkuhit movt čearru galgá stivrejuvvot, lea čearu čoahkkimiid bokte. Jođihit čearu boazodoalu ja doaimmahit dárbbašlaš oktasaš doaimmaid vállje čearu čoahkkin stivrra. Čearu goluid boazodollui gokčet čearu miellahtut dan mielde galle bohcco guđesge leat. ¶
Čearru mearrida miellahttogažaldagaid, ja ohcan lea dan duohken man muddui sus guhte ohcá beassat álgit boazodoallin, lea gullevašvuohta čearu boazodollui. Ruoŧa lágain ii leat dán rádjái leamaš almmolaččat dohkkehuvvon definišuvdna das gii lea sápmelaš. Lágas daddjo dušše ahte sápmelaš mearkkaša ahte son lea sámi sogas. Olmmoš gii lea náitalan sápmelaččain, muhto gii ieš ii leat sápmelaš, sáhttá searvat boazodollui jus son dohkkehuvvo čearu miellahttun. ¶
Juohke čearus leat rievddadeaddji logu renskötselsforetag (doalut), oktiibuot sullii 900. Diekkár doaluin oaivvilduvvo boazodoallu man čearu boazodoalli miellahttu ja su bearaš doaimmaha. Boazodoalli miellahtu definere láhka leat boazodoalli gii aktiivvalaččat searvá čearu boazodoalu bargguide . Dalle go máŋga boazodoalli miellahtu leat ovtta dállodoalus ja nu leat seamma doalus, de gohčoduvvo okta sis ovddasvástideaddjin/ovdaolmmožin . ¶
Ruoŧa boazodoallopolitihkka, oktan láhkagažaldagaiguin, lea čielggaduvvon, gč. SOU 2001:101. Dás evttohuvvojit ođđa boazodoallopolitihkkii iešguđet rámmat mat leat huksejuvvon kultuvrralaš, ekonomalaš ja ekologalaš guoddevašvuođa ala. Áigumuššan lea nannet siskkáldas iešstivrejumi, ja ahte Sámediggi galgá ožžut eanet guovddáš sajádaga. Vuolggasadjin lea ahte sápmelaččat berrejit ieža oažžut ovddasvástádusa hábmet iežaset ealáhuseallima, muhto ahte iešguđet doaimmaide galgá gustot birasmihttomearri mii vuhtii váldá luondduresurssaid guhkit áiggi buvttadannávcca, biologalaš šláddjivuođa, luonddu- ja kulturárvvuid ja olgonastima beroštumiid. Dan vuođul evttohuvvo ahte maiddái ollu dain doaimmain maid eiseválddit dál fuolahit, galget sirdojuvvot sápmelaččaide alcceseaset. ¶
Ođđajagemánu 1. beaivvi 2007 rájes sirdojuvvui ovddasvástádus ollu doaimmaid dáfus Stáhta eanandoallodoaimmahagas ja leanahálddahusas Sámediggái. Dál lea Sámediggi boazodoalu guovddáš hálddašaneiseváldi. ¶
Ruoŧa gaskavuohta ILO-soahpamuššii lea maiddái čielggaduvvon, geahča SOU 1999:25, ja dán čielggadeamis boahtá ovdan mii galgá dahkkojuvvot ovdal go Ruoŧŧa sáhttá soahpamuša dohkkehit. Dan hárrái leat álggahuvvon čuovvolanproseassat, muhto dán rádjái ii leat soahpamuš vel vuolláičállojuvvon. ¶
Vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu ii leat dušše sámi vuoigatvuohta. Lea datte dihtosis ahte davviguovlluid boazodoalu vuoigatvuođat leat huksejuvvon don dološ geavaheami ala ja vuosttaš boazodolliid, namalassii sápmelaččaid, ovdamuniid ala. ¶
Boazodoallovuoigatvuohta lea dárkileappot regulerejuvvon 1990 boazodoallolágas (848/90). ¶
Boazodoalloguovlu lea juhkkojuvvon bálggusin. Boazodoallu sáhttá doaimmahuvvot boazodoalloguovllus beroškeahttá das geas lea oamastan- dahje geavahanvuoigatvuohta eatnamii (§ 3). Bohccuid sáhttet eaiggáduššat Eurohpa ekonomalaš ovttastusa ássit geat fásta orrot boazodoalloguovllus (§ 4). Boazoeaiggádat ovtta bálgosa guovllus gullet ovtta bálgosii, mii rehkenastojuvvo juridihkalaš persovdnan ja mas leat rájit maid leanaráđđehus lea mearridan. Bálgosis lea geatnegasvuohta geahččat buot miellahtuid bohccuid ja galgá hehttet bohccuid dahkamis vahágiid (§ 7). Buot boazoeaiggádat bálgosa doaibmaguovllus leat bálgosa miellahttun, muhto juohke boazoeaiggádis lea sierra mearka. Bálggus fuolaha ja mearrida doaimma hárrái. ¶
Eanan- ja vuovdedoalloministeriija mearrida bálgosiid alimus boazologu (§ 21). ¶
Láhka ii definere boazodoallorievtti sisdoalu. Boazodoalloriekti sisttisdoallá vuoigatvuođa eaiggáduššat bohccuid ja daidda guohtunvuoigatvuođa. Eiseválddiid addin lobi mielde sáhttá maiddái cegget oahceáiddiid ja gárddiid stáhta eatnamii (§ 39) ja muđui sáhttá almmá ohcama haga váldit stáhta vuovddis boaldámuša ja goahteávdnasiid (§ 40). Dát vuoigatvuođat sulastahttet buohkaidrievtti. Ii leat sierravuoigatvuohta bivdit ja guolástit. ¶
Stáhta eanan davimus boazodoalloguovllus lea sierra nammaduvvon boazodoalloguovlun. Geavatlaččat lea dát sámi boazodollui. Dán guovllus ii galgga eanan geavahuvvot dainna lágiin ahte šaddá mearkkašahtti hehttehussan boazodollui (§ 2). Nuppe dáfus sáhttá Eanan- ja vuovdedoalloministeriija lága olis (196/22) suodjemehciid birra mearridit boazoguohtunráddjemiid, jus dat lea dárbbašlaš vuovddi gáhttema dihte (§ 2). Boazodoalloláhka ii atte vuođu oažžut buhtadusa vahágiid ovddas mat deaividit boazodoalu guovdu. Muhtun eará lágain – čázádatlágas, olgonastinlágas ja lágas johtaleami birra meahcis – leat liikká sierra mearrádusat buhtadusa birra boazoeaiggádiidda. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 5 Gustovaš riekti ¶
| ¶
7 Boazodoalloláhkalávdegotti... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_7.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
7 Boazodoalloláhkalávdegotti... ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 6 Boazodoallolágat Ruoŧas... ¶
| ¶
8 Departemeantta árvvoštallamat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Lávdegotti oainnu mielde leat dálá láhkamearrádusat, boazodoalu siskkáldas dilálašvuođaid birra, vuosttažettiin almmolašrievttálaš vuohkásaččat. Hui ollu áššiid galget eiseválddit mearridit. Geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoallolága njuolggadusat leat hábmejuvvon nu ahte ollu gažaldagaid ferte mearridit árvvošteami bokte. Láhka lea huksejuvvon dan oainnu ala ahte marrideaddji orgána sáhttá hui friddja mearridit, leaš dál orohatstivra, guovllustivra, boazodoallostivra dahje departemeanta. Dat mielddisbuktá ahte leat unnán rievttálaš njuolggadusat maid mielde hálddahus galgá árvvoštallat, earret dábálaš hálddahuslaš prinsihpat kontradiktoralaš gieđahallama ja bealátkeahtesvuođa birra ja ahte mearrádus galgá leat áššálaš ii ge dagahit áššehis vealaheami. ¶
Lágas leat unnán njuolggadusat mat njuolga regulerejit boazodolliid siskkáldas vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid. Láhka sáhttá ásahit dan áddejumi ahte easkka eiseválddiid mearrádusaid bokte dihto áššiin ožžot boazoeaiggádat geatnegasvuođa čuovvut lága ja njuolggadusaid. Dalle šaddá almmolaš stivrenorgánaid duohkái mearridit prinsihpaid ja njuolggadusaid boazodolliid gaskasaš áššiin. Dát addá boazodolliide unnán vejolašvuođa ovddosguvlui diehtit ja plánet, maiddái dan dihte go eai leat ráhkaduvvon johtočállosat ja čujuhusat. ¶
Lávdegoddi lea leamaš dan oainnus ahte dálá láhka ii doarvái bures čájet makkár vuoigatvuođat boazodolliin leat guđetguimmiideaset ektui. Dakkár ipmárdus ahte buot boazodolliin leat ovttalágán vuoigatvuođat geavahit buot vejolaš guohtuneatnamiid, ja ahte hálddašanorgánat sáhttet dárbbu mielde friddja juohkit ja ráddjet guohtumiid vai šaddá buresdoaibmi boazodoallu, ii leat seamma ipmárdus go boazodolliin alddiineaset lea siskkáldas dilálašvuođaid birra. Dan dihte fertejit njuolggadusat vuođđun atnit árbevieruid ja sosiála vuogádagaid maid ealáhus ieš lea ásahan, ja čatnat vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid daidda. Dat ii mearkkaš ahte eiseválddit eai šat dárbbaš reguleret ja gohkket boazodoalu vuhtii váldin dihte ulbmiliid mat celkojuvvojit 1978-lága ulbmilparagráfas. Dan vuođul maid lávdegoddi atná vuođđun, de šattašii eiseválddiid sajádat earalágán go odne lea. ¶
Lávdegoddi lea atnán deaŧalažžan ahte ráhkaduvvojit njuolggadusat mat leat huksejuvvon boazodoalu kultuvrra ja árbevieruid ala, ja mat dasa lassin vuhtii váldet ovttaskas boazodolliid riektesihkarvuođa. ¶
Dálá lágas leat doallovttadat ja orohat boazoealáhusa vuođđoásahussan. Muhto dát vuogádat ii leat seamma go boazodoalu iežas ekonomalaš ja sosiála ortnegat. Lea hárve ahte boazodoalli doaimmaha boazodoalu akto, muhto baicca gullá bargoovttastupmái, siidii. Lávdegoddi lea atnán hui deaŧalažžan addit siidii eanet guovddáš saji láhkaoktavuođas. ¶
Ásahan dihte juohke boazoeaiggádii buoret plánenvejolašvuođa ja riektesihkarvuođa, de ferte láhka muitalit makkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat sis leat. ¶
Lávdegoddi háliida doalahit orohatortnega, muhto nu ahte orohatstivrras eai šat galgga leat almmolašrievttálaš doaimmat. Lávdegoddi háliida maid doallat ovddasvástideaddji ovttadaga ortnega. Lávdegoddái lea leamaš stuora hástalussan hábmet njuolggadusaid mat ásahit oktavuođa ovddasvástideaddji ovttadaga, siidda ja orohatorganiserema gaskka. Jus ii oaččo áigái diekkár oktavuođa de dáidet váttisvuođat resursahálddašemiin ain bistit. ¶
Láhkalávdegoddi lea atnán dárbbašlažžan redakšuvnnalaččat rievdadit 1978-lága huksehusa. Lea dárbbašlaš juohkit muhtun paragráfaid álkidan dihte njuolggadusaid. Dasa lassin lea sávaldat sirdit muhtun mearrádusaid eará paragráfaide. Dan dihte lea lávdegoddi gávnnahan ahte ođasmahttima boađus berre leat áibbas ođđa boazodoalloláhka. Departemeanta lea diehtán lávdegotti oaivila dás, ii ge leat vuosttaldan evttohusa. ¶
Deattuhuvvo ahte lávdegoddi lea guorahallan dušše daid njuolggadusaid sisdoalu mat gulle lávdegotti mandáhttii. Mearrádusat mat gusket boazodoalu ja biras servodaga gaskavuhtii, namalassii mearrádusat dálá lága 3. ja 16. kapihttaliin ja §§ 28, 29 ja 30 mearrádusat eaktuduvvojit jotkojuvvot ođđa boazodoallolágas seamma sisdoaluin go ovdal. ¶
Lávdegotti mandáhttii ii gullan evttohit njuolggadusaid doarjagiid hárrái Boazodoallošiehtadusa olis. Lávdegoddi oaivvilda liikká ahte doarjjaortnet ferte vuđoleappot guorahallojuvvot ásahan dihte buoret riektesihkarvuođa ovttaskas boazoeaiggádiidda. ¶
Lávdegoddi lea čujuhan ahte ođđa láhkanjuolggadusat iešalddis eai leat doarvái dasa ahte ásahit buoret riektesihkarvuođa ja buoret hálddašeami. Dasa lassin lea dárbbašlaš ahte eiseválddiin, mat galget dahkat mearrádusaid main lea mearkkašupmi boazodollui, lea máhttu sámi boazodoalu birra. Dát ii guoskka dušše olbmuide geat barget boazodoallohálddahusas, muhto maiddái eará hálddašanásahusain mat gieđahallet áššiid mat gusket boazodollui. Seamma guoská justiisaossodahkii, nugo politiija- ja riekteásahusaide. Bargit geain ii leat dát máhttu, berrejit lávdegotti oainnu mielde oažžut dárbbašlaš oahpu. ¶
Boazodoallosámi áddejumi mielde lea siidda sisdoallu ná: ¶
Siida ii leat dušše bargoovttastupmi, muhto maiddái árbevirolaš guohtungeavaheami guovddáš vuođđu. Lávdegoddái lea leamaš hástalussan hábmet njuolggadusaid mat heivejit iešguđet siidamálliide mat gávdnojit sámi boazodoalus. Dan dihte eai ábut njuolggadusat leat beare gáržžit, muhto eai nu loažža ge ahte geavatlaččat eai oaččo rievttálaš coavcci. Lávdegoddi lea árvalan njuolggadusaid mat váldet vuhtii sihke geassesiidda ja dálvesiidda. Siidda rievttálaš mearkkašupmi boahtá ovdan máŋgga dáfus: ¶
Lávdegoddi árvala maiddái njuolggadusaid siidda siskkáldas dilálašvuođaid birra, nugo njuolggadusaid siidastivrra, siidakássa ja siidafoandda birra, ja bargogeatnegasvuođaid ja investeremiid birra, geahča láhkaárvalusa § 8 – 10 rájes § 8 – 16 rádjái. ¶
Lávdegoddi lea árvalan ahte dálá doalloovttadat galgá heaittihuvvot ja dan sadjái galgá boahtit siidaoassi, geahča láhkaárvalusa § 4 – 2 rájes § 4 – 4 rádjái. ¶
Lávdegotti oaivila mielde leat dálá doalloovttadat-ortnegis máŋga headjuvuođa. Earret eará lea dálá doalloovttadatvuohki áibbas sirrejuvvon siidda bargoovttastusas. Seammás oaivvilda lávdegoddi ahte dárbbašuvvojit čielga njuolggadusat dan birra geas lea doalu ovddasvástádus – sihke siskkáldasat ja olgguldasat muđui servodaga ektui. Okta vejolašvuohta livččii dahkat siidda ovddasvástideaddji ovttadahkan. Muhto siidda čoahkkádus sáhttá rievddadit ja eandalii dálvviáigge sáhttá siidagullevašvuohta sakka rievddadit. ¶
Lávdegoddi háliida bisuhit boazosápmái gullevaš olbmuide viiddis vejolašvuođa eaiggáduššat bohccuid, vai sii nu besset doalahit gullevašvuođa boazodollui. Muhto seammás ferte leat čielggas geas lea doalu ovddasvástádus ja gii lea ovddasvástideaddji boazodoalli. Vuosttažettiin ferte láhka hui čielgasit nannet ovddasvástádusa das ahte mearriduvvon boazolohku ja guohtunáiggit dollojuvvojit. Dan dihte lea bággu čatnat ovddasvástádusa ovttaskas olbmuide. ¶
Lávdegoddi oaidná maiddái ahte lea dárbu gozihit álggahemiid, muhto oaivvilda ahte boazodoallit fertejit ieža oažžut eanet dadjamuša dan hárrái gean sii háliidit álgit boazodollui. Siida ferte mearridit gii galgá guoddit ovddasvástádusa daid bohccuid hárrái mat gullet siidii. Sátni doalloovttadat lea čadnon dálá ortnegii man mielde gáibiduvvo almmolaš eiseválddiid addin doaibmalohpi. Dan vuođul go lávdegoddi nappo árvala ahte ealáhus – namalassii siida – ferte ieš oažžut eanet ovddasvástádusa ođđa boazodolliid luoitimis ealáhussii, de leat válljen garvit sáni doalloovttadat, mii muđui ii leat goasse ožžon coavcci boazodolliid guovdu. Dan sadjái leat válljen sániid siidaoassi ja siidaoasi ovddasvástideaddji jođiheaddji, čájehan dihte ahte dat ovttadat mas dál lea sáhka, ii sáhte sierran doaibmat, muhto gullá stuorát oktavuhtii, namalassii siidii. Lávdegoddi árvala ahte dálá doalloovttadagaid eaiggádat šaddet ođđa siidaosiid jođiheaddjit, geahča árvalusa § 4 – 3 nr. 1. Ođđa siidaosiid sáhttet siidda siidaosiid jođiheaddjit (siidaoasálaččat) ásahit ovttajienalašvuođa bokte, geahča § 4 – 3 nr. 2. Eaktun ođđa siidaosiid ásaheamis lea maiddái ahte boazolohku ii šatta eambbo go siidii lea mearriduvvon. Lávdegotti unnitlohku árvala ahte ođđa siidaosiid ii sáhte ásahit jus siidaosiid gaskamearálaš boazolohku šaddá vuollel 250. ¶
Jus muhtun siiddas dál ovdamearkka dihte leat guokte doalloovttadaga, de šaddaba dáid eaiggádat goabbat siidaoasi jođiheaddjin ja jus soahpaba, de sáhttiba ásahit ovtta dahje eanet siidaosiid siidii. ¶
Go dákko daddjo siida, de oaivvilduvvo geassesiida, namalassii geasseorohat. Dat geat leat ovtta siiddas/orohagas geasset, sáhttet dálvet leat máŋgga joavkkus/siiddas, mii dalle lea bargoovttastupmin. Dát unnit siiddat berrejit maid beassat ásahit siidaosiid vaikko buohkat geasseorohagas eai mieđihivčče ge. Muhto jus dákkár unnit siiddat/joavkkut galget sáhttit ásahit siidaosiid, de ferte sidjiide mearriduvvot sierra boazolohku, ja sii galget de bissut dán logu siskkobealde, geahča eanet dán birra árvaluvvon § 4 – 3 nr. 2 mearkkašumiin. ¶
Ovddasvástideaddji siidaoasi jođiheaddji galgá sáhttit ovddasvástádusa sirdit soapmásii guhte sáhttá joatkit boazodoalu su maŋŋel, geahča árvalusa § 4 – 7. Sii geat sáhttet dán ovddasvástádusa oažžut leat seamma olbmot geat leat namuhuvvon 1978-lága 4. §:s, muhto lávdegoddi lea geahččalan njulget dálá njuolggadusaid unohis váikkuhusaid. Čujuhit árvalusa § 4 – 7 ja § 4 – 9 oktan mearkkašumiiguin. ¶
Dálá njuolggadusain doalloovttadaga birra lea lávdegotti mielas okta váttisvuohta oažžut áigái njuovžilis ortnegiid buolvamolsumiid oktavuođas. Njulgen dihte dán de árvala lávdegoddi ásahit buohtalas álggahansiidaosiid, geahča árvaluvvon § 4 – 4. ¶
Lávdegoddi árvala ahte siidaoasi jođiheaddji galgá sáhttit ásahit buohtalas álggahansiidaoasi, masa nuorat buolvva olmmoš nammaduvvo jođiheaddjin. Diekkár buohtalas álggahansiidaoasi ii sáhte, lávdegotti árvalusa mielde, ásahit ovdal go dábálaš siidaoasi jođiheaddji lea 50 jagi. ¶
Go addá boahtte buolvva olbmui álggahansiidaoasi, de sáhttá sihkkarastit oadjebas bargodilálašvuođaid sutnje dassážii go dábálaš siidaoasi eaiggát heaitá. Buohtalas álggahansiidaoasi ortnet galgá sihkkarastit njuovžilis buolvamolsuma. Diekkár álggahansiidaoasi vejolašvuođa haga šattašii gilvu ja vuorjja ásahit dađistaga eanet ođđa siidaosiid. Namahus buohtalas álggahansiidaoassi lea válljejuvvon deattuhan dihte čanastaga eará siidaoassái, ja ahte dat galgá sihkkarastit nuorat buolvva vuoigatvuođaid. Buohtalas siidaoasi jođiheaddjis leat doaimma dáfus seamma vuoigatvuođat, ovddasvástádus ja geatnegasvuođat go dábálaš siidaoasi jođiheaddjis. ¶
Lávdegotti eanetlohku, buohkat earret okta, árvalit ahte sáhttá ásahit dušše ovtta buohtalas álggahansiidaoasi juohke siidaoassái. Dat mearkkaša ahte jus eanet mánát leat aktiivat boazodoalus, de fertejit váhnemat válljet guhte oažžu buohtalas álggahansiidaoasi. Vaikko dušše okta mánná sáhttá oažžut buohtalas álggahansiidaoasi, de ii dárbbaš earáide leat veadjemeahttun beassat siidaoasi jođiheaddjin. Jus siidda siidaosiid jođiheaddjit leat ovttaoaivilis, de sáhttet ásahit siidaosiid eará mánáide. ¶
Stuora siiddain gos leat ollu siidaoasit sáhttá leat váttis olahit ovttaoaivilvuođa ođđa siidaosiid ásaheami birra, jus dat addá ovtta bearrašii ovdamuni earáid ovdalii. Muhto smávva siiddain gos ovdamearkka dihte leat dušše guokte doalloovttadaga, sáhttiba dat goabbánai ásahit buohtalas álggahansiidaoasi ja dasa lassin soahpat ásahit ovtta dahje eanet siidaosiid eará bearašlahtuide. ¶
Lávdegoddi árvala joatkit dálá njuolggadusaid boazomearkkaid birra, muhto nu ahte njuolggadusat mat dál leat láhkaásahusain galget biddjot láhkii. Dát árvaluvvo earret eará dan dihte vai boazomearkka nanu árbevierut buorebut bohtet oidnosii. Lávdegoddi árvala eará áigemeriid merkemii go dálá lágas leat. 1978-lágas daddjo ahte miessi galgá merkejuvvot ovdal golggotmánu 31. beaivvi, muhto ahte áigemeari sáhttá guhkidit miessemánu 31. beaivái. Ovddit áigemearri lea muhtun guovlluin ipmirduvvon nu ahte geažotbeallji lea vaikko gean opmodat maŋŋel golggotmánu 31. beaivvi. Lávdegoddi árvala ahte galgá leat dušše okta áigemearri merkemii, ja dat árvaluvvo leat miessemánu 31. beaivvi jagi maŋŋel go miessi lea šaddan. Geahča eanet lávdegotti árvalan merkennjuolggadusaid birra láhkaevttohusa 7. kapihttalis. ¶
Lávdegoddi háliida bisuhit orohatortnega ja árvala dárkilet njuolggadusaid orohatjuohkimii, geahča árvalusa § 8 – 1. ¶
Orohatstivrra dálá sajádat sihke priváhtarievttálaš ja almmolašrievttálaš orgánan dagaha lávdegotti mielas váttisvuođaid. Bealátvuođa várra lea stuoris, ja dan lea maiddái Siviilaáittardeaddji mearkkašan. ¶
Go orohatstivrra hárrái leat nu eahpečielga njuolggadusat, de dagaha dat vára ahte orohagas sáhttá eanetlohku boastut fámostallat ja ovddidit iežas beroštumiid beroškeahttá orohaga oktasaš beroštumiin, mii sáhttá lea njuolggo vahágin unnitlohkui. ¶
Lávdegotti oainnu mielde berre orohagas ain leat stivra mas leat orohaga boazoeaiggádat. Muhto stivra berre leat priváhtarievttálaš orgána. Orohatstivrra sáhttá buohtastahttit gilimennege stivrrain. Priváhtarievttálaš orgánan oažžu stivra válddi mearridit ollu orohaga siskkáldas áššiid, áššiid main lea mearkkašupmi resursahálddašeami ja guohtumiid gáhttema hárrái. Áššit mat gusket ovttaskas boazodolliid doibmii eai gula orohatstivrra válddi vuollái. Seammaládje go eará priváhtarievttálaš orgánat, de orohatstivra nai lea vissis muddui almmolaš eiseválddiid geahču vuolde. ¶
Go orohatstivrra lahtut ieža leat boazodoallit, ja sidjiide njuolga gusket ollu áššit maid stivra galgá gieđahallat, de lea deaŧalaš sihkkarastit ahte eanetlohku ii geavat iežas válddi govttohemet badjelduolbmat unnitlogu beroštumiid. Dan dihte lea deaŧalaš ásahit čielga njuolggadusaid dasa maid stivra sáhttá mearridit, ja nu eastadit áššegieđahallama soaittáhagaid mielde. ¶
Deaŧalaš váikkuhandoaibma fuolahit ahte maiddái unnitlogu beroštumit vuhtii váldojuvvojit, leat njuolggadusat mat sihkkarastet iešguđet siiddaide stivrasaji. Lávdegoddi oaivvilda ahte dasa lassin berre ásahuvvot ortnet man mielde okta dahje eanet boazoeaiggádat sáhttet ášši oažžut meannuduvvot bealátkeahtes orgánas, jus atnet iežaset gieđahallojuvvon govttohemet. ¶
Orohagaid sturrodat sáhttá rievddadit, go muhtun orohagat leat stuorrát ja doppe leat sierranas siiddat, ja eará orohagat ges leat unnit ja leat birra jagi ovttas, dahje eanas oasi jagis. Evttohuvvon njuolggadusat leat hábmejuvvon nu ahte heivejit sihke stuora ja smávva orohagaide. ¶
Lávdegotti árvalusa mielde galget orohatstivrras leat iešguđet joavkkuid ovddasteaddjit. Válljejupmi ii dáhpáhuva nappo jahkečoahkkimis, gos juohke jietna lohkko ovtta meari. Dakkár válljen sáhtášii dahkat ahte ovttahat joavkkut álo ožžot eanetlogu stivrii. Orohatstivra galgá hálddašit oktasaš resurssaid mat gullet orohahkii, nugo guohtumiid, ja dalle ferte dáhkiduvvot ahte orohaga iešguđet guohtunguovllut leat dihto áiggis leamaš stivrras. Dan dihte válljejit oktiigullevaš siidaoasit orohatstivrii lahtuid ovddastit sin geat leat ovttas geasseorohagas. ¶
Geassesiiddas sáhttet leat máŋggat joavkkut mat dálvet gullet iešguđet dálvesiiddaide dahje eará bearašovttastumiide. Lávdegoddi geahččala dán vuhtii váldit dan bokte ahte dárkilet njuolggadusaid bokte reguleret iešguđet geassesiiddaid orohatstivraevttohasa válljema. Maiddái geassesiidda stivraovddasteaddji válljemis ferte eastadit ahte ovttahat joavku álo oažžu stivrasaji, geahča árvalusa § 8 – 2 nuppi ja goalmmát lađđasiid. ¶
Lávdegoddi lea juohkásan dárkilet njuolggdusaid hárrái orohatstivrra válljema birra. Eanetlohku árvala ahte válljen galgá lea geassesiidda vuođul. Unnitlohku árvala válgabiireortnega orohagaide main leat eanet go čieža geassesiidda. Lávdegoddi árvala maiddái dárkilet njuolggadusaid orohaga jahkečoahkkima birra ja dan hárrái geas lea jienastanvuoigatvuohta, geahča árvalusa § 8 – 8 ja § 8 – 9. Árvaluvvojit maiddái njuolggadusat orohatkássa ja orohaga boazodoallofoandda ja dáid ruđaid dárkkisteami birra, geahča §§ 8 – 5, 8 – 6 ja 8 – 7. ¶
Okta orohaga deaŧaleamos doaimmain šaddá lávdegotti oainnu mielde leat ráhkadit doaibmanjuolggadusaid. Dán birra árvaluvvojit njuolggadusat láhkaevttohusa 9. kapihttalis. Erenoamáš deaŧalaččat leat njuolggadusat guohtungeavaheami ja boazologu birra. Lávdegotti árvalusas leat maiddái sierra mearrádusat dan birra maid ferte erenoamážit vuhtii váldit diekkár njuolggadusaid ráhkadeamis, geahča árvalusa § 9 – 3 ja § 9 – 4. ¶
Orohat galgá doaibmanjuolggadusaid bokte maiddái ráhkadit njuolggadusaid orohaga oktasaš rusttegiid birra, nugo gárddiid ja eará oktasaš rusttegiid birra. Njuolggadusat mohtorfievrruid geavaheami birra galget ráhkaduvvot vuhtii váldin dihte guohtunresurssaid. Orohaga eará oktasaš resurssat sáhttet leat boazodoallofoanda ja eará opmodat. ¶
Orohagas sáhttá máŋgga dáfus leat dárbbašlaš ráhkadit njuolggadusaid áigodatguohtumiid ávkkástallama birra. Man dárkilat dat galget leat, lea iešguđet guovlluid dilálašvuođaid duohken. Mađi stuorát gilvu lea siiddaid gaskka guohtumiid alde, dađi dárkilet njuolggadusaid fertejit ráhkadit. Lávdegoddi oaivvilda ahte njuolggadusat fertejit unnimusat sisttisdoallat čuovvovačča: ¶
Eaktuduvvo ahte guohtungeavaheami njuolggadusat ásahuvvojit eatnamiid árbevirolaš geavaheami ala ja ahte ovddidit ulbmillaš geavahanortnegiid. Eanetlohku, buohkat earret okta, háliidit maiddái mearrádusa dan birra ahte guohtungeavaheami njuolggadusat eai galgga boahtit ovttaskas siiddaid vuoigatvuođaid ovdii, mat leat ásahuvvon erenoamáš riektevuođu olis, geahča árvalusa § 9 – 3 nuppi lađđasa. ¶
Lávdegoddi lea maiddái árvalan láhkanannet njuolggadusaid buriid boazodoallovieruid birra. Dat leat njuolggadusat guođoheami birra § 6 – 2, geahčadeami birra § 6 – 3, eará siiddaid bohccuid gieđahallama birra § 6 – 4, rátkkašeami ja čanadeami birra § 6 – 5, ja gárddástallama dieđiheami birra § 6 – 6. ¶
Váttisvuohtan dálá njuolggadusaiguin boazologu birra, lea lávdegotti oainnu mielde, ahte dat ledje čadnon orohahkii ja doalloovttadahkii. Boazologu mearrádus mii ii váldde vuhtii siidda, sáhttá buktit sávakeahtes váikkuhusaid. ¶
Lávdegoddi oaivvilda ahte boazologu mearrideamis ferte vuođđun atnit siidda ja guohtumiid maid siida hálddaša. ¶
Lávdegotti árvalusa mielde galgá alimus boazolohku mearriduvvot geassesiidii, geahča árvaluvvon § 9 – 4. ¶
Orohagain gos dálveguohtumat leat vátnásepmosat, sáhttá boazolohku šaddat beare allat jus mearriduvvo dušše geasseorohaga mielde. Dan dihte ii sáhte orohaga boazologu mearridit dušše geasseorohaga vuođul. Lea dárbbašlaš geahččat buot áigodatguohtumiid oktanis, ja vátnáseamos guohtumat fertejit mearridit man stuoris boazolohku sáhttá leat. Seammás ferte boazologu mearridit guohtunáiggiid ektui, geahča § 9 – 5. Jus dálveguohtumat leat vátnásepmosat, de ii leat boazolohku akto mearrideaddjin, muhto ferte maiddái geahččat guohtunáiggiid. ¶
Lávdegoddi čujuha dás boazodoallohálddahusa evalueremii man Norsk institutt for by- og regionforskning, NIBR, lea čađahan ja mii lea almmuhuvvon raporttas NIBR -Prosjektrapport 2000: 16, Reindriftsforvaltningen – en evaluering av organisasjon og virksomhet (NIBR – Prošeaktaraporta 2000:16 Boazodoallohálddahus – organisašuvnna ja doaimma evalueren). ¶
Olles lávdegoddi oaivvilda ahte lea dárbbašlaš rievdadit hálddašanortnega. ¶
Lávdegotti eanetlohku, buohkat earret okta lahttu, árvalit hálddašanmodealla mas fylkkaboazodoallostivra man čállingoddin lea fylkkamánni, oažžu hálddašanovddasvástádusa guovllulaš dásis. Natiovnnalaš dásis hálddaša Boazodoallostivra mas čállingoddin lea guovddáš hálddašanásahus – Stáhta boazodoallohálddahus. Evttohus mielddisbuktá ahte dálá boazodoallostivra ja boazodoallohálddahus jotkojuvvo. Boazodoallostivrra nammadit boazoeaiggádat ieža, Sámediggi ja departemeanta. Eanetlohku miellahtuin galget leat boazoeaiggádat. ¶
Unnitlohku ballá ahte boazosámi beroštumit bázahallet gilvvus eará beroštumiiguin jus guovllulaš hálddašeapmi biddjojuvvo fylkkamánni háldui. Dat guoská erenoamážit areálagáhttenáššiide. Eanetlogus lea nappo eará oaidnu dása ja bidjá váldodeattu dasa ahte fylkkamánnis juo lea ovddasvástádus gažaldagain main lea mearkkašahtti váikkuhus boazodollui. Muhto go fylkkamánnis ii leat ovddasvástádus boazodoalu guovdu, de oaivvilda lávdegoddi ahte boazodoallu ii oaččo doarvái beroštumi fylkkamánni hálddus. ¶
Departemeanta šaddá ain leat boazodoallohálddahusa bajit orgána, mas lea ovddasvástádus boazodoalu lágaid ja njuolggadusaid hárrái, ja fuolaha ahte ráđđehusa politihkalaš mihttomearit čuvvojuvvojit láhka- ja njuolggadusbargguin. Departemeanttas lea ain váldi bagadit Boazodoallohálddahusa ovttaskas áššiin, ja ieš dahkat mearrádusaid dan olis go lea bajit orgána hálddašanlága mielde. Muhto lávdegoddi oaivvilda ahte Sámedikkis galgá leat guovddáš sajádat natiovnnalaš boazodoallopolitihkas, ja dan olis berre Sámediggi leat mielde ráhkadeame njuolggadusaid boazodoallolága olis. ¶
Unnitlohku, okta lahttu, árvala doalahit dálá ortnega mas leat guovllustivrrat ja boazodoallokantuvrrat, ii ge háliidivčče hálddašeami biddjojuvvot fylkkamánnái. Unnitlogu árvalusa mielde berre Sámediggi oažžut hálddašanovddasvástádusa, ja boazodoallohálddahus Álttás šattašii de Sámedikki vuollásaš fágakantuvran. ¶
Lávdegoddi árvala ásahuvvot sierra boazobearráigeahču Stáhta luonddubearráigeahču vuollái. Boazobearráigeahčču galggašii gozihit ahte orohaga doaibmanjuolggadusat čuvvojuvvojit ja galgá dan bokte go lea oidnosis meahcis geahččalit eastadit vejolaš riidduid mat sáhttet bohciidit. ¶
Lávdegoddi atná deaŧalažžan geahččalit čoavdit orohagaid, siiddaid dahje ovttaskas olbmuid gaskasaš riidduid. Lea deaŧalaš čoavdit riidduid dainna lágiin ahte bealálaččat maŋŋel sáhttet ovttasbargat. Dan dihte árvala lávdegoddi ahte ásahuvvo soabahanortnet. ¶
1978-lága ráŋggáštannjuolggadusat leat lávdegotti mielas eahpečielgasat. Dát dahká ahte boazodoallit eai dieđe makkár váikkuhusaid lága njuolggadusaid dahje mearrádusaid rihkkun sáhttá mielddisbuktit. Eahpečielggasvuohta mielddisbuktá maiddái ahte hálddahus lea eahpesihkar das movt mearrádusaid galgá čuovvolit. Dan dihte fertejit lága njuolggadusat šaddat mihá čielgaseappot. ¶
Eaktun dasa ahte eiseválddit galget ráŋggáštusaid mearridit, lea lávdegotti oainnu mielde ahte lea almmolaš beroštupmi dasa ahte riiddu ii berre diktit priváhta beliid čuovvolit dahje hilgut. Lága mearrádusain leat máŋga siskkáldas- ja ovttasdoaibmanjuolggadusat maid eiseválddit eai sáhte čuovvolit jus soamis ii doahttal daid. Loahpalaččat lea bealálaččaid iežaset duohken ovddidit ášši duopmostuoluide čoavdin dihte riiddu. ¶
Nuppe bealis sáhttet čuožžilit dilálašvuođat goas eiseválddiin lea čielga beroštupmi dasa ahte mearrádusat čuvvojuvvojit. ¶
Jus doallu doaimmahuvvo mearrádusaid dahje njuolggadusaid vuostá, de sáhttet eiseválddit lávdegotti árvalusa mielde mearridit dárbbašlaš gohččumiid loahpahan dihte lobihis dagu, geahča árvaluvvon § 13 – 2. ¶
Árvaluvvo ásahit válddi addit bággensáhku, mii lea ekonomalaš váikkuhandoaibma man bokte bágge doahttalit gohččosa. Nu guhká go ii ollašuhte gohččosa, de gártá sáhkku. Bággensáhkku sáhttá mearriduvvot buot oktavuođain goas lea celkojuvvon gohčus dahje gielddus, geahča árvaluvvon § 13 – 3. Bággensáhkku lea dábálaš eará lágain. ¶
Árvaluvvo mearrádus divada birra guohtungeavaheami njuolggadusaid rihkkuma ovddas, geahča § 13 – 4. Dat lea hálddahuslaččat mearriduvvon divat sutnje gii lea alccesis váldán oktasašvuođas eanet go livččii vuoigatvuohta. Máksojuvvon divat manná oktasašvuhtii. Árvalus vástida dálá lága § 8 b resursadivada birra. Guokte miellahtu eaba hálit diekkár divada. ¶
Árvaluvvo maiddái váldi mearridit sáhkkocelkosa, mii lea gohčus čuovvut ovdalis mearriduvvon gohččosa, geahča § 13 – 5. Seammaládje go bággensáhkku, de lea maiddái dát eará lágaid málle mielde evttohuvvon. Son geasa sáhkku celkojuvvo, sáhttá dan ovddidit riektevuogádahkii dihto áigemeari sisa. Jus dan ii daga, de lea sáhkkocelkosis seamma vuoibmi go duomus. ¶
Jus eará váikkuhandoaimmat eai adno ulbmillažžan, de sáhttet mearriduvvot bággendoaimmat, geahča § 13 – 6. ¶
Mearrádusat bággensáhku birra sáhttet leat iešguđetlágán barggut ja bearráigeahčču bohccuiguin dahje ealuin, boazologu unnideapmi ja lobihemet ceggejuvvon barttaid ja rusttegiid gaikun. Okta miellahttu ii hálit ásahit boazologu bákkolaš unnideami. ¶
Bággendoaimmaid mearrádus lea bággenvuoimmálaš, muhto bággendoaimmaid čađaheapmi eaktuda nammaeiseválddiid searvama, earret daid doaimmaid maid áigumuš lea čađahit gohččuma dárbbašlaš bargguid dahje bearráigeahču hárrái bohccuiguin dahje ealuin. ¶
Árvaluvvo ahte orgánat main lea váldi dahkat bággenmearrádusaid maiddái galget nammarievttis sáhttit gáibidit bággočađaheami bággočađahanlága § 13 – 14 mielde. ¶
Iešguđet ráŋggáštusat sáhttet adnot ovttas dahje sierralaga. Ráŋggáštusat galget datte leat govttolaččat rihkkuma ektui. Ráŋggáštusat galget oktiiheivehuvvot nu ahte eai čuoza govttohemet, geahča árvaluvvon § 13 – 1 nuppi lađđasa. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 6 Boazodoallolágat Ruoŧas... ¶
| ¶
8 Departemeantta árvvoštallamat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_8.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
8 Departemeantta árvvoštallamat ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 7 Boazodoalloláhkalávdegotti... ¶
| ¶
9 Ekonomalaš, hálddahuslaš ... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Iežas barggus proposišuvnnain lea departemeanta atnán vuođđun láhkalávdegotti evttohusa ja ráđđádallamiid mat leat leamaš Sámedikkiin ja NBR:in. Dán kapihttalis čilget movt departemeanta árvvoštallá Boazodoalloláhkalávdegotti evttohusa iešguđet beliid. Dan oktavuođas ovdanbuktojuvvojit ja komenterejuvvojit muhtun oainnut mat leat ovddiduvvon ráđđádallamiin ja gulaskuddamis. ¶
Dálá boazodoalloláhka mearriduvvui 1978:s. Láhka ođasmahttojuvvui 1996:s. Ođasmahttinbarggu duogážin ledje resursadilálašvuođat Finnmárkkus, riektedilálašvuođat Lulli-Trøndelága/Hedmárkku boazodoalloguovllus ja sámepolitihkalaš ovdáneapmi man mielde Sámediggi galggai nammadit miellahtuid stivrenorgánaide. Lei unnán sáhka stivrejumi, hálddašeami ja siskkáldas dilálašvuođaid birra. Nugo čilgejuvvo 2. kapihttalis ovdalis, de mearriduvvui šiehtadallanjagi 1998 – 99 boazodoallošiehtadusain ahte galgá nammaduvvot lávdegoddi mii dárkileappot árvvoštallá siskkáldas dilálašvuođaid. Eaktuduvvui ahte vuđolaš rievttálaš gažaldagaid galgá ođđa sámevuoigatvuođalávdegoddi guorahallat. ¶
Nugo namuhuvvon, de ii sisttisdoallan lávdegotti mandáhtta buot beliid dálá lágas. Liikká sisttisdoallá dát proposišuvdna mearkkašahtti ođasmahttima, mii dál ovddiduvvo evttohussan. Dat guoská sihke lága sisdollui ja struktuvrii. ¶
Vaikko lea gollan áigi dan rájes go lávdegoddi ovddidii iežas čielggadusa, de lea departemeanta válljen doalahit iežas daidda ráddjejumiide mat ledje lávdegotti mandáhtas. Dasa leat máŋga siva. Vuosttažettiin gáibidivččii stuorát láhkarevišuvdna ođđa čielggademiid ja árvvoštemiid. Dasto ferte vuhtii váldit ahte dál lea bargu jođus ođđa Sámevuoigatvuođalávdegotti olis, mas sáhttá leat mearkkašahtti mearkkašupmi daidda láhkagažaldagaide mat leat báhcán. Dát mearkkaša ahte evttohusaid, mat gusket boazodoalu siskkáldas dilálašvuođaide, ferte ain maŋidit. ¶
Departemeanta áigu dan oktavuođas čujuhit ahte ođđa sámevuoigatvuođalávdegoddi galgá čielggadit gažaldagaid sámi álbmoga rievttálaš eananvuoigatvuođadili hárrái, ja eatnamiid ja čáziid geavaheami hárrái sámi geavahanguovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka. Lávdegoddi galgá maiddái čielggadit ja evttohit movt galgá nannet sámi álbmoga vejolašvuođaid geavahit luondduriggodagaid iežaset geavahanguovlluin, seammás go doahttala sin beroštumiid geat eai leat sápmelaččat. Erenoamážit galget boazodoalu eanangeavaheapmi ja vuoigatvuođat árvvoštallojuvvot, dainna ulbmiliin ahte bisuhit ja ovddidit guoddevaš boazodoalu. ¶
Eanandoallo- ja borramušdepartemeanta lea reivves Sámevuoigatvuođalávdegoddái konkrehta jearran sáhttet go boazodoallolága mearrádusat vahátovddasvástádusa birra guorahallot Sámevuoigatvuođalávdegotti barggu olis. Dás lea sáhka oalle stuora buhtadusovddasvástádusas man sáhttá leat ulbmillaš geahčadit dábálaš buhtadusovddasvástáduslaš ovdáneami oktavuođas. NBR ja Sámediggi leat ráđđádallamiid oktavuođas čujuhan ahte lea dárbbašlaš farggamusat rievdadit dáid mearrádusaid. ¶
Departemeanta oaidná ahte Sámevuoigatvuođalávdegotti bargu sáhttá dahkat dárbbašlažžan árvvoštallat fas ođđasit rievdadit boazodoallolága. Go Sámevuoigatvuođalávdegotti evttohus ovddiduvvo, de áigu departemeanta fas geahčadit boazodoallolága ja čuovvolit daid beliid mat eai ođasmahttojuvvo dán háve. ¶
Boazodoalloláhkalávdegotti árvalan modealla almmolaš hálddašeami birra ii leat árvvoštallon dán háve. Čujuhit dán oktavuođas kapihttalii 8.21. ¶
Vuollelis čuvvot departemeantta árvvoštallamat sihke lága struktuvrra ja huksehusa birra, eavttut maid departemeanta lea atnán vuođđun barggustis, ja láhkalávdegotti ovttaskasevttohusaid árvvoštallamat. Nugo namuhuvvon álggahusas, de áigut iešguđet čuoggáin čilget gulaskuddanásahusaid oaiviliid ja ráđđádallamiid bohtosiid. Muhtun gulaskuddanásahusaid komentárat leat maid čadnon evttohusa 10. kapihttala iešguđet mearrádusaid mearkkašumiide. Dát leat eanas detaljaáššit ja eanet teknihkalaš gažaldagat. ¶
Barggustis gažaldagaiguin mat ledje mandáhta oassin, gávnnahii láhkalávdegoddi dárbbašlažžan doaimmahuslaččat rievdadit 1978-lága huksehusa. Dan dihte sirde muhtun paragráfaid dahje osiid eará paragráfaide, dainna áigumušain ahte čorget láhkateavstta. Lávdegoddi lea maid dihtomielalaččat váldán eanemus lági mielde láhkii, vai unnit dárbbaša láhkaásahusaid bokte reguleret. ¶
Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku boazosámisearvi, Boazodoallohoavda ja Romssa ja Nordlándda guovllustivrrat oaivvildit iežaset cealkámušain ahte lávdegotti evttohus lea hui dárkil. Sin oaivila mielde livččii buoret hábmet lága eanet oppalažžan, ja baicca addit dárkilet njuolggadusaid láhkaásahusaid hámis, earret eará vuhtii váldin dihte guovllulaš erohusaid. Boazodoallostivra dovddahii bealistis ahte juste dan dihte go leat stuora erohusat guovlluid gaskka, de sáhttá leat váttis ráhkadit eaŋkilis lága. Jus nu dahká, de addošii hui ollu váldi hálddahussii. Boazodoallostivrra oainnu mielde fertejit dat bealit maid lávdegoddi lea geahčadan, mat earret eará gusket boazodolliid gaskasaš vuoigatvuođaide ja geatnegasvuođaide, regulerejuvvot lágas eai ge njuolggadusain. Boazodoallostivra čujuha dasa ahte láhkabargu lea sin oainnu mielde dárkileabbo go njuolggadusbargu, ja ahte njuolggadusat lága bokte leat eanet oidnosis ja dain leat dárkilet ovdabarggut. ¶
Justiisadepartemeantta bagadusas Lovteknikk og lovforberedelse (Láhkateknihkka ja láhkaráhkkaneapmi) daddjo ná válljema birra lága ja njuolggadusa gaskka: ¶
«Stuoradikki dárkkistan- ja vuođđudanlávdegoddi lea Evtt. S. nr. 296 (1995 – 96) dárkilit ságaskuššan gažaldagaid mat gusket hálddahusa láhkaásahusgeavaheapmái. Lávdegoddi deattuha ahte dálá servodagas lea dárbbašlaš oalle muddui addit válddi mearridit láhkaáshusaid, muhto deattuha seammás ahte máŋgga dáfus berre leat várrogas dán válddi geavaheamis. ¶
Vuolggasadjin lea ahte buot gažaldagat mat leat dakkárat main Stuoradiggi berre oaivila dahkat, berrejit regulerejuvvot formála lága bokte, eai ge láhkaásahusaid bokte. ¶
Lea deaŧalaš maiddái guorahallat eará beliid dán oktavuođas. Earret čielga politihkalaš deasttaid, de sáhttá deattuhit beliid mat gusket riikkaássiid sihkarvuhtii. Mađi garraset čuohcci mearrádusat dahkkojit, dađi garraset ágga lea gáibidit ahte Stuoradiggi lea dahkan čielga oaivila dihto doaimma čađaheami birra. ¶
Riektesihkarvuođa vuhtii váldin eaktuda maid ahte vuođđo áššegieđahallannjuolggadusat mearriduvvojit lágas eai ge láhkaásahusain. Stuoradikki dárkkistan- ja vuođđudanlávdegoddi cealká Evtt. S nr. 296 (1995 – 96) ahte oppalaččat berre leat várrogas atnimis láhkaásahusaid addima válddi njuolggadusaid dáfus mat addet riikkaássiide geatnegasvuođaid dahje vuoigatvuođaid. Vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat berrejit vuosttažettiin mearriduvvot lága bokte. ¶
Ovdamunnin lágain lea ahte láhka lea dat riektegáldu man geavaheaddji álkimusat sáhttá gávdnat. Dán deastta deattuhedje go omd. mearriduvvui ođđa álbmotoadjoláhkii váldit stuora osiid dain njuolggadusain mat ovdal ledje láhkaásahusain, geahča ságaskuššama NOU 1990:20 s. 79 – 80. ¶
Nuppe bealis sáhttet teknihkalaš bienalaš njuolggadusat bures biddjot láhkaásahusaide (njuolggadusaide), erenoamážit jus geavatlaččat gusket dušše muhtumiidda (fágabargiide). Seamma sáhttá dávjá leat jus vurdojuvvo ahte njuolggadusat dávjá fertejit rievdaduvvot. Dát deasta datte ii leat ihcalis mearrideaddji, gč. omd. vearro- ja oadjolágaid. Jus lea válljenmunni, de sáhttá leat heivvolaš mearridit njuolggadusaid láhkaásahussan geahččalanáigodahkii, ja dasto vásáhusaid vuođul maŋŋel evttohit ja ovddidit láhkamearrádussan.» ¶
Departemeantta oainnu mielde leat buorit ákkat dasa ahte mearridit njuolggadusaid boazodoalu hárrái láhkaparagráfan, vai lea unnimus lági mielde dárbu ráhkadit láhkaásahusaid. Departemeantta oainnu mielde lea dát, vuosttažettiin boazodollui alccesis, álkimus ja čielgaseamos. Dan dihte lea departemeanta ovttaoaivilis lávdegotti prinsihpalaš oainnuin ja árvvoštallamin láhkateknihkalaš čovdosiid válljema hárrái. Departemeanta lea árvvoštallan livččii go muhtun dáfus vejolaš láhkaásahusaid bokte mearridit njuolggadusaid mat spiehkastit lágas, dainna ulbmiliin ahte vuhtii váldit vejolaš guovllulaš erohusaid. Earret eará lea departemeanta geahčadan 4. kapihttala boazodoalu doaimmaheami ja 5. kapihttala merkema birra. Departemeanta ii leat datte árvalan dan. Nugo mearrádusevttohusat leat hábmejuvvon, de ovddastit dat máŋgga dáfus boazodoalu vuođđoelementtaid, mat berrejit gustot juohke sajis gos boazodoallu doaimmahuvvo. Dábálaš njuolggadusat boazodoalu birra sáhttet dárkileappot mearriduvvot doaibmanjuolggadusain, earret eará dárkileappot čielggadit iešguđet orohagaid doaibmadilálašvuođaid. Eaktun ferte dieđus leat ahte diekkár njuolggadusat eai rihko daid vuođđoprinsihpaid mat lágas leat mearriduvvon. ¶
Lávdegoddi fuomášuhtii oalle árrat barggustis departemeantta das ahte lea dárbu doaimmahuslaččat guorahallat ja čorget láhkateavstta. Departemeanta dohkkehii dán, ja lea eanas muddui čuovvolan čovdosiid maid lávdegoddi evttohii. ¶
Boazodoalloláhkalávdegoddi lea atnán earret eará dáid eavttuid iežas evttohusa vuođđun: ¶
Gulaskuddanásahusat leat eanas mielas dasa ahte boazosámi kultuvra ja árbevierut deattuhuvvojit mearrádusain. Sámediggi deattuha deaŧalažžan ahte láhkaevttohus atná árbevirolaš boazosámi kultuvrra ja boazodoalu árbevirolaš organiserema guovddážis. Muhtun gulaskuddanásahusat ges atnet ahte lávdegoddi iežas árvvoštallamiin lea atnán davvisámi beali beare guovddážis, nu ahte oarjelsámi boazodoallu bázahallá dan dáfus. Davvi-Trøndelága fylkkamánni namuha dán. Davvi-Trøndelága guovllustivra lohká áddemeahttumin ahte lávdegoddi lea atnán davvisámegielsániid, ja seammás guođđán oarjelsámegielsániid, ja deattuha ahte dán ferte muittus atnit Boazodoalloláhkalávdegotti čielggadeami árvvoštallamis. ¶
Departemeanta atná deaŧalažžan ja dárbbašlažžan ahte sámi kultuvra ja árbevierut leat guovddážis boazodoallolágas, go dat lea mielde deavdime mearriduvvon politihkalas mihttomeriid. «Eanetloguráđđehusa politihkalaš vuođustusas» daddjo čuovvovaš (dás jorgaluvvon): ¶
«Mii áigut čađahit sámepolitihka mii galgá leat ávkin sámi álbmogii, nu ahte sámegielas, sámi kultuvrras ja servodateallimis lea sihkkaris boahtteáigi Norggas. Kultureallin lea deaŧalaš veahkkin identitehta nannemis, seammás go dat lea mielde báikkálaš servodagaid doallame ealasin.» ¶
Leat stuora erohusat boazodoalus iešguđet guovlluin Norggas. Ođđa láhka ferte vuhtii váldit dan nu ahte mearrádusat heivejit buot guovlluide. Departemeanta oaivvilda ahte dát evttohus dahká dan. Nugo namuhuvvon, de lea departemeanta árvvoštallan addit vejolašvuođa ráhkadit guovllulaš njuolggadusaid, muhto lea gávnnahan dán sihke dárbbašmeahttumin ja ulbmilmeahttumin. Láhkalávdegoddi lea muhtun paragráfain árvalan sámegielsániid bajilčállagiidda. Dat lei dalle go dát sánit adnojuvvojedje buoremusat čilget mearrádusa sisdoalu. Departemeanta oaivvilda baicca ahte almmolaš dárogielat láhkateavsttas ii berre atnit sámegielsániid eanet go áibbas dárbbašlaš. Deattuhuvvo maiddái ahte sihke láhkateaksta ja proposišuvdna galgá jorgaluvvot sámegillii. Dan vuođul lea departemeanta gávnnahan ahte dušše sámegielsátni siida adno láhkateavsttas. ¶
Siskkáldas iešstivrejumi birra deattuha Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi deaŧalažžan ahte boazosápmelaččat ieža eanet fertejit beassat reguleret siskkáldas dilálašvuođaid ja organiseret beaivválaš doaimma boazosámi dábiid, árbevieruid ja riekteipmárdusaid mielde. Muhtun gulaskuddanásahusat oaivvildit ahte guovddáš eiseválddit fertejit atnit bajit ovddasvástádusa boazodoalu hárrái. Finnmárkku fylkkamánni cealká dán oktavuođas ahte ii leat iešalddis mihttun ahte stáhta galgá bienasta bitnii stivret boazodoalu. Stáhtas lea iežas politihkalaš eiseválddiid bokte liikká ovddasvástádus boazodoalu ovdáneami hárrái, ii ge sáhte beasadit geatnegasvuođas ja vejolašvuođas atnit bajimus stivrejumi. Fylkkamánni oaivila mielde lea okta stáhta deaŧaleamos doaimmain fuolahit ahte boazodoallu doaimmahuvvo ekologaš guoddevaš vugiin sihke boazodoalu iežas dihte, muhto maiddái luonddu ja eará geavaheddjiid dihte. Muhtumat deattuhit maiddái ahte eiseválddit muđui nai galget sáhttit juoidá dahkat dalle go iešstivrejupmi ii doaimma dahje eará servodatberoštumit dahket dan dárbbašlažžan. Ráđđehusadvokáhtta jearrá dán vuođul ii go livčče buoremus ásahit eanet almmolaš intervenšuvdnavejolašvuođaid dilálašvuođaide main priváhtarievttálaš orgánat eai daga dan maid láhka eaktuda dahje jus rihkkot bajit beroštumiid. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis das ahte berre eanet lágiduvvot vejolašvuohta ealáhuslaččat stivret ieš, muhto ahte dat ferte ovttastahttojuvvot njuolggadusaiguin mat addet eiseválddiide vejolašvuođa fuolahit iežaset ovddasvástádusa das ahte boazodoallu sáhttá ovdánit ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat guoddi ealáhussan. Dát lea maiddái dárbbašlaš riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid geažil. Ealáhuslaš iešstivrejumi ja eiseválddiid ovddasvástádusa gaskavuohta dan hárrái ahte boazodoallu šaddá guoddevaš, lea leamaš hástalussan politihka hábmemis dássožii, ja nu šaddá ain leat boahtteáiggis. Lea deaŧalaš bures fuolahit iešguđet deasttaid legitimitehta ja luohttámuša geažil sihke boazodoalu guovdu ja maiddái eará geavaheddjiid ektui. Dán oktavuođas ferte vuhtii váldit Riikkarevišuvnna konklušuvnnaid iskkadeamis «Bærekraftig bruk av reinbeiteressursene i Finnmark, dokument nr. 3:12 (2003 – 2004).» ( Finnmárkku boazoguohtumiid guoddevaš geavaheapmi, dokumenta 3:12 (2003 – 2004 )). Dás čujuhuvvo earret eará ahte lea dárbbašlaš mearridit dárkilet rámmaeavttuid boazodollui, sihkkarastin dihte guoddevaš ovdáneami. Departemeanta deattuha ahte bistevaš rámmaeavttut leat guoddevaš boazodoalu dárbbašlaš eaktun. Guovddážis dán barggus lea mearridit rájiid boazodoalloguovlluid, orohagaid ja siiddaid gaskka. Dát bargu lea álggahuvvon, ja šaddá deaŧalažžan barggus heivehit boazologu guohtuneatnamiidda. ¶
Boazodoalus lea ollu máhttu doaibma- ja guohtundilálašvuođaid birra, ja nu lea maiddái vuođđu árvvoštallat man ollu bohccuid eatnamat guddet. Almmotge leat soames bealit mat sáhttet muhtun dáfus váikkuhit ja seaguhit luondduvuđđosaš doaibmavugiid. Dán ferte ipmirdit oktasaš vuoigatvuođaid, eahpečielga rádjeáššiid, historjjálaččat eatnat boazodolliid, stuora álggahangilvvu ja ealáhusa gollovuogádaga kombinašuvdnan. Dasa lassin lea boazodoallu ođđaáigásaš ealáhus, mii ávkkástallá teknologiija mii áigges áigái lea gávdnamis ja man heive atnit boazodoalus. Dan dihte dárbbašuvvojit dihto bearráigeahččanortnegat, ja nu maiddái sihkarvuođanjuolggadusat lágas, dusten dihte dilálašvuođaid goas siskkáldas iešstivrejupmi ii doaimma nugo jurddašuvvon. Šaddá hástalussan gávnnahit rievttes dássedeattu siskkáldas ja almmolaš stivrema gaskka. Njuolggadusat fertejit maiddái hábmejuvvot dainna lágiin ahte ovttaskas olbmuid riektesihkarvuohta vuhtii váldojuvvo dohkálaččat. ¶
Eavttu birra ahte oallugat galget sáhttit eaiggáduššat bohccuid, čujuheaba Finnmárkku fylkkamánni ja Boazodoallohoavda ahte dát sáhttá leat mielde lasiheame gilvvu resurssaid alde ja headjudeame ekologalaš ja ekonomalaš guoddi boazodoalu vuođu. ¶
Departemeanta oaivvilda ahte álgovuođus berre boazodoallu dahkat oaivila diekkár struktuvrralaš áššiin. Vuođđoeavttuid gaskkas lea datte ahte dát ii galgga šaddat vuostálaga váldo mihttomeriin, mii lea ahte boazodoallu galgá leat ekologalaččat ja ekonomalaččat guoddevaš. Lea čabučielga vuolggasadjin ahte boazodoallu ferte heivehuvvot luondduvuđđosii. Departemeantta oaivila mielde galgá boazodoallu ain bissut ealáhussan. Boazodoallu ferte čájehit buvttadeami ja árvoháhkama. Jus ealáhussii gártet beare ollu boazodoallit, de hedjona gánnáheapmi. Sivvan dása lea vuosttažettiin ahte boazodoalu gollostruktuvra lea dakkár ahte doallu ferte leat vissis sturrodagas ovdal go lea gánnáhahtti. Almmá nana ekonomalaš vuođu haga massášii boazodoallu stuora oasi sisdoalus ja ulbmilis, ja livččii nu ieš mielde headjudeame dan erenoamáš vuođu mii addá boazodollui ja sámi kultuvrii suodjalusa. Departemeantta oainnu mielde gusket ollu dain beliin, mat dahket váttisin mearridit boazologu, maiddái boazodolliid lohkui. Dan dihte lea dárbbašlaš ásahit bearráigeahččanvuogádagaid mat sáhttet sihkkarastit ahte ealáhus ollislaččat ii heivehuvvo dainna lágiin ahte gánnáheapmi hedjona. Čujuhuvvo ságaskuššamii dás maŋŋelis. ¶
Lávdegotti árvalan ulbmilparagráfa lea dadjat measta seamma go 1978-lága 1. §. Go boazodoalloláhka vuosttažettiin sisttisdoallá njuolggadusaid sámi boazodoalu birra, de lea lávdegoddi árvalan ahte ulbmilparagráfa juhkkojuvvo, nu ahte evttohusa § 1 – 1 sisttisdoallá lága ulbmila sámi boazodoalloguovllus ja § 1 – 3 boazodoalu muđui riikkas. Diekkár juohkima bokte šaddá láhkalávdegotti mielas maiddái čielgaseabbo ahte láhka galgá lágidit dilálašvuođaid sámi boazodollui Vuođđolága § 110 a ja Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde, gč. vuosttaš lađđasa . Teaksta lea rievdaduvvon veahá, vai šaddá čielgaseabbon ja vai dárkileappot boahtá ovdan makkár njuolggadusat lágas namalassii leat. Paragráfas čujuhuvvo maiddái miessemánu 21. b. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaláhkii. ¶
Muhtun gulaskuddanásahusat čujuhit ahte gaskavuohta eará servodatberoštumiide berre čielgaseappot boahtit ovdan ulbmilparagráfas. Leat erenoamážit muhtun suohkanat mat atnet dán deaŧalažžan, ja omd. Čáhcesullo gielda deattuha ahte boazodoalu hálddašeamis lea mearkkašupmi maiddái eará servodatberoštumiide, ja ahte bealit mat álgovuorus orrot leame boazodoalu siskkáldas áššit, dađi mielde sáhttet guoskat maiddái biras servodahkii. Norgga boanddaidsearvi moaitá ahte láhkalávdegoddi ovddida evttohusaid §:s 1 – 1 mat duohtaságas addet ođđa ulbmilparagráfa mas boazodoallu sámi ealáhussan oažžu ekslusiiva ja sierra suodjalusa. Boanddaidsearvvi mielas gullet diekkár gažaldagat Sámevuoigatvuođalávdegoddái. Oljo- ja energiijadepartemeanta oaivvilda ahte mearrádus orru leame dárbbašmeahttun viiddis, ja ahte ii berre čujuhit Vuođđolága § 110 a ja álbmotrievtti njuolggadusaide. ¶
Advokáhttasearvi oaivvilda ahte paragráfa berre rievdaduvvot ja čavgejuvvot vai ii doaimma dego veahkkemearrádussan muđui árvaluvvon eará váilevaš/ulbmilmeahttun mearrádusaide. ¶
Sámediggi lea árvalan ahte čuovvovaš váldo mielde ulbmilparagráfii (dás jorgaluvvon): ¶
«Eiseválddit galget lágidit dilálašvuođaid dasa ahte boazodoallu sáhttá doaimmahuvvot sámi riekteipmárdusaid ja bargovugiid mielde.» ¶
Departemeanta atná riektan ja dárbbašlažžan ulbmilparagráfas vuhtii váldit eará servodatberoštumiid. Vástideaddji mearrádus dálá lágas dahká dan, ja departemeanta ii oainne ákka rievdadit dan. Boazodoallu lea oassin Norgga servodagas. Sámi boazodoallu galgá seailluhuvvot sámi kultuvrra ja servodateallima deaŧalaš vuođđun, buorrin boazodollui alccesis ja servodahkii muđui. Muđui ii oainne departemeanta ahte lávdegotti evttohan ulbmilparagráfa rievdada dálá lága ulbmilparagráfa sisdoalu, ii ge dan riektevuođu mii ii leat láhkanannejuvvon. Geahča riektevuođu birra eambbo maŋŋelis. ¶
Departemeanta oaivvilda almmotge, nugo muhtun gulaskuddanásahusat nai čujuhit, ahte ulbmilparagráfa sihke dálá lágas ja evttohusas lea guhkki ja viiddis. Dan dihte lea departemeanta iežas evttohusas geahččalan hábmet áibbas ođđa ja oanehis ulbmilparagráfa, mas ii leat ulbmilin rievdadit oaivilsisdoalu. Departemeanta oaivvilda maiddái ahte dat áigumušat mat leat Sámedikki lassievttohusas ulbmilparagráfii leat vuhtii váldojuvvon evttohuvvon teavsttas. Čujuhit mearkkašumiide ulbmilparagráfii 10. kapihttalis. ¶
Departemeantta oainnu mielde berre oktavuohta álbmotriektái váldot eret ulbmilparagráfas ja baicca biddjot sierra mearrádussan, gč. § 3. Čujuhit 3. § mearkkašumiide ráđđádallanbealálaččaid goabbatlágán oainnuid birra dulkonprinsihpaid formulerema hárrái ILO-soahpamušas nr. 169 ja boazodoallolágas. ¶
Ulbmilparagráfii lea váldon mearrádus boazodoalu areálaid birra. Čujuhit kapihttalii 8.5 ja § 1 mearkkašumiide. ¶
Departemeantta evttohusas ii leat sierra ulbmilparagráfa boazodollui olggobealde sámi boazodoalloguovllu nugo lávdegoddi lei árvalan. Mearrádus lea biddjon vuosttaš paragráfa goalmmát lađasin. ¶
Láhkalávdegoddi ii lean bivdojuvvon guorahallat boazodoalu riektevuođu. Lávdegoddi lea datte árvalan ahte láhka dadjá juoidá dan birra mii almmotge čađahuvvo riektegeavada bokte, namalassii ahte boazodoalu vuođđun lea rivttiid ásaheaddji geavaheapmi. Čujuhuvvo lávdegotti árvalan § 1 – 1 goalmmát lađđasii ja § 1 – 2. ¶
Ráđđehusadvokáhtta jearrá mii lea dakkár mearrádusaid mearkkašupmi ja ulbmil. Namuha ahte mearrádusat sáhttet baicca dagahit eahpesihkarvuođa dan dihte go dakkár dajaldagat sáhttet dego geažuhit ahte boazodoalus leat vuoigatvuođat mat eai boađe ovdan lágas. ¶
Advokáhttasearvi lea čujuhan lávdegotti sátnegeavaheami. Paragráfas 1 – 1 daddjo alders tids bruk (dološ áiggi rájes geavaheapmi) ja § 1 – 2 ges fra gammelt av (doložis). Maiddái § 3 – 1 daddjo fra gammelt av . Čujuhuvvo ahte lávdegoddi ii leat čilgen manne atná iešguđet doahpagiid, ii ge daid sisdoalu. Deattuhit ahte Alimusrievtti ođđaset duomuin atnet doahpaga alders tids bruk (dološ áiggi rájes geavaheapmi) (Selbu-duopmu Rt. 2001 s. 767 ja Olmmáivákkiduopmu Rt. 2001 s. 1229). ¶
Sámediggi oaivvilda maiddá ahte dološ áiggi rájes geavaheapmi lea rievttes dajaldat. ¶
Departemeanta atná vuođđun ahte dál lea dohkkehuvvon Norgga riekteoktavuođain ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu beroškeahttá lágas, namalássii geavaheami vuođul dain guovlluin gos boazodoallu lea leamaš. Dát lea nannejuvvon riektegeavadis, maŋemus Selbu-duomus nugo namuhuvvon dás ovdalis. Departemeanta lea ovttaoaivilis lávdegottiin das ahte láhkii berre čielgasit boahtit mearrádus mas lea dakkár sisdoallu, vai ii dárbbaš leat eahpádus dien prinsihpa hárrái. ¶
Ráđđehusadvokáhta mearkkašumi hárrái deattuha departemeanta ahte láhka ii ásat boazodoallorievtti, muhto čilge dan sisdoalu. Dasto addá láhka vuođu reguleret ja stivret vuoigatvuođaid geavaheami seammaládje go vástideaddji álgoviđá vuoigatvuođaid, omd. opmodatrievtti dahje almennetrievtti. Dát ii sáhtte leat hehttehussan dasa ahte boazodoalus sáhttet omd. siiddat čuoččuhit erenoamáš rivttiid lassin dasa mii lágas daddjo. Dábálaš vuoigatvuođačuoččuhusa njuolggadusat (hevdsregler) fertejit gustot boazodollui seammaládje go earáide. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis Advokáhttaservviin das ahte doabageavaheapmi berre nu guhkás go vejolaš leat konsekveanta, ja ahte doaba alders tids bruk (dološ áiggi rájes geavaheapmi) lea doaba mii lea oahpis ja deavdá oaivvilduvvon sisdoalu. Go lávdegoddi lea paragráfas 1 – 2 atnán sáni fra gammel tid , (dološ áiggi rájes) de boahtá dat das go Sámevuoigatvuođalávdegoddi áiggistis árvalii dan NÁČ 1997:4 oktavuođas. Láhkalávdegotti árvalus lea seamma go Sámevuoigatvuođalávdegotti árvalus. Finnmárkkulágas, geassemánu 17. beaivvi 2005 adno dál doaba alders tids bruk (dološ áiggi rájes geavaheapmi). Lávdegotti árvalan § 3 – 1 hárrái oaivvilda departemeanta ahte doaba fra gammelt av (doložis) sisttisdoallá distinkšuvnna mii sáhttá leat vuogas. Sámi boazodoallu eaktuduvvo doaimmahuvvot doppe gos doložis lea leamaš. Lea go vuoigatvuohtá ásahit boazodoalu dološ áiggi rájes geavaheami vuođul, lea juoga maid duopmostuolut fertejit mearridit jus dan hárrái ležžet vuostelasvuođat. Muđui leat dát mearrádusat veahá redigerejuvvon lávdegotti árvalusa ektui. ¶
Lávdegoddi lea muđui nai guoskkahan vuoigatvuođalaš gažaldagaid ja dovddahan iežas oainnuid. Departemeanta lea dán váldán diehtun, muhto ii leat dađi eanet árvvoštallan dáid gažaldagaid dán proposišuvnna oktavuođas. ¶
Sámediggi lea árvalan čuovvovaš oppalaš mearrádusa láhkii (dás jorgaluvvon): ¶
«Almmolaš válddi čađahettiin eará lágaid olis galget eiseválddit vuhtii váldit ahte lea dárbbašlaš várjalit sámi boazodoalu sámi kultuvrra ja servodateallima vuođđun» . ¶
Departemeanta čujuha dasa ahte lága ulbmilparagráfii lea evttohuvvon čuovvovaš dajaldat, gč. § 1 nuppi lađđasa: ¶
«Boazodoalu areálaid sihkkarastima ovddasvástádus lea sihke boazodoallovuoigatvuođalaččain, eará vuoigatvuođalaččain ja eiseválddiin» . ¶
Dát lea ođas lávdegotti árvalusa ektui. Departemeantta oainnu mielde lea Norgga stáhta gii lea geatnegahtton, muhto mii lágaid, láhkaásahusaid ja njuolggadusaid bokte ferte fuolahit ahte maiddái suohkanat ja fylkkagielddat vuhtii váldet boazodoalu. Ráđđehus áigu čuovvut dán nu guhkás go vejolaš. ¶
Sihke Sámedikki eanetlohku ja NBR leat árvalan ahte bajábealde namuhuvvon cealkaga maŋŋelii lasihuvvo čuovvovaš: «Dasa lassin lea eiseválddiin erenoamáš ovddasvástádus gáhttet ja sihkkarastit boazodoalu areálaid» . Departemeantta oainnu mielde lea lasáhus dárbbašmeahttun, ja sáhttá baicca láivudit dan ovddasvástádusa mii vuoigatvuođalaččain lea. ¶
Lea stuora hástalus háhkat áddejumi boazodoalu areáladárbbuid ja daid váikkuhusaid hárrái maid iešguđet doaimmat sáhttet dagahit boazodollui. Buoret áddejumi sáhttá olahit ee. gulahallamiin guoskevaš beroštumiiguin, ležžet dál almmolaš dahje priváhta beroštumit. Dasto lea deaŧalaš ahte iešguđet sisabahkkemiid váikkuhus guohtumiidda duođaštuvvo dutkama bokte. Departemeanta áigu dán vuoruhit boahtteáiggis. ¶
Ráđđehus áigu bargat viidáseappot boazodoalu areálaid buorebut sihkkarastimiin. Areálapolitihkka ovdána dađistaga. Lágaid ja njuolggadusaid hábmemis, mat stivrejit areálageavaheami, lea deaŧalaš ahte boazodoalu beroštumit ja dárbbut biddjojuvvojit oidnosii ja vuhtii váldojuvvojit. Dát lea erenoamáš deaŧalaš plána- ja huksenlága ođasmahttimis, mii dál lea jođus. Boazodoalu areálaid buorebut sihkkarastimis áigu Ráđđehus álggahit proseassaid maidda maiddái eará servodatsuorggit gessojuvvojit mielde. Ráđđehusa árvvoštallama mielde lea dát guovddážis dasa ahte iešguđet beroštumit ja vuhtii váldimat sáhttet vihkkedallot vuostálaga. Bargu mii lea álggahuvvon čuovvolit bággolotnunohcamušaid Aursunden ja Korssjøfjellet áššiin, lea konkrehta ovdamearka dasa movt diekkár proseassat sáhttet čađahuvvot. ¶
Maŋemus jagiid lea leamaš dakkár ovdáneapmi ahte boazodoallovuoigatvuođat leat eaktudáhtolaččat luobahuvvon mávssu ovddas. Dát lea dáhpáhuvvan erenoamážit bieggamillorusttegiid huksemiid oktavuođas, go orohagat leat dahkan priváhtarievttálaš soahpamušaid huksejeddjiiguin. Dábálaččat eai láve bealálaččat almmuhit soahpamuša sisdoalu earáide, eai hatti ge. Dan oktavuođas bohciidit máŋggat čuolmmat. Vuosttažettiin lea gažaldat geas galgá leat váldi dahkat soahpamušaid mat geatnegahttet ja gusket maiddái earáide geain leat boazodoallovuoigatvuođat. Guđe mearridandásis lea váldi diekkár geatnegahtti soahpamuša dahkat: siiddas, orohagas vai boazodoalloguovllus? Dasto lea jearaldat daid ruđaid hálddašeami birra maid boazodoallu dáinna lágiin háhká. Dán dáfus leat leamaš eahpečielggasvuođat, ee. galget go ruđat mannat boazodoallofondii. ¶
Departemeanta konstatere ahte gažaldat válddi birra dahkat diekkár soahpamušaid lea unnán čielggaduvvon ja lea rievttalaččat váttis ášši. Dan dihte biddjo bargu johtui čielggadit dáid beliid dárkileappot. ¶
Diekkár soahpamušruđaid hárrái lea leamaš eahpečielggas galget go dat mannat boazodoallofondii seamma ládje go ruđat mat bohtet orohahkii bággolotnumiid ovddas. Departemeantta árvvoštallama mielde lea lunddolaš ahte ruđat mat bohtet orohahkii dahje siidii soahpamušaid olis, galget mannat boazodoallofondii. Dát lea ge boazodoallofoandda ulbmil. Lea dárbbašlaš dárkileappot dán nannet boazodoallofoandda njuolggadusain. Dan oktavuođas čujuhit § 47 ja mearkkašumiid dasa 10. kapihttalis. ¶
Lávdegoddi atná vuođđun ahte dušše sámi sogat olbmot, ja geain lea mearkavuoigatvuohta, galget beassat eaiggáduššat bohccuid sámi boazodoalloguovllus, geahča lávdegotti árvalan § 4 – 1 ja § 7 – 3. Dát mearkkaša ahte lassin dasa ahte leat sámisogalaš, de galgá sus dán lága fápmuiboahtimis alddis dahje váhnemiin dahje váhnenváhnemiin leamaš boazodoallu váldoealáhussan 1978-lága mielde. Dasto galget bohccot gullat siidaoassái dahje buohtalas álggahansiidaoassái. ¶
Lávdegoddi eaktuda ahte dát galgá gustot buotlágán eaiggáduššamii, maiddái bohccuid doallamii áidojuvvon gittiin dahje elliidgárddiin gos bohccot leat čájáhussan. Diekkár doallu ii leat dán rádjái adnon boazodoallun, ja boazodoallolága mearrádusat eai leat dasa guoskan. Lávdegoddi árvala nappo čavget vejolašvuođa atnit bohccuid, ja ággan dasa lea dahkat bohccuid doallama čielgaseabbon ja sihkkarastit ahte bohccuid doallan lea čadnon sámi boazodollui. Lávdegoddi datte árvala ahte galgá leat vejolaš spiehkastit mearrádusain jus leat erenoamáš ákkat, geahča § 4 – 1 goalmmát lađđasa. Lávdegoddi eaktuda ahte galgá leat várrogas gieldimis sierralobi olbmuide geain leat bohccot lobálaččat, muhto geain ii livčče lohpi ođđa lága mielde. ¶
Gulaskuddamis eai leat boahtán mearkkašahtti vuostehágut dása. ¶
Departemeanta doarju lávdegotti árvalusa. Lea dárbu ásahit čielgaset njuolggadusaid, ja 1978-lága olis leat dađistaga čuožžilan gažaldagat dan hárrái makkár boazodoallu lea lága siskkobealde dahje olggobealde. Nugo lávdegoddi, de departemeanta nai eaktuda ahte berre leat várrogas gieldimis sierralobi olbmuide geat odne eaiggáduššet bohccuid lobálaččat, muhto geat eai beasaše dan dahkat ođđa lága mielde. Departemeantta oainnu mielde lea boazodoallu nuorttamus Finnmárkkus dakkár mii lunddolaččat gullá daid sierralobiide mat leat jurddašuvvon dán oktavuođas, go doppe lea ovddiduvvon eahpádus dan hárrái devdojuvvojit go 1978-lága 3. § vuosttaš lađđasa eavttut. Muđui lea eaktun ahte sierralobimearrádus galgá adnot čoavddusin dušše erenoamáš dilálašvuođain. Departemeanta ii leat čuvvon lávdegotti árvalusa dakko, go evttoha bidjat sierralobi addima válddi boazodoallostivrii. Dát dahkko dan dihte vai njuolggadusat čađahuvvojit nu ovtta ládje go vejolaš miehtá riikka. ¶
Ráđđádallamiid oktavuođas lea ovdalaš verddevuohta leamaš áššin, ja lea jerrojuvvon sáhttá go dakkár ortnega joatkit sierralobi vejolašvuođa olis. 1933-lága mielde lei ortnet dohkkehuvvon. Verddevuohta lei ahte dáluolbmot eaiggádušše veahá bohccuid, ng. geahččobohccuid, maid boazosámit atne iežaset ealuin. Sámedikki eanetlohku deattuha iežas mearrádusas ahte sii eaktudit ahte verddevuohta heivehuvvo sierralobi mearrádusaide. ¶
Lávdegoddi dajai bealistis ahte dát ortnet nogai 1978-lága fápmuiboahtimiin. Ii mihkke oro čájeheame ahte lávdegoddi lei jurddašan fas ásahit verddevuođa. ¶
Departemeanta deattuha ahte vejolašvuohta addit sierralobi ii galgga mielddisbuktit ahte verddevuođa sullasaš ortnegat galget fas ásahuvvot. Dát gažaldat ferte vuđolaččat árvvoštallojuvvot jus lea hállu dan ásahit fas, muhto gažaldat ii gula dán láhkaođasteapmái. ¶
Eará gažaldat mii čuožžila dán hárrái, lea geas sáhttet leat bohccot siidaoasis/buohtalas álggahansiidaoasis, geahča lávdegotti árvalan § 4 – 1 nuppi lađđasa ja evttohuvvon § 9 nuppi lađđasa. Váldonjuolggadussan lea ahte ii sáhte eaiggáduššat bohccuid jus dat eai gula siidaoassái/buohtalaš álggahansiidaoassái. ¶
Lávdegoddi lea, nugo dálá lágas, árvalan ahte dárkileappot ráddjejuvvo guđet fuolkkit sáhttet atnit bohccuid siidaoasis, gč. 1978-lága § 4 nuppi lađđasa ja lávdegotti árvalan § 4 – 9. Lávdegoddi lea árvvoštallan ahte eai galgga leat eará ráddjejumit bohccuid eaiggáduššamii go dat mat leat mearkavuoigatvuhtii § 7 – 3. Datte gávnnahii lávdegoddi ahte go lea nu oallugiin sáhka, de sáhttá jođiheaddjái šaddat váttis ráddjet dan geat galget beassat atnit bohccuid su siidaoasis. Lávdegoddi oaivvilda ahte fertejit ásahuvvot njuolggadusat maiddái dan birra geain galget leat boazodoallovuoigatvuođat. Lávdegotti oaivila mielde eai sáhte buohkain leat dakkár vuoigatvuođat. ¶
Boazodoallohoavda oaivvilda ahte láhka ii berre mearridit nammijahkii geas sáhttet leat bohccot ovddasvástideaddji siidaoasis. Nu fertešii jođiheaddji dihtomielalaččat gávnnahit gallásii su siidaoasis lea sadji. Ii Sámediggi ge ane dárbbašlažžan ráddjet dien. Gažaldat lea maid guorahallon ráđđádallamiin. Sihke Sámediggi ja NBR leat oaivvildan ahte ii leat dárbbašlaš ráddjet geas sáhttet leat bohccot ovddasvástideaddji siidaoasis. ¶
Departemeanta oaidná ahte sáhttá jearrat man ulbmillaš diekkár ráddjejupmi livččii. Go ná dárkilit namuha geat sáhttet eaiggáduššat bohccuid, nugo 1978-lágas dahkko ja nu movt lávdegoddi árvala, de sáhttá dat fargga ipmirduvvot vuoigatvuohtan. Vaikko formálalaččat ii leat nu, de sáhttá geavatlaččat šaddat siidaoasi eaiggádii váttis gieldit sin atnimis bohccuid siidaoasis. ¶
Departemeanta lea gávnnahan ahte ii šat berre ráddjet geat besset eaiggáduššat bohccuid siidaoasis. Čujuhit ahte evttohuvvon § 10 nubbi lađas čielgasit deattuha ahte ovddasvástideaddji jođiheaddji mearrida ieš gii su siidaoasis oažžu atnit bohccuid, ja galle bohcco. Dán bokte rehkenastit ahte siidaoasi eaiggát juohke dáfus dihtomielalaččat lea jurddašan gean son suovvá atnit bohccuid siidaoasis. Danne oaivvilda departemeanta ahte ii dárbbaš ásahit sierra njuolggadusaid dan hárrái gii galgá sáhttit čuoččuhit alddis leat boazodoallovuoigatvuođa. ¶
Lávdegoddi lea § 4 – 2 árvalan ahte dušše siidaoasi jođiheaddji galgá ássat Norggas. Earát galget sáhttit eaiggáduššat bohccuid vaikko eai ása ge Norggas. ¶
Dán vuostá eai leat boahtán mearkkašahtti moaitámušat. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis das ahte ássangáibádus galgá guoskat dušše siidaoasi jođiheaddjái. Su ektui lea dát dárbbašlaš gáibádus, geavatlaš ja formála beliid geažil. Dát addá ovdamearkka dihte su mánáide vejolašvuođa. Nugo lávdegoddi čujuha, de lea dábálaš ásaiduvvat eará riikkaide, ja jus ovdamearkka dihte ássá Ruoŧas, de galgá liikká sáhttit eaiggáduššat bohccuid váhnemiid ealus Norgga bealde. ¶
Lávdegoddái lei hui deaŧalaš addit siidii guovddáš saji lágas. Eanas gulaskuddanásahusat leat leamaš mielas dasa ahte siida oažžu guovddáš saji láhkaoktavuođas. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi lea duhtavaš dainna go siida lea evttohuvvon guovddáš doaban. Leat maiddái čujuhan dasa ahte lágas ain váilot doahpagat bearašdoalu hárrái, omd. siiddaisit. Finnmárkku fylkkamánni deattuha ahte siidda sajádat olggosguvlui lea eahpečielggas, ja ahte gažaldahkan lea man guhkás sáhttá láhka nannet mearrádusaid diekkár priváhtarievttálaš bargooktavuođaid organiserema birra. Nordlándda guovllustivra čujuha ahte siidda rievddadeaddji ja eahpeformála hámádaga lea váttis formáliseret. Ráđđehusadvokáhtta dadjá ahte láhkaevttohus dáid čuoggáid hárrái dagaha eanet fokusa privatiseremii ja eksklusiiva vuoigatvuođaide, mat fas sáhttet ásahit eanet siskkáldas riidduid. Boazodoallohoavda jearrá movt sáhtášii dárkileappot defineret siiddaid areálaid, ja lohká ahte láhka galggašii čujuhit movt dat galgá dahkkot. ¶
Departemeantta oainnu mielde ii leat eahpádus das ahte siida lea deaŧalaš oassi boazodoalloservodagas. Dát eaktuda ahte dat maiddái láhkaoktavuođas oažžu guovddáš saji. Departemeanta čujuha lávdegotti 9. kapihttalii, gos lávdegoddi vuđolaččat čilge siida-doahpaga ja siidda mearkkašumi sosiála, bargofámuid ja organisatoralaš oktavuođain. Čujuhit maiddái NOU 2001:34 Samiske sedvaner og rettsoppfatninger, oassi V ( Sámi dábit ja riekteáddejumit, oassi V ). Nugo doppe daddjo, de lea siida sohkagullevaš ja hui njuovžilis organiserenvuohki, gos lea buori muddui oktagaslaš iešmearrideapmi ja dillái heivehuvvon jođiheapmi. Sullasaš organisašuvnnat gávdnojit eará davviguovlluid álgoálbmogiin, ja lunddolaš duogážin lea ahte rievddadeaddji resursavallji ja rievddadeaddji dálkkádagat dahket dárbbašlažžan heivehit joavkkuid sturrodaga jagi áigodagaid mielde. ¶
Dát mielddisbuktá hástalusaid láhkamearrádusaid hábmema oktavuođas. Jus doahpagis galgá leat rievttálaš mearkkašupmi, de ferte das earret eará leat sisdoallu mii lea doarvái dárkil. Siidda ferte nappo sáhttit defineret dainna lágiin ahte dat sáhttá leat rievttálaš konstrukšuvnnaid vuođđun. Seammás galgá eanemus lági mielde doalahit njuovžilvuođa -fleksibilitehta. ¶
Departemeantta oainnu mielde lea siidda definišuvnna olis čielggas guđet olbmot siidii gullet. Siiddas lea alddis maid čielga oaidnu dasa gii áigges áigái gullá oktavuhtii mii dihto siida lea. Eaktuduvvo maid ahte siida doaimmaha boazodoalu dihto areálain. Nugo namuhuvvon, de leat leamaš jearaldagat dan birra movt dán areála galgá ráddjet. Departemeantta oainnu mielde lea dát juo iešalddis mielde das go nannejuvvo ahte lea dihto siida. Siida lea čadnon areálii, ja jus ii leat areála, de ii leat siida ge. Erik Solem, dološ sundi Deanus, čállá ahte boazosámiid gaskkas leat čielga oainnut dasa guđet eatnamat gullet guđe siidii, sihke dálve- ja geasseguohtumiin, ja ahte dát bisuhuvvo buolvvas bulvii. Departemeanta ii oainne ákka navdit ahte dát ii doala deaivása dál nai. Dábálaččat dáidá leat oalle čielggas movt guohtumat juohkásit iešguđet siiddaide, ja dán ferte maiddái dárkileappot čilget guohtungeaveaheami njuolggadusaid mearrideamis, gč. evttohuvvon § 59. Ráđđehusadvokáhta jearaldat ii go evttohus bija eanet fokusa privatiseremii ja eksklusiiva vuoigatvuođaide, mat fas sáhttet dagahit eanet siskkáldas riidduid, lea dieđusge juoga mii sáhttá dáhpáhuvvat. Departemeanta datte jáhkká ahte ovddasvástádusa addin ja čorgadis proseassat buori muddui eastadit diekkár váttisvuođaid. Departemeanta diehtá ahte giđđa-, čakča- ja dálveguohtumiin Finnmárkkus leat muhtun dihto váttisvuođat, ja ahte daid ferte geahčadit dárkileappot. ¶
Gažaldaga siidda rievttálaš návcca/rievttálaš doaibmannávcca birra lea lávdegoddi čielggadan čuoggáš 9.9.4 gos ee. daddjo: ¶
«Dábálaččat láve hálddašanmearrádus guoskat ovtta olbmui (fysalaš dahje juridihkalaš olbmui). Nu lea dábálaččat maiddái boazodoalus. ¶
Erenoamáš gažaldat bohciida siidda ektui, mii lávdegotti mielas galgá oažžut guovddáš saji lágas. Sáhttá jearrat man muddui dahkkon mearrádusat sáhttet guoskat dasa. Stuorát oktavuođas šaddá jearaldat siidda rievttálaš návccaid/rievttálaš doaibmannávccaid birra.» ¶
Lávdegotti árvalan § 8 – 10 definere siidda ná: ¶
«Dán lágas lea siida geográfalaš ja sosiála joavku mas leat boazoeaiggádat mat doaimmahit boazodoalu ovttas dihto eatnamiin. Dát láhka earuha geassesiidda ja dálvesiidda. Geassesiida doaimmaha boazodoalu ovttas vuosttažettiin geasse- ja čakčaguohtuneatnamiin. Dálvesiida doaimmaha boazodoalu vuosttažettiin dálve- ja giđđaguohtuneatnamiin.» ¶
Árvvusge sáhttá atnit vuođđun ahte siiddas iešalddis eai leat rievttálaš návccat/rievttálaš doaibmannávccat. Dat lea ovttastupmi mii lea oalle loažžadit organiserejuvvon ja dábálaččat ii leat das makkárge formála hámádat. Norgga rievtti mielde gáibiduvvo dábálaččat eanet ovdalgo diekkár ovttastupmi sáhttá rievttalaččat dahkat maide mii geatnegahttá ovttaskas oasseváldiid. Vuođđudusain ja servviin gáibiduvvo dihto organisašuvdnahápmi, dihto struktuvra ja bissovašvuohta ovdal go dain lea bealálašnákca siviilaproseassas. Mađi nannoset organisašuvdnastruktuvra, dađi eanet vejolašvuohta ahte das lea bealálašnákca. Formaliserejuvvon miellahttovuohta lea maid bealálašnávcca mearka. Rt. 1988 s. 1161 deattuhuvvo ahte «bealálašnákca» lea relatiiva doaba, ja ahte mearrádus das ahte lea go bealálašnákca vai ii, ferte dahkkot dan ektui mas lea sáhka. Rt. 2000 s. 1578 lea ovdamearkka dihte nannejuvvon ahte siidajoavku ferte sáhttit ovddidit buhtadusgáibádusa, go lei čielggas ahte juste dát dihto joavku šattái gillát vahága sisabahkkema geažil. ¶
Iešguđet oktavuođain sáhttá siida defineret iežas nu ahte lea čielggas gii galgá leat ovddasvástideaddji. Soahpamušaid oktavuođas lea dat dábálaččat eaktun, go šiehtadusbealálaš ii dáidde atnit dohkálažžan ahte nuppe bealde lea unnit eanet rievddadeaddji ovttastupmi. Seammaládje lea jus ohcet lobiid, ekonomalaš doarjagiid jna, gč. 1978-lága § 12 nuppi lađđasa áiddiid ja rusttegiid dohkkeheami birra ja njuolggadusaid guođohanbarttaid ja eará boazodoallorusttegiid birra, gč. njuolggadusaid geassemánu 17. b. 1999 Boazodoalu ovddidanfoandda birra, 3. kapihttala. Ovddasvástádusa bealit fertejit leat čielgasit definerejuvvon. ¶
Váddáseabbo sáhttá leat ovdamearkka dihte barttaid ja rusttegiid dáfus mat leat ceggejuvvon siidda eatnamii almmá lobi haga, dahje boazologu unnideami gohččumiid dáfus. Geasa galgá geiget gaikungohččuma? Geasa galgá geiget mearrádusa boazologu unnideami birra go siidii lea mearriduvvon alimus boazolohku? ¶
Jus siidii lea nammaduvvon stivra, de sáhttá gaikungohččuma geiget dasa. Árvalusas ii leat eaktuduvvon ahte siidastivra galgá leat bákkolaš, gč. árvalusa § 8 – 11. Jus ii sáhte gávdnat ovttage ovddasvástideaddji, de ferte váikkuhus leat ahte de sáhttá dušše gaikut. Od.prp. nr. 28 (1994 – 95) dadjá ná dien birra: ¶
«Mearrádus gaikuma birra galgá čuovvut hálddašanlága njuolggadusaid, gč. ođđa § 35. Ovdal go gaiku dahje rievdada de galgá rusttega eaiggát dábálaččat oažžut áigemeari ieš gaikut dan. Jus ii sáhte gávnnahuvvot gii lea eaiggát, de sáhttá boazodoalloagronoma gaikkuhit almmá diekkár áigemeari addima haga, geahča hálddašanlága § 16 goalmmát lađđasa.» ¶
Boazologu unnideami oktavuođas gal ferte boazologu unnideami mearrádus geigejuvvot juohke boazoeaiggádii. Juohke bohccos lea dihto eaiggát. Jus lea mearriduvvon alimus boazolohku siidaosiide, geahča árvalusa § 9 – 4 viđát lađđasa, de guoská unnidanmearrádus dasa mii lea badjel dán logu. Jus ii leat mearriduvvon alimus boazolohku, de fertejit siidda buot siidaoasit unnidit gorálaččat. Čujuhuvvo muđui árvalusa § 9 – 4. ¶
Bággensáhku ja eará ekonomalaš ráŋggáštusaid dáfus sáhttá leat váttisvuohtan jus siiddas ii leat opmodat. Jus sáhkku/divat gáibiduvvo siiddas, ii ge siidda ovttaskas boazodolliin, de sáhttá dušše siidda opmodagas bearrat gáibádusa. Dát sáhttá leat ágga gáibidit ahte ásahuvvo (juogalágán) siidakássa, gč. árvalusa § 8 – 14.» ¶
Go juo lávdegoddi árvala ođđa boazodoallolágas bidjat siidda eanet guovddáš sadjái, de háliidii departemeanta dárkileappot árvvoštallat dahkat siidda doaibmi ja juridihkalaš stivrendássin boazodoallolágas. Dan dihte nammaduvvui guovvamánus 2005 bargojoavku árvvoštallat dáid beliid dárkileappot. Joavku gárvvistii iežas raportta ođđajagemánus 2006. Čájehuvvui ahte bargu lei sihke viiddis ja váttis, mii dagahii ahte bargu ádjánii guhkit go jurddašuvvon. ¶
Joavku lea iežas ságaskuššamiin atnán deaŧalaš eaktun ahte jus ásahuvvojit ođđa mearrádusat, de eai galgga dat dárbbašmeahttumit rievdadit siidda geavatlaš bargoovttastumi. Dan dihte ii leat joavku atnán dárbbašlažžan bienasta bitnii reguleret siidda organiserema dađi eanet go lei dárbbašlaš dasa ahte siida sáhttá deavdit iežas doaimmaid ja gáibádusaid. Dan dihte ii ávžžut joavku ahte siida geatnegahtto organiserejuvvot ásahussan dahje earalágán dábálaš riektesubjeaktan. Joavku lea datte árvvoštallan ja gávnnahan ahte siiddas galgá leat dihto ovddasteaddji vai buorebut sáhttá rehkenastot rievttálaš doabmannávccalažžan. Joavku ávžžuhii maiddái ahte siida galgá beassat árvalit movt boazolohku galgá unniduvvot ovdal go ovdamearkka dihte láhkalávdegotti árvalusat dán hárrái čađahuvvojit. ¶
Departemeanta čujuha lávdegotti ja joavkku árvvoštallamiidda, ii ge oainne makkárge mearkkašahtti ákkaid dan vuostá ahte siida oažžu saji lágas nugo lávdegoddi lea árvalan. Departemeanta lea datte álkidahttán muhtun njuolggadusaid siidda birra bargojoavkku raporta ja Sámedikki ja NBR oainnuid vuođul ráđđádallamiid oktavuođas. ¶
Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi lea iežas gulaskuddancealkámušas váldán ovdan siiddaisida sajádaga. Siiddaisit ii leat válljejuvvon jođiheaddji, muhto lea siiddaisidin danne go lea bozolaččamus, dahje lea boarráseamos dahje earaládje njunušolmmoš. Departemeanta ii oainne makkárge ákka lága bokte formaliseret dán doaimma. Nugo evttohus dál lea, de dat ii hehtte eahpeformála struktuvrraid ja ásahuslaš beliid joatkima nugo dat leat boazosámi servodagas leamaš. ¶
Lávdegoddi lea árvalan ásahit doahpaga siidaoassi. Dáinna oaivvilda bearraša mii gullá siidii, ja mii doaimmaha boazodoalu ovtta olbmo dahje náittosguimmežagaid/ovttasássiid oktasaš jođiheami vuolde. Lávdegoddi lea gávnnahan ahte ain ferte leat ovttadat mas lea ovddasvástideaddji jođiheaddji, vai dan bokte sáhttá čielgasit oaidnit doalloovddasvástádusa eará boazoeaiggádiid, eiseválddiid ja eará servodatberoštumiid ektui. ¶
Gulaskuddancealkámušat čájehit veahá iešguđetlágán oainnuid. ¶
Advokáhttasearvi doarju Karen Marie Eira Buljo sierracealkámuša gos lohká ahte doahpagiid siidaoasi ja álggahansiidaoasi ásaheapmi lea dáruiduhttin. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis lávdegotti árvvoštallamiiguin. Dat lea dárbbašlaš čielggasmahttit doibmiigullevaš ovddasvástádusaid. Seammás lea deaŧalaš čielggasmahttit gullevašvuođa dan ovttastupmái mii siida lea, go dan ii daga otná doalloovttadat. Lávdegoddái lea leamaš hástalussan hutkat doahpaga mii galggašii sisdoalu dáfus leat doallevaš ja seammás doaibmat riekteteknihkalaš oktavuođas. Lávdegotti unnitlohku evttohii doahpaga bearašdoallu seamma sisdoaluin go eanetlogu evttohan doahpagis siidaoassi. Eanetlohku lei ovttaoaivilis das ahte sánit leat buohtalasat, muhto oaivvildii ahte dat sáhttá addit boastto assosiašuvnnaid daid njuolggadusaid hárrái maid lávdegoddi árvalii ođđaásahemiide siidda siskkobealde (geahča maŋŋelis). Jurddan lei čielgasit ovdanbuktit ahte dás lea sáhka siidagullevašvuođas. Dan vuođul doarju departemeanta lávdegotti árvalusa atnit doahpaga siidaoassi. Oainnuid vuođul mat bohte ráđđádallamiin, lea departemeanta datte válljen deattuhit ahte siidaoassi, lassin dasa go lea bearašboazodoallu, maiddái sáhttá leat doallu man ovttaskas olmmoš doaimmaha siiddas. ¶
Lávdegotti árvalusa mielde galget siidaosiid jođiheaddjit ovttajienalašvuođa bokte sáhttit mearridit ahte galgá ásahuvvot ođđa siidaoassi siidii, man jođiha dihto olmmoš gii lea válddáláš ja deavdá lága oppalaš eavttuid. Dát vejolašvuohta lea vuosttažettiin geassesiiddas, go siidaoasi ásaheami eaktu lea ahte siidii lea mearriduvvon alimus boazolohku. Geassesiidii galgá , doaibmanjuolggadusaid mielde, mearriduvvot alimus boazolohku, gč. lávdegotti árvalan § 9 – 1 ja § 9 – 4. Jus maiddái dálvesiidii lea mearriduvvon alimus boazolohku, de sáhttet maiddái dán siidda siidaosiid jođiheaddjit soahpat ásahit ođđa siidaoasi. ¶
Vaikko eaktun lea ahte boazolohku galgá doalahuvvot siidii mearriduvvon alimus boazologu siskkobealde, de ballet soames gulaskuddanásahusat ahte ortnet sáhttá mielddisbuktit boazologu lasiheami doppe gos oallugat háliidivčče álgit boazodollui. Finnmárkku fylkkamánni čujuha dasa ahte siiddain gos leat ollu nuorat vuordime saji, sáhttá leat garra vuorjan beassat ásahit siidaoasi, mii fas sáhttá dagahit beare ollu álggahemiid ja buohkaide heajut dietnasa. Sihkkarastit ekologalaš ja ekonomalaš guoddevašvuođa (ceavzima), de oaivvilda fylkkamánni ahte ferte doalahit juogalágán bearráigeahču álggahemiiguin. Boaozodoallohoavda dovddaha seammaládje balu ahte sáhttet šaddat ollu álggaheamit ja boazonákkisvuohta. ¶
Eai buohkat oaivvil dán. Earret eará oaivvilda Olggut Romssa Boazosámisearvi ahte ii oktage ovddasvástideaddji siida hálit goaridit iežaset guohtumiid. Boazodoallostivra čujuha ahte ođđa siidaosiid ii sáhte ásahit ovdal go siidii lea mearriduvvon alimus boazolohku. Ođđa siidaosiid sáhttá ásahit dušše jus lea ovttamielalašvuohta ja ovttajienalašvuohta, ja boazologu ferte doalahit dan logu siste mii siidii lea mearriduvvon. Boazodoallostivra atná maid vuođđun ahte boazoeaiggádat eai dáidde juohkit vánes guohtumiid beare oallugiidda. ¶
Departemeanta atná dán hui váttis gažaldahkan. Departemeantta oainnu mielde berre leat lunddolaš ahte boazodoallu ieš rahpá geainnu ealáhussii. Departemeanta oaivvilda maiddái ahte eanas háviid dáidá ovttajienalašvuođa gáibádus iešalddis ráddjet. Eaktun lea liikká ahte boazodollui biddjojuvvojit olggut mearit, namalassii alimus boazolohku siidii. Departemeanta guorrasa lávdegotti árvalussii dákko. ¶
Go ođđa siidaoassi ásahuvvo, de galgá lávdegotti evttohusa mielde guovllustivra dárkkistit ahte formála eavttut leat devdojuvvon. Departemeanta oaivvilda maiddái ahte guovllustivra galgá guorahallat headjuda go ásaheapmi siidda boazodoalu guoddevašvuođa. Nu movt lávdegotti unnitlohku árvalii, de evttohuvvo addit guovllustivrii vejolašvuođa gieldit ásaheami jus siidda gaskamearálaš boazolohku maŋŋel ásaheami šaddá vuollel 250. Sámediggi háliidivččii sihkkut dán eavttu, ja čujuha ahte berrejit baicca eará eavttut go boazolohku mearridit ođđa siidaoasi ásaheami, ovdamearkka dihte ahte siida dárbbaša eanet bargofámuid. Muđui čujuhit mearkkašumiide paragráfii dás maŋŋelis. ¶
Boazodoalloláhkalávdegotti árvalus dán birra lea áibbas ođas ja vuođđun lea dárbu ásahit njuovžilis buolvamolsunortnega. Jurddan lea ahte siidaoasi jođiheaddji akto sáhttá mearridit ásahit buohtalas álggahansiidaoasi, jus eavttut muđui leat devdojuvvon. ¶
Eanas gulaskuddanásahusat leat mielas dán ortnegii, muhto muhtumat ballet ahte dat sáhttá váikkuhit boazolohkui, go ásaha vel eanet álggahangilvvu. Nordlándda guovllustivra oaidná dárbbu ásahit njuovžilis buolvamolsunvugiid sihkkarastin dihte ođđa olbmuid ealáhussii, muhto deattuha ahte dat ii galgga govttohemet čuohcat oktasašvuhtii. Sii čujuhit ahte evttohus sáhttá váikkuhit dan guvlui. Eará boazodoallit eai beasa leat mielde mearrideame, muhto fertejit dohkkehit váikkuhusaid. Dan dihte berre earret eará leat áigemearri dasa man guhká buohtalas álggahansiidaoassi sáhttá bistit. Lulli-Trøndelága/Hedmárkku guovllustivra lea maid eahpádusas ortnegii, ja oaivvilda ahte juobe orohatstivra ge galggašii beassat mearridit doaibmanjuolggadusaid bokte. ¶
Departemeanttas lea leamaš ollu eahpádus dán gažaldahkii. Váldomoaitta lea ahte ortnet sáhttá dagahit stuora álggahangilvvu mii áiggi mielde headjuda ealáhusa gánnáheami, ja sáhttá dagahit boazonákkisvuođa. Čujuhit árvvoštallamiidda kapihttaliin 8.3 ja 8.19. Seammás oaidnit ahte sáhttá leat jierpmálaš ásahit ortnega man bokte sáhttá njuovžileappot lágidit buolvamolsumiid boazodoalus. Dat lea deaŧalaš vai sáhttet plánet siidaoasi sirdima, ja seammás sihkkarastit bissovašvuođa, oadjebasvuođa ja stáhtusa dán molsunáigodagas. Dan vuođul sáhttá departemeanta guorrasit evttohussii ásahit diekkár álggahansiidaosiid, muhto fertejit biddjot mihá čielgaset eavttut ásaheapmái go dat maid lávdegoddi árvala. Departemeantta oaivila mielde berre leat eaktun ahte mearriduvvo alimus boazolohku man siskkobealde siidaoassi ja buohtalas álggahansiidaoassi galgaba bissut. Dát eaktu ferte leat vai buohtalas álggahansiidaoasi ásaheapmi ii dagat siidda eará siidaosiid ovdii. Departemeanta lea árvvoštallan bidjat orohatstivrii válddi doaibmanjuolggadusaid olis mearridit buohtalas álggahansiidaoasi ásaheami. Earret eará dan vuođul mii lea boahtán ovdan ráđđádallamiin, de ii leat departemeanta oaidnán riektan dán ovddidit. ¶
Departemeanta árvala ahte lasihuvvo eaktun ahte diekkár siidaoasi ásaheami oktavuođas galgá dahkkot soahpamuš dábálaš siidaoasi badjelasás váldima birra. Sihke Sámediggi ja NBR leaba dorjon dán lasáhusa. ¶
Lávdegoddi lea árvalan vuolit ahkemearrin 50 jagi. Departemeanta ii ane vuogasin bidjat ahkemeari. Sáhttet leat buorit ákkat ásahit buohtalas álggahansiidaoasi ovdal go deavdá 50 jagi. Baicca berre leat mearri das man guhká diekkár siidaoassi sáhttá bistit. Departemeanta evttoha 7 jagi. Álggahansiidaoasi ulbmilin lea lágidit dili njuovžilis buolvamolsumii, ja go dakkár ortnega ásaha, de ii berre sirdin leat menddo guhkkin boahtteáiggis. Čujuhit muđui mearkkašumiide mearrádussii. Sámediggi ja NBR leaba ráđđádallamiin dorjon áigeráddjema. ¶
Departemeantta oaivila mielde ii leat áigeguovdil addit buohtalas álggahansiidaosiide fásta doarjagiid boazodoallošiehtadusa olis. Ovdal go dábálaš siidaoassi sirdojuvvo buohtalas álggahansiidaoasi jođiheaddjái, de sáhttá datte leat vejolaš addit buvttadandoarjaga. Departemeantta oainnu mielde lea dát dárbbašlaš vai ortnet ii dagat sávakeahtes heivehemiid. Lea maid deaŧalaš ahte diekkár rievdadeapmi boazodoallolágas ii galgga dagahit ahte juolludeamit boazodoallošiehtadusa olis lasihuvvojit. Jus ođđa siidaoasit galget oažžut fásta doarjagiid, de headjuda dat dábálaš siidaosiid ekonomalaš vuođu. ¶
Lávdegoddi lea árvalan ahte ovttasássan galgá vissis eavttuid mielde leat ovttadássásaš náittosdiliin. Eanas gulaskuddanásahusat guorrasit dasa. ¶
Departemeanta oaivvilda ahte servodatovdáneami mielde lea riekta atnit ovttasássama ovttadássásažžan náittosdiliin. Lávdegoddi lea árvalan ahte ovttasássan galgá leat bistán vihtta jagi (§ 4 – 5 2. čuokkis bustávva c). Departemeanta evttoha guokte jagi, seammaládje go vástideaddji mearrádus lágas hustandsfellesskapsloven (láhka oktasaš dállodoalu birra). Sámediggi ja NBR leaba guorrasan rievdadeapmái. ¶
Mearrádusaide siidaoasi, buohtalas álggahansiidaoasi j.d. birra bohciidit moanat ovttadássásašvuođalaš gažaldagat. Lávdegoddi lea § 4 – 5 árvalan sierra mearrádusa náittosguoimmi/ovttasássi saji birra. ¶
Máŋga gulaskuddanásahusa atnet dáid beliid deaŧalažžan. Ovttadássásašvuođaáittardeaddji lohká earret eará ahte lea čájehuvvon ahte erenoamážit náitalan nissonolbmot vealahuvvojit dálá lága olis. Dát lea erenoamážit dalle go doalloovttadat gullá náitalan nissonolbmui. Boazodoallolága § 4 nuppi lađđasa mielde ii oččoše dievdoolmmoš dán dilis mieđihuvvot sirdit eará doalloovttadaga alccesis. Jus dievdoolmmoš dán vuođul galggašii oažžut alccesis sirdojuvvot doalloovttadaga, de lea áidna vejolašvuohta ahte soai earráneaba, dahje ahte nissonolmmoš cealká eret iežas doalloovttadaga. Boazodoalus leat eanas dievddut. Ovttadássásašvuođaáittardeaddji deattuha ahte dát sáhttá dagahit ahte nissonolbmot dovdet iežaset bággehallat addit eret iežaset doalloovttadagaid, nu ahte dievdoolmmoš beassá registreret alccesis doalloovttadaga. ¶
Boazodoallostivra ja Boazodoallohoavda guoskkahit iežaset cealkámušain seamma beliid, ja deattuhit ahte goappaš náittosguimmežagat/ovttasássit galgaba beassat doalahit goabbat siidaoasi. ¶
Departemeanta deattuha ahte dát lea hui deaŧalaš gažaldat. Ođđa boazodoalloláhka galgá leat sohkabealneutrála. Seamma lei lávdegotti árvalus. Dát ii leat liikká doarvái ovttadássásašvuođa čalmmiiguin, jus mearrádusat geavatlaččat hehttejit ovttadássásašvuođa sohkabeliid gaskka. Norga lea vuolláičállán ON’ nissonkonvenšuvnna, ja dat lea dál oassin Norgga rievttis, gč. ovttadássásašvuođalága § 1b. Konvenšuvdna lea riikkaidgaskasaš deaŧaleamos reaidu barggus buoridit nissonolbmuid dili miehtá máilmmi. Stáhtat mat leat vuolláičállán konvenšuvnna leat geatnegasat heivehit konvenšuvnna artihkkaliid riikka lágaide ja čađahit doaimmaid mat sihkkarastet čuovvoleami duohtavuođas. Doppe gos dievddut dábálaččat ráđđejit, sáhttá leat hui dárbbašlaš čalmmustahttit nissonkonvenšuvnna ja geatnegasvuođaid maid dat sisttisdoallá. Dan dihte oaivvilda departemeanta ahte lea riekta ja dárbbašlaš ahte náittosguoimmit/ovttasássit beassaba atnit goabbat iešheanalaš doalu maiddái náittosdilis/ovttasássamis vaikko dat livččii ge guovllus gos leat olbmot vuordime saji boazodollui. Sámediggi ja NBR doarjuba rievdadusa. Čujuhit muđui § 13 mearkkašumiide. ¶
Lávdegoddi lea árvalan sierra kapihttala mii sisttisdoallá dábálaš mearrádusaid boazodoalu birra. Jurdda lea láhkanannet dábálaš boazodoalu vieruid ja vugiid. ¶
Gulaskuddamis eai leat boahtán mearkkašahtti vuostehágut árvalussii. Sámediggi lea duhtavaš dainna go čálekeahtes njuolggadusat buori boazodoalu birra váldojuvvojit láhkii. ¶
Baicca lea stuora vuosteháhku dasa go lávdegoddi árvala doahpaga guođoheapmi láhkii, geahča lávdegotti árvalan § 6 – 2. Deattuhuvvo ahte dat lea unnán heivvolaš ja sáhttá addit boasttu áddejumi das mii livččii mearrádusa ulbmil. ¶
Departemeanta evttoha dan sadjái baicca dadjat geahčču. Departemeantta mielas lea dát doaba heivvolaččat ja vuohkkaseabbo mearrádusa ulbmila ektui, namalassii eastadit ahte ii ovttage boazodoallu leat dárbbašmeahttun vahágin dahje hehttehussan eará boazodolliide dahje olggobeale beroštumiide. Muđui deattuha departemeanta ahte doaibmanjuolggadusaid bokte sáhttet addot dárkilet mearrádusat beliide maid dát kapihtal guoskkaha. ¶
Registrerejuvvon mearka muitala gii lea bohcco eaiggát. Lea guhkes árbevierru merket bohcco bealji čájehan dihte gii dan eaiggáduššá. Lágain lea merken leamaš mielde juo 1888:s ja 1897:s. ¶
Riikkaadvokáhtta Kjerschow čilge boazodoalu merkenvuogi vuđolaččat iežas boazodoalloláhkaevttohusas suoidnemánus 1922. Dán čállosis guorahallá son iešguđet beliid bohccuid merkema birra, earret eará makkár stáhtus bealljemearkkas lea. Adno vuođđun ahte dat rehkenasto opmodahkan. Dát áddejupmi lea boazosámiin ain dál, muhto ođđa lágat ráddjejit geasa mearkka sáhttá daguhit. Liikká lea Kjerschowa čilgejuvvon vuohki ain anus. ¶
Boazodoalloláhkalávdegoddi, mii ovddidii iežas árvalusa 1966:s, guorahalai vejolašvuođa álkidahttit mearkamearrádusaid, muhto gávnnahii ahte dat vuohki mii lei dalle, ja mii lea guhkes áiggi leamaš anus, ain doaibmá bures. Lavdegoddi anii dan dihte riektan doalahit 1933-lága mearrádusaid. ¶
Go Eanandoallodepartemeanta ovddidii ođđa boazodoallolága evttohusa (Od.prp. nr. 9 (1976 – 77), de gávnnahuvvui riektan ráddjet lága mearrádusaid bohccuid merkema birra moatti váldo mearrádussan. Seammás addui Gonagassii váldi mearridit dárbbašlaš dievasmahtti njuolggadusaid teknihkalaš ja geavatlaš beliid birra. ¶
Boazodoalloláhkalávdegoddi árvalii iežas čielggadeamis váldit visot mearrádusaid merkema birra láhkii. Mearrádusat leat buori muddui, earret veahá smávva rievdademiid, seammat go 1978-lágas ja Eanandoallodepartemeantta mearkanjuolggadusain mearriduvvon geassemánu 12. beaivvi 1984. Boazodoalloláhkalávdegotti evttohusa duogážin lea earret eará ahte leat nanu árbevierut merkema hárrái, ja ahte láhkanannen buorebut čalmmustahttá dán beali boazodoallokultuvrras. ¶
Lassin dasa go láhkii dál leat váldojuvvon mearrádusat mat dál leat njuolggadusain, de leat dat veahá rievdaduvvon. Lávdegotti árvalan § 7 – 3 gáibádus ahte galgá ássat Norggas lea jotkojuvvon inkuria bokte. ¶
Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku Boazosámisearvi čujuha ahte sámi boazodoalloguovllus leat stuora erohusat bohccuid merkema birra, ja bivdá ahte dat váldojuvvo vuhtii mearkanjuolggadusaid guovlulaš heiveheami bokte. Maiddái earát deattuhit dan seamma. ¶
Nugo ovdal namuhuvvon, de lea departemeanta árvvoštallan vejolašvuođa ásahit iešguđet mearrádusaid guovllulaš erohusaid geažil, muhto lea gávnnahan ahte dat ii leat ulbmillaš. ¶
Kapihtal bohccuid merkema birra lea redigerejuvvon earaládje go lávdegotti árvalus. Čujuhit mearkkašumiide iešguđet mearrádusaide. ¶
Lávdegoddi lea árvalan ahte orohatortnet bisuhuvvo, muhto ahte orohatstivra rievdaduvvo priváhtarievttálaš orgánan. ¶
Gulaskuddanásahusat dorjot buori muddui dán. Earret eará Boazodoallohoavda čujuha ahte evttohuvvon njuolggadusat orohatstivrema birra leat oalle moalkát. Boazodoallohoavda oaivvilda maiddái ahte muhtumat dain doaimmain mat orohatstivrras galget leat priváhtarievttálaš orgánan duohtavuođas leat almmolašrievttálaččat. Divvojuvvojit maiddái gažaldagat orohatstivrra ja jahkečoahkkima válddi hárrái. Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku boazosámisearvi čujuha ahte evttohusa mielde ii leat jahkečoahkkin šat orohaga bajimus mearridanváldi, ja ahte dát ásaha čuolmmaid orohaga siskkáldas demokratiija ja iešstivrejumi hárrái. Boazodoallostivrra eanetlohku fas bealistis mearkkaša ahte jus jahkečoahkkin galgá sáhttit rievdadit orohatstivrra mearrádusaid, de mearkkaša dat ahte ain sáhttá leat okta joavku orohagas mii stivre buot. Boazodoallostivrra eanetlohku čujuha viidáseappot Siviilaáittardeaddji cealkámuššii bealálašvuođa ja rollaseaguhemiid birra. ¶
Departemeanta lea vásihan ahte almmolašrievttálaš rolla mii orohatstivrrain lea dálá lága mielde, lea dagahan váttisvuođaid. Lagasvuohta sidjiide geaidda áššit gusket, lea dahkan váttisin dahkat maide, ja dasa lassin čuožžila formála bealálašvuohta oalle dávjá. Dáid beliid lea maiddái Siviilaáittardeaddji oaidnán dihto áššiin mat sus leat leamaš gieđahallamii. Siviilaáittardeaddji lea oppalaččat čujuhan ahte hálddašanmodealla ferte hábmejuvvot dainna lágiin ahte boazodolliin šaddá luohttámuš dasa ahte buohkaid beroštumit váldojuvvojit vuhtii dohkáláččat, ja ahte hálddašanlága bealálašvuođanjuolggadusaide ii sáhte bidjat eará sisdoalu go muđui. Danne lea departemeanta ovttaoaivilis dasa ahte lea buoremus jus orohatstivrras leat dušše priváhtarievttálaš doaimmat. ¶
Departemeanta ii leat ovttaoaivilis daiguin mat lohket ahte muhtumat orohatstivrra doaimmain evttohuvvon mearrádusas orrot leame almmolašrievttálaš dásis. Vaikko orohaga mearrádusat dahkkojit ge lága olis, ja leat mearrádusat boazodolliid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra, de eai leat dat almmolaš válddi čađaheami bohtosat nu guhká go láhkaaddi ii leat dadjan ahte dat galgá leat almmolaš doaibman. Ii čuovvovaš almmolaš dohkkeheapmi ge (omd. guovllustivrra) rievdat dán, departemeantta oainnu mielde, vaikko dohkkehanmearrádus iešalddis lea ge hálddašanmearrádus. Dákko lea almmolaš orgána ožžon válddi juste danin go lea almmolaš orgána. Lágain leat ollu ovdamearkkat dasa ahte priváhta mearrádusat ja disponeremat dárbbašit almmolaš bearráigeahču dohkkeheami dahje miehtama bokte. Sáhttit čujuhit searveeaiggáduššama lága § 6 nuppi lađđasii, Kredihttageahču doibmii jna. ¶
Orohatstivrra ja jahkečoahkkima gaskavuođa hárrái oaivvilda departemeanta ahte lávdegotti árvalus lea dárbbašlaš, dan birra ahte jahkečoahkkin ii sáhte geatnegahttit orohatstivrra, vai orohatstivrra rolla ii duššindahkko. Lávdegoddi lea iežas árvalusas atnán hui guovddážis ahte fápmu galgá orohagain dássejuvvot dan muddui go vejolaš, eastadan dihte eanetlogu vejolašvuođa boastut fámostallat. Departemeanta guorrasa dasa ahte lea deaŧalaš vuhtii váldit dán ja atná lávdegotti árvalusa heivvolažžan dan oktavuođas. ¶
Sáhttá neaktit ahte evttohuvvon mearrádusat orohatstivrema birra leat hui dárkilat. Departemeanta oaivvilda ahte lea váttis garvit dan, jus galgá sáhttit doarvái bures vuhtii váldit iešguđet beliid mat gusket earret eará riektesihkarvuhtii ja siskkáldas fápmojuohkáseapmái. Dasto šaddá mearrádusa geavatlaš mearkkašupmi leat ollu dan duohken makkár orohagas lea sáhka. Stuora orohagain gos leat ollu siiddat, sáhttet proseassat šaddat váddáseabbon, muhto dat leat oahpes ášši. Orohagain gos leat dušše moadde siidda leat dilit álkibut. Jus orohagas lea dušše okta siida, de ii šatta geavatlaččat erohus siidda ja orohaga gaskka. ¶
Lávdegoddi árvala ahte juohke siidaoasis galget leat 5 jiena jahkečoahkkimis, ja ahte siidaoasi jođiheaddji juohká jienaid earáide mat gullet siidaoassái. Buohtalas álggahansiidaoassái árvala lávdegoddi 2 jiena. Gulaskuddamis leat boahtán unnán mearkkašumit dán evttohussii. Eatnasat leat ovttaoaivilis das ahte siidaoasi jođiheaddjis galgá leat nanu sajádat boazodoalu stivrejumis. ¶
Sámediggi árvala ahte jus náittosguimmežagat/ovttasássit leaba ovttas jođiheaddjin ja goappašagat bargaba boazodoalus ollesáiggis, de berreba oažžut 10 jiena jahkečoahkkimis. ¶
Departemeanta guorrasa lávdegotti árvalussii jietnalogu birra. Departemeanta oaivvilda ahte Sámedikki evttohus attášii muhtun oktasaš siidaosiide beare ollu fámu eará siidaosiid ektui, ja danne ii ovddit dakkár čovdosa. ¶
Lávdegotti árvalusa mielde šaddá okta orohatstivrra deaŧaleamos doaimmain ráhkadit doaibmanjuolggadusaid. Doaibmanjuolggadusat leat jurddašuvvon boahtit orohatplána siskkáldas osiid sadjái. Orohatplána baicca galgá sisttisdoallat dieđuid orohaga boazodoalu birra mat leat dárbbašlaččat almmolaš plánemis, geahča maŋŋelis. ¶
Gulaskuddancealkámušat leat buori muddui mielas dása. Čujuhuvvo gal ahte eará beroštumit berrejit eanet beassat leat mielde doaibmanjuolggadusaid ráhkadeamis. ¶
Finnmárkku fylkkamánni čujuha ahte orohatplánabarggu vásáhusat čájehit ahte plánabargu sáhttá leat oalle áddjás bargu. Ollu orohagat doibmet hálddahuslaččat oalle hejot, ja dárbbašit fylkkamánni ipmárdusa mielde sihke áiggi ja olggobeale veahki oažžut áigái dárbbašlaš siskkáldas reguleremiid. Jus heaittiha boazodoalu almmolaš stivrema ovdal go doaibmanjuolggadusat leat sajis, de oaivvilda fylkkamánni ahte gaskaboddosaš áiggis dáidet váilut deaŧalaš stivrenreaiddut. ¶
Departemeanta atná evttohuvvon doaibmanjuolggadusaid ávkkálaš reaidun orohaga resurssaid hálddašeamis. Departemeanta evttoha lasihit vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkagii ahte hálddašeapmi ja geavaheapmi galgá leat ekologalaččat guoddevaš. Dán lea maiddái Boazodoalloláhkalávdegoddi atnán eaktun ja dat čuovvu iešalddis ulbmilparagráfas, muhto departemeanta atná vuogasin deattuhit dán beali maiddái dán mearrádusas. ¶
Ii leat jurddan ahte doaibmanjuolggadusat galget makkárge gulaskuddamii, danne go dat vuosttažettiin gusket siskkáldas áššiide, gč. muđui mearkkašumiid orohatplánii dás maŋŋelis. ¶
Guovllustivra galgá dohkkehit doaibmanjuolggadusaid. Guovllustivra galgá maid árvvoštallat addet go doaibmanjuolggadusat vuođu doaimmahit ekologalaš guoddi boazodoalu orohagas. Čujuhit muđui § 58 mearkkašumiide. Siiddaid boazologu galgá boazodoallostivra loahpalaččat nannet ja dohkkehit. Departemeantta oainnu mielde lea boazologu gažaldat nu guovddáš ášši ahte dan ferte boazodoallostivra loahpalaččat gieđahallat. Maiddái otná boazologu lea boazodoallostivra dohkkehan, gč. 1978-lága § 2 nuppi lađđasa, ja nu šaddá oktavuohta ovdalaš ja ođđa boazolohkomearrádusaid gaskka. Geahča eanet mearkkašumiid boazologu birra maŋŋelis. Sámediggi lea ráđđádallamiin oaivvildan ahte boazodoallostivra galgá dušše nannet boazologu dan bokte ahte dárkkista ahte formála eavttut leat devdojuvvon. Dán lea Sámedikki eanetlohku dorjon. ¶
Departemeanta lea ovttaoaivilis Fylkkamánniin das ahte ferte leat erenoamáš fuomášupmi boazodoalu stivremii gaskaboddosaš áiggis. Dilálašvuohta dáidá máŋgga dáfus leat nu ahte buot ii «leat sajis» . Dát ii sáhte iešalddis leat hehttehussan dasa ahte láhkaaddima rámmat heivehuvvojit politihkalaš oainnuide ja riektepolitihkalaš ovdáneapmái. Beliid maid fylkkamánni čujuha, leat departemeantta oainnu mielde dakkárat maid sáhttá doarvái bures vuhtii váldit gaskaboddosaš- ja fápmuiboahtinmearrádusaid bokte. ¶
Guovddáš oassi evttohuvvon doaibmanjuolggadusain leat mearrádusat guohtungeavaheami birra. Guohtungeavaheami njuolggadusaid bokte galget orohaga boazoeaiggádiidda sihkkarastot dárbbašlaš guohtumat birra jagi (áigodatguohtumat), ja njuolggadusat galget earret eará vuođđuduvvot eatnamiid árbevirolaš geavaheami ala ja ovddidit ulbmillaš ortnegiid. Lávdegoddi lea čuoggáin 9.6.2 ja 9.6.3 vuđolaččat čielggadan guohtungeavaheami njuolggadusaid sisdoalu ja ráhkadeami birra. ¶
Gulaskuddanásahusain eai leat leamaš mearkkašahtti moaitámušat evttohussii. Nordlándda guovllustivra oaivvilda ahte dát lea juoga maid eiseválddit berrejit mearridit, ja nu maiddái guohtunáiggiid ja boazologu. ¶
Departemeanta atná buoremussan formáliseret diekkár njuolggadusaid go guohtungeavaheami njuolggdusat leat. Guohtungeavaheami njuolggadusaid ráhkadeapmi šaddá hui deaŧalaš bargu man olis orohaga areálageavaheapmi šaddá dihtomielalaččat guorahallot, ja maid olis iešguđet dárbbut dahkkojit oainnusin ja mat eaktuduvvojit buoremus lági mielde vuhtii váldojuvvojit buorrin oktasašvuhtii ja iešguđet boazoeaiggádiidda. Guohtungeavaheami njuolggadusat mielddisbuktet nappo ahte orohaga guovddáš rámmaeavttut mearriduvvojit. Muhtumiidda soaitá dát leat gáibideaddji ja viiddis proseassa, muhto lea liikká dárbbašlaš ja buorre proseassa olahan várás buori ja ávkkálaš resursageavaheami orohagain. ¶
Láhkalávdegoddi árvalii evttohusa § 9 – 4, gč. § 9 – 1 nuppi lađđasa bustáva b, ahte orohatstivra doaibmanjuolggadusaid bokte galgá mearridit alimus boazologu guđege geassesiidii, daid eatnamiid mielde maid siida hálddaša, gč. mearrádusaid guohtungeavaheami birra § 9 – 3. Orohaga boazolohku šaddá dalle nu ollu go siiddaid boazolohku lea oktiibuot. Čujuhuvvo lávdegotti mearkkašumiide čielggadeami čuoggás 9.7. Dál lea boazodoallostivra mii mearrida orohagaid boazologu, muhto guovllustivra sáhttá mearridit boazologu doalloovttadagaide. ¶
Ollu gulaskuddanásahusat mat leat dán čuoggái buktán oainnuid, leat mielas lávdegotti prinsihpaide. Luondduhálddašandirektoráhtta jáhkká ahte dán bokte sáhttá vuordit ahte boaozosámi árbevierut nannejuvvojit ja ealáhus šadda guoddevaš. Direktoráhtta fuomášuhttá ahte evttohusas ii daddjo mihkke dan birra movt alimus boazolohku galgá mearriduvvot dohkkehuvvon biologalaš prinsihpaid ektui areálaid guohtungeavaheami ja areálaid guoddinnávcca birra. ¶
Muhtun gulaskuddanásahusat oaivvildit ahte boazolohku lea okta dain rámmaeavttuin maid eiseválddit galget mearridit. Finnmárkku fylkkamánni oaivvilda ahte okta stáhta deaŧaleamos doaimmain lea bearráigeahččat ahte boazodoallu doaimmahuvvo ekologalaš guoddevaš vugiin, sihke boazodoalu iežas dihte, muhto maiddái luonddu ja eará geavaheddjiid vuhtii váldima dihte. Dán oktavuođas lea deaŧalaš ahte boazolohku heivehuvvo guohtumiidda. Vaikko eiseválddit galget ge dohkkehit guohtungeavaheami njuolggadusaid, de oaivvilda fylkkamánni ahte diekkár láhkarievdadeapmi dagaha resursabearráigeahččama ovddasvástádusa biđgema. Fylkkamánni oaivvilda ahte guovddáš eiseválddit fertejit mearridit orohagaid boazologu. Viidáset juohkima sáhttá orohat ieš dahkat. ¶
Nordlándda Guovllustivra oaivvilda ahte almmolaš eiseválddiin ain ferte leat bajimus ovddasvástádus boazodoalu ovdáneami hárrái. Dát guoská rámmaeavttuide nugo boazolohkui, guohtunáiggiide ja guohtungeavaheapmái. Jus dát šaddá priváhta ovddasvástádus, de šaddá eiseválddiide álki beasadit ovddasvástádusas čuovvolit vejolaš váttisvuođaid resursadili dáfus. Guovllustivra lea ovttaoaivilis das ahte boazolohku galgá mearriduvvot siidda vuođul, muhto boazologu galget eiseválddit mearridit. ¶
Departemeanta deattuha ahte boazodoalu resurssaid hálddašeapmi ja boazologu heiveheapmi resursavuđđui mielddisbuktá ollu hástalusaid. Dán dáfus leat váttis ja guovddáš áššečuolmmat boazodoalus masa máŋga jagi juo leat biddjojuvvon ollu návccat geahččalan dihte gávdnat čovdosiid. ¶
Boazolohku ja guohtungilvu Finnmárkkus lea máŋgalot jagi leamaš áššin, muhto eai leat dássožii vel gávdnon buorit ja soabatlaš čovdosat. Muhtun sajiin Finnmárkkus orru leame ahte unnán njuovvan dahká stuora gilvvu guohtumiid alde, ja nu šaddá boazodoallu hearki goavvejagiid ja garra dálvviid vuostá. Go leat buorit jagit ja buorit guohtumat, de lassána boazolohku oalle sakka, ja dasto leat stuora vahágat goavvedálvviid goas guohtumat lássahuvvet/lohkkašuvvet dahje lea gassa muohta. Boazolohku lea dál máŋgga sajis Finnmárkkus sakka alit go eiseválddit lohket eatnamiid guoddit. ¶
Nugo namuhuvvon de eai leat boazologu áššečuolmmat ođđa áššit. Ovdamearkan sáhttit namuhit St.dieđ. nr. 13 (1974 – 75) Om en aksjonsplan for de samiske bosettingsområder (doaibmaplána sámi ássanguovlluide) gos 5. siiddus nuppi ráiddus daddjo ná: ¶
«Finnmárkku boazodoalu hárrái lea vahágahtti ovdáneapmi. Dasa leat máŋga siva. Boazodoallit eai leat ieža nákcen ráddjet álggahemiid ealáhussii, seammás go eai leat háliidan ahte eiseválddit regulerejit. Muhtun muddui lea sivvan ahte eará bargguide gáibiduvvo dađistaga eanet skuvlaoahppu, ja dat hehtte olbmuid beassamis eará bargguide, ja muhtun muddui lea sivvan ahte lagas guovlluin leat unnán eará barggut. Stuorámus váttisvuohtan dáidá liikká leat ballu guođđit ruovttuguovllu oadjebasvuođa almmá sihkkaris dienasfálaldaga haga. Dát lea dađibahábut dahkan ahte Finnmárkui leat gártan menddo ollu boazoeaiggádat. Seammás dagaha dat ahte guohtumat goariduvvojit ja njuovvandeattut hedjonit, ja doalahan dihte dietnasa de lasihit sii boazologu. Dát heittot gierdu ii boatkan ovdal go boazodoalu bonddiid lohku unnu, seammás go boazolohku boahtá govttolaš dássái. Dan ferte geahččalit reguleret boazodoallolágas.» ¶
13. siiddus daddjo viidáseappot: ¶
«Váldo váttisvuohtan dál lea ahte leat menddo ollu doalloovttadagat lunddolaš resurssaid ektui. Badjel bealis leat nu unnán bohccot ahte eai olat albma birgejumi. Nuppe bealis eai leat dát boazodoallit nu stuorrát ahte sáhttá siskkaldasat reguleret. ¶
Gustovaš 1933-boazodoalloláhka ii atte válddi reguleret dien. Gažaldat ferte guorahallojuvvot dálá láhkaođasteami oktavuođas. ¶
Regulerengažaldat lea nu guovddáš ahte dassášii go boahtá láhkaváldi, de ferte geahččalit eaktudáhtolaččat oažžut boazodoalu reguleret dili. Dát gáibida áššálaš ja govttolaš movttiidahttin- ja bagadallanfálaldaga ovttasráđiid ealáhusa organisašuvnnain. Buhtadussan fállojuvvo guoskevaš boazodolliide jahkásaš máksu dihto áiggi.» ¶
Maŋŋel dán leat čađahuvvon ollu iešguđetlágán doaibmabijut čoavdin dihte váttisvuođaid stuora boazologu geažil. ¶
Sierra boazodoallošiehtadusa ásaheami bokte leat boahtán buoret vejolašvuođat oažžut boazodoalu organisašuvnnaid searvat boazologu áššái ja hábmet ekonomalaš doaibmabijuid nu ahte dorjot boazologu unnideami. Jahkásaš boazodoallošiehtadallamiid olis leat ásahuvvon iešguđet ortnegat mat galget oččodit eanet buvttadeami ja eanet njuovvamiid. Dát ortnegat leat sihke njuolggodoarjagat njuovvamii, deaddogáibádusat, liige infrastruktuvradoaimmat, márkanfievrredeapmi jna. ¶
Šiehtadusjagi 2000/2001 šiehtadallamiid oktavuođas mearriduvvui datte ahte viidáset bargu boazologu heivehemiin galggai vuosttažettiin dáhpáhuvvat láhkavuđolaš doaimmaid bokte, go dál navdui ahte lea unnán viežžamuš boazodoallošiehtadusa ekonomalaš váikkuhandoaimmain. Čujuhuvvo St.prp. nr. 65 (1999 – 2000). ¶
Maŋemus jagiid leat váikkuhandoaimmat eanet jorahuvvon buvttadandoarjjan dan sadjái go addit dihto doarjagiid. Dát orru buorebut doaibmame ulbmiliid mielde, muhto liikká ii nagot dáinna čoavdit vuođđováttisvuođaid. ¶
Lassin boazodoallošiehtadusa ortnegiidda lea departemeanta ásahan liige erenoamáš váikkuhandoaimmaid sihke boazoeaiggádiid ja njuovahagaid hárrái. ¶
Leat čađahuvvon ortnegat maid ulbmil lei olbmuid oažžut heaitit dahje unnidit boazologu. Dása lea sierra Sis-Finnmárkku nuppástuhtinprográmma (1993 – 1998) man ulbmil lei heaittihit doalloovttadagaid ja boazolgu unnidit dan bokte. Vaikko dasa biddjui stuora ruhta, de lea prográmma ávki oppalaččat leamaš oalle unni, gč. Norut NIBR raportta 2003:5. ¶
1978 boazodoallolága bokte, mii bođii fápmui suoidnemánu 1. beaivvi 1979, lei jurdda oažžut buoret stivrejumi boazologu dáfus. Earret eará ásahuvvui doaba doalloovttadat ja iešguđet stivrenvejolašvuođat. Láhka rievdaduvvui 1996:s earret eará dainna ulbmiliin ahte ásahit láhkavuođustuvvon válddi resursahálddašeapmái, gč. Od.prp. nr. 28 (1994 – 95). ¶
2002:s mearridii boazodoallostivra alimus lobálaš boazologu Oarje-Finnmárkku orohagaide. Várrejuvvojedje ruđat unnidan dihte boazologu, ja ásahuvvui sierra prošeaktakantuvra. Vaikko guovllus lea ge dán áigodagas njuvvojuvvon hui ollu, de fertet mieđihit ahte ortnegii eai leat doarvái boazodoallit searvan, ii ge dan olis leat boazolohku fávdnadit unnon. Seammás lea boazolohku lassánan buriid dálveguohtumiid geažil. Sámi allaskuvla ja Sámi Instituhtta leat evalueren boazodoallostivrra mearridanproseassa. Raporttas mii almmuhuvvui juovlamánus 2006, daddjo earret eará ahte ovttasdoaibma eiseválddiid ja boazodoalu gaskka ii leat leamaš doarvái buorre dán proseassas. ¶
Earret daid váttisvuođaid mat bohciidit dilis mas leat eahpečielga rámmadilálašvuođat muhtun guovlluin, de orru leame oppalaččat nai álggahangilvu boazodollui. Dát sáhttá vuosttažettiin boahtit das go sámi álbmot lea maŋŋel soađi bures ja jođánit lassánan. Nuppe dáfus lea oppalaš ekonomalaš – ja dieđusge teknologalaš ovdáneapmi, ja sakka buoret infrastruktuvra, addán áibbas eará vejolašvuođaid doaimmahit boazodoalu. Álggahanhálu ferte ipmirdit dán vuođul. Vaikko ollu jagiid lea bargojuvvon oažžut boazologu unnut muhtun sajiin Finnmárkkus, de lea dilli liikká nu ahte boazolohku ii leat buot guovlluin heivehuvvon guohtumiidda. ¶
Buvttadanmearkkat nugo miessešaddu ja njuovvandeattut leat almmotge leamaš buorit maŋŋel boazodoallostivrra mearrádusa. Dát sáhttá leamaš mielde dagaheame ahte eiseválddiin ja boazodoalus lea goabbatlágán ipmárdus dan hárrái man ollu bohccuid eatnamat duođai girdet. ¶
Departemeantta oainnu mielde lea ge dát guovddážis eiseválddiid ja ealáhusa gaskavuođas; namalassii mearrádusaid legitimitehta, mii maiddái lea deaŧalaš eaktun dasa ahte čađaheapmi lihkostuvvá. Jus ealáhus ii ane luohttámuša mearrádusaide ja stivrejupmái, de lea stuora várra ahte mearrádusat eai olat daid mihttomeriid mat leat mearrádusa vuođđun. Hástalussan lea nappo hábmet njuolggadusaid maid mielde boazodoallu ieš vuolggaha boazologu heiveheami, seammás go maiddái ásahuvvojit vuogit almmolaččat bearráigeahččat resursadili. Dása dárbbašuvvo buorre čađahanvuohki man olis bággočađaheapmi dahkkojuvvo dušše hui erenoamáš dilálašvuođain. Ráŋggaštanmearrádusaid birra lea eanet kapihttalis 8.24. ¶
Go geavaha siidda guohtumiid boazologu mearrideamis, de oaivvilda departemeanta seammaládje go lávdegoddi, ahte sáhttá leat álkit oažžut boazodoalu dohkkehit ja čađahit boazologu heiveheami mii boahtteáigái sihkkarastá guoddevaš boazodoalu. Dainna lágiin atná vuođđun siiddaid vejolaš guohtumiid ja iešguđet áigodatguohtumiid. Dán rádjái lea boazologu mearrideapmi atnán orohaga ollislaš geasseguohtumiid vuođđun, eai ge leat vuhtii váldán movt dát leat juohkásan siiddaide ja guohtumiidda. ¶
Departemeanta oaivvilda viidáseappot ahte boazodoallu, iežas árbevirolaš máhtuin luonddu birra, ieš bures nákce leat mielde árvvoštallame man ollu guohtuma guovllut duođai girdet guhkes áiggi perspektiivvas. Eaktun dasa ahte dát mielddisbuktá boazologu mii lea heivehuvvon guohtumiidda, lea ahte dárbbašlaš rájit guohtunguovlluid, orohagaid ja siiddaid gaskka leat mearriduvvon, ja maiddái guohtunáiggit. Doppe gos dát leat mearriduvvon, eai leat mearkkašahtti váttisvuođat boazologuin. Guoddevaš boazodoallu dárbbaša bissovaš rámmaeavttuid. Dát lea maid čujuhuvvon Riikkarevišuvnna raporttas Finnmárkku guohtunresurssaid birra. Eai vuos ge leat Finnmárkkus buot rámmaeavttut sajis, ja dainna bargojuvvo viidáseappot. Dát bargu šaddá deaŧalaš oassin boazologu heiveheamis guohtumiidda. Muđui čujuhit mearkkašumiide guohtungeavaheami birra kapihttalis 8.17. ¶
Bajábealde namuhuvvon rámmaeavttut leat dárbbašlaččat, muhto eai doarvái dasa ahte boazodoallu galgá mearridit boazologu resursavuođu mielde. Nugo namuhuvvon kapihttalis 8.3, de leat máŋga beali mat sáhttet dagahit ahte boazodoalu siskkáldas iešstivrejupmi ii buvtte boazologu heiveheami, mii deavddášii ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuođa eavttuid. Váldo hástalussan lea dalle ráhkadit njuolggadusaid mat ovttastit ealáhusa iešstivrejumi bearráigeahččanortnegiiguin ja ráŋggáštanortnegiiguin mat dahket ahte eiseválddit sáhttet fuolahit iežaset ovddasvástádusa sihke guoddevaš boazodoalu ja eará servodatberoštumiid hárrái. ¶
Departemeantta oainnu mielde fertejit eiseválddit doaibmanjuolggadusaid dohkkeheami oktavuođas duođaid dárkkistit mearriduvvon boazologu. Dát lea dárbbašlaš dan dihte go eiseválddiin lea bajimus ovddasvástádus resursaheiveheami hárrái doppe gos boazolohku lea guovddážis. ¶
Departemeanta evttoha danne ahte orohatstivra galgá doaibmanjuolggadusain dárkileappot čilget doaibma- ja guohtundilálašvuođalaš beliid mat leat mearriduvvon boazologu vuođđun. Dat lea mielde hukseme eiseválddiide vuođu diekkár dárkkisteapmái maid dat galget dahkat. Eiseválddit galget dárkkistit mearrádusa easkka maŋŋel go boazodoallit, siiddat ja orohagat vuos leat ieža árvvoštallan, ja dušše dalle jus dáid árvvoštallamiid vuođul árvaluvvo boazolohku mii eiseválddiid mielas lea dohkketmeahttun allat. Sámediggi vuosttalda ahte eiseválddit galget sáhttit ná dárkkistit ja rievdadit boazologu. ¶
Seammaládje go lávdegotti čielggadusas nai, de evttohuvvo dás ahte alimus boazologu mearrideami vuođđun galgá leat geassesiida. Sáhttá gal jearrat lea go dárbu mearridit alimus boazologu geassesiidii, go dábálaččat leat dálveguohtumat mat ráddjejit. Departemeantta mielas lea datte ulbmillaš ahte geassesiida adno vuođđun mearridit dakkár rámmaeavttuid, nugo boazologu. Dábálaččat lea geassesiida doaibman organisatoralaš vuođđun, ja geasseguohtumiin dat boahtá buvttadeapmi ja reantu. Departemeanta čujuha muđui lávdegotti eavttuide das ahte boazologu mearrideamis ferte vuhtii váldit maiddái eará áigodatguohtumiid. Viidáseappot sáhttá mearridit boazologu iešguđet dálvesiiddaide ja eará joavkkuide jus dat lea dárbbašlaš olahan dihte bealuštahtti dálveguohtungeavaheami. Dainna lágiin oaivvilda departemeanta ahte iešguđet bealit váldojuvvojit vuhtii dohkálaččat. ¶
Dál lea bargu jođus oažžut áigái ođđa orohatjuohkima Finnmárkkus. ¶
Oarje-Finnmárkkus mielddisbuktá dát ahte dálá orohatjuohkin geasseorohagaid dáfus bisuhuvvo ja ahte nugohčoduvvon oktasašguohtumat leat juhkkojuvvon ođđa orohahkan. Dát máksá ahte geassesiiddaide galget ráhkaduvvot doaibmanjuolggadusat, ja mearriduvvot boazolohku juohke siidii. Seammaládje galget ráhkaduvvot doaibmanjuolggadusat giđđa-, čakča- ja dálveorohagaide. Jus áigodatguohtumat leat máŋgga orohaga siskkobealde, de lea dárbbašlaš ahte dát orohagat ovttasbarget doaibmanjuolggadusaid ráhkadeamis, geahča lávdegotti čielggadeami s. 107 nuppi ráiddus. ¶
Nuorta-Finnmárkkus lea oarjjabealde ásahuvvon ođđa stuora orohat, orohat 16, mas leat buot áigodatguohtumat orohaga rájiid siste. ¶
Departemeanta áigu muđui deattuhit ahte dáin árvvoštallamiin ii ábut vajálduhttit ahte boazodoallu lea maiddái eará sajis go Finnmárkkus, ja gos dilli lea áibbas eará go dáin guovddášguovlluin. Ahte Finnmárkku boazolohkui lea giddejuvvon nu ollu fuomášupmi guhkes áiggi, sáhttá dagahit ahte eará boazodoalloguovllut báhcet suoivvanii. Dát guoská datte maiddái Finnmárkui gos dilli lea sakka girját go muhtomin orru leame. ¶
Otná láhka lea váilevaš, vejolašvuođa hárrái čađahit ulbmillaš ráŋggáštemiid. Jus orohaga boazolohku lea badjelis go mearriduvvon lohku, de ferte dálá lága mielde vuos mearridit alimus boazologu juohke doalloovttadahkii. Dát livččii hui áigeáddjás proseassa. ¶
Lávdegotti čielggadeamis árvaluvvo mearrádus mii mielddisbuvttášii ahte jus muhtun siidda boazolohku lea badjelis go mearriduvvon, de galgá juohke siidaoassi unnidit iežas boazologu gorálaččat. Nu livččii unnidangeatnegasvuohta mearriduvvon lága bokte. ¶
Departemeanta doarju lávdegotti árvalusa diekkár vuogi ásaheami birra, muhto evttoha ahte siida ieš oažžu vejolašvuođa unnidit boazologu ovdal dihto áigemeari. Unnidanvuohki váldo atnui dušše jus siida ii dáhto unnidit dahje ii lihkostuva unnidit boazologu. Dát evttohus lea ođas lávdegotti árvalusa ektui, ja dan evttohii joavku mii čielggadii siidda, geahča kapihttala 8.7. Departemeanta ii doarjjo lávdegotti árvalusa das ahte unnidit galget dušše sii geain leat badjel 200 bohcco. Lávdegoddi árvalii dán ráji vai unnimus doalut suodjaluvvojit vuosttaš vuorus. Departemeantta mielas leat máŋga ákka dasa ahte ii galgga mearridit diekkár ráji. Vuosttažettiin lea evttohusa ulbmil ahte go buohkat galget gorálaččat unnidit, de šaddet stuorámus doalut unnidit eanemus. Jus dasa lassin galggašii leat vuolit rádji dasa guđet siidaoasit galget unnidit, de sáhttá dat áiggi vuollái buktit sávakeahtes ealáhusvuogádagaid ja váikkuhusaid mat headjudit sihke ollislaš ja gaskamearálaš gánnáheami siiddas. Namalassii sáhttet vejolašvuođat doaimmahit ekonomalaččat bealuštahtti boazodoalu billistuvvot. Dát lea eará oaidnu go dat mii boahtá ovdan Od.prp. nr. 99 (2004 – 2005), muhto lea boađusin das go gažaldat lea ođđasit guorahallojuvvon. ¶
Sihke Sámediggi ja NBR doarjuba lávdegotti árvalusa man mielde unnimus siidaoasit suodjaluvvojit. Departemeantta oainnu mielde vuhtii váldá baicca evttohus, ahte siida ieš sáhttá mearridit movt unnideapmi galgá čađahuvvot, buori muddui dan maid Sámediggi ja NBR dáhttuba. Dakkár vuogi bokte oažžu siida ieš vejolašvuođa suodjalit unnimus siidaosiid. Lea deaŧalaš ahte mearriduvvojit áigemearit diekkár unnidanplánaid ráhkadeapmái ja čađaheapmái. Jus eai ráhkaduvvo diekkár unnidanplánat ja boazolohku ii unniduvvo mearriduvvon áigái, de galgá čađahit lága mearrádusaid gorálaš unnideami birra. ¶
Departemeanta sáhttá láhkaásahusaid bokte addit dievasmahtti mearrádusaid boazologu unnideami birra. Dát váldi addá vejolašvuođa mearridit dihto prosedyraid boazologu unnideapmái guovlluin gos resursadilálašvuohta lea dakkár ahte boazologu unnideapmi gáibida erenoamáš beroštumi. Dakkár oktavuođain sáhttá leat dárbbašlaš árrat proseassas oažžut áigái nanu ovttasbarggu siidda/orohaga, eiseválddiid ja dutkama gaskka. Muđui lea deaŧalaš ahte láhkaásahusat vuhtii váldet doarvái heivehanmuni nu ahte proseassa sáhttá heivehuvvot guoskevaš hástalusaide. Sámediggi ja NBR dáhttuba departemeantta ráđđádallat iežaineaskka láhkaásahusaid ráhkadeamis. Čujuhit muđui mearkkašumiide paragráfii 81 láhkaásahusaid ja ráđđádallamiid birra Sámedikkiin ja NBR:in. ¶
Viidáseappot sáhttá orohatstivrra barggu ja eiseválddiid dohkkehangieđahallama oktavuođas leat oppalaš dárbu ovdánahttit objektiiva/dieđalaš eavttuid omd. bohcco vuoimmi, buvttadeami, boazologu dássetvuođa, biologalaš šláddjivuođa jd. hárrái. Departemeanta áigu dán čuovvolit, ja nammadit joavkku mas lea fágaidrasttideaddji gelbbolašvuohta sihke dutkama ja ealáhusa bealde. ¶
Orohatplána galgá lávdegotti árvalusa mielde addit dieđuid orohaga doaimma birra mat leat dárbbašlaččat almmolaš plánemis. Gielda ja fylkkagielda galget oažžut dieđu plána váldosisdoalu birra ovdal go dat mearriduvvo, ja loahpalaš plána galgá sáddejuvvot daidda ja guoskevaš ránnjáorohagaide. ¶
Muhtun gulaskuddanásahusat oaivvildit ahte almmolaš eiseválddit berrejit leat eanet mielde proseassas ovdal go plána mearriduvvo. Dán dadjá Porsáŋggu gielda mii oaivvilda ahte ođđa orohatplánaid evttohus ferte ráhkaduvvot ovttasráđiid guoskevaš gielddaiguin mat dasto galget daid dohkkehit. Dadjet viidáseappot ahte orohatplánema ferte geahččat ovttas gieldda plánaiguin ja iešguđet geavaheddjiid oktasašplánaiguin. ¶
Departemeanta oaivvilda ahte lea ovdamunnin buot guoskevaš beroštumiide jus boazodoallu lea buoremus lági mielde almmolaš areálaplánemis. Dárbbašlaš eaktun lea ahte guoskevaš eiseválddit ožžot dieđuid boazodoalus, main lea mearkkašupmi almmolaš plánema hárrái. Dan dihte evttoha departemeanta ahte Boazodoalloláhkalávdegotti árvalus das ahte orohatplána galgá sisttisdoallat dieđuid orohaga boazodoalu birra main vuosttažettiin lea mearkkašupmi almmolaš plánema oktavuođas. Gielda, fylkkagielda ja fylkkamánni galget beassat diehtit plána váldosisdoalu ovdal go dat mearriduvvo. Jus gielddas, fylkkagielddas dahje fylkkamánnis ležžet vuostehágut evttohussii, de sáhttet dan dieđihit ovdal go plána mearriduvvo. ¶
Lávdegotti árvalusa mielde galgá eananjuohkindiggi oažžut eambbo doaimmaid boazodoallolága olis go dál leat. Dát leat omd. mearridit ođđa orohatjuohkima dahje rievdadit ovdalaš ráji ja doaimmat guohtungeavaheami njuolggadusaid ja bajimus boazologu mearrideami hárrái. ¶
Boazodoalloservodagas lea dihto vuosteháhku eananjuohkindikki hárrái, go dat máŋgga dáfus áddejuvvo árbevirolaš opmodatrievtti ovddideaddjin. Elgå orohat dovddaha earret eará ahte dán sierraduopmostuolu vuođđu lea árbevirolaš eanandoallojuridihkalaš jurddašeapmi, ja ahte dat unnán dovdá boazodoalu.Viidáseappot daddjo ahte dábálaš duopmostuoluid duopmáriin lea buoret juridihkalaš gelbbolašvuohta. Boazodoallostivra eahpida doaimmašii go eananjuohkindiggi iežas dálá organiseremiin ulbmila mielde. Boazodoalloáššit šattaše oassin dan áššehivvodagas mii galgá gieđahallojuvvot, ja sámi guovlluin dáidet eananjuohkindikkiin leat iešguđet áššehivvodat boazodoalu hárrái. Deattuhuvvo ahte eaktun hukset ja doalahit gelbbolašvuođa, leat vissis meari áššit. Boazodoallostivra oaivvilda ahte ferte árvvoštallat eará vejolašvuođaid, omd. sierra duopmostuolu boazodoalu várás miehtá riikka, mii ovdamearkka dihte sáhtášii čadnot muhtun eananjuohkinduopmostullui. Boazodoallostivrra mielas livččii ovdamunnin dás, earret dat ahte das lea ja sáhttá háhkat eanet máhtu boazodoalu birra, ahte maiddái sáhttá bargat viidát perspektiivvas sámi boazodoalu ja riekteipmárdusaid hárrái. Nu galggaše duopmostuolus leat viidát dieđut ja máhttu riektedilálašvuođaid birra go boazodoallolága mearrádusaid birra, mii buoridivččii riektesihkarvuođa ja attášii buoret legitimitehta. ¶
Ráđđádallamiid oktavuođas leaba sihke Sámediggi ja NBR vuosttaldan evttohusa geavahit eananjuohkindikki. Láhkaevttohusa gieđahallamis Sámedikki ollesčoahkkimis vuosttaldeigga sihke eanet- ja unnitlohku dien evttohusa. Maiddái NBR vuosttaldii evttohusa stivračoahkkimisttis loahpageahčen čakčamánu 2006. ¶
Láhkarievdadeami olis 1996:s oaččui eananjuohkindiggi válddi gieđahallat dihto áššiid mat gusket boazodollui, gč. Od.prp. nr. 28 (1994 – 95). Dát guoskkai geavahanortnegii, riektečielggadeapmái ja rádjegeassimii, lassin árvvoštusaide boazodoallolága olis. Geavahanortnega, riektečielggadeami ja rádjegeassima oktavuođas sáhttet mearrádusat adnot dušše čielggadit oktavuođa eará beroštumiide. Dán rádjái lea unnán vásáhus dáinna, muhto nugo departemeanta oaidná dán, de eai leat mearkkašahtti vuostehágut addit eananjuohkindiggái doaimmaid boazodoalu siskkáldas áššiid oktavuođas. Oppalaš máhttu mii eananjuohkindikkis lea rádjegeassimiid ja geavahanortnegiid hárrái, lea ávkkálaš maiddái boazodollui guoski áššiid gieđahallamis. Almmotge lea dárbu buoridit boazodoallofágalaš gelbbolašvuođa, sámegielmáhtu ja kulturáddejumi, mii maiddái lei eaktun dalle go láhka rievdaduvvui 1996:s. Diekkár gelbbolašvuohta galgá huksejuvvot moatti válljejuvvon báikkis, main okta lea davvin ja nubbi lullin, mat ožžot ovddasvástádusa gieđahallat áššiid nappo davvisámi ja oarjelsámi guovlluin. ¶
Dál lea ásahuvvon sierra duopmostuollu Sis-Finnmárkku várás. Okta vejolašvuohta livččii bidjat dasa doaimmaid. Departemeantta oainnu mielde šattašii Sis-Finnmárkku duopmostuollu, vuosttašinstánsa duopmostuollun, geográfalaččat guhkkin eret oarjelsámi boazodoalus. Seamma livččii gaskaboddosaš meahcceduopmostuollu mii galgá ásahuvvot Finnmárkkulága olis. Dan dihte berre diekkár doaimmaid geográfalaččat háddjet. ¶
Konkrehta doaimmaid hárrái oaivvilda departemeanta ahte alimus boazologu mearrideapmi § 60 vuosttaš ja nuppi lađđasiid olis ii heive eananjuohkindikki doaimmaid searvái. Seamma guoská evttohussii loahpalaččat dohkkehit hálddašanmearrádusaid orohatrájiid hárrái, gč. § 42. Departemeanta doarju lávdegotti evttohusa dakko ahte addit eananjuohkindiggái sajádaga guohtungeavaheami hárrái. Dainna eavttuin ahte gelbbolašvuohta nannejuvvo nugo namuhuvvon ovdalis, de atná departemeanta ahte eananjuohkindiggái lea lunddolaš fuolahit dakkár doaimmaid. ¶
Regiovnnalaš dásis árvala Boazodoalloláhkalávdegoddi ahte otná guovllustivrrat rievdaduvvojit fylkkaboazodoallostivran ja ahte fylkkamánni váldá badjelasás daid doaimmaid mat dál leat boazodoallokantuvrrain. ¶
Lávdegoddi árvala viidáseappot ahte guovddáš boazodoallostivra bisuhuvvo. Hálddahuslaš dásis jotkojuvvo dálá guovddáš hálddahus, muhto Stáhta boazodoallohálddahusa namas. Lávdegotti árvalusa mielde jurddašuvvojit ovttaskas áššit oalát sirdojuvvot eret departemeanttas. ¶
Gulaskuddanásahusain leat iešguđetlágán oainnut dása. ¶
Muhtun gulaskuddanásahusat leat mielas evttohussii sirdit fylkkamánnái guovllulaš hálddahusovddasvástádusa. Dalá Bargo- ja hálddašandepartemeanta oaivvildii ahte ii dušše boazodoallohálddahusa ja ealáhusa dárbbuid dihte, muhto maiddái areála- ja birasgáhttenperspektiivvas, livččii buohkaide ávkin oažžut hálddašanmodealla mii buorebut nákce oktasažžan oaidnit hálddašanbeliid mat váikkuhit boazodoalu ollislaš rámmaeavttuid. Lassin dasa go lea ovddasvástádus iešguđet surggiid hárrái, de sáhtášii fylkkamánni maiddái veahkehit boazodoallohálddahusa dárbbašlaš gelbbolašvuođain ja válddiin doaimmaid čađahit. Bargo- ja hálddašandepartemeantta oainnu mielde dagašii diekkár ovttasteapmi ahte hálddašeapmi šattašii álkit geavaheddjiide. ¶
Earát fas oaivvildit ahte evttohusas leat heajos bealit. Earret eará lea ballu ahte boazodoalloberoštumit bázahallet eará beroštumiid ektui. Boazodoallohoavda oaivvilda ahte evttohus headjuda vuosttaldanvejolašvuođa plána- ja huksenlága olis. ¶
Máŋggas oaivvildit ahte Sámediggi berre badjelasás váldit boazodoalu hálddašeami. ¶
Sámediggi ieš oaivvilda ahte sirdin fylkkamánnái lea maŋoslávki sámifáldi sullasaš ásahussii, mii ii leat ulbmillaš ja mii gáidadivččii boazodoalu eret sámi servodagas. Sámediggi cealká ahte Ráđđehus ferte áigái oažžut vuđolet čielggadeami sámi iešmearrideami birra ja boazodoalu hálddašeami birra. ¶
Departemeantta oainnu mielde ferte Sámedikki gáibádusa geahččat ovttas oppalaš dárbbuin guorahallat guđiid politihkkasurggiin Sámediggi berre oažžut eanet válddi. ¶
Prinsihppalaš čielggadeapmi Sámedikki válddi ja váikkuhanvuoimmi birra iešguđet surggiin sáhttá leat áddjás bargu. Seammás lea hoahppu oažžut áigái eará deaŧalaš rievdademiid. ¶
Dát lea dahkan ahte departemeanta dán láhkarievdadeamis ii leat evttohan rievdadit almmolaš hálddašeami organiserema. Sihke Sámediggi ja NBR leat ovttaoaivilis das ahte dán vuoru ii galgga rievdadit boazodoalu hálddašanmodealla. ¶
Boazodoalloláhkalávdegoddi guorahallá iežas čielggadeami čuoggás 9.9.7 gažaldaga gii galgá bearráigeahččat ahte mearrádusat doahttaluvvojit. Lávdegoddi oaivvilda ahte leat garra ákkat dasa ahte boazodoallohálddahus ii galgga dan dahkat. Vai boazodoallohálddahus buoremus lági mielde sáhttá čuovvolit áššiid, de lea deaŧalaš doalahit buori ovttasbargovuoiŋŋa boazodolliid ektui. Jus hálddahusa doaibman maiddái livččii bearráigeahču doallat, de sáhttá dat gártat hehttehussan. ¶
Dan dihte árvala lávdegoddi § 12 – 4 ahte Stáhta luonddubearráigeahčču (SNO) galgá bearráigeahččat ahte mearrádusat mat leat addon boazodoallolágas dahje dan olis čuvvojuvvojit. Čujuhuvvo ahte Stáhta luonddubearráigeahčus dál juo leat moanat doaimmat guovlluin gos lea boazodoallu. Boazobearráigeahčču galgá lávdegotti evttohusa mielde bearráigeahččat ahte guohtunáiggit doahttaluvvojit, ja ahte guohtungeavaheami eará njuolggadusat vuhtii váldojuvvojit, ovdamearkka dihte njuolggadusat johttáma birra jna. ¶
Norgga advokáhttasearvi ja Luondduhálddašandirektoráhtta leat daid gaskkas mat dorjot evttohusa. Eará gulaskuddanásahusat moitet evttohusa oalle sakka, muhto hui unnán čilgejit manne. Árvaluvvo ahte Boazodoallohálddahus dahje Boazopolitiijat galget bearráigeahču fuolahit. Sámediggi čujuha ahte 2001:s atne Boazopolitiijat dušše 3500 diimmu oktiibuot 21000 diimmus boazodoalu bearráigehččui. Deattuhuvvo ahte Boazopolitiijat berrejit oažžut resurssaid vai sáhttet buoridit iežaset čehppodaga boazodoalu birra, sámegielas ja sámi kultuvrras. Viidáseappot cealká Sámediggi ahte Boazopolitiijaid doaibmaviidodat berre viiddiduvvot olles boazodoalloguvlui. ¶
Departemeantta oainnu mielde lea vissis bearráigeahčču ja dárkkisteapmi dárbbašlaš. Boazodoallu doaimmahuvvo viiddis guovlluin ja váttis dilálašvuođain. Buresdoaibmi boazodoallu eaktuda ahte boazodoallit oskkáldasat doahttalit iešguđet meriid. Eastadan dihte ahte moattis billisit oallugiid ovddas ja ásahit ráfehisvuođa ja váivvi, de lea dárbbašlaš doallat almmolaš bearráigeahču. Bearráigeahčču doaibmá maiddái eará meahccegeavaheddjiid ektui, ja sáhttá nu leat veahkkin oččodeame boazodollui «bargoráfi» go dat lea dárbbašlaš. ¶
Departemeanta datte oaivvilda ahte evttohuvvon boazobearráigeahčču ii berre ovddiduvvot dán háve. Stáhta luonddubearráigeahčču lea badjelasas váldán dan stáhtalaš luonddubearráigeahču Finnmárkkus, man Meahccebálvalus doaimmahii ovdal, muhto vuos lea eahpesihkar galgá go Stáhta luonddubearráigeahčču maiddái doaimmahit bearráigeahču Finnmárkkuopmodaga ovddas. Dan vuođul sáhttá leat buoremus vuordit ja oaidnit movt dát ovdána, ja vuos oaidnit movt iešguđet bealálaččat juogadit rollaid gaskaneaset, ja dás maiddái oktavuođa Boazopolitiijaide. Gažaldat galgá ságastallojuvvot buot guoskevaš beliiguin, earret eará Birasgáhttendepartemeanttain ja Justiisadepartemeanttain, ovdal go dahkko loahpalaš oaivil áššis. Lea árvvoštallojuvvon árvalit mearrádusa láhkii mii maŋŋel attášii válddii ásahit diekkár bearráigeahču, muhto departemeanta lea gávnnahan ahte maiddái dán berre maŋidit. Dat máksá ahte dilli joatká nu movt dál lea. Sihke Sámediggi ja NBR leaba ráđđádallamiin dorjon dan. ¶
Lávdegoddi árvala soabahanortnega man mielde sáhttá riidduid čoavdit olggobealde diggeortnega, ja dasa leat gulaskuddanásahusat mielas. ¶
Departemeanta guorrasa lávdegotti árvvoštallamiidda. Departemeantta oainnu mielde lea deaŧalaš ásahit vejolašvuođa čoavdit riidduid almmá lágastemiid haga. Dat attášii loažžadet ja unnit formála birrasa riidduid čoavdimii, mii fas álkidahttá maŋit áiggi ovttasbarggu ja ovttaseallima. ¶
Evttohusa mielde sáhttá guovllustivra iežas fuomášumiin dahje siidaoasi jođiheaddji dahje orohaga sávaldaga mielde mearridit ahte guovtti bealálačča gaskka galgá dollot soabaheapmi, go ieža eaba nagot riiddu čoavdit. ¶
Guovllustivra dahje boazodoallostivra nammada soabaheaddjin olbmo geasa navdá goappaš beliid luohttit. Soabaheaddji gohčču čoahkkimii govttolaš áiggis, ja goappaš beliin lea geatnegasvuohta boahtit. ¶
Lávdegoddi lea árvalan sierra kapihttalii čohkket ráŋggáštusmearrádusaid. Lávdegoddi lea atnán doahpaga ráŋggášteapmi (sankšuvdna) oktasaš namahussan sihke gohččumiid čađaheami bággema birra ja doaimmaid birra maid ulbmil lea eastadit rihkkuma. Oppalohkái eai leat mearkkašahtti vuostahágut evttohusa ulbmilii. Ráđđehusadvokáhtta, Advokáhttasearvi ja Politiijadirektoráhtta datte ovddidit soames oainnuid, maid departemeanta lea komenteren mearkkašumiin paragráfaide, ja main muhtun oasi lea vuhtii váldán. ¶
Departemeanta čujuha ahte dálá lágas leat váilevaš vejolašvuođat čađahit doaimmaid ja ráŋggáštit daid geat eai čuovo lágaid ja njuolggadusaid. Lávdegotti árvalan ođđa mearrádusat áttáše, departemeantta oainnu mielde, sihke heivehahtti ja vuogas váikkuhanreaidduid, ja leat mihá heivvoleappot go dálá mearrádusat. Lassin mearrádusaide mat juo odne leat boazologu bággounnideami birra, de evttohuvvojit mearrádusat bággensáhku, sáhkkocelkosiid ja divvagiid birra mat bohtet jus rihkku doaibmanjuolggadusaid. Departemeanta deattuha erenoamážit ahte mearrádus bággensáhku birra sáhttá leat heivvolaš veahkkeneavvu jus soamis rihkku láhkamearrádusaid dahje mearrádusaid mat leat lága olis dahkkojuvvon. ¶
Sámediggi lea ráđđádallamiin cealkán ahte sii eai doarjjo lávdegotti árvalusa ráŋggáštemiid birra. Ággan lea ahte jus boazodoallu ii oaččo loahpalaš válddi mearridit boazologu, ii ge oaččo eanetlogu stivrenorgánain, de headjuda dat ráŋggáštusmearrádusaid legitimitehta (doallevašvuođa). Gieđahallamis Sámedikki ollesčoahkkimis vuosttaldii eanetlohku ráŋggáštanmearrádusaid. NBR ii leat vuosttaldan evttohusa nu movt dal lea. ¶
Departemeantta gulaskuddanreivves njukčamánu 1.beaivvi 2002 ovddiduvvui gažaldat berrešii go lága bokte addot bajit eiseválddiide čielgaset vejolašvuohta addit stivrejeaddji orgánaide gohččosiid, ja dihto dilálašvuođain vejolašvuođa rievdadit mearrádusaid maid dat leat dahkan. ¶
Oallugat vuosttaldit dán. Sámediggi oaivvilda ahte dát duššindahká dan sajádaga maid Sámediggi ja boazodoallu leat ožžon miellahtuid nammadeami bokte stivrejeaddji orgánaide. ¶
Departemeanta lea mearkkašan vuostehágu, ii ge áiggo ovddidit ášši. Dás leat ságas kollegiála organat main guovddáš bealit leat earret eará servodatmáhttu, máhttu báikkálaš diliid birra ja fágalaš gelbbolašvuohta. Viidáseappot leat Sámediggi ja fylkkadikkit guovddážis nammadeami oktavuođas. Go láhkaaddi vállje diekkár čovdosa, de gohččun- ja rievdadanválddi čalmmustahttin addá vuostesignálaid. Dakkár vejolašvuohta lea juo buori muddui hálddahuslaš prinsihpaid ja hálddašanlága mearrádusaid olis. Departemeanta oaivvilda ahte dát addá doarvái vuođu čuovvolit ášši jus gávnnahuvvo dárbbašlažžan. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 7 Boazodoalloláhkalávdegotti... ¶
| ¶
9 Ekonomalaš, hálddahuslaš ... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet OTP200620070025000SE_9.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Eanandoallo- ja biebmodepar... ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposisjoner og meldinger ¶
< ¶
9 Ekonomalaš, hálddahuslaš ... ¶
Od.prp. nr. 25 (2006-2007) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 8 Departemeantta árvvoštallamat ¶
| ¶
10 Mearkkašumit iešguđet... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Departemeanta atná vuođđun ahte evttohusat unnán dagahit ekonomalaš ja hálddahuslaš váikkuhusaid. Eaktuduvvo ahte hálddahuslaš čuovvoleapmi dahkkojuvvo dálá hálddahuslaš ja ekonomalaš rámmaid siskkobealde. ¶
Evttohusaid ulbmil lea oažžut áigái buoret organiserema ja resursahálddašeami boazodoalus. Departemeanta atná vuođđun ahte čovdosat mat válljejuvvojit, oktiibuot addet biraslaš ovdamuniid. ¶
Váikkuhusaid boazodoallošiehtadusa doarjjaortnegiid hárrái fertejit bealálaččat čuovvolit šiehtadallamiin. Departemeanttas lea datte čielga eaktun ahte láhkarievdadeapmi iešalddis ii galgga dagahit ahte šiehtadusa supmi lassána. Dat mearkkaša ahte vejolaš doarjjarievdadeamit fertejit bissut dábálaš šiehtadusmeriid siskkobealde. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 8 Departemeantta árvvoštallamat ¶
| ¶
10 Mearkkašumit iešguđet... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 10 (2003-2004) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet Stdie-nr-10-2003-2004-.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Gielda- ja guovlodepartemeantta árvalus skábmamánu 14.b. 2003, dohkkehuvvon stáhtaráđis seamma beaivvi. (Bondevik II ráđđehus) ¶
Dokumeanta pdf-hámis ¶
Geahča buot áššebáhpáriid ¶
Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
1 Álgu ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: | ¶
2 Sámedikki ja guovddáš ... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámelága mearrádusaid mielde galgá Sámedikki jahkedieđáhus sáddejuvvot ráđđehussii. Justiskomitea ráva sámelága dohkkeheami oktavuođas (O. nr. 79 (1986–87) lea ahte jahkedieđáhus sáddejuvvo Stuoradiggái. Dát dieđáhus čuovvu dan rávvaga. Jahkásaš Stuoradiggedieđáhusain Sámedikki doaimma birra ovddida ráđđehus maiddái mearkkašumiid daidda áššiide maid Sámediggi gieđahallá. ¶
Sámepolitihka váldoprinsihpat leat St.dieđ.nr. 55:s (2000–2001) Sámepolitihka birra ja St.dieđ. nr. 33:s (2001–2002) Lassidieđáhus St. dieđáhussii nr. 55’ (2000–2001 Sámepolitihka birra) . Dieđáhusat gieđahallojuvvojedje Stuoradikkis njukčamánu 1.b. 2003:s Árv. S.nr. 110 (2002–2003) Gielddakomitea árvalus sámepolitihka birra , vuođul. Gieđahallan čájehii ahte Sámepolitihka váldoáššiin lea viddis, muhto ii jur dievaslaš doarjja. ¶
Sámedikki 2002’ jahkedieđáhus dohkkehuvvui miessemánu 20.b. 2003 (ášši 20/03 ja dat lea mielddusin dán Stuoradiggedieđáhussii. Dán dieđáhusas leat maiddái komemteren gielddakomitea mearkkašumiid (Evtt. S. nr. 110 (2002–2003) Gielddakomitea árvalus sámepolitihka birra), ja eará áigeguovdilis áššiid mat leat ovddiduvvon maŋŋel go Sámedikki jahkedieđáhus dohkkehuvvui. ¶
Dákkár stuoradiggedieđáhusain láve maiddái leat erenoamáš kapihtal ráđđehusa ja Sámedikki ovttasbarggu birra. Dat čilgejuvvo dás baicca iešguđet áššiin, danne go ii leat vuogas sirret ovttasbarggu Sámedikkiin eret dain konkrehta áššiin mat čilgejuvvojit. ¶
Čujuhuvvo maiddái Váldečielggadeapmái (Maktutredingen), mas Sámedikki ja sámi beroštumiid almmolaš ja demokráhtalaš sadji lea erenoamážit čilgejuvvon 1 . Čielggadeamit dahket oasi dan máhtolašvuođas mainna galgá ovddidit boahttevaš politihka sámiid guovdu eamiálbmogin ja minoritehtan, ja leat máiddái oassin Sámedikki ja guovddáš eiseváldiid oktavuođas. ¶
Dieđáhusas eai leat makkárge ođđa doaibmabijut mat dagahit hálddahuslaš dahje ekonomalaš váikkuhusaid. Doaibmabijuid gokčet guoskevaš departementtaid gustojeaddji bušeahttarámmat. ¶
1 ¶
Samer, makt og demokrati (Sámit, váldi ja demokratiija), Bjørn Bjerkli ja Per Selle ¶
Bláđe dokumeanttas: | ¶
2 Sámedikki ja guovddáš ... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
10 Sámi jienastuslohku,... ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 9 Sámi guovlluid riektedilli... ¶
| ¶
11 Sápmelaččaid vákšun > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámedikki válgaortnet lea meannuduvvon St.dieđáhusas nr. 33 (2001–2002), kap. 4.4 ja čilgejuvvo maiddái Sámedikki jahkedieđáhusas, kap. 2.3. Gielddakomitea lea máŋgga háve ovddidan mearkkašumiid Sámedikki válgaortnega birra, maŋemus Evttohusas S.nr. 110 (2002–2003). Lávdegotti eanetlohku doarju dan ahte Stuoradikkis ain galgá leat váldo ovddasvástádus sámediggeválggaid hárrái. Eanetlogumearkkašumiin dáhttu komitea maiddái ee. ráđđehusa árvvoštallat álggahit dássenmandáhttaortnega, ja árvvoštallat doaibmabijuid mat sihkkarastet eanet nissonovddasteami Sámedikkis. ¶
Válgaortnega mielde válljejuvvojit Sámedikki 39 ovddasteaddji 13 válgabiires, ja leat 3 ovddasteaddji guđege biires, beroškeahttá das galle olbmo juohke biires leat jienastuslogus. Iešguđet válgabiiriid ovddasteaddjit sáhttet ipmirduvvot geográfalaččat boastut juogaduvvon. Dasa lassin rievddada válgasearvan ja jienastuslohkui searvan sámediggeválggaid oktavuođas. Stuoradikki gielddakomitea lea dán geažil ja Sámedikki váilevaš nissonovddasteami geažil, čujuhan ahte dát sáhttá váikkuhit Sámedikki legitimitehtii. ¶
Sámediggi lea mearridan nammadit áššedovdilávdegotti mii galgá guorahallat válgaortnega iešguđet beliid. Sámediggi lea maiddái mearridan doarjut ortnega mas leat njeallje dássenmandáhta, vai šaddet oktiibuot 43 ovddasteaddji Sámedikkis. Dássenmandáhtat galget várrejuvvot sohkabeallái mas leat unnit ovddasteaddjit, dassá go lea unnimusat 40 pst. goappáge sohkabealis Sámedikki ovddasteaddjiin. Stuoradiggi lea dáhtton ráđđehusa árvvoštallat dássenmandáhttaortnega, ja molssoevttolaččat juohkit daid dan sohkabeallái mas leat menddo unnán ovddasteaddjit. Ráđđehus dáhttu árvvoštallat válgaortnega iešguđet beliid oppalaččat. Danne vuordit rievdadeami árvvoštallamiin ja dássenmandáhtaid juohkimiin ja eará válganjuolggadusaid árvvoštallamiin dassá go áššedovdilávdegotti raporta válbmana, ja dassá go Sámediggi buktá evttohusaidis. ¶
Ráđđehus ovddida evttohusa rievdadit sámelága § 2–6 ja dan bokte čuovvut Sámedikki evttohusa čohkket sámi jienastuslogu čállima. Evttohusas celko ee. ahte sámi jienastuslohkui galgá čálihit Sámedikkis boahtteáiggis, eaige suohkaniin. Evttohusa mielde galgá Sámediggi ovttasráđiid Álbmotregistrerema guovddáškantuvrrain deavdit čállima guovddáš álbmotregistarii ja fuolahit ahte suohkanat ožžot ollislaš ja loahpalaš válgalogu sámediggeválggaide. Evttohus lea sáddejuvvon gulaskuddamii buot suohkaniidda, sámi organisašuvnnaide, departementtaide ja guoskevaš ásahusaide, ee. Sámediggái ja Álbmotregistrerema guovddáškantuvrii. ¶
kap. 541, 72. poastta bokte Sámi giella, diehtojuohkin jna. juolluduvvui 2003:s 1 mill kr ovttasbargoprošektii Sámedikkiin mas okta váldoulbmil lea buoridit diehtojuohkima sámiid birra ja sámiid servodateallima birra vai eastadivččii negatiiva guottuid sápmelaččaide ja sámi gažaldagaide. Ulbmil prošeavttain leat maiddái oččodit eanebuid čálihit iežaset sámi jienastuslohkui. Leat unnán nissonolbmot jienastuslogus, namalassii 36 pst, vrd raportta «De nye samene» (Ođđa sápmelaččat). Sámedikkis leat dán áigodagas 18 pst. nissonolbmot, namalassii leat Sámedikki 39 álbmotválljejuvvon ovddasteaddjis duššefal 7 nissonolbmo. ¶
Nissonolbmot ja nuorat leat dán prošeavtta váldoulbmiljoavkkut. Doaibmabijuide leat vuođđun ovddeš iskkademiid gávdnosat ja rávvagat. Norsk Gallupa «Undersøkelse om Sametinget og samiske forhold» (Iskkadeapmi Sámedikki ja sámi diliid birra ) (2001) čájeha ahte Sámedikki diehtojuohkindoaibmabijut sámi jienastuslogu hárrái 2001:s lihkostuvve ja olahedje vuoruhuvvon ulbmiljoavkkuid. Dattege eai leat eanet nissonolbmot sámi jienastuslogus. Ođđa ja gievrrat gaskaoamit dárbbašuvvojit jus galgá olahit ja mobiliseret nissonolbmuid. Diehtojuohkin mas nissonolbmuidáššit deattuhuvvojit sáddejuvvo buot ruovttuide ulbmilguovllus. Buohkat geat devdet 18 jagi ožžot dieđuid vuoigatvuođaid birra sámi jienastuslogu ja sámediggeválggaid oktavuođas. Nissonolbmuide galgá ovttadássásašvuohta ja politihkalaš váikkuhus deattuhuvvot. Prošeakta loahpahuvvo 2005:s. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 9 Sámi guovlluid riektedilli... ¶
| ¶
11 Sápmelaččaid vákšun > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
11 Sápmelaččaid vákšun ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 10 Sámi jienastuslohku,... ¶
| ¶
12 Buhtadus oahppovahágahttojuvvon... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámediggi namuha jahkedieđáhusastis Lund-kommišuvnna raportta, ja lea máŋgga oktavuođas dáhtton sámiid ja sámepolitihkalaš doaimmaid vákšuma erenoamážit čilgejuvvot. ¶
Norgga rievtti mielde galget politiijat ovdalgihtii eastadit, almmustahttit, bissehit dahje doarridit lobihis daguid. Jus dagut várohuvvojit leat vahágin stáhta iešheanalisvuhtii ja sihkarvuhtii, dahje oaivvilduvvojit leat lobihis vákšundoaibman, sabotášan dahje politihkalaččat motiverejuvvon veagalváldimin, de gullet dát Politiija sihkarvuođabálvalusa vuollái (ovddeš Politiija vákšunbálvalus). Bálvalusa doaimma dárkkista ee. Stuoradikki vákšun-, gozihan- ja sihkarvuođabálvalusa dárkkistanlávdegoddi – nu gohčoduvvon EOS-lávdegoddi. Lávdegotti bargorámmat leat mearriduvvon guovvamánu 3.b. 1995’ lágas, nr. 7 vákšun-, gozihan- ja sihkarvuođabálvalusa dárkkisteami birra. ¶
Sámiid vákšun čearddalašvuođa beliid vuođul, lea ovddiduvvon Stuoradiggái Stuoradikki EOS-lávdegotti 2002’ jahkedieđáhusa meannudeami olis. 16. dokumenttas (2002–2003) Stuoradikki vákšun-, gozihan- ja sihkarvuođabálvalusa dárkkistanlávdegotti 2002’ jahkedieđáhusas, vrd Evtt.S.nr. 261 (2002–2003) čuožžu 8. siiddu vuosttaš oasis ná: ¶
«Maŋemus beannot jagi lea mediain ságastallojuvvon ja imaštallojuvvon leat go sápmelaččat leamaš vákšojuvvon čearddalašvuođa geažil, ja ahte dáhpáhuvvá go dát ain. Ságat leat erenoamážit bohciidan áigemeari guhkideami oktavuođas ohcat geahčadanásahusain (dárogillii: innsynsorganene) lobi beassat oaidnit Politiija sihkarvuođabálvalusa (PST’) arkiivvaid. ¶
Mediaságaid geažil lea dárkkistandoaimma lávdegoddi 2002:s erenoamážit deattuhan áššiid ja registreremiid mat gusket sápmelaččaide. Ferte deattuhuvvot ahte lávdegoddi lea geahčadan áššebeliid maid bálvalus lea atnán áigeguovdilin dál. Ii leat lávdegotti bargu čađahit iskkademiid main lea historjjálaš hápmi. ¶
Iskkademiid boađus lea ahte lávdegoddi 2002:s lea mearkkašan guokte registrerema main leat olbmot geain lea sámi duogáš ja maidda lea váttis oaidnit fágalaš ákkaid. Bálvalus bivdojuvvui ođđasis árvvoštallat dáid registreremiid. Lávdegottis ii lean vuođđu čuoččuhit dáid registreremiid leat dahkkon etnihkalaš gullevašvuođa vuođul dahje ahte dát olbmot ledje registrerejuvvon lobálaš politihkalaš doaimmaid geažil. Dát gusto maiddái oppalaččat daid áššiide ja registreremiidda maid lávdegoddi lea geahčadan, ahte ii oro leame mihkke mii geažuha ahte sámi gullevašvuohta dahje sámepolitihkalaš doaibma livččii vuođđun registreremii dahje earalágán vákšundoaibmabijuide dán áigge. ¶
Lávdegoddái lea boahtán vástádus dán guovtti registrerema hárrái. Bálvalus mearridii ahte ii leat vuođđu bisuhit registreremiid ja ahte danne leat dat sihkkojuvvon.» ¶
Politiija vákšunbálvalusa (dál Politiijja sihkarvuođabálvalus) doaimmat máŋŋel soađi leat dál dárkilit guorahallojuvvon. Guovvamánu 1.b. 1994 nammadii Stuoradiggi nu gohčoduvvon Lund-kommišuvnna mii galggai čielggadit buot čuoččuhusaid dan birra ahte ee. Politiijja vákšunbálvalus dahje olbmot guđet leat bargan bálvalusas leat vákšon Norgga ássiid eahpevirolaččat. Kommišuvdna geigii raporttastis Stuoradikki presidentii njukčamánu 28.b. 1996, ja raporta lea das maŋŋel deaddiluvvon 15. Dokumentan (1995–1996). ¶
Lund-kommišuvnna raporta lea hui viiddis dokumenta ja čájeha ahte bealit maid kommišuvdna válddii ovdan leat hui dárkilit guorahallojuvvon. ¶
Buohtalaga Lund-kommišuvnna bargguin čađaheigga historihkkárguovttos Trond Bergh ja Knut Einar Eriksen historjjálaš iskkadeami «Norgga vákšun- ja gozihaneiseváldiid ovttasbargu ee. politihkalaš organisašuvnnaiguin/birrasiiguin maŋŋel soađi» . Dát lei fágahistorjjálaš bargu mas váldoulbmil lei čilget duohta dili historjjálaš oktavuođas. Historihkkárguovtto bargu lea almmuhuvvon girjjis «Den hemmelige krigen» (Cappelen Akademisk Forlag 1998). Ovdasánis čálliba soai ahte « Čállosa vuođđun lea čálalaš gálduid ja njálmmálaš dieđuid viiddis guorahallan, maid ollusat sihke suollemas bálvalusain ja ollusat suollemas bálvalusaid olggobealde leat addán» . Dasto čálliba: Barggusteame letne erenoamážit deattuhan gozihannguovddáža (dárogillii: Overvåkingssentralen) ja Davvi-Norgga arkiivvaid, oaivegávpotguovllu ja riikka davimus guovllu erenoamáš saji dihte dán doaimmas». ¶
Eai Lund-kommišuvnna raporttas eai ge girjjis «Den hemmelige krigen» boađe ovdan dieđut das ahte sápmelaččat leat leamaš vákšojuvvon čearddalašvuođa ruohttasiid dihte. Girjji II. gahppálagas 227. siiddus čuožžu: ¶
«Ferte deattuhuvvot ahte vákšunpolitiijat eai goassege vákšon sápmelaččaid viidát. Ledje čađat duššefal moattis geat aktiivvalaččat vákšojuvvojedje.» ¶
Maŋemus jagiid vákšunpolitiijaid doaimmaid iskkademiid vuođul ferte deattuhit ahte leat čađahuvvon dárkilis iskkadeamit hui viiddis gáldomateriála vuođul. Buhtadusortnega bokte mii ásahuvvui gaskaboddosaš geahčadanlága (dárogillii: innsynsloven) bokte, čakčamánu 17.b. 1999 láhka nr. 73, sáhttet sámit, nu movt earát nai, gáibidit beassat oaidnit vákšunpolitiijaid arkiivvaid ja gáibidit buhtadusa jus leat duohta vahága gillán vákšundoaimmaid geažil. Ođđa guorahallan náppo ii mearkkaš maide ovttaskas sápmelačča geahčadanvuoigavuhtii dahje buhtadusvuoigatvuhtii. Justisdepartementta reivves Sámediggái 27.11.2001 čilgejuvvui dárkilit movt vákšunpolitiijaid doaimmat leat iskkaduvvon maŋemus jagiid. Muđui čilgejuvvui geahčadanláhka, dás maiddái buhtadusortnet ja EOS-lávdegoddi. ¶
Danne ii oainne departementa dárbbu erenoamážit guorahallat/iskkadit vákšunpolitiijaid doaimmaid sápmelaččaid dahje sámi birrasiid guovdu. Čujuhit dattege dasa ahte ovdal lea dovddahuvvon Sámediggái ahte galgá árvvoštallojuvvot sáhttá go Geahčadanlávdegotti čállingoddi čilget galle sápmelačča leat ohcan beassat oaidnit arkiivvaid ja meannudit dáid áššiid oppalaččat. Muhto dalle eaktuduvvo ahte sin sámi identitehta lea albmosis. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 10 Sámi jienastuslohku,... ¶
| ¶
12 Buhtadus oahppovahágahttojuvvon... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
12 Buhtadus oahppovahágahttojuvvon... ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 11 Sápmelaččaid vákšun ¶
| ¶
13 Riikkaidgaskasaš áššit > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámediggi váldá jahkedieđáhusastis ovdan gažaldaga buhtadusa birra mii gullá Sámeálbmot fondda hálddašeapmái. Dát gažaldagat leat gieđahallojuvvon St.dieđáhusas nr. 10 (2002–2003) kap. 4.15. 2002’ jahkedieđáhusas dáhttu Sámediggi ráđđehusa ođđasis meannudit buhtadusášši. ¶
Dađi bahábui leat ádjánan čielggadit vejolaš čovdosiid sápmelaččaide guđet leat massán oahpu. Dát lea ee. danne go maiddái eará joavkkut garrasit čuoččuhit alddiineaset leat rievtti oažžut iešguđetlágán buhtadusaid. Ráđđehus lea dál mearridan oppalaččat árvvoštallat movt dáid iešguđet joavkkuid gáibádusaid sáhtášii čorgadit ja dievaslaččat dustet. Dán árvvoštallama boađus šaddá 2. mailmmisoađi oahppovahágahttojuvvon sámiid gáibádusaid meannudeami vuođđun. Ráđđehus áigu deattuhit ahte dáid gáibádusaid erenoamáš vuođđu ii láhppo. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 11 Sápmelaččaid vákšun ¶
| ¶
13 Riikkaidgaskasaš áššit > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
13 Riikkaidgaskasaš áššit ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 12 Buhtadus oahppovahágahttojuvvon... ¶
| ¶
Ráva > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Norga šiehtadallá aktiivvalaččat ON’ álgoálbmotcealkámuša birra mas maiddái Sámediggi lea fárus. 1 Norgga bealis leat ee. geahččalan gávdnat čovdosiid álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa gažaldahkii. Norgga árvalusaid mielde bargojuvvo dál dan guvlui ahte oppalaččat dohkkehit álgoálbmogiid iešmearrideami mii heive daidda cealkagiidda mat lea ON’ resolušuvnnas ráfálaš ovttasbarggu birra stáhatid gaskka mat vuhtiiváldet stáhtaid teritoriála integritehta seammás go vuhtii váldet olmmošvuoigatvuođaid. Sámediggi lea mielde Norgga šiehtadallansáttatgottis. Ráđđehus áigu váikkuhit dasa ahte šiehtadallamat válbmanivčče ovdal go Gaskariikkalaš álgoálbmotlogijahki (2004) nohká. Ulbmil lea ahte cealkámuš livččii mielde nanneme álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. Ráđđehusa oaivil sámi iešmearrideami hárrái lea muđui gieđahallojuvvon St.dieđáhusas nr. 33 (2001–2002), čuo. 4.1. ¶
Sámediggi váldá jahkedieđáhusastis ovdan dárbbu deattuhit EU/EEO guoskevaš gažaldagaid. Guovddáš, guovllu ja báikkálaš eiseválddiid ja Sámedikki ovttasbarggu oktavuođajoavku eurohpapolitihkalaš gažaldagaid hárrái, lea dan prošeaktajoavkku joatkka mii nammaduvvui miessemánus 2002. Dát joavku lei Eurohpapolitihkalaš vuođu vuollásažžan ja ulbmilin lei ovddidit doaibmabidjoárvalusaid das movt nannet EU/EEO-áššiid ovttasbarggu. Prošeaktajoavku ovddidii iežas raportta EEO-koordinerenlávdegoddái ođđajagimánu 10.b. 2003. Raporttas leat 22 doaibmabidjoevttohusa maid oktavuođajoavku dál galgá čuovvolit. Doaibmabijuin leat čuovvovaš váldofáttát: ¶
Sámediggi lea leamaš mielde prošeaktajoavkkus mii galgá ovddidit ovttasbarggu regionála ja báikkálaš eisevaldiiguin. Prošeaktajoavkku raporta geigejuvvui ođđajagis 2002. Prošeaktajoavku raporterii EEO-koordinerenlávdegoddái. Dát lea danne go eurohpapolitihkalaš vuođđu lea čadnon politihkalaš dássái Ráđđehusa Eurohpalávdegotti bokte. ¶
Norga oassálastá aktiivvalaččat Interreg III-prográmmain. Gielda- ja guovludepartementta bušeahta bokte lea Sámediggái juolluduvvon 2.1 mill kr guovtti sámi prográmmii 2002:s, namalassii Interreg Sápmi davvin ja Interreg Åarjel Samien Dajve lulde. ¶
Sámediggi lea mielde Barentsovttasbarggus. Iešguđet fylkkagielddat ja Sámediggi mákset ieža goluid dán barggu oktavuođas. Eai leat makkárge sierra almmolaš doarjagat dán barggu goluide. Olgoriikkadepartementta bušeahta bokte juolluduvvo jahkásaččat su. 25 mill. kr prošeaktadoaimmaide Barentsčállingotti bokte, dás maiddái sámi prošeavttaide. Lassin dása geavaha Olgoriikkadepartementa jahkásaččat su. 160 mill. kr. eará prošeavttaide, nugo omd. biras-, ealáhusovddideami-, dervvašvuođa- ja atomasihkarvuođa prošeavttaide. Lassin vel juolluda Gielda- ja guovludepartementa buori 2 mill. kr. Barentsčállingoddái Girkonjárggas. 2003’ čavčča váldá Norga Ruoŧa maŋis badjelasás Barentsráđi jođieami boahtte guokte jagi. Seammás váldá Vesterbotten badjelasás Regionráđi ovdagotti Nordlándda maŋis. ¶
Stáhtaministtar Bondevik ja ovddeš stáhtaministtar Lipponen leaba álggahan ovttasbargoprošeavtta ovcci Davvi-Norgga suohkana ja golmmá Davvi-Suoma suohkana gaskka. Ulbmil lea movttiidahttit ovttasbargat riikkaráji rastá ja njeaidit struktuvrralaš eastagiid. Finnmárkku ja Tromssa fylkkasuohkanat ja Sámediggi leat mielde dán barggus. ¶
Raporta gárvána jahkemolsuma áigge. ¶
Ráđđehus doarju ahte ferte láhčit dili nu ahte «iešguđet árktalaš boazodoalloálbmogiidda sihkkarastojuvvojit doarvái ja buorit rámmaeavttut vai boazodoalloálbmogiid fágalaš ja kultuvrralaš oktiiráđđen ovdána positiivalaččat,» nu movt daddjo Evttohusas S.nr. 110 (2002–2003) čuoggás16.2. Sirkumpolára boazodoalloálbmogiid gaskariikkalaš fága- ja gaskkustanguovddáža ásaheami (mii maiddái lea namuhuvvon Evttohusas S.nr. 110 (2002–2003) proseassa lea juo álggahuvvon, mas Eanandoallodepartementa galgá guorahallat makkár vejolašvuođat gávdnojit. ¶
2001 jahkedieđáhusastis guorahallá Sámediggi iežas sajádaga álgoálbmogiid ja veahkkedoaimmaid ektui. Gažaldat lea maid guorahallojuvvon St. dieđáhusas nr. 33 (2001–2002) kap. 15.2. ¶
NORADa ollislaš veahkki álgoálbmogiidda lea dál su. 100 mill. kr. jahkásaččat. Dát sisttisdoallá veahki mas álgoálbmogat leat ollásit dahje muhtun muddui ulbmiljoavkun. Jus rehkenastá maiddái prošeavttaid main álgoálbmogat leat unnit ulbmiljoavkun, de šaddá submi mihá stuorát. Sihke NORAD ja ambassádat hálddašit álgoálbmotdoarjaga, muhto eanas oassi manná eaktudáhtolaš organisašvunnaid bokte. Maiddái Norga addá ekonomalaš doarjaga álgoálbmogiidda ja normatiiva bargui multiralaterála geainnuid bokte. Sámi dutkamiid guovddáš Tromssa universitehtas oažžu doarjaga lágidit jahkásaš Foruma álgoálbmot-veahkkedoaibmaáššiin. Dát lea dán suorggi veahkkeásahusaid gávnnadanbáiki. Olgoriikkadepartementa lea 1990-logu gaskkamutto rájes juolludan Sámediggái doarjaga riikkaidgaskasaš doaimmaide. Sámeráđis leat ovttasbargoprošeavttat álgoálbmogiiguin Lulli-Amerihkas, Afrihkas ja arktalaš guovllus. ¶
Ráđđehus dáhttu ahte álgoálbmogiid bargu veahkkedoaibmaoktavuođain nannejuvvo. Vuoigatvuođaperspektiiva galgá ain leat ovttasbarggu vuođđogeađgin ja iešguđet kanálaid veahkki galgá ovttastuvvot buorebut, ja dan ulbmilin lea eanet ollistuvvon doaibma. Álgoálbmotdoarjaga ferte maiddái geahččat Johannesburg-váldočoahkkima čuovvoleami oktavuođas, erenoamážit biologalaš girjáivuođa barggu oktavuođas álgoálbmotguovlluin. Norgga, sámi ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotbirrasiid oktavuohta galgá nanosmahttojuvvot. Lea gulahallon Sámedikkiin ođđa njuolggadusaid ráhkadeami dáfus álgoálbmodoaimmaid birra veahkkedoaimmain, ja Olgoriikkadepartementa/NORAD háliidit joatkit buori gulahallama Sámedikkiin váldo álgoálbmotáššiin. Mihá stuora oassi veahkis manná dál Latin Amerihkii. Ráđđehus atná deaŧalažžan ahte álgoálbmotgažaldagat maiddái Asias ja Afrihkas ožžot eanet fuomáštumi. ¶
1 ¶
Sámedikki jahkedieđáhus kap. 2.10 ja 3.11 ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 12 Buhtadus oahppovahágahttojuvvon... ¶
| ¶
Ráva > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
Ráva ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 13 Riikkaidgaskasaš áššit ¶
| ¶
1 Sámedikki 2002 jahkedieđáhus > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Gielda- ja guovlodepartementa ¶
ráđđe: ¶
Gielda- ja guovlodepartementta skábmamánu 14.b. 2003 árvalan Sámedikki doaimma birra 2002:s sáddejuvvo Stuoradiggái. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 13 Riikkaidgaskasaš áššit ¶
| ¶
1 Sámedikki 2002 jahkedieđáhus > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
2 Sámedikki ja guovddáš ... ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 1 Álgu ¶
| ¶
3 Sámi mánát ja nuorat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámediggi lea dovddahan ahte ii leat dohkálaš duššefal soaittáhagaid mielde beassat ráđđádallat ráđđehusain sámi guoskevaš áššiin. Lea ráđđehusa mihttu ahte sámi beroštumit galget váldot fárrui nu árrat go vejolaš ja ovdal go prosessat álggahuvvojit mat guoskkahit sámi beroštumiid. Ráđđehus áigu joatkit barggus ovddidit vugiid mat sihkkarastet ahte Sámediggi oažžu duohta mieldemearridanválddi sámepolitihka ovddideamis. ¶
Sámedikki, Gielda- ja guovludepartementta ja áigeguovdilis fágadepartementtaid gulahallama olis dollojuvvojit maiddái fásta jahkásaš čoahkkimat politihkalaš dásis ovdal ráđđehusa vuosttaš bušeahttakonferánssa. Čoahkkimiin ovddida sámediggepresidenta Sámedikki boahttevaš jagi ulbmiliid ja vuoruhemiid. Dákkár čoahkkima dolle Sámedikki ja Eanandoallodepartementta, Dearvvašvuođadepartementta, Kultur- ja girkodepartementta, birasgáhttendepartementta, Oahpahus- ja dutkandepartementta ja Mánáid ja bearašdepartementta politihkalaš jođiheaddjit ođđajagimánus 2003. Hálddahusdásis dollojuvvojit jahkásaš bušeahttačoahkkimat Sámedikkiin ja guoskevaš departementtaiguin, ja maiddái siskkaldas čoahkkimat iešguđet departementtaiguin. ¶
Sámediggi beassá spiehkastit juolludannjuolggadusaid 4. §:s bruttobušetterema birra, ja oažžu dál olles juolludusa poastta 50 badjel Gielda- ja guovludepartementtas, Mánáid- ja bearašdepartementtas, Oahpahus- ja dutkandepartementtas, Kultuvra- ja girkodepartementtas ja Birasgáhttendepartementtas. Sámediggi ieš vuoruha ja hálddaša juolluduvvon ruđa dakkár doaimmaide mat dan mielas nannejit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. ¶
Ráđđehusa doaibmabijut sámepolitihkalaš surggiin čilgejuvvojit oppalaččat Gielda- ja guovlodepartementta bušeahttaproposišuvnnas ja departementta jahkásaš almmuhusas stáhtabušeahta juolludemiid birra sámi ulbmiliidda. ¶
Juolludanreive Sámediggái heivehuvvo Sámedikki dilálašvuhtii. Dat galgá gaskkustit Stuoradikki bušeahttameannudeami signálaid, muhto muđui ii galgga dat mearridit Sámedikki juolludemiid. Juolludanreivviin galget maiddái leat fápmudusat ja eará eanet formálalaš bealit čadnon juolludeapmái, mii addo Sámediggái. Fágadepartementta juolludanreiveárvalus Sámediggái ovddiduvvo Gielda- ja guovludepartementii vai dat buktá cealkámuša, ja Gielda- ja guovlodepartementta juolludanreive Sámediggái ovddiduvvo guoskevaš fágadepartementtaide. ¶
Prošeavttas «Sámedikki doarjjahálddašeapmi» galgá árvvoštallojuvvot movt čuovvut ja dárkkistit doarjagiid maid Sámedikki dievasčoahkkin juohká, vrd. Gielda- ja guovlodepartementta St. prp. nr. 1 (2003–2004). ¶
Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid Tromssa fylkkagielddain ja Finnmárkku fylkkagielddain 1 .Ovttasbargošiehtadusat fylkkagielddaid ja Sámedikki gaskka mielddisbuktet ođđa ovttasbargovugiid almmolaš etáhtaide. Dát leat ođasteamit mat veahkkin čielggadit Sámedikki doaimma fylkkagieldda dási ektui. iehtadusat leat maiddái mielde ovddideamis fylkkagieldda rolla guovllulaš ovddidanbeallin. iehtadusat leat dahkkon seammás go fylkkagielda oažžu ođđa doaimmaid guovllupolitihkalaš orgánan. Dakko bokte čadnojit máŋga mihttomeari ovttasbargošiehtadusaide. Dat sáhttet nannet regionála hálddašandási ja oktiiheivehit beroštumiid ovttaskas politihkkasurggiin. Dat institušunaliserejit ja nannejit barggu sámi áššiiguin, vai bistevašvuohta ja gelbbolašvuođaovdáneapmi fylkkagieldda sámi áššiid barggus sihkkarastojuvvo. iehtadusain ovdánahttojuvvo maiddái oktasaš oaivil ja politihkkaovddideapmi nuorttabeale ránnjáriikkaid ektui. iehtadusain leat goabbat konkretiseremat ja formaliseremat, ja dain čilgejuvvojit áigumušat ja geahččalanortnegat iešguđet servodatsurggiin, omd sámegiela ovddideami dáfus. ¶
Dákkár ovttasbargovuogit leat ráđđehusa miela mielda, danne go leat mielde sihkkarastime sámi perspektiivva áittardeami maiddái regionála dásis. ¶
1 ¶
Geahča Sámedikki jahkedieđáhusa kap. 2.9. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 1 Álgu ¶
| ¶
3 Sámi mánát ja nuorat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
3 Sámi mánát ja nuorat ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 2 Sámedikki ja guovddáš ... ¶
| ¶
4 Sámi kultuvra ja giella > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámediggái juolluduvvo ruhta mii lea doarjjan sámi mánáidgárddiide ja diehtojuohkin-, bagadallan- ja ovddidanbargguide sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin gos leat sámi mánát. Sámi mánáidgárddiid erenoamáš doarjja sirdojuvvui Sámediggái ođđajagimánu 1.b. 2001:s. Sámediggi lea ráhkadan ođđa njuolggadusaid mat bohte fápmui ođđajagimánu 1.b. 2002:s. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi mánáidgárddiid áŋgiruššamis Mánáid- ja bearašdepartementta golmmajagi kvalitehtaáŋgiruššama oktavuođas mánáidgárdesuorggis. ¶
Sámediggi lea erenoamážit deattuhan hástalusaid mat leat mánáidgárdesuorggis, ja lea galledan suohkaniid ja mánáidgárddiid main leat sámi ossodagat ja mánáidgárddit main leat sámi mánát. Dasto lea Sámediggi lágidan guokte riikaviidosaš konferánssa mánáidgárdebargiide. Sámediggi lea juolludan ruđaid 21 mánáidgárdeprošektii. Prošeavttaide ohccojuvvui arvat eanet go dat rámma maid Sámediggi lei várren ulbmilii. 2002:s lea Sámediggi juolludan erenoamáš doarjagiid 71 sámi mánáidgárdái/ossodahkii. Dás lei sáhka 998 máná birra. ¶
Mánáid- ja bearašdepartementa galgá 2003 čavčča álggahit mánáidgárdelága ja mánáidgárderámmaplána dárkkisteami. Sámediggi lea deaŧalaš ovttasbargobeallin dán barggus 1 . Geahča maiddái St. dieđ. nr. 55 (2000–2001) kap. 9.2.1. ¶
Mánáid- ja bearašdepartementta ja Sámedikki fásta jahkásaš čoahkkin mánáid- ja nuoraidpolititihka ovttasbarggu birra, dollojuvvui 2002:s Sámedikki nuoraidkonferánssa oktavuođas. Sámediggi ja Mánáid- ja bearašdepartementa ovttasbarget nannet sámi mánáid ja nuoraid fálaldagaid suohkaniin. ¶
Juolludanortnet eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaide lea álkidahttojuvvon. Ođđa njuolggadusat dohkkehuvvojedje juovlamánus 2002. Ođđa njuolggadusaiguin šaddá smávva organisašuvnnaide, earet eará sámi organisašuvnnaide, álkit oažžut doaibmadoarjaga. ¶
Čujuhuvvo Stuoradikki meannudeapmái áššiin Ot.prp. nr. 76 mánáidgárdelága rievdadeami birra ja St.dieđ. nr. 24 mánáidgárddiid birra, ja Evtt. Nr. 110:s (2002–2003) čuo. 10.2.2) 2 . Mánáid- ja bearašdepartementa áigu dárkilit iskat movt mánáidgárdesajit ovdánit boahtteáiggis. Eaktuduvvo ahte Sámediggi árvvoštallá ja vejolaččat álggaha erenoamáš iskkademiid sámi váhnemiid mánáidgárdedárbbu hárrái. Dákkár iskkademiid ruđalaš váikkuhusat ovddiduvvojit Sámedikki ja Mánáid- ja bearašdepartementta bušeahttaráđđádallamiin. ¶
Čujuhuvvo maiddái Árv. nr. 110 (2002–2003) čuo. 10.2.3 3 . Mánáid- ja bearašdepartementa áigu doallat oktavuođa Sámedikkiin sámi mánáidsuodjalusdoaimmaid ovddideami hárrái. ¶
Mánáid- ja bearašdepartementa áigu ovttasbargat Davvi-Norgga Mánáidsuodjalusa Ovddidanguovddážiin doaibmabijuid álggaheami oktavuođas (vrd St.dieđ. nr. 40 (2001–2002) Mánáid- ja nuoraidsuodjalusa birra). Mánáid- ja bearašdepartementa oaivvilda ahte guovddáža fágabirrasis lea eanemus gelbbolašvuohta mánáidsuodjalusa hárrái sámi oktavuođain. Mánáid- ja bearašdepartementtas lea buorre ovttasbargu guovddážiin, ja oažžu dieđuid sihke doaimma ja fágalaš barggu birra. ¶
Čujuhuvvo maiddái mánáidkonvenšuvnna siskkildeapmái Norgga láhkii, mii fápmuduvvui golggotmánu 1.b. 2003:s, ja mas leat erenoamáš mearrádusat unnitlogu ja eamiálbmogiid mánáid birra (vrd Ot.prp. nr. 45 (2002–2003) Olmmošvuoigatvuođalága rievdadusaid láhka j.ea. (mánáidkonvenšuvnna siskkildeapmi Norgga láhkii) ja Stuoradikki meannudeapmái dán oktavuođas. ¶
1 ¶
Geahča Sámedikki jahkedieđáhusa kap. 2.5.1 ja 3.6.1 ¶
2 ¶
[…] eanetlohku ávžžuha ráđđehusa álggahit iskkadeami ovttasráđiid Sámedikkiin, vai ovdanboađáše dieđut ja máhttu sámi váhnemiid mánáidgárdedárbbu birra, erenoamážit sámi guovlluid olggobealde. ¶
3 ¶
Komitea eanetlohku, Bargiidbellodaga, Olgešbellodaga, Sosialisttalaš Gurutbellodaga, Risttalaš Álbmotbellodaga ja Guovddášbellodaga lahtut dihtet ahte Mánáidsuodjalusa Davvi-Norgga ovddidanguovddáš bargá sámi álbmoga mánáidsuodjalusmáhtu háhkamiin. Eanetlohku eaktuda ahte ráđđehus ovttasráđiid Sámedikkiin álggaha doaibmabijuid daid darbbuid ja bohtosiid várás mat ovdanbohtet dán barggu bokte. Eanetlohku atná deaŧalažžan rekruteret doarvái sámegiel biebmoruovttuid sámi mánáide guđet dárbbašit ođđa ovddasmorašteddjiid. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 2 Sámedikki ja guovddáš ... ¶
| ¶
4 Sámi kultuvra ja giella > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
4 Sámi kultuvra ja giella ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 3 Sámi mánát ja nuorat ¶
| ¶
5 Oahpahus > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Ráđđehusa oppalaš giella- ja kulturpolitihkka lea čilgejuvvon St.dieđ.nr.nr. 48 (2002–2003) Kulturpolitikk frem mot 2014 ( Kulturpolitihkka 2014 rádjái ). Dieđáhussii lea boahttevaš 10 jagi giella- ja kulturpolitihkka čohkkejuvvon, maiddái sámi kultur- ja giellapolitihkka. Čujuhuvvo maiddái Globaliserendieđáhusa 7. kap:ii (St.dieđ. nr. 19 (2002–2003) En verden av muligheter – globaliserings tidsalder og dens utfordringer ( Máilmmi vejolašvuođat – globaliserenáigi ja dan hástalusat ). ¶
Kultur- ja girkodepartementa ja Sámediggi leat doallagoahtán čoahkkimiid hálddahusdásis guovtte gearddi jagis vai buorre gulahallan nannejuvvošii. ¶
Kultur- ja girkodepartementa sirddii 2002:s máŋgga kulturásahusa ja doaimma hálddašeami Sámediggái, earet eará Sámi spesialbibliotehka, johtti girjerájusbálvalusa, sámi dáiddastipeandda, sámi dáiddaásahusaid čájáhusdoarjaga, báikenammanevvohaga ja sámi giellalága čađaheami, sámi museaid, sámi arkiivva, sámi musihkkafestiválaid ja Beaivváš Sámi Teáhtera. Sámediggi hálddaša dál rámmajuolludeami ja lea Sámedikki ovddasvástádus vuoruhit kultuvradoaimmaid ollislaš bušeahttarámma siskkobealde. ¶
Ot.prp. nr. 114 (2001–2002) Láhka rievdadusaid birra lágas geassemánu 12.b. 1987 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra (Sámi giellabarggu ođđasis organiseren) meannudettiin guorrasii Stuoradiggi evttohussii ahte váldit gáibádusa bisuhit sámi giellaráđi eret sámelágas ja sirdit sámi giellagažaldatovddasvástádusa Sámediggái. Láhkarievdadus fápmuduvvui ođđajagimánu 2.b. 2003:s. Láhkii ráhkaduvvojedje maiddái ođđa njuolggadusat mat álge gustot ođđajagimánu 7.b. 2003 rájes. Láhkarievdadus ja njuolggadusat sámegillii leat biddjon Odinii. ¶
Sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš gielat, vrd. sámelága 3. kap. Sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde (Gáivuona ja Guovdageainnu suohkanat, Kárášjoga, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gielddat) leat sámegiella ja dárogiella ovttadássásaš gielat. Divttasvuona gielda lea ohcan sámi hálddasašguovllu gieldan. Sámediggi gieđahalai ášši 2002:s ja lea dorjon gieldda ohcama beassat sámi hálddašanguovllu oassin. Ráđđehus áigu čuovvolit mearrádusa 2003/2004:s. ¶
Sámediggi lea dáhtton Kultur- ja girkodepartementta evalueret sámelága giellanjuolggadusaid. Departementa lea álggahan ságastallamiid Sámedikkiin vejolaš giellanjuolggadusevaluerema birra. ¶
Ráđđehusa ulbmil lea čalmmustahttit sámi kultuvrra, historjjá ja giela, vrd St.dieđ. nr. 33 (2001–2002). Danne galgá Finnmárkku fylkkanamma čállojuvvot guovtti gillii (dárogillii ja sámegillii), guovvamánu 1.b. 2004 rájes, vrd Ot.prp. nr. 111 (2001–2002). Dalle galgá maiddái Porsáŋggu gielddas leat gielddanamma golmmá gillii (dárogillii, sámegillii ja kveanagillii/suomagillii). Namat leat ovttaárvosaččat ja galget adnot dan gillii mii guđege oktavuođas geavahuvvo. Almmolaš galbbain ja almmolaš mearkkain galget buot nammahámit čállojuvvot. Ráđđehus eaktuda ahte suohkanat ja fylkkagielddat ieža vuolggahit dákkár mearrádusaid. Tromssa fylkkadiggi lea ohcan Tromssa fylkii guovttegielat nama. ¶
Kultur- ja girkodepartementa diehtá Sámedikki mearkkašumiid báikenammalága evaluerema hárrái (kap. 3.5.2). Departementa bargá dál odeldiggeproposišuvnnain mas leat rievdadusevttohusat dan láhkii. ¶
Sámediggi, Gielda- ja guovludepartementa ja Ealáhus- ja gávpedepartementa ovttasbarget sihkkarastit ahte sámegiella galgá sáhttit adnot dihtoroktavuođain 1 . Ealáhus- ja gávpedepartementa doarju maiddái eSápmi-plána ráđđehusa strategiijja elektrovnnalaš sisdoalu čuovvoleami olis. Dán čuovvoleami oktavuođas lea ráđđehus mearridan ahte stáhtalaš etáhtat galget árvvoštallat iežaset dárbbu sámegiela hárrái. Dihtorprográmmaid/dihtorvuođuid ođastettiin lea etáhtaid sámegiela heiveheapmi lunddolaš. ¶
Movttiidahttimin dása lea Gielda-ja guovludepartementa ásahan gelbbolašvuođabása ja sierra sámegiela ja IT-neahttabáikki samIT. Gelbbolašvuođabása lea doaibman 2003 čavčča rájes ja dan jođiha Norsk Standard. ¶
Norga, Ruoŧŧa ja Suopma dorjot oktasaččat sámegiela dihtorstandariserema barggu. Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeministarat ja sámediggepresidenttat leat ávžžuhan dihtorindustriijja ráhkadit sámegielčovdosiid iežaset buktagiidda nu jođánit go vejolaš. Davviriikkalaš sámi gažaldagaid ámmátolmmáiorgána vuollásaš bargojoavku galgá ovttastahttit dáid doaimmaid. ¶
Gielda- ja guovlodepartementtas mii lea sámi áššiid ovttastahttindepartementa, boahtá ain leat sámegiella ja IT deaŧalaš áŋgiruššansuorgin. Dát mearkkaša ee. ahte joatkit ovttasbarggu Sámedikkiin ja Gávpe- ja ealáhusdepartementtain Sámedikki eSápmi-plána ja eará IT-gažaldagaid hárrái, SamIT (sámegiela ja IT gelbbolašvuođabása) viidáset ovdánahttimiin ja doaimmahemiin, joatkit ovttasbarggu davviriikkalaš dásis ja vejolaš ekonomalaš doarjumiin prošeavttaid mat váikkuhivčče dasa ahte sámegiella šaddá doaibmi geavahangiellan maiddái IT-oktavuođain. ¶
Oassin barggus čalmmustahttit sámegiela almmolaš oktavuođain, rabai Gielda- ja guovludepartementa guovvamánu 6.b. 2003:s sámegielsiidduid ODIN:is, ráđđehusa interneahtta diehtojuohkinkanalas. Siiddut galget leat njunuš diehtojuohkinkanálan sámegillii, stuoradiggedieđáhusaid, proposišuvnnaid, lágaid, njuolggadusaid ja eará sámegieldokumenttaid várás maid ráđđehus ja departementtat almmuhit. ¶
2002’ reviderejuvvon bušeahta oktavuođas juolluduvvui Árran julevsámi guovddážii Divttasvuonas nuppi huksenoasi duohtandahkamii 5 mill. kr, ee. Gielddakomitea mearkkašumiid čađahettiin 2 . Viiddideapmi válbmanii 2003 čavčča. ¶
Kultur- ja girkodepartementta investerenplána mielde 2004–2007 (vrd St.prp. nr. 1 (2003–2004)), lea Ája sámi guovddážii Gáivuonas biddjon oppalaš doarjja 29 mill. kr., ja vuosttaš doarjjaoassi lea plánejuvvon juolluduvvot 2006:s (10 mill. kr). Sámi dáiddamuseii lea 2006:s biddjon 1 mill. kr. plánendoarjjan ja 10 mill. kr. 2007:s. Eaktuduvvo ahte dáiddamusea šaddá ossodahkan Sámi Vuorkádavviriid museas. Doarjjarámma 30 mill. kr. lea gaskaboddosaš meroštallan. Loahpalaš rámma mearriduvvo maŋŋel go prográmmeren ja ovdaprošeakta leat čađahuvvon. ¶
St.dieđáhusas nr. 33 (2001–2002) Lassidieđáhus St.dieđáhussii nr. 55 (2000–2001) Sámepolitihka birra, evttohuvvui ee. muddet sámi aviissaid doarjjameriid sámegiel aviissaide buorrin, ja maiddái árvvoštallat sirdit preassadoarjaga hálddašeami Sámediggái. Stuoradiggi doarjjui evttohusa rievdadit doarjjameriid, muhto eaktudii ahte sámegielaviissaid nannen ii galgga «ruhtaduvvot dárogiel sámi aviissaid doarjjaunnidemiid bokte» . Stuoradiggi lei maiddái mielas árvvoštallat sirdit ortnega hálddašanovddasvástádusa Sámediggái dainna eavttuin ahte «doarjjahálddašeamis lea dárbbašlaš gaska ja sorjjasmeahttunvuohta sámi politihkalaš eiseváldiid ja sámi preassa gaskka» , vrd Evtt.S.nr. 110 2002–2003. Stuoradikki meannudeamu vuođul sádde Kultur- ja girkodepartementa njuolggadusrievdadan-evttohusa sámi aviissaid doarjagiid birra gulaskuddamii. Dasa lassin váldá departementa oktavuođa Sámedikkiin digáštallat ortnega hálddašanovddasvástádusa vejolaš sirdima. Dát bargu lea álggahuvvome. ¶
Sámediggi ja gielddakomitea eanetlohku lea rávven álggahit doaimmaid maiguin nannešii julevsámi aviisafálaldaga. 3 Kultur- ja girkodepartementta doarjjaortnet sámi aviissaid várás movttiidahttá geavahit sámegiela dakko bokte ahte doarjja addo dárogillii ja sámegillii buvttaduvvon siidologu ovddas mas mearri lea eambbo sámegielsiidduid ovddas. Stáhta mediahálddahus lea 2003:s gieđahallan báikkálaš aviissa Nordsaltena ohcamuša, mii lea aviisa mas leat julevsámegiel ságat. Gielda- ja guovlodepartementa juolludii 2003:s doarjaga NordSalten aviisii. Muđui lea Min Áiggi aviisa vuođđudan julevsámegiel fálaldaga. Aviisa oaččui 3,6 mill kr sámi aviissaid doarjjaortnega bokte 2002:s. ¶
Oppalaš prinsihppan ferte deattuhit ahte giela ferte atnit jus dan galgá seailluhit. Dát mearkkaša ahte ee. stuoraservodat ferte gierdat gullat sámegiela maiddái eará arenain go duššefal sápmelaččaid arenain, omd riikka áibmomediain ja buohtalas teakstan iešguđet almmolaš dokumenttain, (vrd. St meld. nr. 48 (2002–2003) Kulturpolitikk frem mot 2014, ( Kulturpolitihkka 2014 rádjái) kap. 12.11). Čujuhuvvo muđui Ovttasbargoráđđehusa sámepolitihkalaš vuđđui (St.dieđ.nr. 33 (2001–2002) 2. kap.) mas celko ahte Ráđđehus dáhttu láhčit dili lasi sámegielgeavaheapmái almmolaš oktavuođain. ¶
Sámedikki jahkedieđáhusas dovddahuvvo vuordámuš oažžut doarjaga spealloruđain maiddái sámi valáštallamii. Norgga Sámi Valáštallanlihttu (SVL-N) lea Kultur- ja girkodepartementtas ohcan spealloruđain doaibmadoarjaga guovddášorganisašuvdnasis. Departementta árvvoštallama mielde eai leat SVL-N’ doaimmat dakkárat mat iešalddiset dohkkehuvvojit oažžut doarjaga doaimmahit organisašuvnna. Kultur- ja girkodepartementa lea danne geassemánu 10.b. 2003’ reivvestis SVL-N:ii ávžžuhan organisašuvnna ságastallagoahtit Norgga Valáštallanlihtuin ja Olympialaš Komiteain dainna jurdagiin ahte ovttasbargat ja koordineret doaimmaid. Dákkár ovttasbargu eaktuduvvo jus SVL-N galgá sáhttit oažžut spealloruđaid guovddášorganisašuvdnii. ¶
Sámi valáštallamis lea dattege vejolašvuohta ohcat spealloruđain dárbbašlaš infrastruktuvrra ásaheapmái dálá rusttetdoarjjaortnegiid vuođul. Dasa lassin sáhttet sámi valáštallansearvvit ohcat ruđaid báikkálaš servviid doarjjaortnegiid bokte. ¶
Čujuhit S. nr. 110 (2002–2003) kap. 9.2. Lávdegotti eanetlohku atná deaŧalažžan álggahit guoddo- ja diehtojuohkindoaimmaid sámiid ja sámi diliid birra. Lávdegotti eanetlohku bivdá dan dihte Ráđđehusa árvvoštallat doaimmaid mat lasihivčče faktadieđuid servodahkii sámiid birra, dás maiddái sin iešguđetlágán ealáhus- ja fidnooktavuođaid. ¶
Gielda- ja guovludepartementa áigu ovttasráđiid Sámedikkiin áigodagas 2003–2005 čađahit guoddo- ja diehtojuohkindoaimmaid sámi dilálašvuođaid birra. ¶
Gielda- ja guovludepartementa dáhttu maiddái čađahit ortnega mas sámi olbmot, áinnas nuorat, bálkáhuvvojit juohkit dieđuid sámi dilálašvuođaid birra ( «sámi ofelaččat» ). Mánát ja nuorat leat deaŧalaš ulbmiljoavkun. ¶
Dieđuid juohkimis sámi dilálašvuođaid birra šaddá maiddái Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš leat guovddážis, ovttas eará sámi ásahusaiguin. ¶
Čujuhit St. dieđáhussii nr. 33 (2001–2002) 16. kapihttalii Sámi leavgga geavaheami birra. Dán čuovvoleapmin lea Ot.prp. nr. 34 (2002–2003) bokte mearriduvvon sámi leavgga geavaheami njuolggadusaid váldit láhkii. Stuoradiggi lea dorjon evttohusa. Mearrádus sisttisdoallá 1) ahte sámi leavga namuhuvvo lágas levgeme birra suohkaniid almmolaš viesuid luhtte ja 2) ahte sámelágas addo Sámediggái váldi mearridit njuolggadusaid leavgga geavaheami birra. ¶
Dieđáhusas daddjo maiddái ahte árvvoštallojuvvo dahkat sámiálbmotbeaivvi, guovvamánu 6. beaivvi, almmolaš leavgabeaivin. Ráđđehus lea nammadan departementtaid gaskasaš joavkku čielggadit dán gažaldaga. Joavkkus leat mielde Gielda- ja guovludepartementa, Justisdepartementa ja Olgoriikkadepartementa. ¶
St. dieđáhusa nr. 33 (2001–2002) kap. 7.2 namuhuvvo bargojoavku man doaibman lei guorahallat suohkaniid ja fylkkagielddaid goluid guovttegielatvuhtii. Raporttas «Utgifter knyttet til tospråklighet i kommune og fylkeskommune» (Golut guovttegielatvuhtii suohkaniin ja fylkkagielddain) mii almmuhuvvui miessemánus 2002 čujuhuvvo ahte doarjja guovttegielatvuođa goluid gokčamii suohkaniin ja fylkkagielddain ferte farggamusat aliduvvot vai nagodit dála goluid gokčat. Dán vuođul lasihuvvui Sámedikki rámma 5 mill. kruvnnuin 2003 rájes. 2003:s juolludii Sámediggi 34,5, mill. kruvnno gielladoaiommaide, mas 29,6 mill. kr. lei suohkaniid ja fylkkagielddaid goluide guovttegielatvuođabargui ja eará doaimmaide sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde. Gielda- ja guovludepartementa lea jagi 2004’ stáhtabušeahtas evttohan ahte dasa lassin juolluduvvo 7 mill. kr. kap. 571, Juolludusdoarjagiid poastta 64 bokte. Ruđaid galgá Sámediggi juohkit suohkaniid ja fylkkasuohkaniid guovttegielatvuođabargui, dát ruhta biddjo Sámedikki rámmii 2005 rájes. Ráđđehus lea 5 mill. kr. juolludemiin 2003:s ja evttohuvvon 7 mill.kr. lasihemiin 2004:s čuovvolan raportta rávvaga lasihit suohkaniid guovttegielatvuođadoarjaga 12 mill. kruvnnuin. ¶
1 ¶
Sámedikki jahkedieđáhus kap. 3.5.6. Geahča maiddái St.dieđ.nr 33 (2201–2002) kap. 7.1. ¶
2 ¶
B.Evtt.S.nr 5 (2000–2001) ja B.árv.S.nr 5 (2001–2002). ¶
3 ¶
Geahča Evtt.S.nr 110 (2002–2003) Gielddakomitea árvalus sámepolitihka birra kap. 8.2.6. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 3 Sámi mánát ja nuorat ¶
| ¶
5 Oahpahus > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
5 Oahpahus ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 4 Sámi kultuvra ja giella ¶
| ¶
6 Sámi dearvvašvuođa- ... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámediggi lea dáhtton ahte buot sámi mánáide galgá sihkkarastot oktagaslaš (individuála) vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas (kap. 2.5.1). Seammás dáhtui gielddakomitea eanetlohku ráđđehusa árvvoštallat vuolidit ohppiidlogu mii gáibiduvvo luohká ásaheapmái, ja dasto máhcahit ášši Stuoradiggái 2003:s. ¶
Oahpahuslága § 6–2 addá čuovvovaš riekteláhkavuođu oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii: ¶
Oktagaslaš riekti oažžut oahpahusa sámegillii lea ráddjejuvvon sámi guvlui nu movt dát lea čilgejuvvon lága §:s 6–1. Sámi guovllu olggobealde lea riekti oažžut oahpahusa sámegillii joavkovuoigatvuohta. ¶
Departementa lea dál guorahallame ášši. ¶
Sámediggi lea dahtton ahte sámi mánáid sámegielvuoigatvuohta ferte nannejuvvot skuvlaastoáiggeortnegis (SFO) (kap. 2.5.2). Skuvlaastoáiggeortnet lea ollásit doaimmas miehtá sámi guovllu. Sámi guovlluin čájeha oppalaš govva ahte kapasitehta lea buorre ohcciidlogu ektui. Unjárgga, Deanu, Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkaniin leat erenoamáš sámegielfálaldagat. Divttasvuonas lea suohkan ásahan sámegielveahkkebargevirggi skuvlaastoáiggeortnegii go váhnemat dan gáibidedje. Departementa ii dieđe lea go oktage suohkan mii ii leat dorjon sámegielalaš skuvlaastoáiggeortnega gáibádusaid. Suohkanat ožžot stáhtalaš doarjaga juohke skuvlaastoáiggeortnega oahppi nammii. Skuvlaastoáiggeortnega sámegieldoaibmabijuide ii leat erenoamáš doarjja, nu movt mánáidgárddiin. ¶
Sámediggi dáhttu jahkedieđáhusastis stáhta gokčat suohkaniid ja fylkkagielddaid sámegieloahpahusgoluid ollasit. ¶
Suohkanat ožžot doarjaga giellajuohkinluohkáide ja gielalaš erenoamášdoaimmaide vai dat veahkkin gokčet vuođđoskuvlla sámegieloahpahusa liigegoluid. Eanas oassi ruđas manná Nordlándda, Tromssa ja Finnmárkku suohkaniidda. ¶
Muhtun suohkaniin čuoččuhuvvo ahte skuvlla giellajuohkima duohta golut leat arvat stuorábut go doarjagat. Dán birra leat almmuhuvvon máŋggat raporttat máŋemus jagiid. Gč. kap. 4.8. ¶
Gielalaš erenoamášdoaimmaid doarjjaortnega juolludaneavttut leat rievdaduvvon guktii dan rájes go maŋemus raporta ILO 169 birra almmuhuvvui. Ii leat vuos diehtu maid suohkanat bohtet oaivvildit juolludaneavttuid birra. 2002–2003 skuvlajagi lei iešguđet gielladoaibmabijuin čuovvovaš ohppiidlohku: ¶
Giellafálaldat ¶
Ohppiidlohku ¶
Sámegiella vuosttašgiellan ¶
1 037 ¶
Sámegiella nubbingiellan ¶
754 ¶
Sámi giella ja kultuvra ¶
827 ¶
Davvisámegiella ¶
2 358 ¶
Julevsámegiella ¶
138 ¶
Oarjelsámegiella ¶
122 ¶
Ásahus ¶
1993/94 ¶
1999/2000 ¶
2001/2002 ¶
2003/2004 ¶
Kárášjohka, dábálaš fága ¶
120 ¶
118 ¶
88 ¶
115 ¶
Guovdageaidnu, fidnofága ¶
110 ¶
68 ¶
71 ¶
138 ¶
SUBMI ¶
230 ¶
186 ¶
159 ¶
253 ¶
Fága ¶
1993/94 ¶
1999/2000 ¶
2001/2002 ¶
Sámegiella vuosttašgiellan ¶
4 ¶
70 ¶
110 ¶
Sámegiella nubbingiellan ¶
26 ¶
36 ¶
35 ¶
Sámegiella B-, C- dahje válljenfágan ¶
55 ¶
67 ¶
59 ¶
SUBMI ¶
85 ¶
173 ¶
204 ¶
Liige sámegieloahpahussii addo doarjja seamma meriid mielde go joatkkaoahpahusa amasgielat ohppiide ja fágaoahpahalliide. Sámegieloahpahusa doarjja addo buot ohppiide geain lea sámegiella fágan beroškeahttá guđe dásis sii leat. ¶
Ohppiidlohku dan guovtti sámi joatkkaskuvllas, gč. tab. 5.2. ¶
Ohppiidlohku Finnmárkku fylkkagieldda skuvllain main lea sámegiella fágan, gč. tab. 5.3. ¶
Oassin Sámi oahppoplánaid čuovvoleamis leat ráhkaduvvon lassioahppoplánat ja bagadusat O97S:ii. Vuoruhuvvon leat fágat maidda leat sierra oahppoplánat O97S:s. Eará fágain leat O97 olis ráhkaduvvon lassioahppoplánat ja bagadusat gelbbolašvuođa háhkama vuođđun. ¶
Lea ráhkaduvvon oppalaš lassioahpahusplánat dáidda fágaide: ¶
Leat ráhkaduvvon liige lassioahpahusplánat čuovvovaš fágain: ¶
Sámi oahpahusráđđi/Sámediggi lea ráhkadan resursagirjji oahpaheddjiid várás mii čilge sámi giela, kultuvrra ja servodateallima iešguđet beliid. Resursagirji sáhttá adnot gelbbolašvuođaháhkamis mii lea čadnon oahppohivvodahkii mii čuvge sámi giela ja kultuvrra iešguđet beliid oahppoplánain O97 ja O97S. ¶
Sámi allaskuvla válmmasta 2003 mielde Sámi oahppoplánaid evaluerenraporttaid. Departementta áigumuš lea addit Sámediggái guovddáš rolla čuovvolandoaimmain raporttaid olis. ¶
Sámi oahpahusráđđi/Sámediggi lea aktiivvalaččat oassálastán oahppoplánaid hábmemis go lea evttohan miellahtuid oahppoplánajoavkkuide, addán cealkámušaid áigeguovdilis oahppoplánaide ja heivehan oahppoplánaid sámegillii. Departementa lea buot plánaid dohkkehan. Oahppoplánat rahpet vejolašvuođa báikkálaččat heivehit oahpahusa. ¶
Duodjeoahpahusfágii lea nammaduvvon sierra ráđđi. Duodjeoahpporáđđi lea eiseváldiid ráđđeaddi orgánan fágasuorggis. Ráđis lea fágasuorggistis ovddasvástádus: ¶
Boazodoallofága lea maiddái leamaš duoji fágaráđi ovddasvástádus 2002–2003 skuvlajagi rájes. Sámediggi lea ráhkadan boazodoalu oahppofágii oahppoplánaid. ¶
Čujuhuvvo St. dieđ. nr. 33 (2001–2002) kap. 10.2.3 ja gielddakomitea mearkkašumidde stáhtalaš sámi joatkkaskuvllaid hálddahuslaš organiseremii. ¶
Kárášjoga ja Guovdageainnu Sámi joatkkaskuvllaid boahttevaš gullevašvuohta lea guorahallojuvvon. 2002:s gávnnahii bargojoavku ahte goappaš skuvllat berrejit biddjot Sámedikki hálddahusa vuollái. Čielggadeapmi lea leamaš gulaskuddamis 2002/2003 jahkemolsašumi rádjái. Gulaskuddancealkámušat dorjot buori muddui skuvllaid sirdima Sámedikki vuollái dahje ahte skuvllat organiserejuvvojit seammaládje go joatkkaoahpahus muđui. Sámediggi lea ožžon cealkámušaáigemearistis maŋiduvvot 31.12.2003 rádjái, dassožii go lea dievaslaččat meannudan áššiid mat gullet sámi oahpahussii. ¶
Departementa mearrida stáhtalaš sámi joatkkaskuvllaid boahttevaš gullevašvuođa ođđajagis 2004. ¶
Evtt. S.nr. 12 (2002–2003) ja St.dieđ.nr. 34 (2001–2002) «Kvalitehtaođastusa birra – alit sámi oahpu ja dutkama birra» ( «Kvalitetsreformen – om høyere samisk utdanning og forskning» ) meannudeami olis doarjjui Stuoradiggi viidáset barggu nannet sámi alit oahpu ja dutkama. Ráđđehusa ulbmil lea ee. nannet sámi alit oahpu ja dutkama oppalaččat ja buoridit sámegielat studeanttaid rekruterema. Lea deaŧalaš buoridit máhtu sámi servodatdili ja sámi giela ja kultuvrra birra. ¶
Oahpahus- ja dutkandepartementa ja Sámi allaskuvla lea St.dieđ.nr. 34 (2001–2002) vuođul guorahallan allaskuvlla 2003’ bušeahttadilálašvuođa. Departementa áigu árvvoštallat allaskuvlla ekonomalaš rámmaid jahkásaš stáhtabušeahtain. 2003:s lea departementa dorjon Sámi allaskuvlla áŋgiruššama sihke sámi journalistaoahpuin ja duoji váldofága dáfus ovttasbarggus Oslo allaskuvllain. ¶
Stuoradikki meannudeami vuođul St.dieđ.nr. 34 (2001–2002) oktavuođas, lea Sámi allaskuvla evttohan guhkesáiggeplána das movt rievdadit ásahusa dieđalaš allaskuvlan 1 . Jus galgá dohkket dieđalaš allaskuvlan, de ferte NOKUT dohkkehit Sámi allaskuvlla daid gáibádusaid vuođul mat leat dálá njuolggadusain akkrediterema, evaluerema ja dohkkeheami birra universitehtaid ja allaskuvllaid lága mielde ja priváhta allaskuvllaid lága mielde, vrd. Stuoradikki meannudeami Evtt. S.nr. 12 (2002–2003) ja St.dieđ. nr. 34 (2001–2002) oktavuođas. ¶
Gielddakomitea dáhtui eanetloguárvalusastis ráđđehusa sihkkarastit sámi dieđalaš allaskuvlla ruhtadeami. Árvaluvvui maiddái vuoruhit ođđa dieđavistti huksema gosa Sámi allaskuvla j.ea sirdojuvvojit. Ráđđehus máhccá jahkásaš stáhtabušeahtaid oktavuođas plánaide hukset Sámi Instituhta, Sámi allaskuvlla, Sis-Finnmárkku studentaovttastusa, Sámi Arkiivva ja sáme- ja suomagiel báikenammanevvohaga searveviesu. ¶
Sámi oahpaheaddjeoahppu lea erenoamážit čilgejuvvon St.dieđ.nr. 16:s (2001–2002) «Kvalitetsreformen – om ny lærerutdanning. Mangfold – krevende – relevant («Kvalitehtareforbma – ođđa oahpaheaddjeoahpu birra. Girjái – gáibideaddji – relevánta» ). Ovttasráđiid Sámedikkiin lea departementa mearridan ođđa sámi rámmaplána. Sámi fáttát šaddet maiddái oassin dábálaš oahpaheaddjeoahpus. ¶
Sámi dutkama nannemii, vrd St.dieđ.nr. 34 (2001–2002) ja Stuoradikki meannudeami áššis, lasihuvvui Dutkanráđi sámi dutkanprográmmii 3 mill kr 2003 stáhtabušeahtas. ¶
1 ¶
Gč. Sámedikki jahkedieđáhusa kap. 2.5.3 ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 4 Sámi kultuvra ja giella ¶
| ¶
6 Sámi dearvvašvuođa- ... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
6 Sámi dearvvašvuođa- ... ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 5 Oahpahus ¶
| ¶
7 Sámi ealáhusat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Dearvvašvuođadepartementa ja Sámediggi leat ovttasbargan heivehit sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid. Dearvvašvuođadepartementta politihkalaš jođiheaddjit ja Sámediggi leat doallan čoahkkimiid dán birra. Dearvvašvuođaministtar galleda Sámedikki ja doallá fágalaš ságastallamiid 2003’ čavčča. ¶
Dearvvašvuođadepartementa hálddaša geahččalan- ja ovddidanbargguid ruđaid NOU 1995: 6 Plan for helse- og sosialtjenster til den samiske befolkning i Norge» (Sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid plána Norggas) vuođul, ja «Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta» (Mangfold og likeverd) vuođul, mii lea ráđđehusa doaibmaplána sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid hárrái Norggas 2002–2005. Okta oassi dáin ruđain lea sirdon Sámediggái, ja adno eanas prošeavttaid hálddašeapmái ja Sámedikki áššeameannudanvirggiid ruhtadeapmái. Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhta hálddaša muđui ruđáid plána eará doaibmabijuid álggaheapmái. ¶
2002:s evaluerejuvvui departementta ja Sámedikki čuovvoleapmi NOU 1995: 6 Plan for helse- og sosialtjenster til den samiske befolkning i Norge» (Sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid plána Norggas) oktavuođas. Bargu lei lagas ovttasbargu bargoaddi ja Sámedikki nammaduvvon referánsajoavkku gaskka. Evaluerema vuođđun lei movt sámi bealit ovdanbohtet báikkálaš hálddašeamis ja dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusbuvttadeamis dain guovlluin gos leat sámi geavaheaddjit. Sámi geavaheddjiid vásáhusat eai leat evalueremis seamma guovddážis. Raportta boađus lea ahte NOU 1995: 6 ja čađahuvvon prošeavttat leat boktán buoret ipmárdusa sámi geavaheddjiid erenoamáš dárbbuid hárrái. Dattege lea ain hástalussan ovttastahttit sámi perspektiivva dábálaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide sámi guovlluin. Evalueremis bođii ovdan ee. ahte ain váilot bargit geain lea sámegielgelbbolašvuohta ja geain lea sámi kulturipmárdus, ahte ulbmillaš rekruterenpolitihkka lea váilevaš, ja ahte sámi geavaheaddjeplánat eai doala dási. Sámediggi ja Dearvvašvuođadepartementa leat guorahallan raportta. Sámediggi lea čoahkkimis Dearvvašvuođadepartementtain ovdanbuktán iežas oaivila das movt NOU-ruđat leat váikkuhan sámi servodahkii ja sámi pasientta/klientta ektui. Sámediggi čujuha ee. ahte NOU lea fágalaččat lokten sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid barggu vuogáidahttit vásáhusmáhtu ja čatnat dan fágalaš oktavuođaide, ja ahte sámi pasientta rolla ja dárbu lea iešguđet fágalaš ja politihkalaš oktavuođain ovdanboahtán earaládje go ovdal. Sámedikki prošeaktaruđat leat rahpan ođđa geainnuid ja doaibman movttiideaddjin dađistaga eanet suohkaniidda ja ásahusaide. Sámi kultuvra- ja servodatdilit leat dál oassin allaskuvllain, universitehtain ja dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi lassi- ja joatkkaoahpuin. Sámediggi čujuha maiddái ahte Norgga beroštupmi sámi dearvvašvuođa- ja sosiálagážaldagaide lea muđui nai mávssolaš Norgga eamiálbmotbarggus. ¶
Evaluerema, gulaskuddaninstánssaid árvalusaid ja muđui prošeaktahálddašeami vuođul leat Sámediggi ja departementa ovttasráđiid gávnnahan ahte Sámediggi galgá beassat iešheanalaččabut hálddašit doarjjaruđaid. Ruhtageavaheapmi galgá ain čuovvut NOU 1995: 6 Plan for helse- og sosialtjenster til den samiske befolkning i Norge» (Sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid plána Norggas) vuođul, ja «Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta» (Mangfold og likeverd) doaibmaplána. Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhta lea 2003:s juolludan 4,2 mill kr Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáža dábálaš doibmii ja sámi guovlluid dearvvašvuođa- ja eallineavttuidiskkadeapmái. Dieđut čohkkejuvvojit 2003:s ja 2004:s ovttasráđiid Našunála álbmotdearvvašvuođainstituhtain. Ruđat muđui mannet suorggi sámi diehtojuohkinbálvalusa ásaheapmái Sámedikki olis, dulkaoahpahusa ovdaprošekteremii; jorgalemiide ja Dearvvašvuođabearráigeahču Finnmárkku ossodaga gelbbolašvuođa loktemii. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 5 Oahpahus ¶
| ¶
7 Sámi ealáhusat > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
7 Sámi ealáhusat ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 6 Sámi dearvvašvuođa- ... ¶
| ¶
8 Areála-, biras ja kultursuodjaleapmi > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámi kultuvrra ja giela ovddideami eaktun leat ahte sámi ássanguovlluin gávdnojit bistevaš ja njuovžilis ealáhusat. Ráđđehus dáhttu oppalaš ealáhuspolitihka bokte nannet sámi ealáhuseallima vai sáhttá plánet buriid ja neutrála rámmaeavttuid vuođul. Seammás leat Sámedikkis Sámi ovddidanfondda bokte sierra ealáhuspolitihkalaš gaskaoamit, maid Sámediggi ieš vuoruha. 1 Sámi ealáhuseallimis lea ee. unnán kapitála. Maŋemus reantovuolidemiin (oktiibuot 4 proseantta) lea danne stuora mearkkašupmi sámi guovlluid ealáhuseallimii. Oppalaš doaimmat, nugo vearro- ja divatgeahpádusat leat maiddái mielde ovddideame sámi ealáhusaid. ¶
Sámediggi deattuha jahkedieđáhusastis almmolaš oasseváldiid gaskasaš ovttasbarggu doarjjajuolludemiid dáfus, regionála ovddidanprográmma doaibmabijuid oktiiheiveheami ja ovttasbarggu nannema iešguđet fylkkaiguin. 2 Dát čuovvu ráđđehusa ulbmila ovddidit viidát ja vuohkkaset veahkkedoaibmavuogi geavaheddjiide. ¶
Duodji lea sihke sámi ealáhus ja sámi kulturguoddi ja –buvttadeaddji 3 . Gielda- ja guovludepartementa áigu dan dihte ovttasráđiid Sámedikkiin ja duojáriiguin árvvoštallat doaimmaid mat nanneše ealáhusa. Geahča muđui 5. kap. duoji ja oahpahusa birra. ¶
Geahča maiddái St.prp.nr. 1 (2003–2004) ja St.dieđ.nr. 33 (2001–2002) sámi ealáhusaid birra. ¶
Sámediggi ja Guolástusdepartementa leat doallagoahtán fásta čoahkkimiid politihkalaš dásis oktii dahje moatte háve jagis. ¶
Njukčamánu 14.b. nammadii Ráđđehus láhkalávdegotti mii galgá čielggadit ođđa mearraresursalága. Mearraresursaláhka boahtá dálá Mearraguolástanlága sadjái, ja šaddá deaŧaleamos láhkan meara ealli resurssaid hálddašeamis ja dárkkisteamis ja guolástusa, bivddu ja eará ealáhusávkkástallama dáfus. Sámediggi lea nammadan ovtta lahtu lávdegoddái. ¶
Sámediggi lea máŋga jagi maŋŋálaga evttohan ásahit sámi guolástusguovllu. 4 Sámediggi dáhttu maiddái ahte árvvoštallojuvvo ásahit sierra bivdoeriid sámi guovlluide. Guolástusdepartementa deattuha ahte guolleresurssat leat riikka searveresurssat, main našunála ii ge guovllu hálddašeapmi lea vuođđun. Dát lea duogáš go Sámedikki oaivilat árvvoštallojuvvojit. ¶
Sámedikki mearkkašumi oktavuođas dasa ahte lea váttis oažžut doarjaga áššiide Regulerenráđis (kap. 3.8.8), čujuhit St.dieđáhussii nr. 10 (2002–2003) kap. 4.9. ¶
Guolástusdepartementa oaidná ahte Sámediggi vuorjahuvvá dainna go dutkiid earrerávvagat eai čuvvujuvvo, ja ahte Sámediggi jáhkká bistevaš ovdánahttima bisánit go bivdohivvodat lea eanet go dat mii lea biologalaččat rávvejuvvon. ¶
Lea duohta ahte dutkiid rávvagat eai álo ollasit vuhtiiváldojuvvo go earit mearriduvvojit. Dát ii mearkkaš dattege ahte lea billisteame dálá guollenáli bistevaš hálddašeami juogo guhkilmasat dahje oanehet áigái. Guhkilmas guolástushálddašanplána konkrehta ulbmil- ja rádjeárvvuiguin guoskevaš guollenállái lea liikka deaŧalaš. Dál leat ráhkaduvvon dakkár plánat goasii buot deaŧalaš guollenáliid hálddašeapmái maid Norga juogada eará riikkaiguin. Earret Davviábi dorski, leat buot komersiálalaččat deaŧalaš gođđoguollenálit Norgga mearain arvat badjelis dan meari maid Gaskariikkalaš mearradutkanráđđi (ICES) oaivvilda leat «ovdalgihtii várrogasvuođa dássin» guđege nállái. ¶
Guolástusdirektoráhta lea nammadan bargojoavkku mas Sámediggi lea ovddastuvvon, mii galgá árvvoštallat erenoamáš regulerendoaibmabijuid riddodorskki suodjaleami várás. Bargojoavku ovddidii árvalusas čakčamánu 8.b. 2003. ¶
Bargojoavkku árvalusa vuođul lea Guolástusdepartementa ráhkadan gulaskuddannotáhta oktan erenoamáš regulerendoaibmabijuiguin riddodorskki suodjaleami várás, mas gulaskuddanáigemearri lea golggotmánu 24.b. 2003. ¶
Guolástusdepartementa lea fuomášan ahte Sámediggi dáhttu lagasvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihpa leat vuođđun guolleresurssaid hálddašeamis. Dálá oasseváldelágas ii leat láhkavuođđu juolludit oassálastinlobi dušše geográfalaš gullevašvuođa vuođul. ¶
Boazodoallošiehtadusa doarjjaortnegiid guorahallama olis leat ortnegat dán šiehtadusjagi rájes (2003/2004) rievdaduvvon dihto supmis juohke dollui dasa ahte bálkášit buvttadeami ja árvoháhkama. Ásahuvvo ee. buvttadanvuoitu mii dahká 25 proseantta bohcco buot divatvuloš dietnasiin. Dán oktavuođas čujuhuvvo ahte Ráđđehus maiddái lea ásahan 36.000 kruvdnosaš vuođđogessosa ealáhusdietnasis, ja dasa lassin 19 proseantta gessosa dietnasiin gaskal 36.000 ja 170.000 kr. iehtadusbealit leat soahpan ahte boahtte šiehtadallamiid rádjái galget šiehtadusa eará ortnegat guorahallojuvvot, ee. Boazodoalu ovddidanfoanda, dainna ulbmiliin ahte oažžut ávkkáleamos ruhtageavaheami boazodoallopolitihkka váldoulbmiliid mielde. ¶
Eanandoallodepartementa lea mearkkašan ahte Sámediggi gáibida beassat leat mielde boazodoallolágaproposišuvnna boahttevaš barggus. 5 Ii leat vel dál čielggas man láhkái Sámediggi galggašii searvat. Dát čielgá viidáset barggus proposišuvnnain. Muđui leat Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi ovddastuvvon Norgga šiehtadanlávdegottis Norgga ja Ruoŧa gaskasaš ođđa boazoguohtunkonvenšuvnna barggus, goappáinge lahtuin. ¶
Oarje-Finnmárkku boazoguohtunguovllu boazologu heiveheami olis ásahuvvo Boazodoalu resursaguovddáš. Guovddáš lea jurddašuvvon šaddat deaŧalaš doaibman heiveheamis bargosajiid mat lasihit árvoháhkama boazodoalus ja boazodoalu olis. Guovddáš galgá iešguđet doaimmain geavahit boazodolliid dálá máhtolašvuođa. Vuosttažettiin lea dás sáhka iešguđet bearráigeahččo- ja dárkkistandoaimmain. ¶
Minddár čujuhit kap:ii 13.5 boazodoalu ja gaskariikkalaš ovttasbarggu birra. ¶
Ráđđehus ovddida 2003 čavčča mielde stuoradiggedieđáhusa Davvi-Tromssa ja Finnmárkku doaibmabijuid birra. (Geahča Sámedikki jahkedieđáhusa kap. 2.7.2) . Finnmárkku ja Davvi-Tromssa doaibmaguovllu doaibmabijuid árvu lea lahká 2,4 miljárdda kruvnno. EFTA-riikkaid soahpamuša olis lea mearriduvvon ahte nuvttá bargoaddidivat sáhttá joatkašuvvat dán guovllus. ¶
Davvi-Tromssa ja Finnmárkku doaibmabijuid árvu lea lagabui 2.4 mill kr. EFTA-riikkaid šiehtadusa vuođul lea mearriduvvon ahte ortnet mas beassá bargoaddidivvaga máksimis dán guovllus sáhttá bisuhuvvot. Muđui čujuhuvvo GGD St.prp. nr. 1 (2003–2004). 134 gos namuhuvvojit dihto doaimmat Davvi-Tromssa ja Finnmárkku várás. ¶
Gielddakomitea dáhtui Evttohusas S.nr. 110 (2002–2003) ahte ráđđehus Finnmárkku ja Davvi-Tromssa doaibmasonačielggadeami barggu oktavuođas čilge doaibmabijuid maiguin nannešii Sis-Finnmárkku eallineavttuid dili. Doppe jerrojuvvo ee. man muddui eallindási-indikáhtorat ekonomalaš diliid birra barggolašvuođa oktavuođas sohpet sámi servodaga kultuvrralaš beliid árvvoštallamiin. ¶
Ráđđehus lea seammás ožžon áigái doaimmaid mat nannejit ealáhusaid ja barggolašvuođa Sis-Finnmárkkus: ¶
Čujuhuvvo maiddái St.dieđáhussii nr. 33 (2001–2002) kap. 18.5.2 ja Sis-Finnmárkku Ovddidanfitnodaga, SFO (Indre Finnmark Utviklingsselskap, IFU) ásaheapmái. Porsáŋggu, Kárášjoga, Deanu ja Unjárgga gielddat ásahedje Sis-Finnmárkku Ovddidanfitnodaga AS cuoŋománu 24. beaivvi 2002. Fitnodat lea doaibma- ja ovddidanruđaid ožžon Gielda- ja guovludepartementtas, gielddain, Finnmárkku fylkkagielddas ja Sámedikkis. SFO váldodoaibma lea ovdánahttit girjás ja gánnáhahtti ealáhusdoaimmaid Sis-Finnmárkkus. ¶
SFO ásahii 4.9.2003 Sis-Finnmárkku Investerenfitnodaga (SFI) (Indre Finnmark Investeringsselskap, IFI). Investerenfitnodaga ásaheapmi lea mielde čoavdime muhtumiid dain hástalusain maid Sis-Finnmárkku ealáhusdoaimmat deaivvidit. Dat lea mielde buorideame vejolaš gánnáhahtti fitnodagaid iežaskapitáladili, seammás go kapitála laktojuvvo gelbbolašvuhtii ja fierpmádagaide aktiiva eaiggáduššama ja stivrejumi bokte. Seammás hukse dat fierpmádagaid ja strategalaš guimmešvuođaid guovllu ealáhusaiguin. ¶
Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma lea čilgejuvvon ee. St.dieđáhusas nr. 55 (2000–2001) kap. 14.1.2. Prográmma ulbmilin lei unnidit boazologu ja sirdit bargofámuid eará fidnuide. ¶
Nuppástuhttinprográmma álgo sisdoallu loahpahuvvui 1998–1999 jahkemolsumis. Gaskaboddosaš áigodagas 1999/2000 jođihuvvui erenoamaš nuppástuhttinbargu ovdal go sirdojuvvui dábálaš doaibmabidjoortnegiidda. Norut NIBR Finnmárku lea Gielda- ja guovludepartementta ovddas evalueren Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma. Nuppástuhttinprográmma ulbmilin lei ovdánahttit ealáhusdoaimmaid ja bargosajiid, nannet oahppovejolašvuođaid ja gelbbolašvuođa, ja jođihit doaimmaid mat veahkehit ovttaskas olbmuid nuppástuhttimii dain suohkaniin maidda boazodoalu nuppástusat erenoamážit čuhce. ¶
Nuppástuhttinprográmma ii dáidde dagahan daid bohtosiid maid livččii sáhttán vuordit, ja dál lea deaŧalaš ahte evaluerma bohtosat ja vásáhusat bohtet buorrin guovllu positiiva ovdáneapmái. ¶
Nuppástuhttinprográmma lei eanemus ávkin nuorra olbmuide geain ledje čielga oahppoáigumušat. Stuorámus nuppástuhttinhástalusaid deaividedje vuorrasit olbmot geat álo leat leamaš boazodoalus. ¶
Norut NIBR čujuha ahte Nuppástihttinprográmma lea čađahuvvon áigodagas goas máŋgga servodatsuorggis ledje stuora rievdadusat, ja nu lea váttis earuhit nuppástuhttinprográmma váikkuhusaid eará servodatrievdamiid váikkuhusain. Seammás go sámi hálddahuslaš suorgi ja ásahushuksejupmi lea ovdánan, de leat Suodjalusas leamaš stuora nuppástumit, ja oahpahussuorggis ges leat leamaš deaŧalaš ođastusat. ¶
Muhtun konklušuvnnat raporttas: ¶
1 ¶
Geahča Sámedikki jahkedieđáhusa kap. 4.2 ¶
2 ¶
Geahča Sámedikki jahkedieđáhusa kap. 3.8.3 ¶
3 ¶
Geahča Sámedikki jahkedieđáhusa kap. 3.8.4 ¶
4 ¶
Geahča Sámedikki jahkedieđáhus kap. 2.7.2 ¶
5 ¶
Sámedikki jahkedieđáhus kap. 2.7.2 ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 6 Sámi dearvvašvuođa- ... ¶
| ¶
8 Areála-, biras ja kultursuodjaleapmi > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
8 Areála-, biras ja kultursuodjaleapmi ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 7 Sámi ealáhusat ¶
| ¶
9 Sámi guovlluid riektedilli... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid luondduvuđđosa nannemis lea deaŧalaš ovddidit sámi perspektiivva maiddái areálageavaheami lágaid geavahettiin. ¶
Sámediggi ja Boazodoalu guovllustivrrat sáhttet plána- ja huksenlága bokte vuosttildit plánaid mat negatiivvalaččat váikkuhit sámi kulturbirrasii dahje boazodollui. Birasgáhttendepartementa eaktuda ahte Sámediggi ja Guovllustivrrat atnet dán válddi eastadit mearrádusaid mat vahágahttet sámi beroštumiid. Unnán áššit leat ovddiduvvon Birasgáhttendepartementii Sámedikki vuosttildemiid geažil. Sámediggi vuosttildii 2002:s geaidnoregulerenplána Náranažžii Guovdageainnus luonddugeđggiid ohcama váste. Ášši váikkuha maiddái boazodoalloberoštumiide. Dát regulerenplána lea dál departementtas meannuduvvome. 2002:s meannudii departementa 3 plána Porsáŋggu gielddas maid boazodoallohálddahus lei vuosttildan. Vuosteákkat váldojuvvoje ollásit dahje muhtun muddui vuhtii. ¶
Plánaláhkalávdegoddi ovddidii miessemánu 13.b. 2003 nuppi oassečielggadeami mas ledje evttohuvvon njuolggadusarievdadeamit plána- ja huksenláhkii. Dán čielggadeamis lea ee. evttohuvvon ahte «sámi kultuvrra luondduvuđđosa sihkkarastin» váldo fárrui lága ulbmilparagráfii. Lea maiddái evttohuvvon ahte plánaid meannudettiin galget Sámedikkis lágalaččat leat seamma vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go stáhtalaš orgánain. Plánaláhkalávdegotti evttohus lea dál viiddis gulaskuddamii ja cealkámušáigemearri lea juovlamánu 1.b. 2003. ¶
Sámediggi váldá jahkedieđáhusastis ovdan barggu ásahit ja viiddidit sámi ássanguovlluid suodjemehciid ja eanansuodjaleami (kap:s 3.7.1.). Sámedikkis leat vuosteákkat sámi ovddasteami dáfus suodjalusplánaproseassain. ¶
Luonddusuodjalanlága áššemeannudannjuolggadusat leat čilgejuvvon Birasgáhttendepartementta johtočállosis T –3/99. Sámi geavahan- ja ássanguovlluid suodjalusevttohusaid oktavuođas galget guoskevaš sámi ásahusat ja organisašuvnnat leat deaŧalaš oasseváldin ja gulaskuddanásahussan dan materiálii mii galgá leat vuođđun suodjalusmearrádusaide. Dákkár mearrádusaid dahká ráđđehus luonddusuodjalanlága mielde. ¶
Plánaproseassa konkrehta organiseren galgá heivehuvvot ovttaskas suodjalanáššái johtočállosa T-3/99 rámma siskkobealde. Divttasvuona/Oarjevuona suodjalanplánabarggut bissehuvvojedje 2001:s moaitámušaid geažil maid ee. julevsápmelaččat ovdanbukte plánaproseassa oktavuođas. Stuoradiggi lea njukčamánu 1.b. 2003’ mearrádusas Sámepolitihka meannudettiin, vrd Evtt. S.nr. 110 (2002–2003), dáhtton ráđđehusa váikkuhit dasa ahte dát suodjalanplánabargu šaddá našunála proseassan mas lea njuolggo oktavuohta Birasgáhttendepartementta ja Sámedikki gaskka. Mearrádusas celko maiddái ahte bargu galgá organiserejuvvot ovttasráđiid Sámedikkiin ja galgá sihkkarastot ahte Divttasvuona/Oarjevuona guovllus eai dahkko mearrádusat almmá julevsápmelaččaid beroštumiid čielggadeami ja vuhtiiváldima haga. Birasgáhttendepartementa lea ovttasráđiid Sámedikkiin ođastan dán barggu organiserema. Plánabargu álggahuvvo ođđasis 2003’ čavčča. ¶
Sámediggi oaivvilda ahte sámi ovddasteapmi luonddusuodjalanlága suodjalanplánaproseassain ii leat doarvái buorre. Sámediggi dáhttu stuorát válddi ja buoret váikkuhanvejolašvuođaid plánaproseassas ja dáhttu dán ovdanboahtit lágain. Ráđđehusas boahtá ain leat vuođđun ahte erenoamáš areálasuodjaleami bargu sihkkarastit Norgga mehciid, galgá čuovvut luonddusuodjalanlága. Luonddusuodjalanláhka suodjala maiddái guovlluid sisabahkkemiid vuostá mat vahágahttet dahje billistit luondduvuđđosa, vai sámi kultuvra, ássan ja ealáhuseallin sáhttá bisuhuvvot. Birasgáhttendepartementa boahtá váldit oktavuođa Sámedikkiin ja lagabui guorahallat movt sáhtášii buoridit gieđahallanvugiid luonddusuodjalanlága rámma siskkobealde vai sámi beroštumit vuhtiiváldojuvvojit buoremus lági mielde. ¶
Sámediggi moaitá mearrádusa viiddidit Rávttošvuomi álbmotmeahci ja ođđa Rávttošvuomi suodjemeahci go mearrádusas eai váldo sámi beroštumit doarvái bures vuhtii. Birasgáhttendepartementa dáhttu čujuhit ahte dát suodjalusášši meannuduvvui dábálaš dárkilit gustojeaddji áššemeannudannjuolggadusaid mielde. Sámi beroštumiin lea iešguđet dásiin meannudanproseassas leamaš buorre liiba buktit mearkkašumiid ja evttohusaid iešguđet suodjalusplánaevttohusaide. Boađusin šattai ahte sámi beroštumit ja erenoamážit boazodoalu sávaldagat leat sihkkaraston hui buori vuogi mielde. Birasgáhttendepartementa lea čilgen dán sierra reivves Sámediggái guovvamánu 24.b. 2003. ¶
Ráđđehus lea borgemánu 29.b. 2003 ásahan ođđa álbmotmeahci Møysalen-guovllus Lofuohtas ja viiddidan Børgefjell ja Bajit Báhčaveaji álbmotmehciid Davvi-Trøndelágas /Nordlánddas ja Finnmárkkus. Dáid álbmotmehciid njuolggadusat leat heivehuvvon guovlluid sámi ealáhusaide, ee. boazodollui. Dát lea ee. čalmmustahttojuvvon álbmot- mehciid ulbmilnjuolggadusain. ¶
Sámediggi čujuha ahte sámi ealáhusaide váikkuhit Suodjalusa plánat viiddidit ja rievdadit báhčinguovlluid geavaheami sámi guovlluin hui negatiivvalaččat (kap. 3.7.4). ¶
Suodjalusas leat dihto meari báhčinguovllut, ja Norgga sihkarvuođa bisuheamis lea dárbbašlaš sáhttit hárjehallat dáin guovlluin. Dát gusto maiddái daidda báhčinguovlluide mat leat sámi guovlluin. Ii doala deaivása, nu movt čujuhuvvo jahkedieđáhusas, ahte ovdal lea leamaš plána hirbmadit viiddidit Hálkavári báhčinguovllu. Lea duššefal leamaš sáhka veahá heivehit báhčinguovllu rájiid eatnamiid mielde. Áiggi mielde dáidá dattege šaddat áigeguovdilin ásahit ođđa sihkarvuođaguovllu dálá báhčinguovllu olggobeallái. Hálkavári báhčinguovllu heivehuvvon geavaheapmi lea deaŧalaš, ii duššefal sihkkarastin dihte ahte Suodjalus beassá hárjehallat nu movt lea dárbbašlaš, muhto maiddái sihkkarastin dihte ahte Suodjalus bisuhuvvo Finnmárkkus. ¶
Kulturmuittuid duođašteami oktavuođas Setermoen báhčinguovllu suohkanoasseplána dáfus, čuovvu Statsbygg plána- ja huksenlága. Láhka ii gáibit dákkár duođašteami suohkanoasseplánaid ráhkadeamis. Regulerenplána ráhkadeami oktavuođas, mii lea nubbe lávki, gáibida dattege láhka dákkár duođašteami. ¶
Go báhčinguovlluid geavaheapmi sámi guovlluin lea plánejuvvome rievdaduvvot, de deattuha Suodjalusdepartementa lagas oktavuođa sámi beroštumiiguin. Báhčinguovlluid boahttevaš geavaheapmi galgá čuovvut Norgga ja gaskariikkalaš riektenjuolggadusaid, dás maiddái eamiálbmoga rivttiid ja gaskariikkalaš konvenšuvnnaid. Ulbmil lea ahte Suodjalusa doaimmat báhčinguovlluin galget sáhttit čađahuvvot nu ahte nu unnán go vejolaš vahágahttet báikkálaš beroštumiid, dás maiddái sámiid ja boazodoalloealáhusa beroštumiid. ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 7 Sámi ealáhusat ¶
| ¶
9 Sámi guovlluid riektedilli... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
St.die nr. 11 (2004-2005) 2007 http://www.regjeringen.no/se/dep/lmd/Dokumeanttat-/regpubl/otprp/2006-2007/Odprp-nr-25-2006-2007-.html?id=461192 Arbeids- og inkluderingsdepartementet 1.html XSLtemplate 1.16 ; file-specific xsl $Revision: 1.7 $; common.xsl $Revision: 43736 $; Dás don leat: ¶
Bargodepartemeanta ¶
< ¶
Dokumeanttat ¶
< ¶
Proposišuvnnat ja dieđáhusat ¶
< ¶
Dieđáhusat Stuorradiggái ¶
< ¶
9 Sámi guovlluid riektedilli... ¶
St.dieđ. nr. 10 (2003-2004) ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 8 Areála-, biras ja kultursuodjaleapmi ¶
| ¶
10 Sámi jienastuslohku,... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶
Ot.prp.nr. 53 (2002–2003) Láhka Finnmárkku fylkka riektedili ja eanan ja luondduresurssaid hálddašeami birra (Finnmárkkoláhka) ovddiduvvui njukčamánu 4.b. 2003. ¶
Ráđđehus lea láhkaárvalusas evttohan ahte ásahuvvo ođđa ja iehčanas orgána (Finnmárkkoopmodat) masa 95 % Finnmárkku fylkka areálas sirdojuvvo. Evttohuvvo maiddái ahte nammaduvvo stivra mii jođiha Finnmárkkoopmodaga. Dán stivrii nammadeaba Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi golbma láhtu goabbánai, ja dasto nammada stáhta ovtta láhtu geas ii leat jienastanriekti ja gii earret eará galgá doalahit oktavuođa Finnmárkkoopmodaga ja guovddáš eiseváldiid gaskka. ¶
Sámediggi beassá váikkuhit areálahálddašeapmái go oažžu válddi ráhkadit njuolggadusaid dasa movt galgá árvvoštallat váikkuhusaid sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii go meahccegeavaheapmi rievdá. Buot almmolaš eiseváldit mat meannudit áššiid Finnmárkku rievdaduvvon meahccegeavaheami oktavuođas galget atnit dáid njuolggadusaid vuođđun. ¶
Rievdaduvvon meahccegeavaheami áššiin galgá Finnmárkkoopmodat árvvoštallat movt rievdadeapmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Árvvoštaladettiin dán galget Sámedikki mearridan njuolggadusat adnot vuođđun. Dákkár áššiin gustojit maiddái erenoamáš áššemeannudannjuolggadusat mat galget sihkkarastit ahte sámi beroštumit vuhtiiváldojuvvojit. ¶
Stuoradiggi lea dál meannudeame láhkaárvalusa. Sámedikki ollesčoahkkimis miessemánus 2003 ovddidedje NSR’ ovttasbargojoavku, Guovddášbellodaga sámediggejoavku, Bargiidbellodaga sámediggejoavku ja Sámi válgalihttu oktasaševttohusa oktan oainnuigun ja mearkkašumiiguin láhkaevttohussii. Oktasaševttohus lea sáddejuvvon Stuoradiggái. ¶
Sámivuoigatvuođalávdegoddi joatká barggu Finnmárkku lulábealde iežas mandáhta mielde. ¶
Ođđa Finnmárkkoláhkaevttohusa olis lea ráđđehus evttohan rievdadit dálá báktelága ja ásahit sierra njuolggadusaid Finnmárkku várás, sihkkarastin dihte sámi beroštumiid mineráladoaimmaid oktavuođas ILO-soahpamuša nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešheanalis stáhtain 15. artihkkala mielde. ¶
Bákteláhka huksejuvvo báktefriddavuođa prinsihpa ala dan birra ahte juohkehaččas lea vuoigatvuohta lága eavttuid mielde ohcat, iskat ja oažžut alcces mihtiduvvot ozolaš minerálaid 1 gávdnosiid iežas dahje earáid eatnamiin, vrd. báktelága 2. §. Ráđđehusa rievdadusevttohusat mielddisbuktet čuoldima dán prinsihpas dan bokte go Finnmárkku báktedoaimmahatáššiide ásahuvvojit sierra áššemeannudannjuolggadusat. Lassin ođđa áššemeannudannjuolggadusaide evttohuvvo maiddái ahte eiseválddit sáhttet gieldit minerálalobiid ohcamiid dábálaš deasttaid geažil, ja ahte sámi beroštumiide biddjo erenoamaš deaddu diekkár árvvoštallamis. Maŋit áiggis sáhttet dát njuolggadusat biddjot ođđa minerálalága mearrádussan. ¶
Eahpeozolaš minerálat 2 leat eananeaiggáda opmodat, ja bissot álo eananeaiggáda opmodahkan. Finnmárkkoláhka evttoha ahte Finnmárkkoopmodat (FO) oažžu eananbáhpira 95 %:ii Finnmárkku eatnamiidda. Dát mielddisbuktá ee. ahte FO omd. oažžu oamastanvuoigatvuođa vejolaš diamántagávdnosiidda dáin eatnamiin. Sajádaga bokte Finnmárkkoopmodaga stivrras ožžot sámit stuora válddi áššiin main gieđahallojit doaimmat eahpeozolaš minerálaid dáfus. ¶
Barggu olis ođđa minerálalágain leat dollojuvvon čoahkkimat sihke hálddahuslaš ja politihkalaš dásis Sámedikki ja Ealáhus- ja gávpedepartementta gaskka. Ráđđehus lea čielgasit deattuhan ahte láhka galgá deavdit Norgga álbmotvuoigatvuođalaš geatnegasvuođaid sámiid guovdu álgoálbmogin. ¶
Ráđđehus lea čielggadišgoahtán birrajagi petroleumdoaimma váikkuhusaid Lufuohta-Bárentsábi guovllus (ULB), sihkkarastin dihte ahte petroleumdoaibma davimus mearraguovlluin dáhpáhuvvá bealuštahtti rámmaid siskkobealde 3 . Čielggadeami ulbmilin lea ovdanbuktit guovddážeamos birašlaš, guolástuslaš ja servodatlaš váikkuhusaid birrajagi petroleumdoaimma olis dán guovllus. ¶
Čielggadanbargu álggahuvvui álggus 2002 ja čielggadeami prográmma sáddejuvvui gulaskuddamii geassemánus 2002. Leat čađahuvvon 26 vuođđodutkamuša iešguđet surggiin, ja čoahkkáigeassinraporta ja namuhuvvon dutkamušat leat almmuhuvvon gulaskuddamii suoidnemánu 1. beaivvi 2003. ¶
Maŋŋel go čielggadeapmi sáddejuvvui gulaskuddamii, lea Oljo- ja energiijadepartementa ovttas Eanandoallodepartementtain ja Gielda- ja guovludepartementtain čoahkkimastán Sámedikkiin ja boazodoalloorganisašuvnnaiguin. Doppe sohppojuvvui ráhkadit čilgehusaid das movt sámi beroštumit leat leamaš mielde ULB barggus ja movt dat boahttevuođas váldojuvvojit mielde ollislaš hálddašanplána oktavuođas, mas UBL lea oassin. ¶
Golggotmánu 5.b. 2001’ Allariekteduopmu attii priváhta eananeaiggádiidda ja riekteoamasteddjiide rievtti oamastit Čáhputguovllu, maid Statskog ovdal oamastii formálalaččat. Opmodatgažaldat árvvoštallojuvvui dološ áiggi rájes geavaheami vuođul ja dainna go guovllu leat eanas sámit atnán ja atnet ain. Dán birra čilgejuvvo St.dieđáhusas nr. 33 (2201–2002) 20. kap. ¶
Gielda- ja guovludepartementa lea addán ekonomalaš doarjaga čielggadit movt Čáhputguovllu galggašii hálddašit. Ráđđehus čuovvu dalle dan mii lea ovdal celkon stuoradiggedieđáhusas sámepolitihka birra, namalassii ahte dál lea Olmmáivákki ássiid duohken árvvoštallat siskkáldasrievttálaš dili mii gullá eaiggáduššanhápmái, ja ásahit vuogas guovlluhálddašeami boahtteáigái. Ráđđehusa doarjja lea maiddái oaivvilduvvon dasa ahte gávdnat buori čovdosa hálddašit Čáhputguovllu, ja dasa ahte nannet viidáset guovlluávkkástallama ja hálddašeami mii heive báikkálaš olbmuid sávaldagaide. Doaibmabidju lea ávkkálaš báikki álbmogii, ja dat boahtá addit ábas dieđuid eiseváldiide das movt dákkár oktasaš eaiggáduvvon guovlluid hálddašeapmi sáhttá organiserejuvvot. ¶
Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođa-guovddáš rahppui formálalaččat čakčamánu 1.b. 2003. 4 Gelbbolašvuođaguovddáža ulbmil lea buoridit máhtu ja ipmárdusa álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ja sámi vuoigatvuođaid birra. Okta guovddáža stuorámus hástalusain lea hukset ásahusa mas lea fágalaš fierpmádat ja deaddu álgoálbmotgažaldagain. Gaskaoamit fertejit heivehuvvot iešguđet ulbmiljoavkkuide mat Guovddážis leat. Guovddáža boahtteáigái lea deaŧalaš ahte buresdoaibmi diehtojuohkinstrategiijjat ovdánahttojuvvojit. Sámediggi ja Gielda- ja guovludepartementa leat ovttas nammadan guovddáža stivrra, Sámi Instituhta ja Sámi allaskuvlla evttohusaid vuođul. Gielda- ja guovludepartementa ja Olgoriikkadepartementa ruhtadit guovddáža doaimma. ¶
Sis-Finnmárkku ođđa duopmostuollu – Sis-Finnmárkku diggegoddi rahppojuvvo 1.1.2004. Diggegoddi lea ásahuvvon Deanu gildii. Ráđđehus oaivvilda ahte duopmostuolu ásaheapmi lea deaŧalaš sámi gillii ja kultuvrii. Lea sávahahtti ahte sámi álbmot galgá dovdagoahtit riektelágádusa leat eanet olahahttin, ja ahte riektelágádusa máhttu sámi vieruid ja riekteáddejumi birra buorrána. Čujuhit maiddái St.dieđáhussii nr. 33 (2001–2002), kap. 3.3. ¶
Deanus lea álggahuvvon prošeakta man olis galgá ráhkaduvvot sámi juridihkalaš terminologiijja. Dát prošeakta oažžu doarjaga ee. Justiisadepartementtas ja Gielda- ja guovludepartementtas. ¶
1 ¶
Ozolaš minerálat leat metállat maid iežasdeaddu lea eanet go vihtta ja dakkár metállaid málmmat, ja dasa lassin metállat titan ja arsen ja daid málmmat, magnehtakiisa ja riššakiisa. Čuldojuvvon leat jeagge- ja mearramálbma ja alluviála golli, gč. báktelágá 1. §. ¶
2 ¶
Eahpeozolaš minerálat leat minerálat mat eai leat ozolaččat ja maid báktelágá 1. § definišuvdna čuoldá. ¶
3 ¶
Vrd. mearkkašumiin Sámedikki jahkedieđáhusas kap. 3.7.5. ¶
4 ¶
Geahča St.dieđ.nr 21 (1999–2000)Olmmošárvu guovddážis kap. 4.6.2, St.dieđ.nr 55 (2000–2001) kap. 3.6 ja St.dieđ.nr 33 (2001–2002) kap. 3.2 ¶
Bláđe dokumeanttas: ¶
< 8 Areála-, biras ja kultursuodjaleapmi ¶
| ¶
10 Sámi jienastuslohku,... > ¶
| ¶
Ovdasiidu ¶